5 Historian oudot postimerkkitarinat s. 4 /2023 SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 104. vuosikerta / 10€ SF:n kesäretki Forssaan s. 42 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit, osa 3. Lakkasinetit takana. 7 Kirjapainolastuja no 1 s. Romanovdynastia 300 vuotta 1913 sivu 16 20 kopeekan oliivinvihreä kirjatulla kirjeellä Helsingistä Ruotsiin 16.10.1913. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 10 kopeekkaa, kirjaaminen 10 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917.. 26 Postivaunuissa leimatut venäläiset postimerkit ja ehiöt s
s.40 Postivaunuissa leimatut venäläiset postimerkit ja ehiöt, Antti Roivainen s.42 Rivi-ilmoituksia s.50 Näyttelyja tapahtumakalenteri s.51. 2 4/2023 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2023 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss 0400840598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Esitelmöitsijöiden yhteyshenkilö: Perttu Haglund 0405451239 perttu.haglund@gmail.com Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö: Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Tapio Tuominen 0400212969 tapio.tuominen@outlook.com Matti Lundberg 0415316112 matti.aj.lundberg@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja KaiAnttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari PerttiHurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit PetriJansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi EeroMäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s.3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s.4 SF:n kesäretki Forssaan, Heidi Heiniö s.5 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s.6 Historian oudot postimerkkitarinat, Yle Areena s.7 Postimerkkejä maailman katolta Tiibet1912–1959, Jukka Sarkki s.8 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 3 Romanovdynastia 300vuotta1913, Seppo Evinsalo s.16 Merkki-Alpert40v,Seppo Evinsalo s.20 Kai Masalin, ”harrastustieteiden maisteri” s.21 FilatelistinDigiABCosa4, Tapio Tuominen s.22 Kirjapainolastujano1,Seppo Salonen s.26 Kohteet kertovat XX: Jerusalem, Seppo Laaksonen s.28 PHY: kolmas paikallispostihistoriavihkonen Joensuu
15.9. Tai sähköpostiin,jokavaihtoehdoista onhuonoin.Miksihuonoin?Lähettäjäei voitietäämeniköperille.Vaimeniköroskapostien joukkoon ja jää kokonaan lukematta.Sähköpostieimyöskäänolesalattukirjeelleiseolelähetettysalattuna. Ennen oli helpompaa kun oli vain yksifyysinenpostilaatikkokaikillekirjeilleolipalähettäjäkukatahansa. Lehden taitto: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro Saitko kirjeen ilman erillistä kirjekuorta ja tietysti siis myös ilman postimerkkiä! Tapio Tuominen päätoimittaja Ei, en tarkoita ehiökirjettä, joita myös keräilemme. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Juha-Pekka Raeste kirjoitti Hesarissa28.6.2023: Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelman mukaan ”Suomisiirtyyasteittaindigitaalisten palveluidenensisijaisuuteenviranomaiskanavana”. Klick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb site. Silloin vastuu kirjeenkirjesalaisuudestasiirtyykirjeen lähettäjälle.Laskuilleparastapaonelasku, joka tulee suoraan pankkiin. Maksettavansummanjalaskunoikeellisuudenkannattaakuitenkinainatarkistaa! Mutta itse asia; saamme sinne tänne erilaisia viestejä ja kirjeitä. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 103. Toisin sanoen erilaiset tähän asti kirjeitse lähetetyt kirjeet pyritään korvaamaan asteittainsähköpostiviesteillä. Osa tulee Suomen Postin OmaPostiin,pankkienjavakuutusyhtiöiden ”omapostiin” tai verkkopostilaatikoihin taisittenviranomaistenkutenVerottajan, TE-toimistonjaPoliisinkäyttämäänSuomi.fipalveluuntailääketieteellisetilmoitukset ja tutkimustulokset OmaKantaan. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 info@suomenfilatelistiseura.fi Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2023 Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 65 € 2023 Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 77 € 2023 Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Saammeko toimivan vaihtoehdon Ruotsista. Tarkoitan sähköistä kirjettä, joita emme varsinaisesti keräile mutta on suotavaa laittaa talteen. Yhä suurempi määrä kirjeistä esim. Lehti ilmestyy viikko 49 (joulukuun alussa) Lue Juha-Pekka Raesteen juttu kokonaan täältä. Muussa tapauksessa (esim. Kun maksate-laskuntiedät,ettäviitenumero javastaanottajantilinumeroovatoikein. Muihin postilaatikoihin sinun on tunnistauduttavapankkitunnuksilla,mikä on sinällään loistava asia. 10.11. Ilmoitushinnat 2023 1/1 sivu 330 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Lehden tilaukset, ilmoitukset ja osoitteen muutokset tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kirjauksenmukaanlainsäädäntöämuutetaan niin, että digitaalisesta viranomaisviestinnästätehdäänensisijainen viranomaisviestinnän kanava. Lehti ilmestyy viikko 42 (lokakuun puolivälissä) 6/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. On vaikea hallita noita kaikkia sähköisiä postilaatikoita. Suomen Postimerkilehti 2023 5/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. laskuista, eläkelaskelmista, palkkalaskelmista,kutsuistajne.saapuudigitaalisesti
Risto Pitkänen: Lisämerkit postilähetyksillä 1893-1918 4.12. PEKKA LEMPIÄINEN Suomen Filatelistiseura ry Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Ehkä ilmaan jäi vielä kysymys, mistä sitten tietää mitä pitäisi tietää. Täytyy sanoa, että harvoin aamu on ollut yhtä hermoja kysyvä. Hän kertoi juuri saaneensa kirpputorilta ilmaiseksi kaksi muovikassillista merkkejä ja kortteja. Mika Aaltolan haastattelu kolme kertaa kuten myös Jaakko Iloniemen haastattelu. SYYSKOKOUS 20.11. Suomen Postimerkkilehti 4 4/2023 4 P u h e e n j o h t a j a 1 3. Niin sanottua ”tasaista tuottoa” postimerkeistä tuskin ainakaan keskiverto keräilijälle on odotettavissa. Tänä aamuna sellainen harvinainen tilanne tuli kuitenkin eteen. Per Persson: Krimin sota, Skarpans ja postin kulku SF:n syksyn esitelmät: F ilateliasta puhutaan televisiossa nykyisin harvoin. Vesa Hirsmäki: Moderni kansainvälinen vaihtotoiminta 9.10. Jo hänen isoisänsä oli kuulemma laittanut niitä aikanaan talteen. 7. Tämä trendin ovat tietysti havainneet kaikki pidempään mukana olleet. Lukas esitteli omia säiliökirjojaan, joissa oli ainakin paljon afrikkalaisia värikkäitä merkkejä – niistä poika mainitsi erityisesti pitävänsä. Seuraava kokoontuminen 21.8.2023 Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Ari Niemelä: Saarismallin merkkien mitätöinneistä 6.11. Myös taloyhtiön paperinkeräyslaatikko on oivallinen mahdollisuus etsiä täydennyksiä uudemman pään merkkeihin. Jari Majander: Kokomaailmakeräily 25.9. H arrin liikkeeseen oli kuitenkin saapunut haastattelua varten 10-vuotias Lukas, isänsä kanssa. Sain käsityksen, että hänen harrastuksensa perustuu paljolti juuri kirpputoreilta tehtäviin hankintoihin. Pari yksittäistä haastattelua ja tyhjän Kauppatorin ja Presidentinlinnan edustan perusteellinen esittely. J oka tapauksessa ohjelmasta jäi tunne, että sinnikäs odottaminen ei mennyt hukaan, vaikka kärsivällisyys olikin koetuksella. ”Ei huono sijoitus, jos tietää mitä ostaa” oli tunnetun postimerkkikauppiaan vastaus. Harri Kuusisto innostui mainitsemaan, että postimerkkeily on lapsen vanhempien kannalta paras mahdolli. Aluksi Kuusisto pahoitteli, että aiempiin aikoihin verrattuna harrastuksessamme on ”hiljaista nykyisin ja nuoret ovat kaikonneet”. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin. 11.9. Tapio Tuominen: Digimaailma tutuksi 23.10. Lopulta kellon ollessa lähes kymmenen ilmestyi Merkki-Albertin Harri Kuusisto vihdoinkin ruutuun. Päivä ei tosin sattunut olemaan paras mahdollinen, koska uutisvirtaa hallitsi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Suomen vierailu. Toimittaja uteli vielä, voivatko postimerkit olla hyviä sijoituskohteita harrastajamäärän vähentyessä. Mainoskatkoja muutaman minuutin välein. Kuulin pari päivää sitten, että MTV3 on tehnyt postimerkkeilystä ja Merkki-Albertista viiden minuutin ohjelman, joka tulee ulos Huomenta Suomi -lähetyksessä ”kello 8.30 – 9.30 välillä”. Tämä kommentti sai jo hymyn huulille! T oimittaja kysyi tietysti klassisen kysymyksen: ”Voiko jokin merkki olla arvokas ja mistä sen tietää?” Harri Kuusisto vastasi kysymykseen esittelemällä omaa kotkamerkkikokoelmaansa – joka onkin mielestäni erittäin hienosti koottu. J oka tapauksessa heräsin mökillä hyvissä ajoin ja laitoin television päälle. Samat uutislähetykset viisi kertaa, samoin urheilu-uutiset ja sääennuste. Kymmenen markan merkki on varsin tavallinen, mutta ”tosi loistosta saa heti 200-300 euroa”. Mutta onhan lomalla joskus aikaa odotellakin. 2 2 3 nen harrastus: ”Tiedätte aina, missä lapsenne on, jos hän järjestää postimerkkejä kotona”
Riikka toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Jussi makkaramestarina. Forssan kerho oli Kari Tapolan, Juhani Inton, Pentti Jalon, Olli Saarisen ja Henrik Juntusen järjestänyt pöydän koreaksi ja kyllä antimet kelpasivatkin. Petri Jansson veti huutokauppaa ja harmaa vauhditti kielenkantoja entisestään, upposi jutut hyvin naurunremakoista päätellen. Forssan kerho oli jälleen tehnyt suurtyön laskiessaan ”massamerkkejä” pois kuleksimasta löytölaatikosta toiseen. Kaius kuvassa vasemmalla. Isot kiitokset järjestäjille, osallistujille ja ensi vuonna nähdään jälleen!. ”Makuliha on suomalainen perheyritys, jonka toiminnasta vastaavat toisen polven yrittäjät, sisarukset Riikka Ali-Lekkala-Toivo ja Jussi Ali-Lekkala. Makulihalla on yhteensä 40 työntekijää. Vesalla ja järjestävällä seuralla oli hienosti myytävää mukana. Ennen huutokauppaa kuulimme Juha Valtosen vauhdikkaan ja erittäin mielenkiintoisen esitelmän Ukrainan postihistoriasta niin merkkien kuin Euroopan mullistusten kautta. Kaius Collan voitti arvalla kauko-ohjattavan auton. Sauna oli parahultainen saunamajuri Ari Salmisen jäljiltä ja jotkut uskaltautuivat heitttämään talviturkinkin pois. 5 SF:n perinteinen kesäretki Forssaan Teksti ja kuvat: Heidi Heiniö Ensimmäinen kerta vetovastuussa Joukon luovuttamala mandaatilla jännitti kyllä kovin. Tavara teki jälleen kauppaansa. Makuliha Oy:n yrittäjä ja makkaramestari Jussi Ali-Lekkala kertoi meille yrityksen historiaa ja tulevaisuuden näkymiä. Retkelle lähdettiin 14 hengen porukalla ja otettiin bussin nokka kohti Tammelaa. Makulihan Jussi Ali-Lekkala ja Forbus Oy kuski Heikki Ostosten jälkeen jatkettiin kohti kesäpäiviä. Lounaalle pysähdyttiin Makulihan antimien ääreen ja hyvää oli. Kivaa oli, mutta kuten aina hauskanpito loppuu aikanaan ja niin paluu Helsinkiin koitti iltamyöhäisellä. Paikalla saapuikin illan mittaan epävirallisen laskuni mukaan 80 osallistujaa. Makkarat tirisivät Seppo Vaahteran grillissä. Tällä kertaa merkkejä poltettiin 154 158 kpl! Merkit sytytti Juhani Houkka, joka voitti sytysoikeuden arvalla
S om vuxen, alltså efter det man blivit myndig och kanske flyttat hemifrån, blir det annorlunda. Och det ska han kunna göra också. I nom samma hobbyverksamhet har man ibland vänner, det gemensamma intresset skapar förtro lighet och och ibland ren vänskap. M ed en vän ska man kunna resonera och debatera så smått, vara av olika menig utan att det stör. Det kan hända då båda hör till samma förening och ser samma förtjänster och brister där. Jag hade verkligt goda vänner, faktiskt några skolkamrater, men de är alla borta nu. Det är inte alltid så lätt att var svenskspråkig, men där känner jag att språket är en bisak, det är personen det gäller. Suomen Filatelistiseura har kommit att betyda mycket för mig. Han var alltid den glada mittpunkten i sina vänners sällskap och han hade verkligen många goda vänner. Mötena 08.11 och 13.12 är föreningens interna. Ibland känner jag mig så ensam, men jag har ju mina barn och barnbarn, men de har ju sina egna vänner. Vänskap mellan två personer av olika kön leder ofta till ren kärlek och det är en helt annan och innerligare sak. Till övriga möten är alla filatelister, också de som inte är medlemmar, välkomna. 27.09 Martin Holmsten Rysk post i Fjärran Östern. Sultanatet Perak. 18 21. HFF föredragsprogram på höstens möten 2023. Så jag säger det, tag vara på dina vänner, du behöver dem! Vänner Stiftad. 13.12 Julfest avec/solo Folkhälsan, Mannerheimvägen 97 kl. Man möts och skiljs utan större affekter. 25.10 Reinhard Weber Malaysia. G amla skolkamrater kan faktiskt bli ens vänner för livstid, men det är inte så vanligt som man kunde tro. 6 4/2023 SuomenPostimerkkilehti HFF: ordförandes spalt CARL APPELBERG N är man är ung har man både vänner och kamrater, man ser egentligen inte någon skillnad på de båda begreppen. Den dag vi dimitteras och poserar för det obligatoriska studentfotot, den dagen talar vi förstås om evig vänskap, sedan skingras vi som för vinden. V ad är då en vänskap baserad på, hur fungerar den mellan två personer om vilka man kan säga att de är vänner. På jobbet har man arbetskamrater, men man talar inte om vänner. Vanor och gener har sin andel i det Jag har sett det på nära håll, min egen far dog alldeles för tidigt. J ag har faktiskt en vän som jag litar pä och det hjälper. 11.10 Patrik Holst Vykort och stämplar med bilmotiv. 08.11 HFF Valmöte, inget föredrag. Och så har jag ju mina föreningar. 22.11 Ralf Ilmoni Återanvändning av icke-makule rade frimärken. Han kunde aldrig sluta röka och han sparade sig aldrig. E tt annat och sorgligare problem är att man åldras i olika takt. Och man ska kunna förmå sig att ändra sig om man inser att vännen har rätt. Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, i Helsingfors. S jälv har jag det problemet att jag åldrats så. M en vad är då en ren vän, hur fungerar en ren vänskap. I synnerhet om man kommit in i affärslivet så blir man försiktigare och väljer vänner med större urskiljning. Man har kamrater som man leker med på sin fritid, vänner som man bjuder till sina födelsedagar. Jag tror att det är fräga om rent förtroende, att man kan lita på varandra, att det man talat om stannar dem emellan. Därför är det vanligen så att verkliga vänner är av samma kön, fast undantag finns förstås. 13.09 Ritva Carvalho Portugisisk filateli. Ja, för det första kan man genast konstatera att det har ingenting att göra med något sexuellt
H einäkuun helteet hellivät vielä kirjoitushetkellä. Jonkun verran on ollut kuohuntaa kokouksen tiimoilta. 7 . Yle Areenassa Erja Tuomaalan toimittama erittäin mielenkiintoinen kuusiosainen podcast-sarja postimerkeistä kuultavana. Katse on kuitenkin Liittokokouksessa kerhojen hyväksymien toimenpiteiden toteutuksessa. Kuuntele vaikka heti kännykällä!. Toivottavasti kesä meni hyvissä merkeissä ja nähdään elokuussa Lönkalla! Liiton hallitus 2023 Petteri Hannula, puheenjohtaja Kalle Nurminen, varapuheenjohtaja Heidi Heiniö, hallituksen jäsen Juha Niininen, hallituksen jäsen Jukka Mäkipää, hallituksen jäsen Kari Lindholm, hallituksen jäsen Tapio Tuominen, hallituksen jäsen Liittokokous pidettiin 6.5.2023 Holiday Inn Helsinki City Centressä Mikael Collan toimi kokouksen puheenjohtajana. Salaliitto poltti postin ja merkit Koreassa Finnjet seilasi Eurooppaan ja postimerkkiin Bolivia ja Paraguay sotivat asein ja merkein Audrey Hepburn saa polttaa, mutta ei postimerkissä Käärmesaaren keskisormi nousi postimerkkiin asti Merkit eivät ole vaan merkkejä vaan niiden taustalla on usein mielenkiintoinen tarina tai viesti. Filatelistiliiton kuulumisia Historian oudot postimerkkitarinat! Kuvat ja teksti: Heidi Heiniö Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen V uosikokousedustajat hyväksyivät liiton toimintasuunnitelman kuluvalle ja tuleville vuosille ja suunnittelukokous pidetään jo elokuussa kerhollamme. Täytyy kuitenkin muistaa, että kerhot tekivät päätökset – ei liittohallituksen jäsenet. Tom of Finland – mitä saa painaa merkkiin. Jälkipuheiden sijaan energian voisi suunnata harrastuksemme edistämiseen, vai mitä. Kustannussäästöjä haetaan aktiivisesti ja osa onkin jo toteutettu saatujen opastusten mukaisesti
8 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Postimerkkejä maailman katolta Tiibet 1912–1959 Itsenäistyminen ja oman postitoiminnan alku 1912 Tiibet oli ollut 1500-luvulta Kiinan valtapiirissä, joskin sisäisesti itsenäisenä. Vahvistaakseen asemiaan Tiibetissä Kiina miehitti vuonna 1909 pääosan Tiibetistä. Tästä syystä kirjeiden ajoitus on varsin hankalaa ja voi tapahtua lähinnä transit-leimausten taikka sisällön perusteella. Arkin koko oli 4 x 3 merkkiä. Tämän alla vuoden 1933 hammastettu merkki uudemmalla käänteisellä leimatyypillä. Merkkien esikuvan oli Intian 1 annan käyttösarjan merkki. Vuonna 1911 Kiinan ote alueesta alkoi heikentyä Kiinan vallankumouksen ja keisarikunnan lopettamisen takia. Vuonna 1912 tulivat käyttöön myös ensimmäiset postileimat, näissä oli vain toimipaikan nimi. TEKSTI JA KOHTEET: JUKKA SARKKI Vuoden 1912 julkaisu Tiibet julkaisi 1912 viisimerkkisen sarjan, joka oli kaiverrettu painoarkki kerrallaan puulaatoille. Tiibetin merkeistä tunnetaan myös Lontoossa painettuja ehdoitteita, mutta tämä ei koskaan johtanut tilaukseen asti. Nimellisarvot olivat 1/6–1 trangkaa. Malli jäi lyhytaikaiseksi, sillä se korvattiin pian normaalimmalla leimamallilla. Sota jatkui kuitenkin vielä vuosia Tiibetin itäosassa, mutta jo 1912 pystyttiin perustamaan oma postilaitos ja postilinja Lhasasta Brittiläiseen Intiaan. Ensimmäiset leimat olivat ns negatiivileimoja, joissa tekstiosa oli ilman mustetta. Tästä syystä arkin jokainen merkki on jossain määrin erilainen, ja ne voidaan tunnistaa. Vuonna 1904 Brittien sotilasretkikunta tunkeutui Lhsaaan asti ja pakotti Tiibetin avaamaan kauppaja poliittiset yhteydet Intian suuntaan. Tiibetissä tilanne käytettiin hyväksi ja maan kiinalaiset miehitysjoukot karkoitettiin vielä samana vuonna maan keskusalueilta. Koko toiminta-aikanaan Tiibetin posti ei käyttänyt leimoissa päiväystä, vaikka näille oli käsin täytettävä paikka leiman keskellä. 4/2023 Mallin 1912 merkki leikkeellä, jolla ns negatiivileima, jossa tekstiosa kaiverrettu. Hammastus loppui vuonna 1935.. Lähinnä voisi puhua vasallivaltiosta, jota johti Tiibetin hengellinen johtaja Dalai-lama inkarnaatioidensa (jälleensyntymiensä) välityksellä
Lisäpainama oli kolmella kielellä, englanniksi, kiinaksi ja tiibetiksi. Aidot kuoret ja leimaukset ovat yleensä epäsiistejä eli jos lähetys on hyvin siisti, kyseessä on useimmiten väärenne. Jotta Tiibetin rahajärjestelmää ymmärtää niin oheen eri rahojen keskinäinen suhde: 1 Sang = 6 2/3 trangka = 10 shokang = 100 skarung ja 1 ½ shokang = 1 Trangka. Leimaus päiväämätön, mutta taksa oli voimassa 1912–1930. Posteja toimi seuraaviIilla paikkakunnilla: Gartok, Pharijong, Gyantse ja Yatung. Nangartsen postitoimistosta Gyantseen lähetetty kirje. Näissä olivat käytössä Brittiläisen Intian merkit ilman lisäpainamia, eli ne tunnistaa vain leimauksistaan Tiibetissä käytetyiksi. Päärahat postimerkeillä olivat kuitenkin Sang ja trangka. Osan tehtyä rajasopimusta Brittiläinen Intia sai oikeuden pitää postitoimistoja ja kauppaasemia Tiibetin alueella. Samoin jos postimerkki on siististi oikeassa yläkulmassa, kohde ei todennäköisesti ole aito. Myös Kiinan keskushallitus toi Tiibetiin 1909 oman postinsa ja Kiinan merkit sekä vuonna 1911 vielä painatti Tiibetiä varten Intian rahanarvoilla lisäpainetut merkit. Nämä olivat nimellisarvoltaan korkeampia ja painoarkki käsitti vain 3 x2 merkkiä. Merkkejä painettiin uudelleen 1950-luvulla ja käytettiin tällöin lähinnä lennätinmaksujen perintään ennen omien lennätinmerkkien julkaisemista 1952. Viimeinenkin Kiinan postitoimistoista suljettiin Itä-Tiibetissä vuoden 1912 lopulla. Nimellisarvot 1/6, 1/3, ½, 2/3 ja 1 trangka.. Tiibetin merkkien mallina toimi Intian mallin 1902 1 annan merkki sekä mallin 1912 käyttösarja. Myös nämä kaiverrettiin suoraan puulaatoille ja joka merkki on siis erilainen. Vuonna 1903–1904 Tiibetissä oli toiminut rajakomissio / Younghusbandin sotilasretkikunta, jolla oli oma kenttäposti ja käytössä Brittiläisen Intian merkkejä. Lisäarvot 1914 Vuonna 1914 julkaistiin kaksi lisäarvoa, neljä ja kahdeksan trangkaa. Näiden merkkien käyttö päättyi kiinalaisten karkotukseen. Merkkien tarvetta on selitetty käytöllä pakettipostissa, sillä normaali kirjetaksa oli tuolloin1/6 trangkaa . Retkikunta eteni 1904 Lhasaan. Ko negatiivi leimojen käyttöjakso tukee tätä ollen 1912–1933. 9 Vuoden 1912 merkit eivät kuitenkaan olleet ensimmäiset Tiibetissä käytetyt
Myös Nepaliin on ollut kirjeenvaihtoa. Tosin nämäkin tehtiin edelleen puukaiverruksena. Irtokuvakkeista kootut mallin 1933 painoarkit on välillä purettu, ja uudelleen kasatessa kuvakkeet ovat menneet eri järjestykseen. Tämä oli niin suuri, 1 sang ( = 6 2/3 trangkaa) , että todennäköisesti tämä oli tarkoitettu pikemmin lennätinmaksujen maksamiseen kuin postitaksoja varten. Tätä vaikeuttaa vielä se, ettei postileimoissa ole päiväyksiä. Tästä kuitenkin luovuttiin vuoden 1936 jälkeen ja tämän jälkeen merkkimalli oli hammastamaton. Tämän takia painosmääriä, eri värien painoaikoja ym asioita ei ole tarkkaan selvillä. Uusi käyttösarja 1933 Vuonna 1933 merkkimalli uusittiin, merkkejä julkaistiin viisi erilaista välillä ½ 4 trangkaa. Uutuutena oli ensimmäisten painoerien hammastaminen muiden maiden esikuvan mukaan. Muut kohdemaat ovat erittäin harvinaisia tai täysin tuntemattomia. Tämä oli samalla viimeinen Tiibetin oma postimerkkijulkaisu. Tiibetin merkeistä ei ole käytettävissä viranomaisten arkistoaineistoja, joten kaikki tutkimus on tehty tutkijoilla käytettävissä olleiden kokoelmien kautta. Näitä eri ladontajärjestyksiä on eri merkeillä 24 erilaista Kuriositeettina voisi mainita 4 trangkan vihreän merkin, josta yksi kuvake joko hajosi tai hävisi. Vuonna 1950 puuttuva kuvake korvattiin uudelle ja arkki oli jälleen 12 merkkinen. Tämän uuden kuvakkeen erottaa aiemmista erilaisen kaiverruskäsialan ja suuremman koon avulla. Yleensä kirjeet lähetettiin edelleen Brittiläisen Intian merkeillä varustettuna edellä mainituilta sopimuspostitoimistoista, lähinnä Gyantsesta tai Pharijongissa. Merkkien hammaste vaihtelee välillä 6–15, eli kyseessä on ollut jonkinlainen epäsäännöllinen rataslävistyskiekko malliin isohampaiset merkkimme. Merkki oli nyt suurempi ja painoarkki koostui 12 irtokuvakkeesta (4x3). Merkit hammastamattomia ja vuoden 1935 jälkeisiä painoksia. Näitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa ”aitoihin” hammastuksiin vuosilta 1933–1935. Tästä huolimatta maasta pystyi lähettämään postia ulkomaille Brittiläisen Intian kautta. Yksi sang mallia 1912 Vuonna 1950/1952 ilmestyi aikoinaan paljon keskustelua herättänyt täydennysarvo vuoden 1912 sarjaan. Tällä perusteella koko arkkeja on voitu ajoittaa. Neljän trangkan mallin 1933 painoarkki, joka on yksityisesti hammastettu 1950-luvulla. Vuoden 1933 uusi käyttösarja. Valtaosa tunnetuista lähetyksistä ei ole mennyt Intiaa pitemmälle. 10 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Yhteydet ulkomaailmaan Tiibet ei kuulunut maailmanpostiliittoon, jolloin sen merkit eivät olleet käypiä kansainvälisessä postiliikenteessä. Arkin oikeassa alakulmassa oleva suurempi kuvake on myöhemmin tehty varakuvake.. Tälle on sittemmin löytynyt myös lomakekäyttöjä. Postiyhteyttä Kiinan suuntaan ei ollut. Uutta ei tehty ja merkkiarkki painettiin vuosikausia vain 11 kuvakkeella. Posti ulkomailta saapui maahan vastaavalla tavalla Intian kautta, edelleenlähetys tapahtui yleensä Gyantsen Tiibetiläisen postitoimiston kautta. Tiibetin merkkien keräilyn lisääntyessä 1950-luvulla hammastetuista merkeistä oli suurta kysyntää, ja näitä tehtiin yksityisesti ompelukoneilla ym tavoilla
Voit jättää rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Numismatiska Föreningen i Finland r.f. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Huutokauppa jatkuu salissa 12:00. Tervetuloa paikan päälle! Balderin sali Aleksanterinkatu 12 00170 HELSINKI Suomen Numismaattinen Yhdistys Huutokaupanhoitaja JANNE SÖDERHOLM 050 5570301 Maneesikatu 2 b A201 00170 Helsinki auctions@snynumis.fi Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopiva ajankohta. Tämän jälkeen kohteiden näyttö alkaa Balderin salissa 10:30. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntihinnasta ja 4 € rivimaksu. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen asiakaskunnan. Tervasaari Rautatieasema Katajanokka Kaisaniemi Hakaniemen silta Kluuvi Kaivokatu Kamppi SNY:n toimitilat: Maneesikatu 2 b A201/ Pohjoisranta 18 Huutokauppa 428 16.9.2023 Huutokauppa alkaa verkossa (www.snynumis.fi) 1.9.2023 18:00 ja päättyy 16.9.2023 10:00. www.snynumis.f i
Vuonna 1952 käyttöön otetut langattoman lennättimen lennätinmerkit.. Vuoden 1914 4 ja 8 trangkan merkit ovat Tiibetin arvokkaimmat päälajit. Kortteja on valmistettu tiedon mukaan vain 500 kappaletta. Länsimaisten kirjainten kirjoitusasu hivenen horjuu punaisessa merkissä. 12 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Vuoden 1924 Mount Everest –retkikunta julkaisi oman merkin retkikunnan postinkuljetusta varten. Merkit eroavat väriensä puolesta myös kulmakuvioiden mallista. Muutoin merkkien nimellisarvon tunnistaminen on varsin haasteellista. Sininen merkki 4 trangkaa ja punainen 8 trangkaa. Kortilla mainostetaan retkikunnasta kertovaa elokuvaa, leimaus Kalkutta 24.10.1924
Nykyinen käsitys on, että ne olisivat olleet seuraavat: Kirje: 1912-1930 1/6 tr 1930-1935 ½ tr 1935-1945 2 tr 1935-1956 3 tr Kirjattu kirje: 1912–1934 2/3 tr 1934-1940 2 tr 1940-1948 3 tr 1948-1955 4 tr 1955-1956 5 tr Pakettija muista taksoista ei juurikaan ole tietoja olemassa. Kiina miehitti tämän jälkeen koko Tiibetin ja Dalai-lama jäi maahan autonomisen hallinnon johtoon. Autonomiaa ja uskonnon harjoittamista ei kuitenkaan juurikaan kunnioitettu, mikä sai aikaan voimistuvaa paikallista vastarintaa. Kansannousun jälkeen voidaan todeta Tiibetin oman postilaitoksen lopullisesti lakanneen toimimasta, osana autonomian alasajoa. Toimistoja ylläpiti vuodesta 1947 itsenäinen Intia, jonka merkkejä siis käytettiin myös Tiibetin alueella. Verkosto oli jo 1955–1956 tiheämpi kuin Tiibetin oma posti, jonka käyttö oli jäämässä selvästi marginaaliseksi. Tiibetiläisten vastarinta johti vuonna 1959 avoimeen aseelliseen kansannousuun. Tämä kukistettiin nopeasti, mutta suuri määrä tiibetiläisiä ja myös DalaiLama siirtyi tällöin Intiaan maanpakoon. 13 Kiinan miehitys 1950 Vuonna 1950 Kiinan kansanarmeija tunkeutui Tiibetiin ja löi Tiibetin armeijan Itä-Tiibetissä Chamdon alueen taisteluissa. Intian posti Tiibetissä Erikoinen luku ovat Brittiläisen Intian postitoimistot. Kiinan posti alkoi levittäytyä alueella vuodesta 1954, jolloin ensimmäinen postitoimisto avattiin Lhasaan. Nämä toimivat alueella Kiinan miehityksestä huolimatta vuoteen 1955 asti, jolloin niiden 1905 alkanut sopimuskausi päättyi. Postitaksoista Näistä ei ole olemassa virallisia tietoja, joten taksat on yritetty määritellä ajoitettujen lähetysten postimaksujen mukaan. Joulutervehdys vuodelta 1932 Tiibetin mallin 1912 ½ trangan merkillä. Vastaanottaja työskenteli tuolloin Englannin lähetystössä Tiibetissä.. Näillä merkillä ei ole mitään tekemistä Tiibetin kanssa, vaan ovat keräilijöille tehtyä humpuukia
14 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Kaksi esimerkkiä ns. Kartta Tiibetin postitoimistojen sijainnista ja niiden välisistä postireiteistä. Lennätinja virkamerkit Tiibetissä julkaistiin sarja lennätinmerkkejä vuonna 1952. Myös käsikirjoja on muutamakin, vanhempi alan klassikko on Arnold Waterfallin The Postal History of Tibet ja uudempi teos Royalin kustantama Tibet Stamps and Postal History. Todennäköisesti ne ovat väärenteitä jo alun alkaenkin. Toimineet postitoimistot: Chushur 1912-1956 Dongkur 1912-1933 Gyantse 1912-1956 Lhasa 1912-1956 Nangartse 1912-1956 Pelti 1913-1956 Dechen 1913-1956 Gyamda 1913-1956 Medagongkur 1913-1956 Oga Dzong 1913-1956 Phari 1912-1956 Penam 1913-1956 Shigatse 1913-1956 Chomorok 1933-1956 TIIBETIN POSTILEIMAT Postitoimistojen pääleimoja on Tiibetistä luetteloitu vain 39 erilaista. Heillä oli käytössä myös oma ”postimerkki” postia varten. Näiden status on osin edelleen auki ja ovatko nämä lainkaan Tiibetin hallituksen julkaisemia ei ole saatu varmistettua. Mount Everest kun on puoliksi Tiibetissä, ja nämä retkikunnat ovat toimineet kokonaan tai osin Tiibetin alueella. Tiibetin osalla mukaan on perinteisesti luettu alueella toimineet postileimoja ja yhden postimerkinkin aikaansaaneet vuoristokiipeilyretkikunnat. Tiibetistä tunnetaan myös joukko ns virkamerkkejä 1950-luvulta. Myös muita vastaavia on näkynyt markkinoilla. Onneksi nykyään Intian Dharamsalassa majaa pitävä Tiibetin pakolaishallitus ei ole lähtenyt mukaan postimerkkien julkaisuun keräilijöille. Tiibetin reuna-alueet Kaikilla mailla on oma vakiintunut tapansa, mitä ja miten aluetta tulee esittää ja mitä tähän katsotaan kuuluvan. virkamerkeistä, joiden aitous on varsin kyseenalaista. Vaihtoyhteys ulkomaille oli Brittiläisen lntian suuntaan Pharissa ja Yatungissa. Lisänä on joukko kirjaamisleimoja ja joitain sinettileimoja.. Tämä oli viimeinen Tiibetin merkkijulkaisu. Tämä sang yksikkö vastaa 2/3 trangkaa eli mikään kymmen järjestelmä ei Tiibetissä ollut käytössä. Arkistolähteiden puuttuessa ei asiaan ole saatu vahvistusta tätä kautta, mutta olemassa olevat lähetykset ovat vaikuttaneet väärenteiltä. postitoimistot perusteettiin 1912 ja niiden toiminta loppui viimeistään vuonna 1956. Merkkien saatavuus on myös huono, aitojen eteen saa nähdä vaivaa. Myös alueen keräilijät ovat harvassa, lähin tietämäni oli Bo.C.Olsson, joka asui EteläRuotsissa ja kirjoitti alueesta ruotsalaisiin postimerkkilehtiin. Kirjallisuutta löytyy Tiibetistä löytyy varsin hyvin erilaista kirjallisuutta niin postileimoista, virkamerkeistä kuin eri mallien levyttämisestä. Sarja käsittää viisi merkkiä välillä ½ sang – 25 sang. Kansannousun jälkeen Intiassa ilmestyi sarja Tibet nimellä, mutta tämä oli puhdas fantasiajulkaisu, jolla ei ollut mitään tekemistä postinkuljetuksen kanssa. Keräily haasteellista Alueen keräily on varsin haasteellista, ensinnäkin lukuisten väärenteiden ja toisaalta vaikeasti luettavan kirjoituksen takia. Näitä käytettiin lennätinmaksujen maksamiseen. Ohessa myös kuvattuna vuoden 1924 retkikunnan postia. JUKKA SARKKI jukka.sarkki@sarkki.net Yhden sangin merkki mallia 1912 vuodelta 1950
Huutokaupan runviimeisessä lehdessä (SP 6-2023) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi tämän vuotisen tapaan tammikuun puoles sa välissä. Kohteiden lähtöhinnan tulee olla olla vähintään 15 €. Suomen Filatelistiseuran Suurhuutokauppa no 115 S uomen Filatelistiseura järjestää tänäkin vuonna vuodenvaihteessa suuren remman huutokaupan. SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huuto kauppaan sopivat. Huutokauppakohteita ottavat vastaan myös: Juha Tillander, Seppo Evinsalo, Olli Saarinen ja Eero Mäkelä Tulossa taas! Filatelistiseuran Huutokaupassa mm: Aunuksen, PohjoisInkerin ja Karjalan vaikeita lähetyksiä ja loistoleimaisia. Jos haluat myydä, otamme kohteita vastaan 15.10.2023 asti! Filatelistiseuran Filatelistiseuran Meklarina: Petri Jansson 0400 552 671 meklari@ suomen latelistiseura
Näistä toimituksista löytyvät hyvin dokumentoidut asiakirjat ja niiden kokonaistoimituksetkin olivat liki 160 miljoonaa merkkiä. Venäläisten merkkien käyttöä Suomessa tutkinut Sven Fagerholm ja siitä kirjan vuonna 1968 (Das Fehlende Glied) julkaissut filatelisti on kuitenkin varma siitä että ainakin sarjan kopeekka-arvoja olisi Suomessa myyty useissa suurissa kaupungeissa. Näistä onkin teetetty tällä sivulla nähtävät ehdotteet, jotka kuitenkin jäivät toteutumatta. On arvioitu että esimerkiksi postikortteja myyvät liikkeet ja kioskit olisivat myyneet korttien ja kirjekuorten ohella niihin kelpaaviksi merkeiksi nimenomaan pienempiä kopeekka-arvoja. Tämä selittäisi juuri arvojen 1-10 kopeekkaa suurta määrää tukimuksissa löydetyistä Suomessa leimatuista merkeistä ja niiden suurta hajontaa eri paikkakuntien välillä heti vuodesta 1913 alkaen. Näin suuri hajonta ei olisi hänen mielestään mahdollista jos merkkejä olisi tuotu maahan ainoastaan matkailijoiden, sotilaiden tai filatelistien toimesta. Näitä merkkejä ei asiakirjojen mukaan koskaan toimitettu Suomen postille myytäviksi, mutta luultavasti niistä ainakin pienempiä arvoja on täällä myyty. osat 1 ja 2). Koko sarja oli viimeksi myynnissä Posteljonenin huutokaupassa 223 syyskuussa 2018 osana Gummesonin kokoelmaa. Helsinki, Oulu, Tampere, Vaasa, Lahti ja Turku ovat lukuisten pienempien paikkakuntien ohella hänen listallaan. Hänen tutkimuksissaan löytyi Romanov-merkkejä peräti 107 eri kaupungissa, paikkakunnalla tai rautatievaunuissa leimattuina. Tätä ei koskaan kuitenkaan toteutettu. 4/2023 Suomen Postimerkkilehti 16 Teksti Seppo Evinsalo, Kohteet kirjoittajan kokoelmasta. Jamalaisen ja Venäjän ministeriöiden välillä ei kuitenkaan osoita, että Romanov-sarjan merkkejä olisi toimitettu Suomen postin kautta myytäviksi. Siksi paljon niitä löytyy selkein suomalaisin leimoin ja yli 107 paikkakunnalta. Tästä merkkisarjasta ei löydy kirjallisia todisteita siitä, että niitä olisi toimitettu myös Suomen postille myyntiin. 5 ruplan Romanov-merkin ehdote päällepainamalla ja Suomen 13 mk maksuarvolla. Kirjeenvaihto Suomen postimestarin P. Romanov merkeistä 11 arvoa suunniteltiin julkaistavaksi päällepainamin Suomen maksuarvoilla. Yhtenä selityksenä on tarjottu sortokausien aiheuttamaa suomalaisten vastenmielisyyttä koko tsaarivaltaa kohtaan.. S uomen postille todistetusti toimitettiin myyntiin sekä vuosien 1889 että 1909 käyttösarjojen merkkejä (kts. Vuonna 1913 julkaistiin Venäjällä hieno 17 merkin sarja Romanovien suvun 300-vuotisen hallitusajan kunniaksi. On myös arvioitu että nimenomaan liikkeisiin ja kioskeihin merkkejä olisivat toimittaneet Venäjän ministeriöt. Jamalaisen kirjeenvaihdossa on myös ehdotus mahdollisista Romanov-merkkien lisäpainamista Suomen rahan arvoissa. Ehdotteita tunnetaan vain neljä sarjaa. Erikseen mainitut kohteet Harri Kuusiston suurkokoelmasta Romanovdynastia 300 vuotta 1913 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 3 Vuoden 1889 ja 1909 käyttösarjojen jälkeen Venäjällä julkaistiin hieno sarja Romanovien suvun 300-vuotisen hallitusajan kunniaksi
Antwerppenin tuloleima 20.4. Matkaselkä 20.12.1913 2 kop kellanvihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 482 kpl Suomessa käytettynä. Viipurin sotasensuurin punainen leima. Alle 50 g:n painotuotteen postimaksu ulkomaille oli 2 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. Lähetys sisältää sanomalehden jatkokertomuksen. Tornion kauttakulkuleima 13.12. 1 kopeekan ruskeanoranssi pari painotuotteena Haminasta Belgiaan 17.4.1914. 100-150 g:n painotuotteen postimaksu oli 6 kopeekkaa 1.1.1901-30.9.1917. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 10 kopeekkaa 4.10.1914-30.9.1917.. Kööpenhaminan tuloleima 17.12. Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 3 Ollila 25.7.1913 1 kop ruskeanoranssi Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 1 885 kpl Suomessa käytettynä. Salo 1.8.1913 10 kop sininen Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 114 kpl Suomessa käytettynä. Kirje avattu Tornion sotasensuurissa ja suljettu sensuurin kolmikielisellä ruskealla liuskalla. 10 kopeekan sininen kirjeellä Kokkolasta Tanskaan 11.12.1914. Savonlinna 19.11.1913 3 kop karmiininpunainen Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 269 kpl Suomessa käytettynä. Kuokkala 23.9.1914 7 kop ruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 275 kpl Suomessa käytettynä. 3 kopeekan karmiininpunainen pari sensuroidulla kolmannen painoluokan lehtikääreellä Kosken asemalta Lappeenrantaan 6.11.1916. Raivola 9.9.1914 4 kop karmiininpunainen Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 134 kpl Suomessa käytettynä. Jalkala 4.4.1913 14 kop sinivihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 54 kpl Suomessa käytettynä. 17
ulk. 20 kopeekan oliivinvihreä kirjatulla kirjeellä Helsingistä Ruotsiin 16.10.1913. 1 rpl tummanvihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 22 kpl Suomessa käytettynä. Tätä ylösalaisten merkkien käyttöä ulkomaan lähetyksillä nähtiin jo aiempien käyttösarjojen 1889 ja 1909 merkeillä. Turku h. Näistä 1 677 oli leimattu Helsingissä, 859 Oulussa ja 106 Vaasassa (Nikolaistad). Harri Kuusiston kokoelmassa on 4 kpl 2 ruplan merkkiä ja 3 kpl 3 ruplan ja yksi lähetyksellä. Ei haluttu nähdä lähetyksiä, joissa tsaarit roikkuisivat päät alaspäin kuorilla. Rupla-arvoista yhden ruplan merkkiä tavataan jonkin verran, mutta 2, 3 ja 5 ruplaa ovatkin jo sitten todella vaikeita. Oulu 1.12.1913 Tampere 16.10.1914 20 kop oliivinvihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 35 kpl Suomessa käytettynä. ulk. Helsingfors 22.9.1915 25 kop lila Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 32 kpl Suomessa käytettynä. 31-45 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 30 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. ?. Yhteensä leimattuna 107 eri paikkakunnalla, muutamia löytyi vain yksittäin. 10.3.19.. Kopeekka-arvoisia keräilijä löytää vielä useampiinkiin kokoelmiin, mutta niistäkin kaikki yli 20 kopeekan ovat harvemmin tavattavia, ainakin selkein leimoin. Kellomäki 30.9.1913 35 kop violetti/ vihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 12 kpl Suomessa käytettynä. Viranomaiset pelkäsivät todennäköisesti että Romanov-merkit suomalaisin arvomerkinnöin saisivat aikaan vastalauseiden myrskyn ja niitä käytettäisiin propagandana lähetyksillä ylösalaisin. Huom! Fagerholmin tutkimuksen jälkeen on tehty uusia löytöjä eri merkeistä, joten löydetyt luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia. 15 kopeekan vaaleanruskea pari kolmannen painoluokan kirjeellä Helsingistä Ruotsiin 14.6.1913. Fagerholm löysi tutkimuksissaan 3 500 Romanov-sarjan merkkiä ja kuorta suomalaisin leimoin (+ liki 300 päällepainamin). Nämä korkeat arvot ovatkin luultavasti kaikki matkailijoiden, sotilaiden ym. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 10 kopeekkaa, kirjaaminen 10 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. 10.3.1913 70 kop vihreä/ ruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 29 kpl Suomessa käytettynä. Lakkasinetit takana. 50 kop ruskea/ siniharmaa Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 17 kpl Suomessa käytettynä. Leikkeellä laivaleima Turku h. tänne Venäjältä tuomia eikä niitä koskaan ole ollut mahdollista ostaa Suomessa. Tukholman tuloleima 15.6. 4/2023 Suomen Postimerkkilehti 18 15 kop vaaleanruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 106 kpl Suomessa käytettynä. Esim
Syyskuun 14.päivä vuonna 1917 korotettiin ulkomaiden kirjeiden taksaa 14 kopeekasta 20 kopeekkaan. Pari leikkeellä, leimattu Helsinki 31.12.1913. . Romanovien rupla-arvoista 2 ja 3 tunnetaan vain muutamia lähetyksiä, ja niistäkin vain harva on oikeataksaisilla tarvelähetyksillä. Alle 30 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 20 kopeekkaa 1.5.1891 -13.9.1917, kirjaaminen maksoi 10 kopeekkaa. Toisaalta niitä tuli Venäjältä matkustajien ja sotilaiden mukana Suomeenkin. Suomen postihallinnolla oli riittävästi kopeekka-arvoisia merkkejä varastois20/14 kopeekan sinivihreä ja 10 + 1 kopeekan hyväntekeväisyysmerkki (valkoinen paperi, hammaste 11,5) kirjatulla toisen painoluokan kirjeellä Helsingistä Bahama-saarille 23.2.1917. Kirjeen postimaksu oli 7 kopeekkaa 1.5.1891-3.10.1917 joten huomattava ylipostite. Seuraavassa osassa: Hyväntekeväisyysmerkit 1915. Nassaun tuloleima 6.4. Lontoon kauttakulkuleimat 14.3. 3 rpl violetti Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty vain 2 kpl (merkkiä/ kohdetta) Suomessa käytettynä. 5 rpl mustanruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty vain 3 kpl merkkiä tai ryhmää Suomessa käytettynä, mutta ei yhtään lähetyksillä. (Harri Kuusiston kokoelmasta). Venäjä julkaisi Romanovien 7 ja 14 kopeekan merkeistä päällepainamat 10/7 ja 20/14 kop vuonna 1916. ulk. Todennäköisesti näitä Romanovien päällepainamamerkkejä ei koskaan toimitettu Suomen postille. 10.3.1913 2 rpl punertavanruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty vain 2 kpl (merkkiä/ kohdetta) Suomessa käytettynä. 19 Leikkeellä laivaleima Turku h. Naantali 20.4.1913 (Harri Kuusiston kokoelmasta). Fagerholmin tutkimusten mukaan näitä molempia löytyy merkkeinä tai lähetyksillä 293 kappaletta Suomessa käytettynä. K otimaan kirjeen postimaksu nousi 7 kopeekasta 10 kopeekkaan 4.10.1914. Päällepainamat 10/7 ja 20/14 kop 10/7 kop ruskea pari, Kuokkala 17.12.1916 20/14 kop sinivihreä Oulu 13.6.1917 3 ruplaa + 1, 2, 3 ja 4 kopeekkaa kirjeellä Oulusta Helsinkiin 6.3.1913. (Harri Kuusiston kokoelmasta). Billnäs 28.2.1915 (Harri Kuusiston kokoelmasta). saan ja toisaalta Venäjän postitoimipaikoissa oli pulaa 10 ja 20 kopeekan merkeistä. Tornion sensuurin leima ja liuska
4/2023 Suomen Postimerkkilehti 20 MerkkiAlbert 40 vuotta Aivan Helsingin ydinkeskustassa Annankatu 16:ssa sijaitsevassa kivijalkaliikkessä postimerkkikauppias Harri Kuusisto otti vieraita ja onnitteluita vastaan koko päivän 1.6.2023. Itse olen ollut onnekas saadessani tutustua jo hänen aikaisempiin huippukokoelmiin mallista 1885 ja Suomessa käytetyistä venäläisistä postimerkeistä. Tätä mallia hän on kerännyt jo kohta 50 vuotta ja nyt oli valmistunut kokoelman alku kivipainoon asti. Muutaman vuoden hänellä oli peräti kolme kivijalkaliikettä, mutta filatelian myynnin siirtyessä 2000-luvulla yhä enemmän internettiin tuli niin monen liikkeen pito turhaksi. Mutta niinkuin maailmalla live-huutokaupat ovat kaikkialla siirtyneet pelkästään nettiin ja silloin kohteita huutavat voivat istua omalla sohvalla missä päin maailmaa tahansa. Vuonna 1998 Harri osti Tampereelta Nurmisen postimerkkiliikkeen ja vuonna 2007 Helsingin Kasarminkadulla sijainneen Pischowin liikkeen varastoineen. Harrin ystävätär Anneli oli järjestänyt tyylikkään kahvipöytätarjoilun konjakkia unohtamatta. Vieraita riitti vielä sulkemisajan klo 17.00 jälkeenkin ja moni teki kauppojakin kun kerrankin oli aikaa ja kahvipannu kuumana koko illan.. perhosaihetta niin merkkeinä kuin kortteinakin. Harri oli järjestänyt vieraille mukavan yllätyksen ja ylpeänä hän esitteli juuri valmistunutta osaa hänen kotkamallin kokoelmastaan. Vuosittaiset huutokaupat hän oli aloittanut jo vuonna 1992 Lieksan Kakkisen kanssa ja vuodet 1998-2012 hän hoiti niitä yhdessä Jussi Murtosaaren kanssa. Nämä kaikki kolme laajaa kokoelmaa ovat nähtävillä vuonna 2025 Tampereen Filatelistiseuran ja Merkki-Albertin yhdessä järjestämässä kansallisessa näyttelyssä. Sen jälkeen ne on rakennettu yhdessä toisen Jyväskylän miehen Juha Niinisen kanssa. Live-huutokauppoja ennen netin yleistymisistä järjestettiin Helsingissä Bottalla, Kaivohuoneella, Hotelli Hesperiassa ja Valkoisessa salissa. 2000-luvulla saatiin aikaiseksi myös liikkeen nettikauppa ja kansainvälisen Ebayn kauppapaikalle säännöllistä tarjontaa, jotka molemmat ovat kasvava tapa myydä huutokauppojen ohella. Alku on turhan vaatimaton sana sillä tämä aloitus käsitti jo yksistään neljäkymmentä A3 kokoista kokoelmasivua. Harvoin näkee sellaista määrää loistoleimattua tai muuten harvinaisilla leimoilla varustettuja merkkejä ja lähetyksiä. Anneli on itsekin kiinnostunut postimerkeistä ja keräilee mm. Ja millaista laatua sivuille olikaan koottu. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo E nsimmäisen liikkeensä Harri Kuusisto perusti 1.6.1983 Helsingin Albertinkadulle, josta myös liikkeen nimi juontuu. Olin itsekin heti ensimmäisenä vuotena hänen asiakkaitaan ja muistan miten pieni ja vaatimaton liiketila oli tähän nykyiseen kahdessa kerroksessa ja täynnä filateliaa olevaan verrattuna
Olen Upseerifilatelistien jäsen ja reservin upseeri. . Olen seurannut kolmea tarjoajaa. . ?. . Nyt on ensimmäinen kehys valmis aiheesta ” II maailmansota ilmassa”, joka alkoi Saksan hyökkäyksestä Puolaan. Ns Live-huutokauppa, jossa joutuu pyrstöllään istumaan tunteja, ei ole ehkä paras malli. Tärkeää on myös ” esillepano”. Julkaistu Helsingin Sanomissa 15.3.1988. Hieno postimerkkiaihe! ?. . Toisaalta säännöt ovat selvät ja merkit hyvin Lape-luettelolla määritetty. . . Ryssät varastivat/ polttivat isän Suomi-kokoelman Talvisodan jälkeen Käkisalmessa ja olen yrittänyt vahinkoa paikata. ?. Suomikokoelmassa on vielä muutama tyhjä vesileimapaikka, ja noita toki metsästän. . . ?. Vaatimuksena oli, että lentokone on tyypiltään ja malliltaan tunnistettavissa. Nyt voi osassa huutokauppoja latoa vaikka yhden euron korotuksia kymmenien tai vaikka satojen eurojen kohteissa, mikä huudon kalkkiviivoilla on epäreilua ja turhauttavaa. Mutta elämä on… Harrastuksiin on kuulunut myös ilmailu kaikissa muodoissaan lentelystä ja mallien rakentelusta alkaen, joten aloin keräillä lentokoneisiin liittyviä postimerkkejä. Ei tarvitsisi välillä arvailla, kun tulkintataitoni on vajavainen. . Elämäni ensimmäinen oli ”Suomen Ilmavoimat 100 vuotta”, toinen ”Aero/Finnair (melkein) 100 vuotta” (100 vuotta 2023!). ?. Ägläjärvi kuori 9.II.13 (R5) Helsinkiin. keräilee sitä sun tätä. SP. . Ja parempia leimoja, mutta sitten se on valmis, jos Luoja suo! Tosin sukua se ei kiinnosta pätkääkään. Kerholaisten luku tänä päivänä on 27 ja keskiikä 77, mikä kuvaa katoavaa kansanperinnettä. En tiedä, liittyykö asiaan copyrightongelmia, mutta helpompaa olisi, jos esim. . ?. Kohteiden määrittely voisi olla tarkempaa ja yksiselitteisempää. . suomalaisissa kohteissa olisi Lape/Norma-numerointi. Enkä Tyynenmeren sotaan. 40 pen punainen läviste III merkkipari leikkeellä loistona Wiborg 3 8 1871. . ?. . Valitettavasti kaikki eivät ole herrasmiehiä. Postimerkkejä olen kerännyt aika tasan 70 vuotta. . Takana myös Korpiselkä (R1) leima ja Helsinki tuloleima. Myös korotussääntöjen tulisi olla selvät ja toimivat. SP-lehden seuraavassa numerossa jälleen 400 kohteen huutokauppa! Mikäli sinulla on materiaalia, jota haluaisit myydä huutokauppojemme kautta, ota yhteys SP-lehden meklari Eero Mäkelään puhelin 0400-602887 email: sakarieero@gmail.com Mm. . . Kari Suomalaisen pilapiirroksen ”virallinen kopio” hienosti kehystettynä. Normandian maihinnousuun en ole vielä ehtinyt. Kuoren yläreunassa pieni repeämä. Pari kehystä on ilmailun historiasta; Kuumailmapalloista Avaruussukkulaan eli ”Ilmailun tähtihetkiä”. . Olen sittemmin viime vuosina rakennellut pieniä yhden-kahden kehyksen kokoelmia avoimen luokan virityksillä yhdistäen ilmailun ja historian. H uutokaupoissa on tärkeää taso ja monipuolisuus. ??????. nämä hienot kohteet SP-lehden seuraavassa numerossa 5/2023 21 Kai Masalin, ”harrastustieteiden maisteri” Olen Kai Masalin, ystävien mukaan ”harrastustieteiden maisteri”, joka mm. Niitä on ollut esillä Kirjamessujen Stamp Forumissa ja esitelminä muutamissa kerhoissa
Lähes kaikilla sellainen kuitenkin on mukana. ota kuva ja saat lisätietoja tai pelkkä lisätietoja. Sen jälkeen tallennus vasemmasta alakulmasta. Ohjelma on ilmainen mutta jos et halua häiritseviä mainoksia niin pääset niistä eroon maksamalla 2,09€ 1) 3) 4) 5) 2) Ohjelma on todella helppokäyttöinen. Voit tietysti tallentaa kuvan mutta myös jakaa kuvan WhatsAppissa tai lähettää kaverille tekstiviestinä tai sähköpostitse! QR koodi Tai kirjoitettuna nettiselaimen sivulle: https://www.suomenfilatelistiseura.fi/ suomen-postimerkkilehti/digilehdet/ vuosi-2018/ Yhä useammin törmäämme kuvan tapaiseen QR, ja sitten tekstinä esim. Itse käytän Android-puhelinta, joten esimerkit ovat siihen mutta lähes kaikkiin vastaavat löytyvät myös IPhoneen. 22 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Filatelistin DIGI ABC 4 Teksti ja kuvat: Tapio Tuominen Digi on ollut monelle harrastuksemme apua jo pitkään ja monille se on uutta ja monet ovat päättäneet ettei sitä tarvitse enää opetella. Katsotaan mitä apua siitä oikeastaan voisi olla. 2) vakain auttaa ottamaan kuvan suoraan, vakain ei näy kuvassa! 3) taskulamppu päälle/pois 4) automaattitarkennus päälle/pois. Joskus tulee mieleen, ettei se ole tarkoitettukkaan, että sen näkee lukea. Tässä muutama käytännön vinkki mitä hyötyä siitä on ja millä ohjelmilla ja tiedoilla pääsee alkuun älypuhelimella. Tuntuu siltä, että etiketissä ja tuoteselostuksissa tekstin koko aina vaan pienenee. Saattaa myös ikä tehdä tehtävänsä. Monet etsivät taskuistaan kerhoilloissa suurennuslasia tutkiakseen tarkemmin mitä on tarjolla. Suurennuslasi Suurennuslasia varmasti kaikki kaipaamme. Joissakin tapauksissa ilman sitä ei pärjää tai ainakin se on vaikeaa. Ohjelman voi ladata Android-puhelimeen Google Play kaupasta tai sitten iPhoneen App Storesta. HUOM! toiminnallisuuksissa ja hinnoista voi olla suuriakin eroja eri appien välillä. 1) asetukset: mainosten poisto, ohjeet, opetusvideot, vakain päälle/pois,kielivalinnat; englannin, ruotsin, suomen lisäksi kymmeniä muita kieliä. Lataa juuri TÄMÄ RV AppStudiosin tekemän ohjelma Google Playsta. Esimerkkiohjelmat ovat niitä mitä itse käytän. Kuvassa Amsterdamilaisen flaaminkielisen menun lopussa olevat pieni huomautus englanninkielisen menun saannista. Ohjelmat voivat olla joko täysin ilmaisia, jos jaksaa katsella mainoksia tai sitten muutaman euron maksavia. Ravintolassa oli pelkästään flaaminkielinen menu paperisena! Tämän koodin avulla pääsee lukemaan helposti vuoden 2018 SP-lehtiä.. Sen nimi ei ole suurennuslasi vaan kännykkä. 5) suurennuksen muuttaminen. HUOM! melkein samannimisiä on useita. Ohjelmassa on sisäänrakennettu zoom mikä antaa enintään 8x suurennoksen helpottamaan esim. Kännykkään on saatava kymmeniä eri suurennuslasiappeja eli pienohjelmia. virheiden ja erojen etsinnässä. Kuva otetaan painamalla pitkään (2 sek) ruutua. Parempiakin mahdollisesti löytyy mutta käyköön nämä esimerkeistä
StampSnap käyttää ilmeisesti StampID:n tekemää ohjelmaa, ja tämä näkyy hinnoissa, mutta hieman toisennäköisellä ulkonäöllä Itse ohjelman käyttö on helppoa, otat kuvan, rajaat kuvan mahdollisemman tarkkaan ja painat ok väkästä ja ohjelman hakee yli 1,2 miljoonan merkin tietokannasta vastaavaa. Myös sama hakutarkkuus. Itselläni käytössä tämä Gamma Playn ilmainen ohjelma. Ainakin itselle tulee vastaan usein vastaan postimerkki mitä en tunnista tai ainakin pitäisi saada lisätietoja siitä. Androidille älypuhelimille niitä on muutama mutta epäilykseni on, että kyseessä ainakin osittain samoista ohjelmista hieman eri tavalla meikattuna. Ainakin omien kokeilujen perusteella on kuitenkin merkkien tietokanta sama. 23 . Kun skannaa QR koodin, ohjelmaa avaan nettiselaimen ja vie suoraan lisätietoja antavalle nettisivulle. StampID:n hinnoittelu eroaa merkittävästi Colnetin hinnoittelusta. Yksi selkeä ero niisä on hinnoittelu. Ainakaan vielä ei mainokset ole häirinneet niin paljon, että olisin maksanut mainosten poistosta pyydettyä 3,49 €. Mikä merkki. Colnet Stamp Identifier ohjelma on varmaan yksi suosituimmista Suomessa. Oikeassa yläkulmassa olevaa ruksia painamalla pääsee ohittamaan maksamisen mutta mainoksia näkyy. älypyhelimessa Toimii. Colnet Stamp Identifier kertoo selkeästi jo ensimmäisellä sivulla mitä lysti maksaa. Tähän ongelmaan löytyy toisinaan helposti ratkaisu postimerkkien tunnistusohjelmalla eli Stamp identifier ohjelmalla. Samalla ohjelmalla voi tietysti lukea kaikki QR ja viivakoodit oli se sitten menussa, elintarvikepakkauksessa, lääkepurkissa tai laitteen pakkauksessa. Joissakin älypuhelimessa se vakiona, mutta jos ei tullut niin voit ladata esimerkiksi tämän: Taas tarjolla lukematon määrä QR skannausohjelmia Google Playssä. Pelkkä valokuvan otto ei riitä vaan skannaukseen tarvitaan oma appi eli ohjelma. Aina ei vaan nöydy suhteellisen tavallistakaan merkkiä kuten tätä M30-sarjan 7mk merkkiä Kännykän etusivulle kannattaa kerätä useimmin käytetyt appit eli pienoisohjelmat
Se osaa etsiä kohteesta tekstiä ja kääntää sen halutulle kielelle. Kuvan voi ladata jo otetuista kuvista tai sitten voi ottaa siitä kuvan ja Lens etsii sinulle vastaavuuden. Voit skannata käyntikortin ja tallentaa sen yhteystietoihin. Google julkisti jo jonkin aikaa sitten Google Lens hakupalvelun, joka toimii sekä älykännyköissä että tietokoneella. Toinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero voi olla sellaisen johon luotat, esim. puoliso tai aikuinen lapsi. Suomalaisen Kirjakaupan ja Prisman sivuille mistä kirjaa voi tilata. Sen sijaan Ukrainan varsin tuoreen erikoisleiman se löysi. Lens osaa paljon muutakin kuin kuvahaun. 24 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Turvallisuus ensisijassa Lens osaa myös käännökset vaikka Ukrainasta Suomeksi. Kun kirjaudut sähköpostiisi sinulta vaaditaan tunnistautumista. Periaate on sama, mutta nyt voit ladata kuvan, esimerkiksi postimerkistä, rakennuksesta, kasvista jne ja Lens etsii vastaavuuksia koko nettimaailmasta. Joku M30-sarjan hyvin tunteva voisi varmaan auttaa noita eri tahoja tunnistamaan kaikki sarjan merkit. älypyhelimessa Toimii. Näillä ohjeilla vältät monet sudenkuopat: 1 Varmista, että itse pääset palveluun, jos unohdat salasanasi! Perusasia on, että olet antanut perustietoihin sekä puhelinnumeron että sähköpostiosoitteesi salasanan palautusta varten. Jos itse ei tunnista käännettävää kieltä Lens tunnistaa kyllä. Kukaan ei varmaan ole välttynyt kuulemasta erilaisista huijauksista, tietojen kalastuksista ja palkkitilien tyhjennyksistä. Tuosta viivakoodista kirjan takakannessa se tunnisti, että kyseessä on Jari Majanderin kirjoittama kirja Aihefilateliasta ja antoi linkit mm. Varmaan siinä on moni jäänyt miettimään, että mitä minun oikein pitäisi tehdä. Myös QRja viivakoodit se tunnisti helposti. Google Lens Olemme tottuneet Googlettamaan eli etsimään tietoa kirjoittamalla sanoja Google hakuun. Monesti on mahdollista laittaa myös toinen puhelinnumero ja/tai sähköpostiosoite mihin voi pyytää uutta salasanaa. 2 Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistus. Myöskään Lensin kuvahaku ei tunnistanut vaikeaksi kohteeksi osoittautunutta M30 sarjan 7mk merkkiä
Ja jutut monella kielellä, tietysti konekäännettyinä mutta aika hyvinä. KIRJOITTANUT NICK STEINBERG Nick on kirjoittaja, joka keskittyy teknologian ja kulttuurin yhtymäkohtaan. Sovellus ei kuitenkaan suojaa uhilta reaaliajassa. Bitdefender Mobile Security – Skannaa sovellukset automaattisesti asennusten ja päivitysten aikana, mutta ilmaisesta Android-virustorjuntasovelluksesta puuttuu edistyneemmät työkalut. Klinikka on ilmainen SF:n jäsenille. henkilökohtaista digiapua ohjelmien asentamisessa ja käytössä kännykässä. Hän on hyvin kiinnostunut kyberturvallisuudesta, verkon puolueettomuudesta ja siitä, miten voi auttaa muita saamaan kaiken irti VPN:istä ja virustorjuntaohjelmista. Kun seuraavalla kirjaudut samalta laitteelta, sinulta kysytään onko tämä luetettava laite, jos vastaan Kyllä, sinulta ei kysytä jatkossa enää samalta laitteelta kirjautuessasi. älypyhelimessa Toimii Klick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb s ite. Samalla saat apua myös esim. 3 Virustorjunta kuntoon myös kännykässä. Digiklinikka klo 17.00-17.45 ja jatkuu esitelmän jälkeen. Näiden lisäksi myös muiden ohjelmien asennukset ja käyttö kännykässä. Joukko SF:n jäseniä tarjoaa 9.10. Olihan sinulla jo PC:ssä tietoturvaohjelma. 25 . Esitelmä aiheesta Lönkalla 9.10. Kesäkuun 15, 2023, Nick Steinberg julkista omat tutkimuksensa ilmaisista virustorjuntaohjelmista blogissaan: ”Pikaopas: Paras virustorjunta Androidille vuonna 2023 Avira Mobile Security – Paras ilmainen virustorjuntasovellus Androidille tehokkaalla haittaohjelmatarkistuksella, piilohallintaohjelmasuojalla, VPN:llä ja sovellusten lupien hallinnalla. klo 17.45 Digiklinikka 9.10. TotalAV Antivirus & VPN – Ilmainen virustorjunta Androidille, joka sisältää etäpalomuurin laitteen luvattoman käytön estämiseksi. Jos se olit sinä itse joka kirjauduit toisella laitteella niin vahvista tapahtuma painamalla kännykästä oikea numerosarja. Kokeile Aviraa ilmaiseksi! Panda Dome – Tekoälyä hyödyntävä ilmainen virustorjuntaohjelma tunnistaa uusimmat Androidiin kohdistuvat uhat, mutta se kerää joitakin tietoja käyttäjästä. Myös sähköpostiin tulee kirjautumisesta ilmoitus. Vastaa Kyllä, jos se siis olit sinä! Jos sinä tai joku muu yrittää kirjautua uudella laitteella sähköpostitilillesi sinulta kysytään vielä vahvistusnumero kännykästäsi. On ihan ok kysyä seurakaverilta neuvoja ja apua myös digiasioissa. Nick kirjoittaa juttujaan niin, että niitä ymmärtävät myös ne, jotka eivät ole atk-nörtteja. Sophos Intercept X – Androidin linkkien tarkistaja suojaa haitallisilta sivustoilta ja tietojen kalastelulta, mutta ilmainen virustorjuntasovellus ei tunnista piilohallintaohjelmia. Esitelmä SF:n maanantai kerhoillassa, Lönnrotinkatu 32, Helsinki. sähköpostin asentamisessa ja käytössä. Tässä linkki Nickin Blogiin, missä testiä ja tuloksia avattu tarkemmin. Kaikki SP-lehden tilaajat ja SF-kerholaiset tervetulleita. Sivulta löytyy juttuja myös tavallisista toimisto-ohjelmista, lapsilukoista, salasanojen hallintaohjelmista. Lönkalla Tapio Tuominen pitää esitelmän konkreettisesti näyttäen ohjelmien asentamisen ja käyttämisen kännykässä
Vanha fraktuurateksti, vanhahko ruotsinkieli ja ”oudot” aiheet tekevät jutuista jokseenkin käsittämättömiä. 26 4/2023 Suomen Postimerkkilehti K esällä on vallan muuta puuhaa kuin filatelia, esimerkiksi vaikka erilaiset luontoharrastukset, joten pitää oikein pinnistellä, että löytäisi lehteen sopivaa materiaalia. Pyrkimys oli jakaa tietoa kansallisesta kulttuurista. Painojälki lumppupaperilla (puupitoista paperia nähtiin vasta lähes 100 vuotta myöhemmin) on hämmästyttävän hyvä. Sivut on numeroitu 97-104 eli lehti on 8-sivuinen. Ilmeisesti vuoden alussa on aloitettu sivusta 1, joten aika vaatimaton on laajuus. Niinpä nyt aiheena on Suomen ensimmäinen lehti, Gutenberg ja DRUPA-messut. Käytännössä lehteen kirjoitti pääasiassa Henrik Gabriel Porthan, joka oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja. Tarkka lehden ilmestymisaikataulu oli siis tiedossa jo vuonna 1785! Lehti löytyi SP-lehden huutokaupasta vuonna 2016. Kirjapainolastuja no 1 Hallussani oleva kappale on numero 13 vuodelta 1785 ja se on päivätty 31.3.1785. Julkaisija oli alussa Aurora-Seura eli isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen salaseura. Ei saanut käsitellä Ruotsin ja muiden valtioiden suhteita ja muitakin rajoituksia oli. Kaksi pientä arkkia on taitettu sisäkkäin. Tietenkin kohopainojälki on painunut suhteellisen tukevaan ja pehmeään paperiin niin että pysyy! Painotalo on J.C. Hauska yksityiskohta on takasivun viimeinen rivi, jossa kerrotaan numeron 14 ilmestyvän torstaina 7. Lehden aiheiden käsittely ei ollut vapaata, sillä vuoden 1774 painovapauslaissa sanomalehdet oli asetettu suurennuslasin alle. huhtikuuta. Kerrassaan mainio ostos! S uomen vanhinta sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (erään turkulaisen seuran julkaisemia sanomia) julkaistiin vuosina 1771-78 ja 1782-85. Lehden painoskin oli vain parisataa. Sen sijaan kirjapainoaiheisista mapeistani kyllä löytyy mukavia kohteita, joista voi kertoa yhtä ja toista. Näin hän sai aikaan kokonaisuuden, jolla kirjapainot ympäri maailmaa tuottivat kirjoja ja muita painotuotteita lähes seu. Lehden jutuista ei tahdo saada selvää. Se ilmestyi yleensä joka toinen viikko, vuonna 1772 poikkeuksellisesti joka viikko. Kuin eilen tehty, sanoisin. Vieläkin maassa luetaan paljon paperilehtiä, vaikka maailma muuttuu koko ajan digitaalisemmaksi. Porthan ilmeisesti noudatti samaa oppia kuin suomalaiset ja virolaiset keskenään 1980-luvulla eli kulttuurista voi aina kirjoittaa vapaasti niin, etteivät politrukit siihen puutu. Lehden koko on 110x173 mm eli hieman nykyistä postikorttia suurempi. Lehden julkaiseminen oli kuitenkin aikansa kulttuuriteko ja alku Suomen lehdistön kunniakkaalle taipaleelle. Frenckell eli Suomen vanhin kirjapaino, joka aloitti Turussa nimellä Pietari Wald vuonna 1642 (juttu SP-lehdessä no 2/2017). Valmis lehti piti heti toimittaa kansliakollegioon tarkastettavaksi. Muistelin vuosina 2017-2021 SP-lehteen kirjoittamiani kirjapainohistorioita, mutta tähän hätään ei nyt löytynyt uutta hyvää kohdetta, mistä saisi kunnollisen jutun valmiiksi. Joka tapauksessa hän yhdisti aiemmat tiedot ja keksi käyttää viiniprässiä painolaitteena ja kehitti latomiseen sopivat metalliset irtokirjasimet sekä painamiseen hyvin soveltuvaa painoväriä. Henrik Gabriel Porthan (17391804), vuoden 1935 PR-sarjasta. Gutenberg Johannes Gutenbergia (1398-1468) on pidetty kirjapainotaidon keksijänä, vaikka tiettävästi Kiinassa on painettu jo paljon aiemmin ja muitakin ehdokkaita on. Lehti oli ruotsinkielinen ja kansa tietysti puhui (vaan ei juurikaan osannut lukea) suomea, joten voi kysyä, miten laajalle uutiset levisivät
Siihen aikaan myynnille paljastettiin kokonaan uudet konemallit ovien avautuessa, joten opeteltavaa oli kahdessa viikossa paljon. Michel-luettelon mukaan tosin kirjapainomenetelmä olisi keksitty vuonna 1440. Ilmeisesti juuri silloin radioaktiivinen pilvi kiersi Euroopan kautta Skandinaviaan, mutta tarkempaa tietoa asiasta saatiin odottaa päiväkausia. Oikeassa yläkulmassa on selvä Heidelbergin tiikeliautomaatti, joka edustanee vuonna 1940 moderneinta tekniikkaa. TEKSTI JA KOHTEET: SEPPO SALONEN raavat viisi vuosisataa. Elän toivossa, että kirjapainoaiheinen kokoelmani joskus vielä nähdään näyttelyssä. 27 Kirjapainolastuja no 1 Gutenberg-aiheinen Zagrebissa 29.9.1940 kirjattu kuori, joka juhlistaa filatelianäyttelyä Kroatiassa Jugoslaviassa. Johannes Gutenbergin profiili ja vuosiluvut löytyvät myös leiman alareunasta. DRUPA 1954 -muistokortti (Druck und Papier painaminen ja paperi), jonka ensipäiväleima 18.5.1954 lienee merkkien päällä. DRUPA-näyttely Kirjapainoaiheinen erikoispostikortti on julkaistu DRUPA-messuilla toukokuussa 1954 Düsseldorfissa Saksassa. Taloudellisesti menestystä ei tullut, vaan Gutenberg oli veloissa jo aloittaessaan, ja painonsa hän möi vararikon takia liikekumppanilleen. Lisämerkit 3 ja 0,50 dinaaria (Jugoslavian viimeinen kuningas Pietari II) viittaavat siihen, että oikea kirjeen taksa Unkariin olisi ollut 9 dinaaria. Muistan vieläkin sen, miten kuulin asiasta ensimmäiset huhut Leverkusenin rautatieasemalla kuulaana kevätaamuna messuille lähtiessäni. Nykyäänhän kehitys on jatkuvaa ja uusia asioita otetaan käyttöön sitä mukaa kun niitä valmistuu. Kortti on käyttämätön. Kuitenkin hän jätti jälkeensä uuden teollisuuden, ja kuuluisat 42-riviset raamattunsa, joista säilyneet 21 kappaletta lienevät nykyään maailman kalleimpia kirjoja. Se oli sen aikaista markkinointia, jota ei nykypäivänä voisi enää kuvitella. Toki niistä oli etukäteen jaettu tietoa, mutta kukaan ei ollut niitä konkreettisesti nähnyt. Vuoden 1986 Drupa muistetaan myös siitä, että sen aikana tapahtui Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26.4.1986. Kirjeen ylälaidassa on vasemmalla kuva viinipuristimesta ja vuosiluku 1440. Saksa julkaisi vuonna 1954 Gutenberg-raamatun 500-vuotisjuhlana oman Gutenberg-merkkinsä, joka näkyy seuraavalla kohteella. Esiteltävän kuoren olen joskus nähnyt netissä, mutta ennen kesää Seppo Laaksonen toi sellaisen käteeni kerhoillassa ostettavaksi. Olin itse mukana ensimmäisen kerran vuoden 1986 näyttelyssä, joka todella jäi mieleen. Hieman hämäräksi jää, mitä vuonna 1440 oikein tapahtui, sillä silloin Gutenberg toimi kultaseppänä ja vasta kehitteli painomenetelmäänsä. Postimerkit ovat vasemmalta lähtien Saksan Gutenberg-raamatusta 500 vuotta (5.5.1954), sekä Berliinin merkit Otto Lilienthal (1848-1896), ilmailun pioneeri (24.1.1953), Ottmar Mergenthaler (1854-1899), rivilatomakoneen keksijä (11.5.1954) ja Berliinin kuuluisa nähtävyys Brandenburgin portti 21.3.1949 julkaistulla postimerkillä. Heti syntyi kaupat!. Kuori on kulkenut Budapestiin, takana tuloleima Zagreb-leiman alla on Jugoslavian 5,50 dinaarin näyttelymerkki, jossa vanha kaarisilta ja vuodet 1440-1940 sekä nimi Gutenberg. Drupa on maailman suurin graafisen alan näyttely, joka on pidetty säännöllisesti Düsseldorfin messukeskuksessa vuodesta 1951 alkaen useimmiten neljän tai viiden vuoden välein
Aiheen laajuuden ja vaativuuden antamat rajoitteet huomioon ottaen päätin kuitenkin yrittää omien kohteitteni ’keveyden’ mielessä pitäen. Rafael Livnat: Jerusalem et la Poste Francaise en Terre Sainte 1843 – 1914. Lavi Group-yhtiön grafiikka.. Vanhimman ja kalleimman materiaalin osalta voin vain viitata esimerkiksi Galssmanin omaan kokoelmaan ja pariin erinomaiseen lähdeteokseen *). Tutkittuani omia kohteitani huomasin niiden olevan varsin moderneja. Ranskan posti. Zvi Aloni & Joseph Hackmey: The Postal History of the Ottoman Post in the Holy Land. Teksti ja kohteet: Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XX KOHTEET KERTOVAT JERUSALEM Yleisnäkymä vanha Jerusalem. RPSL, Lontoo. *) Turkin posti. L’Academie de Philatelie. Toukokuussa 75 vuotta täyttäneen Israelin valtion pääkaupungin yli 3000-vuotinen historia ja asema kolmen uskonnon pyhine paikkoineen (Temppelivuori, Kalliomoskeija, Itkumuuri, Al-Aqsan moskeija jne.) ovat heijastuneet Pyhän Maan ja Jerusalemin kaupungin vaiheisiin aiheuttaen sotia, miehityksiä ja myös rauhan aikana uskontojen välisiä ristiriitoja ja kilpailua. Uudemmalta ajalta kaikki tämä on myös dokumentoitavissa filatelian ja postihistorian keinoin. 28 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Virikkeen tähän artikkeliin sain jo 6 vuotta sitten saatuani Finlandia 2017 järjestelytehtävissä toimiessani Israelin komissaari Les Galssmanilta muistolahjaksi oheisen hänen kotikaupunkiaan Jerusalemia esittävän kauniin grafiikan
Matkailijoita varten taasen on yli 100 vuoden aikana julkaistu paljon postikortteja. Turkin posti: Jerusalemin vanhin postileima (turkiksi Kudus, arabiaksi Al-Quds) oli käytössä 1868-75. Harvinaisen rikkaan ja monipuolisen historiansa ansiosta Jerusalemiin on suuntautunut runsaasti pyhiinvaellusja turistimatkoja. 3) Jordanialainen itä-Jerusalem 1948 – 1967. Siksi esitän myös muutamien vanhempien postilähetysten kuvapuolia. 2) Britannian Kansainliiton mandaatti 1918-48. 4) Israelilainen länsi-Jerusalem 1948 – 1967 ja kokonaan israelilainen Jerusalem 1967 alkaen. Vuosina 1948 vuoden 1967 Kuuden päivän sotaan asti Jerusalem oli lähes 20 vuotta Israelin ja Jordaniaa kesken jaettu kaupunki. 29 Turkin posti: 20 paran violetti merkki kortilla Jerusalem ??.10.1898 > Basel, Sveitsi, saapunut 14.11.1898. Vanha Jerusalem: Davidin sitadelli ja Jaffan portti vuoden 1995 ehiökortin merkkija sivukuvassa. Saksassa painetun kortin kuvapuoli: Ylösnousemuskirkko.. Filatelian näkökulmasta voidaan Jerusalemin postihistoria karkeasti jakaa neljään aikajaksoon: 1) Osmanivaltakunnan aika ennen vuotta 1918 (Turkin posti ja eurooppalaisten maiden Levanttipostitoimistot). Tilanne muistutti Itäja Länsi-Berliiniä DDR:n aikoina (1961-89) tai Kyproksen Nikosiaa vielä tänään
Itävallan posti: joulukortti 20 paran merkillä ja Betlehemin oheisleimalla 24.12.1899 > Jerusalem (violetti) 25.12.1899 >> Trutnov, Böömi, saapunut 13.1.1900.. 30 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Itävallan posti: 20 paran Itävallan Levantin päällepainamamerkki kortilla Jerusalem (violetti) 31.10.1893 > Zanojmo, Böömi. Tullut 14.11.1898. Kuvapuolella Golgata ja Ylösnousemuskirkko
49
Violetti sensuurileima.. Itävallan posti, uusi valuutta: 5 centimesin ehiökuori kaksirenkaisella (iso sisärengas) leimalla Jerusalem ’b’ 10.4.1914 > Budapest. Kulkenut Aleppossa, Syyriassa olleen Itävallan kp-konttori 452:n kautta. 32 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Itävallan posti: 10 paran painotuotekääre kaksirenkaisella (pieni sisärengas) leimalla Jerusalem > Strehlen, Saksa. Lähettäjän titteli: ”Leski(rouva)”! I maailmansodan kenttäpostia: Saksan Turkkia auttavan sotilasvaltuuskunnan kp-kortti kaksikielisellä leimalla (muinaisturkki / saksa) Jerusalem 6.10.1917 > Nezötur, Unkari
Kolmikielinen (englanti, ranska, saksa) viestillinen: ”Osta Jaffa appelsiineja ja greippejä!”. 33 Palestiinan brittimandaatin aika: Balatonfürdö’sta Unkarista lähetetty sähke Palestiinan kolmikielisellä (englanti, heprea, arabia) lomakkeella. Tullut Jerusalemiin 11.8.1929, leima: englantilaistyyppinen 1-renkainen. Merkin kuvassa Kalliomoskeija.. ”8924” = Prahan putkipostin sarjanumero. Hollantilaisen K.L.M.-yhtiön lentopostilipuke. Brittimandaatti: lentokirje Jerusalem 7.3.1939 > Tshekkoslovakia. Takana lisäleimoja ja tuloleimat Praha 7 sekä violetti Petrvald. Brittimandaatti: lentokirje Palestiinan merkillä Jerusalem (pienirenkainen – 25 mm leima) 9.7.1937 > Warwickshire, Englanti
Lauantaina 2.9.2023 klo 9-14 Sunnuntaina 17.9.2023 klo 9-14 Myyjinä: Aarno Aspbäck Nova Rolf Lek Olli Saarinen Tuomo Oinonen Pertti Hurmerinta Myyjinä: Systeemi.net / Vesa Järvistö Jarmo Bauer Tuomo Oinonen Merkki-Albert Janne Nikkanen sekä kauppiaita Ruotsista Vanhat kunnon MERKKIMARKKINAT jälleen Lönkalla syyskuussa! Tämä on itse koettava paikan päällä! Tervetuloa ! Lönnrotinkatu 32, Helsinki. 35
Israeliin muutti vuosina 1948-51 lähes 700.000 Euroopan juutalaista, joista suurin osa holokaustista selvinneitä. ”Doar Ivri”-merkkijulkaisun 5 millsin arvo (Michel no. 36 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Israelin länsi-Jerusalem: Israelin 1. Viestillisen leiman kuva esittää Kyprokselta saapuvia maahanmuuttajien laivoja. 2) paikalliskirjeellä Jerusalem 23.1.1949. Länsi-Jerusalem: uskonnollisen toora-koulun koristeellinen vapaakirje Jerusalem 16.2.1950 > Richmond, USA.. Israelin länsi-Jerusalem: ”Doar Ivri”-sarjan kaksi arvoa erikoisleimakuorella Jerusalem 21.12.1949
Hämeenlinnan (2022) ja Riihimäen-Hyvinkään (2023) vihkosissa esiteltiin mm. Suurena kaupunkina Joensuussa on ollut varsin paljon erilaisia koneleimoja vuosikymmeninen varrella. Posthistoriska föreningen rf. Muutama vuosi sitten Postihistoriallisen yhdistyksen hallitus teki päätöksen paikallishistoriallisen ”vihkosen” laatimisesta seuraavien kolmen kansallisen näyttelyn yhteydessä. näyttelypaikkakuntien liikenneyhteyksiä, ketjuja koneleimoja, firmakuoria, tulitikkuetikettejä ja postihistoriaa modernimpaan materiaaliin painottuen. Kun havaintoja ei ole tämän lisäksi, herää kysymys onko kyseessä jonkinlainen lyhytaikainen koneleima vai joku muu poikkeuskäyttö. Näistä on pääsääntöisesti melko kattavasti havaintoja, mutta joukkoon mahtuu yksi haasteellinen koneleima. Yllä olevassa kuvassa esitetään ainoa, vanhaan valokopioon (Kurre) perustuva, havainto Joensuu 10:n (7 aaltoviivaa, leimaympyrä 20mm) koneleimasta. 40 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Postihistoriaa Postihistoriallinen yhdistys ry. Postihistoriallisen yhdistyksen kolmas paikallispostihistoria vihkonen Joensuu. Vuoden 2024 kansallinen näyttely järjestetään Joensuussa ja kahden ”harjoitteluversion” jälkeen tavoitteenamme on tehdä hieman kattavampi julkaisu. Joensuun ”tuntematon” ketjuleima. Kun vihkosen valmistelu on jo saatu käyntiin ja materiaalin ja tietojen hankintaan on vielä hyvin aikaa, haluaisimme lisätietoja muutaman haasteelliseksi kokemamme aiheen tiimoilta. 1. Aikaisemmissa vihkosissa on pitäydytty yhdistyksen muutama jäsenen materiaalissa, ja Joensuustakin meillä on olemassa erittäin hyvä perusmateriaali. Sama leimatyyppi on ollut tavallisena käytössä Kristiinankaupungissa ja Sodankylässä vuosina 1975-76
Lisätietoja yhdistyksen puheenjohtajalta. Joensuusta (Pyhäselkä, Höytiäinen, Pielinen) emme ole tällaisia tavanneet. Käytännössä kaikkien suurten sisävesien lähiseuduilta löytyy höyrylaivojen lähikyliin tai -laitureihin kuljettamaa postia. Toki muutkin paremmat Joensuu-kohteet ovat mielenkiintomme kohteena, mutta tarkoituksena ei ole rakentaa kaikenkattavaa referenssiä. esitetyt leimat ovat hyvin harvoin tavattavia, miksi. Nämä Lehmuksen-Helmisen kirjassa numeroilla 13.5.01 ja 14.5.01. Höyrylaivaliikenne Sokerina toivelistamme pohjalla ovat höyrylaivoilla kulkeneet postilähetykset. rautateitse. Joensuun keskeinen sijainti Karjalan radan varrella tarkoittaa runsasta rautatieja asemaleimojen kirjoa. Välirauhan ajan postivaunuleimat. Välirauha siirsi postivaunujen 13 ja 14 pääreitin kulkemaan 1940 Pieksämäen kautta, mutta sotien välisenä aikana Joensuusta etelään kulkeneet postivaunut 13 ja 14 tunnetaan myös lisätunnuksella J-M (Joensuu Matkaselkä). // 26.10 // 30.11.. Etsimme siis havaintoja varsin poikkeuksellisista kohteita. 3. 4. // 28.9. Havaintoja kohteista voi lähettää sähköpostitse info@postihistoria.info. Lentopostiliikenne Joensuusta ja Joensuuhun Veljekset Karhumäki aloitti lentoliikenteen Joensuun ja Helsingin välillä vuonna 1950. Joensuun lentopostia ei juuri tule vastaan, vaikka sitä täytyy olla olemassa. Vaasan kautta Ruotsin Sundsvalliin. Seuraavana vuonna reitit laajenivat mm. Kuvassa on esitetty hyvin varhainen (18.X.42) käyttö kyseisestä postivaunun 13 leimasta, muista havainnoista olemme hyvin kiinnostuneita. 41 2. Haluaisimmekin nyt havaintoja varmuudella lentäneistä kohteista, mistä pitäisi ilmetä leimojen perusteella, ettei kohde ole voinut ehtiä perille esim. Näistäkin havainnoista olisimme siis äärimmäisen kiinnostuneita. Yhdistys kokoontuu syksyllä kuukauden viimeinen torstai seuraavasti: 31.8
Tarkastellaanpa asiaa lähemmin. Teksti ja kohteet Antti Roivainen K un Pietarin rata rakennettiin, se ei tullut yhteyteen muun Venäjän rataverkon kanssa. Esteenä oli Neva-joki ja radan rakentamisaikana olennaisin asia oli saada Suomen suurruhtinaskunta yhdistetyksi Keisarikunnan pääkaupunkiin. Näin koko rata, myös sen Venäjän puoleinen osa, oli tarkoituksenmukaista olla saman hallinnon alaisuudessa ja niinpä koko rataa liikennöi ja hallinnoi Suomen Valtionrautatiet. Postivaunuissa leimatut Tämä koskee tietysti vain postilähetyksiä, joiden ainoa leima on suomalaisesta postivaunusta. Radalla liikennöineet postivaunut kuuluivat Suomen postilaitokselle. 4/2023 Suomen Postimerkkilehti 42 Postivaunuissa leimattujen venäläismerkkien sopivuus Suomessa käytettyjen venäläismerkkien kokoelmiin on ollut keskustelun kohteena. Postivaunuissa myös kauttakulkuleimattiin jonkin verran lähetyksiä, erityisesti ennen varsinaista VEkautta. Venäläinen ehiökuori Pietarista Helsinkiin leimattuna postivaunu 2:n KPXP-leimalla 21.3.1894.. Nämä olivat tyypillisimmin Pietarista Suomeen postitettuja lähetyksiä, joissa on joku Pietarin numeroleima ja/tai venäläiset postimerkit ja ehiöt Pietarin radan matkustajajuna ylittämässä Suomen suurruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan välistä rajajokea ilmeisesti kesällä 1910. Kaikkia näissä vaunuissa leimattuja lähetyksiä voi perustellusti pitää suomalaiskäyttöinä, tosin määrittävä termi ei tarkkaan ottaen voi olla Suomessa käytetty venäläinen vaan esimerkiksi Suomen postilaitoksen leimaama venäläinen. Erityisesti huomio on kiinnittynyt eniten esiintyviin H:FORSSt P.BURG postivaunuleimoihin, mutta ne ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Asia on noussut jälleen esille Seppo Evinsalon mainioissa Fieandt-artikkeleissa
Postilähetyksistä se on usein selvitettävissä, mutta irtomerkeistä tuskin koskaan voi olla varma. Pietarin radan pääpostivaunulinja Eniten venäläismerkkien leimauksia on Helsingin ja Pietarin välillä liikennöineeltä postivaunulta. Yöjuna on tuonut kirjeen Helsinkiin jo 5.1. Tällöin on tiedettävä postituspaikka. Pietari – Helsinki yöjunan postivaunun 12 leimaus 28.8.1894 eli pari kuukautta ennen kuin vaununumero siirrettiin Porin radalle. Ulkomaan postireitti kulki tuolloin Rauman sataman kautta Ruotsiin. Vaikka kirje on lähetetty Pietarista, on sitä käsitelty kuin kotimaan lähetystä; olihan postivaunu suomalainen. Tässä vaunussa leimatusta postista 99,9% oli varmasti Suomesta. Pietarista Pietarsaareen matkanneeseen viiden kopeekan venäläiseen ehiökuoreen on lisätty yhdeksän kopeekan edestä lisämerkkejä, jolloin tuloksena on ollut toisen painoluokan kirjeen postimaksu 14 kopeekkaa.. Näissä, kuten kaikissa muissakin postivaunuissa, pariton numero liikennöi Helsingistä poispäin ja parillinen Helsingin suuntaan. Linjalla oli kaksi eri vaununumeroa riippuen vaunun kulkusuunnasta. Pietarin nimi on muutettu Petrogradiksi. Tämän postin venäläismerkkien leimaukset tapahtuivat siis suurruhtinaskunnan ulkopuolella eivätkä siis täytä tiukkoja VE-kelpoisuusehtoja. Pietarista kuormattu postimäärä oli tosin niin suuri, että sen lajittelu ja leimaus jatkui varmasti vielä Suomenkin puolella, joten hiuksia halkoen osaa näistä voisi spekuloida Suomessa leimatuiksi, joskaan ei Suomesta postitetuiksi. aamulla, mutta sotasensuuri on vähät välittänyt pikalähetyksen kiireellisyydestä ja niinpä lähetys on sensuroitu ja tuloleimattu vasta seuraavana päivänä. 43 Pietarin pyöröleima. Vaunu yksi meni Pietariin ja kakkonen palasi sieltä. Leimassa oleva teksti H:FORS – St P:BURG (vuodesta 1914 H:FORS – P-GRAD) kertoo helposti mistä on kyse. Taksa on siis muodostunut seuraavasti: kotimaan (tai ulkomaan) kirje max 15 g 4.10 1914 – 30.9.1917 10 kopeekkaa + pikalisä kotimaassa 1.7.1881 – 30.9.1917 50 penniä, joka vastasi 20 kopeekkaa, siis yhteensä 30 kopeekkaa. Pikalähetykset olivat tuolloin sallittuja vain kotimaassa. Venäläinen kolmen kopeekan ehiökortti yhden kopeekan Romanov-lisämerkillä on lähetetty Pietarista Skiveen Tanskaan postivaunun 2 Pietarin ja Viipurin välisessä bis-vuorossa 30.11.1914. Postijuna ei edes juuri pysähdellyt saati ottanut postia raja-asema Valkeasaaren ja Pietarin välillä. Näinpä vaunun 2 postista valtaosa tuli Pietarista. Nämä eivät ole suomalaiskäyttöjä, sillä niiden ensimmäinen leimaus on vieraan postin tekemä. Täysin toinen tilanne oli vaunun 1 kohdalla, joka liikennöi Pietariin päin. Jos vaatimuksena on, että rajan ylittäneen postivaunun leimaus on tapahtunut varmasti Suomen suurruhtinaskunnan rajojen sisäpuolella, kohdataan ongelmia. Pietarin lähialueen postista huolehtivat Venäläinen 10 kopeekan korttikirje kahdella 10 kopeekan lisämerkillä on lähetetty pikana Pietarista Helsinkiin yöjunan (musta piste leimassa) postivaunussa 2 4.1.1917.
Tämä pari kulki yöjunassa vuoden 1894 lokakuun loppuun saakka, jolloin tämä numeropari leimasimineen siirrettiin vastavalmistuneelle Porin radalle. Varhaisimmissa leimoissa reitti oli kirjoitettu kokonaan leimaan, mutta myöhemmin ilmaisuksi vakiintui reitin päätepisteiden mukainen kirjainlyhenne. Leimoissa ei ole numeroa, vaan niissä on reittimerkintä. 11/12 leimaukset on varmasti tehty Suomessa. Näitä käytettiin 25.8.1914 alkaen Viipurin ja Pietarin välisten lyhyempien vuorojen leimoina. Reitti oli merkitty lyhenteillä Wib.-S:P.bg. Näiden lisäksi tavataan hyvin harvinaisia P.VAUNU 1 tai 2 -leimoja lisämerkinnällä bis. 1 ja K.P.X.P. Reittimerkinnällä varustetut leimat ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Sen reitti päättyi siis keisarikunnan puolen raja-asemalle vajaa kilometri rajalta. Päivävaunujen leimoihin tuli aluksi valkea ympyrä, mutta siitä luovuttiin pian eikä päivävuoroissa ollut erityistä tunnistetta. 4/2023 Suomen Postimerkkilehti 44 paikallisjunien postiljoonivaunut. Molemmat mykät leimat ovat harvinaisia. Tähänkin sääntöön oli tosin joillakin reiteillä poikkeuksia. Toisaalta ei niiden leimauksia taida juuri löytyäkään 1800-luvun puolelta eli ajalta ennen kuin venäläismerkkejä myytiin Suomessa. Postiljoonivaunulinja Viipurin ja Pietarin välille Postivaunujen lisäksi rajan ylittivät eri aikoina lukuisat postiljoonivaunulinjat. Kesästä 1904 alkaen linjan tunnuksena oli W-P ja se liikennöi vuoden 1918 mullistuksiin saakka. Yöjunan tunnisteeksi leimasimiin tuli musta ympyrä. Lähetyspaikka ilmenee kortin tekstin alusta. Viimeiseksi jäänyt Viipurin ja Pietarin välisen postiljoonivaunun leimatyyppi Viipurista 20.5.1917 Tallinnaan lähetetyllä postikortilla. Pietarin lyhenne leiman alalohkossa on jo Petrogradin mukainen ?-?. Linjan ensimmäinen leimasin oli ns. Yöjunien postivaunut Helsingin ja Pietarin välillä liikennöi myös postivaunupari 11/12. Ensimmäinen näistä postiljoonivaunulinjoista avattiin 1.6.1892 ja se toimi aluksi vain kesäisin Viipurin ja Pietarin välillä. (P-gr).. Vastaava leimasin on ollut myös Wiborg – Walkeasaari -tekstillä. Nämä korvautuivat vuodenvaihteessa 1893/1894 K.P.X.P. Leimasimia oli kaksi ja ne erosivat toisistaan hyvin vähän. Leimausajankohta on siis tärkeää määrittää oikein. Postivaunussa 1 leimatut venäläismerkit voi siis varsin huoleti sanoa Suomessa käytetyiksi, mutta vaunussa 2 ei. mykkä leimasin eli siinä ei ollut lainkaan päivämäärää. W-P:n leimasin uusittiin Venäläinen korttikirje Pietarista Viipuriin 15.11.1897 leimattuna Viipurin ja Pietarin välisen postiljoonivaunulinjan varhaisimmalla mykällä leimasimella. Viipurin ja Pietarin välisen postiljoonivaunulinjan toinen leimatyyppi ja sen myöhäisin käyttöhavainto 4.7.1911 Sillamäkeen Eestiin lähetetyllä postikortilla. Molemmat ovat harvinaisia. Pietarin radan yöpostivaunujen numeropariksi tuli tämän jälkeen sama 1/2 kuin päiväjunissakin ja reitti oli merkitty tekstillä H:FORS – St P:BURG. 1.11.1894 alkaen K.P.X.P. Päivämäärä on selvitetty lähetyksen sisällöstä. Viipurin ja Pietarin välinen postiljoonivaunu sai päivämäärälliset leimasimet keväällä 1897. K.P.X.Pkausi jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä yleisimmin tunnetut reittimerkinnällä varustetut leimasimet korvasivat ne marraskuussa 1894. Näiden leimat eivät kerro kulkusuuntaa, sillä sama leimasin oli käytössä molempiin suuntiin matkatessa. 2 -leimoilla, kun Finland-leimat vaihdettiin venäläisleimoihin. Niitä ennen Pietarin radan postivaunulinjalla oli käytössä Finska postkupen 1/2-leimat
Lisää linjoja, kokonaisuus sekava Viipurin ja Pietarin välillä liikennöi vielä 16.5.1907 – 15.10.1917 konduktöörivaunussa toiminut postiljoonivaunu V-P.a. Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin samalla päivämäärällä aloitti postiljoonivaunu P-V. Miten tämä on selitettävissä. Jotta sotku olisi täydellinen, niin samalla P-V linjatunnuksella liikennöi marraskuusta 1913 yhdeksän kuukauden ajan Pieksämäen ja Varkauden välinen postiljoonivaunu. Pietari – Helsinki postijuna 3 lähti Terijoelta klo 11.04 ja saapui Helsinkiin klo 22.50. Paikallisjuna postiljoonivaunuineen saapui Terijoelle klo 10.41. Kortti on ilmeisesti annettu postiljoonivaunun virkailijalle juuri junan saavuttua Terijoelle, se on otettu vastaan, leimattu, laitettu muun pääkaupunkiin menevän postin joukkoon ja niin se on saapunut Helsinkiin vielä samana päivänä. Suomen asema Pietarissa. Leimausajankohdissa on siis jälleen oltava tarkkana.. Helsingin tuloleiman kellonaika on juuri sopivasti 11e eli klo 23. Kortti on postitettu todennäköisesti Pietarista 26.6.1914 ja se on osoitettu Perkjärven aseman kautta Kyyrölään Muolaaseen. Erittäin selkeä leimausjälki vahvistaa osaltaan oletusta, että juna ei ole leimattaessa liikkunut. 45 Poikkeuksellinen postikortti leimattuna 31.3.1911 Pietarin ja Terijoen välisessä vain yhteen suuntaan kulkeneessa postiljoonivaunussa P – T.a. Tämä niin ikään konduktöörivaunussa toiminut linja liikennöi vain yhteen suuntaan Pietarista Viipuriin kun V-P.a. kulki edestakaisin. Tämä linja liikennöi toukokuun puolivälin ja lokakuun puolivälin välisenä aikana. P-V:n liikennöinti jäi vain viiden kuukauden mittaiseksi ja sen leimaukset ovatkin harvinaisia. Kortti on lähetetty Terijoelta Helsinkiin ja Helsingin tuloleima on samalta päivältä. Näitäkään kohteita ei tule usein vastaan. venäjänkieliseltä osaltaan kun Pietarista tuli Petrograd vuonna 1914. Lyhytaikaiseksi jääneen Pietari – Viipuri – postiljoonivaunun leimaus venäläisellä kolmen kopeekan ehiökortilla. . Paikallisjunan 83 mukana kulkenut pjv P – T.a. keräsi postia Pietarin ja Terijoen välisiltä asemilta ja ne siirrettiin Terijoella Helsinkiin menevään nopeampaan postijunaan
Tämä linja oli kansainvälisin postiljoonivaunulinjamme ja sen leimauksista valtaosa onkin venäläismerkeillä, penniarvot eli kotimaanposti on selvässä vähemmistössä. Postijuna saapui tuolloin Helsinkiin klo 22.40.. Venäläisellä kahdeksan kopeekan postimerkillä varustettu kirje Udelnajasta Helsinkiin on leimattu ensiksi sinisellä Udelnajan asemaleimalla ja kuormattu sitten Helsinkiin matkanneeseen postijunaan. Näissä vaunuissa ei ymmärrettävästi leimauksia Suomen puolella juuri tehty. P-T.a kulki aamujunassa ja P-T.i. Kokonaan venäjänkielinen venäläisleima eli Pietarin ja Valkeasaaren välillä kulkeneen postiljoonivaunun leimaus leikkeellä 20.11.1915. Pietarista lähetetty posti on tästä tyypillisintä. Iltajunan leimaukset ovat harvinaisempia. Päivävuoro aloitti loppuvuonna 1912 ja yövuoro vuoden 1913 alusta. iltajunassa, joskin myöhemmät lähteet (posti/rautatie) ovat ristiriitaisia. Linjaa liikennöitiin sekä päivävuorona että yövuorona. Alkuperäisten leimasinten käyttöaika jäi samana vuonna tapahtuneen nimenvaihdon takia erittäin lyhyeksi ja maailmasodan syttyminen sekoitti tilannetta entisestään. Tämän linjan leimauksista ei luonnollisesti muita kuin venäläismerkkejä pitäisi löytyäkään. Tämän linjan leimoja ei tunnista helposti Suomen postilaitoksen leimoiksi. Liikenne jatkui kuitenkin jossakin mittakaavassa vuoden 1918 mullistuksiin saakka. Suomalainen postiljoonivaunulinja myös kokonaan Venäjän puolella Kaikkein mielenkiintoisin ja leimauksiltaan harvinaisin postiljoonivaunureitti kulki Pietarin ja Valkeasaaren välisissä paikallisjunissa 1.5.1914 alkaen. Postivaunut liikennöivät kuitenkin rajan yli jo vuodesta 1870 ja venäläismerkkeihin ja ehiöihin saattoi syntyä mitätöintejä suomalaisleimoilla. Postijunassa kirje on leimattu vaunun 4 leimalla 12.7.1878 ja se on saanut lisäksi erillisen Udelnajan asemanumeron 3. Suomen postilaitoksen operoima linja kulki siis koko matkansa Suomen ulkopuolella ja leimasimet olivat kokonaan venäjänkieliset. Oliko mikään ihme, jos ei huomattu. Leimasimien venäjänkielistä osaa muutettiin vuonna 1914 kun Pietarista tuli Petrograd. Näitä harvinaisuuksia luuraakin mitä todennäköisimmin massaerissä Venäjällä. Näitäkin voisi olettaa olleen neljä erilaista. 4/2023 Suomen Postimerkkilehti 46 Toukokuussa 1907 aloittivat liikennöinnin myös Pietarin ja Terijoen väliset postiljoonivaunut P-T.a. Laivapostinkin yhteydessä vieraan maan merkkejä leimattiin, mutta Postiljoonivaunu H – P:ssä leimatusta postista valtaosa on kopeekka-arvoisilla merkeillä ja ehiöillä. Näin siis varsinaisena venäläismerkkien käyttöaikana. Helsingin ANK-tuloleiman päiväyksestä on osa rajautunut pois, mutta käytännössä kirje on ehtinyt perille saman päivän iltana. Ainoa ongelma on miten löytää ne sieltä, etenkin nykytilanteessa. Nämä vaunut liikennöivät vain yhteen suuntaan ja palvelivat niitä asemia, joilla varsinainen Pietarin radan postijuna ei pysähtynyt. Postiljoonivaunu myös Helsingin ja Pietarin välille Pitkämatkaisin rajan ylittäneistä postiljoonivaunulinjoista oli H –P eli Helsinki – Pietari. Yöjunaleimojen erottaminen toisistaan on vaikeaa. Lähetys on postitettu todennäköisesti joltakin Pietarin ja Valkeasaaren väliseltä asemalta Helsinkiin, jossa toimi vastaanottajaksi merkitty Tiedonantoyhdistys. Mennyt kuitenkin läpi ilman lunastusta; talviaika, pimeä yö, tuonaikainen valaistus postiljoonivaunussa ilman teholedejä, paljon leimattavaa postia ja hyvin paljon venäläisesikuvaansa muistuttava ehiö. Tässä kuitenkin yöjunassa 9.1.1915 leimattu penniarvoinen ehiökortti – ja kielletyllä käytöllä Helsingistä Pietariin. ja P-T.i.. Entäpä ennen varsinaista VE-aikaa. Linjalla oli neljä eri leimasinta, kaksi päiväjunia ja kaksi yöjunia varten. Niiden lisäksi on käyttöhavainnot kahdesta leimasta, joissa Pietarin nimi on Petrograd. Linjaa varten lähetettiin huhtikuussa 1914 neljä eri leimasinta, joista on painanteet postimuseossa
Ensimmäinen muutos liikennöintiin tuli heinäkuun alusta 1876, jolloin vaunu 5 siirrettiin vastavalmistuneelle Turun radalle. Suomalainen ehiökortti on postitettu Venäjän puolelta Schuvalovosta (erillinen asemanumero 4 keskioikealla) postivaunussa 1 Myllymäelle 4.4.1884. Ylivoimainen valtaosa Venäjän puolella postitetusta postista on ollut varustettu venäläisillä postimerkeillä, mutta muutamia harvoja suomalaismerkillä postitettuja lähetyksiä löytyy, jopa keisarikunnan pääkaupungista Pietarista lähetettyinä. ta vapaahkosta sääntötulkinnasta. Tässäkin junassa kuljetettiin postia ja siinä oli vakiona kaksi postivaunua. Kortti on saapunut Helsinkiin seuraavana aamuna. Normaalit postitemitätöinnit yleistyivät kuitenkin selvästi 1880-luvun loppua kohden. Tärkeimmät painetut lähteet: Postin ja rautateiden kiertokirjeet Rautatieaikataulut Postia junalla, Postileimat Suomen rautateillä 1870-1995 Suomen Postitaksat 1875-2001. Tuon ajan leimaukset olivat tosin normaalia kanssakäymistä, eikä niissä ole sen kaltaista historian siipien havinaa kuin sortokauden venäläistämismääräysten tuloksena tulleissa käytöissä. Olipa myös Venäjällä leimattuja suomalasia En tiedä onko asiasta ollut määräyksiä ja millaisia, mutta keisarikunnan puolella kulkeneessa postivaunussa tunnutaan monessa suhteessa toimitun kuin oltaisiin kotimaassa, ainakin kotimaan postin ohjeita on sovellettu. Varhaisimpana postivaunukautena Pietariin liikennöivät postivaunut 1, 2, 3, 4 ja 5. tämä Pietarin rata on näihin verrattuna aivan eri luokan tilanne; kulkihan Suomen postin liikkuva postitoimisto säännöllisesti Venäjän maaperällä. Mielenkiintoinen osa maamme postihistoriaa ne kuitenkin ovat. Tyypillisin tuon ajan lähetys on Pietarista Suomeen postitettu kolmen kopeekan ehiökortti. Sotien jälkeen Helsingin ja Moskovan välillä alkoi liikennöidä yöjuna, myöhemmältä nimeltään Tolstoi. Tuolloin numero ei kertonut vaunun kulkusuuntaa, vaan vaunu kulki edestakaisen matkansa samalla numerolla. Tapaukset ovat sellaisia, että kysymys tuskin on ollut lapsuksesta, vaan tarkoituksellisesTyypillinen 1880-luvun lopun lähetys Pietarista Helsinkiin: venäläinen kolmen kopeekan ehiökortti on leimattu yöjunan postivaunussa 12 1.11.1888. Pietarin radan päiväpostivaunut saivat numerot 1/2 ja yöjunien vaunut 11/12. Joku britti sen sijaan oli kokeillut. Seuraava suuri muutos oli kuitenkin jo ovella. 47 Helsinki – Moskova yöjunan postivaunussa 13.7.1973 leimattu kirje Helsingistä Englantiin. Lopuksi vielä muistutus uudemmasta rajan ylittävästä rautatiepostihistoriastamme. Postivaunuliikenteen alkuaikoina varsinaisia mitätöintejä esiintyy melko harvoin ja leimaukset venäläismerkkien yhteydessä ovat useimmiten jo leimatun postin kauttakulkuleimauksia. Syksyllä 1889 suuressa postivaunuliikenteen uudelleenjärjestelyssä siirryttiin reittikohtaiseen numerointiin, jossa pariton numero kulki Helsingistä poispäin ja parillinen Helsingin suuntaan. Kirje ei ole mitään tarvepostia ja ylifrankeeraustakin on 10 penniä, mutta on silti hieno ja harvinainen dokumentti hyvin tuntemattomasta osasta rautatiepostinkuljetuksemme historiaa. Seuraava muutos tuli kesällä 1888, jolloin postinkuljetus alkoi yöjunassa. Pietarin radalle jäi liikennöimään neljä vaunua. Nyt se on myöhäistä. Tästä muutoksesta olikin enää lyhyt aika varsinaisen VE-kauden alkuun. Yöpostivaunuiksi siirrettiin Helsingin ja Tampereen väliä liikennöineet vaunut 12 ja 13. Tuloksena oli Englantiin kulkenut kirje, jonka päällä komeilee neuvostoliittolainen postivaunuleima suomalaismerkillä. Alin nro 1 leimaympyrässä on Pietarin asemanumero 1. . Vaunussa oli myös postiluukku ja jälkeenpäin harmittaa, ettei koskaan tullut kokeilleeksi laittaa siihen kirjettä tai korttia
Loppumatkan se on varmaankin taittanut hevoskyydissä ja saapunut Tuusniemeen 3.3. ainakin palstatoimittajan mielestä – olevan postimerkin julkaisi Andorran espanjalainen posti 24.3.2023. Se ilmestyi 3.1.1923 Luxemburgissa. Hänet tunnettiin ”Tsaarin kultaseppänä”, jonka pääsiäismunat saavuttivat maailmanmaineen. Varsin kunnioitettava toimitusaika tuolloisella logistiikalla ja erittäin kilpailukykyinen Postin nykyisten toimitusaikojen kanssa. Myös pojanpoika Oleg Fabergé oli tunnettu filatelisti. Kysymys on aivan relevantti vielä nykyäänkin – millä ehdoilla vaihtamista voi tehdä luotettavasti. K ortin lähettäjä on on todennäköisesti Raivolan kellosepän tuolloin 14-vuotias Juho-poika, mihin viittaa myös käsialan pyöreys ja oikeinkirjoituksen karheus. Koonnut: Seppo Laaksonen Postimerkkejä on vaihdettu jo varhain – niin kavereiden kesken kuin kansainvälisestikin. johdantona esitelmässäni ”Moderni kansainvälinen vaihtotoiminta”. Blokki esittää Luxemburgin kaupungin yleisnäkymää. O n suuri kiusaus olettaa asioita joidenkin tiedonjyvästen ympärille ja sen vuoksi teksti sisältää ilmaisuja ”varmaankin” ja ”todennäköisesti”. Carl Fabergén poika Agathon (1876-1951) pakeni bolsevikkeja ja muutti Pietarista Suomeen 1927 ja hänet muistetaan kaikkien aikojen parhaan Suomen filatelian kokoelman rakentajana. Kortti on todennäköisesti matkannut ensin junan kyydissä Pietarin rataa Kouvolaan ja sieltä Kuopioon, jossa postialueen sensori on sen tarkastanut ja sensuurileimannut. Mielenkiintoinen on myös kortin vastaanottaja: Postimerkkiliike Fennia. Juhlan kunniaksi maan posti julkaisi toukokuun lopulla alkuperäisen kuvalla, mutta nyt 5 euron nimellisarvolla. Olisin kiitollinen kuvan korttiin liittyvistä lisätiedoista ja erityisesti Postimerkkiliike Fenniasta viime vuosisadan alkuvuosilta Tuusniemessä. Alkuperäinen (Michel no 142) julkaistiin ruhtinaskunnan prinsessa Elisabethin syntymän kunniaksi ja se oli nimellisarvoltaan 10 frangia. Maailman ensimmäinen blokki Suomeenkiin liittyvä täytti kuluvan vuoden alussa 100 vuotta. Eletäänhän tuolloin levotonta maailmansodan aikaa Suomen itsenäistymisen alla. Nykytaiteen tulkinta on varmaan tässäkin tapauksessa katsojan silmissä! ehiökuori ilmestyi jo 31.5.2021 Venäjällä. – Asiayhteyteen liittyy tietysti myös Suomen vuoden 2005 Fabergé-blokki (Norma not 1784-85, blokki 39).. Kuoren sivukuvassa on kuuluisia pääsiäismunia vuosilta 1885-1916. Melko suureellinen nimi liikkeelle Tuusniemen kylässä mielikuva Fenniasta kun muodostuu nykyään ison vakuutusyhtiön tai Helsingin Mikonkadulla olevan ravintolan perusteella. Sen nimi merkin reunassa on katalaaniksi ja hieman vaikea kääntää. Postin tiedotteen mukaan se on ’Refugee of the Forgotten Memory’. Postimaksuarvolla ’A’ (= kotimaan kirje) ilmestyneen ehiön merkkikuva esittää ranskalaissyntyistä Peter Carl Fabergéta (1846-1920), jonka syntymästä oli kulunut 175 vuotta. Siinä taannoinen keräilijäkollega kysyy postimerkkiliikkeestä ulkomaisten merkkien vaihtomahdollisuutta ja sen ehtoja. Tutkiessani vanhoja postilähetyksiä, sattui silmiini kuvan ehiökortti vuodelta 1915, joka osuu sopivasti aihepiiriin. I tse lähetyskin on mielenkiintoinen. Tervetuloa! Vesa Hirsmäki, 040 772 1977 vesa.hirsmaki@gmail.com 48 Koonnut: Seppo Laaksonen Tyhjää täynnä Postimerkkiliike Fennia. ’Modernia taidetta’ sarjaan kuuluva 4.60 euron uutuus esittää ranskalaisen taiteilijan Judit Gaset’in maalausta. Siitä tunnetaan kaksi eri hammastevarianttia. Joka tapauksessa merkkikuva on erikoinen: laaja valkoinen kenttä, vasemmalla vesijohtoputken pätkä (?), josta roikkuu nuokkuva oljenkorsi (?). Kortin tarina on mahdollisuus kuulla SF:n kerhoillassa ma 25.9. Venäläinen ehiökortti on ja lähetetty Karjalan kannakselta Kivennavan Raivolan kylästä 1.3.1915 Savon sydämeen Tuusniemeen
K okoelmien vastapainona oli mahdollista tutustua Saksassa toimiviin tutkimusryhmiin, joita paikalla oli toistakymmentä. Lentopostiluokassa Tuomo Koskiahon ”Airmail in Estonia in 1920-1940”, leimamerkeissä Jussi Tuorin ”Finnish Revenue Issues 1881 and 1891” ja Mäkisen Jukan ”The Rouletted Revenue Stamp Issues 1865 & 1866 of Finland” N äyttelyn kokoelmia kiertäessä tuli monta kertaa ähky, sillä kokoelmien kahlaaminen ”huolellisesti” käy melkein työstä ja aina jää jotain välistä. Järvistön Vesan tiskin tunnisti jo kaukaa, mutta sillä poikkeuksella, että Suomessa Vesan tiskin ympärillä on yksi rivi, mutta IBRA:ssa rivejä oli kaksi! S uomesta tarjolla oli erittäin hyvä kattaus kokoelmia. Systeemi.netin Vesa Järvistön osastolla riitti kävijöitä hyvin.. Ei ole yhtään tavatonta nähdä kauppiastiskillä keräilijä käsin kirjoitetulla puutelistalla ja kauppaa tehdään useiden satojen eurojen arvosta. Yhtenä tavoitteenani oli etsiä näyttelystä hyviä ideoita omien kokoelmien kehittämiseksi ja muutama vakavasti pohdittava idea tulikin painettua mieleen. Perinteisessä luokassa Kai Niemisen ”Grand Duchy of Finland 1856-1875” ja Kauko Rautiaisen ”Finland – Definitive Issue of 1875”. 49 Suomeen yli 450 pistettä! IBRA2023 järjestettiin Essenissä Saksassa 25.-28. E räs suurimmista eroista Suomen ja Saksassa kauppiaiden tarjonnassa on edelleen irtomerkkien runsas tarjonta ja suuri kysyntä. toukokuuta. Merkkimallien ja leimastojen tutkimustoiminta on aina ollut Saksassa Kuvat ja teksti: Tuomas Juvonen vilkasta ja jokaisen, joka edes puolivakavissaan ajattelee keräävänsä Saksan materiaalia, on syytä perehtyä tutkimuksiin! Yhtenä esimerkkinä nostan esille Saksan INFLA-tutkimusryhmän, joka on julkaissut materiaalia jo vuosikymmeniä, mutta uusien 2020-luvun arkistolöytöjen takia päivittävät vanhat julkaisunsa täysin uudella kolmiosaisella kirjasarjalla INFLAajasta. K auppiastarjonta oli runsasta ja myös Suomalaista kauppiastarjontaa oli tarjolla. Kyseessä oli korkeatasoitin kansainvälinen postimerkkinäyttely, joka järjestetään Euroopassa tänä vuonna. Näyttelyyn oli helppo matkustaa, sillä Finnairilla on reittilentona Helsinki – Düsseldorf ja lentokentältä on noin 30 min taksimatka messukeskukseen. S uomalaiset menestyivät näyttelyssä erinomaisesti: Kai Niemisen ”Grand Duchy of Finland 1856-1875” sai mahtavat 97 pistettä ja nousi mestariluokan äänestykseen! K auko Rautiaisen ”Finland – Definitive Issue of 1875” sai 87 pistettä, Tuomo Koskiahon ”Airmail in Estonia in 1920-1940” sai 86 pistettä, Jussi Tuorin ”Finnish Revenue Issues 1881 and 1891” sai 91 pistettä ja Mäkisen Jukan ”The Rouletted Revenue Stamp Issues 1865 & 1866 of Finland” sai 96 pistettä. Tämä tuo mieleen Suomen 1990-luvun kerhonäyttelyt, joissa itsekin tuli kierrettyä vielä puutelistan kanssa
0400 206360 Ostan allakuvatun postikortin Ostan suomalaisia kuvioleimoja ja erityisesti kuvioleimalähetyksiä, myös kokoelmia. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Ilmoitukset: info@suomenfilatelistiseura.fi Ostan ”Suomi ulkomaan merkeillä” -kohteita. Iida Issakainen, iida.issakainen@ gmail.com Ostan jatkuvasti M1990 näyttelykokoelma kelpoisia kohteita esimerkiksi loistoja, virheitä sekä hyviä lähetyksiä. harri.m.fagerlund@gmail.com. Kiinnostaa postimerkit, blokit, arkit, vihkot, leimat, ehiöt, omakuvamerkit, virhepainamat, erikoisuudet jne. Hinta. Puh. Ja venäläisiä merkkejä 2 arkkia 1900 luvun alusta. 80 euroa. Pauli Salminen / pauli.salminenA@outlook.com Ostan Mini Golf -aiheisia Ex Libriksiä. Ikä mielellään yli sata vuotta. marko.juhani.makela@ gmail.com puh. Puh. Tarjoa mielellään myös muuta Suistamo-aiheista materiaalia. Lisäksi väärennökset, kirjeensulkijat, muistoarkit, joulumerkit jne. Ilmoitukset osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi Ostan SUISTAMO -aiheisia paikkakuntaja henkilökortteja. Toimitus voi tarvittaessa myös editoida ilmoituksia. 040-5935737 harri@fgwe.fi Ostan Janakkala -kokoelmaani esija postihistoriaa , Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatteita Janakkalan kylistä. Maksan hyvän hinnan kyseistä vanhoista korteista. Mika Issakainen, 0505355592 tai mika@promaisema.fi joka voi olla myös ilman reunassa kulkevaa Nordiska Kaffekompaniet:in mainostekstiä. Suomen Postimerkkilehti 50 4/2023 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. Tarjoukset: Olli-Pekka Hannu , p. Kaikista kohteista pitää siis löytyä yhteys Suomeen. Valajärvi-leima kuorella! Tarjoukset: seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. Harri Virtanen, Lähderannantie 11, 02720 Espoo. Mauri ”Maukka” Lahtinen Kivivuorentie A 66 01620 Vantaa, (mauri.k.lahtinen@kolumbus.fi) puh. Niissä on painettu postitaksa korttiin. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoituksia ilman ilmoittamista siitä erikseen ilmoittajalle. 044 3184659 Ostan joutsenet, kurjet ja haikara postikortteja! Kortit saa olla käytettyjä ja siistejä. 040 5206545, toimisto@arkkihannu.net Myyn Zeppelin merkin postituoreena. Aiheessa saa olla kuvattuna muutakin, kuten Lemminkäisen äiti tuonelan joutsenkortissa, kunhan niissä on jokin vaadittu lintu. Ehiökortit myös kelpaavat. 045.2740394 tai sähköpostios. (postileimat, pienpainatteet, kuoret, jne.). Tapio Ahonen, Korsholmantie 9 A 10, 00900 Helsinki 040 705 7270 Ostan avoimen filtelian Muumikokoelmaani kohteita
Kouvolan keräilypäivät Tuulensuojassa, Hallituskatu 9, Kouvola 08.10. 2023 ja 11.02.2024 klo 10.00-14.00. Raimo Harlio: Kirjoituskoneet ja niiden historia 26.09. Kai Varsio: Torpedovenehävittäjästä monitoimijaksi, hävittäjien synty ja kehittyminen 28.11. Maksu käteisellä. 51 F I L A T E E L I N E N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista lehden toimitukselle osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT Thailand 2023 23.-28.11.2023 Bangkok, Thaimaa Komissaari: Jukka Mäkinen Efiro 2024 FEPA-näyttely 17.-20.4.2024 Bukarest, Romania Komissaari: Ari Muhonen Estex 2024 Kansainvälinen näyttely 26.-28.7.2024 Tarto, Viro Aihefilatelistit ry pitää kerhokokoukset SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki. Mikko Kylliäinen: Pneumaattinen posti Esimerkkinä Marseille 19.12. Vapaa pääsy. Syksyn 2023 kerhoillat: 29.08. Pöytävaraukset Aki Vainionpää 040 8345 855 huutokauppa la 16.9.2023 SF:n kerhohuoneella Lönnrotinkatu 32, Hki Kohdelistat löydät : tai voit ladata sen tästä Rahoja, mitaleita, postimerkkejä Näyttö klo 10, myynti klo 11 alkaen rahoista. lisätietoa kimmo.kanerva@kolumbus. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. Jukka Sarkki: Filateeliset kanuunat 31.10. Kohdelistat ym. Pöytävaraukset Reijo Myller 0407217709 reijo.myller47@gmail.com Turun postimerkkikerhon keräilyja myyntitapahtuma järjestetään lauantaina 7.10.2023 klo 10-15 Kupittaan paviljongissa, Kupittaankatu 8, Turku. Myyntipaikkojen varaukset heikki.aho@pp.inet.fi tai 040-5415287. Pikkujoulu, Seppo Salonen: Vuosikatsaus 2023 MUUT TAPAHTUMAT Riihimäen Keräilytapahtuma sunnuntaina 24.9.2023 klo 10-15 Kerhotalo, Torikatu 3, Riihimäki. Kahvio. Postimerkkejä, postikortteja, keräilytavaroita, arpoja, kahvio. , 0400 601 848
Suomen suurimmat postimerkkihuutokaupat. Valitse sinäkin paras myyntipaikka! Kansainvälinen huutokauppa 4.-7.10. Noutokatu 3, 21100 Naantali 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi 8 penniä 1866 kaksi merkkiä ilman vaakalävisteitä kuorella Hollantiin