. . ?. . . . . . ?. . . ?. . . ??????. . . . . . . vuosikerta / 7 € ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta. ?. ?. ?. 5 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97.
Suomen Postimerkkilehti 2 5/2016 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Juvonen Tuomas 050 50 93 562 Laajaniityntie 10 G 96, 01620 Vantaa jutufi@gmail.com Hassel Harri 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Mikkola Anssi 050 59 31 623 anssi.mikkola@kolumbus.fi Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com toimiHenkilöt sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Somersalo, Tapani 050-564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki kerhomestari Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson, Petri 0400-552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén, Matti 040-556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 5/2016 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Kaj Hellman in memoriam, Seppo Evinsalo s.4 Nykypäivän ”kolerakirje”, Seppo Evinsalo s.4 Kalevan mysteeri , Seppo Evinsalo s.6 Autopostitoimistot, Seppo Hänninen s.8 Lukijoilta, Kenttäpostipaketin tarkastuslipuke, Tuomas Juvonen s.9 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit, Seppo Evinsalo s.10 Suomen arvomerkkien markkinahinnasto, Seppo Evinsalo s.13 Saarisen mallin ehdotteet, Seppo Evinsalo s.14 Kotkamallin5pilmanpohjapainantaa, Seppo Evinsalo s.14 Lukijoilta, US Civil Censorship Munich -leima , Ulf Fomin s.15 Lukijoilta, Omakuvamerkkien esiaste , Seppo Evinsalo s.15 Sensurointileimat1914-15, Reijo Tanner s.16 Hondurasin musta, Olli Saarinen s.22 Tuohikirje kenttäpostissa , Paavo Naukkarinen s.24 Suomen merkkien väärenteitä, osa2, Hannu Elo s.25 Postihistoriaa, Seppo Laaksonen s.26 Ajankohtainen katsaus, Seppo Laaksonen s.28 Lukijoilta, Kenttäpostin lipuke , Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.30 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.31 Kuvioleima223, Reinhard Weber s.32 Online32, Tapani Somersalo s.33 Rivi-ilmoitukset s.34 Filateelinenkalenteri,Finlandia2017kokoelmat s.35 Mallin-75 20 pennin päikköpari leikkeellä, hammaste 12 1 / 2 .
. SP FINLANDIA 2017 -näyttelyn talkooryhmään tarvitaan noin 150–200 henkilöä. . ?. . Suomen siviililentotoiminnassa alettiin siirtyä 1930-luvun puolessa välissä vedestä maalle. Maahan rakennettiin useita lentokenttiä, joista tärkeimmäksi muodostui Malmin kenttä. Monet näistä tehtävistä eivät ole raskaita ja soveltuvat varmasti kaikille. com puh. ?. Kaikkiin tehtäviin järjestetään tehtäväkohtainen opastus etukäteen tai näyttelypaikalla. Tässä vaiheessa yöpostilennoista tuli käytäntö, joka jatkui aina sotaan asti. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ?. Merkittäviä tapahtumia lentopostitoiminnassa olivat vuosina 1926 ja 1929 toteutetut jääpostilennot. com) tai kustantajalta www. Toinen maailmansota muutti kaiken. . Viron ja Suomen välillä postia kuljetettiin lentoteitse kovana jäätalvena vuonna 1920. Kirjaa voi tiedustella tekijöiltä (jorma.keturi@ dlc.fi ja timo_pokela@hotmail. . Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Eesti Kirja lentopostista P.S. kustantajalaaksonen.fi . Maiden ilmatiloja suljettiin, jolloin postinkulku vaikeutui ja jopa keskeytyi. Suomessa ensimmäiset postikuljetukset tehtiin lentoteitse vuosina 1918-19, jolloin postia kuljetettiin sotilaskoneilla eri sotilasyksiköiden välillä. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Jarkko Leppäseen: jarkko.leppanen@nettilinja.fi puh. Seppo Evinsalo ?. . Muussa tapauksessa (esim. He ovat koonneet tiedot ja aineiston useista eri lähteistä lukuisien harrastajien avustamana. . ?. . Pidemmän matkan päästä talkoisiin tuleville tarjotaan hyvätasoinen hostel-majoitus näyttelypaikan, Tampere-talon, läheisyydestä. 040 566 5194. . . . Lisäksi talkooväki kutsutaan Olvin sponsoroimaan talkoolaisten illanviettoon avajaispäivän iltana keskiviikkona 24.5. . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 97. Suurin ponnistus on näyttelyn kehysten ja kokoelmien pystytys ja purku. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Suomen, Ruotsin ja Viron lentoyhtiöiden lentokoneet kuljettivat sekä lisämaksullista että lisämaksutonta postia, koska muuten posti olisi jäänyt kuljettamatta pahimpina talvija kelirikkoaikoina. Kirjan koonneet Jorma keturi ja timo Pokela ovat arvostettuja ja tunnettuja alan harrastajia. 044 4252 056 tai Mika Nokelaiseen: mnokelai@gmail. ??????. . Vapaaehtoisille on tarvetta jokaisena viitenä näyttelypäivänä. . . . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. ?. Pahimmillaan vuonna 1940 Suomen ulkomaanyhteydet jouduttiin hoitamaan Petsamon kautta laivakuljetuksina. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. . L okakuun lopulla ilmestyy kaikkien lentopostin harrastajien iloksi uusi Suomen lentopostin historiasta kertova teos. ?. Nyt aiheesta on koottu tietoja käsikirja filatelisteille ja ilmailun harrastajille. Talkooryhmälle tarjotaan päivittäiset ruokailut ja kahvitukset. Postinkuljetuksen mullistanut kaupallinen lentotoiminta käynnistyi Suomen ja Viron sekä Suomen ja Ruotsin välillä kesällä 1924. . Sidotun, kovakantisen ja lähes 250-sivuisen nelivärisen teoksen hinta on 38 euroa
180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Tämä englanninkielinen teos julkaistaan ennen Finlandia 2017 -näyttelyä. Huutokauppa ma 7.11. Sairauden edetessä ja huutokauppojen kasvaessa Kaj Hellman myi nimeään kantavan huutokaupan Suomen Filateliapalvelu Oy:lle kuusi vuotta sitten. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Huutokauppa ma 10.10. Meille teineille häneltä riitti kuitenkin aina neuvoja ja opastusta kokoelmien rakentelussa. Huutokauppa ma 28.11. Nopeasti Hellman-huutokaupoista muodostui maamme merkittävin filateelinen myyntitapahtuma, myös kansainvälisesti. 050 564 3933 sähköposti: tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy V U O K R A T A A N ! K u V A : Su O M E N FI L A T E L IA PA LV E L u O y. Suomen Postimerkkilehti 4 5/2016 Kaj Hellman on poissa Y ksi Suomen filatelian näkyvimmistä hahmoista on poissa. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Kahdesti vuodessa pidetyistä Hellman -huutokaupoista muodostui kotimaisen ja kansainvälisen keräilijäjoukon vuoden kohokohtia. Vuonna 1948 syntynyt kaj Hellman kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana elokuun alussa. Kansainvälisiä kontakteja filatelisteihin hän loi jo varhain ja vuonna järjestetyssä kansainvälisessä suurnäyttelyssä Finlandia 88:ssa hän toimi näyttelyn toimitusjohtajana. Kuukausikokous 1690 + Huutokauppa ma 17.10. Kuukausikokous 1692 + Huutokauppa ma 19.12. Pikkujoulut + Huutokauppa S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Huutokauppa ma 24.10. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Moni meistä tapasi Kajn vielä menneenä kesänä materiaalia huutokauppaan toimittaessaan. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. . Pyydä edullinen tarjous: Tapani Somersalo, puh. Se on oleva hänen perintönsä filatelisteille kautta maailman. Seppo Evinsalo Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Omat varhaisimmat muistoni Kajsta ovat vuodelta 1967, jolloin itse istuin Fenno-Scandian nuorisopöydässä muiden teini-ikäisten kanssa. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2016 ma 3.10. Huutokauppa ma 14.11. Rautatiefilateliasta hän julkaisi oppaan ja viimeisten vuosien aikana hän toimitti yhdessä Jeffrey Stonen kanssa kirjaa suurkerääjä Agathon Fabergésta (SP 2-2016). Kaupanteko olikin hänelle luontevaa ja huutokauppoja hän alkoi järjestää jo vuonna 1976. Esitelmä + Huutokauppa ma 31.10. Kaupan jälkeenkin hän toimi edelleen asiantuntijatehtävissä huutokauppoja rakennettaessa. Esitelmä + Huutokauppa ma 5.12. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Teknillisessä korkeakoulussa opiskellessaan hän asui Otaniemen teekkarikylässä. Suomen Postimerkkilehden päätoimittajana hän toimi vuosina 1975-77. Kävin siellä usein saamassa neuvoja häneltä ostamani mallin 1889-kokoelman kehittelyssä. Kajn itsensä usealla kielellä sujuvasti meklaroimat huutokaupat toivat tuulahduksen kansainvälisestä kaupasta myös tavallisille rivikeräilijöille. Myös pitkäaikaiset asiakassuhteensa hän hoiti loppuun asti. Vuosikokous 1691 + Huutokauppa ma 21.11. Huutokauppa ma 12.12. Kaj Hellman oli myös filatelian tutkija ja tuottelias kirjoittaja. Meitä muutaman vuoden vanhempi Kaj liikkui jo silloin luontevasti kokeneiden filatelistien pöydissä luoden myöhemmille vuosille tärkeitä kontakteja
5 Nykypäivän ”kolerakirje”. Onko pettynyt tutkija lyönyt kiivastuksissaan vielä reijän kirjeen läpi vai onko hän epäillyt merkkien alla olevan esim. Kirjeeseen tehty kahdelle sivulle syvät viillot ja lyöty 14 reikää desinfiointia varten. Repäisy reunoista ja kurkistus kuoreen on kertonut sisällön olevan postimerkkejä pergamiinipussissa. Epidemian aikana kirjeiden läpi pistettiin useita reikiä. . M aailmanlaajuinen koleraepidemia alkoi Intiassa vuonna 1846 ja kesti noin 15 vuotta. Musta ovaali karanteenileima (Karantin 18.11.1852). Pullottava ja rapiseva kuori on mahdollisesti saanut uteliaan kuvittelemaan lähetyksen sisältävän joko rahaa tai huumeita. kokaiinia, eteläisessä amerikassa kun ollaan. Istanbul) Turkuun 15.11.1852. Todennäköisempi syy lienee kuitenkin epärehellisen postinkantajan jossain kirjeen kulkumatkalla tekemä utelu kirjeen sisällöstä. Kirjeessä kulki pergamiinipussissa postituoreita (50 kpl) argentiinalaisia merkkejä vaihdossa minulle. Syvät repäisyt kuoren nurkissa, joista on päässyt kurkistamaan sisältöä, eivät vahingoittaneet merkkejä. Niiden kautta johdettiin savua, jonka uskottiin vaikuttavan kirjeiden sisällä ehkä oleviin taudinaiheuttajiin tuhoavasti. Teksti ja kohteet Seppo Evinsalo Kirje Konstantinopolista (nyk. Venäjällä siihen kuoli vuosina 1847–49 noin miljoona ihmistä. Tällaisia ajatuksia tuli kirjoittajalle mieleen saatuaan vaihtoystävältä Argentiinasta kirjeen, joka oli kulmista revitty auki ja lisäksi reijitetty läpi. Epidemia siirtyi Venäjän kautta myös Suomeen, jossa tautiin kuoli noin 900 asukasta vuonna 1848. Onko maanosasta tulevaa postia alettu desinfioida kuten 1800-luvulla koleran aiheuttaman panepidemian aikana. Voihan olla että tulli jossain matkan varrella on lyönyt reiän kuorelle katsoakseen valuuko sieltä mitään epäilyttävää. Tänä päivänä Etelä-Amerikassa leviää hyttysten levittämänä zikaviirus, jonka vuoksi esimerkiksi Rion olympialaisista jäi suuri joukko urheilijoita pois. Tämän pandemian aikana kolera tuli Suomeen uudelleen vuosina 1853– 1854, jolloin siihen menehtyi runsaat 3 000 asukasta. Sensijaan voimalla lyöty reikä läpi kuoren ja samalla sen sisällä olleen merkkiläjän teki tuhojaan reijittämällä puolet lähetyksen mukana tulleista postimerkeistä.. Oli selitys mikä tahansa, lopputuloksena oli 25 reijitettyä postimerkkiä, joiden keräilyarvoa eivät edes mahdolliset spekulaatiot nosta rikkinäistä merkkiä korkeammalle
Kalastajat ryhtyivät ottamaan talteen pinnalle noussutta tavaraa: lentokoneen kappaleita, matkustajien tavaroita ja postisäkkejä, niiden mukana sata kiloa diplomaattipostia. Suomen Postimerkkilehti 6 5/2016 Kalevan mysteeri Aero Oy:n matkustajakone Kalevan alasampuminen Suomenlahdella välirauhan aikana 14. Toisena teoriana on pidetty venäläisten lentäjien yli-innokasta toimintaa juuri ennen Viron miehitystä, joka virallisesti alkoi 17.6. kesäkuuta 1940 on mysteeri, jonka syistä on esitetty useita eri teorioita. Teksti Seppo Evinsalo A ero Oy:n matkustajakone Kaleva (OH-ALL) oli kolmimoottorinen Junkers Ju52-3/mge tyyppinen kone, jonka ohjaamossa oli kahden hengen miehistö. Kaikki yhdeksän Kalevassa ollutta ihmistä saivat surmansa. Lähellä putoamispaikkaa oli kolme virolaista kalastusvenettä. Heidän ruumiitaan ei ole löydetty. Tosiasia on, että neuvostoliittolaiset nopeat DB-tyyppiset pommikoneet ampuivat koneen tuleen Viron Kerin majakkasaaren yllä tuona kohtalokkaana päivänä. Matkustajina koneessa olivat virolaissuomalaissyntyinen Gunvor Maria Luts, ruotsalainen Max Hettinger, saksalainen liikemies Friedrich Offermann, saksalainen liikemies Rudolf Cöllen, ranskalaiset kuriirit Paul Longuet ja Frederic Marty sekä yhdysvaltalainen kuriiri, Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystössä työskennellyt Henry William Antheil. Ohjaajana toimi lentokapteeni Bo von Willebrand ja radistina Tauno Launis. Yhtenä syynä koneen alasampumiseen on pidetty Neuvostoliiton halua saada haltuunsa koneessa ollutta ranskalaisia diplomaattipostia. Puolen tunnin kuluttua paikalle tuli neuvostoliittolainen Shtsha (Štš) -301 luokan sukellusvene joka pakotti kalastajat luovuttamaan löytönsä venä. He olivat lentäneet Kalevan samana päivänä normaalilla päivittäisellä vuorolennolla Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Tallinnaan. Lähellä Kerin majakkasaarta toisen pommikoneen konekivääriampuja avasi tulen noin 50 metrin etäisyydeltä. Kaleva sai osumia vasempaan moottoriinsa, joka syttyi palamaan. Toinen niistä ampui varoituslaukauksia, mutta Kaleva jatkoi matkaansa. Kolmella lennolla olleella kuriirilla oli Lento-onnettomuuspostia osa 5 mukanaan yhteensä 227 kiloa diplomaattipostia. Iltapäivällä Kalevan oli tarkoitus palata samaa reittiä takaisin Tukholmaan. Se kääntyi vasemmalle kyljelleen ja syöksyi mereen Kerin majakkasaaren pohjoispuolelle, noin 30 kilometrin päähän Tallinnasta. Kalevan putoamispaikalla veden syvyys on noin 100 metriä. Posti pelastettiin sukellusveneeseen Kalevan lähdettyä Tallinnasta kohti Helsinkiä kaksi neuvostoliittolaista DB-3Tpommikonetta odotti sitä Suomenlahden yllä kahden kilometrin korkeudessa
Sukellusveneen päällikkö, kapteeniluutnantti G. Saapuneeseen postiin lyötiin ainoastaan seliteleima. Neuvostoliiton DB-3T -pommikoneet odottivat Kalevaa kahden kilometrin korkeudessa Suomenlahden yllä lähellä Kerin majakkasaarta, jonka edustalle Kaleva konekivääriosuman saatuaan syöksyi. Tämä posti ei ollut alkuperäisessä pussissa, vaan oli suljettu paperikääreeseen ja sisälsi postikartalle merkittyjen kirjattujen lähetysten lisäksi kastuneen ja rikkinäisen sinisen postipussin sekä osoitelapun, johon selvitykseksi oli liitetty merkintä: De l´avion peri sur la ligne Tallinn-Finlande sekä noin 6-7 kimppua tavallisia kirjeitä, niinikään merkinnöin kirjeiden vahingoittumisesta.” Raportissa todetaan edelleen postimerkkien irronneen kastumisen seurauksena. Oheiset kuvat ovat videosta. Postipussi sisälsi mm. . läisille. A. Kirje Tallinnasta 13.6.1940 Suomeen. Koska Neuvostoliiton laivaston käyttämä salakirjoituskoodi eli niin sanottu meriviitonen pystyttiin Suomessa purkamaan, Kalevan todellinen putoamissyy selvisi nopeasti Suomen valtiojohdolle. 7 Malmin lentoasemalta lähtenyt vääpeli Ilmari Juutilainen ehti Brewster-hävittäjällään vielä näkemään paikalta poistuvan neuvostoliiton sukellusveneen. Videolle on Matti Kujansuu mallintanut koneet aivan luonnollisen näköisinä. Tämä tieto ei kuitenkaan päässyt leviämään suppeaa sisäpiiriä laajemmalle. Muusta postista ei raportissa ollut mainintaa. Lähteet: Wikipedia, Sotilasaikakauslehti 11/92, Virtuaalilentäjät, Heikki Moisio Missä ovat muut lähetykset. Postimerkit irtautuneet Frimärkena lössnat.. H elsingin postikonttorin tulevan ulkomaanpostin osastolla 27.6.1940 tehdyn pöytäkirjan mukaan: ”Tallinnasta 20 päivänä kesäkuuta 1940 klo 21 lähetetty pussi (karttapäätös) n:o 181 saapui postivaunussa n:o 32, Turku-Helsinki, Turun kautta Helsinkiin 26.6.1940 klo 18. Rigasta 13.6.1940 klo 21 lähetetyn, lentoteitse tarkoitetun postin. Lisänä raportissa oli kaikkien 245 Latviasta ja Virosta lähetettyjen kirjeiden vastaanottajat Suomessa. Vajaassa kahdessakymmenessä minuutissa kaikki Kalevasta saatu omaisuus oli siirretty sukellusveneeseen. . Harri Ala-Honkolan kokoelmassa on ainut toistaiseksi tunnettu lähetys Kalevan postista. Tapaus Kaleva -nimellä löydät YouTubesta ”Virtuaalilentäjien” tekemän hienon videon Kalevan alasampumisesta. Suomen päämajan radiotiedustelu sieppasi Goldbergin lähettämän viestin. Pelastunut posti lähetettiin Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen. Goldberg sähkötti esikuntaan Kronstadtiin ja ilmoitti, että Neuvostoliiton pommikoneet olivat pudottaneet matkustajakoneen ja että hän oli korjannut pinnalle nousseen tavaran veneeseensä. Raportin mukaan saatu omaisuus käsitti 100 kg diplomaattista postia, kaksi kultaista mitalia sekä yhdeksän maan valuuttaa
Se perustettiin vuonna 1972. Liikennöi kuusi kertaa viikossa kiertolinjalla Turku-Karjala (Mynämäki)Laajoki-Turku. Toimialuetta laajennettiin 1.6.1960. Reitin pituus 142-144 km. (kysymyksen leima) Toiminta alkoi 1.4.1961 kokeilumielessä. Kaikki viisi poistettiin liikkuvien postitoimipaikkojen lukumäärästä 1.9.1980. 182 km jossain vaiheessa. Kiertolinjan reitti NousiainenNutturla-Tortti-KoljalaVapperi-Saksala-Nousiainen. Reitin pituus n. Liikennöi viisi kertaa viikossa Lapin läänissä. Autopostitoimisto 1. Toiminta alkoi 1.2.1960. Numeroksi 10 on tulkittu Autopostitoimisto -sanan TO kirjaimet. Ulottui sen jälkeen Hinnerjoelle asti. Suomen Postimerkkilehti 8 5/2016 Autopostitoimistot Lehden edellisessä numerossa (4-2016) Kari Hartonen tiedusteli autopostitoimiston leimasta. Toiminta loppui koko maassa vuoden 1983 aikana. heittolaatikoita. Autopostitoimisto 70 oli viimeinen toimistoista. Aluksi nähtävästi n. Reitin pituus n. Autopostitoimistojen 1-4 leimat postilähetyksillä. Kuva: Postimuseo. 134 km. Autopostitoimisto 2. Ne toimivat PA 1 valtuuksin. Niillä oli pysähdyspaikkoja sekä runsaasti ns. Tarkkasilmäinen lukijamme Seppo Hänninen valaisi asiaa leimasta ja autopostitoimistoista yleisemminkin Teksti Seppo Hänninen L ukija kirjoitti kysymyksessään, että merkissä on Autoposti 10:n leima ja kysymykset liittyivät myös siihen. Kiertolinjan reitti KemiTervola-Varejoki-Sihtuuna-Sivakkajoki-Kätkävaara-Loue-Koivu-Vähäjoki-Runkaus-Palokivalo-Sompujärvi-Kemi. 244 km. Mielestäni merkissä on Autopostitoimisto 3:n leima. Liikennöi kuusi kertaa viikossa Nousiaisten kunnan alueella. Autopostitoimisto 3. Oikealla alhaalla näkyy numero 3. Autopostitoimisto 1 vuodelta 1960. Autopostitoimistoja oli viisi. Toiminta alkoi 1.6.1960. Henkilökuntana autonkuljettaja ja kirjuri. Sellaista Autopostitoimistoa ei ole ollut
Linjalla postinjakaja hoiti jakelun lisäksi useita kiinteän toimipaikan tehtäviä. Toiminta alkoi loppuvuodesta 1962 Turun saaristossa. Kiertolinjan reitti Varkaus-Niinimäki-ViitalahtiKuittua-Koivumäki as.-Malkkila-Hevonlahti (Naurislahti)-Pyyli-Mäkelä-Heinävesi-Varkaus. Postin jakelu kuitenkin jatkui niillä. Mielenkiintoista lähihistoriaa voi löytyä uskomattomista paikoista. Kääreellä on mittaa pienen pöytäliinan verran. Reitin pituus n. Liikennöi kuusi kertaa viikossa Alatornion ja Karungin kunnan alueilla. Joten artikkelin merkin leima täsmää tämän tiedon kanssa. Alukset olivat Kristiina ja Pietari Brahe. Golanilla toimineen UNDOF -pataljoonaan kersantin kotiin 16.6.1981 lähettämän paketin käärepaperi on säilynyt melko ehjänä. Laivapostitoimisto 1.. Autopostitoimisto 70. Kiertolinjan reitti Tornio-Liakka-Arpela-Korpijärvi-KönöläAapajärvi-Karunki-Palovaara-SattajärviLautamaa-Tornio. . Mentiinkö Varkaudesta suoraan Kuittualle-Koivumäen asemalle vai Niinimäen ja/tai Viitalahden kautta ja päinvastoin Heinävedeltä suoraan Varkauteen vai Viitalahden ja/tai Niinimäen kautta. Postipalveluautot tulivat käyttöön 1972. Linjoja oli 1980-luvun puolella jo yli 100 kpl. Niillä oli PA 1 valtuudet. Laivapostitoimistoja oli kaksi. Toiminta alkoi 1.7.1961 kokeilumielessä. Postipalveluautojen ja -veneiden linjoista ja leimoista löytyy lisää tietoa Timo ja Tapani Fagerin kirjasta Postipalveluautoja postipalveluveneluettelo. 213 km. Myöhemmin 1980-luvulla tuli käyttöön postipalveluveneitä. Postipalvelut loppuivat niissä vuoden 1977 lopussa. . Toiminta loppui koko maassa vuoden 1983 aikana. Liikennöi kuusi kertaa viikossa Heinäveden-Varkauden alueella. Tämänkin postihistoriallisen ”aarteen” Tuomas on löytänyt Lönkalta ostamastaan rojulaatikosta, jonka pohjalle kääre oli taiteltu nelinkerroin pohjaa tukemaan. Kerhomme puheenjohtaja Tuomas Juvonen toi toimitukselle nähtäväksi muutamia ehjinä säilyneitä, sekä erään paketin koko pakkauspaperin. 9 L U K I J O I L T A L ehden edellisessä numerossa (4-2016) Antti Niemi kertoi työskentelystään postimestarina kriisialueilla Suezilta 1973 Libanoniin 1983. Paketti on leimattu tullivapaaksi ja sillä on myös ehjänä säilynyt tarkastuslipuke. Kenttäpostipaketin tarkastuslipuke UNIFIL -joukoissa 4.6.1985 käytettynä. Kaikki viisi poistettin liikkuvien postitoimipaikkojen lukumäärästä 1.9.1980. Kääreellä on 26 kpl 1,30 markan Europamerkkejä vuodelta 1981 sekä 10 pennin leijonamerkki. Julkaistu 1986. 155 km. Hän kyseli olisiko keräilijöille jäänyt ehjiä pakettien tarkastuslipukkeita, joita liimattiin toimialueilta Suomeen tuleviin postipaketteihin ja jotka yleensä repesivät paketin kääreitä avatessa. Reitin pituus n. Toiminta alkoi 1.4.1972. Autopostitoimisto 4. Reitin yläosissa kulkulinja hiukan epävarma
Jo vuonna 1891 olivat venäläiset merkit tulleet käyviksi Suomessa rengasmerkkien ohella. Kaikkia tämän ajan venäläisiä julkaisuja ei kuitenkaan tullut myyntiin Suomeen ja useatkin niistä vasta viiveellä. Hyväntekeväisyys 1905. Salo 2.3.1918. Romanov 1913. Silti miltei kaikkia niistä tavataan myös Suomessa leimattuina. tiedot luetteloitu kattavasti esimerkiksi Lapen erikoisluetteloissa. Leimojen esiintymisestä Vuonna 1957 Sven Fagerholm julkaisi Suomen Postimerkkilehdessä nro: 5 tutkimuksensa venäläisten merkkien suomalaisista leimoista. Näistä yleisin Jorfas, joita oli yli 10 %. Rengasmerkkejä toimitettiin Suomeen 14 miljoonaa kappaletta vuosina 1891-9, mutta kesästä 1900 lähtien renkaattomia ja muita runsaat 152 miljoonaa. Hammastamaton. Käyttösarja 1889. Tämän vuoksi ulkomaan postissa olivat luvallisia vain rengasmerkit ja venäläiset postimerkit, joita myös myytiin Suomessa. Teksti ja kohteet Seppo Evinsalo M aamme venäläistämisyrityksiä oli autonomian aikana useita ja yksi meitä filatelisteja eniten koskevia oli postilaitosta koskevat määräykset. Suomalaiset postimerkit kiellettiin lähetyksillä 1900-luvun alussa. Hätäraha 1915. Tätä ajanjaksoa kesti peräti 17 vuotta kun 12.3.1918 venäläisten merkkien voimassaolo Suomessa määrättiin loppuneeksi. 3 kopeekan punainen nelilö välilöllä. 1900-18 välisenä ajanjaksona ei ulkomaan postissa ollut mahdollista käyttää kuin rengastai venäläisiä merkkejä. Suomen Postimerkkilehti 10 5/2016 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit 17 pitkää vuotta Suomalaisten postimerkkien käyttö ulkomaan postilähetyksillä kiellettiin 14.8.1900 ja kotimaan lähetyksillä 14.1.1901 alkaen. 4 kopeekan karmiini (vaakaraitainen paperi) postikortilla Helsingistä Saksaan 27.6.1901. Siinä todettiin harvinaisempia leimoja olleen tutkituista merkeistä seuraavasti: Kyläleimoja: 1,8 % edustaen yli 60 paikkakuntaa. Nämä merkit ovat tulleet Suomeen yksityishenkilöiden kautta, eivät postilaitoksen. Helsingin laivaleima ja Hampurin tuloleima 30.6. Eri anneista on hinta ym. Kotimaan lähetyksillä sallittiin kotkamallin merkit. Tutkimuksessa oli otoksena ollut 12 000 merkkiä
10 kopeekan sininen, vaakaraitainen paperi, numeroleima 921 (=Merimasku) vuoksi Terijoella leimattuina tavataan monia Suomessa myymättömiä anteja, kuten hyväntekeväismerkkejä ja Romanovien korkeampia anteja. Ennen vuotta 1906 esiintyneistä leimoista niitten osuus oli kuitenkin paljon pienempi. Mustamäkeä esiintyi tutkimuksessa peräti 3,5 %, mutta tähän vaikutti se, että kaikki nämä merkit tulivat tutkimukseen yhtenä eränä samasta lähteestä. Käyttösarja 1889. Terijoki oli listassa kahdeksas ja Oulu 14:sta. ?. Paikkakuntaleimoja löytyi yli 380 erilaista, joista yleisin oli Helsinki 25 %, toisena Terijoki 11,6 %. Postimerkkipaikkakunnista tutkimuksessa esiintyy 40 % vain yhdellä merkillä ja 20 % kahdella. Terijoki H:o tuloleima 29.8.1905 klo 1 iltapäivällä. Lähetys leimattu 29.8.1905 klo 11 aamupäivällä. (Luultavasti tämän jälkeen on löydetty myös muita numeroita) Laivaleimoja: 0,3 % joista puolet käyttösarjassa 1889 ja toinen puoli käyttösarjassa 1909. Isänmaallisina he tietysti käyttivät postimaksuihin vain venäläisiä merkkejä, joita olivat myös tuoneet mukanaan emämaasta. Kuori avattu Tornion sotasensuurissa. Merkkejä ei näillä paikkakunnilla ole todennäköisesti myyty, vaan ne ovat kulkeutuneet sinne matkailijoiden tai satunnaisten kulkijoiden mukana. Oulun suurta prosenttilukua selittää siellä toimineet tehtaat ja suuret yritykset, jotka kurssieron vuoksi saivat venäläisiä merkkejä käyttämällä säästöä postikuluissa. Kolmatta sijaa piti Oulu 8,3 %. Seuraavaksi yleisimmät 529 ja 315, joita yhteensä 5,1 % Alin löydetty numero 156 ja ylin 1033. Tampereen osuus oli 2,9 % ja Viipurin 2,6 %. Sundin kauttakulkuleima 29.12. Terijoen kohdalla on muistettava, että se oli silloisen venäläisen yläluokan kesänviettoja kylpyläpaikka, jossa vierailevat päivittäin kirjoittivat tuttavilleen ja sukulaisilleen kirjeitä ja kortteja. Lunastusleima T. Muutama löytyi myös Romavov -merkeistä. Näistä yleisimmät numerot 210 ja 210a, yhteensä 27,4 %. 11 Numeroleimoja: 1,5 % yli 30 eri postilinjasta. 10 + 3 kopeekkaa sininen/keltainen (hammaste 13 x 13 1 / 2 ) paikalliskirjeellä Terijoella. Se ei todellakaan tuolloin ollut samankaltainen suomalainen ”suurkaupunki” kuin nykyisin. Oulun osuus vuosien 1913-17 anneista on peräti 44,6 %. Hyväntekeväisyysmerkki 1905. Tämän vuoksi monet niistä lienevät harvinaisia. Tukholman tuloleima 10.1.1916. Tämän Käyttösarja 1909. Sensuurin violetti leima. Turku oli listassa neljäntenä 8,3 % ja Nikolaistad (Vaasa) viides 3,7 %. 10 kopeekan tummansininen sensuroidulla kirjeellä Ahvenanmaan Bomarsundista Ruotsiin 29.12.1915
Romanoveja 11,9 %, vuosien 1915 hyväntekeväisyysmerkkejä molemmat paperit mukaanlukien 6,0 %. Lisänä 5 kopeekan lila M-09. Romanovien rupla-arvoja löytyy vähän, samoin vuoden. Hammastamattomista arvot 15 kopeekasta ylöspäin ovat harvoin tavattavia, samoin vaihtorahamerkkien vuoden 1917 annit. Helsingin sensuurin leima 8.12. Kaikista anneista 2 kopeekan merkki oli yleisin. Hammastamattomia löytyi ainoastaan 2,4 %. annista 1889 5 ja 35 kopeekkaa, annista 1906 5 ruplaa ja annista 1909 70 kopeekkaa. Tutkitusta massasta peräti 38,9 %. Tiedustelut ja pöytävaraukset: Pertti Hurmerinta, puh. Tällaisia ovat mm. Niistä 1/1 kopeekan oranssia, josta vaakuna kääntöpuolelta puuttuu, tunnetaan vain yksi kappale. Vuoden 1889 annista lähtien useimpia merkkejä löydetään suomalaisilla leimoilla, vaikkakin joitain arvoja melko harvoin. Päällepainamista 20/14 kopeekan sininen/punainen on vaikein. Suomen Postimerkkilehti 12 5/2016 20/14 kopeekan sinivihreä lisäpainama ja 10 + 1 kopeekan hyväntekeväisyysmerkki (valkoinen paperi, hammaste 11 1 / 2 ) kirjatulla toisen painoluokan kirjeellä Helsingistä Bahama-saarille 23.2.1917. Ei pöytämaksua kerhon jäsenille. Nassaun tuloleima 6.4. Tornion sensuurin leima ja liuska. Sitä löytyykin paljon suurempiVaihtorahamerkit: 3 kopeekan punainen, 2/2 kopeekan vihreä ja 1/1 kopeekan ruskeanoranssi sensuroidulla kirjekortilla Keravalta Tanskaan 7.12.1917. Vuoden 1915 hyväntekeväisyysmerkeistä ei värillisen paperin 7+1 kopeekan merkkiä hammastuksella 12 1 / 2 ole löydetty laisinkaan. Vanhin löydetty leima on vuodelta 1876 ja nuorin vuodelta 1919.Kaikki nämä varhaisimmat ovat vaakasuoralla paperilla olevia. Käyttösarjan 1889 pystyraitaista paperia 16,4 %, vaakaraitaista 9,5 %. Eri antien esiintymisprosentti Ennen vuotta 1889 julkaistua käyttösarjaa löytyy myös muista varhaisimmista anneista satunaisesti muutamia merkkejä Suomessa käytettyinä, jopa annista 1866/71. Lontoon kauttakulkuleimat 14.3. Käyttösarjan 1909 merkkejä tutkitussa massassa oli runsas puolet (53,7 %). Suomen Filatelistiseuran myyntitapahtuma su 20.11.2016 klo 10.00 – 14.00 Lönnrotinkatu 32 B, katutaso. 050 589 8010, email: postia.pepelle@gmail.com MERKKIMARKKINAT 1905 hyväntekeväisyysmerkkejä
Useat tuohtuneet kirjoittajat tuomitsivat Fagerholmin kirjoituksen ja sanoivat näiden merkkien kuuluvan Venäjä-kokoelmiin, ei suomalaisiin. 18.3.1921 postitetun painotuotekuoren on lähettänyt Scandinavian Corporation Helsingistä osoitteesta Arkadiankatu 4. . Myös Venäjä-Japani sodan aikaiset vuodet 1904-5 ovat leimoissa yliedustettuina (14,2%). Postimerkkien ja kokokohteiden lisäksi kirjasta löytyvät myös muut keräilykohteet kuten mm. Tutkimuksessa oletettiin, että Suomessa käytettyjen venäläisten merkkien säilynyt kokonaismassa oli alle 100 000 ja sekin oli vähenemässä vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Siinä todettiinkin, että nämä merkit ovat kokoelmien ”puuttuva rengas”, jota ilman mikään Suomi-kokoelma ei ole täydellinen. Kansioiden valmistajatkin ovat näille painattaneet omat lisälehtensä ja luetteloissa, Norma ja Lape, ne ovat jo pitkään olleet mukana. Suomen arvomerkkien markkinahinnasto osa II Kustantaja: Suomen Filateliapalvelu Oy Painopaikka: Livonia Print, Latvia 304 sivua. Silloin niistä yhdessä muodostuisi todellinen hakemisto Suomen filatelian halutuimmille kohteille. Seppo Evinsalo Pelkästään 10 kopeekan ovaaleista löytyvät myyntihinnat 52 merkille ja 18 eri postilähetykselle.. Perusteena käytettiin sitä toteamusta, ettei merkkejä oltu painettu vartavasten Suomea varten, kuten esimerkiksi rengasmerkit. Jokaisesta kohteesta on erittäin hyvä kuva, joten niiden vertaaminen on helppoa. Tänä päivänä filatelistit kuitenkin myöntävät näiden kuuluvan Suomen filateliaan, jos ei muuten, niin postihistorian takia. Vuoden 1917 leimat olivat tutkitusta massasta yliedustettuina (26,5 %). L U K I J O I L T A L ukijamme Järvenpäästä, Tero Kilpijärvi, tiedustelee onko jollakulla lukijoista tietoa oheisen kuoren lähettäneestä firmasta. Kirjassa esitellään lähemmäs 2 000 kohdetta, jotka on myyty Suomen Filateliapalvelun ja Hellman-huutokauppojen toimesta elokuusta 2014 joulukuuhun 2015. Täytyy toivoa, että osalle II tulee tulevaisuudessa myös jatko-osat. Tero kerää Irlannin ja Suomen välistä kirjepostia ja on kiinnostunut lähetyksistä molempiin suuntiin. Hammastamattomissa pienet arvot ovat kuitenkin nekin harvinaisia. Erittäin tervetullut opus kaikille kokoelmaansa rakentaville tai sitä myytäväksi ajatteleville. Tämä johtui ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheista ja Suomen orastavasta itsenäistymisestä. korut, kirjat, militaria, kortit ja numismatiikka, jota sitäkin on 27 sivua. 13 na ryhminä. Ensimmäinen osa julkaistiin LAPE 2015 -luettelon yhteydessä ja se oli otannaltaan huomattavasti suppeampi. (osoite on ollut sittemmin puretussa Maitokeskuksen kiinteistössä). Lisäksi on mainittu kyseisen huutokaupan numero. Muiden arvojen esiintyminen oli seuraavanlainen: 3 kopeekkaa 11,6 % 10 kopeekkaa 10,3 % 1 kopeekkaa 8,9 % 7 kopeekkaa 6,8 % 20 kopeekkaa 4,4 % Pienten arvojen suuri esiintyminen johtui siitä, että suurempien arvojen loputtua käytettiin postimaksuihin pienempiä arvoja suurempia määriä. Kohteet esitellään kirjassa kuvan, lyhyen selostuksen, Lape -luettelon numeron ja myyntihinnan kera. Samojen kohteiden toteutuneita myyntihintoja vertailemalla voi arvioida omaan hankintaansa tarvittavaa rahamäärää tai vaihtoehtoisesti mitä siitä myytäessä on realistista saada. Sisällysluettelo helpottaa halutun kohteen löytämistä ja se on jaoteltu kuten kyseisten huutokauppojen omissakin luetteloissa. . Ovh 35 € S uomen Filateliapalvelu Oy on julkaissut toisen osan Suomen suurimpien postimerkkihuutokauppojen myyntihinnoista. Postilähetykset Suomesta Irlantiin tuolta ajalta ovat harvinaisia. Vastaanottaja lienee ollut jonkinlainen rakennusyhtiö. . Kirja on jaoteltu kohteittain alkaen 5 kopeekan ovaaleista, joten halutun kohteen myyntitulokset löytyvät kaikki samoilta sivuilta. Tämä toteamus sai Suomen Postimerkkilehden seuraavissa vuosikerroissa todellisen vastalauseiden myrskyn aikaiseksi
Molempien tulee olla yhtä valkoiset. Tästä arkista on kaksi kappaletta Postimuseossa, mutta toistaiseksi Kari Lehtonen ei tunne ainuttakaan museon ulkopuolella. Lehtosen K otkamallin 5 pennin vihreä on normaalileimaisena massamerkki, jonka luettelonoteeraus on 0,50 euroa, todellinen tuskin 10% siitä. S uomen Filatelistiseura sai vanhan jäsenensä perikunnalta nähtäväksi kaksi mielenkiintoista ehdotearkkia saarisen mallin syntyvuosilta. Useimmiten ne ovat kuitenkin vain heikolla pohjapainatuksella varustettuja. Suomen Postimerkkilehti 14 5/2016 Ensi vuonna 100-vuotta täyttävän saarisen mallin ehdotteet tulivat päivänvaloon Saarisen mallin harvinaiset ehdotteet Saarisen mallin syntyhistoriasta on löytynyt kaksi uniikkia kohdetta, jotka ovat kuuluneet Suomen Filatelistiseuran edesmenneelle jäsenelle ja ovat nyt tulleet myyntiin. Toisessa niistä on Eliel Saarisen hyväksyttyjen ehdotteiden pari, sekä Harald Lindbergin hylättyjen ehdotteiden pari samalla arkilla. Näitä ehdotteita on Postimuseon hallussa kolme ja yksi puolikas arkki tunnetussa saarisen mallin kultamitalikokoelmassa. Parhaiten tämän näkee suurennuslasilla, jos omien silmien näkökyky on iän myötä heikentynyt. Tästä syystä näitä ”erikoisuuksia” näkee useasti netissä myynnissä. Valkoinen pohja Heikko pohjapainanta Kuvassa 1 (yllä) on sekä Eliel Saarisen hyväksyttyjen että Harald Lindbergin hylättyjen ehdotteiden parit samalla arkilla. Teksti Seppo Evinsalo. Kuvassa 2 (vasemmalla) on kellanruskea painanne saarisen hyväksytyistä ehdotteista merkinnällä ”Komitean puoltamat”. Ilman pohjapainantaa merkin hinnaksi luettelot noteerevat jo 85 euroa. . Kotkamallia paljon tutkinut Matti Pesonen kertoo, että paras keino varmistaa merkin aitous on verrata arvonumeron 5 ympyrän ja merkin muuta pohjaa. Ehdotteet lähetettiin saarisen mallin aitouttajalle Kari Lehtoselle, joka tutki kohteet ja vahvisti ne aidoiksi
Itsekin porvoolainen Ulf Fomin huusi kohteen kokoelmaansa, mutta lainasi sitä toimitukselle kuvausta varten. Sama amerikkalaisten Saksan miehitysjoukkojen leima Ebayssa myynnissä olleella kirjeellä. Pahvisten kansien sisältä löytyi kuusi merkkiä, joissa luultavasti esiintyy saman perheen/suvun edustajia sekä kotikaupungin. Tästä arkista Lehtonen ei tiedä postimuseon ulkopuolella olevan muita. Toinen esiintullut koevedos (kuva 2) on painanne, jossa on kellanruskea kehys ja harmaa keskiö. Kaksi muuta museossa tutkittua arkkia olivat samaa taidepainopaperia kuin nyt esiin tullut. S amoista Lönkan huutokaupoista on peräisin myös tämä omakuvamerkkien saksalainen esiaste, joka jäi päätoimittajan haaviin aiemmin. . On sitä osattu jo 60-70 vuotta sitten. 15 L U K I J O I L T A M atti Pesonen kirjoitti ulkomaalaista leimoista suomalaisilla merkeillä SP-lehden alkuvuoden numeroissa. Toki ainahan voi arkistojen kätköistä tai keräilijöiden jäämistöistä löytyä niitä lisää. Koska se oli näyttelytilassa, ei Lehtonen päässyt mittaamaan siitä paperin paksuutta enkä myöskään tarkistamaan stereomikroskoopilla paperin rakennetta. Nyt nämä itsenäisen Suomen syntyhistoriaan liittyvät uniikit kohteet tulevat myyntiin lokakuun Hellman-huutokaupassa. Lisäksi osaan oli kirjoitettu ”Komitean puoltamat” ja vedetty viiva Saarisen ja Lindbergin ehdotteen väliin. Nämä muutokset on myös lopulliseen hyväksyttyyn merkkiin sitten tehty. Pirjo Mattila, joka vastaa museolla postimerkkien kokoelmista kertoi että se on näiltä ominaisuuksiltaan sama kuin muutkin Lehtosen tutkimat arkit. Toki jokainen tunnettu arkki on hiukan erikokoinen, koska ne on saksilla leikattu erilleen tuosta painoarkista. Elokuun ensimmäisissä Lönkan huutokaupoissa oli myynnissä oheinen Porvoon 600-vuotisjuhlamerkki upealla punaisella leimalla US Civil Censorship Munich 30.8.1947. Arkki on silmämäärisesti katsottuna samanlainen kuin nyt esiin tullut. Tällaisia mukavia löytöjä joka maanantaisista huutokaupoista onnekkaat onnistuvat itselleen nappaamaan harva se viikko. Postimuseon ulkopuolella tiedetään olevan tuon arkin lisäksi puolikas vastaavasta arkista tunnetussa saarisen mallin kultamitalikokoelmassa. Postimuseossa on siis kaikkiaan kolme ehdotearkkia, joita voidaan pitää samanlaisina nyt esiintulleen kanssa. Sopivasti ennen ensi vuonna vietettävää saarisen mallin ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia. ?. Niissä oli kirjoitettuna tai tehtynä merkintöjä siitä, kuinka Saarisen ehdotetta on edelleen korjailtava seuraavaa vaihetta varten. Arkeissa on myös teksti ”Komitean puoltamat”. selvitysten mukaan Postimuseossa on tallessa ensimmäisestä (kuva 1) kaikkiaan kolme samanlaista ehdotearkkia. Niiden koko on myös jokaisessa vähän erilainen. kuva. . Pesosen Matti kuvan nähtyään kertoi sen olevan hänelle ennen näkemätön ja aivan nappiloistona todella hieno löytö. Niitä on postimuseossa kaksi kappaletta. Yksi niistä on Postimuseon puolella näyttelyssä
Venäjältä ja Venäjän kautta tulevaa postia alettiin sensuroida Helsingissä jo 3.9.1914. Sotasensuuri oli ensisijaisesti armeijan alainen organisaatio. Suomen Postimerkkilehti 16 5/2016 Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 S uomessa sensuuri alkoi ulkomaille lähtevän postin osalta heti, Juhani Olamon mukaan kaikki ulkomaan posti määrättiin heti ohjattavasi Pietariin. Teksti ja kohteet Reijo Tanner Kortti Hollannista (Leiden 23.XI.14) Tampereelle ei tuloleimaa). Se tarkasti Suomesta ulkomaille menevän kirjeenvaihdon sekä lisäksi ne muualta Venäjältä tulevat lähetykset, joita ei oltu sensuroitu ohjeiden mukaisesti täyden sotasensuurioikeuden omaavissa kaupungeissa muualla Venäjällä. Tätä varten Tornioon avattiin ensimmäinen Suomen sotasensuurin toimipiste 15.8.1914. Tästä luovuttiin kuitenkin jo elokuun 5. Venäjälle oli luotava valtakunnan kattava organisoitu sotasensuuri kaaoksen välttämiseksi. Ulkomaan postin osittainen sensurointioikeus oli sotavankipostia pääasiallisesti käsittelevillä kahdeksalla kaupungilla: Moskova, Don, Irkutsk, Kazan, Omsk, Habarovsk (Priamur), Tashkent (Turkestan) ja Pietari sotavankisensuroinnin ylikordinaattorina. Suomen kanssa toimi yhteensä 23 itsenäistä organisaatiota, joita MMCC koordinoi. Ruuhkapostia kertyi Tornioon tuona aikana 13 hevoskuormaa, joka päästettiin läpi tarkastamatta. päivä ja kaikki posti käskettiin ohjaamaan Suomesta Tornion kautta Ruotsiin. Reijo Tanner on pitkän linjan filatelisti, jonka erikoisalana on postihistoria.. Venäjällä oli voimassa jo Japanin sodan peruja tietyn asteinen sotasensuuri, sitä vain syvennettiin ja muutettiin tämän tästä sodan edetessä. Helsingin sotasensuurin leima TK 24a (PG MS12a) ja ss-koneleimaus 7.XII.14 (14 vrk) lähtöleimana Tampereelle. Painotuotteen sensuuri oli ollut voimassa Venäjällä jo 25 vuotta ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä. koska posteille ei ollut tilaa. Elokuun 8. Suomi kuului sotilaallisesti VI armeijan eli Pietaria puolustavan armeijan alaisuuteen, mutta sensurointilaitoksemme toimi silti omana autonomisena yksikkönä. Venäjällä toimi täysin sensurointioikeuksin 15 armeijaa ja Pääsotasensuurikomissio Pietarissa (MMCC = Main Military Censor Commission), sekä kaupungit Pietari, Tiflis (Kaukasus), Dvinsk, Kiev, Minsk ja Odessa. Tilanne Suomessa Suomi sai kuukauden lisäaikaa sotasensuurinsa kehittelyyn. Määräys koski kaikkea ulkomailta Suomeen tulevaa postia, mutta olen löytänyt sensuSotasensuuri astui voimaan Venäjällä 2.8.1914 (20.7.1914 juliaanisen kalenterin mukaan), kun Venäjä julisti sodan Saksaa vastaan. Tätä postia löytyy vain hyvin pieniä määriä. päivä määrättiin kaikki posti pysäytettäväksi Tornioon, mutta siitäkin oli pakko luopua 12.8
Tämä on yksi oletusreitti Amerikan kirjeille, posti tuli ja Saksalainen jalkaväki hyökkää elokuun 7. Venäjän yhteydet ulkomaailmaan Valtaosa Venäjän kirjeenvaihdosta kulki ennen maailmansotaa Saksan ja ItävaltaUnkarin kautta. Venäjän posti toimitettiin Raumalta Riihimäelle, missä Suomeen tulevat säkit ohjattiin Helsinkiin ja Venäjälle menevät Pietariin. Postikortti Sveitsistä, St Gallen 20.X.14, TK 25 a (MS P13a) ja Helsinki ss-lähtöleima (0144.21) 6.XI.14.9f, Turun sotasensuurin koneleima tuloleimana 7.XI.14 5.i (17 vrk). Helposti sensuroitiin kohteet, joissa osoitteessa luki Russia ja tulivat siten kirjoittajan toimesta ohjatuiksi Pietariin. Ei merkintöjä käynnistä Pietarista.. Kortti Venäjän postitoimistosta Kiinasta (Peking) 9.2.1915 Tanskan Langelandiin (ei tuloleimaa). Italiaan oli yhteys Balkanin (Ungen) kautta, mutta pääsääntöisesti posti kulki Ranskan kautta. Kaikki sotakumppaneiden kenttäposti ja kaikki sotavankiposti kulkivat aina Pietarin kautta. Helsinki laajensi kotimaan postin sensurointiin 13.10.1914 yhdessä Tampereen, Kuopion, Turun, Nikolainkaupungin (Vaasa) ja Oulun kanssa. Suomeen ulkomailta tulevan postin sensurointi aloitettiin Helsingissä virallisesti uudella asetuksella 23.9.1914. Sodan alettua postinkulun kannalta merkittävin yhteys toimi Suomen kautta, postinvälityksen piste länteen oli Tornio. Jorma Keturin tutkimustulosten mukaan postia toimitettiin Ruotsin Gävlestä suoraan Raumalle 8.8.1914-22.12.1914. vuonna 1914. Sitä ei ole vaadittu Siperian läpi. Yhteensä sotasensuuri toimi Suomessa 10 kaupungissa. Oheisleimoja ja materiaalia on tältä osin niukasti saatavilla (Arkangel leimoja ja A: n sotasensuurileimoja esiintyy). Mikäli se on kiertänyt Amerikan kautta on myös Kiinan toimisto käyttänyt samaa ulkomaan postin sensurointileimaa (TK 24b) kohteen sensuroinnin osoittamiseen! Venäjän Kiinan toimiston kautta pystyttiin siis ohjaamaan postia edelleen muihin maihin Kiinan postin mukana. Rauma liittyi mukaan 24.10.1914 ja Pori 14.11.1914. Vastaavasti Venäjällä sensuroitu posti lähti Rauman kautta kohdemaihin. Suomen sisäisen postin tarkastus aloitettiin Viipurissa 2.10.1914 ja silloin otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen sensuurileima. Jatkopostiyhteydet Venäjän liittolaismaihin toimivat Ruotsin ja Norjan kautta Iso Britanniaan ja sen kauppalaivojen kautta vihdoin kaikkialle muualle maailmaan. Suoraa postinkuljetusta Iso Britaniaan oli myös Arkangelin kautta. Kortti on voinut kiertää Amerikan kautta. Oheisleimojen puuttumisen vuoksi kulkureitti on epäselvä. 17 . Euroopan ja Afrikan posti kulki Britanniasta Ranskaan ja sieltä edelleen kohdemaihin. roituina lähinnä vain venäläisiä kirjeitä aikaväliltä 3-22.9. Tästä yhteydestä kuitenkin luovuttiin saksalaisten sukellusveneiden muodostaman riskin vuoksi ja kaikki posti kulki sodan loppuvuodet pelkästään Tornion kautta. Aluksi kaikki ulkomaan posti tuli Helsingin sensuurin kautta, myöhemmin Venäjän sisäistä postia sensuroivat muutkin kaupungit ja Pietari osin ulkomailta Suomeen tulevaa postia
poistettiin leimoista nopeasti ja viimeiset kolme leimaa olivat muodossa ????????. Toki ne varmaan suorittivat vaadittavat sensuroinnit omalta osaltaan helpottaakseen Pietarin ruuhkaa. Peter Michaelove ja David Skipton esittelevät leimatyypit Pietarin leimoina numeroilla 12 a ja b ja 13 a,b,c. (sotasensuurin valtuutuksella tarkastettu), mutta viimeinen sana ??????????. On mahdollista, että ulkomaanpostin sensuroinnista annettiin kaikkia täyden sensurointioikeuden kaupunkeja koskeTäyden sotasensuurioikeuden omaavien alueiden/kaupunkien yhteiset ulkomaan postin sensurointileimat: va määräys. Vertailun vuoksi ohessa myös melko vastaava Venäjän ulkomaan postin sensurointileima Pogranitsnajasta (???????????, Mantsurian ja Venäjän lähti säkeissä; postihistoriallisia jälkiä jäi vähän. ????????. Persia (Iran) oli siis yksi harvoista postin välitysmahdollisuuksista Venäjän keisarikunnalle. Myös Tiflis ohjasi postinsa Persiaan Bakun kautta mieluummin kuin hankalaa reittiä vuorten ylitse. marraskuuta 1914, loppui samalla myös laaja venäläisten postilaivojen käyttö koko Levantin alueella. M.Kosoi toteaa leiman käyttötarkoitukseksi kansainvälisen kirjeenvaihdon (?????u ??. Korvaavaksi reitiksi Venäjältä tuli postin kuljetus junilla Tiflisin kautta Bakuun ja sieltä edelleen laivoilla Persiaan. Leima on yksinkertainen leima ilman kaupunki-, päivämäärätai sensorin henkilökohtaisia merkintöjä. ????????. Myös Afganistaniin oli mahdollista toimittaa suoraan tavaroita ja postia(?), kauttakulusta ei minulla ole tietoja. Muut täyden sotasensuuritoiminnan kaupungit olivat pääosin kontaktipinnassa vihollisvaltioihin ja siten ne eivät pystyneet kauttaan toimittamaan postia suoraan kohdemaihin. ????????. Ehkä tässä vaiheessa muidenkin alueiden poikkeavat käytännöt vedettiin samaan muottiin. MS 13 syyskuussa 1914 eli n. Pääsääntöisesti siis kolmikirjaimiset leimat olivat käytössä vuonna 1914 ja kaksikirjaimiset 1915. Sensurointileimat 1914-15 Venäjällä oli ensimmäisen maailmansodan suurin armeija, 12 miljoonaa sotilasta, joista 3/4 kaatui, haavottui tai katosi sotatantereilla.. – 07.XII.14 Petrograd MS12 b = Helsinki TK 24b 03.III.15 – 12.VI.15 Petrograd MS 13a = Helsinki TK 25a 24.X.14 – 28.XI.14 Petrograd MS13 b = Helsinki TK 25b 15.III.15 – 20.VII.15 Petrograd MS13 c = Helsingistä leimatyyppiä ei tunneta, leimassa ?.?. Vladivostok idässä oli tärkeä ja turvallinen reitti länteen (tosin idän kautta), varsinkin Aasiaan ja Amerikkaan meneville lähetyksille. keskellä leimaa, eikä leiman yläosassa (kuten perusleimatyypeissä 12 & 13 a,b). = sotasensuurin tarkastama). Teksti oli aluksi ?.?.. ??????????. Tornio ei käyttänyt leimoja lähteville postikorteille ennen maaliskuuta 1915, eikä kuvattuja leimoja koskaan. Suomessa Helsinki käytti leimoja ainoastaan saapuville lähetyksille. Mitä postikuljetuksen korvauksista oli sovittu, ei ole tiedossani. Vladivostokilla ei ollut virallisesti täyttä sotasensuurioikeutta. . 1,5 kuukautta sensuuritoiminnan aloituksesta ja MS 12 lokakuussa 1914 (juliaanisen kalenterin mukaan). ????????????. Suomen Postimerkkilehti 18 5/2016 T ämän tutkimuksen leimat (kaksi eri päätyyppiä) otettiin käyttöön Pietarissa melko pian sensurointitoiminnan vakiinnuttua käytännöksi. Kun Odessa-Kontantinopol reitti sulkeutui Venäjän julistettua sodan Osmanian (Ottomaanien) valtakuntaa vastaan 5. Yksinkertaisinta oli, että kaikki teetättivät lähes vastaavat leimasimet, joilla ulkomaan postin aiemmin merkkaamattomillekin kohteille (postikortit) nyt alettiin lyödä tuo leima. Leimaa 13c hän ei tunne, havaintoni on VIII.15. Kirjeille lähtösensuuri lyötiin kirjeen taakse, mutta tuloleimaus tehtiin kirjeen etupuolelle. Leimojen Suomen sensurointihavainnot: Petrograd MS12 a = Helsinki TK 24a 20.X.14. Tätä kautta lähetykset saatiin turvallisesti länteen. (?.?. Kosoi’n mukaan leimojen käyttöajat olivat 12 a: XI.14-XII.14, 12 b: (?.?): I.15VIII.15; 13a: IX.14-XII.14; 13b: I.15-IX.15. ???????????????). Vaikka Suomi seurasi Pietarin ja Moskovan rutiineja avattujen kirjeiden sensuroinnissa, ei Suomessa ollut käytössä ensimmäistäkään sensuurileimaa tuossa vaiheessa, vaikka Pietari käytti niitä sensuuritoiminnan alkupäivistä alkaen. Toisaalta näin idässä ei ollut kattavaa yksityispostin tarkastustoimintaakaan
Onpa tästä saattanut tulla jokin ohjeKortti Sveitsistä (Herisau 9.IV.15) Turkuun. Habarovsk 17.03.15 ja Harbin (Mantsuria) tulo 21.03.15. = 15,5 mm). Ainakin MS01 (kuva kirjassa) ja oma havaintoni MS04 tukevat näkemystä, että sekin oli ulkomaan postin sensurointileima. Sensuroidulla kohteella ei ole Pietarin tai Tornion leimoja, koska se on jo sensuroitu, vaikkakin kirje on todennäköisesti kulkenut kyseisten kaupunkien kautta Tanskaan. Pogranitsnaja on viimeinen Venäjän puolen asema Mantsurian rajalla Vladivostokin (Nikols-Ussurisk risteysasema Habarovsk-Vladivostok radalta) ja Harbinin välisellä rataosuudella. punainen, ø 32,5 mm, teksti h=7,6 mm, ?-?. Sitä ennen käytettiin vain sulkijaliuskoja ja sinettilakkausta sotasensuurin toiminnan osoituksena. Käyttöhavainnot vuodelta 1915. Johtopäätökset Helsingin sotasensuurilla ei ollut käytössään mitään leimoja, kun ulkomaisten lähetysten sensurointi Suomessa alkoi 23.9.1914. Täten myös pienempien sensurointipisteiden tarkistukset kelpasivat sensurointiin eikä kohteita tarvinnut tarkistaa ylimääräisesti Pietarissa. Leima tunnetaan myös M kirjaimella ja se on sensorin henkilökohtainen ss-leima. Leima on Michaelove & Skipton’in mukaan numero Pog MS01 ja myöhemmin sama sensorin nimikirjaimilla Pog MS04 (kuvassa). Vaikka kortit olisi luettu sensuurissa, ei käytössä ollut leimoja sensuroinnin osoittamiseksi. Toinen esimerkki Venäjän ulkomaan postin sensuroinnista. Pog MS04. 19 . Kirje Penzasta Kööpenhaminaan 21.07.15 ja tulo 13.08.15, kuljetusaika vain 10 päivää sota-aikana! Kirje on sensuroitu vain Penzassa leimalla Pen MS02 (violetti 52 x 21 mm) ja oheen on lyöty ulkomaan postin tarkastus sensurointileima Pen MS07 (violetti, ø 28,0 mm, teksti h=9,5 mm, ?-?. Leima muistuttaa paljon kuvattuja leimoja mutta siinä on erilainen fontti. Pog MS01 on sama leima ilman kirjainta T (sensorin sukunimen ensimmäinen kirjain?) ja Pog MS4 leima kirjaimella T. raja-asema). Sensuroitu posti kulki suljetuissa postisäkeissa.. = 17,2 mm. Helsingin ensimmäinen sensuurileima TK1 tuli käyttöön 17.10.14, mutta sen havaintoja ulkomaan postilla on todettu vasta joulukuulta. Suomeen tuloleimana Helsingin sensuurin käyttämä ss-leima TK24b ja Turun sensuurin venäläisleima (1206.14 NEW) 13.VI.15.9a tuloleimana Turkuun. Ne esiintyvät ulkomaan postitteilla. Täten Pietarin käyttämien ulkomaan leimojen kopioiminen olisi ollut luonteva keino osoittaa sensuurin toiminta avoimilla lähetyksillä, varsinkin postikorteilla
Kautta aikain Pietarissa on lätkäisty aina muuErehdyksessä (Finland eri käsialalla) Suomeen päätynyt kortti Grenoblesta (Mai 3 15) Pariisin kautta (Paris R.P 8:30 6.5.1915) Zwolleen. Täällä tarkistus oli sata prosenttista, muualla Venäjällä yksityishenkilöiden postia sensuroitiin leimoilla osoittaen vain satunnaisesti (ulkomaan posti tosin aina). Melkoinen suomalainen ss-kohde! tama leima, kun kohteet ovat kiertäneet useiden postipisteiden välillä ennen tuloa Suomeen (tai muuhun kohdemaahan). Hollannin sensuurileima D59 tuloleimana. Leimojen kirjainten korkeus ja etäisyys toisistaan vaihtelee, joten käytössä on ollut useita leimasimia jotka pääsääntöisesti ovat melko yhteneviä keskenään. Helsingin sensuurin käyttämä TK25b tuloleimana. Pietarin tuloja lähtösensuuri ovat oletettavasti toimineet ainakin eri rakennuksissa, lisäksi Pietarissa yksinään toimi neljä yksikköä täysin sensuurioikeuksin! Täyden sotasensuurioikeuden omaavien kaupunkien lähetyksillä ei näy merkkejä Pietarin leimoista. Ulkomainen kohde voi sisältää sotasensuurin normaalin tuloleiman, mutta usein ulkomaan kohteet sisältävät vain sensuurileiman. Sitä paitsi sensuuri oli tarkin Suomessa ja Baltian alueella. Suomen ja Ruotsin kieltä hallitsevat sensorit toimivat Helsingissä. Sama käytäntö jatkuu yhtenevänä myös muiden leimasimien tullessa Helsingin sotasensuurin repertuaariin loppuvuodesta 1914 ja alkuvuodesta 1915. Sveitsistä tai Torniosta kohde on ohjattu Hollantiin. Olisi ollut järjetötöntä tehdä kaikki kahteen kertaan Pietarissa ja ruuhkauttaa kaikki posti yhteen toimipisteeseen, kun se voitiin tehdä järkevimmin hajautetusti. Perilletulosta ei ole leimaa, joten kortin matkustusaikaa ei pysty määrittämään. Lisäksi kohteella on sama Helsingin ss:n koneleimaus, kuin tutkituilla leimakohteilla. Ohjattu Mikkeliin, jossa leimattu Sveitsiin 27.V.15.8a. Suomen Postimerkkilehti 20 5/2016 Sensurointileimat 1914-15 kin täyden sensuurioikeuden omaaville kaupungeille. Näistä ei postin kulun vaatimaa aikaa pysty selvittämään. Ulkomaan postitteille on varmaan määräyksestä lyöty mahdollisimman vähän leimoja, jotta teksti pysyisi luettavana. Ulkomaille lähtöleimana Tornion sensuurin leima TK8/1 (tosin ehjä leima, eikä vioittunut, kuten lähdeteoksissa kuvattu – ehkä tämä olisi leima numero 3?). Kukaan ei väitä tämän kohteen kulkeneen Pietarin kautta, koska ss-leimassa lukee Helsinki. Näiden leimojen toteaminen suomalaisiksi sensuurileimoiksi perustuu pääosaltaan oheisiin Helsingin sotasensuurin koneleimoihin ja venäläisleimoihin sekä pietarilaisten leimojen poissaoloon. Joka tapauksessa lyhyemmän ajan kuin Venäjällä. Tässä vaiheessa minulla ei ole mitään teoriaa, miksi tutkittavien leimojen TK24b ja TK25b käyttö Suomessa jatkui ainakin kesäkuuhun 1915. Miksei näitä leimoja korvattu uusilla, vaan niiden käyttö jatkui vanhojen rinnalla. Venäläisten tykkipatteri Vileykan rintamalla.. Miksi Venäjällä luovuttiin yhtenevistä ulkomaan postin sensuuriKortti Ranskasta (Breast käsin 25.II.15) Helsinkiin on sensuroitu leimalla TK5. Sotasensuurileiman ohella on käytetty ss-koneleimaa lähtöleimana ?.III.15.9f. Tämä tietenkin vaikeuttaa johtopäätösten tekoa sensurointipaikkakuntaa määritettäessä. Niiden tarkastamilta lähetyksiltä löytyvät tutkimuksen kaksi ulkomaan postin sensuurileimaa syksystä 1914 alkaen
. . . ?. Venäjän Postihistoria 1857-1918. . . . . vuosikerta / 7 € ?. . Tärkeimmät lähdeteokset: M.Kosoi. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P DDR:n blokki esittää ensimmäisen Tshekan eli myöhemmän KGB:n perustajaa, Leninin läheistä työtoveria Felix Dzerzinskiä. . . ?. ??????. Lisää poikkeavia leimoja löytyy harvinaisten kohdemaiden lähetyksiltä. Lopuksi muistutan ettei Suomi ollut Venäjälle ulkomaa, posti tänne ei kulkenut kansainvälisen osaston kautta. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 19 Stamp Forum 2015 postimerkkimessut Helsingin Messukeskuksessa 22-25.10.2015 Mukana Postimerkkimessujen 16-sivuinen näyttelyliite Näin ostat filateliaa turvallisesti internetin kautta Tampereen paikallisposti Penny Blackin virkamerkit Filateelinen kummajainen Heligoland kiistelty 6 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . ?. ??????. . Olisihan uusiin leimoihin voinut lisätä kaupungin nimen, eikä sekaannuksia olisi enää tapahtunut. Kokoelmissani Minskin lähtevän postin leimat kuitenkin osoittavat käytännön muuttuneen siellä jo alkuvuodesta 1915, jolloin käyttöön tuli kaupungin nimellä (ja sensorin puumerkillä) varustettu leima. ??????. Siberia Postmarks and Postal History of the Russian Impire Period. vuosikerta / 7 € ?. . . . ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Mikä on väärenne. . . Second Edn. . ?. Rurik 1992. . . . ?. Martin Holmsten. . . . Postal Censorship in Imperial Russia. . . ?. . . . ?. . . . vuosikerta / 7 € ?. . ?. . . . . . 56-74 Moskva 1986 Roger P Quinby. ?. . ?. . Sovetski Kollectioner 24, ss. . . . ?????. Russian Railway Postmarks. ??????. . . . erikoisuudet ja harvinaisuudet! Zeppelin -merkin Kauniainen postikortein nähtynä osa 2 Ruotsalaisen postihistorioitsijan tuore näkökulma: Sopronin paikallisjulkaisu 1956 3 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . leimasimista. J.Barefoot Ltd, 1994 P.E.Robinson. 1992. TK-numerointi täältä! Peter.A.Michaelove & David.M.Skipton, 1989. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ilman Zeppelin -merkkiä Ilmalaivapostia Lentopostia Lontoosta Lontooseen Liechtenstein Eurooppalaista eksotiikkaa Clipperton Island Aution saaren postimerkit Suomen frankeerausleimat. . 2 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ?????. ?. Vaikuttaa siltä, että Suomessa uudet sensorit saivat uusia leimasimia postikorttien ja kirjeiden sensurointiin. . ??????. ZKD DDR:n kuriirivirkapostia ”Rautaisen Felixin” hengessä Postia koululaiva Suomen Joutsenelta Grönlannin Pakkeporto -merkkien leimauksista 5 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. 050 564 3933 tai tapani.somersalo@kolumbus.fi Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. TK2 leima on tullut käyttöön marraskuussa ja tämä yksirivinen muoto on myös tullut silloin käyttöön mahdollisesti juuri venäläisille lähetyksille. . . . . . . ?. ??????. . . . Leiman yksinkertaistuminen ei siis johdukaan kulumisesta, kuten on oletettu ajan myötä tapahtuvan kumisten sotasensuurileimojen kohdalla, vaan osoittaa leimoja valmistetun runsaasti ja ehkä jopa suoraan yksirivisinäkin tai muutamat leimat oli veistelty juuri venäläiskohteiden sensurointiin. Postal Censorship in Finland 1914-1918; 2015 edition. . Oma leimatyyppi kullekin postilajille olisi selkeyttänyt kuvaa. ?. . . Haluttiinko tarkastustoiminnasta antaa satunnainen kuva tehokkuuden sijaan. ?. Sensuroitu leimalla TK2/3, ss-koneleima Helsingin sotasensuurista lähtöleimana 11.XI.14. . ?. . ??????. . . ??????. . . . 20-30. 21 Kortti Pietarista (Pietari 57 10.XI.14) Vaasaan 13.XI.14 (0676.07). Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tilaukset: Tapani Somersalo puh. vuosikerta / 7 € ?. . ?. . ???????. SP ostimerkkilehti P 4 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. Kustantaja John.H.Otten. . . ?. . Sotasensuurikaupunkien tuloleimaus Suomessa (WWI) 1914-1918. . ?. ?. Filatelisti 4/2016 ss. ??????????????. . TK2/3 on siis käytetty lähes kuukautta aiemmin mitä Quinby’n kootut havainnot osoittavat. . . . ?. . ?. ?. A.V.Kiryushkin & P.E.Robinson. vuosikerta / 7 € SUOMEN Suomessa vähemmän tunnetut pakettimerkit Postia Venäjän Keski-Aasiassa, Iranissa ja Mongoliassa Viipurin kahdet kasvot Grönlannin Pakkeporto -merkit ?. . . ?. ?. ????????. ?. . ?. . Siksi näitä leimoja ei tavata tavallisilta Venäläiskohteilta (ei tulevia eikä lähteviä). . ?. ?. ?????. Viitteet esitetään muodossa PG MS16/11 (Petrograd havaintonumeroiti/leiman No:) Reijo Tanner. . .
Asiassa päästiin yhteisymmärrykseen ja lentopostiliikenne alkoi 28.4.1925. Lentoposti hoidettiin vastaavalla koneella. Pounds. Suomen Postimerkkilehti 22 5/2016 Moni tuntee paljon julkisuudessa olleen, maailman arvokkaimman postimerkin, Brittiläisen Guianan Magentan tarinan, mutta harvemmin on kuultu maailman kalleimman lentopostimerkin, Hondurasin Mustan, mielenkiintoisista vaiheista. Pääkaupunki jäi eristyksiin ja postin kulku sieltä rannikolle kesti noin viikon ja tapahtui härkäja muulikaravaaneilla. Lentäjäksi palkattiin Sumner B. Teksti Olli Saarinen M aailmalla ”The Black Honduras” -nimellä kulkeva postimerkki juontaa juurensa 1920-luvun VäliAmerikkaan. Black Honduras eli Hondurasin Musta. Hondurasin postihallinto otti yhteyttä amerikkalaiseen Thomas C. Thomas C. Lentopostireitti kulki pääkaupungista Tegucigalpasta yli vuoriston pohjoisrannikon Puerto Cortésiin. Puerto Cortesin välillä. Näillä yrityksillä ei ollut mielenkiintoa laajentaa rautatieverkostoa Tegucigalpaan asti, koska siellä ei kasvatettu banaaneja, eikä investoinnit näin olisivat hyödyttäneet heitä. Poundsiin loppuvuodesta 1922 neuvotellakseen lentopostireitin avaamisesta pääkaupunki Tegucigalpan ja pohjoisrannikon Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta Sumner Morgan ja Lincoln Standard. Hondurasin pääkaupunki Tegucigalpa sijaitsee sisämaassa vuorten keskellä, missä kulkuyhteyksien ja infrastruktuurin rakentaminen oli hyvin haastavaa ja kallista. Morgan ja lentokoneena toimi kaksitasoinen Aeromarine 39-L. Ulkomaalaiset banaaninkasvattajat olivat rakentaneet maahan joitain rautatielinjoja omiin tarpeisiinsa, mutta pääkaupunkiin asti nuo yhteydet eivät yltäneet. Lentotoimintaa harjoitti Thomas C
Tämä ”Robinette single” oli kokoelman rakentajan mukaan ostettu tavallisesta postitoimistosta Hondurasista. A. Se sai sopimuksen myötä oikeuden julkaista omia postimerkkejään lentojaan varten. Mutta tilanne tuli muuttumaan. Luff ei koskaan palauttanut eikä myöskään maksanut merkkiä. Tuossa erässä oli kaksi Hondurasin Mustaa ja nämä merkit tunnetaan Membrenon parina. 23 . Vain yksi merkki oli saavuttanut huutokaupoissa korkeamman hinnan – Brittiläisen Guianan Magenta. Lisäpainamia oli monenlaisia ja monilla ei arvoilla. Merkki kulki kädestä käteen ja päätyi lopulta Philip G. Sellainen tuli päivänvaloon kesällä 1930, kun amerikkalainen postimerkkikauppias H. Postimerkkiluetteloihin merkit päätyivät heti vuonna 1925. Postilähetyksillä tuli olla Hondurasin postihallinnon oma postimerkki normaalia postimaksua varten ja CAA:n julkaisema lentopostimerkki lentolisänä. Merkkejä ei ole sen koommin nähty ja ainut tunnettu kuva niistä on peräisin Luffin kokoelmasta, johon hän oli ne referenssin vuoksi kuvannut. Filatelistien kiinnostus herää Pounds ja Morgan olivat tietoisia filatelistipiirien kiinnostuksesta heidän toimintaansa kohtaan ja heidän lisäpainamamerkkejä päätyikin nopeaan tahtiin alan kauppiaiden ja keräilijöiden käsiin. Robinette ei kuitenkaan mennyt tähän halpaan, vaan myi merkin eteenpäin. Membrenon pari.. Luff tutki merkin tarkoin ja totesi sen aidoksi, mutta uskoi sen olevan jonkinlainen koevedos. Samalla valmistettiin myös kuoria, jotka olivat suosioleimattuja, mutta eivät aidosti lentäneitä. Colen lentopostikokoelmaan, joka oli esillä New Yorkissa pidetyssä TIPEX-näyttelyssä vuonna 1936. Kuuluisa väärentäjä Raoul Ch. Hondurasin Mustaa tunnettiin silloin vain kaksi kappaletta ja olisi voinut kuvitella, että merkki oli kokoelman vetonaula, mutta ei. Kokoelman helmi oli punaisella lisäpainamalla varustettu viiden centavon merkki, joita tunnettiin seitsemän kappaletta. Historia tuntee vielä neljännenkin Hondurasin Mustan. Membreno kuitenkin kieltäytyi myymästä ja Luff palautti nämä merkit vastahakoisesti. Se myös hoiti niiden myynnin ja sai niistä kertyvän tuoton. Se oli Luffin kuoltua vuonna 1938 päätynyt markkinoille, mutta sen Lentopostireitti kulki pääkaupungista Tegucigalpasta yli vuoriston pohjoisrannikon Puerto Cortésiin. Myös toinen ja kolmas tunnettu kappale tästä merkistä kulkivat Luffin käsien kautta. Pari vuotta myöhemmin Membreno kirjoiti Luffille, että hänen kokoelmansa oli kohdannut onnettomuuden ja nämä kaksi Hondurasin Mustaa olivat kadonneet. Robinette osti pienen Honduras-kokoelman. Ensimmäinen Hondurasin Musta tunnetaankin nimellä ”Ustariz single”. Luff tutki merkit, totesi ne aidoiksi ja olisi halunnut ostaa nämä kaksi harvinaisinta merkkiä. Ensilennon kuori osoitettuna Sumner Morganin isälle New Yorkiin. Raul Duran Membreno, Hondurasin postin johtohenkilö ja sikäläinen postimerkkikauppias, lähetti alkuvuodesta 1927 Luffille tutkittavaksi 16 kappaleen erän näitä lentopostimerkkejä. Taka-ajatuksena oli saada ostaa Robinetten merkki halvalla koevedoksena tai luonnoksena. Ustarizin suuntaan hän esitti asian niin, että kyseessä oli väärennös. Luff oli varastanut 1930-luvulla Ustarizilta aiemmin mainitun ensimmäisen tunnetun kappaleen. Robinetten merkki kulki kokoelmasta toiseen. Poundsin Compania Aerea Hondurena, joka sittemmin tunnettiin numellä Central American Airlines (CAA). Merkkiä mainostettiin myöhemmin ainoana tunnettuna kappaleena, mikä osaltaan lisäsi sen haluttavuutta. Hondurasin Musta sai huomiota vasta 1930-luvun lopulla, jolloin sitä alettiin arvostaa ja se päätyi lopulta postimerkkiluetteloihin. Esimerkiksi Theodore Champion listasi vuodelta 1925 viisi eri arvoa (painosmäärät 100 500 kpl) ja niiden variaatiot, mutta Hondurasin Musta ei tällöin ollut noiden merkkien joukossa. Merkki esiintyi kyllä kokoelmassa, mutta mitään sen isompaa huomiota se ei saanut. Maaliskuussa 1927 amerikkalainen postimerkkikauppias John Luff sai ison erän näitä lentopostimerkkejä Julio Ustarizilta, joka oli Puerto Cortesin lentokentän omistaja. Merkki otetaan luetteloihin Luff työskenteli toimittajana Scottin postimerkkiluettelon parissa ja jätti tarkoituksella Hondurasin Mustan pois myös tulevista luetteloista. Tässä erässä oli yksi 10 sentin sininen merkki varustettuna 25 sentin mustalla lisäpainamalla. de Thuin valmisti myös väärenteitä tyydyttääkseen keräilijöiden tarpeen, sillä aito ja lentänyt materiaali ei siihen riittänyt. Vuonna 1961 se saavutti ennätyshinnan 24 500 dollaria ja oli tällöin kallein USAssa myyty postimerkki. Yritys tuotti itse nämä lentopostimerkit käyttämällä pohjana Hondurasin postimerkkejä ja varustamalla ne omilla lisäpainamilla
Pian tuon jälkeen hänet yhdistettiin laajaan postimerkkien väärennösvyyhtiin. Tunnetut neljä merkkiä eivät ole koskaan olleet yhtenäinen ryhmä, sillä ne ovat sijainneet eri puolilla alkuperäista arkkia. Viimeisin markkinanoteeraus tälle uniikille merkille on vuodelta 2012, jolloin se saavutti 120 000 dollarin hinnan. P aavo Naukkarinen Parikkalan Kirjavalasta lähetti toimitukselle nähtäväksi taidokkaan tuohikuoren asemasodan ajalta. kesäkuuta 1944 muun 11. Rykmentti kuului 11. . prikaatista liikekannallepanossa 17. Suomen Postimerkkilehti 24 5/2016 vaiheet olivat hämärän peitossa. Hondurasin Musta Kenttäpostissa kulkenut tuohikuori vuodelta 1942 Kokelas Olli Luostarisen, 4871 Kpk 1 (=6/JR8) tädilleen Olga ”Olli” Naukkariselle Makslahteen lähettämä taidokkaasti tehty tuohinen kenttäpostilähetys. Nykytietojen mukaan Hondurasin Mustaa valmistettiin vain nuo neljä tunnettua kappaletta, joista Robinetten kappale on ainoa nykyisin tunnettu. Romaanissa kuvatun yksikön esikuva on rykmentin I pataljoonan konekiväärikomppania. divisioonaan, kunnes siitä tuli 7. Rousso kertoi myöhemmin hukanneensa merkin jättämällä sen taksiin tai ravintolaan epähuomiossa. Jalkaväkirykmentti 8 on tunnettu siitä, että Väinö Linna käytti rykmentin vaiheita romaanissaan Tuntematon sotilas. kesäkuuta 1941. . Liekö väärennösoikeudenkäynti tehnyt hänet hajamieliseksi, mutta Ustarizin kappaletta ei ole sen koommin tavattu. Rykmenttiä kutsuttiin sen komentopaikan mukaan peitenimellä Ukko-rykmentti. 29.7.1942 sekä violetti suorakaiteen muotoinen KENTTäPOSTia -leima. Leimattu Kenttäposti. Sen viimeinen tunnettu omistaja oli ranskalainen postimerkkikauppias Marc Rousso, joka osti merkin Cherrystonen huutokaupasta vuonna 2002. Rykmentti muodostettiin Joensuun seudulla välirauhanaikaisesta 8. divisioonan osa 16. Tarinan mukaan merkki oli myyty erikseen jo aiemmin, mutta tätä ei pystytty vahvistamaan. divisioonan siirtyessä Karjalankannakselle. Kirjeen lähettäjä, kokelas Olli Luostarinen, palveli Jalkaväkirykmentti 8:ssa, jonka peiteluku oli 4871. Lähde: Wikipedia. Merkki oli sittemmin monien huutokauppojen ja näyttelyiden vetonaulana. Merkki katosi julkisuudesta pitkäksi ajaksi, mutta palasi sinne tuntemattomaksi jääneen kokoelman tultua markkinoille vuonna 1985. Se oli tunnetusti ollut Charles C. Lisäpainaman painoarkki oli 12 kappaletta, joten ehkä nuo neljä kappaletta olivat jonkinlainen koevedos. Liebin huippukokoelmassa, mutta kun tuo kokoelma myytiin vuonna 1957, niin merkkiä ei siellä enää ollut
Fournierin taiten tehdyt jäljennökset eivät suuresti poikkea aidoista, mutta on väärentäSuomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. 25 Tökeröitä yritelmiä SP-lehden numerossa 4/2016 aloitimme Hannu Elon kokoelman pohjalta juttusarjamme Francois Fournierin tehtailemilla väärenteillä malleista 1889, 1891 ja 1901. . E dellisessä osassa (SP 4-2016) esiteltiin mestariväärentäjä Francois Fournierin taidokkaita ”jäljennöksiä”, kuten hän itse niitä mielellään kutsui. Fazerin karkkien käärepapereista on niistäkin yritetty tehdä aitojen merkkien näköisiä hammastamalla. Osa 2 Mallin-89 10 markan nelilö. Sarjan seuraavissa osissa perhehdymme kaksirenkais-, Finlandja venäläisleimojen väärenteisiin, jotka ovatkin jo vaikeampia tapauksia, koska ne on tehty aidoilla leimasimilla käännetyin päiväyksin, kuten tämä Padasjoen leima vuodelta 1892.. Mallin-75 20 pennin päikköpari leikkeellä, hammaste 12 1 / 2 . Mallin-75 10 ja 20 p, hammaste 13 1 / 4 Makeistehtailija K. Oman mielenkiintoisen ryhmänsä muodostavat karamellivalmistaja K. Tässä osassa käymme läpi mallien 1875-89 väärenteitä sekä myös Fazerin karkkipapereista hammastamalla tehtyjä yritelmiä. jien joukossa ollut myös vähemmän taitavia, joiden tuotokset ovat useimmiten tökeröitä ja siten helposti tunnistettavia. Fazerin käärepapereista hammastamalla tehdyt yritykset, joita niitäkin näkee ajottain ulkolaisissa huutokaupoissa aitojen joukossa. Teksti ja kohteet Hannu Elo 1, 5 ja 10 mk malli-89 samalla leikkeellä. Kaikille näille on yhteistä leimaus Jakobstad-Pietarsaari, useimmiten 3.Viii.85 ja hammaste 12 1 / 2
I tävalta-Unkariin Napoleonin sodista alkaen kuulunut Lombardia-Venetsia liitettiin Italiaan vasta 1866, mutta kahdella Bolognasta Udineen lähetetyllä kirjeellä ennakoidaan tulevaa alueliitosta postitaksan muodossa. (+ käsin) 12”. Kappale ilmenee kuitenkin kääreen kääntöpuolelta: sen on prahalaisen Josef Pauknerin (1847-1906) pianolle nelikätisesti säveltämä ”Sedlecka”. 4.9.1864 ja 22.10.1864 leimatut kirjeet on varustettu hieman eri yhdistelmin 25 centesimin Italian merkein. Udinen päässä on summa muunnettu kirjoittamalla käsin ”8” Lombardia-Venetsian soldeiksi. Taksa vastasi kuitenkin kotimaan 1. 42) ja vailla nimellisarvoa. Triestestä on 1884 lähetetty painotuote Böömiin, Mnichove Hradisteen. Kartoitamme ajallisesti ja alueellisesti vaihtelevien kohteiden avulla Italian yhdistymisprosessia, musiikkia, kalastusta, koivuntuohen hyväksikäyttöä ja Bulgarian osuutta toisessa maailmansodassa. Siksi kuorilla on kaksi lisäleimaa: laatikkoleima ”Postimerkkejä / riittämättömästi” ja yksirivinen musta ”Italian lunastus cent. Kuorien takana on lisäksi rautatieleima Bologna-Torino, Milanon (tuolloin myös Lombardia-Venetsiassa) kauttakulkuleima, Udinen kaksirivinen tuloleima, sekä pyöreä numeroleima ”1”. Violetti sanomalehtimerkki on vuoden 1867 mallia (Michel no. Veikkaan jälkimmäistä, sillä nuottikäärettä ei ole avattu eikä nuoteista siis ole voinut soittaa. Lunastussumma on ilmeisesti peritty käteisellä, sillä Lombardia-Venetsiaa varten ei julkaistu lunastusmerkkejä, Itävallan ilmestyivät vasta 1894. Mutta oliko tarkoitus lähettää vain nuotit, vai ovatko ne toimineet esimerkiksi lehden kääreenä. Siitä on useita painoksia ja tyyppejä.. Tarkkaan katsoen Bolognan lähtöleimat ovat keskenään hieman erilaiset: kirjasinten korkeus ja tyyppi eivät ole identtiset. Vanhassa Itävallassa nämä varustettiin sanomalehtimerkein postitettaessa, mutta ne leimattiin vasta tulopaikkakunnalla. Aihetuomarit päättäkööt, olisiko kohde musiikkikokoelmaan kelvollinen. Suomen Postimerkkilehti 26 5/2016 Postihistoriaa Koonnut: Seppo Laaksonen T ämänkertainen katsauksemme on kulttuurikirjoltaan palstamme olemassaoloajan monipuolisimpia. painoluokan kirjettä, mutta lähellä nykyisen Slovenian rajaa Venetsian maakunnassa sijaitseva Udinen teollisuuskaupunki oli ulkomailla. Aloitamme aurinkoisesta Italiasta ja päätämme kreikkalaiseen draamaan. T oinen kohteemme vie meidät Merkuriuksen siivin musiikin maailmaan
K alastaminen on useissa maissa ja monina aikoina ollut luvanvaraista. Koska kortti on maksettu, täytyy sen olla siviilipostia. Kreikassa Bulgariasta tuli tilapäisesti Välimeren rantavaltio. Kuvamme siistileimainen kortti on lähetetty Dramasta 13.6.1941 ja saapunut Bulgarian pääkaupunkiin Sofiaan 16.6.1941. Reservin jalkaväkirykmentissä, jonka kenttäpostinumero on ollut 160. Vasemmalla on sensuurin ovaali tarkastusleima ja sensorin punainen puumerkki. Kortin lähetysaikana Unkarin armeija oli jo nopeasti vetäytynyt puolustamaan kotimaataan, puna-armeijan kesän 1944 hyökkäys oli Romaniasta ja Ukrainasta käsin saapunut veljesmaamme itäja pohjoisrajoille. 5 korunan ruskea leimamerkki tekee kohteesta filateelisen. Kaoottisessa sotatilanteessa kenttäpostikortteja ei ehkä ollut saatavilla ja lähettäjä on turvautunut lähimpään koivuun viestiäkseen Budapestin eteläiseen esikaupunkiin Kelenvölgyyn.. . Ensimmäisen maailmansodan päiviltä tavataan koivun tuohelle kirjoitettuja kortteja satunnaisesti, toisen suursodan päiviltä selvästi vähemmän. Itse kortti on vielä kreikkalainen, mutta Bulgarian merkit ovat jo käytössä ja leima on samoin bulgarialaisin (ja latinalaisin) kirjaimin. 17.9.1944 leimatun kortin lähettäjän kenttäpostinumero Unkarin armeijassa on ollut 734. Hitler palkitsi liittolaisensa antamalla Bulgarian miehittää osia Pohjois-Kreikasta ja Makedoniasta. Hyvälaatuinen tuohikortti on leimattu itävaltaisella kenttäpostileimalla 18.8.1918 ja osoitettu Prahan esikaupunkiin Smichoviin. En tiedä toimiko Bulgarian armeijan kenttäposti tässä lyhyessä sodassa. Se on Tranmerin luettelon mukaan tuolloin taistellut Romaniassa. Sitä ennen bulgarialaiset joukot olivat kuitenkin Saksan ja Italian rinnalla keväällä 1941 mukana sotatoimissa Jugoslaviaa ja Kreikkaa vastaan ja saksalaiset käyttivät Bulgariaa tukialueenaan hyökätessään Kreikkaan. Violetti joukko-osastoleima kertoo lähettäjän palvelleen 1. 27 B ulgaria saavutti itsenäisyytensä Turkista Venäjän voimakkaan sotilaallisen tuen avulla ja ansiosta 1878. Kuvamme kalastuslupa on myönnetty Moravska Ostravan saksalaisen kalastusseuran toimesta huhtikuussa 1943 ja ollut voimassa saman vuoden elokuun loppuun. Mutta kun sodan olosuhteissa kenttäpostikorteista on ollut puutetta, on tuohesta joskus ollut apua. Kalastusoikeus on rajattu tarkkaan rajattuun alueeseen Olsa-joella ja ajallisesti ensin lauantaihin, sunnuntaihin ja maanantaihin, mutta konekirjoitettuihin päiviin on käsin lisätty myös perjantai. Näin myös saksalaismiehityksen aikana Böömi-Määrin Protektoraatissa. Muun muassa Kreikan Itä-Traakian Draman kaupunki liitettiin Bulgariaan. – Myös yksi II maailmansodan vastaava – joskin sävyltään hieman tummempi – tuohikortti on äskettäin jäänyt haaviin. Lisäksi tekstissä muistutetaan, että määräysten mukaisia kalojen vähimmäismittoja on noudatettava tarkasti! T uohesta” on varttuneillakin filatelisteilla joskus ollut pulaa, kun huutokaupoissa on ollut houkuttelevia kohteita. Aloitamme Itävalta-Unkarin keisarillisesta armeijasta ja vuodesta 1918. Tämän kiitollisuudenvelan vuoksi Bulgaria ei osallistunut 1941 alkaneeseen sotaan Neuvostoliittoa vastaan, vaikka olikin muodollisesti Saksan liittolaismaa
Sodan sekavissa oloissa ei liitovaltion postimerkkejä enää ollut saatavilla ja monissa kaupungeissa paikalliset postimestarit korvasivat merkkipulan paikallisjulkaisuilla. McCormick antanut painaa oman nimensä. Isäntämaata kunnioittaen on kaksi esiteltävää kohdetta valittu USA:n filatelian vaikeimmasta päästä. Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27. Todennäköisesti kortti on filatelistien kirjeenvaihtoa, mutta vaikeilta sotavuosilta ei montaakaan vastaavaa taatusti ole tallella. USA:n vanhat kuvioleimat ovat tunnetusti usein sekä mielikuvitusrikkaita että hauskoja, useat niistä ovat aihekokoelmien todellisia helmiä. Sen kunniaksi isäntämaa julkaisi kahden merkin juhlablokin. Kertaakaan tankkaamatta ja noin 35 000 kilometriä lennettyään laskeutuivat pilotit 26.7.2016 turvallisesti samaan emiraattiin. Suomen Postimerkkilehti 28 5/2016 Koonnut: Seppo Laaksonen Ajankohtainen katsaus HIEMAN ”POST FESTUM” palaamme vielä viime toukokuun New Yorkin maailmannäyttelyyn parin tosikovan huutokauppatuloksen merkeissä. Saksalaisen Christoph Gärtnerin näyttelyhuutokaupassa oli myynnissä yksi näistä. Todella upea sellainen saksalaismiehittäjien päällepainamalla ehiöllä ja merkein myytiin äskettäin Sveitsissä Cornphila-yhiön huutokaupassa. Lähtöhintana oli 5 000 euroa, mistä hinta ankaran kilpatarjonnan tuloksena kohosi 80 000 euroon. Italian antauduttua kesällä 1943 oli sen aiemmin hallinnoima Albania hieman yli vuoden Saksan miehittämä. Järjestö täytti juuri 20 vuotta ja tämän vuoden kokous järjestettiin Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa. Hienolaatuisen kuoren kuvioleima esittää palomiestä, ja on aihepiirinsä arvostetuin klassikko. TOINEN jENkkIkOHTEEMME on sekin alansa legendoja. Tätä tunnetaan vain kolme kappaletta. Yksi vaikeimmista on Louisianan pääkaupungin Baton Rougen 10 centin sininen paikallisjulkaisu vuodelta 1861. ASEM eli Asia-Europe Meeting on joka toinen vuosi toistuva Aasian ja Euroopan päämiesten välinen huippukokous. Sen oikeassa laidassa on myös Suomen lippu muistoksi siitä, että vuoden 2004 ASEM-huippukokous järjestettiin Helsingissä. Merkki julkaistiin sellaisella vauhdilla, että sillä ei ole virallista ensipäivän leimaa ja painosmääräksi on ilmoitettu ”tarpeen mukaan”. Lähtöhinnaksi oli asetettu USD 15 000, mutta uusi omistaja joutui prankkarikuorestaan pulittamaan peräti 85 000 dollaria. PALATkAAMME kUITENkIN VANHALLE MANTEREELLE ja Suomeen liittyviin kohteisiin. Tämän tosiYorkissa myynnissä Global Philatelic Network-yhteenliittymän huutokaupassa. Merkillä on hauska yksityiskohta: sen alalaitaan on paikallinen postimestari J. 9.3.2015 lähtivät sveitsiläiset André Borschberg ja Bertrand Piccard ”Solar Impulse 2”-lentokoneellaan Abu Dhabista maailmanympäryslennolle. Monen nimekkään omistajan kokoelmissa ollut kuori Waterburysta, Connecticutista, vuodelta 1868 oli New TÄYSIN ILMAN POLTTOAINETTA toteutuneen maailmanympärilennon kunniaksi julkaisi Sveitsi varsinaisen merkkiohjelman ulkopuolella 1 frangin nimellisarvoisen erikoismerkin. Korcesta 28.3.1944 Ouluun lähetetty siistilaatuinen kortti Saksan ja Suomen sensuurein myytiin hintaan € 1 300 + provisio. Alppimaan sankaripilotit halusivat lennollaan antaa todisteen siitä, että energiaa voidaan säästää ja uusiutuvia energiamuotoja hyödyntää monin keinoin. Ensimmäinen niistä liittyy maan sisällissotaan ja Etelävaltioihin. Lähes kaikki pienen ja eri aikoina hieman eristyneen Albanian postilähetykset ovat haluttuja ja vaikeasti löydettäviä. TOISEEN SUkUPUOLEEN tutustuminen ja parisuhteen solmiminen tapahtuu – kuten tiedämme – nykyisin myös tietokoneen välityksellä. Mukana on 27 Euroopan, 17 Aasian ja 2 Oseanian maata
Merkki on nimellisarvoton ja maan nimikin ”Österreich” on häviävän pienellä oikeassa alakulmassa. Viidennen voi jopa keksiä itse. Tosin vain edellyttäen, että on aihetta kiittää jostain. 29 kään enää olleet käytettävissä. Alarivissä alkuperäiset. jA LOPUkSI ITÄVALTALAISITTAIN vielä ”Kiitos!”. . Lisäksi nimellisarvot oli muutettava muotoon ”Forever” (= ikimerkki) ja taidetyö muutenkin muokattava nykyisiin offset-painomenetelmiin soveliaaksi. SE, jOLLA EI OLE VARAA USA:n varhaisiin klassikkoihin, voi nyt tyytyä ihailemaan upeita merkkejä ja niiden hienoa kaiverrustyötä uusilla ikimerkeillä. 22.9.2016 julkaistiin alppimaassa uutuus, joka tarjoaa käyttäjälleen valinnan vapautta sanoman sisällön suhteen. Itävallan postin omien sääntöjen mukaan ”… postimerkkiä, joka on vahingoittunut, muunneltu tai jo kertaalleen käytetty, ei voida hyväksyä postilähetyksellä käytettäväksi”. Firman edustajan mukaan merkit oli suunniteltava uudelleen, koska alkuperäiset painolevyt eivät tietenYlärivissä uudet merkit. Mutta turhan tosikot arvostelijat ovat jo ehtineet puuttua merkin postituskelpoisuuteen. Isolla painetun sanan ”Danke” alla on viisi vaihtoehtoa, mistä kiittää. Sarjan 1,60 euron merkillä videodeittailevan pariskunnan daamin kasvojen herkkä punoitus vienoon hymyyn yhdistyneenä todistaa ilmiselvästi hänen olevan rakastunut. Kuudesta 1.6.2016 ilmestyneestä merkistä kolme esittää George Washingtonia, kaksi Benjamin Franklinia ja yksi Abraham Lincolnia. Vanhat merkit vuosilta 1851 – 1866 ovat kokeneet uudelleensyntymisen ihmeen moderneina ikimerkkeinä. seikan vakuudeksi on San Marino viime kesäkuussa julkaissut kolmimerkkisen postimerkkisarjan otsakkeella ”Amore Technologico”. Lakimiehet saanevat selvittää, onko merkille ruksaaminen tai kirjoittaminen ”vahingoittamista tai muuntelua”. Mutta kaiken tämän lähtökohtana pidettiin halua päästä niin lähelle alkuperäisten merkkien laatua ja ulkonäköä kuin mahdollista. Merkit painoi Banknote Corporation of America. Ja tässä onnistuttiinkin hyvin. Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27
julkaisijan nettisivulta: www.poststempelgilde.de S anonta ”ilman leimatuntemusta ei ole filateliaa” on jo pitkään tunnustettu tosiseikka – onhan leimaston historia postimerkkien vastaavaa vanhempi. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Toisaalla lehdessä (s. On myös esitetty väite, että vain hivenen määräysten vastainen kuori olisi filateelisesti motivoitunut, mutta se jää toteen näyttämättömänä toistaiseksi omaan arvoonsa. YKmateriaalista yleensä paljon tietävien asiantuntijatahojen mukaan tällainen Leimageometrian käsikirja Lothar Goedicke ja Volkmar Werdermann: Die Bezeichnung der Poststempelformen. Selvitettyään lyhyesti postileimojen historiallisen taustan ja käyttömuodot tekijät siirtyvät leimojen teknisiin tietoihin (kuten leiman väL U K I J O I L T A kohde on vähintään maailmanluokan harvinaisuus, ellei peräti uniikki! Mauritiuksen 1847 ”Post Office”-merkkejäkin kirjeillä tunnetaan useita kappaleita! Se, että lähtöja tuloleiman välinen aika on lähes kolme kuukautta johtuu arabimaailman aikakäsityksen erilaisuudesta. Eine Einführung in die stempelkundliche Terminologie nach Hans-Joachim Anderson. uutuus. Mielenkiintoisen itse koetun asiatiedon lisäksi hän kysyy, löytyykö lukijoilta pakettien päällyspapereita lipukkeineen. Alaotsakkeessa mainittu HansJoachim Anderson julkaisi sen ensimmäisen version jo 1970. Kuten tiedämme, on tämän päivän filateliassa vain kolme tärkeää tekijää: laatu, laatu ja laatu! Ja sitä ei löytynyt. Hänen voimiensa huvettua ovat uudet tekijät Goedicke ja Werdermann nyt julkaisseet kolmannen, jälleen parannetun version. Toisella taas on peräti kolme taittumaa. 2016 huutokaupassamme Helsingissä. Kustantaja: Poststempelgilde e.V., Soest, Saksa, 2106. 9) näemme tällaisen toimialueelta Suomeen lähetetyn paketin käärepaperin lipukkeineen. Ja kummallakin leikkeellä määräysten mukainen violetti ”Mitätöity / Makulerad” -laatikkoleima (jota muistaakseni käytettiin Helsingin Jaakonkadun tullipostitoimistossa) on sekin surkeaa katseltavaa. Tuolloin se kattoi lähinnä saksalaisten keräilyalueiden leimat. Mutta parempaakin löytyi: samainen lipuke Helsingistä 11.9.1978 Kairoon Suezin kanavalla aselepotarkkailijana toimineelle suomalaiskapteenille kulkeneella kuorella ja Suomen pataljoonan merkin päälle lyödyllä tuloleimalla 5.12.1978. Toinen lipukkeista on varmuuden vuoksi kiinnitetty paketille myös kahdella teipinpätkällä. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Kuvan Mannerheimritariristi myydään joulukuun 3. Vuonna 1996 Anderson julkaisi toisen alueellisesti ja asiasisällöltä laajennetun ja parannetun version. Hinta: alkuperämaassa € 15,00 + Postikulut Suomeen € 4,00. 160 sivua, runsas musta-valkokuvitus. . A ntti Niemen juttu SP-lehdessä 4/16 antoi kimmokkeen hieman penkoa otsikkoasiaa. Anderson on edelleen myötävaikuttanut taustavoimana. Esiteltävä maailman postileimastotypologian periaatteessa laidasta laitaan kattava kätevänkokoinen teos ei varsinaisesti ole YKSV-UNEFpakettilipukkeista Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Pikemminkin se saattaa osoittaa esittäjänsä pahantahtoisuutta tai katetta. Itseltäni löytyi Suomesta toimialueelle postitukseen käytetyistä pakettilipukkeista kolme esimerkkiä. ”Kun Allah loi aikaa, sitä luotiin – tällekin kuorelle – paljon”. ISBN 978-3-9816173-6-8. Seppo Laaksonen. Tilattavissa mm. Suomen Postimerkkilehti 30 5/2016 kirjallisuutta
31 kaikenmaailman postilaatikoista XLIII Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski K anada sijaitsee Pohjois-Amerikan pohjoisosassa, kuten kaikki tiedämme. Erikseen tyypitetään ja numeroidaan kahden alueen leimasto: Thurn und Taxisin leimoja on 75 eri tyyppiä ja Ruotsin vastaavasti 88 erilaista. Myös muutama suomalainen kuvioja laivaleima on mukana. riin, leimasimen valmistusmateriaaliin ja käyttötapaan). Kun myös muodoltaan vapaita erikoisleimoja on mukana ja teos kattaa periaatteessa kaikki maailman maat, on tyypeittäin numeroituja leimoja ja niiden kuvia yhteensä 813 erilaista. Kanadasta ja sen postista enemmälti kiinnostuneiden kannattaa lukea Wikipediasta nimellä ”Kanada” suomeksi ja ”Canada Post” vaikkapa englanniksi; on paljon tarinaa. . Kanadan posti on perustettu brittiläisten juttujen pohjalle 1867. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Sen jälkeen siirrytään geometrian käsitteistöä hyödyntäen leimojen eri muotoihin, teksteihin ja kuvioihin. Maa itsenäistyi Britanniasta 1931 ja on nyt Kansainyhteisöön kuuluva liittovaltio, The Big Boss Elisabeth II. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Kuvan Mannerheimritariristi myydään joulukuun 3. . – Teos avaa uudenlaisen näkökulman postihistoriaan ja on kiinnostava lisä filateeliseen kirjallisuuteen ainakin graafisesti ja geometrisesti suuntautuneelle keräilijälle. kanada Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Asukkaita on reilut 35 000 000 ja viralliset kielet englanti ja ranska, pääkaupunki Ottawa, rahayksikkö Kanadan dollari. Postilaatikoiden saralla liikutaan edelleen punaisella linjalla. Tässä Canada Post Corporationin ”nouvelle identité visuelle”-mallin laatikko kuvattuna 23.04.1996 Torontossa/Ontario. Kummassakin tapauksessa on mukana myös oheisja seliteleimoja, Ruotsin osalta myös erikoisleimoja. Seppo Laaksonen, AIJP. 2016 huutokaupassamme Helsingissä
. . ?. Itselläni on tiedot 20 kohteesta, joista yksi kirjeellä. . ?. Artikkelin kuvat ovat abophilin, Keräilyuutisten, Käpylän-Merkin ja Merkki-Albertin huutokaupoista sekä Willy Schüttin, J. Postimerkkivihko ilmestyi syyskuun.9. ?. Ylärivissä on vasemmalla tyhjä kolo. . ?. 32 pennin merkistä ei itselläni ole havaintoa. ToiU usissa kauniissa sienimerkeissä esiintyvät Suomen metsäsienistä himoitut keltavahvero, isohapero, mustatorvisieni, kuusenleppärousku ja tuoksuvallaista ruokasienikulttuuria. Sieni-ihmiset haluavat edistää suoma. ?. Reunoilla on vain kolme kenttää, keskellä kolme viiden riviä. 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi ?. Laitinen antaa leimalle luokituksen R1 (51-100 kohdetta tunnetaan). Laitinen on sen luokitellut erittäin harvinaiseksi. . . Tunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. Kentät ovat ympyrän sisällä. A. muska eli matsutake. Luonnonvaraisista ruokasienistämme vain pari prosenttia päätyy ruokapöytiin. . . Kiitos etukäteen. . . . Leimasinväri on musta. ?. Posti on suunnitellut viiden 1. luokan postimerkin vihon tiiviissä yhteistyössä sienitietoutta edistävän Sieni-ihmiset ry:n kanssa. . . Julkaisun ensipäivänkuoren ja -leiman suunnitteli Erik Bruun. . ?. . . . . A. ?. . Leimaa tavataan mallin 1875 (senaatin paino) merkeillä, niistä eniten 20 pennin sinisellä. Postimerkkien suunnittelijat ovat graafikkolegenda Erik Bruun, fotorealistista tyyliä käyttävä graafikko Minni Havas, kalakuvituksistaan tunnettu Sakke Yrjölä, luontoaiheisiin erikoistunut muotoilija Teemu Järvi sekä maalari Tiina Suikkanen. . . Leima on pyöreänmuotoinen ja yleensä helposti määriteltävä. . Suomen Postimerkkilehti 32 5/2016 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 223 koostuu 21 erikokoisesta suorakaiteen muotoisesta kentästä, jotka muodostavat viisi riviä. Stonen, Knud Wolfin ja omista kokoelmistani. 1875 5p 2 kpl 5p Pari 1 kpl 20p 13 kpl 20p kirjeellä 1 kpl 25p 3 kpl 32p (1-2 kpl) en ole vielä löytänyt Kuvioleima nro 223 (Joensuu) von lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Uskon, että leimasta 223 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita.
?. . ?. . . . ?. 27.10.2016 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 10.10.2016, 17.10.2016 sekä 24.10.2016 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kohteiden kuvat ja selostukset vain netissä! Tässä muutamia huutokaupan tasokkaista kohteista. . Punaisen Ristin ja Tubin loistoleimaisia merkkejä. ?. . 33 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 32 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi ?. ?. . . . Mikäli haluat huutokauppaluettelon kirjallisena, ota yhteys Tapani Somersaloon – Postitamme sen ilmaiseksi! Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. . ?. Turkuun, jonne tulo 26.8. 25 p Malli-95 timanttisekä sekahammaste Martta Wendelinin postikortteja.. . . . 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi 1875 5p 2 kpl 5p Pari 1 kpl 20p 13 kpl 20p kirjeellä 1 kpl 25p 3 kpl 32p (1-2 kpl) en ole vielä löytänyt Useita Rytin ja Mannerheimin vesileimoja W2, sekä lyhyttä että pitkää väliä. ?. . ?. . . . . . . SP Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 27.10.2016 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. Senaatin painon sekahammasteisia merkkejä. . Kapteenin kirje "Sophia" laivalla Amsterdamista 28.7.1856
+44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. kokemus. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. Huom. lokakuuta Philean osasto Järvenpään näyttelyssä. Parempia lähetyksiä ja kaunisleimaisia merkkejä, ryhmiä ym. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com VAIHTOA halutaan. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Jättö huutokauppoihimme 6-8 vk ennen ko.päivämääriä. Deutschland. 48455 Bad Bentheim. jarmomk@gmail.com. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Reino Seppänen, LKV EtuTöölö, Hki, p. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi KERÄILIJÄT JA KAUPPIAAT! Olen viime 40 vuoden aikana ostanut yli 200 suurta jäännöserää ja tuhansia kokoelmia. reinot. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. Lüttestiese 10. Halutessasi maksan välittömästi käteisellä. 0400 421 000. Suomen Postimerkkilehti 34 5/2016 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Gunnar Gluckert, Kivikartiontie 5 D 104, 20720 Turku. Mårten/Marttila -leimaisia merkkejä, ryhmiä ja lähetyksiä. Samoin M-1895 20 pennisellä helmikuun ja maaliskuun 1901 leimaukset. Puh. seppanen@gmail.com. Philean huutokauppa Helsingissä 3. Suuri rahahuutokauppa 12. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suurempiakin määriä, pääosin uudempia. OSTAN SUOMESSA KÄyTETTyJÄ VENÄLÄISIÄ MERKKEJÄ. Yli 30 v. KIINTEISTÖJEN, asunto-osakk., yms. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. OY HELLMAN-HUUTOKAUPAT / SFP Oy Helsingin ja Uudenmaan edustajana arvioin kokoelmia ja otan vastaan kohteita 6 kertaa vuodessa järjestettäviin huutokauppoihimme. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 Kirjala, puh 040 516 0316, e-mail: klaus.juvas@gmail.com OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. Vanhemmat ja paremmat suuretkin erät kiinnostavat jatkuvasti. salonen2016@gmail.com puh 040 5252 217 OSTAN St. Ostan vanhoja Suomen postimerkkejä yms. com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean loppuvuoden tulevia huutokauppoja: 8.-9. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. kohteiden arvionti, myynti ja osto. marraskuuta Tukholmassa. Puh +44 1798817579, fax +44 1798-817252, e-mail: osborneandosborne@live.co.uk OSTAN M-1885 20 pennisellä kesäkuun ja lokakuun 1890 leimaukset. Kansainvälinen huutokauppa 338 Tukholmassa 12. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Jukka Mäkipää, puh: 040-772 5579, e-mail: jukka.makipaa@filateliapalvelu.com. Ota rohkeasti yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten saat parhaan tuoton keräilykohteistasi. joulukuuta. Paljon m/30 ulkomaanpostia. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi OSTAN JANAKKALA kokoelmaani esija postihistoriaa, Turengin vanhan pahvisen junalipun, Leppäkosken tiilitehtaiden postikortin tai firmakuoria (Rauhaniemi, Sipilä) ja muuta erikoista, jota en ole vielä ehtinyt kaivata. HALUTAAN OSTAA Helsingin Katajanokan ja Seurasaaren vanhoja kortteja. kohteita. Pyydän valokopiota hintapyyntöineen sähköpostiini tai osoitteella: Veikko Riisiö, Mustikkakatu 26, 50170 Mikkeli. Tapani Somersalo, e-mail: tapani.somersalo@ kolumbus.fi, puh 050 564 3933 OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen liittyvää filateelista ja muutakin pienimuotoista keräilymateriaalia (postikortit, valokuvat, mitalit, rahat, nimikirjoitukset jne). OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. veikko.riisio@gmail.com. Tavattavissa myös usein Lönkalla maanantaisin. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi OSTAN Postin kiertokirjeitä sidottuina tai nidottuina vuosilta 1945-1965. Reijo Tanner 040-753 4370. puh. Rolf Schäde. OSTAN LääKINTäAIHEISIA postimerkkejä ja FDC-kuoria kaikkialta maailmasta. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. Lähetä tarjouksesi sähköpostiini: seppo.evinsalo@gmail.com MYYN Suomen postimerkit ** tai ro edullisesti! Ota yhteyttä Leif Eskelin Nordenskiöldinkatu 4 a 11. Stephen Osborne (PTS), Carpe Diem, Nutbourne Rd, Nutbourne, West Sussex, RH20 2HA, Englanti. 00250 HKI sähköposti: leif.eskelin@outlook.com tai puh 0400 958 7988 ETSIN VAIHTOYSTäVää Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. lokakuuta. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. OSTAN loistoleimaista Suomea. Tuomas Juvonen, e-mail: jutufil@gmail.com puh iltaisin klo 17-21: 050-5682214. seppo. Jarmo Mäkinen. Myös osto/myynti. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. 050 308 3450. Tarkemmat tiedot nettisivultamme www.philea.se. 0400 675 485. marraskuuta Tukholmassa. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. Postimerkkien laatuhuutokauppa 26. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. Timo Huttunen, puh 050 566 5454, tae.huttunen@gmail.com tai maanantaisin Lönkalla
Näytteilleasettajat tulevat 17 eri maasta kolmelta eri mantereelta. klo 9-14 Hermannin koulussa Torikatu 5, Salo. Sata vuotta täyttävää saarismallin julkaisua esittelee kuusi kokoelmaa. 20. Hotelli Crown Plaza, Helsinki. Kehystilaa ja myyntipaikkoja rajoitetusti, lisätietoja antaa näytelytoimikunta, mm. Verkkotie 12, Järvenpää. MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT POSTILJONEN järjestää kansainvälisen huutokaupan Ruotsin Malmössä 30.9.-1.10.2016. 27.-28.10. FINLANDIA 2017 (FEPA) 24.5.–28.5.2017. Paikkavaraukset ja tiedustelut: Keijo Kaskinen puh. 29. MERKKIMARKKINAT Suomen Filatelistiseuran vaihtopäivät su 20.11.2016 klo 10.00 – 14.00 Lönnrotinkatu 32 B, katutaso. Suurin näyttelyluokka on postihistoria, johon osallistuu 126 kokoelmaa. 050 589 8010, email: postia.pepelle@gmail.com AIHEFILATELISTIEN syksyn 2016 ohjelma: 25. 050 5257 464. Näyttelystä tulee kautta aikojen toiseksi suurin Suomessa järjestetty postimerkkinäyttely. Aihefilatelian luokkaan osallistuu 51 kokoelmaa. Tähän kansalliseen ryhmään osallistuu Suomi-kokoelmia oman maamme lisäksi Tanskasta ja Belgiasta. Nämä kokoelmat julkistetaan loppuvuodesta. Kahvio. Tämän johdosta näyttelystä tulee erittäin korkeatasoinen: mukana ovat eturivin kokoelmat Suomesta ja Euroopan maista. Perinteisen filatelian luokassa nähdään 83 kokoelmaa 457 kehyksessä. 2016 POSTIMERKKINäYTTELY (laajennettu kerhonäyttely) 8.9.10.2016, avoinna la klo 10-17, su 10-16, os. 35 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT PHILATAIPEI 2016, Taipei, Taiwan 21.26.10.2016. FINLANDIA 2017:n kilpailuluokkiin yli 400 kokoelmaa. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatapahtumiin liittyvä kansainvälinen postimerkkinäyttely. Kokoelmista 21 esittelee suomalaista filateliaa. joulukuuta: Anagrammikilpailu Kokoukset Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneessa, Lönnrotinkatu 32 B klo 17-19. Helsingin Kirjamessujen yhteydessä. Avoimen filatelian luokka jää puolestaan varsin pieneksi. Helsinki Lisätiedot: www.laatumessut.com puh. Vapaa pääsy, kahvio, tervetuloa. Luettelo: www.filateliapalvelu.com SALON FILATELISTIKERHON KERäILYTAPAHTUMA la. Kolme klassisen Suomen näytteilleasettajaa aloittaa ovaaleilla. 15.10. Samalla se on maailman suurin filateelinen näyttely vuonna 2017. Tiedustelut ja pöytävaraukset: Pertti Hurmerinta, puh. 050 516 3485 STAMP FORUM -postimerkkimessut 27.-30.10.2016. Kaikki ovat tervetulleita mukaan! F INLANDIA 2017 -toimikunta on saanut valmiiksi valinnat näyttelyyn hyväksytyistä kokoelmista. POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2017 Vejle, Tanska. Lisätiedot: www.postiljonen.se ANTIIKKI-, TAIDEJA KERÄILyMESSUT 1.-2.10.2016 Kaapelitehtaan Puristamo ja Valssaamo, Tallberginkatu 1. marraskuuta: Klaus Juvas: Suomalaisia ulkolaisilla merkeillä. Luokan kokoelmista 15 esittelee Suomen postihistoriaa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat EUalueen ulkopuolelta saapuvien kokoelmien tullausjärjestelyt sekä kokoelmien vastaanoton ja luovutuksen organisointi. 0400 833 387 tai keijo.kaskinen@ suomi24.fi KANSAINVäLINEN HELLMAN -HUUTOKAUPPA 14.-15.10.2016. Näyttelyn kutsuttujen kokoelmien luokassa nähdään upea 55 kehyksen kattaus suomalaista filateliaa ja numismatiikkaa, joukossa suuria harvinaisuuksia. klo 9-15. Komissaari Ari Muhonen. Kun mukaan lasketaan kutsutut kokoelmat, näyttelyn kehysmääräksi tulee 2 248 kehystä. Postikorttiluokka saa oman näyttelysalinsa. FINLANDIA 2017:n organisaatiota on täydennetty kutsumalla Seppo Laaksonen näyttelyn apulaispääkomissaariksi. Lisätiedot: Hans Koskinen puh. JF 55 V. Kilpailuluokkiin osallistuu 403 kokoelmaa ja 58 kirjallisuusluokan kohdetta. Kokoelmien valinnassa on huomioitu niiden aikaisemmin saavuttama näyttelymenestys. Nämä kilpailevat alaryhmissä luonto, kulttuuri ja teknologia. Siitä muodostuu huima lähtölaukaus postikorttien mukaantulolle maanosanäyttelyihin. FEPA Grand Prix –luokkaan osallistuu kahdeksan kokoelmaa, jotka edustavat perinteistä filateliaa, postihistoriaa ja aihefilateliaa. 2016. Siihen osallistuu 12 kokoelmaa, joista niin ikään viisi Suomesta. Jorma Lindeblad 050-566 6080 ja Martti Vuorivirta 0500-479 478 TURUN POSTIMERKKIKERHON KERäILYTAPAHTUMA Kupittaan Paviljongissa 9.10.2016. Lisäksi näyttelyyn osallistuu kokoelmia Pohjois-Amerikasta, Australiasta, Aasiasta ja Afrikasta. lokakuuta: Seppo Martiskainen: Suomen urheilufilatelia. Tampere-talo, Tampere. Viisi aihekokoelmaa edustaa Suomea. 2017
+358 2 254 7200 www.filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY Oy Hellman – Huutokaupat Tervetuloa JULKISEEN HUUTOKAUPPAAMME HOTEL CROWN PLAZA, MANNERHEIMINTIE 50 HELSINKIIN 14.–15. LOKAKUUTA SUOMEN, VENÄJÄN, SKANDINAVIAN SEKÄ MONIEN MUIDEN MAIDEN MIELENKIINTOISIA KOHTEITA JA KOKOELMIA ERI PUOLILTA MAAILMAA! Zeppelin 1830. Suomen Filateliapalvelu Oy PL 5 • FI-20251 Turku, Finland • Tel