. . ?. ??????. 38 Filatelistin DIGI ABC 2 Photo: Lauri Aapro. 36 Zeppelin Museo s. . ?. . ?. 41 Hallittua vaaraa varjonen varassa s. . . . . Hyppyryhmä kulmalennossa. SP ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 103. . . 4 /2022 SUOMEN ?. . s. . 18 Kohteet kertovat historiaa ja filateliaa XIV, Luostaripostia s. . . vuosikerta / 8 € Kuvankäsottelyohjelma s. ?. . . ?. . 30 PhilaBid-kerhohuutokaupat s.23 Olla Teräsvuori s. . ?. 34 Onko Zeppelin postimerkki
8 Näyttelykokoelman arviointiin näkökulmia , Petteri Hannula s.14 Hallittua vaaraa varjonen varassa, Vesa Hirsmäki s. 51. 48 Rivi-ilmoituksia s. 3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s. 36 Zeppelin museo, Heidi Heiniö s. 50 Näyttelyja tapahtumakalenteri s. 6 FIUMEjasenpostimerkkijulkaisut1918–1924, Jukka Sarkki s. 4 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s. 18 Pari lisäajatusta tuomarityöskentelystä, Ari Muhonen s.22 Philapid kerhohuutokauppa, Olli Saarinen s.23 Hugo Standertskjöld Aulangon rakennuttaja, Seppo Salonen s. 26 Kohteet kertovat XIV, Seppo Laaksonen s. 41 Paikallishistoriallista kokoelmaa voi monipuolistaa eri keinoin, PHY s. 2 4/2022 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 Hempontie1,02660Espoo pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Jouko Mattila 0443674619 jk.mattila@outlook.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Pertti Hurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Harri Hassel 0400605075 harri.hassel@capirec.com Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Kari Vehmanen 0405658315 kvehman2@welho.com TOIMIHENKILÖT Rahastonhoitajat Kai Anttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu13B7,02230Espoo Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400-934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertti Hurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi Eero Mäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com VBO-asiamies Matti Sarén 0405563258 Neitsytsaarentie7B148,00960Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Pertti Hurmerinta 0505898010 Jouko Mattila 0443674619 Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö Janne Nikkanen 0415276430 Sisällysluettelo 4/2022 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s. 30 Olla Teräsvuori, Juhani Kontkanen s. 38 Filatelistin digi ABC 2 , Tapio Tuominen s. , Mika Räsänen s. 34 Onko Zeppelin postimerkki
Mauri”Maukka”LahtinenonteettänytupeistaKurki,HaikarajaJoutsen aiheisistakokoelmistaanjokymmeniä kirjoja.Se,josmikäedesauttaatekemään filateliaatunnetuksijakarsimaanserkkujentyhmiäkysymyksiä.Lisääomien kokoelmientallentamisestakirjoiksiSPlehti2-2022. . ?. . Näytteilleasettajilleehdotanoikeudenmukaisen kohtelun saamiseksi skannaamaankokoelmasivutjalähettämäännehyvissäajoin,n.3-4viikkoa, ennen näyttelyä tuomaristolle. . . . Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro H eidiHeiniökertoo,ettäliiton suurin tavoite on edelleen filatelian tunnettavuuden lisääminen.Sivu49. C arl Appelberg kertoo omalla palstallaan mistä filateliassa onkysymys.Samallahäntuo esilletärkeänasian-tärkeintäonkerätäomaksiilokseen,ilmanpaineitapisteistä.Paitsi,ettäpostimerkkien keräilystäfilatelistiksisiirtyminenvaatii monipuolistaosaamista,setarjoaamyös täysinpaikasta,säästäjaaikatauluista riippumattoman harrastuksen. . ?. Muussa tapauksessa (esim. . Mauri ”Maukka” Lahtinen on teettänyt upeista Kurki, Haikara ja Joutsen aiheisista kokoelmistaan jo kymmeniä kirjoja.. ??????. . . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 102. . Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ?. Samalla tiedostamme itsekin joutuneemme vastaamaan vastaavanlaisiin kysymyksiin. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. ?. . Carlin juttualukiessanioivalsinmitäpakkoruotsitarkoittaa-pakkolukeaCarlin jutut. Kerhot aukeavat kohta! PetriJanssoninsanojamukaillen, kerhopäiväonviikonparaspäivä. ?. Skannausresoluutioksi riittää 150dpi 1:1kokoonskannattuna.Kertausskannauksestavoiollapaikallaan,SP-lehti 2-2022,FilatelistinDigiABC-juttu.Digi ABC-2juttutässälehdessäs.41-47. Lehdenpalstoillaonkäytyvilkastakeskustelua kokoelmien arvostelun perusteistajapalautteista.Nytkunolenlukenut kaikkikirjoituksetarvosteluista,niinCarlinehdotuskerätäomaksiiloksikuulostaa hyvältäajatukselta. . Ilmoitushinnat 1/1 sivu 300 € , 1/2 sivua 200 €, 1/4 sivua 150 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. . JutustamuistuimieleenEeroMäkelänkertoneenminullekaksivuottasittenkuinkahänenserkkunsaolikysynyt häneltä:vieläkösinäniitäpaperilappuja keräät?Tässävaiheessajokainenlehden lukijatunteeainakinpientäsuuttumustaharrastustammekohtaanesitetystä väheksynnästä. SP Bra sak, Carl Appelberg Tapio Tuominen päätoimittaja Pelkästäänomaksiiloksieimonikaan keräävaanhaluaa”jakaa”kokoelmansa. . ?. . . . Yksi hyvä tapa on asettaa kokoelma näytteille kansallisissa ja kansainvälisissänäyttelyissä.Monillakerhoillaon ollutomianäyttelyitä,joissavoikokoelmansaasettaanäytteilleilmanpistepaineitajarajoitteita.Kolmasvaihtoehto onasettaaomakokoelmanäytteillenettiin.Tämätarjoaapaljonmahdollisuuksiasaadalaajempaanäkyvyyttä.Netti tarjoaamoniaedullisiaratkaisujatähän. . Kiitosniistä.Sivu6. Digioppiaonjatkossakinlehdessä, joslukijatsitähaluavat. ?. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 tapio.tuominen@outlook.com Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Olli Saarinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä
Sähköisen palautelomakkeen laatiminen ei varmaankaan ole ylivoimaisen suuri tehtävä – kyse on vain siitä, halutaanko palautetta kerätä ja ohjata toimintaa sen näyttämään suuntaan. Nykyinen tekniikka mahdollistaa kuvaamisen aivan toisella tasolla kuin vielä kymmenisen vuotta sitten puhumattakaan viime vuosituhannen filmille kuvaamisesta. Kokous + huutokauppa ma 26.9. Jos ongelmia havaitaan, ne eivät tietenkään poistu pelkästään kritiikkiä esittämällä. Olen saanut myönteistä palautetta edellisestä pääkirjoituksestani, jossa tarkastelin postimerkkinäyttelyiden tuomarityöskentelyä. Tätä olisimme tuskin arvanneet muutamia vuosia sitten, vaikka todellisuudessa historia vain toistaa itseään. Tarvitaan uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Sota Euroopassa jatkuu ja koronavirus jatkaa kulkuaan. Toivottavasti vastaavaa suunnatonta innostusta päästään näkemään filateliaharrastuksenkin parissa syksyn tapahtumissa. Kokous + huutokauppa ma 10.10. Kokous + huutokauppa ma 24.10. Tämä vietti on luonnollisesti evoluution tulosta – kerääminen luo turvallisuuden tunnetta. ”bongarina”, enkä siis lähde jonkin harvinaisuuden perässä satojen kilometrien päähän. Suomen Postimerkkilehti 4 4/2022 4 P u h e e n j o h t a j a 1 . Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818. Normaalisti hiljaisella kylätiellä oli satoja ihmisiä kaukoputkineen, jopa tilauslennolla (täysikokoinen matkustajalentokone) Englannista saapuneita harrastajia. Minulla on filatelian lisäksi muitakin harrastuksia. Kokous + huutokauppa ma 3.10. Kokous + huutokauppa ma 5.9. En pidä itseäni ns. Linkola oli selkeästi oikeassa todetessaan ihmisen keräilyvietin toteutuvan eri muodoissa – oli kyse sitten linnuista tai postimerkeistä. Kokous + huutokauppa ma 12.9. 2 2 2 Kesän kääntyessä lopuilleen on havaittavissa, että monet ikävät asiat ovat ennallaan. Suuret kiitokset – tarvetta keskustelulle mitä ilmeisimmin on. Tällä hetkellä on vaikea ajatella asian olevan näin, kun näemme, miten vaikeaa on esimerkiksi saada Venäjään kohdistuvat talouspakotteet toimimaan kunnolla. Kuluvan kesän aikana olen keskittynyt päivittäin luontoharrastukseeni, jonka keskeinen osa on lintujen valokuvaaminen. Silti monet meistä, mahdollisesti jopa useimmat, halusimme uskoa ihmisen vähitellen kehittyvän paremmaksi. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Seuraavat kokoukset: ma 22.8. Kokous + huutokauppa ma 17.10. Tällä hetkellä on mahdotonta arvioida, mikä on tyytyväisyyden aste, koska dokumentoitua palautetta ei ole kerätty ainakaan niissä näyttelyissä, joihin itse olen osallistunut. Kokous + huutokauppa Syksyn esitelmien aiheet ja aikataulut: suomenfilatelistiseura.fi Kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Asteikkona tämän kaltaisessa palautteessa käytetään yleensä skaalaa 1-5 ja riittävän aikajänteen synnyttyä nähdään myös, mihin suuntaan ollaan menossa. Näytteilleasettajilta tulisi kerätä systemaattinen palaute, jossa selkeillä mittareilla olisi mahdollisuus ottaa kantaa esimerkiksi tuomarityöskentelyyn ja sen osa-alueisiin. Missä tahansa arviointitehtävässä olisi myös arviointia suorittavien tahojen ehdoton etu, että he saisivat toiminnastaan relevantin palautteen, jonka pohjalta toimintaa voitaisiin kehittää kaikkien yhteiseksi hyväksi. Se nimittäin vaatii uhrauksia myös meiltä itseltämme ja talven tullessa jopa villapaidan päälle laittamista kotona. 8 . Linkolan ajattelussa lintubongarit edustivat kuitenkin keräilijöiden alempaa kastia käyttäessään surutta fossiilisia polttoaineita nähdäkseen suurharvinaisuuden satojen tai jopa tuhansien kilometrien päässä kotoaan. Itsekin muuten näin ainoan Euroopassa koskaan havaitun siperiankurpan vajaat 20 vuotta sitten – paikka oli Värtsilässä noin 20 kilometrin päässä kesämökiltäni. Viime vuosikymmenien tunnetuimpiin ajattelijoihin kuulunut kalastaja Pentti Linkola rinnasti eräässä kirjassaan ”bongarit” postimerkkien keräilijöihin, jotka etsivät harvinaisuuksia. Kokous + huutokauppa ma 19.9. Kokous + huutokauppa ma 29.8. Pekka Lempiäinen Suomen Filatelistiseura ry Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Esitän nyt yhden sellaisen
Huutokaupan runsaasti kuvitettu luettelo julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä (SP 6-2022) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi jo tarjota. Suomen Filatelistiseuran suurhuutokauppa no 58 S uomen Filatelistiseura järjestää tänäkin vuonna vuodenvaihteessa suuren suosion saavuttaneen tavallista suuremman huutokaupan. Jos olet kiinnostunut jättämään kohteita huutokauppaan ota yhteyttä allaoleviin vastuuhenkilöihin lisätietoja saadaksesi. Huutokaupan Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com kokoajat: Juha Tillander 040-847 6371 juha.tillander@onninen.com Ota meihin yhteyttä ja kerro mitä haluaisit huutokaupassa kauttamme myydä: { Kohteita joita on jo jätetty huutokauppaan: Kauniita ovaaleita kuten nämä: 5 kopekkaa pienihelminen Tampereen postimestarin mustemitätöinnillä ja leveäreunainen 10 kopekkaa mielenkiintoisella mustemitätöinnillä. Jos haluat myydä otamme kohteita vastaan 15.10.2022 asti! Runsaasti käyttämättömiä Suomen alkupään eri merkkimalleista. SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huutokauppaan sopivat. Huutokauppa tulee päättymään tämän vuotisen tapaan tammikuun puolessa välissä. Lisäksi yläreunassa näkyvissä osa ”päikköparista”. Satoja upeita loistoja Suomen eri merkkimalleista aina euroaikaan asti.. Monia hienoja postilähetyksiä Suomessa käytetyin venäläisin merkein
Men så den intressanta frågan, vad ska du samla på. S måstater är svaret, stater som vari kolonier, stater som ännu är det, t.ex Cypern, Gibraltar, Malta. Börja samla för ditt eget höga nöjes skull! Då behöver du inte bry dig om regler, inte om domare. Du samlar vad du tycker är intressant, bryr inte om värderingar och senaste katalogpriser, bara om hur det ser ut. För dem som vill bli kallade filatelister är det som inte kan undvikas. De här kraven kan i längden kännas tröttsamma för dem som liksom jag känner något både krafter och vilja börjar svika. I synnerhet kräver den kunskaper av dem som vill ställa ut sina samlingar och få poäng och medaljer. Som ytterligare råd kan jag säga att, börja med märkena, sedan kan man skaffa brev och kort. Vad göra. Lycka till!. D et finns en lösning på problemet, som åtminstone jag trivs med. från geografin, boktryckarkonsten, historien. Det blir mycket lätthanterligare så och du slipper det enorma flödet som strömmade ut just på 60-talet från alla världens postanstalter. Själv valde jag Malta av den enkla anledningen att jag en tid köpt in och sparat för en god väns skull. Kom ihåg, det här gör du inte för att ställa ut, utan bara för att det roar dig. Den eviga, poängberäkning, diskusionerna med domarna som man i de flesta fall anser småaktiga, det kan bli för mycket, man lägger av, men helt sluta med frimärkena, det kan man absolut inte. 1960. Gör dina egna katalogblad, blanda med postfriskt och stämplat, huvudsaken att du får trevliga sidor. 6 4/2022 SuomenPostimerkkilehti HFF:s ordförandes spalt: Samla för nöjes skull! CARL APPELBERG F ilatelin är en krävande hobby, den fordrar kunskaper från de mest skilda områden, t.ex. En liten varning genast i början, vilket land du än samlar, avsluta samlingen ca
Porvoonkatu 23 sai kuitenkin 1.2 1923 nimekseen Helsinki / Helsingfors 14 ja haaraosasto IV arvon. Maksu käteisellä, kahvio, kohdelistat ym. Aikaisemman käsityksen mukaan näiden toisen luokan toimipaikkojen toiminta olisi loppunut vuoden 1923 alkuTeksti ja kohde Matti Pesonenkohteet puolella tapahtuneeseen ensimmäiseen nimenmuutokseen. Nämä nimet löytyvät vuosilta 1922 ja 1924. Olisiko XI ollut käytössä Porvoonkatu 23 osoitteessa ja Nikolainkatu 15 osoitteessa leimasin X . Tämän voinemme kuitenkin pikaisesti ohittaa koska IX siltaleimasimen päiväyksiä tunnetaan 3.1.1922 ja 1.2.1923. Leimasinmalli on kummassakin samanlainen. , 0400 601 848. Kolmantena mallina olivat siltaleimasimet ja näiden käyttöaika jäi vain muutamaan vuoteen. Lukijoiden havaintoja otetaan mielellään vastaan sähköpostitse: Matti Pesonen email: masan@saunalahti.fi huutokauppa la 3.9.2022 SF:n kerhohuoneella Lönnrotinkatu 32, Hki Kohdelistat ja muu löydät Rahoja, mitaleita, postimerkkejä Näyttö klo 10, myynti klo 11 alkaen rahoista. titoimipaikkoja hoitivat yksityiset yrit. Toimipaikkojen kuului myydä postimerkkejä ja vastaanottaa kotimaan ja ulkomaille sekä keisarikuntaan osoitettuja kirjattuja kirjepostilähetyksiä sekä aluksi vain Suomeen osoitettuja korkeintaan 100mk suuruisia postiosoituksia. Näillä haaraosastoilla oli omat leimasimet ja kirjauslipukkeet. lisätietoa kimmo.kanerva@kolumbus. Kaikilla alussa nimetyiltä toimipaikoilta I ?> IX on olemassa leimasimia ja myöskin leimasin mikä on merkitty X tiedetään olleen olemassa. Nämä postitoimipaikat nimettiin Helsinki I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX. ja kirjakaupat to. 7 Asiamiesposteja jo 100 vuotta H elsinkiin perustettiin yhdeksän toisen luokan postinhaaraosastoa. ki muitakin liikkeitä mahtuu mukaan. Leimasimen XI päiväys on 26.4.1922 eli leimasimen tekovirheen voinemme ohittaa ja olisihan jo tuplavahinko, jos lipukkeetkin olisi tehty väärin. Pienellä tutkimisella ei löytynyt postin nimikkeen alla oleviin muihin ei nimettyihin toimipaikkoihin. Vuoden 1923 nimen muutoksen jälkeen todennäköisesti leimasimet kerättiin pois ja näiden tilalle tulivat Helsinki leimasimet. Leimasimia tunnetaan kuitenkin kymmenen kappaletta nyt yksitoista. Kumpikin on paperikauppoja ja osoitteet ovat Porvoonkatu 23 ja Nikolainkatu 15. Kyseisiä pos. Sieltä löytyy kaksi nimikettä mille ei ole löytynyt haaraosaston nimeä. Leimasimia tunnettaan venäjänkielisellä tekstillä leimasimissa ja myöskin ilman venäjän kieltä. Postiosoituksiin kävivät samat lomakkeet kuin postin omilla toimipaikoilla oli. Tämä viimeisin leimasin X ei liene ollut milloinkaan käytössä. Porvoonkatu 23 löytyy myöskin vuodelta 1926 ja myöskin tästä eteenpäin. Monien näiden toisen luokan toimipaikkojen toiminta jatkui edelleen postin nimikkeen alla ja ajan kuluessa näistä muodostettiin myös ajan myötä Helsinki / Helsingfors nimisiä postin omia postitoimipaikkoja. Nimet muuttuivat Helsingin kaupungin alueella Helsinki / Helsingfors nimiksi. Näiden toimipaikkojen aloitus ilmoitettiin Suomen Postihallituksen kiertokirjeessä N:o XXI vuonna 1912. täjät omissa liikkeissään joita olivat suurelta osin paperi. Haaraosastosta XI tulee aluksi mieleen onko leimasimen ja lipukkeen valmistuksessa tapahtunut virhe, olisiko pitänyt olla IX
Rajanaapurina oli 1918 asti Unkarin alainen autonominen Kroatia-Slavonian alue idässä ja hallinnollisesti Itävaltaan kuulunut alue lännessä. Aiemmin ItävaltaUnkariin kuulunut alue oli ennen vuotta 1918 länsiosaltaan Itävallan hallinnassa ja Fiumen kaupungin sekä Itäosan osalta Unkarin hallinnassa. Nykyisen Rijekan pääposti sijaitsee kaupungin vanhassa ydinkeskustassa, keisarivallan aikaisessa arvorakennuksessa.” KUVA: SEPPO LAAKSONEN. Kroaattien hallinto poistui Fiumesta 4.11. Tämä kroaattien johtama aika jäi lyhyeksi, sillä jo 4.11 italialainen taistelulaiva Emanuela Filiberto toi kaupunkiin Italian joukkoja. ja hallitusvalta annettiin paikalliselle Italian kansallisneuvostolle, puheenjohtajanaan Antonio Grossich. Itävalta-Unkarin hajottua ei 1918-1919 alueen omistuksesta päästy sopimukseen. Vuonna 1912 asukasluku oli noin 50 000. Vihreä raja, Fiume Italian osana 1924 alkaen. Itävalta-Unkarin tappio 1918 ja lisäpainamat Unkarin merkeille Rintaman murruttua marraskuun alussa 1918 Venetossa ja Itävalta-Unkarin pyydettyä aselepoa vuoden 1918 lopulla tie Fiumen selkkaukseen aukeni. Ohessa katsaus Fiumen vaiheisiin ja etenkin sen omiin postimerkkeihin. 8 4/2022 Suomen Postimerkkilehti Fiumen alueen omistus oli vuosina 1918 – 1924 kansainvälispoliittinen kysymys Italian ja Jugoslavian välillä. Nykyään kaupunki on Kroatian tärkein satamakaupunki ja tunnetaan nimellä Rijeka. Ranskalainen risteilijä Audace toi 17.11 lisää joukkoja, nyt englantilaisia, ranskalaisia ja yhdysvaltalaisia. Sininen raja, miehitysalue ja vapaavaltio vuoteen 1924. FIUME ja sen postimerkkijulkaisut 1918–1924 Kartta Fiumen alueesta. Fiumen kuvernööri luovutti pakon edessä hallitusvallan paikallisille kroaattien neuvostoille 28.10. Häneen törmätään vielä myöhemmässäkin vaiheessa, myös postimerkeissä. Tästä seurasi varsin kaoottinen aikajakso, joka jätti jälkensä myös filateliaan. Tänne johti 1873 valmistunut rautatie Unkarista. Väestön enemmistö kaupungissa oli italialaisia, mutta ympärysalueet ja esikaupunki olivat pääosin kroaattien asuttamia. Punainen raja, Fiumen Corpus Separum Unkarin osana. Fiume Fiume oli Unkarin tärkein satamakaupunki ja Unkarin parlamentin suorassa hallinnossa, Corpus Separatum, vuodesta 1868 alkaen
Merkkejä on neljä eri painosta, jotka voidaan erottaa paperin mukaan. Erona seuraavaan on vain tekstin muoto, valuutanvaihdon jälkeen merkeissä luki POSTA FIUME Ylärivissä lisämaksullisia merkkejä opiskelurahaston hyväksi vuodelta 1919. Kuvassa kaikki neljä kuva-aihetta. Aidosti kulkeneet lähetykset ovat harvinaisia. Raha tehtiin lisäpainamalla aiempia Itävalta-Unkarin seteleitä, jotka ovatkin sitten jo ihan oma keräilyalueensa. lisämaksullinen Antonis Grossich merkki. Aiheena olivat symbolinen Italia-hahmo, eräissä lähteissä Kvarner lahden kuningatar, Fiumen raatihuoneen kellotorni, Garibaldin patsas ja taistelulaiva Emanuele Filiberton saapuminen Fiumeen. Kun pelättiin, että merkkejä pidetään hyväntekeväisyysjulkaisuna (ja ehkä myös filateelisista syistä) sarja julkaistiin uudelleen 28.7.1919, nyt tekstillä POSTA FIUME. Itse pohjamerkit ovat halpoja, mikä on edesauttanut väärenteiden tehtailua. Lisämaksu perittiin merkistä poiketen paikallisessa rahassa, ei Italian liiroissa. Taustatietona mainittakoon, että Italialle oli luvattu 1915 Trieste, Istria ja Dalmatia (mutta ei Fiumen rannikkoaluetta),. Lisämaksullinen sarja opiskelijarahaston hyväksi ilmestyi 18.5.1919, mutta korkeana lisämaksun (5 Corunaa) sen myynti jäi vähäiseksi. Alarivissä kolmikulmainen sanomalehtimerkki sekä lisämaksullinen Antonia Grossich merkki. Germainissa 10.9.1919. Lisäpainama FIUME Unkarin viljankorjaaja ja parlamenttitalo –sarjalle sekä lunastusmerkeille. 9 Fiume oli vuodesta 1868 käyttänyt Unkarin postimerkkejä. Lisäpainamia voi löytyä myös väärinpäin. Miehityshallinto ja omat postimerkit 1919 Ensimmäiset omat merkit ilmestyivät 30.1.1919. Fiume käytti vielä tuolloin aiempaa Unkarin rahaa 1 koruna = 100 Filleriä. D’Annunzio ottaa vallan Ympärysvaltojen ja Itävalta-Unkarin kanssa solmittiin rauha St. Fiumessa käytettiin tuolloin Unkarin rahayksikköä 1 koruna = 100 filleriä. Viimeisin merkki ilmestyi vasta D’Annunzion hallinnon aikana, mutta oli tilattu miehityshallinon aikana. Yksi italian Liira vastasi tuolloin 2.50 Fiumen Corunaa. Ensimmäinen oma käyttösarja vuodelta 1919. Merkissä mainitaan lisämaksun olevan 5 italian Liiraa, mutta se perittiin 5 korunana. Painamien erot eivät ole kovin selviä ja myös väärenteitä esiintyy runsaasti. Lisäpainamia tehtiin Unkarin tuolloisille käyttösarjoille ja lunastusmerkeille, joita oli kaikkiaan 43 päälajia. Viimeisenä Unkarin pikapostimerkki vuodelta 1916. Lisäksi painoksissa on paljon huonoja keskityksiä, rosahammastusta, siirtymiä yms heikosta painotyön valvonnasta kertovia huonolaatuisia merkkejä. Näitä on sekä kirjapainossa, että viidellä eri käsileimasimella tehtyjä. Viimeinen painos valmistui 30.4.1919. Vuoden 1919 lopulla ilmestyivät vielä kolmikulmainen sanomalehtimerkki, josta voidaan erottaa ns Triesten ja Milanon painokset, kaksi lunastusmerkkiä ja Lisäpainama FIUME Unkarin sota-apumerkeille 1916/1917 ja Karl-Zita merkeille 1918. Merkeissä tämä on kirjoitettu Corona ja centessimi. Tässäkin lisämaksu oli ilmoitettu Italian liiroissa, mutta se perittiin jälleen Fiumen Corunoissa. Ensimmäisessä käyttösarjassa luki vain Fiume. Ensimmäiset lisäpainamat valmistuivat 1.12.1918 ja viimeiset 29.1.1919. Tässä ei kuitenkaan päästy sopimukseen Fiumen tulevasta kohtalosta. Nyt näitä lisäpainettiin tekstillä FIUME. Merkit ovat pääosin käyttämättömiä tai suosioleimattuja. Viimeisenä sanomalehtimerkki vuodelta 1916. Samalla rahayksikkö vaihtui, sillä Fiume otti käyttään oman rahan Fiumen Corunan 18.4.1919
Filateelisesti vallanvaihto ei näkynyt merkittävästi ennen vuoden 1920 syyskuuta. Joka tapauksessa kaikki tämän jälkeiset merkit olivat Italian liira-määräisiä. Baltian maiden itsenäistyessä se jäi Venäjälle, koska ei kuulunut mihinkään Baltian neuvostotasavalloista. Kumpikaan aluetta vaatineista osapuolista ei ollut sitä näin ollen hallinnut aiemmin. Vaihtokurssi oli 1 Italian liira = 2.5 Fiumen corunaa. Oma ryhmänsä ovat valore globale + nimellisarvo –lisäpainama aiemmalle lisämaksulliselle opiskelijarahastosarjalle sekä Antonio Grossich merkille. Paikallinen italialainen väestö kuitenkin ajoi voimakkaasti alueen liittämistä Italiaan. Käyttösarjaa D’Annunzion kuvalla ja toinen pikamerkeistä.. 10 4/2022 Suomen Postimerkkilehti jos Italia liittyy sotaan Itävalta-Unkaria vastaan. Useimmista lisäpainamista voidaan erottaa useampia eri leimasimia. Sarjaa myytiin tässä muodossa myöhemmin keräilijöille. Lisämaksuja ei merkeistä enää peritty. Merkit painettiin ensin tällä tekstillä, mutta teksti vaihdettiin toisessa painoksessa muotoon Posta di Fiume. D’Annunzion ajan lisäpainamia aiemmille käyttösarjoille. Edellisestä voidaan erottaa neljää eri tyyppiä olevia painantoja, ei kuitenkaan kaikissa arvoissa. Lopullisesti Fiumen coruna poistui käytöstä vasta kun alue liitettiin Italiaan 1924. Huomaa leiman alakaaren teksti ”Fiume d’Italia”. Muutoksen ajankohdasta on useaa ristiriitaista tietoa, mutta se todennäköisesti tapahtui 10.5.1920. Rahayksikössä tapahtui tämän jälkeen taas muutos, postimerkeissä käytettiin tämän julkaisun jälkeen Italian liiraa rahayksikkönä. D’Annunzio nimitti itsenä Fiumen komendantiksi 14.9 ja syrjäytti lopullisesti aiemman hallinnon 20.9. Italiainen runoilija ja sotasankari Gabriele D’Annunzio oli koonnut noin 2600 miehen joukon, joka ylitti Italian rajan 12.9.1919 ja miehitti Fiumen kaupungin. Sotilaspostimerkit liimattuna pahville ja leimattuina ainoana käyttöpäivänään. Alueen hallinnosta kilpaili Italian kanssa Itävalta-Unkarin slaavilaisista alueista 1918 muutamassa välivaiheessa muodostunut Jugoslavia. Lisäpainamia ilmestyi useassa erässä 10.10.1919 – 12.12.1919 – 6.3.1920. D’Annunzion valtaantulon 1-vuotisjulkaisuja. Unkarin hallinto ei kuitenkaan tullut kyseeseen, sillä Unkari laskettiin sodan häviäjävaltioihin. Ensimmäinen painos käytettiin myöhemmin leimamerkkeinä. Ainoa kokonaan uusi merkki tällä jaksolla oli uusi kolmikulmainen sanomalehtimerkki, joka ilmestyi 11.9.1920. Uusia postimerkkejä kuitenkin julkaistiin tätä ennen. Ympärysvaltojen ja Italian miehitysjoukot vetäytyivät alueelta St Germainin rauhan solmimisen takia ja alue jäi D’Annunzion hallintaan. Nykypäivän politiikassa likimain vastaava on Venäjän hallitsema Kalingaradin alue. Lähinnä kyseessä olivat uusien tai puuttuvien nimellisarvojen lisäpainamat aiemmille käyttösarjojen FIUME – POSTA FIUME merkeille. Juridista tilannetta mutkisti Fiumen aiempi hallinto suoraan Unkarin alaisuudessa. Painamista löytyy useampia alatyyppejä ja kääntynyttä painantaa. Toimenpiteen mahdollisti tuki Italian armeijalta ja rahoitus kansallismielisiltä teollisuuspiireiltä
MyöValore Globale lisäpainamia aiemmille merkeille. Aikalaiskuvausten mukaan tyypillisiä olivat usein pidetyt julkiset puheet, runojen lausunta hallituspalatsin parvekkeelta, ilotulitukset ja erilaiset juhlat soihtujen valossa. D’Annunzion hallintokausi Fiumessa oli hyvin värikästä aikaa. D’Annunzio julisti Fiumen 8.9.1920 Reggenza Italiana del Carnaro –nimiseksi korparatiiviseksi valtioksi ja itsensä sen ensimmäiseksi kansleriksi. D’Annunzio nautti Italiassa suurta kansansuosiota, mikä osaltaan suojeli häntä Italian hallituksen toimilta. Sotilaspostimerkkejä lisäpainamalla ”Reggenza Italiana del Carnaro” uuden valtion nimen mukaisesti. Osa arvoista on lisäpainettu uusille arvoille, osa on säilyttänyt alkuperäisen arvon. Hallinto sai rahoitusta eräiden lähteiden mukaan myös kaappaamalla italialaisia rahtilaivoja ja vapauttamalla näitä maksua vastaan. Merkkien ilmestymisaikaan rahayksikkönä näissä oli Unkarin koruna, joka poistui käytöstä 12.9.1920. Monet tuon ajan D’Annunzion joukkojen oivalluksista siirtyivät myöhemmin Mussolinin käyttöön, kuten mm mustat paidat, Italian tunnuksena myöhemmin käytetty vitsakimppu etc. Kyseessä oli itse asiassa prototyyppi Mussolinin sittemmin Italiassa soveltamasta korporatiivisesta hallinnosta. Lisäpainetuista merkeistä ei kuitenkaan enää peritty lisämaksua, joka oli suuruutensa puolesta vähentänyt merkkien myyntiä suuresti. Muodollisena syynä näihin oli yksi vuosi Fiumen miehittämisestä. Perusteena painamalla oli rahayksikön muutos. Toisaalta kansallismieliset teollisuuspiirit tukivat alueen miehitystä tarkoituksena saada se liitetyksi Italiaan. 11 Reggenza Italiana del Carnaro ja D’Annunzion hallinnon loppu 1920 – 1922. Viimeisenä kolmikulmainen sanomalehtimerkki. Myös kiista alueen omistuksesta Jugoslavian kanssa esti Italiaa tekemästä mitään suoria toimia hallinnon syrjäyttämiseksi. Merkit olivat käypiä vain ilmestymispäivänään 12.9.1920. Vanha merkkivarasto oli vuoden 1921 lopulla osin loppumassa, yleisimmistä arvoista, 5 ja 10 c, otettiin uusi painos Milanolaisessa painotalossa. Merkit ovat nykyäänkin suhteellisen arvokkaita, eli temppu onnistui tuolloin hyvin. D’Annunzio piti yhteyksiä myös Irlannin tasavaltalaisiin, Egyptin kansallismielisiin myös ja Neuvostoliiton suuntaan. Merkkejä myytiin vain rajoitetusti sotilaspostitoimistosta (max 5 sarjaa/ asiakas) , eli kyseessä oli täysiverinen filateelinen rahastus. Tunnettuna runoililjana hän harrasti hyvin teatraalisia eleitä. Oli itse asiassa aika erikoista, että postimerkkejä ei oltu käytetty aiemmin Fiumen erikoislaatuisen hallinnon esilletuomiseen tai sen rahoittamiseen. Lähinnä oli tehty lisäpainamia aiemmille merkeille kulloisenkin tarpeen mukaan. Kaupunkia kansoittivat myös monet anarkistit, sosialistit ja syndikalistit tänä sodan jälkeisenä varsin levottomana aikana. Uuden korparatiivisen hallinnon myötä asia kuitenkin muuttui. Tätä sarjaa lisäpainettiin ARBE ja VEGLIA teksteillä Poste di Fiume sanojen päälle em saaria varten. Periaatteessa lisäpainana Antonio Grossich merkille olisi ollut tarpeeton, sillä merkki oli jo alkujaan julkaistu Fiumen corunoissa. Näin lisäpainetun merkin myyntihinta laski viidesosaan aiemmasta. Jo 12.9.1920 valtaantulon 1-vuotispäivänä ilmestyi 11 merkkinen sarja, jossa oli ensimäisen kanslerin, D’Annunzion suuri muotokuva. Eli kaikkiaan meno Fiumessa oli erittäin värikästä jopa nykyajan mittapuulla. Samana päivän ilmestyi myös kaksi pikamerkkiä ja eräs Fiumen postimerkkien omituisuuksista, sotilaspostimerkit. Aiemman hallinnon merkkejä lisäpainamalla ”Govverno Provvisorio” sekä lunastusmerkkejä ”Segnatassa” lisäpainettuja aiemmille Valore Globale –merkeille. Painos lisäpainettiin samantien ja tuli myyntiin 18.12.1921.
Aihepiiriltään tämä sopi hyvin Italian tuolloiseen poliittiseen tilanteeseen, uutta Roomaa kun oltiin kovasti rakentamassa, tunnetuin seurauksin. Sama sarja ilmestyi jälleen lisäpainettuna, mutta nyt lisättynä vuosiluvulla 1922 toisen lakiasäätävän kokouksen avajaisiin 12.4.1922. Huhtikuussa 1921 alueella pidettiin parlamenttivaalit ja 5.10 1921 Riccardo Zanella valittiin Fiumen presidentiksi. Käytännössä tämä tarkoitti alueen liittämistä De facto Italiaan, vaikka muodollisesti alue oli edelleen oma vapaavaltionsa. Seuraava julkaisu oli aiemmalla vuoden 1919 valore globale –sarjalle lisäpainetut lunastusmerkit. Merkit ovat kuitenkin kaikesta huolimatta varsin kalliita hankkia. 12 4/2022 Suomen Postimerkkilehti hemmin näitä myytiin pahville liimattuina leimattuina sarjoina keräilijöille. Vaikka D’Annunzion pitkä ja värikäs hallinto oli nauttinut Italiassa suurta kansansuosiota, mutta kun alueen asema oli nyt kuitenkin saatu sovittua, tuli pakko asettaa hallintokin normaalitilaan. D’Annunzion hallinta päättyi 28.12 muutamiin taistelulaiva Andrea Doriasta Fiumen hallintopalatsiin ammuttuihin kranaatteihin. Aiempi lisäpainama sai nyt päälleen koristekuvio ja tekstin Segnatassa sekä uuden nimellisarvon. Erikoista on joskus välimerenmaiden politiikka. Lisäpainamasta löytyy 5 c ja 10 c arvoista alatyyppejä, jotka syntyivät myöhemmin tehtyjen lisäpainosten yhteydessä. Seuraava postimerkkijulkaisu oli perustuslakia säätävän kokouksen avaamisen kunniaksi julkaistu lisäpainamasarja vuoden 1919 lisämaksullisille merkeille. Italia sai itse kaupungin ja kapean rannikkokaistan (maayhteyden) täälLakiasäätävän kokouksen kunniaksi julkaistuja lisäpainamia. Seuraava julkaisu oli 20.10 ilmestynyt sotilaspostimerkeillä tehty lisäpainama sarja tekstillä ” Reggenza Italiana del Carnaro”, kaikkiaan 18 arvoa. Michel listaa nämä kuitenkin edelleen vanhan käsityksen mukaan. Jugoslavia ei kuitenkaan Italian vaikutusvallan kasvua Fiumessa hyväksynyt ja asiasta käytyjen neuvottelujen lopuksi 17.01.1924 solmittiin ns Rooman sopimus, jossa alue jaettiin Italian ja Jugoslavian kesken. Italia kuitenkin empi asiassa ja neuvokkaana miehenä D’Annunzio ei luovuttanut helpolla. Lisäpainamana oli nyt ”24-IV-1921 Costituenta Fiumana”. Ensimmäiset merkit ilmestyivät jo 18.11 ja kaikkiaan merkkejä ilmestyi Arbella 12 päälajia ja Veglialla 12 päälajia. Samalla alueen miehittivät Italian armeijan joukot. Seuraava temppu oli varsin erikoinen, D;Annunzio julisti 3.12.1920 sodan Italiaa vastaan. Hallinnon johtoon nousi jälleen vuoden 1921 alussa Antonio Grossichin johtama hallitus. Maaliskuussa 1922 Mussolinin kannattajat tekivät vallankaappauksen ja Zanellan johtama Fiumen hallitus pakeni Jugoslaviaan. Tämähän oli siis maa, jonka kanssa hän oli sotatilassa. Tästä erottaa merkit useasta väärenteestä, jotka on tehty vuoden 1922 sarjan mallin mukaan.. Tämän jälkeen entinen ensimmäinen kansleri pakeni maanpakoon Italiaan. Mussolinin aika ja Fiumen jakaminen Benito Mussolinin noustua Italiassa valtaan oli vain ajan kysymys, koska sama tapahtuu Fiumessa. Hallinnon normalisoiminen Italian armeijan joukkojen otettua alue hallintaansa palattiin monessa asiassa päiväjärjestykseen. Asiaa tuotiin esille myös filateelisesti, molempia saaria varten tehtiin ns miehitysmerkkejä lisäpainamalla aiempia ”Reggenza Italiana del Carnaro” lisäpainettuja sotilaspostimerkkejä saarten nimillä. Postimerkeissä tämä näkyi siten, että aiempi D’Annunzio sarja sekä pikalähetysmerkit lisäpainettiin tekstillä ”Governo Provvisorio” jo helmikuussa 1921. Valore Globale painamia oli useita eri tyyppejä, niinpä osaa Segnatassa –lisäpainamista löytää useammalla eri pohjamerkillä. Ensimmäinen kokonaan uusi käyttösarja saatiin aikaan vasta 23.3.1923, jolloin ilmestyi hyvin roomalaisvaikutteinen käyttösarja sekä kaksi pikapostimerkkiä. Jugoslavia ei kuitenkaan provosoitunut tästä, vaan antoi miehitysjoukkojen olla saarilla. Tämä oli samalla viimeinen Fiumen ”oma ” julkaisu sen itsehallinnon aikana. Kaikkiaan nämä ovat harvinaisia, pienipainoksisia ja täysiä tekeleitä. Näistä sarja ilman vuosilukua 1922 on selvästi harvinaisempi. Uusi väliaikainen hallitus perustettiin Riccardo Zanellan johdolla tämän jälkeen ja alue julistettiin vapaavaltioksi 31.12.1920. Kello alkoi kuitenkin nyt lyödä D’Annunzion hallinnolle. Ilmeisesti saadakseen Italian ja Jugoslavian välit rikottua, hänen legioonansa miehitti Jugoslavialle kuuluneet Arben (Rab) ja Veglian(Krk) saaret 13.11.1920. Italian ja Jugoslavian tekemässä Rapallon sopimuksessa vahvistettiin 12.11 Fiumen asema vapaavaltiona. Nämä on Michelissä virheellisesti luetteloitu Arben ja Veglian julkaisuiksi, mutta sekä italialaisen Sassonen sekä uusimman käsikirjan mukana nämä merkit olivat käytössä itse Fiumessa. Postipalveluiden normalisoiduttua postiliikennekin vilkastui ja lähetysten harvinaisuus alkaa selvästi laskea aiemmasta. Huomaa myös ensimmäisen sarjan roomalaiset numerot ilman vaakaviivoja. Tämä ei kuitenkaan johtanut kovin suuriin sotilasoperaatioihin, kunnes Italian laivastoa saapui Fiumeen 24.12 kenraali Enrico Couglian johdolla. Merkkivarasto oli ilmeisesti runsas, sillä näitä käytettiin myöhemmin monen lisäpainaman pohjamerkkeinä, sekä myös leimamerkkeinä. Fiumella oli parikin väliaikaista valtionpäämiestä, mutta vuoden lopulla korkeinta valtaa käytti Italian sotilaskuvernööri
Leimamerkit ja ehiöt Fiumessa julkaistiin myös ehiöitä, nämä tehtiin alkuun lisäpainamalla Unkarin ja Italian ehiöitä. 13 tä Italiaan. Kaikkiaan ehiötä ilmestyi 13 postikorttia , kolme korttikirjettä ja kaksi kirjekuorta. Aiheesta enemmän kiinnostuneille tämä on lähes välttämätön. Tässä Fiumen postimerkit lyhyesti esitettynä. Fiumen leimamerkkejä. Ainoa helposti postimerkiksi sekoitettava on sotilaspostimerkkien ensimmäiselle versiolle tehty lisäpainama, jossa on vain teksti ”Valore” ja uusi nimellisarvo. Sopimus tuli virallisesti voimaan 22.2.1924 , jolloin Italia juhlallisesti liitti saamansa alueen Italiaan. Toisen maailmansodan jälkeen alue siirtyi Jugoslavialle, kuten suuri osa entistä Triesten aluettakin. Italian kuningas Viktor Emmanuel III vieraili tämän johdosta Fiumessa 16.3 risteilijä Brindisillä. Vuoden 1924 käyttösarjan eri kuva-aiheet ja pikamerkit. Fiumen tarina tältä osaa oli ohitse. Teksti JA Merkit: Jukka Sarkki jukka.sarkki@sarkki.net Espresso Poste Fiume julkaistiin 1924 sarjasta. Tätä mallia ei uskallettu ottaa käyttöön, koska pelättiin että UPU ei hyväksy sitä postimerkiksi alueesta käytetyn nimen takia. Aiheesta on julkaistu Kroatissa erinomainen kirja ”Stamps of Rijeka, Fiume 1918 – 1924”. Kaikki ovat erittäin vaikeita hankkia ja hinta on myös tämän mukainen. Edellisen lisäksi merkeistä on hyvä luettelointi italialaisessa Sassone-luettelossa. Filateelisesti tähän vaiheeseen liittyy kaksi lisäpainamajulkaisuja, joilla ei ollut todellista tarvetta, mutta sitäkin suurempi poliittinen manifestaatio. Vasemmalla sotilaspostimerkkien ensimmäinen painos, jota ei kuitenkana otettu käyttöön sen nimen takia. Alarivillä 20 centin merkki ilman lisäpainamaa ja vuoden vuoden 1924 merkki kahdella erilaisella lisäpainamalla. Ensimmäiset omat mallit ilmestyivät vuoden 1923 käyttösarjan merkkikuvilla. Ensinnä ilmestyi 22.2.1924 vuoden 1923 käyttösarja ja pikamerkit lisäpainettuna tekstillä ”Regno d’Italia” (Italian hallinto) ja 1.3.1924 samat merkit uudelleen lisäpainamalla ”Annessione all Italia” (liitos Italiaan). Erona lopullisiin sotilaspostimerkkeihin on maan nimi, kun se lopullisisssa merkeissä oli ” Posta di Fiume”, näissä lukee ”Fiume d’Italia”. Näiden rinnalla olivat käytössä myös vuoden 1923 käyttösarja ilman lisäpainamia. Teos esittelee myös erinomaisin kuvin useat väärenteet ja miten ne voi erottaa aidoista merkeistä. Pelkän Michelin perusteella keräilyssä ei pääse kovin pitkälle, ja tässä on vielä osa merkeistä väärin luetteloituja, kuten edellä kirjoitin. Nimenä oli alkuun Fiume d’Italia, ilmestyneissä merkeissä Poste di Fiume. Postimerkkejä on myös lisäpainettu leimamerkeiksi. Nykyään alue on Slovenian suurin satamakaupunki ja löytyy kartoista nimellä Rijeka. Näiden merkkien käypyys päättyi 31.3.1924, jolloin Fiumessa tulivat käyttöön Italian postimerkit. Nämä erottaa yleensä lisäpainamasta ”Marca da Bollo” , ”Bollo” tai ”Tassa passaporti”. Jugoslavia sai kaikki sisämaaalueet ja valtaosan Fiumen pohjoisosista. Sarja on ainoa, josta on laajempaa kuvaa itse kaupungista.
Tuolloin seikat eivät ole tasapainossa. saksalaisesta tavasta jäsentää kokoelma. Etenkin vanhemman polven tuomareille tämä saksalainen tapa on liki kauhistus, vaikka SREV sen selvästi sallii toteamalla: ”eri piirteet, kuten esim. Haaste on siinä, että nuo kansanväliset säännöt eivät lopulta sano selvää vastausta kovinkaan moneen asiaan. kommentaareineen. Pohtija kokoelmassaan oli päätynyt sääntöjen mukaiseen ratkaisuun ja tämä näkyi sitten käsittely-arviointikohdan pisteissä vähennyksenä. Tuomaripalautteiden ristiriitaisuudet Edellisissä numeroissa pohtija kertoi tuomaripalautteessa jäädyn kaipaamaan esimerkiksi yleisempiä pikkuarvojen ryhmiä, kun taas säännöissä sanotaan, että pitää mieluummin esittää ne harvinaisuudet ja jättää yleisimmät kohteet vähemmäksi. Asia ansaitsee ottaa tuomarien seuraavilla koulutuspäivillä, joita pidetään vuosittain alkuvuodesta, esille. Voidaan puhua jopa näytteilleasettajan kuluttajansuojasta. Näin on varsin kohtuullista odottaa, että näytteilleasettajat saisivat kunnon vastineen. Otan esimerkin perinteisestä filateliasta ja siellä ns. Saksalaisten tavaksi on muodostunut sellainen, että he esittelevät merkkimallin kaikkien päälajien paperit yhdessä luvussa, kaikkien päälajien värierot toisessa luvussa jne. Perinteisesti kukin päälaji esitellään yhdessä osassa ja tämän osan sisällä esittely jakautuu eri seikkoihin, kuten värieroihin, papereihin jne. Kokoelmalle sopivasta tarinasta päättäminen Pohtija toteaa, että hänelle on jäänyt mielikuva, että lopulta kokoelmaan sopivasta tarinasta tuntuukin päättävän muut, eikä kokoelman rakentaja itse, vaikka sääntöjen punainen lanka kuitenkin on se, että kokoelman rakentaja kehittää tarinan kokoelmansa ympärille itse haluamallaan tavalla ja valitsee tarinaan sopivat kohteet, ja kirjoitettujen sääntöjen mukaan tapoja ja mahdollisuuksia on useita erilaisia. Sen lisäksi, että asettavat kokoelmansa katsottavaksi eli käytettäväksi, he maksavat siitä osallistumismaksuna summan, joka voi joskus olla sievoinenkin. Tuomioistuinten ratkaisuja julkaistaan ja laaditaan laeista kirjoja ns. Näyttelyfilateliassakin löytyy sääntöihin linjauksia ja kommentaareja, joskin tämä vaihtelee näyttelyluokittain. 14 4/2022 Suomen Postimerkkilehti Petteri Hannula Näyttelykokoelman arviointiin näkökulmia Tämän lehden tämän vuoden numeroissa 1-3 on harjoitettu etevää pohdintaa, miten näytteilleasettajien kohtelua voitaisiin kehittää. Ei voi olla kansallisesti omia sääntöjä. Lakivalmistelun yhteydessä tehtävästä hallituksen esityksen perusteluista voi johtaa joitakin tarkempia linjoja ja tuomioistuinten käytäntö muovaa linjauksia. Mahdollisista vastakkaisista mielipiteistä huolimatta on selvästi niin, että näytteilleasettajat kokoelmineen tekevät näyttelyn. Kiitoksia pohtijoille! Seuraavassa esitetyt ajatukset ovat tyystin omiani, eivät esimerkiksi Filatelistiliiton. Muistelen tämän näytteilleasettajan kokoelman olleen sellainen, että siinä 80% oli postilähetyksiä ja 20% merkkejä tai niiden ryhmiä. postileimat, voidaan esittää erillisenä. Sillä varauksella, mitä edellä totesin tasapainoisuudesta, niin tässä jaan kritiikin esittäjän kanssa näkemyksen. Varsin moniin näyttelyihin näytteilleasettajana osaa ottaneena ja jo useammassa näyttelyissä tuomarina toimineena minulla on kokemusta pöydän molemmin puolin. Niistä saa ihan käytännön esimerkkejä ratkaisumalleiksi. Merkittävää tuossa on mieltää tuo tasapainoisuus eli se, että kaikki SREV:n esittelemät seikat tulee kokoelmassa käsitellä ja keskenään tasapainoisesti. Kansainväliset säännöt Vaikka on kritisoitu kansainvälisiin sääntöihin vetoamista, niin tosiasia näyttelyfilateliassa on, että arvioinnit perustuvat Kansainvälisen Filatelistiliiton (FIP) näyttelyiden yleissääntöihin (General Regulation for Exhibitions eli GREX), arvioinnin yleissääntöihin (General Regulations of Evaluations eli GREV) ja näyttelyluokkakohtaisin arvioinnin erityissääntöihin (Special Regulations for Evaluation eli SREV) niihin kiinteästi kuuluvine linjauksineen (guidelines). Käytännössä sillä tarkoitetaan tilankäyttöä. Näin on lakienkin kanssa ja silti niiden kanssa tullaan toimeen. Esimerkiksi FIP:n postihistoriakomissio järjesti pari vuotta sitten etänä seminaarisarjan, jossa kussakin sarjan osassa varsin mallikkaasti käsiteltiin yksi arvioinnin osa-alue. Seminaaritilaisuuksien tallenteet löytyvät yhä kyseisen komission nettisivuilta ja suosittelen ne jokaisen ainakin postihistorialuokan näytteilleasettajan katsottavaksi. Perinteisen filatelian SREV:ssä arvostelukriteereissä todetaan, ”kuinka hyvin näytteilleasettaja pystyy luomaan tasapainoisen, valitulle aiheelle luonteenomaisen kokoelman”. Pohtijan kokoelma on perinteisen filatelian kokoelma. Jos noin on käynyt, niin se harmillisesti kieltämättä voi osoittaa, että asianomainen tuomari ymmärtää kyseisen sääntökohdan omalla tavallaan tai tuon sääntökohdan soveltamisesta ei tuomarikunnassa ole riittävän kattavaa yhteistä näkemystä
Kuvattakoon heinällä vähemmän harvinaisia kohteita ja puulla enemmän harvinaisia kohteita. Asiaa havainnollistakoon niitty vs. Jokunen enemmän harvinainen kohde saattaa tulla huomatuksi – kuten muutama puukin niityllä – mutta yleisnäkymä kokoelmassa on kuitenkin yhä vähemmän harvinainen – eli niitty. Vaikka näkymässä olisi muuta ma puu, niin pääasiallinen nä kymä on edelleen niitty. Niiden käyttöönotto on viivästynyt, kun koronaepidemian vuoksi FIP:n kongressia ei ole saatu pidetty. METSÄ-VERTAUS HARVINAISUUSKÄSITETTÄ HAVAINNOLLISTAMASSA Ajatellaan katseltavan niitylle. Jotta kokoelma saavuttaisi harvinaisuudessa maksimipisteet, niin se tarvitsisi maailmanluokan harvinaisuuksia, paikalliset harvinaisuudet eivät riitä. ”Pitäisikö jopa koko sääntöjen nykyaikaistamista miettiä?” FIP:ssä on parhaillaan menossa monen eri SREV:n uudistaminen. Vastaava vertaus pätee arvioitaessa kokoelman laatutasoa. Kokoelman harvinaisuuden arviointi Ei ole tavatonta, että kuulee näytteilleasettajan kummastelevan, mikseivät harvinaisuus-pisteet nousseet edelliskertaisesta, vaikka kokoelmaan on lisätty pari-kolme entistä harvinaisempaa kohdetta. Kohteen harvinaisuus Perinteisen filatelian SREV:n mukaan harvinaisuudessa on kyse materiaalin saatavuudesta, toisin sanoen materiaalin hankinnan vaikeudesta. myös kuvapari ohessa). Muutama laadukas kohde ei tee kokoelmasta korkealaatuista – eli metsää – jos valtaosa materiaalista on laadultaan vaatimatonta – eli niittyä. Erityisesti SREV toteaa, ettei kriteerinä ole kohteen rahallinen arvo, mikä on hyvä toteamus, sillä tiedetäänhän olevan kohteita, jotka luetteloissa hinnoitellaan alhaiseksi, mutta niitä ei vaan saa hankituksi mistään, kun niitä ei ole tarjolla. metsä -vertailu (ks. Kyse ei ole esimerkiksi siitä, kuinka paljon kyseistä merkkiä on aikanaan painettu. 15 osiona tai muiden osioiden sisällä”. Vasta silloin, kun enemmän harvinaisilla kohteilla on kokoelmassa selvä pääpaino, kokoelman harvinaisuuden voidaan sanoa selvästi nousseen – eli niitystä on tullut metsä. korkea puu – saaminen kokoelmaan ei nosta harvinaisuuspisteitä huippuunsa – kyse on yhä enemmän matalien puiden metsästä, vaikka jokunen korkea puu näkymässä häämöttäisikin. Jos kokoelmassa valtaosa kohteita on vähemmän harvinaisia, niin jokusen enemmän harvinaisen kohteen mukaan saaminen ei tee kokoelmasta enemmän harvinaista – eli metsää. Pohtija toteaa, että pisteiden antamisen pitäisi lähteä jokaisessa näyttelyssä puhtaalta pöydältä, ilman vanhaa pistesaldoa. Vasta silloin, kun puut liki täytt ävät näkymän, voidaan puhua kyseessä olevan metsän.. taulukko sivulla 17). Aikaisempien tulosten vaikutus. Vaikka GREX kertoessaan, että ”palkintolautakuntaa ei voida velvoittaa arvostelemaan kokoelmaa saman tasoiseksi jonkin aikaisemman näyttelyn kanssa”, antaa tuomareille mahdollisuuden sivuuttaa aikaisemmat pistesaavutukset, niin käytännössä kuitenkin jokainen valveutunut tuomari selvittää NIITTY VS. Koen pohtijan näin ehdottaessaan kylläkin olevan ristiriidassa itsensä kanssa, kun hän myös kritisoi saamiensa pisteiden eroavuutta aikaisemmista arvioista. Niissä uudistusluonnoksissa, jotka olen nähnyt, nimenomaan SREV:ien yksityiskohtaisuutta on lisätty ja SREV:t ovatkin saaneet huomattavasti pituutta eli kerrontaa lisää. Vastaavasti yhden, kahden tai kolmen todella suuren harvinaisuuden – vrt. Filatelistiliiton tulee huolehtia, että uudistuneet SREV:t saadaan jalkautettua tuomareille – ja näytteilleasettajille. Perinteisen filatelian osalta minulla ei ole tiedossa kunnollista havaintoesimerkkiä harvinaisuuden asteista, mutta FIP:n postihistoriakomission materiaaleista sellainen löytyy (ks
Mikä olisi näytteilleasettajalle kannustin toimittaa kokoelma skannattuna. SFEx2020:ssa liki 80% kokoelmista ja Savofilan tapauksessa yli puolet oli tuomareiden katsottavissa skannattuina 1-4 viikkoa ennen näyttelyä. Keskimääräinen aika oli tunnin ja vartin luokkaa. Kellotin, mitä minulla menee yhden kehyksen tekstien lukemiseen vauhdilla, että en vain lue, vaan myös miellän kirjoitetun. Tyypillisesti näyttelyissä on kokoelmaa kohden kahdella tuomarilla käytettävissä aikaa vartin verran. ”Konkreettista palautetta kokoelman kehittämiseen on lähes mahdotonta saada” Olettakaamme, että tuomareilla on tahto ja kyky antaa täsmällistä ja punnittua palautetta. Saman aiheen kerääjän on aiheen osalta parempi huomaamaan kokoelmasta ne huomattavat kohteet, joita ei ole yleisesti juurikaan tiedossa. Tätä en pidä lainkaan huonona, koska se estää kokonaispisteissä suuret pisteheilahdukset ainakin alaspäin tai jos noin on tapahtumassa, niin tuomari voi pohtia vielä kerran, mistä iso heilahdus johtuu. ”Arvostelulomakkeet perusteluteksteineen nettiin näkyville” Ajatus on kokonaisuutena varsin kannatettava, mutta jo niinkin olisi hyödyllinen, jos aikaisemmat kommentit olisivat tuomareiden käytettävissä. Jatkokommentit ovat tervetulleita. Sen jälkeen kyse ei ole kuin ajasta, että sitä olisi riittävästi niin kokoelmaan perehtymiseen, perehtymisen muuntamiseen arvioiksi ja arviosta johdettujen kommenttien ja neuvojen kirjoittamiseen. * * * * * * Katsotaanpa, miten Filatelistiliiton puheenjohtajana voin edistää näitä asioita ensin liittohallituksessa ja varsinaisen jalkauttamisen osalta filateelisen toimikunnan kautta. Koekaniinina käytin Collanin Mikaelin viime Savofila-näyttelyssä ollutta yhden kehyksen lentopostin yhden kehyksen kokoelmaa, jossa oli kunnon etulehti ja tarinaa ihan mallikkaasti. Lisäksi kehysten luona vietetyn ajan lisäksi on aikaa kahdesta kolmeen tuntiin täydentää ja viimeistellä kommentit. Mielestäni ei ole ja tuomarin itsearvontunnon on kestettävä se, että jollakin toisella voi olla parempi kokoelma kuin itsellä on. Tähän suhtaudun tavattoman myönteisesti ja se voitaisiin ottaa Suomessa ihan vakiotavaksi, sillä asialla on ainakin kaksi etua: 1) tuomarit voisivat verrata kokonaispisteiden sijaan osapisteitä, jolloin edellisistä tuloksista poikkeamien punninta siirtyisi tarkemmalle tasolle ja 2) näytteilleasettajat voisivat verrata omia osapisteitään toisten kokoelmien vastaaviin. Näyttelyaikana käytettävissä oleva aika ei siis mitenkään mahdollista sen kattavampien kommenttien kirjoittamista kuin mitä on kritisoitu. keskustelut näytteilleasettajien kanssa – palautetilaisuudessa tai myöhemmin – myös itseäni kehittävinä. Nykyiset pilvipalvelut tarjoavat huokean tavan järjestää toteutus käyttöoikeusrajaukset huomioiden. Joissakin näyttelyissä, kuten SFEx2020:ssä ja ihan hiljan kansainvälisellä tasolla CAPEX-näyttelyssä, on julkaistu myös osapisteet kaikkien nähtäville. Kun näyttelyissä palautteenantotilaisuudet ovat tyypillisesti enemmän lyhyitä kuin pitkiä (tyypillisesti pari tuntia; SFEx2020 oli tässä poikkeus, jossa palautteenantoon oli varattu liki kokonainen päivä), yksi ratkaisu voisi olla aivan erilliset sanotaanko nyt vaikka seminaarit, joissa valikoituja kokoelmia käytäisiin lävitse joukolla, joka koostuisi niin näytteilleasettajista kuin tuomareista. Näin kokoelman ansiot tulevat jopa paremmin huomioiduksi ja kokoelman ansioksi luettua. On selvää, että kaikkia kokoelmia ei etukäteen koskaan saada skannattuina. Tuon seurauksena minulla oli skannatuista kokoelmista ennen näyttelyä huomattavasti runsaammat kommentit, jotka sitten itse näyttelyssä saatoin täsmentää ja harmonisoida tuomariryhmän muiden jäsenten kanssa – ja varmistua, ettei 1-4 viikon aikana ole kokoelmissa tapahtunut vielä muutoksia, jotka on huomioitava. Minulla on joitakin tällaisia tilanteita ollut ja silloin olen toiminut mm. On mietittävä, mistä aikaa kokoelmien tarkasteluun saisi lisää. Silloin tuomarin on pidettävä huolta, ettei näin tarkemman tarkastelun alle altistuminen aiheuta pistekertymän suhteen menetystä verrattuna sellaiseen kokoelmaan, johon on aikaa paneutua vain tuo vartin hetki. ”Tuomarin jääviys?” Onko tuomari jäävi arvioimaan kokoelmaa, joka on samasta aiheesta, jota hän itsekin kerää. Se voisi olla se, että skannatusta kokoelmasta luvattaisiin monipuolisemmat ja laajemmat kommentit kuin skannaamattomista. ”Kentältä tulevaa palautetta olisi hyvä kuunnella” Itse olen kokenut mm. Ratkaisu voisi löytyä siitä, että kokoelmat olisivat skannattuina tuomareiden tutustuttavissa merkittävästi ennen varsinaista näyttelyä. Aikaa minulta meni 14 minuuttia ja tuossa ajassa siis vain luin, en kirjoittanut kommenttialkioita. siten, että ”katsos peijoonia, hänellä on tuokin kohde, joka minulta puuttuu – ansaitsee tuosta kyllä plus-pisteitä”. 16 4/2022 Suomen Postimerkkilehti kokoelmien aikaisemmat kokonaispisteet. Mutta vain silloin, jos vuoropuhelu on käyty nimenomaan rakentavasti keskustellen. Tällöin esitetyt kehitysehdotukset olisivat tiedossa ja siten arvioitavissa, missä määrin niiden mukaisesti on toimittu. Olin itse kummassakin näyttelyssä tuomarina ja ihan mielenkiinnosta pidin kirjaa, kuinka paljon kokoelmiin tutustumiseen ennen näyttelyä käytin
17
Liitovarjo toimii lentokoneen siiven tavoin ja tuottaa nostovoimaa. Väitteistä ei ole todisteita, mutta idea laskuvarjosta oli syntynyt ja jäi itämään vuosisadoiksi. Fausto Veranzion laskuvarjokonsepti 1500-luvulta muistuttaa jo selvästi nykyistä patjavarjoa. Laskuvarjolla hypittiin korkeuksista jo kauan ennen ilmailun kehittymistä. Jo kiinalaisissa historiankirjoituksissa on kuvattu tapauksia, joissa on esimerkiksi pelastauduttu palavasta rakennuksesta käyttämällä isoa kartiomaista olkihattua hidastamaan putoamisnopeutta. Kaikki liitovarjot ovat ohjattavia, ja niinpä ne ovatkin nykyisin yleisin laskuvarjotyyppi Historiaa Laskuvarjon perusperiaate on tunnettu pitkään. Itselaukaisuhypyssä hyppääjä avaa itse varjonsa vapaan pudotuksen aikana. Laskuvarjo aukeaa joko pakkotai itselaukaisulla. Viime vuosikymmeninä laskuvarjo on mahdollistanut myös aivan uudet harrastus-, elämysja kilpailumuodot, joissa voi nauttia vapaan putoamisen kokemuksesta ja leijailusta turvallisesti maahan varjon varassa. Leonardo da Vinci -aiheinen blokki, jonka sivukuvassa piirros ja havainnekuva da Vincin laskuvarjosta 1400-luvulta Seuraavan vuosisadan lopulla Fausto Feranzio teki ja dokumentoi hyppykokeilujaan, jotka tapahtuivat puukehikon ympärille viritetyn kankaan avulla. Pakkolaukaisussa järjestelmä avaa koneesta irtauduttaessa päävarjon repun ja vetää varjon sieltä ulos. Hyppyryhmä kulmalennossa 18 4/2022 Suomen Postimerkkilehti HALLITTUA VAARAA VARJOJEN VARASSA Teksti ja kohteet Vesa Hirsmäki. 1700-luvulla ilmailu alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja aloitettiin erilaiset Photo: Lauri Aapro. Automaattilaukaisin avaa varavarjon, jos hyppääjä ei avaa varjoaan. Kuuluisuutta keksijänä saanut Leonardo Da Vinci teki ensimmäiset tunnetut laskuvarjoluonnokset 1400-luvulla. Lentokoneen keksimisen myötä laskuvarjon merkitys pelastautumisvälineenä kasvoi. Varjotyypit Varjoja on kahta päätyyppiä; palloja patjaeli liitovarjoja ja varjojen toiminta perustuu ilmanvastukseen
Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksa otti käyttöön lentäjien laskuvarjot. Laskuvarjoaihe näkyy saksalaisissa postimerkeissä vuodesta 1938 alkaen aina vuoteen 1944 saakka. Sotilashyppääminen Ensimmäiset laskuvarjohyppyaiheiset postimerkit julkaistiin vuonna 1938 Neuvostoliitossa. Gleb Kotelnikov oli venäläinen insinööri, joka oli yksi selkäreppuun pakattavan laskuvarjon kehittäjistä. Ensimmäinen suomalainen laskuvarjohyppy tehtiin vuonna 1918 ja hyppääjänä oli Eero Erho. Hän oli tykistötähystäjäkoulun kurssilla Saksassa, jossa hyppy suoritettiin. Myös kaupallisessa tarkoituksessa laskuvarjohyppyä alettiin harjoittaa jo heti 1800-luvulla. Laskuvarjojoukkojen käyttöönotto tapahtui ensimmäisenä 1930-luvun Neuvostoliitossa, jossa koulutettiin myös saksalaisia sotilaita erityisesti lentäjiksi kiertäen näin Weimarin tasavallalle asetettuja rauhansopimuksen kieltoja. Niitä käytettiin muun muassa erikoisjoukkojen kuljettamiseen sotatoimialueelle, vaikeapääsyisten joukkojen huoltamiseen ja vakoojien saamiseksi vihollisalueille. Vuonna 1919 suoritettiin maailman ensimmäinen itselaukaisuhyppy. Ensimmäisessä maailmansodassa laskuvarjoja käyttivät erityisesti havaintopalloista pelastautuvat henkilöt, mutta lentokoneissa niitä pidettiin edelleen pääsääntöisesti epäkäytännöllisinä. Samana vuonna suunniteltiin sittemmin yli kolmenkymmenen vuoden ajan käytössä ollut Smith Aerial Life Back eli varjoreppu. Suomen maavoimien laskuvarjojääkärien edelläkävijät olivat toisen maailmansodan aikaiset kaukopartiojoukot, joita kuljetettiin lentokoneilla vihollisen selustaan. Samoihin aikoihin laskuvarjohyppääminen saapui myös Suomeen, niin ikään armeijan toiminnassa. Vuonna 1797 suoritettiin ensimmäiseksi viralliseksi luokiteltu ihmisen tekemä laskuvarjohyppy. Tämä tapahtui Yhdysvalloissa Leslie Irvinin hyppäämänä. Britannia ei ottanut laskuvarjoja käyttöön, koska niiden arveltiin heikentävän sotilaslentäjien taistelumoraalia. Aluksi painojen avulla testattiin erilaisia laskuvarjomalleja ja Louis-Sébastien Lenormand oli ensimmäinen, joka esitteli julkisesti laskuvarjon toimintaa käytännössä vuonna 1783. Vuonna 1911 hän loi ensimmäisen laskuvarjonsa, jota käytettiin menestyksekkäästi jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Tätä kautta oppi tuli Saksan armeijalle, joka käytti sitä salamasotansa ilma-maa-sotaopin osana. Adolphe Pégoud oli ranskalainen lentäjä, josta tuli historian ensimmäinen hävittäjä-ässä ensimmäisen maailmansodan aikana. palloilukokeet. 1900-luvun alussa tehtiin ensimmäiset lennot moottorilentokoneilla. André-Jacques Garnerin oli ranskalainen kehikottoman laskuvarjon keksijä ja häntä pidetään ensimmäisenä varsinaisena laskuvarjohyppääjänä Ensimmäisen hypyn jälkeen laskuvarjoja kehitettiin edelleen ja turmiakin tapahtui, mutta lajin suosio alkoi nopeasti nousta näytösluonteisissa tilaisuuksissa sekä sirkusten ohjelmanumerona. Pégoud oli myös ensimmäisiä lentäjiä, joka vuonna 1913 pelastautui laskuvarjolla lentokoneesta. Tällöin kuitenkin puhuttiin vielä hypyistä, jotka tehtiin torneista tai muista korkeista paikoista, koska moottorilentokone oli vielä kehittelyn alla. Toisessa maailmansodassa laskuvarjoja alettiinkin käyttää jo säännöllisesti. Sodan aikana laskuvarjoja kehitettiin toden teolla lisää, sillä niiden kätevyys joukkojen siirrossa huomattiin. 1920ja 1930-luvuilla laskuvarjoilla tehtiin näytösluonteisia hyppyjä ja ne toimivat erilaisten tilaisuuksien vetonauloina. Normandian maihinnousussa laskuvarjojoukkoja käytettiin avainkohteiden valtaamiseen ja esimerkiksi varmistamaan laskeutumisalueita liitokoneilla saapuville maahanlaskujoukoille 19 HALLITTUA VAARAA VARJOJEN VARASSA. Lentokoneen ja laskuvarjohyppäämisen yhteensopivuus hoksattiinkin melko pian ja ensimmäinen lentokoneesta tehty laskuvarjohyppy suoritettiin vuoden 1911 tietämillä ja laskuvarjon käyttö pelastautumisvälineenä alkoi hahmottua. Tämä Pariisissa suoritetun ensimmäisen hypyn teki ranskalainen Jaques Andre Garnerin kuumailmapallosta
Laskuvarjourheilu kuuluu ilmailu-urheilun piiriin, jonka seuratoimintaa Suomessa johtaa Suomen Ilmailuliitto. Baumgartner rikkoi hypyllään myös ensimmäisenä ihmisenä äänivallin ilman aputyöntövoimaa vapaapudotuksen nopeuden ollessa suurimmillaan 1 358 km/h. Usko laskuvarjojoukkojen jalkaväkeä paljon suurempaan tehoon on näkynyt monissa sotilaallisissa konflikteissa. Tähän mennessä ainoa suomalainen laskuvarjohyppyaiheinen postimerkki on vuodelta 1995. BASE-hypyt eivät ole ilmailua eikä siten säätelyn piirissä. 1990-luvulta lähtien laskuvarjohypyn on voinut tehdä myös ns. Itä-blokin maissa oli takavuosina tapana aukaista sekä pääettä varavarjo. Kittingerin nimiin jäi pisin vapaapudotuksen ennätys 4 minuuttia 36 sekuntia. Toisen maailmansodan jälkeen eri maiden asevoimissa uskottiin laskuvarjojoukkojen määräänsä suurempaan vaikutukseen. Laskuvarjojoukot ovat olleet toisen maailmansodan jälkeen tärkeä osa eri maiden sotilasvoimissa. Näytöshyppääminen siirtyikin heidän hoidettavaksi ja vuonna 1944 perustettu Suomen Ilmailuliitto alkoi organisoida laskuvarjohyppytoimintaa. Laskuvarjohypyn ensimmäinen vaihe on hypätä ulos koneesta Hypyt suoritettiin tuolloin yleisimmin lentokonehenkilökunnan pelastuskäyttöön suunnitelluilla istuinvarjoilla, eikä niissä ollut myöskään varavarjoa. Laskuvarjohyppääjä vapaapudotuksessa 1960-luvulta alkaen laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiota harrastuksena. Tavallisia varjoja tosin saattoi olla mukana kaksi. Varjon varassa leijailun jälkeen laskeudutaan turvallisesti maahan. Vapaapudotuslajeissa harjoitellaan ja kilpaillaan nykyään myös vapaalentotunnelissa. Ennätyksiä Vuonna 2012 itävaltalainen Felix Baumgartner hyppäsi 39 kilometrin korkeudesta stratosfääristä siihen mennessä korkeimmalta suoritetun laskuvarjohypyn. Laskuvarjohyppääjiä postimerkkiarkin sivukuvissa Laskuvarjohyppy harrastuksena ja urheilulajina Sotien jälkeen laskuvarjohyppääminen alkoi kiinnostaa myös siviilejä. Vapaapudotuslajeista tunnetuin ja pisimpään harrastettu laji on kuviohyppy. Puolustusvoimat hyppäävät omilla määräyksillään matalammaltakin. Turvallisen 20 4/2022 Suomen Postimerkkilehti. Hyppääminen oli luvanvaraista toimintaa, mutta varsinaisia koulutustai turvaohjeita ei ollut, vaan hyppääjät neuvoivat toisiaan. Laskuvarjourheilu on laskuvarjoilla suoritettavaa hyppimistä ja liitämistä kilpaurheilumuotona. Varjo aukaistaan viimeistään 600 metrin korkeudessa. Aiheena kuviohyppy. Vuonna 2014 amerikkalainen Alan Eustace rikkoi Baumgartnerin hyppykorkeusennätyksen hypättyään 41,4 km:n korkeudesta. Edellinen ennätyshyppy 31 kilometristä oli yhdysvaltalaisen Joseph Kittingerin nimissä vuodelta 1960. Niitä perustettiinkin moniin maihin, joista tunnetuin lienee USA:n asevoimien Vihreät baretit -yksikkö. Varsinaisena urheilulajina laskuvarjohyppy alkoi Suomessa vuonna 1960, kun Helsinkiin perustettiin ensimmäinen kerho, Suomen Laskuvarjokerho ry, joka aloittaessaan toimi Malmin lentokentällä. tandemhyppynä, jossa hyppääjä hyppää yhdessä kouluttajan kanssa samoissa valjaissa. Nykyisiä kilpailumuotoja ovat perinteiset tarkkuus-, taitoja muodostelmahypyt sekä vapaapudotuslajit, kuten kuviohypyt ja eri artistilajit. Ilmailuliitolla oli esimerkiksi lentonäytöskokoonpano Pilvien Huimapäät, joka teki laskuvarjohyppyjä osana taitolentonäytöksiä. Ensimmäiset hypyt siellä tehtiin vuonna 1962. Hyppäämisestä mahdollisimman matalalta on myös kirjattu ennätyksiä. Lajissa hypätään vaakatasossa kehon etupuoli maata kohti ja otetaan hyppykavereista otteita eli pisteitä Ilmailumääräysten mukainen minimi laskuvarjon avauskorkeus siviilihypyillä on 600 m. Muista lajeista mainittakoon vielä kupumuodostelmahypyt ja liitopukuhyppääminen
Laskuvarjohypyssä on myös ennätys matalimmalta lentokoneesta tehdystä hypystä. Baumgartnerilla on maailmanennätys matalimmasta BASE-hypystä. 21. Laskuvarjoa on hyödynnetty paljon myös avaruusteknologiassa. laskeutumisen matalin hyppykorkeus normaalivarustein on vielä 250-300 m ja sotilashyppäämisessä 80-100 m. Venuksen kaasukehän haasteena on korkea lämpötila ja Marsissa ohut kaasukehä esimerkiksi kiihdytysautoissa, lentokoneissa ja vaikkapa avaruussukkulassa. Kirjan kirjoittaja Pasi Pirttikoski on laskuvarjohyppäämisen konkari. Hän hyppäsi 29 metrin korkeudesta Rio de Janeiron Kristuspatsaan kädestä. Urheilullisempaa tuntumaa saa sitten vaikkapa liitovarjolla surffatessa. Tämä on ennätys, jota kukaan ei ole vielä rikkonut ja toivottavasti sitä ei yritetäkään. Jarruvarjo hidastaa tehokkaasti avaruussukkulaa sen laskeuduttua Jarruvarjoja käytetään hidastamaan ison massan suuri nopeus tehokkaasti Laskuvarjon varassa voidaan laskeutua myös Venuksessa ja Marsissa. Toisessa maailmansodassa 1945 Terece Spencer hyppäsi laskuvarjolla pakkolaskua tekevästä hävittäjälentokoneesta hieman yli 10 metrin korkeudesta. Myös toisille taivaankappaleille laskeuduttaessa voidaan käyttää laskuvarjoja, kunhan siellä vaan on vastusta tuottava kaasukehä. Sillä voidaan pelastaa myös esimerkiksi pienkone suhteellisen ehjänä alas maahan. Nousuvarjo on tuttu turistirannoilta ja liitosurffaus on taas sporttisempaa menoa. Laskuvarjon varassa voidaan myös pudottaa tarvikkeita nopeasti vaikeakulkuiseen maastoon. Tietoa laskuvarjohyppäämisestä Laskuvarjohyppytietoa löytyy runsaasti internetin eri sivustoilta. Aiheesta on myös julkaistu tuore kotimainen kirja: Varjoja Pohjolan taivaan alla. Laskuvarjon muu käyttö Laskuvarjoa käytetään myös muuhun kuin henkilöiden pelastautumiseen taharrastehyppäämiseen. Kirja kertoo ensihypyt maailmalla ja Suomessa, laskuvarjon muuttumisen lentäjien vakiovarusteeksi sotien välisenä aikana sekä sotilashyppäämisen historiaa eri maissa. Takana on yli 5 000 hyppyä 35 vuoden aikana ja hyppyura jatkuu aktiivisena yli 100 vuosittaisen hypyn tahdilla. Nousuvarjoilla taas pääsee leijailun makuun joko moottoroidulla varjoliitimellä tai käyttäen vetoapuna moottorivenettä, -kelkkaa tai autoa. Hyppypiireissä pidetään ”Itsemurhakorkeutena” 50 metrin rajaa. Ennen sukkulalentoja avaruuskapselit laskeutuivat Maahan laskuvarjojen varassa – amerikkalaiset mereen ja venäläiset maalle. Teksti ja postimerkkikuvat: Vesa Hirsmäki, Kemiantekniikan DI Lohjan Postimerkkikerhon pj vesa.hirsmaki@gmail.com Lähteet Varjoja Pohjolan taivaan alla, Pasi Pirttikoski, Ketterät Kirjat Oy, 2021 wikipedia.org skydiveacademy.com stampcommunity.org colnect.com Photo: Lauri Aapro: Hyppääjiä Helsingin yllä
Asiantuntemuksesta puhuttaessa on muistettava, että näytteilleasettaja on itse oman aiheensa paras asiantuntija. Paras keino pettyneelle näytteilleasettajalle onkin hakea uutta tulosta toisesta näyttelystä. Toki tällaisessa tilanteessa toivon, että näytteilleasettaja ensin miettii, olisiko jo saadun palautteen perusteella kuitenkin aihetta muokata kokoelmaa. Nykyinen luettelopäätoimittaja Gunnar Lithen on tehnyt mittavan työn kootessaan kaikkien ilmestyneiden Facit-luetteloiden erikoistietouden ruotsiksi ja englanniksi yksiin kansiin. Yhden tuomarin näkemys ei ratkaise minkään kokoelman kohtaloa. Kustantaja: Facit Förlags AB, Malmö, Ruotsi 2022. Taitaako tuon paremmin sanoa. Silti teos on ansiokas lisä pohjoismaisen filateelisen kirjallisuuden bibliografiana. Vastuu kokoelman kehittämisestä on aina näytteilleasettajalla itsellään. Ari Muhonen Pari lisäajatusta tuomarityöskentelystä 22 4/2022 Suomen Postimerkkilehti Kirjallisuutta . Uskon kuitenkin, että kokoelma hyötyy palautteesta myös tällaisessa tilanteessa. Valtaenemmistö on luonnollisesti Ruotsista, mutta eräät tutut sumalaisetkin ovat kantaneet kortensa kekoon. Mitä paremmaksi kokoelma tulee, sitä hankalampaa on saada lisäpisteitä kasaan. Tuomareiden on hyvä keskittyä kommentoimaan sääntöjen näkökulmasta muutamaa isompaa kokonaisuutta jo sen vuoksi, että ne jäävät palautetilaisuudessa yksityiskohtia paremmin näytteilleasettajan mieleen. Heitän kehiin vielä muutaman asioita tarkentavan oman ajatukseni. Tuomari puolestaan tuntee arviointiin käytetyt säännöt ja osaa soveltaa niitä näyttelyssä. History & Index. Kun näin ei käy, näytteilleasettajan tyytymättömyys kohdistuu tyypillisesti tuomareiden asiantuntemukseen sekä palautteen laatuun. 30, käännös on omani): ”Jokainen arviointi on jossain määrin subjektiivinen ja tuomaristot eivät koskaan päädy tarkalleen samaan tulokseen. Heistä edelleen joukossamme aktiiviesti mukana ovat ainakin Esa Kärkäs ja Marcus Olli. Kustantajan sähköposti: info@facit.se, kotisivu: www.facit.se F acit-luettelo on koko sotien jälkeisen ajan ollut Pohjoismaat-keräilijöille tuiki tarpeellinen ja luotettava tiedon ja hintatason lähde. Tulokset ovat myös lopullisia, eikä niitä enää jälkikäteen muuteta. Ongelmaksi saattaa tietysti muodostua se, mistä kiinnostavan jutun saa käsiinsä, ellei omista juuri oikean vuoden tiettyä Facitia. Uutuuskirja on arvokas tiedon lähde Facit-luetteloiden käyttäjille ja ystäville . Vaikka tuomarityöskentelyä kehitetään jatkuvasti täsmällisemmäksi prosessiksi, siitä ei koskaan tule tiedettä”. Kaikki Facit-tietous yksissä kansissa Gunnar Lithen (toim.): FACIT Special 1948 – 2022. Siteeraan lopuksi Martin Kent Milleriä, joka tiivistää tuomaroinnin ytimen erinomaisesti viimeisimmässä the Philatelic Exhibitor -lehdessä (vol 36 no 1 second quarter 2022 p. Seppo Laaksonen, AIJP. Hinta: alkuperämaassa SEK 400,tai € 40,-. Olen samaa mieltä Pekan kanssa siitä, että näyttelyssä esillä oleva kokoelma ansaitsee perusteellisen arvioinnin sekä kunnon palautteen. Valtaosa näytteilleasettajista lähtee tyytyväisenä näyttelystä kotiin. K irjasen lopussa listataan Facitiin eri aikoina kirjoittaneet ja luettelointiyöhön osallistuneet filatelistit. Ne ovat aina subjektiivisia, ja siksi tuomareiden kommentit eroavat toisistaan eri näyttelyissä. Varsinaisten luettelointien lisäksi malmöläisen ”Postiljonen”-huutokauppayhtiön nykyisin omistama Facit on aina luetteloittensa eri versioissa julkaissut korkeatasoisia artikkeleita ja tutkielmia Pohjolan filatelian ja postihistorian eri aloilta. Näyttelyissä kokoelmien saamat tulokset ovat koko tuomariston yhteistyön tulos. Tämä laaja artikkelija tietohakemisto kattaa uutuuskirjasessa 77 sivua. 90 sivua, runsas nelivärikuvitus. Näytteilleasettaja voi myöhemmin itse ratkaista, mitkä kommenteista johdetut käytännön ratkaisut vievät kokoelmaa eteenpäin. Siksi palautteen noudattaminen ei aina takaa parempaa tulosta. Suomen Filatelistiseuran puheenjohtaja Pekka Lempiäinen jatkoi Suomen Postimerkkilehden numerossa 2022/3 keskustelua tuomaritoiminnasta. Tuon työnjaon mukaisesti tuomareiden ei mielestäni pidä antaa liian yksityiskohtaisia neuvoja kokoelman kehittämiseksi
Ohessa hieman kuvia tulevien huutokauppojen kohteista. Seuraavat Philabid-kerhohuutokaupat ovat vahvasti työn alla. Näistä luvuista voi päätellä, että kerhohuutokauppamme on saavuttamassa vankan jalansijan keräilymarkkinoilla. Kuten huomaatte ei hyvien kohteiden myyntiin tarvita aina isoja huutokauppahuoneita ja niiden monimutkaisia ja hitaita toimintatapoja. Se keräsi kiitosta lukuisilta jättäjiltä hyvästä hintatasosta ja ostajilta monipuolisesta tarjonnasta ja mielenkiintoisista kohteista. Hyvin harvinainen kohdemaa! 152 € 1921 25 mk komea siirtymä ** 157 € Punaisen Ristin ambulanssileima Tornio 1917 137 € 1929 1 mk valkoinen paperi harvinainen leimattu, aitoutus Kari Lehtonen 181 € Itä-Karjala Ryti 2 mk + Mannerheim 5 mk oikeataksaisella R-tarvekuorella Latva-44 139 € Koiviston rautatielippu TerijokiPastakeanlinna 111 € s euraa kotisivujamme suomenfilatelistiseura.fi niin pysyt kärryillä mitä kaikkea seurassa tapahtuu ja milloin huutokaupat ovat auki. Tässä muutama poiminta kiinnostavimmista kohteista, joissa saavutettiin hyvä hintataso: Philabid-kerhohuutokauppa 107 Pysäkkileima KÄRPPÄLÄ + Tyrvää -94 M89 loistokuorella 2030 € Osoitekortti 4 x 5 mk ja 1 mk Petsamoleimoin (24.I 30) Rovaniemelle 459 € 1938 Punainen Risti 3 ½ mk nappiloisto Pori 7.III.38 138 € 1875 32 pen Kööpenhaminalainen kuvakevirhe ”avoin vasen yläkulma”, harvinainen !!! 166 € 1882 5 pen koevedos HN (*) ex-Faberge 121 € 1917 1 markka punainen/musta pari kuorella Paraguayhyn, Turku-22. Tiedotamme näistä myös sähköpostilla, joten jos et vielä saa meilejämme niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. SPlehti ilmestyy elokuussa ja huutokauppa 108 on tuolloin auki. Suomen Filatelistiseuran Philabid-huutokaupoissa huutoraha on vain 10% eikä jättäjiltä veloiteta mitään ylimääräisiä palvelupalkkioita tai yllätyskuluja. Voit osallistua siihen samoilla tunnuksilla kuin lehdenkin huutokauppaan. Myös tarjoajien määrä nousi reippaasti edellisiin kierroksiin verrattuna. Tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan seuramme kotisivuilla osoitteessa www.suomenfilatelistiseura.fi. Huutokauppa 109 on myös tekeillä ja avautuu syys-lokakuussa. Kohteita oli tarjolla noin 1200, myyntiprosentti yli 90% ja myyntihinnat olivat yli kaksinkertaiset lähtöhintoihin verrattuina. Huutokauppa 108 pidetään elokuun loppupuolella. Myös toimitusprosessin olemme saaneet sen verran hyvään malliin, että kohteet saadaan asiakkaille parhaimmillaan päivässä parissa, oli sitten puhe noudosta tai pakettitoimituksesta. 23 SF:n PhilaBid-kerhohuutokaupat Keväällä pidetty Philabid-kerhohuutokauppa 107 oli jälleen valtaisa menestys. Tervetuloa mukaan! Olli Saarinen 0400 934 522, meklari@suomenfilatelistiseura.fi
Katso kaikki YLI 1.200 kohdetta ja tarkka aikataulu www.suomenfilatelistiseura.fi. Suomen Postimerkkilehti 24 4/2022 PhilaBid kerhohuutokauppa 108 elokuun lopulla
25
Teksti ja kohteet: Seppo Salonen. Uusi Aulangon funkkishotelli vuonna 1950 kulkeneella valokuvapostikortilla. Vähitellen eversti Standertskjöld kuitenkin lopetti taloudellisen toimintansa Venäjällä ja siirsi suuren omaisuutensa Suomeen. Vuonna 1872 Standertskjöld siirtyi Iževskin tehtaalle, ja 1880 hän vuokrasi tehtaan itselleen Venäjän valtiolta. Samassa rakennuksessa toimii nykyään korkein oikeus. Varallisuutensa hän oli kuitenkin hankkinut ihan muualta. Standertskjöld myi Suomen vakinaiselle armeijalle kiväärejä edullisesti ja solmi näin tärkeitä suhteita. 26 4/2022 SuomenPostimerkkilehti Hugo Standertskjöld -Aulangon rakennuttaja V anantaan kartanossa Janakkalan Leppäkoskella syntynyt Hugo Standertskjöld (18441931) on tullut kuuluisaksi nimenomaan Karlbergin kartanon omistajana ja Aulangon puistoalueen rakentajana. Helsinkiin hän rakennutti yksityispalatsin osoitteeseen Pohjois-Esplanadi 3. joulukuuta vuonna 1906 klo kahdeksan illalla. Hänen setänsä oli sekä Tulan että Iževskin asetehtaiden päällikkö. Tästä mallina painettu ruotsinkielinen teekutsu Seurahuoneelle sunnuntaina 30. Korkeimman oikeuden komea rakennus Esplanadilla nyt ja kortilla sisällissodan lopussa huhtikuussa 1918, jolloin se oli vielä Hugo Standertskjöldin kaupunkiasuntona. H ugo Standertskjöld oli jo 20-vuotiaana kouluttautunut tykistöupseeriksi. Pian hänet komennettiin Tulan kivääritehtaaseen Venäjälle tekniseksi johtajaksi. Turkin sodan aikana 1877-1878 kiväärien kysyntä oli kovaa, joten tehdas menestyi. Kustantaja Suomen Matkailijayhdistys Venäjällä vaurastunut asetehtailija oli varmasti suosittu henkilö Helsingin seurapiireissä. Kortin kustantaja on Enok Rytkösen kirjakauppa, Hämeenlinna. Karlbergin kartanon päärakennus näyttävässä postikortissa vuodelta 1912. Tämä upea rakennus paloi 28.1.1928. Vuonna 1884 hän lopetti asetehtailijana ja erosi armeijasta, mutta jatkoi Tulan ammustehtaassa sijoittajana ja toiminnan kehittäjänä. Huomatkaa puiston runsaat istutukset sekä kartanorakennuksen isot ikkunat
Kortti on kulkenut Helsingistä Vaasaan 9.2.1903 normaalilla 10 p postikorttitaksalla. Korkeimman oikeuden komea rakennus Esplanadilla nyt ja kortilla sisällissodan lopussa huhtikuussa 1918, jolloin se oli vielä Hugo Standertskjöldin kaupunkiasuntona. Näille metsämailleen hän yritti saada myös pienviljelijäväestöä, jolle hän tarjosi edullisia asettumisehtoja. Puistoa rakennettiin pitkäjänteisesti vuosina 1883-1938. Kartanon oston jälkeen alkoivat valtavat rakennustyöt, jossa itse kartanoa uudistettiin ja laajennettiin ranskalaiseen uusbarokkityyliin ja ympärille rakennettiin englantilaista tyyliä edustava puisto. Siitä hän rakennutti itselleen kesäasunnon ja viereen Aulangon puistoalueen. Lisäksi hän sijoitti ostamalla valtavat metsäalueet tehtaan puunsaannin varmistamiseksi. Uusia teitä ja polkuja puistoon risteilemään tehtiin yhteensä 14 kilometriä. Aulanko ja puistomaisema Karlbergin kartanon omisti ennen Standertskjöldiä toinen Venäjällä palvellut upseeri kenraalimajuri Georg Eberhard Galindo. Aulangon näkötorni korttipaketissa, jonka julkaisija on A. Standertskjöld ei sijoittanut vain vapaa-aikaan, vaan hän osti Suomeen palattuaan myös Kaukaan tehtaat läheltä Lappeenrantaa ja muutti sen selluloosaa tuottavaksi suuryritykseksi (nykyään osa UPM-konsernia). Poikamiehenä elellyt eversti oli avokätinen lahjoittaja. Sekä puistoistutuksia varten että ruokaa tuottamaan kartanoon rakennettiin lukuisia lämmitettyjä kasvihuoneita, joissa viihtyivät monenlaiset etelän hedelmät. S tandertskjöld oli jo vuonna 1883 ostanut Hämeenlinnasta Karlbergin kartanon. Parhaiten hänen kädenjälkensä on kuitenkin säilynyt Aulangon maisemissa. Puinen paviljonki ja takana Aulangonjärvi postikortissa, jonka on julkaissut Lähetyskirjakauppa, Hämeenlinna. Hän osallistui vielä aatelissäädyssä valtiopäiville 1885 edustaen Palmfelt-sukua. Aulangon puiston lampimaisemia ja ruusupaviljonki lammen rannalla postikortilla, jonka kustantaja on Enok Rytkönen, Hämeenlinna. Aulangonvuoren kivinen näköalatorni valmistui vuonna 1907. 27 Hugo Standertskjöld -Aulangon rakennuttaja Helsinkiin hän rakennutti yksityispalatsin osoitteeseen Pohjois-Esplanadi 3. Vuoden 1926 kesä oli viimeinen, jonka hän vietti Aulangolla ja myi sitten Karlbergin Hämeenlinnan kaupungille. Aiemmin paikalla oli puinen näköalapaviljonki.. Kortti on kulkenut Lempäälästä 26.1.1917 Helsinkiin, takana punainen sota-ajan sensuurileima. Kaksi alueella sijainnutta suota muutettiin tekojärviksi, jotka nimettiin Joutsenlammeksi ja Metsälammeksi. Samassa rakennuksessa toimii nykyään korkein oikeus. Kesämökkimatka oli sujunut kätevästi Helsingistä uutta rautatielinjaa pitkin Hämeenlinnaan, josta ajuri vei patruunan kartanoonsa. Ostaessaan Karlbergin Vanajaveden rannalta Standertskjöld tavallaan palasi lapsuuden kotiseudulleen, sillä Vanantaan kartano Janakkalassa sijaitsi saman vesistön varrella vain muutama kilometri tästä etelään. Ohlsson, Hämeenlinna
Onnentemppeli on toinen Aulangolla säilynyt vanha rakennus Vuonna 1952 olympialaisten nykyaikaiseen viisiotteluun Hämeenlinnassa osallistuneet urheilijat majoitettiin tietysti Aulangolle.. Sirkka Linnea Jahnsson) putosi Aulangon hotellin savupiippuun vain 19-vuotiaana. Näitä ei enää ole, mutta Joutsenlammella on kyllä pidetty joutsenia. Aulangon metsään perustettiin vuoden 2018 kesällä uusi luonnonsuojelualue, nimeltään Sibeliuksen Metsän suojelualue. Vuonna 1938 valmistuneen nykyisen funkkistyylisen päärakennuksen suunnittelivat Märta Blomstedt ja Matti Lampén. Seuraavana vuonna kaupunki vuokrasi hotellin Matkailukeskus Aulanko-Karlberg Oy:lle, jonka tarkoituksena oli tehdä paikasta monipuolinen matkailuja urheilukeskus. Aikanaan alueella kasvoi Venäjältä tuotuja puulajeja, joista jäljellä on enää muutama. 28 4/2022 SuomenPostimerkkilehti A ulangolle rakennettiin myös useita huvimajoja ja temppeleitä. Jo Hugo Standertskjöldin aikana puisto oli ollut avoinna yleisölle, ja kun kartano ja puisto siirtyi vuonna 1926 Hämeenlinnan kaupungille tämä tietysti jatkui. Ruusulaakson kaunis huvimaja. Tilalle rakennettiin väliaikainen hotellirakennus, joka sai väistyä kymmenen vuoden kuluttua nykyisen hotellin tieltä. Kartanoon perustettiin ravintola, mutta päärakennus kuitenkin paloi 28.1.1928. Aulangon hotellin maine oli kasvanut sekä kotimaassa että ulkomailla, ja sen majoituskapasiteetti kävi lopulta liian pieneksi. Alun perin alueella oli vielä kaksi eläintarhaa, joissa pidettiin peuroja, fasaaneja ja riikinkukkoja. Lehtikuuset ja pihtakuuset ovat kuitenkin kestäneet Suomen ilmastoa hyvin. Se oli aikansa sensaatiouutinen. Kaikki eivät ole enää jäljellä, koska niiden arvoa ei ymmärretty ja osa pääsi lahoamaan. Aulanko nykyään Nykyisin puistoalueen metsää hoitaa Metsäntutkimuslaitos. Aulangon hotelli oli jossain vaiheessa maankuulu juhlapaikka, jossa filmitähdet ja muun kuuluisuudet pitivät hauskaa. Syynä oli se, että Vaikka osa Aulangolle rakennetuista huvimajoista ja temppeleistä onkin aikojen myötä lahonnut, osa on kuitenkin vielä jäljellä. G raniittilinnassa on monena kesänä ollut lapsija nuorisoteatteritoimintaa alkaen vuodesta 1955. Se on kooltaan 97 hehtaaria ja sijaitsee Aulangonjärven itäpuolella. Aulangolla tapaturmaisesti 30.7.1939 kuollut näyttelijätär Sirkka Sari (oik. Tähän liittyy traaginen tarina nuoren näyttelijättären Sirkka Sarin tapaturmaisesta kuolemasta Aulangolla kesällä 1939
Kortin kustantaja Enok Rytkönen, Hämeenlinna Karlbergin kartanon rannassa oli tyylikäs valkoinen uimahuone, joka näkyy vuonna 1929 Savijoelta Helsinkiin kulkeneella kortilla. Linnan takana näkyy vanha Karlbergin kartanon päärakennus. Tätä rakennusta ei enää ole jäljellä. Sen on veistänyt Robert Stigell. Näkötornilta avautuu upea näköala Aulangonjärvelle, jossa tunnetuin kohta on Lusikkaniemi. 29 Näkymiä Aulangon puistosta Parhaiten Aulangon maisemia ja nähtävyyksiä pääsee ihailemaan lukuisissa postikorteissa, joita alueelta on teetetty varmaan satoja yli sadan vuoden aikana. Näkötornin remontti on parhaillaan menossa, joten sinne tuskin pääsee. Portaiden alapäässä sijaitsee karhuluola, jossa on karhuperhettä kuvaava patsas. Kortin on kustantanut kuuluisa Granberg´s Konstindustri, Tukholma ja se on kulkenut vuonna 1910. Rantatien varrella näkyy myös valkoinen patsas, joita oli enemmänkin rannassa kävelijöiden ilona. Kortin kustantaja on Lähetyskirjaja Paperikauppa, Hämeenlinna. Alueella vierailee vuosittain noin miljoona kävijää. Moni ei ole välttämättä täällä käynytkään, sillä mäki alas patsaalle on aikamoinen. Tässä lopuksi muutamia kortteja silmää hivelevistä kohteista, joita kannattaa käydä katsomassa vaikkapa Tavastex-22 -näyttelyn yhteydessä. Edessä näkyvä graniittilinna rakennettiin alun perin luomaan vaikutelmaa vanhasta Aulangon linnasta, mutta vuodesta 1955 siellä on kesäisin järjestetty erilaisia kesäteatteriesityksiä. Aulangon näkötorni oli varmasti valmistuessaan vuonna 1907 komea ilmestys, koska se vieläkin suurempien puiden keskellä sävähdyttää. Nekin ovat hävinneet tai siirretty muualle. Nököalan sanotaan inspiroineen itse Jean Sibeliusta, kun hän sävelsi Finlandian.
Keskityn hallussani olevien kohteiden avulla lähinnä roomalaiskatolisten luostareiden lähettämään tai vastaanottamaan postiin. Ensimmäisen luostarisäännön kehitti Basileios Suuri (k. L uostari (lat. Kuvituksena olevat postilähetykset ovat valikoituneet siten, että niillä – kielestä Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XIV KOHTEET KERTOVAT Luostaripostia 4/2022 Italia: Monasterio di Guarcinon 22.5.1825 lähettämä kirje Ferentino > Frosinone. Sekä vastaanottaja että osoite ovat huomionarvoiset. Näin laaja aihe ei kuulu postihistorian vaan kirkkohistorian piiriin. Kirje on osoitettu Ferentinon piispa monsignor Giuseppe-Maria Lais’ille (1775 – 1836, piispana 1823 – 36) Anagnin katedraaliin. Päädyin kronologiseen kohteiden esittelyyn, sillä esimerkiksi jakoon munkkiveljeskunnittain (benediktiinit, fransiskaanit, dominikaanit, jesuiitat jne.) ei kohteitteni määrä olisi riittänyt. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että useilla ranskalaisilla luostareilla on (tai oli) oma postituskoneleima.. 12 – 18). 379). Guracionon luostari San Lucassa (Roomasta kaakkoon) on perustettu vuonna 528 ja toimii benediktiiniläisluostarina vuodesta 1587 alkaen. 286 – 346), joka 325 perusti luostarin Egyptin Nag Hammadin lähelle organisoimalla erakot askeettiyhteisöksi. Kreikkalaisja roomalaiskatolisen kirkon lisäksi luostareita on myös buddhalaisilla. claustrum) on uskonnollinen paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään. Egyptissä ja Syyriassa yhteiskunnallinen sorto ja lama saivat monet vetäytymään autiomaahan erakoksi. On siis perusteltua siirtyä ”uskon, toivon ja rakkauden” valtakuntaan. L uostarilaitoksen kehityksen yksityiskohtiin tai eri nunnaja munkkikuntien aatteellisiin eroihin en tässä puutu. Ensimmäisen luostarin perustajana pidetään Pakhomiosta (n. riippuen – esiintyy luostaria tarkoittava sana, esimerkiksi ”monastero”, ”conventus”, ”abbaye” tai ”kloster” jossakin muodossa. Tai viittaus luostarin johtajan titteliin, kuten: ”apotti”, ”abbedissa” (naisluostarit), ”priori” (apotin varamies tai prioraattiluostarin johtaja), ”igumeni” (kreikkalaiskatoliset) tai ”guardian” (kapusiiniluostarit). 30 4/2022 Suomen Postimerkkilehti Rangaistuista rikollisista olen aiemmin kirjoittanut (”Vankilapostia” SP-lehti 6 / 21 s. Luostarilaitos syntyi 300-luvulla, kun kristityt Rooman valtakunnassa alkoivat arvostella kirkon maallistumista. Sosiaalisen filatelian keinoin esittelen toisien – eri tavalla suljettujen – munkkien ja nunnien asumayhteisöjen eli luostareiden postia. Viimemainitut sivuutan tässä. Tämä paikkakunta sijaitsee noin 80 km Roomasta kaakkoon ja toimi aiemmin paavin kesäresidenssinä
Kortin kuvapuoli: Hienot daamit tutustuvat Laghet’in päänähtävyyteen eli sen Madonnan kappeliin. Viimemainittuna vuonna paavi lakkautti sen koska seutu oli joutunut protestanttisten hussilaisten hallintaan. Suomessa Valamon noin 1100-luvulla perustettu ortodoksiluostari siirrettiin 1940 Laatokalta Heinävedelle ja toimii edelleen. Ranska: kortti La Turbie 28.6.1914 > Muzat / Drome. Unkari: kirkon maksettu kirje Irsa 19.2.1852 > Szolnok. Viime mainittuna vuonna Chapanin piispa osti Laghet’in ja siitä tehtiin museo. Uuden Valamon oma turistileima on edelleen käytössä.. Tämä luostari perustetiin 1653 Nizzan – Monacon valtatien varteen ja toimi karmeliittanunnien luostarina 1674 – 1903. Rivileiman lisäksi luostarin sairaalan pyöreä virkaleima. Santa Chriaran pieni luostari sairaaloineen toimii edelleen. Kortilla Notre Dame de Laghet’in violetti turistileima. Hrob, pohjois-Böömissä, Saksan rajalla) 16.1.1906 > Niedergrund, Böömi. 31 Italia: Santa Chiaran nunnaluostarin maksettu kirje taksamerkinnällä ”2” Camerino 7.8.1847 > Sanginefis. Takana Irsan seurakunnan lakkasinetti ja tuloleima Czegled 20.2.(1852). Itävaltalainen kortti Klostergrab (nyk. Tshekki: tavallista postia luostaripaikkakunnalta. Szolnokin fransiskaaniluostari perustettiin 1075 ja on nykyisin museona. Taksamerkintä ”6” (kreutzeria). Klarissalaisnunnien luostari on perustettu 1384 ja palveli sotasairaalana I maailmansodan aikana. Klostergrabissa oli benediktiiniläisluostari 1282 – 1580. Osoitettu kunnallisviranomaisille
32 4/2022 Suomen Postimerkkilehti Itävalta: Maksuton ”Militärpflege”-kortti Wien 59 25.7.1916 > Trebic, Määri. >>> Krakova 14.8. Tämä nunnaluostari perustettiin Wieniin 1832. Luostari on tällä vuosituhannella entisöity ja toimii protestanttisena(!) kirkkona. Osoitettu Czernan karmeliittaluostariin, virkaleima takana. Tshekin Sleesia: I m-sodan k-kortti Troppau (nyk. Joukko-osastoleima: ”Reserviarmeijan sairaalan sivuosasto / Armeliaiden sisarten (luostarissa) / Wien VI”. Opavan dominikaanluostari aloitti toimintansa 1291. Itävallan tullauslipuke (tullivapaa, tullausmaksu 25 helleriä) + 4 violettia tullin leimaa. Tämä ’paljasjalkaisten sisarien’ nunnaluostari Krakovan ja Katowicen pulivälissä on perustettu 1629. Se on edelleen toiminnassa Saksa / DDR: luostariaiheisia postimerkkejä on paljon, joten täydennykseksi pari erikoisleimaa. Joukko-osastoleima: ”Karanteenisairaala / Luostarin peruskoulu / Troppau”. Se ja luostarin sairaala toimivat tänäkin päivänä. Uskonpuhdistuksen myötä luostarin toiminta loppui 1500-luvulla ja 1631 ruotsalaiset tuhosivat sen 30-vuotisen sodan aikana. Luostaripostia. >>>> Kreszowice 15.8. (takana) + 17.8. (etupuolella). Opava, Pohjois-Määri) 15.11.1916 (tekstissä) > Budapest. 1786 se joutui rahavaikeuksiin ja lopetettiin. Jerichowin luostarin 800-vuotiserikoisleima 16.10.1949. Saksi-Anhaltin osavaltiossa sijaitsevan ”Valkokaapuisten veljien” luostarin perustamisvuodeksi mainitaan myös 1144. Pian sen jälkeen se muutettiin kouluksi, jossa I suursodan aikana toimi karanteenisairaala. Baijeri: 4 kilon paketin kortti Regensburg 1 1.8.1917 > Czerna, Galizia (= Itävallan Puola) >> Wien 4.8
Osoitettu Schweikelbergin luostarin priorille. – 26.11.1923) = 10 miljardia Saksan markkaa. Kortin kuvapuoli: St. >>> Szczakowa 12.8. Vanhan kaksoismonarkian luostarihallintoa: kirje Friesach, Itävalta, 17. Michel sijaitsee Normandian rannikolla. Postituskoneleima on siis museoajalta. Vasemmalla ylhäällä dominikaanimunkkien tunnuslause: ”Ylistäkää – tehkää hyvää – saarnatkaa!”.. Tuloleima: 18.12.1936. Ranska – luostarimuseon oma postituskoneleima – ja munkkilikööriä: kortti St.Pierre de Chartreuse 25.7.1937 > Nantes. Tämä benediktiiniläisluostari perustettiin 708 ja se toimii edelleen. Tämä benediktiiniläisluostari on perustettu 1904, on toiminnassa ja kouluttaa munkkeja lähetystehtäviin. (kuitin alla) + 15.8. Taksa: lähiulkomaan kirje 1.5.1934 – 3.4.1938 = 45 groschenia. Vuonna 1084 perustettu luostari lähellä Grenoblen talviurheilukeskusta oli kartusiaanimunkkien pääluostari. – Taksa: kotimaan paikalliskirje alle 20 g (20.11. (kuitilla) >>>> Kreszowice 21.8. Se suljettiin 1903 ja toimi museona, mutta avattiin 1940 marsalkka Petainin hallintokaudella uudelleen. Kirkon rakennustyöt alkoivat 1060. Tunnetulla pyhiinvaelluspaikkakunnalla Oberammergaussa sijaitsee 1330 perustettu Elmtal’in benediktiiniläisluostari, jossa on noin 50 munkkia. Saksa: inflaation loppuajan kirje Oberammergau 20.11.1923 > Schweikelberg. Tullausmaksu 25 helleriä ja nyt tullia 3,50 kruunua = yhteensä 3,75 kruunua. Kortin kuvapuoli: Chartreusen sisäänkäynti Ranska – oma postituskoneleima: Kortti Mont St Michel 22.8.1938 > Bligny Houelle. Lähettäjän osoite kuorella (latinaksi): ”Itävalta-Unkarin luostarihallinnon paikallinen prioraatti, Budapest VII”. 33 Baijeri: toisen 5 kilon paketin kortti München 37 6.8.1917 > karmeliittaluostari Czerna, Galizia >> Wien 10.8. 12.1936 > Budapest. Luostarin omassa postituskoneleimassa todetaan sen olevan ”Historiallinen monumentti”
Vuosi sitten kävin ensimmäistä kertaa Opintokeskus Siviksen Joensuun toimistossa tapaamassa toimistonjohtaja Lea Lihavaista. Tutustuminen postimerkkeihin nosti minut yhdellä iskulla seitsemänteen taivaaseen, jossa sitten elelin yhteen menoon ainakin kahdeksan vuotta”. Helsingissä. Siinä hän kirjoittaa mm, että ”Aino ja Olla Teräsvuori -säätiön toimeksiannoin on tapahtunut myös Olla Teräsvuoren jälkeensä jättämän keräilymateriaalin realisointi, joka lienee jo lähes loppuun saatettu”. Ollan vaimon, Aino Teräsvuoren kuoltua perustettiin vuonna 1980 Aino ja Olla Teräsvuoren säätiö, joka määrättiin edistämään kansansivistystyötä. Materiaalin oli lahjoittanut Opintokeskus Sivikselle jo vuosia sitten Olla ja Aino Teräsvuori -säätiö, joka on perustettu vuonna 1980. Opintokeskus Siviksen hallussa olevasta materiaalista ja Joensuun Postimerkkikerhon arkistoista selvisi mielenkiintoisia asioita. J oensuun Postimerkkeilijät sai viime vuonna mielenkiintoisen pyynnön Filatelistiliiton Petteri Hannulan välityksellä: Opintokeskus Siviksen tiloissa Joensuun toimipisteessä on Olla Teräsvuorimateriaalia ja sen avulla haluttaisiin tuoda esille Teräsvuoren elämäntyötä. Olla Teräsvuori kuoli 1953. Onneksi Opintokeskus Siviksellä oli vielä hieman materiaalia hallussaan. Ovathan Teräsvuoren ansiot myös filatelian alueella kiistattomat. Joten tartuimme ehdotukseen mielihyvin. Totesin, että kyllä vaan, Teräsvuoren aineistosta saa luotua kokoelman, jonka tavoite on esitellä Olla Teräsvuoren toimintaa suomalaisen filateelisen kirjallisuuden isänä ja kansansivistäjänä filateelisten kohteiden avulla esitettynä. Myöhemmin 1943 Olla Teräsvuori valittiin valtakunnallisen Opintotoiminnan keskusliiton toiminnanjohtajaksi. 34 Suomen Postimerkkilehti 4/2022 Olla Teräsvuori – suomalaisen filateelisen kirjallisuuden isä ja merkittävä kansansivistäjä ”Ennen kuin pääsin postimerkkien makuun, kokoilin pikkupoikana karamellipapereita, sileitä kiviä ja myöhemmin sikäläisen oluttehtaan rannasta kelvottomiksi tuomittuja pullonkorkkeja, joita minulle karttui tuhatmäärin. Olla Teräsvuori, alkujaan Kondrad Gabriel Ståhlberg, syntyi Kuopiossa 27.12.1888. Häntä pidetään ansaitusti suomalaisen filateelisen kirjallisuuden isänä sekä merkittävänä kansansivistysmiehenä. V iime talvena tartuimme toimeen ja kävimme Joensuun postimerkkikerhon sihteerin Kari Mäntysen kanssa tutustumassa materiaaliin. Valittu materiaali sisälsi kirjeitä ja kortteja, joista kävi ilmi Teräsvuoren toimintaa 1910-luvun lopulta 1940-luvulle sen aikaisten filatee. Teräsvuori perusti myös 1927 Rajaseudun Kansankorkeakoulu-yhdistyksen, jonka tehtävänä oli toimia Rajaseudun Kansankorkeakoulun saamiseksi Pohjois-Karjalaan sekä ohjata ja edistää maakunnan opintokerhotoimintaa. Olla Teräsvuori yhdessä vaimonsa Ainon kanssa organisoi ja tuki yli 200 opintokerhon toimintaa Pohjois-Karjalan alueella. Toivo Niiranen, kansanedustaja ja aikoinaan Joensuun Postimerkkeilijöiden puheenjohtaja oli julkaissut vuonna 1989 pienen lehtisen Olla Teräsvuoren toiminnasta. Teräsvuori toimi Joensuun Vapaaopiston ensimmäisenä johtajana. N äin kertoo Olla Teräsvuori vuonna keräilyharrasteen alkamisesta Suomen Postimerkkilehdessä vuodelta 1922. Kari Mäntysen kanssa valitsimme kohteita, joiden avulla voitaisiin esitellä Teräsvuoren toimintaa sekä filatelian että kansansivistyksen edistäjänä
35 listen toimijoiden kanssa sekä suomalaisen kansansivistyksen parissa. ”Filatelia on meillä suomenkielisissä piireissä hyvin huomattavassa määrin vielä pelkästään nuorten koulupoikien ja -tyttöjen askartelua, jolle vanhemmat ja viisaammat vain hymyilevät”. Ensimmäisen lehden pääkirjoituksessa hän totesi mm. Lisäksi löysimme joitakin valokuvia, sodanaikaisia leipäkortteja jne. Turkulaisesta antikvariaatista löysimme WSOY:n Nuori Voima -lehden numeron vuodelta 1919. Kokoelma on Opintokerho Siviksen omistama ja sen sijoituspaikka on Joensuu. Lahjoitettuun aineistoon kuului mm. 2024 järjestettävässä Joensuun kansallisessa postimerkkinäyttelyssä. Uskaltaisin jopa pyytää luovuttamaan mitalin tuohon nyt Opintokeskus Siviksen omistamaan Teräsvuorikokoelmaan. kirjeitä – mutta ei Fieandt-mitalia! Jos jollakin tämän artikkelin lukijalla on tiedossa mitalin olinpaikka, pyytäisin ottamaan yhteyttä. N uoren Voiman postimerkkipalstasta muodostettiin 1920 WSOY:n kustantamana Suomen Postimerkkilehti. Samanaikaisesti Joensuun kirjastossa on esillä Olla Teräsvuoreen liittyvää materiaalia sekä nyt tehty kokoelma. Kirja oli ensimmäinen suomenkielinen filateliaa käsittelevä kirja. N äillä eväillä syntyi 32 näyttelylehden laajuinen kokoelma ”Olla Terävuori – suomalaisen kirjallisuuden isä ja kansansivistäjä”. Juhani Kontkanen. Nuoren Voiman sivuilla Teräsvuori julkaisi 1917 ensimmäisen postimerkkeilyä koskevan kirjoituksensa, Pakinaa postimerkkeilystä. Sieltä kerrottiin, että heiltä löytyy jonkin verran mm. Se liitettiin luonnollisesti kokoelman osaksi. Kun kahden vuoden aikana lehteä ei saatu kannattavaksi WSOY:llä, sen kustantajaksi ryhtyi Sulo Kinnunen Lappeenrannasta ja myöhemmin Suomen Filatelistiseura, joka oli perustettu 1920. Seuraavana vuonna hän aloitti oman postimerkkipalstan julkaisemisen lehden sivuilla. Olla Teräsvuori oli itseoikeutettu lehden päätoimittaja. Nykyään asia taitaa olla toisinpäin. Otin yhteyttä Filatelistiliittoon, josta kerrottiin, että liiton arkistot on siivottu muutamia vuosia sitten ja että Teräsvuori aineisto on Postimuseossa. Kokoelma on esillä mm. Olla Teräsvuoren 1946 saama, järjestyksessään ensimmäinen Fieandt-mitali. Otin yhteyttä Postimuseoon, josta sain ystävällistä palvelua. Jos ihan tarkkoja ollaan, kokoelmassa on 35 sivua, joista 32 sivua voidaan esittää näyttelykehyksissä. Opintokeskus Sivis järjestää lokakuussa Olla Teräsvuori-seminaarin. Postimerkkilehden päätoimittajalta Tapio Tuomiselta, joka lähetti kuvat ensimmäisestä Suomen Postimerkkilehdestä ja auttoi myöhemmin saamaan ensimmäisen painoksen Teräsvuoren julkaisemasta Postimerkkienkeräilijän oppaasta. Apua saimme mm. L öysimme postimerkkikerhon arkistosta lahjakirjan, jolla Toivo Niiranen lahjoitti 1994 hallussaan olevan Teräsvuori-aineiston Suomen Filatelistiliitolle. Se olisi yksi kokoelman helmistä
Valokuvaaja Sääski Oy 24.09.1930 Helsingin kaupunginmuseon arkisto Teksti ja kohteet Mika Räsänen. Ilmeisesti hinta on useimmiten tarkoitettu vastaamaan postin kuljetusmaksua tai sen osa. Niitähän julkaistiin Zeppelin -lentoja varten jo sata vuotta sitten parissa kymmenessä eri maassa. Näilläkin maanläheisillä perusteilla ajateltuna Suomen Zeppelin on postimerkki. TULOKULMAA Z eppelin asiaa voi lähestyä monesta tulokulmasta. Ne ovat siten myös lentopostihistorian yksi osaalueista. Keskeisintä on ehkä se, mikä sen paperinpalan käyttötarkoitus ja hinta ovat olleet ostohetkellä, ja mitä se hinta on pitänyt sisällään. Postimerkin julkaisee yleensä jonkin maan virallinen postilaitos. 36 4/2022 Suomen Postimerkkilehti Onko Zeppelin Onko Zeppelin postimerkki . Jos ajattelee asiaa laajemmin, niin onhan Zeppelin -postin määrä maailmalla ollut valtavavan suuri ja tuon postin maksamiseen on aikoinaan käytetty monissa maissa sitä varten julkaistuja postimerkkejä. Minullekin sanottiin joskus, että Suomen Zeppelinit eivät ole postimerkkejä ja ne merkit on viikossa kerätty, kun niitä on vain yksi + virhepainama eli kaksi. postimerkki . lentopostikokoelmaan sopivaa materiaalia. Tosin siitäkin kuuluu välillä porinaa, onko Zeppelin lentopostia lainkaan tai missä määrin esim. Maanläheisen näkökulman valitseminen on helpoin ja hyvä, vaikka puheena onkin ilmalaiva. Lähes sata vuotta postimerkin ilmestymisen jälkeen kuulee edelleen keskustelua otsikon kysymyksestä. ILMAPOSTIA, ILMALAIVAPOSTIA VAI LENTOPOSTIA Z eppelin -lähetykset ovat yleensä ilmojen halki kulkeneet, niin kyllä ne ovat maalaisjärjellä ajateltuna lentopostia tai ainakin ilmapostia tai vähintäänkin ilmalaivapostia — en tiedä, tämän asian tietäjiä on maailma pullollaan. Nämä lähetykset ja merkit tuntuvat olevan edelleen yksi maailman tunnetuimmista ja kerätyimmistä postimerkeistä. Wikipedian mukaan määrittely kuuluu jokseenkin näin: Postimerkki on postilähetykseen kiinnitettävä todistus siitä, että postimaksu on maksettu ennalta. Ainakin useimmat Zeppelin -postilähetykset ovat joskus käyneet taivalla, vaikka eivät olisikaan lentokoneen kyydissä olleet. Varsinkin Suomessa on aina ollut joissakin määrin pientä asenteellisuutta Zeppelin -merkkiä kohtaan, mutta onneksi asenteet ovat muuttumassa ja merkkien hienous on ymmärretty. Eli mikä on postimerkki — sen voi jokainen itse määritellä. Keräsin kuitenkin kaikille mahdolliselle käyttöpäiville leimoja ja tutkin niiden Ilmalaiva Graf Zeppelin Helsingin yllä, alapuolella Pohjoisranta ja vasemmalla Katajanokka. Vapaasti ajateltuna postimerkki lienee pieni paperinpala, johon on painettu viivoja, kaaria, kuvia tai jotain muita merkkejä ristiin rastiin. Postimerkissä on yleensä jokin koristeellinen kuva ja tieto postitusluokasta ja merkin arvosta. Osa tosin on ollut myös jatkotai liittymälennolla mukana tai junassa tai laivassa eli voivat kuulua hyvinkin moneen keräilyalueeseen ja sehän vasta hieno juttu onkin. Aluksi pari määritelmää ilman sen kummempaa tieteellistä näkökulmaa. Kyllä, Zeppelin on kiinnostava ja aina ajankohtainen puheenaihe
Lukijoiden havaintoja otetaan mielellään vastaan sähköpostitse: Mika Rasanen email: mika11.rasanen@elisanet.fi Tavanomainen Helsinki -leima 24.9.30 Toisenlainen Helsinki -leima merkin ensimmäiseltä myyntipäivältä (maksettu reilusti ylimääräistä postimaksua). lähetykset ovat paljon harvinaisempia kuin 1830 virhepainamat. Ihan lopuksi muutama sana otsikon kysymykseen liittyen. Koska lentopostitaksat ja reitit ovat monesti hyvin vaikeita selvitettäviä, on erityinen lentopostiin erikoistunut aitouttajan nimittäminen paikallaan. Viime vuosina hän on keskittynyt myös Suomen lentopostiin siltä ajalta, milloin suomalaista lentopostia on lähetetty. Seuraava kansallinen näyttelyhän on syyskuussa ja keväällä heti seuraava. Erikoisemmat leimat ovat nousseet huutokaupoissa koviin hintoihin ja ihan syystäkin. Enso ja Tampere -leimatuista Zeppelineistä. Kirjoitin aiheesta muutamia vuosia sitten artikkelisarjan tähän lehteen ja sain sen perusteella hyvää palautetta ja mukavasti uusia lukijahavaintoja mm. Aitoutustoimikunta toivottaa Mikael Collanin tervetulleeksi. Kaikki muut päivät ja paikkakunnat ovat harvinaisia. Aitoutustoimikunta tiedottaa: Aitoutustoimikunnan yksimielisen esityksen johdosta Suomen Filatelistiliiton hallitus kokouksessaan 11.5.2022 on nimittänyt Mikael Collanin uudeksi aitouttajaksi. Keräilyssä ei kuitenkaan kannata vetää liian tiukkoja rajoja. Hänen toimialueekseen tulee Suomen lentoposti. Muutamia todella superharvinaisuuksia kuitenkin löytyi tästä lyhyen käyttöhistorian omaavasta postimerkistä. Nämä eivät olleet postilähetyksillä, joten niiden alkuperän varmistaminen jäi epävarmaksi, mutta hienoja havaintoja joka tapauksessa, kiitos niistä. Se on näin ollen harvinaisuudeltaan samassa luokassa Kuopiossa ja Riihimäellä leimattujen Zeppelin -lähetysten kanssa eli vain muutamia tunnetaan. Se on ihan normaalia ja sallittuakin. Kuitenkin Zeppelinposti rajataan alueen ulkopuolelle, koska siihen on jo oma aitouttajansa. Myös poikkeavia Helsinki -leimoja on useita ja ne ovat kaikki harvinaisia. Tietoa pitää hankkia paljon erilaisista lähteistä. Parempi olisi laventaa rajapintoja ja kannustaa kaveriakin jatkamaan ja laajentamaan omaa keräilyaluettaan, olipa hänen keräilyalueensa Zeppelinit, veromerkit, rahtimerkit, ehiöt tai mikä tahansa muu. Tähän saakka ne aitouttajat, joiden alueisiin lentopostia on kuulunut, ovat aitouttaneet myös lentopostikohteet. Olkoon Zeppelin Suomen tunnetuin postimerkki jatkossakin. Em. Kaikki filatelian osa-alueet ovat ihan yhtä mukavia ja hyviä keräilyalueita. Mikael Collan tunnetaan mallin 1930 postihistorian kerääjänä ja näyttelyfilatelistina. On hienoa, että tällainen keräilyn aihealue on olemassa ja sitä arvostetaan ympäri maailmaa. Hannu Kauppi Aitoutustoimikunnan puheenjohtaja Mikael Collan uudeksi aitouttajaksi KUVAAJA ’VEIKKO SOMERPURO. Aikaa kokoelman tekemiseen tosin kului parikymmentä vuotta, enkä ihan kaikkea saanut kasaan edes siinä ajassa. Näin tämäkin kuuden päivän postihistoria Suomen Zeppelin -merkkien käytöistä saa uutta tietoa vielä lähes sata vuotta Zeppelin lennon jälkeen. Lisäksi mm. Hyvää siinä on se, kun näin asiat saattavat kehittyä ja uusia rajoja voidaan tarvittaessa vetää. Mahdollisia ja ihan oikeita leimoja voi löytyä 19.9 alkaen, jolloin merkki tuli myyntiin. VIELÄ PARI SANAA I hminen on sellainen otus, että se helposti arvioi asioita eri tavalla kuin kaveri, myös filateliassa. Kokkolassa leimattu Zeppelin -kuori ilmestyi kuvaruutuuni ja se kovasti ilahdutti, koska en ollut edes kuullut siitä aikaisemmin. 37 erilaisuuksia. Zeppelin -merkkien keräily on vaativaa ja hienoa hommaa. Kaikista saa tehtyä myös näyttäviä kokoelmia, vaikkapa kotimaisiin postimerkkinäyttelyihin. Arvostus on säilynyt vuodesta toisen ja säilyy jatkossakin, myös Suomessa. Tuloksena oli yhden kehyksen kokoelma, jossa oli löytynyt monia hyvinkin mielenkiintoisia asioita. Kannattaa tarkastella omia Zeppelin -lähetyksiä/merkkejä ja katsoa, onko niissä tavanomainen Helsinki 24.9.30 leimaus vai joku muu
Hindenburgin työja vapaa-aika-alueet olivat tiukasti eriytetty matkustajatiloista, vain päällikkö, päällystö ja stuertit saivat pääsyn matkustajakansille.. Näyttelyissä perehdytään niin ilmalaivojen historiaan, mekaniikkaan kuin postiliikenteeseen. FR:stä pääsee laivalla Bodenseen yli Sveitsiin, tunnelma satamassa oli kuin ennen vanhaan. Henkilökunnan tilat Ilmalaivan miehistön jäsenien päivittäinen palvelus ilmalaivalla ei ollut muiden kuvittelemaa seikkailua. Päällystön, radiomiesten ja insinöörien vuoro kesti 4 tuntia ja muiden päivisin 2 ja yöaikaan 3 tuntia. Kesällä 2022 tuo toteutui Helsingistä Müncheniin lentäen. Vuorot olivat raskaita jo pelkästään alati muuttuvien aikavyöhykkeiden vuoksi. Useimmissa oli myös mahdollisuus nauttia omia eväitä ihan pöydän ääressä. Kokeilunhaluiset pääsivät testailemaan koulun fysiikantunneilta unohdettuja perusasioita mm. massasta, nosteesta ja ilmanvastuksesta. Museon vieressä on iso parkkihalli, kaupungin kaduille pysäköinti näytti varsin haastavalta. 20 matkustajaa varten Graf Zeppeliinillä oli 40 miehistön jäsentä. Zeppelin -museo Friedrichshafen Seestraße 22, 88045 Friedrichshafen, DE Vaatimaton julkisivu kätkee sisälleen suuren museon. 38 4/2022 SuomenPostimerkkilehti Z eppelin museoon tutustuminen oli ollut kirjoittajan haave pitkään. Heidät oli jaettu päällystöön ja miehistöön. Älä anna museon ulkokuoren hämätä! Museon kokoelman ja tilan laajuuden tajuaa vasta sisäpuolella. Hindenburgin 1:1 skaalan rakennettu osamallinnus yltää museossa kolmeen kerrokseen. Jokaisella oli oma vastuualueensa. Herraväen toiveesta vähän kipakampi vuokra-auto alle ja reipasta vauhtia ajellen pari tuntia Fr… Moottoritien varrella oleville levähdyspaikoilla oli hyvä keventää, wc-tilat olivat äärimmäisen siistejä. NT-Zeppelin järjestää myös yleisölentoja eri reittivaihtoehdoin, tämä jäi harmistukseksi väliin, mutta sitten seuraavalla reissulla kyytiin on päästävä. Pääset tutustumaan matkustajahytteihin ja laivan huippumoderniin oleskelutilaan. Kuvissa näkyy hyvin runkorakenteen osat
ps. Hindenburgin sisustussuunnittelija oli kuuluisa arkkitehti Fritz Breuhaus de Groot. Malli kuvaa hyvin Hindenburgin rakennetta; runko ja ulkokuori ovat hyvin näkyvissä Paluumatkalla kannattaa piipahtaa Itävallan puolella. Ravintolassa tarjoiltiin Zeppelin -oluttakin. Pfänderillä (iso kabiinihissi) noustaan ylös yli kilometrin korkeuteen. Museo olisi vaatinut toisenkin päivän, näistä ehkä lisää tulevissa lehdissä. 39 Museossa on myymälä, muutama kirja tarttui mukaan ja tietysti kortteja piti lähetellä erikoispostimerkillä varustettuna. Bodensee -järvelle avautuu huimat näkymät Bregenzistä, matkaa parikymmentä kilometriä. löytyi loppumatkasta myöskin yksi herkku vuodelta 1908. Kortti Graf Zeppelin kirjeensulkijalla Teksti ja kuvat Heidi Heiniö email: hzukeltaja@gmail.com Kerää myös kaikkea Zeppeliniin liittyvää. Kevyellä ja modernilla sisustuksella oli myös käytännölllinen puolensa.. Oleskelutilat. LZ 129 Hindenburg on rekonstruoitu alkuperäiseen kokoon historiallisten suunnitelmien mukaisesti
+46 40 25 88 59 www.postiljonen.com . stampauctions@postiljonen.se. lokakuuta Michel # 318V 200.000€ Muita kohokohtia: Suuret Afganistan -näyttelykokoelmat Kiina, mukaan lukien koskematon kokoelma "Hung Hsien 1915-1916" Skandinaavisia ja muita kansainvälisiä harvinaisuuksia ja kokoelmia. Kansainvälinen huutokauppa 29. S-201 25 Malmö . Tel. +46 40 25 88 50 . Fax. syyskuuta 1. Sweden . Tervetuloa! Box 537 . Tavataan TAVASTEX 22 -näyttelyssä 9.-10.10. Osastollamme näyttö suomalaisista yksittäisistä kohteista ja syksyn huutokaupan valikoiduista eristä ja kokoelmista
Filatelistin DIGI ABC 2 Teksti ja kuvat: Tapio Tuominen SP-lehdessä 2-2022 käsittelin kuvien skannausta ja kuvien resoluutioita. 41 . Netissä käyttämällä sinulla on aina uusin versio. Käy vaihtoehdot läpi klikkaamalla Hallinnoi vaihtoehtoja -painiketta. Adobe Photoshop. Huom! Valintoja pääsee myöhemmin helposti muuttamaan. Valitsin Photopeaohjelman esittelyyn siksi, että se on edullinen (3,33€/kk) ja myös siksi, että se muistuttaa monilta osin käytettävyydeltään ja ominaisuuksistaan Adobe PhotoShopia. Ensimmäiseksi Photopean avautuessa kysytään tietosuojavalintasi. Ohjelman käyttäminen mainosten kanssa on ilmaista ilman sitoumusta. Photopean käyttöönotto Kirjoita Googlen hakuun Photopea tai osoiteriville www.photopea.com. Nyt vuorossa on kuvien parantelu kuvankäsittelyohjelman avulla. Ohjelmaa voi käyttää myös maksutta, jos näytettävät mainokset eivät häiritse. Vertailun vuoksi Adobe PhotoShopin hinta on 24,79 €/kk tai se sisältyy Adobe Creative Cloud pakettiin, joka maksaa 64,55 €/kk. Muiden edullisten vaihtoehtojen kanssa joutuu vaikeuksiin, kun pääsee kuvankäsittelyssä pidemmälle ja ohjelman ominaisuudet loppuvat kesken. Ohjelma päivittyy siis automaattisesti. Photopean valikot kääntyvät suoraan suomen kielelle tai sen voi muuttaa valitsemalla valikosta Enemmän / Kieli / Kun ohjelma aukeaa selaimeen suurinpiirtein alla oleva ikkuna tulee näkyviin Uusi projekti – aloitetaan aivan uusi kuvankäsittelytyö Avaa tietokoneelta – avataan käsiteltävä kuvatiedosto omalta tietokoneelta, ulkoiselta kiintolevyltä, muistitikulta tms. PSD Mallit– ilmaisia valmiita pohjia saatavilla Demo – valmiita demoja kuvankäsittelyohjelma. Artikkelia on helpompi ymmärtää, kun sitä lukee samalla tutkien Photopea -ohjelmaa. Photopeassa ominaisuudet eivät helposti lopu kesken. Oikean yläkulman kolmesta viivasta saadaan näkyviin alla oleva ikkuna, jossa ilmoitetaan esim. Se poikkeaa muista ohjelmista paitsi hinnaltaan sillä, että se toimii vain verkossa eli sinulla pitää olla toimiva nettiyhteys. mitä evästeitä käytetään tai ketkä mainostavat. Seuraavaksi avautuu alla oleva ikkuna, josta määrittelet itsellesi sopivat kohdat ja klikkaat Vahvista valinnat -painiketta. Ohjelma käynnistyy oletusarvoisesti sillä kielellä millä käytät selaintasi. Photopea kuvankäsittelyohjelma, ilmainen tai 3,33€/kk Kuvankäsittelyohjelmia on iso kirjo ilmaisista aina kuvankäsittelyohjelmien kuukausimaksullisiin ammattiohjelmiin kuten esim
Kuvia voi olla yhdellä kertaa auki useita ja elementtejä voidaan siirtää vapaasti kuvista toisiin. 42 Suomen Postimerkkilehti 4/2022 Käyttöliittymä Työtilan käyttöliittymä koostuu varsinaisesta dokumenttieli kuvaikkunasta, työkalupaletista, pikapainikkeista, Asetukset –palkista, valikoista, kuvalistasta ja muutamasta kelluvasta paletista. Adoben ohjelmissa voi käyttää suoraan .psd muotoa. Toiminnot, joita voit käyttää, esitetään Valikko / toiminto tavalla. Historia-paneeli Kaikki mitä olet tehnyt kuvaan sen jälkeen, kun avasit sen, näkyy tässä ikkunassa. Muista tehdä myös välillä tallennus.Valitaan valikosta Tiedosto / Tallenna nimellä PSD, jolloin avautuu Tallenna nimellä -ikkuna ja talletetaan haluttuun paikkaan tietokoneelle, ulkoiselle kiintolevylle tai muistitikulle. Huom! Jos haluat käyttää Photopeassa muokattua kuvaa jossain toisessa ohjelmassa, tiedosto on talletettava jpg, tiff tai bmp –muodossa. 4. 6. Asetukset-palkki Työkalu –paletin työkalujen asetuk set ovat tällä rivillä. 3. 2. Photopeassa käsiteltyjä kuvia voi tallentaa monessa eri muodossa.. Tallentaminen Kun kuvan korjaukset on tehty, kannattaa kuva tallentaa myöhempää käyttöä varten. Tiedostonavaaminen Tiedosto avataan valitsemalla Avaa tietokoneelta painike, jolloin avautuu Windowsin tiedostohallinta. Työkalu-paletti Jossa aktiivinen työkalu on korostettu, ja mistä voit valita muita työkaluja. 3. 5. 6. Asetukset vaihtuvat sen mukaan mikä työkalu on valittuna. 5. Valitse kuten normaalisti tiedostohallinnasta kuva, jota haluat muokata ja klikkaa Avaa –painiketta. 1. Käsiteltävänkuvannimi 2. Taso-paneeli Jokainen kuva koostuu vähintään yhdestä tasosta, ja tällä ikkunalla hallitset niitä. Photopeassa voidaan avata ohjelman oman tiedostomuodon (psd) lisäksi yleisimmät kuvatiedostomuodot kuten .jpg, tiff, pdf, Illustrator .ai ja PhotoShop .psd. 7. 1. Kuva-ikkuna Kuva on näkyvillä tässä, ja se on alue missä voit muokata digikameralla otettuja kuvia, piirtää ja tehdä muita toimintoja. Esimerkiksi; Tiedosto / Tallenna tarkoittaa, että valitse Tiedosto -valikko, ja sen jälkeen paina tallenna. 4. Valittu kuva avautuu kuvapohjaan muokattavaksi. Valikkopalkki Tämän avulla pystyt käyttämään erinäisiä valikoiden toimintoja
Tämä menetelmä on hyödyllinen, jos luot kuvituksia, joiden reunat eivät ole pehmennettyjä, sillä se säilyttää kovat reunat ja tuottaa pienemmän tiedostokoon. Tämän menetelmän tulos voi kuitenkin olla rosoinen, mikä näkyy erityisen selvästi, kun kuvaa vääristetään tai skaalataan tai valittua osaa käsitellään eri tavoin. Katso koot SPlehdestä 2-2022. Kuvakoon muuttaminen Kuvaa kannattaa ensin käsitellä alkuperäisessä koossa. Valintatyökalutjaniidentoiminta Photopeassa on neljä valintatyökalua. Aluevalinnat eli rajaukset Jos haluat kohdistaa muutokset vain osaan kuvaan, pitää käyttää valintatyökaluja. Kuva joko suurennetaan tai pienennetään haluttuun kokoon. Tarvittaessa muuta sopivaan kokoon. Kuvan koko voidaan määrittää millimetrien tai prosenttien mukaan, tai määrittämällä tarkka pikselikoko. Bilineaarinen Menetelmä, joka lisää pikseleitä ottamalla ympäröivien pikselien väriarvoista keskiarvon. Resoluutio on tässä tapauksessa ilmoitettu DPI:nä, jolloin oikea resoluutio on kerrottuna kahdella. Jos haluat tarkistaa, miltä muutetut pikselimitat näyttävät näytössä tai tulostaa koevedoksia eri resoluutioilla, käytä interpoloimiseen tiedoston kopiota. Alla olevat toiminnot pätevät kaikkiin valintatyökaluihin. Kun kuva on käsitelty, tallentaa se siinä koossa. Kun valinta on aktiivinen kuvassa, katkoviivainen ulkoreuna piirretään näyttämään missä valinta on. Jos valinnassa Resample on ruksi, niin silloin lisätään tai vähennetään kuvasta pikseleitä eli interpoloidaan kuvaa. Bicubic Tämä menetelmä on hitaampi mutta tarkempi, ja se perustuu ympäröivien pikselien arvojen tutkimiseen. Lisäksi valintoja voi siirtää, yhdistää, muuttaa kokoa ja pyörittää. 3. Interpolaatiota ei tarvita, jos kuva skannataan tai luodaan tarpeeksi suurella resoluutiolla. Poistaaksesi valinnan voit joko klikata missä tahansa, kun valintatyökalu on valittu tai voit käyttää Valitse / Kumoa valintaa. • Taikasauva, pikavalinta työkalu, objektin valinta, työkalun vaihto kuten edellä. • Rajaustyökalut, työkalun vaihto kuten edellä. Luodaksesi uuden valinnan tai korvataksesi olemassa olevan, piirrä vain vasemmalla hiiren painikkeella. Hyväksy muutokset klikkaamalla OK –painiketta. 43 . Tämä menetelmä tuottaa laadultaan keskitasoisia tuloksia. Neliö tai ympyrä saadaan pitäen Shift-näppäintä pohjassa.. Photopea interpoloi kuvat käyttämällä interpolointimenetelmää, joka antaa kullekin uudelle pikselille väriarvot entisten pikseleiden väriarvojen perusteella. • Suorakulmainen valinta, ja ellipsi valinta, työkalun vaihto oikeassa alakulmassa olevasta pikku kolmiosta • Lasso valinnat, työkalun vaihto kuten edellä. Yksinkertaisesti piirrä valinta vasemmalla hiiren painikkeella ja siirretään hiirtä, kunnes muoto on sopiva. Pikseleiden interpoloiminen On hyvä muistaa, että interpolaatio voi heikentää kuvan laatua. Voit valita käytettävän menetelmän Kuvan koko -valintaikkunasta. Valitaan valikosta Kuva/Kuvan koko 2. Jos resoluutio on 72 DPI, niin silloin DPI on 144. 4. Interpoloidun kuvan yksityiskohtia voidaan tarkentaa Epäterävä maski (Unsharp Mask) -suotimen avulla. Nämä työkalut myös antavat mahdollisuuden neljään eri yhdistämistapaan. Nämä tilat tunnetaan myös vähentävä, yhdistävä ja poissulkeva nimityksellä. Lähimmännaapurin Nopea mutta vähemmän tarkka menetelmä, joka kopioi kuvan pikselit. Bicubic käyttää monimutkaisempia laskutoimituksia, ja se tuottaa tasaisemmat sävyjakaumat kuin Lähin naapuri tai Bilineaarinen. Kun kuva interpoloidaan esimerkiksi suurempiin pikselimittoihin, siitä katoaa yksityiskohtia ja terävyyttä. Jos ” Säilytäkuvasuhde” -valinta on asetettu, laitettaessa uusi leveys, korkeus määräytyy kuvan suhteen mukaan ja toisin päin. Kannattaa tallentaa kuva myös eri nimisenä tietenkin sopivan kokoisena käyttötarkoituksen mukaan eli aikooko sen tulostaa, laittaa internettiin tai lähettää painoon. Interpolointi tapahtuu yhdellä kolmesta vaihtoehdosta. Lisätessä pikseleitä annetaan lisätyille pikseleille sävy. 1. Nämä työkalut ovat päätavat alueiden valitsemiseen muokkausta, poistamista, kopiointia tai rajausta varten
?. . . ?. Tilaukset: Seppo Salonen puh. . . . . . . . . . ?. ?. . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com ?. Tilaa 6 tuhtia Suomen Postimerkkilehteä vuodeksi 2023 saat veloituksetta tämän vuoden lokaja joulukuun numerot 48 € Tarjous voimassa 30.09.2022 saakka Laskutus tammikuussa. . . ?. ?. . . . SP. . ??????.
Valinta saadaan pois valitsemalla valikosta Valitse / Kumoa valinta (Ctrl + D) ja käänteinen valinta saa daan valikosta Valitse/Käänteinen Taikasauva Taikasauvalla valitaan sellaisia kohteita, jotka ovat väriltään samanlaisia. Asetukset –rivillä olevasta Toleranssi kohdasta säädetään, miten paljon sävyjä otetaan mukaan. 2. Seuraava valinta tehtiin piirtämällä ympyrä Ellipsi -valintatyökalulla, lisäksi piirtämällä Neliö Suorakulmaisella valinnalla pitäen Shift-näppäintä pohjassa. Valinta poistetaan Ctrl + D tai valikosta Valitse/Kumoavalinta. 3. 3. Kuvaa suurennetaan suurennuslasitai navigaattori-työkalulla. 2. Tehdään halutut muutokset valitulle alueelle kuten värimuutokset, sumennukset, terävöitykset jne. Mitä pienempi arvo, sitä vähemmän sävyjä tulee valintaan mukaan. Lisäys olemassa olevaan valintaan Pidä Shift-näppäin pohjassa, kun piirrät valinnan. Tämä antaa sinun tehdä seuraavan kaltaisia valintoja, joka tehtiin ensin piirtämällä ympyrä suorakaide -valintatyökalulla ja sen jälkeen piirtäen ympyrä sisälle käyttäen oikeaa hiiren painiketta. Voit käyttää myös kaikkia lassotyökaluja samassa työssä. Lasso–työkalu Käytetään epäsäännöllisten muotoisten kohteiden valintaan. Reunoilla olevista neliöistä tai valinnan kulmissa olevista neliöistä muokataan aluevalintaa. 48 €. 4. Tämä antaa sinun helposti valita kaksi kuvan aluetta, jotka eivät liity toisiinsa tai jatkaa nykyistä valintaa. 5. Valitaan Asetukset –riviltä Liitto (lisää). 1. Voit kokeilla myös sopisiko tehtävään paremmin Monikulmiolasso tai Magneettinen lasso. Suurennetaan kuva tarpeeksi suureksi, jotta saadaan reunasta tarkka. 6. 4 Jos valinnan reunoja muokataan, valitaan valikosta Valitse/Muunna valinta, jolloin kulmiin ja reunoille tulee neliöt. Valintaa voidaan siirtää viemällä hiiren kohdistin rajauksen sisäpuolelle. Valintaa voidaan siirtää viemällä hiiren kohdistin rajauksen sisäpuolelle. 4. Jatketaan kohteen lassoamista pienissä erissä, niin että lopputuloksena on yhtenäinen valittu alue. Mieluiten kohteen sisäpuolelle. Valinta poistetaan Ctrl + D Ellipsi –työkalu 1. Valitaan Suora kulmainen –työkalu työkalupaletista. Se toimii parhaiten, kun erotettavalla kohteella ja taustalla on selkeä kontrastiero. Valitaan Ellipsi –työkalu työkalupaletista. 5. Piirretään karkeasti kohteen muotoinen alue. Tehdään halutut muutokset valitulle alueelle kuten värimuutokset, kirkkausmuutokset, terävöityksen jne. 5. Alueen poistaminen valinnasta Poistaaksesi osia olemassa olevasta valinnasta, pidä Alt-näppäintä alhaalla piirtäessäsi valintaa. Kohdetta klikataan taikasauvalla. Leikkaus Neljäs tapa on leikkaus, jossa valitaan Leikkaus -painike ja piirretään osittain toisen alueen päälle. Ne saat esille Lasso-työkalut valikon oikeasta alakulmasta. Piirretään kohteen mukainen suorakaide aloittaen vasemmasta yläkulmasta päätyen oikeaan alakulmaan. 3. Tämä antaa sinun poistaa osia valinnasta, joita et halua mukaan. Valitaan työkalupaletista Taikasauva. 3. Valitun alueen ympärillä näkyy katkoviiva. Piirretään kohteen mukainen ellipsi jostain kohteen reunasta sisäänpäin. 2. Suorakulmainen –työkalu Käytetään suorakulmaisten kohteiden valitsemiseen kuten merkkien ja kuorien valintaa 1. Valitaan Lasso – työkalu työkalupaletista 2. Esimerkin valinta saatiin piirtämällä sama ympyrä ja neliö kuin ylhäällä käänteisen tilan kanssa. 1. 6. 45 . Tulos on alue, jossa kaksi valintaa on päällekkäin
. 1. 5 kop hienolla Postimestari Norring mustemitätöinnillä. Kuvasta leikkautuu ylimääräinen osa pois, jos on laitettu ruksi kohtaan Poista Rajatut Pikselit. 1. 5. Jos haluttu alue ei tule yhdellä kertaa kokonaan valituksi, valitse Liitto -painike asetukset rivistä ja klikkaa niihin kohtiin, jotka eivät ole tulleet valituksi. 2. Avataan kuva, joka halutaan suoristaa. . oikeassa yläkulmassa olevan neliön lähelle, jolloin tulee kaareva nuoli, painetaan hiiren vasemmanpuoleista painiketta (ykköspainike), pidetään alhaalla ja aletaan kääntämään kuvaa vinouden suuntaan. Jos valitaan jokin monimutkainen kohde tasaiselta taustalta, kannattaa valita tausta taikasauvalla ja valita valikosta Valitse/Käänteinen valinta (Shift + Ctrl + I). 46 4/2022 Suomen Postimerkkilehti 4. 10 mk nelilö ja viisi irtomerkkiä + 1 mk 5-rivilö leikkeellä. Viedään hiiren kohdistin esim. . 5. . 1935. Vanhoja Tsaarinajan hopeakolikoita yli 50 kpl. Kun rajaus on kohdallaan, painetaan Enter näppäintä tai klikataan Hyväksyntä -painiketta asetukset riviltä. Deutches Reich Kansallispukusarja 10 merkin sarja postituoreena. . Aitoutus. Myynnissä mm. 3. . Leikkaava rajaus Jos kuvaa on tarkoitus rajata vähänkin enemmän, se kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aitoutus. Valkoisen paperin 1 mk tilauserä 169. . . 2. Jos rajausta on siirrettävä, levennettävä tai kavennettava, niin hiirellä muokataan muuntokahvoja eli tummia neliöitä. Valinta saadaan pois valitsemalla valikosta Valitse/Kumoavalinta (Ctrl + D). . 3. ?. Valitaan Rajaus -työkalu työkaluvalikosta. Seuraavassa numerossa mm.: * tasot, niiden lisääminen, järjestyk sen muutokset, piilottaminen, säädöt * tekstin kirjoittaminen ja muotoilu * kuvien korjailu; terävöitys, valoisuuskorjaukset, kirkkaus ja kontrasti * A4 skannerilla skannattujen A3-kokoisten kohteiden yhdistäminen SP-lehden seuraavassa numerossa jälleen 400 kohteen huutokauppa! ?. ?. . 1915. ??????. 1929. Kun kuva on suorassa, klikataan hyväksyntäpainiketta. Valitaan käsiteltävä alue hiirellä ve tämällä vasemmasta yläkulmasta viistosti oikeaan alakulmaan, jolloin valitun alueen kulmiin tulee säätökahvat. 1860. Valitaan työkalupaletista Rajaus –työkalu, jolloin alustava alue rajautuu automaattisesti. Avataan kuva, joka halutaan rajata. 4. ?. ?. . Tarkista, että Poista Raja tut Pikselit on valittuna Asetukset -rivistä, jotta ylimääräiset pikselit leikkaantuvat pois. nämä: kohteet Uusia huutokauppakohteita SP-lehteen vastaanotetaan: SP-lehden meklari Eero Mäkelä puhelin 0400-602887 sakarieero@gmail.com. Kuvan suoristus Jos kuva on vinossa, suoristetaan se ja sen jälkeen tehdään leikkaava rajaus. . ?. . 6. 4. Leikkaavaa rajausta käytetään, kun halutaan poistaa reunoilta ylimääräiset osat, horisontin suoristamisen yhteydessä tai erotetaan jokin kuvan yksityiskohta omaksi kuvaksi. . ?. . . SP 1915. .
Matkaan päästiin ja loputkin matkalaiset kyytin pienten seikkailujen kera. Tammelan Manttaalilla sijaitseva sotaveteraanimuseo esittelee Suomen sotien esineistöä: pukuja, puhdetöitä, kirjallisuutta, karttoja, kunniamerkkejä ja Lotta-esineistöä. Teksti ja kuvat: Heidi Heiniö SF ja SP-lehti onnittelevat 90-vuotiasta Forssan Filatelistikerhoa. Keli oli hieman sateinen, mutta muutama uskaltautui meistä myös uimaan. Tero Sisto piti loistavan esitelmän postimerkkien tunnistamisesta, herkeämättä kuunneltiin ja opittiin uutta. Lämmin kiitos Veteraanimuseon isännille! Forssan Filatelistokerho oli pannut parastaan kesäpaikalla, tarjolla oli niin syötävää kuin juotavaa ja saunaankin pääsi. Talo on toiminut myös Suojeluskunnan ja Lottien käytössä. Hyvät kahveet nautittiin ja Joken varaamiin kylmälaukkuihin pakattiin paikalliset herkut kotiinviemisiksi. Tänä aikana Forssassa valmistettiin sotaa käsitteleviä uutiskatsauksia. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Keppanakellari lounaan merkeissä. Kotimatkalle illan koittaessa, maha täynnä, kassit pullollaan hienoja löytöjä ja mieli virkistyneenä loistavasta päivästä jälleen.. 47 SF:n perinteinen kesäretki Forssaan SF:n perinteinen kesäpäivä Forssaan ja Tammelaan 2.6 alkoi kokoontumisella kerholle bussikuljetusta varten. Tammelan vanhalla suojeluskuntatalolla tutustuimme näyttelyyn mainioiden oppaiden johdolla. Siitä matka jatkui kohti Makulihan maatilakauppaa Tammelassa. Ilmainen sisäänpääsy. Sodan aikana Suomen Filmiteollisuuden laboratorio toimi entisen Suojeluskuntatalon, nykyisen Teatteritalon, kellarissa vuosina 1943-1944. Forssan Filatelistikerho ry:n 90-vuotisjuhlanäyttely 1.-2.10.2022 Järjestöjentalolla, Kuhalankatu 17, Forssa lauantai 10 – 16 sunnuntai 10 – 16. Illan toinen kohokohta oli Petrin vetämä huutokauppa ja kyllä me huudettiinkin naurunremakoiden säestyksellä Lämmin kiitos Jokelle ja muille kesäpäiväjärjestäjille, otettiin kutsu vastaan ja tullaan isommalla porukalla ensi vuonna
Käytössä olleiden leimauskoneiden lukumäärästä ja niiden liikkeistä esim. KoneleiKaksi eri vuosilukua (1946 ja 1947) leiman kahdessa sylinterissä. Keräilijöillä on leimakeräämisen tueksi runsaasti kirjallista materiaalia. Kaunis R-kuori, jonka frankkeerausleimassa hyvä mainososuus.. Leimauskoneita oli aluksi käytössä vain suurimmissa kaupungeissa, myöhemmin käyttö laajeni myös pienemmille paikkakunnille. Posthistoriska föreningen rf. Paikallishistoriallista kokoelmaa voi monipuolistaa eri keinoin. Materiaalia löytyy laidasta laitaan, filateelista ja ei-filateelista. Monen keräilijän haasteeksi muodostuvatkin uudemmat, siltaleimojen jälkeen käytössä olleet leimat näistä on varsin rajallisesti kirjallista materiaalia. Filateelisen materiaalin ”kovan ytimen” muodostavat luonnollisesti valitulla alueella käytetyt leimat. K oneleimojen aika Suomessa alkoi 1900-luvun alussa (n.1906) ja frankkeerauskoneleimat otettiin käyttöön 1920-luvun loppupuolella. Kirjetaksan (10 mk) perusteella kyse on vuonna 1947 kulkeneesta kuoresta. 48 4/2022 Suomen Postimerkkilehti Postihistoriaa Postihistoriallinen yhdistys ry. Kaikkiaan koneleimoja on ollut käytössä yli 100 paikkakunnalla, minkä lisäksi niitä on käytetty myös kenttäpostikonttoreissa sekä postin sensuroimiseen. Mukava kohde Hämeenlinnan paikallishistorialliseen kokoelmaan. Vanhemmat leimat on luetteloitu postimerkkiluetteloissa, rengas-, Finlandja siltaleimoista on erinomaiset käsikirjat ja maalaiskirjeenkantajien reititkin on varsin hyvin dokumentoitu. Koneiden käyttö mahdollisti isompien kirjeja korttimäärien nopean leimaamisen, mikä oli tärkeää erityisesti joulusesonkien aikana. Kumpi on oikein. sota-aikana ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt dokumentaatiota, joten koneiden ja niiden leimojen käyttöaikojen suhteen on tyytyminen keräilijöiden havaintoihin. Sama on tilanne kone-(ketju)leimojen ja frankkeerauskoneleimojen osalta. Kovin muodikkaaksi ja suosituksi keräilyalueeksi muodostunut paikallis(posti)historia tarjoaa harrastajilleen lähes rajattomasti mahdollisuuksia
* * * * * * * * * * * P ostihistoriallinen yhdistys palaa kesätauolta torstaina 16.syyskuuta. Koneleimoista voi löytää monenlaisia erikoisuuksia (kuva 1). Normaalien aaltokuvioisten leimojen lisäksi on käytössä ollut toistakymmentä viestillistä leimaa. Samoin, erityisesti 1980-luvun jälkeisessä materiaalissa on varmasti vielä tuntemattomia, tai ainakin aikaisemmin dokumentoimattomia leimoja (kuva 2). Syksyn tarkempi ohjelma elokuussa nettisivuilla www.postihistoria.fi. Vierailijatkin ovat tervetulleita kokoukseen ”Lönkalle” 16.9. P ostihistoriallinen Yhdistys pyrkii mahdollisuuksien mukaan jatkamaan tätä leimaprojektia, ja seuraaviksi julkaisuiksi on suunniteltu RiiHeX2023 ja Joensuu2024 kansallisissa näyttelyissä ilmestyvät vihkoset. 49 Moderni Hämeenlinnan koneleima, esimerkki vasta hiljattain tehdystä havainnosta. Koneleimojen alalaji, viestilliset leimat, on käsitelty Suomen postileimojen käsikirjan osassa 8 (1988). Oman, haastavan keräilyalueensa tarjoavat leimojen varhaisimmat ja viimeisimmät käyttöhavainnot. K ohti syksyä mennään pikkuhiljaa, toivottavasti kaikilla oli mukava kesä! E lokuulla kerhot aloittelevat taasen aktiivisemmin ja Liiton hallitus pitää elokuussa suunnittelukokouksen. klo 17 alkaen. Hämeenlinna uuden leimahankkeen ”pilottina”. Tämän pilottihankkeen tarkoituksena on esitellä ”modernimpaa” materiaalia ja havainnollistaa miten koneleimoilla voi elävöittää paikallishistoriallista kokoelmaa. Suurin tavoite on edelleen filatelian tunnettavuuden lisääminen. Seppo; seppo.salonen2016@gmail.com S yksy tuo tullessan myös uuden päätoimittajan ensimmäisen Filatelisti lehden. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa ruoditaan Tavastex22 -näyttelyn kokoelmia ja käsitellään koneleimaprojektin palautetta ja jatkoa. mojen osalta merkittävin (ainoa?) tiedonlähde on KOP:n filatelistikerhon 1970-luvulla keräämä ja Kurre-lehdessä julkaistu tietopaketti, jonka keräämiseen osallistui iso joukko sen ajan eturivin filatelisteja. Liiton ja SF:n oman kerhon standille kaivataan toki vielä vapaaehtoiFilatelistiliiton kuulumisia sia ja erityisesti näyttelyyn ”koronakokoelmia”. Toinen mukava uutinen on Postimerkkimessujen toteutuminen loppuvuodesta. Julkaisu perustuu projektia vetäneen, kesäkuussa menehtyneen Tapio Hakoniemen vuosikymmenien tutkimukseen näistä leimoista H ämeenlinnassa oli käytössä lukuisa määrä leimauskoneita vuodesta 1928 lähtien. N äyttelyn kustannuksista vastaa Liitto ja esille toivotaan mukavia, suurelle yleisölle kiinnostavia kokoelmia tai niiden alkuja. Kehyksiä ei arvostella, joten tässä hyvä kohta myös kokeilla miltä näyttelyyn osallistuminen tuntuu ilman menestymispaineita. Seppo Salonen ottaa vastaa ilmoittutumisia, Olkaahan ripeitä paikkoja on rajallisesti. Toivotetaan Nina lämpimästi tervetulleeksi ja tehdään yhdessä lehdestä entistä parempi. Nämä kaikki esitellään Tavastex22:ssa julkaistavassa lehtisessä. Kerholla nähdään! Tervehdys SP-lehden lukijoille! Heidi Heiniö, Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen. Frankkeerauskoneleimoissa (kuva 3) on samoin paljon löydettävää ja etenkin firmakuorilla nämä ovat usein todella näyttäviä kohteita. Yhdistys julkaisee ensimmäisen tällaisen lehtisen Hämeenlinnan leimoista syyskuun Tavastex22 -näyttelyssä. P ostihistoriallinen Yhdistys on herätellyt koneleimojen tutkimusta henkiin ja päättänyt esitellä koneja frankkeerauskoneleimoja tulevien kansallisten postimerkkinäyttelyiden yhteydessä
…????. Ota yhteyttä kari.korpela@hotmail.com tai puhelin +358 40 730 0975. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoituksia ilman ilmoittamista siitä erikseen ilmoittajalle. Ulkomaat OSTAN Thaimaan merkkejä, postilähetyksiä, eriä ja kokoelmia. 0400 206 360. Samoin omakuvamerkit. Voidaan myös sopia tapaaminen Helsingissä. Erityisesti haen kaikkia postitteita Länsi-Australian mustilla joutsenmerkeillä varustetuista kohteista, myös veromerkit kelpaavat. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Siis filateliaa, kirjeitä, nimmareita, postikortteja, valokuvia, lehtileikkeitä, exlibriksiä, etikettejä, ohjelmia.... Toimitus voi tarvittaessa myös editoida ilmoituksia. Ota yhteyttä ja tarjoa: hannu.raikkonen@teliacompany.com tai puh: 040 302 2456 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. Tarjoukset/yhteydenotto puh/sms 040 901 5200 tai pelle@ peredvinpersson.fi Hei, ostan/vaihdan parempaa varhaispostia, hakusessa esim. ??????????. ???????…??. Mauri Lahtinen, Kivivuorentie 4 A 66, 01620 Vantaa, puh. 0500 508 979. OSTAN Muumi postimerkkien erikoisuuksia kuten hammastevirheitä, leikkausvirheitä tai värisiirtymiä sekä vanhoja Muumi postikortteja. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. Tiedot mielellään kuvien kera osoitteeseen reijo.tanner@outlook.com. Kansiot voi olla myös kotelollisia. Ota yhteyttä! Atte.Moilanen@elisanet.fi. Erityisesti kaipaan käyttösarjan 5 ruplaa sekä Romanovien isoja arvoja 1, 2, Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. Nappiloistoleimaiset merkit ja erityisesti loistovihkot/arkit/maksimikortit. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. Muuten kannattaa tarjota eriä ja kokoelmia. Samoin kelpaavat trumpettijoutsen, mustakaulajoutsen ja Kiinan pikkujoutsen sekä Zemstvo kohteet. Toisesta aiheesta hakusessa ovaalien 1871 uusintapainaman 5kop päikköpari. Tapio Ahonen, 040 705 7270 OSTAN Norman tyhjiä/ehjiä kansioita irtolehdille. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Ilmoitukset osoitteella: tapio.tuominen@outlook.com Kotimaa Ostan kaikkea avoimeen luokkaan sopivaa Jean Sibelius -materiaalia (mukaan lukien sukunsa ja taiteilijatoverit). Ilmoitukset: tapio.tuominen@outlook.com. vanhaa laivapostia sekä mielenkiintoisempia yleisen postin mustemerkintöjä ennen postimerkkien aikaa. Jukka Keronen 040-5648814, jukkakeronen@gmail.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. Olen myös kiinnostunut eristä siististi koneleimattuja (päiväys ja leimauspaikka erottuu) kuoria Suomi-postimerkeillä vuodesta 2016 ja uudemmat. Suomen Postimerkkilehti 50 4/2022 3 ja 5 ruplaa. Ei kuitenkaan koneleimattua leikettä. ????. eero.pikkuhookana@gmail.com puh. Vaihto, osto, myynti, käsinleimattujen kuorien postitus. Tarjoukset: seppo.evinsalo@ gmail.com tai puh. Mozambique, Comp. Mika Issakainen 050 535 5592 tai mika@promaisema.fi OSTAN Suomessa käytettyjä venäläisiä postimerkkejä selvin suomalaisin leimoin. OSTAN joutsenaiheisia maksikortteja ja kuvitettuja kirjekuoria joutsenkuvio -leimalla. Pauli Salminen / pauli.salminenA@outlook.com OSTAN JANAKKALA -kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatteita Janakkalan kylistä. MUUT OSTAN suomalaisten Olympia urheilijoiden nimikirjoituksia ja suomalaisia EXLIBRIKSIA eli kirjanomistajan merkkejä. ETSIN euroajan Suomi-merkkien kerääjiä erityisesti vuodesta 2010 nykyaikaan. Yhteydenotot: iida.issakainen@gmail.com OSTAN kokoelmaani mallin 1990 hyviä lähetyksiä ja erikoisuuksia. Jukka Konttinen p. 040 5215305 jukka.t.konttinen@elisanet.fi MYYN VR:n ja yksityisratojen rautatiemerkkejä. Myös muu vanha shakkiaihe kiinnostaa. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, anssi.mikkola@ kolumbus.fi KERÄÄN kokooma-artikkeleja varten tietoja ensimmäisen maailmansodan aikana (1900-1920) Suomessa käytetyistä Venäjän armeijan kenttäpostija joukkoyksikköleimoista. 040 5710 773 OSTAN suomalaisia kuvioleimoja ja erityisesti kuvioleimalähetyksiä, myös kokoelmia. Yksittäisiä merkkejä ja postilähetyksiä puutelistan mukaan lähinnä Siam -ajalta. OSTAN LaPe Suomi BL 1 hammastesiirtymä postituoreena (Finlandia-pienoisarkki vuonna 1985). Klaus Juvas, klaus.juvas@gmail.com, 040 5160316 OSTAN tai vaihdan Shakki-kokoelmaani Suomen 1952 shakkiolympialaisten (Lape 412) merkin taiteilijaluonnoksen tai jonkin muun esivaiheen. Uudet ilmoitukset nostetaan aina ylimmiksi ja lihavoituna tekstinä. Valajärvi, Mattilanmäki -leima kuorella! Tarjoukset: seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 OSTAN Ahvenanmaan filateelista materiaalia 1800-luvulta
Raino Heino: Kansallisen näyttelyn Tavastex-22 tulokset 25.10. 29.11. Risto Piekka: Kalevala – kansalliseepos 20.12. Myyntipaikkavaraukset heikki.aho@pp.inet.fi tai 040 541 52 87. Forssan Filatelistikerho ry:n 90-vuotisjuhlanäyttely 1.-2.10.2022 Järjestöjentalolla, Kuhalankatu 17, Forssa lauantai 10 – 16 sunnuntai 10 – 16. Ilmainen sisäänpääsy. Pöytävaraukset: Reijo Myller, p. Näyttelyssä esillä kokoelmia noin 120 kehyksen verran.. 51 F I L A T E E L I N E N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: tapio.tuominen@outlook.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT INDONESIA 2022 LIBEREC 2022 FEPA-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 13.-16.10.2022, Liberec, Tsekin tasavalta Komissaari: Ari Muhonen www.liberec2022.eu/en/aktuality-en/ SOUTH AFRICA 2022 FIP erikoisnäyttely 8.-12.11.2022 Cape Town, Etelä-Afrikka Komissaari: Seija-Riitta Laakso capetown2022.org IBRA 2023 FIP erikoisnäyttely 25.-28.5.2023 Essen, Saksa Komissaari: Jussi Murtosaari www.IBRA2023.de POHJOISMAISET NÄYTTELYT Nordia 2023 2.-4.6.2023 Ásgarður, Garðabær Islanti KANSALLISET NÄYTTELYT TAVASTEX 2022 9.-11.9.2022 Hotelli Scandic Aulanko Hämeenlinna www.hmlpmkerho.fi/tavastex-22 RiiHeX 2023 24.-26.3.2023 Riihimäen Urheilutalo Riihimäki riihex2023.fi MUUT TAPAHTUMAT Aihefilatelistit ry pitää syksyn kerhokokoukset normaalisti SF:n kerhotilassa. Aihefilatelistien syksyn kerhoillat 2022: 30.08. 0407217709 reijo.myller47@gmail.com Turun postimerkkikerhon keräilyja myyntitapahtuma lauantaina 24.9.2022 klo 10-15 Kupittaan paviljongissa, Kupittaankatu 8, Turku. Kerhotalo, Torikatu 3. Riihimäki. Vaihtoilta, Kai Masalin: Aero ja Finnair melkein sata vuotta 27.09. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00, Lönnrotinkatu 32 B, Hki. Kai Varsio: Laivastojen risteilijöiden synty ja kehitys posti merkein nähtynä. Pikkujoulu, vuosikatsaus 2022 Riihimäen Keräilytapahtuma Sunnuntaina 25.9.2022 kello 10 15
Noutokatu 3, 21100 Naantali 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi Hellman LIVE 12.–15.10. Naantali Suomen suurimmat postimerkkihuutokaupat