. . ?. . ?. ?. . . . . 5 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . ??????. ?. . vuosikerta / 7 € ?. . . . ?. . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Koristeelliset postimerkkirasiat Tuulahdus merkkeilyn alkuvuosilta Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 2 Nelilukuiset yleismerkit 1875-82 Budapestin postimerkkiliikkeistä ja Unkarin filateliasta Kansalaissota 1918 Lupa liikkua!. . ?. .
Valkoisia joukkoja Vaasassa sodan alkuvaiheessa. Kuva: Museovirasto.. Suomen Postimerkkilehti 2 5/2017 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com toimiHenkilöt sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 5/2017 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Postimerkkirasiat, Seppo Evinsalo s.6 Lukijoilta, Juha Tillander, Tapani Somersalo s.7 SP-lehdenvuosikymmenet,1960-luku, Seppo Evinsalo s.8 SF:n postikortit, Seppo Salonen s.13 Kansalais Lupa liikkua kansalaisodan aikana, Tuomas Juvonen s.14 Lukijoilta, Tuomas Juvonen s.15 Unkarinfilateliasta, Seppo Salonen s.16 Merkki-Albertin suurhuutokauppa s.19 Paino-jahammastevirheet,osa2, Jouko Kaartinen s.51 SKS:n kirjapainon historia, Seppo Salonen s.52 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.56 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.58 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.61 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.63 Kuvioleima237, Reinhard Weber s.65 Rivi-ilmoitukset s.66 Filateelinen kalenteri s.67 Kansalaissodan aikana liikkumiseen tarvittiin erilaisia lupalappuja
Näistä kahdesta onkin keräilijöiden helppo hankkia itsellensä tai kavereillensa mieluisia joululahjoja. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ?. . ?. ?. Britit myös ostavat ja lähettävät kortteja ahkerasti ja kaupat eivät tosiaankaan pode asiakaspulaa. . . Syyskuun lopussa järjestettiin Hämeenlinnassa Suomen oloissa suuri postimerkkija keräilytapahtuma. Tästä on hyvä jatkaa. Tämän korttiinnostuksen myötä myös korttien lähettämiseen tarkoitettujen postimerkkien myynti on nousussa. . ?. Edellisessä numerossa ollut SP-lehden Online-huutokauppa nro 36 oli minun kolmen vuoden päätoimittaja aikani menestyksikkäin huutokauppa niin tarjousten määrän kuin saavutetun tuloksen mukaan. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. ?. . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 98. . 18 kauppiasta runsaine myyntipöytineen tarjosi löydettävää moneen makuun. . . . Seppo Evinsalo ?. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Mahtinumero! P.S. Meille taitaa riittää tuo hieman vaatimattomampi ”mahtinumero”. . Kyseessä onkin merkittävä liiketoiminta ja sen arvoksi lasketaan liki pari miljardia euroa. . . Olisikin toivottavaa, että jos vastaava tapahtuma järjestetään ensikin vuonna tapahtumien järjestelijät kävisivät vuoropuhelua tapahtumiensa päivämääristä, jotta kaikille löytyisi maksimimäärä kävijöitä. Itse lehti on 68-sivuinen sisältäen Merkki-Albertin 32-sivuisen useamman tuhannen kohteen suurhuutokaupan. . Lisäksi lehden mukana tilaajat saavat LaPen 66-sivuisen Postimerkkilehden täynnä filateelisia tarjouksia. ??????. . Artikkelin mukaan jokaisesta kylästä löytyy postikorttikauppa ja esimerkiksi Lontoossa joka toisesta korttelista. SP Syyskuun alkupäivien Helsingin Sanomissa oli artikkeli perinteisten postikorttien suuresta suosiosta Britanniassa. Edesmennyt työtoverini ja nuortenlehti Suosikin legendaarinen päätoimittaja Jyrki ”Jyräys” Hämäläinen nimesi oman lehtensä suuret numerot aina kansiteksteillä: ”Turbo-, Kultaturbo-, Platinaturboym. Kiitos tästä kuuluu kohteita toimittaneille jäsenillemme. Esimerkiksi tänä syksynä Suomen Lähetysseuran meklari Kimmo Kanerva siirsi huutokaupan seuraavaksi lauantaiksi, kun kuuli järjestettävästä Hämeenlinnan tapahtumasta. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Muussa tapauksessa (esim. . T ämä SP-lehden numero 5 on varsinainen jättinumero. ?. Tämä osoittaa, että olemme onnistuneet saamaan ostajia kiinnostavia ja järkevän hintaisia kohteita myyntiin. Olisiko tässä muoti-ilmiö, jota kannattaisi voimallisesti markkinoida myös suomalaisille kuluttajille. . Korttien lähettäminen on kunnia-asia ja keskimäärin jokainen britti lähettää 33 korttia vuodessa. Korttibisnes ei osoita laantumisen merkkejä ja vuonna 2015 britit ostivat ja lähettivät kortteja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. . Valitettavasti vain samana lauantaina oli päällekkäisiä tapahtumia muissakin kaupungeissa. . . Meklarimme Petri aina maanantaisin muistuttaa, että pian on edessä pitkä ja pimeä talvi ja paras lääke siihen on puuhailu merkkien kanssa. Vaikka kohteita oli lähemmäs 400 oli myyntiprosentti edelleen yli 70 prosenttia, kuten se on ollut jokaisessa tämän vuoden huutokaupassa. Tulisi siinä samalla myös postimerkit tutuiksi suurelle yleisölle. ?
Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 6.11. Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, puh. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 SF vietti Postimerkinpäivää Aihefilatelistien ”alivuokralaisena” Helsinki 10 postin ja K-kaupan välisellä käytävällä. Huutokauppoja on ollut runsaasti, kuten myös meidän oman lehtemme huutokauppa, joka onnistui taas erittäin hyvin. K u V A : P E R T T I H u R M E R IN TA. Siksi jälleen kerran pyydän apua lahjoitusten muodossa, sillä niiden avulla olemme onnistuneet kitkuttelemaan eteenpäin. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Syksyiset terveiset Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. 050 589 8010 Sähköposti: postia.pepelle@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Onneksi Aihefilatelistit hoitivat homman hienosti ja oli hienoa olla mukana tapahtumassa. Palaute kävijöiltä Postin suuntaan olikin tosi negatiivista. Kerhoilloisamme olemme nyt syksyllä saaneet kuulla myös mielenkiintoisia esitelmiä. On todella sääli, että Posti ei tänä vuonna ollut mukana, sillä mielenkiintoa tapahtumaan tuntui olevan. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Kuukausikokous 1702 + Huutokauppa ma 13.11. Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2017 S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Tällä tavalla vältämme sen kaavaillun kerhomaksun. Helsinki 10:n tiloissa. Tiloissamme on ollut myös hieman teknisiä ongelmia, joita olemme isännöitsijäämme pyytäneet korjaamaan, mutta ne ovat edelleenkin korjaamatta. Kokous + Huutokauppa ma 4.12. . Kuukausikokous 1703 + Huutokauppa ma 11.12. Seuran pikkujoulut + Huutokauppa Esitelmiä on luvassa useammalle maanantaille, mutta niiden päivämäärät on vielä vahmistamatta. Pitäisiköhän ehdottaa isännöitsijän vaihtoa. On ollut tosi vaikeaa löytää sellaista vuokraajaa, joka tarvitsisi tilojamme vain päiväaikaan. Monet ohikulkijat kaipailivat Postin erikoisleimausta. Valitettavasti kerhohuoneistomme vuokraus ei ole onnistunut. Seuraavaa tapahtumaa Stamp Forumia odotellaan sitten innolla. Jokaisella seuramme jäseneltä löytyy varmasti jotakin, jolle ei ole käyttöä, eli rohkeasti vain ne tavarat kerholle myytäväksi. Se mistä tietää, että ne olivat mielenkiintoisia, oli häiritsevän puheensorinan puuttuminen salista esitysten aikana. Carl Appelberg kertoi mallista 30 ja Jukka Mäkipää mallista 17. Kokous + Huutokauppa ma 18.12. Jos olet halukas pitämään esitelmän omasta aiheestasi, niin otapa yhteyttä. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Myös kustannuksien karsiminen on ollut isossa roolissa. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Kokous + Huutokauppa ma 27.11. Päivän aikana tiskille pysähtyi noin 50 henkeä ajatuksia vaihtamaan Seppo Salosen, Ulla Kemppilän ja allekirjoittaneen kanssa. Postimerkin päivää vietimme 6.10. Vuosikokous + Huutokauppa ma 20.11. Suomen Postimerkkilehti 4 5/2017 Puheenjohtajan palsta Syksy on tullut S yksyn tulon huomaa kun väkimäärä kerhomme maanantaiilloissa kasvaa ja paljon alan tapahtumia on ollut ja on tulossa. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Syksyyn kuuluu myös seuran kassan hupeneminen
Vanhan perinteen mukaan tasaluvulla pidettävissä kokouksissa otetaan ryhmäkuva. Istumassa: Pentti Pitkänen, Jussi Saarinen, Risto Jussila, Carl Appelberg, Timo Huttunen, Tapani Somersalo, Eero Mäkelä, Janne Nikkanen. ?. Moni vakiokävijä ei kyseisenä maanantaina valitettavasti ehtinyt paikalle, mutta joukossa nähtiin myös muutamia harvemmin kerholla piipahtaneita. 5 Ylärivissä vasemmalta: Harri Hassel, Mauri Lahtinen, Urho Mehtälä, Olof Rautavaara, Pertti Hurmerinta, Tuomas Valo, Matti Sarén, Jyrki Saavalainen, Jorma Hyvönen. Ylärivissä vasemmalta: Hannu Ollila, Erik Sahlstedt, Jokke Korhonen, Eino Marttinen, Ilkka Mustonen, Kalevi Sjöblom, Freddie Wardi, Mikko Girs, Reino Seppänen Istumassa: Olavi Koponen, Carl-Johan Friman, Seppo Talvio, Holger Dahlqvist, Antero Tarvainen, Kalevi Laine, Mihail Holmberg, Berndt Haglund. Maanantai-iltoina Lönkalle kokoontuu joka viikko niin suuri joukko innokkaita keräilijöitä, että ryhmäkuvaa varten osallistujat oli jaettava neljään ryhmään. Ylärivissä vasemmalta: Jukka Mäkipää, Markku Korhonen, Pentti Askola, Rauli Silvonen, Seppo Salonen, Jari Kokkoniemi, Jukka Rantanen, Pertti Oksanen Istumassa: Matti Wilkman, Seppo Laaksonen, Petri Jansson, Jouko Mattila, Raimo Ponkkonen, Paavo Ritvanen, Pertti Heinonen. Tällä varmistettiin se, ettei kukaan jää kuvassa piiloon toisten taakse. Yhteensä kuviin asettui 60 kerholaista. Lehden päätoimittaja asettui itse kameran taakse, koska hänen kuvaansahan joutuvat lukijat katselemaan jokaisessa numerossa. Ylärivissä vasemmalta: Yrjö Klinge, Juha Tillander, Pertti Hujala, Jukka Laitinen, Olli Saarinen Istumassa: Harri Ala-Honkola, Jussi Paananen, Pirkko Pausila, Kimmo Kanerva, Ritva Carvalho, Jarmo Ratinen Kokous nro 1700 S yyskuun alussa pidettiin kerhon kuukausikokous järjestysnumerolla 1700
Tällaisia koristeellisia rasioita oli myynnissä saksalaisen Heinrich Köhlerin syyskuun huutokaupassa viime vuonna. Rasioita on valmistettu New York May 20 -leimalla varustetun amerikkalaisen hopeisen rasian olisi saanut 50 euron pohjahinnalla. Harvinainen Grey & Co:n pyöreä rasia kolmelle merkille. Hieman erikoisempaa muotoilua edusti tämä päänmuotoinen rasia, joka suljettiin nenästä kääntämällä. K irjeenvaihdossa tarvittavien postimerkkien säilyttämiseen tuli myyntiin koristeellisia rasioita jo melko pian ensimmäisten postimerkkien ilmestyttyä Englannissa 1840. Koneellisen tuotannon myötä uusia materiaaleja ja tyylisuuntia voitiin kokeilla helposti. Hinta 70 €.. käsityön sijasta. Myyntihinta 170 €. Jo vuonna 1843 oli myyntiin tullut rasioita joissa oli osastot musteelle, sinettivahalle ja pieni tila postimerkeille. Teksti Seppo Evinsalo Kuvat Heinrich Köhler Auction Harvinaisen sveitsiläisen jugend-ornamentein koristellun rasian lähtöhinta oli 700 €. Tässä rasiassa oli valmiina useita lokeroita eriarvoisille merkeille, joita Tuulahdus merkkeilyn alkuvuosikymmeniltä Postimerkkirasiat herrasväen katsottiin kirjeenvaihdossa tarvitsevan. Näin aiemmista luxustuotteista tuli hyödykkeitä, joita myös ylempi keskiluokka pystyi ostamaan. Teollinen vallankumous antoi mahdollisuuden tuottaa erityylisiä rasioita huomattavia määriä koneellisesti kalliin Hopeinen rasia kolmelle merkille vuodelta 1904 nousi 200 euron hinnasta 360 euron vasarahintaan. Suomen Postimerkkilehti 6 5/2017 Jos pelkkien merkkien kokoaminen tuntuu tylsältä voi keräilyään laajentaa vanhoihin postimerkkikansioihin, luetteloihin tai vaikkapa postimerkkien säilyttämiseen tarkoitettuihin rasioihin. Kaiverrus ”stamps” kannessa. Idean isänä pidetään Charles Maschwitziä, joka sai patentin suunnittelemalleen rasialle jo lokakuussa 1850. Sterlingin hopeaa vuodelta 1899, lähtöhinta 800 €. Englantilaista hopeaa ja kristallia. Lokero vain yhdelle postimerkkityypille
Rasiat olivat kahden kansainvälisesti tunnetun filatelistin kokoelmista. Myyntihinnat vaihtelivat viidenkympin ja tuhannen euron välillä, joten pienelläkin sijoituksella olisi saanut hienon muiston keräilyn alkuvuosilta. Vuoden 1880 jälkeen alkanut itämaisten kultturien ja muotoilun ihailu toi markkinoille myös japanilaisia ja kiinalaisia rasioita eksoottisine materiaaleineen kuten jade ja lakka. kuvan taustasta poistaa jotakin. Oheiset rasiat kymmenien muiden eri tyylisuuntia edustaneiden kanssa myytiin Saksan Wiesbadenissa Heihrich Köhlerin huutokauppahuoneen toimesta syyskuussa 2016. Tyylisuunnat Art Nouveau ennen ensimmäistä maailmansotaa ja Art Deco maailmansotien välillä olivat viimeisiä aikoja, jolloin postimerkkirasioita tuotettiin suurempia määriä. Näitä ennen 1950-lukua retusoituja kuvia oli paljon arkistoissa. Tämä uniikkikappale myytiin pohjahinnalla 600 euroa. . Lähetimme kuvan merkeistä myös mallin aitouttajalle Lehtosen Karille, joka piti näitä tekeleinä. Lehtemme huutokaupan meklari Tapani Somersalo toi toimitukselle näytille oheisen postituoreen merkin kyseisestä arkista, joka kertoo arkin jossain vaiheessa tulleen hajoitetuksi. Myöhempinä aikoina ne ovat olleet ainoastaan kuriositeetteja valtavassa tavaravirrassa. Tämän kyseisen merkin Tapsa oli huutanut kerhomme maanantaihuutokaupasta kohtuullisen edullisesti. Sen ajan mustavalkopainatuksissa kuvat olivat muutenkin melko suttuisia Olisivatko merkit olleet kuvituksena sen ajan postimerkkiluetteloissa. Lähde: Michel Spezial Magazin: Wertvolles Sammeln nro 5 Juna-aiheiheisen kaksiosaisen rasian pohjassa tekstit ”Volunteer” ja ”1860”. Sen ajan tekniikalla painokuvien erottelukyky ei ollut häävi. ?. Monet maailmankuuluista kultasepänliikkeistä kuten Tiffany ja Fabegé valmistivat omia runsaasti koristeluita ja huippuhintaisia mallejaan. Nämä merkit voisivat olla johonkin painotyöhön (lehti, luettelo ym.) tarkoitettuja kappaleita, jolloin päällepainamien erottumiseksi oli musta väri rajattu valkoisella, jotta se erottuisi selvemmin painettuna. Ennen digikuvaa ja kuvankäsittelyohjelmia mustavalkokuvat retusoitiin usein valkoisella peitevärillä jos haluttiin esim. S uomen Postimerkkilehden vuosikymmenistä kertovassa sarjassa (SP 4-2017) oli kuvituksena oheinen numerossa 4-1956 ollut ilmoistus, jossa tarjottiin myyntiin Punaisen Ristin arkkia täydellisellä ristin tarttumalla. Nyt Juha toi toimitukselle näytille oheisen kuvan päällepainamamerkit, joissa musta lisäväri on rajattu valkoisella peitevärillä. Tekstissä arvuuteltiin olisiko arkki myyty kokonaisena vai kappaleittain. L U K I J O I L T A E dellisessä numerossa kerroimme jäsenemme Juha Tillanderin löytämästä oudon värisestä saarisenmallin 10 pennisestä. Aikanaan kun päätoimittaja työskenteli Suomen Kuvalehdessä tuli kuva-arkistoja pengottua lukemattomia kertoja. 7 hopeasta, kullasta, posliinista ja myöskin erikoisimmista materiaaleista kuten marmorista ja hain nahasta.
Nuoriso maassa radikalisoitui. Vuoden 1960 viimeisessä numerossa juhlittiin Suomen Filatelistiseuran 40-vuotista taivalta ja julkaistiin seuran jäsenluettelo keräilyaloineen. ”Aina kun valtion kassa on tyhjä lasketaan liikkeelle uusi sarja merkkejä hänestä. Teksti Seppo Evinsalo V uosikymmenen alkuvuodet mentiin lehdessä vielä J. 192 sivua v. Vuodet 1966-67 Päätoimittajaja kustantaja: Erkki O. Suomen Postimerkkilehti 8 5/2017 Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1960-luku Lehti jatkoi 60-luvun puoliväliin asti jo vuonna 1930 käyttöön otetulla logollaan. Varsinkin Eurooppaja pakolaismerkit olivat silloin haluttua tavaraa. 256 sivua v. 1960, 172 sivua v. Saarinen kirjoitti laajan artikkelin Saarin alueelta 13.3.1928 Suomen Pariisin lähetystöön osoitettu kirje, joka on käännetty Helsinkiin ja todettu tämän vuoksi lunastuslähetykseksi. 1969. Monien arvovaltaisten kirjoittajien toimesta todisteltiin miksi nämä merkit eivät kuulu Suomikokoelmiin, toisin kuin Fagerholm oli jutussaan otsikolla ”puutuva rengas” todennut. 1963, 200 sivua v. Parmin komennossa. 1961, 152 sivua v. B. Numerossa 2-1961 kerrottiin Liechtensteinin ruhtinas Franz Josefin naamalla varustetuista postimerkeistä. 1965. 1967, Vuodet 1968-69 Päätoimittaja: Pentti Hämäläinen Kustantaja: Suomen Postimerkkeily Oy Lehden koko A5. Päätoimittajat vaihtuvat, lehti uudistuu Suomessa 1960-lukua leimasivat suuret murrokset. Viimeksi liikkeele laskettu sarja tuotti lähes sata miljoonaa Suomen markkaa, painatuskulujen ollessa vain 6,6 miljoonaa, joten tuloksena oli 1 500 prosentin nettovoitto.” Hyvä bisnes! Kansainvälisessä postimerkkikaupassa todettiin nousukauden jatkuvan ja hintojen jatkavan tasaista nousuaan. 184 sivua v. 276 sivua v. Lehden ahkera avustaja E. Postin jäännösvarastoissa todettiin olevan TUB-merkkejä huomattavasti enemmän kuin Punaisen Ristin. 12 numeroa/vuosi, joista osa kaksoisnumeroita. 1966, 220 sivua v. Maassa koettiin iso muuttoliike maaseudulta, lähinnä Itä-Suomesta Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Voisi olla hyödyllinen luettelo myös tämän päivän jäsenistä. Myös Suomen Postimerkkilehdessä koettiin muutoksen tuulet vuosikymmenen puolivälissä. Olisikohan tänä päivänä pakolaismerkeille kysyntää. Hellman raportoi vuoden 1960 ensimmäisessä numerossa tekemästäänsä Lontoon matkasta. Ei Fagerholm kuitenkaan yksin jäänyt vaan myös monet tunnetut filatelistit asettuivat hänen puolelleen. R. 1962. Suomen Postimerkkilehti 8 5/2017 Vuodet 1960-62 Päätoimittaja ja kustantaja: J. Epäilen suuresti. 1968, 298 sivua v. Vuodet 1963-65 Päätoimittaja ja kustantaja: Rainer Ahonius Lehden koko A5. 1964, 196 sivua v. E. Parmi Lehden koko A5. Sven Fagerholmin vuonna 1957 julkaisema tutkimus Suomessa käytetyistä venäläisistä postimerkeistä (SP 5-2016) sai aikaan varsinaisen myrskyn 60-luvun lehdissä. 12 numeroa/vuosi, joista osa kaksoisnumeroita. Mielonen Lehden koko A5. 12 numeroa/vuosi, joista osa kaksoisnumeroita. 12 numeroa/vuosi, joista osa kaksoisnumeroita. Matkustaminen ulkomaille ei vielä tuolloin ollut jokamiehen harrastus. A. R
Postimerkkien tuonti ulkomailta Suomeen vapautui lisenssipakosta 1.1.1962 alkaen, jota lehti piti merkittävänä asiana kansainvälisen keräilyn kannalta. . ”puolikuuloistoa”, joka jätti merkin kuva-aihetta enemmän näkyviin kuin ns. ”nappiloisto”. Tätä perinnettä on kunniakkaasti jatkanut tällä vuosituhannella Reinhard Weber, jonka palsta löytyy tämänkin lehden sivuilta. Parmin lopettavan tehtävässään 32 vuoden yhtäjaksoisen palvelun jälkeen. Esimerkiksi 60 pennin hintainen normaalileimainen maksoi puolikuuloistona 75 penniä. Nuoresta ylioppilaasta liki eläköitymisen kynnykselle asti jatkunut työ Suomen Postimerkkilehden hyväksi ansaitsee jälkipolvien hatunnoston. Hellman teki selkoa Suomen kuvioleimoista. Lakon pikaisen loppumisen takia niitä ei kuitenkaan ehditty ottaa vielä käyttöön, mutta nopeimmat filatelistit olivat niillä jo ehtineet postittaa muutamia lähetyksiä. Siinä hän ihmetteli, ettei kukaan ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota näihin vihreisiin lipukkeisiin. Tänään nappiloiston Visir-lehtien tulo markkinoille oli 60-luvulla ”kova juttu”. Ehjiä ja siistejä kuoria arveltiin olevan vain muutaman tuhannen. 99 . Vuoden 1963 kenttäpostimerkistä oli perusteelliset artikkelit useassa vuoden 1963 lehdessä. B. Suomen lunastuslipukkeista eri tyyppeineen (11-1961). Tullihallituksen juhlamerkistä vuodelta 1962 oli lukija löytänyt kuvatun kaltaisen merkin valkoisella jatkoksella. Esimerkiksi talven Kuvioleima 406 (Sysmä). Koska miltei koko harjoituksen ajan satoi ja osallistujat tunkivat kirjeet taskuihinsa, olivat useat säilyneet lähetykset ryppyisiä ja likaantuneita. Kansainvälisissä näyttelyissä oli monet kokoelmat rakennettu näille sivuille, näin mm. Ruotsalaisen kauppiaan ja suurfilatelistin Rolf Gummessonin artikkeli hänen kokoelmastaan Suomen varhaisleimoista julkaistiin numerosta 2-1964 alkaen. Jo vuonna 1874 oli Suomessa käytössä P-leima, joka edelsi myöhemmin vakiintunutta T-leimaa. Loistoleimaisten merkkien ihanteena pidettiin vielä ns. Lehden seuraavaksi päätoimittajaksi kutsuttiin jo vuosia lehden toimituskunnassa aktiivisesti mukana ollut ja lukuisia tutkimusartikkeleita julkaissut everstiluutnantti Rainer Ahonius. Kenttäpostilipukkeita jaettiin 85 500 kpl, joista noin 20 000 arveltiin käytetyn postilähetyksillä. A. Niitä korvaamaan kaavailtiin vuoden 1943 kenttäpostimerkeistä 2 ja 3 1 / 2 markan merkkejä. Vahdinvaihto Vuoden 1962 viimeisessä numerossa kerrottiin lehden pitkäaikaisimman päätoimittajan ja kustantajan J. E. R. Sivut ratkaisivat samalla myös vuosikausia jatkuneen keskustelun postituoreiden merkkien oikeasta säilyttämisestä.. Myös Gummessonin Suomi-kokoelmassa olleesta mallin 1875 ainutlaatuisesta 32 pennin postilähetyksestä kerrottiin numerossa 10-1964. Samassa numerossa aina tuottelias E. Merkkiä nimitettiin ”Suomen isokoisimmaksi postimerkiksi”. Suomalaisten puolelta lennot suoritettiin Breguet 14 -koneella, joka on kuvattuna Finlandia 88 -blokissa vuodelta 1988. Tämä samainen kuorihan myytiin keväällä 2016 ruotsalaisen Postijonenin -huutokaupassa yli 30 000 euron hinnalla. Wibex-65 näyttelyssä. Näin olisi ollut mahdollista graafisen lakon seurauksena alkuvuodesta 1951, kun 7 markan merkit olivat päässeet loppumaan. 1920 postilennoista Tallinnan ja Helsingin välillä oli tarkka luettelo, jossa lueteltiin jokainen lento päivämäärineen ja koneineen. Vaikka hän ei edeltäjiensä tavoin ollut ahkera kirjoittaja on hänen merkityksensä lehden pitkässä historiassa aivan ainutlaatuinen. Uusi päätoimittaja Ahonius käsitteli Suomen varhaislentopostia vuoden 1963 useassa numerossa. Myynti-ilmoituksissa tällaisten valioyksilöiden hinta oli kuitenkin vain hieman tavallista leimattua kalliimpi. Saarinen kertoi myös vuoden 1962 ensimmäisessä numerossa kenttäpostimerkkien käytöstä hätämerkkeinä
Vuodesta 1931 asti palvellut lehden logo sai ”vanhuuttaan” väistyä vuoden 1966 ensimmäisestä numerosta lähtien. Siinä hän totesi erikoisja juhlamerkkien määrän hieman nousseen vuodesta 1955, pysyen kuitenkin 9-16 kappaleessa vuosittain. Kaksi Akseli GallenKallelan kuuluisia maalauksia esittävää merkkiä. Dromberg. Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan hän perustelee lehden vanhan logon uusimista: ”Nyt tapahtuneen johdosta moni lehtemme vanha tuttava todenneekin, että jo oli aikakin! Kokeneen filatelistin levyvirheille koulittu silmä on epäilemättä havainnut sellaisten esiintymislukuisuuVihdoinkin ikioma ”tyhjös” otsikoi lehti numerossa 11-1965. Vuoden 1965 ensimmäisessä numerossa julkaistiin Postija lennätinhallituksen pääjohtaja Oiva Saloilan Suomen Filatelistiseuran kokouksessa pitämä esitelmä ”Suomen postihallituksen postimerkkipolitiikasta”. Uudeksi päätoimittajaksi Suomen Filatelistiseura nimitti Erkki O. Nykyisin prosentit ovat jo reilusti yli 50. Hyvin oli tähän huutoon vastattu, sillä vieläkin Suomen postimerkkien käsikirjan kaikki kuusi osaa ovat tämän päivän keräilijöiden korvaamattomia perusteoksia. Kuvat olivat vielä 60-luvun alkuvuosina mustavalkoisia ja melko vähäisessä roolissa lehdessä. Päätoimittaja vaihtuu toistamiseen Vuoden 1965 viimeisessä numerossa ilmoitettiin päätoimittaja Rainer Ahoniuksen luopuvan tehtävästään sairastumisen vuoksi. 26.4.1965 ilmestyivät Suomen ensimmäiset moniväriset postimerkit. Etenkin saksalaisella kielialueella nämä erilaiset painetut ja painamattomat välilöt (Zwischenfeld) olivat kuulema erittäin suosittuja keräilijöiden keskuudessa. Ne painettiin offset-painomenetelmällä, koska Setelipainon uusi moniväripainokone ei vielä silloin ollut toimintakunnossa. Mielosen, joka ensitöikseen uusi lehden vuoden 1966 alusta kantta myöten. Numerossa 2 kehoitettiin maan filatelisteja antamaan kaiken tietämyksensä ja apunsa Käsikirjatoimitukselle, jonka vetäjiksi olivat lupautuneet Kalle Vaarnas ja D. Siinä todettiin mm: ” Laatu, aikaisemmin ei tähän suurtakaan huomiota kiinnitetty. Niin maailma muuttuu, kun ajattelee nykyistä julkaisupolitiikkaa. Sellaiseksi kutsuttiin painamatonta välilöä Filatelian Sanaston mukaan. Numerossa 3 perehdyttiin postimerkkeihin sijoituskohteina Paavo Korhosen artikkelissa. Sulkakirje Ahvenanmaalta. Uusien merkkien julkaisemista hän piti tiukasti rajoitettuna: ”Vaatimukset, jotka tulee täyttää, jotta postimerkki julkaistaan, on asetettu tiukoiksi ja korkealle”. Numerossa 4 oli Karl-Erik Stenbergin laaja artikkeli Suomen esifilateliasta lukuisten esimerkkikuvien kera. Oikeassahan kirjoittaja oli! Kirjoittelu postituoreiden kiinnittämisestä liimakkeella kansioon oli yhä kuuma keskustelunaihe. Kaksi 10 pennin merkkiä ja 20 pennin merkki välissään tuo lehden mukaan mainio tyhjös. Suomen Postimerkkilehti 10 5/2017 Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1960-luku hinta voi olla helposti yli kymmenkertainen. Merkki kuin merkki – ei siinä leiman siisteys tai jonkun hampaan puuttuminen suuriakaan merkinnyt. Lähetetty Bomarsundista 27.8.1808 Finströmiin. Näin hänen päätoimittajakautensa jäivät kolmeen. Saksassa kerrottiin liimakkeellisten merkkien olevan jo 10-15 % postituoreita halvempia. Tälle povattiin suurta menestystä vaihtomarkkinoilla. Lehden kanteen tuli uudistuksen myötä pysyvä lisäväri ja muutenkin lehden ilmettä pyrittiin modernisoimaan.. Uskoisin, että tulevaisuudessa yhä enemmän otetaan nämä tekijät huomioon myös hinnoittelussa”. A. Tämä tyhjös oli maaliskuussa markkinoille tulleessa uudessa postimerkkivihkossa
Kirjoittaja kertoi nähneensä tämän leiman ainoastaan kuvan venäläisellä 2 kopeekan merkillä. Numerossa 10-1967 lehden päätoimittaja ja kustantaja Erkki O. Mielonen kirjoitti irtisanoutuvansa tehtävästään. Lehti sai jälleen uuden ulkoasun ja uuden kustantajan myötä sen tarjoushuutokaupat nousivat aivan uudelle Vuodesta 1968 tuli lehdelle uusi päätoimittaja ja samalla uusi ilme. Vuoden viimeisessä numerossa vakioilmoittajat P. Hammastamattomista isoista kenttäpostimerkeistä kertoi lehden edellinen päätoimittaja R. Merkki oli ollut lähetyksen takana kirjeensulkijana. Ei taitaisi tämän päivän kerhohuutokaupassa yltävän lähellekään niitä hintoja, joita silloin Postin kilotavaran huutokaupoissa maksettiin. Koskela tutkimuksensa vuoden 1966 viimeisessä numerossa. Uutista kuvitettiin kirjatulla kuorella Helsingistä Moskovaan, jonka postitukseen oli käytetty Suomessa myymättömiä vuoden 1905 Hyväntekeväisyymerkkejä. Perusteluksi hän ilmoitti Suomen Filatelistiliiton päätöksen sisällyttää Philatelia Fennica liiton jäsenmaksuun. tai 10.3.1944. Merkki oli leimattu Ähtärissä 9. Tämän hän katsoi luovan epätasaiset mahdollisuudet lehtikilpailuun. Tämä heijastui myös lehdessä julkaistuissa ilmoituksissa. Samanlaiseen tulokseen päästiin vuoden 1967 ensimmäisessä numerossa julkaistussa vuoden 1963 kilotavaralaatikon tutkimuksessa. Tämä kuvan Helsingin sensuurileima sekoitettiin usein postivaunujen 7 ja 8 leimoihin. Kauppiaat Saksasta ja Sveitsistä ilmoittelivat parhaimmillaan 5-6 kokosivulla/numero. . Kirjoittajan mukaan hammastamattomia tunnettiin silloin vain yhdeksän kappaletta, joista muut olivat käyttämättömiä. Kannen lisäväriä vaihdettiin joka numerossa ja näin saatiin hieman iloisempi ilme lehdelle.. Nyt sen päivät ovat lopullisesti luettu”. Kuvan merkin hän oli saanut käsiinsä edellisvuonna. Eli siis aika massatavaraa koko laatikko. kaisi Weikko P. Tutkitussa vuoden 1955 laatikossa oli ollut ehjiä merkkejä 85 %. Taas uusi päätoimittaja Vuodesta 1968 lehden päätoimittajaksi tuli Pentti Hämäläinen ja kustantajaksi Suomen Postimerkkeily Oy:n Ilppo Ylismaa. Nurmi ja E. Näin saatiin päätökseen vuosikausia käyty riitely merkkien kelpoisuudesta Suomi-kokoelmissa. Ei yhtään loistoleimaista merkkiä, valtaosa käyttösarjoja ja nekin huonoleimaisia. Ahonius. Numerossa 4-1967 kerrottiin Suomen Filatelistiliiton kokouksessaan hyväksyneen Suomessa virallisesti myydyt venäläiset postimerkit osaksi suomalaista postihistoriallista kokoelmaa. Kerppola julistivat siirtyvänsä ilmoittajaksi liiton lehteen. Koska merkkejä ei aiemmin oltu tavattu Viipurin läänin ulkopuolella käytettyinä, oli tämä oheisen kuvan kuori otsikoitu ”Postihistoriallisena harvinaisuutena”. Yhteensä merkkejä oli 3 152, jotka jakaantuivat seuraavasti: M-30 leijonamerkkejä 15,6 %, M-54 leijonamerkkejä 44,8 %, käyttösarjojen kuvamerkkejä 37,3 % ja erikoismerkkejä vain 2,1 %. Koska arkissa oli 100 merkkiä epäili hän lisää tulevan esiin vuosien saatossa. Mykistä leimoista kerrottiin numerossa 3-1966. 11 den kansisivuilla viime aikoina lisääntyneen; kirjapainon huolestunut väki on kertonut kuvalaattaa pidettävän koossa narun ja teipin avulla. Suosituista kilotavaralaatikoista julVuoden 1966 uudistuksen myötä lehti sai runsaasti alan ilmoittelua myös ulkomailta
Tästä on osoituksena monet nuoriso-osastot, joita on perustettu kerhojen yhteyteen. A. Tuomareina näyttelyssä toimivat seuran vanhemmat jäsenet ja he arvioivat I-palkinnon arvoiseksi Seppo Evinsalon Suomi-kokoelman, joka oli tuomariston sanoin erittäin siististi sijoitettu Norma-lehdille. Eikä ole mitään syytä uskoa, että tämä harraste olisi taantumaan päin”. Hellman kirjoitti sen olevan yksityistä tekoa, johon silloisella Postilla ei ollut osuutta. Pääkirjoituksessa todettiin: ” Filatelia on harrasteiden kuningas. Nuorisofilateliasta kannettiin huolta ja numerossa 3-1968 V. Merkkiähän oli aikanaan painettu vähintään arkin verran. Moni kerho ja vanhempi keräilijä onkin ottanut sydämen asiakseen tämänkaltaisen työn. vuosikerran. Tarvetta olisi varmasti myös tänä päivänä. Himoitusta Idrotsparken i Åbo 24.V.03 -erikoisleimasta E. Nämä vaikeudet voimme säästää nykynuorisolta antamalla heille neuvoja ja ohjeita. Matti Poutvaaran laajoja artikkeleita ”Sortovuosien passiivisesta vastarinnasta postin käytössä” julkaistiin useissa vuoden 1969 numeroissa. Vihanto kirjoitti nuorisotyön merkityksestä: ”Vanhempi keräilijäpolvi muistaa keräilynsä alkuhankaluudet ja ne monet oppirahat, jotka joutui maksamaan, ja vain sen takia, ettei ollut ketään neuvoja antamassa. Anton Salmenkylän kaavailemista kursseista Suomen postimerkkien tuntemiseen kerrottiin numerossa 5-1969. Suomen Postimerkkilehti 12 5/2017 Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1960-luku tasolle. Suomen Postimerkkeilyn uusiin tiloihin tutustumassa Magnus Relander, Kalle Vaarnas, Lauri Peltonen ja lehden päätoimittaja Pentti Hämäläinen.. Myös Suomen Filatelistiseuran oma nuoriso-osasto sai lehdissä palstatilaa ja tämän kirjoittaja löysi ilokseen uutisen, jossa kerrottiin osaston omasta näyttelystä nuorisolle. Hieman oli epäilty olisiko lehden uutinen ollut aprillipila, kun lehti ilmestyi huhtikuussa. Itse en tätä enää muistanut, mutta palkintona saamani säiliökirja on vieläkin tallessa. Vuosi 1969 aloitti lehden 50. Toisin oli ollut 50 pennin tiheähampaisen kanssa, joka sentään löydettiin jo vuonna 1939. Karl-Erik Stenberg kertoi numerossa 1-1969 Bomarsundin piirityksestä, Skarpansin postikonttorista ja postinkulusta Krimin sodan aikana vuonna 1854. V. Ovaaleista tuli huutokauppojen vakiotavaraa ja muukin klassinen Suomi oli hyvin edustettuna. Numerossa 4-1969 voitiin kertoa tiheähampaisen 10 pennin saarismallin merkin löytymisestä. 25 vuotta aiemmin perustettu Suomen Postimerkkeily Oy muutti kesällä 1969 uusiin suuriin tiloihin Helsingin Fredrikinkadulle Rakennusmestarien taloon. Merkin tutkinut Anton Salmenkylä kertoi tästä uudesta löydöstä myös Suomen Filatelistiseuran kokouksessa, jossa sitä pidettiin sensaationa. Yhtenä syynä pidettiin merkin vähäistä nimellisarvoa, joka olisi johtanut käytettyjen merkkien suureen tuhoutumismäärään. Tätä osoittanee sekin, että lehtemme on elänyt ja levittänyt filateelista tietoutta jo näin kauan. Eikä ole ollutkaan, sen ovat nämä seuraavat liki 50 vuotta osoittaneet. Tekstissä ihmeteltiin, että vei lähes 50 vuotta merkin ilmestymisestä kunnes se vihdoin löydettiin. Tarkoitus oli perehdyttää Suomen Filatelistiseuran jäseniä eri merkkimalleihin ja näin saada lisää mahdollisia tuomarikoulutettavia näyttelyihin. Rainer Ahonius jatkoi lehden ahkeraa avustamista ja vuoden 1968 ensimmäisissä numeroissa julkaistiin hänen kattava artikkelinsa sotasensuurista kansalaissodan vuosina. Kursseja suunniteltiin ainakin seuraavista malleista: Soikiomerkit, pitkähampaiset, mallit 1875 ja 1889, venäläismallit, saarismalli, mallit 1930 ja 1954. Viime vuosina tahti on osoittanut tihenemisen merkkejä, sillä vuoden 1965 jälkeen on uusia nuorisoosastoja perustettu kahdeksan”
Gummessonin kokoelmassa ollut päikkönelilö myytiin Posteljonenin huutokaupassa syksyllä 2016. S uomen Filatelistiseura on julkaissut oman postikortin Finlandia 2017 -sarjassa numerolla 79. Alunperin Agathon Fabergén kokoelmassa ollut kuusilo myytiin surullisen kuuluisassa Harmerin huutokaupassa 1940. 270 m 2 liiketila kahdessa kerroksessa oli todella edustava ja monet meistä helsinkiläisistä sai ensikosketuksen filatelian ihmeelliseen maailmaan juuri siellä. Norma -nimiseksi muutettu aikaisempi Suomen Postimerkkikauppiaiden Netto-luettelo kuului myös hänen kustannustoimintaansa. Ylismaa aloitti vuonna 1968 myös Suomen Postimerkkilehden kustantajana. Samassa numerossa olikin pitkä lista kuvalla varustetuista erikoileimoista, joita silloin oli Suomessa käytössä peräti 80 kappaletta. 13 Vuonna 1958 yrityksen silloinen omistaja Magnus Relander myi yhtiön Ilppo Ylismaalle. Silloin sen osti amerikkalainen suurfilatelisti Alfred F. Tiedustelut seppo. Uudet omistajat ilmeisesti halusivat kokoelmaansa molemmat merkit päikkönelilöinä ja rahoittaakseen hankintaansa irroittivat yhden päikköparin kuusilosta. Suomalaisen maailmanharvinaisuuden loppu! kirjoitti Leo Linder vuoden 1969 viimeisessä numerossa. Näin oli tämä suurin päikköryhmä lopullisesti historiaa ja jäljellä oli vain nelilö. Pari ovaalien lähetystä ja irtomerkkejä, kuusi köpistä, mallia 1875 sekä irtomerkkeinä että päikköinä, mallin 1885 5 ja 10 markan merkkejä 14 kappaletta, molemmista myös ryhmät. Numeron 11-1969 Tarjoushuutokauppa oli 50-vuotisjuhlan kunniaksi tavanomaista tasokkaampi. Leimattaville lähetyksille oli rakennettu oma leimauspiste Pääpostitalon B-portaaseen. Saarismallista edelläkerrottu 10 pennin tiheähampainen sekä paljon vesileimaeroja. Juhlava pitkä myyntitiski tuoleineen oli varattu ”tosi” ostajille. salonen2016@gmail.com ?. Mallista 30 hammastamaton 9 markan postitalo. Kortteja myydään myös Lönkalla maanantaisin hintaan 1 €/kpl. Alunperin tämän kuusilon kerrottiin kuuluneen viipurilaisesta Paul Wahl & Co:n puutavaraliikkeestä vuosisadan vaihteessa löydettyyn täydelliseen 10 kopeekan kokoarkkiin, josta kuusilo oli jo silloin irroitettu. Siellä oli myynnissä myös muiden kuten Aihefilatelistien ja Postija Telefilatelistien kortteja. . Tämä harvinaisuus oli ovaalien 10 kopeekan päikkökuusilo, josta oli irroitettu yksi päikköpari myytäväksi Schwennin -huutokaupassa Frankfurtissa. Aidosti kulkeneita Aunus-kuoria viisi kappaletta. Lukuisten omistajien kautta kuusilo oli päätynyt uusille omistajille, joilla oli myös 5 kopeekan päikkönelilö. Erikoisleimojen keräily oli tuolloin vielä yleistä filatelistien piirissä. Huutokaupassa näkyi selvästi lehden kustantajan Ilppo Ylismaan kontaktit. Kortteja myytiin Postimerkinpäivänä entisen pääpostin tiloissa Mannerheimintiellä. Juhlanumeron kunniaksi oli teetetty oma erikoisleima, jota Postija lennätinhallitus lehteä juhlistaakseen oli varautunut käyttämään Helsingin pääpostissa. Lehti lupasikin lähettää muualla asuville leimatun kuoren 60 pennin maksua vastaan. Itse silloin vielä teini-ikäisenä laihoine kukkaroineen jouduin tyytymään sivupöytiin. Lichtenstein 425 punnan hinnalla
Sodan aikana ja sen loppuvaiheessa kotiseudulla ja sen ympäristössä liikkumiseen tarvittiin eri määrä lupalappuja. Julkaisemme tässä niistä osan. Urjalan soikea leima 23.5.1918 sekä Urjalan Suojeluskunnan leima.. Taustalla näkyvät rautatieaseman torni ja Tuomiokirkko. Kohteet Tuomas Juvonen Ylhäällä: Riihimäen Keskustoimikunnan antama matkustuslupa Hämeenlinnaan 28.4.1918. Ylhäällä oikealla: ”Tämän omistaja ylioppilas Georg Nylander Urjalasta on luotettava henkilö ja oikeutetaan hän matkustamaan kotiinsa. Hämeenlinnan Valkosella Poliisilaitoksella 29.4.1918. Vanhat dokumentit kertovat satavuotiaan Suomen historiasta Lupa liikkua Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta verisestä kansalaissodasta. Tuomas Juvonen antoi toimitukselle nähtäväksi yhden kansalaisen tarvitsemia eri viranomaisten myöntämiä lupia liikkua Hämeen alueella. Suomen Postimerkkilehti 14 5/2017 Saksan Itämeren-divisioonan joukkoja Helsingin valtauksen aikana 13.4.1918 Pohjoisella Rautatiekadulla. Hausjärven nimismiehen leima ja saksalaisten joukkojen leima ja allekirjoitus. Hämeenlinnan kaupungin järjestyslaitoksen leima ja allekirjoitus sekä saksalainen Koeniglich Preussisch 36. Reserve Jäeger-Bat. Urjalan Suojeluskunnan antama lupalappu, jossa sanotaan: Suojeluskuntalainen Georg Nylander oikeutetaan matkustamaan Helsinkiin ja takaisin
Punaiset joutuivat luopumaan myös pääradasta ja Hämeenlinnan menettämisen myötä katkesi vielä suora reitti punaisten hallussa olleeseen Lahteen, jonne nyt jouduttiin kiertämään Hauhon kautta. Saksalaisten hyökkäys Hämeenlinnaan oli alkanut valkoisten kannalta liian aikaisin, eivätkä he ehtineet siihen mukaan. Muita taisteluja saksalaisten ja punaisten välillä käytiin muun muassa Lammilla samana päivänä sekä Tuuloksessa 28.–29. Vetäytyminen jatkui edelleen Hämeenlinnaan päin, jonka punaiset luovuttivat saksalaisille lähes taistelutta 26. Oulun kanslian arkiston mukaan Vienan Karjalan rintamalle värvättiin tämän nimisen yhdistyksen kautta vapaaehtoisia vuonna 1918. ?. Mihin tämä kuori liittyy siitä ei Tuomaksella ollut tietoa. huhtikuuta ja Riihimäen seuraavana päivänä. Punaiset onnistuivat kuitenkin pakottamaan molemmat perääntymään. T oinen Tuomaksen kohde on käyttämätön Vapaakirje, jossa vasemmassa ylänurkassa on painettuna: Suomen vapaaehtoisten armeija – Finlands frivilliga Armé sekä osoite: Helsinki, Bulevardinkatu 21. Näin ollen punaiset ehtivät pakenemaan Hauhon suuntaan räjäyttäen siltoja vihollisen hidastamiseksi. Pojalleen kirjoittanut isä kehoittaa poikaansa hakemaan töitä oheen liitetyn lehtileikkeen vuoksi. Alvettulan taistelu käytiin 26.–27. Lehdessä olleessa ilmoituksessa Tyska Etapp Kommendanturen etsii saksalaisille joukoille tulkkeja Helsinkiin ja rintamalle. 15 T ampereen valtauksen jälkeen uusi rintamalinja ulottui Vesilahdelta Lempäälän kautta Hauhoon, Lammille ja Tuulokseen. huhtikuuta. huhtikuuta. Syrjäntaan jälkeen kaikki mahdolliset pakoreitit alkoivat kuitenkin olemaan tukossa ja punaiset olivat lopulta kokonaan vihollisen saartamia. Hämeenlinnasta punaiset jatkoivat vetäytymistään edelleen Alvettulan ja Hauhon suuntaan. Vain muutaman tunnin kestäneessä Hauhon taistelussa kaatui yhteensä 143 miestä; 60 valkoista, 74 punaista sekä yhdeksän saksalaista, mikä tekee siitä yhden koko sodan verisimmistä taisteluista. Vuorokautta myöhemmin punaiset saavuttivat Hauhon, jossa he joutuivat taistelemaan valkoisten lisäksi myös saksalaisia vastaan. toukokuuta ja lopullinen antautuminen alkoi seuraavana päivänä. Tuomas epäili että lukijoilla voisi olla tarkempaa tietoa. Paikkakunnalla käydyssä Syrjäntaan taistelussa saksalaiset joutuivat peräytymään ja menettivät kaatuneina lähteestä riippuen noin 50–90 miestä. Punaisten joukkoja uudelle rintamalle oli alettu keskittämään Hämeenlinnasta käsin jo 26. Saksan, Ruotsin ja Suomen kielitaito on hakijoille pakollinen, Venäjän taito suotavaa muttei pakollista. Saman päivän aikana käytiin kuitenkin verisiä taisteluja kaupungin ympäristössä Janakkalassa, Turengissa, Vanajalla ja Rengossa. Bulevardi 21:ssa toimi kuitenkin myös Neuvostoliiton Helsingin-lähetystö vuosina 1920-41. Useat alueen järvikapeikot olivat kuitenkin valkoisten hallussa. Valkoisten sodanjohdon ajatuksena oli punaisten saartaminen Hämeenlinnan ja Toijalan välissä, mutta tämä ei kuitenkaan onnistunut. . Helsingin valtauksen jälkeen punaisia vetäytyi Uudeltamaalta kohti pohjoista, Hyvinkään he menettivät 21. maaliskuuta. Viimeiset Hämeen rintaman punaiset antautuivat saksalaisille Lahden länsipuolella 1. Lähde: Wikipedia L U K I J O I L T A K ansalaissodan jälkimaininkeihin liittyen Tuomas Juvonen antoi toimitukselle nähtäväksi myös oheisen Tammisaaresta Järvelään 4.6.1918 lähetetyn kirjeen, jossa on myös sisältö mukana. Hämeenlinnan seudulla punaiset kävivät taisteluja lähinnä Helsingin suunnasta edenneitä Saksan Itämeren-divisioonan joukkoja vastaan. huhtikuuta, jossa valkoiset eivät ylivoiman edessä onnistuneet pysäyttämään punaisten etenemistä. Myös punaiset kärsivät suuria tappioita, heitä sai surmansa mahdollisesti jopa 300
Unkarin filateliaa on kerätty Suomessa ja toisinpäin. Valtionhoitajaksi noussut Horthy johti Unkaria vuoteen 1944. Joen toisella puolella Unkarin Parlamenttitalo.. Täydellisen itsenäisyyden Unkari sai ensimmäisen maailmansodan jälkeen marraskuussa 1918. Unkari onkin filateelisesti mukava keräilyalue. Vasemmisto julisti Unkarin neuvostotasavallaksi 21.3.1919, mutta amiraali Horthyn johdolla porvarilliset voimat kukistivat tämän yrityksen 6.8.1919. Unkarissa otettiin ensimmäiset postimerkit käyttöön osana Itävalta-Unkaria 1850. Merkkinä Itävallan 5 Kreuzerin rosa vuodelta 1863. Itävallan hävittyä sodan Preussille Unkarin postilaitos itsenäistyi 1867, ja ensimmäiset omat merkit saatiin käyttöön 1871. Tonava virtaa Budabestin halki ja jakaa sen kahteen osaan: läntiseen Budaan ja itäiseen Pestiin. Hänestä tulee mieleen Viro ja Konstantin Päts ennen sotaa. Kirje Baabiin vuodelta 1864. Unkarin esifilateelinen kirje Pest -leimalla vuodelta 1836. Suomen Postimerkkilehti 16 5/2017 Unkarilaiset ovat suomalaisten harvoja sukulaiskansoja. Sodan jälkeen Tonavan ylittävä ketjusilta rakennettiin uudelleen 1949, blokit 12 ja 13 vuodelta 1948. Itsenäistymimukava maa ja kiinnostavaa filateliaa Unkari nen näkyy suoraan merkeissä lisäpainamina (Köztársaság). Kielessä on yhtäläisyyksiä kuten sanojen painotus ja kieliopin rakenteet, mutta vaikka unkarinkieli kuulostaa tutulta, niin mitään siitä ei ymmärrä. Koska Unkari oli sodan häviäjien puolella (Itävalta-Unkari), se menetti monia maa-alueita, ja noin kolme miljoonaa unkarilaista jäi rajojen ulkopuolelle. Unkarin postihistoria alkaa jo 1500-luvulta, joka oli levotonta aikaa turkkilaisten hyökätessä pohjoiseen. Teksti ja kuvat Seppo Salonen S uomen ja Unkarin kansojen välillä on ollut myös keräilyn saralla paljon kanssakäyntiä. Päälajikokoelman saa kokoon ilman kohtuuttomia kustannuksia, ja Unkarin merkit ovat kauniita ja mielenkiintoisia. Vesileimoja tosin löytyy 12 erilaista, ja niiden erottaminen ei aina ole helppoa
Osana itäblokkia sodan jälkeen Unkarissa tapahtui kansannousu 1956 hyvin Belyegmuzeum eli Unkarin postimerkkimuseo sisältä ja kadulta nähtynä. ikävin seurauksin, mutta kun muurit jälleen horjuivat vuonna 1989, Unkarin rajat vuotivat länteen. Hyperinflaatio Levottomat ajat ja muutenkin vaikea taloustilanne johtivat inflaatioon, ja niinpä 1920-luvun alusta löytyy monia inflaatiomerkkejä, mutta vasta II maailmansodan jälkeen inflaatio yltyi ihan mahdottomaksi. Samassa osoitteessa myös iso postitoimisto.. Filateliakaupat ja museot Budapestissä Budapestissä viime keväänä käydessäni bongasin yhden päänähtävyyden eli FilaPostan myymälä Tapanin basilikan vieressä. Unkari liittyi Natoon 1999 ja Euroopan unioniin 2004, mutta mihin se nykyään mahtaa mennä onkin kokonaan toinen juttu. Vuonna 1946 julkaistiin merkkejä, joiden arvo laskettiin miljardeissa. Saksan rinnalla Budapest tuhottiin lopulta 80 prosenttisesti keväällä 1945. Inflaatio oli pahimmillaan sodan jälkeen 1946, tässä 100 + 200 + 500 miljardia pengöä. 17 . Unkari yritti pysyä II maailmansodan ulkopuolella onnistumatta siinä
Postimuseon vieressä on myös postitoimisto, jossa ei filateliaa näkynyt. Suomen Postimerkkilehti 18 5/2017 Tapanin basilikan vierestä FilaPostan eli Unkarin postin filateliakaupan, jossa oli kaunista tavaraa esillä ja ystävällinen palvelu. Yritystä oli muutenkin. Internetistä se löytyy osoitteella: https:// www.posta.hu/stamps/services/filaposta Postija telemuseo muutti vuonna 2012 osoitteeseen 27 Benczúr utca. Siitä kirjoitin aiemmin SPlehdessä no 4/2008. Herra Pados puuTibor Padosin postimerkkiliikkeestä tein edullisia ostoksia. Eivät tienneet mitään Suomen FINLANDIA 2017 -näyttelystä, joten jätin sinne infomateriaalia. Vieressä oli iso postitoimisto. Museossa on esillä ulos vedettävissä seinälevyissä kutakuinkin kaikki maailman postimerkit, mutta muuten se on vähän ajastaan jäänyt. Ennen se oli yhdellä pääkadulla nimeltä Andrassy utca. Varmasti näkemisen arvoinen on myös Citadella, vanha linnoitus sekin Budan puolella todella korkealla mäellä. Parhaillaan oli menossa avaruusaiheinen postimerkkinäyttely. Eikä ollut kallista! Mielestäni 1 500 forinttia (noin 5 euroa) vanhasta nätistä kuoresta on kohtuuhinta. Internetissä museo löytyy, mutta kotoisasti vain unkariksi: http:// www.belyegmuzeum.hu/ Budapestissa on useita postimerkkikauppiaita. Muuta mukavaa nähtävää Budapestissa Nähtävyyksistä pakollinen on Budan linna ja vieressä kalastajanlinnake, Tonavan monet hienot sillat kuten vanha ketjusilta. Tämä liike löytyy osoitteesta Nyár utca 1 (yhden pääkadun Rácóczi ut numeron 30 kohdalla, lähellä keskustaa). Yhtä kävin tervehtimässäkin oikein pariin kertaan. Sieltä löysin myös oheisen panssarivaunuaiheisen unkarilaisen kuoren vuodelta 1942. . Oli oikein sympaattinen kaveri nimeltään Pados Tibor (sukunimi – etunimi kuten Unkarissa on tapana). haili filateliakioskissaan ahkerasti ja löysi minulle seuraavaksi päiväksi oikein mukavasti tavaraa. Luultavasti vielä enemmän pelkkiä nettimyyjiä. Unkarin filatelian alkutaivalta oli dokumentoitu tietysti muita maita enemmän. Kauppahalli on värikäs ja virkeä, ja siitä lähtevä pitkä kävelykatu Váci utca Pestin puolella on täynnä houkuttelevia ravintoloita. Internet-osoite on tällainen: http://www.postamuzeum.hu/en/ muzeumok/1/postamuzeum-budapest Belyegmuzeum eli postimerkkimuseo oli entisellä paikallaan eli Hársfa utca 47. Koristeellinen postilaatikko löytyi Budapestin keskustasta. Kylpylöissä voi myös käydä nenänsä polttamassa ulkoilmassa
Leveä merkki. Leimapainon 2 penniä (B-hammaste). . Yleensä viallisia merkkejä ei päässyt markkinoille painolaitosten erittäin tarkan kontrollin vuoksi. Tunnetaan Aja B-hammasteisissa yhteensä 26 kappaletta. Senaatin 1 markka (A-hammaste). Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 2 Teksti ja kohteet Jouko Kaartinen Senaatin 20 penniä (A-hammaste). Leimapainon 20 penniä (sekahammaste BA). Leimapainon 5 penniä (B-hammaste). Nelilukuiset yleismerkit 1875-82. Senaatin 5 penniä siirtymällä (A-hammaste). Sekahammaste erittäin harvinainen. Leimattu: Mustiala ?5.1889. Myös harvinaisia päikköpareja esiintyy näissäkin merkkijulkaisuissa. Tässä osassa ovat vuorossa Senaatin ja Leimapainon merkit vuosilta 1875-1882. T ässäkin osassa esittelemme kokoelmaan kuuluvia painatusvirheellisiä ja osittain tai kokonaan hammastamattomia merkkejä. Pystysivut hammastamatta. Oikea pystysivu hammastamatta. Vaakasivut hammastamatta. Painoserää kohden niitä on yleensä ollut vain yhdessä tai kahdessa arkissa. Yläreuna hammastamatta. Erittäin harvinainen. Pystysivut hammastamatta. Senaatin 20 penniä (A-hammaste). 51 Edellisessä numerossa esittelimme isohampaisia Jouko Kaartisen suomalaisten merkkien painoja hammastevirheistä kertovasta kokoelmasta. 1884.. Kaksoispainanta oikealla sivulla. Päikköpari (kuvakkeet 5 + 6). Päikköpari (kuvakkeet 93 + 94). Tunnetaan 19 kappaletta. Leimapainon 20 penniä (B-hammaste). Leimapainon 25 penniä (B-hammaste). Leimapainon 5 penniä (B-hammaste). Kaikki tässä esitellyt ovat harvinaisia, osa jopa erittäin harvinaisia. Leimattu: Filppula .. Painotuotekuori Turusta Vaasaan 5.7.1880. Tunnetaan 26 kappaletta. Päikköpari (kuvakkeet 22 + 23)
Toisen kuva-aiheena Elias Lönnrot. Kirjapaino siirtyi 1871 Antinkatu 4:ssä (nykyinen Lönnrotinkatu) sijaitsevaan kiinteistöön, jota vuosien saatossa korotettiin useilla kerroksilla.. Toisessa SKS:n sinetti. Oli todettu, että painatustöiden teettäminen vieraissa kirjapaiSuomen vanhimmat kirjapainot osa 4 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS:n kirjapainotoiminta käynnistyi 6.8.1849 raatimies Crohnsin talossa Kirkkokatu viidessä. Teksti Seppo Salonen S uomalaisen Kirjallisuuden Seura ry perustettiin vuonna 1831 vaalimaan kansanperinnettä, keräämään kieleen ja kirjallisuuteen liittyvää aineistoa sekä kustantamaan tietoja tieteellistä kirjallisuutta. Kirjapainon alku Heti kun seuran toiminta oli vakiintunut ja profiloitunut kansalliseen suuntaan, ryhdyttiin toimiin kirjapaino-oikeuden hankkimiseksi. Seura tuki ensimmäisen sihteerinsä Elias Lönnrotin keruumatkoja Itä-Suomessa ja Karjalassa ja julkaisi näiden matkojen tuloksiin pohjautuvat teokset, Kalevalan (1835, 1849) ja Kantelettaren (1840). Alkuaikojen kauaskantoisimpia hankkeita olivat kansanrunouden keruu ja – Suomen vanhin yhä toimiva kirjankustantaja julkaiseminen. Suomen Postimerkkilehti 52 5/2017 Suomen täyttäessä tänä vuonna täydet 100 vuotta on sopiva hetki kertoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Kuva: Signe Brander/Helsingin kaupunginmuseo. Suomen Kirjallisuuden Seuran 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin vuonna 1931 kaksi postimerkkiä. Itse Elias Lönnrot keksi sanan ´kirjallisuus´ seuran nimeä varten
Muutto Antinkadulle Kirjapaino siirtyi 1871 Antinkatu 4:ssä (nykyinen Lönnrotinkatu) sijaitsevaan kiinteistöön, ja pysyi siellä sotavuosiin asti. ensimmäiset Helsingin kaupunginpostin ovaalityyppiset postimerkit. Suomettaren lisäksi painettiin myös joukko ruotsinkielisiä lehtiä. Vaikka kirjapainon nimi oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino se toimi kuitenkin itsenäisenä yrityksenä. Senaatti myönsi luvalle lykkäyksen, ja uudeksi vuokraajaksi tarjoutui Paavo Tikkanen, jonka kanssa tehtiin vuonna 1849 sopimus kymmeneksi vuodeksi. Vuonna 1896 kirjapaino muutettiin laajempien piirien osakeyhtiöksi. Samalla poistui kirjapainon yksinoikeus seuran töihin. Collanin ja faktori D.H. Päätöksen mukaan toiminnan piti alkaa kahden vuoden sisällä. Nämä eivät kuitenkaan saaneet kirjapainoa aikaan, joten oli vaarana koko luvan raukeaminen. Vaikka lupaa oli anottu seuran nimissä, alunperinkin oli tarkoitus vuokrata lupa yksityiselle taholle. Seuran lehtien ja kirjojen lisäksi painossa tehtiin myös muita töitä, jotka olivat pääasiallisesti kansallismielisiä tai uskonnollisia julkaisuja. Setälän ja Wilho Soinin anomuksesta. Ensimmäisiksi vuokraajiksi hyväksyttiin Otto ja Agathon Meurman sekä seuran rahastonhoitaja asessori Frans Rabbe. Blomstedt ja Viktor Lounasmaa, ja ensimmäisten kuoltua heidän leskensä. 53 . Yhteys seuraan näkyi vain siinä, että painolle annettiin yksinoikeus painaa seuran julkaisemat tai kustantamat teokset ”käypään” hintaan. Pääasiassa työt olivat suomenkielisiä, mutta joukossa oli joitakin ruotsinkielisiä. Kirjapainon perustamislupaa päätettiin anoa kokouksessa 4.2.1846, ja keisarin myöntökirje saapui jo seuraavan kuun lopussa. Tikkanen otti 1849 yhtiötoverikseen Herman Kellgrenin, jonka kanssa hän oli ryhtynyt jatkamaan porvoolaista Öhmanin kirjakauppaja kustannusliikettä. Takauksista johtuvien talousvaikeuksien jälkeen vuodet 1867-1870 paino toimi konkurssihallinnon tiliin, ja 1870 kirjapaino ajautui lopulliseen konkurssiin. noissa oli hidasta ja kallista. SKS:n rotaatiosali Antinkadulla.. Kellgren vetäytyi kirjapainosta jo 1854 ja Tikkanen vähän myöhemmin 1856. Nils Viktor Lounasmaa (alkuaan Löfgren) oli SKS:n kirjapainoa sen alkuvuosilta. Vuokraoikeus siirtyi maisteri Fredrik Polénin, apteekkari A. Kirjan painamisessa käytettiin fraktuuran sijasta nyt antiikvakirjakkeita, mistä tuli aikalaisilta kritiikkiä. Yhdistetyn kirjapainon johtajana toimi Ferdinand Tilgmann vuosina 1862-1869, jonka jälkeen hän perusti oman painolaitoksensa. Levinin muodostamalle yhtiölle. Ensimmäinen painotuote oli Suomettaren (perustettu 1847, myöhemmin Uusi Suometar ja lopulta Uusi Suomi) no 31, ja ensimmäinen kirjatyö oli Kalevalan toinen painos niin kutsuttu Uusi Kalevala. Kirjapainotoiminta käynnistyi 6.8.1849 raatimies Crohnsin talossa Kirkkokatu 5. Alun perin talo oli kaksikerroksinen, mutta jo 1877 sitä korotettiin kolmikerroksiseksi, ja 1890-luvulla 80 hengen painon sanotaan vetäneen vertoja Tukholman suurimmille kirjapainoille. Vuonna 1858 yhdistettiin painoon jo ennestään Polénin omistama kivipaino. 1896 kirjapaino kiinteistöineen siirtyi osakeyhtiölle, jonka säännöt senaatti vahvisti V.Lounasmaan, E.N. Tästä johtuen varsinkin suuremmat työt kilpailutettiin eri kirjapainojen välillä, ja ”oman kirjapainon” asema muuttui. ”Pikapainin” ja kolme muuta painokonetta hankittiin Kööpenhaminasta. Ilmeisesti Polén & Co kivipainossa painettiin mm. Sitten sen ottivat haltuunsa Oskar af Heurlin, O.A.F
Uusi Suometar oli kasvanut suurlehdeksi. Lähteitä: Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942, Helsingin graafillinen klubi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892 (2004) Wikipedia SKS:n päärakennus tämän päivän Helsingissä Hallituskatu 1:ssä. Samalla koneellistettiin ladonta ja tehtiin muitakin teknisiä uudistuksia. Tuntematon venäläinen taiteilija 1890-luku (SKS taidekokoelmat). Nykyaika – pirteä 180-vuotias SKS Uuden Suomen myöhemmät vaiheet ovat varsin tunnetut. Vuonna 1941 kirjapainossa työskenteli peräti 400 henkilöä kirja-, kivija syväpainossa, sitomossa, rotaatiopainossa, latomossa, stereotypiaosastolla ja konttoreissa. Nyt talo korotettiin osittain 8-kerroksiseksi, ja hankittiin 64-sivuinen jättiläisrotaatio. J.K.V. Vuodesta 1917 ainakin 1950-luvulle asti johtajana toimineen J.K.V. Talvisotaan mennessä arvioitiin, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjoista kolme neljästä oli painettu omassa kirjapainossa. Kirjapainoa ei enää ole, mutta edelleen julkaistaan sekä ”kaupallisia” kirjoja että kansatieteellisiä ja muita Suomelle tärkeitä kirjoja, joilla ei välttämättä ole suurta kysyntää, mutta sitäkin suurempi arvo kansakunnalle. Vuonna 1899 hankittiin ensimmäinen 8-sivuinen rotaatio. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura jatkaa kirjojen kustannustoimintaa aika lailla alkuperäisen ajatuksen mukaan. . Heti 1920 hankittiin kaksi uutta rotaatiota, 16-sivuinen ja 32-sivuinen, seitsemän latomakonetta, uusia tiikelikoneita ja paljon uusia sitomokoneita. Samalla hankittiin uusi 24-sivuinen rotaatio. Kirjapainon erikoisalana olivat kielitieteelliset painatukset, mikä tietysti edellytti hyvin laajaa kirjasinvalikoimaa. 1911 koko talo uudistettiin purkamalla kolme kerrosta ja rakentamalla kuusi uutta kerrosta. Hän oli myös Uuden Suomettaren pitkäaikainen toimitusjohtaja. Oppaan on toimittanut Liisa Kaski ja sen palkitun ulkoasun suunnitellut Sanna-Reeta Meilahti.. Se oli siis Suomen suurimpia kirjapainoja aikanaan. Alla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talon rakennuspiirustus. Paasio Vuonna 1935 julkaistiin Kalevalan 100-vuotijuhlan kunniaksi kolmen merkin sarja Akseli GallenKallelan töiden pohjalta. Suomen Postimerkkilehti 54 5/2017 johtajana vuoteen 1909 saakka. Uusi osakeyhtiö ryhtyi heti suuriin laajennuksiin. Vuonna 1934 ostettiin helsinkiläisen Kirjapaino-Oy Maan kaikki koneet ja laitteet, ja 1937 tuli sekä syväpainorotaatio että syväpainoarkkikone. Paasion aikana kirjapaino sai lukuisia palkintoja typografisesti kauniista adresseistaan ja muista mainoslehtisistään. Vuonna 2015 vuoden kauneimmaksi kirjaksi valittiin SKS:n kustantama Kalevala ja opas sen lukemiseksi. Lehden painettu versio ja kirjapaino lopetettiin, mutta myöhemmin syntyi uudelleen verkkolehti nimeltään Uusi Suomi (www.uusisuomi.fi). Ainakin 36 eri kielen painatuksia pystyttiin tekemään. Vuosina 1928-29 laajennukset jatkuivat. Jo ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä 1917 oli tilattu Saksasta 4 uutta painokonetta, ja vuonna 1919 osakkeet siirtyivät perustetulle Uusi Suomi Oy:lle
. ?. ??????. . . . . . ?. . ?. Silti iirispainatus saattaa olla edelleen käyttökelpoinen osatekijä henkilökorteissa, passeissa ja vastaavissa turvapaintuotteissa, joihin pyritään kokoamaan mahdollisimman paljon erilaisia turvatekijöitä Silkkipainatuksessa iirispainatus on mahdollista siten, että luotan (verkko) päälle laitetaan yhden värin sijasta kahta tai useampaa väriä ja sitten niitä painatuksen aikana käsin sekoitetaan keskenään. . . . . Tällöin väri sekoittuu tehokkaasti ja peittää hyvin saapuessaan lopulta kumikankaan kautta arkille. ?. . . . ?. Lönkka 32 – Keräilijöiden kohtaamispaikka Kadonneen peukalon metsästys Zeppelin -postin harvinaiset kohdemaat 1 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. Erikoisia postimerkkivaltioita Stellaland 4 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . ?. . . . . . . ?. ?. ?. Mittarina käytettiin sitä montako kertaa väritelasto pystyy varastoimaan koko arkille tarvittavan värimäärän. . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P DDR:n blokki esittää ensimmäisen Tshekan eli myöhemmän KGB:n perustajaa, Leninin läheistä työtoveria Felix Dzerzinskiä. ??????. . ?. ?. . ?. vuosikerta / 7 € ?. . ?. . ?. . . . vuosikerta / 7 € ?. . . . . ?. ?. . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Mikä on väärenne. . . ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ennätyshinta apinoista! Näin irrotat tarramerkit helposti Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Vähän tunnettu grönlantilainen Udet -lentomerkki 3 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . ?. . . ?. ?. ??????. . vuosikerta / 7 € ?. . . ?. ?. vuosikerta / 7 € ?. . . . . . . ?. . . ?. . Tämä oli eräs Setelipainon ns. . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta 6 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . ZKD DDR:n kuriirivirkapostia ”Rautaisen Felixin” hengessä Postia koululaiva Suomen Joutsenelta Grönlannin Pakkeporto -merkkien leimauksista 4 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ja raitiovaunut Viipurissa Spårat Stadissa Uudet postimerkit herättävät vilkasta keskustelua verkossa! Postimerkkien kauppaa Lissabonissa ja Bangkokissa Ulkomaan postin sensurointi Saksassa 1939 – 1945 – Postikorttien kertomana – 2 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . . . ?. . postimerkkipainokoneen hankintakriteerejä, kun oltiin ostamassa kuusivärioffsetkonetta nimenomaan postimerkkituotannon tarpeisiin 1980-luvulla. . . . . ?. . . . . . . ?. . . . ?. . . ?. . . . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suurteos arvoituksellisesta filatelistista Myynnissä hyviä kohteita kuten: Kohde nro 41. ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P 19 Stamp Forum 2015 postimerkkimessut Helsingin Messukeskuksessa 22-25.10.2015 Mukana Postimerkkimessujen 16-sivuinen näyttelyliite Näin ostat filateliaa turvallisesti internetin kautta Tampereen paikallisposti Penny Blackin virkamerkit Filateelinen kummajainen Heligoland kiistelty 5 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . vuosikerta / 7 € ?. . . . . ?. . ?. ?. . ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Käyttämätön sininen kahden pennin Mauritius Post Office -merkki vuodelta 1847 on yksi maailman filatelian suurista harvinaisuuksista. ?. vuosikerta / 7 € ?. K I R J A PA I N O A L A N T E R M E J Ä J A V I N K K E J Ä 55 Iirispainatus I irispainatus on erikoistekniikka, jota käytetään paljon seteleissä, ja aikanaan myös arvopapereissa ja shekeissä. . ?. ?. ?. SP ostimerkkilehti P 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . ?. . ?. . . ?. . ?. . vuosikerta / 7 € SUOMEN Suomessa vähemmän tunnetut pakettimerkit Postia Venäjän Keski-Aasiassa, Iranissa ja Mongoliassa Viipurin kahdet kasvot Grönlannin Pakkeporto -merkit ?. . . . . . . . . . ?. . . . . ?. Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 1 /2016 ?. . ?. . . ?. ?. . vuosikerta / 7 € ?. . ?. . ?. . . . . ??????. . ??????. ?. ?. ?. ?. . Siitä käytetään myös nimeä sateenkaaripainatus (rainbow printing). . vuosikerta / 7 € ?. ??????. ?. . . ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 – The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection 3 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . . . ??????. . . . . . . . . . . . . ??????. . . . vuosikerta / 7 € ?. . ?. ??????. . ?. . . ?. . . . . . . . . . . ?. . . ?. . vuosikerta / 7 € ?. ?. . ??????. . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ilman Zeppelin -merkkiä Ilmalaivapostia Lentopostia Lontoosta Lontooseen Liechtenstein Eurooppalaista eksotiikkaa Clipperton Island Aution saaren postimerkit Suomen frankeerausleimat 6 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . vuosikerta / 7 € ?. . erikoisuudet ja harvinaisuudet! Zeppelin -merkin Kauniainen postikortein nähtynä osa 2 Ruotsalaisen postihistorioitsijan tuore näkökulma: Sopronin paikallisjulkaisu 1956 2 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . Samoin kuin sateenkaaressa värit sekoittuvat sulavasti keskenään iirispainatuksessa halutaan sekoittaa eri värisävyjä siten, että sekoitus on ”satunnainen” ja värien vaihtumisen kohta muuttuu, jos verrataan peräkkäisiä painoarkkeja. vuosikerta / 8 € 1 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . ?. . . Koska iirispainatus tehdään siten, että samaan värikaukaloon asetetaan kaksi tai haluttu määrä värejä vierekkäin erottaen ne toisistaan kiiloilla, saavutetaan vierekkäisten värien luonnollinen sekoittuminen telastossa ainoastaan siten, että edellä mainittu sivuttaishierto pysäytetään kokonaan tai ainakin se on hyvin vähäistä. . . . . . ?. . Malli-85 20 pennin päikköpari (kuvakkeet 30 ja 20). . ?. . . . ??????. Eri painokoneissa tähän on erilaisia mahdollisuuksia, kaikissa se ei edes onnistu. . ?. . . ?. . . . vuosikerta / 7 € ?. . ?. . . . . . ??????. . . . . . . . . . . ?. vuosikerta / 7 € ?. . ?. . . . . . ?. . . Osa 4 2 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . ?. ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ehiöiden käyttö aihekokoelmissa Huippukohteita syksyn useissa huutokaupoissa Jälkileimatut kaksirenkaiset Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Pyydä tarjous: Seppo Salonen puh. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Espanjan sisällissodan alkamisesta 80 vuotta Viiniaiheisten postimerkkien keräilystä Francois Fournier Mestariväärentäjä Suomen merkkien väärenteitä Osa 1. ??????. . . . . ??????. . ?. . ?. . Kääntäen mitä huonompi värikapasiteetti on sitä herkemmin haluttu värimäärä heittelee arkilla painatuksen aikana. ??????. . Tällä tavalla on mahdollista valmistaa esim. ?. . . ?. . Jotta väritelasto olisi tehokas tarvitaan telaston sisällä sivuttaishiertoa eli telojen liikettä poikkisuuntaan. uniikkeja taidepainotuotteita. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Masarykin syntymän 85-vuotisjuhlan kullanvärinen erikoisleima hänen työpaikaltaan Prahan Hradcany-linnasta 7.3.1935 pikakirjeellä. ?. . . . . ?. . . . . Aika on ehkä ajanut perinteisen iirispainatuksen ohi, sillä nykyään pystytään tekemään ohjelmallisesti monenlaisia värinvaihdoksia, jotka ennen vaativat tarkkaa ja hallittua käsityötä. ?. . ?. . . Offsetpainokoneiden eräänä laatukriteerinä pidettiin aikanaan sitä, miten hyvä kapasiteetti väritelastolla on. . . ?. ?. . . ?. . . . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa.. ?. . . ?. . . Kaksoiskaupungit Morava-joen rannalla Tshekin Hodonin ja Slovakian Skalica Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet 1920-luku Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Olla Teräsvuori Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa Suomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. . vuosikerta / 7 € ?. . . . . ?. . . . . . . ?. . . . . . . . ?. . . ?. . ?. Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 36 Agathon Fabergé Filatelian juhlaa Tampereella 5 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . ??????. . . . . ?. . Tilgmannin kirjapainon kiehtova historia Kyyhkyspostia Kuningatar Elisabet II :n postimerkkiaarteet Tampereella Grönlannin sensuroitu posti 4 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ?.
Työmiehen keskituntipalkka tuohon aikaan oli 0,39 markkaa, joten vakuusarvo vastasi 256 tunnin työtä. [CK]. Postimaksu rajalle Granizaan maksettiin postimerkeillä, loput postimaksusta maksettiin jälkikäteen frankkosetelin perusteella. ja 14.12. . Paketti on lähetetty vuonna 1908 Perkjärveltä ja osoitettu Jerusalemiin, Palestiinaan. Tähän en tiedä syytä, mutta tuntuu oudolta että kyseistä leimaa on käytetty vielä 1949 Norjassa. [HA] Kirje Norjasta S ilmäillessäni kirjeitä Norjasta, kiinnittyi katseeni erikoiseen kuoreen. Leima on ”Tyskland-Oslo” Norske Feltpostkontor, päivätty 15.2.1949, eli ”Saksa-Oslo” Norjan kenttäpostikonttori. . SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki Suomen Postimerkkilehti 56 5/2017 Pyhälle maalle M itäpä on lähetetty “Pyhälle maalle” ja oikein vakuutettuna sadasta markasta. Kuoren toisella puolella on kuitenkin leimat Helsinki 17.2.1949 ja Tampere 18.2.1949. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset syksyllä 2017: 26.10., 30.11. Eli päivämäärä on oikea, mutta miksi norjalainen leima on varustettu sanalla Tyskland = Saksa. Eikä painokaan ole ollut vähäinen: neljä kilogrammaa. Olisi luullut norjalaisten jo kyllästyneet saksalaisiin 1945 jälkeen, joten oletin leiman päivämäärän vääräksi
. Näitä lähetyksiä olivat kirjatut ja vakuutetut lähetykset, paketit, postiennakot sekä postiosoitukset. tilaa ottava, jolloin posti oli oikeutettu korottamaan postimaksua 50%:lla ja tuo korotus on jäänyt Koivuharjun postilta huomaamatta. Kalenterin sivukoko on vähän postikorttia suurempi. Kohde on sikäli mielenkiintoinen, että siitä on itse jälkitaksoituskortin lisäksi säilynyt Töysän postitoimiston alkuperäiskappale. Koivuharjun posti on perinyt lähettäjältä puuttuvan postimaksun, liimannut maksua vastaavat merkit jälkitasoituslomakkeeseen ja lähettänyt lomakkeen takaisin Töysään 6.8.1969. Palattuani Tampereelta kotiin katsoin josko tämä kirje täsmäisi lukemaani kuvamuistiin. Töysän postitoimisto on huomannut, että sinne Koivuharjusta 30.7.1969 lähetetyn postipaketin postimaksusta puuttuu 1 mk. Jälkitaksoitukselle tehdyistä merkinnöistä päätellen paketti on ollut iso eli ns. Ainakin 6.2.1937 lähetetyssä R-kirjeessä on leima KÖKLAKS–KAUKLAHTI, mutta R-lipukkeessa on jo kieli vaihtunut. Lisäksi siinä on Helsingin tuloleimaus samaiselta päivältä. Forstén kertoo numerossa 3/1979: ”1.1.1937 piti arkistotietojen mukaan muuttua leiman kieli KAUKLAHTI–KÖKLAKS”. [JN] Jälkitaksoitus J älkitaksoitus tarkoitti puuttuvan postimaksun perimistä lähettäjältä jälkikäteen ja sitä sovellettiin lähetyksiin, joiden lähettäjä oli postilla tiedossa. 57 Köklaks – Kauklahti siltaleimaus kirjatulla kirjeellä 1937 F inlandia-näyttelystä talkookaverini löysi minulle mukavan löydön. Kun näin kohteen, muistin Reino Forsténin Espoon leimakirjoitukset Fenno-Scandia lehdessä 1970ja 1980-lukujen vaihteesta. Ohessa on esimerkki jälkitaksoituksesta. Kohde kuuluu jo uudempaan Espoon päähän, mutta se kätkee omalla tavallaan myös mielenkiintoisen postihistoriallisen yksityiskohdan. Todennäköisesti siis ex-Forsténin kohde. Kalenteri ei kuitenkaan tyydy vain tuohon, sillä kalenterissa on myös lyhyesti selitetty eri postilähetyslajit. Töysän posti on täyttänyt jälkitaksoituskaavakKansan valistusta K ansanvalistusseura julkaisi kalenteria, jossa kalenteri oli selvästi sivumäärässä vähemmistönä ja valistava osuus oli ylivoimaisesti pääosassa, vuosina 1881-1957. [JS]. Kun kirjettä tarkastelee hieman tarkemmin huomaa, että leiman ja lipukkeen nimet eivät vastaa toisiaan. Ilmeisesti tämä on juuri se samainen muistamani kirjattu lähetys, mistä Forstén mainitsee FS-lehdessä. Taksoihin on käytetty puolisivua ja lähetyslajien selvitykseen puolitoista sivua. . [PH] keen ja lähettänyt sen Koivuharjun postiin. Esimerkiksi oheisessa osakuvassa sivusta on nähtävissä varsin tarkka paikalliskirjelähetyksen kuvaus. Tuo kuvaus on melko tarkkaan se, mitä virallisessa Postijärjestyksessä paikalliskirjelähetyksestä sanotaan sitä määriteltäessä. Esimerkiksi vuoden 1945 kalenterissa esitellään keskeisimmät silloin voimassa olleet postitaksat
Virolaiset laskevat valtion iän maan ensimmäisestä itsenäisyysjulistuksesta vuonna 1918. Koko rakennuksen korkuinen tila antaa mahdollisuuden lisäkerroksen rakentamiseen tulevaisuudessa. Suuret nosto-ovet mahdollistivat suurtenkin tavaraerien tuomisen kuormaautolla sisätiloihin. Itse huutokauppatoiminta pyörähti käyntiin jo syksyn Hellman-huutokaupan myötä lokakuun alkupuolella. Samana vuonna ilmestyivät Viron ensimmäiset postimerkit, jotka nekin täyttävät 100 vuotta. Näyttötilan vieressä väliseinän takana ovat Filateliapalvelun myymälätilat yhtä korkeissa tiloissa. Kokoelmien tulee olla tekstitetty englan. Suomen Postimerkkilehti 58 5/2017 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 Filateliapalvelun uudessa toimitalossa on neliöitä 600. Toimitusjohtaja Tatu Untinen on tyytyväinen projektin valmistumiseen aikataulun mukaisesti. E lokuun alussa vihittiin Suomen Filateliapalvelun uusi liikeja huutokauppatila Naantalin teollisuusalueella. Tämä uutinen herättää spekulaatioita yrityksen laajentumisesta myös muuhun huutokauppatoimintaan. V iro järjestää 100-vuotisen itsenäisyytensä kunniaksi kansainvälisen EstEx 2018 -näyttelyn Tallinnassa Viron Messukeskuksessa 13.-15. heinäkuuta 2018. Oman suuren rakennuksen saaminen liiketoimintansa kivijalaksi on ollut toimitusjohtaja Tatu Untisen pitkäaikainen haave. Täytyy nostaa hattua yrittäjälle, joka uskoo vakaasti harrasteemme tulevaisuuteen ja on valmis näin suureen taloudelliseen investointiin. Tontilla on myös lisärakennusoikeutta peräti 1 000 neliötä myöhempien vuosien laajennusten varalle. Kun nyt kaikki toiminta voidaan hoitaa omien seinien sisällä on sillä huomattava taloudellinen merkitys. Kaikilta kokoelmilta edellytetään vähintään hopeamitalia kansallisesta näyttelystä. Näyttelystä tulee suurin Virossa järjestetty postimerkkinäyttely. Rakennuksen pääty on jo jaettu kahteen kerrokseen ja siellä ovat sosiaalija toimistotilat. Varakkaassa Varsinais-Suomessa huutokauppatoiminta on toistaiseksi ollut pienempien toimijoiden varassa. . Tämähän on ollut trendinä myös kansainvälisissä filateelisissa huutokauppahuoneissa. Huutokauppojen pitäminen Helsingissä on ollut suuri logistinen urakka tavaroiden ja henkilökunnan siirtelyn osalta. Tatu kertoi avajaisissa suurella tontilla olevan parkkitilojen lisäksi rakennusoikeutta vielä toiselle samankokoiselle rakennukselle. Huutokauppojen näytöt tapahtuvat avarassa ja valoisassa tilassa. Helsingissä ovat antiikin ja taiteen saralla jo pitkään toimineet suuret toimijat kuten Bukowski, Hagelstam ja Helander
Ahvenanmaalaiset piparkakkuleipurit Matilda Fyrqvist ja Micael de Haas ovat leiponeet Åland Postia varten kotitekoiset piparkakkutalot, jotka näin kuvittavat jouluisia merkkejä. Meidän piti kaiken lisäksi tehdä talo kolmeen kertaan, ennen kuin se pysyi koossa. Joulumerkkien painokset ovat 200 000 ja 130 000 ja niiden maksuarvot 0,70 € ja 1,40 €. Lisätiedot: jukka.matias.makinen@gmail.com tai 040 753 4650 . Saksalainen kustantaja Michel on kuitenkin koonnut kaikki maailman arvokkaimmat merkit yksiin kansiin. ”Aluksi oli vaikea ajatella perinteisen piparkakkutalon leipomista. Näyttely osuu mukavasti kesäloma-aikaan, ja sehän tarkoittaa Tallinnan reissua niin näyttelyyn osallistuville kuin kaikille muillekin! Näyttelyn nettisivut sääntöineen löytyvät osoitteesta www.estex2018.eu. Ilmankosteus oli niin korkea, ja talon piti olla syksyllä valmis, joten kyllä siinä hampaita kiristeltiin.” kertoivat tekijät. L önkan maanantai-huutokaupoissa on usein tarjolla eksoottisia merkkieriä ja kokoelmia. ?. päivä kaksi joulupostimerkkiä, joissa piparkakkutalot tuovat joulun tuoksuja ja tunnelmaa. Kerhon kirjastossa on edustettuna monien maiden ja mannerten luetteloita, joista löytönsä voi tarkastaa. Yhden kehyksen kokoelmien kehysmaksu on 30 euroa. Kehysmaksu on vain 25 euroa kehykseltä. Luettelossa on myös kuvien kera kyseisen maan merkkien huutokauppanoteerauksia, joista voi tarkastaa markkinahinnan suhteessa luettelohintaan. Näyttelyn suomalaisena komissaarina toimii Jukka Mäkinen. Jos haluaa nopeasti selvittää tuliko ostettua pelkkää massaa vai olisiko joukossa sittenkin arvokkaampia merkkejä vaatii se lukuisten luetteloiden läpikäymistä. 59 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 niksi tai saksaksi ja laadittu A4tai A3kokoisille sivuille. Michelin Valuable Stamps of the World luetteloi kuvin yli 10 000 merkkiä tai sarjaa, joiden arvo ylittää normaalin massamerkin hintatason. . EstEx 2018:n ilmoittautumisaika päättyy 1.2.2018. A hvenanmaan Posti julkaisi lokakuun 9
Grönlannin postihistoria ennen vuotta 1939. Tanskan Länsi-Intia: Esifilatelia, yksityisen laivapostin merkit hintatietoineen. Tälle kulmakappaleelle nuijittiin merkin tähänastinen ennätys, peräti 150 000 euroa. Islanti: Postija numeroleimat hintatietoineen, sotilasposti II maailmansodan aikana, skilling-lähetykset. Niinpä tästä merkittävästä työstä on myönnetty poikkeuksellinen määrä eri tasoisia Pro Filatelia -mitaleita Tampereella elokuussa 2017. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Toukokuun 2017 Philean huutokaupassa myytyjä kohteita Oskar II , 5 äyrin koevedos. Myyntihinta 7.400 EUR. Artikkelissa käydään selväntävin kuvin lävitse 5 kopeekan pieni ja isohelmiset väreineen, 10 kopeekan värit ja viiraliitos -vesileima, käyttämättömät ja isokokoiset ovaalit, rivilöt ja kuuluisat päikköparit, postileimat ja kynämitätöinnit sekä ovaalilähetykset. Alkuperäisessä kuvassa Hepburn pitää hampaissaan aurinkolasien sankaa eikä tupakkaholkkia. Äitinsä kuvien oikeudet omistava poika eväsi postimerkin käyttöoikeuden, sillä kuva oli retusoitu. makaavasta leijonasta (Facit 14A) ja uusia havaintoja Ruotsin kakkosesta, 4 skillingin sinisestä (Facit 2). Tästä syystä Seppo Laaksoselle (kuvassa vasemmalla) ja Jussi Tuorille myönnettiin erikoispalkinnot, Jussille kultainen plaketti ja Sepolle hopeinen plaketti. Myyntihinta 11.500 EUR Moskova-San Francisco Levanevsky lentopostite kirjeenä. Palkittujen joukossa oli kuitenkin kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet jo aikaisemmin kultaiset Pro Filatelia -mitalit. Saksan postilaitos oli painanut postimerkin filmitähtiä esittelevässä sarjassa. Käytettyjä merkkejä on kilotavaroista löytynyt kourallinen, mutta postituoreet ovat kiven takana. Toivoa sopii, että tämä tuo uusia kansainvälisiä keräilijöitä klassisen Suomen filatelian piiriin. Luettelossa on pohjoismaiden merkit luetteloitu hintoineen vuoteen 1951 asti. Toukokuisessa Dresdnerin huutokaupassa Saksassa myytiin kuvan postituore 50 pfennigin postituore merkki harvinaisella vesileimalla (Michel D 14 YI) peräti 5 200 euron hinnalla. Anomuksen Pro Filatelia palkinnoista teki Suomalaisen Filatelian Edistämissäätiö. Ovaaleista kertova osio onkin koko luettelon seikkaperäisin ja sivumäärältään laajin artikkeli. Grönlanti: Pakkeporto -merkkien leimat. Painetut merkit poltettiin, mutta yksi arkki kuitenkin päätyi postimestarille, jonka leski sittemmin käytti merkkejä kilpailukuponkien postittamiseen. Mukana on myös kattava ja runsaasti kuvitettu artikkeli ns. Ruotsi: Artikkelit klassisten merkkien ehdotteista, koevedoksista ja väärenteistä. Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde. Suomi: Klassisten lähetysten hinnoittelu lähetystyypein, esifilateeliset leimat hintatietoineen ja sokerina pohjalla Esa Kärkäksen sekä suomeksi että enlanniksi julkaistu laaja ja runsaasti kuvitettu artikkeli klassisen Suomen (ovaalit) keräilystä. Suomen Postimerkkilehti 60 5/2017 M E I L L Ä JA M UU AL L A E desmenneen Itä-Saksan eli DDR:n virkamerkit eivät suuria innostuksen aaltoja ole suomalaisissa keräilijöissä aiheuttaneet. . Plakettiin on Pro Filatelia -mitalin lisäksi kiinnitetty muistolaatta. Norja: Höyrylaivaposti leimakuvineen sekä esifilateeliset leimat hintatietoineen. . Lisäksi jokaisesta maasta on lukuisia kuvitettuja artikkeleita (sekä ruotsiksi että enlanniksi), jotka auttavat keräilijää näiden maiden kokoelmien rakentelussa. Tätä merkkiähän ei koskaan julkaistu näyttelijän perikunnan vaatimuksesta. Erikseen on luetteloitu ulkomaan lähetykset 1855-1938 niiden harvinaisuusasteen mukaan. Tanska: Klassiset lähetykset vuosilta 1851-1905 harvinaisuusasteineen. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Lähetykset Pakkeporto -merkein. Myös klassiset lähetykset on listattu ja hinnoiteltu. F inlandia 2017 -näyttelyprojektiin osallistui talkoopohjalta suuri määrä filatelisteja tehden jopa viisi vuotta aktiivista palkatonta työtä näyttelyn onnistumiseksi. K U V A : L A U R I P O R O P U D A S T ampereen Finlandia 2017 -näyttelyn kirjallisuusluokassa palkittiin Facitin Special Classic 2018 -luettelo suurella kultamitalilla. Kannattaisi kuitenkin mahdollisesti hallussa olevat merkit tutkia tarkkaan. . Gristoph Gärtnerin kesän huutokaupassa oli tarjolla postituore Audrey Hepburn -merkki
Ruotsin posti, Posten on perustettu 1636, postimerkit otettiin käyttöön 1855. Tervetuloa jättämään kohteitasi myyntiin syksyn huutokauppoihimme. Myyntihinta 11.500 EUR Moskova-San Francisco Levanevsky lentopostite kirjeenä. Oikeanpuoleinen on kovin suomalaistyyppinen ja siinä lukeekin ”Tyhjennetääntömmes”. Yläkuvan vanhanmalliset kuvasi Juhani Hämäläinen Haaparannassa 26.6.2001. Myyntihinta 7.400 EUR. Se sijaitsee Itämeren ja Atlantin välissä ja kuuluu moniin kansainvälisiin järjestöihin, myös EU:hun. Pääkaupunki on Stockholm (Tukholma), rahayksikkö Ruotsin kruunu, asukkaita oli 9,8 miljoonaa vuonna 2015, virallinen kieli on ruotsi ja puolivirallisia lienee viisi, mukana suomikin 2010 alkaRuotsi osa 2 en. Ruotsin kirjelaatikoita oli esillä osassa n:o X, nyt pari erilaista lisää. Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen sopiaksesi, kuinka parhaiten voimme menetellä, olipa sitten kyse rahojen, mitalien, kunniamerkkien ja/tai postimerkkien huutokaupasta! www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Toukokuun 2017 Philean huutokaupassa myytyjä kohteita Oskar II , 5 äyrin koevedos. Uudenmalliset on kuvattu Tukholman Gamlastanissa 6.6.2016. Maan itsenäistymisen katsotaan tapahtuneen vv. 900-1200. Kaikenmaailman postilaatikoista XLIX Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski 61 R uotsin kuningaskunta tunnetaan täällä kai parhaiten entisenä emämaana. . Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Opastinsilta 8E 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Me olemme panostaneet kansainvälisiin yhteystietoihin ja tehokkaaseen internetpalveluun – näin voit saada kohteesi myytyä, olipa kyseessä suomalainen, ruotsalainen tai kansainvälinen kohde
Sopisi toivoa, että keräilijät ottaisivat tämän kaltaiset tapahtumat myös kalentereihinsa. Kehysten ääressä ei ruuhkia syntynyt, kauppiaspöytien ympärillä sitä vastoin oli ajottain havaittavissa pientä kuhinaa. Tapahtumassa esiteltiin myös PhilaSearchin nettiliittymää, jossa saman sivun alta löytyvät peräti 150 filateelisen huutokaupan tarjonta. . Suomen Postimerkkilehti 62 5/2017 M E I L L Ä JA M UU AL L A S yyskuun lopussa pidettiin Hämeenlinnan Innoparkissa ensimmäinen Oval Point -keräilytapahtuma. Osa huutokaupoista on myös online-tilasssa, jossa voi seurata niiden kulkua reaaliajassa ja tehdä tarjouksia aivan kuin istuisi itse huutokauppatilassa. Tapahtuman järjestäjä Kärkäksen Esa lupasi tilaisuudelle jatkoa ainakin ensi vuodeksi. Käykää katsomassa osoitteessa: www.philasearch.com Kauppiaspöydissä oli tarjontaa niin merkkien, postikorttien kuin tarvikkeiden etsijöille. Pauliina Hellman oli askarrellut venäläisistä 7 kopeekan massamerkeistä näyttävän tuolin päällisen. Lisäksi sivustolta löytyvät postikorttien ja numismaattisten kohteiden huutokaupat. Tämä osaltaan oli saanut paikalle lukuisia myyjiä, kaukaisimmat Ruotsista ja Suomen Oulusta. M-30 leijomerkeistä oli hänellä tarjota veikeitä joulukortteja. Näin laajaa kauppiastarjontaa ei hevin löydy esimerkiksi Stamp Forumista, jossa pöytävuokrat pudottavat suurimman osan pienemmistä kauppiaista pois. Valoisiin tiloihin oli kerääntynyt 18 kauppiasta ja huutokauppahuonetta. Kävijöitä oli aamupäivän aikana kohtuullisesti, mutta iltapäivällä hiljeni selvästi. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy ja kauppiaspaikat olivat myös myyjille ilmaisia. Hämeenlinnan postimerkkikerho oli järjestänyt kauppiaspöytien lomaan myös pienimuotoisen näyttelyn. Etelä-Hämeen numismaatikoilla oli rahojen lisäksi tarjolla myös kunniamerkkejä ja muuta militariaa.
A merikkalaisesta The New York Times-lehden toimittajasta tuli melkein filatelisti ja ainakin postimerkkikirjailija tutustuttuaan ennen Sotheby’s -yhtiön huutokauppaa 2014 meklari David N. Postihistorialliset kohteet on joka tapauksessa analysoitu tarkasti ja useat sisällön tekstikäännökset elävöittävät kokonaisuutta. Kustantajan kotisivu: www.holopostal.com L ehtemme numerossa 1/2016 (s. ISBN 978-0-99784010-0. Esimerkiksi keskitysleiripostin tuoreinta ja parasta antia edustava saksalaisen Claus Geisslerin edelleen jatkuva artikkelisarja ”Staat im Staate” DBZ-lehdesssä näyttää olevan Gordonille tuntematon, samoin Norjassa, Puolassa ja Tshekissä ilmestyneet laajat ja hyvät keskitysleirija ghettopostia kartoittavat teokset. Teoksen lukujen otsakkeet kertovat selkeästi sen sisällöstä: ”Antisemitismin taustat”, ”Juutalaisvastaiset lait Saksassa”, ”Der ewige Jude-näyttely”, ”Ghetot”, ”Theresienstadt”, ”Keskitysleirit”, ”Työleirit”, ”Tuntemattomat sankarit” ja ”Matkan pää”. Inside the Quest to Own the Most Valuable Stamp in the World. 63 Maailman kallein postimerkki James Barron: The One-Cent Magneta. Vaikean ja monitahoisen aiheen esittelyn kannalta tästä on aiheutunut tietynlaista luovimista välimaastossa. ISBN 9781616205188. Maailman kuuluisimman postimerkkiharvinaisuuden, jota tunnetaan yksi ainoa kappale, osti tuolloin kenkäsuunnittelijana miljoonia ansainnut Stuart Weizmann. 30) erittelin otsakkeella ”Aatua pakoon” teoksen, joka kertoi Hitlerin Saksan natsivaltaa paenneiden juutalaisten postista. Esimerkiksi jakso ”Filateeliset termit” on edistyneelle keräilijälle turhan helppo, mutta ei filatelistille ehkä liiankin vaikea. Nyt on heti perään ilmestynyt uusi kirja, joka kertoo niiden juutalaisten postista, jotka eivät pakoon yrittäneet tai päässeet vaan jäivät III valtakunnan vainojen ja myöhemmin holokaustin uhreiksi. Kustantaja: Algonquin Books of Chapel Hill, Chapel Hill, North Carolina, USA, 2017. Teoksen kuvitus on kuitenkin kattava ja monipuolinen, joskin esimerkiksi jako, jossa esitellään sota-aikana Saksassa ja sen liittolaismaissa julkaistujen merkkien kuvia on täysin turha. Gordonilla on kuitenkin ollut selvä ongelma: kohdistaako teksti filatelisteille vai ns. Aihepiiristähän on kirjoitettu mahtava määrä niin yleistäkuin postihistoriaakin ja Gordonin kirjan lähdeluettelo on peräti 11 sivun mittainen! Amerikkalaisten ongelmana on usein se, että muu kuin englanninkielinen lähdekirjallisuus jää mainitsematta, ehkä kielitaidon suppeuden takia. Hän on selvittänyt perusteellisesti maailman kalleimman postimerkin syntyvaiheet ja painatuksen takapajuisessa brittisiirtomaassa, sen löytymisen 12-vuotiaan koulupojan toimesta ullakolta, sen aitoutuksen ongelmat ja vaiheet sekä tähänastiset kaupat ja omistushistorian. Hänen edelleen omistamansa maineikas merkki on nykyisin näytteillä USA:n postimuseossa Smithsonian Institutessa Washington, DC:ssä. ”suurelle yleisölle”. Toisen maailmansodan postihistoriasta kiinnostuneen keräilijän kannattaa kuitenkin tutustua teokseen, mutta aihepiiriä vakavasti harrastava postihistorian keräilijä tarvitsee tuekseen muitakin lähdeteoksia, joista pieni osa on yllä mainittu. . Harrowing Journeys Reveled through the Letters and Cards of the Victims. Hinta alkuperämaassa USD 23.95 + postikulut. Kirjallisuutta . Kustantaja: Six Point Watermark, Chicago, Illinois, USA, 2016. Reddeniin, joka tuolloin myi Brittiläisen Guianan vuoden 1856 1 centin magnetanpunaisen merkin noin 9,5, miljoonan dollarin kauppahinnalla. Muitakin esiintyy, asian lopullinen totuus on ilmeisesti vielä auki?), tekstiilitehtailija Juutalaisten joukkotuhon uhreista Justin Gordon: Holocaust Postal History. Hinta alkuperämaassa USD 29,95 + postikulut. Suurharvinaisuuden omistajista kuuluisimmat ovat olletet tietysti ”filatelistien kuningas” Philippe von Ferrary (Tämä on Barronin käyttämä kirjoitusmuoto Ferraryn nimestä. ?. 276 taskukirjakokoista sivua., ei kuvitusta. 170 suurikokoista sivua, runsas nelivärikuvitus. – Kuka sanoikaan, että Venäjää ei voi ymmärtää, mutta yritettävä silti on! Uutuusteos tarjoaa siihen erinomaista aineistoa erään erittäin vaativan postihistoriallisen ajan ja filateelisen materiaalin osalta. Barron on ilmeisen taitava tutkiva journalisti ja on onnistunut ei-filatelistina sukeltamaan syvälle arvomaailmaamme
Barron on tehnyt huolellista tutkivaa journalismia ja onnistunut lisäämään myös filateelisessa kirjallisuudessa joskus puuttuvaa huumoria. Postimuseon Vapriikin museomyymälästä ja tilattavissa Postimuseon ja Postimuseon Ystävien sekä Trafiikkimuseoiden verkkokaupan kautta. ISSN 0586-6758. R uotsin Postimuseon ystäväyhdistys on meikäläiseen verrattuna jo vanhus – se täytti juuri 90 vuotta! Siksi länsinaapurimme vuosikirjakin on järjestyksessä jo 67. och samma på svenska Arthur Hind ja vankilassa kuollut kemian teollisuuden miljardööri John du Pont. 151 sivua, runsas nelivärinen kuvitus. Kaikista artikkeleista on Harry Swanljungin laatima tasokas tiivistelmä ruotsiksi. Årsbok för Postmusei Vänner 2017. Suosittelen Barronin kirjaa kaikille keräilijöille sopivana kevyenä filateelisena lukemisena, jossa faktasisältö on esitetty kauniisti ja kevyesti pakattuna. ISBN 978952-5249-35-4. Saatavilla mm. Kaiken tämän takana on ollut suuri halu omistaa uniikki kohde, jonka hankkimiseen on tarvittu poikkeuksellisen suurta varallisuutta. K eväällä sopivasti ennen Tampereen Finlandia-näyttelyä ilmestynyt kahdeksastoista Tabellarius keskittyy – johtotähtinään Postimuseon 90-vuotistaival ja museon Ystäväyhdistyksen 20-vuosijuhla – paljolti Postin ajankohtaisiin kysymyksiin. Gunnar Dahlstrand kartoittaa ruotsalaiset postiväärenteet vuosilta 2004–16, näitä on yllättävän paljon, jopa noin 20 eri modernista julkaisusta!! Postilähetyksillä näistä syntyisi siis jo 1-2 kehyksen kokoelma!! Meillähän näin uusia merkkejä ei postin vahingoksi liene väärennetty juuri lainkaan. Filatelian näkökulmasta ajankohtaisin ja laadukkain artikkeli on Juha Valtosen katsaus itsenäisen Suomen ensimmäisen postimerkkijulkaisun eli Saarismallin syntyyn. Kustantaja: Postimuseon ystävien vuosikirja 2017 Ruotsin Postimuseon Ystävät ja Postimuseo, Tukholma 2017. Aira Heinänen muistelee Ystäväyhdistyksen 20 mennyttä vuotta. Soile Siltala (päätoim.), Kimmo Antila ja Lauri Poropudas: Tabellarius 2017. Årgång 67. Saatavissa mm. Kustantaja: Postimuseon Ystävät ry ja Postimuseo, Tampere 2017. Postimuseon Ystävät ry:n julkaisu 18. Uusi Postryttaren on jälleen suomalaisillekin opettavaista laatulukemista. Varsinaisen filateelisen sisällön muodostavat kuusi artikkelia harrasteemme eri osa-alueita. Tabellarius jatkaa laadusta tinkimättä edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. ... Turkka Myllylä puolestaan on löytänyt yllättävän paljon yksityiskohtia ja tietoja pienen ja vähemmän tunnetun Vinkkilän postikonttorin historiasta 1753–1834. Erik Hamberg (toim.): Postryttaren. ?. Tukholman Postimuseon myymälästä. Tabellariuksen vakioaineistoon kuuluvat Postimuseon ja sen ystäväyhdistyksen vuosikertomukset vuodelta 2016. Seppo Laaksonen, AIJP Soile Siltala (päätoim.), Kimmo Antila ja Lauri Poropudas: Tabellarius 2017. Hinta € 25,-. . Bengt Bengtsson kirjoittaa Ruotsin kansallisten postimerkkinäyttelyiden historiasta ja Jan Billgren kotimaansa postihistoriallisen tutkimuksen nykytilasta ja tuoreista saavutuksista. Yhdeksän kirjoittajan kymmenestä eri artikkelista kolme ensimmäistä kartoittaa postin toimintaa ja tilannetta maailmassa, jossa paperiviestintä yhä enenevässä määrässä korvautuu sähköisillä kilpailijoilla. Hinta alkuperämaassa SEK 250,-. Kiintoisaa luettavaa ovat myös Suvi Jallin tarina IYS-kirjeenvaihtoyhdistyksen volyymiltaan massiivisesta kansainvälisestä kirjeenvaihdosta ja Postimuseon kevään näyttelyyn liittynyt Lauri Poropudaksen kartoitus Britannian kuningashuoneen filateelisista kokoelmista. 134 sivua, runsas nelivärikuvitus. – Kokonaisuutena 18. Suomen Postimerkkilehti 64 5/2017 Kirjallisuutta . Pertti Leppäsen juttu Albert Edelfeltin tekemistä tai hänen töistään valmistetuista postikorteista on suosiotaan kasvattavaa korttitietoutta parhaimmillaan. Muusta sisällöstä mainittakoon Asbjörn Kirkegaardin tutkimus Ranskan kenttäpostista Ruotsin Pommerissa Napoleonin sotien aikana ja kaksi aihefilateelista artikkelia: Christer Brunströmin radion historiasta ja Ulla Lundqvistin Falunista urheilukaupunkina. . Kirja on viihdyttävä lukuelämys ja täynnä hämmästyttäviä ja herkullisia yksityiskohtia ”suuren rahan” filatelian kiehtovasta maailmasta
Lehden kannessa olleen M-85 päikköparin myyntihinta huutorahoineen kipusi yli 1 000 euron. PR-45 sarja 50 eurosta 253 euroon. . 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi tuksen R1, tavallinen (101-200 kohdetta tunnetaan). 65 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 237 koostuu 23 neliön ja kolmion muotoisesta erikokoisesta kentästä, jotka muodostavat viisi (5 x 5) riviä. Kuvioleima nro 237 (Joensuu) 1885 5 p 3 kpl 10p 5 kpl 20p 11 kpl 25p 5 kpl 1mk 4 kpl 5mk 1 kpl 1889 2p 2 kpl 5p 5 kpl 10p 7 kpl 10p pari kirjeellä 1 kpl 20p 33 kpl 20p pari 1 kpl 20p kirjeellä 1 kpl 25p 12 kpl 25p kolmirivilö 1 kpl Tunnetut kohteet: E dellisessä numerossa olleessa lehden omassa Online-huutokaupassa 36 tehtiin jälleen hyviä tuloksia. Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Wolfin, Willy Schütin ja omista kokoelmistani. Tunnusomaista tälle leimalle on kapea, lähes kolmikulmainen kenttä oikeassa yläkulmassa. Uskon, että leimasta 237 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. Myös loistoleimaisissa nähtiin kovia nousuja. Leima on soikean muotoinen ja yleensä helposti määriteltävä. A. ?. Tub-sarja vuodelta 1951 nousi 10 euron lähtöhinnasta 90 euron vasarahintaan. Laitinen antaa leimalle luokiReinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. E. Artikkelin kuvat ovat tunnetuista huutokaupoista sekä Werner Filmerin, D. A. Vorwerckin, K. Leiman koko on 18 x 18 mm ja leimasinväri musta. Hellmanin Suomen Rautatiemerkit kirjasta, joka sisälsi myös 76 kpl merkkejä Maksettiin 120 euroa lähtöhinnan oltua 25 €. Kiitos etukäteen. Itselläni on tiedot 92 kohteesta, joista kaksi on postilähetyksillä. Leimaa tavataan mallien 1885 ja 1889 merkeillä. Vanhempi lähetys on mallin 1889 20 pennin keltaisella merkillä Joensuusta 18.8.1890 lähetetty ja toinen saman mallin kahdella 10 pennin punaisella merkillä Joensuusta 9.9.1890 Helsinkiin lähetetty
Huom. Filatelian Laatuhuutokauppa Nro. Kaikki luettelot netissä ja lisäksi voit tilata paperiluettelon. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. Rahahuutokauppa Nro. , paina original ja kopioi. 348 keskiviikkona 18. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suuriakin määriä, pääosin uudempia. Lüttestiese 10. seppanen@gmail.com. Rolf Schäde. 10 mm:n terästä. Jarmo Mäkinen. Mozambique, Comp. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. Reijo Tanner 040-753 4370. Mårten/Marttila -leimaisia merkkejä, ryhmiä ja lähetyksiä. seppo. Myös osto/ myynti. kohteiden arvionti, myynti ja osto. Hp. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 Kirjala, puh 040 516 0316, e-mail: klaus.juvas@gmail.com OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. Filatelian, mitaleiden ja kunniamerkkien kansainvälinen huutokauppa Helsingissä Nro. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Yhdistys haluaa OSTAA kohteita tuota kokoelmaa varten. Kuviot ovat ilmaisia. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. Gunnar Gluckert, Kivikartiontie 5 D 104, 20720 Turku, puh. Paljon m/30 ulkomaanpostia. Suomen Postimerkkilehti 66 5/2017 VAIHTOA. Jättö huutokauppoihimme 6-8 vk ennen ko. (Norma 19SA). joulukuuta. kokemus. Reino Seppänen, LKV Etu-Töölö, Hki, p. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. OY HELLMAN-HUUTOKAUPAT / SFP Oy Helsingin ja Uudenmaan edustajana arvioin kokoelmia ja otan vastaan kohteita 6 kertaa vuodessa järjestettäviin huutokauppoihimme. hannes.markkula@gmail.com ETSIN VAIHTOYSTäVää Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen liittyvää filateelista ja muutakin pienimuotoista keräilymateriaalia (postikortit, valokuvat, mitalit, rahat, nimikirjoitukset jne). Tarkemmat tiedot nettisivultamme www.philea.se . Tuomas Juvonen, e-mail: jutufil@gmail.com puh iltaisin klo 17-21: 050-5682214. Puuteluettelo löytyy netistä: www.postihistoria.info/puuteluettelo TUOMAS VALON taidekuvakirja Valaistumisen kuviot 2 löytyy nettiosoitteesta google haku: tuomasvalo2. Lähetä tarjouksesi sähköpostiini: seppo.evinsalo@gmail.com. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. päivämääriä. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi. Tähän liittyen synnytetään esimerkkikokoelma Karjaan alueesta. Myyn Technomax R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Yli 30 v. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. Ota rohkeasti yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten saat parhaan tuoton keräilykohteistasi. salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 HALUTAAN OSTAA Helsingin Katajanokan ja Seurasaaren vanhoja kortteja. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, Comp. jarmomk@gmail.com OSTAN loistoleimaista Suomea. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com Sekur kassakaappi/turvaboxin. Timo Huttunen, puh 050 566 5454, tae.huttunen@gmail.com KIINTEISTÖJEN, asunto-osakk., yms. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. 350 lauantaina 9. Tavattavissa myös usein Lönkalla maanantaisin. 0400 421 000. 13 lauantaina 11.marraskuuta (STO). Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. kohteita. marraskuuta (STO). Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi OSTAN St. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. Ostan Venäjän keisarikunnan postimerkkejä yms. Deutschland. POSTIHISTORIALLINEN YHDISTYS rakentaa ohjeistusta paikallispostihistoriallisen kokoelman laadintaan liittyen. Koko 35 cm x 30 cm x 22 cm. OSTAN Malli1875, Senaatin kirjapainon 1 markan lilan leimaamattomana. Parempia lähetyksiä ja kaunisleimaisia merkkejä, ryhmiä ym. lokakuuta (STO). OSTAN JANAKKALA kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n vanhaa kirjeenvaihtoa, postikortteja tai firmapostia Leppäkosken tiilitehtaista (Rauhaniemi, Sipilä) sekä muuta erikoista, jota en vielä ole kaivannutkaan. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. Paikka toimistomme Opastinsilta 8 E Helsingin ItäPasilassa. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. OSTAN SUOMESSA KäYTETTYJä VENäLäISIä MERKKEJä. Avain. 48455 Bad Bentheim. 250 €. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. OSTAN Postin kiertokirjeitä sidottuina tai nidottuina vuosilta 1945-1965. Jos haluat kopioida kuvioita korttien tekoa varten: valitse kuva, paina . 050 308 3450. Jukka Mäkipää, puh: 040-772 5579, e-mail: jukka. 349, 25. reinot. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean tulevia huutokauppoja: Kansainvälinen huutokauppa Nro
Näin koko perheelle on kiinnostavaa katsottavaa ja tutustuttavaa molempina päivinä. FIP erikoisnäyttely 27.-31.5.2018 Jerusalem, Israel http://israelphilately.org.il/en/ ESTEx 2018 Kansainvälinen näyttely 13.-15.7.2018 Tallinna, Viro. Tiedustelut: seppo.salonen2016@gmail.com P itkien neuvottelujen jälkeen varmistui, että Jyväskylän Paviljongista on mahdollisuus saada riittävät tilat kansalliselle KESFILA 2018 postimerkkinäyttelylle 7.-8. Näyttelykokoelman rakentamiseen ei tarvita välttämättä kalliita työkaluja eikä ohjelmia. Tiedustelut: Eero Ravi puh. Komissaari Jukka Mäkinen. AIHEFILATELISTIEN syksyn 2017 ohjelmaa: 28.11. Vuoden 2016 Nordia pidettiin samoissa valoisissa tiloissa kuin tuleva KESFILA 2018.. Filateliaa, kortteja, rahoja ym. Paviljonki sijaitsee oivallisesti matkakeskuksen (rautatieja linja-autoasema) vieressä. Kehysmaksut ovat myös hyvin näytteilleasettaja ystävälliset verrattuna esim. Samoin ilmoittautumisohjeet ovat jo valmiina. Alkuun pääsee ihan tavallisen tietokoneen perusohjelmilla. 0400 154 999, eero.ravi@gmail.com. Aikaa kokoelman tekoon on reilusti. klo 10-14 Tuulensuojassa Hallituskatu 9. Estex2018.eu PRAGA 2018 15.-18.8.2018. KESFILA 2018 -näyttelyssä ovat hyvät, asiantuntevat sekä kannustavat tuomarit, jotka osaavat ohjata kokoelman kehittämistä oikeaan suuntaan henkilökohtaisessa palautetilaisuudesKESFILA 2018 7.-8.4.2018 pidettävä kansallinen postimerkkinäyttely Jyväskylässä sa. Lisäksi omalla autolla tulijoille Paviljongin yhteydessä on erittäin hyvät pysäköintitilat sekä laadukkaita ja viihtyisiä hotelleja ja ravintoloita. Osallistumisesta on hyötyä myös seuraaviin näyttelyihin. 7.-8.4.2018 Jyväskylä. Suomen Filatelistiliitto on jo KESFILA 2018 -säännöt hyväksynyt ja nimennyt tuomariston. klo 10-15 osoitteessa: Helsinginkatu 26, 00101 Helsinki. Seuraavassa Suomen Postimerkkilehdessä on lisää tietoa kansallisesta KESFILA 2018 -postimerkkinäyttelystä. Esitelmässä kerrotaan lyhyesti aihefilateliasta, sekä näytetään miten yksinkertaisilla työkaluilla kuten MS Word (tai Open Office) voi rakentaa filateelisen näyttelykokoelman. 19.12. Praha, Tsekki komissaari: Jussi Murtosaari Ilmoittautumisaika päättyy 15.11. Aihefilatelistit kokoontuvat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17-19 Suomen Filatelistiseuran kokoustilassa, Lönnrotinkatu 32 B AIHEFILATELISTIT järjestävät esitelmän otsikolla: Filateelisen kokoelman suunnittelu tietokoneella” Helsingin työväenopistolla Kalliossa lauantaina 18.11. viime vuonna Nordia 2016. Kannattaa tulla siis koko perheen voimin! Paviljongissa on ollut jo useita postimerkkinäyttelyitä, esim. Pikkujoulu. Kai Varsio: Sukellusveneet. www.praga2018.cz MALESIA 2018 FIP maailmannäyttely 10.-16.12.2018 Kuala Lumpur, Malesia. Keski-Suomen Filatelistiseuran 80-vuotisjuhla sijoittuu samaan viikonloppuun ja se näkyy näyttelypaikalla sekä palkintojenjakotilaisuudessa. Nämä kaikki löytyvät Keski-Suomen Filatelistiseuran nettisivuilta www.freewebs.com/kesfila Nämä tietenkin toimitetaan myös kerhojen yhteyshenkilöille sähköisesti, heti kun saamme osoiterekisterin käyttöömme. Nyt kannattaa oma kokoelma viimeistellä näyttelykuntoon ja tehdä päätös osallistumisesta tähän kansalliseen näyttelyyn. 67 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT ISRAEL 2018. MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT KOUVOLAN KERäILYPäIVäT sunnuntaina 5.11.2017. Samanaikaisesti Jyväskylän Paviljongissa on myös Kädentaito-, Hyvinvointija Antiikkimessut. 8.-10.6.2018 Gardabaer, Islanti Komissaari: Jukka Sarkki KANSALLISET NÄYTTELYT KESFILA 2018. Eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy osoitteesta fepanews.com. www.f-i-p.ch POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2018. aikaisempiin näyttelyihin. huhtikuuta 2018, eli lauantai ja sunnuntai. Helsingin kirjamessujen yhteydessä pidettävässä Stamp Forum -tapahtumassa on varmasti ainakin lauantaina Keski-Suomen Filatelistiseuran henkilöitä paikalla ja siellä on saatavilla sekä KESFILA 2018 näyttelyn sääntöjä sekä ohjeet ilmoittautumiseen
Stone. 02 254 7200 www.filateliapalvelu.com • myynti@filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY LAPE 2018 ON ILMESTYNYT! vain vain 19 90 50 00 mukana mm. Tekijät: Kaj Hellman ja Jeffrey C. noutokatu 3 • 21100 naantali • tel. + postija toimituskulut. + postija toimituskulut.. • Suomi 1856–2017 • Ahvenanmaa 1984–2017 • Postin omakuvamerkit • Joulumerkit 1908–2007 • Reuna-alueet (Karjala ym) • Tanska 1851–1942 Odotettu uutuus yhdestä Suomen tunnetuimmasta keräilijästä maailmalla. Englanninkielinen, yli 370 sivua