HAKARISTI SIIVEN ALLA BANKKU tulee 1918 VELJESSOTA. R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 1/2 1 8 • 1 3 , 5 € EXTRA: POMMIKONEET • BLENNUSTA HORNETTIIN | VALMIUSJOUKOT TOTUUS SUOJASTA KESTÄÄKÖ PÄÄ
Yhden hengen huoneen lisähinta on 55 €. Matkan hintaan ei sisälly laskutuslisää 5 €/lasku, henkilökohtaista matkavakuutusta eikä alkoholijuomia aterioilla. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv. Menomatkalla tutustutaan Sturm-rynnäkkötykkiin Haminassa ja lauantaina nähdään näyttävä taistelunäytös Kuuterselässä. noin kello 2200. Tutustumme matkalla myös Rautakorven luolastoon Viipurin pohjoispuolella, jossa toimi kesäkuussa 1944 Viipurin taistelun aikana kaupungin puolustajat ilman ampumatarvikkeita jättänyt IV armeijakunnan kenttämakasiini. Paluu Helsinkiin sunnuntaina 17.6. Lähde rynnäkkötykkien telanjäljille Suomen Sotilaan lukijamatkalle 15.–17.6.2018 Rynnäkkötykkipataljoonan ja saksalaisen SturmgeschützBrigade 303:n sekä Erillisen panssarikomppanian kesän 1944 kohtalonpaikoille Kuuterselässä, Talissa, Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurissa. Matkaa hoitaa Vihdin Liikenteessä Helena Kuosmanen. Ilmoittautumiset: Puhelimitse 09-444 774 tai sähköpostitse myynti@vihdinliikenne.fi Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat Albertinkatu 22-24 A 2 00120 Helsinki Tarkempi ohjelma tarkistettavissa www.suomensotilas.fi Lukijamatkalle mars!. Venäjän vuosiviisuminhaltijoille on alennus matkan hinnasta 76 €. Matkan hinta 520 €/hlö kahden hengen huoneessa. Sovellamme Vihdin Liikenne Oy:n erityisehtoja matkan peruuntumistilanteissa. Lähtö perjantaina 15.6.2018 Helsingistä Mannerheimin Ratsastajapatsaalta klo 0800. Matkanjohtajana ja asiantuntijaoppaana toimii Göran Lindgren ja panssarisodan asiantuntijaoppaana Kari Kuusela. Matkan hintaan sisältyy kahden yön majoitus aamiaisella, illallinen ja keittolounas Hotelli Losevskajassa, retkikahvit sekä lounas Ravintola Espilässä, Venäjän ryhmäviisumi, rekisteröintimaksu hotellissa, sisäänpääsy sotamuseoihin matkanjohtajan ja asiantuntijaoppaiden palvelut sekä ohjelman mukaiset kuljetukset Vihdin Liikenteen turistibussilla. Matkanjärjestäjä pidättää oikeuden mahdolliseen ohjelman ja hinnanmuutoksiin, koska Venäjän vuoden 2018 hintoja ei ole vielä saatavilla
Voisiko olla, että kovin naisopettajavaltainen kilteille tytöille tehty peruskoulu ei pysty herättämään monen nuoren miehenalun oppimishalua. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Osaajat. Osaaminen on tuottavuuden avain, ja ilman tuottavuutta ei ole turvallisuutta. Mutta kun sen tuloksia vertailemalla lähdetään tekemään laajempia johtopäätöksiä, liikutaan hyvin heikoilla jäillä. Voisiko olla, että koulu, jossa saa tulla ja mennä niin kuin lystää, ei ehkä saavuta kaikkia opetustavoitteitaan. Kuinka moni osaaja onkaan jäänyt osaamistasoaan alempiin, sinänsä erittäin arvokkaisiin, tehtäviin. Viimeksi nuorten miesten osaamistason laskua P-kokeen valossa ihmetteli Talouspolitiikan arviointineuvosto Suomen satavuotisjuhlavuonna antamassaan raportissa. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 2/2018 ilmestyy huhtikuussa 2018. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Muodostaako se todella vertailukelpoisen aikasarjan. Määräaikaistilausta ei voi perua. Aineistopäivä 5.3.2018. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Rundgrén, Eerikki • Särestöniemi, Juha • Säyrinen, Timo Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 28.1.2018 Osaaminen on turvallisuuden peruskivi. Pelkällä motivaatiolla ei tietenkään P-kokeessakaan pärjää, mutta on päivänselvää, että fiksu mies, joka haluaa vältellä yli kuuden kuukauden palvelusta, tekee kaikkensa saadakseen kokeesta riittävän huonot arvosanat päästäkseen lyhyemmällä palvelusajalla. Tutkija ihmetteli, että miksi osaamistaso alkaa pudota jyrkästi juuri 1970-luvun lopulla syntyneistä alkaen. Kokeen tulosten arviointi on nimittäin sikäli hankalaa, että on eri asia käyttää tutkimusaineistona testejä, joissa kaikki osallistujat yrittävät tosissaan menestyä, kuin P-kokeen kaltaista testiä, jossa yhä suurempi joukko testattavia ei edes halua saada hyvää tulosta. Osaamistason laskua indikoi kuitenkin moni muukin mittari. Moni lahjakas nuori menee toki päällystöja alipäällystökoulutukseen mielellään, mutta aivan yhtä selvää on se, että vähintään yhtä moni osaava nuori haluaa välttyä ylimääräiseltä vaivalta. Kenellekään ei pitäisi siis olla yllätys, että moni eteenpäin pyrkivä nuori asevelvollinen katsoo viisaammaksi taata jo P-kokeessa kuuden kuukauden palveluksen. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Viime aikoina olemme saaneet varoituksia osaamistason laskusta. Samana vuonna P-kokeeseen vastasi valtava joukko vuosina 1977–1979 syntyneitä. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Jos miesten osaamistaso on todella laskussa, on syytä pohtia myös suomalaista yhteiskuntaa ja sen koulutusjärjestelmiä. Kuusi kuukautta on houkutellut jo kaksi vuosikymmentä myös monia siviilipalvelukseen aikoneita kasarmien suojiin puolen vuoden miehistöpalvelukseen. Voisiko olla, että yhteiskunta, joka rankaisee menestyjiä ja palkitsee sluibat, olisi epämotivoiva ympäristö näyttää kykyjään. Tutkijan mukaan tähän ei ollut mitään johdonmukaista selitystä. Tuolloin astui voimaan järjestely, jossa päällystöja erikoishenkilöstötehtäviin koulutettavien ja perusmiehistötehtäviin koulutettavien varusmiesten palvelusaikojen välinen ero kasvoi puoleen vuoteen. Sen lisäksi tarvitaan tahtoa ja taloudellisia resursseja. Erityishuomio on kiinnitetty nuoriin miehiin, heistä kun on saatavilla helposti pitkä aikasarja vertailukelpoisena pidettyä, osaamistasoa mittaavaa tutkimusta. Mielestäni ei. Voisiko olla, että koulutuksen määrä ei ole avain menestykseen vaan sen laatu. P-koe ei nimittäin muodosta kestävää aikasarjaa, eikä se ole muutoinkaan hyvä mittari suomalaismiesten yleisen osaamistason arvioinnissa. Mutta onko P-koe oikea mittari arvioida miesväestön osaamistasoa. Nykymaailmassa taloudellisia resursseja syntyy tehokkaimmin osaamisen kautta. Mittari itsessään varmastikin toimii siinä käyttötarkoituksessa, mihin se on laadittu, eli mittaamaan psykologista soveltuvuutta Puolustusvoimien tarpeisiin. On totta, että samansuuntaisia havaintoja on saatu muissakin tutkimuksissa, joiden validiteettia ja reliabiliteettia en ryhdy tässä arvioimaan, mutta P-kokeen suhteen voin tässä julkistaa syyn ilmiöön, joka on monelle sotilasasioita ymmärtävälle päivänselvä ja jota ennustelimme Suomen Sotilaassakin jo kaksikymmentä vuotta sitten. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Valtaenemmistö suomalaismiehistä on nimittäin jo vuosikymmenet osallistunut varusmiehenä P-kokeeseen – psykologiseen testiin, jolla halutaan selvittää henkilön paineensietokykyä ja johtajaominaisuuksia, kielellistä ja matemaattis-loogista päättelykykyä ja eräitä psyyken ominaisuuksia, toki myös motivaatiota. Voisiko olla, että yhteiskunta, jossa mikään ei oo pakko, jos ei taho, saa sitä, mitä se on tilannut. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Syy on nimittäin vuonna 1998 tehdyssä palvelusaikajärjestelmän muutoksessa
Havaintoja tehtäessä on toki muistettava, että taustalla on monia syitä. 82 S uomen Sotilas teki Suomen satavuotiaan taipaleen kunniaksi viime vuonna sarjan tutustumisia kotiutuvien varusmiesten osaamistasoon, ja pyrimme ottamaan selvää muun muassa siitä, kuinka väitetty lasku näkyy Puolustusvoimissa ja erityisesti johtajaksi valikoitumisessa. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Otanta jäi toki kovin pieneksi. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Onko Suomi valmis sotaan. Yksi pahimpia, varmasti koulutusaikamuutostakin vakavampi, on kouluttajapula. Mattila 90 Siellä jossain keväällä 1918 – Jukka I. Henkilöstö on ylityöllistettyä, ja yhä useammin saamme signaaleja siitä, että kuusi kuukautta meni kassulla aika rennosti, kun lyhyt aika pitäisi käyttää tehokkaasti koulutukseen. TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 6 Valmiusjoukot. Oma tutkimushypoteesimme oli ja on yhä se, että vuoden 1998 koulutusaikauudistus ei ole voinut olla vaikuttamatta johtaja-aineksen laatuun negatiivisesti. Vaan milläs koulutat, jos ei ole henkilöstöä. Mattila 95 100 vuotta yleistä asevelvollisuutta – Jukka I. Ikäväksemme jouduimme havaitsemaan, että lasku näkyy. Julkaistava aineisto. Mattila 93 Seinäjoen kanahäkki eli päämajajuna – Jukka I. Palaamme ilmiöön tämän vuoden numeroissa. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajarekisteri. Mattila KNUUTI 98 Ruotsin 1 000 lentäjän tappiot! – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 99 Kannen kuva: SA-kuva, kuvan väritys Tommi Rossi, www.facebook.com/HistoryColoring Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI TIE 1918 SISÄLLISSOTAAN s. Toivottavasti kyse oli vain sattumasta. Tie sisällissotaan – Jukka I. – Arto Ojanen 30 Baanalla uusi Bankku – Edvard Kulppi 35 Koriosaamista Kurikasta – Edvard Kulppi 36 Totuus suojasta – Jukka Janhunen JYVÄLLÄ 14 Turvallisuuskatsaus 18 Kuuterselän ja Siiranmäen muistomerkit korjattiin Pohjoismaille yhteinen taisteluasu 19 Misuja Puolustusvoimille Talvisodan muistomerkki paljastettiin Puolustusvoimille suomalaisia päätelaitteita Sata vuotta reserviupseerikoulutusta 20 Pasit modernisoidaan Hamina-luokan ohjusveneet päivitetään Maanpuolustuskiltojen liitto sai uuden puheenjohtajan Maailmalta – Pekka Mäkelä 28 Kask ja Miller ovat poissa – Jaakko Puuperä IIVI 29 Syntipukkitehdas – Iivi Masso ILMASOTA-EXTRA 50 Hakaristi siiven alla – Timo Säyrinen 59 Dornier 17 Z 61 Tupolev SB-2 65 Junkers 88 A-4 69 Peltjakov-2 71 Iljushin DB-3 ja Iljushin-4 76 Bristol Blenheim MK I ja MK IV 80 2000-luvun pommikone – Hornet – Timo Säyrinen 100 VUOTTA SITTEN 82 Ensimmäiset laukaukset. Tutustuimme myös koulutukseen ulkomailla. Kentällä on liian vähän osaavia ylikersantteja ja luutnantteja. Niin, ja kaikkein pahintahan olisi, jos palvelusaikajärjestelmän muutos alkaisi näkyä myös ammattiuralle hakeutuneiden laadussa…
36. 6 s. 30 s. Suomen Sotilaan pohjoisen toimitus hiihti paikalle ja tulevista koeajoistakin sovittiin. Katso myös koeajovideo nettisivuiltamme www.suomensotilas.fi SUOMEN POMMITUSILMA-ASEEN HISTORIA BLENNUSTA HORNETTIIN TOTUUS SUOJASTA Oikea tieto voi pelastaa...ja tietämättömyys tappaa. VALMIUSJOUKOT Suomen Sotilas tutustui kotiutuvan valmiusjoukon valmiuteen. Kuinka uusi bankku pärjäsi ja mitä kotimaista siinä on. s. Minkälainen valmiutemme on. 50 BAANALLA UUSI BANKKU Uutta telakuorma-automallia testattiin Rovajärvellä tammikuussa 2018. s. Kysymyksiimme vastasi prikaatikenraali Pasi Välimäki
6 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A
KUVAT: JAAKKO PUUPERÄ J os pitäisi poimia sana, jota tiedotusvälineissä on viime vuosina käytetty ylitse muiden puhuttaessa sotilaallisesta maanpuolustuksestamme, niin tämä sana on VALMIUS. Sotilaallinen valmius rakentuu yhtenäisestä tilannekuvasta, tilanteen jatkuvasta arvioinnista, oikea-aikaisesta poliittisesta päätöksenteosta, riittävistä toimivaltuuksista sekä lopulta suorituskykyisistä joukoista.. 7 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 VALMIUSJOUKOT ONKO SUOMI VALMIS SOTAAN. Suomen Sotilas tutustui viime vuonna vietetyn Suomen 100-vuotisjuhlavuoden aikana koulutukseen ja valmiuden ylläpitoon niin kotona kuin lähinaapurustossa. TEKSTI: ARTO OJANEN . . No, mitä se sitten itse asiassa on. Katsauksia julkistimme jo viime syksynä, ja nyt on analyysin aika. Arto Ojanen aloittaa Suomen Sotilaan ”koulutustarkastuksen” purun valmiutemme kovasta kärjestä, valmiusjoukoista
Asian valmistelussa sotaväki halusi päätösvallan tällaisesta kutsusta Puolustusvoimain komentajalle, mutta poliittisessa käsittelyssä päädyttiin siihen, että ratkaisun tekee tasavallan presidentti PV:n komentajan esittelystä. Lykkäystä hakeneita on tässä iässä vähän, koska ei vielä ole perheen tai vaativan työn luomia ajankäyttöpaineita, kerrotaan Suomen Sotilaalle. Välitön valmius Ensimmäisenä tähän palettiin ilmestyivät välittömän valmiuden joukot. Nämä ovat hiljattain kotiutuneita nuoria reserviläisiä, joita aluksi pyrittiin vapaaehtoisin sitoumuksin saamaan tarvittaessa palvelukseen nopeammin kuin mitä laki edellytti. Suomi pyrkii nyt parantamaan valtion johdon työkaluja, joilla vastataan nopeasti kehittyviin tai kokonaan ennalta aavistamattomiin uhkiin. Näihin pääosiltaan enintään 25-vuotiaiden nuorten muodostamiin joukkoihin on myös kohdistettu iso osa nykyisistä kertausharjoituksista. Venäjä miehitti Krimin. Keväällä 2014 tuli herätys. Kotiutuvilta pyyde. Kylmän sodan vuosina näin oli Maavoimissakin. 8 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Merija Ilmavoimissa valmius on aina ollut osa toimintaa, sillä rauhan ajan alueellisen koskemattomuutemme turvaaminen, sotilaskielellä AKT, on ollut tärkeä tehtävä niin kylmän sodan kuin sen jälkeen vallinneiden rauhallisempien aikojen kuluessa. Näin voidaan toteuttaa valmiuden huomattava kohottaminen ilman valtioneuvoston päätöstä puolustustilalain voimaan astumisesta. Maavoimat oli kuitenkin muuttunut kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä pääosiltaan ainoastaan sodan ajan joukkoja kouluttavaksi organisaatioksi. Se käynnisti Suomessakin muutoksen. Lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2016 siten, että ensimmäisessä vaiheessa perustettavat joukot voidaan kutsua kertausharjoituksiin tai ylimääräisen palvelukseen välittömästi ilman edeltävää kolmen kuukauden ilmoitusaikaa, mikäli puolustusvalmiuden kohottaminen sitä vaatii. Palvelukseen kutsuttuja joukkoja voidaan käyttää avainkohteiden, etelärannikon tai vaikka Ahvenanmaan puolustuksen vahventamiseen. Tämähän vaaditaan, jotta varsinaisen liikekannallepanon voi aloittaa
VYKS Viime vuonna Maavoimien joukkoihin ilmestyivät täysin uutena elementtinä palkatusta henkilökunnasta ja varusmiehistä koostuvat valmiusyksiköt, sotilaskielellä VYKS. Niihin sijoitetuilla varusmiehillä palvelusaika on 347 vuorokautta, siis myös miehistötehtäviin sijoitetuilla. Varusmiehistä koostuvia valmiusjoukkoja voidaan käyttää myös virkaavun antamiseen muille viranomaisille. Tarkemmat yksityiskohdat eivät ole julkisia. Osana lainsäädännön mahdollista tarkistamistarvetta miettivät oikeusoppineet varusmiesten käyttöä kriisiajan tehtävissä, siis sodassa. Kuinka varusmiesten rekrytointi niihin on onnistunut, kun pi…kuljemme valmius edellä…. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 9 tään silti edelleen suostumus palvelukseen saapumiseen suoralla kutsulla jo ennen kuin virallinen määräys ehtii tavoittamaan. Vanhemmat miespuoliset lukijat muistavat epäilemättä pakollisessa valmiudessa vietetyt tylsät sunnuntaipäivät. Maavoimien ilmoituksen mukaan näihin uusiin valmiusjoukkoihin sijoitetaan 5-10 % varusmiehistä, joten joukon normaaliolojen koko henkilövahvuus voisi siten olla tuhatkunta sotilasta. Kaikki palvelevat ensin 165 vuorokautta normaalissa joukkotuotannossa ja siirtyvät sen jälkeen kuudeksi kuukaudeksi uuteen varuskunnan perusyksikköön, valmiusyksikköön. Joukko harjoittelee kuitenkin jatkuvasti myös kotimaan puolustusta. Sen sijaan vaaralliset tehtävät sekä aseellisen virka-avun suorittaa ainoastaan palkattu henkilöstö, kuten aikaisemminkin. Lainsäädännön muuttamiseen ei nähty tarvetta, kunhan varusmies on saanut peruskoulutuksen. Tähän joukkoon pyritään sijoittamaan ensisijaisesti vapaaehtoisia mutta tarvittaessa voidaan varusmiehiä myös määrätä palvelemaan pidemmän ajan. Tällaisia tehtäviä ovat säännölliset räjähteiden raivaustyöt sekä harvinaisempi aseellinen virka-apu poliisille. Puolen vuoden kuluttua he kotiutuvat ja seuraavan saapumiserän uusi joukko tulee tilalle. Uudenlaiset yksiköt löytyvät nykyisin kaikista Maavoimien joukko-osastoista, erikoisjoukkoja kouluttavaa Utin jääkärirykmenttiä lukuun ottamatta. Näihin joukkoihin kuuluu eri aselajeja, ja niiden kokoonpanot vaihtelevat joukko-osastoittain. Kylmän sodan aikana tällaisten asioiden pohtiminen ei varmaan tullut kenenkään mieleen, sillä erikoiskoulutus alkoi kuukauden kuluttua palvelukseen astumisesta ja varusmiehen tuli siitä alkaen kyetä toimimaan jalkaväkitai tykkiryhmän helpommissa tehtävissä. Porin prikaatista Säkylästä löytyy vielä kansainvälinen valmiusjoukko, jota voidaan käyttää ja käytetäänkin jatkuvasti ulkomaisiin kriisinhallintatehtäviin. Kentälle Millaisia oikein olivat ensimmäiset valmiusjoukot
Päätös joukkojen perustamisesta tehtiin niin myöhään, ettei tällaista koulutusta ehditty markkinoida varusmiehille etukäteen. Erityisesti mieleen olivat jääneet toiminta rynnäkkövaunujen kanssa sekä helikopterikyydillä tehdyt kuljetukset. Nuoren sotilaan äänestä kuvastuu ylpeys, kun hän kertoo: ”Eipä voisi oikein kuvitella mielekkäämpää tehtävää, kun saan kouluttaa joka saapumiserästä omaa sodan ajan joukkuettani, jonka osaamisesta ja koulutustasosta ensisijaisesti minä itse olen vastuussa.” Kersantti Aalto myös vakuuttaa Suomen Sotilaalle, että he ovat saaneet juuri haluamansa varusmiehet vapaaehtoisiksi uusiin valmiusjoukkoihin. Mielekkäitä palvelutehtäviä on riittänyt, eikä kahta samanlaista päivää ole vielä ollut. Väyrysen mukaan asiassa onnistuttiin kuitenkin hyvin eikä ketään jouduttu määräämään näihin tehtäviin. Sen sijaan jouduttiin suoraan rekrytoimaan halukkaita peruskoulutuksen aikana. Hänen tehtävänsä on kouluttaa huoltojoukkuetta sekä toimia valmiusjoukoissa myös joukkueenjohtajana. Suomen Sotilas matkusti Karjalan prikaatiin Vekaranjärvellä selvittämään asiaa. 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A demmän palveluajan vastapainoksi ei olekaan tarjolla johtajakoulutusta, mahdollista RUK-paikkaa tai esimerkiksi rekkakorttia. Karjalan prikaatiin kuuluvan Kymen jääkäripataljoonan pataljoonaupseeri majuri Tuomas Väyrynen kertoi, että tehtävä ei ollutkaan helppo. Hälytysharjoituksia sekä ajoittain hyvinkin raskasta koulutusta on tietysKarjalan prikaatin esikunnassa meidät otti vastaan prikaatikenraali Pasi Välimäki.. Suomen Sotilaan tietojen mukaan kaikissa maan varuskunnissa alku ei ole ollut yhtä helppoa, mutta tämähän olikin vasta ensimmäinen saapumiserä, jossa tämä järjestelmä on käytössä. Eräs heistä on Kuusankoskelta kotoisin oleva kersantti Kasperi Aalto. Viran puolesta lausutut sanat vahvistivat myös vapaaehtoisina valmiuskoulutukseen hakeutuneet kersantti Jaakko Tuviala sekä korpraali Sampo Lumme. Varusmiehistä koottujen valmiusjoukkojen ryhmänjohtajat ovat palvelustaan suorittavia asevelvollisia varusmiehiä, mutta joukkueenjohtajat ja sitä korkeammat tehtävät on miehitetty kantahenkilökunnalla
Kenraali puhuu virkahuoneessaan vastuualueensa kartta taustalla. Prikaati vastaa kolmen maakunnan – Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson – puolustamisesta ja tähän tehtävään tarvittavien joukkojen tuottamisesta. Tämän päälle tulevat tietenkin vielä normaalit rynnäkkökiväärin koulutuslaukaukset. Joukon suorituskykyyn vaikuttaa osaamisen lisäksi myös sen henki. Tätäkin oli mahdollisuus tarkkailla huomaamatta, kun joukko joutui kaikkien armeijoiden tapaan odottamaan. Sää oli juuri niin inhottava kuin marraskuussa voi olla, mutta siitä huolimatta nuorisokielellä lausuttuna läppä lensi ja ilmeet pysyivät iloisina. Eikä palvelus ollut vielä lopussa. Tavoitteeseen päästyään joukkue asettui puolustusasemiin. Karjalan prikaatin esikunnassa meidät otti vastaan prikaatikenraali Pasi Välimäki. – Jos maahamme hyökätään, panemme vastaan heti rajalta. Kontrasti vastaavassa tilanteessa hartiat lysyssä palveluksen päättymistä odottaviin normivarusmiehiin oli selvästi havaittavissa. Koko maata puolustetaan ja joka metristä taistellaan. Silloin hyvin varustetut, mutta harvalukuiset suomalaiset joukot viivyttivät ylivoimaista maa...vahvennettu joukkue hyökkäsi CV-rynnäkkövaunujen tukemana.. Ryhmäytyminen ja henki tuntuivat siis erinomaiselta, olivathan nuoret miehet viettäneet jo koko kuluneen vuoden yhdessä. Konekivääriampuja kertoi kuluttaneensa venäläisvalmisteisella PKM-konekiväärillään noin 1 200 kovaa laukausta. Osallistun tähän itsekin kuvaamalla suoritteita kännykkävideolle, Välimäki kertoo selvästi innostuneena. Kenraalin sanoin Karjalan prikaati on Kaakonkulman puolustaja – valmiutta joka päivä. Tämä on tarpeen, jotta vähälukuiseen joukkoon saadaan erilaista osaamista toisiaan tukemaan. Kun harjoittelemme, pyrimme aina mittaamaan saavutettua suorituskykyä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 11 ti riittänyt. Tämän taistelijan tähtäimiin ei olisi terveellistä joutua… Hänen taisteluparinsa eli niin sanotun tukiampujan rynnäkkökiväärin optinen tähtäin taas sahasi väsymättä käsketyllä tähystysalueella: vasen reuna, oikea reuna ja taas takaisin. Mittaustuloksia voidaan vertailla tavoitteisiin ja aikaisemmin saavutettuihin tuloksiin. Komentaja Seuraavaksi siirryimme komentoketjun toiseen päähän. – Tämä yksikkö on todella silmäteräni, jonka harjoittelua käyn katsomassa niin usein kuin muilta virkatoimilta vain on mahdollista. Näin täytämme vaativan tehtävämme mitään ei anneta ilmaiseksi. Koulutus Seurasimme valmiusyksikön harjoittelua, jossa vahvennettu joukkue hyökkäsi CV-rynnäkkövaunujen tukemana. Kenraali ei tätä mainitse, mutta mieleen tulee esimerkkinä talvisodan kahden ensimmäisen viikon niin sanotut suojajoukkotaistelut. Mielekkyyttä palvelukseen on tuonut kaikille koulutettu niin sanottu kaksoistehtävä eli toinen erikoiskoulutus, esimerkiksi tarkka-ampuja tai räjäyttäjä
Nämä ovat tärkeitä signaaleja omille kansalaisille sekä myös maan rajojen ulkopuolelle. Nykyjoukkojen tehtävä ei keskustelussa tule ilmi, mutta aikavoiton hankkiminen operatiivisten ja alueellisten joukkojen perustamista varten olisi ainakin yksi ilmeinen vastaus. Siis hyvin erilaisia kuin me olimme silloin, kun itse palvelimme. Esimerkiksi tykistön ja raketinheittimistön tulenkäytössä on oltava erityisen tarkka. Nämä on otettava sotatoimien suunnittelussa huomioon. He ovat laadultaan vähintään yhtä hyviä, mutta erilaisia. Nuoret ovat vaativia, rohkeita ja uskaltavat kysellä sekä myös kyseenalaistaa. Teemme kaikkemme siviilitappioiden välttämiseksi. Erittäin nopeassa tilannekehityksessä väestön evakuoinnit taistelualueelta ja niiden tuntumasta ovat todellinen haaste. – Nuorissa on tulevaisuus, ja heihin suhtautumisessa meillä vanhemmilla olisi peiliin katsomisen paikka. 12 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 hantunkeutujaa. Ei ole myöskään sattuma, että media julkaisee valokuvia, joissa Leopardja CV-panssarivaunut tankkaavat SEO-huoltoasemalla. Kaikki eivät kykene palvelustaan loppuun suorittamaan, mutta tähän on monenlaisia syitä, joista osaan Puolustusvoimat ei kykene vaikuttamaan, kuten esimerkiksi loukkaantumiset lomilla, Välimäki toteaa lopuksi. Esimerkiksi Suomen Sotilaalle näytetään harjoittelua ja toimintaa avoimesti, toki paljon jää myös kertomatta. Kritiikkiä tuli silloin nimenomaisesti liian nopeasta periksi antamisesta. Olen hyvin ylpeä nuorista sotilaistamme – tekevät parhaansa, katse eteen ja suupielet ylhäällä. Varusmiesten valmiuksista ja koulutustasosta kenraali Välimäellä on vankka käsitys. Voimannäyttöä Kenraali Välimäki haluaa korostaa, ettei Puolustusvoimat kehitä valmiuttaan piilossa vaan haluaa myös osoittaa ulospäin tehokkuutta sekä reagointikykyä. Prikaatikenraali Välimäki mainitsee myös alueensa erityispiirteet eli tiheähkön asutuksen ja tieverkon. Valmius edellä Suomen Sotilaalla oli mahdollisuus kesNuoret ovat vaativia, rohkeita ja uskaltavat kysellä sekä myös kyseenalaistaa.
Selvää ainakin on, etteivät Krimin tapahtumat voi meillä toistua. Jutun alussa mainitusta tilannekuvasta ja johtamisesta, joka rauhan aikana perustuu viranomaisten VIRVE-verkon helposti tuhottaviin kännykkämastoihin, toteaa eversti Kurvinen: – Olemme hyvin tietoisia tästä haavoittuvuudesta, ja sille on tekniset vastakeinot valmiiksi mietitty. Vanhimmat alaiseni jakavat samat kokemukset, mutta nuoremmalle henkilökunnalle asiassa on ollut hieman opettelemista. Kylmän sodan päätyttyä nämä asiat jäivät taka-alalle, kunnes nyt jälleen kuljemme valmius edellä. Tätä voi miettiä vaikka sitä taustaa vastaan, että itänaapurimme on 1900-luvulla kaksi kertaa pystynyt meitä vastaan strategiseen yllätykseen, kummallakin kerralla niin halutessaan. Eihän tällaista asiaa etukäteen voi tietää, mutta määrätietoista työtä on tehty vuosien ajan valtionhallinnossa sekä Puolustusvoimissa jutun alussa mainittujen osa-alueiden parantamiseksi. Aina valmiit. Pian nykytilasta tulee kuitenkin kaikille rutiininomainen uusi normaali. – Kun aikanaan luutnanttina aloitin sotilasurani Santahaminassa, oli valmiutemme korkealla. 13 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A kustella myöhemmin syksyllä pidetyn UUSIMAA 17 -sotaharjoituksen aikana valmiusasioista Kaartin jääkärirykmentin komentajan eversti Ahti Kurvisen kanssa. Mitkä ne ovat, jää arvoitukseksi, mutta Kurvinen jatkaa vielä: – Viestit kulkevat tarvittaessa lähetinkin voimin, kuten sotilaat aina ovat osanneet toimia. Sen sijaan varusmiehet ovat suhtautuneet innostuneesti heille näin lankeaviin ’oikeisiin tehtäviin’, Kurvinen tiivistää. Hänen aluevastuunsa alkaa samaiselta Kymijoelta, jonne edellisen haastateltavamme vastuualue päättyy, ja kattaa muun muassa tärkeän pääkaupunkiseudun. Ehkä voisimme yhtyä vuoden 1989 Talvisota-elokuvan joukoilleen puhuvan roolihahmon vuorosanoihin: ”Meiltä voidaan kyllä vaatia, mutta meiltä on paha tulla ottamaan.” Meiltä voidaan kyllä vaatia, mutta meiltä on paha tulla ottamaan.. Tätä valmiutta on Puolustusvoimat myös jatkuvasti esitellyt julkisuudessa. Kun julkisuudessa on spekuloitu Santahaminan varuskunnan sijainnista haavoittuvan sillan takana, panee eversti Kurvinen vielä paremmaksi: – Harjoittelemme kaikenlaisia skenaarioita, muun muassa tilannetta, jossa vihollinen on päässyt jo varuskuntamme alueelle. Olemmeko siis valmiita, vai voidaanko meidät yllättää
Surmansa saanut terroristi kuului niin sanottuun Kumpulan Remy -ryhmään. Useita merkittäviä Abu Sayyaf/ ISIL-terroristiryhmän jäseniä surmattiin erityisesti Filippiineillä. Islamistiprofessorin uskottiin perineen ISILin aluejohtajan viitan Hapilonilta. 14 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 JY VÄLL Ä S uomalaisten suositun matkailukohteen, Kaakkois-Aasian, turvallisuusviranomaiset menestyivät loppuvuodesta 2017 terrorismin vastaisessa taistelussa. Se on Abu Sayyaf -ryhmän alainen verkosto, joka syyllistyi jo vuonna 2014 sieppauksiin Sabahin läänissä. ETELÄ-FILIPPIINEILLÄ lokakuussa 2017 turvallisuusviranomaiset onnistuivat tappamaan Isnilon Hapilonin, ISIL-terroristiverkoston Kaakkois-Aasian johtajan. Mauten, Hapilonin ja Ahmadin kuolemat ovat takaisku jihadisteille Kaakkois-Aasiassa. Tilanne on kuitenkin edelleen huolestuttava erityisesti Filippiineillä, missä hallitusta vastaan toimii lukuisia kapinallisryhmiä, joilla ei ole ISIL-yhteyksiä – ainakaan toistaiseksi – ja joiden radikalisoituminen ilman jonkinlaista poliittista prosessia on todennäköistä.. Surmansa sai myös Marawin valtaukseen osallistuneen Maute-jihadistiryhTERRORISTIJOHTAJIA SURMATTIIN KAAKKOIS-AASIASSA män johtaja Omar Maute. Hapilonin ja Mauten kuolemien myötä Filippiinien presidentti julisti ISILin kukistetuksi kuukausia Marawin hallinnasta käytyjen taistelujen jälkeen. JOULUKUUN alussa Malesian viranomaiset surmasivat tulitaistelun yhteydessä ISILiin liittyneen, Abu Sayyaf -ryhmään kuuluneen filippiiniläisterroristin Abu Paliyakin, jonka uskotaan olleen tiedustelemassa Malesian itäisen Sabahin läänin olosuhteita. Pian tämän jälkeen uutisoitiin myös Mahmoud Ahmadin saaneen surmansa
Ilmatuen avulla liittouman tukemat jemeniläisjoukot ovat aloittaneet etenemisen useilla rintamilla, myös maan länsirannikolla ja lähellä Saudi-Arabian ja Jemenin pohjoista raja-aluetta. EDISTYSTÄ on nähty Jemenin pohjoisosassa, erityisesti kapinallisten tukialueella Sadaassa, jossa pääosa joulukuun ilmaiskuista tapahtui. Ilmaiskujen määrä nousi vuoden 2017 joulukuussa 67 % edellisen kuukauden määrään verrattuna. Patria myi vuonna 2016 Arabiemiraatteihin 40 AMV 8x8 -panssaroitua miehistönkuljetusvaunua. Marraskuussa Saudi-Arabia joutui kansainvälisen arvostelun kohteeksi, kun se esti laivaliikenteen satamaan. Tämä on muodostanut liittoumalle poliittisen ongelman, sillä sataman kautta maahan saapuu humanitääristä apua, mikä on vaikeuttanut sotatoimia alueella. Sataman saarto oli omiaan pahentamaan Jemenissä riehuvaa koleraepidemiaa ja nälänhätää. RANNIKOLLA liittouma on edennyt kohti Hodeidahin satamakaupunkia. Moraalista närkästystä sisältäneessä uutisoinnissa vähemmälle huomiolle jäi kuitenkin itse Jemenin konflikti. Liittouma otti uudelleen haltuun tärkeän vuoristoalueen, joka katkaisee kapinallisten huoltoyhteydet alueella. Myös useat isot kapinallisten asekätköt ovat paljastuneet. JEMEN koki poliittisen maanjäristyksen, kun entinen presidentti Ali Abdullah Saleh yritti puolenvaihtoa Saudi-liittouman puolelle ja huthi-kapinalliset surmasivat hänet 4.12.2017. KAKSI JA PUOLI VUOTTA kestäneessä Jemenin sodassa siirryttiin joulukuussa 2017 uuteen vaiheeseen, kun Saudi-Arabian johtama liittouma kiihdytti ilmapommituksiaan ja onnistui murtamaan lukkiutuneen tilanteen. Maan pääkaupunki Sana’a on edelleen huthi-kapinallisten hallussa, mutta kaupungissa olevien kapinallisten asema on heikentynyt, sillä RATKAISU JEMENIN SODASSA. Välittömästi salamurhan jälkeen liittouma kiihdyt. 15 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 T ammikuussa kansallista keskustelua herätti suomalaisvalmisteisen AMV-ajoneuvon osallistuminen Jemenin sisällissotaan. liittouma on iskenyt näiden huoltoyhteyksiä vastaan. Eteneminen on sitäkin merkittävämpää, koska Sadaan alue on Huthi-liikkeen tukialuetta ja todennäköisimpiä SaudiArabiaan suunnattujen ohjusten laukaisupaikkoja. Kapinalliset ovat pitäneet kaupunkia hallussaan vuoden 2014 lokakuusta lähtien
Jemenin presidentti Hadi oli vaatinut Salehin murhan myötä liittoumalta välitöntä hyökkäystä Sana’an vapauttamiseksi, mutta se näytIlmatuen avulla liittouman tukemat jemeniläisjoukot ovat aloittaneet etenemisen useilla rintamilla... Näin he onnistuivat katkaisemaan kapinallisten huoltoyhteydet Hodeidahin ja maan kolmanneksi isoimman kaupungin Taizin välillä, mikä auttaa huthien piirittämän Taizin vapauttamisessa. TAMMIKUUN ensimmäisellä viikolla Arabiemiraattien maajoukkojen tukemat jemeniläisjoukot vahvistivat otettaan valtaamistaan alueista ja ottivat haltuunsa Heysin piirikunnan. Kaupunkia ovat puolustaneet Muslimiveljeskunnan taistelijat. PÄÄKAUPUNGISSA Sana’assa huthi-kapinalliset ovat edelleen vallassa, mutta sielläkin heidän otteensa näyttää heikkenevän. Ilmaiskut pääkaupunkiin ovat jatkuneet: joulukuussa kaupunkiin tehtiin 116 ilmaiskua. Kapinalliset ovat ryhtyneet takavarikoimaan puhelimia ja tarkastamaan niitä hallitusmyönteisen propagandan varalta. Kaupunkia ympäröivissä koillisissa piirikunnissa liittouma on vahvistanut otettaan.. Salehin omista joukoista kaksi pataljoonaa liittyi liittouman hyökkäykseen. Lisäksi liike on ryhtynyt värväämään kouluista lapsisotilaita riveihinsä. Viikkoa myöhemmin se valtasi Khoukhan, joka sijaitsee liittouman hallitseman Mochan ja huthien hallitseman Hodeidahin puolivälissä. tää pyrkivän pääkaupungin eristämiseen. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 JY VÄLL Ä ti hyökkäystään Hodeidahin kaupunkia vastaan. Arabiemiraatit on perinteisesti karsastanut veljeskuntaa, mutta joulukuun puolivälissä Saudi-Arabia isännöi Jemenin Muslimiveljeskunnan edustajien ja Abu Dhabin kruununprinssin välistä tapaamista, jonka jälkeen liittouma onkin ryhtynyt antamaan ilmatukea Taizin puolustajille
VENÄJÄN TAPPIOIDEN UUSIVUOSI SYYRIASSA Kranaatinheitiniskua seurasi 13 lennokin koordinoitu isku lentokentälle.. KRANAATINHEITINISKUA seurasi 13 lennokin koordinoitu isku lentokentälle. Samalla iskujen toteuttajataho osoitti kykenevänsä soluttautumaan hallituksen ja venäläisten tukialueille huomaamatta. Venäläisten syytöksen mukaan Yhdysvallat oli toimittanut lennokit terroristeille ja väitti amerikkalaisten Boeing P-8 Poseidon -tiedustelulentokoneen olleen tukikohdan yllä lennokki-iskun tapahtuma-aikana. Muutamaa päivää myöhemmin Hmeimim – venäläisten tärkein lentotukikohta Syyriassa – joutui kranaatinheitiniskun ja miehittämättömien lennokkien parven hyökkäyksen kohteeksi. Venäläistoimittajan ottamien valokuvien mukaan ainakin osa venäläiskoneista oli kärsinyt vaurioita. Kranaatinheitinja lennokki-iskut olivat kuitenkin isku päin venäläisten kasvoja. Huomionarvoista oli lisäksi iskujen ajoitus: joulukuussa tukikohdassa vieraillut Putin oli vain paria päivää aiemmin julistanut sotatoimien olevan Venäjän osalta Syyriassa ohitse. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 17 U udenvuoden aattona ajoneuvosaattueen suojaustehtävissä ollut Mi-24-taisteluhelikopteri lensi ilmeisesti voimalinjoihin ja syöksyi maahan. Helikopteri oli matkalla Haman lentotukikohtaan. Mikäli Venäjän puolustusministeriöön on uskomista, lennokki-isku ei aiheuttanut tappioita, vaan seitsemän lennokkia ammuttiin alas ja loput tehtiin vaarattomiksi elektronisten puolustusjärjestelmien avulla. Lisäksi venäläisten pienemmät tukikohdat Homsissa ja Latakiassa joutuivat pienempien lennokki-iskujen kohteeksi. n Hmeimim on venäläisten tärkein lentotukikohta Syyriassa. HMEIMIMIA vastaan tehdyt iskut tammikuussa olivat ensimmäiset koordinoidut iskut tukikohtaa vastaan sitten syyskuun 2015, jolloin Venäjä aloitti sotansa Syyriassa. Latakian läänissä, syvällä al-Assadin tukialueella sijaitsevalla lentotukikohdalla on merkittävää symboliarvoa, sillä sieltä käsin Venäjä johtaa sotatoimiaan Syyriassa. Jos tiedot pitävät paikkansa, kyseessä olisi vuosikymmeniin merkittävimmät yhden päivän kalustotappiot Venäjän ilmavoimille. Tiedot heitinhyökkäyksen aiheuttamista tuhoista olivat ristiriitaisia: Kommersant-lehden mukaan tukikohtaan ammutut kranaatit tuhosivat seitsemän venäläislentokonetta, joukossa kaksi SU-35-hävittäjää ja neljä SU-24-maataistelukonetta. Iskut herättävät kysymyksen venäläisten Syyriassa saavuttamien tulosten pitkäikäisyydestä. Venäjän puolustusministeriö kiirehti kiistämään tiedot, mutta vahvisti kahden venäläissotilaan saaneen iskussa surmansa. Yhdysvallat kiisti väitteet täysin valheellisina. Kaksi lentäjää sai surmansa. Tämä kenties selittänee Venäjän puolustusministeriön poikkeuksellisen reaktion iskuihin: maa syytti iskuista Yhdysvaltoja
ELN:n iskun kohteena oli tärkeä öljyputki ja sitä suojelevat Kolumbian asevoimien sotilaat. 18 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 JY VÄLL Ä V asemmistolaisen ELN-ryhmän pommi-iskun seurauksena Kolumbian hallitus katkaisi tammikuun toisella viikolla neuvottelut terroristiryhmän kanssa. Venäläiset epäilevät maltilliseen oppositioon kuuluvaa ryhmittymää nimeltä Muazzara, jonka tukialue on eteläisessä Idlibissa. Kolumbian hallitus on neuvotellut ELN:n edustajien kanssa vuoden 2017 helmikuusta lähtien Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa. Siiranmäellä maahan pudotettu kivi on nostettu paikalleen ja sen tekstit maalattu uudestaan. Pohjoismaille yhteinen taisteluasu NORJAN , Ruotsin, Tanskan ja Suomen hanke yhteisestä taisteluasusta etenee. Venäläisten on väitetty painostaneen iskun jälkeen Turkkia, jonka se epäilee tukevan ryhmittymää. Kuuterselässä VT-linjaa muistomerkin läheisyydessä entisöivän venäläisen vapaaehtoisryhmän aktiivit poistivat muistomerkkiin töhrityt punaiset hakaristit käytännössä jo seuraavana päivänä. Hankkeesta kiinnostuneilla toimittajilla on mahdollisuus jättää osallistumishakemuspyyntö neljän maan yhteisestä Nordic Combat Uniform (NCU) -taisteluasusta. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ilmoitti iskun jälkeen tekevänsä pikavierailun Kolumbiaan. Hankinnan kokonaisarvo on arviolta 290-425 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on noin 50-65 miljoonaa. SYYRIASSA ISIL-terroristiryhmä on tehnyt lennokki-iskuja, mutta terroristien tukialue on kaukana Latakiasta, mikä on nostanut esiin kysymyksen iskun tekijöistä. Hankintapäätökset tehdään kuitenkin erikseen, Suomen puolustusministeriöstä kerrotaan. Yhteinen taisteluasujärjestelmä on suunniteltu käytettäväksi Pohjoismaiden puolustusvoimien kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. NCU-taisteluasukokonaisuus sisältää sotilaan koko vaatetuksen pois lukien asusteet, kuten suojavarusteet, jalkineet tai kantojärjestelmät. Suomen Sotilas -lehden upseeripartio kävi marraskuussa tulevien lukijamatkojen kohteiden tiedustelun lomassa katsomassa, mikä muistomerkkien tilanne on tällä hetkellä. Kilpailevien teorioiden keskellä Venäjän kannalta tärkein alkuvuoden tavoite lienee kentän turvaaminen uusien iskujen torjumiseksi. Tavoitteena on hankkia taisteluasu, joka antaa sotilaille suojaa olosuhteilta ja heihin kohdistuvilta uhilta erilaisissa toimintaympäristöissä. KOLUMBIAN JA ELN:N NEUVOTTELUT POIKKI Kuuterselän ja Siiranmäen muistomerkit korjattiin UUTISOIMME kesällä 2017, miten töhrijät olivat iskeneet Kuuterselässä ja Siiranmäellä suomalaisten ja venäläisten vuoden 1944 taisteluissa kaatuneiden muistomerkkeihin menetetyllä Karjalankannaksella. Yhteinen asu ei tarkoita, että maat siirtyisivät käyttämään samanlaista maastokuviota, yhteispohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon-hankesivuilla kerrotaan. Kilpailevan teorian mukaan iskun takana olikin Bashar al-Assadiin tyytymätön ryhmittymä nimeltä Vapaa alawiittiryhmä, joka iskulla halusi osoittaa presidentin olevan haavoittuva. Asua pitää voida käyttää kaikkialla maailmassa. Toimittajaehdokkaille jätetään myös paljon varaa omaan innovaatioon. YK:n turvallisuusneuvosto puolestaan ilmaisi huolensa Kolumbiassa jälleen lisääntyneistä yhteenotoista ja terrori-iskuista. Nyt muistomerkit ovat pääosin kunnossa. Tämän teorian mukaan iskussa oli kyse vastalauseesta Venäjän ”rauhanponnisteluja” vastaan, sillä niiden onnistuminen heikentäisi Iranin asemaa. Kolmannen teorian mukaan isku olisi ollut Syyrian hallituksen puolella olevan ja Iranin tukeman shiiaryhmän toteuttama. Esimerkiksi nappien, vetoketjujen ja taskujen käytöstä tai sijainnista ei ole vielä tehty päätöksiä.. Presidentti Juan Manuel Santos ilmoitti kutsuneensa Quitossa olevan hallituksen neuvotteludelegaation takaisin
Samalla halusin tuoda esille materiaalin paksuuden. Tilaus on arvoltaan noin 1,1 miljoonaa euroa. Patsaan tehneen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen mukaan ihmishahmo ei ole rikkiammuttu, kuten monet ovat teosta tulkinneet. Sata vuotta reserviupseerikoulutusta VIMPELIN sotakoulun kurssin alkamisesta tuli tapaninpäivänä täyteen 100 vuotta. Maanpuolustusjuhla keräsi arkipäivästä huolimatta runsaasti yleisöä. Tai ohuuden”, Kauhanen sanoi Ylelle. ”Minusta se ei ole rikkiammuttu. MISU-maastoajoneuvoja hankitaan neljä kappaletta, ja niitä testataan Puolustusvoimissa kenttäolosuhteissa vuosina 2018–2020. Hankinnan avulla kerätään tietoa maastoajoneuvon suorituskyvystä ja käytettävyydestä Puolustusvoimien tulevaisuuden tarpeisiin, puolustusministeriöstä kerrotaan. Aukon tehtävä on keventää veistosta. ”Talvisota käytiin kylmissä, pimeissä oloissa. Ajatus oli, että veistos olisi sille vastapooli eli valon tuoja”, Kauhanen totesi. Bittium Tough Comnode -päätelaitteella täytetään Puolustusvoimien liikkuvien joukkojen tiedonsiirron tarpeita muun muassa VoIP-puhelimena, IP-reitittimenä ja SHDSL-toistimena, oululaisyrityksestä kerrotaan. MISU on miina-, sirpaleja luotisuojattu 6x6maastoajoneuvo.. Suomalaisen reserviupseerikoulutuksen katsotaan alkaneen tästä alle kolmen viikon kurssista. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 4 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus kotimaassa noin 40 henkilötyövuotta Suomen Sotilas -lehti kertoi jo muutama vuosi sitten Espoon suunnalla liikenteen joukossa nähdystä Protolabin MISU-maastoajoneuvosta. Oppilaita kurssilla oli noin 200. Puolustusvoimat laski 28.12. Varsinainen RUK aloitti Haminassa vasta vuonna 1920. vuosipäivänä Helsingin Kasarmitorilla puolustusministeriön rakennuksen edessä. Reiät ovat 23 senttimetriä halkaisijaltaan. Juhlapuheen piti puolustusministeri Jussi Niinistö. Protolabin suunnittelukonttori on Espoossa ja tuotanto Raaseporissa. Molemmat nousivat myöhemmin merkittäviin tehtäviin tulevassa Suomen armeijassa. Painoa sillä on 6 000 kiloa. Kurssin johtaja oli Venäjän armeijassa aikaisemmin palvellut kenraalimajuri Paul von Gerich, ja komppanioiden päälliköinä toimivat jääkärit Aarne Sihvo ja Juho Heiskanen. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 19 Misuja Puolustusvoimille PUOLUSTUSVOIMAT saa kokeilukäyttöön suomalaisen Protolabin kehittämän MISU-maastoajoneuvon. Muistomerkki on Suomen suurin valettu teräsveistos – korkeutta kokonaisuudella on 10,6 metriä, josta valetun sotilaan osuus on seitsemän metriä. Talvisodan muistomerkki paljastettiin TALVISODAN MUISTOMERKKI paljastettiin talvisodan alkamisen 78. Puolustusvoimille suomalaisia päätelaitteita OULULAINEN puolustusalan yritys Bittium on saanut Puolustusvoimilta tilauksen monikäyttöisestä Bittium Tough Comnode -päätelaitteesta. Vimpelin kurssin tarkoituksena oli pikakouluttaa opiskelijoiden joululoman aikana ryhmänja joukkueenjohtajia suojeluskunnille. seppeleen Vimpelin Pokelan kylässä olevalle Pokelan muistomerkille sekä kirkonkylän Sotakoulun muistomerkille. MISU on miina-, sirpaleja luotisuojattu 6x6-maastoajoneuvo
Puolustusministeri Vulinin mukaan Serbia aikoo ostaa kuusi Mi-17-helikopteria sekä niitä varten varattavan lentotukikohdan muutostyöt Venäjältä. Modernisoinnilla varmistetaan PASI-miehistönkuljetusajoneuvojen suorituskyky, kunto ja tekninen elinjakso 2030-luvulle asti. varapuheenjohtajana vuodesta 2012. Liittoa kuusi vuotta johtanut toimitusjohtaja Pauli Mikkola luovutti puheenjohtajuuden vuoden lopussa lahtelaiselle Marko Patrakalle, joka on toiminut liiton 1. Ajoneuvoihin asennetaan myös turvavöillä varustetut istuimet, puolustusministeriöstä kerrotaan. Saab toimittaa Hamina-luokan ohjusveneisiin 9LV-taistelunjohtojärjestelmän (CMS), 9LV-tulenjohtojärjestelmän (FCS), joka sisältää myös Ceros 200 -maalinosoitusjärjestelmän, sekä kauko-ohjattavan Trackfire Remote Weapon Station -asejärjestelmän (RWS). Saabin saamien tilauksien arvo on noin 960 miljoonaa SEK (noin 100 miljoonaa euroa), Saabilta kerrotaan. Alusten peruskorjauksesta vastaa Patria Systems Oy. Lisäksi Hamina-luokan aluksiin toimitetaan Saabin integroitu Tacticall-viestintäjärjestelmä. Tacticall-järjestelmän toimittamiseen liittyvä sopimus allekirjoitetaan myöhemmin. Uudistamisessa päivitetään ajoneuvojen sähköjärjestelmät, kunnostetaan voimansiirtokomponentit sekä uusitaan jousitus ja ulkopinnoite. Peruskorjauksella varmistetaan riittävä merellisen puolustusvalmiuden jatkuvuus 2020-luvulla Rauma-luokan ohjusveneistä luopumisen ja Laivue 2020 -korvettien välisenä aikana. Maanpuolustuskiltojen liitto ry omistaa kokonaan Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen, joka julkaisee riippumatonta Suomen Sotilas -lehteä. Venäjä lähestyy Serbiaa SERBIAN puolustusministeri Aleksandar Vulin sanoi 21.12. Järjestö on henkilöjäsenmäärältään Suomen kolmanneksi suurin vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevä järjestö. Hamina-luokan ohjusveneet päivitetään PERUSKORJAUKSEN yhteydessä Puolustusvoimat hankkii veneisiin torpedoaseen Saab Dynamics Ab:lta. 20 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 JY VÄLL Ä Pasit modernisoidaan XA-180 -miehistönkuljetusajoneuvojen eli Pasien elinjaksopäivitys tilataan suomalaiselta Patria Land Systems Oy:ltä. Tämä tarkoittaisi puolestaan venäläisen soti. Hamina-luokan ohjusveneiden peruskorjauksen tavoitteena on alusten käyttöiän turvaaminen vuoteen 2035 saakka, alusten itsenäisen operointiajan pidentäminen sekä sukellusveneentorjuntakyvyn ja omasuojakyvyn parantaminen. Maanpuolustuskiltojen liitto ry on vuonna 1963 perustettu vapaaehtoisen maanpuolustuksen kansalaisjärjestö. Liiton tehtävänä on ylläpitää joukko-osastojen ja aselajien perinteitä sekä osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Maanpuolustuskiltojen liitto sai uuden puheenjohtajan MAANPUOLUSTUSKILTOJEN liitto ry:n puheenjohtaja vaihtui. että Serbian ja Venäjän korkean tason sotilasyhteistyöstä on sovittu Serbian presidentin Aleksandar Vucicin Moskovan vierailun yhteydessä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa
Ranskalainen konsortio tarjoaa Puolalle Scorpene-luokan sukellusveneitä. Ison-Britannian ja Venäjän välit ovat aallonpohjassa Ison-Britannian ulkoministerin Boris Johnsonin syytettyä Venäjää sekaantumisesta muiden maiden vaaleihin. Serbian ja Venäjän läheinen yhteistyö huolestuttaa Balkanilla. Vaikuttajajoukon tavoitteena on saada aikaan YK:n puitteissa maailmanlaajuinen kielto tällaisten asejärjestelmien kehittämiselle ja rakentamiselle. Uusien alusten on tarkoitus korvata Puolan neljä vanhentunutta Kobben-luokan sukellusvenettä. Ruotsin oppositiossa olevan oikeistokoalition kannattajista Nato-jäsenyyden puolella on peräti 65 prosenttia. Ylen joulukuisen tutkimuksen mukaan Nato-jäsenyyden kannatus olisi pudonnut peräti 19 %:iin. Venäjä vastustaa tappajarobottien kieltämistä JOUKKO maailman johtavia tiedemiehiä ja teknologiayritysten johtajia on huolissaan autonomisten tekoälyä hyödyntävien asejärjestelmien eli niin sanottujen tappajarobottien kehityksestä. Saksalainen ThyssenKrupp tarjoaa puolestaan 212CD-luokan veneitä ja ruotsalainen Saab Kockum A26-luokan veneitä. Brittilaivaston fregatti HMS St Albans. Mikäli oikeistopuolueet pääsevät seuraavien vaalien jälkeen hallitusvastuuseen, saattaa Ruotsi ryhtyä hakemaan jäsenyyttä. Venäjän katsotaan pyrkivän vahvistamaan asemaansa alueella. Lisäksi maat neuvottelevat kuuden MiG-29:n, Buk-M1ja Buk-M2ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ja mahdollisesti Valko-Venäjältä hankittavan S300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankkimisesta. Venäjän mukaan tällaisten tulevaisuuden asejärjestelmien ennakoiva kieltäminen on tarpeetonta ja jopa vahingollista, sillä se estäisi myös siviilipuolen tutkimusta ja tuotekehitystä. Ruotsin kaikki oikeistopuolueet kannattavat Nato-jäsenyyttä. Aluksen uppouma on 4 500 tonnia ja pituus 135 metriä. Serbian ja Venäjän yhteistyö lisää jännitystä Balkanilla, varsinkin kun viimeisenä Serbiasta eronnut Montenegro otettiin Naton jäseneksi tämän vuoden kesäkuussa. Venäjän joulupurjehdus Brittein saarille BRITTILAIVASTON fregatti HMS St Albans lähetettiin hätyyttelemään joulukuussa Venäjän laivaston uusimpiin aluksiin kuuluvaa, vasta vuonna 2016 käyttöön otettua fregatti Admiral Gorškovia kauemmaksi Ison-Britannian aluevesiltä. Serbia sai vasta lokakuussa viimeksi vahvistusta asevoimilleen, kun se vastaanotti Venäjältä lahjana kuusi MiG29-hävittäjää sekä lupauksen 30 taistelupanssarivaunun ja 30 panssaroidun miehistönkuljetusavoneuvon toimittamisesta. 21 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 lashenkilöstön pysyvää läsnäoloa Serbiassa. Admiral Gorškov on risteilyohjusfregatti, jonka pääaseistus on 16 Onikstai Kalibr -meritorjuntaohjusta, joista jälkimmäisiä voi käyttää myös maamaaleja vastaan. Nato-kannatus kasvaa Ruotsissa ja vähenee Suomessa M A A N P U O L U S T U S T I E D O T U K S E N suunnittelukunnan MTS:n tuoreessa tutkimuksessa Nato-jäsenyyden kannatus Suomessa on pudonnut 25 %:sta 22 %:iin. Sen sijaan Nato-jäsenyyden kannattajien määrä on noussut jo 44 prosenttiin. Nyt on saatu myös Venäjän vastaus aloitteelle: maa ei tule hyväksymään mitään YK:n kieltoja autonomisiin asejärjestelmiin liittyen. Puola uusii sukellusveneet PUOLA on saanut kolmelta valmistajalta tarjouksen kolmen uuden sukellusveneen toimittamisesta. Ruotsi on toista maata: vain niukka enemmistö, 53 %, kannattaa enää maan sotilaallista liittoutumattomuutta. n Admiral Gorškov.
JY VÄLL Ä 22 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 Ranskalaisten tarjouksen kerrotaan olevan vahvoilla, sillä siihen kuuluu valmiiksi integroituja MBDA:n risteilyohjuksia. Zapad 2017 -harjoituksessa Venäjä simuloi suurta sotilaallista hyökkäystä Natoa vastaan. Simuloitu hyökkäys ei kohdistuisi pelkästään Baltian maihin. Kenraali Lindberg sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamu-ohjelmassa tuoreeltaan marraskuussa, että Zapad-harjoituksessa ei harjoiteltu hyökkäystä. Prikaatikenraali Martin Haremin mukaan Viron haasteena on tällä hetkellä palkatun henkilöstön lukumäärä: uusimmat asejärjestelmät edellyttävät pitkälle koulutetun vakinaisen henkiViroa ei vallata enää parissa päivässä.. ”Sallikaa minun sanoa asia selvästi. ”Suurhyökkäystä siinä harjoiteltiin...” VIRON puolustusvoimien komentaja kenraali Riho Terras otti joulukuussa kantaa saksalaisen Bild-lehden kohuartikkeliin, jonka mukaan Venäjä harjoitteli Zapad 17 -harjoituksessaan hyökkäystä Baltian maita ja Puolaa vastaan. Hankinnan hinta-arvio on 2,4 miljardia euroa. Kobben-luokka perustuu saksalaisvalmisteiseen modifioituun tyypin 205 –sukellusveneeseen, ja alukset on valmistettu vuosina 1963– 1966. Kenraali Riho Terraksen näkemys Venäjän harjoituksesta poikkeaa merkittävällä tavalla Suomen Puolustusvoimain komentajan kenraali Jarmo Lindbergin esittämästä. Uusien sukellusveneiden toimitus tapahtuisi vuosina 2024–2026. Haremin mukaan Viro pystyy nopealla aikataululla lähettämään 21 000 sotilasta taisteluihin ja puolustautumaan niillä itsenäisesti koko maan miehitystä vastaan. Kyse oli itse asiassa joukosta harjoituksia, jotka yhdessä ulottuivat Pohjolasta aina Mustallemerelle saakka. Puolan nykyiset Kobben-luokan sukellusveneet ovat alun perin kuuluneet Norjalle, ja ne on siirretty Puolalle 2000-luvun alussa. Meitä ei miehitetä VIROA ei vallata enää parissa päivässä, sanoo Viron pääesikunnan päällikkö prikaatikenraali Martin Harem. Puola haluaa sukellusveneidensä pääaseistukseksi risteilyohjuksia, sillä maa katsoo, että ne ovat avainsuorituskyky Puolan ja Naton sotilaallisen pidäkkeen kannalta. Venäjä harjoitteli ja simuloi paljon laajempia operaatioita kuin aiemmin on kerrottu”, Riho Terras sanoo Bild-lehdessä. Viron korkean valmiuden joukkoihin kuuluu palkatun henkilökunnan ja varusmiesten muodostama noin 6 000 sotilaan vakinainen väki sekä Viron suojeluskunnat tai kodinturvajoukot eli Kaitseliit, jonka jatkuva vahvuus on noin 15 000 henkeä
Viime vuonna Viron puolustusvoimat palkkasi 300 uutta henkilöä, mutta samalla palveluksesta erosi 250. Lisää Viron puolustuksesta lehtemme seuraavassa numerossa, jossa raporttimme tutustumisestamme Viron asevoimien nykytilaan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 23 lökunnan määrää, mutta pienen maan rekrytointipohja on kapea. Brittiläinen BAE Systems on yhteistyön pääsopimuskumppani ja vastaa hävittäjäkoneiden toimittamisesta sekä tukija koulutusjärjestelyistä. Kotitekoisilla lennokeilla Venäjän tukikohtiin VENÄJÄN puolustusministeriö on esitellyt Syyrian kapinallisilta kaapattuja kömpelön näköisiä miehittämättömiä ilma-aluksia (UAV) eli droneja. Suomalaiset kouluttavat Pohjois-Irakissa SUOMALAINEN kriisinhallintajoukko Irakissa aloittaa toiminnan osana monikansallista taisteluosastoa Kurdistanin ulkopuolella Pohjois-Irakissa, Maavoimista tiedotetaan. BAE Systems toimittaa Qatarin ilmavoimille yhteensä 24 Eurofighter Typhoon -hävittäjää. n Syyrian kapinallisilta kaapattuja droneja esillä Moskovassa.. Viron tarkoituksena on varastoida esimerkiksi ampumatarvikkeita riittävä määrä joukoille välittömästi käytettäväksi. Eurofighter Typhoon on ehdolla myös meidän Ilmavoimiemme HXhankkeessa Hornet-kaluston suorituskykyjen korvaajaksi. Syyrian kapinalliset ovat iskeneet venäläisten tukikohtiin Syyriassa UAV:illa ja ilmeisesti aiheuttaneet jonkin verran tuhoja. Suomalainen kriisinhallintajoukko jatkaa edelleen toimintaansa myös Kurdistanin turvallisuusviranomaisten kouluttamisessa erillisissä koulutustukikohdissa. Suomi tavoittelee 65 hävittäjää noin 10 miljardin euron kokonaiskustannuksilla. Ensimmäiset koneet toimitetaan vuoden 2022 lopulla. Eurofighter Typhoon on yhteiseurooppalaisen konsortion kehittämä, ja sen osavalmistusta ja -kokoonpanoa tehdään eri puolilla Eurooppaa, Britannian lisäksi mukana ovat muun muassa Saksa ja Italia. Tavoitteena on kasvattaa palkatun henkilökunnan määrää nykyisestä 3 220 henkilöstä 3 600 henkilöön. Suojausjoukko on keskitetty alueelle joulukuun 2017 lopussa, ja se aloittaa operatiivisessa toiminnassa tammikuun 2018 aikana, Maavoimista kerrotaan. Sopimus on arvoltaan noin 6 miljardia euroa, ja se sisältää laajan tukija koulutuspaketin. Viro käyttää puolustukseensa reilusti yli Naton suosituksen verran, mutta osa rahasta jää käyttämättä puolustustarvikkeiden valmistajien toimitusvaikeuksien takia. Uutiskuvissa esitellyt kaksi UAV-konetta näyttävät varsin kotitekoisilta, mutta venäläisten mukaan ne sisältävät kehittynyttä elektroniikkaa ja ohjelmistoja, jotka eivät ole BAE Systems toimittaa Qatarin ilmavoimille yhteensä 24 Eurofighter Typhoon -hävittäjää. Qatar ostaa Typhooneja BAE SYSTEMS ja Qatarin hallitus ovat sopineet Eurofighter Typhoon -hävittäjien toimittamisesta Qatarin ilmavoimille. Uudessa tehtävässään suomalainen suojausjoukko vahventaa alueella jo olevaa monikansallista taisteluosastoa osana tukikohdan suojaus-, lähipuolustusja omasuojajärjestelyjä. Nyt Venäjän puolustusministeriö väittää, että iskut ovat vaatineet huomattavaa osaamista ja ulkopuolelta annettua teknistä apua
Huippunopeus on 300 solmua (560 km/h). Nyt sekään vaihtoehto ei kelpaa. Kenellekään ei tule yllätyksenä, että harvojen kauppasaarron sallimien laillisten kaupankäyntikohteiden lisäksi maa on harrastanut hämärähommia, tietoverkkorikoksia, väärää rahaa, ihmisja huumekauppaa sekä laitonta aseja teknologiakauppaa maailman muiden roistovaltioiden kanssa esimerkiksi Lähi-idässä. Kanadan piti hankkia niitä 65 kappaletta. Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoo, että ulkopuoliset tahot yrittävät haitata Venäjän, Iranin ja Turkin sopimusta, jolla Syyrian tilannetta yritetään rauhoittaa. Erilaisista lähteistä kerättyjen tietojen mukaan myös eliitti ja varsinkin perinnöllisen diktaattorin Kim Jong-unin lähipiiri pystyy elämään yltäkylläisyydessä. Turkki etääntyy Natosta TURKKI aikoo ostaa Venäjältä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän siitä huolimatta, että Naton puolelta on varoitettu n Bell V-280 Valor. Tulevaisuus näyttää, saadaanko Valorista parempia kokemuksia. Saattaakin olla, että seuraavien vaalien jälkeinen hallitus palaa F-35-projektiin. Uusien hävittäjien asemesta Kanada aikoo ostaa väliaikaisratkaisuna käytettyjä F/A-18 Hornet -hävittäjiä Australiasta, joka puolestaan on päättänyt hankkia F-35 Lightning II -hävittäjiä – ja ilmeisesti pysyy päätöksessään. Kanada arpoo yhä hävittäjää KANADA on ollut mukana Yhdysvaltojen vetämässä Joint Strike Fighter -ohjelmassa, jonka tuloksena on rakennettu Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjä. Koneen kokonaislähtömassan arvioidaan olevan noin 13 600 kiloa ja tyypillinen toimintasäde noin 900-1 480 kilometriä. V-280:n matkanopeus on 280 solmua eli noin 520 km/h, mistä ilma-alus on saanut nimityksensä. Viimeksi joulukuussa Australiassa pidätettiin pohjoiskorealaistaustainen Australian kansalainen, jonka epäillään kaupanneen joukkotuhoaseisiin liittyvää teknologiaa Pohjois-Korean laskuun. Näistä Venäjä väittää ilmatorjunnan pudottaneen seitsemän ja ELSO-yksiköiden loput kuusi. Pohjois-Korea kaupittelee joukkotuhoaseosaamistaan KAUPPASAARROSTA huolimatta maailman viimeinen punainen diktatuuri Pohjois-Korea pystyy kehittämään ohjusja ydinaseteknologiaa. Hänen hallituksensa piti F-35:ttä liian kalliina, joten vaihtoehdoksi päätettiin ottaa Boeing F/A-18 Super Hornet. Viimeksi mainituista kolme räjähti maahan osuessaan ja kolme saatiin kaapattua ehjänä. Valorin moottorit pysyvät paikallaan, mutta roottorit akseleineen on saranoitu. Venäjän puolustusministeriön mukaan UAV-iskuissa Venäjän lentotukikohtaan Syyrian Hmeimimissä ja sen laivastotukikohtaan Tartuksen satamassa iskettiin 13:lla UAV-lennokilla. V-280-konetta kehitetään osana Yhdysvaltojen armeijan vertikaalisen nostokyvyn kehittämisohjelmaa. Toisin kuin Bell V-22 Osprey, V-280 Valorissa moottorit eivät käänny roottorien mukana. V-280 Valor ensilennolla BELL HELICOPTER -yhtiön V-280 Valor -kääntyväroottorinen ilma-alus teki ensilentonsa 18.12. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 niin herkkiä häirinnälle ja mahdollistavat paremman osumatarkkuuden. Kanadan piti hankkia 65 F-35:tä.. Mutta mistä rahat tulevat. Sitten Kanadan pääministeriksi tuli nuori liberaalipuolueen Justin Trudeau. Todisteita epäilyttävistä puuhista saadaan aina silloin tällöin. Suomen Sotilaankin sivuilla esiintynyt Osprey on kärsinyt jatkuvista teknisistä ongelmista ja korkeista käyttökustannuksista. Käytetyt F/A-18 Hornet -hävittäjät ovat Kanadalle väliaikaisratkaisu, jonka perimmäinen syy on maan nykyhallituksen halu pitää kiinni säästämiseen liittyvistä vaalilupauksistaan. Kanadan omat käyttöikänsä päähän tulleet CF-18-hävittäjät ovat F/A-18-hävittäjän Kanadalle räätälöityjä tuotantoversioita, joista ensimmäiset on otettu käyttöön vuonna 1983 eli yli kymmenen vuotta Suomen Hornet-kalustoa aikaisemmin
Itämerelläkin alus on nähty useaan otteeseen. Kuninkaallisella laivastolla on rahoituskriisin vuoksi nyt paljon haasteita. Nyt valmisteilla oleva kolmas alus edustaa kokonaan kiinalaista suunnittelua, ja sen kerrotaan olevan noin 10 000 tonnia suurempi kuin Kuznetsov-luokan tukialukset. Maailman suurimmilla merivoimilla, Yhdysvaltojen laivastolla, on kuitenkin huima etumatka muihin maihin verrattuna. Yhdysvalloilla on peräti 20 käytössä olevaa lentotukialusta eli suurin piirtein saman verran kuin muilla mailla yhteensä. HMS Ocean on varsin uusi alus: se on laskettu vesille vuonna 1995 ja otettu operatiiviseen käyttöön 1998. Brasilian laivaston perinteet alkavat maan itsenäistymisestä vuonna 1822. Aluksen kalustoon kuuluu 18 helikopteria, neljä maihinnousualusta ja 40 ajoneuvoa. Suomen Sotilas tutustui taannoin alukseen ja sen toimintaan Baltops-harjoituksessa. Britannian laivasto luopuu HMS Oceanista säästösyistä. Britannian kykyä operoida mereltä maalle Itämerellä Oceanista luopuminen heikentää. n Liaoning.. Aluksen miehistöön kuuluu 285 merisotilasta ja 180 hengen vahvuinen ilmailuhenkilöstö. Venäläisohjuksia ei voida integroida Naton yhteisen ilmapuolustuksen järjestelmiin. 25 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 kaupan seurauksista. Laivaston meritorjuntaohjuskalusto pitäisi uusia, kalustotyyppejä harvennetaan, eikä niitä kyetä korvaamaan uusilla. Kiinan kansantasavallan merivoimien kunnianhimoinen tavoite on rakentaa huomattava pinta-alusten laivasto, joka pystyisi puolustamaan Kiinan etuja maailman merillä muun muassa kauppareittejä turvaten. Tukialuksen toimintasäde on 13 000 kilometriä ja matkanopeus 10 solmua. Aluksen uppouma on 21 500 tonnia, ja sen pituus on 203,4 metriä. Turkkilaisen Hürriyet-lehden mukaan ohjusjärjestelmä tulee olemaan täysin Turkin armeijan kontrollissa, ja se toimii itsenäisesti. Siihen kuuluu 112 alusta ja 60 000 merisotilaan henkilöstö. Uuden aluksen rungon valmistus kestää yksistään pari vuotta. Neuvostoliiton hajottua alus päätyi Ukrainalle ja sai nimen Varjag. Seurauksena Britannian merellinen iskukyky heikkenee, ja se heikentää samalla Naton merellistä kykyä. n HMS Ocean ja yhdysvaltalainen maihinnousutukialus USS San Antonio (taka-alalla vas.) Itämerellä BALTOPS 2015 -harjoituksen aikana. Brasilian laivasto sen sijaan kasvaa. Tällä hetkellä Kiinan kansan vapautusarmeijan merivoimilla on käytössään yksi lentotukialus, Liaoning, joka on alun perin neuvostoliittolainen Kuznetsov-luokan lentotukialus Riga. Sille ei ole hankittu suoraa korvaajaa, mutta laivasto on saamassa kaksi selvästi suurempaa Supercarrier-kokoluokan lentotukialusta, joista ensimmäinen, HMS Queen Elizabeth II, on jo merikokeissa. Kiinan toinen lentotukialus on kiinalaisten omaa valmistetta oleva Kuznetsov-luokan kopio, joka on jo merikokeissa mutta ei vielä ole saanut virallista nimeä. Tämä tarkoittaa, että sitä ei integroida mihinkään Nato-järjestelmiin. Se on jo nykyisellään läntisen pallonpuoliskon toiseksi suurin Yhdysvaltojen laivaston jälkeen. Integrointiongelman taustalla lienee kuitenkin vakavammat poliittiset syyt: Nato-maa Turkki on lipsumassa presidentti Erdoganin itsevaltaisuuden tielle, ja se on ryhtynyt epäilyttävästi lämmittelemään suhteitaan Putinin Venäjään. Alus siirtyy uudelle omistajalleen 84 miljoonalla punnalla (noin 94 miljoonaa euroa). HMS Ocean on osallistunut taistelutehtäviin Irakin sodassa vuonna 2003 ja kriisinhallintaan sekä humanitäärisiin avustustehtäviin Sierra Leonessa ja hurrikaanien Irma ja Maria jälkeen Karibialla. Helikopterikalustoon voi kuulua esimerkiksi 4-6 Apache AH-1 -taistelukopteria. Kiinalainen peiteyritys osti aluksen kasinolaivaksi, mutta sitä alettiinkin sopimusten vastaisesti kunnostaa Kiinan merivoimille. Se kuljettaa 830 henkilön taistelujoukon merijalkaväkeä. Kiinalle kolmas lentotukialus Kiina on aloittanut kolmannen lentotukialuksensa rakennustyöt, kertoo englanninkielinen South China Morning Post. Koko aluksen uskotaan valmistuvan joskus 2030-luvulla. Brasilian merivoimien taistelualuksiin kuuluu muun muassa viisi sukellusvenettä, yhdeksän fregattia, neljä korvettia, viisi maihinnousutaistelualusta, 34 rannikkopuolustusalusta sekä kuusi miinantorjunta-alusta. Aluksen omaan aseistukseen kuuluu neljä 30 mm:n DS30M Mk2 -konetykkiä (Chaingun), kolme Gatlingtyyppistä 20 mm:n Phalanx-lähi-ilmatorjuntakonetykkiä, neljä 7,62 mm:n Minigun-konekivääriä sekä kahdeksan FN MAG -parraskonekivääriä lähipuolustukseen. HMS Ocean Brasiliaan BRASILIA ostaa Isolta-Britannialta Suomen Sotilaan lukijoille hyvin tutun helikopterija maihinnousutukialuksen HMS Oceanin
Aseita on tarkoitus käyttää hävittäjiä, helikoptereita, miehittämättömiä ilma-aluksia ja risteilyohjuksia vastaan. Intian asevoimat on lähettänyt tarjouspyynnön järjestelmien toimittamisesta kahdeksalle kotimaiselle yritykselle. GCHQ on yksi Ison-Britannian yhdeksästä tiedustelupalvelusta, ja se keskittyy tietoja viestintäverkkojen tiedusteluun. Kyberosaajat haussa KYBEROSAAJISTA on huutava pula myös maailmalla: Ison-Britannian signaalitiedustelupalvelu GCHQ ei saa palkattua riittävästi tietoturvallisuuden osaajia tiedustelutehtäviin, koska sen mukaan Facebook ja Google maksavat viisi kertaa enemmän palkkaa. JY VÄLL Ä 26 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 Sukellusvenemiehen pahin moka INTIAN merivoimien ylpeydelle, sukellusvene INS Arihantille kävi vanhanaikaisesti: merimies unohti luukun auki, ja sisään syöksynyt merivesi aiheutti kalliin remontin. INS Arihant on intialaisten omaa valmistetta, ja se perustuu venäläiseen Project 971 ????-. Alueellisesti 22 miljardia dollaria kaupoista suuntautui Lähi-itään (Persianlahden maat) tai Keski-Aasiaan (esimerkiksi Turkki, Afganistan), 7,96 miljardia Kaakkois-Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle, 7,3 miljardia Eurooppaan sekä 642 miljoonaa Amerikan mantereelle ja 249 miljoonaa dollaria Afrikan maihin. INS Arihant on intialaisten omaa valmistetta.. Yhdysvallat myi aseita maailmalle 42 miljardin dollarin arvosta vuonna 2017. Valtio ei pysty kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa palkkatasolla, mutta maanpuolustukseen liittyvät tehtävät tarjoavat erittäin mielenkiintoisen työympäristön tietotekniikan osaajille. Kokonaissummasta noin 32 miljardia dollaria oli suoria kauppoja ja loput kauppoja, joissa Yhdysvallat osallistui kauppojen rahoitukseen tai ne olivat sotilaallista tukea vastaanottajamaille. Britannian tiedustelupalvelujen toimintaa valvoo maan parlamentin Intelligence and Security Committee -valiokunta, jonka tehtävänä on huolehtia toiminnan lainmukaisuudesta ja valvoa sen kulupuolta. Suomen koko puolustustarvikevienti vuonna 2016 oli 133 miljoonaa euroa. Intia uusii lähi-ilmatorjuntaa INTIA ilmoittaa modernisoivansa joukkojensa lähi-ilmatorjunta-aseistuksen. Intia aikoo hankkia noin 1,2 miljardilla eurolla yhteensä 244 ilmatorjuntatykkiä, 228 maalinosoitustutkaa ja -laskinta sekä 204 000 ”ohjelmoitavaa” ammusta. Intian laajamittaisille asehankkeille on tyypillistä, että ne vain ani harvoin toteutuvat suunnitellussa laajuudessa, jos lainkaan. Silloin GCHQ:ssa työskentelisi yli 6 600 henkilöä. Aseet kävivät taas kaupaksi YHDYSVALTOJEN puolustusvälineteollisuudella oli hyvä vuosi. luokan sukellusveneeseen (Nato-koodi Akula). INS Arihant joutui vahingon takia olemaan poissa käytöstä peräti kymmenen kuukautta puhdistusja korjaustöiden takia, kun koneosastoon päässyt suolainen merivesi aiheutti tuhoja putkistoissa ja laitteistoissa. 1940-luvun suunnittelua olevat ruotsalaismalliset 40 mm:n L/70 (Bofors) -ilmatorjuntakanuunat ja venäläiset ZU-23-2 (Sergei) -ilmatorjuntakanuunat korvataan omaa valmistetta olevilla CIWS (Closed In Weapon Systems) -aseistuksella. Muista tiedustelua suorittavista järjestöistä tunnetuimmat ovat MI5, joka on kotimaan rajojen sisällä toimiva tiedustelupalvelu (vastaa osittain Suomen suojelupoliisia), sekä SIS, joka tunnetaan myös nimellä MI6, joka puolestaan on ulkomaan tiedusteluun keskittyvä organisaatio ja jonka me kaikki tunnemme kuvitteellisen superagentin James Bondin työnantajana. Myös meillä Puolustusvoimat valitteli tammikuussa kyberosaajien rekrytoinnin vaikeutta. Yhdysvaltojen puolustusvälineteollisuuden kaupat kasvoivat melkein 20 % vuoteen 2016 verrattuna. GCHQ haluaisi kasvattaa henkilöstöään 14 % vuoteen 2020 mennessä. Nyt valiokunta on huolestunut GCHQ:n rekrytoinnista, joka jäi vuonna 2016 peräti 22 % tavoitteesta. Kuluvana vuonna prosessia on virtaviivaistettu, mutta valiokunnan mukaan huolenaiheena on se, että tiedusteluvirkojen palkkaus ei ole kilpailukykyinen siviilipuolen kanssa, vaikka kyberuhkien torjuntaan tarvittaisiin paljon lisää henkilöstöä. Maan hallinto on hyvin byrokraattinen, korruptoitunut ja tehoton, minkä vuoksi moni hanke muuttuu matkan varrella mahdottomaksi toteuttaa
Täytä ja lähetä oheinen kuponki tai soita tilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ jaicom.com SA -K U VA Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES 00003 HELSINKI Vastauslähetystunnus nro 5007541 KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomen Sotilaan kestotilauksena edulliseen 72 € hintaan Tilaajan tiedot: Nimi: ________________________________________ Osoite: ______________________________________ Postinro: _____________________________________ Postitoimipaikka: _____________________________ Puh. Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. nro _____________________________________ Sähköposti: __________________________________. Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sotataidosta, sotilastekniikasta ja sotahistoriasta
Hänen jälkeensä on elossa enää yksi upseeriksi ylennyt Suomen poika, yhä kotonaan asusteleva Otto Peters. Lopun elämänsä Miller asui synnyinkaupungissaan Tallinnassa, jossa meilläkin oli hänet kunnia saada tavata. Tapasimme Millerin yhdessä Suomen poikien viimeisistä kokoontumisista vain reilu vuosi aikaisemmin, jolloin haastattelimme häntä hänen kokemuksistaan Suomessa ja Virossa sotavuosina. Hän oli yksi viimeisiä vielä elossa olevia Suomen poikia eli Suomen asevoimissa viime sotien lopulla palvelleita virolaisvapaaehtoisia. Viimeinen tuntemamme Suomen poikana viime sotien aikana Suomessa upseerin arvon saanut veteraani, vänrikki Eduard Miller oli kutsuttu viimeiseen iltahuutoon 21.1.2018. Miller vangittiin helmikuussa 1945, ja hän vapautui vasta 26.10.1953. Jaakko Puuperä päätoimittaja Kask ja Miller ovat poissa Toiseksi viimeinen Suomen poikien upseeri nukkui pois tammikuussa n Vänrikki Eduard Miller sota-aikana.. Suomen Sotilas kunnioittaa poismenneitä ystäviä ja Suomen sotilaita käsi kypärässä. Hän palveli rintamalla III/JR47:n ja I/JR200 riveissä Suomessa ja Viroon siirryttyään Tarton rintamalla. Vuoden alussa 2018 meidät saavutti toinen suruviesti. Suomen pojat olivat lähtötaustaltaan keskimääräistä koulutetumpaa väkeä, joista koulutettiin upseereiksi Suomessa lähes 150 miestä. Hän palasi Viroon 2.9.1944 juuri ennen Saksan ja Suomen välirikkoa. Virossa Kask komennettiin ensin 20. Hän astui Suomen asevoimien palvelukseen 20.7.1943 ja palasi takaisin Viroon 19.8.1944 upseerina. Maavoimiin muodostettiin virolainen JR 200. 28 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 JY VÄLL Ä S uomen Sotilaan lukijoille ja lukijamatkalaisille vuodelta 2014 tuttu Suomen poika, korpraali Harri Kask nukkui pois, Suomen – maan, jonka puolesta hän oli taistellut – täyttäessä sata vuotta viime joulukuussa. He taistelivat eri puolustushaaroissa. Suurin osa heistä pakeni Virosta saksalaisten kutsuntoja ja päätyi Suomen harmaisiin. Kask livahti Suomeen vuonna 1943 ja sai Suomessa radiokoulutuksen. Työuransa kahden armeijan veteraani teki Neuvosto-Virossa maanrakennusalalla. Saksalaisten jätettyä Viron saman kuun lopulla Kaskinkin joukko hajosi. Suomen pojiksi kutsutaan niitä yhteensä yli 3 000 virolaista, jotka siirtyivät Suomen asevoimien riveihin jatkosodan aikana. Miller oli syntynyt Tallinnassa 15.1.1921 ja ehti juuri saavuttaa 97 vuoden iän. SS-divisioonaan radiomieheksi, mutta vetäytymisen alettua Narvan rintamalla Sinimäistä annettiin miehille vain kiväärit ja komennus jalkaväeksi. Kask piileskeli kotikulmillaan Tarton lähettyvillä, jossa hänet myös tapasimme seitsemän vuosikymmentä myöhemmin, aina toiseen armahdukseen asti ja välttyi myöhemmiltä pidätyksiltä. Suomen Sotilas sai tiedon tapahtuneesta Kaskia vuosikaudet auttaneelta ystävältä, elimäkeläiseltä lukijaltamme Reijo Pekalalta, joka tutustutti meidät vuona 2014 Viroon suuntautuneella lukijamatkallamme tuolloin 90-vuotiaaseen reippaaseen veteraaniin, joka saapui esittelemään paikallista museota pyyhältäen paikalle omalla autollaan itse ajaen
Onko juonittelu, asiattomat vihjailut, laittomat vuodot medialle ja vallan käyttäjille niin normaali osa politiikkaa, ettei sellaisen paljastuminen vaikuta syyllisten maineeseen. Pohdittavaa jää myös medioiden roolista. Mutta missä kulkevat hyväksyttävyyden rajat. Mikä on päättäjien vastuu vieraan vallan ”aktiivisten toimenpiteiden” kohdistuessa lähelle heitä itseään. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 29 IIVI Iivi Masso MUISTAN VUODEN SOTILAAKSI 2017 nimitetyn Alpo Rusin nimen ajalta, kun hänestä tehtiin ”pahis”. Ei, vaikka tapaus antaa aihetta keskustella valtataistelun rajoista, kulissientakaisen myyräntyön etiikasta. Kirjan kirjoittajat pitävät Rusiin kohdistuneen mustamaalauskampanjan varsinaisina päämäärinä Martti Ahtisaaren presidenttiyden rajoittamista yhteen kauteen ja epäsuorasti Suomen ulkopoliittisen johdon kielteisen Nato-kannan varmistamista. Siihen liittyi jotain hämärää, epämiellyttävää, pahaa. Ehkä vielä kiusallisempaa jatkokeskustelun kannalta on se, että kirja ei myöskään anna imartelevaa kuvaa presidentti Ahtisaaren toiminnasta suhteessa vainottuun avustajaansa. Kirjassa viitataan melko suoraan vieläkin aktiivisten ja arvostettujen poliitikkojen, kuten Erkki Tuomiojan ja Paavo Lipposen, rooliin mustamaalauskampanjassa. Siitä roolista ei ole juuri syntynyt keskustelua. Kansainvälinen me too -kampanja on osoittanut, että ihan mitä tahansa kohtelua ei korkeiltakaan tahoilta enää hyväksytä. Kirjan kirjoittajat ansaitsevat kiitoksen työstä totuuden esiintulon puolesta ”antaa menneisyyden olla” -profeettojen kiusaksi ja seuraavien potentiaalisten mustamaalaajien riesaksi. Perehtymättömälle, vaikkakin mielestään muuten valistuneelle tarkkailijalle onnistuneesti välitetty mielikuva on paras osoitus siitä, miten mielikuvien tuotantotehdas toimii. Jos laajempi päämäärä oli Nato-keskustelun ohjaaminen varmemmin kielteiseksi, tämäkin on onnistunut melko hyvin. Media teki siis myös myyräntyötä mustamaalaajien ja vaikutusagenttien hyväksi, tietoisesti tai silkkaa laiskuuttaan. Aihe on pyyhitty tehokkaasti pois ajankohtaisen poliittisen keskustelun pöydältä. Rusin nimeen yhdistynyt mielikuva muodostui valtavirtauutisista mieleen painuneen mutu-tuntuman perusteella. Rusin ja Korhosen kirjan tärkeä ansio on, että se osoittaa yksityiskohtaisesti, miten se tapahtuu. Näinä valeuutisten kulta-aikoina ammattimaisesti järjestettyjä komprimat-operaatioita, joista Rusin tapaus oli tavattoman räikeä esimerkki, ja tunnettujen yhteiskunnallisten vaikuttajien roolia niissä on yhä syytä tutkia erityisen huolellisesti. Julkisuudessa on kiinnitetty vähän huomiota infiltraatioon, vaikuttaja-agenttien toimintaan valtion instituutioissa ja valtavirtamediassa. Haastattelua ei saatu. Onko johtajille sallittua syöttää alaisensa susille yrittäessään pelastaa itsensä. Ahtisaari ei tukenut Rusia tämän joutuessa hyökkäyksen kohteeksi, vaikka presidentti oli itse ilmeisesti hyökkäyksen varsinainen kohde. Mediateloitus vaikutuskeinona ei ole mihinkään kadonnut. Nyt tuntuu, että on. Kirjoitin silloin englanniksi väitöskirjaa deliberatiivisesta demokratiasta ja olin juuri palannut tutkijavierailulta New Yorkista; en ollut kovin kiinnostunut paikallisista vakoilujutuista enkä Venäjän vaikutusagenteista. Julkiset puheet informaatiosodasta keskittyvät kapeakatseisesti kiroileviin internet-trolleihin ja joihinkin ei-vakavasti otettaviin julkaisuihin, kuten MV-lehteen. Vaikeammin havaittavissa olevien ja juuri sen takia vaarallisempien vaikutuskeinojen käyttö jää näiden puheiden varjoon. Kevään presidentinvaalikampanjoissa kahdeksasta presidenttiehdokkaasta Natoon hakeutumista kannatti selkeästi vain yksi. Julkaisua seuranneiden kuukausien hiljaisuus kuitenkin hieman ihmetyttää. Tällainen vaikuttaminen kuitenkin toimii. Kirja herättää myös kysymyksiä valmiudestamme reagoida hybridiuhkiin. Keskustelun tästä kaikesta tulisi jatkua, vaikka itse Rusin tapaus on jo melko hyvin selvitetty. Onko aikana, jolloin puhutaan loputtomiin hyvästä johtajuudesta, väliä, miten korkeimmat johtajat suhtautuvat alaisiinsa. Presidentin valmiudesta tapahtuneen tarkasteluun jälkeenpäin kertoo kirjan haastattelulistalla mainittu haastattelupyyntö presidentti Ahtisaarelle. Syntipukkitehdas. Jos Rusin mustamaalaajien päämääränä on ollut, kuten kirjassa esitetään, Ahtisaaren syrjäyttäminen ensimmäisen valtakauden jälkeen, se ainakin onnistui. Kirjassa kuvataan Ahtisaaren käyttäytymistä järkytyksenä Rusille. VAIKUTTAMISELLA on saavutettu tuloksia. Pelkkä Rusiin kohdistunut tutkinta ei olisi tehnyt hänestä julkista syntipukkia, ellei siitä olisi vuodettu tietoja mediaan, joka puolestaan esitteli asiaa ohjailevasti ja syyttelevästi. Vielä vuosia myöhemmin, kun Rusin syyttömyys on toistuvasti osoitettu sekä julkisuudessa että oikeudessa, hyvät ja fiksutkin ihmiset silti yhä kuiskaillen kysyvät: ”No mitä luulette, onko hän sittenkin syyllinen?” Rusin ja Jarmo Korhosen syksyllä ilmestynyt kirja Kremlin jalanjäljet sai hienon lähtölaukauksen mediassa, paljon hyviä arvosteluja – toki tietyin poikkeuksin, medioista löytyy niitäkin, jotka antavat edelleen mustamaalaukselle tekohengitystä
Niistä olemme sopineet alustavasti valmistajan edustajan kanssa. Suomen Sotilas palaa telakuorma-autoihin laajemmin koeajojen yhteydessä. TEKSTI: EDVARD KULPPI, ROVAJÄRVI Testattu BvS10 on panssaroitu, ja sen miehistö on suojattu alta tulevaa räjähdysvaikutusta – miinoja – sekä sirpaleita vastaan.. 30 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Suomen Sotilaan pohjoisen toimitus tutustui uuden telakuorma-auton – kotoisammin bankun – testeihin Suomen Lapissa tammikuussa. BAANALLA . Kurikkalainen Fortaco valmistaa BAE Hägglundsin nyt testattujen BEOWULF-vaunujen korit. Ajoneuvossa on suomalaistakin. Katso myös vauhdikas testiajovideo nettisivuiltamme
31 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 UUSI BANKKU
Lisäksi kalustoon kävi viikon aikana tutustumassa henkilöstöä mm. Näillä korvattiin vanhat Volvon tela-ajoneuvot. BvS10 on panssaroitu tela-ajoneuvo ja BvS10 BEOWULF on suojaamaton prototyyppi, jonka käyttötarkoituksena on henkilökuljetukset ja erilaiset massakuljetukset vaikeissa maastoolosuhteissa. 32 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A S uomen Sotilas seurasi paikan päällä 15.-19.1. Vaunu tuli 1980-luvulta alkaen tutuksi myös Suomen sotilaille. Suomessa valmistettiin sittemmin myös omaa Sisun Nasu (Nauha-Sisu) -telakuormaBvS10 on panssaroitu telaajoneuvo ja BvS10 BEOWULF on suojaamaton prototyyppi.... Telakuorma-auton huippunopeus on 65 km/h. Panssaroimattoman BvS10 BEOWULF -ajoneuvon suunnitelu ja kehittäminen aloitettiin, kun huomattiin, että tällaisille suojaamattomillekin telakuorma-ajoneuvoille on yhä kasvavaa tarvetta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Viikon mittaiseen testiin osallistui henkilöstöä ajoneuvojen valmistajalta BAE Systems Hägglundsilta sekä tela-ajoneuvoja käyttävistä puolustusvoimiemme joukko-osastoista Jääkäriprikaatista ja Kainuun prikaatista. 40 vuotta teloilla Ensimmäiset nykyisten ruotsalaistelakuorma-autojen – Bandvagnin – versiot valmistettiin 70-luvulla. Maavoimien esikunnasta sekä edustajia seitsemästä BV206 ja BvS10-telaajoneuvojen käyttäjämaasta ympäri maailmaa. kun Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen Järjestelmäkeskus testasi ruotsalaisen BAE Systems Hägglundsin uudet BVS10 ja BVS10 BEOWULF tela-ajoneuvot ankarissa talviolosuhteissa. BAE Hägglundsin telakuorma-autot eivät ole pelkästään arktisten joukkojen hupi, vaan ajoneuvo soveltuu asianmukaisesti varusteltuna niin trooppisille rämeille kuin autiomaihinkin. Vaunun leveät telat ja lisäsuojattunakin kevyt tyhjäpaino takaavat pienen pintapaineen, joka antaa ajoneuvolle hyvän maastoliikkuvuuden pehmeässä maastossa olipa kyseessä suo, pehmeä hiekka tai lumi. Seuraaja oli Bandvagn – Bv206, joita valmistettiin yli 12 000 kpl. Kansainvälistä mielenkiintoa löytyy. Molempien ajoneuvomallien kuormankantokyky on 8 000 kg ja kyytiin mahtuu 14 henkilöä. Ajoneuvoja käytetään myös muissa kuin sotilastehtävissä vaikeissa maasto-oloissa
Bv206-telakuorma-autoja on myyty 12 000 kappaletta yli 40 maahan. ...uusia telakuorma-autoja on testattu useissa maissa Intiaa myöten.. BvS10:n suojaus onkin hyvin kevyt ja BEOWULFissa sitä ei ole lainkaan. Ajoneuvoista on mahdollista saada yli 50 erilaista versiota käyttötarkoituksen mukaan. Näistä vaatimuksista syntyi BvS10 ja BvS10 BEOWULF. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 33 autoa, joita on yhä Puolustusvoimien käytössä. Bandvagn 206. Nyt pohjoisessa testattu BvS10 on panssaroitu, ja sen miehistö on suojattu alta tulevaa räjähdysvaikutusta – miinoja – sekä sirpaleita vastaan. Suojaamattomien telakuorma-autojen tarve kuitenkin säilyy niin sotilaskuin siviilikäyttäjien tahoilla. Tarvittiin toisenlainen voimanlähde ja lisäsuojaa. Tundralta tropiikkiin Kjelltoftin mukaan BvS10:n uusimmissa versioissa on uutta suurempi hyötykuormakapasiteetti, jota on kasvatettu ilman, että liikkuvuus olisi kärsinyt BV206:een verrattuna. Näissä uusissa tela-ajoneuvoissa on otettu huomioon asiakkaiden kaikki palaute, Test Manager Per Kjelltoft BAE Hägglundsilta kertoo Suomen Sotilaalle. Valmistajan edustajan mukaan Bankun kolme pääominaisuutta ovat jatkossakin liikkuvuus, yhä suurempi hyötykuorma sekä tietenkin kestävyys. Ensimmäisten ajoneuvojen bensakoneen polttoaineen kulutus ja suojaamaton lasikuitukori olivat kuitenkin asioita, joihin ei oltu sotaväessä tyytyväisiä. BvS10 on käytössä Ruotsin lisäksi Ranskassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja Itävallassa. Telakuorma-auton maastoliikkuvuus oli alusta alkaen hyvä. BAE Systems Hägglundsin uusia telakuorma-autoja on testattu useissa maissa Intiaa myöten. Kjelltoftin mukaan se on jopa parantunut. Kaikkea vastaan ei voi suojautua, ja usein liikkuvuus ja nopeus saattavat olla kustannustehokkaampi ja parempi suoja kuin paksu kallis ja painava, liikkuvuutta heikentävä, hidastava suojarakenne, olipa kyse sitten miehistä tai heidän kulkupeleistään
Testeissä oli mukana verrokkivaununa myös Puolustusvoimien aikaisempaa Bv206-kalustoa, jota Suomen Sotilaskin koeajoi viitisentoista vuotta sitten samoissa maisemissa. 34 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Suomalaista osaamista edustaa BvS10 BEOWULFin kori, jonka valmistaa Fortaco Oy Kurikassa, Pohjanmaalla. Uusi kalusto on isompaa ja hieman painavampaa, mutta ne pystyvät vastaavasti kuljettamaan huomattavasti enemmän materiaalia. Bandvagnit kulkivat moitteetta noin 80 sentin paksuisessa hangessa.. – Kokemukset on olleet oikein hyvät. Kyllä kelpaa Rovajärvellä käyttökokemukset olivat positiivisia ja Bandvagnit kulkivat moitteetta noin 80 sentin paksuisessa hangessa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kalusto sopii myös meidän käyttöömme, mikäli tällaisia joskus hankittaisiin, insinööriyliluutnantti Kai Harju Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta (PVLOGL) Tampereelta kertoi Suomen Sotilaalle testin päätteeksi
– Valmistamme jatkossa koreihin liittyvät variantit, mutta muut päällirakenteet, esimerkiksi vaihtolavalaitteet, lavat ynnä muu, eivät todennäköisesti kuulu Fortacon suunnittelutai toimituslaajuuteen. – Tämän lisäksi Fortacon toimituslaajuuteen kuuluu koko ajoneuvon sähköjärjestelmä suunnitteluineen ja myös ohjausjärjestelmä. Fortacolla on toimintoja Suomessa, Virossa, Puolassa, Slovakiassa ja Unkarissa, yhteensä kahdeksassa eri tehtaassa. . Projektin aktiivinen vaihe alkoi syksyllä 2014, kun varsinainen suunnitteluprojekti alkoi, ja ensimmäinen prototyyppiohjaamo etuvaunusta toimitettiin toukokuussa 2015. Tästä kertoo muun muassa se, että BAE on kutsunut Fortacolta edustajan näihin talvitesteihin ja muihinkin BAE:n asiakastapahtumiin kertomaan laitteesta ja keskustelemaan asiakkaiden ja käyttäjien kanssa sekä keräämään palautetta tuotteesta. HAASTATTELU: EDVARD KULPPI n Beowulfin ohjaamo.. – Kun vanhat BV206-ajoneuvot alkavat olla elinkaarensa loppuvaiheessa ja niiden käyttäjien on uusittava ajoneuvokalustoaan, niin tämänkaltaiselle panssaroimattomalle tela-ajoneuvolle on suuret markkinat, ja siinä on suuri potentiaali Fortacolle BAE:n yhteistyökumppanina. Tämän jälkeen meillä valmistettiin myös takavaunun ohjaamo ja BEOWULF tuli Fortacolle Kurikkaan kesäkuussa 2015 takaohjaamon asennusta varten. Ensimmäiseksi prototyypiksi BEOWULF on osoittautunut erittäin kypsäksi ja luotettavaksi tuotteeksi, ja nyt kerätään palautetta ja kehitysideoita projektin seuraavaan vaiheeseen, joka alkaa todennäköisesti lähikuukausina, Komulainen kertoo. KORIOSAAMISTA KURIKASTA Suomalainen koriosaaminen valloittaa maailmaa BAE Hägglundsin teloilla. Nyt testeissä olleen ohjaamon tuotekehitys on tehty läheisessä yhteistyössä BAE:n kanssa ja yhteistyö on toiminut erinomaisesti. Sillä on ajettu paljon testiajoa, ja se on kiertänyt messuilla ja asiakastilaisuuksissa ympäri maailmaa. Fortaco on suunnitellut ja valmistanut etuja takavaunun ohjaamot BEOWULFiin, kertoo Manager, Cabin Technology, Aki Komulainen Fortaco Oy:stä Suomen Sotilaalle. Kone toimitettiin takaisin elokuun alussa 2015. 35 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 F ortaco Oy:n ja BAE Systems Hägglundsin yhteistyö alkoi jo vuonna 2011 kehitystyöllä. Tämän jälkeen koneella tehtiin koeajoja, ja BEOWULF esiteltiin yleisölle DSEi-messuilla Lontoossa syyskuussa 2015. – On muistettava, että BEOWULFia on toistaiseksi valmistettu tämä yksi prototyyppi. Suomen Sotilas tutustui yhdistelmään vierailullaan messuilla. Fortacon pääkonttori on Suomessa, ja se on suomalainen yhtiö
TEKSTI: JUKKA JANHUNEN PU O LU ST U SV O IM AT. JA TIETÄMÄTTÖMYYS TAPPAA Totuus Puolustusvoimien suojavarusteet ja vuoden 2005 Rovajärven heitinonnettomuus . TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 36 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 SUOJASTA OIKEA TIETO VOI PELASTAA..
Viime kädessä oikeita välineitäkin tärkeämpi turvallisuuden tekijä on oikea toiminta. Julkistamme omiin ja alan tutkijoiden tekemiin tutkimuksiin pohjautuvia havaintoja kypäristä ja niiden mahdollisuuksista tarjota parempaa suojaa tulevaisuudessa. Onnettomuustutkintaraportin valmistuttua Suomen Sotilas ottaa kypärän päästä ja kääntää katseen eteenpäin. Se on mahdollista taata koulutuksessa vain riittävällä määrällä riittävän osaavaa henkilöstöä. Osaavan nuoren. Puolustusvoimiamme ei voi syyttää turvallisuuden väheksymisestä. Lisäksi tarvitaan tietysti oikeanlaiset varusteet. Tiedon piilottelu tai vaikeneminen väärässä paikassa voi johtaa turhiin vammautumisiin ja jopa kuolemaan. Todellisuudessa mikään tavoitteellisesti toimiva ja tuottava organisaatio ei kuitenkaan voi toimia siten, että se laittaa aina turvallisuuden edelle. Toimintaan liittyy aina riskejä. Väärä tieto… tappaa. Oikea tieto suojavarusteista auttaa valitsemaan oikeat välineet oikeisiin tilanteisiin. Suomen Sotilas on takavuosina kiinnittänyt huomiota turvallistamiseen eli näennäiseen turvallisuuden parantamiseen tekemällä hankintoja, jotka eivät välttämättä vastaa itse uhkiin, suojamateriaalien, kuten kypärien kehitykseen, ja erilaisiin valmistusmateriaaleihin komposiitin vaihtoehtoina. T urvallisuus ensin, sanotaan Puolustusvoimissakin usein. Lisäksi olemme suunnanneet katseemme Puolustusvoimien henkilöstörakenteen vinoumaan eli siihen, että juuri kentällä kouluttavia, valvovia ja turvallisuutta ylläpitäviä kersantteja ja luutnantteja on liian vähän, mutta everstiluutnantteja sitten kyllä riittää. Ja näin onkin. 37 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 Emme kaipaa syyllisiä, mutta kuollutta nuorta Suomen sotilasta jäi kaipaamaan moni. Turvallisuus on keskeinen näkökulma, mutta sillekään ei saa antaa liikaa roolia, muuten tehokas toiminta estyy
Myös turvallisuuden lisääminen edellyttää lisää opettavia ja valvovia silmiä kentälle. Lisäksi on muistettava, että turvallisuus ei ole ilmaista ja kukaan ei voi väittää perustellusti, etteikö Puolustusvoimissa panostettaisi käytettävissä oleviin määrärahoihin nähden kylliksi palvelusturvallisuuteen. On nimittäin muistettava – kuten jo edellä viittasimme – että täydellistä turvallisuutta ei voi tavoittaa muutoin kuin lopettamalla koko toiminta. Emme myöskään väitä, että komposiittikypärät olisivat olleet meillä tai muualla väärä kehityssuunta tai virhehankinta varsinkaan heitinmiehistöjen kaltaisille normaaleille taistelujoukoille. Mutta sitä ennen jonkun piti kuolla. n Kaksoislatauksen estolaite otettiin käyttöön Suomessa vasta vuoden 2005 onnettomuuden jälkeen.. Kaksoislatauksen estolaite sentään on hankittu. Toimme aikoinaan myös esille kaksoislatauksen estolaitteen, jollaista Suomessa ei onnettomuuden tapahtumahetkellä käytetty, vaikka sellainen oli kehitetty Neuvostoliitossa jo ennen sotia ja se tuli sotavuosina lähes kahdeksan vuosikymmentä sitten suomalaisillekin tutuksi. 38 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A kenttä kouluttajavoiman tarve vain kasvaa, kun Puolustusvoimissa koulutetaan yhä hajautetumpia taktiikoita. Oppia tapahtuneesta Jotta väärinkäsityksiä ei syntyisi, alleviivaamme vielä: seuraavilla sivuilla emme väitä, että kukaan vastuullinen henkilö tai mikään organisaatio olisi syypää nuoren miehen kuolemaan ja vammautumisiin. Keskeisimmälle turvallisuusongelmalle – henkilöstörakenteen vinoumalle – ei ole tehty mitään, ja komposiitti valtaa alaa suojauksessa entisestään
Suojavarusteja materiaalikehitys on huimaa, ja menneisyydestä voi aina oppia, kun kehitetään uutta. Kypärien päällä istuskellaan, ne sotkeutuvat helposti öljyyn, saavat iskuja ja altistuvat erilaiselle kulutukselle. Ratkaisuja tulevaisuuteen. Näihin kypärä ja sen käyttäjä törmää kuitenkin sotaväessä helposti päivittäin. 19.12.2017 päivätyn tuoreen tutkintaselostuksen B3/2005Y mukaan heitinryhmän miehillä oli päällään Puolustusvoimien kovapanosammunnoissa tuolloin käytetty ballistinen standardisuojavarustus eli komposiittikypärä ja sirpaleliivit. Pää on kaikista ihmisen kehon osista herkin vammautumiselle. Siksi ballistinen kypärä on kuulunut sotilaan taisteluvarustukseen jo yli sata vuotta. Komposiitit ovat metalleja herkempiä muun muassa mekaaniselle rasitukselle, kemikaaleille ja lämmölle. Haluamme siis jakaa oikeaa tietoa siitä, mitä suojavarusteissa on tapahtunut viime vuosina ja kuinka niillä voidaan vastata turvallisuusuhkiin rauhan ajan palveluksessa ja taistelukentällä. Modernin ballistisen kypärän tehtävänä on pään suojaaminen sirpaleilta ja luodeilta. Modernin ballistisen kypärän tehtävänä on pään suojaaminen sirpaleilta ja luodeilta. Ei riitä, että projektiili pysähtyy kypärään, vaan pään on kyettävä ottamaan isku vastaan ilman pysyviä vammoja. n Venäläinen Sfera-S-kypärä on yksi testaamistamme moderneista metallisista suojavarusteista.. Rovajärvi joulukuussa 2005 Rovajärven ampuma-alueella tapahtui 2.12.2005 kranaatinheitinonnettomuus, jossa yksi varusmies kuoli ja viisi loukkaantui vakavasti. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 39 Mitä tällä jutulla siis etsitään, jos ei syyllisiä. Raportista selviää edelleen, että menehtyneen varusmiehen kypärään kohdistui voimakas isku ja kypärä jousti niin paljon, että päähän välittyi tappava isku
Vain näin turvallisuutta voidaan parantaa. Suoja on aina kompromissi, ja suojavarusteet tulee valita käyttotarkoituksen mukaan. Mutta tietävätkö he. On muistettava, että turvallisuusyrityskin on vain liikeyritys, ja se elää armottomilla markkinoilla, jossa täytyy tehdä kauppaa tai tuhoutuu. Samalla haluamme muistuttaa, että rakettitieteestä ei ole kyse. n Kaksi Puolustusvoimien käytössä olevaa komposiittikypärämallia. Totuutta piilottelemalla se heikkenee. Usein sanotaan, että mikä tahansa kypärä on parempi kuin ei laisinkaan kypärää. Tarvitseeko käyttäjän tietääkään, kunhan päättäjät tietävät. 40 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Ballististen kypärien traumaa käsitellään yleensä lähinnä tieteellisen tason julkaisuissa, joita mekin käytämme omien tutkimustemme rinnalla lähteinämme. Monelle kypärää työssä tai palveluksessa käyttävälle tuleekin helposti liiallinen turvallisuuden tunne kypärän leukahihnaa kiristäessään, vaikka leukahihnan ja kypärän välissä ei olisi hitusen vertaa tietoa siitä, miten eri materiaalit käyttäytyvät. Ei tässä syyllistä kaivata… Vielä kerran, tämänkään kirjoituksemme tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä vaan ratkaisuja. Haluamme osaltamme auttaa viranomaisia ja päätöksentekijöitä löytämään turvallisempia ratkaisuja tällä kertaa nimenomaan pään ballistiseen suojaukseen. Puolueetonta ja realistista tietoa eri materiaalien dynaamisesta käyttäytymisestä ballistisen iskun aikana. On päivänselvä asia, että kukaan ei pahuuttaan valmista kypäriä, joiden käytn Kuvan titaanipanssaroidulla soturilla on päässään STSh81 Sfera -kypärä ja vartalon suojana Polibrus Amulet-7titaaniliivit. Moderneimpien kypärien (taustalla) suojaavuus on jopa entistä huonompi, joskin samalla on saavutettu parempi ergonomia. ...trauman keston suhteen modernit erikoismetallikypärät ovat paljon parempia kuin komposiitti.. Toivomme tässäkin asiassa avoimuutta ja rehellisyyttä ylilyönteihin sortumatta. Ainakin suojavarustehankinnoista ja niiden käyttötavoista erilaisissa tehtävissä päättävien olisi nimittäin tuiki tärkeää tietää, mitä kypärä pysäyttää, mistä materiaalista se on valmistettu ja miten se käyttäytyy ballistisen iskun aikana. Tämänkin kirjoituksemme tarkoituksena on nimenomaan antaa helppotajuista, mutta syvälliseen asiantuntemukseen perustuvaa tietoa, ja avata sen pohjalta keskustelu ballististen kypärien turvallisuudesta kansanomaisella tasolla. Tieto lisää turvaa Tiedon on perustuttava puolueettomiin ja luotettaviin tosiasioihin, jotka voidaan näyttää toteen milloin tahansa käytännön koeammunnoin. Suomen Sotilaassa olemme viime vuosina pyrkineet kansantajuistamaan asiaa muun muassa moderneja suojavarusteita käsitelleissä testija asiantuntija-artikkeleissamme. Tutkimustieto on tutkimustietoa ja markkinointimateriaali markkinointimateriaalia. Eli mikä materiaali sopii parhaiten mihinkin tehtävään
Käyttäjäturvallisuus on kaikille ballististen suojavälineiden valmistajille aina etusijalla. Huono yhdessä voi olla paras toisessa ja päinvastoin. On myös syytä ymmärtää, että ihmevarusteita ei ole. Oleellisinta on ymmärtää, miten käytettäväksi ja mihin varuste on tarkoitettu. SFERA-S-TERÄSKYPÄRÄN SIVULEVYIHIN tuli pelkät matalat painaumat, kun siihen osui 150 metrin päästä koeampumamme 7,62x39 rynnäkkökiväärin normaalilatauksella liikkeelle laukaistu luoti. Iso kysymys on, osuuko ballistisen kypärän takapinta (takapinta tarkoittaa siis sisäpintaa, se on ikään kuin takapinta siihen iskeytyvästä projektiilista eli ulkoa katsoen) päähän vai ei. Iskualue on myös hyvin paikallinen. Sirpaleen tai luodin ollessa kyseessä ballistiseen kypärään kohdistuu pienimassainen mutta nopea isku. Perinteinen teräspeltikypärä ei anna sen parempaa suojaa kuin komposiittikypäräkään, mutta modernit titaani-, teräsja alumiinikypärät ovatkin toista maata. Mikä tahansa ballistinen suojaväline voi pettää ja aiheuttaa käyttäjälleen eriasteisia vammoja, vaikka siihen iskeytyvä projektiili pysähtyisi eikä läpäisyä syntyisi. Pyöräilykypärällä tai muulla iskusuojakypärällä taas haetaan suojaa suurimassaista ja matalanopeuksista iskua vastaan, esimerkiksi törmäystä pää edellä katuun. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 41 täjäturvallisuus on huono. Se, kuinka tässä onnistutaan, riippuu pysäytettävän projektiilin ominaisuuksista ja kypärän materiaalista. Mutta jos asiakas ei osaa ostaa tai käyttää ostamaansa tai ei ymmärrä, mihin suojaus riittää, niin se on sitten asiakkaan ongelma. Metallien huono puoli on komposiittirakenteita suurempi paino. Olisiko moderni terästai hybridikypärä hintansa väärti suojan lisä myös rauhan ajan kovapanosammunnoissa?. NELJÄÄ ERI MALLIA OLEVAT PELTIPOTAT ilmatorjuntatykin asemissa valmiina käyttöön silloin kerran, siellä jossain. Kaikki alan valmistajat yrittävät varmasti tehdä parhaansa markkinoilla olevilla materiaaleilla. Oikea kalu oikeaan paikkaan Käyttökohde määrää tietenkin kypärältä vaadittavat ominaisuudet. Iskusuojakypärässä kuorimateriaalin halutaan säilyvän ehjänä sisällä olevien pehmusteiden vaimentaessa iskun. Ballistisissa kypärissä pääasiassa kuorimateriaali sitoo energian itseensä, joten jonkinasteiselta painaumalta ei voi välttyä, kun materiaali muuttaa muotoaan. Otetaan esimerkiksi sirpaleiden tai jopa tiettyjen luotien pysäyttämiseen tarkoitetut ballistiset sotilaskypärät ja pyöräilykypärä. Kyse on vain siitä, että tiedostamme eri ballististen suojamateriaalien hyvät ja huonot puolet
Tässä komposiittimateriaalit loistavat. Ballistiset komposiittikypärät delaminoituvat ja taipuvat liikaa iskun aikana. Siihen päälle vielä ase, ampumatarvikkeet ja reppu täynnä tavaraa, niin 50 kiloa tulee täyteen. Tämä on selkeästi liikaa, takapinta on silloin aivoissa. Se kestää, mutta siinä lähes kiinni oleva suojattava kohde – pää – ei. Kuten totesimme, on päivän selvää, että kukaan ei pahuuttaan valmista kypäriä, joiden käyttäjäturvallisuus on riittämätön. Jotkut valmistajat ja tahot ottavat tällöin kaiken irti tapahtumista ja unohtavat kertoa koko totuuden. Komposiitit Komposiiteilla on erinomainen massatehokkuus pehmeäytimellisiä projektiileja vastaan, mutta niiden ongelmana on edellä selittämämme liiallinen takapinnan trauma kypäräsovelluksissa. Tätä tapahtuu erityisesti Yhdysvalloissa.. Komposiittikypärien ongelmana on se, että vaadittava turvallinen etäisyys kypärän takapinnan ja pään välillä on kohtuuttoman suuri tietyillä iskumuuttujilla. Delaminoituminen tarkoittaa kuitukangaskerrosten irtoamista toisistaan. Kaikelta ei voi suojautua. Markkinamiesten puheet Usein kun kerrotaan ballistisen kypärän pysäyttäneen ylivoimaisen projektiilin käyttäjän selvitessä vähin vammoin, unohdetaan kertoa, että tapahtuman todellinen selittävä tekijä on esimerkiksi iskukulma tai ampumaetäisyys eikä kypärän ominaisuudet. Edellä kuvattu takapinnan pullistuma vain on nykyisten polymeerikuitukomposiittien materiaaliominaisuus ballistisessa iskussa. Vasta myöhemmin alkaa koko kypärän liike päätä vasten, josta voidaan käyttää termiä kypärän bulkkiliike (puhutaan millisekunneista). On tilanteita ja tehtäviä, joissa ergonomia ja sen mahdollistama nopeus, parempi johdettavuus ja taistelunkestävyys tuo taistelijalle enemmän suojaa kuin suoja-arvon ja kannettavan varustuksen painon kasvattaminen. 42 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Osuma tornissa Ballistiseen kypärään kohdistuvassa iskussa voidaan erottaa liikkeessä kaksi vaihetta. Tällöin kypärän sisusrakenteet, eli valjaat ja pehmusteet, pääsevät tekemään vaimennustyötä niiden puristuessa kasaan. Nykyisin uutisoinneissa on lähes aina kyseessä komposiittikypärä, sillä ne edustavat suurinta osaa kaikista ballistisista kypäristä maailmanlaajuisesti. Kypärän traumaan (takapinnan pullistuma) voidaan vaikuttaa lähinnä vain valitsemalla oikea ballistinen kuorimateriaali ja/tai asettamalla kypärä tarpeeksi etäälle päästä – siis käytännössä suurentamalla kypärän ulkomittaa. käyttäjäturvallisuudessa onkin tältä osin parantamisen varaa. Esimerkiksi keskiverto komposiittikypärä pysäyttää kyllä 9 mm:n pehmeän ytimen sisältävän luodin ammuttuna konepistoolista, mutta suurin dynaaminen takapinnan pullistuma eli trauma voi olla jopa viisi senttiä. Komposiittikypärän tehtävähän ei yleensä ole suojata luodeilta, vaan iskulta ja sirpaleilta, jotka ovat taistelukentällä yleisin päähän kohdistuva uhka. Se ei välttämättä ole aina väärä kehityssuunta. Komposiittirakenteille iskussa tyypillinen takapinnan trauma ei ole ongelma paneelisovelluksissa, kuten vaikkapa ajoneuvon lisäsuojauksessa, joissa itse paneeli sijaitsee etäällä suojattavasta kohteesta. Näin komposiitti sitoo energiaa tehokkaasti, trauman kustannuksella. Tällöin kypärän kuoren materiaalivalinnat ovat avainasemassa. Edelleen on muistettava, että komposiittikypärä antaa kuitenkin valtavan paljon paremman suojan kuin pelkkä kenttälakki. BRITTISOTILAAT kantoivat noin 50 kilon kuormaa partioidessaan Afganistanissa, pelkästään ballistinen suoja painoi 15 kiloa. Minulle on muun muassa aikoinaan sanottu, että poliisin käyttämä 9 mm:n luoti ammuttuna pistoolista aiheuttaa kotimaisessa komposiittikypärässä noin 35 mm:n takapinnan pullistuman. Kaksoislatauksen räjähdys heittimen putkessa on uhka, jota vastaan kukaan ei lupaa varmaa suojaa millään kypärällä. Tämäkin on liikaa. Rauhaanpakottamisoperaatioissa länsimaiden poliittisten päätöksentekijöiden tappionsietokyky on niin alhainen, että suojaa on kiusaus kasvattaa jopa taistelijoiden toimintakyvyn kustannuksella. Kypärien käyttäjäturvallisuus on aihepiiri, josta ei keskustella tarpeeksi ja josta käyttäjä – tai asiakas – ei usein saa tarpeeksi tietoa. Ballististen kypärien n Uuden tyylisuuntauksen komposiittikypärissä suojauspinta-ala jää melko vähäiseksi. Suomen Sotilas on myös testannut ballistisin kokein painaumia, ja havainnot tukevat saamiani tietoja. Ensin tapahtuu kypärän takapinnan paikallinen pullistuma (ajassa satoja mikrosekunteja), jonka dynaaminen maksimiarvo ei saa ylittää kypärän takapinnan ja pään välistä etäisyyttä. Tämä on iso ongelma, josta harva käyttäjä tietää
Metallista valmistetun suojakuoren hyviin ominaisuuksiin kuuluu jäykkyys ja myös se, että metallit sitovat energiaa eri tavalla kuin komposiittirakenne, mikä johtaa alhaiseen traumatasoon. Metallien huono puoli on komposiittirakenteita suurempi paino ja hinta. Siihen ei tarvita professoritason henkilöä toteamaan, että kyseinen sotilas olisi ollut kaikkea muuta kuin taistelukykyinen. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 43 On myös paljon tapauksia, joissa komposiittikypärä on pysäyttänyt Kalashnikovin (5,45 tai 7,62x39) luodin. Kypärän ballistinen kuori pysäytti kyllä valmistajan kertomalla tavalla 7,62x39-väljyisen pehmeän lyijy-ytimen sisältävän luodin, mutta takapinnan trauma oli järkyttävä. Hybridikypärät osoittavat, että komposiitit ovat kaikkea muuta kuin turhia.. Valmistajan videolla nämä osumat olivat selviytymiskykyisiä (survivable) ja kerrottiin myös, että sotilas pystyy säilyttämään taistelukykynsä osuman jälkeen. Metallisia kypäriä valmistetaan titaanista, teräksestä ja alumiinista. Ennen kaikkea Yhdysvalloissa näistä tilanteista on osattu ottaa kaikki ilo irti ja kehuttu kypärän kestävän AK:n osuman. Metallinen vaihtoehto Materiaaliryhmistä metallit ovat käytännössä ainoa vaihtoehto polymeerikuitukomposiiteille ballistisen kypärän suojakuoren materiaaleina. Nämä ovat rajatapauksia, joille löytyy aina selitys iskumuuttujista. Näin ei ole! Eräs valmistaja käytti silmämääräisesti noin kaksi senttiä paksua komposiittikuorta kypärässään. Tämä havainto on tullut Suomen Sotilaan lukijoille selväksi viime vuosina julkaisemistamme tutkimusraporteista. Mutta onko tieto levinnyt käyttäjille – turvallisuusviranomaisille. Se alkaa olla jo aika painava muna. Osuman aiheutti ballistisesta savesta muotoiltuun päähän syvän kämmenen kokoisen painauman. Eivät nekään mitään ihmekypäriä ole, mutta trauman keston suhteen modernit erikoismetallikypärät ovat paljon parempia kuin komposiitti
Kypärän ja muunkin henkilökohtaisen ballistisen suojavarusteen käyttöön on totuteltava nousujohtoisesti. Kun suoja kasvaa, niin liikkuvuus heikkenee. Kun paino kasvaa, kasvaa helposti myös hinta. Esimerkiksi brittisotilaat kantoivat noin 50 kilon kuormaa partioidessaan Afganistanissa, pelkästään ballistinen suoja painoi 15 kiloa. Siihen päälle vielä ase, ampumatarvikkeet ja reppu täynnä tavaraa, niin 50 kiloa tulee täyteen. Hyvä esimerkki tästä ovat laajasti testaamamme venäläiset Sfera-titaanija -teräskypärät. Armeijan harjoituksissa niiden käyttöä tulee harjoitella. Elektroniikalla voidaan parantaa johdettavuutta, mutta sekään ei ole ilmaista eikä vikaantumisvapaata. Painoakin oleellisempi tekijä on painon jakautuminen ja muu ergonomia. Miehet ja naiset on opetettava ymmärtämään pään suojaamisen merkitys. Suojan käyttö taistelukentällä onkin aina kompromissi. Lyijyn säteittäisestä virtauksesta titaanin pinnalla on vain pieniä merkkejä.. Venäläiset kypärät eivät tulisi Suomessa kyseeseen, mutta niistä voi oppia paljon. Molemmat menivät selkeästi läpi. Kypärä ei esimerkiksi saa rajoittaa liikaa taistelijan aistien käyttöä. Venäläiset sotilaat ovat todistetusti pitäneet 2,5-kiloisia Sfera-titaanikypäriä päässään hyvinkin pitkiä aikoja sotiessaan muun muassa Tšetšeniassa. STSH-81 SFERA Sferan oikeanpuoleinen titaaninen sivulevy on ottanut kaksi osumaa, joissa simuloidaan 200 metrin ampumaetäisyyttä. 44 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Nykyiset ballistiset titaanija alumiinikypärät ilman visiiriä painavat hieman päälle kaksi kiloa. Lopulta tärkeintä on kuitenkin käyttötaito ja tottumus. Joka tapauksessa on muistettava, että raskaimmat erikoistehtäviin tarkoitetut kypärät soveltuvat vain erikoistehtäviin. Mutta voisiko parempi suojaus olla paikallaan ainakin rauhan aikana staattisissa tehtävissä, kuten kovapanosammunnoissa. Painon vaikutusta käyttöergonomiaan on pienennetty ja suojaavuutta parannettu kääremäisellä – munankuorimaisella – muodolla, mutta samalla kypärän käyttäjällä on oltava jonkinlainen audiojärjestelmä korvissaan taistelutilan hallitsemiseksi ja johdettavuuden takaamiseksi. Se ei riitä, että kantaa pelkkiä taisteluliivejä. Toki pitää muistaa, n Eri materiaaleista valmistettuja venäläisiä erikoiskypäriä. Ballistiset liivit pitää myös olla päällä insertteineen. Hyväkuntoisella taistelijalla ei ole sen suurempia ongelmia pysyä taistelukykyisenä tämän painoisen kypärän kuin kevyemmän komposiittisenkaan kanssa 24/7. Onnistuu kovakuntoisilta miehiltä ammattiarmeijassa ja taatusti heikentää silloinkin miesten suorituskykyä. Luodit ovat taivuttaneet titaania puhtaasti. Painavimmat kypärät lyhentävät niiden kantajien tehollista toiminta-aikaa ja saattavat rajoittaa vaarallisesti esimerkiksi näkyvyyttä. Erikoisvarustus, kuten painava ja kallis kypärä, on helposti perusteltu valinta, kun suojataan osaavaa, kovakuntoista ja kallista ammattisotilasta
Epämukava suojavaruste, jota ei käytetä tai joka väsyttää taistelijan ennen aikojaan, on vaarallisin suojavaruste, vaikka se olisi testipenkissä kuinka hurja suojaväline. Näitä kypäriä kutsutaan hybridikypäriksi. Saksalaiset kokeilivat sitä aikanaan itärintamalla, ei toiminut. Voi sanoa helposti, että nämä hybridit ovat parhaimpia ballistisia kypäriä, mitä on tarjolla maailmanlaajuisesti. Käytettävyyttä ei tule aliarvioida. Tämän kaltaiset kypärät edustavat alansa huippua. Kyllä, kaikki suojavarusteet ovat epämiellyttäviä ja painavia. MOSKOVAN ALUEEN OSN Saturn -erikoisyksikön sotilaita päässään alumiinihybridikypärät. Lainaten suoraan valmistajaa: ”Kun sellainen osuma, joka ei läpäise kypärää, tapahtuu, tärähdysvaikutus ei ylitä sallittua enimmäisarvoa – toisin sanoen se ei saavuta aivotärähdyskynnystä.” Kyllä valmistajat tietävät, mihin heidän tuotteensa kykenee ja mihin ei. Hybridikypärät osoittavat, että komposiitit ovat kaikkea muuta kuin turhia. Kyllä, ergonomia on tärkeää, mutta sotilaaksi ei yksinkertaisesti kelpaa, jos ei jaksa kantaa edes kypärää päässään. Suomen Sotilas tai minä emme saa senttiäkään yhdeltäkään kypärän valmistajalta. Talvella olisi lisäksi tärkeää, että kypärän alle mahtuisi lämmintä ilman, että potta nousee pään yläpuolelle ja otsa huutaa nappia… Oletteko koskaan nähneet kovapanosammunnoissa sellaista näkyä. Varusteiden on oltava ergonomisia niin rauhan kuin sodan aikana ja mieluiten samanlaisia, jotta niihin totutaan rauhan ajan koulutuksessa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 45 että täydellistä suojaa ei voi saavuttaa eikä heittimellä tai tykillä työskentelykään ole kevyttä. Eräs venäläinen valmistaja kertoo omien alumiini-aramidi-hybridikypäriensä mahdollistavan ei-läpäisevästä ballistisesta iskusta selviämisen ilman aivotärähdystä. Niitä, kuten mitä tahansa materiaalia, tulee käyttää oikein halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Toinen alue on Venäjä, josta saa titaani-aramidija alumiini-aramidi-hybridikypäriä. Ballistisissa sovelluksissa tärkeitä tekijöitä ovat käyttäjäturvallisuus ja keveys tinkimättä ballistisesta suojasta. Tämä on pelkää tosiasiaa, ei myyntipuhetta. Komposiitin avulla kasvatetaan metallin ballistista suorituskykyä jäykistämällä rakennetta. Pää jäässäkään ei voi taistella. Lukija voi katsoa netistä kypärien koeammuntavideoita tai asia voidaan viime kädessä myös havainnollistaa. Hybridikypärät Metallista valmistettujen ballististen suojakypärien tehokkuutta voidaan parantaa tukemalla metallikuori takapinnastaan (sisäpuolelta) polymeerikuitukomposiitti-linjauksella. Toki käyttömukavuus on yksi tärkeimmistä asioista. Epämukava suojavaruste, jota ei käytetä tai joka väsyttää taistelijan ennen aikojaan, on vaarallisin suojavaruste, vaikka se olisi testipenkissä kuinka hurja suojaväline.. Ballistisen kypärän ensisijaiseksi suojamateriaaliksi polymeerikuitukomposiittia ei tulisi käyttää liiallisen trauman vuoksi tietyillä iskumuuttujilla. Titaani-aramidi-hybridikypäriä saa EU-alueelta Itävallasta. Epämukavaa kypärää ei kukaan pidä, jolloin päähän laitetaan pikemmin vaikka pipo, joka suojaa sekin – mutta siis vain kylmältä
Niiden suojaominaisuudet yllättivät. Titaanikypärien huono puoli on niiden hinta ja komposiittikypäriä suurempi paino. NII Stali -terästutkimusinstituutti kertoi aikoinaan minulle, että venäläinen standardi on ankarampi, koska haulin keskimääräinen tilastollinen poikkipinta-ala läpäisyn yhteydessä on pienempi kuin Nato-standardin mukaisessa sirpaleessa. Nyt täytyy kuitenkin täsmentää sen verran, että emme tarkoita teräskypärillä niitä vanhoja noin millimetrin ainevahvuisia maailmansotien aikaisia teräspeltikypäriä, vaan ainevahvuudeltaan 2-3 millimetriä paksuja, hyvin läpäiseviä pistoolin luoteja vastaan tarkoitettuja teräksisiä kypäriä, jollaisia olemme testanneet Suomen Sotilaassa aikaisemmin. Luoteja vastaan luja teräs on mitä mainioin, ja sillä on erinomaiset Titaanikypärien huono puoli on niiden hinta ja komposiittikypäriä suurempi paino.. Pääsääntöisesti näin on. Tällöin se käyttäytyy hyvin eikä murru hauraasti (lisää aiheesta kiinnostuneille suosittelemme muun muassa Suomen Sotilaan testiraportteja viime n SSh-40-teräskypärä on ottanut kaksi läpäisemätöntä 9 mm osumaa. Viistouskulmat ovat riittäneet pysäyttämään tai kimmauttamaan luodit. Titaani on tietysti myös painonsa puolesta terästä mukavampi. Nato-standardin tylppäkärkiset sirpaleet painavat 1,1 grammaa ja venäläiset karkaistut haulit 1,05 grammaa. Polymeerikuitukomposiittikypäristä sanotaan usein niiden olevan hyviä sirpaleita vastaan mutta huonoja luoteja vastaan liiallisen trauman vuoksi. Venäläiset erikoisjoukot käyttävät edelleen titaanikypäriä niiden traumaturvallisuuden vuoksi ja myös siksi, että titaanikypärillä on kohtalaisen hyvät kimmautusominaisuudet. Teräksisen erikoiskypärän avulla päästään lähimmäs rynnäkkökiväärin luodin pysäyttämistä, mutta ilman takapinnan tuentaa ne ovat huonoja sirpaleita vastaan. Tämä johtuu lujan teräksen käytöstä, joka ei tykkää tylpistä projektiileista, kuten Naton sirpalesimulantista. Täytyy myös mainita, että Euroopassa jotkut erikoisyksiköt käyttävät titaanikypäriä – järkevää! Teräs ja alumiini Teräksestähän potat tehtiin ennenkin. Ballistisia kypäriä testataan tyypillisesti kahdella menetelmällä: ampumalla niitä luodeilla ja sirpalesimulanteilla. Aika monimutkainen lause, mutta juuri näin he asian ilmaisivat. Moni venäläinen erikoisjoukkojen taistelija saa kiittää hengestään titaanikypärän hyviä ominaisuuksia. Täytyy muistaa, että kyseessä on Nato-standardin mukainen sirpale. Käyttäjällä on suuri riski vammautua tai menehtyä. Metallikypärien puolella titaanikypärät ovat hyviä sekä sirpaleita että luoteja vastaan, jos titaaniseoksen vetolujuus pidetään alle 840 megapascalissa. Käytännön elämässä kypärään iskevän projektiilin muoto, mekaaniset ominaisuudet ja iskunopeus vaikuttavat siihen, pysähtyykö se vai ei. vuosien numeroissa). Luodit ovat tyypillisesti pistoolikaliipereita ja sirpaleet Naton tai Venäjän standardin mukaisia. Komposiitin rakenne ja tapa, millä se sitoo itseensä energiaa, aiheuttaa kohtuuttoman suuren trauman monessa tapauksessa. 46 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Metallia vai komposiittia. Suomeksi ympäripyöreä hauli on osuessaan jokseenkin aina yhtä pieni, jolloin energiaa kohdistuu enemmän pienemmälle pinta-alalle. Painavia teräskypärät ovat, mutta yllättävän ergonomisia
Pitkää konekiväärin patruunaa (esim. EU-alueelta Itävallasta saa titaanikypäriä, mutta harvalla on varaa niihin. Asiakkaalla on tällöin mahdollisuus valita hinnan, suorituskyvyn ja käyttömukavuuden väliltä optimaalinen kypärä. Alumiinikypärillä on myös alhainen traumataso, ja alumiini materiaalina pärjää hyvin sirpalesimulantteja vastaan. Myös hyvin läpäisevien pistoolin luotien torjunta onnistuu markkinoilla olevilta kypäriltä. Tietysti totta on sekin, että on ihan eri asia varustaa pienempi joukko rauhan ajan harjoitteluun tai vaikkapa kriisinhallintaan kuin varustaa liikekannallepantava monisatatuhatpäinen kenttäarmeija. Kysyimme, voisiko kypärää saada erilaisilla kuorimateriaaleilla. Komposiittikypärillä on tänään lähes maailmanlaajuinen valta-asema, ja siksi valmistajia, jotka kykenevät tarjoamaan vaihtoehtoisen suojamateriaalin, on todella harvassa. lisäksi näitä erottaa se, kuinka suuri on tappion sietokyky. 7,62x54R tai 7,62x51 NATO) uskoo yhä joka kypäräpää. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 47 kimmautusominaisuudet. Tiedustelimme asiaa noin puolitoista vuotta sitten. Uudessa kotimaisessa taistelijankypärässä on edistyksellinen vaihdettava ballistinen suojakuori. Toisaalta, kannattaako pään suojauksessa säästellä. Ne ovat erinomainen vaihtoehto komposiittikypärille, ennen kaikkea taholle, jolla ei ole paksua lompakkoa. Suomen Sotilaan testihavaintojen mukaan aika kovia pähkinöitä purtavaksi, kun parhaimmillaan pitää osua naamaan, jos haluaa rynkyllä tai sirpaleilla vaikutusta vaunun luukusta kurkistelevaan päähän. Ensin mainitussa se on lähellä nollaa, jälkimmäisessä se voi olla hyvinkin korkea. Optimaalinen tilanne ballististen kypärien markkinoilla olisi se, että kypäränvalmistaja pystyisi tarjoamaan kypäriä valmistettuna eri materiaaleista. Ergonomia kärsii tai hinta tahtoo karata käsistä. Venäjällä saa komposiitista, teräksestä, titaanista ja alumiinista valmistettuja ballistisia kypäriä eli lähes kaikkea mahdollista pään suojaamiseen. Myös traumataso on teräskypärillä erittäin alhainen. Emme saaneet ikinä vastausta kysymykseen, tai ylipäätään mihinkään kysymykseen. Tällöin käyttäjä voisi itse valita omat vaatimuksensa täyttävän kypärän. Se on vähän sama asia kuin säästäisi renkaissa auton käyttökustannuksissa. Ainakin ballisUudessa kotimaisessa taistelijankypärässä on edistyksellinen vaihdettava ballistinen suojakuori.. Alumiiniset hybridikypärät ovat halpoja, ja kevyempinä myös käyttömukavuus on hyvä. Meillä venäläisen kypärän hankinta ei tule kyseeseen monestakaan syystä, mutta on ainakin hyvä tietää, mikä on teknisesti mahdollista ja minkälaista pottapäätä voi tulla vastaan. Määrän ITÄNAAPURIN ELIITTIÄ FSB:n Alfa-sotilaita Altyn-titaanikypärät päässä. Optimiratkaisu Täydellistä vaihtoehtoa ei siis ole
Ehkäpä metalliset kuorimateriaalit saadaan vielä joskus kypäriin ehkäisemään metallisen kokovartalokuoren palveluksesta kotiutuspakkauksena. Metallien muovausja muokkaustekniikka on asia, jonka osaaminen ei synny aivan hetkessä. Ja tietysti kranaatinheittimistön ja tykistön ampumaleirien tuliasemiin. Tarvitaan koneet ja osaaminen. Siitä johtuen ilmaan jää paljon arvuuteltavaa. Tämä on hyvin ikävä tapakulttuuri Suomessa. Kestää vuosia ennen kuin päästään sarjavalmistukseen kelpaavaan tuotteeseen. Poliisille kaavailtiin joskus vuonna 2004 titaanikypäriä, mutta hanke kaatui johonkin. Mutta pitääkö vielä jonkun kuolla ennen kuin tämä otetaan edes harkintaan. Kotiyleisö ei oikein kestä sinkkiarkkuja rauhan aikana. Mitä ja keille. Titaanikuorellinen uusi taistelijankypärä olisi erinomainen vaihtoehto erikoisjääkäreillemme ja kriisinhallintatehtävissä palveleville sotilaille. Noin yleisellä tasolla Suomessa saa valtavan huonosti tietoa puolustusvälineteollisuudelta huolimatta asiallisista tiedusteluista. Jos esimerkiksi vain komposiittimateriaaleihin keskittynyt yritys haluaa laajentaa liiketoimintaansa ballististen metallituotteiden puolelle, on oppimiskäyrä pitkä. Ei sitä noin vain mennä syvävetämään titaania tai ylipäätään mitään metallia. Salailu voi joskus lisätä turvallisuutta, mutta useammin se lisää vain turvallisuuden tunnetta, joka taas saattaa sitten tiukan tullen heikentää turvallisuutta… No, ehkä kyse on vain kiireestä ja vähästä henkilöstöstä. Mitään ei näytä tapahtuvan, tai ainakaan siitä ei ole tullut meidän korviimme tietoa. Mahdollinen väliaikainen kypärätarve olisi pakko täyttää jo olemassa olevilta valmistajilta, jos esimerkiksi Suomessa jokin taho tekisi päätöksen hankkia oikeasti traumaturvallisia kypäriä. Sähköposteihin ei vastailla, puhelimessa onkin yhtäkkiä vastaaja päällä, kun soittaa uudestaan puolen tunnin päästä. Eikö Suomen tulisi tarjota sotilailleen parasta ainakin näin rauhan aikana. Poliisi pyysi titaanikypäriä partioille ja aivan Mitä yhteiskunnalle maksaa aivoinvalidisoitunut vuodepotilas?. Palaute koekäyttöön hankituista titaanikypäristä oli: ”Sillä kolhii itsensä.” Sääli, sillä juuri niitä poliisi olisi tarvinnut kipeästi. Titaanikypärien hankinta poliisille oli ajankohtainen Vihdin ampumatapauksen yhteydessä. Kävin 15 vuotta sitten keskustelua ballistisista kypäristä Poliisin Tekniikkakeskuksen kanssa ja komposiittikypärän huono traumaturvallisuus todettiin yhteistuumin. Tämä saattaisi olla edessä sikälikin, että kotimaisella tuotteella ei kovin helposti tavoitettaisi riittäviä sarjoja hinnan pitämiseksi alhaalla. 48 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A tinen titaanija alumiinikuori olisivat hyvä lisä komposiitin rinnalle
Vaikka suuri osa titaanikypäristä ei pysäytä rynnäkkökiväärin luotia läheltä ja kohtisuoraan ammuttuna, ovat ne erinomaisia järjestäytyneen rikollisuuden käyttämiä hyvin läpäiseviäkin pistoolikaliiperin luoteja vastaan. Vihdin tapauksen jälkeen, vuonna 2016, Itä-Uudenmaan poliisi sai hankittua 108 843 eurolla titaanikypäriä ja niiden tarvikkeita. Markkinajohtaja jyrää Myös kriisinhallintatehtävissä ja erityisen vaarallisissa tehtävissä – vaikkapa kranaatinheittimen tuliasemissa – palveleville varusmiehille tulisi tarjota parasta. Ainoastaan ehkä Yhdysvaltain armeijalla olisi varaa hankkia kaikille sotilailleen titaanikypärät. Alumiinisia hybridikypäriä saa huomattavasti edullisemmin. Tosiasia on se, että aina ei voi miellyttää kaikkia puhuessaan asiasta ja varsinkaan puhuessaan asiaa. Tarkoituksemme on vain jakaa tutkittua materiaalitietoutta turvallisuuden parantamiseksi. Modernin titaanikypärän ollessa kyseessä puhuttaisiin kuitenkin vain muutaman kymmenen miljoonan euron menoerästä koko rauhan ajan määrävahvuuden varustamisessa ja siihenhän ei olisi edes tarvetta. Tämän jälkeen ei voi enää sanoa, että emme me tienneet. Poliisit ovat jatkuvan väkivallan uhan kohteena, ja heille pitäisi pystyä hankkimaan parasta. Olisiko jo aika antaa parasta niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Sellainen olisi saattanut pelastaa heitinmiehen. Mutta tätä tuskin tullaan ikinä näkemään komposiittikypärien markkinavallasta johtuen. Fysiikan lakeihin emme voi kukaan vaikuttaa. Niiden rinnalla tämäkin hankinta olisi katoavan pieni kuluerä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 n SSSh-94 Sfera-S -kypärän sivulevyihin ammuttiin yhteensä neljä osumaa. Vai pitääkö vielä jonkun kuolla. Puhutaan asiasta… ja asiaa Haluan näin lopuksi vielä toiston ja lukijan kyllästymisenkin uhalla painottaa, että tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole syyttä suotta haukkua tiettyä materiaaliryhmää tai valmistajaa ja viedä toisilta liiketoimintaideaa. Rahaa on varmasti kaikilla tahoilla vähän, mutta tarve traumaturvallisille kypärille on kova, vaikka siitä vaietaan. 49 oikeutetusti. Mitä yhteiskunnalle maksaa aivoinvalidisoitunut vuodepotilas ja hukkaan heitetty kallis koulutus. Kypärien karmivasta hinnasta kertoo se, että edes tällä rahalla ei saa kovin montaa titaanikypärää. Teräsja hybridikypärät olisivat tutkimisen arvoinen vaihtoehto tiettyihin tehtäviin Suomenkin puolustusvoimissa. Komposiittikypärä on aivan riittävä vaihtoehto tavalliselle sodan ajan armeijan liikekannallepantavalle taistelijalle. Rahoja tuskin riittäisi varustamaan koko rauhan ajan määrävahvuutta, puhumattakaan sodan ajan tarpeesta, eikä siihen olisi tarvettakaan. Pää ei kestä juuri mitään. Pienempikin kypärämäärä riittäisi. Niiden hinta pyörii komposiittikypärien tasolla ilmansuunnassa itä, vaan kun sieltä ei voi ostaa... PU O LU ST U SV O IM AT. Raha ei saisi olla esteenä. Näyttäähän rahaa riittävän kovin kyseenalaisiin Merivoimien alushankintoihinkin. Tämän artikkelin kritiikki tuntuu varmasti ikävänä rinnanpistona joidenkin ihmisten kohdalla. Ballistisien kypärien käyttöturvallisuus on asia, josta täytyy saada puhua ilman, että kokee sohaisseensa ampiaispesää tai täytyy pelätä jälkipyykkiä. Eli juuri sitä, mitä jokainen poliisi tarvitsisi komposiittikypärän sijaan. Loppujen lopuksi kyseessä on ihmisen herkimmän ruumiinosan suojaaminen. Velvollisuutemme on ne kertoa sellaisina kuin ne ovat. Kuten eräs Arnold-etuniminen kuuluisa näyttelijä asian sanoi: ”Mitä järkeä on aina olla kiva ja mieliksi kaikille?” Kenenkään ei pitäisi joutua kärsimään tai menehtyä tiedonpuutteen seurauksista. Jalasta voi luu murtua, ja se paranee. Päättävien tahojen tulee siksi tiedostaa eri materiaaleista valmistettujen ballististen kypärien ominaisuudet. Reilulla sadalla tuhannella eurolla ei saa edes sitä määrää kypäriä. Tämän kypärän kantaja olisi ainakin päänsuojan osalta selvinnyt todennäköisesti elossa vuoden 2005 onnettomuutta vastaavasta tilanteesta. Esimerkiksi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta vaikkapa Helsinki-Vantaan lentokentän turvaamiseen tarvitaan noin 50 poliisia. Suomen Sotilaan mielestä hyvä ja edullinen traumaturvallinen kypärä olisi alumiini-hybridikypärä tai titaani-hybridi, jos rahaa löytyy
SA -K U VA. 51 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 NEUVOSTOLIITTOLAISVALMISTEISEN TUPOLEV SB-2 -POMMIKONEEN TÄHYSTÄJÄ, 2/PleLv 6:n päällikkö, kapteeni Veikko Härmälä sukellusveneiden etsintälennolla Suomenlahdella ennen suurhyökkäystä kesällä 1944
Se saattaisi aiheuttaa vaikeuksia, sillä edessä oleva operaatio perustuisi häikäilemättömyyteen ja yllätykseen. 52 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 KUVA YLLÄ Bristol Blenheim -pommikoneen ohjaaja, lentomestari Väinö Helanto.. Taivaalla paistoi lähes täysikuu. ”No, mennään sitten”, hän sanoi sisäradioon. Vieressä tähystäjä/pommittajan istuimella luutnantti Autio nyökkäsi ja nosti peukaloaan. Alava työnsi jämäkällä mutta rauhallisen hitaalla liikkeellä kaasuvivut pohjaan. TEKSTI: TIMO SÄYRINEN, KOMENTAJAKAPTEENI KUVAT: SA-KUVA L entosää oli mainio, joskaan se ei ollut pelkästään hyvä asia. Moottorit äityivät täysille kierroksille, ja pommikone nytkähti liikkeelle. Yli puolen tonnin pommilastissa oleva lentokone pompahteli hieman epätasaisella kiitoradalla, ja pyrstö nousi maasta vaakatasoon. Alla: Bl-koneita (Bristol Blenheim) Luonetjärven kentällä. Täydennyslentolaivue 17. Alava vilkaisi vasempaan ja näki rullaustiellä kaksi kolme seuraavaa Blenheimiä. Hän käänsi katseensa kojelautaan ja varmisti, että potkurija seosvivut olivat edessä ja laskusiivekkeet starttiasennossa. Lentokoneen vauhti kiihtyi, ja Suomen ilmavoimille tilattiin ensimmäiset pommikoneet vuonna 1930.. . Hänen katseensa haki ja löysi kiitorataalueen sijainnin ja reunoja osoittavat lyhdyt. Ilmassa ei tuntunut tuulenvirettäkään – paitsi pommikoneiden moottoreiden potkurivirtojen ilmavirta. Kuvattu ajalla 28.-31.3.1944. Kaksi Bristol Mercury -tähtimoottoria jyrisi, kun vänrikki Alava käänsi polkimilla Bristol Blenheim -pommikoneensa kiitoradan päähän
Lentokoneet nousivat 500 metrin korkeuteen kiertäen samalla kenttää, kaikkiaan ilmassa oli viisi konetta. Alku Suomen ilmavoimille tilattiin ensimmäiset pommikoneet vuonna 1930. Tukikohta jäi taakse pimeyteen. Lentäjä antoi ilmanopeuden kasvaa hieman, minkä jälkeen hän otti laskusiivekkeet sisään. Alava veti vasemmalla kädellä ratista, ja maanpinta jäi lentokoneen alapuolelle. Ohjaaja vasemmalla puolella ja tähystäjä oikealla puolella. Kuvattu ajalla 28.31.3.1944. ILMASOTA EX TR A 53 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 pari merkkilyhtyä vilahteli ohitse ja jäi taakse. Alava veti pommikoneen loivaan nousukaartoon vasempaan. Heillä oli vajaan puolen tunnin lento Suomenlahden rannikolle, minkä jälkeen alkaisivat jännät paikat. Tuohon aikaan Versaillesin rauhansopimus kielsi Saksalta sotilasilmailun, mitä Saksa koetti parhaansa mukaan kiertää. Perässä startanneet liittyivät muodostelmaan, mitä kuunvalo helpotti. Täydennyslentolaivue 17. Oikealla: 250 kg:n pommit nostetaan koneeseen, Bristol Blenheim. Vuonna 1931 Suomeen saatu kalusto oli niin ikään saksalaista, Junkers K-43 -koneita, joita valmistettiin Ruotsissa lisenssillä. Maalina olivat venäläiset alusosastot ja tukikohdat Kronstadtia myöten. Korkeusmittari alkoi osoittaa nousevia lukemia. Lentosuunnalle 210.” Alava vakautti pommikoneen loivasta kaarrosta käskettyyn suuntaan. Muut pommikoneet starttasivat perässä yksi kerrallaan. JATKUU SIVULLE 56 >. Periaatteessa pommituskykyistä kalustoa oli toki ollut jo aikaisemmin, sillä kokeiltiinhan Suomen Saksasta hankkimilla, alkuaan torpedokoneiksi suunnitelluilla Friedrichshafen-vesitiedustelukoneilla vuonna 1919 myös pommitustehtäviä peräti kymmenkiloisilla pommeilla. BRISTOL BLENHEIM (BL-111) ohjaamo ja tähystämö harjoituspommituksen aikana. Kammen kääntö, ja laskutelineet jurruuttivat sisään. Tehtävän johtaja, luutnantti Autio totesi: ”Lähdetään hommiin. Tulokset jäivät laihoiksi
Eskola kapt.; Vainio ins.; T. Hämäläinen kapt.; A. KU VA : VE SA N IS KA N EN • KU VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Hannus kapt.; E. Marttinen sähk.; A. Äärimmäisenä vasemmalla Alvar (Ati) Niskanen. Oikealta: K. Kuvan takana käsin kirjoitettu teksti: Bristolissa 1937 heinäkuussa. Niskanen. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. 54 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A BLENHEIMEJÄ NOUTAMASSA BRISTOLIN LENTOKENTÄLLÄ ENGLANNISSA 1937
Konetta käytettiin kuitenkin uskollisena työjuhtana kuljetustehtävissä ja kaukopartioiden huoltokoneena sekä sairaskuljetuksissa koko sotiemme ajan. 56 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A Junkerseja saatiin Suomeen kuusi kappaletta huhtikuussa 1931. Muut rykmentit olivat Lentorykmentti 2, johon määrättiin hävittäjälaivueet ja Lentorykmentti 1, johon Blenheim Mk I Blenheim Mk IV Dornier 17 Z Junkers 88 A-4 Miehistö 3 3 4 4 Pituus 12,12 m 12,98 m 15,8 m 14,4 m Kärkiväli 17,17 m 17,17 m 18 m 20,13 m Korkeus 2,98 m 3,0 m 4,56 m 4,85 m Tyhjä / starttipaino 4 126 / 6 960 kg 4 450 / 6 545 kg 5 210 / 9 000 kg 8 000 / 14 000 kg Huippunopeus 430 km/h 430 km/h 425 km/h lähteestä riippuen 430-500 km/h Lakikorkeus 8 000 m 9 600 m 8 200 m 8 200 m Toimintasäde 1 800 km 3 200 km 1 200 km 1 800 km Moottorit 2 x Bristol Mercury VIII tähtimoottori, 2 x 840 hv 2 x Bristol Mercury XV tähtimoottori, 2 x 920 hv 2 x Bramo 323P Fafnir tähtimoottori, 2 x 986 hv 2 x Junkers Jumo 211J rivimoottori, 2 x 1340 hv Aseistus 2 x 7,7 mm konekivääri 450-900 kg pommeja 3-5 x 7,7 mm konekivääri 450-900 kg pommeja 6-8 x 7,92 mm konekivääri 1 000 kg pommeja 3-6 x 7,92 ja 13 mm konekivääri 2 500 kg pommeja Tiedot on koottu useista ilmailuteoksista. DB tuli sanoista Dalnij Bombardirovtshik, mikä tarkoitti pitkän matkan pommikonetta. Pommikuormien osalta luvut ovat teoreettisia maksimilukuja, joihin ei aina meidän olosuhteissamme päästy jo lentotukikohtien kiitoratojen pituuden takiakaan. Ajan termein yksiköitä kutsuttiin kaukotoimintalaivueiksi, jolla tarkoitettiin vaakapommitusta ja pitkälle ulottuvaa tiedustelua toteuttavaa yksikköä. Esimerkiksi meillä Junkers 88:n pommilasti oli käytännössä 1 000-1 500 kilon suuruusluokassa. SOTIEMME POMMIKONEET ILJUSHIN DB3-M LASKEUTUMASSA Luonetjärven lentokentälle maaliskuussa1944. Yksimoottorinen noin 3 200 kilon lentopainoinen vajaan 300 kilometrin tuntinopeuteen kykenevä lentokone palveli Ilmavoimissamme pommikoneena vuoteen 1937 asti ja oli auttamattomasti vanhentunut Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen marraskuun lopussa 1939. Varsinkin aseistusja suoritusarvotietoja on pidettävä vain ohjeellisina, koska annetut tiedot vaihtelevat koneversiosta ja lähteestä riippuen. Neuvostoliiton ilma-aseen on sanottu tehneen DB-3-kalustolla ilmahyökkäyksiä Berliiniin jo heinäkuussa 1941.. Ilmavoimiin perustettiin vuonna 1933 Lentolaivue 46 ja vuonna 1934 Lentolaivue 44. Vuoden 1938 alun organisaatiouudistuksessa Ilmavoimiin muodostettiin rykmenttikokoonpano, ja kaukotoimintalaivueet määrättiin Lentorykmentti 4:n johtoon
Konetta käytettiin tiedusteluun, kuljetuksiin sekä yhteyskoneena ja jopa pommitustehtäviin. Kaukopartiokuljetuksiin koneen kuormanottokyky ja lentosäde olivat aivan liian lyhyet, mutta sillä oli toimittava, mitä oli tarjolla. Lentorykmentti 4:n tehtävänä oli ylijohdon määräämien tiedusteluja pommitustehtävien tekeminen. Laivueiden tukikohtana oli Luonetjärvi. Meritoimintaa varten rykmenttikokoonpanojen ulkopuolelle jäi erillinen eli suoraan Ilmavoimien komentajan johdossa ollut Lentolaivue 36. 57 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 kuuluivat yhteistoimintaeli lähitiedusteluja syöksypommituslaivueet. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Käytännössä rykmentin toiminnan painopiste muodostui Laatokan koillisrannalle helmikuun 1940 loppuun saakka. Hyökkääjän joukkoihin kuului puolisen miljoonaa miestä ja tuhansia panssarivaunuja, tykkejä ja lentokoneita. Jo itsenäisyyspäivänä 1939 Lentolaivue 44 siirtyi Luonetjärveltä Joroisiin. Heikkosuorituskykyiset Junkersit siirrettiin vuonna 1937 toissijaisiin tehtäviin, kun Ilmavoimat sai sen ajan modernia Bristol Blenheim Mk I -kalustoa käyttöönsä. JUNKERS K 43F -VESILENTOKONE lähtee kuljettamaan kornetti Hämäläisen kaukopartiota tehtäväänsä Tiiksjärvellä 6.9.1941. Suomen ilmavoimilla oli käytössään vuosina 1930-1952 yhteensä kaksitoista “Pikku Junnua” eli Junkers W 34 -konetta ja sen kuvassa näkyvää sotilasmuunnosta K 43f. Koneita käytettiin myös merija rajavartioinnissa aina vuoteen 1950 asti. Blenheimit keskitettiin kahteen kaukotoimintalaivueeseen, ja kun talvisota syttyi, niitä oli palveluskäytössä 17 kappaletta. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G Iljushin DB-3 Iljushin-4 Tupolev SB-2 Petljakov-2 Miehistö 3 4 3 3 Pituus 14,22 m 14,76 m 12,57 m 12,66 m Kärkiväli 21,44 m 21,44 m 20,33 m 17,16 m Korkeus 4,19 m 3,6 m 3,5 m 3,9 m Tyhjä / starttipaino 5 030 / 9 450 kg 5 800 / 12 120 kg 4 800 / 6 300 kg 5 900 / 7 600 kg Huippunopeus 440 km/h 410 km/h 450 km/h 580 km/h Lakikorkeus 9 600 m 8 700 m 9 300 m 8 800 m Toimintasäde 3 800 km 3 800 km 2 300 km 1 160 km Moottorit 2 x Nazarov M-87 tähtimooottori, 2 x 950 hv 2 x Tumanski M-88B tähtimoottori, 2 x 1100 hv 2 x Klimov M-103 rivimoottori, 2 x 960 hv 2 x Klimov M-105PF rivimoottori, 2 x 1210 hv Aseistus 3 x 7,62 mm konekivääri 2 500 kg pommeja 2 x 7,62 mm ja 1 x 12,7 mm konekivääri 2 700 kg pommeja 4 x 7,62 mm konekivääri 600 kg pommeja 4-5 x 7.62 mm ja 2 x 12,7 mm konekivääri 1 000 kg pommeja. Sota Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä 1939
Rungossa kansallisuustunnuksen takana on rungon ympäri ulottuva keltainen itärintamaraita.. Lentolaivue 46 jäi seuraavan kuukauden ajaksi pois taistelutoimista uuden kaluston tyyppikoulutuksen takia. Pommituskohteina oli autokolonnia, joukkojen majoitusalueita ja järvien jäille perustettuja lentotukikohtia. Tuona talvena jäätilanne aiheutti sen, että Suomenlahti ei ollut enää maajoukkojen liikettä kanavoiva este vaan hyökkäysreitti. Luonetjärvelle saapui tammikuun lopussa 10 Bleinheim Mk IV (pitkänokka) -pommikonetta Lentolaivue 46:n uudeksi kalustoksi. Laivue operoi Juvan Jukajärveltä. Ilmavoimien toiminta oli siksi keskitettävä Viipurinlahdelle ja hyökättävä tappioista välittämättä, käski Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Lundqvist. Tekniset viat ja onnettomuudet olivat kuitenkin aiheuttaneet sen, että vuodenvaihteessa oli käyttökunnossa enää 13 pommittajaa. Taistelu olemassaolosta Koitti uusivuosi – karkausvuosi – ja kaukotoimintalaivueiden tehtävät jatkuivat ennallaan. Tilanne muodosti vakavan selustauhkan maamme toiseksi suurimmalle kaupungille ja Kannaksella puolustautuville joukoillemme. Blenheimit kohtasivat useaan otteeseen vastapuolen hävittäjiä ja ilmatorjuntatulta. JATKUU SIVULLE 60 > BLENHEIMIT SOTALENNOLLA. Maaliskuun alussa Neuvostoliitto koukkasi Suomenlahden ylitse. Samalla laivue luovutti jäljellä olevat Mk I:t naapurilaivueelle. Jää kantoi jopa panssarivaunuja. Helmikuun alussa Neuvostoliiton Karjalankannaksella aloittama suurhyökkäys painoi Suomen maavoimia kohti Viipuria. Voidaan pitää pienenä ihmeenä, että kaukotoimintalaivueet eivät menettäneet vuoden 1939 puolella sotatoimissa ensimmäistäkään pommikonetta. n Pommitusyksiköiden ryhmitys joulukuussa 1939. Uusi kaukotoimintalaivue, Lentolaivue 42, perustettiin tammikuussa 1940 ja alistettiin niin ikään Lentorykmentti 4:n johtoon. ILMASOTA EX TR A 58 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 Pommituslennot tehtiin kaluston vähäisestä määrästä johtuen yleensä yksittäisin konein. n Blenheimiä tankataan Luonetjärvellä maaliskuun lopulla 1944. Lentorykmentti 4:n yksiköt osallistuivat Kannaksella taisteluihin ensimmäistä kertaa paria viikkoa myöhemmin, ja yleistilanne pakotti muuttamaan rykmentin toiminnan painopisteen Kannakselle kuun lopussa. Laivue sai kalustokseen helmikuussa kaksitoista uutta brittien toimittamaa Blenheim Mk I:tä. Suursaaresta Kotkaa kohti tullut hyökkäys sortui Kirkonmaan ja Rankin linnakkeiden tykkituleen, mutta Viipurinlahdella hyökkääjä pääsi yli ja pureutui lahden pohjoisrannalle. Taisteltiin maan olemassaolosta
Maaliskuun 11. Rykmentillä oli jäljellä 22 pommikonetta, joista 12 operaatiokykyisinä. päivänä kaikki vihollisen hyökkäykset oli torjuttu niin maassa kuin ilmassakin. Rynnäköivien sinirististen lentokoneiden konekiväärisarjat ja pommit vaativat totista veroaan maahantunkeutujilta. Kahtena seuraavana päivänä kaukotoimintalaivueiden pommitukset keskitettiin Taliin ja Vuosalmelle hyökkääviä neuvostojoukkoja vastaan. päivänä Viipurinlahti hiljeni, kun puna-armeija puski hyökkäysvoimansa loppuun. Suomi oli kuitenkin pakotettu – äärimmilleen jännitettynä – raskaaseen rauhaan ja alueluovutuksiin. Maaliskuun 13. Suomen armeija oli kyennyt luomaan lahden pohjoisrannalle häthätää kootun puolustuslinjan, jonka murtaminen edellytti viholliselta lisäjoukkojen ja huollon saamista lahden ylitse. Neuvostoliiton hävittäjät olivat ampuneet alas seitsemän Blenheimiä, ja suomalaisten pommikoneiden konekivääriampujat vastavuoroisesti viisi punaisten ilmavoimien hävittäjää. JATKUU SIVULLE 62 >. Neuvostoliiton määrällisesti musertavan ylivoimaiset ilmavoimat lensi Viipurinlahden yllä jatkuvaa hävittäjäpartiointia kykenemättä kuitenkaan estämään päättäväisten mutta vähälukuisten suomalaisten ilmahyökkäyksiä. Lentorykmentti 4 oli taistellut 105 päivää ja pudottanut 131 tonnia pommeja. Isot pommit olivat 250-kiloisia ja pienemmät 25ja 3-kiloisia. 60 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN Viipurinlahti Seuraavan viikon ajan Lentorykmentti 4:n kaukotoimintalaivueet, Lentorykmentti 1:n yhteistoimintalaivueet sekä Lentorykmentti 2:n hävittäjälaivueet iskivät Viipurinlahden yli lappaavaa puna-armeijaa vastaan. Lentorykmentti 4 oli taistellut 105 päivää ja pudottanut 131 tonnia pommeja. n Pommitusyksiköiden ryhmitys maaliskuussa 1940 ja pommituslentojen keskitys Viipurinlahdella Blenheimin pommikuormaa. Neuvostoliiton haluun tehdä rauha on väitetty tiukan vastarinnan lisäksi vaikuttaneen myös diktaattori Stalinin pelko Ison-Britannian ja Ranskan vastatoimista, esimerkiksi Bakun öljylähteiden pommittamisesta Lähi-idässä sijaitsevista tukikohdista käsin
Täydennyslentolaivue 17, Luonetjärvi. n Tupolev SB-2 -lentokone Tampereen lentokonetehtaalla. Ilmavoimat ei määrännyt rykmentille missään vaiheessa kiinteää vastuualuetta, vaan rykmentin voimaa voitiin käyttää joustavasti ja keskitetysti siellä, missä tarvittiin. Vasenta sivustaa Lentorykmentti 2:n pohjoispuolella vartioi erillinen Lentolaivue 14. 62 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A Taas sota Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941 tarkoituksenaan tuhota Neuvostoliitto sotilaallisena uhkatekijänä. Yhteen jälkimmäisistä, Lentolaivue 6:een kuului pommikoneitakin, muutama kappale sotasaaliiksi saatuja ja kunnostettuja Tupolev SB-2 -koneita. Loppuvuodesta 1942 perustettiin Suomenlahdella tapahtuvaa operointia varten vielä Lentorykmentti 5. Ensiksi mainitun tehtävänä oli Maavoimien tukeminen ja kenttäarmeijan suojaaminen ja jälkimmäisen Etelä-Suomen suojaaminen. Lentolaivueiden 42 ja 44 tukikohtana oli Siikakangas ja Lentolaivue 46:n Luonetjärvi. Laivueen tehtävänä oli meritiedustelu ja sukellusveneiden torjunta. Hävittäjäja tiedustelulaivueet alistettiin mainituille rykmenteille, ja toiminnan painopisteitä voitiin muuttaa siirtämällä laivueita rykmentistä toiseen. Maantieteellisenä tavoitteena oli Arkangelin–Astrakhanin välinen linja. Nämä olivat Karaatteessa jatkosodan loppuun saakka. Rykmenttien vastuualuejako säilyi peri. n Bristol Blenheim ennen lähtöä. Jatkosodan alussa Lentorykmentti 4:n kokoonpano oli talvisodan päättymisajan mukainen. Näistä neljä oli Lentolaivue 46:n käytössä jatkosodan alkaessa. Kahden suurvallan välissä Suomen oli välttämätöntä valita puolensa, ja valinnan tulos oli itsestään selvä. jalankannas (LeR 3), Aunuksen Karjala (LeR 1) ja Maaselän kannas (LeR 2). Rykmenttien lisäksi oli useita erillisiä yhteistoimintaja meriyhteistoimintalaivueita. Suomalaiskoneet saivat vaivihkaa Saksan keltaiset itärintamatunnukset. Toki Ilmavoimien komentaja määräsi kulloisetkin toiminnan painopistealueet ja tärkeät kohteet. Laivueiden kalustona oli 20 Blenheimiä, joiden lisäksi Valtion Lentokonetehdas oli saanut sotalentokuntoon viisi talvisodassa saaliiksi saatua Iljushin DB-3 -pommikonetta. Suomi oli saanut tiedon tulevasta hyökkäyksestä joitakin viikkoja aikaisemmin, ja liikekannallepano oli julistettu 17.6. Uudella otteella Pommituslaivueet pidettiin koko sodan ajan Lentorykmentti 4:n johdossa. Suomen ja Neuvostoliiton välinen rintama-alue jaettiin vuoden 1942 puoleenväliin mennessä Lentorykmenttien 1,2 ja 3 vastuualueiksi. Tästä pohjoiseen operoi Luftwaffen Lentolaivasto 5. Jatkosodan alun muut lentorykmentit olivat Lentorykmentit 2 ja 3. Oli mukana revanssihenkeäkin
Rykmentti jatkoi sotaa kahdella laivueella marraskuulle 1941 saakka, jolloin koulutusorganisaatioksi perustettiin uusi laivue, Lentolaivue 48. 63 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 Lentolaivue 46 vedettiin pois taistelutoiminnasta jo heinäkuussa 1941, sillä sen uudeksi tehtäväksi määrättiin koulutus. Koulutusyksiköksi perustettiin rykmentin johtoon Täydennyslentolaivue 17 syksyllä 1942. Kaikkiaan Ilmavoimilla oli lopulta käytössään yhteensä 23 SB-2:n eri versiota, 11 DB-3-konetta ja sen parannettua versiota Iljushin-4:ää sekä kahdeksan Petljakov-2:ta. Kesällä 1944 myös DB-3 Lentolaivue 48 syksystä 1942 alkaen DB-3, myöhemmin myös Blenheim Lentorykmentti 4:n pommitusyksiköiden kalusto asemasodan ja suurhyökkäyksen torjuntavaiheen aikana VASEMMALLA MANNERHEIM-RISTIN RITARI NRO 122, lentomestari Unto Oksala, TK-Pärttyli Virkki, luutnantti Tuominen ja kersantti Vine (äärimmäisenä oikealla) pommituslennon jälkeen. Jatkosodan alussa käytössä olleiden muutamien DB-3:n ja SB-2:n lisäksi Saksalta ostettiin lisää sotasaaliskoneita. ”Junnu” oli sekä vaakaettä syöksypommitukseen kykenevä keskiraskas pommikone, ja sitä voidaan pitää asevaikutukseltaan tehokkaimpana pommikoneenamme. Lisenssillä ja saksalaisten toimittamista Puolasta ja Jugoslaviasta sotasaaliiksi saaduista osista Suomessa valmistettuja Blenheimejä saatiin käyttöön hiljalleen, teollisuutemme kapasiteetin sallimalla tempolla. Lukumäärässä laskettuna kyseessä oli varsin suuri voimanlisäys, joskin näiden lentokoneiden käytettävyys oli heikohko huoltoja Laivue Pommikonetyyppi Lentolaivue 42 Blenheim Lentolaivue 44 Blenheim, huhtikuusta 1943 alkaen Junkers 88 Lentolaivue 46 Blenheim, helmikuusta 1942 alkaen Dornier 17. Kartoitusvalokuvausta varten rykmenttiin perustettiin toukokuussa 1942 valokuvauslentue, jolla oli yleensä laivueisiin nähden itsenäisiä tehtäviä, mutta hallinnollisesti se oli alistettuna eri laivueille eri aikoina. Vuoden päästä Lentolaivue 48 otettiin myös sotatoimiin mukaan kalustonaan sotasaalispommittajat. Seuraavan vuoden huhtikuussa tulivat käyttöön Saksasta hankitut Junkers 88 A-4 -pommikoneet, joita oli kaikkiaan 23. Pommituskaluston määrä ja laatu paranivat jatkosodan kuluessa. Yksi oli tuhoutunut siirtolennolla Saksasta. Lentolaivue 46 palasi tuolloin sotatoimiin. Helmikuussa 1942 saatiin palveluskäyttöön valtakunnanmarsalkka Göringin lahjoittamat 15 Dornier 17 Z -keskiraskasta pommikonetta. Joensuu ja Muurmannin rautatie 21.12.1941.. Sekalaista seurakuntaa Pommitusyksikkömme käyttivät aktiivisesti myös sotasaaliskalustoa
Muodostelmapommitukset edellyttivät yhteistyötä hävittäjälaivueiden kanssa; pommikoneet tarvitsivat hävittäjäsuojaa. SB-2:ta käytettiin Lentolaivue 6:n kalustona meritiedusteluun ja sukellusveneiden torjuntaan, DB-3:a Lentorykmentti 4:n eri laivueiden kalustona pommitustehtävissä ja pommikoneena. Voidaan sanoa aikaporrastuksen lyhentyneen sodan kestäessä pitemmälle, kun suunnittelijoiden ja pommikoneiden miehistöjen kokemukset kasvoivat. JATKUU SIVULLE 66 >. Esimerkiksi minkäänlaisia kirjallisia teknisten järjestelmien käyttöja huolto-ohjeita ei koneiden mukana saatu. Hävittäjien kanssa sovittiin ennen lentoa kohtaamispiste jonkun matkaa omien linjojen takana, ja sieltä sitten jatkettiin yhdessä kohteeseen. 64 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A kunnossapitovaikeuksien takia. Mainittakoon esimerkiksi suurhyökkäyksen torjuntavaiheessa 22.6.–18.7.1944 Kannaksella operoinut Lentorykmentti 3, joka suojasi rykmenttipommituksia yleensä kaikella hyökkäysajankohtana käytettävissä olleella Messerschmitt 109 -kalustolla. Petljakov-2:ta, joka oli erittäin suorituskykyinen mutta jolla oli suhteellisen pieni pommikuormakapasiteetti, käytettiin yksinomaan tiedusteluun. SuoAika Kohde Kohteelle päässeiden pommikoneiden määrä 5.4.1942 Sekehe, lentotukikohta jäällä 19 15.4.1942 Varbinitsi, huoltokeskus 19 31.8.1942 Sekehe, lentotukikohta 22 20.8.1943 Lehto, partisaanikoulutuskeskus 30 17.9.1943 Lavansaari, lentotukikohta 24 22.3.1944 Petsanoje, moottorirekitukikohta 25 30.3.1944 Mergino, lentotukikohta 31 3.4.1944 Kähy, lentotukikohta 34 19.5.1944 Mergino, lentotukikohta 41 20.5.1944 Alehovtsina, varastoalue 41 12.6.1944 Mainila–Kivennapa, hyökkäysryhmitys 34 16.6.1944 Koivisto, maihinnousulaivasto 30 19.6.1944 Humaljoenlahti, maihinnousulaivasto 23 22.6.1944 Häyry, tykistön asemat 36 30.6.1944 Portinhoikka, panssarivaunumuodostelma 40 1.7.1944 Portinhoikka, panssarivaunumuodostelma 37 3.7.1944 Vakkila–Ihantala, panssarivaunumuodostelma ja tykistön asemat 38 4.7.1944 Viipurinlahti, alussaattue 33 5.7.1944 Tali, tykistön asemat 34 5.7.1944 Äyräpää, panssarivaunumuodostelma ja tykistön asemat 34 8.7.1944 Äyräpää, sillanpääasema 30 9.7.1944 Äyräpää, ylimenopaikka 33 10.7.1944 Vuosalmi, sillanpääasema 32 13.7.1944 Portinhoikka, tykistön asemat 37 14.7.1944 Käsnäselkä, panssarivaunumuodostelma 33 14.7.1944 Äyräpää, sillanpääasema 33 14.7.1944 Pitkäranta, tykistön ja muiden joukkojen asemat 32 15.7.1944 Äyräpää, sillanpääasema 32 15.7.1944 Nietjärvi, tykistön asemat 33 15.7.1944 Vuosalmi, sillanpääasema 27 16.7.1944 Vuosalmi, sillanpääasema 28 18.7.1944 Vuosalmi, sillanpääasema 30 22.7.1944 Vegarusjärvi, joukkojen keskitys 35 26.7.1944 Kollaa, panssarivaunumuodostelma ja tykistön asemat 34 9.8.1944 Suojärvi, rautatieasema 30 Lentorykmentti 4:n rykmenttipommitukset jatkosodassa Lähde: Keskinen, Stenman: Suomen ilmavoimien historia 19, LeR 4. Taktiikka Kun talvisodassa oli pommitettu yleisimmin yksittäisin konein, mahdollisti kaluston määrän kasvu isotkin muodostelmapommitukset jatkosodan aikana. Talvisodassa hävittäjäsuoja oli ollut tuntematon ilmiö, koska – Viipurinlahden taisteluja lukuun ottamatta – vähälukuisten hävittäjiemme tehtävänä oli ollut kotialueen hävittäjätorjunta pommikonemuodostelmia ja niiden suojueita vastaan. Laivueiden välinen aikaporrastus kohteessa saattoi vaihdella muutamasta minuutista jopa pariinkymmeneen minuuttiin! Nämä olivat erityistä koordinaatiota ja suunnittelua edellyttäviä operaatioita ottaen huomioon, että laivueet starttasivat tehtävään eri tukikohdista. Huipentumana voidaan pitää rykmenttipommituksia, joissa Lentorykmentti 4:n kaikkien laivueiden asevaikutus keskitettiin yhteen kohteeseen
n Pommitusyksiköiden ryhmitys kesäkuussa 1941. Taivaalla oli kaikkiaan 11 Blenheimiä sekä Lentolaivue 6:n kolme SB-2:ta. Operaatiota varten perustettiin Taisteluosasto Pajari, jonka tuli hyökätä Haapasaaristosta Suursaareen jäitse 27.3.1942. Eikä se olisi kannattanutkaan; taisteluhautoihin ja korsuihin kaivautuneen jalkaväen lamauttaminen vaakapommituksella vaati huomattavia lentosuoritusten ja pudotettujen pommitonnien määriä. alkaen Laatokan Karjalassa, elokuun alusta lähtien Karjalankannaksella ja syys-lokakuun aikana Petroskoin suunnassa. Hyökkäysvaiheessa kaukotoimintalaivueemme menettivät sotatoimissa 13 Kuolema merellä Suomen sodanjohto halusi ottaa haltuun neuvostojoukkojen miehittämän Suursaaren. Niiden tuli seuraavana aamuyönä pommittaa kahteen otteeseen Suursaaren pohjoispään puolustusasemia. Kalustopulaa helpotti hieman syksyn kuluessa Suomessa valmistettujen Blenheimien saaminen käyttöön, mutta silti jouduttiin palaamaan talvisodan malliin: pommitukset hoidettiin yksittäisin konein tai parin koneen osastoin.. Suomenlahden rannikolla pommitettiin muutamaan otteeseen Viipurin suuntaan kulkevaa alusliikennettä. Lentolaivue 42 otti operaatioon osaa vahvistettuna yhdellä Lentolaivue 44:n lentueella. Varsinaista Maavoimien tulitukea, esimerkiksi puolustusasemien juuri hyökkäystä edeltävää pommittamista, ei tehty. tukikohdastaan Värtsilästä työkentälle Immolaan. Blenheimiä vastapuolen hävittäjien ja ilmatorjunnan alas ampumina. 66 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A jaus tapahtui yleensä kolmena hävittäjäosastona: kaksi osastoa lensi pommikonemuodostelmien mukana niiden sivuilla, ja yksi toimi lakisuojana suojattavan osasto yläpuolella. Aukeaman kuvassa pommituslentolaivue 44:n Junkersit starttaavat Onttolan kentältä 22.6.1944. päivänä 1941 itää kohti alkanutta hyökkäystä kaukotoimintalaivueet tiedustelivat Päämajan osoittamia kohteita ja alueita, kartoittivat hyökkäyssuuntia ja pommittivat Neuvostoliiton selustan liikenneyhteyksiä, ensisijaisesti rautateitä. Tärkeimpiä kohteita olivat jälleen rautatiet, lentotukikohdat, marssirivistöt, huoltokolonnat ja varastoalueet. Hyökkäysvaiheen alettua pommikoneet tukivat kenttäarmeijan hyökkäystä sen kulloisessakin painopistesuunnassa: 10.7. Kun rintamalinjat vakiintuivat loka-marraskuussa, kaukotoimintalaivueiden tehtäväksi tuli liikenteen häirintä neuvostojoukkojen selustassa, myös Muurmanskin rautatiellä. Blenheimit siirtyivät 26.3. Kannaksen kesän 1944 suurhyökkäyksen punahävittäjät eivät saaneet ammuttua alas yhtäkään suomalaista hävittäjäsuojauksessa ollutta pommikonetta! Hyökkäyksen kärjessä Ennen kenttäarmeijamme heinäkuun 10. Operaatiota tukemaan keskitettiin meikäläisiin oloihin suhteutettuna varsin suuri ilmakomponentti, kuutisenkymmentä lentokonetta
Operaatio muistutti lentosäänsä puolesta puolitoista vuotta aikaisempaa Suursaaren pommitusta. Huonon sään takia pommituksen tuloksia ei kyetty havainnoimaan. 67 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ”Blennut” starttasivat kohti Suursaarta hieman ennen aamuviittä. Kaksi Blenheimiä syöksyi lumipyryssä Loviisan edustalla Suomenlahtea peittävän jääkannen läpi. Suursaari päätyi Suomen haltuun. Sekehessä sijaitsi Neuvostoliiton lentotukikohta, josta noin sata kilometriä länteen sijaitsevasta Tiiksjärven tukikohdastamme startanneet hävittäjät ottivat sekeheläisten kanssa aktiivisesti yhteen. Selin kameraan lentueenpäällikkö kapteeni Erkki Itävuori, jonka puserossa näkyy lentuetunnus.. Ei voitu todentaa, liittyikö onnettomuuksiin lentäjien tekemiä ohjausvirheitä tai vääriä päätöksiä, koska kaikki miehistöjen jäsenet menehtyivät. Asemasotaa Itä-Karjalassa Maaselän kannaksella sijaitseva Sekehe (Segezha) oli eräs Ilmavoimiemme mielikohteita. Sitä ei ollut myöskään ilmatorjunta, sillä kohtalokkaaksi kävi sillä kertaa vanha tekijä, joka piinasi kaikenmaalaisia lentäjiä. Kuusi miehistöjen jäsentä maksoi operaatiosta hengellään. Tässä tehtävässä Neuvostoliiton ilmavoimat eivät olleet pahin uhka suomalaispommittajille. Lentolaivue 6:n SB-2:t pommittivat saman päivän iltana Suursaaren puolustusasemia ja seuraavana päivänä saaresta jäitse irtautuvia neuvostojoukkoja. Sekehen kylässä oli lisäksi asetehdas, rikkihappoja selluloosatehdas ja voimalaitos. Usea pommikone eksyi huonossa säässä. Kohteilleen päässeet pommikoneet olivat pudottaneet kuormansa hyvällä tarkkuudella, mutta sääolosuhteet olivat estäneet pommitustuen toteutumisen täysmääräisenä. Yhdestätoista Blenheimistä vain kolme pääsi kohteeseen. Lentotukikohta ja kylä olivatkin Lentorykmentti 4:n yksiköiden pommituskohteena useaan otteeseen sodan aikana. Tarkoituksena oli heikentää vihollisilmavoimien tukeutumiskapasiteettia, joten Lavansaareen tehtiin Lentorykmentti 4:n ja Lentolaivue 6:n voimin lentopommitus iltayöllä 17.9.1943. Utista ja Kannaksen Suulajärveltä sekä elokuusta 1943 alkaen myös Kymin tukikohdasta käsin toimivat hävittäjämme ottivat punailmavoimien kanssa rajusti yhteen. Lavansaari toimi Neuvostoliiton eteen työnnettynä tukikohtana. Ne hyökkäsivät aktiivisesti muun muassa Kotkaa tukikohtanaan pitäviä itäisen Suomenlahden miinakenttiä luovia, valvovia ja ylläpitäviä Suomen ja Saksan merivoimien kevyitä alusyksiköitä vastaan. Suunniteltu toinen pommituskierros peruttiin. Kolmestakymmenestä tehtävään startanneesta pommikoneesta 24 löysi kohteen. Ilmatorjunta pudotti yhden Blenheimin, ja n Lentolaivue 44:n ykköslentueen lentäjät menossa koneilleen Onttolassa 16.6.1944. Vuoden 1943 kuluessa Neuvostoliiton Leningradin motin alueella toimivat ilmavoimat vahvistuivat niin määrällisesti kuin laadullisesti
Pommituslentojen lisäksi pommituslaivueemme tekivät muita, täydentäviä tehtäviä. Talvisotaa edeltäneen valtakunnanrajan itäpuolelta ei ollut käytettävissä kunnollisia karttoja ennen kuin pommituslaivueemme kävivät kuvaamassa alueet jatkosodan alkuvaiheessa. n Pommitusyksiköiden ryhmitys kesäkuussa 1942 sekä eräitä pommituskohteita asemasodan lokakuun 1941 – toukokuun 1944 aikana.. lentueen BL-116 saa sisäänsä Rb.75/30kameran Mikkelin lentokentällä 11. Seiskarin ja Kronstadtin ilmatilassa 9.3.1944 noin kello 21 Itää kohti lentävät neuvostokoneet erottuivat selvästi, sillä ne pitivät navigointivalojaan päällä. heinäkuuta 1941. BL-116 tuhoutui vihollishävittäjän alas ampumana kaksi kuukautta kuvaushetkestä. Alun perin suunniteltu toinen Lavansaaren pommituslento peruttiin. Alava kaarsi vasempaan päästäkseen niiden perään. 14.2.1944 kaikki Suomen ilmavoimien lentolaivueet saivat nimiinsä niiden toimintaa kuvaavan etuliitteen. Ratin työntö aiheutti Blenheimin lentokorkeuden Lentolaivue 44:n 3. Kartat olivat varmasti yksi menestyksekkään hyökkäysvaiheen edellytys. 68 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A toinen syöksyi huonossa säässä maahan paluulennolla. Tiedustelun lisäksi toinen oleellinen tehtävä oli kartoitus. Sodan kestäessä rintamaalueet pyrittiin kuvauskartoittamaan kahdesti vuodessa: keväisin ja syksyisin... Lentorykmentti 4 otti osaa kaukopartiotoimintaan pudottamalla partioille materiaalitäydennyksiä laskuvarjoilla. Niinpä Lentolaivueet 42, 44, 46, 48 ja 6 olivat siitä lähtien Pommituslentolaivueita. Sodan kestäessä rintama-alueet pyrittiin kuvauskartoittamaan kahdesti vuodessa: keväisin ja syksyisin, kun maassa ei ollut lunta eikä puissa lehtiä. Kuusi muuta pommikonetta vaurioitui joko laskeutuessaan tukikohtiin tai mahalaskuissa maastoon
Operaatioajatukseksi muodostui omien pommikoneidemme soluttautuminen tukikohtiinsa palaavien neuvostopommittajien muodostelmiin. Siitä suunnasta soljui näkyviin lisää valoja: lentotukikohta, jota kiersi useita laskukierroksessa olevia neuvostopommikoneita. Vastaisku Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti helmikuussa 1944 kolmeen otteeseen Helsinkiä. Hyvä. Mutta kohdistettuaan katseensa luutnantin osoittamaan suuntaan hän huojentui: länteen päin lentävillä oli myöskin lentovalot päällä, ja niitä oli paljon. ”Toinen pommituspulja”, Alava huomautti. Oman tiedustelun mukaan Neuvostoliitolla ei vastaavaa kalustoa ollut. Öisin tapahtuneet pommitukset epäonnistuivat ilmatorjunnan pelotusvaikutuksen ja aktiivisten harhautustoimenpiteiden ansiosta. ”Lisää koneita etuvasemmalla”, Autio sanoi äkkiä, ”mutta tulevat kohti!” Iivanan yöhävittäjiä, kävi Alavan mielessä pikaisesti. Täysillä kierroksilla rähisevien moottorien ääni voimistui, ja lentäjä veti pommikoneen nousuun. Ainakin Tallinnassa saksalaisilla oli sellaisia, vieläpä tutkalla johdettuja. No, ei auta pohdiskella tuollaisia nyt, Alava päätteli, parempi pitää vain tehtävä kirkkaana mielessä. Omilta pommituskohteiltaan palaavien vihollismuodostelmien löytämistä yön pimeydessä helpotti Suomen kehittynyt radiotiedustelujärjestelmä: ilmassa ole. Pannaanpa paikka remonttiin!” Alava hymyili pirullisesti tarttuessaan kaasuvipuihin. Hetken kuluttua vihollisen muodostelma kaarsi vasempaan kohti koillista. Minuutit kuluivat länteen päin lentävän neuvosto-osaston kadotessa jonnekin suomalaisten takavasempaan. Mutta saattoiko tietoon luottaa. Kukaan ei näyttänyt havainneen heitä, tai ainakaan välittäneen. Jos joku edellä olevien Lisunovien yläampuja oli heidät havainnut, luuli kenties omikseen. Leningradin kaupunki, joka oli piirityksestä täysin vapautunut vasta reilu kuukausi aikaisemmin, oli vain parinkymmenen kilometrin päässä. Nyt vain pää kylmänä. Tarkoitus oli irrottaa Suomi sodasta. Kuutamon ja navigaatiovalojen valossa he ehtivät tunnistamaan vainolaiset Lisunov-2-koneiksi, amerikkalaisen DC-3:n lisenssillä valmistetuiksi pommikoneversioiksi. Autio tutki karttaansa. Hetken päästä vasemmalta, maan pinnalta, ammuttiin samanlaisia merkkejä. Suomalaisten seuraama muodostelma oli tulossa sieltä. Punaisia ja valkoisia. Kronstadtin saari ja neuvostoliittolaisten lähestymistunnistukset. Ilmavoimiemme komentaja käski pommituslaivueiden hyökätä sopivien tilaisuuksien tullen Leningradin alueelta toimivien neuvostopommikoneiden tukikohtiin. Hetken päästä kävi ilmi, että tulijat eivät lentäneet kohti vaan ohittivat heidät pohjoisen puolelta riittävän matkan päästä. ”Gorskaja”, hän sanoi, ”viisitoista kilometriä etäisyyttä. Irjaksi ja Raijaksi niitä laitteita kerrottiin kutsuttavan. Tallinnassa olisi sinä yönä lämmintä. Kohteet siis oli mahdollista löytää, kun viholliskoneet olivat polunnäyttäjinä, ja pommituksen tehonkin arvioitiin muodostuvan suureksi juuri laskeutuneiden lentokoneiden ryhmityksissä. Edellä lentävien punatähtisten pommikoneiden valot jäivät jonnekin suomalaiskoneiden vatsojen alle. Mahtoiko vihollisilla olla alueella yöhävittäjiä. Alava ja Autio vilkaisivat oikealle ja vasemmalle ja näkivät muiden Blenheimien seuraavan heitä asianmukaisesti. Suomalaiset lentokoneet olisivat kohta neuvostomuodostelman takana ja hieman alapuolella. Tarkoitus oli nostaa kone pommituskorkeuteen 1 200 metriin kevyen ilmatorjunnan ulottumattomiin. Lentäjät havahtuivat, kun valoraketit alkoivat lennellä neuvostomuodostelman lentokoneista. 70 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A putoamisen parillakymmenellä metrillä
Ehkäpä siellä olisi sauna lämpimänä. Avaa pommiluukut.” Alava käänsi kammesta, ja heidän takaansa kuului kolahdus, kun luukut aukesivat. Tilanne muistuttaa olosuhteita talvisodan aikana…” Puntteja tasoittaisi kuitenkin jatkossa Saksan ilmavoimien Taisteluosasto Kuhlmey, joka saapui kolmine laivueiLentorykmentti 4 Joensuu Pommituslentolaivue 42 Värtsilä 17 x Blenheim Pommituslentolaivue 44 Onttola 12 x Junkers 88 Pommituslentolaivue 46 Mensuvaara 8 x Dornier 17, 5 x Iljushin DB-3 ja -4 Pommituslentolaivue 48 Onttola 17 x Blenheim, 4 x Petljakov-2, 2 x Iljushin DB-3 ja -4, 1 x Dornier 17 Lentorykmentti 5 Helsinki Pommituslentolaivue 6 Malmi ja Turku 14 x Tupolev SB-2, 1 x Dornier 22 meritiedustelukone Suomen pommitusilmavoimien kokoonpano ja vahvuus suurhyökkäyksen alussa ...Kuhlmeyn Junkers 87 Stuka -syöksypommittajat katkaisivat useaan otteeseen neuvostojoukkojen hallussa olleet Talinjoen sillat. Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Lundqvist totesi: ”Näyttää ilmeiseltä, että lentovoimaamme on kaikesta huolimatta käytettävä säästäen, että voitaisiin taata edes jonkunlainen jatkuvuus niiden toiminnalle. ”Hyvä näin. Tarkoituksena oli irrottaa Suomi sodasta ja vallata Suomen puolustuksen kannalta tärkeät alueet. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Sisäpuhelimessa kuului hetken päästä konekivääriampuja kersantti Hildenin ääni: ”Siellä paukahtelee! Ja nätti tulipalo kentän laidassa!” Alava oikaisi kaarron pohjoisen suuntaan. Seuraava määränpää oli Värtsilä. Neuvostoliiton ilmaylivoima Kannaksella oli suurhyökkäyksen alkuvaiheessa murskaava. Järkeä on lyötävä moukarilla heidän päähänsä.” Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella 9.6. Autio mutisi hiljaiseen ääneen: ”Nääääiiiin hyyvväääää, hyyväää…” Autio painoi pomminpudotusnappulaa. n Junkers Ju 87 D-5 on saanut käynnistyskäskyn: mekaanikko kiertää inertiakäynnistintä. ”Pommit irti!” Blenheim nyökähti hieman ylöspäin, kun kone vapautui reilusta 500 kilosta rautaa ja räjähdysainetta. ”Hahaa, siitäs saitte terveisiä Suomesta! Ja nyt kotiin!” Alava sulki pommikuilut, painoi kaasuvipuja eteen ja kaarsi jyrkästi vasempaan. Ei liene epäilystä siitä, etteikö lopullinen tavoite olisi ollut koko Suomen miehittäminen. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. Suurhyökkäyksen torjuntaan Diktaattori Stalin totesi kesäkuun 1944 alussa Yhdysvaltain suurlähettiläälle: ”Suomalaiset ovat harvinaisen hidasälyistä kansaa. ”Ota kaksi astetta vasempaan.” ”Kaksi vasempaan”, Alava kuittasi ja painoi vasenta poljinta kompensoiden vääntämällä hieman rattia oikealle. 72 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A ja-aluetta, ja tukikohdassa oli valaistus päällä. Sekunnit kuluivat. Alava piti koneen vaakalennossa
Se ahdettiin täyteen joukkoja ja materiaalia, sillä olihan tarkoitus jatkaa hyökkäystä kohti pohjoista. Ehkä loppukesän 1944 tilanteelle kuvaavaa on, että Suojärven asemalle tapahtuneella viimeisellä Lentorykmentti 4:n rykmenttipommituksella haluttiin aiheuttaa tappioita rintamalta irtautuville puna-armeijan joukoille. Suomen radiotiedustelu oli selvittänyt Ihantalan taistelujen aikana Neuvostoliiton erään hyökkäyksen h-hetken. hyökkäysryhmitykseen keskitettiin Ilmavoimien ja Kuhlmeyn osaston ilmahyökkäys sekä suomalaisen tykistön tuli. Tämä oli hieman vajaa kolmasosa pommitusilmavoimiemme taistelutappioista koko sodan aikana ja hieman yli neljäsosa suurhyökkäyksen torjuntaan osallistuneiden pommitusyksiköidemme vahvuudesta. Suurhyökkäyksen kestäessä Lentorykmentti 4 menetti sotatoimissa 18 lentokonetta. Pommitusvoimaamme käytettiin taistelujen kulloisessakin painopisteessä Kivennavalla, Kuuterselässä, Kannaksen länsirannalla, Talissa, Ihantalassa, Viipurinlahdella ja Vuosalmella. Vuosalmella puna-armeija pääsi kiivaiden taistelujen jälkeen Vuoksen ylitse ja muodosti joen pohjoispuolelle noin 5 x 2 kilometriä pitkän sillanpääaseman. Pommituskohteet olivat yleisimmin panssarivaunujen ryhmityksiä, tykistön asemia ja Suomenlahden rannikon osalta joukkojenkuljetusaluksia. Pommitusilmavoimien tehtävät olivat pohjoista kohti vetäytyvien saksalaisten joukkojen häirintä. 73 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 neen Suomeen 16.6. Sillat olivat hyökkäyksen kannalta oleellinen kohde, sillä niiden kautta suuntautuivat hyökkäävien joukkojen täydennykset ja huolto. Saattoipa olla, että joidenkin lentäjien halu vaarantaa henkensä oli myös laskenut vihollisen vaihduttua. Lentorykmentti 4:n pommitustoiminta pyrittiin jatkossa rytmittämään vähintään yhteen keskitettyyn ilmahyökkäykseen vuorokaudessa, ja mikäli mahdollista, öiseen aikaan. Lentorykmentti 4 osallistui kaikilla neljällä laivueellaan Lapin sotaan. Puna-armeijan suurhyökkäys tyrehtyi heinäkuun puoleenväliin mennessä Kannaksella. Talin taisteluiden aikana Lentorykmentti 4:n laivueet ja Taisteluosasto Kuhlmeyn Junkers 87 Stuka -syöksypommittajat katkaisivat useaan otteeseen neuvostojoukkojen hallussa olleet Talinjoen sillat. Tämä oli luonnollisesti mahdotonta, mutta saksalaisten karkottamiseksi maasta Suomi aloitti sotatoimet Saksaa vastaan syyskuun lopussa. Puna-armeija alkoi siirtää joukkojaan pois Kannakselta. Lisäksi Pommituslaivue 6 alistettiin rykmentille lokakuussa. Sota ei edennyt odotusten mukaan Suomenlahden etelärannalla, jossa oli sodan painopiste. Tienhaaran, Talin, Ihantalan, Viipurinlahden ja Vuosalmen listaan voitiin lisätä vielä joukkojemme Nietjärvellä ja Ilomantsissa saavuttamat torjuntavoitot. Pommitusten tulokset jäivät heikoiksi, koska saksalaisten tutkaohjattu ilmatorjunta oli tarkkaa ja pakotti pommikoneitamme nostamaan pommituskorkeuksia, mikä heikensi pommitustarkkuutta. Joskus on luonnehdittu sillanpääaseman olleen niin täynnä joukkoja ja materiaalia, että jokainen osuma alueella aiheutti puna-armeijalle tappioita. Laatokan Karjalassa taisteltiin vielä elokuussa. n Pommitusyksiköiden ryhmitys kesäkuussa 1944 ja voimien keskitys suurhyökkäyksen torjuntaan. n Stukat Immolan lentokentällä 28.6.1944.. Jos yleistilanne edellytti hyökkäystä päivällä, oli menestyksen edellytyksenä hävittäjäsuoja. Muutamaa minuuttia ennen h-hetkeä aamuyöllä 1.7. Stalinille oli tullut kiire kohti Berliiniä. Saksalaisia vastaan käytävää ilmasotaa varten perustettiin Erikoisosasto Sarko, jolle alistettiin Lentorykmentit 2 ja 4, sekä Tiedustelulentolaivue 14. Aseveljeä vastaan Suomen ja Neuvostoliiton välisen aseleposopimuksen ehtona Suomen tuli riisua maassa olevat saksalaiset joukot aseista kahdessa viikossa. Odotettu vihollishyökkäys jäi toteutumatta. tukemaan torjuntataistelua, ja Saksan Messerschmitt 109 -hävittäjien jatkotoimitukset Ilmavoimillemme. Keskittymä muodosti Ilmavoimille ja tykistölle selkeän kohteen, johon ei voinut olla osumatta
Pohjoisin tukikohta, joka saatiin saksalaisten jäljiltä käyttökuntoon sodan aikana, oli Kemi. n Mannerheim-ristin ritarit luutnantti Rolf Winqvist ja oikealla lentomestari Viljo Salminen. Talven tullen operointia haittasivat heikko lentosää sekä sotatoimialueen lisääntynyt etäisyys tukikohdista; saksalaiset olivat vetäytyessään tuhonneet tarvittavan infrastruktuurin. 74 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A Ritari nro Nimi ja arvo Myöntämis-pvm Tehtävä 33 Lentomestari Viljo Salminen 5.11.1941 Ohjaaja/LeLv 44 55 Luutnantti Rolf Winqvist 26.4.1942 Tähystäjä/LeLv 44 106 Kapteeni Birger Ek 8.3.1943 Lentueen päällikkö /LeLv 6 122 Lentomestari Unto Oksala 21.11.1943 Ohjaaja/LeLv 44 168 Kapteeni Tauno Iisalo 21.12.1944 Lentueen päällikkö/PLeLv 44 182 Luutnantti Lauri Äijö 21.12.1944 Tähystäjä/PLeLv 44 Pommitustehtävissä Mannerheim-ristin saaneet Sotilasarvot myöntämispäivämäärän aikaan. Lokakuussa 1944 Luftwaffen hävittäjät ampuivat alas yhden suomalaisen Junkers 88:n, mutta vielä saman kuun aikana Saksan ilmavoimat vedettiin pois Suomen Lapista. n Mannerheimristin ritari kapteeni Birger Ek SB:n ohjaamossa Malmin lentokentällä 21.10.1943.. Ilmatila jäi suomalaisille. Ilmavoimat teki huhtikuuhun 1945 saakka pommitusja tiedustelulentoja yksittäisin konein ja parin koneen osastoina
SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 75 Talvisodasta, yksittäisten pommikoneiden pommitusja tiedustelulennoista Laatokan Karjalaan, oli suomalaispommittajien sota joulukuussa 1939 alkanut, ja talviseen sotaan yksittäisten pommikoneiden pommitusja tiedustelulentojen muodossa Lapissa se keväällä 1945 päättyi, vaikkakin toista vihollista vastaan. Tilastoa saattaa tosin kaunistaa se, että pommikuorman yhdenkin pommin osuttua maaliin koko kuorma laskettiin osumiksi. ”Vuonna 1936 tilattujen Blenheimien hinnalla olisi saatu esimerkiksi nelinkertainen määrä Fokker D.XXI -hävittäjiä”, toteaa Ari Raunio teoksessaan Lentäjän näkökulma II. Vihollisvaikutuksesta oli menetetty 57 pommikonetta ja 111 lentävään henkilökuntaan kuuluvaa oli kaatunut tai kadonnut taistelussa Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Suomen pommikonehankintoja on arvosteltu. Kaikissa menetelmissä on varjopuolensa, ja todellisen kokonaiskuvan saaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Kokonaan toinen kysymys on, olisiko esimerkiksi juuri ennen talvisotaa ollut saatavissa riittävän suuria määriä hävittäjiä isollakaan rahalla. Olivatko pommikoneet meidän kaltaisellemme pieniresurssiselle maalle virhehankinta. Entäpä Suomen pommitusilmavoimien vaikuttavuus. Hankintahinta ei ole ainoa resurssivertailun peruste: esimerkiksi koulutusja kunnossapitotoiminnassa keskittyminen yksimoottorisiin hävittäjiin olisi varmasti synnyttänyt synergiaetuja. Julkisuudessa ei ole nähty juurikaan laskelmiin perustuvia kokonaistutkimuksia tai -arvioita Suomen tekemien ilmapommitusten vaikuttavuudesta. Yksittäisten pommitusten vaikutuksia on arvioitu pommittaneiden koneiden omilla tähystyshavainnoilla, erillisillä tiedustelulennoilla ja vaikkapa sotavangeilta saadulla kuulustelutiedolla. Esimerkiksi näköhavainnot ”osumat maalialueella”, ”voimakas räjähdys” tai ”useita tulipaloja” eivät loppujen lopuksi kerro kaikkea kohteelle aiheutetuista todellisista vaurioista. On helppo laskea, että pommikoneisiin käytetyllä rahamäärällä olisi teoriassa saatu moninkertainen määrä hävittäjiä, joilla olisi varmasti voitu torjua tehokkaammin Neuvostoliiton ilmahyökkäyksiä Suomeen. Esimerkiksi Lentolaivue 42:n tekemä, omaan tähystykseen perustunut tilasto vuodelta 1941 kertoi pudotetuista pommeista osuneen maaleihinsa 48 %, havaitsemattomaksi jääneen 31 % n Lentolaivue 46, Dornier, Mensuvaara 7.1.1944. ja 21 %:n menneen ohitse. Olisivatko pommikoneisiin käytetyt resurssit tulleet käytetyksi tehokkaammin ja vaikuttavammin jossakin muualla. Asemasodan aikaiset neuvostoliittolaisten lautatarhojen ja moottorirekitukikohtien pommitukset saattavat kuulostaa näpertelyltä, samoin kuin minkä tahansa kohteiden pommitukset yksittäisillä pommikoneilla tai parin koneen muodostelmilla. Väliin mahtui hieman yli 5 000 sotalentoa ja reilut 3 000 tonnia pudotettuja pommeja. Ainakin ajanmukainen hävittäjäkalusto meni tuohon aikaan sotaan valmistautuvien valmistajamaiden omiin tarpeisiin. Taistelukertomuksissa mainitaan varsin usein pommien osuneen kohteisiin kiitettävällä tarkkuudella. Muutamissa 2000-luvulla tehdyissä arkistotutkimuksissa on pommitusten teho kiistetty. Olivatko lentopommitusten vaikutukset esimerkiksi JATKUU SIVULLE 78 >. Tietysti voidaan myös kysyä, olisivatko panostukset raskaaseen tykistöön tai ilmatorjuntaan lisänneet enemmän asevoimiemme iskukykyä kuin harvalukuisiksi jääneet pommittajat. Kannattiko
Suomelta kiellettiin pommitusilma-ase. Olipa vastaus kyllä tai ei, pommikoneidemme operointiin liittyneiden lentävän henkilöstön, suunnitteluväen, kaluston kunnossapitäjien ja muun tukevan henkilöstön ammattitaitoa ja asennetta ei käy kiistäminen. Ilmasota on muuttunut täysin siitä, mitä se oli ilmojen ritareiden sodassa viime vuosisadan alkupuoliskolla.. Olivatko partisaanitukikohtien pommitukset oleellisen tärkeitä Suomen kokonaissodankäynnin kannalta. Tikkakoski, Luonetjärvi. pommitusrykmentin (Kampfgeschwader). Täydennyslentolaivue 17. Sodan kuva ja sotatekniikka ovat muuttuneet ja kehittyneet 70-80 vuoden aikana järisyttävästi. SB-2-pommikone. Kentille tuhottu lentokonekalusto vähensi yksiselitteisesti asevoimiimme ja maahamme kohdistuvaa ilmauhkaa. Olivatko pommikoneaselajin torjuntateho, suuri kantama, keskitettävyys ja kyky iskeä suhteellisen lyhyin aikavälein kaukana toisistaan sijaitseviin maaleihin niihin käytettyjen resurssien arvoisia. 28.-31.3.1944. Esimerkiksi kolmen Blenheimin 2 400 kilon pommikuorma vastasi suunnilleen yhden raskaan patteriston iskun tuhovoimaa – toimitettuna tarvittaessa monikymmenkertaisen etäisyyden päähän patteristoon verrattuna – mutta helposti huonommalla tarkkuudella. Ei voida myöskään unohtaa moraalisia vaikutuksia: hei, Stalinin haukat, ette ole turvassa kotitukikohdissannekaan! Kahdessa tilanteessa pommitusilmavoimamme antoivat tuntuvaa painoarvoa Suomen taistelukyvylle: talvisodassa Viipurinlahden ylimenon torjunnassa sekä Kannaksella kesällä 1944. Nummela 2.6.1944. Onko esimerkiksi Hornet-koneidemme päivittäminen rynnäkkötehtäviin verrattavissa pommikonehankintoihin. Oliko pommitustuki oleellinen tekijä vaikkapa Suursaaren operaatiossa. Esimerkiksi Venäjän ilmatorjunnan sanotaan kykenevän estämään muiden kuin häivekoneiden lentämisen Venäjän ilmatilassa, ja pelkästään ilmatorjuntaohjusten kantamakaaria katselemalla – mikä ei tietenkään kerro koko totuutta – voisi virheellisesti päätellä sen kykenevän estämään lentämisen Suomenkin ilmatilassa. Esimerkiksi Saksassa 30-40 lentokonetta vastasi suunnilleen yhden pommituslaivueen (Kampfgruppe) kirjavahvuutta ja kolmesta viiteen laivuetta muodosti n Lentolaivue 6. Neuvostoliiton lentotukikohtia voitiin tietenkin pitää pommitusten – ja pommikoneaselajin – arvoisina maaleina. Feenikslintu Voidaanko sotakokemuksista vetää enää mitään johtopäätöksiä tai löytää yhtymäkohtia nykyisyyteen. Tämä artikkeli jättää tarkoituksella tähän kysymykseen vastauksen pohtimisen kullekin lukijalle itselleen. Vuonna 1944 alkoi pitkä hiljaisuus. 78 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A Lavansaaren operaatiossa tai Suursaaren vapauttamisessa niihin uhrattujen resurssien, jopa tappioiden, arvoisia. Softapäivitykset ja ilmasta maahan -aseiden hankinta ja ylläpito eivät ole ain Pomminsuuntimispöydän avulla todetaan harjoituspommien osumat. Rykmenttipommitustaulukosta ilmi käyvät konemäärät eivät loppujen lopuksi ole kovin suuria. Molempien tilanteiden luonne oli, että yksikään puolustushaara tai aselaji ei voinut säästää ruutia, hikeä eikä verta taistelussa maamme itsenäisyyden säilyttämiseksi. Ilmavoimilla saatettiin lisäksi teoriassa iskeä joidenkin tuntien välein vaikkapa tuhannen kilometrin päässä toisistaan sijaitseviin kohteisiin. Lisäksi on otettava huomioon tukikohtien materiaalivarastoille ja tekniselle henkilökunnalle aiheutetut vahingot. Kuvassa luutnantti Bertel Grönroos (tähystäjä). Loppu Suomen kokoisilla ilmavoimilla ei ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa Neuvostoliiton sotateollisuuteen eikä kokonaislogistiikkaan – eihän siihen kyennyt Luftwaffekaan. Ilmasta maahan -vaikuttamiskyky syntyi uudelleen vasta seuraavalla vuosituhannella. Luultavasti eivät
Kauas kantavan asekapasiteetin realistinen mitoittaminen siten, että muusta oleellisesta ei tingitä, onkin yksi puolustuskykymme oleellisista kysymyksistä. Olisivatko risteilyohjukset ja edelleen puuttuvat tykistöohjukset meillä toisiansa täydentäviä järjestelmiä vai resurssien hajottamista. Pelkästään pitäytymällä passiivisessa puolustuksessa hyväksyisimme sodan kuvaksi hyökkääjän doktriinin ja tulemme taistelemaan sen – oletettavasti lukumääräisesti ylivoimaisen osapuolen – luomilla säännöillä. Hyväksyisimme siis mukisematta roolin iskuja vastaan ottavana osapuolena. Feenikslintu on satuolento, eikä historia toista itseään. Oikean vastauksen pitäisi vaikuttaa myös siihen, kuinka Suomi resurssinsa jatkossa käyttää, olipa historia kuinka kunniakas hyvänsä. Rauhan aikana karttoihin piirretyt rajat, valtioidenkaan, eivät voi sotatilanteessa olla tabu. Pystymmekö takaamaan ilma-aseen operointikyvyn esimerkiksi ilman ballististen ohjusten korkeatorjuntakykyä, jota taas hävittäjillä ei voida saavuttaa. Pystymmekö takaamaan ilmasta maahan -asejärjestelmien tukeutumispaikkojen toimintakyvyn sotatilanteessa. 79 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 Pommitusyksiköiden tukikohdat Lentorykmentti 4 (esikunta) Tammikuu 1938 Immola Talvisodan alkuun mennessä Luonetjärvi Maaliskuu 1942 Joensuu Lapin sodassa Luonetjärvi Lentolaivue / Pommituslentolaivue 42 Tammikuu 1940 Jukajärvi Huhtikuu 1940 Luonetjärvi Kesäkuu 1941 Siikakangas Heinäkuu 1941 Luonetjärvi Heinäkuu 1941 Joensuu Elokuu 1941 Onttola Syyskuu 1941 Värtsilä Kesäkuu 1944 Naarajärvi Lapin sodassa Paltamo Pudasjärvi Kemi Lentolaivue / Pommituslentolaivue 44 Tammikuu 1938 Immola Talvisodan alkuun mennessä Luonetjärvi Joulukuu 1939 Joroinen Toukokuu 1940 Kemi Kesäkuu 1941 Luonetjärvi Heinäkuu 1941 Mikkeli Syyskuu 1941 Onttola Lapin sodassa Rissala Kemi Lentolaivue / Pommituslentolaivue 46 Helmikuu 1936 Immola Talvisodan alkuun mennessä Luonetjärvi Helmikuu 1942 Joensuu Huhtikuu 1942 Luonetjärvi Toukokuu 1942 Noljakka Maaliskuu 1943 Onttola Toukokuu 1943 Immola Elokuu 1943 Mensuvaara Heinäkuu 1944 Rissala Lapin sodassa Rissala Kemi Lentolaivue / Pommituslentolaivue 48 Marraskuu 1941 Luonetjärvi Heinäkuu 1943 Onttola Syyskuu 1944 Vesivehmaa Lapin sodassa Paltamo Kemi Lentolaivue 36/Lentolaivue 6/ Pommituslentolaivue 6 Lokakuu 1939 Malmi Syyskuu 1940 Turku Kesäkuu 1940 Nummela Syyskuu 1941 Malmi Helmikuu 1944 Nummela Huom. Tämänkin jätämme sinun – lukijamme – pohdittavaksi. Työkentälle yksikkö saattoi siirtyä ennen tehtävää, mikäli kaukana varsinaisesta tukikohdasta sijaitsevaa kohdetta haluttiin pommittaa useaan otteeseen lyhyen ajan sisään tai mikäli tehtävän luonne edellytti muista syistä lyhyttä lentoaikaa. Mikä on miehitetyn sotilaskoneen rooli ja mahdollisuudet tulevissa ilmasodissa. Ilmasota on muuttunut täysin siitä, mitä se oli ilmojen ritareiden sodassa viime vuosisadan alkupuoliskolla. Vaikutusmahdollisuuksia ovat joukkojen yllättävä ja aktiivinen käyttö sekä omat kauas kantavat asejärjestelmät. Siis katse eteenpäin!. Ilmavoimien kauas kantava maakohteisiin tarkoitettu tulivoima on yksi tapa vaikuttaa hyökkääjän tukialueisiin. Aseiden julkisuudessa ilmoitetut kantamat ovat 370 ja 300 kilometriä. Näiden tukikohtien lisäksi lentoyksiköiden käytössä oli lukuisia työkenttiä. Tuskin. Tuhotaanko koneet ja niiden tukijärjestelmät maahan. van ilmaisia, ja lentäjiemmekin kouluttaminen järjestelmien hallintaan varmasti syö resursseja pois jostain muusta. Jälkimmäisten menestyksekkään käytön edellytys on tietenkin maalinosoituksen asianmukainen toteuttaminen. Puolustusvoimillamme tulee olla kyky vaikuttaa hyökkääjän tukialueisiin: huoltokeskuksiin, liikenteen solmukohtiin, johtamispaikkoihin tai kauaskantoisiin asejärjestelmiin. Kauas kantavia maakohteisiin vaikuttamaan kykeneviä asejärjestelmiä meillä olisivat Ilmavoimien JASSM-risteilyohjukset sekä Maavoimien raketinheittimiin saatavilla olevat ATACMS-ballistiset tykistöohjukset. Suurvaltojen, esimerkiksi Venäjän, doktriiniin kuuluu sodan siirtäminen vihollistai naapurimaiden alueille. Tässäkin lehdessä on usein kysytty, onko nykyään ilma-alivoimaiselle osapuolelle ylipäätänsä järkevää tai realistisesti arvioiden mahdollista ylläpitää oikeisiin sotatoimiin tarkoitettua miehitettyä taistelulentokalustoa (hävittäjätorjunta ja ilmasta maahan -toiminta)
80 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 ILMASOTA EX TR A S uomen ilmavoimien F/A-18-torjuntahävittäjiin hankitut MLU2-elinkaaripäivitykset sekä ilmasta maahan -aseistus ovat tehneet koneesta sen perusluokittelun mukaisen taisteluvälineen – monitoimihävittäjän. Ilmavoimien käytössä on amerikkalaisvalmisteisia JASSM-risteilyohjuksia, JSOW-liitopommeja sekä JDAM-GPS-ohjausjärjestelmiä. JSOW on siivillä varustettu noin 500 kiloa painava liitopommi. Pommin kantama on 22-130 kilometriä pudotuskorkeudesta riippuen. Ase painaa hieman yli tonnin ja sen taistelukärki noin 450 kiloa. HORNET 2000-luvun pommikone . Aseiden tehovaikutus ja varsinkin tarkkuus on parantunut valtavasti, erityisesti kun vertaillaan vaakapommituksen tuloksia toisen maailmansodan lopulla nykyiseen Suomessa käytössä olevaan ilmasta maahan -vaikutuskykyyn. • 1944: Määrä vaihteli, mutta esimerkiksi 9.6.1944 Ilmavoimien rintamalaivueissa, Pommituslentolaivue 6 mukaan lukien ja valokuvauskoneet pois lukien, oli 76 pommikonetta. Suomen Sotilas arvioi näihin tehtäviin varattavan noin 20 Hornetia. Pommissa on versiosta riippuen läpäisytaistelukärki tai tytärammuksia sisältävä aluevaikutukseen perustuva kuorma. Kaikissa mainituissa aseissa on GPS-ohjaus. Järjestelmällä modifioidun pommin maksimikantamaksi on ilmoitettu 28 kilometriä. TEKSTI: TIMO SÄYRINEN, KOMENTAJAKAPTEENI. Havainnollisuuden vuoksi vertailemme alla Suomen ilmavoimien nykyistä ja toisen maailmansodan aikaista ilmasta maahan -suorituskykyä yhden konetyypin kautta: Teoreettinen maksimiasekuorma: • F/A-18: 6 200 kg • Junkers 88: 3 000 kg Toimintasäde: • F/A-18: Vaihtelee hyötykuorman, lisäpolttoaineen ja lentoprofiilin mukaan, suuruusluokka on 2 000 km • Junkers 88: 1 800 km Rynnäkköja pommikoneita käytettävissä: • 2018: teoriassa 62 kpl F/A-18 Hornetia, mutta Ilmavoimat ei käyttäisi kaikkia yhtä aikaa ilmasta maahan -operaatioihin. Teoreettinen maksimiasekuorma yhdellä kaikkien lentokoneiden konesuorituksella: • 2018: (20 x F/A-18 Hornet): 124 tonnia • 1944: 92,5 tonnia Tonneja vertailtaessa on muistettava, että nykypommikuorman teho maalissa on huomattavasti suurempi kuin vastaavan painoisen kuorman teho oli 75 vuotta sitten. Aseessa on läpäisytaistelukärki (penetrator), joka mahdollistaa sen käytön linnoitettujakin kohteita vastaan. Lisäksi JASSM:ssa ja JSOW:ssa on rinnalla inertiaohjaus ja loppulähestymisen lämpökameraohjaus. JASSM on noin 370 kilometrin kantamaan kykenevä risteilyohjus. JDAM on GPS-ohjausjärjestelmä, joka voidaan asentaa vapaasti putoavaan pommiin ja jolla pommi muutetaan täsmäaseeksi
• 1944: Vapaasti putoavien pommien ballistinen hajonta, tuuliolosuhteet, pommittavan lentokoneen heilahtelu ja pommitustähtäimen tekninen laatu vaikuttivat pommien osumatarkkuuteen. CEP = Circular Error Probable. Osumatarkkuus maaliin: • 2018: Ohjusten ja pommien GPSja muut ohjausmenetelmät mahdollistavat yksittäiselle aseelle ihanneolosuhteissa muutaman metrin osumatarkkuuden (CEP). Esimerkiksi 250 kilometrin päässä 200 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitseva ilmatorjunnan maalinosoitustutka ei havaitse alle 2 200 metrin korkeudessa lentäviä lentokoneita. • 1944: Pommien puute ei ollut toimintaa rajoittava tekijä. Pitkän kantaman ilmatorjuntaa voidaan väistää lisäksi laukaisemalla aseet maanpinnan kaarevuuden aiheuttaman tutkahorisontin alapuolelta. Oleelliseksi tekijäksi muodostuu maalien paikantaminen. n Junkers Ju 88 A-4 Luonetjärven kentällä.. • 1944: Vapaasti putoavien pommien käyttö edellytti kohteen yli lentämistä, mikä altisti pommikoneet hävittäjäja ilmatorjunnalle. Pitkän kantaman aseita käytettäessä tätä ei kyetä tekemään F/A-18 Hornetien omilla sensoreilla. Johtopäätös: Ilmavoimien nykyinen ilmasta maahan -taistelukyky on odotetusti moninkertainen verrattuna sotien aikaiseen – kunhan vain maalit kyetään tunnistamaan ja paikantamaan asianmukaisesti. Huono sää esti pommitukset. Paikantamiseen voidaan käyttää esimerkiksi maalin lähellä toimivia erikoisjoukkoja tai kiinteitä maaleja ammuttaessa satelliittikuvia. Oleelliseksi tekijäksi muodostuu maalien paikantaminen. 81 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 Vihollisen torjunnan läpäisykyky ja väistäminen: • 2018: ilmasta maahan -aseiden pitkä kantama mahdollistaa niiden laukaisun ilmatorjunnan kantaman ulkopuolelta. Huono sää ei estä täsmäaseiden käyttöä. Aseistuksen riittävyys: • 2018: Ilmavoimille hankittujen täsmäaseiden lukumäärät ovat salaisia. Termi tarkoittaa etäisyyttä, jonka sisään tähtäyspisteestä laskettuna osuu puolet laukaistuista tai pudotetuista pommeista tai ohjuksista. Suomen Sotilas ei ryhdy arvioimaan, kuinka monen maalin tuhoamiseen tai kuinka pitkään sotaan aseita riittää
Sen aloitti suomalainen äärivasemmisto nousemalla aseelliseen kapinaan laillista vaaleilla valitun eduskunnan luottamusta nauttinutta hallitusta vastaan. 82 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN ENSIMMÄISET LAUKAUKSET Sisällissota ei alkanut, vaan se aloitettiin, keväällä sata vuotta sitten. TEKSTI: JUKKA I MATTILA H aminan kadettikoulun upseerien keskuudessa muodostettu Sotilaskomitea oli tukenut ja organisoinut maanalaista itsenäisyysliikettä vuodesta 1915 lähtien. Maa oli täynnä levottomia venäläisiä sotilaita, ja. Vapaussodasta ja vallankumouksesta sisällissodaksi Tie sisällisotaan 1918 . Sotilaskomitean toiminta lisääntyi Venäjällä maaliskuussa 1917 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen, ja saman vuoden syksyllä se ryhtyi rahoittamaan suojeluskuntien toimintaa. Senaatti virallisti Sotilaskomitean aseman tammikuun alussa 1918 ja antoi sille tehtäväksi asevelvollisuuden ja Suomen kansallisen armeijan muodostamisen. Siihen oli aihettakin. Senaatti kutsui suojeluskunnat asevoimakseen puolustamaan laillista yhteiskuntajärjestystä. Edessä oli sisällissota. tammikuuta 1918 Sotilaskomitean jäseneksi. Sotilaskomitea muun muassa nimitti useita upseerikoulutuksen saaneita henkilöitä paikallisten suojeluskuntien päälliköiksi ja otti vähitellen koko suojeluskuntaliikkeen alaisuuteensa. Hän oli tyytymätön komitean siviilimäiseen työskentelytapaan ja ilmaisi mielipiteenään, että oli muodostettava sotilaallinen esikunta, jota käytettäisiin armeijan johtamiseen. Joulukuussa vasta itsenäistyneeseen synnyinmaahansa palannut ja Venäjän armeijan palveluksesta eronnut kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim kutsuttiin 10. Suomen hallitus oli huolissaan järjestyksen säilymisestä maassa. Marraskuussa oli nähty vasemmiston aseellisen kapinan kenraaliharjoitus yleislakon muodossa. Kurittomia venäläisiä sotajoukkoja aseista riisumaan lähetetyt vapaustaistelijat joutuivatkin pian kohtaamaan vallankumouksen aloittaneet vasemmiston punakaartit
SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 83 n Venäläisvankeja lähetetään kotimaahansa Torniosta. Etualalla valkoisia vapaussotureita, jotka ovat vain hetki aikaisemmin riisuneet venäläiset aseista. Vallankumous ja vapaustaistelu muuttuivat sisällissodaksi. Vasemmalla lavastetussa toisintovärikuvassa punapäällikkö. SO TA M U SE O
päivänä tammikuuta. Tammikuun puoliväliin mennessä Viipurin seudulle oli onnistuttu kokoamaan noin 500 miehen suojeluskuntajoukko. Pohjanmaalta oli myös hyvät rautatieyhteydet muualle Suomeen. Kansalaissodan uhka tiedostettiin ja siihenkin varauduttiin. Senaatti ei aikonut luovuttaa laillista demokraattisilla vaaleilla saatua valtaansa aseistautuvalle oppositiolle. Pohjanmaalla oli suurin osa Suomeen palanneista jääkäreistä sekä valtaosa saatavissa olevista maahan syksyllä 1917 salakuljetetuista aseista. Lopulta Svinhufvud valtuutti suullisesti 16. H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O Mannerheim saapui Vaasaan 19. Uhkakuvien mukaisesti järjestyksen palauttaminen ja järjestysvallan vakiinnuttaminen Suomen hallitukselle tarkoitti ensin venäläisten joukkojen riisumista aseista. Suojeluskuntalaiset ottivat aika ajoin väkivaltaisesti yhteen punaisten järjestyskaartien kanssa. Karjala Karjalassa tapahtumat etenivät omia uomiaan. Mannerheim siirtyi eräiden sotilaskomitean jäsenten kanssa Vaasaan, jossa hän aloitti järjestyksenpitoon tarvittavan esikunnan ja sen alaisten joukkojen muodostamisen. 84 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN vasemmiston lehdistö oli avoimesti hallituksen vastainen. n Valkoisen Suomen vahti Vaasan senaatin edustalla. Kun Viipurin suojeluskuntalaiset saivat tietoonsa, että Pietarista ollaan lähettämässä junalastillinen aseita Suomen punakaarteille, he päättivät estää asekuljetuksen ja anastaa ne omaan käyttöönsä. päivänä tammikuuta kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheimin muodostamaan Pohjois-Suomeen hallituksen joukot ja toimimaan niiden päällikkönä. Punakaartien ja sosialistien vallankumouksellisten kanssa toimittaisiin sitten tilanteen vaatimalla tavalla. Sotilaskomitean esityksen mukaan Mannerheim päätti, että Etelä-Pohjanmaasta ja Vaasasta muodostetaan tukialue valkoiselle armeijalle. Vaikka koulutus oli laillista ja senaatin suojeluksessa, oli se jouduttu järjestämään salassa maassa isännän elkein käyttäytyneeltä venäläiseltä sotaväeltä ja näiden kanssa veljeilleeltä vasemmisto-oppositiolta. Pohjanmaa Mannerheim saapui Vaasaan 19. n Venäjän Itämeren laivaston aluksia Helsingin pohjoissatamassa maaliskuussa 1918.. Punakaarti aloitti vastatoimet, aseiden etsinnät ja suojeluskuntalaisten pidätykset. päivänä tammikuuta. Sosiaalidemokraatit muodostivat aseistettuja punaisia järjestyskaarteja. Etelä-Pohjanmaalla kenraalimajuri Paul von Gerich oli järjestänyt Pohjanmaan piirin suojeluskunnat ja luonut niille yhtenäisen johdon. Hän oli myös johtanut Vimpelissä järjestettyä päällystökoulutusta vuodenvaihteessa
Hägglund arvioi punakaartilaisten yhdistävän voimansa venäläisten sotilaiden kanssa ja yrittävän saarrostaa suojeluskuntalaiset. Asiaa sovittelemaan Suomen SO TA M U SE O. Ylipäällikön päiväkäskyssä n:o 1 2.2.1918 ratsumestari Ignatius määrättiin päämajoitusmestariksi. ja he saivat vangiksi joukon suojeluskuntalaisia. Ignatius on kuvassa kenraalimajuri, jonka arvon hän sai 30.4.1918. Vastalauseeksi valkoisten ”kansalaissodan aloitukselle” punakaartin johto ja työväenjärjestöt päättivät aloittaa yleislakon Viipurissa ja lähialueilla. 85 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 IGNATIUS, MANNERHEIM JA THESLÖF. Suojeluskuntien miehet kokoontuivat Hiitolassa, josta he seuraavana päivänä lähtivät matkaamaan junalla kohti Viipuria. Tilannearvionsa mukaisesti Hägglund vetäytyi osastonsa kanssa Viipurinlahdella sijaitsevaan Venäjänsaareen. tammikuuta hälytettiin kaikki Karjalan suojeluskunnat Viipuriin. Yöllä 21. Theslöf ylennettiin kenraalimajuriksi 3.5.1918, ja hän toimi päämajan esikuntapäällikkönä maaliskuusta 1918 kenraalimajuriksi ylentämispäiväänsä asti. Rautatieasema jäi punakaartin haltuun 23.1. Jääkäriluutnantti Voldemar Hägglundin komentamat suojeluskuntalaiset miehittivät 40 miehen voimin Viipurin rautatieaseman ja takavarikoivat sen varastosta venäläisille kuulunutta asevarustusta
Tilanne kärjistyi 30. mennessä punakaarti oli ottanut koko pääkaupungin haltuunsa. Lauantai-iltana 26.1.1918 kello 23.00 syttyi punainen lyhty Helsingin työväentalon torniin vallankumouksen alkamisen merkiksi. Suunnitelman mukaisesti Pohjanmaalla piti Lapuan, Seinäjoen, Ylistaron, Ilmajoen ja Vaasan venäläinen sotaväki riisua aseista. Enckellin ja Venäjän sota-asiain kansankomissaarin Podvoiskin välisissä neuvotteluissa päästiin sopuun venäjänsaarelaisten tilanteesta. 100 VUOT TA SIT TEN 86 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 hallitus lähetti Viipuriin senaattori Louhivuoren ja entisen ministerivaltiosihteeri Carl Enckellin. päivä SO TA M U SE O EVERSTI MARTIN WETZER oli syntynyt Baijerissa ja palvellut tsaarin armeijassa. Arpa oli heitetty. Oulu oli venäläisten pohjoisten joukkojen keskus ja tärkeä tukikohta myös punakaartille. Siltasaarelle keskitetyt punakaartilaiset marssivat Pitkänsillan kautta keskustaan ja miehittivät puhelinkeskuksen, rautatieaseman ja lennättimen. Vaasassa eversti Wetzerin johtamat 1 700 suojeluskuntalaista ottivat 12 tunnin kahakoinnin jälkeen vangiksi 1 500 venäläistä sotilasta. Maanantaiaamuun 28.1. tammikuuta Viipurin armeijakomitealle, että niiden tulee pysyä puolueettomina suomalaisten välisessä kahakoinnissa. Toiminta alkoi sunnuntaina 27. Mannerheim siirtyi esikuntansa kanssa Ylihärmään seuraamaan venäläisten joukkojen aseistariisumista. Ylistaron varuskunta antautui lyhyen ammuskelun jälkeen. Alkumenestys kantautui muillekin paikkakunnille, jossa oli vähäisempi määrä venäläistä varusväkeä. Hänellä oli käytettävissään ainakin 1 600 aseistettua suojeluskuntalaista, jotka olivat valmiit toimintaan eri puolilla Karjalaa. Viipurin tapahtumat kiihdyttivät sekä valkoisten että punaisten valmistautumista laajaan aseelliseen yhteenottoon. Podvoiski sähkötti 26. Vasemmisto oli ajautunut lopullisesti laittomuuden ja väkivallan tielle. tammikuuta. Suurimpana kysymysmerkkinä tapahtumien suunnalle oli venäläisen sotaväen asennoituminen: olisiko se valmis tukemaan punakaartin vallankumousaikeita. Kaupungissa oli noin 1 100 miehen vahvuinen venäläisvaruskunta sekä lähes tuhat punakaartilaista. Siirtymisen aikana he joutuivat taisteluun punakaartilaisten ja Pietariin matkalla olevien venäläisten matruusien kanssa. Valkoisia kaatui vain yksi, suojeluskuntalainen Lauri Laursalo. Lapualla olleet 350 venäläistä antautuivat ilman taistelua. Suuri aseistariisunta Pohjanmaalla ylipäällikkö Mannerheim piti tammikuun 25. päivänä tilanneneuvottelun ja totesi, että oli aika ottaa aloite omiin käsiin. Pohjois-Pohjanmaan tilanteen ratkaisi Oulun valtaus. Alla: Valkoiset Antrean asemalla talvella 1918.. Suomen vapaussodan jälkeen hän palveli Viron vapaussodassa suomalaisten vapaaehtoisten komentajana. Viipuri Venäjänsaaressa joukon johtaja Voldemar Hägglund sai 24.1.1918 kuulla tulleensa nimitetyksi Viipurin suojeluskuntapiirin päälliköksi. Ilmajoella venäläiset antautuivat 29. päivänä. Viipuri jäi kuitenkin edelleen työväen järjestyskaartin haltuun. Wetzer oli Mannerheimin luotettu ystävä, ja hän sai toimia Hämeen ryhmän ja Länsiarmeijan komentajana. Samana päivänä venäjänsaarelaiset lähtivät Antreaan
87 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018
88 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018
Sota toi mukanaan myös ihmisluonnon heikkoudet. Alun hämmennyksen, innon ja voitontunnon jälkeen molemmat sodan osapuolet huomasivat, että kyse ei ollut vain aseistariisumisesta tai vallankumouksesta, vaan nyt käytiin täysimittaista sotaa – sisällissotaa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 89 100 VUOT TA SIT TEN tammikuuta, kun noin 300 suojeluskuntalaista yritti riisua venäläisiä aseista. Lisää kevään 1918 tapahtumista myös lehtemme seuraavassa numerossa. Syttyneessä sodassa ottivat yhteen useat poliittiset näkökannat, monet käsitykset sodan tavoitteista ja erilaiset henkilökohtaiset tarkoitusperät. Silmitön terrori rintaman molemmilla puolilla vei hengen useilta tuhansilta ihmisiltä. Suomessa. Vapaussodassa – niin kuin kaikissa muissakin sodissa – inhimillinen epätoivo jäi tulevina vuosikymmeninä sankaruuden ja myyttien varjoon. Keväällä sata vuotta sitten… Kiinnostuitko. Vaikka hajanainen rintama oli hahmottunut Tampereen pohjoispuolelle siten, että Etelä-Suomi oli punaisten hallussa ja pohjoinen valkoisten käsissä, jäi punaisten selustaan valkoisten vahvoja vastarintapesäkkeitä. Suomen itsenäistymisen tapahtumat kehittyivät kiivaassa tahdissa kevään 1917 epävarmuudesta kevään 1918 avoimeksi sisällissodaksi. Ylivoimaiset punaiset saartoivat suojeluskuntalaiset, joita avustamaan lähetettiin vahva valkoisten osasto etelästä. aamulla ratsumestari Hannes Ignatiuksen johdolla neljän osaston voimin. Valkoisten hyökkäys kaupunkiin alkoi 3.2. Vankeja valkoiset saivat yli 1 700 henkeä. Venäläisten menetykset jäivät passiivisen toiminnan vuoksi muutamaan haavoittuneeseen ja kaatuneeseen. Tämän jälkeen joukkojen lähettäminen Pohjanmaalta kohti etelää saattoi alkaa. Sodan molemmat osapuolet aloittivat kiivaan varustautumisen ja armeijoidensa muodostamisen. Taistelussa kaatui 26 punaista ja 33 valkoista. Hae omasi ja lue aikaisemmin julkaisematonta ja upeasti kuvitettua tietoa vapaussodasta ja kapinasta, josta tuli sisällissota. Haluatko lisää tietoa sadan vuoden takaisista tapahtumista, itsenäisyytemme katkerilta ensikuukausilta. Suomalaiset eri puolilla rintamaa lähtivät etsimään vapautta ja itsenäisyyttä, mutta kohtasivat ensiaskeleillaan oman kansansa vastakkainasettelun. SO TA M U SE O. Taisteluita punaisten selustassa oli muun muassa Sigurdsissa ja Svidjassa sekä Itä-Uudenmaan suojeluskuntien tukialueella Sipoon ja Porvoon seudulla. Helmikuun ensimmäisellä viikolla rintama oli muodostunut Vilppulan ja Mäntyharjun tasalle. alkaen. Suomen Sotilaan ”1918”-erikoisjulkaisu on myynnissä kautta maan vain Lehtipisteissä 20.3. Sisällissotaan Oulun valtauksen jälkeen valkoiset ottivat haltuunsa Kemin ja Tornion. Voittajan kosto oli kauhea. Monille sotaan lähteneille tai sotaan joutuneille oli järkytys huomata, että kiväärinpiipun takaa katsoi toinen suomalainen. Hyökkäystä tukivat Oulujoen pohjoisrannalla asemissa olleet tykit
90 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN ”25.2. SIELLÄ JOSSAIN KEVÄÄLLÄ 1918 Vapaussoturien sotataito . Tilanne muuttui vasta, kun valkoisten puolelle saapuivat Saksassa koulutetut jääkärit. Oulasvirran vapaussodan aikainen muistelo kertoo konkreettisesti, millainen vapaussodalle tyypillinen hyökkäys oli yksittäisen sotamiehen näkökulmasta. TOIMITUS: JUKKA I MATTILA. Taloissa saimme nyt lämmitellä, juoda kuumaa maitoa ja syödä voileipää. Olimme ajaneet yli 30 kilometriä. Siellä nähtiin jo taistelun jälkiä tien vierillä. VIIMEIN AAMULLA siinä 4.30 seuduissa, siis koko yön taivallettuamme, saavuimme Sidebyhyn. Muodostimme heti ketjun metsään. Kello 9 lähdimme uusilla hevosilla jatkamaan matkaamme. Kivien taakse molemmin puolin tietä oli kasattu kuusenhavuja ja tyhjiä patruunakoteloita nähtiin hangella runsaasti. ’Tässä ottivat valkoiset vastaan punakaartilaiset’, selitti kyytipoikamme, ’ja punaiset olivat pakoitettuja perääntymään.’ Pian alkoi kuulua kiväärien laukauksia ja konekiväärin rätinää. Sen jälkeen majoituttiin kansakoululle. Kello oli siinä 18.30 ja alkoi hämärtää. LÄHDIMME kello 15:n tienoilla ja loppumatkan ajoimme lujaa. Heidän avustuksellaan asevelvollisista muodostettiin joukkoja, joilla oli hatara koulutus, mutta sitä korvasi tiukka rakenne ja määrätietoinen johtaminen. Toinen joukkue, johon kuuluin, oikealle puolelle maantietä. T.A. Lyhyeksi tuli kuitenkin siellä olomme, sillä meidän oli lähdettävä Pirttijärvelle, jossa meikäläiset olivat joutuneet taisteluun moninkertaista ylivoimaa vastaan. Pysähdyimme ja nousimme reistä. MenimSuomen sisällissodan sotatoimet olivat sarja kahden amatööreistä kootun sotajoukon kohtaamisia. Ilmakin oli nyt lämmennyt, ja hyvä olikin maata paksun rekipeitteen alla, sitä paitsi rekikin oli nyt isompi. Nopeasti kului matka, ja kello 12 saavuttiin YläMerikarvialle, jossa ruokailimme
Tultuamme ketjusta määräsi jääkäri Söderberg (komppanian päällikkö, vänrikki Karl Aarne Söderberg, sittemmin Särämö) meidät jääkäri Porren (aliupseeri Antti Porre, kaatui komppanian päällikkönä Mouhijärven Salmissa 31.3.1918) johdolla käymään hyökkäykseen ja valtaamaan konekivääriä, joka oli Hyökkäyksen suojaksi ampuivat miehemme kahdella konekiväärillä punaisten puolelle... Kerrottiin, että he olisivat ampuneet 5 hevosta ja useita punikkeja. Jos aseistus oli sekalaista, niin oli sisällissodan molempien osapuolien osaaminenkin vähintään yhtä heikoilla kantimilla. Vimpelin ja Vöyrin kursseilla pikakoulutettiin sodan alun johtajia jääkärien ja Venäjän armeijassa koulutusta saaneiden rinnalle. Olikohan jo niin pimeä, etteivät meitä huomanneet. Olimme ketjussa iltamyöhään, jolloin meidät kutsuttiin pois. 91 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 me erään aukeaman yli järven rantaa pitkin, ja toisella puolella piti olla punaisia, mutta eivät kuitenkaan ampuneet. HETI TIEN VIERELLÄ oikealla puolella muodostivat kalliolohkareet hyvän asemapaikan, ja tänne olivat oululaiset asettaneet konekiväärinsä. H Ä G G LU N D , ER IK • SV EN SK A LI TT ER AT U RS Ä LL SK A PE T I FI N LA N D VÖYRIN KOULULAISIA KONEKIVÄÄRILLÄ etualalla Colt ja taustalla venäläisiä Maximeita. Punaisella puolella pula osaavista johtajista oli vieläkin suurempi.. Vasemmalta vain kuului aika ajoittain konekiväärin papatusta
ja lähdimme paluumatkalle. Suloiselta tuntui kuin vihdoinkin pääsin kylmästä sisälle ja sain paneutua nukkumaan lattialle pirtin loukkoon. Takaisin palatessamme saimme vielä yhden punikin vangiksi. Olin joutunut ryhmäni miehen, liminkalaisen Matinlaurin kanssa aivan etupäähän. Heittäydyin lumihankeen luullen räjähdystä punikkien aiheuttamaksi. Eräs heistä köntysteli edessäni niin varovan hitaasti, ja kun vauhti ei useista selkään tönimisistäni huolimatta näkynyt paranevan, juoksin ohi, jolloin huomasin miehen hyppäävän maantien raviin, luultavasti meidän omien konekivääriemme alituisen rätinän säikäyttämänä. Hyökkäyksen suojaksi ampuivat miehemme kahdella konekiväärillä punaisten puolelle, ja hiljaa tuntuivatkin punikit edessämme olevan. Nukuin klo 5–9.” n Suomen itsenäisyyden satavuotisen historian ratkaiseviin ensihetkiin voit tutustua myös elokuvateatterissa katsomalla hienon objektiivisen ja tasapuolisesti laaditun, mukaansatempaavan dokumenttielokuvan Tammisunnuntai 1918. Punikit olivat paenneet kuulumattomiin, säikähtäen rajua hyökkäystämme. Väsymyksestä huolimatta, enhän edellisenäkään yönä ollut nukkunut, jouduin vielä ketjuun klo 2–4.30, sillä kaikesta huolimatta piti meidän olla varuillamme. Konekivääriä vaan ei näkynyt missään, punikit olivat kai ennättäneet kulettaa sen turvaan. Sen sijaan korjasimme satulat hevosen raatojen selästä, tyhjän reen, kiväärin, miekan, Parabellumin y.m. Juoksimme nopeasti pitkin maantietä. Vaikeaa olikin saada selvää, mistä ammuttiin ja mihin. 100 VUOT TA SIT TEN 92 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 jäänyt edessä olevaan metsän reunaan hevosten kaatuessa. Maantietä juostessani olin sivumennen huomannut muutamia miesten ja hevosten raatoja hangella makaavan. Se oli kuitenkin jääkäri Porren heittämä käsipommi, jonka hän oli heittänyt erään vielä maantiellä piehtaroivan haavoittuneen hevosen päähän. Äijäparka oli punaisten sekasotkuisessa paossa joutunut erehdyksessä meidän puolellemme. KLO 24 lähti komennuskuntamme toinen joukkue jääkäri Porren johdolla rohkeaan hyökkäykseen pitkin maantietä. Kun olimme valkeissa puvuissa, olikin meitä vaikea pimeässä yössä eroittaa. Lisää elokuvasta Suomen Sotilaan nettisivuilla www.suomensotilas.fi. Muutamia paikkakunnan miehiä oli määrätty oppaiksi. VIHDOIN SAAVUTTIIN metsän reunaan punikkien puolelle, ja jääkäri Porre huutaa ’maahan’, ja samassa pamahtaa kovasti
Sen organisoi Ruotsista vapaaehtoisena tullut tykistökapteeni Carl Petersen, joka toimi jonkin aikaa päämajan komendanttina. 93 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 PÄÄMAJAJUNA Seinäjoen kanahäkki eli …ja vartiomiehen pullakahvit Mannerheimin päämaja sijoitettiin Seinäjoen asemalla seisovaan junaan 11. Tänään päämajajunan elämään voi tutustua osittaisena rekonstruktiona Seinäjoen hienossa Suojeluskuntamuseossa. helmikuuta 1918. TEKSTI: JUKKA I MATTILA SO TA M U SE O.
Junaan päästäkseen oli esitettävä kulkupa tai todistus. YLIPÄÄLLIKÖLLÄ oli neljäs vaunu, makuuvaunu Cm 2136, jossa hän myös yöpyi. Myös Seinäjoen asema oli vartioitu. Vaunujärjestystä muutettiin jo 10. JUNA OLI ALKUUN seissyt aivan aseman edessä, mutta myöhemmin se vaihdettiin sivuraiteelle ja ympäröitiin korkealla rautalanka-aitauksella, joka oli suojana ylläkön varalta ja samalla helpotti puheille pyrkivien valvontaa. Junan veturi pidettiin aina lähtövalmiina, ja se antoi samalla höyryä junan vaunujen lämmitykseen. n Päämajan vahti Seinäjoella. 94 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN P äämajajuna koostui neliakselisista niin kutsutuista boggie-päivävaunuista, makuuvaunuista ja Kansainvälisen makuuvaunuja Euroopan pikajunayhtiön (Compagnie Internationale des WagonLits) R-sarjan ravintolavaunusta. Mannerheim puuttui keskusteluun ja saatuaan tietää, mistä oli kysymys, hän kiitti vartiomiestä ja antoi vartiopäällikölle määräyksen, että koska oli kylmä, piti vartiomiehen saada vartiosta päästyään ylimääräiset pullakahvit. Junan päivävaunuista oli poistettu väliseinät ja istuimet, jotta käyttöön saataisiin enemmän tilaa esikuntatyöskentelyyn. TILAA LISÄTTIIN siten, että aseman seudulta hankittiin asunnot niille henkilökuntaan kuuluville, joiden ei ollut välttämätöntä seurata ylipäällikköä hänen matkoillaan eri rintamakaistoilla. Päämajan päämajoitusmestarin osasto oli sijoitettu junassa rautatievaunuihin, kahteen kansainväliseen ravintolaja yhteen henkilövaunuun. SO TA M U SE O. Kenraali Mannerheim ei ymmärtänyt paikallista murretta, ja tilanne oli jumissa, kunnes eversti Ignatius ilmaantui paikalle ja alkoi sättiä vartiomiestä. n Seinäjoen kanahäkki. Suurin osa junan henkilökunnasta aterioi ravintolavaunussa. Kerran ylipäällikkö Mannerheim yritti itse palata junaan, mutta vartiomies ei päästänytkään häntä kulkemaan vaan vaati lupatodistusta. Siihen kuului myös pieni vastaanottohuone, jossa olivat hänen adjutanttinsa Kekoni sekä lähetit. Mannerheimin työhuoneena oli kaksi ensimmäisen luokan osastoa, joista väliseinä oli poistettu. Operatiivisen osaston seinät oli peitetty kartoilla, joissa oli lappuja kuvaamaan omien ja punaisten joukkojen asemia. Ensimmäinen niistä oli päämajoitusmestarin työhuone ja operatiivinen toimisto, jossa tilannekartat olivat esillä, toisessa olivat tiedustelutoimisto, yhteystoimisto ja yleisesikunnan kanslia, ja kolmannessa oli Hughes-Iennätinosasto, jossa välitettiin ensi sijassa päämajoitusmestarin osastolle tulevat ja sieltä lähtevät sanomat. helmikuuta siten, että etumaisiksi tulivat ne vaunut, joihin operatiivisen osaston ja yhteystoimiston henkilökunta oli aiottu, sen jälkeen toimisto ja operatiivisen osaston työhuone, sitten ravintolavaunu ja lopuksi ylipäällikön ja päämajan vanhimpien virkailijoiden vaunut. Paikalliset kutsuivatkin päämajajunaa leikillisesti kanahäkiksi, sillä se oli ympäröity kahden metrin korkuisella aidalla, jota varmisti vierellä tiukka vartiointi
TEKSTI: JUKKA I MATTILA Hyväksytyt merkittiin paikallisen suojeluskunnan jäseniksi.. Kuitenkin moni Suomen myöhemmän selviytymisen kannalta elimellisen tärkeä instituutio sai alkunsa sodasta, jonka nimestäkään ei ole sopua vielä sata vuotta myöhemmin. ”Kaikki mitä täällä ennen kutsuntakäskyn antamista on kerääntynyt suojeluskuntia, on tapahtunut hätäpuolustuksen nimessä, ja siihen voivat tietysti omalla uhallaan ryhtyä ne, jotka katsovat sen tarpeelliseksi”, oli eräiden hallituksen jäsenten näkemys. Suojeluskuntajoukot olivat ongelmallisia, koska niitä ei oltu koulutettu pitkäaikaiseen sotimiseen, eivätkä ne suostuneet lähtemään kauas kotiseuduiltaan. Vakinaisiin joukkoihin kutsunnoissa määrättyjen tuli paikallisen esikunnan käskystä heti saapua harjoituksiin ja olla valmiit kahden päivän kuluessa ylipäällikön antamasta määräyksestä lähtemään liikkeelle kotipaikaltaan. Sodankäynti vaati lisää miehiä rintamalle. Suomen hallitus katsoi vanhan vuodelta 1878 periytyvän asevelvollisuuslain olevan voimassa ja julisti 18.2.1918 kutsunnat alkaneeksi. 95 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 P unaisten vallankumouksen levitessä ja laajentuessa rintamahyökkäyksiin suojeluskuntajoukot eivät enää riittäneet. Lakia ryhdyttiin soveltamaan välittömästi. Kuhunkin kuntaan tuli asettaa asevelvollisuuslautakunta, jonka tehtävä oli seuloa sotilaiksi kykenevät. Kertoessaan tapaamilleen senaattoreille vaikeuksista luoda kurinalaista armeijaa ylipäällikkö Mannerheim samalla toivoi, että Vaasan senaatti saattaisi voimaan vuoden 1878 asevelvollisuuslain. Hyväksytyt merkittiin paikallisen suojeluskunnan jäseniksi. Väkivallan monopoli Asevelvollisuuslakia perusteltiin myös sillä, että vain Suomen hallituksella oli oikeus määrätä aseellisen voiman käytöstä. Sata vuotta sitten syntyi monien muiden valtiollisten elinten ohella itsenäisen Suomen puolustusvoimat ja palautettiin kaikille Suomen sotilaille tuttu yleinen asevelvollisuus. Yleinen asevelvollisuus tuli koskemaan kaikkia asekuntoisia 18-40-vuotiaita miehiä. Nyt annetun määräyksen mukaan: ”Hallituksella täytyy vapaaehtoisesti syntynei100 VUOTTA YLEISTÄ ASEVELVOLLISUUTTA Valtiovalta on päättänyt olla muistamatta virallisesti sata vuotta sitten käytyä sotaa laittoman aseellisen kapinan tukahduttamiseksi.
SO TA M U SE O. Jääkäreiden paluu aiheutti rintamilla taistelumoraalin kohoamisen. Jääkärit toivat valkoiseen armeijaan paljon kaivattuja kouluttajia, johtamisosaamista ja sotakokemusta, mitkä puolestaan puuttuivat punaisilta lähes täysin. Toisen kutsuntakierroksen kautta asevoimiin otettuja kutsuttiin suojeluskuntareserviksi. päivä käskettiin sotilaspiireille kutsuntakiintiö, yhteensä piti palvelukseen ottaa 13 125 miestä. Helmikuun 25. Saksassa koulutuksessa olleiden jääkäreiden etujoukko, yhteensä 85 miestä, saapui Vaasaan 18. Punaisia kiinnostikin suuresti valkoisten alueilla olleiden sosialistien suhtautuminen asevelvollisuuteen. Jääkärit toivat valkoiseen armeijaan paljon kaivattuja kouluttajia, johtamisosaamista ja sotakokemusta, mitkä puolestaan puuttuivat punaisilta lähes täysin. Valkoisten hallinnoimilla alueilla asui runsaasti sosialisteja. Kaaderi Asevelvollisten joukkojen päällystö piti Mannerheimin suunnitelman mukaan saada Suomeen palaavista jääkäreistä. Yhdessä kahden värvätyn pataljoonan kanssa niistä olisi muodostunut kolme divisioonaa. Siihen asti käynnissä ollut värvättyjen sotilaiden palkkaaminen keskeytettiin ja asevelvollisista kutsunnan kautta riviin otetuista miehistä päätettiin perustaa 21 pataljoonaa. 96 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN den suojeluskuntain ohella olla käytettävänään riittävä määrä kiinteämmin järjestettyjä joukkoja, jotka milloin hyvänsä voidaan siirtää sinne, missä ylipäällystö katsoo niitä isänmaan pelastamiseksi tarvittavan.” Maaliskuun alussa tapahtui sotajoukkojen johtosuhteissa ja rakenteessa selvennys, kun kaikki rintamalla olleet joukot julistettiin vakinaisiksi joukoiksi. Punaisten propaganda toisti usein – toki paikkansapitämätöntä – väitettä, jonka mukaan vain he taistelivat aatteensa puolesta, valkoisilla oli vain palkkasotilaita. Ylijääneet miehet olisi sijoitettu reservipataljooniin. helmikuuta 1918. Asevelvollisuuden voimaansaattaminen ei ollut yksinkertainen tehtävä, sen moraalinen ja käytännöllinen puoli herättivät epäilyksiä. Jääkäreiden pääjoukko, yhteensä 950 miestä, saapui viikkoa myöhemmin. Kunkin pataljoonan kirjavahvuus oli 625 miestä. Joukot oli tarkoitus yhdistää seitsemäksi rykmentiksi. Myöhemmin riviin piti saada vielä 14 975 miestä ”rintamalla olevin komppanioiden kanssa vuorottelemaan”. Ajatus asevelvollisten käytöstä vakinaisina joukkoina hyväksyttiin päämajassa vasta 24.2.1918. Samalla Suomeen tuotiin Saksasta runsaasti aseistusta
Ja ruoka on tietysti hyvää ja riittävästi.... Hyvät asiat vain pysyy ja paranoo; asevelvollisuus, lusikka ja pakki ovat olleet osa Suomen sotilaiden elämää jo sata vuotta. 97 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 n Kuularuisku saa olla, kun sen käyttäjät huoltavat itsensä keväällä pian sata vuotta sitten
Uusilla vielä lastentautien vaivaamilla koneilla lennettiin ottaen irti niistä kaikki mahdollinen usein kohtalokkain seurauksin. Briteillä 100 000 Hunterin lentotuntia kohden kuoli 7,5 lentäjää. Kirjoittaja on ottanut käsittelyyn Torsten Rappen kauden ilmavoimien komentajana vuosina 1960-61. Katsottiin, että maan turvallisuuden takaamiseksi oli oltava valmis myös uhrauksiin. Lansenin kohdalla rekordi ei ollut juuri parempi: 447 Lansenista tuhoutui 165. Kun paljon lennetään, tulee myös paljon lentovaurioita ja lentäjähautajaisia. Kirjoittaja on journalistina tehnyt reportaasin ennen kaikkea yhdestä katastrofista ja sen taustoista. Moottoripysähdys johtui tiedossa olleesta polttoainejärjestelmän viasta. Mutta Ruotsi tuntuu olleen lento-onnettomuuksien ja kuolleiden lentäjien osalta aivan omassa luokassaan. Se oli aikaa, kun meillä lennettiin ikäkuluilla sodanaikaisilla Messerschmitteillä ja sittemmin Vihureilla. Vasta kolmen vuoden kuluttua tuli päätös, ettei lentäjä ollut syyllinen katastrofiin roikkuessaan laskuvarjon valjaissa ja nähdessään Lansenin katoavan pilviin. Ohjaajaton kone jatkoi lentoaan parikymmentä kilometriä ja syöksyi päin maalaistaloa, jossa oli seitsemän henkeä aamukahvilla. Kaikki kuolivat. Mistä Ruotsin ilmavoimien onnettomuudet johtuivat. Eneroth toteaa, ettei missään vaiheessa otettu esille ilmavoimien johdon vastuuta liian riskaabeleista harjoituksesta, väärästä taktiikasta tai vaikkapa teknisistä vioista. Ilmavoimille toimitettiin 661 Tunnania, joista tuhoutui 242 kappaletta. Myöhemmin samoja raportteja tutkittaessa on todettu suuren osan lentäjän virheiksi luetuista haavereista aiheutuneen teknisestä viasta, lintuun törmäämisestä tai muusta syystä. Eräs ruotsalainen lentäjäeversti onkin kirjoittanut, ettei tuolloin tarvittu vihollista Ruotsin ilmavoimin tuhoamiseen. Ruotsin ilmavoimissa luku oli 14,8. Ongelman korjaamisekseen tarvittavat osat olivat lennoston varikolla. Lentäjiä kuoli 101. Lentokuri oli perinteisesti huono. Sittemmin tilanne on parantutunut. Ruotsi oli maailman lentotekniikan kärjessä, kun se otti käyttöön Saab J 29 Tunnan -hävittäjän. Koneet ovat tulleet käyttövarmemmiksi, ja lentokuri on parantunut. Ruotsin ilmavoimat on olemassaolonsa aikana menettänyt onnettomuuksissa lähes tuhat lentäjää. Ja mikä tärkeintä, virheistä ei rangaistu. Ruotsin ilmavoimat on päässyt eroon onnettomuuskierteestä. Se oli havaittu aikaisempien onnettomuuksien syiden tutkimuksissa. Eräskin puolustusministeri totesi valtiopäiville, että on epärealistista edellyttää ilmavoimilta toimintaa ilman kuolonuhreja. Kone oli nopea, joskus vaikea lennettävä eikä vailla ongelmia. Journalisti Ulf Eneroth kertoo Ruotsin ilmavoimien lentoturvallisuuden katastrofaalisesta tilasta kylmän sodan aikana tapahtuneesta seitsemän siviiliä tappaneesta onnettomuudesta lähtien. Seitsemän siviiliä tappaneen Lansenin lentäjääkin epäiltiin virheestä. Eihän kukaan vaadi vastaavaa autoliikenteeltäkään. Onnettomuuksien määrä lähti aikanaan laskuun. Onnettomuuksissa lentäjälle saatettiin asettaa korvausvelvollisuuksia. Ilmavoimilla on nyt koneita vain viidennes kylmän sodan ajan vahvuudesta. Toki J 35 Drakenin alkutaipaleellekin tuli kaksi kuolonuhria, kun maahan syöksyvän koneen ohjaamon kuomun avaamismekanismi ei toiminut. 26. Polttoainetta oli kuitenkin tankattu yli tunnin lentoa varten. Niiden asentamiseen ei vain pidetty kiirettä, koska korjaus oli käsketty tehdä kuuden kuukauden aikana. Lentäjä pelastautui heittoistuimella. Eräs syy siihen oli uusi raportointijärjestelmä. MIKSI LENTÄJÄT sitten tekivät niin paljon virheitä. Ruotsin 1 000 lentäjän tappiot!. Onnettomuuksien syyksi todettiin 70 prosentissa lentäjän virhe. Lennettiin matalalla ja huonossa säässä. Ruotsi etsi sopivia vertailukohteita korkeisiin onnettomuusfrekvensseihin ja löysikin niitä, muun muassa Suomesta. Toki kirjan liitteeseen on koottu tiivistelmä kaikista Rappen komentajakaudella tapahtuneista onnettomuuksista. Hänen olisi pitänyt tarkkailla tiukemmin polttoainemittaria ennen kuin moottori pysähtyi kymmenen minuutin lennon jälkeen. Eräs majuri, joka oli menettänyt uransa aikana (1954-1992) 425 lentäjäkollegaa, oli kertonut kirjoittajalle, että henkilökuntaa kehotettiin olemaan keskustelematta onnettomuuksista, jottei huono lentoturvallisuustilanne tulisi ulkopuolisten tietoon. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomi menetti sodissa yhteensä noin 450 lentävään henkilökuntaan kuuluvaa. Jokainen virhe tai häiriö, johtui se sitten lentäjästä, lentokoneesta tai olosuhteista, piti kirjata. J 39 Gripenin kaksi onnettomuutta nähtiin oikein televisiossa, mutta niissä lentäjä, sama molemmissa tapauksissa, pelastui. Se oli lentoturvallisuuden kannalta poikkeuksellisen synkkä. lokakuuta 1960 lennolla olleen A-32 Lansen -koneen moottori pysähtyi. 98 SUOMEN SOTILAS 1 • 2018 KNUUTI Jukka Knuuti RUOTSILLA oli 1960-luvun alussa maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat. Osaltaan lukuihin vaikuttaa tietysti myös lentämisen väheneminen. Rappen komentajuutta kesti 15 kuukautta, minä aikana tapahtui 75 onnettomuutta, joissa menetettiin 46 lentäjää. Enemmän lentämisestä kiinnostunut olisi käsitellyt laajemmin onnettomuuksien takana olleita tekijöitä. Viime vuosina tämä ministerin mahdottomuus on kuitenkin toteutunut. Vaikka maa ei ollut sodassa, kuoli vuosina 1941-1944 noin 200 pilottia. Niiden analysointi olisi ollut kiintoisaa luettavaa, mutta voihan viitseliäs lukija toki tehdä sen itsekin. Onnettomuuksien tutkinta oli pitkään yksin ilmavoimien vastuulla. Karmea esimerkki Ruotsin ilmavoimien onnettomuustiheydestä löytyy Isosta-Britanniasta hankittujen Hawker Hunter -hävittäjien käytöstä. He pystyivät tekemään sen itse. Ilmavoimat harjoitteli hyvin rankasti
nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos