. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ilman Zeppelin -merkkiä Ilmalaivapostia Lentopostia Lontoosta Lontooseen Liechtenstein Eurooppalaista eksotiikkaa Clipperton Island Aution saaren postimerkit Suomen frankeerausleimat. . . . . . . . . . . . . ?. ?. ?. ??????. . 6 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ?. . . . ?. vuosikerta / 7 € ?. ?.
7 Zeppelin postia ilman Zeppelin -merkkiä, Jarmo Ratinen s. 28, Tapani Somersalo s. 23 KRP tutki, Olli Saarinen s. 3 Puheenjohtajan palsta, Tuomas Juvonen s. 26 Ajankohtainen katsaus, Seppo Laaksonen s. 4 Philean huutokauppa 331 Lönkalla, Seppo Evinsalo s. 18 Eurooppalaista filateliaa – Liechtenstein, Seppo Laaksonen s. 14 Lukijamatka Nordia 2015 -näyttelyyn, Seppo Evinsalo s. 8 Clipperton Island, Olli Saarinen s. 32 SP-Online -huutokauppa nr. 24 Lentopostia Lontoosta Lontooseen, Olli Saarinen s. 25 Postihistoriaa, Seppo Laaksonen s. Suomen Postimerkkilehti 2 6/2015 Suomen Filatelistiseura ry HALLITUS Juvonen Tuomas 050 50 93 562 Laajaniityntie 10 G 96, 01620 Vantaa jutufi@gmail.com Hassel Harri 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Mikkola Anssi 050 59 31 623 anssi.mikkola@kolumbus.fi Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com TOIMIHENKILÖT Sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Somersalo, Tapani 050-564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki Kerhomestari Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklari Jansson, Petri 0400-552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBO-asiamies Sarén, Matti 040-556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 6/2015 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s. 13 Frankeerausleimat, Petteri Hannula s. 20 Lehden lukijoilta, Seppo Evinsalo s. 34 Filateelinen kalenteri s. 29 Kuvioleima 174, Reinhard Weber s. 35 Liechtensteinin toinen postimerkkinäyttely järjestettiin Postimuseon avajaisten kunniaksi Vaduzissa 1936.. 12 Kaikenmaailman postilaatikoista, Kaarlo Hirvikoski s. 33 Rivi-ilmoitukset s. 4 Stamp Forum 2015 tulokset s
Suomen Lähetysseuran osoiterekisterissä olevat keräilijät saavat vastaisuudessa SF:n huutokauppalistat sähköpostitse. ?. . . Tämä ruotsalaisen Philean järjestämä huutokauppa sisältää ainoastaan suomalaiset ja venäläiset kohteet sillä muu materiaali myydään Tukholmassa ja Göteborgissa. . . . Kerhomme on rekrytoinut neljän hengen ryhmän vastaamaan Lähetysseuralle lahjoitetun materiaalin käsittelystä ja valmistelemisesta sopiviksi huutokauppakohteiksi. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 42 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 48 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 60 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Minkälainen luettelo olisi käypä. . SP Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 96. . 3 Pääkirjoitus ?. ?. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Eesti Lönkan huutokaupoissa uusia tuulia S uomen Filatelistiseura ja Suomen Lähetysseura ovat sopineet Lähetysseuralle lahjoitettavien postimerkkien, korttien ja keräilyrahojen myynnistä kerhon huutokaupoissa. Miten postimerkkien pesu on hyvä suorittaa. Kun tuon Postimerkkeilijän käsikirjan sisällöstä iso osa on yhä täysin pätevää, päätti Suomen Filatelistiliitto laatia tuosta käsikirjasta uudistetun laitoksen. . Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Sen jälkeen, kun Suomen Nuorisofilatelistiliitto vuonna 1996 tuotti kansiomuotoon sidotun Nuoriso-ohjaajan käsikirjan, jota Postimerkkeilijän käsikirjan nimellä on myös markkinoitu, ei ole ollut saatavissa suomenkielistä postimerkkeilyn perusteosta. . . Suomen Lähetysseuran viimeinen julkinen huutokauppa Tähtitorninmäellä pidettiin 14.11.2015. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Alkuperäisen käsikirjan kirjoittajat – Juha Valtonen (alkuperäisen käsikirjan toimittaja), Kaarlo Hirvikoski, Hannu Rasehorn, Harry Swanljung, Heikki Heino, Eero Hellsten ja Petteri Hannula (uudistetun laitoksen toimittaja) – antoivat luvan tekstiensä uusiokäytölle. . ?. . Muussa tapauksessa (esim. Tarvittavilta osin nuo tekstit on ajantasaistettu. Jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus tilata kirjaa kimppatilauksena, jolloin lasku seuraa kirjoja. Lisäksi veloitetaan postikulut. . Kuitenkin jo 28.11.2015 pidetään Lönkalla julkinen huutokauppa. Miten se hammastetiheys mitattiinkaan. Jäsenyhdistyksille kappalehinta on 5 euroa, tai 4 euroa, jos kerralla tilataan vähintään viisi kirjaa. Tarkempaa informaatiota huutokaupasta löydät sivulta 7. Onko merkki rikki vai onko siinä erikoisuus. Huutokauppoja on pidetty yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta ja viimeiset reilut 16 vuotta on meklarina toiminut SF:n Kimmo Kanerva. . ?. . ?. ?. . . Seppo Evinsalo P.S. . Kimppatilaukset tulee tehdä sähköpostitse osoitteeseen sfff@filatelisti.fi. Miten merkin ulkoasusta voi saada osviittaa merkin julkaisuvuodesta. Kohteet myydään pääsääntöisesti kerhon maanantaihuutokaupoissa ja SP-lehden Online-huutokaupoissa. SF voi välittää kohteita myös muihin julkisiin huutokauppoihin tai vaikkapa maaseutukerhoille, jos kiinnostusta on. Myös julkisten vain Lähetyseuran materiaalia sisältävien huutokauppojen pitäminen on tulevaisuudessa mahdollista. . Miten vältän humpuukijulkaisut. ??????. Uudistuksen yhteydessä kuvitus uudistettiin jo senkin vuoksi, että alkuperäiset olivat mustavalkoisia
Huutokauppa ma 25.1. Eero Mäkelän kokoelma TUB-joulumerkistä omenapuu sai ison kullatun hopean. Lähes kaikki kokoelmat olivat esillä ensimmäistä kertaa. Esitelmä + Huutokauppa Hopeoidut pronssimitalit Carl Appelberg: Turist en sommardag i Helsingfors (56p / Kuvapostikortit) Tapio Hakoniemi: Korso (57p / Avoin filatelia) Tapio Hakoniemi: Korpivaava – tuttu korsolaisille (57p / Avoin filatelia) Hopeamitalit Hakoniemi Tapio: Miksi kerätä ketjuleimoja. Kun kaikki kokoelmat käsittelivät aivan omaa aihettaan ja kokoelmat jakautuivat tasaisesti kehityskaaren eri vaiheisiin, näyttelyn PR-arvo postimerkkeilylle oli huomattavan suuri. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. helmikuuta (47p / Postihistoria) Kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Pronssimitalit Palmgren Henrik: Esifilateliaa Suomesta ja ulkomailta Suomeen (42p / Postihistoria) Tapio Hakoniemi: Joku muu relaa (45p / Kuvapostikortit) Paavo Salmivaara: ”Kuusitoista” (45p / Kuvapostikortit) Kari Pohjakallio: Postikorttikävely Neidonkengän maailmassa (45p / Kuvapostikortit) Hakoniemi Tapio: 24. Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Ohjelma keväällä 2016 ma 11.1. Huutokauppa ma 30.11. (61p / Postihistoria) Hakoniemi Tapio: Mutkia kirjeen matkassa (62p / Postihistoria) Per Gustavsson: The Swedes of Estonia (62p / Avoin filatelia) Per Gustavsson: Steamboat to Tallinn (62p / Kuvapostikortit) Mustalahti Matti: Lunastuslipukkeita ja T-leimasimia 1963-2002 (63p / Postihistoria) Hakoniemi Tapio: Helsinki down under (63p / Postihistoria) Veikko Riisiö: Kenttälääkintä Suomessa (63p / Aihefilatelia) Kaarlo Hirvikoski: Joulun aika (64p / Kuvapostikortit) Puheenjohtajan palsta Jarmo Ratisen kokoelma Zeppelin 1930 kuvakevirheet palkittiin kultamitalilla. Esitelmä + Huutokauppa ma 1.2. Huutokauppa ma 7.3. Oli hienoa, että näin moni näytteilleasettaja tarttui näyttelytoimikunnan toiveeseen saattaa kokoelma myös tällä tavoin nähtäville. Vuosikokous 1681 + Huutokauppa ma 14.12. PIKKUJOULUT + Huutokauppa Stamp Forum onnistui hienosti! P ostimerkkimessuilla Stamp Forum 2015 -näyttelyssä nähtiin kerrassaan mainio kattaus kokoelmia. Kuukausikokous 1684 + Huutokauppa ma 14.3. Huutokauppa ma 8.2. Esitelmä + Huutokauppa ma 29.2. Kuukausikokous 1680 + Huutokauppa ma 7.12. Esitelmä + Huutokauppa ma 4.4. Suomen Postimerkkilehti 4 6/2015 Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2015 Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Tuomas Juvonen:. Huutokauppa ma 21.3. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 23.11. Arvosteltujen luokkien tulokset käyvät ilmi seuraavasta palkintoluettelosta. Huutokauppa ma 11.4. Runsas kolmannes kokoelmista oli nähtävissä myös netissä Filatelistiliiton internet-sivuilla. Kuukausikokous 1682 + Huutokauppa ma 18.1. Huutokauppa ma 25.4. Huutokauppa ma 22.2. Kuukausikokous 1685 + Huutokauppa ma 18.4. Kuukausikokous 1683 + Huutokauppa ma 15.2
Stamp Forum näyttelyn varsinainen mitalirohmu oli Tapio Hakoniemi yhdeksällä mitalillaan. 5 Isot hopeamitalit Laaksonen Seppo: Poikakuningas (65p / Postihistoria) Klaus Juvas: Ulkomaiset henkilöt Suomalaisilla postimerkeillä (65p / Aihefilatelia) Kaarlo Hirvikoski: Maksulliset kenttäpostimerkit 1941-44 (65p / Perinteinen filatelia) Hakoniemi Tapio: Vaakaleimat – katoavaa perinnettä (66p / Postihistoria) Pesonen Matti: Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä ennen vuotta 6.12.1917 (66p / Postihistoria) Harri Ala-Honkola: Kultatähkäehiökuoret (66p / Postihistoria) Risto Pitkänen: Hyväntekeväisyysja propagandalipukkeita (66p / Perinteinen filatelia) Juvonen Tuomas: Suur-Helsingin postialue (67p / Postihistoria) Seppo Salonen: Suomalaiset kiitäjät nuo pohjoisen kolibrit (67p / Aihefilatelia) 50. Kuuden kerhon joukkueet olivat lähteneet mukaan pitkän matkan luokkaan. Kari Hartonen: Leppäkertut (67p / Aihefilatelia) Tanner Reijo: Sotasensuurikaupunkien tuloleimaus (68p / Postihistoria) Kari Pohjakallio: Orkidea-aiheisia maksimikortteja (68p / Maksimifilatelia) Jukka Sarkki: Thaimaan hyväntekeväisyysleimamerkit malli 1953 (68p / Leimamerkit) Stamp Forum 2015 Marcus Ollin kokoelma Tupakan ihanuus ja kurjuus sai kullatun hopean. Voiton vei Postihistoriallinen yhdistys 627 245 pistellään. Mitalin pokkasi kerhon puolesta Harri Ala-Honkola.. Kokoelmat palkittiin pronssisesta aina kullattuun hopeamitaliin
Aihefilatelistien ”Koko kansan kansakoulu” (36%) 3. Ääntenlaskenta saatettiin täten suorittaa vasta messujen sulkeuduttua. Onnetar suosi lahtelaista Timo Toivolaa. neljännesvuosisata (71p / Aihefilatelia) Harri Ala-Honkola: Ensipäivän lähetyksien analysointi (73p / FDC) Marcus Olli: Tupakan ihanuus ja kurjuus (73p / Aihefilatelia) Tom Sarpaneva: Ahvenanmaan erikosuuksia (73p / Perinteinen filatelia) Risto Pitkänen: Grace Kelly – elokuvatähdestä ruhtinattareksi (74p / FDC) Juvonen Tuomas: Postietuannista postiennakkoon (74p / Postihistoria) Isot kullatut hopeamitalit Olli Turunen: Eiffeltorni ja Vapaudenpatsas (75p / Maksimifilatelia) Pauli Ihamäki: Pustan poiskotit (75p / Kuvapostikortit) Eero Mäkelä: TUB-joulumerkit (75p / Perinteinen filatelia) Roivainen Antti: Rantaradan rautatiepostin alkuvaiheita (76p / Postihistoria) Harri Ala-Honkola: Kotimaan kirjelentoposti (77p / Lentoposti) Hannula Petteri: Postimaksukoneiden käyttöön liittyvät erityisohjeet Suomessa (77p / Postihistoria) Matti Heikkinen: Viron kansallispukuja (77p / Kuvapostikortit) Sahlstein Janne: Vuoden 1906 Rooman maailmanpostisopimus (78p / Postihistoria) Roivainen Antti: Mierontiellä eli postia Pori-Haapamäki rataosasta (78p / Postihistoria) Juvonen Tuomas: Postiosotuksesta postiosoitukseen (78p / Postihistoria) Aihefilatelistit: Koko kansan kansakoulu (78p / Avoin filatelia) Kultamitalit Tuomo Koskiaho: Viron lentopostia 1920-luvulla (80p / Lentoposti) Petteri Hannula: Transpacific Airmail Services 1935-1941 (80p / Lentoposti) Ala-Honkola Harri: Postiyhteys keskeytynyt (80p / Postihistoria) Jarmo Ratinen: Zeppelin 1930 kuvakevirheet (80p / Perinteinen filatelia) Hannula Petteri: Vapaakirjejärjestelmä Lontoossa ennen 1d yhtenäistaksan käyttöönottoa (84p / Postihistoria) Murtosaari Jussi: Suomi, mallin 1875 käyttö ulkomaille (86p / Postihistoria) Talvio Seppo: U.S. Lopulta joukkueiden järjestys muodostui seuraavaksi: 1. Lahden postimerkkikerho (448 432) 5. Kari Hartosen ”Leppäkertut” (45% äänistä) 2. German postal conventions until UPU (88p / Postihistoria) Pitkän matkan luokka Kuuden kerhon joukkueet olivat lähteneet mukaan pitkän matkan luokkaan. Suomen Postimerkkilehti 6 6/2015 Kullatut hopeamitalit Seppo Salonen: Janakkala muistoja kotiseudulta (70p / Avoin filatelia) Vesa Hirsmäki: Kalassa kalamiehen pyyntivälineet, -tavat ja saaliskalat (70p / Aihefilatelia) Jukka Sarkki: Tiibet 1912 1956 (70p / Perinteinen filatelia) Hakoniemi Tapio: Suurimmat suomalaiset (71p / Postihistoria) Tanner Reijo: Suomen ja Venäjän yhteisen ulkomaanpostin sensurointileima (71p / Postihistoria) Juvonen Tuomas: Postin automaatio (71p / Postihistoria) Jukka Sarkki: Alkon leimamerkit 1948 1970 (71p / Leimamerkit) Sven-Erik Hjelt: T.A.A.F. Kun kolme joukkuetta käytti hyväkseen sääntöjen tarjoamaa optiota eli yhden kohteen kokoelmassa sai vaihtaa kohteeseen, joka oli ostettu messuilta, niin sijoitukset muuttuivat näyttelyn aikana. Tuomas Juvonen sai neljällä kokoelmallaan mitalit isosta hopeamitalista isoon kullattuun hopeamitaliin. Seppo Salosen ”Janakkala” (18%) Kävijät saivat äänestää mielenkiintoisinta kokoelmaa. Äänestäjien kesken arvottiin maailman ensimmäinen postimerkki Black Penny. Suomen filatelistiseura (443 616) 6. Seppo Salosen kaksi kokoelmaa palkittiin isolla hopemitalilla ja kullatulla hopeamitalilla. 1955-80 – Ranskan Antarktiksen 1. Äänestyksen mukaan se oli Seppo Salosen kokoelma ”Suomalaiset kiitäjät nuo pohjoisen kolibrit”. Kilpailu oli leikkimielisen tiukka. Korson filatelistit (551 193) 4. Kuopion filatelistiseura (619 422) 3. Postihistoriallinen yhdistys (627 245 pistettä) 2. Hämeenlinnan postimerkkikerho (282 353) Avoin luokka Yleisö äänesti avoimen luokan mielenkiintoisinta kokoelmaa. Äänestäjien antama järjestys oli seuraava: 1. Stamp Forum 2015 Palkintojen jaon yhteydessä jaettiin myös Suomen Filatelistiseuran Einar Fieandt -mitali numero 69 ansiokkaasta filateelisesta julkaisutoiminnasta. Mitalin luovuttivat Jari Majanderille Fieandt-toimikunnan puolesta puheenjohtaja Kaarlo Hirvikoski (oik.) ja Seppo Laaksonen.
Näyttö perjantaina 27.11.2015 klo 15 -19 ja lauantaina 10 -12. Toimitus sai muutamia huutokaupan mielenkiintoisia kohteita nähtäväksi. Kohteiden näyttö ja huutokauppa SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B Helsinki. Very fine, only with minor handling in corners. EUR 25 000. ’’Pendel’’huutokaupan toinen osa on Tukholmassa 2.12 ja laatikkohuutokauppaosio Göteborgissa 7.12. Huutokauppa lauantaina 28.11.2015 klo 12 alkaen. Kymmenen merkin blokki, kynämitätöinti jokaisessa merkissä. F 4 000. Julkinen huutokauppa Ruotsalainen huutokauppayhtiö AB Philea pitää kansainvälisen huutokauppansa Suomija Venäjäosuuden Suomen Filatelistiseuran kerhotilassa Lönkalla lauantaina marraskuun 28 päivänä klo 12.00 alkaen. Lähtöhinta 350 € Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneisto on kansainvälisen huutokaupan näyttämönä lauantaina marraskuun 28 päivänä. Lähtöhinta 300 € Kohde 44 1 Mk oranssi, hammaste 14 ¼ x 14 ¾, postitorvivesileima tyyppiä W IV. 7 Kohde 16 M-75, Leimapaino 17 Laa, 25 p, aniliininpunainen, hammaste 12½. Hieno ja harvinainen näyttelykohde. Scarce and attractive exhibition item! Especially unusual on a cover not addressed to Sweden. Hieno kohde tästä harvinaisesta vesileimasta. Kaikkien kohteiden tiedot samassa luettelossa ja myös netissä osoitteessa: www.philea.se Kohde 357 1932 Stamp Exhibition 15 and 35 k sheet on carton paper. Lähtöhinta 200 €. Lyhyt hammaste ja vähäinen rispaus yhdessä alarivin merkeistä. Lähtöhinta 7 000 € Kohde 176: 8 Official, 1922 Air mail 1200 m on 3 r type III. Certifikaatti Gummesson. Kohde 129 24x, 1875 Coat of Arms 2 k black/rose horizontal laid paper on shipmail cover to Denmark sent via Stockholm where it has been cancelled STOCKHOLM 29.8.1883 and straight line boxed cancellation ”FRÅN RYSSLAND” (From Russia). Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneistossa Lönkalla 28.11.2015 K aikki kohteet ovat Philean luettelossa nro 331. EUR 1500. Lähtöhinta 200 €.. Scarce, only 500 was printed
Kiinnostus ilman muuta keskittyi kuitenkin Zeppelin-lisäpainamerkein frankeerattuihin lähetyksiin. Niiden arvonnousustahan ei ollut toivoa ja ennakkoon lehdistö oli pitänyt huolen siitä että juuri Zeppelin-merkki olisi jonkinasteinen sijoitus. Ilmalaiva Graf Zeppelin Helsingin Hakaniemen yllä syyskuun 24 päivänä 1930. Itse Zeppelinin käyntihän. Teksti ja kohteet Jarmo Ratinen Postikortti Ruotsiin. Markan lentolisä Ruotsiin maksettu 1,20 markan M-30 merkillä. Tässä sarjan kolmannessa osassa kerromme ilmalaivalla lentäneistä kohteista, jotka oli frankkeerattu ilman Zeppelin-merkkiä. Suomen Postimerkkilehti 8 6/2015 Ilmalaivapostia ilman Zeppelin-merkkiä Sarjan kahdessa edellisessä osassa käsittelimme Zeppelin -postin harvinaisia kohdemaita (SP 1/2015) sekä merkin erikoisuuksia ja harvinaisuuksia (SP 2/2015). Niinpä tavallisin merkein postitettuja kortteja ja kirjeitä oli selvästi vähemmän. Zeppelin – Suomen tunnetuin postimerkki osa 3 P osti-ja lennätinhallituksen kiertokirjeen 94/30 mukaan ylimääräisellä ilmavuorolla kuljetettavaksi aiottujen lähetysten frankeeraamiseen voitiin erikseen painettavan Zeppelin lisäpainamamerkin lisäksi ja ohella käyttää maksuksi kaikkia käypiä suomalaisia postimerkkejä. Postimaksu ilmalaivalla Saksaan maksettu saarismallin 10 markan merkillä
Pieni joukko filatelisteja ja merkkikauppiaita haistoi kuitenkin. Helsingissä oli jo niin merkittävä tapahtuma että moni halusi muistoksi juuri tuon merkin. Oheinen harvinainen kuva tältä lennolta on otettu ilmalaivasta Kauppatorin suuntaan ja saatu Zeppelin-museosta Friedrichshafenista Saksasta. Kahden markan lentolisä Saksasta Tanskaan maksettu 1,20 markan ja 1 markan M-30 merkeillä. Ilmalaiva teki neljän minuutin kierroksen kaupungin yllä ja jatkoi sitten Narvan kautta Leningradiin ja sieltä Jäämerelle. Graf Zeppelinin vuoden 1930 Helsingin käynnille tuli vielä jälkinäytös. 9 . 25.7. Taksanmukainen saarismallilähetys Saksaan. 1931 tuttu hopeinen sukkula ilmestyi yllättäen Helsingin ylle klo 15.16. Postikortin postimaksu ilmalaivalla oli 10 markkaa. Kaksi Zeppelin pohjamerkkiä ilman lisäpainamaa kirjeellä Tanskaan
. Jostakin se sinne kuitenkin enoni avulla myös tämän tilaisuuden. Suomen Postimerkkilehti 10 6/2015 I tse innostuin ehkä liiankin vakavasti juuri tästä merkistä. Tarvepostiahan ei tällä yhden päivän lennolla ollut oikeastaan lainkaan. Viime vuosiin saakka ilman Zeppelin-merkkejä lentäneet lähetykset olivat kauppiaillakin harvinaisuudestaan huolimatta väheksyttyjä. harvinaisista puhtaista saarismallin ja M-30 lähetyksistä. Pikkupoikana LaPen luettelossa oli kallis jopa kolmen tuhannen markan arvoinen Zeppelin-merkki. Suurin osa oli kuitenkin oheisten kuvien mukaisia sekapostitteita ja näyttävyyden lisäämiseksi myös lieviä ylipostitteita. Paikka oli pitkään tyhjänä kuvitetussa kansiossani. Edellisellä sivulla on esimerkkejä mm. Nyt niiden arvo on huomattu. 19.24.9.1930 oli posteissa filatelistien kultaaikaa ja ryntäys sen mukaista. Harvinainen postilähetys tällä merkillä vaikka onkin hieman ylitaksainen.. 25 markkaa postitorvivesileima W1 yksinään zeppelinpostina Saksaan. Selviä filateelisia lähetyksiä. Kokemuksia ja tuntoja Zeppelin-lisäpainaman, Suomen tunnetuimman postimerkin hankinnoista ja keräilystä Kaksi tyypillistä sekapostitetta, joita osa lähettäjistä tehtaili saadakseen mahdollisimman värikkään Zeppelinlähetyksen aikaiseksi, kuitenkin ilman sitä oikeaa lisäpainamamerkkiä
Zeppelin olikin siellä muutoin hyvin esillä niin uutena ehiönä kuin kunniakokoelmina. Näistähän oli hieno Kaj Hellmanin ja Björn Erik Saarisen yhteenveto Finlandia 95 -näyttelyn julkaisussa. Sukupolvet vaihtuvat, mutta ainutkertaiset, mielenkiintoiset postimerkit jatkavat kiertoaan ilahduttaen vuorollaan uusia keräilijöitä. 11 kauppiaiden välisen kilpailun. Tuloksena Lahdessa oli hopeoitu pronssi, selkeästi pienemmät pisteet ja tuomaristolta kirjalliset terveiset ettei yhdestä merkistä tule saamaan merkittävää kokoelmaa. Innostuin sen verran että korjasin ja lisäilin kokeneiden filatelistien neuvojen mukaisesti kokoelmaani. Itse olin otettu kun pääsin mukaan ja olin saanut merkit jonkinlaiseen järjestykseen. Työkavereille ei uskaltanut edes vihjaista filateliasta, virkeä uutistoimittajahan olisi menettänyt uskottavuutensa. En tiedä kenenkään istuneen ammeessa repimässä Zeppelin-merkkejä eikä niillä ole takkojakaan sytytelty. Kokosin merkkejä ennen nettiaikaa kansainvälisiä huutokauppaluetteloita selailemalla ja vaimoa lepytellen. Toisaalta kotimme tulipalo puolestaan tuhosi työn alla olleen tv-dokumentin ”Zeppelinit Suomessa” materiaalit, johon kuului myös filateelinen osuus. Vastaava mahdollisuutta ei muiden suomalaisten merkkien osalta ole tullut. Suomen Zeppelin -merkin pieni painos, postilähetysten rajallisuus (8469) ja yhdenpäivän kelpoisuusaika loi puitteet selvittää merkin käyttöä ja historiaa perinjuurin. Hän oli päättänyt luopua Zeppelin-kohteistaan eli eri maihin lähetetyistä korteista ja kuorista ja vielä edullisestikin. Kohtalo antoi Zeppelin-kiinnostuksesta palkkioksi mahdollisuuden tavata Björn Erik Saaarinen henkilökohtaisesti ja vähitellen myös hankkia osa hänen keräämistään ainutkertaisista Zeppelinlähetyksistä. Tutustuin mm keräilyyn erikoistuneen Aarreaitan pariskuntaan Arvo Leppäseen ja hänen vaimoonsa Anneliin. Arvolla oli sympatioita Zeppelin-merkkiämme kohtaan olihan hän jopa voittanut yhden kehyksen Zeppelin-kokoelmallaan postimerkkiK U V A : A R C H IV D E R L U FT SC H IF FB A U Z E P P E L IN G M B H .. Lähes 40 Zeppelin-kohdetta häipyi niinikään taivaan tuuliin, mutta ei onneksi näyttelykokoelmani. Kun vielä suuri osa lähetyksistä palasi takaisin lähtömaahan oli ainekset keräilylleni olemassa. Eipähän sitä moni löytänyt. Yllätykseksi tuli hopeamitalli. Vielä kerran uskaltauduin mukaan kerhomme SF:n yhdessä kahden muun kerhon kanssa järjestämään Stamp Forumiin tietäen, että Suomen Zeppelin pysyy ilmassa meidänkin jälkeen. Olin nimittäin lupautunut osallistua 2006 Olavi Koposen, työaikaisen filatelistiystäväni kehotuksesta Järvenpään näyttelyyn. Ylpeänä esittelin sitä merkkeilykavereilleni , samalla kun ahmin tietoa Zepppelin– ilmalaivoista. Hänellä oli myymälässään myös näytteillä aito Zeppelin-arkki, mutta ei myytävänä. Jarmo Ratinen ilmestyi 50-60 –luvun vaihteessa. . Meikäläisen neljä kehystä oli kauimmaisessa nurkassa, ei Zeppelin-nimikkeellä vaan yleisesti lentopostikokoelmana. Saarinen käväisi useaankin kertaan salkkunsa kanssa Aarreaitassa. Ruotsalainen Rolf Gummesson oli mm. Mutta mukavaa oli. Tarinoita ja historiaa ilmalaivoista riiti. Kyllä sitä luetteloa kuolasin unissanikin. Hellmanin huutokaupat olivat muutenkin Zeppelin-kohteiden mainio markkinapaikka samoin Mikko Ossan Keräilyuutiset. Niin kuin kaikilla muillakin filatelisteilla, oma mukava on tärkeintä. tarjonnut arkista 80 000 markkaa Mielenkiintoisia tarinoita oli roppakaupalla mm. Itse asiassa kukaan ei oikeastaan tiennyt tästä Zeppelinhulluudestani. Kun vielä arvostamaltani taholta sain terveisiä, ettei itse asiassa Zeppelin-merkkimme hänen mielestään ollut edes ”oikea postimerkki”, varmistui ettei harrastukseni ollutkaan yhdentekevää. Uudet tiedot ja maailmanlaajunen filateelinen kiinnostus tekikin harrastuksesta elämänpituisen. suomalaisen filatelian suuri herrasmies B.E
Suomen Postimerkkilehti 12 6/2015 Clipperton Island Kokomaailmakeräilijä kohtaa jos jonkin näköisiä merkkivaltioita ja julkaisijoita. Näinpä Clippertonille saapui joukko amerikkalaisia kaivosmiehiä guanoa etsimään. Seuraava vierailija saarella oli englantilainen merirosvo John Clipperton, joka käytti saarta merirosvouksen tukikohtana. Amerikkalaiset ajettiin pois ja ranskalaiset kaivoivat guanoa ja perustivat tilapäistä asutustakin saarelle seuraavien 30 vuoden aikana. Merirosvot eivät kuitenkaan tienneet, että saaren suurin aarre oli guano, merilintujen ja lepakoiden uloste, jota käytettiin myöhemmin lannoitteena ja ruudin raaka-aineena. USA sääti vuonna 1856 Guano Island Actin, jonka mukaan yhdysvaltain kansalainen sai ottaa haltuunsa minkä tahansa asumattoman saaren, jolla oli merkittäviä guanokerääntymiä ja joka ei ollut jonkun toisen valtion miehittämä. Atollin asukkeja olivat merilinnut ja ravut, joten hän jätti sen vaille sen suurempaa huomiota. Teksti Olli Saarinen V uonna 1521 portugalilainen löytöretkeilijä Ferdinand Magellan löysi tämän atollin, joka sijaitsee noin 1 000 kilometriä Meksikosta länteen. Ranskalainen tutkimusretkikunta vieraili saarella vuonna 1725, mutta muuten se jätettiin luonnonvaraiseen tilaan. Saari julistettiin Ranskan omaisuudeksi ja sille annettiin nimeksi Ile de la Passion. Tyypillinen kuori, jossa on sekä Clippertonin merkki että USAn merkki. Yksi sellainen on Clipperton Island. Meksikolaiset olivat tarkkailleet tilannetta sivummalta, mutta vuonna 1897 Aito sarja. Saari sai nimensä hänen mukaansa ja maailmalle levisi tarina kätketystä aarteesta. Jos joku saarella tänä aikana halusi lähettää postia, niin hän todennäköisesti käytti Ranskan yleisiä siirtomaamerkkejä ja kuljetti kirjeensä noin 5 000 kilometrin päähän Tahitille, jossa sijaitsi lähin ranskalainen postitoimisto. Ei sieltä tavallisimmasta päästä, mutta niin vain tälläkin asumattomalla Tyynen valtameren atollilla on oma filateelinen tarinansa kerrottavana. Vastaava heikkokuntoinen kuori myytiin taannoin Englannissa 220 eurolla. Tutkimusmatkailijat ovat vierailleet saarella myöhemminkin ja heidän reissuistaan on myös filateelisia kohteita tarjolla.. Ensimmäinen ihmiskontakti tapahtui pääsiäisenä 1711, kun kaksi Ranskan fregattia rantautui saarelle. Muutaman kuukauden kuluttua ranskalaisetkin heräsivät asiaan ja ilmoittivat saaren olevan osa Ranskalle kuuluvaa Tahitia
Kaikenmaailman postilaatikoista XXXVIII Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Alankomaat eli Hollanti. . 13 he lähettivät merivoimansa saarelle ja valtasivat Clippertonin itselleen. Merkeissä oli saaren kartta, vuosiluku 1895, lintuja ja rapuja. Suomen Filatelistiseura ry:n vaalikokous 7.12.2015 Käsitellään sääntöjen määrittämät asiat. Asukkaita on 16 800 000 ja virallinen kieli hollanti ja lisäksi joitakin savon ja karjalan tapaisia alalajeja. Saari oli sittemmin osa Ranskan Polynesiaa, mutta on nykyisin Ranskan suorassa alaisuudessa. Jutussa viitattiin 150-200 työntekijään ja kustannuksiin, joita heidän postin kuljettaminen yrityksen laivoissa aiheutti. Lisäksi Hollannin ja Surinamen postimerkeillä kuvat ns. Rahayksikkö on euro, setelitunnus P. Ei ole kuitenkaan tiedossa, ovatko nämä postilähetykset alun perin lähetetty Clippertonilta vai valmistettu USAssa filateelisiksi tuotteiksi. Kaikki nämä postilähetykset on leimattu San Franciscossa. Saarella ei tuolloin ollut enää ranskalaisia vaan amerikkalaiset guanomainarit olivat jälleen löytäneet seudun. . W ikipedian mukaan maa on itsenäistynyt 1648 Westfalenin rauhan päätöksellä. Oceanic Phospate Company julkaisi kymmenen merkin sarjan yhdestä sentistä dollariin. Viides osa maasta ja kansasta on merenpinnan alapuolella. Tekeleitä sekä hammastamattomia, että hammastettuja. Merkeistä tunnetaan postilähetyksiä, joilla on sekä saaren oma merkki että USAn tavallinen merkki. Mutta tässä yksi Nordwijkistä ajalta 19.04.1999. historiallisista laatikoista. Keväällä oli niin kiire, ettei ehtinyt saada uusia kuvia. Tiedetään, että näihin aikoihin San Francisco Call -niminen lehti julkaisi jutun otsikolla Clipperton Island Mail. Jutussa kerrottiin Oceanic Phospate Companysta, jolla oli pyrkimyksiä perustaa postiyhteys saaren ja San Franciscon välille. Vaalikokouksen jälkeen kokous ja huutokauppa. Wikipediasta siis löytyy paljon lisää tietoa suomeksi, englanniksi, hollanniksi jne.. Filateelisilla markkinoilla näkee silloin tällöin Meksikon postimerkkejä poikittaisella Clipperton-lisäpainamalla, mutta nämä ovat tekeleitä ja lisäpainama on tehty aidon postileiman päälle. Paikallispostimerkin myyntituloilla saataisiin katettua osa näistä kustannuksista. Pinta-ala on reilut 41 000 km 2 . Filateliapiirit tuomitsivat julkaisun keräilijöiden rahastamisena, mutta yritys itse kiisti tällaiset tarkoitusperät. Yhden dollarin merkki oli tarkoitettu pikakirjeitä varten, mutta sellaisten lähettäminen oli mahdotonta, sillä ainut yhteys mantereelle oli rahtilaivoilla
Teksti ja kuvat Petteri Hannula Leimattavat lähetykset P ostimaksukoneiden käytön tultua Suomessa luvalliseksi ei annettu kovinkaan tarkkoja ohjeita siitä, millaisia lähetyksiä niillä sai leimata. Suomen Postimerkkilehti 14 6/2015 Postimaksukoneiden käyttöön liittyvät erityisohjeet Suomessa Postimaksukoneleima, frankeerausleima, on postimaksukoneella tehtävä postimaksuarvoa osoittava leima, joka vastaa postimerkkejä. Ensimmäinen postimaksukone Suomessa otettiin käyttöön 7.1.1926. Näiden lisäksi postija lennätinlaitoksen luvalla ja koneenhaltijan vastuulla konetta sai käyttää myös muidenkin kuin koneenhaltijan omien postilähetysten leimaamiseen (kuva 1). Vuoden 1930 kesäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien vakuutettuihin ja kirjattuihin kirjeisiin ei postimaksukoneleimaa voinut lipukkeella kiinnittää. Lipuke Jotta suurikokoisten postilähetysten leimaaminen postimaksukoneella kävisi mahdolliseksi, oli alusta lähtien lupa Frankeerausleimat käyttää lipukkeita, joihin postimaksukoneleima voitiin painaa ennen kuin lipuke kiinnitettiin lähetykseen. Suomessa postimaksukoneleimojen käyttö hyväksyttiin 22.12.1924 ja ensimmäiset yksityiskohtaiset ohjeet postijohtokunta antoi 4.12.1925. Ainoa selvä rajoitus oli, että koneen haltija sai leimata koneellaan vain omia lähetyksiään. Todettiin vain, että postimaksukoneleimattakoon ainoastaan lähetyksiä, jotka soveltuvat hyvin koneella leimattavaksi. Vuoden 1961 ensimmäisestä päivästä lähtien postimaksukoneella sai leimata lähetyksiä, jotka koneenhaltija lähettää ja joista postisäännön ja postisäännön soveltamismääräysten mukaan postimaksu muuten olisi suoritettava kiinnittämällä lähetyksiin postimerkit. Tätä määräystä muutettiin 1.1.1961 siten, että lipukkeita ei voinut käyttää vakuutetuissa kirjeissä eikä sellaisissa kirjatuissa kirjeissä, Petteri Hannula on postihistoriaan erikoistunut filatelisti ja Postihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja.. Tällaisiin lipukkeisiin nähden oli otettava huomioon, että – lipukkeissa tuli olla kehys, painettu reunus, – lipukkeiden tuli olla niin suuria, että mainittuun kehykseen voitiin painaa yksi tai kaksi postimaksukoneleimaa sekä niiden viereen postitoimiston päivämääräleima, – lipukkeissa tuli olla painettuna koneenhaltijan toiminimi tai nimi, sekä – postilähetykseen kiinnitettyyn lipukkeeseen oli postitoimiston painettava päivämääräleimansa, jotta lipuketta ei voitaisi uudelleen käyttää postimaksun suorittamiseen (kuva 2)
Vuoden 1974 kesäkuun ensimmäisesKuva 2 Kuva 3 Kuva 5 Kuva 4 tä päivästä lähtien sai lisäksi käyttää arvokortittomissa koneissa, jotka on varustettu kiinteällä automaattisella lipukelaitteella, myös kunkin valtuutetun myyjän konetyyppiin soveltuvia postija lennätinlaitoksen hyväksymiä postimaksulipukkeita, joissa ei tarvitse olla lähettäjän nimeä (kuva 3). Samasta päivästä lähtien lipukkeeseen sai liittyä osa vastaanottajan nimen ja osoitteen kirjoittamista varten (yhdistetty postimaksuja osoitelipuke). Vuoden 1964 ensimmäisestä päivästä lähtien lähettäjän nimeä ei tarvinnut merkitä postimaksukoneella leimattuihin tavallisiin kirjeisiin, postikortteihin, painotuote-, tavaranäyteja asiakirjalähetyksiin, joista ei ole pantu maksettavaksi postiennakkoa. Maaliskuun ensimmäisestä päivästä 1979 lähtien myöskään kirjattua kirjettä ei tarvinnut varustaa lähettäjän nimellä, ellei kyseessä ollut postiennakkolähetys. 15 Kuva 1 jotka oli sinetöity vakuutetuista kirjeistä voimassa olevien määräysten mukaan. Lähettäjän nimi Aluksi jokaisessa postimaksukoneleimatussa lähetyksessä tuli olla lähettäjän toiminimi, nimi tai niiden lyhennys valmiiksi painettuna. Riitti, että lipukkeissa oli lähettäjän nimi tai nimilyhenne. Kehystä ei lipukkeissa enää tarvittu 1.1.1964 lähtien. Vuoden 1961 ensimmäisestä päivästä lähtien sai käyttää jo varsinaista mainosta eli postimaksukoneella saatiin painaa myös koneenhalKuva 7 ?. Vuoden 1929 maaliskuun kahdeksannesta päivästä lähtien tuon nimen sai tehdä postimaksukoneen leimalla (kuva 5). Mainososa Vuoden 1929 maaliskuun kahdeksannesta päivästä lähtien lähetykselle sai postimaksukoneella painaa myös lähettäjän nimen (kuva 7). 1.1.1961 alkaen nimen saattoi korvata rekisteröidyllä tavaramerkillä (kuva 6). Jos täKuva 6 mä puuttui, oli postimaksukoneleimaus mitätön (kuva 4). Paikka lähetyksellä Alusta lähtien on edellytetty, että postimaksukoneleima on painettava lähetyksen siihen kohtaan, johon postimerkitkin voimassaolevien määräysten mukaan on kiinnitettävä
Vuoden 1929 maaliskuun kahdeksannesta päivästä lähtien postimaksukoneella leimattaessa sai lähetykselle samalla painaa myös päivämääräleiman. Samoin kävi, jos lähetykselle oli liimattu toisesta kuoresta tai kortista irtileikattu postimaksukoneleiman painanne. Käytännössä posti lopetti erillisen päivämääräleimauksen vasta 1940-luvulla. Vuoden 1961 ensimmäisenä päivänä voimaan tulleissa määräyksissä erityises ti tähdennettiin, että postimaksukoneen haltijan on huolehdittava oikean postimaksumäärän tulemisesta lähetyksille. Päivämääräleimaus Aluksi oli postimaksukoneleimatut lähetykset leimattava postin toimesta normaa lilla päivämääräleimalla. Vaillinaisella postimaksumäärällä postimaksukoneleimattujen lähetysten täyden tä minen sallittiin 1.6.1974 lähtien, mikäli koneen haltija huomasi puutteen ennen postiin jättöä. Vuonna 1974 kesäkuun alusta voimaan tulleissa määräyksissä postitoimipaikkoja kiellettiin ottamasta vastaan virheellisellä päivämäärällä leimattuja lähetyksiä. Postimerkkejä saattoi käyttää postimaksukoneleimojen ohessa postimaksun suorittamiseen 1.6.1930 alkaen (kuva 11). Suomen Postimerkkilehti 16 6/2015 tijan liiketai muuta toimintaa esittävä kuva ja vuoden 1981 syyskuun ensimmäisestä päivästä lähtien postimaksukoneella sai painaa myös postiteknisiä merkintöjä, kuten esimerkiksi numeron kaksi osoittamaan 2-postia (kuva 8). Postija lennätinlaitos ei kuitenkaan vastannut tällä tavoin leimatun päivämäärän oikeellisuudesta (kuva 9). Kuva 8 Frankeerausleimat Kuva 9 Kuva 10 Kuva 11. Mikäli lähetys oli erehdyksessä leimattu virheellisesti, oli koneen hal tijan leimattava kyseinen lähetys uudestaan postimaksukoneella oikeata postiinjättöpäivää osoittavalla leimalla, jossa postimaksuksi oli asetettu nolla (kuva 10). Postimaksun määrä Aluksi postimaksukoneleimatun lähetyksen leimojen arvon jäädessä alle vaaditun postimaksun lähetystä tuli käsitellä kuin oli säädetty vaillinaisesti frankeeratuista lähetyksistä yleensä. Aikaa myöten posti luopui erillisestä päivämääräleimauksesta ja vuoden 1961 alussa voimaantulleissa määräyksissä tähdennettiin postimaksukoneen haltijan velvollisuutta huolehtia siitä, että lähetyksiin tulee oikeata postiinjättöpäivää osoittava leima postimaksukoneella tehtynä. Tämä leima tuli lyödä postimaksukoneleiman viereen, paitsi silloin, kun päivämääräleimaus suoritettiin sähköleimauskoneella
. . . . ?. . postitoimipaikka, joka on postimaksukoneen käyttölupahakemuksessa mainittu ensisijaisena postiinjättötoimipaikkana) tai valvontatoimipaikan toimesta tyhjennettäviin kirjelaatikoihin edellyttäen, että lähetyksen sai yleisten määräysten mukaan laittaa yleensäkin kirjelaatikkoon. . ?. Niitä käsitellään kuin postimerkeillä varustettuja lähetyksiä: muun muassa ne voidaan jättää mihin tahansa kirjelaatikkoon ja ne leimataan normaalilla toimipaikan päivämääräleimasimella. vuosikerta / 7 € ?. . . . ?. Muuhun toimipaik kaan tai kirjelaatikkoon jätetyt postimaksukoneleimatut lähetykset käsiteltiin maksamattomina lähetyksinä. . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P ilman Zeppelin -merkkiä Ilmalaivapostia Lentopostia Lontoosta Lontooseen Liechtenstein Eurooppalaista eksotiikkaa Clipperton Island Aution saaren postimerkit Suomen frankeerausleimat. . ?. . . erikoisuudet ja harvinaisuudet! Zeppelin -merkin Kauniainen postikortein nähtynä osa 2 Ruotsalaisen postihistorioitsijan tuore näkökulma: Sopronin paikallisjulkaisu 1956 3 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . vuosikerta / 7 € ?. ?. Päiväysnumerot poistetaan leimauksen ajaksi käytöstä, nollataan tai asetetaan korkeimpiin lukuihinsa. ??????. . . ?. ?. . . 1.9.1981 lähtien koneenhaltija saattoi toimittaa postimaksukoneella leimatut lähetyksensä myös siihen lajittelukeskukseen, jonka alueeseen koneenhaltija kuuluu. . Kuva 12 Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tilaukset: Tapani Somersalo puh. . . 050 564 3933 tai tapani.somersalo@kolumbus.fi Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. . ??????. . Vuoden 1964 ensimmäisestä päivästä lähtien painanteen mainososa sai olla muunkin värinen (kuva 12). . . . . ?. . . . Mahdollisia postimaksuvastauslähetyksiä ovat vain ikkunattomissa kirjekuorissa olevat lähetykset sekä postikortit ja kortin muotoiset painotuotteet. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Mikä on väärenne. . . 17 Postiin jättö Postimaksukoneleimatut lähetykset sai aluksi jättää ainoastaan valvontatoimipaikkaan (so. . ?. . Vuoden 1979 maaliskuun ensimmäisestä päivästä lähtien saattoi valvontatoimipaikan suostumuksella voida lähetyksiä jättää muuhunkin saman kunnan alueella olevaan postitoimipaikkaan. ?. Vuoden 1974 kesäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien postimaksukoneella leimattuja lähetyksiä ei saanut jättää kirjelaatikkoon vaan ne oli jätettävä suoraan valvontatoimipaikkaan tai sen alaiseen postitoimipaikkaan. . . . . ?. . . . . vuosikerta / 7 € ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P DDR:n blokki esittää ensimmäisen Tshekan eli myöhemmän KGB:n perustajaa, Leninin läheistä työtoveria Felix Dzerzinskiä. . ?. ?. ?. . Päivämääräleimausta ei postimaksukoneella saa suorittaa. Poikkeustapauksissa sai valvontatoimipaikan sulkemisajan jälkeen jättää yksittäisiä kirjeitä ja postikortteja valvontatoimipaikan toimesta tyhjennettävään kirjelaatikkoon, jos jättäminen tapahtuu kyseisenä päivänä ennen laatikon viimeistä tyhjennysaikaa. . ?. . ??????. ?. . ?. ?. ?. ZKD DDR:n kuriirivirkapostia ”Rautaisen Felixin” hengessä Postia koululaiva Suomen Joutsenelta Grönlannin Pakkeporto -merkkien leimauksista 5 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. Postimaksuvastauslähetykset Vuoden 1974 kesäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien postimaksukoneella sai leimata myös lähetyksiä, jotka on tarkoitettu palautettavaksi takaisin koneenhaltijalle, eli niin kutsuttuja postimaksuvastauslähetyksiä. ?. . . ?. Postimaksuvastauslähetyksessä täytyy olla koneenhaltijan nimi ja postiosoite sekä osoitesivun vasemmassa yläkulmassa kehystettynä merkintä “Postimaksuvastaus Frankosvar” painettuna tai ainakin leimattuna. ?. . . ?. ?. . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P 19 Stamp Forum 2015 postimerkkimessut Helsingin Messukeskuksessa 22-25.10.2015 Mukana Postimerkkimessujen 16-sivuinen näyttelyliite Näin ostat filateliaa turvallisesti internetin kautta Tampereen paikallisposti Penny Blackin virkamerkit Filateelinen kummajainen Heligoland kiistelty 6 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . . . ??????. . Väri Aluksi koko postimaksukoneleiman painanteen tuli olla heleän punainen. . . . . vuosikerta / 7 € ?. . SP ostimerkkilehti P 4 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . . Vuoden 1964 ensimmäisestä päivästä lähtien saattoi valvontatoimipaikan luvalla postimaksukoneella leimatut lähetykset jättää myös valvontatoimipaikan alaiseen toimipaikkaan. . . . vuosikerta / 7 € SUOMEN Suomessa vähemmän tunnetut pakettimerkit Postia Venäjän Keski-Aasiassa, Iranissa ja Mongoliassa Viipurin kahdet kasvot Grönlannin Pakkeporto -merkit ?. . ?. . ?. 2 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . . ?. . ?. . . . ??????. ?. .
Kotimatkalla osa porukasta tyytyi sen sijaan pelikortteihin ja viimeistä tikkiä lyötiin myöhään yöhön. Takana Maija Nuutinen ja Ulf Fomin. Alunperin näyttelypaikaksi kaavailtu Täby vaihtui viime metreillä Väsbyhyn, joka sekin sijaitsi vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Tukholman keskustasta. Itse näyttelypaikalla ei kiireisestä aikataulusta ollut merkkiäkään. Menomatkalla laivalla kokoonnuttiin ennen illallista keskustelemaan osaanottajien keräilystä ja kiinnostusten kohteista. Matin takana Seppo Laaksonen, Janne Nikkanen, Timo Huttunen ja Seppo Hänninen. Nikkasen Janne onnistui löytämään näyttelyn kauppiaspöydistä kohtuuhinnalla kauniin saaristolaivamerkin lähetyksellä. Suomen Postimerkkilehden lukijamatka tehtiin Viking Linen laivoilla ja yksi yö vietettiin Tukholman keskustan hotellissa, josta oli lyhyt matka rautatieasemalle ja sieltä paikallisjunalla Väsbyhyn. Antoisa keskustelu valoitti monia erilaisia keräilytapoja. Risto ja Eija Pitkänen. Matkalla näyttelypaikalle oli aikaa myös kohteiden vaihtotoimintaan. Ja mikä parasta Espoossa kulkeneena.. Tukholman Clarion-hotellin edustalla. Edessä lierihatussa Matti Tauru, Esko Tirkkonen ja matkanjohtaja Jussi Paananen. Suomen Postimerkkilehti 18 6/2015 SP-lehden lukijamatka Nordia 2015 -näyttelyyn Antoisa näyttelymatka Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo L oka-marraskuun vaihteessa Tukholmassa järjestetty pohjoismainen Nordia 2015 -näyttely oli järjestäjien osalta onnistunut kokonaisuus. Liisan takana Tapani Somersalo ja Matti Sarén. Menomatkalla ryhmäläiset kokoontuivat laivan konferenssitiloihin, jossa pidettiin vapaamuotoinen parin tunnin keskustelutilaisuus itse kunkin mukana olevan keräilyalueista ja kiinnostuksen kohteista. Matkanjohtajamme Paanasen Jussi selätti Götan leijonan näyttelypaikalla. . Edessä Ulla Kemppilä ja Liisa KuuriRiutta. Koko näyttely oli toimivasti rakennettu ja erittäin korkeatasoinen. Vas. Näyttelypaikan vaihdon syynä oli Eurooppaa ravisteleva pakolaisvirta, jonka takia alkuperäinen näyttelypaikka jouduttiin muuttamaan pakolaisten majoitustiloiksi
Kokoelmien joukossa oli myös ruotsalaisen Matilda Larssonin nuorisoluokassa huippupisteitä saanut kokoelma Harry Potterista, joka osoitti että mielikuvituksella ja harkitulla materiaalilla voi rakentaa aivan upean kokoelman. 19 Näyttelyn kunnialuokka oli tiukasti punaisella köydellä rajattu alue, jonka sisäpuolella oli valokuvaus ehdottomasti kielletty. Näyttelyssä oli 31 kauppiasta ja postihallinnon edustajaa pohjoismaista. Itse merkki oli vaatimattomasti kokoelman muiden merkkien joukossa (kuvassa punaisella ympyröity), mutta eihän sitä aina tarvitse suuremmin mainostaa, jos muukin kokoelma on huippuluokkaa. Suomea tässä kunnialuokassa edusti Erkki Toivakan klassisen Suomen hieno kokoelma Finland 1856-1875 ovaalipäikköineen. Tämän kiellon noudattamista valvoivat tiukkailmeiset vartijat, joita ajoittain oli neljäkin varmistamassa aluetta. Tavaraa oli runsaasti tarjolla ja löytöjäkin kuulemma tehtiin. Olisiko tähän kokoelmaan kertynyt kaikki maailmalla olevat huippulähetykset Norjan Skilling merkeistä. Norjalaisen Tom Komnesin kokoelmassa Skilling Covers 1855-1877 kiinnitti huomiota postilähetysten suunnattoman hieno laatu. Näyttelykehysten välissä oli ajoittain ruuhkaa, mutta valaistus oli useisiin muihin näyttelyihin verrattuna tyydyttävällä tasolla. Syynä tähän taisi olla Gustaf Douglasin ruotsikokoelmassa Skilling Banco – The First Swedish Issue oleva maailman filatelian yksi kalleimmista eli ”Keltainen kummitus” (Kolmen skillingin keltainen värivirhepainama vuodelta 1855). Jorma Lindebladin ja muiden suomalaisten näyttelymenestyksestä voit lukea sivulta 30.
Merkin tekstissä mainitaan myös Itävalta. (Postimuseon kokoelmista). (Postimuseon kokoelmista). Rahalähetys eli arvokirje 7.1.1913 Vaduz > St. Itävallan keisari Franz Josef I ja Liechtensteinin ruhtinas Johann II napit (tai ainakin nenät) vastakkain. Joukkoosastoleima ”Liechtensteinin ruhtinaan 10. rakuunarykmentti / Konekivääriosasto”. Siirrytään kansantulotilastossa per capita suoraan huipulle eli samojen lähteiden mukaan maailman rikkaimpaan maahan, Liechtensteiniin. Suomen Postimerkkilehti 20 6/2015 Eurooppalaista eksotiikkaa ja filateliaa 3 – Liechtenstein Maailman rikkain maa filatelistin silmin Kun viimeksi tällä palstalla esitelty Qatar on maailman toiseksi rikkain valtio, lienee syytä palata vanhaan kunnon Eurooppaan. Useat Liechtensteinin ruhtinaat palvelivat upseereina Itävalta-Unkarin asevoimissa. Tämä jo 1631 perustettu ratsuväen rykmentti nimettiin 1840 ruhtinas, kenraalimajuri Carl von Liechtensteinin mukaan. 1.2.1921 astui voimaan Liechtensteinin ja Sveitsin välinen postisopimus ja siitä lähtien maan merkkien nimellisarvot ovat olleet Sveitsin frangeissa. Teksti ja Kuvat Seppo Laaksonen, AIJP M atkan pääkohteesta Itävallan Innsbruckista Liechtensteiniin pääsi kätevästi junalla upeiden alppimaisemien läpi rajakaupunki Feldkirchiin, ja sieltä bussilla Vaduziin. I suursodassa tshekkienemmistöinen rykmentti taisteli itärintamalla mm. I maailmasodan kenttäpostikortti kp-konttori 25 14.6.1916 > Repin, Böömi. Gallen, Sveitsi. Suunnittelusta vastasi kuuluisa wieniläistaiteilija Koloman Moser. Itävallan merkit olivat ruhtinaskunnassa käypiä 31.1.1921 asti. Koska ruhtinaskunta on pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi ja maailman kuudenneksi Liechtensteinin ensimmäisen vuonna 1912 julkaistun sarjan luonnos. Sekapostite Itävallan ja Liechtensteinin merkein. Joukko-osaston nimetty ”omistaja” ja komentaja olivat yleensä kaksi eri henkilöä. Puolassa ja Ukrainassa.
Aivan Vaduzin keskustassa on myös viljelymaita ja viinitarhoja, viimemainituista suurin kuuluu maan ruhtinaalle. Yhtälö selittyy sillä, että minivaltion oma työvoima on noin 17 000 henkeä, mutta Sveitsin ja Itävallan puolelta käy maassa päivittäin autolla töissä noin 20 000 henkeä. Toki suureteollisuuttakin löytyy, maan tunnetuin yritys on kiinnitysjärjestelmien valmistaja Hilti. Liechtensteinin valuutaksi tuli Sveitsin frangi ja sen postiarvokkeet painetaan valtaosin edelleen Sveitsin CourvoisierFilateliamyymälä sisältä. 21 . Liechtensteinin postihistoriasta Liechtensteinilla on pitkä ja värikäs historia ja vauras nykyisyys. 1.2.1921 maa solmi valuuttaja tulliliiton Sveitsin kanssa. Itävalta-Unkarin hävittyä I maailmasodan Liechtenstein alkoi lähestyä poliittisesti Sveitsiä. pienin, riitti päivän vierailun puitteissa aikaa myös filateelisiin havaintoihin. Ylhäällä näkyy maan ruhtinaan linna. Itävaltalaiset merkit Liechtensteinin leimoin ovat kuitenkin harvinaisia ja haluttuja, sillä maassa ei ole suuria paikkakuntia. Käytössä olivat Itävallan merkit, taksat ja leimatyypit. Postimerkkikeskuksen myymälä Vaduzin Liechtenstein Centerissä. Tätä helpotti se, että 37 000 asukkaan ja noin 160 neliökilometrin laajuisen maan pääkaupunki Vaduz on myös filateelisessa mielessä hyvin keskittynyt pääkadun jalankulkijavyöhykkeelle. Ruhtinaskunnan kansallismuseo Landesmuseum. Ensimmäisen maailmansodan päättymiseen asti maa oli läheisessä yhteydessä Itävaltaan eivätkä edes Liechtensteinin ruhtinaat asuneet omassa maassaan, kuten eräät kuvamme osoittavat. Vastustuksesta huolimatta ilmestyivät maan ensimmäiset omat postimerkit 1912. Myös Itävallan merkit säilyttivät kelpoisuutensa ja sekapostitteet olivat mahdollisia. Paitsi asukkaita, on Liechtensteinissa myös 37 000 työpaikka ja 37 000 autoa. Vuonna 1852 ruhtinaskunta solmi kauppaja tulliliiton Itävallan kanssa ja sen posti oli täysin integroitu osa Itävallan postia. Museon kirjaston yhteydessä on myös Postimuseon kirjasto. Tällä kertaa menossa Marilyn Monroe-erikoisnäyttely. Kysymys omista postimerkeistä oli ajoittain esillä, mutta asiasta vastuullinen Wienin kauppaministeriö suhtautui aluksi asiaan kielteisesti. Veroparatiisina tunnetun Liechtensteinin suurin työnantaja on pankkija rahoitussektori. Ne olivat itävaltalaista mallia ja tuotantoa. Vanhoja leimasimia ja leimapainanteita.. Asiakkaita palvelemassa rouva Lino Miranda
Kraliky, Tshekki) 6.11. Perinteisen postimerkkikaupan löytääkseen on mentävä ulkomaille Sveitsiin tai Itävaltaan. Osoitettu Grulichin metsätoimistolle. Avarassa ja modernissa postimerkkikeskuksessa on tarjolla laaja valikoima maan uusia merkkejä, ehiötä ja FDC-kuoria sekä filateelisia oheistuotteita ja numismatiikkaa. Perinteistä postimerkkikauppaa Liechtensteinissa ei ole, mutta filateliamyymälän tarjontaan kuuluu myös joitakin vanhempia ja parempia kohteita vuosilta 1928 – 46. >> Grulich (nyk. Liechtensteinin filatelia on maailmalla suosittu keräilyalue, sillä maan merkit ovat ulkonäöltään tyylikkäitä ja julkaisupolitiikka maltillista. Vanhoja postitoimistojen kylttejä. Toinen vastaava myymälä on ruhtinaskunnan kakkoskaupungissa Schaan’issa, sen sortimentti on sama kuin Vaduzissa. Liechtenstein. Metsätilan sininen ovaalileima, takana punainen+ kulta paperisinetti jossa Liechtensteinin ruhtinaan nimi ja vaakuna. Ruhtinaskunnan postitaksat ovat samat kuin Sveitsin. Liechtensteinin ruhtinaan – tuolloin Johann II, joka hallitsi 1858–1929 – metsätilan kirje 3.11.(1869) Goldenstein (tshekiksi Kolstejn, nykyisin Branna, Määri, Tshekki, lähellä Puolan rajaa) > Hohenstadtin rautatieasema (nyk. Sveitsin rajalle Rein-joen keskellä on Vaduzista lyhyt kävelymatka, lähimpään postimerkkikauppaan toki pidempi. Filatelia on maalle edelleen tärkeä tulonlähde. Ruhtinas Karl von Liechtenstein sai Goldensteinin linnan keisarin läänityksenä 1622, 1918 se jäi itsenäistyneen Tshekkoslovakian alueelle. Oikealla ylhäällä kaksi Itävallan postin ajoilta. Postimerkkikeskus Vaduzin filateliamyymälä on helppo löytää, se sijaitsee Städtle-pääkadulla Postimuseon ja Kansallismuseon välissä sijaitsevan turistineuvonnan ‘Liechtenstein Centerin’ kanssa samoissa tiloissa. Zabreh, Tshekki) 5.11. Linna tuhoutui osin tulipalossa 1925 ja Liechtensteinin ruhtinas luopui siitä 1926. Liechtensteinilaisia postitorvia eri ajoilta. Suomen Postimerkkilehti 22 6/2015 painossa. Eli kaikki karttoja, esitteitä ja neuvoja kaipaavat matkailijat sivuuttavat samalla myös filateliamyymälän esittelyja myyntitiskit. Vasta ruhtinas Franz Josef II (1906–1989) muutti pysyvästi asumaan Vaduzin linnaan Liechtensteiniin
34 000 vierasta eli lähes maan väestömäärän verran. Täten museo on helposti tutustuttavissa lyhyenkin vierailun puitteissa, sillä ulkomaisia postimerkkejä tms. Itsekin kävin runsasta vaihtotoimintaa 80–90 -luvuilla ympäri maailmaa ja useista maista tuli lähetyksiä samankaltaisilla leimausohjeilla varustettuina. Se on perustettu 1934 ja nykyinen kotija ulkomainen jäsenmäärä on noin 200. LPhV toimii sekä kerhona että liittona, sille kuuluvat paikallisen järjestötoiminnan lisäksi harrasteemme kansainväliset suhteet. Näyttävin tapahtuma on suuri kansainvälinen tai alueellinen näyttely joka 10 vuosi. LPhV on ollut kansainvälisen liittomme FIP:n jäsen vuodesta 1970 ja Euroopan liiton FEPA:n jäsen vuodesta 1993. Pienen maan pieni mutta hyvin hoidettu museo keskittyy Liechtensteinin omiin postiarvokkeisiin, asiakirjoihin ja postihistorialliseen esineistöön. Kirje on lähetetty Helsingistä Berliinin 9.VIII.35. Vuonna 2014 museossa kävi n. Lähettäjänä Professor Dr. Donat Bücheliä tämän artikkelin filateelisista asiatiedoista. Tällainen posteja ohjeistava käytäntö oli yleistä ainakin pohjoismaisissa filatelistipiireissä. Toimitus V eijo Tossavainen kysyy mikä tarkoitus on oheisella lähetyksellä olevilla punertavilla viivoilla. Se on auki päivittäin ja sisäänpääsy on maksuton. Viime numerossa olleen Bela Sekulan huutokauppaluetteloiden kuvien innoittamana hän laittoi myös kuvan kyseiselle herralle lähetetystä kirjeestä. Rheindorf, z. Postimuseo on osoitteessa Städtle 37, emomuseo kahden korttelin päässä Städtle 43:ssa. Paikallisella tasolla LPhV kokoontuu kerran kuussa, joka 18. Keräilyn keskeisenä ohjenuorana on sveitsiläisen Zumstein-yhtiön Sveitsi-Liechtenstein erikoisluettelo. . . 23 Postimuseo Pienen maan Postimuseo on osa Liechtensteinin kansallismuseota (Liechtensteinisches Landesmuseum). Tuloleimana Luzern 2 25.XI.30.. Kiitän Landesmuseum’in filateelista kuraattoria fil.lis. Postimuseo on perustettu 1930 ja avattu nykytiloissa 1936. Filateelinen järjestötoiminta Ruhtinaskunnassa on yksi filateelinen järjestö, Liechtensteiner Philatelisten-Verband (LPhV). Zt. Merkin kuva-aihetta ei haluttu peittää. Kuvan mukana oli seuraava kysymys: Lähetän lehteenne kuvan kirjekuoresta, joka koskee postimerkkien leimausta. Omaa postimerkkilehteä minivaltiolla ei ole, maassa luetaan sekä Sveitsin SBZ:ää että Itävallan ”Die Briefmarkea”. Lisäksi yhteistyö muiden maiden Liechtenstein-keräilijöiden yhdistysten kanssa on vilkasta. ei ole lainkaan. Liekö Suomen Filatelistiseuralla leimausohjeineen jotain tekemistä sen kanssa, että hieman vanhemmat loistoleimat ovat harvinaisia. K. Purjelentokoulu, Finnland. Museolla on myös filateelinen kirjasto, joka on sijoitettu Landesmuseumin rakennukseen sen kirjaston yhteyteen. Sekin on melko suppea, mutta Liechtensteinin oman filatelian ja postihistorian osalta syvällinen ja kaiken kattava. L U K I J O I L T A K uva oheisesta kuoresta ja siinä olleesta lipukkeesta tuli toimitukselle ilman lähettäjän nimeä. Kirje on lähetetty Sortavalasta 21.XI.30 Sveitsiin. Jämijärvi. päivä, mutta oma käyntipäiväni ei sattunut olemaan tämä. Eräskin saksalainen vaihtokaveri ohjeisti minua lähettämään ainoastaan merkkejä, joissa oli kulmaleima oikealla alhaalla
Muutaman välikäden kautta hänet ohjattiin postilaitoksen liikennetarkastaja Aarne Lautsan puheille. Hän halusi myös tulla kuulluksi, oli sitten kyse politiikasta, uskonnosta tai melkein mistä tahansa asiasta. Keskusrikospoliisin lausunnossa todetaan liimareunojen olevan epätasaiset ja kuorien takapuolella olevan ylimääräistä liimaa, joka ei ollut kirjekuoren alkuperäistä liimaa. Näinpä hän oli postilaitoksen suurasiakas niin kirjeiden lähettäjänä kuin vastaanottajanakin. Hilja vaati, että asia selvitetään Keskusrikospoliisin voimin. Tällöin hän sai kirjekuorensa takaisin, mutta ei mitään selontekoa tapahtuneesta. Kuorien taustalla näytti olevan ylimääräistä liimaa nimenomaan saumakohdissa ja vieläpä Kokemäen tuloleiman päällä. Hän jätti kolme kirjekuorta virkavallalle heidän luvattuaan hoitaa asiaa eteenpäin KRP:n suuntaan. Jälkeenpäin hänelle selvisi, ettei kirjekuoria oltu koskaan eteenpäin toimitettukaan, koska ”ei KRP:lla ole aikaa tutkia tällaisia tapauksia”. Kun asiassa ei mitään tuntunut tapahtuvan ja jälleen tammikuussa 1959 Hilja sai uuden vastaavan kuoren postin mukana, niin hän marssi uudelleen herrojen juttusille. Suomen Postimerkkilehti 24 6/2015 Keskusrikospoliisi tutkii Kokemäki loppuvuodesta 1958. Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorio tutki kirjekuoret maaliskuussa 1959 ja antoi oman lausuntonsa asiasta, joka – ehkä hieman yllättäen – tuki Hiljan kertomusta. Niiden kirjekuoret olivat jotensakin epäsiistejä. Ilmeisesti Hiljaa pidettiin hieman vainoharhaisena henkilönä. Hiljahan ei tähän tyytynyt, vaan hyppäsi junaan ja lähti itse hoitamaan asiaa Helsinkiin. Teksti Olli Saarinen S elvästikin yksityiskohtiin mieltyneenä henkilönä Hilja Virmus kiinnitti huomiota muutamaan hänelle saapuneeseen kirjeeseen loppuvuodesta 1958. Joku on avannut hänen kirjeitään! Hän marssi oitis virkavallan juttusille. Lausunnossa todetaan myös, että ”on aivan ilmeistä, että liimasauma. Kokemäen nimismiespiirin ylikonstaapeli Hongisto tutki kirjeitä ja totesi saman asian. Hän kirjoitteli mielellään yleisönosastoille sanomalehtiin, osallistui kilpailuihin, huolehti raha-asioista kirjeitse ja vastusti julkisesti ateisteja. Hilja Virmus oli sanavalmis nainen, joka osasi puolustaa mielipidettään ja oikeuksiaan. Lautsa otti asian hoitaakseen ja lupasi olla yhteydessä KRP:hen. Asia siirtyi eteenpäin Kokemäen apulaisnimismies Rantaman hoidettavaksi
Hilja valitti asiasta vielä Turun ja Porin lääninhallitukseen, tuloksetta, sillä sieltä asia palautettiin takaisin Kokemäen nimismiespiirille. Käyttämättä jääneistä 13 merkistä tunnetaan nykyisin yhdeksän. Merkkejä painettiin sata kappaletta ja lentoa varten valmistettiin 87 postilähetystä, jotka annettiin Sir John Carlingin (lentokoneen nimi) kyytiin. Y ksi monista oli kanadalaisen Carling-panimon kilpailu, jossa he tarjosivat 25 000 dollaria ensimmäiselle kanadalaiselle tai brittiläiselle lentäjälle, joka lentää Lontoosta (Ontario, Kanada) Lontooseen (Englanti). Tarina sai kuitenkin uuden käänteen vuonna 2008, kun merkin aiemmin tuntematon koevedos ilmestyi myyntiin Ebay-nettihuutokauppaan. Konetta, lentäjiä eikä postilähetyksiä ole sen koommin nähty. Yhtään postilähetystä ei tänä päivänä tunneta. Kirjeenvaihto ja muistiinpanot loppuvat vuoteen 1964, jolloin hänen toteaa toiminnan vielä jatkuvan. . . Lisäksi kaksi Hiljan sisarusta antoivat kuulusteluissa postivirkailijoiden kantaa tukevat näkemykset ja pitivät Hiljan ilmoitusta aiheettomana. Terrance Tully ja James Medcalf ilmoittautuivat haasteeseen ja heidän yrityksensä kunniaksi valmistettiin yksityispostimerkki, jossa heidät ja heidän lentoreittinsä on kuvattu. Näiden merkkien olemassaolosta ei ole mitään tietoa. Sen mukaan asiasta on kuultu Kokemäen toimistonhoitaja Martta Piirtoa, postimies Orvo Lindgreniä sekä kahta Kokemäen postiapulaista. Hilja kuuli sekä KRP:n että Postilaitoksen tutkimuksista vasta jälkeenpäin, eikä voinut ymmärtää sisarustensa kommentteja eikä sitä, miksi KRP:n kanta oli tyystin sivuutettu. Hyväkuntoinen kappale on äskettäin myyty Daniel F. Lentopostia Lontoosta Lontooseen Ilmailu ja lentokoneet olivat kovassa huudossa Amerikassa vuonna 1927. Tarinan mukaan neljä merkkiä annettiin Tullyn vaimolle, jolta ne sittemmin varastettiin. Osa onnistui, osa ei. He viittasivat Hiljan ”tavattomaan haluun kirjoitella ajatuksistaan ja mielipiteistään milloin millekin sekä yksityisille henkilöille että viranomaisille”. Teksti Olli Saarinen. Uteliaisuus sai kuitenkin vallan ja John päätti selvittää merkin arvon Ebayn avulla. John sai viestin torontolaiselta postimerkkikauppiaalta John H. Säilyneiden dokumenttien ja kirjeenvaihdon perusteella vastaava toiminta jatkui vielä vuosia. Isä oli puolestaan saanut sen tutultaan ja tarinan mukaan hän oli hankkinut sen puolestaan suoraan painotalosta. Kelleherin huutokaupassa 16 838 Englannin punnalla, mikä vastaa noin 23 500 euroa. Vastaavia avaamistapauksia tapahtui myös hänen muutettuaan Peipohjaan ja jopa hänen postitoimistostaan noutamien kirjattujen kirjeiden osalta. Kaksi merkeistä on Bristish Libraryn kokoelmissa ja yksi Smithsonian-instituutissa. Ilmeisesti syyllistä ei koskaan löydetty. Nyt postin väki ei voinut painaa asiaa enää villaisella, vaan postija lennätinhallitus lähetti Kokemäelle tilapäisen liikennetarkastaja Tapio Seppälän tutkimaan tapausta. Tämäkin aiheutti Hiljassa närää, sillä Helsingin puhelinluettelossa Seppälän titteli oli Postimies, joten hän oli täysin epäpätevä tällaisen rikostapauksen tutkimiseen. Postituorekin yksilö tunnetaan. Jutun materiaali on peräisin Lönkan maanantaihuutokaupasta ostetusta löytölaatikosta. Kaikki neljä henkilöä kiistävät tapahtuneen ja viittaavat siihen, ettei Hilja missään vaiheessa postivirkailijoiden kanssa asioidessaan ole maininnut tapahtuneesta. Tämä oli kuitenkin liimakkeellinen kappale. Tutkimusten jälkeen Hilja oli sitä mieltä, että hänelle saapuvia kirjeitä tuloleimattiin selvästi aiempaa vähemmän. Lopulta he pääsivät onnistuneesti ilmaan 7.9.1927 ja aloittivat lentonsa kohti Eurooppaa. Suurin osa markkinoilla olevista merkistä on viallisia. Koevedos päätettiin laittaa julkiseen huutokauppaan myyntiin ja se saavutti 10 000 dollarin hinnan. 25 on avattu” ja että toinenkin kuori on ”hyvin todennäköisesti” avattu samalla menetelmällä. Talmanilta, joka koevedoksen nähdessään tiesi heti, mistä oli kysymys. Huonon sään ja sumun takia lentäjät joutuivat tekemään useita lähtöyrityksiä. Charles Lindbergh oli juuri onnistunut lentämään yksin New Yorkista Pariisiin ja monia muitakin varhaisia kokeiluja ja lentoyrityksiä tehtiin noina aikoina. Mitä sen jälkeen tapahtui, on täysi mysteeri. Molemmat Johnit tapasivat ja edellä kerrottu tarina kerrottiin myös koevedoksen omistajalle. Merkki oli lojunut pöytälaatikossa kaikki nämä vuodet ja Johnilla ei ollut käsitystä sen arvosta. Myyjä oli John Harding Jr; kanadalainen pankkiiri, joka oli perinyt koevedoksen isältään. KRP:n pöytäkirjan lisäksi on säilynyt kopio Seppälän tutkintapöytäkirjasta
Wienissä kaksi kamaria olivat Herrenhaus, vastaten brittien ylähuonetta, ja Abgeordnetenhaus, vastineena Englannin alahuone. Se on Münchenissä painettu, mutta Itävaltaan liittyvä. Leimana on siviilipostin paikkakuntaleima, mutta se on silti kulkenut maksutta kenttäpostina. Maan edustuslaitokset ottivat mallia Britannian Parlamentista kaksine kamareineen. T oinen Fomin-kohde on I maailmansodan kenttäpostikortti ja varsin näyttävä sellainen. Kortti on postitettu Brnosta, Määristä, 19.12.1916 Wieniin. Yhdessä molemmat kamarit muodostivat Reichsrat’in eli valtioneuvoston. Leimana on Stettinin huolintakonttorin 3:n laatikkoleima ja takana Venäjän ”Saapunut”-leima 2.11.1864 (vanhaa ajanlaskua). Ensimmäinen niistä on huolintaja kuljetusliikkeen kauppalaskun sisältävä kirje Stettinistä (tuolloin Preussissa, nykyisin Puolassa) Venäjän kautta 10.11.1864 Helsinkiin. Kummallakin kamarilla oli myös oma postitoimisto. Vaikka kirje on postimerkkien ajalta, on se maksettu käteisellä, kuten sinikynällä lisätty taksamerkintä ”3” osoittaa. vakinainen sairaalajuna” mikä myös violetista joukko-osastoleimasta ilmenee. Suomen Postimerkkilehti 26 6/2015 Postihistoriaa Koonnut: Seppo Laaksonen A loitamme taas kerran uskollisen avustajamme Ulf Fominin kahdella kohteella. lähetetty kirje Vyskoviin, Böömiin. Molemmat toimivat vuodesta 1861 monarkian päättymiseen vuonna 1918. Helsinkiin kirje tuli 16.11., kuten etupuolen ANK leima osoittaa. Herrenhausissa oli 306 jäsentä (aatelisia, korkeinta papistoa ja kutsuttuja jäseniä) ja Abgeordnetenhausissa aluksi 203 maapäivien valitsemaa jäsentä, ja vuodesta 1873 eteenpäin 353 suorilla vaaleilla valittua jäsentä. Itävallan leimoissa ei tuolloin ollut vuosilukua, mutta 5 kreutzerin merkki on vuoden 1869 julkaisusta. Ensimmäinen kohde on Wienistä 16.1. Vasemmalla kuorella oleva laatikkoleima kertoo sen lähteneen Abgeordnetenhaus’in omasta postitoimistosta.. Varmuudella sekä kuva että tämä leima siis ovat saman Punaisen Ristiin tunnuksin varustetun junan. Kortille valmiiksi painettu teksti kertoo upeissa alppimaisemissa vauhdilla höyryävän junan olevan ”Keisarillis-kuninkaallinen 44. V anhan Itävalta-Unkarin merkeissä jatkamme. Vuonna 1861 kaksoismonarkia sai keisarin yksinvallan tueksi ja vastapainoksi myös parlamentin
E ntisen keisarikunnan menneisyydestä loikkaamme filatelian historiaan. Kirje on Saksan inflaation alkuajoilta, sen taksa (2. Fünfhaus ja Sechshaus ovat Wienin 15. Nämä eivät kuitenkaan viittaa talojen numeroihin, saati jälkimmäinen seksiin. Se on leimattu Wien Herrenhaus 12.1.1871 (vuosiluku kirjeessä ja tuloleimassa), osoitteena Fünfhaus. Molemmat firmat toimivat samassa Apoldan kaupungissa Saksissa. painoluokan kirje 20–40 g 60 mk + kirjaus 18 mk = 78 mk oli voimassa vain kuukauden 15.11. Se on kulkenut Dresdenin kautta ja siellä varustettu sensuurin merkinnällä ”Lähetetty avaamattomana eteenpäin”. Tuossa artikkelissa ei lainkaan mainittu Hugon veljiä, jotka myös toimivat postimerkkikauppiaina. ?. 27 T oinen kuori taasen on ’herrain huoneesta’ eli ylähuoneen omalla postileimalla mitätöity. Jälkimmäisen osoite on hauska, (Fünfhaus = viides talo), tuloleima sen sijaan Sechshaus (= kuudes talo). Kumpikaan kamari ei siis tuolloin nauttinut postimaksuvapautta virkapostilleen. Kuori on maksettu käteisellä, taksamerkintä ”3 x” eli 3 kreutzeria. Lehtemme numerossa 2/2010 s. Vuonna 1906 veljesten tiet kuitenkin erosivat: Hugo Michel jatkoi firmaansa omalla nimellä ja Max ja Richard perustivat uuden postimerkkiliikkeen nimelle ”Gebrüder Michel” eli ”Michelin veljekset”. 24–25 kerroimme Hugo Michelistä ja hänen nimeään kantavista kuuluisista postimerkkiluetteloista niiden täyttäessä 100 vuotta. – 15.12.1922). piirin kaupunginosia. Kuvamme kuoren taustaa selvitellessä ilmeni, että Hugo Michel otti vuonna 1892 perustamaansa firmaan töihin prokuristiksi veljensä Maxin ja myöhemmin kutomomestarina toimineen toisen veljensä Richardin. Veljesten Maxin ja Richardin firma on 5.12.1922 lähettänyt kirjatun kirjeen Elbe joen rannoille Aussigiin (nyk. Usti nad Labem) Tshekkoslovakiaan
Koneen tuottama kahvipulveri oli laadultaan ”tiivistä ja helposti liukenevaa”. Olemme paikalla keskiviikkoisin klo 13 19 tai sopimuksen mukaan arviointia ja huutokauppakohteiden jättöä varten. Suomen Postimerkkilehti 28 6/2015 Postihistoriaa T äydennyksenä lehtemme numeroissa 4 ja 5/2015 ollesiiin Itä-Saksan keskuskuriiripalvelu ZKD:n merkkejä ja postihistoriaa käsitelleeseen juttuuni esitän vielä kaksi lisäkohdetta, jotka valaisevat lähettäjien ja lähetyslajien monimuotoisuutta. Firman historiasta Wikipedia antaa niukalti tietoja. Ensimmäinen on lähetetty Schwerinin piirin hygieniainstituutista 2.10.1956 Lübzin piirineuvostolle. Ota yhteys Suomen edustajaamme ja sovi tapaamisesta juuri avatussa toimistossamme Helsingin Pasilassa, osoite AB Philea, (MeteoExpertin tilat), Opastinsilta 8 E, FI-00520 Helsinki. Mahdollisesti sisällä on ollut lääkärintodistus tai muuta luottamuksellista potilastietoa. 40 pfennigin ZKD-merkillä varustetun kirjeen vasemmassa yläkulmassa on mielenkiintoinen leima: ”Luottamuksellinen! / Vain lääkäri saa avata.”. http://www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Alla muutamia kohteita kuvattuina marraskuun 28. Lähettäjä on hieman arvoituksellinen firma ”VEB Molekulärzerstäubung” (=kansanomistama yritys ’Molekyylisirottelu’?). Toinen ZKD-kirje on postitettu Meissenistä 14.6.1966. Vastoin määräyksiä ikkunakuoren takana ei ole tuloleimaa, eikä vastaanottajan tuloleimassa ole nimeä, joten määränpää Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Kiesikuja 17 01200 VANTAA Puh 40-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Phileahuutokauppa on Suomen Filatelistiseuran toimitiloissa, Lönnrotinkatu 32B Helsinki alkaen klo 12 (näyttö pe 15-19 ja la 9-12). huutokaupastamme 331 Helsingissä: jää epäselväksi. Tarjoamme jatkuvasti hienoja ja laadukkaita kohteita Sandinaviasta ja lukuisista muista maista. Useat kymmenet tuhannet keräilijät eri puolilla maailmaa saavat luettelomme, mikä takaa korkean kansainvälisen hintatason. ?. Sen verran selviää, että vuonna 1959 firma toi markkinoille pulverikahvin valmistukseen tarvittavan koneen
Syyskuun lopulla yksi näistä oli myynnissä Heinrich Köhlerin huutokaupassa Wiesbadenissa, Saksassa. Vuoden 2011 päättyessä vastaava luku oli 42 700 ja 2014 lopussa 39 000. Olemme paikalla keskiviikkoisin klo 13 19 tai sopimuksen mukaan arviointia ja huutokauppakohteiden jättöä varten. Alppimaan filateliapalvelun kekseliäisyys materiaalivalinnoissa ei näytä loppuvan. Swarovskin kristallia, muovia ja pitsiä. Voittajaksi selvisi 135 pisteellä Espanjan Iberian niemimaan kotkaa (Aquila imperial) esittävä 0,92 euron merkki. Kakkossijalle selvisi Unkarin kristalliesineitä esittävä blokki 120 pisteellä. Itse merkkien perusmateriaali on pääosin tavallista, jopa massatavaraa, mutta vihkot kuuluvat etelänaapurimme filatelian vaikeimpiin kohteisiin. http://www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Alla muutamia kohteita kuvattuina marraskuun 28. Useat kymmenet tuhannet keräilijät eri puolilla maailmaa saavat luettelomme, mikä takaa korkean kansainvälisen hintatason. Merkkiä painettiin 150 000 kappaletta. Tämä tiukkakatseinen kotkalaji kuuluu kotiseutunsa erittäin uhanalaisten lajien joukkoon. KANADASSA julkaistiin 3.6.2015 1,20 dollarin erikoismerkki, joka tekstin mukaan esittää Albertan provinssin varsin erikoisen Dinosauruspuiston maisemaa. Oikeassa puntissa on maan nimi ja merkin nimellisarvo, vasenta punttia koristaa puolestaan kaksi alppiruusua. Uuden erikoismerkin ostajat saavat näemmä tyytyä henkselittömään versioon. Ota yhteys Suomen edustajaamme ja sovi tapaamisesta juuri avatussa toimistossamme Helsingin Pasilassa, osoite AB Philea, (MeteoExpertin tilat), Opastinsilta 8 E, FI-00520 Helsinki. Virheen paljastuttua Kanadan posti lopetti kolmen päivän jälkeen merkin myynnin kaikissa maan 6 000 postitoimistoissa, netissä ja postimyynnissä. huutokaupastamme 331 Helsingissä: SAKSAN FILATELISTILIITON jäsenmäärä vuoden 2009 lopussa oli 47 900. Merkkikuvassa on turkkilainen juna Beer Shevan rautatieasemalla ja toisena aiheena on sulttaanin armeijan upseeri hellekypärässä. Pitkän tähtäyksen suunnitelmassaan Saksan liitto ennakoi vuoden 2025 jäsenmääräkseen 22 000. savukkeita, marsipaania ja suklaata. Jäännösvaraston kohtalosta, mahdollisesta korjatusta painoksesta ja virheellisen kuvan omaavan merkin hintakehityksestä ei vielä ole tietoja. Arvovaltaisen juryn puheenjohtajana oli Itävallan postin pääjohtaja ja muina jäseninä mm. Uusin merkin raaka-aine on Alcantranahkaa. Alun perin 10 000 vihkon painos oli Viron väkilukuun suhteutettuna kohtuullisen suuri, mutta pääosa niistä käytettiin postituksiin eikä kovin monia tallennettu keräilijöiden kansioihin. Järjestäytyneiden saksalaisfilatelistien keski-ikä on noin 15 vuotta maan koko väestön vastaavaa lukua korkeampi. Merkkikuvassa ei kuitenkaan ole tämä puisto, vaan siitä 200 kilometriä luoteeseen sijaitseva maisema Drumwellerissä, joka toki muistuttaa paljon Dinosauruspuistoa (valokuvassa). ?. Kansilla mainostettiin mm. ITÄVALLASSA ON POSTIMERKKIEN valmistukseen aiemmin käytetty mm. MUSLIMIMAAN UPSEERI juutalaisvaltion postimerkillä on yhdistelmänä sen verran outo, että ansaitsee tulla esitellyksi. – Palstatoimittajallakin oli pienenä nahkahousut, ja muistikuvani mukaan niihin kuului myös olkaimet. 2,10 kroonin myyntihintaisessa vihkossa oli 6 kpl 5 sentin ja 18 kpl 10 sentin vaakunamerkkejä niitattuina ruskeisiin kansiin. Merkin lisukkeessa on lisäksi kokardi tai mitali, jota koristaa islamin puolikuu. Lisäksi vuonna 1941 neuvostomiehittäjät tuhosivat 110 myymättä jäänyttä vihkoa. 6,30 euron nimellisarvoinen merkki esittää tirolilaisten perusasuun kuuluvia nahkahousuja. Israel julkaisi 16.6.2015 11,80 NIS:n arvoisen erikoismerkin ottomaaninen I maailmansodan aikana rakennetun sotilasrautatien 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Tarjoamme jatkuvasti hienoja ja laadukkaita kohteita Sandinaviasta ja lukuisista muista maista. VIRON VUODEN 1928 valtionvaakunaa esittävästä käyttösarjasta valmistettiin myös merkkivihkoja. ITÄVALLAN VUODEN 1981 WIPA -maailmannäyttelyn yhteydessä perustettu säätiö jakaa vuosittain ”Wipa Grand Prix”nimisen komean pokaalin edellisen vuoden kauneimmasta postimerkistä. kuvataiteiden, maan postimerkkipainon, filatelistien ja ”Michel”-luettelon kustantajan edustajia. Vuoden 2014 palkintoa tavoitteli 65 postimerkkiä yhtä monesta maasta. 29 Koonnut: Seppo Laaksonen Ajankohtainen katsaus Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Jussi Paananen Kiesikuja 17 01200 VANTAA Puh 40-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Phileahuutokauppa on Suomen Filatelistiseuran toimitiloissa, Lönnrotinkatu 32B Helsinki alkaen klo 12 (näyttö pe 15-19 ja la 9-12). Asiantuntijoiden mukaan täydellisiä käyttämättömiä vihkoja tunnetaan enää 15 – 20 kpl
Suomen Postimerkkilehti 30 6/2015 MOLDOVAA ITSENÄISENÄ VALTIONA ei vuonna 1975 edes ollut olemassa, saati että se olisi osallistunut Helsingin ETYK-kokoukseen. Alavasemmalla merkkikuvassa häämöttävät Lansi-Saksan Helmut Schmidt ja ItäSaksan Erich Honecker. Definitive Issue of 1930: vermeil (82p) Jarl-Gunnar Salin Tannu-Tuva: iso hopea (78p) Teuvo Rodén British Levant: iso hopea (76p) POSTIHISTORIA Ari Muhonen Finland Special Agreements 1922-1945: iso vermeil (85p) Martti Vuorivirta Posttariffe Böhmen und Mähren 15.3.1939 – 8.5.1945: iso hopea (77p) EHIÖT Jussi Tuori The First Postal Stationery of Independent Finland 1917-1929: iso vermeil (85p) Juhani Pietilä Madeira and Funchal Postal Stationery 1878-1908: iso hopea (78p) LENTOPOSTI John Godfrey British South American Airways 1946-1949: vermeil (82p) AIHEFILATELIA Pekka Klemi Fight Against Cancer through the Years: iso hopea (75p) KIRJALLISUUS Ålands Frimärkssamlarförening (Mårten Sundberg) Luppen 2014: pronssi (63p) NUORISOFILATELIAN OSASTO Sini Suomalainen Finnish Surtax Stamps: hopea (72p) Ohto Tapio The King George VI Issues in Great Britain: hopeoitu pronssi (68p) Manolis Gustavsson Maps: pronssi (63p) AVOIN FILATELIA Jari Majander Your Cuppa Tea – the History, Culture and Business of Tea: kulta (92p) + Grand Prix Open Per Gustavsson Vi ångar till Åbo –Åbo-ångbåtar från A till Ö: hopeoitu pronssi (65p) Klaus Juvas The Life and Impact of Jean Sibelius: pronssi (62p) KUVAPOSTIKORTIT Seija-Riitta Laakso Paris by Night: iso kulta (95p) + erikoispalkinto käsittelystä ja materiaalista Johan Snellman RMS Titanic: vermeil (81p) Nordia 2015 -näyttelyssä palkitut suomalaiskokoelmat:. Filatelistithan ovat tunnetusti hyviä havaitsemaan pieniäkin virheitä ja poikkeavuuksia merkkikuvissa. MESTARILUOKKA Jukka Mäkinen The First Swedish Revenue Stamp Issue of 18111844: iso kulta Jeffery Stone Finland: The Arms Type of 1875: iso kulta Allan Pihl The German Empire at Sea: iso kulta PERINTEINEN FILATELIA Jouko Kaartinen Printing and Perforation Errors on Finnish Stamps 1856-1988: iso vermeil (89p) Pekka Rannikko Finland. Löydä eroavuus! – Ellet havaitse, löydät vastauksen alla. Silti entinen neuvostotasavalta on tarkemmin määritteKun ing ata r Elis abe tin silh uett iku va vas em mal la ylh ääl lä on pie noi sar kin mer kis sä sel väs ti suu rem pi kui n var sin ais ess a ark kim erk iss ä. LOPUKSI ON SYYTÄ testata lukijoittemme tarkkaavaisuutta. Model Saarinen 1917-1930: iso vermeil (88p) + erikoispalkinto materiaalista Markku Koivuniemi The 1901 and 1911 Eagle Issues of Finland: iso vermeil (85p) Jorma Lindeblad Finland. Mutta ne eivät olekaan keskenään aivan identtiset. Keskellä oleva Urho Kekkonen ei kunnolla merkkikuvasta erotu. Ajankohtainen katsaus lemättömästä syystä 30.7.2015 julkaissut 11 lein nimellisarvoisen erikoismerkin ETYK-päätösasiakirjan allekirjoittamisen 40-vutisjuhlan kunniaksi. Man-saaren tämän vuoden EU-taksan liikenneaiheista merkkiä painettiin sekä 50 kappaleen arkeissa (vasemmalla) että 10 merkin pienoisarkeissa (oikealla)
050 564 3933 sähköposti: tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy V U O K R A T A A N ! Pikkujoulut Viime vuoden pikkujoulujen tunnelmia. Lisäarvat 2,50 €/kpl. 31 S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Kuvat Matti Sarén. Hinta 30 € sisältää joulumenun ja ruokajuomat sekä kaksi arpaa, joilla voi voittaa perinteisen herkkukorin ja paljon muita hienoja voittoja. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Ohjelmassa myös tasokas huutokauppa. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Pyydä edullinen tarjous: Tapani Somersalo, puh. ?. Suomen Filatelistiseuran perinteiset Lönkalla 14.12.2015 klo 18.00. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella
. . . Kiitos etukäteen. ?. suusta Helsinkiin 3.4.1885. 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi ?. ?. . Ensimmäinen postilähetyksellä tavattu on 20 p ehiö Joensuusta Helsinkiin 17.7.1881. A. . ?. . . . . ?. . ?. Viimeinen on 5p pari + 3x20p + 25p Wärde-kuorella Joen1875 2p 2 kpl 20p kirjeellä 1 kpl 25p 1 kpl 20p ehiö 1 kpl 1882 2p 2 kpl 5p 22 kpl 5p pari 1 kpl 5p kolmirivilö 1 kpl 10p 12 kpl 10p nelirivilö 1 kpl 10p + 5p + 4x25p Wärdekuorella 1 kpl 20p 36 kpl 20p yhdeltä sivulta hammastamaton 1 kpl 20p pari 4 kpl 20p päikköpari 2 kpl 20p kolmirivilö 1 kpl 20p kirjeellä 4 kpl 25p 26 kpl 25p nelilö 2 kpl 25p + 20p pari leikkeellä 1 kpl 25p + 20p R-kuorella 1 kpl 1mk 30 kpl 1883 10p ehiö 1 kpl 1885 5p 16 kpl 5p kolmirivilö 1 kpl 5p pari + 3x20p + 25p Wärdekuorella 1 kpl 10p 10 kpl 20p 54 kpl 20p pari 2 kpl 20p kirjeellä 2 kpl 25p 7 kpl 25p nelilö 1 kpl 25p kuusilo 1 kpl 25p R-kuorella 1 kpl 1mk 6 kpl 10p Retour-kortilla 1 kpl Tunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. Mallin -75 löydöt ovat harvinaisia. Eniten leimaa löytyy vuoden 1882 20 pennin merkeiltä. . Laitinen on rekisteröinyt 174 kohdetta ja antaa leimalle luokituksen R2 (201-400 kohdetta tunnetaan). Artikkelin kuvat ovat Hannu Elon, Werner Filmerin, K Hellmanin, Willy Schüttin ja omista kokoelmistani. Leimaa löytyy malleista 1875-85. . Suomen Postimerkkilehti 32 6/2015 Kuvioleima nro 174 (Joensuu) Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 174 muodostuu ympyrän reunustamasta 12 neliöstä. ?. ?. . . . . . . Tämä todistaa, että leima oli käytössä ainakin 4-5 vuotta. ?. ?. Uskon, että leimasta 174 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. . . Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. . Itselläni on tiedot 258 kohteesta, joista 14 kokokohteilla. Leimasinväri on musta
. Mikäli haluat huutokauppaluettelon kirjallisena, ota yhteys Tapani Somersaloon – Postitamme sen ilmaiseksi! Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. . . 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi. 33 ?. ?. ?. . . ?. alkaen osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 17.12.2015 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. . . ?. ?. . . . . 17.12.2015 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 30.11.2015 klo 16.30–17.30 sekä 7.12.2015 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kohteiden kuvat ja selostukset vain netissä! Tässä muutamia huutokaupan tasokkaista kohteista. ?. . . . ?. SP Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 28 28.11. . . . . . ?. .
Halutessasi maksan välittömästi käteisellä. EXCHANGE: seeking stamps and FDC, Finland mint never hinged and cancelled. 1380, 10-959 Olsztyn Poland OSTAN loistoleimaista Suomea. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. Filateelinen leimaus. Ensi vuoden ensimmäinen huutokauppa on Tukholmassa 20.1.2016. Kauppakirjat, kiinteistökaupat, valitukset, veroasiat, testamentit ja muut perintöasiat, ositukset yms. Ja joka päivä tallennetaan lisää. Paljon m/30 ulkomaanpostia. Häntä kiinnostavat uudet ja vanhat suomalaiset kaunisleimaiset merkit puuteluettelon mukaan. 75 v. VAIHTOA. Tuomas Juvonen, e-mail: jutufil@gmail.com puh iltaisin klo 17-21: 050-5682214. Bengt Falck, PB 56, 10601 Ekenäs. Luettelo sisältää kaikki vuodesta 1918 lähtien ilmestyneet merkit, ehiöt, FDC:t, jne. Etsin postituoreena Suomea/ Ahvenanmaata/Islantia. Myös muita maita. Ensimmäinen osa pidetään Helsingissä 28.11. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Myös osto/myynti. Tilaa ilmainen esite. Tarkemmat tiedot nettisivultamme www.philea.se. saunalahti.fi/leomattp/Filateelinen%20kirjallisuus.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. Bengt Falck, PB 56, 10601 Ekenäs. Kirjoittaa saksaksi, ymmärtää jonkin verran englantia. Pelkästään kirjan nimen ja tiedot sekä sähköpostiosoitteen saat myös sivulle niin halutessasi. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Jürgen Warnecke, Am Torfstich 1, DE-29646 Bispingen, Saksa. seppo.salonen2016@gmail.com puh 040 5252 217 www.divarikangas.fi -sivuilla yli 127 000 keräilykohdetta. pääosin uudempia. Erwin Reich, 6, rue Thomas Masaryk, CH-1202 Genéve, Suisse. Vaihdossa Puolaa, Michelin mukaan. Kuvat,kuntoluokitus ja aakkostus. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com FILATEELISEEN KIRJALLISUUTEEN liittyvä ilmainen linkkisivu. toinen Tukholmassa 2.12. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. Stephen Osborne (PTS), Carpe Diem, Nutbourne Rd, Nutbourne, West Sussex, RH20 2HA, Englanti. jarmomk@gmail.com. Kielet Saksa, Englanti, Venäjä. puh 0400 872 224 RYHDY Ahvenanmaan, Islannin, Färsaarten, Grönlannin, Balttian, Saksan ja /tai Liechtensteinin uutuuksien kestotilaajaksi. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. Vaihdossa Sveitsiä puuteluettelon mukaan. Leif Eskelin, Nordenskjöldinkatu 4 a 11, 00250 Helsinki, puh 0400-958798, e-mail: leif.eskelin@outlook.com VAIHTOA halutaan. Hinta 28 € + postikulut 4,4 €. Uudemmista kuitenkin vähintään nimellisarvo. Sivulla saat halutessasi linkin linkkiä vastaan, kun sivu liittyy filateeliseen kirjallisuuteen. Reijo Tanner 040-753 4370. I offer BRD, Berlin, DDR, Switzerland, Austria, Israel and Scandinavia mint never higed and cancelled. Myös vanhoja postikortteja ym. Rajoitettu erä, nopeimmat saavat parhaat. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi ETSITÄÄN kokoelmaan kotiseutukohteita Janakkala kuten myös Turenki, Tervakoski, Leppäkoski, Hyvikkälä ja muita Janakkalan taajamien filateelista materiaalia. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. Jarmo Mäkinen. E-mail: gjwarnecke@t-online.de MYYN suuren osan suomalaisista merkeistäni ** ja ro. Puh +44 1798817579, fax +44 1798-817252, e-mail: osborneandosborne@live.co.uk OSTAN M-1885 20 pennisellä kesäkuun ja lokakuun 1890 leimaukset. Tapani Somersalo, e-mail: tapani.somersalo@ kolumbus.fi, puh 050 564 3933 OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen liittyvää filateelista ja muutakin pienimuotoista keräilymateriaalia (postikortit, valokuvat, mitalit, rahat, nimikirjoitukset jne). Samoin M-1895 20 pennisellä helmikuun ja maaliskuun 1901 leimaukset. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. Norma -80 % alennuksella alkaen 1931 postim. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com LUOTETTAVA SVEITSILÄINEN keräilijä etsii uutta vaihtokaveria. ja kolmas laatikkohuutokauppa Göteborgissa 7.12.2015. puh 0400 872 224. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com HOIDAN LAKIASIANNE yli 30 vuoden kokemuksella. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi OSTAN Postin kiertokirjeitä sidottuina tai nidottuina vuosilta 1945-1965. Edmund Pokulski Skr. Luottelo on eestinja englanninkielinen ja 256 sivuinen. Vanhemmat ja paremmat suuretkin erät kiinnostavat jatkuvasti. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleenvaihtotarkoituksiin, suurempiakin määriä. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi KERÄILIJÄT JA KAUPPIAAT! Olen viime 40 vuoden aikana ostanut yli 200 suurta jäännöserää ja tuhansia kokoelmia. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Ilmoitus sähköpostitse: kirjallisuus@saunalahti.fi http://www. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 Kirjala, puh 040 516 0316, e-mail: klaus.juvas@gmail.com OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. Suomen Postimerkkilehti 34 6/2015 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Tiedustelut Pentti Kangas puh 040 5925 450 EESTIN UUSI POSTIMERKKILUETTELO 2015. Tavattavissa myös usein Lönkalla maanantaisin. Poczt. Lakimies Martin Holmsten, PL 21, 00331 Helsinki, puh 040 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com RUOTSIN SUURIMMAN huutokauppayhtiön AB Philean loppuvuoden huutokauppa 331 jakautuu kolmeen osaan. 0415276430 tai e-mail: nikkaneja@luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945
Tiedustelut: Laatumessut p. Tällä hetkellä arvioidaan, että FINLANDIA 2017:ssä tämä työ vaatii vähintään 100 hengen talkooporukan. 35 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT NEW YORK 2016 (FIP). Lisätietoja tapahtumasta löydät Nordia 2016:n nettisivuilta, mistä voit myös varata lippusi ennakkoon: http://nordia2016.net/ tai suoraan: matti.j.ranta@gmail.com MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT APOLLON KERÄILYTAPAHTUMA 13.12. – 4.6.2016. TamCollectin järjestäjät saivat ensi käden kokemusta kehysten kuljetusja pystytyslogistiikan osalta. Tapahtuman www-sivut: http://www.laatumessut.com/helsinki0116.htm KOUVOLAN KERÄILYPÄIVÄT TUULENSUOJASSA. asemalta itään. Tiedustelut ja pöytävaraukset: tero.kilpijarvi@gmail.com tai 040 7156944, Tervetuloa. New York, USA. 050 596 8777 tai e-mail: reijo.kiljunen@gmail. POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2016 järjestetään 8.-10.4.2016 Jyväskylän Paviljongissa Antiikki-, Hyvinvointija Kädentaitomessujen yhteydessä. com ANTIIKKI-, TAIDEJA KERÄILYMESSUT, Helsingissä 9.-10.1.2016. Tiedustelut ja pöytävaraukset: Reijo Kiljunen, puh. Pystymallisessa Joulukatu-postimerkissä isä ja lapsi ovat joulukuusenhakumatkalla. 28.5. M arraskuun 6. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatapahtumiin liittyvä kansainvälinen postimerkkinäyttely. Sunnuntaina 7.2.2016 vapaa pääsy. Kaapelitehtaan Puristamo ja Valssaamo, Tallberginkatu 1, sekä Hämeenlinnassa 20.2.-21.2.2016, Härkätie 17. Lönnrotinkatu 32 B katutaso. Lisätietoja: www.ny2016.org FINLANDIA 2017 (FEPA) 24.5.–28.5.2017. Tampereen Filatelistiseura järjesti 3.4.10. S opimukset FINLANDIA 2017 –näyttelyn järjestämisestä ja Tampere-talon vuokraamisesta näyttelyn ajaksi allekirjoitettiin Tampereella TamCollect-koenäyttelyn yhteydessä 3.10. Käden taidot -pienoisarkin ovat suunnitelleet Aamu Song ja Johan Olin. Varsin nopealla aikataululla järjestetty koenäyttely onnistui erittäin hyvin, mistä kuuluu kiitos Tampereen Filatelistiseuralle, sen vastuuhenkilöille ja talkooväelle. 050 5257 464. Postimerkkinäyttelyssä on esillä noin 150 näyttelykokoelmaa. Merkkisarjaan valittiin useasta eri materiaalista valmistettuja tuotteita, jotka edustavat sekä perinteisiä että uudempia käsityötekniikoita. ?. Näyttely toimi samalla FINLANDIA 2017:n koenäyttelynä. Kouvolan vanha kaupungintalo Hallituskatu 9, upea paikka, noin 300 m. Tampere-talon 0-kerroksessa kerhonäyttelyn TamCollect 2015. HARJULA-TAPAHTUMA su 6.3.16 Järvenpäässä klo 10-15 osoitteessa Verkkotie 12. klo 10.00-15.00. Tampere-talo on vuokrattu näyttelyn käyttöön lukuun ottamatta isoa konserttisalia lämpiöineen. Koenäyttelyllä tutkittiin kehysten kuljetuslogistiikkaa, tilojen mitoitusta ja kehysten sijoittamista sekä valaistuksen soveltuvuutta suurnäyttelylle. Graafikko Klaus Welpin suunnittelemien joulupostimerkkien aiheet sijoittuvat kaupunkiin.Vaakamallisessa Kuvajainen-postimerkissä lapsi ihmettelee omaa kuvaansa, joka heijastuu peilin lailla joulupallosta. Samassa yhteydessä allekirjoitettiin Tampere-talon vuokrasopimus kahta pystytys-, viittä näyttelyja yhtä purkupäivää varten. Tiukan aikataulun vuoksi suurnäyttelyn pystytys ja purkaminen on välttämätöntä suunnitella erittäin tarkasti. päivänä ilmestyi uusia postimerkkejä. Sopimus kattaa myös tilojen teknisen varustuksen sekä aulapalvelu-, ajojärjestelijäja teknisen henkilökunnan. Tampere-talo, Tampere