TULIVOIMAN KILPAJUOKSU | SUKELLUSVENESOTAA ARKTIKSELLA RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 1/2022 • 13,50 € KIVÄÄRIJÄRJESTELMÄ M23 SUOMEN VALINTA NYKYSODAN AVAIMET 76 73 35 -2 20 1 PA L. V K O 20 22 -1 2 Maailmansodan ratkaisija: SAATTUE MURMANSKIIN KOHTALOKAS VIRHE?
Jo yli 75 vuoden ajan Suomi on ollut Saabille yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista, ja käytössä olevien tuotteiden kirjo on tänäkin päivänä laaja; ohjuksista, aseista, tutkista ja johtamisjärjestelmistä aina edistyksellisiin koulutussimulaattoreihin. Suomen merivoimien tekemien isojen tilauksien ja suuren maailmanlaajuisen tilauskannan ansiosta olemme kasvaneet voimakkaasti, ja meillä on jatkuva tarve rekrytoida osaavaa henkilöstöä maissa, joissa meillä on merkittävää toimintaa. Siksi Suomi on yksi maista, joihin jatkossa keskitämme investointejamme ja kasvuamme.. Kasvu jatkuu vahvana Lue lisää osoitteessa www.saab.fi. Strategiamme on toimia ”maailmanlaajuisesti, mutta paikallisesti” ja laajentaa tutkimusja kehitystyötä maihin, joissa on korkea teknologisen osaamisen taso. Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa: @SaabFI
SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Aineistopäivä 17.2.2021. Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Ja me lännessä voisimme muistaa myös perheen ja ymmärtää, että joillekin kvartaali on neljännesvuosisata eikä neljännesvuosi. Niin suurvalta voisi välttyä uusilta Vietnameilta ja Afganistaneilta. Sota teki hänen maailmastaan lopun, myös henkilökohtaisesti. Ne ovat erilaisia, mutta niiden raja liikkuu ja on vaihettunut. Eurooppalaisten taas pitäisi oppia katsomaan ennakkoluulottomasti eteenpäin ja näkemään muutoksessa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Sitten valot sammuivat. Se on myös keino estää sota. Kipling menetti poikansa jo suuren sodan alussa. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 2/2022 ilmestyy huhtikuussa 2022. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Ahvenainen Jouko • Anttila, Mikko Janhunen, Jukka • Kesselring, Agilolf Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Masso, Iivi • Mattila, Jukka I Ojanen, Arto • Panschin, Vladimir Rundgrén, Eerikki • Salmi, Seppo Sinkkonen, Jarmo • Säyrinen, Timo Toveri, Pekka • Valve, Tuomo Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen 28.1.2022 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 ”Itä on itä ja länsi on länsi, eikä kohtaa ne toisiaan, ennen kuin edessä Herran tuomion on taivas kohtaava maan.” Näin lausui Nobel-kirjailija Rudyard Kipling kauniin, ensimmäiseen maailmansotaan päättyneen aikakauden viimeisinä loiston päivinä. Sata vuotta on lyhyt aika maailmanhistoriassa. Itä on itä ja länsi on länsi, ja ne kohtaavat monin tavoin. Näistä montaa ani harva sivistynytkään ihminen osaa edes asettaa kartalle täällä omahyväisessä lännessä. Amerikkalaisten olisi syytä oppia edes vähän historiaa ja vieraita kulttuureita ja varsinkin olemaan sekoittamatta taktista voittoa ja strategisia tavoitteita. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Ja meidän naapurimme venäläisten olisi aika luopua slaavilaisesta kateudesta, jossa naapurin hienon auton aiheuttama kateus purkautuu haluna varastaa tai rikkoa se. Heikot alistetaan. Sen ymmärtävä voi löytää siitä mahdollisuuksia. Maailman kaupasta ja sen herruudesta. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala puh. Ja raha on vain väline. Pyrittävä yhteistyöhön ja oltava valmis myös sotaan. Euroopan suuressa sisällissodassa, johon yksikään maa ei hurjasta varustelukilvasta huolimatta ollut lopulta varautunut oikein. Vain vahvojen kanssa tehdään yhteistyötä. Aikakausi, jota elämme yhä. Erityisesti molemmat itselleen. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä puh. Maassa, jossa aurinko paistaisi aina. Määräaikaistilausta ei voi perua. Ja kierros jatkuu. Punainen paroni oli lentänyt viimeisen lentonsa Valhallaan. Siitä hyötyvät aina kaikki. Vaikka teknologian laukka saa meidät luulemaan, että kaikki muuttuu nyt, eivät tärkeimmät ja suurimmat asiat muutu kovin nopeasti. Mutta ilta sarasti jo eurooppalaiselle maailmanjärjestykselle, Napoleonin sotien jälkeiselle Wienin kongressin maailmalle, joka oli kaunis, kenelle oli, ja monelle sitäkin rumempi. Jos niin haluaa. Kipling oli suurvallan lapsille tyypillisessä omahyväisyydessään pahasti väärässä. Keskinäisriippuvuuden ja siitä hyötyneiden tahojen yhteisten etujen piti olla niin vahvoja, ettei keskenään serkkuavioliittoja solmineiden suurvaltojen kruunupäiden olisi pitänyt voida joutua sotaan toisiaan vastaan. Sisäiset uhkat, separatismi, sosialismi, nationalismi, anarkismi ja väkivalta pirstoivat imperiumeja suurvaltojen uuvutettua toisensa järjettömässä kamppailussa. Meidän kaikkien olisi syytä olla viisaasti nöyriä ja opetella tuntemaan toisemme. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Siellä jossain ovat myös Kazakstan, Afganistan, Azerbaidžan ja muut ”stanit”. Pahimmillaan tuhoisia. Idän olisi syytä oppia, että työssä lojaliteetin tulee kohdistua ensisijaisesti palkanmaksajaan, vaikkapa valtioon, eikä perheeseen. Hänen setänsä – nykyään suuren yleisön huonommin tuntema geologi ja tutkimusmatkailija Ferdinand von Richthofen – oli aikanaan arvostettu Lähi-idän tuntija, joka antoi nimen Silkkitiet (Seidenstrassen) reiteille tai alueille, jotka yhdistivät kerran – ja nyt taas – idän ja lännen. Samaisen sodan lopulla, vajaa kolme vuotta Kiplingin pojan Loosin taistelussa imperiumille ja kuninkaalle antamansa veriuhrin jälkeen, lensi länsirintaman ilmatilassa yksinäinen hävittäjä. Maailma ei ole mustavalkoinen, vaikka Zarathustra lännen ja idän välissä niin kerran puhui. Mutta se on eri asia kuin alistuminen toiselle. Silmänsä ummistava ei. Erilaisia ja parhaimmillaan toisiaan rikastuttavia. Toinen erä nähtäisiin kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Sodassa, joka synnytti myös itsenäisen Suomen. Siksi on oltava vahva ja pidettävä puolensa. Itä ja länsi kohtaavat aina, eikä niiden rajaa voi piirtää kynällä sen enempää kuin miekallakaan. Yhteistyössä on voimaa. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Itä ja länsi. 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Kilpailua piti käydä siirtomaista. Iltaa nimittäin seuraa aina uusi aamu, kun muistaa vaan avata verhot, katsoa ulos, tunnustaa sen tosiasian, että globaalin painopisteen Foucault’n heiluri on heilahtanut pois Euroopasta, juuri sinne ”stanien” Lähi-itään, Kiinan ja nousevien tiikerien Kaukoitään ja Tyynellemerelle, jonka ylitettyämme nousemme viimein maihin taas lännessä, yhä vahvassa Amerikassa. Toisin kävi, ja se maailma loppui. Kaupassa, kulttuurien sulautumisessa toisiinsa ja sitten ikävä kyllä asein. Harmaassa on sävyjä. Euroopassa, joka on käpertynyt aurinkonsa jo laskiessa ihailemaan itseään armollisessa iltahämyssä. Meidän suomalaisten taas tulisi oppia amerikkalaista versiota kateudesta, jossa naapurin hankkima hieno auto kannustaa tekemään töitä ja hankkimaan vielä hienomman ajopelin. Loputonta hidasta rytmiään, mutta esikuvastaan poiketen heiluri ei toista liikkeitään koskaan täysin samanlaisena. Alkoi iltaruskon sivilisaation hidas liuku pois globaalista valta-asemasta. Sukupolvi miehiä ajettiin teuraaksi. Pian sota, jonka piti päättää sodat, olisi ohi niin kuin paronin keisarikunta ja kolme muutakin suurta imperiumia. Idässä ja lännessä. Itä ei ala Vaalimaalta eikä Bosporinsalmesta, eikä länsi siihen lopu. Niin kuin Bysantissa, idän ja lännen välissä, kerran sanottiin – jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Sen ampui alas liittoutuneiden ilmatorjunta-Lewis-pikakivääri eikä siitä kunnian saanut hävittäjälentäjä
Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoituksiin. – Aleksei Kettunen JYVÄLLÄ 18 Turvallisuuskatsaus 21 Tarkkuuskiväärejä jalkaväelle 22 Suomalainen rauhanturvaaminen 65 vuotta 23 Naiset kutsuntoihin. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Erikoisoperaatiojoukot s. Tilaajarekisteri. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. 32 Pohjois-Korean jättiläismäisellä armeijalla on maailmanluokassakin poikkeuksellisen massiiviset noin 200 000 sotilaan erikoisoperaatiojoukot. Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI PU O LU ST U SV O IM AT KIM JONG-UNIN NYRKKI . Julkaistava aineisto. – Timo Säyrinen 78 Sukellusvenehyökkäys Liinahamariin – Antti Valkonen KNUUTI 90 Malmin kahakka – Jukka Knuuti Kannen kuva: SA-kuva. HX-HANKE 6 Suomenkin valinta: F-35A – Aleksei Kettunen 15 Mitä, miksi ja miten. Varusväen yhteismajoitus jatkuu Maavoimien komentaja vaihtui 24 Maailmalta – Jarmo Sinkkonen 25 Kaksipiippuinen juttu: Gilboa Snake AR-15 27 Ikinuori Chinook 31 Taktinen patruunarasia CPT – Tom Lindblom 32 Kim Jong-unin nyrkki PALAUTTEET 29 Palautteet TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 34 Maavoimien tulivoiman kilpajuoksu – Aleksei Kettunen 47 Kommentti: Kantama hyvä, järjestelmä parempi – Pekka Toveri 72 Kun liikkuvuus ratkaisee – Seppo Salmi 75 Suomen ja Latvian pyöräpanssarihanke – Seppo Salmi 77 Rynnäkköpanssarit MLE-päivitykseen – Seppo Salmi 80 VUOTTA SITTEN 50 Länsi pelasti Neuvostoliiton – Timo Säyrinen 69 Kohtalokas virhe
50 TULIVOIMAN KILPAJUOKSU Maavoimien Sukellusvenehyökkäys Petsamon Liinahamariin. 34 s. s. Entä kuka muistaa, kun Neuvostoliitto ja Iso-Britannia valtasivat yhdessä puolueettoman maan syyskesällä 1941. 78 NEUVOSTOLIITON LÄNSI PELASTI Olisiko Neuvostoliitto romahtanut ilman länsiapua ja varsinkin Jäämeren reittiä viimeistään vuoden 1942 aikana. s. Tai olisiko sodan lopputulos voinut olla toinen
. joulukuuta 2021, kun Suomen hallitus julkaisi tiedostustilaisuudessaan, että Ilmavoimien seuraavaksi monitoimihävittäjäksi – ilmapuolustusjärjestelmän ja ilmasta maahan -vaikuttamisen lavetiksi – on valittu viiden kilpailijan joukosta amerikkalainen Lockheed Martin F-35A Lightning II -häivehävittäjä. 6 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 HXHANKE Suomenkin valinta 2030-2060 LOCKHEED MARTIN F-35A LIGHTNING II Kuusi vuotta kestäneen HX-hankinnan jännitysnäytelmä huipentui perjantaina 10. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Vuonna 2015 käynnistyneen HX-hankkeen lopputulos ei tullut monille asiaa tunteville yllätyksenä, koska F-35A oli alun alkaen vahva ennakkosuosikki ja on päätynyt viime vuosina monen vastaavan hankintakilpailun voittajaksi maailmalla
HX-hanketta voi verrata jäävuoreen, josta vedenpinnan päällä on näkyvissä vain pieni osa. Jäljellä on se suuri osa, josta julkisuudessa on puhuttu huomattavasti vähemmän. Se, mitä pitää vielä tehdä Ensinnäkin Suomen ja Yhdysvaltojen valtioiden välistä lopullista F-35A-hankintasopimusta ei ole vielä solmittu eikä. 7 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Suomenkin valinta 2030-2060 F-35:stä tullee maailman suosituin lavetti lajissaan V aikka Suomen Sotilas on seurannut HX-kilpailua alusta saakka erittäin tarkasti, niin kuten kaikissa hankintakilpailuissa myös HX:ssäkin vain yhden kilpailijan oli tarkoitus lopulta voittaa ja kaikkien muiden hävitä. Lisätietoja HX-arvioinnin kulusta saatetaan saada tammikuun jälkipuoliskolla, kun ostajataho antaa hävinneille HX-kilpailijoille tarjouskilpailun sääntöjen mukaista palautetta ja kilpailijat saattavat julkistaa sen osittain. Nyt tuo pieni osa, tulevan kaluston valinta, on saatu päätökseen ennennäkemättömän mediahuomion saattelemana. Vaikka jokaisella kilpailevalla ratkaisulla oli omat etunsa, niin voittaja on valittu ja päätös on lopullinen. Mitä olemme hankkimassa ja mitä on vielä tehtävä, jotta Ilmavoimien nykyinen Hornet-hävittäjäkalusto saataisiin kokonaan korvattua uudella F-35A-kalustolla vuoteen 2030 mennessä
Koko nyt hankittava HX-paketti maksaa 8,378 miljardia euroa. HX-järjestelmän elinkaaren aikaisten käyttökustannusten tavoite on vuodesta 2031 alkaen korkeintaan 10 % puolustusbudjetista eli 254,1 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2021 kustannustasossa mitattuna. Tämän jälkeen 2026 koulutus sekä oppinsa jo saaneet suomalaiset F-35 -käyttäjät ja kouluttajat siirtyvät kustannusten alentamiseksi Suomeen ja prosessi jatkuu kotimaassa. HX-kilpailijoiden lopullisia tarjouskokonaisuuksia tarvittiin ennen kaikkea tarjottujen HX-järjestelmien arviointiin, eikä Suomi ole sitoutunut ostamaan niitä juuri sellaisenaan. Tästä johtuen ensimmäiset kuusi toimitettua F-35A-hävittäjää ovat aluksi käytössä Yhdysvalloissa. Kaikkea ei siis ole mikään pakko ostaa kerralla ja heti, varsinkin jos lähivuosina on tulossa tarjolle suorituskykyisempiä nyt valittuun lavettiratkaisuun sopivia vaihtoehtoja. F-35A-hävittäjät toimitetaan vuosina 2025–2030 ja muut tuotteet ja palvelut 2022–2030. 2030-luvun aseet Koska tänä päivänä monitoimihävittäjien aseistus on standardisoitua eikä hävittäjäkohtaista, tulevissa suomalaisissa F-35Ahävittäjissäkin pystytään käyttämään valEi ole mikään ihme, ettei F-35-kehitysohjelma pysynyt alkuperäisessä yltiöoptimistisessa aikataulussaan ja nuukassa budjetissaan.. Teollisen yhteistyön työllistävä vaikutus on noin 6 000 henkilötyövuotta. Ensimmäiset suomalaishävittäjät toimitetaan vuonna 2025, ja ne saapuvat Suomeen vuonna 2026. HXHANKE 8 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 edes neuvoteltu valmiiksi. HX-hankkeen ulkopuolisen, mutta muuta suomalaista sotilasja turvallisuusalan osaamista kohentavan epäsuoran teollisen yhteistyön osuuden on oltava vähintään 500 miljoonaa euroa. HX-järjestelmälle on suunniteltu tulevaisuudessa erillisrahoituksella kahta elinkaaripäivitystä arvoltaan noin miljardi euroa per päivitys. Lopullinen hankintasopimus Alkuvuoden 2022 tietojen mukaan HXhankinnan kaupallisten neuvottelujen lähtökohtana ovat Lockheed Martinin lopullisen ja sitovan kevään 2021 tarjouksen lisäksi seuraavat ostajan toiveet: aluksi tilattava kokonaisuus, eräänlainen HX-aloituspakkaus, tulee koostumaan 4,703 miljardin euron arvoisista 64 F-35A-monitoimihävittäjästä uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa, 754,6 miljoonan euron AIM-120 AMRAAMja AIM-9X Block II+ (Plus) Sidewinder -ilmataisteluohjuksista sekä HX-järjestelmän huoltovälineistä, varaosista ja vaihtolaitteista, koulutusvälineistä, muista hankittavista järjestelmistä ja palveluista sekä vuosien 2025–2030 ylläpidosta, jotka maksavat yhteensä 2,920 miljardia euroa. Samassa yhteydessä neuvotellaan ja solmitaan tilaajan ja toimittajan välinen sopimus HX-järjestelmän kansallisen huoltovarmuuden takaavasta teollisesta yhteistyöstä alan suomalaisen teollisuuden kanssa, sen arvo on vähintään 30 % hankinnan arvosta. HX-järjestelmän käytön vaatimiin infrastruktuurin muutoksiin Suomessa on varattu lisäksi 777 miljoonaa sekä myöhemmin tehtäviin sopimuksiin ja sopimusmuutoksiin 823,8 miljoonaa euroa. Kaupallisen sopimuksen neuvottelut ja lopullinen solmiminen tapahtuu Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johdolla helmikuun 2022 aikana. Se onkin ensimmäisenä suoritettava rasti, ja neuvottelujen lähtökohtana ovat Lockheed Martinin 29.4.2021 jättämän lopullisen ja sitovan HX-tarjouksen mukaiset ehdot. Pidennetty hankinta-aikataulu koskee ennen kaikkea HX-järjestelmässä käytettävää aseistusta ja muuta varustusta, joka voidaan ottaa käyttöön myöhemminkin HX-järjestelmän käytön alkuvaiheen sotilaallisen suorituskyvyn kärsimättä. Myös koko HX-järjestelmän hankinta-aikataulua voidaan tarvittaessa jatkaa aina vuoden 2035 loppuun asti. Aluksi Ilmavoimien lentoja maahenkilöstön F-35A-koulutus aloitetaan Yhdysvalloissa, jossa on tarkoitus kouluttaa nopeasti ensimmäinen laivue (18 lentäjää)
F-35A-hävittäjissä pystytään myös käyttämään Horneteihin aiemmin hankittuja AIM-9X Sidewinderja AIM-120C-7 AMRAAM -ilmataisteluohjuksia. 9 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 taosin myös klassisille Hornet-hävittäjille aiemmin hankittua aseistusta. USAF:n kapteeni Andrew “Dojo” Olson avaa F-35A-hävittäjänsä näytöksellä suositun Melbourne Air and Space Show -ilmailuja avaruustapahtuman Floridassa 30.3.2019.. Lockheed Martinin lopulliseen kevään 2021 tarjoukseen sisältyivät erilaiset ilmasta maahanja ilmas. Aivan erityisesti tämä koskee Hornet-kaluston MLU2elinkaaripäivityksen myötä vuodesta 2012 alkaen hankittua ilmasta maahan -aseistusta: lyhyen kantaman ohjautuvia JDAM-pommeja (907 kg:n GBU31(V)1/(V)3, 454 kg:n GBU-32 ja 227 kg:n GBU-38A), keskipitkän kantaman 497 kg:n AGM-154 JSOW -liitotäsmäpommeja ja pitkän 370 km:n kantaman 1 021 kg:n AGM158A JASSM -risteilyohjuksia. HX-järjestelmän uudet ilmasta maahanja ilmasta pintaan -aseet on tarkoitus tarvittaessa valita viimeistään vuonna 2035
Maatukikohdista toimiville ilmavoimille on kehitetty perinteisesti nouseva ja laskeutuva (CTOL) F-35A-malli, raskailta tukialuksilta toimiville merivoimille katapulttiavusteisesti ilmaan nouseva ja jarruvaijeriavusteisesti laskeutuva (CATOBAR) F-35C-malli sekä merijalkaväelle maalta ja pinta-aluksista toimiva, lyhyen nousukiidon ja pystysuoran laskeutumisen (STOVL) F-35B-malli. Käytännössä Suomen yli 30 vuoden ajan amerikkalaisaseistuksen hankinnoissa käyttämällä FMS-menettelyllä saadaan parhaimmat ehdot alhaisimmilla riskeillä, mutta samalla kappalehinnat ja toimitusajat saattavat vaihdella. Ajan myötä F-35-hävittäjäohjelma kehittyikin ainakin Yhdysvalloissa miltei vaihtoehdottomaksi ilmasodankäynnin ratkaisuksi. Toisena tekijänä oli vankka usko siihen, että häiveteknologia ja ylivoimainen tilannekuva ovat voiton takaavia valttikortteja tulevaisuuden ilmasodankäynnissä. Kaikkia kolmea mallia kehitetään samanaikaisesti pyrkien siihen, että niissä olisi mahdollisimman paljon yhteistä teknologiaa, ratkaisuja ja osia. Se on ainoa hävittäjäohjelma, jossa samanaikaisesti kehitetään hävittäjä kolmena eri tukeutumisympäristöversiona eri puolustushaarojen tarpeisiin. USAF:lla oli tuolloin jo hyvin pitkälle valmiina vuodesta 1981 alkaen Advanced Tactical Fighter (kehittynyt taktinen hävittäjä, ATF) -kehitysohjelman puitteissa kehitettävä raskaampi, kalliimpi ja suorituskykyisemMERIJALKAVÄEN lyhyen nousukiidon ja pystysuoran laskeutumisen (STOVL) F-35B-malli. Kyseeseen voivat tulla myös muut tällä aikataululla saataville tulevat aseet. Ja se kone… Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjäperhe on maailmanhistorian mittavin, eniten huomiota herättänyt, kallein ja kunnianhimoisin sotilasilmailuohjelma. HXHANKE 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 ta pintaan -aseet, joista osan tuotekehitys on vielä kesken: SDB Ija II -liitotäsmäpommeja, lyhyen kantaman ohjautuvia JDAM-perheen pommeja sekä Joint Strike Missile(JSM) ja AGM-158B JASSM-ER -risteilyohjuksia. Lockheed Martinin HX-järjestelmä ostetaan valtioiden välisellä Foreign Military Sales (FSM) -kauppana, jossa tilaajan edustajana amerikkalaisen alan teollisuuden suuntaan toimii Yhdysvaltojen puolustushallinto, joka pystyy neuvottelemaan parhaimmat toimitusehdot mutta velottaa palveluksistaan 3,2 % provisiopalkkion. Tähän on varattu 823,8 miljoonaa euroa. …ja sen konseptit Suomen HX-valinta on Yhdysvaltain ilmavoimille (USAF) kehitetty maatukikohtiin tukeutuva, perinteisesti nouseva ja laskeutuva F-35A-malli, jonka kehitys alkoi osana Joint Strike Fighter (yhteinen hävittäjäpommittaja, JSF) -ohjelmaa vuonna 1996. Puolustusvoimat ei ole ottanut kantaa mahdolliseen tulevan sukupolven ilmataisteluohjusten hankintaan. Tämän vallankumouksellisen ja kunnianhimoisen tavoitteen takana olivat Yhdysvaltojen kylmän sodan jälkeiset alemmat puolustusbudjetit ja niiden säästöpaineet. KATAPULTTIAVUSTEISESTI ilmaan nouseva ja jarruvaijeriavusteisesti laskeutuva (CATOBAR) F-35C-malli.. Menettelyssä ei ole kiinteitä kappalehintoja ja toimitusaikoja, vaan ne tapahtuvat hankintabudjettipohjaisesti sidottuna muihin Yhdysvaltojen asevoimien tilauksiin ja muihin FMS-menettelyn vientitilauksiin, jolloin kaikki hankinnat keskittämällä päästään parhaimpiin ehtoihin
11 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Suomen HX-valinta on Yhdysvaltain ilmavoimille (USAF) kehitetty maatukikohtiin tukeutuva, perinteisesti nouseva ja laskeutuva F-35A-malli.
Valitettavasti korkeiden tuotekehitys-, hankintaja käyttökustannusten takia F-22A-hävittäjien hankinta kutistui vuoteen 2008 mennessä vain kahdeksaan testikoneeseen ja 187 operatiiviseen hävittäjään, eli lopulta hankittiin vain joka neljäs aiotusta 750 hävittäjästä. Suorituskykyisen mutta kalliin kaksimoottorisen F-22A-häivehävittäjän rinnalle haluttiin kehittää edullisempi yksimoottorinen JSF-häivehävittäjä. 12 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 pi viidennen sukupolven häiveteknologiaa hyödyntävä ilmaherruushävittäjä Lockheed Martin F-22A Raptor (ensilento 1997, palveluskäyttö 2005 alkaen). F-22Aja JSF-hävittäjät suunniteltiin yhdessä käytettäväksi: ensin F-22A-hävittäjillä tuhottaisiin vastustajan hävittäjät ilmassa ja lamautettaisiin pitkän kantaman ilmatorjunta, minkä jälkeen JSFhävittäjillä tuhottaisiin kaikki muu. Kutistuneet F-22A-hävittäjähankinnat johtivat myös siihen, että F-35A tulisi olemaan ainakin 2030-luvulle saakka USAF:n ainoa massamaisesti käytettävä häivehävittäjä. Häiveteknologia eli vaikeampi ja alhaisempi havaittavuus nähtiin 1990-luvulla eräänlaisena sotilasilmailun disruptiivisena teknologiana eli voiton takaavana viisasten kivenä. USAF lopettikin vuosituhannen vaihtuessa aiempien sukupolvien hävittäjäkaluston hankinnat ja aikoi siirtyä kokonaan uuteen viidennen sukupolven häivehävittäjäkalustoon. Alkuperäisenä tavoitteena oli se, että noin 750 hankittavan F-22A-hävittäjän rinnalle tilattaisiin kolmin-nelinkertainen määrä (2 250–3 000) edullisempia JSF-hävittäjiä, jotka saataisiin palveluskäyttöön vuonna 2010 ja joilla korvattaisiin F-16 Fighting Falcon -monitoimihävittäjät ja A-10 Thunderbolt II -rynnäkkökoneet. Koska sama tilanne toistui myös Yhdysvaltain laivastossa (US Navy, USN) F-35C-mallille, ja merijalkaväellä (USMC) F-35B-malli oli alun alkaenkin ainoa tarjolla oleva vaihtoehto, niin jo 2000-luvulla Yhdysvaltain koko ilmasodankäyntikyvyn tulevaisuus oli F-35-kehitysohjelman menestyksellisen toteu. Lockheed Martinin X-35-prototyypin 26.10.2001 voittaman JSF-ohjelman tuotekehitys vuorostaan oli jäljessä aikataulustaan
Laajan sensoripaketin antama tilannekuva on erittäin hyvä ja jopa aktiivisesti säteilevien sensorien havaitseminen on vastustajalle hankalaa kiitos LPIteknologian. Laadulla on hintansa Ei ole mikään ihme, ettei F-35-kehitysohjelma pysynyt alkuperäisessä yltiöoptimistisessa aikataulussaan ja nuukassa budjetissaan. Paineet kasvoivat, koska muita vaihtoehtoja tulisi tarjolle aikaisintaan 2030-luvulla. Kolmen erilaisen tukeutumisympäristöversion suunnitteleminen yhden hävittäjäprojektin puitteissa on erittäin kunnianhimoinen tavoite. Haasteiden kautta voittoon Ylempänä kuvatun erittäin kunnianhimoisen kokonaisuuden saaminen toimimaan halutulla tavalla ei onnistunut nopeasti eikä helposti, mutta lopulta se onnistui. Pelkästään yli painon karsimiseen kului 18 kuukautta ja 6,2 miljardia dollaria. Lopulta merijalkaväki otti F-35B-STOVL-ver sion alustavaan palveluskäyttöön 31.7.2015, ilmavoimat F-35A-CTOL-version 2.8.2016 ja merivoimat F-35C-CATOBAR-tukialusversion 28.2.2019. Juuri ohjelmisto muodostaa F-35-kehityksen pullonkaulan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 13 HXHANKE tuksen varassa. Vuonna 2007 kehitetty Pratt & Whitney F135 -moottori on vielä tänäkin päivänä työntövoimaltaan maailman tehokkain hävittäjämoottori, jolla on erittäin alhainen ominaispolttoainekulutus. Syyt 5–9 vuoden viivästyksiin olivat klassiset: koneiden tyhjäpainon nousu, viivästykset sulautetun ohjelmiston kehittämisessä sekä tiettyjen teknologiariskien toteutuminen. Se on ainoa hävittäjä, jonka kaikkien ohjainpintojen toiminnat ovat sähköisiä, millä vältetään satojen kilojen vikaantumisherkkien hydrauliikkatai pneumatiikkajärjestelmien käyttö satojen metrien putkistoineen. Se, että F-35-hävittäjissä päätettiin käyttää ennennäkemätöntä teknologiaa suhteellisen edullisella kustannustasolla, on sekin erittäin kova päätös. Myös perinteisillä ilmailuteollisuuden mittareilla mitattuna F-35 on monessakin mielessä vallankumouksellinen lentokone. Lentäjä voi esimerkiksi katsella virtuaalisen kypäränäyttönsä avulla koneen rakenteiden läpi, ja hänen näkymässään on omien ja ulkoisten sensoreiden muodostama taktinen tilannekuva. Tällä hetkellä F-35-ohjelma on pääkäyttäjänsä Yhdysvaltojen alustavan operatiivisen valmiuden ja vuodesta 2007 alkaen alhaisen alkutuotannon (Low Rate Initial Production, LRIP) tilassa, mikä esOikealla F-35:n ohjaamo Elegantin minimalistinen ohjaamo yhdessä kypäränäytön kanssa antaa koneen lentäjälle erittäin kattavan, koneen omien ja ulkoisten sensorien havainnot yhdistävän sensorifuusion muodostaman tilannekuvan taktisen päätöksenteon pohjaksi. Kypäränäytön avulla F-35pilotti voi taktisen tilannekuvan lisäksi myös nähdä virtuaalisesti 360 asteen sektorissa jopa oman koneensa rakenteiden läpi.. F-35-monitoimihävittäjän korkea suorituskyky ja ainutlaatuiset ominaisuudet perustuvat edistykselliseen Pave Pillar -avioniikka-arkkitehtuuriin, jossa kaikkien alijärjestelmien signaalit prosessoidaan keskitetyillä laskentaresursseilla 10 miljoonan koodirivin reaaliaikaisesti toimivan sulautetun ohjelmiston ohjaamana. F-35A-hävittäjällä on korkeampi 9 G:n liikehtimiskyky kuin varsin ketterällä F-16-hävittäjällä, mutta se on vaikeammin havaittava häivehävittäjä. Perinteiseen hävittäjään verrattuna F-35 on kuin Tähtien sota -tieteiselokuvan hävittäjä
Mitä luultavimmin suomalaishävittäjien tuotannon alkaessa F-35-ohjelmalla tulee olemaan Yhdysvalloissa jo FRP-status ja täysi operatiivinen valmius, mikä merkitsee alhaisempia hankintaja käyttökustannuksia. Merkittävin suorituskykyloikka tulee olemaan vuonna 2023 valmistuva Block 4.3 -päivitys, johon sisältyy myös Tech Refresh 3 (TR-3) -laitteistopäivitys tehokkaampine prosessoreineen, laajennettuine muisteineen ja ohjaamon panoraamanäyttöineen. 14 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 HXHANKE tää useamman budjettivuoden hankintasopimukset, joilla voidaan alentaa hankintaja käyttökustannuksia. Suomen koneet HX-hanke on luonteeltaan ja aikataulultaan sellainen, että joulukuussa 2021 oli yksinkertaisesti pakko tehdä päätös siitä, keneltä ostetaan valmistajien vuosille 2025–2030 ja aina 2060-luvulle asti lupaamat tulevaisuuden suorituskyvyt. Kertyvä osaaminen ja käyttökokemus ovat nekin osa F-35-hankintaa. F-35 on hyvää vauhtia matkalla kohti saman valmistajan (alunperin General Dynamics) aiemman F-16 Fighting Falcon -hävittäjän asemaa maailman yleisimmin käytössä olevana hävittäjäkoneena. Alkuvuoden 2022 tilanteen mukaan F35-ohjelman kahdeksalle osallistujavaltiolle ja seitsemälle FMS-tilaajalle on toimitettu jo yli 750 hävittäjää, joilla koneen 14 nykyistä operaattori-puolustushaaraa ovat lentäneet yli 470 000 lentotuntia ja 274 699 tehtävää. FRP-status ja täysi operatiivinen valmius ovat asiakkaan kannalta tärkeitä virstanpylväitä, sillä ne merkitsevät koneen olevan valmis pääkäyttäjiensä mielestä. Maailman suosituin. Koronapandemian takia nämä toimenpiteet on siirretty alkuvuodesta 2021 vuodelle 2022. LRIP-statuksesta seuraava on täysimittaisen sarjatuotannon (Full Rate Pro duction, FRP) tila ja täyden operatiivisen valmiuden asema. F-35A-koneiden keskimääräinen vikaantumisväli on noussut nyt 9,8 lentotuntiin (vaatimus 6,0) ja huollontarve laskenut 5,3 miestyötuntiin per lentotunti (vaatimus 9,0). Osana Block 4 -päivitystä tulee olemaan sisäisten asekuilujen Sidekick-järjestelmä, joka nostaa koneen tutkahakuisten keskimatkan AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjusten asekuorman neljästä kuuteen. Maaliskuussa 2020 F-35-ohjelman johtaja, kenraaliluutnantti Eric Fick kertoi, että F-35:n operatiivisen testaamisen ja evaluoinnin päättäminen edellyttää vielä yhteisessä simulaatioympäristössä tapahtuvaa F-35:n testaamista korkeimman tason uhkia vastaan sekä neljää lentoja asetestiä, joiden jälkeen F35-ohjelmalle voidaan myöntää FRPstatus. Lockheed Martin on pystynyt vuoden 2015 tasosta laskemaan omaa osuuttaan lentotuntikustannuksista 45 %. Tällä kaikella päästään monipuolisempaan ja tarkempaan tilannekuvaan, monipuolisempaan ELSO-kykyyn sekä laajempaan ja modernimpaan aseistusvalikoimaan. Suomen F-35A-kalusto tullaan toimittamaan vuosina 2025–2030 uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa, joka on viime vuosina tuotekehityksen nopeuttamiseksi jaettu neljään osapäivitykseen (Block 4.1, 4.2, 4.3 ja 4.4) ja jossa on siirrytty ohjelmistokehityksessä ketteriin menetelmiin. Lentäjiä on koulutettu yli 1 585 ja huoltohenkilöstöä yli 11 535. F-35-ohjelman piti vuoden 2001 alkuperäisen aikataulun mukaan saavuttaa nämä jo vuonna 2012, mutta aikataulu on toistuvasti lipsunut tulevaisuuteen. F-16-konetta on vuodesta 1974 alkaen tähän päivään asti valmistettu yli 4 600 kappaletta useampana kymmennenä kehitysversiona 25 valtion ilmavoimille.. Vuonna 2022 ja lähivuosina valmistuu vuosittain noin 151–153 uutta konetta lisää kaikkina kolmena tukeutumisympäristöversiona
Hankintaan vaikuttavat myös ostajan motivaatio, joka on helpointa esittää sosiologi Max Weberin ideaalityyppien mukaisina ostajan motivaatiomalleina, joissa samaan aikaan voivat vaikuttaa useammat mallit, mutta yksi niistä on hallitseva. Toimittajan valintaan vaikuttavat taloudelliset, tekniset ja poliittiset tekijät, toimittajan kyky ylläpitää ja modernisoida asejärjestelmiä koko elinkaaren aikana, elinkaarikustannukset ja niitä alentava teollinen yhteistyö. Niin ostaja kuin toimittajat tietävät yleensä lähitulevaisuuden tarpeet etukäteen. Herätetai paniikkimarkkinoilla tarve syntyy pääasiassa ostajan turvallisuustilanteen heikentyessä, ja niillä ostetaan pääasiallisesti lyhyehköllä toimitusajalla asejärjestelmiä, jotka voidaan ottaa käyttöön nopeasti. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. HX-hanke kansainvälisen politiikan ja asekaupan näkökulmasta Suomen HX-hankintaa voidaan myös tarkastella kansainvälisen politiikan sekä aseja sotilasmateriaalikaupan toimintamallien valossa, jolloin on helpompi hahmottaa, mitä, miksi ja millä tavalla ollaan hankkimassa ja millaisia tulevat olemaan HX-valinnan seuraukset. Säännöllisillä markkinoilla ei tehdä niinkään kertahankintoja vaan pyritään elinkaaren pituiseen yhteistyöhön. . …ja korruptiomalli Kansainvälisesti yleisin on valitettavasti korruptiomalli, jossa valintaa eivät ohjaa järkiperäiset valtiolliset edut, vaan MITÄ, MIKSI JA MITEN. Säännöllisillä markkinoilla toimitaan rauhan aikana pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin ostajan vanhentuvien asejärjestelmien korvaamiseksi ja uusien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseksi. Hankittavien järjestelmien elinkaarella ja tuella ei ole niin väliä, vaan kaiken ratkaisee sotilaallinen suorituskyky, pikainen toimitus ja nopea operatiivisen valmiuden saavuttaminen. 15 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 K ansainväliset asejärjestelmämarkkinat voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: herätemarkkinoihin ja säännöllisiin markkinoihin
HX Mihin kategoriaan meidän F-35-hävittäjän ympärille rakennettavaan ratkaisuun päätynyt HX-hankkeemme sitten kuului. Leireissäkin on useampia vaihtoehtoja: länsimielinen (ostajana Keskija Itä-Eurooppa), islaminvastainen (Intia) tai Yhdysvaltojen vastainen (Kiina). Ainakin länsimaisessa demokratiassa. HX-hankinnan onnistumisen kannalta oli oikea valinta keskittyä olennaiseen eli HX-järjestelmän mahdollisimman korkeaan sotilaalliseen suorituskykyyn Suomen toimintaympäristössä rajallisilla resursseillamme. Tämän mallin sisällä on teollis-teknologinen versio, jossa päävalintakriteeriksi nousee myyjän ostajalle tarjoaman teollisen yhteistyön ja teknologiansiirron laajuus. Poliittinen malli on riippuvuusmallin maltillisempi ja rauhanaikainen versio, jolla ostaja vain viestittää kuulumisesta toimittajavaltion kanssa samaan leiriin eikä hae turvatakuita. Millä tahansa HX-vaihtoehdolla olisi voitu ainakin rauhan oloissa jatkaa Suomen nykyistä sotilaallisen liittoutumattomuuden linjaa, eikä mikään HXvaihtoehto olisi estänyt mahdollista liittoutumista tulevaisuudessa. Tässä mielessä ne, joiden mielestä HX-hankinta olisi pitänyt ehdottomasti kohdentaa etukäteen määrättyyn toimittajavaltioon – kiteyttäen sen ennen kaikkea ulkopoliittiseksi viestiksi kaiken muun kustannuksella – toimivat koko HX-hankkeen perusajatusta vastaan. Siitä päätellen, että HX-hankkeen teollinen yhteistyö on rajattu 30 %:iin hankinnan arvosta ja sen tavoitteeksi on rajattu vain huoltovarmuus, HX-hankinnassa on vain maltillisesti teollis-teknologista motivaatiota. Ainoana merkkinä osittaisesta poliittisesta motivaatiosta oli se, että kaikki HX-toimittajat edustavat länttä, jonka osana Suomikin itsensä näkee. Rationaalis-pragmaattisessa mallissa valintaan vaikuttavat ennen kaikkea asejärjestelmän sotilaallinen suorituskyky, kustannukset ja sen sopivuus ostajavaltion asevoimien tarpeisiin eikä toimittajavaltio. Poliittisen mallin sanomana voi olla myös yhteistyö kaikkien kanssa, kuten Malesialla. Myös teollis-teknologisen yhteistyön ylikorostaminen olisi erehdys. Tämä malli on vallalla valtioissa, joissa on ei-korruptoitunut ja asiantunteva byrokratia: Länsi-Eurooppa, Kiina ja osittain Intia. Vaikka HX-keskustelussa nostetaan yhä päätöksen jälkeenkin ajoittain esille poliittinen motivaatio tai jopa riippuvuusmalli, HX-hankinta ei sisällä eikä edellytä turvatakuita tai sotilaallista liittoutumista, joskaan ei se myöskään sulje niitä pois tulevaisuudessa. Pienen alkupahastumisen jälkeen mikään rannalle jääneistä HX-toimittajavaltioista ei tule vetämään hernettä nenäänsä eikä rajoittamaan muuta yhteistyötään Suomen kanssa. Suomen motivaatiomalli HX-hankkeessa on ensisijaisesti rationaalis-pragmaattinen, eli sen tavoitteena on saada Puolustusvoimillemme maksimaalisesti rauhan ajan ja kriisiajan sotilaallista suorituskykyä tietyllä hankintaja käyttöbudjetilla. Ideaalit Saartomalli on erikoistapaus, jossa ostajavaltio on erilaisten juridisten tai de facto -rajoitusten kohteena, jotka rajoittavat asevoimien hankintoja ulkomailta, kuten Irak, Iran, Libya ja Syyria, erikoistapauksena Taiwan, osittain ja ajoittain Turkki sekä lähitulevaisuudessa luultavasti Pakistan. Politiikka Suuret asejärjestelmähankinnat eivät voi olla koskaan täysin epäpoliittisia. Teollis-teknologisessa mallissa vahvimmilla on toimittaja, joka investoi eniten ostajavaltion alan teollisuuteen. Kirkkaimpana esimerkkinä tästä mallista ovat Persianlahden öljymonarkiat. Suomen HX-hanke oli ja on osa säännöllisiä markkinoita, eli se ei ole yllätyskertahankinta vaan etukäteen huolellisesti valmisteltu ja aikataulutettu, suunnitelmallinen HX-järjestelmän koko elinkaaren mittainen, ostajan ja toimittajan välinen tiivis yhteistyösuhde. Onhan sota ja puolustuskyvyn ylläpito kuitenkin lopulta vain politiikan väline. Poliittisia linjauksia ja lisäpanostuksia alan kotimaiseen teollisuuteen voidaan tehdä myöhemminkin.. Riippuvuusmallissa hankittava asejärjestelmä on vain välituote, koska todellisuudessa ostetaan toimittajavaltiolta saatavia turvatakuita – varsinkin, kun turvallisuusympäristö heikentyy. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 HXHANKE ostajavaltion eri eliittien yhteiset tai henkilökohtaiset edut
17 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022
Mielenkiintoista on, että valitsemalla Rafalet, UAE seuraa Persianlahden kilpailijaansa Qataria, joka aiemmin osti 36 kappaletta samaa hävittäjämallia. Kaupan arvo on 17 miljardia euroa. Joidenkin arvioiden mukaan he muodostavat S uomalaishävittäjäkaupoissa pettynyt ranskalaisyritys Dassault Aviation sai syytä iloon, kun joulukuun alussa (3.12.2021) Yhdistyneet arabiemiraatit (UAE) allekirjoitti tilauksen 80 Rafale-hävittäjästä. Kauppaneuvottelut eivät olleet helpot. Lähi-idässä myös Egyptin ilmavoimat luottaa Rafaleen: vuonna 2015 maa tilasi 24 hävittäjää ja vuonna 2021 vielä 30 lisää. Rafale emiraatteihin . Venäläiset Maliin. Neuvottelut kestivät kymmenen vuotta ennen niiden saattamista joulukuussa päätökseensä. Ranskan puolustusministerin Florence Parlyn mukaan kauppa on historiallinen, ja se vaikuttaa suoraan alueelliseen vakauteen. Ranskalla oli lisäksi pysyvä sotilastukikohta UAE:ssa. Puolustusteollisuudessa UAE oli vuosina 2011–2020 Ranskan viidenneksi tärkein asiakas, joka hankki puolustustarvikkeita Ranskasta 4,7 miljardin euron edestä. 18 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 JY VÄLL Ä T ammikuun alussa uutistoimistot raportoivat venäläisten ”sotilasneuvonantajien” saapumisesta Maliin. UAE:lle myydyt Rafalet ovat F4-mallia, joista ensimmäiset toimitetaan maalle vuonna 2027. Abu Dhabi torjui vuonna 2011 Ranskan tarjouksen 60 Rafalesta ei-kilpailukykyisenä ja toimimattomana. Malilaislähteiden mukaan venäläisiä saapui maahan 400, ja heidät on sijoitettu ympäri Malia. Asekauppa on merkittävä ja vahvistaa Ranskan ja UAE:n jo valmiiksi tiivistä liittoa. Venäläisten on uutisoitu asettuneen taloksi ainakin ranskalaisten 14.12.2021 malilaisille luovuttamaan Timbuktun tukikohtaan. Yhdistyneet arabiemiraatit allekirjoitti tilauksen 80 Rafalehävittäjästä. Uudet Rafalet korvaavat UAE:n ilmavoimissa käytössä olleet Mirage-hävittäjät, ja ne tulevat palvelemaan yhdessä Yhdysvalloista hankittujen F-35-koneiden kanssa. H225M Caracal -helikopteri. Sotilasjuntan johtamaa Malia on syytetty siitä, että se on palkannut Wagner-palkkasotureita, mutta maan johto on kiistänyt tämän myöntäen vain ”venäläisten sotilaskouluttajien” saapumisen maahan. Ranskalaisviestimien mukaan venäläiset saapuivat joulukuun viimeisten viikkojen aikana. Hävittäjien lisäksi maa tilasi 12 Caracal-kuljetushelikopteria. Venäläisten on uutisoitu olevan Wagner-yrityksen palveluksessa, ja heidät on sijoitettu Pohjoisja Keski-Maliin
Jo aiemmin Ranska ja Saksa vastustivat venäläisten saapumista maahan. Venäjä tuntuu Afrikassa aina löytävän paitsioon ajautuneet juntat ja diktatuurit asiakkaikseen. T ammikuun ensimmäisellä viikolla (2.1.–9.1.2022) Kazakstanissa leimahti, kun protestit kaasun hinnannoususta leimahtivat mellakoiksi maan korruptoituneena pidettyä nykyhallintoa ja entistä pitkäaikaista itsevaltaista presidenttiä Nursultan Nazarbajevia vastaan. Sieltä ne levisivät sitten muualle maahan, erityisesti Almatyyn, maan isoimpaan kaupunkiin. Mielenosoitukset alkoivat Zhanaozenista – jossa kymmenen vuotta sitten oli väkivaltaisia yhteenottoja mielenosoittajien ja poliisin välillä – kun autojen polttoaineen hinta tuplaantui. Venäläisten läsnäolon arvioidaan laajalti ennakoivan Goitan yritystä lykätä luopumistaan vallasta. Maan nykyinen presidentti KasymŽomart Tokajev syytti – kuten entisissä Neuvostoliiton maissa usein tapana on Kazakstanin levottomuudet. 19 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 hybridi-joukon, joista osa on virallisesti Venäjän asevoimien edustajia ja osa palkkasotureita, joista puolestaan vain osa on Venäjän kansalaisia. päivänä viisitoista länsimaata tuomitsi Wagnerin palkkasotureiden väitetyn saapumisen Maliin syyttäen Moskovaa logistisesta ja materiaalisesta tuesta. Suomi ei osallistunut julkilausumaan, mutta ulkoministeri Haavisto totesi Wagner-palkkasotureiden vaikuttavan mahdollisesti myös suomalaisten osallistumiseen EU:n koulutustehtävään Malissa. Joukkojenvähennyksen myötä Malin sotilasjuntta, johdossaan eversti Assimi Goita, näyttää kääntyneen venäläisten puoleen. Malin armeijan erikoisjoukkojen sotilaita. Ranska on ollut erityisen kovasanainen: maa on käynyt tuhansilla sotilaillaan terrorisminvastaista sotaa Malissa, mutta se ilmoitti viime vuonna laskevansa joukkojensa määrää 2 500–3 000 sotilaaseen. Joulukuun 15. Venäläisten on uutisoitu olevan Wagner-yrityksen palveluksessa. Malin junttajohtaja Goita oli luvannut järjestää presidentinja parlamenttivaalit helmikuussa 2022 mutta ilmoitti sittemmin siirtävänsä vaalit vuoteen 2025. . Länsi-Afrikan maiden yhteistyöjärjestö ECOWAS ilmoitti 9.1.2022 sulkevansa Malin rajat ja asettavansa maalle talouspakotteita vastauksena sille, ettei luvattua siirtymistä siviilivaltaan ole tapahtunut
20 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 JY VÄLL Ä – mielenosoittajia ulkomailta ohjatuiksi terroristeiksi ja antoi turvallisuusviranomaisille luvan ampua mielenosoittajia ilman varoitusta. Venäläiskommentaattorit nimesivät Kazakstanin tapahtumat ”kaasumaidaniksi”. Maan turvallisuusviranomaisten mukaan 6 000 mielenosoittajaa on pidätetty, heidän joukossaan myös entinen Kazakstanin pääministeri ja tiedustelupalvelun johtaja Kärim Mäsimov sekä ”iso määrä ulkomaalaisia”. Suuntana Kazakstan. Venäjää ja sen etupiiriä horjuttaviin kansannousuihin. Kazakstanin osalta venäläiskommentaattorien syyttävä sormi osoitti arvattavasti Yhdysvaltoihin, CIA:han, Isoon-Britanniaan ja ”ehkä” muslimimaihin. Entisen presidentin Nazarbajevin on epäilty valmistelevan tytärtään Darigaa nykypresidentin seuraajaksi. Kazakstanin presidentti pyysi maansa avuksi Venäjän johtaman CSTO-turvallisuusjärjestön joukkoja. Päivässä Venäjä ja Valko-Venäjä mobilisoivat joukkoja, jotka lennätettiin Kazakstaniin vartioimaan strategisia kohteita. Toisaalta mielenosoitusten onnistunut tukahduttaminen ruokkii vainoharhaa, jonka mukaan länsimaiden jatkuvat epävakauttamisoperaatiot ovat torjuttavissa vain voimatoimin. Kazakstanin presidentti pyysi maansa avuksi Venäjän johtaman CSTOturvallisuusjärjestön joukkoja.. Venäjälle Kazakstanin levottomuudet tulivat epäedulliseen aikaan, yrittäähän maa kiristää Ukrainan sodanuhalla Yhdysvaltoja ja Natoa myönnytyksiin Euroopassa. Mäsimovin pidätys kuitenkin vihjaa siihen, että levottomuuksien taustalla onkin Kazakstanin eliitin sisäinen valtataistelu. Levottomuuksien todelliset syyt, kulutustuotteiden hinnannousu, yhteiskunnallinen pysähtyneisyys ja monien kansalaisten näköalattomuus jäävät huomiotta. Presidentti Putin ilmoitti julkisesti, ettei Venäjä tule hyväksymään värivallankumouksia alueella. Tässä kuviossa Kazakstan oli ylimääräinen häiriötekijä, jonka saaminen pois päiväjärjestyksestä oli nyt entistäkin kiireellisempää. Venäjällä ja Valko-Venäjällä Kazakstanin levottomuuksia verrattiin Valko-Venäjän ja Ukrainan vastaaviin. Erityisen väkivaltaisiksi protestien tukahduttaminen muodostui Almatyssa. Kaikkiaan levottomuuksissa on kerrottu kuolleen 164 ihmistä, mutta luku saattaa olla tätäkin korkeampi. Termi on voimakkaasti latautunut, sillä Ukrainan vallankumouksen kehdolla, Kiovan Maidan-aukiolla viitataan venäläiskeskustelussa ulkopuolelta masinoituihin, . Venäläisiä erikoisjoukkoja kuormataan kuljetuskoneeseen sotilaslentotukikohdassa Moskovan liepeillä kuudes tammikuuta 2022
Patruunana tulee olemaan 7,62x51 Nato, joka vastaa siviilikaliiperia .308. Kivääri 23 on varustelultaan pelkistetympi ja tarkoitettu jääkärija jalkaväkiryhmien tukiampujien käyttöön. Lisäksi sopimus kattaa varusteita, varaosia, huoltotyökaluja ja valmistajan antamaa koulutusta. Uuden asejärjestelmän lisähyötyjä nykyiseen kalustoon verrattuna ovat tulen tehon kasvattaminen ja tarkkuuden parantaminen, keveys ja ergonomisuus sekä monipuolisten lisävarusteiden integrointimahdollisuudet. Tarkkuuskiväärejä jalkaväelle Kiväärijärjestelmä on kehitetty yhdessä Sakon kanssa, ja koko aseen tuotanto tullaan toteuttamaan kotimaassa.. Ase nostaa ryhmän tarkan vaikuttamisetäisyyden 600 metriin. Tarkkuuskivääri 23 on varustettu laadukkaalla optisella tähtäimellä, joka yhdessä suorituskykyisen tarkkuuspatruunan kanssa mahdollistaa tarkka-ampujille erilaisiin kohteisiin vaikuttamisen aina 800 metrin etäisyydelle. Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Sako Oy allekirjoittivat sopimuksen uuden kiväärijärjestelmä M23:n hankinnasta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnassa Tampereella 12.1.2022. 21 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 JY VÄLL Ä M aavoimat etenee tarkkuuskiväärihankinnassaan. – Nyt julkistettu kauppa on ensimmäinen Sakon uutta, itselataavaa kiväärituoteperhettä koskeva toimitussopimus, ja toimitukset Puolustusvoimille alkavat myöhemmin tänä vuonna, jatkaa Kaikkola. Sopimus sisältää tarkka-ampujan käyttöön tarkoitetun tarkkuuskiväärin ja jalkaväkiryhmän tukiampujan käyttöön tarkoitetun kiväärin hankinnan. Kiväärijärjestelmä M23 perustuu AR10/15-malliseen 7,62 Nato -kaliiperiseen kerta-automaattiseen kivääriin. Jalkaväen uusi kiväärijärjestelmä tarjoaa sekä tarkka-ampujakiväärin että jalkaväkiryhmälle tulitukiampujan aseen. – Olemme kiväärijärjestelmän kehitysvaiheen aikana läpivieneet yhdessä Puolustusvoimien kanssa useita mittavia testausjaksoja erilaisissa olosuhteissa ja uskomme, että kiväärijärjestelmä M23 tarjoaa erityisen hyvin juuri Puolustusvoimien operatiivisiin tarpeisiin sopivan ratkaisun, toteaa Sakon Defence & Law Enforcement -liiketoimintayksikön johtaja Arto Kaikkola. Hankkeella rakennetaan kokonaan uutta suorituskykyä ja korvataan tällä hetkellä palveluskäytössä olevat vanhat 7,62 mm:n tarkkuuskivääri 85 pääosin sekä 7,62 mm:n tarkkuuskivääri Dragunov kokoKiväärijärjestelmä M23 perustuu AR10/15malliseen 7,62 Nato -kaliiperiseen kertaautomaattiseen kivääriin. – Kiväärihankinnat sisältyvät maapuolustuksen kehittämisohjelmaan, ja ne ovat osa Maavoimien paikallisjoukkojen ja operatiivisten joukkojen suorituskyvyn kehittämistä. Hankintasopimuksen kokonaishinta on noin kymmenen miljoonaa euroa, minkä lisäksi sopimus sisältää lisähankintavarauksen mahdollisia myöhemmin tehtäviä hankintoja varten
Ensimmäiset aseet toimitetaan Maavoimille vuoden 2022 loppuun mennessä, ja kiväärijärjestelmän koulutus on tarkoitus aloittaa vuoden 2023 aikana. Samalla tämä avaa mahdollisuuksia myös muiden käsiaseiden yhteishankintoihin. YK-operaatioissa hankittiin luottamusta suomalaisiin sotilaisiin ja näiden ammattitaitoon. Tavoitteena molemmilla mailla on kustannushyötyjen saavuttaminen sekä huoltovarmuuden ja keskinäisen yhteistoimintakyvyn parantaminen, kuvasi Peltoniemi nyt saavutetun allekirjoitusmandaatin merkitystä. Suomalaisen rauhanturvaamisen kunniakkaaseen historiankirjoitukseen oli piirretty ensimerkit. – Kiväärijärjestelmä on kehitetty yhdessä Sakon kanssa, ja koko aseen tuotanto tullaan toteuttamaan kotimaassa. Komppanian kohteena oli Suezin kanavan alue ja sinne kriisitilanteen lauettua rauhan turvaamiseksi perustettu UNEF-operaatio. päivänä 1956 – hieman yli 65 vuotta sitten – Seutulan lentokentältä nousi moottorit jylisten viisi Yhdysvaltain ilmavoimien Globemaster-kuljetuskonetta mukanaan suomalainen vahvennettu komppania. Sittemmin Suomi alkoi kutsua itseään rauhanturvaamisen suurvallaksi, kun panostuksemme oli miesmääräisesti asukaslukuun suhteutettuna jo suurta eurooppalaisiin verrokkimaihin nähden. J oulukuun 10. Hanke parantaa kansallista huoltovarmuutta ja edistää osaamisen ja teknologian sekä asejärjestelmien valmistusja korjauskyvyn säilymistä Suomessa, Peltoniemi kertoi. – Hankintasopimus syventää Sakon ja Puolustusvoimien yhteistyötä, luo uusia työpaikkoja Suomeen ja parantaa omalta osaltaan myös Suomen huoltovarmuutta”, kertoo toimitusjohtaja Karjalainen. Suomalainen rauhanturvaaminen 65 vuotta PU O LU ST U SV O IM AT Ensimmäiset aseet toimitetaan Maavoimille vuoden 2022 loppuun mennessä.. 22 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 JY VÄLL Ä naan, tiivisti jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi. Lisäksi puolustusministeri on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen allekirjoittamaan Ruotsin kanssa toimeenpanoasiakirjan, joka mahdollistaa Suomen ja Ruotsin väliset yhteiset kiväärihankinnat. – Tämä on merkittävä päänavaus, joka mahdollistaa Suomen ja Ruotsin konkreettiset yhteiset käsiasehankinnat uuden kiväärijärjestelmän osalta. Nyttemmin ulkomaan operaatioissa suomalaisten joukkojen määrät ovat supistuneet merkittävästi suuruuden päivistä, mutta samalla myös operaatiot ja tehtävät ovat koventuneet
Maavoimien komentajana aloittaa kenraaliluutnantti Pasi Välimäki, joka on toiminut Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä elokuusta 2019 lähtien. Tavoitteena on saada tietoa yhteismajoituksen toimivuudesta eri kokoisissa joukko-osastoissa eri puolilla Suomea, Puolustusvoimista kerrotaan. Kiintoisaa on myös nähdä, kuinka entistä laajemmat ja enemmän resursseja vaativat kutsunnat käytännössä järjestetään ja resursoidaan. Vuoden alusta kokeilussa ovat mukana kaikki Puolustusvoimien varusmiehiä kouluttavat joukko-osastot paitsi lennostot. Komitea tarkasteli myös toimia palveluksen suorittavien määrän kasvattamiseen ja reservin koulutuksen kehittämiseen sekä siviilipalveluksen kehittämissuuntaviivoja. ”Yhteismajoituskokeilua on tärkeää jatkaa, koska haluamme saada lisähavaintoja kaikista puolustushaaroista ja kartoittaa tarkasti yhteistupien haasteita ja vaikutusta palvelusmotivaatioon. Tänne tunkeutumisen kustannukset tiedetään niin suuriksi, ettei niitä kukaan halua maksaa”, Hulkko summaa. Varusmiehet ovat kokeneet, että majoitusjärjestelyt ovat edistäneet myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”, mainitsee Maijanen. Kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. PU O LU ST U SV O IM AT Maavoimia elokuusta 2017 alkaen johtanut kenraaliluutnantti Petri Hulkko siirtyy reserviin. Kenraaliluutnantti Välimäki taasen totesi juhlapuheessaan: ”Saan ottaa vastaan Maavoimat, jotka ovat kehittyneet sekä valmiuden että suorituskyvyn osalta merkittävästi. Yhteisenä kutsuntapäivänä on mahdollisuus tarjota tietoa maanpuolustusja asevelvollisuudesta (ml. Yhteismajoituskokeilu on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin. Maavoimien kykyä vastata nopeasti kehittyviin sotilaallisiin uhkiin ja normaaliolojen poikkeustilanteisiin on parannettu. Läksiäishaastattelussaan kenraaliluutnantti Petri Hulkko kertoo Maavoimien olevan nyt hyvässä iskussa. ”Sitä arvostetaan korkealle sekä idässä että lännessä, ja sillä on ennalta ehkäisevä vaikutus. Maavoimien komentaja vaihtui MAAVOIMIEN komentajan vaihtotilaisuus järjestettiin juuri ennen vuodenvaihdetta, 30.12.2021 Mikkelissä. ”Yhteismajoitusjärjestelyt ovat parantaneet erityisesti ryhmäkiinteyttä, palveluksen sujuvuutta, tiedonkulkua ja tehostanut tilojen käyttöä. PU O LU ST U SV O IM AT . Kokeilun perusteet ja käytännön järjestelyt säilyvät ennallaan vuoden alusta”, toteaa sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen Pääesikunnasta. Naiset kutsuntoihin. Asevelvollisuusjärjestelmä säilyy jatkossakin Suomen puolustusratkaisun perustana. L oppuvuodesta 2021 mietintönsä jättänyt parlamentaarinen komitea esittää ikäluokan yhteisiä kutsuntoja. siviilipalvelus) sekä mahdollisuudesta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Kutsuntajärjestelmä vahvistaa nuorten maanpuolustustietämystä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 23 Varusväen yhteismajoitus jatkuu NAISJA MIESVARUSMIESTEN yhteismajoituskokeilu laajenee ja jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka. Mietinnön tavoitteena on naisille ja miehille yhteinen velvoittava kutsuntapäivä. Näistä sodan ajan joukoista yli 95 % on reserviläisiä. Saan ottaa vastaan Maavoimat, jotka ovat kehittyneet sekä valmiuden että suorituskyvyn osalta merkittävästi.. Suomen Sotilas jää odottamaan ratkaisuja. Edellisen ja tehtävän vastaanottaneen komentajan tehtävänvaihtotilaisuuden puheet ovat luettavissa kokonaisuudessaan Suomen Sotilaan nettisivuilla, suomensotilas.fi. Nykyisessä uhkaja toimintaympäristössä Suomi tarvitsee nykyisen kokoiset 280 000 sotilasta käsittävät sodan ajan joukot tehtäviensä toteuttamiseen. Koulutuksessa on otettu käyttöön niin valmiusyksikkötoiminta kuin Koulutus 2020 -käytänteitä”
Vortex/ Sheltered Wings -kiikaritähtäin . Saksa kuitenkin ilmoitti tammikuussa, ettei se halua osallistua Ukrainan aseelliseen tukemiseen. . Puolalaista ratsuväkeä vuodelta 1939.. Puolalle ratsuväkeä! PUOLA on historiassaan tunnettu muun muassa ratsuväestään. Nyt ”ratsuväki” on yllättäen taas mobilisoitu. Ratsastavan rajavalvojan kulkuneuvohan on hiljainen ja erittäin maastokelpoinen, ja sillä on nopeusylivoima, mikäli pitää tavoittaa karkuun juosten kiiruhtavia asiakkaita. Digiajan sähköautoilusta ja verkkokeskeisyydestä huolimatta kauramoottoriajoneuvoille on löytynyt paikka ja tarve. Nyt kilpa on ratkennut. Asevalvonnan ja -rajoitusten aika ohi. US Army valitsi Vortex/Sheltered Wings -kiikaritähtäimen. Kaksi yritystä kilpaili rynnäkköja konekiväärin optroelektronisen tähtäimen toimituksista US Armylle sen NGSW-projektiin liittyen. Supervaltapeliin mukaan tullut Kiina on haluton mihinkään sitä rajoittaviin sopimuksiin, joten tilanne on huolestuttava. MERKITTÄVÄT USA:n ja Venäjän väliset asevalvontaja -rajoitussopimukset ovat murentuneet ajan myötä vähän kuin varkain. Vaativiin testeihin pääsivät mukaan L3 Harris ja Vortex Opticsin tytäryhtiö Sheltered Wings. Mennyttä ovat mannertenvälisten ohjusten torjuntajärjestelmät kieltävä ABMsopimus, tavanomaisten aseiden rajoittamista Euroopassa koskevan TAE-sopimus, lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuksia koskeva INF-sopimus sekä asevalvontalennot mahdollistanut Open Skies -sopimus. Syynä on rajaturvallisuuden tarpeet. Muita sitovia pidäkkeitä ei enää ole. Hankkeessa haetaan nykyajan taistelukentän vaatimuksia vastaavaa 6,8 mm:n patruunaa ja moderneja aseita korvaamaan nyt käytössä olevat M4-karbiini (rynnäkkökivääri) ja M249-kevyt konekivääri. Sopimusjärjestelmästä on oikeastaan jäljellä enää ydinkärkien määrää rajoittava vuoden 2010 Uusi START-sopimus, jonka voimassaoloa sekä Washington että Moskova ovat jatkaneet vuoteen 2026 saakka. Viro antaa myös amerikkalaisia Javelinpanssarintorjuntaohjuksia. Aikanaan DDR:n jäämistöstä Suomeen hankittujen tykkien lahjoittamiseen tarvitaan Suomen ja Saksan hallitusten lupa. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Saksa ei tue Ukrainaa VIRO tukee Ukrainaa ja pyysi Suomelta lupaa lahjoittaa kenttätykkejä Ukrainalle. US Army valitsi älytähtäimensä SUOMEN SOTILAAN numero 6/2021 kertoi US Armyn älytähtäinkisasta liittyen käynnissä olevaan Next Generation Squad Weapons -projektiin (NGSW)
Useita monipiippuisia aseita on ollut koekäytössä ja testeissä, mutta kaksoispiippuinen Gilboa Snake AR-15 saattaa olla ensimmäinen, joka tulee laajempaan tuotantoon. Samanlaisia aseiden prototyyppejä rakennettiin jo 1950ja 1960-luvuilla ampumaan useita luoteja samanaikaisesti tai nopeissa purskeissa, jotta osumatodennäköisyys ja tulitoiminnan tappavuus paranisivat. Meille tutussa RK 62:ssa piipun pituus on noin 16,5 tuumaa. Kaksipiippuisen kiväärin idea ei ole uusi. Asetta laukaistaessa toinen piippu laukeaa kuitenkin hieman eriaikaisesti, ja jälkimmäisen luodin osuvuus voi kärsiä ensin lauenneen piipun rekyylistä. Ja miksi. Näin kierretään yhdysvaltalaisia asesäädöksiä – ase ei ammu yhdellä liipaisimen vedolla useita laukauksia. Gilboa on rakentanut erilaisia asevariantteja, joiden piipun pituus vaihtelee 9,5–16 tuuman välillä. Ase on varustettu Picatinnytai KeyMod-kiskoilla lisävarusteiden kiinnittämiseksi kaikkien modernien aseiden tapaan. Kaksipiippuinen juttu Gilboa Snake AR-15. Siviilija sotilasversioiden välillä on myös muita rakenteellisia eroja. Mutta ideaa on sovellettu myös rynnäkkökivääriin. Molemmille piipuille on oma lippaansa, ja hylsy poistuu tavanomaiseen tapaan piipun puoleiselle sivulle, hylsyt lentävät siis molemmin puolin asetta. Rinnakkaispiippuinen ase on tunnettu ratkaisu metsästysaseissa ja toki raskaammissa aseissa, kuten ilmatorjuntakalustossa. Rynnäkkökiväärin on suunnitellut israelilainen asevalmistaja Silver Shadow, ja sen suunnitteli alun perin Amos Golan. Brittiarmeijan SAS-erikoisjoukot (Special Air Service) on ottanut Snake-rynnäkkökiväärin käyttöönsä. Gilboa Snake ampuu kaksi luotia täysin samanaikaisesti, joten ne lentävät molemmat vakaasti tähdätyn linjan mukaisesti. Erikoisjoukoista kerrotaan aseen olevan luotettava, vaikka toiseen aseeseen tulisi häiriö, ja erityisen tyytyväisiä ollaan vaikutukseen, osuuhan maaliin kaksi luotia samanaikaisesti. Intissä palvelleet tietävät, että lyhyttäkin sarjatulta ammuttaessa ensimmäinen luoti lentää tähtäyspisteen mukaisesti, sen jälkeiset kärsivät rekyylin tuomasta hajonnasta. Lisävarusteita, kuten taktisia valoja, laserosoittimia ja etukahva, voidaan kiinnittää kolmikiskoiseen käsisuojaan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 25 K aksipiippuinen rynnäkkökivääri – mitä ihmettä. Siviiliversiossa on kaksi liipaisinta, yksi molemmille piipuille. Yhdysvaltalainen asevalmistaja Gilboa on ilmoittanut aloittavansa kaksipiippuisen Gilboa Snake AR15:n tuotannon. Liipaisimet ovat kuitenkin aivan rinnakkain, ja siten käytännön ero voi olla pieni. Toinen merkittävä etu on se, että jos jompaankumpaan aseeseen tulee häiriö, toinen aseista toimii kuitenkin ja tulitoiminta ei lakkaa. Sotilasaseessa on vain yksi liipaisin ja aseen molemmat piiput laukeavat samanaikaisesti. SAS on käyttänyt asetta Afganistanin ja Syyrian taistelualueilla. Kivääriä on saatavana eri kaliipereissa: 223 REM, 9 mm, 7,62x39 mm ja 300 Blackout (7,62x35 mm). Se on saatavana puoliautomaattisena siviilikiväärinä ja perinteisenä myös sarjatulta ampuvana sotilasmallina
”Jotta voimme reagoida tehokkaasti erilaisiin tilanteisiin, kuten saariin kohdistuvat hyökkäykset, on välttämätöntä, että tarvittavat joukot lähetetään nopeasti ja riittävän vahvoina kunkin tilanteen vaatimusten mukaisesti”, Japanin puolustusministeri Nobuo Kishi sanoi harjoituksissa. Yhteensä 12 000 henkilöä ja 3 900 ajoneuvoa keskitetään pohjoisimmalta Hokkaidon pääsaarelta, Tohokun alueelta Koillis-Japanista sekä Länsi-Japanin Shikokun alueelta saarien puolustamiseen Kyushun alueelle Lounais-Japaniin. Japanilla oli viimeksi tällaisen mittaluokan harjoituksia vuonna 1993 kylmän sodan päättymisen jälkeen. Myös Japanin merija ilmapuolustusvoimat osallistuvat harjoitteluun. Japanilaiset myös tähdentävät Kiinan nopeasti kasvavaa sotilaallista voimannäyttöä. Harjoitukset perustuvat vuoden 2019 kansallisen puolustusohjelman linjauksiin, jotka korostavat puolustusvalmiuksien vahvistamista Nansein saarten, mukaan lukien Japanin hallinnoimien mutta Pekingin kiistämien Senkakun saarten, turvaamiseksi Itä-Kiinan merellä. Sotaharjoitukseen osallistuu noin 100 000 henkilöä, 20 000 ajoneuvoa ja 120 ilma-alusta. Japanin itsepuolustusvoimista todetaan, että yhä epävarmemmassa turvallisuusympäristössä heidän työnsä keskittyy operatiiviseen valmiuteen. Lisäksi Yhdysvallat ja Ranska ovat mukana, harjoituksissa on muun muassa yhdysvaltalainen maihinnousutukialus. 26 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 JY VÄLL Ä Japani vastaa kiristyvään tilanteeseen JAPANIN itsepuolustusvoimat aloitti syyskuussa todella mittavat sotaharjoitukset, jotka jatkuvat aina marraskuulle saakka. Näin mittava harjoitussarja on ensimmäinen tämän kokoluokan tapahtuma noin 30 vuoteen. Maavoimien harjoitukset kattavat taistelutoiminnan harjoittelun lisäksi merkittävän logistiikkaja huoltoharjoituksen sekä johtamisjärjestelmän testaukset ja johtamisharjoituksen. . Ranskalainen sotilas Japanin itsepuolustusvoimien harjoituksessa.. Joukot kuljetetaan taistelupanssarivaunut mukaan lukien maanteitse, rautateitse ja meritse, ja huomionarvoista on, että joukkojen keskittämiseen osallistuu myös yksityisiä kuljetusyrityksiä. Harjoitustoiminnan tarkoitus on osoittaa suorituskykyä ja siten tukea pelotetta ja ennaltaehkäisyä sekä vahvistaa valmiuksia vastata Kiinan kiihtyneeseen sotilaalliseen voimannäyttöön alueella. Harjoituskokonaisuus käsitti koko Japanin maavoimat. Yhtenä erityistavoitteena on vahvistaa kykyä puolustaa erillisiä saaria
Boeing 234 Chinook -kopterin siviiliversiota käytetään muun muassa öljynporauslauttojen yhteyskoneena ja pelastuslaitoksien käytössä esimerkiksi metsäpalojen sammuttamiseen. Kopteria suunniteltaessa syntyi aluksi Chinookia pienempi kopterimalli, jota maavoimat ei kelpuuttanut. CH-47:n pääkäyttäjiä ovat Yhdysvaltain maavoimat ja kansalliskaarti sekä Britannian kuninkaalliset ilmavoimat. CH-47-kopteria on uudistettu kymmenkunta kertaa, ja malli on edelleen tuotannossa. Uusimpien versioiden kuljetuskyky on noin 10 tonnia. Huippunopeus on 310 km/h, mikä on helikopterille huomattava. CH-47:n pääasiallinen käyttökohde on joukkojen siirto ja materiaalikuljetukset. Tälle helikopterille tyypilliset kaksi suurta, vastakkaisiin suuntiin pyörivää roottoria mahdollistavat kaiken tehon siirtämisen kopterin hyötykäyttöön, eikä erillistä vakauttavaa pyrstöroottoria tarvita. Uusi voimansiirtojärjestelmän hyötysuhde on parempi, ja voimaa siten roottoreissa enemmän. Tästä syntyi kuitenkin laivaston ja merijalkaväen käyttöön CH-46 Sea Knight, kopteri, jonka eräs variantti on meillekin tuttu ruotsalaisissa väreissä. Melkoinen päivityssetti siis. Esimerkiksi MH-47-kopterit on suunniteltu erityisesti erikoisjoukkojen tarpeisiin, ja perusversioon verrattuna niissä on muun muassa ilmatankkausmahdollisuus. Kone on taas luonut nahkansa, ja tarjolla on uusinta uutta, jolla kopteri pidetään operatiivisessa käytössä ainakin vuoteen 2060 saakka! Satavuotista konemallia odotellessa, mikä ei ole mahdotonta, sillä onhan esimerkiksi DC-3 eri variaatioina ja päivityksinä vielä palveluskäytössä, ja senkin ensilennosta on jo 86 vuotta! CH-47 Chinook Block II on vastaus tekniikan kehittymiseen ja vaatimustason nousuun. Tästä raskaasta, jopa ikonisesta työjuhdasta on tietenkin erikoisversioita. 27 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 B oeing CH-47 Chinook on ikinuori 60-vuotias vanhus, jota on kehitetty ja parannettu koko sen pitkän iän. Kuudesta erillisestä polttoainesäiliöstä siirrytään kahteen kevytrakenteiseen säiliöön, jolloin koneen hyötykuorma sekä toimintasäde paranevat. Suomen Sotilas toivottaa pitkää ikää taistelukenttien veteraanille! Ikinuori Chinook CH-47-kopteria on uudistettu kymmenkunta kertaa.. Uusi voimansiirto antaa yhdeksän prosenttia paremman vääntömomentin moottoreille. Ensinnäkin koneen runkoa vahvistetaan. Lisäksi kopteria on sen pitkän historian aikana toimitettu pariin kymmeneen eri maahan. Siinä on sivuovia sekä rungon takaosassa sijaitseva leveä lastausramppi ja yhteensä kolme ulkoista pohjakoukkua kuormien ulkopuoliseen ripustamiseen. Chinookissa on useita mahdollisuuksia mitä erilaisimpien kuormien kuljettamiseen. Yli 500 konetta tullaan päivittämään Block II -varustustasolle. Ensilento oli syyskuussa vuonna 1961, ja käyttöönotto tapahtui vuonna 1962. Roottorilapojen kärjen optimoidulla muotoilulla saadaan noin 700 kg lisää hyötykuormaa ja huoltokustannusten luvataan pienenevän
Kyseessä voi olla disinformaatio, jonka tarkoituksena on heikentää väestön puolustustahtoa ja maan kykyä pysyä toimintakykyisenä vaikeissa Panssarikalusto kuntoon PU O LU ST U SV O IM AT JATKUU SIVULLE 30 >. Nykyisten Pasien eli Patria XA-203 -ajoneuvojen ja modernisoidun XA180M:n rinnalle tulevat Patria 6x6 -ajoneuvot (Panssariajoneuvo 2020), joita Puolustusvoimat suunnittelee ostavansa 160 kappaletta vuonna 2023. Virasto työllistää 45 henkilöä. Ruotsin psykologista puolustusvirastoa luotsaa pääjohtaja Henrik Landerholm, entinen suurlähettiläs. Leopard 2A4ja Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen suorituskyvyn parantamista suunnitellaan ajoitettavaksi 2020-luvulle. Niitä modernisoidaan tarpeen mukaan. Viraston erityisenä huomion kohteena on ulkomaisten hallitusten, kuten Venäjän, Kiinan ja Iranin, tuottama disinformaatio. BMP-2MD-kalustolla on aikomus jatkaa vuoteen 2035 ja modernisoidulla CV9030-kalustolla 2040-luvulle saakka. Pian on alkamassa myös CV9030-rynnäkköpanssarivaunujen modernisaatio. 8x8 Patria XA-360 -kuljetuspanssariajoneuvot säilyvät käytössä. Viraston pääsijaintipaikka on Karlstadissa ja erillinen toimipiste Solnassa. Maailmanlaajuisesti Leopard 2 -kaluston modernisaatiotarjonta ja tuotetuki tulevat olemaan saatavilla ainakin vuoteen 2050 asti. Virasto avasi upouudet kotisivunsa 1.1.2022. JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 MAAVOIMIEN panssarikalustoa kehitetään nykyisen kaluston alenevan suorituskyvyn ja fyysisen kulumisen vuoksi. Se työskentelee yhteistyössä tutkijoiden, puolustusvoimien ja tiedotusvälineiden kanssa. Jatkossa Patria 6x6:ta tullaan ostamaan enemmänkin. Aiemmalla XA-kalustolla on tarkoitus pärjätä 2040-luvulle asti. Nykyiset, raskaammat 8x8 Patria XA360 -kuljetuspanssariajoneuvot säilyvät käytössä. Maavoimien laajempi kalustouudistus alkaa kuitenkin vasta vuoden 2035 jälkeen, kun Ilmavoimien HXja Merivoimien Laivue 2020 -hankinnat on maksettu. Joulukuussa 2021 puolustusministeriö valtuutti Puolustusvoimat solmimaan 10 miljoonan euron sopimuksen Leopard 2A4ja 2A6-taistelupanssarivaunujen ammunnanhallinnan ballistiikan päivityksestä. 2030-luvulla tehdään joko . kustannustehokas modernisaatio tai hankitaan uutta kalustoa. AK Infopuolustusta Ruotsissa RUOTSI on perustanut uuden viraston (Myndigheten för psykologiskt försvar), jonka tehtävänä on taistella disinformaatiota vastaan. Tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja reagoida sopimattomaan vaikuttamiseen ja muuhun harhaanjohtavaan tietoon. BMP-2-rynnäkköpanssarivaunuja on modernisoitu jo vuodesta 2015 alkaen BMP-2MD-tasolle
Armeniassa on Venäjän tukikohtia, ja se vartioi osaa Armenian rajoista NL:n aikaisissa kasarmeissa. Pitkän valmistelun jälkeen Azerbaidžan toteutti v. Sodan alussa Armenian pääministeri julisti voittoa ja vastustajan murskaamista. Kiitämme kriisin asiantuntevasta taustoituksesta ja hyvistä kommenteista. Viimeksi olin Bakussa v. Armenia ei ole yksin. Venäjä puolustaa sopimuksen mukaan kuitenkin vain Armenian valtioaluetta eikä siksi osallistunut Armenian valtaamien alueiden puolustamiseen. Ratkaisevaa oli Susan valtaus, joka jätti käytännössä mottiin n. Sen jälkeenkin olen pysytellyt tilanteen tasalla mahdollisuuksien mukaan. V-K ei ollut ”pääsotija”, vaikka Pekka Toveri/Oppitunti sodasta, niin antaa ymmärtää. Konfliktin seurauksena Venäjä onnistui vahvistamaan läsnäoloaan alueella rauhantekijänä, jolla on sotilaita nyt myös Azerbaidžanin (Vuoristo-Karabah) alueella. Jaakko Puuperä päätoimittaja Takaisin Azerbaid ž aniin n Ye-everstiluutnantti evp Heikki Happonen lähetti asiantuntevaa palautetta lehtemme numeron 6/21 Vuoristo-Karabahin sotaa käsitelleisiin juttuihin. 30 000 armenialaista. Azerbaidžan kävi siis sotaa miehittäjää Armeniaa vastaan. Rintamajoukoilla oli helppo edetä. V-K asukkaineen oli vain osa taistelualuetta. Stalin laati etnisten alueiden shakkilaudan alueelle kontrolloidakseen sitä. 600 000 azerin sisäiseen pakolaisuuteen. Armenia jäi yksin miehittäessään Azerbaidžanin aluetta eikä kyennyt lopulta pitämään valloitustaan! Olen seurannut tilannetta vuodesta 1992 lähtien, kun ETYK otti ensimmäistä kertaa agendalleen rauhanturvaamisen ja testinä V-K:n konfliktin ratkaisemisen. Sen jälkeen olen käynyt alueella vaalitarkkailijana: Nakhitsevan 1, Armenia 4, Azerbaidžan 6 ja Georgia 1 kertaa. Toimitus Arvoisa päätoimittaja! Oheisena muutama kommentti lehdestä. Armenian miehittämäksi jäi tällöin iso osa Azerbaidžania ml. Azereilla oli tietenkin myös miesja materiaaliylivoima. Vuonna 1988 V-K:n alueen päätettyä kansanäänestyksessä liittyä Armeniaan alkoi konflikti, jonka viimeisimmän vaiheen taistelut Armenian ja Azerbaidžanin välillä taukosivat Venäjän neuvottelemaan tulitaukoon v. Näin Venäjä vastasi myös Turkin vaikutuksen lisääntymiseen. Erikoisjoukko soluttautui ja hyökkäsi puolustajan tukikohdan selustaan, katkaisi yhteydet ja usein puolustaja joutui pakokauhun valtaan. 2021 suunnitelmansa valtioalueensa takaisin valtaamiseksi ja miehityksen lopettamiseksi sekä azeriväestön palauttamiseksi ”kotiin”. Kävin Susassa v. 2008. V-K:n autonominen alue oli NL:n aikainen enklaavi, josta mm. Tässä yleisluonteisessa artikkelissa ei voitu pureutua syvällisesti moniin mielenkiintoisiin aiheisiin, mutta osaan niistä, kuten lennokkien ja erikoisjoukkojen käyttöön ja taktiikkaan, pureudutaan seuraavissa lehdissä. 1994 sen ollessa silloin Armenian hallussa, ja minulle osoitettiin, kuinka alttiina Stepanakert oli ollut azerien tulitukselle Susasta. Osallistuin mission valmisteluun eri asemissa vuoteen 1996 asti käyden kaksi kertaa alueella. Miehitys ajoi n. Toveri ei myöskään ehkä riittävästi korosta Azerbaidžanin erikoisjoukkotaktiikan osuutta armenialaisten linjapuolustusta, reservin vastahyökkäystä vastaan. Toverin kirjoituksessa jää sivuosaan, että Azerbaidžanin ilmaylivoima/ilmanherruus oli ratkaiseva tekijä sodassa. Raja maiden välillä palautui entiselleen – Armeniaan ei hyökätty! Venäjä perusti rauhanturvaoperaation tulitauon valvomiseksi ja V-K:n armenialaisen väestön turvaamiseksi. Pääkirjoitus: Yksin jäävän tie on Armenian tie! Se lienee viittaus Armenian tappioon sodassa Azerbaidžanin kanssa. Amerikkalaisilta opittu erikoisjoukkojen käyttö aiheutti paniikin puolustajassa. Etnisiä konflikteja on Kaukasiassa ollut kautta historian. Tämä aiheutti varsinkin NL:n loppuaikoina jatkuvia etnisiä kiistoja. azerit ja meskeetti-turkkilaiset oli puhdistettu kriisin kestäessä. Päätie kulkee Stepanakertista Susan ja Lachinin kautta Armeniaan (Goris). Azerbaidžan, johon V-K kuuluu, oli lopettanut V-K:n autonomian ja jakanut alueen normaaleihin valtionsa hallintoalueisiin. Lukijaterveisin Ye-evl evp Heikki Happonen PALAUTTEET OSOITTEELLA: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköposti: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa.. Tällä kertaa tarkkaavainen lukijamme Heikki Launiala herätti meidät viestillään joulukuussa: Eilen saapuneessa Suomen Sotilas -lehdessä (6/2021) Ruotsin ohjuspuolustuksen rakentamisen väliotsikoidaan olevan ”Miljardien dollarien hankinta”/”Ruotsin kalleimpia asehankintoja”. Se on puolustusliitossa Venäjän kanssa. 29 PAL AUT TEET SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Ei nyt ihan niin kallis! n Välillä käy pilkkuvirheitä ja toisinaan sitten oikein pahoja pilkkuvirheitä, joita ei voi sitten muuta kuin pyytää anteeksi. Minut nimitettiin 3.7.92 V-K:iin lähetettävän tarkkailuosaston johtajaksi (Head of Advanced Monitoring Group) valmistelemaan missiota. 1994. Tokkopa kuitenkaan niin huiman kallis kuin mitä sivulla 46 sen väitetään olevan eli 1 160 miljardia dollaria! Jouluisin terveisin Heikki Launiala Kiitämme Heikkiä huomiosta tuhannesti ja oikaisemme tässä näin noin ikään tuhatkertaisen virheemme. Vuoristo-Karabahin (V-K) armenialaisalue, joka oli julistautunut itsenäiseksi. Samalla toivotamme Heikille ja muille lukijoillemme oikein hyvää jo pitkälle ehtinyttä vuotta 2022. Susa sijaitsee korkealla ”vuorella” Stepanakertia ylempänä ja hallitsevana. Sitä tuki Turkin F-16-hävittäjien päivystäminen Gandzassa/Az. Heitä ei asutettu ”pysyvästi”, vaan tilapäismajoitukseen (rautatievaunut ym.) odottamaan kotiin pääsyä
Psykologinen puolustus edistää osaltaan disinformaation sietokykyä ja maanpuolustustahdon luomista väestön ja muiden yhteiskunnan toimijoiden keskuudessa. Oppitunti tulipalon sammuttamisesta USS BONHOMME RICHARDIN (LHD-6) tulipaloa koskeva virallinen tutkinta on tullut päätökseensä. USS Bonhomme Richard on yhdysvaltalainen Waspluokan maihinnousualus, jossa on yli neljänkymmenen tonnin uppoama ja kattava omasuoja-aseistus. Tarkoitukseni on tuoda installointiin ja dokumentointiin sama välittömyys, joka oli lapsuuden leikeissä läsnä. Ruotsalaiset viranomaiset ovat aiemmin maininneet Venäjän, Kiinan ja Iranin disinformaatiokampanjoiden toimijoina, kun on esimerkiksi yritetty sekaantua Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Raportti syyttää USS Bonhomme Richardin menetyksestä yhteensä 36 henkilöä, myös viittä amiraalia. Veteraanit ja sodan muisto muistuttavat myös sodan järjettömyydestä. Arvioitiin, että viidestä seitsemään vuoteen kestävä korjaus olisi maksanut jopa 2,5–3,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sotiemme veteraanit ja sotiemme naiset ovat oikeutetusti veistetty monelle jalustalle graniittiin ja valettu pronssiin mittakaavassa 1:1. Sputnik kritisoi usein Ruotsin liberaaleja asenteita ja pyrkii tarkoituksellisesti horjuttamaan luottamusta viranomaisiin. 30 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 JY VÄLL Ä muutostilanteissa tai vaikuttaa kohtuuttomasti ihmisten käsityksiin, käyttäytymiseen ja päätöksentekoon. JJ Sota uhkaa taas Euroopassa. Tutkimusten myötä saatiin selville, että maihinnousualuksen palaminen korjauskelvottamaksi olisi ollut täysin estettävissä. Koko summa menee veteraanityöhön lyhentämättömänä. Pienistä skaalafiguureista lavastamissani tilanteissa pyrin kuvaamaan sotilaita fyysisesti pieninä, lähes lapsenomaisina hahmoina mittaamattoman ison haasteen edessä ja sen tuoman raskaan vastuun alaisina. Tilaus tapahtuu osoitteesta: pikkusotilaat@gmail.com. Teokset installoin keittiön pöydällä olevan valkoisen askartelukartongin päälle. Psykologisen puolustuksen tulee myös vahvistaa väestön kykyä havaita vaikutuskampanjoita ja disinformaatiota. Veteraani-sana on johdannainen latinan vanhaa tarkoittavasta sanasta vetus. Pikkusotilaat-teossarjassa keskeisin varusesine on puolustuksellinen kypärä. Jopa perussammutustaidoista löydettiin oleellisia puutteita. Suomen Sotilas -lehden sivuilla ja netissä julkaistavia kuvia voi tilata painokelpoisina (A4) tiedostoina omaan vapaaseen (ei kuitenkaan kaupalliseen) käyttöön. Tue viimeisiä veteraaneja! Pieni pää suuressa kypärässä. Ruotsissa oltiin huolissaan vaikuttamisesta sen omiin vaaleihin vuonna 2018, mikä johti uuden viraston perustamiseen. Veteraanit ovat aikoinaan lunastaneet osansa nuorina, osa käytännössä aikuisuuden kynnyksellä olevina poikina ja tyttöinä. Noin 10 % ruotsalaisista lukee venäläistä Sputnik-uutissivustoa, jota yleisesti kuvataan propagandapalveluksi. Alus paloi heinäkuussa San Diegon laivastotukikohdassa viisi päivää, mikä vahingoitti noin kolmasosaa laivan tiloista. Vastaavia laivoja ehdittiin rakentaa yhteensä kahdeksan kappaletta ennen uuden America-luokan maihinnousualusperheen esiinmarssia. Romuksi alus myytiin 3,66 miljoonan dollarin hinnalla. – Käytän Pikkusotilaat-teossarjan perustarpeistona lapsuudesta tuttuja 1:76-mittakaavan teollisesti tuotettuja muovisia figuureja, ”pikkusotilaita”. Pikkusotilaat-teossarja käsittelee sukupolvet ylittävää kokemusta, jossa nouseva ikäluokka ottaa kuitilleen edellisen polven varusteita ja niiden käyttöperusteita . Silti kyseessä on surullinen loppu hienolle maihinnousualukselle. Liian mittavien vaurioiden myötä USS Bonhomme Richard päätyi lopulta romutettavaksi. Liitä kuvatilaukseen tosite maksusta. Kansallisesti katsottuna ymmärrämme käsitteen liittyvän ensisijaisesti sotiemme veteraaneihin. Pieni hahmo sovittaa päähänsä isoa kypärää kantaakseen sitä paitsi henkilökohtaisena suojana niin myös näkyvänä osana yhteisöllisyyttä traditioineen. Muovinen skaalafiguuri seisoo kunniavartiossa tämän huomionosoituksen rinnalla, pienenä inhimillisenä monumenttina. Kuvaus tapahtuu matkapuhelimen kameralla, pöytävalaisimen valossa. Tuottaja, reservin ylivääpeli Kai Ruohonen työskentelee yksityisenä kuvataiteilijana sekä museoammattilaisena Porin taidemuseon galleriassa. Maksu suoritetaan Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksen tilille FI53 1555 3000 1089 03, viite: 5018. Kaikki ehjät ja käyttökelpoiset komponentit pelastettiin. – Koen taiteen yhtenä leikkimisen muotona, ja tässä yhteydessä yksityisessä taiteellisessa työskentelyssäni hyödyntämäni skaalafiguurit ovat ymmärrettävissä sarjatuotettuina pienoisveistoksina, joilla voidaan esittää erilaisia asiayhteyksiä ja tapahtumia leikin keinoin, Ruohonen kertoo. Muun muassa sammutusoperaation johtaminen ja huono koordinaatio siviilitahojen kanssa katsottiin epäonnistumisiksi. Kuvatiedostojen hinta on 20 €/kuva
CPT on siis aivan kuin mikä hyvänsä patruunarasia, joka täytetään patruunoilla tehtaalla. CPT:n ulkoiset mitat on optimoitu niin, että rasiat mahtuvat pystysuunnassa M2A1-peltilaatikkoon. ”Toivottavasti tuote menestyy”, Partanen vastaa. Suomalainen yritys Venandi Oy on lähtenyt ratkaisemaan tätä ikuisuusongelmaa. ”Myös muut rynnäkkökiväärikaliiperit ja lipaskonstruktiot ovat mahdollisia. Ensimmäisten onnistuneiden prototyyppien valmistumisen jälkeen alkoi patentointiprosessi. Pyrimme avaamaan markkinat 5,56:lla ja jatkossa tarjoamme myös muita vaihtoehtoja, mikäli kysyntää löytyy”, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Vesa Valasuo. Yritys on patentoinut Cartridge Package Tactical eli CPT-nimellä olevan patruunarasian. CPT myydään siviiliasiakkaalle, ja asiakas täyttää sen itse kotonaan. Kyseessä on siis 30 patruunaa vetävä patruunarasia, josta patruunat voidaan työntää suoraan lippaaseen muutamassa sekunnissa. Hinta on edullinen, ja etenkin massatuotannossa CPT:n vaikutus patruunoiden hintaan on hyvin vähäinen. TEKSTI: TOM LINDBLOM. Tietenkin lipastaminen oli jatkuvaa, ja ehkä silloin aloin jo miettiä, eikö tätä voisi tehdä järkevämmin”, Seppo Partanen kertoo. ”Perinteisellä patruuna kerrallaan -menetelmällä 30 patruunan lippaan täyttää hyvissä sisäolosuhteissa noin minuutissa, jos otat patruunat avaamattomasta rasiasta. Se tekee CPT:stä logistisesti yhteensopivan useimpien maiden järjestelmien kanssa. ”Nyt meillä on 20 patenttia ympäri maailmaa, lisäksi olemme tehneet mallisuojaja tavaramerkkisuojausta”, Partanen toteaa. Eniten käytetty apuväline lienee clip stripper -patruunakampa, joka sopii Nato-yhteensopiviin lippaisiin, mutta sekin on kapasiteetiltaan 10 patruunaa ja hankala käyttää tilanteenmukaisissa olosuhteissa. Tuotetta on kehitelty useassa vaiheessa, ja CPT valmistetaan nyt ruiskuvalumenetelmällä komposiittimuovista. Ongelmaa on mietitty paljon, mutta hyvää, yksinkertaista ja toimivaa ratkaisua ei ole löytynyt. Tämä on tietenkin mukavaa ampumaradalla, ja ammattikäytössä se antaa selkeän taktisen ja operatiivisen edun käyttäjälleen. Hän on virkaurallaan aiemmin vaikuttanut Rajavartiolaitoksen erikoisjoukoissa ja joutunut oikeasti miettimään tätä ongelmaa. Suomalaisen patentin jälkeen patentointia jatkettiin ulkomaille. CPT:llä täytät lippaan vastaavassa tilanteessa 5–10 sekunnissa. ”Mutta näin keksijän näkökulmasta subjektiivisestikin tarkastellen CPT on tavattoman hyvä tuote. Ampumaan lähtiessään harrastaja ottaa vaikkapa kymmenen valmiiksi täytettyä CPT:tä reppuunsa, ja hän voi käyttää aikansa radalla ampumiseen eikä lippaiden täyttämiseen. Partanen jäi sotilaseläkkeelle, ja parin vuoden jälkeen alkoi kehitellä ideaa. CPT:llä voit täyttää lippaan jopa paksut käsineet kädessä”, Partanen kertoo. Valloittaako CPT maailman mittavat patruunamarkkinat. Lisätiedot: www.cpt.co.il Suomalainen ratkaisu ikuiseen ongelmaan Taktinen patruunarasia – CPT . Yritys on keskittynyt valmistamaan patruunarasioita 5,56 Natoja 300 BLK -kaliiperin Nato-yhteensopiviin lippaisiin, koska se on yleisin siviilija viranomaisampujien käyttämä standardisoitu lipas. ”Ammuimme paljon, lisäksi testasimme aseita ja patruunoita, joten laukauksia kertyi. Tuote on lajissaan aivan uusi. Se on ehkä niin uusi ja vallankumouksellinen, että sitä ei ehkä heti ymmärretä ylemmissä johtoportaissa. ”Keksintö on aidosti toimiva”, kertoo CPT:n keksijä ja Venandi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Partanen. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 31 L ippaan täyttäminen on kautta aikojen ollut ikävää puuhaa, etenkin kylmässä tai muuten haastavissa olosuhteissa. Toimii! Toinen tapa käyttää CPT:tä on speedloader eli pikalaturi. Mutta loppukäyttäjät ympäri maailman ovat pitäneet CPT:stä todella paljon.” Suomen Sotilas odottaa innolla mahdollisuutta päästä kenttätestaamaan tuotteen, nyt siihen ei kiireiden vuoksi ehditty. Se korvaa perinteisen patruunarasian sotilasja viranomaiskäytössä ja tuo uuden, erittäin edullisen speedloaderin siviilimarkkinoille. Kuulostaako liian hyvältä
Näistä joukoista ei tiedetä paljon, mutta loikanneen pohjoiskorealaisen vakoojan viimeaikaiset paljastukset tarjoavat jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka Pjongjangin kommandot harjoittelevat ja taistelevat. Erikoisoperaatiojoukot. 32 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 K ovin paljoa näistä joukoista ei tiedetä, mutta varmasti erikoisyksiköt ovat saaneet erityisen vahvan poliittisen koulutuksen, maan mittatikulla katsottuna ravinto ja terveydenhuolto lienee huolehdittu ensiluokkaisesti ja sotilaskoulutus on ollut vaativaa. Ilmakuljetteiset yksiköt voivat tunkeutua nopeasti vihollisen syvyyteen ja ottaa haltuunsa kohteita, kuten lentokenttiä tai liikenteen solmukohtia. Pohjois-Korean omasta vaikeasta taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta huolimatta Pjongjangilla on varmasti sotilaalliset valmiudet käynnistää sota, joka voi tappaa satoja tuhansia, ellei miljoonia. Tämän lisäksi Kim Jong-unilla on toinen ässä hihassaan: kokoluokaltaan todella mittavat erikoisoperaatiojoukot. Pjongjang todennäköisesti sijoittaisi ne ennen sotaa tai sen alussa sabotoimaan ja taistelemaan Yhdysvaltain ja Etelä-Korean joukkoja vastaan. Pohjois-Korean kaikki joukot vaikuttavat hyvin varusteltuilta pääkaupungin Kim Jong-unin nyrkki Pohjois-Korean jättiläismäisellä armeijalla on maailmanluokassakin poikkeuksellisen massiiviset noin 200 000 sotilaan erikoisoperaatiojoukot. Pohjois-Korean erikoisoperaatioyksiköt voidaan jakaa erikoisalojen mukaan. Pjongjangin yli 200 000 vahvuiset erikoisjoukot on organisoitu prikaateiksi, rykmenteiksi, pataljooniksi ja osin pienempiin yksiköihin. Merelliset yksiköt soluttautuvat tarvittaessa sukellusveneistä tai laivoista ja ovat harjaantuneita toimimaan rannikon erityisolosuhteissa. Tiedusteluyksiköt kykenevät hyvin vaativaan tiedonhankintaan. . Ydinaseet, ballistiset ohjukset, tuhannet tykistöaseet ja miljoona-armeija ovat Pohjois-Korean uhkan ydin. Maan kansanarmeija on yksi maailman suurimmista, ja sen aktiivijoukoissa on noin 1,3 miljoonaa sotilasta
Jos täysimittainen sota syttyisi, Pohjois-Korea pyrkisi nopeasti ylittämään demilitarisoidun vyöhykkeen ja etenemään syvälle Etelä-Koreaan. Pohjois-Korean erikoisjoukot voivat myös toteuttaa peitettyjä, jengityylisiä operaatioita. Kansantasavallalla saattaa olla suuret asevoimat, mutta ne alkavat muistuttaa yhä enemmän ulkoilmamuseota.. Pohjois-Korean Roomeot eli Suuri johtaja ja ikivanha Nato-koodiston mukaan Romeo-luokan sukellusvene siellä jossain. Jos sota puhkeaisi Etelä-Korean kanssa, pohjoiskorealaiset kommandot yrittäisivät myös todennäköisesti iskeä Etelä-Korean poliittisia johtajia ja johtamispaikkoja vastaan, jotta voisivat eliminoida Etelä-Korean johdon ja johtamisjärjestelmän ja kylvää hämmennystä heti konfliktin alussa. Erikoisjoukot harjoittaisivat epätavanomaista sodankäyntiä selustassa ja hyökkäisivät esikuntia, huoltoa, komentopaikkoja ja muita merkittäviä kohteita vastaan. Erikoisjoukoilla on kaksi strategista tehtävää: soluttautua Etelä-Koreaan ja taistella perinteisin välinein sekä käydä epätavanomaista sodankäyntiä ja tuhota kohteita Yhdysvaltain ja Etelä-Korean selustassa. Lisäksi tehtävänä on vastaerikoisjoukkotoiminta Yhdysvaltain tai Etelä-Korean erikoisjoukkoja vastaan. ”Meillä on tekninen etu, ilma-aseemme ja ohjusarsenaalimme voivat pommittaa heidät takaisin kivikaudelle, mutta he tulevat taistelemaan johtajansa puolesta”, entinen vihreä baretti toteaa. Pohjois-Korean erikoisjoukot olisivat kova vihollinen, jos sota syttyisi, Etelä-Koreassa palvellut entinen yhdysvaltalainen erikoisjoukkojen edustaja arvioi. Pohjois-Korean erikoisoperaatiodoktriini korostaa nopeutta ja yllätystä. Erikoisoperaatiojoukot ovat tärkeässä roolissa armeijan doktriinissa, jonka mukaan on pyrittävä hyökkäämään vihollisen kohteita vastaan samanaikaisesti useilla eri asejärjestelmillä ja menetelmillä. Pohjoiskorealainen erikoisjoukkovarustus ei yllä muiden maiden erikoisoperaatioyksiköiden tasolle, mutta teknologisista tai logistisista puutteista huolimatta pohjoiskorealaiset erikoisyksiköt ovat sitoutuneita ja tehtävälleen omistautuneita ja siten vaarallinen vihollinen.” Yhdysvaltain armeijan mukaan Korean kansanarmeijan doktriini maaoperaatioissa on suurelta osin pysynyt samana kuin Korean sodan jälkeen 1950-luvulla. Muutamaa kuukautta myöhemmin Pohjois-Korean tykistö ampui eteläkorealaisen saaren lähellä kohden maan merirajaa ja tappoi neljä ihmistä. ”Heidät on syntymästään asti kasvatettu kulttiympäristössä, jossa ylin johtaja on heidän jumalansa. Korean talvet eivät ole vitsi, ja nämä kaverit on koulutettu selviytymään ja toimimaan kaikissa alueen olosuhteissa. Äskettäisessä BBC:n haastattelussa EteläKoreaan loikannut korkea pohjoiskorealainen tiedustelu-upseeri Kim Kuk-song kuvaili, kuinka Kim Jong-un käyttää Pohjois-Korean armeijaja tiedusteluresursseja henkilökohtaiseen rikastumiseen tai kostoon todellisia tai kuviteltuja vihollisia vastaan. Äskettäisessä raportissa Yhdysvaltain puolustustiedusteluvirasto (DIA) totesi: ”Pohjois-Korean erikoisjoukot ovat hyvin koulutettuja ja varustettuja muihin yksiköihin verrattuna. He ovat fanaattisia ja kovia. Pohjois-Korean erikoisjoukkojen soluttautumisen ja iskujen uhka on tilanteen vakavasti kriisiytyessä erittäin todennäköistä. Kim Jong-unin hallinto on kasvattanut henkilökulttia joukkojen ja sotilaseliitin julkisten uskollisuuslupausten myötä. He taistelevat viimeiseen mieheen asti.” Vuonna 2010 kuoli 46 merimiestä, kun eteläkorealainen alus upposi epäillyn pohjoiskorealaisen sukellusvenehyökkäyksen yhteydessä. Pohjois-Korea saattaa liioitella sotilaallisia voimavarojaan propagandassaan, mutta sen erikoisoperaatiojoukot eivät ole mikään vitsi. 33 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 JY VÄLL Ä paraateissa, mutta parhaat aseet ja varusteet jaetaan vain rajoitetusti tavanomaisille joukoille. Pohjois-Korean erikoisoperaatioyksiköt sen sijaan saavat varmastikin parhaat varusteet.
Entä perinteinen kineettinen vaikuttaminen, tulivoima. Suomi seuraa rajallisin resurssein perässä. Mutta sodasta oli jo 80 vuotta sitten tulossa totaalista. Mitä perinteisen tulivoiman kilpajuoksu meille lupaa. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 34 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TULIVOIMAN KILPAJUOKSU Vielä niin talvikuin jatkosodankin aikana sotiminen keskittyi pitkälti rajoitetuille rintama-alueille ja niiden välittömään syvyyteen. Sota laajenee kaikkialle, elektroninen vaikuttaminen, kybersota, informaatioja psykologiset operaatiot ovat vanhoja juttuja, mutta uudet välineet ja modernin yhteiskunnan teknologiariippuvuus vain kasvattavat niiden merkitystä. Maavoimammekin pystyy lähivuosina sadan tai useamman sadan kilometrin kantaman asejärjestelmillä vaikuttamaan koko selustan syvyyteen. Sekin on kasvanut ja kasvaa kirjaimellisesti räjähdysmäisesti. Se on erityisen tärkeää, kun joukkoja on entistä vähemmän ja ne ovat entistä liikkuvampia. Vastustajan ilmavoimien, desanttien ja partisaanien toimintaa lukuun ottamatta koko muu selusta toimi – jos unohdetaan puute ja kurjuus – ikään kuin rauhaa muistuttavassa tilassa. Maavoimien. Samalla myös puolustushaaraja aselajirajat ylittävän yhteistoiminnan ja verkottumisen merkitys kasvaa. Tästä on tulossa lähes kaikkien valtioiden saatavilla oleva suorituskyky suurvaltojen monopolin sijaan. Sen jälkeen kehityssykli on vain kiihtynyt
Koska kylmän sodan asevoimien doktriinit, organisaatio, aseistus ja osaaminen oli suunniteltu aivan toisenlaisiin konflikteihin, niitä jouduttiin muuttamaan, minkä lopputuloksena varsinkin Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten asevoimissa alkoi unohtua se, miten ja millä tavoin toimitaan sotiPU O LU ST U SV O IM AT. Kun kylmä sota päättyi kolme vuosikymmentä sitten, alkoi kuitenkin epäsymmetristen, pienempien ja rajatumpien konfliktien, kuten Tšetšenian (1994–1996 ja 2001–2009) Afganistanin (2001– 2021), Irakin (2003–2011) sekä Libyan (2011) ja Syyrian sotien (2011–), aikakausi, jossa säännöllisen sotaväen vastustajana ei ollut ainakaan läpi sodan toinen valtiollinen järjestynyt sotavoima vaan kevyemmin aseistetut sissijoukot, terroristit. 35 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TULIVOIMAN KILPAJUOKSU . TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN T oisen maailmansodan jälkeen sotilaallisesti kehittyneimpien valtioiden asevoimat optimoitiin tulevaa kolmatta maailmansotaa varten, joka edellisen maailmansodan tapaan nähtiin massamaisena ja mekanisoituna kaikkien puolustushaarojen ja aselajien käyttönä mutta uudella, korkeammalla teknologisella tasolla. Ja uudella moninkertaisella tulivoimalla
Suomalainen aluepuolustuksen konsepti ja historiallinen kokemus sotimisesta omalla maaperällä kuulostaa esimerkiksi amerikkalaisen tai brittiläisen korvissa oudolta ja eksoottiselta, koska kummassakin maassa sodankäynti tarkoittaa pääsiassa sitä, että siirtojoukot lähtevät sotimaan toiselle mantereelle. Yleinen asevelvollisuus säilytettiin, ja keskipiste pysyi sodassa. Tämä kaikki on johtanut siihen, että tällä hetkellä on menossa maailmanlaajuinen kilpajuoksu perinteisen mekanisoidun sodankäynnin avainsuorituskykyjen palauttamisessa ja kehittämisessä. Jotain tehtiin meillä oikein, ja rahaakin säästyi, jos kohta eipä sitä olisi ollutkaan. 36 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A laallisesti ja aseteknologisesti yhtä kehittynyttä vertaisvastustajaa vastaan. Suomen ratkaisua ja keskittymistä oman alueen puolustukseen kuunnellaan taas herkemmällä korvalla, muuallakin kuin Suomessa. Sotalaitosta ylläpidetään ja sodat taistellaan pikemminkin omien etujen puolesta kuin selviytymisestä. Unohdettu sota Osittain unohdettujen ja menetettyjen kylmän sodan aikaisten kykyjen ja osaamisen tarve havaittiin lännessä viimeistään Ukrainan kriisin myötä vuonna 2014. Leopard 2A6. Suomen maavoimien tulivoima on valtaosin epäsuoran tulen varassa.. Nyt ääni on muuttunut kellossa. Herääminen 23 vuoden ruususenunesta oli Yhdysvaltain ja sen liittolaisten joukossa varsin karu, koska kalustokehitys oli jäänyt takaalalle ja monien valtioiden asevoimat oli säästötalkoilla kutistettu vain varjoksi siitä, mitä ne olivat olleet kylmän sodan aikana. Maasodankäynnin puolella tämä näkyy erityisesti maavoimien tulija iskuvoiman asejärjestelmien – epäsuoran tulen ja panssarikaluston – nopeana kehityksenä. . Samalla aikavälillä Yhdysvalloissa havahduttiin siihen, että myös taloudellisesti ja sotilaallisesti nopeasti vahvistuva Kiina haastaa Yhdysvaltojen kylmän sodan päättyessä saavuttamaa sotilaallista ylivaltaa. Etumatka Suomi sai tässä kilpajuoksussa hieman etumatkaa, koska meillä sinänsä varsin rajallisin resurssein yllä pidettyä sotilaallista puolustuskykyä ei säästetty henkihieveriin viime vuosikymmeninä eikä varsin pienimuotoinen osallistumisemme rajatumpiin konflikteihin johtanut Puolustusvoimien optimointiin vain niitä varten
Toisaalta on tärkeää muistaa, että tulivoimaa ei tule nähdä mustasukkaisesti Maavoimien tai minkään muunkaan puolustushaaran omaisuutena. Henkilökohtainen ase on yhä useammin pikemminkin väline, jolla suojataan omaa toimintaa ja laitteita kuin päätyökalu. Tänä päivänä Suomen maavoimien tulivoima on valtaosin epäsuoran tulen varassa; ampuvina lavetteina ovat kranaatinheittimet, tykit ja tykistöraketinheittimet. Olemme tykistösuurvalta. Nykysota käydään yhdistetyin, jaetuin resurssein. Puolustusvoimien Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen, K9-panssarihaupitsien ja monitoimisten vastatykistötutkien hankinta ovat osa tätä uutta vanhaa kansainvälistä valtasuuntausta. Tarjolla on myös yksiputkinen NEMO-heitintornijärjestelmä. Vedettävän tykistön tärkeimmät tyypit ovat 122 mm:n kenttähaupitsi 122 H 63 (D30) (kantama noin 14 km) ja 155 mm:n kanuunat. Kevyet (yllä) 81 KRHja raskaat (alempana) 120 KRH -kranaatinheittimet ovat jalkaväen parhaimpia ystäviä. Tai ainakin siihen varautuminen ja ennalta ehkäiseminen. Vaikka Maavoimilla ei ole Ilmavoimien tai Merivoimien tapaan yhtä ainoaa kriittistä avainasejärjestelmää tulevien HX-hävittäjien ja Laivue 2020 -korvettien tapaan, niin Maavoimien runsaslukuisempien asejärjestelmien ja suorituskykyjen pitäminen ajan haasteiden tasolla on Suomen kokonaispuolustuskyvyn kannalta luultavasti kuitenkin kaikkein olennaisin asia. Ne kulkevat kätevästi mukana hankalassakin maastossa, ja niiden tulelta on vaikeaa suojautua. Maanpuolustus ja vaikkapa kineettinen tulivoima tulee siis nähdä kokonaisuutena. Tällä mantereella olemme tykistön lukumäärässä hyviä kakkosia heti Venäjän jälkeen, ja meillä on kaksi kertaa enemmän tykistöä kuin Euroopan kolmosella Puolalla. Ilmavoimien ilmasta maahan -tulivaikutus on Maavoimien tukena taistelussa. 37 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Uudet vanhat trendit Nyt sota ihan oikeaa armeijaa vastaan on taas trendikästä. Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin aihepiirin laajuuden vuoksi vain sen yhteen osaan, Maavoimien omaan tulivoimaan. Lisäksi löytyy myös 152 mm:n haupitsija . Maasodankäynnissä epäsuora tuli aiheuttaa yleensä jopa 70–80 prosenttia henkilöstöja materiaalitappioista. Tykkejä ja heittimiä Heittimistä Suomessa käytössä ovat 81 mm:n kevyt kranaatinheitin 81 KRH (kantama 0,1–5,8 km), 120 mm:n raskas kranaatinheitin 120 KRH (kantama 0,27– 7,5 km), sama 120 mm:n raskas kranaatinheitin motorisoituna eli kranaatinheitintelakuorma-auto 120 KRH TEKA sekä mekanisoitu kaksiputkinen Patria AMV 8x8 -panssariajoneuvo, kranaatinheitinpanssariajoneuvo XA-361-AMOS (suurin kantama noin 10 km, kahdeksan kranaatin MRSI (Multiple Rounds Simultaneous Impact) -tulirynnäkkömahdollisuus). Suomella on hyvä pohja tykistön jatkokehittämiselle, koska meillä on noin 700 tykkiä, noin sata tykistöraketinheitintä ja raskaita kranaatinheittimiä runsaat 700. PU O LU ST U SV O IM AT. Kenttätykistön puolella käytössä on haupitsija kanuunakalustoa 122–155 mm:n väljyydessä
130 mm:n kalustoista ollaan luopumassa tai on luovuttu kokonaan. Lisäksi Maavoimilla on käytössään myös suorasuuntauksella ampuvia asejärjestelmiä: 40 mm:n 40 KRKK 2005 -kranaattikonekivääreitä, rynnäkköpanssarivaunujen 30 mm:n automaattikanuunoita ja taistelupanssarivaunujen 120 mm:n panssarivaunukanuunoita, jalkaväen kevyttä aseistusta unohtamatta. Puolustusvoimat on jo tilannut M30A2ja M31A2-ampumatarvikkeita Yhdysvalloista ensimmäisenä vientiasiakkaana. Miten Maavoimien epäsuoran tulen asejärjestelmät pärjäävät kansainvälisessä vertailussa, kuinka niiden suorituskykyä voisi parantaa ja mitkä ovat alan kehityksen kansainväliset suuntaukset. Täälläkin ampumatarvikkeen rooli on lavettia suurempi. Uusimmilla, vasta vuonna 2022 tuotantoon tulevilla Extended Range GMLRS M30A2 ja M31A2 -ampumatarvikkeilla kantama kasvaa 150 km:n tasolle. SUOMALAISISTA 155 MM KENTTÄTYKEISTÄ (kanuunahaupitseista) vanhempi 39 pituuskaliiperin 155 K 83, joita Tampella ja Vammas valmistivat 1982–1997 113 kappaletta. Ampumatarvike ratkaisee. Niitä on oltava riittävästi, ja rauhan aikana pitää olla varaa niillä myös harjoitella. Raskas amerikkalaisvalmisteinen raketinheitin on maailmalla tunnettu nimellä M270 MLRS, ja sen uusimmat, vanhempiin MLRSampumatarvikkeisiin verrattuna kaksinkertaisen kantaman hakeutuvat GMLRS M30A1 Alternative Warheadja GMLRS M31A1 Unitary -ampumatarvikkeet eivät ole vain aluemaaleihin vaikuttamiseen tarkoitettuja ballistisia tykistöraketteja vaan pikemminkin pistemaalienkin tuhoamiseen sopivia GPS/ INS-hakuisia maasta maahan -täsmäohjuksia – eli 298 RSRAKH 06 pystyy tarvittaessa yhdellä 12 ampumatarvikkeen tuliannoksellaan vaikuttamaan 12 erillään sijaitsevaan pistemaaliin. XA-361-AMOS-kranaatinheitinpanssariajoneuvo. Raketinheittimet Tykistöraketinheittimistä on käytössä 122 mm:n kevyt raketinheitin (40 rakettia, kantama 20 km) ja 298 mm:n raskas raketinheitin 298 RSRAKH 06 (12 rakettia, kantama Suomessa nyt käytössä olevilla M30A1 Alternative Warheadja GMLRS M31A1 Unitary -ampumatarvikkeilla noin 70+ km). Itseliikkuvassa kalustossa vanha panssarihaupitsi 122 PSH 74 on väistyvää kalustoa ja 155 panssarihaupitsi (nimestään huolimatta pitkäputkista kanuunakalustoa) K9 Moukari (kantama 40+ km) nykypäivää. Unohtaa ei tule tässäkään kokonaisuutta eli tykistöjärjestelmää, johtamista, viestiyhteyksiä, tulenjohtoa ja huoltoa tai logistiikkaa (kuljetukset, ylläpito, täydennykset) moninaisuudessaan. Erikoisampumatarvikkeiden ja -sytyttimien rooli korostuu, mutta myös perinteistä bulkkikranaattia tarvitaan yhä ja paljon. 38 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A kanuunakalustoa. Tänä päivänä Puolustusvoimissa kaikki edellä mainittua pidempää kantamaa (yli 60–70 km) vaativat kohteet ovat Ilmaja Merivoimien vastuulla. Uudempi 1992–2005 valmistettu 52 pituuskaliiperin 155 K 98 on sen evoluutio..
Länsimaisen tykistösukupolven tyypillinen edustaja on saksalainen vuonna. 155 Nato-maat yhdenmukaistivat 1990-luvun alkuvuosina 155 mm:n kenttätykistönsä ja sen ampumatarvikkeiden . Kummatkin osapuolet ovat olleet vuorollaan niin johtoasemassa kuin kirimässä kiinni toisen etumatkaa. 39 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Tykistö tappaa Kansainvälinen kenttätykistön kehitys on ollut perinteisesti Yhdysvaltain johtamien Nato-maiden sekä aiemmin Neuvostoliiton johtamien Varsovan liiton maiden ja nykyään Venäjän sekä yhä kasvavassa määrin Kiinan välistä kilpajuoksua kenttätykistön sotilaallisessa suorituskyvyssä. Kenttätykistön kilpajuoksun perinteisenä karkeana mittarina on ollut kantama, jota tykin puolella kasvatetaan käyttämällä tilavuudeltaan suurempaa panoskammiota sekä (pituuskaliipereissa mitattuna) pidempää putkea. kehityksen JBMoU (Joint Ballistics Memorandum of Understanding, yhteinen ballistiikka-aiesopimus) -standardilla 39 ja 52 pituuskaliperin putkeen ja 23 litran panoskammion tilavuuteen. Raskas raketinheitin 298 RSRAKH 06. Tänä päivänä kilpailu on keskittynyt länsimaisen 155 mm:n ja sitä vastaavan venäläisen 152 mm:n kaliiperin tykistökalustoon, joka on yhä etenevässä määrin itseliikkuvaa
Venäjä reagoi Naton 155 mm:n L52 -kaluston etumatkaan aloittamalla vuodesta 2002 lähtien seuraavan sukupolven 152 mm tykistökaluston kehittämisen. PLZ05 sai runsaasti julkisuutta vuonna 2013, kun sillä ammuttiin sa. Kaikesta päätellen kumpikin niistä ostetaan palveluskäyttöön vuonna 2022 aluksi täydentämään ja myöhemmin 2030-luvulla korvaamaan nykyinen Msta-B/S-kalusto. 40 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 1998 palveluskäyttöön otettu KMW PzH 2000 (Panzerhaubitze 2000) -panssarihaupitsi, jonka Rheinmetall 155 mm:n L52 (eli 52 pituuskaliiperin) tykin kantama perusammuksilla on noin 30 km, rakettiavusteisilla ammuksilla noin 40 km ja kehittyneemmillä erikoisammuksilla 50–60 km. …ja 152 Neuvostoliitossa oli vuorostaan vuosikymmentä aiemmin otettu palveluskäyttöön vuonna 1987 vedettävä 152 mm:n 2A65 Msta-B -haupitsi ja sen itseliikkuva versio T-72-telalavettinen 2S19 Msta-S -panssarihaupitsi, jotka perustuivat 16 litran panoskammioon ja 47 pituuskaliiperin putkeen. Koalitsija-haupitsiperheen kantama on perusammuksilla noin 40 km ja erikoisammuksilla 80 km. Sarjatuotanto alkanee vuoden 2022 aikana. Eri maalit Myös Kiinan 155 mm:n L52 PLZ-05/PLZ52 ja 155 mm:n L54 PLZ-04 -panssarihaupitseilla on Nato-kalustoa pidempi kantama. Suomen uusi 155 mm:n L52 K9 Moukari -panssarihaupitsi, jota vuonna 2017 ostettiin käytettynä Etelä-Korean varmuusvarastoista 146 miljoonalla eurolla 48 kappaletta toimitettavaksi 2017– 2024, edustaa samaa kalustosukupolvea. Niillä saavutettiin tai ylitettiin aiempaan JBMoUstandardiin perustuvan 155 mm:n L39 Naton tykistökaluston kantama (perusammuksilla 24 km ja rakettiavusteisilla ammuksilla noin 30 km). 152 mm:n 2A65 Msta-B -haupitsi. Talven 2022 tilanteen mukaisesti telalavettinen 2S35 Koalitsija-SV on koepalveluskäytössä useammassa Venäjän sotilaspiirissä ja ajoneuvopohjainen 2S35-1 Koalitsija-SV-KŠ on koesarjatuotannossa. Lopputuloksena olivat 32 litran panoskammioon ja 52 pituuskaliiperiin perustuva Koalitsija-haupitsiperhe: T-90-telalavettinen panssarihaupitsi 2S35 Koalitsija-SV ja KamAZ 6550 -ajoneuvopohjainen panssarihaupitsi 2S351 Koalitsija-SV-KŠ
Luonnollisesti lännessä yleensä ja Yhdysvalloissa erityisesti yritetään nyt saavuttaa tai ylittää uusimman venäläisen ja kiinalaisen tykistökaluston suorituskyky. Panssarihaupitsi 2S35 Koalitsija-SV. 155 mm:n M777-haupitsi.. M270 MLRSja M142 HIMARS -ty. 41 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 telliittinavigointihakuisella WS-35-täsmäammuksella 100 km:n etäisyydelle 40 metrin CEP:llä (CEP=ympyrän säde, jonka sisälle osuu yli puolet ammuksista, siis säde, ei halkaisija! Jos ammuksen CEP on 100 metriä, puolet osuu 100 metrin säteisen ympyrän sisään. Kokonaisuus ratkaisee, mihin kilpajuoksussa pyritään. Länsimaisten valmistajien 155 tykistön kantamaennätys 76,28 km on marraskuulta 2019 ja kuuluu saksalais-eteläafrikkalaiselle ampumatarvikevalmistajalle Rheinmetall Denel Munitionille. Kaikilla maali ei ole sama. M270 MLRSja M142 HIMARS -tykistöraketinheitinten 298 mm modernien M30/M31-rakettien/ohjusten kantama on yli 70 km. KMW PzH 2000 (Panzerhaubitze 2000). Tällöin lähes kaikki osuvat 300 metrin sisään.). Toisaalta on aina ymmärrettävä kalusto osana kokonaisuutta ja suhteessa sen käyttöajatukseen. . Kaikilla maali ei ole sama. Sen rinnalle vuodesta 2005 alkaen palveluskäyttöön tuli samoja ampumatarvikkeita käyttävä kevyempi, panssaroituun M1140 FMTV 6x6 -maastokuorma-autoon perustuva, strategisesti liikkumiskykyisempi M142 HIMARS -raketinheitin, jossa on puolet M270 MLRS -heittimen tuliannoksesta eli kahden kuuden ampumatarvikkeen kasetin sijaan vain yksi kuuden ampumatarvikkeen kasetti. . Eri välineet tarjoavat ihanteellisen tuloksen eri tarkoituksiin. Rakettitiedettä Kylmän sodan ajoilta Nato-maiden pääasialliseksi tykistöraketinheittimeksi jäi vuonna 1983 palveluskäyttöön otettu amerikkalainen telalavettinen 298 mm:n M270 MLRS (Suomessa 298 RSRAKH 06). Eräänlainen perässähiihtäjä tykistön kantamakehityksessä on lyhytputkisempaa L39-kalustoa käyttävä Yhdysvallat, jonka vedettävien 155 mm:n M777-haupitsien ja 155 mm:n M109A6ja M109A7-panssarihaupitsien kantama on perusammuksilla 24 km, rakettiavusteisilla ammuksilla noin 30 km ja erikoisammuksilla 40 km
Uraganista on tehty niin 122 mm:n, 220 mm:n ja 300 mm:n ampumatarvikkeita sisältäviä kasetteja (kaksi kasettia, jossa kussakin 15 kpl 122 mm:n rakettia, kuusi kpl 220 mm:n tai neljä kpl 300 mm:n rakettia) käyttävä vuonna 2016 palveluskäyttöön tullut 9K512 Uragan1M -evoluutio. Gradeja on korvattu vuodesta 2012 alkaen palveluskäyttöön otetuilla 122 mm:n 9K51M Tornado-G -evoluutioilla, joilla on kaksi kertaa suurempi 40 km:n kantama. . Tästä johtuen kansainvälisessä asekaupassa on pääasiassa noudatettu yli 300 km kantaman rakettija ohjuskaluston vientikiellon herrasmiessopimusta. 9K58 Smertšin evoluutio on vuonna 2019 palveluskäyttöön otettu 300 mm:n 12-putkinen 9K515 Tornado-S, jonka kantama on 120 km, jatkossa kantama aiotaan nostaa 200 kilometriin. Toisena esteenä oli kesäkuusta 1988 helmikuuhun 2018 asti Neuvostoliiton/ Venäjän ja Yhdysvaltain välinen INF-sopimus, joka kielsi kummaltakin maalta 500–5 500 km kantaman maasta maahan -ohjusten kehittämisen, valmistamisen ja käytön. Suomi luopui suunnitellusta ATACMS-ohjusten hankinnasta Maavoimille ja valitsi sen sijaan vuonna 2012 kaukovaikutteiseksi asejärjestelmäksi Ilmavoimien HN-hävittäjistä laukaistavat 370 km kantaman AGM-158A JASSM -ilmasta maahan -rynnäkköohjukset, joiden rinnalle HX-hankinnan myötä on tulossa 930 km kantaman AGM-158B JASSM-ER -ohjuksia. Kylmän sodan perintönä jäi myös runsaasti neuvostoliittolaisia tykistöraketinheittimiä: vuonna 1963 palveluskäyttöön otettuja 20 km kantaman 40-putkisia 122 mm:n 9K51 Gradeja (Suomessa 122 RAKH 76) ja niiden eri maiden lisenssiversioita (ml. Kaikki nämä heittimet ovat ajoneuvoalustaisia, ja Smertš oli ensimmäinen tykistöraketinheitin, jossa hajonnan pienentämiseksi raketeissa käytettiin INS-ohjausta. Suomessa käytettävä tšekkoslovakialaisvalmisteinen RM-70 eli 122 RAKH 89 M1) ja klooneja, vuonna 1975 palveluskäyttöön otettuja 36 km kantaman 220 mm:n 16-putkisia 9K57 Uraganeja ja vuonna 1987 palveluskäyttöön otettuja 70 km kantaman 12-putkisia 300 mm:n 9K58 Smertšejä. Uudet 300 mm:n ampumatarvikkeet ovat pistemaalienkin torjuntaan soveltuvia satelliittipaikannus/INS-hakuisia maasta maahan -täsmäohjuksia. 122 mm:n 9K51M Tornado-G.. Rajoitteita ja itätavaraa Tykistöraketinheittimien ja maasta maahan -ohjusten kansainvälistä kauppaa rajoittaa ohjustenteknologian leviämistä rajoittava MTCR-sopimus, joka estää vähintään 500 kg hyötykuorman ja 300 km kantaman ohjusten ja rakettien kansainvälisen kaupan. 42 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A kistöraketinheittimissä voidaan kuuden 298 mm raketin kasetin sijaan käyttää kasetteja, jotka sisältävät yhden vuonna 1991 palveluskäyttöön otetun GPS/INShakuisen 610 mm:n MGM-140 ATACMS -maasta maahan -ohjuksen, jonka kantama on korkeintaan 300 km
Esimerkiksi Taiwanin Manner-Kiinasta erottavan Taiwaninsalmen leveys on vain 160 km. Yhä tarkemmin Tykistöraketinheittimissä on yleisesti häviämässä raja taktisten ballististen tykistörakettien sekä satelliittipaikannus/ INS-hakuisten ballististen operatiivistaktisten maasta maahan -ohjusten välillä. 300 mm:n 12-putkinen 9K515 Tornado-S. 43 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Uutta Venäjältä… Kaikki uudet venäläiset tykistöraketinheittimet ovat uusimman länsikaluston tapaan täysin omavaraisia, eli ne voivat paikantaa itsensä ja ampua käyttämällä vain omaa ammunnanhallintajärjestelmäänsä. Mielenkiintoisin ja uusin kiinalainen tykistöraketinheitin löytyy lisenssivalmistettuna Valko-Venäjän palveluskäytössä vuodesta 2016 alkaen. V-200 Polonez.. Ampuvana lavettina toimimisen lisäksi ne voivat tiedustella ja osoittaa maaleja tarvittaessa omavaraisesti esimerkiksi lennokeilla tai käyttämällä 300 mm:n tykistörakettia, jonka hyötykuormana on maalialueelle nopeasti toimitettava tiedusteluja tulenjohtolennokki (UAV). Ne ovat osa verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmää. Polonez perustuu maailman suurimpaan 300 km kantaman kiinalaiseen A300-tykistöraketinheittimeen, jossa käytetään 800 kilon painoisia satelliittipaikannus/INS-hakuisia maasta maahan -täsmäohjuksia, joiden 150 kilon taistelulatauksen tarkkuus on 30 m CEP. . 155 mm:n M109A7 panssarihaupitsi. Kaikkien ohjusten vientiversioilla on MTCR-sopimuksen mukainen alle 300 km:n kantama, mutta Kiinan asevoimien käyttämillä versioilla arvellaan olevan pidempi 400 km:n kantama. Aiemmin neuvostoliittolaista/venäläistä tykistöraketinheitinkalustoa ostanut ja jatkokehittänyt Kiina on tänä päivänä johtava alan kaluston valmistaja. . Lisäksi A300/Polonez-heittimessä voidaan käyttää kahta 300 km kantaman 750 mm:n operatiivis-taktista täsmäohjusta M20 (DF-12A), kahta 400 km kantaman operatiivis-taktista täsmäohjusta SY-400 tai kahta 280 km kantaman yliäänistä Chaoxun-1 (CX-1) risteily/meritorjuntaohjusta. timet sekä tarjoamaan samat mahdollisuudet kuin venäläinen operatiivis-taktinen maasta maahan -ohjusjärjestelmä 9K270 Iskander-M/K. … ja Kiinasta Kahdella 300 km kantaman neljän 300 mm raketin/ohjuksen kasetilla varustettu 8x8 MZKT-7930 -ajoneuvon alustaa käyttävä V-200 Polonez on tarkoitettu korvaamaan Valko-Venäjän käytössä neuvostoajoilta jääneet 220 mm:n 9K57 Uragan ja 300 mm:n 9K58 Smertš -heit
Sama pätee myös verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmiin. 44 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Koska tänä päivänä niin tykistöraketteja kuin operatiivis-taktisia maasta maahan -täsmäohjuksia laukaiseva moderni tykistöraketinheitin vastaa tulivaikutukseltaan maalialueella lähes taktista ydinasetta – se on eräänlainen köyhän miehen joukkotuhoase – alan kalustoon panostetaan valtavasti ja hyvin tuloksin myös maissa, jotka eivät lukeudu johtaviin sotilaskaluston valmistajiin, kuten Pohjois-Korea ja Turkki. Tarvitaan vähintään rahaa, osaamista ja yleensä myös kokemusta alalta. AmIskander-M:n ballistiset hypesooniset ohjukset tekevät jatkuvasti sattumanvaraisia väistöliikkeitä. Vedettävän 155 mm:n L39 M777A2 -haupitsin osalta vuonna 2016 käynnistynyt kehityshanke näyttää seuraavalta: uudessa M777ER-evoluutiossa vanha 39 pituuskaliiperin putki on korvattu pidemmällä 55 pituuskaliiperin putkella, mikä on johtanut muutoksiin myös haupitsin lavetissa, lukossa sekä hidastinja palautinlaitteissa. XM1299-koepanssarihaupitsi. Alkuperäiseen 155 mm:n L39 M777A2 -haupitsin 40 km:n kantamaan verrattuna 155 mm:n L55 M777ER -haupitsilla kantama kasvoi uusilla ampumatarvikkeilla vuonna 2018 aluksi 62 kilometriin ja vuonna 2019 jo 72 kilometriin. Uusina ampumatarvikkeina käytetään modulaarista ajopanosta X654 ja rakettiavusteista ammusta XM1113. Aukeaman kuvassa Iskander-M -ohjuksen laukaisu 9P78-1 TEL -ajoneuvosta.. Niistä on tullut elinehto. Kaiken yhdistäminen mahdollisimman optimaalisesti maksimaalisen kokonaissuorituskykyiseksi kenttätykistötai tykistöraketinheitinjärjestelmäksi kohtuullisilla kustannuksilla on niin haastava rasti, etteivät siihen aina pysty sotilaalliset supervallatkaan. . . Tästä johtuen epäsuoran tulen asejärjestelmien kehitys on loputonta kilpailua, jossa johtajat vaihtuvat. Niin kenttätykistön ammusten kuin tykistöraketinheittimen rakettien ja täsmäohjusten satelliittipaikannus/INS-hakeutumisjärjestelmät ovat tämä päivänä erittäin yleistä osaamista, johon yhdelläkään maalla ei ole monopoliasemaa. Perinteisten kranaatinheittimien ja aktiotykkien, tykistöraketinheitinten ja niiden ampumatarvikkeiden suunnittelu, valmistusja käyttöosaaminen on sekin käytännössä kansainvälistä. Älykästä a-tarviketta Uusi XM1113-ammus on rakettiavusteinen sirpaleja painekranaatti, jossa käytetään modernia vakaampaa ja turvallisempaa räjähdysainetta. Silti ei ole syytä kuvitella, että kuka vaan osaa tehdä perinteisen tykin tai rakennella johtamisjärjestelmiä ja lennokkeja. Tarkkuus, kantama ja liikkuvuus, nopea tulenavaus ja kyky vaihtaa nopeasti asemaa korostuvat. Ohjelman tavoitteena tykistön osalta on nykyisten M109A7-panssarihaupitsien ja vedettävien M777A2-haupitsien seuraavien evoluutioiden kantaman kaksinkertaistaminen aluksi noin 80 km:n tasolle. Tänä päivänä tykistön satelliittipaikannus/INShakuisten täsmäammuksien tarkkuus on muutamien metrien luokkaa ja tykistöraketinheitinten hakeutuvien rakettien/ohjusten korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä. Kehitys lähivuosina Lähivuosien haastajana tulee olemaan ennen kaikkea Yhdysvallat, jonka maavoimien modernisoinnista vastaava United States Army Futures Command (AFC) -organisaatio on käynnistänyt epäsuoran tulen Long Range Precision Fires (LRPF) -kehitysohjelman. Tavoitteena on kehittää uusi pidemmän kantaman Long range cannon (LRC) -tykki osana Extended range cannon artillery (ERCA) -ohjelmaa, johon kuuluu myös uusien pidemmän kantaman rakettiavusteisten ampumatarvikkeiden kehittäminen
Tämän lisäksi kehitetään ELSO-sietoisempaa XM1115-täsmäammusta, jota voidaan käyttää ilman GPS-satelliittinavigointia. XM1113-ammus muutetaan täsmäammukseksi asentamalla sen kärkisytyttimen tilalle M1156 Precision Guidance Kit (PKG) -satelliittinavigointi/INS-hakeutumisjärjestelmä. Tulevassa tykistökalustossa voidaan käyttää myös vanhempia ammuksia ja vanhemmassa kalustossa uusia ammuksia. Yli 100 km kantaman patoputkiavusteisia 152/155 mm:n täsmäammuksia kehittävät amerikkalaiset, yhteispohjoismainen Nammo, Venäjän teollisuus ja Intia. Brittiläinen BAE Systems ja italialainen Leonardo kehittävät 155 mm:n Guided Long Range (GLR) -täsmäammuksia, joiden kantama L52-kalustolla on 70 km ja L55-58 ERCA -kalustolla yli 100 km. Pidemmälle Myös muissa valtioissa pyritään kasvattamaan kenttätykistön kantamaa. Aikeena on korvata vuodesta 2023 alkaen vanhemmat 300 km kantaman Mach 3 -ballistiset MGM-140 ATACMS -maasta maahan -ohjukset uusilla 499 km kantaman hypersoonisilla ballistisilla Precision Strike Missile (PsSM) -maasta maahan -ohjuksilla. M109A7-telalavetista testataan normaalia kuuden telapyörän ja pidempää seitsemän telapyörän telastoa. Jos PsSM-ohjusten lentorata on ballistinen, niiden torjunta on todennäköistä. Mikäli niiden lentorata on kvasiballistinen ja ne kykenevät tekemään väistöliikkeitä, niiden torjunnasta tulee todella haastavaa. Sen pitäisi jalostua seuraavaksi M109A8-evoluutioksi. Koska PsSM-ohjusten suunnittelu aloitettiin INF-sopimuksen ollessa vielä voimassa, niiden kantama rajattiin alle 500 kilometriin, ja INF-sopimuksen irtisanomisen myötä vuonna 2018 PsSMohjusten kantama kasvanee 550–750 kilometriin. Esimerkiksi Saksassa kehitetään 155 mm:n L52 PzH 2000 -panssarihaupitsia pidemmällä 60 pituuskaliiperin putkella. Lähivuosina saavutettaneen yli 160 km:n kantama. Tykistöraketinheitinten osalta LRPFohjelmassa on tarkoitus käyttää jatkossakin M270 MLRSja M142 HIMARS -heittimiä ja niiden nykyisiä 298 mm:n M30/M31-tykistöraketteja/ohjuksia. Evoluutioita Panssarihaupitsien puolella vuonna 2017 alkoi XM1299-koepanssarihaupitsin kehittäminen. Ohjuksia Samalla M270 MLRSja M142 HIMARS -heittimien tuliannos kaksinkertaistuu, koska yhteen kasettiin mahtuu yhden ATACMS-ohjuksen sijaan kaksi PsSMohjusta (M270 MLRS:ssä neljä PsSM-ohjusta ja M142 HIMARS:issa kaksi PsSMohjusta). Uusi automatisoitu ammushallintaja latausjärjestelmä nostaa tulinopeuden kolmenkertaiseksi: 10 lks/min. XM1299koepanssarihaupitsissa on myös uusi asetorni. INF-sopimuksen päätyttyä myös Iskanderin kantamaa tullaan luultavasti kasvattamaan. Pidemmällä kantamalla ei aina tavoitella maaleja syvyydessä, vaan sitäkin useammin sillä tehostetaan ja nopeutetaan liikkuvan joukon tulenkäytön painopisteen siirtoja niin puolustuksessa kuin hyökkäyksessä ja kaikessa siltä väliltä. Pidempiputkisella 155 mm:n L58 XM1299 -koepanssarihaupitsilla on vuosina 2019–2020 päästy vielä suurempaan kantamaan kuin vedettävällä 155 mm:n L55 M777ER -haupitsilla. Iskander-M:n ballistiset hypesooniset ohjukset eivät lennä ballistisella lentoradalla, vaan ne tekevät jatkuvasti sattumanvaraisia väistöliikkeitä, mikä tekee niiden torjunnan lähes mahdottomaksi. 45 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 muksen rakettimoottorin impulssi on kolme kertaa suurempi kuin sen edeltäjällä, rakettiavusteisella M549A1-ammuksella. Tällä hetkellä PsSM-ohjuksilla on ammuttu noin 250 km:n etäisyydelle, ja sen tuotekehitys etenee aikataulussa. Lähivuosina sekä M777ER että M109A8 on tarkoitus jalostaa sarjatuotantoja palveluskäyttövalmiiksi ja jatkaa niiden ampumatarvikkeiden jatkokehitystä vielä pidemmän 100 km kantaman saavuttamiseksi. Koeammunnoissa on käytetty myös M982 Excalibur -täsmäammuksia, joilla on päästy noin 70 km:n kantamaan. Sen uudessa 155 mm:n XM907-tykissä lyhyt 39 pituuskaliiperin putki on korvattu pidemmällä 58 pituuskaliiperin putkella, ja siihen on tehty myös muita muutoksia. Mekanisoitua tulivoimaa Saksalaisen Krauss-Maffei Wegmannin ja ranskalaisen Nexter Defense Systemin fuusion myötä syntynyt KNDS on kehittänyt vuodesta 2012 alkaen uutta saksalais-ranskalaista Main Combat Ground Yli 100 km kantaman patoputkiavusteisia 152/155 mm:n täsmäammuksia kehittävät amerikkalaiset, yhteispohjoismainen Nammo, Venäjän teollisuus ja Intia.. PsSM-ohjusten suorin vastine on alle 500 km kantaman venäläinen operatiivis-taktinen maasta maahan -ohjusjärjestelmä 9K270 Iskander-M ja varsinkin sen kvasiballistiset hypesooniset maasta maahan -ohjukset
Se olisi tarkoitus ottaa palveluskäyttöön vuodesta 2040 alkaen. Toki ne eivät ole ilmaisia. Leopard 2ja Leclerc-vaunujen sekä itseliikkuvien 155 mm:n PzH 2000ja CAESAR-haupitsien vientimenestyksestä päätellen CIFS-panssarihaupitsilla tulee olemaan paljon käyttäjävaltioita niin EU:ssa kuin maailmalla. Suomalaisen tykistön yli 100 km:n kantama ja kaukovaikutteiset hypersooniset täsmäohjukset ovat täysin realistisia tavoitteita vielä 2020-luvun aikana. Vedettävän tykistön kehittäminen on käytännössä loppunut. Vedettävän tykistön kehittäminen on käytännössä loppunut. Kun siihen vaan ohjataan rahaa. Entä Suomi. Niissä voimme halutessamme hyödyntää uusinta amerikkalaista tarjontaa, kuten PsSM-ohjuksia. Ensimmäisen suuntauksen muodostaa kalliimpi, huipputeknologinen, telatai pyöräajoneuvoalustainen, pidennetyn kantaman ja suuremman tulinopeuden kalusto. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 46 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 System (MGCS) -taistelupanssarivaunua, jolla olisi tarkoitus korvata nykyiset Leopard 2 ja Leclerc -panssarivaunut vuodesta 2035 alkaen. Kolmen tunnin toiminta-ajan sähkömoottorista Orbiter 2b -minilennokkijärjestelmää käytetään Maavoimissa tiedusteluun, alueiden valvontaan ja tulenjohtoon.. Mitä todennäköisemmin CIFS-panssarihaupitsin kehittämisessä tullaan hyödyntämään Koalitsijaja ERCA-kaluston innovaatiot sekä ampumatarvikkeiden kehityksen viimeisimmät saavutukset. Meidän 155 mm:n itsevetävä ja vedettävä kalustomme mahdollistaa uusimman ammusteknologian hyödyntämisen jatkossakin. Tulevaisuuden tykistötrendit Tykistökaluston kehityksessä on nykyään kaksi valtapolkua. Osana MGCS-ohjelmaa on ollut vuodesta 2016 lähtien myös tulevan saksalais-ranskalaisen Common Indirect Fire System (CIFS) -panssarihaupitsin kehittäminen. . Tykistön 152/155 mm:n ammukset ovat saaneet kyvyn liikkuvien pistemaalien torjuntaan – maali voidaan joko maaliosoittaa laserilla tai ammukselle voidaan lähettää maalin reaaliaikaisesti muuttuvat koordinaatit. Koska CIFS-panssarihaupitsi tulee perustumaan MGCS-taistelupanssarivaunun teknologiaan ja ratkaisuihin, niin sen yleisilme alkaa konkretisoitua viimeistään vuonna 2024. Uuden taistelupanssarivaunun suun_nittelu on tarkoitus toteuttaa vuosina 2019–2024, ja seuraavat 10 vuotta keskitytään testaamiseen ja jatkotuotekehitykseen. Toisena suuntauksena on edullisempi ”maastokuorma-auto, jonka lavalle on asennettu haupitsi” -ratkaisu, jolla on uusia ampumatarvikkeita käytettäessä osa kalliimman ja suorituskykyisemmän tykistökaluston kyvyistä. Samaa tehdään myös tykistöraketinheitinten ohjuksille ja operatiivis-taktisille maasta maahan -ohjuksille, jotka ovatkin esimerkiksi pintatorjunnassa syömässä perinteisten pintatorjuntaohjusten leipää. Sekä ammusten että ohjusten hakeutumisjärjestelmät kehittyvät ja monipuolistuvat. Tykistöraketinheitinpuolella (varsinkin jos kevyet 122 mm:n 122 RAKH 89 M1 -heittimet korvataan M142 HIMARS -kalustolla) meillä on hyvä pohja 298 RSRAKH 06 -kaluston eli M270-heitinten muodossa
Aseiden kantama on viime vuosina monikertaistunut, kun ohjautuvat ja hakeutuvat ammukset mahdollistavat tarkan tulenkäytön pitkilläkin etäisyyksillä. Vaikuttamisen väline Uusimpien tykistöaseiden osalta puhutaankin jo jopa sadan kilometrin ampumaetäisyyksistä, jolloin yhdellä tuliyksiköllä voidaan vaikuttaa jo kymmenien tuhansien neliökilometrien alueelle. Omassa vastatykistötoiminnassa voidaan puolestaan vaikuttaa vihollisen tuliyksiköihin niiden kantaman ulottumattomista. Tykistön kehittämisessä kantaman kasvattaminen on viime vuosikymmeninä ollut tärkeää. Pitkän kantaman avulla voidaan myös vaikuttaa entistä helpommin vastustajan syvyyteen ja iskeä sen tukiosia vastaan, jotka ovat usein heikommin suojattuja ja hitaammin liikkuvia kuin kärjessä hyökkäävät taisteluyksiköt. Samalla voidaan kuitenkin keskittää useiden tuliyksiköiden tuli samaan maaliin, ja tulitehtäviä voidaan toteuttaa nopeammin, kun tulitehtävän toteuttaminen ei edellytä tuliaseman vaihtoja. Aseiden ampuminen on helppoa, mutta kokonaisuuden hallinta tulee vaatimaan paljon kehittämistä ja harjoittelua. KANTAMA HYVÄ, JÄRJESTELMÄ PAREMPI TYKISTÖJÄRJESTELMÄ . Tällöin on myös paremmat mahdollisuudet reagoida vastustajan yllättäviin sotaliikkeisiin. KOMMENT TI 47 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 T ässä artikkelissa tykistöllä tarkoitetaan tykistöä, kranaatinheittimistöä ja raketinheittimistöä, jotka kaikki kuuluvat Puolustusvoimissa tykistöjärjestelmään. Pidemmän kantaman ja tehokkaampien ja tarkempien ampumatarvikkeiden myötä tyF-35-koneiden, Laivue 2020 -korvettien ja Maavoimien tykistöhankintojen sekä tiedustelujärjestelmien kehittämisen myötä Puolustusvoimien mahdollisuudet puolustushaarojen yhteiseen pitkän kantaman tulenkäyttöön paranevat tulevaisuudessa. Kantaman kasvattamisen merkitystä kuvaa se, että tykistöaseen kantaman kasvattaminen 2,5-kertaiseksi 40 km:stä 100 km:iin kasvattaa aseen vaikutusalan noin 5 000 neliökilometristä aina 31 400 neliökilometriin eli yli kuusinkertaiseksi. Kehitys on ymmärrettävää, koska aseen pitkä kantama tuo taistelussa monia etuja. Joukkojen ryhmittäminen yllättävästä suunnasta hyökkäävän vihollisen torjumiseksi kestää tunteja, mutta tykistön tulta voidaan siirtää minuuteissa. Puolustuksessa omat tuliyksiköt voidaan pitää kauempana tuettavista joukoista, jolloin ne ovat paremmassa suojassa vihollisen vastatykistötoiminnalta ja muilta joukoilta. TEKSTI: PEKKA TOVERI KENRAALIMAJURI EVP PU O LU ST U SV O IM AT
Tulenkäytön mahdollistajat Elektronisella signaalitiedustelulla (ELTI elektronien tiedustelu, amerikkalaisittain ELINT tai SIGINT) voidaan paikantaa johtamispaikkoja ja tuliyksiköitä suhteellisen nopeasti, mutta paikannustarkkuus ei usein ole riittävä tulenkäytön aloittamiseksi, vaan tarvitaan toisten sensorien tukea tarkan paikan määrittämiseksi ja tulen johtamiseksi. Vastustajan ilmapuolustus voi tietenkin rajoittaa lennokkien käyttöä, mutta teknologisilla ja taktisilla ratkaisuilla voidaan uhkaa pienentää. Kaikkien osakokonaisuuksien täytyy toimia, jotta päästään vaikutukseen. 48 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 KOMMENT TI kistöasejärjestelmän rooli on selvästi muuttumassa. Tehokkailla sensoreilla voidaan havaita runsaasti maaleja, mutta tehokkaimpia pitkän kantaman täsmäammuksia on vain rajallisesti käytössä. Lennokkeja voidaan käyttää maalittamisen lisäksi myös tulenjohtoon, kuten venäläiset ovat Ukrainassa viime vuosina aktiivisesti tehneet. Ilmasta saadaan riittävät tähystysetäisyydet, ja sensoreita voidaan siirtää nopeasti paikasta toiseen. Maalien etsintään ja paikantamiseen käytettävillä tiedustelusensoreilla pitää kyetä valvomaan huomattavasti entistä laajempia alueita. Kun aseiden kantama ja ampumatarvikkeiden teho kasvavat, tykistöä voidaan käyttää myös entistä syvemmälle vaikuttamaan vastustajan haavoittuviin avainjärjestelmiin, kuten johtamispaikkoihin, ilmapuolustusjärjestelmiin ja huoltojärjestelmiin. Lennokit ovatkin tällaiseen toimintaan hyvin sopivia, koska niillä voidaan valvoa laajoja alueita pitkiäkin aikoja kustannustehokkaasti. Tämän jälkeen johtamisessa päätetään, millainen vaikutus halutaan kuhunkin maaliin, ja annetaan tehtävät tulenjohdolle ja tuliyksiköille maalien tulittamiseksi. Tiedusteluelimet etsivät ja paikantavat maalit. Toimintaa tukevat myös tiedustelu, valvonta ja maalittamisen tuki. Parhaiten toimii useiden sensorien yhdistelmä, esimerkiksi signaalitiedustelulla luodaan nopeasti yleiskuva vastustajasta, ja sen perusteella suunnataan muuta tiedustelua maalien paikantamiseen. Suurten etäisyyksien ja laajojen alueiden takia onkin eduksi, jos sensorit saadaan nostettua ilmaan. Maalittamisella etsitään ja määritetään maalit annettujen käskyjen mukaisesti. Tulenkäyttö on tulevaisuudessa yhä vähemmän havaittujen maalien tulittamista ja yhä enemmän toimintaa, jossa aluksi päätetään, mihin vihollisen toimintaan vaikutetaan, ja sen jälkeen käytetään tehokkaita tiedustelusensoreita haluttujen maalien löytämiseksi. Asian yksinkertaistamiseksi voi sanoa, että toimivassa tykistöjärjestelmässä kolme tärkeintä elementtiä ovat maalittaminen ja tulenjohto, johtaminen sekä varsinaiset ampuvat aseet ampumatarvikkeineen. Tykistöjohdon on samaan aikaan liikuteltava omia tuliyksiköitään niin, että ne ovat valmiita tulitoimintaan oikeaan aikaan, kun huomioidaan tarve väistää vihollisen vastatykistötoimintaa. Perinteisesti tykistöllä on tuettu omia taistelukosketuksessa olevia joukkoja, ja maalit ovat lähinnä vastassa olevia vihollisen joukkoja. Näihin vaikuttamalla voidaan viedä vastustajan taistelujoukoilta edellytykset jatkaa taistelua. Johtamispaikoilla on siten keskeinen rooli, koska niiden johdolla suunnataan maalitiedustelu haluttujen maalien paikantamiseen, analysoidaan tiedustelun tulokset, päätetään maalit ja maaliin haluttu vaikutus sekä käytettävät ampumatarvikkeet ja annetaan tulitehtävät ampuville yksiköille ja tulenjohdolle. Tykistö on asejärjestelmä, jossa pitkälle ampuva lavetti on vain yksi osa kokonaisuutta. Tykkien, kranaatinheittimien ja raketinheittimien lisäksi tykistöjärjestelmä jaetaan toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joita ovat johtaminen, tuliasematoiminta, huolto, ammunnanhallintaja johtamisjärjestelmä, tulenjohtaminen ja sääpalvelu. Haasteita Kun tulenkäytön painopiste siirtyy syvemmälle, maavoimien tykistöjärjestelmän käyttö onkin tulevaisuudessa erittäin vaativa tehtävä. Tulen avaaminen lisäksi usein paljastaa tuliyksikön, joten parhaita tuliyksiköitä ja parhaita ampumatarvikkeita ei kannata tuhlata vähemmän arvokkaisiin maaleihin. Havaittuihin maaleihin vaiPU O LU ST U SV O IM AT. Kiinteät maalit voidaan maalittaa rauhan aikana vaikkapa kuvaustiedustelulla satelliitteja hyödyntäen. Tulenkäytössä pyritäänkin entistä enemmän vastustajan avainkohteiden tuhoamiseen operatiivisen komentajan tavoitteiden tukemiseksi. Kun maali on havaittu ja tunnistettu, se pitää kyetä pitämään tähystyksen alla, jotta voidaan johtaa tulta maalin tuhoamiseksi ja myöhemmin arvioida saavutetut vaikutukset. Lisäksi liikkuvan maalin tapauksessa havainnosta päätöksenteon kautta tulitehtävän toteuttamiseen ei saa kulua liikaa aikaa. Mutta jos halutaan vaikuttaa syvälle vihollisen selustaan, jossa ovat sen haavoittuvimmat maalit, pelkkä perinteinen tulenjohtaja ei riitä. Perinteiset tulenjohtajat kykenevät tähystyksellä valvomaan maan pinnalta vain suhteellisen rajallisia alueita etenkin metsämaastossa. Sota-aikana pääosa maaleista on kuitenkin liikkuvia tai ainakin siirrettäviä ja useimmiten maastoutettuja, mikä tekee niiden löytämisen haasteelliseksi. Tässä kohtaa aseiden pitkä kantama alkaa tuoda haasteita. Jos on kyse oman taistelujoukon tukemisesta, tämä vielä riittää. Nopeasti kehittyvissä tilanteissa johtaminen korostuu. Tykistön suuren tulivaikutuksen takia vastatykistötoiminta eli vastustajan taistelujoukkoja tukevan tykistön lamauttaminen on saanut entistä suuremman roolin. Operatiivinen johto antaa tykistölle halutut maalit ja niille tuotettavat vaikutukset. Tykistöstä on muodostumassa entistä enemmän jalkaväen ja panssarijoukkojen tukiaselajin sijasta operatiivisten komentajien vaikuttamisväline, jolla aktiivisesti muokataan taistelukenttää ja vaikutetaan vastustajaan omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Pitkälle ampuva tykki on hyödytön, ellei joku etsi sille maalia, anna tulikomentoja ja korjaa tulta maaliin, puhumattakaan huollosta, täydennyksistä ja muusta tuesta. Järjestelmä ratkaisee Tämä kaikki kuulostaa hyvältä, mutta pelkkä pitkä kantama ei kuitenkaan vielä tarkoita suurta vaikutusta
Yhteisessä tulenkäytössä amerikkalaiset ovat pisimmällä, mutta heilläkin etenkin maavoimille tulevat uudet pitkän kantaman asejärjestelmät ja entistä kyvykkäämmät vastustajat tuovat uusia haasteita. Kun kantamat kasvavat, haasteet eivät jää vain maavoimien tasolle. Tykistöllä on tulevaisuudessa entistä paremmat mahdollisuudet tukea myös ilmaja merivoimien taistelua. Viestijärjestelmien pitää mahdollistaa johtamisyhteydet tulenjohdon, johtamispaikkojen ja tuliyksiköiden välillä, ja sääpalvelun pitää tuottaa oikea-aikaisesti meteorologiset palvelut. Tämä kaikki täytyisi tehdä nopeasti jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa. 49 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 kuttaminen pitää suunnitella ja käskeä ottaen huomioon käytössä olevat ampumatarvikkeet. Suomessa osataan useiden tuliyksiköiden tulen keskittäminen yhteen maaliin ja tarkka tulitoiminta pitkillekin etäisyyksille, mutta kokonaisuuden hallinta on jotain, mikä varmasti edellyttää jatkossa johtoportaiden tiukkaa harjoittelua. Perinteistä joukkueen, komppanian ja pataljoonan tykistön ja jalkaväen johtajien yhteistyötä tärkeämpää on ylemmän tason yhtymän komentajan ja hänen tykistöpäällikkönsä yhteistyö sekä tykistön johtoportaiden toiminta. Tykistöllä voidaan myös vaikuttaa vastustajan merivoimien rannikon lähellä oleviin aluksiin ja vapauttaa omat merivoimat iskemään arvokkaampiin kohteisiin. Tätä on pohdittu etenkin USA:ssa, missä maavoimien tulenkäytöllä katsotaan olevan rooli muun muassa Venäjän ilmaja meripuolustuksen lamauttamisessa. Monta muutakin yksityiskohtaa pitää suunnitella, valmistella ja käskeä sekä tehdä kaikki nopeasti osana muiden aselajien taistelua liikkuvassa taistelussa pirstaloituneella taistelukentällä. Ilmaja merivoimien pitkän kantaman tulella voidaan puolestaan tukea maavoimien taistelua. Suomessa Puolustusvoimilla on tulevaisuudessa käytössään erittäin kehittyneitä aseita ja lavetteja. Yhteiset kyvyt Yhteinen tulenkäyttö yli puolustushaarojen rajojen on kuitenkin erittäin haastavaa. Niiden tehokas käyttö niin Maavoimien sisällä kuin puolustushaarojen kesken tulee edellyttämään sekä kokonaisjärjestelmän tasapuolista kehittämistä tiedustelua unohtamatta että merkittävää osaamisen ja harjoittelun kehittämistä kaikilla tasoilla.. Tykistöllä voidaan esimerkiksi lamauttaa vastustajan ilmapuolustuksen avainkohteita ja näin mahdollistaa ilmavoimien operaatiot maavoimien tueksi. Osaaminen ratkaisee, varsinkin kun vastustajalla on käytössään vastaavanlaisia kykyjä. Lisäksi on suunniteltava eri vaikutuskeinojen käytön optimointi, aikautukset, kuka maalittaa ja johtaa tulta mihinkin maaliin ja kuka ampuu mitäkin maalia ja niin edelleen. Vastustajan toimintakin tulee ottaa huomioon, varasuunnitelmat laatia ja varoa, ettei tuliteta omia. Kun kaksi tai useampi puolustushaara käyttää tulta yhteisoperaatiossa, tulee ottaa huomioon lukuisia seikkoja. Huollon johtamisessa pitää taata, että oikeat ampumatarvikkeet ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Maavoiminen joukot 1.Portaan taistelujoukot Rykmentit Prikaatit Prikaatien ja rykmenttien aselajijoukot Kenttätykistöpatteristot Raketinheitinpatteristot Ilmatorjuntapatteristot Pioneeripataljoonat Elektronisen sodankäynnin asemat Huoltopataljoonat Merivoimien joukot Merijalkaväen maihinnousuosastot Raivaajat Lähitulitukea antavat alukset Maavoiminen joukot 2.Portaan taistelujoukot Rykmentit Prikaatit Taktiset reservit Rykmentit, prikaatit Divisioonien esikunnat Divisioonien aselajijoukot Huoltokeskukset Helikopterien tukeumispisteet Tykistörykmentit ja ELSO-keskukset Ilmatorjuntarykmentit Viestikeskukset Ilmapuolustuksen joukot Tutka-asemat Etutukikohdat Merivoimien joukot Maihinnousutukialukset Tulitukialukset Maavoiminen joukot Operatiiviset reservit Divisioonat Prikaatit Armeijakuntien esikunnat Armeijoiden esikunnat Logistiikkajoukot Kenttähuoltojoukkojen laitokset Varikot Kuljetuskeskukset Liikenteen solmukohdat (sillat ym) Ilmapuolustuksen joukot Ilmapuolustuksen johtokeskukset Lentotukikohdat Ilmatorjuntaohjusrykmentit/-divisioonat Merivoimien joukot Pintataisteluosastot Tukikohdat ETULINJA 10-15 KM 50-100 KM 200-300 KM MAALIEN LUONTEEN MUUTTUMINEN JA LUKUMÄÄRÄN KASVAMINEN ETÄISYYDEN KASVAESSA Yhteisen tulenkäytön joustava toteutus edellyttääkin tehokasta tiedusteluanalyysiä, etukäteissuunnittelua ja harjoittelua. Tällaisia ovat yhteisoperaation tavoitteet, vihollisen maalit ja niihin haluttu vaikutus, omien joukkojen liikkeet, käytettävät tiedustelusensorit ja maalittaminen, käytettävissä olevat aseet ja muut vaikutuskeinot, kuten elektroninen sodankäynti ja kyberkyvykkyydet
Pojat eivät tulleet jouluksi kotiin. Vuoden 1941 loppuun mennessä länsiavun merkitys alkoi jo tuntua, mutta ratkaisevaa se oli vasta vuodesta 1942 alkaen aina sodan loppuun asti. Sitä paitsi alku oli mennyt paremmin kuin moni parhaiten informoitu olisi uskonut. Saksan voittamaton Wehrmacht jäätyi Moskovan edustalle. Entä kuka muistaa, kun Neuvostoliitto ja Iso-Britannia valtasivat yhdessä puolueettoman maan syyskesällä 1941. Olisiko Neuvostoliitto romahtanut ilman länsiapua ja varsinkin Jäämeren reittiä viimeistään vuoden 1942 aikana. Huoltoupseerit olivat laskeneet jo ennen hyökkäystä, että Neuvostoliiton resurssit ja maan surkeat kulkuyhteydet nostaisivat tien pystyyn. Tai olisiko sodan lopputulos voinut olla toinen. Heitä ei kuunneltu. Kypäräpäinen risti liittyi toiseen idässä, kaukana kotoa. TEKSTI: TIMO SÄYRINEN, KOMENTAJAKAPTEENI EVP 80 vuotta sitten operaatio Barbarossa oli epäonnistunut. Puna-armeijan ja maan tuotantoelämän tappiot olivat mittavat, inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan. LÄNSI PELASTI. 80 VUOT TA SIT TEN 50 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022
Surkea talous oli murtaa myös maailman ensimmäisen marxilaisen valtion 80 vuotta sitten. Noin neljäsosa kaiken lännestä toimitetun materiaalin massasta oli elintarvikkeita. Vuosina 1941– 1942 lännen huoltoreitti pohjoisesta olikin ratkaiseva tekijä sodalle idässä. Numerossa 4 Kesselring kertoi myös Saksan surkeasta valmistautumisesta suureen koitokseen. Kun aseet puhuvat, puhuu reaalipolitiikka. . Lehtemme viime vuoden numeroissa 3 ja 5/2021 sotahistorian dosentti, Bundeswehrin reservieverstiluutnantti Agilolf Kesselring kertoi Pietarin suunnan, Muurmannin ja Arkangelin elintärkeästä roolista Venäjälle ja Neuvostoliitolle kahdessa viime vuosisadan suuressa sodassa. Meritie ratkaisi sodan 80 vuotta sitten.. Huolto virtasi Neuvostoliittoon yli merten sodan loppuun asti. Lännen elintarviketoimituksia voidaan pitää kirjaimellisesti elintärkeinä. 51 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 NEUVOSTOLIITON T alous ratkaisee, totesi jo muuan Karl Marx aikoinaan. Saattue RA64. Vuodesta 1933 alkaen väistämätön Saksan ja Neuvostoliiton aseellinen välienselvittely alkoi 22.6.1941, kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Alla Yhdysvaltain lipun alla purjehtiva Liberty-alus puskee tietään läpi myrskyisen Pohjois-Atlantin metrien korkuisten aaltojen Skotlannin Clyden satamasta kohti Murmanskia helmikuussa 1945
Silloinkin Muurmannin suunta oli ratkaiseva. Saksan operaatiot Suomessa keväällä 1918 olivat olleet keskeinen osa yrityksessä estää tappio. 52 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 80 VUOT TA SIT TEN Saksaa vastaan tuohon aikaan melkein kaksi vuotta sotaa käyneen Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill, joka oli aina tuntenut aitoa inhoa bolševikkeja ja heidän neuvostojärjestelmäänsä kohtaan, toivotti nyt Neuvostoliiton tervetulleeksi Britannian liittolaiseksi taistelussa Saksaa vastaan. Jäämeren reitin kautta toimitettiin noin 23 % kaikesta Neuvostoliittoon menneestä materiaalista.. Mutta Arkangeli oli Murmanskia purkukapasiteetiltaan heikompi ja lisäksi useita kuukausia vuodessa jäätilanteen takia käyttökelvoton. Näinhän oli ollut suuressa sodassakin reilu pari vuosikymmentä aikaisemmin. Se ratkaisi ensimmäisen maailmansodan ympärysvaltojen voitoksi. Jäämeren saattuereitit. . Silloin Venäjä oli romahtanut ja jäänyt pois sodasta, mutta se pysyi siinä ratkaisevan kauan, jotta Yhdysvallat ehti tuoda riittävästi joukkoja yli suuren veden. Britannian ja Yhdysvaltojen tärkeäksi tavoitteeksi muodostui Neuvostoliiton sotilaallisen romahtamisen estäminen ja maan pitäminen sodassa mukana. Churchill vastasikin opposition edustajalle, joka kummasteli pääministerin muuttunutta kantaa Neuvostoliittoa kohtaan: ”Jos Hitler hyökkäisi helvettiin, olisi minulla jotain hyvää sanottavaa itsestään saatanasta.” Britannia ja vielä toistaiseksi virallisesti puolueeton mutta tosiasiassa Britannian sotaponnisteluja tukenut ja siitä taloudellisesti hyötynyt Yhdysvallat ymmärsivät, että Saksan ja Neuvostoliiton välinen sota tulee vaatimaan suuren osan Saksan sotilaallisista voimavaroista. Veitsenterällä Kun tarkastelemme historiaa, on muistettava, että tuolloiset toimijat ovat tienneet vain sen, mitä on tapahtunut aikaisemmin, ei sitä, mitä tulee tapahtumaan. Punaiset kaaret kuvaavat Norjasta toimivien Luftwaffen kaksimoottoristen pommikoneiden (900 km) ja kaukotiedustelukoneiden (1 750 km) likimääräisiä toimintaetäisyyksiä. Pohjois-Norjasta käsin toimivat Saksan ilmavoimat saavuttivat Arkangelin sataman huonommin kuin Murmanskin sataman, ja siksi se oli jälkimmäistä turvallisempi
Valtaosin amerikkalaista valmistetta olleen materiaalin toimitukset jatkuivat ja määrät kasvoivat aina sodan loppuun saakka. Todellisuudessa Saksa vain sotki itsensä liian suureen sotaan, poisti puskurivyöhykkeen eli Puolan Saksan ja Neuvostoliiton välistä, päästi Neuvostoliiton vyörymään Baltiaan, Bessarabiaan, itäiseen Puolaan ja osaan pohjoista Suomea. Kaikkien maiden työläiset yhtykää! Smethwickin tehtaiden brittityöläiset esittävät kansainvälisen työväenliikkeen tervehdyksen, nyrkkiin puristettu käsi pystyssä, tuotantolinjalta juuri tulleiden Valentine Mk2 -vaunujen kannelta 22.9.1941.. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 53 Vuonna 1941 Saksan hyökkäyksen ensimmäisinä kuukausina Neuvostoliiton nopea luhistuminen näytti hetken hyvin todennäköiseltä, kun Wehrmacht eteni nopeasti ja saartoi ja tuhosi useita suuria puna-armeijan yhtymiä. Asetelma johti siihen, että jo elokuussa 1941 länsivallat ryhtyivät tukemaan Neuvostoliittoa taisteluvälineja muulla materiaalilla. Ruuti syttyy Euroopassa Euroopassa lähes koko 1930-luvun vallinneet ja kasvaneet jännitteet puhkesivat Saksan ja Puolan väliseksi sodaksi 1.9.1939. Tässä artikkelissa Suomen Sotilas kertoo, mitä materiaaliapu oli, miten se Neuvostoliittoon toimitettiin, mitä haasteita avun perille saamisessa oli sekä miten länsimateriaali vaikutti Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan lopputulokseen ja toisen maailmansodan jälkeiseen suurvaltojen väliseen asetelmaan. Puola oli torjunut Saksan sille Puolan käytävää ja Danzigin vapaakaupunkia koskevat uhkavaatimukset, ja Saksa ryhtyi – von Clausewitzin sanoja mukaillen – käyttämään sotaa politiikkansa jatkeena. Saksan tosiasiallisena tarkoituksena oli saada takaisin ensimmäisessä maailmansodassa menettämänsä alueet ja luoda puskurivyöhyke edessä olevaa Neuvostoliiton vastaista sotaa varten. Syksyllä 1939 Saksan geopoliittinen tilan
Lain tarkoitus oli mahdollistaa sotaja muun tarvittavan materiaalin toimitukset Saksaa vastaan sotaa käyville maille. Amerikkalaiselle liike-elämälle se oli kultakaivos. . 54 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 80 VUOT TA SIT TEN ne oli entistä kehnompi, eikä siitä ollut syyttäminen muita kuin Berliinin päättäjiä. Syyskuun 5. T.N.T-räjähdysainetta lastataan siellä jossain läntisessä Englannissa 30 metriä maan alla olevaan varastotunneliin odottamaan laivausta Neuvostoliittoon. Tenttua tovereille. Tuskin. Roosevelt julisti maansa pysyvän puhjenneessa sodassa puolueettomana. Lend-Lease Lain eräs oleellinen osa oli, että materiaalitoimitukset olivat niiden saajille maksuttomia. Julkinen sektori osti liike-elämältä sotatarvikkeita kapitalistin määrittelemällä hinnalla ja veronmaksajan rahoilla lopulta sosialistisen ihannevaltion pelastamiseksi. päivänä Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Menemättä tässä artikkelissa syvemmälle siihen, kuinka Yhdysvallat lopulta liittyi toiseen maailmansotaan, todettakoon, että tärkeä asiaan vaikuttanut seikka oli maassa maaliskuussa 1941 voimaan astunut lainausja vuokrauslaki (Lend-Lease act). Sodan aikana länsivallat toimittivat materiaalia Neuvostoliittoon viittä eri reittiä myöten: . Mutta, kun hän on sammuttanut tulipalon, haluan tietenkin letkuni takaisin.” Tarkoitus olikin, että sodasta käyttökelpoiseksi jäänyt lainausja vuokrauslain perusteella toimitettu materiaali palautetaan sodan jälkeen Yhdysvaltoihin. Presidentti Rooseveltin sanoin: ”Jos naapurini talo palaa, lainaan ilomielin hänelle paloletkua ilmaiseksi. laajentaen näin paikallisen eurooppalaisen sodan lopulta maailmanlaajuiseksi yhteenotoksi. Brittiarmeijan vapaaehtoiset naisasetarkastajat tekevät lopputarkastuksen brittiläisille Vickersin konekivääreille, jotka toimitetaan osana Lend-Leasea itään.. Tämä toteutuikin reilua kuukautta myöhemmin. Pari päivää Saksan Neuvostoliittoon hyökkäyksen jälkeen Yhdysvallat tarjosi Neuvostoliitolle materiaaliapua. Iso-Britannia ja Ranska, jotka olivat taanneet saman vuoden maaliskuussa Puolan koskemattomuuden, julistivat Saksalle sodan 3.9. Nimellisestä puolueettomuudestaan huolimatta Yhdysvallat kuitenkin valitsi nopeasti suursodassa puolensa. Mahtoiko tuohon uskoa kukaan asioista perillä ollut. Konekivääreitä kavereille. Yhdysvallat mainostikin itseänsä demokratian asevarikkona
Thompsoneita tavattiin Suomenkin rintamilla.. Syvyyspommi räjähtää kuvassa juuri HMS Ashantin vieressä. Persianlahden reitti, 4. Taustalla saattueen rahtilaivoja. Kaikki Lend-Lease-tavara ei mennyt puna-armeijalle vaan osa jäi myös brittiarmeijan käyttöön. Koillisväylän reitti. Tyynenmeren reitti, 3. . Sen jälkeen oli kyse vain ajasta. Hyinen kuolema Jäämerellä vastassa olivat Luftwaffe, Kriegsmarine ja nolla-asteinen vesi. Weedonin keskusasevarikko Northamptonshiressä – Britannian teollisessa sydämessä Manchesterin liepeillä – 23. Jäämeren reitti, 2. Näiden viiden meri–maa-reitin lisäksi Neuvostoliiton ilmavoimille tarkoitettuja lentokoneita lennettiin Yhdysvalloista Neuvostoliittoon seuraavien lentoreittien kautta: 1. USA:n länsirannikko–Alaska–Siperia ja 2. Tämä oli maantieteellisesti ja ajallisesti laskettuna lyhyin reittivaihtoehto. Kuninkaallisen armeijan asehuollon korpraali – brittien alin aliupseeriarvo – poseeraa, sylissään Yhdysvalloista tulleita Thompson-konepistooleita. Saksan voittokulku Jäämeren sodassa oli päättymässä, ja se häviäisi sodan Atlantilla vuoden 1943 alkuun mennessä. 55 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 1. Kahden viimeksi mainitun väylän merkitys oli hyvin vähäinen. maaliskuuta 80 vuotta sitten. Jäämeren reitillä Yhdysvaltojen ja Britannian satamista tulevat kauppalaivat ja saattoalukset kokoontuivat Islannin vesillä, minkä jälkeen saattueet ajoivat Norjan pohjoispuolitse Neuvostoliittoon. Välimeren–Mustanmeren reitti ja 5. Hävittäjä HMS Eskimo kallistuu komeasti manöveeratessaan etualalla. Itse asiassa vuoden 1941 tilanteessa Neuvostoliiton täysin ala-arvoisen infrastruktuurin, puuttuvan kuljetuskaluston ja etäisyydet huomioiden se oli ainoa mahdollinen reitti materiaalin saamiseksi perille ennen kuin hakaristilippu nousisi Kremlin torniin. eteläinen USA–Etelä-Amerikka–Afrikka–Lähiitä–Kaukasus. Neuvoteltaessa lännen materiaalitoimitusten aloituksesta kesällä 1941 generalissimus Josif Stalin esitti toivomuksen, että materiaali toimitettaisiin valtaosin Jäämeren reittiä pitkin. . Ensimmäisen sotavuoden aikana Jäämeren reitti oli ratkaiseva. Alla aukeaman kuvassa saattue PQ 18:aa suojaavat kuninkaallisen laivaston sota-alukset ovat saaneet havainnon sukellusveneestä syyskuussa 1942
Olosuhteet johtivat monen nuoren miehen hyiseen hautaan, puolin ja toisin. Kone on Bell P-63 Kingcobra, ja se on toimitettu Neuvostoliittoon Alaskan Ladd Fieldistä lentämällä. Jäämeren reittiä kulkeneiden saattueiden määräsatamia olivat Kuolan niemimaalla sijaitseva Murmansk ja pari sen lähellä sijaitsevaa Murmanskia kapasiteetiltaan oleellisesti pienempää satamaa, Vienanmeren rannalla sijaitseva, niin ikään Murmanskia vaatimattomampi ja ajoittain jäiden saartama Arkangeli sekä muut vähäisemmät Vienanmeren kuorman purkupaikat. AlaskaSiperia-lentoreitti oli yksi Lend-Leasen väylistä.. Punaupseerin ilme kuvassa oikealla on epäilevä, kun amerikkalaiset USAAF:n upseerit asettuvat yhteiskuvaan neuvosto-lentoupseerin kanssa 5 000:n Neuvostoliittoon toimitettavan koneen kunniaksi 10.9.1944. . Kesäisin pyrittiin purjehtimaan kauempana Norjasta sinne sijoitettujen Saksan ilmavoimien yksiköiden ja merivoimien alusten aiheuttaman uhkan takia. Apu taivaalta. 80 VUOT TA SIT TEN 56 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Vuodenaikojen jäätilannevaihteluiden vuoksi saattueiden reitit kulkivat talvisin etelämpänä kuin kesällä
Rautatieyhteys Vladivostokiin Tyynenmeren rannalle oli surkea, hidas ja aivan liian pitkä, kun sodan alussa tavaralla oli kiire. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 57 Sotaa Arktiksella Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, Stalin oli käskenyt purkaa Murmanskin ja lähisatamien materiaalinkäsittelylaitteet. Tähän vaikuttivat Saksan lentokoneiden tarve muualla ja liittoutuneiden voimistunut meriherruus. Taukoja oli heinäkuusta syyskuuhun 1942, helmikuusta marraskuuhun 1943 ja huhtikuusta elokuuhun 1944. Murmanskin satama saatiin toimimaan kreivin aikaan, sillä Arkangeli oli jäiden saartamana vuosittain joulukuusta pitkälle loppukevääseen saakka. Pian itsevaltias oli kuitenkin jo vaatimassa liittoutuneita käyttämään juuri Jäämeren reittiä – toki alkuun sen muita satamia etelämpänä Vienanmerellä, jonne pääsi samaista Muurmannin rataa pitkin. Mutta pian tilanne muuttuisi. Infrastruktuurin uudelleen pystyttäminen vei aikansa, ja Murmanskin satama saatiin käyttöön itse asiassa vasta joulukuussa 1941. Vuoksi vaihtuu Vuonna 1941 ja vielä hyvin pitkälle vuoteen 1942 Jäämeren reitti oli tärkein materiaalitoimitusreitti Neuvostoliittoon. Venäjällä tiet olivat pohjattomia ja laulun sanoin pitkiä ja maa suuri. Jäämeren materiaalitoimituksissa pidettiinkin muutamia useiden kuukausien mittaisia taukoja liittoutuneiden kokeman Saksan uhkan ja muiden syiden vuoksi. Siihen asti materiaali oli saanut virrata Arkangeliin. Onkin hyvin ymmärrettävää, että liittoutuneiden sodanjohto oli hyvin huolestunut edellä mainitun suuruisista tappioista. Diktaattori ilmeisesti arvioi Saksan valtaavan Murmanskin nopeasti, mikä olisi voinut johtaa Saksan lisäjoukkojen ja materiaalin siirtoon meritse Kuolan niemimaalle ja näin kokonaan uuden uhkasuunnan syntymiseen Neuvostoliiton sydänalueita vastaan. Neuvostoliiton olemassaolo oli veitsenterällä. Vuoden 1942 syksystä sodan loppuun saakka saksalaiset upottivat Jäämeren saattueista vain viisi alusta! Vuoksi oli vaihtunut. Toki vuonna 1941 sotaakin käytiin vain kesästä vuoden loppuun, joten lukuja ei voi aivan rinnastaa. Vuosi 1942 oli Jäämerellä suurten saattuetaisteluiden aikaa. Murmanskin valtaamiseksi tarkoitettu Saksan hyökkäysoperaatio Silberfuchs (Hopeakettu, lue Suomen Sotilas 5/2021) pysähtyi kuitenkin jo loppukesällä 1941 vaikeisiin maastoja huoltoolosuhteisiin ja puna-armeijan raivokkaaseen vastarintaan, ja näin Stalin käski ottaa Kuolan satamien kapasiteetit uudelleen käyttöön. Saksa hävisi sodan 1942 syksystä sodan loppuun saakka saksalaiset upottivat Jäämeren saattueista vain viisi alusta!. Se oli ensimmäisen sotavuoden ajan elintärkeä myös siksi, että oli kiire saada tavaraa rintamille suhteellisen lähellä. Saksalaiset upottivat 21 saattueen yhteydessä kaikkiaan 53 alusta, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki vuonna 1942! Saattueissa purjehtineiden kauppa-alusten määrässä mitatuksi tappioprosentiksi muodostui siis 2 % vuonna 1941, 22 % vuonna 1942 ja 18 % kumpikin vuosi yhteenlaskettuna. Kun vuonna 1941 oli Jäämeren kautta Neuvostoliittoon ajanut seitsemän saattuetta, joiden mukana perille päässeitä kauppalaivoja oli 52, olivat vastaavat luvut vuonna 1942 jo 14 saattuetta ja 181 alusta. Tosiasia kuitenkin on, että vuoden 1942 syksystä eteenpäin Saksa kykeni vaikuttamaan Jäämeren saattueisiin vain heikosti. Se oli kova suonenisku ja kertoo Arktiksella käydyn merisodan ankaruudesta – ja tärkeydestä
Logistikon painajaiset Kun lasketaan mukaan Neuvostoliitosta takaisin läntisiin satamiin kulkeneet saattueet sekä saattueisiin kuulumattomat yksittäiskulkijat, tuhoutui Jäämeren reitillä kaikkiaan vain 91 liittoutuneiden kauppalaivaa. Tänä aikana Jäämeren kautta toimitetun materiaalin osuus oli ainakin kaksi kolmasosaa. Reitti alkoi USA:n itärannikolta tai Britanniasta ja kulki Afrikan eteläpuolitse Persianlahdelle, ensi sijassa Basran ja Abadanin satamiin. Maa – entiseltä nimeltään Persia – oli yhdistynyt sisällissodan seurauksena vuonna 1925 Reza Khanin johdolla. Unohdettu sota Kun toinen maailmansota syttyi, oli Iran itsenäinen ja puolueeton valtio. Tämä oli 7 % reitillä kulkeneista alussuoritteista. Se oli käänteentekevä hetki myös maarintamilla. Se ryhtyi painostamaan šaahin hallitusta ja vaati tätä katkaisemaan kauppasuhteet Saksaan ja karkottamaan maassa asuvat saksalaiset. Vaikka upotettujen kauppalaivojen miehistöjen kannalta asia oli hyvinkin vakava, ei Saksan asevoimat kokonaisuutena ottaen voinut kehuskella edes vakavasti haitanneensa Neuvostoliittoon suuntautuneita materiaalitoimituksia. Satamista materiaalin matka jatkui rautatai maanteitse pohjoiseen joko Kaukasukselle taikka Kaspianmeren rannikolle. Tilanne ei Britanniaa miellyttänyt. Khan oli julistanut itsensä šaahiksi ja oli vallassa toisen maailmansodan alkaessa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että näistä kymmenen upposi Islannin vesillä liittoutuneiden itsensä laskemiin miinoitteisiin. Jälkimmäisestä materiaali kuljetettiin edelleen aluksilla Kaspianmeren pohjoisrannalle Neuvostoliittoon. Tämä johtui siitä, että Saksa, toisin kuin Britannia ja Neuvostoliitto/Venäjä, ei ollut ikinä kohdistanut Iraniin eikä Persiaan imperialistisia pyrkimyksiä. Persianlahden reitti oli logistikon painajainen. Iranissa pidettiin joitakin Britannian vastaisia mielenosoituksia, minkä seurauksena hänen majesteettinsa hallitus Lontoossa ryh. Persianlahden reitti oli Neuvostoliittoon suuntautuneista huoltoreiteistä logistisesti hankalin: materiaali kulki noin 29 000 kilometriä – lähes 3/4 maapallon ympärysmittaa (40 075 km) – ja matka vei yli kaksi kuukautta. Persianlahden satamien purkukapasiteetti oli ainakin materiaalintoimitusten alussa heikko – tai oikeastaan surkea. 58 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 80 VUOT TA SIT TEN merellä muutoinkin tultaessa vuoteen 1943. Liittoutuneilla oli lisäksi sellainenkin haaste, että ennen kuin Persianlahden reitti oli käyttökelpoinen Neuvostoliittoon suuntautuviin materiaalitoimituksiin, katsoivat Neuvostoliitto ja Iso-Britannia aiheelliseksi miehittää puolueettoman maan usein historiassa unohduksiin jääneessä sodassa. Teiden ja rautateiden kuljetuskapasiteetti oli sitäkin kehnompi. Kaikkiaan sodan aikana Jäämeren reitin kautta toimitettiin noin 23 % kaikesta Neuvostoliittoon menneestä materiaalista. Iran pyrki ennen toista maailmansotaa ja sen alussa luomaan kauppasuhteita Saksaan. Kuitenkin vuosina 1941 ja 1942 Jäämeri oli tärkein toimitusreitti
panssariarmeijan 8. Valko-Venäjän rintaman 1. 59 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 KOHTI VOITTOA! lukee vapaasti kääntäen osuvasti tämän Saksan Grabowissa 3.5.1945 kuvatun puna-armeijan Lend-Lease-vaunun kyljessä. Kuvan vaunu on 1. . Kenttä oli huollon painajainen. Se muuttui sadekaudella osin pohjattomaksi mutavelliksi. Neuvosto liittoon toimitetuissa yhdysvaltalaiskoneissa oli viisi päätyyppiä, joista kolme näkyy tässäkin kuvassa. Amerikkalainen lentokalusto odottaa Iranin Abadanissa noutajaansa . Kokonaisuudessaan vuosina 1941–1945 Neuvostoliittoon toimitetuista amerikkalaiskoneista noin viidennes oli P-40-hävittäjiä, neljännes P-39-Airacobria, 49 % A-20:ntä, viisi prosenttia B-25ja prosentin verran AT-6-koneita.. kaartin mekanisoidun armeijakunnan 76 mm:n tykillä varustettu Sherman M4A2
Brittien päähyökkäys (1 divisioona ja 3 prikaatia) tuli Persianlahden rannikolta Basran suunnasta Irakista. Taulukon sarake Atlantti sisältää sekä Jäämeren että Persianlahden reitin kautta menneet toimitukset. Joukot olivat pääosin Britannian siirtomaasta Intiasta. Lähes 3/4 kaikesta on suoraan kulutukseen tai työstettäväksi tarkoitettua materiaalia, kuten raaka-aineita, polttoaineita tai elintarvikkeita. Se kertoo jotain puna-armeijan vahvuudesta, kun muistaa, minkälaisen suoneniskun työläisja talonpoikaisarmeija oli kärsinyt ja kuinka toivottomalta tilanne näytti, kun Saksa oli hyökännyt maahan vain kaksi kuukautta aikaisemmin. Britannia pelkäsi, että Iranissa työskennelleet noin 500 Saksan kansalaista olisivat jonkinlainen uhka brittiläisen yrityksen omistamille Iranin Abadanin öljykentille. Neuvostoliitto ja Britannia hyökkäsivät kuitenkin puolueettomaan Iraniin 25.8.1941. 80 VUOT TA SIT TEN 60 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 tyi syyttämään Irania natsimyönteisyydestä. Peräkkäiset ja osin samanaikaisetkin hyökkäykset päättyivät huhtikuun lopussa punalipun nostoon Berliinin valtiopäivätalon katolle. Toki se kertoo myös siitä, kuinka surkea oli Neuvostoliiton talous ja miten elintärkeää sille oli avata toivottomiakin väyliä länteen. Kuvassa Hellcat-hävittäjät lämmittävät moottoreitaan valmistautuessaan nousuun saattuetukialus HMS Emperorin kannelta arktiksen karmivissa sääoloissa. Britannia oli Atlantti Tyyni valtameri Yhteensä 22.6.1941–30.9.1941 14 902 151 298 166 200 1.10.1941–30.6.1942 1 185 005 235 250 1 420 255 1.7.1942–30.6.1943 1 431 216 162 083 3 054 299 1.7.1943–30.6.1944 3 156 298 2 589 424 5 745 722 1.7.1944–12.5.1945 2 816 533 2 716 247 5 532 780 13.5.1945–20.9.1945 201 131 1 380 546 1 581 677 Yhteensä 8 805 085 8 695 848 17 500 933 Alkuperä Materiaaliryhmä Tonnia % osuus Yhdysvalloista Rautatiekalusto 468 532 2,7 % Ajoneuvot 2 290 830 13,1 % Metallit 3 575 084 20,4 % Kemikaalit ja räjähteet 1 147 764 6,6 % Polttoaineet 2 113 409 12,1 % Koneet ja laitteet yms 1 247 848 7,1 % Elintarvikkeet 4 464 977 25,5 % Muu materiaali 1 221 307 7,0 % Britanniasta ja Kanadasta 968 648 5,5 % Muualta 2 494 0,0 % Yhteensä 17 500 893 100,0 % n Neuvostoliittoon meritse toimitetut materiaalimäärät tonneina ja aikakausina ilmaistuna. Taulukosta käy ilmi, että heinäkuun alusta 1943 eteenpäin Neuvostoliittoon toimitettiin lähes 3/4 kaikista materiaalitoimituksista. Karttaa katsomalla toki ymmärtää, että Saksalla ei tosiasiassa ollut mitään mahdollisuutta uhata Irania tai brittien etuja Persianlahdella. Liittoutuneiden yhteenlaskettu miesvahvuus oli noin 200 000. Raskasta kalustoa Iranilla oli noin sata panssarivaunua, joista osa oli ensimmäisen maailmansodan aikaisia. Miesvahvuus oli lähteestä riippuen 120 000–200 000 sotilasta. armeija Kaukasian suunnasta ja 53. ja 47. Joukkoihin kuului muun muassa noin 1 000 panssarivaunua. Kuvan alus otettiin kuninkaallisen laivaston palvelukseen maaliskuussa 1944 yhdessä sisaralustensa HMS Searcher, Pursuer ja Fencer kanssa.. Iranin asevoimiin kuului liikekannallepanon jälkeen yhdeksän jalkaväkidivisioonaa. Heinäkuussa 1943 käydyn Kurskin taistelun jälkeen Neuvostoliiton armeija oli käytännössä koko ajan hyökkäyskannalla jossain päin Saksan ja Neuvostoliiton välistä pitkää rintamaa. armeija Keski-Aasian suunnasta. n Neuvostoliittoon laivatun materiaalimäärät ryhmittäin tonneina. Lukijan tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Yleinen näkemys on, että vuodenvaihteessa 1942–1943 käydyn Stalingradin taistelun jälkeen Saksa ei enää voinut voittaa sotaa. Neuvostoliiton joukkoihin kuuluivat 44. Persianlahden reitti oli vuosina 1941 ja 1942 vielä varsin vähäisellä käytöllä, joten taulukosta voi nähdä, että noina vuosina Jäämeren kautta toimitettiin 2/3–3/4 Neuvostoliittoon menneestä materiaalista. . Saattuetukialukset Liberty-rahtialusten ohella olivat yksi toisen maailmansodan unohdetuista voittajista. Operaatio Countenance Brittijoukkoihin kuului kaksi jalkaväkidivisioonaa, kolme prikaatia ja eräitä erillisjoukkoja
61
Neuvostoliiton hyökkäykseen kuului Kaspianmeren molemmin puolin tulleen maahyökkäyksen lisäksi maihinnousu Bandar-e-Pahlavin sataman alueelle Kaspianmeren lounaisrannalle. Kuin Saksa ja Neuvostoliitto Puolan Brestissä vuonna 1939. Kuultuaan tästä šaahi Reza pieksi kepillä asevoimien komentajan, kenraali Nakhjavanin ja repi tältä arvomerkit irti. Maan keskiosiin jäi demarkaatioalue, joka ei kuulunut kummankaan miehitysvyöhykkeeseen. Entinen kenraali vältti kuitenkin summittaisen teloituksen ja päätyi vankilaan. Myöhemmin samana päivänä britit varmistivat Khorramshahrin kaupungin ja nousivat maihin Bandar Abbasissa Hormuzinsalmen rannalla. Puna-armeija eteni Teheraniin 17.9. Iranin asevoimat sai torjuttua Neuvostoliiton maihinnousun Bandar-e-Pahlaviin, mutta se ei riittänyt: satama jäi pian Neuvostoliiton maahyökkäyksen jalkoihin. Kuninkaallinen perhe – šaahia ja kruununprinssiä lukuun ottamatta – pakeni Teheranista pelätessään joutuvansa neuvostoliittolaisten teloittamiksi. Šaahi erotti brittimielisen pääministerin Ali Mansurin. Iran pysyi toisen maailmansodan ajan virallisesti puolueettomana ja itsenäisenä valtiona, ja Pahlavi pysyi vallassa aina vuoteen 1979 saakka. 62 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 80 VUOT TA SIT TEN kaatanut Rašid Ali al-Kailanin johtaman, saksalaisten vähäisellä ilmatuella tukeman, Irakin kansallismielisen hallituksen 18.4.–30.5.1941 käydyssä lyhyessä sodassa. Šaahi Reza vangittiin ja luovutettiin briteille. Iran julisti Kermanshahin avoimeksi kaupungiksi, ja britit marssivat kaupunkiin 1.9.1941. Nyt sen hyökkäys jatkuisi naapurivaltioon Iraniin. Vastassa oli kaksi iranilaista divisioonaa, mutta briteillä oli ylivoima sekä raskaassa kalustossa että ilmassa. Samaan aikaan intialaisdivisioona hyökkäsi keskisestä Irakista kohti Kermanshahia ja Teherania. Voittaja kirjoittaa historian Iranin asevoimat oli romahtamistilassa muutaman päivän taisteluiden jälkeen. Punailmavoimat tuki hyökkäyksiä pommittamalla lentokenttiä, puolustusasemia ja siviilikohteita. Neuvostoliitto jäi miehittämään Iranin pohjoisosia ja Britannia eteläosia. Salamasotaa Britit varmistivat Abadanin öljykentät maahanlaskulla varhain aamulla 25.8.1941. Britannian ja Australian merivoimien apuristeilijöistä ja saattajista koostuneet alusosastot lamauttivat Iranin alueella toimineet merivoimat. Miehitys jatkui alkuvuoteen 1946 saakka. Ardabilin kaupunkia puolustaneen iranilaisen divisioonan komentaja hyppäsi autoonsa ja suoritti ”taktisen vetäytymisen” jättäen joukkonsa asemiin. Sen jälkeen he jatkoivat hyökkäystä koilliseen ja kohtasivat Qazvinnimisessä kaupungissa pohjoisesta hyökänneen puna-armeijan. Kruununprinssi Mohammed Reza Pahlavi otti šaahin tehtävät vastaan. Osa Iranin kenraalikunnasta oli brittimielisiä, ja he keskustelivat keskenään antautumisen mahdollisuudesta. SA -K U VA. Iranin merivoimien komentaja kontra-amiraali Bayandor kaatui taistelussa. Mutta šaahinkaan taistelutahto ei tainnut olla talvisodan Suomen tasoa: hän käski lopulta aloittaa neuvottelut liittoutuneiden kanssa ja armeijan lopettaa puolustustaistelun. Liittoutuneet etenivät nopeasti
Tärkein syy oli, että hävittäjän suoritusarvot heikkenivät oleellisesti, kun lentokorkeus kasvoi. Taisteluissa P-39 oli altavastaajana. Kesällä 1944 suurhyökkäyksen torjunnan kestäessä Suomen ilmavoimien hävittäjien alas ampumiksi ilmoittamista hieman reilusta 500 punatähtisestä lentokoneesta noin 15 % oli amerikkalaista valmistetta. Mainittakoon, että neuvostoässä Aleksandr Pokryškin saavutti lähes kaikki 59 virallisesta ilmavoitostaan Airacobralla – enemmän kuin kukaan muu millään amerikkalaisvalmisteisella hävittäjällä. Maahan syöksynyt neuvosto-Airacobra Kanneljärven asemalta noi kilometri etelään toukokuussa 1944. SA -K U VA. . P-39 oli yleinen vastustaja Suomenkin ilmavoimille Karjalankannaksen taivailla kesällä 1944. 63 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 BELL P-39 AIRACOBRA Lukumäärältään suurin länsimaiden Neuvostoliittoon toimittama lentokonetyyppi oli amerikkalainen Bell P-39 Airacobra -hävittäjä. Kaikkiaan noin 9 500:sta valmistetusta P-39:stä noin 5 400 toimitettiin Neuvostoliittoon. Valmistajamaansa ilmavoimissa P-39 otti yhteen japanilaisia vastaan Uuden-Guinean ja Salomoninsaarten taivailla ja Luftwaffea vastaan Tunisiassa. Koneen jäännökset ratapenkereen vieressä sijaitsevalla pellolla. Pakkolaskun tehnyt punatähtinen Curtiss P-40 M-10 Valkjärvellä joulukuussa1943. Neuvostoliiton taivailla ilmataistelut käytiin yleensä matalalla, jolloin juuri tuo P-39:n ominaisuus ei niin paljon haitannut, ja neuvostoliittolaiset hävittäjälentäjät pitivätkin P39:stä. . Länsimainen kalusto tuli tutuksi sodan aikana Suomenkin asevoimille
64 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 80 VUOT TA SIT TEN Maassa oleskelleet saksalaiset pääsivät pääosin pakenemaan Turkkiin syyskuun alussa. Joulukuussa 1941, kun USA:n ja Japanin välinen sota puhkesi, materiaali toimitettiin Neuvostoliiton lipun alla purjehtivilla aluksilla,. Maahan tuli vajaa 30 000 amerikkalaissotilasta, lähinnä satama-, maantieja rautatielogistiikkayksiköitä, kuljetusyksiköitä ja pioneeriyksiköitä. Sotatoimet Iranissa eivät toisen maailmansodan mittapuulla olleet ihmisuhreissa laskettuna kovinkaan raivoisat: liittoutuneet menettivät joitakin kymmeniä sotilaita ja Iran noin 800 henkeä, joista osa siviilikohteiden pommitusten seurauksena. Persianlahden reitin kautta toimitettiin lopulta noin 27 % Neuvostoliittoon menneestä materiaalista. Sillä oli siis suuri merkitys, mutta hitaan reitin kautta tullut materiaali ei vaikuttanut suuren isänmaallisen sodan alun kohtalonhetkiin vaan vasta puna-armeijan myöhempään menestykseen, kun se iski takaisin aina Berliiniin asti. Tyynenmeren reitti Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan raivotessa Japani ja Neuvostoliitto eivät olleet sodassa toisiaan vastaan. Kalustona oli muun muassa 75 höyryveturia, 2 200 rautatievaunua ja yli 7 000 kuormaautoa. Yhdysvaltojen armeija otti vuoden 1942 loppuun mennessä vastuulleen logistiikkajärjestelyt Iranissa. Šaahi Reza menehtyi brittien vankeudessa Etelä-Afrikassa vuonna 1944. Kaksi viimeksi mainittua maata pyrkivät toimimaan suhteessa toisiinsa puolueettomuusmääräysten ja keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksensa mukaisesti aina elokuuhun 1945 saakka, jolloin Neuvostoliitto liittyi saaliinjaolle ja hyökkäsi jo lyödyn Japanin miehittämään Mantšuriaan, Koreaan sekä maan pohjoisille saarille. Näiden kahden maan puolueettomuus mahdollisti sen, että Yhdysvallat kykeni toimittamaan Pohjois-Tyynenmeren kautta suuria määriä materiaalia Neuvostoliittoon. Huoltoreitti aukeaa Materiaalitoimitukset Persianlahden kautta Neuvostoliittoon pyörähtivät käyntiin Iranin miehityksen jälkeen aluksi vaivalloisesti. Britannia ja Neuvostoliitto tekivät vastaavaa hyökkäämällä esimerkiksi Suomeen (1939), Ranskan Syyriaan (kesä 1941) ja Iraniin, mutta siitä oli komentajille seurauksena ylennyksiä ja kunniamerkkejä. Voittaja kirjoittaa historian, ja yhden sankari on toisen konna. Kun Saksa hyökkäsi joihinkin puolueettomiin maihin varmistaakseen maantieteelliset ja logistiset etunsa, esimerkiksi Skandinaviaan vuonna 1940 tai Jugoslaviaan 1941, oli se sotarikos, josta jaettiin kuolemantuomioita Nürnbergin oikeudenkäynnissä vuonna 1946
Kultalaiva Yhdysvaltojen Neuvostoliittoon toimittaman materiaalin arvoksi on laskettu 10,2 miljardia dollaria. Sodan lopuksi Islanti itsenäistyi. Tuolloin sodan vuoksi oli jo vaihtunut, mutta materiaalista oli tietysti apua puna-armeijan marssilla länteen. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 65 eikä toimituksiin saanut kuulua varsinaista taisteluvälinemateriaalia, kuten lentokoneita tai panssarivaunuja. Siirtolennot alkoivatkin vasta loppuvuonna 1942. Kuljetuskustannuksiksi on lisäksi arvioitu 0,7 miljardia dollaria. PQ 17. Joka tapauksessa Neuvostoliitolle sen arvo oli varmasti mittaamaton. Ensin britit sitten amerikkalaiset miehittivät Tanskalle kuulunutta Islantia sodan alkupuolelta sen loppuun. Neuvostoliittolaisten kauppalaivojen kannalta kuljetukset eivät kuitenkaan olleet täysin vaarattomia: japanilaiset sukellusveneet upottivat sodan aikana yhden ja amerikkalaiset sukellusveneet kuusi Neuvostoliittoon materiaalia kuljettanutta alusta. Iso-Britannia ja Neuvostoliitto sopivat kesäkuussa 1942, että Britannian Neuvostoliittoon toimittama materiaali oli maksutonta. Britannian materiaalitoimitusten arvo oli lisäksi noin 1,2 miljardia. Materiaalituen maksuista on olemassa varsin epämääräisiä ja osin ristiriitaisiakin tietoja. Kun materiaalitoimitukset alkoivat elokuussa 1941, Neuvostoliittoa ei kuitenkaan virallisesti laskettu kuuluvaksi lainausja vuokrauslain piiriin. Neuvostoliton lipun alle siirrettiin marraskuusta 1942 alkaen 53 amerikkalaista rahtilaivaa ja kuusi säiliöalusta. Kuvassa etualalla hävittäjä HMS Icaruksen miehistöä aluksen keulakannella. Neuvostoliiton Tyynellemerelle sijoitettu kauppalaivasto ei ollut kovin suuri, joten kuljetuksia varten tarvittiin apua lännestä. Itä kohtaa lännen siellä jossain Persian reitin varrella.. Kuitenkin tunnetaan niin sanottu Counter-Lend-Lease eli Neuvostoliiton Yhdysvalloille osoittamat materiaalitoimitukset, jotka . Aluskuljetusten lisäksi Tyynenmeren kautta toimitettiin Alaskasta Siperiaan lentämällä noin 8 000 lentokonetta. Japanilaisilla oli nimittäin taipumus – ja kansainvälisen merioikeuden mukainen oikeus – aika ajoin pysäyttää ja tarkastaa lähivesillään kulkevia puolueettomien maiden aluksia. . Summat ovat sen aikaista rahaa, noin 12,1 miljardia vastaa noin 136 miljardia vuoden 2018 dollaria. Reitti otettiin täydessä mitassa käyttöön kuitenkin vasta vuoden 1942 lopulla. Yksiselitteistä tietoa siitä, paljonko Neuvostoliitolle syntyi maksettavaa ennen lokakuuta 1941, on vaikea löytää. Tämän toimitustavan käyttöönotto edellytti useiden uusien lentokenttien rakentamista reitin varrelle. Sen kautta kulki hieman vajaa puolet kaikesta Neuvostoliittoon sodan aikana toimitetusta materiaalista. Yhdysvaltojen lainausja vuokrauslain perusteella toimittaman materiaalin oli tarkoituskin olla saajalleen maksutonta. Japani oli lopulta Saksalle kovin kehno liittolainen. Tyynenmeren reitti oli lopulta tärkein. Saattajia ja kauppa-aluksia valmistautumassa lähtöön Islannin Hvalfjordissa (islanniksi Hvalfjörður). Maa hyväksyttiin siihen lokakuussa 1941. Puolueettoman tai vihollismaan vesillä seilatessa liittolaismaankaan lippu ei näköjään aina taannut turvallista kulkua. Takana vasemmalla neuvostotankkeri Azerbaidjan. Tie on pitkä ja maa on suuri… Tyynenmeren reittiä kulkeneiden alusten määränpäänä oli Vladivostok, josta materiaali jatkoi Siperian rautatietä pitkin rintamalle, varastoihin tai tuotantolaitoksiin. Myöskään ei ole varmuutta siitä, paljonko Neuvostoliitto tosiasiassa maksoi. Se toi Yhdysvallat täydellä teholla sotaan eikä suostunut julistamaan sotaa Neuvostoliitolle
Länsimaat toimittivat lentokoneita ja panssaroituja ajoneuvoja itäiselle liittolaiselleen kumpiakin noin 20 000. Kultalähetys ei päässyt määränpäähänsä, sillä saksalaiset upottivat aluksen 2.5. Tämä vastasi kummankin materiaaliryhmän osalta 15– 20 % Neuvostoliiton omasta sodanaikaisesta tuotannosta. Sitä idän ihmemaassa riitti ja osattiin valmistaa. Punatähtisiin ilmavoimiin toimitettiin 143 huippumodernia ”Spittiä”. Kaluston laatueroista mainittakoon, että länsimaisia panssarivaunuja pidettiin yleisesti neuvostoliittolaisia heikompina. Toki lehden sivumääräkin asettaa omat rajoituksensa. VB -koneita Abadanissa 1943. Neuvostoliitto kykeni itse tuottamaan vuosina 1942–1944 vain hieman yli 300 000 ajoneuvoa, joista vain noin 130 000 oli –vaihtelevan laadukkai. Koska Yhdysvallat oli saanut vakuutusten kautta korvauksen tappiostaan, jaettiin kulta pelastusyhtiön, Ison-Britannian hallituksen ja Neuvostoliiton kesken. Pääasiassa itään toimitettu kalusto ei ollut sitä parasta. Sen nykyarvo on yli 200 miljoonaa dollaria. Counter-Lend-Lease käsitti lähinnä erilaisia raaka-aineita. Lisäksi versiota IX toimitettiin noin 1200 konetta. Lisäksi toimitettiin valtavasti varaosia, tarvikkeita, teollisia työkaluja ja valmistusvälineitä. 66 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 80 VUOT TA SIT TEN ajoittuivat pääosin sodan loppuvaiheisiin ja joilla oli tarkoitus maksaa ainakin osa materiaalitoimituksista. Sen sijaan työläisten ja talonpoikien paratiisissa oli huutava pula kuljetusvälineistä. Lentokoneet, jotka länsi Neuvostoliittoon toimitti, olivat pääosin tyyppejä, joita länsimaiden ilmavoimat eivät enää sodan loppuvaiheessa ainakaan ensilinjan kalustokseen kelpuuttaneet. Todellisuudessa kriittinen materiaali ei ollut taistelumateriaalia. . Pyörien täytyi pyöriä Vältämme tässä artikkelissa tarkkojen Neuvostoliittoon toimitettujen materiaalimäärien luettelointia, koska eri lähteissä on toisistaan poikkeavia tietoja. Eri lähteissä mainitaan lännen toimittaneen Neuvostoliittoon hieman yli 400 000 tai jopa yli puoli miljoonaa moottoriajoneuvoa. Mainittakoon yksityiskohtana, että brittiristeilijä HMS Edinburghiin lastattiin huhtikuussa 1942 Murmanskissa neljä ja puoli tonnia neuvostoliittolaista kultaa, joka oli tarkoitettu Yhdysvaltoihin materiaalitoimitusten maksuksi. Karhusaaren vesillä. Neuvostoliitto saattoi keskittyä taistelukaluston valmistamiseen, kun ajoneuvoja virtasi lännestä.. Kulta nostettiin aluksesta 1980-luvun alussa, kun Neuvostoliitto oli vielä voimissaan. Alla brittien Spitfire Mk. Materiaalia on tilastoitu keskenään poikkeavin menetelmin ja tavoin, eikä lukumäärien esittely loppujen lopuksi kerro kovinkaan paljon, ellei niitä voi vertailla esimerkiksi Neuvostoliiton omaan materiaalituotantoon tai vaikkapa Saksan käytössä itärintamalla olleeseen kalustoon
Kuolemankauppa on usein jotain ihan muuta kuin rauhantutkijoiden seuraamat tykkija kiväärikaupat. Amerikkalainen M1 Garand -puoliautomaattikivääri. Toukokuussa 1944 IsoBritannia luovutti vanhan taistelulai. Yhdysvallat toimitti Neuvostoliittoon syksystä 1943 alkaen noin 2 000 veturia, 11 000 rautatievaunua sekä runsaasti ratakiskoa ja muuta rautatien rakennusja korjausvälineistöä. Voiton veturit Vähintään yhtä tärkeää oli raskaampi logistiikka ja tietoliikenneyhteydet. Jälkimmäisiin kuului muun muassa kevyitä sukellusveneentorjunta-aluksia, miinanraivaajia ja vartioveneitä sekä yksi taistelulaiva. Kenttäradiokalustoa oli vähän, ja se oli usein varsin kehnoa. Käsiaseitakin toimitettiin, vaikka Neuvostoliiton oma asetuotanto taisi vastata paremmin puna-armeijan tarpeita.. . Todennäköisesti moni univormua sodassa kantanut neuvostokansalainen sai nauttia lyhyen ja kurjan elämänsä runsaimmat ja parhaat ateriat amerikkalaisesta säilyketölkistä. Panssareita ja possunlihapurkkeja. Kaksi kolmesta Eikä tässä vielä kaikki, toteaa myyntimies. Näihin tekivät suomalaisetkin tuttavuutta, kun punaarmeijan MK IV Churchill -vaunut vyöryivät Viipuriin kesäkuussa 1944. Näiden merkitys Neuvostoliiton hyökkäyssodassa oli lähes yhtä tärkeä kuin kuljetusvälinemateriaalin. Ja muuta sälää… Sen sijaan muutaman sadantuhannen toimitetun käsiaseen ja reilun 200 sotalaivan merkitys oli vähäinen. Se vapautti neuvostotehtaita puskemaan linjoiltaan panssareita, tykkejä ja ampumatarvikkeita. Yhdysvallat toimitti sotavuosina Neuvostoliittoon noin 30 000 erittäin laadukasta kenttäradiota ja satojatuhansia puhelimia. Neuvostoliiton veturikaluston tuotannon on sanottu laskeneen Saksan maahanhyökkäyksen johdosta lähes nollaan, kun tehtaat ryhtyivät valmistamaan panssarivaunuja. Puna-armeijan viestiyhteydet perustuivat kesällä 1941 normaaliin siviiliyhteiskunnan runkoverkkoon, kansanomaisesti puhelinlinjoihin. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 67 ta – kuorma-autoja. Jotain kertoo se, että Stalinin sanotaan sodan loppuvaiheessa myöntäneen, että toisen maailmansodan aikana tuhoutuneen neuvostoliittolaisen tehdaskapasiteetin korvaamiseen tarvitusta tekniikasta 2/3 saatiin lännestä. Laadukastakin tavaraa oli mutta liian vähän. Ottaen huomioon, että Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan ensimmäisenä vuonna jälkimmäinen menetti suurehkon osan maataloustuotannostaan, voidaan lännen elintarviketoimituksiakin pitää kirjaimellisesti elintärkeinä. On vaikea arvioida, kuinka suuri osa Neuvostoliitossa valmistetusta sotatarvikemateriaalista tuotettiin länsimaisella tekniikalla. Noin neljäsosa kaiken lännestä toimitetun materiaalin massasta oli elintarvikkeita. Niitä syötiin sodan voittaneessa maassa vielä sodan jälkeenkin. Neuvostoliitto tuotti vuonna 1940 noin 1 000 veturia ja noin 30 000 rautatievaunua. Sen paikkaamisessa länsiapu oli korvaamatonta. Puna-armeijan voiton veturi oli amerikkalainen logistiikka. Näistäkin isoja marginaaleja sisältävistä luvuista voidaan päätellä, että puna-armeija ja sen taistelujen vaatima välttämätön logistiikka moottoroitiin Made in USA -kylteillä varustetulla materiaalilla, varsinkin kun otetaan huomioon, että amerikkalainen ajoneuvokalusto oli kuormauskyvyltään ja tekniseltä tasoltaan selvästi neuvostoliittolaista parempaa. Neuvostoliitto oli myös menettänyt kesän 1941 ja syksyn 1942 välisenä aikana suunnattoman määrän erilaista rautatiekalustoa. Länsimaat toimittivat Neuvostoliittoon suuria määriä tehtaissa käytettäviä koneita ja laitteita. Toimitukset pitivät sisällään myös suuria määriä jokapäiväistä materiaalia, kuten kangasta, josta valmistettiin puna-armeijan asepuvut
68 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 vansa HMS Royal Sovereignin Neuvostoliittoon, jonka merivoimissa alus palveli Arkhangelsk-nimisenä ennen palautustaan valmistusmaahansa vuonna 1949. Ei huono veto. On laskettu, että Neuvostoliiton Yhdysvalloilta tilaamasta materiaalista päätyi Neuvostoliittoon noin 76 %. Osaa ei valmistettu tai lähetetty koskaan, koska omat materiaalitarpeet nähtiin Neuvostoliiton tarpeita tärkeämmiksi. Mutta tämä menee jo jälkiviisastelun imelän maun maailmoihin. Toki Saksan ponnistusta heikensi varustelun laiminlyönti vuosina 1939–1942. Neuvostoliiton lännestä saama asekalusto ei luultavasti ollut ratkaisevassa asemassa tässä konfliktissa. Abadanissa oli pysyvästi vain neuvostoliittolaisia teknikkoja ja lentotarkastajia ottamassa vastaan kalustoa.. Mutta varmaa on, että ilman lännen toimittamaa apua – varsinkin kuljetuskaluston, viestikaluston ja teollisuustuotantoon tarkoitetun materiaalin osalta – Neuvostoliitto ei olisi kyennyt hyökkäämään vuodenvaihteen 1942– 1943 ja huhtikuun 1945 välisenä aikana Stalingradista Berliiniin. Mutta Mc Mahanin vanhaa viisautta siteeraten ”Fleet in beeing” on arvo sinänsä. Hyvin pieni osa tuhoutui materiaalikuljetusten aikana. Eipä Tirpitzkään suuria tehnyt, mutta oli silti jatkuva uhka pohjoisilla merillä. Texas hold’em Miten olisi käynyt ilman Neuvostoliiton saamaa länsiapua. Lopulta toisen maailmansodan pokeripöydän ainoa todellinen voittaja oli Yhdysvallat. Neuvostopilotit ovat saapuneet Abadaniin ottamaan vastaan amerikkalaisia lentokoneitaan. Sodan hetkellä lännen johtajilla oli tehtävä kirkkaana mielessä, ja se oli vastustajan murskaaminen keinolla millä hyvänsä. Kotimatkalla laskeuduttiin välillä Teheranissa, jossa oli vahva neuvostovaruskunta. Sitä paitsi demokraattisten maiden johtajia saattoi houkuttaa ajatus antaa neuvostosotilaille kuorma-autot, joilla ajaa sotaan, ja antaa näiden kärsiä tappiot. Jos nyt sitten jossitellaan, niin olisi saattanut olla mahdollista, että ilman LendLeasea sotatoimet olisivat kuihtuneet kaukana idässä taisteluiksi, joissa kummallakaan osapuolella ei olisi ollut voimaa nopeaan ratkaisuun. Mitä tapahtui lopulle 24 %:lle. Erityisen hyvin se sopi liike-elämälle. Neuvostoliiton tilaamien raskaiden strategisten pommikoneiden toimittamatta jättämisten osalta voidaan kuvitella länsimaiden jopa arvioineen, että ne saattavat saada jonakin päivänä toimittamiaan lentokoneita vastaansa. Myös muun muassa pommitustähtäinten sekä hienomman ja salaisemman tavaran suhteen lännessä oltiin varauksellisempia. Mutta menestys pelissä vaatiikin aina hyvän pelipankin, resurssit ja pokkaa. Se on epähistoriallinen ja sitäkin kutkuttavampi kysymys, joka varmasti nousi teillä lukijoilla mieleen heti ensiriveillä, jollei jo otsikkoa lukiessa. Toisen maailmansodan aikaisten Neuvostoliiton merivoimien suurin alus oli sijoitettu pohjoiseen laivastoon, eikä se ottanut aktiivisesti sotatoimiin osaa. Samaan aikaan Saksakin venytti henkilöstö-, materiaalija logistiikkaresurssinsa äärimmilleen, kun se hyökkäsi tuhansien kilometrien päähän itään. Niin tarkoituksenmukaista kuin länsivalloille olikin pitää Neuvostoliitto mukana Saksan vastaisessa sodassa, oli länneltä vakava virhearvio varustaa Neuvostoliitto siten, että se sodan seurauksena kykeni luomaan lähes 50 vuoden ajaksi itäiseen Keski-Eurooppaan ulottuneen puskurivaltiovyöhykkeen ja alistamaan alueen maat ja kansat kommunistisen hallinnon alle.
69 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 J atkosodan alussa Pohjois-Norja ja Oulujärven pohjoispuolinen osa Suomea kuuluivat suoraan Saksan yleisesikunnan (OKW Oberkommando der Wehrmacht) alaisuudessa toimineen Armee Oberkommando (AOK) Norwegenin (Norjan-armeija) vastuualueeseen. Saksalainen PzKpfw III -taisteluvaunu marssilla etulinjaan. Saksalaisten käyttöön valitsemista joukoista osa oli täysin tehtäväänsä sopimattomia. Olisiko Saksan pitänyt panostaa enemmän sotaan pohjoisessa. Kuhunkin armeijakuntaan kuului kaksi divisioonaa sekä joitakin divisiooniin kuulumattomia niin kutsuttuja armeijakuntajoukkoja. Vaienneen kenraali Airon sanoin: oli virhe, että ei menty. Heinäkuun 1941 alussa alkanutta hyökkäystä hidastivat voimakkaasti puna-armeijan sitkeä vastarinta lukuisine vastahyökkäyksineen ja vaikea maasto. Murmanskin rautatie jäi katkaisematta: . Alkusyksyllä Norjan-armeijan komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst ilmoitti Saksan sodanjohdolle tarvitsevansa ainakin kaksi divisiLehtemme numerossa 3/2021 Agilolf Kesselring kertoi ansiokkaasti Muurmanin ratayhteyden kohtalokkaasta merkityksestä Neuvostoliitolle nimenomaan sodan ensimmäisen vuoden aikana 80 vuotta sitten. TEKSTI: TIMO SÄYRINEN, KOMENTAJAKAPTEENI EVP KOHTI ITÄÄ! Vasonvaara 1.7.1941. Pisimmälle kykeni etenemään luonnollisesti kotikentällään ankariin oloihin tottunut kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon III AK. SA -K U VA. KOHTALOKAS VIRHE. Armeijalla oli käytössä hyökkäykseen kolme armeijakuntaa: Saksan vuoristoarmeijakunta, XXXVI AK sekä Suomen III AK. AOK:n tehtävä oli Norjan puolustaminen sekä Murmanskin alueen valtaaminen
Yhdysvallathan siis ei ollut vielä sodassa. Sotilasjohdossa niin OKW:ssa, jonka toimialaan kuului pohtia asiaa kokonaisuutena, kuin Halderin maavoimien esikunnassa OKH:ssa (Oberkommando des Heeres) Muurmannin kysymys oli kyllä ymmärretty hyvin jo Barbarossan varhaisissa suunnitelmissa syksyllä 1940 (OKH Marcks ja OKW von Lossberg), mutta ”kaikkien aikojen suuriman sotapäällikön” silmissä siinsivät muut päämäärät, joita emme tietysti koskaan saa varmuudella selville. Myös Suomessa ylipäällikkö Mannerheim esitti aseveljille Norjan-armeijan johdossa toivomuksen sen alaisuuteen kuuluneen SA -K U VA. Se lähetti lokakuussa 1941 Suomelle nootin, jossa vaati Suomea keskeyttämään hyökkäyksensä syvemmälle Neuvostoliittoon. (Lisää Barbarossan synnystä ja tuhosta Suomen Sotilas 5/2021). Hän sai yhden, joskin joutui samalla luovuttamaan pois yhden taisteluissa kuluneen divisioonan. Tästä huolimatta jo vuodesta 1918 Suomeen ja Muurmannin kysymykseen perehtynyt von Falkenhorst valmisteli hyökkäyksen jatkoa vielä syksyllä 1941. Liikuntasodankäynnistä mitään ymmärtämätön ja tiukoissa tilanteissa ailahteleva harrastelija käski, että joukkojen tuli talvehtia saavutetuissa asemissa ja valmistautua jatkamaan sotatoimia seuraavana keväänä. Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rintamalla sotatoimet jähmettyivät joulukuun alkuun 1941 mennessä – eräitä kevättalven 1942 pieniä hyökkäyksiä lukuun ottamatta – asemasodan ruususenuneksi kahden ja puolen vuoden ajaksi. Kuten jo Kesselringin artikkelissa lehtemme numerossa 5/2021 tuotiin hyvin esille, ei Saksan ylin sodanjohto nähnyt Muurmannin radan merkitystä lännen materiaalitoimitusten kannalta kylliksi tärkeänä. Strateginen Murmansk Mutta merivalta ja nouseva maailmanvalta Yhdysvallat näki pahaisen radan merkityksen. 70 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 oonaa lisää joukkoja saavuttaakseen tavoitteensa. Diletantti sotapäällikkönä Ei ensimmäistä eikä viimeistä kertaa toisen maailmansodan aikana Saksan asevoimien ylipäällikkö Adolf Hitler kielsi hyökkäyksen jatkamisen. Samalla Siilasvuo tiedusteli esimieheltään mahdollisuutta jatkaa hyökkäystä Louhen suuntaan. Asennoitumisensa puolesta komentajat olivat hyökkäysintoisia, ja III AK:n hyökkäys kohti Louhea alkoi vielä marraskuun alussa. Lisäksi ailahteleva Führer unohti elokuuhun 1941 mennessä koko hyökkäyksen painopisteen, ja pohjoinen suuntakin jäi lapsipuolen asemaan
Lend-Lease Aid to the U.S.S.R in World War II. Jossittelua Joskus harvoin jossittelu on historiassa ihan paikallaan ja aina hauskaa. Lexington Books, 2004. Koko Jäämeren materiaalireitin katkaiseminen maissa olisi edellyttänyt myöskin Arkangelin rautatien katkaisua. Halderin, Jodlin, Warlimontin, von Lossbergin ja Marcksin kaltaiset ammattilaiset olivat nähneet sen tärkeyden pohjoisen suunnalla jo vuosina 1939–1940. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 71 80 VUOT TA SIT TEN reittien kautta kuljetetun materiaalin osuus kasvoi, ja sitä oli jo ehditty kuljettaa. Aika ja resurssit hupenivat. Jones, Robert Huhn: The Roads to Russia. Materiaalin toimittamatta jääminen ei olisi sodan lopputulosta muuttanut. Jos kauppalaivojen kuljetuskyvyn kuvitellaan olevan vakio, tarkoittaisi tämä noin 770 000 tonnia materiaalia, mikä on noin puolet kaikesta kesäkuun loppuun 1942 mennessä Neuvostoliittoon toimitetusta materiaalista. SA -K U VA JA TK O SO D A N H IS TO RI A. Olisi ollut, jos OKW:n ylin johto Hitler ja lakeijansa Keitel olisivat ymmärtäneet sen merkityksen. Van Tuyll, Hubert P: Feeding the Bear. Lisää aiheesta: Artikkelin tärkeimpinä lähteinä on käytetty seuraavia teoksia: Herring, George C: Aid to Russia 1941–1946. Tällä ei talvesta 1942–1943 alkaen olisi ollut kovin suurta merkitystä, koska Tyynenmeren ja Persianlahden Airon sanoin: oli virhe, että ei menty. Tämä vastaa materiaalimäärää, joka ei olisi päässyt Murmanskista Neuvostoliiton sydänalueille, mikäli Siilasvuo olisi katkaissut rautatien Louhessa. Tähän ei käytössä olleilla resursseilla ollut mitään mahdollisuuksia. Sorokasta etelään johtava rautatie oli poikki, kun Suomi valtasi syksyllä 1941 Itä-Karjalan. suomalaisen III AK:n hyökkäyksen pysäyttämisestä. Se olisi lieventänyt saksalaisten kärsimiä tappioita, mutta mihin se olisi vaikuttanut, sitä emme saa koskaan tietää. Norjan-armeija oli vieläpä suoraan OKW:n alaisuudessa, mikä olisi antanut mahdollisuudet käyttää sitä hyvinkin joustavasti. Kauppa-alusten määrässä mitattuna tämä oli noin 19 % Jäämeren kautta sodan aikana toimitetusta materiaalista. Keski-Suomen Ilmailumuseo, 1997. Jatkosodan Historia, osa 4, Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto, 1993. Koska Suomen ja Saksan sodanjohdot olivat asiasta samaa mieltä, joskin eri syistä, oli von Falkenhorstin keskeytettävä hyökkäys 17.11.1941. Mutta entä ratkaisun talvi 1941–1942. Heidän alkuperäisessä suunnitelmassaanhan Neuvostoliitolta piti estää meriyhteydet niin pohjoisessa kuin etelässä. Aika pelasi Saksaa vastaan. Columbia University Press, 1973. Tämä olisi tarkoittanut Suomen rajalta laskettuna ainakin 500 kilometrin syvyyteen ulottuvaa menestyksellistä hyökkäystä, ja mikä tärkeintä, saavutetun kohteen pitämistä hallussa. Toukokuun 1942 loppuun saakka Murmanskiin saapui 11 saattuetta, joissa oli yhteensä 134 perille päässyttä kauppalaivaa. Vanha sotilas oli nähnyt jo tuossa vaiheessa, että saksalaiset eivät olleet saavuttaneet ainoatakaan sovittua päämäärää, samalla kun painopiste vaihtui ensin Moskovasta Kiovaan ja sitten taas Moskovaan. Mikäli AOK:n ja III AK:n vuoden 1941 marraskuun hyökkäys Vienanmeren rannalle olisi onnistunut, olisi se tarkoittanut, että Jäämeren reitti ei olisi ollut talvisin käytössä. Greenwood Press, 1989. Kartassa näkyvät Jäämeren reitin molemmat pääsatamat ja niistä Neuvostoliiton sydänalueille johtavat rautatiet. Valtonen, Hannu: Luftwaffen Pohjoinen Sivusta. Mutta se olisi vähentänyt talvella ja keväällä 1942 puna-armeijan vastahyökkäysten tehoa; puna-armeija teki tuhoa lähes koko rintaman leveydeltä joulukuusta 1941 huhtikuuhun 1942. Se, että Mannerheim suhtautui syksyllä 1941 nuivasti saksalaisten suunnitelmiin, ei taas ole niinkään outoa. University of Oklahoma Press, 1969. Liittoutuneiden onneksi Neuvostoliiton käytössä oli hieman ennen sotaa valmistunut Murmanskin rautatien ja Arkangelin rautatien välinen yhdysrata. Weeks, Albert L.: Russia’s Life-Saver. Murmanskin rautatie ja Jäämeren kuljetusreitti pysyivät auki liittoutuneille koko sodan ajan
Arktisen alueen resurssien entistä parempi saavutettavuus on lisännyt kansainvälistä mielenkiintoa lähialueisiimme pohjolassa. Tarvitsemme siksi myös uudenlaisia suorituskykyjä vastaamaan uusiin haasteisiin. Joukkojen liikkuvuus ja voiman nopea suuntaaminen sinne, missä sitä tarvitaan, on entistä tärkeämpää. Se on mahtava tilaisuus niin kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle kuin Maavoimien iskukyvyn kehittämisellekin. . Ilmavoimien HX-hankkeen ja Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen ohella myös Maavoimilla on omat tarpeensa, joista eräs keskeisimmistä on taktisen ja operatiivisen liikkuvuuden parantaminen. Suomella tulee jatkossakin olla kyky, valmius ja tahto puolustaa koko maata, myös pohjoisia alueitaan. 72 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A T oimintaympäristömme muuttuu. Suomen Lapista ei saa tulla sotilaallista tyhjiötä. Itänaapurimme on viime aikoina panostanut resurssejaan pohjoisille alueille. TEKSTI: SEPPO SALMI. Suurvaltasuhteiden samanaikainen kiristyminen on tehnyt Suomestakin geostrategisesti entistä kiinnostavamman, ja se korostaa maamme roolia alueella. Hanke toteutetaan Suomen ja Patrian johdolla. Maavoimien kaluston osalta se merkitsee sitä, että sekä taktiKun liikkuvuus ratkaisee UUDEN SUKUPOLVEN MIEHISTÖNKULJETUSAJONEUVO Jalkaväen liikkuvuuden parantamiseksi on aloitettu eurooppalaisena yhteistyönä kokonaan uudenlaisen ajoneuvotyypin kehittäminen. Tiedustelun, maalittamisen ja vaikuttamisen integrointi sekä kyky operoida ovat avainasemassa, kun sodankäynti ja sotateknologia kehittyvät
Operatiivisen liikkuvuuden osalta nopeutta ei ole tarkoituksenmukaista nostaa kuljettamalla kalustoa laveteilla, jo pelkästään kustannussyistä. Suomen johdolla aloitettiin jo vuosia sitten hanke uudentyyppisen panssaroidun joukkojenkuljetusajoneuvotyypin kehittämisestä. Hanketta johtaa Suomi, ja muut mukana olevat maat ovat Saksa, Ranska, Espanja, Belgia, Tanska, Kreikka, Viro ja Latvia. Samalla kehitetään myös innovatiivisia ja modulaarisia tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja, joihin kehitettyä tekniikkaa voidaan hyödyntää myöhemmin myös muissa ajoneuvotyypeissä . Pyöräajoneuvojen etuna ovat puolestaan suuret ajonopeudet tieolosuhteissa. Tela-ajoneuvojen suurin valtti on suuresta kantopinnasta johtuva pieni pintapaine, joka mahdollistaa hyvän liikkuvuuden esimerkiksi syvässä lumessa tai vaikkapa soisessa maastossa. Tavoite Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia teknologioita ja suorituskykyjä, jotka parantavat ajoneuvojärjestelmien liikkuvuuden, hybridikäytön, voimantuottoratkaisujen ja energian varastoinnin sekä suojajärjestelmien, tilannetietoisuuden, robotiikan, C4Ieli tiedustelu ja johtamisjärjestelmien, asejärjestelmien ja modernien elinkaaren tukiratkaisujen aloilla. Yhteiset tarpeet Kuin suoraan syöttönä lapaan Suomen ja monen muunkin Euroopan maan tuleviin tarpeisiin käynnistettiin Euroopan unionin EDIDP-ohjelma (European Defence Industry Development Program), jonka tarkoituksena on kehittää eurooppalaisen puolustusvälineteollisuuden kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta. Hankkeessa on kaikkiaan 19 yritystä mukana olevista maista. SE PP O SA LM I . Valmistelu käynnistyi kansallisena Arktinen liikkuvuus -nimisenä hankkeena ja hanke eteni hyvin pian monikansalliseen yhteistyöhön. Uusien suorituskykyvaatimusten täyttäminen edellyttääkin nyt selkeää loikkaa uudenlaiseen tekniikkaan. Tekniset tosiasiat Nykyisen telakuorma-autolauttamme elinkaari alkaa tulla päätökseen. Tämä monikansallinen hanke osallistui EU:n kilpailulliseen hakuun ja EU:n rahoituspäätös saatiin viime kesänä. Kaluston vanhentuessa käsiin niin Suomella kuin monella muullakin maalla on selkeä tarve saada käyttöönsä uudenlaisia joukkojenkuljetusajoneuvoja, jotka vastaavat ajan ja toimintaympäristön muutoksen asettamiin haasteisiin edeltäjiään selvästi paremmin. Uuteen ajoneuvotyyppiin on tarkoitus yhdistää molempien ajoneuvotyyppien parhaat ominaisuudet. Hanketta johtaa Suomi.. Joukosta puuttuu Ruotsi ja Bandvagen-tela-ajoneuvoja valmistava – brittiläiseen BAE Systemsiin kuuluva – BAE Hägglunds. Rautatiekuljetuksissa taas on omat riskinsä kriisitilanteissa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 73 sen että operatiivisen liikkuvuuden on oltava riittävän korkealla tasolla myös arktisilla alueilla. 1970-luvun tekniikalla tehdyn kaluston päivittäminen ei ole enää kustannustehokasta. FAMOUS-nimen (European Future Highly Mobile Augmented Armoured Systems) saaneen hankkeen yrityskonsortiota johtaa Patria
Kansallisena tavoitteena on kehittää uudenlainen ajoneuvojärjestelmä, jonka tulee olla tuotantovalmis vuoteen 2026 mennessä. JATKUU SIVULLE 76 >. Lisäksi mukana on niin ikään panssaroituja ajoneuvoja valmistava Flensburger Fahrzeugbau sekä ilmatorjuntaan ohjuksia ja ammuksia valmistava Diehl Defence sekä tela-ajoneuvoihin telaketjuja ja telastoja valmistava DST Defence Service Tracks. Espanjasta mukana ovat ajoneuvojen jousituksiin ja iskunvaimentimiin erikoistunut Piedrafita ja muun muassa tiedonhallintaan erikoistunut Indra Sistemas. Ohjelman teollisena koordinaattorina toimii puolustusvälinevalmistaja Patria, ja muita mukana olevia suomalaisyrityksiä ovat Puolustusvoimien kaluston huollosta ja elinkaaren aikaisesta ylläpidosta vastaava Millog, kommunikaation ja tilannetietoisuuden erikoisosaaja Savox, henkilökohtaisia suojaimia ja ballistisia suojajärjestelmiä kehittävä FY-Composites sekä Spinverse, jonka erikoisosaamista on ulkopuolisten kehitys-, rahoitusprojektien hallinta ja koordinointi. Kokonaisuudessaan EDIDP-ohjelmaan on varattu EU:ssa rahaa noin 500 miljoonaa euroa jakaantuen kahdelle vuodelle ja useampaan hankkeeseen. Ranskasta mukana on kaksi panssaroituja ajoneuvoja valmistavaa yritystä, Nexter Systems ja Arquus. FAMOUS-hankkeen tutkimusvaiheeseen on myönnetty yhdeksän miljoonaa. Pelkästään Euroopan sisällä kysyntää vanhentunutta kalustoa korvaavalle uudelle ajoneuvolle on runsaasti. Suomen Sotilaan tiedon mukaan kyse voi olla jopa sadasta miljoonasta. Saksasta mukana on neljä yritystä. Lisäksi mukana on asejärjestelmiin ja gyro-tekniikkaan erikoistunut Escribano Mechanical & Engineering. 74 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A ja -järjestelmissä. Myöhemmin tuotekehitysvaiheessa rahoituksen määrä saattaa nousta huomattavasti. Niistä ehkä tunnetuin on panssaroituja ajoneuvoja valmistava Krauss Maffei Wegmann, joka tunnetaan ennen kaikkea Leopard 2 -taistelupanssarivaunuistaan. Protolab PMPV 6x6, MiSu. . Parhaista parhaat FAMOUS käynnistyi viime vuoden joulukuussa. Hankkeen alkuvaiheen neuvotteluissa osallistumishalukkuutta kysyttiin suomalaisyrityksistä muun muassa Sisulta, Protolabilta, traktorivalmistaja Valtralta ja metsäkonevalmistaja Ponsselta, mutta kaikki nämä jättäytyivät pois omasta tahdostaan. Lisäksi mukana ovat CMI Defence Belgiasta (asejärjestelmät), TenCate Advanced Armour Tanskasta (suojaukset, panssaroinnit ja tekstiilit) sekä Virosta, Latviasta ja Kreikasta tulevia yrityksiä, joiden osaamisen ydinaluetta ovat tilannetietoisuus, kommunikaatio, kyberturvallisuus ja suojaukset. Tuloksena voi olla pyöräajoneuvo, telaajoneuvo tai näiden jonkinlainen yhdistelmä eli hybridi
Sopimusjärjestelyt liittyvät Maavoimien liikkuvuuden kehittämisohjelmaan, jossa rakennetaan ja turvataan Maavoimien operatiivista pyöräliikkuvuutta. Tuotekehityksen seurauksena syntyvä uusi ajoneuvo on selkeä jatkokehitelmä nykyisestä 6x6-mallista, sillä teknisten ja suorituskykyvaatimusten seurauksena nykymalliin on kirjattu yli 1 000 riviä muutoksia. Tuotekehityksen pohjaksi valittiin Patrian Eurosatory 2018 -aseteollisuusnäyttelyssä lanseeraama 6x6-malli, jonka tekniikka periytyy isoveli AMV:stä. Toistaiseksi työn tuloksena on syntynyt yhteinen panssariajoneuvoalusta ja siihen perustuva miehistönkuljetuspanssariajoneuvo. Sopimuksessa aiemmin mukana ollut Viro on sen sijaan ottanut asiassa aikalisän. Suomi on jo tilannut ensimmäisen ajoneuvon ja tammikuussa 2022 koko esisarjan, jota tullaan testaamaan joukkojen kanssa. Kyseessä on siis kokonaan uusi ajoneuvojärjestelmä. Tutkimusja kehitystyö muiden ajoneuvovarianttien ja elinkaaren aikaisen huoltojärjestelmän kehittämiseksi jatkuu Suomen ja Latvian, sekä nyt myös Ruotsin, yhdessä määrittelemien vaatimusten puitteissa. Samassa yhteydessä Suomen puolustusministeriö ja Patria allekirjoittivat aiepöytäkirjan 160 uuden miehistönkuljetusajoneuvon tilaamisesta vuonna 2023. . SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 75 S uomen ja Latvian yhteinen pyöräpanssarihanke on edennyt tuotekehitysvaiheesta kohti suorituskyvyn rakentamista. . Marraskuun alussa Patria ja latvialainen SIA EMJ Met?ls allekirjoittivat sopimuksen ajoneuvojen osavalmistuksesta Latviassa. Varsinaisen sarjan tilaaminen toteutunee vuonna 2023, ja ajoneuvojen toimitukset ajoittuvat aina vuoteen 2029 asti. Latvia teki jo oman tilauksensa, joka sisältää noin 200 miehistönkuljetusajoneuvoversion 6x6 pyöräajoneuvoa. XA-180-lautan MLU-päivitys sujui erinomaisesti, ja päivitetyt ajoneuvot jaetaan paikallisjoukoille lisäämään niiden liikkuvuutta, suojaa ja iskukykyä. Tuotekehityksen pohjana on käytetty Patrian Eurosatory 2018 -näyttelyssä lanseeraamaa 6x6-ajoneuvoa. Pyöräpanssarihanke Suomen ja Latvian Kyseessä on kokonaan uusi ajoneuvojärjestelmä. Maiden yhteishankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen, 6x6-tyyppinen panssaroitu pyöräajoneuvojärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa maavoimien liikkuvuutta, kustannustehokkuutta, kansainvälistä yhteensopivuutta ja kansallista huoltovarmuutta. Yhteishankkeessa on tarkoitus rakentaa yhtenäinen toimitusketju, jonka muodostavat Patrian Land-liiketoiminnan nykyiset toimijat Suomessa sekä uudet toimijat Latviassa. Latvian valinta Suomen ja Latvian puolustusministeriöt allekirjoittivat kuluvan vuoden elokuun lopussa puitesopimuksen yhteisestä panssariajoneuvojärjestelmästä. TEKSTI: SEPPO SALMI. Silti uuden sukupolven kaluston hankinta on välttämätöntä Maavoimien operatiivisten joukkojen varustamiseksi. Viime vuoden lopussa Ruotsi ilmoitti virallisesti halustaan olla mukana Suomen johtamassa CAVS-ajoneuvohankkeessa (Common Armoured Vehicle System), joka on edelleen avoin myös muille maille osallistujamaiden yhteisellä suostumuksella
Siinä missä nykyaikaiset panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot – kuten Suomen Sotilaassa taannoin koeajetut kotimaiset Patria 6x6, Protolab Misu ja Sisu GTP – saavuttavat maantieolosuhteissa yli 100 km/h huippunopeuden, uudelle ajoneuvotyypille on määritelty tavoitteeksi pyöräpanssarikaluston marssinopeus. 76 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Entäs Bankku. Mukana olevien maiden ja yritysten listaa tutkaillessa herää parikin kysymystä. Missä on suuri asevalmistaja Iso-Britannia. Mutta missä on Bankku. Voisi nimittäin kuvitella, että vuosikymmeniä tällaisten asioiden kanssa paininut ruotsalaisyritys kuuluisi selkeästi tähän joukkoon. Sisu GTP 4x4. Vastaus oli kuitenkin kielteinen ja näin Hägglunds ei lähtenyt mukaan konsortioon. Teollisuusja tuotepoliittisista syistä Hägglunds ei halunne jakaa tuotekehitystietojaan kilpailijoikseen kokemiensa yritysten kanssa, vaan se haluaa tehdä kauppaa heti, jos kysyntää kerran on. Suorituskyky edellä Suomen tavoitteena on yhdistää telaajoneuvojen maastokelpoisuus ja pyöräajoneuvojen nopeus. Peltoniemi ei asiaan ottanut kantaa, mutta Suomen Sotilaan arvion mukaan todennäköisin syy siihen on, että Hägglundsilla on ”pressun alla” jotain uutta esiteltävää niille asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta odottaa FAMOUS-hankkeen lopputuloksena syntyvää uutta ajoneuvoa vaan on tarve tehdä hankintoja jo ennen sitä. Kolme vuotta kestäneissä hankeneuvotteluissa Suomen puolesta alusta asti mukana jalkaväen tarkastajan tehtävässään olleen, nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtorin, eversti Rainer Peltoniemen mukaan britit olivat mukana alkuvaiheen neuvotteluissa, mutta brexitin lopullisen toteutumisen ja brexit-sopimuksen sisällön selviämisen seurauksena oli luontevaa, että EU:sta eronnut Britannia ei osallistu EU:n rahoittamaan hankkeeseen. Kun FAMOUShankkeen lopputuloksena syntyvä uusi ajoneuvotyyppi tulee tuotantoon, Hägglundsin uutuus saattaa olla auttamatta vanhanaikainen. Liiketoimintaan liittyy aina riskejä. Samalla sen kuitenkin tulisi pystyä . Suomen Sotilaan arvion mukaan Hägglund ottaa sellaisen. Erityinen huomio kiinnittyy siihen, että joukosta puuttuu Ruotsi ja Bandvagen-tela-ajoneuvoja valmistava – brittiläiseen BAE Systemsiin kuuluva – BAE Hägglunds. Uudelle ajoneuvotyypille on määritelty tavoitteeksi pyöräpanssarikaluston marssinopeus.. Peltoniemen mukaan Hägglundsin kanssa käytiin neuvotteluja osallistumisesta pitkään ja hartaasti
Elinjaksopäivityshankkeen (MLE, Mid Life Extension) valmisteluvaiheessa tehtiin vaatimusmäärittely, tutkittiin referenssit muualta maailmalta ja päätettiin, mitä järjestelmälle tulisi tehdä varaosien saatavuuden, elektroniikan kehittymisen, tulivoiman, pimeätoiminnan sekä suojan ja palvelusturvallisuuden osalta. Tuloksena voi siis olla pyöräajoneuvo, tela-ajoneuvo tai näiden jonkinlainen yhdistelmä eli hybridi. Peltoniemen mukaan ajoneuvon perustyyppiä ei ole hakattu kiveen vaan sen vaatimusmäärittely on vasta aluillaan. Yhdysvaltain viimeaikainen kiinnostuksen kääntyminen Kiinaa ja Kaukoitää kohtaan ja sen myötä vähentynyt kiinnostus Eurooppaan ja Nato-yhteistyöhön on ajanut Euroopan uuteen tilanteeseen. Sen jälkeen katseet käännettiin länteen ja kaikista kamppeista pyrittiin tekemään Nato-yhteensopivia. Omavaraista Aikoinaan suuri osa suomalaista puolustusvälineistöä oli neuvostoliittolaisvalmisteista. Hankinnan kokonaisarvo on noin 33 miljoonaa euroa, ja sen kotimainen työllistävä vaikutus tulee olemaan noin 23 henkilötyövuotta. CV9030vaunujen elinkaaripäivityksen jälkeen päivitysvuoroon tulevat Leopard 2 -taistelupanssarivaunut. FAMOUS-hanke on puolestaan olennainen osa Maavoimien liikkuvuuden – mukaan lukien arktinen liikkuvuus – kehityshanketta. EDIDP onkin ensimmäinen EU:n rahoittama ohjelma, joka on suunnattu eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen ja EU-jäsenmaiden puolustusvalmiuksien kehittämiseen huoltovarmuus ja kustannustehokkuus huomioon ottaen. Elinjakso (MLE) -päivityksellä turvataan Maavoimien vuosina 2002–2007 hankkimien 102 CV-rynnäkköpanssarivaunun käytettävyys ja elinjakso päärynnäkkövaunukalustona tulevassa toimintaympäristössä aina 2030-luvulle asti. 77 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A P uolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen Maavoimien CV9030rynnäkköpanssarivaunukalustolle tehtävän elinkaaripäivityksen toteuttamisesta yhdessä BAE Systems Hägglundsin kanssa. Nyt toimeenpantava MLE-elinjaksopäivitys mahdollistaa siten johdonmukaisesti vaunujen myöhemmän päivityksen sekä suorituskyvyn noston mahdollisen MLU-hankkeen (Mid-Life Upgrade) aikana. Euroopan Nato-jäsenmaissakaan ei enää voida laskea niin paljon Yhdysvaltojen varaan, vaan tulevaisuudessa eurooppalaiset liittoutuneet ja liittoutumattomat toimijat joutuvat varautumaan toimimaan entistä omavaraisemmin ja oma-aloitteisemmin niin puolustuksen kuin puolustusvälinetuotannonkin osalta. Tällä varmistetaan se, että vaunut ovat päivitysprosessin aikana hallitusti Suomessa, samalla kun vahvistetaan kotimaan huoltovarmuuskykyä ja varmistetaan tietotaidon ja osaamisen riittävä taso kotimaassa. Suomen Sotilas kiinnittää huomionsa mukana olevaan ja edellä mainittuun saksalaiseen telastoja telaketjuvalmistajaan, jonka innovaatioista uutisoitiin Suomen Sotilaassa viime syksynä, sekä tietysti hankkeeseen osallistuviin kotimaisiin ja ulkomaisiin liikkuvuusratkaisujen huippuosaajiin. Hägglunds tekee päivityksen protosarjaan Ruotsissa ja Millog muun lautan päivityksen kotimaassa. Rynnäkköpanssarit MLE-päivitykseen CV9030FIN Patria-Hägglunds CV9030 -rynnäkköpanssarivaunujen rungot on valmistanut BAE Hägglunds Örnsköldvikissä Ruotsissa, ja tornit on koonnut Patria Suomessa.. Aika näyttää, minkälaisella teknisellä ratkaisulla yhdistetään pyöräajoneuvojen nopeus ja kyky turvalliseen liikkumiseen muun liikenteen joukossa tela-ajoneuvojen maastoliikkumiskykyyn. SS liikkumaan nykyisten tela-ajoneuvojen tapaan esimerkiksi syvässä lumessa tai soisessa maastossa, jossa ajoneuvolta edellytetään pientä pintapainetta. Peltoniemen mukaan – asiaa enemmän tarkentamatta – tulokset näyttävät erittäin lupaavilta jo tuotekehitysprojektin tässä vaiheessa
Jos kohta Jäämeri oli yksi toisen maailmansodan ja Suomenkin kohtaloiden ratkaisun näyttämöistä, yhdisti kaikkien osapuolten sukellusveneasetta myös se tosiasia, että niiden teho jäi lopulta paljon mainettaan mitättömämmäksi. Sukellus venehyökkäys Petsamon Liinahamariin . 80 VUOT TA SIT TEN 78 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 . Sukellusvenesota arktiksella oli kaikille osapuolille lopulta varsin samanlaista. Kylmää ja armotonta. Neuvostosukellusveneistä arktiksella on valitettavasti saatavilla vain vähän ja painokäyttöön usein liian huonolaatuista kuvamateriaalia. Yksikään osapuoli ei pystynyt vaikuttamaan ratkaisevasti toisen materiaalivirtoihin. Kuvassa kaksi saksalaista VII C -tyypin sukellusvenettä kohtaa merellä. TEKSTI: ANTTI VALKONEN U S N A VY
79 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 Sukellus venehyökkäys Pohjanperukoilla käytiin 80 vuotta sitten julmaa sotaa ankarissa oloissa. Toisaalla tässä lehdessä komentajakapteeni evp Timo Säyrinen palauttaa mieliimme Neuvostoliiton saaman Lend-Lease-länsiavun ja Muurmannin radan suurstrategisen merkityksen ja sen vaikutuksen Suomeen. Se sai liikkeelle merten punaiset sudet. Saksan sukellusvenelaivaston harmaiden susien toiminnasta alueella on kirjoitettu paljon. Vähemmän tunnettu on punalaivaston sukellusvenesota Arktiksella ja sen kolme epäonnista iskua Suomen satamaan Jäämerellä, Petsamon Liinahamariin, heti sodan alussa syyskesällä ja syksyllä 1941.. Mutta myös saksalaisten huolto pohjolaan tapahtui meritse. Tukeutuivatpa saksalaiset jopa Neuvostoliiton satamiin ennen kesän 1941 välirikkoa. Pitkälti juuri Jäämeren reitin vuoksi pohjolan hyisillä vesillä käytiin myös ankaraa merisotaa
Joukkoja voitiin huoltaa meriteitse tehokkaasti vain yhden valtamerialuksille sopivan sataman, Petsamonvuonossa sijainneen Liinahamarin kautta. Norjassa maahuoltoyhteydet (rautaja maantiet) olivat kehnot ja talvisin ajoittain täysin pois käytöstä. Niiden syöttökyky ei riittänyt suurten joukkojen huoltamiseen kesälläkään. Oli vain juuri valmistunut Jäämerentie ja siinä kaikki. Siis myös suomalaiset. 80 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 80 VUOT TA SIT TEN P ohjoisen jäämeren rannalla sijaitseva Petsamo oli jatkosodan aikana strategisesti tärkeä alue – jopa suurvaltastrategisesti. Suomessa tilanne ei ollut sen parempi. Materiaalia ja joukkoja kuljetettiin useimmiten erikokoisilla aluksilla pitkin Norjan rannikkoa. Saksan Norjan-armeijaan kuulunutta Vuoristoarmeijakunta Norwegenia – Gebirgsarmeekorps Norwegen – komensi kenraali Eduard Dietl.. Suomelle kuuluneella alueella valtaa pitivät saksalaissuomalaiset joukot, jotka olivat sodan alkaessa Saksan OKW:n (Oberkommando der Wehrmacht, Saksan asevoimien yleisesikunta) suorassa komennossa olleen Saksan Norjanarmeijan (AOK Norwegen) alaisia. Pienimmät rannikkoalukset purkivat toki materiaalia myös pienempiin purkuja lastauspaikkoihin.
Pohjoisen laivaston sukellusvene M-172 hyökkäsi Liinahamariin ja ampui torpedon. Kaijassa toisen iskun M-174. Jatkosodan alkuvaiheessa Petsamoa hallinneista joukoista suurin oli Saksan Norjan-armeijaan kuulunut Vuoristoarmeijakunta Norwegen (Gebirgsarmeekorps Norwegen, Norjan vuoristoarmeijakunta), jota komensi kenraali Eduard Dietl. Ensimmäisenä Liinahamariin iskenyt Neuvostosukellusvene M-172 palaa tehtävästään. Petsamossa oli myös Saksan ilmavoimien 5. ilma-armeijan (Luftflotte 5) tukikohtia: Yläluostarissa (Petsamon lentoasemalla), Salmijärvellä ja Nautsissa. . Sen kaksi divisioonaa (2. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 81 Suurilla laivoilla oli huollolle ja sodalle pohjolassa suurin merkitys. Jatkosodan aikana Petsamo sijaitsi strategisesti tärkeällä alueella, lähellä Pohjois-Norjassa Bøkfjordenin rannalla sijaitsevaa Kirkkoniemeä, jossa oli saksalaisten tukikohta, sekä Kuolavuonoa reunustavaa Murmanskin aluetta, jossa oli neuvostoliittolaisia satamia ja tukikohtia. Punalaivasto iski ensimmäisen kerran mereltä 21.8.1941. Petsamo Petsamo kuului Suomeen vuosina 1921– 1944 aluksi lääninä ja myöhemmin Lapin läänin kuntana. Silloinkin pohjoisessa. Petsamon sisämaassa, Keulatunturin viereisellä Kolosjoella, oli suuri kaivos, josta louhittiin lujien terästen valmistuksessa tarvittavaa nikkelimalmia. Kaivoksen suojana oli jatkosodan aikana poikkeuksellisen vahva saksalainen ilmatorjuntatykistö ilmavalvontaja tulenjohtotutkineen. ja 3. A. D) vastaan. Hänen majesteettinsa laivaston ilma-ase siis pommitti Suomen maaperää jo ennen kuin se julisti Suomelle saman vuoden joulukuussa sodan. D ja 14. Tai ainakin ne olivat herkullisimpia maaleja. Anekdoottina mainittakoon, että edellisen kerran britti-ilma-ase oli rynnäköinyt suomalaisia vastaan tuloksetta vuonna 1918. Sen jälkeen Liinahamariin hyökkäsi vielä kaksi neuvostoliittolaista sukellusvenettä: M-174 (26.9.1941) ja M-171 (2.10.1941). Sen muutaman lyhyen laiturin kautta huollettiin Petsamossa olleita saksalais-suomalaisia joukkoja. Vuor.D. SA -K U VA. Petsamonvuonossa, 3,8 meripeninkulman (7 kilometrin) etäisyydellä avoimesta Pohjoisesta jäämerestä, sijaitsi Liinahamarin satama. Frolovin komennossa olleen neuvostoliittolaisen 14. LIINAHAMARISSA, Petsamon ainoassa valtamerialuksille sopivassa satamassa, kävi 1 118 laivaa jatkosodan aikana. armeijan kahta divisioonaa (52. Niinpä oli vain ajan kysymys, koska vihollinen hyökkäisi Liinahamariin. Laivat saattoivat purjehtia sinne myös talvisin, sillä lämmin Golfvirta piti Petsamonvuonon sulana kaikkina vuodenaikoina. Kaivoksen nikkelisulatto sai sähköenergiaa Inarin kunnan puolella Paatsjokilaaksossa sijainneesta Jäniskosken vesivoimalaitoksesta. Ensimmäisiin huomattaviin ilmaiskuihin kuului Ison-Britannian laivaston HMS Furious -lentotukialukselta lähteneiden hävittäjien sekä keveiden torpedoja pommikoneiden yllättävä ja epäonninen rynnäkkö lähes tyhjään satamaan 30.7.1941. Vuoristoarmeijakunnan vasenta sivustaa Kalastajasaarentoon johtavalla kannaksella suojasi suomalainen Jalkaväkirykmentti 14 (JR 14) jääkärieversti Lennart Hanneliuksen komennossa. Vuoristoarmeijakunnan oikeaa sivustaa suojasi suomalainen Petsamon erillisosasto (Er.Os.P), jota kutsuttiin myös Erillinen osasto Pennaseksi komentajansa, majuri Antti Pennasen mukaan. Vuor.D) taisteli Murmanskia puolustavan, kenraaliluutnantti V
U S N A VY. Petsamon nikkelistä ja Pohjois-Ruotsin kaivosten rautamalmista, joka sisälsi 60–65 % rautaa ja jota vietiin Saksaan 24,8 miljoonaa tonnia lähinnä Itämeren kautta vuosina 1939–1944, Saksan sotateollisuus jalosti merkittävän osan tarvitsemastaan teräksestä. Kun Kriegsmarine metsästi merellä saattueita Muurmannille, metsästi punalaivasto ja Royal Navy puolestaan saksalaisten Norjan rannikkomerenkulkua ja laivastotukikohtia. Sen vastikkeeksi Murmanskin ja Arkangelin kautta lähetettiin länteen 28.9.1941– 23.5.1945 erilaisia materiaaleja ja tarvikkeita 38 saattueessa. Miina ei ollut yksin puolustusase vaan myös hyökkäysase, joita sukellusveneetkin laskivat. Saksalaiset sukellusveneet lähtivät sotaretkilleen . Rannikkoa pitkin virtasi malmia Saksaan ja materiaalia pohjoisen joukoille. Näin ollen saattueet oli ajoitettava tarkasti, ja niitä avustamaan oli varattava jäänmurtajia. 82 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 80 VUOT TA SIT TEN Saattueet Jäämerellä Pohjoisella jäämerellä purjehti saksalaisia, liittoutuneiden ja neuvostoliittolaisia saattueita. Aluksissa perille toimitetun materiaalisen avun määrä oli 3,96 miljoonaa tonnia; matkalla menetettiin 0,3 miljoonaa tonnia (7 %) lähetetystä materiaalista vihollisen iskujen ja vaikeiden luonnonolosuhteiden vuoksi. Neuvostoliittolaisilla saattueilla tarkoitetaan tässä yhteydessä saattueita, jotka kuljettivat liittoutuneiden Vladivostokiin tuomia avustusmateriaaleja Siperian pohjoisrannikkoa seuraavaa Koillisväylää myöten Arkangeliin. Arktista merisotaa Pohjoisella jäämerellä liikkuneet saattueet joutuivat keskelle Saksan, Ison-Britannian ja Neuvostoliiton laivastojen käymää sukellusvenesotaa. Kuvassa saksalainen miinanraivaaja suojaamassa saattueen reittiä rannikon tuntumassa. Ne veivät etelään nikkeliä ja toivat pohjoiseen sotilaita ja sotatarvikkeita sekä joukkojen majoitustilojen lämmityksessä tarvittavaa hiiltä. Liittoutuneiden saattueet toivat materiaalista apua Neuvostoliittoon kiertäen Norjan rannikon mahdollisimman kaukaa kaikkein pohjoisimpia merialueita peittävän jään reunaa seuraten: kesällä Huippuvuorten ja Karhusaaren välistä (leveyspiirillä 75°P) ja talvella Karhusaaren eteläpuolelta (leveyspiirillä 73°P). Ankaran arktisen ilmaston vuoksi liikennöinti Koillisväylällä oli mahdollista vain loppukesällä tai alkusyksyllä, jolloin väylä saattoi olla parin kuukauden ajan vapaa kiintojäästä ja pahimmista ahtojääesteistä. Saksalaiset saattueet kulkivat Liinahamarista ja Kirkkoniemestä Tromssan kautta Narvikiin johtavalla laajoin miinoittein suojatulla PohjoisNorjan rannikkoväylällä. Murmanskiin ja Vienanmerellä sijaitsevaan Arkangeliin saapui 31.8.1941–20.5.1945 yhteensä 40 saattueessa 1 400 alusta (lisää aiheesta toisaalla tässä lehdessä komentajakapteeni Säyrisen artikkelissa). Materiaaliin sisältyi esimerkiksi tuhansia kuorma-autoja, panssarivaunuja ja lentokoneita. Petsamosta louhittiin jatkosodan aikana 390 000 tonnia malmia, josta saatiin 13 000 tonnia nikkeliä sekä 7 000 tonnia kuparia
U S N A VY. Saksalaiset sukellusveneet kohdistivat iskunsa erityisesti liittoutuneiden saattueisiin Huippuvuorten ja Arkangelin välillä mutta toisinaan myös neuvostoliittolaisiin saattueisiin Arkangelin itäpuolella, Koillisväylällä. Saksalainen VII C-tyypin sukellusvene palaa tukikohtaansa Narvikissa heinäkuussa 1942. Saksalaiset sukellusveneet kohdistivat iskunsa erityisesti liittoutuneiden saattueisiin Huippuvuorten ja Arkangelin välillä... Ison-Britannian laivaston (Royal Navy) sukellusveneet tukeutuivat osin kotisatamiinsa Britteinsaarilla, osin Kuolavuonossa Murmanskin pohjoispuolella sijaitsevaan Poljarniin (entinen Aleksandrovskoje, Poljarnoje). Toisinaan ne lähtivät myös Keski-Norjan Trondheimista tai Bergenistä. Pohjoisiin satamiin tukeutuneiden saksalaisten sukellusveneiden määrä lisääntyi sodan edetessä: esimerkiksi vuonna 1941 pohjoisilla vesillä kävi vain 12 sukellusvenettä, mutta vuonna 1942 jo 29 sukellusvenettä. Itäisimmät tulokselliset iskut Koillisväylällä tapahtuivat Karanmeren itäosassa, siis erittäin kaukana PohjoisNorjan tukikohdista. Liittoutuneiden sukellusveneet kohdistivat useimmat iskunsa saksalaisten saattueisiin Pohjois-Norjan rannikkoväylällä. 83 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 eli sota-ajan partiomatkoilleen yleensä Pohjois-Norjasta: Kirkkoniemestä, Näätämöstä (Neidenistä, Neidenfjordista), Hammerfestista, Tromssasta, Kilbotnista (Harstadin läheltä), Skjomenfjordista ja Narvikista. Lisäksi liittoutuneet etsivät Norjan vuonoihin kätkeytyneitä saksalaisia sota-aluksia, . Poljarnij oli myös neuvostoliittolaisten sukellusveneiden päätukikohta
Sukellusveneet eivät joutuneet toimimaan yksin vaan saivat tukea omilta pinta-aluksilta ja ilmavoimilta. Sodan alussa Pohjoisella laivastolla oli käytössään vain 15 sukellusvenettä: kaksi suurta K-tyyppistä, yksi suuri D-tyyppinen sekä kuusi keskikokoista Štš-tyyppistä ja kuusi pientä M-tyypin sukellusvenettä. I. Pääaseistus koostui kahdesta torpedoputkesta, joita varten oli kaksi torpedoa. Pohjoinen laivasto ei lähettänyt Petsamonvuonoon suurimpia eikä edes keskikokoisia sukellusveneitään vuonon ahtauden, Liinahamarin sataman matalien vesien sekä tehtävän ilmeisen vaarallisuuden vuoksi. Voimanlähteinä oli 588 kilowatin dieselmoottori ja 294 kilowatin sähkömoottori, jotka pyörittivät yhtä potkuria. Syksyllä vuonna 1941 tukea saatiin lyhytaikaisesti myös Royal Navyltä: neljä brittiläistä sukellusvenettä (HMS Tigris, HMS Trident, HMS Sealion ja HMS Seawolf) teki sotaretkiä neuvostoliittolaisten sukellusveneiden kanssa. Lisäksi täydennyksiin kuului neljä brittiläistä sukellusvenettä (HMS Sunfish, HMS Unbroken, HMS Unison ja HMS Ursula), jotka Royal Navy antoi pohjoisen laivaston käyttöön (tunnuksilla V-1–V-4) keväällä vuonna 1944. Pohjoisen laivaston sukellusveneet ampuivat sotaretkillään 702 torpedoa 253 torpedohyökkäyksen yhteydessä ja laskivat lukuisia miinoitteita. Pohjoisen laivaston sukellusveneet Liinahamariin johtavalla väylällä kulkeneita saattueita uhanneet sukellusveneet kuuluivat Neuvostoliiton Pohjoiseen laivastoon, joka taisteli Saksan ja sen liittolaisten aluksia vastaan suuressa isänmaallisessa sodassa 22.6.1941–9.5.1945. Pohjoisen laivaston sukellusveneet tekivät 402 sotaretkeä. Sukellusveneiden tekemissä iskuissa upposi tai vaurioitui 46 alusta, joiden yhteenlaskettu vetoisuus oli 80 012 bruttorekisteritonnia. 80 VUOT TA SIT TEN 84 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 joista pelätyin oli tutkaohjatuilla raskailla tykeillä varustettu taistelulaiva Tirpitz. Jo sitä ennen sitä oli vaurioitettu pahoin uhkarohkealla pienoissukellusveneiskulla. Sukellusveneiden laskemissa miinoitteissa upposi tai vaurioitui 14 alusta, joiden yhteenlaskettu vetoisuus oli 27 723 bruttorekisteritonnia. Miehistöön kuului yleensä neljä upseeria (päällikkö, päällikön apulainen, perämies ja konemestari) sekä 15 aliupseeria ja matruusia. Ne toimivat useimmiten vaikeissa olosuhteissa (talvisin kaamoksen pimeydessä, kesäisin auringon alati loistaessa) suurella alueella, joka ulottui Norjanmereen kuuluvasta Vestfjordista (Lofoottien kaakkoispuolelta) Karanmerelle (Novaja Zemljan itäpuolelle). Ne kuuluivat pienimpiin neuvostoliittolaisiin sukellusveneisiin. Sodan päättyessä rivissä oli 25 sukellusvenettä. Se vaaransi jo pelkällä läsnäolollaan liittoutuneiden saattuekuljetukset, kunnes Ison-Britannian ilmavoimien (Royal Air Force) pommikoneet upottivat sen kolmella raskaan pommin täysosumalla Tromssan edustalla 12.11.1944. Uhkarohkeat hyökkäystehtävät lankesivat kolmelle pienelle M-tyypin XII-sarjan sukellusveneelle: M-171, M-172 ja M-174. Niiden pituus oli 44,5 metriä, leveys 3,3 metriä ja syväys 2,8 metriä, uppouma pinnalla 206 tonnia ja sukelluksissa 285 tonnia. Kuudennen sotaretken yhteydessä se vei kaksi norjalaista vakoojaa Lyngen-vuonon edustalla sijaitsevaan Arnøy-saareen 21.2.1942. Štš-404 teki yhteensä 16 sotaretkeä. Komentaja I. Pohjoinen laivasto menetti sotatoimissa 23 sukellusvenettä ja sai täydennyksinä 33 sukellusvenettä, joista kahdeksan tuotiin Itämereltä, yhdeksän Kaspianmereltä, seitsemän Gorgkista ja viisi Tyyneltämereltä asti. Polttoaineelle, akuille, muonalle ja muille tarvikkeille oli niin niukasti tilaa, että pienet sukellusveneet soveltuivat lähinnä vain rannikkovesille lähipuolustustehtäviin. Alla Pohjoisen laivaston keskikokoinen sukellusvene Štš-404 saapuu tukikohtaansa Kuolavuonon varrella sijaitsevaan Poljarnyjhin. Suurin nopeus pinnalla oli 14,4 solmua (26,7 km/h) ja pinnan alla 7,8 solmua (14,4 km/h). Vakoojien tehtävänä oli tarkkailla vihollisen laivaliikennettä ja ilmoittaa havainnoistaan radiolla pohjoiselle laivastolle.. Fisanovitš. VO PV . Niiden eteen ei kenenkään kuitenkaan kannattanut purjehtia varomatta, koska niissä käytettiin yhtä nopeita ja tehokkaita torpedoita kuin suuremmissakin sukellusveneissä
Sukellusvene kiersi neuvostojoukkojen hallussa olleen Kalastajasaarennon läheltä rantaa ja saapui perille Poljarniin 23.8. Tällä sotaretkellä päällikön tukena oli hänen esimiehensä, pohjoisen laivaston 3. Syvyyspommit räjähtivät kuitenkin vaarattomalla etäisyydellä, ja M-172 pääsi rangaistuksetta Petsamonvuonosta avomerelle. Sukellusveneen M-172 päälliköksi hänet oli määrätty heinäkuussa vuonna 1941. M-172:n toiminta-alueeksi oli määrätty Varanginvuonon itäosa, jota reunustivat Petsamo ja Kalastajasaarento. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 85 Ensimmäinen torpedohyökkäys Liinahamariin Liinahamariin ensimmäisenä hyökännyt sukellusvene oli M-172. Tähystäessään periskoopilla päällikkö havaitsi sataman redillä suurehkon aluksen. Tammikuussa vuonna 1941 – työskenneltyään välillä esikuntatehtävissä – hän oli ylennyt päällikön apulaiseksi sukellusveneeseen Štš-404. Je. Esimiehen läsnäoloa ei voinut koskaan pitää erityisenä epäluottamuksen osoituksena, sillä uskoihan esimies henkensä päällikön käsiin ollessaan kirjaimellisesti samassa veneessä. päivällä ja eteni pinnan alla Liinahamarin edustalle. Kolyškin. M-172 teki 20 sotaretkeä ja 13 torpedohyökkäystä. A. Palveluksen sukellusveneissä hän oli aloittanut vuonna 1936 M-77:n perämiehenä. M-172 hyökkäsi Liinahamariin toisella sotaretkellään, joka alkoi Poljarnyjstä 18.8.1941. Se upotti yhden sotaaluksen (saksalainen vartioalus V 6115 Ostwind) 1.2.1943. Myöhemmin kävi ilmi, että lyhyestä ampumaetäisyydestä huolimatta M-172:n torpedo ei ollut osunut maaliin vaan sen vieressä olevaan laituriin. Sen päällikkönä toimi kapteeniluutnantti I. Mainittakoon, että esimiesten läsnäoloon sotaretkillä oli erilaisia tilannekohtaisia syitä: toisinaan esimiehet opastivat kokemattomia ja arkoja alaisiaan, toisinaan taas – kuten tällä M-172:n sotaretkellä – esimiehet tulivat mukaan johtamaan sotatoimia paikan päällä. On myös ilmeistä, että sodan loppuvaiheessa muutamat esikuntatöitä tehneet esimiehet hankkivat sotaretkillä rintamakokemusta pohjustaakseen urakehitystään tulevina rauhan vuosina. Jegorovin ko. Risteiltyään kaksi vuorokautta Varanginvuonossa Kirkkoniemestä Petsamoon johtavan laivaväylän tuntumassa vihollista vaanien M-171 tunkeutui Petsamonvuonoon 21.8. Sen uskotaan tuhoutuneen saksalaisessa Sperre V -miinoitteessa Varanginvuonossa lähellä pistettä 70°03’P/30°28’I. Toinen hyökkäys Seuraavan hyökkäyksen Liinahamariin teki yliluutnantti N. M-172 lähti aikailematta hyökkäykseen ja ampui yhden torpedon kohti maalia seitsemän kaapelinmitan (1 294,4 metrin) etäisyydeltä kaartaen samalla jyrkästi poispäin, paluumatkalle. Se oli saksalainen rahtialus Monsun, jonka vetoisuus oli 6 950 bruttorekisteritonnia. sukellusvenedivisioonan komentajana tuohon aikaan toiminut komentajakapteeni I. Hän oli taustaltaan juutalainen, syntynyt vuonna 1914 ja liittynyt sotalaivastoon vuonna 1932. Juuri kun M-172 poistui satama-alueelta, rahtialuksia turvannut vartiovene pudotti kuusi syvyyspommia sen perään. Fisanovitš. I. M-172 katosi jäljettömiin viimeisellä sotaretkellään, joka alkoi 1.10.1943. Pian, minuutin kuluttua, sukellusvenemiehistö kuuli torpedon räjähtävän. Kuvassa M-172 ja M-174.
Varanginvuono oli sukellusveneen miehistölle tuttua aluetta, sillä siellä oli käyty jo kahdesti: ensin kolmannella sotaretkellä (7.8.–18.8.1941), jolloin oli poikettu tiedustelemaan olosuhteita vihollisen hallitsemassa Petsamonvuonossa 15.– 16.8. yöllä ja edetty lähes Liinahamariin asti, kunnes dieselmoottorin polttoaineensyötössä ilmennyt vika oli pakottanut kääntymään takaisin, ja sitten neljännellä sotaretkellä (4.9.–9.9.1941), joka oli jäänyt lyhyeksi, koska merellä vallinneen yhdeksän boforin myrskyn (tuulen nopeus 20,8–24,4 m/s) nostattamat aallot olivat heitelleet pientä sukellusvenettä niin ankarasti, että sähALLA: SAATTUE MURMANSKIIN kuvattuna saksalaisesta meritiedustelukoneesta joskus ennen neljättä heinäkuuta 1942. Kun pitkät ja raskaat torpedot lähtivät putkista lyhyin väliajoin, M-174 keveni nopeasti ja ehti kohota niin paljon, että sen torni tuli näkyviin meren pinnalle. A. Kolyškin (vasemmalla) ja komentajaksi ylennetty I. M-174 lähti Poljarnyjstä 19.9.1941 ja saapui toiminta-alueelleen Varanginvuonon itäosaan 20.9. Fisanovitš (toinen vasemmalta) sukellusveneen M-172 kannella juhlatilaisuudessa Poljarnyjssä vuonna 1943. Kun päällikkö oli valinnut maaleiksi pohjoisessa laiturissa olleen norjalaisen rahtialus Mimonan (1 147 bruttorekisteritonnia) ja öljysataman laiturissa olleen saksalaisen rahtialuksen Aldebaran (7 891 bruttorekisteritonnia), M-174 lähti hyökkäykseen kello 17.30 ja ampui samanaikaisesti paluusuuntaan kaartaessaan yhden torpedon kumpaakin maalia kohti kuuden kaapelinmitan (1 111,2 metrin) etäisyydeltä. Fisanovitš menehtyi toimiessaan Royal Navyn lainaksi antaman sukellusveneen HMS Sunfish päällikkönä, kun brittiläinen pommikone upotti sen vahingossa 25.7.1944. aamulla. Tähystäessään periskoopilla päällikkö totesi redillä olevan rauhallista; vihollinen ei vaikuttanut varautuneen torjumaan uusia iskuja mereltä käsin. kello 6.00 ja tunkeutui Petsamonvuonoon Liinahamarin redille asti. I. M-174 sukelsi 26.9. M-174 pakeni paikalta tekemällä pikasukelluksen 40 metrin syvyyteen ja ottamalla kurssin avomerta kohti. Etualalla brittiläinen saattuehävittäjä. Satamaa vartioineet saksalaiset vuoristojääkärit havahtuivat ja avasivat tulen keveillä ampuma-aseillaan samalla, kun satamassa kaikui ainakin yhden torpedon räjähdys. M-174:n päälliköksi hänet oli määrätty vuonna 1938. Jegorov oli syntynyt vuonna 1911, liittynyt sotalaivastoon vuonna 1932 ja aloittanut palveluksen sukellusveneissä vuonna 1936 M-78:n perämiehenä. 80 VUOT TA SIT TEN 86 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 mentama sukellusvene M-174 viidennellä sotaretkellään. Harhauttaakseen raivaajia sukellusvene pysähtyi ja laskeutui vuonon pohjalle 46 metrin syvyyteen KOMMODORIKSI YLENNETTY I. Päällikkö näki sataman laitureissa kolme rahtialusta, joiden lastia purettiin parhaillaan, sekä muutamia pieniä aluksia. Kaksi pientä sota-alusta (saksalaiset raivaajat R 155 ja R 162) lähti takaa-ajoon pudotellen syvyyspommeja, joista muutamat räjähtivät M-174:n lähellä aiheuttaen vaurioita: syvyysperäsimessä ja syvyysmittarissa ilmeni vikoja, ja sisätilojen valot sammuivat hetkeksi. Kolyškin määrättiin Pohjoisen laivaston sukellusveneprikaatin komentajaksi vuoden 1943 alussa ja ylennettiin kontra-amiraaliksi 5.11.1944. Kun M-174 oli viettänyt kuusi vuorokautta Varanginvuonossa vihollista kohtaamatta, päällikkö päätti iskeä Liinahamariin. Kolyškin osallistui sotaretkelle, jonka yhteydessä M-172 hyökkäsi Liinahamariin 21.8.1941 Fisanovitšin toimiessa päällikkönä. kömoottorille energiaa varastoivat akut olivat alkaneet vuotaa. VO JE N N YJ A LB O M U S N A VY
Perille Poljarnyjhin M-174 saapui 27.9. M-174 katosi jäljettömiin viimeisellä sotaretkellään, joka alkoi 14.10.1943. Se upotti yhden aluksen, saksalaisen rahtialus Emshornin (4 301 bruttorekisteritonnia) 21.12.1941. Myös M-174:n uskotaan tuhoutuneen saksalaisessa Sperre V -miinoitteessa Varanginvuonossa lähellä pistettä 70°02’P/30°24’I. Väistääkseen edelle ehtineitä raivaajia päällikkö päätti kulkea yhä pinnan alla rannan välittömässä läheisyydessä mahdollisimman kaukana vuonon keskellä kulkevasta laivaväylästä. Toinen torpedo oli syöksynyt Aldebaranin ja sen lähellä hiililaiturissa olleen pienen kalastusaluksen, suomalaisen troolari Vienan välistä päin rantakalliota ja räjähtänyt vahinkoa aiheuttamatta. M-174 poistui vuonosta joutumatta enää tekemisiin vihollisen kanssa ja nousi pinnalle 27.9. kello 2.45. Totuus osoittautui kuitenkin toisenlaiseksi: Ensimmäinen torpedo oli kiitänyt Mimonan keulan ohi ja juuttunut kiinni laituriin osumatta laiturin toiselle puolelle kiinnitettyyn pieneen höyrylaivaan, suomalaiseen yhteysalus Suursaareen. G. StariSUKELLUSVENE S-54 PANAMAN KANAVASSA. Poljarnyjhin saavuttiin 24.1.1943. Siirtomatkan pituus oli 16 205 meripeninkulmaa (30 012 kilometriä). Siirtomatka alkoi 6.10.1942 Vladivostokista ja kulki Petropavlovsk-Kamtšatkijn, Dutch Harborin (Alaska), San Franciscon, Coco-Solon (Panama), Guantanamon (Kuuba), Halifaxin ja Reykjavikin kautta Poljarnyjhin. Tilanteen rauhoituttua M-174 lähti liikkeelle kello 22.35. VO PV. Kolmas hyökkäys Viimeisenä Liinahamariin hyökkäsi sukellusvene M-171 kolmannella sotaretkellään, jolle se lähti Poljarnyjstä 27.9.1941 illalla yliluutnantti V. Matkalla San Franciscoon menetettiin yksi sukellusvene (L-15) ilmeisesti japanilaisen sukellusveneen I-25 tai amerikkalaisen sukellusveneen S-31 hyökkäyksessä. M-174 teki 17 sotaretkeä ja kolme torpedohyökkäystä. Harhautus onnistui: raivaajat jatkoivat matkaansa syvyyspommeja harvakseltaan heitellen. Kuusi neuvostoliittolaista sukellusvenettä (L-15, L-16, S-51, S-54, S-55 ja S-56) siirrettiin Tyynenmeren laivastosta pohjoiseen laivastoon. 87 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 kello 18.45. Se oli helppo uskoa, sillä olihan torpedot ammuttu lyhyeltä etäisyydeltä paikallaan oleviin kookkaisiin maaleihin. illalla, ja päällikkö ilmoitti upottaneensa kaksi rahtialusta
Torni periskooppeineen ehti käydä näkyvissä meren pinnalla, ennen kuin sukellusvenemiehistö sai kohoamisen pysähtymään täyttämällä pikasukellussäiliöt vedellä. Sukellusvene vajosi yhä kaartaen pinnan alle, kun torpedojen kuultiin räjähtävän. Räjähdysten tuloksia päällikkö ei ehtinyt tähystää periskoopilla. Se ei kuitenkaan ollut pääsyt perille asti vaan juuttunut hetkeksi matalikolle Ristiniemen edustalla, jolloin lähistöllä ollut saksalainen vartiovene oli karkottanut sen avomerelle syvyyspommeja pudotellen. M-171 lähti hyökkäykseen ja ampui ahtaassa satamassa kaartaessaan yhden torpedon kumpaakin rahtialusta kohti. Vuonna 1938 hänet oli siirretty sukellusveneen Štš-314 päällikön apulaiseksi. 88 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 80 VUOT TA SIT TEN kovin komennossa. M-171:n päälliköksi hänet oli määrätty vuonna 1939. Juuri kun M-171 oli pääsemässä vuonosta, se takertui johonkin esteeseen, ilmeisesti sukellusveneverkkoon. Tähystäessään periskoopilla päällikkö näki sataman laitureissa kaksi rahtialusta, norjalaisen 1 147 bruttorekisteritonnin Mimonan ja Christen Sendingin, josta ei ole tarkempia tietoja. Starikov oli syntynyt vuonna 1913, liittynyt sotalaivastoon vuonna 1931 ja aloittanut palveluksen sukellusveneissä vuonna 1936 aluksi torpedoryhmän päällikkönä sukellusveneessä Štš-304. Oltiin vakuuttuneita siitä, että se oli upottanut kahdella varsin läheltä ammutulla torpedolla kaksi laiturissa paikallaan ollutta alusta. Tilaisuus koitti 2.10., ja sukellusvene onnistui etenemään Liinahamariin asti. Ei mikään Scapa Flow M-171 saapui perille Poljarniin 3.10., ja oli aika tarkastella sotaretken tuloksia. Kahden tuskallisen tunnin kuluttua M-171 kuitenkin pääsi irti verkosta ja rynnisti eteenpäin täydellä teholla kuuden metrin syvyydessä. Ajan myötä kävi kuitenkin ilmi, että torpedot eivät olleet osuneet maaleiksi valittuihin aluksiin vaan sataman laitureihin. Starikoville annetun käskyn mukaan M-171:n oli toimittava Varanginvuonon itäosassa. Liinahamarissa päivystänyt vartiovene Togo, joka oli nimetty kuuluisan japanilaisen amiraalin mukaan kuten jatkosodan loppuvaiheessa Itämerellä Suomen etelärannikon ilmapuolustusta täydentänyt saksalainen yöhävittäjien johtoaluskin, alkoi pudotella syvyyspommeja satamaan, mutta M-171 pääsi hyvissä ajoin alta pois. Sukellusvene eteni avomerta kohti kulkien varmuuden lähellä Petsamonvuonon itärantaa, mahdollisimman kaukana vuonon keskellä kulkevasta laivaväylästä. Varanginvuonossa risteillessään M-171 odotti tilaisuutta tunkeutua uudelleen Petsamonvuonoon. Huolimatta ensimmäisten sotaretkien vaatimattomista tuloksista M-171 osoittautui hyvän onnen sukellusveneeksi: se selvisi sodasta ehjänä, teki yhteensä 29 sotaretkeä, upotti yhden aluksen, saksalaisen rahtialus Merkittävin syy ohilaukauksiin lienee se, että kaikki torpedot ammuttiin sukellusveneiden ollessa kaartoliikkeessä.. Torpedojen syöksyessä matkaan torpedoputkista M-171 keveni niin paljon, että se alkoi kohota ylöspäin. Kun M-171 oli jo ehtinyt turvaan avomerelle, Petsamonvuonon suusta kantautui syvyyspommien räjähdyksiä. Esteestä irti pääsemiseksi sukellusvenemiehistö harkitsi pinnalle nousemista ja ryhtymistä viimeiseen taisteluun aluksensa 45 millimetrin tykkiä käyttäen. M-171 oli käynyt siellä jo edellisellä sotaretkellään (10.9.–19.9.1941) ja tunkeutunut silloin Petsamonvuonoon hyökätäkseen Liinahamariin
2017. Valtonen, H. Suomalainen (keskellä) ja saksalainen vuoristojoukkojen upseeri (oikealla) tähystävät neuvostojoukkojen hallussa olevan Kalastajasaarennon suuntaan Muotkavuonoon laskevan Litsajoen tasalla 27.7.1942. . Petsamonvuonoon tunkeutuneen sukellusvenekolmikon saavutukset jäivät siis kerrassaan vähäisiksi; yksikään niiden Liinahamarissa ampumista torpedosta ei osunut maaliinsa. 2012. Raunio, J. Merkittävin syy ohilaukauksiin lienee se, että kaikki torpedot ammuttiin sukellusveneiden ollessa kaartoliikkeessä, jolloin torpedon asettuminen oikeaan kurssiin on ollut ilmeisen sattumanvaraista. . Sen sijaan muualla, lähinnä Kirkkoniemen ja Tromssan välisellä rannikkoväylällä tapahtuneet neuvostoliittolais-brittiläisten sukellusveneiden iskut näkyivät Petsamon puolustajien huollon jatkuvana kurjistumisena, kun sota eteni kohti loppuaan. Jonkin verran lienee vaikuttanut sekin, että pienimmissä sukellusveneissä ei ollut laukaisujärjestelmiä, jotka olisivat pitäneet kulkusyvyyden vakaana, kun torpedot poistuivat torpedoputkista. SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 89 Curituban (4 969 bruttorekisteritonnia) 29.4.1942 ja vaurioitti toista saksalaista 3 245:n bruttorekisteritonnin rahtialus Ilona Siemersiä 29.1.1943. 2020. Vojennyj Albom (https://waralbum.ru). Vasemmalla saksalainen vuoristojääkärialiupseeri. SA -K U VA. Saksalaisten sivustasuojauksesta vastasivat suomalaiset: Jalkaväkirykmentti 14 (JR 14) ja Petsamon erillisosasto (Er.Os.P). Kun sota päättyi, M-171 odotti siirtoa rautateitse Leningradiin, jossa se liitettiin Neuvostoliiton Itämeren laivastoon. Liinahamariin mereltä käsin tehdyt iskut eivät vaikuttaneet millään tavalla saksalais-suomalaisten joukkojen huoltoon Petsamossa. Saksan sukellusvenesota Jäämerellä ja Mustallamerellä 1941–1945. 2009. Valkonen, A. Raunio, A. Lisää saattuesodasta sivuilla 44-65. Velikaja Otetšestvennaja pod vodoj (www.sovboat.ru). Luftwaffen pohjoinen sivusta. 2004. 2012. Uola, M. Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 2/2012, s. Turtola, M. Paterson, L. Toisen maailmansodan historia. Kaikilla rintamilla. Neuvostoliiton sukellusveneet Itämerellä 1941–1945. Suomen sotien 1939–45 kulku kartoin. Terästä ja jäätä. Lisää tämän artikkelin aiheesta voit lukea muun muassa seuraavista lähteenä käytetyistä teoksista. Suomeen liittyviä sotatoimia syksystä 1944 kevääseen 1945. Antti Valkonen on aikaisemmin kirjoittanut Suomen Sotilaalle sukellusvenesodasta Itämerellä. Petsamo 1939–1944. 1996. Brittien ilmahyökkäys Petsamoon ja Kirkkoniemeen 30.7.1941. 1997. Valtonen, H. Rintamatilanne Petsamon suunnalla syksyllä vuonna 1941, kun saksalaisen Vuoristoarmeijakunta Norwegenin hyökkäys oli pysähtynyt Litsajoen tasalle. 14–19. Sotatoimet. Pohjoinen ilmasota. ja Pajala, L
Neuvostosotilaat olivat ryhtyneet takaa-ajoon, jolloin suomalaiset olivat ampuneet takaa-ajajiaan haavoittaen vielä yhtä. Sulin pakeni ulos mutta kompastui – ilmeisen päissään – paetessaan, jolloin paikalle tulleet sotilaat ottivat hänet kiinni. Kun paluukuljetus viipyi, kiipesi sotamies Lars Sulin lentokenttäalueen aidan yli. Auto ajeli eri puolilla kaupunkia pimeää pulloa etsien. Poliisikin pysäytti auton kerran, mutta koska se oli neuvostoliittolainen, neuvottiin kuskille vain ajoreitti Malmille. Malmin välikohtausta valvontakomission varapuheenjohtaja, kenraali Savonenkov luonnehti iskuksi, jonka tarkoituksena oli vahingoittaa lentokentällä toimivan sotilasosaston johtoa. marraskuuta 1944 Malmilla tapahtui ja miksi. Konepistoolimies oli tunkeutunut Golubevin asunnon alakertaan ja haavoittanut siellä vaikeasti hänen adjutanttiaan sekä varastanut Golubevin asetakin, kunniamerkit ja asiakirjoja ja poistunut talosta. Tarina on kovin tavanomainen suomalaisen hiukan repsahtaneen miestyypin tarina: pimeän viinan hankkiminen. Hän törmäsi sängyssä makaavaan kersanttiin, joka tarttui konepistooliin. Hän meni kertomansa mukaan sisään lähimpään taloon tarkoituksenaan kysellä kyytiä kaupunkiin. Sulinin syyllistyessä rikoksiin nainen hoiteli sängyssä entisten vihollismaiden välisiä nyt hyviä ja ystävällisiä suhteita. Sulin löi tätä päähän pöydälle olleella silitysraudalla, nappasi itselleen konepistoolin ja pöydällä olleet pari lompakkoa ja kelloa. 90 SUOMEN SOTILAS 1 • 2022 KNUUTI Jukka Knuuti ”MALMIN LENTOKENTÄLLÄ on käynyt kaksi suomalaista sotilasta ja on siellä ampumalla haavoittanut kahta neuvostosotilasta.” Helsingin poliisikomentaja Karl Erik Gabrielssonin aamu 8. (Edita 2003). Tilanne oli todella hankala Suomen hallituksen kannalta, sillä vain viisi päivää aiemmin oli Lauttasaaressa ammuttu Porkkalaan matkanneesta kolonnasta neuvostoliittolainen kapteeni. Tutkimuksissa ei ollut löytynyt ampujaa. Sama yhteistyöhaluttomuus vaikeutti Lauttasaaren murhan tutkimuksia. Malmin kahakka. Samaan aikaan lentokenttäalueella oli toinenkin viinanhakureissulla mukana ollut suomalainen. Erinäisten vaiheiden jälkeen Helsingin kadulla risteili neuvostoliittolainen kuorma-auto, jonka kopissa ja lavalla oli parhaimmillaan toistakymmentä henkeä: muutama neuvostosotilas, jokunen suomalainen sotilas ja siviili ja vieläpä pari naistakin. Joskin nyt se tapahtui suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistyön merkeissä. Hotelli Tornissa istunut valvontakomissio löi lisää löylyä: se syytti tapahtuneesta suoraan Suomen hallitusta, sillä jälleen oli käynyt selväksi, ettei se halua taata maassa olevien neuvostoliittolaisten turvallisuutta. Kiinnioton yhteydessä yksi neuvostosotilas ampui ilmaan kaksi varoituslaukausta. Mutta mitä 8. NÄIN REPÄISEVÄSTÄ toiminnasta syksyllä 1944 kertoo fil. puhelinsoiton suomalaiselta yhteysupseerilta. Mutta ilmeisesti tuomioistuin myös käytti rangaistusasteikon ankarampaa päätä osoittaakseen valvontakomissiolle, että sen jäsenten turvallisuus oli tärkeä asia suomalaisille. Sulin tuomittiin kotirauhan rikkomisesta, törkeästä pahoinpitelystä ja varkaudesta kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Sulin ei käyttänyt mukaan kaappaamaansa PPS-konepistoolia. Niku väittää kirjassaan löytäneensä ampujankin. Lentokentän päällikön, everstiluutnantti Golubevin selostuksen mukaan lentokentälle oli aidan yli tunkeutunut ainakin kolme tai neljä suomalaista, joista ainakin yhdellä oli ollut konepistooli. tri. Eikä ole löytynyt vieläkään, vaikka tapauksen johdosta rikospoliisi kuuli ja kuulusteli aikanaan 2 152 henkilöä. Tomi Mertanen Sotahistoriallisen aikakauskirjan numerossa 41 (2021). Valvontakomissio piti Lauttasaaren murhaa poliittisesti motivoituneena tekona ja epäili sen takana olevan laajempi salaliitto. Tutkijoille ei näytetty rikospaikkaa, he eivät saaneet kuulla tapaukseen liittyviä neuvostosotilaita eikä vähään aikaan edes näiden pidättämää suomalaista sotilasta. Malmin ”hyökkäystä” ei meillä juuri tunneta, mutta kapteeni Ivan Belovin tapauksesta on kirjoitettu kirjakin, Risto Nikun Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin. Pahassa raossa toimivien suomalaisten rikostutkijoiden työtä ei helpottanut se, että neuvostoliittolaiset eivät olleen erityisen yhteistyöhaluisia. Viinaa saatiinkin, ja se juotiin samalla kertaa porukalla pois. Tuomio oli varsin ankara, sillä siihen vaikutti Sulinin aikanaan kenttäoikeudessa saama tuomio sotilaskarkuruudesta ja väärennöksestä. Hän oli nainen, joka oli tullut kentälle kuorma-auton kopissa. Aamuyön tunteina oltiin sitten Malmilla, jonne suomalaiset jätettiin ja luvattiin hoitaa heidät takaisin kaupunkiin. marraskuuta 1944 alkoi huonosti, kun hän sai kello 6.08. Ainoa kahakassa vammautunut oli Sulinin silitysraudalla kolkkaama kersantti
TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/vsk Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ jaicom.com www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi
Lunastushinnat ovat 100 € + postikulut (pronssi) ja 250 € + posti kulut (hopea). Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali. PU O LU ST U SV O IM AT Suomen sotilaat. Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä