Harvinaisia kolikoita ja mitaleita! 1920-2020 10 S I V U I N E N J U H L A L E H T I !. . ??????. ?. . . ?. Saarisen 25 p ruskea huviverohammasteella. . . ?. Paljon harvinaisia erikoisuuksia, kuten vuoden 1944 Punaisen Ristin kaksoisristi kuorella. 6 /2020 SUOMEN ?. ?. ?. ?. SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. Vain kolme lähetystä tunnetaan!. . . Ulkomaiden hyviä eriä, laajoja kokoelmia ja yksittäisiä merkkejä. . . . . . Vain muutama tunnetaan! Useita satoja Suomen eri julkaisujen loistoja eri vuosisadoilta ja -kymmeniltä. . . . vuosikerta / 8 € Suomen Filatelistiseura 100 vuotta Suomen Filatelistiseuran 100-vuotisjuhlahuutokauppa tammikuussa 15.1.2021 S U O M E N F I L A T E L I S T I S E U R A 1 V U O T T A 1 9 2 2 2 Klassisen Suomen postituoreita ja loistoleimaisia. . .
Leimavero (§5) määräytyi vuosipalkan mukaan: se oli 4 % vuoden rahapalkasta tai 12 % vuoden veropalkasta. Kun henkilö siirtyi virasta toiseen, maksuperusteena oli vain mahdollisen palkannousun osuus. Nimitys on kirjoitettu m/1866 100 markan leimapaperille, jolla lisäfrankeeraus 5 mk m/1866 merkillä. 2 6/2020 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com Vehmanen Kari 040 565 8315 kvehman2@welho.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 SatavuotiaanSF:npalkitutjäsenet2020, Seppo Salonen s.5 Muistikuvia ja kuvia menneiltä SF-vuosilta, Seppo Laaksonen s.6 Bermudan postimestarimerkit, Olli Saarinen s.16 Heräteostoskerhohuutokaupastav.2001, Hannu Ollila s.18 Historiaajafilateliaa,osaV, Seppo Laaksonen s.24 Helsinkikorttien helmiä, John Roitto s.26 Perututolympiakisat1940, Fernando Teixeira Martins s.30 Suomenisohampaisetleimamerkit,osa4, Jukka Mäkinen s.34 Gummeruksen kirjapainon historiaa, Seppo Salonen s.42 Pienten kanaalisaarten paikallisjulkaisut, Jukka Sarkki s.46 Lundyn yksityiset lentopostimerkit, Jukka Sarkki s.52 SF:n100-vuotisjuhlahuutokauppa, Eero Mäkelä s.53 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.90 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.92 Rivi-ilmoitukset s.98 Filateelinen kalenteri s.99 Vaasassa 21.12.1870 päivätty Keisarillisen Vaasan Hovioikeuden nimityskirja. Merkillä mustemitätöinti ”Hör till ett protokolls utdrag af den 21 December 1870”.. Brummertin tapauksessa erotus oli joko 2625 mk (4 %) tai 875 mk (12 %), joka tuotti 105 mk leimaveron. Auskultantti Johan Ludvig Brummert nimitettiin kihlakunnantuomariksi
Muussa tapauksessa (esim. ?. . ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. . . ?. . S uomen Filatelistiseuran järjestäytymiskokous pidettiin Helsingissä tammikuun 18 p:nä vuonna 1921. ?. Paljon on yhteiskunnassa tapahtunut näiden sadan vuoden aikana. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 101. Sivulta 53 eteenpäin löydät myös SF:n juhlahuutokaupan luettelon satoine kuvineen. . . Ihanteet ja kiinnostuksen kohteet ovat ihmisillä vaihdelleet, mutta yksi on pysynyt samana, keräilijöiden kiinnostus postimerkkeihin ja filateliaan. . . . vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen tilaushinnat Prenumeration subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Merkkien keräilyssä ja filateliassa on ollut muotivirtauksia, mutta perusajatus on kuitenkin pysynyt yllättävän samana. . Seppo Evinsalo ?. . . Postimerkkialbumi hyvin moneen sivistyneeseen suomalaiseen kotiin! Eikä vain lastenkamariin, vaan myös isännän työpöydälle. Tätä kehoitusta voi hyvin noudattaa sivulta 53 alkavan seuran 100-vuotis juhlahuutokaupan tarjontaa tutkimalla. . Suomen Postimerkkilehden toimitus onnitelee ”nuorempaa” 100-vuotiasta. SP 100 vuotta Suomen Filatelistiseura 100 vuotta 1920-2020 Sata vuotta täyttävä Suomen Filatelistiseura haluaa juhlavuotensa kunniaksi postittaa ja jakaa tämän seuran 100-vuotisjuhlanumeron myös useille sadoille uusille lehdestä kiinnostuneille keräilijöille. On ollut sotia, jälleenrakentamista ja pitkiä taantumia taloudessa. Samassa yhteydessä päätettiin myös vuoden 1920 tammikuussa perustetun Suomen Postimerkkilehden olevan jatkossa seuran virallinen äänenkannattaja. Uskomme että huutokaupan hienosta tarjonnasta monet löytävät itselleen mukavia kohteita omaan keräilyynsä. . . ?. ?. ?. Samoilta nettisivuilta löydät myös uusimmat tiedot seuran joka viikkoisten maanantai-iltojen kokouksista ja kerhohuutokaupoista, joiden toivomme alkavan taas pian korona-epidemian hellittäessä. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ?. Näin oli seuran syntysanat luotu ja näiden molempien nyt satavuotiaiden yhteinen taival alkanut. Tammikuussa 1920 ensimmäisen Suomen Postimerkkilehden pääkirjoituksessa päätoimittaja olla teräsvuori totesi muunmuassa: ”Filatelia on meillä suomenkielisissä piireissä hyvin huomattavassa määrin vielä pelkästään nuorten koulupoikien ja -tyttöjen askartelua, jolle vanhemmat ja viisammat vain hymyilevät” Loppuvuodesta 1920 kokoontuivat kuitenkin jo vähän varttuneemmat ja kokeneemmat keräilijät perustamaan suomenkielistä filatelistiseuraa. Painopaikka tryckeri K-Print Tallin, Viro Onnea satavuotiaalle! P.S. Eiköhän sen hienosta tarjonnasta löydy huudettavaa niin ”isännälle” kuin muillekin perheenjäsenille. . Jo edellisvuoden lokakuussa oli pidetty neuvottelukokous seuran perustamisesta ja saman vuoden joulukuun 18 p:nä seuran säännöt päätetty ja virkamiehet valittu. Seuran nettisivuilta suomenfilatelistiseura.fi löydät linkin huutokaupan nettisivuille, joilla kaikki tämän huutokaupan liki 1200 kohdetta ovat myös kuvina. Toivomme että lehden monipuolinen sisältö antaa virikkeitä saajien omalle keräilylle. . ??????. Samassa Suomen Postimerkkilehden ensimmäisessä numerossa Teräsvuori totesi lopuksi ylevästi: ”Postimerkkiaskartelu on kehittävää, miellyttävää ja hyödyllistä ajanviettoa, sellaista, jota jokaisen kansalaisen sopii harjoittaa.
Perutun juhlaillallisen yritämme pitää vielä ennen ensi kesää. Joulukuun digihuutokauppat ovat maanantaisin 7.12 ja 14.12 Maanantaina 14.12. Joulukuun etähuutokauppojen aikataulut ja kohteiden kuvat ovat aina nähtävissä edellisellä viikolla netissä seuran kotisivuilla: suomenfilatelistiseura.fi Jos jostain syystä et voi osallistua etähuutokauppoihin livenä tietokoneella niin muista jättää tarjouksesi edellisenä päivänä (ohjeet kotisivuilla). Ohjelmassa on myös perinteinen pikkujoulun laatuhuutokauppa. Juhlahuutokauppamme pidämme tammikuussa, mutta valitettavasti senkin jouduimme muuttamaan nettihuutokaupaksi. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Katso tarkemmat ohjeet joulukuun alussa seuran nettisivuilta ja tule mukaan tapaamaan ystäviä ”ruudun” välityksellä. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Pidimme lokakuussa Lönkalla pienimuotoisen 100-vuotisjuhlan kuohuviiniä, kahvia ja kakkua nautiskellen sekä Laaksosen Sepon ”historiikkia” kuunnellen. Myöskin vaalikokous siirtyy ensi vuoteen, ja se pyritään pitämään koronatilanteen salliessa mahdollisen pian. . Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 4 6/2020 Puheenjohtajan palsta Juhlavuosi J uhlavuotemme ei mennyt ihan putkeen. Tiedotamme mahdollisista kokouksista seuran nettisivuilla suomenfilatelistiseura.fi heti kun päätämme jälleen avata kerhon ovet. jälkeen tammikuun lopusta alkaen. Kesäretki Forssan kesäkokoukseen jäi tekemättä koska korona aiheutti senkin perumisen. S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Suunnitteilla on kuitenkin järjestää myös ”livehuutokauppa” tulevaisuudessa, sillä saimme niin hyvää palautetta kentältä juhlahuutokauppaa valmistellessamme. Juhlahuutokaupassamme on lähes 1 200 hienoa kohdetta huudettavana, joten tarjouksia vaan tekemään. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Huom! Koronaepidemian takia emme kokoonnu lönkalla ennenkuin tautitilanne helpottaa. Jouduimme myös lokakuun lopussa uudestaan lopettamaan livekokoukset Lönkalla huolestuttavan koronatilanteen takia. Jouduimme siirtämään tai peruuttamaan kaikki suunnitellut tapahtumat ja muitakin takaiskuja tuli, mutta niistä toisella kertaa. Onneksi ahkera SFEx 2020 näyttelyporukka sai hyvän juhlanäyttelyn järjestettyä. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma talvella 2021 kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, 050 589 8010, postia.pepelle@gmail.com tai Reino Seppänen, 0400 421 000, reinot.sepppanen@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy. Jos epidemia ei hellitä vuodenvaihteen jälkeen jatkamme etähuutokauppoja netissä heti juhlahuutokaupan 15.1. Keskustelua on ollut myös, että noita nettitapaamisia järjestettäisiin yhdessä muiden kerhojen kanssa, siten että jokainen kerho vuorollaan hoitaisi järjestelyt. Valitettavasti jouduimme peruuttamaan myös kaikkien odottaman perinteisen pikkujoulujuhlamme Lönkalla, mutta siitä huolimatta erittäin hyvää joulua kaikille. järjestämme netissä myös seuran perinteisen ”pikkujoulun”. Aluksi pidämme niitä joka toinen viikko. P.s. Jatkamme kuitenkin kokouksia netissä, joista ilmoitetaan linkkeineen ja huutokauppakohteineen kotisivullamme
Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Seppo Salonen ja muina jäseninä Jouko Mattila ja Seppo Laaksonen. Pääpaino oli seuran omissa mitaleissa, mutta soveltuvin osin anottiin myös Suomen Filatelistiliitolta sekä Pro Filatelia että Pro Sod?lit?s -mitaleja. . Palkinnot oli tarkoitus jakaa seuran 100-vuotisjuhlassa lokakuussa, mutta koska juhla on siirtynyt ensi vuodelle, halutaan palkintolista julkaista juhlalehdessä. Korpela Kari SF mitali pronssi Kuosmanen Jorma SF mitali pronssi Mehtälä Urho SF mitali pronssi Mäkelä Eero SF mitali pronssi Mäkipää Jukka SF mitali pronssi Pausila Pirkko SF mitali pronssi Ponkkonen Raimo SF mitali pronssi Saavalainen Jyrki SF mitali pronssi Saren Matti SF mitali pronssi Silvonen Rauli SF mitali pronssi Söderlund Tom SF mitali pronssi Valkama Ilmari SF mitali pronssi mitalit suomen Filatelistiliitolta, 16 kpl Mikkola Anssi Pro Philatelia hopeoitu pronssi Nikkanen Janne Pro Philatelia hopeoitu pronssi Mustonen Ilkka Pro Philatelia pronssi Somerto Anneli Pro Philatelia pronssi Heinonen Pertti Pro Sod?lit?s kulta 30 v Jansson Petri Pro Sod?lit?s kulta 30 v Kainulainen Tauno Pro Sod?lit?s kulta 30 v Kanerva Kimmo Pro Sod?lit?s kulta 30 v Koponen Olavi Pro Sod?lit?s kulta 30 v Pulla Kalervo Pro Sod?lit?s kulta 30 v Ritvanen Paavo Pro Sod?lit?s kulta 30 v Saarinen Jussi Pro Sod?lit?s kulta 30 v Sihtola Kari Pro Sod?lit?s kulta 30 v Tarvainen Antero Pro Sod?lit?s hopea 20 v Vuorivirta Martti Pro Sod?lit?s kulta 30 v Weber Reinhard Pro Sod?lit?s kulta 30 v Suomen Filatelistiseuran Fieandt-mitalitoimikunta (Kaarlo Hirvikoski, pj, Petteri Hannula, Jari Majander ja Seppo Laaksonen) on päättänyt, että juhlavuonna myönnetään näitä arvostettuja mitaleita kaksi: Suomen Filatelist iseura 10 v uot t a 1920-2020 Pro Sod?lit?s -kerhoansiomerkki Pro Philatelia -mitali Fieandt -mitali SF -mitali. 100-vuotiaan seuran palkitut jäsenet v. 2020 A lkukesästä asetettiin Suomen Filatelistiseuran toimesta palkintolautakunta, jonka toimeksianto oli käydä jäsenistö läpi, poimia vuosien varrella kunnostautuneet, ja ehdottaa heille sopivia palkintoja ansioistaan. 5 Fieandt -mitalit 2020, 2 kpl Kanerva Kimmo Fieandt-mitali no 72 Mikkola Anssi Fieandt-mitali no 73 suomen Filatelistiseuran mitalit ja palkinnot, 32 kpl Laaksonen Seppo SF kunniajäsen Hurmerinta Pertti SF mitali hopea Juvonen Tuomas SF mitali hopea Lahtinen Mauri SF mitali hopea Saarinen Olli SF mitali hopea Salo Kaj SF mitali hopea Somersalo Tapani SF mitali hopea Evinsalo Seppo SF mitali hopeoitu pronssi Mattila Jouko SF mitali hopeoitu pronssi Salonen Seppo SF mitali hopeoitu pronssi Tillander Juha SF mitali hopeoitu pronssi Anttila Kai SF mitali pronssi Appelberg Carl SF mitali pronssi Dahlqvist Holger SF mitali pronssi Fomin Ulf SF mitali pronssi Forss Martti SF mitali pronssi Hassel Harri SF mitali pronssi Hovi Pekka SF mitali pronssi Hujala Pertti SF mitali pronssi Kiiskinen Kari SF mitali pronssi Suomen Filatelistiseura ry
Varmaa kuitenkin on se, että silloiset SF-nuoret kokoontuivat ”Arkadian koululla”, silloisen Töölön Yhteislyseon ruokalassa, osoitteessa Arkadiankatu 26. Joka tapauksessa se ajoittuu joko aivan 1950-luvun loppuun tai heti 1960-luvun alkuun. Viimemainitun aloittaessa olin kuitenkin jo jättänyt nuoriso-osaston täytettyäni 18 vuotta ja siirtynyt aikuisten puolelle. Ainoa konkreettinen vihje asiasta on vanha Schaubeck Tshekkoslovakia kansioni, jonka johdantolehdellä on leima: ”Vuoden 1959 täydennyssivut lisätty”. 6 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Teksti Seppo Laaksonen, AIJP Muistikuvia ja kuvia menneiltä SF-vuosilta Arkadian koululla L iittymisvuottani Suomen Filatelistiseuran nuoriso-osastoon en pysty kohtuullisella tarkkuudella muistamaan tai selvittämään. SF:n nuoriso-osaton kokoustila oli alakerran ruokalassa, kolme tai neljä ikkunaa puun ja portaikon välissä.. Meitä siis myös koulittiin järSuomen Filatelist iseura 10 v uot t a 1920-2020 ”Arkadian koulu” on tänään nimeltään Etu-Töölön lukio. Koko nuoriso-osastoaikani sen vetäjänä toimi Rolf Kaikusalo, jota seurasi Tauno Kainulainen, joka teki tehtävässä ennätyspitkän urakan. Nuorisoosastoon liittyneet kirjattiin ja taidettiin kokoontumisista pitää jonkinlaista pöytäkirjaakin
Niihin osallistuminen oli runsasta, Arkadian koulun ruokalan pöydille levitetyt kokoelmalehdet täyttivät usein koko käytettävissä olevan tilan. Rolf Kaikusalo perehdytti meitä postimerkkeilyn eri puoliin ja usein hän kutsui alustamaan ”ison kerhon” muita aikuisjäseniä. . SF:n nuoriso-osaston pöytänäyttelyssä noin vuonna 1960 esillä olleen Tshekkoslovakiakokoelmani ensimmäinen sivu. Juniorifilatelisteja kokouksiimme osallistui tuvan täydeltä, muistaakseni noin 30-40 oli aivan normaali määrä. SF:n nuoriso-osasto järjesti myös säännöllisesti pöytänäyttelyitä eli meitä kannustettiin jo varhain esittämään kokoelmiamme. Nykyisistä Lönkan aktiivikävijöistä myös Martti Vuorivirta on aikanaan kuulunut SF:n nuoriso-osastoon, mutta hän siirtyi aikuispuolelle ennen tuloani Arkadian koululle. SF:ssä ja muissa seuroissa tehty nuorisotyö kantoi hyvää hedelmää: järjestämässämme”SF 78” -näyttelyssä nuorisoluokan kokoelmia oli 31 ja 60-vuotsinäyttely ”SF 80:ssä” peräti 50! Näitä lukuja lähellekään ei ole tällä vuosituhannella päästy. Laatua korostettiin jo tuolloin, epäselvät leimat ja heikkokuntoiset merkit kehotettiin vaihtamaan kauniisiin jne. Kokoelmia arvostelemaan Rolf Kaikusalo kutsui SF:n senioripuolen nimekkäitä jäseniämme. Nuoren filatelistin ilo oli suuri, kun sai ykköslehden täyteen. Suomi-kokoelmani osalta tämä ei vieläkään ole toteutunut.. Oman aikani SF:n nuoriso-osastolaisista ovat tietääkseni elossa ja edelleen seuran jäseniä ja harrasteessamme mukana ainakin Kari Sihtola (SF:n jäsen 1000, jonka omat muistelmat löytyvät SP-lehdestä 2-2019), Arno Kullberg, Hannes Markkula ja Jukka Soisalon-Soininen. Tukena heiltä ja muilta seuran varttuneemmilta jäseniltä saimme usein lahjoituksina merkkejä ja massaeriä. 7 . Tätä materiaalitukea arvostimme, olivathan vanhempiemme eli jälleenrakentajasukupolven maksamat viikkorahat yleensä sekä niukat että vaatimattomat. Kuvassa mallin 1930 ensimmäinen sivu. Myös paljon tyttöjä oli mukana. Tämä aineisto ei kuitenkaan ole tallella, se joutui teille tietymättömille jo 1960-luvun puolivälissä, sillä sitä hoitaneet nuoret vaihtuivat tiheään. Martti Vuorivirta osallistui 1950-luvulla nuoriso-osastomme pöytänäyttelyihin Suomi-kokoelmansa osilla. jestötoimintaan jo nuoresta pitäen. Melko äskettäin joukostamme poistuneita nuoriso-osastolaisia olivat ainakin Kaj Hellman, Markku Korhonen ja Christer Nyberg. Pöytänäyttelykokoelmia ei nykymielessä varsinaisesti arvosteltu, mutta saimme sanallista palautetta ja kannusteita kokoelman kehittämiseksi. Ainakin Anton Salmenkylä kävi aikaansaannoksiamme myhäillen tarkastelemassa. Kaikki osanottajat saivat merkkija materiaalipalkintoja nuorisolle tulleista lahjoituksista
Laineen sairaus eteni ja hän joutui luopumaan myös rahastonhoitajan tehtävistä. Tuolloin ”filatelistin juomana” pidettiin brandy lonkeroa, joka sittemmin tuotteena poistui markkinoilta. 8 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta N uoriso-osastosta siirryttiin tuolloin ”isoon kerhoon” automaattisesti eli ilman jäsenanomusta ja liittymismaksua kun 18 ikävuotta tuli täyteen. Ensio Laineen terveyden alkaessa heiketä meklari Urho Toppinen valitsi minut apulaisekseen eli huutokauppakirjuriksi. ustoiminto oli nykyistä Lönkan menoa muodollisempaa, pääpaino oli esitelmissä ja vähemmän huutokaupassa, toki sellainenkin oli joka kerta, samoin arpajaiset. Koska lukuvuosi 1962–63 oli abiturienttivuoteni ja heti sen jälkeen aloitin varusmiespalvelukseni ”Suomen raskaassa” tulin aikuiskerhon toimintaan mukaan vasta keväästä 1964. rahastonhoitajaksi ja Laineen menehdyttyä melko nuorena nimitykseni vakinaistettiin. Oikealla pystysuoraan: Kyllikki Schrey, Armo Kaijanen, tuntematon ja Eero Schrey. Minut valittiin vt. Rahastonhoitajana toimi Ensio Laine ja vaihdonjohtajana Urho Toppinen, jotka molemmat tekivät luottamustehtävissään pitkän urakan. Varsinainen tulikokeeni seuran järjestötehtävissä oli SF:n 50-vuotisnäyttely Helsingin Kauppakorkeakoululla 1970, jonka rahastonhoitajana olin. Vaihtoehtoina olivat edelleen suositut gin lonkero ja olut. Koska olin joukon nuorimpia ja opiskelija ei minulla ollut näihin tilaisuuksiin kutsumusta eikä rahaakaan. Anniskeluravintolassa kun oltiin, oli myös pakko tilata jotain. Itselläni tämä merkkipaalu täyttyi syksyllä 1962, ja sain SF:n jäsennumeron 1033. Näissä tehtävissä oli se hyvä puoli, että huutokauppakuitteja ja jäsenmaksulomakkeita (ne täytettiin silloin manuaalisesti kirjoituskoneella) kirjoittaessa oppi hyvin tuntemaan seuramme aktiivijäsenistön. KokoKatajanokan Upseerikerholla Katajanokan Upseerikerho on nykyisin Katajanokan Kasino. Seuran keskeisin hahmo tuolloin oli pitkäaikainen puheenjohtajamme Yrjö Ylänne, muista ”napamiehistä” muistan hyvin Anton Salmenkylän, Jussi Itkosen, Veikko Hietalahden ja Bengt Zimmermannin. Vasemmalla pystysuoraan: Aarno Harenko ja Arja Salmivaara. Usein seuramme vanhemmat napamiehet jäivät kokousten päätyttyä Upseerikerhon kabinettiin ”jälki-istuntoon” eli iltapalalle. Seuramme kokoontui tuolloin Katajanokan Upseerikerholla (nykyisin Katajanokan Kasino), mikä oli kannaltani ihanteellisesti vain n. Pian tämän jälkeen tulin myös ensimmäisen kerran SF:n johtokunnan eli nykyisin hallituksen jäseneksi. Isoja laatikkoja kansioeriä ei tuolloin voitu kaupata, ravintolan käyttöömme antamat tilat eivät tätä mahdollistaneet. . Hieman aluksi aristin vanhojen arvokkaiden herrojen klubia: tuolloin pukukoodi anniskeluravintoloissa oli tiukka ja muodollinen, pikkutakki ja solmio olivat ehdottomia edellytyksiä sisäänpääsylle. Keskellä vaakasuoraan: Yrjö Ylänne (seuran puheenjohtaja), alhaalla vaakasuoraan: Paavo Salmivaara.. SF:n 50-vuotisillallisten ruokalista erikoisleimoineen ja pöytäseurueen nimikirjoituksineen. Huutokaupoissa oli tuolloin vain kooltaan pieniä kohteita. SF:n kokoustiloina toimivat aikakin Kenraalisali ja Karimo-Sali. Seuramme luottamustehtäviin jouduin jo nuorena. 300 metrin päässä tuolloisesta kodistamme
Pitkäaikaisen puheenjohtajamme professori Yrjö Ylänteen terveys alkoi korkean iän myötä heiketä, hän luopui tehtävästään ja poistui joukostamme loppuvuonna 1971. Ensimmäinen juttuni oli raportti yhteismatkasta Unkarin kansainväliseen ”Budapest 71” postimerkkinäyttelyyn numerossa 10-1971. Aivan muutama on enää jäljellä. tyä Saaristot karauttivat samalla taksilla takaisin Kotkaan. Näytelmän ja SF:n kokousillan päätytKalervo Pullan valmistama ja kirjoittajalle lahjoittama puheenjohtajan nuija. Kuva: Kari Hakli/Helsingin Kaupunginmuseo.. Herbert Oeschin nelivuotiskauden päätyttyä tulin 31-vuotiaana valituksi seuramme puheenjohtajaksi vuosiksi 1976–79. Vastaavat luvut vuoden 1974 lopussa olivat 358 vuosijäsentä + 218 vakinaista, yhteensä 576. Uudeksi puheenjohtajaksi vuosiksi 1972–75 tuli Herbert Oesch, jonka toimesta sääntöjämme muutettiin niin, että puheenjohtajana sai toimia korkeintaan kaksi kaksivuotiskautta. 1 970-luvun alku toi kaksikin merkittävää muutosta SF:n toimintaan. Kokouspaikkamme muuttui Katajanokalta Rautatientorin varrella sijaitsevaan ravintola Fenniaan. Myöhemmän pitkäaikaisen sihteerimme, kultaseppä Kalervo Pullan valmistamana sain oman puheenjohtajan nuijan, joka edelleen on tallella. Hän lähetti rouva Saariston naapurissa olevaan Kansallisteatteriin ja pyysi kotkalaistaksia odottamaan. marraskuussa 1975 järjestetyn 55-vuotisnäyttelymme näyttelytoimikunnan puheenjohtajana. Sääntömuutoksen myötä vakinaisesta jäsenyydestä luovuttiin taloudellisista syistä ja heidän määränsä alkoi tasaisesti laskea. ”Vilillä” oli tapana tulla Fennian kokouksiimme vaimonsa kanssa Kotkasta taksilla. Rakennus vuonna 1970. Urho Toppisen muutettua eläkevuosikseen Parikkalaan vaihdonjohtajaksi tuli lyhyen välivaiheen jälkeen järvenpääläinen postimerkkikauppias Lauri Ripatti. Omalta kohdaltani alkoi tuolloin myös kirjoittelu SP-lehteemme. Käytin sitä seuran johtokunnan ja hallituksen kokouksissa 1976–79 ja 2005–08. Tuolloin se ei vielä ollut kasinona vaan yksi pääkaupungin suosituimmista tanssiravintoloista. Olin siihen astisista puheenjohtajista nuorin, mutta sekä seuraajani Lars Trygg että tällä vuosituhannella Tuomas Juvonen ovat sittemmin lyöneet ”ennätykseni”. Hän oli idearikas toiminnan mies ja toimi mm. Ylimmän valtiojohdon muistamiset ovat olleet seurallemme harvinaista herkkua: presidentti Urho Kekkonen kiittää ”SF 75”-näyttelyn kunnialuokan mitalistaan ja lupaa ETYK-postimerkkija allekirjoituskokoelmansa ”Motiva 1976”näyttelyyn. Nuijan terävällä päällä tuli kuulemma näpäyttää sormille niitä johtokunnan jäseniä, jotka kokouksissa suvaitsivat olla jossain asiassa eri mieltä puheenjohtajan kanssa. Muutoinkin seura oli 1970-luvun lopulla varsin nuorissa käsissä, sillä sekä kauteni sihteeri Lars Trygg että rahastonhoitaja Hannu Vironmäki olivat selvästi minua nuorempia. Tämä käyttö jäi vähäiseksi! . Vuoden 1973 lopussa seuramme jäsenmäärä oli 341 vuosijäsentä + 229 vakinaista jäsentä ”Vanha iloinen” Fennia eli yhteensä 570. Ravintola Fennia Mikonkadulla on nykyisin osa Casino Helsinkiä. Näyttelyyn saatiin mukaan myös Tasavallan presidentti Urho Kekkosen Unkarin postilta lahjaksi saama Unkari-kokoelma. Herbert Oeschin puheenjohtajakauteen ja Fenniaan osui myös seuramme jäsenmäärän huippu. Aktiivista tukea SF sai asiassa kotkalaiselta jäseneltämme apteekkineuvos Viljo ”Vili” Saaristolta, joka oli Kekkosen hyviä kavereita opiskeluajoiltaan. Siirtyminen kenraalien ja everstien muotokuvakatseiden alta keskelle Helsingin iltaelämää sujui kuitenkin hyvin ja Fennian Empire-kabinetti tarjosi hyvät puitteet ja riittävän rauhan aatteelliselle ja kaupalliselle toiminnallemme. 9
Kokonaisjäsenmäärän tasaisesti hieman alennuttua on nykyisin maanantai-iltaisin Lönkalla käyvien määrä edelleen samaa tasoa hyvää tasoa. Rakennusmestarien talo osoitteessa Fredrikinkatu 51-53. Eturivissä (keskeltä) istumassa: Risto-Matti Kauhanen (sihteeri), Juhani Olamo (johtokunnan jäsen), Seppo Laaksonen (rahastonhoitaja), Herbert Oesch (puheenjohtaja), Tauno Kainulainen (nuoriso-ohjaaja), Lars Trygg (johtokunnan jäsen) ja Lauri Ripatti (vaihdonjohtaja). Uudeksi kokouspaikaksi valikoitui toinen tanssiravintola, nyt Maestro (jota ei tällä nimellä enää ole) Fredrikinkadun Rakennusmestareiden talolla. Kokouspaikka Helsinki-sali oli tilava, avara ja valoisa, mutta seinän takaa kuuluva tanssimusiikki häiritsi kokousja huutokauppatoimintaamme. 10 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta P uheenjohtajakauteeni osui jälleen majan muutto. Norjaksi ja ruotsiksi käydyn keskustelun volyymi yltyi ja muuttui riitaisaksi. Takarivissä vasemmalta: Jorma Hakonen (johtokunnan jäsen ja kerhomestari), Matti Mäkinen (varapuheenjohtaja, myöhemmin puheenjohtaja), Olli Lokki (johtokunnan jäsen) ja Lars Trygg (johtokunnan jäsen ja sihteeri, myöhemmin useamman kerran puheenjohtaja). Kinastelu päättyi siihen, että norjalainen kaatoi gin tonicinsa suomalaisjäsenemme päähän jolloin juomassa ollut sitruunaviipale jäi hänen korvansa taakse! Merkintää tapahtuneesta ei seuran annaaleissa ole, mutta mukana olleet muistivat Seuran kokousväki kuvattuna ravintola Maestron Helsinki-salissa. tapahtuneen pitkään ”Citronen bakom örat” iltana! Kokousja huutokappailtojen osanottajamäärä niin Fenniassa kuin Maestrossakin vaihteli koko 1970-luvun 60:n molemmin puolin, korkein luku 67 on vuodelta 1973. Suhteellinen osallistumisaktiviteetti SF:n tapahtumiin on siis noussut! . Maestron aikoiMuutto Maestroon na seuraamme liittyi norjalaisjäsen, joka jonkin aikaa toimi Helsingissä myös postimerkkikauppiaana. Suomen Postimerkkeily Oy toimi aikanaan pohjakerroksessa, vasemmalla alhaalla.. Minulle tuntemattomasta syystä hänelle syntyi huutokaupan aikana sanaharkkaa erään seuramme pitkäaikaisen ja luottamustehtävissäkin toimineen jäsenen kanssa. SF:n keskeisiä toimihenkilöitä Maestrossa, todennäköisesti vuonna 1979. Aikanaan suosittua tanssiravintola Maestroa ei enää ole olemassa. Usein eräät nuoremmat jäivät taas ”jälki-istuntoon”, usein ohjelmassa oli kirjaimellisesti tunti tanssia! Meno SF:n kokouksissa on yleensä ollut seuramme arvovallan ja perinteen mukaisesti vakaata ja rauhallista. Poikkeukset ovat olleet harvinaisia, kuriositeettina kerron yhdestä. Eturivissä vasemmalta: Hannu Vironmäki (rahastonhoitaja), Seppo Laaksonen (puheenjohtaja), Lauri Ripatti (vaihdonjohtaja), Kalervo Pulla (johtokunnan jäsen, myöhemmin sihteeri). Nautittujen virvokkeiden määrällä saattoi olla osuutta asiaan – anniskeluravintolassa kun olimme. Vuosi ilmeisesti 1974
Lönkan taloyhtiön saneeraus toi mukanaan SF:lle ongelmia ja runsaasti lisäkustannuksia, joista emme saaneet juuri minkäänlaista vastinetta. Lönkan tiloistamme on tällä vuosituhannella muodostunut pääkaupunkiseudun filateelinen ykkösosoite. Ongelmana oli, että vain ”kolehtihaavia kierrättämällä” rahaston saldo kasvoi varsin hitaasti eikä tavoite omista tiloista näyttänyt lähestyvän, kun huoneistojen hinnat Helsingissä olivat jatkuvassa nousussa. Omaan kotiin Lönkalle: kutsukortti SF:n kerhohuoneiston avajaisiin 1998. Häntä voidaan perustellusti kutsua SF:n mesenaatiksi, jonka kuva ei turhaan ole kokoushuoneemme seinällä. Oma muisti on sekä vajavainen että valikoiva historiankirjoituksen lähde. Tähän ei löytynyt sopivaa tilaisuutta, sillä seuramme viime vuosituhannen aineisto on pääosin säilytettävänä Postimuseon uusissa varastotiloissa Tampereen Hervannassa. Tätä itselleni antoisaa ja mielenkiintoista aikaa en tässä ryhdy muistelemaan ja erittelemään. P uheenjohtajakauteni jälkeen myös elämäntilanteeni muuttui 1980-luvun alussa. Jätän tämän vuosituhannen historiankirjoituksen ja arvioinnin nuorempieni tehtäväksi. Myös kokousaktiviteettini väheni. Hän teki omakotirahastoon erittäin merkittävän lahjoituksen. Remontin jälkeen seuran omat kerhotilat avattiin 17.4.1998 ja seuramme vakiintui nopeasti omaan kotiimme. Elämä omassa kodissa ei toki aina ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Kaikki virheet ja puutteet ovat kuitenkin omiani. Avioliiton solmiminen, pojan syntyminen, näiden aiheuttamat kaksi muuttoa ja vientikaupan tehtävieni edellyttämät noin 90–100 ulkomaanmatkapäivää vuodessa aiheuttivat sen, että SF:n asiat jäivät hieman sivummalle. Eräät asiat olisi pitänyt tarkistaa SF:n vanhoista arkistoista ja pöytäkirjoista. Kokoonnuimme ainakin Yrittäjänaisten huoneistossa Fredrikinkadulla, Arkadiantalolla ja ravintola Kirjalla Siltasaaressa. 11 . Tanssiravintoloiden meluhaitat ja jatkuva muuttaminen herättivät ajatuksen seuran omasta huoneistosta. Maestron jälkeen lopultakin omaan kotiin Ongelman ratkaisi seuramme pitkäaikainen aktiivi ja hallituksen jäsen Magnus Relander. Maestron jälkeen myös seuran toimintaa haittasi eräänlainen kiertolaiselämä, kokouspaikat vaihtuivat melko tiheään. Postimuseon muutettua Tampereelle kokoontuu Lönkalla SF:n lisäksi säännöllisesti ainakin neljä veljesyhdistystämme. Haaveen toteuttamiseksi avattiin seuran tileihin jo 1970-luvulla omakotirahasto. Tästäkin tulemme selviytymään, tilanne näyttää tuoreimpien tietojen mukaan tasaisen varmasti paranevan. ?. Lopuksi Jätettyäni työelämän jouduin vielä uudelleen SF:n luottamustehtäviin, puheenjohtajaksi vuosina 2005–2008 ja Suomen Postimerkkilehden päätoimittajaksi vuosina 2009–2014. 1980ja 1990-luvuilla en enää toiminut keskeisissä luottamustehtävissä, vain eräitä jaksoja tilintarkastajana. Tärkeä asia eteni puheenjohtajiemme Lars Tryggin ja Kimmo Kanervan ansiokkaan käytännön junailun tuloksena nykyisen Lönkan huoneiston hankintaan. Sen sijaan esitän seuraavilla sivuilla vielä muutamia varsin hajanaisia kuvia seuramme aikaisemmilta vuosilta, joita yllä oleva kirjoitelmani ei kata ja toivotan Suomen Filatelistiseuralle menestyksekästä toista satavuotiskautta! Seppo Laaksonen Kiitokset: kiitän SF-kerhotovereitani Arno Kullbergia, Jorma Kuosmasta, Hannes Markkulaa, Anssi Mikkolaa, Paavo Ritvasta, Kari Sihtolaa ja Martti Vuorivirtaa saamistani kommenteista ja lisätiedoista, jotka ovat ratkaisevasti parantaneet tämän artikkelin asiasisältöä
Dokumentteja SF:n menneiltä vuosikymmeniltä Vastaava kortti Kontiolle, lähetetty 12.5.1927. m/30 12 mk sininen taksanmukaisella FDC:llä Helsinki 10.2.1947. 148, liittynyt 1926. Taksa oikein: ulkomaan kirje 2,50 mk. Vastaanottaja, herra W. Tekstipuoli muuttunut: ei enää mainintaa kokouspaikasta tai sihteerin yhteystietoja!. 259, liittymisvuosi 1932. Vastaanottaja, jääkärimajuri Jussi Nurmi oli seuramme jäsen no. Sekapostitekirje SF:n omalla kuorella Helsinki 21.9.1933 > Hilversum, Hollanti. Kontiolle” paikallisesti Helsinki. J. ekonomi) A(arne). Seuramme oma ”neutraali” FDC-kuori soveltui erittäin hyvin käyttösarjojen ensi päivän leimauksiin. Laferbe ei kuulunut seuraamme … … mutta lähettäjä Leo Jalava oli jäsenemme no. Kontio oli seuran jäsen no. E. 12 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 1920-luvulla seuran sihteeri E. Painotuotekortti 14.4.1927 ”Ylioppilas (myöh. 296, liittynyt vuonna 1934. Seuran kokousohjelma kevätkaudella 1957. Kortti ei ole kulkenut.. Hellman postitti jäsenille kutsun joka ainoaan kokoukseen. A. Kortin kääntöpuoli, jossa kokouspaikan nimi ja osoite sekä sihteerin yhteystiedot
Sen sijaan kokouksiimme Maestrossa, myöhemmin Kirjalla ja nyttemmin Lönkalla olen pyrkinyt tiheään olemaan mukana. – Katajanokalta kokouspaikka muutti Fenniaan, mutta siellä en muista käyneeni. Katajanokalla tutustuin myös muihin järvenpääläisiin keräilijöihin, jotka kuuluivat ja näkyivät hyvin. Hän oli postimerkkikauppias, mutta myös hyvin avoin ja antelias filatelisti. Seuran standardin sain 70-vuotispäivänäni.” . 1960-luvun alussa palasin jäsennumerolla 1018 SF:n toimintaan, nyt aikuisten puolelle Katajanokan Upseerikerholle. Kokouspaikka oli vastapäätä NMKY:n taloa, nykyistä hotelli Arthuria. Suomen Filatelist iseura 10 v uot t a 1920-2020 P yynnöstäni on kaksi SF:n pitkäaikaista vaikuttajaa ja entistä nuoriso-osastolaista – Martti Vuorivirta ja Kari Sihtola – täydentänyt kirjoittamaani omilla muisteloillaan seuraavasti (tiivistelmät Seppo Laaksosen). Kohteita mielellään näytettiin, vaihdettiin ja myytiin. Vuoden 1954 alkupuolella (olin silloin 14-vuotias) meillä oli pöytänäyttely. Kari Sihtola (jäsen nro 1000) ja kuva isoisästä Jalo Sihtolasta (jäsen nro 1) vuodelta 1932. Tämä istumajärjestys aiheutti sen, etteivät asiantuntevat keskustelut, joita pöydän päässä käytiin, kantautuneet nuorempien ja muiden tulokkaiden korviin. Nuoriso-osaston vetäjänä toimi tuolloin Rainer Ahonius. Oma ’opettajani’ tuossa vaiheessa oli Tauno Kainulainen, joka toimi Rolf Kaikusalon jälkeen pitkään nuorisoosastomme vetäjänä. Seurauksena oli, että Järvenpään Filatelistiseura usein kutsui minut kansallisten näyttelyittensä tuomaristoon.” . Meklari Urho Toppisen ”Mieleeni on jäänyt paljon omista SF:n varhaisvuosistani. Arkadiankadulla kävin useasti, enemmän kuitenkin jo aikuiskerhoon valittuna. Tauno oli koko maailman keräilijä ja sain häneltä hyviä neuvoja ja täydennystä isältäni perimääni Schaubeck-kansioon. Sihtoloiden keräilijäsuvusta oli laaja artikkeli SP 2-2019.. Kuljin siellä usein isoisäni Jalo Sihtolan (seuran perustajajäsen no. Kari Sihtola: Tauno Kainulaisen ja Martti Vuorivirran kautta tutustuin myös Järvenpään filatelian ’isoon toimijaan’ Lauri Ripattiin. Useasti myöhemminkin hain istumapaikkani heidän tuntumastaan. Meitä nuoria ei Katajanokalla ollut monta ja jouduimme etsimään toistemme seuraa. Siihen osallistunut kokoelmani on edelleen alkuperäisenä tallella (kuva sivulla 7). Uutuuksien lisäksi hän tarjosi minulle postilähetysnippuja, joista löysin paljon kiinnostavaa. 13 . Martti Vuorivirta: kanssa tein useasti kauppoja huutokaupan jälkimyyntikohteista. Se jäi puuttumaan ja jäin kisassa toiseksi. – 1950-luvun puolivälissä filatelia jäi taka-alalle, mutta avioiduttuani 1959 ja muutettuani Järvenpäähän löysin kokoelmani ja innostuin uudelleen. Myös nuorten filatelistinalkujen käsissä liikkunut merkkitarjonta oli yllättävän runsas. Myös Katajanokalta on mieleeni jäänyt useita muistikuvia. Kerran muistan olleeni mukana ’jälkiistunnossa’ seuran johdon ja seniorijäsenten kanssa. ”SF:n nuoriso-osasto kokoontui 1950-luvun alussa Helsingin Vuorikadun loppupäässä kellaritasossa. Kokouksissa kävimme Järvenpään filatelian voimamiehen Lauri Ripatin ja parin muun paikallisen keräilijän kanssa. Muistan erittäin hyvin ruokalan pöydät ja niille levitetyt kokoelmalehdet. 1) saattajana ja opin ymmärtämään kokousten koreografian. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla, mitä esimerkiksi Bengt Zimmermann tai Anton Salmenkylä tietyistä kohteista sanoivat. Heistä jokaisella oli ikään kuin pysyvä vakiopaikka. Minulla ei ollut varaa ostaa vuoden 1950 300 markan lentomerkkiä. Minut Jalo opasti istumaan pitkien pöytien päähän. SF:n järjestämissä näyttelyissä olen vuodesta 1967 alkaen säännöllisesti esittänyt kokoelmiani. Asuimme Töölössä lähekkäin ja keskustelimme keräilystä myös kokousten ulkopuolella. Huomasin, että seuran keskeiset toimijat aina sijoittuivat U-muotoisen pöydän päähän
Viisipäiväiset työviikot tulivat vasta pari vuotta myöhemmin. Rainer Ahonius. 930, liittymisvuosi 1960. Näyttelymerkkiä sai ostaa vain 2 kappaletta pääsylippua vastaan, ennakkotilaajat pääsylipun tilauksensa toimituksen yhteydessä. 14 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta ”Perheemme muutti vuonna 1955 Hyvinkäältä takaisin Helsinkiin, Etu-Töölöön. Vuosia myöhemmin minulle selvisi, että hän oli sodan aikana ollut mm. NuoriDokumentteja SF:n menneiltä vuosikymmeniltä Arno Kullberg: so-osaston toiminnasta vastasi tuolloin jääkärieverstiluutnantti evp. Nuoriso-osastoa johdettiin isällisellä upseeriotteella. Äänislinnan komendantti ja myös miehitysaikana Itä-Karjalassa toimineen Äänislinnan Filatelistiseuran perustajia. Kirjattu kirje Helsinki > Tanska (kotimaan taksalla: kirje 30 + kirjaus 30 = 60 markkaa). Painotuotekortti Helsinki 7.1.1964 > Leppävesi. Eino Fjällström maksoi jäsenmaksunsa Leppäveden postiin jo 8.3.1967. Taksa nousi 1.7.1963 0,20 markkaan. Eino Fjällström oli SF:n jäsen no. Filatelisti-luokkatoverini Apollonkadun koulusta houkutteli minut mukaan SF:n nuorisoosaston toimintaan. Kokouspäivänä oli tuolloin perjantai. Isäni oli myös filatelisti ja olin itsekin aivan nuorena aloittanut merkkeilyn. Ahonius itse esitelmöi filatelian eri aiheista, erityisesti Seuran 40-vuotisnäyttely pidettiin kansallisena Helsingin Kauppakorkeakoululla maaliskuussa 1960. Kortin kääntöpuolella on seuran ohjelma Katajanokan Upseerikerholla vuodeksi 1964. Taksa: 0,15 mk. Jäsenmaksukortti painotuotteena Helsinki 3.3.1967 > Leppävesi. Sille saatiin oma erikoismerkki ja SF-tunnuksin varustettu erikoisleima. Näyttely juhlisti isohampaisten merkkiemme 100-vuotisjuhlaa. Suomen Filatelist iseura 10 v uot t a 1920-2020
Viipurista ja Tampereelta tuli lyhyt huudahdus: se ei saa tapahtua!)” Petsamosta postitettu kirje oli saanut seuraksi myös Ivalon leiman, sillä Petsamoa yhä pidettiin rajantakaisen alueena. Palattuani Helsinkiin 1983 Vaasan vuosien jälkeen kävin vielä satunnaisesti sekavaksi ja meluisaksi kokemani Maestron kokouksissa. (Esim. Tämä tapahtui muodollisuuksitta ilman liittymismaksua. Lehden toisessa numerossa päätoimittaja kehoitti perustamaan postimerkkikerhoja myös muualle Suomeen: ”Kuulemme kuiskauksia ettei maaseutukaupungeissa postimerkkihulluja ole muut kuin koulupojat; olisikohan heistä klubin perustajiksi!” Ja hän vastasi, että kyllä on ja oikeassahan hän olikin, kun nyt katsoo Suomen Filatelistiliiton jäsenkerhojen sijoittumista koko Suomen alueelle. Jokainen merkki tuli kunnon osalta hyväksyttää Ahoniuksella ennen vihkoon kiinnittämistä. Esimerkiksi vuonna 1920 lehden kulloisessakin numerossa kaksi kolmasosaa sivuista oli filateelisia ilmoituksia. Jos yleensäkin maatamme on kaikin voimin tehtävä ulkomailla tunnetuksi, niin kai ennen kaikkea tätä seikkaa silmälläpitäen.” Ja ratkaisuksi tunnetuksi tekemiseen lehti tarjosi Petsamon oman postimerkin julkaisemista. Kaksi nuoriso-osastolaista sai vierailla aikuisten kokouksessa. H iljattain itsenäistyneessä Suomessa oli postimerkkien kauppa ja filateelinen harrastustoiminta saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että maassa nähtiin tarve suomenkielisen postimerkkilehden perustamiseen. Mustan listan julkaiseminen, jossa jokaisessa numerossa julkaistiin nimeltä filatelisteja, jotka olivat lukijoiden ilmiantamia ”pettureita ja huijareita”, eli nähtävästi vaihtotoiminnassa tai merkkien myymisessä huijanneita. Opiskelijan rahavarat eivät yleensä riittäneet minua kiinnostaviin huutokauppakohteisiin. Vuoden 1921 viimeisessä kaksoisnumerossa 23-24 Olla Teräsvuori kirjoitti kustantajansa Werner Söderström Osakeyhtiön päättäneen lopettaa Suomen Postimerkkilehden kustantamisen: ”Meistä tuntuisi mahdottomalta, että Suomen Postimerkkilehti kuolisi. 15 hän kiinnitti huomiota laatuun. Kehoitus Suomen Postimerkkilehden numerossa 2 tammikuussa 1920. Suomen Postimerkkilehti 14 15 1/2017 . Hän myös lainasi saksalaisen Illustriertes BriefmarkenJournalin artikkelia, jossa todettiin mm: ”Myöskin Suomella on sotamerkkinsä. Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet: 1920-luku Suomenkielinen postimerkkilehti perustetaan Suomen Postimerkkilehden sadas vuosikerta näkee päivänvalon jo kahden vuoden kuluttua. Lopuksi hän totesi ylevästi: ”Postimerkkiaskartelu on kehittävää, miellyttävää ja hyödyllistä ajanviettoa, sellaista, jota jokaisen kansalaisen sopii harjoittaa. Sain muitta mutkitta ostaa häneltä 10 merkkiä. huutokauppoja alkaisin lähtöhinnoin. Kuvitusta artikkeleihin Helsingin postista ja postimerkeistä, joita julkaistiin pitkänä sarjana lehden useassa numerossa. – Ensi kosketuksen Katajanokan upseerikerhon kokouksista olin kuitenkin saanut jo aiemmin. Aidosti kulkenutta Aunus-kuorta Olla Teräsvuori piti todistuskappaleena merkkien käypäisyydestä. Ankarassa taistelussa isänmaansa vapauden puolesta he miehittivät osia Laatokan itäpuolella olevasta Olonezin (Aunus) kuvernementista. Suomen ulkomailla olevia lähettiläitä ja konsuleita pyydämme pitämään tätä lehteä vastaanottohuoneen pöydällä ”alkuasukasten” nähtävänä. on Petsamon Suomeen liittäminen aivan tavaton tapaus. Samoin joskus pieniä Suomen Filatelistiliiton puheenjohtaja). Tämän Mallénin kaupunkipostin katsottiin toimineen mallina myös Helsingin kaupunginpostille. Aloitamme tässä numerossa sarjan, jossa käsitellään menneitä vuosikymmeniä ja tekijöitä lehden kunniakkaalta satavuotiselta taipaleelta. Heidän kokouksensa ovat kuten SF:nkin maanantaisin. Näyttely oli osittain kansainvälinen ja siksi illallisten jouluinen ruokalista oli myös englanniksi. Porvoolainen kustantaja Werner Söderström Oy toi markkinoille tammikuussa 1920 suomenkielisen postimerkkilehden, jonka päätoimittajana toimi omien sanojensa mukaan ”innokas postimerkkeilijä” Olla Teräsvuori. Vähitellen kotiuduin paremmin Upseerifilatelistien pieneen joukkoon. Nämä tuli itse montteerata sivuille kuin näyttelykokoelmaan. Vuonna 1919 julkaistut Aunuksen päällepainamamerkit herättivät filateelisissa piireissä vilkasta keskustelua. Perhosharrastukseni ohitti taloudellisista syistä vuosien vieriessä filatelian. Opin kuitenkin tuntemaan vanhan kaartin, jolla oli oma tarkka istumaja nokkimisjärjestyksensä. Täytettyäni pian Hampurin näyttelyn jälkeen 18 vuotta siirryin aikuisten puolelle. Parin vuoden kuluttua liittymisestäni Ahoniusta seurasi nuoriso-osaston vetäjäksi Rolf Kaikusalo. – SF:n 40-vuotisnäyttely oli Kauppakorkeakoululla 1960. Olla Teräsvuori puolestaan totesi niiden kuuluvan kerättäviin postimerkkeihin, kuten muutkin ”nykyisten sekamelskaisten aikojen merkki-ilmestykset”. Vuoden 1921 numerossa 5 heitettiin ilmoille ajatus Petsamon merkin julkaisemisesta: ”Meidän maamme historiassa Tukholmassa toiminut nk. Parin Antonin korotuksen jälkeen leikkiin yhtyi professori Vladi Marmo (hän oli entinen kaukopartiomies ja myöhemmin SF:n 60-vuotisnäyttely järjestettiin marraskuussa 1980 Finlandia-talolla. Kaikki aiheita, jotka tämän päivänkin lehdessä olisivat ajankohtaisia. Vuonna 1959 neljä nuoriso-osastolaista osallistui Hampurissa Iposta 1959 näyttelyyn. Hän katsoi tiukasti Salmenkylää, korotti 50 markkaan sekä totesi, että ”nuorisoosasto tarvitsee näitä enemmän kuin sinä”. Mikkolan lokakuussa 1919 suorittamasta lentopostimatkasta Sortavalasta Muurmanille ja takaisin. 24 numeroa vuodessa, joista osa kaksoisnumeroita. Tämä oli tarpeen sillä osanottajia oli runsaasti. Lähtöhinta saattoi olla 10 tai 20 markkaa, mutta kilpailijaksi ilmestyi vanha seuran voimahahmo Anton Salmenkylä. Isohampaiset olivat vielä silloin varattomalle koululaiselle ”kovaa kamaa”, mutta innostuin huutamaan kahta risaista (20 p + 40 p) 1866 julkaisun merkkiä. Osanottoni seuran tilaisuuksiin harvenivat vähitellen. Turussa vuonna 1918 perustettu ruotsinkielinen Finska Filatelisten oli myös alkanut julkaista suomenkielisiä kirjoituksia, joten oman lehden saaminen oli vain ajan kysymys. Ohjelmassa oli lisäksi ilmeiset pikkuarpajaiset, joissa jokainen voitti. Ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa hän totesi muunmuassa: ”Filatelia on meillä suomenkielisissä piireissä hyvin huomattavassa määrin vielä pelkästään nuorten koulupoikien ja -tyttöjen askartelua, jolle vanhemmat ja viisammat vain hymyilevät” Tämän lausahduksen voisi nyt liki sadan vuoden kuluttua kääntää toisinpäin. Ei taitaisi nykyisessä Suomessa olla enää hyväksyttävää ja voisi siinä häkki kutsua päätoimittajaa. Mallénin postiljooni, joka toimitti jalkapostina paikallispostia kaupungissa vuodesta 1838 vuoteen 1856. Helsinfors Frimärkssamlare Föreningen (HFF) totesi merkit pelkäksi humpuukiksi. Postimerkkialbumi hyvin moneen sivistyneeseen suomalaiseen kotiin! Eikä vain lastenkamariin, vaan myös isännän työpöydälle. Muut saivat III palkinnon. Eiköhän sellainenkin joskus julkaistane!” Ainakin tuo viimeinen toivomus on toteutunut. Omasta kokoelmastani (Suomen päätyypit leimattuina) puuttuivat vanhimmat julkaisumme, mutta laatu oli ilmeisesti kohdallaan, sillä minut palkittiin ainoana neljästä suomalaisnuoresta II palkinnolla. Tämä retki jäi ainoaksi, mutta suunnitelmissa oli jatkaa lentoja myöhemmin. Seisoin jonossa, kun rahastonhoitaja Ensio Laine näki minut. Tapauksen oli ehkä huomannut hankolaiskauppias Lauri Peltonen, joka hetken päästä tarjosi niistä tuplahinnan. Kuten me kaikki tiedämme tämä ajatus ei koskaan toteutunut. Teksti Seppo Evinsalo Vireä postimerkkien kauppiastoiminta sekä Suomessa että lähialueilla toi lehteen runsaasti alan ilmoittelua. Muistona on edelleen kunniakirja, jossa ovat näyttelyn erikoismerkit leimattuina. Kävin kuitenkin edelleen satunnaisesti nuorisokerhossa ja toimin vielä Tauno Kainulaisenkin aikana hänen apunaan ja järjestyksen valvojana. Sen jälkeen Marmo lahjoitti kohteet minulle! Käyntini Katajanokan kokouksissa jäivät kuitenkin epäkäännöllisiksi. Maamme on päässyt valtamerelle, jossa maailmankauppa kulkee. Numerossa 2/1920 julkaistiin kuva kapteeni V. Minä myin heti! Myöhempiä aikoja SF:ssä en ryhdy tässä muistelemaan. Suomen Filatelistiseuran nettisivuilla osoitteessa: suomenfilatelistiseura.fi voit lukea artikkelit myös 100-vuotiaasta Suomen Postimerkkilehdestä.. Samassa numerossa aloitettiin myös ns. Teräsvuori myös patisti kokeneempia filatelisteja lehden avustajiksi: ”Jotta hekin pääsisivät tästä uudesta lehdestä innostumaan, olisi toivottavaa että he kirjoittaisivat meille pikku tutkielmia rakkaalta alaltaan.” Hän luetteli aiheita, joista mielellään julkaisisi juttuja: Vanhat postileimat, suomalaisten postimerkkimallien suunnittelijat, merkkien värivivahteet, keräilijöiden omat kokoelmat jne. Jokainen nuorista hankki sinikantisen kouluvihkon, johon ruvettiin keräämään M-30 merkkejä. Siispä ryhdyttiinkin Suomen Filatelistiseuran taholla tarmokkaaseen toimintaan; ja mainittava on myös, että tieto lehtemme mahdollisesta lakkaamisesta sähköistytti mieliä muuallakin. Vuodet 1920-21 Päätoimittaja: Olla Teräsvuori Kustantaja: WSOY Lehden koko A5. . SF-jäsenyyteni olen kuitenkin säilyttänyt ja seuraan SF:n toimintaa lähinnä SP-lehden välityksellä. Muutto työn perässä Vaasaan katkaisi SF-aktiviteettini pitkäksi aikaa. Nythän taitaa nykynuoriso hieman huvittuneena seurata meidän ”vanhusten” puuhailua. En ollut ennakkoon tilannut jäsenille oikeutettua 10 näyttelymerkin erää. Saimme oppia myös järjestötoiminnan alkeita, itse toimin osaston sihteerinä. Näin myös Suomen Postimerkkilehden ensimmäisissä numeroissa. Hammasteen ja keskityksen tuli olla hyvä, pyöröleimasta piti näkyä päivämäärä ja paikkakunta. M-30 vihkot jäivät, mutta saatu oppi jäi. Entä mitä sanottaisiin suomalaisesta postimerkkialbumista. 336 sivua vuonna 1920, 340 sivua vuonna 1921
Georgesta Hamiltoniin vuonna 1815. Bermudan pääkaupunki muutti St. k u v a : Sa n d r a Se iT e n m a a /u n SP l a SH. Monet näistä ovat yksittäisten henkilöiden tai yritysten päähänpistoja, jotka ovat toteutettu mitä erikoisemmilla tavoilla. Ensimmäiset tunnetut postilähetykset ovat 1660-luvulta, mutta varWilliam Bennett Perot Bermudan postimestarimerkit sinaista postitoimintaa alettiin kehitellä vasta 1800-luvun alussa. Teksti Olli Saarinen B ermuda on syrjäinen saari Pohjois-Atlantilla, joka ei osunut varhaisten tutkimusmatkailjoiden reiteille ja pysyi näin ollen asumattomana aina 1600-luvulle saakka. Tämä loi tarpeen kehittää postinkulkua näiden William Bennett Perot toimi Hamiltonin postimestarina 40 vuoden ajan ja jätti kädenjälkensä filatelian historiaan omilla Perot-merkeillään. Kuva vuodelta 1882. Perotin ystävä amerikkalainen James B. 16 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Postihistoria tuntee monia mielenkiintoisia tarinoita ajalta ennen valtiollisten postilaitosten postimerkkejä. Heyl kuvasi Bermudan elämää 1860-luvulta alkaen. Yksi tällainen tapaus on Bermudan Perot-merkit
Se on sittemmin kuulunut esimerkiksi Philippe Ferraryn ja Maurice Burruksen koko maailma -kokoelmiin. Perotia ei tainnut haitata myöskään se, että hän tuli puolivahingossa keksineeksi postimerkin, joka maailmalla oli keksitty jo kahdeksan vuotta aiemmin. ajatus oli, että asiakkaat voisivat tulla maksamaan postimaksun etukäteen joko yhdestä tai useammasta kirjeestä ja saisivat vastineeksi jonkun lappusen tai kuitin, jonka sitten liittäisivät kirjeensä yhteyteen. Pääkaupunki Hamiltonin Perot-postikonttori ja toinen tunnetuista postilähetyksistä. molemmat postilähetykset ovat peräisin samasta kirjeenvaihdosta. kukaan ei vain ollut kertonut hänelle moisesta. ?. Hän kertoi ongelmastaan ystävälleen James B. ajatus toteutettiin niin, että hänen käytössään olleesta postileimasta poistettiin päivä ja kuukausi. 17 Bermudan asukasluku on vajaat 70 000. Osa näistä tunnetuista yksilöistä kuuluu kuninkaallisiin kokoelmiin ja ovat näin filatelistien ulottumattomissa. Heylille, joka ehdotti postimaksun keräämistä etukäteen. Systeemi toimi muuten hyvin, mutta pikkuhiljaa Perot huomasi, että kirjeitä kertyi luukkuun ja laatikkoon enemmän kuin pennyn kolikoita. Bermudan ensimmäiset viralliset postimerkit julkaistiin vasta vuonna 1865. Hänen palkkansa muodostui aluksi Hamiltonista lähetettyjen kirjeiden postimaksuista, joskin hän myöhemmin alkoi saada myös kiinteää kuukausipalkkaa. Tällä tavoin kirjeitä pystyi lähettämään myös hänen ollessaan kaupungilla asioilla tai vaikka yöllä. Hänen suurin mielenkiintonsa kohdistui puutarhaan ja erilaisiin kasveihin. Näin postimaksun saaminen varmistettaisiin etukäteen. Näistä yksi myytiin eteenpäin paikallisesti ja kaksi toimitettiin englantiin saarella palvelleen sotilaan mukana. Hänen kahden hehtaarin tonttinsa oli valtava kokoelma monia kasvilajeja. Sen lisäksi, että kyseessä on harvinainen kokokohde, itse merkki on myös tunnetuista yksilöistä parhaiten säilynyt ja täysin virheetön. Tämä postilähetys oli myynnissä Siegelin huutokaupassa vuonna 1996 saavuttaen 340 000 dollarin vasarahinnan. Puutarhanhoito kuitenkin keskeytyi tuon tuostaan, kun ihmiset tulivat lähettämään kirjeitään. Hän leimasi paperiarkkeja Hamiltonin postileimalla, johon lisättiin käsin vuosiluvun yläpuolelle teksti ”one penny” ja alapuolelle hänen signeerauksensa. Silloin harvoin, kun niitä liikkuu vapailla markkinoilla, niin hinnat ovat helposti kuusinumeroisia. Filateelinen maailma oli kuitenkin kauan tietämätön hänen tekemisistään. alueen postimestariksi valittiin tammikuussa 1819 William Bennett Perot. Postileimassa käytettiin mustaa väriä kahtena ensimmäisenä vuotena 18481849, jonka jälkeen väri jostain syystä vaihtui punaiseksi. Toinen tunnettu postilähetyksellä oleva merkki on repeytynyt kahtia kirjettä avattaessa. Myös kaksi postilähetystä tunnetaan. Jälkikäteen oli mahdotonta jäljittää, kuka oli maksanut postimaksun ja kuka ei. Järjestelmä toimi hyvin siitäkin huolimatta, että nämä hänen postimerkkinsä olivat epävirallisia. kahden kaupungin välille ja perustaa samalla pääpostitoimisto uuteen pääkaupunkiin. Perot suunnitteli oveensa postilaatikon, jotta ihmiset eivät häiritsisi häntä kirjeidensä kanssa, vaan kirjeen ja maksun voisi pudottaa luukusta ja hän hoitaisi asian paremmalla ajalla. Sieltä löytyi esimerkiksi yli 50 erilaista hedelmäpuuta sekä valtava kumipuu, joka on vakuuttava näky tänäkin päivänä. Perotille postinkulun järjestäminen oli vain yksi sivujuonne hänen päivittäisissä askareissaan. Nykyisellään näitä Perotin postimerkkejä tunnetaan 11 kappaletta vuosilta 1848-1856, joista viisi on mustia ja kuusi punaista. Merkkejä myytiin joko yksittäin tai 12 kappaleen arkeissa. Kuorista hienompi tuli tunnetuksi myös vuonna 1897. Ensimmäiset Perot’n merkit tulivat markkinoille vasta vuonna 1897, kun kolme merkkiä löydettiin saarelta eräästä kuolinpesästä. Paikalliskirjeiden postimaksu oli yksi penny, jonka asiakkaat maksoivat käteisellä samalla kun toivat kirjeensä lähetettäväksi
Yritin kävellä nopeasti, sillä olin jäljessä normaaliaikataulustani, eikä huutokauppakohteisiin tutustumiseen jäisi tällä kertaa kovin paljon aikaa. Yksi tarinan merkeistä on tarjolla tämän numeron Juhlahuutokaupassa. Tällä kertaa minulla oli ensin toimitettavana asioita monen kerholaisen kanssa eri puolilla salia, ja ehdin vain hetkittäin paikalleni tarkastelemaan kierrossa olevia huutokauppakohteita. Mutta ei mitään minua kiinnostavaa. Kävelin takaisin istumapaikani kohdalle ja vaihdoin seisaaltani pari lausetta vieruskaverini Carl Appelbergin kanssa. Julkaisemme nyt alkuvuodesta keskuudestamme poistuneen Hannu Ollilan kirjoituksen huutokaupasta maaliskuulta vuodelta 2001. 18 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Maaliskuun 19. Näinhän minulla on tapana tehdä maanantai-iltaisin, ellei jokin vieläkin tärkeämpi asia ole esteenä. Tapana on että huutokaupan kohteet kiertävät ensin tutustumista varten Suomen Filatelistiseuran maanantai-iltojen huutokauppa on maankuulu ja kerää huutajia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Oman istumapaikkani olen valinnut kohteiden kierron loppupäästä, jotta ehtisin yleensä tutustua niihin kunnolla. muovisissa koreissa salin kaikki pöydät tietyssä järjestyksessä ja kerääntyvät kierroksen jälkeen meklarimme Petri Janssonin eteen. Muut kohteet on myyty jo kuluneiden vuosien aikana.. Myyjänä on tavallisesti joku kerhon runsaasta 400 jäsenestä tai sitten kohteet saattavat olla myös kuolinpesistä, mutta myyjästä ei tietenkään paljastu muuta kuin anonyymi listatunnus. Kerhosali oli jo täyttynyt jäsenistä, mutta vakiopaikkani oli sentään vielä vapaana. Teksti Hannu Ollila Kuvat Seppo Evinsalo Heräteostos kerhohuutokaupasta K ello oli vartin yli kuusi astuessani sisään kerhon katutason huoneistoon. Aikomukseni oli käydä seuraavaksi jututtamassa Juha Anttilaa uusista Ahvenanmaan merkeistä. Kävin sitten vilkaisemassa salin peräpöydällä olevia isompia kohteita, joita nyt olikin useampi laatikollinen merkkimassaa, kirjekuoria, postikortteja jne. Salissa oli normaalit noin 70-80 henkeä, useimmat heistä kokeneita Suomen filatelian eturivin konkareita. Kirjoitus löytyi hänen jäämistöstään ja on yksi osoitus siitä miksi Lönkalle kannattaa tulla pidemmänkin matkan takaa. Kello 18 pidettävän lyhyen kerhokokouksen jälkeen Jansson aloittaa sitten kohteiden kauppaamisen myyjäkohtainen lista kerrallaan. 2001 oli taas maanantai, ja suunnistin Lönkalle SF:n kokoukseen ja huutokauppaan
Ajattelin että nämäkin merkit on tarkastettu varmaan jo sataan kertaan ja kaikki kaunisleimaisetkin on ehditty poistaa. Ilmeisesti oli ollut yksi ainoa 100 merkin arkki, johon syntyi kirjapainossa vahingossa tämä ristin kaksoispainanta, eikä sitä tarkastuksessa huomattu. Nostin katseeni ja tarkkailin salia. Erittäin tavoiteltu harvinaisuus siis! Harvinaisuus löytyy No, tällaisia harvinaisuuksia ei tietenkään kulje ”vapaana”. Samoin polvet, mutta en voinut istuutua, koska molemmat käteni olivat kiinni pergamiinipussissa ja noissa merkeissä, enkä halunnut ilmaista ulospäin jotakin erikoista tapahtuneen. Muistui samalla mieleeni että vuoden 1938 sarjan arvosta 1 1 / 4 mk + 15 p tunnetaan suurena harvinaisuutena punaisen ristin kaksoispainama, jollaisia tiedetään kuluneina kuutena vuosikymmenenä löydetyn 7-8 kappaletta leimattuina, joista kaksi parina. Istuin kuin tulisilla hiilillä. Päätin silmäillä ne vielä läpi seisaaltani. Huomioni korissa kiintyi pian kahteen vanhaan sikarilaatikkoon, joissa näytti olevan pergamiinipusseihin pakattuina Punaisen Ristin merkkejä 30-luvun lopulta. Kääk. Siksi nämä kaksoisristimerkit ovat joutuneet pääsääntöisesti sittemmin roskiin tai tuhoutuneet muilla tavoin. Vasta nyt uskalsin katsoa varovasti ympärilleni. Kummankin kohteen lähtöhinta oli mk, millä ei oikeastaan ole merkitystä, sillä kilpailu nostaa kuitenkin myyntihinnat kohtuutasolle. Arkki päätyi sitten myyntiin Kokkolan satamaalueen Ykspihlajan pieneen postitoimistoon. Lopulta sain merkit takaisin pussiin ja pussin sikarilaatikkoon. Suljin sikarilaatikon, panin sen koriin ja istuuduin varovasti. Löydetyissä merkeissä on postileimana Ykspihlaja-Yxpila vuodelta 1938. Ja tietenkään ne eivät tahtoneet mennä suosiolla. Hannu Ollila tutkimassa huutokaupan kohteita vuonna 2016 otetussa kuvassa. 19 . Sormeni alkoivat täristä. Jostain syystä työnsin kuitenkin pari sormea avonaisen pussin sisään ja vedin summamutikassa muutaman merkin pussin ulkopuolelle. Merkit myytiin vähitellen postin ”tavallisille” asiakkaille, ja ne lähtivät postilähetyksillä eri ilmansuuntiin. Sikarilaatikossa PSO 5 oli noin sata sarjaa vuoden 1939 PR-merkkejä ja laatikossa PSO 6 myös noin sata vuoden 1938 sarjaa, kukin arvo omassa pergamiinipussissaan. Varsinkin tuo kolmirivilö tuntui takertelevan, enkä toki halunnut survoa sitä. Tuolini tuntui kuumalta. Päällimmäisenä hyppysissäni näytti olevan kaksi siistileimaista irtomerkkiä, vaaka-asentoinen kolmirivilö sekä .... Eikä tässä vielä kaikki, sillä...” Kiinnostava kori Kohdalleni oli juuri silloin ehtinyt kori, jossa oli listan ”PSO” kohteita. Vieruskaverini olivat uppoutuneet keskustelemaan keskenään eivätkä näyttäneet huomanneen mitään erikoista. Nämähän ovat keräilyarvoltaan aika hyviä leimattuina, sillä yhden sarjan luetteloarvo on 80-90 markkaa. Kolmirivilön kaikissa merkeissä paistoi selvä punaristin kaksoispainama!! Sähköisku kävi lävitseni saaden aikaan kohmeloisen olon. ”100 leimattua vuoden 1938 PR-sarjaa edullisesti. Kurkkasin silti vielä PSO 6 -sikarilaatikon sisältöön, ja alimmaisena oli näitä 1 1 / 4 mk + 15 p merkkejä sisältävä pergamiinipussi. Kukaan ei tuntunut tarkkailevan minua. Kaikki vaikutti normalilta. Vapisevin sormin yritin työtää merkkejä takaisin pussiin. Viime vuosina on tätä harvinaisuutta ollut muutama yksilö kaupan huutokaupoissa, ja myyntihinta provisioineen on kohonnut 9 000-12 000 markkaan. Hannun vasemmalla puolella Carl Appelberg.
Jansson paukutti nopeasti nuijalla sanoen: ”180 markkaa Raunto. Harvoin tarjolla näin paljon ja tosi edullisesti. Oli erittäin todennäköistä että moni heistä on minun laillani tutkinut tarkemmin myös PSO 6 -kohteen sisällön. Halusin antaa mielikuvan olevani kiinnostunut 30-luvun leimatuista PR-merkeistä yleensä, ja tulin mukaan huutaen 120 mk. Kaikkea ei voi saada. Useimmat heistä avasivat sikarilaatikot, selasivat sisältöä, mutta kukaan ei kurkannut pergamiinipussien sisälle, ja lopulta kori päätyi pöydälle meklarin eteen. Hän avasi molemmat sikarilaatikot tarkastaen, että niiden sisällöt olivat tallessa, minkä jälkeen meni tyytyväisenä paikalleen! Nyt olin ihan varma että ainakin Raunto on tehnyt saman havainnon kuin minä, ja PSO 6 -kohde riistäytyisi taloudellisten mahdollisuuksieni ulottumattomiin. Minun jälkeeni se kiersi vielä noin kymmenen jäsenen käsien kautta. Nyt silmissäni sumeni vähäksi aikaa. Vähäpätöisten alkukohteiden jälkeen meklari kuulutti kohteen PSO 5 (PR 1939 merkit) mainostamalla normaaliin tapaansa sen korkeaa luetteloarvoa, ja että seasta varmasti löytyisi useita loistoleimaisia merkkejä. Lista toisensa jälkeen myytiin, mutta en ollut niistä kiinnostunut. Tässä kohdassa meklari oli ehtinyt kurkata sikarilaatikon pohjaa ja löytänyt sieltä 1 1 / 4 mk merkkien pussin. Huutokauppa eteni ja meklari Jansson pääsi kunnon vauhtiin ja supliikkiin. Yritin vain saada hieman väriä takaisin kasvoilleni ja hillitä vapinaani. Myös salissa katseet kääntyivät minuun. Raunto vastasi tyynesti 180. Nyt on kateellisia!” Ja Raunto säteili kuin Hangon keksi. 20 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Huomasiko kukaan. Varttitunnin päästä Raunto kävi taas uudestaan tarkastamassa nuo sikarilaatikot. Mitä tarjotaan?” Huutaminen alkoi taas 50 markasta ja kohosi Raunnon nostamana 80 markkaan. En voinut muuta kuin vastata syöneeni varmaan jotain sopimatonta. Kuumasta olostani huolimatta ymmärsin, että nyt jos koskaan on ajateltava kylmästi. Vuoroon tuli PSO 6 Sitten olikin seuraavan kohteen vuoro. Onneksi eri puolilta salia kajahti heti. Tavaraa oli paljon, ja PSO-listan kohteet sisältävä kori ei ollut järjestyksessä ihan kärjessä. Minun ei todellakaan tarvinnut arvailla syytä tähän hänen epätavalliseen käyttäytymiseensä. Jansson otti sikarilaatikon käteensä, avasi sen ja kuulutti: ”PSO 6, noin sata leimattua sarjaa vuoden 1938 PR-merkkejä. Salissa aloitettiin huutaminen 50 markasta monen huutajan voimin. Paikalla oli ainakin kolme Punaisen Ristin merkkien kokoelman rakentajaa, vähintään kymmenen erikoisuuksien metsästäjää kuten meklarimme Jansson, sekä lisäksi useita parempien merkkien eteenpäin myyjää kuten salin takaosassa istuva Kalevi Raunto. Yritin kuumeisesti miettiä strategiaa kohta alkavaa huutokauppaa varten enkä oikein pystynyt keskustelemaan naapureitteni kanssa. Meklari katsoi nyt minua odottaen reagointiani. Hetken kuluttua Raunto nousi pöytänsä takaa, käveli meklarin pöydän ääreen ja nosti PSO-listan korin eteensä. Lopulta tuli myyntivuoroon odottamani lista. Vierustoverini Carl Appelberg ehtikin todeta leikkisästi minulle, että käyttäydyn tänään vieläkin oudommin kuin normaalisti, mikäli se vain on mahdollista(!). Sitä seurasi arpajaispalkintojen arpominen, minkä jälkeen päästiin asiaan eli meklari aloitti huutokaupan. Työnsin muovikorin eteenpäin kiertoon. Muovikori sikarilaatikoineen siirtyi eteenpäin ja seurasin sen kulkua tarkkaavaisesti. Tarjoukset nousivat nopeasti 5 ja 10 mk portain 100 markkaan Raunnon ollessa tietenkin mukana. No, tällaistahan elämä on. Kuinka moni muu salissa on jo ehtinyt huomata nämä kaksoisristimerkit. Huutokauppa alkaa Kello 18 avattiin kerhokokous, joka kesti tällä kertaa vain viitisen minuuttia. Odotin hiukan ja pudistin sitten päätäni. Raunto ainoana vastasi tähän 140 ja minä tokaisin hieman epäröiden 160. Etenkin Raunto on kerhossa hyvin tunnettu tarkkuudestaan ja hyvästä vainustaan. Hän nosti sen esiin ja oli aikeissa ottaa sen sisältöä esille, mutta sanoikin vain naureskelevaan tyyliinsä: ”Tässä on tätä parasta arvoa. Ja nämä ovat kaikki kaksoisristillä”
Sitten meklarin nuija jysähti pöytään ja kuului: ”180 markkaa, Ollila. Huutokaupan loppuajan vain hymyilin vähämielisen näköisenä, mikä sai Appelbergin luomaan huolestuneita katseita. 21 . Olin ollut varma nähneeni kaksoisristimerkkien muodostavan kolmirivilön, mutta nyt uskomukseni osoittautui vääräksi. Meklarin ja muiden katseet kääntyivät Rauntoon. Sillä kyseessä olikin peräti viisirivilö ja täysin ehjä myös hampailtaan! Rivilön alareunassa oli erotettavissa Yksipihlaja-leimoja marraskuulta 1938.. Bussissa tietysti pidin salkkuni lattialla jalkojeni välissä, ettei se vaan pääsisi unohtumaan bussista poistuessani. Raunto tarjosi tyynesti 120, minä yhtä tyynesti 140. En istunut enää tulisilla hiilillä, vaan pikemminkin kuin ilmapatjalla. Ymmärsin kuitenkin vaieta ja kätkeä onneni. Menipä todella halvalla, mutta meni varmasti tarpeeseen”. Samalla pääni painui pöytää vasten, ja Carl Appelberg vieressäni neuvoi minua tarkkailemaan paremmin ruokavaliotani. Sen verran olin ”huonon ruokavalion” lamauttama, että olin kompastua Appelbergin tuolin jalkoihin. naurunremakka ja huutoja: ”Kaksoisristejä – tottakai!” Jansson ei häkeltynyt vaan jatkoi: ”Missä mennään?” Tällöin tulin mukaan kilpaan huutaen innostuneena: ”Koko satanen, jos kerran kaikki kaksoisristejä!” Taas naurahduksia salissa. Naurunpurskahduksia salissa, myös minun suustani. Kunpa ne nyt edes olisivat kohtuullisen ehjät. Havahduin silti ja lähdin hakemaan palkintoani. Kuulin vain sydämeni jumputuksen. Kotiin päästyäni sytytin kirjoituspöydän lampun ja aloin tutkia ostamani sikarilaatikon minua kiinnostavaa pergamiinipussia. Ei kuulunut mitään. Salissa oli hiljaista. Yllätys kotona Huutokauppa ja samalla kerhoilta päättyivät vähän kahdeksan jälkeen, ja lähdin salkkuni kanssa bussipysäkille. Ajatukseni liikkuivat noissa kolmessa merkissä. Sekunnit kuluivat hitaasti. Raunto vastasi hieman äreällä äänellä 160, johon minä rauhallisesti 180. Onnistuin hakemaan sikarilaatikon ja työnsin sen heti salkkuuni, jonka sijoitin sitten jalkojeni väliin turvaan
Eikä tiedä Rauntokaan, jolle asian paljastuminen olisi todenE dellä kerrotussa jutussa Hannu Ollilan kilpakumppanina tuona maaliskuisena maanantai-iltana vuonna 2001 oli monien nykyistenkin kerholaisten muistama aina tyylikkäästi pukeutunut herrasmies Kalevi Raunto. Merkilliset asiat pyörivät mielessäni ja saivat minut pyörimään sängyssä. Mietin jo pitäisikö ottaa vaarin Appelbegin kehotuksesta ja muuttaa ruokavaliotani. Sillä loppujen merkkien joukosta löytyi lisäksi kaksi vaakaparia ja yksi irtomerkki tätä harvinaisuutta! En oikein uskonut enää silmiäni, joten kävin välillä pesemässä kasvoni kylmällä vedellä. Lehden nykyinen päätoimittaja teki 1900-luvun lopussa paljon kauppaa Raunnon kanssa, tosin vain ostajana. Miten peräti 12 merkkiä tuosta yhdestä ja samasta 100 merkin arkista oli vuosikymmenten saatossa löytänyt tiensä yhteen tuohon pieneen pergamiinipussiin. Ajatukseni pyörivät arvatenkin illan tapahtumien ympärillä. Miten oli myös mahdollista, että huutokaupan näytössä ei kukaan muu tullut katsoneeksi tuon pussin sisälle. . Monet muistavatkin hänen valintavihkonsa, joiden hinnoissa ei ollut penninkään vertaa tinkimisvaraa. Ei voi olla totta, ajattelin. Pitkän listan viimeisenä oli 1 kpl postimerkkiaiheisia pöytäliinoja. Muistan kuinka hän läksytti erään keskustan yökerhon baarimikkoa, joka ei tiennyt miten hänen tilaamansa coctail tehdään. Turussa 4.8.2001 Hannu Ollila Kaksoisristimerkin todennäköisyys tuntui tietysti niin tähtitieteellisen olemattomalta. Tein hänelle tuon numeroidun korttisarjan hänen 75 -vuotispäivänään. Mutta ei tässäkään vielä kaikki samaa hokemaa toistaakseni. Hän ei vastannut, mutta seuraavana maanantaina Lönkalla sain häneltä ruutupaperille huolellisesti lyijykynällä tehdyn ”kirjanpidon” kaikesta hänen myymästään filateliasta. ?. Kuinka lähellä totuutta meklarimme olikaan sitten toisaalta ollut kehuessaan tuon sikarilaatikon sisältöä. Uni ei vaan tahtonut tulla. 22 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Eikä tässä vielä kaikki, kuten Ostos TV:ssä mainostetaan. Kysyin silloin kuinka monta merkkiä hän on elämänsä aikana myynyt. Mutta laatu olikin aina priimaa. Miten voi olla mahdollista löytää seitsemän kaksoisristimerkkiä samasta 100 merkin erästä. Ja tämä oli tapahtunut kenenkään hoksaamatta niitä. Pussissa oli todella ollut kaikkiaan 12 kaksoisristimerkkiä! Yöllä en tahtonut saada nukutuksi. näköisesti liian vaarallista terveyden kannalta. Kerhon silloisten pikkujoulujen jälkeen lähdimme usein jatkoille pienellä porukalla ja Kalevi oli aina mukana. Ensimmäisenä listassa oli 450 000 myytyä postimerkkiä. Mutta tilanne ei siitä muuttunut. Aloin nimittäin käydä läpi pussin muita merkkejä ja hetken kuluttua oli silmieni alla pystypari punaristin kaksoispainamalla! Myös siinä erottui Ykspihlaja-leima. Lopulta Kalevi meni itse baaritiskin taakse ja näytti miten tuo 50-luvun suosikki oikein tehdään. Mutta onnekseni hän ei tiedä sitä
+46 40 25 88 50 Fax. +46 40 25 88 59 www.postiljonen.com stampauctions@postiljonen.se. Muita kohokohtia: ”The Norsemen Collection” Pakke-Porto osa 2 Klassinen Ruotsi ja Tanska Myy sinäkin hyvässä seurassa! Kansainvälinen huutokauppa 26-27.3.2021. Terttu Östermanin Suurella Kullalla palkittu Suomi -kokoelma Live -tarjoukset käytössä! Postiljonen tarjoaa Live -mahdollisuuden huutokaupassaan. Tarjoaminen omalla koneella mahdollista nuijan iskuun saakka! Jättäjänä voit seurata kohteiden myyntiä reaaliajassa. Box 537 • S-201 25 Malmö • Sweden • Tel
Saksan hyökättyä kesäkuussa 1941 Stalin totesi volgansaksalaiset epäluotettaviksi. Kaupunki sijaitsee Odessan oblastissa, Tonavan deltassa, Mustan meren rannalla. Elokuussa 1941 hän päätti virallisesti lopettaa heidän autonomisen tasavaltansa. Nykyisin Kiliyanin suurempi itäosa kuuluu Ukrainaan ja pienempi länsiranta Moldovaan. 10 kopeekan sininen ”Työläisnainen”-ehiö lisämerkein (taksa 1936 > ulkomaan kortti 30 kop) kaksikielisellä leimalla (venäjä / ukraina) on lähetetty Kiliyasta 13.10.1940 Unkariin. – Kuoren taksa (1930– 36): ulkomaan kirje 15 + kirjaus 20 = 35 kopeekkaa. Sen jälkeen hän toimi useiden Tonavalla purjehtivien rahtilauttojen ja risteilyaluksien päällikkönä. Vuonna 1897 näitä volgansaksalaisia lähinnä Saratovin oblastissa oli noin 1,8 miljoonaa. Ulkomaanpostissa käytettiin yleisesti kirjauslipukkeita latinalaisin kirjaimin. Vuonna 1924 Saratovin lääni ympäristöineen sai virallisesti ”Volgan saksalaisten autonomisen tasavallan” arvon. Nykyisin Engelsissä on noin 200 000 asukasta. *) Vuonna 1931 tasavallan pääkaupunki Pokrovsk nimettiin uudelleen Karl Marxin läheisen työja aatetoverin Friedrich Engelsin mukaan. Kolmen ulkomaille postitetun lähetyksen avulla valaisen sarjan käyttöjä ja M yös toinen kohde liittyy ex-Neuvostoliiton saksalaisiin. Kuva-aiheina oli aina ”työläisja talonpoikaisvaltion” keskeisiä henkilöitä: tehdastyöläisiä, kaivosmiehiä, kolhoosiviljelijöitä ja puna-armeijalaisia. ?. Kapteeni oli innokas kaitamyös eräiden kansallisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten kohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa: E nsin kirjattu kirje Engelsistä 6.4.1933 (. Myös itänaapurissa runsaasti käytettyjä ehiökortteja ja –kuoria samoilla arvoleimoilla ilmestyi runsaasti. 24 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Neuvostoliiton ”sosialismin rakentajat” käyttösarjoja julkaistiin vuosina 1929–56 useina painoksina. Kortin lähettäjästä löysin lisätietoja ja sen teksti sisältää kuuluisaa ”historian siipien havinaa”. Syyskuussa kaikki saksankieliset karkotettiin Siperiaan ja Kazakstaniin. Engelsin kaupunki Volgan mutkassa sijaitsi vanhastaan saksankielisten asuttamalla alueella. Lähettäjä Nandar Andrasovits (1894 – 1958) valmistui nuorena valtiotieteiden tohtoriksi, mutta meri – tai tässä tapauksessa Tonava – veti puoleensa. Näistä julkaisuista voisi rakentaa yhtä vaativia ja monipuolisia erikoiskokoelmia kuin Suomen M-30 merkeistä. – leima epäselvä) > Wien, Itävalta. Hän siirtyi merenkulkuakatemiaan ja sai merikapteenin valtakirjan 1930. Kaupungin nimi tsaarin Venäjällä ja neuvostovallan alussa oli Pokrovsk, saksaksi Kosakenstadt (= ”kasakoiden kaupunki”). Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f i latel iaa V KOHTEET KERTOVAT M erkkikoot, värit, hammasteet (myös hammastamattomia julkaistiin), vesileimat ja painomenetelmät vaihtelivat vuosien mittaan. Neuvostoliiton valtiollisen olemassaolon päätyttyä Engelsin kaupunki säilytti nimensä
Ne ovat sota-ajasta johtuen harvinaisia – ulkomaille kirjoitettiin harvoin. **) Sodan jälkeisissä sekavissa oloissa ja kahden sensuurin syynissä on kortin matka SverdlovskJekaterinburgista Slovakian pääkaupunkiin kestänyt yli neljä kuukautta! Lähettäjä on ehkä ollut Tshekkoslovakiasta tai Tison Slovakiasta ennen sotaa Neuvostoliittoon paenneita kommunisteja. Osa Kiliyan (romaniaksi Chilia) kaupungista on tänään Moldovassa. Nykyisin pääosa siitä kuuluu 1991 itsenäistyneeseen Moldovaan. 35.. *) Hyvä artikkeli karttoineen ja kohdekuvineen Volgan saksalaisesta tasavallasta löytyy nettisivuilta: www.postoveznamky.sk Simon Horecky: Postal History of the Volga German Autonomous Socialist Soviet Republic (1.5.2020). 20 kopeekan punainen ”Kolhoosinainen” ehiökortti samanaiheisin vihrein lisämerkein on lähetetty kirjattuna Sverdlovskista, Keski-Uralilta 21.6.1945 Bratislavaan, Tshekkoslovakiaan, minne saapunut 29.10.1945. Skipton and Steve Vollis: Soviet Clandestine Mail Surveillance, 1917–1991. – Kuuluisin heistä oli vuoden 1968 Prahan kevään johtaja Alexander Dubcek. Chicago, Illinois, 2016. **) Tiedot NL-sensuurileimoista ovat teoksesta: David M. Kolme ensimmäistä numeroa ilmaisevat sensuuripaikkakunnan, 190 = Moskova, kaksi viimeistä (40) ovat sensorin. Syksyllä 1941 Operaatio Barbarossan alettua romanialaiset valloittivat Bessarabian ja Bukovinan takaisin. . Talvisodan syttymisen muodossa Suomenkin kohtaloon vaikuttanut etupiirisopimus pakotti Romanian syksyllä 1940 luovuttamaan itäalueensa Bessarabian ja Bukovinan Neuvostoliitolle. Kadun nimi on yliviivattu, ehkä sillä 1939–45 Tison Slovakian fasistihallinnon aikana oli toinen nimi. Kortin vastaanottajan nimi ”Sal(omo) Grünwald” saattaa viitata vastaanottajan olleen juutalainen. Kolmen vuoden kuluttua puna-armeija hyökkäsi Romanian suuntaan, ja alue liitettiin uudelleen Neuvostoliittoon. Artikkeli on slovakiksi, mutta ”translate” – painikkeella sen saa google-englanniksi. Teos on esitelty SP-lehdessä 4 / 2016, s. Sen kirjain kertoo paikkakunnan, M = Moskova, numero 69 on sensorin. Tähän kotiuttamisoperaatioon Tonavaa myöten osallistui myös s/s Queen Elisabeth (ei kuuluisa valtamerilaiva, vaan unkarilainen jokiristeilijä ”Erszebet kiralyne”), jonka kapteenina Andrasovits toimi. 8.10.1940 kirjoitetun kortin teksti vapaasti käännettynä hieman lyhentäen kuuluu: ”Olen juuri kuljettamassa saksalaisia paluumuuttajia laivallani Neuvostoliitosta ja muistan teitä kaikkia ilolla, suukkoja kädelle ja halauksia ystäville. / allekirjoitus ’Nandor’ / Tervehdi ystäväpiiriämme ja yhteisiä tuttujamme.” Nämä saksalaisten kotiuttamiset liittyvät elokuun 1939 Saksan ja Neuvostoliiton väliseen Molotovin – Ribbentropin sopimukseen. 25 K aksi kirjausleimaa + kaksi sensuurileimaa samalla kortilla tekee kolmannesta kohteesta kunniallista postihistoriaa – lievistä laatuongelmista huolimatta. Hitlerin vaatimuksesta tuli kuitenkin noin 82 000 Bessarabian ja noin 45 000 Bukovinan saksalaisen saada siirtyä Saksaan. Vasemmalla alhaalla on kaksirenkainen NKVD:n (myöhemmin KGB) sensuurileima. . Neuvostovaltiaat antoivat sille vuosiksi 1924–1991 nimen Sverdlovsk bolshevikkijohtaja Jakov Sverdlovin mukaan. Puna-armeijan marssittua alueelle Stalin muodosti siitä Moldavian neuvostotasavallan. Pyöreitä NKVD-sensuuurileimoja käytettiin vain ulkomaanpostissa 1942 – 46. Myös Neuvostoliiton salainen palvelu on ollut kiinnostunut kortin sisällöstä. Kortilla on siis kaksi eri kirjausleimaa: isompi R-leima vasemmalla ylhäällä, siinä paikkakunnan nimi on käsin latinalaisin aakkosin ja pienempi ”Z” – kirjausleima oikealla alhaalla, tässä ”Sverdlovsk” on kyrillisin kirjaimin. Kortti on kulkenut kahden sensuurin läpi: ylhäällä keskellä (vaakuna + 3 tekstiriviä) on puna-armeijan sotilassensorin 19040 musta leima. Kaupungin, jossa viimeinen tsaari Nikolai II perheineen teloitettiin, nimi oli aiemmin (ja on taas) Jekaterinburg. Saksaksi(!) kirjoitetun kortin katuosoite slovakiksi ja saksaksi on kiintoisa ”Judengasse 30” (= Juutalaisten kuja). filmaaja ja hänen Tonava-dokumenttejaan on säilynyt
Launis Oy:n kustantama vuosisadan alussa. Sen takia keräilijät melkein poikkeuksetta rajaavat keräilyalueensa. Toiset keräävät kuitenkin vain harvinaisuuksia. Kuvia ei ole julkaistu erikseen postikortteina joten viuhkakortti on siinäkin mielessä ainutlaatuinen.. Postikorttien Helsinki osa 6. En tosin tiedä miten hän on rajannut keräilyn ajalliOlemme julkaisseet tämän vuoden lehdissä Helsinkiaiheisia kortteja John Roiton kokoelmista. Sarjan edelliset osat ovat esittäneet kortteja erilaisten teemojen ympäriltä. Vastaavia ei ole tullut vastaan muilta paikkakunnilta. Ajallisesti keräily rajataan usein myös aikaan kuten ennen vuotta 1917 tai aikaan ennen sotia. Sarjan tähän viimeiseen osaan John on valinnut eri teemoista ne kaikkein harvinaisimmat tai kiehtovimmat kortit. Löytyy myös omat keräilijänsä Helsingin Olympiastadionille, Stockmannin tavaratalolle sekä Helsingin Rautatieasemalle. Nyt olenkin keskittynyt aikaan ennen vuotta 1960. Helsinkikorttien helmiä Tiedän että löytyy keräilijöitä jotka ovat rajanneet Helsinki-aiheen keräilyn esimerkiksi seuraaviin kortteihin: Kaupunginosien ja alueiden kuten esimerkiksi Kruununhaka, Katajanokka, Eläintarha, Kaisaniemi, Sörnäinen, Kallio, Töölö, Lauttasaari, Suomenlinna, Seurasaari, Korkeasaari ja Esplanadi. Helsinki on keräilijälle haastava alue koska julkaistua korttimateriaalia on niin paljon. Silti Helsinki aiheisia kortteja ennen tätä aikaa on kertynyt jo tuhansia erilaisia. Harvinainen viuhkakortti joita tunnetaan vain pari kappaletta. Jos olisin tiennyt aloittaessani että kortteja on niin paljon olisin varmasti rajoittanut keräilyäni enemmän. Ruotsin tunnetuin Tukholmakorttien keräilijä sanoi että hänellä on 50 000 erilaista. 26 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Teksti ja kohteet John Roitto P aikkakuntakeräily on varmasti suosituin postikorttien keräilyalue
Kortti on viereisen Katajanokka kortin tapaan niin kutsuttu semitopografinen kortti. Postikortit joissa on ainoastaan venäjänkielinen teksti ovat harvinaisia. Sähkön käyttöön siirryttiin 1900. Kortteja löytyy eri Helsinki kuvilla väritettyinä ja mustavalkoisina. Tässä kortissa samaan kuvaan on istutettu Katajannokka. 27 . Ensimmäinen Helsinki aiheinen postikortti on P.H. 18.11.1891 P.H. Kuvan kortti on kulkenut 31.12.1891 Helsingistä Wieniin. Kortit joissa yhdistetään topografia ja joku muu aihe ovat mielenkiintoinen keräilyalue. Kortti on sille ajalle tyypillinen piirretty sommitelmakortti (Gruss aus -kortti). Niissä sama daami poseeraa myös eri asennoissa. Raitioliikenne alkoi Helsingissä hevosvetoisena 1890. Beijer mainosti Hufvudstadsbladetissa myyvänsä kortteja joissa on kuvia Suomesta. Raitiovaunun henkilöstöllä oli ennen tapana kuvauttaa itsensä raitiovaunun ulkopuolella. Beijerin kirjakaupan julkaisema. Kulosaaren kunta perusti oman raitiotien 1910 ja M.G.Stenius Oy Munkkiniemen ja Haagan raitiotiet 1914.. Kuvat ovat harvinaisa ja siksi kysyttyjä keräilykohteita
Vuonna 1913 paikalle saatiin pieni odotushuone, mutta tämä osoittautui pian tarpeeseen sopimattomaksi, ja uutta asemaa ryhdyttiin suunnittelemaan jo 1920luvun alussa. Vuonna 1924 Puistolaan valmistui puinen asemarakennus. Helsingistä tunnetaan 14, kun tonttukortteja on ainakin kaksinkertainen määrä. ”tipukortteja” joita lähetettiin pääsiäisenä. Suositun ravintolan vetonaulana oli Puutarha-Golfpeli eli pihalla sijaitseva pienoisgolfrata. Helsinkikorttien helmiä. 28 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Rautatieasemat on yksi kerätyimmistä korttiaiheista Suomessa ja muualla maailmassa. Miss Suomi kisat 1930-luvulla järjestettiin funkisravintola Golf Casinolla osoitteessa Laajalahdentie 1 Saunalahdentie 17. Ravintola, valmistui 1926 ja tuhoutui tulipalossa vuonna 1941. Ne ovat harvinaisempia. Helsingistä on pieni joukko harvinaisia asemakortteja joista esimerkkinä Puistolan kortti. Tonttukaupunkikorttien lisäksi löytyy ns. Ravintolasta Munkkiniemessä muistuttaa vielä viereisen tontin edustalla oleva Kasinonpuisto. Aseman perustaminen liittyy A.B. :n maanhankintaan 1906 ja sitä seuranneeseen tontinmyyntiin nykyisen Puistolan omakotialueen mailla eli aseman itäpuolella. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. Tipukortteja on painettu suomenja ruotsinkielisillä teksteillä. Rautatieasema perustettiin Puistolaan vuonna 1910 ja samana vuonna Puistolan kohdalle valmistui toinen raide
Isoista kaupungeista on tietysti tehty paljon kortteja ja suuria painoksia. 1800-luvun lopulla oli yrityksillä tapana lähettää asiakkailleen värillisiä uudenvuoden kortteja. Yritys valmisti mm. Kortit toimitettiin kirjekuorissa. ”Smolnan” ikkunassa näkyy valkoinen lippu. Monet Helsinkikorttikeräilijät ovat laajentaneet keräilyään myös kirjoihin ja kaikenlaiseen muuhun Helsinkiin liittyvään tavaraan. -makeisyritykseen. Westerlund & Co.:n tehdasrakennus purettiin 1970-luvun alussa, ja tilalle rakennettin betoninen asuinrakennus. makeisia, marmeladia, kaakaota, suklaakonvehteja sekä yskänpastilleja. sesti. Voi ehkä todeta että Helsinkikortteja kerätään suhteellisen vähän verrattuna siihen miten paljon niitä on. Konkurssin jälkeen yhtiön osia liitettiin Blomqvist & Co. 1900-luvun alussa osia tehtaasta myytiin BrunbergLindforsin edeltäjälle Lindforsin makeistehtaalle. Westerlund & Co oli makeistehdas joka sijaitsi Töölössä nykyisen Hesperian puiston lähitienoilla osoitteessa Töölönkatu 26 vuodesta 1897 vuoteen 1913, jolloin yritys meni konkurssiin. Minulla on täällä hetkellä näitä vanhempia noin 18 000 erilaista. Siksi peruskortit Helsingistä eivät yleensä ole kalliita. Jos tekisin varovaisen arvauksen niin luulen että 1950-luvun tai sitä vanhempien Helsinki-aiheisten korttien kokonaismäärä voisi olla noin 20 000. 29 Kaksi kuvaa vuoden 1918 huhtikuun taistelujen loppuvaiheista. ?. Sarjan edelliset Suomen Postimerkkilehdessä julkaistut osat: Zeppelin Helsingin yllä 6-2019, Tonttukortit 1-2020, Elämää pääkaupungissa 2-2020, Mannerheimin Helsinki 3-2020 ja Pääkaupungin kiehtovat saaret 4-2020. Toisessa kortissa saksalaiset sotilaat poseeraavat Foto Laurentzin kuvassa
Olympialaisten tapahtuma-ajaksi päätettiin 20.9. Teksti Fernando Teixeira Martins V uoden 1940 olympialaisten pitopaikkaa alettiin miettiä Los Angelesissa jo vuonna 1932. – 6.10.1940. Kääntöpuolella mainoslause olympialaisista. Japanille kisojen saamiseen liittyi monenlaisia sekä poliittisia että taloudellisia intressejä, esimerkiksi suuria rakennusprojekteja, ei vain olympiastadionin rakentamiseksi kisoihin, vaan myös samana vuonna, joskin eri aikaan suunniteltua maailmannäyttelyä varten.. Vasta vuonna 1936 Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa, jossa olivat paikalla ehdokaskaupungit Barcelona, Helsinki, Rooma ja Tokio, kisat myönnettiin Tokiolle. 30 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Kun tämän vuoden Pekingin olympialaiset siirrettiin ensi vuodelle, niin on ehkä syytä muistella 80 vuoden takaisia tapahtumia, jolloin ensin vaihdettiin kisaisäntää, ja lopuksi peruutettiin koko kisat. Yasukuni Maru 11 950 tonnia. Päätös ei kuiPerutut olympiakisat 1940 oli myrskyisä vuosi maailmassa ja olympialaisiin liittyi Aasiassa suuria poliittis-sotilaallisia konflikeja Japanin ja Kiinan välillä vuosina 1937-45 ja EurooPostikortti laivasta M.S. tenkaan ollut yksimielinen, ja se oli myös poliittisesti arkaluontoinen Japanin alueellisten ja poliittisten laajenemispyrkimysten takia. N.Y.K.Linen kirjekuori, jossa mainosteksti ”XII Olympiad– TOKYO 1940”
Järjestettiin varainkeräys myymällä 200 Suomen mar. 31 . Kansainvälinen olympiakomitea lähetti kutsun Suomen olympiakomitealle 20.7.1938 ja ilmoitti Tokion kisojen siirrosta Helsinkiin, mikä ei ollut helppo päätös, jäihän XII Olympialaisten järjestämiseen varsin vähän aikaa. Yhtiö kuljetti japanilaisia turisteja Yhdysvaltoihin, Eurooppaan, Aasiaan ja Australiaan ja tarjosi matkustajilleen postikortteja ja kirjekuoria, joissa oli mainostekstinä XII Olympiad– TOKYO 1940. Portugalin Olympia-akatemian jäsen. Konfliktit jatkuivat ja eskaloituivat mutta olympialaisten suunnittelu eteni innolla. Tokion kisat perutaan Japanilaisten innostus olympialaisista oli varsin lyhytkestoinen. Tämä aiheutti vakavia taloudellisia ja poliittisia vaikeuksia Japanille kisojen toteuttamista vastaan. On Olympia -filatelisti ja osallistunut useisiin OlymphileX -näyttelyihin (FIP-hopeamitali). Tämä innostus motivoi mm. passa toinen maailmansota oli alkanut Saksan miehittäessä Puolan syyskuussa 1939. suurta japanilaista N.Y.K.LINE -laivayhtiötä. Useiden erilaisten talouspoliittisten häiriöiden ja päättämättömyyden seurauksena Kansainvälinen olympiakomitea peruutti Japanin olympialaiset 16.7.1938 ja siirsi ne Helsingille. Japani jatkoi aluevaatimuksiaan, mikä johti aikaisempien konfliktien laajenemiseen täysimitHelsingin pääpostiasemalla käytetty mainosleima 23.1.1940. Kirjoittanut useita Olympia-aiheisia artikkeleja Portugalin, Brasilian ja Argentiinan postimerkkilehtiin. Myös Aasian kisojen vuoden 1930 tapahtumat, joissa Intian Britannian alueet esittelivät uuden itsenäisyyslipun, johtivat Britannian ilmoittamaan boikotoivansa Japanin olympialaisia. Pitämättä jääneet XII Olympialaiset Tokiossa ja Helsingissä vuonna 1940 Jutun kirjoittaja portugalilainen Fernando Teixeira Xavier Martins on syntynyt Mosambikissa vuonna 1937. Alla postikortti, jossa Riikan keskuspostiaseman olympialeima 7.8.1939 ja violetti Saksan sensuurileima taiseksi sodaksi Kiinaa vastaan. Suomalaiset ottivat kutsun innostuineina vastaan ja aloittivat ponnistelut niiden toteuttamiseksi
Tähän kirjeenvaihtoon piti merkitä sotilasyksikkö sekä merkintä Kenttäpostia. Hitlerin Saksa oli jo hyökännyt Puolaan ja kaikkien näiden tapahtumien myllerryksessä Eurooppaan syttyi toinen maailmansota. Helsingin kisat perutaan 29.6.1940 Suomen olympiakomitea ilmoitti olympialaisten peruuttamisesta näissä vaikeissa olosuhteissa lähettämällä sähkeen Kansainvälisen olympiakomitean johtajalle, herttua Baillet Latourille. Helsingin olympialaiset oli määrä pitää 20.7.-20.8.1940. Sodan toisella puolella olivat akselivallat Japani, Saksa ja Italia ja vastapuolella Yhdysvallat, Neuvostoliitto sekä Iso-Britannia. 465 syyskuulta 2019 Ritva Carvalho Suomen olympiakomitean sähke Kansainvälisen olympiakomitean johtajalle herttua Baillet Latourille Brysseliin 29.4.1940. Näitä eikä muitakaan postimerkkejä ei kuitenkaan ehditty toteuttaa. Sähkeen allekirjoittivat silloiset Ehdotteet Helsingin kisojen postimerkeiksi. Sähkeessä ilmoitettiin, ettei kisoja voida järjestää toisen maailmansodan takia. 1952) oli ainoa postilaitos, joka naapurimaana teki yhteistyötä suomalaisten kanssa julkaisemalla oman mainosleiman olympialaisiin. Sodan aikana otettiin Suomessa käyttöön postimaksuton kenttäpostipalvelu, jota sotilaat voivat käyttää kirjeenvaihdossa perheittensä ja muiden kanssa. Pitämättä jääneet XII Olympialaiset Tokiossa ja Helsingissä vuonna 1940 Kenttäposti merkintä postimaksuttomuudesta, olympialeima Helsinki 18.XII.39 ja vasemmassa alalaidassa violetilla sotilas/laivastoyksikkö ja keskellä sotasensuurileima.. Vapaa käännös Portugalin Filateliakerhon lehdestä no. 32 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta kan hintaisia osakkeita kisojen tukemiseksi. Suomen Postilaitos esitteli useita postiin liittyviä aloitteita, kuten kolme erilaista kisojen esittelyleimaa sekä keskeneräiseksi jääneen hankkeen kisapostimerkeiksi. Espanjan olympiakomitea – Sebastián Sabatén kokoelma. Kuitenkin Stalinin joukkojen hyökkääminen Suomeen marraskuusssa vuonna 1939 johti kaaokseen. Latvian postilaitos (ennen Venäjään liittämistä v. Suomen Olympiakomitean jäsenet Ragnell, Krogius, Kekkonen ja Frenckell.
. . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ennätyshinta apinoista! Näin irrotat tarramerkit helposti Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Vähän tunnettu grönlantilainen Udet -lentomerkki 1 / 2018 ?. ?. . . . . ?. . ?. . . ??????. ?. . ?. vuosikerta / 8 € ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Mikä on väärenne. ?. . Kari Sihtola, SF:n jäsen numero 1000 ja isoisä Jalo Sihtola jäsen numero 1. . . . . . . . . . vuosikerta / 8 € ?. . . . . . . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suurteos arvoituksellisesta filatelistista Myynnissä hyviä kohteita kuten: Kohde nro 41. ?. ?. vuosikerta / 8 € Klassisen Suomen keräilystä osa 2 10 kopeekan ovaalit Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 39 Myynnissä mm. vuosikerta / 8 € Huutokaupassa myös useita harvinaisia Mannerheimin lähettämiä sensuurin tarkastamia postikortteja! 3 /2018 ?. . . ?. vuosikerta / 7 € ?. . ?. . . ?. ?. . . . . ?. . . . . . . . Luovutetun alueen leimatietoja sota-ajalta Kenttäpostikuori Jalasjärvelle 2.9.1944 on varustettu 3 ½ mk oliivilla mallin 1942 leijonamerkillä. . . . . . . ?. . . . ?. . . ?. vuosikerta / 8 € Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 8 Klassisen Suomen keräilystä Osa 4 Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Kuuluisat päikköparit Joukko-osasto ja kuormasto etenevät ohi Kirvun parantolarakennuksen 8.8.1941. . . ??????. ?. . ?. . ?. . ?. ?. vuosikerta / 7 € ?. vuosikerta / 8 € Sata vuotta verisestä kansalaissodasta Sigurdsin taistelu Tshekin ja Puolan sleesialaisten raja-alueiden historiaa ja filateliaa Böömi-Määrin Protektoraatti: sodan lopulla tshekin kieli poistettiin Ostravan leimasta, kirjauslipukkeeseen se sai jäädä. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Ehiöiden käyttö aihekokoelmissa Huippukohteita syksyn useissa huutokaupoissa Jälkileimatut kaksirenkaiset 1 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P DDR:n blokki esittää ensimmäisen Tshekan eli myöhemmän KGB:n perustajaa, Leninin läheistä työtoveria Felix Dzerzinskiä. . . . . ??????. ?. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Masarykin syntymän 85-vuotisjuhlan kullanvärinen erikoisleima hänen työpaikaltaan Prahan Hradcany-linnasta 7.3.1935 pikakirjeellä. . . . . . ?. . ?. vuosikerta / 8 € ?. . . . . ?. . ??????. . . . ?. Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . ?. ?. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P ja raitiovaunut Viipurissa Spårat Stadissa Uudet postimerkit herättävät vilkasta keskustelua verkossa! Postimerkkien kauppaa Lissabonissa ja Bangkokissa Ulkomaan postin sensurointi Saksassa 1939 – 1945 – Postikorttien kertomana – 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . ?. ?. . . ?. . . . ?. . . ?. . SP Sadas vuosikerta Lönkka 32 – Keräilijöiden kohtaamispaikka Kadonneen peukalon metsästys Zeppelin -postin harvinaiset kohdemaat 1 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . . . ?. ?. ?. ??????. ?. . . . ?. ?. . . ?. . . vuosikerta / 7 € ?. . . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Agathon Fabergé ja Helsingin postimerkkinäyttely vuonna 1928 Keltainen kummitus Loistelias Stockholmia 2019 -näyttely ja Kreivi Gustaf Douglas ja hänen klassisen Ruotsin kokoelmansa ”helmi” 3 skillingin keltainen, joka on ainoa tunnettu. . ?. . ?. ?. 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com. . vuosikerta / 7 € SUOMEN Suomessa vähemmän tunnetut pakettimerkit Postia Venäjän Keski-Aasiassa, Iranissa ja Mongoliassa Viipurin kahdet kasvot Grönlannin Pakkeporto -merkit ?. . . ?. . ?. . ?. . . . . . . . ?. . . . . . . ?. . . . ?. ?. . . . . . . ?. ??????. . . . . . . The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection The Royal Philatelic Collection 3 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. ?. . ??????. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Käyttämätön sininen kahden pennin Mauritius Post Office -merkki vuodelta 1847 on yksi maailman filatelian suurista harvinaisuuksista. . . ?. . . . . . . . . ?. . ?. . . ?. . vuosikerta / 7 € ?. . . . . . ?. ?. . ?. . . ?. ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. Kirvun postitoimisto oli jatkosodan aikana auki kolmessa jaksossa. ?. . . . . . . . . . . . . . . . . ?. ?. . . ?. . . . vuosikerta / 7 € ?. . . ?. . ??????. ?. ?. ?. . . . . . vuosikerta / 8 € Kansalaissodassa kadonnut postileima Havaijin lähetyssaarnaajamerkit Kiehtovat ovaalit Klassisen Suomen keräilystä osa 1 Operaatio Anthropoid SS-kenraali Heydrichin salamurha Prahassa 1942 Mukana lehdessä: Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa 5 ja 10 kopeekan ovaalit muodostavat yhdessä Suomen merkkien ensimmäisen julkaisun 2 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . ?. . . . vuosikerta / 7 € ?. . . . . . ??????. . vuosikerta / 7 € ?. ?. . . . ?. ??????. . . . ?. . vuosikerta / 7 € ?. . ?. . . ?. . . Venäjän kotkat hyökkäävät Suomen lipun ja lakikallion kimppuun. . . . . ?. . . Tilgmannin kirjapainon kiehtova historia Kyyhkyspostia Kuningatar Elisabet II :n postimerkkiaarteet Tampereella Grönlannin sensuroitu posti 2 / 2018 ?. . . ?. . . . ?. . . . Mallin -54 ehdotteet Ihmiselämän koko kirjo leimamerkkikohteiden kertomana Kesfila 2018 Onnistunut näyttely 3 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Myynnissä hyviä kohteita kuten: Kohteet nro 194 ja 195. . ?. . ?. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Virolaisten leiripostia 1944-52 Elämää pakolaisena Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . . . . . . . . . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 2 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . ?. . . ?. . . Aunuksen 5 ja 10 mk harvinaista tyyppiä I, aitoutuksella. vuosikerta / 7 € ?. ?. . . ?. . . . ?. . . . . . . . . . . . Puuttuuko hampaita, onko läviste aito. ?. . . . . . . . ?. . . ZKD DDR:n kuriirivirkapostia ”Rautaisen Felixin” hengessä Postia koululaiva Suomen Joutsenelta Grönlannin Pakkeporto -merkkien leimauksista 5 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . vuosikerta / 7 € ?. . . . . . . ?. ?. . . . . . . . ?. . ?. . ?. . . . . . ?. . ?. . . . . . ?. . . ?. . . . ?. . . . . 5 /2018 ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. Kaksoiskaupungit Morava-joen rannalla Tshekin Hodonin ja Slovakian Skalica Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet 1920-luku Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Olla Teräsvuori Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa Suomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. . . ?. . vuosikerta / 7 € ?. ?. ?. . . . . . . ?. ?. . . . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Kokoelman rakentamisen kurssi / osa 2 Näin teet kokoelmasi tietokoneen avulla Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa Saksalaiset tulevat! Saksalaisten kuormasto ja von der Goltz autoineen Leppävaaraan tulossa. . SP ostimerkkilehti P 4 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ?. Jokaisessa numerossa laadukas huutokauppa! Pyydä tarjous: Seppo Salonen puh. ?. vuosikerta / 7 € ?. . . . . . . . . ?. ?. . ?. . . . . . . . ?. Osa 4 2 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Koristeelliset postimerkkirasiat Tuulahdus merkkeilyn alkuvuosilta Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 2 Nelilukuiset yleismerkit 1875-82 Budapestin postimerkkiliikkeistä ja Unkarin filateliasta Kansalaissota 1918 Lupa liikkua! 6 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. ?. . 4 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . . . . . ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Espanjan sisällissodan alkamisesta 80 vuotta Viiniaiheisten postimerkkien keräilystä Francois Fournier Mestariväärentäjä Suomen merkkien väärenteitä Osa 1. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. . . ?. . . . . . . . Varhaiset Zeppelin-leimaukset maakunnissa Ilmalaiva Helsingin yllä 28.9.1930 Pitäjänmäeltä Vaasaan postitetulla kuvakortilla Zeppelin leijuu Johanneksen kirkon kaksoistornien yllä 24.9. ?. . . ?. . . Sotilasviranomaisten järjestämä postintarkastus Rajajoella 1918 -1919. . . SA-kuva. . . . . . ??????. . ?. ?. . ?. . . ??????. . . . . vuosikerta / 8 € ?. ?. . . ?. Malli-85 20 pennin päikköpari (kuvakkeet 30 ja 20). . . . . . vuosikerta / 8 € 2 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ??????. . ?. ?. . . . . . ?. . . . . ?. . ?. ?. Tämä on viimeisen jakson 31.8.1944 – 20.9.1944 ainoa tunnettu havainto. ?. erikoisuudet ja harvinaisuudet! Zeppelin -merkin Kauniainen postikortein nähtynä osa 2 Ruotsalaisen postihistorioitsijan tuore näkökulma: Sopronin paikallisjulkaisu 1956 3 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . ??????. . . . . . vuosikerta / 7 € ?. . ?. . Mexico 1942 Yksi halutuimmista avaruusaiheisista sarjoista. . ?. . Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 37 Isohampaisten keräilystä helpompaa Lävistetyökalut isohampaisten nurkkien lävistyksen tutkimiseen. ?. ?. . . . . . Tasokas SP-lehden Onlinehuutokauppa 36 Agathon Fabergé Filatelian juhlaa Tampereella 5 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . ?. . . . . . ??????. . ?. . ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. . . . vuosikerta / 8 € Kuinka hankkia merkkejä. . ?. . ?. . . . . Erikoisia postimerkkivaltioita Stellaland 5 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . ?. . ?. . ?. . ?. . ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Lehden Online 45 huutokaupassa Zeppelin virhepainama 1830 parina Jo vuonna 1910 ennakoitiin ilmalaivan saapumista Helsinkiin, kuten tässä veikeässä ja harvinaisessa uuden vuoden kortissa Helsingin tähtitornin puistosta. ??????. . Ajatuksia Zeppelinmerkkien keräilystä osa 1 5 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . ?. . . ?. . . ?. . . . . . . Koko maailman keräily uuteen nousuun Lehden huutokaupassa hienoja Viipurin panoraamakortteja Kaksi Baijerin prinsessaa Erämaiden Jordania 4 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. . ??????. ?. . . . ?. . ?. . . . . ?. . ??????. ?. . ?. . ??????. . . . . . ?. . . . ?. vuosikerta / 8 € Lehden Online 41 huutokaupassa huippukohteita! Kuten Zeppelin virhepainama 1830 ** Harvinaiset muistotaulut syntyivät sortovuosien aikana Kuvallista vastarintaa 1901 Helsingin varhainen sotasensuuri syksyllä 1914 Venäläiset marssilla Läntisellä Viertotiellä, nykyisellä Mannerheimintiellä. . ??????. vuosikerta / 7 € ?. . . . . . . ??????. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta 6 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P ilman Zeppelin -merkkiä Ilmalaivapostia Lentopostia Lontoosta Lontooseen Liechtenstein Eurooppalaista eksotiikkaa Clipperton Island Aution saaren postimerkit Suomen frankeerausleimat 1 /2016 ?. ?. . . . ?. ??????. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. ?. ?. . Vuoden 1918 kiihkeät päivät Espoossa ja Kirkkonummella Postcrossing tavoittaa nuoret ja naiset Lehden Online 42 huutokaupassa harvinaisia kohteita kuten: Lahtis höyrylaivamerkki (50 p), joka on toinen tunnettu yksilö! 1 /2019 SUOMEN ?. . ?. . . vuosikerta / 8 € ?. . . ?. ?. ?. . . . . ?. . ?. ??????. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Avaruus ja sen tutkimus filateliassa – Tonavan linnoituskaupunki kahdessa maassa Komarno – Komarom Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa osa 3 Saksan kenttäpostin mykät leimat Rakettipostia 1930-luvulta. . . . . . . ?. . ??????. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 19 Stamp Forum 2015 postimerkkimessut Helsingin Messukeskuksessa 22-25.10.2015 Mukana Postimerkkimessujen 16-sivuinen näyttelyliite Näin ostat filateliaa turvallisesti internetin kautta Tampereen paikallisposti Penny Blackin virkamerkit Filateelinen kummajainen Heligoland kiistelty 6 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ??????. ?. ?. . ?. . . . . ?. ?. ?. . . ?. ??????. . . . ??????. ?. ?. . . . ?. . . ?. . . . . Postikorttien Helsinki sarja alkaa 6 /2018 ?. . vuosikerta / 7 € ?. . vuosikerta / 7 € ?. ?. ?. ?. . ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. ??????. ?. . . . ?. ?. Keräilijöitä kolmessa sukupolvessa Euroajan erikoisuuksia Painoja hammastevirheet suomalaisilla merkeillä Osa 10 4 /2018 ?. . . . . . ?. . . ??????. . . ??????. . Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Mukana Merkki-Albertin 32-sivuinen huutokauppa Ovaalien myöhäinen käyttö vuonna 1860 Suomen yksilölliset paikallissensuurit Erikoistarkastelussa Kuopion sensuuri Laivaonnettomuuspostia osa 1 s/s Boren karilleajo vuosisadan vaihtuessa 1899 – 1900 6 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 – 4 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. ?. . . . . ??????. . ?. . . .
Edellä olevat aivan satunnaiset esimerkit valottavat merkkien tyypillistä käyttöä silloin, kun tarvittavia eri arvoja oli riittävästi käytettävissä. Arvioisin, että lukumääräisesti yli 90 % isohampaiskohteista on irtomerkkejä. Taksat muodostettiin erillisin merkein Ensimmäisenä syynä voi pitää pitkää julkaisusarjaa. Ryhmiä on siis säilynyt vähän, niin irtoryhminä, leikelmillä kuin asiakirjoillakin. M enneet keräilijäpolvet ovat useimmiten liottaneet merkit irti asiakirjoilta. Lisäksi moni säilyneistä ryhmistä on vuosikymmenten mittaan hajotettu irtomerkeiksi, myyntiä tai vaihtoa varten. Nimellisarvot lähtivät pienistä arvoista päätyen logaritmisesti kasvavin portain hyvin korkeisiin huippuarvoihin. Esimerkiksi 16,80 mk taksa voitiin tehdä yhdistelmänä 10 mk + 6 mk + 80 penniä. Esimerkiksi 9,00 mk taksaa ei tehty 3-markkasen 3-rivilöllä tai 1 ½-markkasen 6-rivilöllä, vaan se voitiin tehdä helpommin kahdella merkillä: joko 8 mk + 1mk, 7 mk + 2 mk, 6 mk + 3 mk tai 5 mk + 4 mk. Artikkelisarjan viimeinen osa käsittelee tätä materiaalia. Asiakirjoista valtaosa on varustettu yhdellä merkillä. Tällaiset käytöt ovat lähtökohtaisesti poikkeavia. Leikelmä kauppakirjalta, KS2 IIxI syvänruskea, mustemitätöinti ”Höra till en köpeafhandling af den 27. Saman arvon irtomerkkejä, pareja tai rivilöitä käytettiin tilanteessa, jossa riittävän isoja tai sopivia arvoja ei syystä tai toisesta ollut. Mutta kokoelmaan kuuluvat myös merkkiryhmät, leikelmät ja merkkien käyttö asiakirjoilla. 34 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Isohampaisia leimamerkkejä kerätessä huomaa melko nopeasti, että valtaosa saatavilla olevasta materiaalista koostuu irtomerkeistä. Jäljelle jäävään muutamaan prosenttiin sisältyvät parit, rivilöt, leikelmät ja merkein frankeeratut, kokonaisina säilyneet asiakirjat. Tähän on löydettävissä ainakin neljä järkeen käypää syytä. Isohampaisten leimamerkkien keräilyyn liittyy jo päälajitasolla haaste: kaikkien arvojen saaminen kokoelmaan on melkeinpä mahdotonta. Kuten postimerkkien puolella, taksat pyrittiin muodostamaan mahdollisimman pienellä merkkimäärällä, vaikkakaan leimaveroasetukset eivät kirjallisesti tätä määränneet. Toinen syy edellä kuvattuun merkkien käyttöön oli yleinen säästeliäisyys. Oktober 1871”. Myös merkkiryhmien löytäminen on haastavaa, sillä ryhmien käyttö oli useastakin syystä rajallista. Poikkeavatkin taksat muodostettiin yleensä käyttäen yksittäisiä eri arvoisia merkkejä ryhmien sijaan. Vastaavasti 24,00 mk taksaa ei tarvinnut tehdä 6-markkasen 4-rivilöllä tai 8-markkasen 3-rivilöllä, vaan vähimmillään kahdella merkillä, 20 mk + 4 mk. Vain tällaisista käytöistä syntyi merkkiryhmiä tai frankeerauksia useammalla saman arvon merkillä. Korkeimmat arvot ovat irtomerkkinäkin niin harvinaisia, että niitä tunnetaan vain muutamia kappaleita. Nämä jalostavat tärkeällä tavalla kokoelmaa, joka muuten koostuisi pelkistä irtomerkeistä. Kolmas syy ryhmien vähäisyyteen löytyy käytettävissä olleesta vapaasta tilas. Jokaisen merkin valmistaminen oli valtiolle kustannus. Tai vaikkapa 72,50 mk taksa yhdistelmällä 60 mk + 10 mk + 2 mk + 50 penniä. Niinpä leimaverotaksat oli yleensä mahdollista frankeerata yhdellä, kahdella tai kolmella merkillä. Suomen isohampaiset leimamerkit Teksti Jukka Mäkinen osa 4 Suurin tunnettu lukumäärä 60 pennin arvoa m/1865 leikelmällä tai asiakirjalla on viisi merkkiä. Mallissa 1865 oli 24 eri nimellisarvoa, mallissa 1866 peräti 30. Merkkien käyttö asiakirjoilla, leikelmät ja ryhmät ovat kuitenkin leimamerkkikokoelman rakentajalle tärkeää – suorastaan elintärkeää – aineistoa
Leimamerkkejä kerättiin irtomerkkeinä. Pääosin se perustuu kahdessa näyttelykokoelmassa oleviin kohteisiin. Dokumentit kirjoitettiin musteella alkaen etusivun yläosasta. Mallin 1865 tähdellä merkityt, Agathon Fabergén yhdistämät 2 mk ja 25 mk ryhmät ovat muista poikkevia. Sarake A listaa kunkin arvon suurimman tunnetun ryhmän. Neljäntenä syynä ryhmien vähyyteen ovat edellisten sukupolvien keräilytottumukset. Yllä mainittu käyttötapa sotii erikoisella tavalla vastaan sitä, että isohampaiset leimamerkit toimitettiin myyntiin 8 merkin vaakarivilöinä. Koska pystyryhmiä ei ole, suurimmat tunnetut ryhmät ovat vaakapareja ja -rivilöitä. 35 . Merkkejä rivilöksi liitettäessä todistuskelpoisuuden täytyy luonnollisesti olla ehdoton. Suurimmat ryhmät, 8-rivilöt, tunnetaan 50 pennin ja 2 mk arvoista m/1866. Kooste suurimmista tunnetuista ryhmistä Isohampaisten leimamerkkien säilyneistä ryhmistä ei ole tehty kattavaa tilastointia. Vihjeeni onkin, että vielä nykyään kannattaa tarkastella vanhoista kokoelmista markkinoille tulevia merkkejä tästä näkökulmasta. Itsekin olen yhdistänyt monia tällaisia ryhmiä. Muista arvoista tunnetaan vähintään pari, osasta pidempi rivilö. Joskus saa jopa useamman onnenkantamoisen ketjun: aluksi yhdistyy merkkipari, uusien hankintojen myötä se pidentyy myöhemmin kolmirivilöksi, vuosien päästä nelirivilöksi ja miksei siitäkin eteenpäin. Taulukon tiedot ovat kooste viiden nykykeräilijän kokoelmista. Kuvan rivilö KS1 IVxIV vaaleanruskea, I painokivet, kapeat arvonumerot.. Niinpä varsinkin harvinaisimpien lävisteiden parit ja rivilöt hajosivat vaihdossa tehokkaasti irtomerkeiksi eri kokoelmiin. Kun taksaan tarvittiin useampia merkkejä, ne sijoitettiin edellisen alapuolelle. Leimamerkit kiinnitettiin etusivulle, jolla niille oli tilaa lähinnä vasemmassa marginaalissa. Kaiken täsmätessä yhdistymistä voi pitää varmana. Yhdistämisessä kaikkien yksityiskohtien on täsmättävä: merkin värin ja painoasun, KS-leiman värin ja asennon, lävisteiden jokaisen hampaan tarkkuudella, merkkien välissä olevien nurkkaristien ja vielä mitätöinnin. Tästä syystä ne irrotettiin yksittäisiksi merkeiksi. Jos leimavero maksettiin yhdellä merkillä, se kiinnitettiin paperin vasempaan yläkulmaan. Jotta asiaan saadaan alustava selvyys, julkaisen seuraavalla sivulla taulukon eri päälajien suurimmista tunnetuista ryhmistä. Hän on yhdistänyt 2 mk viisija kuusirivilöt päällekkäin 11 merkin pystyryhmäksi ja M/1865 20-markkasen suurin tunnettu ryhmä, yhdistetty nelirivilö (KS1, IIxII, harmaansininen). Sijoittelu täyteen kirjoitetuille dokumenteille juuri vaakapareina tai -rivilöinä ei kuitenkaan ollut yleensä mahdollista. Nämä ovat mallin 1865 penniarvoja sekä molempien sarjojen korkeampia markka-arvoja. Kustakin arvosta pyrittiin samaan mahdollisimman monta lävistevariaatiota, joita isohampaisilla leimamerkeillä esiintyy runsaasti. Vaikka merkit olisivat olleet samaa arvoa, niiden oli mahduttava korkeaan, kapeaan tilaan. Joukossa on 14 päälajia, joista suurin tunnettu ryhmä on yksittäinen merkki – edes paria ei ole tiedossa. Ryhmä voi olla joko alkuperäisellä kiinnityksellä tai todistuskelpoisesti yhdistetty. ”Potentiaalinen vaakarivilö” hajosi näin irtomerkeiksi, jotka liimattiin asiakirjalle päällekkäin. Muinoin hajotettuja pareja ja rivilöitä on mahdollista koota takaisin yhteen irtomerkeistä liittämällä. ta asiakirjoilla. M/1866 30 pennin arvosta tunnetaan kaksi viisirivilöä, molemmat käyttämättömiä
Neljästä arvosta ei tunneta ainoatakaan leikelmää tai käyttöä asiakirjalla. Taulukko operoi päälajin tasolla. Sivulla on 26 kappaletta 1 mk ja 22 kappaletta 5 mk merkkejä m/1866, osin rivilöinä, yhteensä 48 merkkiä yhteisarvoltaan 136 mk. Merkkien lukumäärällä mitattuna isohampaisten julkaisujen näyttävin käyttö on erään sahan tilikirjan takasivulla oleva jättimäinen frankeeraus vuodelta 1876. Edellinen löytyy kuvattuna artikkelisarjan toisesta osasta. Sitä on jatkossa mahdollista tarkentaa yksityiskohtaisemmaksi jakamalla päälajit KS1ja KS2-leimattuihin, alatyyppeihin, lävisteisiin ja väreihin. 1865 A B 20p 3-rivilö 3merkkiä 30p pari 1merkki 40p ryhmiäeitiedossa 1merkki 50p ryhmiäeitiedossa 1merkki 60p pari 5merkkiä 70p ryhmiäeitiedossa 2merkkiä 80p ryhmiäeitiedossa 1merkki 1mk ryhmiäeitiedossa 2merkkiä 2mk 11-ryhmä* 8merkkiä 3mk 4-rivilö 2merkkiä 4mk pari 2merkkiä 5mk 3-rivilö 1merkki 6mk 3-rivilö 1merkki 7mk pari 3merkkiä 8mk 4-rivilö 3merkkiä 10mk pari 2merkkiä 15mk pari 1merkki 20mk 4-rivilö 1merkki 25mk 7-ryhmä* 3merkkiä 30mk ryhmiäeitiedossa 1merkki 40mk 4-rivilö 2merkkiä 50mk 5-rivilö 1merkki 60mk ryhmiäeitiedossa eitunneta leikelmällä eikäasiakirjalla 80mk ryhmiäeitiedossa 2merkkiä 1866 A B 10p 5-rivilö 1merkki 20p 5-rivilö 4merkkiä 25p 7-rivilö 4merkkiä 30p 5-rivilö 3merkkiä 40p 5-rivilö 2merkkiä 50p 8-rivilö 4merkkiä 60p pari 2merkkiä 80p pari 2merkkiä 1mk 7-rivilö 26merkkiä(!) 1,5mk pari 4merkkiä 2mk 8-rivilö 4merkkiä 3mk 4-rivilö 10merkkiä 4mk 4-rivilö 10merkkiä 5mk 6-rivilö 22merkkiä(!) 6mk ryhmiäeitiedossa 3merkkiä 7mk pari 2merkkiä 8mk 5-rivilö 1merkki 10mk 4-rivilö 10merkkiä 15mk ryhmiäeitiedossa 1merkki 20mk 3-rivilö 2merkkiä 25mk pari 1merkki 30mk ryhmiäeitiedossa 2merkkiä 40mk ryhmiäeitiedossa 3merkkiä 50mk 4-rivilö 4merkkiä 60mk pari 1merkki 80mk pari 1merkki 100mk pari 1merkki 150mk ryhmiäeitiedossa eitunneta leikelmällä eikäasiakirjalla 200mk pari eitunneta leikelmällä eikäasiakirjalla 500mk ryhmiäeitiedossa eitunneta leikelmällä eikäasiakirjalla Taulukot isohampaisten leimamerkkien m/1865 ja m/1866 suurimmista tunnetuista ryhmistä. Lisäksi 17:stä päälajista suurin tunnettu ryhmä leikelmällä tai asiakirjalla on yksi merkki. Niiden esiintyvyys vaihteMyös M/1866 40 pennin arvon suurin tunnettu ryhmä on viisirivilö: KS2 IxI ruskea, II painokivet, leveät arvonumerot. Näin saadaan esiin suurin tunnettu ryhmä kustakin KS-tyypistä, alalajista, lävisteestä, väristä tai näiden yhdistelmästä. Lisäksi useimmista arvoista löytyy toki listattua ennätystä pienempiä ryhmiä. Sarake B listaa merkkien suurimman tunnetun lukumäärän leikelmällä tai asiakirjalla. Nämä poikkeukselliset lukumäärät kumpaakin arvoa on korostettu taulukossa huutomerkillä. Kukin joutuu pohtimaan, kuinka pitkälle siinä on järkevää edetä. Ryhmiä voidaan lisäksi tarkastella käyttämättömänä ja käytettynä, irtorivilönä ja kokokohteella eli asiakirjalla. Tätä voidaan tuntea useampia kappaleita. Muista tunnetaan vähintään kahden merkin käyttö. Taulukossa on mainittu siis vain suurin tunnettu ryhmä. Yksirenkainen MAKULERAD / MITÄTÖN –ovaalileima 24.1(?).1881, poikkeava lila leimaväri.. Tätä kikkailua kutsutaan näyttelyfilateliassa ”harvinaistamiseksi”. Esimerkiksi 3 mk arvosta m/1866 massiivisin frankeeraus on 10 irtomerkkiä asiakirjalla 30 mk taksalla. Taulukko kertoo havainnollisesti, että isohampaisten ryhmät ovat arvostettavia kohteita. 36 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 25 mk nelija kolmirivilöt vastaavasti 7 merkin pystyryhmäksi. Tällä tavalla lähestulkoon jokaiselle parille ja rivilölle saadaan suurimman tunnetun status jostakin näkökulmasta. Tässä sarakkeessa on huomioitu myös erillisistä merkeistä koostuvat frankeeraukset
Ne osoittavat, kuinka merkkejä käytettiin. Asetukset julkaistiin suomeksi ja ruotsiksi. Coll. Asiakirjat viimeistelevät kokoelman Vielä 1940-1960-luvuilla keräilijät eivät kiinnittäneet juurikaan huomiota leimamerkkien käyttöön asiakirjoilla. Ne kertovat ajanjakson leimaverotaksoista ja niiden määräytymisestä. ex Agathon Fabergé, ex Jussi Tuori. Tämä asetus määräsi niin leimamerkkien ulkonäöstä, nimellisarvoista kuin taksoistakin. Tästä arvosta tunnetaan myös 7ja 6-rivilöt. Leimamerkkien käyttöönoton säätävä asetus #27 annettiin 24.11.1864. naskunnan ensimmäinen asetus julkaistiin 4.4.1810. Tätä suurempien ryhmien määrä on hyvin rajallinen. Lisäksi määrättiin merkkien valmistuksesta, myymisestä, käytöstä, näitä koskevista rikkeistä ja siitä, milloin leimaveroa ei peritty. Tilanne oli vastaava kuin suhtautumisessa postilähetyksiin: niillä ei nähty olevan juurikaan lisäarvoa irtomerkkiin nähden. Sivulla on 26 kappaletta 1 mk ja 22 kappaletta 5 mk merkkejä m/1866, osin rivilöinä, yhteensä 48 merkkiä yhteisarvoltaan 136 mk. Nykyisin leimamerkeillä varustetut asiakirjat kuuluvat olennaisena osana alan kokoelmaan. Joillakin arvoilla jo pari on suuri harvinaisuus, ellei suurin tunnettu ryhmä. Kokoelmaa voi huomattavasti monipuolistaa eri tyyppisillä asiakirjoilla. Ne löytyvät asetuskokoelmista molemmilla kielillä ainakin suurimmista kirjastoista, Helsingissä esimerkiksi Kansalliskirjastosta ja Kaisa-kirjastosta.. SuuriruhtiVarsinainen käyttökausi: Asetus Taksojenvoimassaolokausi #27/1864 1.1.1865-31.12.1867 #31/1867 1.1.1868-31.12.1872 #39/1872 1.1.1873-31.12.1877 #32/1877 edellisenpidennys31.5.1878asti #11/1878 1.6.1878-31.12.1882 Myöhäiskäyttökausi: Asetus Taksojenvoimassaolokausi #32/1882 1.1.1883-31.12.1885 #28/1885 1.1.1886-31.12.1888 #41/1888 1.1.1889-31.12.1891 #41/1891 1.1.1892-31.12.1894 #46/1894 1.1.1895-31.12.1897 #39/1897 1.1.1898-31.12.1900 Isohampaisten kauden leimaverotaksat löytyvät seuraavista asetuksista: Suurin tunnettu ryhmä 2 mk arvosta m/1866: yhdistetty 8-rivilö KS1 IxI, vaaleansininen, mitätöinti yksirenkaisella MAKULERAD / MITÄTÖN –ovaalileimalla, josta vuosiluku puuttuu. Toisen julkaisun 1866 asiakirjoja tunnetaan runsaammin, ehkä muutamia satoja kappaleita. lee arvoittain. Ensimmäisen julkaisun 1865 merkein varustettuja asiakirjoja on keräilijöiden käsissä useampia kymmeniä, arvioni mukaan kuitenkin selvästi alle sata kappaletta. 37 . Muutamista arvoista kokoelmaan pystyy löytämään kolmi-, nelitai viisirivilön. Merkkien lukumäärän suhteen ylivoimaisesti suurin tunnettu isohampaisten frankeeraus: 48 merkkiä erään sahan tilikirjan takasivulla vuodelta 1876. Leimaverotaksat määrättiin ja julkaistiin leimaveroasetuksissa. Ensimmäinen julkaisu on siis lyhytikäisyydestään johtuen selvästi harvinaisempi myös asiakirjojen osalta
Neljänteen kuului kymmeniä eri viranomaisia laamanninja raastuvanoikeuksista maistraatteihin, Suomen Pankkiin ja sen alaisiin konttoreihin, erilaisia ylihallituksia, johtokuntia ja valiokuntia sekä tuomiokapitulit. Suurimmat muutokset tulivat vuoden 1878 asetuksessa. 38 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Leimaveroasetusten mukaan viranomaisten tuli käyttää leimapaperia, leimamerkkien käyttö oli sallittu vain yksityisille. viranomaiset vahvistivat, antoivat ulos ja ottivat sisään, taksoitettiin kyseisen luokan mukaan. Ensimmäiseen, korkeimpaan luokkaan kuuluivat esimerkiksi senaatti toimikuntineen, ministerivaltiosihteeri ja keisarin kanslia. Lopulta vuodesta 1915 alkaen sekä viranomaisten että yksityisten tuli käyttää leimamerkkejä. Lääninhallitukset ja suomalainen passitoimikunta Pietarissa muodostivat kolmannen luokan. Myös 10 pennin merkki tuli käyttöön näinkin Kiintoisa isohampaisen 40-pennisen m/1866 sekakäyttö m/1881 2 mk kuusirivilön kanssa. Monien sukujen ja perikuntien kätköissä onkin varmasti edelleen leimamerkein varustettuja asiakirjoja, jotka ovat toistaiseksi keräilijöiden ulottumattomissa. Toiseen luokkaan kuuluivat esimerkiksi hovioikeudet ja kenraalikuvernööri. Asetukset luettelevat suuren määrän erikoisiakin asiakirjalajeja, joiden käytön täytyi olla marginaalista päätellen siitä, että ainuttakaan kappaletta ei ole keräilijöiden tiedossa. Sen sijaan yksityiset asiakirjat varustettiin merkeillä ja ne jäivät leimaveron maksajalle. Alimman, viidennen luokan muodostivat mm. Vuodesta 1878 alkaen viranomaisluokkia oli neljä. Kuten yllä olevat esimerkit kertovat, vanha terminologia tuo asiaan omat hauskat nyanssinsa. kihlakunnanoikeudet sekä poliisi-, huutokauppaja tullikamarit. Niistä ensimmäinen päättyi 31.5.1878 ja jälkimmäinen alkoi 1.6.1878. Vuonna 1910 säädettiin, että viranomaiset saivat käyttää joko leimamerkkejä tai leimapapereita. Vuoteen 1878 saakka luokkia oli viisi, myöhemmin neljä. En ole koskaan nähnyt esimerkiksi apteekkarikirjaa, erikoisoikeuskirjaa, eläkekirjaa, erokirjaa ”virasta, kihlauksesta tai naimisesta”, kansalaisuuskirjaa, kotovapauskirjaa, kreivikirjaa, kätilöintikirjettä, laivapassitusta, esteettömyystodistusta, piilukirjaa, huomenlahjakirjaa tai naimisvälipuhetta isohampaisin merkein. Tämä taksamuutos selittää, miksi tarve 20, 30, 40, 60 ja 80 pennin arvoille romahti vuodesta 1878 alkaen. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ns. Leimaverotaksoissa tapahtui melko vähän muutoksia. Vastaavasti ryhdyttiin valmistamaan 25 pennin arvoa, josta tuli avainarvo 50 pennin rinnalle. Yksirenkainen MAKULERADT / MITÄTÖN –ovaalileima 1884. Kiinteätaksaiset leimaverot Leimaverotaksat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Maksajalle jäivät myös erilaiset viranomaisten ulos antamat päätökset, pöytäkirjakopiot jne., kuten myös viranomaisille esitetyt asiakirjat, esimerkiksi oikeusistuimille esitetyt todisteet. Taksat olivat varsin pieniä. Viranomaiset kuten oikeuslaitos, virastot ja virkakunnat oli jaettu eri luokkiin. Käytössä oli viisi taksaa: 25 ja 50 penniä sekä 1, 2 ja 4 mk. Taksa riippui paitsi viranomaisen luokasta, myös siitä oliko kyseessä viranomaiselle esitetty tai sisään jätetty vaiko viranomaisen ulos antama asiakirja. Tästä alkaen leimapaperin käyttö oli pakollista vain tietyille asiakirjoille. Tämän luokan viranomaisilla oli korkein taksa. Viranomaisten leimapaperin käyttöpakkoa lievennettiin vasta paljon myöhemmin, vuonna 1894. Vuoteen 1878 asti taksoja oli kahdeksan: 20, 30, 40, 50, 60 ja 80 penniä sekä 1 ja 2 mk. Käytännössä taksat voidaan jakaa kahteen pääkauteen. Esimerkiksi arkkipiispa maksoi avioliittokuulutuksestaan 100 mk, kirkkoherra 40 mk ja kappalainen 8 mk, kun torppari tai renki pääsivät naimisiin 80 pennillä. Eri asiakirjoja ryhmiteltiin vähän eri tavoin, joku asiakirjatyyppi saattoi poistua tai yhdistyä toiseen, ja toki myös uusia asiakirjoja otettiin verotuksen piiriin. kiinteät taksat. Viranomaisten kiinteät taksat ilmaistiin asetuksen pykälässä §4. 40 penniä KS2 IxI ruskea, II painokivet, leveät numerot. Erilaisten asiakirjatyyppien metsästäminen onkin tavattoman mielenkiintoinen osa alan keräilyä. Leimaveroasetukset ovat 40-50-sivuisia, sillä jokaiselle asiakirjalajille oli omat taksansa. Taksakaudet olivat useimmiten pitkiä, taksat pysyivät samoina vuosien ajan. Asiakirjat, joita. Näistä 80-pennisen valmistus päättyi kokonaan. Viranomaiset käyttivät ja arkistoivat etupäässä leimapapereille kirjoitettuja asiakirjoja. Isohampaisten kauden osalta määräys tarkoittaa sitä, että julkisissa arkistoissa leimamerkein varustettuja asiakirjoja on nähtävästi vähänlaisesti. Vero saattoi olla hyvin progressiivinen riippuen veron kohteena olevan henkilön säädystä tai asemasta
Arvon mukaiset leimaverot Oman taksaryhmänsä muodostavat transaktion arvon mukaiset, ns. Edellä kuvailtiin leimaveroasetuksen pykälän §4 mukaisia viranomaisten kiinteitä taksoja. Kauppakirjan leimavero (§6) oli aluksi 50 penniä 100 markkaan asti. Sen yli menevistä kauppasummista perittiin 1 mk 200 markkaan asti, 2 mk 400 markkaan asti, 3 mk 600 markkaan asti, 5 mk 1000 markkaan asti ja tästä ylöspäin 5 mk kultakin täydeltä 1000 markalta. Viranomaisten kiinteätaksaiset asiakirjat (§4) on frankeerattu useimmiten yhdellä merkillä. Valtaosa vanhoista vekseleistä on kuitenkin merkittömiä, sillä yleensä vekseleistä ei peritty leimaveroa. Verotus oli hyvin progressiivista, nimityskirjojen osalta se saattoi lisäksi vaihdella paikkakunnittain. Jos henkilö siirtyi virasta toiseen, leimavero maksettiin vain mahdollisesta palkan nousun osuudesta. Tällaiset verot lähestyvät arvon mukaisia leimaverotaksoja, joista enemmän seuraavan otsikon alla. Kuitenkin silloin, kun tällainen asiakirja tuli viranomaisten käsiteltäväksi, vero perittiin. Kiinteätaksaisista §5:n asiakirjoista tavataan vähäisessä määrin virkaeli nimityskirjoja ja avioliittokuulutuksia. Tyypillisiä ovat esimerkiksi virkatodistukset 30 pennin taksalla ja valtakirjat 60 tai 80 pennin, vuoden 1878 jälkeen 25 tai 50 pennin taksalla. Otteita tai kopioita tuomiokirjasta sekä erilaisia oikeudessa esitettyjä todisteita liikkuu mm. Nämä ovat yhtä aikaa sekä postaalisia että fiskaalisia kohteita. Tällöin joko sisältö toimi todisteena, tai oikeudessa esitetty asiakirja on myöhemmin lähetetty postissa. myöhään. Taksan perusteella laskettuna testamentatun omaisuuden arvo oli 9300-9399 mk.. Mallien 1865 ja 1866 sekakäyttö testamentilla, taksa 46,50 mk, osa merkeistä sisäsivuilla. Arvon mukaisista asiakirjoista selvästi yleisimpiä ovat kauppakirjat ja velkakirjat. Harvinaisiin asiakirjoihin kuuluvat oikeudelle todisteena esitetyt sanomalehdet. Myöhemmin testamenttia täydennettiin ja se vahvistettiin 5.4.1868. Vuonna 1868 taksan porrastus loivennettiin 100 markan kerrannaisiksi: 50 penniä 100 markkaan asti, sen jälkeen 50 penniä jokaiselta täydeltä 100 markalta. Myös nämä §6:n alaiset asiakirjat kiinteätaksaisina ovat hyvin harvinaisia. Tunnetaan myös muutamia todisteena esitettyjä kirjeitä, joilla on sekä postiettä leimamerkit. Osassa nimityksistä leimavero oli prosenttiperusteinen siten, että se laskettiin virkaan nimitetyn tulevan vuosipalkan perusteella. Jonkin verran tunnetaan Suomen Pankin lunastamia vekseleitä 30 ja 50 pennin taksoilla. Näitä on tiedossa kaksi kappaletta. ad valorem –taksat. Arvon mukaan verotettavat asiakirjalajit sisältyvät leimaveroasetusten pykäliin §5 ja §6. Tietyissä tapauksissa yksityisten välinen vekseli verotettiin ns. Tämän lisäksi kiinteisiin taksoihin kuuluu osa asetuksen pykälien §5 ja §6:n taksoista. arvonmukaisen taksan mukaan velkakirjan taksalla. Tällaisia sanomalehtiä tunnetaan muutamia harvoja kappaleita 20 ja 25 pennin merkein. 20 pennin taksalla, vuoden 1878 jälkeen 25 ja 50 pennin taksoilla. Edellisen artikkelin yhteydessä (SPL 5/2020) sivulla 61 julkaistu taulukko todentaa nämä muutokset, sillä II-painokivien käyttöönotto osuu sattumalta suunnilleen samaan ajankohtaan. Nämä ovat Virallisia lehtiä, joilla useimmiten todisteltiin toteutuneita, lehden julkaisemia lainhuudatuksia. Alun perin testamentti oli kirjoitettu 12 kopeekan m/1845 leimapaperille ja päivätty 4.3.1864 (noin vuotta ennen leimamerkkien käyttöönottoa). Vaikka nimityskirjat laadittiin useimmiten leimapaperille, niitä tunnetaan myös leimamerkein kuten myös merkeillä lisäfrankeerattuja leimapapereita. Kanteiden, valitusten ja virkapäätösten taksa oli 30, 40 tai 60 penniä. Näin ollen taksa oli useimmiten 0,5 % kauppasummasta. 39 . Tällaisista keräilijä voi lähinnä uneksia. Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa (SPL 3/2020) kuvattu lähetys on siitä poikkeava, että myös leimamerkki on kiinnitetty sen etusivulle. Kuten yllä mainitsin, suuri osa näistä – varsin eriskummallisistakin asiakirjalajeista – on keräilijöille tuntemattomia. Erikoisuutena mainittakoon BorgåKerwo Jernwägs-Ab:n osakekirjat, jotka yhtiön konkurssin jälkeen esitettiin viranomaisille ja verotettiin 25 pennillä. Asetuksen §6 listaa yksityisten väliset asiakirjat, joista ei peritty leimaveroa. Näillä asiakirjoilla leimavero määräytyi esimerkiksi myyntitai velkasumman mukaan. Näiden joukossa oli erittäin korkeita veroja, vuoden 1864 asetuksessa korkeimpina kreivin arvokirja (1000 mk) ja kreivillisen suvun oikeus Suomen ritarihuoneen jäsenyyteen (1600 mk). Testamentit (§6) verotettiin kauppakirjan taksan mukaan: 50 penniä jokaista täyttä 100 mk kohti. Yleensä ne ovat taitellun kirjearkin sisällä
Tunnetaan myös m/1865 ja m/1866 sekakäyttöjä kuten 5 mk (1865) + 20 penniä ja 80 penniä (1866). Vielä on mainittava näyttävyytensä vuoksi osakekirjat (§6). 40 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Velkakirjan leimavero (§6) stabiloitui vastaavalla tavalla vuonna 1868. Harvinainen asiakirjalaji on arentikontrahti [vuokrasopimus] (§6). Vero perittiin vain silloin, kun osakekirja syystä tai toisesta tuli viranomaisten käsiteltäväksi. Kun velkasumma oli yli 1000 mk, jokaiselta täydeltä 100 markalta perittiin 20 penniä. Nämä osakekirjat ovat hyviä kohteita, sillä niillä käytettiin m/1865:n merkkejä. Leimavero oli 10 penniä 100 markalta, tässä tapauksessa siis 6 mk. Arvon mukaan verotettuja asiakirjalajeja ovat myös kiinnityskirjat (§5), testamentit (§6) ja kalunkirjoituskirjat [perukirjat] (§5). Molemmat taksat olivat voimassa isohampaisten kauden loppuun. Vaikka taksat pysyivät muuttumattomina, arvonmukainen verotus tuo asiakirjoille väriä eri nimellisarvoisten merkkien ja niiden yhdistelmien vaihtelun kautta. Sen yli meneviltä määriltä, kultakin täydeltä 200 markalta 1000 markkaan asti taksa oli 20 penniä. Yli 1000 mk kirjoilla taksa oli siis useimmiten 0,2 % velkasummasta. Esimerkiksi kauppakirja ja kiinnityskirja lainhuudatuksineen voivat olla yksi ja sama dokumentti. Edellisiä on säilynyt ehkä kymmenkunta, jälkimmäistä tunnen vain yhden kappaleen. Torneå Ångsågs Ab:n osakekirja sisälsi 120 osaketta yhteisarvoltaan 6000 mk. Yleishavaintoni on, että leimamerkkien korkeimpia markka-arvoja käytettiin lähinnä kauppaja velkakirjoilla. Isohampaisin leimamerkein niitä tunnetaan vain kahdesta yhtiöstä: Torneå Ångsågs Ab (1867) ja Tammerfors Klädesfabrik Ab (1870). Tällä osakkeella on m/1865 5 mk sekakäyttö m/1866 20 ja 80 pennin merkkien kanssa.. Vero oli 10 penniä 100 markalta, tässä tapauksessa 6 mk. Oulussa 30.3.1867 päivätty Torneå Ångsågs Ab:n osakekirja #33 sisälsi 120 osaketta yhteisarvoltaan 6000 mk. Isojen markka-arvojen käytöt muilla asiakirjalajeilla ovat poikkeuksia. Sama asiakirja saat6 mk yksin, 4 mk + 2 mk ja 3 mk + 3 mk. Velkamäärältään korkeintaan 200 mk velkakirjojen taksa oli 20 penniä. Leimamerkkien käyttö osakekirjoilla oli poikkeus, sillä osakkeet kuuluivat yksityisten välisiin verottomiin asiakirjoihin. Torneå Ångsågsin osakekirjoilla tunnetaan useita merkkiyhdistelmiä, joissa käytettiin ensimmäisen julkaisun merkkejä. Tällaisia tunnetaan kaksi m/1865 ja kolme m/1866 merkein. Näitä tunnetaan isohampaisin merkein jonkin verran. Osakekirjoista perittiin leimavero vain poikkeustapauksissa, kun osake tuli syystä tai toisesta viranomaisten käsiteltäväksi. Näistä kauppakirjojen taksat olivat suurempia, sillä taksa ja usein myös kauppasummat olivat korkeampia. Tavataan useita merkkiyhdistelmiä, esimerkiksi teen selvittäminen ja leimaverotaksan löytäminen vaatii aivovoimistelua. Monissa tapauksissa asiakirjan luonOsakekirjat ovat näyttäviä kohteita, mutta harmi kyllä niitä tunnetaan isohampaisilla leimamerkeillä vain kahdesta yhtiöstä
Nämä saattoivat olla minkälaisia tahansa. Vastaava on leimamerkeilläkin jo hyvä, hiukan korkeampi maksu. Isohampaisten postimerkkien suurin tunnettu frankeeraus lienee viisitoista 1 mk merkkiä vuodelta 1874, joilla on muodostettu 15 mk postitaksa. Suurin asiakirjalla tunnettu leimaverotaksa, johon käytettiin m/1865 merkkejä, on 200 mk vuodelta 1873. Tiedossani ei ole myöskään neljän eikä viiden eri julkaisun sekakäyttöä samalla asiakirjalla. Kyse on siitä, että vanhalle asiakirjalle on myöhemmässä transaktiossa lisätty isohampaiset merkit. Aluksi on tutkittava, löytyykö kyseiselle asiakirjatyypille oma taksansa pykälästä §5 tai §6. Ellei toisin mainittu, artikkelisarjan yhteydessä kuvatut kohteet ovat kirjoittajan kokoelmasta. Suurin tunnettu m/1866 merkeillä maksettu taksa on 280 mk vuodelta 1874. Kahden mallin sekakäyttöjä voi pitkän käyttökauden ansioista esiintyä seitsemänä yhdistelmänä: 1865+1866, 1865+1881, 1865+1891, 1865+1895, 1866+1881, 1866+1891 ja 1866+1895. Tämä on 12 kopeekan leimapaperi m/1845, jolla on 40 pennin leimamerkki m/1865, taksa yhteensä 80 penniä. Jokaisella kerralla sille lisättiin merkkejä. Erityisesti arvon mukaan verotetuilla kauppakirjoilla tunnetaan kuitenkin jopa 10-20 kertaa tätä suurempia taksoja. luokkaan kuuluneen oikeusistuimen, mistä voidaan päätellä että istuin oli joko kihlakunnantai maanjako-oikeus. Virallisen lehden Finlands Allmänna Tidning numero 7.1.1875 on esitetty oikeudessa todisteena siitä, että erään kärköläläisen tilan lainhuuto on asianmukaisesti julkaistu lehdessä kolmeen kertaan. Toivon sarjan valottaneen tätä kiehtovaa, hyvin moniulotteista mutta komplikenttia keräilyalaa, jonka potentiaali on osin vielä löytämättä. 41 toi tulla leimaveron alaiseksi vuosikymmenten mittaan useampaan kertaan. Nämä kaikki tulivat leimaveron piiriin ja taksoitettiin viranomaisen luokan mukaan. S uomen isohampaisia leimamerkkejä 1865-1880 käsittelevä artikkelisarja päättyy tähän numeroon. Tästä 80 mk maksettiin m/1865 merkillä. Unohtaa ei toki sovi vanhojen asiakirjojen kulttuurihistoriallista puolta. Huomiota kannattaa kiinnittää myös eri julkaisujen sekafrankeerauksiin. Tällä asiakirjalla on 4 x 50 mk + 2 x 40 mk merkit. Tällaiset uudet löydöt ja havainnot vievät tietämystä ja tutkimusta eteenpäin tulevaisuudessa. Ne ovat konkreettisia ja Leimaveroasetusten §4:n mukaan verotettiin kaikki viranomaisille esitetyt asiakirjat. Toiseksi suurin lienee 230 mk taksa vuodelta 1865, joka on tehty leimapaperille 13 merkillä. Kaikkia tällaisia yhdistelmiä ei suinkaan tunneta. Kaikki mainitut neljä dokumenttia ovat kauppakirjoja. Näitä esiintyy jonkin verran. Sekakäyttöjä ovat myös merkit ja julkaisujen kombinaatiot jonkin toisen julkaisun leimapapereilla. yksityiskohtaisia, joskus liikuttaviakin dokumentteja elämästä ennen vanhaan. Ellei löydy, jää jäljelle verotus §4:n viranomaisluokan mukaan. Myös §4:n mukaan verotetut asiakirjat vaativat monesti selvittelyä, sillä viranomaisille voitiin esittää minkälaisia asiakirjoja tahansa. Toisaalta ne todentavat, kuinka viranomaisten toiminta ja yhteiskunta ylipäätään oli Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestetty 150 vuotta sitten. Taksa 20 penniä on 5. Toistaiseksi tunnetaan vain yksi asiakirja, jonka taksa on muodostettu kopeekkaja penniarvojen sekafrankeerauksena. Asiakirjojen sisällöt kertovat yksilön ja sukujen tarinaa elämän käännekohdissa: niin kaupanteon, velanoton, kuoleman kuin perinnönjaon hetkellä. Kun mukaan lasketaan kolmen eri julkaisun sekakäytöt, saadaan teoriassa kymmenkunta erilaista kombinaatiota lisää. Löytäjäänsä odottavat myös monet sukujen kätköissä olevat asiakirjat merkkeineen, merkkiryhmineen, leimoineen ja taksoineen. Sekakäyttöjä ja massiivisia frankeerauksia Kun vertaillaan isohampaiskauden postitaksoja ja leimaverotaksoja, havaitaan että molemmat lähtivät 20 pennin taksasta. Esimerkiksi sekakäytöt 1865+1866 tai 1866+1881 eivät ole kovin poikkeavia, vaikkakin aina kiintoisia kohteita. Tunnetaan myös 150 mk taksa, josta 80 mk osuus on maksettu kolmella m/1865 merkillä. Neljän eri julkaisun käyttöjä tunnetaan vain tapauksissa, joissa vanhalle asiakirjalle on myöhemmässä yhteydessä kiinnitetty lisää merkkejä. Kaikki sekakäytöt ovat kiintoisia myös leikelminä. Jukka Mäkinen jukka.matias.makinen@gmail.com. Muutamia isohampaisten käyttöjä tunnetaan jo mallien 1841 ja 1845 leimapapereilla
Teksti Seppo Salonen K aarle Jaakko (Carl Jacob) Gummerus syntyi Kokkolassa 1840 pappisperheeseen. Hän valmistui ylioppilaaksi Vaasan lukiosta vuonna 1861, filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1869 ja perusti vaimonsa Gustava Gummeruksen kanssa Jyväskylässä kustannusyhtiön vuonna 1872. Tmi K. kirjankustantamo ja kirjapaino Suomen vanhimmat kirjapainot osa 10 Gummerus K.J. Jo muutaman vuoden kuluttua Gummerus huomasi, ettei yhteinen yritys antanut hänelle vapautta toteuttaa omia K. 42 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Viimeksi kirjoitin Jyväskylässä kirjakauppaja kirjapainotoiminnan aloittaneesta Weilin+Göösistä (SP 1-2020). Samaan aikaan ja paikkaan ulottuvat myös toisen merkittävän kustantajan ja kirjapainon juuret, nimittäin Gummeruksen. Gummeruksen vuonna 1880 Jyväskylästä lähettämä 10 pennin ehiökortti Kristiinankaupunkiin.. Jo tätä ennen Gummerus julkaisi ensimmäisen romaaninsa Ylhäiset ja alhaiset samana vuonna 1870 kuin oli ilmestynyt ensimmäinen suomenkielinen Aleksis Kiven romaani Seitsemän veljestä (150 vuotta sitten). J. Gummeruksen talo Jyväskylässä vuodesta 1875. Jyväskylästä pariskunta osti ensi töikseen talon, johon kustannustoiminta ja myöhemmin vuonna 1888 myös kirjapaino sijoitettiin. Aluksi kirjapaino kuitenkin perustettiin parin muun jyväskyläläisen kanssa muualle nimellä Jyväskylän kirjapaino vuonna 1877. Gummeruksen oma kustannustoiminta alkoi vuonna 1872. J. Kaarle Jaakko ja vaimonsa Gustava julkaisivat uskonnollista kirjallisuutta, mutta myös klassikoita kuten Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus sekä Alexander Dumas´n Kolme muskettisoturia. Gummerus toimi Jyväskylän klassisen lyseon suomen ja ruotsin kielen kollegana vuodesta 1875 alkaen aina vuoteen 1897 asti
Julkaistu Jyväskylän 100-vuotisjuhlamessut -lehdessä. 1910ja 1920-luvuilla julkaistiin merkittäviä runoteoksia muun Gummeruksen kustannusliikkeen ja kirjapainon sisätiloja 1800-luvun loppuvuosilta. Kirjapainon johtajana toimii vuodet 1912-1920 faktori Kaarlo Koskinen, vuodet 1920-1931 Lauri Jyrkänne ja vuodesta 1931 aina sotavuosiin faktori Lauri Rantanen.. Se tuli kuitenkin ajankohtaiseksi vasta Kirjaltajain lakon aikana vuonna 1911, kun kirjapainossa jouduttiin latomaan myös sanomalehtiä. 43 . Kirjapainoon hankittiin pari uutta painokonetta ja latomakoneen hankintaa harkittiin. na toiminta vilkastui vuosi vuodelta, ja sisällissodan aikana 1918 Jyväskylä oli rintaman valkoisten puolella ja töitä oli kirjapainossa paljon. Itsenäisen Suomen alkuvuosina koneita hankittiin lisää, ja tilanahtauden takia sitomo siirtyi yritykselle lisätiloiksi ostettuun naapuritaloon. A. Faktori Nordbergin menehdyttyä toimi muutosaikana kirjapainon johtajana Viktor Saarnio vuodet 1905-1912. Ensimmäisen maailmansodan aikamuassa Eino Leinolta ja Uuno Kailaalta. Alussa kirjapainolla oli käytössä kolme huonetta, joista yksi toimi latomona. Kun isäntä Gummerus kuoli vuonna 1898, hänen vaimonsa Gustava jatkoi kaikkea toimintaa ilmoittaen asiakkaille ”affäärien kulkevan tavallista latuaan”. Osakeyhtiöksi Gustava Gummeruksen kuoltua vuonna 1906 Kaarle Jaakon veljenpoika muutti yrityksen osakeyhtiöksi päämääränä edelleen hyvän suomalaisen kirjallisuuden kustantaminen. Vähitellen kustannustoiminnassa sijaa saivat myös kaunoja viihdesekä lastenkirjallisuus. suunnitelmiaan, ja näin oman kirjapainon suunnittelu alkoi. Gummeruksen ilmoitus vuodelta 1937. Nordbergin perusteellisen ammattitaidon kerrotaan olleen hyvin arvokas pääoma painon alkuaikoina. Omassa kirjapainossa oli ensimmäisenä Jyväskylässä petrolimoottorin käyttämä painokone, kun aiemmin koneita oli pyöritetty käsivoimin. Lopulta se toteutui Gummeruksen kirjapainon nimellä vasta vuonna 1897 vain vähän ennen kuin Kaarle Jaakko Gummerus kuoli. Ensimmäisen teknisen johtajan faktori K. Yhtiön kirjekuoria ja lehtikääreitä vuosilta 1906 j 1908
Kirjapaino Jyväskylässä jatkoi laajaa toimintaansa siirtyen vaiheittain digitaaliseen tuotantoon. Kirjojen selkämysten kultakoristelu oli aloitettu Gummeruksessa jo 1890-luvulla. Työttömäksi jäi kirjapainosta 89 henkilöä. Marraskuussa 2015 Bookwell myytiin pois, ja siihen loppui Gummeruksen osallistuminen kirjapainotoimintaan. Ian Flemingin James Bond -sarjaa alettiin julkaista. Siellä kokoontuvat ajan radikaalit ajattelijat kuten Olavi Paavolainen. . 1960-luvulla julkaistiin Henry Millerin Kravun kääntöpiiri, josta seurasi Salojärvelle oikeudessa sakkorangaistus. H. Kirjojen kustannustoiminta jatkuu Suomessa ennallaan. Siellä kokoontuvat ajan radikaalit ajattelijat kuten Olavi Paavolainen ja Helvi Hämäläinen ja monet muut. Uuden vuosituhannen myötä toiminta muuttui radikaalisti. Kirjapaino kasvoi ja kehittyi tasaisesti keskittyen omaan tuotantoon eli kirjojen valmistukseen. Lähteitä: Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942, Helsingin graafillinen klubi Gummerus.fi -kotisivut Wikipedia Gummeruksen kirjankustantamo ja kirjapaino 1930-luvulla avattiin Helsingissä Gummeruksen toimisto Yrjönkadulle. 44 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Toimisto Helsinkiin 1930-luvulla avattiin Helsingissä Gummeruksen toimisto Yrjönkadulle. Syksyllä 2019 Gummerus Kustannus myytiin ruotsalaiselle äänikirjayhtiö Storytellille. Mauno Salojärvi kohosi Jyväskylän kirjakaupan johtajasta koko yrityksen toimitusjohtajaksi ennen talvisodan alkua. Kirjapaino jatkoi kasvuaan uusissa tiloissaan yli 200 hengen voimin, kunnes 1980-luvulla kustannustoiminta ja kirjapaino eriytettiin omiksi yhtiöikseen. Tämän jälkeen ei Jyväskylässä ollutkaan enää Gummeruksen kirjapainosta muuta jäljellä kuin kustantaja Pekka Salojärven tyttärensä Elinan kanssa Keski-Suomen museolle luovuttamat Gummeruksen kirjapainon kirjankultausosaston laitteet ja tarvikkeet. 1950-luvulla Gummeruksella aloitti tulevia menestyskirjailijoita kuten Kalle Päätalo ja Mauri Sariola, joista tuli ahkeria kirjoittajia ja painoksista suuria. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja. Näistä kirjailijoista mainittakoon Norman Mailer, Leon Uris ja Tennessee Williams. Samalla Gummerus Kustannus Oy siirtyi Helsinkiin vuonna 1985. Yhtiön 75-vuotisjuhla vuonna 1947 Jyväskylässä jäi mieleen erityisesti siellä vieraille tarjotun oikean kahvin ansiosta. Rohkea kustannuspolitiikka tuotti menestyksiä kuten Vladimir Nabokovin Lolita ja D. Gummerus Oy:stä tuli uuden Bookwell Oy:n osakas 20 prosentin osuudella. Vuonna 1972 kustantamo täytti 100 vuotta ja Maunon pojasta Pekka Salojärvestä tuli yhtiön toimitusjohtaja. Gummeruksen kirjapainon ja kirjakaupan mainosleimoja vuosilta 1984, 1989 ja 2001.. Salojärvi hankki yrityksen osakeenemmistön haltuunsa vuonna 1943, ja yhdessä kielitaitoisen vaimonsa Ruthin kanssa he hankkivat monia käännöskirjallisuuden menestysteoksia kustantamoon. Jyväskylässä aloitettiin YT-neuvottelut ja tammikuussa 2010 Bookwell ilmoitti lopettavansa painon Jyväskylän Seppälässä. Gummerus Kirjapaino Oy yhdistyi vuonna 2009 Sanoma-konserniin kuuluvan WS Bookwellin kanssa. 1990-luvulla kolmas sukupolvi Salojärviä tuli mukaan perheyhtiöön
Eräs alueellisesti hyvin mielenkiintoinen alue ovat Ison Britanniaan alaisuuteen kuuluvat kanaalisaaret. Ohessa lyhyt esittely näistä saarten paikallismerkeistä saari kerrallaan. Saaret eivät ole juridisesti osa Englantia vaan Commodore Shipping yhtiön pakettimerkkejä vuodelta 1961 Guernseyn ja Sarkin välistä linjaa varten. Teksti Jukka Sarkki N äiden ”suurten” saarien, Jerseyn, Guernseyn ja myöhemmin omien merkkien julkaisun aloittaneen Alderneyn lisäksi merkkejä löytyy myös muilta pienemmiltä saarilta. Ensin alkuun kuitenkin lyhyesti saarista kokonaisuutena. Pienten kanaalisaarten paikallisjulkaisut. 46 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta Valtiollisten postilaitosten lisäksi maailmasta löytyy leegio erilaisia paikallisia, enemmän tai vähemmän todelliseen tarpeeseen perustuvia postinkuljetusorganisaatioita
Saaret esitellään jatkossa merkkien ilmestymisjärjestyksessä. ninkaalle vuonna 1204 ja tämä aluemuutos ja luopuminen Normandian herttuan tittelistä vahvistettiin Pariisin rauhassa 1259. Varsinaisesti omia merkkejään saaret Kaksi merkki Hermin vuoden 1954 flora ja fauna sarjasta. Ohessa kolme merkkiä ensimmäisestä vuoden 1962 Europa-sarjasta, aiheina Alderneyn kartta , Guernseyn linnoitus sekä Vilhelm Valloittaja. saivat vuonna 1958, jolloin ryhdyttiin julkaisemaan alueellisia Wilding-tyyppisiä käyttösarjoja, joissa oli alueen heraldinen symboli alkuun osana merkkikuvaa ja myöhemmin sen yläkulmassa. Tätä varten julkaistiin omia pakettimerkkejä. Guernseyn saaren linnoitus ilmasta kuvattuna. Näiden vasallisuhde Ranskaan purettiin Calaisin rauhassa 1360, jonka jälkeen ne ovat olleet Englannin hallitsijan suorassa omistuksessa. Tässä siis tämä yleisesti tunnettu osa kanaalisaarten postimerkeistä. Normandian herttuakunnan mantereella oleva osa menetettiin Ranskan kuGuernseyn ja Alderneyn välillä toimi vuosina 1922-1969 Commadore Shipping yhtiön pakettikuljetuslinja. Näitä oli sekä Jerseylle että Guernseylle. Toki myöhemmin myös filateelinen rahastus nosti päätään, mikä näkyy myös julkaisujen määrissä. Viimeisenä vuoden 1963 Europamerkki teksti ylipainettuna. Kuva: Enrapture Captivaiting Media/unsplash.. Tällöin hän oli sekä Ranskan kuninkaan vasalli, että yhdenvertainen Englannin kuningas. Tämä siksi, että postimonopoli koski vain kirjeittä, ei pakettilähetyksiä. Tämän lisäksi on hyvin runsas ja vähemmän tunnettu osa pääsaaria pienempien saarien paikallisjulkaisuja, jotka ovat siis tämän kirjoituksen aiheena. Merkkien käyttö päättyi 1969. Paikallipostimerkeillä oli useimmiten alkuun todellinen tarve, koska näillä, pääosin turistisaarilla, ei aina ollut valtion postin postipalveluja saatavana. Ehkä kaikkein tunnetuimmat saaren merkit, kolmikulmaiset kasvistoa ja eläimiä esittelevät merCommodore Shippingin pakettimerkkejä aiheina satamatunneli, Sarkin kartta ja piirroskuva saaresta. Sodan jälkeen 1948 Englannin posti julkaisi kaksi merkkiä pääosin kanaalisaarten käyttöön, mutta nämä olivat käypiä ja myynnissä myös Englannin alueella. Toisen maailmansodan aikana Saksan miehittämät saaret julkaisivat omia paikallismerkkejä Jerseyllä ja Guernseyllä. Tällöin Englannin hallitsijalle jäivät läänityksinä Normandian rannikon edustalla olleet saaret, joista suurimmat ovat Jersey, Guernsey ja Alderney. Normandian herttua Vilhelm valloitti Englannin ja sai Englannin kruunun hallintaansa Hastingsin taistelun jälkeen 1066. Tahti oli alkuun varsin verkkainen, sillä seuraava julkaisu ilmestyi vasta kruunajaisiin 1953. Tästä syystä vuosi 1969 on päätekohta useimmille nyt esitettävistä postipalveluista. 47 . Saarilla käytettiin Englannin postin merkkejä näiden käyttöönotosta alkaen. Varsinaisesti omat postit ja -merkit alueet saivat vuonna 1969, josta lähtien ne ovat julkaisseet itsenäisesti omat merkkinsä. Saarella on myös hyvä hiekkaranta. Merkkien käyttö päätyi 1969. Näiden osalta tuo vuosi 1969 oli osalle kohtalokas, sillä itsenäistyessään postihallinnot kielsivät paikallispostien toiminnan, jotka siis Englannin postin aikaan olivat olleet sallittuja. Merkkien ilmestyminen alkoi vuonna 1949 saaren karttaa kuvaavalla merkillä. Herm 1949 – 1969 Saarista filateelisesti tunnetuin ja arvostetuin on Herm. ovat suoraan kruunun hallinnassa jäänteenä muinaisesta Normandian herttuakunnasta. Toki muutamia laivaja rautatieyhtiöiden julkaisuja on ilmestynyt tämän jälkeenkin, mutta nämä ovat olleet muodollisesti pakettimerkkejä, jolloin kielto ei ole näitä koskenut. Merkkien julkaisupolitiikka oli varsin vapaata, ja varsinkin loppupäässä se ylitti pariin kertaan todellisen tarpeen. Turismi saarelle käynnistyi laajassa mitassa sotien jälkeen vuonna 1949. Saarella vierailee edelleen kesäaikaan merkittävä määrä matkailijoita ja täällä oli jo varhain matkailuun liittyvää majoitusja ravintolatoimintaa
Ja kun postia on myös oikeasti lähetetty saarelta, se mahdollistaa täysmittaisen yksityispostikokoelman laatimisen. Postin ohjeiden mukaan paikallismerkit piti sijoittaa kuoren taakse ja valtion merkit etupuolelle. Saareen kuuluu myös kaksi pienempää kallioluotoa, Fauconniere ja Crevichon. Näitä riittää siis vielä tänäänkin kaikille tarvitsijoille. Kaikkiaan päälajeja ilmestyi 25 kappaletta, joista kaksi oli blokkeja. Tämän jälkeen Guernseyn postilla on ollut toimipaikka saarella Kaikkiaan Hermin merkkejä on ilmestynyt 116 päälajia, kuriositteetina mainittakoon myös saaren oma vuosina 1956 58 käytetty yhden punnan seteli. Sen vuokralaisilla ja asukkailla on useita muinaisuudesta periytyviä oikeuksia, joista vähäisempiä ei ole verovapaus merkittävästä osasta veroja. Jälkimmäisessä hyvä kartta suurimmista saarista.. Sarjan pohjamerkkinä vuoden 1959 käyttösarja, jota lisäpainettiin useilla eri lisäpainamilla. Saari oli turistikäytössä 1950ja 1960-luvuilla, minkä takia merkitkin alkuun julkaistiin. lakkopostimerkkeinä Southamptonissa 1971. Merkkejä löytää edelleen netissä, mutta hinnat ovat nykyään varsin korkeita. Myös tätä lisäpainettiin useita kertoja. Pohjamerkkinä ovat Hermin vuoden 1969 käyttösarjan arvot. Tyypillisiä ovat aiemmille merkeille tehdyt lisäpainamat. 48 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta kit, ilmestyivät 1954. Jethoun merkkejä, megaliitti vuoden 1960 sarjasta sekä merkkejä vuosilta 1963 ja 1966. Omien postimerkkien käyttö loppui 1969 jolloin matkailu lopetettiin. Jethou (+Fauconniere + Crevichon) 1960 1969 Saari on aivan Hermin vieressä ja julkaisi omia merkkejä vuosina 1960-69. Pystyikö näillä mitään lähettämään, onkin sitten jo ihan toinen juttu. Merkkien painos oli vaatimaton 11,5 miljoonaa kutakin. Kunnollista hiekkarantaa ei kuitenkaan ollut ja muutoinkin turismivarustus oli varsin pieni. Sark 1961 – Sark on Guernseyn itäpuolella oleva saari. Postitoiminnan päätyttyä merkkejä käytettiin vielä mm. Filateelisesti Herm on yksi vanhimpia Brittein saarten yksityisposteja. Vuonna 1961 alkoi Europa-merkkien buumi. Hermin merkkjä, neolittiinen henkilö vuodelta 1957 sekä Europa merkit 1962 ja 1964. Merkkejä saari ehti julkaista kahdeksan sarjaa. Jälkimmäisessä on aikanaan ollut myös kivilouhos. Saaren ja Guernseyn välistä pakettiliikennettä hoiti sotien jälkeen Commodore Shipping Company, joka vuonna 1950 otti Hermin vuoden 1961 Europa-merkkien ensipäiväkuori. Alkupää on kiinnostavin ja julkaisujen loppupää oli tuolloin muodissa olleita Europa-julkaisuja. Omien merkkien julkaiseminen loppui vuonna 1969. Saari suljettiin turismilta vuonna 1970 ja on nykyään omistajiensa yksityiskäytössä. Painoksia pienennettiin heti tämän jälkeen ja loppukauden, kuten myös alkupään, merkit eivät yleensä löydä tietään kuin vain aiheesta kiinnostuneiden kokoelmiin. Hermin toiseksi tunnetuin julkaisu on vuoden 1959 maisemakäyttösarja. Alkupään sarjassa on kahdella arvolla myös nimet Fauconniere ja Crevichon, mutta merkit olivat silti käytössä myös Jethoulla
Nämä olivat pääosin tarvekäyttöön tehtyjä aina vuoteen 1964. Lihoun saari on nykyisin asumaton. Lihou julkaisi vain viisi merkkiä. Tuloksena oli suuri joukko varsin tylsän näköisiä merkkejä ja vielä suurempi joukko näille tehtyjä lisäpainamia. Ilmestymisen loppuminen oli kuitenkin enemmän voitto kuin tappio filatelialle. Merkkien tulo markkinoille päättyi 1969, jolloin yhtiön kuljetussopimus reitillä päättyi. partio, John. Käydessäni saarella 1990-luvulla, merkkejä oli myynnissä laivayhtiön konttorissa saaren satamassa. teksteillä. Näitä ei ole koskaan voinut oikeasti käyttää pakettipostissa. Saaren kartta, satamalaituri sekä tuolloinen yhteysalus. käyttöön omat rahtimerkit. Vuonna 1964 merkkien edelleen myynnistä filateelisille markkinoille ryhtyi vastaamaan uusi agentti, joka pani postimerkkikoneet todella pyörimään. Tämä oli öljytankkeri, joka haaksirikkoutui alueen vesillä 1967 ja aiheutti suuren öljyvahingon. Näistä osaa on myöhemmin myös lisäpainettu lähinnä kuninkaallisissa tilaisuuksissa. Maryn luostarin rauniot.. 49 . Saarella on nykyään myös Guernseyn postitoimisto, joten omien merkkien tarve on vähäinen. Saaren pakettiliikennettä ryhtyi 1969 jatkamaan Isle of Sark Shipping company. Näiden jälkeen yhtiö alkoi vuonna 1961 julkaista postimerkkien näköisiä rahtimerkkejä. F. Erotuksena Sarkin reittiin on merkeissä siis teksti Guernsey-Alderney. Alderney 1962 –1969, 1975Ensimmäiset Alderneyhyn liitettävät merkit ovat Commodore Shipping companyn Guernsey-Alderney reittiä varten 1962 julkaisemat pakettimerkit. Yhtiön julkaisemia merkkejä on ilmestynyt 1969 lipuketyyppisinä ja vuonna 1980 ilmestyivät ensimmäiset postimerkin näköiset viisi merkkiä. Vuonna 1962 merkkeihin tuli myös merkintä reitistä Guernsey-Sark, erotuksena tuolloin avatusta uudesta laivareitistä Alderneylle. Merkit ilmestyivät lähes yksi yhteen Sarkin Isle of Sark Shipping company hoitaa nykyään liikennettä saarelle. Näiden painos oli 25 000 kpl ja blokin 10 000 kpl. Kennedy ym. Ohessa pienin arvo saaren karttakuvalla ja Torrey Canyon lisäpainamalla. Nämä olivat alkuun vain merkin arvon ja yhtiön nimen käsittäneitä lappusia. Siellä sijaitsee vanhat St. Ostin merkit käydessäni saarella 1990-luvun alussa. Jakson merkkejä ilmestyi 117 päälajia ja vielä käytön päättymisen jälkeen lisää ainakin 41 päälajia. Yksi harvoja pienten kanaalisaarten erikoisleimoja. Tämä julkaisi 1980 viisi merkkisen sarjan pakettimerkkejä. Merkeille ja blokille tehtiin myöhemmin lisäpainamia lähinnä erilaisten kuninkaallisten tapahtumien takia. Merkkejä on myös toiminnan loppumisen jälkeen lisäpainettu mm. Koska kyseessä olivat rahtimerkit, ei postilaitoksen postimonopoli koskenut näitä
Myös samat käytön jälkeiset lisäpainamat on tehtailtu. Yhtäkaikki saari ”tarvitsi” omat postimerkkinsä, jotka ilmestyivät 1966. Maryn luostarin rauniot. Saari on nykyäänkin yksityisomistuksessa ja saaren omistavat nykyään Barclayn veljekset, jota ovat tunnettuja brittiläisiä miljonäärejä. Lihou 1966 1969 Lihou on pieni asumaton saari lähes kiinni Guernseyn länsirannikossa. Tuoreimmat ovat vuodelta 2013. Niinpä laskuveden aikaan saaren pinta-ala on liki 2 000 hehtaaria, kun se nousuveden aikana on vain 45 hehtaaria. Merkkejä on myyty rahtimerkkeinä, jolloin ne eivät ole olleet kiellettyä kirjepostia. Nykyään saaren omistaa Guernseyn hallitus. Alderney parcel deivery servicen merkkejä. Näillä ei ole kuitenkaan ollut koskaan postitusarvoa. Sen erottaa kuitenkin pääsaaresta salmi. Saaresta saa siis melko helposti täydellisen kokoelman. Tätä varten on julkaistu epävirallisesti joitain paikallismerkkejä, mutta ilman että näitä olisi saanut käyttää. Kolmas normaalia käyttösarjaa. Graham Soult nimisen henkilön kaksi merkkiä 1996, toinen englannin, toinen rankan kielisenä. Merkkien käyttö päättyi 1969 ja saldona oli tuolloin lähes sata päälajia. Myös Barclayn veljekset ovat katsoneet tarvitsevansa omia postimerkkejä omaan postinkuljetukseensa. Brechou nauttii samoja verohelpotuksia kuin pääsaari Sark, koska kuuluu hallinnollisesti osaksi Sarkin saarta. Lähetyksisille on näin tarvittu myös merkit joko Guernseyltä taikka sitten Englannin postilta. Saarialue sinänsä on kiinnostava, sillä täällä vuoroveden vaihto on pystysuunnassa liki 14 metriä. Maisemamerkki vuoden 1977 Silver Jubilee sarjaa, seuraavana Kuninkaaliset häät 1981. Saaren omisti tällöin Patrick Wootton. Myös Chauseyn saareen liittyviä merkkejä löytyy, tosin ainakaan valtaosaa näistä ei ole koskaan voinut käyttää postitukseen. Jos paikallisposteja laittaa painavuusjärjestykseen, niin Lihou kuuluu kyllä kaikkein kevyimpään painoluokkaan seuraavana esiteltävän Brechoun kanssa. Sarja käsitti viisi päälajia, jotka lisäpainettiin 1967 ”Torrey Canyon disaster 1967” lisäpainamalla. Saarella on vanhat St. Merkeillä on voinut lähettää postia joko meritse Guernseyn kautta tai helikopterilla Lontoon kautta. Tämähän oli kanaalisaarten vesillä tuolloin haaksirikkoutunut säiliölaiva. Saarelle on mahdollista päästä vierailemaan erityisjärjestelyin, joten merkkien tarve voitaneen selittää vierailijoiden postipalveluilla. Laskuveden aikaan saarella on yhteys pengertietä pitkin. Merkkejä netissä myyvän sivuston mukaan päälajeja on tähän mennessä ilmestynyt 28 kappaletta. Muita merkkien julkaisijoita Alderneyllä olivat vuonna 1969 rahtimerkkejä julkaisuut Alderney Shipping company ja vuodesta 1975 toimintansa aloittanut Alderney parcel delivery service, joka julkaisee edelleenkin pakettimerkkejä . Brechoun ”klassiset” julkaisut vuodelta 1969. Sodan jälkeen saarta on käytetty 1960-luvulla kesäleirien järjestämiseen. Nämä merkit olivat kuitenkin käypiä vain ilmestymispäivänään 30.9.1969. Vanhin on vuodelta 1961. Alue kuului alkuun osaksi Englannin kruunulle, mutta sen ylläpito todettiin aikanaan liian kalliiksi ja se hylättiin. Käyttöaikaa näillä oli vain yksi päivä 30.9.1969. Brechou 1969, 1999Saari on itse asiassa osa Sark-saarta hallinnollisessa mielessä. Kuvassa vuodelta 1996 oleva ranskan/englannin kielinen merkkipari.. 50 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta kanssa kaikkine lisäpainamineen ym, joten näistä ei kannata kirjoittaa tämän enempää. Alderney luettelo tunsi vuonna 1988 näitä jo lähes 50 päälajia. Helikopterin taustalla näkyy vanha päärakennus. Tämä tapahtui vuonna 1449. Chausey 1996 Maantieteellisesti kanaalisaariin kuuluu myös Chauseyn saari ja karikkoryhmä, joka on kuitenkin Ranskan hallinnassa. Näitä on julkaistu vuodesta 1999 alkaen. Saari oli alkujaan yksi Sarkin neljästäkymmenestä tilasta, joilla oli velvollisuus tarvittaessa puolustaa aluetta. Tämän jälkeen Ranska otti alueen hallintaansa. Vuonna 1969 saaren silloinen omistaja Leonard Joseph Matchan totesi tarvitsevansa omat postimerkit saaren ja mantereen välistä postinkuljetusta varten. Merkkejä on kuusi päälajia. Toisen maailmansodan aikana saari oli Saksan tykistön maalialueena
25. En ole näyttelyissä nähnyt saarten merkeistä tehtyjä kokoelmia, mutta Englannissa näiden keräily on asian harrastajien piirissä lähes yhtä vakava asia kuin klassisisen Suomen tai mallin 1875 keräily meillä. Tämän takia lähetyksillä piti olla myös voimassa olevan vastaavan Englannin, tai rahti/pakettimerkkien kyseessä ollessa, vuodesta 1969 alkaen Guernseyn postitaksan mukaiset postimerkit. lokakuuta lyhyellä varoitusajalla omakuvamerkin Åland Unitedin jalkapallojoukkueesta, joka voitti ensimmäisen kullan Naisten Suomen Cupissa. Molemmat muuttivat Yhdysvaltoihin vuonna 1902. Pääsääntöisesti näillä pystyi lähettämään postia saarelta lähimpään normaaliin postitoimistoon. Tämä saari sijaitsee Bristolin kanaalissa ja on jo oman juttunsa arvoinen (sivu 52). Tämä on kolmas kerta, kun Åland Post julkaisee erityisen merkin urheilusaavutuksen kunniaksi. Filateelisesti vanhin saariposti on vuodesta 1929 toiminut Lundyn postilaitos. Näitä omilla merkeillä varustettuja saaria löytyy paljon lisää pitkin Englannin, Walesin ja Skotlannin rannikkoa. Vuonna 2021 postimerkkejä julkaistaan kuusi kertaa helmilokakuun välisenä aikana. Lisätietoja tulevista Ahvenanmaan postimerkkeistä löytyy osoitteesta: alandstamps.com Mihail Holmberg toi toimitukselle näytille kolme postikorttia, joissa kaikissa on päiväys oikeinpäin, mutta paikkakunta ylösalaisin. Häntä kutsutaan sääsateliittien isäksi ja hän loi perustan nykypäivän sääsatelliiteille. Suominen oli syntynyt Suomen puolella Kustavissa. Aikaisemmat merkit julkaistiin vuosina 2015 ja 2016 juhlistamaan jalkapallojoukkue IFK Maarianhaminan ensimmäistä cupin ja liigan kultaa. Englannin posti ei sallinut merkkien sijoittamista kuoren etusivulle, joten ne ovat yleensä kuoren takana, jos lähetys on kulkenut valtion postin kautta. 51 Kultaa ja kunniaa vai jotain muuta . . Chauseyn epävirallinen laivapostimerkki vuodelta 1961. L U K I J O I L T A Å land Post julkaisi 9. Julkaisemme myös avaruusaiheisen merkin, jossa tutustutaan melko tuntemattomaan Ahvenanmaan ja Suomen jälkeläiseen. Merkin painos on vain 1 000 arkkia. Marraskuussa joukkue juhli ”tuplakultaa” voittamalla myös Suomen mestaruuden! Kuvan on ottanut jalkapallokuvaajana 40 vuotta toiminut Juha Tamminen. Verner Suomen äiti Anna Matilda Sundqvist oli kotoisin Ahvenanmaalta, Pettbölen kylästä Finströmin kunnasta ja isä Johan E. Suomen (1915–1995) mukaan. maaliskuuta julkaistaan merkki Suomen NPP-sääsatelliitista, joka on nimetty Verner E. Muista ei kovin raskaan sarjan kokoelmaa pysty tekemään. Tämä sääntö on nyttemmin kumottu. Nyt esitellyistä saarista parhaat mahdollisuudet keräilyyn antaa vanhin julkaisija, Herm. Juhlimme tietysti myös tämän vuoden suurta kansanjuhlaa, suurten purjelaivojen The Tall Ships Races -kilpailua. Nämä erikoispainokset eivät sisälly Ahvenanmaan Postin viralliseen julkaisuohjelmaan. Mitenköhän nämäkin on saatu aikaiseksi?. Tämän käyttöä ei sallittu, vaikka joitain kuoria on merkin kanssa tehtykin. Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, huutokauppoja, erikoistuneita kauppiaita etc, eli kaikki filateelisen keräilyn tunnusmerkit ovat kasassa. Lopuksi vielä merkkien käytöstä. Eivor Granberg, Åland Postin postimerkkien ja postipalvelujen liiketoiminta-alueen johtaja, kertoo: ”Merkkivuodessa 2021 korostuvat juhlat, joilla on historiallista merkitystä, kuten Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuosi ja Isovihan päättymisen 300-vuotispäivä
Englannin merkki etusivulla ja Lundyn lentomerkki kuoren takana. Takana on Lundyn mallin 1929 1 puffinin merkki. Kuorella on myös ensimmäisen julkaisun ½ pennyn lentopostimerkki, joka on ns. Nimi antaa kylläkin hivenen suurellisen kuvan yhtiöstä, sillä käytännössä se tarkoitti yhtä lentokonetta ja lentäjää. Yhtiön toiminta keskeytyi keväällä 1940 sodan takia, jolloin siviililentoliikenne kiellettiin ja lentäjät määrättiin armeijan palvelukseen. Lentolisän peri lentoyhtiö Atlantic Coast Air service, joka julkaisi kolme omaa merkkiä lentolisämaksun perintään. Nimenmuutoksen jälkeiset merkit, 1 /2 pennyä violetti sekä punainen ja viimeinen julkaisu, yhden pennyn merkki 1939.. Merkeillä on lievähkö filateelinen painotus, mutta näitä on kuitenkin käytetty aivan oikeasti saaren postiliikenteessä. Tämä toimi toukokuusta 1937 alkaen nimellä Lundy and Atlantic Coast Air Lines. Vuonna 1936 yhtiö luopui lipukemallista ja julkaisi kuusimerkkisen sarjan, jossa on kuvattuna reittikartta. Ohessa on kuvattuna molemmin puolin Lundystä 21.10.1935 lähetetty kirje Heaton Courtiin Barnstapleen. Lundy julkaisi myös omia ½ ja 1 puffinin kolikoita, mutta näiden käyttöä ei sallittu. . Taustalla oli se, että saarella oli pysyvää asutusta, mutta siellä ei ollut valtion postitoimistoa. Lentopostimerkit Lentopostiyhteys saarelle avattiin 2.5. Menettely oli se, että yhtiö vastaanotti lähetykset Lundyn postilta, jolloin lähetyksillä piti olla ensin Lundyn postimerkki, sitten yhtiön oma lentopostimerkki ja mikäli lähetys kulki vielä Englannin postin kautta edelleen, myös taksan mukaiset Englannin postimerkit. Tällöinkin ilmestyi lentopostimerkkejä, mutta nämä olivat nyt Lundyn posti julkaisemia osana muuta julkaisutoimintaa. Teksti Jukka Sarkki Tekstissä mainittu kuori kuvattuna molemmilta puolin. 52 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta B ristolin kanaalissa Englannin länsirannikolla sijaitsevan Lundyn saaren ja mantereen välillä toimi vuosina 1935-1939 lentopostilinja, jota hoiti Atlantic Coasta Air Service – nimen yhtiö. Kaikkiaan painos oli 6 000 merkkiä. Vuoden 1937 nimenmuutoksen jälkeen sama kuva-aihe (=kuvake) käytettiin uudelleen, mutta nyt yhtiön uusi nimi oli merkin kehyksessä. Puffin on edelleen Lundyn rahayksikkönä, ja se vastaa yhtä Englannin pennyä. Englannin postin ohjeiden mukaan Lundyn ja lentopostimerkit piti sijoittaa kuoren taakse ja Englannin merkit kuoren etupuolelle. . Postilaitos on edelleen toiminnassa ja julkaisee yhä ajoittain uusina merkkejä. Tämän painoksen loputtua sama merkki ilmestyi vuonna 1939, nyt kuitenkin punaisena. Posti kulki veneillä saarelta mantereelle ja päinvastoin ja tästä perittiin kuljetusmaksu Lundyn omilla merkeillä. Jatko seurasi vuonna 1937, jolloin ilmestyi viivälävistetty ½ pennyn violetti merkki kuva-aiheena lentokone Lundyn yllä. Yhtä kaikki yhtiö tarjosi lentopostiyhteyden Lundyn saarelta mantereelle. Yhtiön toinen merkkimalli 1936. 1935. Sodan jälkeen lentopostiyhteys palautui käyttöön vuosiksi 195055, mutta eri yhtiön toimesta. Tämä hoiti postiliikenteen saaLundyn yksityiset lentopostimerkit 1935-1940 ren ja mantereen postitoimiston välillä. Yhtiön viimeinen julkaisu ilmestyi toukokuussa 1939, jolloin käyttöön tuli uusi yhden pennyn merkkimalli taksojen nousun takia. Sarjassa oli kuusi arvoa, ohessa 3 p ja 1 sh. tram ticket mallia. Merkissä oli kuvattuna Lundyn majakka ja lentokone sen yllä. Mantereella linjan päätepisteenä toimi Barnstaplessa sijainnut 1933 avattu lentokenttä. Ensimmäinen painos oli numeroitu juoksevasti ja kuorella on merkki numero 3115. Lundyn postiolot Lundyn saarella oli toiminut vuodesta 1929 oma postilaitos omine postimerkkeineen
Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä pe 15.1.2021 klo 12.00. Tämän vuoksi huutokauppa päättyy verkossa perjantaina 15.1.2021. 53 Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. Huutokauppa päättyy verkossa pe. Huom! Korona-epidemian takia emme voi järjestää julkista huutokauppaa kerhohuoneistollamme Lönkalla. 15.1.2021 klo 21.00 Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi
Kohteet ovat jättäjän omaisuutta niiden olessa SF:n tiloissa. Yhtäkorkeissa tarjouksissa ratkaisee voittavan tarjouksen aikaisin tekijä. Verkossa kohteista näkyy toiseksi korkein tarjous tai korkein tarjous, jos se ei ylitä 10 % toisena olevaa tarjousta. Kokoelmilla ja erillä ei ole palautusoikeutta. Kun tarjouksia on yksi näytetään pohjahinta. SF:n 100-vuotis juhlahuutokaupan yleiset säännöt. SF pidättää oikeuden olla hyväksymättä tarjousta tai vaatia niille vakuus. SF:llä on oikeus vaatia maksua myös etukäteen ennen kohteiden toimitusta. Mahdolliset reklamaatiot ostetuista kohteista on tehtävä viikon kuluessa kohteen vastaanottamisesta. Laskuissa noudatetaan 14 vrk maksuaikaa. Ainoan tarjouksen tehnyt ostaja saa kohteen pohjahinnalla. Myymättä jääneiden kohteiden käytöstä sovitaan jättäjän kanssa erikseen. Kohteiden jättäjä Kohteiden jättäjällä ja SF:llä on keskinäinen sopimus myynnin järjestämisestä. Yli 200 euron laskut toimitetaan kirjattuina lähetyksinä. Sovittaessa ostaja voi myös noutaa kohteet itse SF:n kanssa sovitusta paikasta. Huutokaupan sulkeutumisen jälkeen noudatetaan ns. Lopulliseen huutokaupan ja jälkimyynnin voittohintaan lisätään huutoraha 17 %, jonka ostaja maksaa. Jättäjälle suoritetaan tilitys viimeistään 30 päivän kuluessa huutokaupan päättymisestä. Kohteet ovat myyjien omaisuutta ennen niiden täysimääräistä maksua. Tällöin edellä mainittuja toimitusmaksuja ei peritä. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 54 6/2020 Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä pe 15.1.2021 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa pe. Tarjoukset tehdään tasaeuroina. Myydyt kohteet Kohteet myydään korkeimman tarjouksen perusteella. 5 minuutin sääntöä, jolloin tarjottava kohde sulkeutuu vasta, kun viimeinen tarjous on säilynyt yli 5 minuuttia. 15.1.2021 klo 21.00 Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokaupan säännöt Tarjoaminen Lehdessä auki olevaan huutokauppaan voi tehdä tarjouksia netissä, puhelimitse tai kirjeellä. Kohteiden toimittaminen ja palautusoikeus Kohteet toimitetaan huutokaupan jälkimyynnin päätyttyä postitse 14 vrk kuluessa. Huutokaupan sulkeuduttua sitä jatketaan jälkimyynnillä, jolloin kohteet myydään sen ensimmäiselle tarjoalle pohjahinnalla. Toimituksen yhteyteen liitetään lasku kohteista, jossa myyntihintaan lisätään postituksesta perittävä maksu ja toimituskulut 5 euroa
Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä pe 15.1.2021 klo 12.00. joulukuuta 2020 kello 12.00 ja sulkeutuu perjantaina 15. lauantaina 9.1.2021 kello 12.00-16.00 sunnuntaina 10.1.2021 kello 12.00-16.00 sekä torstaina 14.1.2021 kello 16.00-20.00 Huom! Koronavirustilanteesta johtuen näyttöihin voidaan ottaa kerrallaan rajallinen määrä osallistujia. Huutokauppa jatkuu välittömästi jälkimyynnillä, joka sulkeutuu perjantaina 22. tammikuuta 2021 kello 21.00. SF:n 100-vuotis juhlahuutokaupan järjestelyt Aukioloajat Huutokauppa aukeaa tiistaina 8. Varauksia vastaanottaa Eero Mäkelä, puhelimitse 0400 602 887 tai sähköpostilla sakarieero@gmail.com Kohteiden noutomahdollisuus Omia voittamiaan kohteita tai valtakirjalla muita voittoja voi noutaa SF:n kerhotilasta sunnuntaina 17. Vuoden 1937 Mannerheim-merkin violetti koepainama, jolla kaksi eri kuva-aihetta. Juhlahuutokaupan yhteyshenkilöt Jos et omista tietokonetta tai olet epävarma tarjousten tekemisestä netissä voit ottaa yhteyttä allaoleviin henkilöihin ja he auttavat sinua tarjousten tekemisessä: Harri Hassel 0400-605 075 harri.hassel@capirec.com Jouko Mattila 044-367 4619 jk.mattila@outlook.com Tapani Somersalo 050-564 3933 tapani.somersalo@gmail.com Juha Tillander 040-847 6371 juha.tillander@onninen.com Suomen Filatelistiseura ry c/o Eero Mäkelä Odilammentie 36 B, 02970 Espoo puh. Tämä edellyttää näyttöajan etukäteen varaamista. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 55 . Huom! Korona-epidemian takia emme voi järjestää julkista huutokauppaa kerhohuoneistollamme Lönkalla. 15.1.2021 klo 21.00 Huutokaupassa on myös paljon Suomi-filatelian erikoisuuksia, kuten tämä kohde 312. Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. Hammastettu, mutta ilman liimaa. Varauksen voi tehdä maanantaista 4. Tämän vuoksi huutokauppa päättyy verkossa perjantaina 15.1.2021. tammikuuta alkaen päivittäin kello 12.00-16.00. tammikuuta kello 12.00-16.00. Huutokauppa päättyy verkossa pe. Harvinainen kohde kokoarkkina! Huom! Suomen Filatelistiseura pidättää oikeuden muuttaa huutokaupan aukioloa jos huutokaupan aikana havaitaan virhetilanteita palvelimissa, verkossa tai itse alustassa.. 0400 602 887 sakarieero@gmail.com SF:n 100-vuotis juhla -huutokaupan meklari Kohteiden näytöt Huutokauppakohteiden näyttöjä järjestetään SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B 0018 Helsinki. tammikuuta 2021 kello 21.00
Niukkareunainen. 20 SUOMI Soikiomerkit 1856 10 5 kop pienet helmet. 40 3 1814. **. Kirkkokuulutus Lappo kirkkoon 28.10.1821. Uleåborg suorakaideleima 15 21 5 kop lävisteet I ja II leimattuina. Sisältö mukana! 20 9 1869 Kirjattu kirje Oulusta 2.9.69 Helsinkiin. 15 26 10 kop läviste II ( BLd) loistoleimalla ÅBO 5.6.1865. Kaunis Borgå 6 OCT 1857 laatikkoleima ja mr. Sisältö mukana! 15 4 1821. Hieno Åbo 11.11.1857 korkea laatikkoleima. Fredrikshamn matala laatikkoleima 10.FEB.1848 Porvooseen. Varhaiskirje Ahvenanmaalla Kattbystä Tosarbyhyn. Postimaksu 60 pen maksettu. 29.JUNI.1856 100 16 10 kop. Yhdeltä sivulta sisäänleikattu mutta hieno Borgå 4 DEC 1856 laatikkoleima. ANK 12.11. 30 Kohde 19: 150 € Kohde 22: 100 € Kohde 23: 50 €. .... 20 6 1843. Sisältö mukana! 15 2 1808 Åland. 120 15 10 kop leveäreunainen. Hieno sinetti. Kolmelta sivulta sisäänleikattu. Reunaton merkki + musteristi. Jälkipainamat 5 ja 10 kop. Kruunupostin (Meanderkuvio) kuulutus Strömsvikistä Bomarsundiin 2 ja 30.9.1808 (Suomen sodan aikana). Kirkkokuulutus Karstulan kirkkoon 2.10.1831. 50 27 1881. 50 25 10 kop läviste I. 20 8 1848. Loisto: Borgå 16.SEP.1858. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 56 6/2020 Kohde 2: 40 € Kohde 4: 20 € Kohde 8: 20 € Kohde 10: 120 € Kohde 12: 100 € Kohde 15: 100 € Kohde 11: 120 € Kohde 13: 100 € Kohde 16: 80 € Kohde 14: 120 € SUOMI Esifilatelia 1 1804. Ohentumaa takana, niukkareunainen. 20 22 10 kop läviste I * 100 23 10 kop läviste I (ALk) loistoleimalla Lovisa 30.6.1865. Takana aitoutus-/omistusleima 80 17 5 ja 10 kop uusintapainokset vuodelta 1892 ** 40 18 5 ja 10 kop uusintapainokset vuodelta 1956 ** 20 SUOMI Isohampaiset 1860 19 5 kop läviste I * 150 20 5 kop läviste I (Af). HELSINGFORS leima kirjeellä Mustioon 15.11.1844 sekä WASA leima kirjeellä Hämeenlinnaan. 20 5 1831. RAUMO -leima kirjeellä Poriin. 120 11 5 kop pienet helmet. Varhaiskirje Ahvenanmaan Tosarbyhyn. 100 14 10 kop kotimaan kirjeellä. 10 merkin pienoisarkit. Sisältö mukana! 25 7 1844. 50 24 10 kop läviste I Upea Norringmustemitätöinti. Vasemmassa merkissä liimakkeen jättämä pieni ohentuma. Loisto ULEÅBORG 25.JUN.1864 suorakaideleima leikkeellä. Musteristi ja Helsingfors -leima. 120 12 5 kop pienihelminen, täysireunainen, musteristi 100 13 5 kop isohelminen
Alkuperäistä liimoitetta *. 25 60 40 p hienot merkit lävistettä III. Korkea Nyslott -laatikkoleima. Upea merkki! 70 43 10 p läviste I *(*) liimake 120 44 10 p pari läviste I 40 45 10 p läviste III, silopaperi. Hieno merkki! 100 52 20 p läviste III. 70 32 5 p läviste III *(*) liimake. Pari hammasta uupuu. Hammasvikaa, mutta hieno leimaus! 15 62 40 p läviste III (Cyg) ja 20 p läviste III (Cyj) leikkeellä. SUOMI Isohampaiset 1866 28 5 p läviste I *, liimake takana 30 29 5 p läviste I raitapaperi, dark brown. Loisto: Tammerfors 15.10.1869. Upea merkki! 120 40 8 p läviste III, käyttämätön * ilman liimaa! Yksi vajaa hammas. Kokoelmasivu 40 50 20 p hienot merkit lävistettä II ja III. 40 35 5 p painotuotteella. 100 42 8 p läviste III. ”Ex Faberge”. Eri paperit! 30 38 8 p läviste I *(*) Jälkiliimoitettu. Ehjä merkki! 20 46 10 p pari läviste III (CWxa). Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 57 . Yksi vajaa hammas, oikea taksa! 100 36 5 (*) ja 8 penniä * (molemmissa liimapinta) vikoja! 30 37 8 p lävisteet I ja III leimattuina. 1/2 hammasta uupuu 30 39 8 p läviste III *(*) liimake. Puolikas hammas uupuu! 15 56 20 p läviste IV leimattuna. Upea sininen Åbo 30.6.1875 -leima, mutta toisessa merkissä hammasvikaa! 15 55 20 p läviste III. Alkuperäistä liimoitetta. 20 34 5 p, läviste III, raitapaperi. Loisto: Nystad 21.11.1871. Loisto: Nyslott 21.2.1870. vägens postkupe exped. Åbo 23.9.1870 Viipuriin. Loistoleima: Wiborg 11.10.1871 leikkeellä. Alkuperäistä liimoitetta *. Leima: J. Hieno merkki! 60 33 5 p läviste III (Ce) *. Ei näy paljaalla silmällä. 50 31 5 p, läviste II, raitapaperi, dark brown. 30 30 5 p läviste II. Aitoutus. Kokoelmasivu 50 49 20 p lilansininen paperi. Kuorella repeämiä, mutta muuten kaunis kokonaisuus. 30 41 8 p pari, läviste III (Cya) *. Upea merkki! Oikean alakulman hammas ilmeisesti liitetty! 30 Kohde 24: 50 € Kohde 31: 70 € Kohde 26: 50 € Kohde 32: 60 € Kohde 27: 30 € Kohde 30: 50 € 5 p läviste II. Kaksoishammaste merkin keskellä! Aitoutus: Schwenson. ”Ex Toivakka”. Loisto: FR.KO -leima. 1/2 hammasta puuttuu, mutta korkea laatikkoleima sitäkin upeampi! 40 Kohde 43: 120 € Kohde 42: 70 € Kohde 51: 100 € Kohde 53: 30 € Kohde 57: 100 € Kohde 63: 40 € Kohde 47: 120 €. Ehjä merkki, ”Ex Toivakka”. kaksi kaunisleimaista eriväristä merkkiä, hyvät hampaat, toisessa pieni ohentuma 15 53 20 p läviste III. ”ex Faberge”. Hammasvikaa! 120 48 20 p harmaansininen paperi. Cyc, Cye, Cyf (tyyppi II) ja Ckg 40 61 40 p läviste III tyyppiä 2 (avoinkruunuvanne). Korjauksia hampaissa, mutta vaikea läviste! 100 57 40 p läviste II *(*) liimake 100 58 40 p lävisteet I, II ja III 30 59 40 p läviste II (Byn) kuorella Loisto Lovisa 19.5.1874 Sininen ANK -leima. Byd, Byf, Cyd ja Cye 40 51 20 p läviste III *(*) liimake. Loisto: Alavo 3.2.1868. 13.10.1872 30 63 40 p läviste III (Cyg). Käyttämätön liimalla *. Kohde 39: 120 € Kohde 41: 100 € 54 20 p pari läviste III (Cyb). Kaksoishammaste merkin keskellä! Aitoutus: Schwenson. ”ex Fabege” 50 47 10 p pari läviste III (Cyb) kirjeellä Åbo 6.9.1870. Kolme pientä neulanreikää oikealla ylhäällä. Aitoutus. ANK 25.9. ”ex Fabegé”
ANK 21.3. Oikea taksa! 50 80 Senaatin 5 ja 20 p. Rautatieleima nro 3. 70 71 Kööpenhaminalainen. Hammasvikaa, mutta vaikea läviste tästä merkistä! 30 68 1 mk läviste III. 15 91 Senaatin 20 p hammaste 11. Kaksi loistoa: Åbo 5.7.1882 ja Brahestad 13.9.1882 20 95 Senaatin 25 p * (liimake) 60 96 Senaatin painon 25 p sekahammasteella AB/BA. Kokoelmasivu 30 92 Leimapainon 20 p. Kaunis leimattu. Myöhäinen käyttö! 15 66 1 markan ruskea ehdote. Kuoren vasemmassa yläreunassa pieni avaamisen aiheuttama jälki 200 86 Senaatin 10 pen A-hammaste Jaakimavaara ja B-hammaste Åbo siisteillä leimoilla. Leimattu rautatieleimalla 14 no 2. LLoisto: Wiborg 9.7.1879 90 84 Senaatin 10 p *(*) hiukan liimavikaa! 150 85 Senaatin 10 p pari (SBc) kirjeellä. 29.5. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 58 6/2020 64 40 p läviste III. Hyvä keskitys. Tuloleima ANK 30.5. Sinetti takana! 40 89 Senaatin 20 p ** 100 90 Senaatin 20 p Franco-kuorella Wiborg 29.5.1877. 15 87 Leimapainon 10 p ** 60 88 20 p (11,5) ja 25 p (12,5) kirjatulla kuvioleimakuorella Nikolaistad 3.7.1882Fredrikshamn 8.7. Harvinainen! 100 67 1 mk läviste II. Loisto: Sordavala 15.12.188?. 22.7.1875 70 70 Kööpenhaminalainen. 70 SUOMI Vaakunamalli 1875 69 Kööpenhaminalainen. Loistot: Tavastehus 22.7.1881 ja 7.11.1878 30 81 Senaatin 8 p * (liimakkeen jälki) 60 82 8 p käyttämätön * ilman liimaa 20 83 8 p kolmirivilö (SAc) leikkeellä. Oikea taksa! 80 75 Leimapainon 2 p pari arkin yläreunasta. Kaunis kulmaleima. 30 65 40 p läviste III (Ckn). Rautatieleima PKE no 4 28.2.1883.Tuloleima ANK. Orivesi ANK 12.8. Nystad 20.3.1876. Kristinestad 8.9.1868. Torneå FEB 1875. 50 79 Senaatin 5 p surukuorella Jyväskylä 10.8.1881. Vasemmassa ylänurkassa osa kartteerausnumeroa. Loisto: Åbo 7.11.1885 15 98 Leimapainon 25 p (LA/AB) sekahammaste 11,5 x 12,5 30 99 Leimapainon 25 p ** 30 Kohde 64: 30 € Kohde 66: 100 € Kohde 68: 70 € Kohde 69: 70 € Kohde 70: 70 € Kohde 71: 90 € Kohde 72: 40 € Kohde 74: 80 € Kohde 78: 50 € Kohde 75: 40 € Kohde 77: 40 € Kohde 76: 30 € Kohde 81: 60 € Kohde 83: 90 € Kohde 84: 150 € Kohde 87: 60 € Kohde 96: 40 € Kohde 89: 100 € Kohde 93: 15 € Kohde 85: 200 €. 1/2 hammasta puuttuu. 90 72 Senaatin 2 p ** 40 73 Senaatin 2 p käyttämätön * ilman liimaa 15 74 Senaatin 2 p lisämerkkinä 8 pennin ehiökortilla. 40 97 Leimapainoin 25 p (LBd). Leimattu PV nro 3. Loisto; Wiborg 6.9.1868. Oikea taksa (voimassa 1.7.1881 asti). Vaakasuuntaan hammastamaton! **/* liimake marginaalissa. Loisto: Åbo 5.1.1883 15 93 Leimapainon 20 p *(*) liimake 15 94 Leimapainon 20 p. 40 76 Senaatin 5 p (SAjz) Loisto: Helsingfors 11.1.1881 30 77 Senaatin 5 p * (liimakkeen jälki) 40 78 Senaatin 5 p oranssi (SAj) painotuotekortilla Viipurista 11.6.1881
Kuorella pystytaitteet. Loisto: Torneå 27.12.1884 15 Kohde 95: 60 € Kohde 99: 30 € Kohde 102: 100 € Kohde 101: 40 € Kohde 88: 40 € SUOMI Uudet värit 1885 110 5 ja 10 p kokoelmasivut 30 111 5 p leimattu, oikea reuna hammastamaton. 20 112 5 p loisto: Björneborg 6.12.1888 15 113 10 p Loisto: Kuopio 9.5.1888 15 114 20 p kokoelmasivuja 2 kpl 30 115 20 p. 20 120 1 markka. Kolme kokoelmasivua 30 135 5 p. Erittäin harvinainen! 50 134 5 p. Loisto: Fredrikshamn 10.8.1889 20 121 5 markkaa. Upeat leimat! 80 105 1875 Senaatin 1 markka. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 59 . Neljä kokoelmasivua 30 Kohde 120: 20 € Kohde 124: 80 € Kohde 121: 70 € Kohde 125: 80 € Kohde 122: 70 € Kohde 126: 70 € Kohde 123: 70 €. Tuloleimat takana. 70 122 5 mk B-väri (tum.vihreä/pun.) Helsingfors 8.7.1888 70 123 5 mk Jämsä kulmaleimalla 70 124 10 markkaa * 80 125 10 mk A-väri (ruskea/pun.) kulmaleimalla 80 126 10 mk B-väri. JGW -reijite loistoleimattuna. 15 130 5 p A-hamm. 15 104 32 p kirjeellä Jakobstad 29.12.1877 Pietarin kautta Tanskaan. Kaksileimainen Helsinki 10.10.1888 70 Kohde 105: 80 € Kohde 127: 15 € Kohde 108: 100 € Kohde 130: 30 € Kohde 109: 15 € Kohde 133: 60 € Kohde 104: 80 € Kohde 112: 15 € Kohde 113: 115 € Kohde 115: 15 € Kohde 119: 20 € SUOMI Vaakunamalli 1889 127 2 p harmaa. Pietarin kauttakulkuleima, Prahan tuloleima ja komeat sinetit takana! 40 102 Senaatin 32 p * (liimake) 100 103 32 pen siistillä postivaunu no 5 leimalla. 100 Leimapainon 25 p kirjeellä Åbo 26.6.1883 Pietarin kautta Saksaan. Loisto: Kaskö 16.8.1885 15 116 Malli 1885 20 pen keltainen 18 kpl loistoleimoja 20 117 25 p kokoelmasivuja 2 kpl 40 118 25 p pari. 30 101 Leimapainon 25 p pari R-kuorella Helsingistä Prahaan 24.11.1883. 30 131 5 p A-hammaste ** Lapessa 70 € 15 132 5 p A-hammaste kuusilo arkin reunasta **. Taustassa Sortavala pikkukuva. Lapessa nelilö 300 € 60 133 5 p B-hammaste. Loisto: Kajana 7.6.1893 15 128 2 p kokoelmasivuja 2 kpl 30 129 1899. . Kauttakulku ja tuloleimat takana. Loistot: Kuopio 4.2.1886 20 119 25 p sininen. 5 pen vihreä painotuotekortilla Helsingistä 15.12.99 Baden-Badeniin. kaunis: Helsingfors 30.10. Loisto: Helsingfors 23.9.1881 80 106 1875 Senaatin 1 mk (SAj) Loisto: Gamla Karleby 6.10.1881 60 107 1875 Senaatin 1 mk (*) ilman liimaa 50 108 1882 Leimapainon 1 mk violetti postituoreena **. isolla siirtymällä! Numeroleima 59. A-hammaste. B-hammaste. 100 109 1882 Leimapainon markka. Loisto: Salmis 17.3.1890
Loisto: Helsingfors 22.11.1892. Göteborgin tuloleima 13.4. 20 169 3,5 ruplaa **. 9.6.1909 15 158 4 kop kolmerivilö kuorella Ruotsiin. B-hammaste. 160 14 kop. vastalauseena venäläistämiselle). Loisto: Åbo 2.4.1900 15 152 10 mk LLoisto: Uleåborg 17.9.1900 15 153 2 p 10 mk * lisäpainamalla ”specimen” 15 SUOMI Rengasmerkit 1891 154 1 kop x 7 kpl kirjeellä Helsingistä 24.2.1893. lakkaus = 2 kop. Kaksi kokoelmasivua 20 138 20 p. 4000 mk:n vakuutus = 158 kop. 4000 mk:n vakuutus = 158 kop. (Merkkien käypäisyys loppui 13.1. Yhteensä 2 ruplaa 58 kop. 8 kpl loisto rautatieleimoja 30 140 25 p A-hammaste, loisto: Östermyra 22.5.1892 15 141 25 p. 40 Kohde 155: 15 € Kohde 157: 15 € Kohde 160: 15 € Kohde 154: 50 € Kohde 158: 15 € Kohde 165: 30 € Kohde 166: 30 € Kohde 170: 50 € Kohde 169: 100 € Kohde 172: 50 € Kohde 173: 40 €. kirjaus = 7 kop. Turun kauttakulkuleima 10.4. Kolme kokoelmasivua 30 137 10 p. Oikea taksa! 70 162 20 ja 50 kop jaettu ja yhtenäinen pohjapainanta. Yläreunassa hammasvikaa! 50 171 3,5 ruplan kulmakappale Wärde-kuorella Helsingistä Ryttylään 1.3.1900. (74 % merkin nimellisarvosta). Loisto: Ylitornio 25.3.1895 20 168 1 rupla **. 20.4.1897 30 151 10 mk leikkeellä. Normassa 380 € 100 170 3,5 ruplaa Loisto: Helsinki 5.3.1895. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 60 6/2020 136 10 p. Kolme kokoelmasivua 30 142 25 p. 30 165 35 kop. A-ja B-hammasteet. Kolme kokoelmasivua 30 143 Neljä R-kuorta 20 ja 25 p merkein 20 144 1 mk + 10 ja 25 p Wärde-kuorella Helsingistä Ylihärmään 8.10.1896. Yhteensä 2 ruplaa 58 kop. 186 g:n kuori = 91 kop. Vaikea loistona! 15 156 3 kop postikortilla Joutsasta Narvaan 1.5.1904. Takana tuloleima ja sinetit. 15 145 1 mk. 10.4.1903. Loisto: Tampere 3.9.1898 15 161 29+2 kop 7 kopeekan ehiökuorella vakuutettuna Helsingistä Pietariin 9.9.1898. 186 g:n kuori = 91 kop. Loistot: Matku 23.4.1900, Kankaanpää 13.3.1895 ja Eura 21.7.1890 20 147 5 ja 10 mk kaunisleimaisina 15 148 5 mk * ja 10 mk ** 15 149 5 mk loisto: Björneborg 14.1.1901. Loisto: Helsingfors 20.6.1910 30 166 50 kop Loisto: Kuopio 1.10.1903 30 167 50 kop. (R3). Oikea taksa! 15 157 3 kop. Pietarin kauttakulkuleima ja Kiovan tuloleima. Liimakkeen jälki 50 173 7 ruplaa siistillä Poststyrelsen leimalla. 25 150 5 mk. Sen jälkeen niitä leimattiin 14.1. Yhteensä 10 merkkiä! 40 163 20 kop yksin postiosoituksella Varkaudesta Ruotsin kautta Saksaan 10.7.1906. Loisto: K.P.X.P. Lapessa 150 €. Loisto: Ikaalinen 30.9.1896 15 146 25 p ja 2 x 1 mk. kirjaus = 7 kop. Kymmenen kokoelmasivua 50 139 M 1889/95 20 pen loistoja/kauniita leimauksia mm. A-hammaste. 1800 172 7 ruplaa käyttämätön *. H-T. Helsingfors 20.4.?. Loisto: Alavus kk. Sinetit takana. (74 % merkin nimellisarvosta). Lapessa 100 €. Sinetit takana. lakkaus = 2 kop. 15 159 4 kop kymmenryhmä arkin reunasta ** (liimake arkin reunassa) 30 Kohde 140: 15 € Kohde 145: 15 € Kohde 150: 30 € Kohde 152: 15 € Kohde 171: 1800 € 3,5 ruplan kulmakappale Wärde-kuorella Helsingistä Ryttylään 1.3.1900. B-hammaste. 90 164 35 kop leimattu nelilö. Postilj.k. Oikea taksa! 50 155 2 kop. A-hammaste. Sinetit takana
10 mk kaunis: Sortavala 10.12.1917. Kirjapainojulkaisu II 10 mk **. Räkenskaps 28.2.1911 50 198 1902. Vaikea merkki loistona! 15 181 1901. Oikea taksa! 30 177 Kivipainon 5 p hammastamaton pari. Komeat sinetit! Merkki liimattu vastalauseena sortokaudelle ylösalaisin kuorelle! 15 Kohde 175: 50 € Kohde 174: 30 € Kohde 180: 15 € Kohde 182: 20 € Kohde 183: 40 € Postiväärenteet 10 ja 20 penniä 191 1911. Lapessa 1600 €! Kohde 200: 30 € Kohde 193: 100 € Kohde 192: 20 € Kohde 205: 50 € Kohde 206: 50 € Kohde 207: 150 €. 20 p punainen värikokeilu arkin reunasta ** 15 186 1901 tilapäisjulkaisu, koevedos! 15 187 1904. 10 mk ”pikimusta”. Leimattu! 20 183 1901. Loisto: Oulu 12.12.1906. 20 p A-hamm. 50 SUOMI Saarisen malli 1917-1929 202 Saarismallia ilman vesileimaa. 10 p postiväärenne, hammaste 11,5. Tilapäisjulkaisu 1 mk. Kirjapainojulkaisu II. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 61 . 5 ja 20 p isoilla siirtymillä! 15 182 1901. Tuloleima 17.8. 10 mk pikimusta nelilö arkin kulmasta **. Majlundin postiväärenne! 15 185 1901. Voimakas siirtymä! ja loisto: Honkilahti 10.4.1922 15 205 40 p Viktor Ek (V.E) -reijite. Wärde kuori Hammarlandista Maarianhaminan kautta Kauklahteen 14.5.1904. Loisto: Vuoksi 21.6.1901 15 190 1901. 15 204 1917. SUOMI Kotkamerkit 1901-1911 174 5 p sameanvihreä pulajulkaisu. yksin kiertolipulla (Löpsedel) Helsingissä 25.5.1912. Tuloleima 24.12. Kuusi nappiloistoa! 20 203 Voimakkaat siirtymät neljällä eri leimatulla Saarisella. Harvinainen! 100 194 1901, 1902 ja 1915. Takaläppä auki eli säädösten mukainen. Kirjapainojulkaisu II. Takana komeat sinetit! 15 188 1901-11. Kirjapainojulkaisu II. 5 pen ilman pohjapainantaa siistillä Helsingfors 17.XI.01 leimalla. 20 p postiväärenne, hammaste 11,5. 20 180 1906 kirjapainon 2 p. Lapessa 80 euroa. 2 pennin oranssi lomakemaksuna osoitekortilla Iisalmi 9.12.1913. Normassa 120 € 30 199 1902. Kotkamallin viisi loistoa! 15 189 1901. Erittäin harvinainen! 150 Kohde 197: 50 € Kohde 199: 350 € Kirjapainojulkaisu II. 5 p A-hammaste, voimakas siirtymä arkin reunasta. Leimattu! 40 184 1906. Kirjapainojulkaisu III. Normassa 200 € 30 196 1902. Bernin arkki 10 mk. 10 markan viisirivilö. 15 197 1902. Kirjapainojulkaisu II. 10 mk kaunis Oulu 10.4.1909 -leima. 80 195 1902. Kaikki mustat kympit leimattuina. Harvinainen! 50 206 50 p Verdandi (V) -reijite. Oikea taksa! 50 176 5 p sameanvihreä pulajulkaisu yksin painotuotteella Oulusta Helsinkiin 23.12.1901. Tilapäisjulkaisun markka wärde-kuorella Pälkäneeltä Helsinkiin 16.8.1901. Normassa 120 € 30 201 1915. 25 178 Kivipainon 5 p (62a) nelilö **. Räkenskaps 10.4.1913. Normassa 120 € 30 179 1901. 20 p pystypari *. 20 193 1911. Loisto: Muolajärvi 25.8.1902 30 175 5 p sameanvihreä pulajalkaisu yksin asiakirjalähetyksellä Helsingistä Ouluun 27.9.1901. Harvinainen! 50 207 1917. Kirjapainojulkaisu III. Leimattu Viipuri 1917. 10 mk postituoreena **. Lapessa 1600 €! 350 200 1915. 2 p merkin oikea käyttö! 15 192 1911. 10 mk pikimusta nelilö arkin kulmasta **. 1 mk puna/musta
Postitorvi 50 p (142B) W3, leimattu 70 229 1927. Tuloleima 31.12. 15 212 1919. 25 penniä isolla siirtymällä! 30 211 919. SP-lehti 5-2020. Aitoutusleimat (Lehtonen) merkkien takana. Vaikea merkki loistona! 100 221 1925. Bernin arkki 3 mk sininen ** 20 214 1919. Malli-30 hienoja siirtymiä 13 eri merkissä. Kuusi hyvää vesileimaa. Vaikea merkki loistona! 15 248 1930. 20 216 1921. Postitorvi 2 mk W2, leimattu 100 232 1927. Tuloleima Lauscha 24.5. Päällepainamat 3 x 1,5 mk/50 p ja 75/20 p toisen painoluokan kirjatulla kirjeellä Oulusta Saksaan 17.5.1922. Loisto: Turku H:o 29.9.1922 Huom! sokkohampaat molemmilla pystysivuilla ylhäällä. Lahti 13.11.1929. Hakaristi 25 p W2. Normassa 190 € 40 237 1927. Valkoisen paperi 1 mk nelilö. 40 234 1927. Loisto: Helsinki 9.4.1938. Postitorvi 20 p, 40 p, 1 mk, 1,5 mk ja 3 mk kaunisja loistoleimaisina 15 227 1927. Hakaristi 20 p W1. 15 247 1930. 50 p rullamerkki rivilö **, tarkistusleima D.S. Postitorvi 40 p (128B), 10 mk (135B) ja 25 mk (136B) kaikki W4 ja ** 40 228 1927. Normassa 250 € 50 225 1925. Takana sinetti. Hakaristi 5 mk (122A) W2, leimattu 40 223 1925/1927 Hakaristi ja postitorvi 10 mk W1. Hakaristi 10 p W2 (111B w2) ja 40 p tyyppi II W2 (115B II w2) leimattuina. Kaunis Helsinki 3.5.1929 -leima. Olamon aitousleima. Leimattu Saksassa. Alarivissä Itsenäisyys 1,5 ja 2 mk W4 * sekä postitorvi 1,5 mk (131) W4 30 238 1929. Takana J. Postitorvi 1 ja 1,5 mk Bhammasteet W3. Tuloleima. Takana J. Loisto: Helsinki 28.7.1918 15 241 1 mk. Hakaristi 50 p Aja Bhammasteet, molemmat W2 20 222 1925. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 62 6/2020 208 K.P.X.E. 25 218 1925. Bernin arkki 25 mk oranssi ** 20 215 1920. 20 249 1930 Sähköpostiosoitus Oulusta 18.XI.30 Joensuuhun. Kts. Aitoutustodistus: Lehtonen. 20 SUOMI Vaasanmalli 1918 239 Vaasan malli sarja 5 p 5 mk ** 15 240 50 p. Leimaväärenne! Päivämäärää muutettu. Postitorvi leimattu 50 p W3 (142Bw3). Bernin arkki 2 mk vihreä ** 20 213 1919. Saksan sensuurin liuska ja leimat. Lapessa 100 €. Leinosen aitoutusleima. 100 244 Kuusi postilähetystä 5, 10, 30, 40 ja 50 p sekä 1 mk. Pieni neulanreikä! (Normassa 350 €) 25 230 1927. B-hampainen 40 p nelilö kirjatulla kuorella Suolahdesta Vaasaan 18.9.1920. Molemmissa kaunis ja aito Helsinkileimaus. 30 224 1925. Erittäin harvinainen, vain muutama tunnetaan! 60 210 1919. 20 217 1921. Hakaristi 25 mk W2. Erittäin harvinainen, vain muutama tunnetaan! Kohde 211: 15 € Kohde 220: 100 € Kohde 219: 15 € Kohde 222: 40 € Kohde 224: 50 € Kohde 228: 70 € Kohde 236: 40 € Kohde 231: 100 € Kohde 232: 40 € Paljon hyviä hakaristin ja postitorven vaikeita eri vesileimoja! Kohde 227: 40 € Kohde 240: 15 € Kohde 241: 15 € Kohde 243: 100 € Kohde 253: 20 € Kohde 247: 15 €. 15 209 1919. Loisto: Stettin 2.5.1927 15 220 1925. 75/20 p päällepainama. Postitorvi 5 mk * W2 40 233 1927. 20 SUOMI Käyttösarjat 1930245 1930 leijonamerkkejä 11 kpl loistoleimoin 20 246 1930. Loisto: Helsinki 30.11.1929. 25 p ruskea huviverohammaste **. no 5 leimat 20.12.1917 ja 31.12.1917 joulukorteilla. Postitorvi 5 mk BII (uusittu leijona) nelilö **. Ylärivissä postitorvet 1 mk (130B) W3, 1,5 mk (131B) W3 ja 3 mk (133B) W3. Postitorvi 5 mk B-hammaste, tyyppi I, W4. 60 p harmaa. Hakaristi 9 erilaista, kaikki W2 ja ** 30 226 1927. Loisto: Petsamo 8.11.1922 15 242 51 kpl 1 markan merkkejä, 10 kpl 70 p merkkejä sekä 75/50 p saarismallia vakuutetulla ARVO-kuorella Imatralta Juvalle 21.2.1921. Itse sähke myös mukana 30 Kohde 209: 60 € 25 p ruskea huviverohammaste **. Vakuutettu 20 000 markasta! 30 243 Koko sarja R-kuorella Vaasasta Ouluun 30.12.1918. Päällepainama 1,5 mk/50 p pari ja 5 mk paketin osoitekortilla pikana Ensosta Helsinkiin 31.7.1925. 20 231 1927. Postitorvi 5 mk W4, leimattu 40 235 1927. Postitorvi 25 mk W1. Keskuskuvio siirtynyt! 15 236 1927. 20 219 1925
Painotuotetaksa. Olavinlinna 5 mk + 2 x 1 mk vihreä leijona kirjattuna Alkon viinakorttilähetyksenä. Etusivuleike 20 265 1945. 15 292 1999. Tarramerkki, voimakas siirtymä, leimattu 15 293 2000. 20 260 1934. Loisto: Otanmäki 10.5.1961 15 277 1954. 300 mk lentokone. Leijona 0,80 mk. Tarramerkit siirtymillä, leimatut 15 288 1992. loisto: Turku 26.8.1958 15 272 1954. Yleismerkki kangasvuokko. Tarramerkit siirtymillä, leimatut. Eduskunta 40 mk. Loisto: Ylämaa 11.12.1961. Värierikoisuus! 15 283 1976. 2 mk violetti vekselillä Viipurissa 20.3.1933. 40 281 1963. Firmakuori lentopostina Helsingistä 15.IV.42 Praha II Protektorat. Eftersändeslipuke 18.12. 25 mk tiedoksiantotodistuksella Helsinki 18.2.1955. M-30 6 mk punainen esperanto-kortilla Vaasasta Englantiin 27.8.1946. Voimakas siirtymä, leimattu 15 291 1997 ja 2000. 50 p ja 1,25/50 mk kuusilot **. Suomen ja Saksan sensuurit. Hammastamattomat parit ** 80 253 1930. Postiauto 30 mk. Wifag koemerkki, 18 merkin postituore ryhmä **. 20 262 1942. Saimaa 10 mk vaaleanvioletti (zeppelin pohjamerkki). Leimattu Puunkaataja 25 mk laskos. ja Helsingin tuloleima 29.12. 15 273 1954. Malli-30 merkkejä kanadalaisella paketin tullauslomakkeella. Tarramerkki. Kilpailuvastaus postitettu: Nakertaja 6.11.1984 15 284 1977. Oikea taksa 25 261 1940. 4 mk harmaa. Olavinlinna 5 mk ja Postitalo 9 mk. Vaikeat merkit loistoina! 15 279 1963. 15 251 1930. Leijonamerkkejä 18 erilaista loistoa! 20 252 50 p, 1,25, 1,5, 2, 2, 2,5 ja 2/1,5 mk pp. 15 263 1943. Loisto: Kruunupyy 7.9.1951 15 268 1954. Loistot: Mehtälä 16.2.1946, Helsinki-Kallio 13.12.1950 ja Helsinki 21.12.1954 20 256 1930. Voimakas siirtymä, leimattu 15 289 1993. 20 274 1954 -mallin 10 mk sokeainkirjoituksella. 5 mk Olavinlinna ja 10 mk Saimaa. 15 Kohde 260: 25 € Kohde 269: 20 € Kohde 255: 20 € Kohde 266: 90 € Kohde 274: 50 € Kohde 284: 20 € Kohde 285: 50 € Kohde 280: 40 € 0,15 mk keltainen. Hammastesiirtymä! ** 50 286 1989. 20 264 1944 Painotuote Pika-Exprenä 3.X.44 Helsingistä Panttilaan. 15 287 1991 ja 1995. 0,01 ja 0,02 mk tyyppiä I ja 0,04 mk tyyppiä II. ”Tikanoffin” muunnos arkista no 1239. 1,25 mk pari kuorella Kiinaan. Kerimäen kirkko. Vaikeat merkit loistoina! 20 269 1954. Normassa 138 €. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 63 . Harvinainen taksa! 90 267 1947. 40 mk puunhakkaaja ja 15 mk leijona pikalentokortilla Helsingistä Ouluun 18.5.1955. Painovärin siirtymä. M-54 leijonien vaikein merkki loistoleimaisena! 20 270 1954. ”Tikanoffin” muunnos.. Kinkerikousa. Joulukortti Helsingissä 22.12.1962. Huomattava siirtymä! 20 285 1988. Molemmat tyyppiä II. Jälkilähetetty Saksassa. Sensuroitu sekapostite lentokirje Tampereelta 3.VIII.40 Saksaan. Tarramerkki. Kaikki nappiloistoina. 40 259 1931. Kolme 50 markan karhua ja 5 mk pakettikortilla Hyvinkäältä Australiaan 13.12.1993. 20 258 1931. 15 290 1993. 0,15 mk keltainen. Takana Prahan tuloleimat. Leimattu P.vaunu 27 11.11.1934. Leijonat tyyppiä I ja II 30 280 1963. Takana useita tuloleimoja . Loisto: Pielavesi 12.10.1959. 45/34 mk lentomerkki. Loisto: Vantaa 60 7.12.1992. Harvinainen! 50 275 1955. Postiennakko-osoitekortti Helsingistä Joensuuhun 24.5.1930. 1 ja 3 mk leijonat loistoina: Helsinki 15.9.1955 ja 3.11.1957. Tullattu Tukholmassa 13.12.1945. Tuloleima 25.5. 21 erilaista ”nappiloisto”. 50 mk karhu. 1 mk oranssi ja 1,5 mk lila leijona. 250 1930. 30 294 1995, -97 ja -99 tarrapostimerkkivihot lehdistömitätöityinä! 20 295 Värtsilän punavihreät koearkit **/*. Tyyppi II lähes loisto: Helsinki ?2.81933. 30 278 1963. 30 276 1958. 1,25/50 p päällepainamat. 30 282 1975. Molemmissa huomattava siirtymä! 20 254 1930. Molemmissa merkeissä ASEA -reijite. 15 266 1946. Viirikukko **. 15 255 1930 kuvamerkit 10, 35 ja 40 mk. 20 ryhmä arkin kulmasta **. 20 ryhmä arkin kulmasta **. Yhdeksän leijonamerkkiä loistoleimoin! 15 271 1954. Tyypit I ja II. Loisto: Kuusiluoto 27.7.1932 15 257 1930. Lentokone 3,00 mk tyyppi II, fluorisoiva paperi **. Huomattava leikkausvirhe! Lähetetty Lahdesta 5.9.2002 Sonkajärvelle
Friedrichshafenin tuloleima 25.9. 35 308 1931. Pro Filatelia pari kuorella Turusta 6.11.1931 Ruotsiin. Mannerheim 70 v + lisämerkit kirjeellä Helsingistä Mannerheimin metsästyskaverille Nepaliin 9.12.1937. Erikoinen ja harvinainen! Kohde 301: 40 € Kohde 304: 130 € Kohde 297: 40 € Kohde 302: 80 € 326 1941. Loisto: Helsinki 4.8.1941 15 316 1941. Ryti-sarja W1 kaunisja loistoleimaisina 20 324 1941. 130 305 1930. Harvinainen kohdemaa! Raxaulin tuloleima 2.1.1938. Hampurin lentoleima. Friedrichshafenin tuloleima 25.9. 30 333 1945. Hyvä keskitys ja hammastus. Ryti 2,75 mk * W2, pitkä väli 25 mm 100 322 1941. Loisto: Helsinki 15.11.1928 15 299 1929. 40 302 1930. Ryti 1,75 mk ** W2, pitkä väli 25 mm 30 320 1941. Itsenäisyys 1,5 mk W1. Ryti 2 ja 5 mk ** W2, pitkä väli 25 mm 15 321 1941. Zeppelin Helsinkikortilla (Kallion kirkko) Helsingistä 24.9.1930 Itävaltaan. Urheilu 2+1 mk. Postimerkkinäyttely 1 mk W1. Kulkenut zeppelinlennolla Helsingistä Hampuriin 24.9.1930. Friedrichshafenin tuloleima 25.9. Hampurin lentoleima. Erikoinen ja harvinainen! 90 306 1931. Stuttgartin ja Hampurin kauttakulun lentoleimat. Loisto: Helsinki 25.2.1931 20 309 1931. Itsenäisyys 2 x 1,5 mk ja 2 x 2 mk kirjatulla pikakirjeellä Helsingistä Hankoon 25.1.1928. Toisessa merkissä loistoleima! 40 307 1932 PR-32 1,25 mk ja 2 mk pari sekä Pro Filatelia Helsingistä 24.II.32 Laitilaan. Merkit osin kiinni aluspaperissa. FIS-sarja loistoleimoin 30 314 1938. Ryti-sarja * W2, lyhyt väli 19 mm 50 325 1941. Turku 300 v. Ryti 50 p W2, lyhyt väli (19 mm) **. Loisto: Lahdenkylä 16.4.1945 20 332 1945. Harvinainen kokoarkkina! 350 313 1938. 1,5 mk W2. Friedrichshafenin tuloleima 25.9. Svinhufvud 2 mk. Normassa 150 € 35 300 1930. Hammastettu, ilman liimaa. Aliporen leima 4.1. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 64 6/2020 SUOMI Juhlamerkit 1922296 1927. Oikea taksa! 40 298 1928. Zeppelin nelirivilö arkin reunasta numerolla *. Zeppelin ** takana aitousleima 35 301 1930. Zeppelin kuori sekapostitteena (M-30 ja M-17). Ryti 50 p * W2, pitkä väli 25 mm 15 319 1941. Marski-sarja ** W2, lyhyt väli 19 mm 30 330 1945. Urheilu 3.50+1.75 mk, kahdentoista merkin ryhmä, jossa joka rivin läpi kulkeva laskos. Zeppelin pari lisämerkein kuorella Helsingistä 24.9.1930 Tanskaan. Loisto: Helsinki 3.1.1928 15 297 1927. SKS 1 mk. Marski W2, lyhyt väli (19 mm) kaunisja loistoleimaisina. Loisto: Tampere 8.6.1945 15 Juhlamerkeissä runsaasti loistoleimattuja merkkejä, kuten nämä: Runsaasti Ryti ja Marski merkkien vesileimoja, kuten nämä:. Loisto: Kuusankoski 15.12.1931 15 310 1935. Marski 50 p ja 1,75 mk ** W2, pitkä väli 25 mm 15 Kohde 308: 20 Kohde 321: 100 € Kohde 333: 15 € Kohde 322: 100 € Kohde 348: 20 € Kohde 325: 15 € Kohde 366: 15 € Kohde 305 : 90 € Zeppelin kuori sekapostitteena (M-30 ja M-17). Normassa 60 € 15 318 1941. Kulkenut zeppelinlennolla Helsingistä Hampuriin 24.9.1930. 80 303 1930. Mannerheim-merkin violetti koepainama, jolla kaksi eri kuva-aihetta. Zeppelin postituoreena **. Aseveli 2,75 mk + 25 p. Ryti 3,50 mk W2, pitkä väli 25 mm, leimattu 100 323 1941. Tuloleima. Rintamamies 2 mk + 50 p. Viipuri-sarja loistoleimoin 20 317 1941. Loisto: Helsinki 3.7.1938 15 315 1941. 80 312 1937. Marski-sarja W1 kaunisja loistoleimaisina 20 329 1941. Kalevala 2,5 mk Loisto: Alholmen 2.10.1935 15 311 1937. Marski 3,50 mk w2, lyhyt (19 mm) ja pitkä väli (25 mm) **. Normassa normaalileimaiset 60 € 15 327 1941. Urheilu 1 mk + 50 p laskos ja 2+1 mk huomattava siirtymä! 20 331 1945. 90 304 1930. Käännetty Intiaan. Normassa 240 € 30 328 1941. Urheilu 4,5+2,25 mk
Liima kuvapuolella! 15 375 1992 Suomi 75 v. Ilmestymispäivä! 15 336 1946. Olympia 12+2 mk. Loisto: Helsinki 1.10.1954 15 351 1955. No 88/500. Liikuntakasvatus 30 mk. Eduskunta 30 mk. Loisto: Tampere 11.9.1930 15 387 1930. Loisto: Turku 18.4.1962 Vaikea merkki loistoleimaisena! 20 359 1960. PR 1,25 mk + 10 p. Paasikivi 10 mk. Shakki 25 mk. Loisto: Pori 13.7.1957 15 355 1957. Loisto: Karvia 7.11.1955 15 352 1955. Loisto: Turku 15.7.1950 15 342 1949. Ystävyydellä 1 lk. Loisto: Oulu 6.6.1947. Edelfelt 25 mk. Loisto: Pieksämäki 31.8.1925 20 384 1922. 15 381 2017. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 65 . Juhani Aho 30 mk. 20 389 1931. Loisto: Oulu 29.6.1962 15 363 1962. PR 2 mk + 20 p. Loisto: Kylmäkoski 17.5.1965 15 367 1966. PR 2 mk + 20 p musta koevedos ilman punaista ristiä. Loisto: Alavieska 26.7.1949 15 341 1949. Kolme lähetystä PRmerkein. Ystävyydellä vihko. Loisto: Remeskylä 10.8.1952 20 349 1953. Raittius 25 mk. Castren 0,35 mk. 20 345 1951. Eurooppa 0,40 mk. Leimattu ja pystypari **. 1.8.1968 15 370 1969. Paasikivi komealla laskoksella. Barkov omakuvamerkki **. Loisto: Espoo 8.12.1945. Työväenliike 15 mk. Loisto: Suodenniemi 2.4.1962 15 364 1963. Lahti 25 mk. Muumivihko, leikkausvirhe! 40 378 2001. Voimakas siirtymä! 20 379 2001. Loisto: Helsinki 23.8.1931 15 391 1931. Loisto: Kuopio 14.10.1949 15 343 1950. Loisto: Kemijärvi 16.10.1961 15 361 1961. Vaikea merkki loistoleimaisena! 20 339 1949. Loisto: Enso 21.10.1925 20 386 1930. Takana Berliinin tuloleima. Vaikea kokonaisuus loistoleimaisena! (kaksi kuvaa) 40 382 2019. Loisto: Helsinki 6.2.1956 15 353 1955. Finlandia Faberge II-tyyppi loistoleimalla. Molemmissa ** siirtymä! 20 377 2000. Pilvi peittää kupolin. Loisto: Helsinki 12.4.1960 15 357 1959. 334 1945. 50 pennin ylitaksa. PR 2 mk + 20 p. Puunjalostus 0,40 mk. Loisto: Helsinki 16.11.1951. Loisto: Helsinki 26.9.1933 15 395 1934. ** ja 1995 joulumerkki Molemmissa huomattava siirtymä! 20 376 1998. Harvinainen! 200 Runsaasti uusien juhlamerkkien erikoisuuksia, kuten nämä: Kohde 377: 40 € Kohde 379: 100 € Kohde 374: 15 € Kohde 375: 20 € Kohde 376: 20 € Kohde 378: 20 € Kohde 396: 200 €. Olympia 15+2 mk. Loisto: Kotka 13.2.1958 15 356 1959. Loisto: Lapinjärvi 24.11.1969 15 371 1978. PR 2 mk + 20 p. Loisto: Helsinki 10. Itsenäisyys 1,70 mk pari arkin yläreunasta **. Kansallispuku 2,50 mk. PR 1 mk + 50 p. Unesco 0,40 mk. Loisto: Vaasa 27.5.1947 15 337 1947. PR-sarja kirjatulla lähetyksellä Helsingistä Saksaan 15.2.1930. Kaupungit 30 mk. 40 388 1930, 1937 ja 1945. Loisto: Vääräkoski 2.1.1960 15 360 1961. Pari arkin reunasta **. Lennätin 25 mk. Sibelius 5 mk. Ilmestymispäivä! 15 347 1951. 5 mk. Himmeä leima. PR 1,5 mk + 15 p. Helsinki 400 v. PR 2 mk + 20 p. Loisto: Oulu 17.8.1951 15 346 1951. Loisto: P.Vaunu 10.7.1927 15 385 1922PR 1 mk + 50 p nelilö. Santeri Alkio 30 mk. Painatus liimapuolella! 20 374 1989. Loisto: Lahdenkylä 16.4.1945 15 335 1945. Loisto: Ilomantsi 4.8.1949 15 340 1949. Loisto: Turku 15.10.1953 15 348 1952. Loisto: Tampere 28.5.1932 20 393 1932. Koululaitos 0,40 mk. Liima kuvapuolella! 15 368 1966. Metsäkongressi 15 mk. 15 394 1933. Pieni painos, aitoutus! 50 SUOMI Punainen Risti ja Tub -merkit 383 1922. PR 1 mk + 50 p. 15 369 1968. Eurooppa Cept, molempia 100 sarjaa ** ja 100 ensipäiväleimattuja 40 372 1985-2000 vihkoja ja blokkeja ** 50 erilaista/kpl 60 373 1987. Loisto: Turku 6.12.1963 15 365 1965. Gallen-Kallela 0,35 mk. Loisto: Helsinki 12.1.1931 30 392 1932. Loisto: Helsinki 25.5.1934 20 396 1934. Loisto: Helsinki 24.3.1953 15 350 1954. Rosohammaste! 15 338 1948 Postimerkkinäyttely. Unesco 0,40 mk **. Metsäteollisuus 9 mk. Osuustoiminta 15 mk. PR 1,5 mk + 15 p. Loisto: Turku 11.12.1950. Sahateollisuus 10 mk. Loisto: Joensuu 5.2.1960 15 358 1960 Postimerkkinäyttely 30 mk. Lennätin 15 mk. PR Hattulan kirkko ”Ehrström” ehdote. ** 30 390 1931. Kuvakevirhe ”Chilen lahti”. Urheilu 7+3,5 mk. Kansakuntaa rakentamaan 1809 -pienioisarkki Numeroitu aidolla 22 karaatin kultafoliolla painettu. Loisto: Virrat 4.9.1950 15 344 1950. Loisto: Kokkola 9.1.1956 15 354 1957. Kajaani 20 mk. Hammastamaton koevedos! 100 380 2009. Sibelius 30 mk. VR 10 mk. Suomen Pankki 30 mk. Hieno tarttuma! 15 366 1965. Eurooppa-merkit **. Porvoo 8 mk. Säilytyskuitilla Kuusamo 3.11.1966. Loisto: Imatra 18.12.1961 15 362 1962
Oikea taksa! Takana tuloja kauttakulkuleimat. Vaikea merkki loistona! 15 424 1942. 35 421 1942. Punainen tullin zollstuck -lipuke. Loisto: Turku 31.3.1949 15 438 1947. Merkkinä mm. Oikea taksa! 35 406 1936. PR 15+5 mk. luutn. Baileylle. PR 1,25 mk x 2 kpl kuorella Saksaan. Oikea taksa! 30 398 1934. PR lentokone 1944. Sekapostite lentokirje Helsingistä 9.I.45 Tukholmaan. Loisto: Lappeenranta 20.6.1943 15 427 1944. Tub 12+3 mk. Harvinainen! 200 410 1938. PR 3,5 mk + 75 p. Sensuroitu kirjattu kirje Hangosta 23.X.42 Slowakiaan. PR 2,75 mk + 25 p. Loisto: Helsinki 28.1.1949 15 437 1947. 14.X... PR 50+25 p seitsemän kpl ja 2 mk + 50 p sensuroidulla kuorella lentopostina Porvoosta Ruotsiin 10.1.1944. Kaksoisristi! Leima Ykspih.. Kaksoisristi! Leima Ykspih.. Loisto: Pori 29.4.1941 15 416 1941. Suuri harvinaisuus, tunnetaan vain kolme lähetystä! Hannu Kaupin aitoutus mukana! Aavistus patinaa ja pieniä ryppyjä kuorella. PR 50 + 5 p. PR 2 mk ja 2,5 mk kuorella lentopostina Turusta Saksaan 3.7.1936. 15 411 1939. 30 399 1931-1938. PR 2 mk + 50 p. Oikeataksainen kuori Sveitsiin PR 3,5mk + 35p loistoleimalla 15 VII 38. PR 2 mk + 20 p. Kölnin tuloleima 13.5. Postivaunu 22 -leima 30.3.1934. Oikea taksa! 15 428 1944. PR 2 mk + 20 p. PR 1,75 mk + 15 p. PR 1,25 mk + 15 p. Loisto: Kuusankoski 17.8.1939 15 412 1940. Loisto: Helsinki 21.5.1945 15 431 1946. PR 2 mk + 20 p. PR 2 mk + 50 p kaksoisristi kuorella. PR 4,75 mk + 45 p. 14.X... Tub 5+2 mk. PR 1,25 mk + 15 p. 15 430 1945. Loisto: Helsinki 7.7.1947 15 435 1947. Loisto: Röykkä as. Oikea taksa! 15 404 1936. Harvinainen! Kohde 450: 15 € Laskoksia ja muita erikoisuuksia kuten:. PR 3,5 mk + 35 p ja joulumerkki leiman alla sensuurikuorella Helsingistä Sveitsiin 20.12.1940. 850 429 1945. Tub 24+6/20+5 mk päällepainama tyyppi I. Oikea taksa! 35 403 1936. PR 1,75, 2,75 ja 3,5 mk sensuroidulla kuorella lentopostina Helsingistä Saksaan 5.4.1941. PR 1939 nelilö 50+5pen sensuroidulla kirjeellä Alavudesta 9.IV.40 Poriin. Loisto: Borgå 24.6.1942. Loisto: Oulu 25.9.1938 15 409 1938. PR 50+5 p. 20 434 1946. 14.10.1946 15 432 1946. Kaikissa paikkakunta kuvapuoli. Molempien maiden sensuurit. Loisto: Oulu 3.2.1937 15 408 1938. PR 5+1,25 mk. Loisto: Lahti 7.1.1946 15 433 1946. Katso juttu lehden sivulla 94. Oikea taksa! 20 415 1941. PR 2 mk + 20 p. Tub 5+1 mk. Tub 20+5 mk. Loisto: Helsinki 18.9.1947 20 436 1947. PR 1,25 mk+15 p kortilla Turusta Ruotsiin. Loisto: Hyvinkää 6.10.1950 15 439 1948. Tuloleimat takana. 21.1.1950 15 442 1949. Loisto: Tampere 15.12.1943 15 426 1943. Tub 10+2,5 mk. 15 400 1935. Oikea taksa! 35 420 1941. PR 3,5 mk + 35 p. Loisto: Eckerö 7.10.1935 15 402 1935. Laskos ja loistoleima! 15 440 1948. PR 2,5 mk + 25 p. PR 2,5 mk + 25 p ja M-30 2 mk pp kultatähkäehiökuorella lentopostina Palestiinaan. Huom! kuvasta vastaanottajan nimeä poistettu, mutta ei itse kohteesta. PR 2 mk + 20 p. Tub 2,5 + 1 mk. Lisänä 2 x 50+25 p. PR 1,25 mk + 15 p. PR 3,5 mk + 35 p. PR 2,75 mk + 25 p. Loisto: Helsinki 12.3.1937 15 401 1935. Loisto: Helsinki 8.8.1941 15 418 1941. Loisto: Turku 15.10.1950 15 441 1949. PR 50 p ja 2 ja 3,5 mk kirjatulla lähetyksellä Merikarvialta Saksaan 5.5.1941. Oikea taksa! 25 414 1940. Mennyt erehdyksessä väärään koneeseen ja seikkaillut Tukholman kautta Berliiniin ja takaisin, Oikea taksa! 20 407 1937. 15 425 1943. Loisto: Kaukjärvi 12.8.1936 15 405 1936. Tub 15+3/10+2,5 mk päällepainama. 15 413 1940. Loisto: Alavus kk. Loisto: Borgå 24.6.1942 15 423 1942. Loisto: Helsinki 17.11.1941 15 417 1941. Viisi kulkenutta korttia PRmerkillä. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 66 6/2020 397 1934. Kirje on Mannerheimille osoitettu, mutta käännetty Marskin metsästyskaveriille Ev. Loisto: Helsinki 25.2.1943 15 419 1940. PR 50 p ja 3,50 mk sekä yliopisto 2 mk kirjatulla sensuurikuorella Kuopiosta Italiaan 7.1.1941. PR 2,5 mk ja 1,25 mk pari kirjatulla lähetyksellä Helsingistä Ranskaan 18.6.1935. PR 2,5 mk + 25 p ja M-30 leijonia Turusta 1.8.1934 lentopostina Englantiin. Loisto: Seinäjoki 14.10.1949 15 Kohde 391: 30 € Kohde 415: 15 € Kohde 392: 20 € Kohde 447: 15 € Kohde 394: 15 € Kohde 451: 20 € Kohde 404: 15 € Kohde 452: 15 € PRja Tubmerkeissä runsaasti loistoleimattuja merkkejä, kuten: Paljon Punaisen Ristin taksanmukaisia lähetyksiä kuten nämä: Kohde 402: 35 € Kohde 414: 20 € Kohde 419: 35 € Kohde 409: 200 € 1938. Loisto: Helsinki 18.3.1942 15 422 1942. PR Tukinuitto 10+2,5 mk postituore merkkipari jossa toisessa selkeä laskos
Loisto: Riihimäki 2.1.1958. Tub 30+5 mk. Harvinainen! 15 473 1992. Tub 7+2 mk. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 67 . Helsingin sotasensuurin leima 20 478 1915-17 sensuurilähetyksiä 15 kappaletta 30 Kohde 428: 850 € 1944. AV3 BL2 H1+kom pn1.1, A V3 Ha-Ha 10-10 B ja AV3 Ha-Ha 8.-8 B 20 465 1965. Loisto: Keuruu 21.10.1959 15 453 1958. Huomattava leikkausvirhe! 15 467 1978/82 postimerkkivihon taittamattomat kannet ilman merkkejä. Tub 25+5 mk. Loisto: Noormarkku 24.11.1967 15 459 1974. V3. 20 475 Yksityisvihot: Porkkala 1992, Filatelia 1993, Nordjunex 1996 ja SPR 1998 ** 15 SUOMI Kenttäposti 476 1892. AV1 pn 3, AV1 1197 kn pn 10* ja AV1 1197 pn 10 20 462 1963. Myös jokainen nelilö leimattu. Leikkauksen kohdistusmerkit! 20 SUOMI Postimerkkivihkot 468 1938. PR 0,25 + 0,04 mk. AV-1 FDC 15.10.1959 15 461 1959. PR 10+2 mk. 20 469 1938. 2 kopeekan lehtikääre tarkka-ampujalle Wiipurin pataljoonaan. AV2 Ha-Ha-Te 7.-2-7 ja AV2 Te-TeTe 2.-2-12 15 464 1965. Loisto: Turku 26.10.1954 15 449 1954. Harvinainen! 20 470 1938. Loisto: Ylämaa 16.11.1964 15 458 1967. Loisto: Turku 25.9.1952 15 445 1951. vihko ensipäiväleimattu. Olympiavihko ensipäiväleimattuna 21.7.1952. PR 10+2 mk. PR 0,15+0,03 mk. Leimattu Lembois 20.1.1892 20 477 1914. Loisto: Jyväskylä 23.2.1959 15 454 1958. AV8 no 1717 **. V1 Posti 300 v. 20 452 1958. Oikeanpuoleisessa merkissä otsassa suuri ”patti”. Kohde 466: 15 € Kohde 467: 20 € Kohde 469: 20 € Kohde 476: 20 €. Harvinainen! 20 471 1951. PR 5+1 mk pari **. Loisto: Helsinki 13.6.1961 15 455 1959. vihko ** Normassa 100 €. V3 Olympia vihko ** 15 472 1952. AV2 Ha-Ha-Te 15.-15-35 ja AV2 TeTe-Te 13-13-8 15 463 1963. Loisto: Remeskylä 27.1.1953 15 447 1952. PR 20+3 mk. Loisto: Remeskylä 27.1.1953 15 448 1954. Lisänä 2 x 50+25 p. V1 Posti 300 v. Loisto: Lahti 14.11.1962 15 457 1964. vihko ilmestymispäivän leimalla: Uurainen 6.9.1938. PR 20+5 mk. PR sieniä 0.35+0.05 tavallinen paperi postituore pari. Tub 10+2 mk. Loisto: Iittala 10.11.1960 15 456 1962. Loisto: Turku 22.12.1955 15 450 1956. PR 25+5 mk. PR 20+3 mk. Loisto: Helsinki 6.11.1951 15 446 1952. Huom! kuvasta vastaanottajan nimeä poistettu, mutta ei itse kohteesta. Tango-vihko loistoleimattuna Espoo 9.9.1997. 15 SUOMI Automaattivihkot 460 1959. 443 1950. V1 Posti 300 v. AV3 C pn 10.10, AV3 Ha-Ha 9-9 C ja AV3 Ha-Ha tilauseränumero 990 3-3 C 20 466 1978. Tub 20 + 3 mk. Tub 15+5 mk. Näyttävä erikoisuus! 15 451 1957. PR 2 mk + 50 p kaksoisristi kuorella. Tub 10+2 mk. Porkkala yksityisvihot ** ja leimattu 15 474 1997. Suuri harvinaisuus, tunnetaan vain kolme lähetystä! Hannu Kaupin aitoutus mukana! Aavistus patinaa ja pieniä ryppyjä kuorella. Loisto: Kurikka 2.11.1950 15 444 1951. Punaisen Ristin leima kortilla Helsingistä Turkuun 15.11.1914
20 mk Loisto: Oulu 31.12.1962 15 503 1952. Kenttäpostimerkin viiden ryhmä ** harvinaisella saatekirjeellä ministeriöön. Kenttäposti punainen lipuke **. Aitoutus: Kari Lehtonen. 20 481 1939. Harvinainen käyttö! 15 507 Autopaketit 1949-81 sarjat ** (Lapessa 134 €) 15 SUOMI Aunus 508 5, 10,20 ja 40 pennin erikokoisia postituoreita ryhmiä. Loisto: Turku 26.9.1963 20 497 1983 kenttäposti, loisto: Padasjoki 25.4.83 30 498 Kenttäpostia, 27 lähetystä. Myös 1963 ja 1983 lähetykset! 50 SUOMI Autopakettimerkit 499 1949. 5, 2 x 20 ja 50 mk rahtikirjalla Joensuusta 6.7.1957. Kenttäposti loistoleimaisella kuorella: Karijoki 1.10.1963 30 495 1963. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 68 6/2020 479 1918. Vaikea merkki loistoleimaisena! 15 492 1945. Loisto: Kirjasalo 4.12.1920. 20 483 1940. Useita laskoksia! 15 488 1941. 300 SUOMI Pohjois-Inkeri 510 I-sarja * (liimakkeen jäljet). 120 511 I-sarjan 1 mk ** 15 512 I-sarjan 1 mk leimattuna. 21.III... leimaus. Kenttätäydennyspataljoona 5 Esikunta sensuroitu kuori Kumilaan 28.X.??. 50 496 1963. II/KTR 11 Esikunta kuori Kuhmoisiin 18.XII.39. Molempien maiden sensuurit, paljon leimoja. 15 493 1963 kenttäposti postituoreena. Joka merkin takana koristeellinen P. 80 509 Aunuksen 10 mk Säämäjärven violetilla leimalla. Autopaketti 1 mk. 35 491 1943. Normassa n. Jakobstad 22.9.1983. 15 506 1981. Tuloleima takana. 30 490 1942. Painos vain 1000 kpl. Merkit mitätöity violetilla Joensuu -kumileimasimella. Autopaketit 5 ja 50 mk. Urheilukuvin koristeltu sensuroitu kuori 13 II 40 erikoisleimalla II/JR 61. Postiautolasku 1085 markkaa maksettu vuoden 1952 merkein (50, 20 ja 5 markan merkkejä yli 100 kpl), jotka nidottu laskun kääntöpuolelle. AP 5 mk postiosoitteen muutospyynnöllä. Normassa 80 € 15 513 Isarja 10 mk ruskea/harmaa Kirjas.. 20 487 1941. Vaikeat merkit loistoleimaisina! 30 502 1952. Kenttäpostikortti 18.12.39 Lisäleima 15. Liikennekompania 15 482 1939. 15 516 II-sarja 80 p. Loisto: Helsinki 21.4.1950 15 500 1949. 15 494 1963. Kenttäpostimerkki. Loistot: Joensuu 30.8.1957 ja Oulu 31.12.1962 15 504 1952. Loisto: Ekenäs 9.12.1943. 20 484 1940. Loisto: Kirjasalo 12.11.1920 15 517 II-sarja 1 mk. Mielenkiintoinen autopakettimerkkien käyttö! 40 505 1952. ”Känttäpostia” violetti leima kenttäpostikuorella Torniosta Ouluun 25.4.1945. 400 euroa. Puolustusvoimat 2258 kenttäpostia Inkeroisiin 7.IX.41. Kohde 501: 30 € Kohde 510: 120 €. AP 5 mk. Suomalaisen ss-miehen kirje Laihialle. 80 514 II-sarja *(*) liimakkeen jälki 15 515 II-sarja 30 p. Loisto: Turku 4.8.1949 15 501 1949 Autopakettimerkit 5, 50 ja 100 mk loistoina. Panssarijuna 2 kuori Vuoksenniskalle 23.3.1940 20 485 1940. Loisto: Kirjasalo 22.11.1920 15 Kohde 491: 15 € Kohde 496: 20 € Kohde 479: 15 € Kohde 490: 35 € Kohde 509: 300 € Kohde 495: 50 € 1963. Kenttäposti iso violetti. 20 489 1941. leimalla. SS-vapaaehtoistoimiston kautta tullut kenttäpostikirje 20.10.1942 Saksasta. Kenttäpostia 5.6.1918 Kokkolan kenttäsairaalasta Lappeenrantaan panssarijunalle (Wästra Armins Panssartåg) 15 480 1939. 20 486 1940. 3 SAutoK sensuroitu Olympia-kuvakuori 1940 Poriin 11.I.40. SS-postia Suomeen Insinööritoimisto Rataksen kautta. Rannikkotykistörykmentti 3 79 patteri sensuroitu kuori Kuopioon 10.I.1940. Kenttäpostimerkin viiden ryhmä ** harvinaisella saatekirjeellä ministeriöön
Marski 2 mk. I-sarja Malli-päällepainamin. Osittain hammastamaton postituore pari. Leiman PHF-luokitus IV hyvin harvinainen. 15 529 1942. Normassa 1000 €. Helsingin tuloleima 3.3. Leiman PHF-luokitus III harvinainen. 20 519 II-sarjan 1 mk. Ryti 2 x 50 p sensuroidulla R-kuorella Ruotsiin Palalahti 20.2.1944 15 532 3,50 + 1,50 mk karhut parina kirjatulla Suomen Punaisen Ristin Itä-Karjalan piirihallinnon kuorella Äänislinnasta Helsinkiin 1.3.1943. Osittain hammastamaton postituore pari. 518 II-sarja 1 mk. Merkit koko Mannerheimsarja. Suomen ja Saksansensuurileimat ja -liuska. ** 70 SUOMI Itä-Karjala 528 1941. Leiman PHF-luokitus V erittäin harvinainen. Huomattavat siirtymät! 15 SUOMI Laivaposti 547 1874. Äänislinnan filatelistelistiseuran juhlaposti 4.4.1944, Uutela 29.10.1943 ja Äänislinnan sensuurilähetys 27.10.1943 20 536 Kolme taksanmukaista lähetystä eri merkein Äänislinnasta 15 537 Kymmenen kuorta eri merkein leimattu: Alavoinen, Kaskesoja, Kolatselkä, Kontokki, Kotkajärvi, Pajusuo, Soksu, Soutjärvi, Suurlahti ja Ruoppoja 30 538 Marski 1,75 mk Mannerheim-kortilla Äänislinnasta Helsinkiin 17.3.1942. Musta lisäpainama 2,75 mk taksanmukaisella kirjeellä Tornioon. 20 544 Vihreä lisäpainama 1,75 ja 2,75 mk koko arkit leimattu Äänislinna 1.11.1941 ja 20.9.1942 15 SUOMI Kaupunkija paikallismerkit 545 1866. Kenttäpostikonttori 3.10.1941. Kirjattu lähetys 16.6.43 Äänislinnaan. Kirjattu lähetys 30.IV.42 Helsinkiin. 15 522 II-sarja 10 mk. 15 524 Ija II-sarjan väärennesarjat **. Harvinainen! 20 548 Laivaleima Åland Express saarismallin 5 p harmaalla kuusilolla. Kaksi 10 mk merkkiä. Hieno! 25 Kohde 519: 150 € Kohde 513: 80 € Kohde 515: 15 € Kohde 517: 15 € Kohde 525: 40 € Kohde 527: 70 € Kohde 529: 15 € Kohde 530: 15 € Kohde 532: 20 € Kohde 545: 50 € Kohde 550: 15 € Kohde 548: 25 €. Ryti 50 p Loisto: Teru 20.2.1942 (Ensipäivän leima) 15 531 1944. Oikea taksa! 15 539 Musta lisäpainama 1,75 ja 2,75 mk arkit leimattu Karhumäki 20.9.1942 15 540 Porajärvi. 150 520 II-sarja 5 mk. STAB 10 pennin värikoevedos. Seitsemän korttia leimattu: Teru, Soutjärvi, Kaskesoja, Paatene, Kolatselkä, Patojärvi ja Kinelahti 15 543 Veskelyksen kylä. Osittain hammastamaton postituore pari. 15 535 Kolme lähetystä. 15 SUOMI Karjala 525 Karjala 40 p arkin reunasta. Viisi merkkiä eri päivämäärin: Kirjasalo 15.10, 17.10, 18.10., 21.10 ja 22.10.1920 30 523 II-sarja 10 mk. Loisto: Ruhtinansalmi 2.2.1942 15 530 1942. Kuusi korttia leimattu: Soiju as. ** 40 527 Merkkiparit A-hammaste 10, 20 ja 25 mk sekä B-hammaste 5 ja 15 mk. 25 merkin arkinosa **. Loisto: Kirjasalo 23.11.1920 15 521 II-sarja 5 mk. 20 533 Aunus. 15 534 Karhu sensuurikuorella Äänislinnasta Norjaan 1.3.1943. 30 541 Ryti 50 p. Loisto: Uhtua 2.2.1922. Suurmäki, Kuujärvi, Lisma, Suurlahti ja Kontokki 15 542 Ryti 50 p. 40 526 Merkkiparit A-hammaste 40 pen ja 2 mk, B-hammaste 5 ja 50 pen sekä 1 mk. Tuloleima. Helsingin kaupunkiposti kolmen merkin rivilö 10 pen ruskea/sininen B-hammaste ** 50 546 Helsingin kaupunkiposti. Pieni kortti 21.IV.44 ilman taustatekstiä. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 69
Turku 16.6.1929. 2, 3, 4, 10 ja 20 kop mallia 1889 ja 1, 3 ja 4 kop mallia 1909. TUB-joulumerkki hammasteet A/** ja C/**/o. Merkeissä loistoleimat! 50 Kohde 549: 35 € Kohde 551: 20 € Kohde 552: 20 € Kohde 554: 15 € Kohde 553: 50 € 7 kop vaakaraitainen. 15 559 1917. Hätärahamerkit 1/1 kop oranssi ja 2/2 kop vihreä Romanov merkkien kanssa Åggelbystä Tanskaan 1.12.1917. TUB-kortit Mies ja nainen/** sekä Jänis ja Orava leimattuna. TUB-joulumerkki ”80-vuotta” 50 merkin arkki **. 20 SUOMI Joulumerkit 561 1910 ja 1912. Yläreuna leikkaamaton, harvinainen! 90 SUOMI Ensipäiväja erikoisleimakuoret 573 1920. Karl Boström reijite. 30 563 1912. Postituoreita TUB-joulumerkkejä aikaväliltä 1912-37. 15 569 1955. 60 568 1943. Joulumerkkikodin lapsia-kortit koko sarja. harvinainen kirjeensulkija Suomen messujen erikoisleimakortilla. 15 572 1994. 15 564 1913. 30 558 1916.Sensuroitu kirjattu kirje Helsingistä 5.V.16 Tornion kautta Ranskaan. RRR! 50 554 1905. Krogius) 1 mk laivalippu. Erikoinen! 15 567 1940. Kaksi Äyräpää lapsikorttia **/o. 50 570 1980. TUB-joulumerkki Keltainen Risti merkkipari **. Tuloleima takana. 3 ensimmäista korttia kulkeneita loput käyttämättömiä. Helsingin sensuurin leima 4.12. Harvinainen! 15 551 Ångbåten Vestra Skärgården 50 p laivamerkki * 20 552 Östra Skärgården (L. 19.11.1914 sekä Hyväntekeväisyys värillinen paperi (11,5) Kivioja-rivileima (luovutettu alue) 15 556 1914.Sensuroitu paikalliskirje Helsinki 13.XI.14 Romanov 2 ja 3 kop merkeillä. Burg 13.8.1913, 2 kop pari P.Vaunu 2. Leimattu HelsingforsST.P.burg rautatieleimalla 1905. Pieni kulkenut kuori, jossa taustassa omenapuu merkkipari leiman alla. 15 571 1987. Karl Boström reijite. Suomen Messut erikoisleima 20 p ehiökortilla Hampuriin. 30 566 1928 joulumerkki *(*). ML-reijitys?. Turku 700 v. Harvinainen! 20 SUOMI Suomessa käytetyt venäläiset 553 1889. 15 574 1929. Turun juhlien hieno kortti! 80 575 1935. Tub-joulumerkki blokki **. TUB-joulumerkki ”Leipojat” 50 merkin arkki ** ja pieni myyntijuliste. 7 kop vaakaraitainen. 20 565 1915. Romanov 7 kop H.fors-S.T. Yksi lyhyt hammas, mutta vaikea merkki! 15 555 1913. Harvinainen lähetys! 80 560 Kahdeksan erilaista postilähetystä. 15 562 1912. Hammastamaton pari/** ja kortilla leiman alla. RRR! Kohde 559: 80 € Kohde 566: 15 € Kohde 567: 60 € Kohde 572: 90 € Kohde 573: 15 €. 7+3 kop, hammaste 13. Piirileikki 2 x hammastettu 10-rivilö, postituore. Skaalasarja/**. Sensuroitu kirje Kavantsaari (luovutettu alue) leimalla 18.VII.15 Romanov 3 ja 7 kop merkeillä. Kalevala-sarja FDC kirjattuna Ruotsiin 28.2.1935. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 70 6/2020 549 Nyländska Skärgårds AB:n 10 p laivamerkki. 30 557 1915. 35 550 Vuoksen & Suvannon Höyryvene OY:n 0,25 mk laivalippu. Komea leimattu pari
10 p ehiökortti lisämerkillä (25 p) kirjattuna Turusta Egyptiin 22.4.1895. 30 596 FDC blokkeja ja vihkoja (1) 20 597 FDC blokkeja ja vihkoja (2) 20 598 FDC blokkeja ja vihkoja (3) 20 SUOMI Ehiöt 599 1889. FDC-kuori 20.1.58 Lentokone 300 mk (No 100 €) 20 594 1959. Tuloleima. 20 587 1947. leijonamallit 1930 uusia värejä 8, 9, 10, 12 ,15 ja 20 mk. Tuloleima 5.1. 10 p ehiökortin vastausosa pikana lisämerkein ja sensuroituna. 15 mk ehiökortti 30 mk linja-auto lisämerkkinä pikana Helsingistä Turkuun 5.1.1956. Munkkiniemen tuloleima. Mielenkiintoinen teksti kortilla. FDC-kuori Isänmaan hyväksi 15.2.1941. Pyhäkoski FDC 24.5.1959. FDC-kuori 13.2.50 Lentokone 300 mk (No 120 €) 25 591 1950. Harvinainen! 50 605 1928. FDC-kuori 9.1.50. 15 606 1956. 10 p ehiökortti Utista Viipuriin 5.12.1892. Rooman tuloleima 7.5. Kuori PR merkillä 15 577 1937. Mallin 17 markan ehiö lisämerkein (1+3 mk) pikana Lauttakylä-Helsinki-Taivassalo 28.6.1928. Westendin partioleiri 18.-28.7.1947 kauniilla logokuorella Helsingistä Mäntsälään 19.7.1947. 50 604 1928. Lontoon kauttakulkuleima 18.2. Upea kohde! 40 602 1898. Lapessa 160 euroa. 40 582 1941. Lapessa 135 €. Mukana erillinen lehtileike julkaisusta HS 10.1.52. Harvinainen Sippolan kaksirenkainen leima! Viipurin tuloleima. Luetteloarvo yli 200 euroa. Leimattu päivää ennen ensipäivää! 30 585 1946 FDC Käyttösarja 5 mk ja 8 mk 24.1.46 30 586 1946. 12 FDC-kuorta 1946-49 luvuilta. 90 601 1895. Rintamamies FDC Yhdysvaltoihin 16.5.1938 15 579 1940-luvun FDC-kuoria kahdeksan erilaista. (No 90€) 15 592 1952. Viipuri FDC kirjattuna. 576 1937. Leppiniemen voimalaitoksen sinetti. 30 Kohde 574: 80 € Kohde 575: 50 € Kohde 607: 30 € Kohde 600: 90 € Kohde 603: 40 € Kohde 601: 40 € Kohde 604: 50 € Kohde 602: 30 € Kohde 606: 15 €. Osasta 2 kpl. Paluukortti 10 p ”Specimen” päällepainamalla 15 600 1892. Leppäniemellä leimattiin vain 200 kpl ensipäivänkuoria. 15 578 1938. 50 580 1940. 20 595 1986-2001 FDC-kuoria 315 kpl. Harvinainen kohdemaa! 30 603 1917. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 71 . 15 583 1942 FDC Punainen Risti sarja 2.1.1942 30 584 1942 PR sarja 1942 1.1.1942. (No 100€) 20 593 1958. Kirjattuna Leppiniemestä Helsinkiin. Lapessa 350 euroa. Eläintarhan ajot 9.5.1937. FDC-kuori Mannerheim 4.VI.37. Suomen sensuurileima. Uudelleen lähetetty Italiaan. Luetteloarvo yli 300 euroa. Pietarin kauttakulkuleima, Aleksandrian tuloleima 1.5. Numerot: 134, 355, 364, 446, 529, 582, 643, 645 ja 3 kpl 680. 40 590 1950. PK 53 ehiö Turusta 9.VII.28 Berliiniin. 15 588 1949-1956 FDC kuoria 15 erilaista 30 589 1950-luvun FDC-kuoria kuusi erilaista. FDC-kuori 18.1.52 leijonamallit -30 10, 15 ja 25 mk sekä yleismerkki 40 mk. Mallin-89 10 p ehiökortti Turusta Lontoon kautta Venezuelaan 14.2.1898. 15 581 1941 PR-sarja kirjatulla FDC-kuorella Ruotsiin 1.1.1941. 15 SUOMI Arkit 607 11 kpl juhlamerkkien arkkeja 1927-1945
Kannattaa tutustua! (9 kuvaa) Kohde 618. Paljon loistoja ja kaunisleimaisia. 7 rup, zeppelin, Karjalaa, KP 1963 ym. Karjalasarja 100 615 Suomi Davo kansio taskuilla ja kotelolla. Numerot: 24, 25, 29, 30, 31, 34, 39, 58, 68, 78, 100, 103, 108, 162, 167, 168 ja 169 40 609 24 arkkia kansiossa. Yhteensä 360 merkkiä. Paljon loistoja ja kaunisleimaisia. Ei mustia kymppejä. 60 618 Malli-30 leijonamerkit. Loisto-/kaunisleimaisia merkkejä 135 erilaista 30 628 2008-2011. 80 617 Kotkamallin 1911 kokoelma. Vain osa sivuista kuvassa. Postitusarvo yli 300 € 100 633 1 ja 2 luokan pestyjä ”ohileimattuja” yli 100 kpl. Noin 500 lähetystä! Kannattaa tutkia!. 60 € Kotkamallin 1911 kokoelma. 10 kop ovaali leikkeellä, isohampaisia mm. (1871 eteenpäin). Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 72 6/2020 608 17 kpl saarismallin arkkeja 1918-1929. Kuusi Leuchtturm sivua. 50 622 Frama/Dassault. (10 kuvaa) Kohde 616. 7 rup, Zeppelin, Karjalaa, KP 1963 ym. Noin 500 lähetystä! Kannattaa tutkia! 150 620 Kaj Hellmanin kustantama ehiökansio Suomen ehiöistä ym. Paljon hienoja leimoja, ryhmiä ja lähetyksiä. Sarjat 1982-1991 loistoleimattuina! 40 623 30 reijitettä suomalaisilla merkeillä: SAMPO; ASEA, FORD ja VIKTOR EK 15 624 180 erilaista merkkiä tuplana ** 1990 luvulta. Loisto-/kaunisleimaisia 116 erilaista. 15 636 Kaipiala rivileima + Uusikirkko Wp.l. 200 613 Hieno Suomi-kokoelma. Kannattaa tutustua! (9 kuvaa) 300 614 Suomi-kokoelma **/* taskulliset Normasivut. Alkaen 1941-1985 50 SUOMI Kokoelmat ja erät 612 Suomi-kokoelma leimattuna 1860-1985. Paljon hienoja leimoja, ryhmiä ja lähetyksiä. 40 626 1980-1999. 50 616 Kotkamallin 1901 kokoelmaa. 30 629 2010-2017. 1 mk, kaikki mustat kympit, rengasmerkkejä mm. Erä 1 15 634 1 ja 2 luokan pestyjä ”ohileimattuja” yli 100 kpl. 80 € Kotkamallin 1901 kokoelmaa. 18.9.1929 ehiökortilla lisämerkein Saksaan 20 637 Kalksalo rivileima + Lahdenpohja 4.12.1930 osoitekortilla. 150 € Kenttäpostia neljässä isossa kansiossa. 1 mk, kaikki mustat kympit, rengasmerkkejä mm. Paljon hienoja leimoja, ryhmiä ja lähetyksiä. 10 Leuchtturm sivua taskuilla. Erä 2 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Luovutettu alue 635 Humalainen (Räisälä) rivileima kenttäpostikortilla R4. 15 Kohde 613. Vuodet 1990-2001. Kannattaa tutkia! 50 632 Ija II-luokan merkkejä ** 174 kpl. Näitä ei kovin paljoa ole tehty! 15 631 Puinen iso säilytyslaatikko. 200 € Malli-30 leijonamerkit. Postituoreet sarjat 1982-1999 **. Satoja pergamiinipusseja leimattua ja postituoretta Suomea 1866-1967. Loisto-/kaunisleimaisia merkkejä 100 erilaista 30 630 Lehdistömitätöityjä vihkoja (4 kpl), pienoisarkkeja (4 kpl) ja irtomerkkejä (4kpl). 64 sivuinen kauniisti ”monteerattu” näyttelykokoelma! (10 kuvaa) Kohde 619. Loisto-/kaunisleimaisia 140 erilaista 30 627 2000-2008. Etupäässä 1901 alkaen. 621 Frama/Dassault. Paljon hienoja leimoja, ryhmiä ja lähetyksiä. 30 625 Rasia ”sokeripaloja”, jotka koottu 80 vuotta sitten vuosina 1940-1. Kohde 617. 40 Hyviä Suomi kokoelmia ja eriä, kuten nämä: Kohde 612 200 € Suomi-kokoelma leimattuna 1860-1985. Alkaen 1945-1977 50 611 33 arkkia kansiossa. Vain osa sivuista kuvassa. 64 sivuinen kauniisti ”monteerattu” näyttelykokoelma! 200 619 Kenttäpostia neljässä isossa kansiossa. Vain osa sivuista kuvassa. 10 kop ovaali leikkeellä, isohampaisia mm. Paljon ehiöitä sivuilla (etupäässä **). Alkaen 1916-1970 50 610 26 arkkia kansiossa. 300 € Hieno Suomi-kokoelma. Sortavalan tuloleima 4.12. Merkit loisto/kaunisleimaisina, myös vihot ja blokit. Vain osa sivuista kuvassa. Ei mustia kymppejä. Tekijä kaatui myöhemmin sodassa
ja punainen sensuurileima. Tuloleima 15.2. 1,5 markan pari kirjatulla kuorella Läskelä 16.4.1931. Osassa Laitisen numerointia. Alareunassa repeämää. 50 € Numeroleima 28 (Sakkola-Kiviniemi) + pl. Ihala 14.2.1906 ehiökortilla. Oikea taksa! SUOMI LEIMAKOHTEET Numeroleimat 657 Levy numeroleimoja 15 658 Numeroleima 574 + Sulkava 7.5.1916. 15 € Numeroleima 574 + Sulkava 7.5.1916. Weberin tarkistusleima takana. ** 20 661 Postivaunu 13 leima, Venäjä poistettu (13.3.02b) Viipuri-Joensuu 12.7.1918. 15 665 Postivaunukuoria junista PV6, 10 ja 14. Postimerkki 75 vuotta. Perkjärven kylä 15 643 Numeroleima 1577 (Niva-Naukkarila) + pl. 638 Karjalais-suomalaisen tasavallan kulutusosuuskunta. 20 664 Postivaunukuoria junista PV20, 23 ja 26 sekä PJV10, 12, 14, 15, 17, 27, 31, 32, 37 ja 40. R. Näyttävä kohde! Kohde 659: 20 € Kohde 660: 20 € Kohde 661: 50 € Kohde 668: 15 €. 15 663 Postivaunulähetyksiä junista PJV48 ja PV33 molemmat luokkaa R4 sekä luokan R2 lähetykset junista PV8 ja PJV10. Tuloleima 5.4. 50 645 Numeroleima 579 (Ihas-Tervajoki) + pl. Ensimmäinen viestillinen ketjuleima: Helsinki 14.5.1925 laivalle Porvoon Sköldvikiin. Leiman käyttöaika 1.5.-24.9.1925 15 Kohde 658. Tornion tuloleima 11.5. 15 639 Luovutetun alueen rivileimoja 17 paria ja nelilö 20 640 Läskelä. Postilähetykset Waara, Kuorehvesi p.p ja Mansikkamäki leimoilla. Sisältö mukana! 15 644 Numeroleima 28 (Sakkola-Kiviniemi) + pl. Vain muutama tunnetaan! 50 662 Postivaunukuoria junista PV2, 5, 8 ja 12. 20 € Kirjattu kuori Läskelä 16.4.1931. Tuloleima 18.4. Kaikki leimat erilaisia ja luokkaa 1. Osassa kuorissa taustavikaa. Paljon löytöjä 60 652 Nykarleby 360a kuvioleima nelilöllä 5 pen 1875. Hämeenlinnan tuloleima 31.1. 20 SUOMI LEIMAKOHTEET Postipysäkkileimat 653 11 visir-sivua rivileimoja Norma kansiossa 20 654 1924 ja 1925. Näyttävä kohde! 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Rautatieposti 659 Nykarleby Järnväg 75 p rautatielippu. Tuloleima 5.4. 15 655 Neljä lähetystä: Partala, Lautiosaari, Mustikkamäki ja Tauriala 15 656 Postipysäkki leimoja 10 kpl : Sundby, Yttermark, Padankoski, Nieminen, Pohja, Toivakka, Vinkkilä, Pummanki, Pursiala ja Säkinmäki 20 Kohde 648: 15 € Kohde 652: 20 € Kohde 644. Oikea taksa, merkeillä loistoleimat! 20 641 Marianvaara Vpl postipysäkkileima kukkakortilla 24.7.29. 20 646 Puinen osoitekortti Sortavalasta Jyväskylään, erikoinen! 20 SUOMI LEIMAKOHTEET Kuvioleimat 647 24 kpl kuvioleimoja M-75, M-85, M-89 ja M-01 15 648 Kuvioleima 354 sininen 10 p ehiökortilla. Lappeenrannan tuloleima 18.4. Kaikki leimat erilaisia ja luokkaa R1. 15 668 1925. Sininen Turengi 31.1.1891. Niva 14.5.1918. Kaikki leimat erilaisia ja luokkaa R1 15 666 Postivaunukuoria junista PV6,12 ja 15 kaikki luokkaa R3, Lisäksi R1 kuoria junista PJV40, 41, 46, 48, 55, 10, 57, 69, 76, 83 ja 99. Tuloleima 17.5. ja punainen sensuurileima. Sakkola 2.4.1914. Leima ja komea sinetti kuorella, Kulkenut Neuvostoliitossa.. Sakkola 2.4.1914. Harvinainen! 20 660 Riihimäki-Loppi rautatiemerkit 1910/22 neljä erilaista. Tornion tuloleima 11.5. Kohde 640. Yksirivinen Åbo leima, matala suorakaideleima Loviisa ja korkea suorakaideleima ÅBO. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 73 . 15 642 Numeroleima 1409 (Perkjärvi ppKeskikylä) + pl. 15 SUOMI LEIMAKOHTEET Leimat 667 1800-luvun leimoja. 15 649 Kuvioleimoja 15 kpl erilaisia 20 650 Kuvioleimoja 15 kpl erilaisia 20 651 Kuvioleimoja yht 112 kpl
(FTJ 19) Facitissa 800,15 POHJOISMAAT Norja 691 1857. Facitissa 800,-. (F12) Facitissa 850,15 710 1866. Davo kansio kotelolla. Facit 7-12. 50 öre leimattuna. 15 679 Vuosilajitelmat 2004-2009. (F252-5) Facitissa 1 500,25 688 Tjänste 3 ja 5 aur leimattuina. Åland 1984-96 ** + FDC 1984-90 50 677 1984-1996 FDC-kuoria 83 kpl 30 678 Vuosilajitelmat 1998-2003. Facit 120. 40 713 1891. 10/5 kr päällepainama leimattuna. Molemmat omilla kuorilla. Facitissa 2 500,45 687 1939. Landstorm -sarja leimattuina (F105-114) Facitissa 700,15 715 1916. (Michel 140 €) 20 711 1866. 25 671 1952. Facit 199-200. Oskar II 10 öre käyttämätön liimakkeella *. Facitissa 1 000,20 704 1981. Facitissa 12 000,100 707 858 -1903. Facit 3. Harvoin tarjolla! 50 674 M-75 merkit ** mustalla lisäpainamalla (??) Åland. 15 680 Vuosilajitelmat 2010-2015. Paljon hienoja leimoja. 6 öre. Landstorm 10 + 4,90/5 kr *. 15 POHJOISMAAT Islanti 681 1897. (FTJ 4-5) Facitissa 650,15 689 Tjänste Christian X -sarja leimat. 15 712 1877. Kannattaa tutkia! 40 Kohde 671: 30 € Kohde 673: 50 € Kohde 681: 20 € Kohde 691: 15 € Kohde 692: 40 € Kohde 693: 15 € Kohde 685: 100 € Kohde 684: 25 € Kohde 697: 30 € Kohde 703: 20 € Kohde 700: 15 € Kohde 704: 20 € Färsaaret Europa III 2.00 kr kaksoispainanta ** Kohde 705: 30 € Kohde 706: 100 € Kohde 715: 15 € Kohde 713: 20 €. 2 skill leimattuna (F6) Facitissa 2 000,40 693 1867. 20 AHVENANMAA Kokoelmat ja erät 675 Ahvenanmaa. Facitissa 1 100,20 703 1926. (FTJ 42-52) Facitissa 800,15 690 Tjäste 20 aur päällepainama leimat. Nordkap I-sarja leimattuina. 15 670 1952. Sigrudsson 2 kr/25 aur leimat. Pommern ilman lävistettä **. Monta loistoa! 20 702 1921. Virkamerkki vihreä 16 S, hammaste 14 : 13,5 hieno numeroleima 7. Olympia K-leima (Kauppakorkeakoulu) ja M-leima (Eläintarha). (F125) Facitissa 1 200,(** 1 800,-) 15 716 1916. Juhlablokki Chistian X leimattuna. Lue merkeistä juttu SP 5-2020 sivulla 64. 30 698 1907. Kymmenen Ruotsin alkupään merkkiä. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 74 6/2020 669 1948. Merkit, blokit ja vihot **. Vaalentumia liimapinnassa. Åland 1984-2007. 1/2 skill päällepainamat leimattuina, eri värit! (F87) Facitissa 1 275,25 696 1930. 15 AHVENANMAA Merkit 673 2003. Oikea lyhytaikainen 6 kk taksa. leimattuna. Christian IX -sarja leimattuna (F63-75) Facitissa 3 000,45 683 1911. Facitissa 3 800,70 709 1858. 30 POHJOISMAAT Ruotsi 706 1855. Alkaen 1871. 20 714 1916. Sigrudsson -sarja leimattuna (F108-13) Facitissa 700,15 684 1926. 3 skill leimattu (F3) Facitissa 750,15 692 1863. Facit 1 200 kr. Merkissä iso laskos. Facitissa 1 400,30 700 1919. 5-50 öre. 20 708 1858. Tanskan Länsi-Intia joulumerkit * 1907-16 30 699 1912. Päällepainama 7/5 öre leimattuna, Facit 127. (F11-12) Facitissa 900,15 694 1873. Luetteloarvo Michel lähes 180 euroa. Landstorm 10+fyrtio/24 öre päällepainama leimattuna (F121) Facitissa 800,15 717 48 sivuinen säiliökirja täynnä merkkejä. Merkkipaikat suojataskuilla. 50 öre karminrosa postitorvi taustalla. (F121) Facitissa 1 200,25 685 1930. (F181-3) Facitissa 1 300,25 POHJOISMAAT Tanska 697 1871. 1 ja 2 skill leimattuina. (F107) Facitissa 5000,Aitoutustodistus! 100 686 1937. postitalo 5 kr. New York -sarja leimattuna. Helsingin Olympialaisten komea logokuori! 30 672 Osoite tuntematon tai lunastus lähetyksiä. Färsaaret Europa III 2.00 kr kaksoispainanta ** 20 705 Grönlanti Pakke-Porto nr. Euroaikaisten merkkien postitusarvo yli 120 €. 17 öre a rotlila leimattuna. 6 leimattuna. Painotuotekirje Turusta ketjuleimalla 8.I.48 Tshekkoslovakiaan. PR-sarja leimattuna. Facitissa 700,15 701 1920 Slesvig koko sarja leimattuna Facit 1-14. Rengasmalli 10 erilaista loistoa. 16 aur, leimattu (F27) Facitissa 900,20 682 1902. Postfärje 10 öre leimattuna. 7 skill leimattuna (F21) Facitissa 600,15 695 1905. Olympia punainen frankkeerausleima kuori Ruotsiin. Facit PF1. 80 676 25 sivuinen Visir-kansio
Hujala SF. Levy leimattuna (Michel 96-107) Luettelossa 650 €. 20 kpl 15 724 Monaco. 1000 € 40 MUU EUROOPPA Espanja 738 1950-79. Michelissä 100 € 20 719 Belgia. 14 erilaista 15 739 Andorra. Michel 47 ja 50 * (liimakkeet) Michelissä 140 € 20 722 Kreikka. 15 734 Pikku kansiossa 50 erilaista vanhaa Eesti korttia: Tallinna, Narva, Kuressaar ja Tartu. 30 731 1923. Englannin posti Tangerissa. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 75 . Takana aitoutusleima P. Michelissä yli 200 €! 15 743 1883. MUU EUROOPPA Merkit ja lähetykset 718 Albania. Michelissä n. 15 730 1923. Viikinkilaiva 5 mk loistoleimalla Tallin 2.XI.21 Tshekkoslovakiaan. Hollannin Intia. Takana aitoutusleima P. Käyttämättömiä Maksi-kortteja 17 erilaista, numerot 1-3 ja 13-26. Ehiökortti Ranskaan 1931 15 737 1933-38 merkit ** lahjakansiossa. 1927 15 736 1931. 1922. Europa-Cept 1972 **. George V musta 1£ ** Michel 174. Ehiökortti lisämerkein Alankomaihin v. PR Aita Hädälist hammastamaton 7+5 mk *. Kahdeksan merkin kirjattu sekapostite Tallinnasta 27.7.19. Valtaosa kulkemattomia. Michelissä 550 € 40 726 Tsekkoslovakia. Kaksi ohuella, kaksi kartonkipaperilla. Tuloleima takana. Hujala SF. Neljä hammastamatonta koevedosta 2 K ja 35 L arvoista. 15 727 Unkari. Neljä FDC-kuorta 15 Kohde 720. Takana Utrechtin tuloleima. Pikakirje Prahasta 26.III.31 Brnoon, missä putkipostitse sarjanumero 397. Kohde 730: 30 € Kohde 731: 30 € Kohde 735: 15 € Kohde 736: 15 € Kohde 739: 15 € Kohde 740: 15 € Kohde 744: 200 € Kohde 741: 20 €. Kahdeksan hienoa merkkiä! 15 MUU EUROOPPA Iso-Britannia 741 Kulkeneita ehiöitä alkaen vuodesta 1872. Enver Hoxha pienoisarkki 1968 **. Michel 1069-1082 * (liimakkeet) 20 MUU EUROOPPA Eesti 728 1919. 1919. Michelissä 130 € 15 740 Espanjan sisällisodan aikaisia kirjeensulkijoita **. 30 732 1991-1999. 40 MUU EUROOPPA Hollanti 735 1927. Kansio FDC -kuoria yhteensä noin 140 erilaista. Värit vihreä/tummanvihreä. Michel 75, 76, 79 ym. PR Aita Hädälist hammastamaton 3,5+2,5 mk *. Kuvallisia FDC-kuoria, eri aiheita. Michelissä 1 200 € 200 745 1946-57. 15 729 1919. Kaksi ohuella, kaksi kartonkipaperilla. Neljä hammastamatonta koevedosta 2 K ja 35 L arvoista. 1952 ”UPU-kongressi Bryssel” 12 merkin sarja * 20 720 Bosnia-Herzegowina 1906/10. Michel 82 ja kaksi kpl 115A (eri värit). 1931. Hollannin Intia. Michelissä yli 200 €! 15 744 1929. 40 723 Malta, postilähetyksiä ja FDC-kuoria 1937-1984. 1950. Hollantiin. Värit vihreä/tummanvihreä. Michel 135-6 leimattuina. 30 733 1993. Yli 140 kpl 20 742 1883. 140 721 Irlanti. 140 € Bosnia-Herzegowina 1906/10. 18 erilaista FDC/erikoisleimakuoria 15 725 Puola. 1947-75
Michel 706-13 ja 730-7 * (liimakkeen jälki) 30 771 Timor-kokoelma 1886-1973 */o. 7 ** hienossa postin lahjakuoressa 15 770 1947-9. 30 768 1945. Michel 2600 €! 400 761 1953. Michelissä n. Michelissä 260 € 30 769 1945. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 76 6/2020 746 1948Kolme 1 £ yksittäistä merkkiä arkin reunasta sekä 1983 1 £ nelilö. 30 764 1953. 20 766 Michel 223-4 **, ei aitoutusta. Aitoutus Dr. 400 € Itävalta 1945 julkaisematta jääneet merkit **. * 50 763 1933. block nr. Michelissä 140 €. Yli 80 kpl 15 750 Levy vanhaa Englantia. Linnut Michel 956-6 **. 570 € 40 753 Levy vanhaa Italiaa ja kaupunkivaltioita 20 MUU EUROOPPA Itävalta 754 1873. SG 7 700 £. Luettelossa yli 500 £. F. ”Maalauksia” sarja ** 15 MUU EUROOPPA Latvia 765 Michel 11B kaunisleimaisella leikkeellä. 3 200 €. F. ”Lentopostisarja” 20 merkkiä * (Mi 468-487 420€) 40 757 1930. block 8 **. Lennätinmerkkejä 5 erilaista Specimen -painatuksella * 15 755 1922. 30 747 Kaksi levyä fiskaalimerkkejä 15 748 Kaksi merkkiä ja nelilö. Erittäin harvinaiset ja hienokuntoiset merkit. Monia hyviä! Michelissä n. 150 Kohde 758: 100 € Kohde 768: 30 € Kohde 748: 30 € Kohde 760. ”Wilhelm Miklas” sarja ** (Mi 512-517 150€) 20 758 1931 .”Rotary” sarja 6 merkkiä. Aitoutus Dr. 15 751 Neljä sivua vanhaa leimattua, yli 200 kpl. Wallner. Korkea luetteloarvo. ** (Mi 518-523 700€) 100 759 1933. Wallner. Kaikissa virhe: fosforointi puuttuu! 30 749 Kulkeneita lehtikääreitä alkaen 1880-luku. ”Ruhtinatar Elsa” 2 Fr reunakappale ** ja kulmaleimainen. Kaikki merkit **. Michelissä 300 € 40 MUU EUROOPPA Liechtenstein 762 1930. Michel 2 600 €! Kohde 756: 40 € Kohde 763: 30 € Kohde 767: 30 € Portugali 1866. ”Luis I” leimatut 20 R ja 100 R. Kohde 766: 50 € Kohde 765: 20 €. ”Luis I” leimatut 20 R ja 100 R. Kuusi sivua Ranskaa **/*/o vuodesta 1853 alkaen. Michel 418-24 * (liimakkeet) 15 756 1925. 100 MUU EUROOPPA Italia 752 Erä postituoretta **. Erittäin harvinaiset ja hienokuntoiset merkit. ”Wipa” 50 g * (Mi 555 320€) 30 760 1945 julkaisematta jääneet merkit **. Michelissä 700 € 50 MUU EUROOPPA Portugali 767 1866. Seitsemän merkin lentokone-sarja. Yli 170 erilaista merkkiä pienessä kansiossa 15 MUU EUROOPPA Ranska 772 1853
Yli 200 erilaista **/*/o 15 783 Ranskan sotilaspostia 1911-1920. Deutsches Reich. Michel 30-44 *. Deutsches Reich. Nothilfe-sarja ostituoreena ** (Michel 160€). Nothilfe 3-40 rpf A-hammaste ** paitsi 20 rpf B-hammaste* (Michel 499-507 A ja 505 B). Kaunis leimattu, takuuleima takana! Michelissä 1 100 € 100 775 1901. Ehiökortti Tsaarin Ranskan vierailun kunniaksi. Michelissä 180 €. Michelissä 500 € 50 781 Libanon, Syyria, Indokiina ja Uusi-Kaledonia **/* 53 eril. Kuusi kpl lisäpainamia leikkeellä. 20 Kohde 773: 20 € Kohde 774: 100 € Kohde 779: 20 € Kohde 776: 15 € Kohde 793: 60 € Kohde 791: 15 € Kohde 789: 15 € Kohde 795: 80 € Kohde 799: 20 €. Michelissä 240 € 20 779 1937. Molemmista aitoutustodistus! 15 790 1912. 30 786 Kaksi levyä Saksan pikkuvaltioita. Neljä postilähetystä vuodesta 1927 eteenpäin 15 778 1933. 30 793 1931. Michelissä 160 €. Deutsches Reich. 15 789 1872. (Mi 550€) 60 794 1933. Ranskan posti Kiinassa. Takana valuuttakontrolli liuska ja rautaieleimat Frankfurt-Basel. (Mi 1-6) 60 785 Hannover. 15 792 1924. Lentopostikortti Heidelberg-Mannheim 1912. 15 799 1940. 15 782 Ranskan siirtomaat Afrikassa. Ranskan Päiväntasaajan Afrikka. 30 795 1937. 773 1893. Päällepainamamerkit (6 kpl) Varsovasta Berliiniin 5.8.1940. Talviapu-sekapostite kirje Köln 15.2.37 Sveitsiin. Ranskan Reunion, Roland Garlos **. Deutsche Luftpost Polarfarth 1931 4 reichmark käyttämätön. Michelissä 240 € 20 780 1940-1. Michelissä 180 € 15 776 1922. Tuloleima 6.8. Uusi-Kaledonia. Luettelossa yli 300 €. Kenraalikuvernementti. Mecklenburg Strelitz merkit. Ranskan Kamerun. Aitoutus mukana. 15 MUU EUROOPPA Saksa 784 1864. Deutsches Reich. Anschluss-kuori kahden maan merkein St.Veit a.d,Triesting 9 IV 38 Turkkiin. Michel 3 leimattu ja Michel 7 kirjeellä. Seitsemän leimattua eri merkkiä vanhaa Saksaa. 15 788 Saksan posti Belgiassa I maailmansodassa. Deutshes Reich blokki 10 * (liimakkeet reunoissa) 15 798 1938. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 77 . Deutsches Reich. Ranskan Kongo. Ranskan Somalirannikko 25 frangia. Upea ja näyttävä kohde! 20 774 1894. Hienot kuvat! 20 791 1922. Deutsches Reich. Takana Turkin tuloleimat. 15 777 1927. 15 787 Kaksi levyä Saksaa ja kirje Suomeen 1948. Michel 155-62 **. Michel 12, 24 ja 25. Liimakkeeliset ilman liimapintaa. Kulkenut. Pariisi-Nouveau sarja **. Deutsches Reich blokki 9 postituoreena ** (Michel 320€) 80 796 1937. Michel 197b, aitoutusleima merkin takana. Deutsches Reich. Michel 174-199. Mappireikä. Kahdeksan lähetystä, yksi Suomeen. 75 pfg. 15 797 1937
Sisältää mm. erikoisleimakuorella. BRD Michel 121 + 122 kuorella Suomeen 30 815 1951. Lentomerkit Michel 387-94, 395 ja 422 */** 15 831 1943. 10 kop (Michel 2) pari ja irtomerkki kuorella Ouluun 1858. Serbien. Berlin (West) Jahre Weltpostverein. ”Luftpost” 35 ja 40 C molemmat paperilaadut x ja z. Berlin (West). Zeppelin Moskovassa Michel 390-1 A * 30 847 1930. Blokki no 4 ** (pientä tarttumaa takana) 15 830 1941. Michelissä 180 € 20 810 1949. Kirjattu pikalähetys Bozen (Tiroli) Dsesdeniin 19.4.1944. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 78 6/2020 800 1941. BRD Michel 159. Michel 1 eteenpäin + portomarken 30 801 1941. 15 806 1944. (kulmissa takana pientä tummumaa) 20 832 1945. sotilashallintoalueita, staatspostia, Epirus/Korsika, Venäjän Turkin postitoimistoa ja ns. Paljon merkkejä **/*/o 50 849 Ukraina. PAX-sarja 13 merkkiä. 15 Kohde 804: 50 € Kohde 807: 50 € Kohde 806: 50 € Kohde 823: 25 € Kohde 827: 120 € Kohde 836: 20 € Kohde 838: 300 € Kohde 844: 15 € Kohde 845: 20 € Kohde 846: 30 €. 20 802 1941. 20 804 1943. Michel 61-3. Michelissä 160 € 15 836 Erä kirjeensulkijoita ensimmäisen maailmansodan ajalta * 20 MUU EUROOPPA Venäjä ja Neuvostoliitto 837 1858. Keskuskuvion huomattava siirtymä 15 845 1919. Berlin (West). BRD Michel 153-4 ja 171-2 (Michelissä 120 €) 20 819 1952. Berlin West. * (Mi 233-244 300 €) 30 826 1932. 30 809 1949. laivamerkkisarjan. Täydet sarjat postituoreina. ”Stehende Helvetia” sarja leimattuna. Blokki no 9 **. Mukana yleensä puuttuvat Waffen-SS ja Kriegsmarine U-boot kortit. Vihkomerkkien hieno päikkörivilö erikoisleimakuorella. SA ja SS merkit leimattuina (Michel 909-10) Michelissä 2600 €. Presidentti Heuss 2-90 pfg ja 1-3 dm ** (Michel 350 €) 20 MUU EUROOPPA Sveitsi 823 1907. R-kirje Sveitsiin Punaiselle Ristille. Tuloleima 22.4. Upea kuori! 300 839 1865. Blokki 12 ** (Mi 446 160€) 20 833 1945. Michel 190 leimattu 15 825 1929. 50 812 Deutsches Post 1949-1955. Merkit Michelissä 165 € 25 816 1951. Deutsche Post. Aitoutustodistus 50 805 1944. Deutsches Post. Deutsches Reich NSDAP Dienstmerkit ja Valtakunnan Dienstmerkit. Michelissä 300 €. 30 813 1950. Michel 250-6 */** 15 827 1934. Merkit Michelissä 235 € 35 814 1950. 10 kop (Michel 2) kaunisleimaisia merkkejä viisi kpl. BRD Michel 171-6 15 822 1954. FDC 9.10.1949 kirjattuna Suomeen. Kaikki kortit leimattu ”Tag der Briefmarke” U-boot -leimalla. DDP Alpenworland ehiökortti lisämaksullisin lentomerkein ym. (Michelissä 110 €) 15 820 1953. Blokki 14 ”Lunaba” ** (Mi 560 -220 €) 40 835 1959-60. ** (Mi 447-459 500 €) 90 834 1951. Merkit mitätöity numeroleimalla 1. Kirkonkellot-sarja ja Olympia-sarja lisämerkein kahdella erikoisleimakuorella. Lisäksi punaiset suorakaideleimat. 30 838 1858. Saksa/Tunis *. 25 824 1924. Merkit Michelissä 260 € 45 821 1953. Iso määrä väärenteitä kuvatuista 30 merkistä. Zeppelin Moskovassa Michel 390-1 B * 40 848 Säiliökirja erikoisempaa vanhaa Venäjää. BRD. Laibach Michel 12 ja 31 leikkeellä, ei aitoutusta. Erä levyllä **. Michelissä 700 € 50 807 1945. Leimojen aitoudesta ei takeita! 50 808 1949. 40 803 1942/44. 7 varhaista merkkiä **/*/o. Blokki 1 ”Naba” ** (Mi 271-274 900 €) 120 828 1936. Berlin Michel 91-100 (Michelissä 65 €) 15 818 1952-3. Deutsches Reich Aselaji-ehiösarja. 1 rupla hammastamaton. Deutsches Reich. Pro Patria blokki no 2 * (liimakkeen jäljet) 15 829 1938. Suurikokoinen vekseli 301-900 ruplan arvolle 20 840 1913. 20 811 1949. Romanov 7 kop upealla kuvioleimalla 15 841 1915. Kirkkosarja erikoisleimakortilla. Leimattu sarja ilman 50 Pf ja 2 DM. Sotavankipostia. ”Postimerkki 100 vuotta” FDC-kortti. Berlin (West). Tuloleima Helsinki 19.10. Krimin (Sewestapol) 50 kopeekan ”hätärahamerkki” sisällissodan ajalta * 20 846 1930. Upea kohde! 20 842 1, 2, 3, 4, 5, 7, 10, 14, 20, 25, 35 ja 50 kopeekan arkit ** 30 843 1, 7 ja 10 ruplan arkit ** 30 844 1917. ja Tullivapaa leimaus. Filharmonikot ym. BRD Michel 146 (Michelissä 140 €) 15 817 1952
Michelissä 100 € 15 AASIA Kiina 852 1964. 220 €. Postikortti Hollantiin 1936. Merkkejä ja FDCkuoria 1937-77 15 867 Mosambik. 15 erilaista 15 876 Jamaika ja BR. Pieniä leikkausvikoja. 810 40 853 1971. Kolme postilähetystä v. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 79 . FDC-kuoria 1958-81. 28 erilaista 15 ETELÄ-AMERIKKA Merkit ja lähetykset 874 Bahamasaaret ja Bermuda. 20 861 Cape of Good Hope. 15 eril1937-81 15 875 Barbados ja St-Lucia. Postikortti Suomeen! 20 854 Erä Kiinaa levyllä ** 20 855 Erä leimattuja 15 856 Erä leimattuja Mao merkkejä 20 857 Kaksi levyä Maon Kiinaa 20 858 Mao-blokki lehdistömitätöity (?) + merkki 20 859 Postituore erä **. 15 872 Tonga, kanoottipostia 1964 15 873 Uusi-Seelanti. 15 863 Etiopia. Neitsytsaaret. Lentopostikortti postimerkkinäyttelystä 1930. Michel block 9, irtomerkki Michel nr. Postilähetyksiä 60 kpl 1920-50 -luku. 1937 eteenpäin 15 866 Mauritius ja Rhodesia. FDCkuoria ym. Michel 591-4, 1242-8, 1288-90 ja 1643-6. Punaisen Ristin leima. 14 erilaista 15 Kohde 851: 15 € Kohde 853: 20 € Kohde 852: 40 € Kohde 862: 15 € Kohde 861: 40 € Kohde 860: 20 € Kohde 870: 20 € Kohde 872: 15 € Kohde 877: 15 € Kohde 878: 15 € Kolumbia. 1853 leimatut kolmiomerkit 1 p 1 sh. Vuoden 1935 lentomerkit kuorella Saksaan 15 868 Senegal. * 15 878 Kolumbia. FDC-kuoria ym. 1905 Vaakuna 50 pesoa. Kaksi postilähetystä Saksaan vuonna 1929 15 869 Togo. FDC-kuoria 1946-81. Pyöreät postivirkamerkit leikkeellä mm. 14 erilaista vuosilta 1937-82. AASIA Japani 850 1946. 15 864 Madagaskar. Kolme postikorttia vuodelta 1903 20 865 Madagaskar. 1953-73. R-kuori Saksaan 1931 15 AUSTRALIA & OSEANIA Merkit ja lähetykset 870 1854. Postilähetyksiä 60 kpl 1920-50 -luku 15 879 Trinidad, Tobago ja Montserat. 40 862 Egypti. FDC-kuoria ym. Punaisen Ristin pienoisarkki *. Niukat reunat ja 6 p ohentumaa. New South Wales. Michelissä n. vaikea Jaffa. 13 erilaista 1937-78 15 877 Kolumbia. Souvenier of Japan 1946nelisivuinen lahjakansio, merkit liimakkeella * 15 851 1948. Victoria 1 sh leimattuna 20 871 Fiji, Salomonsaaret ja Niue. 30 AFRIKKA Merkit ja lähetykset 860 Algeria. FDC-kuoria ym
Sivujen välissä paljon kaksoiskappaleita ja eri leimoja. Mi 196-203. Paljon hyviä merkkejä! 15 884 Kansanyhteisön merkkejä 22 erilaista **/* 15 885 Kansanyhteisön vanhoja merkkejä 45 erilaista leimattua. Kannattaa tutustua! Yhdeksän kuvaa. 60 910 Säiliökirja Saksaa etupäässä käyttämätöntä + muuta. Yli 90 vihkoa **/o 20 891 Ecuador-kokoelma **/*/o 1865-1986. Lisänä kaksi lähetystä. Valtavasti merkkejä. Michelissä 200 € 20 MUU MAAILMA Kokoelmat ja erät 890 Alankomaat vihkokokoelma upeassa kansiossa. Pääosin ** ja tabseilla. Vanhoja kokoelmalehtiä ja tuplakappaleita 100 918 YK/New York. 15 886 Kansanyhteisön vanhoja merkkejä kaksi sivua */o 15 887 Laivaleimoja postilähetyksillä 100 kpl 15 888 Latakia/Syyria 1931. Lintulajit määritelty. 500 erilaista 30 916 Venäjä. Valtavasti kaksoiskappaleita sivujen väleissä. 150 909 Saksa. Kaksi kansiota, Norma 1855-1962 leimattuna. Kulkeneita ehiöitä ja lehtikääreitä alkaen vuodesta 1874. 100 892 Espanja kokoelma 1850-1986 kahdessa Davo-kansiossa. 250 905 Saksa. Leuchturm kansio 1855-2000. Valtavasti merkkejä. 100 914 USA. Sodan jälkeisen ajan 1945-9 miehitysmerkkejä ja lähetyksiä. Suomen itsenäisyys 1917-1967 merkki **. Deutsches Reich Brustschild upea leimattu sarja Michel 1-30 (Mi24*) Linderin hienossa kansiossa. Kortissa kaksi intialaista leimaa ja Helsinki leimat 14.XII.14. Täydellinen kokoelma 1951-1990 **. 15 911 Saksa. Täydellinen kokoelma kolmessa kansiossa taskuilla. Saksan pikkuvaltioita Baden-Helgoland. Paljon hyviä merkkejä! Kohde 886: 15 € Kansanyhteisön vanhoja merkkejä kaksi sivua */o. Yli 130 kpl Kohde 883: 15 € Vanhaa Intiaa kaksi sivua. 150 lehteä). Merkkipaikat suojataskuin 40 913 USA-kokoelma **/*/o 1948-85. 15 883 Vanhaa Intiaa kaksi sivua. DDR kokoelma 1949-1989 viidessä Davo-kansiossa koteloilla. Merkit leimattuina. Etupäässä leimattua. 12 vanhaa kokoelmasivua. Kolme kansiota lintumerkkejä Visir-lehdillä (n. USA. Michel 22-33 **. 300 898 Ranskaa säiliökirja **/*. BRD 1949-90 **. Viisi kokoelmasivua vanhaa Venäjää 30 917 Venezuela-kokoelma **/* ja postilähetyksiä 1859-1989. 50 904 Saksa. Kannattaa tutustua! Kuusi kuvaa. Paksu kansio, valtavasti merkkejä, vihkoja, ryhmiä ym. Saksan pikkuvaltioita: Mecklenburg-Wurtemberg 12 vanhaa kokoelmasivua. Hieno Leuchturm-kansio suojataskuilla.! Korkea luetteloarvo! 120 Kohde 881: 15 € Kohde 880: 20 € Kulkeneita ehiöitä ja lehtikääreitä alkaen vuodesta 1874. Huomattava siirtymä!. Etupäässä leimattuja. Taskullinen kansio. Kansio ensilentokuoria, hieno erä 20 915 Vatikaani-kokoelma 1931-78. Kannattaa tutkia! 70 907 Saksa. 50 899 Romania. Michelissä 8 000 euroa! 350 906 Saksa. Valtava kansio täynnä merkkejä 1858-1976. Kokoelma Davo-kansiossa 1872-1945. Mukana valtava erä jo kansiossa oleville vaihtoehtoisia merkkejä. Melko täydellinen. DDR-kokoelma 1971-83 ** kansiossa. 150 893 Israel-kokoelma 1948-67. Kokoelma Davo-kansiossa. Sivut 1849-1980. Amerikkalaisten vyöhyke ja rakennussarjaa (määriteltyinä) kaksi säiliökirjaa merkkejä ja lähetyksiä. Kannattaa tutkia! 70 908 Saksa. Kannattaa tutustua! 80 895 Linnut. Taskulliset sivut **/*. 40 902 Saksa. 50 897 Ranska. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 80 6/2020 POHJOIS-AMERIKKA USA 880 1874. Yli 130 kpl 20 881 1967. Kauniisti ”monteerattu”. Michelissä 140 € 15 889 Libanon, turismi sarja 1936 **. Vieressä normaali merkki ** 15 MUU MAAILMA Merkit ja lähetykset 882 Intia 1914. 50 903 Saksa. 64 sivuinen aihekokoelma. Useita satoja merkkejä (ehkä noin 1000-1500) 150 896 Nisäkkäät. 20 894 Kanada kokoelma 1860Taskulliset sivut. Taskullisilla lehdillä n. 80 900 Ruotsi. 5 kuvaa. Kannattaa tutustua! Yhdeksän kuvaa. Pääosin **. Merkit kaunis ja loistoleimattuina. Sensuroitu ehiökortti Bombaysta 1.Nov.14 Ouluun. Vain muutama merkki puuttuu! Kannattaa tutustua! 200 912 Saksa. Lopussa itsetehtyjä sivuja 1963ja Leuchturm kansio 1987-1998 */o 40 901 Ruotsi. Kaksi kansiota BRD 1980-2002. Monia hyviä merkkejä, specimen, veromerkkejä jne
Kokoelma Davo-kansiossa. Kohde 903. Kohde 897. 20 € Israel-kokoelma 1948-67. Kohde 899. Kohde 896. Kohde 892. 12 vanhaa kokoelmasivua. Lintulajit määritelty. 100 € Ecuador-kokoelma **/*/o 1865-1986. Useita satoja merkkejä. Kohde 895. Kaksi kansiota, Norma 1855-1962 leimattuna. 80 € Romania. Yli 90 vihkoa **/o Kohde 891. Valtavasti merkkejä. 40 € Ruotsi. Pääosin ** ja tabseilla. 150 € Linnut. 150 lehteä). Kohde 894. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 81 . Kohde 900. Lopussa itsetehtyjä sivuja 1963ja Leuchturm kansio 1987-1998 */o Kohde 902. 150 € Espanja kokoelma 1850-1986 kahdessa Davo-kansiossa. Monia hyviä merkkejä, specimen, veromerkkejä jne. 50 € Nisäkkäät. 50 € Saksan pikkuvaltioita Baden-Helgoland. Kauniisti ”monteerattu”. 50 € Saksan pikkuvaltioita: MecklenburgWurtemberg 12 vanhaa kokoelmasivua.. 64 sivuinen aihekokoelma. 1849-1980. Valtavasti kaksoiskappaleita. 20 € Alankomaat vihkokokoelma upeassa kansiossa. Kolme kansiota lintumerkkejä Visir-lehdillä (n. Valtava kansio täynnä merkkejä 1858-1976. 80 € Kanada kokoelma 1860Taskulliset sivut. Sivujen välissä paljon kaksoiskappaleita ja eri leimoja. Taskullinen kansio. Paljon hyviä ulkomaiden kokoelmia ja eriä, kuten nämä: Kohde 890. Etupäässä leimattua. 300 € Ranska. Kohde 893
Täydellinen kokoelma 1951-1990 **. Korkea luetteloarvo! Kohde 917. Taskullisilla lehdillä n. 20 € USA. Lisänä kaksi lähetystä. Kohde 914. Pääosin **. BRD 1949-90 **. Kohde 918. 70 € Saksa. Amerikkalaisten vyöhyke ja rakennussarjaa (määriteltyinä) kaksi säiliökirjaa merkkejä ja lähetyksiä. 100 € Venezuela-kokoelma **/* ja postilähetyksiä 1859-1989. 30 € Viisi kokoelmasivua vanhaa Venäjää. 250 € Saksa kokoelma Davo-kansiossa 18721945. Taskulliset sivut Vain muutama merkki puuttuu! Kohde 913. Kannattaa tutkia! Kohde 907. 70 € Saksa. 100 € USA-kokoelma **/*/o 1948-85. Kohde 911. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 82 6/2020 Paljon hyviä ulkomaiden kokoelmia ja eriä, kuten nämä: Kohde 904. Täydellinen kokoelma kolmessa kansiossa taskuilla. DDR kokoelma 1949-89 viidessä Davo-kansiossa koteloilla **/*. Kansio ensilentokuoria, hieno erä. Kohde 916. 150 € Saksa. Michelissä 8 000 €! Kohde 906. Hieno Leuchturm-kansio suojataskuilla. Paksu kansio, valtavasti merkkejä, vihkoja, ryhmiä ym. Kohde 915. 500 erilaista. 200 € Saksa. Etupäässä leimattuja. 350 € Deutsches Reich Brustschild upea leimattu sarja Linderin hienossa kansiossa. Vanhoja kokoelmalehtiä ja tuplakappaleita.. Sodan jälkeisen ajan 1945-9 miehitysmerkkejä ja lähetyksiä. Kohde 905. 30 € Vatikaani-kokoelma 1931-78. 120 € YK/New York. Mukana valtava erä vaihtoehtoisia merkkejä. Kohde 908
(1) 20 927 Helsinki. Neljä vanhaa kulkenutta korttia. Ykköskuva Inaria ja kakkoskuva Kilpisjärvi ja kaksi Kaunispäätä. 20 € Kohde 936. 20 € Kohde 949. Kahdeksan priimakuntoista kulkematonta vanhaa korttia. 15 930 Jyväskylä. 1930 kortti HY62 R4. Kaikki HY2 luokkaa. 15 952 Wendelin. 15 931 Lappi kulkemattomia kortteja. 20 950 Wendelin. Kulkenut Ruotsiin 1908. Kulkeneet Kuopio, Hanko (taite kulmassa) ja Oulu. Kymmenen kulkenutta vanhaa korttia. TUBjoulumerkki Poika Wiipuri ketjuleiman 23.XII.30 alla. 15 € Kohde 922. Kuusi kulkematonta korttia. 20 942 Veljekset Karhumäki kulkemattomia ilmakuvakortteja: Mäntyharju, Virrat, Pieksamäki (2) ja Haapamäki (2). 50 920 Espoo kortti Italiaan 1906 15 921 Hanko värisommitelmakortti. 70 erilaista, hienoja vanhoja, etupäässä kulkeneita! 100 925 Helsinki. 15 Kohde 920. 20 922 Helsinki värisommitelmakortti 14.3.1910. Mannerheimintie). Kulkenut 1899. Korttikirja vuodelta 1913. Valtaosin erilaisia ja kulkeneita. Turusta Tukholmaan 24.6.1900 laivapostina + Från Finland -leima. Kulkeneita kortteja 13 erilaista. 15 € Kohde 923. 25 924 Helsinki-kortteja kansiossa. 20 € Kohde 948. Kuusi kulkematonta priimakuntoista korttia. Kotiliesi lehtiä 15 erilaista vuodelta 1936, joissa kaikissa Martta Wendelinin piirtämä kansikuva. Neljä kulkematonta korttia. 20 943 Veljekset Karhumäki käyttämättömät kortit Soini, Sumiainen, Juupajoki ja Uurainen. 25 939 Turun hieno sommitelmakortti. 15 945 Valamo. Kulkemattomia kortteja (kuva 1) ja kulkeneita postimerkkiä (kuva 2). Olympiarenkaat kulmissa. 17.2.1907. 20 951 Wendelin. 20 940 Turun tuomiokirkko ja Aurajoki. 20 953 Wendelin. Kuusi käyttämätöntä Olympia kuvasarja korttia Helsingin maisemista ja rakennuksista. 20 € Kohde 950. 15 941 Veljekset Karhumäki kortit. Neljä käyttämätöntä vanhaa kortttia 15 934 Savonlinna/Olavinlinna neljä korttia yksi kulkematon muut kulkeneita. 16 kuvakorttia, koko A5 20 933 Nummelan parantola. Kulkenut K.P.XP. 15 POSTIKORTIT Taitelijakortit 947 Wendelin Hy284 R5 25 948 Wendelin Hy685 R4 20 949 Wendelin. 15 929 Hämeenlinna. 20 923 Helsinki värisommitelmakortti. 15 936 Tampereen rautatiesilta. Kakkoskuvassa ylempi kulkematon ja alemmassa PJV 94.01a R3 leima. Kulkemattomat Kangasala, Kalajoki hiekkasärkät ja Kalajoki. Kulkenut ”nyrkkipostissa”. 25 € Kohde 921. (2) 20 928 Helsinki. 15 946 Viipuri. 15 938 Turun 3-osainen panoraamakortti Ruotsiin 1902. Maisema Turuntieltä (nyk. Kymmenen kulkenutta vanhaa korttia. 15 932 Maarianhaminan nähtävyyksiä. POSTIKORTIT Paikkakunnat 919 1 000 kpl paikkakuntakortteja (värillisiä) hyvässä peltilaatikossa. 20 € Kohde 939. 15 935 Tampere. Vanhoja kortteja. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 83 . §15 937 Turku. 20 926 Helsinki. Kulkeneet Kalevala-kortit 1935 koko sarja hienoilla leimoilla. Kulkenut kortti 1938. 20 €. 20 POSTIKORTIT Luovutettu alue 944 Kulkemattomia kortteja Rautu ”Kuolemanlaakso”, Valkjärvi ” Kirkko”, Ino ”Patterin raunioita” ja Rajajoki kulkenut, postileima Rajajoki 5.8.39. Kaikki luokkaa HY2
Kolikko suljetussa puurasiassa. 15 957 Belgia. 20 € Kohde 957. 15 € Kohde 966. Laiva Helsingin satamassa. 20 972 Suomen kolikoiden vuosilajitelmia 1984-2001/2. 1 kg). 15 964 Uuden Suomen vanha joulukortti 15 965 Wiipurin suojeluskunnan sotilas 22.2.1922. 20 € Kohde 962. 15 € Kohde 960. Aitoutustodistus. 40 €. Vanhoja valokuvaja piirroskortteja. Suomen sotasensuuri. 15 961 Turun lippukortti Ruotsiin 1902 20 962 Turun vaakunakortti Ruotsiin 1902 20 963 Uuden Auran vanha joulukortti. 300 € 2017. Mukana Monetan avajaislajitelma 23.11.1994, sisältää poletin! 15 Kohde 955. 15 Kulkematon valokuvakortti 15 966 Zeppelin-kortteja. 20 € Kohde 965. Laivan kannella Oskar Merikanto, Emil Forström, Jean Sibelius ym. Vanha kulkenut kortti 1938. 20 euron kultainen juhlaraha (Au900/1,73 g). Kultaa 22 mm/5,65 g. 15 959 Suomen Joutsen. 15 960 Talvisodan aikainen unkarilainen propaganda-kortti neuvostoliiton pommituksista Suomessa. Kaksi kulkematonta valokuvakorttia. Hitler, Göring, Dönitz ja Göbbebels hirressä 8.5.1945 20 958 Ilmavoimien kenttäpostikortteja: Tiedustelulennolla, Pommituskoneiden hyökkäys, Hävittäjälentäjät taistelussa. Suomi 100 vuotta 100 euron juhlaraha. Suomi 100 vuotta 100 euron juhlaraha. Kaikki luokkaa HY3. Painos 3000 kpl. 15 € Kohde 961. Kulkematon postikortti (tv). Kulkeneita kortteja 7 ja yksi kulkematon (kuva 1 ensimmäinen kortti). Priima kunto! 40 969 2017. Kultaa 22 mm/5,65 g. Kotelo ja aitoutustodistus. Kolikko suljetussa puurasiassa. 20 € Kohde 959. 300 970 Erä kolikoita ja muistomitaleita 15 971 Nimekkäiden kuvanveistäjien pronssimitaleita (paino n. Terho Sakki: Alko 1978, Toivo Jaatinen: Aikakauslehdistö 1982 ja Kimmo Pyykkö: Seura-lehti 1984. 20 956 Aero lentokone Sampo Turun lentoasemalla. Painos 3000 kpl. 50 € Kohde 969. Aitoutustodistus. 16 erilaista 50 NUMISMATIIKKA juhlarahat, kolikot 967 14 erilaista hopeista juhlaym rahaa 30 968 2005 yleisurheilun MM-kisat Helsingissä. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 84 6/2020 954 Wendelin. Kulkenut Dombovarista Tampereelle 8.2.1940. 20 POSTIKORTIT Aihekortit 955 1911. Kohde 968
Upea kunto! 15 998 1911. Painettu Tukholmassa. 25 penniä hopeaa. 100 markkaa. 25 penniä hopeaa. KL 8-9 (puhd?) 15 999 1914. A. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 85 . 25 pennin hopeakolikot 15 986 1890, 1907 ja 1911. 50 € Kohde 1017. Harvinainen RR. 1 markka. helmikuuta 1918. ”Puolikas” kolikko. Kuntoluokka 8 40 1002 1923. 15 Kohde 978. NUMISMATIIKKA Suomalaiset kolikot 973 1865, -66, -67, -91, -97, -99. Harvinainen RR Kohde 1013. 25 penniä. 1 penni kupari. 1 markka KL 4 (puhd?) 40 979 1866. 1000 € 1918. 100 mk tähdellä ja pienellä sarjanumerolla. 80 1014 1918. C. 150 € Kohde 1018. 2 markkaa KL 6 (puhd?) 30 977 1866. Kuopio 25 p. KL 8 (puhd?) 15 997 1909. KL 8 (puhd?) 15 993 1897. Myös hopeaa 15 NUMISMATIIKKA Suomalaiset setelit 1013 1918. 10 pennin kuparikolikot 15 974 1865. 80 € Kohde 1014. KL 6 (puhd?) 15 990 1892. C. Loisto kunto! 15 995 1900, -05, -11, -12, -13, -14, -15 ja 1916. Kaksi kappaletta 5 penniä 15 981 1870. 21 sivua. Kunto (01)-(1+). Kuntoluokka 9 50 1005 1932. 1 markka KL 3-4 (puhd?) 20 975 1865. Vain neljä shekkiä irrotettu sadasta! 50 1016 1918. 50 pennin hopeakolikot 15 987 1890. 50 penniä. 40 € Kohde 981. II 50 penniä. 50 € Kohde 1004. Myös hopeaa 15 1012 Löytöerä kolikoita 2. 10 penniä 15 1000 1918. Sisällissodan aikainen Suomen Pankin 10 markan shekkivihko. Kuntoluokka 6 150 1018 1922. 10 penniä kupari. Litt. 1 penni kupari. 50 1017 1922. Vaasan Osakepankki 25 mk C. Kuvassa molemmat puolet! 20 1007 5 penniä. 1 markka KL 6 (puhd?) 20 988 1890. Kuvassa molemmat puolet! 20 1008 Kansio kolikoita. Kuntoluokka 4 80 1020 1955. 10 markkaa 15 1004 1931. 40 € Kohde 983. 60 € Kohde 1001. KL 6 (puhd?) 15 991 1893. 20 markkaa alumiinipronssi. 1 markka. Harvinainen RR 1000 1001 1918. 5 penniä kuparia. 100 markkaa. 500 markkaa. Sisällissodan aikainen Suomen Pankin viiden markan shekkivihko. 1 markka. Kuntoluokka 9 60 1006 1935. KL 5 (puhd?) 15 989 1892. 2 markkaa. Valtavasti kolikoita, kannattaa tutkia! (kolme kuvaa) 50 1009 Kolme kuparikolikoiden aihiota 15 1010 Leimakiiltoisia Suomi kolikoita erä 15 1011 Löytöerä kolikoita 1. 5 pennin rautakolikko (Fe). Leimakiiltoinen! 15 1003 1930. 50 € Kohde 1005. 30 €. 1 markka KL 2 (puhd?) 30 978 1866. 5 pennin rautakolikko (Fe). Harvinainen RR. Kuntoluokka 6 30 1019 1922. KV I. Hyvä kuntoiset 1 penni 20 985 1890, -94, -97, -99, 1901, -07, -09, -10. II 50 penniä. 10 penniä, hyvä! 15 994 1899. 1 markka. 5 penniä 15 980 1866. Kuntoluokka 4. Kuntoluokka 4 Kohde 1000. KL 8 (puhd?) 15 983 1876. KL 6 (puhd?) 15 992 1893. 20 markkaa alumiinipronssi. Kuntoluokka 4 1800 984 1881 ja -99. 1 markka. 50 € Kohde 1016. Hyvät pennit, osa leimakiiltoisia! 20 996 1908. 5 markkaa ”puolikas” kolikko. Sadasta shekistä vain kolme irrotettu! 50 1015 1918. KL 6 (puhd?) 30 976 1865. KL 5-6 (puhd?) 50 982 1874. 100 markkaa Litt. 1800 € 1876. Litt
15 1041 Berliinin olympialaiset 1936. 5 mk sarja J tähdellä. A tähdellä. 500 € Kohde 1040. 15 € Kohde 1041. (mahdollinen replika) Paino n. Julkaistu Tukholmassa. 4 dalerin plooturaha, paino 2,8 kg. 30 1025 1963. Kaikki maailman arvokkaat postimerkit yhdessä luettelossa. KullbergHelenius nro P0647530P* 50 1030 1977. Upeasti kuvitettu tietoteos postihistorian ja kotiseutufilatelian keräilijälle. 15 1048 Radan varrelta, Suomen rautatieliikennepaikat. 10 mk Litt. 15 1046 Postikortteja Helsingistä. 15 € Kohde 1048. 800 € 1729. Kunto 10 (0) 80 1028 1976. 15 1047 Postimerkkilehden ”Illustriertes Briefmarken Journal” vuosikerta 1893 sidottuna. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 86 6/2020 1021 1955. 15 1023 1963. 40 1027 1963. 100 mk Litt A (3 kpl). 15 €. 20 1026 1963. 40 1031 1986. Hienot kirjat ja upeat kuvat! 50 1042 Kolme uudenveroista Leuchturmin 32-sivuista säiliökirjaa mustin sivuin (1) 15 1043 Kolme uudenveroista Leuchturmin 32-sivuista säiliökirjaa mustin sivuin (2) 15 1044 Michel: Valuable Stamps of the World. 100 mk. 1/2 dalerin plooturaha, paino 380 g. 100 mk Lindblom-Wanhala no 5991404911 (korvaava seteli) sekä 1086 LittA Kullberg-Koivikko no 5040267346 60 1032 1986. 1 mk Suomen Pankin nippu (92 kpl) sekä LittB Valvanne-Luukka no A3791710 ja Simonen-Aranko no E9828208 35 1024 1963. Nurkassa hometta/patinaa. 40 1029 1976. 50 € Kohde 1047. 3 g 15 1037 Kuusi erilaista ulkolaista hopeakolikkoa 25 1038 Nippu ulkolaisia seteleitä. Kaksi kirjaa aidoin valokuvin. 700 € Kohde 1035. 50 mk 8 kpl, peräkkäiset numerot 3001001401-6 sekä 300107112 ja LittA 3012274717 30 NUMISMATIIKKA Ulkolaiset kolikot ja setelit 1033 1729. Rautatiefilateliasta kiinnostuneen keräilijän tietoteos. KarjalainenKoivikko nro H1085543, Koivisto-Luukka nro G0421173, Leinonen-Aranko nro A4698773. 15 Kohde 1027. 15 1039 Venäjän ”hätärahat” 1, 2 ja 3 kop. Nurkassa hometta/patinaa. 1 mk A tähdellä. 80 € Kohde 1033. 45 1022 1963. Selkeät leimat. 100 mk (3 kpl) Holkeri-Vanhala nro N0473829*, Kullberg-Mäkinen nro F11192211, Karjalainen-Lehtinen nro L2111000. Kolme nippua 15 PÄÄTTEEKSI Tarvikkeet ja kirjallisuus 1040 Almanakka vuodelta 1800. Kunto 10 (0). 4 dalerin plooturaha, paino 2,8 kg. 800 1034 1747. 15 € Kohde 1050. 1 dalerin plooturaha, paino 791 g. 500 1036 Itävalta 1752 Kultadukaatti. Holkeri-Helenius (2 kpl) nro P0557290 * P0557291*. 15 1045 Postia junalla, postileimat Suomen rautateillä 1870-1995. 50 mk (3 kpl) Kulberg-Helenius nro A0011000*, Karjalainen-Luukka nro G0104155*, KoivistoVoutilainen nro A0094643. 1000 mk 2 kpl, molemmat vesileimat, kerran taitetut ja kunto (+1). Kohde 1034. Myös muutama suomalainen. Sarja:K vl.I, kunto 10 (0). Mielenkiintoista historiaa merkkeilyn alkuvuosilta. Takannessa kosteusvaurio. Taustalla vähän hometta/patinaa 700 1035 1748. 10 mk Litt.A tähdellä, Sarja AN Vl.I, kunto 10 (0). Upeasti kuvitettu suurikokoinen tietoteos Helsingin vanhoista korteista
Hyvä kunto! 30 PÄÄTTEEKSI Kartat 1053 Kolme karttaa: Viro/Balttia MMH 1943, Oslo, Keski-Norja ja -Ruotsi (yläreunassa rissi) MMH 1944 20 1054 Porkkalan vuokra-alue MMH 1957. Kaksi käyttämätöntä uudenveroista Leuchturm kansiota koteloilla. Myönnetty vain 132 kpl, joista vain 31 Suomeen! 700 1072 Viron vapaussota 1918-20 muistomitali 15 PÄÄTTEEKSI Osakekirjat 1073 1899. Myönnetty vain 132 kpl, joista vain 31 Suomeen! Kohde 1073. 15 1051 Viisi Visir-kansiota + viisi pakkausta Visir-lehtiä 20 1052 Zeppelin keräilykorttien hieno kirja. Sipoon alue (Nikkilä, Mårtensby, Hindsby) Pientä reunavikaa, muuten hyvä kunto 20 1061 Venäläinen topografikartta VIII:33. Karttakeskus 1992. Kaikki kuvat kerätty. asteen ritarimerkki. 20 1055 Suomenmaan kartta. 1: 20 000. 80 1064 Laskuvarjojääkärien baretti. 1:21 000. 20 1058 Venäläinen topografikartta VI:29. Porvoon kaupunki ja eteläpuoleinen alue (Kråkö, Tolkkinen, Svartså). 20 1059 Venäläinen topografikartta VII:29. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 87 . Helsingin keskusta, Laajasalo, Jollas ym. Kuuntele esitelmä kypärän käyttäjästä Esko Ollilasta: suomenfilatelistiseura.fi 50 1068 Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki vuodelta 1977. Vanha alkuperäinen mittakaava. 20 1062 Venäläinen topografikartta vuodelta 1902. Espoon itäosa, Vantaan lounaisosa, Helsingin länsiosa (Leppävaara, Tavastby, Vantaankoski, Pitäjänmäki) 20 1060 Venäläinen topografikartta VIII:31. Sivut 1855-1985 varustettu suojataskuilla. jälkeä. 20 €. 1982 sodan aikaiselle kaukopartiomiehelle 15 1065 Punaisen Ristin ansiomitali 15 1066 Puolustusvoimien emalimukit 2 kpl 15 1067 Sodanaikainen suomalainen taisteluissa ollut kypärä. 1:21 000. 15 1056 Suomi/Karjala MMH 1941 20 1057 Venäläinen topografikartta IX:33. 1049 Ruotsi. asteen ritarimerkki. Kotelo ja nauhat. Mukana luovutustodistus! 30 1069 Talvija jatkosodan muistomitaleita kuusi erilaista 15 1070 Talvisodan Lapin ryhmän 1939-40 risti 30 1071 Viron Vapaudenristin ritarikunnan 1 luokan 2. 20 € Kohde 1074. 80 € Kohde 1070. Porvoon jokilaakso (Saxby, Strömsberg, Henttala). 1:21 000. 30 € Kohde 1072. Luovutettu juhlassa v. 1:21 000. 30 € Kohde 1054. Kartan alalaidassa venäläisiä merkintöjä. Hieno kunto! 20 PÄÄTTEEKSI Kunniamerkit, mitalit ja militaria 1063 1 luokan Rautaristi vuodelta 1939. Tapiola, Kaakkois-Espoo, Lauttasaari, Helsingin eteläosa. Taitteita, muuten hyvä kunto. Yläreunassa taitejälki. 20 € Kohde 1063. Osakekirja Järnvägsaktiebolaget Fredrikshamn 20 1074 1928. 1:20 000. 50 1050 Saksalainen hienokuntoinen karttakirja vuodelta 1911. 700 € Viron Vapaudenristin ritarikunnan 1 luokan 2. Osakekirja Borgå Ångfartygs Aktiebolaget 20 1075 Osakekirjat Privatbanken i Helsingfors 1907 sekä osakekirja Kuitu Oy 1942 20 Kohde 1052. 15 € Kohde 1071. Alareunassa muste ym. VI:30
Lämpömittari korkeus n. Harvinaiset! 15 1084 1791. Hieno erä 30 PÄÄTTEEKSI Cinderella 1090 1917 eteenpäin. 1730-luvulta alk. Sinettejä, allekirjoituksia, paperisinettejä 40 1089 Koko maailman leimamerkkejä 9 visirlehteä. Monaco 23.2.1953. Suuri määrä Valtion leipäym. Turusta Uuteenkaupunkiin 9.5.1928 15 1080 Suomi voittoon -kirjeensulkija leiman alla. 15 1099 Kahdeksan sivuinen ”Arjalaistodistus” vuodelta 1937. Suomalaisen matkailijan kaksi valokuvaalbumia, toinen tyhjä, toinen täysi. Rkirje Ostolasta Vaasaan 25.7.1907 15 1082 Virolaiset komeat kirjeensulkijat **. Porista Helsinkiin 5.3.1924 15 1081 Valkonauha -kirjeensulkija leiman alla. Sensuurilähetys Helsingistä Bromarviin 24.8.1915 15 1079 Suomi Olympialaisiin -kirjeensulkija leiman alla. Kaksi leimapaperia 4 sch. Kortti Nurmen Amerikan juoksukiertueelta. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Suomen Postimerkkilehti 88 6/2020 PÄÄTTEEKSI Kirjeensulkijat 1076 Disney kiiltokuvia 1940-luvulta. Kirjamarke, Ewald Eichenthal, Talliinn 15 PÄÄTTEEKSI Leimamerkit 1083 12 vanhaa asiakirjaa Ahvenanmaan Sundista 1893joista 10 leimamerkein. 50 € Kohde 1092. 20 € Kohde 1107. 15 1078 Stockmann urheiluosasto -kirjeensulkija leiman alla. Merkit jääneet painamatta! Sama vesileima kuin Ryti/Mannerheim merkeissä. 30 € Kohde 1101. Harvinainen! 50 1095 FBI-keräilykortit koko sarja numerot 1-100 visir-lehdillä 30 1096 Finnair/Aero Oy. Tasavallan Presidentin kansliasta lähetetty vakuutettu vapaakirje 17.XII.46. 70 € Paavo Nurmen lähettämä postikortti Los Angelesista Turkuun 25.3.1929. 30 cm 15 1097 Helsingin Olympialaisten 1952 hieno lippukortti merkein. Leimamerkkien numerokuusilo 2-1946 no 103 **. Hiltulan muistoblokki vuodelta 1938. Sensuurilähetys Porvoosta Bromarviin 1915. Upeat sinetit takana 30 1092 Batman keräilykortteja 12 taskullista kansiosivua 30 1093 Berliinin olympialaiset 1936. 40 € Kohde 1094. Mielenkiintoista historiaa! 50 Kohde 1079. 15 1086 Erä leimamerkkejä ** 20 1087 Erä sähkeitä, korusähkeitä ja mainossähkeitä Suomesta 25 1088 Iso nippu vanhoja asiakirjoja: Suomi, Ruotsi, Preussi ym. Pietarsaari 1791. ostokortteja (kolme kuvaa). 15 € Kohde 1104. Kuusi erilaista käytetty kirjeensulkijoina 15 1077 Lindforsin karamellitehdas Borgå -kirjeensulkija leiman alla. 15 € Kohde 1103. 30 1091 1946. Harvinainen!. 15 1094 Eino A. 15 € Kohde 1088. Kiinnostavia kuvia Berliinistä kisaturistin silmin. R-kirjain leimassa! 15 1098 Helsingin Olympialaisten komea logokuori. 15 € Kohde 1078. 20 1085 1946. Leimoja ja merkkejä
20 1109 Pecos Bill pelikortit, täysi pakka, myös säännöt mukana. Valtavasti postimerkkivihkoja, etupäässä ulkolaisia. 15 € Kohde 1112. Kannattaa tutkia! (7 kuvaa) 15 1130 Löytölaatikko (HOX-7) saarista, kotkaa, m-30, m-54, itä-karjalaa (7 kuvaa) 15 1131 Löytölaatikko (HOX-8) Automaattivihkoja, valtava erä 15 merkkejä, lähetyksiä (9 kuvaa) 1133 Löytölaatikko (HOX-10) M-30 ym. Paljon nimikirjoituksia (lentäjien?) 15 1103 Lotta-Svärd muki. Kortilla vaaditaan Toivo Antikaisen vapauttamista. 15 1123 Vanhoja pelejä (mm. Paasikiven kiitoskirje Tasavallan presidentin kuorella vuonna 1951. Laskos! 25 1120 Tag Heuer sekunttikello, ehjä ja hyväkuntoinen. 17 kpl avaamattomia 1960-luvulta. 1932. K. (4 kuvaa) 15 1154 Löytölaatikko (SFO-14) Suomen loistoleimaisia lähetyksiä. 15 1110 Petsamo kutsuu/Matkailijan opas v. Hienoja kuvia! Koko lehti. Vitträsk (Kirkkonummi). 15 €. (7 kuvaa) 15 1151 Löytölaatikko (SFO-11) suomal. 28 erilaista ** 30 1112 Presidentti J. Kuvia ja karttoja 20 1111 Postisäästöpankin keräilysarjaa 50-luvulta. Harvinainen, tunnetaan vain 5 kpl! 150 1116 Saksa. (4 kuvaa) 15 1155 Löytölaatikko (SFO-15) Suomalaisia lähetyksiä, uutta ja vanhaa. 15 1114 Robin Hood vuosikirja 1964 15 1115 S.P.Y: n muistoblokki aidoin merkein. 15 1160 Löytölaatikko (SFO-20) Suuri erä ulkolaisia postimerkkivihkoja. 15 1121 Wiew Master laite alkuperäisessä laatikossa + 15 kuvakiekkoa: Robin Hood (3 kpl) ja 12 kpl Disney piirrettyjä 15 PÄÄTTEEKSI Löytölaatikot 1122 Matcbox koottavia panssarivaunuja ym. 30 € Kohde 1119. Kuvassa kuusi) (HOX-3) 15 1127 Kaksitoista Märklin pienoisrautatien junanvaunua. Perry Mason, Monopoli), Mekano 15 1124 Löytölaatikko (HOX-1). merkkejä. (7 kuvaa) 15 1129 Löytölaatikko (HOX-5). filateliaa. 15 1106 Neljä Helsingin 1952 olympiakisojen pääsylippua jalkapallo-otteluihin 15 1107 Paavo Nurmen lähettämä postikortti Los Angelesista Turkuun 25.3.1929. (5 kuvaa) 15 1158 Löytölaatikko (SFO-18) Iso erä Saksaa, myös säiliökirja DDR. ja Suomen merkkejä (5 kuvaa) 15 1146 Löytölaatikko (SFO-6) ”sokeripaloja” paljon (2 kuvaa) 15 1147 Löytölaatikko (SFO-7) saarisen mallia, valtava erä (4 kuvaa) 15 1148 L öytölaatikko (SFO-8) Ulkomaiden postilähetyksiä (2 kuvaa) 15 1149 Löytölaatikko (SFO-9) Suomen postilähetyksiä (4 kuvaa) 15 1150 Löytölaatikko (SFO-10) Kaunisleimaista Suomea, lähetyksiä, arkin osia ym. Charles ja Diana muki ja rasia 15 1102 Lentonäytöksen esite. (7 kuvaa) 15 1157 Löytölaatikko (SFO-17) Suomalaisia lähetyksiä. Anttola 15 1104 M-30 leijonamerkin kuva saksalaisella postimerkkipäivän kortilla 11.1.1942. (4 kuvaa) 15 1156 Löytölaatikko (SFO-16) Merkkejä, leikkeitä, lähetyksiä ym. Kuvassa neljä (HOX-4) 15 1128 Löytölaatikko (HOX-6). (4 kuvaa) 15 1136 Löytölaatikko (HOX-13) Sotakirjallisuuta (17 kpl) Suomesta 15 1137 Löytölaatikko (HOX-14) Loistoleimaisia Suomen lähetyksiä 1980-2000 luvuilta (5 kuvaa) 15 1138 Löytölaatikko (HOX-16) Suomen merkkejä ym. (3 kuvaa) 15 Kohde 1113. Filateliaa ym. Joroinen 2.7.1939. Kiinnostava sisältö! 25 1113 Propagandakortti presidentti Svinhufvudille Toledosta USA:sta. (7 kuvaa) 15 1126 Kolmetoista Märklin pienoisrautatien junanvaunua. (8 kuvaa) 15 1125 Löytölaatikko (HOX-2). (3 kuvaa) 15 1152 Löytölaatikko (SFO-12) Suomen lähetyksiä hyvässä arkistolaatikossa. 150 € S.P.Y: n muistoblokki aidoin merkein. Märklin pienoisrautateihin liittyviä tarvikkeita, rekvisiittaa ym. (8 kuvaa) 15 1159 Löytölaatikko (SFO-19) Sekalaista: sikarilaatikoita, etikettejä, pelikortteja, lehtiä ym. 25 € Kohde 1115. Suomen Filatelistiseuran 100-vuotis juhlahuutokauppa osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi 89 1100 Kolme Finlandia 1988 keraamista seinätaulua 15 1101 Kuninkaalliset häät Lontoossa 1981. Suomea (2 kuvaa) 15 1134 Löytölaatikko (HOX-11) Suomi merkkejä, automaattivihkoja ym. Kolme pientä (tulitikkuaskin koko) kirjasta Hitlerin uroteoista 20 1117 Sanomalehtien kuljetuslipukkeita 4 kpl vuosilta 1951-54 30 1118 Suomen tunnetuimman postimerkkitaiteilijan Signe Hammarsröm-Janssonin (HAM) ex libris luonnos. Signeeraus takana. Harvinainen, tunnetaan vain 5 kpl! Kohde 1117. ja ulkol. (5 kuvaa) 15 1135 Löytölaatikko (HOX-12) Sekalaista keräilytavaraa: tulitikkuaskeja,olutalusia, avaimenperiä ym. Harvinainen! 70 1108 Partiolaisen suikka, hihamerkkejä, pinssejä + paljon muuta partioaihetta 1950-luvulta. (5 kuvaa) 15 1139 Löytölaatikko (HOX-18) Autopakettimerkkejä 1963 postileimaisilla leikkeillä (3 kuvaa) 15 1140 Löytölaatikko (HOX-19) Postituoreita Suomen juhlamerkkejä (9 kuvaa) 15 1141 Löytölaatikko (SFO-1) Suomen postilähetyksiä (2 kuvaa) 15 1142 Löytölaatikko (SFO-2) Suomen postilähetyksiä (2 kuvaa) 15 1143 Löytölaatikko (SFO-3) Suomen postilähetyksiä (2 kuvaa) 15 1144 Löytölaatikko (SFO-4) Suomen postilähetyksiä (2 kuvaa) 15 1145 Löytölaatikko (SFO-5) Ulk. Kortti Nurmen Amerikan juoksukiertueelta. 20 1119 Surumerkki **. 25 € Kohde 1123. ”Kampf dem Bolfchewismus” propagandateksti! Hieno ”Suomikohde” 20 1105 Mannerheimin hautajaiset pääjuttuna Kauppalehdessä 5.2.1951. (4 kuvaa) 15 1153 Löytölaatikko (SFO-13) Suomalaisia lähetyksiä. Etupäässä ulk
Varsin kelpo suoritus. . Tämä on leimattu 7.11.28 17-18. Lentoja tiedetään lennetyn ajalla 5.11.1928-2.2.1929. . Silti matka on kestänyt pitkään, mistä taas Berlin C, eli lentopostileima kuoren takana kielii. Eli kyseinen kuori on odottanut kuljetusta Riiassa ja on oletettavasti lähtenyt ensimmäisellä mahdollisella vuorolla. [CK]. Ainoa ohjeistus, joka hänellä näyttelykokoelman laadintaan oli käytettävissä, oli SFEx-näyttelyn tuottama, käytännössä Seppo Salosen kirjoittama kokoelmanrakentamisohje, josta näyttely tuotti erillisen painotuotteen (kuva) ja ohjeistus julkaistiin jatkokertomuksena SP-lehden vuoden 2019 numeroissa 1-5. Kun DERULUFT otti kohteen kuljetettavaksi, leimattiin se punaisella DERULUFT-leimalla aina kuoren etupuolelle (tässä DERULUFT – RIGA). Tästä päätellen tiedettiin, että lentopostin lähettäminen olisi mahdollista virallisen postinkuljetuksen ulkopuolella. Toki on todettava, että asianomainen näytteilleasettaja on kerännyt aihetta reilumman aikaa ja kohteita valitessaan oli panostanut laatuun. Kokoelma saavutti näyttelyssä ison hopeisen mitalin. Tällöin lähtivät viimeiset koneet ja periaatteessa lentokenttä suljettiin matkustajaliikenteeltä. Kohteet on usein leimattu RIGA – LIDPASTAS, eli RIIGA – LENTOPOSTI. Kuori on toimitettu lentopostina Berliiniin, mistä punainen vahvistusleima ”Mit Luftpost befördert, Luftpostamt C 2”. Aikataulu oli tosi epäsäännöllinen johtuen erityisesti säästä ja tarpeesta. Tästä johtuen lennettiin vuonna 1928 1929 talvella jokunen lentovuoro Berlin-Königsberg-Riika-Moskova. Tämä kohde on lähetetty Riiasta Berliiniin. ja 27.5. Kuljetusaika on ollut hidas, kun huomioidaan että se toimitettiin lentopostina. Postihistoriaa Koonnut: Postihistoriallinen yhdistys (www.postihistoria.info) Kokoukset talvella 2020-1: 16.12., 28.1., 25.2., 25.3., 29.4. Lentoyhtiössä DERULUFT, eli yhtymä Deutsch-Russische Luftverkehrs AG:ss, oli pitkään harkittu talvilentojen järjestämistä. Ensinnäkin Lufthansalla oli kiinnostus yhteyksiin Aasiaan Moskovan kautta ja tietysti venäläisiä kiinnostivat yhteydet Eurooppaan. Näin kulkeneita kohteita on vaikea löytää, mutta jokunen tunnetaan. Kuoressa on käytetty vanhoja lentorupla merkkejä ja on 5 S ylifrankeerattu. [PH] Talvilentopostia Riiasta 1928 A ikataulutettu lentoposti Riiasta loppui 31.10.1928. Kohteet ovat tunnistettavissa ainoastaan lentotai lentoasemaleimoista. SF:n kerhohuoneisto ”Lönkka”, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 90 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta SFEx2020-ohjeistuksella kelpo suoritukseen E räs SFEx2020-näyttelyssä postihistorialuokkaan osallistunut kokoelma oli asianomaisen näytteilleasettajan ylipäänsä ensimmäinen näyttelyosanotto ikinä
5 pfg ei voi olla 2. Kuva 3. Kuva 4.. . Ehkä isojen lehtitalojen massapostittajat eivät ole asiaa tunteneet. 1) Ensimmäinen kohde on pappislehden painotuote kustantamon postituskoneleimalla Essenistä 25.3.1943 maapostitse. [PH] 4) Neljäs painotuotekääre on Berliner Börsen-Zeitung lehdeltä, kustantamon postituskoneleimalla Berliini SW 68 > myös lentona Helaselle Äänislinnaan. Taksa on ollut Saksan kotimaan 4 pfg. Kääreellä on molemmilla puolilla Berliinin kauttakulkusensuurin (Ab) leima. Saksan sensuurin leima on vain kohteella 1), lentopostikohteilla 2 4) ei sellaista näy. Suomen sensuurin tai Itä-Karjalan leimoja ei kääreillä ole. . Kolme muuta on osoitettu luutnantti Vilho Helaselle (1899-1952). painoluokan (50 -100 g) kotimaantaksa, sillä se oli 8 pfg. Ensimmäisen vastaanottaja on pastori (myöhemmin teologian tohtori) Jussi Kuoppala (1911-93), joka toimi nuorena AKS:n 1. Kuvattuna on vuodelta 1907 lomake, jolla Lontoon pääpostitoimistosta kerrotaan St. Lentopainotuotteen taksa: kotimaan 4 + lentolisä 30 = 34 pfennigiä. 2) Toinen kääre on Frankfurter Zeitung-kustantamon 18.3.1943 lentona lähettämä lehti, osoitettu Vilho Helaselle Äänislinnan esikuntaan. Aktiivinen heimoaatteen mies Helanen osallistui Viron vapaussotaan 1919, toimi 1927-28 ja 1933-44 AKS:n puheenjohtajana ja oli IKL:n jäsen. 91 Lehtikääreitä Saksasta N eljä Saksasta tullutta lehtikäärettä liittyvät – huonolaatuisesta sota-ajan paperista huolimatta – Akateemisen Karjala-Seuran (AKS), Itä-Karjalan miehityksen ja Euroopan Postiliiton sopimustaksojen historiaan. Helenan postimestarille, että tietty lomakkeella yksilöity paketti ei ole saapunut. Lentolisä Saksasta Suomeen oli sodan aikana 30 pfg, tähän sopimus ei vaikuttanut. Kohteliaita olivat O lemme tottuneet, että postin lomakkeet ovat steriilejä ulkonäöltään ja kuivan asiallisia sisällöltään. Taksa nyt: ulkomaan 5 + lento 30 = 35 pfg. Taksa tässäkin: ulkomaan 5 + lento 30 = 35 pfg. varapuheenjohtajana. 3) Kolmantena saman kustantamon lehti uudella postituskoneleiman mainososalla Frankfurt am Main 1 26.5.1943 > lentona Helaselle Äänislinnaan. Lomakkeen valmiiksi painettu allekirjoitus on varsin kohtelias muodoltaan. Jatkosodan aikana hän toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon esikunnan valistusosaston päällikkönä. Hän oli filosofian tohtori, poliitikko, toimittaja ja kirjailija. Se on osoitettu pastori Kuoppalalle Itä-Karjalan Sotilashallinnon Esikuntaan, Joensuuhun (miksei Äänislinnaan?). Kuva 2. Taustaa taksojen osalta: Saksan kotimaan painotuotetaksa (20 -50 g, ajalla 1.3.1933 kevät 1945) oli 4 pfg, ulkomaan painotuotteen taksa (alle 50 g, ajalla 1.12.1923 kevät 1945) vastaavasti 5 pfg. [SL] Kuva 1. Periaatteessa Saksan olisi ajalla 1.4.1942 syyskuu 1944 sopimuksen mukaan tullut noudattaa kirjelähetyksissä Suomeen kotimaan taksaa, mutta kohteemme ilmaisevat menettelyssä olleen häilyvyyttä painotuotteiden osalta
Tuo te 108 johon merkki kuuluu painettiin 4.-15.2.1926 eli muutama kuukausi tuon leimauspäivän jälkeen. 100 jäljelle jäänyttä kohdetta Gummessonin kuolinpesästä. 1858. 18 Tämä Helsinki leima oli käytössä ainakin 7.4.1946 saakka. 10 kopeekan vastaavan sai 40 000 eurolla. Liekö tämä houkutellut paljon suomalaisia huutajia, sillä laskin neljän kalleimman ovaalikohteen hinnaksi tulleen 170 000 euroa huutorahoineen. . Ruotsalaisen Postiljonenin varsinaisessa huutokaupassa myytiin reilu tuhat kohdetta kaikkialta maailmalta, myös Suomea. Näiden lisäksi monet kohteet nousivat useisiin tuhansiin, mutta onnistui sieltä muutkin kuin tämän lehden päätoimittaja poimimaan muutamia hyviä kohteita sopuisaan hintaan. Tämä osoittaa, että jos joku kohde epäilyttää, eikä edes luettelot sitä noteeraa on syytä olla varuillaan. ”Rancken” kuorella. MAR. Aika hyvin ”jäljelle jääneiltä” kohteilta. Nelilöllä on leima 17.XI.25. Kuusi 5 kopeekan pienihelmistä ns. Toinen tunnettu on ilman liimaa, mutta leveimmin reunoin. Musteristit ja suorakaideleima Wasa 24. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 92 6/2020 M E I L L Ä JA M UU AL L A Koonnut: Seppo Evinsalo 5 kopeekan isohelminen harvajuovaisella paperilla on yksi ovaalien harvinaisimmista. Molemmissa taittumaa ja pikkuvikoja, mutta silti äärimmäisen harvinaisia. Postituoreita tunnetaan vain kaksi, tässä alkuperäistä liimoitetta. Postin Filatelia-jaos myi näitä merkkejä 817 400 kappaletta juuri B-hammasteisina. S yyskuun lopussa oli Malmössä vuorossa viimeinen seitsemästä Gummesson huutokaupasta. Varsinaiset helmet Suomi keräilijälle olivat vuorossa viimeiseksi eli n. Myyntihinta 50 000 euroa. Lisäksi vielä te 108 merkkejä poltettiin vuonna 1938 2 117 300 kappaletta. Onneksi meillä Suomessa on asiansa osaavat aitouttajat, joiden palveluita kannattaa epäselvissä tapauksissa aina käyttää. Nyt tuli sellainen ja vieläpä upeana nelilönä. Pienihelminen 5 kopeekan postituore (iso osa alkuperäistä liimoitetta) päikkönelilö maksoi 45 000 euroa. Edelleenkään ei ole löydetty aitoa hakaristin 30 pennin B-hampaista merkkiä leimattuna”. A ina välillä tulee toimitukselle näytille kohteita, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta. Pienistä puutteista huolimatta tämän yksilön myyntihinta huutorahoineen oli 31 250 euroa. Kohde lähettiin saarisen mallin aitouttajalle Kari Lehtoselle, joka kommentoi sitä seuraavasti: ”Pidän nelilöä selvänä leimaväärenteenä taaksepäin käännetyin päiväyksin. Suomen Filatelistiliiton aitouttajat löydät liiton sivuilta: www.filatelisti.fi ?. Hakaristin 30 penniä B-hammasteella ja leimattuna on luetteloissa merkitty tähdellä, eli sellaista ei tunneta. Tämäkin kaksipäiväinen huutokauppa vietiin läpi ”live” huutokauppana, eli osallistuminen oli mahdollista reaaliajassa itse salin kanssa. Näistä noin sadasta Gummesson kohteesta myytiin itse huutokaupan aikana yhtä lukuunottamatta kaikki, ja yhteishinta huutorahoineen oli yli 270 000 euroa
Korona-aikana useimmat Philea huutokaupat toteutetaan LIVE-periaatteella ilman salia. Nyt voit tarjota seuraavaa eli 550 SEK tai voit kirjoittaa tarjouksesi. Pääkonttori Svartensgatan 6 SE-116 20 Stockholm Ruotsi Puh +46 8 640 09 78 Edustaja Suomessa Huom. Ota yhteys, kontaktitiedot alla. Osoite 1.1.2019 alkaen Jussi Paananen Asemamiehenkatu 4 (TH614) 00520 Helsinki Puh 040-5706195 PHILEAN LAATUHUUTOKAUPAT Tällä kertaa kuviin pääsee Sven Hedinin Kiinasta vuonna 1933 lähettämä kirje, joka myytiin Philean huutokaupassa. Philean LIVEhuutokauppasysteemi toimii, kokeile itse! i l m o i t u s. Salasanaa antaessasi sivusto arvioi sen vahvuutta. Alla näkyy menneet kohteet 3 ja 4 sekä tulevat 6-9. Väri muuttuu ensin keltaiseksi ja sitten punaiseksi, tarjousaika 7 s päättyy. AB Philea lanseerasi uuden huutokauppa-systeeminsä elokuun 20. Kun sähköpostiisi tulee kirjautumisesta vahvistus, saat uuden asiakasnumeron ja voit mennä tarjoamaan aina myöhemmin sign in -komennolla sivustolla. 2020 kansainvälisessä huutokaupassa. Suomen Filatelistiseura on ammattimaisesti välittänyt ajankohtaista tietoa kerhoon osallistujalle ja lehden lukijakunnalle vuodesta toiseen. Tällöin kirjoitat sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. www.philea.se auction@philea.se juho.paananen@elisanet.fi AB Philea onnittelee 100 -vuotiasta POSTIMERKKILEHTEÄ. Katso kuvassa ”kohde 5” avautui tarjontaan. Tarvitsemme edelleen suomalaisia ja ulkomaisia kohteita vuoden 2021 Philean LIVE -huutokauppoihin. Kun teet tarjouksia, pitää sinun kirjautua, kun ensimmäistä kertaa teet tarjouksia sivuston kautta. Tarjouksia voi tehdä ONLINE ja LIVE-vaiheen aikana noin 7 sekunnin miettimisajalla. Postimerkkeilyyn olennaisesti liittyy myös Philean huutokauppa ja sen kiinnostavat kohteet.Avaa internetissä Philean kotisivu www.philea.se ja tutustu tarjontaan. Samalla uudistui kotisivu, mutta se aukenee edelleen osoitteessa www.philea.se Philean kotisivulla internetissä voi olla käynnissä useita huutokauppoja samanaikaisesti ja pääset niitä ja Philean luetteloa tarkastelemaan kuten ennenkin. Kirjautuminen, rekisteröinti tehdään antamalla register in kohdassa kolmivaiheisesti: 1) Käyttäjätunnuksena sähköpostiosoitteesi ja 2) salasanana kahdeksan merkkiä numeroita ja kirjaimia sekä 3) lähetä kirjautumisesi
Baileylle Southamptoniin. Eversti F. . Hän halusi Suomeen ja kirjoitti tuntevansa Mannerheimin heidän yhteisiltä Intian metsästysretkiltään. Molemmat herrat olivat matkustelleet nuoruudessaan tiedusteluretkillä Kiinassa ja muualla Aasiassa. Intian Bombayn jälkeen matka jatkui Nepaliin. Bailey lähettiin kuitenkin Suomen sijasta Yhdysvaltoihin tiedustelutehtäviin. Kiinnostuneet voivat tiedustella tätä sähköistä luetteloa sen tekijältä: tom.sarpaneva@sarpanevadesign.com Ahvenanmaan kerhon (ÅIFF) sihteeri Rainer Åkerblom löysi ensimmäisen kerran ”Jomala 20-renkaat” kirjeellä, joka oli lähetetty Jomalan vanhainkodista. päivänä Mannerheim palasi takaisin Suomeen ollakseen läsnä omissa 70-vuotisjuhlissaan. Aiemmin oli saatavilla vain painettuja luetteloita, mutta harvoin ne toimivat kotioloissa siten, että niistä olisi voinut koota oman kuvallisen luettelon. Tämä Sarpanevan tuottama sähköinen materiaali kattaa yli 360 sivua, yli 880 nelivärikuvaa ja 21 eri tiedostoa Exel ja Word-muodossa. M. Marraskuussa 1936 Mannerheim lähti jälleen ystävänsä luokse Intiaan suurriistaa metsästämään. Baileyn mielestä puna-armeijan hyökkäys oli tehoton ja tuo tehottomuus osoitus bolsevikkien ”mädästä hengestä”. M. Koko materiaali on vapaasti yksittäisen keräilijän omassa käytössä, mutta ei kaupallisessa käytössä. M. Tällä matkalla Bailey toimi Marskin isäntänä ja Eversti F. yhdessä miehet metsästivät myös tiikereitä. Harvinainen kohdemaa. Bailey vuonna 1934. Eversti Bailey vieraili vuorostaan Mannerheimin luona Helsingissä vuonna 1934. M. Heitä yhdisti sotilasuran lisäksi myös into suurriistan metsästykseen. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 94 6/2020 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 M E I L L Ä JA M UU AL L A T ämän numeron 100-vuotis Juhlahuutokaupassa on tarjolla kaksi mielenkiintoista kirjettä Mannerheimin vanhalle ystävälle ja metsästystoverille englantilaiselle everstille. A hvenanmaan merkkien varianteista vuonna 2003 kirjan tehnyt Tom Sarpaneva on tuottanut havainnoistaan nyt myös sähköisen tietokannan. Kesäkuun 4. Baileylle Nepalin Katmanduun, josta edelleen lähetetty Intian Kalkuttaan. Lentopostia Turusta 1.7.1934 Englantiin. Bailey, joka etsi itselleen sodanaikaista tehtävää. Kirje Helsingistä 9.12.1937 Britannian lähetystöön Mrs. F. Sähköisessä luettelossa etuna on kuvien muokkaamisen mahdollisuus, tarkempi tarkastelu ja oman ”keräilyfolderin” tekeminen kuvin ja tekstein. Tekstit ovat tällä hetkellä vain englanniksi. M. Hän keskusteli asiasta toisen brittitiedustelijan eversti Meinertzhagenin kanssa. Talvisodan sytyttyä Britannian tiedustelupalvelun SIS:n agentit olivat valmiita auttamaan Suomea. Toinen löydös oli vastauskupongilla ja kolmas gutterparilla.. Näin myös keräilijän omien merkkien luetteloinnin ja esittämisen kohdalla. Materiaalissa on kuvattu ja selostettu erikoisuudet: yksittäismerkit, FDC:t, maxit, gutterparit, gutterstripit, Framat, näyttelykortit, REK ja ASSkirjeet, posti-posti kortit, Naviret ym. Keräily on paljolti siirtymässä sähköiseen aikaan. Vuonna 1927 Mannerheim teki matkan Intiaan, Nepaliin ja Sikkimiin. Vapaaehtoiseksi ilmoittautui myös eversti F. Bailey ja hänen vaimonsa kuuluivat Marsalkka Mannerheimin elinikäisiin ystäviin. Maan pääkaupungissa Katmandussa hän vietti viikon alkuvuodesta 1937 yöpyen Baileyn luona, joka toimi nyt Britannian erikoislähettiläänä ja ministerinä Nepalin hovissa. Osoitettu ensin Mannerheimille Travellers Club Pall Mall, London, mutta siirretty J
Tom Peltonen aloitti työt liikkessä vuonna 1977. Liike nimittäin siirtyy Hangosta vuoden vaihteessa Turkuun. Sopivat tilat entisessä pankissa Luolavuoren lähellä Ispoisten alueella on jo löydetty, ja näin siellä on valmiina myös turvallinen holvi arvokkaalle tavaralle. Lapen uusi osoite on Rätiälänkatu 9, 20810 TURKU. Olli seisoo takana.. Merellinen Hanko ja postimerkkiliike Lauri Peltonen Oy ovat kuuluneet suomalaiseen filateliaan jo 100-vuoden ajan. Muuton jälkeen myös yksi aikakausi satavuotiaan Lapen historiassa päättyy kun kolmannen polven Peltonen, nykyinen toimitusjohtaja Tom Peltonen jää eläkkeelle 12.2.2021. Kolme sukupolvea Peltosten postimerkkikauppiaita tutkii merkkejä. Suomen Postimerkkilehti ja Suomen Filatelistiseura onnittelevat 100-vuotiasta päivänsankaria! Varsinaisia juhlia ei vielä ole vietetty, mutta edessä on muutenkin suuria uudistuksia. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Marjukka Lehto, joka on monille tuttu jo vuosien ajan postimerkkimessuilta. . Laurin ympärillä Ollin pojat Keijo (vasemmalla) ja Tom (oikealla). 95 Luotettavaa postimyyntiä vuodesta 1920 lähtien ! Pyydä ilmaiset esitteet: 019-2482336 KERÄILIJÄN TAVARATALO : WWW.LAPE.N ET/SPL17 WEB212X281_Nyt link.indd 1 14/09/16 09.27 S uomen Filatelistiseuran ikätoveri maan vanhin filateliakauppias Postimerkkiliike Lauri Peltonen Oy täytti sata vuotta tänä syksynä
70) olivat olleet viikon esillä Philapidissä ja niiden tarjousten pohjalta jatkettiin ”livenä” salissa. Kohteet (n. 100-vuotista Suomen Filatelistiseuraa juhlistettiin ja sähköistä huutokauppa harjoiteltiin Lönkalla koronasta huolimatta 19.10.2020 Seuran 100-vuotisen historian aikana tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun Lönkan maanantai-iltojen osallistujat asettuivat kuvaan ”naamioituneena”. Vasemmalta Tillander, Pakkala, Hassel, Carvalho, Mustonen, Hurri, Heiniö, Ponkkonen, Jansson, Saarinen, Hurmerinta, Mikkola, Mattila, Saavalainen, Nikkanen ja Salonen Vasemmalta Mäkelä, Hagelberg, Anttila, Hujala, Salo, Juvonen, Fominin pariskunta sekä Iivonen Meklari Petri Jansson ja huutoja kirjaava Heidi Heiniö varmistivat että huudot kirjaantuivat järjestelmään. ?. S uuri joukko seuran aktiiveja harjoitteli lokakuun 19. Vasemmalta Nieminen, Adolfsson, Forss, Pitkänen, Sjöblom, Sahlstedt, Kuhlberg, Laaksonen, Valo, Vehmanen, Räikkönen, Rautavaara ja Hyvönen. Harjoitus osoitti, että hiomista vielä tarvitaan, mutta huutokauppa saatiin kuitenkin vietyä kunnialla läpi. Harjoituksia jatketaan viikottain, vaikka muu kerhotoiminta koronan kiihtymisen takia onkin nyt tauolla. Puheenjohtaja Mattila kehoitti myös väkeä huutamaan kolme kertaisen ”eläköön” -huudon 100-vuotiaalle SF:lle. 96 6/2020 Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta M E I L L Ä JA M UU AL L A Juhlajuoman ajaksi väki sai riisua maskit, jotta kupliva meni oikeaan osoitteeseen. päivä Lönkan maanantai-illassa sähköisen huutokaupan läpiviemistä
Suomen leijonamallin 1930 erikoiskokoelma nousi tarjousten perusteella noin 4 100 euroon. Tästä legendaarisesta aseesta jätettiin peräti 91 tarjousta. Toiseksi suosituin kohde tehtyjen huutojen määrässä mitattuna oli vuoden 1866 isohampainen 8 pennin postimerkki harvinaisella lävisteellä V. Cinderellan kerääminen on nykyään kasvava suuntaus, samoin kuin kotiseutukeräily. Seuraava Hellman-huutokauppa on maaliskuussa 2021. Vioistaan huolimatta kohde nousi 2 550 euroon. Myös postikortit nousivat korkeisiin hintoihin ja käytännössä kaikki korttikohteet myytiin, suuri osa yli kaksinkertaiseen pohjahintaan. Parhaasta korttierästä ei voittoon riittänyt edes kymmenkertainen tarjous, sillä sekalainen paikkakuntaja taiteilijakortteja sisältänyt kahden kilon erä nousi 50 euron lähdöstä peräti tuhanteen euroon. Rahakohteiden hinnat pääosin kaksinkertaistuivat lähtöhintoihin verrattuina. Kirjakeräilijöille huutokaupassa oli tarjolla hieno kohde, vuoden 1776 raamattu joka nousi huutorahoineen 640 euroon. 97 L okakuussa Naantalissa pidetty Hellman -huutokauppa joutui koronarajoitusten takia viime hetkillä perumaan salissa pidettävän huutokaupan ja muuttaman sen vain netissä tapahtuvaksi. Enää klassiset ovaalimerkit eivät ole ainoa todellisen kilpahuudannan kohde, vaan myös kaikenlainen muu keräilytavara kelloista militariaan käy hyvin kaupaksi. Siitä huolimatta myynti oli lähes 700 000 euroa ja myyntiprosentti huikea 93%! Huutokaupan tärkein havainto oli se, että keräilijöiden mielenkiinto jakautuu nykyään hyvin laajalle rintamalle. Filateliasta kertovat kuolinuutiset ovat hyvinkin ennenaikaista ja liioiteltua spekulointia. Mutta hienoja tuloksia saatiin myös eri maiden kokoelmista. Kaukopartiomies Esko Ollilan Suomi konepistoolista tuli tarjouksia peräti 91 kpl ja se myytiin 1 600 eurolla. Viron vuoden 1922 Kutoja ja Seppä sarjan 1 markan merkki yksin Revaler Bote -sanomalehdellä, harvinaisella 50% pienennetyllä taksalla, Tallinnasta Riikaan nousi 400 euron pohjahinnasta liki 5 000 euroon.. Ase oli jatkosodassa kuulunut kaukopartiomies Esko Ollilalle. Yksi huutokaupan kovimmista nousijoista oli laaja Neuvostoliiton postimerkkien kokoelma, mutta myös hienoista Sveitsin, Bulgarian ja Belgian kokoelmista maksettiin hyvin. Postikortit olivatkin hyvin suosittuja. Lähtöhinta siis 20-kertaistui! Useimmat suurista nousuista nähtiin Cinderella-kohteissa, mikä suomalaisittain tarkoittaa ei-filateelisia kohteita, kuten kirjeensulkijalipukkeita ja muita vastaavia. Tehtyjen tarjousten määrällä mitaten koko huutokaupan ylivoimaisesti kiinnostavin kohde oli 1930-luvulla valmistettu Suomi-konepistooli, jonka hinta nousi 400 € lähtöhinnasta noin 1 600 euroon. Aihefilatelia ja klassinen filatelia jäivät vähemmälle huomiolle, mutta on niillekin uskolliset keräilijänsä. SF:n kotisivuilla (suomenfilatelistiseura.fi) voit kuunnella tästä henkilöstä kertovan tarinan. Myös monet postimerkkierät nousivat lähtöhinnoistaan huomattaviin tuloksiin. Esimerkiksi jääkäri Runar Appelbergin jäämistö herätti suunnattomasti mielenkiintoa. Päiväkirjan, kirjeenvaihtoa ja valokuvia sisältänyt kokonaisuus kipusi 100 € lähdöstä peräti 6 200 euroon. . Huutokaupan kallein kohde oli rengasmerkkien 7 ruplan harvinainen lähetys, joka myytiin 7 560 eurolla. Hellman-huutokaupan tulosluettelon kärkipäässä komeilivat Suomen klassisen filatelian kohteet, sekä irtomerkit että postilähetykset. Ei-filateelisista kohteista jalometallit, posliini, kellot, kirjallisuus, tulitikkuetiketit, militaria ja sekalainen keräilymateriaali tekivät hienosti kauppansa. Myös tässä lehdessä olevassa SF:n 100-vuotis juhlahuutokaupassa on tarjolla samalla henkilölle kuulunutta militariaa, mitaleita ym
ota yhteyttä! atte.moilanen@elisanet.fi PHILean KanSaInVÄLISeT HuuToKauPaT Tukholmassa ja LIVe:nä netissä. KerÄILYKoHTeeT raHaKSI! Hellman-huutokaupat järjestää Suomen suurimmat postimerkkija keräilyhuutokaupat. erityisesti haen kaikkia postitteita Länsi-australian mustilla joutsenmerkeillä varustetuista kohteista, myös veromerkit kelpaavat. OStAn LaPe Suomi BL 1 hammastesiirtymä postituoreena (Finlandia-pienoisarkki vuonna 1985). makipaa@filateliapalvelu.com oSTan siirtomaa-ajan Mosambikin ja alueiden (Lourenco Marques, comp. kohteiden arviointi, myynti ja osto. Mauri Lahtinen, Kivivuorentie 4 a 66, 01620 Vantaa, puh. OStAn joutsenaiheisia maksikortteja ja kuvitettuja kirjekuoria joutsenkuvio -leimalla. eli mene kohtaan ’register’, anna sähköpostiosoitteesi ja salasana, joka sisältää numeroita ja kirjaimia. Kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa: www.merkkialbert.fi etSin Suomen postileimojen käsikirjaa III (Finland-leimat). Sivusto ilmoittaa, miten vahva salasana on. Deutschland. Samoin kelpaavat trumpettijoutsen, mustakaulajoutsen ja kiinan pikkujoutsen sekä Zemstvo kohteet. Voit selata kotisivullamme www.philea. 0500 508 979.. Harri Hassel 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com etSin euroaJan Suomi-merkkien kerääjiä erityisesti vuodesta 2010 nykyaikaan. Samoin omakuvamerkit. Päivitämme jatkuvasti sivuille uusia kohteita. Lähetä rekisteröinti ja se tulee voimaan, kun saat sähköpostiisi vahvistuksen. OStAn lähetyksillä olevat postivaunuleimat 1, 2 ja 3 ajanjaksolta 1.11.1870 30.11.1870. edustaja pääkaupunkiseudulla Jukka Mäkipää, 040-7725579, jukka. Voidaan myös sopia tapaaminen Helsingissä. Kind regards: Jorgen Purup Knudsen, purupknudsen@gmail.com oSTan Viipuri 3 ja Viipuri 6 – 9 leimat postilähetyksillä. esimerkiksi vanha yleinen posti (YP) ja kihlakunnanposti (KKP) ennen 1720; YP merkinnät 1700-luvulla; KKP ohjauskirjaimet ja -sanat, paremmat sulkakirjeet; kuriiriposti, jne. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi DanISH coLLecTor, not a beginner, looks for stamp exchange of used stamps. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puhelimitse 046 894 0461. Vaihto, osto, myynti, käsileimattujen kuorien postitus. Yhteydenotot: iida.issakainen@gmail.com OStAn LaPe Suomi nro 214 (Posti 300 v 1 ¼ mk sininen) monikkona kulkeneella kohteella. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi KIInTeISTÖJen, asunto-osakkeiden, yms. oSTan loistoleimaista Suomea. Lüttestiese 10. ota yhteyttä kari.korpela@ hotmail.fi tai puhelin +358 40 730 0975. OStAn Muumi postimerkkien erikoisuuksia kuten hammastevirheitä, leikkausvirheitä tai värisiirtymiä sekä vanhoja Muumi postikortteja. eTSIn VaIHToYSTÄVÄÄ Suomesta Suomen ja norjan pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel) mukaan. Ilmari Valkama: immu.valkama@gmail.com OStAn kokoelmaani kiinnostavia varhaispostin kohteita. Pyydä sähköpostitse puuteluetteloni. Language Swedish, Danish, english. tarjotkaa seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217. Harri Hassel, harri.hassel@capirec. Juhana Kerttula 040 728 4065 tai sähköposti jukerttula@ hotmail.com oSTan JanaKKaLa-kokoelmaani esija postihistoriaa, Tervakoski oy:n 1800-luvun postia, firmapostia Leppäkosken tiilitehtailta tai Turengin jäätelötehtaalta, sekä Janakkalan kyliin kirjattuja ostokortteja tai muita pienpainatteita ja kyläkauppojen mainoksia. OStAn eckerön vuoden 2004 postisoutuleiman aidosti kulkeneella kohteella (ei postin lippukuori). erityisesti syyskuu ja lokakuu kiinnostavat. nyassa, Inhambane, Quelimane) merkkejä ja postilähetyksiä. amerikasta tai muualta kaukomailta. Ilmoitukset osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com Merkki-Albertin täysin uusitut kotisivut on nyt avattu. Kotisivulla www.philea.se voi olla samanaikaisesti käynnissä muita huutokauppoja. Suomen Postimerkkilehti 100 vuotta 98 6/2020 R I V I I L M O I T U K S I A Tälle palstalle tulevat ilmoitukset ovat seuran jäsenille ilmaisia. 0400 206 360. Anssi Mikkola, Kauniaistentie 11 B 17, 02700 Kauniainen, puh 050-5931623, e-mail: anssi.mikkola@kolumbus.fi oSTan Ja oTan VaSTaan tietoja kohteista Suomeen Venäjältä ja kaikista muistakin maista syksyllä 1914. Tarjoukset: kejos@luukku.com etsin ”ranTaSaLMen PoSTIHISTorIaa” kokoelmaani sulkakirjeitä, postilähetyksiä rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita rantasalmi leimoilla. Kuvat osoitteeseen: reitan@saunalahti.fi HaLuTaan oSTaa vanha postimerkkikansio esim. Tarjoukset/yhteydenotto puh/sms 040 901 5200 tai pelle@ peredvinpersson.fi Myyn Vr:n ja yksityisratojen rautatiemerkkejä. ostan Töölö -aiheisia postikortteja. nappiloistoleimaiset merkit ja erityisesti loistovihkot/arkit. Rolf Schäde. 040 521 5305 jukka.t.konttinen@elisanet.fi OStAn ahvenanmaan filateelista materiaalia 1800-luvulta. Philean uudet LIVehuutokaupat on olleet käynnissä elokuusta 2020 lähtien verkossa. Please tell me your interest. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi OStAn Venäjän Zemstvo -merkkejä ja kuoria. Jan Simberg jsimberg@welho.com OStAn Solkki ja Solkei postileimattuja lähetyksiä. Tarjoan vaihdossa Saksaa ja lähes koko Länsi-eurooppaa. otamme vastaan jättöjä koko ajan, mutta kohteet tulevat aikaisintaan 8 viikon kuluttua luetteloomme. se luetteloita. Mozambique, comp. Myös muut mielenkiintoiset Viipuri-kohteet kiinnostavat. com, 0400-605 075. kokemus. Kokoelmat ja paremmat yksittäiskohteet. Kun haluat tehdä tarjouksia sinun tulee veloituksetta rekisteröityä, kuten muillakin huutokauppa sivustoilla. Myy sinäkin kauttamme postimerkit ja -kortit, rahat, mitalit, kellot, korut ja muut mielenkiintoiset keräilykohteet. reino Seppänen, LKV, etu-Töölö, Hki,p.0400 421 000. Lähes 40 v. 48455 Bad Bentheim. erityisesti kaipaan käyttösarjan isoja arvoja 5 ja 7 ruplaa sekä romanovien isoja arvoja 1, 2, 3 ja 5 ruplaa. Viipuri 8 / Havi myös leikkeenä. Tarjoukset puh/sms 040 901 5200 tai pelle@peredvinpersson.fi OStAn Suomessa käytettyjä venäläisiä postimerkkejä selvin suomalaisin leimoin. Reijo Tanner 040-753 4370. Jukka Konttinen p. Give Danish for Finnish according aFa to mancolist. Tarjoukset: seppo.evinsalo@gmail.com tai puh. reinot.seppanen@gmail.com. YVerT&TeLLIer, Merkit tulisi olla esim
mUUT NÄYTTELYT jA TAPAhTUmAT Korona epidemian takia emme julkaise tässä numerossa kotimaisten kerhotapahtumien tietoja, jos ne viranomaisten määräyksestä kuitenkin joudutaan perumaan! Koska koronan takia jäävät tämän vuoden pikkujoulut viettämättä julkaisemme muutamia kuvia edellisten vuosien hilpeistä juhlista! Osallistu maanantaina 14.12. We hope to give every visitor both the pleasure of interesting stamp collection, and at the same time probably give a glance of Norwegian hospitality and culture. 2021 Komissaari: Jari Majander https://www.japan2021.jp/en/ SouTH aFrIca 2021 FIP erikoisnäyttely uusi ajankohta: 9.-13.11.2021 cape Town, etelä-afrikka Komissaari: Seija-riitta Laakso capetown2021.org noToS 2021 FePa-näyttely, FIP tunnustus (recognition) 19.-22.11.2021 ateena, Kreikka Komissaari: Jarkko Leppänen hps.gr/notos2021 LonDon 2022 (ent. BOX 2700, St Hanshaugen NO-0131 OSLO. 99 F I L A T E E L I N K A L E N T E R I Tiedot tulevista tapahtumista mieluiten 2-3 kuukautta etukäteen lehden toimitukselle osoitteella: seppo.evinsalo@gmail.com NORDIC STAMP SHOW, 23. London 2020) FIP erikoisnäyttely 19.-26.2.2022 Lontoo, Iso-Britannia Komissaari: Jukka Mäkinen www.london2020.co HunFILeX 2022 FIP erikoisnäyttely 31.3.-3.4.2022 Budapest, unkari HeLVeTIa 2022 FIP erikoisnäyttely 18.-22.5.2022 Lugano, Sveitsi PohjoISmAISET NÄYTTELYT norDIa 2020 4.-6.12.2020 Malmö, ruotsi PERUTTU norDIa 2021 13.-15.8.2021 UUSI AjANKohTA! Musiikkitalo, Kuopio, Suomi Pääkomissaari: risto Pitkänen norDIa 2022 21.-23.10.2022 Birkeröd, Tanska eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy osoitteesta fepanews.com. Katso tarkemmat tiedot: suomenfilatelistiseura.fi. NORWAY Epost; mail@nordia2019.no Wisit our new WEB site WWW.NORDIA2019.NO We hope you will join us in the heart of Østfold. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION QUALITY HOTEL, SARPSBORG BJØRNSTADVEIEN 20, N-1713 GRÅLUM CONTACT ADDRESS; NORDIA 2019, P.O. NORWEGIAN PHILATELIC FEDERATION KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT IBra 2021 FIP erikoisnäyttely siirretty vuoteen 2023 essen, Saksa Komissaari: Jussi Murtosaari www.IBRA2021.de PHILanIPPon 2021 FIP erikoisnäyttely Tokio, Japani 25.-30.8. The intent is to create an exciting stamp show for both new and experienced stamp collectors. AUGUST 2019 JOIN US IN NORWAY Nordia 2019 is a nordic stamp show and without doubt the largest stamp exhibtion in the nordic countries, next to Stockholmia 2019. One hour drive from Oslo and half hour from Swedish boarder. The 2019 show will be held in Grålum near Sarpsborg and not so far from Fredrikstad in south of Norway. ”etänä” pikkujouluihin seuran kotisivujen kautta. – 25
Suomalaiset ostajat ja myyjät ovat toimintamme kulmakivi, joiden kanssa yhdessä luomme maahamme niin työpaikkoja kuin verotulojakin. Seuraava huutokauppamme on maaliskuussa 2021. HUUTOKAUPPAAMME – MELKEIN MITÄ VAIN! Valitse Hellman – valitse suomalainen palvelu! K u va aj a: H ar ri Sä yn ev ir ta Noutokatu 3, FI-21100 Naantali, Finland 02 254 7200 (ma-pe 9-17) hellmanhuutokaupat.fi | stamps.fi Hellman-huutokaupat on suomalainen huutokauppatalo, joka on jo vuosikymmenien ajan ollut osa suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestystarinaa. Kotimaisuus on meille tärkeä arvo. Käyttämällä suomalaista palveluntarjoajaa annat tärkeän panoksesi kotimaisen työn ja talouden hyväksi. Ole Sinäkin mukana joko myyjänä tai ostajana!. Ne ovat Suomen kansantalouden elinehto. Alansa suurimpana kotimaisena toimijana Hellman-huutokaupat kantaa merkittävää yhteiskuntavastuuta sekä pitää huolta siitä, että keräilyharrastus elää ja voi hyvin myös tulevaisuuden Suomessa. Myytäviä kohteita otamme vastaan tammikuun puoleen väliin saakka