. . Kuva Lofooteilta, Saad Chaudhry / unsplash.. ?. . ?. . . . . . KONGO ja RUANDA-URUNDI Belgialaista kolonismia Suomen isohampaiset leimamerkit osa 2 Mallin 1865 leimamerkki ilman punaista KSeli tarkastusleimaa. Pystysivut ovat hammastamattomia, vaakasivut lävistettä II. . . . ?. . . . . . . ?. 4 /2020 SUOMEN ?. vuosikerta / 8 € Hurtigruten – kauneinta Norjaa Hurtigruten höyrylaiva Sirius vuoden 1890 postikortilla. ??????. . ?. SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. ?
2 4/2020 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com Vehmanen Kari 040 565 8315 kvehman2@welho.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 SF:n100-vuotisjuhlahuutokauppa, Harri Hassel s.5 Belgialaista kolonismia merkeillä, Jukka Sarkki s.6 Suomenisohampaisetleimamerkit,osa2, Jukka Mäkinen s.10 Helsingin kiehtovat saaret, Seppo Evinsalo, John Roitto s.16 Lisää Sudanista ja postikameleista, Seppo Laaksonen s.20 Filateliansanastoa,osa2, Petri Jansson s.22 Online48, Eero Mäkelä s.23 Historiaajafilateliaa,osa3, Seppo Laaksonen s.34 Hurtigruten, kauneinta Norjaa, Seppo Salonen s.36 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.42 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.44 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.48 Rivi-ilmoitukset s.50 Filateelinen kalenteri s.51 SFEx2020, Seppo Salonen s.51 Saksan ulkomaankirjepostin sensuuri toisen maailmansodan aikana. Vanhoissa postikorteissa Suomenlinnan ortodoksisen Viaporin venäläisen varuskunnan kirkkoa koristaa vielä sipulikupolit. C-kirjain-leima on Berliinin ABP leimoja ja sitä löytyy eri värisinä. Vuosina 1927-29 kirkko sai nykyisen asunsa ja sen torniin sijoitettiin majakka.. Monet keräilijät ovat yhdistäneet renkaan sisällä olevan C kirjain-leiman Kölniin. Tosiasiassa kyseessä on ”Prüferstempel“ eli tarkastajan leima
. . ?. Muussa tapauksessa (esim. . Uskon että se saisi myös monet ”uudet” keräilijät rohkeasti rakentamaan omia näyttelykokoelmia. (katso alta P.S.-osiosta) Elokuun näyttelyssä tehdään myös suomalaista näyttelyhistoriaa, sillä sen aikana julkaistaan ainakin osa kokoelmista Filatelistiliiton sivuilla digitaalisessa muodossa. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 101. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Kevään digiloikka P.S. Tämä on hieno uusi kokeilu, joka mahdollistaa kokoelmien paljon syvemmän tarkastelun kuin pelkässä näyttelyssä on mahdollista. . . . Jos siis olet jäänyt ilman näitä posteja lähetä sähköpostiosoitteesi sihteerillemme osoitteeseen info@suomenfilatelistiseura.fi ja varmista saavasi tiedot myös syksyllä pidettäviin etätapahtumiin. Seppo Evinsalo ?. Oman seuramme aktiivit polkaisivat pikavauhtia netissä toimivat etäkokoukset ja -huutokaupat (sivu 44). Siellä on myös tarkat ohjeet Microsoft Teams -sovelluksen käyttöönotosta. Näihin ei kuitenkaan osa jäsenistöstämme tiennyt osallistua, sillä seuramme sihteeriltä puuttuu noin 60 prosenttia jäseniemme sähköpostiosoitteista. K oronakevät aiheutti suuria muutoksia postimerkkiseurojen toimintaan, mutta sai toisaalta aikaan myös suuren ”harppauksen” kohti digitaalista tulevaisuutta. Toivottavasti tästä tulee uusi käytäntö myös tulevissa postimerkkinäyttelyissä. Tarkoitus on että kokoelmat olisivat siellä kaikkien tutkittavina useiden viikkojen ajan. ??????. Ota oma kannettava tietokone tai/ja älypuhelin mukaan niin opetus voidaan antaa jäsenen omalla laitteella ja tarvittavat sovellukset jäävät talteen. Näistä tapahtumista voit aina myös lukea seuran nettisivuilta: suomenfilatelistiseura.fi. ?. Apua saa myös etäkokouksiin osallistumisen mahdollistavan Teams-sovelluksen käyttöönotosta, netin käytön opetusta sekä siitä miten jättää omia kohteita myyntiin nettihuutokauppaan, miten kohteita kuvataan kännykällä yms. ?. . SFEx 2020 100 70 45 . Se ei ole vaikeaa, joten rohkeasti vain kokeilemaan. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. ?. SP 100 vuotta SFEx2020 -näyttelyssä la 15.8. Koronakaranteeni sai niin meillä kuin muuallakin uusia harrastajia keräilyn piiriin, kun ihmisillä oli aikaa tutkia netissä erilaisia kiinnostavia asioita. Apua saa esimerkiksi sähköpostin käytöstä ja jos sellaista ei vielä ole, niin he auttavat myös sellaisen avaamisessa. . Jos olet kuitenkin epävarma tietokoneisiin liittyvissä asioissa saat henkilökohtaista neuvoa elokuun SFEx2020 näyttelyssä. . ?. Allekirjoittanut onkin tätä kaivannut jo Tampereen Finlandia -näyttelystä lähtien, mutta silloin ajatus oli vielä liian ”rohkea” toteutettavaksi. . Suomen Filatelistiseuran jäsenet Heidi Heiniö, Pekka Hurri, Juha Tillander ja Tapio Tuominen auttavat kerhon jäseniä erilaisissa atk-asioissa. Näin sinulla on mahdollisuus osallistua seuran suosittuihin etäkokouksiin ja -huutokauppoihin, joita tullaan jatkamaan jo nyt elokuussa ja myös syksyn aikana. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. . . .. . . klo 9-17 ja su 16.8. . . . . Ja juuri sähköpostin kautta on niistä tiedotettu ja jaettu linkkejä tapahtumiin. Eli poikkeusoloista huolimatta positiivisia asioitakin ehti kevään aikana tapahtua. ?. . klo 10-15 on kerhon jäsenillä mahdollista saada ilmaista henkilökohtaista ATK-opastusta kerhon infopisteellä
Vuosikokous + huutokauppa Huom! koronaepidemian takia elokuun kokoukset pidetään etäkokouksina! seuraa tarkkoja tietoja seuran nettisivuilta. Myös kerhoiltojen huutokauppakohteiden maksaminen käteisellä tullaan lopettamaan ja siirrymme pääosin korttimaksuihin. Livekerhoiltoja odotellessa Jokke Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Koska jäsenistömme keski-ikä on aika korkea ja näinollen enemmistö kuuluu riskiryhmään, niin tekemämme päätös oli oikea. Kokous + huutokauppa ma 26.10. Neuvottelun ja keskustelun aikana pohdittiin, miten homma käytännössä hoidetaisiin ja näin oli seuramme historiallinen ”digiloikka” jo vauhdissa. Kokous + huutokauppa ma 19.10. Kuukausikokous 1735 + huutokauppa. Eikä aikaakaan kun Tapio Tuominen saatiin tiimiin mukaan. Pienellä porukalla kävimme tavaroita läpi ja keskustelimme miten voisimme jatkaa kerhomme toimintaa. Suomen Lähetysseuran postimerkkija rahahuutokauppa Lönkalla 10.00-14.00 ma 14.9. Kokous + huutokauppa ma 31.8. Otathan yhteyttä viereisellä sivulla oleviin henkilöihin ja tarjoa niitä myyntiin. Syksyllä on vielä lisää hyviä uutisia tulossa, mutta niistä myöhemmin. Kuukausikokous 1734 + huutokauppa ma 12.10. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Suomen Postimerkkilehti 4 4/2020 Puheenjohtajan palsta Poikkeuksellinen kevät M aaliskuun puolivälissä teimme päätöksen keskeyttää maanantai-iltakokoukset, koska useat jäsenemme olivat sairastuneet heti kokousillan jälkeen ja pelkäsimme pahinta. Kokous + huutokauppa ma 28.9. Kevään aikana saimme kuulla useita hyviä esitelmiä ja tietoiskuja päättyen Collanin Mikaelin lukuhetkeen Esko Ollilan ja muiden sissien iskusta Uhtuan Luumäelle. Seuraavana päivänä Juha tapasi meklarimme Janssonin Petrin parkkipaikalla molemmat omissa autoissaan (kahden metrin turvaväli). Kuukausikokous 1732 + huutokauppa ma 10.8. Kokous + huutokauppa ma 2.11. Kokous + huutokauppa ma 24.8. Tarkoitus on järjestää ainakin kerran kuussa ”etäkokous” huutokauppoineen, vaikka toivottavasti pääsemme taas myös ”livekerhoiltoihin” Lönkalle. ma 7.9. Kerhon ollessa suljettuna oli hyvä aika käydä läpi myytäväksemme toimitettua erään jäsenemme jäämistöä. Ensimmäinen huutokauppa saatiin toteutusvaiheeseen ja ensimmäinen ”etähuutokauppa” esitelmineen oli käynnistetty. Tillanderin Juha ehdotti etäkokouksien pitoa ja totta kai hän oli jo suunnitellutkin kaiken melkein valmiiksi. Kohteita on syötettynä systeemiin jo yli 500 kpl ja syöttämättömiä ja jo jätettyjä kohteita on vielä satoja. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 ma 3.8. Kiitos kaikille huutajille ja kohteiden jättäjille ja varsinkin ison työn digiloikan eteen tehneille Juhalle, Tapiolle, Petrille ja Saarisen Ollille. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Heti seuraavalla viikolla pistettiinkin koko Suomi ”pussiin”. Saimme tästä keväästä niin hyvää palautetta, että seuran hallitus päätti jatkaa kokeilua myös syksyllä. Kuukausikokous 1733 + huutokauppa la 12.9. Kokous + huutokauppa la-su 15.-16.8. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2020 kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. SFEx2020 -kansallinen postimerkkkinäyttely Helsingin kaapelitehtaalla ma 17.8. Iso uudistus on myöskin kerhotilan valaistuksen uusiminen ja toivottavasti se on valmis jo ennen ensimmäistä livekerhoiltaa. Jos sinulla on hyviä ulkomaisia kohteita, niin myös niitä kaipaamme lisää huutokauppaamme. Osallistujiakin oli joka viikko runsaasti, yli 60 ympäri Suomea ja huutokaupankin myynti kasvoi koko kevään ajan. Kokous + huutokauppa ma 21.9. Käteinenkin on toki käytössä vielä jonkin aikaa, kunnes saamme homman rullaamaan. Kokous + huutokauppa ma 5.10. Hyviä uutisia tuli myös näyttelyrintamalta, eli SFEx2020 onnistutaan todennäköisesti pitämään elokuussa. Onneksi kenelläkään heistä ei todettu koronatartuntaa. Myös oma juhlahuutokauppamme on etenemässä hyvää vauhtia. Syksyä varten on jo tehty muutamia laitehankintoja. Kokousten toteutustapoja läpikäydessämme päädyimme Microsoftin Teams -sovellukseen
14.X... Ota meihin yhteyttä ja kerro mitä haluaisit huutokaupassa kauttamme myydä ! Kohteita joita on jo jätetty huutokauppaan 1938. Kohteita ottavat vastaan ja lisätietoja antavat: H uutokauppa on julkinen ja kaikille kiinnostuneille avoin tilaisuus Helsingissä, Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneistossa, Lönnrotinkatu 32 B. Takaraja kohteiden jättämiselle on 30.9.2020. SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huutokauppaan sopivat. 1944. Kohteet esitellään Suomen Filatelistiseuran huutokauppasivustolla internetissä ja SP-lehdessä 6-2020 noin neljä viikkoa ennen huutokauppaa, tällöin kohteista voi jo tarjota. Tarkka päivä ilmoitetaan koronaepidemian takia myöhemmin. Kohteiden minimimyyntihinnan tulee olla 15 €. Myös nouto voidaan järjestää. Kohteita tulee olemaan huutokaupattavina n. Aitoutus: Kari Lehtonen. PR 2 mk + 50 p kaksoisristi kuorella! Suuri harvinaisuus, tunnetaan vain kolme lähetystä! Runsaasti kokoelmia, kokoelmasivuja ja merkkieriä niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta. 1500 kpl. Aunuksen 10 mk Säämäjärven violetilla leimalla. 5 Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa tammikuussa 2021 Jouko Mattila 044-367 4619 jk.mattila@outlook.com Juha tillander 040-847 6371 juha.tillander@onninen.com eero mäkelä 0400-602 887 sakarieero@gmail.com Harri Hassel 0400-605 075 harri.hassel@capirec.com S uurempien ja arvokkaampien erien jättäjien kanssa voidaan eräkohtaisesta myyntiprovisiosta neuvotella erikseen. PR 1,25 mk + 15 p. Harvinainen , tunnetaan vain 5 kpl!. Painos vain 1000 kpl. Kohteisiin voi tutustua tarkemmin pari päivää ennen huutokauppaa järjestettävässä näyttötilaisuudessa. Huutokaupassa ei ole jälkimyyntiä. Harvinaisella kaksoisristillä! Leima: Ykspih.. Paljon mielenkiinto ista ”cinderellaa” kuten tämä S.P.Y: n muistoblokk i aidoin merkein
Tuntematon valokuvaaja.. 6 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Välillä pääalueet tuntuvat keräilyssä tylsiltä taikka sitten näitä ei saa kehitettyä materiaalin saatavuuden tms. Sarjat ilmestyivät 1886 ja 1887. Merkeissä on maan nimenä ranskaksi ”Etat independant du Congo”. Kuva vuodelta 1927. . Hankintaa ei tullut tehtyä aivan pikaistuksissa, sillä useat Belgian Kongon lähialueet olivat tuolloin jo pitkään olleet jonkinasteisen keräilyn piirissä, mm Kenia, Tanganyika, Etelä-Afrikka, Mosambik ja Angola. Leimamerkkien osalta minulle kävi näin 1990-luvun alussa ja tuolloin tuli hankittua huutokaupasta pieni kokoelma Belgian siirtomaita. Jotenkin luontevaa oli siis laajentaa tai pikemmin ottaa tuo välissä ollut valkoinen alue osaksi keräilyä. Teksti ja kohteet Jukka Sarkki K eräilylue on täydentynyt hiljalleen, milloin isommissa, milloin pienemmissä erissä, viimeaikoina tosin melko verkalleen. Seuraavassa on tarkoitus lyhyesti esitellä Belgian Kongoa ja muutamaa sen an kuninkaan henkilökohtainen siirtomaa. Kuva-aiheena oli alkuun kuningas Leopold, mutta jo 1894 mukaan tulivat kuvaan maisemia esittelevät merkit, joiden painoasu oli hyvin tasokasta. Suomessa alue ei ole kovin tunnettu, joten se on aina yhden kirjoituksen arvoinen. Uusi ”valtio” alkoi merkkien julkaisun 1.1.1886 ja sarjoja ilmestyi alkuvuosina melko tiuhaan, 1887, 1894, 1895... Seassa on hiukan taustatietoa, jotta alueen saa asemoitua yleiseen poliittiseen historiaan. syyn takia. Itsenäinen Kongo-valtio 1886-1908 Alueen alkuvaiheisiin kuuluu itsenäinen Kongo-valtio, joka oli käytännössä BelgiAlueen kahden ensimmäisen sarjan aiheena oli Leopold II:en muotokuva. Kongon pääkaupunkina toimi alkuaan Boma Kongo-joen suistossa. Tämä oli tuloksena erittäin taidokkaista poliittisista manoovereistä, joilla puhdas taloudellinen hanke verhottiin filantrooppiseen hyväntekeväisyyteen ja alkuasukkaiden sivistämiseen. Alkupään merkeillä on selvä KONGO ja RUANDA-URUNDI Belgialaista kolonismia erikoispiirteistä
Varuillaan pitää olla kuitenkin Leopoldmerkkien muutaman väärenteen ja sarjojen uusintapainamien kanssa. Vuosina 1887-1889 Leopold-merkkejä lisäpainettiin neljä päälajia tekstillä Colis Postaux pakettikäyttöä varten. Mitään erittäin kalliita merkkejä ei jaksolla ole, vain muutama sarjojen huippuarvo nousee hinnaltaan hankalaksi. Lentopostimerkki vuodelta 1921, sekä maisemasarjan lisäpainama maisemasarjan loppupäästä vuodelta 1923. Nämä ovat selvästi parempia, Michelin noteeraus näille on välillä 650 1500 € Päälajeja oli ilmestynyt vuoteen 1908 Congo-valtion lopettaessa itsenäisyytensä 30 kpl. Viimeisenä sarjaa lisäpainettuna vuodelta 1944. Tästä kertaa mm teos Kohtauspaikkana Kongo, Siirtomaakaudelta 1909 lisäpainettuna tekstillä Congo Belge (kirjapainopainama) Léon de Moorin piirtämä kartta vuodelta 1896.. Esimerkit käyttösarjoista 1923 ja 1931, aiheet olivat edelleen eksoottisia aiheina paikalliset maisemat, eläimet ja alkuasukkaat. Belgian Kongo 1909-1939 Erinäisten vähemmän kunniakkaiden syiden takia, jotka ovat samalla yleisen siirtomaahallintojen historian synkimpiä lukuja, Leopold joutui luovuttamaan siirtomaansa Belgian valtiolle 1909. 7 . Sodanaikaisia julkaisuja, kuningas Albertin muistomerkki 1941 ja vuoden 1942 sarjan kaksi merkkiä, huomaa kielten järjestys merkeissä. Useimmat arvot julkaistiin kahtena versiona. yhtymäkohta vastaavan ajan Belgian julkaisuihin. Leopold -merkkejä seurasivat maisemamerkit Kongo-valtion ajalta vuodelta 1894
Sodan päätyttyä ei pariin vuoteen ilmestynyt varsinaisia uusia merkkejä, kunnes 1947 käyttösarjaa jälleen vaihdettiin. Sarjat olivat melko pitkiä ja ovat lähinnä verrattavissa Ranskan siirtomaasarjoihin. Uusia käyttösarjoja ilmestyi melko usein, vuonna 1923 alkuasukassarja syrjäytti aiemman maisemasarjan. Erikseen täytyy mainita kaunis vuonna 1948 ilmestynyt Matadi-Leopoldville rautatien 50-vuotismerkki, joka on kauneimpia Afrikan rautatiemerkkejä. Brysselin painantaa ei luettelo hinnoittele leimattuna, mikä kertoo merkkien keräilyllisestä taustasta. Toisaalta alkuasukkailla ei tuolloin katsottu suuresti ihmisoikeuksia olevan muissakaan siirtomaissa, mutta silti Belgia ylitti tällä saralla useimmat muut siirtomaavaltiot suvereenisti. Jakson värikkäät käyttösarjat painoi tunnettu sveitsiläinen painotalo Courvoisier ja nämä ovat ehkä yleisimpiä alueen merkeistä. Ensimmäinen kumileimasinpainanta tehtiin Brysselissä ja jälkimmäinen Kongossa. Käyttösarjaa lisäpainettiin 1944 Lontoossa Belgian pakolaishallituksen toimesta tekstillä MESSAGES. Tämä on yksi Belgian valtion historian vaiettuja lukuja. Näitä kahta jälkimmäistä on myös käytetty alueella. Ensimmäinen blokki ilmestyi 1937. Alkuun vanhoja merkkejä lisäpainettiin tekstillä CONGO BELGE. Kongon painos on noin 3-5 kertaa kalliimmaksi hinnoiteltu kuin viimeisin Brysselin kirjapainolisäpainama. Tällöin aiheena oli paikallisen kansantaiteen patsaat ja naamiot. Belgian kuningas Leopold II. Näitä ei kuitenkaan ole käytetty Kongossa. Lisäpainamia on melko paljon jakson alkupäässä. Vuonna 1918 ilmestyivät ensimmäiset lisämaksulliset merkit Punaisen Ristin hyväksi ja 1921 ensimmäiset lentomerkit. Samana vuonna ilmestyi myös muutamia lisämaksullisia lisäpainamia. Radalla yhdistettiin Kongon pääkaupunki Leopoldville Matadin satamaaan. Näitä tunnetaan kolmea eri tyyppiä, kahta kumileimasinja yhtä kirjapainopainantaa. Siirtomaan loppuaikaa, kunigas Bauduin 1955, Courvoisierin tasokasta painojälkeä 1959 ja viimeisen sarjan suurin arvo 1960.. Päälajeja oli koossa vuonna 1939 189 kpl. Uusia käyttösarjoja ilmestyi 1952 (kukkia) ja 1959 (eläimiä). 8 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta joka julkaistiin vuonna 2006 Kulttuurien museossa olleen Kongo-näyttelyn yhteydessä. Kuten edelläkin, kalliita merkkejä ei ole paljoa, joskin joitakin arvoja on silti paha löytää. Courvoisierin aika 1952-1960 Siirtomaan loppuvuosia 1952-1960 leimaa merkkien ulkonäön radikaali muutos. Vuonna 1910 tulivat myös omat merkit, jotka noudattelivat aiemman maisemamerkkien mallia, mutta uudella nimellä Congo Belge – Belgish Congo. Vallan vaihtuessa postimerkit piti luonnollisesti vaihtaa. Näitä päällepainettiin vuoden 1960 jälkeen CONGO tekstillä uusien vallanpitäjien toimesta. Jaksolla ei ole yhtään kallista merkkiä, valtaosa on hyvinkin edullisia. Lisäksi Katangan erikoismerkki ja 100 fr vuoden 1947 käyttösarjasta. Vallan vaihtuminen ei tosin suuresti paikallishallintoa Kongossa parantanut. Vuonna 1951 oltiin päälajissa 294. Vuonna 1931 ilmestyi uusi alkuasukkaita, eläimiä ja maisemia esittelevä sarja. Erona on ranskan ja flaaminkielen keskinäinen järjestys, CONGO BELGE tai BELGISH CONGO. Tässä oli myös ensimmäistä kertaa kielellisesti kahdenlaisia merkkejä sillä valtaosassa arvoja alueen nimi löytyy kahdessa eri muodossa. Sotavuosista viisikymmenluvulle Belgia oli sodan aikana Saksan miehittämä, mutta siirtomaassa elettiin kuten ennenkin. Yleensä yksitai kaksivärisistä kaiverretuista merkeistä siirryttiin äkkiä monivärisiin merkkeihin ja tasaisiin väripintoihin. Toki jaksolla ilEräs kauneimpia Belgian Kongon merkkejä, vuonna 1948 ilmestynyt Matadi-Leopoldville radan 50-vuotismerkki. Uusi käyttösarja ilmestyi 1942. Painotyö tehtiin nyt Lontoossa ja sarjassa on nähtävissä brittiläisten siirtomaamerkkien piirteitä. Matadiin asti pääsi vielä pienemmillä valtamerilaivoilla
Tuloksena nopeasta itsenäistymisestä ja aiemasta politiikasta oli ns. Belgialle tyypillisiä rautatiepakettimerkkejäkin alueelta löytyy, mutta näiden postaalinen kytkentä on sen verran vähäisempi kuin emämaassa, että nämä on viisain jättää pois päälajitason keräilystä. Alueen huono valmius itsenäisyyteen näkyy yhä alueen suurena poliittisena epävakautena ja väestön köyhyytenä, vaikka se on luonnonvaroiltaan yksi Afrikan rikkaimmista alueista. Lisäpainettu vuodelta 1930, seuraavana käyttösarjat 1931 ja 1942 sekä ainoa paikallisella aiheella olevan sarjan merkki, Usumburan kadedraali 1961. Tämä oli alue, jonka Belgia sai hallintaansa Saksan entisestä Itä-Afrikasta. Eikä Angola tai Mosambikkaan ole kaukana… . Tähän jaksoon kuuluvat Sud-Kasain ja Katangan kapinallisten postimerkit, mutta näistä on hiljan julkaistu Juha Valtosen kirjoitus Keräilyuutisisssa. Niin, ja jos ja kun Kongo tulee joskus täyteen voi jatkaa rajan takaisella Ruanda-Urundilla. Painamia tehtiin paikallisesti ja ainakaan suuret luettelot eivät näitä ole lähteneet luetteloimaan. Alueen merkit olivat alkuun pääosin lisäpainamia Kongon merkeillä, myöLunastusmerkki ”TAXES” lisäpainamalla ja esimerkit vuosien 1923 ja 1943 lunastusmerkkisarjoista. Kaikki miehityskauden merkit tehtiin lisäpainamalla Kongon merkkejä.. Nämä tunnetaan lähinnä kansanmurhistaan ja poliittisesta epävakaudesta. Saksan Itä-Afrikasta miehitettyä aluetta varten julkaistiin miehitysmerkkejä 1916-1922 yhteensä 38 kappaletta. Itse olen rajannut oman kokoelmani selkeään päälajikeräilyyn, joskin jonkin verran postilähetyksiä ja värieroja on tullut laitettua sivuun. Jatkossa miehitysalue sai nimen Ruanda-Urundi ja omat merkkinsä. Postilähetyksiä etsiessä vastaan tulee usein ehiökortteja. Näiden arvoleimat ovat pääosin samoja kuin postimerkeillä, joskin poikkeaviakin löytyy. Tosin tilanne on nyttemmin jo ollut vakiintumaan päin. Alueen etuina voisi mainita pienen päälajimäärän, järkevän hintatason ja eksoottiset kuva-aiheet. Nykyään alue muodostuu surullisen kuuluisista vuonna 1961 itsenäistyneistä Ruandan ja Burundin valtioista. Ruanda-Urundi Loppuun täytyy lisätä muutamia rivejä Ruandu-Urundista. Erikoiskokoelma tämän tyyppisestä alueesta ei liene helpoimpia, jos edes Suomen olosuhteissa kovin järkevääkään. Niinpä lähes kaikki mitä yllä on kirjoitettu Kongosta, pätee myös Ruanda-Urundin merkkeihin. Neljä Ruanda-Urundin merkkiä, samanlaiset merkit ilmestyivät myös Kongon nimellä. Vuonna 1960 Belgia luopui siirtomaastaan hyvin lyhyellä siirtymäajalla. Ruanda ja Urundi, sittemmin Burundi itsenäistyivät 1961. Alue onkin eräänlainen Kongon pikkuveli. Vuonna 1955 ilmestyi nelimerkkinen sarja kuningas Bauduinin kuvalla, jossa alueen nimi löytyy kahdessa eri muodossa kuten käyttösarjassa 1942. Etuja ja haittoja Kaukaisen ulkomaan keräily poikkeaa monessa Suomen keräämisestä. Tällöin käyttösarjoissa kuva-aiheet olivat samoja (kongolaisia), mutta nimenä oli Ruanda –Urundi. 9 mestyi edelleen muutamia kaiverrettuja juhlamerkkejä, kuten turismivuosi 1955 ja siirtomaan 50-vuotismerkki 1958. Viimeinen siirtomaakauden julkaisu ilmestyi 2.5.1960 aiheenaan Rooman olympiakisat ja alueen viimeinen päälaji sai numeron 364. Reuna-alueet Joka maan lopussa on aina joukko sekalaisia julkaisuja, niin myös Kongossa. Kongon kriisi vuosina 1960-1965. Aivan omia aiheita on vain muutamia, lähinnä viimeinen julkaistu sarja aiheena Usumbaran kadedraali 1961. Varsinaiset omat merkit alkoivat ilmestyä 1924 edellä mainittujen miehitysmerkkien seuraajina. Siirtomaakaudella päälajeja ehti ilmestyä 188. Lunastusmerkkejä ilmestyi kolme sarjaa (19 kpl), ja runsaasti on ilman luettelonumeroa jääneitä TAXES ja T lisäpainamia vuosien 1884-1923 julkaisuista. Suosittelisinkin kaikille välillä pelkkää päälajikeräilyä koska erikoiskeräily tökkii usein, päälajikeräily harvemmin. hemmin toisintoja Kongon merkeistä. Viimeisessä A.O= Afrique Orientale lisäpainetulla punaisen ristin merkillä. Useimmat juhlamerkit ja käyttösarjat ilmestyivät myös samanlaisina molemmilla alueilla. Kolme Saksan Itä-Afrikan miehitystä varten julkaistua merkkiä. Nämä tehtiin lisäpainamalla tavallisia käyttösarjan merkkejä vaihtelevilla lisäpainamilla
10 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Isohampaisten leimamerkkien valmistustapa oli poikkeuksellisen monivaiheinen. ex Jussi Tuori. Painomenetelmäksi valittiin joustava kivipaino Isohampaisten leimamerkkien kokoarkkeja ei ole säilynyt. Kuva 1870-luvun puolivälistä. Teksti Jukka Mäkinen Isohampaisten leimamerkkien painotyöstä vastasi Saksasta Ruotsin kautta Suomeen emigroitunut Ferdinand Tilgmann (1832-1911). Muilta osin kivipaino myytiin kunnallisneuvos E. Tilgmann puolestaan oli perustanut Agathon Fabergé. Irtomerkkien lisäksi Suomen isohampaiset leimamerkit osa 2 Agathon Fabergén tekemä rekonstruktio, jossa hän on liittänyt kaksi vaakarivilöä yhteen 11 merkin ryhmäksi. Heinäkuussa 1870 pidetyssä konkurssihuutokaupassa Tilgmann lunasti nimiinsä F.Polén & Co:n litografisen pikapainokoneen. Merkkien painotyö tilattiin yksityiseltä kivipainolta, josta arkit toimitettiin tilaajalle lävistystä, tarkastusleimausta ja jakelua varten. Vuodesta 1865 eteenpäin se vastasi myös leimamerkeistä ja niiden tilityksistä Finanssikonttorille. Kivipainon johtajaksi oli vuonna 1862 kiinnitetty taitava saksalaissyntyinen litografi Ferdinand Tilgmann (1832-1911). oman, uuden kivipainoyrityksen jo 1869, aloitti toiminnan 1870 huutokaupasta ostamallaan koneella ja siirsi leimamerkkien valmistuksen omaan painotaloonsa. Ryhmä on arvokas, koska merkeistä ei tunneta lainkaan autenttisia pystyryhmiä. Ryhmä kumoaa osaltaan käsitystä, että merkkirivit olisi painettu päikköasennossa. Merkit ilmestyivät maaliskuussa 1865. Taloudellinen romahdus vei mukanaan myös F.Polén & Co:n kivipainon. Tilaajana toimi Karta Sigillataeli Leimapaperikonttori. Kivipaino jatkoi kuitenkin toimintaansa, myös leimamerkkien painamista, vuoteen 1870 konkurssipesän lukuun. Konttorin alkuperäisenä tehtävänä oli leimapapereiden valmistaminen. Vuonna 1867 SKS:n kirjapaino teki Suometar-lehden vuoksi konkurssin. Vuonna 1864 hän sai tehtäväkseen piirtää ja painaa Suomen ensimmäiset leimamerkit. J. Coll. S uomen ensimmäiset leimamerkit painettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjapainon yhteyteen perustetussa F.Polén & Co:n kivipainossa. Isohampaisten leimamerkkien painotyö oli siis alusta loppuun 1865-1880 Tilgmannin käsissä, vaikkakin kahden eri yrityksen ja väliaikana konkurssipesän kautta. Jo seuraavana vuonna hän lunasti nimiinsä kolmanneksen Polénin kivipainosta. Myöskään pystyryhmiä ei tunneta – tämä syystä, johon palataan myöhemmin. Syystä tai toisesta Stråhle piti ostamansa kaluston käyttämättömänä vuoteen 1873. Stråhlelle. Se oli perustettu vuonna 1810
Eri nimellisarvot valmistettiin lisäämällä arvonumerot ja –tekstit tyhjiin kenttiin. Pystyryhmien puuttuessa arkin konstruointi levyttämällä on mahdotonta. Sama teoria on mainittu BES:in käsikirjassa 50 vuotta myöhemmin. Tämä toinen apukivi oli kooltaan 4x3=12 merkkiä, joka vastasi neljännesarkkia. Painoarkit toimitettiin liimoitettuina Karta Sigillata -konttorille. Näitä on pidetty lävisteen tähtäysviivoina. Näin syntyi ensimmäinen apukivi. Tämä siksi, että 2-500 markan merkeillä rahayksikkö on monikollinen ”markkaa”, kun taas markan merkille tarvittiin yksiköllinen muoto ”markka”. tunnetaan vain vaakapareja ja vaakarivilöitä 8-rivilöön saakka. Käytettyjen painokivien lukumäärää ei voida saada selville. Jälkimmäinen merkki (kuva sivulla 12) kuuluu Postimuseon E. median-arkeille, kaksi 48 merkin arkkia rinnakkain. Erot syntyivät painokivien valmistuksessa, siirrettäessä merkkikuvia siirtopaperilla kivelle. 11 . Alkukuvassa nimellisarvoa osoittavat numeroja tekstikentät olivat tyhjiä. Kainalojutussa esitellyssä tutkielmassaan Jarl Pettersson esitti vuonna 1948, että painoarkissa olisi ollut 10x4 tai 10x2 merkkiä niin, että merkkirivit olivat keskenään päikköasennossa. Karta Sigillata -konttorissa vahtimestarit lävistivät ne käsityönä lävistyskiekkoja käyttäen. Tästä todisteena ovat merkit, joissa vaakaläviste on siirtynyt riittävästi osoittamaan, ettei viereinen merkki ole päikköasennossa. Merkkikuvan ja arvomerkintöjen yhdistäminen sekä monistus painokiviksi tapahtui joka tapauksessa siirtopaperin ja apukivien avulla. Hyvin joustavana painomenetelmänä kivipaino oli perusteltu valinta leimamerkkien painamiseen. Tämä saattoi johtua paitsi kuivasta painoväristä, myös painokivien litografisesta kulumisesta. On myös mahdollista, että käytettiin kiveen tai paperiin piirrettyä alkukuvaa, josta eri arvot valmistettiin lisäämällä tarpeelliset arvomerkinnät. A. Kuudesta m/1865 päälajista tunnetaan kokonaan lävistämättömiä kappaleita, joista puuttuu myös punainen tarkastusleima. Öljyisissä painoksissa merkin kuva on värin täyttämä ja väri tulee paperin läpi. Käsityönä niille lisättiin myös punainen tarkastusleima, ns. Öljyinen ja kuiva painoväri 10 pennin merkeillä m/1866, KS1, lävisteet IxIII ja IxI. Tästä otettiin vedos siirtopaperille ja rivi siirrettiin kolme kertaa isompaan apukiveen. Näitä tunnetaan 70 pennin sekä 1 mk, 2 mk, 3 mk, 4 mk ja 25 mk arvoista. Äärimmillään se kuitenkin vaihtelee ns. Koepainoksia, malleja vai puolivalmisteita. Merkkikuvien väleissä esiintyy kulmissa ristin muotoiset ohuet viivat. Tällöin kivipainon joustavuutta hyödynnettiin niin, että yhdellä ja samalla painokivellä valmistettiin useita eri arvoja. Merkkien painoasu on yleensä hyvä, erityisesti alkuvuosina. Merkit painettiin ns. Se saattoi olla kaiverrettu alkukuvake, jonka merkkikuvan laajat giljosoinnit (viivapunokset) tehtiin giljosointikoneella. Niinpä painoarkin koko ja painojärjestelyt olivat pitkään arvailujen varassa. Useampien painokivien käytöstä todistaa myös merkkikuvan koon vaihtelu. Kuivissa painoksissa viivat ovat ohuita ja yksityiskohdat häipyvät. Esimerkiksi vuonna 1871 painettiin 30 mk arvoa 14 kappaletta, 100 mk 47 kappaletta, 200 mk 7 kappaletta ja 500 mk 2 kappaletta. Päikköteoriaakaan ei voi täysin sulkea pois, mutta pidän sitä hyvin epätodennäköisenä. 1 mk arvosta tunnetaan myös merkkejä, joissa pystysivut ovat hammastamattomia, vaakasivut lävistettä II. Lisäksi 1 markan merkille tarvittiin omat painokivet. Toisesta apukivestä jatkettiin siirtämällä se neljään kertaan lopulliselle painokivelle. Tässäkin ryhmässä merkit ovat normaalissa pystyasennossa toisiinsa nähden. Säilyneisiin rivilöihin perustuva teoriani on, että aluksi kuva siirrettiin kivelle neljään kertaan. Vanhan polven keräilijät ehdottivat painoarkin kooksi joko 10x5, 10x4 tai 8x4 merkkiä. Lisäksi tunnetaan 1 mk merkkejä, Mallin 1865 lävistämättömiä merkkejä, joilta puuttuu punainen KSeli tarkastusleima: 70 penniä, 1 mk ja 25 mk. Pari osoittaa havainnollisesti, kuinka huomattavasti merkkien painoasu voi vaihdella.. Näitä merkkejä pidetään mallin 1865 koepainoksina, mutta statuksesta ei ole täyttä varmuutta. öljyisestä hyvin kuivaan painantaan. Sitä ei tue myöskään Agathon Fabergén tekemä rekonstruktio, jossa hän on liittänyt kaksi 2 mk m/1865 vaakarivilöä yhteen 11 merkin ryhmäksi. Ei ole tiedossa, millaisesta alkukuvasta tai –kappaleesta merkkien valmistus käynnistyi. KS-leima. Vuonna 2002 selvitin (Filatelisti 9/2002), että painoarkin koko oli 8x6 eli 48 merkkiä. Mallissa 1866 penniarvoille oli omat kivensä, markka-arvoille omansa. On viitteitä siitä, että ainakin korkeimpia markka-arvoja valmistettiin vain tilauksen mukaan. Merkkikuvan korkeus vaihtelee välillä 60-65 mm. Varmaa on, että niitä tarvittiin 15 vuoden aikana useampia. Näistä jokaisen painosmäärä tuona vuonna oli siis pienempi kuin merkkien määrä 48 merkin kokoarkissa. Näin ei ole, vaan viivat ovat kivipainomenetelmälle tyypilliset kohdistusviivat, joiden avulla merkkikuvat kohdistettiin paikoilleen. Hellman -kokoelmaan. Merkit olivat normaalissa pystyasennossa toisiinsa nähden. Kiintoisaa on myös, että esimerkiksi 80 mk ja 150 mk arvoja ei valmistettu vuonna 1871 lainkaan
Säännöstä on kuitenkin poikkeuksia, tärkeimpänä mallin 1865 korkeimmat arvot 4 markasta ylöspäin, jotka lähes kaikki ovat KS1-leimattuja. On myös mahdollista, että ne ovat jonkinlaisia malleja tai merkkejä, jotka syystä tai toisesta vain jäivät ”puolivalmisteiksi”. Ilman sitä olisi ainakin teoriassa ollut vaara, että painetut merkit pääsevät yksityisestä painotalosta levitykseen valtion tappioksi. Irtomerkeistä ja varsinkin rivilöistä päätellen liimoitetut painoarkit lävistettiin aluksi vaakaan. Turvatekijänä KSeli tarkastusleimaus Edellä kuvatulla tavalla jokainen merkki sai Karta Sigillata –konttorissa punaisen ns. Tarkastusleimaus toimi tärkeänä turvatekijänä, sillä vasta tarkastusleiman myötä merkistä tuli käypä, nimellisarvonsa mukainen maksuväline. Näiden leimamerkkejä varten valmistettujen kiekkojen täytyi olla lävistettä IV. Useimmilla arvoilla KS1:n ja KS2:n keskinäisessä yleisyydessä ei ole suurta eroa. Lisäksi kun kiekkoja teroitettiin, hampaiden muoto ja mitta muuttui. Läviste III on postimerkeillä yleinen, leimamerkeillä harvinainen. Kuva Suomen postimerkkien käsikirja, osa I. Nämä kiekot olivat postimerkkikiekkoja suurempia, sillä niiden valmistuksesta ja hionnasta perityt korvaukset olivat noin kaksinkertaiset postimerkkikiekkoihin verrattuna. Tämä voidaan päätellä siitä, että pystyläviste on usein kaareutuva, kuin vauhdikkaasti ”vapaalla kädellä” tehty. Varhain käyttöön tullut läviste II on mallilla 1865 yleinen, mallilla 1866 harvinainen. Niiden värisävy vaihtelee, joten ehkä niillä haettiin sopivaa ruskean ja sinisen sävyä. Muiden osalta on myös mahdollista, että ne ovat lähtöisin suoraan Polénin kivipainosta. Leimamerkkejä varten valmistettiin myös omia kiekkojaan. Ne on helpointa erottaa Merkuriussauvan hatusta: KS1-tyypissä hattu on kooltaan iso ja sen alaosassa on kaareva valkoinen viiva. Vain muutama näistä arvoista tunnetaan myös KS2-leimaisena. Samaa ongelmaa ei nähty pienempikokoisten postimerkkien tuotannossa. Koska muutamalla 1 mk merkillä on myös vaakaläviste, ovat ainakin nämä merkit käyneet Karta Sigillata –konttorissa, jossa lävistäminen suoritettiin. Lävisteen IV kiekot tehtiin leimamerkkejä varten Isohampaiset leimamerkit lävistettiin Karta Sigillata -konttorissa samoilla lävistekiekoilla, joita käytettiin myös isohampaisten postimerkkien lävistämiseen. Tarkastusleiman kehällä on teksti ”VALTIOVARATOIMIKUNNAN KARTTA-STEMPELI” ja keskellä Merkurius-sauva. KSeli tarkastusleiman. Silloin ne olisivat värikoepainoksia. Huomattavan kaareva läviste oikealla pystysivulla, 20 penniä m/1866 KS2 IVxI.. On huomattava, että kunkin lävisteen antavia kiekkoja oli useampia kappaleita. Lävisteiden I, II, III ja IV yleisyydestä voi karkeasti sanoa niin, että lävisteet I ja IV ovat leimamerkeillä yleisiä. Muodon avulla pyrittiin nähtävästi varmistamaan, että suurikokoiset merkit pysyvät paremmin kiinni toisissaan. Tarkastusleiman punainen väri oli otettu käyttöön vuoden 1845 leimapaperijulkaisulla. Valmiit merkit toimitettiin myyntiin 8 merkit vaakarivilöinä. Tämä vaikeuttaa kiekkojen ja lävisteiden tutkimusta, kuten postimerkkien puolelta tiedetään. Valmistustapa selittää siis syyn, miksi merkeistä ei ole olemassa pystyryhmiä. Lävisteen IV muoto on muista lävisteistä poikkeava, lapiomainen. Postimerkeillä harvinaista lävistettä V ei käytetty leimamerkeillä. Lohenvärinen Postimuseossa säilytettävä lävistekiekko, joka kuuluu III-lävisteen kiekkoihin. Läviste III puolestaan on mallilla 1865 hyvin harvinainen, mallilla 1866 melko harvinainen. Lävisteen IV lisäksi leimamerkeillä tavataan lävisteitä I, II ja III. Tarkastusleimauksen jälkeen lävistettiin merkkien pystysivut ilman linjainta. Nämä merkit voivat olla koepainoksia. KS2-tyypissä hattu on selvästi pienempi ja sen alaosan valkoinen viiva on suora. Kaikki mainitut kappaleet ovat harvinaisia, jokaista on tiedossa korkeintaan muutamia kappaleita. Läviste IV on leimamerkeillä yleinen, postimerkeillä harvinainen. Tarkastusleimaus oli perua leimapapereilta, joilla käytettiin useampiakin turvatekijöitä. Isohampaisilla leimamerkeillä käytettiin kahta erilaista KS-leimaa, KS1 ja KS2. Näitä kappaleita pidetään mallin 1865 koepainoksina. 12 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta joiden pystysivut ovat ilman lävistettä mutta vaakasivut lävisteellä II. Kohteiden status koepainoksina on tästä syystä mielestäni epävarma, vaikkakin tällä statuksella ne on tavattu kokoelmissa esittää. Tähän mennessä on löytynyt yksi ainoa jakeluun päässyt merkki, jolta tarkastusleima puuttuu kokonaan. Tämän jälkeen vaakarivit irrotettiin toisistaan KS-leimausta varten. Vaakaläviste on aina hyvin suora, se tehtiin linjaimen avulla. Leimamerkkien arkkikoko oli suurempi, joten nähtävästi pienemmät kiekot olisivat kuumentuneet kitkasta
Edellä käsiteltyjä sekalävisteitä voidaan kutsua säännöllisiksi sekalävisteiksi. lisää se, että uudet löydöt ovat edelleen hyvin todennäköisiä. Lävistevariaatiot ovat aina olleet suosittu tapa kerätä näitä merkkejä. Isohampaisia seuranneella julkaisulla 1881 KS-leimoja tuli vielä kaksi lisää, tyypit KS3 ja KS4. jopa enemmän kuin pelkästään yhdellä kiekolla lävistettyjä. Kattavimmat lävistetaulukot molemmille malleille löytyvät BES:in kirjasta. Ensimmäisen kerran lävistetaulukot julkaistiin Libertas Philateliae-lehdessä vuonna 1950. Leimamerkeissä tilanne on toinen. Mallilla 1891 käytössä olivat enää KS2 ja KS4. A. Coll. Lävisteiden aarreaitta Postimerkkien puolella isohampaisten sekalävisteet ovat merkittäviä harvinaisuuksia. epäsäännöllisiä sekalävisteitä. Taulukot on laadittu päälajikohtaisesti, erikseen KS1ja KS2-leimatuille merkeille. 40 pennin merkki m/1866 on mitätöity vuonna 1878. Niissä vaakasivut ovat keskenään samaa, pystysivut toista lävistettä. Kuvassa m/1866 ainut tunnettu 25 pennin pari lävisteellä IVxIxIxI.. Tämän jälkeen tarkastusleimauksesta luovuttiin. Jälkimmäisessä pieni hattu, jonka alaosan valkoinen viiva on suora. Ainoa tunnettu jakeluun päätynyt leimamerkki, jolta puuttuu punainen tarkastusleima: 40 penniä lohenvärinen IxI m/1866. Yllä kuvaillusta valmistustavasta johtuen sekalävisteitä syntyi runsaasti. E. Lävisteiden osalta isohampaiset leimamerkit ovatkin aarreaitta. A. Hellmanin leimamerkkikokoelmaan Postimuseossa. Tämän jälkeen lävisteyhdistelmiä on löydetty ainakin 15-20 lisää, pääosin mallista 1866. Se kuuluu E. Hallussani on esimerkiksi Thorwald Grönblomin käsin laatima m/1865 tunnettujen lävisteiden taulukko vuosilta 1946-1947. Tällaiset Epäsäännölliset sekalävisteet kuuluvat leimamerkkien harvinaisuuksiin. Mallista 1865 niitä tunnetaan vain yksi, mallista 1866 nelisenkymmentä erilaista. Hellman Postimuseossa. Taulukko on päivätty 1946 ja tarkistettu 15.1.1947. BES:in taulukko perustuu viidessä suuressa kokoelmassa havaittuihin lävisteisiin. Alan kiehtovuutta Tamperelaisen Thorwald Grönblomin käsin laatima tunnettujen lävisteiden taulukko m/1865. 13 . Yleinen 1865 yleinen 1866 harvinainen Harvinainen Yleinen Ei tavata Punaisen KSeli tarkastusleiman tyypit KS1 ja KS2: Edellisessä iso hattu, jonka alaosassa kaareva valkoinen viiva. Kun vaakaja pystylävistys tehtiin eri työvaiheissa, nähtävästi eri työpisteissä, hyvin usein käytettiin kahta eri kiekkoa. Niinpä sekalävisteisiä merkkejä syntyi Lävistetyyppien harvinaisuusasteet isohampaisilla leimamerkeillä. Lisäksi merkeistä tunnetaan ns
Tässä 37-sivuisessa tutkielmassaan Pettersson käsittelee vuoden 1866 julkaisua. Vaikeusaste kasvaa, jos etsii kokoelmaansa mahdollisimman kieroa kappaletta. Coll. Niinpä myös irtomerkkiä voi pitää kohtuullisen todistusvoimaisena, vaikkakin vasta pari tai reunakappale todistaisi aukottomasti alkuperäisyyden. Osin hammastamattomalta vaikuttava merkki voi olla tällainen kappale. Ilman linjainta lävistettäessä lievästi kaarevia lävisteitä syntyi melko runsaasti. Epäsäännöllisiä sekalävisteitä kolmella eri lävisteellä tunnetaan vain muutamia kappaleita. Epäsäännölliset sekalävisteet saattoivat syntyä, kun merkkien tarkastuksessa huomattiin jonkin sivun jääneen ilman lävistettä. ex Tuori, toinen irtomerkki. Osin hammastamattomia merkkejä tunnetaan kaksi kappaletta, molemmat 3 mk m/1866 KS1 IIxHn. Ylimenokautena 1870-luvun lopussa lävistekiekot olivat hyvin kuluneet. Niistäkin on tehty muutamia uusia löytöjä kirjan julkaisemisen jälkeen. Kuvassa 5 mk IIIxIxIIxI ja 20 penniä IIxIVxIxIV, molemmat ainoita tunnettuja. Vielä on mainittava kaksi 3 mk merkkiä m/1866, jotka ovat pystyyn hammastamattomia. Niissä yksi sivu on muista poikkeava, esimerkiksi ohessa kuvatut lävisteet IVxIxIxI, IVxIVxIIIxIV tai IIIxIxIxI. on laajin painettu yleisesitys tästä mallista, sisältäen monia arvokkaita havaintoja. Lisäksi tunnetaan aivan muutamia epäsäännöllisesti lävistettyjä merkkejä, joilla on käytetty kolmea eri lävistettä, esimerkiksi IIIxIxIIxI ja IIxIVxIxIV. Toisaalta moni esitetyistä painomenetelmää, paikkaa ja –järjestelyjä koskevista olettamuksista on myöhemmin osoittautunut virheelliseksi. Näiden aitoutta on vaikea todentaa. Näitä KS1-leimaisia IIxHnmerkkejä tunnetaan kaksi. Niinpä joissakin käyttöpaikoissa merkit jouduttiin irrottamaan toisistaan saksilla. Pystysivujen kaareutuvat lävisteet jo mainittiin. Lisäksi on tiedossa muutamia irtomerkkejä, joiden yksi sivu on hammastamaton. E dellisessä artikkelissani sivusin lyhyesti Suomen isohampaisista leimamerkeistä julkaistua kirjallisuutta. Tutkimuksessani isoham. Ne ovat samaa väriä, ja myös KS1-leimaus ja vaakasivujen II-läviste yhdistää niitä. Uudet havainnot mukaan luettuna epäsäännöllisiä sekalävisteitä tunnetaan nelisenkymmentä erilaista, moni niistä vain yhtenä tai kahtena kappaleena. Merkkien painatuksessa ja lävistyksessä syntyi jonkin verran kiintoisia erikoisuuksia. ex Tuori. Toinen niistä on asiakirjalla, coll. Myös epäsäännölliset sekalävisteet on listattu BES:in kirjassa. Asiakirja on kiinnityskirja vuodelta 1868, irtomerkki on käytetty avioliittokuulutuksella vuonna 1870. Tämä lisättiin jälkilävisteenä kiekolla, joka sattui olemaan käsillä. Ne ovat yleensä pieniä, suuret ja näyttävät laskokset ovat huomattavan harvinaisia. Tuolloin eli käsitys, että isohampaiset leimamerkit olivat kirjapainoa ja painettiin mahdollisesti Senaatin kirjapainossa. Kun lisäksi käytetty paperi oli vahvempaa kuin alkuvuosina, lävistys saattoi jäädä epätäydelliseksi. Myöhemmin on saatu selville, että ne valmistettiin aivan eri painomenetelmällä, kivipainotyönä F.Polén & Co:n kivipainossa ja Tilgmannin kivipainossa. Toinen niistä on irtomerkki, toinen asiakirjalla. Näin yksi sivu saattoi saada poikkeavan lävisteen. Lisättäköön siihen vielä yksi teos, joka lienee nykyfilatelisteille tuntematon: Jarl Petterssonin vuonna 1948 julkaisema ruotsinkielinen omakustanne ”Finlands Stämpelmärken 1866-års Emission”. Tavataan laskoksia, vaikkakin melko niukasti. Se Jarl Petterssonin tutkielma julkaisusta 1866 Epäsäännöllisiä sekalävisteitä: Ainut tunnettu 1 mk IVxIVxIIIxIV sekä 5 mk IIIxIxIxI, joita tunnetaan kolme kappaletta. Petterssonin tutkielma esittää myös hypoteesin merkkien painamisesta päikköasennossa. 14 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta kohteet ovat todellisia harvinaisuuksia
Näitä ovat ylikorkeat, matalat, kapeat ja leveät merkit. Mallin 1866 erikoisuuksia: suuri laskos 30 pennin merkillä KS1 IVxIV, huomattavan ylikorkea 60 penniä KS1 IVxIV ja kolmoisläviste 40 pennin merkillä KS1 IxIV. A. Loppuvuosia 1878-1880 voidaan pitää ylimenokautena, jolloin merkkien laatu heikentyi paksun paperin ja kuluneiden lävistekiekkojen myötä. Kannattaa siis katsoa myös lähetyksen ”takapuoli” ja muistaa, että kirjeensulkijatkin ovat joskus hyvin haluttuja keräilykohteita! . Myöhemmin se oli hänen poikansa Oleg Fabergén käytössä – he molemmat keräsivät leimamerkkejä. Tästä syystä myöskään Petterssonin tutkielman kaikilla KS-leimausta koskevilla pohdinnoilla ei ole pohjaa, vaikkakin ne ovat hyvin mielenkiintoisia. Virheellisyyksiä ja puutteita syntyi vähän, tai ne huomattiin ja poistettiin tai korjattiin esimerkiksi jälkilävisteellä ennen jakelua. . Kuoren takana olikin harvinainen kirjeensulkija, joka nosti hinnan eurosta yli sataan. Oli pakko katsoa uudelleen, muttei asia vieläkään auennut. hampaisten leimamerkkien painatus, lävistys ja KS-leimaus oli hyvää ja tarkoin valvottua työtä. Aikani kuvaa katselin ja en siinä mitään erikoista havainnut. Näinäkään vuosina varsinaisesti virheellisiä merkkejä ei juuri päässyt jakeluun. Myös merkin alareunan läviste on poikkeavan vino.. L U K I J O I L T A E räs Lönkan maanantaiiltojen vakiovieras kysyi päätoimittajalta paljonko arvelin kuvan kirjeestä maksetun. Muille jaettaviksi jäi näin ollen 13 kappaletta, joista yksi on minulla. Tässä tutkielmassa hän pyrki osoittamaan postimerkkien ja leimamerkkien valmistukseen liittyviä yhteyksiä ja yhtäläisyyksiä. Sain nähtäväksi toisen kuvan, jossa oli kuvattuna kuoren kääntöpuoli. Petterssonin lisäksi oman kappaleensa saivat tutkielman avustajat Thorwald Grönblom, E. Oma kappaleeni on numero 16, jonka hän antoi Agathon Fabergélle 14.7.1948. Kiintoisaa olisi tietää, montako kappaletta tätä unhoon jäänyttä tutkielmaa on säilynyt nykypäiviin. Kohde meni vieläpä Argentiinaan. Jonkin verran tunnetaan myös kaksoisja kolmoislävisteitä, vaikkakin näyttävät porraslävisteet ovat harvinaisia. 15 Joskus lävistys käsin tuotti poikkeavan kokoisia merkkejä, erityisesti arkin reuna-alueilla. Hellman, Ernst Ingelius ja Aulis Stenroos sekä Suomen leimamerkkeilijäseura ja HFF:n kirjasto. . Painoasuun vaikutti myös painokivien kuluminen. Myyjä kertoi, että hänen käsiensä kautta on vuosikymmenten aikana livahtanut satojatuhansia kuoria kaikilta aikakausilta, mutta hän ei ole koskaan törmännyt tähän sulkijaan. Tammikuussa 1949 Pettersson julkaisi vielä toisen omakustanteen ”Stämpelmärkesforskning och Filateli – Förvånande omständigheter i dagen beträffande det finska frimärkstrycket 1860-1881”. Erikoinen lävistevirhe 60 mk merkin KS1 IVxIV m/1866 kulmassa. Hän kertoi laittaneensa kuoren systeeminettiin myyntiin ja kuoresta maksettiin kovan kilpailun jälkeen 101 euroa. 51-53). Artikkelisarjan seuraava osa käsittelee isohampaisten tyyppieroja, värejä ja mitätöintejä. Tutkielman täytyy olla pieni bibliofiilinen harvinaisuus, sillä sen painos oli vain 20 kappaletta. Tutkielman sivuilla on Olegin tekemiä lyijykynämerkintöjä. Sen kannessa on listaus keräilijöistä ja yhdistyksistä, joille kirjoittaja luovutti kappaleen kullekin. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että isopaisten painojärjestelyistä vuonna 2002 osoitin, että hypoteesi ei ole todistusvoimainen (Filatelisti 9/2002 ss
Helsingin Eteläsataman edustalla Klippanin vieressä sijaitsee Valkosaari, jossa pursiseuraa on ylläpitänyt Nyländska Jaktklubben vuodesta 1885. Aivan kuten Pietarin Keisarillisen Pursiseuran lipussa. Monet kuvien rakennuksista ja maisemista ovat yli sadassa vuodessa muuttuneet, mutta toiset tunnistaa nopeasti. Sarjan tässä osassa kerromme postikortein näistä monille tutuista saarista . Vuonna 1889 lähetetyssä kortissa on vielä sen ensimmäinen Vehkasaaresta siirretty paviljonki. Kohteet ovat John Roiton Helsinkikorttien kokoelmasta. Kuuluminen Venäjään näkyi myös seuran lipussa, jossa oli sininen risti valPääkaupungin kiehtovat saaret Postikorttien Helsinki osa 5. Kaivopuiston edustalla Liuskasaaressa on vuodesta 1893 toiminut Helsingfors Segelsällskap purjehdusseura, joka rakennutti ensimmäisen paviljongin (kuvassa) vuonna 1899. Satama oli kuitenkin huono, eikä siellä ollut venetelakkaa. Nyländska Jaktklubben, eli NJK perustettiin vuonna 1861 Suomen Suuriruhtinaskunnan ollessa osa Venäjää. Teksti Seppo Evinsalo Kohteet John Roitto Helsingin edustan lukuisissa saarissa onnistui jo 1800-luvun lopulla vierailla lauttaja höyrylaivaliikenteen ansiosta. Postikortteja lähetettiin retkiltä ahkerasti ja niiden kuva-aiheet kertoivat paljon sen aikakauden vapaa-ajan kulttuurista. Samankaltaisia sateenvarjokortteja tehtiin myös muista Euroopan kaupungeista ja nähtävyyksistä. Ensimmäisen paviljonkinsa NJK rakennutti Vehkasaarelle Helsingin länsipuolelle. koisella taustalla. Tämän vuoksi seura vuokrasi Helsingin Eteläsatamasta pienen Valkosaa. Se kuitenkin paloi 40-luvulla ja tilalle rakennettiin nykyinen funkkis-paviljonki. V esillä liikkuminen ja veneily olivat suosittuja harrastuksia myös vuosituhannen vaihtuessa 1800-luvusta 1900-luvuksi. Ei tarvinnut leijailla sateenvarjon avulla kuten tässä vuosisadan alun postikortissa pariskunta Klippanin yllä. 16 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Merelliseen Helsinkiin on aina kuulunut myös sen edustan monipuolinen saaristo, jonka virkistysja muu käyttö alkoivat jo 1800-luvulla. Tällainen useimmille tuttu on näkymä Helsingin Eteläsatamasta ja siinä sijaitsevasta NJK:n klubirakennuksesta
Se tunnetaan yleisesti myös nimellä Kasinonranta. Tänään liki 25 000 asukkaan Lauttasaari on metron ja mootoriteiden halkoma suuri kaupunginosa. Saaressa oli vain muutamia ympärivuotisia asukkaita sekä jonkin verran huvila-asutusta. ren. Ennen siltaa oli saarelle 1914 lähtien kuljettu lautalla, jonka matkustajia palvelemaan Lauttasaaren rannalle rakennettiin kahdeksankulmainen, nykyisin kahvilana toimiva Mutterikioski. Kesällä 1913 avattiin pieni kahvilarakennus Drumsö Casino, jonne oli kuljetus hevosraitiovaunulla Kartanon laiturilta 1914. Saaressa toimi jo 1800-luvulla suosittu merikylpylä. Helsingin kaupunki ei katsonut Lauttasaarta tarpeelliseksi alueeksi ja saari jäi Tallbergin haltuun. Uunisaaressa Kaivopuiston edustalla on aikaisemmin ollut vernissatehdas ja öljytehdas. Vuonna 1911 saaren osti kauppaneuvos Julius Tallberg, joka seuraavana vuonna tarjosi sitä kaupungille 750 000 markan hintaan. saarella asui vain neljä talonpoikaa, jotka viljelivät pieniä peltojaan. Tallberg oli hankkinut höyrylautan liikennöimään Lauttasaaren ja Ruoholahden väliä. Nykyisin kylpylä on suljettu, mutta vuonna 1934 avattu uimaranta on edelleen suosittu helsinkiläisten kesänviettopaikka. Kortti vuodelta 1935. Vehkasaaren paviljonki siirrettiin vuonna 1885 Nicolas Sinebrychoffin toimesta Valkosaareen. Uunisaarella on pitkät perinteet myös virkistyskäytöstä. Siellä on myös valmistettu ruumisarkkuja. Lautta kuljetti myös postia ja sillä käytössä olleet laivamerkit ovat monille filatelisteille tuttuja.. Nykyisen vuonna 1900 rakennetun ja vielä käytössä olevan paviljongin ovat piirtäneet arkkitehdit Estlander ja Settergren. Kortti vuodelta 1935. Ensimmäinen teräsrakenteinen silta Lauttasaaren valmistui vuonna 1935. Se kuitenkin paloi 40-luvulla ja tilalle rakennettiin nykyinen funkkis-paviljonki. Teollinen toiminta on kuitenkin loppunut jo yli sata vuotta sitten. Sensuroitu kortti Ruotsiin heinäkuussa 1942. Merikylpylän puistossa sijaitsee toinen Lauttasaaren kahdesta uima rannasta. 17 . Nimi johtuu Lauttasaaren Kasino -nimisestä kesäravintolasta, jonka Julius Tallberg rakennutti alueelle vuonna 1913, mutta joka paloi vuonna 1947. Vuonna 1543 Kaivopuiston edustalla Liuskasaaressa on vuodesta 1893 toiminut Helsingfors Segelsällskap purjehdusseura, joka rakennutti ensimmäisen paviljongin (kuvassa) vuonna 1899
Viimeisten vuosien aikana osa niistä on avautunut myös turismille, mm. Avattuihin saariin on nykyisin myös vesibussiyhteys, joten niiden Munkkisaari on entinen saari Helsingin kanta kaupungin etelä rannalla. Postikortti vuosisadan alusta. Keskeinen osa muurien, vallien ja rakennusten korjaustyöstä tehdään vankityönä. Linnoituksessa on vuosittain satoja tuhansia kävijöitä; vuonna 2013 tehty kävijäennätys oli 828 000 vierailijaa. Raittiusyhdistys Koitto perustettiin vuonna 1883 Kohtuuden ystävien ensimmäiseksi alaosastoksi. Ison-Mustasaaren eteläkärjessä sijaitsee lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen alainen, vuonna 1971 perustettu Suomenlinnan vankila. Suomenlinna on Suomen suosituimpia matkailukohteita. Helsingin kaupunki osti Meilahden tilaan kuuluneen Fölis -saaren 1870-luvulla. Historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sen kulttuurillinen arvo on merkittävä, ja se on vahva osa Helsingin identiteettiä. Alku peräiseen saaren kuului myös etelämpänä sijaitseva Herne saari. Postikortti vuodelta 1935.. Saaret muutettiin täyttömailla teollisuusalueiksi 1910-luvulta alkaen. luontoon ja historiaan kannattaa tutustua paikanpäällä. Seurasaaresta kehittyi nopeasti suosittu työväestön retkeilykohde, jonne saavuttin aluksi soutaen tai purjehtien, myöhemmin höyrylaivalla. Postikortti vuodelta 1910. Isosaari, Vallisaari, Kuninkaansaari ja Lonna. Puolustusvoimista Suomenlinnassa kävijöitä muistuttaa vielä Pikku-Mustalla sijaitseva Merisotakoulu. Saaressa on toiminut vuodesta 1909 ulkomuseo, jonne on siirretty vanhoja puurakennuksia eri puolilta Suomea. 18 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Helsingin edustan saarista lukuisat ovat olleet armeijan käytössä, ja näinollen niissä on voinut vierailla vain luvan kanssa. Vuonna 1904 yhdistys hankki kesäsiirtolaksi Lammassaaren Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Saarista suosituin on jo vuosikymmenet ollut Suomenlinnan (Sveaborg) merilinnoitus. Osa on vielä puolustusvoimien käytössä kuten Santahamina ja Melkki
Postikortti venäläisin tekstein vuosisadan alusta. Saaressa toimivat puolustusvoimien joukoista mm. Maanpuolustuskorkeakoulu, Kaartin jääkärirykmentti sekä osittain Etelä-Suomen Huoltorykmentti, Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merisotakoulu. Lähteet: Google. Koronakevään karanteenien jälkeen kannattaa ottaa vierailukohteiksi Helsingin lukuisat mielenkiintoiset saaret, joihin on järjestetty vesibussitai lauttayhteys. Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelee vuosittain noin 750 akateemista sotilasta ja siviiliä. Maamme julistautuessa itsenäiseksi vuonna 1917 Viapori oli edelleen venäläisen sotaväen hallussa. Raikas merituuli ja saarten historia saa aivot tuulettumaan ennen syksyn sateita ja pimeyttä. Suomenlinnan historia alkaa jo vuodesta 1748 ja se tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen nimensä Sveaborg pohjalta suomeksi Viaporina. Valkoiset valloittivat sen saksalaisten tuella huhtikuun alussa. Saaren rakennettiin jo vuonna 1884 arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen ravintola. Hevossalmen sillan takana Santahaminassa varusmiespalvelustaan suorittaa yleensä noin 1 500 varusmiestä. Postikortti vuosisadan alusta. Vuonna 1889 perustettu Korkeasaaren eläintarha on yksi maailman vanhimmista. Vuonna 1904 yhdistys hankki kesäsiirtolaksi Lammassaaren Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Se oli alun perin ortodoksinen Viaporin venäläisen varuskunnan kirkko. Koko itsenäisyyden ajan Santahamina on ollut sotilasaluetta. Se muutettiin luterilaiseksi Suomen itsenäistyttyä ja sipulikupolit purettiin ja korvattiin yksinkertaisilla torninhuipuilla. Vuosina 1927-29 kirkko sai nykyisen asunsa ja sen torniin sijoitettiin majakka. Turisteilta suljettu Santahamina on puolustusvoimien aktiivisessa käytössä. Saarella oli vuoden 2009 alussa 418 vakituista asukasta. Raittiusyhdistys Koitto perustettiin vuonna 1883 Kohtuuden ystävien ensimmäiseksi alaosastoksi. Suomenlinnan kirkko valmistui vuonna 1854 arkkitehti Konstantin Tonin suunnitelmien mukaan. 19 Laajasalon edustan Santahamina on ollut sotilassaari jo vuodesta 1741 lähtien, kun venäläiset rakensivat sinne tykkipattereita. toukokuuta 1918. . Saaren kauppa HOK vuonna 1950 postitetulla kortilla. Suomenlinna sai nykyisen nimensä 12. Suomen siirryttyä osaksi Venäjää vuonna 1809 venäläiset jatkoivat linnoituksen rakentamista omien suunnitelmiensa mukaan
– Viime vuosisadalla suhde englantilaisiin vallanpitäjiin ja maassa oleviin brittiasevoimiin muodostui yhteiseksi ongelmaksi niin Egyptille kuin Sudanillekin. Noin 20 eri arvoa tunnetaan kuuden eri Sudanin kaupungin leimoin. Näitä tunnetaan hänen mukaansa 18 erilaista yhdeksästä Sudanin kaupungista, ne avattiin vuosina 1867-85, kuusi suljettiin jo 1884-85, kolmen kohdalla on maininta ”never closed”. 16-18) Jukka Sarkki osoitti jälleen kerran filateelisen tietämyksensä laaja-alaisuutta ja syvällisyyttä kertomalla Sudanin postikamelimerkeistä 1898-1954 ja maan postihistoriasta muutenkin. Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP O ma kiinnostukseni Egyptin ja sen etelänaapuri Sudanin suhteen on ollut sekä läheinen, että usein myös ongelmallinen faraoiden ajoista lähtien. 1-8) Egyptiläisiä leimoja Sudanin alueelta. Sudanin ensimmäiset omat merkit julkaistiin 1.3.1897 varustamalla kahdeksan Egyptin ”Sfinksi ja pyramidi”julkaisun ja neljä lunastusmerkkiä (sekä myöhemmin 12 ehiötä) arabianja ranskankieLisää Sudanista ja postikameleista k u v A : SI m o N m A T z IN g E r /u N SP L A SH Egypti Muhammad Alin aikana. Tällainen tunnetaan myös pääkaupunki Khartumista ja Sawakinista (Suakinista).. Uudenpana aikana Egyptiä ja Sudania yhdistivät kummankin maan elämänlanka ”ikuinen Niili”, arabian kieli ja islamin uskonto. Kuvat Samir Fikryn kirjasta. Egyptin pyöreä Interpostal eli postivirkamerkki Wadi Halfa, Sudan. Kaikki kuusi ovat harvinaisia. Kuten Sarkki mainitsi niin Egyptin vuosien 1867-88 käyttösarjojen useimpia arvoja ja eräitä lunastusmerkkejä käytetEgyptistä katsoen tiin myös Sudanissa. Hänen valtansa ulottui varsin laajalle alueelle Lähi-idässä myös Sudanin keskija pohjoisosiin. Antiikin Egyptin hallitsijat olivat usein sodassa nuubialaisten eli ”kurjan Kushin maan” pitkien mustien asukkaiden kanssa. 20 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Lehtemme numerossa 2-2020 (s. Modernin Egyptin luoja khediivi eli varakuningas Muhammad Ali Pasha (1769-1849) hallitsi Egyptiä Turkin ottomaanisulttaanin varakuninkaana 1805-48. Egyptin merkki päällepainamalla SOUDAN (1897 – Michel not
arabiankielisellä päällepainamalla ”Farouk, Egyptin ja Sudanin kuningas 1951”. Robson Lowen britti-imperiumin filatelian käsikirja II, osa 2, vuodelta 1948 listaa sekä Egyptin että Sudanin osassaan The Empire in Africa. zeheri huomauttaa myös, ettei vuoden 1898 postiratsastajan eläin ole kameli vaan dromedaari *. Britit hallitsivat edelleen Sudania Khartoumista käsin. Tuoreempi laaja Joseph H. Chalhoubin luettelokäsikirja The Nile Post (2003) luetteloi varsin yksityiskohtaisesti vain vuosien 1897–1907 Sudan-päällepainamat Egyptin merkeillä ja ehiöillä, ei Sudanin varsinaisia omia merkkejä postikameleista eteenpäin. 69). Alalajin painos todennäköisesti 1 arkki = 100 kpl. 50 mills Sulttaani Hassanin moskeija Kairossa + 2 mills kahteen kertaan päällepainettu Farouk, lentokirje Kairo Foreign Traffic 12.3.1955 > Calw, Saksa. 379). kristittyenemmistöisestä Etelä-Sudanista tuli uusi postimerkkivaltio. S. Peter A. Kuningaskunnan loppu Egyptin 1948-67 miehittämällä Gazan alueella: Kolme päällepainamaa samalla 100 millsin lentomerkillä: 1) Punainen ”PALESTINE” (arabiaksi + englanniksi), 2) musta ”Egyptin ja Sudanin kuningas” vain arabiaksi ja 3) mustat kolme palkkia Faroukin kasvoilla (1953 Michel Egypti -Palestiina no. Samir Fikryn teos Postal History of Egypt to 1900 (1996) kattaa myös Sudanin. modernin Egyptin toinen kuningas Farouk oli kyvytön ja heikko hallitsija. Egyptin vaikutusvalta ja sen postin toiminta (Wadi Halfan raja-asemaa lukuun ottamatta) Sudanissa päättyi kuningaskunnan myötä. Smithin perusteellinen käsikirja Egypt Stamps & Postal History (1999) sivuaa Sudania vain Egyptin ulkomaanpostitoimistoista kertovassa luvussa. . Sekä kansa että armeijan ylin päällystö nousivat häntä vastaan. Kuningaskunnan loppu: Kaksinkertainen punainen päällepainama 8 millsin lentomerkillä (1952 Michel no. 21 lisellä päällepainamalla ”SOUDAN”. Sudan itsenäistyi 1.1.1956 Britanniasta ja hajosi 9.7.2011 kahdeksi valtioksi. Päällepainama ”Farouk, Egyptin ja Sudanin kuningas 1951” pienija suurikokoisille merkeille. Faroukin viimeinen veto valtansa pelastamiseksi oli lokakuussa 1951 maan parlamentin tukemana irtisanoa Britannian kanssa solmittu sopimus Sudanin yhteishallinnosta ja julistaa Egypti ainoaksi vallanpitäjäksi etelänaapurissaan ja Farouk molempien maiden kuninkaaksi. Filateliassa tämä näkyi painamalla jäljellä olevien Farouk-merkkien päälle kolme palkkia peittämään syrjäytetyn monarkin kasvoja. Samoin aiheesta julkaistiin kolmen erikoismerkin sarja ja blokki. Kuningaskunnan loppu: Kolmen juhlamerkin blokki tekstillä ”Egyptin ja Sudanin kuningas 16. Nämä ovat harvinaisia postilähetyksillä, sillä suurin osa sudanilaisista oli lukuja kirjoitustaidottomia ja yhteydet ulkomaailmaan vähäiset. Egyptin oma, osin vanhentunut, mutta silti luotettava Zeherin Egypti-luettelo vuodelta 1972 noteeraa myös kaikki Sudanin merkit. Filateelisessa kirjallisuudessa Sudanin käsittely Egyptin yhteydessä on vaihdellut. Toimella ei ollut toivottua merkitystä Faroukille tai Egyptille. lokakuuta 1951” arabiaksi ja ranskaksi. Päällepainamamerkkien myyntiaika jäi lyhyeksi, tasan vuotta myöhemmin 1.3.1898 ilmestyivät ensimmäiset postikamelimerkit lontoolaisen De La rue & Co:n laadukkaasti painamina. Sensuurileiman halkaisija 26 mm.. *) Sarjan otsake Zeherissä on The ”Camel” (or Dromedary) Stamps. Ghana). (1952 Michel 387-89 + blokki 6). Kairossa ”vapaat upseerit” kukistivat Faroukin 23.7.1952, ajoivat hänet maanpakoon ja julistivat Egyptin arabitasavallaksi. Arabitasavallan alku: Uusi käyttösarja ilman kuningasta alkoi ilmestyä 23.1.1953. Tämän tapahduttua suuri joukko vuosien 1937-51 merkkejä varustettiin 1952 k u v A : SI m o N m A T z IN g E r /u N SP L A SH Kuningaskunnan loppu: Lentokirje kolmella ”Egyptin ja Sudanin kuningas” -pääalepainamamerkillä 2.7.1952 > Tamale, Kultarannikko (= nyk. Näitä tehtiin viidellä eri värillä. Ylhäällä osittainen Egyptin sensuurileima
Tarttuma Osatarttuma Tarttuma Malli 1930 5 markkaa sininen, sellupaperi. Jossakin tapauksessa siirtymät ovat huomattavia, kuten esimerkissä olevassa kohteessa. P ohjapainanta on ennen merkkikuvan painamista suoritettu, tavallisesti ohutpiirteinen verkko-, tms. Virhe tavataan joka arkissa paikassa 86 ja merkki lienee maailmalla Suomen tunnetuin ja halutuin erikoisuus. Siitä se siirtyy lähinnä seuraavan painoarkin takasivulle. Teksti ja kohteet Petri Jansson Filatelian sanastoa osa 2 Kaikki tässä sarjassa esitetyt kohteet ovat harvinaisia, muutamasta tunnetusta aina toistaiseksi ainoisiin tavattuihin. Konetarttuma + osatarttuma.. painanta. Lisäpainaman siirtymä Saarisenmalli 1919, 20 pennin lisäpainama 10 pennin punaiselle. Pohjapainaman siirtymä Malli 1891, rengasmerkkien 3 kopeekan punainen. 22 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Postimerkkiluettelot ja alan filateelinen sanasto vilisevät ihmeellisiä ja kummastusta aiheuttavaa sanastoa. Hammastesiirtymä Saarisenmalli 1917, 5 penniä vihreä. Virhepainama Zeppelin merkin pystyparin alemmassa merkissä 1930, ylemmässä 1830. Yksi tarttuman esiintymismuoto on konetarttuma. Se syntyy painoarkin jäädessä pois koneesta, jolloin kuva tulee painetuksi peitteelle. SFEx 2020 -näyttelyssä esillä oleva Petri Janssonin kokoelma avaa esimerkkien avulla näiden sanojen merkitystä. (Aitoutus) T arttuma on merkin taustaan syntynyt peilikuvana esiintyvä merkin tai merkin osa. Vuosiluvun virhe-painama ”1830” on syntynyt kirjapainossa latojan selvittämättömästä virheestä. Tässä merkissä pohjapainanta on voimakkaasti siirtynyt oikealle. Arkki on joutunut väärässä asennossa koneeseen, jolloin lisäpainama on siirtynyt. Arkki on joutunut väärässä asennossa hammastuskoneeseen. L isäpainama on myöhemmin tehty uuden arvon painanne postimerkissä. H ammastesiirtymässä merkki on aina normaalin merkin mittainen sekä pituusettä leveyssuunnassa. V irhepainama 1930/1830: Merkin valmistuksessa, tavallisimmin painovaiheessa syntynyt virheellisyys. Hammaste voi olla siirtynyt pystytai vaakasuunnassa tai molemmissa suunnissa yhtaikaa
Osatarttuma Malli 1930 5 markkaa sininen, sellupaperi. Kohde nro 90. . . . Kohde nro 163. 23 . Kohde nro 177. . . . ?. . . Konetarttuma + osatarttuma. Kohde nro 47. Kohde nro 169. Kohde nro 140. . Kohde nro 55. Kohde nro 58. Kohde nro 29. Kohde nro 88. ?. . ?. Kohde nro 167. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 27.8.2020 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. . ?. . 27.8.2020 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 17.8.2020 klo 16.30–17.30 sekä 24.8.2020 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. Nappiloistoja myös aivan viime vuosien vihkomerkeistä ja blokeista.. SP 100 vuotta Kohde nro 25. . . 0400 602 887 sakarieero@gmail.com ?. Loisto-ja kaunisleimaisia eri merkkijulkaisuissa Kohde nro 57. . ?. . . ?. ?. . . ?. Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. .
Kohde nro 43. Harvinainen! Kohde nro 74. 10 28 32 pen Kööpenhaminan painos. Kirkkokuulutus Karstulan kirkkoon 1863. Brahestad matala laatikkoleima. Kaunis kokonaisuus 10 SUOMI Soikiomerkit 1856 8 10 kop himmeäleimainen reunaton. Suomen Postimerkkilehti 24 4/2020 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde nro 1. Kohde nro 18. Kaunis 10 7 1870 Björneborg matala laatikkoleima 18.Juni. Loisto: Nikolaistad 8.9.1865. Kuori Uleåborg 18.7.1871 hammastevikoja. 1870 myös kaksi erilaista franco leimaa sekä ANK 15 7. Kuvioleima (No 23 LBAa n. 1 1866, pientä hammasvikaa vasemmalla. Vaakataite 15 4 1862 Kirje Helsingistä 11.7.62 Wasaan. ”ex Toivakka”. Kohde nro 16. 10 SUOMI Vaakunamalli 1875 27 1879. 40 18 10 p läviste III (CWza). Visuvesi laivaleima SUOMI Esifilatelia 1 1824. Åbo leima ja franco. 30 13 10 kop karmiininpunainen leikkeellä. 65€) 20 32 5 pen oranssi, hieno Åbo 10.5.83 (No 23 LABb) 10 33 5 pen SAa leimattu 4-rivilö leikkeellä. 80 17 8 pen Czb lähes loistoleimainen Borgå. Aitoutus 30 12 10 kop ALKa loistoleimalla Nikolaistad 21 3 1864 Pientä hammasvikaa. Loistoleima, mutta rissi reunassa! 10 19 20 p kaksoisläviste ylhäällä, mutta hammasvikaa! 8 20 20 pen Cyg loistoleimainen Ekenäs 10.7.1871. Sisältö mukana! 10 3 1858 Kirje Lübeckistä 9.10.58 Kokkolaan. Kohde nro 61. 10 34 10 pen (LB) Saarijärvi ?.10.1884. Vaakataite 10 6 1863 Kirkkokuulutus Karstulan kirkkoon 28.feb.1863. 15 22 20 pen. 40 26 40 pen neljä merkkiä joissa pienehköä hammastevikaa. Kivipainon 20 p. 30 21 20 pen. 20 10 5 kop käyttämätön, osittain hento liimapinta, vajaa kulmahammas ja mahdollisesti hammastusta korjattu. 10 35 10 pen ruskea leikkeellä Helsingfors 19.5.84 (No 24 LBb) 8 36 20 pen 1982 arkkilevytys 45. Virheetön merkki ilman leimaa, jossa UV-testissä havaittu leimajälkiä. Kuitissa pientä vikaa ja reikä. Kaikista aitoutustodistukset mukana. 50 11 10 kop (Cn) läviste II. 50 29 2 pen leimapaino B-hammaste loisto: Ätsäri 22 XI 89. Kohde nro 12. Uleåborg (Oulu) kyrillinen leima, sisältö mukana! 15 2 1857. Alimmassa merkissä kulmavika. Siisti kokonaisuus 15 5 1862 Turusta 31.12.62 Kokkolaan. Paluukuitti PKT 3 kuittauksella Tfors 14.Octh.1879. Kaunis Helsingfors 25.7.1865. Finlayson reijte. ”Ex Toivakka” Kohde nro 73. Kohde nro 6. Kohde nro 89. Kaksi samaan osoiteeseen mennyttä kuorta, joissa ehjä merkki eri puolella kuorta. 10 SUOMI Isohampaiset 1860 9 5 kop hieno käyttämätön merkki, jota kuitenkin hammastekorjattu. Pale lilac paper: dark brown, lilac brown ja carmine brown. Kaikista aitoutus. Kohde nro 22. 12 31 5 pen kellertävän oranssi sekahammaste ”JL” aitoutus. 15 23 8 kpl 20 pennin värejä, hienot! 30 24 40 p läviste III, tyyppi II (Cyg). Virheetön 25 SUOMI Isohampaiset 1866 15 5 p läviste II (BWzb) Loisto: Kisko 13.4.1870 mutta hammasvikaa ja 5 p läviste III (CWyd) yksi hammas uupuu! 15 16 5 p lävisteet I, II ja III ehjillä merkeillä. 10 30 5 pen (SA) Jyväskylä 17.4.1878. 5 pennin lävisteet I, II ja III ehjillä merkeillä. Kaunis Åbo-leima 10 25 40 pen Bya loistoleimainen Helsingfors . Yksi puolikas hammas 15 14 10 kop leike Uleåborg 6.FEBR.1864. Kohde nro 9. alakulman hammas lisätty. Merkkiä suurentamalla havaittavissa 2-3 nuppineulareikää
15 54 20 p nappiloisto Oulais 8 55 25 p loisto: Kuopio 17.5.1890 10 56 25 pen nelilö Finland Ekenäs 25.III.90 leimalla. 12 60 5 pen vihreä kauniita/loistoleimoja 18 kpl 20 61 10 pen A-hammaste loistoleimainen pari leikkeellä Sordavala Finland 17.V. Kökslaks tuloleima. Kirjapainojulkaisu II. Leimapainon markka. Liimapinta ok. 10 64 Wärde kuori Savonlinnasta 15.VIII.00 Mikkeliin 10 65 20 pen 1895, loisto laivaleima 10 66 20 pen 21.IX.97 Petäjävesi, harvinainen sininen leimasinväri 10 67 20 pen keltainen, loistoleimoja 18 kpl 20 68 20 pen keltainen. 10 53 10 pen pari Uleåborg leimalla 13 8 ?. Käyttämätön liimakkeella ja loistoleimainen.. Loisto: Hangö 8.8.1909 8 89 1901. Loisto Eura 4.3.1888. Kohde nro 95. Kohde nro 96. 20 45 32 pen hienot Wiborg-leimaiset eri väriset merkit. Tuloleima 8.4. Kirjapainojulkaisu II. Kohde nro 85. 20 SUOMI Vaakunamalli 1889 58 2 p Loisto: Kajana 15.7.1893 10 59 5 pen A-hammaste käyttämätön merkki liimakejäljellä. leimalla. 10 50 5 pen 5 kpl, 10 pen 8 kpl, 20 pen 18 kpl ja 25 pen 9 kpl. Kohde nro 84. Visuvesi laivaleima Kohde nro 76. 40 47 1 mk B-hammaste loistoleimalla Helsingfors 20 2 1882. (No 350€) 100 83 7 rpl loisto ”Räkenskap” leimalla 3.V.95. Tilapäisjulkaisu II. Harvinainen! 15 90 1911. ”Kapea merkki”, komea musteristi 8 41 Senaatin ja leimapainon 20 pennisiä erilaisin kuvioleimoin 10 42 25 pen B-hammaste hienolla Stockholm 5.10.188. 25 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . pari **. Kohde nro 81. Oikea taksa! 10 86 Vakuutettu kirje Heinävedeltä 8.VI.03 Viipuriin. Kaunis Helsingfors 15.3.1882 15 SUOMI Uudet värit 1885 49 1885-1889. 10 mk. 40 48 1882. 40 94 1902. Harvinainen! Kohde nro 74. 10 markan loistopari, vasemmassa merkissä reunavesileima. 12 87 Pulajulkaisu 5 pen leimattu nelilö ja nelirivilö. Räkenskaps 10 95 1902. 10 62 10 pen punainen, kauniita leimauksia ja värejä 18 kpl 20 63 Kirjattu kirje Kotkasta 8.IV.97 Lappeenrantaan. 10 mk parina. Kohde nro 78. Kirjapainoulkaisu II. 12 43 25 pen punainen, loisto Åbo 2.4.83 12 44 25 pen SA sekahammaste AB/BA hienolla Finska Jer.... 5 90. Leimattu: Poststyrelsens Räkenskaps Afdelning 30.4.1911 30 96 1915. 10 81 3,50 rpl postituoreena. Kaikki hyvillä leimoilla 30 51 5 pen kuorella Helsingfors 23.5.89, kuori taitettu siten että osoite poissa 10 52 5 pen. 20 p A-hammaste, loisto: Kiikka 27.7.1913 8 91 Kirjattu kirje Tampereelta 23.II.15 Helsinkiin. Leimattu: Poststyrelsens Räkenskaps Afdelning 30.4.1911 37 20 pen harmaansininen Helsingfors 30.11.75 (No 17 SAb) 10 38 20 pen sininen siisti Helsingfors 22.2.84 (No 25 LBf) 10 39 20 pen värejä ja leimoja 12 kpl 15 40 Senaatin 20 p. 20 88 10 p (57B II). Rengasmerkkien 7 ruplaa. Liimapinta ok. leimalla. (No 400€) 150 82 7 rpl käyttämätön jossa himmeä liimakejälki. Finlayson reijte. 9 hienoa paria 20 69 Vakuutettu Wärde kirje Antreasta 13.IX.96 Helsinkiin 10 70 Vakuutettu Wärde kirje Rantasalmelta 1.VIII.00 Mikkeliin 10 71 Wärde kuori Kerimäeltä 31.VII.00 Mikkeliin 12 72 25 p A-Hamm. 90. 10 mk musta/vihreänharmaa käyttämätön, jossa hento liimakejälki. Leima osin käsinkirjoitettuna. 15 80 1 rpl siistillä Helsinki leimalla 20.VIII.?. Finlayson reijte. Kohde nro 89. Loisto: Jakobstad 15.7.1890 8 73 25 p B-hamm. Räkenskaps 25 93 1902. 20 57 1 mk loistoleimainen Uleåborg . 30 78 14 kop. 5.2.1882 leimalla. Kivipainon 20 p. 20 46 1 mk A-hammaste Helsingfors 5 11 1881. 18 77 1-50 kop merkit hienoilla leimoilla. Kirjapainojulkaisu III. 15 SUOMI Rengasmerkit 1891 76 1 ja 3 kop rengasmerkit painotuotetaksalla Hämeenlinnasta Saksaan 5.4.1900. Kivipainon 20 p. Päiväysnumero väärinpäin. Sotasensuurin avaama ja palautettu Tampereelle 28.IV.15 10 92 1902 Kirjapainojulkaisu II. 10 markan loistopari, vasemmassa merkissä reunavesileima. 40 SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 84 10 p pari kirjeellä Ahvenanmaan Sundista Kauklahden Kalvikiin 3.8.1908 10 85 Kotkamallin 5 p pari ”arvottomalla näytteellä” Helsingistä Kauklahteen (Kallvik). 40 Kohteet nro 82 ja 83. Loisto: Jakobstad 18.11.1905 15 79 20, 35 ja 50 kop merkit postituoreina. Toisessa merkissä kaksoishammaste! 25 74 Laivaleima VISUVESI 1895 25 pen 10 75 mk pari Helsinki 13.XII.97. Kuusi merkkiä Stockholm-leimoin. 10 mk käyttämätön, jossa hento liimakejälki
(No 160 €) 30 SUOMI Käyttösarjat 1930120 1930 50 pen automaattirullan peräkkäiset liitosnumerot 36 ja 37 sekä 43 ja 44 15 121 Kutsu hautajaisiin Santeri Alkiolle Kuopio 27.II.30 15 122 1930 Zeppelin pohjamerkki ** pari. Hienot sinetit 10 128 1940-44. Hakaristi 1 mk W2 hammaste A (*). Leijonat 10 ja 25 pennin arkit numerot 408 ja 620 (10 p) sekä 428 ja 556 (25 p). Tuloleima 29.3. Postitorvi 1 mk BW3 Lielahti 5.IV.28 leimalla. ”Svinhufvud” loisto Turku 17.XII.31. Lisäpainama50/ 1,25 mk tyyppi II postikortilla Helsinki 22.VIII.33. 20 99 1921/25 30 pen vihreä, hieno tarttuma (No 126 A) 20 100 1923 Leike kirjatusta kirjeestä. Sekapostite kuori Helsingistä 16.VI.54 Saksaan joka palautettu 21/6. Postitorvi 20 pen W1 lähes loisto Helsinki 31.XII.29. Sensuurileimat ja Eftersändes! -leima 15 132 1945. 15 107 1927. Tukinuitto 1,50 mk postituore numerokuusilo 1237. Postitorvi 10 mk W4 postituoreena. 10 110 1927. Tuloleimat takana. 10 117 40 pen. Loisto Kuolemajärvi 8.11.1929. Ilmaposti kuori 2 + 3,5 mk merkeillä laivalle Kreikkaan. 10 119 5 mk molemmat värit a ja b leimattuina. 50 pen, 3 mk, 5 mk ja 25 mk 25 101 1925. Kohde nro 103. Vaikeat merkit loistoina! 8 136 1963. Joulukortti Selänpäästä 20.XII.20 Jaalaan. 8 106 1927. Postitorvi 1,5 mk BW3. 20 125 1933 50/1,25 mk II Helsinki 22.VIII.33 (No 193 n. 0,01 tyyppi I, loisto: Turku 25.8.1970 ja 0,04 tyyppi II, loisto: Turku 30.3.1972. Iso siirtymä 10+2,50 mk Tukinuitto merkillä. Vakuutettu kirje Salosta Jorvakseen. 20 135 1963. Lisäpainamat 1,25 mk/50 pen tyyppi II postituore numerokuusilo arkki 222. 45€) 18 126 1937. 100€) 25 SUOMI Juhlamerkit 1922140 1929 Turku 700 vuotta 1,5 mk W1 loisto: Käkisalmi 10.VII.29. Aseveli, Kallio ja M-30 leijonat kirjatulla ja tullatulla sensuurilähetyksellä Ruotsiin 4.9.1943. 8 118 5 mk hammastamaton kuusilo arkin reunalta (*). Harvinainen Punaisen Suomen painotuote. Hakaristi 25 pen ruskea kulmaleimalla. kuori 24.II.38.koko sarjalla 10 147 1938. Kolme kirjettä USA:an. 8 SUOMI Postipysäkkileimat 113 Postipysäkki leimoja Saarismallin merkeillä n 30 kpl 15 SUOMI Vaasanmalli 1918 114 40 p ja 1 mk hammastamattomat nelilöt * ohuella paperilla 8 115 30 pen hammastamaton 8-ryhmä (*). Harvinaiset reijitteet TKT (=Teknokonsult) ja N (=Notraco). Kohde nro 118. Kaikissa sisältö mukana kertoen sotaajan tunteista. Postitorvi 1 mk BW3 postituoreena 8 108 1927. Valkea paperi 20 pen ruskea Helsinki 2.VI.30 leimalla. Lunastettu saapumisilmoitus 27,90 mk Vanha-Ulvila leimat 14 ja 15.12.81. Leijonat 5 p, 10 p pari ja 75 p pari, 5 mk olavinlinna sekä kirjapainotaito 2,75 mk (= 9,50 mk) taksanmukaisella pikakirjeellä Ikaalisista Helsinkiin 28.3.1943. (No 250 €) 50 104 1926. 15 109 1927. Tampereen tuloleima vasta 25.4. Kohde nro 112. (No 120€) 20 105 1927. postitorvi 40 p B-hamm. Oikea taksa! 10 149 1945. Leimattu Billnäs 26.3.1918 mutta jäänyt postimottiin. 1941 12 131 1944. Kohde nro 134.. F.I.S.-sarja hienoilla leimoilla. 20 98 Harvinainen Punaisen Suomen painotuote (3x5 p). Lisäpainama50/ 1,25 mk tyyppi II numerokuusilo. 70 124 1931. Hakaristi 40 pen W1 tyyppi II postituore reunakappale Reunaosassa liimakejälki. 12 137 1971 Pakettik. 10 146 1938. 8 144 1935 Kalevala 2 mk, hieno Kuopio 11.IV.35 leimaus (No 211) 8 145 1938. Kohde nro 119. Lehtien tai liittojen kulkeneita logokuoria n. Lentopostikortti (2 mk pari) Iisalmesta Ruotsiin 16.8.1944. Epätasainen liimote, kuitenkin postituore (No 174 n. Rintamamies 2 mk + 50 p. 12 141 Vanhempaa ja uudempaa siistileimaista 8 142 1931 Kirje Lontoon Merimieskirkkoon, josta käännetty 10 143 1931. 180 €) 30 123 Numerokuusilot 3 mk oliivi arkit 210 (**) ja 308 (*). Kohde nro 124. Kohde nro 108. 8 129 1940. 15 134 1954. Loisto: Helsinki 21.6.1938 10 148 1943. 15 133 1954. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 26 4/2020 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 97 Isoja siirtymiä 5 mk (1917) 2 mk (1921) 1 mk (PT BW1) ja 50 pen (1929). Wifag koemerkki, 12 merkin postituore ryhmä. 20 112 1929. 8 139 Käyttösarjan merkkejä ** Norma: 403, 519, 591, 606, 607 ja 641 (No n. 15 130 1941. 12 102 1925. Postitorvi 25 mk W4 (*) 8 111 1927. Hakaristi 50 pen BW2 postituoreena. 10 Kohde nro 98. ja tulliluettelo 24.9.71 Helsingistä Kyprokselle 5 138 1981. 10 127 1938. 10 116 40 pen hammastamaton 8-ryhmä (*). Kulkenut F.I.S. 10 103 1925. Kohde nro 125. Sisältö mukana
10 163 1956. Finlandia 88-pienoisarkit postituoreina kotelossa. Kohde nro 151. Paasikivi 10 mk. Loisto Simo as. Loisto: Raahe 10.10.1950 8 159 1949. Maakauppa 30 mk. Vihko 3 ”olympialaiset” (**). Perusoikeudet 30 mk. Loisto: Tampere 29.6.1960 8 170 1962. Loisto: Pernaa 18.12.1949 8 160 1949. Kaksi blokkia, erillisloistot jokaisessa merkissä! 8 183 2011. 23.11.1967 8 175 1973. Kohde nro 174. LLoisto: Joensuu 8.12.1949 6 161 1952. Suomenlinna 12 mk. Finlandia Faberge. Kohde nro 153. Loisto: Helsinki 11.4.1958 6 165 1959. Loisto: Nokia 8.3.1960 8 166 1960. 12 169 1962. Loisto: Helsinki 14.11.1952. Loisto: Helsinki 28.3.1960 15 168 1960. Loisto: Laihia kk. Hammastesiirtymä! 15 181 1998. Eurooppa 3.40 mk **. Loisto: Malmi 1.8.1960 6 167 1960. Kohde nro 170. LLoisto: Helsinki 22.7.1949 6 157 1949. Yleismerkki ”Valkovuokko” iso siirtymä ** 10 179 1995. Kansanpukuja välilöpari Loisto: Helsinki 26.6.74. Raahe 300 v. Kaksi blokkia, erillisloistot kaikissa merkeissä! 8 186 2013. UPU 75 v. Loistot: Iniö 29.10.1949 ja Oulu 7.9.1950 15 153 1948. Loisto: Kiiminki 2.11.1952 8 162 1952. 8 180 1998. 150 1946.Kirjattu sekapostite Helsingistä Mexicoon. metsäkongressi 9 mk. 10 177 1988. Ida Ahlberg 30 mk. Alkio 30 mk. Kaksi blokkia, erillisloistot kaikissa merkeissä! 8 189 Postin omakuvamerki 8-9, 13-14, 16-17 ja 22 ** 10 190 Postin omakuvamerkit 1-7 ** 10 191 Postin omakuvamerkit 14, 25, 27, 31 ja 2 x Finlandia 2017, SF 90 v 2010 ** 10 192 Postin omakuvamerkit 25, 27, Pälikkö, SF 85 v, Agfa, KSF ja Nordia 2010 ** 10 Kohde nro 147. Postimerkkinäyttely 12 mk. TKK 10 v. Poliisi 0,35 mk. Eurooppa-merkkien hammastesiirtymät **. Finlandia 56 päikköpari Loisto: Helsinki 29.12.62. LLoisto: Ylistaro 23.8.1949 8 156 1949. Postimerkkinäyttely 30 mk. 10 164 1957. Loisto: Tampere 10 2.5.1988 8 178 1990. Vaikea merkki postileimaisena loistona! 20 154 1948. 10.2.1962 8 171 1962. Kohteet nro 180 ja 181. Kaksi vihkoa, erillisloistot kaikissa merkeissä! 8 185 2013. Loisto: Helsinki 13.11.1948 8 155 1949. Lappeenranta 5 mk. 25 151 1947. Kansakoulu 0,35 mk. Loisto Helsinki 29.11.1962 8 172 1966. Takana Filatelistiliiton vientilupa ja paljon eri leimoja. Loisto: Leppiniemi 4.6.1966 8 173 1966. Agricola 7 ja 12 mk. Kaikissa merkeissä erillisloistot!. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 27 . Eurooppa 3,20 mk **. Loisto: Helsinki 24.5.1947 10 152 1948. Poliisiautot arkki (10 erilaista), erillisloistot merkeissä! 15 187 2014. Uusien merkkien blokkeja ja vihkoja loistoleimattuina. Shakki 25 mk. Uudet kaupungit 30 mk laskos. Raivaajat 0,40 mk. Kaksi vihkoa, erillisloistot kaikissa merkeissä! 8 188 2015. 10 176 1988. LLoisto: Jyväskylä 11.2.1950 8 158 1949. Karjalaisten juhla 30 mk. Hammastesiirtymä! 15 182 2010. Kohde nro 132. Tullihallitus 30 mk. Loisto Kalhonkylä 11.12.1967 8 174 1967. Osuustoiminta 15 mk. Postituoreet kolmiomerkki parit Sontiainen ja Sukeltaja. Kaksi blokkia, erillisloistot kaikissa merkeissä! 8 184 2012
Kohde nro 231. Postileimaiset merkit 5 mk, 20 mk ja 50 mk. 10 211 1952. Sensuroitu lähetys Poriin 3. Postin vuosilajitelma kotelossa kaikilla merkeillä. Kohde nro 200. Sinetit 10 221 Postiennakko kirje 12.X.33 Raudusta Kiviniemeen 15 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 222 2002. Kenttäposti 14.XII.39 Koskenkylän Sahan kautta Töölön raitiovaunuhalleille. PR 20+5 mk. 20 227 2007. Postin vuosilajitelma kotelossa kaikilla merkeillä. Liikennekompania leima 10 235 1939. PR 5+2 mk. Panssarijuna 2. 20 228 2008. 20 253 40 pen postituore kuusilo. 20 243 Kolme erilaista YK rauhanturvaaja lähetystä 1972, 75 ja 77 20 SUOMI Autopakettimerkit 244 1949/50 Autopakettivihko VAP1 10 x 6 merkkiä 15 245 1949/50. Kohde nro 238. 20 SUOMI Pohjois-Inkeri 254 10 ja 50 pen toinen sarja osin hammastamattomat käyttämättömät parit liimakkeilla. LLoisto: Joensuu 2.11.1950 6 210 1950-lukua. PR 9+3 mk. Tub 5+2 mk. Kohde nro 211. 15 215 1956. Postin vuosilajitelma kotelossa kaikilla merkeillä. PR Suomen vaakuna A-hammaste loistoleimalla Hamina 1-IV.25. 15 236 1939. PR Viipurin linna. Loisto: Helsinki 21.12.1949 8 208 1949. Viipurin asema kuvakortti Lamminpäähän 30.X.39 Jalkaväkirykmentti 11 leimalla. Kohde nro 241. 10 197 1937. Postituore Solferino-sarja 8 199 1941. 8 201 1946. 20 251 10 pen postituore kuusilo. 15 242 1983. PR 10+2 mk. Tub 15+3 mk. Postin vuosilajitelma kotelossa kaikilla merkeillä. Sensuroitu lähetys Viipuriin 16.I.40. 20 247 1963 loisto 0,05 mk, sekä 1981 loistot 0,50, 1,00 ja 10,00 mk. Tub 15+3/10+2,5 mk päällepainama taksanmukaisella kirjeellä Perhosta Kajaaniin 10.3.1950. Loisto: Lahti 24.10.1950 8 204 1948. 10 195 1931. Panssarijuna 2. 30 SUOMI Kenttäposti 231 1917. Loisto: Jylhämä 8.7.1948 8 205 1948. 15 238 1940. 20 223 2003. 20 224 2004. Tuloleima 27.9. 20 252 20 pen postituore kuusilo. Pariskunnan kenttäpostina toisilleen lähettämät nainenja suukkkortti ”II Krenatöörirykmentti”. PR 12+3 mk. 20 226 2006. Sotasensuurin tarkastama kortti 4.IV.17 10 232 1918. Sensuroitu ja palautettu kirje Kauniaisista 30.VI.41 Kööpenhaminaan. 10 246 1952/58 koko sarja postituoreina nelilöinä. Kohde nro 201. Loisto: Tampere 16.12.1958 10 218 1959. Tuloleima takana. SAutoK leimalla. 8 SUOMI Postilähetykset 220 1910. Kuoressa repeämää. Vapaakirje Kuopiosta 7.1.10 Helsinkiin. Loisto Kylmäkoski 9.12.1960 10 219 1980. 15 214 1954. Sairasautokomppania sensuroitu lähetys Oulunkylään 12.XII.39. PR 50+5 p. Leimaväärenne Viipuri 2 14.II.32 10 196 1931. 15 233 1921. PR 1,5 mk + 15 p taksanmukaisella firmakuorella Lohjalta Helsinkiin 26.9.1931. KP 9 kortti Padasjoelta 25.4.83 harjoituksiin. 8 206 1948/49 PR 5+2 mk ja 7+2 mk taksanmukaisella postikortilla Toijalasta Tsekkoslovakiaan 9.10.1950. PR 7+2 mk. 20 250 5, 10, 20 ja 40 pen leimattuina. Aunuksen 5, 10, 20 ja 40 pennin postituoreet kuusilot. Tub 25+5 mk. Reunaliuska osin irronnut. Loisto: Oulu 24.8.1948 8 203 1948. Kolme kulkenutta hauskaa kenttäpostikorttia. 20 198 1939. 20 225 2005. Tub 10+2 mk. 15 239 1941 ja 1944. 15 241 1964 /1973. KP 8 kuori Lappeenrannasta 1.10.63 harjoituksiin. 15 237 1940. Tub 10+2 mk. Hienoja leimoja joista yksi 60-lukua. LLoisto: Juankoski 19.10.1941 8 200 1941. Viisi jääkäriä lähdössä Kauko Karjalaan 10.2.1921 15 234 1939. PR 10+2 mk. Tuloleima. TUB Hyönteisiä-sarja lähes loistoleimoin. 8 Kohde nro 195. -leimalla. Sensuroitu lähetys Viipuriin 16.I.40. ** Ristin siirtymä kolmessa merkissä. Oympia 1940 kuvakuorella 3. Kohde nro 202. 12 240 1963. Loisto: Tampere 17.12.1957 8 216 1958. PR 1mk+10pen hienolla leimalla Karis 31.XII.30. -leimalla. Loisto: Padasjoki 16.1.1953 8 213 1953 Karhu 15+3 mk laskos. PR 1 mk + 25 p. 10 202 1948. PR laivoja-sarja + malli 30 merkit kirjatulla kirjeellä Tampereelta 4.1.37 Puolaan. 30 230 2010. Hienot leimat! 8 207 1949. Kuoressa osin repeämiä. Loisto: Iittala 16.10.1959 8 217 1958. Loisto: Jyväskylä 30.3.1955 8 212 1952. PR-sieniä sarja loistoleimaisena. 15. Loisto: Kemi 6.11.1950 8 209 1949. Tuloleima 13.3. Postin vuosilajitelma kotelossa kaikilla merkeillä. YK pataljoonien lentopakettimerkit **. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 4/2020 28 SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 193 1922. Kohde nro 257.. Postin vuosilajitelma kotelossa kaikilla merkeillä. 12 194 1930. Kohteet 249-253. 8 248 Autopakettimerkit 1 mk 100 mk ** (No AP 1 5) 25 SUOMI Aunus 249 5 pen postituore kuusilo. Postin vuosilajitelma kotelossa kaikilla merkeillä. Postin vuosilajitelma kotelossa kaikilla merkeillä. 20 229 2009. Postin vuosilajitelma kotelossa kaikilla merkeillä
TUB-joulumerkki Piirileikki irralliset sarjan kaikki merkit. Kirjattu lähetys 1.III.43. Takana Helsingin tuloleima. 12 284 1931. 20 262 Nurmoila. 10 278 1915 Juhannuskylästä 5.VII.15 Tornion sotasensuurin kautta USA:han lähetetty. 25 270 Veskelys. Kuusi eri FDC-kuorta 90-luvulta mm. FDC kuoret leijonamalli 15+25 mk(24.4.54) 3+20 mk (2.8.54) ja 25 mk (2.1.59). PHF-luokitus II vähän harvinaisempi. 10 259 1941/42 loistoleimaista Itä-Karjalaa. Kaikki ilman liimapintaa. Takana Helsingin tuloleima. PHF-luokitus II vähän harvinaisempi. Takana Pietarin ja Tamppereen tuloleima 21.VIII.15. FDC Yleismerkit kuusi eri merkkiä 2.1. 10 272 Helsingin Kaupunkiposti ** nelilöt. Takana Äänislinnan tuloleima. 10 264 Aunus. TUB-joulumerkki Poro ja lappalainen Monrepos kortilla leiman alla 8 292 1929. Kuusi postivaunu (R2) PV/PJV ehiötä tai kuorta 12 286 1950. Kaikki leimattu nappiloistoina! 8 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 297 1932. Parit 1 ja 4 kop. Lapessa 100 €. 40 302 1943. ”Aseveli” FDC-kuori 24.V.41. Elisenvaaran tuloleima 1.7. Suomessa käytettyjä venäläisiä merkkejä mielenkiintoisilla lähetyksiä kuten kohde nro 278. Ketokukkia. 20 308 1963. Hieno kuori Poriin 28.IX.31 PV11 leimalla 11.4.01 (R2) 10 285 1935-1962. TUB-joulumerkit ”Joulukirkko” hamm. Kirjattu lähetys 7.III.43. Kuori 6.10.50 Helsinkiin PJV35 J-N leimalla 35.02.R4. Kohde nro 301. 10 256 1 mk hammastamaton käyttämätön merkki liimakejäljellä. 10 300 1941. Unkariin Ryti 2 mk merkillä. Kirjattu sensuroitu lähetys 1.III.43. Uusikaupunki kortti venäläisin merkein Kiinaan. Pienikokoinen kirje Helsinkiin 19.2.44. 30 290 1921. 18 276 1914 Kirjattu 20 kop kirje Tampereelta31.VII.14 Saksaan. 12 301 1943. 10 309 1990. Pietarin sensuuri ja leimat10.8.14 sekä 10 aug 1915. Vastaanottajaa ei tavoitettu, palautettu 2 kpl 10 kop. 255 10 pen toinen sarja loisto Kirjasalo 17.X.20. 15 298 1935. Viipurin maatalousnäyttelyn juhlaleima 27.6.1932. Helsinki 24.VIII.15 ja Tre 25.VIII.15 15 277 1914 Kirjattu kirje Tampereelta 2.VIII.14 Saksaan. ”Isänmaan hyväksi” FDC-kuori 15.II.40. Jälkipainannat 10 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 273 1901 2 kop painotuotteella Ruotsiin 10 274 1901. 20 SUOMI Joulumerkit 288 1908. Lähetetty Tampereelle s/s Teiskolle. FDC: Mallin-30 leijonamerkit 10, 15 ja 25 mk ja puunhakkaaja 40 mk. Ehiö ja kuori (R3) PJV47 Nykarlebyhyn ja PV12 Helsinkiin leimalla. 15 303 1948 EPK 26.4.48 Leijona 24 mk (No 364 40 €) 10 304 1948. 1866 jälkipainamia. FDC merkit Kansanapu (No 45€) ja Leijona 1930 lisäpainama 3.5mk//2.75mk (No 200 €) 1.II.43. 20 260 1943. PHFluokitus IV hyvin harvinainen. 20 269 Vahvajärvi. 12 x 12 (**/o). Siirtymä *, vieressä normaali merkki * 10 294 1955. Kortissa PV2 leima 2.3.10a R4. Tub joululumerkki Talvimaisema leiman alla kuoressa Porista 26.1.28 Waasaan. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 29 . Lievä kulmataite. 30 268 Suurmäki. 8 282 ”Kolmen laivaston liitto” kortti Helsinkiin 16.1.1917. 20 307 1954. Kansanapu-sarja ensipäiväkortilla. Ei saksalaisia leimoja. TUB-joulumerkki Omenapuu 1908 lähetyksellä Kotka 15.IX.19 leiman alla. Kuori Järvenpäähän 30.3.53 (leima takana) PV11 leimalla 11.5.01 R5. 8 261 2 mk Ryti kahdeksan loistoleimaista merkkiä, kaikki eri paikkakuntia. Kuoressa myös Jaakkola kyläleima. Kohde nro 293.. PHF-luokitus III harvinainen. 20 265 Itä-Karjala -sarjat ja kenttäpostit 1941-44 ** (Lapessa 68 €) 8 266 Musta lisäpainama sarja kirjattuna Äänislinnasta Tanskaan 24.10.1941. Kirjattu lähetys 30.IV.42. FDC leijonamalli 6,9 ja 15 mk 13.9.48. PHF-luokitus V erittäin harvinainen. Kohde nro 297. 10 289 1915 TUB-joulumerkki ”Keltainen Risti” postituore pari. 1,25 mk postikortin oikea taksa! 10 299 1940. 8 296 1994-95 joulumerkit kuorilla. ja lentokone 10.10.1963. PHF-luokitus III harvinainen. Kirjattu lähetys 27.8.43. 10 295 1987, -88 ja -89 TUB-joulumerkki 10-ryhmät postituoreina. 10 293 1941. ”Karhu” hienoleimainen 4-rivilö Kolatselkä ensipäiväleimalla. Kalevalariemujuhlan erikoisleima 30.6.1935 Sortavala -kortilla (Ilmavoimien valokuva). 10 Itä-Karjalan harvinaisia lähetyksiä kuten kohde nro 269 ja kohde nro 267. FDC, Normassa 60 €. Äänislinnan tuloleima. Erfurt tuloleima takana. 15 283 1929 ja 1938. 10 275 1904. (No 50 €) 10 305 1950, 1953 ja 1955 Tub. 10 306 1952. Saksalainen painatus! Lapessa 50 €. PHF-luokitus I verraten tavallinen. Takana Äänislinnan tuloleima 15 263 Aunuksenlinna. Kirje Wiipurista 30.1.04 Saksaan. 15 SUOMI Kaupunkija paikallismerkit 271 Helsingin kaupungin posti koko sarja. Kaksi PV2 leimalla 2.3.06 R1 Pietari aiheista korttia Turkuun. Molempien maiden sensuurit ja tuloleima 15 267 Suunu. Takana Äänislinnan tuloleima. Sensuroitu kenttäpostik. 10 291 1928. Paljon leimoja 15 279 1915 Kirjattu kirje Tampereelta 9.XII.15 Venäjälle, Ukrainaan, josta palautettu Tampereelle 26.XII.15 20 kop 10 280 1951 Kirjattu kirje Tampereelta 26.I.15 Venäjälle, josta palautunut Helsingin kautta 13.V.15 Tampereelle 20 kop 12 SUOMI Rautatieposti 281 1903. Tuloleima takana. 15 287 1953. Kirjattu lähetys 1.8.43. Ensimmäinen sarja 10 257 1 mk Loisto: Kirjasalo 21.11.1920 ja 10 mk Kirjasalo 23.11.1920 20 SUOMI Itä-Karjala 258 1942
10 POHJOISMAAT Tanska 349 Färsaaret 1989 ”Urheilu” koko sarja 20 merkin arkkeina (**) 25 350 Färsaaret, Postituoreet blokit 1, 2, 3, 5 ja 9. Kymmenen postituoretta vihkoa 2000-luvulta. 15 317 Ilmakoski (Ruskeala) pp-leima 3603.1 R3 + Kaalamo kuori 15 318 Kalalampi (Antrea) pp-leima 107.1 + PV30 kortti 8.7.20. Linja Värtsilä-Värtsilän kylä. Koko sarja ”Lösen” hammaste 13 leimattuna. Kortti Saksasta 17.8.04 Uusikirkolle. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 4/2020 30 SUOMI Ehiöt 310 1875. Paljon erilaisia. Linja Räisälä-Sairala. 90 322 Mesterjärvi (leima R4), ehiö 2.VIII.29 Helsinkiin 8 323 Petsamo (2 kuorta), Sortavala ja Wiipuri (kuva takaa). Leimatut merkit 5/1, 3, 5. 8 321 Kuparsaari (leima R5). Linja Ventelä-Virkkilän kylä 20 329 Kuori No 702 + Jääski 9.1.39 leima. Kohde nro 353. 15 355 1916. 20 326 Ehiö No 260 + Sakkola 5.VI.01 linja Sakkola-Petäjärvi. Leimapainon 20 p (LBc) 10 331 Kuvioleima 116 1885 5 pen ja 20 pen 10 332 Kuvioleima 158 20 pen 1875 10 333 Kuvioleima 280 1889 5 pen ja 25 pen 10 334 Kuvioleima 308 20 pen 1885 8 335 Kuvioleima 373 1882 5 pen 8 336 Kuvioleima 64 Turku 1975 32 pen 15 337 Kuvioleimoja 1875 20pen Leimat: 52, 65, 92, 172 ja 293 15 338 Kuvioleimoja 1885 Leimat: 116.182, 230, 327 ja 360 15 339 Kuvioleimoja 1889 20 pen Leimat: 250, 278, 280, 400 ja 441 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 340 Postipysäkki Illby 10 pen pari 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 341 Numeroleima 172 27.IX.06 Helsinkiin. 24.11.1943. Neljä kulkenutta firmakuorta (kuva takaa) 8 324 Uusikirkko (leima R2). 15 319 Kiteenvaara pp-leima 1501.1 + Matkaselkä 20.XI.1912 ehiö 10 320 Kuolemajärvi 3,5 mk pari kirjatulla kuorella Helsinkiin Kuolemajärvi as. 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 330 Kuvioleima 223. Pääosa merkeistä postituoreita. Säiliökirja 1938-2006. Kohde nro 346.. Linja Jääski-Järvikylä ym. Luovutetun alueen postilähetyksiä kuten kohde nro 321 ja kohde nro 328. 15 352 Färsaaret. Ahvenanmaan 16 eri postitoimiston leimakuoret joulukuulta 1983. Säiliökirja lähes kaikki merkit vuosilta 1975-2001. Tuloleimat, oikea taksa! 10 SUOMI Kokoelmat ja erät 313 Paksu kansio PKja PKT ehiöitä. 20 353 Grönlanti. 80 347 1984. Tuloleima takana. 20 346 1984-2014. Tuloleima 25.11. Kansio postituoretta, jossa euroaikaisten merkkien nimellisarvo yli 200 euroa. Paljon merkkejä, pääosa leimattua. 10 314 Sokeripaloja M 1889 2 kpl, 190115 kpl ja Saarismalli 13 kpl 20 315 Suomi kansio 1866 1968 leimattua/* Paljon hyviä merkkejä, Zeppelin, Pro Fil, Aunus, Pohj Inkeri II, 1930 luvusta * lähes täydell, Itä-Karjala ja Karjala ym 70 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 316 Iijärvi (Jaakkima) pp-leima 801.1 R4 + Ihala kuori. 20 328 Ehiö No 310 + Wentelä 10.II.03 ja Muola leimat. 25 Kohde nro 330. 10 351 Färsaaret. Kohde nro 352. Käyttämätön ehiö 10+10 pen kaksoiskortti PK11. 10 342 Numeroleimat 134 Inkeroinen-Vastila T1 merkkiparilla ja 193 Tampere-Messu T1 12 343 Viisi eri numeroleimaa: 111 = Ylistaro, 118 = Juva, 34 = Inkeroi, 156 = Nickby ja 172 = Nevas 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Rautatieposti 344 1885 1889 20 pen Postivaunuleimoja 15 AHVENANMAA Kokoelmat ja erät 345 1983. Taustavikaa kuoressa. Hienot sinetit 12 312 40 mk ilmakirje lisämerkein kirjattuna Hangonkylästä Guatemalaan 8.8.1961. 6 ja 12 öreä ja 10/50 sekä käyttämättömät liimakejäljellä 5/12 ja 10/50 öreä. Kokoelmia Suomesta, Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. 20 POHJOISMAAT Ruotsi 354 1877. 20 327 Kuori No 299 Wärtsilä 30.VIII.99. ATM Å1 Postituoreetja FDCleimaiset lipukkeet 10 348 FDC-kuoria 8 erilaista 2007-2012. 10 311 1898 Vakuutettu 25 pen ehiökirje Ylivieskasta 26.VIII.98 Vaasaan Lisänä 20 pen, 10 pen ja 5 pen. Priimakuntoinen firmakuori 02.XI.09 Wiipuriin. Kohde nro 315. 10 325 Kuori No 25 + himmeä Sairala leima Tuloleima Wiborg 2.X.12
Kirjattu pikakirje Sazavasta Kolineciin, leimattu tulopaikkakunnalla. Priimakuntoinen kortti!! 10 399 Savonlinna. Neljä vanhaa käyttämätöntä korttia. 8 398 Rauma kulkenut kortti 14.X.24 Kuopioon. ”Världspost-kongress” 11 eri merkkiä leimattuina. Tuloleima. Neljä käyttämätöntä vanhaa korttia. Neljä vanhaa kulkenutta korttia. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 31 . 12 395 Lahti. Siisti esifilateelinen virkakirje Zittausta 10 apr 26 Dresdeniin. Vanhoja kulkeneita patsaskortteja. Pietari aiheiset värikortit Wiipuriin ja Helsinkiin. 15 MUU EUROOPPA Tshekkoslovakia 383 1930. Ranskan miehitysvyöhyke välilöpareja Postituoreita joissa välilöosassa liimake. Kolme propagandakorttia 8 380 1945. Kaksi vanhaa kulkenutta värikorttia 1902 ja 1954. Leike jossa kuusi hamastamatonta Kutoja ja seppä merkkiä 0.5, 1, 2, 2,5, 9 ja 10 mk Moisakula 22 V 36 leimalla. 10 393 Helsinki. 12 MUU EUROOPPA Unkari 384 1914. 10 374 1910.Saksan posti Kamerunissa. 15 401 Vuorela. Kirje Skaistkalnesta 4 IX 39 Malmille. 12 360 1922. Kansallispuku-vihkomerkkejä sekapostitteena Berliinistä Tshekkoslovakiaan. 12 359 1919. 15 367 Tallinna. Kulkeneita kortteja kosken kuohunnasta. 10 MUU EUROOPPA Monaco 371 Ravintola mainoskortti Monte.Carlosta 18.IV.38 Helsinkiin 10 MUU EUROOPPA Ranska 372 Ranskan Somalimaa, postikortti Ranskaan. Kohde nro 368. 10 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 385 1909 ja -11. Pakettikortteja Saksasta Tampereelle 10 377 1934. Rautatieleima ja valuuttakontrollilip. 10 KESKI-AMERIKKA Lajitelmat 390 Guadeloupe, kuori Venezuelaan 1935. Vapaussodan kenttäpostikortti Muhilvista 28.XII.19. 10 365 Dorpat (Tartto) vanhoja käyttämättömiä rakennuskohde kortteja. 10 400 Vaasa. Laivapostia ”SJP.7 Göteborg New-York” postileimalla Helsinkiin. 8 Kohde nro 359. Vasemmassa merkissä pieni liimaton läiskä yläreunassa. Maisemakortti Siilinjärveen kuuluvasta kylästä Taavettiin 3.XII.27. Käyttämätön kortti Oulujoen silta. 10 MUU EUROOPPA Saksa 373 1826. Kirjattu arvokirje Riikasta Tshekkoslovakiaan. Vaakunamalli 2 senttiä vihreä. Saksan rautatieleima ja Latvia leima takana. 10 ETELÄ-AMERIKKA Lajitelmat 389 Peru ja Chile noin 50 postilähetystä. 30 381 1945.Grossdeutsches Reich SA+SS viimeinen julkaisu (**). Priimakuntoinen Rauma kortti 14.X.24 Kuopioon.. Sisältö mukana 20 POSTIKORTIT Paikkakunnat 392 Helsinki. Ehiökortti Baselista Saksaan, jossa viestillinen jääkiekon MM-kisan erikoisleima. Merkissä 60 öre hammastevika oikealla. BL6 Mare Balticum 93 postituore ja ensipäiväleimalla 10 364 1994. 12 370 1939. Kortti Hampurista Helsinkiin, jossa kirjeensulkija ja propagandamerkki leiman alla. Vaakunamalli 12 senttiä karmiini. 40 MUU EUROOPPA Belgia 357 Kaksi levyllistä Belgiaa käyttämättömiä **/* 20 MUU EUROOPPA Eesti 358 1919. 10 362 1928. 15 366 Narva. 15 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 368 Pieni kuvakortti (11x9 cm) Lontoosta 6 VIII 98 Helsinkiin 10 MUU EUROOPPA Latvia 369 1930. Kukkamalli 35 p yksin kuorella Lihuanasta Tallinnaan. 10 POHJOIS-AMERIKKA Laivaleima 391 1956. Nelilöitä ja vähän muuta ensipäiväleimoilla. 15 397 Oulu. Kaksi vihertävää korttia Helsinkiin 1899. 12 MUU EUROOPPA Sveitsi 382 1935. 10 378 1936. 15 379 1938. Lisämaksullisten sota-apumerkkien sekapostite Budapestista Görziin. Voimakas tarttuma. Erikoisleima Suurtukiwäe Tagawara patarei No 1. Takana kirjeensulkijoita. Kaksi Salpausselkä aiheista korttia ** ja Lahti 22.2.51. 10 375 1924 Saksa Danzig 10 gulden leimattu (Mi 130 €) 20 376 1924. 20 361 1928. Takana lakkasinetti. Hammastamaton ilman pohjapainantaa sekä hammastamaton pari ** 15 363 1993. Kohde nro 384. 10 396 Neljä korttia Kastelholman linna (1921),Mariehamn (1926), Lågskär (1933) ja Kökar (käyttämätön). 10 386 Venäjän ehiökuori U 26 ** 10 AASIA Lajitelmat 387 Japani blokit 1949-1955 numerot 30, 34, 49 ja 52 (*) 10 AFRIKKA Lajitelmat 388 Norsunluurannikko, postikortti Ranskaan 1935. Ehiökortti Saksaan. 12 394 Imatra. Kohde nro 398. 356 1924. Kulmissa himmeät kulmakiiinnikejäljet
Osakekirja 1942 Kuitu Oy 20 430 Osakekirja 1941 Vanajan Sähkö Oy Osakekirja 1942 Kuitu Oy (Jääski ) 20 431 Osakekirja Kuitu Oy (Jääski ) 1938 Osakekirja Kuitu Oy ( Jääski ) 1942 20 PÄÄTTEEKSI Leimamerkit 432 Ajokortti Luovutetun alueen Uudellakirkon Kelolankylässä v. 10 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 418 1 pen 1876 10 419 1865. Kohde nro 426. Suomalaisia hopearahoja. 1938 F.I.S. 2 mk hopea. 12 410 Lippuja. Molemmat R2. Kaksi vanhaa kulkenutta korttia 10 404 Petsamo. 8 416 Vuoden 1928 Helsingin postimerkkinäyttelyn jono Taidehallin ovella. Laivapostikortti S/S Per Brahe Tukholmasta 12.8.37 Helsinkiin. 8 POSTIKORTIT Aihekortit 407 Hämeen ratsurykmentin lippukortti 8 408 Höyrylaiva s/s Sven Dufva Viipurin satamassa. 10 421 1874. 10 mk tähti, kuntoarvio 10. A, kuntoarvio 6. 15 POSTIKORTIT Taitelijakortit 406 Wendelin. 1906 ja 1933. 2 mk hopea. Vanhoja kulkemattomia kortteja. 10 PÄÄTTEEKSI Osakekirjat 429 Osakekirja 1919 Aug.H.Soini Oy, myös ruotsalaisia leimamerkkejä. Vuoden 1980 10 markan tähtiseteli, kuntoarvio 10. kaksi 20 mk Litt. Laiva tuhoutui pommituksissa 1918. 10 405 Suursaari. 2 mk hopea. 1938. Kultatähkäkortit 1935 HY465 (kulkenut ilman ehiömerkintää) ja 472 (käyttämätön). Sisällisodan aikainen Vaasan rahatoimikamarin 50 p lipuke. 10 428 Sisällisodan aikainen Vaasan rahatoimikamarin 50 p lipuke. Neljä hauskaa kulkenutta korttia. 15 414 Urheilu. Kortti Petsamosta 8.VIII.37 Helsinkiin. 8 427 1980. 10 420 1870. kuvakortti jossa leimat 28.II.38 ja 1.III.58. 8 425 1980. 10 424 1957. Suomen Postimerkkilehti 32 Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 4/2020 POSTIKORTIT Luovutettu alue 402 Kyyrölä. Kohde nro 407. B, kuntoarvio 8. Kohde nro 408. Kohde nro 415. 3 x 5 mk leimamerkit mitätöity Uudenkirkon nimismiehen leimalla. Neljä Suursaaresta lähettyä korttia. Kaksi isänmaallista lippukorttia. 10 422 1956. Kaksi kpl 100 mk, kuntoarvio 6. Vanhoja kulkemattomia kortteja 15 413 Sotilaita puuhissa. Kohde nro 432.. 10 mk pieni sarjanumero, kuntoarvio 10. 8 NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 423 1945. Neljä 200 mk hop. Kaksi sensuroituja 1911 ja toiset kenttäposteja 1942 ja 1943. 10 409 Lapsia. Toisessa Matkaselkä leima. Kohde nro 428. 8 412 Sotajoukkoja neljällä paikkakunnalla. Kortti postitettu molemmilla näyttelymerkeillä 14.11.1928 10 POSTIKORTIT Laivaposti 417 1937. Kaksi hauskaa 1915 kulkenutta joulukorttia Billnäsiin. 8 415 Vastaanottoparaati Helsingissä Senaatintorilla 1918. Kohteet nro 419, 420 ja 421. Kaksi hienoa korttia Helsinkiin R3 15 403 Perkjärvi. 15 411 Onnitteluja. Kuusi 10 mk Litt. 8 426 1980. Harvinainen! 20 Kohde nro 404
puh. Jos et halua kirjautua Onlineen, voit tarjota puhelimitse tai kirjeitse. Kohde nro 438. Kulkematon sortokauden kortti. Kohteen ostohintaan lisätään 17 %:n huutoraha. 10 449 Suomen Ilmavoimien Caudron kaksitaso. Kortti vuodelta 1915 ja lomake 1942. 10 450 Vanhoja poliittisia kortteja ”Venäjän uusia ministereitä ja valtakunnan kontrollööri”. Postija toimitusmaksua ei tällöin peritä. Kohde nro 442. 10 444 Kaksi Punaisen Ristin leimaista kohdetta. Kuoria postista kreivitär Mannerheimille Pariisiin. Toinen kulkematon. MyyMÄTTÄ JÄÄNEET KOHTEET Jälkimyynti alkaa verkossa välittömästi huutokaupan päättymisen jälkeen ja päättyy su 30.8.2020 klo 21.00. 5 min. Mikäli huutaja on merkinnyt toimitustavaksi Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneen Lönnrotinkatu 32 B 00180 Helsinki, maanantaisin kello 17-18 tai Merkki-Albertin myymälän Albertinkatu 16 00120 Helsinki, voi kohteet noutaa päivä jälkimyynnin päättymisestä alkaen. Sortokauden kortti Turusta 13.1.1901 Finnbyhyn. Paksu kartonkinen kortti 16.VI.1904. Palautuksen yhteydessä on kerrottava syy palautukseen. 5 448 Saksalaisten tuhoama Rovaniemen Pohjanhovi. KOHTEIdEN LÄHETTÄMINEN Kohteet toimitetaan huutokaupan ja jälkimyynnin päätyttyä postitse. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com TARJOAMINEN Kohteet myydään eniten tarjoavalle. 10 438 1902. Maksuehto 8 päivää netto. 15 Kohde nro 426. Sortokauden kulkematon kortti vaakunamerkit + leijona vaakuna. 10 439 1917. sääntöä huutokaupan päättyessä. 33 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 48 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo. Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 27.8.2020 klo 12.00. MAKSUT Kohteet on maksettava 8 päivän kuluessa vastaanottamisesta. Kuvan polvihousuiset suomalaisia (lippu hatussa). 20 447 Muistomitali Juri Gagarin, Vostok I 1961. Koottu Suomessa. Ostohinta on joko korkein tarjous tai toiseksi korkein tarjous + 10 % riippuen siitä kumpi on alhaisempi. Yli 200 € ostot kirjattuna lähetyksenä paino huomioiden vähintään 12 €. Toinen kuvakortti vahvistaneen allekirjoituksen aitouden. Kohde nro 441.. 10 446 Liikkumislupa Porkkalan alueella (Kirkkonummi) heti takaisin luovutuksen jälkeen 15.7.1956. Pakettina tomitettavat Suomen Postimerkkilehden Online-huutokaupan säännöt postikulu + 5 €. Kohteen jättäjiltä peritään 15 % provisio myydyistä kohteista. Aito valokuva. Tarjoukset tehdään tasa euroina. 15 435 1901. 15 434 1900. Surumerkki 25 merkin postituore arkinpala. Aito TK-kuva 1944. 10 436 1901. Viivästyskorko 8% ja muistutuksen lähettäminen 10€. Verkossa näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous jos se on alle 10 % toisena olevaa tarjousta. 15 440 Aero lentoyhtiön mainoskortti 10 441 Aito valokuva (18 x 24 cm) Mannerheimin hautajaisista 15 442 Berliinin Olympialais aiheinen kortti erikoisleimalla Wiipuriin. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. Kohteet ovat myyjän omaisuutta kunnes ne ovat kokonaan maksetut. 20 445 Kanada 5 $ hopea 2010 Olympialaiset Vancouver kotelossa. 8 443 Bobrikovin murha. Kulkematon. Noudatamme ns. 15 437 1901. Kohteita myydään pohjahinnoilla (+ 17%) PÄÄTTEEKSI Cinderella 433 1888. Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseuran tiloissa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, katutaso 17.8.2020 klo 16.30-17.30 sekä 24.8.2020 klo 16.30-17.30. Huutokauppa päättyy verkossa to 27.8.2020 klo 21.00. Ainoan tarjouksen tekijä saa kohteen pohjahinnalla, johon lisätään huutoraha 17 %.Yhtäkorkeissa tarjouksissa ratkaisee saapumisjärjestys.Pidätämme oikeuden hylätä tehty tarjous ilman erillistä perustelua.Yksittäisillä kohteilla on palautusoikeus 8:n vuorokauden kuluessa toimituspäivästä. Huomautukset ja palautukset on tehtävä ehdottomasti 8 päivän kuluessa. Kortissa nuoren varatuomari P.E.Svinhufvudin allekirjoitus. Kohde nro 433. Pari sortokauden korttia joista toinen lähetetty Keravalle 21.IV.17. KOROTUKSET 20:een euroon korotus 1 euroa 50:een euroon korotus 2 euroa 100:aan euroon korotus 5 euroa 200:aan euroon korotus 10 euroa 500:aan euroon korotus 20 euroa Kaikkien kohteiden kuvat verkossa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi. Vuoden 1980 10 markan tähtiseteli, kuntoarvio 10. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. Laskuissa alle 200 € toimituskulu lähetyksen paino huomioiden vähintään 5 €. Ehiökortti PV6 leimalla Tampereelle
kamariherra, jonka vastuulla olivat keisarillisen hovin talousasiat. Ferdinand Zdenko Maria Lobkowitz. 34 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Palstani jatkuu kuninkaallisissa merkeissä tason kuitenkin pudotessa. . Kirjeen sisällön puuttuessa jää epäselväksi, pössäyttelikö prinssi Ferdinand jo 14-vuotiaana kuubalaisia sikareja vai olivatko ne hänen sihteerilleen. Ilman kenttäpostinumeroa oleva kortti on lähetetty 19.7.1940 Kaadeniiin, Sudeettialueelle. Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f i latel iaa III KOHTEET KERTOVAT B elgian Antwerpenista 15.5.1872 Prahaan postitetun kirjeen lähettäjä on kirjepaperin preeglauksen ja takana olevan lakkasinetin mukaan firma Moris van den Bussche, joka nimeää toimialakseen ”Havannalaisten sikareiden ja kiinalaisten esineiden maahantuonnin”. Vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeen Lobkowitzin suku sai sen takaisin ja se on nykyisin museona. Ensin sen ottivat haltuunsa saksalaismiehittäjät, sitten kommunistit. Lobkowitzin sihteeri / T oinen kohde on II maailmasodan Saksan kenttäpostin kortti sodan alkuajoilta, jolloin kuvalliset paikkakuntakortit vielä sallittiin. Ranskalainen kortti esittää taloa Toulonissa, BourbonWladyslawinkuja / Praha. Vastaanottaja on ” Perhe / Fritz Krausin / Rautakauppa / Kaaden / Adolf Hitlerin aukio / Sudeettialue”. Lobkowitzien palatsi sijaitsee Prahan kuninkaanlinnan Hradcanyn kupeessa. Osoite ja teksti ilmentävät ajan henkeä. Takaa löytyy Brysselin kauttakulkuleima 15.5.1872 ja Prahan tuloleima 17.5.1872. Se liittyy Saksan voittoon Ranskasta 1940. Kuorella on Antwerpenin paikkakuntaleiman lisäksi numeroleima ”10”(?) ja laatikkoleima ”P.D.” eli se on maksettu perille asti. Tai ehkä Antwerpenista oli tilattu kiinalaista posliinia. Kruunupäistä siirrymme ylempään aateliin – prinsseihin ja kamariherroihin. Kortti on päivätty ”EteläRanskassa 17.7.40.” Teksti lyhennettynä kuuluu: ”Sydämelliset terveiset vihollismaa Ranskasta lähettää postivirkailija (nykyisin) armeijan ylikorpraali Franz”. Sekä alempiin sotilasarvoihin. Itävalta-Unkarin viimeinen keisari Kaarle I, 25 hellerin tummansininen, Itävalta Michel 223.. Böömiläisestä prinssi Ferdinand Zdenko Maria Lobkowitzista (1858-1938) tuli 1907 Itävalta-Unkarin arkkiherttua Kaarlen (myöhemmin kaksoismonarkian viimeinen keisari Kaarle I) 10. Vastaanottaja on Herra / Ch.(arles) Voschalik / Hänen Ylhäisyytensä prinssi F. Postin kulku on siis tuolloiseen tapaan ollut nopeaa
35 T asapuolisuuden vuoksi myös viime suursodan voittajapuolen kohde: kenttäpostikirjeen Congareen lentotukikohdasta, Columbiasta, EteläCarolinasta on 28.7.1943 vaimolleen Cincinnatiin, Ohioon, lähettänyt korpraali, joka on palvellut USA:n armeijan ilmavoimien 371. – Osoitekaupunki Kaadenin nimi on tshekiksi Kadan, se sijaitsee kylpyläkaupunki Karlovy Varyn lähellä Tshekin länsirajan tuntumassa. Congareen lentotukikohta perustettiin 31.1.1943 ja on edelleen sotilaskäytössä. Tänne Saksan hyökkäys pysähtyi 20.6.1940 ja tämä kaupunki oli Saksan miehittämän alueen puolella mutta aivan miehittämättömän Vichyn hallituksen alueen siitä erottaneessa demarkaatiolinjassa kiinni. sivu on USO-lomakkeella, jatkosivut 2.-4. USO-järjestön (= United Service Organizations) kuorelle on punaisella painettu propagandaiskulause ”Turha juoruaminen upottaa laivoja”. Pelastusarmeija jne.) olivat taustaltaan uskonnollisia. soittokunnassa. USO perustettiin 1941 ja järjestön tarkoituksena oli tarjota vapaa-ajan palveluja, viihdettä ja ohjelmaa USA:n eri aselajien sotilaille ja näiden perheenjäsenille. Nelisivuisen kirjeen 1. . Weiskopf eli vuosina 1914 – 1999 ja palveli USA:n armeijassa 1938–46. Toulon sijaitsee noin 200 km Pariisista etelään ja noin 50 km miehittämättömän Petainin Ranskan pääkaupungista Vichystä pohjoiseen. Toiminnalla oli USA:n kongressin hyväksyntä, mutta valtio ei sitä rahoittanut. – Donald L. USO:n toiminnan taloudellisena tukena toimivat useat hyväntekeväisyysjärjestöt, joista eräät (kuten esimerkiksi NMKY, NNKY ja naisin departementissa. ?. USO toimi läheisessä yhteistyössä maan puolustusministeriön kanssa. Musiikkikorpraali Weiskopf on käyttänyt USO:n kirjekuorta. Lähettäjä on kuvapuolelle käsin lisännyt Moulinsin kaupungin nimen. Sieltä käsin toimivat nykyisin Etelä-Carolinan kansalliskaartin ilmavoimat. USA:n armeijan tunnuksella varustetulla paperilla
Bergeniin ja pohjoisessa Kirkkoniemeen asti. Vain harvoin joudutaan vuoroja tai osa reitisHurtigruten höyrylaiva Sirius vuoden 1890 postikortilla.. 36 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Teksti ja Kuvat Seppo Salonen N orjaa voi kuitenkin kiertää rennommin myös laivalla ja ihailla sieltä rannikon jylhiä maisemia. Hurtigruten-laivoja on kaikkiaan neljätoista, ja ne ajavat yli 2000 kilometrin reittiä kahden viikon vuoroissa ympäri vuoden, viikko Bergenistä pohjoiseen ja toinen viikko takaisin. Sitä laajennettiin valtion tuella etelässä Hurtigruten – kauneinta Norjaa Norja on Suomen naapurimaa, jossa varmaan hyvin moni on käynyt nimenomaan Lapissa piipahtamalla rajan yli vaikkapa kalastustai vaellusmatkalla. Norjassa voi myös autoilla, kunhan varaa erittäin paljon aikaa, sillä maassa liikkuminen lukemattomien vuonojen, siltojen, lossien, tunnelien ja kiharaisten teiden myötä on todella hidasta. Vanhin laivoista on alun perin rakennettu vuonna 1956, uusin vuonna 2019. Postin kulun kannalta laivareitti on aina ollut tärkeä. Tämä onkin ollut haaveena jo pitkään, joten lopulta viime kesänä saimme ystäviemme kanssa varatuksi kuuluisan Hurtigruten-kierroksen pitkin Norjan rannikkoa. Hurtigrutenin historia Hurtigruten on Norjan rannikkopaikkakuntia yhdistävä säännöllinen lauttareitti, joka perustettiin jo vuonna 1893 viikoittaisena höyrylaivayhteytenä Trondheimin ja Hammerfestin välille. Puoli miljoonaa turistia matkustaa vuosittain reitin laivoilla säästä riippumatta. Nykyään reitillä on päätepisteet mukaan lukien 35 pysähdyspaikkaa, ja se on monelle pikkukylälle elintärkeä tavaroiden ja ihmisten kuljetusreitti
Vuonna 1959 avattua Siidan museota ollaan pian uudistamassa, vaikka mielestämme näyttely oli varsin hieno jo nyt. (Facit 1173). Sää oli kolea, joten pääsimme heti pohjoisen tunnelmaan. Lapin luontoa on esitelty laajalti kuvan, tekstin ja esineiden avulla. Elokuinen retkemme alkoi lennolla Helsingistä Ivaloon, jonne saavuimme aamuvarhaisella. Reitillä voi matkustaa koko kahden viikon matkan edestakaisin tai vain pari pysäkkiä, kuten paikalliset ihmiset tekevät liikkuessaan rannikolla. saassa buffet-pöydässä, ja sen jälkeen ei ruoasta ollutkaan pulaa ennen kuin poikkeuksellisena viimeisenä päivänä. Varanginvuonon pohjoinen sijainti tuli selväksi. Puolilta päivin saavuimme sumuiseen ja sateiseen Kirkkoniemeen. Kahvitauko pidettiin porotilalla jossain Sevettijärven jälkeen. Vardø, Vadsø – noitia ja kalaa Vardø eli Vuoreija mainitaan kalastuspaikkana ja linnoituksena jo vuonna 1307. Monelle suomalaisellekin paikka on tuttu kalatehtaistaan, joissa on käyty Laivamme Midnatsol, 822 matkustaa, 618 hyttipaikkaa. Seuraavana aamuna lähdimme linjaautolla 240 kilometrin matkalle Inarijärven pohjoisrantaa pitkin kohden Norjaa. Päivä meni Lapin luontomuseossa Siidassa (Inarissa) vierailuun sekä Ivalon kylänraitilla pyöräilyyn. Kirkkoniemestä laivaan Valitsimme matkareitin pohjoisesta etelään eli lähdön Kirkkoniemestä ja tavoitteena päästä alas Bergeniin viikossa. Useimmat laivoista pystyvät kuljettamaan myös autoja sekä rahtia, jota näkyi matkan varrella lastattavan ja purettavan lähes joka satamassa. Se on vajaan 5 000 asukkaan taajama, joka sijaitsee vain 8 km Venäjän rajalta. Laivan lähtiessä kohden vuonon toisella reunalla sijaitsevaa Vardøn (Vuoreija) kaupunkia, ristiaallokko keikutti alustamme aika ilkeästi. Sää oli sateinen ja kylmä, joten siirryimme kiireesti laivaan. Kuva Lofooteilta, Vidar-Nordli-Mathisen / unsplash.. Naton ja Venäjän rajaseutuna sitä valvotaan varmaan tarkasti. Vuoteen 1997 ulkomuseona toimineen paikan piha-alueella on monenlaista Lapin rakennusta ja aittaa. tä perumaan. Lähtölounas tarjottiin runNorja julkaisi vuonna 1993 Hurtigrutenin 100 vuotisjuhlan kunniaksi merkin linjan perustajasta Richard Withistä ja vuoden 1893 postilaivasta S/S Vesteraalenista. Kirkkoniemestä emme paljoakaan nähneet. 37
Vanha kalasatama on saanut kokonaan uuden merkityksen, kun sinne vedettiin kaasuputki Lumikki (Snøhvit) -nimiseltä maakaasukentältä Barentsinmereltä. Norjalaiset tuomitut olivat pääasiassa naisia, muutamat saamelaiset taas miehiä. Ympäristöjärjestöt ovat protestoineet hanketta, mutta alueelle se tuo varmasti paljon lisää töitä ja elinvoimaa. Paikka tuulisella rannalla on sama, jossa noitia todella poltettiin kauan sitten. Vesisaari on isompi kaupunki kuin Vuoreija, ja siellä sijaitsee Ruijan kveenimuseo. Hammerfestissa on noin 10 000 asukasta. Kveenit on hyväksytty Norjassa kansalliseksi vähemmistöksi vuonna 1999. Hammerfest on ollut monen napatutkimusretkikunnan lähtösatama. Näitä paikallispostimerkkejä on käytetty monissa muissakin Norjan rannikkokaupungeissa. Molemmissa kaupungeissa, sekä Vardøssa että Vadsøssa toimi aikanaan kyläposti, joilla oli omat postimerkit. Kävimme pienessä tunnelmallisessa yökonsertissa kolmiomaisessa Tromssan Jäämerenkatedraalissa. Hammerfestin tunnuseläin jääkarhu on myös kaupungin vaakunassa. Vähitellen kalatehtaat hiipuivat, mutta uusi elämä alkoi Siperiasta levinneen kuningasravun myötä. Vielä lähempänä Kirkkoniemeä sijaitsee Vadsø eli Vesisaari, jossa laiva ei pysähtynyt etelään lähtiessään. Yli sata metriä pitkään puusta, pressukankaasta ja vaijerista tehtyyn ”putkeen” on koottu kaikkien lähinnä 1600-luvulla Finnmarkissa noitana kuolemaantuomitun 91 henkilön dokumentit. Harmaan kesäyön aikana laiva pysähtyi kaikkiaan viidessä pikkusatamassa ennen aamua, jolloin saavuimme Hammerfestiin. 38 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta tienaamassa opiskelurahoja tai muuten töissä. Hans Magnusin suunnittelema Hammerfestin kolmiomainen kirkko valmistui vuonna 1961. Nykyään se on Pohjois-Norjassa yhtä tärkeä saaliseläin kuin turska. Kveenit ovat Jäämeren rannikolle 1700ja 1800-luvuilla pääasiallisesti Tornionjokilaaksosta, Peräpohjolasta ja Lapista muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä. Kuningasrapu on tuonut uutta elämää koko Finnmarkin alueelle. Se on kuitenkin reitin satama ja vähän samantapainen kalastuskylä kuin Vardøkin. Tähän sopi hyvin, että iltapäivällä laivan auditoriossa oli esitys Fridtjof Nansenin vuosina 1893-96 Fram-laivalla tekemästä naparetkestä. Kaupunkia emme juuri muuten nähneet, ja laiva jatkoi heti matkaa etelään kohden Lofootteja. Tunnetuin nähtävyys Vuoreijassa on vuonna 2011 kuningatar Sonjan avaama Steilnesetin noitavainojen muistomerkki. Monumentti on vaikuttava, ja siellä käy vuosittain jopa 20 000 – 30 000 matkailijaa. Siitä on kehittynyt myös arktisen alueen tutkimuksen keskus. Merkkejä on käytetty monissa muissakin Norjan rannikkokaupungeissa. Kirkkoon mahtuu 525 kuulijaa.. Keskilämpötila pysyy nollan yläpuolella talvellaNorjan paikallispostimerkkejä (bypost) eri paikkakunnilta. Parin tunnin kävelykierroksen aikana näimme kolmiomaisen kirkon sekä kaupungin arktista asutusta ja pienen turistikaupan vieressä olleen museon. Se onkin aika iso keskus Pohjois-Norjassa. Sumuisen ja sateisen illan aikana näkyneet jylhät mustat ja korkeat rantakalliot olivat kaikkea muuta kuin houkuttelevan näköisiä. Jäämeri ja Hammerfest Illallisen jälkeen laiva pysähtyi vielä kerran Båtsfjordin satamassa. Pohjoinen jäämeri näytti hyiseltä, vaikka oli kyseessä kesän lämpimin aika. Tromssasta Lofooteille Illalla tai oikeastaan yömyöhään saavuimme pohjoisen suurkaupunkiin Tromssaan, jossa on peräti 70 000 asukasta ja yliopisto. Vasta hiljattain valmistunut 168 kilometriä pitkä putki tuo kaasun Hammerfestin viereiselle Melkøyan saarelle, jossa kaasu nesteytetään ja kuljetetaan maailmalle LNG-laivoilla. Viereisessä tummassa kuutiossa palaa ikuinen tuli. Lofoottien saariryhmä on yli 1200 neliökilometrin ja noin 25 000 asukkaan rikkonainen saaristoryhmä, jota Golfvirta pitää talvella lämpimänä
Jokainen turisti, joka nautti herkkua lusikallisen, sai mukaansa tukevan Mkirjaimella varustetun lusikan. Löytöpaikan viereen rakennettiin rekonstruktio talosta, ja siihen avattiin Lofoottien viikinkimuseo vuonna 1995. Bussi jatkoi eteenpäin ja matkan varrella näimme ”viikinkilaakson”, jossa varmuudella on ollut yksi viikinkien tärkeistä asutuskeskuksista. Alemmalla laivan kannella matHurtigruten m/s Narvikin erikoisleima postikortilla. Laivan päällystö oli näköalakannella pöydän takana kumihanskat kädessä. Talo on ollut 83 metriä pitkä ja 9 metriä korkea ja sitä on asutettu noin vuodesta 500 aina vuoteen 950. Sieltä löytyi vuonna 1983 viikinkipäällikön talon jäänteet. Useimmat uskalsivat maistaa. Kuvankauniit saaret ovat jo yli tuhat vuotta olleet kuuluisa turskanpyyntipaikka, koska turskat kerääntyvät Barentsinmereltä sinne talvisin kutemaan. Laivaan palasimme seuraavassa satamassa Stamsundissa klo 22.30 auringon paistaessa. Ålesundin satamassa oli viikinkivene valmiina retkiä varten. Kortilla toinen merkki vuoden 1993 sarjasta reitin 100 -vuotisjuhlan kunniaksi. kin. Kylässä oli muutaman majoituspaikan ja ravintolan lisäksi myös valokuvanäyttely entisessä tehtaassa. Varhaisen illallisen jälkeen lähdimme seuraavasta satamasta Svolværista bussilla koko illan kestäneelle ajelulle kauniissa saaristomaisemissa poiketen lopulta kuvankauniissa Henningsværin kalastajakylässä. Toinenkin mukava juttu liittyi napapiiriin. Takana vuorenhuippuja, joilla vuorikiipeilijät harjoittelevat.. Napapiirin ylitys kalanmaksaöljyllä Seuraavana aamuna olivat vuorossa satamat Bodø ja Ørnes jälleen Norjan mantereella, ja sitten ylitimme napapiirin hauskan seremonian saattamana. Pöydällä oli useita isoja Möllerin kalanmaksaöljypulloja. Merikotkia, merimetsoja ja lunneja on alueella runsaasti, ja luonto näyttää kesällä erittäin vihreältä. Siellä emme ehtineet käydä emmekä edes kahvilla, koska paikallisessa kuppilassa oli sen verran jonoa. Siellä harjoitellaan nykyään turskanpyynnin lisäksi vuorikiipeilyä, koska lähellä on siihen soveltuvia kallioita. 39 . Henningsværin kalastajakylässä Lofooteilla oli todella kaunista. Lofooteilta on lauttayhteys mantereelle, ja nykyään pääsee myös tunnelien ja siltojen kautta autolla perille. Laivalla oli esitelmä viikingeistä, jotka ovat majailleet näillä seuduilla tehden sieltä pitkiä retkiä ympäri Eurooppaa. Laiva poikkesi Stokmarknesissa, jossa sijaitsee Hurtigruten-museo
Sen rakensivat sodan aikana saksalaiset natsit bunkkerikseen ja sukellusvenetehtaakseen. Mieleen ulkonäöstä tuli Notre Dame Pariisissa. Rannalla ajoimme ohi valtavasta betonibunkkerista, jonka nimi oli Dora 1. Odotukset olivat tietenkin korkealla, kun lopulta pääsi tuota kuuluisaa herkkua maistamaan. Sitten olikin aika keskittyä omaan juhlaillalliseemme. Alkuruokana söimme tuoreherneistä tehtyä hernekeittoa, pääruokana oli herkullista turskaa ja jälkiruokana jäätelökakkua, jonka päällä oli marenkia. Nyt se toimii konserttihallina ja arkistona. Ei muidenkaan illallisten maussa mitään vikaa ollut missään vaiheessa, päinvastoin. Asukkaita on noin 200 000, joista jopa 40 000 on opiskelijoita. Laivan ulosmenokannella oli sitten postilaatikko, jonka kyljessä luki, missä kaikissa satamissa posti tyhjennetään. Siihenkin muistaakseni liittyi joku peikkotarina, joista olimme kuulleet esitelmän aiemmin päivällä auditoriossa. Mahtavassa 1000-vuotisessa Nidarosin tuomiokirkossa oli asiansa osaava opas. Se on Norjan kolmanneksi suurin kaupunki Oslon ja Bergenin jälkeen. Se oli todella komea ja valtavan suuri. Siitä lähti terveiset kotiin. Olimme nimittäin varanneet erikseen à la carte ravintolasta kuningasrapuja, koska buffet-pöydissä ei niitä tarjottu. Kuningasrapuja kannattaa maistaa vaikkei kokemus maultaan suuresti poikkea kotoisista ravuista.. Meitä opasti kirkossa kirkkaanpunaiseen kaapuun pukeutunut nuori mies, joka tiesi paljon esittelemästään kirkosta. Onneksi hintaa hyvitettiin, koska normaali illallinen jäi tietenkin syömättä. Ruoka olikin todella hyvää. Laivaan palattuamme ohitimme pian Torghatten-nimisen vuoren, jonka keskellä on iso reikä. Iltapäivällä oma oppaamme Iiro, joka oli meitä opastanut Ivalosta alkaen ja selittänyt milloin mitäkin, piti toisen esitelmän viikingeistä ja kertoi samalla seuraavan päivän aikataulun, milloin laukut pitää olla pakattuna, milloin huoneiden avaimet luovutetaan ja muita käytännön asioita. Nidaros olikin keskiajalla Pohjois-Euroopan tärkein pyhiinvaelluskohde. Kaupunkibussikierroksella näimme Nidarosin katedraalin, joka täyttää pian 1000 vuotta. Silti extraherkku taisi Laivan päällystö riensi kalanmaksaöljyt jaettuaan laivan ”postitoimistoon” leimaamaan napariirin erikoisleimoja. Aamiaispöytä ja lounasbuffet olivat niin runsaita, että piti yleensä keskittyä olemaan syömättä liikaa! Trondheim ja kuningasravut Kuudennen matkapäivän aamuna saavuimme Trondheimiin, Norjan vanhaan pääkaupunkiin. Iltapäivällä pysähdyimme vähän pidemmäksi ajaksi Brønnøysundissa, jossa ehdimme katsastaa paikallisen kirkon ja käydä jäätelöllä sekä akvaviitillä paikallisessa kahvilassa. 40 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta kustajamyymälän vieressä oli tarjolla napapiirin ylityksestä erikoisleimaus, ja kioskista löytyi vieläpä omakuvamerkkejä Hurtigruten-laivoista. Sitten olikin vuorossa juhlaillallinen eli vähän hienompi kolmen ruokalajin illallinen kuin yleensä
Asia selvisi vasta iltapäivällä klo 17 paikkeilla. Eivät ne ravut silti huonolta maistuneet. Saimme nukkua muutaman tunnin, ennen kuin hyppäsimme taas sateessa bussiin ja ajoimme lentokentälle. Kirjoittaja ja laivan postilaatikko.. Laivassa kuitenkin oli jonkinlainen blackout, ja jonkin ajan kuluttua ilmoitettiin, että palaamme edelliseen satamaan. Sitten ilmoitettiin, että ongelma on ratkaistu. Aina muutaman tunnin välein tiedotetPohjoismaista ruokakulttuuria kuvaavat merkit Hurtigruten aiheisella pienoisarkilla vuodelta 2016 (Facit 1928-9). Reissu oli aika arvokas, mutta ruoat laivalla kuuluivat hintaan ja rahaa ei muutenkaan kulunut viikon aikana. Onneksi oma oppaamme järjesti ryhmämme ensimmäiseen lähtevään bussiin, joka lopulta lähti iltakuuden jälkeen. Koko aamupäivän odoteltiin tietoa siitä, miten loppumatka järjestetään, kun Bergeniin kuitenkin oli matkaa satoja kilometrejä ja kotimaanlennon piti lähteä seuraavana aamuna ennen puoltapäivää. Ilmoitettiin, että edessä on kahdeksan tunnin bussimatka Bergeniin, kunhan vain busseja lauantai-iltana jostain saadaan kokoon. Mitään muuta varsinaista infoa ei enää illalla saatu. Melkein koko ajan bussi kierteli jonkun joen tai vuonon rantaa ja rinteillä joka puolella näkyi kauniita taloja, maatiloja ja kaiken kaikkiaan hyvin vehreää ja hyvinvoivan näköistä seutua. Loppumatkan erikoisseikkailu Rapuja sulatellessamme kävelimme laivan yläkannella, kun yhtäkkiä valot sammuivat koko laivasta. tiin, että koko ajan selvitetään, lennämmekö Bergeniin vai onko edessä erittäin pitkä bussimatka vuonoja kierrellen. Lounaalle palasimme puoliltapäivin, ja silloin meille selvisi, että astioita pitää säästää, koska laivan astianpesukoneet eivät toimineet. Lähdimme kaupungille kävelylle, kun ei mitään muutakaan voinut. Onneksi Ålesund on kaunis pikkukaupunki, missä on jotain nähtävääkin. Epäilemättä laivassa ja koko risteilyfirmassa meni koko yö teknistä ongelmaa selvitellessä. Lopulta kahden maissa yöllä saavuimme jäsenet jäykkinä Bergeniin, joka toivotti meidät tervetulleeksi kaatosateella. Maisemat olivat komeita, ja ihan mielenkiintoista oli nähdä vähän Norjan sisämaatakin näin lopuksi. Aamulla piti olla laukut pakattuna lähtöä varten, mutta sitten ilmoitettiin, että olemme Ålesundin satamassa ja että laiva on rikki! Kyse oli jonkinlaisesta sähköongelmasta, josta emme koskaan saaneet parempaa selvitystä. Kaiken kaikkiaan laivamatka oli ikiSeitsemän sisarusta vuorijono sijaitsee Sandnessjøen ja Brønnøysundin satamien välillä. Onneksi olimme etenemässä aika leveää kulkuväylää, joten mitään akuuttia hätää ei ollut. Laivayhtiö pahoitteli epäonnea ja hyvitti osan matkahinnasta. Varmasti viikingeillekin pitkillä matkoillaan tapahtui monia yllättäviä asioita, ja ne retket yleensä kestivät vuosia! . muistoinen, ja vaikka viimeinen vuorokausi menikin yllätysten merkeissä, jäi reissusta mukava muisto. 41 maksaa satasen per henkilö. Kokemus oli samantapainen kuin rapukekkerit Suomessakin, hauska enemmänkin kokemuksena kuin maun takia. Hotelli oli ystävällisesti varannut meille kasan voileipiä vastaanottotiskille, mutta ruokahalu ei ollut parhaimmillaan erittäin pitkän matkapäivän jälkeen
Kirjatut ja transit-läSaksan ulkomaankirjepostin sensuuri toisen maailmansodan aikana Code Town Gestapo Code a Königsberg 5 k b Berlin 1 l c Cologne 7 n d Munich 3 o e Frankfurt 4 t f Hamburg 6 x g Vienna 2 y h Hof hetykset, jotka hoiti oma erikoisosasto, saivat 3-6 numeroisen tarkistusmerkinnän (Kuva 2). Berliinin Lb-leima on suomalaisilla kohteilla perin harvinainen, mutta jokunen kohde löytyy (kuva 3). ja 16.12. Vastaavasti Königsbergin leima on Aa ja Kölnin Ac. Viimeksi mainittu oli tarkastajan Kuva 2. ”Durchlaufstempel“. , Berliini Lb ja Köln Lc. Herää tietysti kysymys, mikä herra oli vastaanottaja V.O. Mikäli Ab leima on lyöty sensuuriliuskalle, on se siinä tapauksessa käytetty tarkistusleimana eikä niinkuin yleensä ”Durchlauf“leimana. On kuitenkin olemassa poikkeuksia kuten usein. SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 42 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta J o ennen toisen maailmansodan alkamista suunniteltiin Saksassa organisaatiota postin tarkastamista varten sodan aikana. Prüfstempel, Verschlüsse, Prüferstempel. Tärkeää on myös ymmärtää muidenkin käytössä olleiden leimatyyppien käyttötarkoitus esim. Aluksi oli tarkoitus selvitä kahdella tarkastusasemalla ja nämä olivat Königsberg ja Berliini. Näistä tunnetuin leima meille on se, jossa renkaan sisällä kirjaimet Ab eli Auslandsbriefprüfstelle Berlin. Berliinin leimoista Ab ja Lb on yhteensä yli 20 versiota, joten keräämistä riittää. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset syksyllä 2020: 27.8., 24.9., 29.10., 26.11. Kuva 3.. Kolme ensimmäistä eli ABP Königsberg, ABP Berlin ja ABP Köln saivat tunnuskirjaimiksi a, b, c. Kuten nimikin kertoo se lyötiin kohteille, mitkä kulkivat sensuurin läpi ilman, että ne avattiin, tarkastettiin ja taas suljettiin. Tällaisen Suomi-kohteen löytäminen lentopostissa kulkeneena olisi hienoa. Keräilykaveri Mikael Collan antoi leiman käytettäväkseni. Koko ajan kasvava postinvaihto ulkomaiden kanssa vaati pian uusia tarkastusasemia (ABP = Auslandsbriefprüfstelle). Kaikilla oli käytössä ns. Näiden lisäksi oli kaikilla tarkastusasemilla käytössä myös ”Auslandsleitstelle“-leima, jota käytettiin virkamiesten (Reichsbehörden) lähetyksiin eli virkamiespostiin sekä määrättyihin osoitteisiin lähetettyihin kirjeisiin: Königsberg L.a. Voi vain arvailla, oliko syynä ruuhka Ab:n piirissä, pistokoe tai jokin muu selitys. Kaikki tarkastusasemat on lueteltu taulukossa. Järvinen, kun kirje oli saanut Lb-leiman
Pitkäsen UPUkokoelman dokumentoivaa kirjaa yhä tilattavissa Monet joukko-osastot olivat tuolloin nimetty hallitsijoiden, ruhtinaiden, kenraalien ja kunniakomentajiensa mukaan. . Tosiasiassa kyseessä on ”Prüferstempel“ eli tarkastajan leima. Böömiläinen jalkaväkirykmentti 91 oli ”Freiherr (General Hubert) von Czibulka” (= suomeksi sanatarkasti käännettynä ’vapaaherra pikkusipuli!’). Königsberg aloitti toimintansa viimeistään maanantaina 4.9.1939 (sota alkoi 1.9.), siis tämän ja Berliinin käyttöönoton syyskuun alkupäivinä välisen ajan. [JP] Lähde: Horst Landsmann ”Die Zensur von Zivilpost in Deutschland im 2. C-kirjain-leima on Berliinin ABP leimoja ja sitä löytyy eri värisinä. [SL]. . Taksa muodostuu kotimaan kirjeen taksasta (16.1.1907-30.9.1916) 10 h lisättynä kirjausmaksulla 25 h eli yhteensä 35 helleriä. Etusivulla on punakynällä ”Takaisin. Kirjaa on saatavana vain ennakkotilauksesta. Takana on palautusleima Bruck a.d. Tilaukset tulee tehdä kustantajalle: Postihistoriallinen yhdistys ry, c/o Hannula, Norokuja 5 L, 02770 Espoo tai info@postihistoria.info -sähköpostiosoitteeseen. . Rykmentti taisteli itärintamalla Galiziasssa ja sen sotilaista noin 54% oli saksankielisiä, loppujen ollessa tshekinkielisiä. Epidemiasta johtuen tilausaikaa on pidennetty niin, että kirjaa on tilattavissa vielä 30.9.2020 asti. 43 leima, joka antoi aiheen tähän kirjoitukseen. Tosin voisi olla mahdollista, että aivan alkuaikoina myös Königsbergissä sensuroitiin suomalaista postia. Koska kysymyksessä on vain muutama päivä tuskin tällaisia kohteita on olemassa, mutta ehkä joltakin sellainenkin löytyy. Kölnissä sensuroitiin Saksan ja Belgian, Hollannin, Luxemburgin, Irlannin, Liberian ja miehitetyn Ranskan välistä kirjeenvaitoa riippuen sodan eri vaiheista. Jälkimmäisistä tunnetuin oli kirjailija Jaroslav Hasek, joka sotakokemuksistaan kirjoitti kuuluisan romaanin ”Kunnon sotamies Shveik”. (Kuva 4). (Vastaanottaja) lähetetty 26/6 rintamalle”. Weltkrieg“ , sekä tutkimukset omista kohteista. Kaikki Suomesta Saksaan tai sen kautta muualle kulkeneet kirjeet sensuroitiin aina Berliinissä. Bruck an der Leitha” (Wienin lähellä). Kirjan hinta on 45 euroa, joka sisältää postituksen manner-Suomeen. ”Shveikin rykmentti” M erkittäviä Suomi-postihistorian kokoelmia -kirjasarjan VI osassa dokumentoidaan Risto Pitkäsen kansanvälisellä kullalla palkittu kokoelma ”Postal History of Finland prior to the UPU”. K irjattu kirje Krumlov, Böömi, kotoa 26.6.1916 Itävalta-Unkarin armeijan osoitteeseen ”Keisarillis-kuninkaallinen jalkaväkirykmentti 91, III marssikomppania, kasarmi no 37. Tarkemmin kirjasta on kerrottu yhdistyksen nettisivuilla www.postihistoria.info. Monet keräilijät ovat yhdistäneet renkaan sisällä olevan C kirjain-leiman Kölniin, koska Köln jopa kirjoitettiin joskus Cöln (Cologne) ja se osaltaan vahvisti tätä virhetietoa. Leitha 4.7.1916. [jaakko.pietilae@t-online.de] Kuva 4
SF:n aikomuksena on saada ainakin osa näistä kevään esitelmistä seuran omalle nettisivustolle. Näissä huutajat voivat olla joko myyjän huutokauppasaleissa tai vaikkapa omassa olohuoneessa netin äärellä. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 44 4/2020 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo Mikael Collanin esitelmä mallista -30 on nähtävillä hänen omilla kotisivuillaan. Osallistujat todella ”huusivat” eli tietokoneidensa mikrofonien kautta sanoivat nimensä ja tarjouksensa summan. Itse asiassa esitelmän seuraaminen omalta ruudulta toimi paremmin kuin normaalisti salissa. Ruotsalainen Posteljonen on järjestäLuotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27. Huutokaupan toteuttajille rutiinin pyörittäminen tiesi tietysti lisätöitä, mutta ”koronasodan” hengessä kaikesta selvittiin. Meklarimme Janssonin Petri yhdessä Tapio Tuomisen ja Olli Saarisen kanssa loivat nopeasti toimivan systeemin maanantain huutokaupoille. Kokouksiin saatiin myös lukuisia esitelmiä, niin pidempiä kuin lyhyitä tietoiskuja. Linkin sinne ja myös joihinkin muihin SF:n etäkokouksissa pidettyihin esitelmiin löydät kerhon nettisivuilta: suomenfilatelistiseura.fi Korona-ajan SF:n etäkokoukset päättyivät aina noin 60-100 kohteen huutokauppaan. Kaikki kuitenkin mielenkiintoisia ja toimivia. Lähtöhinnat olivat matalat ja myös lähes kaikki kohteet myytiin. K oronakevät sai monet siirtymään etätöihin ja myös meidän Lönkan kerhotilan ovet suljettiin maaliskuussa epidemian alkaessa levitä kiihtyvällä tahdilla. ”live-huutokauppoina”. Alun hapuilun jälkeen toiminnat alkoivat rullaamaan ja jo toisesta kokouksesta lähtien osallistujat huomasivat kaiken sujuvan ihmeen helposti. Suuret kansainväliset huutokaupat ovat jo viime vuodesta järjestäneet huutokauppansa ns. Myös postimerkkihuutokauppojen osalla koronakevät näkyi. Töissäkäyvät tottuivat nopeasti etäkokouksiin ja niinpä kerhomme aktiivit Tillanderin Juhan johdolla loivat nopeasti Microsoft Teams -ohjelman avulla kerhollemme sopivan tavan pitää jokamaanantaiset kokouksemme, nyt kuitenkin netin välityksellä. Poissa oli ylimääräinen häly ja kuvat näkyivät hienosti tietokoneen ruudulla. Myynnissä oli merkkien ohella myös postikortteja ja numismatiikkaa. Tieto jokaviikkoisesta huutokaupasta levisi keräilijöiden keskuudessa ja nopeasti osallistujia oli myös kerhon ulkopuolelta aina Oulua myöten. Kerätä liiton nettisivuille esitelmiä, joita jokainen voisi katsoa omaan tahtiinsa silloin kun siihen on aikaa. Ruotsalainen huutokauppahuone Posteljonen käytti live-huutokaupassaan saksalaista Philaserchin ohjelmaa, jossa tarjoaminen on tehty todella helpoksi. Tässä olisi hyvä tulevaisuusprojekti esimerkiksi Filatelistiliitolle
Sivulla näkyi kohteen lisäksi tarjousnappulat, joilla oli valmiiksi summat suurempiin huutoihin. Ensi vuoden suunnitelmat ovat vielä auki. Niitä painamalla huutosi rekisteröityi ja jos suurempaa tarjousta ei tullut huuto hyväksyttiin. Nyt kevään huutokaupan piti olla huhtikuun alussa, mutta se siirrettiin toukokuun puoleen väliin. Salissa Malmössä oli paikalla ainakin ruotsalaisia huutajia, mutta netin välityksellä siihen Suomalaisen Risto Pitkäsen kultamitalikokoelmasta oli Posteljonenin huutokaupassa myynnissä hienoja esifilateelisia kuoria. Luulen kuitenkin että paluuta vanhaan ei enää ole. Linkin sinne ja myös joihinkin muihin SF:n etäkokouksissa pidettyihin esitelmiin löydät kerhon nettisivuilta: suomenfilatelistiseura.fi nyt kahdesti vuodessa julkisen huutokaupan Malmössä. 10 kopekaan ovaali korkealla laatikkoleimalla ”ÅBO 25.3 1856” ja leveillä reunoilla nousi 1300 euroon. ”TRAPANI” kuori Sisiliasta Jakobstadiin 28.12 1843 ”via Ambro” nousi 800 eurosta 1600 euron vasarahintaan. Tietysti tällainenkin huutokauppa vaatii painetun luettelon, johon on helpompi etukäteen tutustua vaikka kohteet ovat samanaikaisesti nähtävillä jo netissä. . Alareunassa näkyivät myös seuraavien kohteiden kuvat, joten huutokaupan seuraamiseen ei tarvinnut painettua luetteloa, eivätkä kohteet menneet ohi. Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27. 45 Mikael Collanin esitelmä mallista -30 on nähtävillä hänen omilla kotisivuillaan. Posteljonen ilmoitti pitävänsä myös syksyn huutokaupan samalla tavalla. Loistokohteet maksavat! saattoi osallistua reaaliaikaisesti myös omalla tietokoneella. Itse olen ollut kolmesti mukana Malmössä salissa, mutta tällä kertaa istuin luonnollisesti kotona tietokoneen äärellä. Huutosi kirjautuivat sivun ylälaitaan ja siitä näki koko ajan paljonko euroja on jo tullut käytettyä. Saksalaisen Philasearchin järjestelmä on ollut jo pitkään käytössä maailmalla, mutta itse osallistuin ensimmäistä kertaa sillä pidettyyn huutokauppaan. Aiemmasta poiketen myynti järjestettiin nyt ensimmäisen kerran ”live” tapahtumana, jossa kolmena päivänä myytiin noin 100 kohdetta tunnissa. Digiloikka on nyt tämän maailmanlaajuisen epidemian takia jo tapahtunut ja monet ovat huomanneet tällaisen kauppatavan toimivan. Kaikki toimi moitteettomasti ja tarjoaminen oli helppoa
Hänen johtamansa arkkitehtitoimiston ehkä kuuluisin työ on jalkapalloseura Real Madidin legendaarinen kotistadion Santiago Bernabeu, joka on tullut tutuksi myös suomalaisille tv-katselijoille Mestarien liigan otteluiden myötä. stampauctions@postiljonen.se Kansainvälinen huutokauppa! 25.-26. ”milleniaalien” (1980-1995 syntyneet) kasvavasta kiinnostuksesta postimerkkeilyyn. Ne saavuttivat yli 120 suurta kultaa kansainvälisissä näyttelyissä sekä 45 Grand Prix palkintoa. Sosiaalisen median suurkuluttajat ovat koronakaranteenin aikana löytäneet tiensä eri postimerkkiyhdistysten ja -kauppiaiden nettisivuille ja sitä kautta kiinnostuneet postimerkeistä ja keräilystä. E nglantilainen sanomalehti Daily Mail uutisoi toukokuussa nettisivuillaan ns. Nykyisin tämä Suomen klassisen ajan kuuluisin kuori koristaa ruotsalaisen kreivi Gustaf Douglasin kokoelmaa. Vuonna 2015 tuli samaiselle huutokauppahuoneelle myyntiin hänen Suomi-kokoelmansa. S-201 25 Malmö . Alemanyn kokoelmista on julkaistu kolme kirjaa arvostetussa EDITION D’OR -sarjassa: the ‘Bull’s Eyes’ of Brazil of 1843, the classic issues of Finland 1856-1876 sekä Netherlands postal history 1852-1867. +46 40 25 88 59 www.postiljonen.com . Luis Alemanyn Suomi -kokoelman helmi, kuuluisa neljän ovaaliparin kuori Helsingistä Saksaan oli aikanaan Agathon Fabergén kokoelmissa ja esiintyy myös hänestä kertovassa Finladia 88 postimerkkivihossa. Pienemmässä mittakaavassa tämän kehitysen on voinut havaita myös kerhomme nettisivujen uudistuksen myötä. . Sweden . Tanska S/H ”18” ainutlaatuinen Ferslew Box 537 . Y ksi nykyajan suurfilatelisteista espanjalainen arkkitehti Luis Alemany kuoli huhtikuun alussa Madridissa. Tel. Tuon ikäiset tuskin paljoa ovat kirjeitä kirjoitelleet aikaisemmin ja sen tähden postimerkki on voinut tuntua heistä muinaisjäänteeltä. +46 40 25 88 50 . Tämä kokoelma myytiin suoraan pohjoismaiselle keräilijälle eikä sen kauppahintaa ole julkistettu. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 46 4/2020 M E I L L Ä JA M UU AL L A Luis Alemany (keskellä) hänen kokoelmiensa EDITION D’OR kirjojen julkistamistilaisuudessa. Näistä suomalaisia kiinnostavin on ehkä hänen Suomi-kokoelmastaan tehty kirja, jota on vielä tilattavissa kustantajalta sveitsiläiseltä Corinphilalta. Twitterin, Instagramin ja Facebookin kautta he kuitenkin löytävät uusia kiinnostavia asioita ja tunnetusti näiden palveluiden käyttäjät ohjaavat ikätovereitaan uusien asioiden äärelle. syyskuuta Grönlanti: Ainutlaatuinen uusi löytö. Myös näistä kahdesta muusta kokoelmasta tehtyä kirjaa on voi tiedustella kustantajalta: info@corinphila.ch . Vaikuttavan Hollannin postihistoriaa käsittelevän kokoelman myyntiin tarvittiin kolme huutokauppaa. Pian tämän jälkeen myytiin kolmas hänen kirjasarjassa julkaistuista kokoelmistaan. Kokoelman huippukohde oli 60 reisin ainoa tunnettu kokoarkki kuuluisaa ”härän silmää”, jonka vasarahinnaksi tuli 600 000 Sveitsin frangia (565 882 euroa). Vuonna 1940 syntyneen Alemanyn keräily käsitti suurimmillaan liki sata kokoelmaa alkaen klassisesta Espanjasta. Aktiivisesti päivitettyjen sivujen kautta on harrasteemme piiriin saatu uusia ihmisiä, myös niitä nuorempia. Samainen Corinphila sai vuonna 2013 huutokaupattavaksi Alemanyn Brasiliakokoelman. Gummesson Grand Prix d´Honneur Collection Finland, osa 7 Pohjoismaiden huippukohteiden ja harvinaisuuksien eriä Upea kokoelma Grönlannin Pakke-Portoja Maailman ympäri 80 kokoelmat Kohokohdat: Ylpeä sponsori: Sekaläviste Valkoinen liima www.postiljonen.com Lisäinformaatiota ja kuvia websivuillamme, joilla voit myös jättää tarjouksesi kohteista tai ottaa meihin yhteyttä . Fax
syyskuuta Grönlanti: Ainutlaatuinen uusi löytö. Gummesson Grand Prix d´Honneur Collection Finland, osa 7 Pohjoismaiden huippukohteiden ja harvinaisuuksien eriä Upea kokoelma Grönlannin Pakke-Portoja Maailman ympäri 80 kokoelmat Kohokohdat: Ylpeä sponsori: Sekaläviste Valkoinen liima www.postiljonen.com Lisäinformaatiota ja kuvia websivuillamme, joilla voit myös jättää tarjouksesi kohteista tai ottaa meihin yhteyttä . S-201 25 Malmö . +46 40 25 88 50 . +46 40 25 88 59 www.postiljonen.com . Tanska S/H ”18” ainutlaatuinen Ferslew Box 537 . Tel. Fax. stampauctions@postiljonen.se Kansainvälinen huutokauppa! 25.-26. Sweden
Kaikenmaailman kirje(posti)laatikoista 64 Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Etsimme syksyn kansainvälisiin huutokauppoihimme rahoja ja postimerkkejä myytäväksi. Pääkaupunki on Ljubljana, virallinen kieli sloveeni. Ohessa kuitenkin Slovenian sivu filatelia-passistani Bled 27.08.03, nyt jo nykyisen postilaitoksen ajalta. Oheisen kirjelaatikkokuvan olen saanut ystävältäni ja työkaveriltani Heikki Kähäriltä, joka kertoo kuvan otetuksi Ljubljanan pääpostin ovelta 28.6.1993 ja on itse kuvassa. Tulos: 2525 € Tulos: 620 € Tulos: 825 € Tulos: 1170 € Tulos: 320 € Tulokset ilman huutomaksua.. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen Suomessa, joka antaa tarvittaessa lisätietoja ja voi ottaa vastaan kohteenne. Sodan jälkeen alueella toimi Jugoslavian posti, jonka postimerkit olivat käypiä 25.4.1992 saakka. Se kuului Jugoslaviaan vuosina 1918-1991 ja erosi siitä 10 päivän sodan jälkeen, julistautui itsenäiseksi 25.6.1991 ja tunnustettiin 1/1992. Rahayksikkö on euro. Adrianmeren rannalta Balkanin vuorille ja Alpeille ulottuva maa on ollut historiansa aikana mm roomalaisten ja Habsburgien vallassa. Kävin itse maassa 2003, mutta kamera unohtui kotiin. Maa on EU:n jäsen 1.5.2004 alkaen, asukkaita on 2,56 miljoonaa. Maan presidentti on Borut Pahor ja pääministeri Janez Jansa. Yhteystiedot alla. Slovenian alueella oli II maailmansodan aikana Italian ja Saksan miehityspostien toimintaa ja osa Triesten alueesta on nyt Sloveniaa. Slovenian posti, Posta Slovenije aloitti nykymuodossaan 1.1.1995 entisen PTT Slovenijen jakaantuessa ja on 2002 alkaen täysin valtion omistama yritys. Omat postimerkit Slovenia otti käyttöön 26.6.1991. Aina voitte ottaa yhteyden myös Tukholman pääkonttoriimme. . 48 4/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Slovenia S lovenia on tasavalta, Republika Slovenija. Laatikossa vielä PTT:n logo. Toimivan nettisivustomme www.philea.se näkee tuhannet potentiaaliset asiakkaat ympäri maailman ja se edesauttaa hyvän myyntituloksen saamista huutokauppaan jättämillenne kohteille
A major piece from the Caribbean Islands in exceptional quality. Yhteystiedot alla. One of the great Scandinavian maritime mail rarities. Iceland. Tulos: 2525 € Tulos: 620 € Tulos: 825 € Tulos: 1170 € Tulos: 320 € Tulokset ilman huutomaksua.. It will take place at MalmöMässan convention center, only 13 minutes by train from Copenhagen Airport! Bahamas. A fantastic and unique telegram envelope with three copies Oscar I 8 skilling sent by and cancelled on board the steamer “DAMPSKIBET BERGEN”. Norway. Aina voitte ottaa yhteyden myös Tukholman pääkonttoriimme. Toimivan nettisivustomme www.philea.se näkee tuhannet potentiaaliset asiakkaat ympäri maailman ja se edesauttaa hyvän myyntituloksen saamista huutokauppaan jättämillenne kohteille. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Etsimme syksyn kansainvälisiin huutokauppoihimme rahoja ja postimerkkejä myytäväksi. Sent from Ökrum 1873 with 4 skilling and the only one of these covers cancelled in nearby Hjardarholt. Unique items are exhibited! At Nordia, the Club de Monte Carlo will exhibit over thirty philatelic items which are among the rarest in the world NEW DATE 4-6 December Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. The only strip of four known in used condition of the first stamp of this archipelago issue from 1859. The most beautiful of only 16 covers known with the first issue of Iceland. The exhibition is organized by a number of philatelic societies together with all the Nordic Philatelic Federations. A Nordic “crown jewel”. It is the largest multiple recorded. Main Commercial Partner www.nordia2020.se The exhibition is supported by: 4-6 December A Nordic Exhibition in Malmö Welcome to a philatelic exhibition with Nordic status. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen Suomessa, joka antaa tarvittaessa lisätietoja ja voi ottaa vastaan kohteenne
Rolf Schäde. ostan ja otan Vastaan tietoja kohteista suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. tarjoukset: seppo.evinsalo@ gmail.com tai puh. 0415276430 tai e-mail: nikkaneja@luukku.com DanisH coLLEctor, not a beginner, looks for stamp exchange of used stamps. jarmomk@gmail.com Myyn pois ylimääräiset suomen, saksan ja Venäjän postilähetykseni. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. ostan loistoleimaista suomea. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. marraskuuta ja Filatelian Laatuhuutokauppa 26. Rahahuutokauppa 14. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Language swedish, Danish, English. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Lüttestiese 10. Myös osto/myynti. lokakuuta kansainvälinen huutokauppa. Jukka Konttinen p. tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla sF:n tapahtumissa, puh. Paljon m/30 ulkomaanpostia. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, comp. kokemus. kohteiden arviointi, myynti ja osto. Tarjoukset: kejos@luukku.com Etsin ”rantasaLMEn PostiHistoriaa” kokoelmaani sulkakirjeitä, postilähetyksiä rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita rantasalmi leimoilla. 0500 508 979. Vaihto, osto, myynti, käsileimattujen kuorien postutus. Erityisesti haen kaikkia postitteita Länsi-Australian mustilla joutsenmerkeillä varustetuista kohteista, myös veromerkit kelpaavat. Kaikki huutokaupat salissa tukholmassa ja netissä. ostan töölö -aiheisia postikortteja. Seuraa kotisivuamme ja siirtymistä Philean LiVE-huutokauppaan. elokuuta. Deutschland. Lähes 40 v. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja soukka/sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. tarjoan vaihdossa saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com Etsin Euroajan suomi-merkkien kerääjiä erityisesti vuodesta 2010 nykyaikaan. Give Danish for Finnish according aFa to mancolist. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. leimat. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi ostEtaan/VaiHDEtaan jean sibeliukseen, hänen sukuunsa ja ystäväpiiriin liittyvää filateelista ja muuta pianoa pienempää keräilymateriaalia (kortit, valokuvat, lehtileikkeet, mitalit, rahat, nimikirjoitukset ym). Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi HaLutaan ostaa vanha postimerkkikansio esim. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puhelimitse 046 894 0461. Erityisesti kaipaan käyttösarjan isoja arvoja 5 ja 7 ruplaa sekä Romanovien isoja arvoja 1, 2, 3 ja 5 ruplaa. olli.nykanen49@gmail.com Myyn Vr:n ja yksityisratojen rautatiemerkkejä. 48455 Bad Bentheim. Etsin suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleen vaihtotarkoituksiin, suuriakin määriä, pääosin uudempia. ostan lähetyksillä olevat postivaunuleimat 1, 2 ja 3 ajanjaksolta 1.11.1870 30.11.1870. Tapaat Philean edustajat näyttelyosastollamme SFEx2020-näyttelyssä Kaapelitehtaalla 15.-16. yVErt&tELLiEr, Merkit tulisi olla esim. Edustaja pääkaupunkiseudulla Jukka Mäkipää, 040-7725579, jukka. Myös muissa osioissa on vielä puutteita ja kaikkien merkkien hyvät leimat kiinnostavat. 0400 206 360. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. tarjotkaa seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217. samoin omakuvamerkit. KErÄiLyKoHtEEt raHaKsi! Hellman-huutokaupat järjestää suomen suurimmat postimerkkija keräilyhuutokaupat. Kokoelmat ja paremmat yksittäiskohteet. Lähetä kuva ja hintapyyntö. yhteydenotot iida.issakainen@gmail.com KiintEistÖjEn, asunto-osakkeiden, yms. Etsin VaiHtoystÄVÄÄ suomesta suomen ja norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. reinot.seppanen@gmail.com. com, 040 516 0316. Voidaan myös sopia tapaaminen Helsingissä. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com VaiHtoa. Vaihdossa suomea, myös sveitsiä, BrD:tä, Michelin mukaan. nappiloistoleimaiset merkit ja erityisesti loistovihkot/arkit. Ehjät, siistit pvm. Kind regards: jorgen Purup Knudsen, purupknudsen@gmail.com PHiLEan KansainVÄLisEt HuutoKauPat Tukholmassa: 20. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 KIrjala, klaus.juvas@gmail. otamme vastaan jättöjä koko ajan, mutta kohteet tulevat aikaisintaan huutokauppaan 8 viikon sisällä kohteiden jättämisestä. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com ostan EsPoon esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. marraskuuta. amerikasta tai muualta kaukomailta. Mozambique, Comp. Reijo Tanner 040-753 4370. samoin kelpaavat trumpettijoutsen, mustakaulajoutsen ja Kiinan pikkujoutsen sekä Zemstvo kohteet. suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 50 4/2020. ota yhteys jussi Paananen 040 570 6195 tai juho.paananen@ elisanet.fi kahdeksan viikkoa ennen haluttua huutokauppapäivää. ostan Suomessa käytettyjä venäläisiä postimerkkejä selvin suomalaisin leimoin. ostan joutsenaiheisia maksikortteja ja kuvitettuja kirjekuoria joutsenkuvio -leimalla. Mauri Lahtinen, Kivivuorentie 4 A 66, 01620 Vantaa, puh. Reino Seppänen, LKV, Etu-Töölö, Hki,p.0400 421 000. Please tell me your interest. ostan muumi postimerkkien erikoisuuksia kuten hammastevirheitä, leikkausvirheitä tai värisiirtymiä. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. Jarmo Mäkinen. elokuuta ja 8. Juhana Kerttula 040 728 4065 tai sähköposti jukerttula@ hotmail.com ostan janaKKaLa-kokoelmaani esija postihistoriaa, tervakoski oy:n 1800-luvun postia, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai turengin jäätelötehtaalta, sekä Janakkalan kyliin kirjattuja ostokortteja tai muita pienpainatteita ja kyläkauppojen mainoksia. Myy sinäkin kauttamme postimerkit ja -kortit, rahat, mitalit, kellot, korut ja muut mielenkiintoiset keräilykohteet. 040 521 5305 jukka.t.konttinen@elisanet.fi OSTAN m-1875 Senaatin merkkejä. Ota yhteyttä kari.korpela@hotmail.fi tai puhelin +358 40 730 0975. R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. OSTAN tilalle ulkomaanpostia suomesta, saksasta ja Venäjältä
Kokoelmat pidetään esillä virtuaalisesti ainakin viikkoja, joten suuri yleisö pääsee katsomaan kokoelmia vapaasti omaan tahtiin. The intent is to create an exciting stamp show for both new and experienced stamp collectors. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION QUALITY HOTEL, SARPSBORG BJØRNSTADVEIEN 20, N-1713 GRÅLUM CONTACT ADDRESS; NORDIA 2019, P.O. We hope to give every visitor both the pleasure of interesting stamp collection, and at the same time probably give a glance of Norwegian hospitality and culture. tukikummit ovat mukana alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. The 2019 show will be held in Grålum near Sarpsborg and not so far from Fredrikstad in south of Norway. Kokoelmien digitaaliset versiot ovat nähtävissä suomen Filatelistiliiton kotisivuilla näyttelyn avauspäivästä alkaen. Musiikkitalo, Kuopio Pääkomissaari: risto Pitkänen KANSALLISET NÄYTTELYT SFEx2020 uusi ajankohta 15.-16.8.2020 Kaapelitehdas, Helsinki. Tämä mahdollistaa kokoelmiin tutustumisen myös niille, jotka eivät pääse paikalle Kaapelitehtaalle. Näyttö klo 10, myynti klo 11 alkaen rahoista. Vaihtoilta ja kuulumiset kesän näyttelyistä, jos niitä on ollut ti 29.9. Kokoelmien toimittamisesta ja muista käytännön asioista annetaan myöhemmin tarkat ohjeet. Mahdollisista muutoksista informoidaan näyttelyn kotisivuilla http://www. Lönnrotinkatu 32 B, katutaso. NORWAY Epost; mail@nordia2019.no Wisit our new WEB site WWW.NORDIA2019.NO We hope you will join us in the heart of Østfold. . 51 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com NORDIC STAMP SHOW, 23. www.sfex2020.info MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT aiHEFiLatEListiEn kerhoiltoja jatkamme taas elokuussa sF:n kerhohuoneistossa Lönnrotinkatu 32 B klo 17-19 hyvien esitelmien merkeissä, vapaa pääsy ja kahvitarjoilu, tervetuloa! Alustava syksyn 2020 kerho-ohjelma: ti 25.8. 4.10.2020 Sofia, Bulgaria SOuTH AFRICA 2021 FIP erikoisnäyttely 17.-20.3.2021 cape town, Etelä-afrikka Komissaari: Seija-Riitta Laakso capetown2021.org IBRA 2021 FIP erikoisnäyttely 6.-9.5.2021 Essen, Saksa Komissaari: jussi Murtosaari www.IBRA2021.de PHILANIPPON 2021 FIP erikoisnäyttely Tokio, Japani 25.-30.8. Pöytävaraukset Reijo Myller p. BOX 2700, St Hanshaugen NO-0131 OSLO. joitakin pieniä muutoksia on kuitenkin tapahtunut. SFEx2020 -näyttelyn järjestävät 45-vuotista taivaltaan juhliva Postihistoriallinen yhdistys, 100-vuotista taivaltaan juhliva suomen Filatelistiseura (sF) ja 70-vuotista taivaltaan juhliva Korson Filatelistit. Pikkujoulu, vuosikatsaus 2020 suoMEn LÄHEtyssEuran huutokauppa lauantaina 12.9.2020. – 25. Kokous alkaa heti huutokaupan jälkeen noin klo 13.00. riiHiMÄEn KErÄiLytaPaHtuMa sunnuntaina 20.9. Komissaari: jukka sarkki nordia 2020.se norDia 2021. Suomen Filatelitiseuran kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B, katutaso. Näyttelyyn on aukioloaikoina vapaa sisäänpääsy! Näyttelyyn ilmoittautuneet näytteilleasettajat ovat vahvistaneet osanottonsa uuden aikataulun mukaan. Kauppiaatkin säilyvät pääosin ennallaan. ajantasainen kokoelmalista tulee olemaan esillä näyttelyn kotisivuilla heinäkuussa. 2020 klo 10 -15 Kerhotalolla, Torikatu 3. Lauantaina 15.8. Näyttelytoimikunta on pyytänyt kokoelmista myös digitaaliversion. Rahoja, mitaleita, kokoelmia, eriä, postimerkkejä ja -kortteja. tiedustelut: kimmo.kanerva@kolumbus.fi, 0400 601 848. Malmömässan, Malmö, ruotsi. Kansallinen postimerkkinäyttely on avoinna 15.-16.8.2020 (lauantaina klo 9-17 ja sunnuntaina klo 10-15). 2021 NOTOS 2021 FEPA-näyttely, FiP tunnustus (recognition) 19.-22.11.2021 Ateena, Kreikka Komissaari: jarkko Leppänen hps.gr/notos2021 LONDON 2022 (ent. Koronaepidemian kehityttyä Suomessa parempaan suuntaan voidaan nyt uusi aikataulu vahvistaa. uusi ajakohta 4.-6.12. One hour drive from Oslo and half hour from Swedish boarder. AUGUST 2019 JOIN US IN NORWAY Nordia 2019 is a nordic stamp show and without doubt the largest stamp exhibtion in the nordic countries, next to Stockholmia 2019. sfex2020.info/. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT inDonEsia 2020 siirrEtty FIP erikoisnäyttely 5.-10.11.2020 jakarta, indonesia Komissaari: ari Muhonen indonesia2020.com Bulgaria 2020 PEruutEttu FIP erikoisnäyttely 29.9. tämä on uusi avaus Suomen postimerkkinäyttelyjen historiassa. Perjantaina klo 18-20 on näyttelypaikalla kutsuvierastilaisuus. joitakin muutoksia on tullut ja tiloja on yleisesti väljennetty viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. n äyttelytoimikunta päätti viranomaisten määräysten perusteella siirtää kevään SFEx2020postimerkkinäyttelyn elokuulle. Siltä varalta, että viranomaiset kieltävät kokoontumiset elokuussakin, virtuaalinäyttely ainakin varmuudella toteutuu. Kai Masalin: Suomen ilmavoimat 100 vuotta postimerkein ti 27.10. 12.-14.3. 040 721 7709 reijo.myller47@gmail.com Kansallinen SFEx2020 -postimerkkinäyttely 15.-16.8.2020 SFEx 2020 100 70 45 . Jari Majander: Aihefilatelian FIP sääntöjen tulkintaohjeet ti 15.12. FiLatEListiLiiton LiittoKoKous lauantaina 12.9.2020. Kokous pidetään samassa tilassa ja samana päivänä pidettävän Suomen Lähetysseuran huutokaupan jälkeen. London 2020) FIP erikoisnäyttely 19.-26.2.2022 Lontoo, iso-Britannia Komissaari: jukka Mäkinen www.london2020.co POHJOISMAISET NÄYTTELYT norDia 2020. klo 19-22 on näyttelyillanvietto ja tulosten julkistaminen ravintola Perhossa illalliskortin lunastaneille. ulla Kemppilä: Kävely tuomiokirkon ympäri -kokoelman esittely ti 24.11
Noutokatu 3, FI-21100 Naantali, Finland + 358 2 254 7200 hellmanhuutokaupat.fi Tervetuloa julkiseen huutokauppaamme 16.-17.10.2020 Naantaliin Nämä kohteet ja paljon muuta tarjolla huutokaupassamme!