1/2020 • 13,50 € AFGANISTANIN SOTA 1979–1989 TALVISOTA RIIPPUMATON SOTILASAIKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 TALVISODAN MUUKALAISLEGIOONA MUURMANNIN LEGIOONA LUFTWAFFEN VIIMEINEN HYÖKKÄYS 76 73 35 -2 00 1 PA L. V K O 20 20 -1 5
Muutamissa työväen kaupunginosissa innokkaimmat menivät talojensa pihoille toivottamaan vapauttavat punatähtiset koneet tervetulleiksi. Neuvostoliittoon paenneista suomalaiskommunisteista perustettiin Terijoen nukkehallitus. Jo suuret sotataidon teoreetikot Sunzista Clausewitziin ja Moltkesta Triandafiloviin ymmärsivät aikoinaan, kuinka suuri on ihmismielen merkitys. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Anttila, Mikko • Halila, Mikael Janhunen, Jukka • Karila, Antti Kesselring, Agilolf • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti • Lindblom, Tom • Masso, Iivi Mattila, Jukka I • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Rundgrén, Eerikki Sinkkonen, Jarmo • Säyrinen, Timo Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen 26.1.2020 Sota totuudesta Usein voittaja kirjoittaa historian ja totuus on sodan ensimmäinen uhri. Ne talvisodan ihmeen tekijät, jotka eivät löydy kahdeksan vuosikymmenen takaisesta talvesta vaan sitä edeltäneistä kahdesta itsenäisyyden vuosikymmenestä. Nyt laitavasemmisto heräsi kasakan nauruun. Se oli vahva kulttuuri, ja sillä mentiin sodat ja pitkään niiden yli. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Neuvostoliiton toiminta oli suomalaisen vasemmistonkin silmin epäuskottavaa. Vanhaa letkausta mukaillen uskovainen uskoo, vaikkei näe, ja vasemmistolainen uskoo, vaikka näkee. Määräaikaistilausta ei voi perua. Se oli maa, jossa veljeä ei jätetty. Epäkohtia oli tietysti, mutta sekä tehtaan että talon pojalla ja niin porvarilla kuin proletaarilla oli mitä puolustaa. Ensinnäkin Neuvostoliitto oli laiminlyönyt tiedustelun, uskottiin mitä haluttiin uskoa, ja aliarvioitiin vastustaja, ja toiseksi sen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden operaatiot ja peittelemätön väkivalta olivat niin pahassa ristiriidassa työläisten ihanneyhteiskuntapropagandan kanssa, että sydämien ja mielten valloittaminen epäonnistui. Aineistopäivä 17.2.2020. He saivat mahdollisuuden ja olivat luottamuksen arvoisia. Tieto, totuus, informaatio ja propaganda ovat olleet aina myös sodan välineitä. Miksi Neuvostoliiton informaatio-operaatio ei purrut 80 vuotta sitten. Sellaiseen maaperään ei löysä propaganda purrut, eikä pure. jaakko.puupera@suomensotilas.fi. Yksinkertaisesti Suomesta oli tullut niin hyvä maa elää, ettei kapinalle ollut enää polttoainetta. Juurisyyt taas olivat syvemmällä. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Kapinansa hävinneet oli otettu heti sata vuotta sitten mukaan. Tämän ihmeen tekijöitä olivat suomalaiset valtiomiehet vasemmalta oikealle. He ottivat lusikan kauniisti käteen ja lähtivät rakentamaan yhteistä, parempaa, itsenäistä Suomea yhdessä eilisen vihollisensa kanssa. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 2/2020 ilmestyy huhtikuussa 2020. Neuvostojohto kuvitteli saavansa aseellisen kapinansa reilu kaksi vuosikymmentä aikaisemmin hävinneen suomalaisen vasemmiston puolelleen ja Suomen kaatuvan karvalakilla heittämällä. Myrskylyhty vaihtui kolmelinjaiseen. Ihannevaltiota rakentamaan lähteneet utopistit oli haudattu reikä niskassa ItäKarjalan ja Leningradin ympäristön hiekkakankaiden joukkohautoihin. Arjessa ihmeen tekijöitä olivat kodit, koulu, sotaväki ja suojeluskunnat. Osa olikin jo ehkä ihmetellyt, miksi menneinä vuosikymmeninä onnelaan matkanneiden tovereiden ja sukulaisten äänet olivat vaimenneet edellisvuosina. Syitä oli kaksi. Kun koneet tyhjensivät valonnäyttäjien päälle pommikuormansa, yleisliittolainen into hiipui. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Elämä näytti hyvältä, ja mikä tärkeintä, paremmalta kuin ennen. 80 vuotta sitten kävi toisin. Työväenliike löikin pian kättä suojeluskuntien kanssa, ja 80 vuotta sitten moni tehdaspaikkakunnilla kommunistiksi tunnettukin pyysi päästä nyt rintamalle. Oli odotuksia ja toivoa, yrittäminen kannatti, ja ahkeruus palkittiin. Syksyllä 1939 Neuvostoliitto epäonnistui Suomen suhteen pahasti psykologisessa informaatio-operaatiossaan. Voittamalla mielen ja sydämen välttyy käyttämästä voimaa ja saa tahtonsa läpi paremmin. Pelottelupolitiikka puri Baltiassa mutta ei Suomessa. Ehkä niin, mutta rajansa kaikella. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Ja raja tulee vastaan viimeistään silloin, kun ihmisiä alkaa kadota ja vapauttajaksi julistautunut pudottaa päällesi pommeja ja polttaa kotisi. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Niissä hitsattiin kokoon kenties nykyihmisen silmin kovin topeliaaninen ja tietysti aikansa elänyt, mutta aikansa ympäröivään maailmaan verrattuna hyvä, oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja tuottava yhteiskunta, jossa kaikki ne, jotka kantoivat kortensa kekoon, palkittiin, ja niitä, jotka eivät kyenneet, autettiin. Miten näin kävi. Puna-armeijan järkytykseksi suomalaistoverit tervehtivätkin vapauttajaansa vintovkalla
90 Tähtäin, jolla osuu aina Suomen Sotilas tutustui SMASH 2000 -tähtäimeen DSEI 2019 -puolustustarvikemessuilla syyskuussa. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Julkaistava aineisto. Mattila 94 Talvisodan taivaalla – Mika Kulju JYVÄLLÄ 22 Turvallisuuskatsaus 25 Pääsotaharjoituksessa sodittiin kaakonkulmalla Sakot karkuruudesta Pikkurikkeestä palkinto 26 Johannes Brotherus 1923–2019 Osaajista pula Pintatorjuntaohjus Isrelista 27 Varusmiespalvelukseen määrättävien määrä laskussa Muistitikkuun ei kosketa 28 Suomella ja Ruotsilla yhteinen konsepti Vuoden 2019 maanpuolustusteko Riita Malmin lentoasemasta jatkuu Leoille a-tarvike Israelista Koulutus 2020 uudistaa varusmieskoulutuksen 29 Viimein korkeatorjuntakykyä. 80 VUOTTA SITTEN 6 Svenska Frivilligkåren. Kuvan väritys Tommi Rossi, www.facebook.com/ HistoryColoring Palvelukortti sivulla: 93 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. Neuvostoliiton viimeinen virhe – Antti Karila 52 Helikopteri ei ollut ihmease – Antti Karila 56 Tarvitsi vain pysyä elossa – Antti Karila 90 Tähtäin, jolla osuu aina – Jarmo Sinkkonen 100 VUOTTA SITTEN 58 Muurmannin legioona – Kari Kuusela 66 Kapinan karmiva jälkipyykki – Kari Kuusela 67 Punaorvot ja -lesket – Kari Kuusela 75 VUOTTA SITTEN 68 Lapin sodan taivaalla – Timo Säyrinen 80 Operaatio Bodenplatte – Timo Säyrinen KNUUTI 98 Dystopia myy – Jukka Knuuti Kansikuva: SA-kuva. Tilaajarekisteri. Apua ulkoa – Mika Kulju 12 Osasto Sisu – Jukka I. s. Nyt on raportin aika. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Laivastovierailu sydäntalvella Maailmalta – Pekka Mäkelä 35 HX Challenge – Aleksei Kettunen MAANPUOLUSTUS 36 Maanpuolustustahto ei kestä kriittistä tarkastelua – Risto Sinkko ja Jukka I. Mattila IIVI 43 Rauha meidän aikanamme – Iivi Masso TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 44 Afganistan. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu
6 TALVISODAN TAIVAALLA OPERAATIO BODENPLATTE Svenska Frivilligkåren ja muut ulkomaalaiset vapaaehtoiset. 42 s. 80. 94 s. s. AFGANISTAN 1979–1989 s
Svenska Frivilligkåren, muut ulkomaalaiset vapaaehtoiset ja länsivallat APU ULKOA. 80 VUOT TA SIT TEN 6 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 . Ruotsalainen hiihtokomppania Märkäjärvellä
SA -K U VA. Suomi oli Ruotsille tarpeellinen puskurivaltio idässä, ja se haluttiin säilyttää. Lopulta sitä alkoi tulla, mutta sitä ennen suomalaisten oli ollut näytettävä olevansa avun arvoisia. 7 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Suomen sotilaat saivat seistä, taistella ja kaatua 105 päivän ajan omalla paikallaan luottamatta vieraan apuun. Apu olisi kyllä kelvannut. Puna-armeija uhkasi saapua Tornionjoelle. Ruotsi ei auttanut Suomea yksin vaaleiden hapsien ja sinisten silmien vuoksi
Syntyi Svenska Frivilligkåren, joka vapautti joukkoja pohjoisesta painopistesuuntaan. Se pakotti pahoin rökitetyn Stalinin taipuisaksi neuvottelupöydässä. n TEKSTI: MIKA KULJU. 80 VUOT TA SIT TEN 8 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Ruotsilla ei ollut 80 vuotta sitten lähettää montaa sotilasta, tykkiä ja lentokonetta, mutta se lähetti ne silti. Lopulta vähintään yhtä tärkeäksi osoittautui länsivaltojen mukaantulon uhka. Suomi taisteli lähes yksin, mutta ulkoinen apu oli ratkaiseva sodan lopussa
päivänä 1940 Linderin joukot ottivat vastuun pohjoisimman Suomen puolustuksesta Lapin ryhmältä. Luontaisinta Suomen avuksi lähteminen oli tietenkin Ruotsista, joka onnistui tasapainoilemaan koko toisen maailmansodan puolueettomana. Skandinavian maista Norjan ja Tanskan hallitukset halusivat pysytellä sodan ulkopuolella ja suhtautuivat nuivasti vapaaehtoisten lähettämiseen Suomeen. Muukalaislegioona Talvisodan sytyttyä monissa maissa esiintyi ulkopoliittista varovaisuutta Suomen auttamisen suhteen. Ruotsalaiset olivat etulinjassa Sallan lohkolla Märkäjärvellä, jossa heistä kaatui 26 sotilasta. Pohjoiselta rintamalta vapautuneet suomalaisjoukot lähetettiin Viipurinlahdelle, jossa tilanne oli kehittymässä kriittiseksi. Ruotsalaisten vapaaehtoisten rooli tässä taistelussa ei ollut yhtä yksiselitteisen sankarillinen kuin talvisodassa, vaan pikemminkin vertailukohtana oli sisällissota 1918. Tanskalaisia heikosti talviolosuhteisiin koulutettuja vapaaehtoisia oli Suomessa lopulta peräti tuhatkunta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 9 S uomalaisten taistelu määrällisesti ylivoimaista valloittajakansaa kohtaan herätti monissa maissa sympatiaa, joka ilmeni myös vapaaehtoisten matkustamisena Suomeen eri maista. Tosin ruotsalaisten puolueellisuudessa oli ripaus opportunismia, sillä länsinaapurimme osasi hyödyntää sotavuosia kansainvälisessä kaupankäynnissä. Ruotsi auttoi niin paljon kuin se suinkin kykeni. Jälkimmäisestä ryhmästä voit lukea lisää toisaalta tästä lehtemme numerosta. Svenska Frivilligkårenin vahvuus oli noin 8 500 miestä, joista yli 700 oli norjalaisia vapaaehtoisia. Talvisodassa ruotsalaisten vapaaehtoisten toiminta koettiin kansalaisten jakamattoman mielipiteen mukaan sankarilliseksi, mutta Ruotsissa monet näkivät jatkosodan vain yhtenä osana Saksan suurta hyökkäystä Neuvostoliittoon. Ulkopoliittisesti tilanne oli haastava Virolle, josta matkasi Suomeen vähin äänin yli sata vapaaehtoista. RUOTSALAISET VAPAAEHTOISET puhdistavat ilmatorjuntatykkiä Rovaniemellä 22.2.1940. Vaikka apu oli suhteellisen vähäistä, oli sen merkitys pohjoisessa ratkaiseva, ja jos sota olisi jatkunut pidempään, olisi sen merkitys vain kasvanut.. Helmikuun 28. Punaarmeija suunnitteli Sallan suunnassa uutta suurhyökkäystä, mutta ruotsalaisten onneksi sota ehti loppua. Sama oma etu toimi Suomen eduksi keväällä kolme vuotta aikaisemmin. Suomen asia on meidän Svenska Frivilligkårenin tarina kuvaa monella tapaa Ruotsin suhdetta Suomeen toisen maailmansodan vuosina, sillä ruotsalaisten yleinen suhtautuminen vapaaehtoisten lähtöön talvisotaan ja myöhemmin jatkosotaan erosi suuresti toisistaan. Talvisodassa Suomeen saapuneet vapaaehtoiset voidaan jakaa selkeästi kahteen pääryhmään: ruotsalaiset ja heidän kanssaan taistelleet norjalaiset sekä sekalainen joukko eri maista saapuneita eritasoisia vapaaehtoisia taistelijoita. Kuuluisin Suomeen matkanneista vapaaehtoisten yksiköistä oli ruotsalainen Svenska Frivilligkåren, jota komensi kenraaliluutnantti Ernst Linder. Lomillaan jatkosodan vapaaehtoiset saivat kuulla kommunistien pilkkahuutoja kävellessään Tukholman kaduilla Suomen armeijan univormuissa. Suomeen tuli joukkojen lisäksi myös huomattava määrä materiaalia, josta iso osa myös jäi Suomeen sodan päätyttyä. On hyvin kuvaavaa, että Ruotsin suhteet tärkeään kauppakumppaniin Saksaan alkoivat viiletä Stalingradin tappion jälkeen kevättalvella 1943. Varsinkin Ruotsin vasemmisto otti heidät hampaisiinsa. Haavoittuneita oli lähes 50, ja noin 140 taistelijaa kärsi paleltumisvammoista
Loppujen lopuksi Suomeen keplotteli itsensä kymmenkunta italialaista vapaaehtoista. Pirkko Kanervon vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan eri maiden Suomelle talvisodan aikana myymien ja luovuttamien sotatarvikkeiden arvo oli yhteensä noin 4,6 miljardia markkaa. Amerikansuomalaisia saapui avuksi noin 350, ja näistä miehistä saatiin sotavalmiuteen yksi komppania. Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että brittiläinen näyttelijälegenda Christopher Lee (1922–2015) kertoi monissa haastatteluissa olleensa talvisodan aikaan Suomessa vapaaehtoisena. Britit saivat kuitenkin ensimmäiset erät vapaaehtoisia Suomeen käytännössä sodan jo loputtua. ...PELKKÄ AIKOMUS SAATTOI OLLA TEKIJÄ, JOKA LOPULTA PELASTI SUOMEN.... komppania sai käskyn etulinjaan Jääskessä, mutta sota ehti loppua ennen taisteluja. Italialla oli kuitenkin omat syynsä tukea Suomea taloudellisesti ja materiaalisesti. Saksa puolestaan oli tehnyt Neuvostoliiton kanssa sopimuksen etupiirijaosta ja toimi aktiivisesti vaikeuttaen muun muassa italialaisen avun virtaa Suomeen. Taistelutehtäviin hän ei kertomansa mukaan koskaan osallistunut. Oma lukunsa oli Italia, jossa vapaaehtoisia ilmoittautui noin 5 000. Apu jota tuli… Euroopan suurvalloista Ranska ja Iso-Britannia olivat sodassa Saksan kanssa, joten näistä maista oli turha odottaa aluksi koulutettuja joukkoja Suomen avuksi. Sissipataljoona 5 kärsi puolestaan tuntuvia tappioita Kuhmossa helmikuusta lähtien. Leen ja talvisodan tarinasta on monta erilaista versiota, ja esimerkiksi Daily Mail kyseenalaisti näyttelijän sotatarinat tämän kuoleman jälkeen. Tästä summasta Italian apu oli peräti 790 miljoonaa markkaa, jolla se oli toisella sijalla heti Ruotsin jälkeen ja ennen Ranskaa ja Isoa-Britanniaa. 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN On arvioitu, että yksistään Unkarissa 25 000 miestä olisi halunnut lähteä Suomen avuksi talvisotaan. Miesten lähdön esti kuitenkin voimaantullut passikielto. Enemmän miehiä oli Kemissä perustetussa osasto H:ssa (myöhemmin sissipataljoona 5), jossa palveli pääasiassa karjalaisia ja suomensukuisia vapaaehtoisia. Amerikansuomalaisten legioonan 1. Unkarista saapuikin Suomeen 341 koulutetun sotilaan joukko, vaikka maan sotilasjohto ei ollut retkeläisistä innoissaan
Linder ja Lapin ryhmän komentaja, kenraalimajuri Kurt Wallenius Rovaniemellä 1.2.1940.. Länsirintaman aseellinen rauha sai britit ja ranskalaiset halukkaiksi irrottamaan joukkojaan pohjoiseen Suomen avuksi. Svenska Frivilligkårenin ja puna-armeijan tavoin senkin mielenkiinnon kohteena oli Ruotsin malmivaranto ja Saksan sotatarvikehuolto. 11 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 n F-19-henkilöstöä, ruotsalaisia maavoimien upseereita (ajoneuvon edessä takaoikealla valkoisissa turkeissaan) ja uteliaita suomalaisia sekä suojeluskuntalainen vartiomies Märkäjärven lentokentällä. Valesota ”Sitzkrieg” lännessä sai kansainvälisen mielenkiinnon suuntautumaan pienen Suomen kamppailuun pohjolassa. Joka tapauksessa pelkkä aikomus saattoi olla tekijä, joka lopulta pelasti Suomen veitsenterältä keväällä 80 vuotta sitten. n Svenska Frivilligkårenin komentaja, kenraaliluutnantti E. …ja apu jota olisi tullut Oma lukunsa oli sitten keväällä Ison-Britannian ja Ranskan kokoama avustusretkikunta, jonka uhka sai Stalinin sovinnonhaluiseksi maaliskuussa 1940. Myötätunnon lisäksi se herätti suurvaltastrategisen mielenkiinnon, eikä edelleenkään rakkaudesta urheaa pientä Suomen kansaa kohtaan, vaan omien etujen suojaamiseksi orastavassa suursodassa. Saksa oli vielä Maginotlinjan takana, ja Suomen avuksi päätettiin lähettää lopulta varsin huomattava sotavoima, jolla olisi ollut ainakin erittäin suuri poliittinen painoarvo. Taustalla tunnistettavissa konetyypit B 4 Hawker Hart, Junkers F-13 ja Waco ZQC-6. Ja vain näiden syiden vuoksi suurvallat olivat tulossa ensin Suomenkin avuksi. Stalin otti sen vakavasti, suostui rauhaan, ja brittiläisranskalainen avustusretkikunta päätyi Suomen sijasta myöhemmin keväällä Norjaan taistelemaan saksalaisia vastaan
12 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN OSASTO SISU Talvisodan muukalaislegioona
Lopulta suurin auttaja oli Ruotsi, jonka avulla oli sodan lopussa merkitystä. Yleisen myötätunnon sijaan Suomi olisi halunnut ottaa vastaan apujoukkoja ja laajaa materiaalitukea, mutta kansainvälinen tilanne ei sallinut liittolaissuhteita tai niistä poikkeamisia. Kansainliitto osoittautui vielä kerran hyödyttömäksi. Sota on kuitenkin tapahtuma, joka saa sekä seikkailumieliset että sankarilliset voimat liikkeeseen, niinpä Suomi olikin vapaaehtoiseksi värväytyjille houkutteleva arktinen kokemus. Suomi sai osakseen ensin vain suopeutta ja myötätuntoa. 13 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Talvisodan syttyessä Suomi jäi yksin, vaikka kansainvälinen yhteisö vannoi olevansa pienten kansojen puolustaja. Tulijoita oli kymmenistä eri maista. n Osasto Sisun unkarilaisia ryhmäkuvassa. Useassa maassa lainsäädäntö esti vieraan maan armeijaan värväytymisen, mutta siitä huolimatta Suomen armeija sai voimanlisää ulkomaalaisista vapaaehtoisista. Syntyi osasto Sisu. Rauhanteossa apua oli myös länsivaltojen mukaantulon uhasta
Etelä-Pohjanmaalle, Lapualle, aiottiin muodostaa kansainvälinen joukko-osasto ”sikäli kun siihenkin riittävästi väkeä ilmoittautuu”. 14 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN V apaaehtoisten ulkomaalaisten vastaanottamisesta ja koulutuksesta annettiin ylipäällikkö Mannerheimin käsky 8.12.1939. MATTILA • KUVAT: YKSITYISARKISTOT, PERTTI HUJALAN KOKOELMA, LAPUAN MUSEO OSASTO SISU n Virolainen vapaaehtoinen Tagarand. Toimipaikkana oli matkustajakoti Ostrobotnia, joka sijaitsi Kasarmikatu 28:ssa. Vapaaehtoisten vastaanottaminen ja koulutus määrättiin kotijoukkojen esikunnan tehtäväksi. Miesten, joilla oli majurin tai sitä korkeampi sotilasarvo, tai niiden, jotka halusivat yleisesikuntatehtäviin, piti lähettää täydelliset henkilötietonsa, joiden mukaan ylipäällikkö teki yksittäispäätöksen vapaaehtoisen hyväksymisestä armeijan palvelukseen. Myöhemmin vastaanottoelimen päälliköksi määrättiin kersantti, filosofian tohtori Sven Segerstråle. Helsingin vastaanottoelin majoitti ilmoittautuneet vapaaehtoiset aluksi matkustajakoti Ostrobotniaan, josta nämä lähettiin eri harjoituskeskuksiin, suurin osa kansainväliseen yksikköön Lapualle. Tavoitteena oli ensisijaisesti saada kokoon tanskalaisista, amerikkalaisista ja kansainvälisestä osastosta komppanian suuruiset yksiköt, jotka myöhemmin voitaisiin laajentaa itsenäisiksi pataljooniksi. Helsingin suojeluskuntapiiriin perustettiin ulkomaalaisten vapaaehtoisten vastaanottoelin, ja sen päälliköksi määrättiin 16.12.1939 reservivänrikki Friedrich Krohn. LA PU A N M U SE O. Yksityiset lentäjät ja ilmavoimien ammattihenkilöt lähetettiin Parolaan täydennys-lentorykmentti 2:n kon TEKSTI: JUKKA I. Ulkomaalaisia varten perustettiin harjoitusleirejä eri puolelle Suomea. Arviot vapaaehtoisten lukuja kansallisuuksien määrästä vaihtelevat suuresti. Myös yksittäisiä henkilöitä voitiin ottaa palvelukseen sotilaskoulutukseen katsomatta aina kapteenin arvoon asti. Ohjeiden mukaan yksittäiset erikoiskoulutetut miehet voitiin hyväksyä myös suomalaiseen joukko-osastoon. Vapaaehtoisten piti olla sotilaallisen koulutuksen saaneita, sotilaallisesti järjestyneitä osastoja, joilla oli oma päällystö, varustus ja aseistus. Ruotsalaisista ja norjalaisista kootut vapaaehtoiset sijoitettiin Tornioon everstiluutnantti Vihman alaisuuteen. Vapaaehtoisasian perusta lyötiin lukkoon vasta tammikuun puolivälissä 1940, kun Mannerheim määräsi, että Suomi on valmis ottamaan asepalvelukseensa lähes kaikki kansalaisuudet. Kemiin koottiin karjalaiset ja inkeriläiset majuri Hämäläisen komentoon. Vapaaehtoisia alkaa saapua Joulukuun lopulla päämaja ohjeisti Suomen ulkomaanlähetystöjä vapaaehtoisten rekisteröimisestä. Kokonaisnäkemys vapaaehtoisten vastaanottamisesta ja käytöstä kirkastui joulukuun loppuun mennessä. Oulussa koottiin amerikkalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia. Maaliskuussa 1940 ulkomaalaisia vapaaehtoisia palveli Suomen armeijassa seuraavasti yhteensä 11 663 miestä: ruotsalaisia 8 680 (katso lisää ruotsalaisista edellisiltä sivuilta ja Talvisota-erikoislehdestämme), norjalaisia 695, tanskalaisia 1 010, amerikansuomalaisia 372, unkarilaisia 346, itäkarjalaisia, inkeriläisiä ja aunuslaisia noin 350 ja muita kansalaisuuksia 210 miestä. Vapaaehtoisiksi hyväksyttiin vain brittejä, kanadalaisia, skandinaaveja, ranskalaisia, italialaisia, unkarilaisia, espanjalaisia, puolalaisia sekä amerikkalaisia ja japanilaisia. Helmi-maaliskuun vaihteessa perustettiin päämajan vapaaehtoistoimisto, joka otti hoitaakseen ulkomaalaisten vapaaehtoisten värväyksen ja ohjasi järjestämistyötä
SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 15 n Brittiläisen taiteilija John Hassallin (1868–1948) piirtämä Suomen talvisota -aiheinen juliste.
Vuonna 1934 hän oli ollut tutustumassa Ranskan muukalaislegioonan koulutukseen. Pataljoonan komentajana oli jääkärimajuri Aarne Hämäläinen. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN mentajan, majuri Nuotion käyttöön. Koska vapaaehtoisia saapui kuitenkin yksittäisinä henkilöinä, majuri Ragnar Nordström ehdotti Pohjois-Suomeen perustettavaa muukalaisjoukkoa, jonne yksittäisiä vapaaehtoisia lähetettäisiin. Kotijoukkojen käskyllä muodostettiin Lapualle kansainvälinen osasto, joka nimettiin osasto Sisuksi. päivänä 1940 kenraali Malmberg kutsui minut luokseen ja sanoi uskovansa minulle vaikean mutta mielenkiintoisen tehtävän. Lapuan harjoitusosastoa ryhdyttiin organisoimaan tammikuun alussa. Kapteeni Nordlund oli palvellut aikaisemmin sotilasasiamiehen apulaisena Tukholmassa. Osasto Sisu oli alistettu suoraan kotijoukkojen esikunnalle. Sen rungon muodostivat vienankarjalaiset, aunuslaiset ja inkeriläiset. Kemiin koottiin oma osastonsa Suomen heimokansojen jäsenistä. Osasto oli taloudenhoidon suhn Osasto Sisun päällystöä: osaston adjutantti, latvilainen Gustavs Celmins, rahastonhoitaja luutnantti Nicolas von der Pahlen, talouspäällikkö vänrikki Mikko Hissa, virolainen kapteeni Hugo Möldre.. Osasto Sisu majoitettiin entisiin venäläisiin kasarmeihin sekä Lapuan työväentaloon. Näistä muodostettiin sissipataljoona 5, joka sai myöhemmin nimen sissipataljoona 2. Kapteeni Nordlund kommentoi alkua seuraavasti: ”Tammikuun 6. Merivoimiin ei ulkomaalaisia vapaaehtoisia otettu. Minun piti ilman apulaisia, ilman määrärahoja, ilman tarkkoja ohjeita kerätä vapaaehtoisjoukko ulkomaalaisista, toisin sanoen polkea maasta ensin joukkue, sitten komppania, pataljoona ja prikaati, mikäli mahdollista.” Lauri Malmberg oli jääkäritaustainen suojeluskuntien ja sitä kautta myös kotijoukkojen komentaja. Joukko… Päämajan tavoitteena oli saada vapaaehtoisia valmiiksi koulutetuissa osastoissa. Päälliköksi nimitettiin kapteeni Bertil Nordlund
Maaliskuun alussa joukon kokonaisvahvuus nousi rajusti, kun Lapualle saapui unkarilaisten vapaaehtoisten joukko, yhteensä 24 upseeria, 52 aliupseeria ja 265 miestä. Suomalaisen päällystön apuna toimi ulkomaalaisia, jotka palvelivat reserviupseerien sotilasarvoissa. Maaliskuun alussa 1940 Sisussa oli yli 120 miestä, jotka edustivat 23 eri kansallisuutta. Virossa aloitettiin aktiivinen avustustoiminta, vaikka maa oli toisin kuin Suomi taipunut Neuvostoliiton painostuksen alla ja pian punatähtiset koneet lentäisivät Viron kentiltä pommittamaan veljeskansaa Suomenlahden pohjoisrannalla. teen alistettu Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirille. Vapaaehtoisia saapui riviin kohtalaisen hitaasti, sillä 100 miehen raja ylittyi vasta helmikuun loppupuolella. Kulttuurikonflikteiltakaan ei vältytty. Ensimmäinen osastoon ilmoittautunut vapaaehtoinen oli jääkärikapteeni Einar Grönberg, joka oli saapunut Kanadasta. Erik Lönnroth kirjoitti tarkastusmatkaltaan maaliskuun alussa: ”Leirin kanttiiniin olisi saatava III luokan olutta, koska keskija eteläeurooppalaiset eivät ole tottuneet juomaan yksinomaan maitoa tai piimää.” Virolaiset Kun talvisodan taistelut alkoivat, virolaisten myötätunto ja yleinen kansalaismielipide oli suomalaisten puolella. Sivun oikeassa reunassa osasto Sisun päällikkö kapteeni Bertil Nordlund. Sisun tyypillinen päiväohjelma alkoi herätyksellä kello 7.00. 17 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020. Saunomiselle oli varattu kello 18–22 välinen aika, ja kello 22.00 tuli iltahuuto. Virossa perustettiin maanalaisia ryhmiä, joiden oli tarkoitus Leirin kanttiiniin olisi saatava III luokan olutta, koska keskija eteläeurooppalaiset eivät ole tottuneet juomaan yksinomaan maitoa tai piimää. Kello 8.00 oli aamutee, sen jälkeen aamiaiseen (kello 11.15 asti) oli suomen kielen opetusta ja muodollisia harjoituksia suksilla. Muun muassa osasto Sisun adjutantti oli latvialainen, luutnantti Gustavs Celmins. …ja sen johtajat Osasto Sisun päällystön muodostivat kapteeni Nordlund ja suomalaiset upseerit. n Osasto Sisun virolaiset maaliskuussa 1940. Iltapäivällä koulutus jatkui kello 13 oppitunneilla, hiihdolla ja asekoulutuksella ruokailuun eli kello 17 saakka. Hänet vapautettiin muutaman päivän kuluttua sopimattomuuden takia
Sieltä alkaen sujuikin sitten kaikki hyvin. Osasto Sisun toimiaikana virolaisia vapaaehtoisia oli osaston kirjoissa yhteensä 59 miestä. Noin puolet virolaisista vapaaehtoisista oli Kaitseliiton eli Viron suojeluskuntien jäseniä. Samaan aikaan virolaisia vapaaehtoisia saapuu osastoon miltei joka päivä. 18 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN matkata jäätyneen Suomenlahden yli ja värväytyä perillä vapaaehtoisina Suomen armeijaan. Karl Mölder ja Olav Luther kääntyivät Helsingin suojeluskunnan puoleen, ja piiripäällikkö Voss esitti suojeluskuntien pohjalle perustettujen kotijoukkojen esikunnalle, että nämä henkilöt voitaisiin erikoistapauksina ottaa riviin. Tänään tuli huimaava ja yllättävä uutinen: rauha on tullut!. Virolainen vänrikki Karl Nurk palveli osasto Sisun brittiosastossa. Eräs virolainen vapaaehtoinen kommentoi omaa matkaansa seuraavasti: ”Haapasaaressa eräs majuri ei ymmärtänyt puhettamme ja luullen meitä ryssän vakoojiksi antoi määräyksen ampua meidät. Maaliskuun puolivälissä odottava tunnelma muuttui. päivänä 1939 Teleki valtuutti Unkarin radion ja tietotoimiston johtajan Miklós Kozman organisoimaan vapaaehtoisten värväyksen. päiväkirjaansa pettyneen oloisena. Osasto Sisussa palveli myös Paavo Puolakainen, joka oli Nansen-passin haltija – vailla minkään maan kansalaisuutta. Meitä ei sentään ammuttu, vaan lähetettiin Kotkaan. Kun jatkosota syttyi, osa talvisodan virolaisista vapaaehtoisista ilmoittautui uudelleen Suomen armeijan palvelukseen. Osa saapui Suomeen todellakin ylittämällä jäätyneen Suomenlahden. n Unkarilaisen pataljoonan komentaja kapteeni Imre Kémeri Nagy. Mitä hyötyä miestä tai minusta on ollut suomalaisille. ”Tänään tuli huimaava ja yllättävä uutinen: rauha on tullut!”, virolainen vapaaehtoinen Kaarel Karimäe kirjoitti 13.3. Unkarin naapurimaa Saksa ei katsonut hyvällä vapaaehtoisten matkaa Suomeen. ”Tätä me odotimme kaikkein vähiten. Ei minkäänlaista, ovat ainoastaan syöttäneet ja vaatettaneet meitä. Saattoi olla, että virolaiset kiinniottanut partio suhtautui heimoveljiin ystävällisesti, mutta esikunnissa tilanne joskus muuttui. Kun Sisuun oli jo lähetetty virolaisia, annettiin Helsingin suojeluskuntapiirin esikunnalle suulliset ohjeet, joiden mukaan virolaiset eivät vapaaehtoisina olleet toivottuja. ”Mainitut henkilöt ovat pitemmän aikaa oleskelleet Suomessa, ja kaikilla on suosittajana tunnettuja meikäläisiä. Olihan Saksa solminut Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen elokuussa 1939. Moni osasto Sisun virolaisista aloitti kesän 1941 sodan saksalaisten johtamassa Erna-tiedusteluryhmässä, joka lähetettiin Suomesta Neuvostoliiton vuotta aikaisemmin miehittämään Viroon heinäkuussa 1941. Talvisotaan Nurk tuli Keniasta, jossa hän oli toiminut riistanvartijana. Kun sitä paitsi k.o. Unkarilaiset Myös kaukaisemmassa veljesmaassa Unkarissa tunnettiin suurta auttamishalua Suomea kohtaan, ja talvisotaan ilmoittautui tuhansia lähtijöitä. Ei ollut miellyttävää ajatella tulla ammutuksi silloin, kun kaikki rasitukset olivat melkein voitetut. Kyllä hänellä olikin syytä epäluuloon: tulimmehan vihollisen puolelta ja mukanamme oli tulitikkuja ja muuta Suursaaren kaupasta Ruuskarille tuotua tavaraa. Paha juttu vain se, että emme ehtineetkään päästä rintamalle.” Ensimmäiset virolaiset saapuivat Lapuan kansainväliseen osastoon 9.1.1940, jolloin kersantti Eduard Juur ja vapaaehtoiset Karl Saage ja Arvo Torm otettiin osaston kirjoihin. päivä tammikuuta. henkilöt, varsinkin molemmat virolaiset, ovat sotilaallisen koulutuksen suhteen ansioituneita, tuntuu siltä, kuin heidän riveihimme astumisensa merkitsisi voimanlisää armeijalle.” Suomesta Norjaan, Norjasta Ernaan Mölder ja Luther saapuivat Lapualle 22. Hän oli virolaistunut suomalainen, ottanut osaa Viron vapaussotaan ja jäänyt asumaan maahan sodan jälkeen. Se tuli silloin, kun me 50 virolaista poikaa emme olleet vielä ehtineet rintaman lähellekään emmekä saaneet vetäistä sieraimiimme ruudinhajua. Aluksi piti järjestää pataljoona, jonka komentajaksi nimitettiin yliluutnantti Imre Kémeri Nagy. Todellakin harmillinen juttu, mutta kukapa tätä tiesi odottaa.” Kun talvisota oli ohitse, osa virolaisista siirtyi Norjaan taistelemaan saksalaisia vastaan. Suomessa meren ylittäneiden virolaisten vastaanotto vaihteli tilanteen mukaan. Lisäksi puhuimme veneen kanssa kulkemisesta, kun ei edes jäänsärkijällä päässyt kulkemaan, ja ulkomuotoni oli kummempi kuin mustalaisella. Sota Norjassa oli virolaisille välivaihe. Joulukuun 10. Virolaisten vapaaehtoisten päivät kuluivat koulutuksessa, Suomen kieltä opiskellessa ja työpalvelussa. Pääministeri Pál Teleki hyväksyi suunnitelmat, joiden mukaan Suomeen lähtevä unkarilaisjoukko järjestettäisiin salassa valtiojohdon tietäen, mutta kuitenkin ilman virallista päätöstä. Osa virolaisista vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista asui jo ennestään Suomessa
Hänen vieressään on osaston lääkäri Ulf Dahlberg. Upseerit sekä kenttäpapit ja lääkärit majoitettiin perheisiin, joten heillä oli hyvä tilaisuus seurata suomalaista elämänmenoa ja solmia tuttavuuksia suomalaisten kanssa. Tulomatkaa huomattavasti lyhyempi paluu kesti vain neljä päivää. päivä, jolloin sotaa oli jäljellä enää reilu viikko. Osaston perustamisen takana oli Isossa-Britanniassa virinnyt Suomi-myönteinen liikehdintä, jota edusti organisoituneesti The Finnish Aid Bureau. Jatkokuljetukseen varattu laiva oli kuitenkin uponnut, joten matka jatkui vasta 19.2. Talvisodan rauha ehdittiin solmia, ennen kuin britit saapuivat Suomeen. Ei oltu paprikaa koskaan nähtykään.” Unkarilaiset lähtivät kotimatkalle 20. n Brittiläinen vapaaehtoinen Paul Seyler.. 19 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Vapaaehtoisten matka Suomeen oli mutkikas, sillä Saksa ei sallinut kauttakulkua. Suoraan osasto Sisuun liittyneitä henkilöitä oli noin kymmenkunta, kunnes rauhan jo tultua Suomeen saapui Isossa-Britanniassa värvätty oma osasto. Lapualla unkarilaiset asetettiin koulutukseen. Kulttuurivaihto kävi ajanvietteestä. Ensimmäistä Suomeen lähteneiden brittien vapaaehtoisjoukkoa komensi majuri Hugo Chandor. Brittiosaston vahvuus nousi 214 mieheen. Suomen suurlähetystö sai yli 2 000 hakemusta vapaaehtoisiksi. Suomeen vapaaehtoisiksi lähtevillä oli viranomaisten ja poliittisten piirien antama hyväksyntä. toukokuuta 1940 Turun sataman kautta. Unkarilaisten vapaaehtoisten joukko nousi junaan Budapestissä 7.2.1940. Raili Yliniemi muisteli: ”Meillä kotona kävi ainakin seitsemän kahdeksan miestä iltaa istumassa. Unkarilaisetkaan eivät ehtineet rintamalle. Newcastlesta Edinburghin kautta Bergeniin, jonne tultiin 27.2. Miehistä piti koota British Volunteer Contingent -joukko-osasto. Unkarilaiset pääsivät matkustamaan Stettinin (nykyään Szczecin Puolassa) satamasta saksalaisella erikoisjunalla Unkarin rajalle asti. Paikalliset olivat kiinnostuneita paikkakunnalla koulutettavina olevista vierasmaalaisista. Lapualle, osasto Sisun koulutuspaikkaan, unkarilaiset päätyivät maaliskuun 2. Siihen kuului 50 miestä. Kotiinpaluuta helpotti huomattavasti se, että Saksa suostui vapaaehtoisten paluumatkaan. Suomen raja ylitettiin Torniossa. Kokki oli ainakin mukana, koska hän kertoi liharuuasta, johon pantiin paprikaa niin paljon, että se oli aivan punaista. Britit Toiseksi suurin joukko osasto Sisussa olivat britit. Juuri ennen matkaanlähtöä sisäministeriö ja Scotland Yard estivät etujoukkoon kuuluneiden 40 henkilön matkustamisen. He olivat perillä Ison-Britannian Newhavenissa kolmen päivän kuluttua. Kymmenen jäljelle jäänyttä saivat esimiehekseen prikaatikenraali Ormonde Winterin, ja he matkasivat n Kuvassa vasemmalla osaston apulaisjohtaja ja komppanianpäällikkö Leo Lerche
3 USA:n suomal. 7 Italia ...................................... 52 Belgia ................................... Odottaessa mielialat laskivat. 2 Itävalta ................................. Osasto Sisun ulkomaalaisten jakautuminen eri kansallisuuksiin 27.3.1940. Kiväärinperät kalskahtavat miesten lujissa kourissa, ja liike käy kuin yhdeltä mieheltä.” Päivät kuluivat odottaessa. 3 Latvia .................................... 4 Suomi ................................... 1 Ranska ................................. 1 Espanja ................................ 1 ilman kansallisuutta ....... Sekalaista seurakuntaa Rintamamies-lehti kuvasi huhtikuun puolivälissä toimintaa seuraavasti: ”Pihalta kuuluu englantilaisia komentosanoja, joita tutunomaisesti venyttäen huutaa khakipukuinen ylikersantti. 4 Ruotsi ................................... 344 Iso-Britannia ...................... 1 Tanska .................................. 3 Lähde: Osaston päällikön, kapteeni Nordlundin muistio. Osastossa oli tammikuussa myös venäläisiä vapaaehtoisia sekä kaksi henkilöä, joiden kansalaisuudeksi oli merkitty ”jakuutti”. n Brittiosaston kaksi kersanttia suojeluskuntapukuisen suomalaisen alikersantin kanssa Lapuan työväentalon pihalla.. ................... 7 Alankomaat ....................... Talvisodan maailmankartta on kovasti erilainen kuin nykyinen poliittinen valtiojako, joten kaikkien osasto Sisussa palvelleiden henkilöiden kansallisuuden selvittäminen on haastava työ. 5 Puola .................................... Brittien paluu osoittautui hankalammaksi kuin odotettiin. Mistä he tulivat. 2 Luxemburg ........................ Hugo Chandor totesi myöhemmin, että vapaaehtoisten joukossa oli jonkin verran todella sopimatonta ainesta, kuten kiihottajia, rikosrekisterissä olevia sekä fyysisesti täysin kelvottomia tehtäviin ja säihin, joita heidän mahdollisesti olisi kestettävä. 34 USA ....................................... Seuraava ryhmä lähti Suomeen 28. Suurin osasto, 144 brittivapaaehtoista, saapui Lapualle 20. Ensimmäinen yhdeksän miehen ryhmä saapui osasto Sisuun 13. 5 Sveitsi ................................... maaliskuuta. Osa miehistä pääsi lähtemään Suomesta heti välirauhan jälkeen, mutta he eivät päässeet Ruotsia pidemmälle. Brittivapaaehtoisilla alkoi koulutus, jonka tarkoitus rauhanteon myötä oli vesittynyt. Ensimmäinen brittivapaaehtoinen, Chandor, saapui Lapualle 11. 11 Saksa .................................... helmikuuta 1940. Esimerkiksi brittiosastossa oli miehiä muun muassa Yhdysvalloista, KaKEITÄ HE OLIVAT. 1 Jugoslavia ........................... Kansojen pienoisarmeija Osasto Sisu oli järjestetty nimenomaan ottamaan vastaan ja kouluttamaan yksittäisiä vapaaehtoisia. 1 Norja ..................................... 20 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN Suomeen Narvikin ja Tornion kautta. Niinpä Sisuun kertyikin kaunis kattaus kansainvälistä yhteistyötä. Unkari .................................. 162 Viro ........................................ Saksa oli vallannut Norjan ja katkaissut laivaliikenteen Isoon-Britanniaan, joten paluumatkan järjestäminen vaati suurta kekseliäisyyttä. maaliskuuta ja ilmoitti, että vapaaehtoisia oli tulossa vielä ainakin 350 miestä. Kansallisuuksia oli liki 30. Kolmas ja suurin ryhmä lähti kohti Suomea 9.3.1940. maaliskuuta. Sota saa joukot liikkeelle
Työkysymys olikin visainen, sillä rintamalta palautuvat miehet olivat täyttämässä työmarkkinat, joten ulkomaalaisten kanssa piti käyttää tarkkaa harkintaa. Ylipäällikkö Mannerheim kiitti sodan jälkeen 24. Koska kotiuttaminen kotimaahan ei ollut mahdollista kuin osalle, vapaaehtoisilta edellytettiin työntekoa, kunnes paluu Suomesta oli mahdollista. Etsivän keskuspoliisin päällikön Esko Riekin kesäkuun alussa 1940 päivätyn muistion mukaan: ”Sotamarsalkan tahdon sanoin kuitenkin olevan, että maahan jääviäkin vapaaehtoisia on suosien kohdeltava, sillä monet heistä eivät tunnu voivan poliittisten olojenkaan vuoksi palata kotimaihinsa ainakaan heti, joten odotamme, että heille annetaan työlupia, vaikka siitä omat työmarkkinat kärsisivätkin ja vaikka se, niin kuin Vehilä sanoi, herättäisikin omissa työnhakijoissa tyytymättömyyttä.” Artikkelin kirjoittaja Jukka I. maaliskuuta 1940 antamassaan päiväkäskyssä kaikkia vapaaehtoisia: ”Päätöksenne todistaa, että rinnassanne sykkii jalo sydän, joka on johtanut teidät liittymään aseveljiksemme, kun idän laumat vyöryivät yli rajojemme. Vaikka ulkomaalaiset vapaaehtoiset eivät ehtineet rintamalle, heidän apunsa oli Suomelle tärkeä. 21 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 nadasta, Uudesta Seelannista, Irlannista, Intiasta, Etelä-Afrikasta ja Australiasta. Hänen mielenkiintonsa kohteisiin kuuluu myös Suomen ja Viron sotahistoria. Määräajan kuluessa kunkin piti itse hakea töitä. Mattila on kauppatieteiden tohtori, jonka tutkimusaiheet liittyvät organisaatioihin ja johtamiseen. Mattila on julkaissut viimeksi teoksen Virolaiset vieraan vallan väessä 1939–45 (Reuna kustantamo).. Se, että vain osa ehti mukaan aseleikkiin, ei vähennä tekonne arvoa.” Talvisodan päätyttyä vapaaehtoiset jäivät Suomeen
22 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 JY VÄLL Ä V uosi käynnistyi vauhdikkaasti, kun 3.1.2020 Yhdysvaltojen UAV (Unmanned Aerial Vehicle, miehittämätön ilmaalus) -isku surmasi Bagdadin lentokentän tuntumassa Iranin vallankumouskaartien johtajan, kenraali Qassim Suleimanin, Irakin kansanmobilisaatiojoukkojen (PMF) komentajan Abu Mahdi al-Muhandisin sekä useita näiden avustajia. Isku Iranin salaisen sodan pääarkkitehtia vastaan oli yllättävä. SULEIMANIN surmannut isku oli merkitykseltään kuitenkin ennalta ehkäisevää iskua suurempi. Isku kuitenkin epäonnistui, ja Shahlai selvisi hengissä. n Suleimanin saattueen auton jäänteet ohjusiskun jälkeen.. Vaikka Suleimanin rooli Syyrian, Irakin, Jemenin ja Libanonin epävakauttajana on ollut vuosia selvä, ei Yhdysvallat ole aiemmin toiminut suoraan tätä vastaan. Kenraali Suleimanin surmaa edelsi rajattu kriisin voimistumisen kierre: Iranin tukema irakilainen shiiamilitia Kataib Hizbollah tulitti yli 30 raketilla Kirkukissa olevaa Yhdysvaltojen tukikohtaa, jossa surmansa sai yksi amerikkalainen ja neljä haavoittui. Iskussa purkautui vuosia kasautunut amerikkalaisten turhautuminen Iranin alueelliseen välikäsien kautta käytyyn sodankäyntiin – proxy-sotaan – jota kenraali Suleimani oli näkyvästi johtanut Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan. Iranin ja USA:n selkkaus n Qassim Suleimani. Vuoden 2019 aikana Iran oli testannut toistuvasti Yhdysvaltojen hermoja muun muassa ampumalla alas Yhdysvaltojen miehittämättömän koneen, pommittamalla Hormuzinsalmessa seilaavia öljytankkereita ja iskemällä Saudi-Arabian tärkeintä öljynjalostamoa vastaan. Huomionarvoista on, että Yhdysvallat yritti samana päivänä surmata myös Jemenissä vallankumouskaartien Quds-erikoisjoukkojen komentajan Abdul Reza Shahlain. Uutiskuvat palauttivat mieliin Iranin vallankumousvuoden 1979 tapahtumat, jolloin Teheranissa vallankumouskaartilaiset tunkeutuivat Yhdysvaltojen Teheranin suurlähetystöön ja ottivat yli 50 amerikkalaista panttivangeiksi. Kenties tämä oli aikomuskin, sillä myöhemmin perustellessaan päätöstään surmata Suleimani, presidentti Trump totesi kohteen suunnitelleen iskuja Yhdysvaltojen Bagdadin-suurlähetystöä ja muita Lähi-idässä olevia Yhdysvaltojen suurlähetystöjä vastaan. Ilmaiskun jälkeen vihaiset mielenosoittajat – huomattava osa PMF:n univormuissa – mellakoivat Yhdysvaltojen suurlähetystön edustalla ja yrittivät tunkeutua lähetystön alueelle. Yhdysvallat vastasi ilmaiskuin, joissa uutisoitiin 25:n Kataib Hizbollahin jäsenen saaneen surmansa
Matkustajakone syöksyi maahan, ja kaikki sen 176 matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä saivat surmansa. Tunnustuksen jälkeen Teheranissa ja useissa muissa kaupungeissa oli maan hallitusta vastaan pidettyjä mielenosoituksia, joissa huudettiin kuolemaa Iranin ylimmälle johtajalle Ali Khameneille ja ”valehtelijoille” sekä revittiin vain viikkoa aiemmin surmansa saaneen kenraali Suleimanin kuvia. Yleensä kyse on vahingoista tai väärinkäsityksistä, toisinaan niitä peitellään, toisinaan ei. Tässä yhteydessä Trump totesi Yhdysvaltojen olevan valmis iskemään 52 kohteeseen Iranissa, mukaan lukien iranilaisille tärkeät kulttuurikohteet. Jo tutuksi tulleen kaavan mukaan koneen syöksy selitettiin alukSiviili-ilmaliikenne kasvaa, ja välillä siviilikoneisiin myös osuu. Vihanlietsonnan merkeissä kenraalin ruumissaatto kiersi pitkin maata. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 23 OLI SELVÄÄ, että kenraali Suleimanin julkinen surma johtaisi Iranin kostoon. si konevialla, kunnes sosiaalisessa mediassa levinneet videot ja kuvat maahan syöksyneestä koneesta tekivät mahdottomaksi alkuperäisessä valheessa pitäytymisen. Ohjusiskut eivät vaatineet uhreja, mikä liennytti tilannetta. SEN SIJAAN uhreja tuli, kun Teheranin ilmapuolustus tulkitsi muutamaa tuntia myöhemmin Teheranin lentokentältä nousseen, Kiovaan lähteneen ukrainalaisen matkustajakoneen risteilyohjukseksi ja tulitti sitä Tor M1 -ilmatorjuntaohjuksella. Siviililentoliikenteen matkustajamäärässä laskettuna tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia mutta sitäkin huomionarvoisempia. Myös Iran näyttää pyrkineen välttämään tilanteen riistäytymistä käsistä kostopuheista huolimatta: uutistietojen mukaan Iran varoitti Irakin hallitusta tulossa olevista iskuista etukäteen, ja tämä todennäköisesti varoitti niistä Yhdysvaltoja. IRANIN ASEELLINEN vastaus toteutui 8.1.2020, kun Iran tulitti ballistisilla ohjuksilla Yhdysvaltojen ja länsimaiden tukikohtia Irakissa. Tammikuun 11. Ihmisiä hyppi myös hautaan kaivamaan sieltä mukaansa multaa pyhäinjäännökseksi. päivänä vallankumouskaartien kenraali Amir Ali Hajizadeh tunnusti koneen tiputuksen olleen inhimillinen vahinko. Alla muutama turma viime vuosilta: • Israel pudotti libyalaisen matkustajalentokoneen Siinain niemimaan yllä 1973 • Neuvostoliitto ampui alas korealaisen matkustajakoneen 1978 ja 1983 • Amerikkalaiset ampuivat alas iranilaisen matkustajakoneen 1988 • Ukrainalaiset ampuivat alas venäläiskoneen it-harjoitukset aikana 2001 • Venäjä sijaistaistelijoineen ampui alas malesialaisen matkustajakoneen Itä-Ukrainan ilmatilassa 2014 • Iran ampui alas ukrainalaisen matkustajakoneen 2020. Myös maan sisällä matkustajakoneen pudotus herätti tavallisesta poikkeavaa raivoa ja kritiikkiä maan johtoa vastaan. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen presidentti ilmoitti, ettei Yhdysvallat halua sotaa Irania vastaan, mutta kostaa mahdolliset Iranin kostoiskut ankarasti. Yhteensä eri maiden asevoimien alas ampumissa matkustajakoneissa on kuollut vajaan puolen vuosisadan aikana yli tuhat ihmistä. Kostoiskun nimeksi oli annettu operaatio Marttyyri Suleimani, ja sen merkeissä Iran laukaisi lähteestä riippuen 16–22 ohjusta Ayn al-Asadin ja Erbilin sotilastukikohtiin. Täysin välikohtauksitta ei ruumissaatto kuitenkaan sujunut: Kermanissa 56 iranilaissurijaa sai surmansa väentungoksessa. Ilmoitus herätti pöyristystä erityisesti Euroopassa, jossa Trumpin uskottiin tuhoavan seuraavaksi UNESCOn maailmanperintökohteita. Siviili-ilmailun uhrit. Matkustajakoneen pudotus käänsi kansainvälisen huomion taas Irania vastaan. IRANIN JOHTO otti kaiken irti Suleimanin hautajaisista vannoen kostoa ja syyttäen Yhdysvaltoja seikkailupolitiikasta ja sotkeutumisesta Lähi-idän asioihin
Amerikkalaissotilaita kuoli Keniassa Libyaan tulitauko. Samalla terroristijohtaja Rage otti vastuun syyskuussa 2019 Somalian Baledoglessa amerikkalais-somalialaiseen tukikohtaan tehdystä iskusta. Ilmoitusta edelsi Venäjän ja Turkin painostus sekä Turkin parlamentin päätös 27.12.2019 antaa vihreää valoa Turkin sotilaalliselle tuelle Libyan hallitukselle. 24 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 JY VÄLL Ä H uomion ollessa Yhdysvaltojen ja Iranin kriisissä kansainväliseltä medialta jäi lähes huomaamatta Keniassa tehty terroristi-isku Yhdysvaltojen ja Kenian asevoimien käyttämään lentotukikohtaan. Kenraali Haftar joukkoineen hallitsee tällä hetkellä Libyan itäja eteläosia. Kenraali Haftarin joukot aloittivat hyökkäyksen Itä-Libyasta pääkaupunki Tripolia kohti vuoden 2019 huhtikuussa, mutta hyökkäys pysähtyi pääkaupungin porteille. Turkin päätös lähettää joukkoja Libyan hallituksen tueksi vaikuttaa kääntäneen voimatasapainon kenraali Haftaria vastaan.. Al-Shabaabin isku Manda Bayn tukikohtaan on monessa suhteessa merkittävä. Kenialaisten sotilastappioita ei uutisoitu. Al-Shabaabin puhemies Ali Mohamud Rage ilmoitti 5.1.2020 tehdyn iskun olleen al-Qaidan keskusjohdon määräämä ja osa al-Qaidan kansainvälistä Al-Quds (Jerusalem) ei tule koskaan olemaan juutalainen -terrorikampanjaa. T ammikuun alussa (12.1.2020) uutisoitiin Libyan kapinalliskenraali Khalifa Haftarin olevan valmis tukitaukoon Libyan kansainvälisesti tunnustetun hallituksen kanssa. Somalialaisen terroristiryhmän al-Shabaabin nelihenkisen terroristisolun onnistui tunkeutua lentokenttäalueelle ja surmata kolme amerikkalaista sekä haavoittaa kahta. Henkilömenetysten lisäksi iskun materiaaliset vahingot olivat merkittävät: mediatietojen mukaan terroristit tuhosivat Manda Bayn lentokenttäiskussa useita lentokoneita – joukossa yksi amerikkalaisten tiedustelukone – sekä väitetysti myös kaksi helikopteria. Terroristiryhmä onnistui tuottamaan Yhdysvalloille henkilöstötappioita sekä iskemään sen ”ilmaylivoimaa” vastaan. Lisäksi isku osoittaa al-Shabaabin ja al-Qaidan tiivistä yhteyttä
Pikkurikkeestä palkinto MERIVOIMAT , Mickey Mouse Club ja Tik Tok – mitä syntyi lopputuloksena. Ajoneuvoja harjoitukseen osallistui noin 2 200. Onneksi reippaat merimiehet selvisivät pelkällä puhuttelulla. Vuoden 2019 pääsotaharjoituksen tavoitteena oli harjoitella PV:n ja Rajavartiolaitoksen yhteisten suorituskykyjen käyttöä sekä valmiutta vastata nopeasti kehittyviin tilanteisiin Kaakkois-Suomen alueella. Korvausvelvollisuus aleni hieman käräjäoikeuden määräämästä 630 euron sakosta alaikäisten lasten elatusvelvollisuuden takia. Tämäkin on tietoinen ratkaisu. Video lähti lasten ja nuorten suosimassa Tik Tok -sovelluksessa aivan laukalle ja sai pian yli 1,5 miljoonaa näyttöä ja valtavasti kansainvälisiä faneja. Luvaton poissaolo kertausharjoituksesta toi hovioikeudessa 31-vuotiaalle reserviläiselle yhteensä 580 euroa sakkoja. Näin laajaa kotimaista ja kansainvälistä julkisuutta ja myönteistä kuvaa Suomen merivoimista ja varusmiespalveluksesta olisi hankalaa, ellei peräti mahdotonta ainakaan rahalla ostaa. ”Sankariteot ja talvisodan muisto velvoittavat. Monelle nykyajan perusreserviläiselle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä, että käskystä on kertausharjoitukseen ihan aikuisten oikeasti pakko mennä, vaikka ei haluaisi, muuten joutuu vastuuseen. Sen sijaan sotilaallisesti liittoutumattomana puolustusratkaisumme ei voi perustua ulkomaisen avun varaan. Muutama varusmies kuvasi marraskuussa Merivoimien aluksen sisäkannella harmittoman ja hulvattoman videon, jossa he tanssivat Mickey Mouse Clubin tunnussävelmän eri rooleissa. Videopätkä pääsi jopa amerikkalaisen suositun keskusteluohjelman aiheeksi. Harjoittelemme kansallisesti yhteisoperointia Puolustusvoimien kokonaisuudessa”, kenraaliluutnantti Hulkko kirjoitti. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko bloggasi jo aikaisemmin alkavasta harjoituksesta ja muistutti sen ajoittuvan talvisodan syttymisen 80-vuotispäivän tienoille. PU O LU ST U SV O IM AT. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 25 Pääsotaharjoituksessa sodittiin kaakonkulmalla PUOLUSTUSVOIMIEN pääsotaharjoitus Kaakko 19 pidettiin 27.11.–4.12. Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 ajoittuu juuri talvisodan alkamisen muistelojen ympärille. Sakot karkuruudesta SUOMEN SOTILAAN lukijoille ei tarvinne selittää, mikä on käskyn ja kutsun ero. Sitten tuli byrokraattien vastaisku: sota-aluksen sisällä ei saa luvatta kuvata, onko operaatioturvallisuus vaarantunut, pitääkö tehdä esitutkinta vai riittääkö puhuttelu. Puolustusvoimista kerrottiin, että harjoitukseen osallistui samanaikaisesti enimmillään noin 12 000 henkilöä, joista varusmiehiä oli 6 200, reserviläisiä 3 200 ja Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa 2 600. Pääsotaharjoitus on perinteisen tavan mukaisesti puhtaasti kansallinen harjoitus, johon emme ole kutsuneet ulkomaalaisia osanottajia. Nämäkin lienevät talvisodan opetuksia”, Maavoimien komentaja jatkoi. Se ei missään tapauksessa tarkoita, ettemmekö pyrkisi saamaan kansainvälistä apua mahdollisessa kriisissä – aivan kuten talvisodassa. Merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju osoitti lopulta loistavaa tilannetajua ja palkitsi Tik Tok -videon tehneet varusmiehet Merivoimien komentajan kolikolla. Kaakko 19 -pääsotaharjoitus pidettiin 27.11.–4.12.2019. ”Kansallisesta ratkaisusta ei pidä vetää vääriä johtopäätöksiä
Nyt yhtiön haasteena onkin löytää riittävästi osaavaa henkilökuntaa ja hyviä alihankkijoita. Uudeksi ohjukseksi valikoitui kilpailutuksen jälkeen monille ehkä yllättäen SA -K U VA. Brotherus lensi myös Ilomantsin taisteluissa tiedustelulentoja vanhoilla venäläisillä Tsaikoilla, ja pääsipä nuorukainen ennen sodan loppua kotimaisen Myrskynkin puikkoihin. JY VÄLL Ä 26 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Johannes Brotherus 1923–2019 YKSI VIIMEISISTÄ kotkista on poissa, kun sotaveteraani ja hävittäjälentäjä, kapteeni Johannes Brotherus siirtyi aseveljiensä seuraan pilven veikoksi pilvien taa. Suomen Sotilas esittää kiitollisena kunnianosoituksensa pitkän ja aktiivisen elämän eläneelle lentäjäsankarille ja hänen muistolleen välittäen samalla osanoton vainajan omaisille. Hankkeen suora työllistävä vaikutus on Suomessa peräti 3 600 henkilötyövuotta. Noin 650 miljoonan euron laivanrakennussopimus on RMC:lle elintärkeä. Ohjuksella voidaan ampua myös maalla olevaan maaliin. Ilmavoimat kunnioitti Brotheruksen muistoa hänen hautajaisissaan joulukuussa suorittamalla Hornet-hävittäjän ylilennon. Ohjukset on tarkoitettu pintamaalien, esimerkiksi laivojen, tuhoamiseen. Korvettien kokonaishinnan on ilmoitettu olevan noin 1,3 miljardia euroa. Osaajista pula SUOMEN SOTILAASSA laajasti esitelty Laivue 2020 tulee koostumaan tunnetusti neljästä 105-metrisestä monitoimikorvetista, jotka valtion huoltovarmuuteen ja laivanrakennusosaamisen ylläpitämiseen tähtäävän strategian mukaan päätettiin rakentaa Suomessa. Pintatorjuntaohjus Israelista MERIVOIMIEN meritorjuntaohjus 85M -järjestelmä korvataan 2020-luvulla uudella pintatorjuntaohjuksella. Uusi ohjus integroidaan Merivoimien Haminaja Pohjanmaa-luokan (Laivue 2020) aluksille sekä ajoneuvoalustoille. Toinen Brotheruksen ilmavoitoista oli todennäköisesti ensimmäinen suomalainen ilmavoitto Neuvostoliiton Yhdysvalloista Lend-Lease Actin myötä saamaa Bell P-39 Airacobraa vastaan. Telakka toimiikin kuumeisesti kaupungin ja alueen työllisyysviranomaisten ja opetuslaitosten kanssa osaavien työntekijöiden löytämiseksi. Vaarana on, että projekti joutuu vaikeuksiin osaajien puutteesta. Alusten aseistus ja taistelunjohtojärjestelmät hankitaan erikseen ulkomailta. Johannes Brotherus saavutti jatkosodan kesällä 1944 kaksi ilmavoittoa Messerschmitt Bf-109 G-2 -kalustolla. Korvettitilaus annettiin raumalaiselle Rauma Marine Constructions (RMC) -telakalle, joka on tappiollisena lopetetun STX-telakan jatkajaksi riskisijoituksilla perustettu yhtiö
Vaikka Suomessa on edelleen miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus, sotilaskoulutuksen saaneiden määrä tippuu vuosi vuodelta. Varusmiespalvelukseen määrättävien määrä laskussa RAUHANAIKAISESTA palveluksesta kutsunnoissa vapautettujen määrä kipuaa vuosi vuodelta korkeammaksi. Vuonna 2019 C-luokan paperit sai 9,82 % kutsuntaikäisestä miesikäluokasta. Muistitikkuun ei kosketa TOIMITTAJAN lähdesuoja piti korkeimmassa oikeudessa: Helsingin Sanomien toimittajalta takavarikoitua muistitikkua ei saa käyttää Puolustusvoimien tietovuodon tutkinnan yhteydessä. Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 paljastusjutun, jossa kerrottiin Tikkakoskella sijaitsevan Puolustusvoimien viestikoekeskuksen toiminnasta. Ohjuksen kantama on yli 200 kilometriä, ja sen pituus on 5,5 metriä sekä paino 1 250 kiloa. Kun tietovuotoa alettiin tutkia, Helsingin Sanomien toimittajalta takavarikoitiin materiaalia kotietsinnän yhteydessä. Paljon täsmällisempää tietoa uudesta ohjuksesta ei kuitenkaan heru. Terveydellisistä syistä uudelleen kutsunnoissa viime vuonna tarkastettavaksi (E-luokka) määrättiin 9,75 % (2018: 9,04 %), ulkomailla asuvia monikansalaisuuden perusteella vapautettuja oli 3,25 % (2018: 3,35 %), poissaolijoita ja laillisella esteellä kutsunnoista poisjääneitä oli 1,76 % (2018: 1,74 %), siviilipalvelukseen hakeutuneita oli 1,45 % (2018: 1,39 %) ja ahvenanmaalaisia vapautettiin 0,48 % (2018: 0,49 %), Maavoimista kerrottiin joulukuussa. Kutsuntojen lopputuloksena varusmiespalvelukseen määrättiin 73,49 % ikäluokasta eli 22 180 henkilöä. Korkein oikeus kumosi näin Helsingin hovioikeuden aiemman päätöksen aineiston tutkimisesta ja hyödyntämisestä. Merivoimat julkaisi sivuillaan lyhyen tietopaketin Gabriel 5 -pintatorjuntaohjuksesta joulukuussa. Juttu perustui osittain salaisiin, korkeimman turvaluokituksen saaneisiin asiakirjoihin. Lopulliset luvut ikäluokan varusmiespalveluksen suorittaneista nähdään vasta, kun ikäluokka on 30-vuotias. Eräällä tavalla olemme siis jo valikoivan asevelvollisuuden piirissä, varsinkin jos vertaa tilannetta vuosikymmenten takaiseen tilanteeseen, jolloin jopa 90 % miehistä oli saanut sotilaskoulutuksen. Kutsuntojen lopputuloksena varusmiespalvelukseen määrättiin 73,49 % ikäluokasta eli 22 180 henkilöä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 27 israelilainen Gabriel 5 -pintatorjuntaohjus, josta suurella yleisöllä on hyvin vähän tietoa saatavilla. Nyt korkeimman oikeuden mukaan aineistoa ei saa käyttää, koska se voisi johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen. Tämän jälkeen ei voida enää käskeä palvelukseen, ja kaikki lykkäyksen saaneet tai esimerkiksi jälkitarkastuksiin määrätyt ovat joko suorittaneet varusmiespalveluksen, saaneet vapautuksen tai käyneet siviilipalveluksen. Tästäkin luvusta varusmiespalveluksen aloittaneiden keskeyttämisprosentti on viuhtonut viime vuosina noin 10 %:n tasolla, joten asepalveluksen suorittaneiden osuus ikäluokasta on 2000-luvulla tyypillisesti enää 64–67 %. Vuonna 2018 luku oli 9,18 %. PU O LU ST U SV O IM AT
Koulutus 2020 -ohjelma uudistaa varusmieskoulutuksen TAMMIKUUSSA 2020 aloittanut palvelukseenastumiserä oli ensimmäinen, jossa sovellettiin kaikissa joukko-osastoissa uutta Koulutus 2020 -ohjelmaa. Vuonna 2019 Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on tiivistynyt siten, että yhteisen strategisen ja operatiivisen ohjauksen tahtia on tehostettu. Yhteistyö syvenee jatkossa kattamaan myös operatiivista suunnittelua ja entistä monipuolisempaa koulutusja harjoitustoimintaa, Puolustusvoimista kerrotaan. Helsingin kaupunki irtisanoi yksipuolisesti kiitotiealueesta toistaiseksi solmitun vuokrasopimuksen, mutta Malmin lentoaseman ystävät ry. Myös uhkasakot on otettu mukaan työkalupakkiin. Leoille a-tarvike Israelista MAAVOIMIEN Leopard 2 -kalusto saa uusia ampumatarvikkeita Israelista. Oikeuden ja Traficomin päätöksistä huolimatta Helsingin kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin lentotoiminnan estämiseksi. Erilaisten yhteisten toimien ja harjoitusten kokoa ja lukumäärää on laajennettu, mistä esimerkkinä Ruotsissa järjestetty laaja Northern Wind -sotaharjoitus maaliskuussa. Nyt näyttää siltä, että Malmin kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan lentoaseman toimintaa voitaisiin jatkaa vielä normaalisti vuonna 2020. Myös Malmin lentokenttäyhdistys ry. HAUK on toimivuosiensa aikana tehnyt Hälvälän ampumarata-alueilla talkoovoimin merkittäviä rakennustöitä ja kehittänyt alueen toimintoja ympäristölupaehtojen mukaisesti. PU O LU ST U SV O IM AT. Maavoimat päätyi israelilaisen IMI:n valmistamaan ampumatarvikkeeseen kansainvälisen testauksen ja kilpailutuksen kautta. Miehistön koulutus jakaantuu neljään kuuden viikon mittaiseen jaksoon: alokasjaksoon, koulutushaarajakRU L HAUK on toimivuosiensa aikana tehnyt Hälvälän ampumarata-alueilla talkoovoimin merkittäviä rakennustöitä... Se aikoo tukkia kiitotiet betoniporsailla. Taustalla on liikenneja viestintäviraston Traficomin päätös olla peruuttamatta lentoaseman pitolupaa, kunnes alueen vuokrasopimuksen irtisanomisesta on lainvoimainen päätös. Hankittava uusi ampumatarvike on sirpalelaukaus. Uudessa koulutusohjelmassa varusmieskoulutus rakentuu erilaisista jaksoista. aikoo nostaa kanteen asiassa. Nyt hangaari seisoo tyhjillään. Vuoden 2019 maanpuolustusteko: Hälvälän ampumaurheilukeskus SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO on myöntänyt vuoden 2019 Maanpuolustusteko-tunnustuksen Hälvälän ampumaurheilukeskukselle, HAUK ry:lle. riitautti asian oikeuteen. Riita Malmin lentoasemasta jatkuu HELSINGIN kaupunki ja ilmailun harrastajat riitelevät edelleen Malmin lentoaseman kohtalosta. HAUK on ottanut valtakunnallisesti tärkeän Hälvälän ampumarata-alueen reserviammunnat vastuulleen aluetta hallinnoivan Panssariprikaatin ohjeiden mukaan. HAUK on tehnyt toiminnan valvonnan helpottamiseksi myös oman sovelluksen, jolla voidaan rekisteröidä kävijät, käyttömaksut ja laukausmäärät ratakohtaisesti. Puolustusvoimista kerrotaan, että konsepti muuttaa poliittisen tahdon sotilastason tavoitteiksi, suuntalinjoiksi ja toimintaohjeiksi. Yhteensä 1/2020-erässä palveluksen aloitti 12 000 miestä ja naista, joista 9 800 Maavoimien joukko-osastoissa. Jo aikaisemmin kaupunki hääti lentokenttähangaarissa vuokralaisina olleet ilmailun harrastajat. 28 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 JY VÄLL Ä Suomella ja Ruotsilla yhteinen konsepti puolustusyhteistyölle SUOMEN JA RUOTSIN puolustusvoimien komentajat, kenraalit Timo Kivinen ja Micael Bydén allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin yhteistyötä koskevan sotilasstrategisen konseptin joulukuussa. Leopardien uuden a-tarvikkeen toimitukset alkavat vuonna 2021. Oikeuden mukaan Helsingin kaupunki teki vuokrasopimuksen irtisanomispäätöksen kuulematta asianosaisia riittävästi. Komentajat pitivät allekirjoitustilaisuuden yhteydessä myös työkokouksen keskustellakseen siitä, miten yhteistyö on edistynyt ja kuinka yhteistyötä voidaan jatkossa edistää. Alueella on järjestetty ja tullaan järjestämään myös valtakunnallisia tapahtumia, kuten Reservin ampumamestaruuskilpailut 2019 ja 2020. Alueelle on muun muassa rakennettu uusi valvontakoppi sekä lisätty valaistusta tarpeen mukaan. Kyseessä on kokonaan uusi suorituskyky, jolla parannetaan taistelupanssarivaunujen tulivoimaa ja kykyä vaikuttaa erityyppisiin maaleihin, Maavoimista kerrotaan
Alus on 149,5 metriä pitkä, ja sen uppouma on 7 200 tonnia. Saksan merivoimilla on ollut pahoja ongelmia fregattihankkeessaan. Ilmatorjunnan tarkastaja, everstiluutnantti Mikko Mäntymaa vahvisti Iltalehdelle, että uuden kyvyn on määrä olla käytössä 2020-luvun loppupuolella. Koulutus 2020 -ohjelman myötä eniten uudistusta on tulossa peruskoulutuskauden eli alokaskauden ensimmäisten viikkojen koulutukseen. Aluksella on myös kaksi NH-90-helikopteria. Ennen alokaskausi kesti kahdeksan viikkoa. Tarjouspyyntöjen on tarkoitus lähteä matkaan jo vuoden alkupuolella, ja päätös pitäisi tehdä todennäköisesti jo vuonna 2021, Iltalehti kertoi tammikuun alussa. 29 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 soon, erikoiskoulutusjaksoon ja joukkokoulutusjaksoon. Miehistöä aluksella on 110–190 henkeä. Päätös uuden ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinnasta pitäisi kuitenkin tehdä kahden vuoden sisällä. ILTALEHDEN tietojen mukaan Suomelle ollaan hankkimassa viimein korkeailmatorjuntakykyä, tosin varsin matalalla profiililla. Ulkopuoliset todistajat näkivät murhaajan. Uudella koulutusohjelmalla pyritään toimivaan ja kustannustehokkaaseen koulutukseen, jossa hyödynnetään myös uusinta teknologiaa. Vaiteliaisuus johtuu osin siitä, että samaan ajankohtaan ajoittuu muitakin jättihankintoja, kuten Hornetien korvaaminen ja Laivue 2020 -hankinta. Kuusi viikkoa kestävä alokasjakso toteutetaan kurssimuotoisena, mikä mahdollistaa tilojen ja järjestelmien tehokkaan käytön. Kaksi viikkoa kestävän orientaatiovaiheen jälkeen koulutus muodostuu neljästä kurssista, joiden suoritusjärjestys on vaihdettavissa. Laivastovierailu sydäntalvella SAKSAN BUNDESMARINEN fregatti Baden-Württemberg saapui Helsinkiin laivastovierailulle tammikuussa. Varusmiehet pääsevät tutustumaan jaksojen, kurssien ja harjoitteiden suunnitelmiin sekä oppimateriaaleihin Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristössä omilla laitteillaan tai yhteiskäyttöisillä mobiilipäätelaitteilla. Uuden luokan kolmea muuta alusta varustellaan telakalla, ja niitä odotetaan käyttöön 2020–2021. Ennen päätöstä uusista ohjuksista Puolustusvoimissa selvitetään, voidaanko ne liittää osaksi Maavoimilla jo käytössä olevaa Nasams II -ilmapuolustusjärjestelmää, jolloin voitaisiin hyödyntää esimerkiksi nykyistä tulenjohtokykyä ja olemassa olevia johtamisjärjestelmiä. Aluksen pääaseistuksena on pintatorjuntaja ilmatorjuntaohjukset sekä 127 mm:n tykki, kaksi 27 mm:n kauko-ohjattua automaattitykkiä, viisi kauko-ohjattua 12,7 mm:n konekivääriä sekä kaksi manuaalista 12,7 mm:n konekivääriä. Viimein korkeatorjuntakykyä. Lähivuodet näyttävät, tuleeko uusi alusluokka vastaamaan sille asetettuja suorituskykyvaatimuksia. Puolustusvoimien materiaalilaitos sai äskettäin tietopyyntöihinsä vastaukset kymmeneltä ohjusvalmistajalta. Fregatti on aivan tuliterä: Saksan merivoimat otti sen käyttöön viime vuoden kesäkuussa. Murhaaja oli ajanut uhrin luokse polkupyörällä ja jatkanut sillä nopeasti karkuun. Baden-Württemberg (runkonumero F222) on nimeään kantavan fregattiluokan (koodinimi F125-luokka) ensimmäinen alus neljästä. Berliinin salamurhaaja tunnistettu SUOMEN SOTILAS on jo aikaisemmin kertonut saksalaisen Der Spiegel -lehden ja Bellingcat-kansalaisjournalistiverkoston yhteisestä hankkeesta selvittää tšetšenialaisen poliittisen aktivistin Zelimkhan Khangoshvilin murhaa, joka tapahtui keskellä kirkasta päivää Berliinissä. Zelimkhan Khangoshviliä ammuttiin kuolettavasti päähän ja selkään hänen istuessaan kahvilan terassilla
Jos Suomessa olisi vielä suojeluskunnat vastaavalla osallistumisasteella kuin Virossa, meillä olisi puolustuksemme tukena 66 572 vapaaehtoisen vahvuiset paikallisjoukot. Haluamme ehdottomasti, että suojeluskuntalainen säilyttää asettaan kotona, sillä siten luomme itsepuolustuskykyä. Purjehduksesta tuli täysi fiasko ja suuri nöyryytys Venäjän merivoimille. Hän matkusti Saksaan venäläisviranomaisten epäilyttävän nopeasti myöntämien ja tekaistuiksi osoittautuneiden henkilöpapereiden turvin nimellä Vadim Sokolov. Vuonna 1985 Neuvostoliiton punalippuiselle laivastolle valmistunut lentotukialus on vaihtanut neljä kertaa nimeä. Alus otettiin käyttöön vain 11 kuukautta ennen Neuvostoliiton romahdusta 20.1.1991, mutta täyden operationaalisen toimintakyvyn se saavutti vasta Venäjän lipun alla vuonna 1995. Myös Suomen suojeluskuntalaiset säilyttivät aseitaan kotona. Viron suojeluskuntajärjestöön kuuluu 16 000 jäsentä. Varsinaisia ongelmia kotisäilytyksestä ei ole Virossa ollut. Todennäköisyys sille, että Krasikov teki murhan Berliinissä Venäjän viranomaisten tilauksesta tai suostumuksella on näiden todisteiden valossa entistä vahvempi. ”Niille, jotka ottavat aseensa kotiin, annamme asekaapin veloituksetta. Viime vuonna alusta ympäröivä kelluva telakka upposi ja yksi nostokurki putosi sen kannen läpi. Rakennusvaiheessa sen nimi oli Riga, vesillelaskun aikaan vuonna 1989 Leonid Brezhnev, koeajojen aikaan Tbilisi ja lopulta Admiral Kuznetsov. Vuonna 2012 Admiral Kuznetsovin koneet rikkoutuivat Biskajanlahdella, ja se jouduttiin hinaamaan tuhansia kilometrejä kotisatamaansa Murmanskiin. Hän on vuonna 1965 syntynyt Vadim Krasikov. Järjestö lakkautettiin Neuvostoliiton painostuksesta syksyllä 1944 reilu 75 vuotta sitten. Venäläisen tietotoimisto Interfaxin mukaan onnettomuudessa kuoli yksi ja loukkaantui 12. Venäjän lentotukialuksella taas onnettomuus VENÄJÄN laivaston ylpeys, maan ainoa lentotukialus Admiral Kuznetsov syttyi telakalla tuleen joulukuussa. Numeroita tarkastellessa täytyy muistaa, että Virossa on vain 1,325 miljoonaa ihmistä. Der Spiegel -lehden tietojen mukaan Saksan viranomaiset olivat onnistuneet tunnistamaan Krasikovin oikean henkilöllisyyden, sillä Venäjä oli tehnyt hänestä kansainvälisen etsintäkuulutuksen vuonna 2013, jolloin Krasikovia epäiltiin – kuinka ollakaan – polkupyörällä ja ampumalla tehdystä venäläisen liikemiehen murhasta. Viron suojeluskuntalaisilla on ollut useimmiten aseet kotonaan tähänkin asti, mutta nyt halutaan parantaa myös aseturvallisuutta säilytyksen osalta. Venäjän mediassa ei alun julkisuuden jälkeen Moskovassa tapahtunutta murhaa käsitelty. Alus päästi öljyä mereen Irlannin lähistöllä 2009 ja syttyi tuleen Turkin edustalla samana vuonna. Nyt Bellingcat-yhteisö on selvittänyt murhaajan henkilöllisyyden. Virossa suojeluskuntalaisille aseet kotiin VIRON SUOJELUSKUNTIEN eli Kaitseliitin uusi komentaja, prikaatikenraali Riho Ühtegi haluaa luoda suojeluskuntalaisille mahdollisimman hyvät edellytykset aseiden säilyttämiselle kotonaan. 30 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 JY VÄLL Ä heittävän aseensa ja polkupyörän pian tapahtuneen jälkeen Spree-jokeen. Alus on ollut varsin epäonninen, varsinkin 2000-luvulla kulunut alus on ollut osallisena useisiin onnettomuuksiin. n Viron suojeluskuntalaiset säilyttävät aseet useimmiten kotonaan.. Pohjoismaissa suojeluskuntaa vastaavat kodinturvajoukot. Suomessa ei ole ollut mitään vastaavaa 75 vuoteen. Tavoittelen nimenomaan kansallisen itsepuolustuskykymme merkittävää kohentamista”, Ühtegi toteaa Viron yleisradioyhtiö ERR:lle antamassaan haastattelussa. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT n Admiral Kuznetsov syttyi tuleen telakalla. Kun mukaan lasketaan myös naisten kodinturvajoukot sekä nuorisojärjestöjen jäsenet, kokonaisvahvuus nousee 26 000:een. Operaatiossa lentotukialus menetti kaksi hävittäjäkonetta. Sittemmin venäläiset poliisiviranomaiset olivat peruuttaneet Krasikovin Interpolille tehdyn Red Notice -etsintäkuulutuksen. Ennen nykyisiä korjausja perusparannustöitä Admiral Kuznetsov teki propagandapurjehdukselta vaikuttavan operaation Syyrian sotaan Välimerelle, jonne se purjehti Englannin kanaalin ja Gibraltarin kautta
Etelä-Korea on tukenut Yhdysvaltojen läsnäoloa noin 900 miljoonalla dollarilla vuosittain. Rungon takaosassa näyttää olevan laajempi tila hyötykuormaa varten, ja moottori jäähdytysyksikköineen löytyy vaunun edestä. Tähän Etelä-Korea ei suostu. Aikaisemmin esiteltyyn versioon nähden uutta on erilainen telakonfiguraatio, jossa on viisi kantotelaa, vetotela ja kaksi johtotelaa, sekä suurempi runko, todennäköisesti suurempikaliiperista aseistusta varten. Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Korean niemimaalla on pitänyt kommunistisen Pohjois-Korean rajan takana. n Miehittämätön Marker-tela-ajoneuvon. Nyt America First -politiikkaansa ja ”diilejä” tekevä Donald Trumpin hallinto on sitä mieltä, että Etelä-Korean tulisi maksaa Yhdysvaltojen tuesta viisi miljardia dollaria vuosittain. Etelä-Korea on tukenut Yhdysvaltojen läsnäoloa noin 900 miljoonalla dollarilla vuosittain. 31 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Miehittämätön aseistettu tela-ajoneuvo Venäjältä VENÄJÄ panostaa miehittämättömiin sotilasjärjestelmiin. Teknologian toimivuudesta tai valmiusasteesta ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta, sillä venäläiset ovat aikaisemminkin esitelleet uutta mutta hyvin keskeneräistä teknologiaa propagandistisessa mielessä. Miehittämättömässä tela-ajoneuvossa on modulaarinen monispektrinen näkölaitteisto, jonka kerrotaan tukevan neuroverkkoja autonomisen toiminnan mahdollistamiseksi. Etelä-Korealla ja USA:lla riitaa kulujen jaosta ETELÄ-KOREALLA eli Korean tasavallalla ja Yhdysvalloilla on kahdenvälinen puolustusliitto, joka on toiminut Korean sodasta (1950–1953) lähtien. Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean väliset neuvottelut puolustusyhteistyön suunnasta keskeytettiin marraskuussa. Uusi tela-ajoneuvo kykenee valmistajan mukaan laukaisemaan joukon pieniä tiedustelulennokkeja, jotka toimivat joko yksin tai parvena. Venäjän asevoimien tutkimuslaitos esitteli joulukuussa päivitetyn miehittämättömän aseistetun Marker-tela-ajoneuvon. Eteläkorealaisia on myös harmittanut Yhdysvaltojen poukkoileva ulkopolitiikka, jossa Trump ensin pyrkii sopimukseen Pohjois-Korean Kim Jong-unin kanssa, ja kun se menee mönkään, kiristetään ennestään herkkää tilannetta Korean niemimaalla. U S A RM Y. Lisäksi järjestelmiin kerrotaan kuuluvan laservaroitusjärjestelmä, lämpösensoreita, infrapunakamerat yöja päivänäkökykyä varten, laser-etäisyysmittari, maalien tunnistusjärjestelmä sekä varoitus-, tunnistusja seurantalaitteet
Kyselyn tarkoituksena on estää bottien eli oikeiksi käyttäjiksi tekeytyvien automaattisten nuuskijaohjelmien pääsy sivustolle. Turvallisuuskyselyssä kysytään käyttäjältä esimerkiksi, mitkä kirjaimet näkyvät kuvassa, ennen kuin varsinaiseen palveluun pääsee. Eniten bottihyökkäyksiä määrällisesti tehtiin Kiinasta, Yhdysvalloista, Vietnamista, Brasiliasta, Venäjältä ja Indonesiasta. Tulokset eivät tiettyjen maiden osalta yllätä. hCaptcha-palvelu pystyy kertyneiden bottien tekemien sisäänpääsy-yritysten määrästä keräämään dataa siitä, mistä lähteistä järjestelmiin yritetään päästä sisään. Järvenpää korostaa myös myönteisiä puolia: Nato-maiden puolustusbudjetit ovat vastoin Trumpin valituksia tosiasiallisesti kasvaneet, ja varsinkin itäisen Euroopan puolustuksen parantamisessa on tehty isoja parannuksia. NATO 70 VUOTTA NATON perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Toimittajan kysyessä Trumpilta mielipidettä tapahtuneesta, tämä haukkui Kanadan pääministerin kaksinaamaiseksi. Nato-maiden päämiehet kokoontuivat joulukuussa Lontooseen huippukokoukseen ja kuningattaren juhlavastaanotolle. Tällöin kärkeen nousevat Ukraina, Thaimaa, Vietnam, Turkki ja Venäjä. Lue Suomen Sotilaan blogistin Pauli Järvenpään ajankohtainen arvio huippukokouksesta nettisivuiltamme. Kokous myös päättyi riitaisissa tunnelmissa, kun presidentti Donald Trump yllättäen perui viimeisen tiedotustilaisuutensa ja lähti etuajassa kotiin. Mutta kun tarkastellaan epäasiallista toimintaa suhteessa maan väkilukuun, lista onkin toisenlainen. hCaptcha on monelle internetin käyttäjälle tuttu turvapalvelu, joka tulee vastaan usein varsinkin verkkokauppoja käytettäessä. Lista kuulostaa loogiselta varsinkin, kun ottaa kyseisten maiden väkiluvun huomioon. n Naton joukkoja sotaharjoituksessa Orzyszissa Puolassa. Mutta onko Nato tosiaan aivokuollut ja hajoamassa riitoihin. Trumpia kismitti uutisvideolle tarttunut kohtaus, jossa Ranskan Macron, Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Britannian pääministeri Boris Johnson näyttivät laskevan leikkiä presidentti Trumpin kustannuksella. Huippukokousta kuohutti ennakkoon Ranskan presidentti Emmanuel Macronin tokaisu, jonka mukaan puolustusliitto on tällä hetkellä aivokuollut, millä hän viittasi presidentti Trumpin sooloiluun ja Turkin presidentti Erdoganin Venäjä-mieliseen politiikkaan, mikä on hajottanut liiton rivejä. JY VÄLL Ä 32 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Kyberpahanteon kärkimaat UKRAINA, Thaimaa, Vietnam, Turkki ja Venäjä tuottavat suhteellisesti eniten muun muassa pahaa tarkoittavaa internet-liikennettä, bottihyökkäyksiä, murtautumisyrityksiä ja maksuvälinepetoksia. n Vuonna 1949 Pohjois-Atlantin liiton sopimus allekirjoitettiin Washingtonissa.
Shanghain telakasta otetussa satelliittikuvassa lähimpänä kameraa nähdään neljä uutta hävittäjää, joista kaksi on Type-052D-ilmatorjuntahävittäjiä, jotka vastaavat kooltaan Yhdysvaltojen Arleigh Burke -luokan AEGIS-ilmapuolustusjärjestelmän hävittäjiä. 33 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Kiinan merimahti kasvaa KIINAN kansan vapautusarmeijan merivoimat uudistuu huimaa vauhtia. Ainakin viime syksyn Lontoon DSEi-näyttelyssä MilRemin ajoneuvo näytti olevan useamman eri aseja laitevalmistajan järjestelmien esittelylavettina. QinetiQja Textron-yhtiöt rakentavat neljä kevyttä RCV-prototyyppiä. Taiwanilla on ainakin 60 Black Hawk -kuljetushelikopteria, jotka se osti Yhdysvalloista Obaman hallinnon aikana 2010. Maailmalla on käynnissä myös monien tiedemiesten tukema kampanja niin sanottujen tappajarobottien kieltämiseksi, mutta sekä Yhdysvallat että Venäjä ovat olleet haluttomia tällaisten järjestelmien kehittämisen rajoittamiseen. Kopteriturmassa kuoli Taiwanin asevoimien komentaja.. Lähialueellamme kauko-ohjattavan tai autonomisesti toimivan maakaluston valmistuksessa on kunnostautunut virolainen MilRem, jonka suomalainen Patria sittemmin osti. Telakan takaosassa näkyvien tuotantohallien edustalla olevassa satama-altaassa nähdään neljä muuta hävittäjää, jotka ovat myös Type-052Dja Type055-luokkaa. Yhteensä kuvassa on siis yhdeksän valmisteilla olevaa tai valmistunutta hävittäjäalusta. Taiwanin korkein sotilasjohto kopteriturmassa KIINAN tasavallassa eli Taiwanissa sattui tammikuussa helikopteriturma, jossa Taiwanin Black Hawk -kopteri syöksyi maahan vaikeakulkuisessa maastossa. Siinä missä Yhdysvaltojen merivoimat saa muutaman hävittäjän valmiiksi vuosittain, vastikään julki tulleessa Shanghain telakalta otetussa satelliittikuvassa näkyy ainakin yhdeksän uuden vastaavan sota-aluksen rakennustyöt. Ne ovat uppoumaltaan noin kaksi kertaa suurempia ja voivat kuljettaa yli 100 isompaa ohjusta. Näiden lisäksi kuvan vaAutonominen telavaunu myös USA:lle YHDYSVALTOJEN maavoimat on valinnut valmistajat kevyen ja keskikokoisen luokan robottitaisteluajoneuvoille (Robotic Combat Vehicle). Yhdysvallat on myynyt runsaasti sotilaskalustoa Taiwanille, jonka Kiinan kansantasavalta katsoo kuuluvan itselleen. Erityisesti Venäjä on panostanut näkyvästi maalla liikkuviin autonomisiin tela-ajoneuvoihin, jotka ovat myös varsin raskaasti aseistettuja jopa panssarintorjuntaohjuksin. Kaksi muuta kuvassa näkyvää hävittäjää ovat suurempia Type-055-luokan aluksia, jotka on luokiteltu hävittäjiksi mutta jotka ovat risteilijän kokoluokkaa. Kiinalaishävittäjien uppouma on 7 500 tonnia, ja ne kuljettavat 64 suurempaa ohjusta, kuten pitkän matkan ilmatorjuntaohjuksia ja risteilyohjuksia. Turmassa kuoli Taiwanin asevoimien komentaja, kenraali Shen Yi-ming sekä ainakin seitsemän muuta korkea-arvoista sotilashenkilöä. Vertailun vuoksi aikaisemmin niin mahtavan, ja edelleen Euroopan suurimman laivaston, Ison-Britannian kuninkaallisen laivaston hävittäjien lukumäärä on yhteensä kuusi. Kiinan merivoimille rakennetaan kuumeisesti lentotukialuksia, suuria hävittäjiä sekä maihinnousualuksia. Venäjän autonomisen tela-ajoneuvon valmiusasteesta ei kuitenkaan ole tarkkaa arviota. semmassa reunassa näkyy vielä yksi rakenteilla oleva Type-055-hävittäjä
Vastaus on luonnollisesti 48. Panssarintorjuntaohjus CV90:lle BRITTILÄINEN BAE Systems on onnistuneesti laukaissut integroidun pitkän matkan Spike-LR-panssarintorjuntaohjuksen CV90-rynnäkköpanssarivaunusta. Koneen on valinnut Alankomaat, Australia, Belgia, Etelä-Korea, Israel, Iso-Britannia, Italia, Japani, Norja, Tanska ja Yhdysvallat. Se muun muassa kouluttaa ja harjoittaa ilma-asettaan Yhdysvalloissa pelkästään jo käytännön syistä. Spike-LR-panssarintorjuntaohjuksen kantama on parhaimmillaan 4 000 metriä. maa, joka on päätynyt F-35kalustoon. Todellisuudessa hinta ei kuitenkaan muodostu näin. Mikä tappajarobotti on. Singapore on jo 12. U S A IR FO RC E. Kaupan myötä Singapore on jo 12. Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina jäivät senkin asekieltosopimuksen ulkopuolelle. Nyt hankittavilla kahdellatoista F-35-hävittäjällä aletaan korvata maan F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä, joita Singaporella on 60. Kaikuja takavuosien jalkaväkimiinakiellon kaltaisesta kiihkoilusta on havaittavissa. Singaporen hävittäjähankinnan kokonaisarvo on elso-, kommunikaatio-, huolto-, tukija koulutusjärjestelmineen 2,75 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 2,5 miljardia euroa. Piskuinen Kaakkois-Aasian kaupunkivaltio on perinteisesti ostanut kalustonsa pienissä erissä. BAE:n tiedotteen mukaan testaustapahtuma tapahtui arktisissa olosuhteissa. Eivätkö digitalisaatio, automaatio sekä robotisaatio nimenomaan paranna tarkkuutta ja vähennä vaikkapa väsymyksen tai raivon vaikutuksesta tehtyjä virheitä ja hirmutekoja. n F-35A Lightning II. Israelilaisen Rafael Advanced Defense Systemsin Spike-LR-ohjus ammuttiin yli 2 000 metrin päässä sijaitsevaan maaliin. Singapore valitsi F-35:n NYT ALKAA olla selvillä, mikä hävittäjä on suosituin vaihtoehto maailmalla: Yhdysvaltojen hallinto on virallisesti hyväksynyt tusinan Lockheed Martin F35B Lightning II -hävittäjän myymisen Singaporelle. Suomen puolustusvoimat operoi myös CV90 (CV9030FIN) -rynnäkköpanssarivaunulla, joita on yhteensä sata sijoitettuna Karjalan prikaatiin. JY VÄLL Ä 34 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Sotilasasiantuntijoita ja Suomen Sotilasta tappajarobottikeskustelu kummastuttaa. Lisäksi toistaiseksi näyttää siltä, että Turkki ei tule saamaan hävittäjiään mukanaolostaan huolimatta, koska se halusi ostaa Venäjältä S-400-ilmapuolustusjärjestelmän. Hintaan vaikuttaa aina hankinnan koko, varustelu, poliittinen asema ja moni muu tekijä, joten tällaiset laskelmat ovat lähinnä oluttuopin pariin sopivaa viihdettä. maa, joka on päätynyt F-35-kalustoon. Singaporella on tiivis sotilasyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa. Joint Strike Fighter -ohjelmassa mukana ollut Kanada ei ole vielä tehnyt päätöstä. Nyt nokkelimmat laskevat, kuinka monta F-35-hävittäjää Suomi saisi tällä hintatasolla korvaamaan F/A-18 Hornet -hävittäjiämme HX-hankkeessa, jonka hintakatoksi on asetettu 10 miljardia euroa. Suomi käyttää myös israelilaista Spike-LRpanssarintorjuntaohjusta, jonka nimitys Puolustusvoimissa on PSTOHJ 2000M. Oma ilmatila ei oikein manöövereihin riitä. Koko keskustelu tappajaroboteista vaikuttaakin enemmän pasifistiselta idealismilta ja pikemminkin scifiin kuuluvalta dystopialta kuin asiantuntevalta rationaaliselta ajattelulta. Automaatio on ollut läsnä sodankäynnissä muun muassa ammunnanhallintaja omasuojajärjestelmissä jo vuosikymmeniä. Singaporen valitsema F-35B-variantti on lähinnä tarkoitettu lyhyen nousukiidon ja vertikaalisen laskeutumiskykynsä (STOVL) vuoksi tukialuskäyttöön, mutta ominaisuudesta ei liene haittaa pinta-alaltaan pienessä kaupunkivaltiossa
Kova koe Satakunnan lennoston isännöimä HX Challenge -tapahtuma kokoaa ja todentaa tiedot kaikkien HX-tarjokkaiden sotilaallisesta suorituskyvystä sekä soveltuvuudesta Suomen oloihin ja Ilmavoimien toimintatapoihin niin rauhan kuin kriisin aikana. Suomen Sotilas osallistui Eurofighter Typhoon -hävittäjän HX Challenge -mediapäivään Satakunnan lennoston Pirkkalan lentotukikohdassa 10. HX Challengessa kaikki viisi HX-kandidaattia testataan tammi-helmikuussa 2020. tammikuuta 2020. Vastassa olivat vanhat tutut – lokakuussa 2019 BAE Systemsin Wartonin tuotekehitysja tuotantokeskuksessa kohdatut RAF:n 41. Kaksipaikkaista konetta tarvitaan, jotta lentoihin voisi osallistua myös suomalainen koelentäjä. Suomen Sotilas kävi tutustumassa HX-hankkeen onnistumisen kannalta kriittiseen tapahtumaan. HX CHALLENGE HX-hanke etenee, jännitys tiivistyy n Kaksipaikkainen Eurofighter Pirkkalan lentotukikohdassa.. Ilmavoimien valvomassa ympäristössä. koelentoja evaluointilaivueen yksipaikkainen Eurofighter FGR4 ZK356, kaksipaikkainen Eurofighter T.3 ZK303 sekä BAE Systemsin pääkoelentäjä Steve Formoso ja koelentäjä Luke Gili-Ross. Kunkin HX-kandidaatin vähintään kahden hävittäjän osastoa testataan noin viikon ajan. Samalla arvioidaan hävittäjäkandidaattien soveltuvuus Suomen luonnonoloihin sekä sopivuus Ilmavoimien infrastruktuuriin ja toimintamalleihin. Testausja varmennuslennot ovat kuitenkin vain alkua huomattavasti laajemmalle arvioinnille, koska HX Challengessa koottua objektiivista ja vertailukelpoista suorituskykydataa tullaan käyttämään jatkossa HX-kandidaattien sotilaallisen suorituskyvyn määrittämiseen Ilmavoimien käytössä simuloimalla niiden käyttöä eri tehtävissä. Ensimmäisessä vaiheessa simuloidaan Ilmavoimien taktisen perusyksikön kahdesta kahden hävittäjän parista muodostuvan neljän hävittäjän parven toimintaa. Koska kaikki aiemmin saatu suorituskykytieto HX-kandidaateista pohjautuu valmistajien tarjoamiin tietoihin tai testaukseen valmistajan valvomassa testaustai laboratorioympäristössä, sen paikkansapitävyys on todennettava n TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN • KUVA: KYÖSTI PARTONEN Tammikuussa HX Challengesta alkanut sotilaallisen suorituskyvyn arviointiprosessi antaa selkeän ja objektiivisen kuvan eri HXvaihtoehtojen tuomasta panoksesta Suomen puolustuskykyyn ja mahdollistaa faktapohjaisen ja perustellun valinnan korvaamaan poistuvan Hornet-järjestelmän suorituskykyä. 35 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 I lmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien elinkaaren päättyessä 2025–2030 poistuvan sotilaallisen suorituskyvyn korvaamiseen tähtäävä uusien taktisten monitoimihävittäjien HX-hankinta on edennyt tarjouskilpailuun osallistuvien koneiden testausja todennustapahtumaan. Toisessa vaiheessa simuloidaan koko HX-hävittäjäkannan toimintaa laajassa sotapelissä, jossa HX-hävittäjät ovat osa Suomen puolustusjärjestelmää
36 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 MA ANPUOLUSTUS MAANPUO LUSTUSTAHTO
Yksi niistä on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n vuotuinen raportti kansalaisten maanpuolustustahdosta. 37 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Maanpuolustustahto on tärkeä asia ja tuttu käsite, mutta sitä on vaikea mitata oikein. Entä vuoden 2020 tutkimustulos. Puoluekannan mukaisen maanpuolustustahdon vaihtelun tarkastelu olisi antanut viitteitä, että vuoden 2018 mittaus epäonnistui, eikä sen tuloksesta voida vetää siitä esitettyjä johtopäätöksiä. Tutkimuksen ja sen aineiston kriittinen uudelleentarkastelu ei tue tutkimuksesta vedettyä johtopäätöstä ja väitettä, että maanpuolustustahto olisi alempana kuin mitä se on ollut 30 vuoteen. Mistä on kyse, ilmiöstä vai viallisesta mittarista. Yleinen tulkinta oli, että maanpuolustustahto on laskenut dramaattisesti erityisesti nuorten keskuudessa. Yhteiskuntamme seuraa turvallisuutta ja siihen liittyviä tekijöitä erilaisilla keinoilla ja vakiintuneilla prosesseilla. Tammikuun lopussa 2020 uutisoitiin isolla kuinka nimenomaan nuorten maanpuolustustahto on jyrkässä nousussa. Aineiston perusteella ei myöskään voida sanoa luotettavasti, että maanpuolustustahto olisi alentunut kaikkien nuorten keskuudessa. MAANPUO LUSTUSTAHTO ei kestä kriittistä tarkastelua. 2018 sen raportoitiin olevan laskussa. Vuoden 2018 tulokset herättivät paljon julkista keskustelua. Onko mittareita korjattu vieläkään
MATTILA MTS:n vuoden 2018 mittaus epäonnistui.. Raporttiin sisältyvä tulos kansalaisten maanpuolustustahdosta herätti vilkasta keskustelua eduskunnassa, ja muun muassa tuolloinen puolustusministeri sekä Puolustusvoimain komentaja käsittelivät asiaa julkisissa esiintymisissään. ”Tahto” on käyttäjästä riippuen määrittelemätön ylimääräinen voimatekijä, bonusefekti, joka korvaa pieniä tai isoja puutteita kyvyssä. MTS:n ja sen edeltäjän tutkimuksista on taltioituna pitkä aikasarja. ”Tahto” voi olla myös mittari, joka tiivistää laaja-alaista ja monitahoista tietoa yksinkertaisempaan muotoon. Tällaisen x-kertoimen näkyväksi tekeminen ja ymmärtäminen vaatii kuitenkin paljon työtä, ymmärrystä ja jonkin verran myös määrittelyjä, ja mikä tärkeintä, operationalisointia eli teoreettisen käsitteen muuttamista kokemusperäisesti mitattavaan muotoon. Syitä kritiikkiin on monia. Suomessa kysymystä on käytetty 1960-luvulta lähtien. 38 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 MA ANPUOLUSTUS M aanpuolustustahto on ajatuksellisesti helppo liittää maanpuolustukseen. Kaikkien vastaajien kohdalla maanpuolustustahto oli laskenut kuusi prosenttiyksikköä. Toiseksi maanpuolustustahto operationalisoidaan hatarasti, ja sen tunnuslukua seurataan kuin kuumemittaria poliklinikalla: pieninkin värähdys on aina merkki jostain. Toinen pohdintaa herättävä n TEKSTI: RISTO SINKKO JA JUKKA I. Yksinkertaisimmillaan se on tahtoa puolustaa isänmaata. Ensinnäkin maanpuolustustahdossa puhutaan ihmisten tunteista ja asenteista, jotka mutkat suoristaen halutaan muuttaa käyttäytymiseksi, toiminnaksi. Näin suuri muutos ei ole tavanomainen, sillä yhteiskunnassamme ei ole ollut havaittavissa mitään erityisiä maanpuolustustahtoon vaikuttavia tapahtumia tai ilmiöitä. MTS:n tutkimuksen klassikoksi muodostunut kysymys kuuluu: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” Kysymys on käännetty ja lainattu Ruotsista, jossa se on ollut käytössä 1950-luvulta asti. Tämäkään ei luonnollisesti takaa, että ”maanpuolustustahto” käsitteenä muuttuisi instrumentaaliseksi – työkalun kaltaiseksi välineeksi – jota oikein annosteltuna ja oikein käytettynä voitaisiin hyödyntää maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseen. Huomattavia muutoksia oli myös muiden puolueiden kannattajien joukossa. Kaksi tärkeintä on syytä nostaa tarkempaan tarkasteluun. Paljoa muuta siitä ei voi sanoa. Käsitteen tarkempi määrittely onkin vaikeampaa. Vuoden 2018 tuloksina oli sekä sanallisesti että graafisesti esitetty tuloksia, jotka herättivät epäilyksen siitä, että tutkimuksen toteutuksessa ei kaikilta osin onnistuttu. Empiirisesti eli kokemusperäisesti epäillen maanpuolustustahdon voidaan olettaa olevan jonkinlaisessa suhteessa maanpuolustuksen suorituskykyyn, eräänlainen x-kerroin. Jos Suomeen hyökätään… Vuoden 2018 lopulla Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkisti vuotuisen mielipidetutkimuksensa. Muun muassa vihreitä kannattavien vastaajien joukossa maanpuolustustahdon muutos edelliseen tutkimukseen verrattuna oli –29 prosenttiyksikköä
Aikaisempienkin raporttien perusteella on nähtävissä, että vihreät ovat vähemmän myönteisiä maanpuolustusasioissa, ja toisaalta vihreiden kannatus painottuu juuri nuorempiin ikäluokkiin. Suurin osa ryhmästä ei esimerkiksi kertonut puoluekantaansa. Raportin kirjoittajat eivät muutoksia arvioineet. Raportissa ei kerrota kuitenkaan, mikä oli alkuperäisen otoksen koko tai kuinka moni vastaajista kieltäytyi osallistumasta. Kysymyksessä saattaakin itse asiassa olla kaksi erillistä näytettä. Painokertoimien keskiarvojen laskeminen taustamuuttujien eri luokissa ja taulukoiduissa ryhmissä viittaa siihen, että painottaminen ylikorostaa ryhmiä, joissa maanpuolustukseen suhtautuminen on aikaisempien tutkimusten perusteella havaittu kriittiseksi. Kun tarkastellaan vihreitä kannattavien maanpuolustustahdon alhaisia lukuja, voidaan päätellä, että lasku ei ole kohdistunut kaikkiin nuoriin vastaajiin. Metodivirhe Tutkittu aineisto ei ole puoluekannan suhteen täysin edustava. Puoluekanta ei kuitenkaan ole painokerrointa laskettaessa mukana. Julkisissa puheenvuoroissa yleinen tulkinta raportista oli se, että maanpuolustustahto on laskenut erityisesti nuorten joukossa. Painotuksen onnistumista ei siis ole arvioitu. Vastaavasti esimerkiksi kokoomuksen ja keskustan kannattajien osuus oli aliedustettuna. Raportin vastaajajoukko mainittiin muodostetun kiintiöpoiminnalla. Kokonaisuutena katsoen näin onkin. Aineistossa on kuitenkin käytetty yhtä ja samaa painokertoimen laskentatapaa. Vastaajajoukon vinoutumisesta huolimatta on todennäköistä, että maanpuolustustahto on laskenut erityisesti vihreitä ja vasemmistoliittoa kannattavien nuorten keskuudessa, mutta PU O LU ST U SV O IM AT. Havaintomme on, että tutkimus ei ole puoluekannatuksen mielessä edustava. Normaalista kiintiöpoimintamenettelystä on raportin mukaan poikettu siten, että yli 300 haastattelua tehtiin hallihaastatteluna. Asiaa ei saatavilla olleen datan perusteella voi kuitenkaan todeta. Taloustutkimus Oy:n keräämässä haastatteluaineistossa vastaajajoukossa oli mukana jo vuosina 2016 ja 2017 enemmän vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajia kuin heidän osuutensa oli julkistetuissa puoluekannatustiedoissa. Datassa ei kuitenkaan ole tietoa siitä, mitkä haastattelut on tehty vastaajan kotona ja mitkä hallihaastattelupaikassa. Painokertoimien sallittavista minimitai maksimimääristä ei ole mainintaa. Yksi selitys tähän saattaa olla se, että nimenomaan tätä ryhmää oli haastateltu hallihaastatteluissa, mikä on vääristänyt myös painokertoimet tässä ryhmässä. Raportissa ei täsmennetty aineiston painottamisessa käytettyä menettelyä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 39 muutos oli Natoon liittymisen kannatuksen 10 prosenttiyksikön kasvu nuorimmassa ikäryhmässä. Monissa vastaajajoukon alaryhmissä saadaan taulukoimalla esiin maanpuolustuksen kannalta vahvasti kriittisiä mielipiteitä. Tutkimuksen tulosten taulukoinnin perusteella näyttää siltä, että näyte nimenomaan ikäryhmässä 19–24 oli jostain syystä pahasti viallinen
Vuoden 2018 tutkimuksen perusteella on kauhisteltu sitä, kuinka paljon huonompi tulos 66 % on ”maanpuolustustahdolle” kuin edellisen mittauksen 72 %. Poliittisten keskustelijoiden halu kiteyttää vaikea asia yhteen numeroon ei voi olla perusteltua. Maanpuolustustahdon arviointi yhden prosenttiluvun perusteella, joka perustuu mielipidekyselyn yhden kysymyksen vastausjakaumaan, ei ole käyttäytymistieteellisten periaatteiden mukaan Aineiston vinouman takia ei voida sanoa luotettavasti mitään maanpuolustustahdon laskusta koko väestössä. Yksi näistä on nykyisen asevelvollisuusjärjestelmämme kannatus. Entäpä jos maanpuolustustahto ei olekaan vain yksibittinen funktio, siten että sillä on vain kaksi mahdollista, toisensa poissulkevaa tilaa. Prosenttiyksikön ero yhdellä kysymyksellä mitatussa ”tahdossa” suuntaan tai toiseen ei viittaa mihinkään, koska sillä ei ole sisältöä tai tulkintaa. Olisi tiedettävä, mistä puhutaan. Ajatus siitä, että maanpuolustustahtoa joko on tai sitten sitä ei ole, palvelee ainoastaan Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tilastollisia tarpeita. Samanikäiset vihreitä kannattavat naiset eivät kannata Natoon liittymistä tai ovat asiasta epävarmoja. Esimerkkinä voi olla vaikkapa keskustelu vanhusten hoidon hoitajamitoituksesta, numerohan on 0,7. Samantapaista keskustelua on nähty myös tarkasteltaessa Puolustusvoimien hävittäjähankintoja. Kun lisätään tarkasteluun mukaan vielä vastaajan sukupuoli, nähdään, että vihreitä kannattavien 19–24-vuotiaiden miesten joukossa kannattajia on 67 % ja 25–34-vuotiaissa kannattajia on 58 %. Ammattiarmeijaa heistä kannattaa 23 %. Aineiston vinouman takia ei voida sanoa luotettavasti mitään maanpuolustustahdon laskusta koko väestössä. Tiedetäänkö, mistä puhutaan. Vastaavassa naisten ryhmässä taulukoinnin tulos on hyvin samanlainen, valikoivaa pienentämistä kannattaa 75 %. Dataa taulukoimalla selviää, että Naton kannatus on erityisen suurta vihreiden kannattajien joukossa, kun huomioidaan vastaajan ikäryhmä. Nato ja nuoret Tutkimusraportissa Natoon liittymisen kannatus on kasvanut 10 prosenttiyksikköä alle 25-vuotiaiden joukossa edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka Naton kannatus muuten on laskenut. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Laajan ja monimutkaisen yhteiskunnallisen ilmiön arvioinnissa yhteen lukuun tuijottaminen ei ole perusteltua. 40 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 MA ANPUOLUSTUS muutoksen suuruutta ei voida perustellusti arvioida. 19–24-vuotiaiden ryhmässä Natoon liittymisen kannattajia on 42 %. 19–24-vuotiaista vihreitä ja Natoon liittymistä kannattavista miehistä 74 % on sitä mieltä, että pienennetään valikoivasti sotilaalliseen koulutukseen osallistuvien määrää. Numero 64 näyttää saaneen jopa kirosanan luonteen. Olisi selvästi syytä tarkastella näiden ryhmien Nato-kannatuksen yhteyksiä muihinkin tässä tutkimuksissa mitattuihin asioihin
Tällöin voitaisiin tunnistaa ryhmiä, jotka ovat sitoutuneita puolustamaan isänmaataan, ...se mittaa jotain, mutta kukaan ei tiedä mitä. Maailman suuret tapahtumat, lähellä tai kaukana käydyt sodat tai sodan uhka eivät juurikaan vaikuta mittarin lukemiin. perusteltua. Mutta jos maanpuolustustahdon tunnuslukuja seurataan otannalla, jossa on joka kerta eri vastaajat, muutokset eivät kerro yksittäisen henkilön asenteiden kehityksestä vaan eroista eri ihmisten välillä. Yksilö tuntee ja tahtoo, ja hänen ratkaisunsa muuttuvat toiminnaksi. Maanpuolustustahdon ja sen käyttäytymistieteellisten seurausten ymmärtämiseksi koko käsite tulisi ymmärtää ja ottaa haltuun uudelta kantilta. Tämä voidaan toki koota yleiseksi tunnusluvuksi. Tämä on huomionarvoinen seikka, joka vaatisi lisää tutkimusta taakseen. MTS:n tahto-kysymyksen heikkous on, että se mittaa jotain, mutta kukaan ei tiedä mitä. Sellaisenaan kysymys on ollut melko vakaa kautta vuosien. Lähestymistavan perusajatus on, että asiat jotka ovat ihmisten mielissä, saavat retorisen ja diskursiivisen ilmiasun ja heijastavat pohjalla olevaa ajatusmaailmaa ja tunteita. Näyte on Helsingin yliopiston digitaalisten sanomalehtien tietokannasta. 41 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 n Oheisessa kuvaajassa on havainnollinen esitys, hyvin nopealla otoksella ja hyvin vaillinaisella analyysillä. Maanpuolustustahtoa olisikin syytä mitata useista kysymyksistä muodostetun indeksityyppisen muuttujan avulla. Tarkoitus on näyttää, kuinka MTS:n kysymys liittyy maailmanpolitiikan arkipäivään. Esimerkiksi Pasi Jalkanen on yleisesikuntakurssin diplomityössään esittänyt vastaavia ajatuksia. Kuvassa on laskettu kahdesta laajalevikkisestä sanomalehdestä esiintymiskerrat eli frekvenssit sanoille ”sodan uhka”, ”kriisi”, ”sota” ja ”turvallisuus” (vasen asteikko) ja verrattu niitä MTS:n kysymyksen vuosittaiseen lukemaan (oikeanpuoleinen asteikko). PU O LU ST U SV O IM AT. Diskurssit tuottavat toimintaa ja heijastuvat arvoissa ja asenteissa. Uudentyyppisillä lähestymistavoilla voitaisiin maanpuolustustahdossa nähdä eri sävyjä ja tehdä siitä yksilön ominaisuus. Maanpuolustustahto on kriittinen henkinen resurssi suomalaiselle yhteiskunnalle, ja siksi sen mittaamisen pitää olla laadukasta. Tällaisia diskursseja, käynnissä olevaa vuorovaikutusta ja keskustelua, voidaan arvioida esimerkiksi mittaamalla, mistä asioista ihmiset keskustelevat ja mihin teemoihin lehdistö ottaa kantaa
Alkuperäinen selitettävä ilmiö hämärtyy. Jukka I. Kun maanpuolustustahto alkaa konstruktina laventua, tutkijat vain korvaavat selitettävän tekijän uudella, oudolla termillä. Risto Sinkko on sotatieteiden tohtori ja senior analyst Insight360 Oy:ssä. Tunnistettujen ryhmien seuranta olisi enemmän standardisoivaa ja tuloksia vakiinnuttavaa, kunhan ensin tiedetään asenteisiin vaikuttavat pohjatekijät. n Puoluekannan mukaisen maanpuolustustahdon vaihtelun tarkastelu olisi antanut viitteitä, että MTS:n vuoden 2018 mittaus epäonnistui. Uusien analyyttisten käsitteiden teho on siinä, että uusi selittää jotain asiaa paremmin kuin vanha. Kun jokainen uusi ja vanha tutkija lisää akateemisen siansaksan määrää tuottamalla yhä uusia käsitteitä ja yhä uusia kerroksia todellisuudenkuvaan, itse tutkinnan alla oleva empiirinen ilmiö katoaa. 42 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 MA ANPUOLUSTUS sekä ryhmiä, jotka ovat vihamielisiä maanpuolustusta kohtaan. Se häviää yhä pienemmiksi analyysiyksiköiksi, joilla ei alkuatomitasolla enää ole selitystä tai merkitystä elävään elämään. Vanhoja ja toimivia peruskäsitteitä ei hyödynnetä, unohdetaan verifioinnin (teorian vahvistaminen) ja falsifioinnin (kumoaminen) voima ja synnytetään kilvan ”akateemisia” uusia käsitteitä. Toisaalta vaarallinen on myöskin polku, johon akateeminen maailma tuntuu syöksyvän. Mattila on kauppatieteiden tohtori ja tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Jutun ilmestyessä kaikki voi olla toisin, mutta oikeaa vastausta moraaliseen kysymykseen tiedämme tuskin silloinkaan. JOITAKIN VUOSIA SITTEN , melontaretkellä Saimaan järvillä, käteeni sattui ajankohtaisia aiheita pohdiskeleva kirja Maailmansota: Politiikka ja moraali. Sattuneista syistä tiedän, että erään pienen valtion johtaja muistutti eurooppalaisia kollegoitaan Chamberlainin erehdyksestä vuonna 2014, kun hän näki Euroopan reaktion eurooppalaisten rajojen väkivaltaiseen siirtämiseen liian myöntyväisenä. Artikkelia ei koskaan julkaistu. Teoriassa, paperilla, tietokoneella tai somessa on helpompaa olla erehtymätön. 43 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 IIVI EI OLE HELPPO OLLA suurvallan johtaja rauhattomina aikoina. Hän inhosi, melko ymmärrettävästi, bolševikkeja. Sama kuvio toistuu yhä. Tai olisi muistuttanut pääsiäisenä 2014 Financial Timesin tilaamassa vieraskolumnissa, joka oli valmiiksi kirjoitettu ja viimeistelty. Hän inhosi myös angloamerikkalaisia liberaaleja, jotka olivat lähteneet liiaksi bolševikkien kelkkaan. Oliko iranilaiskomentaja Qassim Suleimanin tappanut isku oikein. Oliko Osama bin Ladenin tappaminen oikein. Iivi Masso Rauha meidän aikanamme. Sellaisen, joka voidaan moraalisesti tuomita yhtä lailla toimimattomuudesta kuin toiminnastakin. Heidän ärsyyntymisensä on aina meidän syytämme. Se on myös kyynistä. Aina on ajattelijoita, joille aikansa pahikset eivät ole liian pahoja heidän kavereikseen. Ja joskus omahyväistä, kun tavoitellaan taloudellisia etuja, sekä pelokasta, kun varpaillaan olon uskotaan toimivan turvallisuustakuuna. Maailman pahiksiin suhtaudutaan kuin luonnonilmiöihin. He ovat sellaisia kuin ovat, heidän primitiivireaktionsa ovat väistämättömiä, heidän väkivaltansa luonnollista, heiltä emme odota harkintaa tai itsehillintää. Onko tappaminen koskaan oikein. Vasemmistolaisempi kohteli Iranin johtajia suurvallan voimapolitiikan uhreina. Jos omia kansalaisiaan pelkästä hiusten näyttämisestä vuosikymmeniksi vangitsevat hallitsijat nähdään moraalisesti samanvertaisena heidän väistämättä epätäydellisten länsimaisten kollegoidensa rinnalla, tai jopa suuremman sympatian arvoisina, koska he ovat eksoottisia ”toisia”, silloin ollaan jo syvällä kansainvälisen politiikan moraalisen relativismin pohjamudissa. Olisiko Hitlerin tappaminen ollut. Diplomaattisuus voi olla viisasta, mutta ei silloin, kun halutaan olla kovisten kaveri lähinnä ideologisista syistä. Oikeistolaisempi puoli ymmärsi Yhdysvaltoja. Hänen toivevisionsa Euroopan tulevaisuudesta oli Saksan johdolla yhdistyvä Eurooppa. Vahvempi pitää aseensa kurissa. Harvempi vetosi vain iskun seurausten arvaamattomuuteen. Rauha meidän elinajaksemme on kaunis unelma. Kun joku skenaario toteutuu, emme voi tietää, olisiko vaihtoehtoisesta toiminnasta aiheutunut enemmän tai vähemmän vahinkoa. Tätä kirjoittaessani näyttää siltä, että kriittisissä ensireaktioissa ennustettu suursota ei vielä käynnisty. Muistammehan Tanskan pilapiirrosdraaman. Omien väkivalta on tuomittavaa, koska omilta voidaan vaatia aikuisen moraalista vastuuta. Hän ymmärsi, ettei Saksaa hallitseva NSDAP ollut mikään varsinainen demokratian esikuva, mutta hän näki eurooppalaista sivistystä kantavan Saksan parhaana liittolaisena monien epätäydellisten vaihtoehtojen joukossa. Kun aseina ovat vain sanat, virheet johtuvat aina vain tyhmyydestä tai pahuudesta. Siksi emme saa unohtaa Neville Chamberlainia. Se sisälsi kolumneja vuosilta 1939–1942, ja ne olivat ilmestyneet muun muassa Uudessa Suomessa. Sivistyneet johtajat eivät saa provosoitua. Se on sivistynyttä. Kysymys, kuinka paljon pahuutta pitää sietää ennen kuin siihen on oikein vastata väkivaltaisesti, jää aina kiistanalaiseksi. Itse asiassa hänen puheensa Saksan johdolla yhdistyvästä Euroopasta kuulostivat yllättävän nykyaikaisilta, kunhan joitakin yksityiskohtia tekstissä muutetaan. Juuri arvaamattomuuden takia tällaisten päätösten oikeutus jää kauas historian tuomittavaksi. Johtajan omissa taustajoukoissa oli henkilöitä, joiden mielestä moinen muistutus eurooppalaisten kesken oli kohtuuton. Kirjoittaja oli Jaakko Forsman, itseään snellmanilaisena ja machiavellilaisena kuvaileva maltillinen konservatiivi. Diplomatia on sitä, että yritetään olla siedettävissä väleissä myös epämiellyttävien kanssakulkijoiden kanssa. Taaksepäin katsomme aina viisaampina. Automaattisesti länsimaiden vastapuolelle asettuvilta idealisteilta unohtuu usein, että maailmassa on oikeasti pahoja voimia, joista ystävälliset ja sivistyneet neuvottelut eivät koskaan tee ystävällisiä ja sivistyneitä. Ei varsinkaan sellaisen, joka esiintyy lakien, sääntöjen ja hyvien arvojen puolustajana ja jolla on siihen käytettävissä maailman mahtavin väkivaltavälineistö. Viisaampi antaa periksi. Somessa ja iskulauseissa on helppo olla kaikkea tappamista vastaan, jopa vastaiskuna pitkäänkin jatkuneeseen väkivaltaan. Saddam Husseinin. Mellakoissa syntyneet kuolonuhrit asetettiin provosoijien, tanskalaisten piirtäjien, ei väkivaltaisten mellakoitsijoiden, piirroksista provosoituneiden tappajien syyksi. Kuten moni aihe, tapaus Suleimani jakoi nettikansan kahtia
44 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A AFGANISTAN Neuvostoliiton viimeinen virhe
45 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 1979–1989
Neuvostoliiton tunkeutuminen maahan johti laajaan sissisotaan, jonka myötä neuvostoliittolaiset joukot sitoutuivat yhä enemmän taisteluun tukemansa DRA:n (Democratic Republic of Afghanistan) rinnalla. Neuvostoliitto pelkäsi islamilaisen vallankumouksen leviämistä sekä Pakistanin ja Yhdysvaltojen vaikutusvallan kasvua, jota se pyrki rajoittamaan tukemalla maan epäsuosittua vasemmistolaista hallintoa. helmikuuta 1989 ei sekään tuonut rauhaa Afganistaniin, jossa sota on jatkunut keskeytyksettä jo neljä vuosikymmentä. Amin ei kuunnellut neuvoja, ja Neuvostoliitto aloitti jouluaattona 1979 joukkojen siirtämisen lentokuljetuksin Kabuliin vuotta aikaisemmin solmitun ystävyysja yhteistyösopimuksen nojalla. Sota, joka ei lopettanut sotia sen enempää Afganistanissa kuin muuallakaan maailmassa mutta teki vuosikymmen myöhemmin lopun ensin tappiollisesta sodasta ja sitten koko sosialistisesta suurvallasta. Neuvostoliiton näkökulmasta tilanne oli luisumassa hallinnasta. Myös kylmä sota haudattiin hetkeksi Afganistanin sodan viimeisten uhrien myötä, kolme vuosikymmentä sitten. n TEKSTI: ANTTI KARILA. Hafizullah Amin nousi ensin maaliskuussa 1979 pääministeriksi, ja syyskuussa hänestä tuli myös presidentti. Vain suurimmissa kaupungeissa voitiin puhua keskitetystä hallinnosta. 46 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A A fganistan oli 1970-luvun lopulla monella tapaa hajanainen maa ja on sitä yhä. Amin tapettiin, ja valta siirtyi Moskovan sopivaksi katsomalle miehelle, Babrak Karmalille. Maaseudulla keskushallinnon vaikutus oli heikko ja toiminta ja vuorovaikutus perustuivat suurelta osin heimoihin, sukuihin ja kyläyhteisöihin. Neuvostoliiton ongelma oli alusta saakka sen tukeman hallinnon epäsuosio ja vastarinnan laajuus. Afganistanista ei tullut uutta Tšekkoslovakiaa. Alkoi lähes vuosikymmenen kestänyt sota, jonka päätös 15. Epätavallista ei ollut myöskään joukkojen siirtyminen sissien puolelle aseineen ja varusteineen, minkä seurauksena DRA:n vahvuus laski sodan aikana kymmenillätuhansilla ja sissit saivat tarvittavaa Neljä vuosikymmentä sitten – jouluaattona 1979 – Neuvostoliitto lähti vielä kerran sotaretkelle. Niillä ei kuitenkaan ollut kansan tukea, mikä johti välittömästi avoimeen vastarintaan ja levottomuuksiin. Tarakin valtakausi jäi lyhyeksi. Siitä tuli jättiläisen viimeinen sota. Väestö jakautui useisiin etnisesti ja kielellisesti eriytyneisiin ryhmiin. Sodan juurilla Afganistanin sodan syntyyn vaikuttivat sisäpolitiikan ohella maan geopoliittinen asema Pakistanin, Iranin ja Neuvostoliiton ympäröimänä. Sotilaallista tilannetta pahensi hallituksen joukkojen epäluotettavuus, mikä ilmeni joukkojen heikkona suoriutumisena taistelussa. Yritys vakauttaa Afganistan asettamalla Neuvostoliitolle myötämielinen johto osoittautui pian epäonnistuneeksi, eikä vieraan vallan joukkojen läsnäolo helpottanut asiaa. Vallan vaihduttua uudet isännät päättivät käynnistää laajoja sosiaalisia uudistuksia sekä maareformin. Islaminuskolla ja konservatiivisilla arvoilla oli laaja kannatuspohja. Huhtikuussa 1978 vasemmistolainen Nur Muhammad Tarak kaappasi väkivaltaisesti vallan ja julistautui presidentiksi sekä pääministeriksi
Afganistan tunnettiin pienten aseita kopioivien pajojen maana. Vasemmanpuolimmaisen taistelijan aseena alkujaan neuvostoliittolainen SKSautomaattikarabiini, miehen kahden toverin luottaessa yhä brittien Lee-Enfieldiin. Kuvan miesten aseet saattavatkin olla joko alkuperämaistaan tai kotikylän basaarista.. 47 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 n Kolme afgaani-mujaheddintaistelijaa Afganistanin Logarin henkeäsalpaavassa maisemassa vuonna 1984
Suuri yläkorotus oli suunniteltu ensisijaisesti ilmamaalien ampumiseen, mutta Afganistanissa siitä oli hyötyä n Neuvostoarmeijan T-55-vaunu on vaihtanut omistajaa.. Vasta BMP2-rynnäkköpanssarivaunun myötä vuonna 1982 neuvostoliittolaiset saivat vaunun, joka kykeni tehokkaammalla 30 mm:n pääaseellaan ampumaan peräti 74 asteen yläkorotuksella. Vuoristoisessa maastossa ongelmaksi muodostui moottoroidun jalkaväen käyttämän BMP-1-rynnäkköpanssarivaunun 73 mm:n pääaseen heikko teho ja riittämätön yläkorotus. Ahdinkoa lisäsivät kalustoon liittyvät ongelmat. Yllättäen alkaneissa, tavallisesti lyhytkestoisissa tulitaisteluissa ja erityisesti lyhyiltä etäisyyksiltä taisteltaessa neuvostojoukkojen teknologisen ylivoiman vaikutus ja raskaan tulivoiman käyttömahdollisuudet heikkenivät. Harvalukuisten tieyhteyksien pitäminen avoimina osoittautui vaikeaksi, ja kolonnat joutuivat usein käytännössä taistelemaan tien auki. Oli tarkoitus tehdä kaappauksenomainen hyökkäys, josta tulikin pitkä, tuskallinen ja tappiollinen miehitysoperaatio. Samoin oli käynyt amerikkalaisille Vietnamissa. Neuvostoliiton taistelujoukkojen vahvuus Afganistanissa oli lähes koko sodan ajan selvästi alle 100 000. Ja niin monelle suurvallalle niin monissa sodissa sitä ennen ja sen jälkeen. Maan kokoon ja tehtäviin nähden se ei ollut kovin paljon. Mekanisoitu sotakone vaikeuksissa Neuvostoliiton asevoimat oli varustettu ja koulutettu täysin erilaiseen sotaan, mihin se Afganistanissa joutui. Neuvostoliittolaiset joukot saivat kaupungit nopeasti hallintaansa, mutta maaseudusta muodostui nopeasti sissien tukialue, josta ne iskivät neuvostojoukkojen tukikohtia ja huoltokuljetuksia vastaan. Näinhän puna-armeijalle oli käynyt neljä vuosikymmentä aikaisemmin talvisodassakin… Mekanisoitujen joukkojen kolonnat ja niiden tarvitsema huolto olivat Afganistanissa täysin sidottuja vähäisiin teihin. 48 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A aseja tarviketäydennystä
Suojaustehtävissä käyttökelpoiseksi osoittautui myös ZSU-23-4 Shilka -ilmatorjuntapanssarivaunu, jolla oli erittäin suuri tulivoima. n Neuvostoarmeijalta ja Afganistanin armeijalta otettua sotasaalista päähineistä aseisiin esitellään aivan Kabulin itäpuolella 21. Myös taistelupanssarivaunujen merkitys jäi Afganistanissa hyvin rajalliseksi. Viimeinen tekee työnsä yhä niin Afganistanissa kuin muuallakin ympäri maailmaa.. Mekanisoituun sodankäyntiin koulutettu ja varustettu jalkaväki ei soveltunut toimintaan kevyenä jalkaväkenä maaston ja olosuhteet hyvin tuntevaa, liikkuvaa vastustajaa vastaan ja jäi usein jalkautuneena taistelemaan ajoneuvojen läheisyyteen. Moottoroitu jalkaväki ja panssaroidut ajoneuvot jouduttiin erottamaan toisistaan tappioiden pienentämiseksi. Jalkautuminen läheltä ammutun tulen alla oli liian hidasta ja kyydissä matkustavalle jalkaväelle usein kohtalokasta. Ajatus jalkaväen kuljettamisesta ajoneuvojen ja panssarivaunujen sisällä ja jalkauttaminen taisteluun ei toiminut Afganistanin maastossa ja olosuhteissa, jossa vihollisen ylläköt olivat tavallisia. Aseistuksen ohella myös suojassa oli puutteita, sillä BMP-rynnäkkövaunujen ja BTR-kuljetuspanssariajoneuvojen panssarointi oli riittämätön miinoja ja sissien käyttämiä sinkoja vastaan. Panssarivaunuista muodostettiin tulikantana toimivia muutaman vaunun osastoja, jotka suojasivat kolonnia ja tukivat jalkaväen taistelua. helmikuuta 1980, neljä vuosikymmentä sitten. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 49 ammuttaessa vuorenrinteiltä tulittavia sissejä. Yleisimmät panssarivaunutyypit olivat T-55 ja T-62, joiden suorituskyky oli riittävä vaunujen käyttömahdollisuuksiin nähden. Siinä vaunuun oli lisätty pimeänäkölaitteet, tutka oli poistettu ja ammuksia oli perusversiota enemmän. TeiAjatus jalkaväen kuljettamisesta ajoneuvojen ja panssarivaunujen sisällä ja jalkauttaminen taisteluun ei toiminut Afganistanin maastossa... Vaunusta tehtiin oma modifikaationsa Afganistaniin. Aseistus näyttää tässäkin kattavan laajan kaaren vanhoista Lee Enfieldeistä Shpagin-konepistoolin kautta Kalashnikovin rynnäkkökivääriin. Moukari ja kärpäset Neuvostoliittolaisten pysyvänä ongelmana oli koko sodan ajan ulottaa aseellinen vaikutus harvan tiestön ulkopuolelle, jossa taistelu oli useissa tapauksissa mahdollista vain jalkaväellä
Neuvostomiehityksen jälkeen valtaan nousseet ääri-islamistiset talibanit tuhosivat maailmanperintökohteeksi julistetut patsaat maaliskuussa 2001.. 50 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A den läheisyydessä ja tukikohdista ja -alueista taisteltaessa neuvostoliittolaisten tulivoima oli kuitenkin usein liikaa sisseille, joiden tappiot nousivat huomattavan suuriksi silloin, kun he joko omasta tahdostaan tai pakotettuna joutuivat avoimeen, pitkittyneeseen taisteluun ja alttiiksi neuvostoliittolaisten joukkojen raskaalle tulivoimalle. Moukarilla pystyy kyllä tappamaan kärpäsen, jos siihen vaan sattuu osumaan! Maahanlaskujoukot ja Spetsnaz Afganistanin sodassa neuvostoliittolaiset huomasivat pian, että maahanlaskujoukot ja Spetsnaz-erikoisjoukot olivat sissien vastaisessa sodankäynnissä tehokkaampia kuin tavanomaiset joukot paremman motivaation, koulutustason, aseistuksen ja varusteiden takia. Spetsnaz-joukot toteuttivat Neuvostoliiton maahantunkeutumisen alkuvaiheessa operaatio Štorm 333:n, jossa ne surmasivat presidentti Hafizullah Aminin ja hänen henkivartijansa. Vaikka neuvostoarmeija ja DRA:n joukot kykenivät tavallisesti valtaamaan haluamansa alueet, oli niiden hallussa pitäminen huollon ja yhteyksien turvaamisen näkökulmasta lähes mahdotonta. Vetäytyessään takaisin tukikohtiin ja kaupunkeihin joukot jättivät samat alueet uudelleen sisseille. Myöhemmin erikoisjoukkoja käytettiin erityisesti tiedusteluun, sissien johtajien ja sotilaskomentajien surmaamiseen sekä huoltokaravaanien väijytyksiin ja tuhoamiseen. Pakistanissa olivat myös mujahedin-taistelijoiden koulutusleirit, ja sieltä Afganistaniin saapui vapaaehtoisia taistelijoita islamilaisista Myös maahanlaskujoukot joutuivat sotaan, johon ne eivät olleet varautuneet. Saavutettu paikallinen menestys ei johtanut strategiseen menestykseen ja pysyviin saavutuksiin, koska vastassa oli vihollinen, joka ei vastannut niitä odotuksia, joihin sotilaallinen suorituskyky oli rakennettu. Iskut huoltoreittejä vastaan Pakistanin rajan tuntumassa olivat onnistuessaan tehokkaita, sillä sissien tarvitsemat aseet ja tarvikkeet tuotiin pääosin Pakistanin kautta. n Neuvostohelikopteri ohittaa toisen Bamiyanin Buddha-patsaista Afganistanin neuvostomiehityksen aikana. Ei ollutkaan yllättävää, että neuvostoliittolaiset pyrkivät ratkaisemaan taistelut – vanhaan malliin – massiivisella tulivoiman käytöllä, mikä aiheutti erityisesti kaupungeissa ja kylissä suuria välillisiä tuhoja ja tappioita siviiliväestölle, jolla ei ollut välttämättä mitään yhteyksiä sisseihin
n Oikealla: Afgaanisissi suomalaisillekin tuttu Stingerolkapääohjus ampumalaite olalla Afganistanissa vuonna 1988. Parhaimmaksi menetelmäksi todettiin joukkojen kuljettaminen ja maahanlasku helikoptereilla, jolloin maahanlaskupaikka ja -aika kyettiin valitsemaan jo melko tarkasti etukäteen. Neuvostoliittolaiset käyttivät vastasissioperaatioissaan usein moukari ja alasin -taktiikkaa, jossa mekanisoidut joukot ja tavallinen moottoroitu jalkaväki toimivat moukarina ja sissien selustaan maahanlasketut joukot alasiJATKUU SIVULLE 52 > n Yllä: Neuvostosotilaita Afganistanissa sodan lopulla huhtikuussa 1988. Myös maahanlaskujoukot siirtyivät myöhemmin käyttämään BMP-2-vaunuja. Myös maahanlaskujoukot joutuivat sotaan, johon ne eivät olleet varautuneet. Laajat, suurten joukkojen laskuvarjopudotukset olivat jääneet jo taka-alalle, ja ne olivat mahdollisia enää vähäisemmissä konflikteissa, joissa vastapuolella ei ollut tehokasta ilmapuolustusta. Myös jalkaväen kasvanut tulivoima oli uhka laskuvarjoin toteutettaville maahanlaskuille. Olkapääohjusten ilmestyminen sissien arsenaaliin oli vaikuttamassa neuvostojoukkojen vetäytymiseen, ja niistä oli myöhemmin riesaa myös amerikkalaisille, jotka ohjuksia olivat sisseille toimittaneet. Afganistanin vuoristoiseen maastoon ne sopivat erityisen huonosti, koska laskuvarjopudotuksessa väistämättä hajautuvien joukkojen kokoaminen vaikeakulkuisessa maastossa oli poikkeuksellisen vaikeaa ja hidasta. Neuvostoliiton maahanlaskujoukot olivat usein ratkaisevassa roolissa Afganistanin vastasissioperaatioissa. Kolmen vuosikymmenen takaiset vapaustaistelijat ja sissit ovat nykykielessä terroristeja.. Helikoptereilla joukkoja voitiin siirtää tehokkaasti tiestön ulkopuolella, ja niillä voitiin myös huoltaa ja vahvistaa eristyksissä tai saarrettuina olevia tukikohtia. 51 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 maista käymään pyhää sotaa sosialistista ja ateistista Neuvostoliittoa vastaan. Joukot oli osittain mekanisoitu ja varustettu BMD-1-maahanlaskupanssarivaunuilla, joilla oli vastaavanlaisia ongelmia kuin BMP-1-kalustolla
Ranskalaiset olivat todenneet niiden käyttökelpoisuuden taistellessaan sissejä vastaan Algerian vuoristossa. Siitä huolimatta Neuvostoliitolla ei ollut lähimainkaan vastaavaa ilmakuljetuskykyä kuin Yhdysvalloilla. Helikopteri ei ollut ihmease SOTA TAIVAALTA n TEKSTI: ANTTI KARILA. Neuvostoliitossa oli kehitetty 1950-luvulta alkaen sotilaskäyttöön soveltuvia kuljetushelikoptereita, jotka pystyivät ottamaan enemmän hyötykuormaa kuin länsimaiset vastineensa (esimerkiksi Mi-4, Mi-8 ja Mi-6). Helikopterin haittapuolena olivat korkea hankintahinta ja suuret käyttökustannukset. Vietnamin sota oli leimallisesti helikopterisotaa, johon vaikuttivat myös mediasta välittyvät kuvat ja reportaasit. Eräs vähemmän tunnettu helikopterisodan näyttämö oli ollut Afrikassa nykyisessä Zimbabwessa (ent. Rhodesian hallitus taisteli 1970-luvun lopulle asti vasemmistolaisia kapinallisia vastaan käyttäen menestyksekkäästi helikoptereita, vaikka lopputulos olikin ilmamekanisoinnin käyttäjälle tappio niin kuin Vietnamissakin. Niitä toki käytettiin mutta myös menetettiin runsaasti. Yhdysvalloissa maavoimilla oli omat helikopterinsa, jolloin niiden ominaisuudet, käyttöperiaatteet ja vaikutukset noudatettuun taktiikkaan voitiin ottaa huomioon ja sovittaa tehokkaammin yhteen. Helikopterit oli alistettu Neuvostoliiton ilmavoimille, jolle armeijan tarpeet olivat toissijaisia. Osittain edellä mainituista syistä johtuen Neuvostoliitolla ei ollut sellaista määrää helikoptereita, että niillä olisi kyetty tekemään Yhdysvaltojen tavoin lyhyessä ajassa laajoja maahanlaskuoperaatioita vihollisen selustaan. Vasta helikopterien teknologinen kehitys ja Yhdysvaltojen sota Vietnamissa osoitti täysin helikopterin monipuoliset käyttömahdollisuudet evakuointi-, kuljetus-, tiedustelusekä tulenjohtoja tulitukitehtävissä. Sen sijaan niitä käytettiin menestyksellisesti pienempiin taktisiin maahanlaskuihin. Mikään ihmease helikopteri ei ollut. Rhodesia) juuri Neuvostoliiton Afganistanin intervention alla. 52 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A H elikoptereita oli käytetty ensimmäistä kertaa laajemmin Korean sodassa 1950-luvun alussa evakuointija kuljetustehtäviin. Maavoimien ja ilmavoimien yhteistyö koskien helikoptereiden käyttöä jäi Neuvostoliitossa vähäiseksi
Suuri peli lännen ja Venäjän välillä Afganistanissa jatkuu. 53 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 n Aukeaman kuva: Brittien, alkujaan amerikkalaista suunnittelua oleva Chinook CH-47 on edustanut lännen suurinta kuljetushelikopterikapasiteettia jo vuosikymmenet. n Yllä: Korean sodassa helikoptereita käytettiin menestyksekkäimmin koneitakin arvokkaampien lentäjien pelastamiseen. n Mi-17 -kopteri.. Brittien osalta se alkoi jo yli 180 vuotta sitten. SH-19-kopteri pelastustehtävässä. Kuvassa Chinook evakuoi Afganistanin Helmandin provinssista viimeisiä kuninkaallisen merijalkaväen 42 Commandon K-komppanian miehiä, jotka jättävät alueen kuninkaallisen fusilieerirykmentin toisen pataljoonan A-komppanialle
54 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A mena. Sissien viestiyhteydet olivat alkeellisia ja koulutustaso heikko. Tavallisesti taistelijoiden henkilökohtaisina aseina oli muun muassa vanhoja brittiläisiä sotilaskivääreitä, neuvoston Neuvostosotilas Suomen sotilaillekin tutun puolituumaisen NSV-konekiväärin kahvoissa. Suuren tulivoiman ohella Mi-24 pystyi kuljettamaan ryhmän jalkaväkeä ja kesti hyvin kevyiden jalkaväkiaseiden ja jopa raskaiden konekivääreiden ja keveimpien ilmatorjuntatykkien tulta. Tykkien lisäksi asevalikoimaan kuului esimerkiksi panssarintorjuntaohjuksia, rakettikasetteja ja pommeja. Mi-24 voitiin varustaa erittäin monipuolisella asekuormalla. Siviiliväestöä ei pyritty suojelemaan ja hakemaan aktiivisesti sen tukea, vaan koko väestö oli mahdollinen kohde. Vaikutukset olivat kuitenkin Neuvostoliitolle kielteisiä. Sissit kykenivät taistelemaan kohtuullisen tehokkaasti neuvostoarmeijan ja DRA:n jalkaväkeä vastaan, mutta ilma-aseen käyttö aiheutti sisseille suuria vaikeuksia. Siitä muodostui Afganistanin sodan ikoni, eikä syyttä. Liikkuviin osastoihin keskitettiin nuorimmat ja kokeneimmat taistelijat, ja niillä oli myös parempi aseistus. Yleinen mielipide Afganistanin hallitusta ja Neuvostoliittoa kohtaan huononi entisestään, eikä sisseille tuottanut ongelmia värvätä uusia taistelijoita kotinsa ja läheisensä menettäneistä, kostonhaluisista miehistä. Vahvuuksina olivat olosuhteiden ja maaston hyvä tuntemus sekä väestön laaja tuki. Toimet johtivat molemmin puolin ylilyönteihin ja julmuuksiin, jotka aiheuttivat itseään ruokkivan kierteen. Tavoitteena oli sissien tukialueiden ja viljelysten tuhoaminen. JATKUU SIVULLE 57 >. Afganistanissa Neuvostoliittoa vastaan taisteli useita erillisiä ryhmittymiä, joiden keskinäinen yhteistyö oli hajanaista yhteisen johdon ja koordinaation puuttuessa. Sissit toimivat usein noin joukkueen vahvuisina, mutta suuremmissa operaatioissa voimia keskitettiin laajalta alueelta. Sodan pitkittyessä sissit jakautuivat paikallisiin sekä suurempiin liikkuviin osastoihin, joiden toiminta-alue saattoi olla hyvinkin laaja. Sissien heikon ilmatorjuntakyvyn seurauksena helikoptereita voitiin käyttää keskitetysti ja pitkäkestoisesti myös syvällä sissien hallitsemalla alueella ja huoltoreiteillä. Neuvostoliiton Vietnam Neuvostoliitto ja Afganistanin ilmavoimat aloittivat osana vastarinnan nujertamista maaseudun kylien järjestelmällisen hävittämisen, mikä pakotti väestön muuttamaan kaupunkeihin tai hakeutumaan turvaan Pakistaniin. Tällä saavutettiin suuremmissa operaatioissa tarvittava voiman keskittäminen. Tulitukitehtäviin Neuvostoliitolla oli käytössään eräs aikansa maailman parhaista helikoptereista, Mi24 Hind
Saattueen kuormana tällä kertaa elintarvikkeita ja polttoainetta. Alla aukeaman kuvassa neuvostoarmeijan työkalu BMP-1-rynnäkköpanssarivaunu siellä jossain Afganistanin sodan aikana.. Neuvostomiehitys vetelee viimeisiään. 55 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 n Tammikuun 30. Pinnoissa lentävä Afganistanin armeijan Mi-24-taisteluhelikopteri suojaa neuvostohuoltosaattuetta Kabuliin Salangin maantiellä. Etualalla Afganistanin armeijan sotilaan hahmo. Hieman kuvanottohetken jälkeen afgaanisissit hyökkäsivät saattueen kimppuun,mihin Afganistanin hallituksen joukot vastasivat tykistötulella. 1989
Se olisi johtanut väistämättä tuhoon. Sissisodankäyntiin pääasiallisena toimintatapana turvaudutaan tavallisesti tilanteessa, jossa muita menestymisen mahdollisuuksia ei ole nähtävissä. Sissin tuli sotia omaa sotaansa ja mieluiten niin, että voisi iskeä myöhemmin uudelleen. Tai jos on, ei se ole ainakaan tavallinen afganistanilainen. Tappiot olivat raskaat, ja jokaista kaatunutta neuvostoliittolaista sotilasta kohden menetettiin huomattavasti enemmän sissejä. TARVITSI VAIN PYSYÄ ELOSSA Sotaan on kasvanut jo kaksi sukupolvea. Tällainen sohaisuja väistötaktiikka oli miehittäjälle kuluttavaa, sillä huomattava osa joukoista sitoutui passiivisesti erilaisiin varmistusja saattotehtäviin. Se on kova hinta mille tahansa kansalle. Se on kova hinta mille tahansa kansalle. Etelä-Vietnamissa ja myöhemmin Afganistanissa käydyssä sissisodassa alivoimainen osapuoli ei ryhtynyt sotimaan supervallan ylivoimaa vastaan avoimessa taistelussa. Afganistan ei ollut tästä poikkeus. Neuvostoliiton joukkojen moraali laski, ja se toi mukanaan psyykkisiä ja päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia – aivan kuten amerikkalaisilla oli ollut Vietnamissa. Sota Afganistanissa jatkuu yhä. Sodassa kuolleiden siviilien määrän on arvioitu nousseen jopa yli miljoonaan. Sissien ongelmana oli puolestaan välttää avointa, pitkittyvää taistelua ylivoimaista vihollista vastaan, väistää ajoissa ja suojautua Neuvostoliiton ilma-aseelta, joka teki tavanomaisten ilmarynnäköiden lisäksi aluepommituksia ja pyrki sissien liikkuvuuden rajoittamiseen muun muassa sirotemiinoituksin. Lopullinen luku ei selviä todennäköisesti koskaan. Sissisodankäynnin periaatteiden mukaisesti vastapuolelta kiistettiin alueiden hallinta iskemällä sen heikommin puolustettuja tukikohtia ja huoltoyhteyksiä vastaan ja hajautumalla silloin, kun teknologisesti ylivoimainen vastustaja keskitti suuret voimat vastasissioperaatioihin. Vaikka maahantunkeutuja toisensa jälkeen on joutunut lähtemään maasta aina 1800-luvulta alkaen, ei sodalla ole voittajaa. Sotaan on kasvanut jo kaksi sukupolvea. n TEKSTI: ANTTI KARILA. Sissisodankäynti on usein nostettu jalustalle, mutta useimmiten siinä on ollut kyse alivoimaisen osapuolen selviytymistaistelusta – välttämättömästä pahasta. 56 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A A fganistanin sodalla oli useita yhtäläisyyksiä Vietnamin sotaan – ja tietysti muihinkin sissija siirtomaasotiin, kapinoihin ja terrorismin vastaiseen sotaan. Afganistanin sota, kuten useimmat sissisodat, ei ollut sisseille sotilaallisesti erityisen menestyksellinen. Se on tyypillisesti kulutussotaa, jossa siviiliväestön kärsimykset ja tappiot ovat suuret
Loppu Sota Afganistanissa ei ollut voitettavissa. Neuvostoliitolle oli tärkeää säilyttää sille myötämielinen hallinto myös vetäytymisen jälkeen, ja tavoitteen eteen kannatti tehdä myönnytyksiä. Ilmatorjuntaohjukset tulivat Pohjois-Vietnaminkin arsenaaliin juuri samoihin aikoihin, kun amerikkalaiset antoivat periksi. Nämä Hezb-iIslami-fundamentalistijärjestön vangiksi ottamat miehet kertoivat kuvan ottaneelle lehtimiesryhmälle, että heidät teloitetaan heidän kieltäydyttyä kääntymästä islamiin saadakseen sharialain mukaisen oikeudenkäynnin ja tuomion. Huomenna he ovat ehkä taas venäläisiä tai jonkin muun Neuvostoliittoon kuuluneen maan kansalaisia kuten kuvan kaksi neuvostosotavankia kuvattuna Zabulissa syyskuussa 1981. Ilmatorjunnan voimistumisen myötä lentokoneiden ja helikoptereiden oli nostettava lentokorkeutta ja pyrittävä ohjusten harhauttamiseen ampumalla soihtuja, mikä heikensi maalin havaitsemismahdollisuuksia ja osumatarkkuutta. Kolme vuosikymmentä myöhemmin. Afganistanissa haettiin uutta, sovittelevampaa politiikkaa. Hänen tilalleen nimitettiin uusi Moskovan suosikki, Mohammed Najibullah. Luonnollisesti sillä oli vaikutusta myös joukkojen ilmakuljetuksiin, joiden määrää ja lentoreittejä jouduttiin ohjusten pelossa rajoittamaan. Neuvostojohto purki pettymystään aikaisempaan luottomieheensä Karmaliin, joka sai lähteä. Ilmatorjunta-aseina käytettiin tavallisimmin raskaita DShK 12,7 ja 14,5 mm:n KPVkonekivääreitä, myöhemmin olalta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia, joista amerikkalaiset FIM-92 Stingerit tulivat mukaan varsin myöhäisessä vaiheessa vuonna 1986. Aseapuna saatua brittiläistä Blowpipea, joka toimi radioohjauksella ja oli monimutkainen käyttää, ei sen sijaan pidetty kovinkaan onnistuneena ratkaisuna. Mihail Gorbatšovin tultua Neuvostoliiton johtoon 1985 ryhdyttiin aktiivisemmin etsimään ratkaisua sodasta irtautumiseksi. Se aloitettiin toukokuussa, ja viimeiset joukot poistuivat maasta 15.2.1989. Stingereitä edelsivät neuvostoliittolaiset, olalta laukaistavat SA-2 ja SA-7, joita saatiin sotasaaliina Afganistanin armeijalta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 57 armeijalta sotasaaliiksi saatuja tai itse kopiona valmistettuja rynnäkkökiväärejä ja RPG-sinkoja. Viimein Gorbatšov ilmoitti helmikuussa 1988 neuvostojoukkojen vetäytymisestä. Poliittinen hinta oli kasvanut liian suureksi, ja sodasta oli tullut Neuvostoliitolle yhä enemmän sisäja ulkopoliittinen taakka. Niiden mukaantuloa on pidetty yhtenä sodan loppua jouduttaneena tekijänä – jos kohta amerikkalaiset ovat saaneet Stinger-toimituksistaan jälkeenpäin monta huonosti nukuttua yötä. Tänään neljä vuosikymmentä myöhemmin teloitus leviäisi videona sosiaalisessa mediassa.. Sisseillä oli myös raskaampaa tulivoimaa, kuten kranaatinheittimiä ja jopa raketinheittimiä, joilla he iskivät muun muassa lentokenttiä ja sotilastukikohtia vastaan. Ohjusten uhka oli yhtenä tekijänä jouduttamassa molempien sotien loppua. n Kuva voisi olla eilisen uutisista, vain paikka ja vankien kansallisuus vaihtuu. Konekivääreitä oli vähän, yleisimmät mallit olivat neuvostoliittolaiset RPD ja RPK. Stinger oli tehokas ase, jota mujahedin-taistelijat olivat kaivanneet neuvostoliittolaisten helikoptereiden torjumiseksi. Vetäytymisen Neuvostoliitto halusi toteuttaa mahdollisimman kunniallisesti, jotta sen aiheuttama arvovaltatappio jäisi mahdollisimman pieneksi. Sota Afganistanissa kuitenkin jatkui ja jatkuu yhä. Sota nieli suuren määrän resursseja ja aiheutti huomattavia tappioita ilman Neuvostoliiton toivomia tuloksia. Neuvosto-ohjukset osoittautuivat epätyydyttäviksi neuvosto-ilma-asetta vastaan
Brittien suomalaisista punakaartilaisista värväämä sotajoukko kasvoi lopulta Saksassa edellisinä vuosina palvelleen suomalaisen jääkäripataljoonan kokoluokkaan, noin 1 200 miehen ja kymmenen komppanian vahvuiseksi. Joukko oli brittien värväämä, ja he myös kouluttivat, huolsivat ja varustivat näiden tuntemattomien Suomen sotilaiden legioonan sotaan punaisten suomalaisten venäläisiä aateveljiä – bolševikkeja – vastaan. Joukko koostui pohjoisessa rajan yli valkoisia paenneiden punaisten lisäksi paikallisesta suomalaisväestöstä, Muurmannin radan varressa ensimmäisen maailmansodan aikana työskennelleistä suomalaisista, Pietarin kautta pohjoiseen pakoon siirtyneistä punaisista sekä lopulta myös Suomen armeijan kutsuntoja paenneista miehistä. MUURMANNIN. 58 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN Eräs erikoisimmista, huonoiten tunnetuista ja ristiriitaisimmista episodeista Suomen vuoden 1918 sisällissodan ja sitä seuranneen yli vuoden aikana oli Muurmannin legioona. Lopulta joukkoa käytettiin lähinnä Muurmannin radan vartiointiin
Rata oli jo ensimmäisessä maailmansodassa strategisesti tärkeä yhteys, ja vielä tärkeämmäksi se muodostui toisessa maailmansodassa. Tietyt perusasiat eivät ole sadassa vuodessa muuttuneet, yhteys on edelleen tärkeä myös sotilaallisesti.. 59 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 LEGIOONA Tuntemattomat punasotilaat n TEKSTI: KARI KUUSELA n Muurmannin legioonan pääpaikaksi muodostui ”Kandalaksa” eli Kantalahden taajama Muurmannin radan varrella
n Muurmannin legioonan merkki.. Legioona oli aikakausi huomioon ottaen hyvin varustettu ja huollettu. Se oli yhtäältä tärkeä brittien tukemille Venäjän valkoisille heidän pyrkimyksissään uhata bolševikkivallan ydinalueita, ja toisaalta se antoi myös pakoreitin, jos vastavallankumous ei onnistuisi. Venäjän marraskuun 1917 bolševikkivallankaappauksen jälkeen entente-joukkojen tehtäväksi tuli suojata edellä mainittuihin kaupunkeihin syntyneitä suuria tarvikevarastoja ja rataa. Ensimmäinen tavoite oli estää saksalaisia tunkeutumasta Pohjoiselle jäämerelle ja Muurmannin radan valmistuttua suojata Venäjälle materiaaliapua kuljettanutta laivaliikennettä. Suomi oli itsenäistynyt joulukuussa 1917 ja saanut siihen vuodenvaihteessa tunnustuksen Leninin Pietarissa valtaa pitäneeltä bolševikkihallinnolta. Yrityksen epäonnistuttua aseellinen joukko jäi kuitenkin koolle. Britit olivat ilmestyneet Kuolan niemimaan, Murmanskin ja Arkangelin kulmille jo vuonna 1915, ensin laivastolla ja sittemmin maajoukoilla. n Punaisen retkikunnan johtaja Iivo Ahava Venäjän armeijan univormussa. Väliaikainen hallitus oli jatkanut sotaa Saksaa vastaan, mutta vallan kaapanneet bolševikit olivat luvanneet irrottaa maan sodasta ja tehdä Saksan kanssa rauhan. 60 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN L egioona sai alkunsa Suomen punaisen kaartin niin kutsutusta Pohjoisesta retkikunnasta, joka Venäjän armeijassa palvelleen ja kaksi Yrjönristiä ansainneen Iivo Ahavan kanssa yritti muodostaa vuoden 1918 sisällissodan aikana pohjoiseen valkoisten selustaan uuden rintaman. Rata haluttiin pitää auki. Bolševikit tekivät aselevon Saksan kanssa jo joulukuussa 1917. Kun saksalaiset ja bolševikit tekivät maaliskuussa 1918 rauhan ja saksalainen Itämeren divisioona nousi pian sen jälkeen maihin Suomessa, saksalaisuhka nousi merkittäväksi brittien silmissä. Britit laskivat Saksan voivan Suomen kautta hyökätä Muurmannin radalle ja katkaista sen. Kun suomalaiset sosialidemokraatit nousivat Pietarin bolševikkien yllyttäminä ja aseistamina tammikuun lopussa 1918 kapinaan Suomen laillista KU U SA M IN KA N SA N O PI ST O , JO U N I A LA VU O TU N KI n Muurmannin legioonan tehtäväksi tuli lopulta lähinnä vain Muurmannin radan siltojen, ratapihojen, asemien ja muiden herkempien kohteiden vartiointi. Tsaarin ja sittemmin – tsaarin vallan luhistuttua keväällä 1917 – Venäjän laillisen väliaikaisen hallituksen liittolaisena yhteisessä sodassa Saksaa ja muita keskusvaltoja vastaan britit olivat luonnollisesti Venäjän valkoisten puolella ja vastustivat vallan kaapanneita bolševikkeja
61 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020
Brittien viholliseksi jäivät nyt bolševikit, vaikka suomalaistenkaan uhan ei nähty poistuneen Venäjän luoteiskulmalla. Sisällissota Suomessa oli loppunut, mutta ensimmäinen maailmansota oli yhä meneillään, ja Suomessa oli vahva saksalainen sotavoima. Virallisesti siihen asti punakaartiin kuuluneille miehille maksettiin ensin kuitenkin kansanvaltuuskunnan Pietarista hankkimat palkkarahat, vaikka miehiä käytettäisiin siis brittien liittolaisten valkoisten venäläisten vihollisia, Pietarissa valtaa pitäneitä suomalaisen kansanvaltuuskunnan tovereita bolševikkeja vastaan. Saksalaisten tulo Suomeen siirsi entisen suuriruhtinaskunnan brittien näkövinkkelistä ja tosiasiallisestikin keskusvaltojen leiriin ja siis periaatteessa ympärysvaltojen viholliseksi. Ensimmäisenä he tarttuivat punaisten Pohjoiseen retkikuntaan, joka riisuttiin aseista, mutta heti sen jälkeen miehiä alettiin värvätä 13.6.1918 alkaen brittiarmeijaan. Bolševikit, jotka olivat ensin usuttaneet suomalaiset punaiset kapinaan, pettivät nyt toverinsa tehtyään rauhan Saksan kanssa. Brittien kannalta asiat menivät ilmeisen näppärästi, vaikka he saivatkin riveihinsä lähes kouluttamatto. Petsamon retki ja Malmin retkikunta vuonna 1918 olivat osoittaneet suomalaisten kiinnostuksen Suomesta katsoen itäisiin ja koillisiin alueisiin. Brittien rooli oli kuitenkin johtava, ja yrittäessään hallita suurta aluettaan he tarvitsivat lisää miehiä. 62 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN vaaleilla valitun eduskunnan luottamusta nauttinutta hallitusta vastaan, ei nuoren valtion hallitukselle jäänyt muuta keinoa kuin pyytää apua Saksasta, jossa jääkäritkin vielä olivat. Tilanne muuttui taas, kun Saksa teki marraskuussa 1918 ympärysvaltojen kanssa aselevon. Britit eivät olisi voineet Suomea auttaa, koska Itämeri oli puhtaasti saksalaisten hallussa ja Venäjän valkoiset eivät hyväksyneet Suomen irtautumista emämaasta. Interventio Brittien lisäksi marraskuun aselevon jälkeen pohjoiseen lähettivät laivojaan ja maajoukkojaan myös Ranska, Italia ja Yhdysvallat. Kaikki kelpasi hädässä. Suomi jäi Saksan etupiiriin, ja Suomessa punaisten kohtalo oli sinetöity
Maailmansota loppuu Legioonan pääpaikaksi muodostui Knäsö Kantalahden eteläpuolella, mutta Suomalaiset saivat kohtuullisen rahapalkan lisäksi brittiarmeijalta aseen, asepuvun, muonituksen, terveydenhoidon sekä jopa rommiannoksen.. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 63 mia mutta kuitenkin pohjoisiin olosuhteisiin hyvin sopeutuneita miehiä. Piilevää ”vallankumouksellisuutta” oli, mutta vaikka tilanne oli monimutkainen myös rivisotilaalle, säilyi joukko brittien johdossa ja kurinalaisena. Miesten punakaartilaistausta ja se, että legioonan luokse ilmestyi etelästä Pietarista merkittäviä suomalaisia punaisia johtajia, kuten Oskari Tokoi, Verner Lehtimäki, Eino Rahja, August Wesley ja Aarne Orjatsalo, tunnetuimpia mainitaksemme, johti siihen, että yritystä saada legioona ”punaiseksi” ei puuttunut. Suomalaisille luvattiin ihan kirjallisella sopimuksella, että he pysyvät suomalaisten komennossa ja että heitä käytetään vain saksalaisia tai Suomen valkoisia vastaan ja vain tietylle etäisyydelle Murmanskista. Salaa pidettiin myös jonkin verran yhteyttä Suomeen, ja legioonan muonista pääsivät brittien tietämättä nauttimaan myös monet sen liepeille tulleet suomalaiset koskaan kuulumatta legioonaan. Vastapainoksi myös bolševikkien puolella toimi suomalaisia, muiden muassa noin 2 000 miehen vahvuiseksi keväällä 1919 kasvanut 164. Suomalaisten ohella britit värväsivät myös karjalaisia Karjalan rykmenttiin, kuten sitä nimitettiin, ja se kasvoi lukumääräisesti legioonaa suuremmaksi. Heidän katsottiin olevan brittiarmeijan jäseniä, mikä päti aina vuoden 1919 Suomeen kotiutukseen asti. Silloin mukana oli jo töidensä loppumisen takia brittiarmeijasta ja varsinkin sen maksamasta palkasta ja runsaasta huollosta kiinnostuneita sekä Suomesta valkoisia paenneita. Pohjoisesta retkikunnasta värväytyi tässä vaiheessa eräiden arvioiden mukaan noin 500 miestä, luku nousi lopulta noin 1 200 mieheen vuoden 1919 puolella. suomalainen tarkka-ampujarykmentti. Ja olihan yhteistyölle brittien kanssa hankittu – niin hullunkuriselta kuin se kuulostaakin – itsensä Leninin suostumus. Miehet olivat paremmin puettuja ja paremmissa muonissa kuin todennäköisesi koskaan aikaisemmin elämässään. Sitä vastaan legioonaa ei kuitenkaan käytetty kuten ei muutenkaan suoraan bolševikkeja vastaan. Paikallisten voimien käyttäminen vieraalla maalla ei tietenkään ollut briteille mitenkään uutta. Jopa bolševikkien puolelle etelään siirtyminen oli käytännössä mahdollista. Kuninkaan leivissä Suomalaiset saivat kohtuullisen rahapalkan lisäksi brittiarmeijalta aseen, asepuvun, muonituksen, terveydenhoidon sekä jopa rommiannoksen
Legioonassa jännitys nousi vuoden 1919 alussa, ja kieltäytymisiä tapahtui. Upseeriarvoja saivat myös muut suomalaiset johtajat, Oskari Tokoikin mainitaan everstinä, vaikka hän ei legioonan johtamiseen käytännössä osallistunut. Myös viitteitä kapinahankkeesta oli, ja huhtikuussa 1919 sovittiinkin uudestaan vanhalta pohjalta legioonan käyttöperiaatteista. Legioonalaisten paluulle pohjan muodostivat jo tuomittujen punakaartilaisten armahdukset. Johtoon nousi punakaartilaisten johtajana vuoden 1918 sodassa mainetta niittänyt Verner Lehtimäki peräti everstin arvossa. 64 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN tukikohtia ja vartiopaikkoja oli laajalti. Legioona kasvoi lopulta 10 komppaniaa käsittäväksi, ja käsiaseiden lisäksi se sai konekivääreitä sekä muutaman vuoritykin. Legioonalaisten kotiinpaluu oli kiihdyttänyt tiettyjen poliittisten tahojen ja eräiden niitä lähellä olleiden lehtien tuntoja, ja päätös tehtiin paluuta vastustaneen, pian presidentinvaalissa häviävän valtionhoitaja Mannerheimin poissa ollessa. Marraskuussa 1918 tilanne muuttui kertaheitolla, kun Saksa teki aselevon. Saksalaisia vastaan mahdollisuudet olisivat olleet vähäiset, mutta suomalaisia valkoisia vastaan hieman paremmat – tuskin kuitenkaan riittävät. päivänä Mannerheim hävisi presidentinvaalin, ja vahvin brittien ja Venäjän valkoisten kenraalien bolševismin vastaisen ristiretken kannattaja ja tukija joutui väistymään tasavallan parrasvaloista palatakseen vasta vuosien päästä takaisin. Heinäkuun 25. Tästä seurasi myöhemmin kiistaa päätöksen pätevyydestä, muun muassa valtionhoitaja valitti asiasta oikeuskanslerille. Kotiutus Brittien ja muidenkin ympärysvaltojen joukkojen asema Jäämeren rannoilla alkoi käydä sisäpoliittisesti tukalaksi. Kotiuttamissopimuksen ...legioona oli noin pataljoonan vahvuinen, mutta rivimiesten ja varsinkin johtajien koulutustaso huomioon ottaen se oli sotajoukkona sangen vaatimaton.. Legioona oli muuttumassa tarpeettomaksi, jollei jopa hankalaksi. Suomalaisten kanssa käynnisteltiin sotilasyhteistyötä bolševikkeja vastaan etelämpänä Suomenlahdella ja Äänisellä osana brittien Baltian operaatioita (lue lisää aiheesta Suomen Sotilaan edellisistä numeroista). Koulutus aloitettiin brittien tehokkuudella, ja upseerikunta todella muodostettiin suomalaisista. Sotilaallisessa mielessä legioona oli noin pataljoonan vahvuinen, mutta rivimiesten ja varsinkin johtajien koulutustaso huomioon ottaen se oli sotajoukkona sangen vaatimaton. Interventiojoukkojen ja bolševikkien vastaisten voimien eripuraisuus sekä brittien epäonninen hajota ja hallitse -politiikka ja Leninin bolševikkien voiman paha aliarviointi heikensivät lupaavalta näyttäneen operaation onnistumisen edellytyksiä. Moninaisten ulkoministeriöiden käymien neuvottelujen jälkeen kotiuttamisjärjestelyistä sovittiin, ja Suomessa valtioneuvosto päätti pääministerin johdolla hyväksyä sopimuksen 19.7.1919. Koulutuksen jälkeen legioonalaisten sotilaallisen tehtävät olivat lähinnä vartiointia, mihinkään erityisen aktiivisiin sotaliikkeisiin ei ryhdytty. Maaliskuussa 1919 Britannian ulkoministeriö alkoi järjestellä suomalaislegioonalaisten kotiuttamista ja kytki sen yhteen Suomen tasavallan itsenäisyyden tunnustamisen kanssa. Sen enempää saksalaisista kuin Suomen hallituksen joukoista ei kuitenkaan syntynyt uhkaa, johon joukkoa olisi tarvittu. Kotimaiden vasemmistopuolueet eivät katsoneet interventiota työväen paratiisivaltioon hyvällä, eikä oikeisto halunnut vasemmiston kannatuksen kasvavan. Päivittäinen elämäkin vaati melkoisesti työtä, ja vartiopalvelutehtävä vastasi varmasti hyvin pikakoulutetun joukon kovin alhaista koulutustasoa ja heikkoa taisteluarvoa. Legioonalaiset pelkäsivät, että joukkoa alettaisiin käyttää etelässä bolševikkeja vastaan. Pitkä sota oli ohi, ja pojat haluttiin kotiin
Tuomiot olivat vuosia mutta pääosin ehdonalaiseen vapauteen oikeuttavia. Suomen kommunistinen puolue oli asettanut legioonalaisille suuria toiveita, mutta se sai pettyä. Kuninkaan punasotilaat Britit pitivät miehistään loppuun asti ihmeteltävän hyvää huolta ja varustivat nämä kotiutumista varten Villingissä puvulla, alusvaatteilla, kengillä, huovalla ynnä muilla varusteilla sekä 14 vuorokauden muonalla. Nuorimpiin ikäluokkiin kuuluneita taisteli Suomen armeijassa vielä jatkosodassakin. Suurimman osan osalta oikeutta käytiin lokakuun lopusta joulukuuhun 1919. Palanneiden asioiden käsittely venyi pisimmillään kahteen kuukauteen. R. Kuorma ei ollut tervetullut valkoiseen Suomeen. Osa legioonalaisista osallistui myöhemmin kunnallispolitiikkaan, mutta ketään ei valittu eduskuntaan. Palaavien 1 025 miehen sekä 150 naisen ja lapsen mukana oli brittien 35-miehinen vartiojoukkue, joka seurasi aina Suomeen asti. Villinkiin jäi vielä tuomioistuinkäsittelyään odottamaan puolisenkymmentä legioonalaista, joista suurin osa päästettiin maaliskuun lopulla 1920 Hangon kautta laivalla Isoon-Britanniaan ja maailmalle maanpakoon. Osa mustalistalaisista ja punaisten johtomiehistä, kuten kansanvaltuuskunnassa toiminut Tokoi, eivät palanneet Suomeen vaan sijoittuivat lähinnä Kanadaan brittien avustuksella. Juna Kantalahdesta pohjoiseen lähti 22.8.1919, ja matka jatkui seuraavana päivänä S/S Kursk -laivalla (!) Murmanskista kohti Isoa-Britanniaa ja sieltä Suomeen. Lokakuun lopulla 158 miehen tekojen katsottiin edellyttävän syytteeseen asettamista. Kainuun suojeluskunta arvioi alueelleen tulleen 300 asekuntoista miestä, mikä oli enemmän kuin sen oma vahvuus.. Warren, joka piti miehistään hyvää huolta ja myös tiukasti kiinni siitä, että kotiutuvat ovat edelleen brittiarmeijan sotilaita. Suomalaisten asennoituminen ei ollut yhtä hyvä punakapinaan osallistuneita kohtaan. Kotiutuneiden poliittinen aktiivisuus jäi yleisesti ottaen alhaiseksi. Legioonan suomalaisista johtajista eräitä ei haluttu päästää Suomeen, ja heitä odotti vuoden 1918 sisällissodan aikaisista toimistaan ilmeinen tuomio. Kainuun suojeluskunta arvioi alueelleen tulleen 300 asekuntoista miestä, mikä oli enemmän kuin sen oma vahvuus. Olemassa oli Suomessa laadittu musta lista. Virolaiset toimittivat listaan kuuluneista 52 miestä, osa yhä brittiasepuvussa, lokakuun puolessa välissä Helsinkiin, josta poliisi vei nämä Tammisaaren vankilaan. Alus palautettiin kuitenkin jo seuraavana päivänä Tallinnaan. Kyseessä oli lähinnä vain punakapinassa – sisällissodassa – 1918 tapahtuneiden tekemisten tutkinta. ensin Leithin satamaan Britanniassa, ja merimatka jatkui sieltä Tallinnan kautta Helsinkiin, jonne laiva saapui jo 15.9.1919. Kotipaikkakunnillaan legioonalaiset joutuivat silmälläpidon alaisiksi, koska heidät katsottiin turvallisuusriskiksi. Kun kuulustelijat vaativat miestä ottamaan lakin päästään, oli mies vastannut: ”Olen hänen majesteettinsa sotilas ja riisun päähineen päästäni vain kuninkaan ja jumalan edessä.” Olen hänen majesteettinsa sotilas ja riisun päähineen päästäni vain kuninkaan ja jumalan edessä. Kuninkaan sotilaat sijoitettiin Helsingin edustalla olevalle Villingin linnakesaarelle, josta heidät tutkinnan jälkeen laskettiin kotiin lokakuun alusta alkaen vaivihkaa pienissä erissä. Joukon kotiuttamista johti brittieverstiluutnantti W. Suurin osa oli saanut sotimisesta ja vallankumouksista tarpeekseen ja pysyi kumouksellisesta toiminnasta syrjässä. Kapinalliset käräjillä Joukko saapui 6.9. Kaikkien tuomittujen osalta tuomiot eivät olleet johdonmukaisia, ja seulan läpi pääsi rikoksiin syyllistyneitäkin. Kun miehiä kuulusteltiin Villingin saarella sata vuotta sitten, oli eräs legioonalainen astunut suomalaisten kuulustelijoiden eteen täydessä brittiunivormussa siihen kuuluva päähine päässään. Legioonalaiset pääsivät lopulta vasta kuukautta myöhemmin kolmessa erässä uudestaan Helsinkiin. 65 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 mukaisesti lopulta lähes kaikki kesällä 1919 tapahtuneiden karkaamisten jälkeen vielä legioonassa olevat palasivat Suomeen
Jokaisen vangiksi otetun tapaus päätettiin tutkia erikseen, ja heidät pidettäisiin leirillä siihen asti, kunnes tuomio olisi annettu. Mutta sitä ennen, mustana vuonna 1918, oli liian moni hävinnyt saanut kokea kohtuuttoman osan. Seurauksena oli tuhansien punavankien kuolema puutteellisen hygienian, aliravitsemuksen ja kulkutautien, kuten isorokon ja espanjantaudin, takia. Eräs Suomen historian ikävimmistä tapahtumasarjoista on jo sadan vuoden takana, ja tänä päivänä elävillä ei siitä enää omakohtaista kokemusta ole. Vankileirejä syntyi kevään ja kesän 1918 mittaan useita kymmeniä, yleisesti käytetty luku on 64. 66 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN V uoden 1918 sotavankileirit ovat jo hyvin tunnettua historiaa, ja useammassa tutkimuksessa on sekä teloitettujen että varsinkin nälkään ja tauteihin kuolleiden määrä tarkentunut. Kahdeksan leireistä jatkoi toimintaansa pakkotyölaitoksina, muut suljettiin syksyn 1918 aikana. Nämä olivat armeijan alaisia laitoksia, ja yhteensä niissä oli vangittuna yli 80 000 ihmistä, joukossa myös naisia ja lapsia sekä maassa olleita venäläisiä sotilaita. Vankien olosuhteet heikkenivät nopeasti, kun ruokavarannot loppuivat toukokuussa. Syynä oli maassa vallitseva yleinen pula elintarvikkeista, leirijärjestelmän johdon kyvyttömyys ja kokemattomuus, ehkä piittaamattomuuskin. syyskuuta 1918, jolloin ne siirtyivät armeijan alaiselta Sotavankilaitokselta siviiliviranomaisen eli vankeinhoitohallituksen alaisuuteen. Paljon karumpi oli kuitenkin keväällä 1918 vangiksi jääneiden punaisten kohtalo. Leireillä vangeista kuoli arviolta 12 000–14 000. Vuonna 1919 hävinnyt osapuoli oli jo palannut valtiopäiville, ja haavoja pyrittiin paikkaamaan, missä lopulta onnistuttiinkin. Sotavankileirit lakkautettiin virallisesti 15. n TEKSTI: KARI KUUSELA. Noin 70 000 punavankia todettiin syyllisiksi muun muassa valtioja maanpetokseen, jotkut myös murhiin VANKILEIRIT TYHJENEVÄT Muurmannin legioonalaisiin suhtauduttiin sata vuotta sitten valkoisessa Suomessa vähintäänkin nuivasti. Lopulta Suomi hoiti kansainvälisesti vertaillen ja ajan ajattelutavat huomioiden sisällissodan jälkipyykin hyvin. Kesän aikana vangit keskitettiin lopulta 13 keskusleiriin. Tällä päätöksellä tuli olemaan katastrofaaliset seuraukset. Toukokuussa kuoli 1 000, kesäkuussa 2 900, heinäkuussa 5 000, elokuussa 2 200 ja syyskuussa 1918 vielä 1 000 punavankia
KA N SA N A RK IS TO Punaorvot ja -lesket Henkilö, joka vastaanotti köyhäinapua, menetti äänioikeutensa sekä kunnallisissa että valtiollisissa vaaleissa.. Armahdus Kesäkuun 19. 67 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 K uten sodat yleensä, jätti myös Suomen sisällissota jälkeensä tuhansia leskiä ja noin 15 000 sotaorpoa, joista suurin osa oli punaorpoja. KK ja ryöstöihin. Punaleskille säädettiin eläke vasta vuonna 1943. Joulukuun 7. Suurin osa tuomioista annettiin lopulta ehdonalaisina. Kerjääminen koettiin ongelmaksi, koska pelättiin sen ja kiertelyn johtavan pysyvästi huonoon elämäntapaan. On toki syytä muistaa, että sadan vuoden takaisessa Suomessa orvoksi tai leskeksi jääneen osa oli helposti todella ankara, vaikka leskeyden tai orpouden syy olisi ollut muu kuin kaatuminen tai kuolema kapinallisten riveissä. Lokakuun 30. Lasten huolto oli vaikeaa elintarvikepulasta kärsivässä, poliittisesti pahasti kahtia jakautuneessa ja osin sekasorron valtaan joutuneessa maassa. Jäljelle jäi enää noin 6 100 punavankia, jotka pysyivät vangittuina pakkotyölaitoksissa. Tilanne muuttui koko ajan, kun vankileireillä kuoli runsain määrin lasten vanhempia ja jotkut punavangit vielä odottivat tuomiotaan. Orpolapsia liikkui kerjuulla ympäri Suomea kertoen isän kuolleen kapinassa ja äidin olevan kotona sairaana. päivänä 1918 seurasi toinen armahdus, jossa enintään kuuden vuoden tuomion saaneet punaiset laskettiin ehdonalaiseen vapauteen. Vuoden 1919 mittaan sotavankileirit muuttuivat lähes kaikkien punavankien ja heidän omaistensa osalta raskaaksi muistoksi ja leimaksi. Viimeinen suuri armahdus sata vuotta sitten, 30.1.1920, päästi vapauteen noin 2 600 vankia. päivänä 1918 armahdettiin enintään neljän vuoden tuomion saaneet punaiset. Julkisessa sanassa punaisten leskistä kirjoitettiin ala-arvoisesti tavalla, joka nyt sata vuotta myöhemmin järkyttää. Punaisten leskien ja heidän lastensa kohtalo oli kurja, kapinassa häviäminen ei koitunut pelkästään ase kädessä taistelleiden punakaartilaisten kohtaloksi. Punaorpojen sijoittaminen kasvatuskoteihin tuli kunnille halvemmaksi kuin lastenkotien perustaminen. Täysorpoja arvioidaan olleen noin tuhat. Vuonna 1921 kansalaisoikeudet palautettiin noin 40 000 entiselle punavangille, ja jäljelle jäi enää noin 100 käytännössä poliittista vankia. Äideille ei aluksi annettu muuta vaihtoehtoa kuin luopua lapsistaan. Parannus tähän saatiin vasta 1944. Moni myös kuoli seuraavina vuosina kokemustensa murtamana. Henkilö, joka vastaanotti köyhäinapua, menetti äänioikeutensa sekä kunnallisissa että valtiollisissa vaaleissa. n Punaorvot ryhmäkuvassa Tainionkosken työväentalon pihalla. Muut pakkotyölaitokset lakkautettiin, ja vangit siirrettiin Tammisaaren pakkotyölaitokseen, josta viimeiset 50 vankia armahdettiin vuonna 1927. päivänä 1919 valtionhoitaja Mannerheim armahti noin 2 000 vankia. Tämä merkitsi noin 30 500 vangin pääsyä ehdonalaiseen. Orvot jaettiin tiukasti kahteen ryhmään, joille oli kummallekin omat avustusjärjestelmänsä. Kaikki valkoiset orvot ja myös valkoisten lesket saivat eläkettä, punaorvot ja heidän äitinsä köyhäinapua, mutta sitäkin vain siinä tapauksessa, että olivat vaarassa kuolla nälkään. Vankien määrä oli siis laskenut jyrkästi, mikä helpotti jäljelle jäävien huoltoa ja sitä kautta selviytymismahdollisuuksia. Suurin osa tuomioista annettiin lopulta ehdonalaisina. Katkerat kokemukset jäivät elämään muistoissa, ja niihin törmää yhä, yli vuosisata veljessodan jälkeen. Osa heistä kotiutui lopullisesti terveytensä menettäneenä. Jos tarvitsit köyhäinapua, lapset oli luovutettava sijoitukseen, ja saman perheen lapset joutuivat yleensä eri koteihin
75 VUOT TA SIT TEN 68 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota oli päättynyt aseiden vaikenemiseen Suomen osalta 3.9.1944, Neuvostoliiton osalta vuorokautta myöhemmin. Erityisen huonosti tunnetaan sotatoimet Lapin taivaalla 75 vuotta sitten. Maiden välisiin aselepoehtoihin kuului vaatimus ajaa Suomeen ryhmitetyt Saksan asevoimat maasta pois kahden viikon sisällä. Lapin sota on Suomessa usein unohdettu sota. Tehtävä oli tietysti mahdoton. Neuvostoliitto halusi käytännössä saada Suomen sotaan Saksan kanssa. LAPIN SODAN TAIVAALLA
Sinisellä on merkitty Ilmavoimien lentoryhmä Sarkon johdossa olleiden lentoyksiköiden ryhmitys 6.10.1944. 71 n Suomen ja Saksan ilmavoimien tukeutumisjärjestelyt pohjolassa syys-lokakuun vaihteessa 1944. Pudasjärven tukikohta oli suomalaisten hallussa, ja lentoryhmä Sarko valmisteli sen käyttöönottoa.. Huomattava on, että Paltamoon ja Vaalaan ryhmitettyjen laivueiden maaorganisaatioiden siirto edellisistä tukikohdista oli vielä käynnissä, ja se saatettiin loppuun vasta reilua viikkoa myöhemmin. Mustat ja keltaiset salmiakit ovat Pohjois-Suomessa ja Norjan Ruijassa Luftwaffen käytössä olleet lentotukikohdat. Mustissa tukikohdissa oli tuohon aikaan Luftwaffen lentoyksiköitä ryhmitettynä
Lentolaivaston tehtävät olivat Norjaa ympäröivien merialueiden ja erityisesti Neuvostoliittoon purjehtivien saattueiden tiedustelu, Neuvostoliiton pohjoisten satamien ja Murmanskin rautatien tiedustelu, maavoimien yhtymien tukeminen vähintään tiedustelulla ja hävittäjätorjunnalla sekä omien satamien ja alusliikenteen suojaus. Lentolaivasto lakkautettiin 16.9.1944, ja sen tehtävät peri kaksi sen tilalle muodostettua johtoporrasta: Kommandierende General der Deutschen Luftwaffe in Norwegen (KGLN) ja Kommandierende General der Deutschen Luftwaffe in Finnland (KGLF). Johtoportaita komensivat kenraaliluutnantti Ernst-August Roth ja kenraali Willi Harmjanz. Taisteluarvoa paransi toki jonkin verran se, että Moraneita oli modifioitu asentamalla niihin alkuperäisiä tehokkaampia sotasaalismoottoreita (Mörkö-Morane) sekä se, että joukkoon kuuluivat myös uudet kotimaiset Myrsky-hävittäjät, jotka liitettiin hävittäjälentolaivue 26:een lokakuun lopussa. Taisipa sekin pysyä näin valmiudessa siellä, mistä uskottiin todellisen uhkan tulevan. n Luftflotte 5:n komentaja kenraali Josef Kammhuber.. Johtoportaiden välinen vastuualueiden raja kulki Suomen Käsivarren kohdalla siten, että Pohjois-Suomi ja Norjan Ruija kuuluivat KGLF:n alueeseen ja Norja Käsivarresta etelään päin KGLN:lle. Viralliset syyt olivat siirtolentoihin soveltumaton sää ja Pohjois-Suomen liian vähäinen tukikohtakapasiteetti, mutta Suomen Sotilas arvioi Ilmavoimien halunneen pitää tehokkaimman hävittäjäkalustonsa etelässä Neuvostoliiton miehitysuhkaa vastassa; laivueen kuuluminen lentoryhmä Sarkoon mahdollisti tietenkin LVK:n lentokiellon kiertämisen. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G TRAKTORI VETÄÄ Junkers Ju 88 A-4 -konetta kiitoradalle. Luonetjärven lentokenttä 1.4.1944. Ilmavoimien hävittäjävoiman Lapin sodassa muodostivat käytännössä aivan aikansa eläneet Brewsterit ja Moranet, jotka olivat olleet sotapalveluksessa jo jatkosodan alussa. Saksalaisten pohjoisessa olevien joukkojen huolto tapahtui pääosin aluksilla Norjan rannikkovesiä myöten, samoin kuin Petsamon nikkelin kuljetus sotateollisuuden käyttöön Saksaan. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Myrskyjä käytettiin kuitenkin vain tiedusteluun. Pommituslentolaivue 6 ei tosiasiassa ottanut osaa Lapin sotaan, mutta se lensi lentorykmentti 4:n johdossa aktiivisia, joskin tuloksettomia sukellusveneiden etsintälentoja Pohjanlahdella. Lapin kotkat Skandinaviassa ja Pohjois-Suomessa Luftwaffen aluevastuullisena johtoportaana oli vielä jatkosodan aikana Luftflotte (lentolaivasto) 5 komentajanaan yöhävittäjäaselajin kehittäjänä ja tarkastajanakin tunnettu kenraali Josef Kammhuber. 73 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 hävittäjälentolaivue 34 ei missään vaiheessa siirtynyt operaatioalueelle Pohjois-Suomeen eikä todellisuudessa ottanut Saksan vastaisiin sotatoimiin osaa. Miksi HLeLv 34 ei siirtynyt pohjoiseen
Edellisen luettelon tiedot ovat Hannu Valtosen teoksesta Pohjoinen ilmasota. lentue, 10 Focke-Wulf 189 -tiedustelukonetta ja 9 Messerschmitt Bf109 -hävittäjää, Rovaniemi) 5. Lokakuun 7. päivän jälkeen, jolloin Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksensä kohti Petsamoa, oli Luftwaffen toiminnan painopiste entistä enemmän Jäämeren rannikolla, mikä käytännössä jätti Lapin ilmatilan yksin suomalaisille. Neuvostoliitto hyökkäsi pohjoisessa saksalaisia vastaan paljon suomalaisia vahvemmin voimin. Tämä oli kuitenkin tarkoitettu, varustettu ja koulutettu alusmaaleja vastaan taisteluun Jäämerellä, joten Suomen kannalta yksikkö ei ollut joka tapauksessa merkityksellinen. Johtoportaan Suomea lähin tukikohta oli noin 100 kilometriä Kilpisjärvestä länteen sijaitseva Bardufoss, jossa oli ainakin jo mainitun KG 26:n ykköslaivue. Luftwaffe ei voinut siirtää lainkaan Petsamon alueen yksiköitä Suomen suunnalle, koska se olisi altistanut suunnan Neuvostoliiton ilmavoimille. ilma-armeija sekä Neuvostoliiton pohjoisen laivaston ilmavoimat. 1.(F) 124 (kaukotiedustelulaivue 124:n 1. Punatähti Neuvostoliiton hyökkäystä Petsamon suuntaan tukivat 7. TGr (kuljetuslaivue) 20 (44 Junkers 52 -kuljetuskonetta) sekä 8. Tärkeimmät Suomea vastaan 1.10.1944 jälkeen operoineet yksiköt olivat Rovaniemelle ryhmitetyt 1./NAGr 32 -yömaataistelulaivueen Rovaniemelle ryhmitetty lentue ja samaan tukikohtaan Tornion maihinnousun jälkeen siirretty yksi Messerschmitt 109 -koneilla aseistettu hävittäjälentue, kaikkiaan noin 50 konetta. KGLN:n johtoon kuului luonnollisesti lisää lentoyksiköitä. Joidenkin lähteiden mukaan Banakissa oli lisäksi 30 Junkers 88 -koneella aseistettu pommituslaivue II/ KG 26. lentue, 14 Junkers 88ja 188-tiedustelukonetta ja 2 Bf109hävittäjää, Kaamanen) 6. Westa (säätiedustelulentue) 6 (7 Junkers 88ja Heinkel 111 -pommi/tiedustelukonetta, Banak). NSGr (yömaataistelulaivue) 8 (36 Junkers 87 -syöksypommittajaa ja 21 Arado 66 -harjoitus/ maataistelukonetta, Nautsi, Rovaniemi, Salmijärvi) 4. KGLN:n yksiköt eivät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kuitenkaan toimineet Suomea vastaan. NJSt (yöhävittäjälentue) Finnland (11 Messerschmitt 110-, Junkers 88ja Heinkel 219 -yöhävittäjää, Nautsi) 3. 3./(F) SAGr 130 (kaukotiedustelulaivue 130:n 3. Neuvostoliitto käytti aina sään salliessa aktiivisesti ilma-asettaan, joskin on luonnehdittu, että sen toiminta kohdistui liiankin painopisteisesti Saksan merikuljetustoimintaa vastaan. 1./NAGr 32 (lähitiedustelulaivue 32:n 1. KGLF:n vahvuus oli kaikkiaan noin 250 lentokonetta. Lapin sodan todella puhjetessa 1.10.1944 tästä määrästä vain osa oli käytettävissä Suomea vastaan. lentue, 9 BV138-tiedustelulentovenettä, Billefjord) 7. Suomalaiset eivät koskaan olleet saksalaisille pohjoisessa todellinen uhka – kiusa kylläkin – puna-armeija sen sijaan oli vakava vastus. JG (hävittäjärykmentti) 5, johon kuuluivat esikunta ja III ja IV laivue (49 Messerschmitt Bf109ja 35 Focke-Wulf 190 -hävittäjää, Petsamo, Salmijärvi ja Kemijärvi) 2. Omien maavoimien tukeminen ja esimerkiksi vetäytyvien saksalaisjoukkojen liikkeen n Kenraali Willi Harmjanz, Kommandierender General der Deutschen Luftwaffe in Finnland.. 75 VUOT TA SIT TEN 74 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 KGLF:hon kuuluivat 30.9.1944 seuraavat lentoyksiköt (nimi, kalusto, ryhmitys): 1. Näiden yhteinen vahvuus lienee ollut hieman yli tuhat konetta hyökkäyksen alkaessa
Lokakuun 4. Hävittäjät ottivat toimintaan osaa suojaamalla pommikoneita ja usein myös rynnäköimällä kohteisiin konekivääreillä. Saksalainen ilmatorjunta oli usein tutkajohdettua ja ampui tarkasti. Lokakuun aikana ilmatorjunta ampui alas yhdeksän Ilmavoimien lentokonetta: viisi pommikonetta, kolme hävittäjää ja yhden tiedustelukoneen. Ilmavoimiemme viimeinen vihollisvaikutuksesta johtunut lentokonetappio oli tiedustelulennolla ollut Brewster BW-355, jonka saksalaisten runsaasti käyttämät neliputkiset 20 mm:n Flakvierlingit ampuivat alas n Saksalaisten hylkäämiä jo täysin aikansa eläneitä, vanhoja ranskalaisia Char SOMUA S-35 -taisteluvaunuja Tornion tiellä 10.10.1944. SA -K U VA SA -K U VA. 75 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 hidastaminen jäivät toisarvoisiksi. Ilmavoimien esikunta kirjasi nämä ilmavoitoiksi luutnantti Teromaalle ja kersantti Hietalalle ”ulkopuolisten todistamina”, mutta saksalaisten arkistolähteiden ja haastattelujen mukaan tuona päivänä ei Luftwaffe menettänyt Pohjois-Suomessa yhtään Stukaa. Luftwaffe pommitti 6.10. Lufwaffe vetäytyy Suomesta Ilmavoimien pommituslaivueiden ensisijaiseksi kohteeksi valikoitui saksalaisten liikenne. Luftwaffen Stuka-syöksypommittajat iskivät 3.10. Alla aukeaman kuvassa Rovaniemen raunioita. Se kulki suunnilleen kaakko–luode-suuntaisena Neuvostoliiton rajalta Ivalon ja Karasjoen kautta Jäämeren rannikolle. Tämä oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Suomen alueella tapahtunut ohjushyökkäys. Tämä pakotti suomalaiset pommikonemuodostelmat nostamaan lentokorkeutta, mikä heikensi pommitustarkkuutta. Hävittäjälentolaivueet suojasivat omia pommikoneita. Tornio Tornion maihinnousu oli yllätys saksalaisille ja joidenkin näkemysten mukaan myös Ilmavoimille. Suomen ja Neuvostoliiton ilmavoimien kesken ei ollut varsinaista yhteistoimintaa, mutta näiden välille oli sovittu toiminta-alueen raja. Iltapäivällä HLeLv 26:n kuusi Brewsteriä kohtasi Luftwaffen Stuka-muodostelman Pisavaaran alueella parikymmentä kilometriä Rovaniemestä lounaaseen. Kaupungin haltuunoton jälkeen Suomen hyökkäys jatkui seuraavana päivänä Tornionjokivartta pohjoiseen ja toisaalta etelään Kemin suuntaan. Suomalaiset ilmoittivat ampuneensa kaksi syöksypommittajaa alas. Kyseessä ei ole ilmasotahistorian ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun vastakkaisilla osapuolilla ilmenee toisistaan radikaalisti poikkeavia näkemyksiä tapahtumien kulusta. Iltapäivällä kaksi ilmeisimmin Etelä-Norjasta startannutta Focke-Wulf Condor -pommikonetta laukaisi neljä radio-ohjattavaa liitopommia suomalaisten asemiin, mikä aiheutti pieniä materiaalivaurioita. Tappioitakin tuli. Täälläkään punatähtinen ilma-ase ei osannut katkaista puolustajan selustayhteyksiä, kuten länsiliittoutuneet tekivät samaan aikaan länsirintamalla hyvin tuloksin. Röyttää ja Tornion alueella sijaitsevia maakohteita useaan otteeseen pienillä konemuodostelmilla. Lokakuun alkupäivinä ilmatoiminnan painopiste oli Tornion ympäristössä. Varsinaiseen liikuntasodankäyntiin pohjoisen suuntaan päästiin 8.10. Suomalaiset pommituslentolaivueet avasivat pelin 2.10.1944 pommittamalla saksalaisten liikenneyhteyksiä Kemi–Rovaniemija Ranua–Rovaniemi-osuuksilla. Puolustaja suojasi liikennettään varsinkin solmukohdissa aktiivisesti ilmatorjunnalla. Ilmeisen paikkansa pitämättömän ilmavoittotiedon takana saattoi olla myös suomalaisten huutava tarve esittää LVK:lle tuloksia sodasta pohjoisessa. Tornion Röytän satamassa lastejaan purkavien suomalaisten kuljetusalusten kimppuun. päivänä Stukat upottivat Röytän satamaan kaksi kuljetusalusta 50 miehen menettäessä henkensä
Tiedustelulentolaivue 14 siirtyi Pudasjärvelle 15.10.1944. Emme saaneet varmuutta, lennettiinkö näitä tehtäviä koskaan. PLeLv 41 PLeLv 44 . Tuolloin etäisyys Kemistä oli venynyt jo niin pitkäksi ja ehkäpä saksalaisten läsnäolon merkitys niin vähäiseksi, että Ilmavoimat veti tammikuun loppuun mennessä lisää yksiköitä pois sotatoimista: nyt vain enää pommituslentolaivue 43 jatkoi operointia. Hävittäjälentolaivue 26 (Kemi, 5 Brewsterja 3 Myrsky-hävittäjää) 2. Yhtenä uutena tehtävätyyppinä valmistauduttiin elintarvikkeiden pudotuksiin norjalaiselle siviiliväestölle; Saksa oli Ruijan alueelta vetäytyessään noudattanut vastaavaa poltetun maan taktiikkaa kuin Suomessakin. Kaksikymmentäkolme päivää myöhemmin suomalaiset nostivat siniristilipun Kolmen valtakunnan rajapyykille Kilpisjärvellä, ja Suomen osalta toisen maailmansodan sotilaallinen vaihe oli ohitse. Suomen ja Neuvostoliiton välisiin aselepoehtoihin kuului Puolustusvoimien saattaminen rauhan ajan vahvuuteen siitä huolimatta, että sotatoimet saksalaisia vastaan jatkuivat. Seuraavana päivänä eversti Sarko luovutti komentajan tehtävät everstiluutnantti Birger Gabrielssonille, joka toimi samalla lentorykmentti 4:n komentajana. Saksalaiset hävittivät ja ansoittivat hylkäämänsä lentotukikohdat perusteellisesti aina kun mahdollista. Lennot ulottuivat usein Norjan puolelle. Jäljelle jääneidenkin nimet muuttuivat. Seuraavana päivänä laivueiden nimet muuttuivat seuraavasti: PLeLv 42 . Tukikohtienkin ylläpito hankaloitui. Lentoryhmän taistelevien osien kokoonpano ja vahvuus olivat marraskuun 1944 lopussa: 1. Ilmavoimien Saksan vastaisiin sotatoimiin osaa ottaneet yksiköt oli tähän aikaan keskitetty Kemiin.. He pitivät hallussaan Enontekiön Lätäsenon puolustusasemaa tammikuun 1945 puoliväliin saakka, minkä jälkeen saksalaiset vetäytyivät Kilpisjärvelle (katso lisää taisteluista Lapissa lehtemme edellisestä numerosta). PLeLv 43 ja PLeLv 46 . Siirrot mahdollistivat aikaisempaa oleellisesti lyhyemmät lentoajat kohdealueille. PLeLv 45 sekä parin seuraavan viikon aikana: HLeLv 26 . Rykmentti perusti komentopaikan Ouluun. Lentorykmentti 4 (Luonetjärvi), johon kuuluivat • Pommituslentolaivue 42 (Kemi, 11 Blenheimpommikonetta) • Pommituslentolaivue 44 (Kemi, 8 Junkersja 3 Dornier-pommikonetta) • Pommituslentolaivue 46 (Kemi, 4 sotasaalispommikonetta) Lentoryhmäkin lakkautettiin 3.12., ja ilmasotatoimista vastaavaksi johtoportaaksi jäi lentorykmentti 4, jolle hävittäjälentolaivue 26 alistettiin. Tiedustelulennotkin tehtiin asekuormassa: kohteita pyrittiin mahdollisuuksien mukaan aina pommittamaan. Teknillisen henkilökunnan kotiuttaminen johti siihen, että sotaa käyvissäkin laivueissa lentokoneiden huoltotoiminta vaikeutui; on mainintoja lentävän henkilökunnan osallistumisesta esimerkiksi pommien lastaamiseen lentokoneisiin, mikä aikaisemmin kuului yksinomaan kenttähenkilöstölle. Joulukuun 1944 ja huhtikuun 1945 välisenä aikana Ilmavoimat lensi saksalaisia vastaan enää tiedustelulentoja ja pommituslentoja korkeintaan parin koneen osastoilla. Ilmavoimissa tämä johti reserviläisten kotiuttamiseen marraskuun puolivälistä alkaen sekä 4.12.1944 sangen monen lentoyksikön lakkauttamiseen. Lentoryhmä Sarkon nimi muutettiin lentoryhmäksi 21.11. Tästä eteenpäin Elvenesissä, Bardufossissa ja Altengardissa toimi hävittäjärykmentti 5:n, yömaataistelulaivue 8:n sekä tiedustelulaivueiden 32 ja 124 osia, suomalaisten vanhoja tuttuja, ja joidenkin tietojen mukaan lisäksi pommitusrykmentti 26:n osia. Vielä olivat edessä Stalinin ja LVK:n masinoimat ja monien suomalaisten edesauttamat vaaran vuodet näytösoikeudenkäynteineen. Suomalaiset Lapin sotaan osallistuneet lentoyksiköt keskitettiin siksi Kemin lentotukikohtaan joulukuun alkuun mennessä. Marraskuussa lakkautettiin tiedustelulentolaivue 14 ja pommituslentolaivueet 6 ja 48 ja hävittäjälentolaivue 28 vedettiin sotatoimista pois. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 77 Viimeiset sotalennot Ilmavoimat kunnosti Kemin lentotukikohdan saksalaisten vetäydyttyä sieltä ja otti sen käyttöönsä lokakuun loppupuolella. Saksan ilmavoimat vetäytyi Neuvostoliiton hyökkäyksen seurauksena Suomen alueella sijainneista tukikohdista marraskuun 1944 alkuun mennessä. Tukikohtaan siirtyivät aluksi hävittäjälentolaivue 26 ja pommituslentolaivueet 42 ja 44. n Suomen ja Saksan ilmavoimien ryhmitys Pohjolassa marras-joulukuun vaihteessa 1944. Pommituslentolaivue 43 lensi Lapin sodan viimeiset sotalennot 4.4.1945. Marraskuun loppuun mennessä saksalaiset olivat poistuneet Suomesta aikataulunsa mukaisesti Käsivartta lukuun ottamatta. Luftwaffen jäljiltä ei Pohjois-Suomessa ollut enää resursseja ottaa käyttöön uusia lentokenttiä, kun kenttähenkilöstöstä oli vielä kotiutusten vuoksi huutava pula. Tuolloin oli tietenkin Neuvostoliiton hyökkäyksen seurauksena saksalaisten läsnäolo Petsamonkin alueella jo historiaa. osasto Metsola . osasto 12
Aina eivät ruotsalaiset kuitenkaan ampuneet rajojensa loukkaajia. Niin teki myös Saksan sotataloutta läpi sodan ylläpitänyt ja sodasta lihonut puolueeton Ruotsi. 78 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 75 VUOT TA SIT TEN Puolueettomuus uhattuna Ruotsilla ei toisen maailmasodan aikana ollut riittävää kykyä puolustaa ilmatilansa koskemattomuutta. Joidenkin veteraanien haastatteluissa on kuultu kommentteja tyyliin: ”Koko ajan tehtiin” [ylitettiin Ruotsin raja]. Brittien RAF lensi muun muassa Norjassa vuonon pohjukassa piileskelleen saksalaisen taistelulaiva Tirpitzin vastaisiin operaatioihin osallistuneiden pommikoneiden siirtolentoja pohjoisen Ruotsin ylitse alkusyksyllä 1944. On erikoista, että Ilmavoimien yksiköt saivat ensimSA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Esimerkiksi 15.3.1945 suomalainen Junkers 88 laskeutui moottorivian takia Kiirunan lentokentälle. Luonnollisesti osapuolten näkemykset kahakan aloittajasta olivat vastakkaiset. Värtsilän lentokenttä 2.8.1944. Lähimmältä Suomen rajalta on Kiirunaan hieman yli 100 kilometriä. Loukkausten ajallinen painopiste on lokakuussa, mikä ei yllätä: 67 kappaletta, keskimäärin yli kaksi päivässä. Ilmavoimien toiminnassa kävi tavallaan ilmi koko Lapin sodan absurdius: saksalaiset piti neuvostoliittolaisten vaatimuksesta ajaa sotimalla pois maasta, ja tätä piti ”helpottaa” pommittamalla saksalaisten vetäytymiskuljetuksia… Niin. Lapin sodassa ilmasotatoimet olivat voimaltaan ja merkitykseltään vähäisiä.. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G n Mannerheim-ristin ritari, tähystäjä, luutnantti Paavo Kahla, joka 29.7.1944 lensi 300. Vai onko sota aina absurdia. Näistä 27 oli saksalaisia, 15 suomalaisia ja kahdeksan neuvostoliittolaisia. Varsinaisia saksalaisten puolustusasemien pommituksia ei juurikaan tehty. Kaikki osapuolet käyttivät tarpeen vaatiessa Ruotsin aluetta eri syistä. Torniojokilaaksossa Ruotsin ilmavalvonta kirjasi vuoden 1944 neljän viimeisen kuukauden aikana 128 ilmatilaloukkausta. Kaikkien onneksi välikohtaus ei aiheuttanut fyysisiä vahinkoja. Tiedusteltavan ja pommitettavan kohteen, tiestön ja sillä kulkevan liikenteen sijainti aivan valtakunnanrajan vieressä Tornionjokilaaksossa oli varmasti peruste tahattomillekin rajaloukkauksille. tiedustelulentonsa vihollisalueelle, ja ohjaaja, ylikersantti Erkki Komonen. Esimerkiksi Röytän sataman sijainti aivan Ruotsin rajan pinnassa suorastaan pakotti satamaan hyökkääviä lentokoneita rajaloukkauksiin. Lokakuun 8. päivänä 1944 kaksi saksalaista Bf109-hävittäjää kävi lyhyen laukaustenvaihdon Ruotsin ilmavoimien S-17-tiedustelukoneen kanssa Tornion/Haaparannan alueella. Puolustushaarojen yhteistoiminnassa ja Ilmavoimien yksiköiden johtamisjärjestelyissä näyttää olleen Lapin sodan aikana toivomisen varaa. Niin, historian aikana on käynyt usein, että puolueettomat maat ovat sotien kestäessä muuttaneet suhtautumistaan suopeammaksi sitä osapuolta kohtaan, joka todennäköisesti tulee voittamaan sodan. Kun esimerkiksi ilmatorjunta ampuu kohti, niin kuinka moni pommitustai tiedustelulentäjä rajoittaa väistöliikkeitä siten, että vieressä kulkevaa valtionrajaa ei varmasti ylitetä. Pitkin Torniojokilaaksoa ryhmitetty ruotsalainen ilmatorjunta ampui sodan kestäessä useaan otteeseen varoituslaukauksia alueloukkauksiin syyllistyneiksi katsomiansa lentokoneita kohti, suomalaisiakin. Ruotsalaiset eivät internoineet suomalaisia lentäjiä, kuten kansainväliset puolueettomuussäännökset olisivat edellyttäneet, vaan suomalaiskone lensi korjauksen jälkeen takaisin Kemiin. Ilmavoimien pommituslentojen tärkeimpinä kohteina olivat saksalaisten liikenneyhteydet ja leirija parakkialueet. Luftwaffen osuus putosi nollaan Rovaniemen taisteluiden jälkeen. Loput olivat tunnistamattomia. Luku tarkoittaa loukkauskertoja, ei lentokoneiden määriä. Ilmavoimien käytössä olleilla lentokonemäärillä ei puolustukseen kaivautuneisiin joukkoihin, joilla oli vahva ilmatorjunta, olisi kunnollista vaikutusta voinut saadakaan. Myös lukuisia liittoutuneiden pommikoneita teki pakkolaskun Etelä-Ruotsiin sodan aikana. Sodan saldo Lapin sodassa ilmasotatoimet olivat voimaltaan ja merkitykseltään vähäisiä
Siniset hakaristit oli tosin monessa lentoyksikössä jo aikaisemmin vaihdettu kokardeihin. Lentävää henkilökuntaa kaatui neljätoista ja katosi kahdeksan. Valtonen, Hannu. Ilmavoimat menetti vihollisvaikutuksesta yksitoista lentokonetta. Alkoi rauhan aika. Eräs kaikkien osapuolten ilmatoimintaan vaikuttanut seikka oli sää. Pommeja pudotettiin noin 400 tonnia. KeskiSuomen Ilmailumuseo, 1997.. Lentorykmentti 4:n kirjanpidon mukaan lokakuun 1944 alun ja huhtikuun 1945 alun välisenä aikana hyvä tai kohtalainen lentosää vallitsi 43 päivänä, lentojen keskeyttämisiä aiheuttanut n Lipunnosto Kilpisjärvellä 27.4.1945. Toinen maailmansota on Suomen osalta päättynyt. Ilmavoimat tosin menetti Lapin sodassa yhden Mannerheim-ristin ritarin, kun Fokker CX -tiedustelukoneen tähystäjä Paavo Kahla kaatui ohjaajineen Kittilän taivaalla ilmeisesti saksalaisen ilmatorjunnan alas ampumana 23.10.1944. Siitä olemme saaneet nauttia pian 75 vuotta. Luftwaffen pohjoinen sivusta. sää 23 päivänä ja lentokelvoton sää 123 päivänä! Ilmavoimat lensi 870 Saksan asevoimien vastaista sotalentoa, sään tai jonkun muun syyn takia keskeytyneet lennot mukaan luettuna. Valtonen, Hannu. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941–1944. Kari Stenman, 2002. Ei ole kentän paikka tiedossa.” Aikakirjat eivät kerro, olivatko tällaisen käyttäytymisen syynä komentajien henkilökohtaiset skismat vaiko muut epäkohdat. Moni muu tuhoutui onnettomuuksissa. Luutnantti Kahla oli ritari nro 54 päivämäärällä 26.4.1942. Toisin kuin Maaja Merivoimien ei Ilmavoimien sotilaille myönnetty Mannerheim-ristejä saksalaisia vastaan käytyjen sotatoimien perusteella. Lentorykmentti 4 vastasi esimerkiksi erääseen lentoryhmä Sarkon sille antamaan tehtävään lokakuussa: ”Eilisessä käskyssä käsketty tiedustella Ivalon lentokenttä. Eräs Lapin sodan peruja oleva ilmiö näkyy nykyäänkin jokaisessa Puolustusvoimiin kuuluvassa ilma-aluksessa: 1.4.1945 Ilmavoimien esikunta käski lentokoneidemme uudeksi kansallisuustunnukseksi valko-sini-valkoisen kokardin. Pohjoinen ilmasota. Lentorykmentti 4. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 79 mäiset Tornion maihinnousun tukemiseen liittyvät tehtävänsä vasta maihinnousun alettua. Suomeen liittyvät sotatoimet syksystä 1944 kevääseen 1945. Keski-Suomen Ilmailumuseo, 1996. Aiheesta lisää: Keskinen, Kalevi & Stenman, Kari. Lentoryhmä Sarko antoi syksyllä joskus tehtäviä suoraan pommituslaivueille ohittaen näin lentorykmentti 4:n, mikä ei toki ollut Ilmavoimissa ennenkuulumatonta: talvisodassa ja vielä paikoin jatkosodan alussa virheellistä johtamistapaa käytti usein Ilmavoimien esikunta. Lentoryhmä Sarkolla ja lentorykmentti 4:llä näyttää olleen välillä muutakin hankausta. Näistä ilmatorjunta ampui alas kymmenen ja mustaristinen hävittäjä yhden
Se oli operaatio Bodenplatte.. Jälkimmäisen 352. Göringin Luftwaffe nousi kuitenkin siivilleen ja hyökkäykseen vielä kerran. 75 VUOT TA SIT TEN 80 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 n Hävittäjärykmentti 11:n Messerschmitt Bf109ja Focke Wulf 190 -hävittäjät iskevät USAAF:n Aschin tukikohtaan operaatio Bodenplattessa. hävittäjärykmentin P-51 Mustangit starttaavat torjuntaan tilanteen ollessa jo päällä. Ilmasota Saksan yllä jatkui toki sodan loppuun asti katkerana kamppailuna liittoutuneiden pommitusilma-armadoja ja vetäytyvää Wehrmachtia ahdistelleita rynnäkkökoneita vastaan, mutta viimeinen varteenotettava – vaikkakin toivoton – hyökkäys nähtiin viimeisen vuoden ensimmäisenä aamuna. OPERAATIO BODENPLATTE Keväällä 75 vuotta sitten kaikki oli kolmannen valtakunnan näkökulmasta jo mennyttä
81 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Luftwaffen viimeinen hyökkäys n TEKSTI: TIMO SÄYRINEN, KOMENTAJAKAPTEENI EVP
Pöllyävä lumi peitti osittain toinen toistaan seuraavien hävittäjien lentäjien näkökentät, kunnes he starttinopeuden saavutettuaan vetivät sauvoista, ja hävittäjien nokat nousivat horisontin takaa kurkistelevan auringon kirkastamaa taivasta kohti. n Alla: RAF:n Avro Anson -kuljetuskone Everen tukikohdassa Luftwaffen hyökkäyksen jäljiltä.. Komentaja käänsi katseensa eteenpäin ja havaitsi etupuolellaan kaksi kaksimoottorista lentokonetta, jotka olivat startanneet joitakin minuutteja aikaisemmin. Muodostelman kärjessä laivueen komentaja, 172 ilmavoittoa saavuttanut majuri Anton Hackl painoi kojelaudassa olevaa säädintä, ja sähkömoottorit alkoivat vetää laskutelineitä sisään. 82 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 75 VUOT TA SIT TEN N ordhornin lentotukikohta, luoteinen Saksa, kello 8 uudenvuodenpäivän aamuna 1945. Hackl veti hävittäjänsä loivaan vasempaan nousukaartoon ja katsoi taaksepäin. Muodostelma kiersi tukikohdan loivalla kaarrolla, jotta kaikki hävittäjät pääsivät liittymään mukaan. Hyvä. Hackl kaarsi niiden perään. Istuimen panssarisuojuksen ja pleksikuomun välistä hän totesi laivueensa muiden hävittäjien seuraavan. Täysillä kierroksilla ulvovat Daimler-Benz 603 -rivimoottorit pöllyttivät kiitoradasta lumipilviä hävittäjärykmentti 26:n toisen laivueen reilu kolmenkymmenen Focke-Wulf 190D -hävittäjän kiihdyttäessä nousukiitoon. Junkers 88 -yöhävittäjiä. Junkersit oikaisivat koilliselle n Yllä: Saksan ilmavoimien komentaja valtakunnanmarsalkka Hermann Göring ja hävittäjäaselajin tarkastaja kenraaliluutnantti Adolf Galland tutkivat karttaa Bf109:n potkurinspinnerin edessä
Edessä oli reilun tunnin lento, jonka jälkeen tiedossa olisi vielä kerran vauhtia ja vaarallisia tilanteita Brysselin koillispuolisessa ilmatilassa. Ajatus oli itse asiassa toteuttamiskelpoinen. Pariisi jäi elokuussa liittoutuneiden haltuun, loppuvuonna käytiin Arnhemin ja Hürtgenwaldin taistelut, jotka voitiin laskea Saksalle jonkunlaisiksi torjuntavoitoiksi. Mutta liittoutuneiden armeijat lähestyivät Saksaa lännestä. Ne oli syyskuun alkuun mennessä vedetty Saksaan uudelleen varustettaviksi ja täydennettäviksi. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 83 lentosuunnalle, ja hetken päästä muodostelma kohtasi Fürstenausta ja Plantlünnesta nousseet ykkösja kolmoslaivueen sekä rykmentille alistetun hävittäjärykmentti 54:n kolmannen laivueen. Polttoainepula ja liittoutuneiden vastahyökkäys pysäyttivätkin saksalaishyökn Focke Wulf 190 F-8.. Samainen huono lentosää myös esti liittoutuneiden lentotoiminnan ja mahdollisti osaltaan Saksan hyvän alkumenestyksen jo alkujaan menetetyssä operaatiossa. Pellot, metsäsaarekkeet ja asutuskeskukset vilisivät hävittäjien alapuolella; tarkoitus oli lentää parikymmentä metriä puiden latvoja korkeammalla aina kohdealueelle saakka, jossa noustaisiin hyökkäyskorkeuteen. Liittoutuneiden eteneminen pysähtyi osin puolustuksen ja osin huoltovaikeuksien takia suunnilleen Ranskan, Luxemburgin ja Belgian itärajoille. Siitä oli niin kauan ja toisaalta vain viisi vuotta, kun kaikki oli ollut toisin tässä ilmatilassa. Viimeinen yritys Saksa aloitti 16.12.1944 Ardennien vastahyökkäyksen, jonka tarkoitus oli erottaa amerikkalaisten ja brittien armeijat toisistaan ja ottaa haltuun Antwerpenin satama, joka oli liittoutuneiden huollon kannalta keskeinen. Levosta ei ollut tietoakaan. Hävittäjäyksiköt olivat kärsineet raskaita menetyksiä kesä-elokuussa Normandian maihinnousua seuranneissa taisteluissa pohjoisen Ranskan taivaalla. Tällä hän arvioi voitavan aiheuttaa viholliselle ainakin 500 lentokoneen tappiot – lentomiehistöt mukaan luettuna – mikä johtaisi pitkään taukoon Saksan pommituksissa. Suunniteltiin operaatio Bodenplatte (Perusta), massiivinen hävittäjähyökkäys, jonka kohteena olivat liittoutuneiden taktisten ilmavoimien tukikohdat. Bodenplatte oli tarkoitus toteuttaa Ardennien vastahyökkäyksen alussa, mutta tuolloin vallinnut heikko lentosää esti operaation. Puutetta oli kuitenkin polttoaineesta, sen kuljetuskapasiteetista ja logistiikasta sekä mikä pahinta kokeneista hävittäjälentäjistä. Operaatio oli periaatteessa hyvinkin perusteltu, mutta siihen ei ollut huollollisia resursseja. ilma-armeijan pommitusten torjuntaa. Saksan lentokoneteollisuutta ei massiivisista pommituksista huolimatta oltu lähellekään lamautettu. Luftwaffe syksyllä 1944 Saksan ilmavoimat ei vuoden 1944 lopulla ollut kauniisti sanoen kovin hyvässä taistelukunnossa. Mutta nyt oli nyt ja mennyt mennyttä. Vanha maailmankuulu hävittäjä-ässä, Luftwaffen hävittäjäkenraali (vastasi suunnilleen aselajitarkastajaa) Adolf Galland kaavaili ”suurta iskua”. Luftwaffen Luoteis-Saksaan koottu hävittäjävoima varattiin Gallandin taisteluajatuksen vastaisesti hyökkäyksen tukemiseen. Täydennyslentäjien koulutuksen ohella yksiköt jatkoivat lukumääräisesti altavastaajina Saksan yllä lentävien Yhdysvaltojen 8. Kaikkiaan noin 140 lentokoneen vahvuinen osasto kaarsi lentosuunnalle 262 kohti Rotterdamia. Polttoaine ja kalusto eivät olisi ikinä riittäneet tavoitteeseen asti. Tarkoitus oli kerätä 3 000 hävittäjän iskuvoima, jota olisi tarkoitus käyttää hyvän lentosään vallitessa keskitettyyn torjuntaoperaatioon amerikkalaisia pommitusmuodostelmia vastaan
jalkaväkidivisioonan sotilaat saapuivat paikalle. lentueen 23-vuotiaan korpraali Alfred Michelin lyhyt osallistuminen toiseen maailmansotaan on päättynyt. Hyökkäystä edeltävää ja seurannutta lentotiedustelua käytiin viidellä tiedustelulentueella. Hävittäjän moottori vaurioitui, mikä pakotti Michelin tekemään pakkolaskun läheiselle pellolle. Hals und Beinbruch! Brysselin koillispuoli, 1.1.1945 noin klo 9.20. Lentäessään eräiden amerikkalaisten tykistöja ilmatorjunta-asemien ohitse Waldweistroffissa Saksan–Ranskan rajaalueella sai Michelin Bf109G-14 osumia puolen tuuman konekivääritulituksessa. Yöhävittäjät kääntyivät takaisin omiin tukikohtiinsa, kun hyökkäysmuodostelmat saapuivat kohdetukikohtiensa liepeille. 885 Hyökkäyksen kohteena oli 16 liittoutuneiden lentotukikohtaa Belgiassa, pohjoisessa Ranskassa sekä liittoutuneiden hallussa olevalla Alankomaiden kaistaleella. Edellä mainitut yksiköt lensivät lopulta kaikkiaan 885 lentokoneella. Pääosa näistä oli Focke-Wulf 190A-, Focke-Wulf 190Dsekä Messerschmitt Bf109 -hävittäjiä: 109ja Focke A -koneita kumpaakin noin 300 kappaletta ja Focke D:tä noin 200 kappaletta. Vuoden viimeisenä päivänä vallitsi lentoyksiköissä juhlimiskielto ja lentäjille käskettiin nukkumaanmenoajatkin. Hävittäjärykmentti 53:n 16. Operaatioon otti osaa 34 hävittäjä-, kolme maataisteluja kolme pommituslaivuetta sekä yksi erillinen lentue. Focke-Wulf 190:n maataisteluversiota F oli joitakin kymmeniä ja hieman vähemmän Messerschmitt 262ja Arado 234 -suihkukoneita. Syy tähän oli, että suurin osa Luftwaffen pommikoneyksiköistä oli lakkautettu syksyllä 1944. Uudenvuodenaattona 75 vuotta sitten Lufwaffen johto käski kuitenkin toteuttaa operaatio Bodenplatten seuraavana aamuna. Iskuhetkeksi kaikkiin kohdetukikohtiin oli käsketty kello 9.20 valtakunnanaikaa. Michel, joka sai laskussa iskun otsaansa mutta säilytti tajuntansa, yritti paeta läheiseen metsikköön mutta eräs pellon laitaan ryhmitetty USA:n 455. ilmatorjuntapatteriston D-patterin 40 millin tykki ampui pari kranaattia hänen ylitseen. Näiden 885:n lisäksi jokaisen hyökkäysmuodostelman keulilla lensi ”luotseja”, kaikkiaan 44 kaksimoottorista yöhävittäjää, jotka toimivat suunnistajina. Pommikoneita ei äsken mainittuja muutamaa Arado 234 -konetta lukuun ottamatta hyökkäykseen osallistunut. Tutkittuaan hävittäjää amerikkalaiset totesivat, että sen aseilla ei oltu ammuttu.. Michel pysähtyi ja istuutui pellolle odottamaan, kunnes 90. 84 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 käyksen noin viikon kuluttua sen alkamisesta, ja vuoden loppuun mennessä Saksan maavoimat oli perääntymässä lähtöasemiinsa. Michel oli operaatio Bodenplattessa ensimmäisellä taistelulennollaan. Suuri osa Luftwaffen sodan lopulla pikakouluttamista hävittäjälentäjistä ammuttiin alas ensimmäisellä taistelulennollaan. Hävittäjärykmentti 26:n kakkoslaivueen ja kapteeni Walter Krupinskin komentaman kolmoslaivueen hävittäjät n Yksi sadoista
Saksalaiset hävittäjät rynnäköivät kohteisiinsa, lensivät välittömän kenttäalueen ulkopuolelle ja kaarsivat aina uuteen hyökkäykseen, kunnes ampumatarvikkeet olivat lopusn USAAFin Republic P-47 Thunderbolt -hävittäjä Metzin tukikohdassa Luftwaffen käynnin jälkeen.. Pari kolme hyökkäyksen alussa kiitoradan päässä moottoreitaan lämmitellyttä Kanadan kuninkaallisten ilmavoimien (RCAF) Spitfirea nousi ilmaan. Hetken päästä leimahti, ja yhden koneen lento päättyi savujuovaan ja maan pinnalla tapahtuneeseen räjähdykseen. Halsund Beinbruch! n Majuri Anton Hackl. Aseistus: 1 x 30 mm tykki, 2 x 13 mm konekivääri. Pari muuta starttipaikkaa kohti rullannutta Spitfireä joutui saksalaisten tulituksen kohteeksi. Meidän vai heidän, pohdittiin molemmilla puolilla. K-4 oli Bf109:n viimeinen sarjatuotantoversio, jota rakennettiin noin 1 600 kappaletta (Bf109:n kaikkia versioita noin 32 000). Hän painoi radion tangenttia. Ne päätyivät laskutelineet kentästä irrotettuaan ilmataisteluun. Muutaman sekunnin kuluttua rynnäköivien saksalaisten hävittäjien tykkien kranaatit ja raskaiden konekiväärien sarjat tavoittelivat liittoutuneiden parkkeerattuja lentokoneita, ilmatorjunta-asemia, ajoneuvoja ja materiaalivarastoja. Kohde suoraan edessä. Isketään kiinni. Palveluskäyttöön K-4 tuli lokakuussa 1944. Halsund Beinbruch!” Hackl painoi kaasuvivun eteen ja käänsi ohjaussauvan päässä olevien aseiden varmistimen eteen. ”Kohde suoraan edessä. K-4:n lisäksi Bodenplatteen osallistui sataysin vanhempiakin versioita. Siipipinta-ala: 16,02 m 2 Starttipaino: 3 400 kg Siipikuormitus: 208 kg/m 2 Nopeus: 710 km/h Nousunopeus: noin 1 200 m/min Lakikorkeus: 12 000 m Toimintasäde: 850 km ilman lisätankkia. RCAF:n luutnantti Dave Hardling oli lentänyt viimeisen taistelulentonsa. Isketään kiinni. Nopea vilkaisu nopeusmittariin osoitti sen värisevän jossakin 500 km/h paremmalla puolella. Messerschmitt Bf 109K-4 Pituus: 9 m Kärkiväli: 9,9 m Voimalaite: Daimler-Benz 605D -rivimoottori, 12 sylinteriä, 1 800 hv. Siitä huolimatta kentän seisonta-alueelle parkkeeratut lentokoneet muuttuivat toinen toisensa jälkeen savuaviksi ja palaviksi hylyiksi. 85 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 vetivät puunlatvojen korkeudelta ylöspäin. Kanadalaiset lentäjät avasivat kuomunsa ja pakenivat juosten hetkeä ennen kuin heidän hävittäjänsä muuttuivat alumiiniromuksi. Mustat ristit ja sini-valko-punaiset kokardit kieppuivat taivaalla. Majuri Hackl kerkesi näkemään takaisin itää kohti kaartavan Junkers 88:n hahmon ennen kuin hänen huomionsa kiinnittyi etusektoriin, jossa näkyi Everen lentotukikohta. Tukikohdan suojana olleet ilmatorjuntamiehet tointuivat yllätyksestä ja alkoivat syytää rautaa taivaalle yhdellätoista 40 millin Bofors-ilmatorjuntatykillä ja lukuisilla pikakivääreillä
Sodan loppupuolella hän toimi useissa Luftwaffen ylemmän johdon tehtävissä sekä eräiden operatiivisten johtoportaiden komentajana. Esimerkiksi hyökkäysmuodostelmien lentoreitit oli suunniteltu tarkasti käännepisteineen ja lentoaikoineen. Sitä on mahdoton näin jälkikäteen tietää. Luftwaffen hävittäjälentäjät kritisoivat sitä, että operaatio Bodenplatte oli suunniteltu (heidän tottumuksiinsa nähden) liian yksityiskohtaisesti. Olisiko hävittäjätaustainen mies kyennyt suunnittelemaan hyökkäyksen, joka olisi menestynyt paremmin. DIETRICH PELTZ. HÄVITTÄ JÄRYKMENTTI 3:N ”vierailun” seurauksia Eindhovenissa: entinen RAF:n Hawker Typhoon -hävittäjä. Sodan alkupuolella hän lensi lentueen päällikkönä ja laivueen komentajana taistelulentoja Puolan ja lännen sotaretkillä sekä vielä operaatio Barbarossan aikana, kaikkiaan yli 300 lentoa. 86 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 75 VUOT TA SIT TEN T ämä sotilas oli vastuussa operaatio Bodenplatten suunnittelusta ja toteutuksesta: kenraalimajuri Dietrich Peltz, Luftwaffen II Jagdkorpsin eli II hävittäjäarmeijakunnan komentaja. Peltz oli koulutukseltaan ja taistelukokemukseltaan pommikonemies
Hyökkäyksen jäljiltä noin 70 saksalaiskonetta vaati korjaustoimenpiteitä ennen seuraavaa lentotehtävää. Evereen hyökänneiden kahden saksalaislaivueen noin 60 hävittäjästä 19 jäi palaamatta kotiinsa. rykmentin komentaja everstiluutnantti Johnnie Johnson käski jatkuvan hävittäjäpartioinnin mahdollisten jatkohyökkäysten varalta – tosin käytettävissä ei enää ollut montaakaan lentokelpoista konetta. Tili Yllä kuvattu hyökkäys Everen lentotukikohtaan oli eräs Bodenplatten menestyksekkäimmistä osataisteluista. Lentokonetappioita pahempia olivat kuitenkin lentäjien menetykset. Everessä tuhoutui 34 ja vaurioitui 29 liittoutuneiden lentokonetta. Tämän artikkelin lähteenä käytetyssä Manrhonin ja Pützin teoksessa on arvioitu liittoutuneiden menettäneen operaatio Bodenplattessa kaikkiaan 305 lentokonetta lentotukikohtiin tuhottuina ja 15 alas ammuttuina. Siitä huolimatta, että hyökkäys tuli vastapuolelle yllätyksenä, menetti Luftwaffe tuhoutuneina 271 hyökkäykseen osallistunutta lentokonetta – karmivat 30 %! Lisäksi matkalle jäi yhdeksän yöhävittäjä-luotsia. Seurasi kaarto idän suuntaan ja vakautus vaakalentoon – ei saanut kuitenkaan unohtaa ilmatilan tarkkailua liittoutuneiden hävittäjien varalta. Tukikohtaan ryhmitetyn RCAF:n 127. Syitä Luftwaffen kärsimiin raskaisiin tappioihin voidaan luetella ainakin kolme: 1. Tukikohdassa palo-, lääkintäja korjausmiehet pääsivät tehtäviinsä. Lopuista noin 45 oli kokeneiksi laskettavia rivilentäjiä. Miehiä, joita Luftwaffella ei 75 vuoden takaisen vuodenvaihteen olosuhteissa olisi ollut varaa menettää. Luotsien miehistöjä mukaan laskematta 213 lentäjää kaatui, katosi tai jäi sotavangeiksi. Majuri Hackl saattoi Nordhornia kohti lentäessään nähdä Everen tukikohdasta nousevan savupilven kymmenien kilometrien päähän. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 87 sa. Noin kaksikymmentä saksalaislentokonetta menetettiin uudenvuodenpäivänä 1945 omassa tulessa – kuitenkin runsaasti vähemmän kuin mitä jossakin ilmasotakirjallisuudessa on annettu ymmärtää. Saksan kannalta oli erityinen töppäys, että oma ilmatorjunta aiheutti hyökkääville lentokoneille tappioita sekä niiden menoettä paluulennoilla: ilmatorjuntayksiköille ei oltu ilmoitettu etukäteen omasta hyökkäyslennosta. Lisäksi tukikohdissa vaurioitui 190 lentokonetta. Näistä kolme oli lentorykmenttien komentajia, viisi laivueen komentajia ja 14 lentueenpäälliköitä. Hyökkäyshetkeksi oli käsketty suhteellisen myöhäinen kellonaika, 9.20, mikä tarkoitti, että useista liittoutuneiFocke-Wulf 190D-9 Pituus: 10,2 m Kärkiväli: 10,5 m Voimalaite: Daimler-Benz 603 -rivimoottori, 12 sylinteriä, 1 750 hv (2 050 hv hätätehoilla) Siipipinta-ala: 18,3 m 2 Starttipaino: 4 300 kg Siipikuormitus: 233 kg/m 2 Nopeus: 690 km/h Nousunopeus: 1 020 m/min Lakikorkeus: 12 000 m Toimintasäde: 840 km Aseistus: 2 x 20 mm tykki, 2 x 13 mm konekivääri Luftwaffe menetti tuhoutuneina 271 hyökkäykseen osallistunutta lentokonetta.. Everen ilmatila rauhoittui hyökkäyksen kestettyä noin 15 minuuttia
88 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 75 VUOT TA SIT TEN F ocke-Wulf 190 tuli palveluskäyttöön syksyllä 1941, ja sitä voitiin pitää maailman parhaana yksimoottorisena hävittäjänä suunnilleen alkuvuoteen 1944 saakka, jolloin liittoutuneet saivat käyttöön riittäviä määriä P-51 Mustangeja sekä Griffonin moottorilla varustettuja Spitfire-koneita. Luftwaffen hävittäjissä käytetyt merkinnät mahdollistivat joissakin tapauksissa tarkemmankin tunnistuksen. Lentäjä Wilhelm Ade selvisi, mutta hänet ammuttiin uudestaan alas 14.1., jolloin hän haavoittui. Ylinnä kuvassa oleva Focke-Wulf Fw 190 A-8 960553 tuhoutui Baarnissa 1.1.1945. Focke Wulf-190A-8 Pituus: 9 m Kärkiväli: 10,5 m Voimalaite: BMW 801 -tähtimoottori, 14 sylinteriä, 1 700 hv Siipipinta-ala: 18,3 m 2 Starttipaino: 4 400 kg Siipikuormitus: 241 kg/m 2 Nopeus: 660 km/h Nousunopeus: 900 m/min Lakikorkeus: 11 400 m Toimintasäde: 800 km Aseistus: 4 x 20 mm tykki, 2 x 13 konekivääri Focke-Wulfin kaikkia versioita rakennettiin noin 20 000 kappaletta.. Focke-Wulfin kaikkia versioita rakennettiin noin 20 000 kappaletta, joista yleisin oli kesällä 1944 käyttöön saatu A-8: noin 6 700
Lentävän henkilökunnan tappiot olivat minimaalliset. Ilmataisteluissa Luftwaffe menetti noin 70 lentokonetta. Muutaman tukikohdan tapauksessa hävittäjät pääsivät iskemään Luftwaffen muodostelmiin kiinni ja aiheuttamaan suhteellisen suuria tappioita. (”Halsund Beinbruch” = ”Kurkkua ja jalkaa poikki” oli saksalainen sotilassananparsi, jolla toivotettiin taisteluonnea.) Aiheesta lisää Manrho, John & Pütz, Ron. Luftwaffe ei uudenvuodenpäivän 1945 jälkeen enää tehnyt useiden satojen lentokoneiden vahvuisia hyökkäyksiä. 3. Bodenplatte, Luftwaffe’s last hope. Syvemmällä Saksassa sijainneet yksiköt jatkoivat Bodenplattea on pidetty Luftwaffen taktisena, joskin kalliilla hinnalla saavutettuna voittona mutta strategisena tappiona. Ilmataistelutaidot ja esimerkiksi kyky väistää ilmatorjuntaa pintakorkeuksissa tapahtuvalla tiukalla liikehdinnällä eivät vastanneet taistelun vaatimuksia. Koala-kustannus, 2013. Vuodenvaihteessa 1944–45 keskimääräisen saksalaisen hävittäjälentäjän koulutustaso ja taistelukokemus eivät olleet kovin korkealla tasolla. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 89 den tukikohdista oli jo startannut hävittäjiä rutiinitehtäviinsä. Manrhon ja Pützin mukaan saksalaislentokoneiden tuhoutumisten syyt operaatio Bodenplattessa jakaantuivat seuraavasti: • Liittoutuneiden ilmatorjunta: 47 % • Liittoutuneiden hävittäjät: 23 % • Kaksi äsken mainittua yhdessä: 5 % • Saksalainen ilmatorjunta: 5 % • Onnettomuudet: 9 % ja • Tuntematon syy: 11 %. Anton Hackl ja Walter Krupinski selvisivät operaatio Bodenplattesta ja koko toisesta maailmansodasta hengissä, mikä oli saksalaisille hävittäjälentäjille harvinaista. Bodenplattea on pidetty Luftwaffen taktisena, joskin kalliilla hinnalla saavutettuna voittona mutta strategisena tappiona. Saksa oli hyökkäystä edeltävinä kuukausina ampunut V-1-ohjuksia Belgiassa sijaitseviin kohteisiin. Kokeneimmat Luftwaffen hävittäjälentäjät säilyivät vaarallisina vastustajina liittoutuneiden ilmavoimille, vaan hekään eivät Saksaa vastaan käynyttä sodan kohtalonkelloa enää voineet pysäyttää. Mutta keväällä läntiseen Saksaan ryhmitetyt hävittäjäyksiköt tukivat vielä maavoimia muun muassa liittoutuneiden Reinin ylityksen yhteydessä ja Ruhrin mottitaisteluissa. Liittoutuneet olivat sen vuoksi keskittäneet alueelle runsaasti ilmatorjuntaa: sitä oli lentotukikohtien lähiympäristön ja rintamajoukkojen lisäksi runsaasti myös muualla maastossa. 2. Hieman teatraalisestikin on sanottu: Bodenplattesta Luftwaffe ei enää ikinä toipunut. Caldwell, Donald. Liittoutuneidenkin lentokonetappiot olivat vakavia, mutta niiden suhteellinen osuus kokonaisvahvuudesta ei ollut katastrofaalinen, ja koneet kyettiin korvaamaan viikon parin sisään. strategisten pommitusten torjuntaa. Anton Hackl ja Walter Krupinski selvisivät operaatio Bodenplattesta ja koko toisesta maailmansodasta hengissä.... Mitä Luftwaffe saavutti. Sodan päättyessä ensin mainitulla oli tilillään 192 ja jälkimmäisellä 197 ilmavoittoa. JG 26, Kanaalin Ässät. Hikoki Publications, 2004
Tähtäin, jolla osuu aina n TEKSTI: JARMO SINKKONEN YLEISESIKUNTAEVERSTILUUTNANTTI EVP ONE SHOT, ONE KILL SM A SH 20 00. Pikatilanteita ja lyhyitä ampumaetäisyyksiä varten aseen tähtäin toimii myös normaalina punapistetähtäimenä. Taistelu vihollisen tulen alla, pulssi 160, huono ampuma-asento, taisteluuupumus, tilannetietoisuuden puutteen luoma stressi – ihan tavanomainen tilanne jalkaväkitaistelijalle niin maastossa kuin asutuskeskuksessakin. Hyvä osuma vaarantuu lukuisista ampujaa kuormittavista häiriötekijöistä. Omassa luokassaan tähtäimen pitäisi olla toistaiseksi ainutlaatuinen, jos valmistajaa uskoo. Kyseessä on eräänlainen kiväärin tulenjohtojärjestelmä. Taistelutilanteessa tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Nykyteknologia on otettu avuksi, kun pyritään eliminoimaan taistelijan häiriötekijöitä osuman saavuttamiseksi paineen ja taistelurasituksen alla. Valmistajan edustajan Hadas Weizmanin mukaan tähtäimen hinta on muutamia tuhansia Yhdysvaltain dollareita. Tutustuimme tuotteeseen huolellisesti. Tähtäin sopii erityisesti poliisille ja turvallisuusjoukoille terroristitai panttivankitilanteissa, jolloin sivullisten loukkaantumisen riski pienenee merkittävästi. 90 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A S uomen Sotilas tutustui SMASH 2000 -tähtäimeen DSEI 2019 -puolustustarvikemessuilla syyskuussa. Israelilainen Smart Shooter Ltd on kehittänyt seuraavan sukupolven SMASH 2000 -kivääritähtäimen, jolla osuu. Nyt on raportin aika
Olipa maali sitten paikallaan tai liikkeessä. Uskomme kuitenkin, että on maalitilanteita, joissa järjestelmällä on vaikeuksia tunnistaa maalia. Suomen Sotilas testasi tähtäintä Lontoon DSEI-messuilla viime syksynä. Tähtäinjärjestelmä nostaa osumatodennäköisyyttä ryhmän sisällä siten, että kaikki pääsevät hyviin suorituksiin lyhyemmällä koulutuksella ja vähemmällä harjoittelulla. Tätä emme ikävä kyllä päässeet messuolosuhteissa kokeilemaan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 91 Ampumaan Ampuja valitsee maalin, lukitsee sen seurantaan ja painaa liipaisimesta – mutta tähtäinjärjestelmä laukaisee aseen vain, jos laukaus osuisi. Tähtäimen hahmontunnistusalgoritmi löytää maalin ja lukittuu siihen. Toki hahmontunnistus kehittyy koko ajan, jos kohta niin vastatoimetkin. Esimerkkinä hyvin naamioitunut taistelija runsaan aluskasvillisuuden joukossa tai vastaavat tilanteet, joissa ei ole ympäristöstään erottuvaa hahmoa. Pääosassa tämän päivän ampumatilanteita tähtäin kuitenkin saamamme käsityksen mukaan kykenee tunnistamaan osoitetun maalin. Nyt tähtäimen laskin laukaisee aseen, kun aseen piipun suunta on oikea. Ne, jotka ovat harjoitelleet ammuntaa laseriin perustuvalla harjoituslaitteella, muistavat, kuinka tähtäysvaiheessa osumapiste käy usein maalissa, mutta sitten laukaisuhetkellä tulee kuitenkin ohilaukaus. Osuu! Merkittävän edun uusi tähtäin tuo joukkojen kouluttamiseen. Israelilaisten esimerkkitestin mukaan, kun ammutaan 100 metrin etäisyydelle liikkuvaan maaliin seisaaltaan ilman tuJärjestelmä täyttää MIL-STD 810 -vaatimukset. Tähtäimen toiminnasta saa selkeän kuvan valmistajan sivulta, jossa on tarjolla lyhyt videopätkä (www.smart-shooter.com). Ampuja siis hakee lukittua maalia tähtäinkuvioon uudelleen liipaisin pohjassa, ja laukaus lähtee vasta, kun se laskimen mukaan osuu. SM A SH 20 00. Tähtäimeen sisältyy valonvahvistintoiminto, joten se toimii myös huonoissa valaistusolosuhteissa. Osuma on taattu suurella osumatodennäköisyydellä, kunhan taistelija pystyy tähtäämään maaliin kutakuinkin rauhallisesti. Huonoissa valaistusolosuhteissa pisin käyttöetäisyys riippuu muun muassa valon määrästä ja maalin kontrastista, eikä valmistaja näin ollen ilmoita mitään tarkkaa ampumaetäisyystietoa yökäytölle. Aseella voi tähdätä mitä tahansa maaleja tai maalin osia, kuten autonrengasta. Ampumaetäisyys päiväolosuhteissa tähtäimellä on noin 300 metriin saakka myös liikkuviin maaleihin, tietysti edellyttäen, että ase ja ampumatarvike soveltuvat siihen
Lue lisää droonien torjunnan teknologioista lehtemme seuraavista numeroista. Tehokas ampumaetäisyys on valmistajan ilmoituksen mukaan noin 200 metriä päiväolosuhteissa. Esimerkkeinä standardin tärkeimmistä käyttökestävyysvaatimuksista ja testeistä mainittakoon kuumuus ja kylmät olosuhteet, sade, kosteus, jäätyminen, pöly ja hiekka, tärinä, iskut ja aseen rekyylin sieto. Suomen Sotilas suosittelee testaamaan. Niihinkin tutustuimme Lontoossa viime syksynä. Sotakelpoista tekniikkaa Tähtäin painaa aika tarkalleen kilon, ja se kiinnitetään aseen Picatinny-kiskoon (MIL-STD-1913). Maalin lukitseminen seurantaan tehdään lasereita ja valonlähteitä käyttämään tottuneille tuttuun tapaan aseen kädensuojukseen (etutukkiin) kiinnitettävällä painikkeella, joten kaikki toiminta tapahtuu ampumaotetta aseesta muuttamatta. Tällä hetkellä tähtäin on heti tarjolla ainakin M4-karbiiniin, AR-15-rynnäkkökivääriin ja SR25 (M110) -tarkka-ampujakivääriin. Tehokas ampumaetäisyys on valmistajan ilmoituksen mukaan noin 200 metriä päiväolosuhteissa. Tähtäinjärjestelmä on kenttäolosuhteissa testattu, ja se on ollut operatiivisessa käytössä Israelin asevoimilla (IDF) vuodesta 2018 lähtien – erään lähteen mukaan laitteita on hankittu IDF:lle 2 250 kappaletta. Pitäisi päästä testaamaan kunnolla. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sotilaallisen käyttöympäristön ja kovan käsittelyn vaatimuksia. JA A KK O PU U PE RÄ. Plus-versio sisältää myös miehittämättömien pienoisilmaalusten (droonien) pudottamiseen soveltuvan ampuma-arvojen laskennan. Laskimeen voidaan asiakkaan toiveiden mukaan ohjelmoida muidenkin aseiden ja patruunoiden ballistiikka. SMASH 2000 -tähtäimen paremmin varustettuun versioon (SMASH 2000 Plus) sisältyy myös ampumatilanteen tallennus sekä koulutuspalautetoiminto, joita voidaan käyttää tapahtumien jälkikäteiseen todentamiseen ja palautteen antamiseen. Alkuperäinen liipaisinkoneisto muutetaan järjestelmään sopivaksi vaihtamalla aseeseen kahva, jossa on tarvittava tekniikka. 92 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A kea, ampumatulokset paranivat todella merkittävästi. Tavanomaisella punapistetähtäimellä ensimmäisen laukauksen osumatodennäköisyys ampumakoulutuksensa vasta aloittaneille oli %, valmiiksi koulutetuilla ampujillakin se oli vain 20 %! SMASH-tähtäintä käytettäessä oli tulos molemmilla vertailuryhmillä sama 80 %! Olivatpa testiolosuhteet mitkä hyvänsä, tähtäin antaa merkittävän edun tositilanteessa. Suomen talvipakkasilla päästään tuskin aivan samaan. Toisaalta nykyisen militääripienelektroniikan vähäisen virrankulutuksen ja kunnollisten virtalähteiden pakkasenkeston tuntien ei välttämättä jäädä kauaskaan. Samalla tehokkaan ampujan vaatima koulutusaika lyhenee merkittävästi. Virtalähteenä toimii litiumioniakku, joka valmistajan mukaan takaa 72 tunnin toiminta-ajan tai 3 600 laskinavusteista tarkkuuslaukausta. Järjestelmä on herättänyt mielenkiintoa laajasti, ja se on ollut testeissä ainakin Yhdysvalloissa. Järjestelmä täyttää MIL-STD 810 -vaatimukset
nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 93 Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä
Se oli osa syvän taistelun oppia, joka oli kokenut tosin kovia Stalinin puhdistuksissa. 94 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN Neuvostoliiton Suomen valloitussuunnitelmaan kuului vahva pommitusstrategia, joka oli omaksuttu osaksi punaarmeijan sodankäyntiä 1930-luvun mittaan. Suomen epäonnistuneet terroripommitukset olivat samalla kuin esipuhe edessä olevan suursodan kauhuille, 80 vuotta sitten. Neuvostoliiton siviilikohteisiin tekemillä pommituksilla oli kuitenkin päinvastainen vaikutus kuin Kremlissä oli suunniteltu. TALVISODAN SA -K U VA. Alkujaan italialaisen Douhetin ilmasotateoria oli omaksuttu soveltaen nykyaikaisen tieteellisen sotateorian ja modernin sotatieteen syntymaassa, tieteellisen maailmankuvan nimeen vannoneessa työläisten ihannevaltiossa. Pommittamalla sotilaskohteiden lisäksi kaupunkeja Neuvostoliitto uskoi – juuri Giulio Douhetin teorian mukaisesti – lamauttavansa Suomen sekä toiminnallisesti että henkisesti. Raukkamaiset hyökkäykset todistivat suomalaisille, että ainoa vaihtoehto oli taistella raakalaisia vastaan
Hävittäjätorjunnan merkitys oli paljon ilmatorjuntaa pienempi SA -K U VA. Saksalaiset olivat noudattaneet italialaisen sotateoreetikon kyynisiä oppeja jo Espanjan sisällissodassa. Yhteistyöhön oli palattu syksyllä 1939. Tulevat totalitaariset viholliset olivat saaneet Välimereltä itselleen harjoituskentän. Erityisen suuri merkitys talvisodassa oli juuri ilmatorjunnalla, jonka koulutus ja osin varustaminenkin lepäsi pitkälti suojeluskuntien varassa. Sama koski ilmavalvontaa, jossa panoksensa antoivat suojeluskuntalaisten sisaret – lotat. Sitten olikin Suomen vuoro. 95 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 n Ilmapommituksen tuhoja Helsingissä. TAIVAALLA Ylivoimaa vastaan n TEKSTI: MIKA KULJU K aikki muistavat Guernican. Mekanisoidun sodan tekniikkaa ja taktiikkaa Saksa ja Neuvostoliitto olivat kehitelleet yhdessä jo 1920-luvulla. Suomalaiset puolustivat kotejaan ansiokkaasti käytännössä jokaisella paikkakunnalla, jonne oli mahdollista saada ilmatorjuntaan tarkoituksenmukaisia aseita
Pommittajista suomalaiset saivat tottua sodan alussa varsinkin Tupolev SB2:n vierailuihin. Suomalaiset saivat lisäksi ilmaan yhden sotasaalispommittajan ja kaksi neuvostoliitolaisilta otettua hävittäjää. Vaikka Suomi ei päässyt lähellekään Neuvostoliiton ilmaylivoimaa, olivat lentäjien saavutukset ja taidot ilmassa vertaansa vailla. Suomalaisten laskelmien mukaan viholliskoneista 60 prosenttia oli hävittäjiä. Punatähtisten ilmaherruutta voisi kuvata totaaliseksi, mikä näkyi esimerkiksi siinä, etteivät neuvostoliittolaiset juuri vaivautuneet huomioimaan lentokentillään suomalaisten vastaiskujen mahdollisuutta. Ylitse muiden nousee luutnantti Jorma Sarvannon epävirallinen maailmanennätys loppiaisena 1940. Hankinnoissa tuli eteen myös yllättäviä käänteitä. Saksa toimi muutenkin talvisodan aikana Molotovin ja Ribbentropin mukaan nimetyn sopimuksen hengessä. Kuten muussakin varustautumisessa, myös ilmasodan osalta Suomi oli Neuvostoliittoon nähden alakynnessä sekä määrällisesti että laadullisesti. Sarvanto amBL-129-pommikone lähtee Tikkakoskelta 7.3.1940. Esimerkiksi Fokker-hävittäjät saavuttivat ilmavoittosuhteen 16:1. Näistä oli tyydyttävästi tai hyvin taistelutehtäviin kykeneviä ja lentokunnossa ainoastaan 76 konetta, joista Fokker D.XXI -hävittäjiä oli 31 ja Bristol Blenheim -pommikoneita 17. n Neuvostoliiton eniten käyttämä hävittäjä Polikarpov I-153. SA -K U VA. Heti sodan alkuvaiheessa suomalaiset tekivät arvion, että vastassa oli peräti 800 viholliskonetta. Jääkäriupseerilla ei ollut lainkaan lentäjätaustaa. Suomi yritti talvisodan aikana ostaa Saksasta Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä ja Junkers Ju 87 -syöksypommittajia, mutta myyjän penseyden vuoksi kauppoja ei syntynyt. Talvisodan yleiskuvaan kuuluikin, että Neuvostoliitto hallitsi ilmatilaa mielin määrin. Niinpä varsinkin sodan alkuvaiheessa puolustajien mielialaa nosti suuri määrä alasammuttuja neuvostoliittolaisia pommikoneita, jotka olivat lähteneet matkaan ylimielisesti ilman hävittäjien suojaa. Sota Suomen ilmapuolustus oli koottu YH:n aikana kenraalimajuri Jarl Frithiof Lundqvistin komentoon. Kaikki tämä oli pois ilmaja hävittäjätorjunnasta – ilmapuolustuksesta. Niin, sekin oli Douhetin oppien mukaista… Nopeita hankintoja ja sankaritekoja Suomi oli yrittänyt hankkia kiireellä vahvistuksia Ilmavoimiinsa, mutta ostokset olivat auttamatta myöhässä. Suomen varustautuminen ilmasotaan oli syksyllä 1939 vasta valmisteluvaiheessa, joten joulukuun alussa käytössä oli 121 sotatoimiin tarkoitettua lentokonetta. Kaikkiaan Suomi osti sodan aikana 99 hävittäjää ja sai lahjoituksena 40 hävittäjää. 96 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN jo osin siksi, että pienten Ilmavoimiemme varustamisessa oli käytetty iso osa resursseista – meilläkin Douhetin oppien mukaan – pommikoneisiin, joita ei sitten koskaan ollut kuitenkaan varaa hankkia kylliksi. Kaikille talvisodan historian lukijoille ovat tuttuja kuvaukset, joiden mukaan punatähtiset pommittajat pääsivät kaikessa rauhassa kylvämään tuhoa suomalaisiin kohteisiin. Suomi osti Italiasta 25 kappaletta Fiat G.50 -hävittäjiä, jotka oli tarkoitus koota Ruotsissa loppuvuodesta 1939. Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen elokuussa 1939 solminut Saksa kuitenkin esti rautatiekuljetukset, joten osat laivattiin Göteborgiin. Neuvostoliiton ilmavoimien eniten käyttämä hävittäjä oli Polikarpov I-153, joka oli suomalaisten käytössä olleeseen vastustajaansa, hitaaseen Fokker D.XXI:een verrattuna ketterämpi ja nousukykyisempi. Koneet koottiin SAABin tehtailla Trollhättanissa ja lennettiin Suomeen helmikuusta 1940 lähtien
Hän on toimittaja, joka on paneutunut varsin hyvin niin sotilaiden kuin tiedustelunkin maailmaan ja on vielä sujuva kirjoittaja. Vuonna 1988 ilmestyi Neuvostoliiton hyökkäyksestä Ruotsiin kertova Operation Garbo. Viimeistään Krimin valtaus 2014 herätti maailman näkemään, ettei Venäjä epäröi käyttää väkivaltaa. Kirjan juoni eroaa muista siinä, että tarinassa hallitusvallan saaneiden ruotsidemokraattien kumartelu Moskovan suuntaan edesauttaa venäläisten hyökkäystä. Lieneekö Krimin tapahtumat panneet liikkeelle Naton entisen kakkosmiehen, brittikenraali Richard Schirreffin, joka julkaisi vuonna 2016 kirjan War with Russia. Kirja käsitteli paitsi Venäjän hyökkäystä Baltiaan, asetti se myös kyseenalaiseksi Naton kyvyn tehdä päätöksiä sodan sattuessa. Jäljelle jää Ilkka Remes. Eikä tilanne ole tainnut toistaiseksi miksikään muuttua. Toinen akilleenkantapää on asejärjestelmien kuvaus. Jälkimmäinen oli jokin vuosi sitten vierailevana opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kirjoittajanimen Harry Winter takana olivat eversti Bo Hugemark, Ruotsin puolustustutkimuslaitoksen FOI:n tutkimusjohtaja Ingemar Dörfer sekä toimittaja Lars Christiansson. Dystopia myy. Päätökset tehdään konklaavissa, jossa kaikki jäsenmaat ovat paikalla, ja moni on epäillyt, että päätöksen sisältö tiedetään Moskovassa ennen kuin useimpien Nato-maiden pääkaupungeissa. Ja kuinka ollakaan. Neuvostoliiton hajottua lavensi Tom Clancy kirjojensa teemaa asetelmasta USA-Neuvostoliitto, eikä Ruotsissakaan ilmestynyt kirjoja itänaapurimme aggressioista. Mutta Remeksen tarinat sortuvat naivisti esitettyihin ja sellaisenaan turhiin henkilösuhteisiin ja niiden kuvaamiseen. 98 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 KNUUTI Jukka Knuuti KUN TOM CLANCY alkoi 1980-luvulla julkaista tarinoita Neuvostoliiton ja lännen välisistä aseellisista konflikteista (esim. Ruotsissa on sotateemaa pitänyt esillä muun muassa kirjakerho Svenskt militärhistoriskt bibliotek. Maan vahvat asevoimat ajettiin alas, ja yleinen asevelvollisuuskin lopetettiin toistaiseksi Venäjän hyökkäys Georgian kimppuun vuonna 2008 antoi maailmalle muistutuksen, että ikuista rauhaa saadaan vielä odottaa. Luin sen, kun energia-alan ekspertti kehui minulle kirjan skenaariota: Suomen energiahuollon kaataminen talvipakkasella. Kun meillä puhuttiin kriiseistä ja niiden syvenemisestä, Ruotsin kurssilla sanottiin aina i kris och krig. Toki tarinassa oli ansionsakin. Ja kuinka ollakaan, keväällä 2018 jaettiin jokaiseen ruotsalaiseen talouteen kirjanen Om krisen eller kriget kommer. Ruotsiksi Schirreffin kirja käännettiin heti seuraavana vuonna. Tuorein alan kirja on sen viime syksynä kustantama Ryskt anfall 2023. Sama koski tietysti maanpuolustuskursseja. Nyt oli muotoa lievennetty ja otettu mukaan myös kriisit. Hänellä on kirjoissaan hyviä ideoita, kuten vuonna 2014 ilmestyneessä Jäätyvä helvetti -teoksessa. Schirreff asetti kyseenalaiseksi myös Natomaiden kyvyn taistella Venäjää vastaan, kun ne ovat kilvan leikanneet puolustuskykyään. ammattisotilaita: kenraalimajuri Björn Anderssen sekä everstiluutnantti Tommy Jeppsson. SUOMESSA ei mahdollisen sodan kuvailu kiinnosta. Punaisen lokakuun metsästys), oli Ruotsi pian samoilla markkinoilla. Suomessa valmisteltiin muistaakseni 1960-luvulla vastaavanlaista kriisiopasta, mutta siitä luovuttiin. Sen ohjelma ja järjestelyt olivat varsin samanlaiset kuin omalla valtakunnallisella maanpuolustuskurssillamme, jonka olin käynyt muutamaa vuotta aiemmin. Lieneekö sattumaa, että vuonna 2011 Ruotsin kirjamarkkinoille ilmestyi sotadystopioita kirjoittava Lars Wilderäng. Kirja kärsi sammakkoperspektiivissäänkin häiritsevistä tarinan uskottavuutta haitanneista yksityiskohdista. Remes yrittää istuttaa niitä tarinoihinsa, mutta kun hän ei oikein asioita tunne, istuvat ne tekstiin yhtä luontevasti kuin viralliseen kirjeeseen liimatut post it -tarrat. Tarina oli kuitenkin niin sammakkoperspektiivistä kirjoitettu, ettei siitä ole paljon lapsille kertomista. Tässä tapauksessa upseerien olisi ollut parempi pysyä lestissään. Wilderängin kirjat myivät sen verran hyvin, että klassikoksi muodostuneesta Operation Garbo -trilogiastakin otettiin vuonna 2014 uusi painos. Kirja kuuluu genrensä heikoimpiin. Hieman ennen vihreiden miesten operaatiota ilmestyi Tom Clancyn Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan kertova Command Authority, tosin edellisenä vuonna kuolleella Clancylla ei enää ollut osaa eikä arpaa tekstiin. Sama taistelijapari on aiemmin julkaissut onnistuneempiakin opuksia, kuten kolmiosaisen kirjasarjan, jossa Venäjä valtaa Gotlannin ja Ruotsi ottaa saaren takaisin: Bricka i ett stort spel, Gotland ockuperat! ja Gotland befriat!. Muutama vuosi sitten esiteltiin tässäkin lehdessä Jere Laineen kirja Sota 2016, jonka ideana oli Venäjän hyökkäys Suomeen. Schirreffin ja monen muunkin mielestä päätöksentekotapa on mahdoton. Länsinaapurissammehan päätettiin 1990-luvun loppupuolella, ettei sotaa enää tule. Vaan eipä ole näkynyt suomennosta. Kun vakuutusvirkailija Clancy oli vain sotilasasioiden harrastaja, lähtivät Ruotsissa liikkeelle ammattimiehet. Tuon sanaparin ehdin kuulla kolmen viikon kurssin aikana satoja, ellei tuhansia kertoja. Tiedonantaja ja muutkin vasemmistolaiset tahot leimasivat kaiken kriisivalmisteluista puhumisen sodanlietsonnaksi ja äkkiä myös neuvostovastaisuudeksi. Sen kirjoittajat ovat evp. Ruotsalaisten mieltymys kirjallisiin sotadystopioihin johtunee heidän tavastaan suhtautua mahdollisiin kriiseihin. Huomasin sen 1990-luvulla osallistuessani Ruotsin maanpuolustuskurssiin. Sverige i krig. Aiemmin samat ohjeet olivat puhelinluettelossa muodossa Om kriget kommer
F/A-18 SUPER HORNET EA-18G GROWLER RAYTHEON NORTHROP GRUMMAN GENERAL ELECTRIC BOEING Luotettavin valinta Suomelle Date: 1-23-2020 12:37 PM ALL CONTENT WITHIN THIS FILE IS FOR OUTPUT ONLY BY END PRINTER/VENDOR. LICENSING RIGHTS AND APPROVALS MUST BE REQUESTED AND APPROVED TO/BY FCB CHICAGO. Hays / M. Boeingin ja suomalaisen puolustusteollisuuden 25 vuoden kumppanuus luo edellytykset hyödyntää nykyistä infrastruktuuria ja henkilöstön koulutusta myös tulevaisuudessa. Block III Super Hornet ja Growler ovat oikea valinta Suomen puolustukselle tuleviksi vuosikymmeniksi. Etzel Publications: Suomen Sotilas Notes: None Gutter: None Folds: NoneNone Media/Color Sp: PRINT/4 COLOR Country: None Language: None Bleed: 216 mm x 273 mm Trim: 210 mm x 267 mm Safety: 186 mm x 240 mm Scale: 1:1 Actual Size: 210 mm W x 297 mm H S:186 mm S :2 4 m m T:210 mm T :2 6 7 m m B:216 mm B :2 7 3 m m. Super Hornet ja vertaansa vailla oleva elektronisen sodankäynnin hävittäjä Growler tarjoavat Suomelle täyden suorituskyvyn alhaisilla elinkaarikustannuksilla. Job Number: 11319550 Client/Brand: Boeing/BDS Colors: Cyan, Magenta, Yellow, Black Images: 11319550C01_R0_FA18_SnowBkgrnd.tif (456 ppi; CMYK), superhornet_tail_cmyk.eps, Growler_Wht.ai Fonts: Univers (57 Condensed, 55 Roman, 57 Condensed Oblique; Type 1), Russell Square (Medium; Type 1) PA: Jim Barrett RET: None AB: Fallon Pfeiffer Vendor: None Output%: None File Name: 11319550_BDS_2020_FA18_Finland_210x267_r1.indd APPROVALS QC: Steve Jablonoski PR: Pat Owens PP: Sue Breitenecker TM: Sue Breitenecker GCD: Andy Kohman AD: Sarah Hollis CW: Chloe Lebamoff AE: C. CHANGES, SHARING AND/OR DISTRIBUTING CONTENT IN WHOLE OR IN PART ARE STRICTLY PROHIBITED