Suomen Sotilas 1/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JAS GRIPEN ILMAILUEXTRA | ASE-LIITE 3XT | KOEAJOSSA PANSSARIHAUPITSI YLI SATASIVUIN EN ERIKOISNUM ERO. R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 1/2 1 4 • 1 3 , 5 Suomen taivaalle
Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES 00003 HELSINKI Vastauslähetystunnus nro 5007541 Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sota taidosta, sotilastekniikasta, sotahistoriasta ja turvallisuudesta. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 67 € / vsk määräaikaistilaus 86 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 62 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi kestotilaus ja 3xT-liite 76,90 € / vsk Osoitteenmuutos. sotilastekniikasta, sotahistoriasta ja turvallisuudesta. kestotilaushintaan Tilaajan tiedot: Nimi: ________________________________________ Osoite: ______________________________________ Postinro: _____________________________________ Postitoimipaikka: _____________________________ Puh. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES 00003 HELSINKI Vastauslähetystunnus nro 5007541 KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomen Sotilaan / 20____ alkaen edulliseen 67 . Täytä ja lähetä oheinen kuponki tai soita tilaus (03) 4246 5334 tai faxaa (03) 4246 5341 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ kustantajapalvelut.fi Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.. nro _____________________________________ Sähköposti: __________________________________ TILAA SUOMEN SOTILAS! Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sota taidosta, sotilastekniikasta, sotahistoriasta ja turvallisuudesta. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh
ASEVOIMIIN on käytettävä riittävästi rahaa oltiin sitten liittoutumattomia tai liittoutuneita. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. kestotilaushintaan Tilaajan tiedot: Nimi: ________________________________________ Osoite: ______________________________________ Postinro: _____________________________________ Postitoimipaikka: _____________________________ Puh. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. ILMAN RIITTÄVÄÄ määrää riittävän laadukkaita kertausharjoituksia ja niitä tukevaa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta meiltä katoaa osaaminen ja myös todellinen tahto työskennellä turvallisuuden hyväksi. Sodankäynnin muutos ei ole muuttanut tätä tosiasiaa. Reserviläiset suoriutuvat entistä vaativimmista tehtävistä jatkossakin, mutta vain, jos he saavat kunnollisen ja riittävän koulutuksen. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Kettunen, Aleksei Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 28.1.2014 YLEINEN ASEVELVOLLISUUS on ajanmukaistettuna ja tehokkaasti järjestettynä paras ja käytännössä ainoa mahdollinen tapa järjestää Suomen puolustus uskottavalla tavalla. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Puolustusvoimista ja puolustushallinnosta esitetyt vaatimattomat lisärahoitustoiveet ovatkin perusteltuja. Ilman niitä puolustusvoimauudistukselta uhkaa mennä pohja ja puolustukselta uskottavuus. Nyt näyttää siltä, että sotaväki ja maanpuolustus eivät ole saamassa tähän vaadittavaa rahoitusta. Tuottavuusvajeemme ei ole puolustusmäärärahoista kiinni, eikä se ole sotaväen syytä. Viime kädessä sodassa ja rauhassa ratkaisee raha. Mutta kertausharjoituksiinkin tarvitaan määrärahoja. MAAVOIMIEN uusi taistelutapa on hyvä vastaus sodankuvan muutokseen. VAIKKA YLEINEN asevelvollisuus on kustannustehokas ratkaisu, ei sekään tee asevoimien ylläpidosta ilmaista. Alirahoitetuista asevoimista ei ole mitään hyötyä. Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES 00003 HELSINKI Vastauslähetystunnus nro 5007541 Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sota taidosta, sotilastekniikasta, sotahistoriasta ja turvallisuudesta. Aineistopäivä 28.2.2014. Pelkästä materiaalista ei ole hyötyä ilman tahtoa ja taitoa, mutta ilman työkaluja ei pärjää. Pienempien ja hajautetummin toimivien joukkojen ja yksittäisten taistelijoiden suoritusvaatimustaso kasvaa huikeasti. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Kun raha ratkaisee Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES 00003 HELSINKI Vastauslähetystunnus nro 5007541 KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomen Sotilaan / 20____ alkaen edulliseen 67 . Määräaikaistilausta ei voi perua. Nykytaso ei riitä siihen mitenkään. Täytä ja lähetä oheinen kuponki tai soita tilaus (03) 4246 5334 tai faxaa (03) 4246 5341 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ kustantajapalvelut.fi Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.. Ilmoitusmyynti Markkinointi Kela ssilmoitukset@markela.fi puh. sotilastekniikasta, sotahistoriasta ja turvallisuudesta. SODAN AJAN HENKILÖSTÖN ja joukkojen osaaminen on kaikkien asevoimien tärkein voimavara. Mutta se nostaa entisestään kertausharjoitusten tarvetta. 045 855 8725 Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 2/2014 ilmestyy huhtikuussa 2014. Rahaa tarvitaan osaamisen ja tahdon ylläpitoon sekä välineiden hankintaan kaikissa puolustusjärjestelyissä. Mutta jostain syystä maanpuolustus joutuu tässäkin maksumieheksi ja uhkaa näin rampautua kokonaan. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Toimituspäällikkö Petri Välkki gsm 040 707 7550 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Markkinointi myynti@suomensotilas.fi Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk RES/RUL: 62,00 €/vsk MPKL: 57,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. UUSI TAISTELUTAPA edellyttää toimiakseen tietyn vähimmäisosaamistason ja välineistön. Se ja vahva maanpuolustustahto tekevät puolustuksesta uskottavan vaikka olisikin materiaalisia puutteita. nro _____________________________________ Sähköposti: __________________________________ TILAA SUOMEN SOTILAS! Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sota taidosta, sotilastekniikasta, sotahistoriasta ja turvallisuudesta
– Petri Välkki 86 Kentältä – Tom Lindblom 87 Varikko – Tom Lindblom 90 Kirjat ja DVD – Tom Lindblom 92 Tetsi: Väriä pakkiin – Paintball-sotaa Jämsässä – Tom Lindblom SOTAMATKALLA 94 Belgian Atlannin valli ei murtunut – Vesa Keinonen 101 Historian elävöittämistä – Kielletty uusnatseilta – Vesa Keinonen 101 Festung Europan valli merellä – Vesa Keinonen 103 Mitä… Belgiako sotahistorian aarreaitta. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. 94. Kansainvälinen keskinäisriippuvuutemme vain kasvaa, eikä sitä vastaan pidä sotia. – Aleksei Kettunen 23 Verkko – Aleksei Kettunen 24 Pieni Pohjantähti – Aleksei Kettunen 27 Kommentti: Toiveajattelua Pohjantähden alla – Aleksei Kettunen JYVÄLLÄ 28 Turvallisuuskatsaus – Egypti – Etelä-Sudan – Irak & Syyria 30 Puolustusvoimat 31 Maailmalta 36 Kotirintamalla 37 Maailman tapahtumia 40 Historian hämärästä 41 Mihail Kalašnikov kuollut 41 Harald Nugiseks kuollut – Kari Kuusela 42 Reservin koulutus uusiksi – Kolme pilaria kuntoon – Petri Välkki 44 Yhdysvaltain ydinasejoukot skandaalien kourissa 45 Ruotsi luo epävakautta Itämerelle 46 Palautteet KAKSI KARIA 46 Kari Suomalainen – Pois Afganistanista 47 Kari kommentoi – Pohjoismainen yhteistyö versio 2.3 på svenska PUOLUSTUSVOIMAT 48 Maakuntajoukko – Susanna Hiltunen MAAILMANKUVA 53 Keväällä neljätoista MERISOTA 54 Modernia häiveteknologiaa Itämerellä ITS Caio Duilio – Tuomo Valve 57 Gaius Duilius ja Andrea Doria KOEAJOSSA 59 Panssarihaupitsi 2S1 – Punainen neilikka – Kari Kuusela 63 Kukalle kyytiä – Testissä telatykki – Kari Kuusela 68 Panssarihaupitsi Suomessa – Kari Kuusela SODANKÄYNTI 70 Hermokaasua! – Tarmo Humppi 74 Tunnetuimmat hermokaasut – Tarmo Humppi 75 Tapaus Damaskos – Tarmo Humppi 3XT LIITE 78 HGR – ampumatuki osa II – Tom Lindblom 80 Aselaki remontissa – Petri Välkki 85 Faktat kunnossa. Liekö rähmälläänolon vuosien uudelleenkasvatus uponnut niin syvälle kuuliaisen kansan riveihin vai onko se vaan sitä kansanluonnetta. Pohjoismaisen yhteistyön esittäminen Nato-jäsenyyden vaihtoehtona on roskaa. Siinä sitten kuuro sokeaa taluttaa. Mutta vain hirmuiset tunarit siitä kieltäytyvät. – Vesa Keinonen KNUUTI 106 Nato-kannatus kasvaa Ruotsissa • Palvelukortti sivulla: 2 • Kannen kuva: SAAB Lisämateriaalia Nettilehdessä: WWW.SUOMENSOTILAS.FI Sata vuotta sitten alkoi ensimmäinen maailmansota ja seitsemänkymmentä vuotta sitten murskattiin Atlantin valli suurella maihinnousulla Normandiaan. S uomalaisten suuren enemmistön Natopelolla ei ole mitään rajoja. Mitä yhteistä näillä on. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Parempi kai siellä kuin Moskovassa, Berliinissä tai Pekingissä. Vastaus löytyi Belgiasta, jonne matkustamme lehden sivuilla 94-105. Kestikö Atlantin valli kuitenkin ja kestääkö se jatkossakin. Tilaajarekisteri. Paasikiven viisaus “tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku” ei tunnu uppoavan kekkoslovakian perillisiin. Ehrensvärdiläinen tosiasia on, että vieraan apuun ei pidä luottaa. Todellisuudessa niin Suomen kuin Ruotsinkin puolustuksen avaimet ovat ainakin toistaiseksi Washingtonissa. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. – Aleksei Kettunen 18 Mitä rahalla saa. Tosiasia on se, että koskaan ei olla yksin pärjätty – ei talvisodassakaan – eikä nykymaailmassa pärjätä senkään vertaa ilman yhteistyötä. TÄSSÄ NUMEROSSA: Julkaistava aineisto. ILMASOTA EXTRA 6 Next Generation Saab JAS 39 E/F Gripen – Aleksei Kettunen 14 Gripen Suomellekin
Ne ovat ranskalainen Dassault ja ruotsalainen Saab. Sekä Ranska että Ruotsi eivät aio valmistaa tai ostaa seuraavan, viidennen sukupolven taktista hävittäjäkalustoa. Johtava tutkija Tarmo Humppi PVTT:ltä kertoo, kuinka hermokaasu toimii.. Voisiko Ruotsin näkemys tulevaisuudesta olla myös Suomen. 70 Viimeiset mohikaanit Länsi-Eurooppaan on jäänyt jäljelle kaksi viimeistä mohikaania; modernin taktisen hävittäjän suunnitteluun, valmistukseen ja päivittämiseen kykenevää kansallista lentokonevalmistajaa. Lisäksi ne ovat mukana miehittämättömän aseistetun nEuron-ilma-aluksen (UCAV, Unmanned Combat Air Vehicle) kehittämistyössä. 6 Näkymätön tappaja Suomen Sotilaan numerossa 4/2013 kerroimme kemiallisesta aseesta ja sen uhasta Syyriassa. Sen sijaan kumpikin valtio jatkaa nykyisen ”neljä ja risat” -sukupolven hävittäjäkalustonsa kehittämistä. Tällä kertaa keskitymme nimenomaan hermokaasuihin, näkymättömään ja tehokkaaseen tappajaan. Ilmailutoimittajamme Aleksei Kettunen otti selvää ruotsalaisesta Gripenistä ja siitä, minkälainen on naapurimaamme visio lähivuosikymmenten ilmasodankäynnistä
6 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA Saab JAS 39 E/F Gripen TEK STI: ALEK SEI KE T TUNEN
Suomen Sotilas tapasi suomalaisia ja ruotsalaisia hävittäjälentäjiä, tutki taustoja ja tutustui Gripeniin kummastakin näkökulmasta, ruotsalaisesta – ja siitä toisesta. 7 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ...ruotsalainen näkemys ilmasodankäynnin tulevaisuudesta Vanhan sotilasilmailuviisauden mukaan hävittäjä on ristiriitaisten suunnittelutavoitteiden kompromisseista koostuva tiivis lentomuodostelma. Gripeniin ja ruotsalaiseen näkemykseen ilmasodankäynnin huomisesta kannattaa siis tutustua. Saab onnistui optimoimaan Gripenin siten, että siitä löytyy Ruotsin – ja miksei Suomenkin – maanpuolustuksen kannalta olennaiset ominaisuudet poikkeuksellisen kustannustehokkaassa paketissa. >
Drakenin tuotantovuosina 1955-1974 valmistettiin yhteensä 651 konetta. Ruotsi halusi korvata ikääntyvän toisen sukupolven Saab 35 Drakenja kolmannen sukupolven Saab 37 Viggen -hävittäjäkaluston sekä pysyä johtavissa sotilasvaltioissa suunniteltavien neljännen sukupolven taktisten hävittäjäkalustojen kehityksen mukana. Vuonna 1979 tehtiin hallituksen aloitteesta JAS (Jakt, Attack, Spaning, Ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja tiedustelu) -tutkimus, jonka tarkoituksena oli tutkia taktisen hävittäjäkaluston aitoa monitoimisuutta eli hävittäjän, hävittäjäpommittajan ja tiedustelukoneen toiminnallisuuden yhdistämistä yhteen ja samaan taktiseen hävittäMEIDÄN ILMAVOIMIEMMEKIN KALUSTOON vuodesta 1972 aina vuoteen 2000 kuulunut toisen sukupolven Saab 35 Draken -hävittäjä kuvattuna Itämeren ilmatilassa Ruotsin väreissä. 8 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 S aab JAS 39 Gripen E/F NG (Next Generation, seuraava sukupolvi) edustaa jo koneen kolmatta kehitysvaihetta. Lopuksi Ruotsin hallitus päätti, että Saabin pitäisi kehittää täysin uusi kotimainen hävittäjä. Reunaehdoiksi asetettiin hyvä toimintakyky hajasijoitustukikohtien lyhyiltä kiitoradoilta, korkeahko kaksinkertaisen äänennopeuden huippunopeus sekä suhteellinen edullisuus. Aiempaan kalustoon perustuvien Saab 38 (B3LA)ja Saab A 20 -kehitysversioiden lisäksi tutkittiin myös ranskalaista Mirage 2000ja amerikkalaisia F-16-, F/A-18ja F-20-hävittäjiä. FÖ RS VA RS M A K TE N. Draken oli aikanaan eräs maailman kehittyneimmistä hävittäjistä ja se oli käytössä Ruotsin, Itävallan, Tanskan ja Suomen ilmavoimissa. Kuinka paljon päätöksessä oli kauppapolitiikkaa ja mikä oli puolustuspolitiikan osuus, jääköön arvioitavaksi. Uuden hävittäjän tulisi olla Saab 37 Viggeniä pienempi, kevyempi ja edullisempi, mutta sen pitäisi kantaa vähintäänkin sama asekuorma ja toimintasäteen tulisi olla yhtä kattava. Mutta ruotsalaiset veivät sen maaliin. Joka tapauksessa hanke oli lievästi sanottuna kunnianhimoinen, eikä kaikille päätöksentekijöille ehkä selvinnyt koskaan, mistä kaikesta oli kysymys. Alkuperäisen JAS 39A/B Gripenin kehitystyö alkoi 1970-luvun jälkipuolella
Monitoimilentäjän ohjaama monitoimihävittäjä, joka pystyisi saman tehtävän aikana tiedustelemaan ja torjumaan ilma-, maaja pintamaaleja, nähtiin selkeänä keinona alentaa kustannuksia sekä parantaa ilmavoimien operatiivista joustavuutta ja iskukykyä. Lentohenkilöstön monipuolisemman koulutuksen ja hävittäjän monitoimisuuden myötä erilliset hävittäjä-, hävittäjäpommittaja-, meritorjuntaja tiedustelukoneet ja lentäjät voitaisiin korvata yhdellä ainoalla lentäjällä ja hävittäjällä, joka pystyisi hoitamaan neljän eri koneen tehtävät. Ruotsalaiset päättivätkin selvittää, kuinka pieneksi ja kevyeksi voisi tehdä sellaisen taktisen hävittäjän, jolla kuitenkin olisi kaikki tarvittavat alijärjestelmät, riittävä asekuorma, toimintasäde, halutut lento-ominaisuudet sekä iskukyky. Ensimmäisen sukupolven Lansen-, toisen sukupolven Drakenja kolmannen sukupolven Viggen-kalustosta oli käytössä erilliset hävittäjä-, hävittäjäpommittaja-, tiedusteluja meritorjuntaversiot, jotka olivat fyysisesti eri koneita ja joiden lentohenkilöstö koulutettiin erikseen tehtäviinsä. Sotilasilmailussa merkittävänä syynä painonousuun oli tarvittavien taktisten elektronisten alijärjestelmien vaatima tila ja paino, mutta 1970-luvun digitaalisen elektroniikan kehityksessä tapahtuneen vallankumouksen myötä tarvittavista alijärjestelmistä pystyttiin tekemään ennen näkemättömän kompakteja ja kevyitä. Yhdessä tämä kaikki tarkoittaisi sitä, että tehtävien suorittamiseen vaadittavan taktisen lentokaluston alati > FÖ RS VA RS M A K TE N FÖ RS VA RS M A K TE N. Tällöin samat tehtävät hoituisivat pienemmällä konemäärällä. Taktisen lentokaluston tyhjäpaino nousi jyrkästi koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan, ja koska taktisen hävittäjän tyhjäpainokilohinta oli sekin noussut 1970-luvulla kullan kilohinnan tasolle, jotain piti tehdä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 9 ILMASOTA EX TRA jään. Tämä lähestymistapa edusti uutta ajattelua, koska samaan aikaan kaikissa muissa valtioissa uusi neljännen sukupolven taktinen hävittäjäkalusto kehitettiin pääasiassa vain käymään ilmataisteluja. Samalla paranisi myös käyttöaste, sillä hävittäjä viettäisi vähemmän aikaa huollettavana ja korjattavana ja enemmän ilmassa. Kone vaatisi vähemmän varaosia, tarvikkeita ja polttoainetta, ja parempaan ylläpidettävyyteen ja huollettavuuteen panostamalla pystyttäisiin edelleen alentamaan hävittäjän käyttökustannuksia eli kaikki kustannukset sisältävää lentotuntihintaa. Pieni on kaunista Pienempi koko ja paino alentaisivat tulevan hävittäjän hankintahintaa. Ilmailun perustotuuksia on se, että ilma-aluksen tyhjäpainon kohotessa paranevat pääasiassa vain hyötykuorma ja toimintasäde (Breguetin lentoetäisyysja lentoaikayhtälöt). Ruotsalaiset pyrkivät myös aiempaa hävittäjäkalustoa selkeästi alempaan kustannustasoon
Seuraava tiukka paikka Rådeströmille tuli, kun hänen ohjaamansa tuotantokone tuhoutui lentonäytöksessä Tukholmassa 8.8.1993. Hän selvisi tästäkin onnettomuudesta säikähdyksellä. Puutteiden korjaaminen aiheutti 15 kuukauden tauon koelento-ohjelmaan. Nyt kun tavoitteet ja lähestymistapa oli lyöty lukkoon, Saab aloitti suunnittelutyöt. Täysimittainen uuden hävittäjän kehitystyö käynnistyi 30.6.1982, kun Ruotsin valtiopäivät antoi FMV:lle valtuudet viiden prototyypin sekä 30 hävittäjän ensimmäisen tuotantoerän tilaamiseen. Valmis prototyyppi esiteltiin 26.4.1987, Saabin 50-vuotispäivänä, ja se teki ensilentonsa 9.12.1988 Stig Holmströmin ohjaamana. Moottoriksi valittiin suomalaisesta F/A-18C/D Hornetista tutun General Electricin F404-400-ohivirtaussuihkumoottorin ruotsalainen lisenssiversio Volvo-Flygmotor RM12. Jos alkuperäinen JAS 39A/B oli tyypillinen neljännen sukupolven monitoimihävittäjä, niin JAS 39C/D kuuluu AESA-tutkaa lukuun ottamatta jo 4.5-sukupolveen. Koska JAS-hanke edellytti koko Ruotsin aseteollisuuden tiivistä yhteistyötä, perustettiin vuonna 1980 JAS-teollisuusryhmä (Industrigruppen JAS), joka oli SAAB-Scanian, LM Ericssonin, Svenska Radioaktiebolagetin (josta tuli myöhemmin Ericssonin tytäryritys), Volvo Flygmotorin ja Försvarets Fabriksverkin (Ruotsin puolustusvoimien teollisuusviraston) yhteisyritys. Onnettomuuden seurauksena jouduttiin elektronista ohjausjärjestelmää uudistamaan ja koelentoohjelma oli jäissä joulukuuhun 1993 asti. Samana vuonna Ruotsin hallitus päätti, että vain noin sata Gripeniä pidetään tulevaisuudessa palveluskäytössä. Alkuperäiseen tilaukseen oli sisältynyt 110 koneen lisäoptio, joka muuttui 96 yksipaikkaisen JAS 39A -hävittäjän ja 14 kaksipaikkaisen JAS 39B -harjoitushävittäjän/tyyppikoulutuskoneen toisen tuotantoerän tilaukseksi kesäkuussa 1992. Vaikka nämä samat asiat olivat ajankohtaisia muissakin maissa, ruotsalaisten lähestymistapa oli kokonaisvaltaisin, ja he ovatkin pystyneet parhaimpaan toteutukseen – Gripenistä tuli ajan myötä kustannustehokkain länsimainen taktinen monitoimihävittäjä. 4.5 Gripenin toinen versio oli parannettu JAS 39C/D, jossa oli ilmatankkausmahdollisuus, pidemmät lennot mahdollistava happikehitin, kenttäkelpoisuutta parantava sisäinen apuvirtalähde, tehokkaampi moottori, laajempi asevalikoima ja parempi Nato-yhteensopivuus. Tulevalle JAS 39 -hävittäjälle valittiin yleisökilpailulla nimeksi Gripen (eli Saabin logosta tuttu aarnikotka). Vuonna 2007 aloitettiin ohjelma 31 vanhemman A/B-mallin päivittämiseksi C/D-tasolle. Kahden kaputin Lasse JAS-hanke kiteytyi kevyeksi aerodynaamisesti epästabiiliksi yksimoottoriseksi hävittäjäksi, jossa oli canard-etusiivekkeet ja tietokonepohjainen ohjausjärjestelmä. Koelentojen aikana ilmeni puutteita koneen elektronisessa ohjausjärjestelmässä, mikä johti prototyypin tuhoutumiseen 2.2.1989 Linköpingissä laskeutumisen aikana. Kilpailevista projekteista Ruotsin Puolustusmateriaalivirasto FMV (Försvarets Materielverk) valitsi jatkoon Projektin 2105 (joka nimettiin myöhemmin kahdesti uudestaan: Projekti 2108 ja Projekti 2110). Koelentäjä Lars Rådeström selvisi onneksi vain luunmurtumalla. 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA nouseva hankintaja käyttökustannuskehitys pystyttäisiin vihdoinkin pysäyttämään ja jopa kääntämään laskuun ilmavoimien iskukyvystä tinkimättä. JAS 39A Gripen tuli lopulta Ruotsin ilmavoimien palveluskäyttöön 1.11.1997. Ruotsin ilmavoimat tilasi kolmessa eri tuotantoerässä yhteensä 204 JAS 39 Gripeniä, …ruotsalaisten lähestymistapa oli kaikkein kokonaisvaltaisin, mistä johtuen he ovatkin pystyneet parhaimpaan toteutukseen… FÖ RS VA RS M A K TE N SA A B A B JATKUU SIVULLE 12 >. Kesäkuussa 1997 Ruotsi teki kolmannen tuotantoerän tilauksen, johon kuului 50 yksipaikkaista JAS 39C -konetta ja 14 kaksipaikkaista JAS 39D:tä
11 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 Arvo ja mittayksikkö JAS 39C Gripen JAS 39E Gripen NG Pituus, m 14,9 15,2 Kärkiväli, m 8,4 8,6 Maksiminousupaino, kg 14 000 16 500 Työntövoima, kN 80 98 Aseripustimia, kpl 8 10 Maksiminopeus, Mach 2 2 Supercruising-ominaisuus, Mach ei 1,2 AESA-tutka ei kyllä Optroninen tulenjohtojärjestelmä ei kyllä Hinta, miljoonaa USD 40 85 Lentototuntihinta, USD 4 700 6 150
Lisäksi 28 konetta on vuokrattu Tshekin ja Unkarin ilmavoimille. Gripenin lentotuntihinta on ennätyksellisen alhainen – vain 4 700 dollaria. Tammikuussa 2013 maailmalla oli palveluskäytössä yhteensä 186 Gripeniä. 12 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA joista tammikuussa 2013 palveluskäytössä oli 134 (50 JAS 39A-, 13 JAS 39B-, 60 JAS 39Cja 11 JAS 39D -konetta). Tänä päivänä uusi moderni länsimainen hävittäjä maksaa vähintään 98 miljoonaa dollaria. Muiden nykyaikaisten länsimaisten hävittäjien lentotuntihinnat ovat 7 00021 000 dollaria. Ruotsalaiskoneita on myös Ison-Britannian koelentäjien koulutusyksikkö Empire Test Pilots’ Schoolilla, joka käyttää vuosittain Saabin lentosimulaattoreita ja kaksipaikkaisia Gripenkoulutuskoneita yliäänikoulutukseen keväisin ja harjoitusleireillä syksyisin Linköpingissä. Kolmannen tuotantoerän JAS 39C:n yksikköhinta oli tuotannon päättyessä vuonna 2008 alle 30 miljoonaa dollaria. Miten se on mahdollista. Miten lähes mahdottomasta yhtälöstä tuli mahdollinen. Se että pieni Ruotsi yleensä pystyi viemään hankkeen läpi, kertoo paljon ruotsalaisten osaamisesta. Gripeneitä on Tshekin tasavallalla (12 JAS 39C -hävittäjää ja kaksi JAS 39D:tä), Unkarilla (12 Cja kaksi D-mallia), Etelä-Afrikalla (17 Cja yhdeksän D-mallia, joista palveluskäytössä tammikuussa 2013 oli kumpaakin versiota yhdeksän) ja Thaimaalla (kahdeksan Cja neljä Dkonetta). Kun tähän lisätään 204 Gripenin karkeat hankintakustannukset (30 miljoonaa x 204 konetta) eli 6,12 miljardia dollaria, yhteiskustannukset ovat noin 7,96 miljardia dollaria. Gripenin edullisuustavoite siis saavutettiin varsin näyttävästi: lähimmän kilpailijan koneen hankintahinta oli tuntuvasti kalliimpi, ja se oli lähes puolitoista kertaa kalliimpi käyttää! Kenttäkelpoista ja kustannustehokasta Gripen suunniteltiin alun perin toimimaan karuissa hajasijoitusolosuhteis…harva hävittäjä lentää niin paljon ja on niin vähän pajalla. Itse asiassa Gripenien yksikköhinta on ollut 10 prosenttia arvioitua alempi! Euroopan unionin Turvallisuustutkimuslaitoksen vuoden 2007 raportissa arvioitiin, että koko Gripen-ohjelman suunnitteluja kehityskustannukset olivat noin 1,84 miljardia euroa (2,5 miljardia dollaria). Mutta miten Gripenin korkean käyttöasteen, helpon huollettavuuden, alhaisten hankintaja käyttökustannusten ja kenttäkelpoisuuden suunnittelutavoitteet täyttyivät. FÖ RS VA RS M A K TE N. Suomen ilmavoimien F/A-18C/D Hornet -monitoimihävittäjien yksikköhankintahinta oli noin 57 miljoonaa dollaria. Kaikkiaan ruotsalaiset ovat siis maksaneet jokaisesta tilaamastaan JAS 39A/B/C/D Gripenistä noin 39 miljoonaa dollaria koneelta
Teho löytyy verkosta Gripenillä on siis edullinen hankintahinta, se on halpa lentää ja varsin vaivaton pitää ilmassa. Gripenin käyttöaste on siis poikkeuksellisen korkea. Ympärivuorokautisessa toiminnassa 48 tunnin syklistä voidaan lentää jopa 38 tuntia ja käyttää korjauksiin ja huoltoon vain 10 tuntia. Keskimääräinen vikaantumissväli (MTBF) on 7,6 tuntia ja korjausaika (MTTR) 2,5 tuntia. Gripenillä on laaja asevalikoima, riittävä asekuorma ja hyvä tulenjohtojärjestelmä. Teknisiltä suoritusarvoiltaan ja lento-ominaisuuksiltaan Gripen on tyypillinen 4 ja risat -sukupolven huippuketterä eurocanardi, joka kykenee suurilla korkeuksilla jopa Mach 2 -huippunopeuteen. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 13 SA A B A B / ST EF A N KA LM sa, se pystyy toimimaan 800 metrin pituiselta jäiseltä tai märältä kiitoradalta. Harva hävittäjä lentää niin paljon ja on niin vähän pajalla. Gripen on täysin Nato-yhteensopiva, ja sen aseistusvalikoima on markkinoiden laajin, koska eri tarjouskilpailuiden myötä Saab joutui integroimaan sen amerikkalaisten, eurooppalaisten, israelilaisten, intialaisten ja eteläafrikkalaisten ilmasta ilmaan-, ilmasta maahanja ilmasta pintaan -asejärjestelmien kanssa. Gripen on ainoa neljännen sukupolven hävittäjä, joka suunniteltiin nimenomaan verkostokeskeistä sodankäyntiä varten. Yhden teknikon ja viiden miehen huoltoryhmä pystyy aseistamaan, tankkaamaan ja tarkistamaan Gripenin 10 minuutissa. Kaikkiin kilpailijoihin nämä ominaisuudet lisättiin vasta myöhemmin. Se häviää eräille kilpailijoilleen taistelutoimintasäteessä, enimmäislentoajassa ja maksimiasekuormassa, mutta ne ovat täysin riittäviä Ruotsin tai Suomen maanpuolustuksen tarpeisiin. Mutta miten iskukykyinen se on. Ruotsi on perinteisesti ollut taistelujohtojärjestelmien ja verkostokeskeisen sodankäynnin kärkimaita. Gripeneillä on lennetty jo yli 100 000 tuntia palveluskäytössä, joten sen vikaantuminen ja korjaustarve ovat hyvin tiedossa. Ilmataistelussa ruotsalaishävittäjä on tasaväkinen kilpailijoidensa kanssa. Lisäksi Gripenillä on moderneista länsimaisista hävittäjistä kaikkein lyhyin logistinen ”häntä”. Gripen on koko ajan reaaliaikaisessa datayhteydessä komentokeskukseen, joka välittää sille myös muiden järjestelmien muodostaman tilannekuvan.. Sen taistelutoimintasäde on 800 kilometriä ja siirtolentoetäisyys ulkoisilla lisäpolttoainesäiliöillä 3 200 kilometriä. Se pärjää varsin vaatimattomalla varaosaja käyttömateriaalivalikoimalla, mikä on varsinkin kriisioloissa olennainen etu. Kumpikin luku on kunnioitusta herättävä
14 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA JAS 39E/F GRIPEN NEXT GENERATION SUOMELLEKIN. Vaihtoehtoina olivat puhtaalta pöydältä kehitettävä viidennen sukupolven Flygsystem 2020 (FS 2020, lentojärjestelmä 2020) -häivehävittäjä tai jo käytössä olevan Gripenin iskukykyisempi kehitysversio. Ruotsin ilmavoimat kaipasi JAS 39C/D -malleihin verrattuna pidempää toimintasädettä ja lentoaikaa, suurempaa asekuormaa, aseripustimien kehittyneempää rajapintaa, päivitettyä tulenjohtojärjestelmää, parantunutta ELSO-kykyä, parempaa koneen ja sen alijärjestelmien ohjelmistopäivitettävyyttä, alhaisempia elinkaarikustannuksia sekä parempaa hävittäjien välistä yhteistoimintaa. Syntyi seuraava sukupolvi: edullinen, monipuolinen, tehokas ja Natoyhteensopiva. TEK STI: ALEK SEI KE T TUNEN 2000-luvun alkuvuosina Ruotsissa pohdittiin jo Gripenin C/D-versioiden seuraajaa. Vientiasiakkaiden tarpeet olivat pitkälti samat. FÖ RS VA RS M A K TE N. Ruotsin ilmavoimille oli ehtinyt kertyä Gripenistä jo sen verran kokemusta, että tarpeet vuosille 2020–2040 olivat selkiytyneet. Voisiko se olla Suomenkin valinta. Myös Saab oli Gripenin vientiponnistusten ansiosta hyvin selvillä markkinoiden mahdollisuuksista ja tarpeista
Siirtolentoetäisyys kasvaa sekin 4 070 kilometriin asti. Gripen NG:n verkostokeskeisen sodankäynnin, hävittäjien keskenään jakaman taktisen tilannetiedon ja datafuusion mahdollisuudet kasvavat merkittävästi. Gripen NG:n tyhjäpaino nousee vain 200 kiloa, mutta sen enimmäisnousupaino kasvaa 14 000 kilosta 16 000 kiloon. Vahvistamattomien tietojen mukaan ruotsalainen Flygsystem 2020 ja turkkilainen TFX-kehitysohjelma ovat sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi ja osana tätä järjestelyä Turkish Aerospace Industries on solminut Saabin kanssa optiosopimuksen koko Saabin hävittäjäsuunnitteluosaston ostamisesta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 15 T äysin uuden hävittäjän huonona puolena olisi se, että siitä tulisi kalliimpi ja sen suunnitteluun ja testaukseen tarvittaisiin enemmän aikaa. Kevätkesällä 2013 sotilasilmailulehdistö uutisoi Saabin osallistuvan Turkin viidennen sukupolven taktisen TFX-häivehävittäjän suunnitteluun. Koneessa oli suuremmat sisäiset polttoainesäiliöt, uusi ja tehokkaampi moottori, suurempi asekuorma, kehittyneemmät alijärjestelmät ja muita parannuksia. Sillä on myös uusi 20 % tehokkaampi moottori, joka on kehitetty F/A-18E/F/G Super Hornetin GE F141G -moottorin pohjalta. FS 2020 -projektista ei juurikaan ole julkista tietoa, mutta JAS 39E/F:n kehittäminen alkoi vuonna 2006, ja seuraavana vuonna tilattiin kaksipaikkainen JAS 39D New Technology Demonstrator -prototyyppi, jossa testattiin tulevan Gripen NG:n eri alijärjestelmiä ja ratkaisuja. Asiasta sovittiin Turkin presidentin valtiovierailun aikana Ruotsissa maaliskuussa 2013. AK. > SA A B A B Mystinen seuraavan sukupolven Flygsystem 2020. Uudella moottorilla on jo saavutettu Mach 1,2 supercruising (pitkäaikainen yliäänilento ilman jälkipoltinta). Gripen NG:n merkittävin rakenteellinen ero on muutettu runko, jonka sisäisiä polttoainesäiliöitä on suurennettu 40 % laskutelineiden sijaintia muuttamalla. Lentämiseen liittyviä ja taktisia laskentaja viestijärjestelmiä on myös parannettu tuntuvasti. Seuraavan Gripen-version haittana olisivat perusmallin sisäänrakennetut rajoitukset, mutta se tulisi halvemmaksi, ja siinä voitaisiin hyödyntää jo kertynyttä kokemusta ja osaamista. Prototyyppi esiteltiin yleisölle 23.4.2008, ja se lensi ensilentonsa 27.5.2008. Tällä saavutetaan 1 300 kilometrin taistelutoimintasäde kuuden ilmasta ilmaan -ohjuksen ja ulkoisten lisäpolttoainesäiliöiden asekuormalla sekä 30 minuutin partiointiaika kohteen päällä. Tulenjohtojärjestelmä päivitetään Raven ES-05 -AESA-tutkalla sekä optronisella tulenjohtojärjestelmällä. Gripen NG ei ole vain tuotantolinjalla rakennettava uusi hävittäjä, vaan myös asiakkaan tarpeisiin mukautuva modernisointipolku jo käytössä oleville JAS 39 -hävittäjille. Ruotsin viidennen sukupolven häivehävittäjän Flygsystem 2020:n kehitysohjelmasta on varsin hankalaa saada tietoa. Aseripustimien määrä kasvaa ja asekuorma nousee. Lisäksi asennetaan kehittyneemmät viesti-, ELSOja omasuojajärjestelmät
Ruotsin JAS 39E -koneet tulevat palveluskäyttöön vuodesta 2018 alkaen. Kun Sveitsi tilasi 22 JAS 39E/F Gripen NG:tä, niin myös Ruotsi ilmoitti 25.8.2012 aikovansa ostaa 40-60 JAS 39E/F Gripen NG -konetta. Tyypillisissä rauhan ajan tehtävissä – koulutuksessa, partioinnissa ja tunnistuslennoissa – pidentynyt lentoaika on vain eduksi, ja taistelukäytössä hävittäjän lentoaika voi olla jopa kriittisempi tekijä kuin asekuorman riittävyys. RA N D É SAKSAN ILMAVOIMIEN EUROFIGHTER TYPHOON -HÄVITTÄJÄ. Hävittäjät toimitetaan tilaajalle vuosina 2018–2020. Gripen NG selätti F-X2-tarjouskilpailussa liian kalliiksi koetun Rafalen ja NSA-urkintaskandaalin takia poliittisesti paitsioon jääneen F/A-18 Super Hornetin, jota pidettiin selkeänä ennakkosuosikkina. Ruotsin ilmavoimien johdon mukaan JAS 39C/D Gripenin kyky Ruotsin ilmatilan puolustamiseen hiipuu vuoden 2020 jälkeen. Pidentyneellä taistelutoimintasäteellä tai kasvaneella maksimiasekuormalla ei Pohjoismaiden aluepuolustukseen perusA LE X PA RI N G A U X D A SS A U LT A VI AT IO N S. Kesäkuussa 2010 Saab julkisti, että Ruotsi aikoo tilata JAS 39E/F Gripen NG -koneita, jotka tulevat palveluskäyttöön vuodesta 2017 alkaen. Pidempi toimintasäde pidentää tehtävien ajallista kestoa, jolloin saman asian hoitamiseen tarvitaan pienempi määrä koneita. Gripen NG on kolmesta eurocanardista ensimmäinen, jonka pohjalta on suunniteltu ja tilattu merkittävästi parannettu kehitysversio. Typhoon on eurocanardeista runsaslukuisin: joulukuussa 2013 koneita oli valmistunut 400 kpl ja tilattu 571 kpl.. Kauppa varmistui lopullisesti vasta joulukuussa 2013, kun vastakaupoista saatiin sovittua. Yli 12 vuoden jahkaillun jälkeen 18.12.2013 Brasilia päätti yllättäen valita seuraavan sukupolven hävittäjänsä F-X2-tarjouskilpailun voittajaksi JAS 39E/F Gripen NG:n ja ostaa 4,5 miljardilla dollarilla 36 hävittäjää. Jotta puolustuskyky voitaisiin pitää ennallaan vuosina 2020–2040, sata JAS 39C/D Gripeniä olisi korvattava 60-80:llä JAS 39E Gripen NG:llä. Viiden ensimmäisen esituotantokoneen valmistus alkoi heinäkuussa 2013. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA Räätälöity aluepuolustukseen Vuonna 2010 Ruotsi solmi Saabin kanssa nelivuotisen sopimuksen Gripenin erilaisten edistyneempien alijärjestelmien kehittämiseksi ja integroimiseksi. Tosin näistä ominaisuuksista ei ole haittaa pohjoismaisessakaan toimintaympäristössä. Asekauppa keskittyy yhä enemmän Aasiaan, jossa välimatkat ovat pidemmät. Ruotsi teki virallisen tilauksen 60:n JAS 39E Gripen NG:n ostosta 17.1.2013, ja Sveitsin tilaus varmistui lopullisesti syksyllä 2013. Tarve suurempaan toimintasäteeseen ja asekuormaan johtuu pitkälti vientiasiakkaista
Aseistuksen kehitys tapahtuu erillään lentokonevalmistajista, ja uusimmat aseet voidaan tietyssä rajoissa integroida mihin tahansa hävittäjään. JATKUU SIVULLE 20 >. Tällä hetkellä sen yksikköhinta on uustuotantona noin 85 miljoonaa dollaria. Tänä päivänä kaikkien muiden länsimaisten 4 ja risat -sukupolven taktisten monitoimihävittäjien yksikköhinnat ovat 98-125 miljoonaa dollaria, ja amerikkalainen viidennen sukupolven EU RO FI G H TE R/ G EO FF RE Y LE E ...eurocanardit, Eurofighter ja Rafale, ovat jonkin verran Gripen NG:tä iskukykyisempiä, mutta lähes kaksi kertaa kalliimpia. Mitä rahalla saa. Vastaavissa amerikkalaisversioissa kun on käynyt juuri päinvastoin. Mitä alhaiset hankintaja käyttökustannukset lopulta merkitsevät. Iskukyvyn kannalta Gripen NG:n mielenkiintoisinta antia ovat AESAtutka, optroninen tulenjohtojärjestelmä sekä laajemmat verkostokeskeisen sodankäynnin ja monipuolisemman tilannekuvan antamat mahdollisuudet. Näistä projekteista pisimmälle on edennyt Gripen UCAV. Projektissa yhdistyvät Saabin Gripen-osaaminen ja kokemukset uusista UAVja UCAVprojekteista. Muita Saabin Gripen-hankkeen uutuuksia ovat valinnaisesti miehittämätön Gripen UCAV, tukialusversio Sea Gripen NG sekä Boeingin kanssa yhteistyössä Gripenin pohjalta kehitettävä uusi T-Xjatkoharjoituskone Yhdysvaltojen ilmavoimille. Amerikkalaiseen T-X-projektiin liittyy 300 koneen mahdollinen kauppa. Uusi JAS 39E/F Gripen tulee olemaan hankintahinnaltaan aiempia A/B/C/Dversioita kalliimpi, koska sillä on kehittyneemmät alijärjestelmät ja pienemmät tuotantoerät. Ajatuksena on muuttaa ylimääräiset Gripenit syvällä vastustajan alueella toimiviksi miehittämättömiksi aseistetuiksi ilma-aluksiksi lähinnä tiedustelukäyttöön. 17 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 tuvassa ja puolustuspainotteisessa toimintaympäristössä ole kuitenkaan sen suurempaa merkitystä. Kokonaisuudessaan Saab arvioi Gripenillä olevan kysyntää 400-500 koneen verran. Tässä mielessä perus-Gripen ja Gripen NG ovat paljon elegantimpi pari kuin F/A-18C/D Hornet ja F/A-18E/F/G Super Hornet. Haastaja Gripen NG:n olennaisin suunnittelutavoite on hyvien lento-ominaisuuksien säilyminen. Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna olennaisinta on se, miten iskukykyinen Gripen NG tulee todellisuudessa olemaan uusimpaan venäläiskalustoon verrattuna
18 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA 50 100 150 200 MiG-35 x 0,53 85 45 85 180 98 100 100 120 120 124 JAS 39E Gripen NG x 1,0 Sukhoi Su-35S x 1,0 F/A-18E Super Hornet x 1,15 F-16E x 1,18 Sukhoi PAK FA x 1,18 x 1,41 F-15SE x 1,41 Dassault Rafale x 1,46 F-35A Lightning II x 2,12 Hävittäjän hankintahinta, miljoonaa USD 5000 10000 15000 20000 25000 JAS 39E Gripen NG 7000 6150 7500 25000 10000 12000 16500 17000 18000 21000 F-16E MiG-35 Sukhoi PAK FA Sukhoi Su-35S Dassault Rafale F/A-18E Super Hornet F-35A Lightning II F-15SE Lehtotuntihinta, USD x 1,1 x 1,2 x 1,6 x 2,0 x 2,8 x 2,9 x 3,4 x 4,1 x 2,7 x 1,0 30 60 90 120 150 JAS 39E Gripen NG 42,0 39,6 45,0 150,0 60,0 72,0 99,0 102,0 108,0 126,0 F-16E MiG-35 Sukhoi PAK FA Sukhoi Su-35S Dassault Rafale F/A-18E Super Hornet F-35A Lightning II F-15SE 30 vuoden käyttökustannukset (200 lentotuntia vuodessa 30 vuoden ajan), miljoonaa USD x 1,1 x 1,2 x 1,6 x 2,0 x 2,8 x 2,9 x 3,4 x 4,1 x 2,7 x 1,0 20 40 60 80 100 MiG-35 64 86 54 25 49 48 39 35 34 28 JAS 39E Gripen NG F-16E Sukhoi Su-35S Sukhoi PAK FA F/A-18E Super Hornet Dassault Rafale F-15SE F-35A Lightning II 7,801 miljardin USD kokonaiskustannuksilla hankittavissa ja 30 vuoden ajan (200 lentotuntia vuosittain) käytettävissä oleva hävittäjämäärä, kpl Mitä rahalla saa. FÖ RS VA RS M A K TE N
n Blekingen lennoston 171. Ruotsin ilmavoimien Ronnebyssä toimivan Blekingen lennoston 171. n Ruotsin ilmavoimien Blekingen lennoston tunnus. laivueen komentaja everstiluutnantti Adam Nelson kertoi tarkemmin Gripen-kokemuksista kansallisissa ja kansainvälisissä operaatioissa. laivueen henkilöstöä ja kaksipaikkainen JAS 39D Gripen -harjoitushävittäjä Lappeenrannan kansainvälisessä ilmailunäytöksessä 2013. Hornetiin verrattuna Gripen jää toiseksi vaakakaartoominaisuuksissa. Mutta sillä on vuorostaan omat taktiset vahvuutensa Hornetiin nähden. Kysymys onkin siitä, että jokainen vastustaja pitää tuntea hyvin ja kehittää omia vahvuuksia korostava sekä vastustajan heikkouksia hyödyntävä taktiikka. 19 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 JAS 39E Gripen NG F-16E MiG-35 90,0 121,9 142,0 157,0 160,0 200,0 223,0 228,0 270,0 306,0 Sukhoi PAK FA Sukhoi Su-35S Dassault Rafale F/A-18E Super Hornet F-35A Lightning II F-15SE 30 vuoden elinkaaren kokonaiskustannukset (hankintahinta plus 200 lentotuntia vuodessa 30 vuoden ajan), miljoonaa USD x 1,00 x 1,16 x 1,29 x 1,31 x 1,83 x 1,87 x 2,21 x 2,51 x 1,64 x 0,74 50 100 150 200 250 300 350 100,0 85,0 45,0 180,0 85,0 100,0 102,0 98,0 124,0 120,0 120,0 42,0 36,9 45,0 126,0 72,0 60,0 99,0 108,0 150,0 5 10 15 20 MiG-35 7,801 5,760 9,088 19,584 10,048 10,240 12,800 14,272 14,592 17,280 JAS 39E Gripen NG F-16E Sukhoi Su-35S Sukhoi PAK FA F/A-18E Super Hornet Dassault Rafale F-15SE F-35A Lightning II 64 hävittäjän kokonaiselinkaarikustannukset 30 vuoden ajalta (hankinta ja 200 lentotuntia vuodessa 30 vuoden ajan), miljardia USD S uomen Sotilas kävi tutustumassa Gripen-kalustoon ja -pilotteihin kesäkuussa 2013 Lappeenrannan kansainvälisessä ilmailunäytöksessä. Laivueen komentaja everstiluutnantti Adam Nelson on kuvassa oikealla
Kun hävittäjä on maksettu ja saatu käyttöön, alkavat jatkuvat käyttökustannukset, joita mitataan yhden lentotunnin hinnalla. Gripen NG:n lentotuntihinta tulee nousemaan kolmanneksella noin 6 150 dollariin janoisemman moottorin, pienemmän konekannan ja kehittyneempien alijärjestelmien kalliimpien varaosien takia. Lentotuntihinta muodostuu valtaosin hävittäjän huoltoja varaosakustannuksista sekä polttoja voiteluaineainekuluista. 20 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA taktinen häivehävittäjäpommittaja F-35 keventää kukkaroa vähintään 180 miljoonalla dollarilla. Truman -lentotukialuksella. Yhden Gripenin lentotunnin hinnalla F15SE:llä lentää 15 minuuttia, F-35:llä 18 minuuttia, F/A-18E/F/G Super Hornetilla ja Rafalella 22, Eurofighterilla 21 ja F-16E/F:llä 53 minuuttia. JAS 39C/D Gripenin lentotuntihinta on hämmästyttävän vähäinen – vain 4 700 dollaria. Sen elinkaari on korkeahko 8 000 lentotuntia. Toisella tavalla ilmaistuna muiden hävittäjien lentotuntihinnat ovat 1,1-4,1 kertaa suurempia. Yhden venäläisen MiG-35:n hinnalla saa 0,5 Gripeniä, Su-35S:n hinnalla yhden ja Sukhoi T-50 PAK FA:n hinnalla 1,2. N A VY U .S . Elinkaarihinta Gripen NG:n edullisen hankintahinnan ja alhaisen lentotuntihinnan merkitys hävittäjän koko elinkaaren kokonaiskustannuksissa on valtava. Gripen NG on siis 85 miljoonan dollarin hankintahinnaltaan edullisin länsihävittäjä. Muiden hävittäjien lentotuntihinnat ovat korkeammat: 7 000-21 000 dollaria. N A VY. Koska taktisen U .S . Hävittäjän hankintahinta on kertaluonteinen menoerä. N A VY F/A-18E SUPER HORNETIN moottorinvaihto USS Harry S. Venäläinen vastaava kalusto on hieman edullisempaa: 4++ -sukupolven MiG-35 maksaa 45 miljoonaa, Su-35S 85 miljoonaa ja viidennen sukupolven tuleva Sukhoi T-50 PAK FA noin 100 miljoonaa dollaria. Monikansallisen Eurofighter Typhoonin hinnalla saa 1,4 Gripeniä, amerikkalaisten F-15SE:n hintalapulla 1,4, F-16E/N:n 1,2 ja F/A-18E/F/G Super Hornetin hinnalla 1,2 hävittäjää. Yhden amerikkalaisen F-35:n hankintahinnalla saa 2,1 JAS 39E/F Gripen NG:tä ja ranskalaisen Dassault Rafalen hinnalla 1,5. Su-35S:llä lentää 31 minuuttia, Sukhoi T-50 PAK FA:lla 37 ja MiG-35:llä 49 minuuttia. Prosentteina muut länsikoneet ovat 115-212 prosenttia Gripenin yksikköhinnasta. Mutta pärjääkö se kalliimmilleen. U .S . Teoreettisesti ilmaistuna, jos Gripenillä lennetään 200 tuntia vuodessa, se voi olla palveluskäytössä 40 vuotta
Näin olisi varsinkin Suomen ilmatilassa, jossa tukeudutaan ilmatorjuntaan ja ilmavalvontaan, joka pystyy havaitsemaan häivekoneet. Suomen ilmatilasta itään löytyy vielä tehokkaampaa ilmavalvontaa, ilmatorjuntaa ja hävittäjäkalustoa, joilla pystytään havaitsemaan häivekoneet ilman muiden järjestelmien tukea. Entäpäs jos ostamme kutakin hävittäjää 64 ja vertailemme niiden kokonaiskustannuksia 200 vuosittaisen lentotunnin perustella 30 vuoden käyttöajalta. 21 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 hävittäjän äärimmäinen elinkaari on yleensä 30 vuotta, lasketaan kokonaiskustannukset koko tälle ajalle. Kokonaiskustannuksiltaan vastaava hävittäjäkanta olisi 25 F-35A:ta, 29 F-15SE:tä, 34 Eurofighter Typhoonia, 35 Dassault Rafalea, 39 F/A-18E/F/G Super Hornetia tai 55 F-16E/F:ää. Venäläisen kaluston osalta edullisimman MiG-35:n kustannukset olisivat 5,7 miljardia (0,7-kertaiset), Su35S:n 10 miljardia (1,3-kertaiset) ja viidennen sukupolven Sukhoi T-50 PAK FA -kalusto maksaisi 10,2 miljardia eli 1,3 kertaa enemmän kuin sama määrä Gripen NG -koneita. Ylläolevat laskelmat ovat yksinkertaistettuja eivätkä sisällä kaikkia taktisen hävittäjän koko elinkaaren kustannuksia, mutta ne havainnollistavat sen, että hintaeroa on aika reippaasti.. F/A-18E/F/G Super Hornet -kaluston kokonaiskustannukset olisivat 12,8 miljardia dollaria (1,6 kertaa korkeammat), Dassault Rafalen kalustolla päästäisiin 14,3 miljardiin (1,8-kertaiset) ja Eurofighter Typhoonin kustannukset olisivat 14,6 miljardia dollaria (1,9-kertaiset). Mitä tällä rahamäärällä saisi, jos valittaisiin joku toinen hävittäjä ja lennettäisiin ne samat 200 tuntia vuodessa 30 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että F-35:n häiveominaisuuksista on rajallisesti hyötyä Suomessa ja Ruotsissa ja tuskin lain> F-35:n häiveominaisuuksista on rajallisesti hyötyä Suomessa… ilmataisteluominaisuuksiltaan F-35 jää jälkeen kaikista muista… nukset olisivat 9,1 miljardia dollaria eli 1,2 kertaa korkeammat kuin Gripen NG -kalustolla. Korkeampien hankintaja lentotuntihintojen takia hankittavien koneiden lukumäärä laskee. Suomen ilmatilasta länteen löytyy samaa kuin meiltäkin, joskin ainakin vielä runsaslukuisempana. Saako 64:llä Gripen NG:llä saman verran, enemmän vai vähemmän maanpuolustuskykyä kuin 25:llä F35A:lla. Elinkaaren kokonaiskustannukset ovat siis 121,9 miljoonaa dollaria. Tässä laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, että rahan arvo muuttuu ja kustannukset jakautuvat epätasaisesti 30 vuoden aikana. Yhden Gripen NG:n hankinta maksaa 85 miljoonaa dollaria, ja sen 6 000 lentotuntia 30 vuoden (200 lentotuntia vuodessa) aikana maksaisivat yhteensä 39,6 miljoonaa dollaria. Myös mahdolliset elinkaaripäivitykset on jätetty huomioimatta. Seuraavaksi edullisimmalla länsimaisella F-16E/F-kalustolla kokonaiskustanVaakakupissa Miten iskukykyinen Gripen NG sitten oikein on. F-15SE-kaluston hintalappu olisi 17,3 miljardia (2,2-kertainen) ja viidennen sukupolven F-35A-kaluston kustannukset nousisivat 19,6 miljardiin (2,5-kertaiset). Sama venäläisellä kalustolla olisi 49 Sukhoi T-50 PAK FA:ta, 50 Su-35S:ää tai 87 MiG-35:tä. Karkeasti sanottuna millä tahansa tässä artikkelissa mainitulla hävittäjällä voi ampua minkä tahansa toisen tässä artikkelissa mainitun hävittäjän alas ilmataistelussa, jos käytetään iskukykyeroja tasapainottavaa taktiikkaa. Jos nämä kustannukset lasketaan 64:n Gripen NG:n hävittäjäkannalle, niiden hankinta ja käyttö 30 vuoden ajan maksaisi yhteensä 7,8 miljardia dollaria (5,8 miljardia euroa)
Koska kustannuskertoimet ovat 1,2x ja 2,7x ja suomalaisesta näkökannasta arvioitu iskukykykyky on lähes Gripen NG:n tasolla, niin nämä hankinnat ovat hinta-laatusuhteeltaan ylihintaisia. Vaikka sellaista ei meille ostettaisikaan, voipi semmoinen tulla joskus vastaan. Perinteisesti Ilmavoimiemme päätehtävänä on ollut hävittäjätorjunta, mutta viime vuosina sen rinnalle on varsin vahvasti noussut ilmasta maahan -toiminta. Lisäksi amerikkalaiset itse ostavat näistä kolmesta koneesta vain Yhdysvaltain laivaston käytössä olevaa F/A18E/F/G Super Hornetia, koska maan ilmavoimat lopetti jo viime vuosikymmenellä 4 ja risat -sukupolven hävittäW IK IM ED IA C O M M O N S jäkaluston hankinnat. MiG-35 on suorituskyvyltään ja iskukyvyltään eurocanardien tasoinen kone, joka ei ole vielä palveluskäytössä ja jonka kustannuskerroin on porukan alhaisin 0,7x (87 konetta). 22 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA kaan Venäjällä. Super Hornetista on tällä hetkellä kehitteillä Advancedjatkokehitysversio, jonka tavoitteina ovat osittaiset häiveominaisuudet, pidempi toimintasäde ja suurempi asekuorma. Eurocanardit häviävät Muut eurocanardit, Eurofighter ja Rafale, ovat jonkin verran Gripen NG:tä iskukykyisempiä, mutta lähes kaksi kertaa kalliimpia. Vaikka sen kustannuskerroin on 1,3x (eli saisimme 49 PAK FA:ta), on se paras vaihtoehto Gripen NG:lle. Sekä F-16E/F ja F/A-18E/F/G Super Hornet ovat eurocanardeja optimoidumpia ilmasta maahanja ilmasta pintaan -toimintaan. Gripen NG:n alhaisten kokonaiskustannusten suurimpana etuna olisi se, että kykenisimme hankkimaan ja käyttämään tarpeeksi suurta määrää riittävän iskukykyistä hävittäjäkalustoa kohtuullisilla kustannuksilla. Lisäksi vuonna 2020 PAK FA:ssa on jo kehittyneemmät toisen vaiheen moottorit, mikä lisää sen etumatkaa suorituskyvyssä. Kaikki muut koneet pystyvät siihen vain optronisilla tulenjohtojärjestelmillään. Kahdesta Sukhoin tuotteesta PAK FA olisi kuitenkin parempi valinta. Häivehävittäjäpommittajaksi ja ilmasta maahan -toimintaan optimoitu F-35 näyttäisi sopivan paljon paremmin näihin tehtäviin, mutta se ei ole niissäkään Gripen NG -hävittäjää 2,5 kertaa tehokkaampi. Vertailuryhmän toiseksi suorituskykyisin ja iskukykyisin kone on Su-35S, joka alittaa 1,3x:n (50 konetta) kustannuskertoimeltaan kaikki länsikoneet F-16E/F:ää lukuun ottamatta. Kaikissa venäläishävittäjissä on vertailuryhmän ainoina koneina ylivoimaisen ketteryyden takaava käännettäviä suihkuputkia hyödyntävä ohjausjärjestelmä. Koska niitä saisi samalla rahalla kaksi kertaa vähemmän niiden iskukyvyn ollessa lähes samanlainen, Gripen NG vie voiton. Lisäksi ne ovat ruotsalaishävittäjää yhden version jäljessä. Niillä on huonommat lento-ominaisuudet, eivätkä ne tarjoa suomalaisessa käytössä lisäarvoa. Kun F-15SE hävisi äskettäin Etelä-Korean FX-III-tarjouskilpailun, sen tulevaisuus näyttää epävarmalta. PAK FA tarjoaisi F-35-koneita parempia häiveominaisuuksia sekä porukan parasta suorituskykyä ja iskukykyä. Venäjä Jo pian parikymmenvuotiseksi perinteeksi muodostuneesta Puolustusvoimien kalustohankintojen itäallergiasta huolimatta Suomen Sotilaan lukijaa varmaankin kiinnostaa itälintujen kilpailukyky tässä porukassa. Su-35S ja PAK FA pystyvät ainoina tästä joukosta havaitsemaan myös häivekoneet pitkän aallonpituuden lisätutkillaan. Koska muilta ilmataisteluominaisuuksiltaan F-35 jää jälkeen kaikista muista tässä artikkelissa mainituista hävittäjistä, se on ilmataistelukäyttöön huono hankinta. 25 hävittäjän ilmavoimilla tulee vääjäämättä uskottavuusraja vastaan, eikä suurempaan määrään selkeästi kalliimpaa kalustoa löydy varoja 2020-luvun Suomesta.. Kolmesta 4 ja risat -sukupolven amerikkalaisvaihtoehdosta vain kaksi on sarjatuotannossa: F-16E/F ja F/A-18E/F/G Super Hornet
Yksikön eri koneet voivat yhdessä muodostaa tilannekuvan ja yhteistoiminta paranee. RUOTSALAISNÄKEMYKSEN mukaan miehitetty hävittäjä on vain osa 2020–2040-luvun ilmasodankäyntiä. DASSAULTIN, SAABIN, ALENIAN, CASA:N JA HELLENIC AEROSPACE INDUSTRIESIN yhteistyössä kehittämä miehittämätön aseistettu ilma-alus nEUROn, jonka ensilento tapahtui joulukuussa 2012. Aseistuksen ja tulenjohtojärjestelmien kehityksessä ei ole odotettavissa ylläpidettävissä olevia yhden toimijan suorituskykyloikkia, ja niin kutsuttujen häivehävittäjien havaittavuus paranee koko ajan ainakin maaja pintaratkaisulla. Sama tulee tapahtumaan myös useammasta hävittäjästä ja UCAV:eista koostuvan taktisen yksikön sisällä. Nyt rahalle ei enää tahdo saada vastinetta. C H RI ST O PH E PA TE N A IR E / FR EN C H A IR FO RC E TEK STI: ALEK SEI KE T TUNEN GRIPEN NG:N skotlantilaisen Selexin ES-05 Raven AESA-tutka, jossa on noin 1000 lähetin-vastaanotinelementtiä. VERKKO Ruotsalaisnäkemys ilmasodankäynnistä 2020–2040. Taktisten hävittäjien rajusti nouseva hintakehitys olisi saatava vähintäänkin hidastumaan, jotta niiden merkitys voisi kasvaa. Itälinnuilla on toistaiseksi merkittävä ketteryysetu kiitos käännettävien suihkusuuttimien. TAKTISEN YKSIKÖN eri koneiden tutkat, optiset tulenjohtojärjestelmät ja elektroniset tiedustelujärjestelmät voivat automaattisesti vaihtaa tietoja keskenään, koordinoida toimintaansa, muodostaa yhteisen tilannekuvan ja käyttää eri koneiden aseistusta yhteistoiminnassa. Miehittämättömien aseistettujen ilmaalusten merkitys (UCAV) nousee, ja ne saattavat toimia miehitettyjen hävittäjien kanssa jopa samassa taktisessa lentomuodostelmassa. Modulin yläosassa on Selexin Skyward G optinen tulenjohtojärjestelmä. Saab kehittelee jopa useamman hävittäjän AESA-tutkien automaattista yhteistoimintaa virtuaalisena synteettisen apertuurin tutkana, jolla olisi yksittäisen hävittäjän tutkaa huomattavasti parempi suorituskyky. Eri puolustushaarojen järjestelmien muodostaman taktisen tilannekuvan tarkentaminen ja monipuolistaminen sekä sen entistä parempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla korostuu entisestään. 23 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 V uosina 2020–2040 ei näytä olevan tulossa radikaaleja tiikerinloikkia taktisen hävittäjän teknisessä kehityksessä: jo tälläkin hetkellä hävittäjän ketteryyden rajoituksena on lentäjän fysiologinen sietokyky. Automaattiseen muodostelmalentämiseen pystyvä ja miehitettyjen hävittäjien kanssa saman suorituskyvyn Gripen UCAV toimisi taktisen yksikön osana ilman sen kummempaa kauko-ohjauksen tarvetta ja olisi tarvittaessa käytettävissä niissä taktisissa tilanteissa, joissa riskitaso muodostuu liian korkeaksi miehitetyille hävittäjille, kuten eteen työnnettynä tiedustelijana vastustajan ilmatorjunnan tai hävittäjien vahvasti suojaamilla alueilla
Suomi oli tuolloin eräs Euroopan köyhimmistä valtioista. Valtakunnan itäisten osien menettäminen ei ainakaan kohottanut Ruotsin vaurautta. Ruotsi oli toki entisiä itäisiä maakuntiaan selvästi varakkaampi – kuten emämaan kuuluukin. 1800-luvun jälkipuoliskon teollistuminen perustui Suomessa pääasiassa Venäjän markkinoiden vetovoimaan ja Ruotsissa perinteisen kaivosja metalliteollisuuden voimakkaaseen kasvuun. SA -K U VA. Sotilasilmailun saralla Ruotsilla oli kylmän sodan aikana jopa maailman neljänneksi suurimmat, tuhannen lentokoneen ilmavoimat. Suomi oli vuorostaan noussut suurruhtinaskunnan aikana vauraudeltaan eurooppalaiseen keskikastiin, itsenäistynyt, käynyt sisällissodan ja menettänyt Venäjän-markkinat, mikä antoi Ruotsin teollisuuden ja talouselämän kehittymiselle lisää etumatkaa. Talvisodassa 100 kanuunalla ammuttiin alas 128 viholliskonetta. Suurin ponnisEnnen 2000-luvun rajuja leikkauksia Ruotsi oli Pohjoismaiden sotilaallinen pikkujättiläinen. Kalustomäärä oli Jatkosodan aikana 230-301 kpl, joilla ammuttiin alas noin 400 viholliskonetta. 24 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA K un Suomen ja Ruotsin yhteinen taipale päättyi vuonna 1809, kummatkin maat olivat maatalousvaltioita. ja sen köyhä itänaapuri RUOTSALAINEN VIENTIMENESTYS Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna (40 ItK 38) tuliasemassa Kiestingissä 19.9.1941. ... Miten tämä oli mahdollista. Sotien välisenä aikana kumpikin valtio tunnettiin maailmalla lähinnä ”tulitikkukuninkaiden” kotimaina, enimmäkseen maatalouspohjaiset valtiot valmistivat pääasiassa matalan jalostusasteen perusteollisuuden tuotteita. Bofors aseisti tykeillään molempien sotaakäyvien osapuolien asevoimia läpi toisen maailmansodan. 1920-luvulle tultaessa puolueeton Ruotsi oli säästynyt ensimmäiseltä maailmansodalta ja välttänyt Suomea kuluttaneen sisällissodan. Vaurautta ja vientiä Toinen maailmansota kasvatti jyrkästi Ruotsin irtiottoa Suomesta. Asevoimansa Ruotsi on romuttanut, mutta sen aseteollisuus on yhä merkittävä, niin laadultaan kuin kooltaankin. TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN Ruotsin puolustuskyky ja aseteollisuus PIENI POHJANJÄTTI... Lisäksi Ruotsin vientimarkkinat olivat vieläkin olemassa. Ruotsista kehittyi samalla kansalaisyhteiskunta, ja Suomi säilyi alamaisyhteiskuntana
Toki poikkeuksiakin oli, mutta ne jäivät hyvin vaatimattomiksi entisen emämaan rinnalla. Suomen vähistä omista aseteollisista innovaatioista monikaan ei olisi pärjännyt kansainvälisessä kilpailussa. Ruotsalainen kuulalaakerivalmistaja SKF ulkomailla toimivine tytäryrityksineen toimitti sodan aikana 58 % Saksan ja 31 % Ison-Britannian kuulalaakerituotannosta, eikä saksalainen metalliteollisuus olisi pystynyt toimimaan ilman Ruotsin rautamalmitoimituksia. Lisäksi sodan aikana, mutta rauhanomaisissa olosuhteissa, Ruotsi oli pakon edessä luonut monipuolisen ja modernin aseteollisuuden korvaamaan maailmansodan takia mahdottomiksi käyneitä ulkomaisia asetoimituksia. SA A B A B. Suomi oli puolestaan paitsi käynyt sotaa mobilisoiden siihen kaikki maan resurssit, mutta lisäksi päätynyt sodassa häviäjien puolelle, mikä johti Suomen vähäisen aseteollisuuden pääasialliseen alasajoon. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 25 tuksin puolueettomuutensa säilyttäneen Ruotsin vientiteollisuus toimi täysillä koko sodan ajan, liikekannallepanon välttänyt maatalous pystyi ruokkimaan väestön, ja sodan päättyessä koko Ruotsin teollisuus oli paitsi yhä olemassa, mutta myös täydessä iskussa osallistuakseen Euroopan jälleenrakennukseen. Amerikkalainen ydinsateenvarjo teki tarpeettomaksi Ruotsin suunnitelmat kansallisen ydinaseohjelman toteuttamiseksi, ja siitä vapautuneet varat ohjattiin muuhun maanpuolustukseen. Kylmän sodan päättymiseen saakka Suomi valtaosin osti aseensa ulkomailta, kun Ruotsi kehitti ja valmisti tarvitsemansa aseet itse. Reaalipolitikkaa ja bisnestä Kylmä sota kasvatti Ruotsin aseteollisuuden etumatkaa entisestään, koska muodollisesti puolueeton ja sitoutumaton Ruotsi oli todellisuudessa koko kylmän sodan ajan Yhdysvaltain sotilaallinen liittolainen ja sai uusinta länsimaista aseteknologiaa käyttöönsä nopeasti ja edullisesti. Syynä amerikkalaisten avokätisyyteen oli halu parantaa Ruotsin, Tanskan ja Norjan ilmasodankäyntikykyä, jotta voitaisiin turvata näiden valtioiden ympärillä sijaitsevien strategisten Polarisydinohjussukellusveneiden partiointialueet Varsovan liiton sukellusvenetorjuntalentokoneilta. Toki Ruotsilla oli siihen vahva teollinen perusta, eikä aseteollisuus ollut ennestäänkään entiselle suurvallalle suinkaan vieras ala. Ruotsi rikastui, kun muu Eurooppa tuhoutui ja Suomikin sai pahasti siipeensä. Toisen maailmansodan aikaisen n Saab J22 -hävittäjien 300 tunnin huolto vuonna 1947. Samalla solmittiin laaja sotilasteknologiasopimus, jonka turvin Saab 37 Viggen kehitettiin nopeasti ja edullisesti. n Suunnittelutyötä Linköpingissä 1950. Virallisesti Yhdysvallat antoi Ruotsille turvatakuut vuonna 1960 Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta
JALKAVÄKIKÄSITTEILLÄ ilmaistuna Alankomaiden ilmavoimien vahvuus hiipuu vuoden 1989 kahdesta komppaniasta 2020-luvun yhdeksi joukkueeksi. Nousevien kustannusten ja pienenevien määrärahojen takia hankittava konemäärä laski ensin 68:aan ja myöhemmin 52:een. 2020-luvun puolessavälissä elinkaarensa päähän tuleva F-16-kalusto oli tarkoitus korvata uusilla F-35A-häivehävittäjillä, joita piti alunperin hankkia 85. …ruotsalaisaseiden avainteknologiat ovat edelleenkin amerikkalaisia… Flaamilaiset mestarit. Vuonna 2003 Alankomaiden hallitus päätti vähentää hävittäjäkantaa tuntuvasti vuodesta 2004 alkaen. Lisäksi Ruotsissa tiedostettiin maan geopoliittinen asema kahden sotilasliittoutuman puristuksessa. Yhden koneen hinnaksi tuli ilman moottoria 158 miljoonaa dollaria, ja koko hävittäjäkannan vuosittaisten käyttökustannusten arvioidaan olevan 364,4 miljoonaa dollaria (270 miljoonaa euroa) seuraavan 30 vuoden aikana eli yhteensä 10,9 miljardia dollaria (8,1 miljardia euroa). Lopulta syyskuussa 2013 tilattiin 37 vuonna 2019 palveluskäyttöön tulevaa F-35-hävittäjää kuuden miljardin dollarin (4,5 miljardin euron) yhteishintaan. Ruotsi piti aina 2010-luvulle saakka yllä vahvaa maanpuolustuskykyä, joka perustui laajaan ja erittäin hyvin koulutettuun asevelvollisuusarmeijaan ja sitä tukeviin suuriin kodinturvajoukkoihin sekä hyvin iskukykyisiin ilmaja merivoimiin. Käytännössä tämä sama tilanne on kaikkialla Länsi-Euroopassa harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Myös Intian 126 hävittäjän suurkauppa kaatui Intian puolustusministeriön tiedotteen mukaan siihen, että amerikkalaisia komponentteja täynnä oleva ruotsalaishävittäjä ei ole välttämättä paras valinta maalle, jonka todennäköisin vihollinen on Yhdysvaltain läheinen liittolainen Pakistan. Sitruunalla ei voi korvata omenaa. AK > avuttomuutensa hyvin muistaneet ruotsalaiset säilyttivät kuitenkin aseteollisuutensa, asevoimiensa omavaraisuuden ja käyttivät amerikkalaista teknologista piristysruisketta yhä modernimman aseistuksen kehittämiseen. Aseviennin kannalta on hyvä muistaa, että ruotsalaisaseiden avainteknologiat ovat edelleenkin amerikkalaisia eli Ruotsinkin aseviennistä päätetään viime kädessä Washingtonissa. Naton ulkomailla tapahtuviin tehtäviin voidaan antaa neljä hävittäjää. Vauraalla Alankomailla oli kylmän sodan loppuvaiheessa hämmästyttävän iskukykyiset ilmavoimat, joilla oli vuonna 1989 käytössään 213 F-16A/B -hävittäjää (177 yksipaikkaista F-16A-hävittäjää ja 36 kaksipaikkaista F-16B-harjoitushävittäjää)! Koneille tehtiin MLU-päivitys vuosina 1998–2003, ja niiden tyyppimerkinnäksi vaihtui F-16AM ja F-16BM. VUONNA 2012 konemäärää vähennettiin 87:stä 68:aan ja lopuksi 61:een eli kolmeksi laivueeksi. Jos tuo yksi joukkue olisi edes sen menetetyn komppanian väärti, mutta komppaniallista hävittäjiä ei voi korvata joukkueellisella rynnäkkökoneita. 26 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 ILMASOTA EX TRA I lmavoimien kalustovahvuuden raju väheneminen ei ole pelkästään Pohjoismaiden haaste. Esimerkiksi Gripen koostuu 67-prosenttisesti ruotsalaisista ja eurooppalaisista ja 33-prosenttisesti amerikkalaisista komponenteista. Sangen luontevilta vaikuttaneet Gripenin vientikaupat Norjaan ja Tanskaan ovatkin kaatuneet Yhdysvaltojen vastatoimiin. Käyttöön jäi 108 hävittäjää, joista 90 oli saatavilla operatiiviseen käyttöön. F-35-hankinnan kokonaiskustannukset ovat ilman inflaatiotarkistusta vähintään 16,9 miljardia dollaria (12,6 miljardia euroa). Operatiiviseen käyttöön tulee vain 32 F-35-hävittäjää, koska muut viisi konetta ovat testausja koulutuskäytössä
Esimerkiksi suomalaisittain tutut yritykset, perinteisesti umpiruotsalaiset Bofors-tykistövalmistaja ja ajoneuvovalmistaja Hägglunds ovat nykyään maailman toiseksi suurimman asetoimittajan, brittikonserni British Aerospace plc (BAe):n omistamia tytäryrityksiä. Entä nyt, kun Ruotsin maanpuolustusta ajetaan alas. PUOLUSTUSYHTEISTYÖN tiivistäminen Ruotsin kanssa on suomalaisen turvallisuuspolitiikan kestopuheenaihe, joka tulee esiin säännöllisin väliajoin aivan yhtä varmasti kuin aurinko nousee... Näin oli myös vuosina 1939–1941, jolloin Neuvostoliitto ja Saksa vastustivat asiaa. MIKÄÄN EI tietenkään estä meitä ostamasta Ruotsista tarvitsemaamme aseistusta, myymästä sinne omaamme sekä koordinoimasta yhteisiä hankintojamme. Suomessa olisi myös syytä ymmärtää, että ruotsalainenkin asejärjestelmähankinta lisää entisestään Suomen sotilaallista riippuvuutta Yhdysvalloista. Mikäli tämä nykysuuntaus jatkuu, Suomi tulee jatkamaan perinteistä turvallisuuspoliittista rooliaan Ruotsin itäisenä puskurivaltiona ilman mitään yhteistyötä sillä ainoalla erolla, että Ruotsin puolustus itäiseltä suunnalta tulee olemaan yksinomaan Suomen varassa. KYSEINEN TEEMA oli suomalaisten toiveajattelua vuosina 1918–1939, kun Ruotsi halusi pitää välimatkaa Suomeen. Länsinaapurimme asevoimien johdon mukaan puolustuskyvyn säilyttäminen edellyttää kaikkien olennaisempien asejärjestelmien uusimista 10-20 vuoden sisällä ja kalustomäärien säilyttämistä vähintäänkin nykytasolla. idästä. Ruotsin tämän hetken poliittisen tahtotilan mukaan vauraalla maalla ei ole siihen tarvetta eikä varaa. Täysin eri asia se olisi sekä puolustuskykynsä uskottavuuden että modernin aseteollisuutensa menettäneen Ruotsin kanssa.” Toiveajattelua pohjantähden alla. Ruotsin merivoimien pinta-alusten ja sukellusveneiden hovitoimittaja Kockums AB on osa saksalaista ThyssenKrupp Marine Systemsiä. YYA-aikana 1944–1991 se ei edelleenkään ollut realistista, sillä Ruotsi näki Suomen osana Neuvostoliiton valtapiiriä. Yleensä asiasta käydään toiveikasta keskustelua julkisuudessa jonkun aikaa, kunnes se mittavien saavutusten puutteessa unohtuu. Aivan kuten tähänkin saakka ollaan toimittu ilman sen tiiviimpää yhteistyötä, täällä omalla paikalla, luottamatta vieraan apuun, mutta sitä toki mielellään vastaanottaen. ON NIMITTÄIN ERI ASIA pohtia mahdollista sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa, jolla on puolustuskykyä ja moderni aseteollisuus, kuin sellaisen Ruotsin, joka vähentää puolustuskykyään ja jonka aseteollisuus ei ole niin nykyaikaista. TÄHÄN PROSESSIIN liittyy muutama suomalaisittain erittäin oleellinen kysymys: miten pitkään ruotsalaisen aseteollisuuden tuotteet säilyttävät kilpailukykynsä Ruotsin asevoimien kustannussäästöjen jatkuessa, missä kulkee Ruotsin maanpuolustuksen uskottavuusraja ja miten Suomessa pitäisi reagoida siihen, että Ruotsiin mahdollisesti syntyy sotilaallisen tyhjiö, kun länsinaapurimme maapuolustuskyvyn uskottavuusraja alittuu. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 27 TÄLLÄ HETKELLÄ Ruotsin maanpuolustuskykyä ajetaan alas, mutta vielä toistaiseksi Ruotsin aseteollisuus pystyy tarjoamaan maailman parhaimmistoon kuuluvia ratkaisuja. Täysin eri asia se olisi sekä puolustuskykynsä uskottavuuden että modernin aseteollisuutensa menettäneen Ruotsin kanssa. KOMMENTTI • TEKSTI ALEKSEI KETTUNEN On nimittäin eri asia pohtia mahdollista sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa, jolla on puolustuskykyä ja moderni aseteollisuus, kuin sellaisen Ruotsin, joka vähentää puolustuskykyään ja jonka aseteollisuus ei ole niin nykyaikaista. Perustuuko sinnikäs puolustusyhteistyöhalukkuutemme Ruotsin kanssa historiallisiin mielikuviimme hakkapeliittojen ja Kaarle XII tapaisten soturikuninkaiden ajan voimakkaasta suur-Ruotsista, jota ei ole enää olemassa. Perinteisesti aiheesta innostuu eniten tietty kielipuolue, josta on tullut hämmästyttävän useita puolustusministereitä. Ruotsin aseteollisuuden keskeiset toimijat eivät ole enää omistuspohjaltaan ruotsalaisia, eikä niiden toiminta perustu enää oman maan puolustustarpeisiin
Hänen jälkeensä valtaan nousi Muslimiveljeskunnan johtaja Mohamed Mursi, jonka huonosti sujunut valtakausi päättyi heinäkuussa 2013 massamielenosoituksiin ja sotilasvallankaappaukseen, jonka toteutti kenraali Abdul Fatah al-Sisi. JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 Egyptissä vietettiin vallankumouksen vuosipäivää terroristiiskujen varjossa E gyptissä muisteltiin vuoden 2011 kansannousua, joka syrjäytti 30 vuotta maata itsevaltaisesti hallinneen presidentti Hosni Mubarakin. Iskuissa on kuollut satoja poliiseja ja sotilaita. Konfliktin taustalla oli hallitsevan SPLM-liikkeen johtajan, presidentti Salvar Kiirin kasvava itsevaltaisuus. Poliisiakatemiaa vastaan tehty isku surmasi kuusi ihmistä. Syrjäytettyä Mursia vastaan on nostettu syyte terrorismin tukemisesta. Niin islamistit kuin liberaalit vastustavat sotilasvallan sementoitumista. EGYPTIN levottomuudet ilmentävät laajemmin vuoden 2011 arabikeväästä alkanutta epävakautta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Ansar Bayt al-Maqdisin toistaiseksi kunnianhimoisimmassa terroristi-iskussa elokuussa 2013 järjestö yritti surmata Egyptin sisäministerin, joka kuitenkin selvisi iskusta. Kansannousun kolmannen vuosipäivän mielenosoitukset ja terrorismi ovat osoitus syvästi jakautuneesta kansasta. Kenraali harkitsee nyt asettautuvansa itse ehdokkaaksi tulevissa presidentinvaaleissa. SAMANAIKAISESTI terroristi-iskujen aalto surmasi tammikuussa turvallisuusviranomaisia Kairossa, Suezilla ja Siinailla. Väkivaltaisuudet alkoivat 15.12.2013, kun presidentti Salvar Kiirille uskollinen henkivartijakaarti yritti riisua entisen varapresidentti Riek Macharian henkivartijat aseista. Armeijan tukema hallitus on vanginnut tuhansia arvostelijoitaan ja vastustajiaan, joukossa muun muassa al-Jazeeran toimittajia. Iskuista vastuun otti Siinain niemimaalla toimiva, al-Qaidaan kytköksissä oleva Ansar Bayt al-Maqdis -ryhmittymä, joka on kiihdyttänyt iskujaan sen jälkeen kun Egyptin asevoimat syrjäyttivät Mohamed Mursin. Hän on keskittänyt viimeisen kahden vuoden aikana merkittävästi valtaa itselleen ja erotti heinäkuussa 2013 koko hallituksen, myös varapresidentti Riek Macharian.. Vuoden 2011 kansannousu Egyptissä herätti toivon poliittisista uudistuksista arabimaailman runsasväkisimmässä maassa. Etelä-Sudanin sisäiset jännitteet leimahtivat sodaksi M aailman nuorimmassa valtiossa, vuonna 2011 itsenäistyneessä Etelä-Sudanissa, hallituspuolueen sisäiset jännitteet leimahtivat joulukuussa 2013 ilmiliekkiin ja johtivat nopeasti sisällissotaan. KANSANNOUSUN vuosipäivänä tunnelmaa latistivat terrorismi ja väkivaltaisuudet, kun ainakin 49 mielenosoittajaa sai surmansa Mursin kannattajien ja sotilashallintoa tukevien yhteenotoissa Kairossa ja Aleksandriassa. Toistaiseksi lisääntynyt terrorismi ei ole kohdistunut Siinain turistikohteita vastaan, mutta riski on kuitenkin kasvanut
Sen 7 000 taistelijaa kokivat kuitenkin takaiskun joulu-tammikuussa, kun iso osa Syyrian kapinallisryhmittymistä, joukossa myös radikaali-islamistisia, kääntyi sitä vastaan Syyriassa. Vain osa kapinallisista, jotka muodostavat “valkoisen armeijan”, ovat Macharian käskyvallassa. Nuerit ovat syyttäneet dinkoja vallan keskittämisestä omalle heimolleen niin politiikassa kuin asevoimissakin. ISISin radikaali-islamistinen politiikka ja sen tuhannet ulkomaalaiset taistelijat olivat tehneet siitä erittäin epäsuositun jo ennen Ahrar al-Shamin johtajan murhaa ja länsimaalaisten sieppauksia. Korruptiotapaukset ovat kyseenalaistaneet Salvar Kiirin hallinnon kyvyn johtaa maata. ITÄ-AFRIKAN MAIDEN yhteisön onnistui tammikuussa välittää aselepo osapuolien välille. Ratkaisevina tekijöinä olivat kilpailevan salafistisen kapinallisryhmän Ahrar al-Shamin johtajan murha sekä viiden Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijän sieppaus. Samalla kun aselepo solmittiin Etiopian Addis Abebassa, tulitauko jo rakoili Etelä-Sudanissa: hajanaisten tulitaisteluiden uutisoitiin jatkuneen, ja kapinalliset syyttivät hallituksen hyökäneen juuri ennen aselevon voimaan astumista Unityn ja Jonglein osavaltioissa. Konflikti sai nopeasti etnisen luonteen presidentin ja varapresidentin dinkaja nuer-heimojen kääntyessä toisiaan vastaan. Irakin ja Syyrian al-Qaida taistelee useilla rintamilla A l-Qaidan Irakin ja Syyrian siipi, Irakin ja al-Shamin [Syyria] islamilainen valtio (Ad-Dawla al-Islamiyya fi al-Iraq wa-sh-Sham, ISIS) on viimeisten kahden vuoden aikana levittäytynyt maantieteellisesti ja kiihdyttänyt toimintaansa. Korruptio piinaa koko valtiorakennetta: elokuussa 2013 paljastui, että poliisin palkkalistoilla oli 11 000 haamupoliisia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 29 PÄÄKAUPUNKI Jubasta alkaneet yhteenotot levisivät pian maan itäosiin ja kasvoivat sisällissodaksi, jossa tuhannet saivat surmansa ja puoli miljoonaa siviiliä joutui pakolaisiksi. Uutiset jatkuvista yhteenotoista ilmentävät syvää epäluuloa, joka vallitsee presidentti Salvar Kiirin ja kapinallistaistelijoiden välillä. PALUU ARKEEN ei tule olemaan helppo, sillä konfliktin taustalla olevat henkilökohtaiset ja etniset jännitteet ovat vaikeasti ratkaistavissa. TAPAUSTEN JÄLKEEN al-Qaidaan kytkeytyvä, mutta ISISiä aavistuksen maltillisempi Jabhat al-Nusra, joukko muita >
Ohjuslaivueen komentajana Suomenlahden meripuolustusalueella. Jännitteistä ja takaiskuista huolimatta ISIS on edelleen voimissaan ja onnistunut toiminnallaan vahvistamaan al-Qaidan läsnäoloa Lähi-idän alueella ja tuomaan Syyrian konfliktin kautta lisää jihadistisia sotavapaaehtoisia alQaidan riveihin. PUOLUSTUSVOIMAT Uusiin tehtäviin PUOLUSTUSVOIMAIN komentaja on määrännyt eversti Mikko Heiskasen Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajaksi 1. Samanaikaisesti se ilmoitti myös avaavansa kolmannen rintaman Libanonissa ja otti vastuun 2.1.2014 shiialaista Hizbullah -terroristiryhmää vastaan tehdystä autopommista. helmikuuta 2014 alkaen. Kaikki kenraali Lindbergiä (s. Kauppaan kuuluu varaosat kymmeneksi vuodeksi, sisäja huoltosimulaattorit, erikoistyökalut, testilaitteet sekä erä ampumatarvikkeita. Esimiesrikosten määrä on laskenut vuoteen 2011 verrattuna yli puolella. Ostetut panssarivaunut on modernisoitu Leopard 2A6 -tasoon vuosina PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Lisää Leopardeja Puolustusvoimille Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuja Alankomaista MAAVOIMAT osti sata käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua Alankomaista. Merkittävimmän osan esitutkinnoista muodostivat varusmiesten palvelusja poissaolorikokset. Useimmissa veikkauksissa kärkikaksikon muodostavat Rannikko ja Räty. Komentajapeli käynnissä PUOLUSTUSVOIMIEN komentajapeli on kulisseissa täydessä käynnissä. Valtioneuvostolle asian esittelee puolustusministeri. Yhteenliittymä ajoi järjestön pois useilta sen tukialueilta, myös Raqqasta, jota se oli hallinnut puoli vuotta. Isku oli kosto Hizbullahin tuesta Syyrian diktaattori Bashar al-Assadille. Joukko-osastoissa tehtiin kaikkiaan 4 039 esitutkintaa. ISISin voimakastahtoinen johtaja, Abu Bakr al-Bagdadi on riitautunut myös al-Qaidan emiirin Ayman az-Zawahirin kanssa. Rikosseuraamusten määrä oli 3 163 (709 vähemmän kuin vuonna 2012), ja noin 90 prosenttia kurinpitoseuraamuksista oli kurinpito-ojennuksia (muistutus, ylimääräinen palvelus, poistumiskielto) ja loput kurinpitorangaistuksia (varoitus, poistumisrangaistus, kurinpitosakko). Kaupan hinta oli 199,9 miljoonaa euroa, ja vaunut toimitetaan Suomeen vuosina 2015–2019. Eversti Heiskanen on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla sekä osastopäällikkönä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen kehitysosastolla. SAMALLA kun ISIS menetti tukikohtansa Aleppossa sekä Turkin ja Syyrian rajalla, sen taistelijoiden onnistui ottaa tammikuun alkupäivinä haltuunsa osia Irakin Anbarin läänistä sekä valloittaa osia Fallujasta ja Ramadista. Sotilasrikokset 2013 SOTILASRIKOSTEN kokonaismäärä vuonna 2013 Puolustusvoimissa oli 4 150, kaikkiaan noin 780 rikosta edellisvuotta vähemmän. Komentajapeliin osallistuvat lähtökohtaisesti kaikki kolmen leijonan kenraalit eli sotatalouspäällikkö, entinen Ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg, Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi, Puolustusvoimien operaatiopäällikkö kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunnan päällikkö ja entinen Merivoimien komentaja, vara-amiraali Juha Rannikko ja puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty. Esimiesrikoksista noin puolet oli varusmiesesimiesten tekemiä. Puolustusvoimain komentajan valitsee tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Vuoden 2013 toukokuussa az-Zawahiri käski alBagdadia palaamaan Syyriasta Irakiin, mutta hän kieltäytyi tottelemasta käskyä. Peltonen on palvellut muun muassa osastoesiupseerina Pääesikunnan suunnitteluosastolla, sektorijohtajana Pääesikunnan operatiivisella osastolla sekä 7. Uuden komentajan nimi selvinnee hyvissä ajoin kevään aikana. Tasavallan presidentti nimitti kommodori Rami Peltosen puolustusministerin sotilasneuvonantajaksi kolmen vuoden määräajaksi. ISIS PYRKII syventämään Syyrian, Irakin ja Libanonin uskontokuntien ja näitä edustavien poliittisten ryhmittymien välisiä jännitteitä. 1959) lukuun ottamatta ovat syntyneet vuosina 1955–1956. 30 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 JY VÄLL Ä islamistisia ryhmittymiä ja Vapaan Syyrian armeija liittoutuivat ISISiä vastaan. Irakissa se onnistui tekemään vuodesta 2013 verisimmän sitten vuoden 2008. Nykyinen komentaja kenraali Ari Puheloinen siirtyy reserviin heinäkuun lopussa. Presidentillä on ylipäällikkönä lopullinen ja ehdoton valta asiassa, mutta käytännössä valinnan tekevät yhteistyössä presidentti, pääministeri, puolustusministeri sekä edellinen komentaja. Syyttäjälle saakka sotilasrikoksista toimitettiin vain noin seitsemän prosenttia. ISIS julistautui huhtikuussa 2013 Irakin lisäksi myös Syyrian al-Qaidaksi, mikä johti jännitteisiin al-Nusran kanssa
Keskeistä on, että se pystyy tehokkaaseen kineettiseen sodankäyntiin, joka on osa terrorismin vastaista taistelua. Merkille pantavaa oli, ettei mukana ollut ydinasejoukkoja. 2A6 vs 2A4 • parempi panssarointi (tornissa ja tornin edessä, sivussa) • vaunun johtajalla itsenäinen pimeätoimintakyky (lämpökamera) • pidempi L55-putki (tehokkaampia a-tarvikkeita, parempi läpäisy) • miehistöä suojaava sisäpuolinen sirpalesuojaus n Leopard 2A6 n Leopard 2A4. Naton määrärahat vähenevät koko ajan, kun taas Venäjän budjetti vuonna 2013 kasvoi 26 %. Se koostuu yhteisestä esikunnasta ja noin 13 000 hyvin koulutetusta sekä teknisesti edistyksellisesti varustetusta miehestä, jotka jäsenmaat asettavat käytettäviksi rotaatiopohjalta. Elinkaaripäivitys Leopard 2A6 -tasoon olisi maksanut arviolta noin 5 miljoonaa euroa vaunua kohden. Niitä tullaan käyttämään ajoharjoitteluun ja uusien vaunujen varaosina. Nykyiset Leopard 2A4 -panssarivaunut jäävät elinkaarensa loppuun saakka operatiiviseen käyttöön sekä reservin kalustoksi. Uudet Leopard-taistelupanssarivaunut olisivat maksaneet noin 10 miljoonaa euroa vaunulta. NRF pystyy toimimaan itsenäisesti tai kunnes vahvistukset saapuvat. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Uudet vaunut ylläpitävät Maavoimien iskukykyä pitkälle 2030-luvulle. Naton arvion mukaan Venäjällä ei ole ilmeistä aikomusta käydä Naton kimppuun, eikä sillä ole siihen sotilaallista kykyäkään uhkaavista > 2001–2006, ja ne ovat merkittävästi suorituskykyisempiä kuin Suomen nykyiset 2A4-vaunut. NRF muodostaa Naton keihäänkärjen, kun Yhdysvallat keskittyy toimintaan Tyynellämerellä. Joukkojen johtoesikunta oli Latviassa, ja Viro esitti hyökkäyksen kohdetta, mielikuvitusmaa Bothniaa. Puolassa ja Baltiassa pidettyyn sotaharjoitukseen osallistui noin 6 000 miestä eri Nato-maista ja tarkkailijoita Suomesta, Ruotsista ja Ukrainasta. Miehistä noin puolet osallistui simuloituun taistelutoimintaan, loput osallistuivat johtamisorganisaatioon, joka integroi maa-, ilmaja merivoimien sekä erikoisjoukkojen yhteistoiminnan. Mittasuhteita heijastavat myös sotilasbudjetit. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 31 KOONNUT: JAAKKO BERGQVIST Suuria sotaharjoituksia, hullunkurisia nimiä Vuoden 2013 Steadfast Jazz oli sitten vuoden 2006 Naton laajin sotaharjoitus, jossa ammuttiin kovilla. Jo syyskuussa Venäjä ja Valko-Venäjä olivat järjestäneet omat sotaharjoituksensa, joihin osallistui peräti 70 000 miestä. Vaihtoehtoina nyt tehdylle hankinnalle olisi ollut nykyisten Leopard 2A4 -panssarivaunujen elinkaaripäivitys tai kokonaan uusien taistelupanssarivaunujen hankkiminen. Irtautuminen Afganistanista keskittää Naton toiminnan Euroopassa Nato Response Force (NRF) -nopean toiminnan joukkoon
Ne on tarkoitettu joukkojen omasuojaksi muun muassa helikoptereita, miehittämättömiä lennokkeja ja rynnäköiviä koneita vastaan. Tarjouskilpailussa loppusuon Suomi hankkii Yhdysvalloista Stinger-ilmatorjuntaohjuksia 90 miljoonalla eurolla. Aseostojen suhteellisesta merkityksestä kertovat myös budjettiluvut. Niillä on yhteensä 520 iskukykyistä konetta, joista 427 on taistelukoneita. Hankinta kuuluu erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän (EKITO) hankkeeseen, joka liittyy sekä alueellisten joukkojen että sotilaallisesti tärkeiden kohteiden ilmatorjuntaja ilmapuolustusjärjestelmään. Kauppaa käydään koko ajan, ja tilauksessa on parhaillaan 150 taistelukonetta. 32 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 JY VÄLL Ä puheista huolimatta. Persianlahden varustautumiskierre jatkuu Persianlahden maat ovat 2010-luvulla jatkaneet nopeaa varustautumistaan, sillä ne kokevat Iranin laajat asehankinnat uhaksi, joka nopeastikin saattaa järkyttää alueellista tasapainoa. Hanke on alkanut vuonna 2009, ja se sisältyy Puolustusvoimien budjettikehykseen. Ne taas ovat toimia, jotka tuskin edellyttävät Nato-sopimuksen Artikla 5:n käyttöönottoa. Hankittava asejärjestelmä sisältää peruskunnostetut Stinger RMP Block 1 -ohjukset, ampumalaitteet, lämpötähtäimet sekä koulutuslaitteet, joita ovat kenttäharjoituslaitteet ja luokkasimulaattori. Ilmavoimia on täydennetty kuljetuskoneilla, jotta voimaa pystytään heijastamaan kauemmaksikin. Ilmavoimien ohjusaseistusta, risteilyohjusja pommivalikoimaa täydennetään niin ikään jatkuvasti. STINGER -ohjukset ovat olalta laukaistavia lyhyen kantaman ohjuksia. Stingereitä Suomeen Maavoimien ilmatorjuntaa vahvistetaan. Saudi-Arabia on aiemminkin käyttänyt rahaa asehankintoihin varsin vapaamielisesti, sillä huippuvuonna 1999 aseostojen osuus oli 41,6 % valtion menoista. Hävittäjät ovat amerikkalaisia F-16tai F-18-koneita, Eurofightereita, Typhooneja tai ranskalaisia Mirage-koneita. Lisäksi hankinta sisältää käytön vaatiman koulutuksen, tukeutumismateriaalia, varaosia, käyttöön ja ylläpitoon tarvittavan dokumentaation, käyttöön ja laadunvalvontaan liittyviä palveluita sekä ohjusten kunnonvalvontaja elinkaariseurannan. Ilmavoimien lisäksi GCC-maat ovat uusineet laivastojaan sekä panssarivoimiaan, jotka sopivat erämaasotaan, keskeisintä on kuitenkin ollut ilma-aseen kehittäminen. Uhkana ovat kuitenkin terrorismi ja kyberhyökkäykset. GCC-maiden tilaamien täsmäaseiden hankinta-arvo oli vuoden 2013 lopulla noin 8 miljardia euroa, josta Saudi-Arabian osuus oli noin 5 miljardia euroa. Stingerit korvaavat käytöstä jo pääosin poistetut venäläisvalmisteiset Igla (ItO-86 (Igla) ja ItO-86 M) -ohjukset. Puolustusministeri Haglundin mukaan ohjusten hinta on erittäin kilpailukykyinen. Gulf Cooperation Councilin (GCC) maat – Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit – ovat keskittyneet ilmavoimien iskukyvyn kehittämiseen. Saudi-Arabian puolustusja turvallisuusbudjetti kasvoi 18,6 % vuonna 2013
Kokeilut alkoivat viitisen vuotta sitten, ja nyt rakennetaan prototyyppiä. > n Suomen Sotilaan kaksi vahvaa ehdokasta partioaseeksi: FN Scar ja ylempänä HK 416.. Uudessa konseptissa kemiallinen energia (ruuti) ei lähetä ammusta kohti määränpäätä, vaan sähköenergia, joka muutetaan kineettiseksi energiaksi. Nyt Yhdysvaltain asevoimat ovat vahvasti mukana kehitystyössä. Suomen Sotilas kirjoitti hankkeesta ja lähi-ilmatorjunnasta laajasti numeroissa 2/2011 ja 5/2011, jolloin ennustimme valinnan osuvan Stingeriin. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 33 Uutta tykkikalustoa: Elektromagneettiset kiskotykit Elektromagneettinen kiskotykki ei ole uusi keksintö, sillä ensimmäisen toimivan tykin kehittivät saksalaiset jo vuonna 1944. Suunniteltu kantomatka on 90-180 kilometriä, mutta piirustuspöydällä on jo tykkejä, joiden kantomatka on jopa 400 kilometriä. Pääsuunnittelija BAE Systems arvioi uuden tykin olevan käytössä vuonna 2025. Oleellinen osa tykistä on vahva virtalähde, josta johdetaan miinusmerkkinen yhteys yhteen kiskoon ja plus-merkkinen toiseen kiskoon. FIM-92 Stinger • Paino: käyttövalmiina 15,2 kiloa, ohjus 10,1 kiloa, taistelukärki 3 kiloa • Pituus: 1,52 metriä • Halkaisija: 70 millimetriä • Nopeus: noin 750 metriä sekunnissa (Mach 2,2) • Maksimi ampumaetäisyys: noin 4 800 metriä • Maksimi ampumakorkeus: noin 3 500 metriä • Ohjuksella on maailmalla 270 vahvistettua pudotusta. Gunships, lentävät tuliasemat Amerikkalaiset kehittivät omasta nelimoottorisesta C-130-kuljetuskoneestaan lentäviä tuliasemia, joi> ralle pääsivät myös venäläinen Igla-S ja puolalainen Grom E4. Toimitukset alkavat jo tänä vuonna ja jatkuvat vuoteen 2017 saakka. TAMMIKUUN puolivälissä julkisten hankintojen verkkopalvelu Hilmaan ilmestyi seuraavanlainen hankintailmoitus: Puolustusvoimat: Erikoisjoukkojen partioasejärjestelmä Partioasejärjestelmä on tarkoitettu erikoisjoukkojen sotilaan henkilökohtaiseksi pääaseeksi. Rynnäkkökivääreitä varusteineen tullaan hankkimaan 200–300 ja kranaatinampumalaitteita varusteineen 50–75. EKITO-yksiköiden joukkotuotanto aloitetaan Karjalan Prikaatissa vuonna 2015. Aluksi tykkiä suunniteltiin käytettäväksi laivoissa, joiden kantokyky riitti painavan järjestelmän kuljetukseen. Rynkkyjä erikoisjoukoille Rynnäkkökiväärin tulee ampua STANAG 4172:n mukaista 5.56 mm:n patruunaa. Ammus lentää ilmakehän rajoille ja palautuu maahan eli kohteeseensa nopeudella Mach 5. Toimitukset ajoittuvat vuodelle 2015. Tykissä ei ole perinteistä putkea, vaan ammus lähtee matkaan kahta kiskoa myöten. Kranaatinampumalaitteen kaliiperin tulee olla 40 mm x 46 (low velocity), ja sillä tulee voida ampua 134 mm pitkiä ampumatarvikkeita. Ammukset lähettää matkaan sähkömagneettinen induktio. Kehitystyön kakkosvaihe on jo alkanut, ja prototyyppi valmistunee vuoteen 2016 mennessä. Nyt pienehkö kokonaisuus mahtuu jo kahteen rekkaan. Myös aseen kykyä ampua sarjatulta kehitetään. Hankintasopimus tehdään suoraan Yhdysvaltain hallituksen kanssa, mutta ilmatorjuntaohjusjärjestelmän toimittaa yhdysvaltalainen Raytheon Company. Ammukset ovat ballistisia, ja lähtönopeus on noin Mach 7. Hankittavat tuotteet ovat 5.56 mm:n rynnäkkökivääri varusteineen sekä siihen liitettäväksi suunniteltu ja rynnäkkökiväärin valmistajan käyttöön hyväksymä kranaatinampumalaite varusteineen. Itse ammus voi olla entiseen tapaan joko räjähtävä tai sen teho perustuu kineettiseen energiaan. Rynnäkkökivääriin tulee olla liitettävissä samanaikaisesti kranaatinampumalaitteen kanssa joko maalinosoituslaser (Insight Mod 7500 / AN/PEQ) tai taktinen valaisin
Erikoisjääkäripataljoonassa annettavaan määräaikaisessa virkasuhteessa palvelevien sopimussotilaiden erikoisjoukkokoulutukseen oli hakijoita 73. Koska suomalaiset erikoisjoukot osallistuvat entistä enemmän kansainvälisiin tehtäviin ja operaatioihin, on erittäin perusteltua ja järkevää, että joukoilla on niihin yhteensopiva aseistus. Ukrainalla on viime kuukausina ollut vaikeuksia päättää, valitseeko se Itä-Euroopan Venäjä-johtoisen politiikan vai pyrkiikö se avaamaan ovia läntiseen Eurooppaan. Hakemusten määrä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta, jolloin hakijoita oli 44. Se pohjautuu Alenia Aermacchin C-27J-kaksimoottoriseen kuljetuskoneeseen, jonka aseistuksena on kuormalavalle asennettu GAU-23 Bushmaster II 30 mm:n kanuuna. Koulutusjakso on 12 kuukauden mittainen, ja se on varusmiespalveluksen jatkokoulutusta. Yksi kiistakysymyksistä on jo pitkään ollut neuvostoaikainen Nitkan koulutuskeskus Sakin kaupungin lähistöllä. Kiinalaista tukialuskoulutusta Ukrainassa. Italialaiset ovat nyt kehittäneet gunshipistä kevytversion. Samassa yhteydessä kokoonpanoja tarkastettiin ja laajennettiin merkittävästi suuremmiksi ja monipuolisemmiksi kuin aikaisemmin. Ilmavoimien soittokunta, Jyväskylä (21 soittajaa sekä päällikkö) Soittokunta on erikoistunut jazz-musiikkiin ja toimii pääasiassa Big Band -kokoonpanossa. Todellisuudessa hankinnassa on kyse vain erittäin pienen joukon – erikoisjoukkojen – vaihtoehtoisesta aseistuksesta. Hankinta herätti verkossa runsaasti keskustelua muun muassa Natoon liittymisestä, kaikkien nykyisten rynkkyjen korvaamisesta ja kaliiperien paremmuudesta. Koneen tulitus oli tarkkaa, ja sen käytöllä oli myös varsin suuri psykologinen vaikutus, kun kohde ei öiseen aikaan nähnyt hyökkääjää ja lähietäisyydellä jo C130:n ääniefekti vaikutti kohteeseen lamaannuttavasti. Kaartin soittokunta, Helsinki (44 soittajaa, päällikkö, kapellimestari, intendentti ja nuotistonhoitaja) Soittokunta on perustettu vuon. 34 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 JY VÄLL Ä den pääaseistuksena oli 105 mm:n tykki. tammikuuta Kouvolassa. Koulutus uudistettiin viime vuonna, jolloin Maavoimien erikoisjääkärikurssi ja Merivoimien erikoisjoukkojen sopimussotilaskoulutus yhdistettiin Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssiksi. Vuoden 2014 heinäkuussa alkavalle varusmiesten laskuvarjojääkärikurssille haki 351 henkilöä, joista valintakokeisiin kutsun sai 277. Amerikkalaisilla oli useita eri versioita gunship-konseptista, joille kaikille yhteistä oli järjestelmän kalleus. Samanaikaisesti kokeet pidettiin noin 70-henkiselle laskuvarjojääkärikurssille, joka on tarkoitettu varusmiespalvelukseen astuville, ja palkatun henkilöstön erikoisjoukkokurssille hakeville sopimussotilaille. Tulivoimaa täydennettiin erilaisilla yhdistelmillä pienempikaliiperisia aseita. Erikoisjoukkokurssin valintakoe on kaksivaiheinen. www.suomensotilas.fi Soittokunnat uusiksi SUOMESSA toimii 1.1.2014 alkaen kuusi sotilassoittokuntaa. Tykki ampuu koneen sivuovesta. Tulenjohtoa varten kone on varustettu kahdella elektro-optisella tai infrapunatunnistimella. Italia on tilannut kuusi näin varustettua gunshipiä. Pretorianiksi nimetyn koneen prototyyppi valmistuu vuonna 2014. Erikoisjoukkoihin tunkua UTIN JÄÄKÄRIRYKMENTIN Erikoisjääkäripataljoonan valintakokeet järjestettiin 21.–25. Jatkossa sotilasmusiikkialalla palvelee yhteensä 186 musiikin ammattilaista. Puolustusvoimauudistuksen myötä peräti seitsemän sotilassoittokuntaa lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Gunshipin tulta johdettiin joko koneen omalla elektroniikalla tai tulenjohtaja toimi maasta käsin. Toinen vaihe on hyväksytysti ensimmäisen osan suorittaneille myöhemmin keväällä
Nato ja kyberturvallisuus Naton piirissä kyberturvallisuusongelmat ovat nousseet yhä keskeisemmiksi, sillä vanhat sotilasopit eivät enää päde uudessa tilanteessa. www.suomensotilas.fi. Se pohtii vaikeita kysymyksiä muuttuneessa maailmassa, esimerkiksi milloin kyberhyökkäys aiheuttaa niin paljon vahinkoa, että siihen on syytä vastata aseellisella toiminnalla. Naton kyberturvakysymyksiä koordinoi Tallinnassa Nato Co-operative Cyber Defence Centre of Excellance (CCDCOE). SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 35 Ukraina vaatii siitä Venäjältä korkeampaa vuokraa, mutta Moskova ei ole ollut halukas maksamaan sitä. Virtuaalisen aluetoimiston pääkohderyhmiä ovat tulevat ja palveluksessa olevat varusmiehet, vapaaehtoisesta asepalveluksesta kiinnostuneet naiset sekä reserviläiset. Kun Venäjä hyökkäsi vuonna 2008 Georgiaan, Ukrainan presidentti kielsi Venäjän laivaston henkilöstöltä tukikohdan käytön. Vuodesta 2015 alkaen Varusmiessoittokunta toimii Panssariprikaatissa Hattulassa. Facebookissa aluetoimistot vastaavat kutsuntoihin, varusmiespalvelukseen ja kertausharjoituksiin liittyviin kysymyksiin lähinnä yleisellä tasolla. Rakuunasoittokunta, Lappeenranta (32 soittajaa, päällikkö ja kapellimestari) Rakuunasoittokunta ylläpitää ratsuväen perinteitä ja ilahduttaa muun muassa laadukkailla viihdemusiikkikonserteillaan. Kiina on suunnitellut Admiral Kuznetsoville tukialushävittäjäksi Shenyang J-15 -hävittäjää, joka on piraattikopio venäläisestä Su-33-hävittäjästä. Lapin sotilassoittokunta, Rovaniemi (30 soittajaa, päällikkö ja kapellimestari) Soittokunta on tunnettu läheisistä yhteyksistään lappilaiseen kansanmusiikkiin ja länsimaiseen konserttimusiikkiin. Puolustusvoimille virtuaalinen aluetoimisto P U O L U S T U S V O I M AT avasi tammikuun puolivälissä Facebookissa asevelvollisille ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta kiinnostuneille uuden neuvontapalvelun. Se esiintyy pääasiassa Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Laivaston soittokunta, Turku (32 soittajaa, päällikkö ja kapellimestari) Klassisen musiikin konsertteja kuullaan Sigyn-salissa sekä Varsinais-Suomen kirkoissa ja konserttisaleissa ympäri vuoden. Ria-Novostin mukaan vuosivuokra vuonna 2012 oli 700 000 dollaria. Lisäksi soittokunnan maineikkaaseen perinteeseen kuuluu vuosittainen joulurauhan julistus. Se esiintyy valtiollisissa edustustilaisuuksissa kuten valtiovierailuilla ja tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Tukialuskoulutusta varten Nitkaan on rakennettu täydellisiä kopioita Admiral Kuznetsov -aluksen laitteistosta. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta, Lahti Varusmiessoittokuntaan astuu palvelukseen yksi saapumiserä vuodessa, ja esiintymiskausi ajoittuu maalis-syyskuulle. Sen tarkoitus on madaltaa kynnystä kysyä asevelvollisuuteen liittyvistä asioista. Maaliskuussa julkaistiin käsikirja, jossa kerrotaan > na 1819 ja on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. Henkilökohtaiset asevelvollisuusasiat hoidetaan jatkossakin edelleen suoraan oman alueen aluetoimiston kanssa joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköpostitse. Toissijaisesti tukikohtaa on ajateltu tarjottavaksi koulutuskäyttöön Intialle, mutta ukrainalaisten asiantuntijoiden mukaan se sopii paremmin kiinalaisille. Mediatietojen mukaan Ukraina on tarjonnut Nitkaa vuokralle kiinalaisille, joiden ensimmäinen toimiva tukialus on juuri alkuperäinen Admiral Kuznetsov, jota varten koulutuskeskus rakennettiin. Aluetoimisto palvelee Facebookissa arkisin kello 8.00–15.00. MILjazz-kiertueen, kirkkokonserttien ja viihdekonserttien lisäksi Varusmiessoittokunta esiintyy vuosittain ulkomaisilla Tattoo-festivaaleilla
Afrikka – rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan suurtyömaa Suomi on pitkään ollut mukana rauhanturvaamisja kriisinhallintaoperaatioissa. Yksi oleellisimmista kysymyksistä on, kuinka vastata kyberhyökkäykseen, jolla ei ole mitään yhteyttä vastustajan muihin sotilaallisiin toimiin. Mittasuhteita kuvaa se, että päivittäin järjestelmä seuloo 150 000 000 epäilyttävää lähestymisyritystä. Pääosa KOTIRINTAMALLA Puolustusministeri vaatii kannanottoja Nato-optio epäilyttää PUOLUSTUSMINISTERI Carl Haglund (rkp) totesi puheessaan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa, ettei pelkkä tahto riitä lähivuosina puolustuksen ylläpitoon. Puolustusministeri muistutti myös tietoverkkouhkiin varautumisen tärkeydestä ja kertoi, että puolustusministeriön johdolla on aloitettu lakivalmistelu, jolla säädellään Suomen varautumismahdollisuuksia kyberuhkiin. Reserviläinen-lehdelle uusi päätoimittaja RESERVILÄINEN-LEHDEN uudeksi päätoimittajaksi on valittu 17.3.2014 alkaen FM Tuomas Kaarkoski (29). Lokakuussa 2013 Naton puolustusministerit sopivatkin uudesta lähestymistavasta, jolla 28 Nato-maan kyberpuolustuksen suuntaviivoja yhtenäistettiin. – Meidän tulee varmistaa osaamisemme ja valmiutemme havaita, tunnistaa ja reagoida kyberavaruudessa tapahtuviin hyökkäyksiin, tiedusteluun ja vakoiluun. Liittokunnan piirissä 15 sotilasja siviilikomiteaa pohtii nyt kyberturvallisuutta. Viranomaisten ja teollisuuden onkin luotava uudenlainen toimintatapa kyberturvallisuuden lisäämiseksi. Hän uskoi Puolustusvoimien selviävän vielä lähivuodet säästöohjelmansa ansiosta mutta ilmoitti, että seuraavalla hallituskaudella Puolustusvoimien rahat ja tehtävät on linjattava uudelleen. Ytimessä on Nato Computer Incident Responce Capability -keskus, joka sijoitettiin Belgian Monsiin. Patrian Slovenianlahjussyytteet nurin KANTA-HÄMEEN käräjäoikeus hylkäsi tammikuun lopulla kaikki Patrian Slovenian-vientihankkeeseen liittyvät lahjussyytteet. YK:n tehtävissä Afrikassa oli vuonna 2003 noin 25 000 miestä, mikä tuntui paljolta. Operaatioihin osallistuvista joukoista voi helposti saada väärän käsityksen, sillä uutisissa mainitaan useimmiten jokin maa ja sen lähettämät, tavallisesti varsin pieniltä tuntuvat miesmäärät. Sotilasarvoltaan hän on luutnantti. Siksi Naton perustamissopimus tarvitsee joustavampaa tulkintaa, mikä taas edellyttää turvallisuushenkilöstöltä uutta ajattelutapaa. – Emme voi tuudittautua sellaiseen uskoon, että voisimme liittyä milloin itse haluamme. Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että isot operaatiot ovatkin sitten jo täyttä sotaa. Edellisessä työtehtävässään hän on työskennellyt sanomalehti Keskisuomalaisen kotimaanja urheilutoimituksessa. Hän muistutti, että liittyminen olisi pitkä poliittinen prosessi, erityisesti mahdollisen kriisin alla, sillä sen läpivieminen edellyttäisi kaikkien 28 Natomaan parlamenttien hyväksynnän. Vuonna 2012 vakavia uhkia niistä oli kuitenkin vain noin 2 500. 36 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 JY VÄLL Ä yksityiskohtaisesti, miten kansainvälinen laki suhtautuu kyberhyökkäykseen 95 eri kyberkonfliktissa. Varusmiespalveluksensa Kaarkoski on suorittanut Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä. Jäsenmailla on asioista myös omia tulkintojaan, ja ajat ovat muuttuneet. Nato-optio on aavistuksen harhaanjohtava, varsinkin jos siihen yhdistyy ajatus liittymisestä vasta siinä vaiheessa, kun uhka on jo ovella, tiivistää Haglund. Hän myös toivoi, että kansalaisten tietoisuus tilanteesta paranisi eduskuntavaalien alla, ja peräänkuuluttaa puolueilta uskallusta ja halua ottaa kantaa näihin asioihin jo ennen vaaleja, jotta kansalaiset tietävät, minkä puolesta äänestää. Puolustusministeri suhtautuu kriittisesti Nato-optioon eli Suomen nopeaan ja mutkattomaan pääsyyn Naton jäseneksi. Patria myi Slovenialle vuosina N N – N O RD EN .O RG. Haglundin mielestä seuraavan hallituksen tulee tehdä pitkälle kantavia päätöksiä puolustuksemme turvaamiseksi. Nyt miesmäärä oli 2013 syyskuun loppuun mennessä noussut 63 400 mieheen
Myös tämä oikeusprosessi on valitusten osalta edelleen kesken. Asejärjestelmä on kokonaan automatisoitu, ja yksi sähköjärjestelmä palvelee kaikkia aluksen sähköisiä toimintoja. MAAILMAN TAPAHTUMIA Pohjoismainen yhteistyö takkuaa Norja irtaantui Archerprojektista RUOTSI JA NORJA ovat yhdessä kehittäneet Archer-tykistöjärjestelmää jo vuodesta 2007 lähtien. Syyttäjät harkitsevat valittamista hovioikeuteen. Alun perin Ruotsi ja Norja tekivät Boforsin kanssa sopimuksen 24 tykistöyksikön toimittamisesta kummallekin maalle. Joulukuussa Norja ilmoitti irtautuvansa projektista ja haluavansa saada sijoittamiaan rahoja takaisin yli 60 miljoonan euron edestä. Ruotsin vastaus oli tyly. Käräjäoikeus katsoi, ettei valtionsyyttäjä Jukka Rappe voinut osoittaa, että Patria olisi käyttänyt kauppojen yhteydessä miljoonia euroja Slovenian poliittisen ja sotilaallisen eliitin lahjontaan. Puolustus kiisti käräjäoikeudessa johdonmukaisesti kaikki syytteet ja totesi, että sovitut kaupat hoidettiin laillisesti. Alus on ensimmäinen kolmen aluksen sarjasta, ja sen arvioidaan olevan operatiivisessa käytössä vuonna 2016. Ulkomailla kauppaan liittyneet oikeudenkäynnit ovat sen sijaan päätyneet merkittävään tuomioon: Slovenian entinen pääministeri Janez Janša sai viime kesänä kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen. Pääasian osalta Patrialla ei ole aihetta valittaa tuomiosta. Pidämme sitä perusteltuna sekä oikeudellisesti että näytön kannalta arvioituna. BAE Systemsin 155 mm:n edistyneessä tykkikokonaisuudessa (AGS) ei ole lainkaan hydraulisia osia, ja se pystyy ampu> 2005–2007 135 AMV-panssariajoneuvoa, kaupan kokonaisarvo oli peräti 278 miljoonaa euroa. Aluksen suunnittelussa sen runkoon on ympätty häiveominaisuuksia. Archer-projektissa on ollut tarkoituksena modernisoida noin viisikymmentä 155 mm:n haupitsia >. Jatkuvien, usein uskonnollisista syistä johtuvien levottomuuksien takia joukkoja tarvitaan kuitenkin yhä enemmän. Syytettyjen joukossa oli muun muassa Patrian silloinen toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi. Käymme nyt ratkaisun perustelut yksityiskohtaisesti läpi, totesi Patrian lakiasiainjohtaja Sirpa-Helena Sormunen. Kauppaan liittynyt itävaltalainen konsultti on lisäksi jo tuomittu kolmen vuoden vankeusrangaistuksen. Käräjäoikeus velvoitti Suomen valtion korvaamaan vastaajille oikeudenkäyntikuluja yhteensä yli miljoona euroa. Myös erikoishenkilökuntaa kaivataan: erityisesti pioneereja, lääkintähenkilöstöä ja humanitääristä apuvoimaa on liian vähän. Uusi Zumwalt-hävittäjä palveluskäyttöön vuonna 2016 Yhdysvaltain laivaston jättiläisiä ovat viime vuosina olleet erityisesti ydinkäyttöiset lentotukialukset, mutta myös tavanomaisten pinta-alusten koko kasvaa, sillä laivaston ensimmäinen Zumwalt-luokan hävittäjä laskettiin vesille lokakuussa. Moottoreina on kaksi modernia 34,6 MW:n induktiomoottoria, jotka takaavat alukselle 48 solmun huippunopeuden. Tapaus käsitellään vielä ylemmässä oikeusasteessa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 37 tehtäviin lähetetyistä miehistä on kotoisin muista Afrikan valtioista. Valtionsyyttäjä esitti syytteitä kaikkiaan viittä henkilöä kohtaan törkeästä lahjusten antamisesta ja vaati lisäksi Patria Land Services Oy:lle yhteisösakkoa. Sen mielestä Norjan pitää maksaa kaikki varaamansa 24 tykkijärjestelmää, joiden arvoksi Ruotsi ilmoittaa noin 150 miljoonaa euroa. – Käräjäoikeuden ratkaisu oli odotettu. Mikään ei myöskään viitaa siihen, että rauhanturvaamistyö ja kriisinhallintatehtävät olisivat vähenemään päin. Keski-Afrikan tasavallan ja Malin levottomuuksien vuoksi tehtäviin tarvittaisiin vähintään 12 000 miestä lisää. Ongelmana on myös kaluston puute, sillä erityisesti helikoptereita on liian vähän. Joukot toimivat joko YK:n tai Afrikan unionin valtuuksin, mutta on myös YK:n ja AU:n yhteisiä rauhanturvaoperaatioita, kuten UNAMID Sudanissa. 186-metrinen alus on varustettu kahdella turbiinigeneraattorilla ja kahdella apugeneraattorilla
Ruotsin puolustusvoimien hankintayksikön FMV:n (Försvarets materielverk) päällikkö Anders Carell uskoo kuitenkin sopuun asiassa. Aluksella voi olla 1-2 helikopteria sekä miehittämättömiä pystysuoraan nousevia UAV-koneita. Jotkut maat olivat toteuttaneet vain joitakin sopimuksen kohtia, ja toiset olivat juuttuneet vasta parlamentaariseen prosessiin. Päätulivoima koostuu pystyyn asennetuista 80:stä Tomahawk-ohjuksen laukaisukanisterista. Se on erityisesti suunniteltu toimintaan rannikolla ja tukemaan maihinnousuja. Muina ohjuksina ovat SeaSparrowja Standard-ohjukset. Nämä kertoivat tuhansista tapauksista, joissa vankeja oli kidutettu, nöyryytetty tai kohdeltu muutoin raa’asti ja epäinhimillisesti. EDAn pooling and sharing -politiikka hahmottuu Euroopan puolustuksen voimavarojen pooling and sharing -politiikka (P&S), jonka kaikki 27 EDAmaata hyväksyivät syksyllä 2012, etenee omaa verkkaisaa vauhtiaan. Public Interest Lawyers ja European Centre for Constitutional and Human Rights keräsivät tietoja yli 400:lta Britannian armeijan vankina olleelta irakilaiselta. Hän myös pitää selvänä, että ruotsalaiset veronmaksajat eivät joudu maksumiehiksi, sillä sopimusehdoissa todetaan selvästi, että sen irtisanova osapuoli vastaa toisen mahdollisista lisäkustannuksista. Vankeja oli muun muassa JO A KI M EL O VS SO N /F Ö RS VA RS M A K TE N W IK IM ED IA C O M M O N S. Yli 250-sivuinen Kansainväliselle rikostuomioistuimelle ICC:lle toimitettu raportti koskee vuosia 2003–2008. 38 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 JY VÄLL Ä maan uusia pitkä matkan LRLAPammuksia. Miehistöä on 130, joista 28 vastaa lentotoiminnasta. Hanketta on ainakin juhlapuheissa kehuttu maailman parhaaksi liikkuvaksi tykistöjärjestelmäksi. Isossa-Britanniassa kuohuu Vakavia sotarikosepäilyjä KAHDEN ihmisoikeusjärjestön raportti väittää brittisotilaiden kiduttaneen järjestelmällisesti vankeja Irakissa. Vapaaehtoisuuden varaan laadittu tiekartta edellyttää, että kansalliset puolustusministeriöt integroivat P&S-politiikan osaksi kansallista puolustussuunnittelua ja sisällyttävät ajattelumallin puolustuskyvyn elinkaarisuunnitteluun. Muun muassa uusilla maaliin hakeutuvilla Excalibur-kranaateilla Archerin kantama on lähes kaksinkertainen verrattuna nykyisin Norjan käytössä olevaan yhdysvaltalaiseen M109tykistöjärjestelmään. Syksyllä 2013 vain puolisen tusinaa maata oli vienyt suunnitteluvaiheen loppuun. Marraskuussa EU:n puolustusja ulkoministerit hyväksyivät neljä yhteistä ohjelmaa: ilmatankkauksen kehittämisen, kyberpuoja asentaa ne Volvon rakentamille kuusipyöräsille dumppereille. Hallitusten tulisi suojella hankkeita budjettileikkauksilta ja jakaa P&S:n tarjoamia mahdollisuuksia muiden jäsenvaltioitten kanssa. Hallitusten tulisi myös parhaansa mukaan tukea olemassa olevan kapasiteetin käyttöä muiden P&S-maiden kanssa
He olivat tai heidän olisi ainakin pitänyt olla tietoisia väärinkäytöksistä. Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi pitää syytteitä sotarikoksista Irakissa erittäin merkittävinä ja vakavina. Nekin kaipaavat uusimista. Yhteistä eurooppalaisen aseteollisuuden tukiohjelmaa sen sijaan ei hyväksytty. ICC:n tiedossa oli alle 20 tapausta, mutta jo tällöin ICC totesi, että väärinkäytöksiä oli erittäin todennäköisesti tapahtunut. Myös seksuaalista ahdistelua esiintyi ja väitetään, ettei kuolemiltakaan ole vältytty. Kiina uusii ydintriadiaan maalla ja merellä Kiinan ydinaseen, joka kuuluu toisen tykistöarmeijakunnan alaisuuteen, vahvuus on erityisesti Yhdysvalloissa salaisuuksiensa takia suuren mielenkiinnon kohteena. Kiinan raaka-aineet riittäisivät jopa 1 000 ydinkärkeen, mutta optimi valmistusmäärä lienee noin 500. Tuomioistuimen on vaikea olla ottamatta tätä vakavasti, pohti Koskenniemi. Briteillä on synkkä historia vastaavanlaisesta toiminnasta, sillä useat kuulustelutekniikat olivat brittijoukkojen käytössä aikoinaan Pohjois-Irlannin konfliktissa, ja ne kiellettiin jo vuonna 1972. 28 on maanteitse liikkuvia ohjuksia, jotka taas käyttävät kiinteää polttoainetta. Kiina uusii kuitenkin jatkuvasti ydinasetriadiaan. – Ilman muuta on kyse sotarikoksista, siitä ei ole epäilystäkään. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 39 lustuksen, hallitusten omistamat viestintäsatelliitit ja kauko-ohjattujen lentokoneiden käytön. Vangit joutuivat olemaan myös pitkiä aikoja ilman ruokaa, juomaa ja unta. Raportissa nostetaan esille ainakin asevoimien komentaja, kenraali >. Kiinan ydinsukellusveneiden käytön esteenä on niiden äänekkyys. Kiinan ohjukset ovat siiloissaan syvällä maan sisällä, mutta tukikohtien maanpäällisen kaluston ja alueella liikkuvan > huputettu, hakattu ja poltettu. Heille oli annettu sähköshokkeja, heitä oli valeteloitettu ja pidetty stressiasennoissa. Tiedot eivät myöskään viittaa siihen, että Kiina rakentaisi suurta ohjusvarastoa, vaan ohjukset on tarkoitettu lähinnä pelotteeksi. Pääpaino on maasta laukaistavissa ICBM-ohjuksissa sekä laivaston ohjuksissa. – Tutkimusraportin massiivisuus on vaikuttava, hän arvioi Yle Radio 1:lle. Professori Koskenniemen mukaan tämä raportti on vastaus tuomioistuimen aikaisempaan päätökseen: nyt on kyse sadoista vakavista tapauksista. ICC käsitteli brittijoukkojen toimia jo vuonna 2006, jolloin niitä ei otettu käsittelyn tapahtumien vähyyden takia. Ilmavoimilla on noin 40 ydinpommia, jotka on tarkoitettu H-6-koneiden kuljetettavaksi. Kiinalla ei ole monikärkisiä MIRV-ohjuksia, mutta varastossa on kolmisenkymmentä vanhempaa ohjusmallia. Hänen mukaansa syytteet saattavat koko IsonBritannian ylimmän johdon vaikeaan asemaan, sillä ne kohdistuvat sekä asevoimien että maan ulkopolitiikan ylimpään johtoon. Asiaa seuraavat sekä Federation of American Scientists (FAS) että puolustusministeriö. FAS arvioi, että Kiinalla on noin 60 kantomatkaltaan 5 500 kilometrin ICBM-ohjusta, jotka yltävät Yhdysvaltoihin. Niiden kantomatka on 3 000 kilometriä. Niistä 32 on siiloissa varastoitua vanhempaa mallia, joka käyttää nestemäistä polttoainetta
Yksi sen taistelupaikoista sijaitsi Itävalta–Unkarin keisarikunnan korkeimmalla sijainneen etelätirolilaisen Peion vuoristokylän lähistöllä, lähes kahden kilometrin korkeudella, nykyisessä Italian Trentino-Alto Adicessa (Südtirol). Tuotannon käynnistys ei ole halpaa keskeisille rakentajillekaan. Taisteluihin osallistui Itävalta-Unkarin, Saksan ja Italian joukkoja ja kunnostuipa alppisodassa muudan nuori luutnantti Rommelkin. Lisäksi tuomioistuimen puolueellisuutta on pidetty suurena ongelmana – jopa skandaalina – sillä ICC:n käsittelyssä on ollut vasta kahdeksan syytettä, jotka kaikki ovat koskeneet afrikkalaisia tapauksia. Taistelujen lisäksi miehiä tappoi pakkanen ja lumivyöryt, valkoinen kuolema. Kernbachin esittämät väitteet pohjautuvat venäläisiin teknisen alan julkaisuihin ja hallituksen dokumentteihin. Yhtiöt jatkoivat kuitenkin kumpikin omaa kehitystyötään. Tarkoituksena on viedä erityisesti koneen häiveominaisuudet mahdollisimman pitkälle. Yhdysvalloissa LRS-Bkaukopommittajahanke käynnistyy US Air Force katsoo tarvitsevansa uuden kaukopommittajan (Long Range Strike Bomber, LRS-B) varsin pian, sillä sen tulisi olla palvelukäytössä 2020-luvun puolivälissä. Sään ja jään muumioimia hyvin säilyneitä vainajia varusteineen on viime vuosikymmeninä löytynyt Alpeilta jo yli 80. Mikä tulee olemaan koneen todellinen hinta, on pelkkä arvaus, sillä Pentagonin hankintaohjelmilla on ollut paha tapa lipsua jopa miljardeja dollareita. Alueen väestö oli saksanja italiankielistä. Aiheesta on tehty myös elokuva Vuohia tuijottavat miehet.. Rahoituskriisin takia hanke kuitenkin peruutettiin jo seuraavana vuonna. Israelin panssarivoimia organisoidaan uudelleen Israelin panssarivoimat kokivat merkittävän muutoksen, kun Peter Wall sekä entiset puolustusministerit Adam Ingram ja Geoff Hoon. Tutkimuksessaan Kernbach väittää hankkeen tarkoituksena olleen elektromagneettista säteilyä kehittävä ja varastoiva laite, jonka säteilyllä pystyisi manipuloimaan ihmisten aivotoimintaa. Ilmavoimien suunnitelmissa olisi hankkia 80-100 uutta LRS-B-konetta. Nyt se kuitenkin pyrkii välttämään syytteiden käsittelyn. Tällaisen Seilbahn-radan saksalaiset ja itävaltalaiset rakensivat sittemmin myös Suomen pohjoisrintamalle Petsamoon. Päävastuun kantaa Boeing, joka keskeisen kumppaninsa Lockheed Martinin kanssa joutuu sijoittamaan tuotantoon merkittävästi pääomaa, ennen kuin Pentagonin rahahanat aukeavat. Vuohen tuijotusta ja mielenhallintaa STUTTGARTIN YLIOPISTON tutkija Serge Kernbach väittää uudessa tutkimuksessaan, että Neuvostoliitolla ja myöhemmin vielä Venäjälläkin oli vuosina 1917–2003 kaikkiaan lähes miljardi euroa maksanut mielenhallinnan tutkimusohjelma. Tuloksista tai sen mahdollista jatkamisesta tutkimus ei kerro mitään. 40 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 JY VÄLL Ä henkilöstön tarkkailu antavat kuitenkin hyvän käsityksen toiminnan laajuudesta. Ensimmäisessä maailmansodassa Alpeilla käyty ”valkoinen sota” on historian hämärään unohtunut sotatanner. Syytteitä hän pitää erityisen merkittävinä siksi, että ne kohdistuvat ensimmäistä kertaa länsimaiseen suurvaltaan. Koskenniemi toteaa syytteiden tuovan suuria paineita kansainväliselle rikostuomioistuimelle. Koska olot olivat vaikeat ja vaativat erikoisosaamista, värväsivät molemmat puolet joukkoihinsa paikallisia miehiä. ”Valkoinen sota” oli monessa mielessä raakaa. Vaativa taistelukenttä edellytti aivan erityisiä ratkaisuja: taisteluhaudat kaivettiin jäähän ja kiveen, huolto jouduttiin järjestämään tilapäisellä kaapeliradalla. Myös Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lla oli vastaava salainen ohjelma MK-Ultra, jonka tarkoituksena oli kehittää ja tutkia erilaisia aivopesu-, hypnoosi-, ja mielenhallintatekniikoita. Suurin osa projektiin liittyvistä asiakirjoista on kuitenkin edelleen salaisia. Toukokuussa 1915 siellä alkoi yli kolme vuotta kestänyt asemasota. Vuosikymmenten aikana jäätiköiltä on löydetty huomattava määrä hyvin säilynyttä kalustoa, sotamuistoja ja taistelijoiden henkilökohtaisia esineitä kuten rakkauskirjeitä, runoja ja piirroksia. Jo vuonna 2008 Boeing ja Lockheed Martin yhdistivät voimansa ja kertoivat aikomuksestaan rakentaa seuraavan sukupolven pommittaja (Next Generation Bomber, NGB). HISTORIAN HÄMÄRÄSTÄ Vuoret ottavat, vuoret antavat JÄÄTIKÖT NIELAISEVAT säännöllisesti kiipeilijöitä ja liikkuessaan ja sulaessaan luovuttavat vainajia. Niinpä rintamalla saattoivat taistella vastakkain saman kylän tai suvun miehet. Iso-Britannia on ollut tähän saakka kansainvälisen sotarikostuomioistuimen keskeinen tukija. Alpeilta löytyy edelleen jopa ensimmäisen maailmansodan kaatuneita. Sen hintakattona on noin 400 miljoonaa euroa, joka ei sisällä suunnittelua ja tuotannon kehittämistä. Koko LRS-B-ohjelman hinnaksi arvioidaan runsaat 73 miljardia euroa
Jo nyt omaa luokkaansa on 401. Soltamin Elbit Soltam Cardom -heittimet on asennettu M113-telavaunuun. Aktiiviarmeijaan kuuluu nyt neljä panssariprikaatia. Kuuden tankkiprikaatin lopettaminen merkitsee myös kahden taistelupanssarin käytön loppumista. AK-47:n isä kuollut AK-47-RYNNÄKKÖKIVÄÄRIN suunnitellut venäläinen Mihail Kalašnikov on kuollut 94-vuotiaana. Tämä kävi ilmi venäläisen Izvestijan julkaisemasta Kalašnikovin Venäjän patriarkka Kirillille kirjoittamasta kirjeestä. Luokkansa muiden mukana hän värväytyi vuodeksi 185. Jalkaväkikomppaniat koostuvat kolmesta joukkueesta, jotka keskittyvät tiedusteluun, tunnistukseen ja 120 mm kranaatinheitinten operointiin. Hänen viimeinen leposijansa on kansallissankareiden hautausmaalla Moskovan lähellä. Kirjeessä hän kertoi patriarkalle ottaneensa kasteen 91 vuoden iässä ja kääntyneensä kristinuskoon. Hän pohti myös paljon maailman pahuutta ja kirjoitti: ”Sieluuni sattuu, se on sietämätöntä, kohtaan saman ratkaisemattoman kysymyksen. Se on yksinkertainen ja edullinen rakentaa, minkä lisäksi se on toimintavarma, helppo käyttää ja huoltaa. Miehistön kuljetusta varten komppaniat varustetaan panssaroiduilla kuljetusajoneuvoilla. Se on osa laajempaa maavoimien muutosta. Kunnialaukaukset hautajaisissa ammuttiin luonnollisesti AK-47:llä. Nugiseksin sotilasura jatkui lyhyen siviilissä olon jälkeen virolaisessa SS-legioonassa ja lopulta ryhmänjohtajana virolaisessa SS-vapaaehtoisdivisioonassa. Kalašnikovin nimeä kantanut ase (AK-47, Avtomat Kalašnikova, vuosimallia 1947) valmistui heti toisen maailmansodan jälkeen, ja siitä tuli asehistorian suurimpia menestyksiä. Estnische Sicherungsgruppeen, saksalaisten perustamaan vartiopataljoonaan. prikaati on toinen aktiiviarmeijan yksikkö, joka saa vuonna 2014 Merkava Mk IV -vaunut. Armeija purkaa reserviläisistä koostuneet panssariprikaatit ja muuttaa organisaatiota niin, että kuhunkin säännölliseen panssariyksikköön lisätään jalkaväkikomppania. Jäljellä on vain saksalaisia, ja heitäkin vain noin sata yhteensä yli 7 000 miehestä, jotka sodan aikana saivat tämän Mannerheim-ristiin rinnastettavissa olevan korkean kunniamerkin. Asetta ja sen kopioita on valmistettu arviolta noin sata miljoonaa kappaletta. >. 7. Armeijan johto katsoi, että on tehokkaampaa lisätä pataljoonien taistelukykyä kuin luoda sitä prikaatitasolle. Uusien sotilaiden värväys alkoi marraskuussa, ja toiveena on, että panssarijoukkoihin saadaan aiempaa motivoituneempia sotilaita. Amerikkalainen M60vaunu ja sen Israelissa valmistettu versio Merkava 7 poistuvat käytöstä. Nugiseksin tapaan Waffen-SS:n riveissä palvelleita on jäljellä enää kahdeksan. Jos minun kiväärini tappoi ihmisiä, olenko silloin minä, Mihail Kalašnikov, vastuussa heidän kuolemastaan, vaikkakin vihollisten?” Sosialistisen työn sankari, Stalinin kunniamerkin, presidentti Jeltsinin kunniamerkin sekä Pyhän Andreaan ritarikunnan jäsenyyden ja Venäjän federaation sankarin tittelit saanut Mihail Kalašnikov haudattiin valtiollisin menoin, ja itse presidentti Vladimir Putin osallistui hautajaisiin. Harald Nugiseks kuollut TEK S TI: K ARI KUUSEL A KAPTEENI ja SS-Unterscharführer, viimeinen virolainen Rautaristin ritariristiä kantanut mies on poissa. Samalla siirtyi iäisyyteen myös viimeinen ulkomaalainen ritariristin kantaja. Harald Nugiseks syntyi maatalon poikana 22.10.1921 Säreveressä Järvamaalla Keski-Virossa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 41 panssarijoukkojen organisaatiota myllerrettiin viime syksynä. Vuosien varrella useissa haastatteluissa Kalašnikov ilmaisi vain ylpeyttä aikaansaannoksestaan, mutta kärsi vanhoilla päivillään tunnontuskista. prikaati, joka käyttää Merkava Mk IV -vaunuja. Sen riveissä hän maaliskuussa 1944 Narvan rintamalla ansaitsi Rautaristin ritariristin ottaessaan upseerien kaaduttua oma-aloitteisesti ympärillään olevat miehet komentoonsa ja tuhottuaan vihollisen Narva-joen länsipuolelle aikaansaaman sillanpään. Nuori mies ehti mennä kauppakouluun ennen kuin sota vyöryi Viroon
Virallista tunnustusta edusti ylentäminen kapteeniksi reservissä, ja hän saattoi taas esiintyä ritariristi kaulassaan virolaisessa asepuvussa. Työtä löytyi kätevälle miehelle sovhooseista ja rakennusteollisuudesta, oma talo nousi vuoden 1969 jälkeen Saugaan Pärnun lähelle. Viron uusi itsenäisyys muutti tilanteen kertaheitolla, ainoasta ritariristin kantajasta tuli uuden Viron merkkimies, hänestä tehtiin kirjoja ja lehtiartikkeleita. tammikuuta. Suomen Sotilas on kirjoittanut laajemmin Harald Nugiseksista numerossaan 3/2012. Uusi pidätys oli kuitenkin edessä helmikuussa 1947, ja sen päälle tuli kymmenen vuoden leirituomio Siperiassa ja viiden vuoden karkotus. – Sillä tarkoitamme koulutusjärjestelmän jatkuvaa kehittämistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kurssien nousujohteisuutta, miehistöstä aliupseeriksija aliupseerista upseeriksi -kursseja sekä reserAdolf Hitler myönsi 9. Näiden haasteiden edessä Puolustusvoimat on osana puolustusvoimauudistusta uusimassa myös koko reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutusjärjestelmän. huhtikuuta 1944 Nugiseksille Rautaristin ritariristin toisena virolaisena ja lopulta neljästä ritarista ainoana aliupseerina. Leiriltä Nugiseks vapautui vuonna 1953, mutta Viroon hän palasi vasta vuonna 1958. Kertausharjoitusten määrä kasvaa, mutta vaikeat taloudelliset ajat takaavat sen, ettei kovin paljon. 42 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 JY VÄLL Ä LÄHIVUOSINA Puolustusvoimissa menevät uusiksi niin rauhan kuin sodan ajan organisaatiot. Hänet luovutettiin puna-armeijalle, ja hänen sotavankeutensa jatkui aina marraskuuhun 1946, jolloin hän palasi kotiinsa. Nugiseks perusti perheen ja asettui aloilleen, mutta oli entisenä SS-miehenä Neuvosto-Virossa erikoisasemassa. Nugiseksin palvelus jatkui Italiassa vietetyn toipumisloman jälkeen, ja hän jäi lopulta virolaisdivisioonan rippeiden mukana sotavangiksi Tšekissä toukokuun alussa 1945. Suomen Sotilas kävi haastattelemassa Puolustusvoimien koulutuspäällikköä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajaa eversti Hannu Hyppöstä ja tutustumassa tuleviin muutoksiin. Maavoimat uusii taistelutapaansa ja on lähivuosina hankkimassa runsaasti uusia varusteita sekä viestintäja asejärjestelmiä. Reservin koulutus uusiksi Tärkeä osa puolustusvoimauudistusta on koulutusjärjestelmän uusiminen vastaamaan koko ajan kasvavia koulutustarpeita ja entistä kovempia taistelukentän vaatimuksia. Noususuhdanne Suunnittelussa eräs pääperiaate on nousujohteisuus. HA AS TAT TELU JA KUVA: PE TRI VÄLKKI Kolme pilaria kuntoon. tammikuuta 2014, ja hänet siunattiin sotilaallisin menoin Torin kirkossa 10. Harald Nugiseks kuoli 92-vuotiaana vain lyhyen sairaalassa olon jälkeen 2
Tähän on suunnitteilla internetin kautta toimiva reserviläisen osaamisprofiili, johon hän voi itse täydentää tietojaan. Muuttuva taistelukenttä, pienempi sodan ajan vahvuus ja säästöpaineet vaikuttavat myös muutosten taustalla, linjaa Hyppönen. Lisäksi kertausharjoituksista on tarkoitus ottaa aikaisempaa enemmän tehoja ulos muun muassa verkko-oppimisen, simulaattoreiden ja aikaisempaa paremman suunnittelun avulla, kertoo Hyppönen. Kertausharjoituksiin tehoa Eversti Hyppönen toteaa, että poikkeusolojen joukkojen suorituskykyyn vaikuttavat kaikki kolme pilaria rakennetaan uudestaan. Kiitämme haastattelusta Puolustusvoimien koulutuspäällikköä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajaa eversti Hannu Hyppöstä. Puolustusvoimat harkitsee myös koulutusvuorokausien myöntämistä reserviläiselle muun muassa verkon kautta suoritetuista kursseista sekä joistakin urheilusuorituksista kuten maratonista tai Finlandia-hiihdosta. Suomen Sotilas seuraa koulutusjärjestelmän muutoksia ja raportoi niistä tämän vuoden aikana. Tämän tietokannan pohjalta Puolustusvoimat voi huomattavasti tehokkaammin hyödyntää reserviläisten osaamista ja sijoittaa henkilöitä oikeisiin tehtäviin, kertoo Hyppönen. – Jatkossa on tärkeää tunnistaa ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti asevelvollisen siviilissä hankkima ammattitaito ja koulutus. Haasteen tuo varusmiespalvelusajan jälkeisen pitkän asevelvollisuusajan – jopa 43 vuotta (18–60-vuotiaat miehet ovat asevelvollisia) – koulutuksen varmistaminen. Puolustusvoimat muun muassa edellyttää jatkossa entistä laadukkaampaa koulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä, kuten se edellyttää sen omilta kertausharjoituksiltakin. – Toiminnan muutokset edellyttävät luonnollisesti myös runsaasti paperityötä eli säädösmuutoksia ja normitarkastuksia. Reservin osaamisen kehittäminen ja ylläpito ovat siten oleellinen osa koko asevelvollisen koulutusjärjestelmää, joka alkaa vahvan pohjan antavalla varusmieskoulutuksella. Etsikkoaika Vuosi 2014 kuluu vielä toimintaa suunnitellessa ja erilaisia hankintoja tehdessä. Kertausharjoitukset säilyvät sodan ajan joukkojen tärkeimpänä koulutustapahtumana. Niissä keskitytään sodan ajan kokoonpanossa joukkokohtaiseen harjoitteluun. Jatkossa esimerkiksi alueellisiin joukkoihin kuuluvien paikallispataljoonien esikuntaja johtotehtävät voivat olla aktiivisten ja pätevien reserviläisten miehittämiä. – Meidän tulee jatkossa kehittyä ja tehostaa koulutustamme kaikilla osa-alueilla. Vapaaehtoinen maanpuolustus korostuu Jatkossa vapaaehtoisella maanpuolustuskentällä on entistä enemmän vaihtoehtoja ja vastuuta. – Kyseessä ei ole mikään hiihtäen luutnantiksi -polku, sillä kyseiset koulutusvuorokaudet ovat vain yksi tekijä, joka otetaan huomioon ylennyksissä. Jatkossa ammattilaisten (kuljettajat, kokit, vartijat, lääkintähenkilöstö, sähköasentajat) ja aktiiviharrastajien (ampujat, vapaapalokuntalaiset) tulisi siis aktiivisesti täydentää tietojaan Puolustusvoimien suuntaan. Hän uskoo, että muutokset näkyvät monella tasolla positiivisesti niin yksittäisen reserviläisen kohdalla kuin erityisesti sodan ajan joukkojen suorituskyvyssä. Lääkäri eikä jääkäri Suurin haaste Puolustusvoimille on reserviläisten siviiliosaamisen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. Tärkeää on ymmärtää, että kyse ei ole niinkään siitä, että juoksee vaikka maratonin, vaan siitä, että tällä kannustetaan reserviläisiä oman fyysisen toimintakuntonsa ylläpitämiseen, tarkentaa Hyppönen. – Kertausharjoitusten määrä pyritään vuonna 2015 nostamaan noin 18 000 taistelijaan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 43 viläisen mahdollisuutta saada aikaisempaa selkeämpiä uraputkia sodan ajan sijoituksissa, linjaa Hyppönen. – MPK on jo aloittanut laatujärjestelmän kehittämisen, ja jatkossa kurssitoiminta on vielä aikaisempaakin laadukkaampaa, uskoo eversti Hyppönen. Kolme pilaria Koko puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja siihen, että valtaosa sodan ajan vahvuudesta on reserviläisiä. Mikä muuttuu. Lähdemme siitä, että uudistettu koulutusmalli käynnistyy vuoden 2015 alussa ja sen toimeenpano, jalkauttaminen kentälle ja kehittäminen iskukykyiseksi vie muutaman vuoden, Hyppönen kertoo. • kertausharjoitusten määrä kasvaa, harjoitukset tehostuvat • etäopiskelun määrää lisätään (PVMOODLE) • simulaattoreita hankitaan lisää • siviilipätevyydet huomioidaan aikaisempaa paremmin • MPK:n toimintaa kehitetään • reserviläiselle verkkoon itse täydennettävä osaamisprofiili • kertausharjoitusvuorokausien rinnalle koulutusvuorokaudet, jotka huomioidaan sijoituksissa • nousujohteiset koulutusohjelmat ja sijoitukset. Puolustusvoimat jakaa tämän koulutuksen kolmeen peruspilariin: kertausharjoituksiin, siviiliosaamiseen ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen
Tällöin he myös löysivät erään upseerin matkapuhelimesta pätevyystestin vastauksia. Virallinen syy oli ”luottamuksen menetys”, joka johtui siitä, että Giardinan epäillään käyttäneen väärennettyjä pelimerkkejä iowalaisella pelikasinolla. Stanley II kertoi tapahtumien särkeneen hänen sydämensä mutta totesi, että huolimatta suuresta henkilökuntavajeesta, ydinaseiden turvallisuus ja operatiivinen valmius säilyvät. Alun perin tapahtuneesta ei kerrottu lainkaan julkisuuteen, mutta lopulta siitä sai vihiä pieni paikallinen sanomalehti Omaha World-Herald. 44 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 JY VÄLL Ä Tapaus 1 Vuodenvaihteessa paljastunut Yhdysvaltain ilmavoimien ydinasejoukkojen henkilöstön huijausepäily on laajentunut. Tapaus 2 Aikaisemmin syksyllä Yhdysvaltain ydinasejoukot kokivat toisen, harvinaislaatuisen skandaalin. Minuteman III Mannertenvälinen risteilyohjus, käytössä noin 500 ohjusta Kantomatka: ......maksimi 13 000 kilometriä Lentokorkeus:.......maksimi 1 150 kilometriä Paino: ...............................noin 32 000 kiloa Pituus: ...................................noin 18 metriä Halkaisija: ............................noin 1,7 metriä Tarkkuus: .......120 metriä (uusin versio) CEP Taistelukärkiä: ........................nykyään W87 (300–475 kilotonnia) alun perin kolme kappaletta, mutta maalle sijoitetut monikärkiohjukset (MIRV) kiellettiin START II -aserajoitussopimuksessa vuonna 1993 (raukesi 2002), minkä jälkeen ohjuksissa on ollut vain yksi ydinkärki. Joukko-osaston komentaja eversti Robert W. Järjestelmä on jo lähtökohtaisesti varautunut mahdollisiin merkittäviin henkilöstövajeisiin. Kaikki epäilyt ovat toistaiseksi pidätetty virastaan. Tarkempia tietoja avoinna olevista tutkimuksista ei ole saatavilla, mutta tutkinnan aloittaneen Iowan Division of Criminal Investigationin (DCI) erikoisagentti David Dales toteaa, että kyseessä on vakava petosepäily ja puhutaan merkittävistä summista. Ydinasejoukkojen apulaiskomentaja, vara-amiraali Tim Giardina erotettiin tehtävästä, alennetiin kontra-amiraaliksi, ja häneltä poistettiin korkean tason turvaluokitus. Käyttöönotto vuonna 1970, suunniteltu säilyvän operatiivisessa käytössä aina vuoteen 2030 saakka Yhdysvaltain ydinasejoukot skandaalien kourissa. Missile Wing -joukko-osastossa, joka on vastuussa kaikkiaan 150:stä Minuteman 3 -ohjuksesta. Osa upseereista on huijannut aktiivisesti, ja osaa epäillään siitä, että he eivät ole, ohjeiden mukaisesti, raportoineet havaitsemaansa huijausta. Huijaukset paljastuivat sattumalta, kun huumeiden hallussapitoa tutkineet rikosetsivät huomasivat epäselvyyksiä pätevyystestissä. Suurin osa epäillyistä palvelee 341. Henkilökunnan epäillään huijanneen testeissä, joissa arvioidaan henkilöstön kykyä toimia vaativassa tehtävässään. Tutkimuksia jatkaa televisiostakin tuttu laivaston oma rikostutkimusosasto, Navy Criminal Investigative Service (NCIS). Alun perin 34 upseeriin kohdistuneet epäilyt ovat laajentuneet koskemaan 92 henkilöä, peräti 14 % koko ydinaseiden laukaisusta vastaavasta henkilöstöstä. Tapaus on harvinainen, ja siihen joutui puuttumaan jopa presidentti Barack Obama, sillä vain presidentillä on oikeus vapauttaa kolmea tähteä korkeampi upseeri (kenraaliluutnantti/vara-amiraali,O-9) tehtävästään. Yhdysvaltojen puolustusministeri Chuck Hagel on määrännyt ydinasejoukkoihin täyden sisäisen tutkinnan
Uusimmassa mielipidemittauksessa kansalaisten luottamus puolustuspolitiikkaan jatkaa heikentymistään. Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak toteaa suoraan: ”Ruotsin asevoimat eivät enää kykene puolustamaan maataan.” Hänen mukaansa Ruotsin asevoimien rahoitus on leikattu niin pieneksi, että se on tuhonnut puolustushaaroilta suurimman osan niiden suorituskyvystä. Hyviä hävittäjälentokoneita Ruotsilla kyllä on, mutta niiltä puuttuu muun muassa kyky tehdä pitkän kantaman iskuja ilmasta maahan. Vastaavasti naapurimaamme rakentaa turvallisuuttaan sen varaan, että apua ja tukea tulee ulkomailta, mikäli se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Nato olisi Salonius-Pasternakin mukaan ainoa ratkaisu, mutta sitä Ruotsissa ei kuitenkaan toistaiseksi edes harkita. Vielä vuonna 2011 piti 40 prosenttia ruotsalaisista puolustuspolitiikkaa hyvänä, vuonna 2012 enää 35 prosenttia. Salonius-Pasternak ehdottaa naapurillemme rahoituksen lisäämistä ja yhteistyön kehittämistä Suomen ja Ruotsin välillä ainakin kalliiden ja kriittisten suorituskykyjen osalta. Lähes puolet kansalaisista luottaa maansa puolustuspolitiikkaan vain vähän. Asevoimat ovat kuitenkin siinä tilassa, että ne eivät pysty merkittävästi antamaan tukea muille eivätkä edes vastaanottaa apua, vaikka sitä olisi tulossa. Salonius-Pasternakin mukaan Ruotsin maavoimat on käytännössä lakkautettu, merivoimilta puuttuu ilmatorjuntakyky, niin kuin lähes koko maalta. Naton kannatus on nousussa, vaikka enemmistö ruotsalaisista edelleen vastustaa jäsenyyttä. Myös kansainvälisten operaatioiden vastustus kasvaa, vaikka juuri sitä varten asevoimia alettiin nykyiseen muotoon rakentaa. Ruotsin koko nykyistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa hän pitää ristiriitaisena ja riskialttiina: maa on yksipuolisessa solidaarisuusjulistuksessaan sitoutunut antamaan naapurimailleen sotilaallista tukea, jos nämä joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. JI M M Y C RO O N A / C O M BA T C A M ER A / FÖ RS VA RS M A K TE N FJ N IC KL A S G U ST A FS SO N /C O M BA T C A M ER A /F Ö RS VA RS M A K TE N Ruotsi luo epävakautta Itämerelle ”Lähes puolet kansalaisista luottaa maansa puolustuspolitiikkaan vain vähän.”. Samalla yhä useampi katsoo, että Ruotsi ei kykene torjumaan sotilaallista hyökkäystä: vain 12 %:n mielestä sotilaallinen suorituskyky on riittävällä tasolla. Nykytilannetta tutkija pitää huolestuttavana, sillä hänen mielestään Ruotsin asevoimien heikko tila aiheuttaa epävakautta koko Itämeren alueelle, kun aikaisemmin Ruotsi on ollut vahva turvallisuusja puolustuspoliittinen tekijä. 45 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 R uotsi katsoi asevelvollisuuden vanhanaikaiseksi ja siirtyi palkka-armeijaan
n Kuvamanipulaatio voi olla harmitonta, mutta se voi myös antaa väärän kuvan asioista. Kuvan tietyt yksityiskohdat pistivät tarkkaavaisen lukijamme silmään, ja hän otti asiasta selvää. Palautteet osoitteella: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostilla: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa (.rtf, .doc tai vastaava tiedostomuoto). Aiheesta löytyi myös blogi: h t t p : / / w a t t s u p w i t h t h a t . Mihin kuntoon maa jää nyt ja kuka sitä valvoo. Ainakin tällainen online-työkalu löytyy verkosta joka lukijan käyttöön: http://29a.ch/ sandbox/2012/imageerrorlevelanalysis/ Käsitelty jääkarhu on esiintynyt monessa suomalaisessa mediassa. Hänen mukaansa Suomen Sotilas oli ainut, joka oli asiasta kiinnostunut. Kuvamanipulaatiota Luoteisväylällä si, voidaan tarkastella myös niin sanotulla error level analysis -tekniikalla. Partanen on asiasta ollut yhteydessä muihinkin kuvaa käyttäneisiin suomalaisiin lehtiin. 46 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 K AK SI K ARIA n Aikoinaan suomalaiset olivat valvomassa Neuvostoliiton vetäytymistä Afganistanista. Lehtemme numeron 5/2013 sivulla 39 ollut komea kuva jääkarhusta paljastui käsitellyksi, kun Aaro Partanen otti yhteyttä toimitukseen tammikuussa. Tämän vuoden lopussa Naton pitäisi poistua Afganistanista. Huovila kehottaa kuvien käyttäjiä hyödyntämään Googlen käänteistä kuvahakua, jossa tekstin sijaan voi hakea kuvalla; (images.google.com). Jaakko Puuperä Päätoimittaja Suomen Sotilas -lehti Partanen kysyi asiaa myös Lauri Huovilalta, jonka tiesi perehtyneen asiaan. DC2 Kuvia, joita epäillään manipulaatiok. Sinänsä kyse oli tässä yhteydessä kuvan luonteen ja sisällön uskottavuuden kannalta harmittomasta manipulaatiosta. com/2013/03/07/greedy-lying-bastardsfilm-uses-a-fake-cover-photo-recycledpr-from-2005-cites-opinion-of-a-trutherand-a-big-dose-of-hate-to-make-itspoint/ Siellä oli mainittu myös lähde, jossa kuva on paljastettu väärennökseksi: http://blogs.telegraph.co.uk/ news/jamesdelingpole/100039045/ manbearpig-is-real-declare-top-climate-scientists-and-to-prove-it-heresa-photo-shopped-image-we-found-onthe-internet-of-a-polar-bear-on-a-melting-ice-floe/ Lopulta kuvan ottaja myönsi muokkauksen ja Sciencemag.org oikaisi kirjoituksensa: http://www.sciencemag.org/ content/suppl/2010/05/09/328.5979.689
Tämä siis siitä huolimatta, että niillä on erilainen aseistus ja muu välineistö, erilainen taktiikka, toimintakulttuuri, organisaatio ja kieli. Se tuskin tuo ruotsalaisia jalkaväkiprikaateja Kymijokilinjalle siitä yksinkertaisesta syystä, että sellaisia ei ole olemassakaan. Vaikka Suomi kuinka tämä Naton kanssa flirttailisi erilaisilla ”kumppanuuksilla”, niin kyse ei ole edes kihlauksesta, saatikka liitosta. Ehkä järkevämpää olisi laittaa osapuolet vastakkain eikä rinnakkain, ihan vaan maaotteluhengessä. Kovin on vaikea uskoa moiseen muutokseen, eiköhän tämä ”yhteistyö” materiaalihankinnoissa taida tarkoittaa, että suomalaiset ostaisivat ruotsalaista. Ehkä ajatus on uskotella medelsvenssoneille, että Pekka tulee ja pelastaa. Jotenkin on aika jännittävää, että idea jota ei ole koskaan saatu kunnolla kokeiltua – kun sitä ei ole koskaan ollut – elää vuosikymmenestä toiseen ja pulpahtaa tämän tästä vakavaan puolustuspoliittiseen keskusteluun. NÄYTTÄÄ NIMITTÄIN SILTÄ , että pohjoismaisella yhteistyöllä taidetaankin tarkoittaa Ruotsin ja Suomen yhteistyötä. VAAN ENTÄS NÄMÄ materiaalihankinnat. TOINEN SYY, ehkä jopa todennäköisempi, on teollisuuspoliittinen. Suomelle tämä olisi suunnanmuutos, meillä kun ostetaan kiivaasti käytettyä saksalaista ja amerikkalaista sotatekniikkaa. On kansan harhauttamista antaa sellainen kuva, että jos omin voimin epäonnistumme, niin aina on jäljellä vielä tämä mystinen Nato. RUOTSIN YHTEISTYÖPROPAGANDALLA Suomen suuntaan täytyy olla jokin todellinen syy. Eivät ne tarvitse meitä tai Ruotsia apuun, apu tulee lännestä, jos ylipäänsä on tullakseen. Nyt nimittäin sekä sikäläiset että täkäläiset poliitikot puhuvat yhteistyöstä siten, että se täsmentyy materiaalihankintoihin ja koulutukseen. Suomella on länsinaapureihin nähden vahvat sodan ajan maavoimat ja jonkin verran soturimainettakin. KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ on jonkin verran jo harjoiteltu, ja saattaapa se olla hyödyllistä, jos naapurimaiden sotilasosastot vaikka viikon verran möyrivät yhdessä lumessa. Jotenkin tuntuu, että kyseinen organisaatio itse päättää kenet valitsee jäsenekseen. Nyt ainoa konkretia näyttää olevan siinä, että poliitikot puhuvat ja ehdottelevat. Se voi olla ruotsalaisten kärkipoliitikkojen halu johtaa kansaansa harhaan maanpuolustuskeskustelussa. JONKINLAINEN kansan sumutus tässä taitaa olla suomalaispoliitikoillakin meneillään, sillä yhteistyö näyttäisi koskevan vain seesteisiä rauhan aikoja, jolloin asevoimien merkittävin toimintamuoto näyttää kummassakin maassa olevan säästöjen tekeminen niin, että muuhun kivempaan jää enemmän rahaa jaettavaksi. OSA TÄTÄ SUMUTUSTA on puhuminen tämän tästä Nato-optiosta ikään kuin se olisi vain meistä kiinni, viitsitäänkö liittyä vai ei. Pohjoismainen yhteistyö versio 2.3 på svenska. Ruotsalaiset ovat perinteisesti ostaneet kaiken olennaisen (lue: siivottoman kalliin) omalta teollisuudeltaan, ja on vaikea kuvitella, että he tätä sinänsä järkevää ostopolitiikkaansa muuttaisivat. Heillä on myös kansainvälisestikin vanha puolustusvälineteollisuus, jolla on ihan oikeasti hyviä tuotteita. Ostaisivatko he jotain sellaista, mitä suomalaiset valmistavat tai mitä suomalaiset haluavat. Jospa tässä onkin se kuuluisa ruotsalaispuudelin ydin. Heillä kun puolustusvoimauudistus ja siirtyminen palkka-armeijaan on tarkoittanut maanpuolustuksen ajamista siihen tilaan, että asevoimien komentaja on julkisesti arvioinut Ruotsin puolustuksen kestävän vain viikon verran ja että sen tulisi keskittyä pelkästään Tukholman alueelle. Se, että tapahtumalla oli ruotsinkielinen nimi ja presidentti Niinistö näytti pitävän puheensa toisella kotimaisella ja toisen osapuolen äidinkielellä , eikä itsenäisen maan valtionpäämiehenä äidinkielellään ja valtaväestön kielellä eli suomeksi, antavat aihetta epäillä, että tässä on jonkinlainen ruotsalainen koira haudattuna. Tai ehkä ajatuksena on saada suomalaiset harjoittelemaan Taalainmaalle, että tosipaikan tullen paikat olisivat tutut. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 47 Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi VIIME AIKOINA on pohjoismainen yhteistyö palannut maanpuolustuksesta käytävään keskusteluun. OLISIKOHAN se nyt kuitenkin niin, että itsenäinen Suomi hoitaa puolustuksensa ihan itse, ilman mitään mystistä pohjoismaista yhteistyötä. Sellaisen vaikutelman antaminen, että maanpuolustus hoidetaan jollain mystisellä yhteistyöllä, on silloin hyödyllistä. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ näytti kiteytyvän Sälenissä tammikuun puolivälissä pidetyssä tapahtumassa, jolla oli komea nimi Rikskonferensen, Valtakunnankonferenssi. Toisin sanoen, jos tämä olisi hyvä ratkaisu, niin varmaan se olisi jo olemassa jossakin merkittävässä konkreettisessa muodossa. Ihan tulivat vanhat hyvät ajat mieleen. Tämä ei sinänsä ole ihme, muilla Pohjoismailla kun on Natonsa, jonka kanssa ne todellisen yhteistyönsä tekevät
48 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT JOUKKO MAAKUNTAKoe intin parhaat palat uudelleen TEK S TI: SUSANNA HILTUNEN
Perinteiset miinanraivaustaidot tallella Raivaajaosastolla on käytössään neljä Kiiski-luokan ja yksi Kuha-luokan miinanraivaajaa. > Saaristomeren Meripuolustusalueella Turussa toimii kaksi maakuntajoukkoa, merelliseen miinanraivaukseen erikoistunut raivaajaosasto Sääksi ja sotilaspoliisitoimintaan erikoistunut Vartiokomppania. Ensisijaisten tehtäviensä ohella joukkojen jäsenet harjoittelevat merisotilaallisia taitoja kuten ammuntaa, ensiapua, konetekniikkaa, luotsausta, merenkulkua, pelastautumista, köysitöitä ja väylävalvontaa. Molemmissa joukoissa on meneillään jatkuva rekrytointi. n Myös henkinen puoli korostuu ahtaissa tiloissa ja paljon valvonnan jälkeen, tietää tammikuussa viirikön päällikkönä aloittanut reservin luutnantti Tatu Virta.. Alushuollosta vastaa Merivoimat, vaikka reserviläiset osallistuvat tähänkin toimintaan resurssiensa mukaan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 49 R aivaajaosaston ensisijainen tehtävä on sodan aikana miinanraivaus, rauhan aikana öljyntorjunta. Kiiskien alushuollosta vastaavan Pertti Koivusen mukaan raivaajaosaaminen on maakuntajoukoilla hyvin hallussa. Rauhan aikana komppania on antanut virka-apua muille viranomaisille suurten yleisötapahtumien yhteydessä. Raivaajaosasto Sääkseen hakeutuvilta toivotaan kuitenkin varusmiespalvelua laivastojoukoissa. Myös naiset ja maajoukoissa varusmiespalveluksensa suorittaneet voivat hakeutua Merivoimien maakuntajoukkoihin. Sääksin 65 hengen normivahvuudesta puuttuu vielä 10 henkeä ja Vartiokomppanian 70 hengen ydinjoukkoa täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä. Vartiokomppania vastaa sotilaspoliisikomppanian tehtävistä kuten henkilöiden turvaamistai liikenteenohjaustehtävistä. Toisinaan haastetta aiheuttaa lähinnä se, mihin reserviläisten valtuudet riittävät. Yhteistyö reserviläisten valmiusjoukkoihin lukeutuvien maakuntajoukkojen ja kantahenkilökunnan välillä toimii hyvin. Reserviläisten valmiusjoukkoihin on päällä jatkuva haku
Tänä vuonna kertausharjoituksia ei ole yhtään ja vapaaehtoisia harjoituksia on ollut kolmena viikonloppuna. Myös henkinen puoli korostuu ahtaissa tiloissa ja paljon valvonnan jälkeen, tietää tammikuussa viirikön päällikkönä aloittanut reservin luutnantti Tatu Virta. Meille on kuitenkin ennättänyt kertyä kokemusta niin paljon, että olisi sulaa hulluutta luopua maakuntajoukoista, miettii Virta. Virta on ehtinyt nauttia vuosista, jolloin kertausharjoituspäiviä oli miestä kohden 10 päivää vuodessa ja vapaaehtoisia harjoituksia 20 päivää vuodessa. alkaen (SLRA). – Keski-ikämme on 39,5 vuotta, mutta näissä hommissa ikä on numero. – Haastavinta on ollut uuden kansainvälisen koodiston omaksuminen ja hallitseminen. – Tässä kokee varusmiesajan parhaat palat. 50 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT Sääksin edellinen päällikkö, reservin kapteeniluutnantti Kimmo Kavén, palveli varusmiesaikanaan Ilmavoimissa mekaanikkona, mutta intohimoisena veneilijänä mies hallitsee hyvin myös merellisen joukon johtamisen. Parhaina • joukkoja alettiin perustaa vuonna 2006 eri puolille Suomea • Puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanoon kuuluvia alueellisia joukkoja, joita koulutetaan sodan ajan kokoonpanoissa, käytetään myös Puolustusvoimien virka-aputehtävissä • jäsenet tekevät Puolustusvoimien kanssa 2-6 vuoden määräaikaisen sitoumuksen • ennen sopimuksen tekoa hakijat osallistuvat kuntotesteihin • ikäsuositus miehistöltä alle 40 ja päällystöltä alle 50 vuotta • omat varusteet saa kotiin, aseet pysyvät kasarmeilla • lisätietoa antavat aluetoimistot Maakuntajoukot Merivoimien maakuntajoukot Saaristomeren Meripuolustusalue (Turku) • Rannikkojääkärijoukkue (Raasepori) • Raivaajaviirikkö Sääksi (SMMEPA) • Vartiokomppania (SMMEPA) • Suojausosasto (Russarö) • Vartiojoukkue (Porkkala) • Tiedustelujoukkue (MERITIEDK -KOTRA) • Pelastusjoukkue (SLMEPA) • 1. Puolustusvoimauudistuksen kurimuksessa nämä ajat ovat takana. Merelliselle joukolle lyhyet harjoitukset ovat huonoja, koska pelkkä siirtyminen harjoitusalueelle kestää 10 solmua kulkevilta aluksilta pitkään. – Ellei harjoitusmääriä vuonna 2015 saada palautettua edes säästökuuria edeltäneelle tasolle, voidaan vetää ruksit toimintamme päälle. Vartiokomppaniaan jatkuva rekrytointi Myös Vartiokomppaniassa kertausharjoituspäiviä kaivataan lisää. merikuljetusjoukkue (MERIHP) • Tiedustelujoukkue 25.1. Yhteistyö meripuolustusalueen henkilöstön kanssa on sujunut erinomaisesti, miettii Kavén. Ratkaisevampaa on fyysinen kunto. Ruksit toiminnan päälle Kuusi vuotta raivaajaosastossa toiminutta Virtaa motivoi mukava porukka ja itsenäinen toiminta. Kavén on iältään joukkonsa vanhimpia, mutta fyysiseltä kunnoltaan joukkonsa parhaita
Vartiokomppanian edellinen päällikkö, reservin yliluutnantti Jouni Laine on silti innostunut mielekkäästä harrastuksestaan, jolla on selkeä tarkoitus. n Uutena komppanian päällikkönä vartiokomppaniassa, Saaristomeren meripuolustusalueen maakuntajoukossa, aloittaa reservin yliluutnantti Saku Helle (edessä) joukkoa seitsemän vuotta luotsanneen reservin yliluutnantti Jouni Laineen siirtyessä toisen lähellä olevan yksikön päälliköksi. – Vartiokomppania vastasi ympärivuorokautisesta alueen suojauksesta > n Kannella vastaanotetaan käskyjä viirikön päälliköltä kapteeniluutnantti Kimmo Kavénilta. Vaikka puolustusvoimauudistus lakkauttaa SPOL-komppaniat Turun Pansiosta, halutaan varuskunnassa pitää kiinni maakuntajoukkojen Vartiokomppaniasta. ”Viimeisten seitsemän vuoden aikana ei ole mennyt viikkoakaan, etten olisi tehnyt tähän liittyviä tehtäviä.” reservin yliluutnantti Jouni Laine. Sotilasarvoon katsomatta aluksella kaikki tekevät kaikkia tehtäviä, päällikkö on myös tilanteen niin vaatiessa voitava korvata. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 51 vuosina miehet harjoittelivat 25 päivää vuodessa, tänä vuonna luvassa on vain yksi viiden päivän kertausharjoitus. Malliesimerkkinä siitä, miten maakuntajoukkojen resursseja käytettiin oikein, käy Laineen mielestä kolme vuotta sitten Suomessa järjestetty kansainvälinen NOCO-harjoitus. – Viimeisten seitsemän vuoden aikana ei ole mennyt viikkoakaan, etten olisi tehnyt tähän liittyviä tehtäviä
Nyt komppanian keski-ikä on noin 36 vuotta. Aika kultaa muistot, nauraa Laine. Kokemus tuo varmuutta. Kantahenkilökuntaan kuuluva kapteeniluutnantti Matti Uotila kiittelee Vartiokomppaniaa hyvänä yhteistyökumppanina. Kuha-luokan miinanraivaaja Uppouma: ...........90 tonnia Miehistö: .............. – Tällaisessa joukossa olevalle alle 2 400 metriä Cooperin testissä pitäisi olla aivan poissulkeva ehto. 1 x 20 mm ja 2 x 23 mm ”Minua motivoi maanpuolustustahto.” reservin yliluutnantti Saku Helle.. Reserviläisten varusmiehiä laajempi elämänkokemus auttaa etenkin virka-aputehtäviin liittyvissä ihmisten kohtaamisissa. – Suurin osa miehistä alkaa puhua sotajuttuja viimeistään viiden vuoden kuluttua armeijan päätymisestä. – Koulutus tulisi pitää nousujohteisena jokaisen maakuntajoukoissa mukana olevan henkilön osalta, jotta motivaatio pysyy yllä. – Emme toimi metsässä vaan ihmisten keskellä, jossa iäkkäämmät osaavat lukea tilanteita eri tavoin. Toistaiseksi joukon motivaatio on kuitenkin kohdallaan, sillä komppanian aloittaessa toimintansa vuonna 2007 jo heti kättelyssä 95 prosenttia kavereista solmi kuuden vuoden sopimukset mukanaolostaan. Silloin 20 miestämme hankki myös aseellisen voimankäytön oikeudet. 11 solmua Aseistus: ........1 x 12,7 mm Motivaationa maanpuolustustahto Vartiokomppanian päällikkö kritisoi vain sitä, että maakuntajoukon toiminnasta puuttuu pitkäaikainen suunnittelujänne. 26,6 metriä Leveys: .................6,9 metriä Syväys: .................2,0 metriä Nopeus: .............. Joukon hengen ylläpitämiseksi vartiokomppaniassa jaetaan vuosittain liikuntapalkinto ja järjestetään omia ammuntakisoja sekä tapahtumia, joissa taistelulajien harrastajat esittelevät lajejaan. 1 upseeri, 4 aliupseeria ja 10 miehistöä Pituus: ............... Arvostus menneeseen ja sisäänrakennettu ajatus siitä, että se velvoittaa, jos asuu näin hienossa maassa, miettii Vartiokomppanian päälliköksi vuoden alusta siirtynyt reservin yliluutnantti Saku Helle. Kiiski-luokan miinanraivaaja Uppouma: .........20 tonnia Miehistö: ............. 52 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT keskellä Turun kaupunkia järjestetyssä tapahtumassa. Syykin on selvä. 4 henkeä Pituus: .................16 metriä Leveys: ..................4 metriä Syväys: ...............1,3 metriä Nopeus: ............ Ihanteellinen sisääntuloikä komppaniaan olisi päällikön mukaan 25-35 vuotta. – Minua motivoi maanpuolustustahto. Fysiikka ja ikä kohdallaan Taistelevassa joukossa fyysisen ja henkisen kunnon on oltava kohdallaan, siksi Jouni Laineen mielestä Vartiokomppaniaan pyrkivien on saavutettava tietty taso kuntotesteissä. 11 solmua Aseistus: ......... Joukoille on turhauttavaa suunnitella toimintaa uusiksi vuoden välein
Bisnesoligarkkien korruptoitunut klaaniyhteiskunta, sirpaleinen poliittinen kenttä, etniskulttuuriset ja taloudelliset kiistat ja nykyisen presidentin häikäilemätön vallankäyttö ovat ukrainalaisen keiton ainekset. Facebookista ja nettisivuiltamme voit seurata Ukrainankin tapahtumien kulkua päivittäin, nopeasti, ajankohtaisesti ja luotettavasti. Ränsistynyt itä ei pärjää länsimarkkinoilla, ja sen ainoa vientimarkkina on kaasuhanan päällä istuva Venäjä. Tällä sivulla kuvamme ovat keväältä 2014 Kiovasta. Ukraina on Venäjän kaasun tiellä länteen. Maailmankuvat antavat siihen yhden vastauksen. Joskus vapauskin voittaa. Kumpi on oikea kuva. Oikea kysymys kuuluu silloin: miksi sitä käytetään ja mitä siitä seuraa. KUN TÄMÄ LEHTI meni painoon ennen Olympialaisia emme tienneet, miltä Kiovassa näyttää, kun luet tätä sivua. BARRIKADIN toiselta puolelta kysymyksen voisi esittää Eino Leinon sanoin: Kumpi on kauniimpi: uskoa, että vapaus koittaa, toivoa, että valkeus voittaa, ja taistella valkeuden eestä, vai taistella tietäen, ettei valkeus koita, tietäen, ettei vapaus voita, ja sentään taistella. Venäjänkielisillä alueilla idässä ja etelässä kaihotaan neuvostomenneisyyteen. TOISELTA PUOLELTA barrikadia kysymys näyttää toisenlaiselta. TÄ M Ä N SI V U N K U VA T: IL JA VA R LA M O V www.facebook.com/suomensotilas. Dneprin länsirannalla kuten ItäGalitsiassa – entisillä Itävallan ja Puolan mailla – katsotaan tulevaisuuteen lännessä. UKRAINALAISET eivät ole kadulla Ukrainan ja EU:n assosiaatiosopimuksen vuoksi. Konfliktin juuret ovat jakautuneen maan poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa sekä väestörakenteessa ja historiassa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 53 MA AILMANKUVA Keväällä neljätoista KUN VÄKIVALTAA vastaan jää vain väkivalta, on myöhäistä pohtia, onko se oikein vai väärin
54 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 MERISOTA ITS CAIO DUILIO Modernia häiveteknologiaa Itämerellä
Silti olemme hetkeä aiemmin siirtyneet laivan sisätiloihin isäntiemme toiveesta. Horizon-luokka on Ranskan ja Italian merivoimien yhteisprojekti, jonka tavoitteena oli luoda uuden sukupolven ilmatorjuntaan erikoistunut hävittäjä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 55 T arjoillaanko aluksen messissä viiniä aterioilla. Tositilanteessa Suomenlahti olisi nykymerisodankäynnin mittapuun mukaan tämän kokoluokan sota-alukselle vaarallisen pieni lätäkkö. Helikopterihangaari ja laskeutumiskansi on suunniteltu siten, että EH-101tai NH-90-helikopterit pystyvät toimimaan kovassakin merenkäynnissä alukselta käsin. Normaalitilanteessa miehistön kokonaisvahvuus on 195, joista 23 on upseereita, 87 aliupseereita ja > Modernia häiveteknologiaa edustava ITS Caio Duilio vieraili Suomessa viime vuoden lopulla, sen jälkeen kun oli osallistunut Puolassa ja Latviassa järjestettyyn Naton Steadfast Jazz 2013 -harjoitukseen. Suomeen italialaisaluksen toi perinteinen laivastovierailu. Alun perin yhteishankkeeseen osallistui myös Iso-Britannia, joka kuitenkin vetäytyi projektista kuninkaallisen laivaston muista poikkeavien tarpeiden vuoksi. Suomen Sotilas tutustui alukseen. Moneen menoon Alustyypin ominaisuuksien ja modernin teknologian vuoksi Caio Duilio kykenee monipuolisiin operaatioihin, joihin kuuluvat muun muassa saattuetoiminnot, komentoja johtotehtävät, ilmatorjuntatehtävät, humanitääriset operaatiot sekä merirosvouksen vastainen toiminta. TU O M O VA LV E. ITS Caio Duilio on kiinnittynyt Jätkäsaaressa sijaitsevaan Melkin laituriin. Kaunis ja aurinkoinen alkutalven aamu ei ole kovin kylmä tai tuulinen. Valtaosa laivan miehistöstä tulee Italian eteläosista, joten kuulas keli voi olla monelle turhan kirpeä, vaikka merillä onkin varmasti totuttu monennäköiseen säähän. – Ilman muuta, vastaa aluksen yhteysupseeri luutnantti Lorenzo Bertoni kysyvän näköisesti suomalaistoimittajan erikoiseen kysymykseen. Eteemme upseerimessin baaritiskille on katettu oikeaoppisesti valmistetut espressot, vaikka kellonajan perusteella voisimme nauttia vielä cappuccinoakin. TEK S TI: TUOMO VALVE n ITS Caio Duilion yhteysupseeri luutnantti Lorenzo Bertoni. Huhtikuussa 2009 palvelukseen otettu ITS Caio Duilio on neljäs samaa nimeä kantava alus Italian laivastossa ja uusin Horizon-luokan hävittäjä. n 153 metriä pitkä reilu 7 000 tonnin hävittäjä tarvitsee alleen vain kahdeksan metriä vettä
Järjestelmä koostuu 10 palvelimesta ja 24 monitoimikonsolista (MFC), joista 19 on sijoitettu aluksen taistelunjohtokeskukseen (CIC), kolme erilliseen varajohtokeskukseen, yksi ylemmän johtoportaan käyttöön varattuun operaatiohuoneeseen ja yksi aluksen komentosillalle. Lisäksi majoitustilaa löytyy 59 henkilölle tilanteen tai tehtävän mukaan. 56 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 MERISOTA 85 miehistöön kuuluvaa. n Torpedolaukaisujärjestelmä. PAAMS:n tulenjohtojärjestelmä kykenee seuraamaan 300:aa kohdetta samanaikaisesti ja toimimaan 12 kohdetta vastaan 24 ohjuksella. Aluksen lähija keskipitkän matkan torjuntaan käytetään italialaisia Oto MeHorizon-luokka vesillelasku otettu palvelukseen Forbin, Ranska 3/2005 12/2008 Chevalier Paul, Ranska 10/2006 6/2009 Andrea Doria, Italia 10/2005 12/2007 Caio Duilio, Italia 10/2007 4/2009 n Aluksen komentoja johtojärjestelmiä käytetään 24 monitoimikonsolista, jotka eivät kaikki ole sijoitettuna samaan tilaan. Näitä tarpeita voivat olla ylemmän johtoportaan toiminta alukselta käsin, alustarkastustai erikoisoperaatiohenkilöstön tukeutuminen alukseen ja helikopterihenkilöstön majoittuminen. Järjestelmällä kyetään torjumaan myös ylija alisoonisia merimaaliohjuksia. Ohjukset laukaistaan VLS Sylver A50 -vertikaalisesta lavetista, jonka 48 putkea sijaitsevat laivan etukannella. Alus pystyy verkottumaan Link 11ja Link 16 -datalinkkien avulla myös maailmanlaajuisesti ja hyödyntämään esimerkiksi liittolaisten sateliittitilannekuvaa, paikkatietoa ja viestikapasiteettia. Piippuja, putkia ja ohjuksia Ilmatorjuntaan kehitetyn hävittäjän pääasejärjestelmänä on PAAMS (Principal Anti-air Missile System), jossa käytetään Aster 15ja Aster 30 -ilmatorjuntaohjuksia. Taistelunjohtojärjestelmä toimii Linuxilla Aluksen EuroSysNavin asentama taistelunjohtojärjestelmä (CMS) toimii Linuxkäyttöjärjestelmällä. TU O M O VA LV E TU O M O VA LV E TU O M O VA LV E. Kaikilla työasemilla on luonnollisesti mahdollista tehdä tarvittaessa kaikkia tehtäviä
Olipa italialaisia moottoritorpedoveneitä Suomenkin rintamilla Laatokalla. Suurempia 76 millimetrin automaattitykkejä on kolme, kaksi etukannella ja yksi takakannella, ja pienempiä 25 millimetrin tykkejä on kaksi, yksi komentosillan molemmilla puolilla. Tuplamoottorit tuottavat käyttövoiman Aluksen huippunopeudeksi ilmoitetaan 29 solmua, joka saavutetaan kahdella 20,5 megawatin kaasuturbiinilla. CAIO DUILIO on jo neljäs tätä nimeä kantava sota-alus Italian laivastossa. ENSIMMÄISESSÄ maailmansodassa taistelutehtäviä ei juuri ollut Itävalta-Unkarin laivaston passiivisuuden vuoksi ja toisessa maailmansodassa taistelulaiva seisoi satamassa vuodesta 1942 aina Italian seuraavana vuonna tapahtuneeseen antautumiseen asti polttoainepulan vuoksi. Kolmas samanniminen alus oli vuosina 1962–1990 Italian merivoimia palvellut helikopteriristeilijä. Mutta niin Andrea Doria kuin Caio Duiliokin viittaavatkin vanhempaan merisotahistoriaan. Ammuslaatikko ei liene kaukana, sillä epäsymmetriseen iskuun tulee Nato-maan sota-aluksen varautua kaikissa satamissa. ITALIAN Horizon-luokkien hävittäjien Caio Duilion ja Andrea Dorian nimet kertovat Italian pitkästä merisotahistoriasta. Merenkulkukoneina aluksessa on kaksi 4,32 megawatin dieselmoottoria, joilla saavutetaan 18 solmun risteilynopeus. Aluksessa oli aluksi 12 tuuman eli 305 millimetrin pääaseistus (yhteensä 13 putkea), joka muutettiin 30-luvulla kymmeneksi 320-milliseksi! Alus selvisi läpi molemmat maailmansodat, vaikka oli tuhoutua Tarantossa Italian laivaston pääosien kanssa. Helsingin Jätkäsaaressa laiturissa olevan aluksen komentosillan molemmilla puolilla on valmiudessa MGkonekiväärit. Kaksi muuta roomalaisen sotapäällikön Gaius Duiliuksen, eli italiaksi Caio Duilion, mukaan nimettyä alusta olivat Duilio-luokan Ironclad-taistelulaiva, joka laskettiin vesille vuonna 1876 ja romutettiin nopeasti vanhentuneena jo vuonna 1909. Sukellusveneiden torjuntaan käytetään kahta puoliautomaattista Eurotorp B515 -laukaisujärjestelmää, jossa käytetään MU90-torpedoja. Käyttövirtaa varten aluksessa on neljä 1,68 megawatin dieselgeneraattoria. Suomessa Italian sotanäytöt mereltä tunnetaan toisesta maailmansodasta, eikä niitä ole yleensä pidetty kovinkaan mairittelevina. Sen tunnetuin edeltäjä oli sata vuotta sitten valmistunut 176 metrinen 24 000 tonnin Andrea Doria -luokan taistelulaiva, joka astui palvelukseen vuonna 1916 Italian jo liityttyä ensimmäiseen maailmansotaan. Caio Duilio romutettiin vuonna 1957. 57 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 laran 76 millimetrin automaattitykkejä sekä saman valmistajan ja Oerlikonin 25 millimetrin tykkejä. Andrea Doria (1466–1560) oli Italian historian ehkä maineikkain > Gaius Duilius ja Andrea Doria. Gaius Duilius itse oli roomalainen sotapäällikkö, joka löi Karthagon laivaston meritaistelussa Sisilian pohjoisrannikolla vuonna 260 eaa. Aluksen tulivoimaa kasvatetaan tulevaisuudessa ottamalla käyttöön TESEO MK2/A -merimaaliohjusjärjestelmä, jolla aluksen yhteysupseerin mukaan kyetään toimimaan myös maamaaleja vastaan. Kokonaisuutena tuo sota ei mennyt Regia Marinalla, eli Italian kuninkaallisella laivastolla, kovin hyvin, vaikka oli siellä kunnian hetkiäkin
Lisäksi kerromme ilmatorjunnan ja ilmapuolustuksen sekä väestön toimeentulon uusista haasteista ja annamme puheenvuoron pommitusten alle jääneille. Seuraavassa numerossa: 70 vuotta ilmatorjuntavoitosta Lukiessasi tätä sivua tulee täyteen tasan 70 vuotta helmikuun 1944 suurpommituksista ja suomalaisten ilmatorjuntavoitosta. Suomen Sotilaan numero 2/2014 ilmestyy huhtikuussa 2014. 58 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 MERISOTA merisotapäällikkö. SA -K U VA. Mukana jälleen myös uusi 3XT-aseliite. Hän oli genovalainen kondottieeri (palkkasoturi) ja amiraali, joka palveli montaa eri herraa. Niin tai näin, Italiassa yhä kunnioitettu amiraali hävisi, toisin kuin voitokas roomalainen Gaius Duilius. Lue seuraavasta numerostamme, kuinka Suomi pelasti kaupunkiensa väestön. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + postikulut (hopea). Vahvan huhun mukaan hänen väitettiin hävinneen meritaistelun Prevezan edustalla Luoteis-Kreikan rannikolla syyskuussa 1538 ottomaanien kuuluisalle Barbarossalle, koska espanjalaiset isännät eivät olleet maksaneet kylliksi. Prevezan jälkeen ottomaaneille aukesi tie Tunisian ja Algerian takaisinvaltaukseen ja islam vakiintui itäisen Välimeren valtauskonnoksi. Kuinka Suomi suoriutuisi nyt, 70 vuotta myöhemmin. Kaupunkimme pelastuivat hyvin järjestetyn ja ajanmukaisen ilmatorjuntamme ansiosta, kun Neuvostoliitto yritti murskata suomalaisten taistelutahdon terroripommittamalla Helsinkiä ja viittä muuta paikkakuntaa. Entä kuinka kävi Tallinnassa Suomenlahden etelärannalla. Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Raportoimme myös muistotilaisuuksista, joissa 70 vuotta myöhemmin esitellään sekä ilmapommitusten kauhuja että tämän päivän ilmatorjuntaa
> Panssarihaupitsi 2S1 Gvozdika. Sen juuret ovat 1960-luvun lopulla, jolloin neuvostoarmeijassa nähtiin tarve korvata panssarija mekanisoiduissa divisioonissa vedettävä tykistö itsekseen teloilla kulkevalla kalustolla. 59 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 KOEA JOSSA punainen neilikka Tämä sangen hempeästi Neuvostoliitossa nimetty taisteluväline on itse asiassa varsin vanhaa perua
Myös ajoneuvoharrastajilla on ollut jo jonkin aikaa mahdollisuus hankkia ”Neilikka” itselleen, kuten on laita lähes kaiken vähän vanhemman neuvostoliittolaisen panssarikaluston kohdalla. 60 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 KOEA JOSSA L avetin suunnittelu aloitettiin vuonna 1967 Harkovan traktoritehtaalla ja ensimmäinen prototyyppi oli valmiina kahta vuotta myöhemmin. noin 400 kilometriä tiellä Huippunopeus: ....... 16 tonnia Pituus: .................................................7,3 metriä Leveys: ...................................................3 metriä Korkeus: ..............................................2,4 metriä Miehistö: .........4 (johtaja, ajaja, ampuja, lataaja) Panssarointi: ....................max 15 mm tornissa ja max 20 mm rungossa Aseistus: .......... Neuvostoliiton lisäksi ”Neilikkaa” valmistettiin myös Puolassa ja Bulgariassa. 14 kilometriä Moottori: ............JaMZ 238N, ahdettu V-8-diesel, 14,86 litraa , 300 hevosvoimaa (224 kilowattia)/ 2 100 kierrosta minuutissa Polttoainesäiliöt: .................................. 550 litraa Toimintasäde: ............. Sotavarusteeksi se hyväksyttiin seuraavana vuonna, ja sarjatuotanto alkoi vuonna 1972. Tuhansia kukkia ”Neilikkaa” on valmistettu yli 10 000 vaunua, ja se on ollut ja on edelleen hyvin laajassa käytössä. Tykki puolestaan suunniteltiin Tehdas nro 9:ssä Sverdlovskissa vuosina 1967–71 pohjana saman suunnittelutoimiston jo 1950-luvun puolenvälin jälkeen suunnittelema vedettävä 122 Panssarihaupitsi 122 PSH 74 Taistelupaino: ....................................... Tänä päivänä käyttäjämaita on edelleen kolmisenkymmentä. Sitä käyttivät tietysti entisen Varsovan liiton maat ja Neuvostoliittoon muuten suhteessa olleet. 60 kilometriä tunnissa tiellä TEK S TI: K ARI KUUSEL A • KUVAT: PE TRI VÄLKKI. 122 mm:n haupitsi 2A31, jolle 40 laukausta (esimerkiksi 35 sirpalekranaattia ja 5 ontelokranaattia) Tulinopeus: .....................4 laukausta minuutissa Suurin kantama: ............................ Lavetilla oli ajoneuvona runsaasti yhtäläisyyksiä MT-LB-kuljetuspanssarivaunun kanssa: yhtä telapyöräparia pidempi telapyörästö on muuten käytännössä sama, vaihteisto ja moottori samoin, jälkimmäinen on tosin lisätehon saamiseksi ahdettu
Kaikki mukana Tykin kranaatti ja kartussi ovat erilliset, putkeen ne hoitaa lataussillalta latauslaite, mikä mahdollistaa lataamisen myös suuremmilla koroilla. A-tarviketäyttö tehdään vaunun perästä, jossa on suurehko luukku tätä varten. Poikkeavasta ballistiikasta johtuen panssarihaupitsilla on kuitenkin omat ampumataulukkonsa. Ällitällin sukua Itse panssarikori poikkeaa MT-LB:stä pituuden ja muodon osalta jonkin verran. Laukauksista 16 on tornin takana olevassa tilassa telineissään, loput täydestä 40 kappaleen a-tarvikemäärästä ovat taistelutilassa vaunun lattialla tornin kehän molemmin puolin. Jälkimmäisiä tarvitaan, jos panssarihaupitsi saa suora-ammuntatehtävän panssarintorjunnassa. 61 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 mm:n haupitsi D-30. Miehistön kulku vaunuun tapahtuu rungon päältä edessä ja tornin päällä olevista luukuista. Se koostuu kolmesta osastosta, joista etummaisessa on vaihdelaatikko ja ajaja, toisessa moottori apulaitteineen ja kolmannessa torni ja tila a-tarvikkeille aivan vaunun perässä. Hitsaamalla koottu panssarikori antaa suojan sirpaleita ja kiväärikaliiperisia luoteja vastaan sekä tarjoaa miehistölle ABC-suojan. Huomaa kollimaattori lähimmän vaunun oikealla puolella.. Tämä neuvostoliittolainen yleistykki on meilläkin ollut pitkään käytössä nimellä 122 H 63. Panssarihaupitsissa putkessa on savunpoistin, ja se eroaa jonkin verran vedettävästä, mutta ampuu samoja ampumatarvikkeita. Sama luukku mahdollistaa a-tarvikkeiden ottamisen ja lataamisen vaunun ulkopuoleltakin esimerkiksi jostain toisesta ajoneuvosta, vaikka tornin asento osin rajoittaa tätä mahdollisuutta. Kaareva valkoinen seinä on tornin kehää taistelutilassa. KA RI KU U SE LA KA RI KU U SE LA KA RI KU U SE LA n Neljä panssarihaupitsin patterista eli osa kuusitykkisestä patterista, tässä koulutusryhmityksessä, tosipaikassa ei näin lähekkäin oltaisi. Tyypillinen a-tarviketäyttö on esimerkiksi 35 sirpalekranaattia ja 5 ontelokranaattia. Miehistöstä kolme – ampu> n Vaunun takaosassa on tila, jonka kautta a-tarvikkeet kulkevat ja jossa myös moninaiset ammuntaan liittyvät välineet kulkevat mukana
Valmistelut vesiajoa varten ovat melko helpot: telasuojusten etupäässä saadaan virtaus edullisemmaksi lisäpelleillä, ja moottorin ilmanottoa varmistetaan nostamalla se ylemmäksi. 62 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 KOEA JOSSA ja, lataaja ja johtaja – ovat tornissa, ajaja omassa tilassaan etuvasemmalla. Ampuma-arvot tulevat kullekin patterin kuudelle panssarihaupitsille parikaapelia pitkin patterin komentopaikalta, joka on yleensä MT-LBU-komentopanssarivaunu. Siellä käytössä on joko laskin tai perinteinen taso ampuma-arvojen laskemiseksi tulenjohtajan tulikomennosta. Panssarihaupitsin putki taitaa tässä olla jo yläkulmilla eli yli 45° korolla. Kaikki tulitoiminnassa tarvittavat laitteet ovat vaunussa panssarin suojaamana, torni kääntyy täyden ympyrän, ja haupitsille saadaan korot 3° + 70° eli voidaan ampua myös yläkulmilla. Vaunun takana parikaapelikela, ampuma-arvot tulevat sangen perinteisesti piuhaa pitkin komentopaikalta.. Tulinopeus poikkeaa jonkin verran eri lähteissä: Suomessa näyttää virallinen tulinopeus olevan neljä laukausta minuutissa, ulkomaiset lähteet antavat tulinopeudeksi jopa kahdeksan laukausta minuutissa. Näiltä osin se on oikeastaan kovin vanhanaikainen ja huonosti sopiva nopeatempoiseen tuliasemien vaihtoon tai hajaryhmityksessä toimimiseen uudessa taistelutavassa. Tuliasemaan mennessään panssarihaupitsi saa niihin ajettuaan tarkan suunnan etukäteen mitatulta peruspisteeltä ja tarkan paikan esimerkiksi paikantamisajoneuvon ilmoituksen perusteella. Panssarihaupitsi on uiva, uintikyky perustuu panssarikorin yllättävän suureen kokoon ja eteenpäin meno telan pyörimiseen. Toimituksen saamien tietojen mukaan panssarihaupitsien modernisointia kuitenkin suunnitellaan ja voisi olettaa sen koskevan myös näitä puutteita. Näiltä osin toiminta on samanlaista kuin vedettävässäkin tykistössä. Suurin lähtönopeus on 680 metriä sekunnissa ja sirpalekranaatin paino on 22 kiloa. Toimituksen tietojen mukaan vesiajoa ei ole Suomessa edes kokeiltu. Nopea vai nopeampi. Tykin kiertokaukoputki pistää esiin tornin katosta, suora-ammuntaa varten on ampujalla käytössään tähtäyskaukoputki. Poikkeavaa on tietenkin asemanvaihtojen nopeus, kaikki tarvittava on mukana, eikä aikaa vieviä valmisteluja tarvitse vedettävän tykistön tapaan tehdä. Tässä yhteydessä sen pimeätoimintamahdollisuuksiakin ehkä parannetaan, nyt ne ovat vanhanaikaisen infrapunavaloon perustuvan laitteiston varassa. Modernisointia odotellessa Panssarihaupitsilla ei näytä olevan kykyä tietää omaa paikkaansa esimerkiksi irrallisella GPS-laitteella, eikä se näytä pystyvän laskemaan ampuma-arvojakaan itsenäisesti
Kukka ei ollut kauniimmasta päästä, mutta teki kuitenkin vaikutuksen testaajiin. 63 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 S uomen Sotilas koeajoi huhtikuussa 2013 Panssariprikaatin suosiollisella myötävaikutuksella panssarihaupitsin saadakseen tuntumaa tähän jo 1990-luvulta Suomessa käytössä olleeseen taisteluvälineeseen. Suomessa näyttävät olevan jatkuvassa käytössä, eivät pääse kävyt ja muut konetilaan.. TEK S TI: K ARI KUUSEL A • KUVAT: PE TRI VÄLKKI kukalle kyytiä Kuten panssarihaupitsille läheistä sukua oleva MT-LB-kuljetuspanssarivaunukin, tämäkin antaa ainakin ensituntumalta itsestään hyvin käyttökelpoisen vaikutelman. Telojen päällä kulkee niin tykki kuin ampumatarvikkeetkin mukavasti, ja tuliasemanvaihto käy näppärästi. Ja jos vastapuoli päättää lähettää terveisiä, niin ympärillä oleva panssarikori antaa kohtuullisen suojan sirpaleita vastaan. Ajajan valtakunta tuo monin tavoin mieleen sukulaisvaunu MT-LB:n vastaavan tilan. Kun jättää pienet vaihtamisvaikeudet huomiotta, niin laite tottelee ihan mukavasti, varsinkin kun muistaa, että kyseessä on lavetti, jolla siirrellään tykkiä eikä mikään kilpa-auto. Panssarihaupitsi ajossa Panssarihaupitsin ajaja istuu vaunun vasemmassa etukulmassa omassa yksinäisyydessään ahtaassa osastossaan, johon mennään tilan päällä olevasta luukusta. Jotenkin veli venäläinen on kuitenkin onnistunut tekemään ajajan olon tässä vaunussa jopa kuljetuspanssarivaunuakin epämukavammaksi. Koko panssarihaupitsista huokuu yksinkertaisen ja konstailemattoman sotatyökalun vaikutelma. Kun itsensä on asetellut ajajan penkille ja vieläpä lisätilan saamiseksi kääntänyt selkä> ”Neilikka” takasektorista, huomaa tornin takana oleva varusteverkkohäkki, joka on suomalainen lisäys vaunuun. Suomen Sotilaan testiryhmä pääsi jälleen todellisen sotakoneen puikkoihin. Lisäpontta kiinnostukselle antoi halu perehtyä telatykistöön, joka ainakin minun mielestäni on ainoaa oikeaa lajia uuteen taistelutapaan ja sen edellyttämään epäsuoran tulen hajaryhmitykseen. Tällä kertaa ajamaan kukkaa eli ”Neilikkaa”. 182 senttimetrin pituudessani näyttäisi olevan selvästi liikaa, ainakin jalkojen kohdalla, ja ”kaasujalka” kiinnittyy vartaloon väärässä kulmassa. Tornin edessä oikeassa laidassa olevat kaksi ”sientä” ovat vesiajoon tarkoitettuja lisävarusteita, joilla moottorin ilmanotto suojataan
Ylimääräistä tässä näyttäisi olevan kuljetuspanssarivaunuun verrattuna vain ahtimen öljynpaineen mittari, joka kyseisestä laitteesta puuttui, koska siinä ei ole ahdintakaan. Ajajan tila on oikeastaan sangen selkeä ja yksinkertainen ja vähäisenkin tutustumisen jälkeen helppo hallita. Hallintalaitteet ja muut vimpaimet ovat melko pitkälti samalla tavalla aseteltu kuin MT-LB:ssä. Vaan ehkä olen tottunut vääränlaisiin ajoneuvoihin, koska jo siirtoajossa panssarikentälle panssarihaupitsipatterin ammattilainen näytti, että kyllä tällä ajamaan pystyy ja vielä sangen näppärästi... Tähän laitteeseen ensi kertaa istahtaneena päätin ajaa pää ulkona eli ajajan penkki yläasennossa, mutta tämä aiheutti tiettyjä ongelmia, joihin palataan myöhemmin. Ajaja näkee pää luukusta ulkona hyvin eteen, vasemmalle sivulle sekä oikeallekin, mutta muuten maailma jää pimentoon. Jaloissa on vasemmalta lukien kytkinpoljin, jarrupoljin ja viimeisenä oikealla kaasupoljin eli polttoaineen syöttöä säätävä poljin, jonka outoa ja hankalaa sijoitusta edellä jo valittelin. Haupitsia voi ajaa joko komeasti pää luukusta ulkona, jolloin näkee ympärilleen sen verran kuin ajaja yleensä voi nähdä, tai sitten luukun alta pienestä tuulilasista katsellen. Mittaritaulussa ajajan edessä kojetaulussa ovat tärkeimmät mittarit, joista seurataan muun muassa nopeutta, moottorin ja vaihdelaatikon öljynpainetta, jäähdytysnesteen lämpötilaa ja latausvirtaa. 64 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 KOEA JOSSA nojapehmusteen sivuun, niin huomaa, että tämä tuiki tärkeä syöttöpoljin on oikeastaan melkein alla ja sen käyttö olisi helpompaa, jos reisi puuttuisi kokonaan ja sääri alkaisi heti lonkasta. Mittarit ovat perivenäläiseen tapaan pyöreitä ja ihan oikeilla väpättävillä viisareilla varustettuja, sinänsä selkeitä ja helppoja lukea, vaikka vanhanaikaisia ovatkin. Tuulilasista luukun alta ajettaessa näköalat supistuvat aika tavalla, oikeastaan ei näe kuin suoraan eteensä, loppu onkin sitten tornista käsin johtajan antamien käskyjen ja ohjeiden varassa.. Mittaritaulusta löytyy myös erilaisia perinteisiä varoitusvaloja sekä runsaasti katkaisimia eri tarkoituksiin. Ohjaaminen tapahtuu hyvin tavanomaisesti kahdella ohjaussauvalla, jotka muistuttavat ylösalaisin olevia L-kirjaimia
Sinänsä vaihtamisessa ei ole mitään ihmeellistä, se on vanhemmalle raskaalle kalustolle normaalia, mutta näin auki kirjoitettuna tuntuu monimutkaisemmalta kuin mitä oikeastaan onkaan. ruotsalaistuntumalla istuu johtaja. Ajatukset on siis vaihdettaessa pidettävä koossa. Moottori on erittäin laajassa käytössä jo pitkään palvellut venäläinen perusmoottori. Oikea tapa matkustaa on pitää kaksin käsin lujasti kiinni, jotta pysyy penkillä. Ammuttaessa on syytä pitää käpälänsä ja muut ruumiinosansa poissa peräytyvän tykin tieltä, muuten käy huonosti. Näiden toimenpiteiden oikea rytmi ja moottorin kierrosten sopiva määrä on opittavissa vain harjoittelemalla ja tutustumalla kyseiseen ajoneuvoon kunnolla. Alaspäin pienemmälle vaihdettaessa tarvitaan sitten välikaasua eli syöttöä lisätään ja kierroslukua nostetaan hetkeksi vaihdevivun ollessa vapaalla ennen pienemmän vaihteen kytkemistä. Vaihdelaatikko on synkronoimaton, kuten asiaan kuuluu vanhahtavaa tekniikkaa olevassa venäläisessä panssarivaunussa. Ampujan takana mukavasti ns. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 65 Kakkosta silmään Panssarihaupitsista löytyy MT-LB:n tapaan vaihteita kuusi eteen ja yksi taakse. tään ylös ja painetaan taas pohjaan ennen seuraavan vaihteen valitsemista. Vaihdekaava on sinänsä selkeä, kuin viisitai kuusivaihteisen auton vastaava, mutta vaihteet alkavat oikealta ja kasvavat vasemmalle päin tultaessa eli ovat peilikuva totutusta. n Näkymä tornin päältä johtajan luukusta sisään, ampuja omalla paikallaan sangen ahtaasti haupitsin peräkappaleen ja tornin seinän välissä. KA RI KU U SE LA KA RI KU U SE LA. Vaihdevipu on vaakatasossa ja kulkee selkeässä kulississa, joten vaihteiden ainakin luulisi löytyvän hyvinkin helposti. Tämä tarkoittaa sitä, että ylöspäin vaihdettaessa on käytettävä kaksoispoljentaa eli kytkinpoljin painetaan pohjaan siirrettäessä vaihdevipu vaihteelta vapaalle, välillä se päästen Panssarihaupitsia liikuttelee 300 hevosvoiman viisitoistalitrainen V-8-diesel YaMZ-238N, joka on periaatteessa sama kuin MT-LB-kuljetuspanssarissa mutta ahdettu, jolloin saadaan 60 lisähevosta kompensoimaan panssarihaupitsin nelisen tonnia suurempaa painoa. Vaihdevipu on edessä oikealla, koska siellä vaihdelaatikkokin majailee. Kuva Panssariseminaarin 2013 kalustonäyttelystä. Ampujan osa vaunun liikkeellä oltaessa on sangen kurja, sen verran huonosti näkee ulos, ettei vaunun liikkeitä pysty mitenkään ennakoimaan
Harjoitus siis tekee tässäkin kohden mestarin, eikä minusta sellaista yhdellä ajokerralla selvästikään saanut. Kääntyy kun sauvasta vetää Vaunun ohjaaminen on hyvin helppoa, sauvasta kun vetää, niin vaunu kääntyy sille puolelle. Se miten kovaa sauvasta vetää, ei vaikuta asiaan kuten yksinkertaisemmissa, pelkkään kytkimeen ja jarruun perustuvissa ohjausjärjestelmissä. Kuva Panssariseminaarin 2013 kalustonäyttelystä. Kiusallista MT-LB:n tapaan on tässäkin se, että ajajan istuin ei tarjoa mitään tukea. Ohjausjärjestelmässä veto ei katkea, vaan sisäkaarteen puoleinen tela vetää koko ajan mutta hitaammalla nopeudella. Tämä taas aiheutti sen, että useammin kuin joka toisella kerralla haettu vaihde jäikin löytämättä, kun kulissi ei ollut näkösällä. Ajettaessa tuntuma on samankaltainen kuin MT-LB:ssä eikä panssarihaupitsin suurempi massa oikeastaan KA RI KU U SE LA KA RI KU U SE LA. Nopeusmittarissa tosin asteikko päättyy nopeuteen 120 kilometriä tunnissa!! Vaihteisto ei näennäisestä selkeydestään huolimatta ole aivan helppo tottumattoman käyttää, ja vaikka minulla on synkronoimattomia vaihdelaatikoita harrastusajoneuvoissani useitakin eri kokoisia, niin eipäs tahtonut vaihtaminen nyt sujua. n Vaunun takatilassa on telineet 16 kranaatille ja niiden kartusseille. Sauva siis joko kääntää vaunua tai ei käännä. Tämä ei tietenkään menoa parantanut, kun vaunu pysähteli vähän väliä. Hopeanväriset säiliöt ovat osa vaunun paineilmajärjestelmää. Vaunun koko a-tarviketäyttö on 40 laukausta, lopuille on paikat taistelutilassa. Huomionarvoista kuitenkin on, että kääntösäde on sidoksissa käytössä olevaan vaihteeseen. Kun päätin vielä ajaa pää komeasti luukusta ulkona paremman näkyvyyden takia, niin vaihdekepin kulissi jäikin pimentoon. Tästä pitänee huolen ahdetun moottorin suurempi teho, joka näyttää myös sallivan väärällä vaihteella ajamisen ja jopa liikkeelle lähdön. Toki kyydistä puuttui 40 kranaattia kartusseineen eli taistelupainossa ei oltu. Kun kaikki vaihteet on käyty läpi, pitäisi nopeutta olla se huippu eli 60 kilometriä tunnissa. Maaston epätasaisuus siirtyy suoraan ajajaan, hänen kehonsa kautta kaasujalkaan ja siten tarpeettomasti moottorin kierroslukuun, joka vaihja sitten sille jatkoa ylöspäin mentäessä. Vaihtamisongelman voi siis kiteyttää olevan kuskissa eikä laitteessa, vaikka se egolle kipeää tekeekin. 66 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 KOEA JOSSA Vaihtamisella on joka kerta hieman kiire, panssarivaunu ei rullaa eteenpäin kuten auto, vaan vauhti loppuu nopeasti. Kuva Panssariseminaarin 2013 kalustonäyttelystä. tunnu. Vaihtamisen vaikeuksia on tässä ehkä tullut käsiteltyä liikaakin, koska ajoopettajina olleet panssarihaupitsipatterin miehet eivät selvästikään tällaista vaikeutta kohdanneet. Vaihdetankoa on käytettävä sangen täsmällisesti, mitä vaikeuttaa sen tietynlainen hervoton epämääräisyys. Missään vaiheessa ei tasaisella ajettaessa tuntunut siltä, että voimaa puuttuisi tai meno olisi jotenkin väkinäistä. Panssarihaupitsilla lähdetään liikkeelle kakkosvaihteella, ykkönen on tarkoitettu pahaan paikkaan tai erittäin tarkkaan ajoon. Jos korkeampaa vaihdetta ei ole saanut päälle vauhdin hiipuessa, niin kaikki on aloitettava taas alusta. Penkki piti näissä tapauksissa tipauttaa alas, ja ihan kulissia katsomalla ensin löytää se kakkonen n Vaunun vaihdelaatikko ja ohjausjärjestelmä ovat periaatteessa samat kuin MTLB:ssä, eli vaihteisto on kuusivaihteinen manuaalilaatikko, joka panssarihaupitsissa sijaitsee vaunun etuosassa ajajasta etuoikealle
Suomen Sotilas kiittää Panssariprikaatin komentajaa eversti Pekka Toveria koeajon mahdollistamisesta. KA RI KU U SE LA. Kiitämme myös ajo-opettajina toimineita yliluutnantti Ari Pietiläistä ja yliluutnantti Pekka Päivärintaa koeajon käytännön toteutuksesta ja kärsivällisestä asenteesta. Tornin kansipanssarista ulos pistävä kellertävänruskea laite on kiertokaukoputki, jolla vaunun haupitsille saadaan oikea suunta. Jollakin tavalla vaunu tuntuu – ehkä laitteiden vähyydestä johtuen – tilavalta, kun sitä vertaa varsinaisiin panssarivaunuihin. Lyhyen koeajon aikana päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi käyttökelpoisuus ja jopa suvaitsevaisuus ajajan virheille. Kaikessa paistaa asiallisuus ja yksinkertaisuus, mikä ei tietysti ole ihme, kun muistaa panssarihaupitsin olleen käytössä jo 1970-luvulla. Johtajalla on käytettävissä prismat tähystämiseen myös siinä tapauksessa, että vaunu liikkuu luukut kiinni sekä pimeänäkölaitteen infrapunavalaisin. Vaunun saa siirrettyä paikasta toiseen pienellä perehtymisellä, varsinainen sujuva ajaminen ja suuremmat nopeudet vaativat kuitenkin harjaannusta. Koeajon tiimoilta tuli istuttua myös vaunun tornissa niin ampujan kuin lataajankin paikalla ja samalla silmäiltyä vaunua muiltakin kanteilta. Kiertokaukoputki on vedettävissä panssarin suojaan pyöreän luukun alle. Jäikin sellainen vaikutelma, että tässä vaunussa kaasupolkimen sijainti vielä pahentaa asiaa, eikä tottumaton kuski oikein osaa ottaa sitä kunnolla huomioon. Kuva Panssariseminaarin 2013 kalustonäyttelystä. Vaunun ampuja on tornissa johtajan etupuolella ja kulkee myös johtajan luukusta. Panssarihaupitn Panssarihaupitsin tornissa on kaksi luukkua, kuvassa oikeanpuoleinen johtajalle ja taaempana vasemmanpuoleinen lataajalle. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 67 tui yhtenään epätasaisessa maastossa. sista jäi ensimmäisestä ajokerrasta kuitenkin hyvin positiivinen vaikutelma. Vaunun varsinainen tehtävä on viedä haupitsi ja sen kranaatit tuliasemasta toiseen, ja päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi, että siihen se hyvin kyllä kykenee, vaikka hienoudet puuttuvatkin. Panssarihaupitsi on selvästi tehtäväänsä riittävän maastokelpoinen
Saksalaiset tarjosivat sitä aktiivisesti myyntiin, ja vuoden 1991 lopulla Suomesta lähetettiin edustajat valitsemaan kalustoa, joka sopi meille hyvin, olihan neuvostoliittolaisista aseista jo pitkään kokemusta. Ensisijaisesti kiinnostus kohdistui 2S3M-telatykkiin, jossa on 152 mm:n haupitsi, mutta näiden osoittauduttua jo ylimalkaisessa tarkastuksessa aika tavalla ajetuiksi ja huonokuntoisiksi päädyttiin 122 mm:n haupitsilla aseistettuihin 2S1telatykkeihin, jotka saivat Suomessa nimen 122 panssarihaupitsi 74. 2S1JA 2S3-TELATYKIT olivat ajoneuvoina sangen samankaltaisia niin kooltaan, nopeudeltaan, panssaroinniltaan kuin muiltakin ominaisuuksiltaan. Panssarihaupitsi Suomessa TEK S TI: K ARI KUUSEL A KUVAT: PE TRI VÄLKKI. 68 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 KOEA JOSSA I tä-Saksan kaatuminen ja koko maan liittäminen Saksan liittotasavaltaan loi tilanteen, jossa itäsaksalaisen Nationale Volksarmeen neuvostoliittolaisesta kalustosta suurin osa tuli edullisesti myyntiin. Pieni, joskin Suomea ajatellen marginaalinen etu oli 2S1:n uintikyky, mutta tulivoimassa hävittiin olennaisesti, koska 152 mm:n haupitsin kranaatin teho on selvästi suurempi kuin pienemmän 122-millisen. PANSSARIHAUPITSIEN osalta tähtäimessä oli hankkia tuolloisille kahdelle sodan ajan panssariprikaatille teloilla kulkeva tykistö vedettävien tykkien tilalle. Tarkoituksena oli hankkia telatykkikalusto neljälle 12-tykkiselle patteristolle ja pari varavaunua eli yhteensä 50 telatykkiä. Päätös kalustotyypin vaihdosta tehtiin nopeasti paikan päällä lyhyellä yhteydenpidolla kotimaahan. Kauppoja tehtiin lopulta hyvin moninaisista aseista, ja määrät olivat meikäläisittäin suuria. Parisen kilometriä hävittiin myös kantamassa
Panssarihaupitsien kokonaismäärä nousi siis 77 vaunuun, mikä koostuu neljän 18-tykkisen patteriston tarpeesta (72 vaunua), yhdestä varavaunusta kullekin patteristolle ja yhdestä havaintovaunusta. TYKISTÖN organisaatiomuutos muutti tässä vaiheessa patteristot 18-tykkisiksi, mikä aiheutti sodan ajan panssariprikaatien kenttätykistörykmenttien osalta 27 panssarihaupitsin lisätarpeen. Haupitseista muodostetaan kuusitykkisiä pattereita, joita panssarihaupitsipatteristossa on kolme. PANSSARIHAUPITSIEN koulutus keskittyi ensin kantahenkilökunnan ja myöhemmin varusmiesten koulutukseen Panssariprikaatiin kuuluvassa panssarihaupitsipatterissa Parolannummella. Lue MT-LBv:n koeajo Suomen Sotilaan numerosta 2/2009.. Siellä koulutus on tänäkin päivänä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 69 SYYS-LOKAKUUSSA 1992 Suomeen saatiin kolmessa erässä yhteensä 50 panssarihaupitsia, ja itäsaksalaiset antoivat tyyppiin käyttäjäkoulutusta vuoden 1993 alussa. Lisäkauppaa Saksaan mentiin hieromaan vuoden 1994 alussa, ja halutut 27 vaunua saatiin maahan saman vuoden syksyllä. Vaunut on valmistettu vuosina 1981–88, ja joillain oli tullessaan ajettu alle 500 kilometriä. PANSSARIHAUPITSIEN muuntaminen Suomeen sopiviksi tehtiin vuosina 1993–99, ja sotavarusteeksi ne hyväksyttiin nimellä 122 PsH 74 vihdoin joulukuussa 1998. Patteriin kuuluu panssaroitu, samankaltaiselle alustalle tehty komentovaunu MT-LBU. KUN SODAN AJAN ORGANISAATIO muuttuu ja panssariprikaatit häviävät, panssarihaupitsit ovat tätä nykyä sodan aikana mekanisoitujen taisteluosastojen kalustoa. Ajoneuvoteknisesti sekä panssarihaupitsi että edellä mainittu komentovaunu ovat läheistä sukua Suomessa laajassa käytössä olevalle MT-LB-kuljetuspanssarivaunulle
Ne aiheuttavat kuoleman jopa muutamassa minuutissa. Hermokaasut ovat myös ihon kautta tappavan myrkyllisiä. Hermokaasut ovat tappavia kemikaaleja, joiden nimitys johtuu niiden kyvystä lamauttaa hermoston toiminta. Aerosoliksi, kaasumaiseksi ja helposti leviäviksi ne saadaan räjähteen avulla. Vaikka se onnistuisi, ei hermokaasu ja sen käyttö siihen lopu. Ihminen kuolee tukehtumalla hengityslihasten halvautumisen seurauksena.. Kaasu-nimestään huolimatta nämä yhdisteet ovat nesteitä. Ne lamauttavat hermoston toiminnan ja sitä myötä lihastoiminnan. 70 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 SODANK ÄYNTI Syyrian kemiallisen aseen hävittäminen etenee takkuillen. Hermokaasua ei voi keksiä pois. Kaasun tai aerosolin hengittäminen johtaa nopeasti kuolemaan. Se on halpa keino epätoivoiselle vallanpitäjälle ja kuuluu yhä myös suurvaltojen arsenaaliin
Sodan loputtua venäläiset saivat haltuunsa somaania koskevia asiakirjoja ja käynnistivät oman tuotantonsa. Viimeisin saksalaisten keksimistä hermokaasuista oli somaani vuonna 1944. Laitokset purettiin ja siirrettiin omalle maaperälle tuotannon käynnistämiseksi sodan jälkeen. Ehkä todennäköisempi syy oli pelko, että Saksaa itseään vastaan käytettäisiin kemiallisia aseita. > TEK S TI: JOHTAVA TUTKIJA, F T TARMO HUMPPI PUOLUS TUSVOIMIEN TEKNILLINEN TUTKIMUSL AITOS (PV T T ) ”Sariinin kehitystyö saatiin valmiiksi vuonna 1936.”. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 71 E nsimmäinen hermokaasu, TEPP (tetraetyylipyrofosfaatti), syntetisoitiin jo vuonna 1854. Perikato Puna-armeijan lähestyessä Saksan sisäosia saksalaiset alkoivat systemaattisesti tuhota sariinija tabuunihermokaasujaan koskevaa dokumentaatiota ja hävittää valmistuslaitoksia. Hermokaasujen toinen merkittävä ”kantamuoto” oli Isossa-Britanniassa vuonna 1932 valmistettu di-isopropyylifluorofosfaatti. Niitä tutkiessaan kemisti Gerhardt Schrader tuli sattumalta keksineeksi hermokaasua. Saksan sotaministeriö päätti kehittää tabuunista kemiallisen aseen. Sitä ehdittiinkin valmistaa sodan loppuun mennessä 12 000 tonnia, joista 2 000 tonnia oli ladattuina ammuksiin ja loput 10 000 tonnia lentopommeihin. Erään tarinan mukaan britit saivat vuonna 1943 tabuunia koskevat tiedot kaappaamaltaan saksalaiselta kemistiltä, joka työskenteli kemiallisia aseita tutkivassa laitoksessa. Farbenindustrien laboratoriossa vuonna 1936. Neuvostoliittolaiset ehtivät kuitenkin saartaa laitokset ennen niiden hävittämistä. Arviot sen valmistusmääristä kolmannessa valtakunnassa vaihtelevat 500 kilosta 10 tonniin. VX syntyy Sodan jälkeen useissa länsimaisissa ja myös Neuvostoliitossa tutkittiin orgaanisia fosfaattiyhdisteitä. Somaani oli tärkein Neuvostoliiton hermokaasuista. Tuolloin he olivat löytäneet saksalaisten upottamia tabuuniammuksia, joiden sisältö analysoitiin Isossa-Britanniassa. Toisen tarinan mukaan britit olisivatkin saaneet selville tabuniin rakenteen vasta vuonna 1945. Kauhun tasapaino toimi vielä perikadon edessäkin. Tämän arvellaan johtuneen Hitlerin kielteisestä asenteesta, hänellähän oli kokemuksia sinappikaasun vaikutuksista ensimmäisessä maailmansodassa. Hermokaasu tabuunia valmistettiin Saksassa I.G. Heidän uskotaan saaneen ne haltuunsa lähes koskemattomina. Sariinin kehitystyö saatiin valmiiksi vuonna 1936. Lähes yhtäaikaisesti vuonna 1954 useat tutkimuslaboratoriot Ruotsissa, Neuvostoliitossa ja Isossa-Britanniassa havaitsivat pienen muutoksen molekyylissä aiheuttavan poikkeuksellisen suuren myrkyllisyyden lisääntymisen. Saksalaiset eivät käyttäneet hermokaasuja toisessa maailmansodassa. Alkuperäisenä tarkoituksena oli kehittää uudentyyppisiä torjunta-aineita vertaimeviä hyönteisiä vastaan
Tässä yhteydessä ikääntyminen tarkoittaa sitä, että avain jää pysyvästi lukkoon eikä sitä pystytä siitä poistamaan. SODANK ÄYNTI 72 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 Isossa-Britanniassa Porton Downin tutkimuslaboratorio tutki perusteellisesti näitä yhdisteitä ja luovutti tutkimustulokset myöhemmin Yhdysvaltoihin. Ikääntymisajan jälkeen aloitettu lääkehoito on tehoton. Hermokaasujen myrkyllisyys perustuu niiden kykyyn estää ihmisen lihastoiminnalle oleellisen asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AChE) toiminta. Tästä seuraa ACh:n liikatuotanto ja kolinerginen ärsytys, mikä näkyy tyypillisin myrkytysoirein (esimerkiksi silmissä mioosi eli pupillien supistuminen). AChE ja ACh muodostavat eräänlaisen lukko–avain-parin. Elimistöön joutuessaan hermokaasumolekyyli ottaa avaimen roolin lukossa (AChE) ja estää sen luonnollisen toiminnan. LD 50 (mg) = Puoliksi tappava annos keskikokoiselle ihmiselle. Saamillaan tiedoilla ja perusteellisten selvitysten jälkeen Yhdysvallat valitsi VX-hermokaasun asekäyttöön. Miten se tappaa. Ikääntymisen puoliintumisaika = aika, jolloin puolet asetyylikoliiniesteraasientsyymistä on pysyvästi estynyt. Tuotanto käynnistyi vuonna 1961 ja jatkui vuoteen 1968 asti. Kaasu LCt 50 (mg/m3*min) LD 50 (mg) Ikääntymisen puoliintumisaika Tabuuni (GA) 400 1000 46 tuntia Sariini (GB) 70 1700 5–12 tuntia Somaani (GD) 50 100 40 s–10 min VX 10 10 50–60 tuntia Myrkytyksen vakavuus Hengitettynä Ihon kautta Lievä nenän vuotaminen, mioosi, silmäja päänsärky, ahdistus rinnassa, hämärtynyt näkö oireet alkavat 10 min–18 tuntia altistumisesta, altistuskohdan paikallinen hikoilu ja lihasten nykiminen, mioosi voi puuttua kokonaan Kohtalainen ilman loppumisen tunne, oksentelu, yskä, vinkuna, pahoinvointi, lihasten nykiminen, yleinen heikkoudentunne pahoinvointi, oksentelu, voimakas päänsärky, lihasten nykimien koko kehossa, yleinen heikkouden tunne, ei vielä oireita hengityksessä Vakava oireet sekunteja minuutteja altistumisesta, tajuttomuus, kouristelu, lihashalvaus, apnea, kuolema minuuttien kuluessa oireet alkavat min–1 tunti altistuksesta, äkillinen tajuttomuus, kouristelu, lihashalvaus, apnea, kuolema LCt 50 (mg/m3*min) = Puoliksi tappava annoskertymä: esimerkiksi altistuminen GA-pitoisuudelle 400 mg/m3 minuutin ajan aiheuttaa 50 %:n todennäköisyydellä kuoleman. Hermokaasumyrkytyksen oireet W IK IM ED IA C O M M O N S. AChE:n luonnollinen kohdemolekyyli elimistössä on asetyylikoliini (ACh), jonka tehtävä puolestaan on välittää hermoimpulssit hermopäätteistä toiseen. Silloin kun impulssin välittymistä ei tarvita, AChE hajottaa ACh:n
Joillakin hermokaasuilla (esimerkiksi somaani) on erikoinen taipumus ”sulaa” lukkoon erityisen nopeasti. Dementia ja Alzheimerin taudin oireet johtuvat siitä, että asetyylikoliiniavaimet ovat hukassa tai niitä on liian vähän tarpeeseen nähden. Tämä on mahdollista vain ennen ”valeavaimen sulamista” eli hermokaasumolekyylin ikääntymistä ”lukkoon”. Silloin kun virtaavain (asetyylikoliini) on lukossa, ihmisauto on pysähtynyt. Näin ollen potilaiden oireita voidaan lieventää valeavaimilla, jotka sulkevat lukon, ja vähäiset jäljellä olevat asetyylikoliiniavaimet eivät pääse lukkoon. Ilmiötä kutsutaan ikääntymiseksi. Se käynnistyy ja kaasupoljinta painetaan, kun avain poistetaan lukosta. Ihmisauto jatkaa matkaansa ohjauskyvyttömänä ja jatkuvasti vauhtiaan kiihdyttäen. Elimistö ja hermosto ovat voineet vaurioitua käytyään ylikierroksilla. Avaimet hukassa Hermokaasumyrkytyspotilaita voidaan parantaa tai ainakin oireita lieventää eräillä vastalääkkeillä. Oksiimityypin lääkeaineiden teho perustuu niiden kykyyn ”tiirikoida valeavain” eli hermokaasumolekyyli pois lukosta. Tästä syystä myrkytysoireetkin ovat hyvin monenkaltaisia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 73 Eliölajit ovat eri lailla herkkiä hermokaasujen vaikutuksille. Hermokaasumyrkytys aiheuttaa akuuttien oireiden lisäksi pitkäkestoisia oireita. Varhaisimmat dementian hoitoon käytetyt lääkkeet olivatkin organofosfaattirakenteisia hermokaasujen sukulaisia, siis ”valeavaimia”. TH Entsyymin aktiivinen kohta ”avaimen reikä” Asetyylikolinesteraasi entsyymi ”lukko” Sariini hermokaasu ”avain”. Hermokaasut toimivat valeavaimina lukossa, mutta eivät kuitenkaan lukossa aidon avaimen tavoin, eivätkä hiljennä ja pysäytä liikettä. Vauriot eivät korjaannu ”lukkoja vaihtamalla”. Hyönteisten siiven liike on erityisen nopea ja jokainen siivenisku edellyttää avaimen käyttämistä lukossa. Silmissä ne näkyvät pupillien supistumisena (mioosina), nenässä voimakkaana limanerityksenä, keuhkoissa hengitysvaikeuksina, iholla hikoiluna ja lihaksissa kouristuksina. Yleisesti käytetyn atropiinin teho perustuu siihen, että se kuvaannollisesti ilmaistuna ”painaa jarrua” (jarrumies) ja ”hillitsee vauhtia ja estää konevaurioita ja -rikkoja”, eli pelastaa uhrin kuolemalta. TODELLISUUDESSA ihminen on ”systems of systems” (järjestelmien järjestelmä), jossa jokaisessa alajärjestelmässä toimii oma lukko–avain-parinsa. Ja hyönteismyrkkyähän siitä piti tulla… Hermokaasumyrkytyksistä luontainen toipuminen tapahtuu lukot vaihtamalla. Tästä syystä ymmärrettävästi pienikin roska lukkopesässä häiritsee lukko–avain-parin toimintaa. Hermokaasun toimintaa ja sen vastalääkitystä voisi verrata myös dementiaan. ”Ihmisauto” käy kuitenkin päinvastoin. Lukko–avain HERMOKAASUJEN toimintamekanismia voisi kuvata käyttäen vertailukohteena auton toimintaa avain virtalukossa. Elimistö syntetisoi uusia entsyymilukkoja ja korvaa ne vikaantuneilla
Tällainen joukkotuhoaminen on itse asiassa ollut lähes ainoa hermokaasuaseiden käyttötapa laajassa mittakaavassa. Ympäristössä G-kaasut hajoavat suhteellisen nopeasti myrkyttömiksi yhdisteiksi. Lisäksi hermokaasumyrkytysten hoitoon tarkoitetut vasta-aineet olisivat tehottomia niitä vastaan. Ne ovat erittäin myrkyllisiä myös ihon kautta saatuna. Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että organofosfori-hyönteismyrkyt aiheuttavat vuodessa 200 000–300 000 ihmisen kuoleman itsemurhina tai työperäisen altistumisen seurauksena. Yksistään Yhdysvalloissa käytetään organofosfaatti-hyönteismyrkkyjä 1 500 tonnia vuodessa. G-kaasut ovat suhteellisen helposti haihtuvia (nesteitä!), ja juuri tästä syystä niitä kutsutaan myös ilmakaasuiksi. Sotilaskohdetta vastaan vaikutukset eivät olisi näin selvät. Asialla oli Irakin diktaattori Saddam Hussein. Perustellusti niitä voidaan pitää hermokaasujen sukulaisina. KYLMÄN SODAN jälkeen kemialliset aseet menettivät suurvalta-armeijoissa vähitellen sotilaallista merkitystään. Ihon kautta saatuna niiden myrkyllisyys on pienempi. Siviilit eivät kykene puolustautumaan myrkyllisiä kemikaaleja vastaan. Epäillään, että nykyisin käytössä olevat ilmaisumenetelmät eivät kykenisi tunnistamaan niitä. Esimerkiksi sariini-hermokaasun puoliintumisaika vedessä on vain muutamia tunteja! G-KAASUISTA tunnetuin on sariini ja muita ovat tabuuni, somaani ja syklosariini. Hyönteismyrkyt Monilla hyönteismyrkyillä on hermokaasujen kemiallinen rakenne. GV-kaasut ovat G-kaasujen kaltaisia, mutta ne ovat V-kaasujen tapaan erittäin myrkyllisiä ihon kautta saatuna. Niiden sotilaallinen käyttö on lähinnä maaston saastuttamisessa, ja sillä tavalla ne ovat kemiallisia miinoitteita. Vielä kylmän sodan aikana ajateltiin, että kemiallisia aseita käytettäisiin ennen ydinaseisiin turvautumista. Hermokaasujen sotilaallisen käytön seurauksen ihmisiä on kuollut paljon vähemmän kuin hyönteismyrkkyjen käytön seurauksena. Nämä hermokaasut tunnetaan myös kaksikirjaimisilla lyhenteillä GA (german agents eli tabuuni), GB (sariini), GD (somaani) ja GF (syklosariini). Eräs pahamaineisimmista hyönteismyrkyistä on ollut parationi eli Bladan. Novichokja GV-hermokaasuja ei ole tiettävästi valmistettu merkittäviä määriä asekäyttöön. Siitä huolimatta 70ja 80-luvuilla kehitettiin kolmannen sukupolven hermokaasuja, Isossa-Britanniassa GV-kaasuja ja Neuvostoliitossa Novichok-hermokaasuja. Myrkyllisyyden biokemiallinen tausta on täsmälleen sama, vaikka myrkyllisyys saattaakin olla 1 000 kertaa alhaisempi. Ne ovat hengitettynä tappavan myrkyllisiä. Sen tarkka kemiallinen rakenne pysyi salaisuutena aina 1970-luvun alkuun asti. 74 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 SODANK ÄYNTI K emiallinen ase on yhdistelmä taisteluainetta ja sen levittämiseen tarkoitettua välinettä tai menetelmää. TH Hermokaasut Myrkkynesteitä ja kemiallisia miinoja. Novichok-kaasujen uskotaan olevan jopa 5–8 kertaa V-kaasuja myrkyllisempiä. Toinen hermokaasuaseiden käyttötapa on ollut suojautumiskyvyttömän joukon, väestön tai väestöryhmän tuhoaminen, jolloin tavoitteena on vastustajan alistaminen ja vastarinnan kukistaminen. Niitä käyttävät koulutetut joukot, joilla itsellään on tarpeelliset suojavarusteet. Irakin Halabjassa vuonna 1988 tapettiin hermokaasuilla tuhansia siviilejä. V-KAASUT ovat G-kaasuja myrkyllisempiä ja vaikeammin haihtuvia. V-kaasuista tunnetuin on VX. Hermokaasuaseet voivat osittain jäädä jopa tehottomiksi suojautunutta sotilasjoukkoa vastaan, mutta vaikuttaisivat hidastavasti ja aiheuttaisivat ongelmia joukon pitämän alueen myöhempään käyttöön. ”Hermokaasujen sotilaallisen käytön seurauksena ihmisiä on kuollut paljon vähemmän kuin hyönteismyrkkyjen käytön seurauksena.” Hermokaasu aseena TEK S TI: F T TARMO HUMPPI HERMOKAASUT luokitellaan kahteen eri alaluokkaan: Gja V-kaasuihin. Esimerkki käytöstä olisi vastustajan toimintakyvyttömäksi tekemisen lisäksi maaston saastuttaminen, eräänlainen miinoittaminen, VX-hermokaasulla ”area denial” (alueen käytön esto) -tarkoituksessa. Nykyään, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kemiallisia aseita omistavat valtiot tuhoavat kemiallisia aseitaan. Ilmeisesti tästä syystä Neuvostoliiton V-kaasumolekyylin rakenne poikkeaa amerikkalaisten VX-kaasun rakenteesta. Hermokaasuaseet kehitettiin käytettäväksi sotilaskohteissa haluttujen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sariini on saanut nimensä keksijöidensä Scharder, Ambros R?diger ja van der Linde mukaan. Kaikkein myrkyllisimpien organofosfaatti-hyönteismyrkkyjen käyttö on Suomessa kielletty. Kaupunkisodankäynnissä hermokaasuaseiden vaikutukset ovat todella vakavia
Sääolosuhteet olivat olleet tehokkaalle asevaikutukselle suotuisat. Heikkotuulinen sää, laskeva lämpötila ja laskeva ilmavirtaus kuljettivat ilmaa raskaamman sariinikaasun muun muassa kellaritiloihin, joissa pommituksilta suojaa hakevat asukkaat altistuvat suurille kaasupitoisuuksille. päivänä 2013 Damaskon itäiseen kaupunginosaan Ghoutan alueelle tehtiin hermokaasuisku sariinilla. Alueelle oli arvioiden mukaan ammuttu jopa toistakymmentä tykistörakettia aamuyön tunteina. Tässä tapaustutkimuksessa tiedot ammusten lukumäärästä, käytettyjen kemiallisten taisteluaineiden puhtaudesta ja maalialueen laajuudesta ovat puutteellisia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 75 Yleisnimi Koodi nimi Kemiallinen nimi Tabuuni GA O-etyyli (N,N)-dimetyylifosforoamidosyanidaatti Sariini GB O-isopropyylimetyylifosfonofluoridaatti Somaani GD O-pinakolyylimetyylifosfonofluoridaatti Syklosariini GF O-sykloheksyylimetyylifosfonofluoridaatti VX (USA) VX O-etyyli-S-[2-di-isopropyyliaminoetyyli]metyylifosfonotiolaatti VX (venäläinen) VXR O-isobytyyli-S-[2-di-isopropyyliaminoetyyli]metyylifosfonotiolaatti Novichok A-234 etyyli [(1E)-1-(dietyyliamino)etylideeni]fosforamidofluoridaatti TEK S TI: F T TARMO HUMPPI Tunnetuimat hermokaasut ja niiden kemialliset nimet Tapaus Damaskos, 21. Mallintamisen tavoite on havainnollistaa iskun asevaikutuksia ja laajuutta. elokuuta 2013 Elokuun 21. > n Zamalkan hermokaasuisku, vaikutukset lähialueella.. P VTT:llä on kehitetty leviämismalleja taistelukaasujen asevaikutusten arvioimiseksi
Joissakin kortteleissa lähes kaikki saavat vakavia myrkytysoireita ja naapurikorttelissa oireet saattavat olla paljon pienempiä tai ne puuttuvat kokonaan. Hermokaasumyrkytys aiheuttaa akuuttien oireiden lisäksi pitkäkestoisia oireita. Tunnetuin ja ehkä myös tehokkain on atropiini. Se kumoaa ACh-ylimäärän vaikutukset elimistössä. TH n Zamalkan hermokaasuiskun kaukovaikutukset. Atropiini itsessään on myrkyllistä, eikä sitä pidä antaa oireettomille potilaille.. Esimerkiksi somaanin tapauksessa entsyymin ikääntyminen tapahtuu verraten nopeasti, joten oksiimihoidon aloittamiseen jää niukasti aikaa. Harmaa alue: 0,5 mg/m3 x min, vähäiset vaikutukset, maksimietäisyys 49 000 metriä Alueella ei juuri havaita vaikutuksia. Vapauttaminen on mahdollista vain ennen entsyymin ikääntymistä. Annoskertymäennuste Zamalkan hermokaasuiskulle laadittiin seuraavilla lähtötiedoilla: • 13 kpl 240 mm:n tykistörakettia • Yhteensä 105 kiloa sariinia • Päästöalue 300 metriä x 300 metriä • Lämpötila 25° C • Säätyyppi vakaa ja tuuli 3 m/s lounaasta Kokonaisannoskertymät: Punainen alue (katso kartta edellisellä sivulla): 70 mg/m3 x min, puolet kuolee, maksimietäisyys 950 metriä Alueella voi esiintyä tappavia hermokaasupitoisuuksia. Asevaikutukset saattavat kuitenkin ulottua lähes 50 kilometrin etäisyydelle. Säätyypistä ja tuulen voimakkuudesta riippuen pilvi saa oman muotonsa. Hermokaasupilvi käyttäytyy savupiipusta purkautuvan savun tavoin. n Hermokaasun vastalääkkeen antolaite (atropiini-injektori). Betsodiatsepiimejä voidaan käyttää lieventämään lihaskouristuksia ja tuskaisuutta. Toisaalta oksiimityypin lääkeaineita voidaan antaa vapauttamaan AChE:hen sitoutunut hermokaasu eli poistamaan väärä avain lukosta. Jotkut voivat saada lieviä silmäoireita. Injektori isketään reisilihakseen, jolloin jousikuormitteinen neula laukeaa ja ruiskuttaa lääkeaineen syvälle lihakseen. Keltainen alue: 6 mg/m3 x min, merkittivät vaikutukset, maksimietäisyys 8 770 metriä Alueella jotkut voivat saada myrkytysoireita. Pitoisuusjakauma ei ole tasainen, vaan se riippuu muun muassa rakennusten aiheuttamista katvealueista. 76 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 SODANK ÄYNTI Hoito H ermokaasumyrkytyksiä voidaan jossain määrin hoitaa eräillä lääkeaineilla
77 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Suomen Sotilaan Uusi aseja varusteliite Tässä liitteessä muun muassa: • HGR-ampumatuki, osa II • Aselaki remontissa • Paintball-sotaa Jämsässä 77 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014
Tähystäminen istualtaan ase puun runkoon kiinnitetty. Itse tuki toimi loistavasti, jos oli tarvetta tähystää aseen kanssa pidemmille matkoille ja maasto rajoitti etujalkojen käyttöä. ”Anonyyminä 3HGR:n käyttäjänä olen testannut harjoituksissa tuen kanto-ominaisuuksia kiivetessä, laskeutuessa sekä maastotoiminnassa. HA AS TAT TELU: TOM LINDBLOM ”Tähystäminen istualtaan ase puun runkoon kiinnitettynä oli vaivatonta...” täin hyvin eikä rasittanut kantajaa. Koska lehtemme liitteen yksi T tarkoittaa taktiikkaa, oli lukijapalaute välitön. Hihnan takalenkki tulee lähelle selkää, ja tuki/hihna toimi taittoperäisessä kiväärissä jopa paremmin!” Maastossa Maastotoiminnassa kanto-ominaisuudet korostuvat entisestään, sillä kävelymatkat voivat olla pitkiä. Tässäkin hinha toimi ”reppumallin” kiinnityksellä eritHGR-ampumatuki osa II Numerossamme 5/13 kerroimme kotimaisesta 3HGR-ampumatuen kehitystyöstä. 78 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 M ikä olisikaan taktisempaa kuin erikoisjoukkojen mies. Aika usein näin joutui toimimaan Suomen maaston runsaan aluskasvillisuuden sekä epätasaisuuden takia. ”Tekniikka ok – mutta missä on jutun taktiikka?” Lukijakunnan nöyrinä palvelijoina kävimme siis 3HGR:n taktisuuden kimppuun. Ase pysyy jopa tukevammin selässä kuin aikaisemmilla virityksellä ja on kuitenkin käytettävissä kohtuullisen nopeasti. Kriittisenä käyttäjänä ajattelin, että tuki ei enää toimi taittoperäisessä TAkiväärissä, koska ase muuttuu niin etupainoiseksi, mutta olin väärässä. Yleisesti kiivetessä on sama ongelma kuin laskeutuessa, eli ase on kiinnitettävä jollakin virityksellä selkään, mutta sen on silti oltava nopeasti käytettävissä.” ”TA-kiväärissä 3HGR:n hihnan kanto-ominaisuudet poistavat ongelman kokonaan. Annetaan puheenvuoro kotimaisen taktisen viranomais/sotilasosaamisen terävimpään kärkeen kuuluvan ryhmän työntekijälle, joka säilyttää nimettömyytensä
Tyytyy vain nöyränä välittämään tämän tiedon teille, hyvät lukijat. Hieman normaalista poikkeavat aseet ja erityisesti poikkeavat käyttötilanteet opettavat yhä uusia asioita tuotteesta. ”Ampumaharjoittelussa olen huomannut, että kun 3HGR-tukea käytetään esimerkiksi makuuammunnassa, osumat eivät juuri häviä etujaloilla ammutuista tuloksista matkalla 0200 metriä. Parasta asiassa on se, että lopulta mahdolliset parannukset ja muutokset palautuvat koko käyttäjäkunnan eduksi.”. Samalla alkaa itsekin miettiä, voisiko konseptia parantaa vielä jossain suhteessa. Tiedossa on, että laskeutuessa hihna toimii, mutta vaihtoehtoisesti ase olisi joskus hyvä saada kiinnitettyä selkään piippu alaspäin. Siinäpä pieni kehitysidea tulevaisuuteen.” Näin siis 3HGR ammattikäytössä. Siltä suunnalta tulee jopa suoria parannusehdotuksia ja toiveita, jotka pyrimme parhaamme mukaan toteuttamaan. Aseessa oli etujalat kiinni koko ajan, enkä kokenut sitä mitenkään häiritseväksi, ammattimies toteaa. 3xT:n toimittaja ei edes yritä väittää, että tietäisi asiasta enemmän. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 79 nä oli vaivatonta, ja ase oli nopea siirtää selästä, kiinnittää puuhun ja laittaa takaisin selkään liikkeen jatkuessa. Jatkossa sitä on testattava nopeissa tilanneammunnoissa a-radalla sekä laskeutuessa. Tämä juttu on hyvä lopettaa 3HGR:n kehittäjän, Lauri Kakkosen sanoihin: ”Tuotetta ammatikseen käyttävät henkilöt ovat positiivisella tavalla vaativia asiakkaita, ja palautteesta kannattaa todellakin ottaa koppi. Istualtaan ammuttaessa tuki toimi myös tarvittavalla tarkkuudella edellä mainitulla matkalla.” Tuotekehittelyä ”Tässä minun näkökulmani kyseisen tuen ominaisuuksista sekä käyttökokemuksista
Remonttiin joutuu lisäksi muitakin aseiden hallussapitoa ja käyttöä koskevia Suomen tasavallan lakikokoelman kohtia. Uudessa laissa Poliisihallitus (POHA) on nimetty päättämään luvista ja valvomaan ampumaratoja. Vähäinen, varsinainen, ampumaurheilukeskus Ehkä merkittävin osa uutta lakipakettia on uusia käytännössä kaikki lait ja asetukset, jotka koskevat ampumaratoja. U usin kierros aselakien muuttamiseksi on käynnissä. Mitä muutetaan ja miksi. Tällä kertaa työn alla on muun muassa ampumaratoja koskevan lainsäädännön täydellinen uusiminen, lääkäreiden ilmoitusvelvollisuuden tarkentaminen sekä aseiden säilytyksen ja kuljettamisen tiukentaminen. Lakia ei sovelleta tilapäisiin ampumatapahtumiin eikä satunnaiseen tai pienimuotoiseen ampumiseen (esimerkiksi aseen tarkkuuttamiseen omilla mailla). 3 erilaista ampumarataa • Vähäinen ampumarata alle 10 000 laukausta vuodessa, ilmoitus POHAlle • Varsinainen ampumarata 10 000–300 000 laukausta vuodessa, lupa POHAlta • Ampumaurheilukeskus yli 300 000 laukausta vuodessa, lupa POHAlta TU O M O VA LV E TU O M O VA LV E TU O M O VA LV E. 80 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 Tsaarinaikaista vuodelta 1915 olevaa ”Armollista asetusta ampumaratojen laittamisesta ja kunnossapidosta” on kenties aikakin jo uudistaa. Aselaki remontissa n VIRANOMAISET • TEKSTI: PETRI VÄLKKI Miten remontissa käy ja osaavatko remonttimiehet hommansa. Uudessa laissa ampumaradat määritellään kolmeen eri luokkaan: vähäiseen ampumarataan, jonka perustaminen olisi ilmoituksenvaraista, varsinaiseen ampumarataan sekä ampumaurheilukeskukseen, joiden perustaminen olisi luvanvaraista. Nykyisin voimassa olevat ampumaratoja koskevat lait ja säädökset ovat tsaarinvallan ajalta, joten onkin korkea aika päivittää ne. Aloite moniportaiseen luokitteluun on tullut ampujia edustavilta järjestöiltä
• Yleisimpiä haulikkoammunnan harjoitusmuotoja on skeet. Jatkossa siis suurin osa pienemmistäkin ampumaradoista joutuu aikaisempaa tiukemman lupamenettelyn piiriin, mikä aiheuttaa monille niistä mahdollisesti suuriakin ongelmia jatkaa toimintaansa. Mitä tuollainen käsittely maksaa, kauanko se kestää, kuinka vaikeaksi lupien saaminen käytännössä osoittautuu ja onko tällainen oikeasti järkevää poliisin resurssien käyttöä. Varsinkin jos ratojen teknisiä määräyksiä tullaan jatkossa kiristämään. • Itse olen useasti vetänyt päivän tarkasti suunnitellun koulutuspaketin reserviläisille (kivääri + pistooli), jossa kuuden hengen ryhmä on ampunut yhdessä päivässä 1 500 laukausta. Oheiset yksittäiset esimerkit osoittavat, että käytännössä kaikki radat, joissa on edes muutama kymmenen käyttäjää, ovat käytännössä automaattisesti vähintäänkin varsinaisia ampumaratoja. Esimerkkejä yksittäisistä suoritteista: • Jos 10 ampujaa käy kerran viikossa puolen vuoden ajan ampumassa 50 harjoituslaukausta, niin laukauksia kertyy jo 12 990. Tämän lisäksi POHA voisi tarvittaessa pyytää lausuntoa myös muilta viranomaisilta, esimerkiksi pelastusviranomaiselta, ja koska sillä ei ole ammattitaitoa arvioida esimerkiksi ampumaratojen suojarakenteita (suojavallin korkeutta, ainevahvuuksia, materiaaleja), voisi sen olla tarpeen pyytää lausuntoja myös rakennustekniikkaan ja ballistiikkaan perehtyneeltä taholta. Vaarana on, että ratoja tullaan lakkauttamaan paljon. Tällä hetkellä kaikki radat ovat vanhan lupamenettelyn piirissä ja vanhat luvat jäävät ehtoineen voimaan. seen, radan turvarakenteiden asianmukaisuuteen, radan järjestyssääntöjen sisältöön ja tarkkarajaisuuteen. Jos seura järjestää kerran kuussa (viiden sulan kauden kuukauden ajan) 20 ampujan skeet-kilpailun, kertyy laukauksia 12 500. Onko lainkaan arvioitu, paljonko resursseja tämän lupahallinnon pyörittäminen vie ja mitkä ovat saavutettavat hyödyt. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 81 Ampumaratojen kuolema Lakiehdotuksen pahimpia ongelmia tuottaa ampumaratojen määrittely. Vähäisen ampumaradan 10 000 laukausta on naurettavan pieni määrä. Syynä oli sekä resurssien puute että haittojen vähyys, eli poliisilaitokset katsovat, että heillä on tähdellisempääkin tekemistä. Suomessa on tällä hetkellä noin 600 ampumarataa. Ehtoja, lisää ehtoja Lakiehdotuksessa todetaan ampumaratojen erilaisuuden (koot, ratojen määrä, ulko/sisä) aiheuttavan sen, että lupaviranomaisella tulisi olla oikeus asettaa radan turvallisuutta koskevia tarpeellisia määräyksiä ja ehtoja.Niiden tulisi liittyä nimenomaan radan turvallisuuteen, sen sijaan ympäristönsuojeluun liittyvät asiat käsiteltäisiin ympäristönsuojelua koskevassa lainsäädännössä.> ”Onko tällainen oikeasti järkevää poliisin resurssien käyttöä?”. Mikäli määräyksiä tullaan kiristämään, voi niiden pyörittäminen osoittautua aika raskaaksi muun muassa sadoille pienille metsästysseuroille. Lain perusteluista ei käy ilmi, millä perusteella laukausmäärät on määritelty, mihin ne perustuvat ja mitä merkitystä niillä katsotaan olevan. Luvanhaltijan on kuitenkin kahden vuoden sisällä lain voimaantulosta laadittava järjestyssäännöt sekä ilmoitettava ratavastaava. Lupia käsitellessä POHAn olisi pyydettävä radan sijaintipaikan poliisilaitokselta lausunto, jossa sen tulisi ottaa kantaa hakemukseen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta muun muassa radan ja sen suoja-alueen asianmukaiseen aitaamiseen ja merkitsemiHirveästi laukauksia!. Erikoinen piirre on se, että lakia valmistellessa lähes kaikki paikalliset poliisilaitokset vastustivat POHAn ja sisäministeriön ehdotusta valvonnan lisäämiseksi. Kun pohditaan lupamenettelyä, nousee mieleen kysymyksiä. Maksaa maltaita. Niistä valtaosa, jos laukausmäärät ilmoitetaan rehellisesti, kuuluvat jatkossa muuhun kuin vähäiseen luokkaan (yli 10 000 laukausta vuodessa). Siinä yksi kierros käsittää 25 laukausta (kilpailu taas 125 laukausta eli 5 kierrosta)
Tälle on sinänsä perusteltu syy, koska poliisin tilastojen mukaan esimerkiksi huhtikuusta vuoden 2012 loppuun mennessä poliisille tulleista 969 ilmoituksesta vain 30 perustuisi uuteen lakiin kirjattaviin kahteen lääkäreille pakolliseen ilmoitusvelvollisuuteen. Lähteidemme mukaan valmistelun ensivaiheessa erityisesti POHA vaati ampumaratojen tiukkaa lupamenettelyä ja valvontaa. Järjestyssäännöt pakolliseksi Hyvä ja perusteltu muutos laissa on, että jatkossa jokaisella ampumaradalla tulee olla järjestyssäännöt, joiden tulee sisältää määräyksiä muun muassa radan turvarakenteista, varomääräyksistä, sallituista ampuma-aseista, kaliipereista ja ampumamatkoista. Velvollisuus ilmoittaa: 1. Velvollisuus vähenee, oikeus säilyy Edellisellä aselakikierroksella kaksi vuotta sitten lakiin tuli paljon keskustelua herättänyt lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ja muun terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeutta koskeva sääntely. Oikeus ilmoittaa: Lääkärillä olisi jatkossa, muun terveydenhuollon ammattihenkilön tapaan, oikeus tehdä ilmoitus henkilöstä, jos hän potilasasiakirjojen ja tapaamisen perusteella katsoo henkilön olevan sopimaton ampuPOHA puolesta, POHA vastaan…. Tämä on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, kuinka POHA on itsekin epäillyt oman asiantuntemuksensa ja resurssiensa riittävyyttä. Nyt sitä tarkennetaan. Siinä se toteaa: ”Poliisihallituksella ei ole sellaista osaamista, jota lupaviranomaisena toimiminen edellyttää.” Lisäksi se huomauttaa, ettei sillä ole tehtävään tarvittavia resursseja. jos lääkäri toteaa mielentilatutkimuksessa, vaarallisuusarviossa tai muussa oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa henkilön itselleen tai toiselle vaaralliseksi. PV JA A KK O PU U PE RÄ. Kun sen edustaja vaihtui, POHA oli ainoa, joka jätti lakiesitykseen eriävän mielipiteen. Poliisihallitus vastustaa myös pykälän 114 muuttamista siten, että lääkäreiltä poistuu velvollisuus ilmoittaa henkilöstä, kun on perusteltu syy epäillä hänen olevan itselleen tai toiselle vaarallinen. Lain valmistelussa erikoinen piirre on Poliishallituksen rooli. Järjestyssääntöjen avulla on tarkoitus turvata ampumaradalla sekä sen välittömässä läheisyydessä olevien henkilöiden turvallisuus sekä muu ampumarataan liittyvä turvallisuus. jos henkilö on otettu tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon, jonka perusteena on itsemurhayritykseen pohjautuva arvio mielisairauden aiheuttamasta vakavasta vaarasta hoitoon otetun terveydelle tai turvallisuudelle taikka muiden henkilöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Huolta aiheuttavat myös jo nyt esille tulleet ja mahdollisesti jatkossakin esiintyvät ylilyönnit Poliisihallituksen eräiden virkamiesten tavassa tulkita Suomen lakia omavaltaisesti ja tiukasti. 2. Ongelmaksi voi muodostua radan pitäjien tai POHAn liian tiukoiksi tekemät järjestyssäännöt, jolloin vaarana voi olla joidenkin ampumalajien harrastusmahdollisuuksien väheneminen. 82 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 Käytäntö näyttää, aiheuttaako tämä ongelmia, sillä Poliisihallituksella tulee olemaan käytännössä määrittelemätön oikeus asettaa mitä tahansa ehtoja ratojen toiminnalle
Tietoja saisi käsitellä vain ja ainoastaan ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa koskevassa asiassa. Tämän vuoksi tällaiset radat ovat hallituksen esityksen perustelujen mukaan selvästi esimerkiksi ampumaseurojen ylläpitämiä ratoja suurempi uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Kaupalliset radat Lain perusteluissa mätkäistään aika kovalla kädellä kaupallisia ampumaratoja. Yleisellä paikalla, moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, saa ampuma> ”Suomessa anastetaan satoja ampumaaseita vuosittain. Kamat kaappiin ja piiloon Aseiden säilytystä ja kuljettamista koskevia määräyksiä tiukennetaan ja tarkennetaan. Siellä todetaan, että kaupallisessa tarkoituksessa pidettävällä ampumaradalla ei ole sellaista radalla kävijöiden keskinäistä valvontaa, jota on sellaisilla ampumaradoilla, joissa käy tiettyyn rajalliseen joukkoon, kuten ampumaseuraan, kuuluvia henkilöitä. Tavoitteena on vähentää vääriin käsiin joutuvien aseiden määrää. Useissa ampumaseuroissa on paljon jäseniä, jotka käyvät itsenäisesti ampumassa radoilla ilman minkäänlaista ”sosiaalista kontrollia”, eli ilman että kukaan muu seuran jäsen välttämättä näkee ampujaa koskaan. Jatkossa ampuma-ase olisi säilytettävä sisäministeriön asetuksen mukaisessa turvakaapissa, lukitussa paikassa tai muuten lukittuna siten, että ampuma-ase tai aseen osa ei ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön. Joillakin kaupallisesti toimivilla ampumaradoilla, satunnaisten polttariporukoiden ohella, on hyvinkin aktiivisia kanta-asiakkaita, jotka henkilökunta tuntee hyvin. Kyseessä on perustelematon ja osin melko naiivi näkemys. Enää aseita ei saisi säilyttää purettuna siten, että jokin osa ei olisi lukittuna. Tietojen kerääminen rekisteriin herättää ansaitusti huolta monissa piireissä, tuoreessa muistissa on edesmenneen hiihtäjän Mika Myllylän kuoleman yhteydessä satojen poliisien rekistereihinsä tekemät asiattomat kyselyt. Koko aseen sijasta myös pelkkä aseen osa pitäisi säilyttää edellä mainitulla tavalla. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 83 ma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon. Jos luvanhaltijalla on säilytettävänä erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yhteensä enemmän kuin viisi ampuma-asetta, olisi nämä säilytettävä hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa. Pitääkö väite paikkaansa?” TU O M O VA LV E TU O M O VA LV E. Poliisi saisi säilyttää kyseisiä ilmoituksia hallintoasiain tietojärjestelmässä enintään kolme vuotta. Tavoite on erinomainen, ja aseiden tiukempaa säilytystä voi pitää hyvänä ja perusteltavana asiana
Tämä uusi, käytännössä useimmiten vapaaehtoispohjalta suoritettava tehtävä voi osoittautua hallinnollisesti raskaaksi pyörittää useilla pienillä radoilla, siihen kun kuuluu melko raskas oikeudellinen vastuu. Myös POHAn kritisoima lääkäreiden ilmoitusvelvollisuuden löyhentäminen jättänee jatkossa enemmän aseita asiattomiin käsiin. Tarkistaa aseluvan. Tämä edellyttää aikaisempaa enemmän huolellisuutta aseen kuljettamisessa autossa, ettei ase ole esimerkiksi farmariauton takakontissa ilman peitettä. 84 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 asetta kuljettaa vain, kun siihen on hyväksyttävä syy. Jousiaseiden kohdalla ei uudessa lakiesityksessä ole muutoksia. Tarkastusoikeus tulee kentällä aiheuttamaan varmasti keskustelutilanteita. Lisää ratoja Lakiehdotuksen perusteissa todetaan, että sen tarkoituksena on edistää turvallista ampumaharrastusta sekä parantaa aseturvallisuutta. Ajatus sinänsä on hieno ja kannatettava ampumaharrastajien kannalta, mutta jää täysin auki, vaikuttaako tämä käytännössä mitenkään ratojen määrään. Mikäli valvoja havaitsee, että ampumarata on sellaisessa kunnossa, että sen käytöstä aiheutuu vaaraa terveydelle tai muulle kuin ampumaradan ylläpitäjän omaisuudelle, täytyy hänen kieltää radan käyttö sekä ilmoittaa tästä ampumaradan ylläpitäjälle ja Poliisihallitukselle. Laissa annetaan ratavastaavalle tai ammunnalle nimetylle ammunnanjohtajalle oikeus tarkastaa ampumaradan käyttäjän oikeus ampua ampumaradalla sekä tarkistaa, että käytetyt aseet ja ammukset ovat radan järjestyssääntöjen mukaiset. Tehokkaan ilmaaseen lainaaminen olisi sallittua ampuma-aseen tai tehokkaan ilma-aseen hallussapitoon oikeutetulle, ja sitä tulee säilyttää kuten ampuma-asetta. Miten ja mitä tarkalleen ottaen ratavastaava tai ammunnanjohtaja saa tarkistaa. Tällöin aseen on oltava aina lataamaton ja suojuksessa. Jos henkilöllä olisi jo ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa, olisi tehokkaiden ilma-aseiden hankkiminen ja hallussapito yksityisessä tarkoituksessa ilmoituksenvaraista. Saako hän koskea aseisiin ja patruunoihin. Ratavastaavan raskas vastuu Uusi lakiesitys tuo ampumaradalle ratavastaavan, joka valvoo, että ampumarata on turvallinen ja radalla noudatetaan järjestyssääntöjä, radan lupaehtoja ja muita viranomaisen antamia ehtoja ja määräyksiä. Lisäksi se huolehtii maakunnallisen ampumarataverkoston kehittämisestä määräämällä maakuntien liitoille velvoitteen laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitettäisiin arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten ja muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja sijoitustarpeesta. Myös ratavastaavan vaihtamisen ja mahdollisen vaarailmoituksen tekemisen vaikeus, vaikutus lupaan, kesto ja hinta selvinnevät vasta käytännössä. Pelkona kuitenkin on, että uusi laki ja jatkuvasti tiukentuvat ympäristömääräykset tulevat tappamaan tulevina vuosina erityisesti maaseudun pieniä ratoja. Jouset ja ilma-aseet Teholtaan ampuma-aseita vastaavien ilma-aseiden, joiden piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35 millimetriä ja jotka on tarkoitettu ampumaan metalliluotia, siirto, tuonti ja vienti Suomeen ja Suomesta, kauttakuljetus kaupallisessa tarkoituksessa, kauppa, kaupallinen säilyttäminen, hankkiminen, hallussapito, valmistaminen, korjaaminen ja muuntaminen tulisivat luvanvaraisiksi. Kulkuneuvoissa ampuma-aseen tulee aina olla lukitussa paikassa tai muuten lukittuna siten, että ase ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta. TU O M O VA LV E
Jos otetaan esimerkiksi nykyaikainen taljajousi, niin se läpäisee suojaliivit huomattavasti paremmin kuin useimmat tehokkaat käsiaseet. Vuosina 2000–2009 aseita varastettiin 1 005. 85 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 Ei varmasti ole! Lain perustelujen oudoin ja kyseenalaisin väite on: ”Ampumaratojen käytön turvallisuus on suurelta osin radan rakenteellista turvallisuutta.” Tämän kaltaiset väitteet lain perusteissa syövät lain uskottavuutta täysin. Tämän lisäksi tulee luonnollisesti pyrkiä huolellisesti arvioimaan, mitä syy-seuraussuhteita lailla on sen voimaantullessa. No, onko näillä merkitystä. Satoja varastettu aseita Kohdassa ”Yhteiskunnalliset vaikutukset”, jossa perustellaan, miksi aseille tulee vaatia tiukempia säilytysvaatimuksia, todetaan: ”Suomessa anastetaan satoja ampuma-aseita vuosittain.” Pitääkö väite paikkaansa. FAKTAT KUNNOSSA. ”Jokainen aseiden kanssa tekemisissä oleva pystynee allekirjoittamaan sen, että ehdottomasti, ylivoimaisesti ja kiistattomasti tärkein turvallisuustekijä on aseen käyttäjä.”. PV Lakien kirjoittamisen tulisi aina pohjautua huolellisesti tehtyyn pohjatyöhön, jossa ainakin kaikki toisiasiat ovat kohdallaan. Pitäisikö ensin määritellä, mitä tarkoitetaan teholla. Tuskin, sillä poliisin aserekisterin mukaan Suomessa varastetaan vuosittain keskimäärin 100 asetta. Tehoton jousi Myös toteamukset jousen tehottomuudesta ovat outoja: ”Sen teho ruutiaseisiin verrattuna on heikko.” Mitenkähän on. On, sillä kyseessä on lain perustelu! Näiden tietojen pohjalta useimmat kansanedustajat tekevät päätöksensä. Jokainen aseiden kanssa tekemisissä oleva pystynee allekirjoittamaan sen, että ehdottomasti, ylivoimaisesti ja kiistattomasti tärkein turvallisuustekijä on aseen käyttäjä. Tämän jälkeen tulevat ampumapaikan rakenteelliset ratkaisut, järjestyssäännöt tai aseen tekninen kunto
Nykyisin jo käytössä olevia salaisia pakkokeinoja tarkennettiin. Ne ovat telekuuntelu, televalvonta, peitetoiminta, valeosto, matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen sekä tekninen kuuntelu, katselu ja seuranta. 86 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 n KENTÄLTÄ • TEKSTI: TOM LINDBLOM Laiton työpaikka poliisista. Valtaosa mediasta uutisoi jälleen aiheesta melkoisen ammattitaidottomasti. Varkaus on ollut huolellisesti suunniteltu, ja kohteen murtamiseen on mennyt huomattavasti aikaa. Mikään media ei kuitenkaan uutisoinnin yhteydessä pohtinut hetkeäkään usein aselakikeskusteluissa esille tuotua ajatusta keskitetyistä asesäilöistä, eli vaikuttaisiko se juuri tämän kaltaisten suurten asevarkauksien määrään.. Uusia keinoja ovat henkilön tekninen seuranta, tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, tekninen laitetarkkailu, peitelty tiedonhankinta, suunnitelmallinen tarkkailu, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku. Toimenkuvaan kuuluu lisäksi alan kansainvälisiä tehtäviä sekä viranomaisille ja yksityiselle sektorille kohdennettua ennalta estävää turvallisuustyötä.” Myöhemmin tehtävää kuitenkin korjattiin siten, että ”laittoman tiedustelun tehtävät” muutettiin ”laittoman tiedustelun torjunnan tehtäviin”. Iso asevarkaus Pirkanmaalla Media jälleen ”terässä” H ämeenkyrön Kyröskoskella murtauduttiin asekeräilijän poissa ollessa hyvin suojattuun, bunkkerimaiseen asesäilöön. Varkaus on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri. Varkaat veivät 37 pistoolia, 10 pitkää asetta ja tuhansia aseisiin sopivia patruunoita. Poliisille lisää pakkokeinoja V uoden alusta alkaen poliisin tutkintaja pakkokeinolainsäädäntöön lisättiin seitsemän epäillyltä salassa käytettävää pakkokeinoa. Kyseisten pakkokeinojen käyttö edellyttää, että kyseessä on tiettyjen vakavien rikosten selvittäminen, ja silloinkin vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys kyseisen rikoksen selvittämiselle. Uuden lain tarkoituksena on myös aikaisempaa selvemmin säännellä sallittuja keinoja sekä määritellä ne. Jutuissa todettiin muun muassa: ”Osa aseista on arvokkaita keräilyharvinaisuuksia kuten Makarov, Beretta, FN, CZ, Walter, PP, VZ, Norinco, Hecler Koch Tokarev (sic), Mauser, Husqvarna, Mab ja Glock 17” tai ”Asekeräilijällä ei ole poliisin käsityksen mukaan yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.” Lisäksi ensin otsikoitiin: ”Saaliina rynnäkkökivääreitä”, sittemmin virhe korjattiin ”kertatuliaseiksi”. Joihinkin pakkokeinoihin vaaditaan tuomioistuimen lupa. S uojelupoliisin työpaikkailmoitus herätti tammikuussa internetissä ja Twitterissä mielenkiintoa. Siinä haetaan suojelupoliisin palvelukseen kahta järjestelmäasiantuntijaa, joiden työtehtäviä kuvataan seuraavasti: ”Järjestelmäasiantuntijan toimenkuva sisältää tietoverkkojen kautta tapahtuvan terrorismintorjunnan ja laittoman tiedustelun tehtäviä, kuten teknistä tutkintaa, asiatuntijapalveluita, teknisiä tietoturvatarkastuksia sekä tutkimusja kehitystyötä
• Alle 1 MOA:n kasoja 300 metristä. joukkueen johtovaununa vastahyökkäyksen kärjessä. komppanian 1. Toimituksen sedät miettivät, että tällähän voisi pelastaa Syyrian pakolaiset, suomalaiset työpaikat, Helsingin asuntopulan sekä Suomen niin sanotun kansainvälisen maineen, ilman että se maksaisi yhtään ylimääräistä. Saamamme tiedon mukaan on Nordling myös kehittänyt juotavan aterian, joka voisi myös sopia samaan pakettiin.. T oimitukseen otti yhteyttä herra, joka kertoi ystävästään suomalaisesta keksijästä Harri Nordlingista. No, miten tämä ei muka maksaisi. • Lähtönopeus 400 mm:n piipulla 754 m/s. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 87 n VARIKKO • TEKSTI: TOM LINDBLOM Pienoismalliharrastajille harvinaista herkkua P arolan panssarimuseon osin jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset kokoelmat ovat houkuttaneet merkittävän japanilaisen pienoismallivalmistajan Tamiyan yhteistyöhön museon kanssa. Alun perin aloite yhteistyöhön tuli Japanista. Hän on kehittämässä nopeasti pystytettävää, lämmintä ja paloturvallista tilapäisasuntoa. Näistä kuuluisin lienee sotahistoriamme tuntijoille Marjatta, sillä sen ampuja Olof Lagus tuhosi noin minuutissa neljä vihollisvaunua kesällä 1944 Kuuterselän taistelussa. Ensimmäisenä Tamiya julkaisee pienoismallin Sturmgeschütz III -rynnäkkötykistä. Otetaan muutama sata miljoonaa kehitysapurahoista ja tilataan niillä tilapäisiä asuntoja, vaikkapa STX-työttömiltä, Syyrian pakolaisille Turkkiin ja Jordaniaan. .308 Win. Kyseisestä Sturmin pakkauksesta saa neljä eri versiota: Marjatan, Lean, Maijan ja nimettä jääneen neljännen vaunun. Tässä hiukan yhteenvetoa valmistajan kertomasta: • Kehitetty erityisesti puoli(kerta)automaattiaseille. Toki se maksaa, mutta ne rahat (miljardi) on jo valmiiksi varattu kehitysapuun. SEMI-AUTO L apua on tuonut markkinoille uuden patruunan, josta on tihkunut meillekin uutta tietoa Yhdysvalloista. Voisiko tämän parempaa kehitysapua olla. Kaiken muun hyvän lisäksi voisi muutama tuhat syyrialaista olla lähtemättä vaaralliselle matkalleen. Vaunu toimi Rynnäkkötykkipataljoonan 1. Jatkossa on todennäköisesti tulossa muitakin malleja. Asuntoja tarpeeseen. Nyt julkaistava malli kiinnostanee erityisesti suomalaisharrastajia. • Ruuti ja lataus sopii lyhyemmille, 400 mm:n piipuille. Japanilaiset viettivät museolla useita päiviä kuvaten ja mitaten kokoelman helmiä. • Testattu hyvin toimivaksi muun muassa HK 417 -aseissa
Kassien ominaisuuksia ovat: • keveys • irrotettavat olkahihnat • ilmaventtiili ylimääräisen ilman tyhjentämiseen • sisäinen yhteystietokotelo • kiristyshihnat kassin kutistamista varten • useita eri kiinnityskohtia hihnoille tai olkaimille • kirkas väri, joka erottuu ja näkyy pimeässäkin • PVC-vapaa, % vinyyliä • vesitiiviys IPX6 (Stormproof) • materiaali: 420D PU-vuorattu nylon Suositushinta 119–159 euroa Vedenpitävyys ja kantomukavuus testattiin. 88 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 n VARIKKO • TEKSTI: TOM LINDBLOM Vedeltä suojaan A quapacin uudet 40-, 70tai 90-litraiset vedenpitävät Upano-kantokassit ovat tulleet Suomen markkinoille. Harvinaisuuden suositushinta on noin 259 euroa. Suomessa tosin sen käyttö metsästyksessä on kielletty, mutta elämää ja metsästystäkin on myös maamme rajojen ulkopuolella. Maahantuojana Mastermark. Keräilijän herkku Victorinoxin muistoveitsi S veitsiläinen Victorinox valmistaa patriarkkansa Carl Elsnerin kunniaksi 7 000 muistoveistä, joista Suomeen saadaan 15. Maahantuoja Mastermark. Valo kiinnitetään suoraan aseen picatinnykiskoon tai uuden sukupolven Glock-tyyliseen. Ominaisuudet: • iso Damascus-taottu terä • pieni terä • korkkiruuvi • tölkinavaaja • pieni ruuvimeisseli • korkinavaaja • ruuvimeisseli • johdonkuorija • rei'itin ja kalvin • avainrengas • sakset • monitoimikoukku • ristipääruuvimeisseli • suurennuslasi Valoa, vaikkakin vihreää, kansalle S treamlight TLR-1 Game Spotter, vihreän valon valaisin Streamlight on tehnyt uuden valaisimen metsästyskäyttöön. Molemmat täyttivät odotukset
Maahantuoja Asetalo Oy. Hinta noin 245 euroa. Vaimentimiin voi vaihtaa erikseen kierreosan, jolloin kaliperirajoitukset huomioiden voi samaa vaimenninta käyttää useassa aseessa pelkästään kierreosaa vaihtamalla. Valon kiinnittäminen ja irrottaminen aseesta on helppoa, tärkeää on muistaa kiinnittää valon lukitsin. Laitteen punapiste erottui 20 metrissä erittäin hyvin, ja valon käyttö oli helppoa. Toiminta pimeässä oli kuin olisi päivällä ampunut. Valo helpottaa toimintaa – etenkin pimeässä. Erillisen kierreosan hinta noin 80 euroa. Maahantuoja Asetalo Oy Hiljaisuutta Sveitsistä T ai ainakin vähä-äänisyyttä. Ja valkeus tuli S anotaan, että useimmat aseenkäyttötilanteet tapahtuvat pimeässä tai ainakin hämärässä. sukupolven Glock 17:ään ja radalle. sukupolven Glock, koska valoa ei saa kiinni 1. 3XT testasi Glockin GTL 21:n. Ampumista ja aseen toimintaa valon kiinnitys ei haitannut. O TT O LI N D BL O M O TT O LI N D BL O M. • 6,5-8 mm (SD-988167), paino 350 grammaa, pituus on 194 millimetriä ja halkaisija 380 millimetriä. Valokeila ulottuu jopa 350 metriin, 31 000 candelan ja 150 lumenen teholla. Hinta on noin 400 euroa. Maahantuoja Asetalo Oy. Tätä voi suositella jokaiselle oman elämänsä taktiselle operaattorille. Tähänkin ongelmaan on kehitetty ratkaisu: aseeseen kiinnitettävä lamppu. Valinnat ovat selkeät: valo, valo + laser ja pelkkä laser. Linssi särkymätöntä polykarbonaattia. Paino 150 grammaa ja pituus 12,5 sentiä. Kierreosia on saatavilla tällä hetkellä muun muassa ½"-20UNF-, ½"-28UNEF-, 14x1-, 15x1, 16x1sekä 17x1-kierteillä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 89 n VARIKKO • TEKSTI: TOM LINDBLOM varustekiskoon. Toivottavasti uusi Glock palvelee yhtä hyvin kuin aikaisempi, jolla on ammuttu noin 10 000 laukausta ilman ainuttakaan häiriötä. Valaisimen runko on alumiinia. Etenkin virkasektorin kiikarijaloista, vaimentimista ja varustekiskoista tunnettu B&T AG (aikaisemmin Brugger & Thomet) on tuonut metsästyskäyttöön B&T GRS Hunting light -äänenvaimenninsarjan. sukupolven aseeseen. Muistan, kuinka aikoinaan opetettiin, miten pistoolia ja taskulamppua pidetään yhdessä. Valaisimessa on virtalähteenä kaksi 3V CR123 -paristoa, joiden pitäisi kestää lähes kahden tunnin ajan. Laite kiinni 4. Pakettiin kuuluu myös kiinnitysjalka picatinny-kiskoon, takakansi ja jatkokytkin. Suurin ongelma on se, että nyt on pakko hankkia 4. Vaimentimen hinta on noin 330 euroa, ja se sisältää yhden kierreosan. Hienoja tekniikoita, tosin hiukan epäilytti niiden toimiminen stressitilanteessa, jolloin kädet tärisevät ja sydän hakkaa rinnasta ulos. • 8,2-9,3 mm (SD-988168), vaimentimen paino 384 grammaa, pituus 219 millimetriä ja halkaisija 380 millimetriä. Tällä hetkellä kyseinen sarja käsittää kolme eri kaliiperikategoriaan kuuluvaa vaimenninta: • .17-6 mm (SD-988166), paino 292 grammaa, pituus 155 millimetriä ja halkaisija 380 millimetriä. Punapiste on myös mukava lisä kylmäharjoitteluun, ja sitähän jokainen ampuja tekee, eikö vaan
Vaikea suositella muuna kuin katsauksena besserwisserin sielunmaisemaan. Kirja vastaa hyvin 10-vuotiaan (henkinen tai fyysinen ikä) pojan kysymyksiin aseista. ISBN 9789524927826 Sivumäärä 230 Koko 201 x 280 millimetriä Älskade fascism Henrik Arnstad J os haluat lukea, kuinka suomalaiset kuolemanpartiot tekivät etnistä puhdistusta Itä-Karjalassa, kuinka Suomi itse aiheutti talvisodan ja kuinka suojeluskunta oli fasistinen järjestö, niin tässä on kirja sinulle. Michael E. Haskew K uvitettu tietoteos toisessa maailmansodassa käytetystä aseistuksesta. Suositeltavaa luettavaa jokaiselle aiheesta kiinnostuneelle, jo pelkästään loistavan kuvituksensa ansiosta. Suomalaista aseistusta kirja ei käsittele, mutta aikansa voi käyttää huonomminkin kuin tätä kirjaa lukemalla. Haskew on sotahistoriaan ja aseteknologiaan erikoistunut kirjailija. Kirja kertoo fasismista myös muualla kuin Suomessa. ISBN 978-91-1-303410-2 Nordstedts 2013 453 sivua. Mutta sen verran tekijän kuva historiasta poikkeaa ainakin minun käsityksestäni, että myös muiden maiden fasismikuvauksia on vaikea pitää ehdottomana totuutena. Thomas Newdick (teksti) ja Ofer Zidon (kuvat) ISBN 978-0-9854554-2-2 2013 Harpia Publishing L.L.C Toisen maailmansodan tehokkaimmat aseet Michael E. Kirja vertailee yli 300 erilaista asetta ja on jaettu viiteen päälukuun: • ilmavoimat • panssarivaunut ja panssaroidut ajoneuvot • tykit, raketit ja ohjukset • merivoimat • miehistön aseistus Kuten aina, asia-, käännösja muitakin virheitä on, toisaalta niitä on myös lähes kaikissa muissakin teoksissa. Teoksessa on poliittista paatosta ja periruotsalaista hurskastelua puettuna historiankirjoituksen valekaapuun, mutta kaikesta huolimatta teksti on kirjoitettu sujuvasti. Hän on julkaissut muun muassa teokset: Essential Weapons Identification Guide: Small Arms 1914–1945 ja Essential Weapons Identification Guide: Post-war Artillery 1945–Present sekä Tanks Inside Out. Harpia-kustantamon kirja päivittää lukijan tiedot Israelin ilmavoimista tehokkaasti. 90 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 n KIRJAT JA DVD • TEKSTI: TOM LINDBLOM Modern Israeli Air Power, Aircraft and Units of the Israeli Air Force 2 56 sivua, 291 värikuvaa, kartta ja 50 väripiirrosta Lähi-idän tehokkaimman väkivaltakoneiston ilmavoimista
Useimmat meistä ovat, jos ovat, törmänneet Travis Haleyyn YouTubevideossa, jossa hän Blackwaterin työmiehenä tekee ta-miehen työtään talon katolta Irakin Najafissa. Kirjan viesti on, että suuren osan pahoista teoista tekevät tavalliset ihmiset. Uutisten lukeminen muistuttaa siitä joka päivä. Yllä mainitusta toisesta sarjasta poiketen on Magpulin aikuisviihdetuotannossa pääosassa aseet ja niillä ampuminen. Aloitamme tutustumisen tähän kokonaisuuteen lyhimmän eli pistoolin kautta. Amerikkalainen on valmis osallistumaan ja maksamaan koulutuksesta, suomalainen taas ei. Kiellettyä hedelmää siis. Johtuuko se yleisestä asevelvollisuudesta vai mistä. Vuonna 2010 valmistuneen paketin pääosissa ovat tekijämiehet Chris Costa ja Travis Haley. Toki lukuun ottamatta netin bikini girls with machine guns -pätkiä, osat 1-27. Ruotsalaisuutta kirjassa edustaa muun muassa se, että polkupyöräkypärän käyttö on merkki jostain hyvästä sekä se, että kirjoittajalla on jonkinasteinen kyvyttömyys nähdä kansallistunteessa mitään positiivista ja hänellä on vilpitön usko omaan hyvyyteen. Etenkin viimeksi mainittua olen kovasti kotimaisessa reserviläistoiminnassa jäänyt viime aikoina kaipaamaan. Itselläni oli ilo ja kunnia muutama vuosi sitten haastatella Haleya, joka osoittautui. ISBN: 9789170376726 OrdFront 2013 Sivuja 269 DVD Moderni klassikko Magpul: The Art of Dynamic Handgun S uomalaisen ja amerikkalaisen takticoolistin (oman elämänsä operaattorin), erottaa ainakin yksi asia. Ajattelematta, velvollisuudesta, ryhmäpaineesta, laiskuudesta ja pelkuruudesta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 91 n KIRJAT JA DVD • TEKSTI: TOM LINDBLOM Resan från mörkrets hjärta: om ondskans och godhetens mekanismer Eva-Lotta Hultén K irja pahuudesta ja niistä, jotka tekevät pahaa. Jokainen meistä on kulttuurinsa vanki, niin myös Hultén. Näiden tuotteiden katsomisen tekee erityisen miellyttäväksi se, että ne ovat – ainakin teoriassa – ITAR-vientikellossa Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Magpulilta on ilmestynyt viisi eri dvd-koulutuspakettia: pistooli, kivääri (carbine), haulikko, tarkkuuskivääri ja ilmaoperaatiot. Costa on luonut väkivaltakoneistouskottavuutensa Yhdysvaltain rannikkovartiostossa ja Haley puolestaan merijalkaväen tiedustelussa (recon), jonka jälkeen hän on työskennellyt muun muassa Blackwaterilla. Tällä kertaa tutustumme moderniin klassikkoon ja ainakin omasta mielestäni yhteen näyttävimmin toteutetuista ammuntakoulutusmateriaaleista, joita markkinoilla on tarjolla. Suositeltavaa luettavaa. Mutta Atlantin toisella puolella asiat ovat toisin, tai sitten vaan markkinat ovat suuremmat, jolloin myös markkinatalouden lakien mukaisesti tarjontaa löytyy. Sellaiset kuin sinä ja minä. Hyvä niin. Nam. Kyky pahuuteen ei ole kadonnut mihinkään. Usein suomalaisesta ampujasta tai niin sanotusta aktiivireserviläisestä saa sen kuvan, että aseenkäytön saralla tämä osaa ja on kokenut jo kaiken muun paitsi sankarikuoleman, joten miksi maksaa vaikkapa 30 euroa siitä, että kaksitoista reissua Irakiin ja Afganistaniin tehnyt 25 vuotta Navy SEAL -joukoissa palvellut mies kertoisi kokemuksistaan kahden päivän ajan. Magpul, tuo kaikkien aseeseen kiinnitettävien taktisten varusteiden äiti (tai isä) on myös tuottanut laadukasta asepornoa
Mielenkiintoista, joskaan ei ehkä arkipäivää meille suomalaisille. Lisäksi levyllä esitellään varusteita, a-tarvikkeita ja muuta taktista rompetta. Radiostani kuuluu: ”PST-miehiä kaupunkiin, vihollinen lähestyy pohjoisesta”. Levy 3: Tämä levy käsittelee kätketyn (concealed) aseen kantamista. Poikkeavaa muista näkemistäni koulutusfilmeistä on kouluttajien luonnollisuus kameran edessä, kunnioittava suhtautuminen filmillä esiintyviin kurssilaisiin ja ammattitaitoinen kameratyö. Paketin sisältöä analysoidessa huomaa, kuinka eri toiminnallisissa lajeissa kehittyneet otteet ja lippaanvaihdot ovat löytäneet tiensä takaisin operatiiviseen toimintaan. Vasta se testaa tekniikoiden toimivuuden. Siinä käydään läpi ampumisen perusteet: aseen vetäminen, lippaanvaihdot, ampuma-asennot ja virheenpoistot. Levy 4: Neloslevy kertaa kaiken aikaisemman ja tekee sen hyvin. Levyllä on myös muutama skenaarioharjoite. Se, mikä tästä haastattelemiemme voimankäytönkouluttajien mielestä puuttuu, on force on force -harjoittelu, eli harjoittelu takaisin ampuvaa vastustajaa vastaan. Nykytekniikalla (airsoft, fx, paintball) ei tämän toteuttaminen ole kovin hankalaa ja itse asiassa vaatii usein jopa vähemmän järjestelyitä kuin kunnon ruutiasekoulutus. Tai ainakin toimintaan, jossa siihen koulutetaan. Rooleja ovat muun muassa: joukkueenjohtajat, lääkintämiehet ja ajoneuvoja torjuvat PST-miehet. Mutta se esipuheista, nyt asiaan. Toisen putoamisen jälkeen peliin pääsee takaisin käymällä Väriä pakkiin n TETSI Paintball-sotaa Jämsässä. Mitä enempää sitä voi harjoitukselta toivoa. 92 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 n KIRJAT JA DVD miellyttäväksi Etelän herrasmieheksi. Lisäksi on pelin suunnitteluun enemmän osallistuvia sektorinjohtajia ja tietysti 3-4 joukkueen (punaiset, keltaiset, siniset ja vihreät) komentajat. Suurtaistelu.. eiku -peli Suomen Sotilaan 3XT-liite osallistui Jämsässä elokuussa 2013 järjestettyyn paintballin Suurpeli-tapahtumaan. Se ei oo kerrasta poikki Perusvärikuulapeleistä poiketen pelistä ei joudu yhdestä osumasta pois, vaan kentällä olevat lääkintämiehet voivat paikata yhden osuman. Kyseessä on siis neljän dvd:n ja yli seitsemän tunnin paketti taktisen pistooliammunnan saloista. Ilmassa on jatkuvasti paljon kuulaa, rapa roiskuu, väsyttää, sydän hakkaa, adrenaliinia erittyy ja vastassa on ulkomaalaisia, jotka haluavat ampua sinut. Levy 1: Ykköslevy on levyistä parhain. Levy 2: Kakkoslevyllä ollaan jo liikkeessä, ampuenkin, ja käsitellään asennetta (combat mindset) ja sen vaikutusta. Itsellä näistä jäi hiukan päälle liimattu kuva, mutta kameran edessä olisi tunne varmaan ollut toinen. Kaikesta huolimatta dvd oli loistava paketti, joka sai ainakin minut pakkaamaan ratakassini entistä innokkaammin. n TEKSTI: TOM LINDBLOM L ääkintämies, lääkintämies” -huutoa kuulu joka puolelta. Paikalle saapunut kersantti alkaa karjua pää punaisena kokoon ad-hoc-hyökkäysosastoa täydennysmiehistä ja paikalle maastoutuneista taistelijoista. Järjestäjä, eli Jämsän Paintballin Anssi Mennala, kertoi tapahtumasta 3XT:lle: ”Suurpelissä pelaajat mittelevät kolmessa joukkueessa värikuula-aseilla yli neliökilometrin kokoisella kentällä, jossa on suomalaista metsämaisemaa, paintball-käyttöön rakennettu kaupunkialue, lentokenttä, linja-autoja, autoja ja paljon muuta." Osallistujille on tarjolla erilaisia rooleja, joissa kukin voi toimia osana joukkuetta tai kentällä omana osastonaan
Paukuista huolehtivat ammattilaiset, joten tulituksesta voi nauttia turvallisesti täysin siemauksin. Vihollisen tulitukselta suojaan maastoutunut osastomme kommunikoi keskenään suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Vuonna 2014 uudestaan! ”Hyvä jätkät!”, komentaja lähes itki radiossa.. Suurpelin erottavat muista tapahtumista myös näyttävät tehosteräjäytykset, joilla pelin alkaminen tehdään kaikille selväksi. Miten 3XT:n testiryhmän sitten kävi. Lopussa on voitto Vastapuolelta kuuluu venäjänkieltä. Tosin joukkueen komentaja väitti värin viittaavan HIFK:hon. Samalla kuulimme radiosta, kuinka ”satakuulaa"-radiokutsulla operoinut iskuryhmämme oli päässyt läpi ja kohteeseen. Siis kuin... Voimakkaan savutuksen, ajoneuvojen, tulitukiryhmän sekä kessujen ja sektorinjohtajien armottoman piiskauksen ansiosta aloimme ottaa kylää haltuumme rakennus rakennukselta, ajoneuvo ajoneuvolta. Puhuipa joku RONAstakin, joku taas punaarmeijasta. Kessun huuto, esimerkki ja täydennysmiehet saivat kuin saivatkin osaston liikkeelle. Suurpelin pelaajamassat mahdollistavat pelitilanteet, joita ei muualla Suomessa pääse kokemaan. Suurpelissä tilanteet muuttuivat koko ajan, informaatio on puutteellista, vain kaaos oli jatkuvaa. Olin mukana voittavassa joukkueessa, punakoneessa, joka nimensä mukaisesti oli aika venäläisvoittoinen. Mukana on joka vuosi sadoittain pelaajia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 93 oman joukkueen tukikohdassa. 3XT suosittelee lämpimästi suurpeliä tapana pitää hauskaa hyvässä seurassa ja kokeilla omaa taktista osaamistaan, taistelukestävyyttään, kuntoaan ja kenttäjohtamiskykyään, vaikka Suomen Sotilaan päätoimittaja nariseekin kateellisena entisenä tulenjohtajana, että mitä toi nyt on ku ei oo ees epäsuoraa tulta. Värikuulapelejä harrastavat kaikenlaiset pienestä jännityksestä ja ulkoilmasta pitävät ihmiset. Jokaiselle siis jotain. Kentällä oli pelaajia opiskelijoista kunnanjohtajiin ja jopa yhdestä tilintarkastajasta oli tehty kuulohavainto, keskiikä oli jossain vähän kolmenkymmenen alapuolella. On hienoa olla mukana rynnäkössä, johon osallistuu sata pelaajaa, kun tavallisessa normaalipelissä saattaa olla vain murtoosa tästä määrästä. Vauhtia vaan ei vaaratilanteita Yhtenä Suurpelin erikoisuutena ovat pelikäytössä olevat ajoneuvot, joita ei muissa peleissä juuri nähdä. Kun kalustoa on eksoottisen massiivisesta, teloilla kulkevasta amfibioajoneuvosta perinteisempiin henkilöja pakettiautoihin ja liukasliikkeisiin rantakirppuihin, on tarjolla kaikenmoista kulkupeliä joukkueen johdon suunnitelmia vauhdittamaan. Ihan ok. Mukaan mahtuvat aloittelijat ja kokeneemmatkin, kentällä on tilaa operoida. Ja se yksi rynnäkkö on vain pieni hetki koko pelistä. ”Hyvä jätkät!”, komentaja lähes itki radiossa. Kolmen erän ja kuuden tunnin peli ei siis suinkaan pääty siihen, kun ensimmäinen kuula osuu
Suomen Sotilas kävi paikan päällä kesällä 2013. Mutta “voittamattoman” Wehrmachtin päivät alkoivat olla luetut; ensi kesänä on kulunut 70 vuotta suuresta maihinnoususta, joka teki Kolmannesta valtakunnasta lopun. Kesällä 2014 matkailijavirrat suuntautuvat taas maihinnousurannikoille. TEK S TI JA KUVAT: VESA KEINONEN Belgian Atlantin valli ei murtunut kummassakaan maailmansodassa. 94 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 SOTAMATK ALL A Syksyllä sata vuotta sitten Saksan asevoimat miehittivät puolueettoman Belgian ja linnoittivat neljä vuotta kestäneen ensimmäisen maailmansodan aikana myös rannikon. Ruuhkaa inhoaville ja sotahistoriasta kiinnostuneille hyvän vaihtoehdon tutustua Atlantin valliin tarjoaa Normandiaa huomattavasti paremmin säilynyt Raversijde Belgian Oostendessa. Belgiassa Atlantin valli näyttää kestävän jatkossakin. 70 vuotta sitten saksalainen sotilas vartioi jälleen Atlantin rantoja Belgiassa ja tällä kertaa myös Ranskassa. Atlantin valli sai alkunsa
Kyseessä on harvinaisuus: tiettävästi ainoa ensimmäisen maailmansodan ajalta näin hyvin säilynyt saksalainen rannikkopatteri. Valli murtui 70 vuotta sitten Normandiassa, ja sen linnakkeita tuhotaan tai niiden annetaan tuhoutua monin paikoin. >. Eurooppalaisittain nuorella valtiolla on omaa rannikkoa ainoastaan noin 70 kilometriä. Mutta maalla on hieman yllättäenkin erittäin kiinnostavaa tarjottavaa myös meripuolustuksen historiasta kiinnostuneille. Ajanmukaistettuna linnoite oli käytössä myös toisessa maailmansodassa, osana legendaarista Atlantin vallia. Belgian rannikolta löytyy yksi parhaiten säilyneistä saksalaisista Atlantin vallin linnakkeista, joka oli aktiivikäytössä vieläpä molemmissa maailmansodissa. 95 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 elgiaa ei tunneta merivaltiona, vaikka se entinen siirtomaaisäntä onkin. Kaiken kukkuraksi maisematkin aivan meren ja hiekkadyynien tuntumassa ovat upeita. Linnoitusalue, jossa Suomen Sotilaan partio vieraili kesällä 2013, sijaitsee Oostenden kaupungin ulkopuolella, Raversijden ulkoilmamuseon alueella. Samalla käynnillä on siis mahdollista tutustua rannikkopuolustuksen kehitykseen useammankin vuosikymmenen perspektiivillä. Belgiassa Hitlerin puolustusrakennelma näyttää pitävän jatkossakin
Ampuma-aukko on peitetty lasituksella museoinnin yhteydessä tilojen kunnossapitämiseksi. 22 . Harva muistanee, että Saksa kävi täysimittaista merisotaa jo sata vuotta sitten alkaneen ensimmäisen maailmansodan aikana. Aachenin rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1914, ja tulevina vuosina linnaketta varustettiin koko ajan. VARTIO ATLANTILLA 105-millisen katetun aseman katolla. Virallisesti se otettiin käyttöön vuonna 1915, jolloin sota länsirintamalla oli jo jähmettynyt kuluttavaksi asemasodaksi. Raversijden rannikkokylään rakennetun – saksalaisen rajakaupungin nimeä kantaneen – patteri Aachenin päätarkoitus oli selvä: suojata läheistä Oostenden satamaa. Saksa oli miehittänyt suurimman osan Belgian rannikkoa, josta käsin oli hyvä hyökätä sukellusveneillä ympärysvaltojen laivaliikennettä vastaan. Pian Oostendessa marssi saksalainen merijalkaväki, joka linnoitti Belgian rannikon. U-Bootit myös miinoittivat vihollisen satamia. n Liian vähän liian myöhään: brittien merijalkaväki on saapunut Oostendeen sata vuotta sitten. Samalla tulivoimainen asema suojeli Saksan maarintamaa mereltä tulevilta mahdollisilta maihinnousuilta. 96 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 SOTAMATK ALL A Patteri jo ensimmäisessä maailmansodassa Atlantin ja Pohjanmeren saksalaiset rannikkolinnakkeet yhdistetään useimmiten toiseen maailmansotaan. SO N D ER H EF T D ER W O C H E. Osana sitä olivat keisarillisen laivaston tulivoimaiset ja hyvin linnoitetut rannikkopatterit
Hämääminenkin osattiin taitavasti jo tuohon aikaan. Saksalaiset lähtivät, patteri jäi Aachenin sijainti varsin lähellä Ypresin rintamalinjaa antoi sille myös maajoukkojen tukitehtäviä. Vastaavasti se altistui usein myös vihollisen maalta tulevalle tykistötulelle. Sota päättyi 11.11.1918 Saksan ehdottomaan antautumiseen. Viimeistään loppukesällä 1918 Saksan tappio sodassa alkoi olla täysin selvä. n Linnakealueella on nähtävillä monenlaisia aseita eri aikakausilta. Ne oli ankkuroitu vahvistettuihin betonijalustoihin ja suojattu terästorneilla. Tykkien välissä oli piikkilangalla suojattuja konekivääriasemia. päivästä alkaen. Lokakuun 16. Rauhan tultua useimmat saksalaisten Belgian rannikolle rakennuttamat rannikkopatterit purettiin. Aachen kuitenkin säilyi ainutlaatuisen sijaintinsa takia: Raversijde kuului nimittäin Belgian kuninkaalliseen perheen omistuksiin. 1918 Saksan keisarillisen laivaston Marinekorps tuhosi tykkikaluston ja hylkäsi patteri Aachenin. Patterin pääaseistus oli vakuuttava: neljä Kruppin vuonna 1901 valmistamaa 150 mm:n SK L/40 -laivatykkiä, joiden maksimikantama oli 18 kilometriä ja paino 40 tonnia. Ajoittain linnakkeen miehistö käskettiinkin tulittamaan brittien asemia. Lisäksi käytössä oli it-tykkejä, joiden tarve huomattiin, kun ilma-ase kehittyi nopeasti. Kevyemmät tykit oli sijoitettu lähemmäs rantaa ja raskaampi kalusto sisämaahan. Tappioista ei ole tietoja saatavilla, todennäköisesti niitä tuli. Patterin alueelle rakennettiin myös betoniset tähystysja komentobunkkerit. Toimivien tykkien lomaan oli sijoitettu käytöstä poistettuja kanuunoita, ja tuliasemiin sijoitettiin myös puisia valetykkejä. Kunin> n Vartio Atlantilla. Tämä sveitsiläinen 20 mm Oerlikon it-tykki on vuodelta 1928. Saksalaiset ovat saapuneet Raversijdeen. SO N D ER H EF T D ER W O C H E Batterie Aachen Aachen koostui kahdesta tykistövyöhykkeestä. Kyseiset rakenteet ovat edelleen nähtävissä, ja niiden alueella voi melkoisen vapaasti ja turvallisesti liikkua yhdyskäytäviä pitkin. Myöhemmin linnakkeeseen saatiin ammuksenkestävät miehistösuojat. Patteri oli jatkuvan tulituksen alla syyskuun 28. Rumpulipas vetää 60 ammusta.. Miehistö koostui Saksan keisarillisen laivaston hyvin koulutetuista reserviläisistä. 97 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 22 . Näihin maisemiin nousi sata vuotta sitten nyt turistinähtävyytenä oleva patteri Aachen
Saltzwedel Neu Raversijde sai nukkua ruususen unta parikymmentä vuotta. Työmaalla oli myös organisaatio Todtin henkilöstöä. Linnakkeen katolle sijoitettiin aluksi Boforsin ilmatorjuntatykki. Saksalaiset siis vain jatkoivat jo parikymmentä vuotta aikaisemmin tekemäänsä työtä. Linnakkeen nimi otettiin ensimmäisen maailmansodan SAKSALAISET TUHOSIVAT RAVERSIJDEN MAJAKAN vuonna 1915, koska se tarjosi liittoutuneiden maa-, merija ilmaaseelle liian selkeän maamerkin.. Belgian rannikolla oli tärkeää suojata muun muassa tärkeät satamakaupungit Antwerpen ja Oostende. Jälkimmäisen suojaksi päätettiin varustaa uudelleen ensimmäisessä maailmansodassa kunnostautunut rannikkopatteri Aachen. Saksan voitto alkoi olla entistä kyseenalaisempi ja oli pakko varautua liittoutuneiden mannermaalle tekemään maihinnousuun. Vahva ja todellinen valli oli vain Calais’n ja Alankomaiden välillä, myös Belgiassa siis. Ensin alueella työskentelivät saksalaiset pioneerijoukot, jotka rakensivat uusia kenttäja kantalinnoitteita, miehistöja huoltotiloja sekä kunnostivat ja vahvistivat vanhaa linnaketta. Vuonna 1941 huomio kääntyi itään ja sota vain jatkui. Toukokuussa 1941 patteri Saltzwedel altin merisotilaat alkoivat ajanmukaisen patteri Saltzwedel neun rakennustyöt. Patteri oli valmiina taisteluun vuonna 1942. Uni päättyi kesällä 1940, kun Saksa valtasi jälleen Belgian. 98 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 SOTAMATK ALL A gassuvun moninaisiin vaiheisiin voikin tutustua ulkoilmamuseossa. Työn alle laitettiin kuuluisa Atlantin valli, joka lopulta käsitti yli 5 000 kilometriä erilaisia linnoitteita Ranskan ja Espanjan rajalta Norjaan saakka
SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 99 menestyksekkäältä sukellusvenekapteeni Reinhold Saltzwedeliltä, joka operoi samoilla vesillä. Samalla tuliasemissa olleet belgialaiset tykit siirrettiin Ranskaan ja tukikohta varustettiin 105 mm:n laivatykeillä mallia R 671. Osaksi Atlantin vallia Monien muiden Atlantin vallin patterien tapaan myös Raversijdessä käytettiin sotasaaliskalustoa: 120 mm:n belgialaisia tykkejä (12 cm K 370 (b), saksalainen tyyppinimike sotasaalistykille, jonka pikku-b tulee saksankielisestä ilmaisusta belgialainen, belgische). Belgian koko rannikkokin säästyi onnekseen Normandian kaltaisilta suurtaisteluilta. Matruusin vaatetus on ollut itseasiassa sangen nykyaikainen ollakseen sadan vuoden takaa. Ne oli alunperin suunniteltu sukellusveneiden kansiaseiksi. Vanhoihin 120-millisille tarkoitettuihin ympäriampuviin asemiin sijoitettiin ilmatorjunta-aseistusta. Taistelukykyä ei testattu Raversijden taistelukykyä ei päästy testaamaan toisen maailmansodan aikana ilmatorjuntaa lukuun ottamatta käytännössä lainkaan. Raversijdeen rakennettiin useita katettuja bunkkereita, jotka otettiin käyttöön toukokuussa 1944, juuri ennen liittoutuneiden maihinnousua Normandiaan. Myöhemmin saatiin valmiiksi betoniset ympäriampuvat mutta kattamattomat tykkiasemat. Uudet katettuihin bunkkereihin sijoitetut tykistöaseet pystyttiin suuntaamaan vain merelle, vanhat asemathan olivat olleet ympäriampuvia. Saltzwedel neun tykit asennettiin aluksi hiekan päälle sijoitetuille puisille jalustoille. Vasemmalla sama tykkimalli betonijalustalla varustetussa avoasemassa re-enactmentharrastajien käsissä kesällä 2013.. Linnake vailla kattoa Lokakuussa 1943 Saksan asevoimien ylijohto antoi määräyksen kattaa kaikki tykkiasemat betonibunkkereilla. Näitä Cockerillin tehtaan varsin moderneja kanuunoita vuosimallia 1931 valmistettiin todennäköisesti vain 36 kappaletta. Syksyllä 1942 tukikohdan nimeksi tuli Bensberg, joka oli osa Raversijden tukikohtaryhmää, sittemmin joulukuussa tukikohta-alue sai uuden entistäkin komeamman nimen Tirpitz, kuuluisan saksalaisen amiraalin mukaan. Tykkien paino oli 5 450 kiloa ja kantama noin 18 kilometriä. Emme saa siis > KEISARILLISEN LAIVASTON rannikkotykkimies Raversijden museossa maailmansotaviiksineen. Normandian maihinnousun onnistumisen jälkeen oli ilmeistä, että liittoutuneet lähestyisivät lopulta Raversijdeakin maan puolelta. Patterin alkuperäinen tarkoitus romuttui näin kokonaan. Taustalla olivat tietenkin liittoutuneiden jatkuvasti kiihtyvät ilmaiskut. n 75 millin panssarintorjuntatykki 7,5 cm PAK 40, kantalinnoitetussa tuliasemassaan Raversijdessa
Vain paria päivää myöhemmin kanadalaisten kärkijoukot – Manitoban rakuunat – saapuivat alueelle ja vapauttivat samalla Oostenden. Vitriineissä on esimerkiksi Saksan keisarillisen sotalaivaston monenlaista esineistöä. 4. Moni kone pudotti lastinsa lopulta mereen. 100 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 SOTAMATK ALL A ihailla amerikkalaisissa hittielokuvissa enemmän tai vähemmän historiaa kunnioittavia taistelukohtauksia, joissa Raversijden pelottava rannikkopatteri vallataan kiivaan taistelun jälkeen räväkällä kommandoiskulla. Maaleina olivat liittoutuneiden pommikoneet, jotka palasivat lennoiltaan Saksan ja Belgian alueelta. Matka esimerkiksi Brysselistä ei ole pitkä. Tästä ei ilman pääsylippua kuljeta muutoin kuin ehkä "Journalist Sonderausweisella".. Varsinaisten linnoitteiden lisäksi alueella oleva museorakennus on kiinnostava. Patterin lähelle pääsee Oostendesta rantaa pitkin kulkevalla ratikkalinjalla (pysäkki Raversijde). Seitsemäs syyskuuta saksalaiset jättivät Raversijden Tirpitzin lopullisesti ja tuhosivat kaluston. Patterin it-miehistö pääsi sen sijaan käyttämään aseitaan useitakin kertoja. Siellä esitellään paikan historiaa ja yleisemminkin merisotahistoriaa. Patteri tänään Nykyään Aachen-patteriin osittain pohjautuva Saltzwedel neu on yksi parhaiten säilyneitä osia Atlantin vallista. Saksalaiset uhkasivat jäädä saarroksiin. Ampumahautoja ja yhdyskäytäviä on peräti parisen kilometriä. Tutkittavaa siis riittää useiksi tunneiksi. Mallinukkien avulla voi myös päätellä, minkälaiset olivat rannikkosotilaiden ja heidän upseeriensa univormut sekä muu varustus. syyskuuta 1944 liittoutuneet saapuivat Antwerpeniin. n Turistit ovat joutuneet "Kahlekoirien" ankaraan syyniin linnakkeen portilla. Alueelle pääsee myös helposti, autolla voi ajaa aivan linnoitusalueen viereen. Laskeutuminen Englannin tukikohtiin oli tietenkin kielletty, mikäli yksikin pommi oli vielä jäljellä. Koneet yrittivät pudottaa jäljelle jääneet pomminsa Atlantin vallin linnoitteisiin. Sotahistoriasta kiinnostuneiden kannattaakin ehdottomasti ottaa Raversijde ohjelmaansa, jos Belgiassa vierailee. Alueella on kaikkiaan kuutisenkymmentä erilaista rakennelmaa maailmansotien ajalta
– Tällä kertaa koolla on noin 70 osallistujaa eri maista. De Weerdt on itse harrastanut historian toisintoesityksiä noin 15 vuotta. Jo numerot ovat päätä huimaavia: laskutavasta riippuen noin 5 300 kilometrin linnoitusketjuun käytettiin peräti 17 miljoonaa kuutiota betonia ja 1,2 miljoonaa tonnia terästä. Valtavia määriä taloudellisia ja sotilaallisia resursseja sidottiin kiinteään puolustukseen, jonka voi kiertää. Atlantin valli oli hyvä esimerkki linnoittamisen ongelmallisuudesta. Yhdessä huoltorakennuksessa oli jopa keittiömiehiä nakitettuna kuorimaan perunoita! Kyseessä oli erään belgialaisen ryhmän toteuttama historiallinen re-enactment (historian elävöittämistai toisintoesitys). Vartiomiehet käyskentelivät bunkkerien katolla valppaasti merelle tähyillen – aivan kuten vanhoissa Signal-lehden värikuvissa. Linnoitusketju olikin monen historiantutkijan mielestä enemmänkin propagandatarkoituksiin luotu myytti. Uusnatseilta on kuitenkin ehdottomasti pääsy kielletty, mies painottaa. – Ryhmäämme kuuluu hyvin erilaisia ihmisiä, on opiskelijoita, poliiseja, keräilijöitä. Hän on erikoistunut saksalaisiin joukko-osastoihin. Esimerkiksi ”saksalaissotilailla” oli käytössään sota-ajan sivuvaunumoottoripyörä ja radiosta kuului sodanaikainen saksalainen lähetys. > FESTUNG EUROPAN VALLI MERELLÄ Tehokas sotilaallinen varustus vai propagandan luomus. Rakennuskustannukset pelkästään Ranskan alueella olivat lähes n Yksi Omaha Beachin lähimaaston rannikkotykkiasemista Atlantin vallilla kuvattuna 60 vuotta maihinnousun jälkeen kesällä 2004. Saksalaiset univormut ja muut sotilaiden varusteet eivät ole aitoja, mutta pyrimme käyttämään mahdollisimman tarkkoja kopioita, sanoi tapahtumaa järjestämässä ollut belgialainen Gunther de Weerdt. Kiinteä linnoittaminen ei kestänyt liittoutuneiden ehdotonta ilmaherruutta ja laivatykistöylivoimaa. Rekvisiittaan ja mahdollisimman aitoon tunnelmaan oli muutenkin panostettu. Saavutettiin pelotearvoa ja korkea valmius sekä taistelunkestävyys, mutta niukat resurssit levisivät pitkin yli 5 000 kilometrin pituista rantaa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 101 Historian elävöittäminen Kielletty uusnatseilta! Sattumalta juuri vierailumme aikana Raversijden linnoitusalueella oli käynnissä häkellyttävän realistisen tuntuinen sotasimulaatio eli amerikkalaisittain re-enactment-tapahtuma. Historiasta kiinnostuneille jäi paljon katsottavaa, joka uhkaa nyt monin paikoin tuhoutua. Täällä maihinnousun onnistuminen näytti jo olevan hetken vaakalaudalla, mutta Atlantin valli murtui. JA A KK O PU U PE RÄ 4 miljardia Saksan valtakunnanmarkkaa (Reichsmark). Atlantin valli ei pystynyt kuitenkaan estämään liittoutuneiden maihinnousua Normandiassa kesäkuussa 1944. – Muita näin hyvin säilyneitä Atlantin vallin linnoitteita ei juurikaan enää ole. Raversijdea de Weerdt pitää aivan erinomaisena ympäristönä harrastukselleen. TEK S TI: VESA KEINONEN. Tämä on aivan huippupaikka! VK R anskan ja Espanjan rajalta Norjan Jäämerelle ulottunut Atlantin valli oli yksi kaikkien aikojen suurimmista rakennustöistä. Kovimman haasteen liittoutuneiden operaatio saikin vasta vallin takamaastossa joutuessaan vastakkain saksalaisten liikkuvien joukkojen kanssa. Joukko eri-ikäisiä miehiä oli pukeutunut saksalaisiin toisen maailmansodan univormuihin. Siinä hyödynnettiin tehokkaasti etenkin visuaalisia elementtejä: Saksan laadukkaita aikakauslehtiä ja elokuvateatterien viikkokatsauksia
Vichyn hallituksen ja Saksan tekemän sopimuksen mukaan tuhansia ranskalaisia lähetettiin myös pakkotyöhön Atlantin vallille. Liian vähän – väärässä paikassa Liittoutuneille haluttiin antaa kuva siitä, että maihinnousu Länsi-Eurooppaan ei tulisi mitenkään onnistumaan. Pikemminkin ne vain sitoivat saksalaisia joukkoja, joita olisi tarvittu kipeästi muualla. Lisäksi linnakkeet Ranskan suurissa satamakaupungeissa olivat vahvoja, mutta ne pystyivät taistelemaan vain merelle päin”, hän sanoi kuulusteluissa sodan jälkeen. Normandian Omaha-rannalla tämä sitten osittain toteutuikin. n Hitlerin arvauspeli keväällä 1944. Tämä teki maahanhyökkäyksestä logistisesti raskaan ja riskialttiin. Saksan länsirintamasta vuonna 1944 vastanneen n Valli maksoi miljardeja markkoja, joille olisi voinut olla äärimmilleen jännitetyn Saksan sotataloudessa kustannustehokkaampiakin käyttökohteita. Monet Ranskan länsirannikon linnoitetut kaupungit pitivät puolensa sodan loppuun saakka, mutta eivät vaikuttaneet enää sodan lopputulokseen. ”Voittamattomilla” linnoitusketjuilla haluttiin todistella, että myös totaaliselta sodankäynniltä oli mahdollisuus suojautua sataprosenttisesti. Atlantin vallin betoniset tykistöja konekivääriasemat, pirulliset esteet ja miljoonat miinat tekisivät maihinnousurannoista teurastamoja. Liittoutuneet joutuivat taistelemaan Normandiassa toden teolla, mutta sen jälkeen Atlantin vallista ei ollut enää haittaa. Von Rundstedtin väitteet ovat perusteltuja. Olosuhteet työmailla n Tällaisen kuvan antoi Signal-lehti ja monet muut saksalaiset propagandamediat Atlantin vallista keväällä 70 vuotta sitten. Kysymys oli enää siitä, milloin ja minne tulisi ratkaiseva isku, jonka jälkeen Saksa olisi todella kahden rintaman sodassa. H A N S H U BM A N / SI G N A L. ”Vain Alankomaiden ja Belgian rajaseudun Scheldt-joelta Ranskan Seine-joelle se oli oikeasti olemassa. Mikä pahinta, Euroopan linnakkeelta puuttui katto. 102 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 SOTAMATK ALL A Atlantin vallilla vakuutettiin saksalaisia erityisesti siitä, että Kolmas valtakunta tekee kaikkensa omiensa suojelemiseksi sodan kauhuilta. Haluttiin nostaa hyökkäyskynnystä ja ainakin kanavoida hyökkäystä. Atlantin valli murtuu Atlantin valli on varsinkin Ranskassa poliittinen – jopa arkaluontoinenkin – aihe. Kolmas valtakunta oli jo tuhoon tuomittu. kenraalisotamarsalkka Gerd von Rundstedtin mukaan Atlantin valli oli pääosin bluffia. Samanlaista propagandaa oli vuosina 1936–1940 käytetty Saksan länsivallin eli Siegfrid-linjan osalta. Monet ranskalaiset rakennusyritykset saivat linnoitusketjun päärakennuttajalta organisaatio Todtilta tuottoisia alihankintaurakoita. Vahvoja tykistölinnakkeita riitti kuitenkin vain tärkeimmiksi arvioitujen kohteiden lähelle, ja ne voitiin kiertää. Pitkälti samat yritykset vastasivat sodan jälkeen Ranskan jälleenrakennuksesta. Saksan kaupunkien pommisuojissa uskoa propagandakuviin ja lopulliseen voittoon koeteltiin rajulla tavalla. Joka tapauksessa linnoitteet pakottivat hyökkääjän panostamaan valtavasti merija ilma-aseen tulivalmisteluun ennen hyökkäystä, ja ne myös estivät maihinnousun suoraan satamaan
Tuhatvuotinen valtakuntakin kesti vain 12 vuotta. Sotahistoriaa maasta löytyy muinaisista roomalaisista Waterloohon ja toiseen maailmansotaan asti. Nälkäkuoleman partaalla olevien orjatyöläisten työpanos tuskin kohosi kovin korkealle. Moottorija muiden pääteiden kunto on hyvä, mutta pikkuteillä on usein tietöitä ja kiertotiet voivat olla pitkiäkin, toisaalta ne voivat olla sotahistoriasta kiinnostuneelle myös palkitsevia. Yhden suositeltavan kohteen Belgian Oostendessa esittelemme toisaalla tässä lehdessä. B elgia on mainio maa myös sotahistorian harrastajalle. Oma lukunsa on linnoitustyömailla käytetty orjatyövoima. Sotahistoriaa löytyy roomalaisajoista toiseen maailmansotaan – paljon pienellä alueella. Lukuisat riutuivatkin kuoliaaksi kurjissa olosuhteissa. Retkikuntamme vieraili Belgiassa kesäkuun alussa, joka on alueella hyvää matkailuaikaa. 103 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 olivat suhteellisen hyvät aina vuoteen 1943 asti, jonka jälkeen ne selvästi heikkenivät. Atlantin valliin kannattaa tutustua, jos sotahistoria kiinnostaa. Bunkkerit hukkuvat hiekkadyyneihin tai jäävät rannikon rakennustyömaiden alle. Lisää Atlantin vallista ja siitä, kuinka se murtui kesällä 1944, voit lukea myöhemmistä numeroistamme vuonna 2014. TEK S TI: VESA KEINONEN n Yksi harvoista. Belgian metsissä ja pelloilla on ratkaistu Euroopan kohtalo muutamaankin kertaan. Suomen Sotilaan kolmihenkinen partio – kaksi aikuista ja yksi teini-ikäinen – sai viikon aikana runsaasti hienoja kokemuksia. Jättiläishanke hyödynsi häikäilemättä valloitettujen maiden tarjoamaa ilmaista lihasvoimaa. Mutta linnoittamisen historiasta ja tekniikasta kiinnostuneille, ja niille, jotka haluavat nähdä monumentaalisia nähtävyyksiä ilman turistiruuhkaa, Suomen Sotilas suosittelee pohjoisempia kohteita, joita löytyy jo heti itäisimmän Sword-maihinnousukaistan itäpuolelta ja Le Havresta eteenpäin sekä vaikkapa meille läheisestä Norjasta – ja vielä hetken aikaa Tanskan hiekkadyyneiltä. Siellä missä turismi tuo rahaa, pidetään linnoitteistakin huolta. Nähtävää ja koettavaa löytyy myös muille, aina tippukiviluolista ja luonnonpuistoista kauniisiin vanhoihin kaupunkeihin, hyvään ruokaan ja raikkaisiin oluisiin. Sesonki ei ole vielä päällä, ja majoitusta on suhteellisen helppo löytää. Normandia on tietysti linnakkeista kiinnostuneille mielenkiintoinen klassikkokohde, koska juuri siellä noustiin maihin ja ratkaistiin osaltaan toinen maailmansota. Kuva museoalueen nettisivuilta. Tämänkin museon aukiolo kannattaa tarkastaa etukäteen. Ainakin sotahistoriasta, hyvästä ruoasta ja juomasta sekä Ardennien luonnonkauneudesta ja vanhoista pienistä kylistä ja kaupungeista kiinnostuneille Belgia on aarrearkku. Vieressä oleva pieni museorakennus pitää sisällään häkellyttävän univormuja asekokoelman sekä hienon kuvauksen alueella käydyistä taisteluista. Maantieteellisesti pienellä alueella on valtavasti nähtävää. Mitä siellä muka on. n Belgialaiset 120 mm:n sotasaaliskanuunat oli asennettu alun perin tällaisiin ympäriampuviin avoasemiin. Belgiaa pidetään monesti epäkiinnostavana maana. Hotellien ohella kannattaa kokeilla myös yksilöllisempiä B&B-paikkoja. Ainakin isomman joukon kannattaa kuitenkin varata majapaikat etukäteen netistä tai ainakin tulostaa niiden osoitteita ja puhelinnumeroita mukaan. Tanskalaiset ovat aloittaneet vanhojen linnoituslaitteiden tuhoamisen, ja monin paikoin luonto ottaa takaisin omansa. Omalla tai vuokratulla autolla pyyhältää Belgian päästä päähän muutamassa tunnissa. Sekään ei nimittäin ole ikuinen. Ensi kesänä rannoilla on taas ruuhkaa, kun maihinnoususta tulee 70 vuotta. Sittemmin avoasemiin tuli ilmatorjunta-aseita. Osasto Peiperin hylkäämä kuuluisa Kuningastiikeri La Gleizessa. Ympäröivällä maaseudulla on pääosa tiestöstä ja taloista kuin 70 vuoden takaa.. Yllätyimme > MITÄ… Belgiako sotahistorian aarreaitta. Paikoin kiusallisina koetuista muistoista halutaan eroon. Kaikki on katoavaista
Vithiä ja Saksan rajaa. panssaridivisioona ja brittien 3. Erittäin harvinainen aito Kuningastiikeri on nähtävillä La Gleizen kylässä, jonne hyökkäyksen kärkenä edennyt taisteluosasto Peiper sen joutui hylkäämään. Cellesin kaupungissa Dinantin lähellä on Pantherin raato merkitsemässä paikkaa, jonne saksalaisten hyökkäys jouluaattona 1944 pisimmillään eteni. Varsin hyväkuntoinen Panther-panssari on mahdollista bongata esimerkiksi Grandmenilin pikkukaupungissa. Paksumpilompakkoisille tarjoutuu mahdollisuus myös päästä saksalaisen miehistönkuljetus-puolitelaketjuvaunun kopion, tšekkiläisen Tatran, kyytiin. panssarirykmentti. Välitavoitteena olleelle Meuse (Maas)joelle jäi matkaa vielä jokunen kilometri, suurhyökkäyksen lopullisena päämää. Poteausta alkaa myös ura, jota pitkin voi tutustua hyvin Ardennien tapahtumiin vuonna 1940, jolloin saksalaiset murtautuivat metsäisen alueen läpi ja avasivat näin tiensä Atlantille. Saksan yllätyshyökkäyksellä käynnistynyttä taistelua pidetään usein koko Yhdysvaltain sotahistorian verisimpänä, joskin silloin unohdetaan Yhdysvaltain sisällissota 150 vuotta sitten, jolloin kaatui ja haavoittui enemmän amerikkalaisia kuin missään Yhdysvaltojen käymässä sodassa koskaan. Täällä auttamattomasti alivoimaisen, ilmasuojattoman ja polttoainepulasta kärsineen hyökkääjän pysäyttivät Yhdysvaltain 2. Siellä käytiin joulukuussa 1944 – tammikuussa 1945 Ardennien suurtaistelu, jonka angloamerikkaiset tuntevat nimellä Battle of Bulge. Tähän päättyi saksalaisten hyökkäys joulukuussa 1944. Saksalaista kalustoa on erityisen hyvin esillä. Tuhottu Panther-vaunu muistuttaa Kolmannen valtakunnan hieman vajaan 70 vuoden takaisesta viimeisestä toivottomasta rynnistyksestä Atlantille. Ardennit Ardennien taistelusta muistuttavat lukuisat museot sekä yksittäiset panssarivaunut ja tykit. Paikalla on kuvattu Ardennien kuuluisimmat taisteluvalokuvat ja dokumenttifilmit. Poteaussa SS-divisioona Leibstandarten Kampfgruppe Hansen tuhosi amerikkalaisen 7. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka on Poteaun museo, joka sijaitsee lähellä St. Taistelujen kulkua maastossa on yhä erittäin helppo seurata Belgiassa, koska pikkuteistä monet noudattavat vanhoja 70 vuoden takaisia uria ja kylien taloissa saattaa näkyä yhä taistelun jälkiä. panssaridivisioonan tiedusteluosat, ja siellä voi muun muassa tutustua taisteluun maastossa alkuperäisen n Ardennien taistelusta kirjoitimme numerossamme 1/2005. Toisen maailmansodan harrastajille Belgian itäosat ovat aarreaitta, nähtävää rittää useiksi päiviksi. amerikkalaisen White-puolitelavaunun kyydissä (lisää aiheesta muun muassa Suomen Sotilas 1/2005). SOTAMATK ALL A 104 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 myönteisesti, hinta on alhainen ja palvelu saattaa olla mitä parhainta. n Celles
Massiivinen viisikulmainen muistomerkki kunnioittaa Ardennien taisteluissa kaatuneita tai haavoittuneita amerikkalaisia sotilaita. Limburgin ja Ardennien sotaja kulttuurihistoria yltää muinaisen Rooman ja varhaiskeskiajan taisteluista, hunniarmeijat mukaan lukien, aina toiseen maailmansotaan asti. Tämän hetken tavoitteena on avata se vuonna 2014 uusittuna ja laajennettuna. Tämän linnakkeen lisäksi Koillis-Belgiasta löytyy valtava määrä muitakin linnakkeita ja raunioita roomalaisajalta, hunniretkien ajoilta, keskiajalta ja tietysti molemmista viime sodista, paljon kiinnostavaa pienellä alueella. maahanlaskudivisioona eli Screaming Eagles. Yksityisten museoiden kesken tuntuu vallitsevan vieläpä aikamoinen keskinäinen nokittelu. Kiinnostavia taistelupaikkoja, museoita, muistomerkkejä ja sotilashautausmaita on mahdollisuus löytää myös muualta Flanderista. Vasta ajan kanssa kiinnittyy huomio pysäköityjen autojen rekisterikilpiin ja tiettyihin eroihin rakennuskannassa. Osa kohteista on Alankomaiden puolella, mutta maastossa valtakuntien rajaa ei aluksi edes huomaa. Kannattaa siis jo ennen matkaa varmistaa aukiolo, ja aina puhelimella. Kaupunkia puolusti sitkeästi muun muassa Taistelutoverit-tv-sarjasta tuttu 101. Liègen ja Alankomaiden puolella olevan Maastrichtin välillä on linnake ja taistelupaikka toisensa vieressä. Malmedyn lähistöllä tienristeyksessä sijaitseva Baugnez 44 Historical Center kannattaa myös ehdottomasti käydä katsastamassa. Sen vieressä saksalaiset SS-joukot teloittivat – epäselvissä olosuhteissa – lähes sata amerikkalaista sotavankia hyökkäyksensä alkuvaiheessa. Maineikkaan divisioonan taistelupaikkoihin voi tutustua myös Foyn kylässä muutama kilometri Bastognen ulkopuolella. Muistoalue löytyy teloituspaikan läheltä. Ardennien alueella viehättävää ja sotahistorian harrastajalle antoisaa, joskin välillä myös hermoja repivää, on vanhan tiestön autenttisuus, se kuuluisa ”Belgian road”. Sotahistoriamatkaa Belgiaan suunnitteleville suosittelemme sivustoa http://www.visitbelgium.com. Ardennien taisteluita käsittelevät museot ovat luku sinänsä. Niitä on alueella lukuisia, ja taso vaihtelee huomattavasti. Museoista tutustumisen arvoinen on esimerkiksi Le Musée de la Bataille des Ardennes, joka sijaitsee idyllisen La Roche-en-Ardennesin pikkukaupungin keskustassa. n Eben Emaëlista kirjoitimme laajasti lehdessämme vuonna 2010. Erään yksityisen museon (niitä on useita) pitäjän mukaan kaupungin byrokratia ei ole pystynyt viemään projektia sovitusti eteenpäin. Ardennit ja Limburg Bastognen virallinen Ardennien taisteluja käsittelevä museo ei vierailumme aikana ollut auki. Yksikölle on paikkakunnalla omistettu oma museokin. Belgialaiset joukot antoivat saksalaisille kovan vastuksen. Myös Dinantin kaupungin lähellä käytiin sodan alkuvaiheessa kiivaita yhteenottoja. Eben Emaël on linnakkeista maineikkain, ja sillä on hieno museo. Täälläkin kannattaa tarkistaa museoiden aukioloajat ennen matkaa. Niissä haavoittui myös muuan Ranskan armeijan nuori luutnantti Charles De Gaulle. Saksalaiset joukot tappoivat Dinantissa useita satoja siviilejä, mitä ympärysvallat pystyivät käyttämään propagandassaan hyväksi. Nähtävää on loputtomiin. SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 105 ränä olleeseen Antwerpeniin vieläkin enemmän. Useita museoita Amerikkalaisten osalta ylivoimaisesti tunnetuin paikkakunta Ardenneilla on Bastognen kaupunki, joka oli parisen viikkoa saksalaisten piiritysrenkaassa. Osa museoista myös myy sotamuistoja, enemmän tai vähemmän aitoja. Vierailumme aikana yllättävän moni tuntui olevan kiinni, josta ei ollut mitään mainintaa niiden nettisivuilla. Tutustuimme aluksi Liègen seudulla maisemiin, joissa käytiin elokuussa 1914 ensimmäiset länsirintaman suurtaistelut. JA A KK O PU U PE RÄ. Muun muassa edellä mainitun Eben Emaëlin vierestä löytyy vanha hunnien leiri ja muutaman kilometrin päästä roomalaistie ja -kaupunki. Ardennien pohjoispuolella Limburgin maakunnassa voi tutustua toisenlaiseen sotahistoriaan. Vierailimme muun muassa Ypresin (Passchendaele) suurtaistelujen alueella, joka puhuttelee edelleenkin syvästi. Katsotaan mitä tapahtuu… Keskustan ulkopuolella kannattaa Bastognessa bongata myös vaikuttava Mardasson Memorial. Ensi vuonna voisi olla jännittävää matkustaa Waterloohon, vuonna 2015 tulee Belgiassa sijaitsevalla taistelukentällä käydystä kuuluisasta taistelusta kuluneeksi 200 vuotta! Ratkaisutaisteluista ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa ja aikaisemminkin myös Belgian alueella voit lukea lisää Suomen Sotilas -lehden seuraavista numeroista. Linnoituksia löytyy molempien maailmansotien ajoilta. Unikkopellot Ardennien alueelta ryhmämme siirtyi keskiseen ja läntiseen Belgiaan kohti ensimmäisen maailmansodan kuuluisia taistelukenttiä. Belgian länsiosa Flanderi on kuuluisa ensimmäisen maailmansodan taistelupaikoistaan
Pelkääjien määrä on noussut edellisestä kolmen vuoden takaisesta tutkimuksesta kolmella prosenttiyksiköllä. Onkin kiintoisa nähdä, nouseeko Nato-jäsenyys siellä vaaliteemaksi. Kun sen aikaisemmin voimakkaat ja tehokkaat asevoimat toimivat alueen vakauttajana, on tilanne nyt päinvastainen: turvallisuuden tuottajasta on tullut lähes sotilaallinen tyhjiö ja samalla turvallisuuden kuluttaja. RUOTSISSA PIDETÄÄN parlamenttivaalit tänä syksynä. Siellä on melkoinen ympyrä neliöitävänä, kun aprikoidaan, kuinka turvata yhä kalliimmaksi tuleva uskottava puolustus entisestään vähenevillä resursseilla. Mutta mitä hyötyä on solidaarisuuslupauksista, kun kaikki tietävät, ettei Ruotsilla ole kykyä tuota sitoumusta täyttää. Varsinkin kun maan omat ilmavoimat eivät kyenneet mitenkään reagoimaan niille ilmiselvästi heitettyyn haasteeseen. VENÄJÄN UHKAA pelkää vain 33 prosenttia. ETTEI VAIN TOISTU EU-jäsenyyden tapausten kulku. TÄTÄ PAHENTAA vielä maan turvallisuuspolitiikan ja sotilaallisten kykyjen täydellinen ristiriita. Nato-kannatus kasvaa Ruotsissa. Vuotta aiemmin kannattajien määrä oli 12 prosenttia alhaisempi. No kun ei kannata hinata harjoitukseen lainattuja tykkejä kotimaahan, vaan harjoitella tykkien kotimaassa Norjassa. Lisäksi kaikki Itämeren alueen maat ovat osallistuneet muihin suuriin monikansallisiin harjoituksiin, joiden avulla on tarkoitus vahvistaa alueen turvallisuutta. Harjoituksensa Ruotsin tykkimiehet pitävät naapurissa, Norjassa. Vuotta aiemmin prosentti oli 19. Ja meille tulee kiire tehdä samoin. Venäjän ilmavoimien pääsiäisenä kohti Ruotsin ilmatilaa suuntautunut hyökkäysharjoitus näyttää toimineen herätyskellon tavoin. MEILLÄKIN on Nato-jäsenyyden kannatus noussut, mutta vain hivenen. Vastaavasti oli myös vastustus laskenut, tosin vain 71 prosentista 70 prosenttiin. Ruotsi on ilmoittanut olevansa solidaarinen Itämeren valtioita kohtaan niiden joutuessa mahdolliseen kriisiin. Ruotsilla on kyllä peräti yksi kenttätykistöpataljoona, mutta juuri tällä hetkellä sillä ei ole ensimmäistäkään operatiivista kenttätykkiä. Naton vuosikausiin suurin harjoitus, Steadfast Jazz 2013 pidettiin Itämeren alueella. SAMAAN AIKAAN kun Ruotsista on tullut sotilaallinen tyhjiö, on Itämerestä tullut maailman kolmanneksi vilkkain öljynkuljetusreitti. Ja tämän pitäisi tapahtua ilman ulkopuolista apua, jota ilman ei pärjätty sen enempää vuonna 1918 kuin talvitai jatkosodassakaan. SUOMEN puolustusratkaisuja pohditaan Ilkka Kanervan (kok.) johtamassa parlamentaarisessa työryhmässä. Tähän lienee vaikuttanut Venäjän asevoimien komentajan kenraali Nikolai Makarovin kesällä 2012 Helsingissä pitämä puhe, jossa hän pelotteli suomalaisia Nato-jäsenyyden kielteisellä vaikutuksella Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Miksi siellä. PUOLUEISTA kokoomus on Nato-myönteisin, vai pitäisikö sanoa vähiten Nato-kielteinen, sillä sielläkin jäsenyyden vastustajia on enemmän kuin kannattajia: 48 prosenttia sanoo ei, 41 prosenttia kyllä. Eräänä kauniina aamuna huomaamme Ruotsin hakeneen Nato-jäsenyyttä. MTS:n tutkimuksen mukaan viime joulukuussa sitä kannatti 21 prosenttia suomalaista. Nyt koko projekti on uhattuna, kun Norjan ja Ruotsin puolustusmateriaaliyhteistyö yskii. VASTUSTUKSEN tärkein peruste, 45 prosenttia, on edelleen väärinkäsitys siitä, että suomalaiset joutuisivat vastoin tahtoaan sotimaan ulkomaille. Maailmankin mitassa sofistikoidusta Archer-tykistöjärjestelmästä on olemassa pelkkä prototyyppi. Puolustusvoimilla on suuria vaikeuksia värvätä vapaaehtoisia varsin vähäisiin riveihinsä ja varsinkin pitää heidät siellä. RUOTSIN ASEMA Itämeren alueella on muutamassa vuodessa mullistunut täysin. NATO-KAUHUN täytyy olla hirmuinen, sillä vaikka 38 prosentin mielestä jäsenyys liittokunnassa parantaisi Suomen puolustuskykyä, vain 21 prosenttia näkee jäsenyyden kannatettavana asiana. Enemmän öljyä kuin Itämeren kapeikkojen kautta kulkee vain Hormuzinja Malakansalmista! ITÄMEREN MERKITYKSEN kasvu on näkynyt alueen sotaharjoituksissa, joita ovat pitäneet muutkin kuin Venäjän ilmavoimat viime pääsiäisenä. 106 KNUUTI SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 Jukka Knuuti 36 PROSENTTIA ruotsalaisista kannatti vuoden 2013 lopulla maansa Nato-jäsenyyttä
Matkanjärjestäjät pidättävät oikeuden muutoksiin matkaohjelmassa. Tartto Tallinna Helsinki Suomen irtautuminen sodasta ja Viron valtaus. Varaa paikkasi heti! HUOM! Hinta sisältää ryhmäviisumin. Paikkoja riittää vain nopeimmille. Miten Saksan itärintaman pohjoiskulman tapahtumat vaikuttivat Suomen asemaan ja suomalaisten taisteluun. Yhteinen matkan päätöstilaisuus laivalla. Lisäohjeita matkanjärjestäjältä. Miksi Suomen puolustus murtui Valkeasaaressa ja miksi punaarmeijan hyökkäys pysähtyi Tali-Ihantalassa. Puna-armeijan ulosmurtautuminen Leningradin piiritysrenkaasta ja eteneminen Narvajokilinjalle keväällä 1944. Tilaajaetu 25 €. Painopiste Narva, Sinimäet ja Tarton suunta. 22.8. Vastuullinen matkanjärjestäjä on lähialueidemme sotahistoriamatkailuun erikoistunut, huippuasiantunteva ja luotettava osaaja JAPI-MATKAT Oy. Varaa matkasi heti: myynti@ japi-matkat.fi tai 05 3559365 Lisätietoja reitistä ja matkaohjelmasta Kari Kuusela, kari.kuusela@suomensotilas.fi tai 0400 157158 Suomen itsenäisyys pelastettiin 70 vuotta sitten Karjalankannaksella ja Suomenlahden eteläpuolella Virossa. Ostosja vapaa-aikaa Tallinnassa. Kuljetuksen linja-autolla, majoituksen kahden hengen huoneissa, aamiaiset, neljä ruokailua, ryhmäviisumin, hoitokuluvakuutuksen, laivamatkan kansipaikoin sekä sisäänpääsymaksut ohjelmaan kuuluviin kohteisiin. 23.8. Matkan hinta Suomen Sotilaan kestotilaajille NYT VAIN 495,00 € / hlö Normaalihinta muille kuin lehtemme kestotilaajille 520,00 € / hlö. Narva Narva-Joesuu Sinimäki Äksi Tartto Taistelu Virossa vuoden 1944 keväästä syksyyn 1944. Helsinki Vaalimaa Viipuri Ihantala Terijoki Puna-armeijan hyökkäyksen pysähtyminen Viipurin valtauksen jälkeen. Taistelut ja tilanne Kannaksella ja Suomen rintamilla sekä Saksan itärintamalla alkuvuodesta ja kesällä 1944. Saksan roolia vuoden 1944 torjuntataisteluissa ja taisteluita Suomenlahden eteläpuolella valottaa toisena oppaana ja matkanjohtajana lehtemme erikoistoimittaja, useita sotahistoriallisia artikkeleita ja kirjoja tehnyt HuK Kari Kuusela. Matkareitti ja alustava ohjelma (täsmennykset ohjelmaan keväällä 2014): 21.8. Oppaana Kannaksella kokenut ja arvostettu sotahistoriaopas everstiluutnantti Esa Urhovaara. L ähde Suomen Sotilaan ainutlaatuiselle lukijamatkalle 21.–24.8.2014 Kannakselle ja Viroon 70 vuoden takaisille taistelupaikoille ja saat vastauksen ratkaisutaisteluiden ratkaiseviin kysymyksiin. Matkan hinta sisältää: Laadukkaat ja asiantuntevat opaspalvelut. Terijoki Siestarjoki Valkeasaari Kronstadt Krasnaja Gorka Oranienbaum Narva Puna-armeijan suurhyökkäys ja Valkeasaaren murtuminen, Leningradin rintama ja Kronstadtin rooli Pietarin-Leningradin puolustuksessa 1919-1944. Mikäli sinulla on oma voimassa oleva Venäjän viisumi, vähennetään matkahinnasta 70 €! (Esim kestotilaaja, jolla oma viisumi, matkan hinta 425,00 € / hlö). 24.8. SUOMEN SOTILAAN LUKIJAMATKA 21.–24.8.2014 SA -K U VA Vielä muuta ma paikk a! Vuoden 1944 ratkaisutaistelupaikoille Karjalankannakselle ja Viroon
Liite muuttuu myöhemmin maksulliseksi ja se on mahdollista hankkia vain Suomen Sotilaan kanssa. Uusi 3XT-liitteemme on saanut hyvän vastaanoton! Nyt haluamme tehdä 3XT:stä isoveljensä Suomen Sotilaan veroisen – ainutlaatuisen. Varaa omasi jo nyt osoitteesta: www.suomensotilas.fi/fi/tilaa tai sähköpostilla: tilaus@suomensotilas.fi Lisää 3XT:stä osoitteessa www.suomensotilas.fi. Nyt tarvitsemme Sinun apuasi! Kerro mitä Sinä haluaisit meidän kirjoittavan liitteessä. Olemme siksi päättäneet jakaa liitteen toistaiseksi kaikille lukijoillemme ilmaisena