?. Kuva: Wikipedia.. ?. ?. vuosikerta / 8 € Czeslaw Slania 100 vuotta Belgian rautatiepakettimerkit Mukana Merkki-Albertin 51-sivuinen huutokauppa Eritrean postihistoriaa NMBS/SNCB Type 12 valmistui 1938–39 ja oli aikansa nopein juna. . . . . . . Veturi on nähtävillä ”Train World” -museossa Brysselissä. 5 /2021 SUOMEN ?. . ?. . . . SP ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 102. . ?. ??????. . . . . . ?. .
Vekseli 1 590 mk, jolla on ilmeisesti tilattu vihkoja, kirjoja tai jotain vastaavaa Riihimäen kirjapainosta päiväyksellä 6.8.1924. Aku Valari (alun perin virolainen August Volrat) piti Turengissa kirjaja paperikauppaa. Vekselissä on 1½ markan leimattu veromerkki sekä Hämeenlinnan, Riihimäen ja Turengin KOP:n leimat sekä takana kuittaukset.. Nämä Slania kaiversi käyttäen itseään mallina. 2 5/2021 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com Vehmanen Kari 040 565 8315 kvehman2@welho.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Juhlahuutokauppanro2, Eero Mäkelä s.5 Belgian rautatiepakettimerkit, Jukka Sarkki s.6 Postimerkkien vaihdon tarkkailusta, Seppo Laaksonen s.12 KotiseutukokoelmanABC,osa5, Seppo Salonen s.16 Lönkalla tapahtuu, Seppo Evinsalo s.19 Kohteet kertovat, osa X, Eritrea, Seppo Laaksonen s.20 CzeslawSlania100vuotta, Matti Meriö s.22 Hei, Elämä – heräävän Suomen kuvia, Yrjö Klinge s.26 Saksan eloonjäämiskortit, Seppo Laaksonen s.29 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.30 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.32 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.35 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.36 Merkki-Albertin51sivuinenjätti-huutokauppa s.37 YK julkaisi v. 1986 merkkisarjat Filatelian hyväksi
Tämä sai kiitosta ja monet ns. . . Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Leimaväärenteet P.S. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 102. SP YK julkaisi v. Kun mennään klassisen Suomen merkkeihin on loistojen hinnat niissäkin aivan eri tasolla kuin normaalileimaisten. ?. . Myös lehden omissa Online-huutokaupoissa aina välillä tulee myyntiin leimaväärenteitä, mutta onneksi Suomen filatelian aitouttajat niistä heti huomauttavat. Nämä Slania kaiversi käyttäen itseään mallina. . Muussa tapauksessa (esim. rivikeräilijät kertoivat ymmärtävänsä nyt paremmin miksi johonkin kohteeseen tulee niin paljon tarjouksia. . ?. . Niissä kokeiltiin myös ”Teamsin” kautta pidettyä kohteiden esittelyä. Tällä olisi koko filateliaa hyödyttävä vaikutus ja varmasti ajan kanssa ”väärenteiden” tarjonta huutokaupoissa vähenisi. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. . Seppo Evinsalo ?. ?. Ehdotankin Suomen Filatelistiliitolle ja sen aitouttajille ajantasaisen kuvitetun listan luomista liiton nettisivuille. HFF julkaisi aikanaan Juhani Olamon kolmiosaisen teoksen leimaväärenteistä. Kerhomme maanantai-iltojen meklari Petri apureineen on nyt tälle syksylle koonnut kaksi tällaista ”Meklarihuutokauppaa”, joista ensimmäinen päättyy 26.10. Aitouttajilla ei tietysti ole omissa väärennekokoelmissaan kaikkia tunnettuja leimoja, mutta tässä kaikki filatelistit voisivat auttaa. Tämä on varmasti suuri ”savotta”, mutta pikkuhiljaa siitä saataisiin yhtä hieno sivusto kuin Ovalpoint, jossa on kuvattuna 50 prosenttia Suomen ovaaleista. . N ormaalileimainen suomalainen merkki vaikkapa 40-luvulta maksaa nykyisin useimmiten alle euron, mutta sama merkki loistoleimattuna voi kivuta huutokaupoissa 30-40 euron hintaan. ?. . ?. Sen ”Teams” esittely pidetään myös samana iltana. Sama hintaero näkyy nykyisin myös uudemmissa merkeissä aina 1970-luvulle asti. Tämän jälkeen uusia ”löytöjä” on tullut runsaasti lisää. Näistä löydöistä on filateelinen lehdistö vuosien varrella raportoinut, mutta harva niitä artikkeleita on itsellensä arkistoinut. . Korona-aikana Suomen Filatelistiseura järjesti muutamia kerhohuutokauppoja etänä netissä kerhohuoneiston oltua rajoitusten vuoksi suljettuna. ?. . . . Lahjoittamalla oman ”leimaväärennemerkkinsä” heille tai toimittamalla niistä hyvälaatuiset kuvat kasvaisi ”rekisteri” koko ajan. Nämä huutokaupat löydät Philabidistä kerhon nettisivujen suomenfilatelistiseura.fi kautta ja niihin voi jokainen osallistua.. . . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Olemmekin tänä syksynä luovuttaneet löydetyt leimaväärenteet aitouttajien omiin ”referenssikokoelmiin”. Mitä pienemmästä ja harvinaisemmasta paikkakunnasta on kyse hinnat voivat nousta vielä tästäkin suuremmiksi. . Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. . . Tämä on kehityssuunta myös muualla maailmassa. 1986 merkkisarjat Filatelian hyväksi. Kun keräilijämäärät vähenevät, haluavat aktiivit mahdollisimman hienon yksilön kokoelmiinsa. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Tämä helpottaisi suuresti niin myyjien kuin ostajien mahdollisuutta nopeasti tarkistaa omien merkkiensä leimat. ??????. . Nämä saivat innostuneen vastaanoton ja tarjouksia tuli runsaasti myös kerhon ulkopuolelta
Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2021 S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Myös vuosikokous/vaalikokous pidetään marraskuun alussa ja vaikka 100-vuotisjuhla pidetään, niin emmehän voi jättää väliin perinteistä pikkujoulua, eli sekin pidetään joulukuussa. Keräilykaverit vaihtoivat innokkaasti kuulumisiaan välillä aika äännekkäästikin, joten Petrin tarvitsi välillä huomautella liiankin äänekkäitä. Kun kerhomme remontti on valmis, niin juhlistamme sitä yhteisellä kahvitilaisuudella ennen kokouksen alkua. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehti 4 5/2021 Puheenjohtajan palsta Paluu normaaliin! V ihdoinkin ollaan palaamassa normaaliin. Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, 050 589 8010, postia.pepelle@gmail.com Reino Seppänen, 0400 421 000, reinot.sepppanen@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Eikä ne juhlat tähän lopu. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Liitolla on tarjolla monipuolinen ”paketti” keräilijöille ja tietenkin kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Filatelisti-lehti. Aloitimme kokoukset kerholla syyskuun alussa, ja heti oli tupa täynnä hyvissä ajoin ennen kuin aloitimme ohjelman. Kokous + huutokauppa ma 25.10. Kokous + huutokauppa ma 1.11. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. suomen Filatelistiseuran 100-vuotisjuhlaPoliisien majallaLauttasaaressa ma 29.11. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Pikkujoulut Lönkalla mahdolliset esitelmät näet seuran nettisivuilta:suomenfilatelistiseura.fi. Kokous + huutokauppa ma 13.12. Kokous + huutokauppa ma 22.11. Syksyn ohjelmasta sen verran, että saamme vihdoinkin pitää 100-vuotisjuhlamme marraskuun lopulla Poliisien kesäkodilla Lauttasaaressa. Tapahtuma onnistui yli odotusten ja väkeä kävi päivän aikana yli 200 henkeä. Hieno asia oli kun he pudottivat uusien jäsenien jäsenmaksun puoleen kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, eli nyt kannattaa liittyä. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Kuukausikokous 1739 + huutokauppa ma 8.11. Nämä pitivät myyjät kiireisinä. Asiakkaat ja myyjät antoivat niin paljon positiivista palautetta tapahtumasta, että päätimme ensi vuonna pitää vastaavat tapahtumat keväällä kotimaisin voimin ja syksyllä taas Aarnon porukan kanssa. Heti seuraavana viikonloppuna meillä oli myyntitapahtuma Aarno Aspbäckin keräämien myyjien kanssa. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 ma 18.10. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Vielä lopuksi hieman liittoasiaa. Vuosikokous + huutokauppa ma 15.11. Kun olen seurannut liiton toimintaa niin nyt on alkanut tapahtumaan. Syysterveisin puheenjohtaja Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Siellä hallitus sai uusia jäseniä ja meidän Heidikin valittiin hallitukseen. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Seuraavana viikonloppuna Lähetysseuran huutokauppa kerhollamme keräsi kivasti väkeä ja hyvät kohteet nostivat myynnin mainioksi
5 suomen Filatelistiseuran 101-vuotishuutokauppa S uomen Filatelistiseura järjestää upean 1101 kohteen juhlahuutokaupan tämän vuoden vaihteessa. Kohteitahuutokauppassaon1101erilaista,tässäjoitain: Huutokauppa avataan Philabissä 2.12.2021 5 kop erittäin leveäreunainen isohelminen leikkeellä. Tekijä: Signe HammarstenJansson. Huutokaupan runsaasti kuvitettu 35-sivuinen luettelo julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä (SP 6-2021) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi jo tarjota. Aunusta postituoreina, leimattuina, yksittäin ja sarjana, erikoisuuksia. Kultaja hopeakolikoita, plootuja, seteleitä, militariaa.. Runsaasti käyttösarjojen erikoisuuksia, hammastamattomia, hammastesiirtymiä. Paljon saarismallin hyviä kohteita, kuten hakaristi 25 mk W1. Isohampaisten harvinainen 1 mk ehdote *. Huutokauppa tulee päättymään tämän vuotisen tapaan tammikuun puolessa välissä, torstaina 13.1.2022 ja jälkimyynti sunnuntaina 16.1. Helsingin vuoden 1940 Olympialaisten harvinainen ehdote olympiamerkeiksi. Kuten tämä kolmelta reunalta hammastamaton **. Leimapainon 25 p harvinainen oranssinpunainen (LBez) kirjeellä Viipurista Lontooseen 9.7.1884
6 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Michel luetteloissa on Belgian luetteloinnin takaosassa suuri joukko merkkejä, jotka nimensä ja kuva-aiheensa puolesta liittyvät tavalla tai toisella rautateihin. Neljänlaisia merkkejä Ensinnäkin jo alussa pitää jakaa merkit neljään eri ryhmään, kuten ne on useimmissa luetteloissakin jaoteltu. Seuraavassa jonkinlainen esittely tästä keräilyllisesti varsin mielenkiitoisesta aiheesta. Belgian keräily ei ole viime – virallisempaa rautatiemerkistöä Belgian rautatiepakettimerkit vuosina ollut meillä kovin suosittua ja en muista nähneeni asiasta juurikaan kirjoituksia suomalaisessa lehdistössä. Kunkin kohdalla on mainittu julkaisuvuodet ja. Teksti ja kohteet Jukka Sarkki M erkeistä on Suomessa huutokaupoissa käytetty yleensä nimitystä Belgian rautatie(paketti)merkit, vaikka asia ei itse asiassa ole näin yksioikoinen
Kahden viimeisen erona ovat varjostusten tummuusaste. Sanomalehtipakettimerkit 1928-1932 Merkit on valmistettu A. Postipakettimerkit 1928 – 1981 Merkeillä on yleensä teksti Colis PostaalPost collo, (postipaketti) ja vuodesta 1940 alkaen lisäksi kirjain B ovaalin sisällä C. Ylärivissä vuoden 1879 merkkejä ja alarivissä vuoden 1882/94 merkkejä. päätuntomerkit. Postin ja rautateiden yhteys Useimmissa maissa ei rautateiden pakettimerkkejä ole otettu mukaan postimerkkiluetteloihin, vaan nämä on lisBelgian Liegen rautatieasema. Alarivin ensimmäinen merkki on mitätöity postileimalla, muut erilaisilla rautatieleimoilla.. 7 . Ryhmät ovat seuraavat: A. Lontoon painosta ja alarivi Mechelenin painosta. Rautatiehallinnon virkapostimerkit 1929 – 1986 Merkit ovat normaaleja Belgian postimerkkejä tunnuksella varustettuna. Ylin rivi mallia 1915, keskirivi mallin 1920 ns. Lontoon painos on tummempi. D. B. ryhmän merkeistä lisäpainamalla merkkejä tekstillä Journaux – Dagplatten 1928 ja Journaux – Dagplatten. Tunnus oli joko siipipyörä (1929-1939) tai B-kirjain ovaalin sisällä (1941 – 1959). Vuosien 1915 ja 1920 julkaisuja. Vuonna 1895 merkit muuttuivat kaksikielisiksi mallin pysyessä likimain samana. Kuva: Quentin Grignet/Unsplash. Merkit olivat alkuun pelkästään ranskankielisiä. Pakettimerkit 1879 – 1988 Merkeissä on yleensä teksti Chemin de Fer – Spoorweegen. Maan nimeä ei yleensä ole, uudemmissa merkeissä vuodesta 1940 alkaen on tunnuksena B-kirjain ovaalin sisällä
Vuonna 1928 posti julkaisi omat merkkinsä kuljettamilleen postipaketeille (alkuun alle 5 kg paketteja). Summa summarum, pakettimerkkejä siis myytiin posteissa, posti mitätöi niitä ja otti vastaan niillä varustettuja lähetyksiä sekä osin myös kuljetti niitä. Raskaimpien lähetysten kotiinkuljetuksesta vastasivat rautatiet tai nämä noudettiin asemalta. 8 5/2021 Suomen Postimerkkilehti tattu erikoisluetteloissa tai vastaavissa julkaisuissa erikseen ”varsinaisista” postimerkeistä. Kun postipaketin painoraja ylittyi, käytettiin normaaleja pakettimerkkejä kuten aiemmin. Vastaus on yksityiskohdissaan monimutkainen, mutta raaasti yleistettynä asia oli niin, että postitoimistot ja rautatieasemat myivät sekä postiettä pakettimerkkejä. Pääasiassa paketit kulkivat junilla, mutta myös postilaitos osallistui niiden perille kuljetukseen postiljooniensa välityksellä kevyempien pakettien osalta. Uudemmissa luetteloissa nämä on luetteloitu loppuun eli vuoteen 1988 asti. Syynä ilmeisesti merkkien käyttöjen erkaantuminen. Nimestään huolimatta kyseessä ovat siis kaikki postimerkkien tyypilliset ominaisuudet täyttävät merkit. Paketin pystyi jättämään kuljetettavaksi joko postiin tai rautatieasemalle ja jättöpaikka mitätöi merkit. Miksi sitten Belgian merkit ovat mukana kaikissa kansainvälisisssä luetteloissa . Näitäkin myytiin rautatieasemilla ja paketit pystyi jättämään myös asemille. Pakettimerkit Tämä ryhmä on sekä vanhin, että määrällisesti suurin. Väkiluvultaan Belgia on noin kaksi kertaa Suomen suuruinen, eli myös asumistiheys on suuri. Miten maksutulo jaettiin, en ole yrittänyt selvittää. Merkit olivat tavallaan siis yhteisiä kahdelle eri kuljetusorganisaatiolle. Taustalla tässä yhteistoiminnassa on myös se, että sekä posti, että rautatielaitos oli valtion omistamia ja hallinnollisesti lähellä toisiaan. Tätä kuvaa hyvin pari suhdelukua, pinta-alaltaan Belgia on noin kymmenesosan Suomesta ja rataa oli parhaimmillaan käytössä lähes 4800 km (nyt 3600 km), kun Suomen rataverkon pituus on nykyäänkin vain noin 5800 km. Vuoteen 1988 merkkejä Charleroin rautatieasema tänä päivänä ja sama vanhassa postikortissa. Molemmille oli oma rahtikirjamallinsa. Vanhemmissa luetteloissa pakettimerkkien laaja luettelointi lopetettiin vuoden 1949 tienoille, kun postipakettimerkit luetteloitiin kokonaan. Taustalla pitää nähdä myös se, että todennäköisesti maailman tihein rautatieverkosto on juuri Belgiassa, eli juna kulkee lähes jokaiseen suurempaan taajamaan. Yhteistoiminta hiipui tultaessa 1960 luvulle, jolloin pakettimerkkien myynti siirtyi rautatieasemien pakettitoimistoille. Samaan kompleksiin kuuluivat myös lennätin (omine merkkeineen) ja valtiollinen puhelinlaitos. Pakettiposti oli siis eräänlainen postin ja rautatielaitoksen yhteispalvelu. Jättöpaikan näkee siis merkkien mitätöinnistä. Sotien välisen ajan pakettimerkkejä vuosilta 1921/22, 1927 ja 1935.. Pakettimerkkejä sodan jälkeiseltä ajalta, 1945/46, 1949, 1953/57 ja 1980. Yleisesti postileimoja pidetään parempina (hinta noin kaksinkertainen) rautatieleimoihin verrattuna. Postileimat olivat pyöreitä ja rautatieleimat pääosin kulmikkaita. Suomen rataverkko on tiheydessään Belgiaan verrattuna vain hyvää kehitysmaatasoa. Hallussani olevilla rahtikirjoilla postipakettien osoitteena on yleensä katuosoite ja muilla rautatien määräasema
Ensimmäiset merkit tehtiin lisäpainamalla vuonna 1928 normaaleja postimerkkejä, arvoltaan 4 ja 5 frangia. Vuosina 1968/1979 julkaistussa sarjassa löytyy muutamaa eri paperilaatua, eli myös papereiden harrastajilla löytyisi tekemistä. En lähde näitä alueen laajuuden takia tässä tarkemmin erittelemään. Alueesta saisi hyvinkin ns. Eräänlaisena jatkumona näille ovat 2003 käyttöön tulleet kilopost -tekstillä varustetut merkit. Tällöin oltiin Michelin päälajeissa numerossa 389. Vasemmalta 1928, 1934, 1941, 1946, 1948, 1954 ja 1971. Viimeiset pakettimerkit julkaistiin 1987 ja merkkien käyttö päättyi vuonna 1988. Verrattuna ajanjakson postimerkkeihin pakettimerkkien nimellisarvot ovat varsin korkeita, seuraavassa muutamia huippuarvojen käyttöönottovuosia: 1879 – 1 Fr, 1891 – 2 Fr, 1915 – 10 Fr, 1927 – 50 Fr, 1935 – 100 Fr, 1952 – 300 Fr ja 1968 – 500 Fr. klassisen näyttelykokoelman, joskin lähetykset ovat varsin hankalia löydettäviä. Rahtikirjoilla merkkejä on myös käytetty sekaisin normaalien postimerkkien kanssa. En näitä enää pakettimerkkikokoelmaan liittäisi, kerätä niitä toki voi. Michel ei näitä nykyään luetteloi, mutta paikallisesta belgialaisesta luettelosta nämä löytää. Merkeillä tyypillistä ovat myös useat lisäpainamat taksojen muuttuessa. Näitä postipaketteja ottivat vastaan ja merkkejä myivät myös rautatieasemat, eli mitään selvää rajaa merkkien käytölle pelkästään postissa ei ole. ilmestyi Michelin mukaan 389 päälajia. Tällöin erilaiset lisäpalvelut, kuten postiennakko, on maksettu normaalimerkeillä. Toisaalta tänä aikana 1915-18 Saksa miehitti lähes 95% Belgiasta, joten merkkien käyttö jäi luonnollisesti vähemmälle noina vuosina. Siinä on mainittu, että näillä olisi ollut mahdollista lähettää lähetyksiä tiettyjen erikoisjunien käyttöönoton yhteydessä. Tämän jälkeen käytettiin tätä varten suunniteltuja merkkejä, joiden aihepiiri kylläkin usein liittyy voimakkaasti rautateihin. Tämän aiheutti merkkien paino eri painotaloissa. Kuitenkin muutamia huomionarvoisia asioita, joita olen omassa keräilyssäni huomannut. Vuodesta 1949 veturisarjan jälkeen merkkien saatavuus markkinoilla huononee merkittävästi. Keräilyn klassisena jaksona voidaan pitää vuosia 1879-94, eli kahta ensimmäistä mallia. Vuosina 1954 – 1971 lähes kaikki arvot lisäpainettiin muuttuneita taksoja vastaaviksi. Tämän jälkeen on ilmestynyt vuodesta 1996 alkaen joukko julkaisuja, mutta koska näille ei ole enää mitään varsinaista pakettikäyttöä, ne pitää laskea muiksi kuin varsinaisiksi postimerkeiksi. Merkkien käyttö päättyi 1.3.1981. Omilla rahtikirjoillani kylläkin valtaosa lähetyksistä on mitätöity postileimoilla, kun vuoden 1928 jälkeen pakettimerkkien kanssa asia on päinvastoin. Hinta on edelleen luetteloissa matala, mutta suomessa merkkejä näkee vain satunnaisesti. Haachtin rautatieasema avattiin vuonna 1837.. Eri sarjoja ilmestyi usein, parhaiten nämä näkee tuoreesta Michelistä. Nämä ovat siis eräänlaisia ikimerkkejä. Merkit eivät ole kalliita, mutta selvästi harvemmin liikkuvia kuin ajanjakso yleisesti. Aiempia merkkejä lisäpainettiin uudelle taksalle ja kun taksaa varten saatiin merkki julkaistua, taksa nousi jälleen ja tämäkin merkki sai uuden lisäpainaman. Jälkimmäisestä mallista löytyy mm. Postipakettimerkit Merkit julkaistiin postilaitoksen omaa pakettipostia varten. Mainittakoon, että merkeillä ei ole varsinaista nimellisarvoa, vaan vain paketin paino 0.5 – 30 kg, ja nimellisarvo on kulloisenkin taksan mukainen. Keräilyllinen aspekti nosti päätään 1985, jolloin julkaistiin ensimmäinen blokki seitsemänä versiona aiheena Belgian rautatiet 150 vuotta. Etenkin mitä uudempaan päähän tullaan, sitä harvemmin materiaalia liikkuu. Vuosien 1915-20 kolme käyttösarjaa muodostavat oman kokonaisuuden, jossa kahden viimeisen sarjan merkit eroavat toisistaan pienissä yksityiskohdissa. Postipakettimerkkejä eri vuosilta. Tällöin oli julkaistu merkkejä 82 päälajia. Tällä oli painoraja, alkuun 5 kg, mitä suurempia paketteja posti ei ottanut itse kuljettaakseen. vesileimaeroja. Vuodesta 1954 käytössä olivat eri asemien kuvat. Merkit ovat pääosin käyttösarjan merkkejä, varsinaisia juhlamerkkejä ilmestyi vain harvakseltaan erilaisten rautatiekongressien, rautateiden vuosijuhlien tai uusien linjojen avaamisen yhteydessä. Nämä on kuitenkin jätetty tämän esityksen ulkopuolelle. Luetteloissa puhutaan Lontoon ja Mechelenin painoksista. 9 . Tätä painavammat paketit piti lähettää normaaleilla pakettimerkeillä
Viimeinen merkki ilmestyi Michelin mukaan 1932. Ylärivi 1929, 1935, ja 1936. Merkkejä ilmestyi 41 päälajia. Vuoden 1929 sarjasta jätettiin vuosiluku pois. Vuosina 1967-75 ilmestyi vastaavia merkkejä viisi kappaletta myös kirjaimella M ovaalissa. Merkit valmistettiin lisäpainamalla pakettimerkkejä tekstillä JOURNAUX – DAGPLATTEN. Sanomalehtimerkkejä. Nämä olivat armeijan virkapostiin tarkoitettuja, eikä niitä pidä sekoittaa rautatien virkapostiin. Merkkien käyttö päättyi 1.9.1986. Merkkejä myytiin myös keräilijöille postitoimistoista, joten käyttämättömiä tapaa usein. Yleensä tällä varustetut merkit olivat normaaleja käyttösarjojen merkkejä aiheina, joko kuningas Bauduin edestä tai sivukuvana sekä heraldinen leijona. Mikään näistä ei ole kovin harvinainen, joskin Suomesta näitä löytää vain satunnaisesti. Merkkejä julkaistiin harvakseltaan, sillä kaikkiaan vuosina 1929-86 ilmestyi vain 86 merkkiä. Vuoden 1928 merkki varustettiin vuosiluvulla 1928, seuraavat julkaisut olivat ilman vuosilukua. Erona on R:än asento suhteessa alapuolisiin BL –kirjaimiin. Ainoa poikkeava painatus oli vuonna 1948 elinkeinoja esittelevä sarja, jonka kuvana oli sijoitettu B-kirjain ovaalissa. Tarkkaa merkkien käytön loppumista en ole saanut selville, mutta vuoden 1935 pakettimerkkisarjaa ei ole enää lisäpainettu. 10 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Sanomalehtipakettimerkit Näitä julkaistiin vain vuosina 1928-32. Taksa 18 frangia.. Rautatiehallinnon virkapostimerkkejä eri vuosilta. Merkkikuvaan lisättiin valmiiksi B-tunnus vuodesta 1946 alkaen. Yksityiskäyttö ei ollut mahdollista. Rautatiehallinnon virkapostimerkit Nämä ovat nimensä mukaisesti virkapostimerkkejä, joiden ainoa oikea käyttö oli rautatiehallinnon virkapostissa postilaitoksen kautta. Vuodesta 1948 eteenpäin tunnus ovaalissa oleva B sijoitettiin jo painovaiheessa merkkikuvaan. Merkit valmistettiin alkuun lisäpainamalla normaaleja pikkuarvojen merkkejä siipipyörällä 1929-39 ( 25 päälajia) ja vuodesta 1941 alkaen ovaalissa olevalla B-kirjaimella. Vuonna 1942 lisäpainettiin aiempia siipipyörällisiä merkkejä uusilla arvoilla. Lähtöasema Soignies 19.9.1950 ja määräasema Baséces 21.9.1950. Nämä valmistettiin lisäpainamalla vuoden 1923/24 numeromallin merkkejä. Merkit eivät ole kalliita, mutta näitä tapaa harvemmin kuin vastaavia pakettimerkkejä. Pohjamerkkinä olivat vuoden 1923 ja 1927/31 pitkänmalliset pakettimerkit. Vuosiluvuttoman lisäpainaman tekstistä löytyy kahta eri tyyppiä. Rautatiepakettimerkkejä vuoden 1949 veturisarjasta. Näillä lähetetty 50 kg fariinia leipomoon
Nimensä mukaisesti näitä käytettiin lennätinmaksujen perintään. Näissä on lisäpainama BAGAGES REISGOED. nössä noin kolmeen sataan erilaiseen. Leimaus 19.11.1970. Nämä ovat matkatavaramerkkejä ja malliltaan vastaavia kuin edellä esitellyt sanomalehtipakettimerkit. Lunastusmerkit lienevät käytöltään kaikille tuttuja. Taksa 15,50 frangia. Vuoteen 1889 asti merkit olivat kahdeksankulmaisia, vain kaksi viimeistä merkkiä noudatti perinteisempää neliskanttista muotoa. Tämä toki saattaa helpottaa niiden myyntiä yleisölle. Hyvin näkee, että kun käyttötarve poistuu, merkkien ulkonäkö paranee. Rautatiepakettimerkkien rahtikirja, jolla mallien 1941 ja 1943 sekakäyttö. 11 Esimerkki nykyisistä euroajan rautatiepakettimerkeistä, joilla ei enää ole varsinaista käyttöarvoa, mutta joita julkaistaan ajoittain erityistilaisuuksia varten. Lisämerkin käyttö selittyy särkyvästä sisällöstä. . Viimeisenä mainittakoon merkkilaji, jota ei Michelistä löydä. Merkkejä ilmestyi vuosina 1935 – 1936 24 erilaista. Lennätinmerkkejä julkaistiin vuosina 1866-97 kaikkiaan 18 päälajia. Ylärivissä sotilaspostimerkit vuodelta 1967 ja vuoden 1971 viimeisen kolmimerkkisen sarjan yksi arvo. Postipakettimerkkien rahtikirja vuodelta 1970, jolla vuoden 1968 40 Fr postipakettimerkki ja lisämerkkeinä 8 frangin normaali käyttösarjan merkki. Muita takaosan julkaisuja. Merkkejä ilmestyi vuodesta 1870 alkaen ja viimeisin on ilmestynyt 1988 päälajinumerolla 73. Lähtöasema Luvthaegen 3.7.1948 ja pääteasema Chatealneau 6.7.1948. Muut takaosan julkaisut Kun nyt on käsitelty lähes kaikki Belgian luettelon takaosan merkit, mainittakoon vielä lyhyesti muut täällä luetteloidut merkit. Merkeistä löytyy kylläkin huomattavasti alatyyppejä, mikä lisää merkkimäärän käytän. Kahdeksankulmaiset ovat taas lennätinmerkkejä vuodelta 1888. Tästä kertova tarra näkyy osittain rahtikirjalla
Menettely oli tuttu esimerkiksi Neuvostoliitossa, jossa vuosina 1922-34 julkaistiin useita päällepainettuja maksullisia vaihtokontorollimerkkejä eri nimellisarvoilla (Michel Venäjä ja Neuvostoliitto Gebührenmarken I – VII, eri Itä-Saksassa – ja muuallakin Postimerkkien vaihdon tarkkailusta Filateelinen vaihtokirje kirjattuna Helsinki 13.7.1946 > Uherske Hradiste, Tshekkoslovakia. Takana vuoden 1939(!) joulumerkin päällä Suomen Postimerkkeilijäyhdistysten Valtuuskunnan tarkastusleima. 12 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP L eimaamattomat käyvät postimerkit ovat tavallaan valuuttaa ja vanhemmat arvokkaat merkit voi pienen kokonsa vuoksi rinnastaa miniarvopapereihin. Tarkkailusta vastasi meillä ensin Suomen Postimerk. Syynä on voinut olla oman rahayksikön arvon, sen vaihdettavuuden tai maan valuuttavarantojen voimakas heikentyminen. Siksi valuutan, antiikin ja omaisuuden luvatonta pakoa ulkomaille on haluttu tarkkailla ja luvanvaraistaa. Lähettäjä Niilo Sjögren Tikkurilasta oli tunnettu näyttelyja järjestöfilatelisti, mm. Postimerkkien vaihdon kontrollointiin ovat turvautuneet monet maat sotaja kriisiaikoina tai niiden jälkeen. Taksa (1.9.45 – 31.12.46): ulkomaan kirje 10,00 + kirjaus 10,00 = 20,00 markkaa eli oikein. Nämä kiinnitettiin aina ulkomaille menevien vaihtolähetysten selkäpuolelle kirjeensulkijan tapaan: Myös meillä Suomessa postimerkkien ulkomaanvaihto oli valuuttakontrollisyistä 1940-luvun jälkipuoliskolla luvanvaraista. Aihefilatelistien perustajajäsen. arvoineen yhteensä 27 päälajia). Filateelisten kohteiden vaihto on ollut kontrolloitua eri aikoina useissa maissa
Tämä johti moninkertaiseen jäsenmäärään, sillä ”yhden filatelistin perheessä” olivat usein vaimo ja aikuiset lapset myös Filatelistiliittoon kuuluvien yhdistysten jäseniä. määräyksiä”. painoluokan (20 – 40 g) kotimaankirje 24 + kirjaus 30 = 54 pfennigiä on oikein. Etusivulla kaksi Magdeburgin tullin leimaa. Liittyy aikaan, jolloin Tshekkoslovakian korunat vaihdettiin Böömi-Määrin Protektoraatin korunoihin. Taksa: länsiulkomaan kirje (20 – 100 g) = 80 DDR-pfennigiä. DDR halusi myydä ylirunsaan uutuusmerkkituotantonsa länteen kovalla valuutalla viralliseen kurssiin valtion ulkomaankauppayhtiön toimesta. 13 . keilijäyhdistysten Valtuuskunta, hieman myöhemmin sen seuraajajärjestö Suomen Filatelistiliitto. Näiden violetteja laatikkoleimoja löytyy usein kirjattujen vaihtolähetysten kääntöpuolelta, allekirjoittajina useimmiten Elis Lundmark ja Harry Walli. Entisten itäblokin maiden ongelmana oli ”reaalisosialismin” aikana valuutan pimeä kurssi. Sperrwertejä eli jarruarvoja rajoitetun määrän erillisellä lupalapulla. Takana yksivärinen kontrollilipuke, mitätöity Filatelistiliiton vaihtokontrolliyksikön kolmirivisellä leimalla. Katukaupassa maan seteleitä sai kovalla länsivaluutalla huomattavasti enemmän kuin virallisista valuutanvaihtopisteistä. Takana DDR-tullin kaksikielinen (saksa/ ranska) lipuke: ”Takaisin! Sisältö rikkoo (postilähetysten) kiellettyjen sisältöjen kohdan 1.1.1. Tämä mustan pörssin ja virallisen kurssin ero oli suurin ”Saksan historian ensimmäisessä työläisja talonpoikaisvaltiossa”. Kuva 3. Taksa: länsiulkomaan kirje 25 + kirjaus 50 = 75 DDR-pfennigiä. Tämän vuoksi Itä-Saksassa vain järjestäytyneet filatelistit saivat ostaa ns. Kuva 5.. Toisin kuin Itä-Saksa noudatti Länsi-Saksa postissa DDR:ään kotimaan taksaa: kirje (50 – 100 g) 1,90 + kirjaus 2,00 = 3,90 länsimarkkaa eli oikein. Palautettu Zurück (= takaisin) leimoin lähettäjälle, koska vaihtokontrollilipuke puuttunut. 1970 ja -80 luvuilla Länsi-Saksan D-markan ja ItäSaksan DDR-markan virallinen kurssi oli 1:1, mutta sopiva vaihtaja maksoi 100 länsimarkasta 600-700 itämarkkaa. 1448 = Ruotsin kirjatun postin tuloleima. Suljettu liimapaperilla, jolle leimattu Berliini-Brandenburgin finanssipäähallinnon postimerkkien vaihtolupa. Kuva 2. Kirjattu vaihtokirje Plauen, DDR 4.5.1960 > Tukholma. Taksa: 2. Kaiken filatelistien välisen ulkomaanvaihdon tuli periaatteessa tapahtua virallisten kontrollielinten kautta. Ulkomaanvaihtoa saivat harjoittaa vain kerhoihin järjestäytyneet keräilijät. Postimerkkikauppiaan kirje 21.11(?).1939 Guben, Saksa > Brno, Protektoraatti. Kuva 4. Mitätöity postileimalla ja Filatelistiliito KarlMarx-Stadtin piirin vaihtokomission nelirivisellä leimalla. Takana kaksivärinen (musta / vihreä) vaihtokontrollilipuke. Kirjattu kirje Rüsselsheim 3, Länsi-Saksa, 19.12.1986 > Kirchberg, DDR. Vaihtokirje Magdeburg 20.3.1972 > Göttingen, Länsi-Saksa
Tätä byrokratiaa DDRfilatelistit pyrkivät kiertämään lähettäKuva 7. Muuta luetteloa (kuten Länsi-Saksan Micheliä) ei saanut käyttää tai vaihtoperustetta toisin sopia. Siellä sodan sytyttyä postimerkkien myynti/vaihto ulkomaille oli myös kontrolloitua. Vaihdossa DDR:ään tulevalle lähetykselle tuli ulkomaisen filatelistin liimata lipukkeen toinen kappale (kuva 5). Myös DDR: n sosialististen “veljesmaiden” keskeinen vaihto oli kontrolloitua, sillä niiden valuutat eivät olleet keskenään vapaasti vaihdettavissa. Tämä lipuke takaa kirjeen määräysten mukaisen käsittelyn tullin toimesta yhteistyössä DDR:n Kulttuuriliiton **) alaisen FiPostimerkkien vaihdon tarkkailusta Saapunutta filateelista postia: Postin filateliajaoston kirjattu maksuton virkakirje Dubai, Arabiemiraatit 14.10.1985 > Leipzig, DDR. Tämän jälkeen komission virkailija lisäsi yhden käyttämättömän lipukkeen samalla numerolla lähetyksen sisään, sulki kuoren ja liimasi toisen saman numeroisen lipukkeen taakse kirjeensulkijan paikalle ja leimasi sen (kuvat 3 ja 4). Osoitettu tekstissä mainitun Lipsia-luettelon toimitukselle maininnalla: ”Vastaanottajalla on maailmanlaajuinen tuontilupa”. ja “Tätä varten on lähteville ja tuleville lähetykselle kiinnitettävä nelikulmainen kahdelta sivulta hammastettu lipuke, kooltaan noin 5 x 2 cm. Osoitettu ”Postimerkkivaihdon päätoimistolle”. Toimiston leimassa saapumispäivä 28.5.1957, liitteiden (prilohy) määrä 1, vaihtajan numero + nimi selväkielisenä: Zd(enek) Holec, Jesenik. Kirjattu kirje Varsova 3 1.2.1960 > Praha 2. Sisältö tarkastuslasketiin ja kirjattiin samaan tapaan. latelistiliiton ulkomaanvaihtokomission kanssa”. Keskimmäinen kolmikulmainen kuului Puolan liiton ulkomaansuhteiden osastolle. >> Praha 3, Tshekkoslovakia. (kuva 2) – DDR:n oma filateelinen käsikirja vuodelta 1971 *) kertoo, että: “Vaihtoluvan omistava keräilijä voi vuodessa lähettää ulkomaille ja sieltä vastaanottaa postimerkkejä (DDR:n oman) Lipsialuettelon mukaan 600 DDR-markan arvosta”... Etusivulla Puolan tullin kolmirivinen leima, takana kolme maan Filatelistiliiton vaihtokontrollileimaa. 14 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Itäsaksalaiset toteuttivat kontrollin tunnetulla saksalaisella perusteellisuudella ja pikkutarkkuudella. Kuva 8.. Sillä oli on teksti Tauschsendung (= vaihtolähetys), lyhenne ZKPH (= Zentrale Komission Philatelie) ja sarjanumero. Menettely ei ollut kokonaan heidän keksimänsä vaan peruja Hitlerin Saksasta. Aatteellisista syistä tarkkailu oli löyhempää kuin vaihto kapitalististen länsimaiden kanssa. Käytännössä vaihto toimi niin, että filatelisti toimitti kirjeensä avoimena komissiolle, joka laski ja kirjasi merkkien Lipsia-arvon. Ei kontrollilipuketta. Vastaavanlainen vaihdon tarkkailu toimi myös DDR:n etelänaapurissa, tosin ilman lipuketta: Kirjattu kirje Addis Abeba, Etiopia, 20.5.1957 > Ateena 23.5
15 mällä länteen ylipostitettuja filateelisesti leimattuja kirjeitä ilman sisältöä tai laittamalla sisään (ja pyytämällä vaihdossa) vain muutama merkki, jottei tulli tarkastaisi ohutta kirjettä. F. Jokaisessa numerossa laadukas huutokauppa! Pyydä tarjous: Seppo Salonen puh. ?. . ?. . . . . Mikäli menettely oli toistuvaa, saatettiin kirjeet sisältöineen myös takavarikoida. ?. Hindenburgin tuho lopetti zeppelinlennot 4 /2020 SUOMEN ?. . . ?. Kirjattu kirje Varsova 3 1.2.1960 > Praha 2. vuosikerta / 8 € Sudanin postikamelit 1898 1954 – historiaa ja filateliaa I Kohteet Kertovat MerkkiAlbertin 32 sivuinen suurhuutokauppa Hindenburgista osittain palaneena pelastettu postikortti maksoi huutokaupassa 13 000 €. . ?. Saarisen 25 p ruskea huviverohammasteella. Aatteellisista syistä tarkkailu oli löyhempää kuin vaihto kapitalististen länsimaiden kanssa. . Avattu Prahassa, tullin liimapaperiliuska ja vihreä leima (104). ?. . . . Kuva 9. ??????. . Filatelian sanastoa, osa 1 ”Laskos” 2 /2020 SUOMEN ?. Harvinaisia kolikoita ja mitaleita! 1920-2020 10 S i v u i n e n j u h l a l e h t i ! HUUTOKAUPPAAMME – MELKEIN MITÄ VAIN! Valitse Hellman – valitse suomalainen palvelu! K u va aj a: H ar ri Sä yn ev ir ta Noutokatu 3, FI-21100 Naantali, Finland 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi | stamps.fi Hellman-huutokaupat on suomalainen huutokauppatalo, joka on jo vuosikymmenien ajan ollut osa suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestystarinaa. ?. ?. . . ?. . ?. ?. Esitän muutaman esimerkin kohteiden avulla (kuvat 7 ja 8). . Ulkomaiden hyviä eriä, laajoja kokoelmia ja yksittäisiä merkkejä. . ?. Takana kaksirivinen violetti ranskankielinen leima: ”Sisältö rikkoo postimerkkien / postimerkkien vaihtoa koskevia määräyksiä”. . . . . ?. ??????. Kirjattu kirje München 13 28.5.1965 > Zhaoni, Tshekkoslovakia. SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. Suomen isohampaiset leimamerkit Isohampaiset 1860. . . . . . Pystysivut ovat hammastamattomia, vaakasivut lävistettä II. Samat leimat kuin kuvassa 9 b) + ”Non admis”-lipuke, leimattu Praha 1.6.1965. . . Kuva Lofooteilta, Saad Chaudhry / unsplash. vuosikerta / 8 € Kaivertajamestari Czeslaw Slania Mannerheimin Helsinki postikortein Mallin 1865 20 penniä ruskea ja 5 markkaa sininen. . . . . . Maan Filatelistiliitossa oli viitatun lähdekirjan mukaan 1973 77 000 jäsentä. . ?. . . Niistä yksi on C. ?. . . Suomalaiset ostajat ja myyjät ovat toimintamme kulmakivi, joiden kanssa yhdessä luomme maahamme niin työpaikkoja kuin verotulojakin. Vaihtokirjeiden palautusLentokirje New York, USA, 27.12.1966 > Vyskov, Tshekkoslovakia. . . . vuosikerta / 8 € Suomen Filatelistiseura 100 vuotta Suomen Filatelistiseuran 100-vuotisjuhlahuutokauppa tammikuussa 15.1.2021 S u o m e n F i l a t e l i S t i S e u r a 1 v u o t t a 1 9 2 2 2 Klassisen Suomen postituoreita ja loistoleimaisia. . . . . . Kotimaisuus on meille tärkeä arvo. . ?. ?. SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. . Ne ovat Suomen kansantalouden elinehto. . ?. . . Prahan tullin liuska ja vihreä leima (35). . Vain kolme lähetystä tunnetaan!. SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. KONGO ja RUANDA-URUNDI Belgialaista kolonismia Suomen isohampaiset leimamerkit osa 2 Mallin 1865 leimamerkki ilman punaista KSeli tarkastusleimaa. ?. Hultmanin Tammisaaressa 7.7.1877 päivätty 3000 mk vekseli, jolla lohenvärinen 30 penniä KS1 IVxI. vuosikerta / 8 € Historiallinen näyttely Ensimmäistä kertaa Suomessa näyttelyn kokoelmia pystyi samanaikaisesti katselemaan kotona omalta tietokoneelta SFEx 2020 100 70 45 . 3 /2020 SUOMEN ?. . . . . . Kuva 10. ??????. . Myytäviä kohteita otamme vastaan tammikuun puoleen väliin saakka. . . ?. . . Seuraava huutokauppamme on maaliskuussa 2021. Joutunut tulliin USA:ssakin, osittainen vihreä lipuke, jonka päällä hieman epäselvä violetti ”Tullivapaa”-leima ??.2.1967. . . ?. . . . Menettely ei ollut riskitön, periaatteessa kaikki DDR:stä länteen lähtevä ja sieltä tuleva kirjeenvaihto saattoi joutua pelätyn Stasin eli valtiollisen poliisin sensuuriin. . ?. nuoteista ja kirjapainotarvikkeista. . . ??????. ten yleisin syy oli, että ne oli osoitettu vaihtojärjestön sijasta suoraan vastaanottajalle (kuvat 9 ja 10). SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. . ?. 10 kopekkaa A-läviste, kv 1,6 x 1,6 mm. Ole Sinäkin mukana joko myyjänä tai ostajana! Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. ?. . SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. *) Wolfram Grallert ja Waldemar Gruschke (toim.): Transpress Lexikon Philatelie, 4. . ?. . . . Etusivulla Puolan tullin kolmirivinen leima, takana kolme maan Filatelistiliiton vaihtokontrollileimaa. vuosikerta / 8 € Hurtigruten – kauneinta Norjaa Hurtigruten höyrylaiva Sirius vuoden 1890 postikortilla. ?. . ?. . vuosikerta / 8 € Suomen vanhimmat kirjapainot osa 9 – ajan ja tiedon taitaja Weilin&Göös Kotkamallin harvinainen alalaji, joita tunnetaan hyvin vähän! Syvänkarmiini Ehiökortti täytti 150 vuotta Kyrillinen Laukas-leima aina samassa asennossa! Laadukas Online 46 huutokauppa Ensimmäinen kirjapaino sijoitettiin kirjakaupan pihassa olevan leivintuvan nurkkaan. . ?. Käyttämällä suomalaista palveluntarjoajaa annat tärkeän panoksesi kotimaisen työn ja talouden hyväksi. . . DDR:n sosialistisissa naapurimaissa menettely oli samantapainen. . . . . . ??????. Myös DDR: n sosialististen “veljesmaiden” keskeinen vaihto oli kontrolloitua, sillä niiden valuutat eivät olleet keskenään vapaasti vaihdettavissa. Alansa suurimpana kotimaisena toimijana Hellman-huutokaupat kantaa merkittävää yhteiskuntavastuuta sekä pitää huolta siitä, että keräilyharrastus elää ja voi hyvin myös tulevaisuuden Suomessa. . . . . Kaksoislaskos. . . . . . Vain muutama tunnetaan! Useita satoja Suomen eri julkaisujen loistoja eri vuosisadoilta ja -kymmeniltä. ?. Kirjeessä vuodelta 1875 kirjapainon omistaja Wilhelm Gronau kirjoittaa herroille Weilin ja Göös ja lähettää laskun mm. painos, VEB für Verkehrswesen, Berlin (Ost), 1977. ?. ?. . ?. ?. . . 1 /2020 SUOMEN ?. . Suomen isohampaiset leimamerkit osa 3 Lohenvärisistä m/1866 penniarvoista tunnetaan yhteensä kuusi käyttöä asiakirjoilla. . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com. . **) Kulturbund oli DDR:ssä eri keräilyharrasteiden (filatelia, numismatiikka, postikortit jne), valtiojohtoinen ja Kulttuuriministeriön alainen kattojärjestö. Keskimmäinen kolmikulmainen kuului Puolan liiton ulkomaansuhteiden osastolle. . ??????. ?. Takana vihreät leimat, ranskaksi ”Palautetaan lähettäjälle” ja tshekiksi ”Vaihto sallittu vain/postimerkkien ulkomaanvaihtokeskuksen kautta”. SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. Kiinteä leimaverotaksa vekseleille 1.1.1865-31.5.1878 oli 30 penniä. Sisältänyt postimerkkejä ja palautettu ”Retour” leimalla ja ”Non admis” (= sisältö kielletty) lipukkeella varustettuna. Mukana Merkki-Albertin 40-sivuinen huutokauppa Neljä hyvää syytä kerätä Ceylonia 4 6 /2020 SUOMEN ?. . . . . ?. . Paljon harvinaisia erikoisuuksia, kuten vuoden 1944 Punaisen Ristin kaksoisristi kuorella. ?. 5 /2020 SUOMEN ?. . Merkki on mitätöity turkoosilla yksirenkaisella MAKULERADT / MITÄTÖN -ovaalileimalla 1877.
Hämeen linnan rakentaminen alkoi vasta mainitun sotaretken jälkeen todennäköisesti 1200-luvun lopulla. Teksti Seppo Salonen K atolisen kirkon levittäessä uskoaan Pohjolaan tehtiin myös naapurimaista 1100-1200-luvuilla ristiretkiä Suomeen, ensin länsirannikolle, sitten Hämeeseen ja myöhemmin Karjalaan. Sen seurauksena ainakin Häme liitettiin Ruotsin valtakuntaan. Näin muodostui kartanoita. Vähitellen Ruotsi sai Suomen hallintaansa, ja tänne tuli ruotsalaista papistoa, virkamiehistöä ja maahan rakennettiin linnoja puolustusta varten. Vuonna 2013 löydetyn Janakkalan miekkaVanhinta postia ja fiskaalimateriaalia Kotiseutukokoelman ABC Kokoelmaa rakentamaan osa 5 K u V a : Ly d ia FL o R iN /M u SE o V iR a ST o Hämeen linna keväällä 1894. Suomen Kuvalehti kertoi vuonna 2014 Janakkalan miekkamiehestä. Retki on ajoitettu joko vuoteen 1239 tai 1249. miehen haudasta kaivetut vanhimmat esineet on ajoitettu noin vuoteen 1000. Tämä hauta kaksine miekkoineen löytyi Janakkalan Hyvikkälän kylästä pellolta parin kivenheiton päästä aikoinaan käymästäni kansakoulusta. Myöhemmin kruunulla oli paha rahapula, joten virkamiehet ja sotilaat saivat palkinnokseen maatiloja. Etualalla seisoo Birjer Jaarli (Ruotsin hallitsija vuosina 1250-1266), joka teki ruotsalaisen Eerikinkronikan mukaan Suomeen laajan sotaretken. Suomen kirkko 800. Ennen ristiretkiä Hämeessä oli jo kulkenut viikinkejä, kauppiaita ja muita kulkijoita. 16 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Suomea on asutettu jo tuhansia vuosia, mutta vasta Ruotsin vallan ajalta voidaan puhua kirjallisesta sivistyksestä maassamme. Ristiretkeläisten tulo Suomeen vuoden 1955 postimerkillä.. Hämeen linna on kuvattu nollaeurosetelillä 2018
Päiväys kirjeessä Harfwila 2.7.1611. Kiireesti kuljetettavat sulkakirjeet ovat kihlakunnanpostin hyvin haluttu alalaji. Kolmas varhaispostin muoto on kruunupostiksikin kutsuttu kihlakunnanposti, jonka tunnistaa kirjeellä olevista kruunuista tai niin sanotusta meanderkuviosta. Vanhin postin muoto Suomessa on kuriiriposti, jossa kuriiri kuljetti kirjeen lähettäjältä vastaanottajalle. Se on yksi Suomen varhaisimmista lajissaan. ”Maakuntien rakennukset – Häme” -juhlaraha 5 euroa vuodelta 2013 kuvaa yli vuosituhannen hämäläiset yhteen kerännyttä kokoontumispaikkaa Pyhän Laurin kivikirkkoa. Etsin vuosia Janakkalaan tulleita kirkonkuulutuksia Hämeen linna nollaeurosetelillä vuonna 2018. Siis viime vuonna vietettiin kirkon 500-vuotisjuhlia. Minulla oli onni saada käsiini tällainen lähetys, yksityinen kaunis kuriirilähetys Harvialan kartanosta Raaseporin linnanvoudille vuodelta 1611. Kirkonkuulutukset Kirkonkuulutukset ovat oivia historian dokumentteja paikkakunnaltasi, jos niitä vain jostain löytyy. Filatelisti-lehden numerossa 8-2020 oli Atte Moilasen kiinnostava kirjoitus näistä varhaisista kirjeistä ja arvio niiden kokonaismääristä. 17 . Janakkalan Pyhän Laurin kirkko on näistä viimeisin, ja sen sanotaan valmistuneen syyskuussa 1520. Lähettäjä ”Britta Madsdotter Kruus, Juliji Dags andra Elfte, Harfwila”. Pääasiassa tällainen posti kulki viranomaisilta Tukholmaan tai joidenkin viranomaisten välillä. Meanderkuvio.. Varhaisposti Kotiseutukokoelmaa laatiessa kannattaa tutustua myös paikkakunnan varhaispostiin. Ex Risto Pitkänen Grand Prix kokoelma. Kartanonomistaja Mats Larsson Kruusin tytär eli kartanossa vuosina 1590-1618. olojen vakiinnuttua Hämeeseen rakennettiin linnan lisäksi monta keskiaikaista kivikirkkoa. Tällainen varhaiskirje on aarre kotiseutukokoelmassa, jos sellaisen sattuu löytämään. Kotimainen kuriirikirje, jossa täydellinen sisältö jäljellä, Harvialan kartanosta Raaseporiin. 1500-luvulta kuriiripostia tunnetaan vain kymmenkunta, 1600-luvulta enemmän, ehkä satakunta. Kirjeen vastaanottaja on Henrik Eriksson, joka palveli upseerina ja linnanvoutina Raaseporin linnassa. Janakkalan Postimerkkikerhon omakuvamerkki Pyhän Laurin kirkko. on sellaisia Suomen kirkkoja, joihin menneitä kuulutuksia näkee jatkuvasti huutokaupoissa ja joka puolella, mutta suuri osa kirkoista lienee sellaisia, joihin menneet kuulutukset ovat ”kiven takana”. Sellaista en ole Janakkalaan liittyvänä koskaan edes nähnyt. Kirkollisen kuriiripostin alalaji on lukkariposti, jossa kuriirina toimi lukkari. Tähän saattoi kulua hyvinkin pitkä aika. Kirkonmäen läheisyydessä pulppuaa edelleen kirkkaana myös pakanuuden ajan uhrilähde. yksityisiä kuriirikirjeitä on säilynyt hyvin vähän, lähinnä viestejä muutamasta kartanosta. Pietari Brahen vuonna 1638 organisoiman yleisen postin rinnalla kuriirikirjeitä löytyy vielä jonkun verran
kiksi yhdessä kehyksessä. Tämä on yksi varhaisimmista tunnetuista leimapapereista Tervakosken käsipaperilla, vesileimassa kirjaimet GGN (tehtaan omistajan Gustaf Georg Nordenswanin nimen kirjainlyhenne) ja Tervakosken paperitehtaan kuvallinen logo kanto. 18 5/2021 Suomen Postimerkkilehti kysellen niitä jopa entiseltä kirkkoherralta, mutta mistään en sellaista löytänyt, kunnes kerran eräässä huutokaupassa sellainen tuli vastaan, ja tässä se nyt on esimerkkinä. Esimerkkinä fiskaalisesta kohteesta 6 kopeekan leimapaperi malli 1816, jolla on kamreerileima Carl Johan Lannér. Koska avoimessa kokoelmassa pitää olla 50% filateliaa, tämä rajaa fiskaalisten kohteiden määrää. omassa kokoelmassani olen laskenut ei-filateelisen materiaalin osuuden prosentteina myös per kehys, jotta niitä ei tulisi liikaa. Minulla on myös toinen vielä vanhempi Suomen sodan ajalta, joka sattui eteeni eräässä Hämeenlinna-erässä. Fiskaaliset kohteet Fiskaalinen materiaali on veromerkkejä, maksumerkkejä, säästömerkkejä, leimamerkkipapereita ja muita verotusta ilmaisevia lipukkeita, vöitä tai painettuja leimoja. Hyvin usein niissä on näyttäviä leimamerkkejä. Lopella 10.9.1879 päivätty kuulutus on kuulutettu Janakkalan kirkossa kahdesti, 21.9.1879 ja 12.10.1879 kuten silloisen kirkkoherran Karl Heikelin (virassa 1869-85) kuittaus todistaa. Tietysti on sitä parempi mitä vanhemman tai harvinaisemman löytää. Asiakirja on Helsingissä 24.8.1835 päivätty majoituskomitean pöytäkirjaote (Utdrag af Inqvarterings Comiténs i Helsingfors Protocoll). avoimen luokan kokoelmassa fiskaaliset kohteet ovat virkistäviä poikkeuksia muusta materiaalista, usein näyttäviä ja valitettavasti myös suurikokoisia. Kuulutus on oiva esimerkki siitä, miten tiedon kulku toimi ja miten kuulutus on suoritettu. Fiskaaliseksi keräilymateriaaliksi luetaan valtion, maan, kunnan tai alueen viranomaisten julkaisemat merkit, ei yksityiset julkaisut. Muita en ole koskaan edes nähnyt, joten lienevät aika harvinaisia molemmat. Kauppakirjat ovat tyypillisiä historiallisia dokumentteja, joita varmasti löytyy joka kunnasta. Maksu ilmoitetaan kerättävän Turengin kestikievarissa 13.10.1879 klo 11. Niitä ei voi myöskään olla suurta määrää esimerLopen hallintopitäjään (alun perin Ruotsin vallan aikana (1540–1809)) kuuluneen Janakkalan kirkkoon Hämeenlinnan kautta tullut kirkonkuulutus, jossa on postivaunun no 6 leima ja Tavastehus-leima 18.9.1879, ja Hämeenlinnan asemaleima no 42, kirjeen normaali taksa 20 p. Asiana on ollut paloapuyhtiön maksut 1878-79. Vanhimmat kauppakirjat on useimmiten laadittu ruotsin kielellä.. Kyse on myös visuaalisesta vaikutelmasta, sillä kohteiden koolla on tässä merkitystä
Meklari Tuomas Juvonen veti tilaisuuden ammattitaidolla ja kohteiden ”juoksijat” toimittivat myydyt kohteet asiakkaille ja rahastivat ne samalla. Kauppiaiden pöydät olivat uteliaiden ostajien kansoittamat ja tunnelma muistutti niitä vuosikymmenen takaisia Urho Saaren vetämiä Lönkan legendaarisia merkkimarkkinoita. Sekin veti hyvin yleisöä, vaikka huutajia oli normaalia vähemmän. Vain maskit ja käsidesi toivat uutta ilmettä kokousyleisöön, muutoin meno oli tunnetun ”riehakasta”. oli vuorossa yritys elvyttää perinteiset Lönkan ”Merkkimarkkinat”. . Viimeisessä jaksossa käymme läpi, mitä kaikkea muuta eli ns. 19 Esimerkkimme on tavallinen kauppakirja, joka kannattaa valita siten, että se olisi historiallisesti kiinnostava. Hyvin toimi. Lähetysseura 11.9. Lauantaina 11.9 oli vuorossa perinteinen Suomen Lähetysseuran huutokauppa. olisiko ollut ”tosiostajat” liikenteessä. Siistissä dokumentissa on kuittaus maksusta ja kolme lainhuudatusta, leimamerkkeinä 2 mk ja 50 p. . cinderellaa, kokoelmaan voi vielä laittaa. Janakkalan Osuuskaupan säästömerkkejä. Nova frimärken 18.9. Näki että pitkä eristysaika oli jättänyt kaipuun päästä taas kerran nauttimaan keräilijäystävien seurasta ja huutamaan maanantaisten huutokauppojen tunnetusti hyvästä tarjonnasta. Tällä kertaa uutuutena oli tapahtuman kansainvälisyys, sillä mukaan oli saatu kolme kauppiasta Ruotsista. Vanhat osakekirjat ovat joskus hyvin näyttäviä kohteita, ja niissäkin saattaa olla leimamerkkejä, jotka edelleen parantavat kohdetta. Tämä ja tapahtuman markkinointi saivat aikaan todellisen yleisöryntäyksen heti aamusta. Aarno Aspbäck 18.9.. Ruuhkat helpottivat puolen päivän jälkeen ja myöhemmin tulleet saivat kaikessa rauhassa tutkailla runsasta tarjontaa. Seuraavana lauantain 18.9. Toisaalta valitettavasti monet osakekirjat ovat aika tylsänkin näköisiä. Suosio yllätti kerhon toimihenkilöt ja heti ensimmäisestä illasta lähtien kerhotilan tuolit täyttyivät viimeistä myöten. Mahdolliset sisäsivujen kiinnostavat osat voi esittää kopiona. Siitä huolimatta kokonaismyynti oli samaa tasoa kuin yleensä. Lönkalla tapahtuu K oronarajoitusten hellitettyä kesän jälkeen päästiin Lönkan maanantaiset kerhoillat käynnistämään 6.9. Suuren koon takia kauppakirja on kehyksessä taitettuna. Harvialan kartano möi tällä kauppakirjalla vuokraaja Kalle Lehtoselle Vohlosten torpan 18.12.1920. Brev & Kort Rolf Lek 18.9
Modernin Egyptin luojana tunnettu ottomaanisulttaanin varakuningas khediivi Muhammad Ali (1769 – 1849, varakuningas vuodesta 1805) Kirjan kannessa on itsenäisen Eritrean käyttösarjan merkki vuodelta 1993. Siihen kuuluivat Eritrea, Etiopia ja Italian Somalimaa. M. Etiopian miehitettyään Mussolini loi suuremman Italian itä-Afrikan postialueen. Kansainvälinen suurharvinaisuus. Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa X KOHTEET KERTOVAT Egyptin posti Eritreassa: Kuuluisan kenraali Charles Gordonin käsin numeroima (No 323 / C G) kirjattu kirje Eritreasta Gibraltarille. Tämä ilmeni postihistorian kannalta siinä, että hänen hallitusaikanaan Egypti perusti marraskuussa 1867 Eritrean ensimmäisen postitoimiston satamakaupunki Massawaan (Stauffer mainitsee vuodeksi 1869?). Eritrea-merkit säilyttivät kuitenkin käypäisyytensä vuoteen 1941. Sen kolme ensimmäistä postimerkkiä (Italian merkit päällepainamalla ’Colonia Eritrea’) ilmestyivät 1.1.1893. A. Leimat: musta arabiankielinen negatiivileima ’Egyptin varakuninkaallinen posti / Massawa’ + Massawan päivämääräleima (vas.ylh.) 11.11.1879 > Port Said (missä varustettu 2 piasterin merkillä) 8.12.1879 >> Gibraltar 16.12.1879. (= British Military Administration) / Eritrea / uusi arvo” (Michel not 1 – 33 + lunastus not 1 – 10). 1948-50 britit julkaisivat kaksi postimerkkisarjaa vain Eritreaa varten päällepainamalla ”B. Eritrean. Omia Eritrea-merkkejä italialaiset julkaisivat 252 Michel-päälajia (+ pakettija lunastusmerkkejä) vuoteen 1936. 20 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Punaisen meren rannikkovaltio Eritrea on varmaan meillä sekä yleisen että filateelisen mielenkiinnon kohteena vähän tunnettua laita-aluetta. Italian siirtomaamerkit korvattiin brittimerkeillä, joilla oli päällepainama ”M. E. S veitsissä on äskettäin ilmestynyt 100-sivuinen teos Eritrean postihistoriasta (Hans-Ulrich Stauffer: Postgeschichte und Philatelie in Eritrea, Basel 2020), joka antoi virikkeen hieman penkoa tämän asukasluvultaan (noin 5,5 miljoonaa, joista pääkaupunki Asmarassa noin 800 000) Suomen kokoisen maan historiaa ja filateliaa. 1890 Italia julisti Eritrean siirtomaakseen. Massawan egyptiläisen postitoimiston leimat vuosilta 1868-1885, jolloin se suljettiin. Lähellä ”Afrikan sarvea” sijaitsevan maan varhaisEritrea pyrki ulottamaan Egyptin vallan Sudaniin, Eritreaan ja Etiopiaan. L ä H d E : C A r M IC H A E L & T O d d historiasta tiedetään vähän, mutta Turkin sulttaani Suleiman Suuren aikana 1500-luvulla ottomaani-imperiumin valta ulottui Punaisen meren arabiankieliselle Afrikan rannikkoalueelle. Lähde: Samir Fikry: Postal History of Egypt to 1900, London 1996).. F.” (= Middle East Forces). Ottomaanivallan heikettyä Italia alkoi kiinnostua itä-Afrikan siirtomaidensa laajentamisesta ja perusti ensimmäisen postitoimistonsa toiseen satamakaupunkiin Assabiin 1883. 1941 brittiarmeija kuitenkin karkotti Mussolinin joukot itä-Afrikasta ja miehitti mm. Osoite: ’Eversti Henry / Kuninkaalliset pioneerijoukot / Gibraltar’
Italian Eritrea: kenttäpostikirje lentona Posta Militare 1002 -leimalla 17.9.1940 > Taranto, Italia. . Eritrea voitti sodan 1991 itsenäistyi 1993 Jo ennen itsenäistymistä Eritreassa julkaistiin statukseltaan kiistanalaisia tilapäisjulkaisuja, mutta oikea postimerkkivaltio ja UPU:n jäsen siitä tuli 1993. Valtaosa eritrealaisista oli muslimeja, tyytymättömyys etiopialaisten koptikristittyjen valtaan johti itsenäisyyspyrkimyksiin ja 30 vuotta kestäneeseen sisällissotaan. Etiopialainen Eritrea: Kirjattu lentokirje pääkaupunki Asmarasta (leiman kieli italia) 16.7.1957 > Ateena 18.7.1957 >> Tshekkoslovakia. Viime mainittuna vuonna YK päätti, että maa liitetään Etiopiaan. Leimassa ylhäällä ’Ethiopia’ alhaalla ’Eritrea’.. Lähettäjä: kuninkaallisen laivaston matruusi Massawasta. Ylläolevan kortin kuvapuoli esittää Italian itä-Afrikan aluetta. Italian Eritrea: Italian itä-Afrikan armeijan maksettu sotilaskortti Hararista (Etiopiasta!) Eritrean merkein 5.6.1937 > Italia. Saapunut 1.7.1937 >> jälkilähetetty Aostaan. i suurta. Lähettäjän nimi kuorella kolmella kielellä kolmin aakkosin: amharaksi, arabiaksi ja italiaksi. Keisari Haile Selassie sai Eritrean eräänlaisena lohdutuspalkintona kotimaansa kärsimyksistä italialaismiehityksen aikana ja 1962 siitä tuli Etiopian maakunta. 21 Vuosina 1941 1952 Eritrea oli Britannian protektoraatti. Etiopialainen Eritrea: Lentokirje satamakaupunki Massawasta 23.10.1959 > Ateena 27.10.1959 >> Tshekkoslovakia
Monacon merkkejä löytyy kolmanneksi eniten, 268 kappaletta. ”Joint-venture” merkkejä, joita erimaiden postit julkaisevat yhteisjulkaisuina. Se, että hän teki Ruotsin Postille merkkejä, teki hän samaan aikaan merkkejä myös Tanskan Postille. Ruotsin merkin kaiversi Lars Sjööblom ja Australian version itse Czeslaw Slania. Monaco julkaisi kesäkuussa merkin Slanian syntymän 100 -vuotispäivän kunniaksi. Taatusti erikoisin näistä on Ruotsin ja Australian yhteisjulkaisu Dan (Daniel) O. Kun Puola vapautui vuoden 1991 jälkeen vapaaksi demokratiaksi, palasi Slania kaivertamaan merkkejä sinnekin. Hänen maineensa tiedettiin, mutta Ruotsin Postilla ei ollut vakanssia hänelle, joten hän teki kaikenlaisia töitä mm. junasiivoojana. Czeslaw Slania Olen koonnut Slanian työtahdista itselleni jotain näkemystä. Teksti Matti Meriö K uten aiemmissa kirjoituksissani olen kertonut, on hänen työsarkansa ollut moninainen ja monipuolinen. Solanderista. Vuosien 1950-56 aikana hänen kätensä jälki näkyy 63 merkissä. Kreivi Carl von Linnèn oppilaana ja sulhaskandidaattinakin ollut luonnontieteilijä, joka asettui Lontooseen ehkä pieleen menneen naimakaupan tähden ja lähti Thomas Cookin ensimmäiselle Australiaan suuntautuvalle tutkimusmatkalle. On kerrottu, että yhden merkin kaivertamiseen kuluu kaivertajalta viidestä kahdeksaan viikkoon. merkin kirveen. 1956) vähän raottaessa rautaesirippua, hän pääsi livahtamaan länteen, Ruotsiin. 22 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Tänä vuonna 22. Solanderista. Kokonaismääränä taulukossani on käsittämätömät 1562 merkkiä ja blokkia. Itsellenikin yllätyksenä tulee Jamaikan merkkien määrä, yhteensä 45 kappaletta. Toiseksi eniten on Tanskan merkkejä. Siinä ensimmäisessä Puolan merkissä ei ole Slanian nimeä, mutta hän sai kaivertaa ao. Ruotsin ja Australian yhteisjulkaisu Dan O. Eniten tietenkin on Ruotsin merkkejä, 500 kappaletta. Puolan merkkejä katsotaan olevan 95+1. Muihin maihin kaiverretut merkit ovat pääsääntöisesti näitä nk. Taidekoulusta, jota Slania kävi toisen maailmansodan jälkeen, hänet otettiin jo kouluaikana Puolan postille kaivertajaksi. Tanskaan kuuluvat Grönlanti ja Färsaaret ovat tuotannossa seuraavina, yhteensä 192 kappaletta. Niitäkin löytyy 302 kappaletta. Tämä johtunee pitkälti siitä, että Slania toimi kyseisten maiden hovikaivertajana. Unkarin kansannousun (v. Tosin täytyy myös muistaa, että vaikka merkkejä joinakin vuosina tehtiin paljon, niin yhdellä kaiverruksella saatiin eri värejä käyttämällä useita merkkejä. Pienten rahoitusja rekrytointivaikeuksien jälkeen. Hän oli luonnollisesti turhautunut tilanteesta ja oli jo muuttamaisillaan Kanadaan, kun hänelle aukesi työpaikka kaivertajana Ruotsin Postille. 100 VUOTTA Lars Sjööblomin vuonna 1999 tekemä kaiverrus Slaniasta, jota käytettiin vuoden 2000 postimerkkivihon kannessa. Hänen työtahtinsa on ollut varsin hengästyttävä. päivä lokakuuta tulee kuluneeksi 100 vuotta kaivertajamestari Czeslaw Slanian syntymästä
Kunnes taas vuosina 1986-1987 syntyi yli 60 merkkiä kumpaisenakin kuudelle eri postille. Lienevät masentuneet totaalisesti penkin alle menneistä jääkiekon MM-kisoista. Keräilijän kannalta tämä Czeslaw Slanian keräily on mielenkiintoista, koska siinä saa väkisinkin tutustua eri maiden kulttuuriin ja merkistöön. Tilalle palkattiin uusi mies, jolla tosin ei ollut toista kättä. Kuitenkin sen verran voitaneen kertoa kaiverrustöistä, että hän kaiversi aluksi noin 10-20 merkkiä vuosittain kolmen maan (Ruotsi, Tanska ja Grönlanti) posteille. Vuosia 1974 ja 1975 voidaan hyvällä syyllä sanoa ruuhkavuosiksi, merkkien määrän noustessa 60:een. Ei ollut helppoa silloinkaan. 1562 merkkiä ja blokkia Näistä Slanian kaivertamista merkeistä, en halunnut laittaa exceliä esille, koska sellainen on tylsää luettavaa. Tämän Ruotsin merkin kaiversi Lars Sjööblom (sukunimessä ei kirjoitusvirhettä) ja Australian version kaiversi Czeslaw Slania. Ei ole tiedossani miksi näin pääsi käymään, mutta lopputulos on keräilijän kannalta mielenkiintoinen. Ruotsalaisten suunnitelmista en ole kuullut vielä. Rekrytoinnista kerrotaan, että laivaan pestattu kokki ei kelvannut kapteeni Cookille puujalkansa vuoksi. Kaivertaja ”nakertaa” peilikuvan alkuperäisestä kuvasta (mikä se sitten onkin) teräslaatalle. Valmista kansiota ei vielä ole, mutta nykytekniikan myötä olen tehnyt ja tulostanut itselleni sellaisen. Kysymys kuuluukin: Onko hän nukkunut ollenkaan. Vuoden 1969 jälkeen merkkejä syntyi jo yli 30. Jos lasketaan, että minimissään viisi viikkoa/merkki niin 60 merkkiä tekee jo 300 viikkoa! Siis muistetaan, että vuodessa on vain 52 viikkoa. Ruotsin posti julkaisi vuonna 1991 pienoisarkin Slanian 70-vuotispäivän kunniaksi. Painettaessa tämä laatta asetetaan alustalle ja väri/värit telataan siihen laatalle ja tämän päälle tulee paperi. Katsottaessa nyt tuota merkkiä, niin eihän siinä ole mitään ihmeellistä…eihän?. Tänä vuonna ovat monet postit jo tehneet Slaniasta merkkejään. Näiden vuosien jälkeen Slanian työtahti hieman laantui ja vuodessa syntyi 30-40 merkkiä. Mestarikaivertaja omana mallinaan merkeillä Kannattaa pohtia tätä hieman. T anskalainen biljardi-aiheinen postimerkki julkaistiin tammikuun 26 päivä 1984 ja sen oli piirtänyt O. Siihen tuli vain 310 sivua ja nyt on helppo kerätä. Sporring ja kaiverruksen oli tehnyt Czeslaw Slania, kukas muukaan. ”Postan” artikkelin mukaan Tanska, Grönlanti ja Färsaaret julkaisevat blokit aiheesta. Sain käsiini tanskalaiselta keräilijältä englanninkielisen version kyseisen postin lehdestä. Vahvistamattomien tietojen mukaan tässä on kuvattuna Slanian vasen käsi! Hänhän laittoi itsensä kirjaimellisesti likoon, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä. Se julkaistiin vuonna 2001. 23 . Blokki julkaistaan 12.8.2021 (FDC). Yksinkertaistettuna merkin kaiverrus teräslaatalle tapahtuu seuraavasti. Färsaarten posti julkaisee oman blokin, jonka Martin Mörck (häntä pidetään Slanian perintöprinssinä, eikä syyttä) on tehnyt. Yhden merkin kaivertamiseen sanotaan kuluvan 5-8 viikkoa. Monaco on julkaissut jo omansa. . pääsi ”Endeavour” -niminen laiva liikkeelle
merkin jouluaattona 1972. Tässä Ruotsin Pohjola-museon 100 vuotta kuvaavassa sarjassa Slania käytti mallina omaa äitiään. Sarja kattaa vuodet 1889 – 1964. 24 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Jos mallina oli Slanian vasen käsi, kuten kuvassa. Merkki numero 23 on muuten Cassius Clay alias Mohammed Ali. Joka tapauksessa on tiedossa ettei Slania ole koskaan tiettävästi laittanut edes suksia jalkaansa. Ohessa Israelin setelit, jossa hän kirjaimellisesti laittoi itsensä likoon. Jos on näin, niin hänen on täytynyt tehdä ensin alkuperäiskuvasta peilikuva, jonka hän on sitten kaivertanut. Äidin oheinen kuva ei kuulu mihinkään postimerkkeihin ja se on tehty hänestä 19 vuotta myöhemmin. Merkki numero 1 kuvaa John L. Näitä mestareita on 23 erilaista, ja koska niitä kaikkia ei ole julkaistu postimerkkeinä, on niiden hankkiminen vähän kiven alla. Slania oli nyrkkeilyn suuri ystävä. 2 2 1 •. Afton ’72. Vertailevaa ”tutkimusta” voidaan tehdä seuraavalla merkin näköisellä kuvalla. Varhaisin Czeslaw Slania 100 VUOTTA näistä lienee Puolassa vuonna 1952 julkaistu kahden merkin sarja/pari Zeranin autotehtaan kokoonpanolinjalta. TIGERRANDIG KATT – TIGER CAT NR / NO / : 422-2021 KONSTNÄR / ARTIST / : MARTIN MÖRCK / UTGIVNINGSDAG / DATE OF ISSUE / : 20.10.2021 / 2021 10 20 ÅLAND 3,00 € TIGERRANDIG KATT – TIGER CAT NR / NO / : 422-2021 KONSTNÄR / ARTIST / : MARTIN MÖRCK / UTGIVNINGSDAG / DATE OF ISSUE / : 20.10.2021 / 2021 10 20 ÅLAND 3,00 € T IG E R R A N D I G K AT T • M A R IE H A M N 2 0.1 0. Hän teki näistä sankareistaan miniatyyrikuvat. Czeslaw Slanian koko tuotanto kattaa postimerkkien lisäksi osakekirjoja, seteleitä, muotokuvia. Kiire oli motiivina ja siksi kilpailijan numerolaatassa lukeekin J. Czeslaw Slania käytti esimerkiksi omia kasvojaan hyvin usein. Merkissä olevat kädet ovat kuitenkin Slanian, koska saatavilla ei ollut sellaista kuvaa, jossa maailmanmestarin kädet olisivat näkyneet. Vahvistusta asialle ei olla saatu. . Sullivania vuodelta 1889, joka nyrkkeili tuolloin paljain käsin (!). Tällä sivustolla epäiltiin, että käsi olisi Slanian. Internetin loistavalla sivustolla törmäsin tähän väitteeseen www.slaniastamps-heidorffhus.com, joka on ehkä kattavin esitys Czeslaw Slanian kaivertamista merkeistä). Lisäksi hänestä seuraavana oikealla on saman osaston teknikko S. Seuraava hyvin tunnettu kasvokuva oli tuo Taalainmaa-sarjan Wasa-Loppetin lähtö. Heti hänen oikealla puolellaan on Ruotsin Postin kaiverrusosaston johtaja L-E Ewert, jonka nimen voi nähdä myös monessa ruotsalaismerkissä. YK julkaisi merkkisarjat Filatelian hyväksi ja nämä merkit Slania kaiversi käyttäen itseään mallina. Israelin yhden ja 1000 sekelin seteleissä on rabbi Mose ben Maimon, mutta rabbin kuvissa näkyvät korvat ovat kuitenkin Slanian. Hän kaiversi ao. Ei ole tiedossa, mutta uskon työyhteisöllä olleen aika hauskaa tästä tempauksesta. Asentajan kasvot ovat Slanian. Andersson
TIGERRANDIG KATT – TIGER CAT NR / NO / : 422-2021 KONSTNÄR / ARTIST / : MARTIN MÖRCK / UTGIVNINGSDAG / DATE OF ISSUE / : 20.10.2021 / 2021 10 20 ÅLAND 3,00 € TIGERRANDIG KATT – TIGER CAT NR / NO / : 422-2021 KONSTNÄR / ARTIST / : MARTIN MÖRCK / UTGIVNINGSDAG / DATE OF ISSUE / : 20.10.2021 / 2021 10 20 ÅLAND 3,00 € T IG E R R A N D I G K AT T • M A R IE H A M N 2 0.1 0. 2 2 1 •
Tavarat ovat ikään kuin sisustusta suurempia, sisustuksen jälkeistä aikaa, koteja, joita ei ole varsinaisesti sisustettu, mutta joista on tullut ainutlaatuisia kokonaisuuksia. Tämä on kerrassaan mahtava tapa työstää materiaalia, joka koostuu uniikeista keräilyesineistä. Uudessa kirjassaan Inkinen on itse keräilijä. Toinen tapa on valita aihe *) Ephemera on väliaikainen kirjallinen tai painettu aineisto, jota ei ole tarkoitettu säilytettäväksi. Keräilijän logiikan ja tavoitteen aukot huutavat täytetyksi tulemista. Tarve päästä täydelliseen lopputuloksen on suuri. Teksti Yrjö Klinge Hei, Elämä – Heräävän Suomen kuvia Näin on mahdollista nostaa esiin yksityiskohtia tai esittää kohteita suurennettuina tai pienennettyinä, myös toistensa päälle asetettuina. 26 5/2021 Suomen Postimerkkilehti I nkinen on taidevalokuvaaja joka on julkaissut kirjoja aiemminkin. Perinteinen kokoelmahan koostuu halusta koostaa täydellinen sarja. Mutta tavassa esittää kokoelmaansa, tai kokoelmiaan on nyt aivan uudenlainen lähestymistapa. Tiedämme kaikki mitkä kohteet ovat harvinaisia. Hän on skannannut tai kuvannut kokoelmansa esineet ja tehnyt niistä kuvankäsittelyllä tietokoneellaan kollaaseja. Miten tavarat ovat – sisustamisen toisinajattelijoita (kust. Taide 2018) kuvasi erilaisten keräilijöiden koteja, joissa esineet, kokoelmat, sattumalta tulleet ja haalitut tavarat loivat ainutlaatuisia interiöörejä. Usein Lönkallakin nähty jäsenemme, Juha-Pekka Inkinen on julkaissut hienon kirjan: Hei Elämä. Lopputulos on upea visuaalinen matka historiaan, oikeastaan aika kaukana siitä, mitä me perinteisesti pidämme kokoelmana. Sana on peräisin kreikan efemerosta, joka tarkoittaa ”kestää vain yhden päivän, lyhytaikainen”.. Juha-Pekka Inkinen keräilee visuaalisesti Hän etsii ja löytää esineitä, lähinnä postikortteja, filateelisia kohteita ja ephemeraa *), joissa jokin juttu kiinnittää hänen huomionsa ja kiinnostuksensa. Inkinen on päässyt vierailemaan merkittävien taiteilijoiden ja keräilijöiden kodeissa ja dokumentoinut niitä taiteellisislla kuvillaan. Näinhän perinteisessä postimerkkikokoelmassa kiinnitetään paljon huomiota puuttuvien kohteiden aukkoihin, vaikka voisi ihailla jo hankittuja tavallisia merkkejä
Hän on digitoinut postikortit ja tehnyt niistä digitaalisia kollaaseja. Tämän takia postikorttien montteeraaminen esitettäviksi kokoelmiksi on usein monotonista. Tämä taiteellinen ote piristää kirjan ulkoasua suuresti ja tekee siitä selailtavamman. ?. Valokuvataiteessa löydetyt, tuntemattomien ottamat valokuvat kirpputoreilta ovat olleet trendi jo pitkään. Inkinen on on ottanut pioneerin askeleen ja uudistanut esittämistä merkittävästi. Alan klassikko on Martin Parrin kirja Boring Postcards vuodelta 1999. Inkisen lähestymistapa on päinvastainen. Sama koskee postikorttikirjoja. Katukuva Helsingistä saattaa kiinnittää hattutai autokeräilijän huomion aivan eri kohtiin. Postikortti ja useimmiten myös valokuva on tietyn muotoinen, klassisesti 9 x 14 cm, jossa kuva on joko vaakatai pystysuorassa. Usein niin, että yhden kortin osa toimii taustana muutamalla muulle kokonaan esitettävälle kortille. Kuvaa voi katsoa niin monella tavalla. Näin myös Inkinen taidevalokuvan ammattilaisena katsoo postikortteja kuvina ja nostaa niitä ja niiden yksityiskohtia esiin. Nyt siis näemme mihin Inkinen on tykästynyt kuvaa katsoessaan. Postikortit valokuvataiteessa. Parr haali mahdollisimaan tylsiä ja mitäänsanomattomia postikortteja lapsuusaikansa Englannista ja sai aikaan erittäin kiinnostavan kokonaisuuden. Lopputulos on hieno, on suuri ilo ja vaihtelua sukeltaa kokoelmaan vailla mitään punaista lankaa, valmiina yllätettäväksi jokaista sivua kääntäessään. Ja hän menee vielä syvemmälle katsoessaan/lukiessaan tekstejä ja pohtiessaan kohteidensa esiin tuomaa historiaa ja mikrohistoriaa. 27 ja heittäytyä sen syövereihin ja hankkia siihen liittyviä kohteita joko loputtomasti tai ainakin näyttelykokoelman verran. Uusi tapa esittää postikortteja. Kuvan esittänyt taiteilija on saattanut muokata kuvaa tai tehdä löydetyistä kuvista teemoja tai kokonaisuuksia. Moni keräilijä etsii korteista omaa teemaansa ja ei näe muuta. Hän on valinnut kohteita, ainakin vaikuttaa siltä, vailla mitään sen suurempaa teemaa, tosin kyllä tietyltä aikakaudelta ja vasta sen jälkeen ruvennut rakentamaan niistä kirjaa – joka ei myöskään ole tilavuudeltaan niin rajoitettu kuin esimerkiksi näyttelykokoelma. Ja osasuurennos yksityiskohdasta, keskittää katseemme asioihin, joita emme välttämättä muuten huomaisi. Täytyy kyllä mainita, että joukossa on myös harvinaisia ja ajankuvaltaan upeita kortteja, jotka ovat kaukana tylsästä. Toki voi myös ajatella, että kaikki kortit ja kuvat eivät näy kokonaan, mutta ajattelen enemmän, että nämä osin näkyvät ovat vain plussaa kokonaan näkyvien lisäksi
Sanoisinkin lopuksi että tämä on: Upea teos ei mikään kitu-kirja. Aihepiiriltään ne ovat aarreaitta kaksipäisestä härästä erilaisiin sirkustemppuilijoihin. Sääli, ettei näistä kuvista ole parempilaatuisia versioita. Osa korteista on keräilijöiden himoitsemia, osa taas niin sanotuista massalaatikoista löytyneitä helmiä. Monet suomalaisia, mutta paljon myös ulkomailla tehtyjä, usein Suomessa käytettyjä. Enkä voi kuin yhtyä hänenkin suitsutukselleen tämän kirjan merkityksestä. Valokuvia, postikortteja ja ephemeraa. Eivätkä ne varsinaisia postikortteja olekaan, vaan muistoina myytyjä painatteita, tai ehkä joissain tapauksissa mainosmielessä jaettuja flaijereita (engl. Myöskään ”epäedustavista”, vanhanaikaisista asuinalueista ei esimerkiksi Helsingissä löydy postikortteja ollenkaan. Kalha on arvostettu visuaalisen kulttuurin tutkija, joka on itsekin julkaissut monia kirjoja, myös postikorteista. Poikkeuksena tästä voidaan pitää korttia sivulla 69: Mustalaiset Kangaslan harjulla. Historiallinen arvohan on kortilla suurempi käytettynä – oli se sitten käytetty miten vaan. ?. Inkinen on löytänyt lukuisia riemastuttavia esimerkkejä. Puuttuvat postikortit Suomesta puuttuu lähes kokonaan niin sanotut sosiaaliset postikortit, ne jotka esittävät kaupunkien ja maaseudunkin alaluokkia. Niissä korostuu tekijän tarkoitusperä vielä enemmän kuin valitussa valmiissa kortissa johon on suunniteltu vain teksti. Näissä korteissa ei tyypillisesti ole sitä kuuluisaa postikorttiviivoitusta ja näin monet korttikeräilijät ovat niitä vähätelleet. Monet keräilijät myös välttävät vaurioituneita kohteita, mutta Inkisen silmää saattaa viehättää naarmu, kuluma tai sotku. flyer) eli lentolehtisiä. Inkinen arvostaa uniikkeja kortteja, itsetehtyjä piirroksia, valokuvia, aikansa ITE-taidetta. Toivottavasti hänen huomionsa siitä, ettei Inkinen ”ole mikään filatelisti” ei ole mitenkään filatelisteja väheksyvä. Näin koska kuvassa oleva teksti, toivotus tai muu, selvästi lisää kohteen arvoa Inkisen silmissä. Jokaisen luvun alussa on sitaatteja vanhoista kirjoista ja lehdistä. Kalhan teksti on soljuvaa, asiantuntevaa ja henkilökohtaista sekä monenlaisia teemoja avaavaa. Ammattikuntia ja kaupustelijoita sun muita kuvaavat sarjat kuten Pariisin kuuluisa ”Les petits métiers”. 28 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Menneisyyden jokapäiväinen elämä on nykypäivän näkökulmasta hyvin erilaista kuin nykyinen elämämme ja siinä on paljon sellaista, joka ei tule esiin historian suuria linjoja pohtimalla. Tai teksti, joka monen mielestä pilaisi kortin. Näin esille nostettuna, huomio kiinnittyykin tekstiin tai sotkuun ja lukija katsoo sitä uusin silmin. Suomessakin on siis sirkuksissa, markkinoilla ja muissa tilaisuuksissa ollut monenlaisia esityksiä ja kummajaisia ihmeteltävänä ja myös kansainvälisiä esiintyjiä ja esiintyjäryhmiä kiertämässä. Aiheena on lähes kaikissa kirjan kuvissa ihminen, jonkin verran mietelauseita ja jokunen muukin aihe. Pitkän linjan postikorttikeräilijälle paljon tuttua, mutta aina on myös paljon ennen näkemätöntä. Emme pääse menneisyyteen, mutta meillä on onneksi paljon materiaalia, joiden avulla voimme tehdä sinne tutkimusmatkoja. No mitä kirja sitten sisältää. Hänen esseensä vaikuttaa minusta oikeastaan arvostelulta, joka hieman hämmentää arvostelijaa, ja huomaan meidän molempien kiinnittäneen huomiota samoihinkin asioihin. Ne on myös usein aika heikkolaatuisia painatteita. Selvästi Inkistä viehättävä lajityyppi on ”sirkuskortit”. Kirjan lopussa Inkisen kollaasien tai fotomontaasien jälkeen on Harri Kalhan essee
Oikein kahteen suuntaan kulkeneena eli ”Lebenszeichen” – Saksan eloonjäämiskortit Punainen Saksan peruskortti leimattuna Dresden 6.4.1945 > Teschen (Sudeettialue). Saksa: violetti osoitetiedustelupikakortti postitoimistolle, jonka kääntöpuolella posti joko vahvisti osoitteen voimassaolon tai ilmoitti muuttuneen tilapäisen tai uuden osoitteen.. postitoimiston vastuksella + palautusleimalla varustettuna tämä versio on korkean luokan rariteetti. Seppo Laaksonen, AIJP Käyttämätön vihreä Saksan kortti. Mielenkiintoinen yhdistelmä: leimaamaton, mutta (Wienissä) sensuroituna ulkomaille! – Myös punainen ”Zensurstelle” leima on hyvä – vastuu Saksan postisensuurista siirtyi Hitler -attentaatin jälkeen loppukesästä 1944 asevoimilta (OKW) Himmlerin johtamalle SS-järjestölle, joka uudisti myös punaiset sensuurileimat. Ellei, pyydettiin – mikäli tiedossa – ilmoittamaan (pommitusten jälkeinen) uusi osoite. Näiden ”Lebenszeichen”-pikaviestien sanallinen sisältö oli korttiin painetun ohjeen mukaan päiväys + korkeintaan 10 sanaa ’selkeästi kirjoitettuina’. Violetti saksalainen kortti voitiin lähettää vain postitoimistolle. Useimmiten nämä kortit kuljetettiin leimaamatta, mutta niitä myös leimattiin postiolojen niin salliessa. Se oli tarkoitettu postitettavaksi vain rintamasotilaille kenttäpostiosoitteeseen ja on käytettynä harvinainen. Protektoraatin kaksikielinen kortti (kellanruskea kartonki)leimattuna Brünn 18 (= Brno, leima vain saksaksi) 20.11.1944 > Troppau(= Opava). Punaisen saksalaisen peruskortin lisäksi oli käytössä myös vihreä kortti. Valaisen näiden siviiliväestön kärsimyksistä 1944-45 kertovien korttien käyttöjä muutamalla esimerkkikuvalla. suuret asetehtaat. Kortin sisältö saatettiin mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa vastaanottajalle myös puhelimitse, osoitteen alla oli kaksi riviä puhelinnumeroita varten. L ehtemme 3-2021 postihistoriapalstalla sivulla 27 kerrottiin Saksassa II maailmansodan loppuvaiheessa käytetyistä ”eloonjäämiskorteista”, joita pommituksista selvinneet saivat lähettää postimaksutta. Käännös tekstistä: ”Osittaisia vaurioita – Perhe Egerissä terveenä – sain postia – kirjoitan useammin / Willi”. Brittien ja amerikkalaisten Dresdenin tuhoisat suurpommitukset olivat jo 13.2. 29 Protektoraatin kortti (punertava kartonki) Brno, 21.11.1944 (tekstissä) > Trnava, Slovakia. . Böömi-Määrin Protektoraattia varten oli punaisesta kortista kaksikielinen (saksa / tshekki) versio. Vain kenttäpostiosoitteeseen. Käännös tshekinkielisestä tekstistä: ”Olemme terveinä, talo on ehjä”. 15.2.1945. Määrin pääkaupunkia Brnoa pommittivat sekä Neuvostoliiton että USA:n ilmavoimat, kaupungissa oli paljon sotateollisuutta, mm. Kääntöpuolella tiedusteltiin, onko postiosoite voimassa
USA vaati omansa (kuva 2) järjestelmän Kuva 2.. sä vaiheessa Euroopassa 14 sekä USA että Japani. ja 16.12. Postin tilastojen mukaan postiosoitusliikenne on kuitenkin jatkunut jossain muodossa. 30 5/2021 Suomen Postimerkkilehti A lussa oli kasa postimerkeillä varustettuja lomakkeita. Myöhemmin se on laajentunut (ei fakta tietoa ainakaan vielä). Uusi alku Kk 3/1966 mukaan molemminpuolinen liikenne alkoi 1.2.1966. Taksoja oli kolmenlaisia: Pohjoismaihin, ulkomaille sekä USA erikseen. Siitä tarina alkoi. Ostettuani (lähinnä Helsinki-leimojen takia) ”hangallisen”, unohdin asian ja vasta taksakirjan ilmestymisen jälkeen kiinnostuin uudelleen oudoista lomakkeista. Se perustui UPU:n määräyksiin sekä erillissopimuksiin. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset syksyllä 2021: 28.10., 25.11. Esim. Länsi-Saksa), mutta Suomesta vasta v.1966. 1966 Kuva 1. SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki Postihistoriallinen yhdistys ry. USA (kk 34/1924) 1.10.1924 alkaen. Liikenne oli sallittujen valtioiden välillä molemminpuolista maakohtaisin rajoituksin talvisodan alkuun saakka (kk142/1939). Maita oli mukana täsKansainvälisen postiosoitusliikenteen alku v. Taustaa Itsenäisen tasavallan kansainvälinen (jatkossa kv.) postiosoitusliikenne alkoi 1.6.1924 (kk 16/1924). Lomakkeita otettiin käyttöön, joista MP1 (kuva 1) on katsottava yleisemmäksi. Posthistoriska föreningen rf. Mitä ne olivat ja mihin ne olivat tarkoitettuja. Sotien jälkeen Suomeen saattoi lähettää postiosoituksia yksipuolisesti (esim. Ainakin Ruotsista tulleita osoituksia tunnetaan vuoden 1940 lopulta
Paikalliskirje ja paikallistaksa-alueet. 16.12. Painotuotteet. Pekka Hovi Postihistoriallinen yhdistys r.y. Postitaksojen 1.7.1963 31.12.1966 havaintojen purkaminen ja analyysi. Kuva 3. Edellä esitetyt lomakkeet ja niihin liittyvät tiedot ovat vain pintaraapaisu aiheesta. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat mm. Kuva 4. Vastaavia lomakkeita on varmuudella keräilijöiden hallussa, ja lisätiedot tällaisista ovat erittäin tervetulleita. Maksu saattoi myös palautua esimerkiksi puuttuvan postiosoitusliikenteen vuoksi (kuva 5). Tiedot ovat peräisin lomake-erästä vuosilta 1974 1982. Vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan.. Yhdistys kokoontuu SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32B, Helsinki klo 17:00 alkaen. Kuva 5. postiennakko osoitus kirje (kuva 4) Rahan lähettämiseen ulkomaille tarvittiin aina Postija Telehallituksen talousosaston lupa, eikä sen saaminen ollut itsestään selvää. ”kyökkitavaraa”, eikä niitä pitäisi olla markkinoilla, niitä on kuitenkin mahdollista löytää esim. 25.11. arkistoista. Muita lomakkeita, joita hankkimani erä sisälsi: • AP5 Kv. . lehtipostiositus (kuva 3) • R3 Kv. Ne tarjoavat mielenkiintoisen tutkimusalueen ja niistä voisi jopa rakentaa yhden kehyksen kokoelman. • Yhden merkin käytöt oikean taksan muodostamiseen (toistaiseksi tunnistettu 9 mahdollista) • Lisäpalvelut ainakin pika tunnetaan Lisätietoja kuvineen voi lähettää sähköpostilla: hovillepostia@gmail.com Vaikka nämä lomakkeet ovat ns. • Edellä mainittujen lomakkeiden käytöt ennen vuotta 1974 ja vuoden 1982 jälkeen • Muut kuin edellä esitettyjen lomakkeiden käytöt ja niiden käyttöön liittyvät ohjeet tulkintoineen. 31 erilaisuuden vuoksi: puhutaan luettelo-osoituksesta, kun muuten on kyseessä korttiosoitus. Postihistoriallisen Yhdistyksen loppusyksyn 2021 ohjelma: 28.10
Titteli ”Maailman kallein filateelinen kohde” kuuluu nyt Christoph Gärtnerin huutokaupassa myynnissä olleelle Mauritiuksen Post Office -kuorelle, jonka myyntihinta oli yli 6,9 miljoonaa puntaa (noin 8,1 miljoonaa euroa). Tarjolla on runsas valikoima postilähetyksiä, postikortteja, postimerkkejä, kokoelmia ym. Myyntipisteemme on messujen antikvariaatti-osastolla. Göteborg, Ruotsi.. Ostajaksi on paljastunut tunnettu englantilainen postimerkkiliike Stanley Gibbons. merkkejä oli myynnissä. Lisätietoja saa hankkeen omilta nettisivuilta: 1c-magenta.com. Muut kaksi ovat Englannin kuninkaallisessa kokoelmassa ja British Libraryssa. Olli Saarinen Lauantaina 27.11.2021 Lönnrotinkatu 32 B Postimerkkihuutokauppa Suomen Lähetysseuran seuraava Olemme mukana kirjamessuilla 28.-31.10 Helsingin Messukeskuksessa. Se päätyy esille heidän Lontoon liikkeeseensä, missä se on kaikkien nähtävänä. Niinpä he jakavat omistajuuden osuuksiin (eräänlainen kimppapostimerkki), jolloin kullekin omistajalle tulee virallinen todistus asiasta ja näin myös päätäntävalta merkin tulevista liikkeistä. Kuorella on yhden pennyn Post Office -merkki leimattuna Paid-leimalla. Asia on vielä työn alla, eikä osuuden hintaa ole määritelty. Tämä on seitsemäs päivä, kun ko. Aspbäcks vykort, brev, frimärken. Kuoren kääntöpuolella on leima Mauritius Post Office 27.9.1847. Suomen Postimerkkilehti 32 5/2021 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo K uten lehdessämme aiemmin kerrottiin niin maailman kallein postimerkki oli taannoin myynnissä. Suomen Filatelistiseura auttaa mielellään, jos jäsenemme ovat kiinnostuneita ostamaan osuuden ja tarvitsevat apua ostoprosesissa. Vasemmassa laidassa on lisäksi Penny Post -leima. Tässä tapauksessa Stanley Gibbonsilla oli kuitenkin selvä suunnitelma mitä tehdä merkillä. Kohteen onnellinen omistaja ei ole toistaiseksi astunut julkisuuteen, mutta hänen kerrotaan olevan saksaa puhuva keräilijä Europpasta. Kuori oli yksi kolmesta tunnetusta tanssijaiskutsukuoresta ja ainut vapailla markkinoilla oleva. Tämä on hieman erikoista, sillä viime vuosina ostajat ovat yleensä olleet yksityishenkilöitä ja kohteet päätyneet heidän kokoelmiinsa. Vaikka yllä mainitun merkin hinta olikin huimat 8,3 miljoona dollaria (noin 7,1 miljoonaa euroa), jäi se silti kesän huutokauppakisassa kakkoseksi. Heidän tarkoituksensa on kuitenkin antaa mahdollisimman monen keräilijän nauttia siitä ja sen omistamisesta. Samalla osastolla on myös muita postimerkkikauppiata.
(Myntauktion 13.11. philea.se ONLINE-LIVE. Taustamusiikista vastaa Pete Boy Trio (mukana jäsenemme Mika Railo). dokumentti Karl IX:n omaisuuden vuokraamisesta Turussa v. 044 367 4619, hzukeltaja@gmail.com puh. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Jätä parempia kohteita tuleviin Phileahuutokauppoihin. mm. 33 O hjelmassa illallinen seisovasta pöydästä, ansiomitalien jako, muisteluita vuosikymmenten takaa. PCGSklass MS64.). 1610. klo 18.00-22.30 on 42 €/henkilö ja kutsu juhlaan on avec. Kuntoisuusluokka (PCGS) MS64. 050-591 6586 Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. Olympia 500 MK, år 1951. Ota helposti yhteyttä myös osastollamme syksyn KIRJAMESSUILLA! Huutokaupat salissa Tukholmassa ja kotisivullamme www. Olympia 500 markkaa 1951. Illalliskortin hinta Illan menu Vihersalaatti, tumma balsamicokastike (VEGAN, GL) Katkarapu-caesarsalaatti (L, GL) Smetanasilli (L, GL) Graavisiikatartaria makealla saaristolaisleivällä (L, GL) Limemarinoitua lämminsavustettua merilohta pehmeässä jogurttikastikkeessa (L, GL) Pariisinperunat (Lämmin) Luomuquinoa-fetavihannessalaatti (L, GL) Paahdettua luomuhärkää (M, GL) Keitetyt perunat (Vegan, GL) Konjakki-kermakastike (L, GL) Hunajapaahdettuja uunijuureksia (L, GL) Talon leipä (VEGAN) Yrttilevite (VEGAN) Luomuvoi (L) Lime-passion-valkosuklaakakku (L) Kahvi, haudutettu tee Suomen Filatelistiseuran 100-vuotisjuhla Poliisien Kesäkodissa Helsingin Lauttasaaressa maanantaina 22.11. Selaa luetteloita www.philea.se vapaasti, mutta rekisteröidy tarjouksia varten! Välkommen till Phileas webbutik! Laatu-HK 25.11 mm. Kohteita ulkomailta ja myös Suomesta. Illalliskortteja voi tiedustella Lönkan maanantai-illoissa Jouko Mattilalta ja Heidi Heiniöltä tai sähköpostissa jk.mattila@outlook.com puh. RahaHK 13.11 mm
Seuramme jäsen Laitisen Jukka tilaa usein kirjoja maailmalta. Suomen Postimerkkilehti 34 5/2021 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 M E I L L Ä JA M UU AL L A S uomen tunnetuimmassa partisaani-iskussa postiautoon kuoli piispa Wallinmaa kertoi historiantutkija Ville Jalovaara Postimuseon luennolla syyskuussa. Lopulta iskua käytettiin propagandana. Jos jollain lukijoista on tarkempaa tietoa olisi toimitus kiinnostunut niistä kuulemaan. Jatkosodan aikana siviilejä kuljettanut postiautokaan ei ollut turvassa sodan julmuudelta. Kuolonuhreja oli lopulta vain neljä: Oulun juuri virkaansa valittu piispa Yrjö Wallinmaa, Rovaniemi-Petsamo -linjaa ajanut kokenut postiautonkuljettaja Paavo Nyqvist ja kaksi muuta siviilihenkilöä. Tällaiset postilähetykset kannattaa säästää. Neuvostopartisaanit tekivät sodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä suomalaisiin siviilikohteisiin. Rovaniemeltä matkaan lähtenyt postiauto joutui 4.7.1943 aamuyöllä kulkiessaan kohti Inarin Laanilaa partisaani-iskun kohteeksi. Isku postiautoon on luultavasti ainoa lajissaan. Sodan jälkeen partisaaniiskut olivat kielletty aihe. Tämähän tuli pakolliseksi EU:n ulkopuolelta tuleville lähetyksille 1.7.2021 alkaen. . Toimitettiinko näitä hyökkäyksessä vahingoittuneita Historiantutkirja Ville Jalovaara partisaani-iskun muistomerkillä. Teoksessa on käytetty Postimuseon lähteitä. Viestintä iskusta yritettiin salata sotasensuurin takia, mutta piispan mukana olo nosti tapauksen julkisuuteen. Kuolleiden lisäksi kymmenen haavoittui ja vain viisi matkustajista selvisi vahingoittumattomana. Kuolonuhrien lisäksi iskut aiheuttivat suurta pelkoa ja epävarmuutta rajaseuduilla. Voivat olla haluttua postihistoriaa joskus.. Posti ilmoitti, että lähetys on pysähtynyt tulliin ja siitä on tehtävä tulliselvitys. Itä-Lapin teillä postiautot kulkivat jatkossa aseistetuissa saattueissa. Tien varressa väijyneet partisaanit alkoivat tulittaa bussia konepistooleilla ja räjäyttivät edessä olevan sillan. K U V A : V IL L E JA L O V A A R A postilähetyksiä eteenpäin ja tuliko niihin mainintoja vaurioiden aiheutumisesta. Postimerkkiluettelo Yhdysvalloista tuli oheisessa kuplamuovikirjeessä. Partisaanien toiminta alkoi Neuvostoliitossa kesällä 1941 Hitlerin hyökättyä maahan. Partisaanit toimivat irrallaan puna-armeijan johdosta ja olivat suoraan kommunistisen puolueen alaisia. Oliko tulli epäillyt jotain sillä kuoressa on viilto, josta sisältöä on tutkittu. Dosentti, historiantutkija Ville Jalovaara kertoo juuri ilmestyneessä kirjassaan Piispa Wallinmaan surma — Partisaani-isku Saariselällä 1943 (SKS 2021) tästä postiautoiskusta. Jukka ilmoitti lähetyksen sisältävän kirjan arvoltaan 20 € ja sai paketin mukaansa
Kuva-aineistoksi löysin tähän kaksi vähän aiemmista poikkeavaa kuvaa automatkaltamme Espanjan Calellasta Andorraan. Ei muuta mainittavaa. Tähän laatikkoon ei saanut panna lehtiä eikä painotuotelähetyksiä, vain kirjepostia. Ei siis tarvetta kertoa, mikä Ranska on. 35 Kaikenmaailman kirje(posti)laatikoista 70 Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 Ranska 3 K U V A : V IL L E JA L O V A A R A S itten takaisin Eurooppaan. Ranskasta oli juttua numeroissa XLVIII lehdessä 4/17 ja 60 lehdessä 5/19, joissa pääasiat tuli käytyä läpi. Toinen kuva samalta päivältä on Perpignanin postin sisäänmuurattu laatikosto, eri luukut paikallisille, Itä-Pyreneille, muualle ja alennustaksaisille. Ylempi laatikko on Ranskan Perpignanista 4.6.1996 otettuna. Hyvää joulun odotusta. ?. Se Andorran juttu on osiossa VIII
Saatavissa mm. Kirjaan on kuitenkin lisätty kohteiden kuvia ja taittoa on tiivistetty, jotta sivumäärä ja sitäkautta painamiskustannukset eivät nousisi liiaksi. . Kirjassa käydään läpi Helsingin postitoiminnan alku, alipostitoimipaikat, toisen luokan haara-osastot, postipysäkit, höyrylaiva-, rautatieja lentoposti. Tukholman Postimuseon myymälästä. Uuden kirjan Ovh on 24,90 + postikulut. 36 5/2021 Suomen Postimerkkilehti Kirjallisuutta . Kaikki artikkelien kirjoittajat kuitenkin ovat riikinruotsalaisia, tunnettuja osaajia hekin. vuosikirja on ensimmäinen suomalaisen toimittajan tekemä! Osaava ja ahkera Seija-Riitta Laakso RDP on sen koonnut ja taittanut. Koska kaikki esimerkit selvitetään selkein kohdekuvin 1:1 koossa aukeaa merkinnät ja leimat selventävien kuvatekstien avulla hyvin. Sisältö on laadukas ja monipuolinen, sekä postihistoriaa että aihefilateliaa on edustavasti mukana. Teos noudattaa pääpiirteissään samaa selkeää kaavaa kuin sarjan aiemmat osat. Aihe on harrasteemme kannalta tärkeä, kun alamme perinteiset kivijalkakaupat ovat valitettavasti hitaasti mutta varmasti vähenemässä. Onneksi alamme kauppiaiden saama ja lähettämä posti on hyvin taltioitu keräilijöiden ja heidän itsensä toimesta. 33,90 + postikulut). Kohdekuvina on useita erittäin harvinaisia laivapostikohteita Ruotsista eksoottisiin kohdemaihin (kuten Gibraltar, Malta ja Egypti), useat jälkilähetettyinä. Kirjoja voi tiedustella: Matti Pesonen, Paneliantie 29 C, 00940 Helsinki e-mail: masan@saunalahti.fi. Kustantajan kotisivu: www.postmuseivanner.se U usin länsinaapurimme postimuseon ystävien jo 70. Postin muista toiminnoista selvitetään mm. Toinen hieno laivapostiartikkeli, kirjoittajana Peter Wittsten, kertoo höyryfregatti HMS Vanadis’in Välimeren purjehduksen 1869-1870 postihistoriasta. Olsson kertoo Ruotsin postimerkkikaupan vanhimmista pioneereista sosiaalisen filatelian keinoin eli lähinnä kauppiaiden lähettämien ja vastaanottamien kirjeiden ja korttien avulla. Årsbok för Postmusei Vänner 2020. Erinomaiset kohdekuvat ovat molemmista maista. Suomen filateliaa sivuavana juttuna on tällä kertaa postikorteista ja postihistoriasta paljon kirjoittaneen Göran Heijtz’in tutkielma ”Meripostia Ruotsin ja Suomen välillä 1800-luvun loppuun”. Kustantaja: Postmusei vänner, Tukholma 2020. Sarjan edelliset osat käsittivät numeroleimat 1-150, 151-300, 301-500, 501-750 sekä 751-1000. Ruotsin postimuseon ystävien vuosikirja Seija-Riitta Laakso (toim): Postryttaren. Kirjan kansikuva liittyykin luontevasti näihin kahteen artikkeliin. 146 sivua, runsas nelivärikuvitus. Kirja on osa 1 ja tekeillä ovat myös osat 2 ja 3. – Teos jatkaa tasokasta perinnettä ja ansaitsee meilläkin huomiota jo pelkästään Göran Heijtz’in artikkelin takia. Nyt ovat vuorossa numerot 1001-1250. Seppo Laaksonen AIJP Pesosen Matilta kaksi uutta kirjaa A hkera filateelisten kirjojen tekijä ja tutkija Matti Pesonen on tehnyt jatkoa Maalaiskirjekantajien numeroleimoista kertovaan sarjaansa. ISSN 0586 6758. M atin toinen uusi kirja selvittelee Helsingin postitoimipaikkoja vuosina 1809-1923 (Ovh. Årgång 70. Lisäksi Helsingin kaupunkiposti, VR, sisällissota, erikoisleimat, automaatit ja kirjelaatikot saavat oman selvityksensä. Useamman tilaamalla yksikköhinta on edullisempi. Taas kerran Matilta hatunnoston arvoista toimintaa filatelian hyväksi. Viimeisessä luvussa käydään läpi vielä kirjaaminen, postin vahingoksi toimiminen, paikallisposti, ANKja tuloleimat sekä lunastus. – Jonas Hällström muistelee vuoden 2019 STOCKHOLMIA-näyttelyä ja Arne O. sanomalehdet, paketit, poste-réstante, tiedustelu, ulkomaiden paketit, kuvioleimat sekä paljon muuta. Näitä kuten uutuutta voi tiedustella tekijältä. Hinta: alkuperämaassa SEK 250,-. Liki 100-sivuinen kirja on runsaasti kuvitettu ja selkein värikuvin. Christer Brunström kirjoittaa naisista filateliassa ja Arne Karlsson selvittää aihefilatelian keinoin Ruotsin viiden vuoden remontin jälkeen uudelleen avatun Kansallismuseon näyttelyesineiden esiintymisiä Ruotsin postimerkkien kuva-aiheissa alkuperäiskuvien avulla
K u va : Ju ss i M u rt o sa ar i Noutokatu 3, FI-21100 Naantali, Finland 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi Hyvän tavaran paras myyntipaikka on Hellman huutokauppa. Alansa johtava ja kotimainen!