Stiftad Online huutokauppa 61 s. vuosikerta HFF täytti 130 vuotta, s. 7 Espanja juhlamerkit 1905-1937 s. Tornion sensuurin liuska ja punainen sensuurileima takana. Svendborgin tuloleima 9.5. 37. Klick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb site 5 /2023 SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 104. 32 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit, osa 4: Hyväntekeväisyysmerkit 1915 sivu 16 7 + 1 kopeekkaa (hammaste 13,5) ja 3 ja 1 kopeekanmerkit (kaikki värillistä paperia) sekä kaksi 10 kopeekan valkoisen paperin merkkiä (=31 kop) toisen painoluokan kirjatulla kirjeellä Salosta Tanskaan 20.4.1916. 16 Postimuseon leimakokoelma s
2 5/2023 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2023 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss 0400840598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Esitelmöitsijöiden yhteyshenkilö: Perttu Haglund 0405451239 perttu.haglund@gmail.com Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö: Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Tapio Tuominen 0400212969 tapio.tuominen@outlook.com Matti Lundberg 0415316112 matti.aj.lundberg@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja KaiAnttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari PerttiHurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit PetriJansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi EeroMäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 5/2023 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s.3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s.4 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s.6 HFFtäytti130vuotta, Lauri Poropudas s.7 Espanjanjuhlamerkit1905-1937, Jukka Sarkki s.16 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 4 Hyväntekeväisyysmerkit1915, Seppo Evinsalo s.20 KohteetkertovatXXI: EdwardVIII, Seppo Laaksonen s.24 Amerikan kirjeitä, Vesa Hirsmäki s.26 Forssan kirjapainohistoriaa, Seppo Salonen s.30 Postimuseon leimakokoelma, Sanna Oikarinen s.32 Postimerkkimessut, HAFNIA24,uusi aitouttaja, Heidi Heiniö, Risto Pitkänen, Hannu Kauppi s.36 Onlinehuutokauppa61, Eero Mäkelä ja Eila Hilpi s.37 Meillä ja muualla , Seppo Laaksonen s.49 Rivi-ilmoituksiajaNäyttely-jatapahtumakalenteri s.50-51 SP-lehti 6/2023 ilmestyy viikolla 49 (joulukuun alussa) Ilmoitusaineistojajututlehteenviim.10.11.
vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 info@suomenfilatelistiseura.fi Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2023 Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 65 € 2023 Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 77 € 2023 Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Tästä nykyisestä tarraerästä olemme saaneet palautetta, että siinä käytetty liima on ”tiukempaa” kuin aiemmin. Palaavatensiviikollaasiaan.Juttujatkuu siis joulukuun numerossa. Tämä siksi, että koodin luku sujuisi mahdollisimman sujuvasti ja ongelmitta. Heräsikösinulleajatuksiataikysymyksiä. EdellisenkerranAnnelisoittiminulle heinäkuussa.Hänolisaanutsamalta ystävältäänkaksikorttia,joissaloistoleimattumerkkiolimyöspeitetty. Muussa tapauksessa (esim. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 104. Kumpikaan ei osannut vastata mistä kysymys. Valkoisia tarroja ei pystynyt irroittamaan merkkien päältä. Jos lähetyksessä ei ole koodia etukäteen, lisäämme siihen koodin tarralla ennen kuin se menee lajittelukoneen lajiteltavaksi. Hän kertoi seuraavaa: ”Helsingissä, jonne kortti oli lähetetty, valtaosa postin lajittelusta tapahtuu koneella. Tarrat on suunniteltu siten, että ne on helppo irrottaa, eikä niissä käytetystä liimasta pitäisi myöskään jäädä jälkiä. Palaanasiaanlehdenseuraavassanumerossa. minulle ja kysyi mistähän nyt on kysymys. Postikortit ovat hieman haastavia tämän erillisen tarrakoodin näkökulmasta, koska niissä on vähemmän tilaa. Hän oli saanut samana päivänä ystävättäreltään kuvan FDC kuoren, jossa olivat 6.9. Ilmoitushinnat 2023 1/1 sivu 330 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Lehden tilaukset, ilmoitukset ja osoitteen muutokset tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Lajittelukoneen toiminta perustuu siihen, että lähetys (kuten esimerkiksi postikortti) yksilöidään koodilla, jotta se voidaan käsitellä ja ohjata oikein. Hyvä myös tietää, että seuraavasta ilmestymisestä lähtien syyskuussa kaikki uudet postimerkit ovat koodillisia, jolloin ylimääräisiä koodeja ei tarvitse lähetyksiin lisätä.” Ystävällisin terveisin, Jenni / Postin viestintä Hmm... Konelajittelun edellytyksenä oleva koodi painetaan valkoiselle tarralle. Lupasivat palata asiaan. Ja sainkin vastauksen samana päivänä: Tervehdys Tapio, sainkin tähän jo lisätietoa Sami Määtältä, joka vastaa meillä postipalveluiden kuluttajapalveluista. Koodin lähellä ei saisi olla tekstiä, mutta toisaalta tarra ei myöskään saisi peittää tai osua kohtaan, jossa on lähettäjän terveisiä/tekstiä kortin vastaanottajalle. Lehden taitto: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro keksi sopiva otsikko! Anneli soitti 20.9. Postissa oli peitetty postimerkkien 2D-koodit, jotka Postin mukaan nopeuttavat ja varmentavat postin kulun. AnnelioliyhteydessäPostinasiakaspalveluun ja minä Postin viestintäään. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. ilmestyneet postimerkit. Ehdottomasti huomioimme palautteen seuraavassa tarraerässä. Olinasiantiimoiltasilloinkinyhteydessä Postin Viestintään. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. (Päätoimittaja sensuroi oman kirjoituksensa otsikon painokelvottomana) Tapio Tuominen päätoimittaja. Kirje oli kulkenut 2 viikkoa
Kuten tiedämme, Posti ei enää nykyisin aikojen muuttumisen vuoksi julkaise erikoisleimoja. Itse olen laittanut talteen oman kerhomme entisille aktiiveille, esimerkiksi Vladi Marmolle (SF:n puheenjohtaja 1963-67) osoitettuja pos. Suomen Filatelistiseura esittää suuret onnittelunsa HFF:lle ja toivoo aktiivisia toimintavuosia yhdistykselle pitkälle tulevaisuuteen! HFF:n alkutaipaleen vaiheista voitte lukea tämän lehden sivulta 7 alkavasta Lauri Poropudaksen artikkelista. Per Persson: Krimin sota, Skarpans ja postin kulku 11.12. Marmo menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 1969 – joidenkin arvioiden mukaan kyseessä tosin oli salamurha. Tapio Tuominen: Digimaailma tutuksi 23.10. Leima oli valmistettu Helsingfors Frimärkssamlare Föreningin eli HFF:n 90-vuotisjuhlien kunniaksi 40 vuotta sitten. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10§:n mukaiset asiat sekä hallituksen esitys professori Yrjö Ylänteen rahaston, Näyttelyrahaston ja Omakotirahaston lakkauttamisesta. Vladi Marmo ansioitui jatkosodan aikana kaukopartiomiehenä ja hänelle esitettiin Mannerheim-ristiä, jota ei ”jostakin syystä” myönnetty. Hän oli Lönnrotinkadulla ja ihmetteli, eikö kerhomme kokoonnukaan maanantaisin – hän olisi halunnut käydä paikan päällä kerhoillassamme. On kuitenkin harvinaista, että vireästi toimiva aktiivinen yhdistys viettää juhlia 130-vuotisen toimintansa kunniaksi kuten nyt tapahtuu. Olin eräänä heinäkuisena maanantaiiltana kesämökillä. PIKKUJOULU SF:n syksyn esitelmät: O stin kerhoiltamme huutokaupasta viime keväänä laatikollisen postilähetyksiä, joita järjestäessäni tuli eteen Postin erikoisleima vuodelta 1983. Historia tulee eläväksi nimenomaan dokumenteissa. 2 2 3 tilähetyksiä. Itä-Karjalassa hän innostui alueen geologiasta ja valmistui myöhemmin alalle. SYYSKOKOUS 20.11. Puhelin soi ja hämmästyin, kun soittaja esittäytyi brittiläiseksi filatelistiksi puhutellen minua kohteliaasti tittelillä ”Mr. Suomen Postimerkkilehti 4 5/2023 4 P u h e e n j o h t a j a 1 5.9. Kokous on vain jäsenille! Helsingissä 15.9.2023 Suomen Filatelistiseura ry:n hallitus Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Harrastuksemme kansainvälisyys kuitenkin konkretisoitui jälleen kerran hienosti. Elokuun ensimmäisessä kerhoillassa olikin sitten tila jälleen täynnä innokkaita alan harrastajia ja useita uusia jäseniäkin on saatu toimintaan mukaan – syyskausi on alkanut hyvissä merkeissä! PEKKA LEMPIÄINEN Suomen Filatelistiseura ry KOKOUSKUTSU Suomen Filatelistiseura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 6.11.2023 klo 18.00 osoitteessa Lönnrotinkatu 32B, Helsinki. Tästä voisi moni muukin yhdistys ottaa opikseen ennen kuin on liian myöhäistä. Tämä olisi nytkin ollut erikoisleiman arvoinen. Risto Pitkänen: Lisämerkit postilähetyksillä 1893-1918 4.12. Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää siihen, miten hyvin HFF:n vaiheet on dokumentoitu ja erittäin mielenkiintoinen arkistomateriaali on tallennettu. President”. Jouduin pahoittelemaan hänelle, että olemme kesätauolla. Kun näitä kirjekuoria katselee, tulee otettua selvää kyseisten ihmisten elämänvaiheista laajemminkin. 9.10. Meillähän on usein taipumus ajatella, että asiat ja tapahtumat säilyvät ihmisten muistissa – ja lopulta ei ole enää ketään, jotka niitä muistaisivat. Ari Niemelä: Saarismallin merkkien mitätöinneistä 6.11. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin ja vaihtaa kuulumisia kerholaisten kanssa
SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huuto kauppaan sopivat. Jos haluat myydä, otamme kohteita vastaan 31.10.2023 asti! Meklarina: Petri Jansson 0400 552 671 meklari@ suomen latelistiseura. Suomen Filatelistiseuran Suurhuutokauppa no 115 S uomen Filatelistiseura järjestää tänäkin vuonna vuodenvaihteessa suuren remman huutokaupan. Kohteiden lähtöhinnan tulee olla olla vähintään 15 €. Huutokaupan runviimeisessä lehdessä (SP 6-2023) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi tämän vuotisen tapaan tammikuun puoles sa välissä. Huutokauppakohteita ottavat vastaan myös: Juha Tillander, Seppo Evinsalo, Olli Saarinen ja Eero Mäkelä Joulukuussa!
6 5/2023 SuomenPostimerkkilehti HFF: ordförandes spalt CARL APPELBERG A lla registrerade föreningar måste enligt lagen ha en styrelse och varje styrelse en ordförande. Denna summa beskattas enligt medlemmarnas skattekort. I tvister mellan medlemmar bör ordföranden alltid vara objektiv. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään vastaanotto lauantaina 14.10.2023 klo 13.00 Ekberg Extran tiloissa 2 krs Bulevardi 9 A Helsingissä. Det betyder inte att man suttit i styrelsen för den där man söker ordförandeplatsen, men man bör helst känna till procedurerna i den man vill leda. F öreningens stadgar bestämmer hur lång tid en ordförande kan sitta. S tyrelsen medlemmar kan få en viss summa för löpande utgifter i arbetet, men den är inte skattefri. Sultanatet Perak. Man måste vara både erfaren och kompetent för det. 08.11 HFF Valmöte, inget föredrag. T ill styrelseordförandens viktigaste arbete hör att kunna planera och delegera arbetet inom styrelsen. Han leder ordet vid föreningens möten, vanligen efter invanda rutiner. Att vara ordförande Stiftad O m styrelseordförande avlider eller går bort av någon annan orsak, övertas hans plats av vice ordföranden till verksamhetsårets slut. Till övriga möten är alla filatelister, också de som inte är medlemmar, välkomna. 22.11 Ralf Ilmoni Återanvändning av icke-makule rade frimärken. 18 21. 13.12 Julfest avec/solo Folkhälsan, Mannerheimvägen 97 kl. 11.10 Patrik Holst Vykort och stämplar med bilmotiv. S om styrelseordförande bör man ha en positiv inställning till alla medlemmar, inga speciella favoriter eller fiender. O rdföranden för en förening som tillhör ett förbund kan representera sin förening vid förbunds möten och liknande tillfällen, men kan också utse en representant. O m en medlem söker ordförandeplatsen inom sin förening medels otillbörlig lobbning eller andra påtryckningar bör han diskvalificeras. Efter mottagningen följer föredrag kl 14.00 -15.30 av Mr Christopher King RDP ”Is Postal History history?”, Mrs Birthe King FRPSL ”Denmark and The Second World War Conscience, Conflicts and Camps” och Mr Jussi Tuori RDP ”The Story of the Stamped Papers with Multiple Imprints 1802-1894”. Vastaanoton jälkeen seuraavat klo 14.00 15.30 juhlaesitelmät, Mr Christopher King RDP ”Is Postal History history?”, Mrs Birthe King FRPSL ”Denmark and the Second World War Conscience, Conflicts and Camps” ja Mr Jussi Tuori RDP ”The Story of the Stamped Papers with Multiple Imprints 18021894”. HFF föredragsprogram på höstens möten 2023. Denne kan bör helst tillhöra en liknande förening som ordförandens. 14.10.2023 kl 13.00. Mötena 08.11 och 13.12 är föreningens interna. H elsingfors Frimärkssamlare Förening r.f. En kortare period är dock förkastlig. V arje förening som har tillgång till förmögenhet i form av aktier eller liknande bör helst ha en CGR revisor. Christoffer Westin 044 9842348 antaa tarvittaessa lisätietoja. Christoffer Westin 044 9842348 ger tilläggsuppgifter vid behov. Denna revisor och ordföranden bör ha ett fast samarbete vid uppgörande av årets bokslut. M ed anledning av Helsingfors Frimärkssamlare Förenings 130-årsjubileum kommer det lördagen 14.10.2023 att arrangeras en mottagning kl 13.00 på Ekberg Extra 2 vån Bulevarden 9 A i Helsingfors. F ör det första bör man ha tidigare erfarenheter av att sitta i en styrelse. täyttää tänä vuonna 130 vuotta. O m någon vill bli ordförande i en förening måste det finnas vissa förutsättningar eller villkor för att det ska vara möjligt. 25.10 Reinhard Weber Malaysia. Det är medlemmarna i styrelsen som utför själva arbetet. En ordförande kan väljas för en bestämd tidsperiod eller på livstid. Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, i Helsingfors. Då tillträder en ny ordförande som valts vid ordinarie val
Vai täyttikö se 139 vai 135 vuotta. R. Mutta niin kuin elämässä usein, mopo karkasi käsistä. Kotschenovsky ja Leonard Wasenius. Sieltä löytyy pöytäkirjat, vuosikertomukset ja muutakin materiaalia. Nimittäin HFF:iin johtanut kehitys alkoi 4.11.1882 filatelistien toverikunnan perustamisella ja 11.11.1886 perustettiin sen jatkoksi varsinainen yhdistys Helsingfors Frimärkssamlare-Förening (HF-F). Stiftad HFF täytti 130 vuotta Helsingfors Frimärkssamlare Föreningin perustava kokous pidettiin 28.1.1893 eversti Otto von Freymanin (vasen kuva) ja kapteeni Ivar Gulinin aloitteesta. Teksti: Lauri Poropudas Kuvat: Postimuseo/HFF Bertha Tabelle liittyi HFF:iin 1894, jäsennumero 40, sen ensimmäisenä naisjäsenenä ja vanhimpana tiedettynä suomalaisena naisfilatelistina. Lisäksi kerholla on loistava koko historiansa kattava jäsenmatrikkeli, mikä mahdollisti jäsenten taustan tarkastelun. Keskeinen syy siihen, että ”mopo karkasi käsistä” oli HFF:n erinomainen arkisto, joka on siirretty Postimuseoon. Tarkoitus oli käsitellä kerhon syntymistä, sen hajoamisia, yhdistymistä ja paria viime vuosikymmentä. Uudelleen syntyneen HFF:n perustajajäsenissä oli samoja henkilöitä kuin oli ollut toverikunnassa ja HF-F:ssä, joten on vaikea sanoa, mikä on HFF:n todellinen ikä. Brenner, sihteeriksi Björn Lindberg ja muut seuran perustajajäsenet olivat Oskar Bomansson, Roland Heimbu?rger, Clas A. Juhlaan liittyen kerho pyysi minua kirjoittamaan kirjan kerhon historiasta. Ja kukas sen paremmin päättäisi kuin kerho itse. Juhlat tosin pidettään vasta lauantaina 14.10.2023 Ekbergillä Bulevardilla vastaanottoineen, esitelmineen ja illallisineen. Ohessa joitakin otteita vuosien varrelta. Hän toimi jossain määrin myös alan kauppiaana.. 7 S uomen vanhin postimerkkikerho HFF eli Helsingfors Frimärkssamlare Förening täytti tammikuussa 130 vuotta – se lasketaan vuodesta 1893. Kerhossa pidetään perustamisvuonna vuotta 1893. Halusin tarkastella myös kerhon jäsenistöä, kerhon suhtautumista väärenteisiin, kerhon historian erilaisia merkkipaaluja, julkaisuja ja tehdä eräänlaisen matrikkelin kerhon perustajaja merkittävistä jäsenistä sisältäen myös joitakin FFF:n jäseniä sekä näyttelyfilatelisteja. Monet kerhon alkuajan toiminnot – nyt pieneltäkin vaikuttavat – monistuivat kaikkien suomalaisten postimerkkikerhojen käytänteiksi. Löfgren Oulusta, W. HF-F:n puheenjohtajaksi valittiin Rlf. Tämä yhdistys sammui, kun sen intomielinen sihteeri Lindberg muutti Helsingistä 1888
Mutta todellisuudessa se taisi olla lähinnä vain Lindberg, joka vastusti Aunus-merkkejä. A. SF:n synty ei aiheuttanut jäsenistön vähenemistä HFF:ssä. SF ei syntynyt niin kuin E. On sanottu myös, että HFF:n kielteinen asenne Aunus-merkkejä kohtaan oli yksi syy perustaa SF. Granberg ei suostunut eroamaan, von Hertzen erosi.. SFH oli elossa ainakin vielä Filatelistiliiton perustamisen aikoihin 1947. Se perustuu vuoden 1922 rintamerkkiin. Granberg ja Setelipainon kamreeri Magnus von Hertzen olivat valmistaneet Vuonna 1917 paljastui, että Magnus von Hertzen ja Richard Granberg myivät väärennettyjä vuoden 1911 40 pennin merkkejä. Monet SF:n piiriin kuuluneet olivat innoissaan noista merkeistä, eikä vähiten von Fieandt. Granberg oli myynyt tamperelaisen Werner Hildénin kanssa väärennettyjä ehiöitä Tanskaan 1886. Ainoa varsinainen HFF:n hajoaminen tapahtui 1931, kun HFF:n kunnia-ja aitoutustoimikunnan jäsen Richard Granberg jäi kolmatta kertaa kiinni väärennemyynnistä. Ensin hän jäi kiinni 1893, kun juuri perustetun HFF:n jäsentiedot julkaistiin ruotsalaisessa alan lehdessä. Tuosta kerhosta ei koskaan tullut merkittävää, eikä siitä tai sen toiminnasta tunnu löytyvän juurikaan arkistotai muutakaan materiaalia. Harald Lindberg perusti Svenska Filatelistklubben i Helsingforsin (SFH), kun hän hävisi sekä HFF:n puheenjohtajuuden että mainitun sääntömuutosehdotuksensa. Ajoittain se halusi tehdä yhteistyötä HFF:n kanssa erilaisissa yksittäisissä asioissa, kuten postimerkkijulkaisujen suhteen ja olipa se mukana myös ensimmäisessä, vuoden 1928 postimerkkinäyttelyssäkin. Hellman ja hänen jälkeensä monet muutkin – minäkin – ovat esittäneet, SF ei syntynyt HFF:n kovasta ruotsinkielisestä ja -mielisestä politiikasta. Hajoamisista Yleisesti ajatellaan, että HFF on kärsinyt historiansa aikana useita hajoamisia: siitä syntyi 1920 Suomen Filatelistiseura (SF) ja Svenska Filatelistklubben i Helsingfors ja 1931 Frimärkssamlarföreningen i Finland (FFF). Spekulaatiomerkkejä vastustettiin yleisesti kansainvälisissä filatelistipiireissä. Ovaalimerkkiä mukailevan tunnuksen varhaisin arkistosta löytynyt käyttö on huhtikuulta 1943, se liittyi kai 50-vuotisjuhliin. Niitä pidettiin itsenäisen Suomen filatelian ”omana juttuna”. Ne oli tehty aidolle paperilla aidoilla väreillä ja hammaste oli aito, vain vaakunakotkan taustaväri oli vaihtunut sinisestä punaiseksi. 8 5/2023 Suomen Postimerkkilehti HFF:n tunnuksia: ensimmäisten painettujen sääntöjen kannessa oli Helsingin vaakuna, pian kuitenkin tuli käyttöön hieno jugend-henkinen HFF-tunnus. Näinkin, mutta ei aivan. Hellman ja Einar von Fieandt, hän oli jäsen vuoteen 1928 asti. Jo 1921 päätettiin, että kaikessa mainonnassa käytetään 5 kopeekan ovaalia, mutta HFF:n tunnuksena käytettiin leijonatunnusta. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö niitä voisi kerätä ja tutkia. Herrat olivat painaneet yhden arkin merkkejä Setelipainossa: paperi, värit ja hammasteet olivat aitoja, vaakunan taustan ovaalin he olivat vaihtaneet sinisestä punaiseksi. HFF:llä ja SF:lla oli yhteisiä jäseniä koko ajan. Kun SF syntyi, oli HFF:n ”kova” ruotsinkielisyys jo haihtunut: Harald Lindberg oli hävinnyt yli vuotta aiemmin sääntömuutosesityksensä, jonka mukaan vain ”ruotsinmieliset” olisivat voineet olla jäseniä, ja puheenjohtajuutensa Bertel Taucherille. Seuraavan kerran Granberg jäi kiinni keväällä 1917, kun kerhossa myytiin väärennettyjä mallin 1911 40-pennisiä. Ainakin osa SFH:n jäsenistä oli myös HFF:n jäseniä, kuten Harald Lindberg ja Magnus von Hertzen. Toki Lindberg oli vastuksessaan oikeassa, kyseessä oli spekulaatiomerkit, joille ei ollut aitoa tarvetta. HFF:n rintamerkkejä, ne perustuvat vuoden 1922 rintamerkkiin, kunniajäsenet saavat sen kultaisella seppeleellä lisättynä. Osa niistä, jotka olivat perustamassa SF:aa säilyttivät HFF:n jäsenyytensä vielä vuosia SF:n perustamisen jälkeenkin, kuten E. Hellmanin ja muiden käsitys kumpuaa 1920-luvun kielipolitiikasta ja -riidoista, ei todellisuudesta. SF syntyi aidosta suomenkielisen kerhon tarpeesta, aivan samoin kuin saman ajanjakson kerhot esimerkiksi Tampereelle, Kuopioon ja Viipuriin. A
Aivan samanlainen tilanne oli alkuaikojen FFF:ssä ja SF:ssa. HFF:n jäsenten sosiaalinen tausta oli alkuaikoina ja kauan sen jälkeenkin paljon korkeampi kuin keskimäärin Suomessa. Pysyväksi jäseneksi pääsi 25 vuoden jäsenyydellä tai maksamalla kerralla 10 vuoden jäsenmaksun. Lisäksi HFF:n ja FFF:n yhdistyessä tuli HFF:n kunniajäseniksi kaksi FFF:n kunniajäsentä, joista Arnold Nyman oli valittu HFF:n kunniajäseneksi jo 1973, FFF:n kunniajäsen hänestä tuli 1986. Kun Fabergén esiin nostaman asia sai nahkapäätöksen, erosi osa HFF:n jäsenistä – mukana heissä oli monia keskeisiä HFF:n jäseniä perustajajäsenistä lähtien – ja perusti jo vuoden 1931 lopussa uuden ruotsinkielisen postimerkkikerhon. Nyt HFF:n kunniajäseniä ovat Risto-Matti Kauhanen (2012) ja Carl Appelberg (2014). Heti alussa osa FFF:n jäsenistä säilytti myös HFF:n jäsenyyden ja ajan myötä kovasta kilpailusta huolimatta ”kaksoisjäsenyys” yleistyi. Kunniajäseneksi voidaan valita yhdistykselle huomattavia palveluksia tehneitä: tähän mennessä heitä on valittu kaikkiaan 18. Osasyynä tähän on tietysti se, ettei filatelia ollut mikään halpa harrastus – duunareilla ei ollut rahaa, aikaa tai tiloja harrasteeseen. Alkuaikoina pelkästään HFF:n jäsenmaksu ja kirjautumismaksu oli vienyt tavallisen työläisen neljän päivän Carl Appelberg (vasemmalla) ja Risto-Matti Kauhanen ovat HFF:n nykyiset ja ainoat mukana olevat kunniajäsenet.. Näistä kerhoista tulikin Suomen merkittävimpiä ja jäsenmääriltään suurimpia postimerkkikerhoja vuosikymmeniksi. Kuvaavaa on, että tuolloin kummankin kerhon johdossa oli jäseniä kummastakin kerhosta. FFF:n perustaminen tuntuu olleen melkoinen piristysruiske suomalaiselle filatelialla, sillä kilpailutilanne innosti kumpaakin toimintaan. HFF:n jäsenistöstä Kaikkiaan 1140–1150 postimerkkeilijää on ollut HFF:n historian aikana sen jäsenenä. 9 sadan merkin arkin ja he myivät ja vaihtoivat niitä kerhossa, ehkä laajemminkin. U sein kuultu syy järjestää postimerkkinäyttelyitä, on ollut uskomus, että se lisäisi kansalaisten kiinnostusta harrasteeseen. Kun ajan oloon henkilökohtaiset erimielisyyden katosivat ja yhteiset edut lisääntyivät, alettiin puuhata myös kerhojen yhdistämistä. Kolmannen kerran Granberg jäi kiinni 1931, kun Agathon Fabergé toi esiin Granbergin tekemät laivankuvaleimaväärenteet. Christian Sundman oli HFF:n puheenjohtaja 1992 ja FFF:n jäsen, Arnold Nyman oli FFF:n puheenjohtaja ja HFF:n varapuheenjohtaja 1992, Göran Nykvist oli FFF:n varapuheenjohtaja 1992 ja vastaavasti HFF:n varapuheenjohtaja 1993 lähtien. Samoin erilainen yhteistyö muun muassa Postiin ja postimerkkijulkaisuihin liittyvissä asioissa. Ennen kerhojen yhdistymistä niillä oli yhteensä 317 jäsentä, joista 53 kuului kumpaankin kerhoon. Tämä nousi uudestaan esiin, kun Granbergista leivottiin kerhon kunniajäsentä 1920-luvun alussa. Mitään vahvaa näyttöä tällaisesta ei ole nähtävissä sen enempää HFF:n, FFF:n tai SF:n jäsenkehityksessä – näyttelyiden merkitys jäsenyyden kasvuun näyttelyn aikana tai jälkeen on olematon, toki näyttelyt voivat aktivoida vanhoja jäseniä. Yhdistyminen toteutui vasta vuoden 1993 alussa. Jäsenyystiedot käyvät ilmi HFF:n hienosta jäsenmatrikkelista, mistä näkee jäsenen nimen, ammatin tai koulutuksen, liittymisja eroamisajat sekä jäsenyyden lajin, siis onko kyseessä rivijäsen, pysyvätai kunniajäsen. Toinen FFF:sta siirtynyt kunniajäsen oli Birger Gullberg. Syntyi tutkimuksia, julkaisuja ja kilpaa jäsenistä. Toki Granberg oli väärentänyt monia muitakin leimoja. Se oli lähellä, itse asiassa jo päätetty asia 1980-luvun alussa, mutta yhtä äkkiä asia hautautui. Pitkiin aikoihin ei jäsenluettelossa ole lainkaan duunaritasoisia jäseniä. Jäsenten pääosan muodostivat korkean koulutuksen saaneet, varsinkin ennen toista maailmansotaa korkea-arvoiset upseerit, koko ajan johtajat, pankinjohtajat, prokuristit ja päälliköt sekä tohtorit ja lääkärit. Korkeimmillaan HFF:n jäsenmäärä oli sodan jälkeen, kun se lähenteli 300, noihin aikoihin kilpailevalla FFF:llä oli lähes 400 jäsentä
HFF:n puheenjohtaja Bertel Taucher toimi Valtuuskunnan puheenjohtajana koko sen toiminta-ajan 1929–1947. Wasastjerna, Niilo Luostarinen, Donnar A. Kolmannella kerralla äänestyspäätös päätös oli Granbergin eduksi ja johti HFF:n hajoamiseen. Ei niin, etteikö niihin olisi yritetty puuttua, mutta häntä koskevat päätökset jäivät mitättömiksi – Agathon Fabergén mukaan puheenjohtaja Taucher suojeli Granbergia. Dromberg, Henrik Wirzenius, Björn-Eric Saarinen ja Eero Hellsten. Heistä Hellsten toimi liiton toiminnanjohtajana ja samoin kuin Seija-Riitta Laakso. Suomalaisista Rullaan – Roll of Distinguished Philatelists – nimensä kirjoittajista kaikki ovat olleet HFF:n jäseniä: Linder 1961, Zimmermann 1975, Dromberg 1977, Sundman 1989, Olamo 1997, Tuori 2005 ja Laakso 2021. HFF:n jäsenistä liiton lehden päätoimittajina ovat toimineet Vladi Marmo, Ilmari Koskimies, Hans R. Noin puolet tiedetyistä on ollut jäsenenä alle 10 vuotta, toisaalta yli 40 vuotta jäsenenä olleita on ollut 57 ja yli 60 vuottakin viisi. Mustan kirjan kansi ja sen ensimmäinen merkintä, farmasianopiskelija Werner Hildén Tampereelta on erotettu 25.5.1893.. A. Jo syksyllä 1894 kerho paneutui Helsingissä Oscar Lindbergin postimerkkiliikkeessä myynnissä olleeseen väärennettyyn 20 kopeekan Porto Stempel -kuoreen. Väärenteiden vastustamista Aiemmin oli jo puhetta Richard Granbergista ja siitä, kuinka HFF:ssä katsottiin läpi sormien hänen väärennehistoriaansa. Myös myöhemmin väärenteiden levittäminen johti useimmiten erottamiseen ja nimen saamiseen Mustaan kirjaan ja alan lehtien palstoille. Filatelistiliiton puheenjohtajista HFF:iin ovat kuuluneet Veikko Hietalahti, Vladi Marmo, Björn-Eric Saarinen, Jussi Tuori, Risto-Matti Kauhanen ja Ari Muhonen. Osin väärennekokoelman pohjalta tehtiin myös Olamon toimittama Väärennekäsikirja, Finland Reference Manual of Forgeries. Ensimmäinen aitoutustoimikunta nimettiin jo 1897 ja siihen on kuulunut aina kulloinkin parhaat alan asiantuntijat, sellaiset kuin Arvid Öhman, Magnus von Hertzen, Wilhelm Rosenlew, Harald Lindberg, Bertel Taucher, Richard Granberg, Alfons Sundqvist, Erik Wahlström, Leo Linder, Nils Krogerus, Viljo Karvonen, Bengt Zimmermann, Christian Sundman ja Juhani Olamo. Osin väärenteiden vastustamiseen kuului myös kerhon oman laajan väärennekokoelman (1903–) ja Suomi-kokoelman kerääminen (1914–). Mallin 1860 merkin ostaminen olisi vaatinut 1–7 päivän ansion menetystä. Nykyjäsenistä pisin jäsenyys on Stig-Olof Fagerströmillä 61, Kid Kyrklundilla 57 sekä Carl Appelbergilla ja Finn Sumeliuksella 52 vuotta. Huomattavista näyttelyfilatelisteista voidaan mainita Carl-Victor Bremer, Donnar A. Muuten kokoelmien kohteita on myyty kerhon ja yleisissä huutokaupoissa. Siitä kirjoitettiin varoituksena lehdissä ja kauppias erotettiin yhdistyksestä. Ensi kerralla häntä ei erotettu, vaikka samaan asiaan syyllistynyt Hildén erotettiin, toisella kerralla erotuspäätöksestä äänestettiin tasatulos ja Granbergia kehotettiin eroamaan, mutta hän ei eronnut, kun samaan asiaan sekaantunut von Hertzen erotettiin. Jäsenyyden kesto on ollut keskimäärin 14,8 vuotta. Sellainenkin asia jäsentiedoista selviää, että kun alkuaikoina liittyneiden keskimääräinen ikä oli 34,5 vuotta, oli se 1992 jo 56,8 vuotta, liitytään siis yhä vanhempina. Tosin Mustaan kirjaan ja lehtien varoituspalstoille pääsi myös laiminlyömällä jäsenmaksun tai toimimalla petollisesti vaihtotoiminnassa ja ostoissa. Nyttemmin kokoelmat on jo myyty, iso osa väärennekokoelmaa meni Royal Philatelic Society Londonin kokoelmiin. Pisin jäsenyys oli Henrik Liliuksella, 68 vuotta. HFF:n jäsenistöön on kuulunut koko sen toiminta-ajan maamme huomattavimpia näyttelyja järjestöfilatelisteja, etenkin 1970-luvulta lähtien moni keskeinen filatelisti liittyi myös HFF:iin, vaikka se ei ollutkaan hänen pääkerhonsa. Tosiasiassa HFF on suhtautunut varsin kielteisesti muihin väärennetapauksiin, jo ensimmäisissä säännöissä 1893 väärenteiden vastustaminen oli yksi neljästä kerhon olemassaolon perusteista. Käytetty leimattu merkki maksoi 45 markkaa (234 euroa), jolloin se olisi vienyt 14 päivän palkkapussin tyhjäksi. Dromberg, Richard Granberg, Agathon Fabergé, E. 10 5/2023 Suomen Postimerkkilehti palkan kokonaan. Väärenteiden vastustaminen johti myös aitoutustoimintaan. Hellman, Eero Hellsten, Seija-Riitta Laakso, Ludvig Lindberg, Leo Linder, Gösta von Möller, Ernst Nygrén, Göran Nykvist, Arnold Nyman, Herbert Oesch, Juhani Olamo, Mikko Ossa, Juhani Pietilä, Lauri Ruuskanen, Isak Seligson, Jeffrey Stone, Christian Sundman, Jacobus Sundman ja Erkki Toivakka sekä Jussi Tuori. Pieni esimerkki, vuonna 1904 HFF:n luettelon mukaan 5 kopeekan soikiomerkki maksoi käyttämättömänä 150 markkaa (nykyrahaksi muutettuna 782 euroa), mutta työmiehen päiväpalkka oli 3,20 markkaa, jolloin merkin ostaminen olisi vienyt 48 päivän palkan kokonaan. Jacobus Sundman oli jäsen 66 vuotta
Lisäksi on ilmestynyt kahdeksan erilaista juhlakirjaa, joissa on ollut 24–248 sivua. HFF aloitti kansainvälisen yhteistyön, merkkien hinnoittelun myös ulkomaalaisiin luetteloihin, kuolleiden jäsenten kokoelmien realisoinnin, humpuukimerkkien selvittelyn, oman kirjaston, vaihtotoiminnan ja valintavihkot sekä kansainvälisen vaihtotoiminnan, kerhohuutokaupat, jäsenluettelot, painetut pöytäkirjat, merkkien vaihdon kerhoilloissa ja oman lehden. Tämä jatkui 1960-luvun loppupuolelle. Leo Linderin ja Erik Wahlströmin uusintaja jälkipainamista kertova Finlands nyoch eftertryck och kopekemissonerna 1845–66 näki päivänvalon 1947 ja Jarl Petterssonin leimamerkkikirja Finlands stämpelmärken 1866-års emission vuonna 1948. Tällaisia olivat ainakin maailmalla Tervakosken paperikauppiaana liikkunut Leonard Wasenius, joka oli jäsen kahdessa saksalaisessa ja tanskalaisessa, yhdessä ranskalaisessa ja ruotsalaisessa kerhossa sekä Otto von Freymann, Fredrik Thorn ja Johan August Florin. Geo Björkqvistin Finlands Francotecken av år 1875 ilmestyi 1927 ja Valter Korgeruksen Färgkarta 1934. Noissa juhlakirjoissa on varsin asiantuntevia tutkimusartikkeleita kirjoittajinaan. Pysyvien jäsenten rahasto karttui heidän 10-kertaisista jäsenmaksuista, rahaston ideana oli kerätä rahaa omaa huoneistoa varten – kuten Tukholmankin kerholla oli. Yksi merkittävä opussarja oli Juhani Olamon toimittama väärennekäsikirja Finland Reference Manual of Forgeries; Volume 1–3 vuosina 1998–2001. HFF:n toimintaa kuvaa hyvin se, minkälaisia tehtäviä seura otti työn alle. 11 HFF loi toimintatavat muille Suomen ensimmäinen postimerkkikerho Helsingfors Frimärkssamlare Förening oli se, joka loi muille kerhoille toiminnan suuntaviivat. Julkaisut HFF:n merkitys on ollut tärkeä erilaisten luetteloiden ja käsikirjojen teossa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Julkaisutoimintaa varten oli oma rahastonsa Katalogfonden. Tosin ne eivät syntyneet itse HFF:ssä, vaan ne olivat tuontitavaraa ulkomailta muista kerhoista. Väärennettyyn merkkiin piti merkitä ”Faux” ja uusintapainamiin ”Rempression”. Rahaa siihen saatiin vaihtoja huutokauppatoiminnasta. Ilmeisesti Richard Granberg ja Alexander Koroleff sekä Konstantin Kotscheregin olivat olleet tekemisissä eri maiden kerhoien kanssa – Pietarissahan toimi aktiivinen Dresdenin kerhon alaosasto. af Enehjelmin Finnland III, Helsingfors Stadspost, Tammerfors Lokalpost. Tästä työstä on suuri apu, kun tutustuu kerhon historiaan tai Suomen postimerkkeilyn alkuaikoihin. Hän hoiti jäsenja pöytäkirjamatrikkeleiden kirjoittamisen: pöytäkirjamatrikkeliin on koottu kaikki toimihenkilöt, pöytäHFF:n matrikkelitoimittaja koosti kerhon päätöksistä yhteenvetoja, ylläpiti toimihenkilörekisteriä ja valmisteli kerhon historiikin kirjoittamista. Jotkin HFF:n toverikunnan ja kerhon sekä HFF:n alkuaikojen jäsenistä oli jäseninä ulkomailla toimivissa kerhoissa. Suomen merkkien luettelo Katalog över Finlands Frimärken ilmestyi 1895 ja sen uusi korjattu ja täydennetty saksankielinen laitos Katalog u?ber die Freimarken des Grossfu?rstentums Finnland 1904. kirjojen keskeiset kohdat lyhennettynä niin, että aina kerrotaan myös viite asianomaiseen pöytäkirjaan – mukana on myös juhlat ja niiden järjestäjät ja kaikki muukin kerhon toiminta. Juhlarahasto, joka alkoi 25-vuotisjuhlista, sai tuloja juhlista ja kerhon rintamerkkien myynnistä. Ja sellaiset asiat kuin aitoutus, aitouttaja ja aitoutustoimikunta tulivat tutuksi HFF:n kautta. E. Jo 1893 esitettiin käsikirjan kokoamista ja 1894 suomalaisten ehiöiden luetteloa. Rahastoja on hoidettu hyvin, sillä HFF on varakas kerho – osa rahasta tuli toki yhdistymisestä vauraan FFF:n kanssa. Ensimmäisen aitoutustoimikuntansa (prövningstation för finska märken och helsaker) HFF asetti jo 13.1.1897, sen ensimmäisiksi pysyviksi jäseniksi tulivat Leonard Wasenius ja Arvid Öhman. Toimihenkilöitä, jotka ovat vakiintuneet lähes kaikkiin alan kerhoihin ovat puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan tehtävien lisäksi olleet klubimestari, vaihdonjohtaja (huutokaupan meklari), VBO-asiamies, kirjastonhoitaja, kokoelmanhoitaja ja HFF:ssä erikseen myös väärennekokoelmanhoitaja, ja toimiipa HFF:ssä myös paperikauppias. Sääntöjen lisäksi piti luoda useita käytäntöjä ja niitä luotiin perustamalla erilaisia tehtävänimikkeitä, työryhmiä, komiteoita. HFF alkoi jo 1900 koota rahastoa, ensin siitä maksettiin pohjoismaisiin alan kongresseihin osallistuvien matkakustannuksia ja satunnaisia tappioita valintavihkotoiminnassa. Tästä ilmestyi uusia laitoksia 1908, 1913 ja 1914 sekä useita nimellä Finnland I. Yksi erikoinen toimihenkilö HFF:ssä on ollut matrikkelinhoitaja, muissa kerhoissa ei tätä tehtävää tunneta. Granbergin kokoama ehiöluettelo julkaistiin 1923, samana vuonna ilmestyi myös P
Tarjolla oli mallista 1856 lähetys, jolla oli 5 kop merkki, ja seitsemän kuorta 10-kopeekkaisilla frankeerattuna, joista kahdella oli kaksi merkkiä. Ja nyt uusimpana ilmestyi HFF 130 år -historiikki. Esimerkki siitä, mitä kerhohuutokaupoissa oli myynnissä, voidaan ottaa lehden numerosta 1/1895. Ennen omaa lehteä kerho oli sitoutunut Tukholman kerhon lehteen, josta tuli yhteispohjoismainen Nordisk Filatelistisk Tidskrift, ja taas oman lehden lakkaamisen jälkeen kerho ”alistettiin” tuolle pohjoismaiselle aviisille. Toisen maailmansodan jälkeen HFF päätti aloittaa julkaista uudelleen Finska Filatelistenia. Kuva Kansalliskirjasto. Vähän tunnetuksi on jäänyt 1905 ilmestynyt Album fu?r die Briefmarken Finnlands 1856-1905. Lehti oli ilmeisesti liian iso ponnistus kerholle ja sen toimittaja Leonard Waseniukselle, jolla oli monta muutakin rautaa tulessa kerhon ja työelämän piirissä. Sen löytäminen kuvattavaksi oli vaikeaa, sitä ei ole edes Postimuseossa. Sitä varten kerholla oli omia aputoimittajia, jotka uutisoivat kerhon tapahtumista ja suomalaisista uutuuksista. Vuoden 1850 10 kopeekan kuoria oli tarjolla viisi ja vuoden 1856 10 kopeekan kuoria kuusi, ne leimattuina ja musteristattuina. Lehdessä oli uutuusmerkkiesittelyjä, erikoisuuksien ja löytöjen esittelyjä, kuten mallin 1866 8-pennisen V-uurros, Rauman yksityismerkin esittely, aitoina pidetyt isohampaiset mallista 1875. aikansa parhaat filatelistit. 12 5/2023 Suomen Postimerkkilehti 2 Finska Filatelisten -lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu, jolla kerrottiin lehden tilaamisesta ruotsin lisäksi saksaksi ja ranskaksi. Lisäksi tarjolla oli 14 kappaletta 5 markan merkkejä vuodelta 1890. Hanke kaatui paperipulaan ja muihin vaikeuksiin ja hautautui lopullisesti, kun Filatelistiliitto perusti Philatelia Fennican, jonka toimituskunnassa oli myös HFF:n edustajia.. Noita kieliä ei kuitenkaan juuri näkynyt lehden sivuilla. Aivan syyttä on historian unholaan painunut maamme ensimmäinen alan aikakauslehti Finska Filatelisten, joka ilmestyi 1894–1896 osin kolmikielisenä. Lopulta se löytyi varsin läheltä, Esa Kärkäs oli ostanut sen HFF:n kerhohuutokaupasta. Kerho siis sai aikaiseksi oman varsin mallikelpoisen lehden alle kahdessa vuodessa perustamisestaan. Lehdessä käytiin keskustelua omasta uudesta luettelosta, mutta myös Kohlin luettelosta, annettiin ohjeita vaihtajille, julkaistiin huutokauppaluetteloa, kerrottiin väärenteistä. Se on hyvin yksityiskohtainen albumi, jonka kerääminen täyteen olisi useimmille mahdottomuus, kun se sisältää myös kaikenlaiset poikkeavuudet, päiköt, kuvakevälit, paperivariaatiot, hammasteet, värit ja virhepainamat klassisista merkeistämme
(25x32 cm). 13 Finska Filatelistenin numerossa 4/1895 kerrottiin Rauman yksityispostista ja sen merkistä. HFF:n hyvin monipuolinen postimerkkialbumi ilmestyi 1905. HFF:n ensimmäinen luettelo ja siihen liittynyt kuvaliite ilmestyi jo 1895 – luettelo ja sen kuvaliite painettiin eri kirjapainoissa
Huhtikuussa 1936 kokouksen jälkeen lähes kaikki osallistuneet 27 jäsentä suuntasi S/S Nordlandille, missä saatiin Aina 1930 asti HFF:n julkaisut olivat saksankielisiä, niin myös FARBENKARTE vuodelta 1934, kuvassa sen olympiarenkaita mukaileva kansi ja yksi värisivu. r.f.” Vuosijuhlan 4.2.1931 menu, tämäkin näyttää, että juhliin panostettiin.. Joulujuhlan vietto näyttää alkaneen 1928, ja seuraavan vuoden vuosijuhlaan kutsuttiin edustaja Suomen Filatelistiseurasta – seurausta vuoden 1928 Helsingin näyttelystä. 30-vuotisjuhla oli vuorossa 1923, vuonna 1926 juhlittiin 600:tta kokousta juhlalla, 35-vuotisjuhlaa vietettiin 1927. Siitä ei kansalaissodan takia ole jäänyt muuta tietoa kuin valokuva. Huhtikuussa vietettiin Tanskaan muuttavan Carl Rasmussenin läksiäisiä. Vuosijuhlassa 1935 esiintyivät ”nuoret ja enemmän ja vähemmän kauniit daamit” Svenska Teaternin baletista, seuraavana vuonna esiintyi vuosijuhlassa kolme laulajaa ja tanssijaa ja oli tavanmukaiset arvonnat sekä esitettiin omia kupletteja. 14 5/2023 Suomen Postimerkkilehti Juhlat Uskoisin, että HFF on ollut ja taitaa olla edelleen Suomen ”juhlivin” postimerkkikerho. Vuoden joulujuhlaan osallistui myös Hotelli Tornin johtaja Hans Ripper, josta oli tullut suosittu henkilö kerholaisten kesken. Huomaa, että merkkien arvomerkinnän tilalla lukee ”H.F.F. Vuosijuhlana 1931 oli naamiaiset. Vuoden 1918 25-vuotisjuhlia ryhdyttiin valmistamaan jo vuotta aiemmin. 40-vuotisjuhla / vuosijuhla vietettiin Hotelli Tornissa 22.2.1933. Vuosijuhlasta tuli 1916 lähtien juhla ohjelmineen. 10-vuotistoimintaa juhlittiin näyttävästi kutsumalla vieraita Tukholman, Kristianian ja Kööpenhaminan sisarkerhoista. HFF:n piirissä on järjestetty paljon erilaisia juhlia, kuten tapa mennä yhteiselle illalliselle tai iltapalalle aina kokouksen jälkeen. Alusta lähtien on ollut vuotuinen ”tammikuinen” vuosijuhla, sadatta kokousta juhlittiin joulukuussa 1898 illanvietolla, joka kesti pikkutunneille asti
Muutaman vuoden päästä ryhdyttiin viettämään rapujuhlia myös elo-syyskuussa. 15 Hotelli Tornissa vietettiin 22.2.1933 HFF:n 40-vuotisjuhla. Vuosijuhlassa tammikuussa 1944 oli läsnä 60 jäsentä, tällaista määrää ei ollut saatu kasaan edes hyvinä 1930-luvun vuosina, jolloin osallistujia oli kolmisenkymmentä: ohjelmassa oli laulua, tanssia, kupletteja, maaliin ammuntaa, arvontoja, tietokilpailu. Mutta kokousten jälkeisestä iltapalasta, vuosi-, tasavuosija joulujuhlista ei ole luovuttu. Vuoden joulujuhlaan osallistui noin 40 jäsentä. Lokakuussa 1948 järjestettiin yhteiskokous FFF:n kanssa ja sitä seuranneet illalliset Hotelli Kämpissä: illalliskortti oli onnistunut uusine snapsilauluineen, samoin filateelinen ruokakuponki Helsinki 1948 -näyttelymerkkeineen herätti ihastusta. ravintola Adlonissa. Svenska Normallyceumissa, samana päivänä ilmestyi erikoismerkki Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-juhlan johdosta, kuva-aiheenaan ylioppilaslyyra. Bertel Taucherin puheenjohtajuuden 30-vuotisjuhlat järjestettiin 14.12.1949: Taucherille ojennettiin adressi ja koko arkki 1948 näyttelymerkkejä, nostettiin malja ja kokouksen jälkeen suunnattiin illallisille. 1970-luvun alussa rapujuhlien suosio hiipui, joskus se peruttiin osanottajapulan takia, joskus mukana oli vain 10 jäsentä. Arkea katkaisevat juhlat jatkuivat tämän jälkeen samanlaisina, vaikka ehkä hieman vähemmän juhlallisesti vuodesta toiseen, mutta yhä useammin puolisoiden kanssa. Kevätjuhla näyttää muuttuneen 1960-luvun alussa toukokuisiksi rapujuhliksi. Teksti: Lauri Poropudas Kuvat: Postimuseo/HFF. Perinteenä on ollut, että joka vuosi sota-aikaa lukuun ottamatta on järjestetty alkuvuonna vuosijuhla ja joulun alla joulujuhla sekä usein keväällä kevätjuhla ja loppukesällä rapujuhlat. Helmikuussa 1949 ryhdyttiin suunnittelemaan tulevaa tuhannetta kokousta 23.3.1949. Merkin ensipäivänkuorta myytiin erikoisleimalla leimattuna näyttelyssä. Juhlat saatiin myös Åbo Frimärkssamlare Föreningin vierailusta toukokuussa 1939. Myös huhtikuussa 1938 suunnattiin juhlaillallisille kokouksen jälkeen avec, juhla jatkui kolmeen aamulla. Juhlassa kutsuttiin HFF:lle kaksi kunniajäsentä. HFF:n 70-vuotisjuhlaan 15.5.1963 kutsuttiin Filatelistiliiton, FFF:n ja SF:n puheenjohtajat, sitä varten haettiin tanssilupa ja pidennetty aukioloaika. kokea kulinaarisia nautintoja. HFF:n 60-vuotisjuhlille ja kerhonäyttelyyn Katajanokan Upseerikasinolle 21.2.1953 kutsuttiin muun muassa Filatelistiliiton puheenjohtaja, pukukoodina oli smokki tai musta puku, pidennetty ilta kello yhteen asti, arvontoja, tanssia, valmistettiin näyttelymitali ja juhlakirja ja myyntiin tuli ehiöja paikallispostiluettelo. Seuraavankin vuoden vuosijuhla jouduttiin pitämään kevätjuhlan yhteydessä, kun sopivaa paikkaa ei löytynyt, ravintolat olivat täynnä. Viime vuosina juhlinta ei ole enää ollut yhtä tiivistä ja railakasta, johtuneeko jäsenkunnan ikääntymisestä. Vuoden 1947 vuosijuhla päätettiin pitää toukokuussa kevätjuhlan yhteydessä, joulujuhlakin oli vain kevyt illanvietto ravintola Mikadossa. Yksi juhlimisen aihe 1938 olivat vieraat Tallinnasta, jotka osallistuivat HFF:n kokoukseen ja sen jälkeen illallisille. Sotavuosina osa juhlista peruttiin, mutta 1943 pidettiin 50-vuotisnäyttely ja juhlat. Vuonna 1968 järjestettiin näyttely 75-juhlana sunnuntaina 24.11. Varsinainen juhla järjestettiin lauantaina 23.11. Lähes säännöllisesti kokousten jälkeen osa jäsenistä siirtyy illalliselle. Tässä kokouksessa oli mukana myös Jacobus Sundman, joka osallistui myös 2000:een kokoukseen 22.10.2003
Kaksi merkkiä Don Quite sarjasta. Sarja ilmestyi 15.9.1926 ja se käypyys päättyi jo 17.9.2026 eli käypyys kesti vain kolme päivää. Punainen risti 1926 Sarjassa oli kuusi eri aihetta, kaikki kuningasperheen jäseniä. Don Quijote 1905 Tu niinpä olloin tuli täyteen 300 vuotta em Miguel Cervantesin ( 1547-1616 ) romaanin julkaisemisesta. Sarjan yläpään merkit ovat varsin hintavia, mutta se mikä tekee tästä erikoisen on merkkien käyttöaika. Näitä ei kuitenkaan yleensä tapaa kuin käyttämättöminä. Niimpä Espanja julkaisi 10 merkkisen sarjan, jossa oli kuvituksena joukko kuvituksia kirjan tapahtumiin, joten joka merkki oli erilainen. Sinänsä tässä ei vielä ollut mitään íhmeellistä ,mutta nämä 1.10.1907 ilmestyneet merkit olivat nyt käypiä vain näyttelyn ajan näyttelypaikalla. Ja tämä on se erikoisuus, jota Espanja käytti käytti useissa julkaisuissa tämän jälkeen, eli käyttöaika oli vain muutamia päiviä. näyttävät olevan pääosin netissäkin myynnissä olevat merkit. Se alkoi merkkien ilmestymisestä 1.5.1905 ja loppui 15.5.1905 eli kesti vain 10 päivää. Perusmerkit julkaistiin myös siirtomaissa lisäämällä merkkeihin lisäpainatuksella kunkin siirtomaan nimi. Sarja oli poikkeus nyt muuten esiteltäviin sarjoihin, että sillä ei ollut, ainakaan saamieni tietojen mukaan, rajattua käyttöaikaa. Tämä vielä kohtuu vaatimatonta painotyötä. Sarja on varsin arvokas ja suurimman 10 pesetan merkin painos oli vain 20 000 kappaletta, eli kaikille ei tätä riitä. Tämän jälkeen ei useaan vuoteen julkaistu juhlamerkkejä. Ensinnäkin on varsin vaatimattomat käyttömerkit, jotka usein ovat vielä varsin huonolle paperille painettuja. Vuoden 1926 Punaisen Ristin sarjan merkkejä eri siirtomaiden lisäpainamilla. Merkkien aiheena olivat kuningasperheen jäsenet. Tämähän luetaan edelleen romaanikirjallisuuden merkittävimpiin teoksiin. Madridin teollisuusnäyttelyn merkkipari, vasemmalla aito ja oikealla jälkipainos. Kohteet Martti Vihannin kokoelmasta. Vaikka sarjaa näyttää riittävän myyntiin edelleenkin, niin tästä huolimatta siitä on jossain vaiheessa tehty jälkipainos/väärennös, joka eroaa painojäljeltään ja väriltään alkuperäisestä. Jatkoa vuonna 1907 Tällöin Madridin teollisuusnäyttelyn yhteydessä toimi postitoimisto, jolla oli omat merkit ja joita myytiin vain täällä. Kolmantena vuoden 1920 UPU:n kongressin merkki. Tämän tunnistaa myös väärennetystä leimauksesta, mutta painovärit poikkeavat varsin paljon aidoista, myös painomenetelmä ja hammastus on erilainen. Useimmiten nämä antavat varsin nukkuvierun kuvan itsestään. Omat merkkini ovat käyttämättömiä, kuten Maailman postikongressi 1920 Madridissa pidettiin 1920 maailman postikongressi. Sarjassa ilmestyi 14 arvoa sekä 10 lentomerkkiä. Hintakin on sitten tämän mukainen. Tämän hammaste on 11 kun alkuperäisissä se on 11,5, myös värit ovat kalseampia kuin alkuperäisissä. Yhden vastaan tulleen erän yhteydessä aloin vähän selvittää merkkien taustaa, ja jotain varsin poikkeuksellista, ainakin Suomeen verrattuna, tuli vastaan. 16 5/2023 Suomen Postimerkkilehti Espanjan varhaiset juhlamerkkijulkaisut 19051937 Espanja 1900-luvun alun merkistö on erikoisesti kaksijakoinen. Kuvassa merkkejä lisäpainettuna Guinean lahtea ja Espanjan Marokkoa varten.. Varsinaista lisämaksua ei merkeillä ollut, eli sikäli se eroaa Suomen Punaisen Ristin merkeistä. Mutta sitten ovat saman ajan juhlamerkit, nämä ovat kookkaita, hyvällä paperilla ja graafisesti useimmiten hyvin korkeatasoista painotyötä. Sarjaa löytyy kahdella eri hammasteella, ei kuitenkaan kaikkia arvoja. Tätä varten julkaistiin 13 merkkinen sarja, aiheena kuningas Alfonso ja Madridin postihallinnon rakennus
Käyttöaikaa tällä julkaisulla oli 23.12.1928 – 6.1.1919 eli nyt ollaan vaihteeksi normaalimmissa luvuissa. Olisi luullut Espanjan postin verottaneen keräilijöitä jo tarpeeksi yhdelle vuodella, mutta näin ei ollut. Lyhyen käyttöiän takia merkkejä kun oli jäänyt varastoihin. lentomerkkejä oli neljä aihetta ja näitä ilmestyi 14 kappalatta ja luonnollisesti 11 värivirhepainamaa päälle. Jälkimmäinen jaettiin korkea-arvoisille henkilöille. kaikki merkit olivat samanlaisia, vain väri ja nimellisarvot vaihtelivat. Ja lisänä tähän vielä kuuden lentomerkin sarja. Francis Goya 1930 Ja kun pää oli saatu tuona vuonna auki, niin lisää seurasi. Ja totuttuun tapaan tätä varten julkaistiin sarja juhlamerkkejä. Näitä näyttäisi liikkuvan vähemmän kuin muita kuningasvallan lopun merkkejä. Maapostin merkkejä lisäpainettiin myös siirtomaita varten näiden nimillä. Tämän käyttöaika oli jälleen lyhyt, vain 14-17.2.1929. Virallisen käyttöajan jälkeen merkkien loppuerä myytiin ja tuotto käytettiin kahden varhaiskristillisen katakombin kaivauksiin Roomassa, josta tulee myös nimi sarjalle. Kun eri kuva-aiheita on kaikkiaan kuusi ja merkkejä yhteensä hammaste-erot laskettuna kaikkiaan 34 erilaista, tuntuu tämä jo kohtuulliselta filateeliselta rahastukselta. Käyttöaikaa näillä oli nyt 10-16.5.1930. Tällä julkaisulla oli käyttöaikaa nyt vain 17.5.1927. Itse kuvissa kuningas Alfonso XII ja paavi Pius XI. Tunnetun taidemaalarin Francis Goyan kunniaksi ilmestyi 15.6.1930 sarjat maapostiin ja lentopostiin. Vuoden 1928 Sevillan ja Barcelonan näyttelyn merkkejä eri siirtomaiden isäpainamilla. Kaikkiaan arvoja ilmestyi 16 kappaletta. Aiheena oli paavi Pius XI ja kuningas Alfonso. Kaikki merkit ovat samalla kuvalla, mutta merkkien värit vaihtelevat sarjoissa. Tämä taisi olla ensimmäinen postimerkeillä ollut alastonkuva, jos nuo Hermekset ja muut alastomat Antiikin jumalien patsaat jätetään huomiotta. Lisäpainamat Espanjan Saharaa, Guineaa ja Marokkoa varten. (Michel 1950) Ja edelleen vastaan tulevatmerkit ovat pääosin käyttämättömiä. Alareunassa teksti Pro Fide et Artibus – uskon ja taiteen puolesta. Itse perusmerkkejä on siis kaksi 16 merkin sarjaa ja lisäksi molempia 200 sarjaa merkkejä, joissa on lisäpainama em paikkakuntien nimillä. Arvoja oli nyt 14 kappaletta, joista löytyy kahta eri hammastetta, 11,25 ja 14. Sevillan ja Barcelonan näyttelyt 1929 Vuonna 1929 pidettiin kansainväliset näyttelyt sekä Sevillassa että Barcelonassa. Kuninkaan kruunajaisista 25 vuotta Tämä sarja tehtiin poikkeuksellisesti lisäpainamalla vuoden 1926 lentomerkkijulkaisua. Katakombisarja Tämä julkaisu on yksi kaikkein omituisempia tämän jakson merkeistä. lisänä on vielä lentomerkkisarja kuudella arvolla, mutta vain yhdellä hammasteella. Ja sitten vielä Goyan merkkien käyttöaika, vaivaiset kolme päivää 15-17.6.1930. Vuoden 1930 Rautatiekongeressin merkkejä, esimerkki maapostista, lentopostista ja pikamerkistä, joka on näistä ehkä onnistunein. Sarjaa julkaistiin kaksi julkaisua, toinen oli myynnissä Santiago de Compostellanossa ja toinen Toledossa. Maapostia varten oli kaksi kuvaaihetta, joista toinen varsin rohkea tuohon aikaan ja vielä katolisessa maassa eli maalaus Alaston Maja isokokoisella merkillä. Rautatiekongressi 1930 Vuonna 1930 Madridissa pidettiin kansainvälinen rautatiekongressi. Merkki vuoden 1928 kuningas ja paavi julkaisusta. Kuvassa merkkejä lisäpainettuna Guinean lahtea ja Espanjan Marokkoa varten. Tämä sai omat merkkinsä, kuva-aiheita oli nyt vain kaksi ja arvoja kaikkiaan 13 kappaletta. lisänä on sitten neljä värivirhepainamaa. 17 Vuoden 1926 Punaisen Ristin sarjan merkkejä eri siirtomaiden lisäpainamilla. Merkkien aiheena olivat kuningasperheen jäsenet
Lentopostimerkkejä ilmestyi 6 tavallista ja 6 värivirhepainamaa. 1.10.1930. Aiheina taiteilija itse, hänen maalauksensa Alaston Maja sekä yksi lentomerkeistä. Ja sitten jos nämä kaikki haluaa kokoelmaansa leimattuna, niin käyttöaika oli 29.9. Väärenteet ovat jotenkin tukkoisempia kuin alkuperäiset. Muitakin maalauksia olisi voinut valita, mutta tämä Maja on kyllä yksi rohkeimpia aihevalintoja omana aikanaan. 18 5/2023 Suomen Postimerkkilehti Vuoden 1930 Francis Goya sarjan kolme merkkiä. Tapahtuma pidettiin Madridissa ja se sai aiemman tavan mukaan jälleen omat merkkinsä. Lisänä näille vielä värivirhepainamat edellisen mallin mukaan, joita löytyy 17 erilaista. Käypyysaika oli nyt hämmästyttävä, peräti kuukausi 10.10 – 10.11.1931 välillä. Iberoamerikkalainen näyttely 1930 Vuoden neljäs julkaisu tehtiin Amerikan Espanjankielisten maiden näyttelyä varten Sevillassa. Kolumbuksen invaasio 1930 Christofer Kolumbuksen kunniaksi julkaistiin samana vuonna vielä kolme julkaisua ja kaikkiaan 35 eri arvoa. Lisänä luonnollisesti vielä 8 lentopostimerkkiä. Kolme merkkiä vuoden 1930 Kolumbus julkaisusta, Santa Maria edestä ja takaa sekä retkikunnan siunaaminen. Erilaisia kuva-aiheita oli nyt 12 erilaista. Näitä sarjoja jaettiin kongressin osanottajille. Käypyys näillä oli nyt 10-12.10.1930. Eroa aiempaan kuningaskunnan aikaan ei merkeissä kyllä näe. Loppuiko tämä juhlamerkkien tehtailu tähän. Tämän erottaa sameammasta ilmiasusta ja erilaisesta paperista. Todennäköisesti ne olikin valmisteltu jo edellisen hallinnon aikana. Selvin tuntomerkki on merkkien painotyön tukkoisuus ja niihin painetut leimat. Kaksi ensimmäistä aitoja ja kolmas väärennetty lentomerkki. Uutuutena oli tällä kertaa painaa pieni määrä merkkejä lisäpainamalla C.U.P.P. Jotenkin ei jaksa uskoa, että nämä olisivat vahingossa syntyneitä varsinkin kun niiden hinta jää muutamaan kymmeneen euroon kappaleelta. Merkit ovat nyt selvästi edellistä mielenkiintoisempia, sillä maapostin 17 merkin kuva-aiheina ovat pääosin eri maiden näyttelypaviljongit. sarja käsitti totutusti jälleen 10 maapostimerkkiä, joista 8 värivirhepainamaa. Panamerikan postikongressi 1931 Kuningasvalta päättyi vallankumoukseen 1931, jossa Espanja julistautui tasavallaksi. Merkkejä voi kerätä myös hammastamattomina, jos muut variaatiot on jo saatu kasaan. Molemmat ovat kuitenkin rasteripainotyötä. Viimeinen merkki on myös postin mallimerkki, mistä tuo lisäpainama MUESTRA (= näyte) kertoo. Merkeistä löytyy myös väärenteenä tehty jälkipainos. Alkuperäiset ovat selväpiirteisempiä. No ei sentään, mutta jotain muutosta oli kuitenkin tulossa, tosin parin vuoden viiveellä. Tästä löytyy kyllä myös puettukin versio…….. Iberoamerikkalaisen näyttelyn merkkejä. Sarjaa lisäpainettiin myös virkamerkeiksi lisäpainamalla Oficial, mutta tästä lisää myöhemmin.. Tuntomerkkinä suttuinen painanta ja väärennetty leimaus
Sarjoja oli kaksi, tässä edustajia molemmista. Näitä ilmestyi itseasiassa kaksi sarjaa, joista ensimmäinen 14.2.1936. Kolme arvoa vuoden 1931 Montserrat sarjasta. Aiheina Cordoban moskeija, Unionin perustaja sekä silta Toledosta. 19 Panamerikkalaisen postikongressin merkkejä. Maapostiin tarvittiin jälleen 14 merkki kahdella eri hammasteella, 11,25 ja 14. Jatkoa kuitenkin seurasi, mutta vasta viiden vuoden päästä. Madridin lehdistöliitto 40 vuotta 1936 Selvästi modernimpaa ulkoasua käytettiin Madridin lehdistöliiton julkaisussa 1937. Käypyys näillä seitsemällä eri kuva-aiheen merkillä oli 9.12. Toinen sarja ilmestyi 11.3. Alarivissä vallankumousjulkaisu 1931 vuoden 1930 käyttösarjalle sekä edustaja tasavallan ensimmäisestä käyttösarjasta 1931.. Varsinkin 1 C punainen merkki on varsin erilaista suunnittelua aiempiin verrattuna. ja tässä oli nyt 15 merkkiä ja sen käyttöikä päättyi 25.3.1936. Kaikkia eri aiheita oli 10 erilaista. Tämä hivenen hämmentävä aihe sai aikaan ainoat tasavallan julkaisemat lyhyen käytön juhlamerkit. Aiheet eivät olleet mitenkään tasavaltalaisia, epäilen että sarjan valmistelu oli aloitettu 1930 kumotun kuningasvallan aikana. 31.12.1931. Lentopostiin vastaavasti 5 merkkiä ja samoilla hammasteilla. Näitä on paljon ja käyttöikä lyhyt, joten leimattuja on vaikea löytää. Tämän jälkeen vaikuttaa vallankumouksen edenneen myös postihallintoon, sillä ensimmäiset tasavaltalaiset käyttömerkit ilmestyivät syyskuussa 1931 sekä samalla näiden lyhytikäisten juhlamerkkien julkaiseminen loppui, vähäksi aikaa. Lopuksi Jos lukija on jaksanut tähän asti, niin nyt varmana selviää miksi Espanjan sotien välisetjuhlamerkit ovat varsin takkuinen keräilyalue. Montserratin luostari 900 vuotta Myös tämä sarja vaikuttaa kuningasvallan jäämistöltä, sillä tasavalta ei ollut juurikaan uskontoon suuntautunut. Itse asiassa Suomen vastaava aika on aika helppoa keräilyä näihin verrattuna, ja filateelinen verotus, Punaisen ristin lisämaksutkin huomioiden, on ollut aika maltillista. Kuvitukseen en ole pystynyt kaikkia eri kuva-aiheita valitsemaan, en edes edustajaa joka sarjasta, mutta merkkien korkean teknisen tason voi kyllä todeta. Tässä oli 16 merkkiä ja sen käyttöaika päättyi 28.2.1936. Toisaalta, kyllä raha on aina posteille kelvannut, piti valtaa kuka tahansa. Merkkejä lisäpainettiin virkamerkeiksi lisäpainamalla Oficial. Yhtä kaikki tämä sarja tuli ulos 9.12.1931. Teksti ja kohteet: Jukka Sarkki Esimerkkejä Espanjan normaaleista merkeistä. Ylärivissä käyttösarjat 1909 ja 1922
Tämän vuoksi todellisia Suomeen toimitettuja määriä ei ole voitu postin toimituserien kirjanpidoista todeta. Alle 30 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 20 kopeekkaa, kirjaaminen maksoi 10 kopekkaa 1.5.1891-13.9.1917. V uonna 1905 Pietarissa toimiva isänmaallinen naisyhdistys oli julkaissut Venäjän tsaarittaren suojeluksessa lisämaksullisen sarjan merkkejä, joiden tuotolla tuettiin Venäjä-Japani sodan uhreja. Postimerkkikauppias Åkessonin postia asiakkaalle.. 1915 ilmoitettiin postitoimistoille että kyseisillä merkeillä frankeeratut lähetykset ovat postituskelpoisia aivan kuten muutkin venäläiset merkit. Tämä johtui siitä että jotkut postit olivat näitä kielValkoisen paperin 3 + 1 kopeekkaa päällepainamalla OBRAZETS = specimen. Näitä merkkejä ei myyty Suomessa, mutta pieni määrä löytyy käytettyinä suomalaisin leimoin (kts. seuraavassa kirjelmässä posti selvensi 1 kopeekan lisämaksua ja 16.3. Montrealin tuloleima 24.2. Näitä merkkejä ei kuitenkaan Suomen postilaitos tilannut vaan niitä toimitti suoraan postitoimistoille venäläinen isänmaallinen naisyhdistys Venäjän tsaarittaren suojeluksessa. Merkkien kuva-aiheet olivat venäläinen sankari Ilya Murometz 1+1 kopeekan merkissä, 3+1 merkissä Donin kasakka hyvästelemässä rakastaan, 7+1 merkissä hyväntekijä lasten parissa sekä 10+1 merkissä Pyhä Yrjö surmaa lohikäärmeen. Sven Fagerholmin tutkimuksissa löydettiin 2 342 eri hyväntekeväisyysmerkkiä tai niiden lähetystä, joita oli leimattu 77 postitoimipaikassa eri puolilla maata. Kaksi 5 kopeekan paria mallista 1909 ja 10 kopeekan valkoisen paperin hyväntekeväisyysmerkki (= 30 kop) kirjatulla kirjeellä Helsingistä Kanadaan 15.1.1917. täytyneet hyväksymästä. Maamme postilaitos ei itse tilannut merkkejä vaan isänmaallinen naisyhdistys toimitti merkit suoraan kauppiaille ja postitoimistoille paikallisten postimestareiden tilauksesta. 5/2023 Suomen Postimerkkilehti 20 Teksti Seppo Evinsalo, Kohteet kirjoittajan kokoelmasta. Näitä ei kuitenkaan ole tavattu Suomessa käytettyinä. Vuonna 1914 samainen yhdistys julkaisi ja toimitti uuden hyväntekeväisyyssarjan, jonka tuotto käytettiin nyt ensimmäisen maailmasodan uhrien hyväksi. Tornion sensuurin liuska ja sininen sensuurileima takana. Merkit Suomessa Suomen postin yleisessä kirjelmässä 1.2. osa 2). 9.2. kolmannessa oli mukana ”OBRAZETS” (=specimen) päällepainetut mallimerkit kaikista neljästä eri arvosta. Ne menettivät käypäisyytensä suomalaisilla postilähetyksillä 28.8.1917. Erikseen mainitut kohteet Harri Kuusiston suurkokoelmasta Hyväntekeväisyysmerkit 1915 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 4 Vuonna 1915 tulivat Suomessa myyntiin ensimmäiset lisämaksulliset erikoismerkit. Suurikokoiset värikkäät merkit olivat suosittuja myös filatelistien postituksissa. Merkkejä painettiin kolmella eri hammasteella ja myös kokonaan hammastamattomia tunnetaan. Joissakin näistä kirjelmistä oli mukana myös valkoisen paperin 7+1 kopeekan merkki, joita ei koskaan ole toimitettu Suomeen. Merkit olivat postituskelpoisia Suomessa vain kolmen vuoden ajan ja niiden myynti lopetettiin syksyllä 1917
Halila ?. (* Näin merkityt kohteet Harri Kuusiston kokoelmasta. Huom! Hammasteet 13,5 ovat harvinaisia 3 + 1 ja 10 + 1 kop merkeillä ja lähetyksillä. (1 kop ylitaksa) Värillisen paperin julkaisun merkit tulivat Suomessa myyntiin aikaisintaan tammikuussa 1915. 7 + 1 kopeekkaa (hammaste 13,5) ja 3 ja 1 kopeekan merkit (kaikki värillistä paperia) sekä kaksi 10 kopeekan valkoisen paperin merkkiä (=31 kop) toisen painoluokan kirjatulla kirjeellä Salosta Tanskaan 20.4.1916. 21 . Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 4 Hammaste 11,5 Eura 26.4.1915 Hammaste 12,5 Mariehamn 17.3.1915 (* Hammaste 13,5 Nikolaistad 20.6.1916 Värillinen paperi 1 + 1 kop ruskea/vihreä Värillinen paperi 3 + 1 kop punainen/vihreä Keltainen paperi Rusonpunainen paperi Sininen paperi Hammaste 11,5 Nikolaistad 6.7.1916 Hammaste 12,5. Hammastetta 12,5 ei tunneta toistaiseksi Suomessa leimattuna 7 + 1 kop merkeillä Eri papereiden sekapostitteet ovat tavallisia. Svendborgin tuloleima 9.5. Hyväntekeväisyysmerkeistä tunnetaan myös hammastamattomia merkkejä, mutta yhtään ei ole tavattu Suomessa käytettynä. Hammaste 13,5 Naantali 25.1.1915 (* Hammaste 12,5 Raahe 17.4.1915. Värillisen paperin 7 + 1 kop ruskea/vihreä hammaste 11,5 leimattu Bennäs 26.1.1916 Merkin yläreuna hammastamaton!. Alle 30 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 20 kopeekkaa, kirjaaminen maksoi 10 kopekkaa 1.5.1891-13.9.1917. (Martti Forssin kokoelmasta) Värillinen paperi 7 + 1 kop ruskea/vihreä Vaaleankeltainen paperi Hammaste 11,5 Rantasalmi 25.7.1915 Hammaste 13,5 Uleåborg 26.6.1916 Hammaste 12,5 Ei tunneta! Värillinen paperi 10 + 1 kop sininen/ruskea Hammaste 11,5 Ingå 15.3.1915. Nelilö Lahti 11.10.1915 Hammaste 13,5. Tornion sensuurin liuska ja punainen sensuurileima takana
Valkoisen paperin julkaisun merkit tulivat Suomessa myyntiin aikaisintaan maaliskuussa 1915. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu kotimaassa oli 10 kopeekkaa 4.10.1914-30.9.1917. Valkoinen paperi 3 + 1 kop punainen/harmaa Hammaste 11,5 parina Kuopio 25.11.1915 Hammaste 12,5 parina Nikolaistad 15.10.1916 Hammaste 13,5 leikkeellä Helsinki As. Erik Åkesson oli helsinkiläinen postimerkkikauppias joka postitti sekä itselleen että asiakkailleen hyväntekeväisyysmerkkejä eri frankkeerauksin ja molemmin paperein. 7 + 1 kopeekan merkkiä valkoisella paperilla ei ole toistaiseksi löydetty Suomessa leimattuna. 10.5.1916 Huom! Hammasteet 13,5 ovat harvinaisia kaikilla valkoisen paperin merkeillä ja lähetyksillä. Valkoinen paperi 1 + 1 kop kellanruskea/harmaa Valkoinen paperi 10 + 1 kop sininen/ruskea 1 + 1 kop kellanruskea/harmaa ja 3 + 1 kop punainen/harmaa kolmirivilö (molemmat hammaste 12,5) kirjeellä Joensuusta Helsinkiin 27.9.1916. Turun sensuurin violetti leima ja Turun tuloleima 28.7. Tämän jälkeen on tehty uusia löytöjä, joten löydetyt luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia 10 + 1 kopeekan sininen/ruskea (hammaste 11,5) sensuroidulla kirjeellä Karkkusta Turkuun 27.7.1915. ?. Tämän vuoksi lähetyksiä on säilynyt suhteellisen paljon niiden lyhyestä käyttöajasta huolimatta. Helsingin tuloleima 30.9. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu kotimaassa oli 10 kop 4.10.191430.9.1917. ja Helsingin sensuurileima 1.10. Hyväntekeväisyysmerkit olivat filatelistien ja postimerkkikauppiaiden suosiossa. Takana Viipurin sotasensuurileima ja -liuska. 5/2023 Suomen Postimerkkilehti 22 Hammaste 11,5 Oulu 20.12.1916 Hammaste 11,5 Oulu 7.12.1915 Hammaste 12,5 Evijärvi 15.7.1915 Hammaste 13,5 leikkeellä Ekenäs 7.7.1916 Hammaste 13,5 parina Kuopio 25.11.1915. Sven Fagerholmin tutkimuksissa niitä löytyi seuraavasti: 27 kpl 1 + 1 kop, 13 kpl 3 + 1 kop sekä 12 kpl 10 + 1 kop. Kuorilla esiintyykin usein tunnettujen filatelistien nimiä: Åkesson, Granberg, Gyllenberg, Jansson, Kavaleff ja Pehrsson. Olivathan nämä ensimmäiset lisämaksulliset erikoismerkit, joita Suomessa myytiin
Koska on sattunut, etteivät postitoimistot ole antaneet ulos postilähetyksiä nostoväen-osastoille sillä perusteella, ettei osotteessa asianomaisen drushinan nimi ole ollut todellista nimeä vastaava, vaikkakin drushinan numero on ollut oikea, ilmoitetaan täten, että jalkaväen drushinoissa palveleville henkilöille osotettuja lähetyksiä ohjattaessa ja ulosannettaessa on pidettävä määräävänä drushinain numerot eikä niiden nimet. 23 Postihallituksen kiertokirjeessä 16.3.1915 oli mukana ”OBRAZETS” (=specimen) päällepainetut mallimerkit kaikista neljästä eri arvosta. Osassa näistä kirjeistä, kuten tässä, oli mukana myös valkoisen paperin 7+1 kop merkki, joita ei ole vielä löydetty yhtään kappaletta Suomessa leimattuina. Postitoimistojen tiedoksi ja noudetettavaksi ilmoitetaan täten, että Keisarillisen Senaatin päätöksellä marraskuun 19 päivältä 1914 on kaikenlaatuisten niinhyvin valmistettujen kuin valmistamattomienkin metallien vienti Suomesta ulkomaille väliaikaisesti kielletty. K aikille postitoimistoille 16.3.1915 päivätyssä kiertokirjeessä oli seuraava P. Kohde on Petri Janssonin kokoelmasta. Jamalaisen allekirjoittama teksti: 1. Seuraavassa osassa: Hammastamattomat merkit 1917 ja Vaihtorahamerkit 1915-1917.. Viittaamalla Postihallituksen yleiseen kirjelmään n:o 6,666 viime helmikuun 9 päivältä ilmoitetaan täten postikonttorien, haaraosastojen ja 1:si luokan postitoimitusten; kuin myös postivaunupiirin ja Viipurin läänissä sijaitsevien 2:sen luokan postitoimitusten tiedoksi, että Keisarillinen Isänmaallinen Naisyhdistys on laskenut liikkeeseen valkoiselle paperille painettuja 1, 3, 7 ja 10 kopeekan arvoisia isänmaallisia postimerkkejä, joiden malleja on liitetty tähän kirjelmää. 3. 2.
Hän joutui tekemään vaikean valinnan Britannian valtaistuimen ja rakastamansa naisen välillä. 24 5/2023 Suomen Postimerkkilehti Teksti ja kohteet: Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XXI KOHTEET KERTOVAT Edward VIII – kuninkaasta kuvernööriksi Edward 1919. Lähettäjä oli (2019 konkurssiin mennyt) kuuluisa Thomas Cook & Son matkatoimisto, vastaanottaja saman konsernin Wienin edustusto.. H.R.H. Warfield) oli kuitenkin eronnut, eikä Englannin anglikaaninen kirkko hyväksynyt avioliittoa monarkin ja eronneen rouvan kanssa. Tuore aviopari muutti asumaan Ranskaan. Edward VIII vielä kuninkaana: Kirjattu kirje 1.9.1936 kolmella samana päivänä ilmestyneellä Edward-merkillä Bayswater (R-lipuke Paddington) > Itävalta. Hän ehti olla kuninkaana vain alle vuoden (20.1.1936 – 11.12.1936) hallitsijanimellä Edward VIII. The Prince of Wales. Pikkuveli Yrjö VI kruunattiin kuninkaaksi 12.5.1937 ja Edward meni naimisiin Wallisin kanssa 3.6.1937 ja vetäytyi yksityiselämään tittelinään Windsorin herttua. Walesin prinssi Edward (1894 – 1972), oli Englannin kuningas Yrjö V vanhin poika, joka luopui kruunusta mennäkseen naimisiaan rakastamansa naisen kanssa. Hän valitsi jälkimmäisen ja luopui kruunusta. Hänen valittunsa amerikkalainen näyttelijätär Wallis Simpson (os
Vasemmalla violetti oheisleima: ”Windsorin herttuan ja Mrs. Englannin posti Marokossa: kirjattu sekapostitekirje Tanger / Britannian postitoimisto 15.9.1937 > Edgware, Englanti, tullut 21.9.1937. E dward VIII hallitusaika jäi filateliankin kannalta lyhyeksi ylimenovaiheeksi. Suomen Filatelistiseuran kaksinkertainen puheenjohtaja, kunniajäsen, Suomen Postimerkkilehden entinen päätoimittaja ja monivuotinen Postimerkkilehden avustaja.. Ne hyppäsivät kuningas Yrjö V 25-vuotishallitsijajuhlan (1935) julkaisusta Edwardin ’yli’ suoraan Yrjö VI kruunajaismerkkeihin (1937). Kortin kuvapuoli: hääpari ja vihkimispaikka Chateau de Cande Pariisin lähellä. Poikkeuksena oli Marokko, joka ei ollut brittien kruununsiirtomaa, vaan Espanjan, Ranskan ja Englannin yhteishallintoalue. Hän kuoli Pariisissa, eikä palannut elinaikanaan Englantiin. 25 Kuninkaalliset yksityishäät: kortti Pariisista 18.9.1937 > Lontoo. Hänet haudattiin kuitenkin kotimaansa multiin, Berkshireen, Windsoriin. Kaksi vasenta kolmirivilöä ovat Englannin valuutassa, oikeanpuolinen Espanjan rahassa CENTIMOS päällepainamalla. Edward maanpaossa – merkit edelleen käytössä. Koko Marokkoa varten julkaistiin lokakuussa 1936 kaksi arvoa brittivaluutassa päällepainamalla MOROCCO / AGENCIES ja lisäksi Espanjan Marokkoa varten kaikki neljä arvoa samalla päällepainamalla ja lisäksi Espanjan valuutan arvoilla CENTIMOS ja Ranskan Marokkoa varten kaksi merkkiä, joissa valuuttana päällepainettuna CENTIMES. Jutun kirjoittaja SEPPO LAAKSONEN on mm. Kolme arvoa Englannin rahassa varustettiin lisäksi vaakasuoralla lisäpainamalla TANGER. Warfield’in vihkiminen 3.6.1937”. I I maailmasodan aikana hän toimi kuitenkin Bahama-saarten kuvernöörinä ja vietti sodan jälkeen loppuelämänsä takaisin Ranskassa. Englannissa julkaistiin neljä Edward VIII-merkkiä (Michel numerot 193 – 196) syyskuussa 1936, mutta useimmat lukuisista kansanyhteisön valtioista ja siirtomaista eivät ehtineet lainkaan mukaan uutta monarkkia esittävin merkein
Monet filatelistit halusivat omistaa osan maan kuuluisimmista postimerkkikokoelmasta ja Harmerin FDR-huutokaupoissa Monacon julkaisema postimerkki, jossa ”virhepainamana” FDR:llä kuusi sormea vasemmassa kädessä. . voittaneiden tarjoajien ostot leimattiin vahvistukseksi, että ne ovat peräisin presidentin kokoelmasta. Kun kansainväliset suhteet muuttuivat kaoottisiksi, mielikuva rennosta presidentistä, joka metaforisesti ”saa maailman järjestykseen”, rauhoitti kansakuntaa. FDR oli jo lapsuudestaan aina kuolemaansa saakka innokas filatelisti. Hänen poikansa James on muistellut: ”Minulla on eläviä muistoja pöytänsä ääressä istuvasta isästä, kun hänellä oli vain tuntikin aikaa ilman tapaamisia. Hän oli Yhdysvaltojen 32. presidentti (1933–1945) ennennäkemättömät neljä kautta. Amerikan kirjeitä. . Useat maat ovat käyttäneet näitä kuvia FDR:stä postimerkkijulkaisuissaan. Kuvan ”pikkuhyvän” FDR-kohteen olen saanut aikoinaan sekalaisesta löytölaatikosta. Nykyään keräilijät etsivät edelleen innokkaasti näitä entisiä FDR-filateelisia kohteita omiin kokoelmiinsa. postimerkkikansioineen ja täydellisen rentoutumisen ja nautinnon ilme kasvoillaan.” 1930-luvulla Valkoinen talo julkaisi lukuisia valokuvia FDR:stä työskentelemässä postimerkkikokoelmansa parissa. 26 5/2023 Suomen Postimerkkilehti Rooseveltin kokoelmasta F ranklin Delano Roosevelt (30.1.1882 – 12.4.1945) tunnetaan yleisesti lyhenteellä FDR. V uonna 1946, vuosi FDR:n kuoleman jälkeen, myytiin hänen kokoelmansa Harmer-huutokauppakamarin kautta neljässä suuressa huutokaupassa
Hoover tunnettiin suurena Suomen ystävänä. Kirjeessä on myös mielenkiintoinen 61 vuotta myöhemmin kuuluisaksi tullut päiväys 11.syyskuuta ja lähetyspaikkakin hotelli Waldorf Astoria on lähellä tuon päivämäärän tapahtumapaikkaa Manhattanilla. presidentti (1929–1933). Talvisodan aikana hän tuki Suomea huomattavan suurella rahasummalla ja perusti muun muassa Finnish Relief Fund -avustusjärjestön. metrikankaisiin.. 27 Hooverin kiitoskirje L öysin nimimerkillä ”sakset jo kädessä” leikkeeksi menevästä sekalaisesta lähetyserästä oheisen kirjeen, jossa USA:n entinen presidentti Herbert Hoover kiittelee vuolaasti suomalaista Walborg Madsén-Himasta saamastaan lahjasta. Maaliskuussa 1946 hän vieraili presidentti Trumanin lähettiläänä Suomessa tutustuen maassamme vallinneeseen tilanteeseen. Hooverille myönnettiin vuonna 1938 kunniatohtorin arvonimi Helsingin yliopistosta. H erbert Clark Hoover (10.8.1874 – 20.10.1964) oli Yhdysvaltain 31. Hooverin lukuisista Suomi-yhteyksistä eräs oli Walborg Madsén-Himanen, joka toimi Suomen Käsityön Ystävien kutomon johtajana ja suunnitellut mallit ensimmäisiin käsin kudottuihin huonekalukankaisiin ns
ulius ja Ethel Rosenberg olivat yhdysvaltalaisia kommunisteja, jotka tulivat tunnetuiksi heitä vastaan nostetuista syytteistä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, erityisesti ydinasesalaisuuksien välittämisestä venäläisagenteille. Yhdistävänä tekijänä artikkelin kohteissa on se, että olen löytänyt ne kaikki sattumalta omista vanhoista materiaaleista ja löytölaatikoista. Kuvan kortti, joka on lähetetty Trumanille J joulukuussa 1952 on osa vetoomuskampanjaa Rosenbergien puolesta. Hän astui virkaan Franklin D. Ajankohta oli lisäksi juutalainen sapatti, joka nostatti rajuja protesteja New Yorkissa. huhtikuuta 1945, toisen maailmansodan viimeisinä kuukausina ja hän valtuutti ensimmäisen ja ainoan ydinaseiden käytön sodassa. presidentti (1945–1953). Kerrotaan, että Ethel Rosenberg jouduttiin teloittamaan kahdesti, koska ensimmäiset sähköiskut eivät olleetkaan kuolettavia, mikä havaittiin kun teloitettu tutkittiin rutiinimääräyksen mukaan ensimmäisen teloituksen jälkeen. Opetuksena lienee se, että aina kannattaa tutkia myös lähetysten saajaja lähettäjätiedot, vilkaista kohteen taustapuolelle ja kurkata kuoren sisään niin saattaa tehdä löytöjä. Teloitus pantiin täytäntöön 19. Rooseveltin kuoltua 12. 28 5/2023 Suomen Postimerkkilehti Vetoomuskortti Harry S. Teksti ja kohteet: Vesa Hirsmäki Lohjan Postimerkkikerhon puheenjohtaja Foto: Anne Hirsmäki. Truman (8.5.1884 – 26.12 1972) oli Yhdysvaltain 33. kesäkuuta 1953 Sing Singin vankilassa niin kotikuin ulkomaisista vastalauseista huolimatta. Molemmat tuomittiin kuolemaan huhtikuussa 1951, vaikka näyttöä heidän syyllisyydestään pidettiin melko hatarana. Trumanille H arry S. Truman oli mukana perustamassa Natoa, antoi Marshall-apua Länsi-Euroopan maille, vastusti kommunismin leviämistä ja hänen hallintokautensa aikana Yhdysvallat lähti puolustamaan Etelä-Koreaa Korean sodassa
Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopiva ajankohta. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen asiakaskunnan. Tervasaari Rautatieasema Katajanokka Kaisaniemi Hakaniemen silta Kluuvi Kaivokatu Kamppi SNY:n toimitilat: Maneesikatu 2 b A201/ Pohjoisranta 18 Suomen Numismaattinen Yhdistys Huutokaupanhoitaja JANNE SÖDERHOLM 050 5570301 Maneesikatu 2 b A201 00170 Helsinki auctions@snynumis.fi Suomen Numismaattinen Yhdistys osallistuu Helsingin kirjamessuille yhteisellä osastolla Suomen Filatelisti seuran kanssa. Numismatiska Föreningen i Finland r.f. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Tervetuloa tapaamaan meitä osastolle 7n148! 26.–29.10.2023 Lisätietoja tapahtumasta kirjamessut.messukeskus.com Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Voit jättää rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntihinnasta ja 4 € rivimaksu
Eri lähteiden lisäksi löytyy omiakin kokemuksia. Koko Forssan Kirjapaino Oy:n osakekanta siirtyi Pohjois-Karjalan Kirjapaino OyJ:n haltuun syksyllä 2018. Vuonna 1923 lehti muuttui kolme kertaa viikossa ilmestyväksi, henkilökuntaa lisättiin ja paino siirtyi vuorotöihin. Puhelinnumero oli vaatimattomasti 85, sillä tuskin silloisessa Forssassa kovin suurta puhelinkeskusta tarvittiin. 30 5/2023 Suomen Postimerkkilehti KIRJAPAINOJEN HISTORIAA OSA 12, KIRJOITTAJA SEPPO SALONEN Forssan kirjapainohistoriaa Tällä kertaa pieni juttu Forssassa toimineista kahdesta kirjapainosta, Forssan Kirjapaino Osakeyhtiöstä ja Painotalo Auranen Osakeyhtiöstä. Jo vuodesta 1917 oli Aaltonen julkaissut kerran viikossa ilmestyvää Forssan Lehti -nimistä paikallislehteä, joka painettiin ensin Turussa, sitten Hämeenlinnassa. Myöhemmin Forssan Lehden painatus siirtyi Alma Manun (Aamulehti) painolle Tampereelle. Painotoiminta käynnistyi saksalaisen painokoneen saapuessa elokuussa 1920. Painotoiminta kasvoi, ja rakennettiin sitomo. Raholan paino lakkautettiin, ja painon toiminnot keskitettiin entiseen rotaatiohalliin. Pahoittelen mahdollisia epätarkkuuksia, sillä osa tiedoista löytyi googlaamalla. Forssan Kirjapaino Osakeyhtiön paikalliskirje aivan yrityksen alusta vuodelta 1924. Osoitetta ei edelleenkään tarvittu, mutta puhelinnumeroon oli ilmestynyt sodan jälkeen pari numeroa lisää. L ehden toimitus, arkkipaino ja koko toiminta keskittyivät Esko Aaltosen Kadun kiinteistöön, kunnes Forssan keskustan ulkopuolelle kakkostien suuntaan Viksbergintielle rakennettiin halli rotaatiopainokoneille. Sanomalehtipaino lakkautettiin vuonna 2012, jolloin Forssan Lehden painaminen siirtyi aluksi Saloon Lehtitehtaalle. Osoitetta ei tarvittu, sillä varmasti posteljoonit tiesivät, missä paikallinen lehti sijaitsi. Nyt painaminen jatkuu Forssassa markkinointinimellä PunaMusta.. Nimi muuttui muotoon Forssa Print. Forssan Kirjapaino Osakeyhtiön firmakuori vuodelta 1945. Forssan Lehden päädyttyä Hämeen Sanomien osaksi lehteä on painettu vuoden 2015 alusta Hämeen Sanomien omistamassa painotalossa Hämeenlinnassa. Forssan Kirjapaino Oy Forssan Kirjapaino Oy:n perusti maisteri (sittemmin Turun yliopiston sosiologian professori) Esko Aaltonen (1893-1966) silloin vielä Tammelaan kuuluneeseen Forssaan. Vuonna 2007 yritys osti Acta Print Oy:n aikakauslehtitoiminnot, joihon kuului paino Raholassa Tampereella. Forssa Print oli joutunut ostojensa kanssa taloudellisiin vaikeuksiin, ja hakeutui yrityssaneeraukseen vuonna 2015. Esko Aaltonen jatkoi kirjapainon toimitusjohtajana, kunnes hänen poikansa (sittemmin teollisuusneuvos) Matti Aaltonen (1926-2007) otti toimitusjohtajan paikan vuosiksi 1952-1985. Nämä perheyhtiöt aloittivat hyvin varhain maaseudulla heti Suomen itsenäistyttyä ja kilpailivat sekä muiden suomalaisten että lopulta virolaisten ja ties minkä maalaisten painotalojen kanssa, kunnes loppu tuli molemmille 2000-luvun laman myötä hieman eri tavalla kuitenkin. Forssan Lehti kuuluu nykyään Mediakonserni Keskisuomalaiseen. Jo aiemmin Matin vastuulle oli siirtynyt paikallislehti. Suvun kolmas toimitusjohtaja oli vuodet 1985-2010 Seppo Aaltonen. Tässä tilassa toimi heatsetrotaatio painaen aikakauslehtiä ja sanomalehtirotaatio painaen paikallislehtiä
Forssan seurakunnan sivuilta löytyy Painotalo Aurasen kahden toimitusjohtajan hautakiven kuva. Kalle Auranen (1897-1975) ja Jukka Saarto (1941-2019) sekä kirjapainon toiminnassa tiiviisti myös mukana ollut Eeva Saarto (19442016) os. Henkilökuntaa oli jäljellä noin 50. En löytänyt varmaa tietoa siitä, mikä oli yrityksen alkuperäinen nimi tai osoite, mutta joka tapauksessa se opittiin tuntemaan joko Aurasen kirjapainona tai myöhemmällä virallisella nimellä Painotalo Auranen Oy. Pariskunta oli opiskellut yhdessä ekonomeiksi Turun kauppakorkeakoulussa. Auranen. Väkeä oli parhaimmillaan toista sataa, mutta lopulta talouden taannuttua yle-uutisen 4.8.2010 mukaan painotalo haki itsensä konkurssiin. Forssan kauppala oli perustettu vuonna 1923.. Forssan Kirjapainon kokoluokka oli vallan toinen, liikevaihto kymmeniä miljoonia ja painetut lehdet huomattavasti suurempia pääasiassa rullapaperille painettuja. Itse tunnen painon osoitteesta Saksankatu 1 kaupungin laidalta. Aurasen Kirjapainon firmakuori vuoden 1967 lopusta, jolloin osoitteena oli Rautatienkatu 7 Forssan keskustassa. Viimeinen toimitusjohtaja oli tietääkseni Jukka Saarron poika Timo Saarto. Oheisesta kuoresta selviää, että Aurasen Kirjapaino toimi Forssan keskustassa Rautatienkadulla ainakin vuonna 1967. Lisäksi lehden julkaiseminen lisäsi liikevaihtoa ja henkilökuntaa, joka varmasti vaihteli jopa useamman sadan tasolla. Näin ollen nämä kaksi Forssan painotaloa tuskin keskenään kovin monessa asiassa olivat koskaan vastakkain. Oheinen kuva on painettu tarralle, josta voidaan irrottaa pyöreä tarra vaikkapa lähetettävien kirjapainotuotteiden paketin päälle. Arkkija rotaatiopainot käyttivät Agfa painolevyjä kymmeniä tuhansia kappaleita vuosittain . Heidät valittiin Forssan vuoden yrittäjiksi vuonna 1989. Firman puhelinnumerokin 12100 kuulostaa jo varsin nykyaikaiselta. Klic k to w eb sit e Kl ick to web sit Kl ick to w e bs ite Kalle Aurasen kuva (kuten myös Matti Aaltosen) löytyy Finna.fi -sivuilta juhlavastaanotolla 1.1.1964 Forssan muuttuessa kaupungiksi. Painotalo Aurasen varsin modernia markkinointia jostain vuosituhannen vaihteen tienoilta tai jo ennenkin. Molemmat painotalot olivat aikanaan asiakkaitani, joten tunsin Aurasen 1980-90-luvuilta Heidelberg painokoneasiakkaana ja Forssan Kirjapainon myöhemmin ollessani töissä Agfa-Gevaertilla. 31 Painotalo Auranen Oy Kalle Auranen perusti kirjapainon Forssaan vuonna 1922. Painotalo Auranen oli perinteinen arkkipaino, joka painoi pieniä lehtiä ja muita sekalaisia painotöitä. Kuikka oli heillä ”mainoslintuna”, tuttuna etähämäläisenä puhtaan luonnon symbolina. Liikevaihto oli ol lut paria vuotta aiemmin 5,6 Meur
Tällä hetkellä palvelusta löytyvät kokoelmassa olevat vanhimmat paikkakuntaleimasimet kuvineen: helpoiten löydät ne Finna.fi-osoitteessa haulla ”postileimasin” ja rajaamalla haun vasemmalla olevasta organisaatiovalikosta vain Postimuseon aineistoihin. Samalla hakutuloksiin tulee muutakin museoon tallennettua leimasinaineistoa, kuten leimauspöytä ja postivaunussa käytetty leimasinteline. fi-palvelussa. Suomen vanhimmat paikkakuntaleimasimet Tärkein osa Postimuseon leimasinkokoelmasta sisältää Suomen vanhimmat säilyneet paikkakuntaleimasimet. Tähän kategoriaan sisältyy yhteensä 33 erilaista leimasinta yksirivisistä (kyrillisistä) leimasimista Finland-leimasimiin.. Tallennettu on myös ensipäivien kumileimoja ja erilaisia oheisleimoja. 32 P ostimuseolla on kokoelmassaan hieman vähäiselle huomiolle jäänyt runsas, edelleen karttuva leimasinkokoelma. Leimasinten taltiointi perustuu väärinkäytösten ehkäisemiseen, mutta niitä voidaan tarkastella myös historiantutkimuksen moninaisista näkökulmista. Leimasinten luettelointi kokoelmatietokantaan on vähitellen aloitettu, ja julkaisemme mielenkiintoisimmat leimasimet myös Finna. Niitä on toimitettu toimipisteistä museolle leimasimen uusimisen tai toimipisteen lakkauttamisen yhteydessä. Venäläisleimoja on jo joukossa jonkin verran, mutta pääosin leimasimet ovat päätyneet museon haltuun vasta siltaja postitorvileimasimista alkaen. Kokoelmaan on tavallisten päivämääräleimasinten lisäksi tallennettu erikoisleimasimia, maalaiskirjeenkantajien numeroleimasimia, kyläleimasimia ja erilaisia lisäleimasimia sekä lähes mitä vain leimasintyyppejä. Kokoelmassa on paikkakunnittain järjestettynä käytöstä poistetut postileimasimet
Postimuseon kokoelmassa on kaksi kyrillistä leimasinta, Skarpans ja Kexholm (Käkisalmi). Tästä syystä osa korkeista laatikkoleimoista on harvinaisia. Postimuseon kokoelmassa korkeita laatikkoleimasimia on kolme: Viipuri, Joensuu ja Uusikaupunki. Vuonna 1847 otettiin 36 paikkakunnalla käyttöön matalat suorakaideeli laatikkoleimat. 33 . Yksiriviset leimasimet otettiin käyttöön vuonna 1812, ja ne valmistettiin pääosin kyrillisin kirjaimin; ainoastaan Viipurin ja Turun leimasimet olivat latinalaisin kirjaimin. Matalien suorakaideeli laatikkoleimojen jälkeen siirryttiin 13 paikkakunnalla korkeisiin suorakaiteisiin vuosina 1851–1852, koska matalat leimasimet oli todettu liian heikoiksi. Korkeatkaan suorakaideleimasimet eivät tahtoneet kestää käytössä, joten niiden käyttöaika jäi muutamaan vuoteen. Postimuseon kokoelmassa tätä leimasinlajia edustaa neljän paikkakunnan leimasimet: Helsinki, Mikkeli, Porvoo ja Kuopio. Klick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb site. Matalien laatikkoleimasinten teksti on ruotsiksi, ja leimasimissa on myös vaihdettava päiväys
Kaksirenkainen leimasin oli käytössä jo yli 250 postitoimistossa, ja yleisesti lähetyksillä esiintyvistä leimoista löytyy runsaasti variaatioita. Kaksirenkaisia postileimasimia Postimuseon kokoelmassa on 11 paikkakunnalta. Teksti: Sanna Oikarinen, Tutkija; Filateeliset kokoelmat, postikorttikokoelma, Leimakokoelmat. 34 Ensimmäiset rengasleimasimet Vuonna 1856–57 kokeiltiin isoa rengasleimasinta kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Haminassa. Näistä Helsingin ja Hämeenlinnan leimasimet ovat Postimuseolla. Pienet rengasleimasimet otettiin käyttöön 1859–1860. Isot rengasleimat lähetyksillä ovat vähäisemmästä leimasinmäärästään huolimatta yleisempiä kuin korkeat laatikkoleimat. Pienillä rengasleimoilla varustetut lähetykset ovat melko yleisiä, mutta niissä saattaa esiintyä erilaisia variaatioita leimasinten kulumisesta ja uusimisesta johtuen. Tämä malli osoittautui kestävämmäksi kuin pari aikaisempaa kokeilua, ja pienet rengasleimasimet olivatkin käytössä 81 eri paikkakunnalla. Pienet rengasleimat poistuivat käytöstä kaksirenkaisen leiman käyttöönoton myötä alkaen vuodesta 1873. Erikoisuutena mainittakoon Walkiakoski (Valkeakoski) -leimasin, joka mitä todennäköisimmin ei ole ollut koskaan käytössä: Walkiakoski-postitoimipaikka perustettiin vasta vuonna 1895, jolloin käytössä olivat jo venäläisleimasimet. Postimuseon kokoelmassa on viisi pientä rengasleimasinta: Utti, Hyvinkää, Kokkola, Raahe ja Impilahti
Leimakirjat ovat suomalaisia postileimasimia valmistaneiden yritysten tuottamia ja ne sisältävät valmistettujen leimasinten painanteet niiden valmistumisjärjestyksessä. Lue lisää www.postimuseo.fi Museokeskus Vapriikin uudet ja tulevat näyttelyt: 10.3.2024 asti Olipa kerran – tarina satujen synnystä 7.10.2023-5.1.2024 Fantastinen floppi (tarina tamperelaisesta N-Gage -pelikonsolista) 1.11.2023 — 31.10.2027 Radioaallon harjalla – Kidekoneesta podcastiin (radion vaiherikas tarina Suomessa 1920-luvulta nykypäivään.) Katso kaikki Vapriikin näyttelyt www.vapriikki.fi. Joukossa on myös mm. Postimuseon verkkosivuilla on tällä hetkellä julkaistuna leimakirjoja niiden alusta vuodelta 1893 aina vuoden 1935 1-postitorvisiin siltaleimoihin. Leimakirjat löytyvät Postimuseon verkkosivuilta menemällä valikosta Kokoelmat ja sieltä Esinekokoelma, jonka alta löytyy Leimakirjatietokanta. Leimakirjatietokanta on koottu yhteistyössä leima-asiantuntija Kari Väkeväisen kanssa. Ennen venäläisleimasimia ehdittiin käyttää vielä Finland-leimasimia. Kuten tunnettua, leimapainanteet lähetyksillä eivät aina ole teräväpiirteisimpiä mahdollisia, ja leimasimen ominaisuudet ovat saattaneet myös muuttua kulumisen myötä. postivaunuleimoja, kyläleimoja ja numeroleimoja. Leimakirjoja on koottu vuoteen 2000 saakka. Toisinaan leimapainanteessa on täysin satunnainen päiväys. Leimapainanteita on selattavissa yli 3400. Leimakirjoja alettiin koota venäläisleimojen käyttöönotosta alkaen. Finland-leima on hieman suurempi kuin kaksirenkainen leima, ja ne ovat olemukseltaan sekä leimapainanteeltaan vaihtelevampia kuin aiemmat leimasimet. Muutamissa Finland-leimasimiksi luettavissa leimasimissa on alakaaressa sana POSTSTATION tai STATION. kerroksen kokouskäytävältä, Postimuseon muiden näyttelyiden läheltä. Leimakirjat Venäläisleimat tulivat käyttöön vuonna 1893. Venäläistämistoimien myötä Finland-leimasimet ehtivät olla käytössä vain viisi vuotta. Postimuseon vaihtuvat näyttelyt: 17.12.2023 asti: Paketoidut unelmat Pienoisnäyttelyt: 17.10.–19.11.2023 Naarasleijonat – Elisa Hernetkosken postimerkkitaidetta 21.11.2023–14.1.2024 Ystävien joulu – vapaaehtoiset museon toiminnassa Pienoisnäyttelyt löydät Vapriikin 2. Finland-leimat otettiin käyttöön vuonna 1888, ja ne tunnistaa leiman alakaaressa olevasta maan nimestä FINLAND. Leimoissa näkyvät päiväykset on asetettu leimasimen valmistamisen yhteydessä, usein lähellä leimasimen käyttöönottoajankohtaa. Tietokantaa voi hyödyntää vaikkapa vertaamalla kokoelmassaan olevia leimattuja lähetyksiä siihen, miltä kyseinen postileima on alun perin näyttänyt. Postimuseon kokoelmassa on 6 Finland-leimasinta: Pöytyä, Mustamäki, Turku, Suodenniemi ja 2 erilaista Helsinki-leimasinta. 35
Näytteille on saatu filateliaa, kortteja, ajankohtaisia aihekokoelmia ja muuta mukavaa. Yli 5.000 neliön suuruisessa hallissa on hyvät tilat noin 1.300 kehyksen näyttelylle ja kauppiaille. Tämän jälkeen ilmoittautujan on tulostettava lomake ja lähetettävä se minulle sähköpostitse allekirjoitettuna liitteineen. Filatelistiliiton hallitus nimitti hänet myös yksimielisesti uudeksi aitouttajaksi 18.5.2023 pitämässään kokouksessa. Nuorisoluokassa ei ole kehysmaksuja. Toivon lukuisia ilmoittautumisia tähän hienoon näyttelyyn! RISTO PITKÄNEN HAFNIA 24, SUOMEN KOMISSAARI RISTO.PITKANEN@PP9.INET.FI 040 500 5545 HAFNIA 24 Kööpenhaminassa 17.-20. Salosen aitoutusalue on malli 1860. Edellinen FEPA – tason postimerkkinäyttely Pohjoismaissa oli Tampereen Finlandia 2017. Tuotokset laitetaan esille, eihän harrastamisen tarvitse olla niin vakavaa. Teemu Salonen on ehkä suurelle osalle filatelisteille vähemmän tunnettu, mutta pidemmälle ehtineet filatelistit hänet hyvin tuntevat. Näyttelyyn ilmoittautuminen poikkeaa jonkin verran aiemmin totutusta. Opastan tarvittaessa asiassa. Mukana ovat Hellman, Merkki-Albert, Åland post, SF ja numismaatikot liiton ja näyttelyn lisäksi. HANNU KAUPPI, AITOTUSTOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJA Tanskan postin 400 juhlavuoden kunniaksi Kööpenhaminan Filatelistikerho (KPK) järjestää FEPA – tasoisen postimerkkinäyttelyn HAFNIA 24 Kööpenhaminassa 17.-20. Näyttelyhallin yhteydessä on hotelli ja kongressikeskus, jossa myös näyttelyn Palmares pidetään lauantaina 19. Kehysmaksu on muissa kilpailuluokissa 60 euroa kehykseltä ja kirjallisuusluokassa 50 euroa kohteelta. tammikuuta 2024, mutta uudentyyppisen ilmoittautumismenettelyn ja vuoden vaihteen kiireiden vuoksi suosittelen näyttelyyn osallistumista harkitsevien ilmoittautuvan riittävän ajoissa. HEIDI HEINIÖ SUOMEN FILATELISTILIITON HALLITUKSEN JÄSEN Kirjamessujen yhteydessä järjestetään Postimerkkimessut torstaista 26.10 sunnuntaihin 29.10. Perusteena kehyksille on ollut suuren yleisön mielenkiinnon herättäminen ja sitä kautta houkutella väkeä toimintaan mukaan kerhoihin ja liittoon. Messut ovat avoinna tola 10-20 ja sunnuntaina 10-18. Tilaukset tulee tehdä yhteistilauksena kerhojen toimesta. Messuvieraat pääsevät valitsemaan näyttelyn ”Kivoin kehys” -kokoelman, jolloin filateelista osaamistakaan ei tarvita. Tämä innokas oululainen tutkija on monet vuodet ollut Cyril Schwensonin opissa saadakseen parasta mahdollista tietoa ja tuntemusta oman tutkimisensa ohella aitouttajan vaativaan työhön. Mitään erillisiä ilmoittautumislomakkeita ei ole, vaan ilmoittautuminen tehdään suoraan näyttelyn kotisivuilla olevalle lomakkeelle. Kun lomake on täytetty ja lähetty, se automaattisesti saapuu lähettäjän antamaan omaan sähköpostiosoitteeseen. Toimin näyttelyn Suomen komissaaKlick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb site rina ja huolehdin yhteyksistä näyttelyn ja suomalaisten osallistujien välillä. Näyttelyn säännöt ovat luettavissa näyttelyn kotisivuilta osoitteessa https://www.hafnia24.com/ Edellytyksenä näyttelyyn ilmoittautumiselle on vähintään 75 pisteen saavuttaminen kotimaisessa näyttelyssä. Kööpenhaminan kuuluisa huvipuisto Tivoli on 500 metrin päässä näyttelyhallista. Näyttelyn ilmoittautumisaika päättyy 1. lokakuuta 2024. Edellisestä Kööpenhaminassa järjestetystä HAFNIA -näyttelystä on yli 22 vuotta. Näyttely pidetään aivan Kööpenhaminan keskustassa vuonna 1901 rakennetussa Oksnehallenissa. Kävelymatkan päässä näyttelyhallista on noin 15 eritasoista hotellia. FEPA -tason postimerkkinäyttelynä HAFNIA 24:ssä ovat kaikki tavanomaiset näyttelyluokat kuvapostikortteja ja nuorisoluokkaa myöten. Näyttelyyn hyväksytyt kokoelmat ilmoitetaan arviolta 1. Liitolla on tarjolla rajoitettu määrä pääsylippuja 9€/kpl. lokakuuta. lokakuuta 2024. maaliskuuta 2024 mennessä. 36 5/2023 Suomen Postimerkkilehti Postimerkkimessut 26.10.-29.10. Tehdään yhdessä messuista mukava tapahtuma jälleen kerran! Uusi aitouttaja: Teemu Salonen Riihimäen näyttelyn yhteydessä pitämässään kokouksessa 25.3.2023 aitoutuotustoimikunta päätti yksimielisesti esittää Filatelistiliiton hallitukselle Teemu Salosen nimittämistä uudeksi aitouttajaksi. Myöhemmin laajennetaan Salosen aitoutusaluetta enemmän klassisen filatelian suuntaan. Liiton standilla messuvieraat saavat myös luoda omannäköisiään A4kokoisia ”kokoelmanalkuja”. Aitoutustoimikunta toivottaa Teemun tervetulleeksi aitoutustoimikunnan jäseneksi
SP-lehden meklari Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Filateliaa, vanhaa ja uutta lukuisista maista, postikortteja eri aiheista, numismatiikkaa sekä kaikenlaista Cinderellaa. Kohde 69 Hammastus 14 1/4. klo 21.00. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: postimerkkilehti.fi tai suomenfilatelistiseura.fi Huutokauppa avautuu verkossa perjantaina 13.10. klo 12.00 mennessä. Kirjallistenja puhelintarjousten on oltava perillä 31.10. Kohteita voi tiedustella huutokaupan meklarilta ja sopia mahdollisen näytön. Kohde 67 Lehti erillään oksan kiemurasta. . Kohde 65 Lehti koskettaa oksan kiemuraa. ja päättyy tiistaina 31.10.2023 klo 21.00. Huutokaupassa ei järjestetä erillistä näyttöä. ?. . Kuvan pilapiirros kehystettynä kopiona on mukana huutokaupassa. Vasen merkki olettama pikimusta (vaalea paperi). Kohteiden jälkimyynti päättyy keskiviikkona 1.11. Huutokaupassa mukana kaikki "mustat kympit" Kohde 394 Kari Suomalainen käytti pilapiirroksissaan hyväksi filateliaa. Huutoraha ostoille on 15 %
Leipzig 150 2 Siisti 10 kop punainen perusmustemitätöinnillä. Vasemmassa yläkulmasssa kv valkea piste. Kolme selkeää siirtymää ja myös koon mukaan erikoista leimattua merkkiä. Väärenne-merkintä takana. "Ex Gummesson" 15 10 10 pen silopaperi läviste I himmeällä rengasleimalla. 8 26 1 mk hammastamaton punertavanruskea koevedos taustassa liimakejälki ja Faberge-merkintä. 15 23 25 pen karmiini sekahammaste, vaaka 12 1/2 ja pysty 11. Harvoin tarjolla! Lape 2021 500 €. 15 11 20 pen hieno merkki loistoleimalla Wiborg 18.11.1866. 8 22 25 pen B-hammasteet vaalean punainen ilman leimaa ja liimapintaa sekä tummanpunainen loistona Ekenäs 13.11.188.. 8 32 1 mk harmaa/punainen nappiloisto Fredrikshamn 21 12 85. 10 25 Senaatin 32 p laivapostissa. Käyttämättömät liimakejäljellä. Merkeissä hammastevikaa. 20 Kohteet 40 ja 42 12 20 pen läviste III Tammerfors ..3.1868 -leimalla. 10 31 25 pen sininen lähes loistona Jyväskylä 5 8 88. 38 Suomen Postimerkkilehti 5/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 1 ja 5 SUOMI Soikiomerkit 1856 1 10 kop täysreunainen. Merkeillä yhdeksän erityyppistä leimausta. 15 29 10 pen punainen nappiloistona Finland-leimalla Salo 5 I 90. Aitoutus Schwenson 8.6.2020. 10 Kohteet 6 ja 17 SUOMI Uudet värit 1885 27 5 pen vihreä loistona Kuopio 19 11 1885. Ossa 20.2.1994. 15 16 40 pen Lape 9 a III vaalean karmiini Helsingfors reunaleimalla. 8 21 20 pen sininen A-hammaste PV6-leimalla 1881 ja B-hammaste loistona Fredrikshamn 28 8 85. Senf. 20 30 20 pen oranssi kuuden hienoleimaisen merkin erä. Hammasvikaa mutta vaikea leima. Sisältö mukana. 15 17 40 pen punainen läviste III merkkipari leikkeellä loistona Wiborg 3 8 1871. 20 15 40 p laivapostissa. Ank 16.8 -leima. Kaunis: Stockholm-leima. Oletettavasti matalalla Ekenäs suorakaide -leimalla. Vasemman puolen toiseksi ylimmässä merkissä kv "Inland". 50 SUOMI Isohampaiset 1860 3 5 ja 10 kopeekan leimatut merkit, joissa molemmissa pientä hammastevikaa. 120 SUOMI Vaakunamalli 1889 34 1889. Kaunis: Helsingfors 18.7.1857 + mr ja kartteerausnumero 18. 8 41 Helsinki-leimaiset 1 mk ..X.98 ja 5 mk 26.III.96. Ilmeisesti Oulusta kuori merkkiparilla 20 pen Turkuun ank-leimaus 9.5.73. 8 28 10 pen punainen loisto Helsingfors 24-IV.88. 15 37 5 pen vihreä. 20 SUOMI Vaakunamalli 1875 19 Hiukan epäselvin leimoin 8 pen Wiborg 23.12.1876 ja 10 pen A-hammaste Lovisa 12.10.1881. 12 36 2, 5, 10, 20, 25 pen ja 1 mk hammasteet 12,5 loistoleimoin. "Ex Fabergé" 10 9 8 p laivapostissa, leimattu Stockholm K.E. 10 4 5 kop sininen hieno merkki Loviisa-mustemitätöinnillä. Kirjeen lähettäjä Pehr F Sibelius, Jean Sibeliuksen setä. 15 35 2 pen harmaa 10-pystyrivilö leike himmeillä Finlandsuomi 25...90 -leimoilla. 20 SUOMI Isohampaiset 1866 8 5 pen läviste I reunaleimalla ...1866. 10 38 10 pen punainen A-hammaste pari Specimen-lisäpainamalla. 20 33 5 mk vihreä/punainen nappiloistona Helsingfors 11.3.87. 8 40 1 mk harmaa/punainen loistona Salmi ...VIII.99. Merkissä pientä ohentumaa. Takana omistajaleima. Sinetti takana. 10 24 25 pen senaatin painos A-hammaste loisto Helsingfors 28.6.1881. Merkissä pikku vikaa. Täysreunainen, mutta merkissä pientä ohentumaa. Gebr. 40 18 1 mk ruskea Fournier-väärenne isolla Wiborg-laatikkoleimalla. Aitoutus M. Normassa loisto 500 €. 100 6 10 kop hieno karmiininruso-läviste I. 20 5 5 kop sininen hieno merkki nappiloistona ÅBO 25.5.1866. 25 7 10 kop matalalla laatikkoleimalla Wasa ....1861. Epäselvä laatikkoleima ja hammastesiirtymä. 15 14 20 pen kuorella pienellä rengasleimalla Åbo 15.8.1874 Poriin. 15 13 1973. 20 43 10 mk ruskea/punainen loistona poststyrelsens 5.V.97. Vasemassa yläkulmassa hammastevikaa. 15 42 10 mk ruskea/punainen hienolla leimalla Wiborg 11.XI.97. 20 20 20 pen sininen A-hammaste loistona Tavastehus 10.12.1879. 8 Kohteet 24 ja 32. 10 39 20 p (A) rosohammaste, upea loisto Finland-leima: Sordavala 23.7.1892. Leima: Lådbref från Finland
10 63 1911. Riian tuloleima 29.7. Kaikki loistoina! 15 82 40 p lila toisen painoluokan paikallisasiakirja lähetyksellä Helsingissä 22.9.1919. Oikea taksa! 8 Kohteet 83 ja 77 SUOMI Kotkamalli 1901 54 1901 Loistoleimaiset Berliinin laatta 20 pen ja 1 mk sekä 1908 10 pen ja 1911 40 pen. 20 68 1902. Viipurin sensuurileima. Takana Richter takuuleima. 15 60 1911. 10 72 1919. 20 69 1915. Kirjapainojulkaisu II. 10 77 10 p vihreä kolmirivilö kolmannen painoluokan lehtikääreellä Helsingistä Ruotsiin 26.11.1920. Huviveron kaksi erilaista käyttöä ennen veron loppumista. 12 56 1917. 10 48 20 kop loistona Åbo 14.X.00. 10 47 4 kop pari ja 50 kop leikkeellä: Koria 26.7.1901. 8 50 50 kopeekkaa nappiloisto Helsinki-03. Paquebor-suorakaideleima. 10 mk vasen olettama pikimusta (valkoinen paperi) hento leima ja oikea normaali (kellertävä paperi) osittaisella Kajaani-leimalla. Oikea taksa! 15 83 60 p lila pari postikortilla Lievestuoreelta Latviaan 24.7.1924. 10 markkaa, loisto Oulu-11. Pääsiäiskortti paikallispostina Nickby 29.III.18 punaisten 25 pennin taksalla. Oikea taksa! 10 78 20 p punainen surukuorella Kokemäellä 8.3.1923. 10 81 Lisäpainamat 30/10, 60/40, 90/20 ja 1,5mk/50p tyypit I ja II. 8 55 1914. 39 . 8 Kohde 70 (yllä) ja kohde 57 (alla) Kohteet 51 ja 52. 20 pen sininen postituoreet Aja B-hammasteiset merkit. Gentin tuloleima 13.9. 20 58 2 pen tilapäisjulkaisu keltainen loistona Helsinki 2.IV.01. 10 76 5, 10, 20, 25 ja 50 p loistoina. Kuoressa repeämiä. Helsingin tuloleima. 30 71 1918. 8 73 25 mk Bernin arkki ** 20 74 3 mk Bernin arkki ** 20 75 Hienoleimaisia saarisia Jämsä, Karstula, Sordavala, Helsinki ja Rantasalmi. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Rengasmerkit 1891 44 1 kop x 7 kirjeellä Helsingistä Pietariin 16.12.1899. Takana Richter-takuuleima. Oikea taksa! 10 80 30 p vihreä kolmirivilö. 8 59 1908. 10 62 1901. 60 57 2 pen keltainen tilapäisjulkaisu 10-rivilö loistoleimoilla Kuopio 15.II.05. Kirjapainojulkaisu 10 pen karmiini A-hammaste 50 merkin postituore arkinpala. Kivipainanta 20 pen mainoskuori Turusta 13.VIII.01 Helsinkiin ja 3x20 pen Wärde-kuori Tampereelta 16.X.01 Helsinkiin. 10 64 1901 Berliinin laatta 1 mk loistona Kuopio 17.II.04. -leimalla. 10 mk musta/vaaleanharmaa himmeällä ...räkenskapsa.. 30 Kohteet 60 ja 63 79 20/10 p päällepainama postikortilla Alholmenista Belgiaan 8.9.1920. 10 52 3,5 rpl musta/ harmaa lähes loisto Pielisjärvi-leimalla. 8 65 1901. -leimalla. Sensuroitu Wärde-kuori Helsingistä 17.XII.14 Forssaan. 8 Kohde 56 61 1912. Taustassa tuloleimoja Tampere, Forssa ja Mustiala. 20 51 1 rpl himmeällä hienolla Tölö-leimalla. Yhdeksän merkin leike 10 pen punainen A-hammaste tyyppi I loistoleimoilla Suonenjoki 2.VI.12. 10 mk musta/harmaa-reunavesileimalla (No 72) 12 67 1902. Paljon sinettejä mm. 10 mk musta/vihreänharmaa hammaste 14 1/4 himmeällä Kemi .. Takana Richter-takuuleima. 10 pen loistoleimaiset tyyppi II A Turku 6 IV 14 ja tyyppi I B Jyväskylä .5.V.11. Harvinainen! Expres-kortti 2 x 10 pen + 40 pen Viipurista Helsinkiin 5.I.17. 20 66 1902. XII.17 -leimalla. 40 53 7 rpl musta/keltainen hienolla Poststyrelsens.... Oikea taksa! 10 84 10 mk ruskea/musta nappiloistona Helsinki 30.VIII.23. postimerkkien päällä. 10 49 50 kop lila/vihreä postituoreena. Oikea taksa! 10 45 1–7 kop merkit 1, 2 ja 4 ** sekä 3 ja 7 * 10 46 2, 3, 7, 10, 14, 20 ja 35 kop leimatut merkit. 30.1.9.. 30 SUOMI Saarismalli 1917 70 12 eri leijonamerkkiä ilman vesileimaa loistotai lähes loistoleimaisena
8 SUOMI Vaasanmalli 1918 96 Kaksi kaunista sekapostitetta saarismallin merkkien kanssa: 50 p ja 1 mk. 8 117 Loistoleimaisia leijonia 10 eri arvoista merkkiä. 60 91 25 mk W2 punainen/keltainen postituoreena. Magstadtin tuloleima 15.9. Oikea taksa. Vaasan tuloleima 4.12. 20 97 50 p kaunis: Mäntyharju 2.3.1919. Postitalo 4 mk + 1,5 mk ja 50 p leijonat kirjatulla vuoden 1940 Olympiakuorella Helsingistä Saksaan 12.9.1939. 1 mk oranssi leijona lehtikääreellä Sortavalasta Perniöön (ohjausmerkintä Turun-Karjaan rata). Tuloleima takana. 8 108 1941. 2 mk punainen leijona Turusta Vaasaan 1.12.1939. Sisältö mukana. 10 114 1950. 10 103 1931. 8 SUOMI Malli 1930 99 Malli-30 leimattuja leijonia 24 erilaista merkkiä, mukana myös loistoja. Malli-30 7 mk punainen yksin Helsinki-kortilla USA: han 7 7 47. 8 115 1952. Takana monia tuloleimoja. 15 88 10 pen sininen W1 loistona PV 6 -leimalla 28.X.29. Vihreä 8 mk leijona. Normassa 250 €. Kaksipuolinen korttikirje Helsinki-kuvin lentäen pikana Helsingistä 10.VIII.52 Saksaan. 8 90 25 mk W2 leimattu. 10 101 1930. Leijona 12 mk sininen loistona Pori 29.XI.48. 8 110 1942. 40 Suomen Postimerkkilehti 5/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Saarismalli 1925 Hakaristi-vesileima 85 A-hammasteet: 20, 30, 40, 40 II, 50 ja 60 p sekä 1, 1,5, 2, 3, 5 ja 10 mk. Oikea taksa! 10 106 1939. Aitoutus: Kari Lehtonen. 20 102 1930. Turkulaisen Kahvipaahtimon ja kaupan kuvitettu liikekuori. 10 119 Malli 54 ehdote-merkkejä kolmea erilaista. Helsingin tuloleima ja FÅNlogo takana. Kaikki loistoina! 20 93 1,5 mk postitorvi vihreä/lila -leimatut BW3 ja merkkipari BW4. Postiennakkokortti Helsingistä 26.VIII.31 Pertteliin. Lapessa 40 €. Vaikea merkki loistona. 10 105 1936. Saimaa 10 mk numerokuusilo (6-1941 No 433) ** 8 109 1941. 8.12.1950. Postitalo 7 ja 20 mk leimatut merkit isoilla siirtymillä. 15 Kohteet 92 ja 111 Kohde 98 SUOMI Malli 1954 116 1961. Tuloleimat. Kuvana Helsinki Eduskuntatalo. 8 107 1939. Leijona 1,20 mk punainen nelilö loistoleimalla Forssa 100-vuotisjuhla 6.7.1947. 12 Kohteet 99 ja 110. 8 113 1948. 20 100 1,25 mk/50 pen lisäpainama tyyppi I nappiloistona Helsinki 31 V 32. Kirje Helsinkiin s/s Ariadne -laivalta Stettinin-leimalla 2.6.30. Pari arkin reunasta **. 10 Kohde 90 Kohteet 102 ja 119 SUOMI Saarismalli 1927 Postitorvi-vesileima 92 1, 15 ja 3 mk. Mukana monia loistoleimaisia ja loputkin hyviä leimoja. 8 112 1947. Merkkeinä 10 mk vaaleanharmaavioletti + leijona 1 1/5 mk violetti. 1,25 mk/50 p päällepainama, tyyppi II. 8 95 Postitorvi 1 mk oranssi B-hammaste loistona Borgå 4.IV.29. Leijonia 24 eri arvoista leimattua merkkiä. 8 94 20 pen ruskea W2 postituore merkkipari. 10 111 1947. 10 118 Loistoleimaisia yleismerkkejä 8 eri arvoa. Pikakirje lentopostina Turusta 2.5.61 Saksaan. 8 104 1931. 8 98 5 mk violetti/musta postituore kolmen merkin ryhmä. Sensuroitu kortti Helsingistä 31 1 41 Budapestiin. Loisto: Alavus kk. Sekä Aettä B-hammasteet. Vaikea tässä värissä. Kaikki kaunis-/loistoleimaisina 20 86 B-hammasteet: 10, 40, 40 II ja 50 p sekä 1, 1,5, 2 ja 5 mk loistoina 20 87 Kuusi eri hakaristi W1-merkkiä lähes loistoleimaisina. 8 89 3 mk sininen/musta loistona Rantasalmi 25.VII.28
Eduskunta 30 mk loisto Sievi 29.5.58. Lahti 50 vuotta 25 mk loisto Tornio 15.11.55. Lape-arvo yhteensä 170 € 20 122 1970. PR ”Pääpostitalo” 3,5 mk loisto Turku 16.III.40. Omakuvamerkki 1 lk Vanhat poliisiautot postituore 10 merkin arkki. 8 140 1938. Yleismerkki postituoreet kuusilot 2 mk Maalaismaisemaarkki 1539 ja 5 mk Ristikallio-arkki 1573. ”Ötökkä”-kolmiomerkit hienoin leimoin Turku ..12.94, Järvenpää 10 8 96 ja Tampere 15.7 96. 8 133 1931. Turun tuloleima 17.5. 15 150 1952. Zeppelin postituoreena. BL5 ”Kenneltoiminta”-merkit yksittäisleimoin loistoina Sysmä, Viitasaari, Lahti ja Savonlinna. 8 156 1994. 8 Kohde 120 Kohde 148. Turku-sarja W1-merkein hienoin leimoin Lovisa 24 VIII 29, Postivaunu ja Turku 13 VIII 29. Pikakirje lentona Jalastosta 2.6.79 Englantiin. Vain yksi ensipäiväleimalla. Loisto: Ruukki 21.4.1950. 10 SUOMI Uudet käyttömerkit Malli 1990-> 128 2013. ”Soikiomerkki” hienoleimaiset nelilöt 1,5 mk Oulunkylä 31.XII.31 ja 2 mk Helsinki 20.III.31. Yliopisto 2 mk loisto: Helsinki 23.5.1942. 15 149 1949 Raahe Kajaani 7.11.49 ja 1954 Wilskman Iisalmi 13.V.54 loistoina. 8 153 1957. BL13 ”Ketokukkia” yksittäismerkit loistoina Taivassalo (2), Kajaani, Kemijärvi, Tampere (2), Alavus, Seinäjoki, Ingå ja Kauniainen. 20 Kohde 131 Kohteet 129 ja 138 SUOMI Juhlamerkit 1922129 1927. Loisto: Ikaalinen 16.4.1945. Kuori on myös merkin ensipäiväleimaus! 8 141 1940. Urheilu 3,50+1,75 mk. 10 148 1948, 1955, 1956, 1960 ja 1966 -näyttelymerkit loistoja ja hienoja leimoja. Yläreunassa kaksi lyhyttä hammasta. Normassa 150 €. Raittius 25 mk loisto: Salla 27.1.1953. ”Maanviljelyseurat” 10 mk loisto Virasoja 1.XI.47. Kirjallisuuden seura 1 mk nappiloisto Helsinki 27.II.31. Vakuutettu pakettilähetys Kuopiosta 28.12.70 Helsinkiin. 12 144 1944. Itsenäisyys 1,5 mk leimattu. Tammisaari 8 mk. Tuloleima takana. 10 143 1941. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Malli 1975 126 Isot kuvamerkit 8, 12 ja 20 mk nappiloistoina! 10 127 Tuulimylly 1 mk merkkipari, jossa toisessa merkissä lienee sininen väri unohtunut. Vaikea merkki loistona. 10 151 1955. Usea merkki hienoilla leimoilla. 15 123 Levy muita kuin leijonia 16 erilaista loistoleimoin. Firmakuori Paraisilta 23.X.32 Helsinkiin. 10 135 1931. 20 131 1930. 10 125 Numeroryhmiä **. Ilmestymispäivä! 8 146 1946. 20 134 1931. Posti 300 vuotta 2 mk lentokone nappiloisto Ruovesi 20.IX.38. Norma 2018 yhteinen luetteloarvoyli 400 €. 8 158 1990–2004 aikajaksolta 13 eri blokkia hienoilla leimoilla. Helsinki hienoleimaiset IW1-merkit 3,50 mk Mannerheim 15.X.42 ja 50 pen Ryti 27.III.42. 30 138 1938. Snellman 25 mk loisto Pori 18.2.57. 10 142 1941. 8 136 1931. 10 124 Loistoleimaisia leijonia 14 eri arvoista merkkiä. 8 Kohteet 151, 152 ja 153 SUOMI Malli 1963 120 1963-leijonamerkkien (paitsi 30 pen sininen) kuusiloita tai suurempia postituoreita arkinpaloja yhteensä 24 kpl. 10 154 1973. Vakuutusarvo 50 000 mk.Merkkeinä 20 x 5 mk Ristikallio. 40 121 1963. 10 139 1938. 41 . 30 132 1931. Merkkinä merkkipari Pro Filatelia 1+4 mk musta. Lähes kaikissa eri arkkinumero. Kirjallisuuden seura 1,5 mk loistona Kristiina 8.IV.31. Oikea taksa. Pro Filatelia -nelilö kirjatulla kuorella Seinäjoelta 1.III.32 Helsinkiin. 8 155 1979. 8 157 1989. 74 erilaista sekä leijonia että kuvamerkkejä! Esimerkkikuvia. 8 137 1932. Postimerkit 75 vuotta 1,5 mk loistona Savonlinna 12.III.31. Kuoressa siisti taite. Vesileima W4. 15 130 1929. 8 147 1947. Minna Canth 3-rivilö, yhdessä merkissä kv otsahius.** 8 145 1945. ”Kansanpukuja” yksittäiset merkit loistoina Toijala, Turku, Hämeenlinna, Jurva ja Lappeenranta. 15 159 1994. Aseveli loisto: Piikkiö 1.5.1943. 8 152 1956. Rintamamies paraatipostin kuorella Helsingistä Turkuun 16.5.1938
8 170 1940. Takana epäselvä tuloleima. 30 181 2007–2017 aikajaksolta 31 erilaista loistoleimaista merkkiä. 10 196 Kelirikkopostia. Oikea taksa! 10 171 1942. 10 174 1949. PR-sarja siistillä leimoilla. Käyttöarvo postissa nyt lähes 180 €. 8 179 TUB-merkkejä loistoina tai lähes loistoina 21 erilaista aikajaksolta 1965–1981. Kaikki kuvina. 50 197 Lähetetyt ”ukkoskortit” Nystad, Yläne, Uleåborg ja Wilmanstrand. Malaysia-kuoressa tuloleima takana, muiden taustat blankkoja. 15 162 1922. 8 173 1946 ja 1947 TUB-lisäpainamat lähes loisto Turku-leimoilla. 20 SUOMI Juhlamerkit (Euro-arvoiset) 2002– 180 1ja 2-luokan tarraliimoite yleismerkkejä 78 kpl **. PR-sarja ”Työn suurmiehiä” hienoilla leimoilla. Yleismerkki 1 lk Kangasvuokko siirtymä kuorella. Maksu malli-30 15 mk loistoleimalla. 15 182 2008–2010 vuoden vihkoja ja blokkeja sekä vähän muitakin 1-luokan merkkejä **. 8 161 1922. * 10 190 Reijitteet K.B 20 pen 1889, V.E 5 pen 1911 ja S 20 pen 1911. Yhteensä 81 merkkiä, joiden käyttöarvo postissa nyt yli 180 €. Yleismerkit Ruiskaunokki ja Hämeenkylmäkukka. Loisto: Forssa 8.2.1932. 20 Kohde 182. PR 3,5 mk + 35 p ja 1937 vuoden 2 mk + 20 p lentopostina Tampereelta USA:han 4.5.1940. PR Satakunta 4,75 mk + 40 pen loisto: Kärppälä 8 X 42. PR Örn 1,25 mk+15 pen loistona Viipuri 2.V.39. 12 175 1975. Harvinainen leima! Tuloleima takana. 10 198 Neljä palautettua postilähetystä. Yhteensä 140 merkkiä**, joiden käyttöarvo postissa nyt lähes 100 €. 10 172 1944. Lomakkeessa kulmarepeämä. TUB-sarja ”Ruukkukukkia” loistoleimoin Espoo, Pielavesi ja Kokkola. 8 177 1981. Jälkitaksoituskortti Helsinki 25. Yksittäismerkit, joista puuttuu taustapainatus **. 8 165 1931. 15 SUOMI Automaattivihkot 192 Automaattivihko 5 eri kansin ja sisuksin. 10 Kohde 187 Kohteet 177 ja 178 SUOMI Omakuvamerkit 185 Omakuvamerkkejä leikkeillä 16 leimattua ja 9 ohileimattua. PR 2,5 mk+25 pen ”De la Garde” loistona Helsinki 15.VI.34. 42 Suomen Postimerkkilehti 5/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 160 1922–1943 aikajakson PR merkkejä 21 erilaista postituoreina. PR 1 mk + 50 pen harmaa/punainen hienoleimainen pari Helsinki 5.X.23 -leimalla. 10 163 1930. 12 187 2000. 8 176 1976. Keitele ja 1955 Keitele ja Helsinki PR-merkit hienoilla leimoilla. 8 178 1983. 10 195 1954. TUB-sarja ”Kukkia” loistoleimoin Hartola, Lahti ja Helsinki. 8 164 1930. 10 168 1935. 20 189 25 pen saarismalli 1919/20 isolla siirtymällä. 10 SUOMI Erikoisuudet 186 1928–1985 aikavälin eri Postimerkkinäyttelyiden leimattuja merkkejä. Tiedustelu Belgiaan lähetetystä kuoresta 5.8.53. TUB-sarja ”Vanhoja häätapoja” loistoleimoin. 15 191 Suojareijite-merkkejä ASEA ja S ja Ford. 30 183 Euroajan merkkejä arvoväliltä 0,60–0,80 €. Tuloleima. Kaikki merkit eri asentoja tai eri merkkejä. PR-sarja ”kirkko ja linnat” postituoreena. 10 169 1938. Kirjattu lentopostilähetys Hailuodosta 30.XI.46 Ouluun. Suomen sensuurin liuska ja leimat. 8 194 1953. 10 Kohde 161 Kohteet 164 ja 169 SUOMI Postilähetykset 193 1900-luvun alun kolme kulkenutta taustaltaan hienoa firma mainoskuorta. PR ”Ambulanssi” 2,50 mk loisto Jokioinen 24.II.45. Veikkaus 3.II.54 -leimalla Muonioon. 8 166 1932. Kaikkiaan 23 vihkoa. Kolme ulkomailta ja yksi Kouvolasta. 10 167 1934. 20 184 2009 Blokki 55 ”Kansakuntaa rakentamaan” numeroitu (519) postituore pienoisarkki. PR 1 mk+50 pen + merkkipari saarinen 1919/20 25 pen Lohja.as 27.IX.28 kuorella Tampereelle. TUB-sarja ”maalauksia” loistoleimoin Turku, Helsinki ja Jämijärvi. 8 188 2001. PR 1,5 mk+15 p Miekka ja viitta loistona Viipuri 2 9.III.31. PR 2 mk + 20 p
1 ja 50 mk loistoina: Helsinki 1950 ja 51. 30 213 2014. 10 211 2011. Kenttäpostimerkki päällepainama postituoreena. 10 224 1963/78ja 1981-sarjat loisto ja lähes loisto rengasleimoin. 10 SUOMI Pohjois-Inkeri 227 I-sarjan 10 pen merkkejä: rosohammaste, osin hammastamaton, jossa hammastesiirtymä sekä hammastamaton. 20 226 5, 10, 20 ja 40 pennin merkit Säämäjärvi-nurkkaleimoilla. YKSV-UNEF mitätöity lentopakettimerkki vihreä paperi. 10 216 1963. 15 242 Lähetykset PHF-luokitus IV hyvin harvinainen: Patojärvi ja Matrossa. 8 235 20 pen punainen loistona Uhtua 5.II.1922. Merkkien käyttöarvo postissa nyt noin 70 €. 8 Kohteet 205 ja 213 SUOMI Itä-Karjala 239 1941. 20 209 2013. 10 SUOMI Karjala 234 5 pen harmaa, 25 pen ruskea ja 40 pen lila postituoreina. Vihkojen 7–14 yksittäisiä merkkejä loistoleimoin. 20 232 II-sarjan 30 p pari **. Koko sarja 1–100 mk **. 10 Kohteet 232 ja 235 Kohde 221. Ryti ja Mannerheim FDC-kuoret 20.II.42 Äänislinnaleimoin. 10 215 1943. Merkkien käyttöarvo postissa nyt lähes 150 €. 50 236 25 p kaunis: Uhtua 3.2.1922. 30 243 Lähetyksiä PHF-luokitus I verraten tavallinen Suvanto, Vieljärvi, Karhumäki (näissä tuloleima) ja Teru, Vuokkiniemi sekä Soutjärvi. Iso vihreä kenttäpostimerkki, loisto: Enso..1.1944 ja pieni violetti, loisto: Riihimäki 8.8.1944. 8 217 1973. Lape 1921 yhteisarvo 460 €. Käypä arvo postissa nyt 115 €. Kenttäpostikuori Padasjoki 25.4.83 -leimalla. Postin virallinen vuosilajitelma. 10 201 1985–1990. Merkkien käyttöarvo postissa nyt noin 150 €. Rautun tuloleima 24.4. Merkkien käyttöarvo postissa nyt noin 50 €. 20 245 Lähetyksiä PHF-luokitus III harvinainen: Suurlahti, Kontokki (tässä tuloleima), Sellinjärvi ja Akve. 10 223 1952. Alareuna hammastamatta! 8 233 II-sarjan 30 pen ja 10 mk Kirjasalo-loistoleimoin. Postin viralliset vuosilajitelmat (7 kpl) merkkeineen. 30 246 Mäkriä. 10 222 1949/50 sarjan 5 mk Kemi 14.11.49 ja 50 mk Turku 9.9.51 loisto-rengasleimoin. Ei ensipäiväleimoja. 15 219 1983. Oulun tuloleima 23.11. Postin virallinen vuosikirja. V4 ”Kansanpukuja” yksittäiset merkit loistoleimattuina. Lisäpainamasarjat FDC-kuoret musta 1.X.41 vihreä 1.IX.41 ja Karhu 1.III.43. Postin virallinen vuosikirja. Vihkot 7 ja 31 ensipäiväleimoilla. ** 8 228 I-sarjan 5, 10, 25 ja 50 p kaunisleimaisina. Kenttäpostimerkki postituoreena. R-kuoria viisi erilaista: Musta ja vihreä lisäpainama, Ryti ja karhu. 15 208 2008. 30 212 2012. 10 SUOMI Autopakettimerkit 220 1949. Vihko 7 ilman kantta. 30 238 3 mk sininen hammastamaton pari arkinreunasta. 15 202 1990-luvun 9 vihkoa ja 3 blokkia loistoleimoin. 30 210 2001. 40 206 1981–89 välin vuosilajitelmia 9 kpl ** 15 207 2007. Kuorella ”mapinreijät”. Parisarja 5–100 mk **. 10 SUOMI Aunus 225 5, 10, 20 ja 40 p (I-painosta) leimattuina Rajakonnun violetilla ovaalileimalla, joka on ainoa aidosti kulkenut leima näillä merkeillä. 10 240 1942. Isot rintamalle-merkit loistoina vihreä Loimaa 28.XII.43 ja violetti Pornainen 7 XII 43. Merkkien käyttöarvo postissa nyt noin 120 €. 10 221 1949. 15 230 II-sarjan 1 mk pienellä onnittelukuorella Kirjasalosta Tampereelle 18.10.1920. Postin virallinen vuosilajitelma. Normassa yli 100 €. 8 241 Aunus ja Aunuksenlinna. 15 244 Lähetyksiä PHF-luokitus II vähän harvinaisempi: Mäkriä, Kontupohja, Veskelys (tässä tuloleima) ja Alavoinen, Nurmoila sekä Kotkatjärvi. Normassa yli 75 €. 10 237 40 ja 75 p loistot/kauniit: Uhtua 3.2.1922. Yhteensä 37 eri merkkiä. 10 229 I-sarjan 5, 10, 25 ja 50 p kirjeellä Kirjasalosta Rautuun 24.4.1920. Tuloleima takana. Vain yksi ensipäiväleimalla. 30 SUOMI Kenttäposti 214 1943. Merkkien käyttöarvo postissa nyt noin 170 €. 43 . Tuloleimat takana. Postin virallinen vuosikirja. Postin virallinen vuosikirja. 8 200 1979–1997 aikajaksolta 7 eri vihkoa hienoilla leimoilla. 20 204 Vihko 56 Sarjakuvia ja Blokit 31 Suomenlahti ja 35 Kesä pihapiirissä, yksittäismerkit Kajaani ensipäivä -loistoleimoin. Postin virallinen vuosilajitelma. Takana Kari Lehtosen aitoutusleimat. Musta ja vihreä lisäpainamaa kirjatulla kuorella Mäkriästä Ouluun 18.11.1942. 10 p ylitaksa. Ei tuloleimaa, 20 p ylitaksa! 20 231 II-sarjan 10, 50 ja 80 p loistot/lähes loistot. 15 203 Kuusi 1900-luvun 1-luokan vihkoa, joissa yhteensä postituoreita merkkejä 50 kpl. Merkkien käyttöarvo postissa tällä hetkellä noin 160 €. 8 218 1983. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Postimerkkivihkot 199 1972. 15 Kohde 242 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 205 1972–1979
Kuori Ab Tornatorista Imatralta Räisälään 22.5.17. Lähes kaikki merkit 1875– 1992. 8 270 1952. 20 SUOMI Joulumerkit 256 1908. Sensuurikuori Ensosta Ruotsiin 12.2.1943. Sensuroitu kirje PV 2 yöjuna-leimalla 12.II.17 Helsinkiin. 15 258 1921. TUB-joulumerkki "Jänis ja orava II" kuusilo ilman liimapintaa. 20.11.1906. 30 287 Hienoleimaiset 20 pen 1889 Pyhäjärvi Wp.L ja rengasmerkki 7 kop Jääski. Press-hotel) leimalla. 15 282 Raasuli postpysäkki (R4) ja Rautu rengasleima (R3) -leimoin kortilla Tammisaareen. Taitto keskellä. Viipurin tuloleima 20.11. 15 SUOMI Rautatiemerkitja liput 263 1915. Takana sinetti ja tuloleima. Taustassa hiukan epäselvä Räisälä-tuloleima. 20 275 Ohileimattuja 1ja 2-luokan merkkejä yli 130 kpl. Mukana mm. Merkit 2x5 kop hammastamaton pari. Kuoren yläreunassa pieni repeämä. Leimattu Helsinki-Pietari radan päiväjunassa No1. Venäläisellä sekä osittain näkyvällä Helsinki-leimalla. 20 280 Lavansaari 10.VIII.38 loistoleima (R3) malli-30 leijonalla 1,25 mk. 8 284 Vantnuori postipysäkki (R5) ja Koivisto 8.III.23 (R1) -leimainen taksanmukainen kuori Saksaan. 8 259 1926. FDC-kuori PR-sarja "Puhemiehiä"-erikoisleimalla Postimerkinpaivä 5–6.I.1938. Violetti "Par Avion" -leima. 20 276 Suomi kansio Lape 138 sivua. 8 257 1915. 10 269 1952. 10 271 Erikoisleimaisia kuoria 13 erilaista, joista 11 aikajaksolta 1948–1955. Sensuurin liuska ja leimat, ei tuloleimaa. 20 261 Erä Tub-joulumerkkejä 1931– alkaen leimattuina. 15 mk ehiökortti + 25 mk sininen leijona kirjattuna Pielavedeltä Vaasaan 23.3.1954. 8 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 265 1938. Oikea taksa! 10 SUOMI Arkit 273 1927. Kirjattu sensuroitu Wasa 1 Aktie Bankin kuori Lontooseen 22.1.17. Merkit leimattuja ja käyttämättömiä liimakekiinnityksin. Kuori painotuotteena Vaasaan hienolla Helsinki Olympia G (Satak. Esimerkkikuvia. 10 283 Soanlahti 4.VI.31 R2 leimalla PR 1931 -merkillä. 8 255 1960. Esimerkkisivuja. 44 Suomen Postimerkkilehti 5/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 279, 280 ja 281. TUB-joulumerkki "Keltainen risti" postituore ja leimattu merkki. 10 251 3+1 kop valkoinen paperi kahdella laskoksella. 15 262 Iso erä Tub-joulumerkkejä 1921– alkaen ilman leimaa ja valtaosa ilman liimaa. Merkkinä Romanov 10 kop. Tuloleimat. 8 248 1917. 8 281 Pastakeanlinna 13.1.14 loistoleimaisena (R4) merkkiparilla tyyppi I 10 pen 1911. Merkkinä Romanov-lisäpainama 10/7 kop. Kirje Helsinkiin 27.XI.39 PJV H-T-H leimalla 25.01 (R4). Itä-Suomen rakennusaineiden kaupan liikekuori. VR-merkkejä leikkeillä. Vaasan tuloleima 24.3. 10 268 1997–2000. 10 Kohteet 251 ja 259 Kohde 274 285 Wiipuri. 8 278 Jaakkima ja Sakkola hienoleimaiset (R2) nelilöt. TUB-joulumerkki "Omenapuu" postituoreena. Postivaunu-leima 21.10.1917. SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 247 1914. 8 286 Ägläjärvi kuori 9.II.13 (R5) Helsinkiin. 7 YÖJ. 15 252 1917. Luetteloarvo yhteensä noin 140 €. Vaasan tuloleima takana. Takana myös Korpiselkä (R1) -leima ja Helsinki tuloleima. 8. 20 260 1940–1965 aikavälin kulkeneita kortteja 21 kpl, joissa eri TUB-joulumerkki leiman alla. TUB-joulumerkki "Talvimaisema" postituore 4-rivilö. 8 249 1917. 8 SUOMI Ehiöt 272 1954. (R4) leimalla. 8 266 1955. Sensuroitu kirje Ekenäsiin hienolla PV 2 -yöjunaleimalla 17.XI.14. Erilaiset Jaakkima-leimat. 10 253 1 rpl loistona Sortavala 26.VII.11. FDC-kuori 1 mk ruskea ja 2 mk oliivinvihreä Helsinki 3.1.55. 10 267 1956–1958 aikavälin FDC-kuoria 14 erilaista kuorta. Vihkoja blokki FDC-kuoria 19 eri kohdetta. Puuttuvia merkkejä kuvaamattomista sivuista ovat mm. 8 SUOMI Rautatieposti 254 1939. 30 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 277 Enso. 8 SUOMI Kokoelmat ja erät 274 80ja 90-luvun loistoleimaisia merkkejä 70 erilaista. 8 288 Postiosoitus Perkjärveltä 24 VIII 16 (R2) Rautuun, josta tuloleima 26 VIII 16 (R3) takana. Hammastamattomat 1 ja 2 kop nelilöt leikkeellä. Osa ensipäiväleimoilla. 10 250 1917. 1885/89 5 ja 10 mk, mustat kympit 1901/15, Vaasan 5 mk ja Zeppelin. 15 264 Rautatiemerkkejä erä (yli 2000 kpl). "Itsenäisyys" 100 merkin postituore arkki no 131. Kekkonen hienolla PV. Tuloleimoja. 8 279 Kolikkomäki/Viipuri 10 (R5) 20 leima malli-30 leijona 1 mk oranssi merkillä. leimoilla myyntipaikka F19.7.52 (FDC) ja Hämeenlinna 25.7.52 (viisiottelu). Viisi lähetystä eri Helsinki Olympia -erikosleimalla
Esimerkkikuvia. Muutama kuvaotos. Esimerkkikuvia. Amsterdamin olympialaisten kuvakortti Stadion erikoisleimalla Tshekkoslovakiaan. Pieni kirje Ruotsista 24.8.03 Suomeen Lohjalle, josta jatkolähetetty Helsinkiin pariinkin osoitteeseen. 20 305 Kansio Karl Klipstein Deutschen Reiche -merkkejä vuosijaksolta 1919–1925. Seitsemän ensimmäistä vuosilajitelmaa merkkeineen. 10 304 Kansio Espanjaa. Oikea taksa! 10 292 Kolme lähetystä "Laivalla Ruotsista" leimalla. Mallin 30 sininen 2,5 mk leijona laivapostina s/s Wellamolla Helsingistä Saksaan. Kaikkiaan merkkejä yli 200. Viisi esimerkkisivua. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 297 ja 298 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 289 Numeroleima 1354 (Lape 2021 RRR) kortilla Muuramesta 21.12.10. Saarisen 5 mk. Aikavålin 1855–1950 merkkejä yli 500. Kuvina otokset kolmesta ensimmäisestä sivusta, joista kohteen arvo pääosin muodostuu. Hieno kokoelma! Esimerkkikuvia. Merkkejä reilusti yli 200 kpl. 30 POHJOISMAAT Ruotsi 300 1903. 20 307 Säiliökirja 32-sivuinen Tanska (valtaosa), Islanti ja Fäärsaaret. 8 294 1984–1990. 20 MUU EUROOPPA Hollanti 312 1928. Merkkejä aikaväliltä 1855–1960. 15 310 1921. Takana kauttakulku tai tuloleima. 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Laivaposti 291 1936. Merkit käyttämättömiä kiinnitettynä liimakkeilla. Esimerkkikuvia. Kymmenen vuosilajitelmaa, vuodet 1980–1989** 20 299 Valintavihko Tanskaa 1857–1965. Kannellinen kotelo suojataskulla. 10 313 2020. Aus Dampfschiff -suorakaideleima. Kortti Tukholmasta 20.7.12. Kortissa värikuva M/S Botnia Express laivasta. Frederik VIII 20 öre postituore nelilö. 15 MUU EUROOPPA Kokoelmat ja erät 303 Itä-Eurooppaa erä vanhaa: Romania, Bulgaria, Georgia, Azerbaidzan ym. 20 306 Schaubeckin albumi 100 vuoden takaa. 30 Kohde 274 Kohde 289 POHJOISMAAT Norja 296 Valintavihko Norjaa vuosilta 1863–1956. 15 308 Vanha kansio Pohjoismaita. PR 5+2 mk koko arkki, jossa yksi pystyrivi yläja alareunoista kokonaan hammastamatta! Kuvassa rivi merkitty punaisella viivalla! 20 311 Leimattua Eestiä liimakekiinnityksin 17 irrallista Normakansiosivua 1918–1941. 10 295 Ahvenanmaan postin virallisia vuosikirjoja (kukin kaksi vuotta) merkkeineen 7 kpl vuosilta 1994–2007. Kuningatar Maxima -merkki ** 24 karaatin kultauksella. Prahaan. Mukana kaikki paitsi yksi merkki. Kortissa hieno Tukholman Olympialaisten 1912 kirjeensulkija. Loisto: Tosärby 12.3.1927. Kaivertaja Slanian tuhannennen (1000) merkin julkaisusta tehty muistokansio. Numerosarjoittain 900-/3, 1000-/5, 2000-/5 ja 3000-/2. Säiliökirja 16 sivuinen Ranska ja Unkari. 10 Kohde 311. Pääosin Ruotsi, Tanska, Norja -merkkjä sekä hiukan Grönlantia ja Islantia. 30 314 2020. 20 302 2000. Lahteen. 8 301 1912. Sisältää BL13 ja siitä tehdyn numeroidun mustavalkoblokin sekä ensipäiväkuoren 13.07.2000. 30 Kohteet 294 ja 295 MUU EUROOPPA Viro 309 1919 ja 1929 kortit Tallinnasta Helsinkiin. Merkkipaikat 1970 merkille, joista 535 kerätty. Esimerkkikuvia. 8 AHVENANMAA Merkit ja lähetykset 293 1917. Esimerkkikuvia. 15 290 Numeroleimaisia kuoria 15 eri numeroista. Kannellinen kotelo suojataskulla. Molemmissa Helsingin tuloleimat. 30 MUU EUROOPPA Albania 315 Lentopostina kulkeneet kirjeet 1951 Beratista Prahaan ja 1952 Tiranasta Neuvostoliittoon. Eri merkkejä yhteensä lähes 150. Miffy piirroshahmon 65 v. 45 . 30 POHJOISMAAT Tanska 297 1907. Merkki leimattu Stettinissä 24.2.1936. Molemmat täynnä merkkejä. synttärimerkki ** 24 karaatin kultauksella. Lopussa mukana myös osa virkamerkkejä. Täydennettävää vielä riittää, joten tästä hauska "harrastus" muun keräilyn oheen. 8 298 Grönlanti
Esimerkkikuvia. Madeiralta Saksaan kulkenut banaaninviljelijä-kortti Funchal 19 8 05. Tuloleimat takana. 8 330 1951. Michel 512–13 **. 10 Kohde 316 Kohde 326 337 1950. 10 MUU EUROOPPA Latvia 322 Latviaa leimattua ja käyttämätöntä liimakekiinnityksin irrallisia Norma-kansiosivuja 1918–1938. ”Virkamerkki” 2C lisäpainama 2 L, yläreunassa hammastuksessa vajautta. 10 MUU EUROOPPA Italia 319 1878. 46 Suomen Postimerkkilehti 5/2023 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohteet 343 ja 344 MUU EUROOPPA Ranska 327 1935. Teksti kuvitettu valtavalla määrällä postimerkkejä eri maista. 8 MUU EUROOPPA Sveitsi 340 1913–17. Levy vanhaa Japania. Esimerkkikuvia. Esimerkkikuvia. ”Kansallisen miliisin kassa” kolmen merkin sarja, hennoilla liimakejäljillä * (Mi 183-185 ** 250 €). 10 Kohteet 337 ja 338 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 343 1 Rupla hammastamaton – keskuskuvion voimakas siirtymä – harvoin myynnissä -kokoelmayksilö * 12 344 1 Rupla hammastamaton – pohjapainannan voimakas siirtymä – harvoin myynnissä -kokoelmayksilö * 12 345 1 Rupla hammastettu voimakas keskuskuvion siirtymä 12 346 1939. Pro Juventute. 8 335 1933. Neljä vanhaa maisemakorttia Italiasta Helsinkiin. 8 MUU EUROOPPA Unkari 342 1871–1945 kokoelma. Neljä erilaista leimattua Punaisen Ristin postimerkkivihkoa. Merkkejä yhteensä noin 140. 8 321 1923. Winlock 1942, Hyvinkään tuloleima takana, sekä 1945 palautettu lähettäjälle. 8 318 Vanhaa Englantia 12 eri leimattua merkkiä mm. Deutsches Reich BL4 "Munchem Riem" käyttämätön pienellä liimakejäljellä. Kuningatar Victoria 4P W4z. 10 MUU EUROOPPA Portugali 324 1893 kaunisleimainen Provisorio 20/25 rs. 8 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 316 1858–1934 aikavälin 15 eri vanhaa loistotai lähesloistoleimaista merkkiä. Monia Portugalin siirtomaamerkkejä. Molemmissa USA:n sensuuriliuskat. Kokoelma kahdessa kansiossa, yli 120 sivua. 15 MUU EUROOPPA Luxemburg 323 1931 Lastenapu-sarja leimattuna. 20 334 1923. 10 MUU EUROOPPA Saksa 329 1949. Michel 117, 129, 131, 133–4. 30 338 1951. 20 339 1952 BRD Puhelin 75-vuotta yksin 30 Pf -merkillä MarktErlbach 18.12.52 -leimalla Tshekkoslovakiaan. 10 331 Erä Belgian miehitystä I-maailmansodassa ja Reich IImaailmansotaa. 40. 8 325 1905. * (Mi 34 ** 550 €). Kuoressa leikkikalunäyttelyn erikoisleima. Berlin West UPU-sarja 2 DM hienolla leimalla Berlin 8.5.51 (päiväys hiukan epäselvä). 10 AASIA Japani 348 1867–. Hindenburg 20 pf sininen yksin kuorella loistoleimalla Sonnenberg 7.9.33 Tshekkoslovakiaan. 10 MUU MAAILMA Kokoelmat ja erät 350 Ilmailun historiaa. 10 320 1903. 8 317 1915. Kokonaisuus on kertomus ihmisten unelmasta pååstä lentämään. 15 341 1948. Berlin musiikkiaiheiset merkit (Mi 72-74) erikoisleimakuorella. Deutsches Reich 48 miljardin postimaksullinen kortti Hampurista 22.11.23 Helsinkiin. 8 328 1964–69. Esimerkkikuvia. Ei aitoitettuja. DDR blokki 7 kirjatulla kirjeellä Leipzigistä 2.9.50 erikoisleimalla Schweriniin. Monta lisäleimaa. Numeroitu 2450 ilmapalloposti FDC-kortti Dudweiler 3.5.53 Riegelsbergiin. 8 326 Levy 1900-luvun alun merkkejä. Esimerkkikuvia. Käyttämättömissä merkeissä liimakejäljet. Esperanto-lehden painotuotekääre Ranskan Annemassesta Bratislavaan. Kolmikielinen sensuuri leimakuoressa Lancasrterista Wasaan. DDR Saksan-Kiinan ystävyyskuori 2x Mao 12 Pf -merkillä Berliinistä Halleen 20.8.5.. 10 347 1952–65 Neuvostoliiton kokoelma leimattuja merkkejä. 15 333 Saksan pikkuvaltioita ja kaupunkipostimerkkejä. 20 336 1936. Kaksi kirjattua lähetystä Moskovasta 24 5 39 ja 14 8 39 Helsinkiin. 8 332 Saar 1953. 10 POHJOIS-AMERIKKA USA 349 Kirjeet Amerikasta Suomeen
10 365 Kaksi vanhaa kulkenutta Loviisa-korttia. 20 362 Kaksi kulkenutta vanhaa korttia Punkaharju ja Imatra. Pari kuvaotosta. Kaikki kuvattu. Merkkejä aikajaksolta 1882–1952 yhteensä yli 450. Esimerkkikuvia. 8 375 Kaksi vanhaa "Isänmaallista" kulkenutta mustavalko-korttia. 19 sivua 6 liuskalla, 10 sivua 7 liuskalla ja 3 sivua 4–5 liuskoilla. 12 360 Luovutetut alueet -kortteja kansiossa 32 erilaista. 10 358 Helsinki vanhat värilliset sommitelmakortit Söderbyhyn ja Kouvolaan. Kaksi käyttämätöntä, yksi nyrkkipostina ja toinen kulkenut, merkki revitty. 10 373 Helsingin Suurkirkko. Pieni vaakuna 46 erilaista ja iso vaakuna 48 erilaista. Kulkeneista osin merkit poistettu. Kortteja aikajaksolta 1900–1958. 15 371 Pälikkö-taittokortteja 12 erilaista myyntipakkauksissa. Noin puolet korteista käyttämättömiä. 15 PÄÄTTEEKSI Filateelinen kirjallisuus 380 1983. 10 370 Omppu-kortteja yli 100 erilaista siistissä kansiossa. Merkki mitätöity laivankuva leimalla. 47 . 8 NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 376 1952. 10 364 Kaksi vanhaa kulkenutta Viipuri-korttia. 40 POSTIKORTIT Taitelijakortit 367 Jenny Nyström käyttämättömiä Pääsiäiskortteja 19 erilaista. Merkkejä useasta eri maasta. Kulkenut laivapostina Turkuun. Viisi esimerkkisivua. 30 361 Mikkeli ja Kuopio sinertävät vanhat kulkeneet kortit. Kaikkiaan 19 erilaista, joista 13 kulkenutta. 10 366 Suomen kaupunkeja ja muita paikkakuntia kansiossa yhteensä 144 korttia. 30 POSTIKORTIT Aihekortit 372 Harvinainen! A B Aerotransport-yhtiön Junkers Ju 52 kuvakortti Jorfvas-postileimalla 30.IV.34 Ruotsiin. 10 PÄÄTTEEKSI Etiketit 384 Porin tulitikkutehdas Aseveli, IKL ja Lottamaja -etiketit. 8 381 Filateliaa käsittelevä Postin 2006 julkaisema 317-sivuinen kirja "150 tarinaa". 20 353 USA Norma-kansio. Vuosijaksolla 1912–1923 vain muutama merkki, mutta tämän jälkeen paljon merkkejä. osakekirja N:o 373 Sortavala 7.12.1935. Kaksi kolikkoa Helsinki Olympia 500 mk. Kokoelma on historiallinen katsaus alkukantaisesta lautasta atomikäyttöisiin sukellusveneisiin. 15 PÄÄTTEEKSI Tarvikkeet 378 Färsaaret + Grönlanti taskulliset sivut vuodet 1986–2008 kansiossa. Esimerkkisivuja. Puolet Viipuri-kortteja. 10 374 Höyrylaiva Ahvenanmaan Eckerön Kyrksundissa. 40 357 Helsinki vanhat värilliset sommitelmakortit Helsinkiin 1897 ja Saksaan 1900. Kortit lähes kaikki mustavalkoisia ja kulkeneita että kulkemattomia. 10 359 Iisalmi 7.III.1902 ja Mikkeli 6.XI.1899 kulkeneet sommitelmakortit. 10 356 Helsinki-korttikansio, jossa yhteensä 104 vanhaa korttia. 12 Kohteet 368 ja 372. 15 389 Matkalaukkutarroja yli 40 erilaista eri puolilta maailmaa. Esimerkkikuvia. 15 386 Tulitikku Oy:n leijonavaakuna-etikettejä. Kantalippu mukana. 10 Kohde 356 351 Kahden kansion Laivakokoelma yhteensä yli 170 sivua. Kaikki kuvattu. Noin puolet kulkeneita. Kaikissa TUB-joulumerkki takana. Esimerkkikuvia. 20 369 Martta Wendelin 16 pääosin kulkeneita 40ja 50-luvun korttia (R1). Tällaista kokoelmaa näkee tosi harvoin! Satunnaisia esimerkkikuvia 10 sivua. 15 377 Suomalaisia hopeisia juhlarahoja ja muutama markan kolikko. 10 PÄÄTTEEKSI Osakekirjat 382 Karjalan Karhu O.Y. Levyvirheluettelo Leijona m-30 sekä kirjeensulkija Pääesikunta-leimoilla. Kokoelma sisältää tekstin ohella valtavasti aiheeseen liittyviä postimerkkejä eri maista. 30 387 Juomaetiketit "luovutettu alue" Sortavala ja Karjalan Mallasjuoma Oy. 40 352 Kuulentoaiheista filateliaa yli 30 sivuisessa kansiossa. 8 368 Joseph Alanen. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 61 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kohde 349 Kohde 386 POSTIKORTIT Paikkakunnat 354 Helsingin uusi rautatieasema -kortti Unkariin ja Katajanokka-kortti Ruotsiin. 8 388 Juomaetiketit Riihimäen Panimo Oy 12 erilaista ja Onni Lappeenranta 5 erilaista. Viisi esimerkkisivua. Esimerkkikuvia. Linnat ja sudet (kuvat) ja Helsinki-maisemia 5 korttia. 10 379 Visir-lehtiä kansiossa. 10 363 Kaksi vanhaa kulkenutta Kangasala-korttia. 10 355 Helsinki vanhat värilliset sommitelmakortit Ruotsiin 1898 ja Saksaan 1899. Mukana ei ole ilmaisjakelukortteja. Neljä värikästä vanhaa korttia. 8 385 Saaren tulitikkutehtaan vanhoja etikettejä 50 erilaista. 15 383 Venäläinen oblikaatio vuodelta 1866, komea kun mikä, vaikka tauluksi, jostain syystä lunastamatta 1916 eteenpäin, taitettu neljään osaan. Kortit valtaosaltaan kulkemattomia. Merkit on kiinnitetty liimakkein. Pääosin hotellitarroja. Esimerkkikuvia
Sanomalehden reklamatsiooni. Toimituksen yhteyteen liitetään lasku kohteista, joissa myyntihintaan lisätään postituksesta perittävä maksu ja toimituskulut vähintään 5 euroa. Kohteet ovat jättäjän omaisuutta niiden ollessa SF:n tiloissa. Huutokaupan sulkeuduttua sitä jatketaan jälkimyynnillä, jolloin kohteet myydään sen ensimmäiselle tarjoalle pohjahinnalla. Kohteiden jättäjä Kohteiden jättäjällä ja SF:llä on keskinäinen sopimus myynnin järjestämisestä. Mahdolliset reklamaatiot ostetuista kohteista on tehtävä viikon kuluessa kohteen vastaanottamisesta. Vapaakirjeenä kulkenut valitus Jokioisten postitoimistoon 26.10.1915 toimittamattomien Weckans Krönika -lehden numeroista. Tällöin edellä mainittuja toimitusmaksuja ei peritä. 15 400 Veromerkkejä vuosijaksolta 1920–1962. Syksyyn asti kannet piirsi Rudolf Koivu ja siitä eteenpäin Martta Wendelin. 24 numeroa nidottu kirjaksi. Ei avaimia. Huutokaupan sulkeutumisen jälkeen noudatetaan ns. 10 393 Kankaisia hihamerkkejä eri kaupungeista 14 kpl. Sovittaessa ostaja voi myös noutaa kohteet itse SP-lehden meklarin kanssa sovitusta paikasta. 8 394 Kari Suomalaisen pilapiirroksen ”virallinen kopio” hienosti kehystettynä. SF pidättää oikeuden olla hyväksymättä tarjousta tai vaatia niille vakuus. Kohteiden toimittaminen ja palautusoikeus Kohteet toimitetaan huutokaupan jälkimyynnin päätyttyä 14 vrk kuluessa. 5 minuutin sääntöä, jolloin tarjottava kohde sulkeutuu vasta, kun viimeinen tarjous on säilynyt yli 5 minuuttia. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. 10 Tilastotietoa edellisestä lehden huutokaupasta nro 60: Huutokaupassa kohteita yhteensä 400, kohteiden jättäjiä 48, tarjoajia 250 Kotimaisia kohteita yhteensä 331 Ulkomaisia 69 Pohjahinnat 6.695 € ja myyntihinnat 14.360 € Myynti 96% Näillä toteutumilla on motivoivaa koota uusia SP-lehden huutokauppoja ja tästä voimme kiittää teitä kaikkia huutokauppaan osallistuneita Mikäli sinulla on materiaalia, jota haluaisit myydä huutokauppojemme kautta, ota yhteys SP-lehden meklari Eero Mäkelään puhelin 0400-602887 email: sakarieero@gmail.com SP-lehden huutokaupat 2024 Lehti nro 1 (helmikuu) Lehti nro 3 (kesäkuu) Lehti nro 6 (lokakuu). 1/2021 48 Tarjoaminen Lehdessä auki olevaan huutokauppaan voi tehdä tarjouksia netissä, puhelimitse tai kirjeellä. 8 392 40ja 50-luvun ostokuponkeja ja pari HKL:n vanhaa matkalippua. Suomen Postimerkkilehden huutokaupan 61 säännöt Kohde 396 Olkaa hyvä ja huutakaa! PÄÄTTEEKSI Cinderella 390 1915. Julkaistu Helsingin Sanomissa 15.3.1988. Lopulliseen huutokaupan ja jälkimyynnin voittohintaan lisätään huutoraha 15 %, jonka ostaja maksaa. Näissä minimi toimituskulu on 12 euroa. 20 399 Säästölippaita KOP, SYP ja Postipankki. 8 396 Kotiliesi-lehti 1934. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. Kohteet ovat myyjien omaisuutta ennen niiden täysimääräistä maksua. Hieno postimerkkiaihe! 50 395 Kirjeensulkijoita yms., 37 kappaleen erä. SF:llä on oikeus vaatia maksua myös etukäteen ennen kohteiden toimitusta. Myydyt kohteet Kohteet myydään korkeimman tarjouksen perusteella. Yli 200 euron laskut toimitetaan kirjeinä tai pakettipostina. Jättäjälle suoritetaan tilitys viimeistään 30 päivän kuluessa huutokaupan päättymisestä. Kuusi eri värikorttia aiheena Suomi: Senaatintori, Espoo, Viipuri, Kesamonsaari, Saimaan kanava ja Imatrankoski. 10 391 1937 käytetty Pohjoismainen Matkakortti. Verkossa kohteista näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous, jos se ei ylitä 10 % toisena olevaa tarjousta. Ainoan tarjouksen tehnyt ostaja saa kohteen pohjahinnalla. Myymättä jääneiden kohteiden käytöstä sovitaan jättäjän kanssa erikseen. Tarjoukset tehdään tasaeuroina. Laskuissa noudatetaan 14 vrk maksuaikaa. Kaksi esimerkkikuvaa molemmilta. 15 398 Linna Sarja, Saaren Tulitikkutehdas -rasiat Turku ja Käkisalmi linnat. Yhtä korkeissa tarjouksissa ratkaisee voittavan tarjouksen aikaisin tekijä. 15 397 Liebig-korttisarja
”Postimerkkiin on valittu jokaisen jäsenmaan lipusta yksi väri ja tehty siitä värikäs raidoitus, joka symboloi Natoyhteisöä”, kertoo postimerkin suunnitellut Ilkka Kärkkäinen. Suomi Natossa -postimerkin le naapureillemme, Itämeren alueelle ja Natolle laajemminkin. Tällaisia ovat olleet muun muassa Suomen EU-jäsenyys ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla”, kertoo Design Manager Tommi Kantola, joka vastaa postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta. Posti on kautta aikojen juhlistanut Suomelle tärkeitä tapahtumia postimerkillä. Pohjois-Atlantin sopimus tai Washingtonin sopimus, jolla perustettiin PohjoisAtlantin sopimusjärjestö, allekirjoitettiin 74 vuotta sitten.. Tästä määrästä Pohjoismaat vastaavat 77 % osuudella. ”Tämä on tärkeä päivä myös Virolle. Merkin painosmäärä on miljoona kappaletta. Suomen NATO -jäsennyysmerkin Martin Mörck’in 1000. Fär-saarten merkin FDC-kuoren sivukuvassa Martin Mörck on syventyneenä työhönsä. Mörckin tuhannesta erilaisesta kaiverrustyöstä on julkaistu 1.152 postimerkkiä 28 eri merkkimaan toimesta. Slanian 1000. huhtikuuta 2023 Naton 31. huhtikuuta Naton päivää vietetään vuosittain myös Naton jäsenmaissa. Kyseessä on taidemaalari Emil Krausen öljyvärityötä ’Kalastajien kotiinpaluu’ vuodelta 1933 esittävä 50 Tanskan kruunun nimellisarvoinen blokki. ” Suomi liittyi Natoon symbolisena päivänä – 4. Aiemmin tämä kokoennätys oli toisen mestarikaivertajan ja Mörckin oppi-isän eli puolalais-ruotsalaisen Czeslaw Slanian (1921 2005) nimissä. Mörck, jonka isä oli filatelisti, alkoi harrastaa kuparikaiverrusta jo 14-vuotiaana ja pääsi Ruotsin postiin kaivertaja-harjoittelijaksi 1975. Suomi Natossa -postimerkkiarkissa on 10 kotimaan ikimerkkiä. syyskuuta 2023 Suomen Nato-jäsenyyttä juhlistavan postimerkin. Posti täytti julkaisupäivänä 385 vuotta. Suomesta tuli 4. merkkikaiverrus ilmestyi vuonna 2000 ja se esittää David Ehrenstrahlin maalauksen ”Ruotsin kuninkaiden urotekoja” keskiosaa. Mörckin kaiverruksen merkkikoko on 82 x 62 mm, Slanian aiempi ennätys oli 75 x 55 mm. Koonnut: Seppo Laaksonen 49 Koonnut: Seppo Laaksonen Viro julkaisi 2.6. Virossa ilmestyi 2.6.2023 € 2,60 nimellisarvoinen merkki juhlistamaan Suomen NATO-jäsenyyttä. Yksittäisistä maista Ruotsi on kärjessä. jäsen, kun ulkoministeri Pekka Haavisto luovutti Suomen Nato-jäsenyysasiakirjan Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille Brysselissä. Kuva-aiheena on maamme kartta ja NATOn tunnus. Fär-saarten uutuusmerkin taksa vastaa kirjatun kirjeen postimaksua ja kooltaan se on suurikokoisin tähän asti ilmestyneistä käsin kaiverretuista postimerkeistä. Sillä voidaan nostaa esille ajankohtaisia asioita ja kunnioittaa historiallisia merkkihetkiä. ”Postimerkki on aikansa kuva. Postimerkin suunnittelu käynnistyi heti, kun Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023. Pian hän kuitenkin siirtyi free lanceriksi ja vuodesta 1977 hän on suunnitellut ja kaivertanut postimerkkejä, erikoiskuoria, seteleitä ja muita pienpainotuotteita useille postihallinnoille ja yksityisille tilaajille. Sininen merkki painettiin 10 kappaleen arkissa. Suomen Posti julkaisi 6.9. Tämä vahvistaa sekä yhteistä turvallisuuttamme että koko euroatlanttisen alueen turvallisuutta”, Kallas sanoi. Sen kuvassa kolme färsaarelaista kalastajaa kantaa piippuja poltellen saalistaan kotiin puulaatikoissa. Viron pääministeri Kaja Kallaksen mukaan Suomen liittyminen Natoon on historiallinen tapahtuma pohjoisilPosti julkaisi 6. Viro ja Suomi ovat aina olleet läheisiä ystäviä, ja nyt olemme myös yhdessä Nato-liittolaisia. Postimerkkikaiverrus Ruotsalais-norjalaisen mestarikaivertajan Martin Mörck’in (synt 1955 Göteborgissa) kaivertama tuhannes postimerkki ilmestyi 11.8.2023 Fär-saarilla. Leimakuvassa taasen on hänen työvälineistään tärkein eli kaiverrin. Tämä taideteos on vuodelta 1695
Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Puh. Maksan hyvän hinnan kyseistä vanhoista korteista. Suomen Postimerkkilehti 50 5/2023 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat lehden tilaajille ilmaisia. (postileimat, pienpainatteet, kuoret, jne.). marko.juhani.makela@ gmail.com puh. Valajärvi-leima kuorella! Tarjoukset: seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 Tälle palstalle tulevat filateeliset ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. Lisäksi väärennökset, kirjeensulkijat, muistoarkit, joulumerkit jne. Kiinnostaa postimerkit, blokit, arkit, vihkot, leimat, ehiöt, omakuvamerkit, virhepainamat, erikoisuudet jne. Tarjoa mielellään myös muuta Suistamo-aiheista materiaalia. Mika Issakainen, 0505355592 tai mika@promaisema.fi joka voi olla myös ilman reunassa kulkevaa Nordiska Kaffekompaniet:in mainostekstiä. 040-5935737 harri@fgwe.fi Ostan Janakkala -kokoelmaani esija postihistoriaa , Tervakoski Oy:n 1800-luvun postia erityisesti Venäjälle ja Venäjältä, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä pienpainatteita Janakkalan kylistä. Iida Issakainen, iida.issakainen@ gmail.com Ostan jatkuvasti M1990 näyttelykokoelma kelpoisia kohteita esimerkiksi loistoja, virheitä sekä hyviä lähetyksiä. Ilmoitukset: info@suomenfilatelistiseura.fi Ostan ”Suomi ulkomaan merkeillä” -kohteita. Niissä on painettu postitaksa korttiin. 044 3184659 Ostan joutsenet, kurjet ja haikara postikortteja! Kortit saa olla käytettyjä ja siistejä. Toimitus voi tarvittaessa myös editoida ilmoituksia. Ilmoitukset osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi Ostan SUISTAMO -aiheisia paikkakuntaja henkilökortteja. 0400 206360 Ostan allakuvatun postikortin Ostan suomalaisia kuvioleimoja ja erityisesti kuvioleimalähetyksiä, myös kokoelmia. Harri Virtanen, Lähderannantie 11, 02720 Espoo. Aiheessa saa olla kuvattuna muutakin, kuten Lemminkäisen äiti tuonelan joutsenkortissa, kunhan niissä on jokin vaadittu lintu. Tarjoukset: Olli-Pekka Hannu , p. Irtolehdetkin kelpaavat. Matti Lundberg Pitkänkalliontie 4 D, 02170 Espoo matti.aj.lundberg@gmail.com puh. Ehiökortit myös kelpaavat. Pauli Salminen / pauli.salminenA@outlook.com Ostan DAVO-USA/II -albumiin seuraavat lehdet (vuosisarjat): 1986-87, 1991-94 sekä 1997. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoituksia ilman ilmoittamista siitä erikseen ilmoittajalle. 040 5206545, toimisto@arkkihannu.net. 0415316112 Ostan avoimen filtelian Muumikokoelmaani kohteita. Kaikista kohteista pitää siis löytyä yhteys Suomeen. Mauri ”Maukka” Lahtinen Kivivuorentie A 66 01620 Vantaa, (mauri.k.lahtinen@kolumbus.fi) puh. Ikä mielellään yli sata vuotta
Syksyn Kirjamessuilla tapaat Philean edustajat osastollamme. Kerromme PhileaLive nettihuuto-kaupoista, Philea OnLine Shopista ja vastaamme mielellämme kysymyksiisi.. Pikkujoulu, Seppo Salonen: Vuosikatsaus 2023 MUUT TAPAHTUMAT Turun postimerkkikerhon keräilyja myyntitapahtuma järjestetään lauantaina 7.10.2023 klo 10-15 Kupittaan paviljongissa, Kupittaankatu 8, Turku. Kai Varsio: Torpedovenehävittäjästä monitoimijaksi, hävittäjien synty ja kehittyminen 28.11. 51 F I L A T E E L I N E N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista lehden toimitukselle osoitteella: info@suomenfilatelistiseura.fi KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT Thailand 2023 FIP erikoisnäyttely 23.-28.11.2023 Bangkok, Thaimaa Komissaari: Jukka Mäkinen www.thailand2023wsc.com Efiro 2024 FIP erikoisnäyttely 16.-19.4.2024 Bukarest, Romania Komissaari: Ari Muhonen www.efiro.ro Philakorea 2024 FIP maailmannäyttely 15.-19.8.2024 Soeul, Korea Aihefilatelistit ry pitää kerhokokoukset SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki. Mikko Kylliäinen: Pneumaattinen posti Esimerkkinä Marseille 19.12. Tuhansia kohteita kiinteillä hinnoilla, ei provisiota. Voimme sopia jätöistä huutokauppoihimme. 18.lokakuu, Rahahuutokauppa 11.marraskuu ja postim. Syksyn 2023 kerhoillat: 31.10. Myyntipaikkojen varaukset heikki.aho@pp.inet.fi tai 040-5415287. Pöytävaraukset Aki Vainionpää 040 8345 855 Forssan filatelistikerho r.y järjestää keräilytapahtuman Pyhäinpäivänä, 4.11.2023 Järjestöjentalolla klo 9.0015.00., Kuhalankatu 17, Forssa. Postimerkkejä, postikortteja, keräilytavaroita, arpoja, kahvio. Tule sitoumuksetta keskustelemaan ja viihtymään. 2023 ja 11.02.2024 klo 10.00-14.00. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. Kouvolan keräilypäivät Tuulensuojassa, Hallituskatu 9, Kouvola 08.10. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 LIVE ONLINE www.philea.se Syksyn Philea huutokaupat, Intern. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 AB PHILEA Svartensgatan 6 116 20 Stockholm Tfn 08-640 09 78 auction@philea.se www.philea.se www.philea.se/shop webshop@philea.se Edustaja Suomessa Huom. laatuhuutokauppa 2.joulukuuta 2023 Philea shop ONLINE. Vapaa pääsy. Myytyjä kohteita mm
Noutokatu 3, 21100 Naantali 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi Tämä 10 pennin värivirhepainaman + 5 pennin päikköpari on huutokaupassamme maaliskuussa 2024. Valitse sinäkin paras myyntipaikka! Materiaalin vastaanotto nyt alkanut! Suomen suurimmat postimerkkihuutokaupat