?. . . ?. . . ?. . Postikorttien Helsinki sarja alkaa. . . . . vuosikerta / 8 € ?. Varhaiset Zeppelin-leimaukset maakunnissa Ilmalaiva Helsingin yllä 28.9.1930 Pitäjänmäeltä Vaasaan postitetulla kuvakortilla Zeppelin leijuu Johanneksen kirkon kaksoistornien yllä 24.9. . . . 6 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Lehden Online 45 huutokaupassa Zeppelin virhepainama 1830 parina Jo vuonna 1910 ennakoitiin ilmalaivan saapumista Helsinkiin, kuten tässä veikeässä ja harvinaisessa uuden vuoden kortissa Helsingin tähtitornin puistosta. . ?. ??????. . . ?. . ?. .
K. Inhan postia, Seppo Evinsalo s.41 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.42 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.44 Kirjallisuutta, Seppo Evinsalo s.48 Kuvioleima307, Reinhard Weber s.49 Rivi-ilmoitukset s.50 Filateelinen kalenteri s.51 SFEx2020, Seppo Salonen s.51 Ilmalaiva Zeppelinin vierailu Helsingissä 24.9.1930 poiki myös lukuisia postikortteja aiheesta. Harvinainen saksalainen haitarikortti on yksi niistä. Sivuilla 12-13 esittelemme myös muita Zeppelin Helsingissä kortteja John Roiton kokoelmasta. Suomen Postimerkkilehti 2 6/2019 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com Vehmanen Kari 040 565 8315 kvehman2@welho.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 6/2019 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Kolikoista koruiksi, Seppo Evinsalo s.5 SP-lehtiilmestynytjo100vuotta, Seppo Evinsalo s.6 IlmalaivaHelsinginyllä, Seppo Evinsalo s.12 AjatuksiaZeppelin-keräilystä,osa3, Mika Räsänen s.14 Lukijoilta, Irlannin ”kuumerkit”, Olli Saarinen s.15 Otavankirjapainonhistoria, Seppo Salonen s.16 Laivaonnettomuuspostia,osa2, Seppo Evinsalo s.20 Online45, Eero Mäkelä s.21 Mielenkiintoisia kirjeitä, Seppo Evinsalo s.34 Hitlerinkosto, Risto Jussila s.35 Kätketty kirje, Seppo Evinsalo s.35 Sukellus Euroopan historiaan, Seppo Salonen s.36 I. Samalla aloitamme sarjan ”Postikorttien Helsinki”, jossa seuraamme ensi vuoden ajan eri teemoja pääkaupungistamme.
. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. T ämän numeron myötä on Suomen Postimerkkilehti ilmestynyt sadan vuosikerran verran. . . . Sadan vuoden täyttymisen kunniaksi olemme tähän numeroon tehneet tavallista suuremman Online-huutokaupan. . . Asiansa osaavilla on vientiä. Maanantai-huutokaupat ovat varmasti yksi tärkeimmistä syistä siihen, että kävijöitä tulee lähikaupunkien ohella myös puolen Suomen takaa. Lönkan maanantai-illoissa on koko syksyn ajan käynyt kova kuhina ja välillä ovat tuolit päässeet loppumaan. Toisten ura on kestänyt vain vuoden, mutta löytyy sieltä yli 20 vuotta urakoinut J. ?. Koska kohteista noin viidesosa on suurempia, kuten kansioita ja löytölaatikoita on tavaramäärä todella vaikuttava. . ?. Tämä tarkoittaa lähes 15 000 kohdetta vuoden aikana. Kaikilla näillä ehdokkailla oli sama ongelma, ensi vuodelle oli jo sovittu erilaisia projekteja ja luottamustehtäviä. Kohteita on tasan 500 ja taso on tavanmukaisesti jokaista keräilijää houkutteleva. . Tämän näki taas kerran Helsingin Kirjamessujen yhteydessä pidetyssä Stamp Forum tapahtumassa, jossa vieraili lukuisia kerhoihin kuulumattomia keräilystä kiinnostuneita. Toivotaan kuitenkin että lehti tulee tilaajille vielä vuoden 2019 aikana. . Näihin sataan vuosikertaan on tarvittu 20 päätoimittajaa eri vuosikymmeninä. Niinhän siinä kävi kuten monille minua aikaisemmille päätoimittajille. Tämä on ainoastaan positiivista, sillä jos seuran omat kokouksissa käyvät jäsenet joutuisivat ostamaan koko tarjonnan, tarkottaisi se keskimäärin 200 kohteen ostoa jokaiselta vuoden aikana. R. Kiinnostus keräilyyn on maassa vahvaa ja filateliasta kiinnostuneita löytyy kerhojen ulkopuolelta vielä tuhansia. ?. . . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 100. ?. Itselläni tuli viisi vuotta täyteen ja vuoden ensimmäisessä numerossa ilmoitin tämän vuoden olevan viimeiseni lehden ”ruorissa”. Samassa tapahtumassa kauppiaana ollut Systeemi.netin Järvistön Vesa kertoi oman huutokauppansa 7 500 asiakkaasta valtaosan olevan nimenomaan näitä kerhojen ulkopuolisia. Uuden päätoimittajan etsintä jatkuu ja uskon että niistä monista hyvistä ehdokkaista, joita tehtävään on houkuteltu löytyy ensi vuoden aikana uusi tekijä. ?. Hyvästä käytöksestä huolimatta ”tuomiota” ei lyhennetty ja niin tuli vielä vuosi lisää ”istuttavaa”. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. . . ?. Seppo Evinsalo lehden mennessä painoon marraskuun puolivälissä oli posti vielä lakossa. SP Sadas vuosikerta Suomen Filatelistiseuran maanantaiilloissa Lönkalla pidetään vuosittain 46 huutokauppaa, joissa meklarimme Janssonin Petri myy joka kerran keskimäärin 300 kohdetta. . Tarvittaisiin useampi kuorma-auto jos vuoden aikana myytävät tavarat täytyisi kerralla siirtää toiseen paikkaan. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Satavuottatäynnä P.S. Kiitos tästä kuuluu kohteita huutokauppaan toimittaneille. Tämän tavarapaljouden ovat huomanneet myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevat ostajat, jotka näin saavat hyvää tavaraa myös omien kerhojensa huutokaupoihin myytäviksi. . . Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ??????. ?. Parmi. . ?. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. . . Muussa tapauksessa (esim
Kuukausikokous 1726 + huutokauppa ma 20.1. Oli kiva juttu, kun tapahtuma sai myös mediahuomiota Töölöläinen lehden myötä. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 9.12. Suomen Postimerkkilehti 4 6/2019 Puheenjohtajan palsta Vilkasvuosi L oppukausi on ollut kerhollamme varsin tapahtumarikas. Pikkujoulua odotellen Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Kokous + huutokauppa ma 2.3. Viimeisin tapahtuma oli tuo meidän kolikkokeräyksemme Caring Hands avustusjärjestölle yhdessä Forssan Filatelistikerhon kanssa. Esitelmä puolella on ollut vilkas syksy ja olemme saaneet nauttia hienoista esitelmistä lähes joka toinen viikko. Kokous + huutokauppa Esitelmiä on luvassa useammalle maanantaille, mutta niiden päivämäärät on vielä vahmistamatta. Yksi tärkeimmistä asioista oli lehtemme päätoimittajan Seppo Evinsalon ilmoitus vuoden alussa, ettei hän ole enää käytettävissä tehtävään ensi vuonna. Kokous + huutokauppa kai Varsion esitelmä lentotukialusten kehityshistoria ma 24.2. Sen pitäisi toivottavasti olla valmis marraskuun loppuun mennessä. Kokous + huutokauppa Matti Meriön esitelmä Hovikaivertaja Czeslaw slania ma 16.12. Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma talvella 2019-20 kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Siitä alkoi varsinainen rumba ja sen seurauksena löysimme henkilön, joka olisi erittäin ammattitaitoinen ehdokas tehtävään. Vierailevina esitelmöitsijöinä ovat olleet mm. Kuukausikokous 1727 + huutokauppa ma 10.2. Seuran pikkujoulut + laatuhuutokauppa Joulutauko ma 13.1. Myös kurssittaminen kuuluu tähän ohjelmaan ja toivottavasti saamme jossain vaiheessa hänestä hyvän päätoimittajan. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Seuraava Lauantaina25.1.2020Lönnrotinkatu32B Seuraava Postimerkkihuutokauppa. Henkilövaihdoksia on tullut paljon. Siitä seurasi se, että Seppo lupautui hoitamaan lehteämme vielä ensi vuoden. Tärkein oli tietenkin se paloturvallisuusjuttu eli pääsimme pois siitä Tuomaksen naruviritelmästä neuvotteluhuoneessa. Klaus Juvas, Jari Forsblom ja viimeisimpänä Juha Valtonen, joka vei meidät Saksan 1923 luvun inflaatioaikaan. Valitettavasti hän ei tällä hetkellä pysty hommaa vastaanottamaan. . Jotta tulevaisuus lehtemme kanssa olisi turvattu, pyysimme myös erästä jäsentämme opiskelemaan lehtemme toimittamista yhdessä Sepon kanssa. Myös lyhyt tietoisku postimerkkien värimuutoksien tehtailuihin oli valaiseva aihe. Suomen Lähetysseuran huutokauppa lönkalla ma 27.1. Kokous + huutokauppa ma 17.2. Lehden huutokaupan meklarin vaihtuminen oli syksyn ohjelmassa. Kokous + huutokauppa la 25.1. Keräys jatkuu vielä, eli kaivakaapa vielä kolikoita piiloistanne tuonne Ugandaan. Silläkin puolella ei palavereilta ja pitkiltä puheilta ole vältytty. Hallituksessakin kahden erovuoroisen kaudet tulivat täyteen, joten uusia naamoja nähdään hallituksessa ensi kaudella. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Kokous + huutokauppa ma 3.2. Kiitoset Sepolle. Kuukausikokous 1728 + huutokauppa ma 9.3. Kerhotilammekin vihdoin viimein saatiin remontin alle monen vuoden taistelun jälkeen
Ugandassa nuorten työttömyysaste on korkea (64%). Kolikoista koruiksi 28.10. Vasemmalta seuran hallituksen puolesta Mäkelän Eero, Caring Hands järjestön Leena Ahonen sekä suurlahjoittajat Olof Rautavaara, Pentti Jalo sekä Berndt Haglund. Caring Hands Caring Hands perustettiin 2005 ja rekisteröitiin yhdistyksenä 2008. Toiminnan alkuvuosina Caring Hands keskittyi vahvistamaan 50 naisen elämäntilannetVanhoista markan kolikoista syntyy kauniita koruja taitavien käsien toimesta. 5 Lönkalla 16.12.2019 klo 18.00. Pentti Jalo edusti tilaisuudessa Forssan Filatelistikerhoa, jonka kolikoista suuren osan oli lahjoittanut Heikki Kunttu. Tällä hetkellä tulot Caring Handsin toimintaan muodostuvat pääosin lahjoituksista ja käsintehtyjen kierrätyskorujen myynnin tuotoista. Koulutuksen myötä ihmisillä on mahdollisuus omavaraiseen ja itsenäiseen elämään. Koruja on kymmeniä eri mallisia ja niitä voi tilata järjestön nettikaupasta osoitteesta caringhandsfinland.fi ta kouluttamalla heitä tekemään ja myymään kierrätetystä paperista valmistettuja koruja. Pikkujoulut suomen Filatelistiseuran jo perinteeksi muodostuneet . Caring Hands edistää yhteisön kehitystä ja keskittyy heikommassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen antamalla heille koulutusta. Caring Handsin strategisena tavoitteena 2017-2020 on tukea heikossa asemassa olevien nuorten (18-30 vuotiaiden) ja etenkin naisten työllistymistä ja toimeentuloa tarjoamalla heille yrittäjyysja ammattikoulutusta. vietettiin Lönkalla seuran jäsenistön keräämien kolikoiden luovutus Caring Hands järjestön kautta Ugandan nuorille. Valmiit korut toimitetaan takaisin Suomeen, jossa ne myydään 20 euron kiinteällä hinnalla. Hinta 30 € sisältää joulumenun ja ruokajuomat sekä kaksi arpaa, joilla voi voittaa perinteisen herkkukorin ja paljon muita hienoja voittoja. Saaduilla tuloilla tuetaan Kampalassa toimivan Caring Hands järjestön koulutusta. Säästöryhmät luovat jäsenilleen mahdollisuuden liiketoimintaan ja toimeentuloon. Yhdistys on kouluttanut yli tuhat nuorta ja ohjannut 39 ”kyläpankkitoiminta” -ryhmää käsittäen 900 kyläyhteisöjen jäsentä Kampalan esikaupunkialueella. Nuorten yrittäjyyskoulutusohjelma kestää neljä kuukautta ja sen saa vuosittain noin sata heikommassa asemassa olevaa 18 – 30 vuotiasta. Oppilaat ovat yleensä köyhiä, slummissa asuvia, yksinhuoltajia, koulutettuja mutta työttömiä sekä koulunsa kesken jättäneitä. Ohjelmassa myös tasokas huutokauppa. Kolikoihin sahataan käsin erilaisia kuvioita ja käsityöstä johtuen jokainen koru on hieman erilainen. S uomen Filatelistiseura keräsi jäsenistöltään syksyn aikana lahjoituksina vanhoja kolikoita, jotka toimitetaan edelleen Ugandaan Afrikkaan. Kolikoita Ugandaan vietäväksi ja koruiksi tehtäviksi kertyi liki 30 kiloa. Oma ryhmänsä ovat myös he, joilla on haasteita terveyden, kuten HIV:n tai jonkun vamman kanssa. Lisäarvat 2,50 €/kpl. ?
Porvoolainen kustantaja Werner Söderström Oy toi markkinoille tammikuussa 1920 suomenkielisen postimerkkilehden, jonka päätoimittajana toimi omien sanojensa mukaan ”innokas postimerkkeilijä” Olla Teräsvuori. Sata vuotta täynnä!. Nythän taitaa nykynuoriso hieman huvittuneena seurata meidän ”vanhusten” puuhailua. Suomen Postimerkkilehti 6 6/2019 Tämän numeron myötä on Suomen Postimerkkilehti ilmestynyt yhtäjaksoisesti jo sadan vuosikerran verran. päivänä vuonna 1920. Teksti Seppo Evinsalo H iljattain itsenäistyneessä Suomessa oli postimerkkien kauppa ja filateelinen harrastustoiminta saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että maassa nähtiin tarve suomenkielisen postimerkkilehden perustamiseen. . Useita kertoja lehden ilmestyminen on ollut vaakalaudalla, mutta asiaansa uskovien tekijöidensä ansiosta se on kuitenkin aina ilmestynyt ja levittänyt keräilyn ilosanomaa sitä tilanneille. Turussa vuonna 1918 perustettu ruotsinkielinen Finska Filatelisten oli myös alkanut julkaista suomenkielisiä kirjoituksia, joten oman lehden saaminen oli vain ajan kysymys. Suomen Postimerkkilehden ensimmäisen numeron kansilehti tammikuun 15. Tästä kaikki alkoi. Lopuksi hän totesi ylevästi: ”Postimerkkiaskartelu on kehittävää, miellyttävää ja hyödyllistä ajanviettoa, sellaista, jota jokaisen kansalaisen sopii harjoittaa. Postimerkkialbumi hyvin moneen sivistyneeseen suomalaiseen kotiin! Eikä vain lastenkamariin, vaan myös isännän työpöydälle. Pitkä ja vaiherikas matka on sisältänyt sotia, pula-aikoja ja talouden yläja alamäkiä. Ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa hän totesi muunmuassa: ”Filatelia on meillä suomenkielisissä piireissä hyvin huomattavassa määrin vielä pelkästään nuorten koulupoikien ja -tyttöjen askartelua, jolle vanhemmat ja viisammat vain hymyilevät” Tämän lausahduksen voisi nyt liki sadan vuoden kuluttua kääntää toisinpäin. Seuraavilla sivuilla voit tutustua tämän ensimmäisen lehden artikkelien sisältöön ja tutkailla sen ajan postimerkkikauppiaiden ilmoittelua. Toivottavasti myös lehden ensi vuonna alkava uusi ”vuosisata ” jatkaa edeltävien vuosien viitoittamaa tietä ja tuo keräilijölle yhä uusia virikkeitä harrasteeseen
Vuonna 1919 julkaistut Aunuksen päällepainamamerkit herättivät filateelisissa piireissä vilkasta keskustelua. Lehden sadan vuosikerran aikana sillä on ollut 20 eri päätoimittajaa, joista pisimpään lehteä teki J. . . Nythän taitaa nykynuoriso hieman huvittuneena seurata meidän ”vanhusten” puuhailua. Artikkelit ovat myöhemmin luettavissa seuran uusiutuvilla nettisivuilla.. Vuoden 1921 lehdissä julkaistiinkin joka numerossa luettelo seuran uusista jäsenistä ja muustakin seuran toiminnasta. 448 sivua v. Vuoden 1991 alusta julkaistut Pro Filatelia merkit nähtiin pelastuksena Suomen Filatelistiliiton taloushuoliin ja kehoitettiin kaikkia käyttämään omissa postituksisaan näitä merkkejä. 1924, 120 sivua v. 1997, 440 sivua v. Eksoottisten ulkomaiden keräily oli 20-luvuilla huomattavasti nykyistä suositumpaa. SP-lehti julkaisi numerossa 5/1922 useankielisinä käännöksinä Karjalan Keskushallituksen Suomen Filatelistiseuralle lähettämän kirjeen, jossa selvitettiin Karjala-merkkien julkaiseminen ja postinkulku Suomen ja Karjalan välillä. 1991. Tämän vuoksi ei ollut ihme, että Olla Teräsvuori kääntyi yhdistyksen puoleen saatuaan tiedon kustantajansa WSOY:n vetäytymisestä lehden julkaisemisesta. 1923, 112 sivua v. Vuoden 1921 numerossa 5 heitettiin ilmoille ajatus Petsamon merkin julkaisemisesta: ”Meidän maamme historiassa Tukholmassa toiminut nk. Tämä retki jäi ainoaksi, mutta suunnitelmissa oli jatkaa lentoja myöhemmin. Turussa vuonna 1918 perustettu ruotsinkielinen Finska Filatelisten oli myös alkanut julkaista suomenkielisiä kirjoituksia, joten oman lehden saaminen oli vain ajan kysymys. Vuodet 1993-1995 Päätoimittaja: August Leppä Kustantaja: SF Kustannus Oy Lehden koko A4. Aidosti kulkenutta Aunus-kuorta Olla Teräsvuori piti todistuskappaleena merkkien käypäisyydestä. 1993, 424 sivua v. Lopuksi hän totesi ylevästi: ”Postimerkkiaskartelu on kehittävää, miellyttävää ja hyödyllistä ajanviettoa, sellaista, jota jokaisen kansalaisen sopii harjoittaa. . . 1929 Teksti Seppo Evinsalo S uomen Filatelistiseuran järjestäytymiskokous pidettiin Helsingissä tammikuun 18 p:nä 1921. Se oli pettymys myös SP-lehdelle, joka oli voimakkaasti puoltanut hyväntekeväisyysmerkkien julkaisemista. Suomen Filatelistiseura ja ruotsinkielinen HFF saivat osallistua uusien suomalaisten merkkien kilpailuun osallistuneiden merkkien arviointiin. On enemmän kuin surkeaa, jos tuollaista sotkua näytetään ulkomaalaisille Suomen Postimuseossa.” B. Parmi 1963-1965 Rainer Ahonius 1966-1967 Erkki O. seuraavasti: ”Niin lupaamme sen: Suomen Postimerkkilehti jatkuu Suomen Filatelistiseuran aloitteesta, joka ensinnä sai tietää Werner Söderström Oy:n päättäneen lakkauttaa lehden, joka on ollut seuran äänenkannattaja. Toistakymmentä vuotta lehteä luotsanSuomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1990-luku Vuosi 1990 Päätoimittaja: Pentti Anttila (nro 1-4) Päätoimittaja: Eero Hellsten (nro 5-8) Kustantaja: SF Kustannus Oy Lehden koko A5. Suomen Postimerkkilehti 14 15 1/2017 . 7 Teksti Seppo Evinsalo Suomen Postimerkkilehden päätoimittajat 1920-2019 1920-1921 Olla Teräsvuori 1922-1935 Einar Fieandt 1936-1939 Sulo Kinnunen 1940-1962 J. 336 sivua vuonna 1920, 340 sivua vuonna 1921. Maamme on päässyt valtamerelle, jossa maailmankauppa kulkee. . Vuoden 1928 ensimmäisessä numerossa kerrottiin kauan kaivatun Postimuseon perustamisesta Suomeen (Yrjönkatu 5). Isot ihmiset lentävät kuin idiootit jonkin lapun perässä. Saksassa jylläävä hyperinflaatio söi myös postimerkkiharrastusta Suomessa, sillä olihan Saksa ollut merkittävin vaihtoyhteys suomalaisille filatelisteille. 1994, 448 sivua v. 1928, 76 sivua v. Suomen ulkomailla olevia lähettiläitä ja konsuleita pyydämme pitämään tätä lehteä vastaanottohuoneen pöydällä ”alkuasukasten” nähtävänä. Alle 125 g: n kirje 50 mk, kirjaaminen 30 mk ja vakuuttaminen 2 markkaa jokaiselta 1000 markalta. 24 numeroa vuodessa, joista osa kaksoisnumeroita. Mustan listan julkaiseminen, jossa jokaisessa numerossa julkaistiin nimeltä filatelisteja, jotka olivat lukijoiden ilmiantamia ”pettureita ja huijareita”, eli nähtävästi vaihtotoiminnassa tai merkkien myymisessä huijanneita. Muiden merkkien ehdotelmia vain 46 kpl. Esa Mattilan meklaroima lehden oma huutokauppa sai seurakseen Forssan Filateliskerhon sekä Vaihtopiirin vastaavat. 7 numeroa/vuosi. Siispä ryhdyttiinkin Suomen Filatelistiseuran taholla tarmokkaaseen toimintaan; ja mainittava on myös, että tieto lehtemme mahdollisesta lakkaamisesta sähköistytti mieliä muuallakin. 1992. Viipurin Postimerkkikerho vetosi filatelisteihin lehden pelastamiseksi. Hellstenin aikana lehteen saatiin artikkeleita keräilyn uusista tuulista kuten vaakaleimat, frama ja puhelinkortit. Vuodet 1920-21 Päätoimittaja: Olla Teräsvuori Kustantaja: WSOY Lehden koko A5. 8 numeroa/vuosi. 8 numeroa/vuosi. 200 sivua vuonna 1922, 184 sivua v. . sotamerkkeihin, eli ulkolaisiin lisäpainamiin. Näin saatiin vuodessa julkaistuksi kuusi numeroa yhteiseltä sivumäärältään vaatimattomat 112 sivua. Myös ulkomaalaiset luettelokustantajat ilmoittivat säännöllisesti uusien luetteloidensa julkaisemisesta. Lentopostimerkkien ehdotelmia kilpailuun tuli 51 kappaletta. on Petsamon Suomeen liittäminen aivan tavaton tapaus. Aloitamme tässä numerossa sarjan, jossa käsitellään menneitä vuosikymmeniä ja tekijöitä lehden kunniakkaalta satavuotiselta taipaleelta. Palkittu näyttelyfilatelisti Christian Sundman teki samaisessa numerossa selkoa Suomen Porto Stempel kuorista vuosilta 1845-49. kuvamerkeistä ei yhtäkään sellaisenaan koskaan julkaistu, kuva-aiheista kuitenkin myöhemmin toteutuivat Olavinlinna, Viipurinlinna ja Turun tuomiokirkko. . Mielonen 1968-1971 Pentti Hämäläinen 1972-1973 Veli-Aunus Anttila 1974 Asko Kukkonen 1975-1977 Kaj Hellman 1978-1990 Pentti Anttila 1991-1992 Eero Hellsten 1992-1995 August Leppä 1996-1999 Juha Jaatinen 1999-2000 Kimmo Kanerva 2001-2003 Jari Pietiläinen 2003-2006 Pia Vakkari (Paalasvuo) 2007-2008 Yrjö Klinge 2008-2014 Seppo Laaksonen 2015-2019 Seppo Evinsalo ?. Koko 1980-luvun lehteä luotsanneen Pentti Anttilan jälkeen päätoimittajat vaihtuivat taas tiuhaan eikä konflikteiltakaan vältytty. Näin myös Suomen Postimerkkilehden ensimmäisissä numeroissa. ?. Samassa numerossa aloitettiin myös ns. Kuten me kaikki tiedämme tämä ajatus ei koskaan toteutunut. Jokaisen päätoimittajan kohdalla myös lehden logo uusittiin. Lehden toisessa numerossa päätoimittaja kehoitti perustamaan postimerkkikerhoja myös muualle Suomeen: ”Kuulemme kuiskauksia ettei maaseutukaupungeissa postimerkkihulluja ole muut kuin koulupojat; olisikohan heistä klubin perustajiksi!” Ja hän vastasi, että kyllä on ja oikeassahan hän olikin, kun nyt katsoo Suomen Filatelistiliiton jäsenkerhojen sijoittumista koko Suomen alueelle. Vuosi 1925 ei ollut edellisvuotista helpompi ja loppuvuoden numeroissa mm. (Esim. Vuoden 1922 ensimmäisessä numerossa lehden uusi päätoimittaja Einar Fieandt kirjoitti mm. Todisteeksi julkaistiin myös kuva aidosti kulkeneesta kirjeestä. . Aunusja Karjalamerkkeihin. Tällä haluttiin tehdä merkeistä keräilykelpoisia myös muualla. S uomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus raukesi Neuvostoliiton romahtaessa vuonna 1991 ja Suomi liittyi vuoden 1995 alussa Euroopan unionin jäseneksi. Tämän jälkeen Kinnunen kustansikin loput lehdet kolmena kaksoisnumerona. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin Eero Hellsten, joka vuoden 1991 alussa muutti lehden koon tuplasti suuremmaksi eli A4 -kokoiseksi. Entä mitä sanottaisiin suomalaisesta postimerkkialbumista. Ja sekin mitä siellä on vanhimmista, on huonoja uusintapainoksia. Mikkolan lokakuussa 1919 suorittamasta lentopostimatkasta Sortavalasta Muurmanille ja takaisin. 432 sivua v. ?. 8 numeroa/vuosi. Vuoden 1991 ensimmäisen numeron kantta koristi hologrammi, joka sekin oli ensimmäisiä aikakauslehdissä nähtyjä. Olla Teräsvuori puolestaan totesi niiden kuuluvan kerättäviin postimerkkeihin, kuten muutkin ”nykyisten sekamelskaisten aikojen merkki-ilmestykset”. . 1999. . Nelivärikansi saatiin vuodesta 1995 eteenpäin. Itse museo oli kuitenkin lehdelle pettymys, varsinkin sen Suomi-kokoelma, joka oli kirjoittajan mielestä enemmänkin ”koulupoika” tasoa. Lehdissä esitetyt massiiviset postitteet sisälsivät huomattavasti enemmän merkkejä kuin tämä kirjoittajan omista kokoelmista löytyvä vakuutettu lähetys: 13 kappaletta 300 markan Lentokonetta, 100 markkaa Helsinki, 8 markan violetti leijona ja kaksi 40 markan Eduskuntaa (= 4088 mk) vakuutetulla toisen painoluokan rahalähetyksellä (2.003.146 mk) Turusta Helsinkiin 7.11.1958. Aroseniuksen -paperitehtaan vesileima “LJS&A”. 1996, 446 sivua v. J. . Lehdessä julkaistiinkin paljon vaihtotarjouksia, joissa ulkomaalaiset kauppiaat tarjosivat vaihdossa näitä lisäpainamia vaihdossa esim. Vuodet 1996-1998 Päätoimittaja: Juha Jaatinen Kustantaja: SF Kustannus Oy Lehden koko A4. Söderberg & C. Lehden koko muuttui Perustamisvuodesta 1920 asti oli Suomen Postimerkkilehteä tehty A5 -kokoisena ja sillä koolla mentiin vielä vuosi 1990. Paljastusta ei kuitenkaan lehtiin tullut. Hänestä tulikin Parmin jälkeen pisimpään lehteä vetänyt päätoimittaja. Myös uudelleen itsenäistyneen Viron merkeille povattiin suurta suosiota. Helsingin arvopostin tuloleima 8.11. H iljattain itsenäistyneessä Suomessa oli postimerkkien kauppa ja filateelinen harrastustoiminta saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että maassa nähtiin tarve suomenkielisen postimerkkilehden perustamiseen. . 1998. Viipurista ja Tampereelta tuli lyhyt huudahdus: se ei saa tapahtua!)” Petsamosta postitettu kirje oli saanut seuraksi myös Ivalon leiman, sillä Petsamoa yhä pidettiin rajantakaisen alueena. Hänen myyntiilmoituksiaan julkaistiin lehdessä koko vuosikymmenen ajan. Vuoden 1992 ensimmäisessä numerossa kerrottiin Postimuseossa avatusta Helsingin vuoden 1952 Olympiakisa erikosnäyttelystä. Teksti Seppo Evinsalo Vuosi 1990 mentiin lehdessä vielä vanhalla A5 -koolla. Kolmen julkaistun lehden jälkeen lehden ilmestyminen keskeytyi puoleksi vuodeksi. Suomen Postimerkkilehti 10 11 4/2018 . 1.6.1956-31.12.1962. Vuodeksi 1926 saatiin lehdelle uusi kustantaja, Väinö I. Vuoden 1924 alussa kustantaja Sulo Kinnunen ilmoitti lopettavansa lehden kustantamisen ja SF päätti jatkaa omin voimin. Lehden ilmestymisaikojen venyminen ja päätoimittajan siviilityön kiireet pakottivat Hellstenin siirtymään syrjään numeron 4-1992 jälkeen. Samoin lehden aneemiseen ilmeeseen luvattiin parannusta runsaammalla kuvituksella. ”Suomalaisen normaalikokoelman pitäisi käsittää n. SP Sadas vuosikerta Porvoolainen Werner Söderström Oy perusti tammikuussa 1920 ensimmäisen suomenkielisen postimerkkilehden, jonka päätoimittajaksi saatiin omien sanojensa mukaan ”innokas postimerkkeilijä” Olla Teräsvuori. Vuoden 1991 alusta otettiin uusi tuplasti suurempi A4 -koko käyttöön. 12 numeroa/vuosi, joista osa kaksoisnumeroita. Numerossa 2-1991 Suomen Filatelistiseuran puheenjohtaja Hannu Wallin lupasi paljastaa seuraavassa numerossa kaikkien tunteman väärentäjän, joka kuulema toimitti jatkuvasti aikaansaannoksiaan Suomen huutokauppoihin. Lindholmin ehdotus Olavinlinnasta voitti ensimmäisen palkinnon. ??????. Ei taitaisi nykyisessä Suomessa olla enää hyväksyttävää ja voisi siinä häkki kutsua päätoimittajaa. . Vuoden 1922 Punaisen Ristin merkkiä myytiin huonosti. Sitä seurasi yhtäjaksoinen taloudellinen nousukausi seuraavat 15 vuotta. Anttilan aikana lehti ilmestyi aina ajallaan eikä suurempia riitoja syntynyt filateelisen kentän kanssa. 1927, 116 sivua v. Vainio (1926-27) ja uudelleen Sulo Kinnunen (1928-29) Lehden koko A5. ?. Ihme ettei joku kerää käytettyjä WC paperipaloja. Esimerkiksi vuonna 1920 lehden kulloisessakin numerossa kaksi kolmasosaa sivuista oli filateelisia ilmoituksia. Vuoden viimeisessä numerossa kuitenkin jo pahoiteltiin lehden epäsäännöllistä ilmestymistä (6 numeroa) kuluneen vuoden aikana. Mallénin postiljooni, joka toimitti jalkapostina paikallispostia kaupungissa vuodesta 1838 vuoteen 1856. 8 numeroa/vuosi. Jo edellisvuoden lokakuussa oli pidetty neuvottelukokous seuran perustamisesta ja saman vuoden joulukuun 18 p:nä seuran säännöt päätetty ja virkamiehet valittu. 368 sivua v. Tehkää tekin tuottavaa työtä niin tämä Suomi voi paljon paremmin. 504 sivua v. Talouden taantumasta huolimatta, tai ehkä sen takia, numerossa 3-1991 julkaistiin peräti kolme eri huutokauppaa. . Lehden vuosikymmenistä julkaistiin SP-lehdestä 1-2017 alkaen kahdeksan laajaa artikkelia, joissa valotettiin lehden historiaa aina sen perustamisesta tammikuussa vuonna 1920 vuodenvaihteeseen 1999-2000. Saksan tilanteen johdosta artikkeleita alettiin julkaisemaan myös ruotsiksi, jotta saataisiin naapurimaahan kiinnostusta Suomen filateliaan. Kirjeessä todettiin muun muassa: ”Teen töitä seitsemän päivää viikossa 12-16 tuntia päivässä enkä sulata silmissäni moisia loisia. Sulo Kinnunen Lehden hiipuvaa taloutta yritettiin paikata tarjoamalla eri kerhoille kirjevaihtoa varten SP-lehden omaa 25 pennin hintaista kirjeensulkijaa. Vuosikymmenen alkupuolella koettiin Suomen historian syvin lama, mutta talous alkoi elpyä jo loppuvuonna 1993. Ankarassa taistelussa isänmaansa vapauden puolesta he miehittivät osia Laatokan itäpuolella olevasta Olonezin (Aunus) kuvernementista. Helsinfors Frimärkssamlare Föreningen (HFF) totesi merkit pelkäksi humpuukiksi. Suomen Postimerkkilehti 16 17 1/2017 . R. 376 sivua v. Porvoolainen kustantaja Werner Söderström Oy toi markkinoille tammikuussa 1920 suomenkielisen postimerkkilehden, jonka päätoimittajana toimi omien sanojensa mukaan ”innokas postimerkkeilijä” Olla Teräsvuori. Ehdokkaat julkaistiin kuvina numerossa 10-1926. Jopa niin, että lehdessäkin varoiteltiin keräilijöitä vaihtamasta harvinaisempia suomalaisia etenkin silloin suosiossa oleviin ns. Numerossa 11/1922 aloitettiin ”Tarjouksia yksityiskokoelmista” -niminen palsta, jolla jäsenet pystyivät myymään omia merkkejään lukijoille. . Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1920-luku Suomenkielinen postimerkkilehti perustetaan Suomen Postimerkkilehden sadas vuosikerta näkee päivänvalon jo kahden vuoden kuluttua. Puheenjohtaja Wallin jatkoi sarjaansa massiivisista postitteista, eli lähetyksistä, joiden frankeeramiseen oli käytetty kymmenittäin postimerkkejä. ?. Lehden aineisto muuttui enemmän filateelista tutkimustietoa ja kerhojen toimintaa sisältäväksi ja sivumäärät ja aihepiirit supistuivat huomattavasti Teräsvuoren aikaisista lehdistä. Numerossa 2/1920 julkaistiin kuva kapteeni V. 1995. Tuloksena keskusteluista on ollut, että aije parhaiten ratkaistaan Suomessa toimivien suomenkielisten kerhojen, yhdistysten ja seurojen yhteistyöllä. Samassa yhteydessä päätettiin Suomen Postimerkkilehden olevan jatkossa seuran virallinen äänenkannattaja. Lehden ja kerhojen vetoomus SP-lehden tilaamisesta filatelisteille tuottikin tulosta ja vuoden 1927 ensimmäistä numeroa painettiin 5 000 kpl ”propagandapainoksena”, osin ruotsinja saksankielisinä. nut Pentti Anttila sai sadannen lehtensä tehtyä vuonna 1990 ja katsoi tämän riittävän. Artikkeleita julkaistiin sen vuoksi myös saksan-, ranskanja englanninkielisinä. Merkin oli suunnitellut Hannes Malin. Lehdelle on onnistuttu saamaan kustantajaksi ylioppilas Sulo Kinnunen Lappeenrannasta.” Näin alkoi Suomen Filatelistiseuran, Viipurin Postimerkkikerhon ja Tampereella toimivan Suomen Postimerkkeilijänyhdistyksen taival Suomen Postimerkkilehden taustavoimina. . Samalla ilmoitettiin lehden palaavan entisen kustantajansa, Sulo Kinnusen, hoidettavaksi ja lehden luvattiin ilmestyvän säännöllisesti kerran kuukaudessa. Hän myös lainasi saksalaisen Illustriertes BriefmarkenJournalin artikkelia, jossa todettiin mm: ”Myöskin Suomella on sotamerkkinsä. Eiköhän sellainenkin joskus julkaistane!” Ainakin tuo viimeinen toivomus on toteutunut. Talouden taantumaa ei lehdissä huomannut, mutta muutoin lehti koki suuria muutoksia. Artikkelin kuvituksena olivat 40 vuotta museon kätköissä olleita merkkiluonnoksia. Kuvitusta artikkeleihin Helsingin postista ja postimerkeistä, joita julkaistiin pitkänä sarjana lehden useassa numerossa. Vainio Hyvinkäältä. Kunnioitettava saavutus alunperin tilapäiseksi työrupeamaksi kaavaillusta pestistä. 392 sivua v. 1990. Teksti Seppo Evinsalo Vireä postimerkkien kauppiastoiminta sekä Suomessa että lähialueilla toi lehteen runsaasti alan ilmoittelua. ?. . Lehden kustantajana miltei koko 20-luvun toiminut Lappeenrantalainen filatelisti Sulo Kinnunen oli myös aktiivinen kauppias. Tämän Mallénin kaupunkipostin katsottiin toimineen mallina myös Helsingin kaupunginpostille. Lama kiristi tunteita yhteiskunnassa ja leimojen kerääjä lähetti toimitukselle Kaamasen leirintäalueelta saamansa sapekkaan kirjeen, kun oli mennyt pyytämään leimaamaan sinne toimittamiaan kirjeitä. 8 numeroa/vuosi. Lehti otti voimakkaasti kantaa, jotta Suomeen saataisiin muiden Eurooppalaisten maiden kaltaisia hyväntekeväisyymerkkejä. Isoista Vuonna 1923 ilmestyi SP-lehden oma kirjeensulkijamerkki, jolla yritettiin paikata lehden hiipuvaa taloutta. ?. Vuoden 1921 viimeisessä kaksoisnumerossa 23-24 Olla Teräsvuori kirjoitti kustantajansa Werner Söderström Osakeyhtiön päättäneen lopettaa Suomen Postimerkkilehden kustantamisen: ”Meistä tuntuisi mahdottomalta, että Suomen Postimerkkilehti kuolisi. Jos yleensäkin maatamme on kaikin voimin tehtävä ulkomailla tunnetuksi, niin kai ennen kaikkea tätä seikkaa silmälläpitäen.” Ja ratkaisuksi tunnetuksi tekemiseen lehti tarjosi Petsamon oman postimerkin julkaisemista. Helsingissä pidetyn Esperanttokongressin vuoksi vuoden 1922 numerossa 8 pääkirjoitus Aunus-merkeistä julkaistiin esperantoksi. Ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa hän totesi muunmuassa: ”Filatelia on meillä suomenkielisissä piireissä hyvin huomattavassa määrin vielä pelkästään nuorten koulupoikien ja -tyttöjen askartelua, jolle vanhemmat ja viisammat vain hymyilevät” Tämän lausahduksen voisi nyt liki sadan vuoden kuluttua kääntää toisinpäin. Leimoille pitäisi panna niin kova hinta etteivät rahattomat niitä kysele.” Palautteen saanut filatelisti oli kääntynyt Postin pääjohtaja Vennamon puoleen ja vaatinut selvitystä aiheesta. R. 1926, 112 sivua v. Vuosi 1999 Päätoimittaja: Juha Jaatinen (nro 1-4) Päätoimittaja: Kimmo Kanerva (nro 5-7/8) Kustantaja: SF Kustannus Oy Lehden koko A4. 1925, 124 sivua v. Kehoitus Suomen Postimerkkilehden numerossa 2 tammikuussa 1920. Suomen Postimerkkilehden seesteiset vuodet päättyivät uudelle vuosikymmenelle tultaessa. Parmi yli 20 vuotta 1940-1962. Liekö pelko mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista saanut päätoimittajan varovaiseksi. Teräsvuori myös patisti kokeneempia filatelisteja lehden avustajiksi: ”Jotta hekin pääsisivät tästä uudesta lehdestä innostumaan, olisi toivottavaa että he kirjoittaisivat meille pikku tutkielmia rakkaalta alaltaan.” Hän luetteli aiheita, joista mielellään julkaisisi juttuja: Vanhat postileimat, suomalaisten postimerkkimallien suunnittelijat, merkkien värivivahteet, keräilijöiden omat kokoelmat jne. 200 merkkiä, mutta tuskin puolet tästä on postimuseomme Suomi-kokoelmassa. Vuosi 1992 Päätoimittaja: Eero Hellsten (nro 1-4) Päätoimittaja: August Leppä (nro 5-8) Kustantaja: SF Kustannus Oy Lehden koko A4. Kaikki aiheita, jotka tämän päivänkin lehdessä olisivat ajankohtaisia. Vuosi 1991 Päätoimittaja: Eero Hellsten Kustantaja: SF Kustannus Oy Lehden koko A4. . Postimerkkialbumi hyvin moneen sivistyneeseen suomalaiseen kotiin! Eikä vain lastenkamariin, vaan myös isännän työpöydälle. 10 Kopeekan Porto Stempel kuori, tyyppi I, L. Lama iski, päätoimittajat vaihtuivat Uudet keräilyalat kuten framat, vaakaleimat ja puhelinkortit saivat paljon palstatilaa koko 1990-luvun ajan. SF toimi myös Aunus-merkkien aitouttajana ja lukijoita pyydettiinkin lähettämään merkkinsä tutkijalautakunnan tarkastettavaksi. Petsamon omien merkkien jäätyä toteutumatta paljon palstatilaa annettiin sekä Aunuksen että Karjala-merkkien saamiseksi hyväksytyiksi keräilyalueiksi. Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1920-luku Suomen Filatelistiseura ottaa vetovastuun Vuodet 1922-29 Päätoimittaja: Einar Fieandt Kustantaja: Sulo Kinnunen, (1922-25) Väinö I
päivä vuonna 1920. 1920 postitetulla kortilla Paavo Uotila Pälkäneeltä pyytää päätoimittaja Olla Teräsvuorta lähettämään lehden myös seuraavaksi puoleksi vuodeksi.. Tältä ensimmäinen lehti näytti. Suomen Postimerkkilehti 8 6/2019 Suomen Postimerkkilehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuun 10. 26.10
Kauppiasilmoituksia oli peräti 26 kappaletta ja loput rivi-ilmoituksia.. Tältä ensimmäinen lehti näytti. päivä vuonna 1920. Suomen Postimerkkilehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuun 10. 9 . Ensimmäisessä Suomen Postimerkkilehdessä oli kansilehti mukaanlukien vain viisi artikkelisivua. Ilmoituksia lehden 16 sivusta oli peräti 11 sivua, joista osa pienemmistä kuvittaa tätä artikkelia
1923 postitetulla kortilla lehden uusi kustantaja Sulo Kinnunen kirjoittaa SP-lehden entiselle päätoimittajalle Olla Teräsvuorelle: ”Toivottaen parhainta menestystä alkavalle vuodelle, ilmoitan että Postimerkkilehdessä olleet Championin liikettä koskevien kuvien laatat on herra Champion luovuttanut kokonaan minulle... päivä vuonna 1920. Suomen Postimerkkilehti 10 6/2019 Suomen Postimerkkilehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuun 10. Toivon että joskus voisitte muistaa lehteä avustuksillanne”.. 17.1. Tältä ensimmäinen lehti näytti
päivä vuonna 1920. Tältä ensimmäinen lehti näytti.. 11 Suomen Postimerkkilehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuun 10
Iltapäivällä massiivinen yli 236 metriä pitkä ilmalaiva ilmestyi hitaasti kulkien pääkaupungin ylle. Vierailusta tehtiin lukuisia postikortteja, jotka kuitenkin valmistuivat vasta ilmalaivan jatkettua matkaansa Saksaan zeppelinposti mukanaan. Tapahtuma oli 30-luvun Suomessa valtava uutistapahtuma ja poiki lukuisten postija kuvakorttien ilmestymisen. Kulkematon kuvakortti. Kokoelmat käsittävät yli 18 000 vanhaa ja 2 000 uutta postikorttia Helsingistä. Suomen Postimerkkilehti 12 6/2019 Zeppelinin saapuminen Helsinkiin 24.9.1930 oli aikansa ”megatapahtuma” Suomessa. Keskiviikkona 24. Tätä kautta arvovieraat olisivat voineet laskeutua tikapuita pitkin Torniin cocktailille. Nyt heidänkin matkansa jatkui olosuhteiden pakosta Tukholmaan. Töölössä aluksesta pudotettiin Saksan konsulin rouvalle osoitettu kukkapaketti ja suklaarasia. Kulkematon kuvakortti. Hotellin Ateljee Barin katossa baaritiskin vieressä kerrotaan olevan kulkuyhteys Tornin katolle, johon rakennettiin myös kiinnityspaikka Helsingissä vierailleelle ilmalaivalle. Teksti Seppo Evinsalo Kohteet John Roitto V uotta ennen Helsingin vierailua Zeppelin oli tehnyt matkan maapallon ympäri, joten helsinkiläiset odottivat ilmalaivan vierailua suuren innostuksen vallassa. Kerromme niistä myös tulevissa lehdissä. Koko pääkaupungin väki seurasi ihmeissään ilmalaivan liikkeitä. Kova tuulenpuuska painoi aluksen kuitenkin läheisen metsänreunan taakse. pudotuksen ja noston jälkeen alus jatkoi matkaansa Tukholmaa kohti. Sääolosuhteiden takia tästä kuitenkin luovuttiin. Ilmalaivaa varten oli raivattu Viikin pelloille iso laskeutumispaikka ja kello 13.45 laskeutumisköydet pudotettiin alas. Aluksen 15 matkustajasta kolmen, yhtenä kenraali von der Goltz, oli määrä jäädä Helsin. Zeppelin Katajanokan yllä Uspenskin katedraalin vierellä. . päivä syyskuuta saatiin viestejä Graf Zeppelinin lähestymisestä Riian ja Tallinnan kautta kohti Helsinkiä. Aloitamme tästä numerosta sarjan, jossa esitellään Helsinkiä vanhojen postikorttien kautta. Artikkelin kuvakortit ovat helsinkiläisen John Roiton kokoelmista. Ilmalaivasta sähkötettiin katsojien pettymykseksi, ettei se voi sääolosuhteiden vuoksi laskeutua ja postisäkkien Postikorttien Helsinki osa 1 Ilmalaiva Helsingin yllä kiin. Vuonna 1931 valmistunut hotelli Torni oli Zeppelinin vierailun aikana vielä avaamatta yleisölle
Tallinnan suunnasta tullut alus saapui Kaivopuiston ylle noin kello 13.30. Kulkematon kuvakortti. Kulkematon kuvakortti. Kello 14.15 tuli kuitenkin viesti, jonka mukaan alus ei voinut kovan tuulen vuoksi laskeutua vaan ainoastaan pudotti ja nosti postisäkit. Tähtitorninmäeltä kuvattu ilmalaiva Eteläsataman yllä. Aluksen alla silloinen ruotsinkielinen oppikoulu Läroverket för gossar och flickor, nykyinen designmuseo. Tapanilan kohdalla alus teki U-käännöksen ja palasi kiertelemään Helsingin yläpuolelle. Taustalla NJK:n pursisatama ja ravintola Klippan. Tässä se on Erottajan yllä. Ruotsalaisen Teatterin kohdalle nykyisen Mannerheimintien alkuun oli kertynyt suuri ihmisjoukko ihmettä katselemaan. Viikin Latokartanon pellolla oli Zeppeliniä vastaanottamassa arviolta 50 000 ihmistä. Johanneksen kirkon kentällä polvihousuiset pojat ovat keskeyttäneet pelinsä ihmetelläkseen ilmalaivaa. Kaivopuiston jälkeen Zeppelin suuntasi kohti Sanduddin tapettitehdasta Tapanilassa. Kulkematon kuvakortti.. 13 Ilmalaiva Helsingin yllä Zeppelinin vierailupäivänä sää Helsingissä oli tuulinen. Kulkematon kuvakortti
Lentopostia kuvaava par avion lisämerkki on mitätöity kynällä rastittamalla. Siellä siihen on laitettu Zeppelin oheisleima. Tämä kohde on Kuopiosta Brysseliin lähetetty kirje, joka on kulkenut ensin maapostina Kuopiosta Helsinkiin. Tämä kuvasi sitä, ettei ko. K aikki maakunnissa leimattujen lähetysten Zeppelin -merkit on ostettu Helsingistä ja toimitettu jollakin keinolla edellä mainittuihin paikkoihin. Sieltä ne on lähetetty maapostina Helsinkiin odottamaan ilmalaivan saapumista. Kaikkein harvinaisimmat Zeppelin -postilähetykset ovat Kuopiossa 20.9.1930 ja Riihimäellä 23.9.1930 leimatut kirjeet. Kaikille Varhaiset leimaukset maakunnissa Ajatuksia Zeppelinkeräilystä osa 3 Teksti ja kohteet Mika Räsänen Graf Zeppelin on saapunut kotisatamaansa Friedrichshafeniin. Kuopiossa leimattuja en ole tavannut muita kuin kuvassa olevan kohteen. kirjettä kuljeteta lentopostilla Friedrischafenista eteenpäin.. Kirje on leimattu sen jälkeen Friedrischafeniin 25.9.30 saapuneeksi, josta se on jatkanut maapostina osoitteen mukaiseen kohteeseen. Näitä tunnetaan varovaisen arvioin mukaan 2-3 kpl molempia. Suomen Postimerkkilehti 14 6/2019 Sarjan viimeisessä osassa käsittelemme harvinaisimpia Zeppelin leimauksia, eli niitä, joita ei tehty Helsingissä
Varhaisia leimoja tunnetaan kaikkiaan vain neljältä päivältä. Se lyötiin aina, kun postia Zeppelinillä saapui sen kotisatamaan. Tuloleima ja Berliinin lentoaseman leimat ovat siitä todisteena. Varhaisia leimauksia tunnetaan Helsingin lisäksi muutamia muitakin. Maakuntien leimauksista osa on tehty niin, että esim. Näin ollen kun merkeissä piti lukea ’50 vuotta Kuuhun laskeutumisesta’ niin niissä lukikin ’50 vuotta irlantilaisesta laskeutumisesta’. kortti on kulkenut kirjeessä Helsinkiin ja kaikki merkit on lisätty siellä tai sitten lähetys on kulkenut maapostissa ja leimattu Zeppelin merkin kanssa tai ilman jo maakunnan postissa. Tällaisia pieniä ”uutisia” toimitus ottaisi mielellään vastaan muiltakin lukijoilta. Uutiset saisivat koskea niin kotikuin ulkomaitakin. Irlannin posti on pahoitellut virhettä, mutta sitä ei ole korjattu eikä uutta painosta ole tulossa. Arvio erilaisten leimausten esiintymistiheydestä ja niiden harvinaisuudesta. Varmuudelle on olemassa Hangossa, Riihimäellä, Seinäjoella (ainakin irtomerkki), Kuopiossa ja postivaunussa leimatut kohteet. Päivämäärältä 21.9 leimauksia ei ole olemassa, koska ko. päivä on sunnuntai, eikä silloin leimoja lyöty. Näitä kirjeitä on olemassa 2-3 kpl. Leimat Tunnetaan Varma havainto Huomioita Helsinki 19.9.30 1-5 1 Helsinki 20.9.30 3-5 2 Helsinki 21.9.30 Sunnuntai, ei leimauksia Helsinki 22.9.30 5-10 3 Helsinki 23.9.30 10-15 3 Helsinki 24.9.30 4 000 1 150 Pääposti/ulkomaan posti Riihimäki 2-3 2 Hanko 15-20 5 Peltosen postilupa Seinäjoki 2-3 Kuopio 1-2 1 Postivaunu 1-2 1 Turun juna Kuusankoski 10-15 4 Kaikissa sama vastaanottaja Tutkimustietoa erilaisista leimoista lähetyksillä L U K I J O I L T A L ehtemme ahkera avustaja Saarisen Olli lähetti toimitukselle mielenkiintoisen havainnon. Kahdessa merkissä oli iirinkielisessä tekstissä sana ’gealach’ (Kuu) kirjoitettu väärin muodossa ’gaelach’ (irlantilainen). on yhteistä se, että ne on leimattu 1-3 päivää ennen Zeppelinin Suomen vierailua. 15 Harvinainen postilähetys Riihimäellä 23.9.1930 leimattuna. Samalla se on myös todiste siitä, että lähetyksiä on todellakin tullut myös maakunnista. Is?. Arvio perustuu omiin havaintoihin kohteista (1200 kpl), jotka on suoraviivaisesti muutettu kaikkiin Zeppelin-lähetyksiin vertailtavaan muotoon. Eli rohkeasti vaan sähköpostia lehden päätoimittajalle. . Irlanti julkaisi heinäkuussa neljän merkin sarjan Kuuhun laskeutumisen 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Tämä kirje on kulkenut Saksan kautta Ruotsiin. Riihimäen leima on kaksitorvinen tuolloin käytössä ollut leima. Kaikki maakunnissa leimatut kohteet ovat hyvin harvinaisia. . Virhe esiintyy Neil Armstrongia ja Michael Collinsia esittävissä merkeissä. Lopullisen varmuuden siitä, että kirjeet ja kortit ovat ilmojen halki kulkeneet, antaa Friedrischafenin tuloleima
Suomen Postimerkkilehti 16 6/2019 Kustannusosakeyhtiö Otava on ollut kauan ja on yhä edelleen kirjojen ja lehtien kustantajana yksi Suomen tärkeimmistä yrityksistä. Vuoden 1930 kuvan näkymän erottaa tästä päivästä vain autoista.. Renqvist suomennettiin Reenpääksi, ja yhä edelleen tänä päivänä Otava on Reenpää-suvun perheyhtiö, vaikka se vuosina 1945-1991 olikin välillä pörssiOtavan kirjapainon historia Suomen vanhimmat kirjapainot osa 8 Karl Lindahlin ja Valter Thomén suunnittelema Otavan talo osoitteessa Uudenmaankatu 8-10, Helsinki. Teksti Seppo Salonen O tavan perustivat vuonna 1890 Hannes Gebhard (1864-1933) ja Eliel Aspelin-Haapkylä (18471917). Gebhard oli liikemies ja taloustieteen ja -historian professori, ja häntä pidetään myös suomalaisen osuustoiminnan isänä. Aspelin-Haapkylä oli estetiikan professori ja fennomaani. Jo vuonna 1892 yrityksen johtoon palkattiin Alvar Renqvist (1868-1947), josta tuli pitkäaikainen toimitusjohtaja ja Otavan johtokunnan puheenjohtaja kuolemaansa saakka
Otavakonsernin lehtiä kustantaa Otavamedia Oy, jonka alun perin perustivat Otava ja WSOY yhdessä nimellä Yhtyneet Kuvalehdet Oy vuonna 1934 kustantamaan aikakauslehtiä. Sotavuosiin mennessä käytännössä kaikki koneet oli jo uusittu. Vuonna 1893 Alvar Renqvist perusti yhdessä Gösta Brandersin kanssa Akateemisen kirjakaupan, joka kuului pitkään Stockmann-konsernille ja jonka vuodesta 2015 omistaa ruotsalainen Bonnier-konserni. Otavan kirjapainon historia Suomen vanhimmat kirjapainot osa 8 yhtiö. Latomossa oli linotype-latomakone, monotype-valinkone sekä kaksi monotypenäppäinkonetta. Pian tämän jälkeen vuonna 1908 ostettiin viereinen tontti no 12 ja sille rakennettiin kirjapaino ja kirjansitomo. Kuva painosalista.. Kirje osoitettu Suomen Postimerkkilehden ensimmäiselle päätoimittajalle Olla Teräsvuorelle. Lehden painatus kasvoi nopeasti niin suureksi urakaksi, ettei se enää hoitunut sen aikaisessa kirjapainossa, joten Otava perusti syväpainon Helsingin Hietalahteen vuonna 1921. 17 . Otavan kirje ennen talvisotaa 1939 Joensuuhun. Näin saapui Suomeen ensimmäinen syväpainorullarotaatio. Se liittyi Otava-konserniin vasta vuonna 2011 Sanoma-konsernin myydessä kirjakauppaketjunsa. Otavan nykyään omistama kirjakauppa on Suomalainen kirjakauppa, joka sekin on perustettu jo vuonna 1912. Varhainen kirje Otavalta vuonna 1902. Ensimmäinen suomalainen tietosanakirja valmistui vuosina 1909-1922. telystä painoon kerrotaan tulleen 12 konetta. Suomen Kuvalehti aloitti ilmestymisensä vuonna 1916 Otavan kustantamana. Perässä hankittiin tuotantoon kolme syväpainoarkkikonetta vuosina 1923, 1928 ja 1930 ja toinen rullarotaatio vuonna 1928. Myöhemmin näihin koneisiin ostettiin lisää painoyksikköjä lehtien värillisyyden lisääntyessä. Ensin rakennettiin vuonna 1904 viisikerroksinen toimitalo osoitteeseen Uudenmaankatu 10, jossa se edelleen toimii. Vuoden 1909 tuotanto oli kirjapainohistoriikin mukaan vain 25 000 kirjaa, kun taas sotaan mennessä volyymi oli noussut lähelle kahta miljoonaa kirjaa ja lehtiä valmistui samaan aikaan 12 miljoonaa kappaletta. Otavan kirjansitomo perustettiin myös vuonna 1908, ja ensimmäisenä vuonna sidontatyöt tehtiin käsin. Oma kirjapaino oli siis välttämätön siihen aikaan. Otavan sitomo kehittyi vauhdilla, ja vuosina 1936 ja 1937 saatiin kultamitali sekä Brysselin että Pariisin maailmannäyttelyistä. Seuraavana vuonna koneita tuli tehtaaseen peräti 32 erilaista. Tuotanto alkoi vuonna 1909 kolmella kaksivuoropikapainimella, kahdella tiikelipainimella ja kahdella pysähdyssilinteripikapainimella. Yhtiön olivat yhdessä perustaneet Otava ja WSOY vuonna 1906 nimensä mukaisesti tietosanakirjoja kustantamaan. Vuoden 1909 alussa työntekijöitä sitomossa oli Otavan ensimmäinen painotalo sijaitsi pääkonttorin vieressä Uudenmaankatu 12:ssa. Siinä Otava oli osakkaana vuosina 1911-1928, minkä jälkeen yhtiö toimi itsenäisenä. Tästä järjesVuonna 1892 yrityksen johtoon palkattiin Alvar Renqvist, josta tuli yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja. Huomattavin laajennus tapahtui vuonna 1924, jolloin Tietosanakirja Osakeyhtiön laitokset liitettiin Otavaan. Mainittakoon vielä Kemigrafinen osakeyhtiö, joka perustettiin kuvalaattoja valmistamaan vuonna 1906. Kirjapainotoiminta alkaa Otavan kustannustoiminta lähti hyvin liikkeelle, ja kun kirjat painettiin eri kirjapainoissa, syntyi nopeasti ongelmia aikataulujen ja kapasiteetin kanssa. Vuotuinen tuotanto oli jo siihen aikaan yli sata teosta painosten vaihdellessa 1 000 ja 5 000 kappaleen välillä
SP-lehden päätoimittaja työskenteli kyseisen lehden toimituksessa 80-90 luvuilla. Vuonna 1938 toimitusjohtajaksi tuli Heikki Reenpää (vuoteen 1935 Renqvist), kirjankustantaja ja professori. Tuotannon laajentuessa hankittiin myös naapuritontti Uudenmaankatu 8, ja laajennettiin taloja sekä kirjapainoja sitomotoimintoja uusiin tiloihin. Kirjapainot siirtyvät Helsingin ulkopuolella Sotien jälkeen syväpainoa uusittiin vähitellen niin, että 1980-luvun alussa siirryttiin hankalasta kemiallisesta syväpainosylinterinvalmistuksesta kokonaan digitaaliseen kaiverrusprosessiin, mutta vasta sitten kun oli hankittu uusi Suomen Kuvalehden näytenumero vuodelta 1916 ja vuoden 1917 ensimmäinen numero. Hänen poikansa Heikki A. Vuonna 1939 kirjapainossa työskenteli 126 henkeä, syväpainossa 72 työntekijää ja sitomossa 140 henkeä. Lehdenmyyjä kärryineen Helsingissä kauppaa juuri ilmestynyttä Suomen Kuvalehden numeroa ohikulkijalle, joka on onnistunut ostamaan vararenkaan autoonsa.. Kun kustannusliikkeen henkilökunta lasketaan mukaan, oli koko silloisessa Otava-yhtiössä peräti 500 henkeä töissä. Tänään se on jo muutaman vuoden vanhempi kuin tämä meidän 100-vuotias Suomen Postimerkkilehtemme. Silloin lehti oli ilmestynyt jo kunnioitettavat 70-vuotta. Suomen Postimerkkilehti 18 6/2019 vain 30. Hän lahjoitti kansalliskirjastolle vuonna 2004 yli 20 000 niteen yksityiskirjastonsa. Uutta lehteä mainostettiin yhtiön pääkonttorin seinässä ennenkuin viereen rakennettiin uusi kivitalo. Reenpää, hänkin professori, oli toimitusjohtajana vuodet 1968-1978 ja hallituksen puheenjohtajana vuodet 1979-2000
19 Kirje Otavan Aikakauslehtiosastolta siihen aikaan, kun syväpaino starttasi. Siitä tuli nimeltään Edita Acta Oy. Otavan kirjapaino lienee kuitenkin eräs viimeisiä arkkipainoja, joka Suomessa ylipäätään jatkaa toimintaansa. Aiemmin tässä sarjassa ovat ilmestyneet seuraavat kirjoitukset: Pietari Wald/Frenckell – Suomen ensimmäinen kirjapaino vuodelta 1643 (SP-lehti 2/2017), Tilgmann – maineikas nimi vuodelta 1869 (SP-lehti 3/2017), Suomen Pankin setelipaino (SP-lehti 4/2017), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen vanhin yhä toimiva kirjankustantaja (SP-lehti 5/2017), Werner Söderström Porvoosta (SP-lehti 6/2017), Kariston kustantamo ja kirjapaino Hämeenlinnassa (SP-lehti 2/2018). Viime vuosina on Keuruulle luvattu investointeja digitaaliseen kirjatuotantoon, vaikka ehkä vaihtoehtona oli myös omasta painotoiminnasta luopuminen. . Jo paljon aiemmin heti sodan jälkeen oli Keuruulle Keski-Suomeen alettu rakentaa kirjapainokylää, jonne kaikki arkkipainotoiminta siirtyi vuonna 1955. Tätä ennen kuitenkin jouduttiin kuljettamaan painolevyjä Helsingistä Keuruulle päivittäin pitkään. Laaja sitomo oli kuitenkin toiminnassa. Laitos on toiminnassa vielä tänäkin päivänä. Arkkikoneet vanhenivat tultaessa 2000-luvulle ja painamisesta tapahtuikin lopulta suuri osa muualla. Viimeksi kirjoitin Senaatin kirjapainosta (SP-lehti 1/2019). Hyvä näin, sillä perheen tavoite on selkeästi ollut suosia suomalaista. Painolaatu parani selvästi tällä investoinnilla. Painon toiminta Helsingin keskustassa oli hankalaa, joten syväpainotoiminta siirtyi Espoon Kivenlahteen vuonna 1983 aloittaneeseen uuteen painotaloon. Tilaa oli, joten vielä 1970ja 1980-luvulla Keuruun painossa oli jättimäisiä arkkikoneita, joita käytettiin tyypillisesti kirjatuotannossa. Porvoon lehtipaino lopetettiin vuonna 2003, jonka jälkeen Alprintin Raholan lehtipaino Tampereelta liitettiin firmaan. painokone. Otavan kirjasarjojen mainontaa vuodelta 1929. Arkkipainokoneita uusittiin 1960-1980 -luvuilla asteittain moderneiksi offsetkoneiksi ja sitten tuotanto siirtyi vuosituhannen vaihteessa täysin digitaaliseen levynvalmistukseen ja muutenkin filmien käyttö reprossa loppui. Yksiväriseen romaanituotantoon hankittiin Albert-rotaatiopainokone, joka on edelleen käytössä. Suomalaisuuden esitaistelijan Yrjö Koskisen teokset.. Lähteitä: Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942, Helsingin graafillinen klubi Wikipedia Haastattelut: Kari Jallinoja, Veli Tarvainen, Markku Nikkilä Sotien jälkeen oli Keuruulle KeskiSuomeen alettu rakentaa kirjapainokylää, jonne kaikki arkkipaino-toiminta siirtyi vuonna 1955. Kivenlahden syväpaino lopetettiin kannattamattomana vuonna 2008. Tämä syväpaino yhdistettiin WSOY:n graafisen laitoksen lehtipainon kanssa vuonna 1998 muodostaen näin uuden Acta Print -nimisen lehtipainon, joka myytiin vuonna 1999 Editalle. Tähän onkin hyvät mahdollisuudet mittavan ja kannattavan oman kirjojen ja lehtien kustannustoiminnan ansiosta
Postina laivalla oli pääasiassa pääsiäiskortteja, joihin Tukholman postissa lyötiin violetti karilleajosta kertova kaksirivinen seliteleima. Vuosi onnettomuudesta keväällä 1901 alus nostettiin pinnalle ja korjattiin Tanskassa Aktiebolaget Burmeister&Wains telakalla Kööpenhaminassa. Laiva palasi liikenteeseen 6.5.1950 ja viimeisen kerran se kuljetti matkustajia Kööpenhaminasta Turkuun syyskuussa 1961. Grifillä syttyi tulipalo spriikeittimestä Hangon länsisatamassa. Vuonna 1919 se myytiin SHO-FÅA:lle, joka antoi sille nimeksi Hebe. Lähetyksiä tunnetaan 10-19 kpl. Syksyllä 1949 taas telakalla uudistettavana ja sai uuden alun taas s/s Bore I nimisenä. (Seppo Evinsalon kokoelmasta). Sen jälkeen laiva hinattiin Saksaan Lyypekin telakalle romutettavaksi. Oli alkuvuodesta 1945 toukokuuhun Valvontakomission käytössä asuntolaivana Helsingissä. Suomen Postimerkkilehti 20 6/2019 Laivaonnettomuuspostia osa 2 Pääsiäiskortti postitettu oletettavasti laivalla matkalla Turusta Tukholmaan huhtikuussa 1950. s/s Bore I esiintyy myös Turun 700 -vuotispostimerkissä taustanaan Turun linna.. L ehden viime numerossa kerroimme vuonna 1898 rakennetun s/s Boren ensimmäisestä karilleajosta vuosisadan vaihteessa 1899-1900. Siitä onnettomuudesta jälkipolville on jäänyt postia punaisilla selitelipukkeilla varustettuna noin 30-50 lähetystä. Vuonna 1918 alus nimettiin s/s Grifiksi ja siitä tehtiin Venäjän laivaston partioalus. . Violetti Skadad vid s/s Bore 1 grundstötning (vaurioitunut s/s Bore 1:n karilleajossa) -seliteleima. Tulipaloa sammuttanut Saksan laivaston osasto upotti aluksen laituriinsa saadakseen palon sammumaan. 6.4.1950 s/s Bore I oli matkalla Turusta Tukholmaan, kun se Ahvenanmaan Ledsundissa ajoi Storgrundetin matalikolle. 14.12.1901 se aloitti uudelleen liikennöinin nimellä Bore I. Laiva irrotettiin matalikolta seuraavana päivänä ja osittain kastuneet postisäkit kuljetettiin Tukholmaan. Alus upposi kantta myöten veteen, mutta kaikki sen matkustajat onnistuttiin pelastamaan. Talvisodassa helmikuussa 1940 alus joutui neuvostoliittolaisten ilmahyökkäyksen kohteeksi lähellä Kovan onnen laiva Houtskaria
. ?. . . . Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. . 16.1.2020 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki ti 7.1.2020 klo 16.00–17.00 sekä ma 13.1.2020 klo 16.30–17.30 Huom! Postin lakon vuoksi meidän oli pakko siirtää huutokaupan päättyminen vuoden 2020 puolelle. 21 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä pe 16.1.2020 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa pe. . SP Sadas vuosikerta Tarjolla runsaasti hammaste-erikoisuuksia ja laskoksia eri osastoissa. . . . Harvinainen kiinalainen apinanvuoden postituore ja priimakuntoinen merkki.. . . ?. . ?. ?. . ?. ?. . . . . . . Virheetön liima ja hammaste. . Monia harvinaisia ensipäivänkuoria 30-50 -luvuilta, kuten tämä PR-37 sarja Helsingistä kirjattuna Yhdysvaltoihin menneenä. Zeppelin virhepainama 1830 parina normaalin merkin kanssa. . Aitoutus: Hannu Kauppi. Saarisen mallissa huviveroreijitetty 10/5 p päällepainamamerkki sekä samanlainen 50 p sininen. ?. Näin varmistamme lehden lukijoille riittävästi aikaa tutustua huutokaupan kohteisiin. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com ?. ?
Aitoutus 15 21 5 p lilanruskea, juovikas pap., läv. leimoin 20 47 20 pen Kyrö ja 20 pen Riihimäki, ilman päivämäärää 12 48 20 pen matala ja 20 pen korkea merkki. Postimestarin mitätöinti! 10 23 8 p läviste III. Virallinen Hämeenlinnan kuvernöörille osoitettu kirje 1868. Senaatin harmaansininen.. Aitoutus: Jussi Murtosaari 140 43 Leimapainon 1 mk arkin kulmasta * (liimake) 40 SUOMI Uudet värit 1885 44 20 ja 25 p sekä 1 mk, kaikki loistoleimaisina 30 45 5 pen -1 mk Viisi eri merkkiä loisto/lähesloisto leimoin. Ex Fabergé. 10 33 20 pen sininen (a) Helsinki 29.12.(?)75 leimalla 12 34 20 pen vihreänsininen Åbo 1.12.75. 10 56 5 pen, 10 pen pari ja 20 pen Stockholm leimoilla 20 57 5 ja 20 p (B-hamm.) kirjeellä Mikkelistä Norjaan 15.6.1897 10 58 5, 20, 25 p ja 1 mk kaikki loistoleimaisina 20 59 10 p (A-hamm.) yksin paikalliskirj. Leimattu isohelminen. 12 55 2 p (Ac) loisto: Jurva 28.6.1893. Leike joissa molemmissa Åbo 12.5.1874 leimat 20 26 20 pen leimattu, takana leima B.DROE ?. 20 46 20 pen Fiskars F, Idensalmi, Kuopio, Kouvola F ym. Fribef n:o 762, upea kuori! 25 7 Vapaakirje Åbo-Tavastehus. Jyväskylässä 15.5.1893. Ohentumia ym. 20 19 10 kop. 15 27 20 pen. Ehjä merkki! 40 16 5 kop (ALKa) leimattu. 80 14 10 kop. 50 12 5 kopeekan iso helm. Kirje Wiborgiin kahdella 20 pennin merkillä. Wiborg leimattu, sisäänleikattu. II kirjeellä Åbo 21.2.1870 120 22 5 p läviste III. postileima + mr. 12 49 Vastaanottotodistus 25 pen sininen Nikolaistad 30VII90 10 50 1 mk harmaa/punainen ** 18 SUOMI Vaakunamalli 1889 51 Kirjattu kirje Jyväskylästä 16.IV.94 Helsinkiin 20 p pari+5 p 10 52 Wärde kuori Öfvermarkista 26.VII.97. 10 60 Kirjattu kirje Mikkelistä (St Michel) Helsinkiin 16.8.90 10 61 Siisti kirjattu kuori Karhulasta Helsinkiin 3 VI 95 12 Kohde nro 11 Kohde nro 12 Kohde nro 13 Kohde nro 6 Kohde nro 15 Kohde nro 20 Kohde nro 17 Kohde nro 23 Kohde nro 19 Kohde nro 30 Kohde nro 21 Kohde nro 31 Kohde nro 8. Tornion matala laatikkoleima 14.5.1864 franco-kuorella 10 5 1867. 100 32 Senaatin 5 p pari (SAhz) rautatieleimalla 7.4.1880. 30 24 8 pen. Siisti hyvä hampainen erittäin hennolla leimalla 20 25 20 ja 40 pen. Kartteeraus nr 4. suorakaideleima 40 18 10 kop, läviste II. Kohde nro 37 Kohde nro 38 Kohde nro 39 Kohde nro 55 62 20 pen loisto kyläleimalla Sandö. Helsingfors 13.12.1858 + mr. kolmelta sivulta leveät reunat. 40 42 Senaatin 1 mk (SBb). 10 63 Kirjat. 50 SUOMI Isohampaiset 1860 15 5 kop (AKe). 25 4 1864. Liki loisto: Mäntsälä 13.?.1866. Erittäin kaunis: Borgå 31.8.18(64). Kaunis leima. 30 41 Senaatin 1 mk (SAb) loisto kuvioleima 226. Vaikea väri (No 17 SAa) 15 35 Pieni kuori jossa 20 pen harmaansininen (No 17S bx-y) 50 36 Senaatin 20 p (SABpp) sekahammaste! Helsingfors 30.1.1882. 30 39 32 pen karmiini senaatin painos * hento liimakkeen jälki 50 40 Senaatin 1 mk (SAa) Helsingfors 5.12.1881. 30 SUOMI Isohampaiset 1866 20 5 p karmiininruskea raitapaperi, läviste III. kir. 25 pen kolmirivilö. Rahakirje Helsingistä 14.9.1875 Nykarlebyhyn. 15 10 5 kop sininen Fournier väärenne 18 11 5 kop. Suomen Postimerkkilehti 22 6/2019 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Esifilatelia 1 1794 Yleisen postin kirje Loviisaan. 30 13 10 kop. Kirjattu (recommenderas) kirje Tampereelta 10 6 Heinola kyrillinen leima. Helsingistä 2.VIII.90 Jyväskylä/Lempoisiin 30 64 25 p (B-hamm.) kirjeellä Pyhäjoelta Yhdysvaltoihin 17.6.1900 10 Kohde nro 35. vikoja. Taustassa iso paperisinetti 10 8 1868 Virallinen Hämeenlinnan kuvernöörille osoitettu kirje 35 SUOMI Soikiomerkit 1856 9 5 ja 10 kop postituoreet jälkipainokset 1892. karmiininruso, läviste II, 2,3 x 2,3 mm. Ehjä merkki! 40 17 10 kop, läviste I. 25 2 1849 ja 1854. 70 SUOMI Vaakunamalli 1875 31 Virheetön leimattu ”Köpis”. 1/2 hammasta uupuu. ehiöleike. Kaksi kirkkokuulutusta Karttulan kirkkoon. 12 53 Vakuutettu Wärde kirje Lahdesta 4.II.98 Helsinkiin, sinetit 15 54 Wärde kirje Padasjoelta 28.VI.99 Helsinkiin, 3x20 p, sinetit. 20 3 1857. 15 28 Kaksi siistiä 20 pennin kirjettä, merkit takapuolella 25 29 40 pen kaunis Tammerfors 4.10.1869 10 30 1 mk (Ca). postileima + mr. 20 37 Senaatin 20 p (SAez) * 20 38 Leimapainon 25 p postituore **. Loisto: Torneå D27 JAN
Harvinainen! 70 104 1919. Valkoisen paperin kaksi loistoa. Osoitekortti 21 IX 19 Kurun Elintarvikelautakunnalta 20 105 1920. Sekapostite leike 21.VI.18, jossa 10 mk vuodelta 1915 40 100 1919 lisäpainamat. Aitoutustodistus mukana. leimat (No 72). 5 pen. Violetti Suomi-Finland -leima 8 85 1911. 20 p liimoite molemmin puolin ** 10 86 Wärde vapaalähetys Korkeakoskelta 6.I.12 Ruovedelle 20 87 Sekapostite postietuannin osoitekortilla 1911 20 88 Kaikki mustat kympit, 1901, 1903 ja 1915, leimatut 80 89 1902 Musta 10 mk, 5 rivilö, Räk leimat (No 72) 50 90 1902 Kotkamallin keskimmäinen kymppi leimattuna (No 72) 14 91 1915 10 mk musta/vihreänharmaa postituoreena (No 80) 50 92 1915 10 mk musta/vihreänharmaa, leimattuna (No 80) 40 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 93 1 mk, 2 mk hakar. Kaksi erilaista reijitettä S (Sampo), vaikeat! 10 95 1917. Musta 10 mk, viisirivilö, Räk. 75 p nappiloistona: Turku 26.8.1925 6 108 1922. 10 115 1929. Punaisten postia Helsingistä Elimäelle 22.2.1918. 15 106 1921. 10 96 1917. Valkoisen paperin 50 p ja M-30 1,5 mk Yhdysvaltoihin 15 116 1929. nelilö ja nelirivilö Kohde nro 89. 8 114 1927. Kohde nro 103. Postitorvi 40 p B-hammaste, vesileima w4. Valkoisen paperin markka. 50 p huviverohammastettu keskeltä **. Kohde nro 85 Kohde nro 74. Rengasmerkkien 1 ruplan nelilö **/* Kohde nro 91 Kohde nro 79. Harvinainen merkki näin hyvällä leimalla. Kohde nro 81 Kohde nro 99 Kohde nro 117. Kirjattu lähetys Viipurista Hankoon 12.II.20. 8 107 1921. Lape 104A. 40 p A ja 50 p B 6 117 1929. Taksa oikein. Virheetön ja ehjä merkki hienolla leimalla. 65 5 mk leimattu, rosohammaste 15 66 5 mk vihreä/punainen ** (No 41 A) 14 SUOMI Rengasmerkit 1891 67 Koko sarja kopeekka arvoisia rengasmerkkejä **/* 25 68 3 kop 7 kop korttikirjeellä Helsingistä Ruotsiin 21.5.1908 10 69 7 kop. (Viktor Ek) 10 81 5 pen kellanvihreä hammastamaton reunapari ** (No 68) 50 82 10 pen. 23 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . 20 73 1 rupla siisti Helsingfors leimaus 16 74 1 ruplan nelilö **/* 70 SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 75 Wärde kuori Poomarkusta 29.VII.15 Poriin. Kirjattu kirje Vaasasta Prahaan 1-IX.21. 10 postituoreen merkin arkinpala, kaksi nelilöparia 25 70 20 kopeekan 15-ryhmä arkin kulmasta ** 50 71 50 kop nelilöt **/* ja kaunis leimattu 70 72 1 rpl postituoreena. Kohde nro 83. 10 p vihreä kahdeksilo *. Taksa oikein 40 84 2 x 10 p Helsingistä 30.1.1901. 20 kopeekan 15-ryhmä arkin kulmasta **. Kirjattu painotuote lähetys Liukonlahdesta Nauvoon 10 109 1925 30 pen vihreä, hieno tarttuma (No 126 A) 25 110 1925 Hakaristi erä, kaikki w2, leimattuja, yht 19 kpl 20 111 1925 Vanhakylästä Lappfjärdin 18.IV.25 kautta Helsinkiin 12 112 1927 Postitorvi 25 mk w1, heikko leimaus 2.VIII.30. 25 99 1918. Aitoutustodistus mukana 120 Kohde nro 70. Kaikissa voimakas siirtymä! 10 94 1917. Valkoisen paperin markka. postituore pari tyyppi I (1911) 10 83 Hieno ”Näyte ilman arvoa” kuori 10 pen. 40 p lila. Kaksi erilaista firmareijitettä V.E. Sinetit+sensuuri 12 76 Wärde kuori 1,25 mk Åggelby 2.V.17 Tampereelle 12 77 Kotkamallin postituoreita ryhmiä, 10 78 Sameanvihreä nelilö kuorella Orismalasta 7.II.01 Helsinkiin 30 79 Sameanvihreä 5 p ”pulajulkaisu”, nelilö ja nelirivilö 20 80 1911. Kuusi saarismallin loistoa ilman vesileimaa. ”Näyte ilman arvoa” kuori 10 pen. ja 1 mk postit. Sameanvihreä 5 pen. Postitorvi 1 mk B-hammaste w3 **. 10/5 p huviverohammastettu keskeltä ** 70 101 1919 Wärde kirje 1,60 mk Heinolasta 3.1.19 Helsinkiin, sinetit 15 102 1919. Painantaerikoisuus 10 103 1919. Levyllinen (21 kpl) loistoleimaisia Saarisia 20 97 1917.Ilman vesileimaa 40 p, 2 mk ja 3 mk loistoina 8 98 1918. (No 149B) 40 113 1927
Loisto: Nuppulinna 6.6.1935. 6 183 1935 Kalevala 2,5 mk loistoleimainen Sottunga 15 184 1937 Mannerheim 70 v. 10 120 Vaasa sarja 5 pen 5mk **/* 25 121 5 p leimattu pari. Lentom. 6 175 1931 PR 1,5 mk+15 p. Oikea pystyreuna hammastamatta! * 10 127 70 pen. 0,45 ja 0,57 sekä 3,00 mk tyyppi I, tyyppi II ja tyyppi II fosf. 10 165 1930 PR 1 ja 1,5 mk kaunisja loistoleimaisina 10 166 1930 Zeppelin **, hyvä keskitys (No 179) 50 167 1930 Kaksi zeppelin-merkkiä kuorella Hollantiin 100 168 1930 Zeppelin virhepainama 1830 parina **, aitoutus 1000 169 1931 Kirjallisuus 1 ja 1,5 mk kaunisja loistoleimaisina 10 170 1931 Postimerkit 75 v. (No 958) 10 155 1992-2001.Viisi 1 lkn vihkoa ** (5 x 10 = 50 kpl merkkejä) 20 156 1993-1999. Loisto: Lempäälä 31.5.1931. 10 124 40 p pystysivut timanttihammastetta! 10 125 40 p yläreuna hammastamatta! * 10 126 50 p pari. 10 164 1929 Turku 1,5 mk loisto: Rauma 16.7.1929. päällep. loisto: Hämeenlinna 14.6.1937. Tyyppi II:n kokoelmasivuja 4 kpl. 8 174 1931 PR 1,5 mk+15 p. Kaksi kokoelmasivua 20 151 1963. 15 119 Siisti pieni paikalliskuori Seinäjoki 19.1.19. 10 180 1934 PR 2 mk loisto: Alavus kk. Hammastamaton 20 merkin ryhmä arkin reunasta 10 128 5 mk ** (No 97) 20 129 5 mk.Hammastamaton 8-ryhmä arkin kulm., ilman liimaa 10 SUOMI Käyttösarjat 1930130 3 mk tumman oliivi ** nelilö. Tyyppi I:n kokoelmasivuja 3 kpl. paperit. 50 p, 1,5 mk ja 5 mk 8 133 10 p violetti, leimattu nelirivilö automaattirullasta 10 134 Lisäpainamat 2,75/2 mk ja 3,5/2,75 mk. Paljon loistoja! Kohde nro 168. Zeppelin 1830 virhepainama pari **. 1,5 mk loisto: Tornio 26.8.1931 10 171 1931 PR kortti 21.IV.31 Lohtajalle Vaasasta 10 172 1931 SKS 1 mk kv Einland ** (No 183 ) 10 173 1931 Aleksis Kivi, loisto: Tampere 20.5.1931. Hammastesiirtymä! 10 122 5 p yläreuna hammastamaton ja alar. Kohde nro 167. Loisto Iisalmi 16.1.31. Kokoelmasivuja 4 kpl 20 149 1963. Mallin 1963 kokoelmasivuja (14 kpl) Loistoja ja mielenkiintoisia lähetyksiä. Laskos! Leimattu Turku 24.12.1918. Kokoelmasivu loistoja + lähetyksiä 30 150 1963. Reunavesileima 35 131 Saarismallin ja M-30: n vakuutettu sekapost. 17.VI.1930 10 132 Kolme leijonaa nappiloistoina. Voimakkaat siirtymät! 15 179 1933 PR 1,25 mk loisto: Helsinki 27.3.1933. siirtyneet 6 135 Postiennakko-osoitekortti 14.V.30, jossa 10 mk Saimaa I 10 136 Vakuutettu kirje Haapavedeltä21.VII.31 Helsinkiin, sinetit 10 137 2 mk violetti kaikki painoerät (15 kpl) numerokuusiloina ** 100 138 Suomen Matkailijayhdistyksen kirje Kuopiosta 28.VIII.33 8 139 3,50 mk sininen numerokuusilo 390 (No 217) 30 140 Kookas kirjattu kirje Helsingistä Leipzigiin 5.II.36 12 141 Puunkaataja 25 mk 10-ryhmä **, sisältää kuusilon 332 15 142 Leijonat 3 x 10 p, 2 x 25 p ja 2 mk lunastuksena Englannista 8 143 1947 Postiauto 30 mk, laskos! 10 144 1950 Lentomerkki 300 mk nelilö arkin reunasta ** 15 145 1954 25 mk sininen 10-ryhmä ** (No 451) 10 146 1954 25 mk sininen ulkomaan taksa + 3 mk lentolisä M-30 20 147 1963 0,50 p jälkitaksoituksena Friisilä/Töysä 30.7.1973/1.8 10 148 1963 Kuvamerkit, tav. paperi. Tyyppi I:n ja II:n fosf. pap. 4.8.1934. Käyttösarjan 20 mk numerokuusilot ** 1698 ja 1999 20 154 1984 Postin käsittelyssä vaurioitunut lähetys. ja fosf. Viisi 1 lkn vihkoa ** (5 x 10 = 50 kpl merkkejä) 20 157 Lähetys Helsingistä 13.4.72 Ruotsiin, josta palautettu 15 SUOMI Juhlaja avustuspostimerkit 1922158 1922 PR 1922 1 mk ja 25 p pari Naantalista 19.VIII.29 12 159 1922 Punainen Risti leimattu Pargas 28.VI.23 (No 118) 6 160 1927 Itsenäisyys 10 v 2 mk w2 leimattuna 15 161 1928 Postimerkkinäyttely kauniit kuoret 16.XI.28 20 162 1928 Postimerkkinäyttely nelilöt ** kuvakevirheet 30 163 1929 Kirjattu kirje ”Turku 700 vuotta” Keitelestä 25.VII.29. Loistoja + lähetyksiä 20 153 1977/85. ristin siirtymä 20 176 1931 Pro Filatelia postituore nelilö arkkinumeroin 12 177 1932 PR 2,5 mk erittäin kaunis: Helsinki 29.1.1932 10 178 1932 Punainen Risti sekä PR-46. Loistoja + lähetyksiä 20 152 1963. Suomen Postimerkkilehti 6/2019 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 24 SUOMI Vaasanmalli 1918 118 Koko sarja leimattuna. 8 185 1940 PR 3,5 mk loisto: Nurmes 20.12.1940. timanttihamm.! * 15 123 40 p pari. 10 Vaasan mallissa paljon hammasteja muita erikoisuuksia. 8 181 1935 Kalevala 1,25 mk loistoleimainen Sottunga 10 182 1935 Kalevala 2 mk
10 mk *, jossa hammaste-erikoisuus 10 232 II sarja lisäpainamalla ”Inkerin hyväksi” ** 10 Autopakettien harvinaisia leimattuja rahtikirjoja mallin 1949 ja 1952 merkein. 20 215 1957 Suomen ensimmäisen YK-komppania Suezissa 8 216 1963 Kenttäpostimerkki postituoreena. Reserviupseerikoulun Esikunta 10 214 1942 Kenttäpostissa 25.VI.42 kulkenut kuori, jonka alakulmassa Oranienburg/Sachenhausenin keskitysleirileima. Ristin siirtymä kolmessa merkissä. Komea laskos! 10 198 1951 Olympia 12 mk. 8 209 1974 Postin vuosilajitelma. 40 226 50 p leimattu violetti aito leima. Levy loistoja kaunisleimaisia juhlamerkkejä 10 202 1974 Punainen Risti sarja jossa molemmat paperilaadut 10 203 1979 Tub 0,60 + 0,10 mk pari ** jossa raamit ovat vihreät. Laskos! 20 194 1945 Urheilu 2+1 mk. 30 221 1952 rahtikirja harvinaisella Joensuun kumileimalla 1956 12 222 1963 autopakettimerkit, tavallinen paperi. Kohde nro 224. Loistot ja kauniit 20 223 1963 0,20 mk ja 1,00 mk rahdin osoitekortilla Turusta 1965 8 Juhlamerkeissä laskoksia, ristin siirtymiä ja hammaste-erikoisuuksia. Postituore kuusilo, oikea reuna hammastamaton. Harvinainen! Merkkejä annettiin vain viisi kpl/ osallistuja. 30 SUOMI Autopakettimerkit 220 1949 merkit 5, 20 ja 50 mk harvinaisella rahtikirjalla 1951. SUOMI Aunus 224 10 p leimattu nelilö, jossa yhdessä merkissä ”s” ylösalaisin 70 225 10, 20 ja 40 pennin 14.8.1919 leimatut numerokuusilot. 6 SUOMI Kenttäposti 210 1918 Kaksi kenttäpostilähetystä Kokkolan alueelta 20 211 1918 Kolme postikorttia kenttäpostina Ouluun 15 212 1938 Kenttäposti 4.XI.38 15. 30 219 1983 Hieno kulkenut kuori Lahti 20.04.83. Loisto: Helsinki 24.5.1941 8 189 1941 Marski 2,75 mk loisto: Pori 15.1.1942. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 25 . 186 1941 Mannerheim sarja w2 lyhyt väli ** 30 187 1941 Ryti ja Marski merkkejä 43 kpl. Toimituskomppanian leima 10 213 1939 Kenttäpostia 21.XI.39. Hammastesiirtymä! ** 15 195 1946 Kirjattu kirje Ruukista Tsekkoslovakiaan 8 196 1946 PR 1 mk + 25 p. 8 201 1960-70. 217 1963 Kenttäpostin leimattu numerokuusilo, harvinainen! 180 218 1963 Kuori Helsingistä sotaharjoitusalueelle 26.9.1963. 8 SUOMI Vuosilajitelmat ja -kirjat 207 1972. Numerokuusilo. Violetti seliteleima. Loisto: Helsinki 7.5.1954. Aunuksen 10 p leimattu nelilö, jossa yhdessä merkissä ” s ” ylösalaisin.. Kenttäpostikonttori 3.10.1963. 8 Kohde nro 217. Kenttäpostin leimattu numerokuusilo. 15 228 5 p pari vaakahammaste puuttuu **/* ja 25 p kolmirivilö pystyhammaste puuttuu **/* 15 229 I sarjan 50 p, vasen pystysivu hammastamatta * 8 230 II sarja leimattuna 20 231 II sarja. 6 199 1955 Kirkko 800 v sarja kaunisleimaisina 10 200 1959 Sekapostitekirje lentona Iittalasta 14.10.59 Venezuelaan. Suomen ensimmäinen lajitelma. Kaikissa w2 + 19 mm 30 188 1941 Kallion surumerkki. kauniit/loistot 8 191 1945 Sibelius, hieno tarttuma (No 325) 10 192 1945 Kirjattu lähetys Vammalasta 30.7.45 Lauttasaaren 10 193 1945 PR 2 mk+50 p nelilö **. 10 204 2001 ”Luonnos” lintublokista! Arvoksi merkitty 3,50 mk 10 205 2007 Eurovision FDC läviste (No B 45) 10 206 2013 Postin käsittelyssä vaurioitunut. Painos vain 5000 kpl 10 208 1973 Postin vuosilajitelma. 3,50 mk. 10 197 1950 Paasikivi 20 mk leimattu. Ohentuma, aitoutus 50 SUOMI Pohjois-Inkeri 227 25 pen. 8 190 1941 Ryti 1,75, 2,75 ja Mannerh
15 279 1943. Lapessa 160 €. 30 278 1943. ”Jänis ja orava II” kortilla leiman alla 10 259 1929. 25 281 1946. PHF luokitus II 10 241 Patojärvi. Sensuurileima, tuloleima. 20 234 Karjala-merkit 5 p 3 mk. PR sarja FDC. 25 280 1944. Kirjattuna Ruotsiin. Omenapuu ehiökuori Helsingistä 12.IX.12 8 256 1912. 30 257 1916. Kirjattu lähetys 20.V.42. 20 275 1942. Komea sinetti!. 15 273 1941. Karjala-merkit 5 p 3 mk kuorella Uhtualta 3.2.22. Valkoiselle vangille Liisankadun vankilaan lähetetty 30 293 3 kop rengasmerkki kaksoiskortti Sainiosta 5.III.00 18 Kohde 288. 10 277 1942. ”Joulukirkko” pienellä joulukortilla leiman alla. Viipuri sarja FDC. Päikköpari 30 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 246 1904. Ei kulkenut. Postitalo 4 mk Olympia 1940 kuorella. 5 ruplaa, hammaste 13,5, kaksileimainen 20 248 1912. Postituoreita TUB-joulumerkkejä vuosilta 1912-1937. Sensuuril. 30 282 1946. PR-sarja FDC. 8 260 1942. kuori Helsingistä 20.VI.17 Tanskaan 10 250 1917. Kirjattu lähetys 1.III.43. Lapessa 110 €. 10 269 1938. Helsingin asematornin harvin. FDC: Mallin-30 leijonamerkit 10, 15 ja 25 mk + 40 mk 20 286 1954. Leijonat 75 p FDC. PHF luokitus II 10 238 Latva. PHF luokitus II 10 SUOMI Laivamerkit 244 Laivamerkki STA1 hammastamaton, leimattuna sekä kaksi värikoepainosta, molemmat * 15 245 Porvoon laivamerkki 1,50 mk kolmirivilö. PHF luokitus II 10 240 Mäkriä. Wiborg 13.FEB.1856. 60 272 1940. Kirjattu lähetys 1.III.43. Mies ja nainen kortti Helsingistä Lontooseen 4.V.1911 8 255 1912. Kirjapainotaito sarja FDC. Loistoleimainen Uhtua 3II.1922. FDC: Mallin-54 leijonamerkit 1 ja 2 mk 10 SUOMI Ehiöt 288 10 kopeekan ovaalikuori. 20 283 1946. sarja FDC. PHF luokitus II. Merkkipari 20 kop kirjatulla sensuroidulla kuorella 15 251 1917. Suomen Postimerkkilehti 6/2019 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 26 SUOMI Karjala 233 75 pen. kuorella Uhtualta 3.2.22. Kirjattu lähetys 1.III.43. Ehiöllä lähetettyä ”Tampereen Sotavankila” postia 15 292 1918. Isänmaa FDC. Punaisen Ristin sarja kirjatulla FDCkuorella Helsingistä Usaan 2.1.1937. Omenapuu merkki leiman alla Kaskisista 20.II.16 20 258 1926. 10 284 1948. 8 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 264 1919. PHF luokitus IV 30 239 Munjärvi. Kaksi x 2 mk Kalevala 100 v. Pro Filatelia FDC. Kirjatulla sensuurik. Tuloleimat (Lapessa 750 €) 200 268 1938. 10 236 Kontokki. PHF luokitus IV 30 242 Sunu. Kirjattu Suomussalmella 7.2. 7 ruplan vaakaraitainen leimattu pari. Delaware pari kirjattu FDC Tanskaan. 10 276 1942. Postiauto 16 mk FDC. Vaasa-Replot lentopostin erikoisleima 27.11.1946. Kansanapu sarja FDC. 8 SUOMI Joulumerkit 252 10 erilaista täydellistä skaalavedossarjaa ** 15 253 1908. Merkit loistoleimoin! 10 271 1939. kirjattuna Hangosta Ruotsiin. Kohde nro 241 Kohde nro 242 Kohde nro 247 Kohde nro 238 Kohde nro 245 Kohde nro 246 291 1918. Posti 300 v. PR-sarja FDC. FDC 28.2.35 (No 211) 25 267 1937. (No 550€) 180 266 1935. hammastamattomatskaalavedokset 5-rivilöinä ** 14 263 1986. Kirjekortti PK12 tyyppi I (Nordea) Venäjälle 1876 15 290 1890. ”Piirileikki”. FDC: mallin-54 leijonamerkit 15 ja 25 mk 8 287 1955. Useita Itä-Karjalan kirjattuja lähetyksiä harvinaisemmilta paikkakunnilta. Postiosoitus Helsingistä 14.IX.17 Kotkaan. 30 270 1938. Kirjattu lähetys 1.III.43 PHF luokitus III 20 237 Kontupohja. Mallin-89 ehiökortti Helsingistä Snappertunaan 20 Kohde nro 234. erikoisleima 50 265 1931. 30 274 1941. Lentopostina Ruotsiin. ja kirjaus maksettu kirjeeen taakse sijoitetuilla saarismallin merkeillä. PHF luokitus V 35 243 Äänislinna. 10 247 1909. Helsinkiin. Helsingin tuloleima 10.2. pun. Leijonat 5 ja 8 mk FDC. Kirjattu sensuurikuori Ruotsiin. 20 262 1982. Sensuurikuorella Ruotsiin. Wiborg 13.FEB.1856, sinetti 80 289 1875. Kirjattu lähetys 1.7.43. TUB-joulumerkit 1908, -21, -27, -28 ** ja -10, -21 * 10 254 1911. FCD Maakuntien vaakunat 2.1.42. Leiman alla, sensuroidulla sotalippu-kortilla Italiaan 8 261 1955. Kirjattu lähetys 1.III.43. 15 285 1952. Kirjattu kirje Helsingistä 24.II.12 Saksaan 10 249 1917. Postituore 10-merkin ryhmä. FIS-sarja FDC. Kirjattu lähetys 1.III-43. 10 kopeekan ovaalikuori. FDC Leijonat 3 mk ja 10/12 mk 9.2.1948. Kirjattu lähetys 16.8.43 violetilla. Kirjattuna Helsingissä, tuloleima. 90 SUOMI Itä-Karjala 235 Jessoila. Poro ja tonttu 5-.rivilö hammastamaton ja hammastettu sekä skaalavedokset molemmista. Kirjattu ja sens
15 338 Laivapostia Helsinkiin 5.10.1956. Sysmä 12.1.1920 + numeroleima 670. Käytetty saaristolaivoissa (No STA 4 D) 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 309 1902. 15 331 Varaleima. 8 329 Kirjattu vapaakirje nr 3978 Suomen 14.11.21 20 330 Ukkoskortti. Kohde nro 265 Kohde nro 269 Kohde nro 271 Kohde nro 264 294 Ehiökortti Lahdesta Pietarin kautta Sveitsiin 1891. 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Laivaposti 335 Tukholmasta 12.8.1937 Turkuun. 10 323 Numeroleimat 161 ja 340 20 pen 1895, loistot 12 324 Pertunmaa 6.5.1930 -leima. 15 296 Huumola pysäkkileima R4 ja Kämärä venäläisleima R3 12 Kohde nro 296 Kohde nro 310 Kohde nro 314 Kohde nro 306 Kohde nro 330. 8 299 Kuolemajärvi. Hangö sågvexel -rivileima 8 311 Lappvik p.h postipysäkkileima 3 kop pun. Numeroleima 884, molemmat tyypit. Rautateiden Ilmoituskortit asemaleimoin 8 333 1904 ja 1912. Ukkoskortti. Leimattu Wilmanstrand Filial 4.7.1891. Hölmö -rivileima + nrot 1138 ja 1519 10 314 10 + 10 p ehiökortti. 10 317 Veteli-Halsua nroleima 64 ja Veteli venäläisl. Numeroleima 270. Numeroleima 342. Sodan ajan Sortavalan postitoimipaikka 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Asemaleimat 332 1903 ja 1934. 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Finland-leimat 300 Viisi loisto/ kaunis leimausta 20 pen. 8 325 Saarimallin merkkejä numeroleimoin 8 326 Säkylä 29.2.1905 -leima. merkeillä 20 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 301 Kuvioleima 52 Raumo 25 p 1875 R5 8 302 Kuvioleima 67, Raumo 25 p 1875 R5 8 303 Kuvioleima 99 5 p 1875 musta R4 ja 20 p 1875 sin R3 16 304 Kuvioleima 226 Nikolaistad 1882 1 mk lila 10 305 Kuvioleima 264 20 p pari 1885 12 306 Kuvioleima 270 1895 1 mk pari 10 307 Kuvioleima 360 20 pen 1882 sekahammaste 10 308 Kuvioleima 399. Laivaleima s/s Per Brahe. Asemaleima Kirjokivi.. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 27 . 10 Useita 193050-luvun vaikeita ensipäivänkuoria ja erikoisleimoja. 297 Jänisjärvi, 1925 60 pen ehiö 2.VIII.25 Seinäjoelle R5 15 298 Kuolemajärvi ostokortit, kaksi erilaista. Rautateiden virkaleimat ehiö lähetyksillä 10 334 Asemaleima Kirjokivi. Numeroleima 1741. Helsinkiin 8 312 Räckhals Rekola Joulutervehdykset 10 SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 313 10 + 10 p ehiökortti. Harvinainen leima! Kohde nro 334. Numeroleima 470 10 320 Mallin-89 merkkejä numeroleimoin 10 321 Numeroleima 134 1895 20p parilla ja 193 20 p 1895 12 322 Numeroleima 402 Wesilahdelta 23.III.38 Helsinkiin. Leimattu Wilmanstrand Filial 4.7.1891. 20 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 295 20 x 5 pennin harmaa (m-17) kirjeellä Suonjärveltä 1922. Kivennapa 20.3.1903 + nroleima 508. Paquebot-leima. Helsingin tuloleima 4.7. 8 SUOMI LEIMAKOHTEET Muut leimat 327 Virkakirje Lappeenrannan työvankilasta 29.I.1910 18 328 Ilmakirjeet Porista 5.8.58 ja 20.III.60 Venezuelaan. 8 336 Laivankuva leima 10 pen ehiö, Hebe laivalta 9.VI.98 10 337 Laivapostia Ahvenanmaalla 1,5 mk vihreä/lila. 10 316 5 p ja 10 p pari Sysmästä Helsinkiin. ukkoskortilla 12 318 Kotkamallin merkkejä numeroleimoilla 10 319 Kuhmoinen 31.12.1908 ja Lahti 1.1.1909. 40 pen nelilö leikkeellä. 10 315 10 kop ehiökortti. Michelspittorm -rivileima 8 310 1903
Kirje Helsingistä Hampuriin postivaunu 3 leimalla. Talvisodan aikaista postia Tallinnasta 11.V.40. Kirjattu kolmen p ehiökuori lisämerkillä Suomeen 10 MUU EUROOPPA Puola 372 1938. Kirje Englannin Birkenheadista Saksaan 12 371 1922. 20 375 1921. Kaunis taksanmukainen franco-kuori Tukholmasta Turun kautta Saloon 21.9.1871. Kaupunkinäkymiä sarja leimattuna. 20 345 1944. Kaunis taksanmukainen franco-kuori 21.9.1871. FDC kuori Grönland Myskihärkä nelilöllä 8 351 Paikallispotimerkkejä 25 kpl 10 POHJOISMAAT Ruotsi 352 1871. 10 356 1923. 8 380 1930. Sisällisodan aikainen blokki Catalunya ** 25 365 Espanjan sotasensuurin tarkastama Käkisalmeen 20.IX.37 10 MUU EUROOPPA Albania 366 1968. Leimattu 16 sk. 1937 Orivedelle Suomeen. 1944. Deutsche luftpost Polarfahrt 1931, 4 RM **, aitoutus 50 384 1932. ”P.A.Scheyes Rapport” 8 January 1859 Suomeen. 10 370 1860. Zeppelin 4 mk. Suomen Postimerkkilehti 6/2019 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 28 SUOMI LEIMAKOHTEET Rautatieposti 339 1922. Nothilfe -sarja **. (La 60€) 8 359 1940. FDC kuori Republik Island 17, Juni. 10 385 1933. 20 AHVENANMAA Merkit 341 1987. (Fa 4000 SEK) 40 POHJOISMAAT Tanska 347 1854. (Mi 120€) 15 346 Erä eri aikaista postituoretta Islantia. Iposta blokki leimattuna. 10 MUU EUROOPPA Ranska 373 Mielenkiintoinen lähetys Ranskasta 7.IX.1932 Helsinkiin. 10 360 Levy postituoretta vanhaa Viroa, siisti liimakejälki. 12 MUU EUROOPPA Saksa 374 1905 virkamerkit sarja leimattuna. Caritas blokki 1938 postituoreena. 8 340 Suomen rautatiehallituksen harvinainen leima PV. Loistoleimaus 30 386 1935. Postituore Blokki 5, hennot liimakejäljet. (Fa 6 1800 SEK) 40 348 1873. Michel 9-14. Sotalaiva risteilijä ”Emden” laivapostileimalla no.6 20 Kohde nro 341. 110 350 1969. Viron kartta 100 mk postituoreena 8 357 1927. Sisällisodan aikainen blokki Ayamonte ** 30 362 1936. 25 379 1929 ”Nothilfe” ehiökortti sivukuvalla. Michelissä 2000 euroa! 180 382 1931, Deutsche luftpost Polarfahrt 1931, 2 RM **, aitoutus 25 383 1931. Danzig sarja ”1920 15 November 1930” lisäpainamalla 30 381 1930. Michelissä 130 €. Zeppelin 4 RM. Aitoutus mukana!. 21.7.1910. Michelissä 160 €. Dansk Vestindien 12 cent leimattuna 20 349 1905. 19.11.1929. molemmat värit (a ja b) leimattuina. 2004 2009 15 POHJOISMAAT Islanti 344 Islanti 2 Kr Zeppelin 1931 lisäpainatuksella. 30 376 1923 inflaation loppu 30 kpl 1 miljardin merkkiä 12 377 1924. Postituore Blokki 34 ”Enver Hoxha” 20 367 Albania 1959 Tiranasta Tsekkoslovakiaan. Chicagofahrt. Lintusarjan kymmenryhmät ** arkin reunasta. 30 378 1928. **. 1,70 mk:n merkissä harvinainen kuvakevirhe ”rikkinäinen R”! Kohde nro 344 Kohde nro 347 Kohde nro 340 Kohde nro 349 Kohde nro 362 Kohde nro 366 Kohde nro 352. 10 pfg. Ahvenanmaan vuoden 1987 lintusarjan kymmenryhmät ** arkin reunasta. Sisällisodan aikainen blokki Pro Rodanas ** 40 363 1936. Danzig Luftpostausstellung postituore sarja. Dansk Vestindien leimattu St Thomas sarja. 8 MUU EUROOPPA Espanja 361 1936. 50 353 Laivaleima M/S Gripsholm Suomeen 13.2.32 15 354 Sotasensuurin avaama kirjattu kirje Ruotsista 21.XII.1915 15 MUU EUROOPPA Eesti 355 Kirje Tallinnasta 6.II. Itävallasta Unkariin 8 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 369 1859. (La 75€) 10 358 1938. 8 368 Ensimmäisen maailmansodan kenttäp. 1,70 mk harvinainen kuvakevirhe ”rikkinäinen R” 45 AHVENANMAA Vuosilajitelmat ja -kirjat 342 Ahvenanmaan postimerkit kertovat kirjat 1994 1999 15 343 Ahvenanmaan postimerkit kirjat. Sisällisodan aikainen blokki Viva Franco * 20 364 1937
Hitler blokki. 8 406 Venäjä. Kulkenut kortti Revniceen 25.VII.36. 220€) 40 397 1914 mi 120 välilöpari ** (Mi 120 n. Kohde nro 378 Kohde nro 382 Kohde nro 383 Kohde nro 385 Kohde nro 389 Kohde nro 387 Kohde nro 377 387 1937. ”Ilmolan kirkko” kulkemattomalla kortilla. Tuplasivut aivan uuden veroiset. Ehiökortti lisämerkein Kirovosta 3.9.36. Ehiökortti Pietarista Böömiin 23.IV.99. 1980. Keskitysleiripostia KL Buchenwald Weimar 3.3.43 20 391 1944. Kortti New Yorkista Itävaltaan. Pikku levy vahaa Intiaa. Kohde nro 412. Hieno nahkaselkäinen Norma-kansio. 50 MUU EUROOPPA Sveitsi 396 1914 Mi 120 päikköpari ** (Mi 120 n. Kortin kuvitus kolme pilvepiirtäjää.. 15 389 1940. Apinan vuoden harvinainen merkki ** 500 AUSTRALIA & OSEANIA Postilähetykset 409 Kirjattu ehiö lisämerkillä Suomeen 12.10.1929 10 410 Kirje Australiasta Ponape laivalla 8.1.34 Maarianhaminaan 10 ETELÄ-AMERIKKA Postilähetykset 411 Argentiina. 70 388 1938. Kiinan vuoden 1980 postituore ** ja priimakuntoinen harvinainen apinanvuoden merkki. 8 MUU EUROOPPA Unkari 401 1944. Pieni kulkenut sensuroitu lentopostikuori Helsinkiin 10 402 Vakuutettu pikakirje Unkarista 30.V.36 Helsinkiin. MUU EUROOPPA Tshekkoslovakia 400 1936. Harvinainen Venäjän Postin mainosmerkki 20 405 1936. 350€) 26 394 Saksa Reich 1941 Serbia leimattu sarja II (Mi 54 57 II) 15 395 Saksan pikkuvaltiot kansio. 8 AASIA Merkit 407 Intia. 8 408 Kiina. 700€) 80 398 Kolme isoa levyllistä leimattua Sveitsiä, paljon vanhaa 15 399 Pro Juventute 5 c välilöpari ** (Mi 128 -n. 15 POHJOIS-AMERIKKA USA 412 1929. Keskitysleiripostia Ravensbruckin leiriltä, sensuuri 25 392 1959. (Mi 65€) 8 393 Baden nro 1 b, leimatti (Mi n. Leimattu blokki 2 Neuhausen 15.10.59. Vuoden 1929 Ensimmäinen Zeppelinin maailmanympärilento. Käyttämätön karttakortti. ** Michelissä 320 €. Lentopostikuori Helsinkiin syyskuu 1934. Zeppelin, Ensimmäinen maailmanympärilento. 15 Kohde nro 393 Paljon hienoja Saksa kohteita kuten nämä: Kohde nro 381. Vuoden 1930 Ipostablokki leimattuna. 15 413 Lentopostia USA:sta Maarianhaminaan 7.2.41. Block 9. Kohde nro 408. 8 404 1925. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 29 . 200€) 25 Kohde nro 399 Kohde nro 397 Kohde nro 396 Sveitsin postituoreita ** päikköja välilöpareja. Kirjattu kirje 15.IV.40 Troppausta vihkomerkein 40 390 1943. 20 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 403 1899
8 424 Kolttaköngäs. Kulkenut 1934. 35 415 Postia ulkomailta (12 kpl) Suomeen vuosisadan alussa 1900 30 POSTIKORTIT Paikkakunnat 416 Helsingin Klippan. Ei kulkenut. Kirvun valokuvaamon kortti. Kaksi veturia. Jugendkortti K.P.X.P no 18 leimalla 1902. ”Inarin kirkonkylä” ja ”Petsamo Risti ” 15.XI.15 10 429 Makslahti. 8 425 Kouvola asemakortti vuodelta 1937. Kulkenut kortti ”Talvimaisema Oulu” 23 I 17. 10.VI.27. 10 438 Salo. 17 IX 24 10 420 Iisalmi. Kulkenut 1905. Kortti Helsingistä 5.II.11 7 419 Hämeenlinna. K.P.X.P N:o 8 Lohjalle 1906 7 434 Pyhtään/Pyttis Stockforsin sulki. 10 Kohde nro 414. 426 Kuopio, Snellmanin puisto 10 pen m 1911 Helsinkiin 8 427 Lappi. Kulkematon kortti ”Utsjoki Lappalaisperhe” 8 428 Lappi. Suomen Postimerkkilehti 6/2019 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 30 MUU MAAILMA Kokoelmat ja erät 414 Hyväkuntoinen vanha koko maailma kansio. Merkit pääsääntöisesti liimattu, osa liimakkeella. Käyttämätön kortti ”Jäidenlähtö” 8 432 Oulu. 6 430 Olavinlinna käyttämätön 8 431 Oulu. Keisariajan lippukortti, ei kulkenut. Kulkematon kortti Gamla Karleby Yhteiskoulu. Hyväkuntoinen koko maailma kansio. 8 423 Kokkola. Kulkenut 1909. 6 421 Kauniaisten vanha asemakortti, ei kulkenut 30 422 Kirvun luonnonparantola. Kulkenut 1927. Hämeenlinnan Rautatieasema. Riihimäen Rautatieasema. 10 417 Helsinki kortti, käyttämätön loistokuntoinen kohopainanta 20 418 Helsinki, Uusi asemahuone. 6 435 Rauma, kirkko Takana: Seuraa lehteä Juhannus 1910 6 436 Rauman satama 6 437 Riihimäki. 8 433 Pietarsaari, tehdasnäkymä. 12 439 Tampere vanhoja käyttämättömiä kortteja 4 kpl 20 440 Turku Hieno värisommitelma kortti Saksaan 1898. 20 Kohde nro 417 Kohde nro 421 Kohde nro 429 Kohde nro 418 Kohde nro 424 Kohde nro 436 Kohde nro 419 Kohde nro 425 Kohde nro 440
POSTIKORTIT Taitelijakortit 444 Tove Jansson kortti ”hiiret purjehduksella”, kulkematon 10 445 Tove Jansson kortti ”ketut kortinpeluussa”, kulkematon 10 446 Tove Jansson pääsiäiskortti, kulkenut 1944. 1939 ”Maria ja Jeesus-lapsu nurmella” HY 158 R3. 8 449 Wendelin. Hyväkuntoinen koko maailma kansio. Saksalaiset joukot Suomessa satamassa. 441 Valkeakoski, tehdasmiljöö No 51/25 Paperitehdas 7 442 Viipurin linna, ei kulkenut 6 443 Visuvesi, nyrkkipostilla Tampereella 6 Kohde nro 414. Kirjelomake 1952 ”Sisällä kirkossa”. pakettikortti 1944 ”Tulppaani ja joulumerkki” RR 30 452 Wendelin. Tuntematon taiteilija 10 465 Saksalaisen metallitehtaan mainoskortteja 8 kpl 20 466 Tuohikortti 1916 Torniosta 6.12.16. Suomen sotaväen muistoksi 1881-1902 kaksi korttia 10 457 1914. 12 463 Jääkärien paraati Vaasan torilla 26.2.1918 12 464 Lentoaiheisia kortteja. 1 riksdaler kolikko. Pystyhalkeama tuettu 10 467 Uudenmaan pataljoona. Joulukortti Sveitsiin 31 XII 09. 2e. Kohde nro 460 Onko hallussasi filateliaa, josta haluaisit luopua tai et tiedä mitä sillä tekisit. 10 447 Wendelin. Merkit pääsääntöisesti liimattu, osa liimakkeella. Aineiston myyntiin käytössämme on omat merkkihuutokauppamme. Suomen Filatelistiseura ry Eero Mäkelä Suomen Postimerkkilehden meklari puh. Ota meihin yhteyttä ja mietitään, mitä halussasi olevalle filateeliselle materiaalille yhdessä tekisimme. m. Kulkenut malli -89 ehiöllä 28.12.1900. Kalevala-kortit 1935. 25 458 1918. HY915 R 30 454 Wendelin. 8 469 Yleislakon päättymisilmoitus 6.Nov.1905 kl. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com. Jeesus rukoilemassa taittokortti HY48 R3 8 450 Wendelin. pakettikortti 1944 ”Kynttilä ja joulumerkki” RR 30 451 Wendelin. 80 471 Soulin olympiakisojen 2000 wonin hopearaha ja Sveitsin pankin puolen unssin hopeaharkko puhdasta hopeaa 20 Kohde nro 416 Kohde nro 444 Kohde nro 448 Kohde nro 451 Kohde nro 457 Kohde nro 455 Kohde nro 465 Kohde nro 458 Kohde nro 469 Kohde nro 470. 15 NUMISMATIIKKA Ulkolaiset kolikot 470 1776. Vanha loistokuntoinen Philipsmainoskortti 1914. Ruotsin kuningas Gustav III. 10 POSTIKORTIT Aihekortit 455 1901 postimerkkien muistokortti, ei kulkenut. 8 456 1902. 1 riksdaler 1776. Saksalaiset sotajoukot saattavat asukkaita 10 461 Böömiläinen kuvakortti 1904 8 462 Jääkäreiden paluu Vaasan paraati 26.2.1918. Jeesus ja lapset taittokortti HY45 R3. Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 45 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 31 . Kultatähkä ehiöt HY466, 469 ja 470 kulkeneina ja HY467 ja 472 kulkemattomina R2 12 453 Wendelin. Saksalaiset joukot taistelussa punakaartilaisia vastaan 10 460 1918. Voimme myös opastaa sinua omaan keräilyharrastukseen. 10 459 1918. 1947 pakettikortti ”Kaksi kelloa ja joulumerkki” 20 448 Wendelin. 10 468 Viitasaaren kirkko
Svinhufvudin lähettämä kirje ministeri Castrenille 23.1.1919. Yksittäisillä kohteilla on palautusoikeus 8:n vuorokauden kuluessa toimituspäivästä. 14 496 Suomen ilmavoimien viisi pientä vanhaa valokuvaa 14 497 Vastauskuponkien ensim. Kirjattu kirje Kazanista joulukuussa 1932 10 482 1935. Kokoelmassa lähes 500 lintumerkkiä. Huutokauppa päättyy verkossa to 16.1.2020 klo 21.00. ?. 20 483 1940-luvun jäsenkortteja (Punainen Risti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto, HKL:n kuukausiliput, ym.) 10 484 1963 vuoden merkit ** Postin ranskankielisessä kansiossa 10 485 4 arkkia hammastamattomia kirjeensulkijoita vuoden 1940 Helsingin ja St: Moritzin olympiakisojen hyväksi. Kohteet 499 ja 500. 10 PÄÄTTEEKSI Cinderella 478 17 sivua suoraan painoista tulleita vanhoja tulitikkuetikettejä säiliökirjassa. KOHTEIdEN LÄHETTÄMINEN Kohteet toimitetaan huutokaupan ja jälkimyynnin loputtua postitse. . Kohteet 474 ja 475. . 20 492 P. Kannattaa tutustua! 80 479 1901 Muistotaulu suomalaisista postimerkeistä 10 480 1910. . . 20 493 Punaisen Ristin liikkuva leikkaussali, valokuva 22 x 14 cm 6 494 Saksan hätärahat (Not Geld) 10 erilaista, komeat! 12 495 Suomen ilmavoimien kaksi valokuvaa hakaristi tunnuksin. K. . Harvinainen! 20 475 Isohampaisia leimamerkkejä erä, leimattuja ja **/* 20 476 Isohampaisten leimamerkki, malli -18. ?. Lajiteltu maiden perusteella. Kohteita myydään pohjahinnoilla (+ 17%) PÄÄTTEEKSI Leimamerkit 472 1866 Isohampaiset leimamerkit: 2 x 80 p ja 2 x 2 mk, eri värit 8 473 Ahvenanmaan leimamerkki 100 mk,pienik. Laskos! ** 10 477 Isohampaisten leimamerkki, malli -1891, loisto: 25.11.1891. Kohteet ovat myyjän omaisuutta kunnes ne ovat kokonaan maksettu. 1500 m palkintojenjaosta 5 488 Jean Sibeliuksen lähettämä kirje senaattori Castrenille 19.8.29 Mielenkiintoinen sisältö! Katso juttu sivulla 34. 15 481 1932. Mielenkiintoista kulttuurihistoriaa. Noudatamme ns. . Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. 5 min. 80 500 Kokoelma 5. (*) 10 474 Ahvenanmaan leimamerkki 620/5 mk *. Kokoelmassa satoja lintumerkkejä. . Tarjoukset tehdään tasa euroina. Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 16.1.2020 klo 12.00. Yhtäkorkeissa tarjouksissa ratkaisee saapumisjärjestys. Neljä pientä (35x50mm) kirjasta Hitlerin urotekoja. ?. Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseuran tiloissa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, katutaso ti 7.1.2020 klo 16.00-17.00 sekä ma 13.1.2020 klo 16.30-17.30. 17 sivua painotuoreita vanhoja tulitikkuetikettejä. sääntöä huutokaupan päättyessä. Paljon lajimääriteltyjä. Kirje Pietarista 12 XII 10 säveltäjä Robert Kajanukselle. . Lähetysja pakkauskulut lisätään ostohintaan. Maksuehto on 8 päivää netto. . . MyyMÄTTÄ JÄÄNEET KOHTEET Jälkimyynti alkaa verkossa välittömästi huutokaupan päättymisen jälkeen ja päättyy to 23.1.2020 klo 21.00. 32 Suomen Postimerkkilehti 6/2019 online-huutokauppa 45 Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo. Valtaosalle laji määritelty kuten kuva kertoo. Verkossa näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous jos se on alle 10 % toisena olevaa tarjousta. ?. Pidätämme oikeuden hylätä tehty tarjous ilman erillistä perustelua. . 80 Ahvenanmaan harvinaiset leimamerkit *. . lomake, 60 p, Kallio-leimaus. 40 486 Haapaveden kotimarjalan vaihtomerkki 10 p. Huomautukset ja palautukset on tehtävä ehdottomasti 8 päivän kuluessa. . ja harvin. ??????. Kohteen jättäjiltä peritään 15 % provisio myydyistä kohteista. E. Ainoan tarjouksen tekijä saa kohteen pohjahinnalla, johon lisätään huutoraha 17 %. . ?. Katso sivu 41. Ostohinta on joko korkein tarjous tai toiseksi korkein tarjous + 10 % riippuen siitä kumpi on alhaisempi. 30 489 Kaksi Jean Sibeliuksen allekirjoittamaa osoitekorttia 1930 20 490 Karttamerkki. . ?. Paksu Facit merkkinen säiliökirja maailmassa esiintyvistä linnuista. Jos et halua kirjautua Onlineen, voit tarjota puhelimitse tai kirjeitse. puh. 5 487 Helsingin olympialaiset 1952. . MAKSUT Kohteet on maksettava 8 päivän kuluessa vastaanottamisesta. Ehdote/koevedos Suomi. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. Inhalle tullutta postia. ?. Paksut kansiot lintumerkkejä lajimäärittelyineen. Kohde 478. 10 491 Kirjailija ja valokuvaaja I. Kohteen ostohintaan lisätään 17 %:n huutoraha. ?. Viivästyskorkona perimme 8 % ja Suomen Postimerkkilehden Online-huutokaupan säännöt muistutuksen lähettämisestä perimme 10 euroa. Paksu Facit merkkinen säiliökirja maailmassa esiintyvistä linnuista. . Mielenkiintoinen sisältö. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com TARJOAMINEN Kohteet myydään eniten tarjoavalle. Palautuksen yhteydessä on kerrottava syy palautukseen. Jos huutaja on merkinnyt toimitustavaksi Suomen Filatelistiseuran tai Merkki-Albertin toimitetaan halutut kohteet ensitilassa näihin paikkoihin. KOROTUKSET 20:een euroon korotus 1 euroa 50:een euroon korotus 2 euroa 100:aan euroon korotus 5 euroa 200:aan euroon korotus 10 euroa 500:aan euroon korotus 20 euroa Kaikkien kohteiden kuvat verkossa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi. Kalliit ja ulkomaille menevät kohteet kirjataan. Katso juttu sivulla 34. 10 498 YK postia 21 eri postilähetystä 15 PÄÄTTEEKSI Kokoelmat ja erät 499 Kokoelma 1
?. ?. . ?. ?. . ?. ??????. ?. . . . Kohde nro 3. Vuoden 1918 kiihkeät päivät Espoossa ja Kirkkonummella Postcrossing tavoittaa nuoret ja naiset Lehden Online 42 huutokaupassa harvinaisia kohteita kuten: Lahtis höyrylaivamerkki (50 p), joka on toinen tunnettu yksilö! 1 /2019 SUOMEN ?. Kohde nro 18. . . . . Kari Sihtola, SF:n jäsen numero 1000 ja isoisä Jalo Sihtola jäsen numero 1. . ?. ??????. . . ?. . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Koristeelliset postimerkkirasiat Tuulahdus merkkeilyn alkuvuosilta Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 2 Nelilukuiset yleismerkit 1875-82 Budapestin postimerkkiliikkeistä ja Unkarin filateliasta Kansalaissota 1918 Lupa liikkua! 6 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. ?. ?. vuosikerta / 7 € ?. ?. vuosikerta / 8 € ?. . ?. . . . . ?. ?. . . . ?. . . . . . 190 €)) 40 75 40 pen No 85 Bb, vaikea väri postikortilla Hangosta 27.8.20 20 76 1917 numerokuusilo 5 mk nro 74 ** (No 185 €) 30 77 1919 Suojareijite ” S ” postikortilla 5 p vihreä Turku 4.10.19 8 78 1919 Sensuroitu kirjattu kirje Helsingistä Wieniin 11.II.19 10 79 1920 Kirjattu kirje 18 X 20 Helsingistä Tshekkoslovakiaan 9 80 1921 3 mk sininen/musta ** (No 116 A) 20 81 1921 Lisäpainama 30/10 p ** vaaleanvihreä (Sihtolan väri) 20 82 1924 sininen 2 mk numerokuusilot 82 ja 95 ** (No 122A) 20 83 1925 Hakaristi 1 mk w1 ** (No 130B 190€) 45 84 1925 Hakaristi 1 mk w1 ** numerokuusilo 104-8-1925 25 85 1925 Hakaristi 40 pen vihreä II numerokuusilo 126 * 30 86 1925 Kirje Nurmeksesta 4.IX.25 Saksaan 8 87 1925 Hakaristi 5 mk lila/musta leimattu pari (No 134A w2) 100 88 1927 Hakaristi 25 mk w1 ** (No 136B) 15 89 1927 Hakaristi 25 mk (No 136B w2) * 14 90 1927 Postitorvi 1 mk pari tiedustelulomakkeella Latviaan 60 91 1928 Postiosoitus Kuolemajärveltä (Seivästö-Viipuri) 10 92 1929 Valkoinen paperi 40 pen ja 1,50 mk B-hammasteeet 10 93 1930 Valkoisen paperin 1 mk, ketjuleima, vaikea merkki! 80 SUOMI Vaasanmalli 1918 94 Sekapostite PK35 ja Vaasa 10 pen Jämsästä Orimattilaan 20 95 Kortti Kuopiosta saaris/vaasalainen 5.4.18 Kaskisiin 10 96 10 pen hammastamaton pystypari ** (No 91) 10 97 10 ja 30 p loistoleimat: Helsinki 3.8.1918 10 98 1 mk hammastamaton ryhmä * (makulatuuria) 10 Kohde nro 12. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 19 Stamp Forum 2015 postimerkkimessut Helsingin Messukeskuksessa 22-25.10.2015 Mukana Postimerkkimessujen 16-sivuinen näyttelyliite Näin ostat filateliaa turvallisesti internetin kautta Tampereen paikallisposti Penny Blackin virkamerkit Filateelinen kummajainen Heligoland kiistelty 6 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . . . ?. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Avaruus ja sen tutkimus filateliassa – Tonavan linnoituskaupunki kahdessa maassa Komarno – Komarom Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa osa 3 Saksan kenttäpostin mykät leimat Rakettipostia 1930-luvulta. . . . . ?. ??????. ?. ?. . . . Tilgmannin kirjapainon kiehtova historia Kyyhkyspostia Kuningatar Elisabet II :n postimerkkiaarteet Tampereella Grönlannin sensuroitu posti 2 / 2018 ?. . . . Keräilijöitä kolmessa sukupolvessa Euroajan erikoisuuksia Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 10 4 /2018 ?. Kohde nro 60. ?. . . . vuosikerta / 7 € ?. . ?. . Kohde nro 51. vuosikerta / 8 € ?. ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta 6 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. . . . vuosikerta / 8 € ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. . . . . . . . . . . . ?. ?. vuosikerta / 7 € ?. . Laivayhtiön rahtimaksulomakkeella. ?. . ?. . . vuosikerta / 7 € ?. ??????. . ?. . . ?. . vuosikerta / 7 € SUOMEN Suomessa vähemmän tunnetut pakettimerkit Postia Venäjän Keski-Aasiassa, Iranissa ja Mongoliassa Viipurin kahdet kasvot Grönlannin Pakkeporto -merkit ?. . . . . ??????. ?. . . . . . ?. . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. ?. ?. ?. . . . . ?. . . Luovutetun alueen leimatietoja sota-ajalta Kenttäpostikuori Jalasjärvelle 2.9.1944 on varustettu 3 ½ mk oliivilla mallin 1942 leijonamerkillä. . . . ??????. ?. . Kaunis lähetys 4 kop pari Alajärveltä 8.1.1910 Mikkeliin. . vuosikerta / 7 € ?. vuosikerta / 7 € ?. . . . vuosikerta / 8 € Lehden Online 41 huutokaupassa huippukohteita! Kuten Zeppelin virhepainama 1830 ** Harvinaiset muistotaulut syntyivät sortovuosien aikana Kuvallista vastarintaa 1901 Helsingin varhainen sotasensuuri syksyllä 1914 Venäläiset marssilla Läntisellä Viertotiellä, nykyisellä Mannerheimintiellä. . ?. ?. ??????. ??????. . SA-kuva. vuosikerta / 8 € Kuinka hankkia merkkejä. . ??????. . . Valkoisen paperin 1 mk oranssi. ?. . . Jokaisessa numerossa laadukas huutokauppa!. . . . . Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 37 Isohampaisten keräilystä helpompaa Lävistetyökalut isohampaisten nurkkien lävistyksen tutkimiseen. . . . . . . 6 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. ?. Tuloleima takana 15 49 Kirjattu kirje Helsingistä Palermoon Italiaan, tuloleimat 20 50 4 x 25 p Wärde kuorella Pitkärannasta 9.12.1899 Helsinkiin 10 51 Vastaanottotodistus Wiborg 31.X.98 Borgå ja takaisin 15 52 Postituore 5 mk vihreä/punainen 12 SUOMI Rengasmerkit 1891 53 1 kop 50 kop rengasmerkit postituoreina ** 50 54 Siisti lähetys,4 kop pari Alajärveltä 8.1.1910 Mikkeliin 25 55 1 kop ja 2 kop nelilöt ** 20 56 3 kop ja 4 kop nelilöt ** 35 57 7 kop ja 10 kop nelilöt ** 45 58 1 rupla nappiloisto Helsingfors 10.7.93 30 59 1 rupla nelilö ** 100 60 3,5 ruplaa ** reunakappale 120 61 3,50 ruplaa *, pieni ensiliimakkeen jälki 85 SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 62 1901 Berliinin laatta 10 ja 20 p sekä 1 mk postituoreet ** 20 63 1912 Hieno Wärde kuori Lapualta Helsinkiin, sinetit 10 64 5 pen vihreä, hammastamaton pari * (No 68 Hn2) 20 65 10 pen ** 3 sivua hammastamattomia (No 69 Hn3) 60 66 20 pen sininen Majlund postiväärenne ** 7 67 40 ja 20 p Arvo-kuorella Tampereelta 22.8.1911 Helsinkiin 10 68 Wärde lähetys Walkeakoskelta 15.IX.14 Messukylään 16 69 1 mk ja 10 p. . . . . . . Postikorttien Helsinki sarja alkaa 6 /2018 ?. . . . . Erittäin leveä merkki! 20 19 10 p hento leima sekä ehjä 20 p leikeellä (No 7 ja 8) 30 20 20 p Ekenäs 11.2.68 ja 40 pen ACye leimattu (No 8 ja 9) 30 21 20 p sininen 2 kpl leikkeellä ANK-leima 19.8 (No 8 C) 16 22 20 p sininen hieno Borgå 10.7.68. Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 36 Agathon Fabergé Filatelian juhlaa Tampereella 5 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. Arvo-kuorella Jyväskylästä 22.6.1907 Helsinkiin 10 70 1902 10 mk musta 5-rivilö Leimaus Räk. . . . . . . . Puuttuuko hampaita, onko läviste aito. . . . . . . . ?. . . . . . . . . . . ?. . ?. ?. ?. . . . ?. Kohde nro 15. ?. Kohde nro 93. . . . . erikoisuudet ja harvinaisuudet! Zeppelin -merkin Kauniainen postikortein nähtynä osa 2 Ruotsalaisen postihistorioitsijan tuore näkökulma: Sopronin paikallisjulkaisu 1956 3 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . Tämä on viimeisen jakson 31.8.1944 – 20.9.1944 ainoa tunnettu havainto. . ?. ?. . Laivayhtiön rahtimaksulomakkeella, aitoutus. . . . . vuosikerta / 8 € ?. Vapaakirje, mielenkiintoinen sisältö, sinetti 45 4 1821 Kirkkokuulutus Lappo kirkkoon, myös sisältö 12 5 1823 Rahakirje Helsingistä Turkuun, kokoelmasivu mukana 30 6 1826 Kirjattu (recommenderas) kirje, kyrillinen Björneborg 15 7 1855 Vakuutettu 100 hopearuplan lähetys Helsingistä 8.II.55 20 8 1875. . ?. . vuosikerta / 7 € ?. . . ?. ?. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Kokoelman rakentamisen kurssi / osa 2 Näin teet kokoelmasi tietokoneen avulla Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa Saksalaiset tulevat! Saksalaisten kuormasto ja von der Goltz autoineen Leppävaaraan tulossa. ?. . . . Vastaanottotodistus Wiborg 31.X.98 Borgå. . . ?. Postitorvi 1 mk pari tiedustelulomakkeella Latviaan. (No 72) 55 71 1902 10 mk musta, ensiliimake * (No 72) 40 72 1902 10 mk musta nelilö ** (No 72) 200 73 1915 10 mk musta/vihreänharmaa, leimattu (No 80) 45 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 74 1917 1 mk kuusilo nr 97 -1-1925 ** (No 87 n. ?. . . ?. . Kuten nämä kohteet nro 34, 38 ja 42. . ?. . . ?. . . . . . ?. . ?. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Virolaisten leiripostia 1944-52 Elämää pakolaisena Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . . . . . . . . . ?. . . . ?. . . ?. . Mexico 1942 Yksi halutuimmista avaruusaiheisista sarjoista. . puh. ?. 1 ruplan nelilö ** ja kohde nro 72. . ?. . . . . ?. ?. vuosikerta / 8 € Klassisen Suomen keräilystä osa 2 10 kopeekan ovaalit Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 39 Myynnissä mm. ?. SP ostimerkkilehti P 4 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . ??????. ?. . . . . ?. ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. ??????. 3,5 ruplaa ** arkin reunakappale. . . . . . . . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Myynnissä hyviä kohteita kuten: Kohteet nro 194 ja 195. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P DDR:n blokki esittää ensimmäisen Tshekan eli myöhemmän KGB:n perustajaa, Leninin läheistä työtoveria Felix Dzerzinskiä. . ??????. ?. . ?. ?. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. . . vuosikerta / 7 € ?. . . . (26 L) 7 33 32 pen punainen Tavastehus ...02.77 (18 SA) 12 34 1 mk lila loistoleimainen Björneborg 26.4.82 (19Sab) 20 35 Leimapainon 1 mk parina leikkeellä, Helsingfors 26.7.1884 20 SUOMI Uudet värit 1885 36 Kirjattu lähetys 4 x 25 p Helsingistä 15.12.88 Saksaan 20 37 10 pen(kv), 20 pen ja 1 mk ** (No 29, 30 ja 32) 35 38 1 mk nappiloisto Kajana 29.11.1886. . . . . . . . ?. . . ?. . . . Erikoisia postimerkkivaltioita Stellaland 5 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Pyydä tarjous: Seppo Salonen puh. ??????. . . . . ??????. ?. . ?. . ??????. Leveä merkki! Loistoja malleista 1882, 1885 ja 1889. . . . . . . . ?. Mariehamnista Degerbyhyn 28.1.90 30 42 2 pen harmaa, loistoleima Kajana Finland 6 II 93 10 43 Kuori 10 x 2 pen Orivedeltä 12.8.91 Willmanstrandiin 10 44 5 p pari laivahuolintaliikkeen hinnastolla (II painoluokka) 8 45 10 p kuori Joensuusta 9 IV 92 Juukaan, kuvioleima 323 20 46 5 p, 10 p, 20 p ja 25 p hienoilla Stockholm leimoilla 15 47 Laivankuvaleima, 10 pen pari Kymistä 15.VI.96 Helsinkiin 10 48 Kirjattu kirje Oulusta Helsinkiin 4.12.91. . . . . ?. . ?. . . 20 18 8 p musta/vihreä, läviste III. . . . . ?. . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Käyttämätön sininen kahden pennin Mauritius Post Office -merkki vuodelta 1847 on yksi maailman filatelian suurista harvinaisuuksista. . . ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 – 4 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. . ?. Sotilasviranomaisten järjestämä postintarkastus Rajajoella 1918 -1919. . ?. . . . . . . . . . ?. . . . . . . 10 kop (läviste I) leikkeellä. ?. ?. . ??????. . ?. ?. ?. ?. ?. ZKD DDR:n kuriirivirkapostia ”Rautaisen Felixin” hengessä Postia koululaiva Suomen Joutsenelta Grönlannin Pakkeporto -merkkien leimauksista 5 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . vuosikerta / 7 € ?. . 5 p tummanruskea raitapaperi, läviste I *, ”ex Fabérge”, aitoutus. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suurteos arvoituksellisesta filatelistista Myynnissä hyviä kohteita kuten: Kohde nro 41. ?. . . . . . . vuosikerta / 7 € ?. . . . Osa 4 2 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . . . . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Ovaalien myöhäinen käyttö vuonna 1860 Suomen yksilölliset paikallissensuurit Erikoistarkastelussa Kuopion sensuuri Laivaonnettomuuspostia osa 1 s/s Boren karilleajo vuosisadan vaihtuessa 1899 – 1900 Suomen Postimerkkilehti 20 21 4/2019 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 44 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi . . 8 p vihreä, läviste III. 10 pen ** kolme sivua hammastamattomia (No 69 Hn3). ?. vuosikerta / 7 € ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ehiöiden käyttö aihekokoelmissa Huippukohteita syksyn useissa huutokaupoissa Jälkileimatut kaksirenkaiset 1 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . . . ?. . ?. ??????. . ?. ?. . Mallin -54 ehdotteet Ihmiselämän koko kirjo leimamerkkikohteiden kertomana Kesfila 2018 Onnistunut näyttely 3 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . . . (26LB) 10 32 25 p punainen Stockholm 5.10.8. Kohde nro 54. ?. . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Mikä on väärenne. ?. ?. . . ??????. . . ?. . Vaasan 10 ja 30 p loistoleimat: Helsinki 3.8.1918 . ?. . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ilman Zeppelin -merkkiä Ilmalaivapostia Lentopostia Lontoosta Lontooseen Liechtenstein Eurooppalaista eksotiikkaa Clipperton Island Aution saaren postimerkit Suomen frankeerausleimat 1 /2016 ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. . Ketjuleimainen, mutta vaikea merkki! Kohde nro 90. . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Espanjan sisällissodan alkamisesta 80 vuotta Viiniaiheisten postimerkkien keräilystä Francois Fournier Mestariväärentäjä Suomen merkkien väärenteitä Osa 1. . . . . . . . . . . ?. vuosikerta / 7 € ?. . ?. ?. ?. . . . . vuosikerta / 7 € ?. . . . ?. ?. . . . ?. . . . . . . 77 -leima. . . vuosikerta / 8 € Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 8 Klassisen Suomen keräilystä Osa 4 Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Kuuluisat päikköparit Joukko-osasto ja kuormasto etenevät ohi Kirvun parantolarakennuksen 8.8.1941. SP Sadas vuosikerta Lönkka 32 – Keräilijöiden kohtaamispaikka Kadonneen peukalon metsästys Zeppelin -postin harvinaiset kohdemaat 1 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. Taksa oikein, aitoutus 30 16 5 p punertavanruskea, raitapaperi, läviste III. . Aunuksen 5 ja 10 mk harvinaista tyyppiä I, aitoutuksella. . Kohde nro 87. . . . . . . vuosikerta / 8 € Sata vuotta verisestä kansalaissodasta Sigurdsin taistelu Tshekin ja Puolan sleesialaisten raja-alueiden historiaa ja filateliaa Böömi-Määrin Protektoraatti: sodan lopulla tshekin kieli poistettiin Ostravan leimasta, kirjauslipukkeeseen se sai jäädä. Sininen postkupe 1870-leima, aitoutus 30 17 8 p kellanvihreä, silop., läviste III, sininen ..orn.. . . vuosikerta / 7 € ?. ??????. 4 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. ??????. ?. . ?. . ?. . . . . . ?. ?. . . ??????. . . . . . . ??????. . ?. . . Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. Malli-85 20 pennin päikköpari (kuvakkeet 30 ja 20). . . Kohde nro 59. ??????. . . . ?. ?. . ??????. ?. . . ?. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com ?. ?. . . . vuosikerta / 8 € Kansalaissodassa kadonnut postileima Havaijin lähetyssaarnaajamerkit Kiehtovat ovaalit Klassisen Suomen keräilystä osa 1 Operaatio Anthropoid SS-kenraali Heydrichin salamurha Prahassa 1942 Mukana lehdessä: Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa 5 ja 10 kopeekan ovaalit muodostavat yhdessä Suomen merkkien ensimmäisen julkaisun 2 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ennätyshinta apinoista! Näin irrotat tarramerkit helposti Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Vähän tunnettu grönlantilainen Udet -lentomerkki 1 / 2018 ?. . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. ?. . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 2 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ?. . SUOMI Esifilatelia 1 Abo leimakuori sineteillä, kokoelmakappale 30 2 Kaksi kuorta, Tohmajärvi 1729 (?) ja Tammerfors 1869 20 3 1758. ??????. . ??????. . . . . . Kohde nro 97 . . ?. . ?. . . ?. . . ?. . ??????. Kohde nro 14. . vuosikerta / 7 € ?. . . ??????. . . . . ?. . . . vuosikerta / 7 € ?. vuosikerta / 8 € ?. Venäjän kotkat hyökkäävät Suomen lipun ja lakikallion kimppuun. . . . . . . . . . . ?. . Mielenkiintoinen sisältö, sinetti. ?. ?. ?. . . . ?. ?. ?. . Riikan tuloleima, harvinainen maa. ?. . . . . ??????. . . ?. 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. . . ?. Esifilateelinen vapaakirje 1758. . . ?. ?. . . . . ?. ?. online-huutokauppa 45 Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo. . Kirvun postitoimisto oli jatkosodan aikana auki kolmessa jaksossa. . ?. ?. . ?. The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection 3 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. Koko maailman keräily uuteen nousuun Lehden huutokaupassa hienoja Viipurin panoraamakortteja Kaksi Baijerin prinsessaa Erämaiden Jordania 4 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . . . . . . . Ajatuksia Zeppelinmerkkien keräilystä osa 1 5 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . . ?. . . . Varhaiset Zeppelin-leimaukset maakunnissa Ilmalaiva Helsingin yllä 28.9.1930 Pitäjänmäeltä Vaasaan postitetulla kuvakortilla Zeppelin leijuu Johanneksen kirkon kaksoistornien yllä 24.9. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ja raitiovaunut Viipurissa Spårat Stadissa Uudet postimerkit herättävät vilkasta keskustelua verkossa! Postimerkkien kauppaa Lissabonissa ja Bangkokissa Ulkomaan postin sensurointi Saksassa 1939 – 1945 – Postikorttien kertomana – 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . . . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Lehden Online 45 huutokaupassa Zeppelin virhepainama 1830 parina Jo vuonna 1910 ennakoitiin ilmalaivan saapumista Helsinkiin, kuten tässä veikeässä ja harvinaisessa uuden vuoden kortissa Helsingin tähtitornin puistosta. . . . . ?. Hakaristi 5 mk leimattu pari (No 134A w2). . . ?. . 5 p karmiininruskea, raitapaperi, läviste III. ?. . . . . . . ?. ?. ?. Kirjattu lähetys, Tavastehus 16 9 1875, komeat sinetit 20 SUOMI Soikiomerkit 1856 9 5 kop pienet helmet, pieni pintaohentuma, aitoutus Oesch 60 10 5 kop ja 10 kop väärenteet 20 11 Uusintapainokset 1956 5 kop ja 10 kop ** (No 1 ja 2 NP) 20 SUOMI Isohampaiset 1860 12 10 kop (läviste I) leikkeellä, Tammerfors (No 4 A) 16 13 10 kop (läviste II) Wiborg, ehjä merkki (No 4 B) 15 SUOMI Isohampaiset 1866 14 5 p tummanruskea raitapaperi, läviste I, ”ex Fabérge”, käyttämätön ilman liimaa, aitoutus 40 15 5 p karmiininruskea, raitapaperi, läviste III. . ?. . . . ?. . ?. . ?. ?. ?. . . . ?. . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Agathon Fabergé ja Helsingin postimerkkinäyttely vuonna 1928 Keltainen kummitus Loistelias Stockholmia 2019 -näyttely ja Kreivi Gustaf Douglas ja hänen klassisen Ruotsin kokoelmansa ”helmi” 3 skillingin keltainen, joka on ainoa tunnettu. . ?. . . . ?. . ?. . . ?. . ?. . ?. ??????. . . Kohde nro 65. ?. ?. . ?. 10 mk (No 72) nelilö ** . ?. . . . 10 39 1 mk yläreuna nelilö ** arkkiosa huonosti kiinni 50 SUOMI Vaakunamalli 1889 40 Kuusi eri merkkiä 2 pen -1 mk loisto/lähesloisto leimoin 15 41 Arvolähetys vapaak. . Kaksoiskaupungit Morava-joen rannalla Tshekin Hodonin ja Slovakian Skalica Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet 1920-luku Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Olla Teräsvuori Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa Suomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. . . . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. ?. . . . vuosikerta / 8 € 2 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Masarykin syntymän 85-vuotisjuhlan kullanvärinen erikoisleima hänen työpaikaltaan Prahan Hradcany-linnasta 7.3.1935 pikakirjeellä. . vuosikerta / 8 € Huutokaupassa myös useita harvinaisia Mannerheimin lähettämiä sensuurin tarkastamia postikortteja! 3 /2018 ?. ??????. . ?. . . . ?. . . . 5 /2018 ?. ?. ?. . . . (No 8 C) 15 23 20 p sininen kuorella rautatie leimalla 5.9.73 Hyvinkäälle 15 24 20 p vaaleansininen, ehjä (No 8 Cyg) 18 SUOMI Vaakunamalli 1875 25 Viisi eri merkkiä 2 p-25 p loisto/kauniina leimoina 20 26 1882 Leimapainon 2 penniä postituore ** 20 27 2 pen harmaa 14 SAzf ja 5 pen 15 SAiz oranssi 12 28 Siirtymät 5 pe oranssi (15SA) ja 20 p sininen (25LB) 10 29 20 p asuurinsininen PostKupe leimaus 3.11.75 (No 17 SAaa) 20 30 20 pen yhdistetty pari, loisto Mariehamn 30.11.75 (17 SAa) 30 31 25 p loisto Helsingfors 28.7.84. . . . . ?. . . . ?. ?
A ina välillä lehden huutokauppoihin tulee myytäväksi postilähetyksiä, joiden sisältö on niiden kiinnostavin seikka. Hän edusti ensin nuorsuomalaisia ja sittemmin Kansallista Edistyspuoluetta. Castrén toimi Suomen valtiovarainministerinä 1918–1919 ja pääministerinä 1919. Castrenille tullutta postia, joiden lähettäjinä ovat olleet säveltäjämestari Jean Sibelius ja Suomen kolmas presidentti P.E. Kirjeen aikoihin hän toimi pankinjohtajana ja kirjeessä hän tarjoaa Suomen valtiolle edullista lainaa.. Kirjeet ovat myynnissä tämän lehden huutokaupassa sivulla 32. Svinhufvud. Tämän numeron Online 45 -huutokaupassa on useitakin Suomen historiaan liittyvien miesten postia. Sivulla 41 kerrotaan valokuvaaja ja tietokirjailija I. A. Näiden kirjeiden sisältöön voi tutustua oheisten kuvien kautta. Svinhufvud oli puoluetaustaltaan nuorsuomalainen, mutta 1918 hänestä tuli kokoomuslainen, kun puolue perustettiin. Samassa huutokaupassa on myös ministeri ja senaattori K. K. Svinhufvudin kirje Turusta ministeri Castrénille Helsinkiin 23.1.1919. Pehr Evind Svinhufvud oli itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionhoitaja vuonna 1918 ja Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosina 1931–37. Suomen Postimerkkilehti 34 6/2019 Jean Sibeliuksen lähettämä kiitoskirje senaattori Kaarlo Castrénille Helsinkiin Järvenpäästä 19.8.19129. Lehden Online huutokaupassa 45 on tarjolla Mielenkiintoisia kirjeitä Kaarlo Castrén oli suomalainen poliitikko, asianajaja ja talousmies. Inhan postista, jota on tarjolla useammankin lähetyksen verran
Kirje oli osoitettu silloiselle pääministerille ja tulevalle presidentille Kyösti Kalliolle. Tunnetusti Saksa hävisi vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan. Kyseinen vaunu siirrettiinkin paikalle. tään saada mielikuvan, että nämä veijarit olivat junamatkalla jonnekin. H uutokaupan kohde nro 283 esitteli korttia, jonka aiheena oli “Hitler porukoineen junassa”. Kirje oli revitty kahtia ja sen mukana oli käsin kirjoitettu lappu: ”Tämä löytyi tehdessä saneerausta Valtioneuvostonlinnan länsisiivessä. Kirje oli postitettu New Yorkista ja leimattu saapuneeksi Helsinkiin 29.10.1923. Pitkävihaisena miehenä Hitler vaati, että aseleposopimus allekirjoitetaan samassa junavaunussa ja samalla paikalla kuin vuonna 1918. Hän ehdotti että maan niin sanottu ansioton arvonnousu tulisi periä verona yhteiskunnan hyväksi, koska maa on ihmiskunnalle yhteistä omaisuutta. Kortti oli ilmeisesti ehiökortti, koska se ei sisältynyt postikorttiluokkaan. Tämä oli saksalaisille suuri nöyryytys ja katkeruuden aihe: sopimus junavaunussa metsässä!!. Kyse oli kuitenkin aivan muusta. Kortti kiinnosti minua ihan ostomielessäkin. Ranskalaisille ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä ehdot. Svinhufvud oli puoluetaustaltaan nuorsuomalainen, mutta 1918 hänestä tuli kokoomuslainen, kun puolue perustettiin. Vasemmalla istuvat ranskalaiset neuvottelijat. . Kortti oli vuodelta 1940. Tilaisuudessa Keitel luki aselepoehdot, minkä jälkeen saksalaiset poistuivat. 35 Pehr Evind Svinhufvud oli itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionhoitaja vuonna 1918 ja Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosina 1931–37. Kätketty kirje Single Tax Party perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1910 ja oli aluksi nimeltään Land Value Tax Party. Kyseinen vaunu on päätynyt ranskalaiseen postimerkkiinkin. Aseleposopimus Saksan kanssa (marraskuussa 1918) allekirjoitettiin junavaunussa Teksti Risto Jussila Rethondes`n metsässä Compiegnen laitamilla. . Sopiva nimi kortille olisi “Hitlerin kosto”. Ranskalaiset tekivät kieron tempun. K un lehden päätoimittaja kirjoitti viereisen sivun juttua Svinhufvudille tulleesta kirjeestä, muistui mieleen aikanaan Lönkan maanantaihuutokaupasta ostettu kirje. Kirjeen aikoihin hän toimi pankinjohtajana ja kirjeessä hän tarjoaa Suomen valtiolle edullista lainaa. Ymmärtääkseen kuvaa pitää menna ajassa yli 20 vuotta taaksepäin ensimmäisen maailmansodan loppuun. Kirjettä sisällä ei ollut. Saksa kukisti toisessa maailmanpalossa ranskalaiset joukot salamasodalla kesäkuussa 1940. Presidenttiehdokas Henry Georgen mukaan ideologiaa kutsutaan nykyään georgismiksi. Yhden veron puolue (Single Tax Party) perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1910, ja se nimettiin uudelleen Commonwealth Land Party -puolueeksi vuoden 1924 presidentinvaalikampanjalle. Kortin kuvassa Hitlerin seuralaisina ovat marsalkat Wilhelm Keitel (kuvassa oikealla) ja Herman Göring, amiraali Erich Raeder, kenraalit Walter von Brauchitsch ja Alfred Jodl sekä ministerit Rudolf Hess ja Joachim von Ribbentrop. Kuvasta ja otsikosta saattaa äkkiselHitlerin kosto Viime Online -huutokaupassa (SP 4-2019) oli kohde, joka herätti heti historianharrastajan mielenkiinnon. Se oli ullakolla vanhalla puolella (vaihe II) lattiatäytteen seassa”. Kuvassa olivatkin “Hitukan Aatu” ja hänen kumppaneitaan. Kiinnostuneita taisi kuitenkin olla useampi, joten hinta nousi minulle liian korkeaksi. Kerrotaan, että sen tieltä jouduttiin jossain purkamaan jopa yksi talo. Ranskalaiset saivat kokea karvaasti saksalaisten aiemmin kokeman nöyryytyksen. Pyydettiinkö kirjeessä tukea kampanjalle vai oliko se vain tiedote?
Hispanian historia lyhyesti Iberian niemimaalla on ollut nykyihmisten asutusta 35 000 vuotta ja ensimmäiset asukkaat olivat ibereitä. Espanjan ensimmäiset postimerkit vuoden 1850 alussa kuvasivat kuningatar Isabella II:a. Näiden aikojen tunnelmiin pääsee lukemalla Mika Waltarin kirjan Turms kuolematon. Espanjan väkiluku on 46,5 miljoonaa, ja joka paikassa näkyy maan kirjava menneisyys kansojen sulatusuunina. Ennen ajanlaskun alkua foinikialaisilla, kreikkalaisilla ja karthagolaisilla oli jo ollut Espanjassa satamia ja kauppatukikohtia. 1000-luvulla krisAndalusian kiertomatka Andalucia sijaitsee Espanjan eteläosassa Atlantin ja Välimeren rannalla. Kirjoittaja Granadassa Espanjan Postin keltaisen postilaatikon vieressä. Reissu tehtiin bussikierroksena, jonka lähtöpiste oli rannikon Malaga, ja muut vierailukaupungit Granada, Gordoba, Sevilla, Cadiz ja Ronda, joka jälkeen palattiin aamuvarhaisella Malagaan paluulentoa varten. Heidän pääkaupunkinsa Gordoba oli sen ajan Euroopassa vaurauden ja sivistyksen keskus. Rooma valtasi Espanjan alueen Karthagolta 200-luvulla eaa. Teksti ja kuvat Seppo Salonen K eväällä 2019 pääsin toteuttamaan pitkäaikaiseen haaveeni kokea, mitä Andalusiasta löytyy. Huescan tuloleima 9.12. Paikalliskirje punaisella 4 cuartosin merkillä Zaragozasta Huescaan 8.12.1857. 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Espanjan nopeasti. Merkki mitätöity kuvioleimalla. Katalonian lisäksi Espanjasta löytyy monta muuta omaleimaista maakuntaa, joissa riittää nähtävää historiasta ja kulttuurista kiinnostuneelle. Länsi-Rooman hajoamisen jälkeen 400-luvulta alkaen germaaniheimot, Sukellus Euroopan historiaan kuten gootit ja vandaalit, perustivat Espanjaan valtakuntia. Suomen Postimerkkilehti 36 6/2019 Espanja on yksi Euroopan unionin suurista jäsenmaista, joka on viime vuosina tullut tunnetuksi ensin talousvaikeuksistaan ja myös Katalonian itsenäisyyspyrkimyksistä. Roomalaisten käyttämästä latinasta periytyy espanjan kieli, ja Rooman keisareista ainakin Trajanus ja Hadrianus olivat Hispaniasta kotoisin. Alhambraan kuuluvasta Generalifen kesäpalatsista on hienot näkymät Granadan laaksoon.
Aurinkoisesta Malagasta Kuningatar Isabella ja kuningas Ferdinand vuoden 1938 postimerkeillä. Samana vuonna Kolumbus luuli löytäneensä reitin Intiaan. Portugali irtosi unionista vuonna 1640. 37 . Picasson elämä oli värikästä ja hänen tuotantonsa on hyvin laaja. Verisen sodan jälkeen vuonna 1939 valtaan nousi kenraali Franco, joka hallitsi diktaattorina aina kuolemaansa saakka 1975. 1500-luvulla Espanja oli jonkin aikaa Euroopan mahtavin valtio sen Amerikoista keräämien rikkauksien ansiosta, mutta jo 1588 voittamaton armada hävisi brittilaivastolle ja muutenkin valtion rappioituminen jatkui. 1700-luvulla Espanja menetti Euroopassa loputkin ulkomaiset alueensa ja 1800-luvulla myös merentakaiset siirtomaansa. Pablo Picasso on kotoisin kaupungista, ja Malagasta löytyy hänelle omistettu museo, jossa kävimme. Kierros Andalusiassa Malaga on Helsingin kokoinen kaupunki Espanjan aurinkorannikolla Costa del Solilla. Espanja liittyi Natoon vuonna 1982 ja Euroopan unioniin 1986. Kuorella 50 milesimasin ultramariini vuoden 1870 Hispania sarjasta.. Nykyinen kuningas on Juan Carloksen poika Felipe VI, mutta valtaa käyttää pääministeri. Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, mutta maa ajautui sisällissotaan jo vuonna 1936. tityt kuningaskunnat aloittivat Espanjan niemimaan takaisinvaltauksen maureilta. Kuningatar Isabellan ja kuningas Ferdinandin avioituessa 1469 Kastilia ja Aragonia yhdistyivät, ja Granada liittyi Espanjaan vuonna 1492, kun viimeiset maurihallitsijat kukistettiin. Paikalliskirje Sevillasta Cadiziin 22.3.1872. Hänen jälkeensä Espanja palasi monarkiaksi, ja valtaan astui kuningas Juan Carlos I
Postin omakuvamerkki Alhambran matkamuistomyymälästä. Granada sijaitsee kahden joen risteyksessä Sierra Nevada -vuoriston juurella. Granadan kaupungin keskustassa näimme vielä kuningatar Isabellan ja hänen puolisonsa Ferdinandin hautakammion, joka oli sijoitettu kauniin ja valoisan katedraalin kellariin. Reitti Granadaan kulkee kauniin vuoristoisen alueen halki. Alhambra on Nasridien dynastian kuninkaiden palatsi, vuodesta 1984 lähtien Unescon maailmanperintökohde. Kirkon sivuhuoneessa oli esillä kuningatar Isabellan henkilökohtaisia esineitä 500 vuoden takaa. Alhambra on ehdottomasti näkemisen arvoinen laaja palatsialue, jossa helposti saa kulumaan tunteja. Oli hämmentävää kävellä loputtoman ”pilarien metsän” halki ja yhtäkkiä sukeltaa valtavaan koristeelliseen kirkkoon, jossa on useammat urut ja kultaa ja hopeaa seinät täynnä. La Mezquita sijaitsee vanhojen maurilaisten ja juutalaisten korttelien naapurissa, ja läheisen Guadalquivir-joen yli vie mahtava roomalaisten rakentama silta. Lumihuippuisia vuoria näkyy, ja siellä sijaitseekin yksi Espanjan suosituimmista hiihtokeskuksista. Se on alun perin valtava moskeija, jota on laajennettu useampaan kertaan, ja viimein sen keskelle on rakennettu katolinen kirkko. Turistien kulkua valvottiin tarkasti ja samalla myös turvallisuutta. Górdoban La Mezquita, nykyään katedraali.. Suomen Postimerkkilehti 38 6/2019 jäi vielä mieleen satama, vilkas kävelykatu ja kaupungin ylle kohoava vanha linnoitus sekä katedraali. Paikkaa alettiin rakentaa jo 800-luvulla, mutta 1300-luvun jälkipuoliskolta ovat loisteliaimmat osat, koristeelliset sisäpihat ja muut häikäisevän kauniit seinäja kattorakennelmat ja upeat puutarhat. Moskeijan pihalla oli alkujaan minareetti, mutta myöhemmin se korotettiin ja muutettiin kellotorniksi. Maurilaisen kulttuurin kukoistuskaudella 800-1100-luvuilla Górdobaan rakennettiin aikansa uljain rakennus La Mezquita, jota tietenkin kävimme ihailemassa. Tie Górdobaan vie loputtomien oliivipuulehtojen halki, ja matkalla näkyy myös vanhoja maurien aikaisia linnoja vuorten harjanteilla. Alhambra on maailman ainoa säilynyt keskiaikainen muslimipalatsi
Sevillassa näimme vielä yksityisen palatsin, josta ei kalleuksia puuttunut. Cádiz sijaitsee loistavalla paikalla ajatellen 1500-luvun Amerikan valloitusmatkoja. Sevillasta oli tunnin matka Jeréz de la Fronteraan lähelle Atlantin rannikkoa. Meille suositeltiin maistamaan uppopaistettuja pikkukatkoja sisältäviä ”lettuja” (tortillitas de camarones), jotka olivatkin herkullisia. Vierailumme aikana Cádizin vanhan kaupungin laitureissa oli useita valtavia risteilyaluksia, joista purkautui tuhansia turisteja ihmettelemään katedraalia ja muita kaupungin nähtävyyksiä. Rikkauksia virtasi siis pitkään Sevillaan, kunnes joki madaltui niin, että kauppa siirtyi rannikolle Cádiziin. Vierailimme myös arkeologisessa museossa, jossa on esillä muun muassa roomalaisaikojen lattiamosaiikkeja sekä patsaita. Paikkakunta on antanut nimensä sherryn valmistukseen, sillä englantilaiset taivuttivat nimen jerez sherryksi. vin temperamenttista mustalaismusiikkia ja -tanssia. Sevillassa vietimme kaksi yötä, joten ehdimme myös flamenconäytökseen, joka on hySevillan espanjalais-amerikkalaisen näyttelyn 1929 paviljonki on komea rakennus, jota on käytetty monien elokuvien kulissina. Asiasta on kyllä muitakin mielipiteitä. Kannaksen takana on Cádizin lahti, joka on kuulemma täynnä erilaisia meren herkkuja, ja tietenkin suojaisena vesialueena hyvä satama. Se onkin valtava ja väitetään, että Kristoffer Kolumbuksen maalliset jäänteet ovat kirkossa. Voi vain ihailla esittäjien ”tunteen paloa”. Idyllinen rannikkokaupunki Cádiz, joka on yksi Euroopan vanhimpia kaupunkeja, oli vain lyhyen ajomatkan päässä. 39 . Kaareva paviljonki on täynnä Espanjan maakuntia kuvaavia kaakeleihin maalattuja kuvia. Sevilla on Andalusian pääkaupunki, 700 000 asukasta ja 1,5 miljoonaa koko metropolin alueella. Guadalquivirjoki oli aikoinaan mereltä tänne asti purjehduskelpoinen, jonka ansiosta Amerikan löydyttyä Sevillan kauppakamari sai yksinoikeuden siirtomaakauppaan. Espanjassa kun on rikkauksia kerätty jo ainakin viimeiset tuhat vuotta. Kannas on täynnä hotelleja, joiden vieressä on hieno useamman kilometrin pituinen hiekkaranta. Vuonna 1835 perustettu viinitila on edelleen saman perheen omistuksessa, mistä olivat kovasti ylpeitä. Katedraalin lisäksi kävimme kaupungin taidemuseossa, josta löytyi parasta espanjalaista maalaustaidetta, kuten Velazquezin, Murillon ja Zurbaránin töitä. Matka Sevillaan kulki vallan toisenlaisten maisemien halki, nimittäin tien varret olivat aaltoilevia ja täynnä viljavia peltoja. Paviljongin seinät olivat täynnä upeita kaakeliin maalattuja Espanjan maakuntien kuvia ja vaakunoita. Kaupungin perustaminen ajoitetaan aikaan 1100 eaa, ja foinikialaiset lienevät olleet ensimmäisiä asukkaita. Matkan varrella oli alavaa viljelysmaata, jossa kuulemma viljellään monia viljakasveja, jopa riisiä peräti 800 000 hehtaarin alalla. Jerézissä kävimme GonzálezByassin bodegassa (tutumpi kauppanimi on Tio Pepe) aistimassa tasalämpöisten sherryvarastojen tunnelmaa ja tietysti myös maistamassa jaloja juomia. Ehkä mieleen jäävin paikka oli kuitenkin puiston keskellä sijaitseva vuoden 1929 espanjalais-amerikkalaisen näyttelyn kaareva paviljonki, jota on käytetty monissa elokuvissa kuten vaikkapa ”Star Wars -sarjan” Amidalan palatsina. Kuningasperheen sherrytynnyrit, ylimpänä Letizian, nykyisen kuningattaren oma 500 litran ”tammivarasto”.. Kaupungin vuonna 1506 valmistunut Santa Marian katedraali on tilavuudeltaan maailman suurin. Kapeilta kujilta löytyi myös inkvisitiomuseo, kerrassaan kammottava paikka. Ei ihme, että kaupunki menestyi ja rikastui. Cádiz on viehättävän vanhan kaupungin ja siitä mantereelle ulottuvan kapean kannaksen yhdistelmä. Aito Murillon öljyvärityö oli seinällä, samoin vanhoja gobeliineja, eri maalaisia antiikkiesineitä ja astioita, erikoisia huonekaluja ja viihtyisät sisäpihat olivat vanhoilla mosaiikeilla kirjottuja, kerrassaan viehättävä kokonaisuus. Atlantin laivat lähtivät sieltä, ja aikanaan sitten ryöstösaalis tuotiin taas Cádiziin, ellei laiva haaksirikkoutunut matkalla. Tulee väistämättä mieleen, miten nuori ja köyhä maa Suomi lopulta on
Härkätaistelu sinänsä on vielä selvästi vanhempi perinne, ja kuulimme oppaaltamme paljon asiaa koko lajista, jonka moni luuli jo kokonaan kielletyksi Espanjassa. Oppaan kanssa selvisi, että näitä kilpailevia postinkuljettajia on maassa ollut jonkun aikaa, ja aiemmin ongelma oli, että näiden postilaatikkoja oli vain pari per kaupunki. Virkailijoita istui avarassa hallissa pitkä rivi, ja postimerkkejä löytyi helposti. Ainakin postin virkailija otti mukisematta vastaan niillä varustetut kortit. Pikkuautoja siellä kyllä vekslasi edestakaisin, kun eivät mahtuneet ohittamaan kapeilla kaduilla toisiaan. Eri asia on sitten, miten nopeasti posti kulkee Suomeen. En tiedä, miten varmaa faktaa tämä kuulemani on. Kylä oli sympaattinen ja hyvin säilynyt, ja siellä nautimme matkan halvimmat ”cafe cortadot” ja suklaatortut. Sen yli on rakennettu 1700-luvulla silta, ja paljon alempana on toinen jo roomalaisten aikoinaan rakentama silta. Taksakin oli alle Suomen nykyisen taksan, vaikka eipä postimerkeissä juurikaan maksuarvoja enää näy. On kuulemma alueita kuten Katalonia, jossa Virallisia espanjalaisia correos postimerkkejä vasemmalla ja yksityinen myös postitukseen kelpaava ”Bypost” merkki. Samalla selvisi, että myös parista paikasta aiemmin korttien kanssa ostamamme ”Bypost” merkit ovat kelvollisia postitukseen. Vaarallisesta jyrkänteestä huolimatta sillalla parveili turisteja laumoittain selfie-kepit kädessään. Rondassa vanha 1700-luvulla rakennettu silta johtaa yli El Tajo -rotkon. Neuvovat yleensä postitoimistoihin tai tupakkakauppoihin tai pelkästään levittelevät käsiään. Joka kaupungissa oli runsaasti keltaisia Correos-tekstillä varustettuja postilaatikkoja, joten ainakaan postin laittaminen laatikkoon ei ole Espanjassa ongelma. Yritin kotona googlailla asiasta lisätietoja, mutta löysin lähinnä hämmentyneiden turistien ihmettelyä samasta asiasta. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä on totta. Vaarallisesta jyrkänteestä huolimatta sillalla parveilee turisteja selfie-kepit kädessään.. Kylässä oli erään kuuluisan tierosvon Jose Maria ”El Tempranillon” kotimuseo, jossa hän oli vaimoineen asunut, kunnes viranomaiset saivat rikollisjoukon kiinni. Espanjaan pätee sama ongelma kuin moneen muuhun turistimaahan; postikortteja kyllä myydään joka paikassa, mutta yritäpä löytää kelvollisia postimerkkejä. Ronda sijaitsee vuoristossa 120 metriä syvän El Tajo -rotkon reunalla. Tästä lienee aiheutunut ainakin vakavaa postinkulun viivästymistä. Kertoivat kylässä, että se oli kuuluisa maantierosvojen asuinpaikka, jonne varsinainen tie oli rakennettu vasta hyvin myöhään. Suomen Postimerkkilehti 40 6/2019 Espanjan posti ja muut toimijat Cádizissa kävimme myös paikallisessa postitoimistossa, joka oli komea kivitalo kaupungin keskustassa ihan kauppahallin vieressä. Ronda ja paluumatka Ennen viimeistä kaupunkikohdetta Rondaa poikkesimme vuoristoisella etelärannikolla El Gastorin valkoisessa viehättävässä vuoristokylässä, jonne oli niin kiharainen polku, että bussi vaivoin kääntyi mutkissa ja varsinaisessa kylässä se ei olisi mahtunut kulkemaan ollenkaan. Rondassa tutustuimme maan vanhimpaan härkätaisteluareenaan Plaza de Toros de Rondaan, joka on rakennettu vuonna 1785. Nyt kuulemma on päästy sopimukseen, että virallisen postin laatikot toimivat myös näitä kilpailevia merkkejä käytettäessä
Härkätaistelija Cayetano Ordoñezin pronssipatsas paistattelee ylväänä auringossa Rondan areenan ulkopuolella. . Kiertomatkalla kuitenkin saa hyvän yleissilmäyksen parhaisiin paloihin. Hän soitti muutaman tunnetun klassisen kitarakappaleen (Francisco Tárrega, Isaac Albéniz) ja myös flamencomusiikkia. Inha: Mustialan opiston pellot 1899. Kaikesta näkemästämme jäi mieleen se, miten vanhaa kulttuuria joka puolella Andalusiaa löytyy, olipa kyse kirkoista tai muista vanhoista rakennuksista, silloista, viljelyksistä, perinteistä tai ruokalajeista. I. K. Sieltä olikin sitten helteessä aikamoinen kiipeäminen takaisin hotellin. Toisaalta luonto näytti raikkaalta ja puhtaalta, ja kuulemma vasta kesän 40 asteen helteillä tulevat vastaan ruoan säilyvyysongelmat. Melkein jokaisessa kaupungissa ehkä Rondaa lukuun ottamatta olisi niin paljon nähtävää, että viikon reissu yhteen kaupunkiin on hyvä vaihtoehto. Appelsiinipuita kasvoi pitkin katujen varsia, ja tomaatit leivän päällä (espanjalaisen perusaamiainen) maistuivat ihan erilaiselta kuin kotona. Inha oli suomalaisen valokuvauksen suuria mestareita. Aivan kuin kirsikkana kakun päälle viimeisenä matkailtana oli mahdollisuus osallistua paikallisen kitaravirtuoosin Paco Secon pieneen kitarakonserttiin. Pelkästään Espanjassahan on matkailijalle niin paljon nähtävää, ettei joka paikkaan millään ehdi muista maista puhumattakaan. Kortteja on tullut Inhalle eri osoitteisiin ja eri lähettäjiltä. Vanhan elämänmuodon ja Suomen maisemien tallentamisen lisäksi hän oli myös merkittävä modernisaation kuvaaja. V alokuvaaja, kirjailija, suomentaja ja toimittaja I. Inhalle postitettuja kortteja mielenkiintoisine sisältöineen on tämän lehtemme Online huutokaupassa nro 45 sivulla 32 tarjolla kahdeksan kappaleen erä. . Matka oli kaiken kaikkiaan mainio, ja viikossa ehdimme nähdä todella paljon Andalusiaa ja Espanjaa. Härkien kasvatuksen lisäksi hevosten kasvatus, erilaisten vaatteiden ja varusteiden valmistus liittyy olennaisesti koko lajiin, joten tuskin sitä ihan nopeasti kokonaan kielletäänkään. K. Sitten virallinen ohjelma loppui, ja meillä oli aikaa katsoa vanhaa kaupunkia tarkemmin sekä etsiä tie sille alemmalle roomalaiselle sillalle. Jatkoimme sillan yli vanhaan kaupunkiin ja kävimme siellä jyrkän rinteen vieressä sijaitsevassa yksityisessä museoksi muunnetussa asunnossa, josta oli huikeat näkymät koko laaksoon, vanhoja esineitä, huonekaluja ja todella komea puutarha terassilla. Sopi hienosti tunnelmaan! Aamulla piti herätä aikaisin, jotta ehdimme takaisin Malagan lentokentälle odottamaan kotimaan lentoa. Koko viikon jatkuneesta auringonpaisteesta huolimatta perhosia ja muita pölyttäjiä näkyi puutarhoissa hämmentävän vähän. Tietysti pelkästään tapaksista, viineistä ja muista espanjalaisista herkuista voisi kirjoittaa oman juttunsa. 41 härkätaistelua ei enää harrasteta, mutta monella muulla alueella Espanjassa se on vielä yleistä kansanhuvia. Mielenkiintoista kulttuurihistoriaa.
K ortti on lähetetty 6.9.1927 Wienistä ensilentona Riikaan (merkintä kuoren yläosassa). Luultavasti inhimillinen virhe Itävallan postissa aiheutti sekaannuksen. Ratkaisuksi Venäjän raha-asiain ministerö laski liikkeelle Lokakuussa 1915 ensimmäiset valkoiselle pahville painetut merkit, jotka kuvitettiin Nikoilai II:n, Nikolai I:n ja Aleksanteri I:n kuvilla. Jostain syystä Riika tippui samassa yhteydessä pois Itävallan postin tiedoista ja myös päivämäärä meni sekaisin. . Kuvan kirjattu kirje on lähetetty Terijoelta 7.4.1941 ja se on kulkenut Helsingin (12.4.) kautta Romppalaan, Pohjois-Karjalaan (ei tuloleimaa). Suomesta Neuvosto-Karjalaan menneitä postilähetyksiä ei tunneta lainkaan, eivätkä sieltä Suomeen tulleetkaan ole kovin yleisiä. Joku valpas filatelisti huomasi tämän ja lähetti ensilentokortin. Kun posti huomasi virheen, avattiin ”uusi” yhteys 6.9.1927 Riikaan. Tämä ilmoitus tai oikeastaan sekaannus johtui siitä, että DERULUFT joka hoiti kuljetuksen Berlin – Danzig – Königsberg – Riga – Welikey Luki – Moskova ilmoitti reitin muutoksesta. Takapuolelle painettiin teksti, Vaihtomerkkien takapuolella oli teksti, jonka mukaan sen arvo vastasi vastaavan kolikon kopeekka-arvoa hopeassa.. ja 28.5. Vaihtomerkit postimerkkeinä S uomessa venäläismerkkien käytön erikoisuuksista voidaan esimerkiksi mainita vaihtomerkkien käyttö postimerkkeinä. Yhteys oli ollut jo aiemminkin, mutta Itävallan posti oli vahingossa ilmoittanut yhteyden päättyneen. Erityisesti 10, 15 ja 20 kop hopeiset kolikot poistuivat nopeasti kierrosta. Heti ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen alkoi Venäjän liikkeellä oleva kolikkokanta ehtyä, koska kansalaiset alkoivat niitä keräämään sukan varteen. Talviaikataulu astuisi voimaan 15.10.1927 ja kulkisi reitin Berlin – Danzig – Königsberg – Riga – Smolensk – Moskova (päättyi 31.10.1928). Kohde on saapunut Riikaan 8.9.1927 ja palautettu myöhemmin. [JM] Mikä ihmeen ensilento. . SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki Suomen Postimerkkilehti 42 6/2019 Kirjattu kirje NL:sta välirauhan aikana Suomeen T alvisodan jälkeen itärajan taakse jääneen NeuvostoKarjalan ja Suomen väliset postiyhteydet olivat välirauhan aikaan lähes olemattomat. [CK] Leima kortin takana. Tieto löytyy Itävallan postin kiertokirjeestä nr 52/1927 . Nämä kohteet on leimattu sekä Flugpost – Flugfeld Wien Aspern että Berliinin lentopostileimoilla. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset talvella 2019-20: 12.12., 30.1., 27.2., 26.3., 23.4
Kokoelman timanteimmaksi kohteeksi voisi luonnehtia tiedustelua (kuKotimaan pakettikortti Helsingistä 10.11.1915 Ruokolahdelle. Moitekirjeessään postitirehtööri Jamalaiselle, hän nuhteli Helsingin postikonttorin osasto IV:n postivirkailijaa, joka oli kieltäytynyt myymästä 20 kopeekan postimerkkiä venäläiselle Viaporin linnoitustykistön upseerille, joka oli tarjonnut maksuksi 20 kopeekan vaihtomerkkiä. . Tässä erehdyin, sillä Jukka oli onnistunut hankkimaan sellaiset kohteet, että kaikki taksajaksot ja kohdealueet. Varsin lyhyt käyttöaika 21.10.1915-18.12.1915 tekee näillä merkeillä varustetut postilähetykset erittäin harvinaisiksi. Postilaitos palasi asiaan varsin nopeasti jo 18.12.1915 julkaisemallaan yleisellä kirjelmällä kaikille toimipaikoile, jonka mukaan Rahaministeriön liikkeeseen laskemia vaihtomerkkejä ei enää saa käyttää postimerkkien sijaan postilähetysten frankkeeraukseen. Kaavakkeesta on lisäksi veloitettu 2 penniä. Tapio ei ollut tyytynyt esittelemään vain kirjeitä ja postikortteja. Postilaitos antoi yleisellä kirjelmällääm 21.10.1915 kaikille toimipaikoille tiedoksi, että vaikkakin merkit olivat tarkoitetut käytettäväksi yksinomaan vaihtorahana, eikä niitä pitäisi käyttää postimerkkien sijaan, on frankkeerausta kuitenkin vaihtomerkeillä pidettävä oikeana. Rahamerkin penniarvo on 53,20 penniä ja koko summa on 1 markka ja 18 penniä. Näinkin vaikeaselkoisesti voi asian esittää. va ohessa) jo senkin vuoksi, että niiden frankeeraamisessa on tyypillisesti käytetty yleismerkkisarjojen merkkejä eikä erikoismerkkejä, kuten nyt. 43 Stamp Forumin postihistoriakokoelmat P ostimerkkimessujen Stamp Forum -postimerkkinäyttelyssä oli postihistorian luokassa kolme kokoelmaa. Suomeen vaihtomerkkejä toivat filatelistit, liikemiehet ja maassa olevat venäläissotilaat. Jukka Mäkipää esitteli Suomen painotuotetaksoja vuosilta 1917-1930 yhden kehyksen kokoelmassaan. Tai alun perin neljä, mutta tämä neljäs oli otteeltaan enemmän avoimen filatelian kokoelma, minkä vuoksi se siirrettiin tuomariston toimesta tuohon luokkaan. Paketin paino oli 2,5 kg ja pennimääräinen taksanmukainen maksu oli 1 markka ja 20 penniä. Toinen tärkeä asia oli se, että niistä maamme postihallinto ei saanut minkäänlaista korvausta. Vastauksessaan Jamalainen kertoi, että vaihtomerkkien käypäisyys maksuvälineenä oli osittain epäselvää – olihan ensimmäiset merkit tulleet hiljattain liikenteeseen. Aluksi merkkien tulo markkinoille aiheutti suurta sekaannusta varsinkin niiden postimerkkikäytöissä. Ensin ajattelin, että yksi kehys on liian vähän tuon ajanjakson painotuotetaksojen esittelyyn. Postilaitos tiedotti 20.12.1915 uusista 1, 2 ja 3 kop vaihtomerkeistä, joita Venäjän Rahaministeriö oli liikkeeseen laskenut. Tämän sekapostitteen frankkeeraukseen oli käytetty 65 pennin edestä m-11 merkkejä ja 20 kopeekan arvoista vaihtomerkkiä. Viipurin postisensuurin leima numero 4. Kukin sarjojen merkki oli alun perin julkaistu tiettyä taksaa varten, jolloin kokoelman idea oli mukava oivallus. joka vahvisti niiden käytön hopeakolikoiden sijaan. [JK] . Merkit ilmestyivät 31.12.1941 ja lähetykset olivat pitkälti parilta seuraavalta vuodelta. Tapio Hakoniemi esitteli yhden kehyksen laajuisessa ”Suurimmat suomalaiset – Rytija Mannerheim-merkkejä lähetyksillä” -kokoelmassaan postitaksoja sellaisilla lähetyksillä, jotka olivat varustetut vain noilla merkeillä. Kokoelmassa oli varsin monia eri lähetyslajeja ja lisäpalveluita. Pienenä yksityiskohtana vaihtomerkkien käytöstä Suomessa on arkistossa säilynyt asiakirja, jonka mukaan maan kenraalikuvernööri oli puuttunut vaihtomerkkien käyttöön. Suomen postilaitos ei kyseisiä merkkejä julkaissut, vaan tiedotti kaikille postitoimistoille, että ne olivat Venäjän raha-asiain ministeriön liikkeeseen laskemia. Venäjällä merkit kävivät rahana ja myös postimerkkeinä
Lisätietoja: Hellman -huutokaupat puh 02 254 7200 tai myynti@filateliapalvelu.com . Positiivista oli monien ensikertaa postimerkkinäyttelyssä esiintyvien keräilijöiden panos. Näin varmaan on, jos tyydytään ensimmäiseen tai toiseen painoluokkaan. Jukalla oli kokoelmissa monia useamman painoluokan lähetyksiä, joista huippuna 12. Huutokaupan tekninen toteuttaja Niinisen Juha kertoi toimitukselle hyvin mennneestä huutokaupasta seuraavia kiinnostavia tietoja: ”Kävijöitä oli huutokaupan nettisivuilla perjantaina päättymispäivänä 744 eri kävijää ja käyntikertoja yli 1 900 kpl! Tämä oli ennätys firman nykymuotoisten huu. Kuvan huippukohteet on myös myyty kauttamme. L ehden viime numerossa julkaisimme Merkki-Albertin peräti 32-sivuisen huutokauppaluettelon. Aina voitte ottaa yhteyden myös Tukholman pääkonttoriimme. Kohteiden ainutlaatuisuuden vuoksi kokoelma myydään useammassa huutokaupassa. Kaarlo Hirvikoski oli näyttelyssä mukana useammalla kokoelmalla, joista yksi oli postihistorian luokassa oleva kahden kehyksen laajuinen ”Suomen rauhanturvaajatoiminta”. Vaikeusastetta Jukka oli nostanut sillä, ettei ollut tyytynyt esittelemään paljaita painotuotelähetyksiä. Yhteystiedot alla. Kyseiseen julkiseen huutokauppaan otetaan vastaan myös muita kohteita tammikuun alkuun saakka. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Etsimme kevään kansainvälisiin huutokauppoihimme rahoja ja postimerkkejä myytäväksi. Messut keräsivät neljän päivän aikana ennätysyleisön 92 000 kävijää. Harvinainen kuriirikirje vuodelta 1613 Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Tallinnaan myydään Hellmannilla maaliskuussa 2020. Painotuotteita tyypillisesti pidetään tylsänä lähetyslajina ja sen myötä helppona kerätä. Hienoa oli myös se, etteivät lähetykset olleet vain kirjeitä tai kortteja. painoluokan lähetys (kuva ohessa). Toimivan nettisivustomme www.philea.se näkee tuhannet potentiaaliset asiakkaat ympäri maailman ja se edesauttaa hyvän myyntituloksen saamista huutokauppaan jättämillenne kohteille. E rkki Toivakan maineikas kultamitali kokoelma: Postal History of the Åland Islands tulee myyntiin ensi vuodesta alkaen tulevissa Hellman -huutokaupoissa. [PH] jatkoa edelliseltä sivulta Aihefilatelistit olivat saaneet Helsingin Kirjamessujen yhteydessä pidettävään Stamp Forum -näyttelyyn edustavan otoksen eri alojen kokoelmia. Kokoelma sisältää monia merkittäviä ja harvinaisia kohteita. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen Suomessa, joka antaa tarvittaessa lisätietoja ja voi ottaa vastaan kohteenne. Suomen Postimerkkilehti 44 6/2019 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. . Huikeasta määrästä myös Stamp Forumin näytteilleasettajat ja alan kauppiaat saivat osansa. Tällaiset ovat todella vaikeita hankkia. Joukossa oli pakettiosoitekortteja ja moni lähetys oli varustettu lisäpalveluin, kuten oheen kuvattu kirjattu pikakirje. Koko ajan oli selvillä, missä kohtaa tarinaa ollaan ja kohteet olivat analysoidut asiallisesti. Sosiaalisen filatelian valinta tarkastelunäkökulmaksi oli hieno keksintö. maaliskuuta 2020 Naantalissa. Ansiokasta näissä kolmessa kokoelmassa oli myös se, että niiden laadinnassa noudatettiin hyvän kokoelman laadinnan periaatteita. Kohteiden laadun eteen oli nähty selvästi vaivaa kaikissa noissa kolmessa kokoelmassa. Monet esitellyt lähetykset ovat varustetut jollakin lisäpalvelulla, kuten postiennakolla. Tässä näyttelyssä Suurimmat suomalaiset – Rytija Mannerheim-merkkejä lähetyksillä -kokoelma saavutti 70 pistettä, Suomen painotuotetaksat 1917-1930 82 pistettä ja Suomen rauhanturvaajatoiminta 71 pistettä. Ensimmäinen osa tulee myyntiin kansainvälisessä Hellman huutokaupassa 14. (kotimaan painotuote, painotuote pohjoismaihin ja painotuote ulkomaille) tulivat täydellisesti käsiteltyä
Kiinan blokki Mi 8 hennolla liimakejäljellä myytiin 2 470 euron hinnalla, kun taas täysin postituore sarja Mi 648B-655B nousi yli 3 000 euron. Useisiin kohteisiin, jotka nousivat lähtöhinnoistaan reippaasti oli maksimitarjous vielä huomattavasti korkeampi kuin lopullinen vasarahinta. . Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Ota yhteys edustajaamme Jussi Paanaseen Suomessa, joka antaa tarvittaessa lisätietoja ja voi ottaa vastaan kohteenne. tokauppojen aikana! Joka päivä huutokaupan avaamisesta alkaen oli huutokaupan sivuilla ollut minimissään 205 käyntikertaa. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi Etsimme kevään kansainvälisiin huutokauppoihimme rahoja ja postimerkkejä myytäväksi. Huutokaupan perjantaiseen päättymispäivään mennessä käyntikertoja oli ollut jo yli 15 000 ja ensimmäisenä jälkimyyntipäivänä kävijämäärä oli noussut jo yli 16 000! Eli, kyllä hyvä huutokauppa keräilijöitä tuntuu kiinnostavan. Nappiloistoille on kysyntää. Eli keräiliseen, vaikka ennätysmäärä kohteita teettikin runsaasti ylimääräistä työtä. 25 p merkki nousi 100 eurosta 1 620 euroon ja 75 p 150 eurosta 1 800 euroon. 45 Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. Toimivan nettisivustomme www.philea.se näkee tuhannet potentiaaliset asiakkaat ympäri maailman ja se edesauttaa hyvän myyntituloksen saamista huutokauppaan jättämillenne kohteille. Kuvan huippukohteet on myös myyty kauttamme. Sekä Harri Kuusisto että Juha olivat tyytyväisiä huutokauppan lopputulok. 3,5 mk Punaisen Ristin merkki vuodelta 1940 maksoi 182 euroa, kun vuoden 1963 Castrenin merkistä joutui pulittamaan peräti 205 euroa! jät olivat varautuneet maksamaan vieläkin kovempia hintoja kuin ne joilla kohteen lopulta saivat”. Onneksi heillä oli hyviä apureita viemään huutokauppa kunnialla loppuun. Yhteystiedot alla. Aina voitte ottaa yhteyden myös Tukholman pääkonttoriimme. Toivottavasti posti ei kohtuuttomasti viivytä kohteiden perillemenoa. Harvinaisista Urholaivamerkeistä käytiin kova kilpailu
Hän alkoi piirtää pyöreän pehmeitä, iloisenpunaisia tonttuja jo 1960-luvulla. Toiminta on kuulemma ollut tappiollista vuodesta 2014 saakka. Pekkalan kortteihin ihastuneilla on oma kerho, joka järjestää tapahtumia taiteilijaan ja hänen töihinsä liittyen. Merkin on suunnitellut Neal Ashby. Postin johto haluaisi myös lopettaa postimerkkien julkaisun kokonaan, mutta tämän estää Islannin laki, ainakin toistaiseksi. Tonttuhahmo on vuosien varrella pysynyt liki samanlaisena mutta pelkistynyt ja yksinkertaistunut. Virpi Pekkalan joulukuvasto sisältää perinteisiä joulun aiheita, joista tonttu nousee ylitse muiden. L eonard Bernsteinia kuvaava itävaltalainen mustavalkoinen postimerkki valittiin vuoden 2018 kauneimmaksi musiikkiaiheiseksi postimerkiksi. I slannin posti alasajaa filateeliset palvelunsa. Kolmas merkki edusti kevyempää musiikkia, eli USA:n John Lennonia kuvaava merkki, joka sai 75 ääntä. . K U V A SE P P O SA L O N E N. Maailman postiliiton syntysanat lausuttiin 22 jäsenvaltion voimin Bernissä vuonna 1874. . Merkin on suunnitellut Regina Simon, jonka merkkejä on julkaistu Itävallassa vuodesta 2014 alkaen jo 30 kappaletta. Olisikohan Suomenkin postin syytä ottaa mallia Islannista ainakin julkaistavien merkkien määrien suhteen. Toiseksi tuli samasta kapellimestarista Unkarissa julkaistu merkki, joka sai 83 ääntä. Kansainvälinen vastauskuponki uudistettiin UPU:n 145-juhlavuoden kunniaksi 9.10.2019. Postin johto keskustelee asiasta omistajatahon eli Islannin valtion kanssa. Pekkalan piirtämiä postikortteja on vuosien mittaan syntynyt jo yli kaksi tuhatta. Suomen Postimerkkilehti 46 6/2019 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 M E I L L Ä JA M UU AL L A P ostimuseossa Vapriikissa avautui marraskuussa Virpi Pekkalan joulu -pienoisnäyttely. Pekkala on kuvittanut myös Postin tämän vuoden oheiset joulupostimerkit, jotka julkaistiin 6.11. Ensi vuoden julkaisuohjelmaa ei ole julkistettu, mutta julkaistavien postimerkkien määrä tulee olemaan selvästi nykyistä pienempi. Postin johto on päättänyt, että filateliapalvelu lopetetaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuosittain Suomessa julkaistavat monet kymmenet merkit eivät enää pitkään ole olleet missään suhteessa kannettavaan kirjepostiin. Pienoisnäyttely on esillä Vapriikissa 12.1.2020 saakka. Valinnan takana olivat ”Motivgruppe Musik” filatelistiryhmän 99 jäsentä 26 eri maasta. Tulot ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosina, vaikka kustannukset ovat pysyneet samalla tasolla. Tulisihan siitäkin säästöä postin jakelun vähenemisen kanssa tuskailevalle yhtiölle. Merkin on suunnitellut Péter Nagy. Joulukuvastoon kuuluvat myös enkelit, jotka ovat pieniä, pulleita ja ovat usein pukeutuneet punaraitaiseen mekkoon. . Näyttely esittelee taiteilijan piirtämiä iloisia joulupostikortteja ja -postimerkkejä sekä niiden aiheista rakennettuja jouluisia kolmiulotteisia kuvaelmia
47 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 A ihefilatelistit ry. Tatu Untinen toi tervehdyksen Naantalista kertoen olevansa itsekin aihefilatelisti. Nämä lämminhenkiset ”perhejuhlat” on nyt pidetty ja ”mannaa” jaettu kerholaisille. Maittavan illallisen jälkeen päästiin palkintojen jakoon. Molemmille tukijoille oli varattu Aihefilatelian käsikirja omistuskirjoituksella. Tilaisuus alkoi puheenjohtajan tervehdyksellä ja lyhyellä puheenvuorolla siitä, missä aihefilatelia menee tällä hetkellä Suomessa. Samalla päätettiin pitää pienimuotoiset juhlat 65-vuotiaalle kerholle ravintola Perhossa 6.11.2019, jolloin voitaisiin jakaa myös tunnustuksia kerhon aktiiveille. Sitten hän jakoi filatelistiliiton myöntämät mitalit: Pro Philatelia -mitalit Margaretha Segerberg ja Pekka Klemi pronssi Johan Blomster ja Risto Jussila hopeoitu pronssi Pro Sodalitas -mitalit Seppo Salonen 10 vuotta, pronssi Pertti Hurmerinta ja Arno Kullberg 20 vuotta, hopea Ulla Kemppilä, Seppo Laaksonen ja Raino Heino 30 vuotta, kulta Pro Motiva -mitalit Rainer Icén, Tom Peltonen ja Helena Salomaa pronssi Jari Majander hopea Seppo ja Timo Arvelinin muistopalkinnon ”isä ja poika” saaja vuonna 2019 Eero Pikkuhookana Pitkä juhlapöytä ravintola Perhossa. Ensin Suomen Filatelistiliiton puheenjohtaja Klaus Juvas luovutti liiton adressin juhlivalle kerholle. Tom Peltonen oli valitettavasti estynyt saapumasta paikalle, mutta lähetti Hangosta lämpimät terveiset juhlapaikalle. Edullisen illallisen tukijoiksi oli saatu Tom Peltonen (Lauri Peltonen Oy) ja Tatu Untinen (Hellman huutokaupat). Ruoka oli hyvää ja tunnelma kohdallaan. Motivat 2019 nimikoituina. päätti viime keväänä järjestää kokoelmat Stamp Forumiin. Ravintola Perho selviytyi osuudestaan kaikella kunnialla. K U V A U L L A K E M P P IL ä K U V A SE P P O SA L O N E N
Norjasta on artikkeli vuosien 2007-19 rullamerkeistä. Tilaukset: www.facit.se N ormaalista poiketen uusi Facitin pohjoismaiden merkkien luettelo vuodelle 2020 julkaistaan nyt kovakantisena. Näistä merkeistä saisi kiinnostavan yhden kehyksen kokoelman. Uudessa NORMA 2020 postimerkkiluettelossa on mukana myös Suomen rahat 1860-2019 432 sivua hinta vain 23 ,90 Käpylän Merkki Oy, Mäkelänkatu 84, 00610 Helsinki Puhelin 09-792 851, avoinna ma-pe 10.00-18.00 myynti@kapylanmerkki.fi www.kapylanmerkki.fi Facit-luettelo nyt kovakantisena Facit Norden 2020 postimerkkiluettelo. Tanskasta on mukana myös yksityiset laivapostimerkit ja Islannista Tollur -leimausten hinnoittelu. Jokaisesta maasta löytyy kattava luettelointi automaattilipukkeista, joista myös voisi kehittää hyvän kokoelman modernista filateliasta. Suomesta ei erikoisartikkeleita löydy, mutta reuna-alueet ja Ahvenanmaa on hyvin käsitelty. Erikoisartikkeleita on tähänkin luetteloon saatu mukaan. Suomen Postimerkkilehti 48 6/2019 Kirjallisuutta . Hinta 500 kruunua. Tämän vuoksi tässä luettelossa on merkit ennen vuotta 1950 luetteloitu ja hinnoiteltu vain päätyypeittäin. Tällä järjestelyllä on sivumäärä saatu pidettyä tuossa reilussa tuhannessa. Vuodesta 1951 eteenpäin on mukaan otettu eri variantit ja ja poikkeamat hintatietoineen. Luettelossa on myös kiinteä kankainen nauha, jolla helposti merkitsee kohdan, johon luettelon tutkailun on lopettanut ja johon kohtaan haluaa myöhemmin palata. Tekstit sekä ruotsiksi että englanniksi. Toinen artikkeli kertoo ruotsalaisten merkkien väärennöksistä vuosilta 2004-2015. Seppo Evinsalo. Ruotsin vuosien 1939-69 kolmen kruunun käyttösarjasta on 12 sivun selvitys, jossa jokaisen merkin eri värit on myös kuvattu värikuvin. Tämä onkin hyvä parannus, sillä yli 1000 sivuinen järkäle onkin helpompi käsitellä tukevien kansien ansiosta. 1016 sivua, kovat kannet. Kustantaja Facit Förlags AB, Box 537, 20125 Malmö. . Pohjoismaiden yleiskeräilijälle erittäin paljon selkeästi esitettyä tietoa tarjoava perusluettelo ”kätevässä paketissa”. Aidot ja väärennökset on kuvattu jokainen sekä sanallisesti että havainnollisten kuvien kera. Facit julkaisi aiemmin Special Classic 2018 erikoisluettelon pohjolan merkeistä ennen vuotta 1950 lukuisine artikkeleineen ja yksityiskohtaisine tietoineen merkeistä
Vasemmalla puolella on viisi pitkää suorakaidetta, kun taas vastakkaisella puolella on vain kolme pientä kenttää. 0400 126 850 reinhard.weber@kolumbus.fi Itselläni on tiedot 80 kohteesta, joista vain yksi kirjeellä, 20 penniä kirjeellä Joensuusta Helsinkiin 14.9.1890. Artikkelin kuvat ovat tunnetuista kokoelmista ja huutokaupoista sekä omista kokoelmistani. A. . Toivon lehtemme lukijoitten lähettävän tutkimusteni tueksi tietoja kohteistaan ja havainnoistaan, mieluiten skannaamalla kohteet väreissä. Kiitos etukäteen. Tunnetut kohteet: Reinhard Weber Avokatu 1 C 1 04400 Järvenpää puh. Leima on pyöreänmuotoinen (22 x 22 mm) ja leimasinväri on musta. Uskon, että leimasta 307 löytyy vielä aiemmin tuntemattomia kohteita. Kuvioleima nro 307 (Joensuu) 1885 5 p 1 kpl 10 p 1 kpl 10 p pari 1 kpl 20 p 1 kpl 1 mk 1 kpl 1889 5 p 9 kpl 5 p, 10 p ja 20 p leikkeellä 1 kpl 10 p 10 kpl 10 p pari 1 kpl 10 p kolmirivilö 1 kpl 20 p 27 kpl 20 p pari 1 kpl 20 p kirjeellä 1 kpl 25 p 4 kpl. Tunnusomaista leimalle on keskimmäisten rivien pienet neliöt. Leimaa tavataan mallien 1885 ja 1889 merkeillä, niistä eniten 20 pennin keltaisella. Laitinen antaa leimalle luokituksen R1, verraten tavallinen (51-100 kohdetta tunnetaan). 49 Teksti Reinhard Weber K uvioleima nro 307 koostuu 29 suorakaiteen ja kolmion muotoisesta kentästä, jotka muodostavat kuusi (6 x6) riviä
Teen lintukokoelmaa ja tarvitsen täydennystä. 48455 Bad Bentheim. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KIINTEISTÖJEN, asunto-osakkeiden, yms. OSTAN Suomessa käytettyjä venäläisiä postimerkkejä selvin suomalaisin leimoin. makipaa@filateliapalvelu.com OSTAN siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, comp. Erityisesti kaipaan käyttösarjan isoja arvoja 5 ja 7 ruplaa sekä Romanovien isoja arvoja 2, 3 ja 5 ruplaa. toukokuuta; Postimerkkien laatuhuutokauppa 376 21. Lisäksi eri maiden sensuurikohteet kiinnostavat. maaliskuuta 2020. Samoin etsin kaksirenkaisiaja venäläisleimoja ajalta 1885 – 1918, sekä postipysäkkileimoja: Mattby, Martinmäki/Mårtensbacka, Dispur/Dispuri ja Soukka/Sökö ja seuraavia numeroleimoja: 803, 1087, 1801, 2060 ja 2344. YVERT&TELLIER, Merkit tulisi olla esim. Daniel Mirecki, The Cover Story Ltd 7 A Redcliffe Place, London SW10 9DB, Englanti, puh. Lüttestiese 10. Language Swedish, Danish, English. R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. Kaksivärinen joutsen, kurjet, Etelä-Amerikan haikarat sekä iibikset ja flamingot. KERÄILYKOHTEET RAHAKSI! Hellman-huutokaupat järjestää Suomen suurimmat postimerkkija keräilyhuutokaupat. Kirjoittaa saksaksi, ymmärtää jonkin verran englantia. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi OSTETAAN/VAIHDETAAN Jean Sibeliukseen, hänen sukuunsa ja ystäväpiiriin liittyvää filateelista ja muuta pianoa pienempää keräilymateriaalia (kortit, valokuvat, lehtileikkeet, mitalit, rahat, nimikirjoitukset ym). Reijo Tanner 040-753 4370. jarmomk@gmail.com OSTAN loistoleimaista Suomea. kokemus. seppo. Reino Seppänen, LKV, Etu-Töölö, Hki,p.0400 421 000. TARJOTKAA. Erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. Jarmo Mäkinen. 0500 508 979. OSTAN JA OTAN VASTAAN tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. 040 – 5953595, e-mail: martin.holmsten@gmail.com OSTAN ESPOON esija postihistoriaa: ruttokirje, meander-kirje, sulkakirje yms ajanjaksolta 1638 – 1885. OSTAN Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. Vaihdossa Sveitsiä puuteluettelon mukaan. Juhana Kerttula 040 728 4065 tai sähköposti jukerttula@ hotmail.com OSTAN JANAKKALA kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski Oy:n vanhaa kirjeenvaihtoa, postikortteja tai firmapostia Leppäkosken tiilitehtaista (Rauhaniemi, Sipilä) sekä muuta erikoista, jota en vielä ole kaivannutkaan. Ostan Töölö -aiheisia postikortteja. 041-5276430 tai e-mail: nikkaneja@ luukku.com ENGLANTILAINEN KAUPPIAS, joka käy usein Helsingissä, haluaa ostaa parempia postilähetyksiä eri maista ennen vuotta 1945. Deutschland. Edustaja pääkaupunkiseudulla Jukka Mäkipää, 040-7725579, jukka. Erwin Reich, 6, rue Thomas Masaryk, CH-1202 Genéve, Suisse. Tarjoukset: kejos@luukku.com Etsin ”RANTASALMEN POSTIHISTORIAA” kokoelmaani sulkakirjeitä, postilähetyksiä rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi leimoilla. OSTAN tilalle ulkomaanpostia Suomesta, Saksasta ja Venäjältä. Ota yhteyttä kari.korpela@ hotmail.fi tai puhelin +358 40 738 095. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puhelimitse 046 894 0461. Amerikasta tai muualta kaukomailta. Give Danish for Finnish according AFA to mancolist. +44 207 795 0133 / daniel_mirecki@talk21.com DANISH cOLLEcTOR, not a beginner, looks for stamp exchange of used stamps. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-Eurooppaa. Please tell me your interest. Nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. Lentäjäntie 7 B / 03100 Nummela. Tarjoukset: Janne Nikkanen, Lönkalla SF:n tapahtumissa, puh. Paljon m/30 ulkomaanpostia. VAIHTOA. Jos haluatte jättää huutokauppoihimme kohteita, pyydämme ottamaan yhteyttä: Jussi Paananen, AB Philean edustaja Suomessa, puh 040 570 6195 tai juho.paananen@elisanet.fi. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Erityisesti Skandinaviaan ja Baltiaan tulleet klassiset kuoret, esifilatelia, laajemmat kokoelmat ja hyvät postikortit kiinnostavat. com, 040 516 0316. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. Lähes 40 v. Kokoelmat ja paremmat yksittäiskohteet. Kind regards: Jorgen Purup Knudsen, purupknudsen@gmail.com PHILEAN KANSAINVÄLISET HUUTOKAUPAT Tukholmassa: Huutokauppa 373 torstaina 23. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com MYYN pois ylimääräiset Suomen, Saksan ja Venäjän postilähetykseni. MYYN VR:n ja yksityisratojen rautatiemerkkejä. huhtikuuta; Rahahuutokauppa Coin 18, lauantaina 2. Tarjoukset: mauri.k.lahtinen@kolumbus.fi tai puhelimitse 0400 206 360. Etsin Suomen juhlamerkkejä pyöröleimaisina edelleen vaihtotarkoituksiin, suuriakin määriä, pääosin uudempia. kesäkuuta. Rolf Schäde. Myös osto/myynti. Voidaan myös sopia tapaaminen Helsingissä. Suomen Postimerkkilehti 50 6/2019. Paikkakunta Matinkylä kiinnostaa myös. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi HALUTAAN OSTAA vanha postimerkkikansio esim. Seuraa kotisivujamme www.philea.se Huom! Philean Helsingin toimiston uusi osoite Länsi-Pasilassa on: Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520, Helsinki. Yhteydenotot iida.issakainen@gmail.com LUOTETTAVA SVEITSILÄINEN keräilijä etsii uutta vaihtokaveria. kohteiden arviointi, myynti ja osto. Harri Hassel, harri.hassel@capirec.com, 0400-605 075. tammikuuta; Huutokauppa 374 torstaina 20. ETSIN VAIHTOYSTÄVÄÄ Suomesta Suomen ja Norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Tapaat meidät SFEx2020-näyttelyssä Kaapelitehtaalla 28.-30. helmikuuta; Huutokauppa 375 torstaina 16. Häntä kiinnostavat uudet ja vanhat suomalaiset kaunisleimaiset merkit puuteluettelon mukaan. salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217 OSTAN muumi postimerkkien erikoisuuksia kuten hammastevirheitä, leikkausvirheitä tai värisiirtymiä. Martin Holmstén, Riihitie 12 A 19, 00330 Helsinki, puh. Myös muissa osioissa on vielä puutteita, joten tarjoa: seppo.evinsalo@gmail.com tai puh. Klaus Juvas, Kalakouluntie 55, 21610 KIrjala, klaus.juvas@gmail. reinot.seppanen@gmail.com. Myy sinäkin kauttamme postimerkit ja -kortit, rahat, mitalit, kellot, korut ja muut mielenkiintoiset keräilykohteet. toukokuuta; Laatuhuutokauppa 377 torstaina 11. OSTAN lähetyksillä olevat postivaunuleimat 1, 2 ja 3 ajanjaksolta 1.11.1870 30.11.1870. Mozambique, Comp. Vaihdossa Suomea, myös Sveitsiä, BRD:tä, Michelin mukaan. Jättö kaikkiin huutokauppoihin mielellään 8 viikkoa ennen haluttua huutokauppapäivää. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä
Tätä varten näyttelyhallit on käyty jopa uudelleen tarkistusmittaamassa. FIP erikoisnäyttely 17.-20.3.2021. Tämä on tietysti sattumaa, mutta sopii hyvin näyttelyn muutoinkin etevästi hoituneisiin valmisteleviin töihin. Cape Town Komissaari: Seija-Riitta Laakso IBRA 2021. We hope to give every visitor both the pleasure of interesting stamp collection, and at the same time probably give a glance of Norwegian hospitality and culture. Myytävänä niin filateliaa, postikortteja kuin numismatiikkaakin. One hour drive from Oslo and half hour from Swedish boarder. FEPA-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 19.-22.11.2021 Ateena, Kreikka hps.gr/notos2021 POHJOISMAISET NÄYTTELYT NORDIA 2020. Jokahenkilön ja fdc-luokat ovat pienimmät, mutta kummassakin useita kokoelmia. Maksimikortteja lukuun ottamatta kaikki luokat ovat edustettuina. The 2019 show will be held in Grålum near Sarpsborg and not so far from Fredrikstad in south of Norway. Malmömässan, Malmö, Ruotsi. SFEx2020-näyttelyssä kokoelmia varten on vuokrattu kaksi hallia. NORWAY Epost; mail@nordia2019.no Wisit our new WEB site WWW.NORDIA2019.NO We hope you will join us in the heart of Østfold. Näyttö klo 10, myynti klo 11 alkaen rahoista. Tätä kirjoitettaessa näyttelytoimikunta ei ole vielä ilmoittautumisia loppuun käsitellyt, mutta kova halu toimikunnalla on saada mahtumaan kaikki kokoelmat, joiden ilmoittautumislomake saapui määräajassa. S uomen Filatelistiseura järjestää perinteiset Merkkimarkkinat Lönkalla, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki, sunnuntaina 15.12. SUOMEN LÄHETYSSEURAN huutokauppa lauantaina 25.1.2020. Merkkimarkkinat Lönkalla su 15.12. Tiedustelut ja pöytävaraukset Pertti Hurmerinta 050 589 8010 tai postia.pepelle@gmail.com K okoelmien rakentajien näyttelyä kohtaan osoittama kiinnostus on ollut suurta. 18.00 i Suomen Filatelistseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, Helsingfors. The intent is to create an exciting stamp show for both new and experienced stamp collectors. SFEx2020 on kokoelmien osalta täysi! SFEx 2020 100 70 45 . – 25. 51 NORDIC STAMP SHOW, 23. www.sfex2020.info MUUT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT AIHEFILATELISTIEN kerho-ohjelma syksyllä: Ti 17.12. Perinteinen filatelia on runsaslukuisimpana mukana edustaen runsasta kolmannesta. . Möten och föreläsningar varannan onsdag kl. Lönnrotinkatu 32 B, katutaso. Kokoelmia on kaiken kokoisia: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 kehyksen laajuisia. Tämä osoittaa, että näyttelyfilatelia voi hyvin ja kehittyy edelleen.. 12.-14.3. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT LONDON 2020. Postihistorian luokka on hiukan pienempi. Aihefilatelistit kokoontuvat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00 Suomen Filatelistiseuran kerhotiloissa Lönnrotinkatu 32 B. Näyttelytoimikunta asetti tavoitteekseen, että näyttelyyn saadaan monenlaisia kaikki näyttelyluokat edustettuina, erikokoisia ja kehityskaarensa eri vaiheissa olevia kokoelmia. AUGUST 2019 JOIN US IN NORWAY Nordia 2019 is a nordic stamp show and without doubt the largest stamp exhibtion in the nordic countries, next to Stockholmia 2019. Tiedustelut: kimmo.kanerva@kolumbus.fi, 0400 601 848. 2.-9.5.2020 Lontoo, Iso-Britannia Komissaari: Jukka Mäkinen www.london2020.co OSTROPA 2020 25.-29.6.2020, Berliini, Saksa ESTONIA 2020. Kokoelmista peräti kolmannes on ensimmäistä kertaa mukana näyttelyssä. Laajennettu kansallinen näyttely 3.-5.7.2020 INDONESIA 2020 6.-11.8.2020, FIB erikoisnäyttely, Jakarta, Indonesia Komissaari: Ari Muhonen BALKANFILA 2020 17.-20.9.2020, Bukaresti, Romania MALAYSIA 2020 marras-joulukuu 2020 SOuTH AFRICA 2021. Lisää tilaa ei ole järkevästi järjestettävissä. Musiikkitalo, Kuopio Pääkomissaari: Risto Pitkänen KANSALLISET NÄYTTELYT SFEx2020 28.-29.3.2020 Kaapelitehdas, Helsinki. Filatelister från övriga föreningar är välkomna till alla möten med föredrag. Hyväksymisistä on näyttelyn erityissäännöissä luvattu ilmoittaa viimeistään joulukuun aikana ja tämäkin aikataulu tulee pitämään. Kuvapostikortteja on tuollainen kymmenesosa ja esittävissä luokissa puolitoistakertaa tuo määrä. Tervetuloa! HFF, Helsingfors Frimärkssamlare Förening. Rahoja, mitaleita, postimerkkejä ja -kortteja. BOX 2700, St Hanshaugen NO-0131 OSLO. FIP erikoisnäyttely 6.-9.5.2021 Essen, Saksa PHILANIPPON 2021 elo-syyskuu 2021, FIB erikoisnäyttely, Tokio, Japani NOTOS 2021. Komissaari: Jukka Sarkki nordia 2020.se NORDIA 2021. Näyttelytoimikunta kiittää saamastaan luottamuksesta jo tässä vaiheessa. Pikkujoulu, TV-ohjelma keräilystä, vuoden 2019 katsaus. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION QUALITY HOTEL, SARPSBORG BJØRNSTADVEIEN 20, N-1713 GRÅLUM CONTACT ADDRESS; NORDIA 2019, P.O. Kun näyttelyyn ilmoittautumisaika umpeutui, niin kokoelmia oli käytännössä koossa vähintään se määrä, mitä näyttelyyn kokoelmia voidaan ottaa. 4.-6.9. Nämä hallit varsinaisesti taidenäyttelyitä varten tarkoitettuna soveltuvat esimerkiksi valaistukseltaan hyvin postimerkkinäyttelyiden tilaksi, mutta suuriin messuhalleihin verrattuna niillä on rajansa: seinät
Oy Hellman huutokaupat noutokatu 3 • 21100 naantali • puh. 02 254 7200 www.filateliapalvelu.com • myynti@filateliapalvelu.com MEMBER OF SFP GROUP SU O M E N F IL AT ELIA PA L V E L U OY Otamme vastaan kohteita seuraavaan kansainväliseen huutokauppaamme. Filatelia • Rahat • Keräily • Vintage