Suomen Sotilas 1/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 1/2 1 6 • 1 3 , 5 € ITÄMERI: KOLME UHKAA | MITÄ HORNETIN TILALLE Murtuuko myytti: SPHERA-S Kivääriä kestävä kypärä EU: aseet pois kansalta Radalla: .50 DESERT EAGLE
Täytä ja lähetä oheinen kuponki tai soita tilaus (03) 4246 5334 tai faxaa (03) 4246 5341 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ kustantajapalvelut.fi SA -K U VA Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES 00003 HELSINKI Vastauslähetystunnus nro 5007541 KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomen Sotilaan kestotilauksena edulliseen 72 € hintaan Tilaajan tiedot: Nimi: ________________________________________ Osoite: ______________________________________ Postinro: _____________________________________ Postitoimipaikka: _____________________________ Puh. Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sotataidosta, sotilastekniikasta ja sotahistoriasta. nro _____________________________________ Sähköposti: __________________________________
Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Nykyinen järjestelmä on muuttunut demokratian irvikuvaksi, ja se on se oireiden taustalla oleva tauti. Hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys, jotka itsenäisyyden ensimmäisenä vuosikymmenenä luotiin, ovat merkittävimmiltä osiltaan yhä voimassa, vaikka perustuslaki on uusittu. Määräaikaistilausta ei voi perua. Mutta hyötyykö liian moni nykyjärjestelmästä. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Järjestelmä on muutettava sellaiseksi, että äänestämällä vaaleissa voi aidosti vaikuttaa siihen, minkälaista politiikkaa maassa tehdään. Puoluejärjestelmämme kaipaa uudistusta. Pakkaavatko parhaat laukkunsa. Vai onko kaikki sittenkin ulkomaalaisten vikaa. Ilman uudistusta mikään ei muutu, koska liian heikot ja pienet puolueet ovat toistensa ja korporaatioiden panttivankeja vaalitulokseen katsomatta. Vaikka populistiset syytökset joskus sisältäisivät totuuden siemenen, sokaisevat ne liiassa yksioikoisuudessaan meidät itse ongelman syiltä ja seurauksilta. Mikä on vialla ja mistä ratkaisu. Suomi on yksi maailman vauraimmista ja parhaiten koulutetuista kansoista. Jos vastasit yhteenkin yllä olevista kyllä, näet vain oireet ja yksityiskohdat – sen varoitusvalon – mutta et sairautta ja kokonaisuutta taustalla. Suomi tarvitsee siis perustuslakiremontin. Syy löytyy lähes sadan vuoden takaa. Suomen sairaus on suunnan puute, ja sen aiheuttaa perustuslaillinen kriisi. Toivottavasti on. Yrityskin on poliittinen itsemurha. Muutos nähtiin uhkana. Järjestelmä suojelee itseään muutosyrityksiltä. Valitsemassamme järjestelmässä kenelläkään ei voi olla koskaan kylliksi valtaa muuttaa suuntaa. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 31.1.2016 Jos autosi öljynpaineen varoitusvalo palaa, lyötkö häiritsevän lampun rikki vai pysähdytkö ja selvität vian oireen taustalla. Vaikka valta vaihtuu vaaleissa, samat hölmöksikin havaitut päätökset pysyvät ja Suomessa asiat vaan tapahtuvat, koska kenelläkään ei ole valtaa. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Ilman tämän aikansa eläneen järjestelmän muuttamista jatkamme joutavaa keskustelua katupartioista ja käsiin sulavasta yhteiskuntasopimuksesta sen sijaan, että valitsisimme maahanmuuttopolitiikan ja työllistäisimme ihmisiä tai loisimme täydennyspoliisin ja kodinturvajoukot turvallisuusviranomaisten tueksi, kun kerran rahaakaan ei ole antaa mutta ihmisillä on vielä halua kantaa kortensa kekoon talkoilla. Onko näin suuri ja välttämätön muutos tehtävissä meidän demokratiamme keinoin ennen kuin on myöhäistä. Johtuuko se huonosta hallituksesta, opportunistisesta oppositiosta, ahneesta ammattiyhdistysliikkeestä, halvaantuneesta hallinnosta, junttimaisista johtajista, laiskoista lakkoilijoista, valehtelevasta valtamediasta vai peräti kyltymättömistä kapitalisteista ja epäreilusta elinkeinoelämästä. Elättääkö jatkossa yhä harvempi yhä useampaa. Vilpittömimmänkin yhteisten asioiden hoitajan vaalilupaukset muutoksesta vaihtuvat pakon sanelemiin lehmänkauppoihin vaalien jälkeen. Tämä kriisi ei sitä paitsi ratkea syyllistä etsimällä ja oireita hoitamalla vaan puuttumalla syihin ja etsimällä ratkaisu. Maahanmuuttajien, ilkeän Amerikan, pahan Venäjän ja byrokraattisen EU:n. Sisällissodan jälkeen Suomeen haluttiin vakaa poliittinen järjestelmä. Hyvinvointimme on maailman huippua. Aineistopäivä 26.2..2016. Jos muutosta ei tule, tulemme näkemään tulevaisuudessa ihan oikeita ongelmia kaduillamme. Kompromissit ja konsensus tappavat uudistukset. Se tarkoittaisi vähemmän mutta vahvempia puolueita, mikä tuskin sopisi puolueille määrävähemmistösuojasäännöksineen. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Vallaton tauti. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 2/2016 ilmestyy huhtikuussa 2016. Vaihtoehtona on Kreikan tie. Miten on siis mahdollista, että näin fiksu ja varakas kansa on näin liemessä. Eräiltä osiltaan järjestelmä on vielä vanhempi, tsaarinaikainen – ja sen huomaa
Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Itämeren piirissä ratkaisevaa on se, pysyykö Saksa pinnalla, Venäjä heikkona ja Yhdysvallat läsnä. Mutta kyllä sillä on miehekästä ampua. Julkaistava aineisto. Joka tapauksessa Saksan ongelmat vaikuttavat myös Suomen turvallisuuteen monin tavoin. 88 S e, joka ei mistään luovu, menettää kaiken. Suurin lyhyen aikavälin uhka on kuitenkin EU:n talousveturin Saksan heikko ja hapuileva johto. Ne olisi helppo ratkaista teknisesti mutta vaikea poliittisesti, varsinkaan jos mistään ei voi tinkiä eikä luopua. Saksa on taloudellinen jätti mutta poliittinen pienokainen. Siitä on jo lukuisia hiljaisia signaaleja. – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 95 Kannen kuva: Jaakko Puuperä Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. DESERT EAGLE Puolituumaista Israelista Juudean haukasta ei ole sotilasaseeksi vaikka leffoista voisi muuta päätellä. Tilaajarekisteri. Suomen ongelmat ovat pääsääntöisesti itse luotuja. Maassa makaava putsataan helposti, varsinkin yksinäinen ja pieni. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Jos Saksa alkaa yskiä, on Suomessakin pian jotain pahempaa kuin pikku nuha. TURVALLISUUS 6 Jussi Niinistö ja maavoimien vuodet – Kari Kuusela 14 Kolme uhkakuvaa – Pauli Järvenpää JYVÄLLÄ 23 Turvallisuuskatsaus 29 Ampumaradat, Suomi ja Nato, Sotapelit, Haukat uusiksi – Pekka Mäkelä 30 Hankinnat, kansainvälinen kriisinhallinta ja veteraanit, vakoilu – Pekka Mäkelä 31 Maailmalta: Puola, Viro, Kiina, Ruotsi, Venäjä, Ukraina ja Syyria – Pekka Mäkelä 34 Pikatesti: UAP – Jo on pikkureppu! – Tom Lindblom 35 Kari kommentoi: Pyssyt pois! – Kari Kuusela TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA 38 Mitä Hornetin tilalle – Ahti Lappi 44 Kiväärin kestävä kypärä Venäjältä SPHERA-S – Jukka Janhunen 52 Maalina metallit – Jukka Janhunen 56 Venäläisen kypärän tulevaisuus – Jukka Janhunen 58 Kypärä kuulolla – Jaakko Puuperä IIVI 59 Toisten arvot – Iivi Masso SOTAHISTORIA 64 Suomen Sotilaat Kyproksella – Kari Kuusela 75 Komentajana ja aliupseerina Kyproksella – Jaakko Puuperä 78 Veekakkonen – Kari Kuusela 80 T-34:n tekniikka – Kari Kuusela ASEET 78 EU vie kansalaisilta aseet – Kari Kuusela 88 Puolituumainen Juudean kotka – Mikko Anttila KNUUTI 94 Upseerikaappaus jatkuu... Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Ilman vahvaa taloutta ei ole turvallisuutta. Nyt todelliset uhat ovat sisäisiä, mutta ulkoiset uhat voivat kuitenkin muuttua ihan oikeiksi uhiksi, jos taloudellinen pohjamme jatkaa rapautumistaan. Kuka vie, jos talous alkaa yskiä
EU: aseet pois kansalta. Mutta kuinka Itämeren tilanteen näkee Suomenlahden etelärannalla tuore Vuoden 2015 Suomen sotilas – tohtori , everstiluutnantti res. Kyseessä eivät myytin mukaan olleet edes mahdottoman viistot osumat, vaan ainakin yhdessä kertomuksessa henkiin jäänyt veteraani ilmoitti napin tulleen keskelle otsaa. Siis testaamaan. Samaa aihetta käsitteli myös helmikuun alussa pidetty Maanpuolustuskiltojen liiton seminaari, jossa tämän lehden sivuilla 6–12 haastattelunsa antava puolustusministeri Jussi Niinistö piti puheenvuoron alueen turvallisuustilanteesta. Kestikö myytti 7,62x39 osuman. Suomen Sotilas otti rynkyn, patruunat, Spheran ja lähti radalle. ITÄMERI – RAUHAN MERI. Mitkä ovat uhat ja mitä neuvoksi. Suomen Sotilaan ilmasota-asiantuntija, eversti Ahti Lappi tutustui puolustusministeriön asettaman esiselvitystyöryhmän loppuraporttiin. Pauli Järvenpää. 78 36 44 Ilmasotaa alivoimalla Korvataanko Hornetit vai niiden suorituskyky. Niinistön puheenvuoron voit lukea nettisivuiltamme www.suomensotilas.fi. Kasvaako vai heikkeneekö Suomen ilmapuolustuskyky ja syvän vaikutuksen kyky HX-hankkeen myötä. Suomen Sotilaan Myytinmurtajat: SPHERA-S EI MURRU! Alan nettikeskusteluissa on elänyt jo vuosia militäärilegenda: Tšetšeniassa palvelleet erikoisjoukot ovat väittäneet, että SSSh-94 Sphera-S -kypärä olisi pelastanut useita miehiä rynnäkkökiväärin osumalta! Kyllähän mikä tahansa kypärä kestää melkein mitä vaan osumia, kun ne tulevat kyllin viistoon tai kyllin kaukaa, mutta netissä liikkuneiden huhujen mukaan etäisyydet olivat 100–150 metrin luokkaa... Suomen Sotilaan tämän numeron teemana on Itämeren tilanne
Edellisen hallituskauden hieman vaisun elon jälkeen näyttäisi maanpuolustussaralla taas tapahtuvan niin hankinnoissa kuin suurissakin ratkaisuissa. Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoi Suomen Sotilaalle, mitä on luvassa.. 6 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TURVALLISUUS MAAVOIMIEN VAALIKAUSI Suomen Sotilas tapasi tammikuussa 2016 puolustusministerin
Aikanaan on tehty parikin selvitystä, mutta ne ovat jo vanhentuneita, Nato ja maailma ovat muuttuneet. Kanta on lieventynyt, vallitsee realistinen lähestyminen asiaan. Ainakin osia annetaan julkisuuteen, mutta voi olla, että virkamiestaso saa turvaluokitellun asiakirjan ja julkisuuteen annetaan sille tarkoitettu paperi. Tämä tehdään ulkoministeriön johdolla, puolustusministeriö antaa tarvittaessa teknistä apua. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 7 P uolustusministeri Jussi Niinistö, ensin se suuri kysymys: Nato, pitääkö liittyä ja jos pitää niin koska. Nato-selvitys – Me perussuomalaiset olemme sitoutuneet hallitusohjelmaan. Nato haki rooliaan kylmän sodan päättymisen jälkeen kriisinhallinnasta, mutta viimeistään Ukrainan kriisi palautti Naton juurilleen eli viidennen artiklan painottamiseen. – Olemme hallitusohjelman mukaan sotilaallisesti liittoutumaton maa. Viimeisin tieto on, että selvitys valmistuu kesällä. HAASTATTELU: KARI KUUSELA . – Aivan tuoreen, yllättävänkin, mielipidemittauksen mukaan ruotsalaisten Nato-kanta on se, että puolet on . Kumpikin kuitenkin tekee päätöksensä viime kädessä itsenäisesti. – Mitä tulee Suomen ja Ruotsin toimintaan tässä asiassa, niin totta kai maat katsovat toisiaan ja kummankin päätöksillä on vaikutuksia toiseen. – Tavoitteena on, että Nato-selvitys antaisi faktoja niin poliittisille päättäjille kuin kansalaiskeskusteluunkin. Meille Nato ei ole ideologinen kysymys eikä mörkö, mutta ei myöskään mikään taikasana, jolla kaikki kansallisen puolustuksemme ongelmat ratkaistaisiin. Plussat ja miinukset on selvitettävä, tietoa puuttuu kansalta, josta osa elää edelleen kylmän sodan aikaisissa juoksuhaudoissa. Olemme tavallaan palanneet sitä edeltävään kantaan. Perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmaan otettiin Nato-selvityksen tekeminen. Natoa ei ole tämän hallituksen hallitusohjelmassa yksiselitteisesti suljettu pois, toisin kuin edellisen niin kutsutun sixpack-hallituksen ohjelmassa. KUVAT: SUOMEN SOTILAS, PUOLUSTUSVOIMAT. Kaikki eivät ymmärrä, mikä Nato on tänä päivänä. Pitääkö liittyä yksin vai yhteistoiminnassa Ruotsin kanssa ja yhtä aikaa sen kanssa
Tämä on päivänselvä asia, ja se pitäisi meilläkin käsittää. Tämä ero olisi myös Suomessa ymmärrettävä. Muunkinlaisia, Natolle myönteisempiäkin prosentteja on naapurimaassa nähty. Sinne ei voi liukua, eikä isäntämaasopimus tarkoita muuta kuin, että tarvittaessa on helpompi toimia muun muassa kansainvälisissä harjoituksissa. – Venäjällä varmasti ymmärretään kumppanuuden ja jäsenyyden ero. Noin vuoden verran olemme Ruotsin ja eräiden muiden maiden kanssa olleet mukana eräänlaisessa kehittyneemmässä kumppanuudessa. Tämä on merkinnyt sitä, että esimerkiksi viime aikoina harjoitustoimintamme Naton kanssa on lisääntynyt. Naton jäsen saa liiton sopimuksen viidennen artiklan mukaista apua muilta, kumppani ei saa. Olemme Naton kumppani, niin Nato-yhteensopiva kuin vain voi olla. Poliittisesti olemme puolemme valinneet, mutta emme sotilaallisesti. Viesti itään. Ukraina on kumppani, ei jäsen. – Naton jäsen joko ollaan tai ei olla. Suomi on tarjonnut Ranskalle apua muun muassa kriisinhallintatehtäviin, mutta suoraa sotilaallista apua emme lainsäädäntömme takia voi antaa. Ratkaisu on vähintään yhtä suuri kuin aikanaan EU:hun liittyminen. Isäntämaasopimus on juuri solmittu. – Helmikuussa on tulossa ulkoministeriön ehdotus siitä, millä tavalla voimYHTEISTYÖ RUOTSIN KANSSA EI OLE VAIHTOEHTO NATOLLE. Perussuomalaisten mielestä kansanäänestys olisi oiva väline valtionjohdolle saada selville kansan tahto. Tämä on sotilaallisesti liittoutumattomalle maalle hyvä tapa kehittää puolustuskykyään. – Itse asiassa kiinnostavampaa kuin Nato on tällä hetkellä EU:n keskinäisen avunannon velvoite ja sen selvittäminen, mitä Ranskan terrori-iskujen jälkeen tekemä avunpyyntö todella käytännössä tarkoittaa. Meillä ei ole kovin suuria muutoksia vuosien mittaan tapahtunut, viime aikoina Naton suosio on hieman laskenut. – Suomen osalta tämä on pitkän kehityksen tulosta. Tämä on tärkeää erityisesti sellaisille sotilaallisesti liittoutumattomille maille kuin Suomi ja Ruotsi. – Omasta puolestani olisin sellaisen ratkaisun kannalla, että jos Natoon päätetään mennä, niin ensin valtionjohto neuvottelee sopimuksen ehdot, ja sitten kysytään kansalta aivan kuten EU:hun liittymisessäkin. Nato ei ota jäsenekseen maata, jossa liittymiselle ei ole kansan enemmistön tukea. Onko tämä viesti Venäjälle siitä, että olemme puolemme valinneet, ja onko tämä ehkä jopa vaarallista. Kaavailemamme toimet ovat olleet myös Ranskan toiveiden mukaisia. Ukrainan kriisi oli tästä selvä esimerkki. PU O LU ST U SV O IM AT. 8 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TURVALLISUUS vastaan, 34 % on puolesta ja 16 % ei osaa sanoa. Suomihan ei ole ollut puolueeton maa sen jälkeen, kun liityimme Euroopan unioniin. Olemme olleet Naton kumppanimaa yli 20 vuotta, aluksi puhuttiin rauhankumppanuudesta, mutta nyt termi on kumppani
Kahdenvälisellä tasolla tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat ehdottomasti Yhdysvallat ja Ruotsi. Teemme yhteistyötä, kasvatamme luottamusta ja etenemme pienin askelin myös ihan konkreettisissa asioissa. Yhdysvallat on tärkeä jo pelkästään Hornet-hävittäjiemme ja niiden asejärjestelmien takia. – Eräillä tahoilla on pohdittu, että Ruotsi olisi kiinnostunut yhteistyöstä puolustusvälineteollisuutensa markkinoinnin takia. Nyttemmin tehtyjen toimien ansiosta kummankin maan merivoimien alukset pystyvät jatkossa tukeutumaan toisen maan satamiin ja infrastruktuuriin. Ilmapuolustuksen remontti Ilmavoimien tulossa oleva uusi hävittäjähankinta ja siihen liittyvät hankinnat tulevat olemaan valtava kustannuserä suhteessa koko puolustusbudjettiimme. – Näistä monenlaisista yhteistyötasoista ja -kumppaneista huolimatta paras tae turvallisuudellemme on kuitenkin se, että pidämme oman puolustuksemme teräksisessä kunnossa. PU O LU ST U SV O IM AT. Nyt tehtävä yhteistyö on pitkä polku, joka voi siihenkin johtaa. Pohjoismainen polku Pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä on viime aikoina ollut taas puhetta, mutta tarkoittaako se itse asiassa vain puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Asia vaatisi kuitenkin valtiosopimuksen pohjakseen, yhteistyötä ja luottamusta rakennetaan koko ajan. Suomea on aikaisemminkin puolustettu ruotsalaisin asein, joko lainatuin tai ostetuin. Mihin tehtäviin uusi ilmapuolustusjärjestelmä hävittäjineen hankitaan. Olemme Ruotsin kanssa hyvin samankaltaisia sotilaallisesti liittoutumattomia maita. Ruotsin mittava puolustusvälineteollisuus varmasti tuntee kiinnostusta maidemme väliseen yhteistyöhön, eikä asia ole mitenkään uusi. – Hankinta ei todellakaan tule sopimaan puolustusmäärärahojen puitteisiin. Tähän mennessä esiselvitys on tehty, syksyllä käynnistettiin HX-hanke, ja nyt ollaan tietojenkeruuvaiheessa. Viimeisimpiä yksittäisiä tapahtumia on esimerkiksi viime syksyltä ruotsalaisen Gripenin laskeutuminen suomalaiseen maantietukikohtaan. – Ruotsi on maa, jonka kanssa tulemme syventämään puolustusyhteistyötä. – Ei sodan ajankaan puolustusyhteistyö ole mitenkään poissuljettu. Ruotsin kanssa yhteistyö on viime vuosina ollut syvenemään päin. Itse päätös konetyypistä jää seuraavalle vaalikaudelle ja sen aikana istuvalle hallitukselle. – Hankinnassa on monitoimihävittäjä, joka pystyy ilmataisteluun ja ilmasta maahan -toimintaan. – Meillä on monenlaisia yhteistyötasoja, Pohjoismaiden lisäksi myös Baltian maiden kanssa. Norjalla, Tanskalla ja Islannilla on Nato-jäsenyytensä takia vähemmän tarvetta muulle yhteistyölle, vaikka toki sitä on Suomenkin kanssa. Olemme Ruotsille luontainen markkina-alue, sen naapuri, jolla on yhteistä historiaa ja monin kohdin yhteinen kulttuuritausta. Ruotsin kanssa näyttää olevan sellainen tahtotila, että kumpikin maa haluaa nyt syventää yhteistyötään toisen kanssa. Sille nämä yhteistyösuhteet eivät ole vaihtoehtoja, ja oman puolustuskyvyn suhteen on vielä paljon tehtävää. Vaatimukset tulevat vaikuttamaan aikanaan hankittaUKRAINAN KRIISI PALAUTTI NATON JUURILLEEN. Ruotsi ei korvaa Natoa – Yhteistyö Ruotsin kanssa ei ole vaihtoehto Natolle, mutta kummankin kanssa tehdään tänä päivänä syvenevää yhteistyötä. Poliittisten puolueiden välillä on ainakin tällä hetkellä selvä konsensus siitä, että tarvittava 5-10 miljardia euroa rahoitetaan puolustusbudjettien ulkopuolelta. Erityisesti tämä tulee koskemaan merija ilmavoimia. Mitä konkreettista puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa merkitsee ja tulee merkitsemään. 9 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 me jatkossa antaa apua tällaisissa tilanteissa. Ei minulla sitäkään vastaan periaatteellisella tasolla mitään ole
Sopiiko tämä alushankinta normaaliin puolustusbudjettiin vai tuleeko siihenkin erillinen rahoitus. Onko alusten käytöstä olemassa poliittinen päätös. Tämä pätee Laivue 2020 -hankkeeseenkin. Merivoimien alushanke Merivoimilla on suunnitelmissaan neljä korvettiluokan alusta korvaamaan poistuvia ja vanhenevia aluksia. Niillä korvataan seitsemän erilaista alustyyppiä sekä näiden tehtävät, ja mukaan tulee vielä uusiakin tehtäviä. Pelkän koon perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä siitä, että lähdettäisiin ensisijaisesti “merta edemmäs kalaan.” Laivat ovat suuria, mutta niiden moninaiset tehtävät vaativat sen. 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TURVALLISUUS vaan konetyyppiin, jota ei tässä vaiheessa voi oikeastaan tämän enempää ennakoida. Alusten koko on muotoutunut erilaisista tehtävistä ja vaatimuksista, joita uudelle alustyypille on asetettu. Aivan kuten OMAN PUOLUSTUSKYVYN SUHTEEN ON VIELÄ PALJON TEHTÄVÄÄ.. Alusten koko viittaa siihen, että niitä ehkä käytetään myös muualla kuin Suomen rannikoilla tai Itämerellä, eli niin kutsutuissa kansainvälisissä tehtävissä. – Uusien alusten tehtävänä tulee olemaan lähtökohtaisesti oman maan puolustus. Jo laissa määritellään Puolustusvoimien tehtävät tärkeysjärjestyksessään: oman maan puolustus, virka-apu ja kansainväliset tehtävät
– Eräänä yksityiskohtana voisi mainita, että tutkinnassa on mahdollisuus hankkia Ottawan sopimuksen sallimia, jalkaväkimiinat korvaavia välineitä. Itse sopimus jäänee voimaan, koska vain yksi puolue kannattaa siitä irtautumista. Viime vaalikaudella vedettiin läpi puolustusvoimauudistus ja toteutettiin merkittävät säästöt, mikä johti monen tärkeän hankkeen viivästyttämiseen, leikkaamiseen tai jopa kokonaan hylkäämiseen. Haastetta laivojen hankinnassa aiheuttaakin tekniikan jatkuva ja nopea kehitys. – Jo aikaisemmin on tehty päätöksiä, jotka ovat nyt toteutumassa, parhaina esimerkkeinä Alankomaista ostetut Leopard-taistelupanssarivaunut, NASAAMSja Stinger-ilmatorjuntaohjukset. Maavoimat on saamassa tehokasta kalustoa, mutta nämä eivät ehkä ole nousseet mediassa niin hyvin näkyviin kuin mediaseksikkäämmät lentokoneet tai laivat. Tänä vuonna tulee noin 18 000 kertausharjoituspäivää siitäkin huolimatta, PU O LU ST U SV O IM AT. Ampumatarvikkeita tullaan tällä hallituskaudella muutenkin hankkimaan lisää, koska varastoja on syöty. Seuraavana listalla on muun muassa ampumatarvikkeita raskaille raketinheittimille sekä tykistön kalustohankintoja. Tällä vaalikaudella on tarkoitus korjata viime vaalikauden virheitä ja panostaa nimenomaan maavoimiin. Maavoimat on siis saanut ja saamassa uutta tehokasta kalustoa käyttöönsä, ei sitä ole mitenkään unohdettu. – Hanke edellyttää toteutuakseen 1,2 miljardia euroa, mikä on iso raha, ja tämäkin toteutetaan erillisrahoituksella. – Maavoimien vuoro on tällä vaalikaudella. Lehtitietojen mukaan puolustusministeriö on hiljattain ollut huolissaan maavoimien kalustosta. Raha ei siis ole poissa normaaleista puolustusbudjeteista. Laivat tullaan todennäköisesti tekemään Suomessa, mutta toki ne sisältävät runsaasti erilaista tekniikkaa muualtakin. Onko harjoitusten määrään ja v uotuisiin harjoitusvuorokausimääriin luvassa lisäystä. Entä maavoimat. Kokoomuksen saman suuntainen puoluekokouspäätös ei näytä vaikuttaneen puolueen linjaan. Uusin tekniikka antaa kuitenkin mahdollisuuksia, vaikka sakaraja putkimiinoihin tai muihin yksinkertaisiin ja halpoihin aseisiin ei olekaan paluuta. Osaaminen Kertausharjoitusten määrä on ollut pitkään vaatimaton, miten tulevaisuudessa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 11 ilmavoimien HX-hankkeessa ei ole kyse pelkistä lentokoneista, ei tässäkään ole kyse pelkistä laivoista vaan koko meripuolustusjärjestelmän uudistamisesta. – Hallitus ei aio säästää varusmieskoulutuksesta tai kertausharjoituksista. – Olen jo nyt päättänyt panssarintorjuntaohjuksista, viestijärjestelmään liittyvästä kalustosta ja tykistön ampumatarvikkeista. Hallitusohjelmassa on Puolustusvoimille lisätty rahaa, puolustushallinto onkin ainoa hallinnonala, joka saa lisärahoitusta. Tämän vuoden lisämääräraha on 50 miljoonaa, ja siitä summa nousee 150 miljoonaan vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Onko maavoimat saamassa edellä mainittujen puolustushaarojen tapaan jotakin merkittävää uutta lähivuosina tai ollaanko jotakin olennaista uusimassa
Miten olisi reagoitava, jos EU-parlamentti kuitenkin päättää asettua komission asedirektiiviesityksen kannalle. Suomen lähtökohta on se, että Euroopan komission tehtävä ei ole puuttua Suomen maanpuolustusratkaisuihin. – Nykyinen henkilöstörakenne on myös pohdittavien asioiden listalla. Olisiko muodoissa ja tätä kautta annettavan koulutuksen määrässä ja laadussa kehittämistä. Aselainsäädännön kiristämiselle Suomessa ei ole mitään tosiasiallista perustetta. Sen tehtävä voisi olla nykyistä vastuullisempikin, ja siitä voitaisiin tehdä Puolustusvoimien strateginen kumppani. ASELAINSÄÄDÄNNÖN KIRISTÄMISELLE SUOMESSA EI OLE MITÄÄN TOSIASIALLISTA PERUSTETTA. Viime vaalikaudella säästettiin ja syntyi koulutuksessa vajetta, jota nyt yritetään paikata. Itse edustan tässä niin jyrkkää kantaa, että huonoimmassa tapauksessa tätä direktiiviä ei meillä toimeenpantaisi. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja siihen liittyvä ampumaharjoittelu on olennainen osa Suomen maanpuolustusta. Asedirektiivi EU:n halussa kieltää kansalaisilta puoliautomaattiset ja täysautomaattiset aseet nähdään uhka Suomen maanpuolustukselle. Kun olen kiertänyt varuskuntia, niin selvä viesti on ollut, että henkilökunta on uupunutta. Tästä on hyvin laaja konsensus. 12 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TURVALLISUUS että toimintamenoissa säästetään. – Puolustusvoimauudistuksessa tuli käyttöön uusi paikallisjoukkokonsepti, ja itse näkisin sen yhteydessä mahdollisuuksia MPK:n roolin kehittämisessä. Muilla EU:n mailla on pääsääntöisesti ammattiarmeijat, eli niiden tilanne poikkeaa Suomesta, ja tätä komissio ei ole mieltänyt oikein. Olemme sisäministeri Orpon kanssa kaavailleet lähtöä yhdessä Brysseliin selvittämään kantaamme. Rahkeita ja resursseja ei kuitenkaan ole. Tarkoitus on vaikuttaa EU:hun siltä pohjalta, että asedirektiivin vaatimukset olisivat Suomen maanpuolustukselle hyvin vahingolliset. – Asia on valmistelussa, ja meillä vastuullinen asiaa seuraava taho on sisäministeriö, mutta puolustusministeriö tukee tarpeen mukaan, koska meillä on kuitenkin maanpuolustusintressi. Ongelmana ovat laittomat aseet, joita on levinnyt rikollisten ja terroristien käsiin suurelta osin Jugoslavian hajoamisen seurauksena. – Maanpuolustus on tärkeämpää kuin joidenkin diletanttien asekielteisyys. Onko nykyinen vapaaehtoisen maanpuolustukseen osallistumisen muoto oikea. Kouluttajien määrässä tavoitteeksi on asetettu 2,5 kouluttajaa per joukkue, mikä monessa varuskunnassa on saavutettukin, mutta ei kaikissa. Henkilökunnan jaksamista on ministeriössäkin seurattava. Katso Suomen Sotilaan nettisivuilta puolustusministeri Jussi Niinistön Maanpuolustuskiltojen liiton seminaarissa helmikuussa 2016 esittämä katsaus Itämeren nykytilanteeseen, mitä muutoksia on tapahtunut ja mihin ollaan menossa. Itse nostaisin esiin sopimussotilaiden aseman, heidän puoliaan täytyisi myös pitää. Nyt mainittu kertausharjoitusvuorokausien määrä on korkeintaan tyydyttävällä tasolla, enempäänkin olisi kyllä tarvetta. Kertausharjoitusten osalta pelkästään raha ei ole pullonkaula vaan myös kouluttajahenkilöstön puute. Ennakkotietojen mukaan olemme saamassa jotain erivapauksia Suomelle. PU O LU ST U SV O IM AT. – Valtioneuvoston kanta EU:n komission esitykseen oli kielteinen, ja eduskunnan asianomaiset valiokunnat, viimeisenä yksimielisesti suuri valiokunta, olivat myös asedirektiiviä vastaan
Turvallisuustarpeet muuttuvat jatkuvasti, mutta asiakkaamme voivat luottaa siihen, että Saabin innovatiivinen ajattelutapa tuottaa ratkaisut, joilla asiakkaamme pysyvät aina ajan hermolla. Maalla, merellä ja ilmassa. AINA EDELLÄ MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Vaativista kriisinhallintaoperaatioista aina vaativiin taistelutilanteisiin – nykypäivän operaatioissa strategian ja varusteiden on toimittava saumattomasti yhteen. Jo vuosikymmenien ajan Saab on tarjonnut ratkaisut tällaisiin tarpeisiin. Ratkaisut ovat ulottuneet edistyneimmistä ilmataistelujärjestelmistä aina tehokkaimpiin sovelluksiin meren alla. www.saab.com. Tämän päivän valikoimamme ulottuu maailman yhdestä edistyneimmästä hävittäjälentokoneesta – Gripenistä, alansa parhaimmistoon kuuluviin komentoja valvontajärjestelmiin, maailmanluokan tutka-, seurantaja tunnistusjärjestelmiin sekä taktisiin asejärjestelmiin, tukeutumisratkaisuihin, koulutusja simulaatiojärjestelmiin aina sukellusveneisiin, pinta-aluksiin ja vedenalaisiin järjestelmiin sekä laajaan valikoimaan tukipalveluja
Mitkä ovat uhka skenaariot. Mitkä ovat Itä meren piirin maiden – Suomen , Ruotsin ja Natomaiden – vaih toehdot, jos Venäjä päättää käyttää voimaa. TEKSTI: PAULI JÄRVENPÄÄ UHKA ITÄMERELLÄ Venäjän voimankäyttö lähi alueillaan ei tuo sodankäynnin yleiseen teoriaan mitään uutta. Monet tuntuu kuitenkin yllättä neen se, että Venäjä toimii niin kuin se toimii. KOLME SKENAARIOTA:. Mikä neuvoksi. 14 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 ITÄMERI
Mitkä ovat Naton vaihtoehdot ja toimintamahdollisuudet. Jotkut ovat jopa ehättäneet julistamaan muutosta sodankäynnin teoriaan ja puhuneet hybridisodasta eli uudesta tavasta käyttää valtion hallussa olevia suostuttelutai painostusvälineitä. Ruotsalaisten Gripenit, norjalaisten F-16 ja suomalaisten Hornet yhteiskuvassa. Kasvava kiinnostus hybridisotaan on johtanut siihen, että tulevaisuuden voimankäytön oletetaan olevan pääsääntöisesti erikoisjoukkojen (”pienten vihreiden miesten”) iskuja, informaatio-operaatioita, kyberhyökkäyksiä tai poliittista ja taloudellista painostusta. Meneillään Arctic Fighter Meet.. Pelotevaihtoehdot Kysymys nostaa esille sarjan vakavia pohdinnan aiheita myös Natossa, ovathan useimmat Itämeren alueen maat läntisen liittokunnan jäseniä. Näitä kaikkia voimankäytön muotoja toki on hyökkäyksellisissä toimissa todennäköisesti mukana, mutta historiallinen tosiasia on, että onnisLO U IS E LE VI N /F Ö RS VA RS M A K TE N VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT POHJOISMAISTA YHTEISTYÖTÄ ilmassa. Ja lopuksi: mitä Itämeren alueen maat itse voivat tehdä oman kansallisen puolustuksensa lujittamiseksi ja tavanomaisen pelotekynnyksen nostamiseksi. Mitä Naton kaltainen puolustuksellinen järjestö voi tehdä nostaakseen pelotekynnystä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 15 V enäjän oikeudeton voimankäyttö ensin Krimillä kevättalvella 2014 ja sen jälkeen itäisessä Ukrainassa on herättänyt vilkkaan keskustelun sodankäynnin luonteesta nykypäivän maailmassa. Useimmat asiantuntijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että hybridisota ei käsitteenä tuo keskusteluun mitään olennaisesti uutta. Hyökkääjän tavoitteena on aina ollut saavuttaa päämääränsä mieluummin muilla tavoin kuin sotilaallisia keinoja käyttämällä. Niihin hyökkääjä tarttuu vasta silloin, kun muut keinot eivät tuota haluttua tulosta. Ehkä sittenkin suurin hämmästyksen ja hämmennyksenkin aihe on ollut se, että sotilaallinen voima on edelleenkin käypää valuuttaa Euroopassa ja että Venäjällä on valtiojohto, joka ei vierasta sen käyttöä. Tällä havainnolla on ollut laajakantoiset seuraukset myös Itämeren alueen maissa: mitä jos Venäjä jossakin tilanteessa päätyy painostamaan näitä maita tai jopa uhkaa käyttää sotilaallista voimaa tahtonsa läpiajamiseksi. Valtioiden väliseen voimankäyttöön ovat historiallisesti kuuluneet sotilaallisen keinovalikoiman lisäksi ainakin taloudelliset, poliittiset, diplomaattiset ja propagandistiset keinot
Joissakin kommenteissa jopa verrattiin Baltiassa kierrätettäviä amerikkalaisjoukkoja pelotusarvonsa suhteen Berliinin monikansalliseen prikaatiin kylmän sodan oloissa. Huhtikuun lopulla Ämarin lentotukikohta Virossa avattiin Baltian ilmavalvontatehtävien tarpeisiin Šiauliain tukikohdan rinnalle. Se voi itse panostaa omaan puolustukseensa ja luoda uskottavaa puolustuskykyä koko omalla alueellaan tai ainakin paikallisesti. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 ITÄMERI tuneet hybridiluonteiset hyökkäykset ovat useimmiten sisältäneet myös vahvoja tavanomaisen sodankäynnin elementtejä. 2. Heti maaliskuun alussa 2014 Yhdysvallat lisäsi Naton ilmavalvontavoimaa Baltiassa tukemalla Liettuasta Šiauliain tukikohdasta Baltic Air Policing -tehtävissä lentäviä ilmavalvontahävittäjiä kuudella F-15C-koneella. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että hyökkäyksen uhan alla olevien maiden on pelotettaan vahvistaakseen osoitettava kykenevänsä puolustautumaan myös tavanomaisin keinoin joko paikallisesti tai alueellisesti taikka ulottamaan puolustustoimensa jopa oman maansa rajojen ulkopuolelle. Se voi turvautua liittolaisiinsa ja heidän tuellaan nostaa pelotekynnystä. Nämä toimenpiteet olivat jo omiaan vakuuttamaan baltteja liittokunnan tuesta, mutta lisää tukitoimia oli tulossa. Yksi Nato osoitti jo Ukrainan sodan alkuvaiheessa, että sillä oli mahdollisuus nopeasti korottaa pelotekynnystä Baltiassa ja Puolassa. Yhdysvaltain hallinnossa alkoi myös merkittävä poliittinen keskustelu. Joukkojen määrät – vain noin mekanisoitu jalkaväkikomppania maata kohti – ovat tosin vaatimattomat, mutta niiden pelotusarvo ei kompastuslankana (trip wire) ole vähäinen. Siihen liittyen Yhdysvallat ilmoitti, että sen noin miljardin dollarin suuruisesta Euroopan puolustuksen tukirahastosta (European Reassurance Initiative, ERI) lohkaistaisiin tukea koulutukseen ja harjoituksiin, erityisesti Baltian maiden ja muiden uusimpien Nato-jäsenten tarpeisiin. 3. Liettuaan osoitettiin myös kaksi ilmatankkauskonetta toimimaan koko Itämeren alueella. Samoihin aikoihin Yhdysvallat lähetti 12 F-16-hävittäjää sekä kolme C-130J-kuljetuskonetta Puolaan. Yhdysvallat ilmoitti, että se tulisi kierrättämään joukkojaan Baltian maissa ja Puolassa. Se voi joko yksin tai yhdessä liittolaistensa kanssa hankkia sotilaallisia kykyjä, joilla voidaan vaikuttaa hyökkääjään sen omalla alueella. Pieni ja sotilaallisesti suhteellisen heikko valtio voi osoittaa kykenevänsä puolustamaan itseään kolmella pelotevaihtoehtotasolla: 1. Ämarin ensimmäiset käyttäjät olivat tanskalaisia F-16-koneita Nato julkisti samaan aikaan tiedon, jonka mukaan se oli aloittamassa esikuntatyötä Baltian maiden ja Puolan puolustussuunnitelmien ajantasaistamiseksi
SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 17
Tätä kalustoa varastoidaan Baltian maihin, Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan ja mahdollisesti myös Unkariin. Näiden noin 40-50 henkeä käsittävien esikuntien tehtävänä tulee olemaan koulutuksen ja harjoitusten suunnittelu sekä erityisesti liittolaisjoukkojen vastaanoton kannalta keskeisen tärkeän isäntämaatuen (Host Nation Support, HNS) valmistelu. Yhdysvaltain Eurooppaan sijoitettujen maavoimien komentajan kenraaliluutnantti Ben Hodgesin mukaan varastoitavaa raskasta kalustoa tulee olemaan kaiken kaikkiaan noin 1 300 yksikköä, mukaan lukien noin 250 M1A2 Abrams -taistelupanssarivaunua, 700 M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunua ja 350 M109A6 Paladin -telahaupitsijärjestelmää. 18 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 ITÄMERI siitä, tulisiko Baltiaan ja Puolaan perustaa pysyviä Nato-tukikohtia. Kokouksessa vahvistettiin myös, että Naton noin prikaatin kokoinen erityisen nopean toiminnan joukko (Very High ReaTU O M O VA LV E YHDYSVALTAIN ASEVOIMIEN raskaat Abrams -taisteluvaunut antavat voimannäytettä Virossa vapunaattona 2015. Nato päätti kesäkuussa 2015 pitämässään puolustusministerikokouksessa perustaa kuusi pientä suunnitteluesikuntaa (NATO Force Integration Unit, NFIU) kolmeen Baltian maahan sekä Puolaan, Bulgariaan ja Romaniaan. Erityisen tärkeää on juuri USA:n fyysinen läsnäolo.. Viron amerikkalaisten ja muidenkin Natoliittolaisten läsnäolo on määrältään symbolista, mutta sillä on valtava pidäkearvo, joka ymmärretään Venäjällä. Paluu juurille Toukokuussa 2015 Pentagon ilmoitti, että Yhdysvallat tulee ennakkovarastoimaan Eurooppaan raskasta panssarikalustoa, tykistöä, viestikalustoa, voiteluaineita, taistelumuona-annoksia ja muuta logistiikkamateriaalia yhteensä noin prikaatin suuruiselle määrälle joukkoja. Kesäkuun puolustusministerikokouksessa tehtiin myös päätös Naton nopean toiminnan joukon (NATO Response Force, NRF) vahvuuden kasvattamisesta nykyisestä noin 13 000 sotilaasta noin 40 000 sotilaaseen. Tämä keskustelu jatkuu yhä
Samalla haettiin kansantaloudellisia säästöjä, rauhan osinkoa. Tämä on pelotteen korottamisen kannalta aivan oleellinen kysymys, ja vastaukseni siihen on varauksellisen myönteinen. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 19 diness Joint Task Force, VJTF) on nyt toimintavalmiudessa ja Ranska, Saksa, Italia, Puola, Espanja ja Iso-Britannia tulevat kukin vuoden kestävällä vuorollaan toimimaan tämän joukon johtovaltiona. Valtavirrassa kulkeneiden maiden päätökset ovat suoraa heijastusta niistä tämän hetken tietojen valossa vääristä valinnoista, joita Itämeren alueenkin maissa tehtiin 2000-luvulla. Liittokunnan alueen puolustukseen tullaan taas kiinnittämään erityistä huomiota, ja amerikkalaisjoukkoja ja niiden käyttämää puolustusmateriaalia tulee olemaan valmiina Euroopassa jo rauhan aikana kohottamassa pelotekynnystä. Tämän lisäksi Saksan, Puolan ja Tanskan puolustusministerit ilmoittivat, että nämä maat tulevat panostamaan Puolan Szczecinissä (lähellä Saksan rajaa, entinen Stettin) sijaitsevan koillisen monikansallisen armeijakunnan (Multinational Corps Northeast, MNC-NE) vahvistamiseen niin, että siitä tulee Naton Itämeren suunnan maavoimien alueellinen johtoesikunta. toukokuuta 2015 vieraillut Yhdysvaltain puolustusministeri Ashton Carter totesikin: ”Me emme ole haastamassa Venäjää kylmään sotaan saatikka sitten kuumaan, mutta me tulemme puolustamaan liittolaisiamme.” Kaksi Kun tarkastellaan pelotteen toista tasoa – uskottavan oman puolustuskyvyn kehittämistä Itämeren rantamaille – joudutaan toteamaan, että kaikki nämä maat ovat Puolaa, Saksaa ja Venäjää lukuun ottamatta väestöltään ja maantieteellisiltä alueiltaan varsin pieniä ja ne ovat päättäneet perustaa yleiseen asevelvollisuuteen nojaavan mahdollisimman laajan reservin sijasta lukumäärältään vaatimattomat ammattiarmeijat. Näin Nato palaa tietyllä tavalla juurilleen. Silloin kuviteltiin, että alueella ei nähtävissä olevassa tulevaisuudessa enää käytettäisi sotilaallista voimaa tai sillä uhkaamista ja alueen puolustamisen sijasta valtiot voisivat keskittyä kehittämään asevoimiaan soveliaiksi kaukana rajojensa ulkopuolella tapahtuviin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Tallinnassa 23. Kyllä se on mahdollista Voidaanko sitten Itämeren alueen maiden, erityisesti Baltian, puolustusta lujittaa maiden omin toimin, vaikka näiden taloudellinen kantokyky on varsin rajallinen. Suomi on tässä suhteessa merkittävä poikkeus. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Myös Viro on pysyttäytynyt yleisessä asevelvollisuudessa ja tietysti Venäjä
Ajanvoiton saavuttamisen lisäksi yllä kuvailtujen paikallisjoukkojen keskeisiin tehtäviin tulisi kuulua toimet valtion elintärkeiden toimintojen suojaamiseksi. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Niiden aseistukseen tulisi kuulua myös panssarimiinoja, tähysteisiä jalkaväkimiinoja (esimerkiksi viuhkaräjähdepanoksia), kranaatinheittimiä ja muita lyhyen kantaman aluevaikutusaseita. Mitä enemmän nämä joukot voittaisivat aikaa, sitä varmemmin liittolaiset ehättäisivät paikalle tukemaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan kansallista puolustusta. Latvia luopui yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyi ammattiarmeijaan tammikuussa 2007. Pelotteen kohottamisen näkökulmasta vapaaehtoisjoukot tulisi organisoida ja kouluttaa niin, että niiden taistelukelpoisimmista osista muodostettaisiin pieniä, joukkueen tai korkeintaan komppanian suuruisia yksiköitä, joiden aseistuksena olisi korkealaatuisen elektronisen tiedustelukaluston lisäksi kevyitä ja helppokäyttöisiä ilmaja panssarintorjuntaohjuksia. Keskeisten hyökkäysväylien sillat ja siltarummut tulisi varustaa räjähdysainekammioin. Tämä olisi erityisen tähdellistä juuri sellaisissa maissa kuin Baltian maat, joissa ammattijoukkoja on niukalti. Ja mikä tärkeintä, tällaisten joukkojen olemassaolo nostaisi hyökkäyskynnystä ja vaikeuttaisi ”pienten vihreiden miesten” käyttöä. Suojattavat kohteet olisivat muun muassa lentokenttiä, satamia, liikenteen solmukohtia, voimalaitoksia, liikekannallepanokeskuksia ja asevarikoita. Virolla on Kaitseliit, Latvialla Zemessardze ja Liettualla KASP. Tällaisten joukkojen tärkein tehtävä olisi voittaa aikaa sellaisilla alueilla kuten Baltiassa, jossa strateginen syvyys on varsin vähäinen. Erityisen tärkeätä olisi, että ne kykenisivät myös ilmasta maahan -tulenjohtoon ja JOINT-operaatioihin. Viro on kaiken aikaa ylläpitänyt eräänlaista valikoivaa yleistä asevelvollisuutta. 20 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 ITÄMERI Positiivinen lähtökohta Baltian maiden kohdalla on se, että vaatimattomien ammattisotilasjärjestelmiensä ja Viron pienen asevelvollisuusarmeijan ohella kaikilla näillä mailla on suhteellisen suuret vapaaehtoisjoukot. Yhteistyön poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tulisi olla saumatonta, ja sen tulisi ulottua myös kanTAVANOMAINEN SOTILAALLINEN VOIMA ON SÄILYTTÄNYT MERKITYKSENSÄ, OLKOONKIN ETTÄ HYBRIDISODAN MUUT ELEMENTIT OVAT VAHVISTUNEET. Tässä kuvaillut yksiköt eivät kykenisi pysäyttämään vahvaa panssaroitua ja ilmaherruutta hallitsevaa vihollista, mutta painopistesuunnissa käytettyinä ne tehokkaasti hidastaisivat, uudelleen suuntaisivat ja kuluttaisivat vihollista. Lisäksi Liettua on keväällä 2015 tehnyt päätöksen yleisen asevelvollisuuden uudelleen käyttöönotosta. Vapaaehtoisvoimaa Näiden kodinturva-yksiköiden liikkuvuuden tulisi olla korkeata luokkaa, vaikka toisaalta suuri osa niistä voisi myös olla paikallisyksiköitä, joiden toiminnallinen vahvuus olisi erityisesti paikallisen maaston ja kohteiden tuntemuksessa
Kauaskantoiset syvän tulivaikutuksen järjestelmät nostavat hyökkäyskynnystä ja tekevät käytännössä hyökkäyksen kalliiksi ja aikaa vieväksi. Yllä hahmotellut keinot pelotteen vahvistamiseksi kolmella toimintatasolla eivät toki ole toisistaan erillisiä toimenpiteitä, vaan ne parhaimmillaan tukevat toinen toisiaan. Niiden maaleja voivat olla syvyydessä vaikkapa vastustajan tuliasemat, taistelunjohtopaikat, tutka-asemat, asevarikot, liikennesolmut ja joukkojen keskitykset, vain muutamia esimerkkejä tässä mainittuina. Separatistit ovat menestyneet operaatioissaan silloin, kun he ovat saaneet Venäjältä tukea tavanomaisten aseiden ja niiden käyttäjien muodossa. Alueiden valtaamiseksi ja pitämiseksi tarvitaan edelleenkin aseellista voimaa, eikä päättävästi ja neuvokkaasti järjestynyttä puolustusta kyetä murtamaan ilman tavanomaisen sodan keinoja. Kolme Tavanomainen sotilaallinen voima on säilyttänyt merkityksensä, olkoonkin että hybridisodan muut elementit ovat vahvistuneet. Mahdollisimman tarkan tilannekuvan luomiseksi erilaiset lennokkiratkaisut olisivat myös käyttökelpoisia. Tärkeää olisi kuitenkin ajan mittaan saavuttaa myös kansallista kykyä, erityisesti sen poliittisen ulottuvuuden takia. Siksi olisi ymmärrettävää, jos Itämeren alueen maat pyrkisivät korottamaan pelotekynnystään hankkimalla hyökkääjää hidastavaa ja kuluttavaa puolustustaisteluun soveltuvaa tavanomaista aseistusta. Toiseksi, näillä mailla tulisi olla mahdollisuus tukea puolustustaan syvällä tulenkäytöllä maasta (kauaskantoisella tykistöllä, raketinheittimistöllä ja tykistöohjusjärjestelmillä) ja ilmasta. Vastaus tähän kysymykseen on, että se ei ole mahdollista ilman liittokunnan vahvaa solidaarisuutta. Ennakkovarastoinnin tulisi koskea myös ilmaja merivoimien kalustoa, tukijärjestelmiä ja keskeistä ohjusaseistusta. Miten tämä voisi olla mahdollista näille pääsääntöisesti pienille ja vähävaraisille valtioille. Näihin järjestelmiin tulisi oleellisena osana liittyä kyky maalinosoitukseen. Tähän mennessä Naton piirissä sovittujen toimenpiteiden lisäksi jokaiseen Baltian maahan tulisi varastoida raskaan prikaatin aseistus. Ashton Carter, Yhdysvaltain puolustusministeri daarisuutta kuin samalla antaisi vahvan näytön liittokunnan puolustusvalmiudesta. 21 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 salaisjärjestöihin ja talouselämän toimijoihin. Yhdysvallat on kierrättämässä vähäisiä määriä joukkojaan Baltian maissa ja Puolassa. Niiden lisäksi kierrätykseen tulisi korvamerkitä joukkoja sellaisista keskeisistä Naton eurooppalaisista jäsenmaista kuten Ranskasta, Isosta-Britanniasta ja Saksasta. Kaukovaikutteisia järjestelmiä pitäisi voida saada vuokralle tai käyttöön vahvempien liittolaisten lahjoituksina. Näiden maiden tulisi ensinnäkin kyetä luomaan yhteinen, mahdollisimman luotettava sotilaallinen tilannekuva ympäristöstään. Erityisen tärkeää olisi, että yksittäiset kansalliset järjestelmät olisivat integroituja keskenään ja ne olisivat linkittyneitä liittokunnan sotilaallisesti merkittävien valtioiden vastaaviin järjestelmiin. Yksittäisistä keinoista kiireysjärjestyksessä tulisi olla raskaan materiaalin ennakkovarastointi. Siltä osin kuin tällaiset järjestelmät olisivat liian kalliita ja myös teknologisesti haastavia yksittäisille maille, tulisi niiden pyrkiä saavuttamaan suorituskykyä jaetuin ja yhdistetyin voimavaroin eli liittokunnan voimin. Mitä neuvoksi. Erityisesti JI M M Y C RO O N A / FÖ RS VA RS M A K TE N TU O M O VA LV E. Samaan aikaan niiden pitäisi tavoitella itselleen kykyjä, joiden avulla ne voisivat ulottaa asevaikutuksensa hyökkääjän arkoihin kohtiin sen omalle alueelle. Keskeisessä asemassa tulisi olla ilmakuljetteinen elektronisen sodankäynnin järjestelmä, jonka avulla ne voisivat kerätä ja analysoida aineistoa maantieteellisestä ympäristöstään. Se osoittaisi niin liittokunnan sisäistä soliME EMME OLE HAASTAMASSA VENÄJÄÄ KYLMÄÄN SOTAAN SAATIKKA SITTEN KUUMAAN, MUTTA ME TULEMME PUOLUSTAMAAN LIITTOLAISIAMME. Tämän perusasian ovat myös Venäjän sotatoimet Ukrainassa osoittaneet
Näihin harjoituksiin voisivat osallistua, edelleen soveltuvin osin myös Ruotsi ja Suomi, jotka allekirjoittivat isäntämaatukea koskevat sopimukset liittokunnan kanssa Naton Walesin huippukokouksessa syyskuussa 2014. Alaviitteet on käännöksestä poistettu, mutta ne ovat mukana julkaisun englanninkielisessä versiossa. Itämeren alueen pelotetta tukisivat myös Naton sisällä sovittavat asesiirrot liittokunnan keskeisiltä mailta alueen pienille jäsenvaltioille. Pauli Järvenpää toimii vanhempana tutkijana International Centre for Defence and Security (ICDS) -tutkimuskeskuksessa Tallinnassa. Harjoituksiin tulisi myös säännönmukaisesti liittää osio, jossa isäntämaatukitoimintoja voitaisiin harjoitella todenmukaisissa tilanteissa. Hybridiuhkiin tulisi varautua nykyistä paremmin. Tämä artikkeli on kirjoittajan Suomen Sotilasta varten laatima lyhennelmä tuoreesta julkaisusta Pauli Järvenpää, ”Is the Nordic-Baltic Region Defensible?”, Frontline Allies: War and Change in Central Europe, U.S.-Central Europe Strategic Assessment Group, Center for European Policy Analysis (CEPA), Washington, DC, November 2015, pp. Tämä koskee erityisesti yllä esitetyn kolmannen pelotetason asejärjestelmiä. Baltops on vuotuinen Natoharjoitus Itämerellä, johon kumppanimaat Suomi ja Ruotsi osallistuvat.. Näillä päätöksillä taattaisiin se, että Baltian maat kykenisivät puolustautumaan nykyistä paremmin ja kovan paikan tullen voittamaan aikaa liittokunnan puolustussuunnitelmissa olevien järjestelyjen toteuttamiseksi. Päätökset lahjoituksista, aseiden lainaamisesta tai huokeista hankintahinnoista tulisi tehdä kiireimmän kaupalla, kuitenkin viimeistään Varsovassa tämän vuoden heinäkuussa pidettävässä Naton huippukokouksessa. Kirjoittaja, tohtori, everstiluutnantti res. Toteutuessaan tällainen yhteistyö ja sen mukanaan tuoma pelotekynnyksen kohoaminen lisäisivät merkittävästi myös Suomen turvallisuutta. 22 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 ITÄMERI saksalaisten joukkojen läsnäolo Baltian maissa olisi pelotteen kannalta tärkeää. 43-57. Seuraa myös Pauli Järvenpään blogia Suomen Sotilaan nettisivuilla www.suomensotilas.fi HYÖKKÄYKSEN UHAN ALLA OLEVIEN MAIDEN ON PELOTETTAAN VAHVISTAAKSEEN OSOITETTAVA KYKENEVÄNSÄ PUOLUSTAUTUMAAN MYÖS TAVANOMAISIN KEINOIN JOKO PAIKALLISESTI TAI ALUEELLISESTI A LE X A N D ER KA RL SS O N / FÖ RS VA RS M A K TE N SUOMALAISET Pasi-ajoneuvot Ravlundan ampuma-alueella valmistautumassa Baltops-harjoitukseen ja maihinnousuun Puolaan, jota Suomen Sotilaskin oli paikanpäällä seuraamassa viime kesänä. Varsin suotavaa olisi myös Naton erittäin nopean toiminnan VJTF-joukkojen säännöllinen harjoitustoiminta Baltiassa. Harjoitusten tulisi olla mahdollisimman todenmakuisia, ja jos mahdollista hälytysharjoituksia, ja soveltuvin osin niiden tulisi olla avoimia myös Ruotsille ja Suomelle. Oli kyse sitten kyberuhkista, informaatio-operaatioista, poliittisesta ja taloudellisesta painostuksesta tai sotilaallisen voiman näytöstä ja sillä uhkaamisesta, olisi Itämeren alueen maiden kyettävä nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön, olivatpa ne sitten liittokunnan jäseniä tai sotilaallisesti liittoutumattomia. Tämä vaatii laajaalaista yhteistyötä Itämeren alueen maiden välillä
Tammikuun alussa saksalaislehti Spiegel uutisoi Bundeswehrin valmistautuvan yhdessä italialaisten kanssa libyalaissotilaiden koulutustehtävään, joka toteutettaisiin Tunisiassa. Aiemminkin lehtemme sivuilla vaihtelevassa valossa esiintynyt Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen ennakoi huolissaan Saksan joutuvan uuteen kriisinhallintatai koulutusoperaatioon Pohjois-Afrikassa. Von der Leyenin käynnistämä saksalaisten valmisteleminen uuteen kriisinhallintaoperaatioon ei jäänyt saksalaislehdistöltä huomaamatta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 23 JY VÄLL Ä P ohjolan pakkasten keskellä lehtemme tämän vuoden ensimmäisen numeron turvallisuuskatsaus alkaa kuumasta Afrikasta. Yhteensä akselivallat menettivät Afrikan-seikkailussaan kaatuneina, kadonneina, haavoittuneina, sairastuneina ja sotavankeina vuosien 1940–1943 välillä Afrikassa noin miljoona sotilastaan.. Terrorin pysäyttämiseksi Libyan vakauttaminen Saksan puolustusministerin mukaan ensiarvoisen tärkeää. Kenraali Erwin Rommelin johtamien avustusjoukkojen tavoitteena oli estää Italian täydellinen luhistuminen: joulukuun 11. päivänä 1940 alkanut brittihyökkäys oli johtanut arviolta 3 000 italialaisen kaatumiseen ja 130 000 antautumiseen! Alkumenestyksestä huolimatta aavikkosota kääntyi italialaissaksalaisille joukoille tappiolliseksi ja päättyi toukokuussa 1943 noin neljännesmiljoonan sotilaan antautumiseen Kap Bonin niemellä Tunisiassa. Tällaisen pyynnön esittämiseen saattaa kuitenkin vielä kulua aikaa, sillä Libya on käytännössä jakautunut kahden kilpailevan ja keskenään taistelevan ”hallituksen” kesken. Von der Leyenin mukaan Afrikkaan on muodostumassa terrorin akseli, kun terroristiryhmä ISIL ja Länsi-Afrikkaa terrorisoiva Boko Haram ovat luomassa yhteyksiä toisiinsa Libyassa. DIE WELT -LEHTI muistutti sarkastisesti saksalaisjoukkojen nousseen maihin Libyan Tripolissa jo kertaalleen, nimittäin lähes tasan 75 vuotta sitten, keväällä 1941. Ensimmäinen raportti ei tällä kertaa ole 75 vuoden takaa, vaikka niinkin voisi luulla. Tämä johtaa von der Leyenin mukaan terrorin akseliin, joka tulee epävakauttamaan laajoja alueita Afrikassa. Myös tuolloin tavoitteena oli Libyan ”vakauttaminen”, tosin sillä tarAKSELI LIBYASSA koitettiin ongelmiin joutuneiden italialaisjoukkojen rintaman vakauttamista. TÄSTÄ TEHTÄVÄSTÄ Saksa ei voi jättäytyä pois, joskin von der Leyen asetti ehdoksi Libyan hallituksen pyynnön
OUAGADOUGOUN terrori-iskut olivat merkittäviä, sillä ne ovat osoitus alueen jihadistien strategiamuutoksesta. Ouagadougoun iskujen jälkeen selvää sen sijaan on, että pohjoisafrikkalaiset ja malilaiset terroristiryhmät ovat alkaneet toteuttaa uhkaustaan siirtää taistelu Saharan autiomaasta asutetuille alueille EteläMalissa ja sen naapurimaissa. Ilmeisesti malilaiset terroristit surmasivat kaikkiaan 18 ulkomaalaista: surmansa saaneista kuusi oli kanadalaisia, kaksi sveitsiläisiä (kumpikin entisiä kansanedustajia) kaksi ranskalaisia sekä portugalilainen, alankomaalainen ja amerikkalainen. Vuoden 2015 marraskuussa Jihadistien uusi strategia Länsi-Afrikassa BURKINA FASON HOTELLI-ISKU Belmokhtar ilmoitti ryhmänsä sopineen jälleen yhteistyöstä AQIMin kanssa. Compaorén henkivartiokaarti teki vallankaappauksen, joka päättyi maan asevoimien uhattua näitä sisällissodalla. BURKINA FASON iskujen taustalla oli AQIMin siipi, jota johtaa algerialainen jihadistiveteraani Mohtar Belmokhtar. Uusi, demokraattisesti valittu presidentti Roch Marc Kaboré astui virkaansa kaksi kuukautta sitten. Tämä riitaantui muutama vuosi sitten al-Qaidan muiden pohjoisafrikkalaisten johtajien kanssa ja muodosti sirpaleryhmän nimeltä El-Mouaguiine Biddam (”He, jotka allekirjoittavat verellään”). Yhteenliittymä otti nimekseen Al Mouribatoune. Hän yrittää uudelleenorganisoida vallankaappauksiin taipuvaisen armeijansa. JIHADISTIRYHMIEN keskinäisten suhteiden seuraaminen on työlästä ja pohjimmiltaan epäoleellista. 24 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 JY VÄLL Ä B urkina Fason (suomeksi lahjomattomien maa, entinen YläVolta) pääkaupungissa Ouagadougoussa tehtiin 15.1.2016 terroristi-isku länsimaalaisten ja paikallisen eliitin suosimaan Brasserie Cappuccino -kahvilaan ja Splendid-hotelliin. Ryhmän verisin isku oli hyökkäys In Amenasin kaasukentälle tammikuussa 2013. Saharassa toimimisen sijaan nämä näyttävät nyt levittäytyvän etelään ja laajentavat näin terrorismin uhan koko Länsi-Afrikan alueelle. Iskun toteuttaneet miehet surmasivat 30 siviiliä ennen kuin ranskalaiset erikoisjoukot surmasivat heidät. Iskusta vastuun otti al-Qaidan Pohjois-Afrikan siipi, Al-Qaida Islamilaisessa Lännessä (AQIM) ja sen alaosasto Al Mouribatoune. Tilaisuus avautui Burkina Fasossa, joka on poliittisessa siirtymävaiheessa. SAMANAIKAISESTI Burkina Faso on lähettänyt joukkojaan Malin YK-operaati. BELMOKHTARIN väitetään myöhemmin yhdistäneen voimansa länsiafrikkalaisen jihadistiryhmä MUJAON kanssa. Hyökkäyksessä terroristit surmasivat 37 ulkomaalaista, joukossa muun muassa norjalaisia. Maan pitkäaikainen presidentti Blaise Compaoré joutui pakenemaan Burkina Fasosta kansannousun seurauksena. Uudelleenliittoutumisen taustalla oli joidenkin Belmokhtarin johtamien jihadistien loikkaus Libyassa ISILin riveihin
SELVÄÄ Burkina Fason terroristi-iskujen jälkeen on, että kaikki malilaiset radikaali-islamistiset terroristiryhmät pyrkivät laajentamaan toimintansa etelään. Ryhmän tavoitteena on alueella lyhyen aikaa 1800-luvulla hallinneen Hamdullahin kalifaatin palauttaminen. Ryhmä toimii alueellisesti, mikä vaikeuttaa torjuntatyötä. Ranskalaisjoukot kuuluvat operaatio Barkhaneen, joka on Malin alkuvuodesta 2013 pelastaneen sotilaallisen intervention seuraajaoperaatio. MALILAISTEN asiantuntijoiden mukaan vakavin terroristiuhka kumpuaa AQIMin sijaan Massinan vapautusrintamasta. Hotelli-iskusta ottivat vastuun sekä Al Mouribatoune että Front de libération du Massina. Ryhmä toimii Malin-Mauritanian rajaseudulta aina Burkina Fasoon ja Norsunluurannikolle saakka. Ranskalaisten tiedustelukoneiden havaittua Saharassa terroristien tukikohtia lentävät erikoisjoukot Ouagadougousta ja muilta alueella olevista tukikohdista tuhoamaan nämä. Lisäksi ryhmä värvää mustia afrikkalaisia, toisin kuin Malin muut ryhmittymät, joissa päätösvalta on ollut yksin algerialaisilla tai tuaregeilla. Sitä ennen huhtikuussa 2015 romanialainen kaivosyhtiön työntekijä siepattiin Tambaossa. Ouagadougoun isku ei ollut ensimmäinen Burkina Fasossa. BURKINA FASOA voi pitää Malin jihadistien uuden strategian ensimmäisenä uhrina. Ouagadougoun terrori-iskut olivat merkittäviä, sillä ne ovat osoitus alueen jihadistien strategiamuutoksesta.. Burkina Fason päättäväisyys tukea ranskalaisia saattaa olla koetuksella, erityisesti jos terroristi-iskut lisääntyvät. Sen merkeissä Ranskalla on maassa 3 000 sotilasta, joiden toiminta-alue ulottuu Mauritaniasta Tšadiin. Lokakuussa Norsunluurannikon pohjoisosasta paljastui ryhmän asevarasto. Sitä myöten terrorismin uhka on muuttumassa todelliseksi vaaraksi koko Länsi-Afrikassa. Operaation tavoitteena on estää jihadisteja etenemästä voimalla etelään. 25 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 oon ja toimii isäntämaana ranskalaisille erikoisjoukoille, joilla on tukikohta Ouagadougoun ulkopuolella. Sen sijaan, että terroristit kävisivät verisiä taisteluita Saharan autiomaassa ranskalaisjoukkojen kanssa suuren yleisön tietämättä, ovat AQIM, Al Mouribatoune, tuaregien Ansar al-Dine ja sen sirpaleryhmä Front de libération du Massina siirtäneet terroritoimintansa Etelä-Malin asutuskeskuksiin ja naapurimaihin. Lokakuussa 2015 iskettiin Samorogouanissa, jossa surmansa sai kolme poliisia ja siviili. Malin pääkaupungissa Bamakossa marraskuussa tehty hyökkäys Radisson-hotelliin oli esimerkki tästä uudesta strategiasta
YHTEISTÄ ISKUILLE on ollut se, että alShabaab on onnistunut saamaan hetkellisen paikallisen miesylivoiman ja toteuttamaan hyökkäyksensä yllätyksenä tukikohdan puolustajille. Al-Shabaabin pelätään nyt pitävän toistaiseksi tuntematonta määrää kenialaissotilaita vankeinaan. ISKU ON verisin kenialaisia ja AMISOMjoukkoja vastaan Somaliassa tehty. Kesäkuussa iskun kohteena oli AMISOMin burundilaisjoukkojen tukikohta Leegossa ja syyskuussa ugandalaisjoukkojen tukikohta Janaalessa. Uganda, Burundi ja nyt Kenia eivät ole halunneet julkaista vahvistettuja tietoja kaatuneistaan. 26 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 JY VÄLL Ä S omalian radikaali-islamistisen al-Shabaab-terroristiryhmän onnistui vallata Kenian asevoimien (KDF, SNA) eteentyönnetty tukikohta Somalian El Addessa, Gedon läänissä 15.1.2016. Kummassakin hyökkäyksessä AMISOMin uutisoitiin kärsineen raskaat, arviolta 20-50 sotilaan tappiot kaatuneina. Kadonneiden joukossa on myös tukikohtaa komentanut majuri. Taktisella tasolla yhtäläisyyksiä löytyy iskujen välillä myös siinä, että kohteena ollut tukikohta on pyritty iskua ennen tai sen alettua eristämään katkaisemalla sen perääntymis-, huoltoja viestiyhteydet sekä käyttämällä iskun yhteydessä itsemurhapommittajia. VAIKKA AMISOM-operaation osallistujamaiden tappionsietokyky lienee yleisesti ottaen länsimaita korkeampi, on El Adden isku järkyttänyt Keniassa. Kaikkiaan 240:stä tukikohdassa olleesta kenialaissotilaasta puolet oli vielä viikko iskun jälkeen kadoksissa. Yllätys al-Shabaabin isku ei ollut: se toteutti kaksi vastaavanlaista iskua viime vuonna. Afrikan unionin rauhanturvaamisoperaatioon (AMISOM) kuuluvia kenialaissotilaita sai al-Shabaabin iskussa surmansa ainakin 63. El Addessa al-Shabaabin hyökkäys alkoi kahden itsemurharekkapommin räjähdyksellä, jota seurasi terroristien tunkeutuminen tukikohtaan. Kenia hyökkäsi Somaliaan lokakuussa 2011 vastauksena AL-SHABAAB HORJUTTAA AMISOMIA Isku on verisin kenialaisia ja AMISOMjoukkoja vastaan Somaliassa tehty.. Jo aiemmin maassa on käyty keskustelua Somalia-strategiasta
Maassa on muun muassa tehty useita sekä hutujen että tutsien poliittisia murhia.. On epävarmaa, jatkaako Burundi AMISOM-operaatiossa. Tästä esimerkkinä 21.1.– 22.1.2016 se hyökkäsi Mogadishun suositulla Lidon ranta-alueella sijaitsevaan ravintolaan. Maan perustuslaki olisi sallinut vain kaksi kautta. Burundin turvallisuusjoukkojen väitetään syyllistyneen tutsien etnisiin murhiin, joukkomurhiin ja -raiskauksiin. Tilanne kärjistyi joulukuussa 2015, kun kolmeen sotilastukikohtaan hyökättiin. Ensinnäkin al-Shabaab pakottaa AMISOMin puolustuskannalle ja sitoo joukot puolustamaan itseään. YK:n arvion mukaan vähintään 440 ihmistä on kuollut huhtikuussa 2015 alkaneissa levottomuuksissa, jotka ovat ajaneet kymmeniä tuhansia pakolaisiksi naapurimaihin. Operaatioon osallistunut 850 miehen vahvuinen sierraleonelaispataljoona vetäytyi Somaliasta tammikuussa 2015 kotimaassaan puhjenneen Ebola-epidemian vuoksi. Onnistumisten valossa on todennäköistä, että al-Shabaab jatkaa lähitulevaisuudessa hyökkäyksiään. Iskujen jälkeen hutuvaltaiset turvallisuusviranomaiset toteuttivat laajamittaisia etsintäja pidätysoperaatioita, joiden kohteena olivat maan tutsit. Hyökkäyksessä kuoli 20 siviiliä. Levottomuudet puhkesivat pian sen jälkeen, kun YK:n turvallisuusneuvoston lähettiläät olivat saapuneet Burundiin. TERRORISTIRYHMÄ al-Shabaabille iskut AMISOMin tukikohtiin ovat monessa mielessä hyvä sijoitus. Yksistään näissä kahdessa iskussa sai surmansa yli 200 ihmistä. YK:n tavoitteena on suostutella hallitus neuvotteluihin opposition kanssa sekä saada se hyväksymään rauhanturvaajien lähettäminen maahan. Operaatio Linda Nchin ja Kenian AMISOM-operaatioon liittymisen jälkeen al-Shabaab on tehnyt Keniassa useita verisiä terroristi-iskuja, näiden joukossa hyökkäys nairobilaiseen Westgaten ostoskeskukseen vuoden 2013 syyskuussa ja Garissan yliopistoon viime vuoden huhtikuussa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 27 al-Shabaabin Keniassa tekemille, tuolloin vielä pienimuotoisille terroristi-iskuille. Samalla iskut sotilastukikohtiin vahvistavat somalien parissa mielikuvaa, että liike pyrkii välttämään siviilitappioita ja käy “vapautustaistelua” ulkomaalaisia “hyökkääjiä” vastaan. Nkurunziza voitti heinäkuussa järjestetyt vaalit, ja väkivaltaisuudet ovat sen jälkeen vain kiihtyneet armeijan yritettyä vallankaappausta. TAPPIOIDEN MYÖTÄ heräävä keskustelu AMISOM-operaation mielekkyydestä osuu tällä kertaa yksiin Burundissa kytevien sisäisien levottomuuksien kanssa. Nykyisellään AMISOMissa palvelee 21 500 rauhanturvaajaa, joista 3 664 on kenialais-, 6 223 ugandalais-, 5 432 burundilais-, 4 395 etiopialaisja 1 000 djiboutilaissotilasta. YK:n mukaan pääkaupunki Bujumburasta ja sen lähialueilta on löytynyt toistaiseksi ainakin yhdeksän joukkohautaa. ETNISELLÄ vihanpidolla, joka johti naapurimaa Ruandassa kansanmurhaan ja Burundissakin sisällissotaan 1990-luvun alussa, on myös luokkasodan aineksia. Burundin nykyiset väkivaltaisuudet alkoivat, kun hutuihin kuuluva presidentti Pierre Nkurunziza ilmoitti huhtikuussa 2015 pyrkivänsä kolmannelle valtakaudelle. Näin terroristijärjestö pystyy rajoittamaan AMISOMin alueellista laajentumista. SAMANAIKAISESTI al-Shabaab jatkaa terroristi-iskujaan erityisesti Mogadishussa. Väkivalta kohdistuu erityisesti maan tutsivähemmistöön. YK: BURUNDI KUILUN PARTAALLA Y K:n mukaan Burundi on liukumassa taas etniseen vihanpitoon hutujen ja tutsien välillä. Tilanne eskaloitui uudelleen tammikuussa, kun pääkaupunki Bujumburassa puhkesi 21.1.2015 yhteenottoja. Burundilaisten enemmistö on hutuja, mutta yhteiskunnan johtava luokka on ollut tutseja
Erityisesti lääkäreistä ja hoitajista sekä erikoisosaajista, kuten kylmälaiteasentajista ja ajoneuvonosturinkuljettajista, on pulaa. Sadankin rauhanturvaajan löytäminen nopealla aikataululla aiheuttaa hieman kaivamista.” JO VUONNA 2014 uutisoitiin reserviläisten halukkuuden kriisinhallintatehtäviin vähentyneen tuntuvasti. YK:n työntekijöitä ja rauhanturvaajia sai surmansa myös Somaliassa ja Afganistanissa. Ydinkoe pohjusti suuren johtajan Kim Jong Unin syntymäpäivää. Kyseessä oli voimannäyttö, mutta kyseenalaista on, herättikö se Pohjois-Koreassa toivottua reaktiota. 28 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 JY VÄLL Ä Jälleen nokittelua Itämeren yllä TAMMIKUUN puolivälissä venäläisen SU-27 Flanker -hävittäjän havaittiin käyttäytyvän epätavallisesti Tanskalle kuuluvan Bornholmin itäpuolella. YHDYSVALLAT ja ydinalan asiantuntijat ovat ilmaisseet epäilynsä ydinkokeen laadusta. Suomalaisista rauhanturvaajista pulaa PORIN PRIKAATIN tiedottajan Markus Malilan mukaan suomalaisista rauhanturvaajista on pulaa: ”Haasteita tulee, jos joudumme lisäämään väkeä jonnekin. Koeräjähdys havaittiin ulkomailla maanjäristyksenä, jota seurasi Pohjois-Korean voitonriemuinen ilmoitus maan ensimmäisestä onnistuneesta vetypommikokeesta. Heidän kohtalokseen koituivat IED:t (tienvarsipommit, itse tehdyt räjähteet, miinat ja räjähdeansat), rakettija tykistökeskitykset, miinat, itsemurhaiskut ja kohdistetut salamurhat. Vaikka nyt myös Kiina kovasanaisesti kritisoi Pohjois-Koreaa, vaati Yhdysvallat Kiinalta vieläkin tiukempia toimia Pohjois-Koreaa vastaan. Viimeisen neljän vuoden aikana kaikkiaan 207 YK:n työntekijää on saanut surmansa kohdistetuissa väkivallanteoissa. Surmansa saaneista 27 oli YK:n rauhanturvaajia tai poliiseja ja 24 siviilityöntekijöitä. Tiettävästi reserviupseerikoulutuksen saaneita hakijoita on heille tarkoitettuihin tehtäviin verrattuna runsaasti. Suomalaisia rauhanturvaajia on maailmalla tällä hetkellä noin 500. ETELÄ-KOREA , Japani, Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä tuomitsivat Pohjois-Korean ydinkokeen. Sen sijaan Pohjois-Korea närkästyi Etelä-Korean uudelleen käynnistämiin radiolähetyksiin rajan yli. PU O LU ST U SV O IM AT. Suurin osa surmansa saaneista kuoli Malissa radikaali-islamistien terroristiiskuissa. Termonukleaariset pommit ovat yleisesti ottaen voimakkaampia kuin atomipommit, joten asiantuntijoiden mukaan vetypommikokeen olisi pitänyt aiheuttaa merkittävämpiä seismisiä värähdyksiä. Havaittu maanjäristys oli voimakkuudeltaan viisi magnitudia ja vastasi siten kooltaan melko tarkasti edellistä Pohjois-Korean atomikoetta vuonna 2013. YK:n tappioiden vuosi YLI 50 YK:N työntekijää kuoli vuonna 2015 maailmanjärjestön tehtävissä. Kone teki kummallisia väistöliikkeitä korkealla ja kovalla nopeudella. Pohjois-Korea väitti tehneensä vetypommikokeen TAMMIKUUN ALUSSA (6.1.2016) Pohjois-Korea teki ydinkokeen. Yhdysvallat osoitti tukensa Etelä-Korealle lennättämällä Guamilla sijaitsevasta Diego Garcian lentotukikohdasta B-52-strategisen pommikoneen EteläKorean ylle, jossa kone teki yhdessä Etelä-Korean ja amerikkalaisten hävittäjien kanssa ylilennon. Kun 2000-luvun alussa hakijoita oli vuosittain yli 4 000, 2010-luvulle tultaessa hakijoita oli enää keskimäärin 1 500 vuodessa. Ruotsalaismedian mukaan venäläiskone jahtasi ruotsalaista ASC 89 -tiedustelukonetta, kunnes kaksi ruotsalaista Jas Gripen -hävittäjää osoittivat venäläiskoneelle havainneensa tilanteen. Vuonna 2015 sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmiuteen haki 1 590 reserviläistä. Rauhanturvaajien hakijamäärä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden ajan suunnilleen samalla tasolla
Toteutuessaan hanke toisi ison helpotuksen pääkaupunkiseudun ammunnanharrastajien tilanpuutteeseen. Pelifirman mukaan pelissä toteutuu asymmetrinen sodankäynti kahden eri vahvuisen armeijan välillä. Toisen osapuolen materiaalisesta ylivoimasta huolimatta myös toisella on mahdollisuus menestykseen. Jääkärikomppanian vahvuus on 183 henkilöä, ja se koostuu pääasiassa Porin prikaatin kansainvälisen valmiusjoukkokoulutuksen saaneista reserviläisistä. Suomen sodat peliksi SUOMALAINEN Iceflake Studios -peliyritys valmistelee sotapeliä Suomen ja Neuvostoliiton välisistä taisteluista 1939–1944. Nyt seitsemään Hawk Mk51 -koneeseen toteutetaan samanlainen muutostyö. Niin kutsuttuun First Person Shooter (FPS) -peliin kuuluu jalkaväen ja panssarivoimien taisteluja monipelaajaympäristössä. Erityistä kiitosta komppania sai asenteesta, kielitaidosta, johtamiskyvystä, hyökkäystehtävän toteutuksesta ja ilmatuen käytöstä. Helikopteriosastoon kuuluu neljä NH90-kuljetushelikopteria, ja sen henkilöstö on pääasiassa palkattua henkilökuntaa Utin jääkärirykmentistä. Pääosin varusmiehistä koostuva komppania sai kansainväliseltä arvioitsijaryhmältä kaikista arvioitavista kohteista erinomaiset tulokset ja läpäisi arvioinnin. Hawk-suihkuharjoituskoneilla on Suomessa tarkoitus operoida ainakin vuoteen 2036 saakka. tammikuuta 2016 ja kestää koko vuoden. Arviointi kesti 72 tuntia ja sisälsi monipuolisia taisteluja kriisinhallintatehtäviä. Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen täydentävän toiminnan joukkopooliin Maavoimien kansainvälisellä helikopteriosastolla (HELOTU) sekä jääkärikomppanialla. Aiemmin Patria Aviation Oy on jo modernisoinut Hawk Mk51Aja Hawk Mk66 -koneiden ohjaamot ja avioniikkajärjestelmät. Suunnitellussa sisäampumaurheilukeskuksessa voisi harrastaa jousi-, pistooli-, kiväärija haulikkoammuntaa sisätiloissa. Pelin toteuttamista varten Iceflake Studios kerää rahaa Indiegogo-joukkorahoituksella, jossa pelin ennakkoon ostaneille tarjoillaan erilaisia etuja. HELSINGIN kaupunginsuunnittelulautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle Kivikon alueen asemakaavaan muutosta, joka mahdollistaisi sisäampumaurheilukeskuksen rakentamisen alueelle. Osaston vahvuus on 74 henkilöä. Muutostyöt tilataan kotimaiselta Patria Aviation Oy:ltä. Valmiusaika alkoi 1. Hankinnan työllistävä vaikutus kotimaiselle lentokoneteollisuudelle on noin 50 henkilötyövuotta. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. 29 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 Ampumaurheilukeskus Helsinkiin. Tilauksen kokonaishinta on 18,6 miljoonaa euroa. Suomi ja Nato PORIN PRIKAATISSA koulutettava Suomen kansainvälisen valmiusjoukon jääkärikomppania läpäisi joulukuun alussa Naton toimintavalmiusarvioinnin erinomaisin arvosanoin. Hawk-kalusto modernisoidaan PUOLUSTUSMINISTERI päätti sopivasti Hawk-kaluston 35-vuotispäivän kunniaksi seitsemän Hawk Mk51 -koneen modernisoinnista
Ulkoministeriöön kohdistunut hyökkäys oli osa laajaa hyökkäyssarjaa, jonka kohteena olivat sadat valtiolliset tahot lähes 50 maassa. Miehistöihin on valittu muun muassa ensihoitoon ja vaativien tilanteiden hallintaan erikoiskoulutettua henkilöstöä. Rauhanturvaajille veteraanistatus PUOLUSTUSMINISTERIÖSSÄ valmistellaan kriisinhallintaja rauhanturvatehtävissä palvelleille erityistä veteraanikorttia, joka saadaan käyttöön todennäköisesti vuoden lopulla. Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimat tekemään hankintasopimuksen 155 mm panssariin hakeutuvasta tykistön ampumatarvikkeesta Nexter Munitionsin kanssa. Merikarhu Välimerelle SUOMEN RAJAVARTIOLAITOS lähetti 7.1.2016 vartiolaiva Merikarhun miehistöineen EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimaan Poseidon Rapid Intervention -operaatioon Välimerelle. Näille yhtiöille Ilmavoimat lähetti virallisen tietopyynnön joulukuussa. Jäljet johtavat sylttytehtaalle ULKOMINISTERIÖÖN kohdistuneen ja pidempään kestäneen, vuonna 2013 paljastuneen verkkovakoilun taustalla on Ylen saamien tietojen mukaan venäläinen Turla-niminen hakkeriryhmä. Vartiolaiva Merikarhu aloittaa toimintansa operaatioalueella Egeanmerellä 25.1.2016 ja operoi alueella 10.4.2016 saakka. JY VÄLL Ä 30 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 Hankintoja PUOLUSTUSVOIMIEN suuret hankinnat, Ilmavoimien Hornet-kaluston korvaaminen ja Merivoimien Laivue 2020 -hanke, ovat teknisen haasteen lisäksi myös kansantaloudellinen haaste. A LE X PA RI N G A U X Ranskalaisen Dassaultin Rafale on yksi Hornetien korvaajaehdokkaista.. Ulkoministeri Timo Soini ei halunnut kommentoida vielä tammikuussa kesken olevaa tutkintaa. Hornetien korvaajaehdokkaat ovat monikansallisena yhteistyönä toteutettu brittiläisen BAE Systemsin myymä Eurofigher (Typhoon), ranskalaisen Dassaultin Rafale, ruotsalaisen Saabin JAS-39 Gripen sekä yhdysvaltalaisten Lockheed-Martinin F-35 (Lightning II) ja F-16 (Fighting Falcon) sekä Boeingin F-15 (Eagle) ja F/A-18 (Super Hornet). Alus palaa takaisin Suomeen huhtikuun loppuun mennessä. Hankinnan maksuaikataulu muutetaan vastaamaan paremmin vaunujen toimitusaikataulua. Kriisinhallintatehtävissä vammautuneille veteraanikortilla on suuri merkitys: sen avulla on helpompi saada kuntoutusta hoitolaitoksissa Valtiokonttorin korvaamana. Vartiolaiva Merikarhu toimii Välimerellä kahdella vuorottelevalla miehistöllä, joista kumpaankin kuuluu noin 20 rajavartiomiestä. Merivoimista on puolestaan lähtenyt kirje neljän korvetti-kokoluokan taistelualuksen rakentamisesta sellaisille telakoille ja yrityksille, joilla voi olla hankkeeseen soveltuvaa osaamista tai järjestelmiä. Mistä löydetään rahat miljardiluokan hankkeisiin, kun valtio on säästökuurilla. Turlan arvioidaan toimineen yli kymmenen vuotta Venäjän valtion rahoittamana. Yrityksille on annettu aikaa vastata tietopyyntöön maaliskuun loppuun mennessä. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2015–2019. Lisäksi puolustusministeri Niinistö hyväksyi Suomen ja Alankomaiden välillä 20.1.2014 tehdyn sadan Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunun hankintaa koskevan sopimusmuutoksen
Kiina kehittää maihinnousukykyään VENÄJÄN hallintaan siirtynyt ukrainalainen telakka Krimillä on toimittanut Kiinalle kaksi Zubr-luokan ilmatyynyalusta. uuden islamilaisen terrorisminvastaisen sotilasliiton perustamin MAAILMALTA VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Vahvuus kasvaa 100 000:sta 150 000:een. SAUDI-ARABIAN puolustusministeri ja kruununprinssi Mohammed bin Salman Al Saud kertoi lehdistötilaisuudessa 14.12. Kaitseliitin viikonloppuharjoituksia varten ei myöskään tarvitse järjestää aikaa vievää ”rättirumbaa” ja varustamista: joukot tulevat paikalle ja aloittavat toiminnan. Kiina on valmistanut itse kaksi Zubr-ilmatyynyalusta ja kolmas on rakenteilla. Toimien taustalla on puolalaisten mukaan ”revansistinen” Venäjä, joka uhkaa maan turvallisuutta. Kaitseliitin avainhenkilöstöllä on varusteet ja ase kotona säilytyksessä toiminnan nopeaa aloittamista varten. Viiden vuoden kuluessa Japanin itsepuolustusvoimien uusilla rannikkolinnakkeilla tulee palvelemaan jopa 10 000 henkeä. Tällä hetkellä Kaitseliitissa on noin 16 000 jäsentä. Kiinan kehittyvä maihinnousukyky huolestuttaa erityisesti Taiwanissa, jonne on matkaa Kiinan rannikolta vain reilut 200 kilometriä. Jos Suomella olisi vastaava järjestelmä ja aktiivisuus olisi samaa tasoa virolaisten kanssa, olisi meillä yli 80 000 vapaaehtoisen kodinturvajoukot. Viron Kaitseliitin jäsenmäärä on kasvanut yli 10 % Venäjän vallattua Krimin Ukrainalta talvella 2014. Samalla aloitetaan intensiivinen modernisointiohjelma. Rannikkolinnakkeiden paluu KUN SUOMESSA on 2000-luvulla purettu kiinteitä puolustusasemia rannikolla, muualla maailmassa niitä rakennetaan uudelleen. Lisäksi Kiina osti Kreikalta sen kaikki neljä Zubr-ilmatyynyalusta. Alun perin neuvostotekniikkaa edustava Zubr-luokan ilmatyynyalus pystyy kuljettamaan kolme panssarivaunua, 12 panssariajoneuvoa ja jopa 500 jalkaväen taistelijaa. Alus on aseistettu kahdella 30 millimetrin AK-630-konetykillä, jotka on tarkoitettu meritorjuntaohjusten torjuntaan. Lisäksi Puola on ilmoittanut, että se kasvattaa puolustusbudjettiaan Naton suosittelemalle tasolle eli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt Japani vastaa haasteeseen varustamalla tutka-asemin sekä ilmatorjuntaja meritorjuntaohjuspatterein Itä-Kiinan merellä sijaitsevia saariaan. Lue lisää Suomen Sotilas -lehden sivuilta www.suomensotilas.fi/kiina-kehittaa-maihinnousukykyaan/ Rakentaako SaudiArabia islamilaista ”Natoa”. Viime aikoina erityisesti Kiina on pyrkinyt ulottamaan sotilaallista läsnäoloaan ja alueellista suurvaltahegemoniaansa rakentamalla linnoitettuja tekosaaria Etelä-Kiinan merelle. Samalla avataan uusia varuskunta-alueita. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 31 Puola puolustaa puolta enemmän PUOLA KASVATTAA rauhan ajan asevoimiensa kokoa 50 %. Maihinnousun tulitukea varten Zubr-luokassa on kaksi 140 millimetrin 22-putkista Ogon-raketinheitintä. Kaitseliit vihreitä miehiä vastaan VIRON SUOJELUSKUNNAT, Kaitseliit, harjoitteli joulukuussa ”vihreiden miesten” hyökkäyksen torjuntaa asutuskeskusolosuhteissa
Saudien mielestä kamppailusta puuttuu selkeä strategia ja koalitio on sallinut Syyrian Bashar al-Assadin sortaa maansa sunnienemmistöä ja Iranin tukea shiiaryhmittymiä Irakissa, Syyriassa, Libanonissa ja Jemenissä. Ruotsi haluaa yleisen asevelvollisuuden RUOTSIN puolustusministeri Peter Hultqvist vieraili marraskuussa Norrbottenissa maan ensimmäisessä kertausharjoituksessa 18 vuoteen ja sanoi haastattelussa, että hallitus haluaa palauttaa yleisen asevelvollisuuden. Dagens Nyheterin kyselyssä 72 % ruotsalaisista kannattaa asevelvollisuuden palauttamista. Ruotsin varsin vahvat merija ilmavoimat säästettiin pahimmalta osaksi maan laajan puolustusvälineteollisuuden tukemiseksi, osaksi näiden puolustushaarojen sopiessa paremmin uuteen kriisinhallintaa painottavaan strategiaan. Saudi-Arabian johtamaan liittoon tuli mukaan Jemenin hallituksen joukkojen lisäksi Arabiemiraatit, Kuwait, Qatar, Egypti, Jordania, Marokko, Senegal ja Sudan. Ruotsin hallitus tutkii Norjan ja Tanskan esimerkkejä, miten tämä voitaisiin toteuttaa. M AT S C A RL SS O N /F Ö RS VA RS M A K TE N M AT S C A RL SS O N /F Ö RS VA RS M A K TE N. Kansainvälisen tilanteen helpotuttua 90-luvulla Ruotsi teki suuren puolustusreformin ja siirtyi asteittain valikoivaan asevelvollisuuteen. Prinssin mukaan islamilaiset maat ovat itse kärsineet eniten terrorismista ja niiden tulee yhteistyössä hävittää tämä ”tauti”. Ei ole vielä varmaa, haluaako Saudi-Arabia liittoumasta Naton kaltaista keskinäisten turvatakuiden ja sitoumuksien muodollista sotilasliittoa, mutta Saudi-Arabian muodostama arabiliitto Jemenin huthikapinallisten kukistamiseksi on askel tähän suuntaan. Hultqvistin mukaan peruskoulutus järjestelmään tuleville olisi 9-12 kuukautta. Jos asevelvollisuus palautettaisiin, 82 % on lisäksi sitä mieltä, että sen pitäisi koskea sekä miehiä että naisia. Julkilausuman taustalla saattaa olla Saudi-Arabian pettymys Yhdysvaltojen johtaman koalition saamattomuuteen ISIS-terroristijärjestön vastaisessa taistelussa. Leikkaukset kohdistuivat erityisesti maavoimiin. Miten tämä toteutettaisiin ja mitä se tulisi maksamaan, on puolustusministerin mukaan vielä selvitettävänä. 32 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 JY VÄLL Ä sesta. Kyseessä olisi todennäköisesti Norjan ja Tanskan tavoin kuitenkin jonkinlainen valikoiva asevelvollisuus. Samalla purettiin laajaan reserviin perustuva puolustusjärjestelmä, jolla valmistauduttiin Neuvostoliiton hyökkäykseen kylmän sodan aikana. Tarkoituksena oli rakentaa lähinnä kansainväliseen yhteistyöhön ja kaukana kotimaasta kriisinhallintaan pystyvät asevoimat
Tällaisia yksityisiä ”sotayrityksiä” ovat Informnapalmin mukaan muun muassa RSB-Group, Anti-Terror, MAR, Moran Security Group ja Center-R. Tavoitteena on, että vuonna 2020 moderneimman kaluston osuus on 70 %, osalla joukoista täysi sata. Todennäköisesti Lugovoi ja Kovtun toimivat Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n laskuun, selvityksessä todetaan. Venäjän Japanilta valloittamille Kuriilien saarille rakennetaan sotilaallinen infrastruktuuri, samalla kun arktisen alueen tukikohtajärjestelyt saatetaan loppuun. Aineiston mukaan on olemassa näyttöä siitä, että iskuissa on loukattu kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Alexander Litvinenko oli entinen venäläinen vakooja, joka kääntyi toisinajattelijaksi. Yhdysvaltalaislähteiden mukaan Venäjä on onnistunut toistaiseksi hyvin Syyriassa: venäläiset ovat varsin vähin kustannuksin ja henkilötappioin onnistuneet vakiinnuttamaan Syyrian diktaattorin Bashar al-Assadin heiluneen hallinnon. Venäjä tappaa halvalla AMNESTY Internationalin raportissa käydään läpi kuusi Venäjän ilma-iskua, jotka tapahtuivat Homsissa, Idlebissä ja Aleppossa vuoden 2015 syysja marraskuussa. Putinin pitkä käsi ALEXANDER LITVINENKON murhan julkinen selvitystyö on saatu päätökseen Britanniassa. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Radioaktiivisilla aineilla murhaaminen on ollut yksi venäläisten mustien operaatioiden tavaramerkeistä, ja sen käyttämisellä haluttiin välillisesti viestittää, kuka on teon takana, ja antaa varottava esimerkki samalla, kun virallisesti kiistettiin kaikki vastuu teosta. Tällä hetkellä epäviralliset sotilasryhmät toimivat varsinkin Ukrainassa ja Syyriassa Venäjän tavoitteiden mukaisten likaisten töiden tekijöinä. Käytännössä edullista vaunukauppaa voi pitää Natoliittolaismaan tukena Viron puolustukselle. Viro maksaa alustoista vain nimellisen 635 000 euron hinnan. Litvinenko pidätettiin, ja hän joutui itse vaikeuksiin venäläisviranomaisten kanssa, kunnes pakeni perheensä kanssa Britanniaan vuonna 2000. Venäjä varustautuu VENÄJÄN asevoimaministeri, armeijakenraali Sergei Šoigu puhui tammikuussa asevoimien johdolle vuoden 2016 ensimmäisillä neuvottelupäivillä. Viro käyttää vaunujen täydelliseen varustamiseen noin 180 miljoonaa euroa. Tarkempia tietoja divisioonista ei vielä ole saatavilla. Owenin mukaan Litvinenkon murhaamiseen tähtäävän FSB:n operaation oli todennäköisesti hyväksynyt FSB:n silloinen johtaja Nikolai Patrushev ja presidentti Putin. Tällä hetkellä puolustusvoimien vahvuudesta puuttuu peräti 7 500 kokoja osa-aikaista henkilöä, mikä on lähes puolet kokonaisvahvuudesta. Šoigun mukaan Venäjän läntiseen sotilaspiiriin perustetaan kolme uutta divisioonaa, joille rakennetaan kasarmi-, varasto-, harjoitusja ampumaalueet. Litvinenko kuoli marraskuussa 2006 lontoolaisessa sairaalassa radioaktiiviseen myrkytykseen. Venäjä myöntää kolme henkilötappiota, mutta todellisten tappioiden arvioidaan olevan noin 30. Osa toimijoista on aloittanut venäläisten suuryritysten raskaasti aseistettuina turvallisuusosastoina. Tuoreen selvityksen mukaan Litvinenkon murhasivat kaksi venäläistä agenttia, Andrei Lugovoi ja Dmitri Kovtun. Turvallisuusfirmat likaisen työn tekijöinä UKRAINALAINEN Informnapalm-yhteisö on kerännyt tietoja venäläisistä palkkasoturiryhmistä ja yksityisyrityksistä, jotka osallistuvat Venäjän puolesta erilaisiin konflikteihin kansainvälisen lain ja sopimusten ulkopuolisina toimijoina. Viroon vaunuja Norjasta VIRO HANKKII Norjasta 35 kappaletta CV90-rynnäkköpanssarivaunun alustaa. Ruotsin ammattiarmeija on kuitenkin ollut koko ajan suurissa vaikeuksissa henkilöstön värväyksen kanssa. Selvityslautakunnan puheenjohtaja sir Robert Owen totesi, että esitettyjen todisteiden valossa on vahva näyttö siitä, että Venäjän valtio oli palkkamurhan takana. Vaunuista osa rakennetaan johtamisvaunuiksi, osa 120 mm:n kranaatinheitinvaunuiksi, osa huoltoja logistiikkakäyttöön. Turvallisuusyritykset ja vapaaehtoisryhmät ovat osallistuneet Kremlin siunauksella erilaisiin konflikteihin jo Jugoslavian sisällissodasta lähtien. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 33 Lopulta vuonna 2009 Ruotsin valtiopäivät päätti lopettaa asevelvollisuuden, vaikka Putinin Venäjä oli jo ryhtynyt seikkailupolitiikan tielle ja vahvisti asevoimiaan kovaa vauhtia. Hän ryhtyi arvostelemaan FSB:tä jo vuonna 1998 venäläisen liikemiehen Boris Berezovskyn salamurhasta. Laajassa puheessaan Šoigu kertoi asevoimien varustuksen kohenevan alkaneena vuonna siten, että kaikkein moderneimman kaluston osuus nousee 47 %:sta 51 %:iin
Spec.-Ops.® Brand on vuonna 2000 Teksasissa Jeff Wemmerin perustama yhtiö. Elinikäinen takuu. Valmistajan mukaan repun olkahihna on valmistettu ”yhdestä puusta”, eikä kuulemma neljännesmiljoonasta myydystä repusta ole tarvinnut takuukorjata yhtäkään. Repun testiin toimitti Kivisalon puoti (www.kivisalonpuoti.eu). Valmistajan valikoimasta löytyy myös reppuun suunniteltuja varustepusseja tavaroiden järjestämiseen sisäja ulkopuolelle. Haittapuolena on vain repun paino ja hinta. Pack U.A.P. REPPUJEN REPPU Materiaalit: 1000D Cordura® Nylon, YKK # 10 USA valmisteiset vetoketjut, Spec.Ops. hintaan (ja painoon). Brand patentoidut BATTLE BUCKLES® soljet. Tilavuus 4 L Alalokero: 25,5 x 30,5 x 8,9 cm. Selkää lähinnä olevaan lokeroon menee luontevasti ballistinen levy tai vaikkapa läppäri tai muu johtamisväline virtalähteineen. 34 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 JY VÄLL Ä n PIKATESTI • TEKSTI: TOM LINDBLOM R eppu on jatkokehitystuote saman yhtiön aikaisemmasta taktisesta repusta. Vaikea kuvitella, miten tämän tekisi paremmin. Päälokero: (k x l x p): 48,3 x 33,0 x 17,8 cm. (Ultimate Assault Pack), myös muuten kuin nimessä. Hyvä idea on myös repun sisäosan keltaisuus. Oma tasku juomarakolle on sijoitettu repun keskiosaan, päälokeron ja uloimpien lokeroiden väliin. Repussa on kolme pääosastoa ja kaksi ulkopuolista taskua. Säädettävyyttä löytyy niin sisäkuin ulkopuolelta. Myös valmiit läpiviennit juomarakon letkuille löytyvät. Elinikäinen takuu sisältyy Taktisten kolmenpäivän/rynnäkköreppujen aatelia edustaa Spec.-Ops.-yhtiön T.H.E. Hyvin toimi ja pakko myöntää, että laatua on mukava kantaa myös selässään. Tilavuus 9,3 L. Velcroa ja kiinnityspisteitä on repun pinnassa riittävästi, niin merkeille kuin lisätaskuille. Tilavuus 28 L Ylälokero: 20,3 x 25,5 x 6,3 cm. Värivaihtoehdot: Musta, Coyote Brown, ACU Universal Camo Pattern, MultiCam, Digital Desert Camo. Laadusta kertovat muun muassa kaksinkertainen kangas, yhtenäiset leikkaukset, jotka vähentävät saumojen määrää ja repeytymiskohtia, mollelenkit, kantokahvat ja vetoketjut, jotka on ommeltu kummankin kankaan läpi. www.specopsbrand.com Pakko myöntää, että laatua on mukava kantaa myös selässään.. Se helpottaa käyttöä ja toimintaa pimeässä. Neljä kiristysremmiä kiristävät päällitaskut ja päälokeron tarvittaessa pienemmäksi. Mutta jos ne hyväksyy, niin tässä on reppu, jolla menee tarvittaessa pitkälle. Keltainen sisus toimii todella hyvin pimeässä, myös vanhoille silmille. Reppua testattiin ja tetsattiin niin viranomais-, varusmieskuin reserviläiskäytössä
TOINEN edellä mainittuun keskusteluun osallistunut on vihreän aatteen kellokas Heidi Hautala. Eiväthän he ole sitä tehneet tähänkään asti. Miksi tekisivätkään niin, koska helpompiakin konsteja on. Terroristit eivät tule noudattamaan EUdirektiiviä tai minkään maan lakia, vaikka se olisi kuinka jyrkkä. Vai odottavatko luokan mallioppilaat komission sediltä ja tädeiltä palkintoa, kivaa leppoisaa eläkevirkaa. EU:N TÄHTÄIMESSÄ on nyt erityisesti puoliautomaattisten aseiden kieltäminen tavallisilta harrastajilta, urheiluampujilta, metsästäjiltä ja asekeräilijöiltä. Kyseinen yhteiskunta ehkä sekin aseita tarvitsisi, vihreän aatteen mukaan toimiminen kun vääjäämättä vähentäisi dramaattisesti tuotetun ravinnon ja energian määrää. JOS TÄLLÄ KUVITELLAAN vaikutettavan terrorismiin, niin hakoteillä ollaan. Jotakin olisi myös tehtävä Euroopan sisällä liikkumiselle, jotain kontrollia siihenkin olisi saatava. Suurella valppaudella täytyisikin seurata, mitä päättäjämme ja edusmiehemme tekevät. He eivät myöskään osta keräilytai metsästysaseitaan aseliikkeestä. Jos väärät ihmiset ja aseet pääsevät rajan yli, niin tilanne on menetetty. Terroristit eivät myöskään tee aseitaan deaktivoiduista aseista, koska se on kovin työlästä ja vaatii ammattitaitoa sekä työvälineitä, joita heillä ei usein ole. Seuraavaksi kai kielletään leikkipyssyt. Mutta sinultakin halutaan aseet viedä. Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi Aseet pois sinulta ja minulta. Hänen ideologiansa mukaista yhteiskuntaa ei toistaiseksi ole päästy käytännössä kokeilemaan, joten kokemusperäistä tietoa sen aseiden määrästä ja jakautumisesta ei ole. Etkä käyttänyt käsittääkseni sinäkään, arvon lukijani. AIKANAAN EU:n byrokratian haluille määrätä muun muassa kurkkujen käyryydestä naureskeltiin, mutta nyt alkaisi minusta olla tosi kyseessä. Terroristi voi valita kohteensa halujensa mukaan. Käytännön sosialismissa aseita ei todellakaan kansalaisilla ollut, mutta sen sijaan niitä oli runsain mitoin valtion kurinpito-organisaatioilla, jotka eivät epäröineet niitä käyttää omaa kansaansakaan vastaan. Meillä mainio esimerkki tästä on Erkki Tuomioja, joka reserviläisaseiden tarpeellisuudesta käydyssä keskustelussa nousi jälleen kerran esiin tavallisten ihmisten aseita aina ja kaikkialla vastustavana. Kyseessä on eräiden tahojen ideologia, jossa halutaan aseet pois ihmisiltä. He ostavat sotilasaseita omasta mustasta pörssistään tai saavat ne asiaansa tukevalta organisaatiolta, joka voi olla myös jokin valtio. Poliisija muut turvallisuusorganisaatiot ovat sen jälkeen käytännössä mahdottoman tehtävän edessä. Miksi meitä ei haluta suojella ja kenen etua tässä oikeasti ajetaan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 35 VALVEUTUNEIMMAT kansalaiset, kuten Suomen Sotilaan lukijat, ovat varmaan huomanneet, kuinka jälleen kerran tavallisilta kansalaisilta halutaan viedä aseet. JOS EUROOPPAA halutaan todella suojella terroristeilta ja heidän aseiltaan, niin se vaatii tarkkaa kontrollia ihmisille ja tavaroille Euroopan rajoilla. TAVALLISTEN lainkuuliaisten, aseita harrastuksessaan tarvitsevien ihmisten kimppuun käymisellä onkin aivan toinen motiivi kuin turvallisuus, jota käytetään vain keppihevosena. Tätä turvallisuutta parantavaa kontrollia ei jostakin syystä saada aikaiseksi, ja EUkansalaisten olisikin syytä kysyä painokkaasti, miksi ei. Kuuntelevatko he aseasioissa kansalaisia ja heidän järjestöjään, jotain muuta tahoa vai menneen maailman ideologiaa. Ulkoista uhkaa varten nämä sosialistiset kokeilut puolestaan tuottivat varikoihin seisomaan niin paljon aseita, että sillä oli merkittävä vaikutus kansan elintason laskijana. Lisäksi halutaan byrokratisoida aselupamenettelyä siirtymällä lyhyisiin määräaikaisiin lupiin, kieltää keräilijöiden, yksityisten kokoelmien ja museoiden automaattiaseet ja jopa entiset aseet eli deaktivoidut aseromut. He eivät ole urheiluampujia, asekeräilijöitä tai reserviläistaitojaan ylläpitäviä lainkuuliaisia kansalaisia. Aseita on valtioiden hajoamisten, sisällissotien ja kapinoiden takia liikkeellä laittomasti niin paljon, että ei ole tarvetta tarttua tavalliseen, hankalasti kadunmieheltä saatavaan aseeseen. Hautala on jotenkin mielenkiintoinen tapaus, koska hänen isänsä oli ye-upseerina merkittävä tekijä kesän 1944 Kannaksen taisteluissa Laatikaisen armeijakunnan esikuntapäällikkönä. Tai ehkä aseet vain haluttaisiin ”oikeisiin” käsiin pois kansalta. Jos se menee läpi, niin tuskin siihen pysähdytään, vaan joskus tulevaisuudessa kielletään lisää, taas ”turvallisuuden” takia. Näppäränä syynä käytetään nyt taannoisia Pariisin terroristi-iskuja. Minä en vaan ymmärrä, miksi aseet haluttaisiin viedä minulta, koska en Pariisissa asetta tuolloin käyttänyt. Hänen edustamaansa ideologiaa on onneksi – tai kokeiluun osallistuneiden epäonneksi – käytännössä päästy kokeilemaan, eli siitä on tietoa. Omena on siis ainakin aseasioissa tipahtanut sangen kauas puusta. Tätä olisi mahdoton sovittaa yhteen kasvavan väestön tarpeisiin muulla tavoin kuin jyrkällä jakelun säännöstelyllä ja väkivaltaan, viime kädessä aseisiin nojaavalla kurilla. Mitään tosiasioihin perustuvaa loogista syytä ei ideologisesti näin ajatteleva tietenkään tarvitse. Ja kuinkas muuten, turvallisuuden takia, kuten nykyään perustellaan, kun hallintokoneisto haluaa puuttua alamaistensa perustavanlaatuisiin oikeuksiin
TEKSTI: AHTI LAPPI, EVERSTI. 36 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A ILMASOTAA SUOMI-VISIO: ALIVOIMALLA
Uusi kalusto on käytössä vuosina 2025–2050, nyt pitäisi siis olla visio kauas tulevaisuuteen. Raportti on kirjoitettu ikään kuin Suomi olisi sellainen. Otsikon mukaan toimeksianto edellytti nykyisen monitoimihävittäjän poistumisesta syntyvän suorituskykyvajeen täyttämistä erilaisilla keinoilla, joista lentokone on yksi vaihtoehto. Nähtiinkö liittoutumaton Suomi ilmaylivoimaisena vai alivoimaisena osapuolena, kun tehtiin arvioita suorituskyvyn korvaamisesta. Näin toteaa puolustusministeriön asettama työryhmä loppuraportissaan, jossa melko suoraviivaisesti päädytään esittämään monitoimihävittäjän korvaamista monitoimihävittäjällä. Onko sitä. Parantaako kallis hävittäjähanke Suomen puolustuskykyä vai heikentääkö se sitä. Monitoimihävittäjän suorituskykyä täydennetään ilmatorjunnan suorituskyvyillä. Riskianalyysin ja kustannuslaskelmien puuttuminen jättääkin näin ollen pahan aukon selvitystyöhön. Väärät johtopäätökset Raportissa kuvaillaan ilma-aseen suurta merkitystä ilmaoperaatioissa. Suositus ei myöskään ole linjassa sotakokemusten eikä yleisen sotateknillisen kehityksen kanssa. 37 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 T yöryhmä esittää, että Hornet-kaluston suorituskyky korvataan monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Suomen Sotilas selvitti. Aivan oikein, mutta raportissa ei ole huomattu, että havainnot koskevat vain ilmaylivoimaista osapuolta. Ei kuitenkaan näyttäisi siltä, että muita konkreettisia vaihtoehtoja olisi edes tutkittu saatikka vertailtu vakavasti. Esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta 2015. Mikä on työryhmän visio tulevaisuuden ilmasodasta ja siitä, miten sen uhkakuvat tulisi huomioida Suomessa. PE RT TU KA RI VA LO. Tarve ja mahdollisuudet miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien ja muiden täydentävien suorituskykyjen hankkimiseksi tulee analysoida myöhemmin. Mihin tällainen näkemys perustuu. Mikä on ollut ilmavoiman merkitys alivoimaisella puolella esimerkiksi Irakissa tai Afganistanissa tai missään muuallakaan Perustuuko puolustusministeriön asettaman työryhmän esiselvitys Hornetkaluston suorituskyvyn korvaamiseksi tuoreimpiin viime vuosien sotakokemuksiin ja meneillään olevan sotateknillisen kehityksen tosiasioihin
Usein on estänyt. F/A-18 Hornet -hävittäjät hankittiin 1990-luvulla ilmapuolustustehtäviin. Pitäisi myös arvioida sitä, kuinka realistista on saavuttaa molemmat kyvyt niin pienellä konekannalla kuin Suomen on mahdollista hankkia ja sitä mikä on hankinnan panos-tehosuhde, eli bang per buck. Sotatoimet on tyypillisesti aloitettu ilmaiskuilla, joilla on pyritty lamauttamaan vastustajan ilmavoimat. Se on realismia. 38 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A RAPORTTI ON KIRJOITETTU IKÄÄN KUIN SUOMI OLISI ILMAYLIVOIMAINEN OSAPUOLI. viime vuosina. Hävittäjillä on rauhan aikana ”yksinoikeus” suorittaa ilmatilan vartiointia tunnistuslennoilla. Rauhan aikana hävittäjien pelikenttänä on koko maan ilmatila, mutta sodan aikana ei tyhjää ilmatilaa tarvitse puolustaa, vaan ilmapuolustus keskitetään sinne, missä taistellaan. Ilmapuolustuksen päätehtävä on strategisten kohteiden ja omien joukkojen suojaaminen ilmahyökkäyksiä vastaan sodan aikana. Päivityksen yhteydessä koneet muutettiin 2000-luvulla monitoimihävittäjiksi varustamalla ne ilmaoperaatioihin – eli ilmasta maahan -toimintaan – soveltuviksi. Hävittäjä puolustaa ilmatilaa vain ollessaan ilmassa, mikä onkin hävittäjien käytön suurin heikkous. Hävittäjä puolustaa ilmatilaa vain ollessaan ilmassa ja saadessaan ajantasaista tilannekuvaa. Usein siinä on onnistuttukin, esimerkkejä löytyy Lähi-idän sodista (1967, 1973) ja Irakin sodista (1991, 2003). Kohteet tarvitsevat suojaa jatkuvasti, eivät satunnaisesti. Hävittäjät pääroolissa vain rauhan aikana Raportissa todetaan: ”Hornet-kalusto muodostaa tällä hetkellä ilmapuolustuksen perustan.” Tästä voidaan olla perustellusti eri mieltä. Hävittäjätorjunnalla voidaan hetkellisesti luoda ilmapuolustuksen painopiste jollekin alueelle ja tuottaa tappioita viholliselle, jos vastustajan ilmaylivoima ja vahva ilmatorjunta eivät sitä estä. Ensi-iskulla on tuhottu PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Alivoimalla ei yleensä hyökätä. Silloin päävastuu kohteiden ja joukkojen suojaamisesta on ilmatorjunnalla. Molempiin löytyy muitakin vaihtoehtoja kuin monitoimihävittäjä. Näiden tehtävien vaatiman suorituskyvyn korvaamisessa on kysymys kahdesta eri käyttötarkoituksesta: ilmapuolustusja ilmahyökkäyskyvystä. Ilmaylivoimainen hyökkääjä pyrkii taisteluiden alussa estämään puolustajan ilma-aseen toiminnan vaikuttamalla muun muassa hävittäjäaseen tukeutumiseen ja johtamisjärjestelmään. Varsinkin kun toimija taistelee ilma-alivoimalla. Hornet-hankinnan aikakaudella 1990-luvulla lähtökohtana oli ilma-alivoimaisuus, mikä korosti hävittäjätorjunnan merkitystä. Miksi alivoimaisen osapuolen hävittäjätorjunnan suorituskyky käydyissä sodissa on ollut heikko. Ohjuksia vai koneita
Nykyaikaista ilmauhkaa vastaan ohjus on tehokkaampi väline kuin miehitetty torjuntahävittäjä. SA A B. Vastaavat luvut ilmatorjunnan osalta ovat 87 % ja 97 %. Muutos selittyy suurelta osin ilmatorjuntaohjusten käyttöönotolla. Eri aseilla on erilainen ulottuvuus niiden suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisesti. Ei varsinkaan, jos ilmatorjuntaan käytettävissä oleva raha on käytetty torjuntahävittäjiin. Se osuu, jos on osuakseen. Ilmatorjuntayksiköiden reaktiokyky eli vasteaika tulitoiminnassa on ihan omaa luokkaansa hävittäjiin verrattuna: tulivalmius voi olla jatkuvaa ja torjunta alkaa sekunneissa. Ilman tutkia ei ole ilmatilannekuvaa, ilman johtokeskuksia ja viestiyhteyksiä kukaan ei johda mitään, ilman lentokenttiä ei voi nousta ilmaan, ilman koneita ei voi taistella. Sen suuruista ilmatilaa voisi hallita laskennallisesti yhdellä pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuspatterilla – jos meillä olisi sellainen... Ja myös se, minkälainen on nykyaikainen ilmauhka. Pudotuslukujen valossa on selvää, että ilmatorjunta muodostaa ilmapuolustuksen perustan nykyään myös ylivoimaisella puolella. Ehkä se ei ollut mahdollista, jos ilmatorjuntaa ei ollut riittävästi. Sodan aikana taistelutila on itse asiassa suhteellisen pieni, painopistealueella ehkä noin 10 000 km². Sotakokemukset 50 viime vuoden ajalta osoittavat, että hävittäjätorjunnan osuus vastustajan taistelutappioista (pudotuksista) on ollut noin 13 %, alivoimaisella puolella vain 3 %. Ohjusten nopeudet vaihtelevat välillä Mach 3,5... Olisi hyvä muistaa, mikä on ilmapuolustuksen päätehtävä. Operatiivista liikuntakykyä ei paljon tarvita, kun ilmatorjuntajoukot suojaavat kiinteitä ja liikkuvia kohteita rajallisella alueella. Ilmatorjunta avainasemassa ”Ilmatorjunta voi ylläpitää korkeaa valmiustilaa pitkiä aikoja, vastata nopeasti ja tehokkaasti ilmahyökkäykseen, ja se soveltuu kaikkien ilmauhkajärjestelmien torjuntaan, mistä johtuen ilmatorjuntaa käytetään pysyvää ilmasuojaa edellyttävien kohteiden jatkuvaan suojaamiseen.” Näin ytimekkäästi – ja aivan oikein – todetaan raportissa. Tappioista voidaan syyttää ilmatorjuntaakin, joka ei ole kyennyt suojaamaan tärkeitä kohteita. Mach 9, joten ohjus voi tuhota maalin nopeasti. ”Ilmatorjuntajärjestelmien heikkoutena voidaan pitää operatiivisen liikkuvuuden puutetta, asevaikutuksen rajoitettua ulottuvuutta, katvealueita ja reaktiivista luonnetta.” Tutkitaanpa, mitä haittoja ne ovat nimenomaan Suomen maanpuolustuksen näkökulmasta todennäköisimmissä uhkaskenaarioissa. Tarvittaessa ohjusjärjestelmillä voitaisiin hallita suuriakin alueita, esimerkiksi Venäjän uuden S-400-ohjusjärjestelmän torjuntaala on suurempi kuin Suomen pinta-ala, toki sen hallinta edellyttää tutkakatveen yläpuolelle nousevaa valvontakykyä. MIKÄ ON OLLUT ILMAVOIMAN MERKITYS ALIVOIMAISELLA PUOLELLA ESIMERKIKSI IRAKISSA TAI AFGANISTANISSA TAI MISSÄÄN MUUALLAKAAN. 39 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 tutka-asemia, johtokeskuksia, viestiyhteyksiä, lentokenttiä ja koneita. Ohjusta ei voi väistää. Ilmatorjuntaohjuksilla on ammuttu alas yli 2 000 lentokonetta, helikopteria ja lennokkia – myös ballistisia ohjuksia ja raketteja. Se on nimittäin yhä useammin peloton projektiili: ohjus, ammus tai miehittämätön lentokonemaisesti lentävä ilma-alus tai risteilyohjus eikä niinkään miehitetty lentokone. Pitempi ampumaetäisyys estää lyhyemmän kantaman täsmäaseiden laukaisun lentokoneesta. Tällä vuosituhannella käydyissä sotatoimissa (Afganistan, Irak, Georgia, Libya, Ukraina, Syyria) on tuhoutunut noin 350 lentokonetta, helikopteria ja lennokkia; niistä on ammuttu hävittäjillä alas pari, ilmatorjunnalla noin 100. Ohjusten sotakäyttö alkoi Vietnamissa heinäkuussa 1965, reilu 50 vuotta sitten
Hornet-kaluston poistuvaa suorituskykyä ilmapuolustuksessa voidaan korvata uudella ilmatorjuntaohjuskalustolla, mutta uudella hävittäjäkalustolla ei voida korvata ilmatorjunnan puutetta. Viimeksi mainittu oli 2000-luvun alkupuolella mukana tarjouskilpailussa, jonka tuloksena valittiin NASAMS II FIN (ITO 12). Buk-M1 oli ainoa korkeatorjuntakykyinen ilmatorjuntajärjestelmä ja ilmapuolustuksemme ainoa taktillisten ballististen maalien torjuntaan kykenevä asejärjestelmä. U SA F. Molempia olisi tarvittu. Tästä on seurauksena, ettei ilmatorjunta-aselajilla ole resursseja ottaa vastuulleen strategista ohjuspuolustusta. Ne kun ovat kaksi aivan eri asioihin tarkoitettua ja toisiaan täydentävää järjestelmää. Hornet-kaluston kanssa samaan aikaan hankittu Buk-M1-ohjuskalusto on juuri poistunut operatiivisesta käytöstä, mikä jätti ison aukon ilmapuolustukseemme. Ja jos rahat kuluvat esimerkiksi hävittäjiin ja niiden ilmasta maahan -suorituskykyyn, joka samalla rajoittaa niiden ilmasta ilmaan -kapasiteettia, ei ilmatorjuntaa hankita kylliksi. PÄÄKAUPUNGIN ILMAPUOLUSTUS ON NYT HUONOMMALLA TOLALLA KUIN VUOSIKYMMENIIN. Julkisista lähteistä selviää, että lukumääräisesti suurin osa ilmatorjunta-aseistamme (23 mm:n ja 35 mm:n ammusilmatorjuntajärjestelmät ja ohjusjärjestelmistä ITO90M) saavuttaa elinkaarensa päätepisteen 2020-luvulla, tykit ovat jo nyt yli 50-vuotiaita! Lisäksi osa uudempienkin järjestelmien ohjuksista vanhenee samoihin aikoihin. Siihen tarvitaan ilmatorjuntaohjuksia. Sitä tarvittaisiin ainakin pääkaupungin puolustuksessa. Ilmatorjunnan rauhan ajan organisaatiota on viime vuosina supistettu raskaalla kädellä. Mutta jääkö ilmatorjuntaan rahaa uuden konetyypin hankinnan jälkeen. Ongelmia syntyy vasta sitten, jos erilaisia ilmatorjuntajärjestelmiä ei ole riittävästi. Ilmatorjunnan määrä on supistumassa dramaattisesti. Ilmatorjuntakyky laskee Raportissa tarkastellaan oman ilmatorjuntamme merkitystä ja kehittämistarpeitakin, mutta tarkempi analyysi puuttuu. Kansainvälisen käytännön mukaan tämä vastuu pitäisi antaa ilmavoimille, jolla on paljon suuremmat henkilöresurssit sekä tarvittava ilmavalvontaja johtamisjärjestelmä. Ilmatorjunnan perusyksiköitä on nyt vähemmän kuin ennen talvisotaa vuonna 1939. 40 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Reaktiivisuus on ilmapuolustukselle tyypillinen piirre; ilmatorjunnalla estetään ilmahyökkäyksiä, ei tehdä niitä. Hävittäjäkonemäärän supistuessa ilmavoimissa vapautuu myös resursseja. Näyttääkin siltä, että ilmapuolustuskykymme tulee heikkenemään eikä kasvamaan HX-hankkeena tunnetun uuden hävittäjähankkeen toteutumisen myötä. Strateginen laiminlyönti Raportissa todetaan aivan oikein, että ohjusilmatorjunnan kehityksen painopiste on ballististen ohjusten ja risteilyohjusten torjuntaan soveltuvissa järjestelmissä. Ballististen maalien torjuminen ei ole mahdollista millään hävittäjäkoneella. Alivoimainen ei tee ilmahyökkäyksiä Esiselvitysraportissa perustellaan monitoimihävittäjän tarvetta sen käyttömahdollisuudella hyökkäykselliseen vastailmatoimintaan – selkokielellä siis ilmahyökkäyksiin. Lyhyen kantaman taktillisten ballististen ohjusten ja raskaiden tykistörakettien torjuminen on mahdollista pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksilla, kuten Patriot PAC-3 ja SAMP/T. Pääkaupungin ilmapuolustus on nyt huonommalla tolalla kuin vuosikymmeniin. Rajoitettu ballististen maalien torjuntakyky olisi saavutettavissa meidänkin resursseillamme. Aukon, jota ei olla täyttämässä
Niitä on myös käytetty enenevässä määrin sotatoimissa jo vuosikymmenien ajan. Naton piirissä pidetään Venäjän ilmatorjuntaohjusyksiköiden suorituskykyä erittäin korkeatasoisena, ja aivan aiheellisesti. Suurin vaara on joutua vastustajan ilmaja hävittäjätorjunnan vaikutuspiiriin ja tulla ammutuksi alas. Miksi pitäisi ottaa riski menettää sekä kallis kone että korvaamaton pilotti. Ohjuksilla kyetään hallitsemaan myös koko Suomen ilmatilaa ja tarvittaessa vaikeuttamaan lentotoimintaa. Venäjällä on jo nyt ja 2020-luvulla käytössään modernia hävittäjäkalustoa ja pitkän kantaman ilmataisteluohjuksia. Mitä riskejä ilmahyökkäys miehitetyllä koneella sisältää. Suomen Hornet-kaluston nykyisen hyökkäysaseistuksen (JSOW, JASSM) ulottuvuus (laukaisuetäisyys) on lyhyempi kuin venäläisten ilmatorjuntaohjusten, joten kone joutuisi lentämään pitkän matkan ohjusten vaikutuspiirissä, vieläpä edestakaisin. Ilmasta maahan Raportissa on esitelty Venäjän ilmapuolustusta, mutta oikeita johtopäätöksiä ei ole tehty. Vastapuolen hävittäjillä on myös mahdollisuus tulla vastaan. On vaikea kuvitella, miten tällaisen ilmapuolustusjärjestelmän voisi läpäistä miehitetyillä koneilla. Ainoat onnistumiset ovat olleet rauhantilassa tehtyjä yllätyshyökkäyksiä, ja nekin on tehty varsin vahvoin ilmavoimin, jollaisiin Suomella ei ikinä ole resursseja. Venäjä kykenee erittäin pitkän kantaman (max. Kunnon vastustajaa ei saisi aliarvioida. Maasta maahan Vaihtoehtona riskialttiille ilmaoperaatiolle on maasta maahan -aseiden ILMATORJUNNAN PERUSYKSIKÖITÄ ON NYT VÄHEMMÄN KUIN ENNEN TALVISOTAA VUONNA 1939.. 41 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 Ajatus hämmästyttää, sillä eihän edes suurvalloissa enää harkita miehitettyjen koneiden käyttöä vihollisen tehokkaan ilmapuolustuksen vaikutuspiirissä. Juuri tästä johtuen on otettu käyttöön pitkän kantaman täsmäaseet, risteilyohjukset, tykistöohjukset ja -raketit sekä miehittämättömät koneet. Sotahistoriasta on vaikea löytää esimerkkejä ilma-alivoimaisen osapuolen onnistuneista ilmahyökkäyksistä vuosikymmenien ajalta, kovin usein ei ole edes yritetty. Ilmahyökkäykset edellyttävät ilmaherruutta ja vastustajan ilmapuolustuksen lamauttamista. Niitä käyttävät myös suurvallat, viimeksi Venäjä Syyrian sotatoimissa, vaikka vastustajan ilmapuolustuskyky on siellä surkea. 2020-luvulla lienee käytössä myös uudempi S-500-ohjusjärjestelmä. Raskaat ohjusyksiköt suojataan lyhyemmän kantaman ohjusyksiköillä (Buk-M2/M3, Tor-M2U, Pantsir-S1, Verba), joilla on täsmäaseiden torjuntakyky. 400 km) ilmatorjuntaohjuksilla (S-300V4, S-350, S-400) hallitsemaan omaa ilmatilaansa – ja naapurienkin
Ennalta ehkäisevä pelotevaikutus voi olla jopa suurempi kuin pienellä lentokonemäärällä. Ja jos ei pääse, niin menetetään vain kone, ei lentäjää. U SA F. Myös ”tappajalennokkeja” on käytössä, jos kohta ne ovat vielä varsin avuttomia vastustajan ilmatorjuntaa ja hävittäjätorjuntaa vastaan. Tulevaisuudessa voisi tulla harkittavaksi myös pienten aseistettujen taistelulennokkien (UCAV) hankkiminen lähitulitukitehtäviin. Ne sopivat alivoimaiselle osapuolelle, johan Adolf Hitlerkin keksi sen, samoin Saddam Hussein. Yhden hävittäjän hinnalla saa kohtuullisen määrän tykistöohjuksia. Ajoneuvoihin sijoitetut tykistöja meritorjuntaohjukset ovat kustannustehokkaita vastaiskuaseita. Nykyään amerikkalaiset tekevät lennokeilla 65 lentoa joka päivä Jemenissä, Irakissa, Syyriassa ja ties missä. Alivoimaisella puolella lennokkien tarve onkin ilmeinen, vaikka ne ovat haavoittuvia. Nämä ovat merkkejä tulevaisuuden visiosta: miehittämättömiä koneita käytetään operatiivisiin tehtäviin, ja myös niiden torjuminen on haaste ilmapuolustukselle. sa niistä ei olla kiinnostuneita. Vaan sopivat ne ylivoimaisellekin puolelle, kun halutaan välttää koneja miehistötappioita. 42 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A käyttö raportin termein ”hyökkäykselliseen vastailmatoimintaan”. Todettakoon, että EU-mailla on vireillä yhteinen UCAV-hanke eli miehittämätön taistelukone nEUROn, jonka ensilento oli vuonna 2012. Liikkuvasti ja hajautetusti käytettyinä maasta maahan -aseet sopivat epäsymmetriseen sodankäyntiin. Kysymykseen tulevat tykistöohjukset, raskaat tykistöraketit sekä risteilyja meritorjuntaohjukset. Onko meillä visiota. Niitä käytettiin ensimmäisen kerran suuremmassa määrin Vietnamin sodassa vuosina 1964–1975, jolloin tehtiin 3 435 miehittämätöntä strategista tiedustelulentoa PohjoisVietnamin ja Kiinan ilmatilassa; niitä myös ammuttiin alas. 70–100 kilometrin ulottuvuus on riittävä puolustussodassa, teknisesti esimerkiksi ATACMS-ohjuksella päästään jo 300 kilometriin. Ilmatorjuntaohjuksilla on toki mahdollista ampua alas kaikki miehittämättömätkin maalit, mutta ainahan joku voi päästä torjunnan läpi. Niillä ei saavuteta samaa ulottuvuutta kuin lentokoneella, ei ehkä tarvitsekaan, mutta niiden käyttö ei sisällä myöskään yhtä suuria riskejä. Amerikkalaiset ja britit ovat vuosien 1991–2003 sotatoimissa laukoneet yli 2 100 risteilyohjusta. UAV Miehittämättömien koneiden eli UAV:iden – maallikkotermein lennokkien – käyttö on lisääntynyt maailmalla kiihtyvällä tahdilla. Ruotsi on mukana hankkeessa, Suomi ei. Maavoimille on hankittu tiedustelulennokkeja, mutta ilmavoimisNÄYTTÄÄKIN SILTÄ, ETTÄ ILMAPUOLUSTUSKYKYMME TULEE HEIKKENEMÄÄN EIKÄ KASVAMAAN HX-HANKKEENA TUNNETUN UUDEN HÄVITTÄJÄHANKKEEN TOTEUTUMISEN MYÖTÄ. Miehittämättömiä ilma-aluksia tarvitaan lentotiedusteluja tulenjohtotehtäviin, joita ei kannata, uskalla tai voi hoitaa miehitetyillä koneilla. Suomessa ilmatorjunnalle hankittiin ensimmäiset kauko-ohjattavat isot maalilennokit jo vuonna 1982, joten ilmatorjuntamiehillä on kokemusta myös niiden torjumisesta. Meritorjuntaohjuksia ja tykistörakettien laukaisualusta meillä jo onkin, ja tykistöohjusten hankinta on ollut vireillä. Isokokoista konetta suunnitellaan käytettäväksi vaarallisiin tiedusteluja hyökkäystehtäviin miehitettyjen koneiden rinnalla tai yksikseen. Pitäisikö Suomenkin olla kehityksessä mukana. Ohjusten käyttö ei vaadi ilmanherruutta omalla alueella eikä maalialueella. Kesällä 2015 Ranska, Iso-Britannia, Saksa ja Italia aloittivat uuden miehittämättömän konetyypin kehitystyön nimellä MALE (Medium-Altitude Long-Endurance, lyhenteellä tarkoitetaan yleisesti kaikkia miehittämättömiä keskikorkeuksien pitkänlentosäteen koneita). Irakin sodassa (2003) Yhdysvaltojen johtama liittokunta laukoi lisäksi 414 tykistöohjusta (ATACMS) ja 857 tykistörakettia (MLRS)
Heitä kannattaa kuunnella, kuten myös muita, joiden tavoitteet ja arvot poikkeavat omistamme. Eiväthän he voineet pilkata ketään pelkästään läsnäolol laan. Nigerialaisia, burkinafasolaisia tai indonesialaisia on vaikea syyttää länsimaisesta imperialismista, kolonialismista tai länsimaiden vääränlaisesta ulkopolitiikasta. Sotaa ja rasistista tappamista ei kuitenkaan oikeuttanut kuulumisen kaipuu sinän sä, vaan kyseisen ideologian sisältö. Kun Osama bin Laden tapettiin vuonna 2011, The Economist lehden kannes sa oli hänen kuvansa ja teksti: ”Now, kill his dream” (tappakaa hänen unelman sa nyt). Meidän on syytä muistaa, että liberaali demokratia ei ole neutraali arvotyhjiö. Kaikki radikaalit eivät tapa uskomusten sa tähden. Oikeasti lehti oli melko provosoiva. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 43 IIVI Iivi Masso VUOSI SITTEN TAMMIKUUSSA Eurooppa oli taas kauhun vallassa, kun jouk ko terroristeja teloitti 12 Charlie Hebdo lehden pilapiirtäjää. Ei olisi tarvinnut är syttää. Sittemmin yleiseen tietoisuuteen on noussut ISIS – tai mitä lyhennettä kukin heis tä käyttääkin. Nyt ei enää vihjailla, kuten vihjailtiin tanskalaisille vuonna 2005, että mitäs menivät pilkkaamaan toisten uskonnollisia tunteita. Sehän kaikki suututtaa. Yhdenkään yksittäisen ISISjohtajan tappaminen ei tapa heidän unelmaansa. Ja vä hemmistöjen syrjäytyminen. Toisten arvot. Väkivaltaisten ideologioiden taustalla häämöttää oikean väkivallan mahdollisuus. Taustalta löytyi taas ko lonialismi. Sil ti, kun analyytikot puhuvat kohteliaasti radikalisoitumisesta, he eivät puhu radi kaalista veganismista tai buddhismista. Kyllä he tavallaan saivat mitä tilasivat. Kuitenkin lehtien palstoille ilmestyivät pian uudestaan tutut selitykset ko lonialismista, lännen sodista, vääränlaisesta sekaantumisesta Irakissa tai väärän laisesta sekaantumattomuudesta Syyriassa. Silloin ajattelin, että nyt ei ainakaan aleta syyttämään uhreja. Emme myöskään ole kuunnelleet tarkkaan, mitä itänaapurimme on kertonut omista ta voitteistaan. Se on ar vopohjainen järjestelmä, josta on syytä olla ylpeä ja jota on myös ideatasolla syy tä puolustaa. tammikuuta ISISiä tukevat terroristit iskivät Jakartassa, pari päivää myö hemmin alQaidaan yhdistetty islamistiryhmä hyökkäsi hotelliin Burkina Fasossa. Siksi ideologioiden sisällöllä on väliä, koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Joukkoilmiöistä tulee vaarallisia sil loin, kun monet pitävät tappamista oikeutettuna. Mar raskuussa terroristit hyökkäsivät Pariisiin uudestaan. Tarkoitan niitä, jotka vastustavat demokraattista arvojärjestelmää, en niitä, jotka tulkitsevat sen sisältöä hieman eri tavoin. Vain päiviä Pariisin jälkeen ääriislamistit iskivät Nigeriassa tappaen kymme niä. Aina on ihmisiä, jotka tappavat vaikka tietä vät, että se on väärin. Etäisyydenotot maltillisten muslimien taholta eivät vielä riitä neuvomaan, miten ääriideologia saataisiin menettämään veto voimansa. 14. Emme kerta kaik kiaan pysty ymmärtämään, että toisilla voi olla täysin erilaiset näkemykset, arvot ja tavoitteet. Terroristien ideologian ymmärtämiseen, kumoamiseen ja vetovoiman häivyttämi seen tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota, sekä länsimaissa että muslimi en joukossa. Olin väärässä. Siitä on kysymys ideologisten ääriliikkeiden kohdalla. Kaikki nämä tutut selitykset kuultiin uudestaan. Ja Israel – samaan aikaan tehtiin iskut myös kosherkauppaan. Satunnaisesti valikoitujen kahvilavieraiden ja konserttiyleisön kohdalla on vaikeampi syyttää uhreja heidän omasta teloituksestaan. Ei varsinkaan sitä yhtä. Siinä, kuten jo ISISin syntymä osoittaa, maailma on epäonnistunut surke asti. Avoimuuden ja suvaitsevaisuuden merkeissä unohtuu liiankin helposti, että libe raali maailmankuva on itsekin ideologia, jolla on maailmassa kilpailijoita. ISIS oli Lähiidän ongelma, nyt se on tunkeutunut Eurooppaan. Valtaväestön islamofobia. Kun islamistinen imaami väittää samaa, hän tä ei oteta vakavasti, hänestä vaietaan tai hänet leimataan marginaaliseksi. Edelleen löytyi selittelijöitä, jotka pyrkivät tekemään armottomista joukkomurhaajista epäoikeudenmukaisen maa ilman uhreja. Filosofi Hannah Arendt selitti kansallissosialismin vaikutusvallan nousua 1930luvulla muun muassa sillä, että vuosikymmenen alun lama oli jättänyt jäl keensä paljon ihmisiä, jotka olivat menettäneet paikkansa maailmassa ja tunsivat suurta kaipuuta kuulua johonkin. Sosiologiset tekijät voivat vaikuttaa myös nykyajan ääriliikkeiden suosioon. Liberaalien ylei sin harhaluulo on, että kaikki ovat lopulta kaltaisiamme ja ajattelevat pohjimmil taan samalla tavalla. Mutta heitä on vähän. Natsit, kuten muut ääripuolueet, tarjosivat heille metunteen, yhteisen vihollisen ja identiteetin, joka tuntui korvaavan turhautunei den sielujen menetetyn ihmisarvon. Vastustajia kannattaa kuunnella, koska he ovat usein enemmän tosissaan kuin me uskallamme tai haluamme uskoa. Eihän toisten uskontoa saa pilkata. Ellei niin ole, selityksen löytää meistä itsestämme tai sosio logisista syistä. Suomessa asiantuntijat toistivat vielä pari vuotta sitten, ettei Venä jä tulisi liittämään Krimiä itseensä – vaikka venäläiset olivat eri tavoin kertoneet muuta jo vuosikausia. Iskujen tekijöitä yhdistää heidän ääriislamilainen ideologiansa. Se usko, että kaikki muut ovat pohjimmiltaan yhtä liberaaleja kuin me itse, on eräänlainen hybris, joka kostautuu, kun joillakin on oikeasti pahat mielessä. Ajattelin, että nyt varmasti ymmärretään, että murhaajilla on omat motiivinsa, jotka ovat lähtöisin siitä, mihin he itse uskovat ja mitä tavoittelevat. Puheet äärijärjestöjen sosiologisista taustavaikutteista ovat varmasti osittain tot ta. Erilaiset paikat. Länsimaalaiset ovat olleet huonoja kuuntelemaan vastustajiaan. Afghanistanissa ja Irakissa itsemurhapommit paukkuvat edelleen vähän väliä. Me tartumme yhä uudelleen samoihin selityksiin, koska meidän on niin vaikea kä sittää maailmankuvaa, joka poikkeaa olennaisesti omastamme. Erilaiset uhrit. ISIS on raaka esimerkki siitä, kuinka tosissaan jotkut ”toiset” voivat olla. Nyt ei enää etsitä, kuten vuonna 2001, syyllisiä länsimaiden ulkopolitii kasta, Israelista tai Yhdysvalloista. Siitä tiukasta ja politisoituneesta uskonnontulkinnasta, joka saa te kijät uskomaan, että he ovat oikeutettuja tappamaan jumalansa nimissä, on edel leen keskusteltu suhteellisen vähän. Kun kantaeurooppalainen eimuslimi väittää, että islam haluaa valloittaa Euroo pan, häntä pidetään islamofobina
44 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A SPHERA-S Testissä venäläinen luotisuojakypärä Vanhassa laulussa lähdettiin tähtäämään silmien väliin. jos vaan osuu... hyvin ja läheltä.. Suomen Sotilas testasi, minkälaista suojaa venäläinen luotisuojakypärä antaa mahdolliselle vihulaiselle. Joskus myös kiväärimies yrittää nappia otsaan. Uusi terminaaliballistiikkaan erikoistunut avustajamme Jukka Janhunen kokeili ja totesi, että kyllä sekin nikkeliä yhä uskoo... Kypärän päätehtävä on suojata sirpaleilta ja muilta taistelukentän lentäviltä kappaleilta, ja nykyään sen tulisi yhä useammin toimia myös lavettina esimerkiksi pimeänäön sekä kuulon ja näönsuojauksen vahvistusjärjestelmille. Voiko sitä vastaan suojautua järkevästi
Kiinnostavaa olisi ollut testata Spheraa myös läntisiä mikrokaliipereja kuten H&K 4,6 mm ja FN 5,7 mm, joista jälkimmäistä Suomen Sotilas taannoin testaPITÄISIN SITÄ PÄÄSSÄNI MILLOIN VAIN.. Se selviää pian! Suhteellista suojaa SSSh-94 Sphera-S on tarkoitettu luotisuojaukseen, ja kypärä pysäyttää hyvin läpäiseviäkin pistoolikaliiperisten aseiden luoteja, kuten 7,62 mm Tokarev TT (57-N-134S-luoti) ja 5,45 mm PSM (7N7-luoti). Kypärää ei siis ole tarkoitettu pysäyttämään kiväärikaliiperisia aseita. S SSh-94 Sphera-S on hyvin tunnettu venäläisten erikoisjoukkojen teräskypärä. Kuinka kävi. TEKSTI: JUKKA JANHUNEN . SSSh-94 Sphera-S joutui Suomen Sotilaan rankkaan ballistiseen testiin. Suojausluokka säilyi samana, mutta paino kasvoi. Kypärää ammuttiin noin kolminkertaisilla energioilla kuin mitä se on suunniteltu kestämään. Perinteisesti tarkka-ammunta ja naiset ovat yhdistetty toisiinsa Venäjällä. Nämä kuuluvat venäläisen GOST-R 50744-95 -luotisuojastandardin mukaisesti luokkaan kaksi. Silloinkin kun ei tule läpäisyä, kiväärikaliiperisen aseen osumassa kohdistuu niskaan suuret G-voimat. Erikoisjoukot ottivat kypärän titaaniversion (STSh-81) käyttöön vuonna 1981, mutta kypärän ballistinen materiaali vaihdettiin teräkseen 1990-luvulla. Onko tällaisessa testissä ylipäänsä mitään järkeä. Internetissä oli vuosia sitten keskustelufoorumeilla mitä hurjimpia huhuja siitä, että Tšetšeniassa palvelleita Venäjän erikoisjoukkojen sotilaita olisi selvinnyt hengissä kiväärikaliiperisten aseiden osumilta juuri Spherasarjan kypärän ansiosta. KUVAT: JAAKKO PUUPERÄ n Sphera-S ja naistarkka-ampuja. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 45 . Lisäksi tutkimme metallien maaliballistiikkaa
Ovat itse asiassa aina olleet. Kuten lehdessämme on useita kertoja vuosien aikana todettu niin ajoneuvojen kuin henkilökohtaisen suojauksenkin osalta, usein paras suojataso on se riittävä suojataso, eli sellainen, joka antaa riittävän suojan rajoittamatta liikaa suojattavan kohteen liikkuvuutta ja toimintakykyä. Kyse on aina suojan suhteuttamisesta uhkaan sekä suojattavan kohteen tehtävään ja arvoon. Päälaen suojakaari koostuu itse asiassa kahdesta toisiinsa niitatusta levystä, joten levyjen määrä kokonaisuudessaan on neljä. Kahdella mittaamallani Sphera-S-kypärällä teräksen ainevahvuus on ollut hieman yli 2,5 mm. Siksi piti siis rikkoa tämäkin keräilyesine. Koko puku painaa 62 kiloa, ja se suojaa vartalon edestä panssarin läpäiseviltä 7,62 mm:n kiväärikaliiperisilta luodeilta. Testimme kypärä Sphera-kypärien materiaaleissa siirryttiin teräkseen titaanilevyissä esiintyneiden laatuvaihteluiden vuoksi ja myös siksi, että teräsversio on halvempi ja helpompi valmistaa. Sphera-kypärän titaaniversion levyjen ainevahvuudeksi ilmoitetaan 3,0 mm, ja tässä artikkelissa testatun teräksisen Sphera-S-kypärän levyjen ainevahvuus on virallisten tietojen mukaan 2,0 mm. Siksi, että saamme testiarvot yhdestä kypäräkehityksen ääripäästä suojauksessa. Vastaus riippuu siitä, minkälaiseen käyttöön kypärä valitaan. SUOJATASOA NOSTAMALLA EI KOSKAAN VOIDA SAAVUTTAA EHDOTONTA SUOJAA.. Sphera voisi olla yhä hyvä valinta moneen taistelukentän tehtävään, vaikka se onkin korvautunut moderneimmilla ratkaisuilla. Pukuja valmistettiin noin 30, ja ne ovat pitkälti keräilijöiden hallussa. Sitä paitsi tämän kaltaiset kypärät voivat olla myös tulevaisuutta, jos äänimaailmaa ja visuaalista havaintokykyä tullaan yhä useammin vahvistamaan elektronisilla ja optronisilla lisälaitteilla. Toisaalta kun kypärä painaa näin paljon, on sen istuttava tiukasti ja kääremäisesti päässä, jotta sen paino ei heikentäisi kohtuuttomasti kantajansa toimintakykyä. Suojatasoa nostamalla ei koskaan voida saavuttaa ehdotonta suojaa. Titaaninen STSh-81 Sphera -kypärä painaa ”vain” 2,4 kiloa – sekin paljon kypärälle – ja teräksinen Sphera-S painaa todella massiiviset 3,5 kiloa! Sphera-S-kypärän paino ei tunnu kuitenkaan kohtuullisen pitkässäkään käytössä erityisen pahalta, jos kypärän säädöt ovat kohdallaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ainakin testaamisen arvoinen aihe olisi Spheran kestävyys 5,56 mm Nato-kaliiperilla ammuttua sarjatulta vastaan, niin kauan kun EU:n asedirektiivi ei estä tällaista testitoimintaa Suomessa. Se on itse asiassa aika vakava heikkous. Kypärässä on kaksi sivulevyä ja yksi päälaen suojakaari. Kypärä rajoittaa esimerkiksi meikäläisiä komposiittikypäriäkin paljon pahemmin kuuloa ja heikentää täten jonkin verran tilannetietoisuutta taistelukentällä. Päätä ei tosin voi kääntää kovin nopeasti. Levyjen paikka ja kypärän koko säädetään pehmustetulla kangaspäähineellä, jossa on nauhat kireyden säätöä varten. Kiväärikaliiperisten aseiden pysäyttämiseen tarkoitettuja kypäriä/visiirejä ei ole juuri nimeksikään maailmalla. 2,5 mm:n ainevahvuus on varmasti ollut teräksen valssauksessa tavoitevahvuus. Miksi sitten testaamme Spheraa. Levyt on mitä todennäköisimmin valssauksen jälkeen taottu kaareviin muotoihinsa. Sphera-kypärien rakenne ja materiaalit Sphera-kypärät koostuvat neljästä metallilevystä. Tähän meillä ei valitettavasti ollut mahdollisuutta, mutta kenties tulevaisuudessa. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita venäläinen panssaripuku VOIN, jonka visiiri painaa 10 kiloa ja joka pysäyttää kiväärikaliiperisia aseita suojaluokassa GOST 6a. 46 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A si eri suojamateriaaleihin. Puvun suuri paino johtuu käytetystä ballistisesta suojamateriaalista eli teräksestä. Nämä mittaukset on tehty digitaalisella työntömitalla. Suojaako Spheran kaltainen kypärä kuitenkin enemmän kuin vaarantaa käyttäjäänsä. Asiaa voidaan auttaa hieman esimerkiksi korvaan asennettavilla nappimallisilla kuulokemikrofonikuulonsuoja-äänenvahvistajajärjestelmillä, mutta kypärän suuri paino ja tiivis rakenne pään ja korvien ympärillä on silti kiistatta taistelijan toimintakykyä heikentävä ratkaisu. Häive ja nopeus ovat nykytaistelukentällä usein se paras suoja
Helpommin sanottu kuin tehty!. Laukauksien määrää piti rajoittaa aika paljon testimateriaalin rajallisuuden vuoksi. Vaikutukseltaan testikaliiperi siis jäljitteli meillä käytössä olevaa 7,62x39 mm:n rynnäkkökiväärikaliiperia jotakuinkin täydellisesti. Tähänkin palaamme tulevaisuudessa! n Sphera-kypärä sovitetaan päähän naruja säätämällä. Tällöin iskukohta ei saa tukea niin laajalta alueelta kuin se haluaisi, koska materiaalin reuna tulee vastaan. Testikaliiperi Koe ammuttiin tarkalleen ilmoitettuna .30x39 mm:n kaliiperilla. Paksujen levyjen moniosuman kestävyyttä on vaikeaa päihittää millään materiaalilla. Liian reunaan tullut osuma ei ole niin sanottu fair hit eli reilu osuma. Vähemmän alaa harrastaneille voidaan selventää vielä sen verran, että nimelliskaliiperit eivät välttämättä kerro oikeaa väljyyttä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 47 KAIKKI NELJÄ OSUMAA PYSÄHTYIVÄT SIVULEVYIHIN!” 1980-luku oli muutenkin Neuvostoliiton historiassa titaanin esiinmarssia. .30 on määritelmällisesti tuuman kolme kymmenystä, eli kolme linjaa tai 7,62 mm, mutta tämän testin luoti oli käytännössä 7,6-millinen .308 win 8,0-grammainen lyijysydäminen kokovaippaluoti. Titaani on tosin säilyttänyt suosionsa maailmanlaajuisesti itseään arvostavien erikoisjoukkojen kypärän materiaalina ja syystäkin. Testiluoti eroaa halkaisijaltaan rynnäkkökiväärin luodista (7,62) vain alle kaksi millimetrin kymmenystä. Monen kolmelinjaisen aseen piipun väljyys saattaa olla esimerkiksi 7,58 mm. Hylsynä oli rynnäkkökiväärin 39 mm pituinen hylsy rynnäkkökiväärimme tehoja vastaavalla latauksella. Laukausten täytyy olla sekä reunoista että toisista osumista useiden kaliiperien mitan verran erillään. Näin ohut teräs kärsii muuten liikaa taipumisen eli plastisen muodonmuutoksen seurauksena. Paksuilla ja lujilla metallilevyillä tilanne alkaa olla jo toinen plastisen muodonmuutoksen suhteen. Rahalla saa... Miehet olivat silloin titaania ja terästä – nykyisin keraamia ja komposiittia. Kyllä, .308 on sekin nimellisesti 7,62, mutta käytetty luoti on todellisuudessa todellakin vain 7,6-millinen. Niihin jää osumasta vain pieni takapinnan pullistuma. Koeammunnan ensimmäisessä vaiheessa haarukoitiin kohtuullista ampumaetäisyyttä ampumalla päälaen panssariin ja toisessa vaiheessa ammuttiin kypärän sivulevyjä valitulta etäisyydeltä
7,62x51 mm vastaa nimellismitoiltaan .308 patruunaa ja on siis pitkähylsyinen patruuna toisin kuin 7,62x39! Suomessa se on käytössä Leopard-panssarivaunujen konekivääriaseistuksessa. Muodostuva t/d-suhde on todella alhainen, mikä ei ainakaan tee pysäytystehtävää kypärälle helpoksi, varsinkaan jos se on lujaa terästä. 2,68 mm 2,62 mm 2,56 mm 2,76 mm Mittaus 3. Kuriositeettina t/d-suhteesta voimme mainita sen olleen tärkeä maaliballistinen suure toisen maailmansodan panssaritaisteluissa. On sanottu, että kovia materiaaleja vastaan rakenneteräs ei lisää läpäisyä juuri lainkaan. Suuremmilla t/d-suhteilla pehmeät metallit murtuvat sitkeällä läpäisyreiän avautumismoodilla (ductile hole growth) ja lujat metallit käyttäytyvät läpäisyn alkuvaiheessa sitkeästi. Eli kun tämä maalin paksuus ylitetään, muuttuu ARMOX-teräksen murtumismoodi enemmän liike-energiaa sitovaksi. Voimme ottaa havainnollistavaksi esimerkiksi 7,62x51 mm Nato-kaliiperilla ja APM2-panssariluodilla koeammutun ruotsalaisen ARMOX Advance UHH -teräksen, vaikka se ei kuvaa tämän artikkelin koejärjestelyitä. Kypärän t/d-suhde .308 win väljyyttä kohden liikkuu alueella 0,31–0,35. Hauras moodi esiintyy kumminkin läpäisyn ulostuloeli loppuvaiheessa. 2,70 mm 2,62 mm 2,45 mm 2,65 mm Keskiarvo 2,69 mm 2,58 mm 2,55 mm 2,67 mm Koeammutun Sphera-S -teräskypärän levyjen ainevahvuudet T/d-suhde Koeammunnassa käytetyn Sphera-S-kypärän teräslevyjen ainevahvuudet mitattiin digitaalisella työntömitalla. Lyijyn virtausjäljet ovat komeat.. T/dsuhde tarkoittaa panssarin paksuutta (T) jaettuna luodin kaliiperilla (d). ARMOX-teräslaadun ballistinen käyttäytyminen paranee noin 0,63 t/d-suhteen jälkeen kyseistä uhkaa vastaan. T/d-suhde määrää pitkälti sen, miten metalli murtuu ja sitoo projektiilin liike-energiaa. Ainevahvuus oli paksuimmillaan yli 2,7 mm. Koeammunnassamme käytettiin lyijysydämistä luotia. Yleistäen voidaan sanoa, että alhaisilla t/d-suhteilla pehmeät metallit taipuvat (englanniksi petaling) rikki ja lujat metallit voivat murtua hauraasti leikkautumalla (adiabatic shear plugging). 48 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Edestä Takaa Vasemmalta Oikealta Mittaus 1. Tyypillisesti GOST-standardin mukaiselta kolmannen luokan teräslevyltä vaaditaan noin 3,7–4,0 mm:n ainevahvuus pysäyttämään 7,62x39 mm:n kaliiperi 10 metrin etäisyydeltä, kun luoti on rakenneterässydäminen. Nykyaikaisten kineettin Sivulevyihin ammuttiin yhteensä neljä osumaa. 2,69 mm 2,49 mm 2,65 mm 2,61 mm Mittaus 2
Toinen kierros Toisessa koeammunnassa ammuttiin sivulevyihin kaksi osumaa per levy, mahdollisimman etäälle reunoista ja myös riittävän etäälle toisesta osumasta. Todellisuudessa kun Sphera-S-kypärää ammutaan etusektorista, ovat sivulevyihin muodostuvat iskukulmat äärimmäisen loivat. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 49 JOTKUT VÄITTÄVÄT SELVINEENSÄ HENGISSÄ KIVÄÄRIN OSUMASTA KYPÄRÄN ANSIOSTA sen energian ammusten läpäisymoodit eroavat siis valtavasti toisen maailmansodan alle 1 000 m/s tapahtuneista laukaustenvaihdosta. Ensimmäisessä koeammunnassa ammuttiin kolme laukausta ja kaikki lähtivät noin 780 m/s (~2 434 joulea) nopeuksilla. Ammunnassa pidettiin huoli siitä, että osumat olivat riittävän etäällä toisistaan. Simuloitu ampumaetäisyys toisessa koeammunnassa oli 150 metriä. Ampumaetäisyys oli ensimmäisessä laukauksessa 150 metriä. Lisäksi täytyy mainita, että kuvatakseen todellista taistelutilannetta, jossa kohtisuoran osuman todennäköisyys kypärään on pieni, oli päälaen levyä käännetty hieman sivuun ylhäältä katsottuna ampumasuunnasta. Tämän jälkeen maali tuotiin 138 metrin etäisyydelle (~1 750 joulen osuma). Levyjä kallistettiin vain noin 30 astetta pystysuorasta suunnasta, eli muodostuva iskukulma oli noin 60 astetta suomalais-saksalaisen määritelmän mukaan. Tällöin noin 2 000 joulen suuenergia oli laskenut 1 400 joulen tasolle. Sakon ballistisen laskurin mukaan luodilla oli energiaa 150 metrin etäisyydellä 1 707 joulea. Lataus oli sikäli hieman ylisuuri. Lataus oli ensin 1,70 grammaa Vihtavuoren N120-ruutia. Muodostuva iskukulma oli noin 60 astetta suomalais-saksalaisen määritelmän mukaan ja 30 astetta Nato-määritelmän mukaan. Se ei siis ollut reilu osuma. Riippuen Sphera-S-kypärän teräksestä ja siitä, minkä termomekaanisen käsittelyn se on läpikäynyt, voi olla teoriassa mah. Luodilla oli energiaa enää 70 % suuenergiasta. Siitä huolimatta 138 metrin osuma oli reunaosuma. Tässä koeammunnassa simuloitiin myös lievää levykallistusta, jotta osuma ei olisi ollut kohtisuora. Lopuksi jo kaksi osumaa ottanut päälaen levy tuotiin 100 metriin (1 928 joulen osuma) ja ammuttiin viimeinen laukaus. Koeammuntojen muuttujat Ensimmäinen koeammunta ei antanut kovin selkeää kuvaa siitä, mikä olisi järkevä etäisyys toiselle koeammuntakierrokselle. Lähtönopeuden olisi pitänyt olla Vihtavuoren taulukon mukaan 715 m/s (2 045 joulea) rynnäkkökiväärin pituisesta piipusta, mutta koeammunnassa käytetyn kiväärin piippu oli pidempi, ja siksi lähtönopeus muodostui suuremmaksi
Kypärän reunasta lohkesi pala irti. Seuraava 138 metrin osuma ei ollut reilu osuma (fair hit), sillä se tuli liian reunaan. Siitä, olivatko osumat lähellä läpäisyä vai ei, voidaan kiistellä. Kun tarkastellaan haljenneen metallin pintaa, on mahdollista havaita selkeitä liukuvyöhykkeitä/delaminoitumista eli materiaali on pettänyt adiabaattisella muodonmuutoksella leikkautumalla. Vaippa ei siis mennyt rikki, ja luoti kimmahti mukavasti kykenemättä pureutumaan kiinni levyyn. Kypärässä näkyy luodin kuparivaipan hitsautumajälki, mutta ei tippaakaan lyijyn virtausta metallin pinnassa. Olisivatko nämä noin 1 400 joulen osumat sitten olleet kypärää kantaneelle ihmiselle liikaa. Murtuma on saanut alkunsa panssarin alareunasta, varmasti pinnan epähomogeenisesta eli heikosta kohdasta. Pysäytystapahtuma oli siis alkanut. Viimeinen 100 metristä saatu osuma meni lävitse niin että helähti. Arvioni mukaan, jos osuma olisi ollut kauempana reunasta, niin se olisi voinut pysähtyä panssariin. Vaikka panssarista lähti pala irti, ei siinä ollut varsinaisesti reikää. Näiden neljän pysähtyneen osuman staattinen pullistuma oli viisi milliä. Toisessa koeammunnassa todellinen ampumaetäisyys oli vain noin 50 metriä, jotta osuttaisiin tarkasti toivottuun ampumapisteeseen. Siltä se ainakin vaikutti, varma ei voi olla. Luoti alkoi pureutua kiinni panssariin, sillä lyijyn säteittäistä hankaumajälkeä näkyi levyn pinnassa. Havaintojen varmistaminen vaatisi tutkimuksia esimerkiksi optisella mikroskopialla tai elektronimikroskoopeilla (SEM). Mikä olisi ollut tulos kohtisuorassa suunnassa. Toisessa koeammunnassa simuloitiin siis rynnäkkökivääristä ammutun 8,0-grammaisen luodin osumaa hieman yli 150 metrin ampumaetäisyydellä. 50 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A dollista, että 2,5–2,7 mm:n paksuiset levyt lievällä kallistuksella pysäyttävät kiväärin osuman – tai sitten ei. Yhteensä sivulevyihin ammuttiin samoilla energioilla neljä osumaa. Liike-energian siirto kypärään on ollut todella alhainen, sillä pullistumaa ei syntynyt juuri lainkaan. Lisäksi luoti oli leikannut teräksestä ”korkin” irti. Läpäisy! Ensimmäisessä koeammunnassa 150 metristä laukaus kimposi kypärästä. Pala oli lähtenyt irti silmämääräisesti osittain sitkeästi ja osittain hauraasti murtumalla. On halvempaa jakaa suojauspintaala useisiin pienempiin levyihin kuin syvävetää ohutlevystä yksi kappale.. Lataus oli 39 mm:n hylsyyn 1,30 grammaa Vihtavuoren N120-ruutia, jolloin lähtönopeus oli noin 620 m/s (~1 538 joulea) ja iskunopeus 50 metrin päässä Sakon ballistisen laskurin mukaan 581 m/s (1 352 joulea). Jos pidetään sivulevyt kallistettuna, olisi kypärä kestänyt mielestäni jonkin verran enemmän potkua luodilta – vaikea sanoa kuinka paljon jouleissa. Terästen kimmomoduuli eli vetojäykkyys elastisella alueella on 200 gigapascalia. Teräksen kovuusmittaukset eivät myöskään olisi jatkoselvityksessä pahitteeksi. Tulos oli yllätys: kaikki neljä osumaa pysähtyivät sivulevyihin! Kypärä näytti hieman alle 1 400 joulen iskuenergialla kyntensä. Levyn pullistuma (petaling) oli valtava mukavien halkeamien kera. Ei läpäisyä! Toisella koeammuntakierroksella simuloitiin noin 150 metrin ampumaetäisyyttä ja ammuttiin kumpaankin sivulevyyn kaksi osumaa. Tällöin läpäisytapahtuman loputtua on elastisen komponentin palautuma millimetreissä mitattuna pieni. Perustan väitteeni siihen, että yhdessäkään neljässä luodin jättämässä kuopassa ei ollut takapinnassa murtumia. Ei siis oltu aivan lähellä läpäisyä. Tähän on vaikea vastata laskematta kaularankaan kohdistuTIETYILLÄ REUNAEHDOILLA PERUSRYNKYN KUULA PYSÄHTYY SIIHEN n Sphera-kypärä on halpa. Dynaaminen ei ollut kovin paljon suurempi, sillä teräksellä on suuri kimmomoduuli
Vähänkin huono osuma antaa vastustajalle aikaa suojautua vaunuunsa ja ampua takaisin. Mutta Sphera-kypärä päässä oleva, rintalevyllä vahvistettuun suojaliiviin kääritty pieni vihreä nainen tai mies on pirullinen maali, kun se kurkistelee vaikkapa liikkuvan vaunun torninluukusta. Koulutukselta Janhunen on materiaalitekniikan DI (diplomi-insinööri). Joidenkin lähteiden mukaan Sphera-sarjan kypärät ovat väistymässä Venäjän armeijan arsenaalista uuden varusteluohjelman puitteissa. Komposiittikypärillä tilanne on päinvastainen. Valmistajamaita on ainakin kaksi: Venäjä (NII Stali) ja Itävalta (Ulbricht’s). Materiaali ja muotoilu ovat pirullisen onnistuneita. Muita kimmareita ei havaintojemme mukaan tullut, vaikkakin sivulevyihin ammuttaessa materiaalien virtausjäljissä oli huomattavia pinta-alan vaihteluita. Ihmisen pää kyllä kestää hetkellisesti (muutama kymmenen mikrosekuntia) melko suuria G-voimia. Tätä voidaan pitää todella hyvänä tuloksena. Hän on suorittanut asepalveluksen ja panssarireserviupseerikurssin Panssariprikaatissa vuonna 1998. Huippuerikoisyksiköt lännessäkin käyttävät vielä titaanikypäriä, joita kehitetään edelleen. Sphera-S-kypärä on sertifioitu vain GOST-suojaluokkaan kaksi eli kestämään maksimissaan 7,62x25 mm Tokarev TT:n (niin kutsutun Tähti-pistoolin Tokarev TT ja monien konepistoolien kuten esimerkiksi Sudajevin ja Shpaginin käyttämä pistoolikaliiperi) kaliiperin yli 500 joulen energiat. Kimmareita Ballististen koeammuntojen tuloksena huomattiin yhdessä tapauksessa kypäräteräslaadun kyky kimmauttaa luoti melko jyrkässä kulmassa, mikä viittaisi melko lujaan teräkseen. Se ei silti tarkoita sitä, että kypärän kanssa voi kävellä kuin Terminaattori, kunhan vain on noin 150 metrin päässä vastustajasta. Palaan myöhemmissä jutuissani Suomen Sotilaassa komposiitin ja metallien eroihin kypärissä ja muissa suojavarusteissa, empiirisesti testaten – tietysti. Tämän takaa jo pelkästään kypärän pieni maalipinta ja se, että siihen tulee osumaa vain hyvällä säkällä ja aivan suoralla maalikulmalla, varsinkin jos kohde liikkuu. Artikkelin kirjoittaja, uusi erikoistoimittajamme Jukka Janhunen (37) on helsinkiläinen ballistisen suojauksen vapaatutkija. edu/~rclawson/RussianHelmets/ sphere_s.html, 28.7.2015 • www.Classcom.ru, 23.11.2015 • http://www.niistali.ru/products/siz/ helmets/BRONESHLEM_TITANIUM/, 23.11.2015 • Russian Helmets: from Kaska to Stalshlyem 1916-2001, 2002. Kypärä kesti hieman viistoon kallistettuna melkein kolminkertaisen määrän iskuenergiaa ilman yhtään läpäisyä toisella koeammuntakierroksella. MATERIAALI JA MUOTOILU OVAT PIRULLISEN ONNISTUNEITA. Mutta koska jotkut väittävät selvineensä hengissä kiväärin osumasta kypärän ansiosta ja tässä koeammunnassa tuli todistettua, että tietyillä reunaehdoilla perusrynkyn kuula tosiaan pysähtyy, voi väitteessä olla perää! Not busted – normi täyttyi! Koeammuntatulokset olivat kypärän sertifioidun suojaluokan kannalta todella hyvät. Näin lopuksi haluan sanoa, että olivat muut mitä mieltä tahansa tästä painavasta venäläiskypärästä, niin itse pitäisin sitä päässäni milloin vain. Sääli – tai meidän kannaltamme ehkä hyvä – sillä siinä menee todella hyvä rynnäkkökypärä, joka vielä mahdollistaa selviytymisen osumasta ilman kallovammoja alhaisen trauman vuoksi. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 51 via G-voimia. Lisää aiheesta: • Russian Federation GOST-R 50744-95 Ballistic Standard • Army Research Laboratory, ARLTR-4632, USA, October 2008 • Army Research Laboratory, ARLTR-4997, USA, September 2009 • http://www.personal.kent. Useampien kimmokkeiden mahdollisuutta ei voi siis sulkea täysin pois. On myös muistettava, että vaikka kypärä kestikin meikäläisen M43 (7,62x39) -rynkyn osumia, ei se kestäisi mitenkään esimerkiksi PKM-ampujan (7,62x54R) sarjatulen kynsiin joutumista, vaikka ammuttaisiin ihan peruskuulaa, sitä Vaalimaan hopiapäistä. Erityisesti paksuniskaisen erikoissotilaan käyttöön sopiva suojaväline. Spheran jatkokehitysversio, jossa olisi kuulokemikrofoni/vahvistin ja vaikkapa pimeänäkölaitteen kiinnityspiste, olisi aika pirullinen paketti, varsinkin jos se vielä palaisi titaaniin..
Usein epävirallisissa testeissä käytetyt rakenneteräslaadut ovat suoraan sanottuna muovailuvahaa ballistisiin laatuihin nähden. Youtubessa näkee paljon ballistisia kokeita, joissa teräs on haettu lähimmästä rautakaupasta ja on siten todella pehmeää laatua. ja alumiinia ja titaania ja... Onko teräs siis yhä terästä ja tulevatko muut perästä. Metallien maaliballistiikkaa . Nämä testit antavat teräksestä ballistisena suojamateriaalina väärän kuvan. Maaliballistiikan asiantuntijamme Jukka Janhunen tutki.. Jos esimerkiksi ammutaan lävitse erittäin lujasta ja ohuesta teräslevystä suhteessa hyökkäävään kaliiperiin, voi pehmeämpi teräslaatu imeä huomattavasti enemmän liikeenergiaa sitkeämmän käytöksen johdosta (taivutusenergia). Teräksen kovuus korreloi melko voimakkaasti sen ballistiseen tehokkuuteen. Suuresta kovuudesta voi myös olla haittaa tietyissä tilanteissa. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 52 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 MAALIT TERÄSTÄ... TEKSTI: JUKKA JANHUNEN Hyvin usein kun puhutaan eri kaliiperien metallien läpäisykyvyistä, ilmoitetaan tulokset melkein aina todella pehmeisiin laatuihin
Yleisesti voimme havaita, että kun kaliiperi ja tässä tapauksessa iskunopeus kasvavat, niin kevytmetallit (titaani ja alumiini) muuttuvat tehokkaammiksi. Edellisistä kriteereistä lujat teräkset täyttävät helposti kaksi ensimmäistä ehtoa ja lujat titaanit kaikki kolme kriteeriä. NELOSLUOKAN KERAAMINEN LEVY pysäyttää suurimman osan panssarinläpäisevistä kiväärikaliiperin uhista. Riippuu siis ihan siitä, mikä projektiili on kyseessä ja mitkä ominaisuudet sillä on. Tämä johtuu siitä, että iskunopeuden kasvaessa lujuuden vaikutus laskee ja läpäisytapahtuman hydrodynaaminen luonne kasvaa. Lisätietona voidaan mainita, että adiabaattinen muodonmuutos on vain eduksi taistelupanssarivaunujen nuoliammusten materiaaleissa (esimerkiksi köyhdytetty uraani). Tämä ehto täyttyy tyypillisesti lujilla metalleilla. Mekanismin esiintymistä edistää myös metallin alhainen lujittuminen muodonmuutosnopeuden kasvaessa. Nauhamaisissa liukuvyöhykkeissä lämpötilan nousu on voimakasta, ja kun kiväärin luoti läpäisee lujan metallilevyn, voivat liukuvyöhykkeet käväistä sulan faasin puolella. Kuten aina suojan ja vaikuttamisen maailmassa, ehdotonta suojaa ei ole, vaan se on aina suhteessa uhkaan. Tarkastellaanpa siis hieman tarkemmin lujien terästen murtumista. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 53 K ovin laatu ei aina ole paras mahdollinen pidättämään projektiilin liike-energiaa, jos otetaan huomioon laaja skaala iskumuuttujia. Korkkaamaan… Tätä paikallistunutta murtumistapahtumaa kutsutaan adiabaattiseksi muodonmuutokseksi, eli systeemi on eristetty/lokalisoitunut. Adiabaattinen muodonmuutos on yleinen lujilla metalleilla, kuten ballistisella titaanilla ja teräksellä. Metallilevystä irtoaa kirjaimellisesti sylinterimäinen ”korkki”. Alhaisen t/d-suhteen lujat ja ultralujat ballistiset teräslaadut usein pettävät kuormituksen alla matalaenergisellä murtumismoodilla. Laajassa tilavuudessa tapahtuvaa muodonmuutosta kutsutaan bulkkimuodonmuutokseksi. Sen jälkeen voi alkaa miettiä, mitä sitä vastaan laittaa. Mekanismi aktivoituu helposti, jos metallin kyky muokkauslujittua on alhainen. Yli 2,0 km/s iskunopeuksilla tavanomaiset volframimetalliseokset ja köyhdytetty uraani läpäisevät yhtä tehokkaasti. Kevytmetallit ovat massatehokkaampia verrattuna lujiin teräksiin esimerkiksi nuoliammuksien iskunopeuksilla (~1,5 km/s). Tällöin murtumismoodissa metalliin syntyy todella kapeita paikallistuneita nauhamaisia liukuvyöhykkeitä, jotka johtavat murtumaan. Panssarilevyn paksuuden ja aseen kaliiperin suhdetta kutsutaan t/d-suhteeksi. Eri materiaalien massatehokkuuksia (Em) panssariluoteja vastaan. Teräksillä käy päinvastoin. Se pitää läpäisykärjen terävänä ja parantaa läpäisykykyä nykyisillä iskunopeuksilla (1,5–1,8 km/s). Viimeinen asia, joka edistää adiabaattista muodonmuutosta, on metallin alhainen lämmönjohtavuus. Tämä voidaan suoraan ajatella projektiilin iskunopeutena; ballistisen tapahtuman nopeus kasvaa. Teräs Teräs on henkilökohtaisessa ballistisessa suojauksessa painavin materi7,62x51mm AP 12,7x99mm AP 14,5x114mm BS41 RHA 300BHN [MIL-S-12560] 1,0 1,0 1,0 Alumiini 5083 [MIL-A-46027] 0,79 0,99 1,11 Ti-6Al-4V [MIL-A-46077] 1,18 1,33 1,66 ATI 500-MIL HHA 1,64 1,84 1,63 ARMOX Advanced UHH 2,22 2,16 N / A n Jos materiaalin massatehokkuus luotia vastaan on tasan kaksi verrattuna haluttuun referenssimateriaaliin, niin materiaali on tällöin kaksi kertaa keveämpi samassa suojaustasossa. Wolframi-karbidiydinluoteja ne eivät pysäytä luotettavasti tai laisinkaan.
Teräspanssarin huonoihin puoliin kuuluvat kimmokkeet ja rajapinnan pysäytystapahtumassa syntyvien säteittäisesti leviävien sirpaleiden suuri määrä. Niitä kutsutaan itseispäästöteräksiksi, sillä prosessin lopuksi ne päästävät jäähtyessään oman lämpönsä avulla itse itsensä huoneen lämpötilaan. Pysäytystapahtuma muistuttaa rajapintatorjuntamekanismia (interface defeat), jolloin ballistinen suojamateriaali ei anna myöden, vaan hajottaa ja levittää hyökkäävän luodin säteittäisesti pinnassaan. Jotkut maat kutsuvat ultralujia panssariteräksiä superlujiksi teräksiksi. Sirpaleet voivat osua helposti käsiin ja leukaan, mutta ne voidaan pysäyttää pinnoittamalla teräslevy jollakin sopivalla materiaalilla tai käärimällä se ballistisiin polymeerikuitukankaisiin (Kevlar). Yhdysvalloissa on kehitetty lujia teräksiä, jotka eivät vaadi tavanomaista karkaisua valssauksen jälkeen. Ultralujien terästen suuri kovuus on eduksi, kun pyritään pysäyttämään panssarin läpäiseviä luoteja. HHA-UHH Lujien panssariteräksien lyhenne on HHA (High Hardness Armor), ja niiden kovuus on Brinellin asteikolla 500. Paksut teräslevyt (>4 mm) eivät tyypillisesti muokkaudu juuri lainkaan, kun ne pysäyttävät niitä vastaan sertifioituja uhkia. Perforoidut ratkaisut vaativat takapuolelle peruspanssarin pysäyttämään hajonneen luodin sirpaleet. Teräksen etu häviää iskunopeuden kasvaessa, kuten esimerkiksi torjuttaessa 14,5 mm KPV-raskaan konekiväärin luoteja. n SSh-40-teräskypärä on ottanut kaksi läpäisemätöntä 9 mm osumaa. Jos puhutaan metallien maaliballistiikasta, niin yleisimmät kaupalliset titaaniseokset ovat aivan liian pehmeitä pysäyttämään järkevällä suojauksen painolla esimerkiksi 7,62 mm:n ja 12,7 mm:n panssarin läpäiseviä kiväärikaliiperien luoteja. Ultralujat UHH (Ultra High Hardness) -teräkset ovat puolestaan kovuudeltaan >600. metallien massatehokkuuksia eri kaliiperisia panssariluoteja vastaan. Se ei kuitenkaan tee materiaalista turhaa. Viistouskulmat ovat riittäneet pysäyttämään tai kimmauttamaan luodit. Taulukossa edellisellä sivulla on verrattuna eri TERÄKSEN MONIOSUMAN KESTÄVYYTTÄ ON VAIKEA PÄIHITTÄÄ. Paino on vain yksi kriteeri, jolla verrataan materiaalivaihtoehtoja. Viittaisi melko lujaan teräkseen.. Mystinen titaani Titaani on henkilökohtaisessa suojauksessa hyvä pistoolin luoteja ja joitakin muokkautuvia kiväärikaliiperisia luoteja vastaan. Joka tapauksessa nämä teräkset vetävät vertoja painossa jopa keraameille perforoidussa (rei’itetyssä) muodossa panssariluoteja vastaan. Tällöin pystytään torjumaan vain jokin tietty kaliiperi, pienemmät menevät mahdollisesti rei’istä läpi. Lisäksi teräksiset ratkaisut ovat melko ohuita. Oikealla: vihdoinkin läpäisy kun ammutaan suoraan otsaan! Kypärästä on näköjään pala leikkautunut irti läpäisykohdasta. Monille voi tulla yllätyksenä, että ultralujat teräkset ovat paljon massatehokkaampia panssarin läpäiseviä luoteja vastaan kuin ballistiset titaanimetalliseokset. Paino ei ole kovin iso ongelma lyhytkestoisissa taistelutilanteissa, kuten rynnäköissä, varsinkaan jos se ei ole kohtuuton ja kantajat ovat kovakuntoisia varusteisiin harjaantuneita ammattilaisia. Teräksen moniosuman kestävyyttä on vaikea päihittää. Lujia teräksiä on kehitetty voimakkaasti, yhtenä kehityskohteena valmistuksen yksinkertaistaminen. 54 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A aalivaihtoehto monia uhkia vastaan. Teräs pystyy tähän kuten ballistiset keraamiset materiaalitkin
Rakenneterässydämiset pistoolin luodit muodostavat rajan, johon alumiinin ballistiset ominaisuudet loppuvat pistoolipuolella. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 55 Panssarin läpäisevien luotien kova karkaistu teräsydin (kovuus noin 63 Rockwell C) läpäisee pehmeitä materiaaleja läpäisymoodilla, jossa ydin ei muuta muotoaan lainkaan. Kiväärinluodin nopeuden kasvaessa kevytmetallien massatehokkuus kasvaa, kuten taulukosta näemme. Näitä titaaniseoksia oli doupattu harvinaisilla maametalleilla, ja lisäksi niiden välisija-atomipitoisuus oli suuri. Esimerkiksi typpeä oli yksi painoprosentti – mikä on todella paljon. 1970-luvulla kehitettiin lujia titaaniseoksia, joiden kovuus riitti panssarin läpäisevien luotien kovan karkaistun teräsytimen rikkomiseen, koska kontaktipaine oli suuri läpäisytapahtuman alkuvaiheessa. Titaanien tehokkuus painoonsa nähden, kun niitä verrataan lujiin teräksiin, alkaa jo olla erinomainen nopeita kiväärinluoteja vastaan, kuten esimerkiksi suojattaessa raskaampia maaleja vaikkapa 14,5 mm KPV-raskaan konekiväärin luoteja vastaan. Tulokset olivat raporttien mukaan lupaavia, mutta kehitys loppui ilmeisesti Vietnamin sodan aiheuttamaan sisäiseen myllerrykseen. KIVÄÄRINLUODIN NOPEUDEN KASVAESSA KEVYTMETALLIEN MASSATEHOKKUUS KASVAA. Kun torjutaan raskaampia ja nopeampia uhkia, alumiinin tilanne on parempi. Alumiini soveltuu hyvin ihan peruspistoolin luotien pysäyttämiseen. Tähän on monia syitä. Pehmeä alumiini Alumiinia käytetään myös pienessä mittakaavassa ballistisessa suojauksessa. Alumiiniratkaisuista tulee paksuja, ja 5 000-sarjan alumiinin massatehokkuus panssarin läpäiseviä 7,62 mm:n luoteja vastaan on huonompi kuin 300 BHN kovuuksisen homogeenisen panssariteräksen. Esimerkiksi 12,7 mm:n panssariluoteja vastaan 5 000-sarjan alumiinin massatehokkuus on samaa luokkaa rakenteellisen homogeenisen panssariteräksen kanssa (RHA). Panssarin läpäisyn jälkeen ydin on täsmälleen samanmuotoinen ja painoinen kuin juuri ennen iskeytymistään pehmeään panssariin. Vietnamin sota hidasti tai jopa lopetti hetkellisesti Yhdysvalloissa ballistisessa suojauksessa käytettävien keraamien kehityksen. Alumiinilta puuttuu kovuus, jotta se olisi tehokas hyvin läpäiseviä uhkia vastaan. Tätä läpäisymoodia kutsutaan englanniksi rigid body penetrationiksi. Nämä ovat vain hieman kevyempiä kuin titaanista valmistetut vaihtoehdot. Boorikarbidi ballistisena suojamateriaalina sen sijaan saatiin käyttöön. Esimerkiksi Venäjällä on Classcom-niminen valmistaja, jonka mallistoon kuuluu ballistisia alumiinikypäriä. Alumiinia käytetään myös monien panssaroitujen ajoneuvojen rakenteellisena materiaalina ja panssarina
TEKSTI: JUKKA JANHUNEN K eskivertosotilas ei välttämättä jaksa pitää metallista luotisuojakypärää. 56 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Venäläisten nykysuuntaus ballististen suojakypärien kehittelyssä on vastaavan lainen kuin länsimailla. Jos visiirin poistaa, niin kypärää voi pitää paljon pidempään. Painoa pyritään minimoimaan uusilla kypärän kuoritek nisillä ratkaisuilla ja myös kypärän kokoa ja muotoa optimoimalla. Se ei tarkoita sitä, että tämän kategorian kypärät olisivat turhia. Näitä rynnäkkökypäriä on tarkoitus pitää päässä enimmilläänkin vain muutama tunti. ZSh-1-2 on itse asiassa yllättävän mukava kypärä, eikä sen painoa tunne, jos kypärän säädöt ovat kohdallaan. Tosin jopa OMON-joukot ovat valittaneet ballistisesta alumiinista valmistetun 3,5–3,8 kiloa painavan ZSh-1-2-kypärän olevan liian painava. Kypärien ballis tiset materiaalit pohjautuvat pitkälti po lymeerikuituihin. Tällöin on mahdollista selvitä osumasta ilman vakavaa kallovammaa. Ne ovat trauman. Ballistisen suojakypärän takapinta ei saisi osua iskun aikana päähän. Ei ole mikään sattuma, että ympäri maailmaa monet poliisin ja muiden organisaatioiden erikoisyksiköt käyttävät titaanikypäriä. Kilpailu siitä, kuka te kee keveimmän kypärän, on länsimaiden kanssa kovaa. Venäläisenä erikoisuutena on metallien käyttö luotisuojakypärien materiaaleina. VENÄLÄISTEN KYPÄRIEN KEHITYSSUUNNAT . Venäläiset erikoisyksiköt käyttävät yhä myös titaanikypäriä, jotka maksavat paljon, mutta aiheuttavat ballistisen iskun aikana alhaisen trauman
Tämän kypärän rakenne poikkeaa perinteisestä komposiittikypärästä. Vertailun vuoksi voidaan mainita Venäjän uusimman 6B47-polymeerikuitukypärän painavan vain yhden kilon. Näin kuulemma kuiduista saadaan enemmän suojaa. VENÄLÄISET ERIKOISYKSIKÖT KÄYTTÄVÄT YHÄ MYÖS TITAANIKYPÄRIÄ.... Titaanikypärien kehityksessä on päästy eteenpäin, ja NII Stalin uusin Rys-T on jopa puoli kiloa edeltäjiään kevyempi visiirin kera. Venäläisten mukaan kypärässä on kova ulkokuori ja sen takana ballistista kuitukangasta, joka ei ole missään muovimatriisissa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 57 suhteen turvallisempia kuin polymeerikuitukomposiittikypärät, jotka joustavat (taipuvat/delaminoituvat) liian paljon iskun aikana. 6B47-kypärä ilmeisesti pysäyttää 7,62 mm Tokarev TT -kaliiperin 50 metrin etäisyydeltä. Rys-T painaa 3,5 kiloa, kun sen edeltäjät painoivat noin neljä kiloa. Luotityypistä ei ole tietoa. Suojaustaso ei täten ole yhtä hyvä kuin Venäjän armeijan erikoisjoukkojen metallikypärillä, kuten vaikkapa testaamallamme Spheralla
58 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A
Modulaarisuuden rooli kasvaa. Erikoisjoukot tarvitsevat eri tilanteisiin erilaisia päänsuojia kuin perusjääkärit, tykkimiehet ja ajoneuvonkuljettajat. TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ. . SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 59 KYPÄRÄ KUULOLLA Kypärästä on tullut suojavarusteen lisäksi lavetti, johon asennetaan lisävarusteita. Viime kädessä sen, minkälainen kypärä ja kuulo puhelinjärjestelmä on paras, ratkaisee se, mihin käyttöön paketti tulee. Kypärän pitääkin tulevaisuudessa tarjota suojan lisäksi johdettavuutta ja riittävää ergonomiaa taistelussa jaksamisen takaamiseksi. Yksi johtamisen kannalta tärkeimmistä varusteista on kuuloa suojaava ja parantava teknologia, joka toimii samalla osana taistelijakohtaista johtamisjärjestelmää – mieskohtaisen radion kuulo ja puheliitäntänä
SOS on perheyritys, jolla on kymmenien vuosien kokemus vaativien taktisten lisälaitteiden suunnittelussa ja KYPÄRÄN RAKENNETTA EI TARVITSE RIKKOA, JOLLOIN EI MYÖSKÄÄN SYNNY LISÄKUSTANNUKSIA EIKÄ KYPÄRÄN TAI MUUN SUOJAVARUSTEEN SUOJATASO LASKE.. SOS Suomen Sotilas tutustui yhteen markkinoiden parhaista ja samalla hintakilpailukykyisimmistä standardisoiduista modulaarisista radiolisävarustejärjestelmistä. Silynxin nimellä törmäsimme meille tuttuun tuotteeseen myös viime syksynä Lontoossa DSEI-messuilla. Kyseessä on israelilaisen Source of Soundin (SOS) järjestelmä, jota amerikkalaisilla markkinoilla levitetään Silynxin nimen alla. 60 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A U usien taistelijajärjestelmien ja niiden osien, kuten kypäräradiovarustuksen, kuulonsuojauksen ja -vahventamisen sekä pimeänäkölaitteiden kehittämisessä parhaaseen lopputulokseen päästään modulaarisuudella. Source Of Sound (SOS) on alan kokeneimpia lisälaitevalmistajia, ja se toimii Israelin asevoimien ja muiden turvallisuusviranomaisten käyttämien käsiradioiden lisälaitteiden hovihankkijana. Samalla esimerkiksi standardisuojavarusteita ja jo olemassa olevaa kalustoa voidaan käyttää alustana eikä tarvitse kehittää erikseen omia laiteja alustayhdistelmiä. SOSin järjestelmä on äärimäisen kevyt ja helposti mukautuva ratkaisu. Modulaarisuus mahdollistaa universaalin varustelun ja varustelun muuttamisen. Se mahdollistaa laitteiston nopeankin vaihtamisen ja pitää varustuksen järkevän hintaisena. Tuotekehitys, valmistus ja patentit ovat israelilaisten jatkuvan sotakokemuksen tulosta, Silynx vain markkinoi tuotetta Yhdysvalloissa. Vain näin saadaan hankinnasta ja sen elinkaarihinnasta kustannustehokas. Tulessa testattua tavaraa Testaamamme tuote on pitkän tuotekehityksen ja kenttäkokemuksen tulos. Jos yksi komponentti vaihtuu, ei tarvitse vaihtaa koko pakettia. Kypärän rakennetta ei tarvitse rikkoa, jolloin ei myöskään synny lisäkustannuksia eikä kypärän tai muun suojavarusteen suojataso laske. Se sallii kaikki kypärämallit eikä edellytä muutostöitä kypäriin olipa potta sitten vaikkapa moottoripyöräajokypärä, täysin suojaava titaanikypärä tai perinteinen sotilaskomposiittikypärä. Tärkeää ovat tällöin kansainväliset standardit – Mil-Specsit – kuten Nato-standardit esimerkiksi liittimissä ja järjestelmän laitevalinnoissa
Tällainen aktiivinen kuulosuojaus ilman suuria kuppikuulosuojaimia tuo modulaarisuuden ja helpon mukautuvaisuuden lisäksi sen edun, että se ei rajoita kypärän käyttöä tai aseta kypärävalinnalle rajoituksia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 61 valmistuksessa. Valmistus ja tuotekehitys tehdään SOSin tiloissa Israelissa. Järjestelmän käyttöalue on – 31° + 70° C. Järjestelmä mahdollistaa myös useamman viestivälineen yhdenaikaisen käytön, ja siihen voidaan liittää nopeastikin uusi viestiväline, esimerkiksi VIRVE-puhelin ja ajoneuvopuhelin. Tuotteet on yleensä patentoitu, ja niitä edustavat eri maissa paikalliset erikoisliikkeet sekä yhteistyöyritykset. Nykyään SOS valmistaa myös muille tavallisille siviiliasiakkaille kuten metsästäjille, moottoriurheilijoille, ampujille ja muille melulle harrastuksissaan tai työssään altistuville kuluttajille siviiliversioita Claruksesta ja niitä saa ostaa siis ilman vientilupaa tai loppukäyttäjätodistusta. Mil-Specs-standardisoitu CLARUS kestää kovaa käyttöä, kosteutta ja kulutusta. Se on hyvin erilaisiin sotilaskäyttötarkoituksiin sopiva. CLARUS Kokeilemamme CLARUS-nimellä myytävä taktinen sotilaskäyttöön tarkoitettu ja loppukäyttäjätodistusta edellyttävä standardoitu järjestelmä on prosessoriohjattu laite, jonka ominaisuuksia voidaan muokata asiakkaan tarpeen mukaan toimivaksi useimpien radiopuhelinmallien ja myös älypuhelinten kanssa. CLARUS on modulaarisena yhteensopiva kaikkien viranomaisviestivälineiden ja siviiliviestivälineiden kanssa (VIRVE, sotilasradiot, smart phone). SOS toimi aikaisemmin vain viranomaisten kanssa, ja tuotteet tarvitsivat Israelin valvontaviranomaisten myöntämän vientiluvan ja ostajalta loppukäyttäjätodistuksen vientiluvan myöntämistä varten. Nappikuulokkeet eivät myöskään edelCLARUS PERUSTUU MIKROFONINA, KUULOSUOJAIMENA JA TARVITTAESSA ÄÄNENVAHVISTIMENA TOIMIVIIN AKTIIVISIIN KORVANAPPEIHIN.. Suomessa SOS:n tuotteita tuo maahan Realex Capital Oy, jolta mekin saimme testattavaksi laitteen viranomaisversion. Ei kuppeja CLARUS perustuu mikrofonina, kuulosuojaimena ja tarvittaessa äänenvahvistimena toimiviin aktiivisiin korvanappeihin
Aktiivinen kuulosuojaus ei ole terminä eksakti, mutta se on kansanomainen ja kieleen pesiytynyt ilmaisu, jolla tarkoitetaan kuulosuojausta, joka ei estä kuuloa vaurioittamattoman äänen kuulemista, kuten keskustelua, mutta katkaisee kuuloyhteyden, kun ääni on kyllin voimakas. CLARUS-järjestelmässä mikrofonit ovat kuulokkeissa, mutta lisäksi on mahdollisuus käyttää tarvittaessa puomimikrofonia, joka voidaan toimittaa kypärän kiinnityssolkeen kiinnittyvällä pikaliittimellä. Kiinnostusta Suomessakin Puolustusvoimia kevyt, modulaarinen ja kustannustehokas israelilaisjärjestelmä ei ole kiinnostanut sotaväen oman kotimaisen Savoxin, Millogin ja Fy-Compositesin 2020-kypärähankkeen vuoksi. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 62 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 lytä kypärän suojatason laskemista esimerkiksi tekemällä leikkauksia kypärän sivuille. CLARUS-JÄRJESTELMÄ n CLARUS-järjestelmän tangentti voidaan asentaa adapterilla myös aseeseen tai laitteeseen. Käyttöaika omalla AAAparistolla on keskimäärin noin 40 tuntia. JÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA SUJUVAN JA HYVIN KUULUVAN KOMMUNIKOINNIN MYÖS VOIMAKKAAN TAUSTAHÄLYN AIKANA.. Järjestelmä mahdollistaa sujuvan ja hyvin kuuluvan kommunikoinnin myös voimakkaan taustahälyn aikana. SOS on Israelin asevoimien päätoimittaja mieskohtaisissa radiolisälaitteissa. Järjestelmää kokeiltiin muun muassa moottoripyöräajossa noin 200 kilometrin tuntinopeudella sekä nopeassa veneessä, helikopterissa ja ampumamelussa. Sen sijaan SOSin laitteita on hankittu eräille muille suomalaisten turvallisuusviranomaiselinten erityispalveluille. Kun kypärä poistetaan päästä, pikaliitin niin haluttaessa aukeaa ja irtoaa, mikä mahdollistaa keskeytymättömän kommunikaatioyhteyden säilymisen myös ilman kypärää. Adaptoitava viestivälineliitin Virtalähdekotelon kansi (1xAAAparisto) Virtakytkin/ läpikuuluvuuden (aktiivisuojauksen) ja äänenvoimakkuuden säätö Kiristin (Korvaan muovautuvat, viisi eri kokoa, eri väreinä esimerkiksi merkitsemään kumpaan korvaan tulee minkäkin viestivälineen data, saatavilla myös yksilöllisesti mitoitettuna) Kuulokkeet ja mikrofoni säätämään suojaustasoa sekä pehmytkorva sovitteet molempiin korviin. Virtalähteenä Israelin ihme käyttää yhtä AAA-paristoa, mutta se voi ottaa virran myös ulkoisesta laitteesta, kuten viestivälineestä tai taistelijajärjestelmän muusta virtalähteestä. Se on myös Yhdysvalloissa erittäin suosittu eri viranomaisten käytössä. Hyvin kuului ja hyvin hälytti… Järjestelmään kuuluu myös langaton tangentti, jonka voi kiinnittää esimerkiksi aseeseen tai muuhun laitteeseen, kuten vaikkapa tähystysja maalinosoituslaitteeseen. Laite ottaa radiosta virtaa 5 V (8 mA)
Kansainvälinen yhteistyö onkin käytännössä välttämätöntä taistelijan johtamiskyvyn, kuten kypärään liitettävän tavaran ja järjestelmäkokonaisuuksien hankinnoissa ja elinkaaren hallinnassa. Eli varmasti hyvä ratkaisu oikeaan käyttöön, mutta ei yleiskypärä kaikkeen käyttöön. Tässäkin on muistettava, että erilaiset kypärät sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Siihen voi kiinnittää lähes kaikkien valmistajien valovahvistimet muutamassa sekunnissa, ja ennen kaikkea ne voi myös irrottaa helposti ja laittaa säältä suojaan säilytyspussiin, kun niille ei ole tarvetta. n USA:n asevoimienkin käyttämän ranskalaisen ISL:n mittausten mukaan väitteet siitä, että korvan ympärillä olevaa kuuloherkkää aluetta voi suojata riittävästi sotilaskäytössä syntyvää melua vastaan vain kuppisuojaimilla, eivät pitäisi paikkaansa. Halvimmillaan kyseinen kiinnitysadapteri maksaa 50-200 euroa mallista riippuen. n Kotimainen kypärä m/2020 on ergonominen ja se lisää taistelijan johdettavuutta ja toimintakykyä mutta kovin kalliin kypärän sivusuojaustaso on kokonaisuutena vanhaa komposiittikypäräämme heikompi. Vanhaa kypärämallia voi myös varustella modulaarisesti tarpeen mukaan. Kuulonsuojaus ja johdettavuus voidaan tutkimusten mukaan hoitaa tehokkaasti myös korvakäytävän sisäisillä kuulokkeilla/ suojauksella.. ”Vielä ei tiedetä, kuinka laajasti uusi kypärä otetaan käyttöön tulevaisuudessa. Alan kehitystahti on sellainen, että tämän vuoden huipputekniikka saattaa olla 15 vuoden päästä kuollutta painoa. Viimeksi mainittu ratkaisu olisi kyllä sikäli outo, että Savoxin kypäräjärjestelmä on ilman lisälaitteitaan suoja-arvoltaan osin huonompi kuin vanhat komposiittikypärät, jos kohta johdettavuus (esteetön kuuleminen), käyttöergonomia sekä soveltuvuus sisätiloihin ovat kiistatta parempia, Suomen Sotilas pohtii. Ongelmana on kuitenkin se, mitä kannattaa varastoon hankkia ja kuinka paljon. Kypärässä johdettavuus ja taistelussa jaksaminen painottuvat ja suojataso laskee erityisesti pään sivuilla. Samalla kypärä kevenee myös niiden painon verran. Valovahvistimet on yleensä aina varustettu paristokotelolla, ja paristojen kestoikä on useimmiten noin 40 tuntia, joten niiden virrankulutus ei ole ongelma. kuvat edellisellä aukealla) tai ruuvaamalla kypärän etuosaan. Ne toimivat silloin myös tasapainottajina esimerkiksi pään takana. Optroniikassa ja kahtaistuote-elektroniikassa sitä paitsi ei ole menossa tekninen hintojen kallistuma vaan halventuma. Sellaisen voi kiinnittää joko hihnoilla (ks. Viime keväänä jalkaväen tarkastaja Jukka Valkeajärvi kertoi Helsingin Sanomien mukaan, että Savoxin uusi kypäräjärjestelmä m/2020 sopii erityisesti niille taistelijoille, jotka joutuvat toimimaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa rakennetulla alueella, esimerkiksi pimeissä tiloissa ja tunneleissa. Kotimainen uusi kypärämalli on modulaarinen. Sellaista kun ei ole. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 63 JY VÄLL Ä Kotimainen uusi kypärämalli 2020 edustaa muotoilultaan maailmalla nopeasti leviävää, ulkonäöltään maallikon silmään hieman pyöräilykypärämäistä tyyppiä, jossa on lähdetty hakemaan erityisesti ajoneuvoissa ja rakennetulla alueella toimiville joukoille kevyttä ja ergonomista ratkaisua. Suuren maailman meiningit Maailmalla korvakäytävään asetettavat CLARUS-järjestelmän kaltaiset kuulosuojain-kuulokeyhdistelmät, jotka sallivat suojaavan standardikypärän tai kevyemmänkin kypärämallin käytön ja saavat virtaa keskusyksikön kautta tai radion akusta, ovat yleistymässä kovaa vauhtia. Ilmeisesti Puolustusvoimat varautuu lisäostoihin, sillä kypärää valmistavan konsortion on haluttu valmistavan myös halvemman perusversion, joka ei sisällä kaikkia ensi vaiheessa ostettavien kypärien ominaisuuksia. Vain niin mahdollistetaan isojenkin asevoimien varustaminen ajanmukaisesti. Lisäparistot voidaan haluttaessa kiinnittää kypärään verkolla tai hihnalla, mikäli sellaiseen on tarvetta. Tätä peruskypärää voitaisiin käyttää kuten nykyistä komposiittikypärää”, Helsingin Sanomat kirjoitti. Mitä tulee muihin kypärään tehtäviin liitäntöihin ja liittimiin, muualla maailmassa valovahvistimien kiinnitys ja helppo irrotus on yleensä hoidettu lähes kaikkiin olemassa oleviin kypärämalleihin helposti saatavalla kiinnitysadapterilla, kuten Universal Shroud NVG Mount. Suuren maailman meininki on kaikessa modulaarisuus. Vanhassa voi olla joskus vara parempi, varsinkin jos sitä ei ole varaa korvata. Kypärä m/2020 ei tule pelkästään hintansakaan takia korvaamaan vanhoja komposiittikypäriä kuin tietyissä joukoissa
64 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 SOTAHISTORIA
Reilu neljäkymmentä vuotta sitten rauhanturvaajamme joutuivat siihen asti kiperimpään paikkaan Kyproksella turkkilaisten tehdessä täysimittaisen maihinnousun saarelle. Jo seuraavana vuonna – tasan 60 vuotta sitten – Suomen sotilaat olivat turvaamassa rauhaa ympäri maailmaa YK:n sinisen lipun alla. Ilmansuunta on taas ajankohtainen, kun Turkin ja Venäjän välit kiristyvät ja Syyrian sisällissota jatkuu. Voittajien järjestö otti häviäjiä mukaan, kun sodasta oli kulunut kymmenen vuotta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 65 KYPROKSEN SODASSA Suomen sotilaat Viime syksynä tuli täyteen 60 vuotta siitä, kun Suomi liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin. Heinäkuun kriisi 1974 PE KK A N IE M IN EN
Tuoreempia . Turkkilaiset asuivat pääasiassa saaren Turkin puoleisessa itäisessä päässä, sekä ns. Mistä ihmeestä oli kyse. Mutta asuinalueet jonkin verran menivät sekaisin, oli sekakyliä ja alueita, joissa eri väestöryhmät asuivat toistensa lomassa. Etnisesti saari oli jakautunut kreikkalaiseen enemmistöön ja turkkilaiseen vähemmistöön, jota oli noin viidennes saaren väestöstä. Etniset jännitteet saarella olivat vanhoja, peräisin ottomaanien valtakaudelta satojen vuosien takaa. Tietysti Suomen Kyproksella olleesta YKpataljoonasta, joka katseli sivusta Turkin armeijan maihinnousua ja Kyproksen pohjoisosan valtaamista kuten muutkin YK:n joukot. Kreikkalaiset asuivat saaren ”paremmissa” osissa, ja yhteydet ulkomaailmaan olivat merija ilmatien kautta heidän käsissään. Saari itsenäistyi vuonna 1959 tehdyn sopimuksen perusteella. Kypros oli aina vuoteen 1960 brittien hallinnassa. Suomalaispataljoona ei voinut sotia, koska sen tehtävä ei ollut sotia. ”isossa enklaavissa” pääkaupunki Nikosian pohjoispuolella. TEKSTI: KARI KUUSELA. Turkkilaisten poliittiset erimielisyydet olivat huomattavasti vähäisemmät kuin kreikkalaisten, joiden joukosta löytyi EOKA B:n nimellä tunnettu jyrkkä saaren Kreikkaan liittämistä ajava maanalainen liike. 66 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 SOTAHISTORIA S uomalaispataljoona jäi heinäkuussa 1974 sodan jalkoihin, kun läheisillä rannoilla nousi maihin jalkaväkidivisioona ja helikopterit alkoivat tuoda maahanlaskujoukkoja sen valvonta-alueelle. Mitä oikein tapahtui ja miksi 40 vuotta sitten
JO RM A PU LL IS EN A RK IS TO. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 67 yhteenottoja oli tapahtunut loppuvuodesta 1963, kun saarella yritettiin toimeenpanna paikallishallinnon uudistuksia. Turkkilainen kansalliskaarti oli etnisistä asevoimista alakynnessä, se oli lähinnä jalkaväkeä, n YK:n sotilaallista rauhanturvatehtävää kentällä suoritettiin pääosin tarkkailuasemilla linjojen välissä tai partioimalla osapuolten asuma-alueilla. Alakuvassa vuonna 1974 sodan jälkeen YKSP:n vastuualueeseen kuuluneen Nikosian lentokentän laidalla ollut "Pesäke" kaikessa tilapäisessä karuudessaan. Lisäksi saarella oli lähes 5 000 miehen vahvuinen poliisi, joka oli osin hyvin aseistettu muun muassa konetuliasein. Monta kokkia Sotilaallisesti Kyproksen tilanne oli monimutkainen, koska siellä oli vuoden 1959 sopimuksen perusteella sekä Kreikan että Turkin asevoimien osasto, kreikkalaisia noin 950 miestä ja turkkilaisia noin 650. Juuri nämä yhteenotot johtivat YK:n päätökseen lähettää rauhanturvaajia Kyprokselle keväällä 1964. Kyproksen valtiolla ei ollut omia maavoimia ollenkaan, mutta sillä oli yhdellä tykkiveneellä ja neljällä moottoritorpedoveneellä varustetut merivoimat sekä lähinnä ilmavalvontaan kykenevät ilmavoimat. Kesällä jatkuneet levottomuudet veivät Kreikan ja Turkin sodan partaalle ja Turkin ilmavoimat pommitti muutamia kyliä saarella. Kummallakin etnisellä ryhmällä oli oma kansalliskaartinsa, kreikkalaisilla kaartin vahvuus oli lähes 10 000 miestä aktiiveina rivissä ja noin 30 000 reservissä, turkkilaisilla vastaavasti 4 350 ja 15 500 miestä. Miesmäärä oli rajoitettu sopimuksessa
Alla vanhaa amerikkalaista kalustoa M47 ja Turkin lippu. Saarella oli myös itsenäinen toimija, Iso-Britannia, jonka maaja ilmavoimat majailivat omilla tukikohta-alueillaan Akrotirissa ja Dhekeliassa saaren eteläosissa sekä osassa Nikosian lentokenttää. Kriisin aikana britit siirsivät Kyprokselle prikaatin esikunnan, jalkaväkipataljoonan, tiedustelupataljoonan sekä kaksi Commando-yksikköä, mitkä nostivat kokon Turkkilaiset panssarit Bo?azin solassa ja Mesaorian tasangolla. Brittijoukot koostuivat ennen kapinaa jalkaväkipataljoonasta, kahdesta jalkaväkikomppaniasta, tiedustelukomppaniasta sekä pienemmistä erikoisaselajiosista, ja niiden miesvahvuus oli noin 3 000. Turkkilaisilta puuttui esimerkiksi tykistöä tai panssarivaunuja, mutta kreikkalaisilla sen sijaan viimeksi mainittuja oli, joskin osin vanhentuneita. Turkin yhteydet turkkilaiseen kansalliskaartiin olivat kiinteät. Kreikkalaisen kansalliskaartin upseerit olivat mannerkreikkalaisia, ja heidän uskollisuutensa Kyproksen valtiolle oli tietysti kyseenalainen, käskijä kun oli Kreikan sotilasjuntta. Joukkojen tehtävänä oli suojella brittien tukikohta-alueita, ei sotkeutua saaren valtataisteluun. Nämä joukot olivat osa brittien Välimerelle ja Kaukoitään sijoitettujen joukkojen johtamisja huoltojärjestelmää eivätkä saarta itseään varten. JO RM A PU LL IS EN A RK IS TO JO RM A PU LL IS EN A RK IS TO KREIKKALAINEN OSAPUOLI OLI PAHASTI ALAKYNNESSÄ, JA TURKKILAISTEN MAAHANLASKU TEHTIIN ILMAN SUUREMPAA VASTARINTAA.. 68 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 SOTAHISTORIA jolla oli vain jalkaväen raskaita aseita
henkilökohtaisesti luotuihin suhteisiin. Kymmenen vuotta myöhemmin, kesällä 1974, määrät olivat 2 400 ja 226 miestä. heinäkuuta. Osa YK-joukoista oli ammattisotilaita, osa reserviläisistä rekrytoituja, riippuen kunkin maan puolustusratkaisusta ja asevoimien koostumuksesta. Alussa joukkoja oli noin 7 300 miestä, joista suomalaisia 1 004, eli huomattava osa. Britit siirsivät myös useita laivaston aluksia Kyprokselle tai sen lähituntumaan sekä ryhmittivät ilmavoimiensa yksiköitä uudelleen. Koko YK:n rauhanturvaajajoukkoa johti kesällä 1974 intialainen kenraaliluutnantti Prem Chand esikuntapäällikkönään brittiläinen prikaatikenraali Francis Henn. Suomalaisten YKSP:n eli YK:n Suomen Pataljoonan lisäksi saarella oli omilla vastuualueillaan rauhanturvaajia Ruotsista, Tanskasta, Kanadasta, Britanniasta, Itävallasta, Australiasta, Irlannista ja muistakin maista sangen moniportaisessa organisaatiossa. Tosiasiallisena välineenä joukoilla oli vain YK:n arvovalta ja pyrkimys neuvotteluilla vaikuttaa eri osapuoliin tukeutumalla TURKKILAISET LAIVAT ALOITTIVAT KYRENIAN TULITTAMISEN 20.7.1974 AAMULLA KELLO 5.15. Huollollisesti YK-joukot olivat erittäin pitkälle brittien varassa. Samalla he vahvensivat omaa YK-joukkoaan muutamalla sadalla miehellä. Kymmenes vuosi YK:n rauhanturvaajat olivat olleet kesällä 1974 saarella jo yli kymmenen vuotta, keväästä 1964. Vallankaappaus Tapahtumat alkoivat vyöryä, kun Kyproksen kreikkalainen kansalliskaarti syrjäytti pääkaupungissa Nikosiassa Kyproksen presidentti Makarioksen 15. Kapinan tavoitteena oli liittää Kypros Kreikkaan, mikä ei ajatuksena ollut mitenkään uusi kyproksenkreikkalaisten piirissä. Vallan ottanut kreikkalainen kansalliskaarti tuki liikemies Nicos Sampsonin nousua presidentiksi. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 69 naisvahvuuden noin 5 500 mieheen. Vallankaappaus pyrittiin rajaa. YK-joukot oli aseistettu lähinnä käsiaseilla, ja joukkojen tehtävänä oli tarkkailla ja raportoida tapahtumista, valvoa vuoden 1960 sopimuksen täytäntöönpanoa sekä pyrkiä estämään kreikkalaisten ja turkkilaisten yhteenotot. Operaation lyhenne oli UNFICYP (United Nations Force In Cyprus), ja Suomen jo alle neljäsosaan alkuperäisestä kutistunut pataljoona kulki lyhenteellä FINCON (Finnish Contingent). Kreikan tuolloinen sotilasjuntta tuki kansalliskaartia, jonka upseereista merkittävimmät olivat mannerkreikkalaisia
Itse maihinnousu alkoi Kyrenian itäpuolella ja Ayos Yerioksessa kello 8. aamuyöstä ja pystyi ainoastaan varoittamaan yksiköitään KYKKO CAMP OLI YKSP:n esikunnan sekä esikuntaja huoltokomppanian sijoituspaikka Nikosian ja lentokentän välisen tien varressa, (vajaa kaksi hehtaaria). Turkissa muuttunut tilanne kuitenkin nähtiin niin, että saaren turkkilaisvähemmistöllä olisi pelättävää. Kreikkalainen osapuoli oli pahasti alakynnessä, ja turkkilaisten maahanlasku tehtiin ilman suurempaa vastarintaa. Myrskyn silmässä Turkkilaiset laivat aloittivat Kyrenian tulittamisen 20.7.1974 aamulla kello 5.15, ja samaan aikaan Turkin ilmavoimien koneet rynnäköivät kreikkalaisen kansalliskaartin asemiin lähialueella. 70 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 SOTAHISTORIA maan vain saaren kreikkalaisiin, mutta turkkilaiset toki suorittivat oman kansalliskaartinsa liikekannallepanon ja Turkin saarella olevat joukot hälytettiin. Pataljoonaa komensi kesällä 1974 everstiluutnantti Jorma Pullinen. Turkissa oli jo aikaisemmin kiinnitetty saaren valtaamista varten korkeahkossa valmiudessa Iskenderumissa oleva 39. Maihin nousi alkuvaiheessa edellä mainitusta jalkaväkidivisioonasta rykmentti ja pataljoona. Ennakkotiedon tulossa olevasta maihinnoususta suomalaispataljoonan komentaja sai vasta 20.7. Suomalaispataljoona oli vastuussa Kyrenia Districtistä (Nicosia Zone West) eli Kyrenian kaupunkia saaren pohjoisosassa ympäröivästä alueesta. KARTASSA Kyproksen vastuualueet 1974. Kreikkalaiset saivat aamulla lisää joukkoja paikalle ja tykistönsä toimintaan, jolloin taistelu kiihtyi. jalkaväkidivisioona, joka lähti Mersinistä BBC:n mukaan jo 19. Vallankaappaus siirsi Makarioksen syrjään, ja kahden päivän lähinnä Nikosiassa tapahtuneen ammuskelun jälkeen tilanne alkoi rauhoittua. Turkin hyökkäyksen toisessa vaiheessa 14.–16.8.1974 joutui myös Kykko Camp ja siellä ollut 330 miehen suomalaisjoukko suoraan tulen alle. Pataljoonan komentopaikka oli Kykko Camp, joka sijaitsi vajaan kilometrin päässä pohjoiseen koko UNFICYPin komentopaikasta, joka puolestaan oli Nikosian kansainvälisen lentokentän tuntumassa kaupungin ulkolaidalla. NICOSIA ZONE WEST/FINCON NICOSIA ZONE EAST/CANCON FAMAGUSTA DISTRICT/SWEDCON LARNACA DISTRICT/AUSCON LEFKA DISTRICT/DANCON LIMASSOL ZONE/BRITCON. Vastassa oli noin 700 kreikkalaisen kansalliskaartin miestä. Se sulki puomillaan tien koko YK-alueelle, jossa myös UNFICYP-esikunta sijaitsi. heinäkuuta, ja ensimmäiset Turkin laivaston alukset havaittiin Kyrenian vuorille sijoitetuilta suomalaisilta tarkkailuasemilta Kyrenian edustalla seuraavana päivänä. Kuudelta ensimmäiset kuljetuskoneet toivat paikalle turkkilaisen maahanlaskujoukon ensimmäiset osat, jotka hyppäsivät laskuvarjoilla, ja tuntia myöhemmin aloitettiin helikopterikuljetukset. Kahteen komppaniaan jaetusta suomalaispataljoonasta toinen oli Nikosian esikaupungissa Omorphitassa ja toinen Kyreniasta etelään olevassa Tjiklos Campissa, kummallakin oli useita tähystyspaikkoja osapuolten välissä
Tähystyspaikat hoitivat kuitenkin tehtävänsä ja raportoivat havainnoistaan ollen samalla ainoina tietolähteinä. JO RM A PU LL IS EN A RK IS TO. 22.7 kohde oli pitkin päivää kranaatinheittimien ja käsiaseiden tulituksen kohteena. Nikosian kansainvälinen lentokenttä julistettiin 23.7. Maihinnousupäivän aamusta alkaen YKSP:n tähystyspaikat olivat sodan keskellä, ja niihin kohdistui tulitusta. Myös saaren vakituista asujaimistoa hakeutui brittien tukikohtiin suojaan, esimerkiksi Akrotirissa oli 22.7. UNFICYPin johto näyttää olleen jossain määrin neuvoton, mutta antoi kaikille ”kontingenteille” valtuudet vetää miehensä pääleireihin. Taistelut lähenivät Tjiklos Campia, jonka alueella olevaan hiekkakuoppaan YK:n turviin oli paennut noin 150 siviiliä Kyrenian alueelta. SUOMALAISPATALJOONAN JOHTOA kokoontuneena Kykon platalle neuvonpitoon. Tässä vaiheessa suomalaiset eivät olleet kärsineet henkilötappioita, mutta evakuoiduille tähystyspaikoille jäi viestija huoltokalustoa. Oikealta: tied. Saari oli jo tuolloin turistien suosiossa, ja kun Turkki hyökkäsi, siellä oli noin 15 000 turistia, joiden turvallisuus oli uhattuna. Kaksi jääkärijoukkueellista lisää suomalaisia lähetettiin seuravana päivänä paikalle, kun turkkilaiset uhkasivat vallata kentän. Jokihaara, huoltopäällikkö M-P. Koponen. Lokakuun 5. Taisteleviin osapuoliin vaikuttaminen oli sen sijaan mahdotonta. päivä kello 16 piti alkaa aselepo, joka hiljensikin taistelutoimintaa sen verran, että YKSP perusti yhden tilapäisen tähystyspaikan Bellapaisin kylään ja aloitti partioinnin turkkilaisten valtaamissa kreikkalaisja sekakylissä varmistaakseen niissä olevien siviilien hyvinvoinnin. Pakolaisten joukossa oli myös YK:n pääsihteerin erikoisedustaja Osorio Tafall vaimoineen yli kahden päivän ajan. S. Iltaan mennessä suomalaistenkin oli kuitenkin turvallisuutensa takia väistyttävä Kyrenian tähystyspaikoiltaan. Brittien toimet siviilien suojaamiseksi olivat aivan olennaisia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 71 ja tähystyspaikkoja tulevasta. YK-joukot avustivat myös ulkomaalaisten turistien evakuointia Kyrenian rannikolta brittiläisten helikopterien tukemana. ups. Viimeinen, turkkilaisten valtaamalle alueelle jäänyt, Kyrenian vuorilla sijainnut Ophilltop evakuoitiin vasta 22.7. Arponen, pataljoonan komentaja J. Pullinen, pataljoonaupseeri M. YK-joukkojen rooli turistien evakuoimisessa lähinnä brittien tukikohta-alueille olikin merkittävä, ilmateitse evakuoitiin 11 000 ja meritse 12 000 ihmistä. Vuorten rinteillä syttyi metsäpaloja, jotka levisivät myös komentopaikan alueelle tuhoten eräitä rakennuksia. Komentajansa päätöksellä suomalaiset pysyivät kuitenkin tähystyspaikoillaan, jotka tarjosivat paremman suojan kuin leirit. päivänä lähetettiin joukkue Famagustaan osana kaupungin sataman ottamista YK:n haltuun. noin 4 500 kyproksenturkkilaista. Leireistä oli esimerkkinä osapuolille täytetty kaikki suojapoterot jo kauan aikaisemmin. YK:n alueeksi ja kentälle käskettiin suomalainen jääkärijoukkue turvaamaan sitä yhdessä brittien ja kanadalaisten kanssa. Kahteen komppaniaan jaetusta suomalaispataljoonasta toinen oli Nikosian esikaupungissa Omorphitassa vihreällä linjalla ja toinen Kyreniasta etelään olevassa Tjiklos Campissa Kyrenian vuorilla osapuolten välissä. Maastopalot haittasivat toimintaa. Aselepo Heinäkuun 22
noin 300 miestä johtajineen, joilla pataljoona muodostettiin kolme-komppaniaiseksi. Maa esitti Turkille 23.7. Pastori ja toimittaja pyysivät lapiot ja kaivoivat itselleen poterot. Käsky kaivautua pelasti suomalaiset vakavammilta tappioilta, mutta silti 17 suomalaista haavoittui ja useita parakkeja paloi. 72 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 SOTAHISTORIA Sodan alettua YK esitti UNFICYPiin osallistuville valtioille pyynnön pataljoonien vahventamiseksi. kello 11 liikekannallepanon, jonka tarkoituksena oli saada aseisiin 20 vuosiluokkaa eli noin 1,6 miljoonaa miestä. LIEVÄSTI YHDEKSÄN SUOMALAISTA TURKKILAISTEN TULESSA.... Tukikohtaan tuli kymmeniä epäsuoran tulen osumia. Sekä liikekannallepano että sodan aloittaminen eivät kuitenkaan toteutuneet suunnitellusti. Myös Turkki keskitti joukkojaan Kreikan vastaiselle rajalle ja toimeenpani osittaisen liikekannallepanon sekä pimennyksen koko maassa 20.7. Varsinaisiin sotatoimiin maat eivät kuitenkaan ryhtyneet, lähimmäksi päästiin, kun muutamat kreikkalaiset koneet pommittivat kertaalleen turkkilaisjoukkoja Kyproksella sodan ensimmäisessä vaiheessa. Suomi lähetti ensimmäisenä 25.7. Kuvassa etualalla sotilaspastori Pekkarinen ja tänään hyvin tunnettu toimittaja Rauli Virtanen (vaaleassa asussa) hakevat suojaa. KYKKO CAMPISSA HAAVOITTUI 14.8. SUOMEN PATALJOONAN esikuntaja huoltotukikohta Kykko Camp jäi osapuolten kiivaimpien taisteluiden välimaastoon. uhkavaatimuksen, jonka mukaan sota alkaa, ellei Turkki vedä joukkojaan Kyprokselta. Joukot tulivat liian aikaisin taistelujen keskellä odottamaan tulitaukosopimusta ja ryhmittämistä osapuolten väliin Nikosian lentokentälle ja sen länsipuolella. Kreikka keskitti maihinnousun alettua joukkojaan Turkin rajalle, erityisesti Traakiaan, ja aloitti jo 20.7. Pataljoona kasvoi nyt 620 miehen vahvuiseksi. Kreikka ja Turkki sodan partaalla Kahdelle Nato-maalle Kyproksen tilanne oli kansallisesti niin tärkeä, että ne ajautuivat sodan partaalle
YK pyysi lisää rauhanturvaajia saarelle, ja pyyntöön vastasivat myönteisesti Iso-Britannia, Suomi, Tanska ja Ruotsi, jotka lupasivat yhtensä 1 400 miestä. kello 16. Tulitauko ja neuvottelut Heinäkuun 21. Noin 200 000 kyproksen kreikkalaista pohjoisen kylistä ja kaupungeista ja turkkilaisia saaren eteläosan kylistä joutui pakenemaan sodan jaloista. Johtavien poliitikkojen voimin syntyikin Konstantin Karamanliksen PAKOLAISVIRTAA KYRENIAN VUORISOLASSA 1974. Neuvottelujen toinen vaihe katkesi Kreikan ja Turkin erimielisyyksiin, ja ratkaisu siirtyi taas sotilaiden käsiin. Osan auttoivat pois alta Brittien ilmaja merivoimat pohjoisesta evakuoidessaan kansalaisiaan ja turisteja, ja osan YK-joukot sekä Punainen risti. 73 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 johtama hallitus. Mitään saaren poliittisia oloja koskevaa ei tähän sopimukseen sisältynyt, vaan niistä sovittaisiin myöhemmin. Poliittiset päättäjät pääsivät neuvottelutulokseen, joka johti tulitaukoon 30.7. Suomalaisten osalta asia oli helppo hoitaa, koska saarelle oli lähdössä normaaliin vaihtoon kuuluva joukko uusia miehiä ja jo paikalla olevien palvelusta jatkettiin. Kyproksella vallankumouksen johtaja Nicos Sampson erosi samana päivänä ja presidentiksi nousi edustajainhuoneen puhemies Glafkos Klerides. Ratkaisun mukaan sodan osapuolet jäisivät niihin asemiin, joissa ne saman päivän iltana olivat, kreikkalaisten valtaamat turkkilaiskylät siirtyisivät YK:n valvontaan ja sotavangit vaihdettaisiin välittömästi. päivä osapuolet pääsivät sopimukseen tulitauosta, jonka piti alkaa 22.7. Kreikan sotilasjuntta luopui vallasta 23.7. ja antoi sen siviileille. JO RM A PU LL IS EN A RK IS TO. Alkuperäinen kuvateksti Jorma Pullisen albumista. Varsinaiset rauhanneuvottelut oli tarkoitus aloittaa välittömästi, mutta ne viivästyivät Kreikassa ja Kyproksella tapahtuneiden poliittisten mullistusten takia
Toisena sotapäivänä 15.8. kello 18. kreikkalaisten vastarinta oli enää laimeaa, Famagusta vallattiin ja turkkilaiset etenivät jokaisella hyökkäyssuunnalla. illalla pataljoonankomentajille esitettiin turkkilaisten hyökkäys mahdollisena, eli taaskin vain muutamia tunteja ennen toiminnan alkamista. jalkaväkidivisioonan. SOTAHISTORIA 74 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 Turkki hyökkää uudestaan Turkki oli kuljettanut tulitauon aikana lisää joukkoja Kyprokselle, muun muassa 28. lievästi yhdeksän suomalaista turkkilaisten tulessa, ja leiri evakuoitiinkin kanadalaisten M113-miehistöpanssareilla pientä vartiomiehistöä lukuun ottamatta vielä saman päivän iltana Britannian kuninkaallisten ilmavoimien (RAF) alueelle Nikosian lentokentän laidalle. jalkaväkidivisioonan panssarit ampuivat selvästi YK:n tunnuksilla varustettuja rakennuksia Famagustassa, Omerphitassa ja Mia Mileassa. Selviä käskyjä alueillaan toimivat pataljoonat eivät saaneet nytkään, vaan päätökset jäivät komentajien harkintaan. Ne olivat käyneet tarpeettomiksi, koska turkkilaiset jäivät nyt ”omalle” alueelleen. Rauhanturvaajien osalta tilanne kuitenkin kiristyi siinä määrin, että leirien ulkopuolella liikuttiin aseistettuna ja vain palvelustehtävissä. Kun turkkilaisten hyökkäys alkoi, YKSP oli ryhmittynyt siten, että Kykko Campissa oli esikunta, esikuntakomppania, huoltokomppania ja 3. Suomalaisten tehtäväksi tuli yhdessä kanadalaisten kanssa puolustaa lentokenttää. Hyökkäys suuntautui nyt itään, länteen ja etelään sekä eteni ensimmäisen sotapäivän aikana noin 25 kilometriä ja myös Famagustan laidoille. Turkkilaiset aloittivat hyökkäyksensä uudelleen 14.8. Tulitauko taas Uuden tulitauon voimaantulon ja sotatoimien päättymisen jälkeen partiotoimintaa ja valvonta-asemien perustamista jatkettiin aikaisemman tavan mukaisesti aina syyskuun alkuun asti. Nämä olivat paikallaan vielä 15.8. Vasta 13.8. aamulla tulittamalla laivoistaan aluetta, joka sijaitsi kymmenisen kilometriä Kyreniasta itään, ja aloittamalla lentokoneiden rynnäköinnin kreikkalaisen kansalliskaartin asemiin. Suomalaiset taas sodan jaloissa Heinäkuun lopulla oli eri maiden YK-joukkojen vastuualueita muutettu ja suomalaisten osaksi tuli Kyrenia District East, joka koostui Kyrenian alueen itäosasta ja ruotsalaisilta lohkaistusta alueesta. Näiden lisäksi miehitystä oli edellä mainituissa turkkilaiskylissä, kolmella tähystyspaikalla ja lisäksi kaksi pysyvää partiota toimi maastossa Ruotsin pataljoonan tyhjentämällä alueella.. Uusi tulitauko saatiin aikaiseksi, ja se alkoi 16.8. UNFICYPin toimintaan kohdistui toisen vaiheen jälkeen erityisesti kyproksenkreikkalaisten suunnalta voimakasta arvostelua. Nikosiassa vastakkain olivat kansalliskaartien lisäksi Turkin ja Kreikan kaupungissa olevat kansalliskontingentit, Sodan toisen vaiheen aikana suomalaiset kärsivät tappioita, kun 17 miestä haavoittui. Kuusi haavoittui, kun turkkilaisen 28. jääkärikomppania ja Tjiklos Campissa 1. Myös maailmalla katsottiin, että YK-joukkojen olisi pitänyt estää turkkilaisten eteneminen. Suomalaisten vahvistuksena oli nyt brittiläinen Ferret-panssariautoilla (lue Ferret-panssarin koeajo Suomen Sotilaan numerosta 4/2013) varustettu komppania, joka perusti kreikkalaisten hallussa olevalla alueella oleviin turkkilaiskyliin viisi tähystyspaikkaa. Hyökkäys tuli tälläkin kertaa yllätyksenä YK-joukoille, koska UNFICYPin johto ei näytä olleen tilanteen tasalla eikä edes huomannut turkkilaisten joukkojen keskitystä. turkkilaisten hyökkäyksen vyöryessä ohi, mutta lopetettiin samana päivänä. Kykko Campissa haavoittui 14.8. Kykenemättömyys johtui tietysti joukon vaatimattomasta aseistuksesta turkkilaisiin verrattuna sekä sen tehtävästä, jota vain YK olisi voinut muuttaa. Uutta sotaa ei osapuolten välillä enää käyty, mutta sotilaallinen ratkaisu Kyproksen tilanteessa jäi hyvin pitkäljotka ottivat yhteen kiivaasti vielä seuraavanakin päivänä. jääkärikomppania. Tuolloin turkkilaisten hallussa oli noin 40 % Kyproksen maa-alasta ja noin 70 % maan talouselämästä. jääkärikomppania, Mia Mileassa oli 2
– Kun sota alkoi heinäkuussa 1974, olin juuri tullut palveluspaikkaani puolisoni kanssa. Heinäkuussa turkkilaiset nousivat suomalaisten vastuualueella maihin. Aseelliseen toimintaan sillä ei olisi käytettävissä olleella aseistuksellaan ollut todellisia mahdollisuuksia. Tehtävänsä asettamissa rajoissa ja käytettävissä olleilla välineillä sodan keskelle joutunut FINCON teki sen, mihin se pystyi, ja piti mitä ilmeisimmin suomalaista soturimainetta yllä vieraalla maalla ja erikoisessa tehtävässä erittäin hankalissa olosuhteissa. YK:n yleiskokous hyväksyi 1. Pian kaikki muuttui. YK hampaaton… taas Kesän 1974 jälkeen tehdyissä arviossa UNFICYPin toimintaa on arvosteltu liian varovaiseksi ja päättämättömäksi. Päätyönämme oli lähinnä suojella turkkilaista siviiliväestöä kreikkalaisten kiusanteolta ja väkivallalta ja mahdollistaa heidän arkensa. Makarios palasi presidentiksi, mutta saaren turkkilaisten johtaja Rauf Denktas muodosti helmikuussa 1975 saaren turkkilaisesta pohjoisja itäosasta Kyproksen turkkilaisen tasavallan, josta vuonna 1983 tuli nimeltään Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta. – FinConin vahvuus oli ennen sotaa vain noin 250 miestä. Tulen alle joutunut suomalaisjoukko oli siis hyvin pitkälle oman onnensa nojassa. Sitä ei auttanut kotimaakaan, joka lähetti kriisin aikana marginaalisia varusteita, kun joukko olisi tarvinnut esimerkiksi panssariajoneuvoja, sirpaleliivejä ja voimakoneita, joita esimerkiksi kanadalaiset saivat omasta maastaan nopeasti lentokuljetuksin. HAASTATTELU: JAAKKO PUUPERÄ KARJALAN POIKA KOMENTAJANA KYPROKSELLA Eversti Jorma Pullinen Eversti Jorma Pullinen oli neljä vuosikymmentä sitten suomalaispataljoonan komentaja Kyproksella, kun suomalaissotilaat joutuivat yllättäen keskelle sotaa. Eipä se toisaalta ollut rauhanturvajoukkojen tehtäväkään. Se ei käytettävissä olleilla välineillä ja toimintamenetelmillä todellakaan kyennyt estämään päättäväistä sotilaallista hyökkäystä, eikä se sitä yrittänytkään. Vasta sodan osapuolien sovittua aselevosta YK:lle tuli rooli tilanteen rauhoittamisessa. Se sai apua lähinnä muilta, paremmin varustetuilta YK-osastoilta. Suomalainen YK-pataljoona poistui saarelta pääosin lokakuussa 1977, ja sen jälkeen vain yksittäisiä suomalaisia on turvannut siellä rauhaa. Suomen Sotilas haastatteli eversti Pullista Haminassa, jossa tapasimme myös toisen Kyproksen veteraanin, sotilasmestari Jussi Paavolan.. Stina vastasi rauhallisesti: ”Täällä ammutaan jo.” Kotimme oli . Nyt tuli lähtö – Soitin vaimolle asunnollemme komentopaikaltani ja sanoin, että nyt tuli lähtö. 75 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 le myös poliittiseksi ratkaisuksi. Tämän tasavallan on tunnustanut ainoastaan Turkki, ja saaren jako kahtia on jatkunut käytännössä tähän päivään asti. Näytti siltä, että tästähän tulisi mukavan leppoisa komennus. Tärkeimpiä tehtäviä oli käytännössä järjestää turvallisia saattueita, jotta turkkilaissiviilit pääsivät matkustamaan asioillaan kyliensä, viljelystensä ja kaupunkien välillä. Oltiin oltu paikalla vasta toista kuukautta. UNFICYP lakkautettiin lopullisesti vasta vuonna 2005. K yllä rauhanturvatehtävässä pataljoonan komentajana tulen alla oleminen, ja se, kun näki ainakin suunnilleen minkälaista nykyaikainen sodankäynti voisi olla, antoi tietysti nuorena everstiluutnanttina paljon valmiuksia palvella sotilaana kotimaassa, eversti evp Jorma Pullinen (84) arvioi Suomen Sotilaalle oman rauhanturvaamiskokemuksensa antia itselleen ja organisaatiolle, jossa palveli. Asuntona oli hulppea omakotitalo kauniilla paikalla, mutta linjalla osapuolten välissä. marraskuuta yksimielisesti päätöslauselman, jonka mukaan saarella on kaksi kansanryhmää ja että vieraiden joukkojen on poistuttava saarelta
MAASTO JA HUONO KOULUTUSTASO JOHTIVAT SIIHEN, ETTÄ HYÖKKÄÄJÄLLÄ MENI KOVIN KAUAN SAADA MAAHANLASKETUT JOUKKONSA KOKOON JA LIIKKEELLE.. 76 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 SUOMEN SOTIL A AT tahyökkäyksiä, mutta turkkilaisten ylivoima oli musertava. Jos kreikkalaisilla olisi ollut käytössään kunnollinen ilmatorjunta ja edes säällisesti raskasta aseistusta ja panssarivoimaa, olisi turkkilaisten maahanlasku torjuttu raskain tappioin. – Oli aika vaikuttavaa seurata turkkilaisten joint-operaatiota, niin kuin tänään sanottaisiin. Kyproksen tapahtumat ovat entisellä komentajalla hyvin muistissa. – Isäni kaatui jatkosodan alussa. Tule perässä – Kun tilanne oli rauhoittunut, pääsimme käymään sodan jalkoihin jääneessä kodissamme. Kyllähän pienet kreikkalaisvoimat yrittivät tehdä vasn Eversti Jorma Pullinen viettää eläkepäiviä puolisonsa Stinan kanssa Haminan Saviniemessä. Olihan se sinänsä vaikuttavaa nähdä, kuinka nopeasti ilmakuljetteiset joukot saadaan kohteeseen, mutta ei ammattisotilas voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen, kuinka alhainen oli turkkilaisjoukkojen koulutustaso ja miten vaatimattomat olivat siten sen taktiset kyvyt. Vuorten eteläpuolelle hyppäsi yksi prikaati koneista laskuvarjoilla ja toinen tuotiin alas helikopterein samaan aikaan, kun rannikolla noustiin maihin vahvoin joukoin merija ilmavoimien paikoin raskaankin tulituen turvin. Maasto ja huono koulutustaso johtivat siihen, että hyökkääjällä meni kovin kauan saada maahanlasketut joukkonsa kokoon ja liikkeelle. Se olisi antanut puolustajalle rutkasti aikaa iskeä takaisin, pataljoonaa neljä vuosikymmentä sitten komentanut upseeri muistaa. – Ei turkkilaisten toiminta kyllä mitään suurta operaatiotai taktista taitoa osoittanut. Onneksi suomalaissiviilit saatiin evakuoitua sodan seasta. Moni talo oli ryöstetty, ja useissa oli myös taistelun jälkiä. Meiltä oli räjähdyspaine heittänyt ovet auki, mutta mitään ei oltu viety, Pullinen muistelee. Lähtiessään viimeisen kerran kotoa hän oli sanonut minulle: ”Jos maa tarvitsee viejäänyt keskelle taistelua
Me menemme aina kansainvälisissä tehtävissä ihmisten joukkoon ja osaamme suhtautua vieraisiin kansoihin reilusti, Pullinen kuittaa nykykeskustelun suomalaisten rasismista. Oli hyvin rauhallista. – Ei kai suomalaisissa ole muuta heikkoutta sotilaina kuin joidenkin liiallinen alkoholin käyttö. H aminalainen sotilasmestari Jussi Paavola (67) oli Kyproksella 1.2.1972–31.7.1972, ennen Kyproksen sotaa ensin vartiojääkärinä ja sitten kolmen kuukauden jälkeen alikersanttina ryhmänjohtajana. Turkkilaiset vaihtoivat usein joukkoja. Suomalaiset ovat sotilaskansaa – olivat silloin ja uskon, että ovat yhä! Tehtävätaktisesti johdettuna suomalaisista saa valtavasti irti, ja tehtävätaktiikka sopii erittäin hyvin nykyaikaiseen sodankäyntiin, jossa alaisiin on voitava luottaa ja hajautetusti toimiville joukoille on voitava antaa toimintavapautta. Siellä on tullut käytyä myöhemminkin katsomassa vanhoja paikkoja. Menin takaisin ajoneuvolle, jonka ovet olivat auki, ottaakseni viestiyhteyden komentopaikalle ja samalla lensi luoti läpi paidastani. Sen huomasi, että ei siinä mitään ehdi pelätä, kun hoitaa tehtäväänsä ja keskittyy vaan siihen. Tuolla kaapissa se on minulla yhä. En saanut muuta kuin muutaman sirpaleen nahkaani. Sieltä löytyvät parhaat osaajat. – Ei siellä niinkään maanpuolustuksen kannalta saanut paljon oppia, kyllä sitä kotimaassa oppi enemmän. Toimipisteeni oli vihreällä linjalla vartiossa vartiojoukkueessa, Nikosian pohjoispuolella Pedieos-joen varrella. Tulitus loppui vasta, kun saimme paikalle helikopterin ja toisen YK-ajoneuvon. – YK:sta ei oikein tykätty saarella. Näytti siltä, että oli käsketty ampua kaikkea mikä liikkuu. Olimme jo paluumatkalla valkoisella autolla YK-lippu liehuen, kun meitä kohti avattiin tuli. Se oli virhe. Kuuden tunnin sisällä ennen palvelusta ei saanut ottaa, mutta se ei kaikilta sujunut. – Sota oli jo oikeastaan ohi, mutta kansallisuuksien välillä oli ammuskelua. – Oli jo seuraavan vuoden, eli 1975 syksyä, kun jouduin itse maalitauluksi, Pullinen muistaa yhä. Tulitus jatkui. Menimme varapäällikön, kapteeni (res.) Pessin kanssa tarkastamaan uutta valvontapaikkaa, jotta pystyisimme suojaamaan kreikkalaisten siviilien liikkumista viljelyksilleen ei kenenkään -maalle. Kiersin auton toiselle puolella ottaakseni yhteyden YK-esikuntaan Motorolalla ja ilmoitin, että meitä ammutaan. – Meillä suomalaisilla ei ole mitään kuvitelmia omasta ylemmyydestämme. KYPROS ALIUPSEERIN SILMIN . Ja niin ammuttiinkin – Myöhemminkään turkkilaisten sotataito ja johtaminen eivät tehneet suurta vaikutusta. Meidän tehtävänä oli lähinnä saattaa kreikkalaisia välillä Kyrenia–Nikosia. Turkkilaiset olivat vaihtaneet vastuussa olevaa joukkoa ilmoittamatta meille saatikka kertomatta omille miehille mitään YK:sta tai YKjoukoista. – Hiutaleesta tuli ryhmänjohtaja ennen vanhoja, mikä montaa näytti harmittaneen, Paavola muistelee hymyssä suin. HAASTATTELU: JAAKKO PUUPERÄ. Meillä yritettiin purkaa sitä tekemisen ja rentoutumisen tarvetta saunaan ja urheiluun, yksi olut oli sallittu lenkin jälkeen, mutta ensin piti juosta se lenkki, muistelee yhä hyväkuntoinen urheilumies ja upseeri, joka sai palvelusaikanaan Kyproksella alaisiltaan lahjaksi pururadan, jota sitten käytettiin ahkerasti. Ei mennyt kuin viisi minuuttia ja paikalle lensi YK:n helikopteri. En haavoittunut, ja luoti pysähtyi radioomme, joka hiljeni laakista. Uudet joukot eivät joko todellakaan tienneet, mitä YK-joukot ovat, tai sitten ne eivät vaan välittäneet. Öisin turkkilaiset pitivät hurjaa melua huutelemalla poterosta ja pesäkkeestä toiseen varmistaakseen, että kaveri on paikalla eikä vihollinen ole päässyt asemiin, ja samalla kyllä tekivät hyvin selväksi missä olivat. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 77 lä, tule perästä.” Muistoksi oli jäänyt isällä hänen kaatuessaan vyöllä ollut Parabellum koteloinen. – Kyllähän se keikka opetti tasapuolisuutta ja olemaan ihmisten kanssa, vaikka yksitoikkostahan se oli ku helvetti! Viinan kanssa oli monilla ongelmia, kun viina oli halpaa. Antoi vähän aavistusta siitä, miltä tuntuu olla tulen alla. Luotan nuorisoon – Luotan asevelvollisuuteen ja asevelvolliseen nykynuorisoon. Ja niin ammuttiinkin. Vain komentaja oli tietoinen olemassaolostamme, eikä ollut joukkoaan asiasta valistanut. Mut kyl mie tykkäsin, Paavola muistaa palvelustaan alhaalla. Se oli Kyproksella asunnossamme, kun vaimoni joutui lähtemään taistelun alta, ja sieltä se löytyi taistelun jälkeen. Pysäytimme nopeasti ja jalkauduimme. – Se oli hyvä kokemus tämmöiselle puupaukkusotilaalle niin kuin meitä sotaa käymättömiä olivat vanhemmat polvet tavanneet kutsua
78 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 Aseet pois kansalta EU tahtoo TURVALLISUUS
Kaikkivaltias EUkomissio julkistikin asedirektiiviehdotuksensa 18.11.2015, ja sen sisällössä on pykäliä, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat dramaattisesti useimpiin aseita hallussaan pitäviin myös Suomessa. Suomen Sotilas otti selvää. . 79 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 Loppuvuodesta 2015 alkaen on julkisessa keskustelussa vilahdelleet sanat ”asedirektiivi” ja ”reserviläiskivääri”, jotka on liitetty oudosti suoraan Pariisin terroriiskuihin. Mistä tässä oikeastaan on kysymys. TEKSTI: KARI KUUSELA • KUVAT: SUOMEN SOTILAS SUOSTUUKO SUOMI?. Siis heihinkin, joilla ei ole puoliautomaattiaseita
Mutta sitä odotellessa. Ehdotuksessa muutoksia ja uusia asioita on lukuisia, mutta meillä eniten hämmennystä herättänyt seikka on täysja puoliautomaattisten aseiden täyskielto. Siinä missä suuri osa poliitikoista ja virkakoneistostakin on nähnyt di. Mistä tällainen EU:n direktiivimuutospaine sitten on ilmestynyt. Malmströmin aatteet ja negatiivinen asenne aseisiin on helppo selvittää, yhtä hyvin kuin hänen näissä asioissa osoittamansa täydellinen pätevyyden puute, mutta herra Marini oli toimituksellemme hankalampi selvitettävä. Ehkä joku tämän tekstin kirjoittajaa kykenevämpi vielä pystyy sen selvittämään. Vastustus kulminoitui reserviläiskivääreihin, joiden merkityksestä maanpuolustukselle tuli vastarinnan keihäänkärki. Marinin johtama ryhmä kuulostaa kovin sotilaalliselta, mutta se näyttäisi olevan miehitetty pikemminkin henkilöillä, joilla on asevastainen ideologia. Myös puolustusministeriö ryhtyi ajamaan asiaa siltä kannalta, että maanpuolustus vaarantuu, ja asia eteni useiden eduskunnan valiokuntien ja valtioneuvoston kautta lopulta eduskunnan hyväksymäksi samassa hengessä. Vain muutamat harvat meillä keskusteluun osallistuneet poliitikot tai vaikuttajat ovat joko puoltaneet direktiiviehdotusta tai kyseenalaistaneet direktiivin vastustajien perusteluja. Näyttää siltä, että kaiken taustalla on Fabio Marinin johtama Anti-Firearms Trafficking Task Force ja että muutosehdotuksen teksti olisi ollut olemassa jo vuonna 2013. Meitä eivät muut ymmärrä, koska puolustusdoktriinimme nojaa asevelvollisuuteen ja suureen koulutettuun reserviin, ei ammattiarmeijaan, kuten niin monessa muussa EU-maassa on asian laita. Suomen maanpuolustukselle tärkeään asiaan ei EU saa siis koskea, tässä on Suomelle saatava erivapaus. Heidän kommenttinsa eivät ole olleet uusia tai yllättäviä. Tätä hyväksi käyttäen EU-komissio päätti ehdottaa asedirektiivin 91/477/ ETY muutosta viisi päivää myöhemmin. Se on sen verran monimutkainen paperi, että kukaan ei voi pitää sitä Pariisin iskujen seurauksena, vaan sen on täytynyt olla valmiina odottamassa sopivaa hetkeä putkahtaakseen esiin. 80 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 Puoliautomaatit ovat keräilijöiden automaattiaseiden ohella aseista ne, joilla on maanpuolustuksellista merkitystä ja joita direktiivi pahimmin uhkaa. Kielto koskisi myös näiden aseiden deaktivoituja eli toimintakelvottomiksi tehtyjä yksilöitä. Kyseessä olevat keskustelijat ovat niitä, jotka jo pitkään ovat ideologiansa mukaisesti vastustaneet yksityishenkilöiden aseenhallintaa ja muita vastaavia kansalaisvapauksia. Nyt käsittelyyn pullahtanut teksti on syntynyt vuoteen 2014 EU:n sisäasiainkomissaarina toimineen Cecilia Malmströmin suojeluksessa ja edesauttamana. marraskuuta 132 ja haavoittivat yli 350 ihmistä. Siis asetta enää ulkonäöltään muistuttavia, vaarattomia romuja ja muistoesineitä. Yhtä jalkaa vastaan Yllättävänkin laajalla rintamalla niin reserviläisjärjestöt, asekeräilijät, urheiluampujat, metsästäjät kuin osa valtionhallinnosta ja poliittisesta johdostakin heräsi Suomessa vastustamaan muutoksia. Ei selvinnyt, mistä tällainen herra on ilmestynyt ja miksi hänen annetaan sotkeutua satojentuhansien eurooppalaisten aseenomistajien asioihin. T erroristit tappoivat Pariisissa 13
Tässä jutussa keskitytään lähinnä puoliautomaatteihin. Direktiivi on laaja kokonaisuus, jonka muihin osiin lehdessä palataan myöhemmin. Luvusta puuttuvat pumppuhaulikot, jotka siis eivät ole puoliautomaattiaseita vaan lippaallisia kertalaukausaseita, joskin osaavan miehen tai naisen käsissä ihan yhtä tehokkaita kuin ”puolimoottorit”. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 81 TURVALLISUUS Kaikilla puoliautomaattisilla kivääreillä tai konepistooleilla on jonkinlaista maanpuolustuksellista merkitystä. Ei itse asiassa ole, sillä asedirektiivin muutos on EU:n päätöksentekokoneiston käsittelyssä eikä mitään takeita lopputuloksesta ole. Sen asian arvioiminen, miten tärkeä mikin ase on ja mikä kokonaismerkitys omaehtoisella harjoittelulla on, onkin sitten vaikeampaa, ja arvioon on näyttänyt julkisessa keskustelussa vaikuttavan puolin jos toisin enemmänkin keskustelijan ideologia ja ennakkoasenne kuin mikään analyysi. Puoliautomaatit ovat keräilijöiden automaattiaseiden ohella aseista ne, joilla on maanpuolustuksellista merkitystä ja joita direktiivi pahimmin uhkaa. Kaikki luvut on ymmärrettävä todellisen määrän alarajaksi, aserekisteristä ei aseen todellinen toimintapa välttämättä selviä. Esimerkiksi puoliautomaattikivääri – tai nykytermein itselataavaa kertatulta ampuva kivääri – saattaa olla vanhoissa luvissa vain yksinkertaisesti ”kivääri”. Reserviläiskivääreitä näistä paristakymmenestätuhannesta puoliautomaattiaseesta olisi poliisin mukaan vajaat 15 000. Joku niillä jossain vaiheessa ampuu ja pitää taitoaan yllä. Se, miten suomalaisten puoliautomaattiaseille käy, on muiden päätettävissä, mikäli Suomi jatkaa linjallaan ja implementoi, eli liittää omaan lakikoodeksiinsa kaikki EU:n direktiivit, olivatpa ne sitten Suomen edun ja maan perustuslain mukaisia tai ei. Kaikilla puoliautomaattisilla kivääreillä tai konepistooleilla on jonkinlaista maanpuolustuksellista merkitystä. Päälle tulee vielä keräilijöiden kokoelmissa olevat tuhannet automaattiaseet. Sotahistorialliset yleisötapahtumat, paraatit, näytökset, ammunnat, näyttelyt, toisintoeli re-enactment-tapahtumat ja muu suurelle yleisölle suunnattu vapaaehtoisvoimin tehtävä sotahistorian konservointija historian elävöittamistyö ovat mitä tärkeimpiä maanpuolustustahdon kohottajia ja ylläpitäjiä. Toki poliisin kuuluukin olla huolestunut mahdollisista turvallisuusuhista, mutta direktiivi ei suomalaisten turvallisuutta paranna. Haulikoiden maanpuolustuksellinen merkitys on vähäinen, mutta ei ihan olematon. Maanpuolustuksellinen tehtävä on kokoelma-aseilla ja jopa deaktivoiduilla aseen raadoillakin. Ampumaurheiluja harrastuskäyttöön myönnettyjen itselataavien kivääreiden hallussapitoon oikeuttavat luvat. Parin prikaatin verran aseita vaarassa Poliisin pitämän aserekisterin mukaan puoliautomaattisia kivääreitä olisi noin 21 000, eli aivan pienestä määrästä ei ole kysymys. Suomessa kun harvemmin tapetaan luvallisella aseella, eikä länsimaiseen oikeustajuun oikein istu kollektiivinen rankaiseminen ja taannehtiva yksityisomaisuuden suojan loukkaaminen, josta direktiivssä on kysymys. Haulikoista viranomaiset katsovat olevan puoliautomaattisia noin 50 000, mutta tämänkin luvun osalta on syytä olla hiukan epäileväinen. Loppu hyvin, kaikki hyvin, vai. Direktiivin myötä kaikki tämä loppuisi. rektiivissä vastustettavaa, poliisiorganisaation eri tahot ovat nähneet puolustettavaa. Tämän lisäksi sarjatulta ampuvia aseita on noin 4 400, mikä pitää siis sisällään toimivat konekiväärit, sarja-automaattikiväärit, konepistoolit ja rynnäkkökiväärit
Hänellekin tekee siis hyvää verestää silloin tällöin ampumataitojaan. Eräät direkiivin yksityiskohdat, kuten lipaskapasiteetin pienentäminen, puolestaan aiheuttavat pakollisia uudishankintoja harrastajille ja sääntöjen muutostarpeita eli käytännössä täysin turhaa vaivaa ampujien järjestöille. Tällä on selvästi pyritty hakemaan totuutta siihen, miten merkityksellisiä nämä aseet todella ovat reservin ampumataidon kannalta. Ikäjakautuma on varmasti totta, mutta kertooko se paljoakaan siitä, kuka aseilla todella harjoittelee. 82 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TURVALLISUUS Reserviläiskivääreistä poliisi on esittänyt niinkin tarkan luvun kuin 14 482 ja luvanhaltijoista jopa ikäjakautuman. Isäpappa puolestaan saattaa olla harmaantunut kapteeni ja iästään huolimatta tärkeä lenkki joko joukkoja liikekannallepanossa perustavassa yksikössä tai sitä perustamisen jälkeen harjoituttavassa joukossa. Ikäjakaumia tutkittaessa on hyvä muistaa, että Suomessa on ikääntynyt väestö ja että poliitikot ja poliisi ovat tehneet viime vuodet hartiavoimin töitä sen eteen, että aseenkantoluvan saaminen reserviläisaseelle olisi nuorelle henkilölle vaikeaa tai jopa mahdotonta. Urheiluammunnalla ja siinä käytettävillä aseilla on hyvin vaikea nähdä yhUrheiluammunnalla ja siinä käytettävillä aseilla on hyvin vaikea nähdä yhtymäkohtaa terrorismiin tai rikolliseen toimintaan.. Näillä lajeilla on vahva yhtymäkohta sotilaskoulutukseen, ja ne ovat reserviläistenkin parissa suosittuja, moderneja kehittyviä lajeja, joilla on merkittävä rooli myös motivoitaessa uusia reserviläisiä mukaan toimintaan. Aseiden ja kokonaisten asetyyppien häviäminen Suomesta on laajemmassakin mielessä maanpuolustuskysymys kuin mitä pelkät aseiden lukumäärät osoittavat. Sitä paitsi maassamme olevien kymmenien tuhansien aseen lippaiden saattaminen luvanalaisiksi liian suurten lippaiden eliminoimiseksi voisi olla mielenkiintoinen ja kallis prosessi. Jo vähän yliikäisen isäpapan aikanaan hankkimalla puoliautomaattirynkyllä saattaakin harjoitella se pari vuotta sitten kotiutunut vänrikkipoika, joka sitten liikekannallepanon jälkeen pystyy paremmin opettamaan jääkärijoukkueelleen oikeat ampuma-asennot tai tähtäimensiirrot kokemuksen tuomalla varmuudella. Jos siviilissä ei ole aseammattilaisia ja aseharrastajia, ei heitä ole reservissäkään. Jos aseiden määrä vähenee dramaattisesti, sillä on vaikutusta myös aseilla käytävään kauppaan, ase-elinkeinoon sekä aseseppien ammattikuntaan. Ikäjakautumaa ja sen korrelointia aktiivisen sodan ajan joukkoihin sijoitetun reservin kanssa on pyritty käyttämään keskustelussa siihen suuntaan, että määrä on pieni eikä sen harjoittelulla ole merkitystä. Asetietämys pienenee, ja yhä harvempi suomalainen on aseen kanssa missään vaiheessa tekemisissä. Niin kauan kuin puolustusratkaisumme perustuu asevelvollisuuteen ja suureen lähinnä reservistä perustettavaan sodan ajan armeijaan on asetietämyksellä merkitystä. Reservin ampumataitoa ja direktiivin puoliautomaattiaseiden kieltoa kun on vastustettu maanpuolustuksen näkökulmasta. Urheiluammunnan lajeja häviää Jos sotilasasemaiset puoliautomaattiaseet kielletään loppuvat myös sovelletut eli toiminnalliset kiväärija haulikkourheiluampumalajit
Tämä asettaisi aselupabyrokratian melkoisen uuden työmäärän eteen ja aiheuttaisi aseen omistajalle uuden taloudellisen rasitteen, joka suuremman asemäärän omistajalle voisi olla jopa liian suuri hänen taloudellisiin mahdollisuuksiinsa nähden. Käyvän korvauksen suorittamatta jättäminen sotisi ankarasti niin EU:n perusarvoja kuin sen jäsenmaiden perustuslakejakin vastaan. Erittäin lainkuuliaisen ja yh. Sinänsä sattuvaa, että taannehtivaa lainkäyttöä harjoitettiin tuolloinkin, ja sitä se olisi omaisuuden suojan näkökulmasta nytkin. Asekeräilijöiden ja -keräilyn kohtalo ei ole juuri otsikoita toistaiseksi aiheuttanut. Asetyypin kieltämisen myötä muuttuisivat käytännössä arvottomiksi niitä varten ja vain niihin sopivat varusteet, lisälaitteet, tähtäimet, varustekiskot, säätöperät, lisäkahvat, valaisimet, kotelot, kantoja kuljetusvälineet sekä puhdistusja huoltovälineet. Työ maksaa, ja sen maksaa veronmaksaja. Nämä laittomiksi muuttuneet aseet olisivat juuri niitä aseita, jotka siirtyisivät helposti vääriin käsiin ilman, että viranomaisella olisi mitään mahdollisuutta seurata aseiden liikkeitä ja määriä… Direktiiviehdotuksessa sälytetään viranomaisille runsaasti uusia tehtäviä ja säädettäisiin kaikki aseluvat määräaikaisiksi. Siitä kärsii veronmaksaja, joka maksaa byrokraatin palkan ja joka ei saa aselupakäsittelyyn hukkuvilta poliiseilta palvelua niissä töissä, joita poliisi voisi tehdä, jos aikaa ei käytettäisi täysin joutavaan hallintoon. Miten käy asekeräilylle. Jos esimerkiksi 200 aseen kokoelman omistajan pitää päivittää joka vuosi muutaman kymmenen vuorollaan vanhaksi menevän aseen lupaa, ei siitä hyödy kukaan. Mitä ilmeisimmin Suomen valtio, eli me veronmaksajat yhdessä, koska on vaikea nähdä EU:n sitä tekevän. Kovin suuren ei asekohtaisen korvaushinnan tarvitse olla, kun liikutaan jo kansantaloudellisesti kohtuuttomissa summissa. EU-direktiiviehdotus ei mitenkään arvioi muutosten taloudellisia vaikutuksia aseen omistajille ja hallintokoneistolle. Kuka tämän maksaa. Niin, eikö Suomessa pitänyt olla meneillään sääntelyn purku. Se, että metsästys ei ole pelkkä harrastus, vaan sillä on merkitystä myös riistanhoidossa ja eräiden riistaeläinten kannan säännöstelyssä, näyttää unohtuneen. Osa häviäisi, vaikka se saattaisi omistajalleen rangaistuksiakin tuoda. Harrastajakunnassa levottomuutta on ollut sitäkin enemmän, väki pelkää kokoelmiensa ja myös kukkaronsa puolesta. Kyseessä ei ole tietenkään yksinomaan suomalaisten ampujien ongelma, vaan direktiivi koskettaa urheiluammuntaa koko Euroopan laajudelta, niin ammunnan nuorisotoimintaa kaikissa maissa kuin huippu-urheiluakin. On myös sangen sinisilmäistä luulla, että kaikki laittomiksi muuttuvat aseet tulisivat viranomaisten käsiin. Ei ole vaikea ennustaa uutta asekätkentäbuumia viime sodan jälkeen koetun tapaan. Kuka korvaa näiden arvon omistajille. Suomessa kun on tuota riistaa vähän toisella tavalla kuin Belgiassa. Jako tehtäisiin ulkonäön mukaan; sotilasaseelta näyttäviä puoliautomaattiaseita ei saisi omistaa, mutta siviiliaseelta näyttävät olisi sallittu metsästyksessä. Tähtäimellä ei olisi enää käyttöä eikä jälkimarkkinoita. Metsästyksessä käytetään jonkin verran sekä puoliautomaattihaulikoita että itselataavia kivääreitä. Yleisissä aseissa se ehkä olisi mahdollista, mutta kuka määrittelee harvinaisen keräilyaseen arvon, jos niitä ei maassa juurikaan ole ja kauppaa ei ole käyty. Korvauksista todennäköisesti riideltäisiin pitkään eri oikeusasteissa. Urheiluampujien mielestä direktiivi kohdistuu aivan väärään kohteeseen eli lainkuuliaisiin kansalaisiin ja ammunnan harrastajiin. Usein pelkkä tähtäin jalkoineen ja asennustöineen saattaa olla kalliimpi kuin ase. Jonkun asetyypin muuttuminen yhdessä yössä laittomaksi muuttaa sen käytännössä myös arvottomaksi, koska sitä ei voi sen jälkeen myydä sen paremmin Suomeen kuin suurimpaan osaa Eurooppaakaan. Ja senkin maksaisi veronmaksaja, omistipa hän aseita tai ei. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 83 tymäkohtaa terrorismiin tai rikolliseen toimintaan. Direktiivin hyväksymisen vuoksi kielletyiksi muuttuvien aseiden arvo romahtaisi ja niin yksityishenkilöiden kuin asekaupan ja muiden ase-elinkeinojen taloudelliset menetykset olisivat suuret. Lisävarusteiden yhteinen hankintahinta muodostaa helposti pelkän ampuma-aseen hankintahinnan. Suomessahan jo pelkästään puoliautomaattisia ”pitkiä” aseita on noin 21 000. Ja veronmaksajiltahan ne EU:n rahatkin tulevat. Asekohtaisen käyvän hinnan, jos se otettaisiin perusteeksi korvauksissa, määrittäminen olisi hyvin työlästä. Erikoinen perustelu jolla ei ole mitään tekemistä aseen tehon ja vaarallisuuden kanssa. Direktiivissä pyritään sulkemaan metsästysaseet sen soveltamisalaan ulkopuolelle
Kansalaisten oikeustaju kärsisi ja pahimmillaan lainkunnioitus romahtaisi erittäin lainkuuliaisessa kansanryhmässä. Köyhänä pienenä maana Suomeen ajautui ennen sotia ja sotien aikana runsaasti muunmaalaista aseistusta, jota pidettiin kaiken varalla armeijan varikoilla kauan sen jälkeenkin, kun aika oli jo pahasti ajanut niiden ohi. Aserekisterissä on yli 2 500 konepistoolia, noin 370 rynnäkkökivääriä ja noin 1 400 konekivääriä eli yhteensä lähes 4 400 konetuliasetta. Erään tiedon mukaan asekeräilyperusteella aselupia olisi myönnetty yli 100 000. Dekojen peli menetetty. Deaktivoitujen aseiden osalta peli on suureksi osaksi menetetty. Lainsäädäntö mahdollisti asekeräilijän statuksen virallisesti saaneelle myös konetuliaseiden ostamisen toimivina. Itse asiassa asekeräilijät ovat olleet tarkemman kontrollin kohteena kuin metsästäjät ja urheiluampujat. Yli 100 aseen kokoelmia arvioidaan olevan maassa jopa yli 500, tarkkaa määrää ei tiedä kukaan. Myös eräs Euroopan suurimpia, ehkä jopa suurin, 15 000 aseen yksityiskokoelma on Suomessa. Tämän vahingon euromääräistä arvoa olisi vaikea määrittää. Jollekin hyvin yleiselle aseelle voisi löytyä listahinta, mutta miten määritellä se harvinaisille aseille. Kuten jo edellä totesimme, nämä luvut ovat todellisen luvun alarajalla, koska kaikkia aseita ei välttämättä ole aikojen saatossa merkitty aserekisteriin oikein. Asekeräilijöiden tallentamalla asehistorialla on muutakin merkitystä kuin yksittäisen henkilön harrastus. Vai kuvitteleeko joku Suomen valtion avokätiseksi, kun on kyse hallintoalamaisesta. Säädös tulee voimaan 8. Asekeräily on Suomessa maan kokoon nähden sangen suosittu harrastus, joka laajeni 1980-luvulla Puolustusvoimien runsaiden asehylkäysten kautta. Erityisesti kotimaista ja myös venäläistä sekä neuvostoliittolaista aseistusta myytiin hyvin edullisesti 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alkupuolella keräilijöille, jotka kasvattivat kokoelmiaan helposti kymmeniin ja satoihin aseisiin sitomatta niihin kuitenkaan suuria omaisuuksia. Tässä tullaan samaan arvonmäärittelyongelmaan kuin reserviläisaseissa ja urheiluaseissa. Vaara valtiovallan mielivallalle hallintoalamaisen omaisuuteen puuttumisessa on melkoinen. Lunastushinnat tuskin olisivat kovin avokätisiä, mitä ne olivat Britanniassa, kun valtio päätti kieltää lähes kaikki aseet. Asekeräily tehtiin tällä tavoin hyvin demokraattisesti mahdolliseksi myös tavalliselle ihmiselle, kunhan on vain nuhteeton ja kunnollinen kansalainen. Kuin varkain EU-komissiolla on jo säädös, jolla deaktivointia kiristetään melkoisesti ja asetetaan muitakin rajoituksia tälle harmittomalle harrastukselle. Aseet ovat osa maamme historiaa ja kulttuuria, jota myös asekeräilijät ovat siis tallentaneet. Siitä, kuinka paljon keräilijöillä on direktiiviehdotuksen kielletyiksi kaavailemia puoliautomaattitai automaattiaseita, on toki kohtalaisen tarkka tieto, jos kohta on muistettava, että osa vanhoilla luvilla olevista aseista on rekisterissä epätarkasti ja jopa väärin merkittynä. Näiden paikkojen resurssit ja osittain asiantuntemuskaan ei yksin riitä, vaan asekeräilijät ja heidän kokoelmansa täydentävät Suomen asehistoriaa. Keräilyyn on liittynyt tarkan ja viranomaisten hyväksymän keräilysuunnitelman teko, viranomaisvalvonta kotikäyntejä myöten ja turvallisten säilytystilojen vaatimus. Ei ole vaikea nähdä, että lunastuksista poikisi pitkiä oikeusjuttuja moniksi vuosiksi. 84 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TURVALLISUUS teiskunnan turvallisuudelle positiivisen ihmisjoukon omaisuuden suojaa ja lainkunnioitusta sekä oikeustajua ollaan koettelemassa nyt todella ajattelemattomalla tavalla. Valtion pitäisi lunastaa ne. Puolustajia asekeräilijöille ei näytä löytyvän edes hallituspuolueista saati sitten oppositiosta. Minulta ja ilmeisesti monelta muultakin on mennyt ohi, koska tästä asiasta olisi käyty kansalaiskeskustelua tai yleensä saatu min. huhtikuuta tänä vuonna, ja se on periaatteessa jäsenmaissa sen jälkeen ”selvää pässinlihaa”, eli sitä pitäisi ryhtyä noudattamaan. Paras tietämys jollakin asealan kapealla sektorilla on yleensä sitä keräävällä ja harrastavalla, ei valtion museolla. Asekeräilijöiden määrää Suomessa ei tiedä kukaan. Rikoksentekovälineinä nämä keräilyaseet, olivatpa ne sitten kertalaukauskivääreitä, pistooleita tai konetuliaseita, ovat niin harvinaisia, että omaan tietooni ei yrityksistä huolimatta tullut tätä kirjoitettaessa yhtään. Toki valtiolla on museoissaan merkittäviä kokoelmia aseita, sotilasaseita on esimerkiksi Sotamuseolla ja metsästysaseita Suomen metsästysmuseolla. Edustettuna näissä hienoissa ja arvokkaissa kokoelmissa ovat monet omaan historiaamme kiinteästi liittyvät, aseita tuntemattomillekin tutut aseet, kuten Suomi-konepistoolit, Maximit, Emmat ja Lahti-Salorannat. Järjestelmä on toiminut hyvin. Jos asedirektiivi kieltäisi nämä aseet, se merkitsisi niiden omistajille suuria taloudellisia menetyksiä
8. 6.2 Poistetaan sulkukappale, korvataan se teräskappaleella ja hitsataan se tai poistetaan materiaalia sulkukappaleesta vähintään 50 prosenttia ja hitsataan se sekä leikataan sulkukorvakkeet irti lukon etupäästä. 7.2 Poistetaan iskuri, laajennetaan iskurin aukkoa läpimitaltaan vähintään 5 mm:iin ja hitsataan iskurin aukko umpeen. RULLA 3.1 Poistetaan rullasta kaikki väliseinämät vähintään 2/3 pituudelta työstämällä siihen pyöreä kehä (. 1.2 Jos piippu on irrallinen (ei kiinnitetty), leikataan pituussuunnassa aukko koko patruunapesän seinämän pituudelta (leveys > ½ kaliiperista ja enintään 8 mm) ja hitsataan piippuun luotettavasti pultti tai tanko patruunapesästä alkaen (pituus . 8.2 Jos lipas puuttuu, hitsataan pisteitä lippaan sijoituskohtaan tai kiinnitetään lippaansalpa niin, että lippaan asettaminen on pysyvästi estetty. AUTOMAATTIJÄRJESTELMÄ 6.1 Tuhotaan mäntä ja kaasujärjestelmä leikkaamalla tai hitsaamalla. 5.4 Estetään hitsaamalla polymeerirunkoisten pistoolien purkaminen. 9. Kansallisen lainsäädännön mukaan tämä prosessi voidaan suorittaa kansallisten viranomaisten tarkastuksen jälkeen. 3.2 Jos mahdollista, estetään hitsaamalla rullan poistaminen rungosta, tai jos se ei ole mahdollista, toteutetaan muita asianmukaisia toimenpiteitä, jotka tekevät poistamisen mahdottomaksi. 5.3 Hitsataan luistin salpa. 2/3 piipun pituudesta). 2.2 Jyrsitään lukon pään pintaa vähintään 45 asteen kulmassa, yli 50 prosentin osuudesta iskupohjaa. 6. 5.2 Jyrsitään vähintään 2/3 luistin kiskoista rungon molemmilta puolilta. 7. 1.3 Piipun ensimmäiseen kolmannekseen patruunapesästä katsoen joko porataan reikiä (vähimmäiskoko 2/3 piipun sisähalkaisijasta sileäpiippuisten aseiden osalta ja koko sisähalkaisijan suuruinen kaikkien muiden aseiden osalta; reiät porataan peräkkäin, ja niitä on oltava lyhyissä aseissa 3, pitkissä aseissa 6); tai leikataan patruunapesän jälkeen V:n muotoinen aukko (kulma 60 ± 5°), jonka myötä piippuun syntyy aukko, tai patruunapesän jälkeen pituussuuntainen aukko (leveys 8–10 mm ± 0,5 mm, pituus . ÄÄNENVAIMENNIN 10.1 Estetään äänenvaimentimen poistaminen piipusta karkaistulla terästapilla tai hitsaamalla, jos äänenvaimennin on osa asetta. LUKKORUNKO 7.1 Työstetään iskupohjaan kartioupotus, jossa kartion kulma on vähintään 60 astetta, jotta saadaan iskupohjan upotuksen suurimmaksi halkaisijaksi vähintään 1 cm tai iskupohjan halkaisijan koko. 4.4 Poistetaan luistin sulkukorvakkeet. Varmistetaan hitsaamalla. Porataan 5 cm:n välein reikiä jäljellä olevan putken ulkopintaan. 2. 2.3 Iskurin aukko hitsataan umpeen. 4.5 Jyrsitään soveltuvin osin ulosheittoaukon ylemmän etureunan sisäpuoli luistissa 45 asteen kulmaan. LUISTI 4.1 Jyrsitään tai poistetaan yli 50 prosenttia iskupohjasta 45–90 asteen kulmassa. 1.4 Piipuista, joissa on syöttöramppi, poistetaan syöttöramppi. Jos hitsaus runkoon ei ole mahdollista, poistetaan laukaisumekanismi ja täytetään tyhjä tila asianmukaisesti (esim. SUUSTA LADATTAVAT ASEET 9.1 Poistetaan tai hitsataan nallitappi (nallitapit), hitsataan reikä (reiät) umpeen. 3. 6.3 Hitsataan liipaisinmekanismi yhteen, mahdollisuuksien mukaan rungon kanssa. 4. hylsyn halkaisija). 52 mm) samalle tasolle reikien kanssa tai leikataan pituussuuntainen aukko (leveys 4–6 mm ± 0,5 mm) patruunapesästä piipun suuhun saakka, mutta jätetään piipun suu 5 mm:n osalta ehjäksi. Lisättävien osien kovuus Tapin/pultin/tangon kovuus = 58–0; + 6 HRC TIGhitsaus, ruostumaton teräs, tyyppi ER 316L EU:n dekosäännöt huhtikuusta 2015 alkaen Taulukon sisältö on EU:n virallinen suomennos 8.4.2015 voimaan tulevasta EU-komission deaktivointisäännöstä.. Tappi on hitsattava kiinni. SULKUKAPPALE, LUKON ETUPÄÄ 2.1 Iskuri poistetaan tai lyhennetään. 10.2 Poistetaan kaikki äänenvaimentimen sisäosat ja niiden kiinnityspisteet niin, että jäljelle jää vain putki. 4.2 Poistetaan tai lyhennetään iskuri. 10. LIPAS (soveltuvin osin) 8.1 Hitsataan pisteillä lipas runkoon tai kahvaan asetyypistä riippuen lippaan poistamisen estämiseksi. PIIPPU 1.1 Jos piippu on kiinnitetty runkoon, tapitetaan piippu lukkorunkoon karkaistulla terästapilla (halkaisija > 50 % patruunapesästä, vähintään 4,5 mm) patruunapesän ja rungon läpi. 5. Vyösyöttöisten aseiden syöttömekanismi hitsataan luotettavasti. liimaamalla siihen sopiva täytekappale tai täyte epoksihartsilla). SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 85 OSA MENETTELY 1. 6.4 Estetään sulkujärjestelmän purkaminen kiinnittämällä viritysvipu runkoon hitsaamalla tai muilla asianmukaisilla toimenpiteillä, jotka tekevät poistamisen mahdottomaksi. RUNKO (PISTOOLIT) 5.1 Poistetaan syöttöramppi. 1.5 Estetään piipun irrottaminen rungosta karkaistulla terästapilla tai hitsaamalla. 8.3 Lyödään lippaan, patruunapesän ja rungon läpi karkaistu terästappi. 4.3 Jyrsitään ja hitsataan iskurin aukko
Terroristien väitetään hyötyneen deaktivointisääntöjen kirjavuudesta, ja nyt komissio esittää, että yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä ongelmasta päästäisiin eroon. Siinä missä EU-komissio esittää terroristit syynä deaktivointisääntöjen kiristämiselle, Suomessa Keskusrikospoliisi käyttää asian tiimoilta antamassaan lausunnossa verukkeena sitä, että meillä moottoripyöräkerhoihin kohdistuneissa asetakavarikoissa on poliisin käsiin tul. Vanhoille dekoille helpotus Jonkinlainen helpotus säädöksessä on, että se ei koske ennen sen voimaantuloa deaktivoituja aseita. Hiukan yksinkertaistaen ase on edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen niin sanotusti yhtä puuta, mukaan lukien kiinni hitsattu lipas. Jos jokin viranomaistaho kuvittelee keräävänsä deaktivoituja konetuliaseita ihmisiltä pois jotenkin tehokkaasti, niin se lienee pahasti väärässä. Jos siis itse ottaa dekoaseensa vaikka re-enactment-tapahtumaan Viroon, niin se pitää deaktivoida uuden säädöstön mukaan, ja jos sen antaa vaikka pojalleen lahjaksi RUK:n suorittamisen juhlistamiseksi, niin samoin. Esimerkiksi pelkästään Puolustusvoimien taannoin myymiä dekottuja Suomi-konepistooleita on maassa oman arvioni mukaan pikemminkin viisinumeroinen luku kuin poliisin arvaama muutama tuhat. Ja tähän sitten päälle venäläiset, saksalaiset ynnä muut konekiväärit ja konepistoolit. Suomen Asehistoriallinen Seura, jolla lienee paras kontaktipinta kenttään, arvioi dekottuja konetuliaseita olevan maassa kymmeniätuhansia. Lisäksi deaktivoinnista olisi tehtävä todistus, jossa ase, deaktivoinnin suorittaja ja toimenpiteen hyväksyjä on ilmoitettu. Tämä komission määräys tulee lopettamaan dekojen avoimen kaupan käytännössä kokonaan ja luo mitä todennäköisimmin pimeät markkinat. Hiukankin älynystyröitään hieromalla on mahdollista löytää paljon tilanteita, joissa joku syyllistyy tahtomattaan laittoman esineen hallussapitoon itse sitä tietämättä. Laillinen veroa maksava liiketoiminta lakkaa ja korvautuu pimeillä markkinoilla ja kasvavalla byrokratialla. Eroja näissä on ollutkin, mutta esimerkiksi Suomessa noudatettavat säädökset eivät ole suinkaan löysimmästä päästä. Että siinäpä taas hallinnolle lisää tuottavaa työtä… Merkintä, prameampi dekotodistus, aseen tarkistus ja sen lisäksi tietysti se, että ehkä aikaisemmin heiveröisemmin deaktivoitu ase saatettaisiin EU-dekon muotoon, tarkoittavat sitä, että kustannuksia kertyy. Aikooko Suomi ottaa tämänkin kurkunpituusdirektiivin suoraan lainsäädäntöönsä tämän vuoden huhtikuussa. Poliisi hämää. Silloin tällöin tullee vastaan joku vaarattomaksi romutettu koriste-Suomi-kp. Siinä kuuluisassa asekätkentäjutussa sotien jälkeen saatiin taannehtivalla lailla tuomiolle jokunen tuhat suomalaista, nyt olisi siis mahdollisuudet päästä uuteen ennätykseen. Saattaakin tulla yllätyksenä, että yhtäkkiä omistaakin laittoman esineen. Tuhansia lainrikkojia. Iso osa dekoista lienee myös sellaisilla henkilöillä, jotka eivät mitenkään aktiivisesti seuraa aseisiin tai dekoihin liittyvää lainsäädäntöä. Komissio katsoo tilanteen mahdollistaneen sen, että eri maista niissä lupavapaita osia ja eri tavalla deaktivoituja aseita yhdistelemällä olisi mahdollista saada aikaan toimivia aseita. Ja tämä siis edistää jotenkin turvallisuutta. Koko merkintä tehtäisiin aseen runkoon kertaalleen, mutta maata tarkoittava merkintä tulisi aseen kaikkiin oleellisiin osiin, mitä se nyt sitten tarkoittaakin yhdeksi möykyksi hitsatussa aseessa. Tiukat määräykset dekoille Teknisesti uusi EU-deaktivointi on esitetty edellisellä sivulla näkyvässä taulukossa. Viranomaisilla tai kenelläkään muulla ei ole tarkkaa käsitystä, kuinka paljon tällaisia aseita on Suomessa. Vielä ilmassa leijuva uhka on komission asedirektiiviehdotuksessa oleva ajatus kieltää deaktivoidut konetuliaseet kokonaan. Jos ase myydään, muulla tavalla luovutetaan tai siirretään toiseen maahan, on sen täytettävä uuden säädöksen määräykset. Jotenkin absurdia, että toimimattomia aseita myytäisiin pimeästi! EU-komissio näyttääkin sen sijaan, että se toiminnallaan parantaisi turvallisuutta, luovan ainakin entistä vilkkaamman pimeän asekaupan markkinat ja niiden lisäksi vielä pimeän leikkiasekaupan. Jos näin käy, niin absurdius on huipussaan. Poliisin tullessa selvittämään perheriitaa löytyy takan päältä tällainen mahdollista tuomiota kasvattamaan, tai dekoase jää muuten poliisin haaviin. Heillä ei välttämättä ole ainuttakaan aseen hallussapitolupaa. Todistus pitäisi myös pitää aseen yhteydessä. Se, että deaktivoiduista aseista esimerkiksi Suomessa lähes kaikki konetuliaseet ovat vanhanaikaisia – tuoreimmillaankin toisen maailmansodan aikaisia ja monet sangen kömpelöitä liikutella – ei paina komission perusteluissa mitenkään. Halvan, parin kolmen sadan euron aseen deaktivointiprosessi saattaa maksaa saman kuin itse ase. Asialla ovat olleet jotkut muut kuin me hallintoalamaiset, ja syyttävä sormi osoittaa ainakin osin omaan virkamiesja poliitikkokuntaamme. Deaktivoinnin lisäksi tulisi komission esityksen mukaan aseeseen tehdä merkintä, jossa on ensiksikin merkki siitä, että ase on deaktivoitu, maa missä se on tehty, deaktivoinnin hyväksynyt taho ja deaktivointivuosi. Toimimaton ase on yhtäkkiä laiton, ja sen hallussapidosta tulee rangaistus. Tämä koskee kuitenkin vain senhetkisen haltijan dekoaseita. Kyse on joko ammattitaidottomuudesta, laiminlyönnistä tai tahallisuudesta. 86 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 TURVALLISUUS käänlaista ennakkotietoa tai vaikutusmahdollisuutta. Tämä todistus olisi väärentämisen kannalta painettu vähän kuin osakekirja eikä mikään normaali printattu A4, kuten ne tähän asti ovat olleet. Kuolinpesille jää direktiivin mahdollisesti toteutuessa pahimmillaan kasa laittomia esineitä, joista ei pääse eroon kuin panostamalla niihin lisää rahaa ja lahjoittamalla pois. Deaktivoitujen aseiden osalta komission tarkoituksena on yhdenmukaistaa eri maiden säädökset. Monen kymmenen kilon Maxim-konekiväärikin pitää hitsata umpeen, jotta se ei mahdollisesti ajaudu terroristille. Tämän jälkeen aseelle tuskin on kovin kummoisia markkinoita. Onko meillä siihen varaa
Tämä tarkoittaa päätöksenteossa sitä, että EU:ssa direktiivi hyväksytään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Suomi voi saada direktiiviin yleisen poikkeuksen, esimerkiksi että direktiivillä ei puututa kansallisvaltion maanpuolustukseen. Seuraavan kerran IMCO kokoontuu käsittelemään esitystä 23.2. LIBEssä raportöörinä on ruotsalainen vihreä Bodil Valero. Direktiiviä vastustava maa tarvitsee siis jonkin verran kavereita. ...ja missä mennään. Poliisin eri tahojen kiinnostus deaktivoitujen aseiden saamiseen pois kansalta on ilmeinen, samaan tapaan kuin puoliautomaattienkin poisto, mutta edistääkö se sitten lopultakaan turvallisuutta. Miten jatkot… Ampuma-asedirektiivin oikeusperustana on 114. Käytännössä ratkaisevaa on estävän määrävähemmistön syntyminen, siihen tarvitaan vähintään neljä neuvoston jäsentä, jotka edustavat vähintään 35 % EU:n väestöstä. Neuvoston puolella päätös tehdään siten määräenemmistöllä. Eikös siinä ole vähän astian maku. Jos neuvosto ja parlamentti eivät pääse yhteisymmärrykseen toisen käsittelyn päätteeksi, kutsutaan koolle sovittelukomitea. IMCOssa raportöörinä toimii ECR-ryhmää edustava brittimeppi Vicky Ford. Vain Suomen saamaa poikkeusta pidetään epätodennäköisenä. En vaan ymmärrä, miten Euroopan laajuisessa terrorismin vastaisessa taistelussa, jota tämä EU-direktiivi on olevinaan, meikäläinen poliisi käyttää tukevana perusteena paikallista rikollisryhmäksi katsomaansa joukkoa ja sen tekosia. Sekä IMCO että LIBE nimittävät direktiiviesitykselle yhdestä parlamenttiryhmästä “raportöörin”, joka yhdessä muiden ryhmien nimittämien ”varjoraportöörien” kanssa ryhtyy työstämään esitystä ja muodostamaan valiokunnan kantaa. Ettei vaan olisi niin, että Raivo Roosnan ja Aleks Lepajõen vuonna 1985 tekemä Tillanderin ja Käpylän KOP:n ryöstö on ainoa, jossa tätä legendaarista asetta on Suomessa käytetty. Tuolloin poikkeus koskisi kaikkia jäsenvaltioita. Jos taas säädösehdotus hylätään missä tahansa menettelyn vaiheessa tai jos parlamentti ja neuvosto eivät pääse kompromissiin, ehdotusta ei hyväksytä ja menettely päättyy. Kiirettä perustellaan terrori-iskuilla, vaikka yleisessä tiedossa on, että yhdessäkään viime vuoden terroriteossa ei ole käytetty laillisesti hankittua tai hallussapidettyä ampuma-asetta. Tuolloin Vicky Fordin pitäisi tuoda keskusteluun ensimmäinen mietintöluonnoksensa. Direktiivin käsittelyssä EU-parlamentin vastuueli mietintövaliokuntana on sisämarkkinavaliokunta IMCO, jolle sisäasiainvaliokunta LIBE antaa lausunnon. Tavallista lainsäätämisjärjestystä käytettäessä neuvosto tekee aina päätöksensä määräenemmistöllä ja parlamentti jäsentensä enemmistöllä. Monen kymmenen kilon Maxim-konekiväärikin pitää hitsata umpeen, jotta se ei mahdollisesti ajaudu terroristille.. Eikö voisi kuvitella, että maanpuolustustahdolle on merkitystä, kun isällä tai isoisällä on takan päällä se dekottu Suomi-kp, jota voi sitten pojanpojalle esitellä ja kertoa maan historiasta. Tarkoitus on jättää normaaliin lainsäädäntötyöhön kuuluvat vaikutusarviot tekemättä ja saada direktiivi voimaan ilman minkäänlaista siirtymäaikaa tämän vuoden heinäkuuhun mennessä. juuri tämän lehden ilmestyttyä. Samalla vaivalla rakentaa uuden aseen alusta alkaen. Lehden saamien tietojen mukaan viime aikojen terroritekoihin viitaten EUkomissio toivoo EU-parlamentilta ja -neuvostolta direktiivin pikaista hyväksymistä. Neuvosto ja parlamentti hyväksyvät säädösehdotuksen joko ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä. Jälkimmäinen on käytännössä niin vaikeaa, ettei siinä ole mitään järkeä. Brittikonservatiivien delegaatio EU-parlamentissa on kuitenkin vakuuttanut ryhmän muille maadelegaatioille, että he eivät noudata tätä linjausta. Kysymyksiä ryhmän sisällä on herättänyt se, että Fordin oma puolue, Britannian konservatiivit, ajaa voimakkaasti koko mantereen laajuista puoliautomaattiaseiden kieltoa. Miten paljon tällaisia muka avattuja dekoja on todella rikoksiin käytetty, on minulle epäselvää, eikä se selviä myöskään Keskusrikospoliisin lausunnosta. Lausunnossa on vain sana ”paljon”. Vai heikentääkö se turvallisuutta ja vie poliisin resurssit toimintaan, josta ei ole mitään hyötyä mutta paljon haittaa. Teoreettinen uhka on olemassa, mutta pitääkö sen poistamista yritettäessä tehdä laittomiksi ne tuhannet ja taas tuhannet nostalgiasyistä ostetut Suomi-kp:t, jotka maassamme on ja jotka valtio itse myi joitakin vuosia sitten yleisölle. Toiseksi on aivan eri asia avata vanha deko kuin nykyisten deaktivointisääntöjen mukaisesti romutettu ase. Sosialistit on ainoa ryhmä, joka on suhtautunut edes varovaisen myönteisesti komission ehdotukseen. Menettelyssä Euroopan komissio tekee ehdotuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Komission edustaja Pierre Delsaux esitteli direktiivin IMCOlle 7.12.2015 ja LIBElle 14.1.2016. Taustalla onkin mitä ilmeisimmin lähinnä opportunistinen pyrkimys hyödyntää Pariisin jälkeistä paniikkia ja EUlainsäätäjien heikkoa asiantuntemusta aseasioissa. Eikö se ole minkään arvoista. SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 87 lut deaktivoinnista avattuja Suomi-konepistooleita. Ilmeisesti aseharrastajakunnan ja etujärjestöjen ahkeran lobbaustyön takia edustajat yli puoluerajojen ovat olleet kuitenkin paljon kriittisempiä kuin EU-komissio olisi toivonut. Toki näitä on tehty, koska itsekin olen sellaisia nähnyt, en epäile asiaa. Jos tämä ei toteudu, katsotaan esitys hyväksytyksi, vaikka puolesta äänestäneiden yhteenlaskettu väestö olisikin alle 65 %. Jos molemmat toimielimet hyväksyvät sovittelukomitean sopiman tekstin kolmannessa käsittelyssä, säädös hyväksytään. Perussuomalainen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho toimii LIBEssä ECR:n varjoraportöörinä. Määriä se välttää visusti mainitsemasta, koska niistä kävisi mitä ilmeisimmin selväksi ilmiön laajuus tai tässä tapauksessa kaiketi vähäisyys. Määräenemmistöön EU-neuvostossa tarvitaan 55 % jäsenvaltioiden äänistä (eli 16 jäsenvaltiota 28:sta), ja niiden tulee edustaa vähintään 65 % EU:n väestöstä. artikla sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta
88 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 R ADALL A PUOLITUUMAISTA, RAKKAUDELLA, ISRAELISTA... Ihmisillä on elokuvista, video peleistä ja oikeasta elämäs täkin saatuja käsityksiä, joita voisi olettaa todeksi. Huom! Kahr arms tekee samanlaisia, aseissa lukee Made in USA.. Uusi ase toimittajamme Mikko Anttila otti uuden vuoden kunniaksi mittaa aavikon kotkasta. . TEKSTI: MIKKO ANTTILA DESERT EAGLE .50AE n Vakiovarusteinen IWI:n valmistama Mark XIX. Tälläkin kertaa totuus poikkeaa viih demaailman kuvastosta mel koisesti, ja kuvien murtaja on rakkaudella Israelissa tuotettu Desert Eagle .50AE
Ruutikaasut ohjataan patruunapesän lähellä olevaa kanavaa pitkin kaasumännälle, joka työntää luistin taakse. Aseen toimintatapa poikkeaa perinteisemmästä rekyylitoimisesta pistoolista. Perustajat olivat ideoineet magnum-kaliiperisen kaasumäntätoimisen pistoolin, jonka toimivin prototyyppi tehtiin vuonna 1981. Ensimmäisiä .357-kaliiperin Eagle-pistooleja tuotettiin noin tuhannen kappaletta. Desert Eaglen toiminta perustuu kaasumäntään, joka sijaitsee aseen etuosassa. Kaasutoiminen puolituumainen Viimein vuonna 1996 Magnum Research toi valikoimaan nyt testatun “Kotkan” kaliiperissa .50AE. Nykyään asetta valmistaa Kahr Arms, jonka valmistama laatu ei asekeskustelupalstojen mukaan vaikuta oikein luotettavalta. Palstoilla suositellaan aitoa Israelissa valmistettua asetta. Aluksi ase tunnettiin nimellä Eagle .357, ja se julkistettiin vuonna 1982. Magnum Research teki valmistussopimuksen suunnittelemastaan aseesta israelilaisen IMI:n (Israel Military Industries) kanssa. Desert Eaglen juuret juontavat Yhdysvalloissa vuonna 1979 perustettuun Magnum Research -yhtiöön St. Sen taktisempaan käyttöön asetta ei alun perin ollut tarkoitettu. Tämän jälkeen luisti lukkoineen lähtee liikkeelle. Useampi valmistaja on valmistanut aseita sarjatuotannossa muhkeassa puolen tuuman (12,7 mm:n tai tarkemmin 12,6 mm:n) väljyydessä, mutta Desert Eagle on ainoa, joka on pysynyt tuotannossa tähän päivään asti. Desert Eagle on massiivinen ase, kuuden tuuman piipulla varustettu peDESERT EAGLEN TOIMINTA PERUSTUU KAASUMÄNTÄÄN, JOKA SIJAITSEE ASEEN ETUOSASSA. M IK KO A N TT IL A. Paulissa Minnesotan osavaltiossa. Alkuperäisenä tarkoituksena oli tuoda sopiva kaliiperi sekä käsiasemetsästäjille että urheiluampujille. Kun luisti lähtee liikkeelle, alkaa lukko pyörähtää auki. Vuonna 1985 haluttiin parantaa aseen tarkkuutta ja piippujen kestävyyyttä tekemällä aseisiin polygonirihlatut piiput ja vuonna 1986 tuotiin markkinoille uusi onnistunut pistoolimalli kaliiperissa .44 Magnum. Desert Eagle .50AE -aseen omistajana voin todeta, että näin ei vain voi tehdä. IMI tunnetaan muiden muassa Galil-rynnäkkökiväärien valmistajana. Desert Eagle -asesarja otti käyttöön malleissaan merkinnän Mark, jonka perässä käytetään roomalaista numeromerkintää. 89 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 D esert Eagle nostaa ensimmäisenä ihmisille mieleen Hollywoodin viihderainat, joissa juostessa ammutaan samalla yhdellä kädellä tarkasti
Siirryttäessä .357 Magnumin aseeseen vaihdetaan piipun ja lippaan lisäksi myös lukko patruunan pienemmän kannan vuoksi. Piipun läpimitta on huimat 12,6 mm! Varusteltavissa Aseen saa kiinteillä tai säädettävillä avotähtäimillä. Lisävarusteena aseeseen on myös saatavana 10 tuuman (25,4 cm) piippuja. Desert Eagle on kuin edustusauto, tehtaalta voidaan tilata erilaisia pinnottei”Kotkan” kokoero on huomattava verrattuna yleiseen CZ 85 -reserviläispistooliin. Tällöin tehtaalla tehdään piippuun tarvittavat toimenpiteet joko kiinteälle tai irroitettavalle kompensaattorille. Paikallaan oleva piippu mahdollistaa optiikan käytön. Uusimmassa mallissa on mahdollisuus saada myös erinäisiä kompensaattoreita tilauksen yhteydessä. Lukko asettuu paikalleen neljällä lukitusolakkeella. 90 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 R ADALL A rusmalli XIX painaa tyhjällä lippaalla noin 1,9 kiloa! Aseen ulkomitatkin ovat melkoisen massiiviset: Aseen pituus kuuden tuuman piipulla on 27,3 cm. Korkeus 15,9 cm ja leveyttäkin on 32 mm. .50AE:n lukko sopii myös .44 Magnumille, koska hylsyn kanta on näissä kaliipereissa yhtä suuri. Pyörähtävä lukko muistuttaa amerikkalaisten AR15-kiväärien käyttämää. DESERT EAGLE ON MASSIIVINEN ASE, KUUDEN TUUMAN PIIPULLA VARUSTETTU PERUSMALLI XIX PAINAA TYHJÄLLÄ LIPPAALLA NOIN 1,9 KILOA! M IK KO A N TT IL A. Edustusase Pistoolista saa nopeasti pienikaliiperisemman .44 tai .357 Magnumin. Muuten patruunoissa ei ole yhtäläisyyksiä. Aseen piippu voidaan irroittaa ja vaihtaa helposti. Tätä emme kuitenkaan tällä kertaa turvallisuussyistä kokeilleet käytössämme olleella ampumaradalla, Suomessa kun alkaa tämä ampumaratatilanne olemaan se, mikä se on. Mikäli aseella halutaan ampua .44 Magnumia, vaihdetaan vain piippu ja lipas. Hylsyn ulosvedin sijaitsee lukon oikeassa yläkulmassa. Uuden Mark XIX -mallin vakiona oleva optiikkakisko on perusteltu varuste tällaisen kokoluokan aseelle, jolla voidaan todella ampua käsivaralta tarkasti 250 metriin asti
Lippaan vapautin on liipaisinkaaren vieressä vasemmalla puolella oleva pyöreä nappi, johon ei pienikätinen ampuja yletä. Kun vertaa .50AEja 9x19-patruunaa, voi arvata millainen voima tuohon pakettiin mahtuu. Pienempikaliiperisen .44 Magnum -version lippaaseen mahtuu kahdeksan ja .357:ään yhdeksän patruunaa. 91 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 ta perinteisestä mustasta harjattuun teräkseen tai kullattuun tiikerinraitaviimeistelyyn. Laajasta viranomaiskäytöstä ei ole luotettavia viitteitä. Ne vaan ovat niin isoja verrattuna perinteisin yseihin… Neljännen patruunan jälkeen vastus lippaan jousessa alkaa olla melkoinen ja vaatii hieman ponnisteluja, että loput kolme patruunaa saa lippaaseen. Sanalla sanoen: massiivinen. Aseen massiivisen koon takia pienikätisen ja lyhytsormisen käyttäjän on hankala yltää hallintalaitteille ilman aseen kääntämistä tai käden siirtämistä. Varmistuksen helppo näkyvyys on hyvä asia, sillä varmistus ei lähde vahingossa pois päältä. Luistin vapautus onnistuu siedettävästi. Ring of Fire Lipastaessa .50AE-lipasta koura on kirjaimellisesti ja silminnähden täynnä atarviketta, vaikka kädessä ei ole seitsemää patruunaa enempää. M IK KO A N TT IL A AMPUMINEN VAATII KESKITTYMISTÄ suuren rekyylin vuoksi. Alakuvassa ”Dessu” huoltopurettuna piipun ja kaasujärjestelmän puhdistusta varten.. Desert Eaglen lipas on kokoluokaltaan niin suuri, että luulisi sen helposti vetävän enemmänkin patruunoita sisäänsä kuin seitsemän kappaletta. Molemminpuolinen varmistin on iso. Radalle Desert Eagle -pistoolin käyttökohteet ovat pääasiassa urheiluammunta ja tietysti käsiasemetsästys sellaisissa maissa, joissa se on sallittua. Kahvoihin on myynnissä monenlaisia kuvilla varustettuja tai ampumaergonomiaan vaikuttavia kahvalevyjä
92 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 R ADALL A Lipastukseen tarvitaan molemmat kädet, toisella painetaan lippaan suulla olevaa patruunaa ja toisella laitetaan ja painetaan patruunaa. Mikäli tällä ampuisi enemmän, menisi se paremmin, eikä rekyyliä alkaisi aavistella ja liipaisua nykäistä. Vaippa-aines levisi hylsyn kaulalle huolimatta siitä, että hylsyn kaulaa oli reilusti avarrettu. Latausta keventämällä ase on huomattavasti siedettävämpi, eikä rekyyli ole niin valtava. Purku tapahtuu seuraavasti: Laitat kätesi aseen piipun päälle niin, että peukalosi ja etusormesi ovat liipasinkaaren etupuolella. Suurimman osan rekyylituntumasta vie kuitenkin aseen raskas paino ja kaasutoimisuus, joka purkaa ruutikaasuja rekyyliä pienentävästi ampujasta pois päin. Keveämmällä latauksella uuden patruunan syöttö ei kuitenkaan tahdo joka kerta onnistua, koska ruutikaasuja ei kerry tarpeeksi. Erityisesti ammuttaessa israelilaisia Samsonin patruunoita, jolloin rekyyli, paine sekä ääni ovat huomattavan paljon kovempia kuin käyttämälläni latauksella. Koeammunnan videoklipin voit käydä katsomassa Facebook-sivuillamme tai Youtubessa. Tarvitset vain liinan, öljyä, pienen ruuvimeisselin tai tampin ja mahdollisesti pienet nokkapihdit. Suojalasien käyttö on suositeltavaa tälläkin aseella ammuttaessa. Täydellä lippaalla Desert Eagle painaa hieman yli kaksi kiloa. Desert Eagle aiheutti lataamieni patruunojen kanssa useahkosti häiriöitä, jotka johtuivat liian pehmestä luodin vaippa-aineksesta. Pimeällä suuliekit ovat huomattavan suuret ja voi nähdä jopa tulirenkaan, joka muodostuu ruutikaasujen palaessa ja kiertyy rihlojen mukaan. Kokemattomuuttani en saanut hyviä kasoja aikaan, vaan useamman laukauksen jälkeen ase alkoi aiheuttaa lievää paukkupelkoa. Tulirenkaasta löytyy videomateriaalia siitä nauttiville Youtubesta hakusanoilla ”Desert Eagle, 50AE Ring of fire”. Haastetta Tämän aseen kanssa kannattaa painottaa erityisesti lujaa ja varmaa otetta, ase laittaa kylmettyneissäkin käsissä veren kiertämään mukavasti ja alkaa lippaallisen jälkeen tuntua kokemattomissa käsissä. Ensimmäistä kertaa ammuttaessa tuntuu kuin Desert Eagle räjähtäisi käsiin. Suuliekit ovat kirkkaalla päivänvalollakin selvästi nähtävissä, ja ne ylettyvät vähintäänkin 20 cm:n päähän. Raskasta latausta käytettäessä ase ei ole niin herkkä syöttöhäiriöille, mutta tottumaton ampuja alkaa kammota valtavaa rekyyliä ja painetta, joka aseesta tulee. Valitettavasti artikkelia tehdessä ei ollut kuin itselataamaani patruunaa. Aseella on kuitenkin paha tapa nakata hylsy suoraan ampujan silmille, mistä voi jäädä jälki, ja hylsyn osuma tuntuu ilkeästi. Paine tuntuu ampujalle sekä vieruskaverille selvästi. M IK KO A N TT IL A M IK KO A N TT IL A. Painat vasemmalta puolen liipasinkaaren etupuolella olevaa napDESERT EAGLE ON HELPPO KENTTÄPURKAA JA HUOLTAA. Ase ei sovi heikolle ampujalle. Kenttäpurku ja huolto Desert Eagle on helppo kenttäpurkaa ja huoltaa. Ja ihmekös tuo, löytyihän testimme a-tarvikkeesta ladattuna 30 grammaa painava luoti, jonka siivitti matkaan 1,75 grammaa Vihtavuoren N110-ruutia. Ääni, joka tästä ”pienoistykistä” lähtee, on korvia repivä, rekyyli on melkoinen aasinpotku
En kummastele tätä asetta käytettyäni, miksi siitä on tullut Matrixin ja SnatLATAUSTA KEVENTÄMÄLLÄ ASE ON HUOMATTAVASTI SIEDETTÄVÄMPI, EIKÄ REKYYLI OLE NIIN VALTAVA. Jälleenlataamalla pääsee kohtuullisiin kustannuksiin. Lipaskapasiteetti on pieni nykyisiin noin 15 patruunaa vetäviin 9 mm pistoolinlippaisiin verchin kaltaisten toimintaelokuvien sekä joidenkin videopelien myötä tunnettu. Aseen massiivisuuden, rekyylin, suuliekkien, paineen ja olemuksen luomaa macho-imagoa ei helpolla karisteta. 93 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 pia, jotta pääset pyöräyttämään oikealla puolen ulos työntyvää vipua. Painonsa ja kokonsa puolesta Desert Eagle sopii patruunoiden loputtua lyömävälineeksi. Tämän jälkeen lukko sekä lukon pyöräytystä lukitseva salpa lähtevät jousineen. Mitä tällä oikeasti tekee. Tämän jälkeen luisti lähtee vetämällä suoraan eteenpäin. Ampumatarvikehuolto on ongelmallinen, koska aseeseen on hankala löytää patruunaa. Iskuripiikki irtoaa vetämällä, ja sen mukana tulee pieni jousi. Rekyylijousipakka lähtee nostamalla se irti luistista, jonka jälkeen kaasumäntä lähtee eteenpäin vetämällä pois. M IK KO A N TT IL A. Patruunat ovat suuria ja painavia. Kokeneet käyttäjät varmasti pystyisivät nopeaan ja tarkkaankin työskentelyyn. Tämän jälkeen irrotetaan lovitettu tappi, joka sijaitsee puolivälissä lukkoa sekä iskuvasaran puoleista päätyä. Suomen oloissa ase soveltuisi silhuettiampujalle, keräilijälle tai sellaiselle henkilölle, jolla tuntuu olevan jo lähes kaikkea. rattuna. Pyöräytettyäsi vipua piippu lähtee liikkumaan eteenpäin, jonka jälkeen pidät piipusta kiinni samalla vetäen eteenpäin ja nostattamalla kevyesti. Lukon irrotus luistista tapahtuu siten, että painat pienellä ruuvimeisselillä tai tikulla iskuripiikkiä. Pinnoitteilla sekä kahvalevyjen vaihdoilla sun muilla tarvikkeilla aseesta saadaan edustusauton rinnalle semmoinen jatke, joka aiheuttaa ihmetystä, ihastelua sekä tietyissä määrin hupia ammuttaessa. Tämä on erittäin hyvä kysymys. Päästät paineen iskuripiikiltä ja varmistat sormillasi, ettei iskuripiikki lennä hukkaan. Lukkoa sekä lukon pyöräytyksen estävää lukitussalpaa painetaan hieman luistin sisään. Osaavissa käsissä ase sopii varmasti urheiluammuntaan sekä käsiasemetsästykseen siellä, missä se on sallittua. Latauskomponenttien löytäminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. Piippu liikkuu uraa pitkin ja nousee irti. Kasaaminen vaatii hieman tarkkuutta, mutta samat toimenpiteet suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä. Luisti ei asetu paikoilleen, mikäli lovitettu tappi on väärässä asennossa. Iskuripiikin pitää paikallaan pieni holkki, joka irtoaa, kun olet painanut iskuripiikkiä ja vetänyt holkkia alas. Teho riittäisi järeällä latauksella kaatamaan hirven. Suuren rekyylin myötä aseella on hankala ampua nopeasti ja tarkasti. n Kuvan ase kaliiperissa .44 Magnum. Iso lelu, isoille pojille. Viranomaiskäyttöön asetta on vaikea ajatella, massiivisen kokonsa ja suuren painonsa takia ase olisi haasteellinen reisikotelossa, normaaliin taskuun tämä järkäle ei kokonaan mahdu. Otat tapista kiinni pihdeillä tai sormilla, pyöräytät hieman ja nostat pois. Ase on valmis huollettavaksi
Elisabeth Rehn olisi nimittänyt virkaan ministeriön puolustuspolitiikan vahvan miehen Pauli Järvenpään. Hän ei ole kaaderiupseeri, mutta on insinöörikenraalimajurina kyllä ihan täysiverinen sotilas. Lauri Puranen toimii ministeriössä Hornetin seuraajan määräaikaisena hankekoordinaattorina. Katse maahan ja kohti uusia pettymyksiä, kirjoitti virkamies. Pulkkisen vapaaksi jääneeseen osastopäällikön virkaan nimitettiin sijaiseksi yksikönjohtaja Janne Kuusela. Ei nimitetty. Stefan Wallinin tilalle pitäisi kirjoittaa Jussi Niinistö. Kansliapäällikkyys oli nyt siviilivirka. Juustin ja Jyväsjärven lisäksi kenraalikuntaa edustaa puolustuspoliittisen osaston suunnitteluyksikön johtaja lippueamiraali Timo Junttila. Nykyinen sotilasneuvonantaja on jo kommodori. Nimitettiinkö virkaan osaston pitkäaikainen kakkosmies, materiaaliyksikön johtaja Arto Koski. KUN JUUSTI OHITTI Arto Rädyn kansliapäällikkönimityksessä, hänen vahvuudekseen entisenä materiaalilaitoksen johtajana mainittiin hankinnat, kun edessä ovat Hornetin seuraajan ja Merivoimien seuraavan alusluokan uusinnat. MINISTERIÖSSÄ ON lisäksi tällä hetkellä kenraaleita enemmän kuin koskaan sotien jälkeen. Maan korkein poliittinen johto siis halusi puolustusministeriön kansliapäälliköksi siviilin jo 22 vuotta sitten. Jyri Häkämiehen aikana perustettiin ministerin avuksi sotilasneuvonantajan tehtävä, jota hoiti everstiluutnantti. Jutut on luettavissa myös lehden nettisivuilta. SYKSYN NIMITYKSET olivat jälleen kerran synkkiä ministeriön siviilien kannalta. Sen vuoksi asetusta puolustusministeriöstä muutettiin vuonna 1994 siten, että aiemmin kansliapäällikön pätevyysvaatimuksena ollut everstin arvo korvattiin akateemisella loppututkinnolla. JUUSTI TULI MINISTERIÖÖN vuonna 2012 päälliköksi resurssipoliittiseen osastoon, joka siihen asti ainoana osastona oli aina pysynyt siviilien käsissä. MINISTERIÖN UPSEEREIDEN määrä on viime vuosina vain kasvanut. 94 SUOMEN SOTILAS 1 • 2016 KNUUTI Jukka Knuuti OTSIKON roomalainen kolmonen viittaa siihen, että upseerikaappaus puolustusministeriössä jatkuu. Vain päiväys ja vastaanottaja pitäisi muuttaa. ENTÄPÄ NYT , kun resurssipoliittisen osaston päällikön paikka vapautui Juustin jäljiltä. Elisabeth Rehn ihmetteli aikanaan, miksi hänen kansliapäällikkönsä on kenraali, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa puolustusministeriön korkein virkamies on siviili. 10 vuotta myöhemmin pasifistina tunnettu presidentti Tarja Halonen nimitti kansliapäälliköksi sotilaan, kenraalimajuri Kari Rimpin ennemmin kuin siviilimies Järvenpään. NIMITYKSEN TAKIA urakehityksessä pettynyt virkamies voisi lähettää nyt viiden vuoden takaisen protestikirjeensä uudelleen. MINISTERIÖN SIVIILIVIRKAMIEHILLE tuli sentään joulun alla laiha lohtu. Lainsäätäjän tahto ei ole oikein toteutunut, sillä ei tämän vuoden alusta kansliapäällikkönä aloittanutta Jukka Juustia aivan siviilinä voi pitää. Näin tämä siviileille tontitettu virka palasi määräajaksi siviilimiehelle. Virkaan tuli kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi, joka jäi eläkkeelle Pääesikunnan sotatalouspäällikön virasta vuodenvaihteessa. Aiemmat kaappaustarinat olen kertonut Suomen Sotilaan numeroissa 6/2010 ja 1/2012. Upseerikaappaus puolustusministeriössä osa III. Näin siksi, että Halonen tunsi antipatiaa Järvenpäätä kohtaan. Silloinen kansliapäällikkö Aimo Pajunen kuitenkin torpedoi hankkeen, ja näin kansliapäällikkyys voitiin säilyttää sotilaiden läänityksenä. Puolustuspoliittisen osaston päällikön virka tuli hakuun kenraaliluutnantti Esa Pulkkisen viisivuotisen virkakauden jälkeen. Juustin nimitys nostatti ministeriössä ainutlaatuisen mielenosoituksen: Eräs virkamies lähetti katkeran kirjeen ministeri Stefan Wallinille todeten, ettei kaikille ratkaisuille vain hymistellä tai hurrata Pohjois-Korean tyyliin. JURISTIT PUHUVAT lainsäätäjän tahdosta. Arto Kosken pitkäaikaisella kokemuksella hankinnoista ei näyttänyt olevan painoarvoa, kun niistä vastaavan osaston päällikön paikka täytettiin. Kolmaskin puolustushaara on edustettuna, kun entinen Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri evp. HIEMAN KERTAUSTA alkuun. Pulkkinen nimitettiin uudelle viisivuotiskaudelle ohi kaikkien siviilihakijoiden, vaikka oli tiedossa, että hän lähtee kolmeksi vuodeksi Brysseliin EU:n sotilasesikunnan johtoon. Kirjoittaja totesi sotilaiden nimityksien tukkivan siviilien uramahdollisuudet ministeriössä
nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n. TILAA NYT. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. 15 euroa)
Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Hyvää alkanutta vuotta, Suomen sotilaat. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea). Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. PU O LU ST U SV O IM AT