Suomen Sotilas 1/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 1/2 1 5 • 1 3 , 5 TALVISOTA EXTRA 75 VUOTTA TALVISODASTA | SOTA PINNAN ALLA OSA II
R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 4/ DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET KONEPISTO OLIEN TAISTELU TAISTELU TAISTELU TAISTELU 70 vuotta jatkosodas ta DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 6/ ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN Suihkuhävittäjän VIIDES SUKUPOLVI Suihkuhävittäjän VIIDES SUKUPOLVI R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 2/ R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 2/ Varaverkko uusiksi Varaverkko uusiksi KIINAN aurinko nousee KIINAN aurinko nousee SUOMEN MAAVOIMAT HUOMENNA | HISTORIA EXTRA: SAKSAN VIIMEINEN VOITTO 1943 R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 1/ PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA Ihmeaseita vai suuria lupauksia. Kestotilaus 67 €/vsk PUHUTAAN NATOSTA! TILAA KÄTEVÄSTI NETISTÄ! Markku Salomaa Puhutaan Natosta Kirjassa puhutaan Natosta, alkaen historiasta, rakenteista, päätöksenteosta ja käsitteistä. Upeasti kuvitettu ja merisotaa laaja-alaisesti käsittelevä teos on kirjoitettu kaikille maamme puolustuksesta kiinnostuneille. Taivaan robotit Maavoimat uusiksi PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 3/ USA LIIPAISIMELLA | HÄVITTÄJÄN 4.5 SUKUPOLVI | KOITAJOKI 1944 Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 4/ MAALLA: UUSI TAISTELUTAPA | KEMIALLINEN TAPPAJA | ILMASSA: ”MERSUN” PUIKOISSA Suomen MERSUT 70 vuotta Maalla, merellä, ilmassa Tilaa Nyt Tilaa täältä: www.suomensotilas.fi/tilaa Suomen Sotilaan vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua. 25 % etu alennuskoodilla SAKL. Jukka Valtasaari Suomen turvallisuus Hyvinvointimme perustuu turvallisuuteen, jota Nato takaa, Euroopan integraatioon, jolla on instituutiot, ja siihen, että elämme Venäjän naapurina ja toimimme globaalitaloudessa. Ville Vänskä Merisota – historia, teoria ja nykypäivä Merisodan päämääristä ja teorioista on suomeksi kirjoitettu laajemmin viimeksi 1920-luvulla. Kiinnostavaa luettavaa kaikille Suomen turvallisuudesta kiinnostuneille. Se ottaa suorasukaisesti ja perustellusti kantaa käytyyn Natokeskusteluun ja liputtaa Suomen sotilaallisen liittoutumisen puolesta. Siinä käsitellään esimerkein Naton operaatioita ja sen kehitystä viimeisimpien kriisien perustalta. Toisin sanoen, mitä meidän pitäisi tehdä, kun ei voi istua katsomossa seuraamassa omaa peliään. Markku Salomaa Erikoisjoukot iskevät ensimmäisinä Ukrainan kriisin vuoksi erikoisjoukkojen haasteeseen vastaaminen on erityisen ajankohtaista myös Suomessa
No raskas työ ja pitkät lomat tietysti. Suomessa käytössä oleva vaalitapa nimittäin kerää äänet puolueelle ja jakaa ne eniten ääniä saaneille ehdokkaille. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Uurnalla tavataan. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Toisin sanoen, jos löytää puolueen listalta ehdokkaan, joka ajaa maanpuolustuksen asiaa, niin hänen äänestämisensä menee helposti hukkaan, jos puolueen valtavirta on toinen. Suomen Sotilasta seuraa viikoittain sosiaalisessa mediassa 150 000–250 000 suomalaista. Milloin kiristyvät aselait ja vaikeutetaan ampumaratojen toimintaa, milloin aluehallintoviranomaiset rajoittavat sotaväen toimintaa ympäristöperustein tai naapurien meluvalitusten nojalla. Vallassa olleet puolueet ovat pakottaneet sotaväen älyttömiin ulkoistamisiin ja mielipuolisiin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka estävät maan puolustamisen järkevästi ja kustannustehokkaasti. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Ruotsalaiset ja kristilliset eivät edes vastanneet, kun kysyimme kantoja maanpuolustukseen. Onko sitä. Maanpuolustuksen problematiikkaan perehtyneille Suomen sotilaille seuraavilla sivuilla oleva Suomen Sotilaan eduskuntavaalikyselyn tulos ei tee äänestämistä ainakaan entistä helpommaksi. Jos nykymeno jatkuu, on uhkana, että yhä useampi aina äänestänyt kansalainen jää kotiin. Puolueilla on hallussaan turvallisuusministerien salkut, puolustusja sisäasiat. Miksi äänestää, jos yksikään vaihtoehto ei lupauksistaan huolimatta joko halua tai pysty tekemään mitään maanpuolustuksemme alasajon lopettamiseksi. Vai ovatko puolueet ja poliitikot vain täydelliseen pattitilanteeseen ajautuneen puoluejärjestelmämme panttivankeja. Aineistopäivä 27.2.2015. Vai tavataanko. Koko vaalikauden oppositiossa olleet perussuomalaiset ja keskusta vastustavat myös Natoa, eivätkä suostu äänestäjiensä pelossa myöntämään ääneen, että kun yksin ei pärjätä, niin muutakaan järkevää vaihtoehtoa ei enää ole. Määräaikaistilausta ei voi perua. Ainakin maanpuolustusvelvollisuutensa sisäistäneen kansalaisen on vaikea kokea saavansa vastetta äänestämiselleen. Siis ketä äänestää. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Uurnilla sitten tavataan, jos ei muuta niin nimiä seinällä ja mietitään, että mitä äänestetään. Vai onko kyse siitä, että ainakin joissakin puolueissa ollaan yhtä pihalla äänestäjien mediakäytöksen ja maailmanlaajuisen informaatiokulttuurin muutoksesta kuin osa valtiojohdostamme näyttää olevan pihalla turvallisuuspoliittisen toimintaympäristömme muutoksesta. Ihmisiä, jotka kantavat huolta yhteisestä turvallisuudestamme. Vihreille ei kelpaa yleinen asevelvollisuuskaan. Velvollisuudentuntoisimmatkin isänmaan ystävät toteavat; äänestäminen on oikeus, ei velvollisuus. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Mäkelä, Pekka Rundgrén, Eerikki • Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 28.1.2015 Ketä äänestäisi, jotta turvallisuudesta pidettäisiin huolta. Valtiovalta vaikeuttaa vapaaehtoista tai pakollista asekunnon ylläpitoa. Ymmärrämmehän me – teidän palkkanne maksajat – toki sen. Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 2/2015 ilmestyy huhtikuussa 2015. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Onko meillä siis syvien rakenteellisten ongelmien lisäksi perustuslaillinen kriisi. Vasemmisto vastustaa kaikkea: Natoa, kodinturvaa ja lisämäärärahoja. Kokoomuksen kahden pääministerin aikana on kohtuuttomin leikkauksin aiheutettu Puolustusvoimille ja maanpuolustukselle valtava vahinko. Moni kuitenkin raahautuu viime tingassa uurnalle ja äänestää jotain vastaan, kun ei ole enää mitään, minkä puolesta äänestäisi. Jos äänestysprosentit vain laskevat, kuuluu kysymys pian, mikä on tasavallan poliittisen johdon ja hallinnon legitimiteetti. Ratkeaako kriisi enää uurnilla. Heidän äänensä ei näytä osaa eduskuntapuolueista ja niiden kansanedustajista kiinnostavan edes sen vertaa, että viitsisivät osallistua kyselyyn, johon oli aikaa vastata kuukausi. Ryhmäkuri pitää huolen siitä, että puolueen linja ratkaisee. Oikeasti kysymyksen kuuluisi kuulua mitä eikä ketä. Ei sinun ehdokkaasi eriävä mielipide. Kotiin jääminen houkutteleekin yhä useampaa. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta
Julkaistava aineisto. SA -K U VA EDUSKUNTAVAALIT 2015 6 Ei Natolle, ei kodinturvalle, kyllä asevelvollisuudelle – Pekka Virkki JYVÄLLÄ 12 Turvallisuuskatsaus: Sissisotaa Kolumbiassa, Herran armeija vaikeuksissa 13 Japani varustautuu jälleen 14 Islamismi etenee verisesti Länsi-Afrikassa, Je Suis Charlie 16 Maailmalta: Putin, Stolypin, Venäjä, Venäjä, Venäjä... Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Toisin kävi. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. – Jaakko Bergqvist 18 Venäjän uho ja tuho – Jaakko Bergqvist 20 Venäjän aseet ja informaatioaseet – Jaakko Bergqvist 22 Afrikka aseistautuu, Norjan F-35"vastakaupat" – Jaakko Bergqvist 23 Maanpuolustus – Pekka Mäkelä 25 Puolustusvoimat – Pekka Mäkelä 28 Turvallisuus – Pekka Mäkelä 30 Ukrainan sota – Pekka Mäkelä 31 Terrorismi ja Sotahistoria – Pekka Mäkelä 33 Pikatestit – Tom Lindblom TALVISODASTA 75 VUOTTA EXTRA 34 Talvisodan ihme – Kari Kuusela 46 Mikä pelasti Suomen. Suomen nykyjohto on nyt sulkenut oven Natoon. JYVÄLLÄ. Lisää Facebookissa 24/7/365. – Kari Kuusela 56 Talvisodan taktinen opetus – Yhteisryhmään – Kari Kuusela 64 Tiedustelu ennen talvisotaa – Kari Kuusela MERISOTA 67 Sota pinnan alla OSA II – AIP-teknologian synty – Aleksei Kettunen TURVALLISUUS 82 Kaasua – Energian rooli kasvaa – Eeva Vänskä 87 Entä jos se loppuu. Mikään ei muutu. Tilaajarekisteri. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Niinistöllä olisi ollut halutessaan mahdollisuus vaikuttaa kansan mielipiteeseen. Alamaiskansaako. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esiintyi ennen valintaansa vielä presidentin vaalikampanjassaankin kohtuullisen Nato-myönteisenä. – Eeva Vänskä 88 Avautuvatko markkinat. Kenties piankin. M ielipidetutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö on altis olemaan sitä mieltä, mitä johtajat sanovat. – Eeva Vänskä KNUUTI 90 Kotimaisen koneen muistokirjoitus – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 89 Kannen kuva: Toisintokuva Suomen Sotilaan talvisotaleiriltä 2008 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI Ase poskelle ja tasajyvälle! Suomen Sotilaan jyvällä näkyy, mitä maailmalla tapahtuu. Suomalaiset kuuntelevat presidenttiä. Sivut 12–33. Historia antaa siitä aikanaan tuomionsa. Jos alamaiskansan keskuudesta nousseet johtajat ovat samaa mieltä kuin mielipidekyselyiden enemmistö, on edessä umpikuja
Epäreiluksi ja epäoikeudenmukaiseksi Suomessa ja maailmalla koettu sota, jossa ”talvisodan henki” pelasti kaiken järjen mukaan tuhoutuvan maamme, on tänä päivänä käsite. Kari Kuusela selvitti, miksi talvisodassa kävi niin kuin kävi ja miksi se ei ollut ihme. Mitä puoluetta sinä äänestäisit keväällä. 6 34 IHMEKÖS TUO Talvisota on meille suomalaisille kansakuntana yhä merkittävä pylväs, eräänlainen peruskallio suomalaisessa identiteetissä. EDUSKUNTAVAALIKYSELY 2015 Suomen Sotilas kysyi näin eduskuntavaalien 2015 alla puolustusvaliokunnan jäseniltä, puoluetoimistoilta ja turvallisuuden neljältä avainministeriltä kahdeksan kysymystä Suomen turvallisuusratkaisuista. Jokunen vuosi sitten eräs yhdysvaltalainen talvisodasta kirjoittanut tutkija ilmaisi tämän osuvasti sanoessaan, että Suomessa talvisodasta puhutaan aivan kuin se olisi päättynyt eilen. Mitä kyselyyn vastanneet puolueet ja puolustusvaliokunnan jäsenet olivat mieltä maanpuolustuksen rahoituksesta, Nato-jäsenyydestä, Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikasta tai vaikkapa kodinturvasta. SOTA PINNAN ALLA OSA II 67 PE KK A N IE M IN EN. Talvisota palaa otsikoihin ja keskusteluun tasaisen varmasti ainakin sen tasavuosina. Meneekö äänesi maanpuolustuksen hyväksi
Asevelvollisuus saa laajan tuen, mutta kodinturvaa kannattaa varauksetta vain muutos 2011. Myös pieni muutos 2011 haluaa sotaväelle lisää määrärahoja. 6 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 Ei Natolle ja kodinturvalle, kyllä asevelvollisuudelle Suomen Sotilas kysyi päättäjiltä kahdeksan kysymystä. Kanervan työryhmän määrärahapalautusehdotukset Puolustusvoimille eivät riitä kokoomukselle, perussuomalaisille eivätkä keskustalle. Ruotsalainen kansanpuolue ja kristilliset eivät nähneet vaivaa edes vastata kyselyyn. Sen näemme huhtikuuhun mennessä.. Natoon haluaa yksin kokoomus, mutta perussuomalaiset, keskusta ja muutos 2011 ovat samaa mieltä kokoomuslaisten kanssa siitä, että Suomi ei pärjää yksin. Vasemmistopuolueet ja vihreät uskovat ilmeisesti joko maailman hyvyyteen tai siihen, että Suomi on niin vahva, että se pärjää yksin ilman liittolaisia tai lisämäärärahoja kiristyneessä kansainvälispoliittisessa ympäristössä Venäjän miehittäessä naapurimaitaan. Saimme 14 vastausta. Mahtaako turvallisuudesta tulla teemaa näissäkään eduskuntavaaleissa. Suomen ulkopoliittisen linjan selkeyden kyseenalaistaa yksin muutos 2011
Ehkä turvallisuusympäristön nopeat muutokset ovat saaneet poliittiset toimijatkin rohkaistumaan ja ottamaan aiempaa selkeämmin kantaa vaikeiksi koettuihin kysymyksiin. Tuskinpa. Saammeko siis kuitenkin Nato-vaalit. Neljäntenä jalkana on kansainvälinen toiminta YK:ssa ja muissa vastaavantyyppisissä organisaatioissa. Ulkopuolinen tarkkailija voisi huomauttaa, että ehkä tässäkin tapauksessa kolikolla on kaksi puolta. Jotkut kommentoijat olivat havaitsevinaan tilaisuudessa myllykirjeen makua toisten ylistäessä tasavallan presidenttiä johtajuuden ottamisesta. Täysistuntosalin vasemmalla reunalla nimittäin Suomen puolustuksen uskotaan pärjäävän nykyratkaisuin, yksin ja vähällä rahoituksella. Nelinkontin Suomen Sotilaan kyselyyn vastanneiden keskuudesta ainoastaan yksi vastaaja oli jokseenkin eri mieltä väitteen ”Suomen ulkoja turvallisuuspoliittinen linja on ollut selkeä Ukrainan kriisin aikana” kanssa. Tämäkin vastaaja edusti muutos 2011 n TEKSTI: PEKKA VIRKKI Kokoomus yksin Naton kannalla PU O LU ST U SV O IM AT. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 7 S uomen Sotilaan eduskuntavaalikyselyssä ei tullut suuria yllätyksiä. Sen sijaan yllättävää oli, että ainakin näin vaalien alla puolueiden edustajilta vaikuttaa syntyvän varsin suoraa ja reipasta tekstiä. Kokoomus kannattaa Natoa ja muut vastustavat. Tämä presidentin uusi nelinkontin asento koostuu uskottavasta puolustuskyvystä, kahdenvälisistä yhteistyöverkostoista Naton, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja muiden kanssa sekä hyvistä ja selkeistä suhteista Venäjään. Niinistön mukaan turvallisuuspolitiikkamme perustuu tälle pohjalle, ja tasavallan presidentti on jopa toppuutellut turvallisuuspoliittista keskustelua kutsumalla puoluejohtajat luokseen keskustelemaan aiheesta. Vasemmisto ja vihreät eivät halua antaa Puolustusvoimille rahaa ja tuntuvat muutenkin uskovan maailmanrauhaan tai suomalaisen asevelvollisen ylivoimaisuuteen taistelukentällä. Vaikka kokooomus on puolueena pääministeri Alexander Stubbin myötä näyttänyt ottaneen aiempaa selkeämmin Nato-myönteisen linjan ja korostaa turvallisuuspolitiikkamme sitomista läntiseen yhteyteen, on kokoomustaustainen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottanut aiemmista kannoistaan takapakkia lanseeraamalla niin kutsutun neljän jalan mallinsa
Kodinturva sai kannatusta vain kokoomuksen riveistä. Suomen Nato-jäsenyyden kannattajien lisäksi kodinturvaa ajaneiden on turha toivoa, että kumpikaan hanke etenisi Suomessa. Myös asevelvollisuusjärjestelmää kannatetaan keskustassa. Ehkä hieman yllättäen myöskään perussuomalaiset vastaajat eivät lämpene ajatukselle kodinturvajoukkojen perustamisesta. EI kodinturvalle Puolueiden kannoissa on keskeisten maanpuolustuskysymysten osalta suuriakin eroja. Venäjän-vastaiset pakotteet ovat osa ulkopolitiikkaamme. JI M M Y C RO O N A / C O M BA T C A M ER A / FÖ RS VA RS M A K TE N. Muutaman kokoomuslaisen tuki ei riitä. Vihreiden edustajista ainoana kyselyyn vastasi usein puolueensa vasemmistosiipeen sijoitettu Outi Alanko-Kahiluoto, joka ei vastauksissaan lämmennyt sen enempää Kanervan työryhmän näkemyksille, kodinturvajoukkojen perustamiselle kuin Nato-jäsenyydelle. Itse asiassa edes sosiaalidemokraatit eivät ole niin tiukasti kodinturvaa vastaan kuin keskusta. 8 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 EDUSKUNTAVA ALIT 2015 nimistä pienpuoluetta, jonka ainoa edustaja nykyeduskunnassa on perussuomalaisista pois potkittu James Hirvisaari. Niille ei löydy riittävää kannatusta eduskunnassa eikä äänestäjien keskuudessa. Itse asiassa asevelvollisuus saa nykymuodossaan kannatusta kaikilta paitsi vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Niitä ilman emme olisi selvinneet. Molemmat antavat varsin yksiselitteisesti rukkaset Nato-jäsenyyden hakemiselle seuraavan vaalikauden aikana. Vaikuttaa siis, että ulkopoliittisen johdon toimintaan luotetaan poliittisessa kentässä laajalti. Kyselyymme vastanneen muutos 2011 -puolueen Jari Leinon lisäksi ainoastaan perussuomalaisten Pentti Oinonen sekä vasemmistoliiton Jussi Saramo olivat eri mieltä väitteestä ”EU:n kanssa yhteiset ei-sotilaalliset painostuskeinot (esimerkiksi pakotteet) ovat olennainen ja tärkeä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa”. Keskusta-vaikuttajien vastauksissa kannatetaan paikallisjoukkojen kehittämistä sekä vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen ja Puolustusvoimien yhteistyön syventämistä. Vasemmiston Jussi Saramo taas vaatii järjestelmään muutoksia, kuten koulutettavien määrän vähentämistä sekä erikoistumisen lisäämistä, mutta näkee kuitenkin asevelvollisuuden ammattiarmeijaa parempana ratkaisuna Suomen oloissa. Vihreiden Alanko-Kahiluodon mielestä Suomessa tulisi siirtyä vapaaehtoiseen ja sukupuolineutraaliin asepalvelukseen. Tänään vastaavanlaiset kodinturvajoukot löytyvät muun muassa Ruotsista, Virosta, Norjasta, Tanskasta ja Puolasta. SUOJELUSKUNNAT pelastivat Suomen 75 vuotta sitten. Keskustalaiset vastustavat kodinturvaa yhtä ehdottomasti ja tiukasti kuin vasemmistoliitto ja vihreät. Suomessa ei suojeluskuntia tai kodinturvaa ole, eikä tule. Tämä on mielenkiintoista, sillä 21.1.2015 julkaistussa Verkkouutisten TSN Gallupilla teettämässä kyselyssä vihreiden kannattajat olivat kokoomuslaisten jälkeen innokkaimpia sitomaan Suomen turvallisuusrakenteen ”länteen”, joskaan kysymyksenasettelussa ei määritelty tarkemmin, mitä lännellä tarkoitetaan. Suomen Sotilaan toimituksessa tapahtuneen inhimillisen virheen vuoksi vihKeskustalaiset vastustavat kodinturvaa yhtä ehdottomasti ja tiukasti kuin vasemmistoliitto ja vihreät. Kyselyymme vastanneiden keskuudessa oltiin lähes liikuttavan yksimielisiä siitä, että erillisten kodinturvajoukkojen perustamiseen Puolustusvoimien alaisuuteen ei ole tarvetta. Vasemmistopuolueiden Nato-vastustus näyttäisi vastausten perusteella olevan tiukempaa kuin keskustan. Tässä voi halutessaan nähdä jakolinjan vanhojen ”kekkospuolueiden” sekä muiden välillä. Vaalikyselyn perusteella sosiaalidemokraatit ja keskustan edustajat ovat penseimpiä sotilaalliselle liittoutumiselle
Suutari loogisesti kannattaa Nato-jäsenyyttä, Oinonen ja Leino taas vastustavat sitä, vaikka eivät näekään mahdollisuutta pärjätä yksin. Suomella ei ole vasemmistoliiton mielestä syytä kantaa huolta sotilaallisista uhkista. Ruotsia lukuun ottaAINOASTAAN vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto, vasemmiston Jussi Saramo sekä SDP:n Reijo Paananen olivat samaa mieltä väitteen ”Suomen puolustuskyky on tällä hetkellä riittävä, jotta voimme selvitä konfliktitilanteessa ilman ulkopuolista sotilastai materiaaliapua” kanssa. Vihervasemmisto vastustaa Vihreät ja vasemmisto eivät halua käyttää yhteisiä rahoja maanpuolustukseen. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini, kuten puoluetoverinsa Niinistö, on korostanut uskottavan ja itsenäisen maanpuolustuksen merkitystä Suomen itsenäisyyden turvaajana. Vasemmistoliiton Jussi Saramo mahdollisesti tiivistää useiden puoluetovereidensa tunnot – uskotaan Suomen Sotilaan toimituksessa – todetessaan, ettei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Natokaan heille ei kelpaa. Kaikki muut vastanneet näkivät, ettei puolustuksemme tällaisenaan ole riittävä selviytyäkseen konfliktista yksin – erityisen kriittisiä olivat kokoomuksen Eero Suutari, perussuomalaisten Pentti Oinonen ja muutos 2011 -puolueen Jari Leino. Kanervan työryhmän korotusesitysten riittävyyteen maanpuolustuksemme turvaamiseksi uskovat vastanneista vain vasemmistoliiton puoluetoimiston puolesta vastannut Saramo, vihreiden kansanedustaja Alanko-Kahiluoto sekä SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen. Kodinturva on ratkaisuna käytössä osana asevoimia muun muassa Virossa, Puolassa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Varustautumiseen ei Saramon mukaan ole erityistä tarvetta kuten ei myöskään vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan laajentamiseen nykyisestä. 9 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 reiden puolustusvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto ei ilmeisesti koskaan saanut kyselyä. Muut kyselyyn vastanneet puolueet (keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja muutos 2011) kannattavat Puolustusvoimien rahoituksen lisäämistä ja pitävät Kanervan työryhmän esitystä riittämättömänä. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Niinistö tarkensi antamiaan vastauksia runsaasti osoittaen erityistä kiinnostusta puolustuspoliittisiin kysymyksiin – tällaiset perustellut mielipiteet eivät olleet yleisiä kyselyyn vastanneiden keskuudessa. N IK LA S EN G LU N D /F Ö RS VA RS M A K TE N. Pahoittelemme tapahtunutta. Koska maailma on niin hyvä, Natoonkaan ei tarvitse liittyä. Olisimme mieluusti julkaisseet kokeneen parlamentaarikon vastaukset, mutta huomasimme virheemme vasta niin myöhään, ettei asiaa voitu enää korjata. Vihreät ja molemmat vasemmistopuolueet vastustavat siis lisärahoitusta, Nato-jäsenyyttä ja vapaaehtoisen työpanoksen nykyistä parempaa hyödyntämistä kodinturvan kautta
Mitä mieltä olette väitteestä: Suomen tulisi lopettaa aidalla istuminen ja tehdä liittoutumisratkaisunsa oli se sitten Nato-jäsenyys tai täysin itsenäinen puolustus ensitilassa. Puolustusvaliokunnan jäsenten keskuudessa kyselyyn osallistuminen sen sijaan oli jopa kiitettävän suurta. Harmittavan suuri osa tavoitelluista jätti vastaamatta kyselyyn määräaikaan mennessä, joskin eräät kansanedustajat sekä ministeriöiden edustajat avustajiensa välityksellä pahoittelivat vastausten myöhästymistä. Mitä mieltä olette väitteestä: Suomen puolustuskyky on tällä hetkellä riittävä, jotta voimme selvitä konfliktitilanteessa ilman ulkopuolista sotilastai materiaaliapua. 4. Toiseksi suurimmalla oppositiopuolueella – vaalien 2015 veikkausten voittajasuosikilla keskustalla – on hyvin samansuuntainen suhde liittoutumiseen. Ymmärrämme. Sisäministeriöstä herättiin kyselyyn, kun se oli jo ohi. Ei kiinnosta. Mitä mieltä olette väitteestä: Suomen ulkoja turvallisuuspoliitti nen linja on ollut selkeä Ukrainan kriisin aikana. 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 EDUSKUNTAVA ALIT 2015 1. Perussuomalaisten Niinistö ei sulje pois liittoutumismahdollisuutta, mutta ei sitä kannatakaan. Siihen emme tiedä vastausta, mutta ainakaan suoraa kannatusta Nato ei oppositiosta saa sen enempää vasemmistolta ja vihreiltä kuin perussuomalaisilta, keskustalta tai yhden miehen muutos 2011 -ryhmältä. Keskustan edustajat osoittivat myös erityistä kiinnostusta kyselyyn: puolueen edustajat esittivät Suomen Sotilaalle yhteisen vastauksen yhdessä puoluetoimistonsa kanssa lähes välittömästi kysymykset vastaanotettuaan. Sen sijaan valtioneuvoston kansliasta emme saaneet mitään vastausta. Erityisesti valiokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö vaivautui myös perustelemaan näkemyksiään. Keskusta täysin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä Seppo Kääriäinen täysin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä Eero Reijonen täysin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä Mikko Savola täysin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä Kokoomus jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä Esko Kurvinen täysin samaa mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä Eero Suutari jokseenkin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä täysin samaa mieltä Sofia Vikman täysin samaa mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä Perussuomalaiset – – – – Jussi Niinistö jokseenkin eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä Pentti Oinonen jokseenkin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä SDP jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Vihreät – – – – Outi Alanko-Kahiluoto jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä Vasemmistoliitto jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Muutos 2011 täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä 8 Kysymystä matta kaikki edellä mainitut ovat myös Naton jäseniä, ja ne ovat myös nostamassa puolustuspanostustaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vastustavatko puolueiden edustajat aidosti Nato-jäsenyyttä vai pelkäävätkö he kannattajiensa reaktiota vaaliuurnilla. Kiireessä sattuu virheitä ja aina ei ehdi kaikkeen vastata. Natoon haluaa vain kokoomus. Kokoomuksen selkeän Nato-myönteisen kannan sijaan perussuomalaiset näyttää edustavan keskikastia näkemyksissään koskien sotilaallista liittoutumista – ei vahvaa kantaa suuntaan eikä toiseen, kunhan omasta tontista pidetään huolta. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini on jo vuosia sitten todennut, että mieluummin Nato kuin EU. Mitä mieltä olette väitteestä: Suomen tulee liittoutua puolustusliitto Naton kanssa sotilaallisesti ensi vaalikauden aikana . 3. 2. Sen enempää ulkoasiainkuin puolustusministeriönkään edustajat eivät vastanneet kyselyyn
Suomen Sotilas kysyi eduskuntavaalikyselyssään puolustusvaliokunnan jäseniltä, puoluetoimistoilta ja turvallisuuden avainministereiltä (pääministeri, ulkoasiainministeri, sisäministeri ja puolustusministeri) kahdeksan kysymystä Suomen turvallisuusratkaisuista. 6. Osallistumalla keskusteluun Suomen Sotilaan sosiaalisessa mediassa Facebookissa osallistut keskusteluun noin 200 000 suomalaisen maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta kiinnostuneen äänestäjän kanssa. Lukijoitamme kehotamme äänestämään. Puolustusministeripuolueelta, ruotsalaiselta kansanpuolueelta, ja kristillisiltä emme saaneet näin vastauksia lainkaan, koska myöskään heidän puoluetoimistonsa eivät vastanneet.. Mitä mieltä olette väitteestä: nykymuotoinen asevelvollisuusjärjestelmä on pääasiassa ajanmukainen ja paras ratkaisu maanpuolustuksemme pohjaksi myös tulevaisuudessa. pakotteet) ovat olennainen ja tärkeä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Se on perusoikeus, velvollisuus se ei ole. Vasta kun materiaali oli menossa painoon, huomasimme lähetyslistoja tarkastaessamme, että alihankkijallemme oli mennyt väärä lista, josta puuttui yksi puolustusvaliokunnan jäsen. Ministereistä kolme (Stubb, Tuomioja ja Haglund) ei vastannut ollenkaan ja yksi (Räsänen) vastasi myöhässä, jonka vuoksi yhdeltäkään ministeriltä ei saatu vastauksia. Suomen Sotilas kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita ja toivottaa uudelleen ehdolle asettuville menestystä. Niinpä kyselymme ei koskaan tavoittanut asiantuntevaa, kokenutta ja ahkeraa puolustusvaliokunnan jäsentä, kansanedustaja Pekka Haavistoa (vihr.), jonka vastaus jäi ikäväksemme meistä johtuvista syistä näin pois kyselystä. Mitä mieltä olette väitteestä: EU:n kanssa yhteiset ei-sotilaalliset painostuskeinot (esim. Kyselytutkimuksen laatija ja artikkelin kirjoittaja, avustajamme Pekka Virkki on oikeustiedettä opiskeleva kustannusyrittäjä, joka osallistuu turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Tarjoamme Haavistolle kuten muillekin mahdollisuutta tuoda näkemyksensä ja mahdolliset kommenttinsa esille sähköisessä mediassamme. jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin eri mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä täysin eri mieltä täysin samaa mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä täysin samaa mieltä – – – – jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä – – – – täysin samaa mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä täysin eri mieltä täysin samaa mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä sen, eikä tämä suoritus mennyt meidän toimitukseltammekaan ihan nappiin. 8. Vastaamiseen oli aikaa kuukausi. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 11 5. Kysymykset lähetettiin joulukuussa. Mitä mieltä olette väitteestä: Suomeen tulee perustaa Puolustusvoimien alaisuuteen parlamentaarisessa kontrollissa olevat pohjoismaisen mallin mukaiset kodinturvajoukot, jotka vahvistaisivat vapaaehtoistyöllä valmiutta, maanpuolustuksen uskottavuutta ja maanpuolustustahtoa Suomessa. Sana on vapaa. 7. Siksi puolustusmäärärahoja ja kertausharjoitusten määrää tulee korottaa merkittävästi nykytasolta. Puolustusvaliokunnan jäseniltä saimme vastauksia perussuomalaisilta, keskustalaisilta, kokoomuslaisilta ja vihreiltä. Mitä mieltä olette väitteestä: Kanervan työryhmän korotusesitykset eivät yksin riitä puolustuskykymme uskottavuuden ylläpitoon ja sen kehittämiseen vastaamaan muuttuvan turvallisuusympäristömme vaatimuksia
Kenraali Alzate siepattiin kahden vaellustoverinsa kanssa vaikeakulkuisella viidakkoalueella Chocon läänissä. Omituinen tapaus kiristi neuvotteluilmapiiriä. Herran armeijan johtaja satimeen KANSAINVÄLISEN rikostuomioistuimen (ICC) etsintäkuuluttama Herran vapautusarmeijan – tai vallankumousarmeijan (LRA) – johtoon lukeutuva Dominic Ongwen jäi kiinni tai antautui tammikuun alussa Keski-Afrikan tasavallassa. Neuvotteluita käydään tiettävästi nyt sissisodan uhrien oikeuksista. FARC on peräänkuuluttanut molemminpuolista tulitaukoa, mutta Kolumbian hallitus on kieltäytynyt tulitauosta perustellen kantaansa sillä, että FARC käyttäisi tulitaukoa aseistaakseen itsensä. FARCIN VIIMEISIN syytös Kolumbian asevoimien suuntaan on nähtävä julkisuuspelinä. KULUVAN vuoden tammikuun puolivälissä Havannassa toimivat FARCin edustajat kehottivat Kolumbian asevoimia pidättäytymään sotatoimista. divisioona, joka piti kenraali Alzatea kaksi viikkoa vankinaan, kunnes vapautti tämän joulukuun alussa. Havannassa käydyissä neuvotteluissa sissit ja Kolumbian hallitus ovat päässeet tiettävästi yhteisymmärrykseen maareformista, FARCin poliittisesta osallistumisesta ja sissien käymästä huumekaupasta. Viisi vuosikymmentä kestäneen konfliktin päättämiseen tähtäävät neuvottelut ovat olleet useaan otteeseen katkolla. NEUVOTTELUT koskevat lisäksi aseistariisuntaa ja rauhansopimuksen täytäntöönpanoa. FARC JA KOLUMBIAN HALLITUS ovat käyneet rauhanneuvotteluita Kuubassa vuoden 2012 marraskuusta lähtien. JY VÄLL Ä 12 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 Kolumbian sissit valittavat sotilaista KOLUMBIAN vasemmistoterroristit varoittivat tammikuun alussa asevoimien jatkuvien turvallisuusoperaatioiden vaarantavan FARCin joulukuussa julistaman yksipuolisen tulitauon. Kyseisellä alueella toimii FARCin 34. Näin sissijärjestö on tosiasiallisesti toiminutkin edellisten neuvotteluajanjaksojen aikana. FARCin vuonna 1964 käynnistämässä konfliktissa on arvioitu kuolleen kaikkiaan 220 000 ihmistä – keskimäärin 4 000 kuolonuhria vuodessa puolen vuosisadan ajan. Turvamääräyksiä rikkonut kenraali erosi asevoimista pian vapautumisensa jälkeen. Keski-Afrikan Seleka-muslimikapinalliset väittivät ottaneensa Ongwenin kiinni aseellisen taistelun yhteydessä Keski-Afrikan itäosassa sijaitsevan Obon tai Sam Ouandan lähellä ja vaativat tästä Yhdysvaltojen vuonna 2013 lupaamaa viiden miljoonan dollarin palkkiota it. Se toivoi tulitaukojulistuksensa johtavan muodolliseen aselepoon. Sen omat joukot vaaransivat rauhanneuvottelut marraskuussa, kun järjestön terroristit sieppasivat Kolumbian asevoimien kenraalin Ruben Dario Alzaten. FARC JULISTI 20.12.2014 ensimmäistä kertaa yksipuolisen tulitauon määrittelemättömäksi ajaksi
ICC:N etsintäkuulutetuista viidestä LRA:n johtajasta Ongwen oli arvoltaan alhaisin. TAMMIKUUN puolivälissä Yhdysvallat ilmoitti maan luovuttaneen Ongwenin Ugandalle, joka on luvannut luovuttaa tämän Haagin tuomioistuimelle. Japani nostaa valmiutta JAPANIN puolustusbudjetti on kasvanut kolmena vuotena peräkkäin. PUOLUSTUSBUDJETIN kasvu on yhdistetty pääministeri Shinzo Aben pyrkimykseen tulkita uudelleen Japanin pasifistista perustuslakia. 13 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 selleen. Alustavien tietojen mukaan Japani aikoo uusia ilmavoimiaan ja hankkia aluksia laivastolleen. LRA:TA VASTAAN on vuodesta 2011 lähtien toiminut monikansallinen liittouma, jonka afrikkalaiset joukot ovat jahdanneet LRA:n 200-500 taistelijaa pitkin keskistä Afrikkaa. Hankintalistalla lienee 20 merivalvontakonetta, kuusi häivehävittäjää, tiedustelulentokone ja 30 amfibioalusta. PohjoisUgandasta kotoisin olevan Ongwenin kerrotaan tulleen siepatuksi LRA:n riveihin vuonna 1990 kymmenvuotiaana ollessaan koulumatkalla. Yhdysvaltojen mukaan Ongen antautui Yhdysvaltojen erikoisjoukoille. Samanaikaisesti pääministeri Shinzo Abe haluaa parantaa Japanin asevoimien suorituskykyä ja aluevesiensä valvontaa. JAPANIN UUSI, joulukuussa nimitetty puolustusministeri Gen Nakatani perusteli puolustusmenojen kasvua muuttuneella tilanteella Japanin lähiympäristössä. Ongwenin on kerrottu johtaneen LRA:n Sinia-prikaatia, jota on syytetty LRA:n pahimmista sotarikoksista Pohjois-Ugandassa. Ongwenin pidätyksen myötä LRA:n etsintäkuulutetuista johtohahmoista ovat enää liikkeen perustaja ja johtaja Joseph Kony sekä Okot Odhiambo vapaalla jalalla. ONGWENIA on pidetty LRA:n johtajan Joseph Konyn luottomiehenä. Saaret ovat Japanin hallussa, mutta kiista saariryhmien. Tammikuussa Japanin hallitus hyväksyi kaikkien aikojen suurimman puolustusbudjettinsa, noin 36 miljardia euroa! Budjetti nousi näin edellisvuodesta 2,8 %. Vuonna 2014 Aben onnistui saada tukea Japanin perinteisen puolustuspolitiikan muuttamiselle siten, että Japani voisi tukea aseellisesti hyökkäyksen kohteena olevaa liittolaistaan. Ongwen nousi LRA:n lapsisotilaasta yhdeksi liikkeen johtohahmoksi, jota vastaan ICC antoi etsintäkuulutuksen vuonna 2005 rikoksista ihmisyyttä vastaan. Yhdysvallat on tukenut liittoumaa erikoisjoukoin vuodesta 2011 lähtien. Japanilla ja Kiinalla on ollut kiistaa Itä-Kiinan meressä sijaitsevasta Senkakun saariryhmästä (kiinalaisittain Diaoyu)
Liike hallitsee laajoja alueita Koillis-Nigeriassa ja pyrkii terrorikampanjalla Luoteis-Nigeriassa epävakauttamaan koko maata. Myös Boko Haramin perustaja Muhammad Yusuf ja nykyinen johtaja Shekau ovat kanureja. LEVITTÄYTYMISESSÄÄN Kamerunin alueelle Boko Haram on käyttänyt rajoja ylittäviä heimoverkostoja. NIGERIASSA järjestetään helmikuussa 2015 presidentinvaalit. KIINA TORJUI Nakatanin kritiikin ja totesi laivastonsa toimien olevan täysin laillisia. Tukialueiltaan Nigerian koillisosasta, joka käsittää laajoja alueita Bornon, Adamawan ja Yoben osavaltiosta, Boko Haram on pyrkinyt levittäytymään Kamerunin Pohjoisimpaan maakuntaan, joka on yksi Kamerunin kymmenestä osavaltiosta. Kamerunin tiedotusministerin Issa Tchiroman mukaan asevoimat surmasivat hyökkäyksessä 200-300 Boko Haramin taistelijaa. Tammikuun alussa 2015 Pohjois-Nigeriassa toimiva radikaali-islamistinen Boko Haram -liike hyökkäsi asevoimien tukikohtaan Kamerunin Kolofatassa. Kiina ilmoitti viime maaliskuussa aikovansa lisätä vuosittaisia puolustusmenojaan 12 % 110 miljardiin euroon. Kiihkoislamistiliikkeen arvioidaan pyrkivän laajentamaan hallitsemaansa aluetta ja luomaan käytännössä islamilaisen valtion Nigerian ja naapurimaiden alueelle Syyriassa ja Irakissa toimivan ISILin mallin mukaisesti. Lukua ei ole pystytty vahvistamaan, ja se lienee liioiteltu. BOKO HARAM ”talibanisoi” hallitsemaansa aluetta. Ne pohjautuvat Kanem-Bornon kalifaatin jälkeläisiin, kanureihin, jotka muodostavat arviolta 75 % Boko Haramin vahvuudesta. Näin Kiinan puolustusbudjetti on yli kaksi kertaa isompi kuin Japanin. Marraskuussa 2014 Boko Haramin emiiri Shekau julkaisi propagandavideon, jossa ilmoitti Boko Haramin perustaneen islamilaisen kalifaatin. Veljespari surmasi lehden päätoimittajan Stéphane Charbonnierin, tämän henkivartijan Franck Brinsolaron, seitsemän lehden toimittajaa ja pilapiirtäjää sekä viikoittaisessa toimitustapaamisessa vierailleen henkilön ja lehden talonmiehen.. Je Suis Charlie PARIISISSA tehtiin 7.1.2015 Euroopan verisin terroristi-isku sitten vuoden 2005 Lontoon pommi-iskujen, kun Chérif ja Saïd Kouachi hyökkäsivät rynnäkkökiväärein aseistettuina Rue NicolasAppertilla sijaitsevan satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen. Boko Haram vahvistuu BOKO HARAM laajentaa toiminta-aluettaan Länsi-Afrikassa. Kolofata sijaitsee 10 kilometrin päässä Nigerian ja Kamerunin väliseltä rajalta. Kyseessä oli ensimmäinen merkittävä Boko Haramin hyökkäys Kamerunissa. Tämän vuoksi Boko Haramin uskotaan kiihdyttävän terroristi-iskujaan Nigeriassa. JY VÄLL Ä 14 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 omistajuudesta kiihtyi vuonna 2012, kun Japanin valtio osti saaret yksityisomistajalta. Viestiä oli edeltänyt heinäkuussa 2014 Shekaun ilmoitus tuesta ISILin ”kaikkien muslimien johtajaksi” julistautuneelle Abu Bakr al-Baghdadille. Kiinaan verrattuna Japanin korotukset ovat vaatimattomia. Samalla Nakatani viittasi siihen, kuinka Kiinan laivaston alukset liikkuvat yhä useammin Japanin aluevesirajan tuntumassa ja ilmavoimien hävittäjät lentävät epänormaalin lähellä japanilaiskoneita. KIISTÄMÄTÖN tosiasia kuitenkin on, että Boko Haram on vahvistunut Nigeriassa. Kalifaatti jaettiin 1800-luvulla siirtomaavaltojen kesken Nigeriaan, Nigeriin, Kameruniin ja Tšadiin. BUDJETIN läpimenoa pidetään lähes varmana, sillä pääministeri Shinzo Aben liberaalidemokraattisella LDPpuolueen ja Komeito-puolueen koalitiolla on enemmistö parlamentin molemmissa huoneissa. Kanem-Bornon kalifaatti vaikutti alueella vuosituhannen ajan, 900-luvulta 1900-luvun alkuun saakka. PUOLUSTUSMINISTERI Nakatanin mukaan puolustusmenot heijastelevat tarvetta suojella Japanin ilmatilaa, merija maarajoja sekä japanilaisten turvallisuuden ja omaisuuden koskemattomuutta
Vankilassa hän oli kuulunut Djamel Beghalin opintopiiriin. Veljekset törmäsivät Boulevard RichardLenoirella uudelleen poliisiin ja surmasivat muslimitaustaisen poliisin Ahmed Merabetin. Ranskan viranomaiset eivät aluksi uskoneet teon olevan yhteyksissä Charlie Hebdo -lehden toimituksessa tapahtuneeseen hyökkäykseen, mutta myöhemmät tapaukset osoittivat oletukset vääriksi. 32-vuotiasta lenkkeilijää ammuttiin Fontenay-aux-Rosesin kaupunginosassa Coulibalyn käyttämällä aseella. SURMANSA saanut veljespari oli ranskalaisviranomaisille tuttu. ISKUN AIKANA Kouachin veljekset ilmoittivat tehneensä iskun Jemenin alQaidan nimissä. COULIBALYN tutkinta johti poliisin Charlie Hebdo -iskun kanssa samaan aikaan tapahtuneen ulkoilijan ampumistapauksen jäljille. Coulibaly puolestaan kertoi toimineensa Syyrian ja Irakin islamilaisen valtion (ISIL) nimissä. Beghal oli tunnettu al-Qaidayhteyksistään. Arabianniemimaan al-Qaidan johto valitsi kohteen, suunnitteli ja rahoitti hankkeen. SEURAAVANA päivänä, 8. Autosta viranomaiset löysivät lisäksi polttopulloja ja jihadistilippuja. Kumpikin terroristi sai turvallisuusviranomaisten tulituksessa surmansa. Tämän jälkeen miehet ajoivat Pariisia kohti. Terroristit nousivat autosta ja avasivat tulen, jonka jälkeen he ajoivat pois. Viisitoista kaupassa ollutta panttivankia vapautettiin vahingoittumattomina. Samaan aikaan kun Kouachin veljesten piiritystilanne päättyi Dammartin-en-Goëlessa, Ranskan poliisin erikoisjoukot iskivät kosher-kauppaan ja surmasivat poliiseja kohti syöksyneen Coulibalyn. tammikuuta, kun poliisi etsi edellisen päivän iskun tekijöitä, yksittäinen asemies ampui Montrougen kaupunginosassa 27-vuotiaan naispoliisin Clarissa Jean-Philippen ja haavoitti siviiliä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 15 Hyökkäyksen jälkeen veljekset palasivat autolleen huutaen kostaneensa profeetta Muhammedin puolesta. Syntyneessä tulitaistelussa Saïd Kouachi haavoittui niskaan. TERRORISTIVEL JEKSET hylkäsivät autonsa Pariisin 19. Siepattuaan uuden auton miehet pakenivat Pariisista. Tätä seurasi Pariisiin johtavien teiden sulkeminen ja villi ajojahti pitkin Koillis-Ranskan maaseutua ja pikkukyliä. KOUACHIN veljesten jäljityksessä tapahtui läpimurto saman päivän aamuna, kun karkurit ryöstivät bensa-aseman Villers-Cotterêtsissa Aisnen alueella. Chérif oli tuomittu vuonna 2008 vankeusrangaistukseen terrorismin värväysrikoksesta ja yrityksestä matkustaa Irakiin. Viikko iskujen jälkeen AQAP:n johtohahmo Nasr al-Ansi otti Kouachin veljesten iskusta vastuun. Medialle antamassa haastattelussa terroristi vaati Kouachin veljeksille vapaata pääsyä piiritystilanteesta ja kertoi koordinoineensa iskunsa näiden kanssa. PAIKALLE hälytetty poliisi sulki hyökkääjien pakoreitin Allée Verte -kadulle. seurasimme johtajamme Ayman al-Zawahirin käskyä.” Jo aiemmin AQAP:n jäsen Harith al-Nadhari oli ottanut ryhmänsä nimissä vastuun iskusta. Bensa-aseman pitäjän mukaan terroristiveljekset varastivat elintarvikkeita ja polttoainetta. Surmattuaan 4 paikalla ollutta juutalaista Coulibaly linnoittautui kauppaan panttivankien kanssa. Vanhempi veljistä unohti autoon henkilökorttinsa, mikä auttoi ranskalaisviranomaisia tunnistamaan iskun tekijät. Turvallisuusviranomaiset saavuttivat veljekset Montagny-Sainte-Félicitéssa 9.1.2015. Al-Ansi uhosi: ”Me, Arabianniemimaan al-Qaida, otamme vastuun tästä operaatiosta, joka oli kosto profeetta Muhammedin puolesta. Tämän jälkeen terroristit linnoittautuivat pieneen painotaloon Dammartin-en-Goëlessa panttivangin kanssa. .. Kaksi poliisia haavoittui. kaupunginosassa. SAMANAIKAISESTI Dammartin-enGoëlen piiritystilanteen kanssa Pariisissa 8.1.2015 poliisimurhasta etsitty Amedy Coulibaly hyökkäsi Pariisin Porte de Vincennesissa sijaitsevaan juutalaiseen kosher-kauppaan. Saïd oli puolestaan mat. KAHDEKSAN tuntia kestäneen piirityksen jälkeen Kouachin veljekset hyökkäsivät painotalosta tulittaen rakennusta piirittäneitä Ranskan poliisin ja santarmin erikoisjoukkojen jäseniä. Coulibalyn etsintäkuulutettu vaimo Hayat Boumediene matkusti päivää ennen iskusarjan alkua Espanjan ja Turkin kautta Syyriaan
Sen jälkeen olemme saaneet kokea tätä venäläisten tulkitsemaa suuntausta koko rahalla. Veljekset olivat olleet Ranskan turvallisuusviranomaisten valvonnan kohteena, mutta heidän puhelinkuuntelunsa oli ranskalaislehtien mukaan lopetettu vain joitain kuukausia ennen iskua. Siksi Venäjän kieltä ja kulttuuria on tuettava niin Euroopassa kuin maailmallakin. Niin tai näin, Stolypinin varjo ei ole kaikonnut Suomen yltä. LÄHES JOKAISTA länsimaissa tapahtunutta terroristi-iskua on seurannut väittely siitä, epäonnistuivatko tiedustelupalvelut tehtävässään. Venäjän nykyinen presidentti, joka vuonna 2001 totesi, että Venäjä on eurooppalainen valtio ja ulkopolitiikan pääsuuntaus on Eurooppa. NIINPÄ PUTIN vetoaa venäläisten ja slaavilaisten pyhään kohtalonyhteyteen. Kootaan suloiseen sekasotkuun kirkko, tsaarinvallan loisto Romanovin kotkineen sekä bolshevikkien ja Neuvostoliiton sankarimytologia ja symboliikka punatähdistä ja työkaluista suuren kustanut vuonna 2011 Jemeniin, jossa hän oli ilmeisesti solminut yhteyksiä AQAP:iin. Ranskasta on yksin Syyriaan ja Irakiin matkustanut lähes tuhat jihadistia. Venäjäksihän maailma ja rauha ovat sama sana, mir. Stolypin näet korotti duumassa Suomi-kysymyksen ratkaisun muka tärkeäksi periaatteelliseksi asiaksi, jolla poistettaisiin Venäjään kohdistuva uhka. Ranskan viranomaiset ovat todenneet viranomaisten estäneen useita iskuhankkeita. Näin hän keräsi taantumuksen suosiota pienen maan kustannuksella. Pulmana on kuitenkin se, ettei kukaan tarkkaan tiedä, mitkä hänen perimmäiset näkemyksensä ovat ja kuinka ne on tarkoitus saavuttaa. Mikä hän on miehiään. Pariisin iskun toteutti kuitenkin niin sanottua ISIL-sukupolvea edeltänyt, al-Qaidaan tiiviimmin kytkeytyvä sukupolvi. Traagiseksi osoittautuneen virheen taustalla oli ollut arvio, etteivät veljekset muodosta välitöntä terroristiuhkaa Ranskalle. Kun ISIL ja al-Qaida kilpailevat johtoasemasta jihadistien parissa, saattaa Pariisin isku kiihdyttää kummankin ryhmän iskuhankkeita Euroopassa. Jotain miehestä kertoo – kuten lehtemme sosiaalisessa mediassa jo joulukuussa kerroimme – että hänen sankarinsa sanotaan olevan vanhan Venäjän eli Nikolai II:n pääministeri Pjotr Stolypin, taantumuksen perikuvana usein tunnettu mies, joka kuitenkin puhui ihailevasti suuresta Venäjästä, ja sehän sopii nyt hyvin kuvaan. Vankivaunuissa Siperiaan kuskatut toisinajattelijat antoivat Stolypinin nimen myös kuljetusvälineelleen. Lännessä Venäjä-asiantuntijat esittävät mitä erilaisimpia arvioita Putinista, mutta hän näyttää kuitenkin pysyvän arvoituksena. KANAVA-LEHDEN numerossa 8/2014 kerrottiin, että Stolypinin hyvin tuntenut kenraalikuvernööri Gerardin totesi pääministeristä, että hän ei ollut niin älykäs kuin kuvitellaan eikä kovin rehellinenkään. Hänellä on suuri visio siitä, mikä Venäjän rooli maailmassa tulisi olla. Niinpä eri tilanteista vedetään rajujakin johtopäätöksiä. Pyhyyttäkin on pitänyt etsiä tuhannen vuoden takaa. Paasikivi taas arvioi, että Stolypinin Suomen-politiikka oli alhaista pisteiden saalistamista, jossa totuudesta ei piitattu. PUTINILLA on suuri kuva Venäjän roolista ”venäläisen maailman” puolustajana ja puolestapuhujana. Putinin rakentama Venäjä-tarina muistuttaakin natsien vastaavaa tarinaa Saksasta ja sen historiasta. Traagiseksi osoittautuneen virheen taustalla oli ollut arvio, etteivät veljekset muodosta välitöntä terroristiuhkaa Ranskalle. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 JY VÄLL Ä n MAAILMALTA KOONNUT: JAAKKO BERGQVIST PUTIN . ISILin ja al-Qaidan kilpailuasetelmasta kirjoitimme laajasti viime numerossamme (6/2014). Maailma on täynnä konflikteja, joihin Venäjän on pakko ottaa kantaa. Oliko Stolypin sittenkin aidosti huolissaan Suomesta. Panslavismin, punatähden ja Stolypinin takatalvi Venäjä, Venäjä, Venäjä n Pjotr Stolypin kuvassa oikealla.. Stolypinin suhtautuminen Suomeen oli Paasikiven mielestä samalla tasolla kuin Bobrikovin politiikka: suomalaisten käsityksiä ei otettu huomioon tai niihin suhtauduttiin välinpitämättömästi
Tänään voi vain todeta, että vaikka Venäjä pysähtyy, Putin ei.. Länsimaiden maksuvalmius näin taantuman keskellä näyttäisi kuitenkin olevan riutumaan päin. Esimerkiksi maan energiateollisuus on kovin riippuvainen läntisestä osaamisesta ja investoinneista. 17 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 isänmaallisen sodan historian vääristelyihin. Ratkaisu ei löydy ihan hetkessä. Politiikan monimuotoisuutta on sekin, että Putinilla on omat hyödylliset idioottinsa, läntiset älyköt, jotka selvittävät kaiken parhain päin omissa maissaan sotkien siten pahasti tavallisten kansalaisten ajatuksia siitä, missä nyt mennään. Epävarmuus tuntuu myös Itämeren alueella. Selvää kuitenkin on, että Venäjä tarvitsee kipeästi henkistä renessanssia, sillä venäläisille tyypillinen fatalismi ei enää yksin riitä. PUTINILLE Neuvostoliiton sortuminen oli 20. Tänään voi vain todeta, että vaikka Venäjä pysähtyy, Putin ei. PUTINILLE esiteltiin uusi innovaatiomalli, kun hän palasi presidentiksi, mutta hän hylkäsi sen. Maan talous kärsii itse aiheutetuista vaikeuksista, joihin ei ratkaisua helposti löydy. Venäjän historian kantava voima, yhteisöllisyys, kollektiivinen henki olisi palautettava. vuosisadan suurin katastrofi. Jäsenyys vai ei. ESTEITÄ on monta. Speer, Goebbels ja itse johtajakin olisivat varmasti kateellisia, jos eläisivät. Muualla Euroopassa – myös Suomessa – sisäpolitiikka ja talous vievät ulkoja puolustuspolitiikkaa. Energian ylituotanto ja maailman talouslama laskevat energian hintoja. Ainoat valtiot, jotka tuntuvat reagoivan edes jotenkin sotilaallisessa mielessä Putinin uhmaan, ovat Puola ja Baltian maat. Mutta turvallisuus maksaa. Venäläisten elinikäodottama on yhä kaukana länsinaapureista, matala syntyvyys ja ikääntyvä väestörakenne vain pahentavat Putinin pullistelullaan aiheuttamaa talouskurimusta. Onkin jännittävää odottaa, minkälaisen spektaakkelin näemme tämän vuoden toukokuussa, kun Putin ottaa vastaan suuren isänmaallisen sodan 70-vuotisparaatin Punaisella torilla. Suomessa ja Ruotsissa käydään turvallisuuskeskustelua, jonka ytimessä on Nato. Suhteiden heikkeneminen länteen vaikeuttaa myös Venäjän omien raaka-ainevarantojen hyödyntämistä. Päällimmäiseksi on jäänyt kansallinen turvallisuus, jonka nimissä voidaan tehdä paljon tyhmääkin, se kun sopii selitykseksi lähes mihin vain. Kun natseilla oli täysin epähistoriallinen tarinansa ja jopa keksityn pakanauskonnon kultin symboliikkaa, on Putinin Venäjällä meneillään vähintään samanlainen hollywood. Venäjä ei valmista kulutustai investointitavaroita vientiin ja kovin vähän edes omaan kysyntään. Joka tapauksessa Venäjän toimet ovat laajemmankin turvallisuuspoliittisen keskustelun kohteena Euroopassa, missä siihen on sidottu sekä EU että Nato
Mikäli länsi pysyy pakotteissaan yhtenäisenä ja Putin ei peräänny tahollaan, Venäjän talous romahtaa. Ruplan arvo on romahtanut. Kuinka paljon sitten oli 3,3 triljoonaa ruplaa. Tosin saattaa olla, että nykyisellä maailmantalouden ja energianhintojen kehityksellä näin tapahtuu joka tapauksessa. Samaan aikaan Suomessa lupaillaan palauttaa sotavoimien budjettiin osa siitä, mitä budjetista leikattiin vain pari vuotta sitten. Kuinkas sitten kävikään. Siksi vuodenvaihteessa oli mahdotonta arvioida kehityksen vaikutuksia sotilasbudjetin todelliseen ostovoimaan. Summan saa suhteisiinsa, kun se käännetään dollareiksi, joita vuosi sitten sai 3,3 triljoonalla ruplalla 80,4 miljardia (80 400 000 000 USD). BUDJETTIKAUSI on kolme vuotta, ja ensimmäinen vähennys on jo luvassa. Niihin tulee iso lovi vuonna 2015, kun muun muassa lainojen takaisinmaksuun tarvitaan 130 miljardia dollaria. VENÄJÄN itse aikaansaama sotku Ukrainassa aiheuttaa erityisen pahoja on. Sotilasbudjetin osuus oli vuonna 2014 4,2 % bruttokansantuotteesta. Kovin yleistä on jo sekin, että amerikkalaiset triljoonat ja biljoonat sekoitetaan meikäläisiin, niidenkin ero on aika suuri. Mutta riittääkö venäläisilläkään enää rahat. Kuitenkin jo vuonna 2013 ennusteltiin, että joitakin hankkeita joudutaan lykkäämään kaudelle 2017–2020. 18 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 JY VÄLL Ä n MAAILMALTA VIIME VUODEN alussa Venäjän sotilasbudjettiin kannettiin niin paljon ruplia, että heikkopäisimmät sekosivat triljoonissa. Mikäli Putinin uhoa on uskominen, tämä on toissijaista, sillä asehankinnat jatkuvat ja puolustuksen suunniteltu rahoitus ratkaistaan tarvittaessa jollakin muulla tavoin. Sotilasbudjetti oli Venäjän kaikkien aikojen suurin, ja se kasvaa vuosina 2014–2015 peräti 32,8 %! DUUMAN puolustuskomitea arvioi, että vuoden 2016 budjetti kasvaa edelleen 22,5 % vuoden 2015 tasosta. Venäjän vararahastot ovat arviolta noin 400 miljardia dollaria. RUPLAN arvo putosi 2014 joulukuuhun mennessä 46 % suhteessa euroon, ja samaan aikaan ohjauskorko oli noussut yli 17 prosenttiin (15.12.14). Venäjän omat taloudelliset vaikeudet ovat syventyneet ja öljyn hinta laskenut jo puoleen siitä, Venäjän talous romahtaa Ensin uho sitten tuho mitä se oli Putinin pullistellessa Ukrainassa vain puoli vuotta sitten
Suurin osa venäläisistä helikoptereista käyttää ukrainalaisia moottoreita. KAIKESSA pannaan vastaan. Parhaiten se näkyy arktisilla alueilla, jossa on runsaasti luonnonvaroja ja jonka merireitit ovat nousemassa hyvinkin merkittävään asemaan. Moskovan sotilaskoneet lentävät jopa pimeinä tai saattavat käyttää vääriä tunnuksia. Venäläisessä taktiikassa on oleellista hämmentää. Venäjällä kun ei valmisteta oikein mitään teknologiaa, joka ei jollakin tavoin olisi riippuvaista lännestä tai idästä – Kiinasta. Lännelle pannaan kapulaa rattaisiin kaikkialla, missä se on mahdollista. Lista on mielenkiintoinen. Moskovan harmiksi Ukrainaan kehittyi aseteollisuus, josta tuli hyvin merkittävä lenkki koko Neuvostoliiton aseteollisuuteen. SOTILAALLISEN toiminnan lisäksi taustalla on taloudellisia päämääriä. Väitteet ja vastaväitteet sinkoilevat ilmassa. Moskovan edut on turvattava myös siellä. On myös mahdollista, että Venäjälle palaavien avustuskuljetuskolonnien lastina olisi ollut eri tehtaista kerättyjä komponentteja ja varaosia, kuten on huhuttu. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 19 gelmia myös kotimaiselle asetuotannolle muistakin kuin taloudellisista syistä. Moskovan mukaan harjoitusten tarkoitus on valmistautua terrorismin torjuntaan ja rauhanturvaamiseen. VENÄJÄ on pyrkinyt eroon Ukrainariippuvaisuudestaan, sillä vielä vuonna 2014 Ukrainasta tuotiin noin 3 000 eri valmistetta, jotka olivat keskeisiä Venäjän omalle aseteollisuudelle. ASEVOIMIEN kasvattaminen on antanut Venäjälle tilaisuuden ärhennellä maailmalla välittämättä siitä, mitä on yhteisesti sovittu ja minkä Venäjäkin on puumerkillään hyväksynyt oikein paperilla. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää kysymystä sotaharjoituksista. Antonovin tunnetun lentokonetehtaan An-124-kuljetuskoneita YK ja Natokin on vuokrannut kuljetuksiinsa. 3 000 nimikettä muodostaa pitkän listan. Se pystyi myös laajaan kehitystyöhön, jolla se sementoi asemansa aseteollisuuden palapelissä. UKRAINALAISET tuotteet tunnetaan lännessäkin. Samaan aikaan Venäjä kuitenkin ilmoittaa pitävänsä 4 000 ilmoitusrajan ylittävää sotaharjoitusta vuonna 2015. Moskova syyttää Natoa Euroopan vakauden vaarantamisesta, ja osasyynä ovat lännen sotaharjoitukset. Jatkuvat sotilaskoneiden rajaloukkaukset ja demonstraatiolennot ovat arkipäivää. Jos ei asian, niin poliittisen hälinän pitämiseksi käynnissä. Osa toiminnasta on tiedotussotaa, joka tuntuu vain yltyvän. Sen maajoukot osallistuvat myös kuuteen harjoitukseen ulkomailla. Listalla ovat myös turbiinit, iso määrä erilaisia ohjuksia tai niiden osia, Kraz-kuorma-autot, S300-järjestelmän tutkat, Mig-29:n ja Su-27:n osat sekä Kiovan Luch Design Bureaun palvelut. Toiminta on sopimusten vastaista, ja Venäjän koneet on jo todettu suureksi vaaraksi lentoturvallisuudelle. Aiemmassa neuvostotaloudessa, kun tuotantoa jaettiin eri puolille laajaa neuvostomaata, tuli Ukrainasta merkittävä aseteollisuuden keskittymä. Asia oli ja on kiusallinen Moskovalle, ja tilanne jatkuu edelleen. Ongelmana on se, että yhä harvempi haluaa enää käydä kauppaa Venäjän kanssa eikä sen oma teknologiaosaaminen riitä pohjoisten luonnonvarojen taloudelliseen ja ymPaljon puhetta – vähän villoja. Se ei hämmästytä, että moinen riippuvaisuus harmittaa uutta tsaaria
Tämä alistus korostaa OSK Severin merkitystä. Palvelukäytössä se olisi joskus 2030-luvulla. Uusi voimaryhmä on nimeltään OSK Sever, joka lähinnä kääntyy pohjoisen alueen strategiseksi johtoportaaksi. Tuloksia odotetaan vuoteen 2030 mennessä. ILMAVOIMAT odottaa uutta PAK-DAkaukopommikonetta, jonka suunnittelu etenee hyvää vauhtia ja moottoreita on jo päästy kokeilemaan. Juuri sotilasja siviili-infrastruktuurin kehno kunto yhdistettynä Venäjän talouskurimukseen energian vientitulojen romahdettua saattaa tehdä monta muutakin uhmakkaasti julistettua sotilaallista projektia pelkiksi lupauksiksi. Ilman uusia aseita Venäjä ei saavuttaisi haluamaansa paikkaa maailman johdossa. Ensimmäiset Tu-160-koneet, joiden avioniikka ja tutkat on uusittu, ovat jo palautuneet n MAAILMALTA. Kiistan tuloksena Intia pudotti konetilauksensa 220 koneesta 130+ koneeseen. Venäjä on vahva elektronisessa sodankäynnissä, mutta tukikohdan perustaminen ja toiminnan käynnistäminen täysin raunioituneessa Alakurtissa ei tule olemaan mikään pikku ponnistus. Suomea taas kiinnostaa enemmän suunnitteilla oleva elektronisen tiedustelurykmentin sijoittaminen Alakurttiin. Intia väitti, ettei hävittäjä vastannut sopimusehtoja, ja erityisesti se närkästyi, kun Venäjä vaati siltä miljardin dollarin lisäpanostusta kehitystyöhön. Merkittävä tapahtuma oli, kun asevoimille perustettiin erityinen arktinen voimaryhmä, joka on verrattavissa Venäjän neljään nykyiseen sotilaspiiriin. Hankkeilla on myös miehittämätön maa-ajoneuvo (UGV), joka on osa sotilasrobottien kehittämisohjelmaa. Sen tuotteet eivät olleet entisen veroisia. Joka tapauksessa OSK Sever valvoo Venäjän etuja pohjoisessa. MIELENKIINTOISTA on, että uudella voimaryhmällä on lähinnä sotilaspiirin status, vaikka sitä ei kutsutakaan sotilaspiiriksi. Tällaista kiistaa käytiin muun muassa ilmavoimien kanssa uusittaessa Mi-8MTsh-koptereita. ASETEOLLISUUDEN kokonaistilanne muuttuikin täysin Putinin ryhtyessä kehittämään ja ohjaamaan sitä. 20 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 JY VÄLL Ä päristön kannalta turvalliseen hyödyntämiseen. Vastuullinen rakentaja on Tupolev, jolla on runsaasti kokemusta kaukopommittajista, kuten Tu-95, Tu-160 ja Tu-22M, joka on yliäänikone. ITALIAN IVECON kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Venäjän pitäisi rakentaa Ivecon 4x4-maastoautoja. Aseita, aseita ja informaatioaseita NEUVOSTOLIITON romahdettua maan aseteollisuus oli huonossa jamassa. Se kärsi ikääntymisestä, korruptiosta, henkisestä jälkeenjääneisyydestä ja ennen kaikkea epätietoisuudesta siitä, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Hankintaorganisaatiot menivät niin ikään uusiksi, kun teollisuuden ja puolustusministeriön suhteita muokattiin nykyaikaisemmiksi niin, että ostoja hoitaisi vain yksi organisaatio, joka syntyi tosin vasta vuonna 2014. Hankkeen kohteena oli alkuperäisen viidennen sukupolven hävittäjän kehittely, jonka hinta olisi ollut 10,5 miljardia dollaria. Vuodenvaihteessa uudesta organisaatiosta tiedettiin kuitenkin vielä varsin vähän. Se ei myöskään ole minkään sotilaspiirin alainen, vaan on suoraan alistettu kansalliseen puolustuksen johtokeskukselle. Se palvelee mahdollisesti ainakin Venäjän pohjoista laivastoa. Myöhemminkin tilaajille oli vakuutettava, että muualta hankitut rakenneosat olivat yhtä hyviä kuin alkuperäiset ukrainalaiset osat. LÄSNÄOLOA Jäämeren tuntumassa korostaa myös rakennettava kymmenen lentokentän ketju Suomen ja Beringinsalmen välillä. Sen ensilentoa odotetaan vuonna 2019, joten tässä vaiheessa on esitelty lähinnä teknologiaa. Toisenlaista kiistaa käytiin myöhemmin, kun Intia ja Venäjä olivat tehneet sopimuksen PAK-FAhävittäjän jatkokehittelystä. JO AIEMMIN on kerrottu, että Venäjä on avaamassa uudestaan aikaisemmin suljettuja tukikohtiaan pohjoisessa. Sarjan pituus olisi ollut 1 700 autoa, mutta kun poliittiset tuulet kääntyivät, määräksi jäi 358
Vuoteen 2020 mennessä rakennetaan kaikkiaan seitsemän Yasen-luokan alusta. Angara on kaksivaiheinen, ja sen nostokyky on 1,43 tonnia. Angaran modulaarinen rakennustapa tekee siitä soveliaan keskiraskaiden tai raskaiden lastien lähettämiseen. >. Aluksesta on rakenteilla myös vientiversio. Tuotantopuolella MiG on kiinnostunut uuden 5G-häivehävittäjän suunnittelusta. 21 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 palvelukseen (lentotoiminta Itämerellä). VENÄJÄN hallituksen äskettäin tilaamat MiG-koneet ovat Venäjän hallituksen ensimmäinen MiG-29SMT-tilaus. Human engineering on keskeistä taistelussa ihmisten sieluista. Se polttaa happea ja kerosiinia. Hallitus harkitsee myös sadan MiG-35S-koneen tilaamista. Maihinnousuun rakennetaan toinen Ivan Gren -luokan alus, joka voi kuljettaa 360 miestä varusteineen. Helikopterituotannossa kuljetushelikopteri Mi-38 odotti syksyllä sertifikaattiaan. Kone on tarkoitettu ilmaherruustaisteluun, ja sen toimintasäde on yli 1 550 kilometriä. Venäjä on myös tilannut Kamov Ka52 -meritoimintahelikoptereita, jotka on tarkoitettu tuleviin Mistral-tukialuksiin, mikäli niitä nyt myydään Venäjälle. Venäjällä propagandakeinoja opetetaan laajasti yliopistoissa ja hallituksella on myös omia alan henkilökunnan koulutuslaitoksiaan. 120-metriset, 13 000 tonnin alukset on aseistettu 533 mm torpedoin sekä maakohdeja alusten tuhoamisohjuksin. VENÄJÄN taisteluun pahaa maailmaa vastaan kuuluu tehokas informaatiosodan panos. VENÄJÄ pitää yllä valmiutta lähettää omia laitteitaan avaruuteen. Muutenkin Venäjä kehittää edistynyttä avaruuskalustoa, sillä avaruudella on keskeinen rooli maan puolustusdoktriinissa, ja toisaalta raketit ovat olleet viennissä hyviä rahasampoja. Uusista koneista 39 Il-76MD-90A-rahtikonetta on otettu vastaan. Kamov aikoo kehittää myös miehittämättömän Ka-175-helikopterin. Miehistöä veneessä on 85. Sen pohjana olisi MiG35. Helikopteri on varustettu uudella tutkalla, joka näkee viiden kilometrin korkeudelta 360 astetta aina 200 kilometrin etäisyydelle asti. Koneiden lentoaikaa ja toimintasädettä tukialukselta on parannettu. Venäjä on kehittänyt uuden Angara-raketin, joka edustaa modernia lähestymistapaa avaruusvarustelussa. LAIVASTOKIN saa osansa. Osa niistä on jopa salaisia, sillä propagandakeinoja kehitetään varsin tieteellisesti, kuin neuvostoaikoina konsanaan. Kesällä yhtiö odotti kuitenkin hallituksen muiden tilausten lomittumista. Alkuaan Venäjän “perimät” koneet tilasi Algerian hallitus, joka myöhemmin perui tilauksensa. Ensimmäiset Yasen-luokan ydinsukellusveneet (SSN) on otettu käyttöön. Suositulla Proton-raketilla on ollut epäonnea, mikä on kolhinut sen mainetta maailmalla. Koneen hyötykuorma on 60 tonnia, ja se voi kuljettaa 225 laskuvarjojääkäriä tai 114-paikkaisen kenttäsairaalan. SUKELLUSVENESOTAAN on valmistauduttu uusimalla 50 Ka-7 ASW -hekoa. Proton onkin jo ikääntynyt, joten uutta tarvitaan
Kuvaan on kuitenkin tullut uusia “aseita”, joilla vastustaja irrotetaan todellisuudesta ja hänen salaisimmatkin ajatuksensa paljastetaan. Afrikasta tullut suuri aseiden ostaja KULUNEEN vuosikymmenen aikana Afrikasta on tullut merkittävä ostaja kansainvälisillä asemarkkinoilla. Siprin mukaan vuosina 2004–2013 jotkin Afrikan maista lisäsivät ostojaan jopa yli 200 %, mutta 100 %:n ja yli 50 %:n lisäykset olivat tavanomaisia. Mitä tekee vaikkapa Etiopia 200:lla Ukrainasta ostamallaan T-72-taistelupanssarilla. Saharan eteläpuolisista maista hankintoja johti Angola kuudella miljardilla dollarilla, mutta Algeria pani paremmaksi käyttämällä ostoihin 10 miljardia. Informaatiosodankäynnin seuraukset ovat nähtävissä myös Suomessa. Jo nyt käydään neuvotteluja ohjussovelluksista, jotka toimivat myös Eurofighter Typhonin ja Saab Gripen E:n järjestelmissä. Norja kattaa ohjuskehittelyllä F-35:n ostokustannuksia NORJA aikoo ostaa Yhdysvalloista 52 tavanomaisesti nousevaa ja laskeutuvaa F-35 Lightning II -hävittäjää. Venäjän iso propagandakoneisto toimii lepäämättä ympäri vuorokauden. Sitä ”Venäjä, Venäjä, Venäjä” merkitsee nykysuomalaisille. Joint Strike Fighterit tulevat Norjassa korvaamaan ikääntyneet F-16-hävittäjät. Suunnittelussa varmistetaan, että ohjus sopii kaikille kolmelle F-35-versiolle ja Aja C -koneiden pommikuiluihin. Hyvistä markkinoista huolimatta vain neljää asekonsernia on kiinnostanut aseiden valmistus Afrikassa. Mikään tieto ei ole turvassa. Vuonna 20l3 afrikkalaisten aseostot lisääntyivät 8,3 miljardilla dollarilla, kertoo rauhantutkimuslaitos Sipri Tukholmasta. JSM SAADAAN operatiiviseksi vuoteen 2021 mennessä, jolloin F-35:n Block 4 -koneet tulevat kokoomalinjalta. Ohjuksen tulee niin ikään säilyttää koneiden häiveominaisuudet. Kaikki ne koskettavat meitä, halusimmepa tai emme. Myös turkkilainen asetehdas Roketsan on kiinnostunut JSM-ohjuksen valmistamisesta.. Yksi silminnähtävä etu on kuitenkin ollut afrikkalaisten rauhanturvajoukkojen noussut taso. Koneista muodostetaan kaksi laivuetta. Kyseessä on selvästi propagandaja vaikuttamisyritykset. HUOLENAIHEENA on kuitenkin se, että uudet aseet joutuisivat kapinallisten käsiin. Tavaraa tulee, eikä uutistoimisto edes väitä olevansa objektiivinen. 22 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 JY VÄLL Ä n MAAILMALTA HALLITUKSEN manipulaatio kattaa kaiken. ITC-MAAILMASSA laaja ilmiö on tiedon hakkerointi. Kaksi kolmesta Afrikan maasta lisäsi sotilasmenojaan merkittävästi. JSM-ohjus on suunniteltu sekä maa-että merimaaleja vastaan. Norja arvioi, että koko F-35-hanke tulee 56 vuoden elinaikanaan maksamaan arviolta 38 miljardia dollaria. Sen tutkaa on vaikea havaita ja ohjuksessa on autonominen kohteentunnistus. Viestintä on saanut jatkua rauhassa, ja useiden tilien nimet vaikuttavat myös harhaanjohtavilta. Venäläiset Twitter-tilit Suomessa ovat yhä enemmän Venäjä-mielisiä. Antonov asettui Sudaniin, Eurocopter Nairobiin, laivanrakentaja Fincantieri Mombasaan ja SAAB, joka teki Etelä-Afrikan kanssa suuret lentokonekaupat 26 Gripenillä, rakentaa tehtaan Botswanaan. Erityisen hyvässä maineessa ovat luotettavuudessaan etiopialaiset ja ruandalaiset. Muutos on suuri, sillä viime vuosisadan 15 viimeisenä vuonna Afrikan asemarkkinat olivat lähes pysähdyksissä. ONGELMAKSI muodostui myös afrikkalaisten joukkojen heikko koulutustaso, jolloin kalustosta ei ole saatu irti sen tuomia etuja ja aseiden käyttäjiksi on jouduttu palkkaamaan ammattisotureita ulkomailta. Olisiko Ukrainalla kenties ollut itselläänkin niille käyttöä. Usein informaation saaja ei kuitenkaan pysty erottamaan disinformaatiota paikkansapitävistä asioista. KONGSBERG laskee, että muutkin F35-hävittäjää käyttävät maat tulevat ottamaan JSM-ohjuksen käyttöön, jolloin Kongsberg ansaitsee takaisin kehitysrahat ja jotain sen päällekin. Ulkomaille levitetään sokerikuorrutettuja uutisia kaikesta, mitä tapahtuu. OSTOINNOSTUS oli suuri, sillä monet maat olivat ansainneet hyvin perustuotteilla ja öljyn sekä maakaasun kauppa oli lähtenyt sujuvasti käyntiin. Ohessa on käsitelty eri kohteita esimerkinomaisesti, mutta on hyvä muistaa, että monia asioita tapahtuu samaan aikaan. Venäjä on hyvä esimerkki siitä, että vanhat keinot, joissa poltettiin ruutia, toimivat yhä. Jotkin maat olivat tehneet ostojaan arvovaltansa ylläpitämiseksi, ja uusi kalusto esiintyi vain paraateissa. Moskovalla on pian tarkoituksenaan levittää omia uutisiaan aiempaa tehokkaammin kansainvälisestikin. Uutta on myös koneiden sisäänajo, sillä koulutuksesta toteutetaan noin 40 % synteettisesti, kun Norja hankkii koulutukseen kahdeksan täysimittaista simulaattoria. Ne ovat nyt ammattimaisempia, paremmin ruokittuja, ja komennuksilla niille pystytään tarjoamaan jopa kotilomia. Eri maiden puolustusministerit käyvätkin kauppaa siitä, kuka saa parhaimmat tehtävät. Koneen valmistajan kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan Kongsberg Defence System kehittää hävittäjään sopivan Joint Strike Missile -ohjuksen (JSM), jonka tulisi olla käyttövalmis vuonna 2017. Ostojen kohteet ovat hämmästyttäneet tarkkailijoita. LÄNNESSÄ voi vain pitää mielessään, että Putinin propaganda on omalla sotaretkellään. Tiedon levittämisessä totuus jää usein rivien väliin tai sitä ei ole lainkaan
Sauli Niinistö tunnettiin ennen presidentin tehtävään valintaansa Natoon myönteisesti suhtautuvana poliitikkona. Presidentin Nato-kielteinen kanta näyttää olevan siis joko kansan mielipiteen muodostaja tai sen seurausta. Nato-toppuuttelu puhutteli ainakin kansaa, sillä Iltalehden heti vuoden alussa presidentin uudenvuodenpuheen jälkitunnelmissa 3.1. Alafuzoffin mukaan suomalaisen tiedusteluanalyysin objektiivisuus ja riippumattomuus vaarantuisi sotilasliiton jäsenyyden myötä. Presidenttinä kanta on alkanut muistuttaa yhä enemmän hänen sosialistitaustaisen edeltäjänsä kantaa. Alafuzoff ei alaisiinsa luota ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ kontra-amiraaliksi ylennetty EU:n sotilastiedustelun päällikkö, Venäjän tuntijanakin pidetty, suomalaismeriupseeri ja pitkän linjan tiedustelumies Georgij Alafuzoff otti epäsuorasti kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Helsingin Sanomien haastattelussa 14.12. Sen sijaan Nato-jäsenyyden hakemista ei presidentti Niinistön mukaan kukaan ole esittämässä. Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtava presidentti jakoi turvallisuusajattelunsa neljään pilariin: vakuuttava oma puolustus, kumppanuusrakenteet esimerkiksi Ruotsin, EU:n ja Naton kanssa, suhteet Venäjään sekä YK:n ja kansainvälisen oikeuden piirit. Presidentin mukaan Venäjä-pilari voi horjua, jos Suomi hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Kuuluuhan EU:n 28 jäsenmaasta peräti 22 Natoon. Puheenvuorollaan presidentin on katsottu halunneen hillitä Nato-jäsenyydestä käytävää keskustelua. Tämän tapaamisen tuloksena yhteinen linja löytyi ainakin omasta puolustuksesta, yhteistyöstä Ruotsin kanssa, Nato-kumppanuudesta ja myös yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Voi olla, että ei. 23 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 MAANPUOLUSTUS Niinistö torjuu Naton TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö linjasi Suomen ulkopolitiikkaa marraskuussa. PU O LU ST U SV O IM AT. ”Liittoumassa tulee poliittisia paineita siihen, että asiat pitää sanoa tietyn suuntaisesti tai tietyn värisesti”, Alafuzoff totesi Helsingin Sanomille. Brysselissä. Samalla Alafuzoff tuli arvostelleeksi sekä Euroopan unioniin että Natoon kuuluvia yhteistyökumppaneitaan, organisaatiotaan ja alaisiaan. n Georgij Alafuzoff. Alafuzoff käytännössä vihjasi, että näiden maiden tuottama tiedustelutieto on poliittisesti värittynyttä. Joulukuussa presidentti tapasi vielä erikseen puoluejohtajat järjestämässään ulkopoliittisessa keskustelutilaisuudessa. julkaisemassa tutkimuksessa 59 prosenttia kansalaisista tuki presidentti Niinistön näkemystä, jonka mukaan Suomi ei ole hakemassa vallitsevissa olosuhteissa Nato-jäsenyyttä. Tilaisuudella haettiin yhteisiä ulkopoliittisia linjauksia. Jo aiemmin on tutkimuksilla todettu suomalaisten kannattavan sitä, mitä valtion ylin johto viisaaksi näkee. Jää kuitenkin nähtäväksi, nouseeko Nato huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi
Suomessa ei ole ollut tiedustelua koskevaa lainsäädäntöä toistaiseksi ollenkaan. Kukaan ei kai vakavissaan kuitenkaan kuvittele, että Suomi pärjäisi yksin ilman mitään kansainvälistä yhteistyötä. Tuolloin Suomen puolustusministeri Carl Haglund ei tuoreeltaan halunnut kommentoida ajatusta. Kuvassa suomalaiset rannikkojääkärit nousevat maihin Nordic Peace 02 -harjoituksessa.. Säkkisen muotoilu on ehkä sikäli kovinkin paljastava, että tottahan se on; Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyö siinä muodossa kun sitä tähän mennessä on kaavailtu, ei todellakaan loisi minkäänlaista lisäuskottavuutta maiden puolustukseen, eikä näin todellakaan uhkaisi yhtään ketään, ei edes mahdollista hyökkääjää. Semmonen kun ei uhkaa ketään VUODEN 2014 aikana keskusteltiin aktiivisesti Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön kehittämisestä. Analyysimme tulokset ovat olleet kuitenkin hämmentävän erilaisia. Suomen Sotilaan erikoisavustaja Arto Pulkki oli keväällä ensimmäisiä, joka pystyi todistamaan joukkojen Krimillä olleen Venäjän asevoimien henkilöstöä. Mutta onko sitä oikeasti olemassa ja voiko se avata uusia ovia nyt selvästi suljetun Nato-oven sijasta. Sen sijaan hän otti askeleen pidemmälle itsenäisyyspäivänä 6.12. Kansanedustaja Antti Kaikkonen esitti puolustusyhteistyön kirjaamista jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Huhtikuun lopulla Alafuzoff totesi YLEn haastattelussa, että Ukrainassa ei ole venäläisiä joukkoja, eikä Venäjän asevoimat ole sekaantuneet konfliktiin. Nyt Alafuzoff myöntää olleensa kenties väärässä, mutta sanoo pyrkineensä objektiiviseen analyysiin. Siitä toimituksellamme ei ole tietoa, johtuvatko muun muassa kenraali Breedloven ajoittain oudot väitteet huonosta tiedustelutiedosta vai ovatko ne olleet vain epäonnistuneita informaatio-operaatioita. Toisin sanoen mihinkään sellaiseen ei Suomi voi luottaa, mikä kovan paikan tullen olisi yhteiskäytössä, Salolainen muistutti joulukuussa. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 Alafuzoff ajautui linjaerimielisyyksiin EU:n ulkopoliittisen johdon kanssa jo keväällä Ukrainan kriisiin liittyvien lausuntojensa vuoksi. Alafuzoffin tavoin myös Suomen Sotilas on suhtautunut silti varsin kriittisesti Naton ja EU-maiden sotilaslähteiden ulostuloihin koko Ukrainan kriisin ajan. Kokoomuksen konkaripoliitikko Pertti Salolainen yritti jo joulukuussa palauttaa haaveilijat maanpinnalle toteamalla: ”Ruotsi on pyrkinyt pysyttelemään aina ulkopuolella, kun maailmalla palaa.” Salolaisen mukaan on koko ajan pidettävä mielessä, että Ruotsi korostaa aina sitä, miten pohjoismainen sotilaallinen yhteistyö tapahtuu rauhan aikana. Puolustusministeri Carl Haglundin lisäksi puolustusyhteistyötä on pidetty esillä myös keskustan puolelta. Joka tapauksessa lehtemme pyrkii amiraalin tavoin objektiiviseen analyysiin. Suomessa maiden välinen puolustusyhteistyö tuntuu kuitenkin olevan jonkinlainen poliittisesti korrekti ”kevyt-Nato”, josta poliitikkojen on lupa haaveilla oikealla ja vasemmalla. Hufvudstadsbladetin haastattelussa ja totesi, että mikäli puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa etenee nykyvauhdilla, ei ole mahdotonta, että mailla olisi yhteiset merija ilmavoimat noin viiden vuoden kuluttua. Eri tiedustelukeinot muodostavat työryhmän mietinnön mukaan kokonaiFÖ RS VA RS M A K TE N FÖ RS VA RS M A K TE N Suomi on osallistunut jo pitkään kansainväliseen ja pohjoismaiseen sotilasyhteistyöhön, muttei kuulu Natoon, kuten ei Ruotsikaan. Ruotsin uusi puolustusministeri Peter Hultqvist kuitenkin torppasi Carl Haglundin visiot. Työryhmä on toiminut vuoden 2014 alusta lähtien. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson visioi marraskuussa Expressen-lehdessä, miten Suomella ja Ruotsilla voisi olla yhdeksän vuoden kuluessa yhteistä merivoimien johtoa. Ruotsi ei ole hänen mukaansa valmis keskustelemaan puolustusyhteistyön syventämisen lisäksi varsinaisesta puolustusliitosta maiden välillä. Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinenkin kannattaa puolustusyhteistyötä, koska se ei uhkaa ketään. Suomelta puuttuu yhä ulkomaantiedustelupalvelu! TURVALLISUUSVIRANOMAISTEN tiedonhankintaa koskevaa lainsäädäntöä kehittävä työryhmä luovutti mietintönsä puolustusministeri Carl Haglundille 14.1.2015
Jyrki Kataisen vuonna 2011 muodostama koalitiohallitus teki puolustusbudjettiin noin 200 miljoonan euron leikkaukset vuositasolla. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 25 suuden, joista keskeisiä ovat ulkomaantiedustelu ja tietoliikennetiedustelu. Säästöjen vaatimat muutokset Puolustusvoimien organisaatioon sekä toimintaan on toteutettu. Vientiluvista päättää puolustusministeriö kuultuaan ulkoministeriötä. Asetuotanto ulkomaille ITALIALAISEN Beretta-konsernin omistama Sakon asetehdas Riihimäellä on menettämässä Sako TRG -tarkkuuskivääreiden tuotannon Italiaan. Patria isänmaalle ILMAILUja puolustusteollisuuskonserni Patria siirtyy kokonaan Suomen valtion omistukseen, kunnes uusi teollinen kumppani löydetään osakkeistaan luopuvan Airbusin tilalle. Tietoliikennetiedustelu puolestaan olisi Suomen rajat ylittävissä tietoliikennekaapeleissa liikkuvaan tietoliikenteeseen kohdistuvaa tiedustelua, jolla hankittaisiin tietoa Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavista uhista. Kansainvälisesti laajasti aseviennin ja asekaupan rajoittamisen eteen työskennellyt ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) sanoi Aamuposti-lehdelle, ettei hänellä ole kommentoitavaa asiassa. Puolustuksen rakennemuutos on vasta valmistumassa. Poliitikot ottivat vastaan suurella tyytyväisyydellä Ilkka Kanervan johtaman puolustuksen parlamentaarisen työryhmän lähes yksimielisen ehdotuksen, jonka mukaan puolustusbudjettia kasvatettaisiin asteittain vuodesta 2016 eteenpäin 150 miljoonalla eurolla. Ulkomaantiedustelussa tietoa hankittaisiin ulkomaisista tietojärjestelmistä sekä henkilökohtaisella kanssakäymisellä ja henkilön tai muun kohteen havainnoinnilla. Sotilasja viranomaiskäyttöön tarkoitettu TRG-mallisto myydään järjestelmänä, johon Beretta valmistaa muilla konserniin kuuluvilla tehtaillaan optiset tähtäimet, tuulimittarit ja laskinlaitteet. Italia olisi valmis antamaan vientilupia moniin sellaisiin maihin, joihin Suomi ei niitä myönnä. Suomessa asiaa nyt valmistellaan. Suomen puolustuksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Laki tulee olemaan asiassa ensi askel, mutta sen jälkeen tarvitaan myös resursseja ja osaamista. Kenraali Lindbergin mukaan Suomen puolustuskyky. Suomen puolustusministeri Carl Haglund ei mennyt Nipen järjestämään vipuun. Tiedustelua olisi valvottava sekä oikeudellisesti että parlamentaarisesti. Tiedustelun tarkoituksena on hankkia kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä tietoa vakavista kansainvälisistä uhista. Liikenneja viestintäministeriö (LVM) on jättänyt siihen eriävän mielipiteen. Varsinaisen aseen arvo koko toimituksesta on alle puolet. Ministeriö ei yhdy mietinnön näkemyksiin verkkovalvonnan tarpeellisuudesta. Joukossa oli poliitikkoja, toimittajia ja turvallisuusasiantuntijoita. Nipen tempauksen tarkoituksena oli osoittaa, kuinka huolimattomasti viranomaisetkin käyttävät internetiä. Suomen hallituksen harjoittama nihkeä aseviennin lupapolitiikka on näin ollen näivettämässä viimeisetkin rippeet suomalaisesta puolustusvälineteollisuudesta. Lähes kaikissa muissa maailman maissa on järjestetty ulkomaantiedustelu tavalla tai toisella. Siirron syynä on Suomen hallituksen harjoittama lupapolitiikka, joka on kaatanut useamman kuin yhden kaupan, kirjoitti Aamuposti-lehti joulukuussa. Sakon luvat ovat käytännössä kaatuneet ulkoministeriön vastustavaan kantaan. Koko kauppa kuitenkin kaatuu, mikäli aseelle ei saada vientilupaa. Työryhmässä vallitsi yhteisymmärrys tiedustelulainsäädännön tarpeesta ylipäänsä ja ulkomaantiedustelusta. Puolustusministeriön työryhmä ei kuitenkaan ollut täysin yksimielinen. Silti johtajat menivät ja kirjautuivat suojaamattomaan Wi-Fi-verkkoon”, Nipe kommentoi. ”Turvallisuuskoneisto oli Sälenissä vaatimassa lisää valvontaa. Puolustusministeri ei mennyt Wi-Fi-ansaan RUOTSIN piraattipuolueen Gustav Nipe perusti Sälenin turvallisuuskokouksessa oman wlan-verkon, jonka hän nimesi ”Öppen Gäst” (avoin vieras) -verkoksi. PUOLUSTUSVOIMAT Säästöt tappavat sotaväen PUOLUSTUSVOIMIEN resursseista käytiin loppuvuonna laajaa keskustelua. Hän ei käyttänyt turvatonta verkkoa kokouksen aikana. Eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus omisti Patriasta 27 %. Nipe pystyi itse seuraamaan suojaamattoman verkon kautta kulkeneita nettisivujen latauksia ja sähköposteja. Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg kommentoi itsenäisyyspäivänä 6.12. Moni korkean tason vieras meni halpaan ja käytti verkkoa
Hävittäjien korvaamisessa on arviolta kyse 6–7 miljardin investoinnista, eikä se mahdu budjettiraameihin, kenraali Lindberg kommentoi. PU O LU ST U SV O IM AT PE TR I VÄ LK KI Signaalitiedustelukone viivästyy. PUOLUSTUSVOIMIEN signaalitiedustelukone on viivästynyt teknisten ongelmien vuoksi, uutisoi Helsingin Sanomat tammikuussa. Projektin kustannusarvio on reilut 100 miljoonaa euroa. Kun ensin leikattiin 200 miljoonaa vuodessa, niin riittääkö nyt luvattu 150 miljoonaa täyttämään millään kasvavaa vajetta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n joulukuussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan puolustusmäärärahojen lisäämisen kannatus on historiallisen korkealla. Etenkin Hornet-hävittäjien tulo tiensä päähän 2020–2030-luvuilla on mittava taloudellinen haaste. Edellisen kerran yli puolet kannatti puolustusmäärärahojen lisäämistä vuonna 1970. ”Se torjuntakyky, joka meillä nyt on, sen kykenemme ylläpitämään, mutta emme kykene sitä millään lailla kehittämään tai muuttamaan”, komentaja totesi. Dragon Shield on rakennettu valmiiksi konttiin, joka voidaan liittää erilaisiin alustoihin, tässä tapauksessa espanjalaiskoneeseen. Viivästymisen tarkkaa syytä ei ole kerrottu. Jatkossa lisähaastetta tuovat ilmaja merivoimien isot kalustohankinnat 2020-luvulla. Kyselyyn vastanneista 56 % kannatti puolustusmenojen kasvattamista. JY VÄLL Ä 26 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 on tällä hetkellä uskottava, ja suunnitellulla määrärahojen nostolla kyetään turvaamaan Puolustusvoimien tehtävät vuosikymmenen vaihteeseen. Ruotsalaisilla vastaava tekniikka on asennettu Gulfstreamsuihkukoneeseen. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpito ei ole jatkossa enää mahdollista nykyrahoin. Suomalaisten halussa nostaa puolustusmäärärahoja on onneksi tapahtunut harppaus ylöspäin. Patria on rakentamassa toukokuussa aloittaneelle Puolustusvoimien uudelle tiedustelulaitokselle espanjalaiseen EADS CASA (Airbus Military) C-295 -potkuriturbiinikoneeseen varusteltavaa signaalitiedustelukonetta, jossa käytetään amerikkalaisen Lockheed-Martinin Dragon Shield -tiedustelulaitteistoa
Merijalkaväkikään ei ole pohjolassa poikkeuksellinen näky. Merijalkaväki Lapissa JÄÄKÄRIPRIKAATI järjesti talvisodankäynnin peruskurssin tammikuussa Sodankylässä. Viimeksi vieraiden joukkojen toiminta aiheutti laajemmin tulipaloja Lapissa 70 vuotta sitten, kun Saksan Wehrmacht hävitti vetäytyessään maakuntaa. ”Pieni osa varusmiehistä on saanut tietynlaisia oireita, kuten yskää ja tukkoisuutta”, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Henrik Vuornos. Rauhanturvaajat tulitaisteluissa JOULUKUUSSA suomalaisia rauhanturvaajia kohti tulitettiin sekä Afganistanissa että Somaliassa. Kasarmien sisäilman laatu huolettaa Varusmiesliittoa VARUSMIESLIITOLLE on tullut jonkin verran yhteydenottoja kasarmien sisäilmaongelmista eri puolilta Suomea. Suurimpaan osaan Horneteista päivitys on jo tehty, ja viimeisetkin saavat sen vuoden 2016 aikana. Näyttävistä vientiponnisteluista huolimatta konetta saatiin Ilmavoimille toimitetun kymmenen koneen lisäksi myytyä vain Meksikoon ja Eritreaan, kumpaankin alle kymmenen konetta. Joukoille ei kuitenkaan aiheutunut vaaraa, sillä ne olivat palon aikana harjoittelemassa maastossa. Afganistanissa suomalaisosasto oli suorittamassa PU O LU ST U SV O IM AT. Päivitykseen on kuulunut ilmasta maahan -aseistus, kuten JDAM-pommit sekä AGM-154 JSOW -liitopommit. Ehkäpä käsite tulipalopakkaset tuli tutuksi nyt ulkomaisille vieraillekin. Jukka Knuuti kertoo nyt päättyvän suomalaisen sotilaslentokoneen ja Redigon tarinan tämän lehden lopussa kolumnissaan. Nyt myytyjen viiden Redigon käyttöiän lisääminen edellyttää huomattavien huoltotoimenpiteiden tekemistä ja sotilasrekisterissä olleiden koneiden siviilirekisteröintiä. Kurssille osallistui Puolustusvoimien henkilöstön lisäksi viisi Yhdysvaltain merijalkaväen (US Marine Corps, USMC) ja kolme Alaskan talvikoulutuskeskuksen (Northern Warfare Training Center, NWTC) sotilasta. Venäläisillä on vahva merijalkaväkiyhtymä Suomelta samaiset 70 vuotta sitten anastamillaan alueilla Petsamossa, johon Suomen Sotilaan lukijamatkalaiset tutustuivat kesällä 2013. Elinkaaripäivitys kehittää varsinkin Hornet-kaluston maataistelukykyä. NWTC:llä on hauska historia sikäli, että monet talvikoulutuksen käynnistäjistä olivat alkuaan Suomesta hävityn sodan jälkeen 70 vuotta sitten Yhdysvaltoihin paenneita suomalaisupseereita. Valmet Redigo on viimeinen suomalaisvalmisteinen sotilaskone. Yritys maksoi 60 000 euroa koneelta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 27 Redigot Ruotsiin RUOTSALAINEN yritys osti Ilmavoimilta viisi varastoitua Redigo-alkeiskoulutuskonetta. Yhteensä niitä valmistettiin vain kolmisenkymmentä. Harjoitusolosuhteet olivat vaihtelevat: pakkanen oli kireimmillään lähes –40 astetta. Harjoitus sai ikävän sivujuonteen, kun amerikkalaisten ja suomalaisten sotilaiden majoitusja tukikohtakäytössä ollut hirsirakenteinen rakennus paloi maan tasalle. Hornetit suorituskykynsä huipulla ILMAVOIMIEN vuonna 2012 aloittama Hornet-hävittäjien toinen elinkaaripäivitys (Mid-Life Upgrade MLU2) on loppusuoralla
Yksi asia on varma, Ruotsin hakemus yllättäisi taas pahasti päättäjät Suomessa. n Suomelle tuli kiire, kun Ruotsi haki EU-jäsenyyttä kaksi vuosikymmentä sitten. Silloin suomalaispäättäjien takki kääntyi ääntä nopeammin, kun ruotsalaiset yllättäen päättivätkin hakea EU:n jäsenyyttä. JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 afgaaniviranomaisten neuvonantoja koulutustehtävää, kun joukkoja kohti avattiin tuli käsiasein lauantaina 20.12. rotaatiossa on puolalaisia MiG-29-hävittäjiä, espanjalaisia Eurofightereitä sekä Puolaan sijoitettuja Belgian F-16AM-koneita. Ruotsalaiset haluavat Natoon UKRAINAN KRIISI ja Itämeren turvallisuusympäristön muutos ovat saaneet ruotsalaiset pohtimaan uudelleen suhtautumistaan sotilasliitto Naton jäsenyyteen. Tapahtumahetkellä etäisyyttä ampujiin oli noin 800 metriä. Nähdäänkö 90-luvun alun tapahtumien toisinto. Lokakuussa Ruotsin TV4-kanavan kyselyn mukaan Nato-jäsenyyden kannattajia oli Ruotsissa ensimmäistä kertaa enemmän kuin vastustajia. Euroopan unionin Somalian koulutusoperaation rauhanturvaajat, suomalaiset rauhanturvaajat mukaan lukien, ryhmittyivät lähipuolustusasemiin ja suojautuivat tilanteessa välittömästi. Vaunuun ollaan oltu Suomessa erittäin tyytyväisiä. Svenska Dagbladetin tammikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan Nato-jäsenyyden kannattajia olisi jo 48 %. Natolla on nykyään aikaisempaa paremmat edellytykset lisätä nopeasti ilmavoimien vaikutusta ja läsnäoloa Baltian ilmatilassa. Sotilasliitto Nato vastaa yhteisesti Baltian maiden ilmapuolustuksesta kiertävillä valvontavuoroilla. Onko Suomi tässäkin asiassa ikuinen pikkuveli ja alamainen. Somalian Mogadishussa kansainväliselle lentokentälle iskettiin käsiasein, singoin ja käsikranaatein joulupäivänä 25.12. Tilanteessa ei syntynyt henkilövahinkoja. Suomessa on käytössä CV90-rynnäkköpanssarivaunun malli CV9030FIN. Iskusta ei aiheutunut henkilövahinkoja EUTM Somalia -koulutusoperaation suomalaisille rauhanturvaajille. Italian ohella mukana 37. TURVALLISUUS Viro nostaa valmiutta VIRO OSTAA Alankomaista 44 erittäin nykyaikaista, jos kohta vähän käytettyä, ruotsalaisvalmisteista CV90-rynnäkköpanssarivaunua. Nato nostaa valmiutta Baltiassa PIENILLÄ Baltian mailla ei ole omia ilmavoimia. Nato-jäsenyyden kannattajia on Ruotsissa ensimmäistä kertaa enemmän kuin vastustajia.. Kannastaan epävarmojen osuus on siis selvästi pienentynyt. Käykö Naton kanssa samalla tavalla. Italian ilmavoimien Eurofighter Typhoon -hävittäjät ottivat vastuun Baltian ilmapuolustuksesta tämän vuoden alusta. Hakeeko Ruotsi pian Naton jäsenyyttä. Afgaaniviranomaiset ja suomalaisjoukko vastasi tuleen. Kauppaan kuuluu myös kuusi saksalaista Leopard 1 -panssarivaunun pohjalle rakennettua hinauspanssarivaunua. Loppuvuodesta 2014 useat eri gallupit ovat osoittaneet jäsenyyden suosion kiistatonta kasvua. Ruotsalaiset ovat perinteisesti pystyneet muuttamaan politiikkaansa ketterämmin olosuhteiden ja kansalaismielipiteen muuttuessa. Vastustajien osuus olisi pysynyt lähes ennallaan 35 prosentissa. Suomen Sotilas koeajoi vaunun pari vuotta sitten ja vakuuttui jälleen ruotsalaisen sotamateriaalin laadusta. Tuolloin kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannatti 37 % ja vastusti 36 % vastanneista
Kodinturvajoukot ovat keskeinen osa puolustusvoimia myös Virossa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Briteillä on rajallinen mutta varsin korkeatasoinen siirtoarmeijakyky, jonka vahvuutta tosin viime vuosien leikkaukset ovat syöneet. Puolan puolustusministeriö on tehnyt lisätilauksen AMV 8x8 -ajoneuvoista Patrian puolalaiselta yhteistyökumppanilta Rosomak S.A.:lta. Suomessa Puolustusvoimista ilmoitetaan, että meille ei vastaavia joukkoja tarvita. Patria toimittaa noin 200 ajoneuvon komponenttisarjat, joista Rosomak S.A. Venäjän hanke saada vastaavia strategista siirtokykyä parantavia aluksia Ranskalta on ollut jäissä Putinin Ukrainan-politiikan aiheuttamien kaupallisten pakotteiden vuoksi. Patrialle tällaiset kaupat ovat tärkeitä; kotimaassa säästetään maanpuolustuksesta, ja tilauksia on laarin pohjaa kaapivalta Kasarmintorilta turha odottaa. 29 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 PUOLALAISET ja brittiläiset panssarijoukot järjestivät marraskuussa itäisen Euroopan suurimman panssarisotaharjoituksen kuuteen vuoteen Puolan Zaganissa. Toimitukset tapahtuvat vuosien 2015–2019 aikana. 75 vuotta aikaisemmin britit eivät tulleet hätiin, kun Saksa ja Neuvostoliitto miehittivät Puolan. Britannia näytti voimaa liittolaismaassaan viime syksynä yli tuhannen miehen ja sadan panssarin voimin. valmistaa ajoneuvot Patrian lisenssillä. Puola varautuu panssarisotaan SS G T M A RK N ES BI T, C RO W N SS G T M A RK N ES BI T, C RO W N. Vapaaehtoisjoukot valmistautuvat Puolassa sissisotaan Venäjää vastaan PUOLA ei laske puolustustaan yksin modernien mekanisoitujen yhtymien varaan. Viime kerralla reilut 75 vuotta sitten britit eivät tulleet Puolan avuksi. Nyt Puola hankkiikin lisää omaa vaunukalustoa. Tilaus, joka on suuruusluokaltaan 90 miljoonaa euroa, vahvistaa Patrian tilauskantaa, mutta ei tuo merkittävää lisätyötä yhtiön Hämeenlinnan yksikölle. Tarvittaessa puolalaiset ovat valmiita vaikka veriseen sissisotaan. Puolan puolustusministeriö hyväksyi joulukuun alussa uudistetun maanpuolustussuunnitelman, johon kuuluu muun muassa varsinaisen armeijan ja kodinturvajoukkojen yhteistyön lisäämistä. Samalla britit halusivat esitellä kykyään lähettää panssaroitu taisteluosasto lyhyellä varoitusajalla mihin maailmankolkkaan tahansa. Black Eagle -harjoituksen tarkoituksena oli kehittää Nato-joukkojen yhteistoimintakykyjä. Iso-Britannia lähetti harjoitukseen yli 1 300 sotilasta ja 100 panssaroitua ajoneuvoa mukaan lukien Challenger 2 -taistelupanssarivaunuja sekä Warrior-rynnäkköpanssarivaunuja. Merkittävä komponentti siirtokyvyssä ovat kuninkaallisen laivaston maihinnousutukialukset, joista yhteen Suomen Sotilaskin tutustui sen käydessä Helsingissä muutama vuosi sitten. Puolisotilaalliset maanpuolustusjärjestöt otetaan Puolan hallinnossakin vakavasti. Harjoituksella Iso-Britannia halusi osoittaa sitoutumisensa Puolan ja muiden Nato-maiden yhteiseen puolustukseen. Samalla n Puola suhtautuu Venäjän uhkaan vakavasti. ”Ajatuksena on muodostaa kevyitä jalkaväen yksiköitä, jotka sijoitetaan hajalleen ympäri maata ja jotka kykenevät jatkamaan taistelua, jos maahan hyökätään ja Puolan armeija tuhotaan”, sanoo yli 5 000 miehen suuruista puolisotilaallista kodinturvajoukkoa Strzeleciä johtava Marcin Waszczuk
Julistuksessa on kyse myös Putinin hallinnolle tyypillisestä keskustelusta, jossa aina korostetaan Venäjän voimaa ja suvereniutta. Kaupankäynti ja teknologiayhteistyö yhtiön kanssa on laitonta eurooppalaisilta ja amerikkalaisilta yrityksiltä. Maalla ei ole kykyä omaan arktiseen laivanrakennustoimintaan eikä alueen rikkauksien hyödyntämiseen, ja Koillisväylän merkitys nousee Venäjällä koko ajan. Venäjä saa telakkahankinnallaan haltuunsa siihen kohdistuneiden pakotteiden vuoksi yhä enemmän tarvitsemaansa läntistä teknologiaosaamista. Venäjän ydinaseet Krimille. joulukuuta. Suomessa ei ole ollut mitään kodinturvajoukkoja vastaavaa organisaatiota yli 70 vuoteen, jolloin suojeluskunnat lakkautettiin. VENÄJÄN federaation ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan Venäjällä on oikeus sijoittaa ydinaseita Krimille. Lavrovin mukaan Krim oli kansainvälisen lain mukaan ydinaseeton vyöhyke silloin, kun se kuului ydinaseettomaan Ukrainaan, mutta nyt niemimaasta on tullut osa sellaista valtiota, jolla on ydinaseita ja joka noudattaa kansainvälistä ydinaseiden leviämistä koskevaa sopimusta. Ei Mistraleja Putinille. Venäläinen telakkayhtiö USC on Ukrainan kriisin vuoksi EU:n ja Yhdysvaltojen pakotelistoilla. Helsingin telakka venäläisille HELSINGIN TELAKAN omistaa nyt Venäjän valtion telakkayhtiö United Shipbuilding Corporation (USC). NEL JÄSATAA Mistral-maihinnousutukialuksen luovutusta varten Etelä-Ranskaan saapunutta venäläistä merimiestä joutui poistumaan maasta tyhjin käsin. Ranska taipui kansainvälisen painostuksen alla, eikä aio luovuttaa ainakaan lähitulevaisuudessa Vladivostok-nimen saanutta tukialusta Venäjälle. VENÄJÄN UKRAINAN-SOTA Uudet pakotteet voimaan EU:N uudet Venäjän-vastaiset pakotteet astuivat voimaan 20.12. 30 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 JY VÄLL Ä kannalla on vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen perustama Maanpuolustuskoulutus-yhdistys. Sotilaallinen jännite on muutenkin kasvamassa Mustallamerellä, sillä Venäjä on ryhtynyt voimakkaasti varustamaan Ukrainalta miehittämäänsä Krimiä. Yhdysvallat liittyi mukaan uuteen pakotekierrokseen, kun presidentti Obama kertoi uusista pakotteista, jotka kieltävät amerikkalaisten tavaroiden, teknologian ja palveluiden viennin Krimin niemimaalle. Ne kieltävät muun muassa investoinnit Mustanmeren öljyja kaasuesiintymien hyödyntämiseksi sekä risteilyalusten poikkeamisen Krimin satamiin. EU:n uudet pakotteet kieltävät kaikki investoinnit Krimin niemimaalle. Venäjä on kertonut kasvattavansa Mustanmeren laivastoaan 80 sotilasaluksella ja kuudella sukellusveneellä vuoteen 2020 mennessä. Suomi saattaa joutua keskellä pääkaupunkia olevan venäläistelakan takia hankaliin tilanteisiin tulevaisuudessa jo pelkästään EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteiden takia. Samalla hän valtuutti valtiovarainministeriön asettamaan alueella toimiville yrityksille ja ihmisille pakotteita. Helsingin telakan tilauskanta on varmistettu ainakin vuoteen 2017, sillä se toimittaa Venäjälle kuusi jäänmurtajaa. Ostohinnan on arvioitu olleen melko vaatimattomat 20 miljoonaa euroa. Suomessa ei ole paljon julkisuudessa pohdittu, mitä tämä käytännössä merkitsee. Kyse voi olla myös Venäjän Ukrainan-kampanjan aikana usein toistuneesta venäläisittäin hyvin perinteisestä taktiikasta, jossa Venäjä ak. Näillä jengiläisillä ei ole enää mitään asiaa Yhdysvaltoihin tai mahdollisuutta kaupankäyntiin amerikkalaisten yritysten kanssa. Pakotelistalle on lisätty myös Putinin suosiman moottoripyöräjengin Yön susien kaikki 5 000 jäsentä. Venäläiset merimiehet lähtivät Venäjän laivaston koululaiva Smolniylla takaisin kotiin 25. EU määräsi uuden erän pakotteita, joiden tarkoituksena on taivutella Venäjää lopettamaan Krimin miehitys sekä Ukrainan tilanteen pahentaminen
Lukijamme saivat makua hispanomersuista lehtemme viime vuoden numerossa 4/2014, jossa tutustuimme vanhoihin sotalintuihin Englannin taivaalla kesällä 2014 pidetyssä upeassa Duxfordin ilmailunäyttelyssä. SOTAHISTORIAA Ilmojen filmitähdet uuteen kotiin KUUSI texasilaisessa hangaarissa vuosikymmenet maannutta ”Mersua” myytiin viidellä miljoonalla eurolla Sveitsiin marraskuussa. Saksalaissotilaan päiväkirjamerkinnän mukaan Saksa voitti 3-2. Veljeilyä esiintyi selvästi vähemmän ranskalaisten ja saksalaisten joukkojen välillä. Ei kestänyt kauaakaan, kun rohkeimmat ylittivät ei-kenenkään-maan ja lahjoja vaihdettiin: ruokaa, tupakkaa, alkoholia sekä lakkeja ja nappeja muistoksi. ISON-BRITANNIAN tiedustelupalvelun MI5:n johtaja Andrew Parker arvioi tammikuussa Pariisin Charlie Hebdo -iskun yhteydessä, että myös Syyrian al-Qaidan terroristit suunnittelevat tekevänsä länteen isoja iskuja, jotka vaatisivat paljon uhreja. Aselevot kestivät eri alueilla joulupäivästä jopa uuden vuoden aattoon saakka. Koneet esiintyivät edellisen kerran julkisuudessa Taistelu Englannista – Battle of Britain -klassikkoelokuvassa vuonna 1969. Kaikissa alan asiantuntijapiireissä muuallakin on ennusteltu samansuuntaista. Ehkä kuuluisin aselepoon liittyvä tapahtuma oli brittien ja saksalaisten välinen jalkapallo-ottelu ei kenenkään -maalla. Britit liittyivät mukaan joulunviettoon, ja joukot huutelivat joulutervehdyksiä toisilleen. Länsirintaman luvattomista joulun ajan aselevoista ja ”veljeilystä” tuli viime jouluna kuluneeksi 100 vuotta. TERRORISMI Al-Qaidan iskuja länteen. Olivathan joukkojen asemat toisistaan aivan huutoetäisyydellä, jolloin miehet pystyivät keskenään sopimaan tulitauon järjestelyistä. Pysy siivellä jatkossakin ja tilaa Suomen Sotilas www. Mersuja (109 D) oli aikoinaan myös Sveitsin ilmavoimilla. Kuten niin moni lentävä Luftwaffen väreihin maalattu Messerschmitt Bf-109, nämäkin koneet aloittivat uransa Espanjassa 1950-luvun alussa lisenssillä valmistettuina Hispano Aviacion HA-1119-M1L -hävittäjinä. Sen alussa nähtiin jopa joulurauha. Tällainen tarjoaa myös vastapuolelle aina mahdollisuuden osoittaa neuvottelusaavutuksia. Vielä jouluna 1915 luvattomia aselepoja pidettiin joillakin rintamanosilla, mutta tämän jälkeen raaistuva sodan. Samalla kaatuneet toverit voitiin viedä omalle puolelle, ja heille pidettiin hartaustilaisuuksia. Sata vuotta joulurauhasta ENSIMMÄINEN maailmansota oli sota, jonka piti lopettaa kaikki sodat. Alkuperäisen Messerschmitt-hävittäjän erottaa espanjalaisesta kopiostaaan ainakin potkurin ja nokan rakenteesta, joka espanjalaisessa versiossa ei ainakaan Suomen Sotilaan toimituksen mielestä ole yhtä rajulla tavalla aistikas kuin alkuperäisessä, mutta makuasioista ei voi kiistellä... Saksalaiset sotilaat ryhtyivät koristelemaan asemiaan joulukuusin ja kynttilöin ja ryhtyivät laulamaan joululauluja. Iso isku lännessä parantaisi al-Qaidan kilpailuasemaa suhteessa ISIL/ISISiin, jonka kanssa organisaatio on vain löyhässä yhteistyössä. Tiedusteluviranomaisten valvontavaltuudet joutuivat länsimaissa kovaan vastatuuleen entisen NSA-virkailijan Edward Snowdenin tekemien paljastusten jälkeen. Al-Qaida on kovassa kilpailuasetelmassa toisen ääriislamistisen ryhmän ISILin kanssa ja tarvitsee näyttöjä säilyttääkseen asemansa. Suomen Sotilaan viime numerossa suomalaiset alan asiantuntijat varoittelivat samasta. Jouluaattona 1914 noin 100 000 saksalaista ja brittiä osallistui epäviralliseen aselepoon, joka alkoi Ypresin tienoilla Belgiassa. Kesällä 1914 alkaneen suursodan rintamalinjat vakiintuivat asemasodankäynniksi, jossa juoksuhautojen ja linnoitteiden ketju jatkui lähes yhtäjaksoisesti Pohjanmereltä Sveitsin rajalle. Esikunnissa veljeilyä ei katsottu suopeasti, ja upseerit ohjeistettiin puuttumaan ilmiöön ankarasti. Pian asemasodankäynnissä havaittiin veljeilyksi nimitetty ilmiö, kun spontaanit tulitauot katkaisivat sotatoimet joukkojen huollon tai kaatuneiden noudon ja hautaamisen ajaksi. suomensotilas.fi/fi/tilaa. Parker vaatii nyt perustellusti viranomaisille laajempia valtuuksia tunnistaa ja seurata epäiltyjä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 31 tiivisilla toimillaan ikään kuin kasaa itselleen neuvotteluvaltteja, joilla se voi tarvittaessa käydä kauppaa, esimerkiksi luopumalla jostakin, jota se on uhannut tehdä, oikeasti menettämättä mitään
J -vaunun hinta nousi nettihuutokaupassa 213 150 euroon! Vaunu matkaa seuraavaksi Strassbourgiin. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea). n Maksaisitko tästä reilun parisataatonnia. Saksalainen kiesi pitää hintansa RANSKALAINEN keräilijä maksoi Puolustusvoimille huutokaupassa huippuhinnan täysin romukuntoisesta saksalaisen panssarivaunun raadosta. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Mutta näinhän yleensä käy ajoneuvojen osalta, hinta laskee käytetyssä jyrkästi, voisi tähän kepeästi todeta. 32 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 JY VÄLL Ä Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas. Vaunun todella juustoksi tahkotun kunnon huomioiden on kyllä sanottava, että taitaa saksalaisessa raudassa olla pojan rahat turvassa, ainakin jos sijoitusaikaväli on 70 vuotta. Vuonna 1944 Suomi maksoi vaunuista viiden miljoonan silloisen markan yksikköhinnan, joka tämän päivänä rahaksi muutettuna olisi noin 880 000 euroa. Ajokuntoinen panssarinelonen ei nimittäin alta miljoonan irtoaisi, epäillään Suomen Sotilaassa. Värikuvassa myyty raato ja sen alla mustavalkokuvassa sama vaunuyksilö uransa loppupuolella Suomessa. käynti ja taistelukaasujen käyttö katkeroitti joukkoja sen verran, että veljeily loppui. Vaunut eivät ehtineet jatkosotaan mutta palvelivat maan köyhiä asevoimia kunniakkaasti aina vuoteen 1962 asti ja sen jälkeen vähemmän arvokkaasti ampumakentillä maaleina. Tapahtumaan osallistui myös Englannin jalkapalloliiton puheenjohtaja Greg Dyke sekä paikallisia merkkihenkilöitä. Suomi hankki 15 vaunua vuonna 1944. Panzerkampfwagen IV Ausf. fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. KA RI KU U SE LA KA RI KU U SE LA N A RK IS TO. Jouluisen jalkapallo-ottelun muistoksi UEFAn puheenjohtaja Michel Platini paljasti joulukuussa muistomerkin Flanderin pelloilla Ploegsteertissa (Comines-Warneton) Belgiassa
SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 33 n PIKATESTI • TEKSTI: TOM LINDBLOM N ykyopin mukaan parasta taisteluensihoitoa on tuhota ensin vihollinen ja hoitaa sitten omat haavoittuneet. • Terän pituus 16 senttiä • Terän paksuus 5 milliä • Kokonaispituus 28 senttiä • Kahva ja tuppi polymeeriä • Väistissä pullonavaaja • Tupen kärjessä kolo sidontanarulle ja vedenpoistoaukko Testiin puukot lainasi Asetalo Oy Virroilta Taktista itselääkintää 1 nenänieluputki ilmateiden hallintaan ensiavussa, sopii myös tajuissaan oleville 1 kiristysside/ensiside esimerkiksi suurten raajaverenvuotojen tyrehdyttämiseen, sitä voi käyttää myös tarvittaessa yhdellä kädellä 1 pari kertakäyttökäsineitä 2 ilmarintasidosta, jotka mahdollistavat ilman ja veren ulospääsyn rintaontelosta sekä estävät niiden paluun 1 elastinen side 1 potilaskortti (triage card) 1 lyijykynä, jolla täyttää potilaskortti Taktista tunnelmaa lisää se, että välineen suunnitteluun ovat osallistuneet myös Travis Haley ja Zulu Nylon Gear. Glock-taisteluveitsi M78 ja M81 Taktista ruuvaamista V ictorinox BikeTool on polkupyöräilijän taskutyökalusarja, jolle myös taktinen operaattorimme löytää käyttöä. Sveitsissä valmistetun tilaihmeen paino on vain 98 grammaa, ja siitä löytyy magneettinen kotelo vaihtopäille ja väännin, jossa seuraavat päät: Hex 5, Slotted 3, Phillips 2, Torx 25, Hex 2, Hex 2,5, Hex 3, Hex 4, Hex 6 ja rengasrauta. Tämä ajattelutapa korostaa taistelijan vastuuta omasta eloonjäämisestään. Veitsi pysyy hyvin tupessaan, ja veistely sekä muu mukava onnistuu hyvin. Toki on niin, että pelkät välineet eivät ketään pelasta (tai tapa), tarvitaan myös kyky ja tahto käyttää niitä. Kyseessä on tyhjiöpakattu henkilökohtainen ensiapupakkaus ja sille sopiva taktinen tasku. Tarinan mukaan israelilaiset lisäsivät Galil-rynnäkkökivääriinsä pullonavaajan, ja itävaltalaiset tekivät saman puukkoonsa. Tähän tarpeeseen on markkinatalous kehittänyt lukuisia paketteja. Paketin sisältö: 1 tyhjiöpakattu sideharso, joka on helppoa asettaa esimerkiksi vuotavaan haavaonteloon 1 hemosstaattisieni, joka painetaan tiukasti haavaan muutaman minuutin ajan, jolloin sienen pinnassa olevat Celox-rakeet hyydyttävät veren ja tyrehdyttävät verenvuodon 1 ilmarintapunktioneula jänniteilmarinnan ensiapuun I tävallasta tulee muutakin kuin pistooleja ja johtajia. Taskuun voi myös pakata kerran avatun tyhjiöpakkauksen sisällön. Hinta noin 45 euroa.. Tosin samalta pajalta kuin pistoolit. Hyvä, edullinen ja toimiva taisteluveitsi, joka lisäksi sopii hyvin esimerkiksi SA M05-liiviin. Jos mukanaan kantaa kymmeniä lähimmäisen vahingoittamiseen tarkoitettuja välineitä, niin miksi ei myös yhtä hengen pelastamiseen sopivaa. Tutustumme yhteen niistä, ITS Tactical Tallboy Trauma Kitiin. Mainio pistoolivalmistaja Glock valmistaa myös ihan päteviä kenttäveitsiä sahalaitaterällä (M81) tai ilman (M78). Tämän pitäisi kuulua myös suomalaisten varusmiesten varustukseen. Taskua voi kantaa taktisesti ja kiinnittää varusteisiinsa. Saatavana taktisen mustan lisäksi myös vihreänä ja aavikkovärityksessä. Nimittäin veitsiä. Oman tai taisteluparin
75 VUOT TA SIT TEN 34 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015
Mutta voisiko totuudesta myyttien takana kuitenkin oppia jotain. Oli tai ei, tavallisten suomalaisten tekoja talvisodassa ei saa väheksyä. Toisaalta se, että sota tulee aina joillekin yllätyksenä, ei sinänsä ole poikkeuksellista historiassa. Sitä kelpaa ihmetellä yhä. Historian tehtävä ei kuitenkaan ole opettaa vaan kertoa, kuinka tapahtumat oikeasti menivät. Ja oliko siellä kenties pieni ihmekin. Kunnia voitosta kuuluu veteraaneille, jotka taistelivat ja ylittivät kaikkien odotukset. Historia kertoo myös sen, miksi talvisotaan jouduttiin ja miten siitä selvittiin itsenäisenä, joskin kovin tappioin. 35 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 Talvisodan IHME Talvisota ei ollut ihme, mutta se oli useimmille yllätys. > n TEKSTI: KARI KUUSELA
Vaikka itsenäisyys säilyi molemmissa sodissa, on kuitenkin ehkä aihetta kiinnittää huomio siihen, että kumpikin sota hävittiin. Itsenäisyys toki säilyi, mutta sekin oli lopulta hiuskarvan varassa, koska kolmen kuukauden sota oli uuvuttanut armeijamme romahduspisteeseen ja lopulta vain aselepo pelasti kenttäarmeijamme ja itsenäisyytemme. SA -K U VA SA -K U VA PE KK A N IE M IN EN J AT K U U S I V U L L E 38 >. Jatkosodan kohdalla torjuntavoitto-sana on vielä enemmän ristiriidassa lopputuloksen kanssa. Kaikki totta, mutta ei kuitenkaan koko totuus. Torjuntavoitto onkin itse asiassa kansallinen silmänkääntötemppu, jolla sodan tavoite muutetaan alkuperäistä paremmin sopimaan sen lopputulokseen. 36 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN T a l v i s o d a s t a on tullut kiinnekohta ja legenda, joka kierros kierrokselta muuttuu selkeämmäksi ja kirkkaammaksi, samalla useissa kohdin etääntyen tosiasioista. Lähtökohtahan oli reilu 75 vuotta sitten talvisodan alla käydyissä neuvotteluissa; omasta maasta ei luovuteta tuumaakaan Neuvostoliitolle, joka sitten kuitenkin otti vielä aika lailla enemmän kuin ennen sotaa oli vaatinut. Talvisodan tietävät kaikki suomalaiset, mutta itse sodasta suomalaiset tietävät hämmästyttävän vähän. Muita talvisodan myyttejä ovat kova pakkanen, lumen suuri määrä, kaupunkien raukkamainen terroripommittaminen, vähäisten ruudin mustaamien puolustajien päälle vyöryvät venäläismassat panssarivaunuineen, motteihin saarretut nälkiintyneet ja paleltuneen vastustajat ja niin edelleen. Talvisota on kohotettu meillä tapahtumana aivan omaan luokkaansa, ja siitä käytetään nykyisin jatkosodan torjuntataisteluiden tavoin nimitystä torjuntavoitto. Erityisen tärkeä suomalaisille on kuva yhtenäisestä kansasta ja veljessodan haavojen umpeutumisesta. Vaikka moni talvisotaan liittyvä yleistys onkin Suomessa noussut myyttiseen asemaan, ei se tarkoita, etteikö kuva olisi päällisin puolin oikea. Isossa mittakaavassa varmasti näin olikin. Silloin Suomi ENSI HÄLYTYS Helsingissä Esplanadilla klo 9.00 30.11.1939. Luuloja on sitäkin enemmän
Suomalaiset käyttivät vetäytyessään 75 vuotta sitten poltetun maan taktiikkaa ja pyrkivät hävittämään kaiken, mitä vihollinen voisi hyödyntää, ja sillä olikin vaikutusta, kun puna-armeija oli vailla kenttämajoitusvälineitä. Maavoimissa oli yritetty käyttää vähätkin rahat oleellisempaan kuin vaatteisiin. Puolustuslaitos ei ollut ennen sotaa edes yrittänyt hankkia vaatetusta koko kenttäarmeijalle. SUVILAHTI PALAA toinen joulukuuta 1939. Pääministeri Cajander itse oli kohtuullisen osaton ratkaisuun ja saa kantaa surkean varustuksen nimeä aiheetta. Varusteita oli jakaa huonosti, koska asevoimiin ei käytetty riittäviä resursseja ja vähiäkin käytettiin maanpuolustuksen kannalta tehottomasti. Seuraavan kerran vetäytyvän armeijan tuhotöitä koettiin Suomessa, kun saksalaiset lähtivät viisi vuotta myöhemmin Lapista ja tekivät saman.. 37 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 VASEMMALLA MALLI CAJANDER on yksi talvisodan myyteistä
Eipä ihme On paljon puhuttu ”talvisodan ihmeestä”, jolla viitataan vastakkain olevien voimien epäsuhtaan. OT-130 oli T-26 m 1933 -vaunun liekinheitinversio.. Ei ollut jälkikäteen tarkastellen ihme, että asevoimamme pystyivät kaikista ennakkoarvioista huolimatta venymään odottamattomaan lopputulokseen. Taito käyttää vaunuja suomalaisessa maastossa kuitenkin puuttui. Yhdistelmä toimi huonommin kuin kuvassa näyttää. Ammattisotilaiden arvioissa katsottiin ennen sotia yleisesti Suomen kestävän noin kaksi viikkoa. Me emme lähde spekuloimaan sillä, olisiko kumpikin sota voitu välttää. Molempien konekivääriaseistus perustui vanhoihin ja raskaisiin Maximeihin. Yrittihän Neuvostoliitto esittää sotansa työväenluokan pelastamisena pahojen porvarien ja kulakkien kynsistä. Se on ilmeistä, ja sillä oli suuri merkitys erityisesti sodan luonteen huomioiden. Jostakin syystä vastaan pystyttiin kuitenkin panemaan 105 päivää, eli kolme kuukautta ja rapiat päälle. Käsittelemme vain asioita, jotka tapahtuivat niin kuin ne tapahtuivat, ja yritämme valottaa sitä, miksi talvisodassa kävi niin kuin kävi. Neuvostojalkaväellä oli talvisodassa selvästi enemmän tulivoimaa kuin suomalaisilla. Kansa oli sodassa yksimielinen. Maatamme ei kuitenkaan pelastanut herran johdatus kansojemme kohtalon teillä sen enempää kuin ihmekään. Yksiselitteisesti se oli siis asevoima, joka pelasti maan, eikä mikään ihme. Raskaan Sokolev-pyörälavetin alle on lisätty sukset. Sekään ei ollut mikään ihme, vaan silläkin oli järkiperäinen taustansa. PUNA-ARMEIJA oli täysin ylivoimainen panssariaseensa ja yleensäkin raskaan tulenkäytön suhteen. Se on kysymys, johon haluamme vastata. 38 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN lähti Saksan rinnalla hakemaan revanssia ja menetti lopulta vielä lisää ihmishenkiä, maata ja rahaa. Mutta miten. Oma ulkopolitiikkamme KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A PUNASOTILAAT vetävät Maxim-konekivääriään asemiin talvisodassa. Se henki, joka maan pelasti, asui niissä etulinjan kiväärimiehissä ja kasapanoksen heittäjissä, jotka tekivät kaikkensa maan pelastamiseksi päivästä ja viikosta toiseen, ja se asui myös kotirintamalla pitkän työvuoron ajan kranaatteja tekevässä sorvarissa ja asetakkeja ompelevassa ompelimon tytössä. Talvisodan henki oli yksi keskeinen tekijä. Mutta ei henkikään maata yksin pelastanut, vaikka juhlapuheet näin usein väittävät. Ulkopolitiikka epäonnistui Talvisodan esihistoria osataan meillä ulkoa kaikkine Neuvostoliiton vaatimuksineen, neuvottelujen käänteineen ja näiden kariuduttua tehtyine raakalaismaisine lentohyökkäyksineen maamme kaupunkeihin
Pinta-alaa menetettiin 12 %, ja sama prosenttiosuus väestöstä menetti kotinsa. Reunavaltioista pohjoismaiseen suuntaukseen 1920-luvun ensi vuosina maamme osallistui niin sanottujen reunavaltioiden yhteydenpitoon, missä Suomen lisäksi muut tsaarin Venäjän länsirajalta irtautuneet uudet maat Viro, Latvia, Liettua ja Puola koettivat löytää yhteistä säveltä ja yhteistyötä idästä uhkaavaa Neuvostoliittoa ja lännestä uhkaavaa Saksaa vastaan. Selkein ja lopulta ainoa idän Kansa oli sodassa yksimielinen. Jälkeen päin on mahdotonta arvioida, olivatko ratkaisumme ennen sotia oikeita. Tosiasia on kuitenkin se, että maamme ajautui ulkopolitiikan petettyä haluamattaan sotaan yksin ilman liittolaisia. Panssarintorjuntatykki tai raskaan kenttätykistön massiivinen tuli olisi ollut käyttäjälleen paljon turvallisempi ja tehokkaampi väline tuhota vihollisvaunuja kuin läheltä vaunun kannelle nakattava tilapäisväline.. Suomi jätti sangen nopeasti tämän yhteistyön ja kohdisti katseensa Pohjoismaihin. Usein alan kirjallisuudesta jää kuitenkin sellainen vaikutelma, että joka vaiheessa maan johtajat tekivät oikein eikä oikeastaan todellisia vaihtoehtoja ollut. Rauhan ajan säästöt maksettiin talvisodassa suomalaisten verellä. Sota maksoi meille noin 26 000 kaatunutta, noin 43 500 haavoittunutta sekä tuhatkunta siviiliuhria. 39 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 ja diplomatiamme on toki käyty tutkimuskirjallisuudessa perusteellisesti läpi. Sen kuitenkin tiedämme, että ulkopolitiikkamme epäonnistui, olipa se sitten asia, johon tuolloiset päättäjämme oikeasti olisivat toisin toimien voineet vaikuttaa tai ei. Mikä meni pieleen. SA -K U VA KASAPANOS JA POLTTOPULLO kuvattuna vain muutamaa päivää ennen sodan loppua 8.3.1940. Mihin Suomen ulkopolitiikka sitten perustui 1920ja 1930-luvulla. Kaiken kaikkiaan sodasta seurasi siis monenlaista tuhoa ja käsittämätön määrä inhimillistä kärsimystä. Mahtoivatko näiden kanssa kuvassa poseeranneet nähdä sodan loppua. Miten pyrimme vastaamaan Neuvostoliiton selkeästi tiedostettuun ja usein Suomessa julkisestikin esitettyyn uhkaan
Minkäänlaista valtiosopimusta avusta ei ollut, eikä lopulta apua tässä muodossa tullut, n Lentotukikohta Pyhäniemen kartanossa 13.3.1940. Viro taipui neuvottelupöydässä, Suomi ei. Oletettu yhteistyökumppani oli siis siirtynyt painostettuna vastustajan puolelle, ja sittemmin maa miehitettiin. SA -K U VA KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A PE KK A N IE M IN EN J AT K U U S I V U L L E 42 >. Viime kädessä sotaan tarvitaan tahtoa, taitoa ja välineitä. Tällekään salaiselle yhteistyölle ei valtiosopimusta ollut, ja Viron nopea taipuminen syyskuussa 1939 Neuvostoliiton tukikohtavaatimuksiin johti lopulta siihen, että Suomen kaupunkeja pommitettiin talvisodassa osin Virosta käsin. Taipumattomat Suomen poliittinen johto oli tietoinen näistä sotilaiden yhteydenpitoon perustuvista suunnitelmista ja varmasti ainakin jossakin määrin rakensi niiden varaan taipumatonta asennettaan neuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa talvisodan alla. 40 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN suunnasta todella kiinnostunut Pohjoismaa oli Ruotsi, jossa ajatukset Suomen sotilaallisesta tukemisesta Neuvostoliittoa vastaan syntyivät jo 1920-luvulla, joskin alussa maiden välejä hiersivät erimielisyydet Ahvenanmaan omistuksesta. Suomen ilma-ase oli talvisotaan jouduttaessa heikko, ja apu tuli ulkomailta hyvin hitaasti. SUOJEKUSKUNNAT pelastivat Suomen talvisodassa. Viron kanssa oli sotilaiden tasolla jo 1930-luvun alussa aloiteltu yhteistyö, joka johti siihen, että kummankin maan tsaarinaikaista perua oleva vahva rannikkotykistö ja laivastot yhdessä olisivat sulkeneet Suomenlahden ja pussittaneet Neuvostoliiton Itämeren laivaston suojellakseen maiden meriyhteyksiä länteen. Vuosikymmentä myöhemmin, talvisodan alla, maan sotilasjohdolla oli selkeä suomalaisten antamiin tarkkoihin tietoihin perustunut suunnitelma, jonka mukaan Ruotsin merija ilmavoimat käytännössä kokonaisuudessaan ja maavoimista merkittävin osa olisi keskitetty Suomeen torjumaan yhdessä suomalaisten kanssa puna-armeijaa ja Itämeren laivastoa. Tahto on tärkein, mutta pelkällä tahdolla ei olisi pärjätty talvisodassakaan. Kuvassa Morane-Saulnier M.S.406 hävittäjä (MS303). Kuinkahan mahtaisi käydä 75 vuotta myöhemmin, kun mitään vastaavaa ei ole ja kertausharjoitusten järjestäminenkin on pahoin laiminlyöty. Välineistä oli pula, mutta osaamista löytyi varsinkin suojeluskuntakoulutuksen saaneilta
Suomella oli erittäin vähän tykistöä. Summan kantalinnoitteita ja Viipuria tulitettiin järeämmällä 254–305-millisellä kalustollakin, lisäksi taivaalta satoi pommeja ja kranaatteja 45-millisestä 152-milliseen tavaraan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 41 PUNA-ARMEIJAN järeää 203 mm:n tykistöä Kannaksella kevättalvella 1940. Jopa kevyt kranaatinheittimistö ja kevyt kenttätykistö kärsi rauhan ajan virheiden vuoksi huutavasta ampumatarvikepulasta. Se vähä, mitä arsenaalistamme löytyi, oli vanhaa ja sekalaista, eikä siihen ollut riittävästi ampumatarvikkeita. Järeää kalustoa oli vain rannikkolinnakkeilla, ja kenttätykistöltä puuttui lähes tyystin raskas kalusto. Puna-armeijalla sen sijaan kuulaa riitti, sielläkin tosin havaittiin erityisesti ilma-aseessa niin määrällisiä kuin laadullisia puutteita pommikalustossa.
Saksa tippui pois Ribbentrop-sopimuksen takia, sehän nimenomaan jätti Suomen Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi. Stalin näyttääkin keväällä 1940 pelästyneen mahdollisuutta joutua Ison-Britannian ja Puna-armeija ei havainnut Suomen kenttäarmeijan olevan romahduksen partaalla. Neuvostoliiton painostuksessa ulkopolitiikan varmin tuki olisi tietysti löytynyt vahvoista omista asevoimista, mutta niitä ei ollut olemassa edes siinä määrin, mitä tuolloinen väestömme ja taloudelliset voimavaramme olisivat mahdollistaneet. Tämän kuvitellun ja odotetun sotilaallisen tuen, parhaimmillaan 4-5 jalkaväkidivisioonan, rinnalla lopulta toteutunut vapaaehtoisuuteen ja asetoimituksiin perustuva tuki oli tietysti ratkaisevasti vähäisempi. Keväällä 1940 sota oli edennyt neuvostojohdon silmin huonosti. Asevoimien vahvistaminen ei sopinut poliittisen vasemmiston maailmankuvaan, eikä yhteisymmärykseen asiassa päästy, ennen kuin Euroopan poliittisen tilanteen kehitys ja uhka oli kaikille selvä. Komeita paraateissa, mutta niistä ei koskaan saatu irti läheskään sitä tehoa kuin vastaavalla rahamäärällä olisi saanut suuntaamalla sen oikein. Hankintoja kritisoitiin ankarasti jo ennen sotia. Apu, joka ei tullut, pelasti Tukea oli mahdollista hakea myös eurooppalaisilta suurvalloilta, käytännössä siis Saksalta, Ranskalta ja Isolta-Britannialta. Jäljelle jäivät Iso-Britannia ja Ranska, joilla oli tietysti omat etunsa ajettavana. Itse asiassa Kansainliiton pakoteja kauttakulkusääntöihin suhtauduttiin erittäin varauksellisesti, niiden nähtiin mahdollistavan tietyssä tilanteessa jopa puna-armeijan maahantulon. SA -K U VA J AT K U U S I V U L L E 45 > BL-129-POMMIKONE oli panssarilaivojen ja sukellusveneiden ohella yksi Suomen asevoimien pahimpia virhehankintoja ennen talvisotaa. Tuolloin jäljellä ollut aika ei enää riittänyt oleelliseen aseistuksen ja varusteiden parantamiseen. Kolmas mahdollinen tukija, Kansainliitto, oli Suomessakin jo 1930-luvun kansainvälisen kehityksen perusteella todettu hampaattomaksi, eikä sen varaan kaiketi enää laskettu. Kiinnostus lähettää avustusjoukkoja Norjan ja Ruotsin läpi Suomeen perustui siis pyrkimykseen saada Suomen auttamisen varjolla hallintaan ainakin malmirata Narvikiin – jollei enemmänkin. Aikaa, sotilaita ja kalustoa oli kulunut aivan liikaa. Suomen erittäin suureksi onneksi nämä edut vaativat, että Ruotsin rautamalmin virta Saksaan saataisiin katkaistua. Kuvassa lentolaivue 46:n kone Tikkakoskella 7.3.1940.. 75 VUOT TA SIT TEN 42 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 koska Ruotsin poliittinen johto ei nähnyt sitä oman maansa kannalta riittävän tärkeäksi. Blenheim oli hidas ja vanhentunut kone jo hankintahetkellään, ja se sitoi Ilmavoimien vähiä henkilöja muita resursseja tehottomaan rautaan
Panostus liikkuvaan, johtamisja viestivälinein varustettuun ja raskaalla tykistöllä aseistettuun kenttäarmeijaan olisi ollut monen aikalaisenkin mielestä viisaampi valinta kuin kalliit kantalinnoitteet. 43 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A NEUVOSTOJOUKKOJA MANNERHEIM-LINJALLA sodan loputtua kevättalvella 1940. Kiinteään linnoittamiseen käytetyt resurssit on arvioitu ainakin jälkeenpäin virheeksi niin meidän Mannerheim-linjallamme kuin Ranskan Maginot’llakin. Myyttinen Mannerheim-linja muodostuikin lopulta enemmän miehistä ja polttopulloista kuin betonilaitteista, ja juuri tämän Suomen sotilaiden muodostaman linjan murtaminen tuli puna-armeijalle kalliiksi.. Mannerheim-linjalla oli sitä paitsi lopulta varsin heikko varustelu, kun rahat eivät riittäneet sen loppuun saattamiseen
Olisiko Suomi voinut toimimalla toisin mitenkään estää tapahtunutta. Siihen kysymykseen emme voi vastata, mutta jos haluat tietää, mitä tapahtui 75 vuotta sitten, niin voit seurata talvisodan hetkiä päivä päivältä Suomen Sotilaan Facebook-sivuilta. Anna palautetta ja osallistu keskusteluun sivuillamme.. 75 VUOT TA SIT TEN 44 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 SA -K U VA VIEL’ LIEHUU LIPPU TORNISSA 7.3.1940. Jokaisen päivän päivitys näkyy ilmestyessään aamulla myös nettisivuillamme Facebook-syötteessä niillekin, jotka eivät ole Facessa. Viikkoa myöhemmin lipun väri oli toinen
Jälkiviisastelua Näin jälkikäteen jää oikeastaan ihmettelemään, minkä varaan Suomen johto lopulta näki rakentavansa tiukahkon neuvotteluasenteensa itänaapurimme kanssa. Rauha tehtiin viime hetkellä, joko tuurilla tai taidolla. Joulukuussa isä aurinkoinen oli esikuntineen kieltäytynyt neuvottelemasta suomalaisten kanssa. Osaavatko tänäänkään. Toki kannattaa muistaa, että sitä ennen oli tarvittu monta muuta tekijää – Suomen sotilasta – pelastamaan Suomi. Pettymys rauhanehtoihin oli erityisesti kansan parissa suuri. Keväällä oli jo toinen ääni kellossa ja neuvottelukumppaniksi kelpasi Suomen laillinen hallitus. Sodan pitkittäminen muutamilla päivillä tai viikolla olisi voinut riittää aivan toisenlaiseen lopputulokseen: voitonparaatin pitoon Helsingissä. Neuvostoliitto ilmoitti ainoaksi lailliseksi hallitukseksi itse luomansa Otto-Ville Kuusisen nukkehallituksen Terijoella. Tämä tietysti perustui käsitykseen, että sota oli mennyt jossakin määrin hyvin, myötätuntoa oli tullut ja armeija oli edelleen lyömätön. Kärjistäen voisi siis sanoa, että Suomen pelastivat romahdukselta talvisodassa lopulta Ison-Britannian ja Ranskan avustusjoukot, jotka eivät koskaan edes lähteneet tänne, koska niitä ei lopulta pyydettykään. On nimittäin suoranainen ihme, että puna-armeija ei havainnut Suomen kenttäarmeijan olevan romahduksen partaalla. Näin luultiin. Heidän joukossaan myös Urho Kaleva Kekkonen, joka myöhemmin tunnettiin suurena Neuvostoliiton ystävänä. Todellisuudessa rauha tehtiin viime hetkellä, joko tuurilla tai taidolla. Päähyökkäyksen alla Viipurin ympäristössä joukot alkoivat olla jo fyysisestikin niin väsyneitä, että sota ei olisi voinut jatkua enää montaa päivää. SA -K U VA PE KK A N IE M IN EN. Mutta osasivatko sotilaat tuolloin kertoa poliitikoille, kuinka huono puolustuslaitoksen tila oli. 45 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 Ranskan kanssa vastakkain ja päätti pyrkiä Suomen kanssa aselepoon ja rauhaan. Jos talvisodassa tapahtui jokin ihme, niin ehkä se, että pelkkä ulkomaisten joukkojen tulon uhka sai Neuvostoliiton johdon perääntymään. Toki realistejakin oli, kuten Mannerheim ja Paasikivi, mutta valtaosa johtavista poliitikoista ja kansastakin oli myönnytyksiä vastaan. Kansa oli peräänantamatonta, koska ei kenties tiennyt sotilaallisen valmiutemme tasoa, mutta poliitikoilla tieto olisi toki pitänyt olla
Oliko kaikki suomalaisten omaa ansiota vai oliko sattumalla sekä omilla ja vastustajan virheillä kenties osansa. Clausewitzlaisittain politiikkaa jatkettiin aseilla. Talvisodasta selvittiin ennen sotaa tehdyllä työllä ja vastuunkannolla, joka jatkui 105 kunnian päivää 75 vuotta sitten. Talvisota. Suomen Sotilas keräsi syitä siihen, miksi Suomi joutui sotaan ja miksi se siitä selvisi – silvottuna, mutta kuitenkin itsenäisenä. 46 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN Talvisotaan jouduttiin, kun politiikka petti. > n TEKSTI: KARI KUUSELA MIKÄ PELASTI SUOMEN
47 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015
Tsaarin Venäjän länsirajalta ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa lohjenneista uusista itsenäisistä valtioista, reunavaltioista, Suomi oli monillakin mittareilla pärjännyt parhaiten. Rykmentin motti. Suomesta oli tullut varsinkin aikakautensa muuhun maailmaan verrattuna sangen vapaa ja demokraattinen maa. 48 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN Aloitetaan plussista , vahvuuksista. Sota herätti sen henkiin pian, ensimmäisten päivien ja viikkojenkin pelon ja masennuksen jälkeen. PLUSSAT Suomen yhteiskunnallispoliittinen ja taloudellinen kehitys oli 1920ja 1930-luvulla ollut hyvä. Neuvostoliiton räikeä ja läpinäkyvä valehtelu Mainilan laukauksineen ja Kuusisen hallituksineen, hyökkäys ilman sodanjulistusta, kaupunkien pommitukset ja viimein suomalaisten ensimmäiset voitot, ensin Tolvajärvellä sodan toisen viikon lopulla, ja sitten joulukuun aikana muillakin rintamilla, saivat talvisodan hengen syttymään. Sisällissodan häviäjät oli otettu mukaan kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan lukuun ottamatta vallankumoukseen pyrkinyttä äärivasemmistoa. Parikymmentä vuotta itsenäisyyttä oli tehnyt suomalaisista aivan eri tavalla kansakunnan kuin koskaan aikaisemmin. Lemetti 1.2.1940. Talvisodan henki syntyi pitkälti juuri näistä rakennusaineksista jo ennen sotaa. Vuoden 1918 sisällissodan vastakkainasettelu oli vähin erin hälvennyt ja 1930-luvun oikeistoradikalismin uhkakin oli torjuttu. Mitkä tekijät kääntyivät suomalaisille eduksi sodassa ja jo ennen sotaa. LEMETTI. SA -K U VA SA -K U VA. Kansan elintaso oli parantunut ja tuloerotkin kaventuneet, vähävaraisillakin oli jotakin, mitä puolustaa. Yleinen asevelvollisuus ja sen kautta periaatteessa lähes koko miespuolisen väestön osallistuminen maanpuolustukseen toi sotaväen ja maanpuolustuksen jokaisen kodin Talvisodan henki syntyi jo ennen sotaa
Poliittisin perustein ei palveluksesta suljettu pois, mutta tie johtajatehtäviin oli tukittu osalta väestöä suojeluskuntien luotettavuuslausunnon perusteella. Tämä siitä huolimatta, että pitkin 20-lukua rivistä oli raakattu välillä kovin kepeinkin perustein huomattavasti suurempi määrä asevelvollisia kuin tänä päivänä raakataan. Reserviin koulutetut aliupseerit ja ennen kaikkea reserviupseerit takasivat sodan ajan asevoimille riittävän päällystön, jota ei rauhan aikana olisi mitenkään voitu palkallisena ylläpitää. Rauhan ajan palkattu päällystö muodosti sodan ajan asevoimien rungon, ja sillä oli monipuolinen koulutus aina omassa Sotakorkeakoulussa saatua yleisesikuntakoulutusta myöten. Erittäin olennainen tekijä talvisodan puolustuksen onnistumiselle oli liikekannallepanon riittävän aikainen toteutus ylimääräisenä harjoituksena, joka tunnetaan tänään YH:na. Kuluneet kaksi vuosikymmentä olivat mahdollistaneet myös omaperäisen, Suomen maastoon ja ilmastoon sopivan organisaation, taktiikan, varustuksen ja aseistuksen kehittämisen. Heikko ravitsemus oli syynä osaan hylkäyksistä, osaan asevoimien heikko taloudellinen tila. 49 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 asiaksi, maailmankatsomukseen ja vuoden 1918 tapahtumiin katsomatta. Kaikkia ei ollut varaa kouluttaa, ja siksi vapautus saattoi tulla vaikkapa lättäjalkaisuuden takia tai monista vähäpätöisemmistäkin syistä. Suvilahti 3.12.1939. Puolustusvoimien osana toiminut suojeluskuntajärjestö antoi laajasti vapaaehtoista sotilaskoulutusta ja vaikutti ennen sotaa merkittävästi reservin asekuntoon, sotilaalliseen osaamiseen, varustukseen, taktiikkaan ja Reserviupseerit takasivat sodan ajan asevoimille riittävän päällystön. SUVILAHTI. SA -K U VA PE KK A N IE M IN EN. Res.ltn.Toiviainen 5/JR.34 Artohuhdan metsätaistelusta. Asevelvollisten ja erityisesti suojeluskunnissa koulittujen reservialiupseerien ja -upseerien merkitys oli talvisodassa ratkaiseva sen ensi päivistä sodan loppuun asti. Asevelvollisuus takasi armeijalle sellaisen sodan ajan vahvuuden, että sillä oli jokin todellinen merkitys. Välineiden puute korvattiin taidolla – ja hiellä ja verellä. Alla toisintokuvassa suojeluskuntalainen reservivänrikki ja Simonovin sotasaalisautomaattikivääri
50 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN navan käyttää vapaaehtoista naistyövoimaa myös sodan aikana. Teoriassa panssarilaivoilla olisi voinut olla merkitystä sodan alussa, jos Neuvostoliitolla olisi ollut kykyä tai edes halua yrittää vallata demilitarisoitu Ahvenanmaa – nyt taas kovin ajankohtainen keskustelunaihe sekin.. Suojeluskuntien rooli ampumataidon ylläpitäjänä sekä talvitaistelukokeiluissa ja -koulutuksessa oli merkittävä, kuten reservin päällystön jatkokoulutuksessakin. Puna-armeija oli avomaastoon tarkoitettu massa-armeija, jonka organisaatio, varustus ja taktiikka ei sopinut suomalaiseen peitteiseen maastoon eikä myöskään sellaisiin talvisiin olosuhteisiin, joihin se joutui. Puhdistusten jäljiltä erittäin suuri osa ylempää päällystöä oli kykenemättömiä hoitamaan tehtäviä, joihin heidät oli nostettu. Neuvostoliiton versio syvistä operaatioista ei vuoden 1939 muodossa soveltunut niihin maasto-olosuhteisiin, joihin puna-armeija Suomessa joutui. Vakavin puute oli kuitenkin se, että Stalinin puhdistukset kohdistuivat juuri puna-armeijan ylimmän johdon parhaimmistoon. Tämä näkyi muun muassa eräiden aseja varustevalintojen ja taktiikan kehittämisessä. Vapaaehtoisten kanssa opittiin jo rauhan aikana johtamistavat, joissa motivointi ja esimerkki oli keskeisessä asemassa. Kansalaisaktiivisuutta maanpuolustusasioihin oli helppo kanavoida nimenomaan näiden organisaatioiden kautta, mistä Kannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt kesällä 1939 olivat hyvä esimerkki. Suojeluskuntien on sanottu demokratisoineen asevoimia. maanpuolustustahtoon erittäin laajoissa reserviläispiireissä. Suojeluskunnat olivat osa puolustuslaitosta, ja vapaaehtoisen jäsenistön vuoksi suojeluskunnat toivat asevoimiin tervettä kriittisyyttä tehtyjä ratkaisuja kohtaan. Alemmalla taIlmatorjunnassa ja väestönsuojelussa suojeluskuntien ja lottien rooli oli aivan keskeinen. Suojeluskuntien rinnalla toimiva Lotta Svärd -järjestö tarjosi valmiin kaSA -K U VA SA -K U VA PANSSARILAIVA ILMARINEN Turun ilmatorjunnan tukena kaksi päivää ennen sodan loppua 11.3.1940. Tällainen alus oli kovin kallis ilmatorjuntapatteriksi. Siitä oli apua, kun piti johtaa suomalaista miestä sodassa. Suojeluskuntien rooli yhdessä vuonna 1935 käyttöön otetun aluejärjestelmän kanssa oli olennaista liikekannallepanon onnistumiselle ja ”kotiarmeijan” ylläpidolle. Sisaraluksensa Väinämöisen kanssa Ilmarinen oli konkreettinen syy maavoimien kehnoon tilaan maan joutuessa sotaan. Eräissä aselajeissa, kuten ilmatorjunnassa ja väestönsuojelussa, suojeluskuntien ja lottien rooli oli aivan keskeinen. Vallitseva doktriini oli syvien iskujen taktiikka, joka muistutti saksalaista salamasodaksikin kutsuttua taktiikkaa
KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Tästä kärsivät kuitenkin myös suomalaiset. Saksa ja Neuvostoliitto valtasivat ja miehittivät Puolan Puna-armeija ei ollut tottunut liikkumaan lumessa. Näin Suomen armeijan pääosa voitiin pitää Kannaksella, ja se mukautui nopeasti ensimmäistä maailmansotaa muistuttavaan hitaasti liikkuvaan asemasotaan. Pahinta olikin ehkä sään vaihtelevuus. 51 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 solla miehistön usein heikko sivistystaso ja eräillä joukoilla olemattoman lyhyt koulutusaika tekivät puna-armeijasta osittain hyvin heikkotasoisen sodankäyntivälineen. Koska joukot ja johtajat olivat osaamattomia, kaavamaisuus ja jäykkä kuri olivat ainoa tapa pitää toimintaa edes jotenkin hallittavana. Jokaisena sotakuukautena kaikilla sääasemilla mitattiin myös plussakelejä, ja samalla jopa eteläisimmässä Suomessa saatettiin saavuttaa 40 asteen pakkaslukemia. On kuitenkin muistettava, että talvisodan talvi ei ollut niin luminen kuin usein esitetään eikä varsinkaan niin kylmä, vaikka pakkasennätyksiäkin tehtiin. Virhe toistui sodan lopussa, kun ei havaittu Suomen armeijan olevan aivan romahduksen partaalla. Sodan alkutilanteessa puna-armeijalla oli täysin väärä kuva tulevan sodan luonteesta ja vastassa olevista joukoista, tiedustelu oli epäonnistunut niin strategisella kuin taktisellakin tasolla. Kun todellinen talvi alkoi, oli siitä enemmän haittaa puna-armeijalle, joka ei ollut tottunut liikkumaan lumessa ja jolla ei ollut edes välineitä majoittaa henkilöstöään esimerkiksi telttoihin. Kesäisissä olosuhteissa suomalaisten etu olisi hävinnyt Kannaksella ja vähentynyt Laatokan pohjoispuolellakin. Aluksi puna-armeijan hyökkäyksen ajoittuminen alkutalveen jossakin määrin jopa paransi sen liikkuvuutta Kannaksella ja itse asiassa ensimmäisinä viikkoina pohjoisessakin. Mutta talven edetessä sääolot heikensivät neuvostojoukkojen operaatiomahdollisuuksia erityisesti Laatokan pohjoispuolella ja pitkällä pohjoisrintamalla. Talvisodan ajoittuminen juuri siten kuin se ajoittui oli lopulta ilmeisen edullista Suomelle. Kaavamaisesti toimivana puna-armeija ei saanutkaan sinänsä asiallisesta aseistuksestaan ja lukumääräisestä ylivoimastaan riittävästi irti lyödäkseen lukumäärältään ja tulivoimaltaan pahasti alakynnessä olevat suomalaiset. Vastustajaa olennaisesti pienemmät mutta talvisissa olosuhteissa liikkuvammat suomalaiset joukot pystyivät käymään liikuntasotaa koukkauksineen ja motittamisineen muualla kuin Kannaksella
Kollaa 1.2.1940. MIINUKSET Kaikki ei mennyt niin kuin piti. Saksa hyökkäsi Ranskaan toukokuussa 1940, jonka jälkeen avustusretkikunnan uhka lännestä poistui. marraskuuta. unohdettu yli 8 000 ruotsalaisen sotilaan sekä lento-osaston tuki Suomen puolustukselle olisi jäänyt saamatta, tai ainakin se olisi jäänyt olemattomaksi. Juurikaan aikaisemmin puna-armeija ei olisi voinut hyökätä. SA -K U VA SA -K U VA. 1.1.1940. Suomen ulkopolitiikka ei löytänyt ratkaisua maan turvallisuusongelmaan. Suomi ajautui ulkopoliittisesti eristyksiin ja jäi yksin sen luotettua eri aikoina reunavaltiopolitiikkaan, pohjoismaiseen yhteistyöhön, Ruotsiin, hyökkäämättömyyssopimuksiin, Kansainliittoon ja tiukkaan puolueettomuuteen. Jälkiviisastellen voi sanoa, että ulkopoKRH KOLLAANJOELLA, heitinasema “Punaisen talon” mäessä. Huhtikuusta 1940 alkaen Ruotsin ase-apu ja usein jöiden ollessa Saksa ja Neuvostoliitto. 52 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN syyskuussa 1939, ja jälkimmäisen huomio oli kiinnittynyt sinne. Koska talvisota käytiin silloin kuin se käytiin ja Iso-Britannia ja Ranska halusivat estää Ruotsin rautamalmin kulun Saksaan, tarjosivat ne Suomeen joukkojaan avuksi. Miksi jouduimme sotaan ja miksi meidän oli käydä huonommin kuin kävi. Viro, Latvia ja Liettua painostettiin luovuttamaan tukikohtia lokakuussa 1939, Suomen kanssa aloitettiin neuvottelut lokakuun alussa, ja ne kariutuivat 9. Ei haluttu enää sotia toistamiseen Neuvostoliittoa vastaan yksin, joten liittolaiseksi kelpasi myös kansallissosialistinen Saksa. Saksa puolestaan miehitti Tanskan ja hyökkäsi Norjaan huhtikuun alussa 1940, jolloin Ruotsin huomio kiinnittyi Saksan uhan suuntaan. Kesästä 1940 eteenpäin Suomen asema olisi ollut entistä tukalampi ainoiden Itämeren piirin voimatekiHIIHTOPARTIO SAAPUU VENÄJÄLTÄ (takana oleva maasto) Lieksan suunnalla. Syyskesästä suurvaltojen välit alkoivat viilentyä, ja pian Suomi ajautuikin Saksan syliin. Suomen johtavien poliitikkojen joukossa oli myös naiiveja idealisteja, jotka eivät ymmärtäneet reaalipolitiikkaa kansainvälisissä suhteissa eivätkä lukeneet oikein Euroopan 1930-luvun loppupuolen tapahtumia. Se uhka viime kädessä pelasti Suomen perikadolta maaliskuussa 1940. Näin ollen juuri nuo kuukaudet, joiden aikana talvisota käytiin, olivat ne, joiden mittaan edes jotakin tukea oli saatavissa
SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 53 Puolustusvoimiemme aseistus ja varustus oli laiminlyöty rauhan vuosina. Vasemmalla olevat sotilaat ovat ”ennen olleet”, kuvasta huomaa eron vastatulleisiin. Erityisesti Maavoimien aseistus olisi vaatinut tuntuvia lisäresursseja aina käsiaseista tykistöön asti. Nämä miehet olivat tulessa jo seuraavana päivänä. Nämä olisi pääosin pitänyt ostaa tai tuottaa jo rauhan aikana, jotta olisi vältytty ”malli Cajanderilta”. SA -K U VA. Säästösyistä yli 30 000 asekuntoista miestä oli jäänyt kouluttamatta pelkästään 1930-luvulla! Nyt heitä pikakoulutettiin ja lähetettiin rintamalle puutteellisin taidoin ja välinein. Ennen sotaa oli suuria osia ikäluokista jätetty kouluttamatta, osin sotaväkeen kelpaamattomuuden ja osin säästämisen takia. PYSTYKORVA eli suojeluskuntien sotilaskivääri m/28-30 oli parhaiten onnistunut kotimainen modifikaatio venäläisestä m/91 Mosin Nagant -kivääristä. Puolustusvoimiemme aseistus ja varustus oli laiminlyöty rauhan vuosina, ja sitä ryhdyttiin kohentamaan liian myöhään. Oma sotateollisuutemme mobilisoitiin liian myöhään, eikä se kyennyt käytettävissä olevin resurssein riittävän nopeasti tuottamaan tarvittavia aseita, a-tarvikkeita ja varusteita. Varusteista on vaikea löytää nimikettä, josta ei olisi aluksi ollut huutava puute. litiikka oli näiltä osin väärää ja hyödytöntä, joskin kritiikkiä esitettiin myös aikanaan. Monet tärkeät kehityshankkeet, kuten tehokas panssarintorjunta-aseistus, myöhästyivät suureksi osaksi sodasta. Näin reservi oli liian pieni, sotaan sopivista ikäluokissa sitä lukumääräisesti olisi riittänyt paljon suurempaan kenttäarmeijaan kuin talvisodassa liikekanTÄYDENNYSMIEHIÄ Kollaanjoella 20.1.1940. Merija Ilmavoimille oli ennen sotaa hankittu osin väärää aseistusta, esimerkiksi panssarilaivat ja Ilmavoimien Blenheim-pommikoneet olivat harhaiskuja tarpeisiin nähden. Erityisen kriittiseksi muodostui sodan aikana tykistön ja kranaatinheittimistön kranaattien tuotanto, jota ei saatu kulutusta vastaavalle tasolle
Ohjeiden mukaan kaikki olisi pitänyt kerätä taakse, josta johto olisi jakanut ne tarvitsijoille.. Kannaksella tehtiin yksi yritys suurimittaiseksi vastahyökkäykseksi, mutta se epäonnistui liian optimistisen suunnitelman sekä joukkojen ja johtajien kokemattomuuden takia. Armeija lähti sotaan suunnitelmalla VK 2, jossa ideana oli käyttää varusmiesjoukoista perustettuja suojajoukkoja verhona, joiden taakse pääasemaan kenttäarmeija liikekannallepanossa kokoontuu. Neuvostoarmeijaa ei pidetty kykenevänä hyökkäysoperaatioihin. Panssarintorjuntakalustona ruotsalainen 37 mm:n panssarintorjuntakanuuna (Bofors). PST-TYKKI JA KK TULIASEMISSA. Vaikka kaikille ei sodan alkutilanteessa olisi riittänyt aseistusta, olisi heitä tarvittu täydennykseksi, nyt siihen jouduttiin käyttämään pikakoulutettuja miehiä, joiden taisteluarvo oli usein kyseenalainen. Suomen sotilasjohdon käsitys puna-armeijasta oli varsin ylenkatsova. Psttykit ja käsiaseet otettiinkin usein Päämajan ankarasta kiellosta huolimatta heti käyttöön rintamalla. Ruhtinaanmäki 14.1.1940. Hyökkäyksen tuloksena syntyi kymmenen mottia, joista kuitenkin vain osa kyettiin tuhoamaan, koska suomalaisilla ei ollut riittävästi raskasta aseistusta ja panssarintorjuntavälineitä. 54 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN nalle saatuihin 9 divisioonaan. Tosiasiassa armeijamme suunnitelma osoittautui toteuttamiskelpoiseksi vain Laatokan pohjoispuolella, jossa pystyttiin lyömään hyökkääjät. Kuvassa on meneillään IV AK:n vastahyökkäys Laatokan Karjalassa. Kuvan pst-tykkejä oli aivan liian vähän, ja moteista saatu sotasaalis olikin tervetullutta. Tulivoiman ja raskaiden aseiden puutteessa vihollinen jäi kuitenkin motteihin, joiden kukistaminen osoittautui hankalaksi. Suunnitelman mukaan puna-armeijan annetaan tulla pääasemaan saakka, minkä jälkeen se lyödään vastahyökkäyksellä
Kumpikin teki virheitä. Suurin, ehkä jopa koulutukseen nähden kohtuuton johtamispaine kohdistui jalkaväen komppanianpäälliköihin ja joukkueenjohtajiin, joista edellisistä pääosa oli sodan alussa nuorimpia kadettiupseereita ja jälkimmäisistä pääosa reserviupseereita. Viipurin-Haminan tärkeä huoltotie katkesi, ja paikalle haalitut sekalaiset joukot eivät käytännössä olleet minkään ylemmän johtoportaan johdossa vaan kävivät omaa sotaansa. Strategisessa mielessä puna-armeijan Viipurinlahden ylitys yllätti armeijamme täysin ja oli johtaa katastrofiin. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 55 Asemasota ja materiaalitaistelu, johon Kannaksella ajauduttiin, ei siis ollut armeijamme suunnitelmissa eikä sen kaltaista oltu ennakoitu tai harjoiteltu. Ja olipa niitäkin, jotka halusivat, että reserviupseeristo pysyy pienenä, jottei upseeriuden arvo laske. SA -K U VA SA -K U VA. Nämäkin rauhan ajan säästöt, virheet ja laiminlyönnit sai maksaa tavallinen suomalainen sotilas verellään. Myös komppanianpäälliköiden ja joukkueenjohtajien osalta reservit olivat liian pienet. Se myös osoittautui kohtalokkaaksi, koska tappioiden kautta koko ajan supistuvaa joukkoamme vastassa oli lähes ehtymätön ihmisja materiaalimassa. Vaihtojen ja tappioiden paikkaamisen mahdollisuus oli kuitenkin vähäinen, koska rauhan aikana palkoilla olleen upseeriston määrä oli sotaa ajatellen liian pieni. Kotijoukkojen ylija alaikäisistä suojeluskuntalaisista olisi voinut olla sinänsä jalkaväkenä kovakin vastus punaarmeijalle, mutta ne olisivat murskautuneet vääjäämättä neuvostojyrän alle vailla tykistöä ja panssarintorjuntaa. Reserviupseerikoulun kurssit olivat olleet liian pieniä. Kenttäarmeijan päällystö oli suureksi osaksi harjaantumatonta tehtäviinsä aina divisioonankomentajista joukkueenjohtajiin asti. Clausewitzin mukaan sodassa voittaa se, joka tekee virheitä vähemmän – tai se, joka on auttamattomasti heikompi. Ylempien komentajavakanssien haltijat osoittautuivat sodassa osittain kyvykkäiksi, osittain liian ylös nostetuiksi tai henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopimattomiksi. Talvisodassa kävi niin kuin kävi. Kun puna-armeija muutti hyökkäystaktiikkaansa panssarivaunujen, jalkaväen ja tykistön yhteistyönä hitaasti ja kaavamaisesti edistyväksi etenemiseksi, Kannaksella olevan kenttäarmeijamme tappio oli enää ajan kysymys. Tähän oli tietysti syynä rauhan ajan harjoitusten vähäisyys, mikä korostui hierarkiaa ylemmäksi mentäessä. Kumpi talvisodan voitti. He kuitenkin käytännössä miehineen ratkaisivat, pitikö linja tai onnistuiko hiihtäen tehty koukkaus. n Sota on loppunut. Kummallakin osapuolella oli vahvuutensa ja heikkoutensa. Sotaan otettiin myös hyvinkin korkeille vakansseille upseereita, joilla oli pitkä katko sotilaspalveluksessa. Milloin oli vaadittu liikaa muodollista pätevyyttä kurssille pääsemiseksi tai potkittu miehiä maitojunaan mitä vähäisimmistä syistä. Haavoittuneiden kuljetusta Kuhmossa 13.3.1940. Seuraa talvisotaa päivä päivältä Suomen Sotilaan facebookissa ja nettisivuillamme facebook-feedissä www.suomensotilas.fi Vastassa oli lähes ehtymätön ihmisja materiaalimassa
> n TEKSTI: KARI KUUSELA. Sellaiseen on lähes joka mies maassamme kuulunut, jos ei muuten, niin alokkaana. Mutta näin ei ole aina ollut. TALVISODAN OPETUS Suomen Sotilaan lukijoista valtaosalle on suomalainen kivääriryhmä tuttu muodossa tai toisessa. 56 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Yhteisryhmä oli... Minkälainen oli suomalaisen jalkaväen perussolu 75 vuotta sitten ja miten siitä siirryttiin nykyiseen ja Maavoimien uudessa taistelutavassakin yhä elävän ryhmän esikuvaan, jatkosodan yhteisryhmään. Talvisodassa ei ollut vielä yhteisryhmänä sotilaskielessä tunnettavaa ryhmämuotoa vaan kaksi erilaista ryhmää
57 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015
Näin siis ohjesäännön mukaan. Ehkä perustavanlaatuisin suomalaista jalkaväkeä koskenut muutos oli sen perussolujen eli ryhmän ja joukkueen kokema muutos. Pikakivääriampujalla ja apulaisella oli henkilökohtaisena aseenaan pistooli, muilla kivääri. I) mukainen jalkaväkijoukkue koostui joukkueenjohtajan, joukkueen varajohtajan ja kahden taistelulähetin lisäksi kahdesta kivääriryhmästä ja kahdesta pikakivääriryhmästä. Ohjesäännössä pikakivääriryhmän aseista ja varusteista todettiin seuraavaa: • Ryhmänjohtaja: kivääri, pistin, piikkilankasakset, marssikompassi, kiikari, vihellyspilli, karttalaukku, taskulamppu • Pikakivääriampuja: pikakivääri, lipaslaukku, pistooli, työase KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Se olikin raskas ase lähinnä painonsa puolesta. Ohjesäännössä esimerkki kivääriryhmän aseista ja varusteista on seuraava: • Ryhmänjohtaja: kivääri, pistin, piikkilankasakset, marssikompassi, kiikari, vihellyspilli, karttalaukku, taskulamppu • Vararyhmänjohtaja/ konepistooliampuja: konepistooli, lipaslaukku, työkalutasku, varapiippukotelo varapiippuineen, työase n Talvisodan alla vuonna 1932 käyttöön vahvistettu Jalkaväen ohjesääntö I oli jalkaväen raamattu, jonka mukaan periaatteessa mentiin. Kaksi kivääriryhmää ja kaksi pikakivääriryhmää käsittävän joukkueen ryhmät yhdenmukaistettiin niin, että siinä oli jatkossa neljä samanlaista kivääriryhmää, joiden keskipisteenä oli konetuliase. Tällainen sotilaskielessä yhteisryhmäksi nimetty organisaatiomuoto tuli säilymään meillä aina 2000-luvulle asti jalkaväkiryhmän perusmuotona. Pikakivääriryhmään kuului – ohjesäännön mukaan – ryhmänjohtaja, pikakivääriampuja, ampujan apulainen ja neljä patruunankantajaa (1+7). Aseistuksena yhdellä miehistä oli konepistooli, muilla kivääri. Ryhmän pikakivääri oli joukkueen raskain ase, ja niitä oli koko joukkueella vain kaksi. 58 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A T alvisota opetti molemmille osapuolelle monia asioita ja aiheutti useita muutoksia niin Suomen asevoimissa kuin punaarmeijassakin. Tässä vuonna 1940 ilmestyneen viidennen painoksen kansi. Kivääriryhmä koostui ryhmänjohtajasta, vararyhmänjohtajasta ja kahdeksasta kiväärimiehestä, eli sen vahvuus oli 1+9. • Kiväärimies: kivääri, pistin, työase • Kiväärikranaattiampuja: kivääri, pistin, kiväärikranaatteja, kiväärikranaatin ampumaja tähtäysväline, työase Työaseella tarkoitetaan kirvestä, lapiota, vesuria tai vastaavaa työkalua. Vuonna 1932 käyttöön hyväksytyn ja talvisodan aikana voimassa olleen Jalkaväen ohjesäännön ensimmäisen osan (J.O. Suomalaisten pikakivääri oli Lahti-Saloranta, jonka tulivoima ja luotettavuus ei ollut kovin kaksinen. 347-sivuinen kirjanen sisältää lähinnä kokoonpanoja ja suljettua järjestystä. Yksi miehistä voi ohjesäännön mukaan olla myös kiväärikranaattiampuja
Mutta talvisodan joukkoja perustettaessa ero ohjesäännön, jonka mukaan sotatemppuja oli pohdittu ja suunniteltu ainakin eräiltä osin, ja todellisuuden välillä oli todella räikeä. Muun muassa kiväärikranaatin laukaisulaitteita ei ollut käytännössä lainkaan, pistooleista oli huutava pula, muutakin erikoiskalustoa puuttui, ja jopa henkilöja ryhmäkohtaisesta runkoaseistuksesta eli pikakivääreistä, konepistooleista ja kivääreistä oli valtava puute. Ohjesääntö vastaa harvoissa armeijoissa tänä päivänäkään todellista jakovahvuutta. Lautaslipas veti 47 patruunaa.. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 59 Talvisodan kivääriryhmä • Ampujan apulainen: pistooli, kaksi pikakiväärin lipaslaukkua, varapiippukotelo varapiippuineen, pikakiväärin työkaluja varaosatasku, työase • Patruunankantaja: kivääri, pistin, kaksi pikakiväärin lipaslaukkua, työase Edellä olevat esimerkit ovat todella vain ohjesäännön mukaisia. Yllä esittämämme luettelon kaltaisiin aseisiin ei ylletty sellaisenaan missään joukoissa. Näin on tilanne Suomessakin. Konepistooleita, pikakiväärejä ja kunnollisia kiväärejä oli määrävahvuinen määrä yleensä vain eräillä varusmiesjoukoista muodostetuilla tai suojeluskuntien liikekannalle panemiln Sotasaalis-Emmoista tuli suomalaisten tärkein pikakivääri jo talvisodan aikana
Sotasaalis-Emmoista tulikin suomalaisten tärkein pikakivääri jo talvisodan aikana ja erityisesti jatkosodassa. Tähän kun lisätään vielä Lahti-Salorannan epäluotettavuus ja Emman luotettavuus, kääntyi tulivoima ryhmätasolla selvästi puna-armeijan eduksi (kenttätestimme Emmalla ja Lahti-Salorannalla löytyy lehden numerosta 1/2013). Talvisodan pikakivääriryhmä n Lahti-Salorannan 20-patruunan lipas on pieni, mutta helpohko täyttää. Aseen lippaan 20 patruunan kapasiteetti oli vaatimaton verrattaessa puna-armeijan Degtjareviin, jota suomalaiset kutsuivat Emmaksi sen 47 patruunaa vetävän lautaslippaan mukaan. Se, että joukkueen kahden ryhmän miehet palvelisivat niin heikkotulivoimaista asetta kuin Lahti-Saloranta n Suomalainen aseseppä kokeilee korjaamaansa ryssän pikakivääriä Impilahdella. Liian vähän tulivoimaa Usko omaan Lahti-Saloranta-pikakivääriin ja sen tulivoimaan on ollut sangen suuri, koska näitä varsin huonoja ja kalliita kotimaisia pikakivääreitä oli 38 miehen vahvuisessa joukkueessa vain kaksi. 1.2.1940. 60 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A la suojajoukoilla sekä yksittäisillä, omin varustein paikalle tulleilla suojeluskuntalaisilla. Pienen lipaskapasiteetin pikakiväärit olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeisen ajan armeijoiden perusratkaisuja. Edukseen poikkesi Saksa aivan omaa luokkaansa olleen edistyksellisen kevyen yleiskonekiväärinsä kanssa ja puna-armeija luotettavan Emmansa kanssa. SA -K U VA. Alkuperäinen kuvateksti. Lahti-Saloranta oli kurja ase verrattuna Degtjareviin, mutta muutoin se edustaa eurooppalaista standardia
Konepistooleita koottiin iskuosastoille ja kärkitaistelijoille, ja käytäntö korvasi ohjesäännön. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 61 m/26, oli näin jälkikäteen asiaa ajatellen kovin epätaloudellinen ja tehoton suunnitelma. Ne olivat ikään kuin pikakivääriä kevyempiä ja halvempia, tosin 20-luvun ajattelulla ja valmistusteknologialla toteutettuina nekin olivat kovin kalliita. Sangen monimutkaista, ja vahva epäilys on, että ehkä nämä kaikki neliömuodot eivät olleet kovin ahkerassa käytössä – ainakaan sen jälkeen, kun oli jo jonkin aikaa sodittu. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Myös konepistoolit miellettiin tulitukiaseiksi. Kuten myöhemmin sotaväen johdossakin huomattiin, olisi konepistooli ollut toisella tavalla käytettynä tehokas ase, mutta pikakiväärin korvikkeena se oli tehoton. 207-sivuinen Talvisotakäsikirja ilmestyi vuonna 1928 ja antoi runsaasti hyviä käytännön neuvoja yksittäisen miehen toimista hevosten ja teknisten välineiden käyttöön ja majoittumiseen asti. Koulutuksessa tämä ainakin oli otettu huomioon. SO TA M U SE O n Kuhmon Löytövaaran taistelijoita JR 65:stä maaliskuussa 1940. Lisää tulivoimaa jalkaväkijoukkueelle tuli olennaisessa määrin jalkaväkipataljoonan konekiväärikomppaniasta, josta käytännössä lähes aina alistettiin jalkaväkikomppanioille ja -joukkueille konekivääriryhmiä. Ohjesäännön määrittämien avomuotojen lisäksi joukkueenjohtaja voi käskeä ryhmänsä parhaaksi katsomaansa muotoon. Kahta erilaista ryhmää käsittäneen joukkueen käytön ja johtamisen on täytynyt olla huomattavasti monimutkaisempaa kuin jatkosodanaikaisen tai sodanjälkeisen joukkueen, jossa ryhmät olivat samanlaisia. n Yhtenä tekijänä Suomen yllättävään menestykseen talvisodassa on pidetty joukkojemme pärjäämistä talvisissa olosuhteissa huomattavasti vastustajaa paremmin. Ohjesäännön, eli teorian, mukaan liikkeellä olevalla jalkaväkijoukkueella oli Jalkaväen ohjesäännön II osan mukaan avomuotona neliö, ryhmärivi ja ryhmäjono. Kun joukkueet kutistuivat ryhmiksi ja aseistusta täydennettiin viholliselta, sulautuivat pikakiväärija kivääriryhmät toisiinsa. Tässä voinee viitata Tuntematon sotilas -elokuvaan, jossa seurataan tällaisten konekiväärimiesten toimia, tosin kovin epähistoriallisesti. Hyökkäyksessä ja puolustuksessa hänen tuli käyttää näitä niin, että pikakivääriryhmien pikakiväärien tuli hyödytti koko joukkuetta. Neliöön! Jalkaväkijoukkueen johtajan käsissä oli neljä ryhmää, joita oli kahta eri tyyppiä. Suojeluskunnissa oltiin ennen sotia huomattavan innostuneita konepistoolien monipuolisemmasta käytöstä, sotaväessä ei. Talvisodassa käytäntö ja reserviläisten suojeluskuntalaisten ennakkoluulottomuus sekä olosuhteiden pakko muokkasivat tehokkaamman tavan käyttää ja jakaa vähät konepistoolit
Jatkosodan yhteisryhmään Talvisodasta otettiin opiksi. Puna-armeijassa konepistooli ei oikeastaan ollut ensinkään normaalin jalkaväen ase, sitä pidettiin sotapoliisien erikoistyökaluna, ikään kuin sisäisessä käytössä. Tällaista konepistoolin käyttötapaa ei muissa maissa tuolloin tunnettu. Kaksi erilaista ryhmää oli havaittu huonoksi ratkaisuksi, ja kun aseitakin riitti, voitiin kehittää myös organisaatiota. Eräissä joukoissa konepistoolit keskitettiin ryhmille ja joukkueille, jotka toimivat vihollisen selustassa. Suomalaisilta saamansa opetuksen perusteella niitä olikin seuraavassa sodassa enemmän! Kun jalkaväkiryhmän vahvuus supistui tappioiden kautta, tippui pois tietysti ensisijaisesti kivääreitä eikä konetuliaseita. Aseita oli valmistettu, ostettu ja saatu suuria määriä sotasaaliiksi. SA -K U VA. Lahti-Salorantoja oli tuolloin 4 601. 62 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Konepistooli Talvisodassa edellä esitellyt ryhmien ja joukkueen kokoonpanot ja aseistukset tietysti muuttuivat tappioiden, sotasaalisaseiden ja käytännön kokemusten myötä. Venäläinen sotasaalisaseistus on kelvannut lisäämään partion tulivoimaa: vasemmalla Simonovin AVS-36-automaattikivääri ja oikealla Tokarevin SVT-38-puoliautomaattikivääri. Näin saatiin niille miesmäärään nähden poikkeuksellisen suuri tulivoima. Konepistooleita neuvostojoukoilla oli talvisodassa erittäin vähän. II:een -kirjanen, joka toi runsaasti uudistuksia suomalaisen jalkaJatkosodan yhteisryhmä Lahti–Saloranta-pikakiväärimies (keskellä) apulaisineen sodan päätyttyä 16.3.1940. Konepistoolin rooli muuttui talvisodan kestäessä ohjesäännön tarkoittamasta tulitukiaseesta yksittäistaistelijan tehokkaaksi välineeksi. Konetuliaseiden suhteellinen määrä nousi olennaisesti, kun käyttöön saatiin toimintavarma ja suuren patruunakapasiteetin lippaalla varustettu Degtjarev-pikakivääri sekä venäläisiä puolija täysautomaattikivääreitä kuten Simonovin AVS-36 ja Tokarevin kiväärimallit. 1.4.1941 vahvistettiin käyttöön 227-sivuinen Muutokset ja lisäykset J.O. Pelkästään Degtjarevin pikakivääreitä oli saatu saaliiksi niin paljon, että kesäkuussa 1940 Suomen asevoimilla oli kirjoissaan 3 420 täysin toimintakuntoista jalkaväkimallin Degtjarev-pikakivääriä (m/27) ja 457 ”Tankki-Emmaa” eli DT-27-vaunupikakivääriä, joita voitiin käyttää myös jalkaväkiryhmäaseena. I:een ja J.O
Sitä on siis pidetty joko tärkeämpänä kuin taktiikan oppien muutosta tai sitten sen muutos on ollut helpompaa. Pikakivääriryhmä hävisi siis historian hämärään, ja joukkueella oli neljä pikakivääriä ja neljä konepistoolia aikaisempien kahden asemesta. SA -K U VA. Kirjanen ei ollut esipuheensa mukaan oikeastaan ohjesääntö vaan väliaikaisratkaisu, jota käytetään kunnes ohjesäännöt on uusittu. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 63 väen organisaatioon ja esitteli uusina yksikköinä rykmentin kranaatinheitinkomppanian ja rykmentin tykkikomppanian (panssarintorjuntakomppanian). Ehkä asemasotavaiheessa oli tärkeämpääkin tekemistä kuin saattaa uusia sotaoppeja kirjalliseen muotoon. Jalkaväen osalta erittäin olennainen muutos oli siirtyminen joukkueeseen, jossa oli neljä samanlaista ryhmää, kukin vahvuudeltaan 1+8. Myös sotilaallisessa mielessä vaatimattomaan n Hiihtopartio Märkäjärvellä 14.2.1940. Ryhmässä oli nyt ryhmänjohtajan lisäksi konepistoolia käyttävä varajohtaja, pikakivääriampuja, ampujan apulainen, tarkka-ampuja ja neljä kiväärimiestä. II1). Ainakin tarkka-ampujan osalta ohjesääntö oli kovin toiveikas, mutta sodan kestäessä konepistoolien määrä käytännössä kasvoi. Teoreettinen kiväärikranaattimies oli sen sijaan hävinnyt, mutta yksi kiväärimiehistä oli tarkka-ampuja – teoriassa. Taktiikka Joukkueen ja ryhmän toimintaan hyökkäyksessä ja puolustuksessa ei tässä huhtikuun 1941 Muutoksia ja lisäyksiä -kirjasessa puututtu, eli taktiseen käyttöön oli muuttuneesta organisaatiosta huolimatta sovellettava oppeja vanhasta ohjesäännöstä vuodelta 1932 ja samalta vuodelta olevan Jalkaväen ohjesäännön II osan ensimmäisestä niteestä (J.O. Jalkaväkirykmentin orgaaninen tulivoima siis kasvoi muuallakin kuin ryhmässä. Pullonkaulana tuskin on ollut työvoiman vähyys, koska maan koko sotilaallinen ja tieteellinen eliitti oli palveluksessa tämän päivän terminologiaa käyttääksemme 24/7/365. Taktiikan mahdollisten muutosten sijaan Muutoksia ja lisäyksiä -kirjasessa on käsitelty perusteellisesti uuden organisaation vaikutusta sulkeisjärjestykseen. Mielenkiinto kiinnittyy siihen, että vähän yli vuosi talvisodan päättymisen jälkeen saatiin painosta ulos aivan olennaisia muutoksia vuonna 1932 käyttöön vahvistettuihin jalkaväen perusohjesääntöihin. Oikea vyösyöttöinen kevyt konekivääri meiltä puuttui – eipä sellaista ollutkaan kuin saksalaisilla. Eihän maassamme koulutettu sotavuosina yleisesikuntaupseereitakaan, joten sikäli ratkaisu oli linjassa. Bergmanneja löytyi suojeluskuntien ja armeijankin varastoista talvisodan syttyessä. Suomessa muutos jäi sikäli vajaaksi, että ryhmän toiminnan kannalta olennainen konetuliase oli käytännössä vanhentunut ja liian pienellä lippaalla varustettu Lahti-Salorantapikakivääri tai sinänsä käyttökelpoinen Degtjarev-pikakivääri. Konepistoolin rooli muuttui talvisodan kestäessä ohjesäännön tarkoittamasta tulitukiaseesta yksittäistaistelijan tehokkaaksi välineeksi. Esimerkki ryhmän aseista ja varusteista ohjesäännön mukaan jatkosodan alla näytti tältä: • Ryhmänjohtaja: kivääri, piikkilankasakset, kiikari, kompassi • Varajohtaja/konepistoolimies: konepistooli, kenttälapio • Tarkka-ampuja: tarkkuuskivääri, kenttälapio • Pikakiväärimies: pikakivääri, pistooli, vesuri • Ampujan apulainen: kivääri, kenttälapio • Kiväärimies: kivääri, kenttälapio, kenttäkirves tai kenttähakku Jälleen kerran on syytä muistaa, että ohjesäännön kirjoittajan odotusten ja jaossa olleen varustuksen välillä oli jatkosodankin liikekannallepanossa huima ero. Siirtyminen jalkaväkijoukkueessa samankaltaisiin ryhmiin tunnettiin maailmalla termillä yhteisryhmä, mikä esimerkiksi Saksassa oli toimeenpantu jo 1930-luvun loppupuolella. Toisaalta asemasodan vuodet 1941–44 eivät riittäneet itse ohjesääntöjen uudistamiseen. Ase oli yksi lähtökohta Suomi-konepistoolia suunniteltaessa. Pikakivääreitä oli jakaa jo sodan alussa jotakuinkin määrävahvuinen lukumäärä. Etummaisen hiihtäjän rinnalla ei roikukaan Suomi-konepistooli vaan vanha Bergmann, joka sekin oli sinänsä aivan toimiva ase. maineeseen jääneet puolalaiset olivat sen toteuttaneet. Meille kevyt konekivääri saatiin jalkaväkiryhmiin vasta 1960-luvulla. Jälkimmäinen käsitteli taistelun yleisiä perusteita. Tätä voinee pitää ohjesääntötyössä sangen nopeana toimintana. Tällä vuosituhannella siirryttiin vielä tehokkaampaan täyspitkää patruunaa ampuvaan venäläiseen PKM-konekivääriin, joita on jatkossa kaksi joka ryhmässä! Viime sodissa konekivääriaseistuksemme koostui vanhentuneista raskaista Maxim-tyyppisistä vesijäähdytteisistä konekivääreistä, ja näiden vanhojen ja tulivoimaisten mutta tuskallisen hitaasti liikkuvien konekiväärien tulitukea oli saatavissa vain konekiväärikomppanioista, joista sitä tarpeen mukaan alistettiin kiväärijalkaväelle
Oliko sotilastiedustelun antama viholliskuva oikea. Sotilasasiamies sai avukseen kesällä 1939 apulaisen, mutta kovin merkittäviin saavutuksiin ei näin pienellä henkilöstöllä tietenkään päästy, varsinkin kun Neuvostoliiton viranomaiset seurasivat toimintaa tiiviisti. Ne organisoivat asiamiestiedustelua eli lähettivät agentteja itärajan yli. n AN-101 tiedusteluja pommikone Tikkakoskella Lent.laiv.46. Sotilasasiamiehen apulainen teki Moskovasta käsin ajallisesti hyvään rakoon sattuneen tiedustelumatkan 23. Tilastotoimiston tehtävä oli hankkia tietoja ulkomaiden sotalaitoksista, mikä käytännössä tarkoitti yksinomaan Neuvostoliittoa. Tiedusteluun liittyviä seikkoja ei välttämättä panna turvallisuussyistä paperille ensinkään, ja kun asiakirja-aineistoa vielä tuhottiin suuret määrät syksyllä 1944, ei tutkimus ole voinut nojata niihin. Valvontatoimiston tehtävä puolestaan oli vastavakoilu. Moskovan sotilasasiamies käytti lähinnä julkisia lähteitä tiedustelutoimissa Neuvostoliittoa ja puna-armeijaa vastaan. Mielenkiintoinen, mutta hyvin vähän talvisodan historiaa kerrottaessa käsitelty aihepiiri on talvisodan alla vallinneen viholliskuvan oikeellisuus. n TEKSTI: KARI KUUSELA SA -K U VA. Hän havainnoi, että suuria joukkojen siirtoja oli käynnissä kohti Kannasta ja kovien a-tarvikkeiden kuljetus varikoilta oli alkanut. Aihepiiri on kuitenkin kiinnostava, joten yritetäänpä arvioida sitä. Sotilasasiamiehen hankkimia tietoja ja raportteja analysoitiin periaatteessa Tilastotoimiston puolesta. Siihen kului Ulkomaantoimisto, Tilastotoimisto ja Valvontatoimisto. marraskuuta Leningradin ympäristöön. Osin asiamiestiedustelun käyttökelvottomuuteen vaikutti se, että vastapuoli oli soluttanut mukaan omia miehiään, jotka antoivat harhaanjohtavaa tietoa. 64 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A S otilasorganisaatiossa tiedustelusta vastasi talvisodan alla Yleisesikunnan Osasto 2 eli Tilastollinen ja ulkomaanosasto. Tämä toiminta oli 1930-luvun lopulla käynyt hyvin vaikeaksi ja eritoten Kannaksen suunnalla käytännössä mahdottomaksi Neuvostoliiton viranomaisten kiristyneen valvonnan, suomensukuisen väestön pakkosiirtojen, tuhoamisen ja muiden toimien takia. Kun muut sotilasasiamiehet olivat Ulkomaantoimiston alaisia, oli Moskovan sotilasasiamies apulaisineen Tilastotoimiston päällikön alainen. Kuva Suomen sotilastiedustelusta on siis varsin hämärä, ja tiedot perustuvat usein toissijaisiin lähteisiin. 7.3.1940. Sodan vaara oli aivan ilmeinen. Talvisodan alla asiamiestiedustelu lienee ollut Kannaksella jo mahdotonta, mutta Laatokan pohjoispuolella ja pitkällä pohjoisella rajalla vielä jotenkin mahdollista. Luotettavia lähteitä asiasta on sangen vähän. Tilastotoimistolla oli pienet alatoimistot Viipurissa, Sortavalassa, Kajaanissa ja Rovaniemellä sekä näiden alaisia toimipisteitä. Moskovaan palattuaan hän raportoi esimiehelleen, joka vesitti johtopäätökset
Neuvostoliiton sisäistä tilannetta pidettiin sellaisena, että edes heikompaa vastustajaa vastaan ei lähdetä sotimaan. Merkittävä kohde oli Neuvostoliiton Itämeren laivasto. Toisaalta arviot punaarmeijan kyvyistä olivat oikean suuntaiset, sillä se epäonnistui operaatiossaan talvisodan alussa ja vasta merkittävien lisävoimien tuominen Kannakselle ratkaisi sodan. Nämä salaiset arviot jaettiin armeijassa pääsääntöisesti pataljoonankomentajille asti. Tilastotoimisto teki erilaisia katsauksia, joissa arvioitiin puna-armeijan tilaa ja kykyä hyökkäykseen. Yleisesikunnalla näyttää olleen 1930-luvun lopulla kohtuullisen pätevä ja paikkansa pitävä kuva Neuvostoliiton asevoimien aseistuksesta, organisaatiosta ja noudatetusta taktiikasta. Kesän 1939 kuluessa tehtiin jonkin verran valokuvauslentoja itärajan toisella puolella. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 65 Elektronista sotaa Kasvava tiedustelun muoto oli viestitiedustelu, jota tehtiin Suomesta käsin usean kuunteluaseman voimin. Katsauksia jaettiin myös puolustusministerille ja puolustusneuvoston puheenjohtajalle eli Mannerheimille, mutta ei maan poliittiselle johdolle, esimerkiksi hallituksen muille jäsenille. Puna-armeijan vahvuus oli talvisodan alkutilanteessa Kannaksella arvioidun mukainen, mutta Laatokan pohjoispuolella ja pohjoisella rintamalla vahvuus oli selkeästi arvioitua suurempi. Tiedustelu oli toki paljon muutakin kuin tämän aukeaman kuvien lentotiedustelua.. Neljä päivää myöhemmin jaettiin kattavampi raportti, jonka johtopäätös oli ennallaan, eli puna-armeijaa ei pidetty sotakelpoisena välineenä. Punaarmeijan kasvava voima sekä henkilöstön, panssarivaunujen ja lentokoneiden kunnioitettavat määrät huomioitiin, mutta sodankäynnin välineenä punaarmeijaa väheksyttiin. päivälle päivätyn Päämajan tilannekatsauksen mukaan Neuvostoliitto ei neuvottelujen katkeamisesta huolimatta osoittanut vihamielisyyden merkkejä maatamme kohtaan. Myös Suomea vastaan mahdollisesti käytettävät voimat eli divisioonien määrä arvioitiin hyvin. Jopa niinkin myöhään kuin marraskuun lopulla kuvattiin Kannasta. Tapahtumat osoittivat, että arvio oli väärä, koska Neuvostoliitto hyökkäsi viisi viikkoa myöhemmin. Sen katsottiin olevan sotilaiden matalan koulutustason ja puhdistuksissa heikennetyn päällystön puutteellisten kykyjen takia hyökkäykseen kykenemätön. Pahimmin harhaan yleisesikunnan arvio meni puna-armeijan hyökkäyskyvyn arvioinnissa. Tilastotoimiston katsauksista ei tätä ainakaan huomaa, sillä esimerkiksi 24. Arvio perustui kuitenkin lähinnä rautaja maanteiden määrään ja alueen topografiaan eikä todelliseen tietoon vastustajan suunnitelmista. Marraskuun 25. Katsaus perustui Moskovan sotilasasiamiehen raporttiin, joka puolestaan perustui suurimmaksi osakPahimmin harhaan yleisesikunnan arvio meni puna-armeijan hyökkäyskyvyn arvioinnissa. SA -K U VA FOKKERTIEDUSTELUKONEESEEN nostetaan kuvauskalustoa. Paha virhearvio Tuliko hyökkäyksestä selkeää varoitusta. Katsauksen mukaan myöskään Karjalankannakselle ei oltu keskitetty hyökkäystarkoituksessa poikkeuksellisen suuria joukkoja, eikä mikään viitannut hyökkäysvalmisteluihin. lokakuuta 1939 päivätty katsaus oli sitä mieltä, ettei puna-armeijan toiminta Suomen itärajalla viitannut mihinkään poikkeukselliseen toimintaan. Tosiasiassa kuitenkin jo syyskuussa Leningradin sotilaspiirissä ja muuallakin itärajan takana oli kohotettu valmiutta Puolan tilanteen takia, Leningradin puolustusvyöhyke lienee miehitetty ja Kannakselle oli siirretty joukkoja. Missä määrin nämä kuvaukset auttoivat tiedustelukuvan luomiseen, on epäselvää
66 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A si hänen apulaisensa edellä mainittuun paria päivää aikaisemmin tehtyyn tiedustelumatkaan Leningradin ympäristöön mutta jota oli johtopäätösten osalta olennaisesti lievennetty. Neuvostoliitto oli myös aloittanut lopulliset hyökkäysvalmistelut jo lokakuun lopulla. n Sotilastiedustelu onnistui yleisen tiedon keräämisessä puna-armeijasta resursseihin nähden kohtuullisesti. Arvio meni joka tapauksessa harhaan, sillä seuraavana päivänä ammuttiin Mainilan laukaukset. Asevoimien, saati valtion johdolle, ei tiedusteluorganisaation kautta tullut todellista tietoa eikä varoitusta. Sotilastiedustelu tuotti siis ennen talvisotaa jonkin verran käyttökelpoista tietoa, mutta puna-armeijan vahvuutta ja laatua sodan ratkaisevalla rintamalla Kannaksella se ei kyennyt selvittämään. Jakeluun menneitä katsauksia sävytti ilmeinen optimismi, joka osoittautui perusteettomaksi. Puna-armeijan hyökkäys ei siis ollut erityinen yllätys tiedustelun epäonnistumisesta huolimatta. Seuraa talvisotaa päivä päivältä Suomen Sotilaan facebookissa ja nettisivuillamme facebook-feedissä www.suomensotilas.fi KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Armeijan johto näyttää siitä huolimatta toimineen pahimman skenaarion mukaan, ja liikekannallepano oli joka tapauksessa tehty jo puolisentoista kuukautta aikaisemmin. Yhtä vähän se pystyi ennakoimaan hyökkäystä tai sen ajankohtaa. Hyvä esimerkki tiedonhankinnan tuloksista on vuonna 1939 painettu suomennos puna-armeijan eräästä merkittävimmästä ohjesäännöstä
> n TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. MERISOTA 67 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 PINNAN ALLA PIDEMPÄÄN AIP-teknologia Pinnalla ollessaan sukellusvene on taktisesti alivoimainen pinta-alus, mutta sukelluksissa se on vaikeasti havaittava ja iskukykyinen asejärjestelmä. Siksi sukellusveneen olisi paras pysyä pinnan alla ja syvällä. Suomen Sotilas jatkaa viime numerossa alkanutta sukellustaan syviin vesiin. Jo pelkkä ajo lähellä pintaa on veneelle aina riski. Tällä kertaa kerromme, miten sukelluksissa voisi toimia pidempään, ja tietysti vähän historiaakin
Kapitänleutnant Fritz Stuhrin komentama U-10 upotti ensimmäisen maailmansodan aikana seitsemän alusta mukaan lukien suomalaisen Birgit-höyrylaivan 6.11.1915 Ruotsin rannikon edustalla. Miehistön sukelluksissa tarvitsema hengitysilma voitiin puhdistaa useamman vuorokauden sukelluksen aikana kemiallisesti. Snorkkeli Laajamittaiseen palveluskäyttöön snorkkeli tuli vasta vuonna 1938 hollantilaiSOTA PINNAN ALLA OSA II ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN saksalainen U 9 -luokan U-10-sukellusvene. Ensimmäinen ratkaisu ilman saantiin koneille ja niiden käyttäjille oli Venäjän keisarillisen laivaston vuoden 1905 Venäjän–Japanin sodan aikana Keta-sukellusveneessä testattu snorkkeli. Dieselmoottori syrjäytti kehittyessään nopeasti muut pinta-ajon voimanlähteet. Saman keksinnön patentoi englantilainen telakkainsinööri James Richardson vuonna 1916. Akkujen rajoitetusta kapasiteetista johtuen sukellusveneet viettivät merkittävän osan ajasta pinnalla. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että avoimen syklin dieselmoottori ja höyrykone vaativat toimiakseen ulkoista ilmakehää, eli niitä ei voitu käyttää pinnan alla. Veneen voimanlähteenä oli pinta-ajoa varten kaksi 2 x 890 hv:n kaksitahtista Körting-parafiinimoottoria sekä yksi 1 030 hv:ns SSW-sähkömoottori. Vene miehistöineen tuhoutui ajettuaan ajettuaan miinaan Suomenlahdella 30.6.1916.. Tämän luokan sukellusveneet pystyivät ensimmäisinä lataamaan torpedoputkensa myös sukelluksissa. Nykypäivän Puolan Gdanskin kaupungissa sijaitseva Danzigin Kaiserliche Werft -telakka rakensi neljä U 9 -luokan sukellusvenettä vuosina 1908–1911. 68 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 MERISOTA V arhaisimmat sukellusveneet toimivat ihmisvoimalla. Veden alla voitiin käyttää vain sähkömoottoria, jonka akut täytyi ladata pinta-ajossa. 1900-luvulle tultaessa pinta-ajossa käytettiin höyrykonetta ja vedenalaiseen ajoon akuilla toimivaa sähkömoottoria
Suljettu kierto Ulkoisesta ilmakehästä riippumatonta voimanlähdettä kutsutaan AIP-voimanlähteeksi (Air Independent Propulsion). Vuonna 1944 snorkkeli jälkiasennettiin Tyyppi VIICja IXC-sukellusveneisiin sekä integroitiin uusiin Tyyppi XXIja XXIII-aluksiin. Saksaltahan sukellusveneet oli hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeen kielletty. Tästä huolimatta snorkkeli on vakiona kaikissa tämänkin päivän perinteisissä dieselsähköisissä sukellusveneissä. Snorkkeli toi kuitenkin tullessaan uusia ongelmia. Suljetun syklin voimanlähde ei vaadi toimiakseen resursseja sukellusveneen ulkopuolelta, avoimen syklin voimanlähde taas vuorostaan vaatii. Niin lähellä pintaa ajavasta sukellusveneestä oli helppo saada näköhavainto lentokoneesta. Hampurin, Bremenin ja Danzigin telakat valmistivat vuosina 1943–1945 118 tämän luokan venettä (tilauksessa oli 1 170), joista vain neljä ehti palveluskäyttöön ennen sodan päättymistä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 69 sissa U21-luokan sukellusveneissä. Saksalaiset olivat 1920–30-luvuilla ennen Hitlerin valtaannousua tehneet sukellusveneiden suunnitteluja valmistusyhteistyötä muun muassa Alankomaiden ja Suomen kanssa. Sukellusveneen nopeus laski snorkkelilla ajettaessa kuuteen solmuun, eikä sitä voitu käyttää kovassa aallokossa. Snorkkeli on pitkä ilmanottoputki, jonka avulla sukellusvene voi ajaa dieselmoottorilla sukelluksissa periskooppisyvyydellä ja ladata samalla akkuja. Lisäksi tutkien kehittyessä huomattiin, että snorkkelin vedenpäällinen osa ja sen jättämä vanavesi ovat havaittavissa tutkalla. Toisen ratkaisun ilmakehästä riippumattoman voimanlähteen rakentamiseksi näytti tarjoavan suljetun syklin dieselmoottori, kaasuturbiini tai Stirling-moottori, joka käyttäisi polttoaineen lisäksi veneen sisällä kuljetettavaa hapetinta. Tämä yksikköhinnaltaan kalliinpuoleinen 5 750 000 Reichmarkan vene oli ensimmäinen enimmäkseen sukelluksissa toimimaan suunniteltu sukellusvene.. n Toisen maailmansodan saksalaisia Tyyppi XXI -luokan Elektroboote-sukellusveneitä laiturissa. Katalonialainen insinööri Narcís Monturiol i Estarriol kehitti jo vuonna 1867 ulkoisesta ilmakehästä n Maailman ensimmäinen snorkkelia käyttävä sukellusvene: Venäjän keisarillisen laivaston Keta-sukellusvene vuodelta 1905. Saksan vallattua Alankomaat vuonna 1940 hollantilainen keksintö joutui heiLI BR A RY O F C O N G RE SS dän käsiinsä, mutta Kriegsmarine otti sen käyttöön vasta tappioiden kasvettua sietämättömiksi
Oli keksittävä uusia konsteja puolustaa meriteitä, joten syntyi Pietari Suuren merilinnoitusketju, sukellusveneitä ja myös lentoveneasemien verkko, joista yksi huomattavimmista toimii nykyään Tallinnassa merimuseona. Venäjä kehitti hyvin aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja varsin monella rintamalla meripuolustustaan sodan jälkeen. Tsaarin laivasto testasi kahta paineilmalla sukelluksissa toimivaa 130 hevosvoiman nelitahtista polttomoottoria käyttävää Potštovoi (Postimies) -sukellusvenettä, jossa ei käytetty lainkaan sähkömoottoria eikä akkuja. Vene sai nimensä siitä, että se rakennettiin postin työntekijöiltä kerätyillä lahjoitusvaroilla vuoden 1905 Venäjän–Japanin sodan jälkeen, jolloin laivaston jälleenrakennusohjelmaa varten järjestettiin kansalaiskeräys. Voittajat tuudittautuivat vanhoihin isoihin pintalaivastoihinsa. Ensimmäinen maailmansotahan oli luonut uuden Versaillesin järjestelmän, kansainliiton ja lopettanut sodat. Suomessakin majaili sukellusveneitä ja lentoveneitä niin Helsingissä ja sen saarissa kuin sodan aikana myös Ahvenanmaalla. Walterin ehdottamassa järjestelmässä korkeapitoisuuksisen vetyperoksidin ja perJ AT K U U S I V U L L E 72 > FREGATTENKAPITÄN Erich Toppin komentaman U-552:n kuuluisa “Der Rote Teufel” (Punainen paholainen). SAKSALAISEN Tyyppi XXI -luokan Korvettenkapitän Adalbert Schneenin komentaman U-2511:n hylky Pohjois-Irlannin edustalla. Vetyperoksidi on jokaiselle sotilaalle tuttu feikkiblondien hiusten vaalennusaine, jonka liiallinen ulkoinen käyttö voi johtaa kampaukseen mallia Kekkonen. Maat oli lyöty pahasti polvilleen sodassa. Vetyperoksidin ja sopivan katalysaattorin, esimerkiksi mangaanin (Mn) reaktion tuloksena syntyy happea ja vesihöyryä, jota voidaan joko sellaisenaan tai yhdessä polttoaineen kanssa poltettuna käyttää kaasuturbiinin pyörittämiseen. Saksa ja Neuvostoliitto vetureina Ensimmäisen maailmansodan aikana AIP-kehitys oli jäissä, ja maailmansotien välisenä aikana se keskittyi Saksaan ja Neuvostoliittoon, joilla oli sekä julkista että salaista teknologiayhteistyötä ja tarve kehittää vaihtoehtoisia uusia ratkaisuja puolustuksensa uudelleen järjestelemiseksi. Britit upottivat veneen jo Saksan antauduttua 7.1.1946 osana Royal Navyn Operaatio Deadlightiä, jonka aikana tuhottiin 116 jo aiemmin antautunutta saksalaista sukellusvenettä.. 70 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 MERISOTA riippumattoman höyrykoneen, jossa hapettimena käytettiin vetyperoksidia (H2O2). Ensimmäisenä AIP-sukellusvenettä kokeili pian Venäjän– Japanin sodassa kokemansa karvaan tappion jälkeen Venäjän keisarillinen laivasto vuonna 1908 Kronstadtissa. Saksalaisen Germaniawerft-telakan nuori ja lupaava insinööri Hellmuth Walter ehdotti 1930-luvun alkuvuosina vetyperoksidilla toimivaa AIP-turbiinivoimanlähdettä. Sodan voittajia eivät uudet ajatukset kiinnostaneet. Vuoden 1922 Rapallon sopimus johti tiiviiseen sotilastekniseen yhteistyöhön myös sukellusveneaselajissa 1920–1933, mutta ei koskenut AIP-teknologioita
Veneen tornin etuosassa näkyy tyhjä 2 x 20 mm ilmatorjuntatykkien tuliasema. Tyypin XXI -sukellusveneissä käytettiin vallankumouksellista hajautettua modulipohjaista valmistusmenetelmää: laajan alihankintaverkoston toimittamat valmiit runkomodulit vain yhdistettiin toisiinsa telakalla. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 71 n Tyypin XXI saksalaisvene Hampurin Blohm & Vossin telakalla toukokuussa 1945 toisen maailmasodan päättyessä. Saman aseen maaversiot 20 ItK/30 BSW ja 20 ItK/38 BSW olivat käytössä Suomen puolustusvoimissa talvija jatkosodassa.
Turbiinikäyttöisillä torpedoilla oli edessään suuri tulevaisuus vetyperoksidin turvallisuuspulmista huolimatta. Walter-järjestelmää käytetään myös torpedoissa. Walter Hellmuth Walter kunnostautui myös lentokoneiden ja rakettien voimanlähteiden kehittäjänä. MERISOTA 72 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 manganaatin (MnO4) reaktion tuloksena syntyi runsaasti korkeapaineista vesihöyryä ja happea. Pakokaasut ja vedeksi kondensoitunut höyry poistettiin sukellusveneen ulkopuolelle. Reaktiokammioon ruiskutettiin dieselpolttoainetta, joka palaessaan hapen kanssa tuotti korkeapaineisen höyryn ja palamiskaasun yhdistelmän, jolla käytettiin korkeanopeuksista kaasuturbiinia. Saksalaiset torpedot eivät olleet toisessa maailmansodassa maailman kärkeä, päinvastoin, kolmannen valtakunnan sotalaivasto sai kärsiä kehnoista aseista läpi epäonnisen sotansa, mutta se on taas toinen tarina. Walterin tärkeimpänä päämääränä oli suuri vedenalainen nopeus, ja V80-koesukellusvene saavuttikin vuonna 1940 sukelluksissa ennennäkemättömän 28,1 solmun nopeuden, kun perinteisten sukellusveneiden huippunopeus oli korkeintaan 10 solmua! Tästä johtuen erittäin pienikokoinen 22 metriä pitkä ja uppoumaltaan 76 tonnin V80 oli myös ensimmäinen suurten vedenalaisten nopeuksien dynamiikan ja ohjausmenetelmien tutkimusalus. Esimerkiksi vuonna 1943 paln Hellmuth Walter.. Sodan aikana tehtiin erilaisia vetyperoksidilla toimivia G7ut-koetorpedoja, jotka olivat nopeita, niillä oli pitkä toimintasäde, eivätkä ne jättäneet pinnalle pakokaasuvanaa
Näiden rakettihävittäjien etuna oli hurja huippunopeus (800-956 km/h) ja valtava nousunopeus (160-190 m/s), mutta rajoituksena moottorin 3-5 minuutin rajallinen toiminta-aika ja vaatimaton 40-60 kilometrin toimintasäde. Seitsemän pienehköä 300 tonnin rannikkoalueen Tyyppi XVIIB -sukellusvenettä valmistui ennen sodan päättymistä, mutta ne eivät ehtineet osallistua taisteluihin. Vickers-Armstrongsin telakoilla Barrow-in-Furnessissä ja Walker-on-Tynessä rakennettiin näitä veneitä 22 vuosina 1941–1944 (alun perin niitä tilattiin 42). V-luokan brittisukellusvene HMS Voracious (P78) vuonna 1945. Näissä veneissä oli tavanomaisen dieselsähköisen voimanlähteen lisäksi kaksi 2 500 hevosvoiman n Messerschmitt Me 163 Komet. 73 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 veluskäyttöön tullut, kaksikomponenttisella nestemäisellä polttoaineella (vetyperoksidipohjaisella T-Stoffja C-Stoff-metanoli-hydratsiini-vesiseoksella) toimiva 14.7 kN työntövoiman Hellmuth Walter Kommanditgesellschaft 109-509 -rakettimoottori toimi Luftwaffen Bachem Ba 349 Natter ja Messerschmitt Me 163 Komet -kohdetorjuntahävittäjien voimanlähteenä. Sodan päätyttyä ne palvelivat myös Ranskan, Kreikan, Tanskan ja Norjan laivastoissa aina 1950-luvun loppuun saakka.. Sodan jälkipuoliskolla Saksassa yritettiin tehdä isompia, palveluskäyttöön paremmin soveltuvia Walter-järjestelmän sukellusveneitä
luokan kapteeni Aleksander Marineskon komentamana Itämerellä saksalaiset kuljetus/matkustaja-alukset MV Wilhelm Gustloffin (yli 9 000 uhria) ja SS General von Steubenin (3 600 uhria) 30. Veneet poistettiin käytöstä 1960-luvulla. Kylmä kilpajuoksu Toista maailmansotaa seuranneina kylmän sodan vuosina sukellusveneiden suunnittelun kärkimaita olivat Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat, jotka olivat kaikki saaneet haltuunsa uusinta saksalaista huipputeknologiaa: amerikkalaiset saivat haltuunsa Tyyppi XVIIB U-1406:n, britit U-1407:n ja Neuvostoliitto vuorostaan Glückauf-suunnittelutoimiston. tammikuuta 1945, seitsemänkymmentä vuotta sitten. IX-bis-sarjan veneitä valmistettiin 41 vuosina 1936–1948. Alus oli täynnä Neuvostoarmeijaa Saksan valtakunnan itäosista länteen pakenevia siviilejä, mutta aluksella oli myös sotilaita, muun muassa toisen sukellusvenekoulutusdivisioonan merisotilaita matkalla uuden tyyppi XXI-veneen käyttökoulutukseen. SAKSALAISEN DEUTSCHE SCHIFFUND MASCHINENBAU AKTIENGESELLSCHAFT-TELAKAN kanssa yhteistyössä 1930-luvulla suunnitellun IX-bis-sarjan (S-luokan) neuvostosukellusvene S-13 aselevon jälkeen Helsingissä 1944. Tyyppi XVIII jalostui varsin hyvin menestyneeksi Tyyppi XXI -”sähköveneeksi”, joka pystyi suuremman akkujärjestelmänsä avulla ylläpitämään 90 minuutin ajan sukelluksissa huimaa 17 solmun nopeutta. Koneen laukaisukiihtyvyys oli niin raju, että ensimmäisten miehitettyjen koelentojen aikana koelentäjien niskat murtuivat. IX-sarjan veneitä valmistettiin kolme vuosina 1934–1938, ja ne kaikki osallistuivat talvisotaan. Vaikka Walter-sukellusveneiden vaikutus sodan kulkuun oli olematon, niiden merkitys sodanjälkeisten sukellusveneiden suunnitteluun oli valtava. Jatkosodan aikana vuonna1942 kaksi suomalaisalusta (Hera ja Jussi H.) sekä yhden saksalaisen Anna W -aluksen upottanut S-13 upotti 3. Tämän voimanlähteen prototyyppi asennettiin M-401-koesuJA A KK O PU U PE RÄ n Pystysuoraan laukaistavarakettikäyttöinen Bachem Ba 349 Natter -kohdetorjuntahävittäjä. Kaikissa maissa pyrittiin ennen kaikkea entistä suurempiin nopeuksiin ja pidempiin toiminta-aikoihin sukelluksissa. Neuvostoliitossa kehitettiin jo 1930-luvulla legendaarisen sukellusvenesuunnittelijan Sergei Bazilevskin johdolla suljetun syklin S.92/REDOprojekti: nestemäistä happea käyttävä suljetun syklin dieselmoottori, jonka paineistetuista pakokaasuista erotettiin rungon ulkopuolelle poistettava hiilimonoksidi (häkä, CO), ja hapella terästetyt pakokaasut syötettiin takaisin dieselmoottoriin. Suurempien, avomerikelpoisten Walter-sukellusveneiden, 800 tonnin Tyyppi XXVI:n ja 1 600 tonnin Tyyppi XVIII:n kohtaloksi koitui se, ettei vetyperoksidia enää pystytty valmistamaan tarvittavia määriä sodan loppuvaiheessa. MERISOTA 74 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 Walter-turbiinia. Vaikka kummatkin veneet täyttivät kaikki suunnittelutavoitteensa, korkeapitoisuuksiseen vetyperoksidiin liittyi niin merkittäviä onnettomuusriskejä, että veneiden lempinimeksi muodostuivat HMS Exploder (Räjähtävä) ja HMS Excruciator (Kiduttava). Iso-Britannia otti Tyyppi U-1407:n koekäyttöön HMS Meteoriten nimellä, ja brittien käsiin sodan lopussa päätynyt Hellmuth Walter kollegoineen kehittivät Vickersillä vielä edistyksellisempiä vetyperoksidijärjestelmiä. Suomen Sotilas kirjoitti tapauksesta laajan artikkelin vuonna 2005.. Wilhelm Gustloff on vielä tänäkin päivänä uhrimäärältään merkittävin yksittäinen upotus. Lopputuloksena oli vuonna 1956 kaksi pitkälti Tyyppi XXVI:een perustuvaa 1 000 tonnin aseistamatonta Explorer-luokan koesukellusvenettä: S30 HMS Explorer (Tutkimusretkeilijä) ja S40 HMS Excalibur (Kuningas Arthurin miekka)
Tykkiä ja tornia peittää oudonmuotoinen paksu jääkerros. Vene kuitenkin pelastui ja palasi omin voimin tukikohtaansa. Sodan päätyttyä puna-armeijan käsiin jäänyt Walterin apulainen Frantz Statecky kollegoineen aloitti yhteistyön Neuvostoliiton kanssa, ja kun insinöörivara-amiraali Leonid Koršhunovin johtama teknologisen tiedustelun ryhmä löysi Saksassa vielä Walter-turbiinien alihankkijana toimineen Brüner–Kanis– Reider-yrityksen, neuvostoliittolaisilla oli hyvät mahdollisuudet Wather-sukellusveneiden ja niiden voimanlähteen teknisen dokumentaation rekonstruoimiseen. Saksalais-neuvostoliittolaista kehitystyötä Muita varhaisia neuvostoliittolaisia AIPprojekteja olivat pakokaasujen poistaminen veteen (B. Tätä varten Berliinin lähistölle Blankenburgiin perustettiin vuonna 1946 1. kellusveneeseen, jonka rakentaminen alkoi Gorkissa (nykyisin Nižni Novgorod) 28.11.1939 ja joka laskettiin vesille 31.5.1941. Sodan takia väliaikaisesti keskeytettyihin testeihin Kaspianmerellä kuului 68 sukellusta ja 360 merimailia (680 kilometriä) ajoa sukelluksissa suljetun syklin voimanlähteellä. Dmitrievskin EDHPI-projekti). Zlotopolskin M-92 (ED-VVD)-projekti) ja M-401:ssäkin käytetty pakokaasujen absorbointi kemialliseen imeyttimeen (V. luokan insinöörikapteeni Aleksei Antipinin johtama erikoissuunnittelutoimisto, josta aikanaan kasvoi kaksi Neuvostoliiton ja Venäjän merkittävintä sukellusveneiden suunnittelutoimistoa: KB Malahit ja KB Rubin. Lopputuloksena oli vain osittain saksalaiseen Tyyppi XXVI:een perustuva 1 260 tonnin Projekti 617:n (NATO-nimitys: Whale) S-99-sukellusvene, joka laskettiin vesille vuonna 1952. Sodan päätyttyä testaus jatkui Leningradissa (Pietari). Kuudella torpedoputkella ja 12 torpedolla aseistettu vene saavutti sukelluksissa 20 solmun nopeuden. Kirkenes (Kirkkoniemi) 15.5.1942. Kun Walter-turbiini käynnistettiin 80 metrin syvyydessä 17.5.1959, veneessä tapahtui voimakas räjähdys, jonka syynä oli vetyperoksidisäiliön täyttöputken likaantumisen aiheuttama polttoaineen räjähdysmäinen hajoamisreaktio. Asiantuntijalausuntojen mukaan samassa tilanSA -K U VA Kylmän sodan vuosina sukellusveneiden suunnittelun kärkimaita olivat Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat.. Vuonna 1956 palveluskäyttöön otetun S-99:n voimalähteenä oli perinteisen 600 hevosvoiman dieselin ja 540 hevosvoiman sähkömoottorin lisäksi myös 7 250 hevosvoiman Walter-turbiini. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 75 n Saksalainen sukellusvene Jäämerellä palaamassa satamaan pohjolan hyisiltä vesiltä
Veneessä oli kaksi nestemäisen hapen säiliötä yhteiskapasiteetiltaan 8,5 tonnia sekä 14,4 tonnia kalkkipohjaista kemiallista imeytintä. Edistyksellinen saksalainen runkoteknologia mahdollisti sukellussyvyyden kaksinkertaistamisen. Lyhytaikaisesta palveluskäytöstään huolimatta S-99:n panos Neuvostoliiton sukellusveneiden jatkokehitykseen oli valtava. V eneen suunnittelija oli insinööri Ottomar Gern. Sytkät Toinen sodanjälkeinen neuvostoliittolainen AIP-projekti oli sotaa edeltäviin neuvostoliittolaisiin tutkimuksiin sekä saksalaiseen Kreislauf-järjestelmään perustuva Projekti 615 -rannikkovyöhykkeen sukellusvene (Nato-nimitys: Quebec), joka on ainoa palveluskäytössä ollut suljetun syklin dieselmoottoria käyttävä sukellusvene maailmassa. Koska vaurioiden korjaaminen katsottiin liian kalliiksi, vene poistettiin palveluksesta vuonna 1961. Viisimetrisessä puisessa veneessä oli neljän hengen miehistö. Sen käyttöajatuksena oli toimittaa räjähdyspanos huomaamatta pinta-aluksen vesirajaan. Veneen erikoisuutena oli se, että merivoimien operatiivisen liikkuvuuden parantamiseksi se oli Tyyppi M/Maljutka -luokan lailla helposti kuljetettavissa rautateitse osittain purettuna. Veneen nopeus sukelluksissa oli niin suuri, että virtausäänet haittasivat kaikuluotaimen toimintaa, mikä johti hydrodynaamisesti hiljaisempien runkojen ja herkempien kaikuluotaimien kehittämiseen sekä yleiseen melutason alentamiseen. Prototyyppi toimi enintään tyydyttävästi. Ydinveneiden pioneerit Ydinteknologia teki Waltereista historiaa, mutta niihin käytetty panostus ei ollut turhaa. Tallinnan merimuseo JA A KK O PU U PE RÄ. Kolmipotkurisen 540 tonnin sukellusveneen voimanlähteenä oli perinteisten ulompia potkureita käyttävien 2x750 hevosvoiman dieselmoottorin ja keskipotkurin sähkömoottorin lisäksi sukelluksissa keskipotkuria käyttävä 900 hevosvoiman, nestemäistä happea käyttävä suljetun syklin dieselmoottori. Projekti 615:n suunnittelu alkoi vuonna 1946 sodanaikaisen Tyyppi M/Maljutka -luokan sukellusveneen konseptin jatkoevoluutiona. Venettä testattiin Tallinnan edustalla vuonna 1854, ja Gern jatkoi työtään myöhemmin Pietarissa. Projekti 617:n ohella suunnitteilla oli myös kehittyneempiä Walter-veneitä: Projektit 617M, 635, 643 ja 647. Projekti 615 -esikoisveneen lisäksi vuosina 1953–1959 valmistettiin T allinnan uuden hienon, sata vuotta vanhaan tsaarin vallan aikaiseen lentovenehalliin rakennetun merimuseon ulkonäyttelyä ei kannata unohtaa. Kemiallisesti aggressiivisilla komponenteilla ja suurilla paineilla toimiva suurnopeusturbiini, vaihteisto ja Walter-järjestelmän paineputkistot tarjosivat ydinkäyttöisen sukellusveneiden reaktoreiden, voimanlähteen ja vaihteistojen suunnittelijoille sopivat suunnitteluratkaisut. Sieltä löytyy myös tämä Igor ja Peeter Jermilovin, Ahto Kadastikin, Ermes Kirsimägin, Leonid Mishkon ja Lauri Nibon hienosti tekemä rekonstruktio Krimin sodan aikana Venäjän laivastolle Virossa suunnitellusta ja rakennetusta Gern-sukellusveneestä. 76 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 MERISOTA teessa Tyyppi XXVI olisi tuhoutunut. Projekti 643:n suunnittelutyö vietiin päätökseen, ja laivasto teki siitä tilauksen, mutta ensimmäisen sukupolven ydinkäyttöisen Projekti 627 -sukellusveneen tuotannon alkamisen takia Walter-vene päätettiin jättää rakentamatta
USS Nautilus lähti ensimmäiselle purjehdukselleen 17.1.1955 ja lähetti legendaarisen radioviestin ”Underway on nuclear power” (liikumme ydinvoimalla). Kolme venettä, M-259, M-256 ja M-351, menetettiin onnettomuuksissa. Puutteiden korjaamiseksi kehitettiin hapen sijasta B-2-kaasuseosta käyttävä modernisoitu Projekti 637, jonka tuotantoa ei kuitenkaan aloitettu ydinsukellusveneiden nopean kehityksen takia. Navy (Yhdysvaltain merivoimat) aloitti useamman AIP-teknologian, kuten Walterja Kreislauf-järjestelmien, kehitysohjelman. Ainoaksi amerikkalaiseksi AIP-sukellusveneeksi jäi toisen maailmansodan MUSEOITU PROJEKTIN 611 (NATO-nimitys: Zulu-luokka) neuvostoliittolainen sukellusvene B-80 Alankomaissa. Yli kahdeksan tonnia nestemäistä happea tekivät veneistä erittäin paloherkkiä, minkä vuoksi niitä kutsuttiin leikkisästi sytyttimiksi. Testitulokset olivat lupaavia, joten U.S. Vuosina 1951–1958 Leningradissa ja Severodvinskissä rakennettiin 26 tämän luokan venettä, joissa vihdoin ja viimein toteutuivat saksalaisten 1940-luvun Tyyppi XXI -veneiden aiotut suorituskykytavoitteet ja taktiset mahdollisuudet. 77 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 29 parannettua Projekti A615 -venettä. X-1:stä ydinaikakauteen Amerikkalaiset eivät pystyneet korjaamaan sotasaaliina saamaansa Tyyppi XVIIB U-1406 -venettä toimintakuntoiseksi, mutta testasivat 2 500 hevosvoiman U-1406:n ja Tyyppi XXVI:n 7 500 hevosvoiman Walter-järjestelmiä laivaston teknillisessä testauslaitoksessa Annapolisissa. Maailman ensimmäinen ydinsukellusvene, USS Nautilus, laskettiin vesille 21.1.1954, ja se tuli palveluskäyttöön 30.9.1954. Yleisin syttymissyy oli riittämätön hapen määrä happi-polttoaineseoksessa, mikä saattoi johtaa räjähdykseen keskidieselissä. Lisäksi nestemäisen hapen haihtuminen rajoitti veneen toiminta-ajan 14 vuorokauteen. Lopulta voimanlähteiden ja niiden vaatimien alijärjestelmien kasvava koko ja paino johtivat siihen, että AIP-projektit jäivät nopeasti kehittyvien ydinsukellusveneiden jalkoihin – aivan kuten Isossa-Britanniassa ja Neuvostoliitossa. Koska 1960-luvulta lähtien sukellusveneiden piti olla yhä hiljaisempia, meluisat Projekti 615:n veneet poistettiin käytöstä 1970-luvun alussa. Sammutusjärjestelmät puuttuivat, joten hapen lietsoma tulipalo oli mahdoton sammuttaa. YHDYSVALTAIN LAIVASTON HSS-1 Seabat -helikopteri neuvostoliittolaisen Projektin 641 B-59-sukellusveneen vieressä Karibianmerellä vuonna 1962 Kuuban ohjuskriisin ollessa kuumimmillaan.
X-1:n entinen kippari totesi sangen kuvaavasti, että koeohjelman tärkein opetus oli se, ettei epävakaalla ja korkeapitoisella vetyperoksidilla ole mitään asiaa sotaalukselle. Ydinvoimaan 1950-luvun jälkipuoliskolta lähtien suosituimmaksi sukellusveneiden AIP-voimalähteeksi muodostui ydinreaktori. Tänä päivänä ydinsukellusveneitä on käytössä vain Yhdysvalloilla, Venäjällä, Isolla-Britannialla, Ranskalla, Kiinalla ja Intialla. Tavallaan ydinsukellusvene syntyy kätevästi omavaraisen kansallisen ydinaseen kehittämisen sivutuotteena. Lisäksi ainakin Brasilia ja Argentiina ovat kehittämässä ydinsukellusveneitä. Testauksen ja puutteiden korjaamisen jälkeen X-1 saatiin toimimaan luotettavasti, ja sen operatiivinen testaus alkoi Portsmouthin telakalla helmikuussa 1957. 78 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 MERISOTA aikaisten brittiläisten X-craft -kääpiösukellusveneiden innoittama suljetun syklin vetyperoksididieselillä toimiva, matalien vesien erikoisoperaatioihin tarkoitettu, syyskuussa 1955 vesille laskettu X-1-kääpiösukellusvene. n Amerikkalainen X-1-kääpiösukellusvene. Ydinkäyttöiset sukellusveneet ovat kuitenkin suurvaltojen yksinoikeutta: tarvittava teknologia ei ole myynnissä, ja sen kehittäminen vaatii suurvallan teolliset, taloudelliset ja tieteelliset resurssit. Pienellä varasähkömoottorilla varustetulla kääpiösukellusveneellä oli neljän hengen miehistö, ja siinä oli 1 500 litraa vetyperoksidia nokan joustavassa PVC-polttoainesäiliössä. Alus oli tutkimuskäytössä Chesapeakenlahdella vuoteen 1973 asti, minkä jälkeen se museoitiin ensin Annapolisin Merisota-akatemiaan ja myöhemmin Nautilus-museoon. Pintaajossa huomattavasti muunneltu kaupallinen dieselmoottori käytti ulkoista ilmakehää, mutta sukelluksissa sen tarvitsema happi tuotettiin katalysaattorin ja vetyperoksidin reaktion avulla. Toukokuussa 1957 vetyperoksidijärjestelmän räjähdys repi irti koko veneen keulaosan, ja kolmen vuoden tauon jälkeen se muutettiin käyttämään perinteistä dieselsähköistä voimanlähdettä. Ydinkäyttöiset sukellusveneet ovat suurvaltojen yksinoikeutta.. Sekä pakokaasut että hajoamisreaktiossa syntynyt kondensoitunut vesi poistettiin ympäröivään mereen. Ydinasetta varten tarvitaan radioaktiivisten malmien kaivostoimintaa, niiden rikastamisosaamista ydinpolttoineen tasolle, USS Nautilus lähti ensimmäiselle purjehdukselleen 17.1.1955 ja lähetti legendaarisen radioviestin ”Underway on nuclear power” (liikumme ydinvoimalla)
Kun tämän suunnittele– rakenna–käytä–paranna–suunnittele parempi-syklin suorittaa muutaman kerran, alkavat omat ydinsukellusveneetkin olla johtavien sotilasvaltioiden kaluston tasolla. Ensimmäisen ydinsukellusveneen, tarvittavan osaamisen ja tuotantokapasiteetin luominen maksanee useita kymmeniä miljardeja dollareita. Kun vielä rakentaa toimivan ydinaseen ja osaa jo ennestään rakentaa sukellusveneitä, tarvittava osaamispaletti onkin jo hallussa. Ydinpropulsio käytännössä hautasi muut AIP-teknologiat aina 1980-luvulle saakka.. Kansainvälinen yhteistyö ydinsukellusveneiden alalla on harvinaista, mutta sitäkin on. Seuraavaksi pitää suunnitella ensimmäinen ydinsukellusvene, opetella käyttämään sitä tehokkaasti, havaita veneen puutteet, korjata ne ja kokemuksesta viisastuneena aloittaa seuraavan, paremman ja kehittyneemmän ydinkäyttöisen sukellusveneen suunnittelu. Ydinsukellusveneiden yksikköhinnat ovat miljardiluokkaa, eli ne ovat noin 3-10 kertaa ei-ydinkäyttöisiä veneitä kalliimpia. Seuraavien ydinsukellusvenesukupolvien kehittäminen maksaa kymmenisen miljardia dollaria. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 79 ydinreaktorin rakentamisen ja käyttämisen osaamista sekä radioaktiivisten materiaalien jatkorikastusosaamista asekelpoisen uraanin ja plutoniumin saamiseksi. Perinteisen Yhdysvalloista Isoon-Britanniaan tapahtuvan teknologiasiirron rinnalle on viime vuosina noussut Venäjän Projekti 671 Štšuka (Hauki) -B -luokan (NATO-nimitys: Akula) ydinkäyttöisen hyökkäyssukellusveneen vuokraaminen vuonna 2012 Intialle kymmeneksi vuodeksi 900 miljoonalla dollarilla (toisen samanlaisen veneen vuokraaminen on valmisteilla) ja Ranskan sopimus ydinsukellusveneen kehittämisestä yhteistyössä Brasilian UUDEN AIKAKAUDEN AIRUT: maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen sukellusvene USS Nautilus
Vedenalaisessa ajossa ei-ydinkäyttöisen sukellusveneen akkukäyttöinen sähkömoottori on lähes äänetön. VAHDINVAIHTO JA SUKUPOLVENVAIHDOS Venäjän Pohjoisessa laivastossa. Yleisin sekundäärinen välitysaine on vesihöyry, joka pyörittää turbiinia. Konventionaalisten paluu Ranskalaistelakka DCNS Group on esittellyt SMX-Ocean-AIP-sukellusvenekonseptin, jolla pyritään korvaamaan käytössä huomattavasti kalliimmat ydinkäyttöiset hyökkäyssukellusveneet. Meluisat, kalliit jätit Ydinkäyttöisen sukellusveneen etuna on se, että sukellusaikaa rajoittavat vain miehistön henkinen kestävyys ja muonavarastojen riittävyys, eli vene voi toimia yhtämittaisesti pinnan alla usean kuukauden ajan. Ydinreaktori tuottaa pelkkää lämpöä, joka joudutaan muuttamaan potkureiden pyörimisliikkeeksi ja samalla huolehtimaan siitä, ettei ydinreaktori ylikuumene. Ydinveneiden haittana ovat kalleuden ja teknisen haastavuuden lisäksi eiydinkäyttöisiä sukellusveneitä korkeampi melutaso. Ydinveneen nopeus sukelluksissa voi olla tarvittaessa erittäin suuri: maailman nopein sukellusvene, neuvostoliittolainen Projekti 661 Antšar -titaanirunkoinen K-222 (Nato-nimi: Papa) saavutti vuonna 1971 44,7 solmun nopeuden! Se on huikea nopeus pinnallakin. Yleisimmät käytetyt primääriset välitysaineet ovat vesi, vesihöyry tai metallit, joilla on alhainen sulamislämpötila. Turbiinin pyörimisliike voidaan välittää vaihteiston kautta suoraan potkureille ja/tai generaattorille. Dmitri Donskoi on toiminut seuraajansa pääaseistuksen, strategisten ballististen R-30 Bulava-30 -ydinohjusten sekä muiden alijärjestelmien testausalustana vuodesta 2002 alkaen.. Ydinreaktorin jäähdytys ja lämpöenergia otetaan talteen primäärisellä jäähdytysjärjestelmällä, jonka välitysaine muuttuu ajan myötä radioaktiiviseksi. Lisäksi ydinveneistä voidaan tarvittaessa tehdä erittäin suurikokoisia: maailman suurimpia sukellusveneitä ovat 48 000 tonnin 175 metriä pitkät neuvostoliittolaiset/venäläiset Projekti 941 Akula (Nato-nimi: Typhoon) -strategiset ohjussukellusveneet, joissa on kaksi 190 MW:n ydinreaktoria. Taustalla kylmän sodan aikainen Projektin 941 Akulaluokan ydinkäyttöinen strateginen ohjussukellusvene TK-208 Dmitri Donskoi ja etualalla sen seuraaja, Projektin 955 Borei-luokan moderni ohjusvene K-535 Jurij Dolgorukij vuonna 2009. 80 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 MERISOTA kanssa 2020-luvulla osana ranskalaisten Scorpène-luokan ei-ydinkäyttöisten sukellusveneiden hankintaa. Lisäksi reaktorin jäähdytyksestä on huolehdittava myös silloin, kun se ei ole käytössä. Lämmönsiirron, jäähdytyksen ja pyörimisliikkeeksi muuttamisen vaatima koneisto aiheuttaa ydinveneiden korkeamman melutason. Erääksi haitaksi voidaan katsoa myös se, että ydinvene on hankala tehdä pienikokoiseksi. Lämpö siirretään sekundääriseen jäähdytysjärjestelmään, jonka välitysaine ei saastu
SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 81 Yli sata metriä pitkä vene voi toimia sukellusveneitä sekä pinta-, maaja ilmamaaleja vastaan. Vedenalaisen sodankäynnin päätösosassa kerromme millaista kalustoa on tarjolla maailman johtavilta valmistajilta, mitkä valtiot ovat uusimassa kalustoaan ja miten uusimmat veneet eroavat nykyisistä.. Tämän konseptin myötä ydinkäyttöisen ja muun AIP-sukellusveneen rajat hämärtyvät. SMX-Ocean pystyy siirtymään partiontialueelle 14 solmun keskinopeudella viikon ajan, partioimaan pienemmällä keskinopeudella kuukauden ja palaamaan takaisin tukikohtaan 14 solmun keskinopeudella viikon ajan nousematta pintaan ja käyttämättä snorkkelia. Ensimmäinen kuudesta tilatusta veneestä, Suffren, tulee palveluskäyttöön vuonna 2017. Käytännössä SMX-Ocean on saman valmistajan ydinkäyttöinen Barracuda-hyökkäyssukellusvene, jonka ydinreaktori on korvattu dieselsähköisellä voimanlähn Ydinkäyttöisten ja AIP-hyökkäyssukellusveneiden raja-aitoja häivyttävä ranskalaisen DCNS Group -telakan SMX-Ocean AIP-sukellusveneprojekti, jonka suorituskyky ja taktiset mahdollisuudet lähestyvät jo huomattavasti kalliimpia ydinveneitä. teellä ja AIP-järjestelmällä. Kirjoittaja on sotatekniikkaan erikoistunut toimittaja, joka on käynyt sukellusveneellä pinnan allakin. Seuraavassa Suomen Sotilaassa kerromme 2010-luvun AIPsukellusvenetarjonnasta Tällä hetkellä 39 valtion käytössä on yli 300 ei-ydinkäyttöistä sukellusvenettä. Ydinsukellusveneet sopivat vuorostaan – uusista ei-ydinvoimaa käyttävistä AIP-haastajistaan huolimatta – paremmin valtamerikäyttöön. Normaalin kalustokannan uusimisen ja modernisoinnin lisäksi on tapahtumassa sukupolvenvaihdos AIP-veneisiin. Yleisesti voidaan todeta, että kooltaan rajoitetuille merialueille, kuten Tanskansalmien sulkemalle Itämerelle, sopivat paremmin ei-ydinkäyttöiset sukellusveneet. Veneen autonominen toimintamatka on jopa 33 000 kilometriä 10 solmun nopeudella ja toiminta-aika avomerellä 90 vuorokautta. n SMX-Ocean AIP-sukellusveneprojektin esikuva – Ranskan laivaston Barracudaluokan ydinkäyttöinen hyökkäysvene
82 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 KAASUA Energian rooli turvallisuustekijänä kasvaa Voiko kaasuntuloon luottaa poikkeusoloissa?
Virta Virosta Valkealaan tulee kaksi rinnakkaista kaasuputkea. Suomen energiahuollon varautuminen perustuu häiriöttömään energiahuoltoon. Näin siis normaalioloissa. Kaasuterminaalihank. Leukkunen tarkoittaa tällä nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kuljetusmahdollisuutta ja mahdollista uutta Jos kaasuntulo loppuisi, voisi se vetää ilmeet vakaviksi ja aiheuttaa laajempiakin ongelmia, joista ei enää selviäisi pukemalla enemmän päälle. n HAASTATTELU: EEVA VÄNSKÄ kaasuputkea Viroon. Kaasulla tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Mahdollinen uusi LNG-terminaali poistaisi riippuvuuden Venäjän kaasusta. Sen huono puoli on se, että sitä saadaan vain ulkomailta. LNG-terminaalin toteutuminen ja kaasuputken rakentaminen edellyttäisivät kuitenkin toimivia markkinoita eli tasaista kulutuskuormaa. Sen osuus Suomen energiakulutuksesta on noin kahdeksan prosentin luokkaa. Venäjän maayhteyden lisäksi on puhuttu paljon Suomen ja Viron kaasuyhteistyöstä. Kun suuret käyttäjät lähtevät mukaan, niin hankkeet onnistunevat. – Johonkinhan sitä täytyy uskoa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 83 TURVALLISUUS M aakaasun kulutus oli vuonna 2013 maassamme 33,2 terawattituntia (TWh). Nämä hankkeet täydentävät paikallisesti teollisuuden ja meriliikenteen tarpeita. Mitä ajattelet siitä, että kaasu tulee nimenomaan Venäjältä. – Neljänkymmenen vuoden aikana, jolloin maakaasua on Suomeen tuotu, ei pääsääntöisesti ole ollut mitään ongelmia. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Risto Leukkunen sanoo, että maakaasua on saatu Suomeen ongelmitta. Teollisuus nimittäin käyttää enemmän maakaasua kuin kotitaloudet. Suomen ratkaisumallissa kaasu on helppo ja nopea vaihtaa johonkin muuhun energialähteeseen ja myös helppo ottaa takaisin käyttöön. – Huoltovarmuuden kannalta olisi tietysti toivottavaa, että Suomeen olisi vaihtoehtoinen maakaasuyhteys. Maakaasu on kuitenkin vain osa suomalaista energiapalettia. – Jotta hinta olisi sopiva, tarvittaisiin tarpeeksi suurta kulutustasoa, että kysyntä olisi terveellä pohjalla. Toimitusvarmuus on ollut suoraan sanottuna hyvä. Suomen valtio on jo myöntänyt 65 miljoonaa euroa kolmeen paikalliseen LNG-terminaaliin Poriin, Raumalle ja Tornioon. Uskotko, että se olisi terveellä pohjalla
Nyt valmistellaan laki, joka mahdollistaa maakaasumarkkinoiden avautumisen kilpailulle. 84 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 TURVALLISUUS keella on jo poliittinen yhteisymmärrys, mutta rahoitus oli vielä vuoden 2014 lopulla auki. EE VA VÄ N SK Ä. Balticconnectorin investointituen haku tulee ajankohtaiseksi myöhemmin. Tällä hetkellä ei ole tietoa, onko terminaalihankkeelle saatavilla EU-tukea. Työja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukkuja vähittäismarkkinoiden avaamista kilpailulle. Jos ei muuta, niin aika näyttää: päätös suunnittelutuesta saadaan putken osalta vuoden 2015 alussa. Tuolloin ei kuitenkaan puututtu Suomen soveltamiin eristyneiden markkinoiden poikkeuksiin, jotka koskevat maakaasumarkkinoiden avaamista sekä siirtoverkon eriyttämistä. Tämä edellyttää, että kaasumarkkinat kehittyvät Itämeren alueella ja hankkeille varmistetaan riittävä EU-tuki. Vuosi viisitoista Jos Euroopan unioni maksaa tarpeeksi tukea, terminaalihanke ja Paldiskin ja Inkoon välinen kaasuputki toteutunee. – Lähtökohtaisesti hankkeiden toteutumisen edellytyksenä on, että ne ovat liiketaloudellisesti kannattavia. Suomen ja Viron pääministerien keskustelussa on lähdetty siitä, että EU rahoittaa putkesta 75 prosenttia. Olisi silti toivottavaa saada useampi kaasun saantilähde, hän muotoilee. Inkoon terminaalin rahoittaisi Gasum ja Paldiskin yksityinen energiayhtiö Alexela. Maakaasumarkkinalakia muutettiin edellisen kerran syyskuussa 2013, jolloin tehtiin maakaasumarkkinadirektiivin edellyttämät muutokset. – Tällä hetkellä Gasumilla on poikkeussääntö, eli sen ei ole tarvinnut eriyttää kaasun jakelua eri yhtiöön. Putkisopimuksen solmisivat ja toteuttaisivat käytännössä kaasuyhtiö Gasum sekä Viron valtion kaasunsiirtoyhtiö Võrguteenus. Jos LNG-hanke tai Balticconnectorputki toteutuu, yhtiöitys jouduttaisiin luultavasti tekemään. n Johtaja Risto Leukkunen Huoltovarmuuskeskuksesta arvioi, että ei ole erityistä syytä pelätä Venäjän kaasutoimitusvarmuuden puolesta. Gasumin viestintäjohtaja Olga Väisänen, kuinka suuri osuus Suomen pään terminaalikustannuksista pitäisi olla EU-rahoitteista. Tämän jälkeen tehdään vasta päätös suunnitteluvaiheen aloittamisesta
Maakaasun käyttö on vaihtunut muun muassa biopolttoaineisiin. Leukkunen keksii vielä yhden määritelmän: kliininen hienopolttoaine. Miksi osuus on laskenut niin paljon, Risto Leukkunen. Leukkunen ei sano suoraan, missä määrin. Alan toimijan on vaikeaa tietää, mitä riskejä voi ottaa tai mihin kannattaisi investoida. Mikä on kymmenen vuoden päästä hinta tai olemassa oleva normisto. Se on sellaista kilpailua kuluttajan sielusta. Mikä on päästökaupan tilanne. Maakaasun asema ja saatavuus energiahuollossa vaihtelee maakohtaisesti. Kaukolämmön tuotannossa kaasu on myös tärkeä elementti. Näin on käynyt kotimaisessa metsäteollisuudessa. Jos raaka-aine on sinällään hyvä, niin silloin halvin toimittaja yleensä voittaa. Maakaasu on raaka-ainetyylinen järeämmän luokan polttoaine. Toisaalta kun eri tekijät muuttuvat, niin jo tehtyjä ratkaisuja voidaan joutua miettimään uudestaan. – Siinäpä se onkin. Samaan aikaan tulee uusiutuvia energiaratkaisuja ja muita avauksia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 85 Kuluttajan sielusta Maakaasua on mennyt teollisuuteen sekä lämmön ja sähkön tuotantoon. Leukkunen toivoisi ainakin sitä, että energia-alan sääntelyä ei muutettaisi liian usein. Monipuolinen ja joustava energialähde – Kaasu on tehollisesti edullista. Yksittäisenä isona käyttäjänä on Nesteen Porvoon jalostamo sekä yllättäen kunnalliset energialaitokset. Kaasua voidaan käyttää esimerkiksi jätteiden poltossa tukipolttoaineena. Tarpeen mukaan vain venttiiliä vähän auki, niin G A SU M O Y LNG (Liqufied natural gas) on nestemäistä maakaasua, jota voidaan kätevästi kuljettaa. Alueellisesti maakaasulla voi olla suurikin merkitys. – Energian laatu, hinta, saatavuustekijät ja sääntely muuttuvat. Päätöksiä ja sääntelyä Maakaasu on muun energiahuollon ohella osittain kansallista politiikkaa. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista yksi parhaista ympäristön kannalta.. Noin kymmenen vuotta sitten kaasua kulutettiin 45 TWh:a vuosittain, kun vuonna 2013 määrä oli 33,2 TWh. Kaasun kulutus on laskenut viime vuosina. Teollisuuden osuus on ollut puolet maakaasun kulutuksesta. Kun otetaan huomioon vaihtelevat energiahuoltoon vaikuttavat tekijät ja politiikka, missä määrin toimija sitten voi aidosti valita, mitä energiaa käyttää. Energia-alalla teollisuuden toiminta on pitkäjänteistä, joten pitää voida luottaa edes johonkin. – Energia on paitsi kansallista politiikkaa, myös turvallisuutta ja vallankäyttöä. Siihen liittyvä infrastruktuuri on nopeaa rakentaa, ja kaasu on myös helposti käyttöön otettavissa
Velvoite on kolmen kuukauden keskimääräistä tuontia vastaavan määrän suuruinen. Energia on paitsi kansallista politiikkaa, myös turvallisuutta ja vallankäyttöä. Tietysti säiliön voi ostaa muilta, jos kaukolämpöyritys ei sellaista halua itse rakentaa. Maakaasulla on oma käyttönsä myös kemian teollisuudessa esimerkiksi kuivatuksessa, eikä prosessista juuri tule jäämiä, Leukkunen kuvaa. Suomi eroaa muista EU-maista oleellisesti siinä, että meillä kaasua ei juuri käytetä yksityistalouksissa. Huoltovarmuus hoidettu Suomessa hyvin Sähkön tuotannossa varastointivelvoitteen täyttämisen ratkaisut ovat moninaiset. Sen toiminnan turvaaminen myös poikkeusoloissa on strategisen tason turvallisuuskysymys. Varastointivelvollisuus on maakaasua käyttävällä tai sitä jälleenmyyvällä taholla, käytännössä maakaasulaitoksella sekä maahantuojalla. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olemme hyvin tuontienergiariippuvaisia. Jos varasto on kovin kaukana käyttöpaikasta, voi syntyä erilaisia vaikeuksia muun muassa kuljetusten suhteen. n Venäjän on vaikea, jollei mahdoton, painostaa länttä kaasulla vallitsevassa taloustilanteessa, kun sen energiatulot ovat romahtaneet. J AT K U U S I V U L L E 88 >. Maakaasun huoltovarmuusvarastointi määräytyy pääasiassa kevyenä polttoöljynä, mutta periaatteessa velvoitettu voi valita itselleen sopivan varastointimuodon tai ulkoistaa varastointivelvoitteensa. Velvoite koskee kivihiiltä, raakaöljyä, keskeisiä öljytuotteita ja maakaasua. – Pyttyjä ei saa rakentaa erilaisista teknisistä syistä. Suoraan kaasulla lämmittäviä asiakkaita on kaiken kaikkiaan Suomessa vain noin 3 000. – Kaasu on fossiilinen polttoaine, joskin suhteellisen vähän hiilidioksidia tuottava. – Me Huoltovarmuuskeskuksessa toivomme, että käyttöpaikan lähellä olisi ainakin viiden päivän käyttövarastot, jos energian saantiin tulee katkos mistä tahansa syystä. Talous kun ratkaisee lopulta niin poikkeusoloissa kuin normaaliaikoinakin kansakunnan kohtalon. Suomen energiasta noin 65 prosenttia tulee ulkomailta. Jos kaasu kuitenkin katkeaisi, on Suomi varautunut siihen erittäin hyvin. Kemianteollisuus on yksi Suomen tärkeimpiä vientiteollisuuden haaroja. Suomalainen ratkaisu on huomattavasti kriisin tai toimituskatkoksen kestävämpi kuin esimerkiksi saksalainen, jossa energialähteen korvaaminen kaasun katketessa keskellä talvea olisi huomattavasti hitaampaa, vaikeampaa ja kalliimpaa. Leukkusta harmittaa se, että käyttövarastojen rakentaminen ei ole yksinkertaista. Vaikka maakaasulla on oma paikkansa suomalaisessa energiahuollossa, se on kuitenkin puhdasta tuontienergiaa. Tämän lisäksi Helsingissä kaasuliesiä on noin 30 000 kotitaloudessa. Energiaa varastoon Huoltovarmuuskeskus on valtion vastaava viranomainen tuontipolttoaineiden varastointivelvoitteen valvojana. 86 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 TURVALLISUUS saadaan nopeasti tasattua kuorman vaihtelut. Teollisuudella ei ole varastointivelvoitetta kulutuksen osalta. Lämmön tuottamisessa paikallisesti tarvitaan kuitenkin paikallisia ratkaisuja, kuten öljyvarastoa. Suomea ei siis ainakaan kaasutoimituksilla pitäisi voida kiristää edes paukkupakkasilla, maakaasuhan on vain pienenevä osa energiapalettiamme
H uoltovarmuuskeskus toimii kansallisena viranomaisena kaasun toimitusvarmuutta koskevan EU-asetuksen puitteissa. Kaasun siirtoverkosta vastaava taho eli Gasum ajaa kaasuverkon tilaan, jossa verkkoon aletaan syöttää propaanin ja ilman seoskaasua kotitalouksille. Vapalahti korostaa, että on tärkeää ehkäistä häiriötilanteet ennalta. Tehtäviin liittyy muun muassa kaasun toimitusvarmuuden seuranta, kaasun toimitusvarmuuteen liittyvien riskien kartoitus ja arviointi, riskien ennaltaehkäisysuunnitelmien laadinta ja hätäsuunnitelmien tekeminen. Huoltovarmuuskeskus tulee esittämään parannuksia asetukseen. Asetusta tullaan todennäköisesti päivittämään. Suomi on varautunut kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin energiatuonnin katkoksiin, myös kaasun osalta. Asetus tuli voimaan vuoden 2010 lopulla. Kerro vielä oma näkemyksesi yksinkertaistettuun kysymykseen: mitä Suomessa tapahtuu, jos kaasun tulo loppuu. – Pitkään kestävä vakava häiriö kaasun saannissa on erittäin harvinaista. Varapolttoaine riittää noin kolmeksi kuukaudeksi. Muut kaasunkäyttäjät siirtyvät käyttämään varapolttoaineitaan tai korvaavia energialähteitä. Millaisia, energia-asiamies Timo Vapalahti. – EU:n kaasun toimitusvarmuusasetuksen mahdollisen päivittämisen yhteydessä voitaisiin alueellisen yhteistyön osalta Suomi liittää samaan maaryhmään Baltian maiden kanssa. – Erittäin vaikeassa markkinahäiriössä voidaan ottaa käyttöön myös valtion varmuusvarastot, jotka vastaavat noin kahden kuukauden kulutusta. Jos kaasun tulo loppuisi, riittäisivät pelkät varapolttoainevarastot kuukausiksi ja säännösteltynä paljon pidemmäksikin ajaksi. Jos energiamarkkinat toimivat muuten normaalisti, varapolttoaineita voidaan hankkia esimerkiksi öljy-yhtiöiltä. Normaalioloissa. Tärkeintä olisi selvittää häiriön syy nopeasti ja saada tilanne korjattua. Toki teemme yhteistyötä jo nyt. Varapolttoaine riittää noin kolmeksi kuukaudeksi. 87 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 Entä jos kaasu loppuu. Sääntelyyn tulossa tarkennuksia n HAASTATTELU: EEVA VÄNSKÄ. – Tieto vakavasta kaasun saantiin liittyvästä häiriöstä tiedotetaan viranomaisille ja asiakkaille
88 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 TURVALLISUUS E nergiavirasto valvoo sekä kansallisen että unionin maakaasumarkkina-lainsäädännön noudattamista. Markkinatalous tarvitsee tuekseen sääntelyä. Koska tällä hetkellä kaikki maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä, maakaasumarkkinoita Suomessa ei ole avattu, vaan ainoastaan niin sanotut maakaasun jälkimarkkinat. Takka kuuluu suomalaiskotiin Risto Leukkusen mielestä on hyvä, että EU-markkinoille on luotu yhteiset pelisäännöt. Markkinat avautumassa?. Niille voivat osallistua yli viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa hankkivat maakaasun käyttäjät tai vähittäismyyjät. Vuonna 2000 voimaan tullut maakaasumarkkinalaki toimeenpani Euroopan Unionin energiamarkkinasääntelyä. – Energian kulutukseen vaikuttaa hinta. Tällaisten hankkeiden toteutumista edistetään nopeuttamalla hankkeisiin liittyviä lupaprosesseja sekä selkiyttämällä sääntelyä. Sääntelyä siis tarvitaan, ja se on myös turvallisuuskysymys, mutta toimiiko EU:n sääntelykone. Vielä lopuksi: mitä sitten, jos maakaasun saanti estyy. Tornio Manga LNG terminaalin havainnekuva. Maakaasumarkkinoita säädellään maakaasumarkkinalailla sekä sen nojalla annetuilla säädöksillä ja valvontalailla. Turvallisuus lepää viime kädessä aina talouden harteilla. – Eurooppalainen sääntely asettaa raskaat velvoitteet pienille suomalaiselle maakaasumarkkinoille. Energiaviraston lakimies Elina Hautakangas arvioi, että sääntely on jo sinällään tiukkaa ja kiristymässä edelleen. Viraston valvontatehtäviin kuuluu muun muassa maakaasun toimitusvarmuuden seuranta sekä kohtuullisen hinnoittelun valvonta. Ilman toimivia markkinoita ei ole toimivaa taloutta. Vaikka vaihtoehtoisella lämmitysyksiköllä – takat kunniaan! Suomalaisten olisi hyvä muistaa, että ilmastonmuutosuutisista huolimatta elämme arktisen alueen laidalla ja täällä on talvella yhä kylmä, luki ilmastotutkijan papereissa mitä vaan. Markkinoiden avaaminen kilpailulle lisää sääntelytarvetta entisestään, sillä luonnollisten monopolien maailmassa tasapuoliset kilpailuolosuhteet syntyvät ainoastaan sääntelyn kautta. Käytännössä siis elintärkeät yhteiskunnan toiminnot pidettäisiin yllä. Maakaasumarkkinadirektiivi (2009/73/EY) sallii Suomelle poikkeuksen markkinoiden avaamista koskevista säännöksistä niin pitkään, kun Suomella on vain yksi pääasiallinen kaasun toimittaja, eikä Suomesta ole yhteyttä muiden EUmaiden kaasuverkkoihin. Toisaalta hän esittää myös kritiikkiä: – Kun tehdään säännökset, jotka sopivat kaikille, tehdään samalla sääntely, joka ei sovi oikein kenellekään. PCI-hankkeet voivat saada unionilta rahoitusta. Ensimmäisellä PCI-listalla Suomeen liittyviä hankkeita ovat Suomenlahden rannikon LNG-terminaali nesteytetyn maakaasun vastaanottamiseen ja varastointiin sekä Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki. Niukkuudesta on vähän jaettavaa, ja silloin yksittäisen kansalaisenkin kannattaa olla varautunut. Markkinoiden avautuminen EU-tasolla on edennyt vaiheittain. Euroopan komissio julkistaa yhdellä listalla yhteisen edun mukaiset energiainfrastruktuurihankkeet eli PCI-hankkeet (Projects of Common Interest). EV Siis esimerkiksi pohjavesialueen päälle. Toisaalta jos olisi poikkeustila, niin se merkitsisi energian säännöstelyä, Leukkunen toteaa ja lisää, että toivottavasti siihen ei koskaan jouduta. Jos se on tarpeeksi korkealla, kulutus pienenee automaattisesti
nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 67 € / vsk määräaikaistilaus 86 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 62 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu SUOMEN SOTILAS FACEBOOKISSA 24 / 7 / 365. SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 89 Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh
Konetta oli sen vuoksi määrä myydä ulkomaille. Pyry-harjoituskonetta tehtiin 40, Vihuri-harjoituskonetta 50 ja Myrsky-hävittäjää 51 konetta. LENTOKONEIDEN valmistus maailmalla keskittyy yhä harvempiin yrityksiin. Valmet ja sen edeltäjä Ilmavoimien lentokonetehdas valmisti vajaan 60 vuoden kuluessa noin 300 kokonaan kotimaista lentokonetta. Taitaa olla ainoa Ilmavoimien hankinta, jonka hinnasta kauppaja teollisuusministeriö on maksanut puolet. 90 SUOMEN SOTILAS 1 • 2015 KNUUTI Jukka Knuuti AIDOSTI KOTIMAISEN sotilaslentokoneen historian voi katsoa tulleen tiensä päähän joulukuussa 2014. Hidas, kiinteällä laskutelineellä varustettu alkeiskoulukone on kuitenkin palvellut hyvin tarkoitustaan ja jatkaa vielä lentämistä. Eikä se olisi alkeiskoneeksi soveltunutkaan. Viimeisimmät olivat Vinka (30 konetta) ja Redigo (noin 40). Se osti pois markkinoilta mahdollisen kilpailijan eikä koskaan tehnyt ensimmäistäkään Redigoa. 1980-LUVULLA tehty Vinka ei ollut yhtä kunnianhimoinen hanke kuin edeltäjänsä. Osa jäi prototyypeiksi, mutta joistain tehtiin kohtuullinen sarja. Vastaavanlaisia koneita oli markkinoilla runsaasti tarjolla, eivätkä onnettomuudetkaan myyntiä edistäneet. Kun sodan aikana ei maailmalta saatu hävittäjiä, piti yrittää tehdä sellaisia itse. Ja kun kyse on sotilaskoneiden kaupasta, on kyse aina vähintään yhtä paljon politiikasta kuin bisneksestä. Tyyppejä oli yhteensä 19. Hiukan kuin lähettipalveluja olisi hoidettu Porschella. Valmet myi lopulta Redigon valmistuksen italialaiselle Aeromacchille. Vinkaa ryhdyttiin kehittämään korvaamalla mäntämoottori turbiinimoottorilla. KUN VINKAT oli rakennettu, piti Valmetille saada uutta tekemistä. REDIGOT POISTETTIIN Ilmavoimien käytöstä vuonna 2013. Markkinatilanteen parantamiseksi Ilmavoimat pakotettiinkin ostamaan kymmenen Redigoa. KAUPANTEKO loppui Hornetin vastakauppoihin. REDIGO OLI lopulta hyvä kone, mutta sitä ei vain kukaan halunnut. Tuloskin olisi ollut kohtuullinen, mutta puurakenteisen koneen liimat eivät kestäneet suomalaista säätä, ja onneksi sotakin loppui. Konetta pidettiin jopa aikansa parhaimpiin kuuluvana, ja se oli sodan ajan pilottiemme tärkein harjoituskone. Kotimaisen koneen hautajaiset. JOKA TAPAUKSESSA maailmalla on huono myydä lentokonetta, joka ei kelpaa valmistajamaansakaan ilmavoimille. Hanke ei edennyt suotuisten tähtien alla. Redigo kiersi kansainvälisiä ilmailunäyttelyjä, mutta kunnianhimoiset markkinointiponnistelut eivät johtaneet tuloksiin. Onnettomuudet vainosivat uutta Redigoa. 1950-LUVUN alussa rakennettu Vihuri jäi historiaan lentävänä ruumisarkkuna. Eritrean pilotteja kouluttanut suomalaislentäjä kertoi, että oli mielenkiintoista opettaa lentämään miehiä, jotka eivät osanneet ajaa polkupyörälläkään. Ne olivat vanhentuneita ja tarkoitettu kaksimoottoriseen Bristol Blenheimiin eivätkä soveltuneet kunnolla yksimoottoriseen Vihuriin. Joskus voidaan kysyä sotilaidenkin mielipidettä. ILMAVOIMAT ei tarvinnut Redigoa juuri valmistuneiden Vinkojen jälkeen. Wikipedian mukaan näiden eksoottisten käyttäjämaiden Redigot lentävät edelleen. Säästösyistä koneessa käytettiin sodan aikana hankittuja Bristol Mercury -moottoreita. Osana Hornetin vastakauppoja myytiin Yhdysvaltain tuella muutama kappale Meksikon laivastolle ja Eritrean ilmavoimille. Se oli onnistunut konstruktio, mutta tuloksen pilasi moottori. Pienen Suomen pienellä Valmetilla ei ole mitään jakoa niillä markkinoilla. Ilmavoimat ilmoitti myyneensä viimeiset Redigo-yhteyskoneet Ruotsiin. Viimeiset viisi kappaletta myytiin viime vuoden lopulla Ruotsiin. Prototyyppi tuhoutui koelennolla vieden mukanaan kaksi lentäjää. REDIGO oli viimeinen Suomessa sotilaskäyttöön suunniteltu ja rakennettu lentokone. Ilmavoimat käytti sitä yhteyskoneena, mihin se oli kuitenkin turhan kallis. REDIGOSTA tuli kuin tulikin lopulta vientituote. Koneen mainetta heikensivät vielä huonosta lentokurista johtuneet onnettomuudet. Myrsky saatiin valmiiksi monien viivytysten jälkeen vuonna 1944. PYRY valmistui sopivasti jatkosodan alkuun. Kone putosi, ja lentäjä kuoli Belgiassa ilmailunäyttelyn näytöslennolla vuonna 1988. ENITEN REDIGOJA valmisti puolalainen Broplan, nimittäin 1:72-mittasuhteen koottavia muovimalleja
Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).. Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Isänmaan hyväksi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät
Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n. 15 euroa). Tilaa nyt. Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta 23.5.2014 alkaen