Suomen Sotilas 2/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 4 • 1 3 , 5 3XT: TESTISSÄ APC9 | SUOMALAINEN SISSISOTA | ILMATORJUNTAVOITTO 1944 Putinin kevät
Nahkaselkään sidottu teos on todellinen aarre jälkipolville ja sitä on ennakkoon varattu jo noin 1000 kappaletta. Arvoisa Suomen Sotilas -lehden lukija Toukokuussa 2014 ilmestyvä teos ”Sissiritarit” on kunnianosoitus rohkeille kaukopartiomiehille, jotka katosivat päiviksi, jopa viikoiksi vihollislinjojen taakse suorittamaan tärkeää tehtävää, josta paluu oli epävarmaa. Ainutlaatuista juhlateosta painetaan numeroitu ja rajattu 1944 kappaleen painos Ilomantsin taistelun 70-vuotismuiston kunniaksi. Toimituskunta kiittää presidentti mauno koivistoa, joka on antanut julkaistavaksi artikkelinsa. kirjoittaja martti peltomaa tunnetaan lappilaisena eräkirjailijana. sissiritarit 400 sivua noin 300 kuvaa kirjan koko 25 x 30 cm nahkaselkä pintein, kultafoliointi, kohopainatus painettu suomalaiselle paperille 1944 yksittäisnumeroitua kappaletta numero yksi luovutetaan armeijan ylipäällikölle tasavallan presidentille amanita suomalaisia suurteoksia vuodesta 1991 info@amanita.fi – 02 7489 500 AINUTKERTAINEN SISSITEOS S I S S I R I T A R I T ILMESTYY NUMEROITUNA JA RAJATTUNA 1944 KPL PAINOKSENA SOITA HETI JA VARAA OMA KAPPALEESI JO TÄNÄÄN TAI LÄHETÄ VIESTI, OTAMME YHTEYTTÄ. Peltomaa on kerännyt ainutlaatuista aineistoa haastattelemalla viime sotien sissejä ja heidän alaisiaan. toimituskunta ja asiantuntijat olli-pekka kling, turvallisuuspäällikkö, esineasiantuntija kyösti alenius, aseasiantuntija kai linnilä ja hanna pukkila-toivonen ovat kirjoittaneet ja toimittaneet useita kiitettyjä tietokirjoja ja suurteoksia. 0400-636309 tai 040-5059902 TAM-BOOKS OY Kustantajan valtuuttama kirjatoimisto www.suurteokset.com juh lat eos Suomen Sotilaan nettisivut: www.suomensotilas.fi. Teosta markkinoivat kustantajan valtuuttamat arvoteosedustajat
PUTININ VENÄJÄ ei ole Neuvostoliitto. Venäjä muka tunsi itsensä painostetuksi, ja se on sitten lännen vika. 045 855 8725 Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 3/2014 ilmestyy kesäkuussa 2014. Miksi taloudellisesti ja sotilaallisesti täysin ylivoimainen länsi ei lyö Putinille nyrkkiä pöytään. Vapauden ollessa uhattuna on oltava valmis myös taistelemaan sen puolesta. Venäjän väkiluku on pienempi kuin Bangladeshin, ja taloudellisena toimijana se on Espanjan kokoluokkaa. Saammeko nyt kuulla saman EU:n ja Yhdysvaltain päättäjien suusta. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Ihmiskunnan, vapauden ja sivistyksen vihollisia. Se vain toistaa venäläisen propagandakoneen valhetta, jonka mukaan länsi olisi syyllinen tapahtumiin Ukrainassa. Putin ei ole hullu. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Se on nimittäin ainoa, mitä entinen KGB-upseeri ja hänen lähipiirinsä uskoo. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Näyttääkin siltä, että Krimin ryöstö hyväksytään rauhan takaamiseksi. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Ilmoitusmyynti Markkinointi Kela ssilmoitukset@markela.fi puh. MUTTA MITÄ VAPAA MAAILMA TEKEE. Tämä viesti pitäisi lännen nyt lähettää Venäjän diktaattorille, Vladimir Putinille. He uskovat vain voimaa ja pitävät liennytystä ja lepyttelyä heikkouden merkkinä. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Kevät koittaa Putinille. Seuraavan vuoden keväällä tasan 75 vuotta sitten saksalaiset söivät loputkin Tshekinmaasta, ja pian Eurooppa oli sodassa. Sen talous on romahtamaisillaan. Se ei ole rauhan säilyminen hintaan mihin hyvänsä, jos hintalappuna on orjuus. Näiden miesten kaltaiset johtajat ovat meidän kaikkien vihollisia. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Toimituspäällikkö Petri Välkki gsm 040 707 7550 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Markkinointi myynti@suomensotilas.fi Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Kettunen, Aleksei Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 1.4.2014 MEILLÄ SUOMALAISILLA , venäläisillä, ukrainalaisilla – ja kaikilla maailman kansoilla – on yhteinen intressi. HISTORIA EI TOISTA ITSEÄÄN , mutta me ihmiset teemme samoja virheitä, kun unohdamme historiamme opetukset. HITLER EI OLLUT Saksan kansan pelastaja eikä Putin ole venäläisten. Onko näiden viestien toistelijoiden mielestä siis raiskaaminen hyväksyttävää, jos muutkin raiskaa ja uhrilla on provosoivan lyhyt mekko. Venäjän eteneminen tulee päättymään viimeistään Naton rajalle. Aineistopäivä 6.5.2014. MEIDÄN YHTEINEN ETUMME on vapaus, ja siitä kannattaa maksaa paljon. EU:n ja Yhdysvaltain väkiluku on yhteensä yli 800 miljoonaa. BKT:llä arvioituna kukaan maailmassa ei pääse lähellekään. VENÄJÄLLÄ ON YDINASE , mutta niin on Yhdysvalloillakin. Mutta jos länsi ei pysäytä Putinia nyt, niin kuka hänet pysäyttää ja missä. Mutta Natoon kuulumattomat ja ydinaseettomat Venäjän rajanaapurit ovat uhattuna niin kauan kuin Kremlin pikkutsaaria ei pysäytetä.. Venäjä on heikko. PUTININ TOIMET ovat täysin rinnastettavissa Adolf Hitlerin toimiin sudeettialueilla ja Itävallassa 76 vuotta sitten. Suomalaisessakin keskustelussa toistuu viesti; kyllähän amerikkalaisetkin on hyökänneet itsenäisiin maihin. Vain vuotta aikaisemmin Neville Chamberlain oli julistanut rauhaa meidän ajallemme. Määräaikaistilausta ei voi perua. He näkevät sopimuksissa ja suvaitsevaisuudessa vain mahdollisuuden yllättää vastustaja housut nilkoissa
Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Höpönpöpöä. Ensin Georgia, sitten Krim. Sotahistoria-EXTRA Suomen ilmatorjunnan voitto Helsingin yllä Neuvostoliiton ylijohdon lentävää nyrkkiä ADD:tä vastaan keväällä 1944 oli ensimmäinen ratkaiseva torjuntavoittomme. 78 SA -K U VA UKRAINAN KRIISI 6 Krimin kaappaus – Arto Pulkki 11 Kaukasian tiikerit – Arto Pulkki 12 Kriisinhallintaa Krimillä Kremlin tapaan – Arto Pulkki 14 Venäjän rikos Krimillä – Arto Pulkki JYVÄLLÄ 17 ANSCHLUSS Krimillä – Jaakko Puuperä 18 Turvallisuuskatsaus 21 Maailmalta 23 Puolustusvoimat 26 Kotirintamalla 27 Maailman tapahtumia 30 Historian hämärästä KAKSI KARIA 32 Kari Suomalainen – Vuonna 1939 33 Kari kommentoi – Keltainen kravatti ja vihreät miehet SUOMEN SOTILAAT 34 Suomalainen sissi – Kenraaliluutnantti Veikko Koppinen – Marko Palokangas 45 Ladun avaaja, upseeri, isä, runoilija. Tilaajarekisteri. Tietoa on jaettu, mutta faktoja ei haluta uskoa. Julkaistava aineisto. Eversti evp Ahti Lappi ja veteraanit kertovat miten voitto saavutettiin. Yhdessä olisimme vahvoja, yksin meidät poimitaan yksi kerrallaan. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Sen mukaanhan Ameriikka on kaiken pahan alku ja juuri ja maailman rauha taataan vain miellyttämällä Venäjää. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. – Marko Palokangas KIRJAT 47 Ahti Lappi: Ilmavaara! – Jukka Knuuti PUOLUSTUSVOIMAT 48 Sodankylän jääkäriprikaati – Petri Välkki 55 Arktinen ympäristö – Petri Välkki 3XT LIITE 58 Testissä: APC – Advanced Police Carbine – Esa Salldén 65 Pikatesti: Glock 17 Gen4 – Tom Lindblom 66 Varikko: Kotelo kaikilla mausteilla – Suojeluskunta hihakilpi – Laser-harjoittelua – Ilmastointiteippi 2.0 68 Historia: Molon labe – moraalimerkkien aatelia 69 Kentällä: Ville Kaivonen – RBSD:n puolestapuhuja – Tom Lindblom Pelastusalalla kapinaa – Urban & Escape – Leikkisotakin maksaa – Tullirikoksissa uusi ennätys 73 Kirjanurkkaus – Tom Lindblom PALAUTE & KESKUSTELU 74 Saab Gripenistä SOTAHISTORIA EXTRA 78 70 vuotta sitten 78 Ilmatorjunta pelasti Suomen kaupungit – Ahti Lappi 94 Taistelunjohto ratkaisee sodassa – Ahti Lappi 97 Tutka ratkaisi – Jaakko Puuperä 101 Stadin pelastajat haastattelussa – Ahti Lappi KNUUTI 105 ADD:n kootut mokat 1944 • Palvelukortti sivulla: 77 • Kannen kuva: AP / Lehtikuva. Varmaan joku, joka ei kuulu Natoon. Surullista taas on se, että seteliselkärankaisen EU:n kolme suurta ovat mitättömien taloudellisten vahinkojen pelossa yhtä kyykyssä kuin Suomikin. Tosiasiat eivät sovi peruskoulun ja Yleis radion neljäkymmentä vuotta toistamaan Suomessa vahvassa elävään 70-lukulaiseen maailmankuvaan. Totuus Natosta, jota suomalaisten enemmistö ei suostu uskomaan on se, että Suomen puolustaminen ilman Atlantista yhteyttä on mahdotonta. Mitä seuraavaksi. EU on hajanaisena kontallaan itseään paljon heikomman Venäjän edessä. Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI S uomalaisten Nato-vastaisuutta perustellaan usein sillä, ettei Natosta muka ole saatu riittävästi tietoa
Krimin kaappaus Krimin valtaus ja miehitys oli Venäjän erikoisjoukkojen ja muiden korkean valmiusja koulutustason joukkojen nopea, röyhkeä ja hallittu operaatio. Seuraa mukana: www.facebook.com/suomensotilas Sodankylän Jääkäriprikaati Suomen Sotilas vieraili Pohjoisen poikien varuskunnassa, arktisessa Sodankylässä. Suomen Sotilas on seurannut, seuraa ja analysoi koko ajan tilannetta Ukrainassa. Miten pohjoisessa pärjätään. 6 48 H S / KO PO N EN IL YA VA RL A M O V PU O LU ST U SV O IM AT. Mistä arktisuudessa oikein on kysymys
Operaatio seurasi hyvin pitkälle jo Neuvostoliiton Afganistanissa 1979–1989 käymän sodan aloituksesta tuttua käsikirjoitusta. 6 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 U K R AI NAN K R I I S I TEK S TI: JA AKKO PUUPER Ä KRIMIN KAAPPAUS Helmikuun lopussa Venäjän federaatio aloitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan miehityksen erikoistoimintajoukkojen iskulla. TEK S TI: ARTO PULKKI Venäjän erikoisjoukkojen isku aloitti miehityksen. Yksi analyysityöhön osallistuneista asiantuntijoistamme, Arto Pulkki, kertoo operaatiosta sotilaallisesta näkökulmasta. Suomen Sotilas on seurannut, analysoinut ja raportoinut Ukrainan kriisin kehitystä ympärivuorokautisesti koko kevään Facebookissa ja nettisivuillamme
Yleisölle näytös kuulutettiin alkaneeksi, kun 27.2. Myös joukkojen kurinalainen ja määrätietoinen toiminta oli aivan jotain muuta kuin kaduilta kerätyn vapaaehtoisjoukon tai varusmiesten. 7 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 A P / LE H TI KU VA IL YA VA RL A M O V N yky-Venäjän maahanlaskujoukkojen ( ??. Samaan aikaan Krimin alueparlamentin puhemies kävi neuvotteluja tulevasta operaatiosta Moskovassa. Jo viikkoa aikaisemmin nimettöminä pysytelleet Venäjän hallinnon korkeat virkamiehet olivat ilmoittaneet, että Krimistä ei luovuta vaikka valta Kiovassa vaihtuisi. päivänä. Hieman vähemmälle rumpujen pärinälle jäivät ne videot, joissa laivueellinen Venäjän federaation Mi-24ja Mi-8-taisteluja kuljetushelikoptereita lensi Venäjän ja Krimin erottavan Kertšinsalmen yli Krimin puolelle. Seuraavien päivien kuvavirrasta olikin selvästi nähtävissä, että niemimaan lentokentät, hallinnon ja alueparlamentin venäjämielisen osapuolen haltuun varmistaneilla ”asemiehillä” oli päällään juuri Venäjän federaation maahanlaskujoukkojen erikoistoimintaosastoille tyypillinen taisteluvarustus ja aseistus. Vain parasta Kovan mutta kevyen kärjen lisäksi Krimin operaatioon tarvittiin myös muita varustusja koulutustasoltaan korkean tason joukkoja. Samaan aikaan Krimin lentokentille laskeutui useampi Pihkovasta ja Rostovista saapunut Venäjän ilmavoimien Il-76. – VDV) terävin kärki pitää tukikohtaansa Moskovan lähellä sijaitsevassa Kubinkan varuskunnassa. Venäjän federaation > 5,45 AK-74M-, 7,62 AKMSSEKÄ 9,00 VSS -KIVÄÄREILLÄ varustettu Venäjän erikoistoimintatai tiedusteluryhmä Ukrainan armeijan tukikohdan ulkopuolella Krimin Perevalnessa maaliskuun 19. ??. Kun venäläisistä lähteistä tuli helmikuun viimeisenä viikonloppuna tietoja maahanlaskujoukkojen 45. aamulla uutisoitiin ”tuntemattomien asemiehien” miehittäneen Krimin niemimaan avainkohteet yön aikana. Uusi 7,62 KK PKP (yläkuvassa) on helppo tapa tunnistaa venäläisjoukot.. erillisen kaartin erikoistoimintarykmentin (45 ?. ???) osien siirroista Kubinkasta Il-76-kuljetuskoneilla Krimin välittömään läheisyyteen, oli asiantuntijoille selvää, että voimannäytön esirippu oli nousemassa. Näitä olikin valmiina aivan Krimin autonomisen tasavallan naapurissa
27.–28.2 Alueparlamentin ja -hallinnon sekä lentokenttien haltuunotto. 1.3. Etyjin sotilastarkkailijoiden alueelle pääsyn estäminen. krimin operaation aikajana 22.–25.2. IL YA VA RL A M O V IL YA VA RL A M O V 8 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 U K R AI NAN K R I I S I Eteläinen operatiivis-strateginen sotilaspiiri, johon kuuluu entisen Pohjois-Kaukasian sotilaspiirin lisäksi myös Mustanmeren laivasto ja Kaspianmeren laivasto-osasto, on varsin korkeassa valmiudessa. Krimin rajavartioasemien ja varuskuntien saartaminen. Ukrainalla on määrällisesti paljon sotamateriaalia, mutta Venäjän asevoimat ovat panostaneet viime vuosina myös taktisen tason joukkojen koulutuksen ja materiaalin laatuun. Valta vaihtuu Kiovassa. ??) ilmarynnäkköpataljoona on osallistunut erikoisoperaatioihin eri puolilla Kaukasiaa. Uuden ”pääministerin” asettaminen. 6.3. erillisen merijalkaväkiprikaatin (810 ??. 26.–28.2. Se on toinen Krimin niemimaata Venäjän puolella lähimpänä oleva asevoimien erikoistoimintayhtymä ja edel. Parlamentin päätös Ukrainasta eroamisesta ja kansanäänestyksen järjestämisestä 16.3. ???). Venäjän asevoimien Pohjois-Kaukasiaan sijoitetuista yhtymistä ehkä parhain kyky liikesodankäyntiin on – varsinkin näin talvella – Rostovin alueella tukikohtaansa pitävällä 22. Venäjän liittoneuvoston valtuutus asevoimien käytölle Ukrainassa. 22.2. Erikoistoimintajoukkojen ja -kaluston keskityksiä Krimin läheisyyteen. Joukkojen siirtoja Krimin niemimaalle ilmaja meriteitse. Alueparlamentin avunpyyntö Venäjälle. Lähin sopiva joukko-osasto löytyi suoraan Krimin autonomisen tasavallan sisältä, Venäjälle vuokratun Sevastopolin laivastotukikohdasta. erillisellä kaartin erikoistoimintaprikaatilla (22 ??. Sinne sijoitetun 810. Sen alueella on useita jatkuvassa valmiudessa olevia erikoistoimintakykyisiä joukkoja niin asevoimista kuin muista turvallisuusviranomaisista. n Venäjä onnistui miehittämään Krimin niemimaan käytännössä laukaustakaan ampumatta, eikä vertailuilta 1930-luvun tapahtumiin voi välttyä
Krimillä on havaittu runsaasti 22. n Katso Suomen Sotilaan nettisivuilta, kuinka tapahtumat kulkivat 75-76 vuotta sitten Itävallassa ja Tšekkoslovakiassa. Krimin tasavallan sekä Sevastopolin kaupungin Venäjän federaation liittävän valtiosopimuksen allekirjoittaminen. On kuitenkin täysin mahdollista, että laatuun ja liikkuvuuteen panostamalla Venäjä ei ole edes joutunut ylittämään sen ja Ukrainan välisen valtiosopimuksen määrittelemän 25 000 sotilaan rajaa. 15.3. Anschluss Tulenaran Pohjois-Kaukasian alueen palokuntana toimiva 22. Kun näitä samoja ”tiikereitä” havaittiin myös Krimillä, todettiin varsin nopeasti, että Ukrainan asevoimien tukikohtia ja rajavartioasemia piirittämään saapuneiden joukkojen ajoneuvoissa oli samoja rekisteritunnuksia kuin 22. Krimin operaatiossa oli ja on mukana ammattisotilaita myös monista muista yhtymistä. 16.3. Venäjä kumoaa vetooikeudellaan äänestyksen tuomitsevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman. n GAZ-2975 Tigr -maastoajoneuvoja. IL YA VA RL A M O V 9 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 lä mainitun 45. Yhdellä ajoneuvolla kyetään kuljettamaan täysin varustettu erikoistoimintaryhmä nopeasti kohtuullisen laajalla toimintasäteellä. Vain osasta näistä oli vaivauduttu poistamaan Venäjän asevoimien rekisteritunnukset. erikoistoimintaprikaati oli ensimmäisiä Venäjän asevoimien yksiköitä, joka muutama vuosi sitten sai käyttöönsä uusia panssaroituja GAZ-2975 Tigr -maastoajoneuvoja. Operaatio on sujunut pääosin erittäin mallikkaasti ja verettömästi, koska joukoilla on ollut selkeästi rajoitetut tavoitteet, korkea koulutustaso, ja >. rykmentin ohella yksi Venäjän kokeneimmista ja parhaiten varustelluista erikoistoimintayhtymistä. 10.–11.3. Tällä hetkellä on kuitenkin käytännössä täysin varmaa, että Krimin niemimaan avainkohteet otti haltuunsa Venäjän federaation sotilastiedustelun (GRU) operatiivisessa komennossa olevat erikoistoimintaosastot. Kansanäänestys Venäjään liittymisestä. Ilmassa oli ironiaa, kun eräs ensimmäisistä varmoista tunnistuksista voitiin tehdä Venäjän suurimman päivälehden Komsomolskaja Pravdan välittämistä kuvista. 17.3. Molempien osastoja – kuten erikoistoimintajoukkojen pataljoonia Venäjällä kutsutaan – on käytetty viime vuosikymmeninä operaatioihin Dagestanissa, Tšetšeniassa ja Etelä-Ossetiassa. erikoistoimintaprikaatin panssaroituja maastoajoneuvoja. Parlamentin pyyntö Venäjän federaatioon liittymisestä. Krimin tasavallan tunnustaminen Venäjän presidentin asetuksella. erikoistoimintaprikaatin viimesyksyisessä toimintanäytöksessä Donin Rostovissa. Parlamentin itsenäisyysjulistus ja päätös Krimin asevoimien perustamisesta. 18.3
maaliskuuta Krimillä Venäjän asevoimien uusin malli 1PN93-2 AK-74 -pimeätähtäimestä. Meillä Suomessa on totuttu siihen, että parlamenttirakennukseen ei ole soveliasta mennä edes vierailemaan naamioituneena, kenttäpuvussa eikä varsinkaan aseistettuna. Venäjän erikoistoimintajoukkojen Smerš AK/VOGtaisteluliivi. Paasikiven lausahdus tosiasioiden tunnustamisesta kaiken viisauden alkuna pätee varmasti yhä edelleen, ja aivan erityisesti suhteessa Venäjään. Ulkopoliittinen vierailu Aamuyön tunteina ensimmäisten avainkohteiden haltuunottoa siviilivarusteissa lukuun ottamatta Venäjän joukot eivät ole nähneet kovinkaan suurta vaivaa kansallisuutensa salaamiseksi. Kirjoittaja harrastaa venäjän kieltä, kulttuuria ja kaalihakkureita. Harhatiedon levittäminen on toki myös yksi venäläisen operatiivisen ja taktisen harhauttamisen (maskirovka) muodoista. Yhtymäkohtia eräisiin 1930-luvun tapahtumiin ei siis tarvitse etsiä suurennuslasilla. H S / KO PO N EN ”Tuntemattomat asemiehet” 1. Venäjän federaation maahanlaskujoukkojen (VDV) uusi 6B28hyppykypärä. Venäjän kansallisliput eivät ehkä liehu ajoneuvoissa, mutta Venäjän asevoimien uudessa ja hyvin erottuvassa kuosissa toimivien joukkojen osittaista naamioitumista voidaan pitää lähinnä kansainvälisoikeudellisena ja diplomaattisena pelinä. Suurvallan tavoin toimivan Venäjän johdossa näitä käyttäytymissääntöjä tulkitaan selvästi hieman vapaammin, vaikka Venäjällä muuten toki edelleen teititellään jopa vanhoja tuttavia. 10 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 U K R AI NAN K R I I S I Krimin alueen väestöstä riittävän suuri osa suhtautuu hyökkääjään myötämielisesti. Venäjän asevoimien uusi modulaarinen 6Š112-taisteluliivi.. Valitun toimintatavan ansiosta Venäjän asevoimat on voitu aina näytelmän väliajoiksi vetää takaisin sen omiin tukikohtiin ja jatkaa sotilaallisen intervention muodollista kiistämistä koko operation ajan. Venäjän asevoimien erikoistoimintajoukkojen suosima 7,62 AKMS-rynnäkkökivääri. Presidentti J.K
erikoistoimintaprikaati (22 ??. 11 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 KRIMIN NIEMIMAAN operaatiossa oletettavasti osiltaan toiminut Venäjän federaation 22. Suunta kuitenkin muuttui. sodassa kunnostautuneelle prikaatille myönnettiin jo kaartin arvonimi, mikä oli ensimmäinen kerta sitten toisen maailmansodan päättymisen. OPERAATIOIDEN aikana erikoistoimintaprikaatit ja niiden osastot pyrkivät toimimaan peitellysti. TŠETŠENIAN 1. erikoistoimintaprikaati esitti olevansa Kandaharissa esikuntaansa pitävä 2. Esimerkiksi Neuvostoliiton Afganistanissa käymän sodan aikana 22. Neuvostoliiton hajottua lopullisesti vuonna 1991 yhtymä siirrettiin edelleen sen nykyiselle toiminta-alueelle Venäjän asevoimien Pohjois-Kaukasian sotilaspiiriin, jossa se on sittemmin osallistunut kaikkiin alueen lukuisista konflikteista. sota 1994–1996 • Dagestan 1998–99 • Tšetšenian 2. 2 OMSBr). Vuoden 2001 huhtikuussa Tšetšenian 2. – 22 OBr SpN) perustettiin 1970-luvulla. INTERVENTION päätyttyä prikaati siirrettiin Azerbaidžanin neuvostotasavaltaan, jossa se joutui osalliseksi moniin Neuvostoliiton hajoamista edeltäneisiin levottomuuksiin muun muassa Vuoristo-Karabahissa. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati ( 2 ????. milkavkaz.net desantura.ru ”…prikaatille myönnettiin kaartin arvonimi, mikä oli ensimmäinen kerta sitten toisen maailmansodan päättymisen.” TEK S TI: ARTO PULKKI Kaukasian tiikerit 22. Neuvostoliiton Afganistanissa 1979–1989 käymän sodan aikana sen eri osastot (pataljoonat) operoivat viisi vuotta eteläisen Afganistanin alueella. SODASSA yhtymä oli koko Venäjän asevoimien tavoin pahasti rampautunut ja kärsi siellä myös merkittäviä tappioita. ??. 2006. sota 1999–2001 • Etelä-Ossetian sota 2008 • Krim 2014. Arktika 4D, Koroljov. SPETSNAZ GRU v Afganistane. Lähteet: Suholesski, A.V. erillinen kaartin erikoistoimintaprikaati Tunnetut operaatiot: • Afganistanin sota 1984–1988 • Vuoristo-Karabah, Pohjois-Ossetia 1989–1992 • Tšetšenian 1
12 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 U K R AI NAN K R I I S I Kriisinhallintaa Krimillä Kremlin tapaan TEK S TI: ARTO PULKKI IL YA VA RL A M O V Krim ei ole Venäjälle pelkästään strateginen kysymys. Aasian ja Euroopan välissä sijaitseva niemimaa oli lähes 200 vuotta enemmän tai vähemmän autonominen osa Venäjää, ja Sevastopolin kaupungilla on merkittävä rooli Venäjän sotahistoriassa. Krimillä vierailee myös joka vuosi 2–4 miljoonaa venäläistä turistia – saman verran kuin Suomessa.
SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 13 M erkittävä osa krimiläisistä pitää itseään etnisesti venäläisinä, mutta vain osa heistä on aiemmin ollut avoimen separatistisia. Honour the charge they made! IL YA VA RL A M O V IL YA VA RL A M O V. Siis sen konferenssin, jossa de facto sovittiin toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan rajaviivoista ja YK:n toiminnasta vain kolmen silloisen suurvallan kesken. Tätä kirjoittaessa (maaliskuussa 2014) Venäjän operaatiosuunnitelmat koko Ukrainan osalta ovat vielä auki. Balaklavoilla naamansa suojanneiden joukkojen toimintaa tuskin tullaan myöhemmin ylistämään ihan samalla tavalla kuin englantilaisen ratsuväen 160 vuotta aikaisemmin Sevastopolin edustalla liput liehuen tekemää rynnäkköä, josta kertovan Alfred Tennysonin kuuluisan runon The Charge of the Light Brigade viimeinen säe kuuluu: When can their glory fade. Venäläisen operaatiotaidon omilla käsitteillä Krimin autonomiseen tasavaltaan suunnattiin nyt helmi-maaliskuun vaihteessa joko rauhanaikaiseen aseelliseen konfliktiin liittyvä rauhanturvaoperaatio tai paikallisen sodan uhkaan liittyvä erikoisoperaatio. 2) Varmistaa sellaiset hallinnolliset avainkohteet, jotka mahdollistavat Venäjälle tarkoituksenmukaisten päätösten tekemisen. Väliaika Operaation seuraavassa vaiheessa Venäjän on varmistettava vahvat yhteydet Krimille. Ulkopoliittinen hinta voi kuitenkin osoittautua liian kovaksi. Käytännön tasolla operaatio oli kahden edellä mainitun operaatiotyypin yhdistelmä, ja sen lopputulemana oli alueen liittäminen Venäjään. Puna-armeija rakensi aiemman sillan vuonna 1944 – Saksan eteläisen armeijaryhmän jälkeensä jättämistä tarvikkeista – mutta se tuhoutui jo muutamia päiviä niemimaalla helmikuussa 1945 pidetyn Jaltan konferenssin jälkeen. Krimin operaatio on ollut samalla myös hyvä tilaisuus esitellä maailmalle Venäjän asevoimien taktisen tason yksiköiden uusittua sotavarustusta ja koulutustasoa sekä sen jatkuvan valmiuden joukkojen kykyä nopeisiin kriisinhallintatehtäviin. 3) Turvata Krimin etnisten venäläisten asema mahdollisissa niemimaan sisäisissä väkivaltaisuuksissa. Joukkojen siirrot Pohjois-Kaukasian keskiosissa kertovat kuitenkin sotilaallisesta valmistautumisesta, eikä sotiminen ”fasisteja ja banderalalaisia” vastaan olisi Venäjälle mikään sisäpoliittinen mahdottomuus. Tärkeimpiä käytännön kysymyksiä onkin uuden rautatieja ajoneuvosillan pikainen rakentaminen Kertšinsalmen yli. Operaation 1. O the wild charge they made! All the world wonder’d. Molemmat ovat Venäjän federaation maahanlaskuja erikoistoimintajoukkojen leipälajeja. vaiheen todennäköiset sotilaalliset tavoitteet olivat: 1) Varmistaa sellaiset sotilaalliset avainkohteet, jotka tarvittaessa mahdollistavat päävoimien maahanlaskun, maihinnousun tai ylimenon (Kertšinsalmi). Venäjän suorittaman operaation poliittiset tavoitteet epäilemättä kytkeytyvätkin vähintään yhtä paljon Venäjän ulkosuhteisiin ja sisäpolitiikkaan kuin itse Krimin niemimaalle. Sotilaallisesta näkökulmasta Venäjän operaatio Krimillä on tähän mennessä ollut menestys ja sen toteutus kiitettävää luokkaa
TEK S TI: ARTO PULKKI RIKOS KRIMILLÄ Venäjän. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin, sanoo vanha suomalainen sananlasku. Muiden tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät kuitenkaan vapauta Venäjää sen omasta vastuusta. Mutta seuraako rikosta rangaistus vai onko laki voittajan saneltavissa. 14 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 U K R AI NAN K R I I S I Länsimaat Yhdysvaltojen johdolla ovat syyttäneet Venäjää kansainvälisen oikeuden rikkomisesta Krimillä
Yhdysvallat on myös jättäytynyt suoraan monien sellaisten valtiosopimusten ulkopuolelle, jotka rajoittaisivat sen omien asevoimien tai tiedustelupalvelujen joukkojen toimintavapautta ulkomailla. Krimin niemimaalla helmikuussa 1945 pidetyssä Jaltan konferenssissa sovittu turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenvaltioiden veto-oikeus onkin taannut Isolle-Britannialle, Ranskalle, Kiinalle, Yhdysvalloille, Venäjälle sekä niiden liittolaisille muita vapaammat kädet aseellisen voiman käyttöön osana maiden ulkosuhteita. Käytännössä kansainvälinen laki ei kuitenkaan ole kaikille sama. ”inadimplenti non est adimplendum”. Might is right Washingtonin Kremliin nyt kohdistama kansainvälisoikeudellinen arvostelu on täysin perusteltua, mutta osoittaa samalla kohtuullista kaksinaismoralismia ja instrumentalismia. Esimerkiksi – hyväksi ja huonoksi – käy YK, joka voi todeta jonkin teon peruskirjansa vastaiseksi vain turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla, eikä yleiskokouksen päätöksellä. Moderni kansainvälinen oikeus on kehittynyt pitkälti merioikeudesta. Oikeustieteen professorina aiemmin toiminut presidentti Barack Obama tietää hyvin myös oman maansa rikkovan useita kansainvälisen oikeuden keskeisiä yleissopimuksia. Tämä koskee erityisesti aseellisen voiman käyttöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Yksityisoikeudellisessa sopimussuhteissa usein sovellettavaa velvoitteiden vastavuoroisuuden periaatetta (inadimplenti non est adimplendum) ei kuitenkaan voida soveltaa monenkeskisiin valtiosopimuksiin eikä kansainväliseen tapaoikeuteen, tai muuten koko > n Ivan Aivazovskin maalaus: Mustanmeren laivasto Feodosian lahdella juuri ennen Krimin sotaa. Tämä kansainvälisen oikeuden normi on sittemmin kirjattu niin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan (1945) kuin Euroopan turvallisuusja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjaan, Helsingin sopimukseen (1975). 15 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 A seellisen voiman käyttöä toisen valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan, tai sellaisella uhkaamista, on pidetty kansainvälisen tapaoikeuden vastaisena toisesta maailmansodasta lähtien. Maa on esimerkiksi ilmoittanut, että se ei aio ratifioida Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) perustamissopimusta, eli Rooman perussääntöä (1998)
Kansainvälistä rikostuomioistuinta pidetään tärkeänä osana kansainvälisen oikeuden kehittymistä juuri siksi, että sillä on YK:n turvallisuusneuvostosta riippumaton ja rinnakkainen toimivalta. Venäjä myös esti veto-oikeudellaan Kosovon yksipuolista itsenäisyysjulistusta edeltänyttä Ahtisaaren suunnitelmaa saamasta YK:n hyväksyntää. artiklassa määriteltävä toimivalta käsittää myös aseellisen voiman käytön, mutta tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään hyökkäysrikoksia vasta aikaisintaan vuonna 2017, ja silloinkin vain, jos näiden rikosten määritelmän sisältämä sopimuslaajennus ratifioidaan riittävän monessa sopimusvaltiossa ja sopimusvaltioiden yleiskokous näin vielä erikseen päättää. Kaikki YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet haluaisivat, luonnollisesti, säilyttää turvallisuusneuvoston ensisijaisen ”Kansainvälinen oikeus toimii hyvin silloin, kun kaikki osapuolet ovat sitoutuneet kiistan rauhanomaiseen ratkaisuun.”. ICC:n toimivalta kattaa sellaiset vakavat ihmisoikeusja sotarikokset, joihin epäillään syyllistyneen jonkin sopimusvaltion kansalaisen tai jotka ovat tapahtuneet jonkin sopimusvaltion alueella. Kosovon julistauduttua itsenäiseksi vuoden 2008 keväällä presidentti Vladimir Putin piti tapahtumaa kansainvälisen tapaoikeuden, YK:n peruskirjan ja Helsingin sopimuksen vastaisena. Kaikki EU-maat ovatkin ratifioineet Rooman perussäännön, joka tuli Suomessa kansallisesti voimaan 1.7.2002 (SopS 56/2002). Muiden maiden sopimusrikkomukset ja tekemättä jättämiset eivät siten anna Venäjälle mitään oikeutta rikkoa sen omia kansainvälisiä velvoitteita. Venäjä on myös osoittanut oman instrumentalistisen asenteensa kansainväliseen oikeuteen. 16 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 U K R AI NAN K R I I S I IL YA VA RL A M O V IL YA VA RL A M O V järjestelmä lakkaisi toimimasta. Myös Suomen rikoslakia on sittemmin muutettu vastaamaan Rooman perussäännön normistoa. …rangaistus. Rooman perussäännön 5. Nyt Venäjä kuitenkin vetoaa tähän samaan tapahtumaan tärkeänä ennakkotapauksena, vaikka tapauksien tosiasialliset ja oikeudelliset yhtäläisyydet ovat hyvin pintapuolisia. Edellä mainitun sopimuslaajennuksen neuvottelut olivat erittäin hankalat ja kestivät yli vuosikymmenen
Kun luet tätä sivua, saattavat venäläiset olla jo syvemmällä Ukrainassa. ICJ, tai oikeastaan sen edeltäjä PCIJ, perustettiin vuonna 1922 pitkälti Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisemisen seurauksena ja tapauksen yhteydessä syntyneiden kansainvälisen oikeuden tulkintojen perusteella. Ratifioinnin puuttuminen estää kuitenkin tehokkaasti Krimin tapahtumien tutkimisen ICC:ssä miltään osin edes myöhemmin, sillä rikostuomioistuimen ajallinen toimivalta ei ole taannehtivaa. Kevyet kirjasimet Venäjä ja Ukraina eivät ole ratifioineet Rooman perussääntöä, mutta molemmat ovat kuitenkin sen allekirjoittajamaita, mikä jo sellaisenaan asettaa niille tiettyjä velvoitteita valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (1969) perusteella. Seuraa Suomen Sotilaan nettisivuja osoitteessa www.suomensotilas.fi ja osallistu keskusteluun Facebookissa. Anschluss. Lännen on yhdistettävä rivinsä nyt tai heräämme pian kasakan nauruun. Tämä lehti meni painoon huhtikuun ensi päivinä. Vai onko kuitenkin niin, että joukkojen hyökkäysryhmitys, suuret sotaharjoitukset ja ydinasejoukkojen manööverit ovatkin se Putinin suurin bluffi, joka saa lännen peloissaan unohtamaan Krimin Anschlussin ja keskustelemaan Putinin kanssa siitä, mitä kaikkia myönnytyksiä lännen on tehtävä, että Venäjä lupaa olla kiltisti. Tänä keväänä Venäjä liitti osan Ukrainaa itseensä. Venäjä sekaantuu Ukrainan sisäisiin asioihin ja vaatii kuin Hitler konsanaan länttä keskustelemaan kanssaan uhrinsa kohtalosta, kuulematta uhria itseään. Kansainvälinen oikeus toimii hyvin silloin, kun kaikki osapuolet ovat sitoutuneet kiistan rauhanomaiseen ratkaisuun. Suomen Sotilas Facebookissa IL YA VA RL A M O V IL YA VA RL A M O V H itler marssi Prahaan 75 vuotta sitten. Venäjän toimet Krimillä ovat kuitenkin jälleen osoittaneet, miten kansainvälisen oikeuden tarjoama suoja ei ole sotilaallisten konfliktien akuuteissa vaiheissa juuri minkään arvoinen, varsinkin jos vastapuoli nojaa argumenttinsa jatkuvalla syötöllä indeksiin 6P41 (7,62 KK PKP). Asian vireille tulo ICJ:ssä vaatisi kuitenkin molempien osapuolten suostumuksen, tai YK:n turvallisuusneuvoston päätöksen, joten käytännössä tämä mahdollisuus on hyvin pieni. Krimin asema voisi teoriassa vielä tulla käsiteltäväksi YK:n osana toimivassa Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ), joka on tarkoitettu valtioiden välisten riitakysymysten rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Valtionpäämiesten syyttämisen on katsottu vaativan aivan erityisen vakavia perusteita, käytännössä osallisuutta kansanmurhaan, ja siksi näin on tehty toisen maailmansodan jälkeen vain YK:n turvallisuusneuvoston asettamissa Ruandaja Jugoslaviarikostuomioistuimissa. Venäjällä on todettu tänä keväänä myös, että Suomen itsenäisyyden tunnustaminen vuonna 1917 oli virhe. Lupauksensa konkurssin partaalla oleva ydinasemahti tulee syömään heti, kun länsi on unohtanut tapahtuneen. Nyt Putin ei suostu edes keskustelemaan miehittämästään Krimistä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 17 MA AILMANKUVA roolin laittomien hyökkäystoimien toteamisessa ja ennen kaikkea toteamatta jättämisessä. ICC:n toimivallan laajentumisen on myös katsottu murtavan keskeistä kansainvälisen tapaoikeuden normia, eli valtionpäämiesten immuniteettia virkatehtävissään
Vuonna 1965 eräs eversti äkkäsi tilaisuutensa tulleen ja teki vallankaappauksen. Hänen hallintonsa kesti 10 vuotta. Operaation tavoitteena on suojella siviiliväestöä, tukea humanitaarisen avun perillepääsyä sekä vakiinnuttaa olosuhteita. NYKYINEN KONFLIKTI käynnistyi loppuvuodesta 2012, jolloin kolme presidentti Bozizéa vastustavaa kapinallisryhmittymää liittyi yhteen perustaen Séléka-nimisen kapinallisyhteenliittymän. Vuonna 2003 seuraava kenraali, François Bozizé, yritti ensin vallankaappausta, mutta voittikin perinteiset vaalit kaksi vuotta myöhemmin. Voittajaksi julistettiin siviili Ange-Félix Patassé. Suomi on aiemman linjauksen mukaisesti lähettänyt EUFOR RCA -operaation esikuntaan neljä esikuntaupseeria. Keski-Afrikan tasavallassa (CAR) on arviolta viisi miljoonaa asukasta, joista 80 % on kristittyjä ja 15 % muslimeja. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaan Suomi valmistautuu lähettämään operaatioon enintään 30 sotilasta kuuden kuukauden määräajaksi. Sotilaiden on tarkoitus lähteä matkaan huhtikuussa. MUTTA MISTÄ Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaoperaatiossa on kyse. Kapinallisryhmien yhteisenä nimittäjänä on, että ne kuuluvat pääosin maan muslimivähemmistöön. Maa itsenäistyi vuonna 1960 Ranskan siirtomaavallasta, mutta vallankaappaukset ja kapinat ovat seuranneet toisiaan. Tuolloin valtaan astunut kenraali André Kolingba pysyi maan johdossa aina vuoteen 1993, jolloin hän suostui pitämään vaalit, jotka kuitenkin hävisi. Hän nimesi itsensä ensin presidentiksi, sitten elinikäiseksi presidentiksi ja lopulta keisariksi. JY VÄLL Ä 18 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 Suomalaissotilaat Keski-Afrikkaan H elmikuussa (26.2.2014) tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät Suomen osallistumista EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa (EUFOR RCA). Sen tehtävänä on myös tukea Afrikan unionin käynnistämän operaation täyden toimintakyvyn saavuttamista. Puolustusministeri Carl Haglund ilmoitti jo 21.2.2014 Suomen lähettävän Keski-Afrikkaan noin 20 erikoissotilasta, jotka ovat pääosin miinanraivaukseen ja räjähteiden hallintaan erikoistuneita sotilaita, siviili-sotilas-yhteistyön koordinaatioryhmä (CIMIC) sekä ensiapuun ja lääkintään keskittyviä sotilaita. Vallan Bokassalta kaappasi entinen siirtomaaisäntä Ranska itse, mutta maan johtoon nostettu uusi valtionpäämies kesti vain kaksi vuotta – seuraavaan vallankaappaukseen asti. Séléka tarkoittaa paikallisella sango-kielellä ko. Hän oli Jean-Bedel Bokassa, joka pysyi vallassa seuraavaan vallankaappaukseen eli vuoteen 1979 saakka
KESKI-AFRIKAN tasavallan pääosin kristitty väestö suhtautui pelonsekaisin tuntein muslimipresidentin valtaannousuun. Nimi tarkoittaa paikalliskielellä ”viidakkoveistä vastaan”. RANSKASSA sotilaalliseen interventioon on suhtauduttu ristiriitaisesti. Kapinallisten mukaan vuodesta 2003 maata hallinnut presidentti Bozizé syrjii maan muslimiosia eikä kunnioita vuonna 2007 solmittua rauhansopimusta kapinallisryhmä UFDR:n kanssa. Myös Afrikan unioni ja Ranska tuomitsivat vallankaappauksen. Ranskalaisjoukot ottivat nopeasti hallintaansa pääkaupunki Banguin ja ryhtyivät riisumaan aseista kaupungissa olevia Sélékaja Anti-balaka-puolisotilaallisia ryhmittymiä tai muuten vain aseistettuja EU FO R TC H A D /R C A siviilejä. Bozizén ja Séléka-kapinallisten sotimista yritettiin sovitella rauhansopimuksin, mutta ne kaatuivat heti alkuunsa. Nämä osin edelleen syrjäytettyä presidentti Bozizéa kannattavat kodinturvajoukot (joiden on väitetty saaneen aseita entiseltä presidentiltä) syyllistyivät kostoiskuihin muslimeja vastaan. > FR EN C H D EF EN SE M IN IS TR Y. SÉLÉKA-KAPINALLISET valtasivat Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungin Banguin 24.3.2013 ja nostivat maan johtoon ensimmäistä kertaa muslimin, kapinallisten johtajan Michel Djotodian. Maanpakoon aluksi Kameruniin ja myöhemmin Beniniin ajettu Bozizé ei tunnustanut tappiotaan. Kapinalliset siirtyivät maaseudulle, jossa nämä syyllistyivät Human Rights Watchin mukaan joukkomurhiin. Lopulta kapinalliset saivat niin paljon valtaa, että Bozizén oli taivuttava yhteishallitukseen. KESKI-AFRIKAN tasavallan konfliktin luisuminen täysimittaiseen sisällissotaan ja mahdolliseen muslimiväestön kansanmurhaan sai Ranskan puuttumaan sotilaallisesti tilanteeseen joulukuussa 2013 (alkaen 5.12.2013). Operaation riskit konkretisoituivat 10.12.2013, kun ranskalaislaskuvarjojääkärien partio joutui lähellä kaupungin lentokenttää väijytykseen. Väestön ja kapinallisten suhteet tulehtuivat välittömästi. Tämä ei kuitenkaan lopulta riittänyt kapinallisille. Syyskuussa Djotodia ilmoitti Sélékaliikkeen hajottamisesta. 19 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 alitiota. Samanaikaisesti kristityt alkoivat perustaa omia kodinturvajoukkojaan, jotka saivat nimekseen ”Anti-balaka”. Laskuvarjojääkärit Nicolas Vokaer ja Antoine Le Quinio saivat surmansa tuntemattomien asemiesten väijytyksessä. Pian iskut laajenivat yleiseksi muslimien vainoksi
Tätä oli edeltänyt kaikkiaan 24 ohjuskoetta. Konfliktin rauhoittamisessa Suomen panos on lähes mitätön. Kumpikin maa on kritisoinut Pohjois-Korean ohjuskokeita, joista yksi toteutettiin lähellä lentänyttä kiinalaista matkustajalentokonetta. Pjongjangin motiivina pidetään halua osoittaa mieltä Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen yhteisiä sotaharjoituksia vastaan. Pohjois-Korea testasi ohjuksiaan P ohjois-Korea ampui 46 lyhyen kantaman ohjusta 22.–23.3.2014. 20 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 JY VÄLL Ä Presidentti Hollande lupasi vierailullaan Banguissa 11.12.2013 Ranskan sotilaallisen väliintulon olevan lyhytikäinen ja kiirehti vaaleja maahan. Vaikka jotkin Euroopan maat ovat kertoneet osallistumisestaan, lopputulos on jäänyt heikoksi.” EU teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan se lähettää Keski-Afrikkaan 800–1 000 rauhanturvaajaa. Ranskan ulkoministerin ja puolustusministerin yhteisen lausunnon mukaan ”EU:n ei pitäisi väistää velvollisuuksiaan, kun on kyse kansainvälisestä turvallisuudesta. EDUSKUNNAN ulkoasiainvaliokunta puolsi 19.3.2014 Suomen osallistumista EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa humanitäärisistä ja turvallisuuspoliittisista syistä. Perusteltu kysymys kuuluu, onko 20-30 rauhanturvaajan lähettäminen Keski-Afrikan tasavaltaan vain ele, jolla symbolisesti osoitetaan solidaarisuutta Ranskalle. Osin tämän vuoksi Ranska on lobannut voimakkaasti muita EU-maita mukaan Keski-Afrikan tasavallan vakauttamisoperaatioon ja varoittanut koko tehtävän olevan vaakalaudalla, mikäli maahan ei saada tarpeeksi rauhanturvaajia. Käytetyt ohjukset olivat vanhoja Neuvostoliiton perua olevia Frog-ohjuksia. YK:n päätösten mukaan Pohjois-Korealta on kielletty ballistinen ohjusteknologia.. Suomen panos ei juuri paikkaa Ranskan peräänkuuluttamaa rauhanturvaajavajetta. Maassa on jo liki 8 000 Ranskan ja Afrikan unionin sotilasta. Lisäksi valiokunta edellytti selvitystä jokaisen kriisinhallintaoperaation päätyttyä, kuinka asetetut tavoitteet ja kriisiin vaikuttaminen on toteutunut. Maa on toistuvasti pullistellut Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen vuotuisten sotaharjoitusten aikana. Valiokunta kuitenkin peräänkuulutti kokonaisvaltaista suunnittelua ja valmistelua ja edellytti, että vastaisuudessa eduskunnalle toimitettavista selvityksistä ja selonteoista käy ilmi, millä tavalla kokonaisvaltaista kriisinhallinnan lähestymistapaa on noudatettu operaatioiden suunnittelussa niin EU:ssa kuin kansallisesti. Osallistumisen kustannusarvio on noin 10 miljoonaa euroa kuuden kuukauden ajalta. Yhdysvallat on vaatinut YK:n turvallisuusneuvostoa soveltuviin toimenpiteisiin Pohjois-Korean ohjuskokeita vastaan
Kapinoidaanko vain rahan takia. Serena-hotelli on ollut toistuvasti Taliban-kapinallisten iskujen kohteena. Talibanit kiistivät syyllistyneensä murhaan, mutta näin se tekee usein epäillessään iskunsa aiheuttavan negatiivisia otsikoita. Itsemurhaiskussa ja sitä seuranneessa tuliylläkössä niin ikään Wazir Akhbar Khanin kaupunginosassa sijaitsevassa libanonilaisravintolassa Taverna du Libanissa kuoli 21 ihmistä, joukossa 13 ulkomaalaista. Epävarmuutta ovat ruokkineet myös alkuvuonna tehdyt näyttävät terroristi-iskut Kabulissa. Muuna perusteena voidaan pitää sitä, mitä kapinalliset haluavat: oman valtion vaiko vain osan siitä. Vain reilu viikko ennen Serena-hotelliin tehtyä iskua ruotsalainen lehtimies Nils Horner murhattiin 11.3.2014 Kabulin keskustassa Wazir Akhbar Khanin kaupunginosassa vilkkaan liikenneympyrän läheisyydessä. Tietyt laatukriteerit vaikuttavat myös siihen, mikä on sota. Alueella sijaitsee useita suurlähetystöjä. Tutkijat huomauttavatkin, ettei ole mitään yleistä ratkaisumallia, vaan erilaiset sodat, varsinkin sisällissodat, vaativat sangen erilaisia ratkaisuja. Tavoitteena on mitä ilmeisimmin ollut ihmisten pelottelu passiivisiksi ja äänestämiskynnyksen nostaminen. 332 sisällissodasta 174 oli taistelua valtion hallitsemisesta. Joillekin riittää 25, toiset katsovat, että uhreja on oltava vähintään 1 000. 18.1.2014 talibanit syyllistyivät tämän vuoden toistaiseksi verisimpään iskuun Kabulissa. Niistä 332 on valtioiden sisäisiä, 63 valtioiden välisiä, 21 valtioiden ulkopuolisia (extrastate), joihin luetaan muun muassa siirtomaaherruutta vastaan käydyt vapaustaistelut. Listoilla on myös lukuisia sisäisiä kahinoita, joita ei haluta nähdä sotana. Hotelli on länsimaalaisten ja länsimaistuneiden afgaanien suosiossa ja toimii myös kokouspaikkana. Afganistanilainen kansanedustaja Habib Afghan oli haavoittuneiden joukossa. Maaliskuun 21. Iskussa menehtyi myös AFP:n lehtimies Sardar Ahmed, hänen vaimonsa ja heidän kaksi lastaan. Eikö sota ole sotaa yksinkertaisesti siitä syystä, ettei kukaan laske kuolleita. KABULIIN keskittyneen terrorikampanjan rinnalla talibanit tekivät maaliskuun aikana useita iskuja myös maakunnissa. Neljä teiniikäistä terroristia oli piilottanut pistoolit sukkiinsa. Toistuvilla iskuilla Taliban-liike haluaa osoittaa Kabulin olevan vaarallinen länsimaalaisille ja siten horjuttaa länsimaiden jo valmiiksi heikkoa luottamusta presidentti Karzain hallintoa kohtaan. Mielipiteet vaihtelevat suuresti. Joskus kyse on molemmista. ISKUN SEURAUKSENA YK ilmoitti vähentävänsä vaalitarkkailijoiden määrää Afganistanissa turvallisuussyihin vedoten. Montako uhria sitten tarvitaan konfliktin määrittelemiseksi sodaksi. Terroristit saivat surmansa afgaanierikoisjoukkojen turvallisuusoperaatiossa. Taliban-liike ilmoittikin iskun kohteena olleen ulkomaalaiset. Surmansa saaneiden ulkomaalaisten joukossa oli kaksi amerikkalaista, kaksi brittiä sekä tanskalainen. päivänä yhdeksän ihmistä sai surmansa erittäin vahvasti suojattuun Serena-hotelliin tehdyssä iskussa. Onko heillä mahdollisuuksia voittaa. Myös IMF:n maajohtaja Wabel Abdallah sai surmansa. Vaalit järjestetään suuren epävarmuuden keskellä, kun länsimaat valmistautuvat vetäytymään Afganistanista tämän vuoden aikana. Onko kapinallisilla poliittista tukea. > Afganistan suuntaa kohti vaaleja lisääntyvien terroristi-iskujen varjossa. Iskut toteutettiin erityisesti maan pohjoisosissa, joissa äänet todennäköisesti menisivät Taliban-liikkeen vastustajille. Glonass ei saanut lupaa valvonta-antenneilleen Yhdysvalloissa Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltain satelliittipaikannusjärjestelmät kil> A fganistanissa järjestetään presidentinvaalit 5.4.2014. Heidän listoillaan on kaikkiaan 416 erilaista aseellista yhteenottoa. 158 sotaa taas käytiin tietyn alueen hallinnasta. Useimmissa tapauksissa tilanne on varsin sotkuinen. Surmansa saaneiden joukossa oli neljä ulkomaalaista, joukossa Uuden-Seelannin ja Kanadan kansalainen. Norjalainen Peace Research Institute Oslosta ja ruotsalainen Uppsalan yliopisto ovat vuodesta 1946 lähtien rekisteröineet erilaisia konflikteja ja aseellisia yhteenottoja selvitellessään millaisia tapahtumia voidaan kutsua sodiksi. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 21 KOONNUT: JAAKKO BERGQVIST Mikä oikeastaan on sotaa
Kiellolla oli selvät puolustuspoliittiset perusteet, sillä antenniasemien avulla Venäjä olisi voinut merkittävästi lisätä satelliittiohjattujen aseidensa tarkkuutta sekä ELINT-tiedustelua. Tämä luonnollisesti suosi ja suosii edelleen ei-pataaniehdokkaita, joiden äänestäjäkunta asuu hieman vakaammassa Pohjois-Afganistanissa. Vuonna 2009 Karzain voitto erittäin vilpillisissä vaaleissa oli johtaa aseelliseen selkkaukseen Karzain ja Abdullah Abdullahin kannattajien välillä. Tadzikkien voimamiehen, varapresidentti ”marsalkka” Mohammed Fahimin kuolema on horjuttanut Hamid Karzain suunnitelmia nostaa väistyvän presidentin liittolainen ja entinen ulkoministeri (ja Afganistanin entisen kuningassuvun jälkeläinen) Zalmai Rassoul presidentiksi. Avoimien ja reilujen vaalien läpivienti sekä vallan siirtyminen presidentti Karzailta on Afganistanin tulevaisuuden kannalta kriittistä. 22 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 JY VÄLL Ä pailevat tiiviisti keskenään kansainvälisestä johtoasemasta, sillä satelliittipaikannuksen merkitys on koko ajan kasvanut sotilaallisissa hyökkäysja puolustusjärjestelmissä. Etelä-Kiinan merellä varustaudutaan Kiinan asevoimien, erityisesti laivaston ja ilmavoimien, nopea kasMyös suomalaisten toiminta-alueella olleessa Faryabin läänin pääkaupungissa Maimanassa tehtiin tuhoisa itsemurhaisku 18.3.2014. Vaalien ilmapiiriä latistaa kuitenkin väkivallan lisäksi ehdokasasettelu. Valitettavasti syyt vuoden 2009 vaalivilpille ovat edelleen läsnä: Karzai pelkää talibanien väkivallan pitävän pataaniäänestäjät pois vaaliuurnilta. Ehdotus herätti heti epäilyjä, sillä antenniasemat nähtiin tehokkaina vakoilupisteinä Pohjois-Amerikan mantereella. Vaaleja edeltävä väkivalta on näin vahingoittanut jo nyt vaalien uskottavaa läpivientiä ja lopputuloksen laillisuutta. Pataanien äänistä kamppailevat Zalmai Rassoulin lisäksi pataanitaustainen radikaali-islamisti Abdul Rasul Sayyaf, sotapäällikkö Gul Agha Sherzai sekä erityisesti nuorien ja joidenkin länsimaalaisten suosiossa oleva teknokraatti, maan entinen kehitysministeri Ashraf Ghani. Amerikkalaisten GPS-järjestelmä on yleisin nykyisin käytössä oleva järjestelmä, ja sen johtoasema on kiistaton – ainakin toistaiseksi. Venäläiset rakentavat parhaillaan omasta Glonass-verkostaan maailmanlaajuista, ja sen kehittäminen on erityisasemassa presidentti Putinin varustautumisohjelmassa. LÄNSIMAIDEN paniikinomainen vetäytyminen Afganistanista, YK:n roolin merkittävä pienentyminen vaalien läpiviennissä, kansainvälisten vaalitarkkailijoiden puute ja kansainvälisen yhteisön kiinnostuksen lopahtaminen luovat otollisen ilmapiirin epärehellisille vaaleille. YHDENTOISTA presidenttiehdokkaan joukossa on useita entisiä sotapäälliköitä, joiden voittoa ei ainakaan länsimaissa toivota. Mikään ryhmittymä ei ottanut vastuuta iskusta, mutta talibanien lisäksi Uzbekistanin islamilainen liike (IMU) toimii alueella. VAALIEN rehellisyyden suurimpana uhkana on, että Karzain hallinnon nimittämä ja ohjaama vaalikomissio syyllistyy mittavaan ääntenlaskennan peukalointiin. Siviilipuolella satelliittipaikannuksessa liikkuva rahamäärä on myös kasvanut huimasti. Vajaat kolme vuotta sitten hän esitti amerikkalaisviranomaisille, että nämä sallisivat Glonassin rakentaa Yhdysvaltain alueelle kuusi tai seitsemän katettua antenniasemaa, joilla varmistettaisiin Glonassin luotettavuutta ja tarkkuutta. Niiden käyttö on nopeasti laajentunut myös siviilipuolella, jossa tarvitaan yhä runsaammin supertarkkoja aikamäärityksiä. Massiivisen vaalivilpin tapahtuessa hävinneet ehdokkaat saattavat tällä kertaa nousta Kabulin valtaa vastaan.. AFGANISTANIN vaalikomissio on sulkenut 396 vaalitoimistoa 15 läänissä turvallisuussyihin vedoten. Keskustelulle tuli piste, kun Pentagon ja CIA kielsivät ulkoministeriötä viime vuoden lopulla myöntämästä venäläisille rakennuslupia kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Fahimilla oli erittäin paljon vaikutusvaltaa entisen Pohjoisen liiton komentajien parissa, joista ehdokkaaksi on asettunut Karzain jo edellisissä vaaleissa haastanut oppositiojohtaja Abdullah Abdullah, jolla on mahdollisuudet saada tadzikkien ja muiden ei-pataanien äänet taakseen. Lähellä vilkasta toria itsensä räjäyttänyt itsemurhapommittaja surmasi ainakin 15 siviiliä ja haavoitti 27:ää. Kysymys vaalien tulevasta voittajasta on kuitenkin aidosti auki
Skotlannista uusi, itsenäinen Nato-valtio Skotlanti on pitkään hingunnut eroon Isosta-Britanniasta, ja nyt se on ryhtynyt tositoimiin. Hän on aikaisemmin palvellut muun muassa Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajana, Panssariprikaatin komentajana sekä monikansallisen keskisen taisteluosaston komentajana KFOR-operaatiossa Kosovossa. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Maavoimien komentajana, Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajana, suunnittelupäällikkönä ja maavoimaosaston apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa. Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä aloittaa 1.1.2015 kenraalimajuri Kyösti Halonen. Lindberg on ensimmäinen lentäjätaustainen ja vasta toinen Ilmavoimista puolustusvoimain komentajaksi noussut upseeri kenraaliluutnantti Jarl Lundqvistin (1945–46) jälkeen. Ilmavoimien komentajan tehtävät. Viime vuosina hän on vastannut puolustusvoimauudistuksen suurimman yksittäisen muutoksen eli Logistiikkalaitoksen perustamisesta ja toiminnan käynnistämisestä. Prikaatikenraali Kim Jäämeri vastaanotti 31.3. Tammikuussa Vietnam otti käyttöön ensimmäisen kuudesta Venäjän myymästä Kilo-luokan veneestä, joista viimeinen tulee käyttöön vuonna 2016. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Ilmavoimien komentajana, Pääesikunnassa valmiuspäällikkönä ja operaatio-osaston apulaisosastopäällikkönä, Lapin Lennoston komentajana, Ilmavoimien Esikunnassa operaatiopäällikkönä, valmiuspäällikkönä ja lentokoulutuspäällikkönä sekä Satakunnan Lennostossa hävittäjälaivueen komentajana. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Ilmavoimien operaatiopäällikkönä, Satakunnan Lennoston komentajana sekä Maanpuolustuskurssien johtajana. Kenraalit kiertoon Maavoimille ja ilmavoimille uudet komentajat MAAVOIMIEN komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi on määrätty Puolustusvoimien sotatalouspäälliköksi 1.7.2014 alkaen. Indonesia, Singapore ja Malesia modernisoivat sukellusveneitään ja tilaavat uusia aluksia. Uutena Maavoimien komentajana aloittaa 1.7.2014 kenraalimajuri Seppo Toivonen. Lindberg on palvellut puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä vuodesta 2012. Kiina ei näytä paljonkaan välittävän siitä, mitä naapurit tekevät, sillä esimerkiksi Japanin moderni sukellusvenekalusto ei tunnu hillitsevän Kiinan vauhtia. Lindberg on tehnyt vuosien varrella useasti yhteistyötä puolustusministeriön kanssa erilaisten Puolustusvoimia koskevien selvitysten yhteydessä. Ilmavoimien komentaja. Hän on palvellut aikaisemmin muun muassa Utin Jääkärirykmentin ja Karjalan Prikaatin komentajana sekä valmiuspäällikkönä Pääesikunnassa. Hän on palvellut aikaisemmin muun muassa erityistehtävässä Pääesikunnan suunnitteluosastolla johtamassa puolustusvoimauudistuksen suunnitteluryhmää, Monikansallisen keskisen taisteluosaston komentajana KFOR-operaatiossa Kosovossa, Itäisen maanpuolustusalueen operaatiopäällikkönä ja Maavoimien operaatiopäällikkönä. Jos skotlantilaiset todella haluavat omilleen, heillä on syyskuussa 2014 > PUOLUSTUSVOIMAT Puolustusvoimille uusi komentaja TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö nimitti 7.3.2014 kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergin (s. Hän on aikaisemmin palvellut muun muassa Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentajana, Maavoimien huol> PU O LU ST U SV O IM AT. Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen on määrätty Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajaksi 1.1.2015 lukien. Miehistöt harjoittelevat jo Saksassa ja Etelä-Koreassa. Jäämeri on järjestyksessään 19. 1959) puolustusvoimain komentajan virkaan 1.8.2014 lukien viiden vuoden määräajaksi. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 23 vu Itä-Aasiassa ja varsinkin EteläKiinan merellä, on käynnistänyt merellisen varustelukierroksen, joka on havaittavissa varsinkin sukellusveneiden nopeana lisääntymisenä. Samalla se kertoo alueen valtioiden kasvaneesta varallisuudesta, sillä sukellusvenehankinnat ovat kalliita ja aikaa vieviä. Ulkopuolisen silmin näyttäisi, että Kiinan ja sen naapurimaiden varustautuminen vähentää alueellista turvallisuutta ja vakautta, mikä taas heikentää niiden taloudellisen kehityksen edellytyksiä. Se keskusteleekin mielellään ASEAN-maiden kanssa erikseen, jolloin niiltä puuttuu kollektiivista voimaa Kiinan vastapainoksi. ASEAN-maat eivät suinkaan varustaudu toisiaan vastaan, vaan asehankintojen takana on Kiinan aggressiivinen laivastopolitiikka Etelä-Kiinan merellä ja Intian valtamerellä. Burma suunnittelee omaa sukellusveneyksikköään, ja Thaimaan kymmenvuotiseen hankintaohjelmaan kuuluvat myös sukellusveneet. Nykyinen Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila siirtyy 1.1.2015 alkaen Maavoimien esikuntapäälliköksi
NBG15-taisteluosaston muodostavat Suomi, Ruotsi, Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. Omaa armeijaansa rakentaessaan Skotlanti organisoisi myös ajan vaatimat kybersodankäynnin ja terrorismin vastaisen sodankäynnin yksiköt. Merivoimissa INSINÖÖRIKOMMODORI Jaarle Wilska aloitti maaliskuun alussa Merivoimien Materiaalilaitoksen johtajana. Tällöin Skotlannin tulisi vastata itse myös kansallisesta puolustuksestaan. Hankintojen yhteisarvo on 50,8 miljoonaa euroa (alv 24 %), ja niiden työllistävä vaikutus on Suomessa noin kuusi henkilötyövuotta. Komentaja Kristian Isberg aloitti 1.3.14. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Helsingin ilmatorjuntarykmentissä, Uudenmaan Sotilasläänin Esikunnassa, Läntisen maanpuolustusalueen esikunnan huolto-osastolla, Uudenmaan Prikaatissa, Suomenlahden Meripuolustusalueen Esikunnassa, Merivoimien Esikunnan huolto-osastolla ja edellisessä tehtävässään hän toimi Merivoimien Materiaalilaitoksen teknillisenä päällikkönä. Everstiluutnantti Juha Kurenmaa aloitti suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa (Chief of Staff/Headquarters/Nordic Baltic Transition Support Unit) 16.3.2014 alkaen. Wilska on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja hän on palvellut Maaja Merivoimissa erilaisissa kunnossapidon suunnitteluja johtotehtävissä yli 30 vuoden ajan. Suomi EU:n taisteluosastoon SUOMI liittyy Ruotsin johtaman taisteluosaston (NBG, Nordic Battle Group) valmiusvuoroon vuonna 2015 helikopteriosastolla ja sen tarvitsemalla tukihenkilöstöllä. Sillä ylläpidettäisiin 15 000 vakinaisen miehen armeijaa ja 5 000 reserviläistä. Taisteluosasto muodostetaan ko. huhtikuuta 2014 alkaen. Sopimus on tehty ruotsalaisen Saab AB, Training & Simulationin kanssa, ja siihen sisältyy myös hankintasopimus KASI-järjestelmän elinkaaripäivityksistä ja joukko-osastosarjojen hankinnasta. Everstiluutnantti Kari Nisula määrättiin suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajaksi Libanonissa (Commander, Finnish-Irish Battalion, UNIFIL) 26.2.2014 lukien. Skotlannin turvallisuusja puolustusbudjetti olisi noin 2,9 miljardia euroa vuodessa. Ulkomailla EVERSTI Max Sjöblom on määrätty läntisen sektorin apulaiskomentajaksi Libanonissa (Deputy Commander/Sector West/United Intermin Force in Libanon, UNIFIL) 24.1.2014 lukien. Ilmavoimissa puolestaan olisi vakinaista henkilökuntaa 2 000 ja reservissä noin 300. Yhdysvaltain ilmavoimat tilaa lisää JASSM-ohjuksia USAF on tilannut Lockheed Martinilta lisää JASSM-ohjuksia/ topäällikkönä sekä Maavoimien Materiaalilaitoksen esikuntapäällikkönä (31.12.2007 Puolustusvoimien materiaalilaitos). Monet skotit suhtautuvat kuitenkin epäillen itsenäisyyteen. Hän palveli aikaisemmin Pääesikunnan päällikön avustajana. KASI-järjestelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2005 alkaen, ja sitä on voitu käyttää enimmillään vahvennettujen komppanioiden välisissä taisteluharjoituksissa. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko on määrätty Maavoimien esikuntapäälliköksi määräajaksi 1.9.2014 – 31.12.2014. Miinalaivueen komentajana Saaristomeren meripuolustusalueella. Joulukuinen mielipidetiedustelu kertoikin, että itsenäisyyden vastustajat olivat johdossa. Ison-Britannian asevoimien omaisuus ositettaisiin, ja Skotlannin osuus siitä olisi yli 112 miljardia euroa. Everstiluutnantti Jukka Nurmi on määrätty Jääkäritykistörykmentin komentajaksi Panssariprikaatiin. EU on kuitenkin ilmoittanut, että itsenäinen Skotlanti olisi uusi valtio, johon suhtauduttaisiin kuten mihin tahansa EU:n ulkopuoliseen valtioon, joka joutuisi hakemaan jäsenyyttä. Skotit ovat ilmoittaneet, että he jäisivät Natoon ja pysyisivät myös EU:n jäsenenä. KASI-taistelusimulaattorijärjestelmä päivitetään MAAVOIMAT on tehnyt mittavan sopimuksen koskien kaksipuolisen taistelun simulointijärjestelmän (KASI) tukija ylläpitoa sekä joukko-osastosarjojen huoltoa. Aikaisemmin Raitasalo on palvellut muun muassa pääopettajana Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella sekä puolustusvoimain komentajan adjutanttina. Taisteluosasto on valmiudessa vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon, 1.1.–30.6.2015. Maavoimissa DOSENTTI, everstiluutnantti Jyri Raitasalo aloitti Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentajana Panssariprikaatissa 1. Skotlanti on ydinasevastainen, joten ydinasetukikohdat joutuisivat lähtemään sen alueelta. Nyt tehdyn hankinnan avulla voidaan jatkossa järjestää jopa 2 000 osallistujan harjoituksia. Sen itsenäisyys alkaisi 24. Siirtymäaikaa olisi vuoteen 2021 asti. 24 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 JY VÄLL Ä tilaisuus äänestää eroon liitosta, joka on ollut voimassa vuodesta 1707. maaliskuuta 2016. Hän on palvellut muun muassa Maavoimien operaatiopäällikkönä, Maavoimien suunnittelupäällikkönä, puolustusministerin sotilasneuvonantajana sekä Utin Jääkärirykmentin komentajana
Risteilyohjuksen käyttövoimana on turbojetmoottori, ja sen toimintasäde on yli 320 kilometriä. Espanjan asevoimilla edessään rankka säästökuuri Espanjan talous on edelleenkin kriisissä, ja se näkyy myös maan puolustusvoimissa. M A RC U S BO BE RG /F Ö RS VA RS M A K TE N /I N FO SO LD A. Suomen kokonaisvahvuus NBG15:ssä on hieman alle 70 henkilöä. Tammikuun alussa hallitus ilmoitti, että asevoimia supistetaan, jolloin jäljelle jää vain hyvin varustettu nopeasti liikkuva ydin. Viimeksi tilatuista ohjuksista 340 on vakioversioita ja sata pidennetyn lentomatkan versioita. Siihen kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH90helikopteria, joista kaksi on jatkuvasti käytössä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 25 AGM-158 (Joint air-to-surfice standoff missile). Joukkojen harjoitustoiminta käynnistyy toukokuussa ja kesäkuussa käydään läpi Nato-arviointi yhteistoimintakyvyn varmistamiseksi. Hornetien varustamisessa uudella risteilyohjuksella keskeisenä työnä on nyt koneiden softan päivittäminen. Puolustusvoi> mentoja esikuntaosista, esikuntakomppaniasta, mekanisoidusta pataljoonasta, tiedustelukomppaniasta, huoltopataljoonasta, lento-osastosta sekä pioneeri-, suojeluja sotilaspoliisijoukkueista. Pitkän matkan versio, jossa on muun muassa suuremmat polttoainesäiliöt, on tehokas yli 900 kilometrin etäisyydellä. USAFin kokonaistilaus on nyt ylittänyt 2 100 ohjusta. Noin 900 kilon ohjus, joka hyväksyttiin käyttöön vuonna 2003, sopii useampiin amerikkalaisiin konetyyppeihin, ja sen lopullinen varastotarve on 4 900 ohjusta. Työ saatetaan loppuun ennen vuodenvaihdetta 2016. Taloudellinen ahdinko on pakottanut hallituksen leikkaamaan puolustusmenoja niin, että vuoden 2014 määrärahat ovat laskeneet noin 4,1 miljardiin euroon. Tämän lisäksi taisteluosastoon liittyy suomalaisia esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon edustajia. Käytännössä se tarkoittaa kaikkien kolmen puolustushaaran muodostamaa10 000 miehen ydintä, joka on vain 8 prosenttia asevoimien nykyvahvuudesta. Suomessa osaston koulutuksesta vastaa Utin Jääkärirykmentti, ja osasto aloitti yhteisen harjoitustoiminnan maaliskuussa esikuntaharjoituksina. Ohjukset, niihin liittyvä varustelu ja asennustyöt ovat arvoltaan noin 38 miljoonaa euroa. Suomi puolestaan pyysi Hornet-hävittäjiä modernisoidessaan vuonna 2011 lupaa ostaa 70 AGM-158-risteilyohjusta. Suomen helikopteriosaston tehtävänä on taisteluosaston tarvitsema lääkintäevakuointi (MEDEVAC)
• Ammus sisältää kaksi itsenäisesti kohteeseen hakeutuvaa taistelulatausta. Suomi hankkii yritykseltä panssariin hakeutuvia 155 mm tykistön ampumatarvikkeita. Helsingin Sanomien mukaan kauppaan kuuluu 300 taisteluammusta, 60 harjoitusammusta ja koulutustarvikkeita. KOTIRINTAMALLA Beretta esitteli uutta rynnäkkökivääriä Suomessa Nykyisin Suomen käyttämät RK-rynnäkkökiväärimallit ovat palveluskäytössä 2030-luvulle saakka. Sen runkona oli kymmenmetrinen Fakel 79M6 -tuhoojaohjus, joita ohjattiin Kazakstanista. • Kohteeseen hakeutuminen tapahtuu laserja IR-sensoreiden avulla. Tunnistettuaan maalin taistelulataus ohjautuu siihen itsenäisesti ja iskeytyy maaleihin katon kautta, joka on useimpien maalien heikoin kohta. Uuden yhtymän tarkoituksena on valmistaa kalustoa Venäjän avaruuspuolustukselle ja strategisille ohjusjoukoille. 26 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 JY VÄLL Ä mien järjestelyt tähtäävät kuitenkin tietyn toimintakyvyn säilyttämiseen, jottei asevoimista tulisi vain onttoa rakennelmaa, joka keskittyisi lähettämään joukkoja yksinomaan kriisinhallintatehtäviin. Tätä ennen tarvitaan, mahdollisesti jo tällä vuosikymmenellä, jonkin verran uusia rynnäkkökiväärejä korvaamaan loppuun kulunutta kalustoa. Ohjus vietiin radalleen muunnetulla MiG-31D-koneella, joita oli olemassa kaksi. Suunnittelijoiden mukaan Maavoimille tykistön erikoisampumatarvikkeita HELMIKUUSSA uutisoitiin Maavoimien 16 miljoonan euron hankintasopimuksesta Nexter Munitionsin kanssa. Puolustusvoimat seuraa jatkuvasti aseiden kehittymistä ja valmistelee rauhassa rynnäkkökiväärisukupolven vaihtamista. Ammukseen syötetään tiedot maalista, sen koosta ja etäisyydestä. ITALIALAISEN asekonsernin omistama Sako Oy esitteli maaliskuussa Riihimäen tehtaalla vierailleille puolustusvaliokunnan jäsenille Berettan uutta rynnäkkökivääriä ARX160:tä. Kyseessä on alan ehdotonta huippua oleva asejärjestelmä, joka on erittäin tehokas panssarimaaleja vastaan. Vaihto tulee n Beretta ARX 160. Venäjä perustaa uudelleen avaruusaseyhtiön Neuvostoliitolla oli aikanaan antisatelliitti-aseohjelma, jota ollaan aseteollisuutta keskitettäessä perustamassa uudelleen. keiden avulla kiertää kehää ja etsimään sensoreillaan maaleja. Moskovassa katsottiin tarpeelliseksi perustaa uusi avaruusaseyhtymä vastaamaan Yhdysvalloissa tapahtuvaan uusien hypersoonisten aseiden kehittämistyöhön, sillä uudenlaiset aseet tarjoavat mahdollisuuden nopeisiin maailmanlaajuisiin hyökkäyksiin. • Maksimiampumaetäisyys 35 kilometriä. Yhtymän tarkoituksena on elvyttää vuosina 2016–2025 Kontakt-ohjelma, joka suunniteltiin 1980-luvulla Yhdysvaltojen ASATsatelliittien tuhoamisjärjestelmän vastavoimaksi. Hankinta perustuu vuonna 2004 tehtyyn Maavoimien iskukykytutkimukseen, joka suositteli hankittavia ampumatarvikkeita muun muassa kustannustehokkaana ratkaisuna. Kun ammus on tavoittanut ohjelmoidun etäisyyden (lentoaika), jakautuu se kahteen taisteluammukseen (ontelopanos), jotka alkavat itsenäisesti pienten siivek155 MM BONUS MK II • Panssaroituun maaliin hakeutuva ammus 155 mm:n kenttätykistölle. Fakel ylti maata kiertäviin satelliitteihin aina 120 kilometrin korkeudelle asti. • Valmistaja Nexter Munitions, Ranska. • Yhden taistelulatauksen hakualue jopa 32 000 m 2 . Neuvostokokonaisuus toimi samaan tapaan. Muita tutkimuksen suosittelemia hankintoja ovat olleet ilmasta maahan -kyky sekä raskaat raketinheittimet. • Ammuksen paino 47 kiloa, taistelulataus 6,5 kiloa. Mukana holdingyhtiössä ovat avaruusvirasto Roscosmos, ilmatorjuntakalustoa valmistava Almaz Antei, taktisia ohjuksia valmistava KTRV sekä äskettäin perustettu United Space and Rocket Corporation. Suunnitelmia yhtymän rakenteesta muokataan parhaillaan, ja sen olisi tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2015
Viimeksi niitä oli mukana Yhdysvaltain Red Flagharjoituksissa vuonna 2012. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset ovat tehneet kirjallisen kysymyksen asehankinnasta. Israelilaisten Kfir edelleen hyvä 4G-hävittäjä Israel oli 50ja 60-luvuilla hankaluuksissa ja kehitti kaikin voimin omaa aseteollisuuttaan, jotta se ei olisi ollut täysin riippuvainen suurista aseteollisuusmaista. Kfirejä on jäljellä vielä viitisenkymmentä, ja nyt Israelin hallitus haluaisi myydä ne. Niillä on jäljellä 8 000 > maksamaan satoja miljoonia euroja. He myös toivovat asiaan ainakin osin kotimaista ratkaisua. Hanke kaatui, kun Neuvostoliitto romahti. MAAILMAN TAPAHTUMIA Suomelle Gripenit. Kaikkiaan Israel valmisti noin 200 konetta, viimeiset vielä 90-luvulla. Israelilaiset sanovat, että Kfirin tehokkuus on yhä 80-120 % yleisimpien 4G-koneiden tehokkuudesta. 27 konetta vuokrattiin myös Yhdysvaltain laivastolle ja merijalkaväelle, jotka käyttivät niitä hyökkääjinä taisteluharjoituksissa. Beretta on jo ilmoittanut, että he voivat koota aseen ja valmistaa sen jotkut osat Sakon tehtaalla Riihimäellä. Sindahl toteaa, että myös lähialueilla mielenkiinto on kasvanut, millä hän viittaa suoraan Tanskan ja mahdollisesti myös Suomen kiinnostukseen konetta kohtaan. Mielenkiintoinen pätkä historiaa on Kfir-hanke. Kfiriä (Leijonanpentu) valmistettiin useita eri versioita, joista viimeisimmät olivat vientikoneita Sri Lankaan, Ecuadoriin ja Kolumbiaan. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 27 järjestelmä pystyi 24 torjuntaan 36 tunnissa. VIIME NUMEROSSA esittelimme perusteellisesti Saabin JAS Gripen -hävittäjän. Gripenin markkinointi on ollut viime aikoina menestyksekästä: joulukuussa 2013 se solmi Brasilian kanssa alustavan kaupan 36 hävittäjästä noin 3,5 miljardin euron hintaan. Pitkäkestoinen ja vasta hamassa tulevaisuudessa siintävä projekti on herättänyt keskustelua eduskunnassakin. SA A B. Israelilaiset halusivat rakentaa oman torjuntahävittäjänsä ja sopivat ranskalaisten kanssa Mirage-hävittäjään pohjautuvan koneen rakentamisesta 60-luvulla. > Beretta ARX 160 Paino: ......................................3,0–3,1 kiloa Piipun pituus: ......12”–16” (302–406 milliä) Pituus: ..................820–920 milliä (pitkänä) 755–855 milliä (perä lyhyenä) 580–680 milliä (perä taitettuna) Tulinopeus: ....noin 700 laukausta minuutissa Kaliiperit: ........................5,56x45 mm NATO 5,45x39 mm 6,8 mm Remington SPC 7,62x39 mm Aseeseen on suunniteltu suoraan siihen integroitavaksi tarkoitettu 40 millimetrin kranaatinheitin (GLX-160). Ase on ollut muutamia vuosia testikäytössä maailmalla, ja se on Italian erikoisjoukkojen arsenaalissa Afganistanissa. ARX-160:n kehitystyö on osa Italian tulevaisuuden taistelijajärjestelmää Soldato Futuroa. Heidän suurin huolenaiheensa on, aikooko Suomi vaihtaa aseen kaliiperin nykyisestä 7,62x39:stä Naton käyttämään 5,56x45:een. Nyt ruotsalaisen Svd Näringsliv -verkkojulkaisun haastattelussa Saabin lentodivisioonan johtaja Lennart Sindahl on kertonut kiinnostuksen Gripeniä kohden kasvaneen. Aluksi Ranska auttoi Israelia, mutta Yhdysvaltain painostuksesta apu loppui. Kyseessä oli merkittävin hävittäjäkauppa vuosiin. Kiinnostusta konetta kohtaan on lisännyt erityisesti F-35-projektin jatkuvasti noussut hinta sekä markkinoilla olevien uusien hävittäjäkoneiden vaihtoehtojen vähyys. Picatinny-kiskoihin voi asentaa tarvittavia lisävarusteita, kuten tähtäimiä ja valoja. Alustavasti kiinnostuneita maita ovat myös Malesia, Viro, Latvia, Liettua, Slovakia, Belgia, Portugali, Filippiinit, Indonesia, Peru, Botswana sekä mahdollisesti myös Intia, jota kiinnostaa Gripenin lentotukialusversio. Tuotannon lopettamiseen liittyi outoja piirteitä, kun valmistuksessa tarvittavista piirustuksista katosi noin 250 000 dokumenttia
Brysselissä nämä asiat olivat joulukuisen EU-johtajien kokouksen keskeisiä ongelmia. Stoltenberg toimi Norjan pääministerinä vuosina 2000–2001 ja 2005–2013, lisäksi hän on toiminut valtiovarainministerinä sekä elinkeinoja energiaministerinä. Yksi mahdollinen ostaja olisi Kolumbia, joka näin voisi näppärästi uudistaa lentokalustoaan. Jo nyt EDAn tehtäviin kuuluu tutkimustyö, jolla pyritään kehittämään korkealla lentävä lentotankkaukseen kykenevä miehittämätön ilma-alus, jonka omistaisivat kansalliset hallitukset. Uusi ohjesääntö kieltää muun muassa epäsiistit parrat, kielilävistykset, pornotatuoinnit sekä määrittää, että hiukset eivät saa osua paidan kaulukseen. Koulutukseltaan hän on taloustieteen kandidaatti. Työlistalle kuuluvat myös uusi satelliittiviestintäjärjestelmä sekä tehostunut siviili-sotilasyhteistyö kyberpuolustuksessa. Kaupasta järjestetään toukokuussa kansanäänestys, ja tämän hetken arvioiden mukaan vastustajat ovat niskan päällä. Tähän G U RI D A H L, SC A N PI X /S M K. Kasvua viime vuodesta on peräti yli12 prosenttia, edellisenä vuonna 11 prosenttia. Saab arvioi yltävänsä noin 300–450 hävittäjän myyntiin vuoteen 2040 mennessä. Kiinan asevoimien vahvistuminen on nostanut huolta lähinaapureissa sekä kasvattanut jännitteitä alueella. Ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan todellinen panostus asevoimiin on kuitenkin jopa yli 150 miljardia euroa, sillä asevoimiin käytetään paljon rahaa budjetin ulkopuolelta. 28 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 JY VÄLL Ä lentotuntia eli noin 40 vuotta palvelukäyttöä. Kiinan välit lähinaapureihinsa ovat viime vuosina jälleen kiristyneet, ja sillä on rajakiistoja muun muassa Japanin kanssa Itä-Kiinan merellä ja Vietnamin sekä Filippiinien kanssa Etelä-Kiinan merellä. Ne pelkistettiin viiteen kohtaan: Euroopan puolustusviraston (EDA) tulee lähentää puolustuskyvyn kehittämistä tiiviimmällä yhteistyöllä Naton suuntaviivojen mukaan, Euroopan ilmakuljetuskykyä pitää lisätä, Euroopan puolustusvälinemarkkinoiden toimivuutta täytyy valvoa ja vuoden 2014 puoleenväliin mennessä EDAn tulee laatia puolustusvälineille yhteiset teolliset standardit ja tiekartta koko EU:ta koskevalle turvallisuustarjonnalle. Tämän perusteella Kiinan sotilasbudjetti olisi maailman toiseksi suurin heti Yhdysvaltojen jälkeen. Rasmussen toivotti Stoltenbergille menestystä uudessa tehtävässä ja totesi, että Ukrainan ja Venäjän kriisi muistuttaa edelleen vahvan ja päättäväisen johtajuuden tarpeesta. Näkyvien tai palvelusta vaarantavien korujen ja lävistysten käyttö sotilaspuvun kanssa on yksiselitteisesti YLPALVOssa kielletty pois lukien kihla-, vihkija ammattisormuksen käyttö. Tatuointeja saa olla, jos ne eivät loukkaa yleisiä arvoja tai lakeja, ja niiden tulee sijaita kehossa siten, että ne pystytään peittämään virka-asulla. Yhdysvaltain asehankinnat hätää kärsimässä Yhdysvaltain kongressi hyväksyi tammikuussa 2014 armeijan peSaabin ja Sveitsin vuonna 2011 solmima kauppa 22 uudesta hävittäjästä (noin 2,6 miljardia euroa) ja merkittävistä kehittämisja alihankintaprojekteista on sen sijaan vastatuulessa. YLPALVO toteaa myös yleisellä tasolla, että sotilaspukua käytettäessä hiusten värjäys ja muotoilu, kynsien väri ja pituus sekä meikki eivät saa herättää huomiota. Natolle uusi pääsihteeri SOTILASLIITTO NATO valitsi odotetusti uudeksi pääsihteerikseen Norjan työväenpuolueen johtajan ja entisen pääministerin Jens Stoltenbergin, Hän seuraa tehtävässä tanskalaista Anders Fogh Rasmussenia, joka toimi tehtävässä yli viisi vuotta. Saksa siistii asevoimiaan SAKSAN ASEVOIMAT uusi ohjesääntönsä helmikuussa ja kiristi huomattavasti ulkoasua koskevia määräyksiä. Hiusmalli ei saa olla silmiinpistävä. Joulukuussa ministerikokous tarkensi EDAn tehtäviä EU:n johtajat ovat antaneet varovaisia ohjeita, kuinka EU-virastot voisivat edistää 28 jäsenmaan pooling and sharing -prosessia lähentäessään jäsenmaiden sotilaallisia tarpeita ja nopeuttaessaan EU-operaatioiden rahoitusta. Kiina panostaa asevoimiin KIINAN talousministeriön raportin mukaan Kiinan puolustusbudjetti tulee olemaan tälle vuodelle noin 808 miljardia yuania eli noin 95 miljardia euroa. Suomessa linja on pitkään ollut melko selkeä. Kfir Block 60 -koneet on päivitetty, ja kun ne maksavat vain noin 14,5 miljoonaa euroa koneelta eli 25 % vastaavan uuden 4G-koneen hinnasta, niin ne ovat myös hyvä ostos jollekin köyhälle maalle, joka haluaa kohtuullisia hävittäjiä edullisesti. Miesten kohdalla Yleisen palvelusohjesäännön (YLPALVO) mukaan hiukset on pidettävä lyhyeksi ja siistiksi leikattuna, puhtaana ja siististi kammattuna. Palveluksessa olevilla naisilla pitkät hiukset eivät saa olla vapaana ja hiukset on pidettävä siististi päätä vasten sidottuna siten, että niska jää paljaaksi ja hiukset mahtuvat päähineen alle, eivätkä ne haittaa palvelusta
Sotaveteraanieläkkeitä myönnetään neljällä eri perusteella: sotainvalideille, palveluksessa kuolleiden tai palveluksessa saatuun vammaan kuolleiden sotilaiden perheille, matalatuloisille yli 65-vuotiaille tai vammautuneille sotaveteraaneille sekä matalatuloisten sotaveteraanien leskille ja vammaisille lapsille. Yhdysvaltain sotien eläkkeet: Espanjan ja Yhdysvaltain sota (1898): noin 50 000 dollaria (noin 36 000 euroa) vuodessa. Vuonna 2014 palkankorotus on 1 %. Sota päättyi vuonna 1865. >. Niinpä F-35-ohjelman hankittavien koneiden määrää supistetaan, Kiowa Warrior -helikopterin kehitysprojektia hidastetaan ja MQ-1 Gray Eagle -UAV-konetta joudutaan odottelemaan kauemmin. Eläkkeensaajia kymmenen. Valvoakseen rahankäyttöä tarkemmin maavoimat on laatinut 30 vuoden seurantaohjelman, jolla korvataan viisivuotiset valvontaohjelmat. Ensimmäinen maailmansota: noin 20 miljoonaa dollaria (noin 14,5 miljoonaa euroa) vuodessa. Kiinan varaulkoministeri Fu Ying totesi kuitenkin, ettei Kiina varustaudu ketään vastaan, vaan rauhaa voidaan ylläpitää vain olemalla vahva. Kongressin hyväksymä 487 miljardin dollarin (noin 351 miljardia euroa) määräraha on vähemmän kuin Pentagonin esittämä 526 miljardia dollaria (noin 379 miljardia euroa), joten se tuntuu hankinnoissa. Triplett saa eläkettä elämänsä loppuun saakka, koska hänet todettiin vammaiseksi ennen 18 ikävuottaan. Sotien yllättävä kustannus: eläkkeitä 40 miljardilla dollarilla SOTIMINEN maksaa ja paljon, mutta vasta äskettäin Yhdysvalloissa tehty selvitys paljasti, että valtio maksaa vuosittain noin 40 miljardia dollaria (noin 30 miljardia euroa) veteraanien, heidän leskiensä ja jälkeläistensä eläkkeitä. Eläkkeensaajia noin 2 200, joista noin kolmannes on leskiä. Kasvanutta budjettia Kiina tarvitsee asevoimiensa nykyaikaistamiseen, sillä sen kalusto on suurelta osin vanhentunutta, sekä muun muassa suhteellisen heikon laivastonsa kehittämiseen. Tutkimuksen, kehittämisen, testauksen ja tulosten arvioinnin osuus on 63 miljardia dollaria (noin 45,4 miljardia euroa) ja hankintoihin varattiin 92,9 miljardia dollaria (noin 67 miljardia euroa). Summaan sisältyy 85,2 miljardia dollaria (noin 61,4 milajrdia euroa) ulkomaiseen toimintaan samoin kuin 221,3 miljardia dollaria (noin 159,5 miljardia euroa) operaatioihin ja ylläpitoon. Yhdysvaltain veteraanihallinto maksaa edelleen – uskomatonta kyllä – myös Yhdysvaltain sisällissodassa taistelleen sotilaan jälkeläiselle eläkettä reilut 600 euroa vuodessa. Uusi järjestelmä antaa paremmat mahdollisuudet ennakoida tulevia kustannuksia sekä seurata rahan käyttöä kokonaisvaltaisemmin. Eläkettä maksetaan 83-vuotiaalle autistiselle Irene Triplettille, joka oli 8-vuotias, kun hänen sekä etelän että pohjoisen joukoissa taistellut isänsä kuoli. Uusi bud> on myös Yhdysvallat reagoinut vahvistamalla asevoimiaan Kauko-idässä. Kiina kehittää muun muassa omaa lentotukialuskalustoa ja häivehäivittäjää. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 29 rusbudjetin määräksi 487 miljardia dollaria (noin 351 miljardia euroa). Näillä määrärahoilla pidetään palkkalistoilla 1 361 400 aktiivipalveluksessa olevaa ja 833 700 reserviläistä
Lähes 50 vuoden lobbauksen jälkeen Libman, 83-vuotiaana, pääsi todistamaan tapahtumaa paikan päälle. Vietnamin sota: noin 22 miljardia dollaria (noin 16 miljardia euroa) vuodessa. Ainoastaan yksi nainen, sisällissodassa toiminut kirurgi Mary Edwards Walker, on saanut mitalin. 1990-luvun Persianlahden sodan ja 2000-luvulla alkaneiden Irakin ja Afganistanin sotien kulut ovat nousseet jo tähän mennessä noin 12 miljardiin dollariin (noin 8,7 miljardia euroa) vuodessa. Sen jälkeen kun Sloveniasta tuli Naton jäsen vuonna 2004, sen ilmatilaa ovat valvoneet Italian ilmavoimien koneet, joiden tukikohta on ollut Italiassa. Alun perin lakiesitystä lähti ajamaan Korean sodan veteraani Mitchel Libman, joka oli vakuuttunut siitä, että hänen lapsuuden ajan paras ystävänsä jäi palkitsematta vain siksi, että hän oli juutalainen. Andersonille. Jose Rodela toimi erikoisjoukkojen komppanian päällikkönä 18 tuntia kestäneessä Phuoc Longin taistelussa. Korean sota: noin 2,8 miljardia dollaria (noin 2 miljardia euroa) vuodessa. Yhdysvalloilla on kaikista vähennyksistä huolimatta huomattava ydinasearsenaali, joka koostuu Toinen maailmansota: noin 5 miljardia dollaria (noin 3,6 miljardia euroa) vuodessa. Hän oli kuitenkin Yhdysvaltain armeijan ilmajoukkojen reservin upseeri.. 30 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 JY VÄLL Ä jetti merkitseekin useiden ohjelmien hidastumista, kun kehitysvaroja on leikattu. Santiago J. Joukossa oli 17 latinoa, afroamerikkalainen ja juutalainen. Kun Albaniasta tuli Naton jäsen vuonna 2009, Nato otti valvoakseen myös sen ilmatilan. Slovenia on niin pieni alueeltaan, että koko sen ilmatila on Gripenin toimintasäteen sisällä. Slovenian lisäksi Naton koneet valvovat ilmatilaa Baltiassa, kun Virosta, Latviasta ja Liettuasta tuli Naton jäseniä vuonna 2004. Valkoisessa talossa pidetty seremonia oli suurin sitten toisen maailmansodan, ja presidentti Obama totesi, että Medal of Honor -seremonia on aina erityinen tapahtuma, mutta tällä kertaa se on myös historiallinen. taktiseen hävittäjälaivueeseen Kecskemétiin KeskiUnkarissa. Poikkeuksellisesti mitali on myönnetty myös yhdelle siviilille, ensimmäiselle Atlantin ylitse yksin lentäneelle Charles Lindberghille. Hän myös kuvaili mitalin saaneita tavallisiksi ihmisiksi, joiden osoittamaa rohkeutta on lähes mahdoton ymmärtää. Unkari apuun Slovenian ilmavalvonnassa Unkari on ilmoittanut, että se on ottanut tammikuun alusta vastuun Slovenian ilmatilan valvonnasta. Erevia oli viestimies, joka taisteli poikkeuksellisen rohkeasti etsi ja tuhoa -tehtävässä Tam Kyn lähellä. HISTORIAN HÄMÄRÄSTÄ 24 uutta Medal Of Honoria Mitali, jonka kantajaa kenraalitkin tervehtivät YHDYSVALLOISSA presidentti Obama myönsi 24 Yhdysvaltain korkeinta sotilasansiomitalia, Medal Of Honoria. Mitalin saaneista vain kolme, kaikki Vietnamin sodan veteraaneja, on enää elossa: Melvin Morris, entinen vihreä baretti, haavoittui kolmesti noutaessaan kuolettavasti haavoittunutta joukkueen johtajaansa Chi Langin taistelussa. Kehittyneen sotilaslääketieteen avulla aikaisempaa huomattavasti useammat ja entistä vakavammin vammautuneet sotilaat jäävät henkiin, mikä tulee tulevaisuudessa nostamaan eläkekustannuksia huomattavasti. Louisissa vuonna 1973 ja useimmat tapahtumia todistaneista veteraaneista ovat jo kuolleet. Mitali on myönnetty 3 461 henkilölle, joista 19:lle kahdesti. Perustettu vuonna 1861 (merivoimat), 1862 (maavoimat) ja 1965 (ilmavoimat). Onko Yhdysvaltain ydinasetriadin siilojärjestelmä vanhentunut. Unkari käyttää valvontakalustonaan ilmavoimiensa Saab JAS 39 Gripen C/D -koneita. Unkarilaiset koneet on sijoitettu 59. Valvonnasta vastaavat yhdessä Italian, Kreikan ja Unkarin ilmavoimat. Mitali voidaan myöntää Yhdysvaltain asevoimissa palvelevalle merkittävästä urheudesta ja velvollisuuden ylittävästä oman hengen vaarantamisesta taistelussa Yhdysvaltain vihollista vastaan. Muita, jo edesmenneitä ansiomitalin saaneita, oli edustamassa laaja joukko heidän sukulaisiaan. Kongressin alullepanema tutkimus oli haastava, sillä miljoonia asevoimien henkilökortteja tuhoutui arkistopalossa St. Mitalit myönnettiin vuonna 2002 kongressin lailla käynnistämien tutkimusten perusteella, jossa todettiin, että 19 taistelijaa ei syrjinnän takia ollut aikoinaan saanut mitalia. Mitali on myönnetty myös suomalaissyntyiselle Yhdysvaltain asevoimissa I maailmansodassa palvelleelle Johannes S. Medal of Honor (Congressional Medal of Honor) Yhdysvaltain korkein sotilasansiomitali Mitaleja on kolme erilaista, sillä maavoimilla, merivoimilla ja ilmavoimilla on kullakin oma mitalinsa
jalkaväkidivisioonaan, joka järjesti pienen osaston Itterin linnaan. Luutnantti John Lee sai ylennyksen kapteeniksi ja asevoimien toiseksi korkeimman mitalin, Distinguished Service Crossin. Saksa. Triadin kolmas jalka, siiloihin sijoitetut ICBM-ohjukset ovat nykyisin järjestelmän epäluotettavin osa. Siilopäivystyksessä olevat miehet ovat nuoria luutnantteja tai kapteeneja, jotka tekevät kuukaudessa jopa kymmenen 24 tunnin päivystysvuoroa, 25 % enemmän kuin ennen lunttauksen esilletuloa. W IK IM ED IA C O M M O N S VIIME VUONNA ilmestynyt Stephen Hardingin The Last Battle -kirja kertoo yhden toisen maailmansodan pienistä uskomattomista tarinoista. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 31 pääasiassa ydinohjuksista, jotka on sijoitettu 14:ään Ohio-luokan ydinsukellusveneeseen ja 60:een B-2ja B-52-pommikoneeseen. Vangit ottivat vankilan haltuunsa ja onnistuivat haalimaan jonkin verran jäljelle jäänyttä aseistusta. Huomio kiinnittyi siilo-ohjuksiin, kun Montanassa Malmstromin lentotukikohdassa paljastui lunttaustapaus valmiustesteissä ja esiin tuli myös huumeiden käyttöepäilyksiä (lue Suomen Sotilas 1/2014). Kirja kertoo Itterin linnan taistelusta 5.5.1945, vain muutama päivä ennen Saksan lopullista antautumista. Yksi linnan vangeista oli päässyt pakenemaan hieman aikaisemmin ja pyrki etsimään liittoutuneiden joukkoja vapauttamaan ja turvaamaan vangit. Ilmavoimien aiempi ylpeys on ikääntynyt, kun painopiste on siirtynyt merelle ja ilmaan. Väärinkäytöksistä on vaiettu, kun miehitys on haluttu pitää normaalina. Vipvankien lisäksi vankilassa oli erilaisissa huolto-, korjausja pakkotöissä Dachaun leiriltä siirrettyjä pääosin itäeurooppalaisia vankeja. Siilot olivat aikanaan ykkösluokan varautumista ydinhyökkäykseen, mutta vuosien valmius vailla toimintaa on rapauttanut henkilöstön otteen. Henkilöstön on läpäistävä koulutustesti, ennen kuin he voivat toimia siiloissa. Päivystäjät ovat väsyneitä ja leipääntyneitä, sillä ilmavoimissa tiedetään siiloohjusten merkityksen väheneminen. Vankilan komentaja Sebastian Wimmer ja SS Totenkopfverbänden vartijat pakenivat linnasta 4. Itävallassa sijaitseva Itterin linna toimi sodan lopussa Dachaun keskitysleirin erityisvankilana muun muassa ranskalaisille arvovangille, joiden joukossa oli kaksi entistä pääministeriä Edouard Daladier ja Paul Reynaud, asevoimien entinen ylipäällikkö Maurice Gamelin, oikeistolainen puoluejohtaja François de La Rocque ja ay-johtaja Léon Jouhaux. Koetilaisuuksissa paljastui lunttausta, jonka uskotaan olleen monivuotinen käytäntö. Puolustajat pystyivät pitämään puolensa kunnes amerikkalaisten 142. Linnalle hyökkäsi pieni Waffen SS:n 17. Saksa ja Yhdysvallat vs. II maailmansodan oudoin taistelu. jalkaväkirykmentin lähettämät vahvistukset murskasivat hyökkääjät. Hän törmäsi amerikkalaiseen 103. Jos joku miehistä ei selviä kokeesta, hän ei voi osallistua päivystykseen, ja työt jaetaan muiden kesken. Samanaikaisesti alueella toiminut Saksan Wehrmachtin majuri Josef Ganglin johtama osasto oli harkinnut antautumista, mutta törmätessään linnalle menevään amerikkalaisen John Carey Leen johtamaan pieneen osastoon, teki Gangl Leelle ainutlaatuisen ehdotuksen: saksalaiset halusivat antautua ja tulla auttamaan linnan puolustamisessa, sillä Gangl ymmärsi, että sinne lähetettäisiin joukkoja tappamaan kaikki linnassa olevat vangit. Majuri Josef Gangl kuoli vuorokauden kestäneessä taistelussa, ja hänet nimettiin myöhemmin Itävallan kansallissankariksi. Linnaa puolusti erikoinen joukko: pari amerikkalaisja saksalaisryhmää, yksi panssarivaunu (Sherman M4A3E8), Waffen SS-kapteeni Kurt-Siegfried Schrader, itävaltalaisia vastarintataistelijoita, ranskalaisvankeja ja heidän vaimojaan ja tyttöystäviään. Innostusta ei myöskään lisää se, että epäsymmetrinen sodankäyntitapa on vähentänyt siilo-ohjusten merkitystä. panssarikrenatööridivisioonan osasto. toukokuuta
Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + postikulut (hopea). Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. 32 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 K AK SI K ARIA n Vuonna 1939. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali
avustajansa Arto Pulkin tarkan analyysin näiden vihreiden miesten asuista, aseista ja varusteista. Suotavaa olisi, että länteen kovasti tähyävät ministerimme kaivaisivat koulukartastonsa esille ja katsoisivat siitä, miten lännessä me maantieteellisesti oikeastaan olemme. Olemme jopa samaa aikavyöhykettä kuin tämä kriisien koettelema Ukraina, ja meillä tätä itäistä rajaa on enemmän kuin sillä. Vihreävoittoisissa maastopuvuissaan esiintyviä sotilaita eivät toimittajat pystyneet tunnistamaan, koska heidän asuissaan ei selvästi lukenut maan nimeä eikä hihoissaan ollut lippua. Minulla ei asian kanssa ollut mitään tekemistä, joten voin vilpittömästi onnitella toimittajatovereitani tästä skuupista. Taloutemme on myös Ukrainan tapaan kovasti sidoksissa Venäjään. Kun herran järjestelmällisen toimintatavan tuntee, niin on vaikea kuvitella muuta kuin, että kyseessä oli tarkoituksellinen sumuttaminen. Putin siis joko valehteli tietämättään tai tarkoituksellisesti. MIKSI SITTEN otin tämän esille. ARVON PUOLUSTUSMINISTERIMME julkaisi Twitterissä kuvan kelta-sinisestä kravatistaan, jolla hän mitä ilmeisimmin otti kantaa ja asettui tietylle puolella tässä meitä toistaiseksi vähän koskeneessa kriisissä. VAAN EIPÄS HERÄNNYT Suomen toimittajakunta, ennen kuin Suomen Sotilas pisti nettisivuilleen 2.3. Lisäksi niitä sai Putinin mukaan ostaa kaupasta. Pitäisi nimittäin tiedostaa, että olemme itse asiassa aika idässä ja idempänä kuin ne entiset itäblokin maat, joita aikanaan nimitimme Itä-Euroopaksi . Itse olen tähän asti pitänyt näitä Twittereitä sun muita lähinnä teinityttöjen puuhamaina enkä ministerien tiedotuskanavina, mutta lienevät kyseiset ihmisryhmät kovasti lähentyneet toisiaan käytökseltään... Varusteet olivat toki venäläisiä, koska alue oli aikanaan osa Neuvostoliittoa ja releet sitä perua. ILMEISESTI tämä herätti muutamat muutkin lehdet käsittelemään asiaa, Ilta-Sanomat jo saman päivän iltana ja Helsingin Sanomat seuraavana päivänä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 33 Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi VANHA SANONTA kuuluu ”puku tekee miehen” ja vähän tuoreempi ”vaate on viesti”. Ilta-Sanomien toimittaja teki juttunsa rehellisesti ja mainitsi Suomen Sotilaan tämän skuupin alkulähteeksi, Helsingin Sanomien toimittaja teki juttunsa ikään kuin omana löytönään ja vastoin toimittajien normaalia etiikkaa, mikä lehden nykymenon huomioon ottaen ei minua hämmästytä. Kumpikin oli kaivanut jostakin evp-upseerin asiantuntijana sanomaan Pulkin arvion kanssa yhteneviä asioita. Koska edelleen ulkosuhteitamme kaiketi hoitaa ulkoministeri eikä puolustusministeri, niin kyseessä lienee ollut henkilökohtainen kannanotto. Tämä ihmetytti minua heti ja ihmetyttää edelleen, koska jokainen vähänkin sotilasasioista perillä oleva tai omaa kokemusta vaikka varusmieskoulutuksen kautta saanut näki heti, että kyseessä ovat koulutetut sotilaat ja niin maastopuvut, aseet kuin varusteetkin olivat hyvin modernit ja venäläiset. Sotilaiden käyttäytyminen, rauhallisuus ja selvä itsevarmuus kielivät myös siitä, että ei tässä ihan ketä tahansa ole liikkeellä. Tämä analyysi lähetettiin samalla parillekymmenelle suomalaiselle lehdelle vihjeenä. Nämä maantieteelliset ja taloudelliset realiteetit olisi otettava huomioon ennen näitä epävirallisia lippuviestejä tai Venäjän tönimistä minkään sortin pakotteilla. Tässä päivästä toiseen jatkuvassa ja koko ajan monimutkaistuvassa Ukrainan kriisissä on ollut jo näitäkin puolia. Hän todisti aukottomasti, että kyseessä ovat Venäjän erikoisjoukkojen asut, aseet ja varusteet, arvioipa jopa sen, mistä varuskunnasta herrat ovat lähtöisin. Keltainen kravatti ja vihreät miehet. ASIA SAI YLLÄTTÄEN aivan uuden painoarvon, kun Venäjän presidentti Putin väitti seuraavana päivänä puhuessaan toimittajille, että nämä vihreät miehet ovat krimiläisiä itsepuolustusjoukkoja. En tiedä, mistä kaupasta Putin asepukunsa ostaa, mutta vahvasti epäilen, että ei näitä Venäjän erikoisjoukkojen viimeisimpiä maastopukuja, aseita tai kypäriä ihan maitokaupasta saa, koska ne ovat parasta, mitä Venäjä tällä hetkellä sotilailleen voi tarjota. JOKA TAPAUKSESSA sangen hölmöä, mutta valitettavan yleistä tässä monivärisessä hallituksessamme, jossa näitä lippuviestejä on annettu aikaisemminkin ja samaan suuntaan eli Venäjälle. KUN UKRAINAN KRIISIN painopiste siirtyi Krimille, ilmestyi uutiskuviin varuskuntia ja muita sotilaallisia kohteita vartioivia ”vihreitä miehiä”, kuten heitä ruvettiin nimittämään. Tälläkin kertaa paljastui, että tavallisten lehtien toimittajien ammattitaito ei valitettavasti riitä, kun kyseessä on sotilasaihe, vaan tämänkaltaiseen tutkivaan journalismiin tarvitaan erikoislehti
34 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 VE IK KO KO PP IS EN PE RI KU N N A N YK SI TY IS KO KO EL M A
No, ainahan suomalaiset ovat olleet sissejä, moni ajattelee. Nykymuotoisen sissitoiminnan yhtenä vahvana isäehdokkaana voidaan pitää Veikko Koppista ja hänen romaanikäsikirjoitustaan ”Räjähtävä tyhjyys”. 35 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 SUOMEN SOTIL A AT Sissitoiminta on taas ajankohtaista. Etenkin Suomen nuorempi upseerisukupolvi omaksui hänen ajatuksensa nopeasti ja vanhempia upseereita ennakkoluulottomammin. Mutta kuka oli Veikko Koppinen ja minkälainen oli hänen sissisotansa, räjähtävä tyhjyys. Nykyaikaisella suomalaisella sissitoiminnalla on nimittäin suhteellisen lyhyt historia. > TEK S TI: MARKO PALOK ANGAS • YLEISESIKUNTAMA JURI Kenraaliluutnantti Veikko Koppinen. Ehkä niin, ehkä ei. Maavoimien uudistettu taistelutapa painottaa sissitoiminnalle tyypillisiä menettelytapoja. Koppinen oli suurelle yleisölle tuntemattomaksi jäänyt suomalainen upseeri, jolle sissiasiat tuntuivat olleen osa elämänkatsomusta. Koppinen sai toisilta kollegoiltaan kiitosta ja tunnustusta avarakatseisuudesta ja rohkeudesta, joista todisteena toimi myös hänen menestyksekäs urapolkunsa
Seuraavana vuonna hän astui palvelukseen Helsingin Munkkiniemessä tuolloin toimineeseen Kadettikouluun. Sodan päätyttyä niin sanotun välirauhan aikana vuosina 1940–1941 Koppinen jatkoi palvelustaan ensin Jalkaväkirykmentti 6:n adjutanttina ja sitten kranaatinheitinkomppanian päällikkönä 2. Divisioona) Jalkaväkirykmentti 33:ssa. Pitkään julkaisemattomanakin Räjähtävän tyhjyyden vaikutus oli suuri. Sen oli kirjoittanut ”Viljami Korpi”. Divisioonan Esikunnan toimisto III:n päälliköksi hänet siirrettiin helmikuussa 1942. Kirja julkaistiin vasta pari vuotta sitten toimittamanani. Konekiväärikomppaniassa. Asemasodan aikana vuosina 1942–1944 Koppinen toimi muun AHMA-KOPPINEN, SISSI-KOPPINEN JA RAJA-KOPPINEN – näillä nimillä aikalaiset kollegat kutsuivat Veikko Koppista. VE IK KO KO PP IS EN PE RI KU N N A N YK SI TY IS KO KO EL M A. Kaksi sanaa kuvasi sissitoiminnan laajaa merkitystä osana 1950-luvulla aloitettua alueellisen puolustusjärjestelmän periaatteellista ja tavoiteltua pelotevaikutusta. Jalkaväen tarkastaja ja hänen toimistonsa olivat suoraan sotaväen päällikön alaisuudessa, mutta kuuluivat Yleisesikunnan organisaatioon. Lempinimet kuvaavat osuvasti Koppisen elämän eri vaiheita, harrastuksia ja työuraa. Suojeluskunnista se alkoi Veikko William Koppinen syntyi kauppiasperheeseen 31.3.1910 Multialla noin 60 kilometrin päässä Jyväskylästä. Nuoren Veikon sotilasura alkoi Haapamäen yhteiskoulun suojeluskunnassa, jonka riveissä hän sai sotilaallista kasvatusta ja kokemusta jo ennen asepalvelusta vuosina 1924–1929. Räjähtävä tyhjyys kulki julkaisukiellostaan huolimatta monistenippuna Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen keskuudessa eräänlaisena julkisena salaisuutena, ja sellaisena se periytyy näihin päiviin saakka. Todellisuudessa paperin takana oli Veikko Koppinen. Kyvykäs nuori upseeri eteni nopeasti vaativampiin tehtäviin ja jalkaväentarkastajan toimistoon Yleisesikuntaan vuosiksi 1935–1939. Räjähtävä tyhjyys oli Veikko Koppisen sanapari kuvaamaan tavanomaisten sotatoimien osana tai niiden rinnalla ta pahtuvaa suomalaista sissitoimintaa vihollisen selustassa. Sen ja Koppisen Sissisotamenetelmä-ehdotuksen perusteella perustettiin erillinen toimikunta tutkimaan sissisodankäyntimenetelmien ja sissitoiminnan hyödyntämismahdollisuuksia. VI Armeijakunnan 11. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 23:ssa. Jatkosodan alkuvaiheessa Koppinen oli edelleen kranaatinheitinkomppanian päällikkönä vasta perustetussa Karjalan Armeijan VI Armeijakunnan 5. Prikaatissa. Kun kadettikurssi päättyi vuonna 1932, Koppinen sai nuoremman upseerin viran Karjalan Kaartin Rykmentin 2. Kyseessä oli nuorelle upseerille siten todellinen näköalapaikka. Talvija jatkosota Talvisodan alla toimeenpannussa YH:ssa (ylimääräinen harjoitus, joka oli samalla asevoimien vaiheittainen liikekannallepano) ja pian syttyneessä talvisodassa Koppinen toimi kranaatinheitinkomppanian päällikkönä 11. Divisioonan (1.1.1940 lähtien 2. 36 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 SUOMEN SOTIL A AT V iisikymmenluvun lopulla kiersi Puolustusvoimissa kädestä käteen salamyhkäinen romaanikäsikirjoitus Räjähtävä tyhjyys. Jalkaväen tarkastajan toimiston tehtävänä oli avustaa sotaväen päällikköä ja kehittää jalkaväkiaselajin toimintaa, koulutusta ja organisointia. Varusmiespalveluksen Koppinen suoritti Suomen Valkoisessa Kaartissa vuonna 1929
Esikuntapäällikön tehtävässä Koppinen ehti toimia LounaisSuomen sotilasläänissä vuosina 1950–1952. Upseeri oli saanut monipuolisen ja raskaan kokemuksen, joka oli pohjana tulevalle työlle sissitoiminnan kehittäjänä. Taistelukoulun johtajan apulaisena Koppinen toimi 1.12.1952–8.11.1957. PU O LU ST U SV O IM AT. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 37 muassa VI Armeijakunnan 11. Ensimmäinen komentajatason tehtävä avautui hänelle Jalkaväkirykmentti 6:n II Pataljoonassa, jossa hän toimi pataljoonan komentajana vuosina 1949–1950. Uralla Sotien jälkeen Koppinen toimi muun muassa jalkaväkiteknillisenä upseerina jalkaväentarkastajan toimistossa ja oppilasupseerina Sotakorkeakoulussa. Valmistuttuaan hän oli operaatiotaidon ja taktiikan opettajana Sotakorkeakoulussa aina vuoteen 1949 saakka. n Jykeväkasvoisen ammattiupseerin olemuksesta huolimatta Veikko Koppisen persoonaa voidaan luonnehtia lämminhenkiseksi perheenisäksi ja herkkätunteiseksi runoilijaksi. Jatkosodan torjuntavaiheessa kesällä 1944 Koppinen toimi 11. Tästä tehtävistä n Multialta ja suojeluskunnasta alkoi sissisodan kehittäjän ura isänmaan palveluksessa. Taistelukoulun jälkeen hänet nimitettiin Sotakorkeakoulun johtajan apulaiseksi. Divisioonan Esikunnan osasto 2:n päällikkönä ja toimistoupseerina Sotakoulujen Ylitarkastajan Esikunnassa. Lapin sodassa vuosina 1944–1945 Koppinen oli Ryhmä Puroman esikuntapäällikkönä. Tältä ajalta – Tuusulanjärven rannalta – ovat peräisin Sissikoulutusopas, Sissiohjesääntö, useat lehtiartikkelit sekä mitä todennäköisimmin myös romaanikäsikirjoitus Räjähtävä tyhjyys, jonka yksityiskohtainen syntyhistoria jäänee ikuisesti selvittämättä. Divisioonan väliaikaisena esikuntapäällikkönä muun muassa Talin–Ihantalan suurtaistelussa
Koppisesta voisi myöhemmin tulla rajavartiostojen päällikkö kenraaliluutnantti Antti Pennasen jälkeen. Häntä on jälkikäteen leikkisästi sanottu Suomen Che Guevaraksi. 38 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 SUOMEN SOTIL A AT Koppinen siirtyi vuonna 1963 Pääesikunnan viransijaiseksi yleisesikuntapäälliköksi, josta hän siirtyi rajavartiostojen päällikön apulaiseksi vuonna 1965. Koppinen ei kuitenkaan ollut mikään kumouksellisen vapaustaistelun ideologi, vaan ennen kaikkea epätavanomaisten taistelumenetelmien, taktiikan ja taistelutekniikan ennakkoluuloton ideoija henkeen ja vereen. Nimittämisen takana oli puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Sakari Simelius. VE IK KO KO PP IS EN PE RI KU N N A N YK SI TY IS KO KO EL M A. Lempinimet kuvaavat osuvasSO TA M U SE O VEIKKO KOPPISEN KOKEILUJA olivat myös untuvakankaasta ommeltu pyramidin muotoinen ”nippa” eli laavu, joka pystytettiin sitomalla laavu huipustaan nuoren, taipuvan koivun latvaan, voimapaperipussi makuupussina, lumimajakokeilut ja niin edelleen. Sissi eikä Che Guevara Koppinen erosi rajavartiostojen päällikön tehtävistä säädetyn eroamisiän perusteella 31.3.1970. Luonteeltaan ja harrastuksiltaan katsoin hänet erityisen sopivaksi tähän tehtävään. AhmaKoppinen, Sissi-Koppinen ja RajaKoppinen – näillä nimillä aikalaiset kollegat kutsuivat Veikko Koppista. Sotilasarvoissa hän yleni aina kenraaliluutnantiksi, joka jo sellaisenaan osoittaa erinomaista kyvykkyyttä upseerina. Myöhemmin tämä suunnitelma toteutui esittämälläni tavalla.” Vuoden apulaisen tehtävää hoidettuaan Veikko Koppinen nimitettiin vuonna 1966 rajavartiostojen päälliköksi, joka tuolloin vastasi nykyisen Rajavartiolaitoksen ylintä johtajanvirkaa. Hän mainitsee asiasta muistelmissaan: ”Vuoden [1964] lopun kenraalisuunnitelmista mainittakoon vielä, että kun Rajavartiolaitoksen päällikön apulainen, kenraalimajuri Veikko Karhunen oli tulossa eläkeikään, esitin seuraavassa kabinettiesittelyssä tasavallan presidentille kenraalimajuri Koppista hänen seuraajakseen
Jokakeväiset Lapin hiihtovaellukset sissitoiminnan ja selviytymisen hengessä alkoivat 1950-luvun alussa ja jatkuivat pitkälle hänen eläkeikäänsä. Silloinkin hän mahdollisuuksien mukaan yhdisti harrastukset ja työn tekemällä rajavartioasemien tarkastuksia hiihtäen. Koppinen oli sydänjuuriaan myöten luontoihminen. 3.1.1940. Sissi-Koppinen kehitti sissitoimintaa ja -sodankäyntiä, Raja-Koppinen johti rajavartiolaitosta ja Ahma-Koppinen metsästi sekä samoili luonnossa. Usein tytär pääsi veneeseen soutajaksi, mukaan yöretkelle saareen ja talvella painoksi, kun oli tarvetta kouluttaa koiraa ahkion vetäjäksi. Tavanomaisia kokeita olivat särkien kuivaaminen narussa ja luonnossa tehtävät ruoanvalmistustavat. Koppinen myös altisti itsensä ideoidensa koehenkilöksi. Näitä olivat muun muassa muovikankainen laavu, josta kädenkäänteessä sai tarvittaessa miehen kantavan veneen, untuvakankaasta ommeltu pyramidin muotoinen ”nippa” eli laavu, joka pystytettiin sitomalla laavu huipustaan nuoren, taipuvan koivun latvaan, voimapaperipussi makuupussina ja lumimajakokeilut. Veikko Koppisen tytär Kaiju Kallio kertoi myöhemmin lukuisia yksityiskohtia perhepiirissä koetuista isänsä sotakokemuksiin perustuvista ja pitkälle viedyistä sissikokeiluista. Räjähtävä tyhjyys Veikko Koppisen ajatus sissisodankäynnin keinojen hyödyntämisestä perustui pitkälti hänen henkilökohtaiseen näkemykseensä Suomen puolustamisesta kustannusten Talvisodanaikainen suomalainen sissipartio Kemijärvi. Hän kertoi nukkuneensa isänsä pyynnöstä kokeilupaperisäkissä eli ”sissimakuupussissa” Tuusulanjärven rannalla 1950-luvun puolivälissä. Hän teki kokeita myös elintarvikehuoltoon ja selviytymiseen liittyen. Alkuvuosina, kun petojen metsästys oli vielä sallittua, Koppinen toi kotiinsa Lapin-matkojen tuliaisina usein ahmannahkoja, jotka sitten lämmittivät mukana olleen koiran makuusijaa. SA -K U VA ”Tyhjyyttä vastaan ei voi taistella...”. Kesämökillään Multialla hän saattoi mielensä mukaan harrastaa erämiestaitojaan eli kalastusta ja luonnossa liikkumista. Siellä hän kehitteli myös sissitoiminnassa käytettyjen yksinkertaisten varusteiden prototyyppejä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 39 ti hänen elämänsä eri vaiheita, harrastuksia ja työuraa. Paperisäkkimakuupussi soveltui Koppisen mukaan hyvin sissitoimintaan, koska siitä pääsee aina pois, vaikka se syttyisi avonuotiolla palamaan
Asian voi esittää myös yksinkertaisella johtopäätöksellä: Veikko Koppinen uskoi sissisodankäynnin keinoihin ja niiden kansalliseen hyödynnettävyyteen ennakkoluulottomasti ja kaavoihin kangistumatta. Romaanin kirjoittajaksi mainittu ”Viljami Korpi” kuvaa myös paljolti kirjoittajansa Veikko Koppisen karismaattista luonnetta. On hyvin todennäköistä, että Koppisen tarvetta purkaa ajatuksiaan romaanikäsikirjoituksen muotoon ohjasi hänen saamansa tehtävä kirjoittaa opas sissikoulutuksesta sekä erillinen sissiohjesääntö. Näistä lähtökohdista syntyi Koppisen kirjoittama romaani Räjähtävä tyhjyys. 40 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 SUOMEN SOTIL A AT hokkaasti, vaikka sotilaalliselta kannalta maalla oli yhä rajallisemmat mahdollisuudet materiaalin määrän ja laadun näkökulmasta puolustautua ylivoimaista vihollista vastaan. Oppaiden ja ohjesääntöjen tuli hyväksyttyinä kuitenkin olla riittävän selkeitä ja yksinkertaisia, jolloin asioiden käytännön sovellusesimerkit tuli esittää pelkistettyinä luetelmaohjeina. Salanimellä kirjoittaminen antoi Koppiselle mahdollisuuden tuoda romaanin päähenkilönä esiintyvän eversti Savukorven kautta esille omia pohdintojaan sissisodankäynnin keinojen hyödyntämismahdollisuuksista elävin sanakääntein: ”Räjähtävä tyhjyys oli eversti Savukorven mielilausuma, jota hän menestyksellä käytti antaessaan taktillisia ohjeita alaisilleen sissipiirien komentajille siihen ”Kun tuleva sota ilmeisesti on edellistä vaikeampi, on kaikki keinot tehon lisäämiseksi otettava käytäntöön.”. Koppisen poikamainen seikkailijaluonne ja kokemukset sotilasuralta mahdollistivat strategisten ja hyvinkin yksityiskohtaisten poteronkaivamisja miinanviritysohjeiden kirjoittamisen. Poikaromaani aikamiehille 1950-luvulla julkaistiin runsaasti poikien seikkailukirjoja, joissa partiohenkiset nuoret pojat ratkaisivat rikosja vakoilujuttuja. Räjähtävän tyhjyyden vahva isänmaallinen henki, sodankäynnin eettisten sääntöjen tiukka noudattaminen, vihollisen ritarillinen kohtelu ja onnellinen loppu antavat olettaa, että kirja on kirjoitettu nuorille lukijoille, jotka seikkailukertomuksen ohella voisivat oppia hyödyllisiäkin taitoja. Tätä tulkintaa tukee myös kirjan varsin pedagoginen ote
Vallitsevat olot ja puolustusvoimia haitanneet materiaalipuutteet hyvin tiedostanut Koppinen perusteli ehdotustaan sissisodankäynnin tehokkuudella maanpuolustuskeinona. Sen tilalla on kokonaan toinen perustilanne, ja se on: Vihollinen näkee sinut, koetapa, mihin suuntaan pääset hengissä kymmenen askelta, odotapa siinä, pystytkö hengittämään vielä yhden savukkeen verran. Kolmensadan upseerin ja seitsemäntuhannen partionjohtajan muodostaman rungon ympärille hän kokosi ylija ali-ikäisistä vapaaehtoisista lähes kolmekymmentuhantisen sissiarmeijan, joka eräänä syyskuisena päivänä kokoontui sataanviiteenkymmeneen määräpaikkaan, sai aseensa ja varusteensa, kätki tarvikkeensa ja oli seuraavana päivänä muuttanut kaksisataa neliöpeninkulmaa suomalaista maaseutua räjähtäväksi tyhjyydeksi. ER M EI KA N N IS EN YK SI TY IS KO KO EL M A PU O LU ST U SV O IM AT. Räjähtävä tyhjyys on viholliselle vääryyttä ja petosta, joka vie häneltä uskon ja rohkeuden ja tekee tyhjäksi ja arvottomaksi vuosien koulutuksen, joka aina on perustunut kolmeen sanaan: vihollinen tuolla, toimikaa! Tätä perustaa ei sissisodassa ole. aikaan, kun kertausharjoituksissa koulutettiin sissijohtajia alueenpäälliköistä partionjohtajiin asti. Ensimmäisenä siihen sai tutustua Mikkelin lähelle hyökännyt maahanlaskudivisioona.” Palvellessaan Sotakorkeakoulun johtajan apulaisena eversti Veikko Koppinen laati kesällä 1960 Pääesikunnan käsiteltäväksi salaisen selvityksen ja ehdotuksen sissisodankäynnistä nimellä Sissisotamenetelmä. Tyhjyyttä vastaan ei voi taistella, sitä ei voi ampua tykillä, ei sarja-automaatilla eikä pommittaa ilmasta raketeilla. Tämän tapaisilla puheillaan ja kirjoituksillaan Savukorpi sai koulutettavien silmät kiilumaan innostuksesta ja vapaaehtoiskortistoon vyörymäisen kasvun
V. Visurin mukaan kenraaliluutnantti T. On totta, että Veikko Koppinen laati 1.6.1960 päivätyn asiakirjan nimeltä Sissisotamenetelmä, mutta salain Karjalan Prikaatin sissipartion ylläkkö kootussa sissitoiminnassa vuonna 1977. Pekka Visurin ja eräiden muiden tulkinnan mukaan julkaisukielto tehtiin Pääesikunnassa. Nelisivuinen muistio on kuin tiivistelmä Räjähtävän tyhjyyden sisällöstä. Molemmista oppaista on löydettävissä lähes täysin samoja lauseita, sanontoja ja painotuksia, joita Räjähtävässä tyhjyydessä esiintyy. Koppinen laati Taistelukoulun johtajan apulaisena ollessaan joulukuussa 1956 muistion, jossa hän kuvailee sissitoimintaa ja sen suoritusmahdollisuuksia eri taistelulajien yhteydessä. Pääesikunnan yleisesikunnan päällikkö T. PU O LU ST U SV O IM AT. Julkaisukiellon syistä on aikojen saatossa esitetty monenlaisia tulkintoja ja teorioita. ”Kun tuleva sota ilmeisesti on edellistä vaikeampi, on kaikki keinot tehon lisäämiseksi otettava käytäntöön. SUOMEN SOTIL A AT 42 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 Viljami Korpi Viljami Korven nimellä kirjoitettuun alkuperäiseen käsikirjoitukseen ei ole merkitty päiväystä tai kirjoituspaikkaa. Vaikka romaanin tarkka kirjoitusajankohta jäänee ikuiseksi arvoitukseksi, voidaan päätellä, että Veikko Koppinen oli aloittanut romaanin kirjoittamisen eräänlaisena taustatyönä kirjoittaessaan Sissikoulutusopasta (1956) ja Sissiohjesääntöä (1957) sekä saattanut romaanin loppuun oppaiden ja ohjesääntöjen valmistuttua 1950-luvun lopussa. Yli 200-sivuisen käsikirjoituksen on täytynyt olla pitkällä ennen vuotta 1960. Viljanen olisi kesällä 1960 kirjoittamassaan arvostelussa esittänyt eriävän mielipiteen Koppisen laatimasta asiakirjasta Sissisotamenetelmä, mutta Viljanen viitannee muistiossaan kuitenkin juuri fiktiiviseen romaanikäsikirjoitukseen Räjähtävä tyhjyys. asiasta.” Vastaavasti Sakari Simelius kirjoitti päiväkirjaansa merkinnän 25.1.1961 ”Koppisen sissiromaani”. Melko kiistaton todiste siitä, että Räjähtävä tyhjyys on kirjoitettu 1950-luvun puolella, on löydettävissä Veikko Koppisen yksityiskokoelmasta. Sissitoiminnassa mies edustaa moninkertaista tehoa rintamassa olevaan verrattuna.” Pöytälaatikkoon Koppisen kirjoittamaa romaania ei koskaan julkaistu, vaan ylin sotilasjohto kielsi sen painamisen ja levittämisen ehdottoman jyrkästi. Viljanen kirjoitti reunamerkinnän 1.6.1960 päivättyyn muistioonsa, jossa viitataan Veikko Koppisen sissisotamenetelmäehdotukseen sekä epäsuorasti Räjähtävään tyhjyyteen: ”Puhun ev Koppisen kanssa 7.9. V. Muistiossa Koppinen pohtii salaista, lyhytaikaista ja pitkäaikaista sissitoimintaa sekä sissisotaa tarkasti Räjähtävässä tyhjyydessä esitetyn toimintatavan mukaisesti
”Ymmärsihän hän [Koppinen] korkeana upseerina, mistä oli kysymys. Myös Suomen Sotilaan edellinen päätoimittaja Heikki Tiilikainen ja entinen pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ermei Kanninen ovat ottaneet kantaa julkaisukiellon syihin. Viljanen kirjoitti 1.6.1960 päivättyyn muistioon arvostelunomaisen lausunnon Räjähtävästä tyhjyydestä: ”Eversti Koppisen kirja perustuu siihen, että vastustaja on hyvin ritarillinen, valtavia elintarvikemääriä voidaan kätkeä jne. Vastustaja voi todellisuudessa siirtää väestön, polttaa asunnot, ampua miehet rauhoittaakseen alueet 1–2 vuodessa. VE IK KO KO PP IS EN PE RI KU N N A N YK SI TY IS KO KO EL M A. Harmitteli kyllä tietenkin, että oli tähdännyt liian liki. Kirjan käsikirjoitus päätyi poliittisesti liian arkaluonteisena ja ajan henkeen sopimattomana provokaationa Neuvostoliittoa vastaan vuosikymmeniksi arkistojen kätköihin. Kyseessä olisi vain kuukausissa (noin 9) laskettava sota. V. Ei kirjaa siis varsinaisesti kieltää tarvinnut. Suosittelen sissisodan asemasta sissien käyttöä taistelussa kenttäarmeijan apuna, ei korvikkeena.” Mitä ilmeisimmin T. Suomen Sotilas -lehdessä 4/1993 julkaistussa artikkelissa Heikki Tiilikainen kertoi julkaisukiellon syynä olleen joko aikakaudelle tyypillinen viittausten ja provokaatioiden välttäminen Neuvostoliittoon tai Koppisen liiankin nerokas idea, jota haluttiin kaikessa hiljaisuudessa tutkia lisää. Päätös oli kuitenkin selkeä: kirjaa ei voida julkaista.” Kritiikkiä Pääesikunnan Yleisesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti T. V. ”Saattoi myös olla, että simpukasta löytyi helmi – ja siitä haluttiin olla hiljaa.” Sissitoimikunnan sihteerinä toiminut ja Räjähtävään tyhjyyteen hyvin perehtynyt Ermei Kanninen esitti samaisessa artikkelissa julkaisukiellosta samansuuntaisen päätelmän. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 43 sena asiakirjana sen julkaisu olisi ollut jo käytännössäkin mahdotonta. Viljanen esitti kirjan julkaisematta jättämistä puolustusvoimain komentajana toimineelle Sakari Simeliukselle, joka teki kiusallisesta asiasta päätöksen keväällä 1961 ja merkitsi sen jopa päiväkirjaansa. Joka tapauksessa kirjoitus on mielenkiintoinen ja avartaa sovellusesimerkein aikalaiskuvaa sissisodankäynnin ja -toiminnan yksityiskohtaisista piirteistä. Onko se oikea tie Suomen nykyisessä asemassa. ”Sissitoiminnassa mies edustaa moninkertaista tehoa rintamassa olevaan verrattuna.” AHMA-KOPPINEN metsästi sekä samoili luonnossa
Julkiseen väitöstilaisuuteen voi ilmoittautua MPKK:n internetsivulla (www.mpkk.fi) olevien ohjeiden mukaan. Toisenlaisiakin mielipiteitä esiintyi. Veikko Koppinen oli aikaansa edellä oleva suoraselkäinen upseeri, jonka esimerkillisyys saattaisi toimia mallina myös monelle nykyihmiselle. ”Räjähtävä tyhjyys oli rohkea esitys ja tavallaan katalysaattori, joka kiteytti eri puolilla tunnetun muutostarpeen ja siihen liittyvät hajanaiset ajatukset kirkkaaksi doktriiniksi.” ten rasittaa mieltään. 44 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 SUOMEN SOTIL A AT Räjähtävä tyhjyys oli rohkea esitys ja tavallaan katalysaattori, joka kiteytti eri puolilla tunnetun muutostarpeen ja siihen liittyvät hajanaiset ajatukset kirkkaaksi doktriiniksi. Hän oli aina lojaali esimiehiään kohtaan, mistä on osoituksena esimerkiksi se, että hän toimitti Räjähtävän tyhjyyden Pääesikuntaan tarkastettavaksi. Artikkelin kirjoittaja yleisesikuntamajuri Marko Palokangas on tutkinut suomalaista sissitoimintaa usean vuoden ajan. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. Tämä kirjoitus aloittaa majuri Palokankaan sissitoiminnan kehitystä Suomessa valottavan kirjoitussarjan Suomen Sotilaassa. Lojaali optimisti Koppinen oli luonteeltaan ikuinen optimisti ja vankkumattoman lojaali. Vaikka Koppisen ajatuksia pidettiin aluksi jopa irvokkaina ja ritarillisiin tarinoihin nojaavina satuiluina – kuusenhavuromantiikkana – hänen teoreettiset ideansa loivat vankan pohjan alueellisen puolustusjärjestelmän ja etenkin paikallispuolustuksen kehittämiselle. 10 euroa). Veikko Koppisen hyvin tuntenut kenraaliluutnantti Erkki Setälä kertoi haastattelussaan, että hän kuuli usein, kuinka eräät nimeltä mainitsemattomat upseerit naureskelivat Koppisen ideoille sissitoiminnasta melko avoimesti Pääesikunnassa ja hänen suunnittelemiaan sekä pitkälle vietyjä kokeiluharjoituksiaan vastaan esitettiin voimakasta kritiikkiä. Kun tarkastellaan eri asioiden yhteyttä toisiinsa, ei Koppisen vahvaa osuutta kansallisen sissitoimintamallin luomisessa, kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa voida ohittaa. Sissiasiat, erämiestaidot ja luonto olivat Koppiselle enemmän kuin vain osa sotilaan työtä – eräänlainen elämäntehtävä. Lisää Veikko Koppisesta ja suomalaisesta sissitoiminnasta kerrotaan Marko Palokankaan toukokuussa julkaistavassa väitöskirjassa. Aikalaiskertomusten mukaan Koppista myös kritisoitiin etenkin 1960-luvun alussa kovin sanoin muun muassa ”metsäläisten hulluttelusta kansan kustannuksella”. Hän ei murehtinut asioita etukäteen eikä antanut vastoinkäymisn Suomen Sotilas -lehdessä 4/1993 julkaistussa artikkelissa Heikki Tiilikainen kertoi julkaisukiellon syynä olleen joko aikakaudelle tyypillinen viittausten ja provokaatioiden välttäminen Neuvostoliittoon tai Koppisen liiankin nerokas idea, jota haluttiin kaikessa hiljaisuudessa tutkia lisää. Saatuaan hylkäävän päätöksen kirjan julkaisemisesta hän velvollisuudentuntoisena upseerina jätti käsikirjoituksen yli 50 vuodeksi pölyttymään kirjaston hyllylle ilman, että edes hänen lapsensa tiesivät kirjan olemassaolosta. Koppisen romaanissaan esittämää käsiteparia ”räjähtävä tyhjyys” pyrittiin Pääesikunnan ohjeistamana vaimentamaan ja sen julkista käyttöä kehotettiin jopa välttämään. Tämän päivän sisseistä Sodankylän Jääkäriprikaatista toisaalla tässä lehdessä. Myös Pääesikunnan operatiivisella osastolla palvellut Juhani Ruutu vahvisti asian. Palokankaan sotatieteiden tohtorin väitöstutkimus ”Räjähtävää tyhjyyttä – sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa” tarkastetaan perjantaina 23.5.2014 kello 10:00 MPKK:n pääauditoriossa. Lojaalisuus luonteenpiirteenä kuvastaa hänen vakaata uskoaan maanpuolustuksen perusteisiin. Suomen Sotilaan kustantajan Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta 23.5.2014 alkaen hintaan 39 euroa + postituskulut (n. Nykyisen Kouvolan pohjoisosiin, Tuohikotin erämaa-alueelle sijoittuva kuviteltu räjähtävä tyhjyys oli Pääesikunnan mukaan turhan provosoiva ja viittasi tapahtumakulultaan liiaksi Neuvostoliiton sotilaalliseen uhkaan
Kuusikymmenluvun lopulla hiihtoharrastuksen lisäksi kuvaan astui kävely. Edelleenkin saattaa jonkun kirjan välistä löytyä paperilappu, johon on kirjoitettu muutama säe runomittaan. PARI TUNTIA ensilumen satamisen jälkeen ilmestyi Otsolahden niitylle yksinäinen mies, joka teki pitkillä suksillaan latua vastasataneelle lumelle. Eläkepäivät kuluivat Espoon Tapiolassa. Runoja on lukemattomia: sota-ajan runot puolisolle ikävää häivyttämään, runoja päivänsankarille, runoja syntyneelle tyttärelle, kertomusrunoja, kiitosrunoja kutsujen emännälle, riimejä joulukortteihin ja niin edelleen. Mikä olisikaan sopinut paremmin sissipäällikölle! Jousiammunnasta tuli hänelle rakas harrastus, jossa hän ylsi aina kilpailutasolle saakka. Kun lähinäkö heikkeni, täytyi siirtyä vaistoluokkaan. Koppinen piti muun muassa sotaaikana tiiviisti yhteyttä perheeseensä kirjeitse. Veikko Koppisen tytär Kaiju Kallio muisteli isäänsä seuraavasti: ”KUN MUUT ISÄT toivat Rovajärven leiriltä tyttärilleen tuliaisiksi Lapinnuken, toi Veikko Koppinen Lapinpuukon, eikä se tuntunut yhtään kummalliselta. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 45 J ykeväkasvoisen ammattiupseerin olemuksesta huolimatta Veikko Koppisen persoonaa voidaan luonnehtia lämminhenkiseksi perheenisäksi ja herkkätunteiseksi runoilijaksi. Kukkapaketti, ainakaan kaupasta ostettu, ei Koppisen käteen sopinut. Kirjoittamisharrastus jatkui läpi elämän. Sinne käy rajamies, sinne se polku vie.” KOPPINEN OLI AKTIIVINEN kirjoittaja ja taitava kynänkäyttäjä. LADUN AVAAJA Upseeri, isä, runoilija VE IK KO KO PP IS EN PE RI KU N N A N YK SI TY IS KO KO EL M A TEK S TI: MARKO PALOK ANGAS. Sittemmin aiheet vaihtuivat ammattilehtien artikkeleihin ja eläkkeellä ollessa jopa lehtien yleisönosastojen kirjoituksiin. Hän sai 50-vuotislahjaksi työtovereiltaan lahjaksi jousen. Fyysisen kunnon ylläpitäminen oli Koppiselle lähes kunnia-asia. Kirjeet olivat pääsääntöisesti optimismin täyttämiä ja avoimen herkkiä, ja moni päättyi lyhyeen runoon tai riimiteltyyn säkeeseen. Metsästys ja kalastus -lehti sai hänestä 1950-luvulla lähes jokavuotisen avustajan. Juhlia varten hän riimitti uudelleen lauluja, joita sitten itse esitti – kunhan oli ensin opettanut säestäjälle laulun sävelen.” VEIKKO KOPPISEN runoja löytyy yhä monelta Rajavartiolaitoksen eräkämpältä. Lapsenlapset saivat lahjaksi eläinaiheisia satuja. Sen sijaan hän ilahdutti läheisiään ja tuttaviaan runoilla, joita syntyi lähes joka tilanteeseen. Vieritse vaarojen, ylitse jänkien. Muun muassa Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Hiienvaaran harjoitusalueen johtolan puukantiseen vieraskirjaan on kaiverrettu Veikko Koppisen raja-aiheinen runo: ”Rajalle polku vie, majalle vie sen tie, rannalle lampareen, välkkyvän veen
Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n. Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. 46 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 KIR JAT Marko Palokangas Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta 23.5.2014 alkaen. 10 euroa). Tilaa nyt • 540 sivua • Kovakantin en • 540 sivua • Kovakantin en
Siis vähintäänkin loistava hakuteos! Arvostelu: Jukka Knuuti Ahti Lappi, Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus 1917–1944. Kun kirja kertoo ilmapuolustuksesta, kerrotaan siinä myös hävittäjätorjunnasta Helsingin ilmatilassa. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 47 A hti Lappi on käsittämättömän tuottoisa kirjoittaja. Mutta se on pieni synti verrattuna kirjan ansioihin. Lappi vertaa Suomen kotiseudun pommituksia Saksan kaupunkien tuhoamiseen. Se tarina ei tosin ole pitkä eikä myöskään Suomen yöhävittäjätoiminnan historia. Teos todellakin tyydyttää kovankin tiedonjanon aiheesta. Mielenkiintoista on koulupoikien käyttäminen ilmatorjunnassa miehistöpuutteen paikkaajana. Helsingin pommitusten jälkeen Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat ADD vieraili Tallinnassa, tosin yhteensä vain 300 koneella. Lue sivulta 78 alkavasta Sotahistoria-extrasta Ahti Lapin ja kolmen ilmatorjuntaveteraanin kertomukset ilmatorjuntavoitosta. Toiminta ei edes ehtinyt alkaa, kun sota jo onneksi loppui. Ei olisi ehkä ollut aivan välttämätöntä luetella alasammuttujen neuvostopommittajien miehistöjen nimiä, vaikka ne sattuisivatkin olevan tiedossa. Hupaisa juttu nykypäivän näkökulmasta, kun YK:n lapsisotilaiden käytön kieltävän sopimuksen johdosta on jouduttu luopumaan 17-vuotiaiden ”siviilikarkureitten” vapaaehtoisesta varusmiespalveluksesta. Se on antanut hyviä perusteita tässä esiteltävälle Helsingin ilmapuolustuksesta kertovalle kirjalle. Hyvä rinnastus sekin. Helsinkiä vastaan ADD teki 2 000 lentosuoritusta tuhoten vain kuusi prosenttia rakennuksista. Ja eihän painettua tekstiä aina kannata lukea kannesta kanteen, vaan valita siitä omalta kannalta oleelliset osat. Vaikka kirja nimensä mukaan ajoittuu vuosille 1917–1944, se keskittyy hyvin voimakkaasti jatkosotaan ja erityisesti helmikuuhun 1944. Kaikki mitä tarvitsee tietää Helsingin ilmapuolustuksesta ”Kirja sisältää kaiken, mitä pitää Helsingin ilmapuolustuksesta tietää ja vähän ylikin.”. Upseerit selvittivät, mitä olivat radioluotaimet eli tutkat ja miten ne auttoivat saksalaista ilmatorjuntaa ampumaan pimeässäkin ja kuinka saksalaisten ratkaisut olisi sovellettavissa omiin tarpeisiimme. On vaikea enää keksiä, mitä olisi jäänyt sanomatta. Helsingin ilmatorjunnan toimintaa helmikuussa 1944 on selvitetty mediassa muutenkin tänä keväänä ilahduttavassa laajuudessa, mitä takavuosina ei olisi voitu kuvitella. Hän sivuuttaa aika pitkälle yöhävittäjät RAF:n yöhyökkäyksiä ja päivähävittäjät USAFin päivähyökkäyksiä vastaan. Lapin kirja kuvaa, kuinka innovatiivisia suomalaiset itupseerit olivat. Ilmatorjunnan hyökkääjälle tuottamat tappiot olivat marginaalisia hävittäjiin verrattuna, jos torjunnan arvo lasketaan vastustajalle aiheutetuissa tappioissa. Ilmatorjuntasäätiö 2013. Lukiolaispojat kunnostautuivat hyvin vaativissa tehtävissä, jotka oli aika pitkälle miehitetty parempien puutteessa B-miehillä. 408 sivua. Kirja sisältää kaiken, mitä pitää Helsingin ilmapuolustuksesta tietää ja vähän ylikin. Eikä turhaan keskitykään, sillä silloin Helsingin ilmatorjunta saavutti yhden jatkosodan torjuntavoitoistamme, kuten kirjoittaja perustellusti toteaa. Kolmen pommitusyön aikana Helsingin ilmatorjunta ampui 25 rautatievaunullista kranaatteja, mikä oli enemmän kuin mitä kenttätykistö ampui vastaavasti Tali-Ihantalassa. Tämän kirja-arvostelun kirjoittajan Jukka Knuutin vakiokolumnissa tämän lehden lopussa, keväällä 1944 selkäänsä saanut Neuvostoliiton ADD saa kuulla loputkin kunniastaan. Jos kohta samainen eversti Lappi tässä lehdessä käsitelee ilmatorjuntavoittoa 70 vuotta sitten juurta jaksaen, niin Lapin kirja Ilmavaara kertoo loputkin. Entinen ilmatorjunnan tarkastaja ei voi kuitenkaan välttyä ilmatorjuntamiehen asenteelta. Puolet kaupungin rakennuskannasta tuhoutui. Näin meille saatiin hankittua tutkia, ja ehdittiin vielä opetella niiden käyttö melkein viime hetkessä ennen helmikuuta 1944. Vain vuosi sitten hän julkaisi yhdessä Perttu Peitsaran kanssa tutkien roolia toisessa maailmansodassa käsittelevän kirjan. Tallinnan pommituksiin palataan tässäkin lehdessä tulevissa numeroissa. Saksalaisten ilmatorjunta, jonka piti olla tehokkaampi kuin Helsingissä, epäonnistui täysin. Ahti Lappi käyttää sopivasti rinnastuksia suhteuttaakseen ilmatorjuntamme saavutukset muuhun sotaa käyneeseen Eurooppaan
48 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT SODANKYLÄN JÄÄKÄRIPRIKAATI Pohjoisen poikien palveluspaikka PU O LU ST U SV O IM AT
49 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 Reilu tuhat kilometriä on matkaa edellisestä varuskuntavierailupaikasta seuraavaan. >. Niin paljon on etäisyyttä pienen, mutta samalla suuren maamme eteläisimmän Upinniemen varuskunnan ja Puolustusvoimiemme pohjoisimman joukko-osaston Sodan kylän prikaatin välillä
Sen avulla voidaan vertailla toimintatapoja, varusteita, tekniikoita ja taktiikoita sekä kehittää niiden avulla omaa toimintaa. Joka saapumiserässä on lisäksi myös vapaaehtoisesti palvelukseen astuvia naisia sekä etelästä erikseen juuri Jääkäriprikaatiin palvelukseen haluavia asevelvollisia. Oman erinomaisen taitotiedon osoittaminen tukee myös osaltaan Suomen puolustuskyvyn uskottavuutta. Varusmiehiä koulutetaan jääkäri-, kranaatinheitin-, esikunta-, huolto-, panssarintorjunta-, panssarintorjuntaohjus-, lääkintä-, viesti-, sissi-, tiedusteluja sotilaspoliisijoukkoihin. Henkilökuntaa on noin 240 henkilöä. Kansainvälinen toiminta hyödyttää monella tavalla Suomea ja prikaatia. 50 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT S uomen Sotilaan toimituspäällikkö otettiin lämpimästi vastaan kylmässä pohjoisessa varuskunnassa, Sodankylän Jääkäriprikaatissa. Nyt myös Jääkäriprikaati on kansainvälistymässä. Arktinen varuskunta TEK S TI: PE TRI VÄLKKI PU O LU ST U SV O IM AT. Heistä valtaosa tulee Oulun seudulta ja loput Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueelta. Pohjoisen poikia Vuosittain varusmiespalveluksen Jääkäriprikaatissa suorittaa noin 1 500 varusmiestä. Toisin kuin vaikkapa Porin Prikaatissa Sodankylästä ei lähdetä maailmalle, vaan maailmalta tullaan Sodankylään hakemaan oppia. Varusmieskoulutuksen ohella prikaati vastaa Lapin alueen reservin koulutuksesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemisesta. Viimeksi tammikuussa ryhmä Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaita oli arktisessa koulutuksessa, ja jatkossa toimintaan tullaan panostamaan enemmän. Lisäksi prikaatissa on oma aliupseerikurssi. Keskellä Lappia sijaitsevan prikaatin tehtävänä on kouluttaa joukkoja Pohjois-Suomen vaativiin olosuhteisiin ja vastata Maavoimien arktisen koulutuksen kehittämisestä. Maailmankuulu Sodankylä Maailmalla Sodankylä tunnetaan lähinnä vain Sodankylän Midnight Sun -elokuvafestivaalista, jossa on vieraillut vuosien varrella muun muassa Francis Ford Coppola, Milos Forman ja Krzysztof Kieslowski
Varuskunnalla on myös oma uimahalli, sisäliikuntatilat sekä hoidetut ja valaistut hiihtoladut. PU O LU ST U SV O IM AT. • vastaa osaltaan virka-avusta Lapin alueella. Heti varuskunnan yhteydessä on Mellankankaan 3 000 hehtaarin lähiharjoitusalue ja noin 10 kilometrin päässä Kyläjärven ampuma-alue. • kehittää alueen joukkojen toimintaa ja taktiikkaa. Lääniä riittää Jääkäriprikaatin harjoitusolosuhteet ovat erinomaiset. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat varuskunnassa toimivat Pohjois-Suomen johtamisjärjestelmäyksikön osat, varushuollosta ja pesulapalveluista huolehtiva Comforta, kiinteistöjä ylläpitävä Puolustushallinnon Rakennuslaitos, varuskuntaravintola Tähti sekä tietysti Sotilaskoti. • ylläpitää ja kehittää valmiussuunnitelmia, tekee tarvittavia valmisteluja ja pitää sotavarustuksen vaatimusten edellyttämässä toimintakunnossa. > Jääkäriprikaatin tehtävät • vastaa asevelvollisten koulutuksesta. Ampumaleirillä Vierailumme aikana käynnissä oli tammikuun saapumiserän ensimmäinen ampumaleiri Kyläjärvellä. Varusmiehet olivat olleet palveluksessa vasta seitsemättä viikkoa, ja kaikki siirtymiset niin ampuma-alueelle kuin ammunnoista seuraaviin ammuntoihin tehtiin joko hiihtäen tai hiihtohinauksessa, joten heidän täytyi hallita jo hiihtäminen ja perustalvitaidot. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 51 Kunta ja varuskunta Sodankylän kunta on joukko-osastolle erittäin merkittävä yhteistyökumppani, mikä pätee myös toisin päin: varuskunta on kunnan jälkeen toiseksi suurin työnantaja alueella, siellä työskentelee lähes 400 henkeä. Jääkäriprikaatin harjoitusolosuhteet ovat erinomaiset. Kyläjärvellä prikaati pystyy ampumaan maan lähes kaikkien jalkaväen kevyiden aseiden perusja taisteluammunnat. Sen merkitys kunnan talouteen ja elinvoimaisuuteen on hyvin tärkeä. Tässä vaiheessa takana oli jo kokemusta tammikuun yli 30 asteen pakkasista. Rekrytointitilanteissa kunta on aktiivisesti mukana esittelemässä kunnan palveluita ja mahdollisuuksia, ja se osallistuu myös esimerkiksi uusien työntekijöiden kotouttamiseen. Prikaatin huoltovastuulla on lisäksi Länsi-Euroopan suurin ampumaja harjoitusalue Rovajärvi, missä prikaati voi tarvittaessa järjestää suuremmat ampumaja taisteluharjoitukset. • vastaa Maavoimien arktisesta koulutuksesta ja sen kehittämisestä. Yhteistyö toimii erinomaisesti monella eri tasolla: osapuolilla on yhteinen terveysasema, ja varuskunnan uimahalli sekä latuverkostot ovat kuntalaisten käytössä
Varuskunnassa on koulutuksen kehittämiseksi tehty paljon työtä. Uutta rakennettaessa joudutaan aina luopumaan vanhasta. Vuoden 2015 alusta Jääkäriprikaatiin liitetään Rovaniemelle jäävät Lapin ilmatorjuntarykmentin osat liittyen Lapin ilmatorjuntarykmentin lakkauttamiseen itsenäisenä joukko-osastona. 52 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT Ammunnat pyörivät sujuvasti mukavassa pikkupakkasessa puolimetrisessä hangessa. Myös oikea pukeutuminen ja maastoja erätaidot ovat heikommissa kantimissa kuin ennen. Nykyään suurin osa palvelukseen astuvista alokkaista ei osaa esimerkiksi hiihtää, ei edes pohjoisessa. Sen sijaan nykyajan nuorisolla on erinomaiset valmiudet oppia uusien monimutkaistenkin järjestelmien käyttöä. Uudet haasteet Varusmieskoulutuksen uudet haasteet näkyvät myös pohjoisessa. Ampumaleirillä koulutusta oli elävöitetty hienosti. Poikkeuksellisesti Kruunuasunnot Oy rakentaa Sodankylään lisää asuntoja henkilökunnalle. Innovatiivista koulutusta Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimat on erityisesti korostanut sitä, että kaiken toiminnan tulee tehostua ja laatuun tulee panostaa. Tämä aiheuttaa heti ongelmia, koska joukkoja ei päästä alusta saakka kouluttamaan täysitehoisesti. Merkille pantavaa oli varusmiesjohtajien tehokas käyttö koulutuksessa ja ammunnoissa: heille oli annettu paljon vastuuta ja tehtäviä, jotka he hoitivat silminnähtävän motivoituneina ja tehokkaina. Mikäli asemiin mentiin huolimattomasti ja vaunun miehistö havaitsi taistelijat, avasi vaunu tulen konekiväärillään. Esimerkiksi ennen taisteluparin kevyen kertasingon sisäpiippuammuntoja toimintaa harjoiteltiin oikeaa taistelupanssarivaunua vastaan sen partioidessa läheisellä tiellä. Kaikki muu on opetettavissa suhteellisen nopeastikin, mutta kunnon kohottaminen ei sen sijaan lyhyessä ajassa onnistu. He vetivät rastikoulutusta, kuten ensiapua, ja vastasivat harjoittelusta ennen varsinaisia ammuntoja. Esimerkkeinä ovat paikallisen ”Pelle Pelottoman”, vääpeli Timo Kallion kehittämät koulutusradat: sotilasesterata, johon on talveksi suunniteltu joka esteelle hiih”Suurimmaksi haasteeksi Jääkäriprikaatinkin henkilöstö nostaa asevelvollisten jatkuvasti laskevan fyysisen kunnon.” PU O LU ST U SV O IM AT PE TR I VÄ LK KI JATKUU SIVULLE 54 >. Se on jo vuosia panostanut monin eri tavoin toiminnan kehittämiseen. Tämä ei ole Jääkäriprikaatille ongelma. Yhtenä esimerkkinä on ISO 14000 tasoinen ympäristöohjelma, joka on auditoitu sisäisesti, mutta ulkoinen auditointi puuttuu. Suurimmaksi haasteeksi Jääkäriprikaatin henkilöstö nostaa asevelvollisten jatkuvasti laskevan fyysisen kunnon. Uudisrakentamista toteutetaan muuallakin kuin Sodankylässä. Vuosi 2015 Käynnissä oleva puolustusvoimauudistus tulee jatkossa vahvistamaan Jääkäriprikaatia. Nykyinen Pohjan Jääkäripataljoona lakkautetaan ja samoin nyt Sodankylässä toimiva Ylä-Lapin aluetoimisto
SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 53 Nimi Vuodet Sijoituspaikka Terijoen Rajavartiopataljoona 1918–1920 Terijoki Rajapataljoona 1920 Terijoki Käkisalmen läänin Rykmentin I Pataljoona 1920–1921 Terijoki 1. 1936–1956 Terijoki, Lappeenranta, Vaasa Pohjanmaan Jääkäripataljoona (PohjmJP) 1957–1964 1964–1966 Vaasa Sodankylä Lapin Jääkäripataljoona (LapJP) 1966–1979 Sodankylä Sodankylän Jääkäriprikaati (JPr) 1979– Talvitoiminnan ABC • Pidä itsesi kuivana pukeutumalla oikein (kerrospukeutuminen), vähentämällä tai lisäämällä vaatteita jatkuvasti tarpeen mukaan ja kuivaamalla vaatteita aina mahdollisuuksien mukaan. • Tarkkaile jatkuvasti säätä ja sopeuta toimintasi siihen. Sodankylässä joukko-osaston organisaatioon kuuluneet tai kuuluvat joukkoyksiköt Lapin Jääkäripataljoona (LAPJP) 1.10.1979 alkaen Pohjanmaan Tykistörykmentti 1979–1998 (lakkautettu) Sodankylän Pataljoona 1990–1996 (lakkautettu) Pohjan Jääkäripataljoona 1998–2014 (lakkautetaan) Jääkäriprikaatin historiaa Prikaatin perinteet juontavat juurensa Terijoen Rajavartiopataljoonan perustamisesta 19.9.1918 PU O LU ST U SV O IM AT PE TR I VÄ LK KI. • Varaudu suojan käyttöön eli opettele ja varusta itsesi niin, että pystyt kaikissa olosuhteissa rakentamaan itsellesi suojan säätä vastaan. Pyri nauttimaan nestettä ja ruokaa säännöllisesti ja mielellään lämpimänä. • Pidä huolta juomisesta ja syömisestä. • Käytä talvella maastossa vain tuntemiasi, testaamiasi ja aikaisemmin käyttämiäsi laadukkaita varusteita. Polkupyöräpataljoona (I Py.P)/ Polkupyöräpataljoona 1 (PPP 1) 1921–1936 Terijoki Jääkäripataljoona (JP 1) Taisteli talvi-, jatkoja Lapin sodassa
Ryömintäesteellä edetään joko sukset jalassa tai ilman. Tekemisen makua Varuskuntavierailu oli erittäin miellyttävä kokemus. Se on vääpeli Timo Kallion kehittämä muunnos, jossa sotilasesteradasta tehdään talvella hiihtämistä opettava versio. Ehkäpä siinä onkin yksi arktisella alueella selviämisen suurista salaisuuksista. Monesti myös ulkomaalaiset sotilaat ovat todenneet, että asiat tehdään kuin hidastetussa elokuvassa, mutta silti kaikki tulee tehtyä, vaikka –40 asteen pakkasessa. PU O LU ST U SV O IM AT PE TR I VÄ LK KI. 54 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT Hiihtoesterata. Kaikesta tekemisestä huokui vähäeleinen, kiireetön, mutta ammattitaitoinen ja tehokas lappilainen tapa toimia. Rataennätyksestä käydään vuosittain tiukkaa kilpailua. Radalla pystyy samanaikaisesti etenemään kaksi taistelijaa, joten kilpailut taistelupareittain ovat mahdollisia. Radan tarkoituksena on parantaa erityisesti taistelijan koordinaatiota sekä suksien ja oman kehon hallintaa. Sodankylässä sijaitsee Suomen ja maailman ensimmäinen hiihtoesterata. Pohjoisen elämänrytmi tuntuu ruuhkaSuomesta tulevalle aina positiivisella tavalla hiljaisemmalta ja rauhallisemmalta. Rauhallisia velikultia… n Ennen taisteluparin kevyen kertasingon sisäpiippuammuntoja toimintaa harjoiteltiin oikeaa taistelupanssarivaunua vastaan sen partioidessa läheisellä tiellä. tämistä opettavat harjoitteet, sekä ampumaradan takamaastoon suunniteltu suuri valaistu koulutuskenttä, jossa on valmiit rastikoulutuspisteet opastuskyltteineen valtaosalle peruskoulutuskauden harjoitteille kuten esimerkiksi käsikranaatin heitolle, eri ampuma-asennoille ja ilma-ammunnalle. Rata toteutetaan muokkaamalla sitä lumella, ja sieltä löytyy muun muassa tasapainoeste ja kumpareita nousujen ja laskujen harjoittelua varten
Lämpötilavaihtelut, talven täydellinen pimeys, kesän yöttömät yöt, suot, lumen määrä ja suojan puute tuovat aivan omanlaiTalvisodankäyntiä arktisella alueella. Myös kesän räkkäaika saattaa tottumattomalle olla mieleenpainuva kokemus ja viedä miehestä melkoisesti mehuja. Määrättömästi lunta ja järjettömästi pakkasta. Arktista aluetta voidaan hyvinkin pitää vastaavanlaisena erikoisympäristönä kuin viidakkoa, aavikkoa tai vuoristoa, joissakin suhteissa jopa niitäkin vaativampana. Tilaa riittää, suojaa ei Lapin maasto ja valtavat etäisyydet vaikuttavat toimintaan monella tavalla. Äärimmäisyydestä toiseen Harvoin tulee ajatelleeksi, että arktisella alueella eletään monessa suhteessa erittäin vaihtelevissa olosuhteissa. Niinpä toiminta tulee suunnitella kesän ja talven välillä myös valon suhteen aivan eri lailla. Talvella vähäinen valo yhdistettynä pakkaseen ja lumeen hidastaa merkittävästi lähes kaikkia toimintoja. Ne ovat toki osa sitä, mutta arktisella alueella toimimisessa on kyse paljon muustakin, erityisesti kun puhutaan arktisesta sodankäynnistä. – paljon muutakin kuin lunta ja pakkasta TEK S TI: PE TRI VÄLKKI Sää tuo mukanaan lukuisia haasteita. Arktinen ympäristö sensa haasteet niin yksittäiselle taistelijalle, koulutettaville taidoille kuin kehitettäville toimintatavoille ja taktiikalle. Sodankäynti on jo itsessään oma tieteenja taiteenlajinsa, ja sen hallitseminen vaatii monipuolista osaamista. Se rasittaa miehiä, asejärjestelmiä sekä ajoneuvoja ja edellyttää erityisosaamista, jotta ne kaikki pidetään toimintakykyisenä. Syksyt ja keväät vesisateineen ja myrskyineen taas ovat oma lukunsa. 74 astetta Lämpötilavaihtelut arktisella alueella kuuluvat maailman suurimpiin. Haastavuutta lisäävät erittäin nopeat ja jyrkät säänvaihtelut: talvella lämpötila saattaa muuttua tuntien aikana kymmeniä asteita, suojasta tulipalopakkasiin tai päinvastoin. > PU O LU ST U SV O IM AT. Valoa ja pimeyttä Nykyaikaisessa sodankäynnissä tärkeä tekijä on operointikyky pimeässä: oma, vihollisen ja se, miten tai mihin se vaikuttaa. Kesällä taas saattaa olla yli 30 asteen helteitä ja öisin lämpötila voi mennä pakkasen puolelle. Kyllä, mutta arktisella alueella on myös toinen puolensa. Kesällä lämmintä voi olla yli 30 astetta ja talvella yli 40 astetta pakkasta, vuosittain vaihtelu voi olla lähellä 80 astetta. Arktisella alueella valon määrän vaihtelu on valtava – kesän yöttömästä yöstä talven kaamokseen. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 55 A rktinen-termistä useimmille tulee mieleen lähinnä vain lumi ja pakkanen
n Sodankylän kasarmialueella esikuntarakennuksen pihalla on alkuperäisen Joutselän taistelun muistomerkin kopio. Välillä lumi on ystävä, välillä vihollinen. On tärkeää osata ennakoida, varautua ja olla joustava. Maasto on usein täysin avointa (suot ja tunturit) ja metsikötkin Etelä-Suomeen verrattuna sen verran harvempaa ja matalampaa, etteivät ne anna suojaa visuaaliselta tai lämpötähystykseltä. Lämpötilan mukaan arktisiksi alueiksi voidaan määritellä alueet, joiden lämpimimmän kuukauden keskilämpötila ei ylitä +10 °C. Pitkät etäisyydet vaativat hyvää tilannetietoisuutta sekä operaatioiden suunnittelua ja ajoitusta, jotta joukkoja voidaan keskittää oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Pahimmillaan nuoska, lumen paljous tai sen upottavuus taas hidastavat kaikkea toimintaa oleellisesti tai jopa estävät sen. Lumi on elementti, joka sotilaan tulee huomioida kaikessa toiminnassa. Arktinen arki Arktisella alueella ihmiset joutuvat vielä tänäkin päivänä elämään tiiviimmässä vuorovaikutuksessa luonnon ja säiden kanssa kuin kaupungistuneessa EteläSuomessa. Arktista pohjoista luontoa et voi voittaa tai edes haastaa, voit vain sopeutua ja selviytyä. W IK IM ED IA C O M M O N S let vuodesta puoli metriä tai enemmän. PUOLUSTUSVOIMAT 56 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 Vesistöt, suot, tunturit ja teiden vähyys hidastavat ja rajoittavat liikettä ja vaikeuttavat huoltoa. Arktinen alue – mikä se on. PU O LU ST U SV O IM AT PE TR I VÄ LK KI. Pohjoisessa sotilaat törmäävät myös suojan vähäisyyteen. Myös sääsuojan löytäminen saattaa olla vaikeaa. Parhaimmillaan lumi ja pakkanen nopeuttavat ja helpottavat toimintaa: hiihtäminen on kävelyä nopeampaa ja kevyempää, hiihtohinaus moottorikelkalla tai tela-ajoneuvolla nopeuttaa matkantekoa, ja lumesta voi rakentaa suojaa säätä ja (lämpö)tähystystä vastaan. Pohjoisessa osataan automaattisesti olla taistelematta olosuhteita vastaan ja niihin sopeudutaan asianmukaisesti, mikä usein tarkoittaa kuuluisaa rauhallisempaa pohjoisen elämänrytmiä. Lumi vie, lumi tuo Lunta pohjoisessa riittää joka talvi aivan eri lailla kuin Etelä-Suomessa. Se voidaan määritellä myös kasvillisuuden eli metsänrajan mukaan, jolloin arktinen alue alkaa vaihettumisvyöhykkeestä metsän ja pohjoisen puuttoman tundran välillä. Yksinkertaisin maantieteellinen määritelmä on, että arktinen alue on yhtä kuin pohjoinen napapiiri (66 astetta 33 minuuttia pohjoista leveyttä). Tänä talvena etelässä oli lunta vain nimeksi ja vain muutaman kuukauden ajan. Käytännössä raja noudattelee ilmastovyöhykettä, jossa kylmät arktiset ilmamassat ja lämpimät eteläiset ilmamassat kohtaavat. Jatkuvaa ikiroutaa voidaan myös pitää yhtenä arktisen alueen määritelmänä. Pohjoisessa lunta saattaa olla hyvinkin puoA rktinen alue voidaan määritellä usealla eri tavalla. Kaikkein epämääräisin arktisen alueen määrittäminen tapahtuu tietenkin poliittisin perustein, jolloin alue määritetään aina uudestaan ja uudestaan tilanteen ja kulloisenkin tarpeen niin vaatiessa
Myöhemmin liitteestä tulee maksullinen ja se toimitetaan sen tilanneille kestotilaajillemme. Muista tilata liite jo valmiiksi, kuten jo sadat tilaajamme ovat tehneet osoitteesta: www.suomensotilas.fi/fi/tilaa Olemme saaneet paljon positiivista palautetta liitteestä ja jatkamme edelleen sen pohjalta sen kehittämistä. 57 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Tässä liitteessä muun muassa: • Testissä: APC9 • Pikatestissä: Glock 17 Gen4 • Ville Kaivonen: RBSD:n puolestapuhuja 57 SUOMEN SOTILAS 1 • 2014 Arvoisa lukijamme, Tästä alkaa historian neljäs 3XT-liite, edelleen ilmaisena kaikille lukijoillemme. Pyydämme edelleen palautetta: 3xt@suomensotilas.fi liitteemme kehittämiseksi juuri Sinua varten! Terveisin 3XT:n toimitus
58 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 APC9 – ADVANCED POLICE CARBINE
Kamat kantoon ja radalle! > APC9 – ADVANCED POLICE CARBINE TEKSTI: ESA SALLDÉN SVEITSIN LAHJA SUOMELLE. 59 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 3xT sai tällä kertaa radalle mukaansa modernin version karabiinista, sveitsiläisen APC9:n
Vanhanaikainen hitsattu ”Ämppärin” runko on korvattu kevytmetalliprofiililla ja lukkoa on yksinkertaistettu. Tähtäin painaa 130 grammaa, siitäkin kumisen linssisuojan osuus on lähes 10 grammaa. Aseen juuret ovat tehtaan valmistamissa Heckler&Kochin MP5-karabiinin klooneissa. Tähtäimet Punapistetähtäin Aimpoint Micro TL kuuluu tämän aseen varusteisiin. Harva sitä luultavasti kaipaakaan, sillä ase asettuu luontevasti keskikokoisen ampujan olalle, eikä uritettu perä harhaile minnekään. Aseessa on myös avotähtäimet, jotka toimivat lähinnä aputähtäiminä. Nykyperä on kokonaisuudessaan samaa materiaalia, eikä siinä ole liukkautta vähentävää kumipehmustetta. Aseen perä, jonka muotoilussa on entistä paremmin otettu huomioon yksipistehihnan käyttö, on kehitetty B&T:n tarvikeperästä ja MP5-kloonin taittoperästä. 175 millimetriä Kokonaispituus:........ Vanhan vuosituhannen vaihteen perän pituus oli 275 millimetriä, APC:n n Vaimennin puretaan etukautta puhdistusta varten. 60 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 M iehekkään näköinen aseemme on sveitsiläisen Brügge&Thometin APC9 (Advanced Police Carbine), kiintovaimennettu Suomi-versio. Etujyvässä ei ole säätöjä, sen sijaan takadiopterin korkeus on säädettävisn Piippu ja vaimennin ovat kevytmetallirunkoon istutettuja. Jos pimentynyt Aimpoint on sijoitettu oikealle etäisyydelle, sitä on mahdollista käyttää pidemmälle ampuessa lisärenkaana tai korvata sillä etujyvä tai takatähtäin. 95 millimetriä Paino: .................................. Takatähtäimen diopterireikä on lähinnä lähitaisteluun viritetty ja etutähtäimessä on jyvää suojaava päältä avattu rengas. APC:n vetopituus eli liipaisimen etäisyys perälevystä on 345 milliä, kun se esimerkiksi vanhassa ”Ämpässä” on 360 milliä. MP5K:n kokonaispaino B&T:n perällä on 2 335 grammaa, APC:n paino ampumakunnossa ilman riisuttavia osia on tasan kolme kiloa. Muovisten kaatuvien tähtäinten linjakorkeus on 19 milliä aseen yläkiskon pinnasta, ja niitä voi käyttää myös yhdessä Aimpointin kanssa. 2,5 kiloa perä on 245 milliä pitkä. Ase on helposti luvitettavissa maassamme kivääriksi, sillä se on puoliautomaattinen ja täyttää kiväärin pituusvaatimukset. Tarvittava avain ei ollut vakiona ensin maahantuoduissa aseissa.. 597 millimetriä Yläkiskon pituus: ...... 95 millimetriä Alakiskon pituus: ........ perinteiset konepistoolikaliiperit 9 milliä ja 45 ACP. 216 millimetriä Sivukiskojen pituus: ... Muovia käytetään lippaissa ja aseen perässä, mutta kaksi asiaa pysyy: APC Advanced Police Carbine Kaliiperi:................9 x 19 millimetriä Piipun pituus: ........... Piipun puhdistaminen on puretussa aseessa helppoa, vaimennin puretaan etukautta
15 patruunan lipas painaa 60 grammaa, pituus on 130 milliä. Kahvan pohjakorkilla on 11 kierroksen kierre ja kumitiiviste, joten kahvaan uskaltaa tallettaa vaikka rakkaimpansa kuvan ja kirjeitä pidemmälläkin partioretkellä. Lukko on muistakin sveitsiläisistä kivääreistä tuttu pikalukko, joka on hyväksi havaittu ja muotoilultaan aseystävällinen eli naarmuttamaton tarvike. Lukitus on kokonaan metallia, vaikka itse kahva onkin muovia. Laatuvarusteen lukitus on varmistettu jousikuormitetulla liukukappaleella. Etukahvan nimi on hienosti B&T Verticle QD. Materiaali ja lippaan toteutus tuntuvat samalta kuin Sig Sauerin 550-sarjan lippaissa, joten ne lienevät kotoisin samalta sveitsiläiseltä pajalta. Aseen varsinaisen pistoolikahvan voi avata pohjasta, mutta siihen tarvitaan ulkopuolista apua, vaikkapa ruuvimeisseli. B&T on mitoittanut hylsynkerääjän sopivaksi molemmille asemalleille. Aseen mukana tulee punottu yksipistehihna, jonka voi kiinnittää perään useampaankin reikään tai sarananivelessä olevaan ulkonevaan lenkkiin. 30 patruunan lipas painaa 85 grammaa, ja sen pituus on 203 milliä. 61 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 sä kuusioavaimella ja sivusuunta meisselillä. Lippaita on saatavana lisäksi 20 ja 25 patruunalle. Kahvaan mahtuu yksi C-paristo tai neljä AAA-patteria, mutta ei esimerkiksi kahta AA-koon sormiparistoa. Hylsypussi kääntyy sivuun 90 astetta, ja jousi lukitsee sen ääriasentoihinsa. Sitä testatessa alkoi jälleen pieni jälleenlataaja kuiskutella korvaan pussin hankinnan tarpeellisuudesta. Säilöjä aina matkassa Irrotettava ontto etukahva painaa vaivaiset 90 grammaa. Edellä mainitut paristot hölskyvät, joten samaan putkeen mahtuu puhdistusliinakin. Pussi kiinnitetään kiskoon muovilukituksella, minkä voi antaa anteeksi, koska asennuksen ei tarvitse olla mitään tarkkuus> n Kahvaosan muovivalu vaatisi paineilmaa huolelliseen puhdistamiseen. APC:n hylsynkerääjä painaa vaivaiset 80 grammaa, se on metalliakseloitu ja suositeltava lisävaruste myös siisteyttä rakastavalle ampujalle. Kahvaosa muistuttaa monia nykykiväärejä, mutta sarjanumeron metalliupotus on vasta nykyaikaa.. Asejärjestelmän lippaat Kevyet, läpinäkyvät lippaat ovat vaihtokelpoisia TP9-pistoolin/ konepistoolin/karabiinin kanssa
Ampuen Aseen käsittely vaatii määrätietoisia otteita, mikään hallintalaitteista ei ole kevyt käsiteltävä, eikä aseen hallinta onnistu löysin rantein. Piippu itsessään on pidempi kuin perus-APC9:ssä, joten jos aseeseen halutaan kiväärin pituus, niin sitä ei tarvitse tehdä vaimentimen avulla. 62 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 asetusta. Vaimentimen suojaputki on kiinnitetty aseen runkoon, joten se ei ole purettava osa. Aseen varmistin on omituinen. Rakenne mahdollistaa molemminpuoliset hallintalaitteet, sillä niin lippaanvapautin, luistinvapautin kuin varmistinkin ovat kaksipuolisia. Joillekin markkinoille tehdas tekee asetta valmiiksi kiväärimittaisella piipulla, joten suujarrun korvaaminen äänenvaimentimella on oikea lahja niissä maissa, joissa äänenvaimennin ei vaadi lisäbyrokratiaa. Vaimennin on pikemminkin mukava lisäominaisuus, joka parantaa aseen ulkonäköä ja ihan oikeasti hiljentää asetta. Runko Kevytmetallirunko viittaa ulkonäöltään ysin sijaan ennemminkin .223-kaliiperiin, sillä lipaskuilun ulkomitat ovat hyvin arskamaiset. Viritystapin voi siirtää puolelta toiselle. Se näyttää aivan samalta kuin GSG-5-pienoiskiväärissä mutta on selvästi pienikokoisempi. Kilpa-ampuja haluaa varmasti parantaa laukaisua, mutta tällaisenaankin se on hyvä. Vaimennin Aseen piippua ei ole rei’itetty, vaan piipun etupään jatkona on tähtimäisiä laippoja, jotka ohjaavat osan paineesta äänenvaimentimen suojaputkeen. Aseen testiin lainannut Asetalo ei ollut vielä tuolloin saanut valmistajalta äänenvaimenninavainta, joten jätin purkin purkamatta. Laukaisu vaatii yli kolmen kilon voiman, mutta on silti miellyttävän terävä. Tehdas lupaa äänenvaimentimen vaimennukseksi aliäänisillä patruunoilla 32 desibeliä ja jäljelle jääväksi meluk”APC:n hylsynkerääjä painaa vaivaiset 80 grammaa, se on metalliakseloitu ja suositeltava lisävaruste myös siisteyttä rakastavalle ampujalle.” n Massiivinen lukko liikkuu rungon alumiiniprofiilissa pienin välyksin.. Äänenvaimennin paitsi hiljentää asetta, myös hillitsee suujarrun tavoin piippurekyyliä. Ehkä tähän tulee tarjolle tarvikevarmistin Suomesta samoin kuin MP5-karabiiniin aikoinaan. Limpukan käyttö vaatii yllättävän paljon voimaa ja keskittymistä, sillä se on tosi jäykkä. Keveys ja pieni rekyyli hämäävät, ennen kuin aseeseen osaa tarttua kuin työkaluun. Pussin pohja on suljettu taitoksella ja tarranauhalla, mikä varmastikin on kestävä ratkaisu, varsinkin kun testissä pussi tuli aina irrotettua ja kipattua tyhjäksi tarranauhan avaamisen sijaan
Toimiva vaimennin APC:n vaimennin varaa aseeseen ruutikaasuja, mikä vähentää jäähtymistä. Bufferijousta ei tarvitse irrottaa perushuollossa, lukon jousi karoineen on irrallinen eikä lukkoon kiinni juntattu kuten MP5-perheessä. Helppoa huoltoa Aseen voi laukaista myös ilman lipasta. Uudet ampuma-aseet muistuttavat yhä enemmän parhaita airsoft-aseita, eikä enää toisin päin.. Testin ja iloisen ammuskelun lomassa aseessa ilmeni pari syöttöhäiriötä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 63 si 125 dB. Yliäänisillä eli ”tavallisilla” patruunoilla ammuttaessa ajanottolaitteet eivät yleensä onnistu rekisteröimään kaikkia laukauksia. > n Kevytmetallinen runkoprofiili on taloudellisin tapa valmistaa modulaarinen kivääri. Ajanottoon perustuvissa urheiluammuntalajeissa, kuten sovelletuissa reserviläisammunnoissa, äänenvaimennin tuottaa tuomareille varmastikin lisätyötä. Luoti kulkee siis väljän kierteen läpi niin, että osa paineesta purkautuu taaksepäin piippua ympäröivään putkeen ja osa paineesta purkautuu hitaasti eteenpäin. Aliäänisillä patruunoilla ammutut kasat olivat parikymmentä senttiä sivussa nopeammista kasoista. Perässä on kiinni bufferijousi, joka on koneistoa vasten, ja lukon palautinjousi on vastaavasti perää vasten. Tapit ovat modernimpi sovellutus vitosen jousitapeista, ja ne jäävät läpipainettuna välyksettä sivulle törröttämään. Kokeilimme kolmea vaihtoehtoa: kännykkäsovellusta, CED8000:ta ja Competition Electronicsin Pocket Prota. Aliäänisillä patruunoilla sain sekä parhaat kasat että tietysti hiljaisimman tuloksen. Lisäksi osuman ääni pahvissa sadan metrin päässä lävähtää selvästi erilaisena kuin suupamaus. Ruutikaasut vaimentimessa vaimentavat osaltaan pamausta, joten äänenvaimentimellisen aseen ensimmäinen laukaus on äänekkäämpi kuin seuraavat. Aseen perä irtoaa kahvan takaosan avaamisen jälkeen vetämällä kohtisuoraan alaspäin ja lukittuu uriinsa. Huoltoa varten ase puretaan painamalla kahvaosan tapit irti MP5:n tapaan. Kaikki jättivät pääsääntöisesti osan laukauksista rekisteröimättä. Poikkeuksellisesti huolto-ohje sisältää ohjeet myös lippaan kuiluun lukittumisen tarkistamiseksi. Molemmilla kerroilla käytössä oli hylsynkerääjäpussi, joten se saattoi vaikuttaa häiriöiden syntyyn. Läpinäkyvät muovilippaat ovat purettavissa alapäästään kuten kuuluukin. Tämäkään ei ole tänä päivänä itsestäänselvyys. Nopeustaulukoista selviää, että Magtechin patruunat olivat nopeuksia mitattaessa tasalaatuisempia kuin harjoituspatruunavarastostani löytyneet Top Shotit. Piipun edessä on peräkkäin tähden muotoisia kiekkoja, joissa on muutaman millin kierrenousu niin, että kukin kappale nostaa yhden kierroksen jenkaa ylöspäin. Itse piippuun ei ole tehty reikiä tai muita äänenvaimennuksessa usein käytettyjä muutoksia. Liikkuvat jäävät taakse lippaan kanssa viimeisen patruunan jälkeen, joten lipas on lyötävä aseeseen kiinni huollon jälkeen vireen päästöä varten. Kenttäpurku onnistuu siis esikuva-asetta helpommin tappeja kadottamatta
Aliäänisten patruunoiden nopeuden kasvu on jyrkempi kuin yliäänisten, sillä patruunoissa on suurempi ilmatila ja lämmön nousu vaikuttaa niihin enemmän. Mitä tällä tekisi. Tässä pienessä otoksessa Magtechin patruunoiden nopeus nousi tasaisemmin kuin Topshotin, jonka nopeuskäyrä on pomppivampi. Ase soveltuu erinomaisesti sovellettujen reserviläisammuntojen harjoitteluun. Lähtönopeudet Patruunoiden nopeuskokeet APC:llä, ilman lämpötila +25 astetta ensimmäinen hitain keskiarvo nopein viimeinen hajonta Topshot 339,9 337 342,9 349 340 12 Magtech Subsonic 300,3 300,3 310 316,2 313,7 15,9 Magtech 348,8 348,8 357,3 362,2 357,3 13,2 tyy pientä hilettä, joten siivouksessa paineilma on mainio apuväline. APC9:n lukko on painavampi, mutta runko on puolestaan kevyempi ja varmasti halvempi valmistuskustannuksiltaan. Montako kertaa on tehnyt mieli kokeilla auton yli ampumista, mutta lompakko ei kestä hylsyjen kilinää auton maalissa. Voimmekin pohtia APC9:n lukon ja rungon muotoilun esikuvia: Heckler&Kochin HP5-karabiinin rullasulkuinen lukko liikkuu samaan tapaan rungon hitsaamalla kootuissa urissa ja Brügge&Thometin APC9:n massasulku puolestaan alumiiniprofiilin kiskoissa. n 3xTliitteessä tulossa myös koeammunta APC:n pikkuveljestä TP9:stä.. Liipaisinkoneistoon kerPatruunan nopeus kasvaa lämpötilan noustessa. Kilpailuissa nopeusmittarien ”kuurous” voi vaikeuttaa tuomarien toimintaa, mutta harvassa kisassa äänenvaimentimen käyttö on kielletty, joten siitäkin selvitään hyvällä tahdolla. Perusteellinen puhdistus on kuitenkin paikallaan useammin kuin esimerkiksi AK:lla ampuvat ovat tottuneet. Lukko painaa Aseen lukko painaa yksistään 475 grammaa. Ensi kertaa asetta purkaessa lukon paino suhteessa kokonaisuuteen voi yllättää. APC9:n lukosta on onnistuttu valmistamaan kuutio, joka näyttää pikatarkastelulla pitkälti poraamalla työstetyltä. Kannattaa huomioida, että APC9 sopii myös metsästykseen. 64 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 Itse koneisto nokeentuu muiden vaimennettujen aseiden tapaan, joskaan koeammutut patruunat eivät olleet pahimpia nokeajia. Itse osa on yhdellä tapilla kiinni kevytmetalliprofiilissa, joten valmistaja luottaa muovinsa tiukkaan sovitukseen. Lähes 2 800 euron paketin arvoa voi itse kukin punnita, kun purkaa paketin osiin ja vertaa sitä esimerkiksi vastaavasti varusteltuihin AR-pohjaisiin aseisiin. Kappaleessa ei ole monimutkaisia koneistuksia, mikä nopeuttaa valmistusprosessia. n Lukko puretaan irrottamalla perä aseesta. Harjoittelussa äänenvaimennin ja hylsypussi mahdollistavat uudenlaisen treenaamisen ympäristöissä ja aikoina, jotka ovat ennen olleet ongelmallisia. n Perässä riittää kiinnityspisteitä hihnalle
Tosin itse tykkäsin enemmän aiemmasta mallista. Myös sisäistä kauneutta ja uutuutta löytyy. Myös mukana tuleva aseenkantolaukku on kehittynyt alkuaikojen Tupperware-laatikosta. Ainakin osa vaikuttaa tukevammalta, mutta ysimillisen rekyyli nyt on ysimillisen rekyyli, kuinka paljon sitä tarvitsee vaimentaa. Kahvaan saa nykyään lisälevyjä, jolloin käyttäjällä on valittavanaan kolme eri kahvakokovaihtoehtoa. 17 (myös 19 tai 33 patruunan lippaita) Tähtäinväli: ......................165 millimetriä Piipun pituus: ...................114 millimetriä Liipaisimen vetovastus: ...............2,5 kiloa Glock 17 Gen4. Toisaalta, elämä on täynnä valintoja. Palautinjousen rakennetta on kehitetty, ja se on nykyään kaksijousinen. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 65 n PIKATESTI • TEKSTI: TOM LINDBLOM G lock-uskovaiselle (ja tämän perheelle) ei välttämättä ole hyvä uutinen, että markkinoille on tullut neljännen sukupolven Glock. 710 grammaa, lipastettuna 910 grammaa Lipaskapasiteetti: ........ Myös materiaalia on kehitetty. Tämän sanotaan lisäävän kestävyyttä ja vaimentavan rekyyliä. Suomessa Glockia edustaa Asetalo Oy Virroilta. Glock 17 Gen4 Kaliiperi:........................................... Mitä uutta, miksi hyvää muuttamaan ja mikä muuttui. Jos terveisiä saisi lähettää, niin kysyisin, joko nyt aika olisi kypsä .22 lr-kaliiperiselle Glockille. Taas uusi pakollinen hankinta, ja vieläpä useassa kaliiperissa. 9x19 Paino: ..... Nyt käytössä on uusi pinta, RTF (rough texturded frame), joka tässä testissä toimi hyvin. Hieno laite – SS suosittelee ja ihmettelee, miksi tämä ei enää kelvannut Suomen poliisille. Lippaanvapauttimen salpa on siirrettävissä kahvan molemmille puolille ilman lisäosien hankkimista
Valmistaja israelilainen Fobus, hinta noin 70 euroa. Myös Ruotsissa vieläkin vaikuttava Hemvärnet muistuttaa suojeluskuntajärjestelmäämme. Suojeluskuntajärjestö (ruotsiksi skyddskår) oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944 fasistisena järjestönä. Suojeluskuntajärjestö oli parlamentaarisesti valvottu osa puolustuslaitosta. Paljon enempää tästä yksinkertaisesta mutta toimivasta laitteesta ei olekaan sanottavaa. G www.suomensotilas.fi Varustelekan M05suojeluskunnan hihakilpi, kenttävärissä T ätä onkin kaivattu. Ne eivät juurikaan muistuttaneet vuosien 1918–1944 suojeluskuntajärjestön suojeluskuntia. Kotelo on mallia paddle, eli vyötä ei pujoteta kotelon lenkistä läpi, vaan kotelon räpylä pitää sen paikallaan. Ainakin itselleni suojeluskunta edusti paljon sitä, mikä usein rauhan ajan sotalaitoksesta puuttuu, eli innostusta, kehitystä, halua kokeilla uutta ja dynaamisuutta. Itselleni kävi (taas) näin: on Gen4 Glock 17, siihen GTL 21 -valo, mutta ei koteloa. Suojeluskunta toimi merkittävänä osana reserviläistoimintaa antaessaan rauhan aikana reservin koulutusta. Ottaen huomioon, kuinka iso kapistus GTL 21 -valo pistoolin alla on, niin kotelossa oleva sarana helpottaa aseen vetämistä. Nyt on, Fobus RBT 17. Kotelo kaikille mausteille Fobus RBT 17. Lisäksi sillä oli maan sisäisiä tehtäviä, esimerkiksi virka-avun antaminen ja laillisen järjestysvallan turvaaminen. 66 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 n VARIKKO E nsin hankit pistoolin, siihen lisävarusteet ja alat ihmetellä, miten tätä kaikkea nyt kantaisi. Eri suojeluskuntiin ehti kuulua 150 000 jäsentä, ja se oli Suomessa aikansa suurin kansalaisjärjestö. Yksityiset kansalaiset perustivat varhaiset suojeluskunnat vuonna 1917. Samanlaisuutta voi toki nähdä saman ajan eri maiden kansalliskaarteissa, kuten Viron Kaitseliit-järjestössä. Suojeluskunnan tehtävä oli Suomen turvaaminen ulkoiselta uhalta. Se syntyi suomalaisista lähtökohdista, eikä sillä ollut ulkomaista esikuvaa. Vetäminen tapahtuu niin, että ensin avataan neppari peukalolla ja sen jälkeen vedetään ase kotelosta. Toimiva ratkaisu, ja ase pysyy tukevasti paikallaan. Esikuvastaan poiketen se on maastoutettu lähes yksiväriseksi. Enimmillään järjestöön kuului 672 suojeluskuntaa 22 eri suojeluskuntapiirissä. Helppoa ja nopeaa. Hihamerkki on 50 millimetriä leveä ja mitoitettu sopimaan M91ja M05-maastotakkien hihamerkkipaikkaan. Kotelo on tehty injektiovaletusta muovista ja koottu nitomalla
Laitteella voi harjoitella ainakin vetoja, lippaanvaihtoja, tähtäämistä, liipaisimen hallintaa, erilaisia ja etenkin poikkeavia ampuma-asentoja, liikkeestä ampumista, liikkumista aseen kanssa, nopeutta sekä parityöskentelyä – ja vielä sellaisessa ympäristössä, jossa ruutiaseharjoittelu ei onnistu. Laitteen periaate on yksinkertainen. Siispä huijaan. Toki vastaavaa harjoittelua voi ja tuleekin tehdä tyhjällä aseella, airsofteilla tai muuten. Tuote on Yhdysvalloissa Utahissa toimivan pienen yrityksen kehittämä tuote, jonka se väittää olevan 100 kertaa ilmastointiteippiä vahvempaa! Teippi perustuu ilmankosteudesta kovettuvaan hartsiin, ja se toimitetaan ilmatiiviissä pakkauksessa. Tai ainakaan kasvulle ei pitäisi olla juurikaan esteitä. Teippiä tuo maahan Extreme Sports Finland Oy G www.suomensotilas.fi n SIRT (Shot Indicating Resetting Trigger) -ampumaharjoituspistooli.. Se ei vaadi radalle lähtemistä tai muuta mukavuusalueelta poistumista. Ja se toimii. Vetäessä liipaisimen etuvedon pois lähettää laite punaisen lasertäplän maaliin ja laukaisusta syttyy vihreätäplä osoittamaan osumapistettä. G www.suomensotilas.fi Ilmastointiteippi 2.0 FiberFix L egendaarisen jokaiselle tee– se–itse-miehelle ja -naiselle tutun ilmastointiteipin paranneltu versio on rantautunut nyt Suomeen. Samat kotelot ja lisävarusteet, jotka käyvät esikuvaankin, käyvät myös tähän, mikä on hyvä asia. Kun laitteella voi harjoitella lähes missä ja milloin vain ja kaiken lisäksi ilman ammuskustannuksia, voi toistojen määrää kasvattaa moninkertaiseksi. Sen luvataan lisäksi sietävän erinomaisesti kosteutta, lämpöä ja pakkasta sekä tarttuvan niin metalleihin, muoveihin, puuhun kuin moniin muihinkin materiaaleihin. Myös lipas muistuttaa esikuvaansa. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 67 n VARIKKO Laserilla ampumassa O len kuullut useammin kuin kerran, että kylmäharjoittelu on se juttu ammunnassa ja että sitä ei koskaan voi olla liikaa, kun taas liika ruutiammunta voi joskus olla jopa haitaksi. 3xT testaa tuotetta ja raportoi siitä myöhemmin. Mutta ainakin itse voisi harkita laitteen ostoa, ainakin kimpassa tai vaikka yhdistykselle. Mutta en ole 1800-luvun brittiläinen herrasmies, paitsi ehkä haaveissani gin tonic (kurkulla) -fiksaatiossani. Nyt teen sen SIRT (Shot Indicating Resetting Trigger) -ampumaharjoituspistoolilla. Niin tai näin, harjoittelu ei voi koskaan olla pahasta. Voi olla, että näin on – ja voi olla, että ei – varmasti siinä on paljon yksilöllisiä eroja. Itselläni kasa tiivistyi merkittävästi päivittäisen SIRT-harjoittelun tuloksena jo muutaman viikon jälkeen. Sen muotoilu ja paino ovat samat kuin perus-Glockissa. Tosin väitetään, että 1800-luvun brittiläisten herrasmiessoutajien mielestä harjoittelu oli huijaamista. Teippi on kovettumisen jälkeen hiottavissa ja maalattavissa. SIRT-pistoolin hinta Yhdysvalloissa on 439 dollaria, joka kieltämättä on melko paljon. 3xT suosittelee, hintavarauksella
Sinis, veljeni, kun minä kuolen, minä heilutan tapparaa, sinis lennätän viuhuvan nuolen, sinis miekkani leimahtaa. Sinis ottelen auringon alla, kun en kättäni nostaa voi. Kaikki spartalaiset kaatuivat kuninkaansa Leonidaksen johdolla, mutta Kreikka ja Eurooppa pelastuivat. Spartan kuningas Leonidas käsitti, että tilanne oli toivoton, ja lähetti pois kaikki paitsi omat 300 spartalaistaan. Leonidaksen lausahdus ei ollut ainoa kuolematon sanonta, joka jäi elämään taistelun jälkeen. 600 thespialaista päätti myös taistella spartalaisten rinnalla. Thermopylain laulu sanat U Uno K ailas , sävellys H eiKKi K lemetti Sotahuutomme soi tuhat kertaa: Ei, eivät he milloinkaan ota maatamme tuuman vertaa joka tuumasta taistellaan. Ennen viimeistä taistelua 108 spartalaista kykeni vielä sotimaan. Fokislaiset perääntyivät puolustamaan omaa kaupunkiaan, ja persialaiset pääsivät kreikkalaisten selustaan. ja jossa kreikkalaiset pystyivät pidättelemään persialaisia Thermopylain solassa. Ikikunnia on soma ostaa: kukin mies, joka kaatuu näin, jumalissa hän palkkansa nostaa, hän on seisova seppelpäin. 68 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 n HISTORIA Moraalimerkkien aatelia Molon labe E rilaiset merkit, tunnukset, viirit, liput, perinteet ja muut varsinaisen sotatyön kannalta turhat tilpehöörit ovat aina olleet osa sotaväkeä ja muita voimankäyttökoneistoja. Nykyään tätä osoitetaan usein erilaisilla velcropohjaisilla merkeillä, joita englanniksi kutsutaan osuvasti termillä ”morale patch” (moraalimerkki). ???. Thermopylain taistelun muistoksi pystytettyyn patsaseen on kirjoitettu kuningas Leonidaksen vastaus, kun Persian kuningas Kserkses tuli vaatimaan kreikkalaisia luopumaan aseistaan: ????. Sotahuutomme soi yhä maasta: Ei, eivät he milloinkaan yli hautamme käy, sitä raasta joka tuumasta taistellaan!. Soturien lain mukaan spartalaiset eivät saaneet perääntyä taistelukentältä. Taistelun toisena päivänä kreikkalainen Efialtes karkasi persialaisten puolelle ja kertoi näille toisesta solasta, josta pääsi kreikkalaisten selustaan. Äärimmäisissä tilanteissa myös tunteella, perinteillä ja yhteenkuuluvuudella on arvonsa. Nykyään molon labe -teksti t-paidassa, hihassa tai tatuoinnissa kuvannee kantajansa näkemystä siitä, että vapaalta mieheltä voi kyllä pyytää – mutta ottaminen voi sitten olla vaikeampaa. Eräänlaista äijäasennetta siis. Herodotoksen mukaan spartalainen sotilas Dienekes kuuli liittolaisten puhuvan persialaisia olevan niin paljon, että heidän nuolensa pimentävät auringon, ja totesi: “No hyvä, sitten saamme taistella varjossa”. Tämä aihe on itsessään jutun ja useammankin väärti. Molon labe, veljet. Nyt kuitenkin käsittelemme yhtä näissä merkeissä usein toistuvaa lausetta: molon labe. Molon labe – tulkaa ottamaan. Punas rintani purppuralla jo maan yhä lauluni soi: Veli, myö veren hintahan miekkas; mies väisty ei paikaltaan! Pyhä synnyinmaa, sinun hiekkas mitä kerran se kertookaan. Tästä innoittavasta aiheesta on tehty kirjoja, elokuvia, lauluja, sarjakuvia ja Suomessa myös muun muassa Thermopylain laulu. eli molon labe. Näin kerrotaan Spartan kuninkaan Leonidaksen sanoneen persialaisille Thermopylain taistelussa, joka käytiin Persian ja Kreikan kaupunkivaltioiden välillä elokuussa 480 eaa. Solaa puolusti vain 1 000 miestä Fokiksen maakunnasta
Olemme kaikki yksilöitä ja varustettuina erilaisilla ominaisuuksilla. Ehkäpä eniten treeniini vaikutti Richard Dimitrin kehittämä senshido. Siis sen jälkeen, että ei joudu tilanteeseen, jossa kyseistä osaamista tarvittaisiin. Onko sellaista lajia, ampumisen lisäksi, jolla esimerkiksi 57-kiloinen pelokas tyttö aina päihittäisi 140-kiloisen hormoniraivoisen miehen. Aloitamme matkamme lähimmäisen satuttamisen maailmaan yhden Suomen johtavan reality based self defence (RBSD) -kouluttajan, Ville Kaivosen kyydissä. – Riippuu ihmisestä. Mielestäni kuitenkin nykyaikaiseen väkivaltaan varautuva harjoittelu ei ole perinteiden vaalimista, vaan itsepuolustustaito on kuten vaikkapa ensiaputaito, ei siinä tarvitse kuluttaa aikaa asioihin, jotka eivät sellaisenaan edistä sitä varsinaista taidon hankkimista. Myöhemmin kuvaan astui kamppailu-urheilu (potkunyrkkeily, thainyrkkeily ja vapaaottelu) ja sitten nämä nykyaikaiset lajit, joiden painopiste on itsepuolustuksessa, kuten krav maga. – Arvostan suuresti perinteisten taistelulajien perinteitä ja salietikettiä. Jos tämän asian tutkiminen ei kuulu taktiikka –tekniikka–turvallisuus-(ninja)viitan alle taktisesti kätkeytyneelle toimittajalle niin kenelle sitten. Haluatko kommentoida tätä. Ville Kaivonen RBSD:n puolestapuhuja. Ehkä oma opetustyylini on jopa hieman korostuneen rento osittain siksi, että haluaisin ihmisten ymmärtävän, että kouluttaja ei ole mikään myyttinen supersankari ja hän on paikalla oppilaita varten, eikä toisinpäin. On olemassa kuitenkin harjoittelua, joka edistäisi Usein kun kamppailuja itsepuolustuslajeista puhutaan, etenkin meidän amatöörien kesken, kääntyy juttu siihen, mikä toimii oikeasti ja mikä ei. Ei ole olemassa sellaista lajia, jolla joku voisi aina pärjätä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 69 n KENTÄLLÄ • HAASTATTELU: TOM LINDBLOM Ville, kerrotko muutamalla sanalla itsestäsi. Toimittaja on aivan oikeassa. Mikä on mielestäsi tehokkain itsepuolustuslaji. Muutaman kerran seminaareillasi olleena täytyy sanoa, että tyylisi eroaa melkoisesti perinteisestä budo-opetuksesta. Tosin kysymyksen avainsana on AINA. Mutta koska tähän kysymykseen nyt kuitenkin aina halutaan sanottavan jokin laji, niin oman treenipolkuni varrelta en ole vielä löytänyt lajia, joka soveltuisi nykyelämän väkivaltatilanteisiin yhtä hyvin kuin Richard Dimitrin senshido. – Ei ole. – Oma kamppailu-urani alkoi jo lapsena perinteisten lajien parissa. Toimittaja ei sellaiseen oikein usko. Vuosituhannen vaihteessa aloin laajentaa katsettani hieman tällaisten underground-lajien pariin, jotka keskittyivät puhtaasti realistisen itsepuolustuksen harjoitteluun
Jos ajatellaan kaikkea, mitä nykyaikaisen erikoisjoukkojen sotilaan tulee osata, on lista melko pitkä ensiaputaidoista eri ajoneuvojen ja aseiden hallintaan, elektronisten laitteiden käyttöön ja vastapuolen kielen osaamiseen. Aivan samoin voi joutua hirvikolariin vaikka ajaisi aina todella valveu. Oma käsitykseni on ollut, että hyvä fyysinen kunto, ego joka ei vaadi jokaisen vastaantulijan haastamista, äly poistua tilanteesta ajoissa ja valppaus tarkkailla ympäristöä ennalta estää yli 99 % mahdollisista vaaratilanteista suomalaisessa arkipäivässä. – Yhdysvalloissa kamppailulajit jakautuvat nykyään perinteisiin lajeihin ja vapaaotteluun tai sen reunalajeihin, kuten brasilialaiseen jujutsuun. – Osa keikoista voi olla myös sellaisia, että voimankäytön säännöt eivät mahdollista aseen käyttöä tai hyökkääjä onkin kohdehenkilön vihainen vaimo, jolloin aseen käytön sijaan pitää etsiä muita keinoja hoitaa tilanne. Onko siellä suhtautuminen tähän(kin) asiaan toinen. – Ehkä jopa enemmänkin. – Erikoisyksiköillä tarve on hieman surempi, ja tästä syystä heidän tuleekin saada lähitaistelukoulutusta hieman enemmän, joskin melko marginaalista roolia se silti näyttelee koulutuksessa. Todennäköisyys, että hän joutuisi lähitaisteluun, on melko pieni. Tästä syystä Yhdysvaltain merijalkaväen lähitaistelujärjestelmä muistuttaa hyvin paljon vapaaottelua: pojat saavat harjoitella keskenään kovaa, ja treeneissä ei juurikaan tapahdu loukkaantumisia, mikä voisi poistaa sotilaan rivistä jopa kuukausiksi. Ymmärtääkseni sinä olet kouluttanut myös heitä. Suurin ongelma varmaan lienee se, että lähdetään riidan haastamisprosessiin mukaan sen sijaan, että poistuttaisiin paikalta. – Mutta yleisesti ottaen voitaisiin todeta, että ”rivimiehillä” aseettoman taistelun harjoittelu on hyödyllisintä fyysisen yleiskunnon ja sotilaalta vaadittavien henkisten ominaisuuksien edistämiseksi. Varsinainen realistinen itsepuolustusharjoittelu on sielläkin aika lailla marginaalijuttu. Aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Hieman tämän taidon tarvetta erikoisyksiköillä korostaa luonnollisesti työtehtävät, joissa ei toimita ehkä ihan suoraan taistelukosketuksessa ja mahdollisesti jopa siviilivaatteissa tai kun toimitaan todella ahtaissa ja sokkeloisissa tiloissa, joissa vastustaja voi päästä yllättämään hyvinkin läheltä. 70 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 n KENTÄLLÄ myös tuon 57-kiloisen pelokkaan tytön selviytymismahdollisuuksia tilanteessa kuin tilanteessa. Tiedän, että olet ollut opissa ja myös kouluttanut Yhdysvalloissa. Käytännössä todella vaarallisia alueita meillä ei ole ollenkaan. Toki poikkeuksiakin on ja on mahdollista joutua satunnaisen katuväkivallan kohteeksi, vaikka olisikin fiksu ja valpas. Jos vielä ymmärtää sen, että ei ehkä ihan joka paikkaan kannata lähteä öisin hortoilemaan humalassa, niin on jo melko turvallisilla vesillä. – Nykyaikaisella taistelukentällä lähitaistelu on melko epätodennäköinen tapahtuma. Muistan joskus kuulleeni, että erikoisjoukot eivät juurikaan harjoittele aseetonta kamppailua. – Ainakin Yhdysvalloissa asia on juuri näin. Miten on. Me elämme melko turvallisessa yhteiskunnassa jo valmiiksi. – Oli myös melkoinen yllätys huomata, kuinka viranomaistenkin koulutuksessa vapaaottelutyylisen harjoittelun merkitys on kasvanut, vaikka se ei ehkä aivan sellaisenaan mielestäni heidän tavoitteitaan palvele
Urban Escape & Evasion -koulutustapahtuman Helsingin Suojeluskuntatalossa viranomaistoimijoille, kriisialueilla työskenteleville ja aktiivireserviläisille. Kyseinen ohje hyväksyttiin aikoinaan Hätäkeskuslaitoksen viranomaisten yhteistyöryhmässä. Toki on niin, että joskus se prosentin mahdollisuus voi toteutua, ja silloin olen ymmärtänyt, että suoraviivainen toiminta voisi olla se juttu. Tämän takia viranomaisten ei olisi suotavaa tilata toisiltaan apua hätäkeskuksen ohitse. – Väkivaltatilanteet ovat niin monisyisiä, ja niissä taustalla vaikuttavat ihmiset, joilla on omat motiivinsa ja tunnetilansa. Seminaarin tarkoitus on valmentaa osallistujia toimimaan kriisialueilla tilanteissa, joissa he ovat joutuneet vapaudenriiston kohteeksi.. Vaihtoehto voi toki myös olla poistuminen paikalta, jotta voidaan tulla isommalla porukalla takaisin myöhemmin. Tavoite ei suinkaan saa olla vastustajan tyrmääminen vaan turvaan pääseminen. Keskitetyn johtamisen ja viestinnän tarvetta perustellaan myös hätäkeskusuudistuksen mukanaan tuomalla poliisien, ambulanssien ja palomiesten toiminta-alueiden merkittävällä laajentumisella. Pelastusala on kuitenkin noussut kapinaan toimintaohjetta vastaan. – Jos väkivaltatilanne on mennyt fyysiseksi, niin pääsääntöisesti kannattaa toimia itse aggressiivisesti ja määrätietoisesti, kunnes pääsee pakenemaan paikalta. Sen takia meillä on turvavyö, ja ehkäpä itsepuolustustaito on se turvavyö. Näin siis Ville Kaivonen. Järjestyksenvalvoja ravintolassa tekee melko erilaista työtä kuin vankeinhoidon parissa työskentelevä kaveri tai rauhanturvaaja. Myös Poliisihallitus kritisoi ohjeistusta mutta taipuu kuitenkin käyttämään sitä, koska toimivaltainen viranomainen niin kerran haluaa, ilmoitti poliisitarkastaja Marko Savolainen. Hätäkeskuslaitos perustelee tätä sillä, että hätäkeskuksella on aina ajantasaisin tilannekuva, ja siten kyky asettaa tärkeysjärjestykseen kaikki avunpyynnöt, niin kiireelliset kuin kiireettömät. Kaivosen tekemät kirjat ja dvd:t ovat erittäin suositeltavia tietopaketteja realistisesta itsepuolustuksesta kiinnostuneelle, ja ne ovat vieläpä suomeksi. Tästä syystä mielestäni ei koskaan voida antaa tarkkoja ohjeita, että “kun joku tekee näin, tee sinä näin”. Kun tuon asian oivaltaa ja alkaa harjoitella sen mukaan, itsepuolustuksen harjoittelukin yksinkertaistuu huomattavasti. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 71 n KENTÄLLÄ tuneesti ja nopeusrajoitusten mukaan. Pääsääntöisesti turva-alalla tavoitteena tulee olla henkilön saaminen hallintaan turvallisesti tai etäisyydenotto ja voimankäyttövälineisiin turvautuminen. Kun nämä yhdistetetään ympäristöön, omiin edellytyksiin ja taktiikkaan, ne muodostavat joka kerta omanlaisensa kokonaisuuden. Siihen saakka viranomaiset olivat asioineet keskenään suoraan oman radioliikenneverkkonsa Virven kautta. Hätäkeskuslaitoksen viranomaisyhteistyön johtajan Juha-Veli Frantin mukaan uuden ohjeistuksen tarkoitus on ensisijaisesti tehostaa viranomaisten kenttätyöskentelyä. Pelastusalalla kapinaa ilmassa N oin vuosi sitten Hätäkeskuslaitoksen antamassa ohjeessa määrättiin, että palomiesten, ambulanssien ja poliisipartioiden on aina kiireettömissä tapauksissa pyydettävä toisiltaan apua ainoastaan hätänumeron kautta. Ei se ketään automaattisesti pelasta, mutta kyllä siitä apua voi olla. Sisäministeriön valmiusjohtajan Janne Koivukosken mukaan toimintaohje on huonosti perusteltu ja sitä ei tulla ottamaan pelastustoimessa käyttöön. Voi olla myös niin, että on joitain ammatteja, joissa työnkuvaan ei kuulu vaarantilanteista välitön poistuminen. – Turva-alalla tavoitteet vaihtelevat hyvinkin paljon riippuen toimenkuvasta tai työtehtävästä. Jos näin kävisi, niin mikä olisi sinun ohjeesi. Urban & Escape V antaan Reserviläiset (www.vantaanreservilaiset.fi) ja Nuorten voimistelukerho Rysky Gymnastikklubb (www.rysky.fi) järjestivät yhdessä 16.3
Tullirikoksissa uusi ennätys T ullin tietoon tuli vuonna 2013 yhteensä 10 724 rikosta (2012: 9 425), mikä on kaikkien aikojen ennätys. Erityisesti huumausaineja lääkerikokset ovat lisääntyneet, esimerkiksi huumausainerikosten määrä on kahdessa vuodessa yli kaksinkertaistunut. Erityisesti kätkeminen ja esimerkiksi käsiraudoista pakeneminen ovat asioita, joita kanssaihmisiään työkseen raudoittavien ja tutkivien kannattaa huomioida. Pelissä B-R5RB-tähtijärjestelmän hallinnasta käyty taistelu käytiin Pandemic Alliance -korporaation ja sen viholliskorporaatioiden CFC ja RUS välillä. Pelaaja voi pelata yksinkin, mutta yleensä hän liittyy johonkin ryhmittymään eli korporaatioon, jotka kamppailevat toisiaan vastaan. Koulutuksen opetuksia oli, että kaikista sidontavälineistä pystyy yleensä pakenemaan, vaatteisiin ja muuallekin pystyy kätkemään lähes mitä tahansa ja valppaus on valttia. Taisteluja varten pelaajat suunnittelivat, varustivat ja kokosivat avaruusaluksia, joiden valmistaminen vei viikkoja ja maksoi jopa tuhansia euroja. Lainsäädännöllisesti tilanne on vaikea, sillä useita aineita ei huumausaineiden kaltaisesta tehostaan huolimatta ole luokiteltu huumaus. Lue Villen haastattelu sivulta 69. 72 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 n KENTÄLLÄ Myös 3xT:n dynamic duo PV & TL olivat paikalla. Taistelun arvioidaan maksaneen siihen osallistuneille pelaajille yhteensä jopa 300 000 dollaria (noin 220 000 euroa). Internet mahdollistaa anonymiteetin ja nopean jakelun, mikä madaltaa kynnystä hankkia niin perinteisiä huumausaineita kuin muuntohuumeitakin. Taistelu kesti yli 21 tuntia, ja siihen osallistui noin 2 200 pelaajaa. Kyseessä oli EVE Onlinen kymmenvuotisen historian, ja samalla todennäköisesti myös verkkopelien historian, suurin taistelu. Peli oli massiivimoninpeli (Massively Multiplayer Online Role-Playing Game eli MMORPG), jossa pelaajien luomat hahmot seikkailevat ja taistelevat yli 7 500 tähtijärjestelmää sisältävässä galaksissa. Tullirikokset ovat tasaisesti kasvaneet viimeiset kuusi vuotta. Uusia aineita tulee markkinoille jatkuvasti, ja aineiden kirjo on suuri. Huumausainerikosten kohdalla kasvuun vaikuttaa lisääntynyt internetin käyttö huumausaineiden tilauskanavana. Leikkisotakin maksaa Yksi taistelu, 200 000 euroa avaruuden hiukkasmyrskyihin I slantilaisen CCP Games -yhtiön tieteisaiheisessa EVE Online -verkkopelissä käytiin eeppisen kokoluokan virtuaalinen avaruustaistelu. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa seuraavia aiheita: käsiraudoista, nippusiteistä, naruista ja teippisiteistä pakeneminen, kamppaileminen kahlehdittuna, erilaisten aseiden ja pakovälineiden kätkeminen vaatetukseen, seurannan paljastaminen, go-bagin sisältö ja pakkaaminen sekä kaupunkinaamioituminen. Kouluttajana seminaarilla toimii itsepuolustuskouluttaja Ville Kaivonen, joka on itse perehtynyt seminaarin aiheisiin muun muassa Yhdysvalloissa ja opettanut niitä Suomessa ja ulkomailla. Muuntohuumeet ovat Tullille jatkuvasti kasvava ongelma
Huumausaineita takavarikoitiin 5 068 kiloa (2012: 3 374 kiloa). 3xT:n perinneraati suosittelee. • 339 dopingrikosta (2012: 240), 44 törkeää dopingrikosta (2012: 11) Tulli takavarikoi 78 798 tablettia tai ampullia erilaisia dopingaineita (2012: 115 344). G www.suomensotilas.fi Perinnemestarin klapikirja ( R inne , H annU ) T ämä kirja tulisi jokaisen puunpolttajan lukea. Tulli takavarikoi erilaisia lääketabletteja tai -ampulleja viime vuonna noin 223 000 (2012: noin 242 000). Niitä kuljetetaan Suomen kautta myös Venäjälle ja muun läntisen Euroopan alueelle, erityisesti Pohjoismaihin. Vaarallisia esineitä koskevia säännöksiä rikottiin 63 tapauksessa, joista Tullin haltuun jäi 101 vaarallista esinettä, kuten heittokirveitä, sähkölamauttimia, veitsiä ja nyrkkirautoja. Ennen lääkkeistä valtaosa oli potenssivalmisteita, mutta nykyisin lääkkeiden kirjo on laajentunut. Huumausaineita tuodaan Suomeen pääosin Baltiasta, läntisestä Euroopasta ja Venäjältä. Suurin osa niistä oli teollisoikeusrikoksia, joita oli 28. Internetin merkitys varsinkin laittomien dopingja lääkeaineiden hankinnassa on kasvanut merkittävästi. Ekstaasitabletteja 20 757 (2012: 4 563) ja huumelääkkeitä 37 382 tablettia tai ampullia (2012: 29 482). Kirjassa esitellään klapikasoja, klapintekijöitä ja työkalujakin, opastetaan koska polttopuu on parasta kaataa, miten klapeista saa parhaan lämmityshyödyn ja jopa miten tuhkaakin voi hyödyntää. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 73 n KENTÄLLÄ aineiksi ja osaa ei edes lääkkeeksi, mikä vaikeuttaa huomattavasti Tullin puuttumista asiaan. • 3 232 huumausainerikosta (2012: 2 509), joista törkeitä tapauksia oli 195 (2012: 222). Nuuskaa on tuotu Ruotsin-laivoilta, tilattu internetistä ja tuotu autolla Ruotsista sekä Venäjältä Suomeen. Kirjassa kerrotaan myös historiallisista mottitalkoista, uusista ja vanhoista puuntekokoneista sekä klapiteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksista osana kotimaista energiahuoltoa. Lisäksi Tullissa tutkittiin viime vuonna 67 väärennysrikosta (2012: 63). • Savukkeita Tulli otti haltuun viime vuonna 3,8 miljoonaa savuketta. Törkeitä alkoholirikoksia niistä oli kuusi. Rikollisen toiminnan kansainvälistyminen, sähköisen kaupankäynnin vilkastuminen, talousrikollisuuden kasvu ja internetin luomat markkinat luovat haasteita Tullin toiminnalle. Alkoholia Tulli takavarikoi yhteensä 11 136 litraa. • Talousrikoksia kirjattiin 259, jotka olivat pääasiassa veropetoksia ja teollisoikeusrikoksia. • Ampuma-aserikoksia paljastui 65, ja ampuma-aseita takavarikoitiin 228 (2012: 536). • Nuuskaa takavarikoitiin vuoden 2013 aikana 673 kiloa, joka vastaa noin 22 400 rasiaa. • Lääkerikoksia vuonna 2013 oli yhteensä 1 524 (2012: 1 543). Tullivalvonnassa juomia otettiin haltuun yhteensä 40 546 litraa (2012: 39 092 litraa), josta matkustajien tuoma osuus on ollut 39 276 litraa (2012: 27 830 litraa) ja rahdin osuus 1 270 litraa (2012: 11 262 litraa). • Immateriaalirikoksia eli teollisoikeusrikoksia, tavaramerkkirikkomuksia sekä tekijänoikeusrikoksia ja -rikkomuksia oli 40 (2012: 50). Suurten rikoskokonaisuuksien esitutkinnassa kansainvälisen tulliyhteistyön merkitys kasvaa jatkuvasti. Khatia 4 767 kiloa (2012: 2 945 kiloa), hasista 96 kiloa (2012: 280 kiloa), marihuanaa 165,9 kiloa, (2012: 113,7 kiloa) ja amfetamiinia 5,8 kiloa (2012: 23 kiloa). Huumelääkkeistä Subutexin osuus oli lähes puolet. Tupakkatuoterikkomuksia kirjattiin yhteensä 373 (2012: 350). Hyvässä hengessä kirjoitettu kirja polttopuiden maailmasta, puunpolton henkisestäkin ulottuvuudesta ja menneestä ajasta. n KIRJANURKKAUS. Törkeitä veropetoksia oli 51 (2012: 106). Tullin tilastoa vuodelta 2013: • 557 veropetosta (2012: 529), 51 törkeää veropetosta (2012: 106). • Alkoholirikoksia oli yhteensä 1 014 (2012: 892)
Tällä hetkellä F-35 kolmea eri versioita on valmistettu yhteensä hieman yli 100 konetta. Esimerkiksi edelleenkin valmistettavaa F-16:ta on valmistettu tähän mennessä jo 136:na eri versiona. Artikkelin kirjoittamisen aikana tuli esille niin paljon uutta tietoa ruotsalaisen lähestymistavan kustannustehokkuudesta, että laaja “4 ja risat” sekä viidennen sukupolven taktisen monitoimihävittäjäkaluston elinkaaren kokonaiskustannusten vertailu muodostui lähes pakolliseksi. F-35:een on suunnitteilla varsin kehittyneet alijärjestelmät, mutta milloin, millä kustannuksilla ja millä konkreettisilla ominaisuuksilla ne saadaan loppujen lopuksi käyttöön. F-35 ei valitettavasti ole häiveominaisuuksilla ja uusimmilla alijärjestelmillä varustettu F/A-18C/D Hornet, vaan ihan eri kone aivan toiseen käyttötarkoitukseen. SA -K U VA JAS Gripen arveluttaa n Alla on kommenttini lehdessänne julkaistuun artikkeliin Saab JAS-39 Gripen NG:stä. Yleensä taktinen hävittäjäkalusto kehitetään ”porrastetusti” eli ensin tehdään valmiiksi saakka se versio 1.0, joka otetaan palveluskäyttöön. Kuten kenraali Gustav Hägglund sanoi, Suomella oli ennen Eurofighter Typhoonien palvelukseen astumista Euroopan parhaat hävittäjäkoneet!! Erityisesti nyt meidän ei kannata ostaa suoraan vanhanaikaista kalustoa, koska sillä ei hetken päästä pärjää enää ketään vastaan, ei myöskään venäläisiä uusimpia hävittäjiä vastaan. USA:n ilmavoimat ovat testeissään havainneet, että näillä koneilla kaikki testatut konventionaaliset hävittäjät tulevat ammutuiksi alas noin 20-30 km ennen kuin ne kykenevät havaitsemaan sinut. Pekka Toivanen Professori F-35 ei ole ilmataistelukone n Gripen NG -artikkelin tarkoituksena oli tuoda esille ruotsalaista näkemystä ilmasodankäynnistä 1980-luvulta 2030-luvulle sekä esittää sen edut ja puutteet osana laajempaa Suomen ja Ruotsin välistä mahdollista sotilaallista yhteistyötä. Koska F-35 on kehitetty nimenomaan. Lopputuloksena on F-35:n väitetystä sarjavalmistuksesta huolimatta esisarjan valmistusprosessi, joka tuottaa eri tavalla valmistettuja ja varusteltuja beta-versioita eli 6 kuukautta sitten valmistettu F-35A onkin aivan eri kone kuin viime viikolla valmistettu F-35A-yksilö. Artikkelin aikaulottumaksi jouduttiin pakostakin valitsemaan nykyhetki sekä kohtalaisella varmuudella jo nyt tiedossa olevat lähivuosien tapahtumat, jotka perustuvat realistisiksi arvioimiimme kalustovalmistajien ilmoituksiin. F-35-kehitys tapahtuu poikkeuksellisesti siten, että ensimmäinen loppuun saakka kehitetty tuotantomalli (versio 1.0) jää täysin pois, ja kaikkia koneen kolmea eri vaihtoehtoa eri puolustushaarojen käyttöön kehitetään concurrency-periaatteella. Aiheen käsittelyä hankaloittaa se, että F-35:n kehitystyö vuodesta 1993 alkaen on hoidettu varsin erikoisella tavalla. F-35 on siis tällä hetkellä myöhässä oleva, merkittäviä ja vaikeasti arvioitavia teknologiariskejä sisältävä projekti, josta on tiedossa kohtalaisella varmuudella vain nykyinen kehitysvaihe sekä mahdollisesti toteutuva tulevaisuuden roadmap. Tällä hetkellä ainoa monikäyttöinen 5:nnen sukupolven hävittäjä, joka on saatavilla, on J-35 Lightning II. ominaisuuksia, joilla taktista hävittäjäkonetta perinteisesti arvioidaan. Kaikesta tästä johtuen mikä tahansa F-35-artikkeli tulee pakostakin sisältämään vain osittain faktaa ja valitettavan paljon fiktioita. Näin F-35:t pääsevät ”livahtamaan” lähelle, ja sitten kun vihollinen sinut havaitsee, onkin jo myöhäistä. Mikäli kirjoitetaan myös lupauksista, ne lienee syytä analysoida: ovatko ne realistisia vai ei. F-35:ssä samoin kuin F-22 Raptorissa on sellaista elektroniikkaa, jonka avulla se havaitsee vihollisen hävittäjät jo kauan ennen kuin ne havaitsevat sinut. JAS-35 Gripenhän hävisi vertailussa jo Horneteillekin aikanaan ja sen liikehtimiskyky tietyiltä osin on aika heikko verrattuna amerikkalaisiin ja venäläisiin hävittäjiin. JAS-35 Gripen NG (siis se uusin vesio) on jo nyt vanhanaikainen, kun sitä verrataan uusimpaan teknologiaan, jota löytyy. 74 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 PAL AUTE & KESKUSTELU Palautteet osoitteella: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostilla: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa (.rtf, .doc tai vastaava tiedostomuoto). Ja koska muut taktisten hävittäjäkoneiden ja niiden alijärjestelmien valmistajat eivät tyydy seuraamaan F-35:n kehitystyötä passiivisesti sivusta, vaan kehittävät omia kilpailevia ratkaisujaan, lopputulos 2020-2030-lukujen hävittäjämarkkinoilla on vaikea hahmottaa. Tämä perustuu sekä passiivisiin sensoreihin, jotka Gripenissä eivät ole yhtä hyviä että häiveteknologiaan, joka puuttuu Gripenistä. Palveluskäytössä oleviin koneisiin tehdään erilaisia parannuksia ja päivityksiä (versiot 1.x) ja samalla kehitetään seuraavaa, parannettua versiota 2.0 jne. Tämä selviää tarkastelemalla F-35:n julkistettuja nopeus-, kaarto-, kiihtyvyysyms. F-35 on monessakin suhteessa tärkeä ja ristiriitainen taktinen hävittäjäpommittaja, jonka sopivuudesta Ilmavoimiemme Hornet-kaluston korvaajaksi noin vuodesta 2025 alkaen voidaan olla montaa mieltä. Hävittäjäkaluston kehityksen analyysi 1950-luvulta tähän päivään osoittaa, ettei yksikään valtio ole pystynyt saavuttamaan tällä alalla yhden toimijan ylläpidettävissä olevaa laadullista etumatkaa. Toiseksi on pakko myöntää, että lienee aika kirjoittaa ihan oma laaja artikkeli Lockheed Martin F-35 Lightning II Joint Strike Fighteristä. Koska tämäkin paketti muodostui varsin laajaksi, yksityiskohtaisempi F-35:n sekä muiden vaihtoehtojen tarkastelu rajattiin tästä paketista pois. F-35:n airframe ei ole nimittäin suunniteltu ilmataistelukäyttöön vaan pääasiallisesti toimintaan maaja pintakohteita vastaan sekä rajoitettuun ilmataisteluun itsepuolustustarkoituksessa. Lisäksi F-35-artikkelia kirjoitettaessa haasteeksi muodostuu se, kirjoittaako pahasti myöhässä olevan projektin keskeneräisestä nykytilasta, vai Lockheed Martinin tulevaisuuden lupauksista
Kyseessä on iänikuinen offensiivisen miekan ja defensiivisen kilven tuotekehityksen kilpajuoksun nykyversio eli havaitsemista hankaloittavien häiveteknologioiden ja niiden havaitsemista parantavien anturiteknologioiden välinen kilpailu. Lentokaluston parantuneet häiveominaisuudet on tällä hetkellä varsin tehokkaasti neutraloitu ainakin maahan ja pinta-aluksiin sijoitettavan ilmavalvonnan ja ilmatorjunnan keinoin. Ilmavalvonnan, ilmatorjunnan ja lentokaluston mahdollisuuksissa toinen toisensa havaitsemiseen ja tuhoamiseen on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Koska lentokaluston häiveominaisuudet tulevat varsin kalliiksi ja johtavat yleensä lento-ominaisuuksien heikentymiseen, niin mikä on niiden tuoma lisäarvo 2030-luvun ilmasodankäynnissä. Uutena jokerina pakassa on myöskin miehittämätön sotilasilmailu ja sen rooli tulevaisuudessa. F-35:n kehitysvaihe alkaen 1993 ja päätyen (luultavasti) sen todelliseen sarjatuotantoon noin 2020 ajoittuu aikakaudelle, jolloin koko ilmasodankäynnissä tapahtuu valtava murros. Lentokaluston sisäisessä kehityksessä häivekoneet pystytään varsin tehokkaasti havaitsemaan ja tuhoamaan nopeasti kehittyvillä optronisilla sensoreilla (infra-red search and track – IRST-tulenjohtojärjestelmät) ja venäläisten kehittämillä taktisten hävittäjien pitkän aallonpituuden/matalan taajuuden lisätutkilla. Yhden taktisen monitoimihävittäjän valmistaminen pienillä muutoksilla kolmen eri puolustushaaran varsin erilaiseen käyttöön vaikuttaa järkevältä lähestymistavalta, mutta kun tätä yritettiin edellisen kerran Yhdysvalloissa puolustusministeri Robert McNamaran johdolla 1961 Yhdysvaltain ilmavoimien ja laivaston käyttöön tulevan Tactical Fighter Experimental (TFX) -kehitysohjelman puitteissa, lopputuloksena oli pahasti viivästynyt ja budjetin ylittänyt ilmavoimien hävittäjäpommittaja General Dynamics F-111 Aardvark. Vaikka Lockheed Martinin mainostaa, että ”antaa ilmataisteluohjusten hoitaa taitolento”, koko sotilasilmailun historia osoittaa sangen yksiselitteisesti, että ilmataistelun voittaa säännönmukaisesti se kone, jolla on paremmat lento-ominaisuudet. Kun näköetäisyydellä käytävästä ilmataistelusta (Within wisual range – WVR) siirrytään pidemmille etäisyyksille (Beyond visual range – BVR), hävittäjältä vaaditaan vielä parempia lento-ominaisuuksia. Laivasto marssi ulos TFX-ohjelmasta ja käytti ohjelman puitteissa kehitettyä aseistusta ja tulenjohtojärjestelmää Grumman F-14 Tomcat -ilmaherruushävittäjän kehittämiseen. Yhä vahvemmin lentokaluston ilmasta maahan -tehtävien vaihtoehdoksi nousevat myös erilaiset syvän tulenkäytön ratkaisut. Tarinan opetuksena oli se, että olisi tullut halvemmaksi ja no> ”On olemassa vain asianmukaista kalustoa käyttäviä joukkoja, jotka on koulutettu käyttämään kalustoa mahdollisimman tehokkaasti meidän olosuhteissamme.”. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 75 toimintaan maaja pintakohteita vastaan, myös sen tulenjohtoalijärjestelmät on optimoitu tähän tarkoitukseen
Todellisuudessa minkä tahansa organisaation toiminnassa löytyy sijaa niin ruusuille kuin risuillekin. dollaria, ja toisessa taulukossa ja tekstissä sama luku on 39,6 milj. Asia voidaan tietenkin ratkaista hankkimalla F-35-koneita ja muuttamalla ilmasodankäyntidoktriinimme niille paremmin sopivien ilmasta maahan -tehtävien suuntaan, mutta heiluttaako silloin häntä koiraa. Valitettavasti Suomen ongelmana näyttävät olevan tällä hetkellä juuri nuo taloudelliset resurssit. Aleksei Kettunen DI (IT), MBA 36,9 vai 39,6 n Luin hyvää artikkelia koskien Jas Gripen -hävittäjiä, kun silmiini osui virhe sivun 19 elinkaarikustannuksia koskevassa taulukossa. On olemassa vain asianmukaista kalustoa käyttäviä joukkoja, jotka on koulutettu käyttämään kalustoa mahdollisimman tehokkaasti meidän olosuhteissamme. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se, että kenraali joutuu pakostakin antamaan Puolustusvoimistamme yksiselitteisen positiivisen kuvan. Tästä kaikesta johtuen se, miten ilmasta maahanja ilmasta pintaan -tehtäviin optimoitu, vain osittain ilmataisteluun soveltuva, toistaiseksi huomattavan keskeneräinen ja niin hankintahinnaltaan kuin käyttökustannuksiltaan kilpailijoitaan huomattavasti kalliimpi F-35 soveltuu Suomen ilmavoimille, joiden tärkein sodan ajan tehtävä on ilmataistelujen käymistä edellyttävä hävittäjätoiminta, on kaikkea mutta kuin yksiselitteinen asia. Koska ilmasodankäynnillä on valtava merkitys koko puolustuskykyymme, olemme suurten ratkaisujen kynnyksellä. Hornetin seuraajaa valittaessa Ilmavoimat tulee testaamaan kaikki tarjouskilpailuun valitut koneet meidän käytössämme ja meidän olosuhteissamme. Niin kalustoon kuin koulutukseenkin tarvitaan huomattavia taloudellisia resursseja. Kumpi näistä on oikea arvo. Teknologisesti ja IT-näkökulmasta tarkasteltuna F-35 on jopa vallankumouksellinen sotilaslentokone, joka sisältää lukuisia innovaatioita – amerikkalainen Wired-julkaisu on hehkuttanut tätä varsin näyttävästi. Hornetin seuraajan hankinnan mittakaavan hahmottamiseksi suosittelen tutustumista tähän tutkimukseen: http:// www.markusjansson.net/histut.pdf Vaikka tutkimuksen äänensävy on varsin kriittinen, se antaa hyvän kuvan siitä, miten isosta asiasta on kysymys ja miten laajasti se tulee vaikuttamaan koko Puolustusvoimien toimintaan. Ilmavoimien iskukyvyn alenemista voitaisiin korvata ainakin osittain lisäpanostuksilla ilmatorjuntaamme. 76 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 PAL AUTE & KESKUSTELU peammaksi kehittää alun alkaen kaksi täysin erillistä konetta. Kenraali evp. Toinen tärkeä seikka on myös se, ovatko nuo teknologiset innovaatiot a) välttämättömiä b) kustannustaloudellisesti perusteltuja tai c) iskukykyä olennaisesti parantavia. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Hornetin seuraajaksi valittavan hävittäjän lukumäärässä, hinnassa ja koulutustasossa joudutaan tekemään huomattava kompromissi. Sen enempää amerikkalaisten kuin muidenkaan valtioiden edustajien väittämiin siitä, että heidän omat hävittäjäkoneensa ovat ylivoimaisia, ei kannata suhtautua kovinkaan vakavasti, koska kaikkien mielestä oma tuote on aina paras. F-35:n ilmavoimien A-version, merijalkaväen normaalisti nousevan ja pystysuoraan laskeutuvan B-version ja laivaston C-version kehitystyön kantona kaskessa on B-versio, josta näyttää tulevan maailman ensimmäinen yliääninopeuteen vaakalennossa pystyvä pystysuoraan nouseva ja laskeutuva sarjavalmisteinen häivemonitoimihävittäjä. Gustav Hägglund tekee arvokasta ja kunniakasta työtä kertoessaan julkisuudessa maanpuolustustyöstä ja Puolustusvoimiemme toiminnasta. Hankintapäätökset valmistellaan Puolustusvoimien asiantuntijoiden toimesta ja lopullisen päätöksen niistä tekevät maamme puolustusministeri ja hallitus. 15-25:llä F35A:lla, jolloin Ilmavoimien kyky hävittäjätoiminnan hoitamiseen laskee olennaisesti. Kaikesta huolimatta tarvitsemme jatkossakin riittävän määrän riittävän hyvää taktista monitoimihävittäjäkalustoa ja taloudellisten resurssiemme pitäisi riittää myöskin siihen, että hävittäjälentäjämme pystytään kouluttamaan käyttämään tuota kalustoa mahdollisimman tehokkaasti. dollaria. Ville Koski ”Lehtemme tehtävänä on kertoa lukijoillemme siitä, mitä maailmalla on tarjolla, miten nuo vaihtoehdot soveltuisivat meidän käyttöömme ja millaisia uhkia ne aiheuttavat Suomen turvallisuudelle”. Suomen Sotilaan toimitus tai minä emme tee Puolustusvoimien kalustohankintojen valintapäätöksiä. Tämän ”kansansivistyksellisen” missiomme mukaisesti arvostamme aidosti lukijoilta saamaamme palautetta. Valitettavasti juuri B-version takia tehdyt rakenteelliset suunnitteluratkaisut johtavat vääjäämättä kaikkien kolmen version huonompiin häiveominaisuuksiin ja vaatimattomampiin lento-ominaisuuksiin. Mutta koska kysymys on loppujen lopuksi asejärjestelmästä, jolla turvataan isänmaata, Suomen Sotilas joutuu tarkastelemaan F-35:n eri alijärjestelmien teknologisten tiikerinloikkien yrityksiä myös merkittävinä teknologiariskeinä, joiden onnistuneesta toteutuksesta ei ole vielä näyttöä. Lehtemme tehtävänä on kertoa lukijoillemme siitä, mitä maailmalla on tarjolla, miten nuo vaihtoehdot soveltuisivat meidän käyttöömme ja millaisia uhkia ne aiheuttavat Suomen turvallisuudelle. Tuo valintaprosessi on jo aloitettu. Taulukossa on merkattu Gripenin 30 vuoden käyttökustannuksiksi 36,9 milj. Halusin myöskin painottaa sitä, että voiton takaavia ihmeaseita ei ole olemassa eikä myöskään niitä käyttäviä ihmesotilaita. Eräs vaihtoehto voisi olla 64 alunperin hankitun (ja 62 nyt käytössä olevan) Hornetin korvaaminen 2030-luvulla esim
Valtaosa luvuista on otettu Jane’sin tutkimuksesta vuodelta 2013. Kyseessä oli Magach 7 -vaunu, joka on Yhdysvaltain M60-vaunun israelilainen modifikaatio. Hävittäjän hankintahinta riippuu esim. Esitetyt luvut eivät ole absoluuttisia. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 67 € / vsk määräaikaistilaus 86 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 62 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi kestotilaus ja 3xT-liite 76,90 € / vsk Osoitteenmuutos. Todellisuudessa se sama Audin malli Matin tai Tepon 15 vuoden käytössä voi johtaa hyvin erilaisiin elinkaaren todellisiin kokonaiskustannuksiin, koska Matti ja Teppo käyttävät autojaan eri tavalla. Ero johtuu siitä, että kaikkien käyttäjien hankinnat (määrä, ajankohta, varustus, yksikköhinta) ja käyttötavat (maassa vai tukialuksella, huolto & logistiikkajärjestelyt, hankintatapa ja rahoitusehdot) ovat täysin erilaisia. Hankintahinnat ja lentotuntihinnat perustuvat julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Kaikissa laskelmissa on jätetty pois kuoletukset, rahan arvon muuttuminen ajan funktiona ja muu kirjanpitokikkailu. Pyysimme tarkkoja lukuja myös Saabilta, mutta he kieltäytyivät antamasta niitä. Eli Suomen Sotilas on käyttänyt samaa lähestymistapaa kuin esim. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu. Luku on laskettu seuraavasti: lentotuntihinta x lentotuntimäärä vuosittain x vuosien määrä eli 6 150 $/h x 200 h/vuosi x 30 vuotta = $ 36 900 000 Kokonaiskustannukset elinkaaren aikana on saatu lisäämällä käyttökustannuksiin hankintahinta. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Esimerkiksi Suomen ilmavoimien F/A-18C/D Hornet -hävittäjäkaluston hankintahinnat ja käyttökustannukset ovat aivan toiset kuin täsmälleen samaa konetta käyttävillä Yhdysvaltain laivastolla ja merijalkaväellä tai Sveitsin ilmavoimilla. autolehtien testeissä, joissa pyritään vertailemaan eri autoja yhtenäisellä vertailutavalla. Aleksei Kettunen DI (IT), MBA Israelin panssareista numerossa 1/2014 n Tarkkaavainen ja asiantunteva lukijamme Matti Liukkonen huomautti virheestä koskien uutista (s. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 77 36,9 MUSD n Oikea luku on 36,9 miljoonaa dollaria. Toimitus kiittää tarkkavaisuudesta ja pahoittelee virhettä. Tekstiin oli ujuttautunut ajatusvirhe; siinä mainittiin ”Merkava 7” -panssarivaunu, jota ei tietenkään ole olemassa. Kaikissa koneissa on käytetty samoja laskumenetelmiä, eli saadut luvut ovat vertailukelpoisia. alijärjestelmävarustuksesta, hankittavasta konemäärästä ja monesta muustakin asiasta. Lentotuntihintakin voi vaihdella konekannan määrästä, logistiikkajärjestelyistä, lentoaktiviteettien määrästä ja laadusta sekä monesta muusta tekijästä riippuen. 41) Israelin panssarivoimien uudelleenjärjestelyistä
70 VUOT TA SIT TEN 78 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 Ilmaoperaatio Suomen pakottamiseksi rauhaan epäonnistui SA -K U VA
Hyökkääjän häikäilemättömyyden kohteeksi joutuivat siviilit ja sivistys. JA A KK O PU U PE RÄ. 79 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 Ilmatorjunta pelasti Suomen kaupungit 70 vuotta sitten Sotahistoria EXTRA POMMITUSTUHOT JÄIVÄT VÄHÄISIKSI, mutta minne tuho osui, oli se totaalista. Yliopiston päärakennuksen palo kuvaa terroripommituksen tuhoja raadollisimmillaan
päivinä. ja 26.–27. Perusajatuksena oli iskeä Suomeen samanaikaisesti, kun operaatio Leningradin saarron murtamiseksi alkaisi tammikuussa 1944. Pohjois-Suomen pommituksiin osallistui ADD:n Muurmannin ja Vienan Kemin alueelle tukeutunut 8. Suomi sai ensimmäisen ratkaisevan torjuntavoittonsa Neuvostoliitosta jo keväällä 1944. On arveltu, että malli pommitusoperaatiosta olisi saatu länsiliittoutuneilta. RAF:n Hampurin pommituksissa 24.–30.7.1943 oli kuollut yli 41 000 ihmistä ja 37 000 haavoittui. Tämän lisäksi pommitettiin Kotkaa 11.2., Oulua, Raahea ja Rovaniemeä 12.–13.2., Turkua 22.–23.2. ja Oulua uudelleen 27.–28.2. Kaikissa kohteissa oli ilmatorjuntatykistöä, Rovaniemellä ja Oulussa saksalaisia 88 mm:n ilmatorjuntapattereita. Golovanov sai käskyn val mistautua Suomeen tehtäviin pommitusiskuihin samaan aikaan, kun ope raatio Leningradin saarron murtamiseksi alkaisi. Golovanovin kanssa mahdollisuudesta irrottaa Suomi sodasta pelkästään ilmavoimien avulla. Harvinainen värikuva jatkosodan ajalta. Hampuriin pudotettiin 7 500 tonnia pommeja. Helsingin suurpommitusten onnistunut torjunta on siitä hyvä esimerkki. TEK S TI: AHTI L APPI • E VERS TI E VP, ILMASOTAHIS TORIOITSIJA SA -K U VA SA -K U VA TAIVASKALLION RASKAS PATTERI AMPUU TORJUNTAA. Ne pystyivät ampumaan sulkutulta tehokkaampaa seuranta-ammuntaa tuloksellisesti myös pimeässä.. ”On välttämätöntä panna Suomen kansa kärsimään, jotta sotilaallinen uhka voitaisiin poistaa luoteissivustalta”, sanoi Stalin. Pommeja putosi satunnaisesti muillekin paikkakunnille, jopa Ruotsin puolelle. ADD:n ilmaoperaatio oli Neuvostoliiton suurisuuntaisin koko toisessa maailmansodassa. Tutkalla ampuvat johtopatterit ratkaisivat taistelun. Ilmapuolustuksen tehokkuutta ei mitata vihollisen tappioiden määrällä, vaan omien tappioiden vähäisyydellä. lentoarmeijakunta, jolla oli 56 Il-4-konetta. Sen toi ilmatorjunta. Strategisten pommitusten pääkohde oli Helsinki, jonka pommitukset onnistuttiin toteuttamaan helmikuun 6.–7., 16.–17. 80 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN S talinin, Churchillin ja Rooseveltin marras-joulukuussa 1943 pitämän Tehe ranin konferenssin jälkeen neuvostojohtaja Josif Stalin keskusteli strategisten kaukotoimintailmavoimien ADD:n ko mentajan, ilmamarsalkka Aleksandr E. Toisin kävi Suomenlahden etelärannalla Tallinnassa
raskaassa ilmatorjuntapatterissa Helsingin Taivaskalliolla ladataan kiinteää 76,2 mm:n Bofors-tykkiä. 81 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 ADD – ylijohdon lentävä nyrkki Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat (ADD, Aviatsija Dalnego Deistvija) perustettiin 5. Kuvassa syksyltä 1942 5. Kaukotoimintailmavoimia käytettiin pommitustehtävissä Saksan rintamalla. Se merkitsi noin 1,5 prosentin tappioita lentosuoritusten määrästä (mitä ei pidetty pahana), mutta 50 prosentin tappioita koneiden ja miehistöjen koko> SA -K U VA VUONNA 1943 Suomeen tuli Saksasta 88 mm:n ilmatorjuntatykkikalustoa, jolla oli merkittävä rooli helmikuun 1944 taisteluissa. Pommituskohteina olivat olleet Königsberg, Memel, Tilsit, Bukarest, Budapest ja Berliini. Tulokset eivät olleet mainittavia, mutta tappiot olivat huomattavat, yli 500 konekuntaa jäi palaamatta. maaliskuuta 1942 ylijohdon alaiseksi strategiseksi ilmavoimayhtymäksi. Kasikaseja ei riittänyt joka paikkaan. Tällä kalustolla torjuttiin ADD:n strategista hyökkäyksiä Taivaskalliolta myös kaksi vuotta myöhemmin.. ADD lensi vuoden 1943 aikana 75 000 taistelulentoa ja pudotti 78 000 tonnia pommeja
Helmikuun alussa torjuntavalKonetyyppi Nopeus max. Oli tyyntä myrskyn edellä. Lentosää oli enimmäkseen huono. Nelimoottorisia oli vähän.. Vihollisen ilmatoiminta oli tammikuussa hyvin hiljaista, yhtään ilmahyökkäystä ei oltu tehty. Käytäntönä oli, että miehistöt pääsivät – tai joutuivat – koulutuksen jälkeen kolmen neljän kuukauden kuluttua taistelulennolle. Yöharjoituksia oli pidetty jatkuvasti, ja ”torjuntaorkesterin” eri osat pelasivat hyvin yhteen. Ilmahälytyksiä oli vain kaksi kertaa, torjuntahälytyksiä viisi kertaa, mutta tulta ei avattu kertaakaan. ADD:ssa oli noin 1 000 pommikonetta, konevahvuus varaja koulutuskoneineen oli 1 070. Rykmenttiin kuului ilmatorjuntamiehiä, lottia ja poikasotilaita henkilövahvuuden ollessa noin 4 500. Strategiseksi pommituslentoyhtymäksi ADD:lla oli verrattain vaatimaton konekalusto. ADD:n organisaatioon kuului helmikuussa 1944 kah deksan ilma-armeijakuntaa, kussakin kaksi divisioonaa, joihin kuului kaksi rykmenttiä, joissa molemmissa oli kolme 9 ko neen laivuetta. (km/h) Lentomatka (km) Lakikorkeus (m) Pommikuorma (kg) Il-4 (DB-3f) 445 3 800 9 700 1 250–1 500 Li-2 (DC-3) 280 2 500 5 600 1 000 B-25C 443 2 400 7 300 1 250–1 800 Pe-8 (TB-7) 440 4 700 9 300 5 200–7 100 ADD:N KONEIDEN OMINAISUUKSIA n Helsingin pommituksissa oli mukana myös amerikkalaisvalmisteisia A-20G Boston -koneita, jotka suorittivat Helsingissä hyökkäyksiä ilmatorjunta-asemiin heikoin tuloksin. Helsinki 7.2.1944. Helmikuun alussa 1944 rykmentin kokoonpanoon kuului kaksi omaa ja kaksi alistettua raskasta ilmatorjuntapatteristoa, yksi oma kevyt ilmatorjuntapatteristo ja 29.1.1944 perustettu valon heitinpatteristo. Pääkalustona oli kaksimoottorinen Iljushin Il-4 (DB-3f), muita tyyppejä olivat amerikkalaisen DC-3:n venäläinen alkeellinen yöpommitusversio Lisunov Li-2, amerikkalainen B-25 Mitchell ja ainoa nelimoottorinen kone Petljakov Pe-8 (aiemmin TB-7), joita oli vain noin 20 (valmistettu 93). SA -K U VA KAKSIMOOTTORINEN IL JUSHIN IL-4, eli DB-3f, oli ADD:n tyypillisimpiä koneita. 70 VUOT TA SIT TEN 82 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 naismäärästä! Puolet koneista ja miehistä vaihtui vuoden sisällä. Suomalaisten onneksi punailmavoimien konekanta oli kevyttä. Torjuntaorkesteri valmiina konserttiin Ilmatorjuntarykmentti 1 Helsingissä oli vuoden 1944 alkaessa jo aika hyvässä toimintavalmiudessa. n Lönnrotinkatu 33
It-tulitoimintaa. Ammus työnnetään putkeen. Rämäpää eli saksalaisittain ”Achtacht” oli toisen maailmansodan parhaita tykkejä. > Mittausarvojen lukijat (3) Etäisyyden mittaaja Korkeuskulman mittaaja Sivukulman mittaaja SANTAHAMINAN ILMATORJUNTAPATTERI. helmikuuta. Uudenmaan Rannikkoprikaatin Rannik koilmatorjuntapatte risto 1:n yksiköt (Isosaari, Melkki, Harmaja) osallistuivat 75 ja 76 mm:n tykeillään (10 kappaletta) torjun taan. Jopa Isosaa ren 13. Lue tutkamiehen ja hänen aseveljiensä haastattelu sivuilta 101-103.. Näistä yksi 75 mm:n patteri oli varustettu myös Irjalla. Katajanokalla ollut laivaston koulutusyksikkö (Laiv.Harj.It.Ptri, Laivaston Harjoitusilmatorjuntapatteri) liitettiin torjuntaan 27.1. Maalla, merellä ja ilmassa Tammikuun lopussa oli perustettu kolme uutta raskasta ilmatorjuntapatteria, joiden asekalustona oli Saksasta ostetut 88 mm:n sotasaalistykit (18 kappaletta), 88 It.K/39-43 ss. Helsinki 22.2.1944. Kolmella patterilla oli kalustona modernit 88 mm:n RMB (Rheinmetall Borsig eli ”rämäpää”) -tykit (18 kappaletta) ja radioluotaimet (tulenjohtotutkat, ”Irja”), muilla oli 75–76 mm:n Breda-, Škoda-, Boforstai SS-tykit, yhteensä 56 raskasta tykkiä. Se tuli kuuluisaksi varsinkin panssarintorjunta-aseena niin Afrikan hiekoilla kuin Venäjän aroilla ja länsirintamallakin. Ilmatorjuntatykillä (105/45R) aseistettu jäänsärkijä Sisu liittyi myös torjuntaan, mutta poistui satamasta ensimmäisen pommituksen jälkeen 8. Sillä oli aseistuksena kaksi 105 mm:n ja kaksi 40 mm:n ilmatorjuntatykkiä, joilla se kykeni osallistumaan sulkuammuntaan. SA -K U VA SA -K U VA JOHTOPATTEREIDEN IRJAT näyttelivät ratkaisevaa osuutta pommitusten torjumisessa. Ne olivatkin suurikaliiperisimmat ilmatorjuntaan osallistuneet tykit jatkosodassa. 40 mm:n tykkejä oli 21. Tykkimalli oli alun perin venäläinen 85 mm:n tykki, joka oli porattu 88-milliseksi, jotta voitaisiin käyttää saksalaisia 88 mm:n ampumatarvikkeita. Irja-tutkan eli Radioluotain 39 T (D):n miehistöön kuului aliupseeri ja seitsemän miestä. Lyhyen koulutusvaiheen jälkeen nämäkin patterit otettiin mukaan torjuntaan ensimmäisen suurpommituksen jälkeen. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 83 miina oli 12 raskasta patteria. Viidellä patterilla oli vanhentunut tykkija tulenjohtokalusto, joten ne eivät soveltuneet kunnolla torjuntaan edes päivällä – häirintäluontoinen sulkuammunta olikin ainoa vaihtoehto. Raskas Rannikkopatteri tulitti pommikoneita 152 mm:n tykeillä (152/45 CR)
Kevyillä tykeillä ja konekivääreillä ei pienen ulottuvuuden HELSINGIN RASKAAT ILMATORJUNTAYKSIKÖT 6.2.1944 Joukko Kutsu-nimi Sijainti Pääkalusto Torjuntakeskus Torni Korkeavuorenkadun kalliosuoja Johtokeskuslaitteisto Rask.It.Psto 1 Kaakkoissektori -7.Rask.It.Ptri (johtopatteri) Rata Santahaminan lentokenttä kuusi 88 It.K/37 RMB Irja -101.Rask.It.Ptri Itä Degerö (Laajasalo) neljä 75 It.K/37 Škoda -102.Rask.It.Ptri Santa Santahaminan eteläkärki neljä 75 It.K/37 Škoda Rask.It.Psto 4 Koillissektori -108.Rask.It.Ptri (johtopatteri) Lato Viikin pellot neljä 75 It.K/37 Škoda Irja -107.Rask.It.Ptri Kasa Kasavuori neljä 75 It.K/37 Škoda I/It.R 1 Luoteissektori -9.Rask.It.Ptri (johtopatteri) Käpy Käpylän ravirata kuusi 88 It.K/37 RMB Irja -5.Rask.It.Ptri Taivas Taivaskallio neljä 76 It.K/27 Bofors -1.Rask.It.Ptri Musta Länsi-Musta neljä 76 It.K/27 Bofors II/It.R 1 Lounaissektori -8.Rask.It.Ptri (johtopatteri) Puisto Lauttasaari, Ryssänkärki kuusi 88 It.K/37 RMB Irja -4.Rask.It.Ptri Lautta Lauttasaari, Myllykallio kuusi 76 It.K/31 SS -3.Rask.It.Ptri Paja Pajakukkula neljä 76 It.K/31 SS -32.Rask.It.Ptri Länsi Westend neljä 76 It.K/31 SS R.It.Psto 1 Merialue -7.Rask.RIt.Ptri Isosaari neljä 76 It.K/16-35 BrK -3.Rask.RIt.Ptri Melkki neljä 75 It.K/97-14 PK -1.Kev.RIt.Ptri Harmaja kaksi 75/50 COI Laiv.Harj.It.Ptri Katajanokka kaksi 105/45-R, kaksi 40 mm Js. 108. 84 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN Tiuha seula Helsingin ilmatorjunnan tiheys oli erittäin hyvä. On kuitenkin huomattava, että osa tykkija laskinkalustosta oli vanhentunutta ja vain neljällä patterilla oli radioluotaimet eli tutkat (Irjat). Raskas Ilmatorjuntapatteri kuvattuna yöllä 23.3.1944 noin kuukausi viimeisen suurpommituksen jälkeen. patteri tšekkitykkeineen oli ainoa johtopatteri, jolla ei ollut kasikasikalustoa.. Helsingissä oli suojattavan kohdealueen pinta-alaan verrattuna ilmatorjuntaa suhteelli sesti enemmän kuin suurissa kaupungeissa Berliinissä, Moskovassa tai Lontoossa, mutta vähemmän kuin Saksan sotateollisuuskaupungeissa Schweinfurtissa tai Re gensburgissa. Kalustona on 75 mm:n Škoda-tykki. Jos arvioidaan suojattavan kohteen (Helsingin silloisen kantakaupungin) pinta-alaksi 20 km², oli ilmatorjunnan tiheys 1,3–1,5 km²/raskas ilmatorjuntapatteri, rannikkoilmatorjuntapatterit mukaan lukien 1,1 km²/patteri. SISU Katajanokka yksi 105/45-R SA -K U VA n Ilmatorjuntarykmentti 1:n 108
Pe-8-rykmenttien tukikohta oli Moskovan kaakkoispuolella. Valonheittimet ja kuulosuuntimet oli sijoitettu sopiviin paikkoihin kaupungin ympäristöön. ADD:n pommikoneista vain 777 oli lentokunnossa, joten se oli yhdellä kerralla käytettävien koneiden maksimimäärä. Satoja koneita taivaalla! Helsingin pommituksiin osallistui kahdeksan ilma-armeijakuntaa ja 17 lentodivisioonaa, joista yhdeksällä oli kalustona Il-4, viidellä Li-2, kahdella B-25C Mitchell ja yhdellä raskas pommikone Pe-8. Patteristojen torjuntasektorin raja Pomminpudotuskehä max Raskaiden pattereiden kantamakehä Raskas ilmatorjuntapatteri (tutka) Raskas ilmatorjuntapatteri (ei tutkaa) Rannikkotykistön patteri (it) It.R 1:n torjuntakeskus PI IR RO S: A H TI LA PP I • VE K TO RI G RA FI IK KA : SI RK KA -L IIS A KA RJ A LA IN EN ”Ilman tutkia olisi käynyt huonosti.” SA -K U VA. Pommitukset oli pakko tehdä pimeällä, koska päivähyökkäyksissä konetappiot olisivat olleet paljon suurempia. Jokaisella raskaalla ilmatorjuntapatteristolla oli puolustettavanaan noin 90 asteen torjuntasektori. Ke vyet 40 mm:n jaokset (10) oli sijoitettu hajaryhmitykseen eri puolille kohdealuetta, muun muassa Hernesaareen, Pasilaan, Katajanokalle, Jätkäsaareen ja Malmin lentokentälle. Kuulosuuntimien avulla oli mahdollisuus osoittaa viholliskoneiden tulosuunta valonheittimille ja torjuntakeskukselle silloin, kun tutkatietoja ei ollut käytettävissä. Tutkilla varustettujen ilmatorjuntayksiköiden > Raskaiden ilmatorjuntapatterien ryhmitys RASKAAT PATTERIT oli ryhmitetty kohdealueen ympärille siten, että hyökkäykset voitiin torjua kai kista suunnista. PAINOPISTE oli itä–eteläsektorilla , jossa oli parhaimmillaan yhdeksän raskasta patteria. Helsinki 7.2.1944. Koska osa ko neista tukeutui Etelä-Kannaksen kentille ja osa taas Novgorodin–Pihkovan–Volhovan alueelle, oli mahdollista lentää parikin pommituslentoa yhden yön aikana. Lentoaika lähempää oli 3–4 tuntia, kauempaa 5–7 tuntia. Helsingin pommitusten tapahtuminen 10 vuorokauden välein oli pelkkä sattuma. Yöhävittäjien puute oli myös heikko kohta. n Korkeavuorenja Jääkärinkadun kulma. Lisäksi käytettiin muutamaa amerikkalaisvalmisteista A-20G Boston -konetta hyökkäyksiin ilmatorjunta-asemia vastaan. Hyvä näkyvyys helpotti tietysti myös ilmapuolustusta, ainakin valonheittimien ja erityisesti yöhävittäjien toimintaa. Miehistöjä oli 865 konetta varten, mutta heistä vain 732:lla oli yölentokelpuutus, mikä sekin rajoitti pommitusten volyymia. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 85 takia ollut pommitusten torjunnassa välitöntä vaikutusta, niiden tarkoituksenahan oli estää matalahyökkäykset. Pommitustutkia ei ollut. Länsiliittoutuneiden tuhannen koneen kertasuorituksiin ei Helsingissä onneksi päästy. Sääoloilla oli tärkeä merkitys yöpommituksissa, koska maalit piti nähdä valopommien avulla. 20 mm:n aseita oli muun muassa Vesilinnan, Postitalon, Alkon ja Katajanokan makasiinin katoilla sekä Tähtitorninmäellä ja Malmin kentällä
Länsiliittoutuneiden pommituskokemusten perusteella ei ADD:n tarkkuuspommituk sille yöaikaan ollut mitään edellytyksiä. linjan ja Porthaninkadun kulmatalot. Helsinkiin kohdistui eri lähteiden mukaan 6.–7.2. 3. Sen avulla voitiin myös tunnistaa konetyyppejä. Käskyissä korostettiin, että ”varsinaisen kaupunkiasutuksen pommi tuk sesta pidättäydyt täisiin”, mutta lentodivisioonien käskyissä puhuttiin pääkaupungin hallinnollisen keskuksen pommittamisesta. Kokemusta ei ollut, eivätkä koneiden varustus ja pilottien yöpommitustaito antaneet mahdollisuuksia toteuttaa käskettyjä tarkkuuspommituksia, joten tuloksena oli aluepommi tus. 86 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN kannalta näkyvyydellä ei ollut ratkaisevaa merkitystä, mutta tulenjohtokoneen hyvä optiikka paransi johtopatterienkin osumatarkkuutta kirkkaalla säällä. Kohteiden joukossa olivat Suomen Pankki, Valtioneuvoston rakennus, Presidentinlinna, Sotakorkeakoulu, Kaartin maneesi ja rautatieasema. Ensimmäinen hyökkäys lennettäisiin muutamalla sadalla koneella, ja voimaa lisättäisiin jatkossa tarpeen niin vaatiessa. Osa koneista joutui keskeyttämään tehtävän teknil listen vikojen tai muiden syiden takia. Helsinki 17.2.1944. Maalialue oli noin parin neliökilometrin suuruinen nelikulmio, jonka keskipiste oli Vanhankirkon kohdalla. Onnistuneen torjunnan ansiosta ei lopputuloksena kuitenkaan ollut terroripommitus. SA -K U VA. noin 875–896 pommituslentoa. noin 382–383 ja 26.–27.2. Keskeyttämisprosentit (3,6–7,3 %) olivat länsiliittoutuneiden vastaaviin lukuihin verrattuna varsin kohtuullisia, eikä niistä voi havaita tappioi den demoralisoivaa vaikutusta. noin 725–728, 16.–17.2. Pommituslentoja oli yhteensä 1 982–2 007. Jos joka kymmenes kone pudotti valopommeja, oli varsinaisia pommituskoneita noin 1 800. Yksittäisiä pistemaaleja oli 60, joista tärkeimpiä olivat Katajanokan ja Hietalahden satamat, 17 sotateollisuuslaitosta ja 11 sotatarvikevarastoa (kaikkia tällaisia kohteita ei edes todellisuudessa ollut). Jokaiselle lentoyhtymälle oli käsketty omat maalit. Kohteena keskusta Helsingissä kaukotoimintailmavoimien (ADD) pommitukset käskettiin kohdistaa sotateollisuuteen, satamaan, ratapihaan ja esikaupunkien sotilaskohteisiin. ADD:lle strateginen pommitusoperaatio oli ensimmäinen laatuaan. Kaikki koneet eivät pudottaneet pommeja, koska mukana oli myös maalin merkitsemiseen ja valopommien pudottamiseen tarkoitettuja koneita. Vaikka tietoisena tarkoituksena ei olisikaan ollut tappioiden tuottaminen siviiliväestölle, niitäkin syntyi
PE-8 oli suomalaisten onneksi ADD:n ainoa nelimoottorinen raskas pommikonetyyppi, ja niitä oli Helsinkiä vastaan käytössä vain 20. Valai suun käytettiin runsaasti 100 kilon laskuvarjovalopommeja (SAB), joita saattoi olla ilmassa yli 10 yhtä aikaa. Valaisukoneita oli yksi kutakin kymmentä pommikonetta kohden. 87 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 Ensin palopommeja, sitten räjähdyspommeja Pommituksessa käytettiin pääasiassa sadan kilon miinapommeja (räjähdysja sirpalevaikutukseen perustuva pommi), mutta jonkin verran myös 250, 500, 1 000 ja 2 000 kilon pommeja, ensimmäisellä kerralla jopa pari 5 000 kilon pommia, joita Pe-8-koneet pystyivät kuljettamaan. Ne pudottivat jopa 2-5 tonnin pommeja!. Käytössä oli myös 50 kilon laskuvarjopommeja, joista monet eivät toimineet. > Pommityyppi Pommeja (kpl) 6.–7.2. Osa miinaja räjähdyspommeista oli tehty tykistön kranaateista. Pommitusjälkien ilmakuvauksessa käytettiin 39 kilon painoisia Fotab-salamavalopommeja. Pommeja (kpl) 26.–27.2. Maalinvalaisukoneiden miehistöt valittiin kokeneimmista lentäjistä, jotta osuttaisiin oikeisiin maaleihin. Yleinen 105 kilon yhdistetty miinaja palopommi oli tehokas, mutta jäi usein ”suutariksi”. Pommeja (kpl) 16.–17.2. Kaikkiaan pudotettiin 16 490 pom mia, painoltaan noin 2 604 tonnia. Valaisupommeissa oli kellosytytin. Pommeja yhteensä (kpl) Pommien paino (tonnia) FAB-5000 2 2 10,0 FAB-2000 6 20 26 52,0 FAB-1000 4 3 7 7,0 FAB-500 328 286 621 1 235 617,5 FAB-250 1 111 902 1 431 3 444 817,0 FAB-100 2 017 1 010 1 493 4 520 452,0 FAB-50 52 96 16 164 82,0 ZAB-100TsK 1 618 1 258 1 376 4 252 425,0 ZAB-50 1 853 765 222 2 840 142,0 YHTEENSÄ 6 991 4 317 5 182 16 490 2 604,5 POMMIEN LAATU JA MÄÄRÄ HELSINGIN POMMITUKSISSA FAB = räjähdyspommi, ZAB = palopommi. Pieniä termiittija elektronpommeja käytettiin sellaisenaan palopommeina, termiittinaftapommejakin havaittiin. Tässä matkittiin liittoutuneiden pathfinder-ideaa
Suurempi pommituskorkeus edellytti pommien irrottamista kauempana, mikä samalla heikensi sekä pommitustarkkuutta että tappioriskiä. Torjuntaa pyrittiin hajottamaan ja omia tappioita pienentämään lähestymällä maali aluetta eri suunnilta ja käyttämällä eri lentokorkeuksia. Räjähdyspommeja (miinapommeja) oli yhteensä 9 398, suurimmat painoivat 5 000, 2 000 ja 1 000 kiloa. Tämä merkitsi sitä, että esimerkiksi kaakkoissektorista (päähyökkäyssuunta) lähestyvien pommikoneiden piti lentää Santahami. 88 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 Kolme hyökkäystä Ensimmäisessä hyökkäyksessä pudotettiin eniten pommeja, joista pienten palopommien osuus oli lähes 50 %. Kaasuputkien rikkoutuminen lisäsi tulipalojen vaaraa. Hampurin tai Berliinin kaltaisia tulimyrskyjä ei Helsingissä kuitenkaan syntynyt. Koneita tuli jonossa peräkkäin 1–3 kilometrin välein, joten aikaväli oli 10–30 sekuntia. Pommituskorkeus vaihteli 2 400 metristä yli 7 000 metriin. Keskimmäinen pommitus oli heikompi. Torjuntaa väistääkseen koneet saattoivat tehdä liukupommituksen pudottamalla lentokorkeuttaan jopa parituhatta metriä. Eniten käytetyissä 250 kilon pommeissa oli 113–118 kiloa räjähdysainetta ja 100 kilon pommeissa 32–46 kiloa. Palopommeja pudotettiin 7 092, mikä viittaa terroripommitukseen. Pommitustaktiikka ei ollut samaa tasoa kuin länsiliittoutuneilla, eihän venäläisillä ollut aikaisempaa kokemustakaan. Esimerkiksi vaakapommituksessa nopeudella 360 km/h (100 m/s) pommien irrotusetäisyys oli 3 000 metrin korkeudelta 2 450 metriä, mutta 7 000 metrin korkeudelta yli 3 700 metriä! Pommituksissa koneiden nopeus vaihteli välillä 55–120 m/s. Ensim mäisten pommitusten jälkeen lentäjät vaativat pommituskorkeuden nostamista 5 000–8 000 metriin, mikä on selvä osoitus torjunnan pelotusvaikutuksesta. Viimeisessä hyökkäyk sessä oli mukana eniten koneita ja pommeista 70 % oli räjähdyspommeja, osa niistä varsin isoja. Pommitus tapahtui aaltoina laivueittain, rykmenteittäin ja divisioonittain. Länsiliittoutuneiden pommituksissa ideana oli käyttää räjähdyspommeja rikkomaan talojen katot ja seinät auki, jolloin palopommit pääsivät sytyttämään sisärakenteet tuleen
SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 89 70 VUOT TA SIT TEN nan yli voidakseen pudottaa pommeja kantakaupungin alueelle. On kuitenkin muistettava, että maaliskuussa 1944 samat pommittajat tuhosivat Tallinnaa todella pahoin. ja 26.2. ”7 092 palopommia pudotettiin, mikä viittaa terroripommitukseen.” SA -K U VA SA -K U VA JA A KK O PU U PE RÄ. Pääosa koneista pudotti pomminsa liian aikaisin. Saksalaiset kertoivat, että ADD:lle oli tyypillistä säätiedustelukoneen lähettäminen kohdealueelle ½–4 tuntia ennen pommitusta, jolloin sen lähettämät koodiviestit voitiin peilata. Kulmatähtäin Lottien käytössä jossain Helsingin ympäristössä aivan sodan lopulla 12.9.1944. Tuhoamisammuntaa ja sulkuja Radiotiedustelu ei antanut ensimmäisestä pommituksesta ennakkovaroitusta, koska ADD:n toiminnasta ei ollut tietoja. Tallinnan pommituksista ja Viron sotatapahtumista vuonna 1944 kerromme tulevissa numeroissamme kuluvana vuonna. Pienempi kuva on otettu samassa paikassa keväällä 2014. n Lottia työskenteli ilmatorjunnassa monessa vaativassa ja tärkeässä tehtävässä. Ilmatorjuntarykmentti 1 onnistui torjunnassaan erittäin hyvin. EnnakPvm Raija 1. Raijojen mittaukset sivun alareunan taulukossa. Siellä ilmatorjunta epäonnistui. maalin havaintoaika Mittausten määrä Pisin mittausetäisyys (km) 6.–7.2. Osa torjuntatulen vuoksi, osa taitamattomuuttaan. Suomen radiotiedustelu antoi varoitukset pommituksista 16.2. Tulenjohtoon hankituilla Irja-tutkilla varustetut neljä johto patteria tulittivat viholliskoneita enimmäkseen sähköisenä seuranta-ammuntana, muut patterit sulkuammuntana. Seuranta-ammunnan tarkoituksena oli tulittaa valittua konemuodostelmaa ja ampua koneita alas, siksi sitä > n Vasen kuva: Tulipalosta pelastettua omaisuutta Porthaninkadun ja II linjan kulmassa Helsingissä 17.2.1944. Raija I 18:16 1 250 108 Raija II 18:28 659+ 75 RAIJOJEN MITTAUKSET SUURPOMMITUSTEN AIKANA kovaroitus annettiin ensimmäisen kerran 11.2., kohteena oli Kotka. Raija I 18:31 885 100 Raija II 18:31 575 81 26.–27.2. jo lähes pari tuntia etukäteen. Keväällä 1943 hankituilla ”Raija”-ilmavalvontaluotaimilla (eli ilmavalvontatutkilla) oli suuri merkitys ennakkovaroituksen antamisessa ja maalien osoittamisessa torjuntakeskukselle ja Irjoille. Raija I 18:53 396 95 Raija II 18:35 431 115 16.–17.2
Osa tykeistä oli taistelun ain Suojeluskuntien rooli ilmatorjuntavoiton saavuttamisessa unohdetaan usein. Niiden ryhmittämisellä pyrittiin myös harhauttamaan vihollista. Tulta keski tettiin ja jaettiin maalitilanteen mu kaan. Valonheittimiä käytettiin maalien valaisuun tykkipattereille ja yöhävittäjille. Pommitukset aiheuttivat monenlaisia vaurioita ilmatorjuntayksiköille, myös henkilötappioita, kuusi ilmatorjuntamiestä kaatui ja useita haavoittui. Venäläisten taktiikka ei purrut Heti kun havaittiin muodostelmien pu dottavan pomminsa tai kääntyvän, vaihdettiin maalia. Sulkuammunta puolsi paikkaansa myös silloin, kun maaleja oli paljon – kaikkia ei olisi ehditty tulittaa seuranta-ammuntana. Toukokuun 21. Kuvassa kuulosuunnin, joka oli ennen sotia valonheitinten ohella ainoa apuväline. Suojeluskuntien lisäksi ilmatorjuntaan ja -suojeluun pääkaupunkiseudulla panosti merkittävästi ennen sotia myös Helsingin kaupunki ja isänmaallinen yrityselämä. Huomaa valkoiseksi kuvassa ylivalottunut Helsingin suojeluskuntapiirin merkki auton lavalaudoituksessa. Sulkuammunnan tarkoituksena ei ollut ampua koneita alas, vaan pakottaa ne kääntymään takaisin ennen oikeaa pomminpudotushetkeä ampumalla koneiden eteen räjähtävien sirpalekranaattien tulimuuri – sulun läpi lentäminen oli vaarallista ja vaati rautaisia hermoja, pelotusvaikutus toimikin kokemattomiin venäläislentäjiin hyvin. 90 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN nimitettiin myös tuhoamisammunnaksi. Ilman Suojeluskuntien työtä olisi Helsingillekin käynyt köpelösti, koko maasta puhumattakaan. SO TA M U SE O ”Pääosa pommikuormasta meni mereen.”. Johtopattereiden tulenjohtotutkia käytettiin tehok kaasti apuna sulkujen paikan ja korkeuden määrittämisessä, mikä lisäsi sulkuammunnan tarkkuutta ja vaikutusta merkittävästi. Kun pommikoneita tuli jonossa jopa minuutin välein ja hyökkäys kesti useita tunteja, torjuntaa ei kyllästetty, kuten ta pahtui Saksassa, jossa pommikonevirran tiheys oli pahimmillaan 50 konetta minuutissa! Myös ke vyet ilmatorjuntatykit osallistuivat torjuntaan, koska valojuovaammuksilla arveltiin olevan pelotus vaikutusta. Ilmatorjunta ja sen kalustot ilmeisesti herättivät eniten huomiota, ainakin niitä kuvattiin innokkaimmin. päivänä 1933 Helsingin suojeluskuntapiirin II alue järjesti ”teknillisten joukkojen paraadin näiden suojeluskuntien tunnetuksi tekemiseksi”. Suojeluskunnat koulutti ilmatorjuntajoukkoja armeijalle ensimmäisenä ja eniten, ennen sotaa. Sodat voitetaan tai hävitään ennen sotaa. Tutkat korvasivat nopeasti nämä kömpelöt, tehottomat ja epätarkat välineet. Puhelinyhteyksien ja kaapelien katkeamiset aiheuttivat vaikeuksia johtamiselle ja tulitoiminnalle. Pääosa pudotuksista voidaan laskea johtopattereiden tilille, koska ne kykenivät tulittamaan tarkoilla ampuma-arvoilla. Venäläiset osasivat kyllä odottaa valepaloja, koska he käyttivät niitä itsekin. Samaan pyrittiin sytyttämällä viimeisen pommituksen aikana harhautustulipaloja varsinaisen kohde alueen ulkopuolelle Nordsjön alueelle (nykyinen Vuosaari). Sulkuammunnassa voitiin myös käyttää ylipitkiä ampumaetäisyyksiä, koska osumatarkkuus ei ollut etusijalla. Vii mei sen hyökkäyksen torjuntaan Ilmatorjuntarykmentti 1:llä oli 15 raskasta ilmatorjuntapatteria, määrävahvuus yhteensä 74 tykkiä (75, 76, 88 mm)
16.–17.2. Kuolleiden joukossa oli kuusi sankarikuoleman saanutta It.R 1:n sotilasta sekä 15 lomalla ollutta sotilasta, joista viisi oli virolaisia vapaaehtoisia. ADD:n kalustoon kuului kuvan B-25 Mitchell pommikoneita ja joitain Boston A-20G koneita. Helsingissä kävi toisin, koska ilmatorjunta onnistui. 95 prosenttia pommeista ohi! Pudotetuista pommeista noin 670 osui silloisen Helsingin alueelle ja noin 130 lähiympäristöön. Kantakaupungin alueelle osuneet pommit saivat aikaan sekä henkilöstötappioita että aineellisia va hinkoja. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 91 Tieto 6.–7.2. Taistelujen kiivaudesta saa käsityksen, kun todetaan, että viimeisen pommituksen yhteydessä raskaat ilmatorjuntapatterit ampuivat vuorokaudessa (itse asiassa puolessa vuorokaudessa) taivaalle enemmän kranaatteja kuin kenttätykistö Talin-Ihantalan suurtaistelussa kesällä 1944. Useimpien lähteiden mukaan 162 siviilihenkilöä sai surmansa ja 358 haavoittui, heistä 76,5 % ensimmäisessä pommituksessa. Tappiot pienenivät, kun osa väestöstä evakuoitiin kaupungista ja väestönsuojelutoimia tehostettiin. n Tallinnan keskusta tuhoutui samaisen ADD:n vaikutuksesta. Ilmeisesti osa vaurioituneista taloista jouduttiin purkamaan, mutta pääosa niistä voitiin korjata. 26.–27.2. Pääkaupunki pelastuu 109 rakennusta tuhoutui ja 325 vaurioitui pommituksissa. Tulos on lähes suoraan verrannollinen torjunnan onnistumiseen (yli 95 %). Tästä voidaan päätellä, että ilma puolustus onnistui torjumaan yli 95 % pommeista! Itse asiassa ADD:lle käskettyihin maaleihin osui alle 100 pommia, alle prosentti koko pommikuormasta! Pääosa pommikuormasta meni mereen. Tämä oli vain noin 6 % kaupun gin rakennuskannasta. Ruotsiin siirtyi Tornion kautta yli 17 500 helsinkiläislasta. Yhteensä Pommituslentoja 728 383 896 2 007 Pudotettuja pommeja (kpl) 6 991 4 317 5 182 16 490 Kohdealueelle osuneita pommeja (kpl) 331 130 338 799 Tuhoutuneita rakennuksia 28 22 59 109 Vaurioituneita rakennuksia 137 53 135 325 Kuolleita siviilejä 103 25 18 146 Haavoittuneita siviilejä 295 29 34 358 Ammuttuja sulkuja (kpl) 122 184 320 626 Laukausmäärä/raskas ilmatorjunta (kpl) 7 719 12 238 14 240 34 197 Laukausmäärä/kevyt ilmatorjunta (kpl) 2 745 5 709 4 432 12 886 NUMEROTIETOJA HELSINGIN POMMITUKSISTA kana poissa käytöstä korjausten takia. Teoreettisesti voidaan laskea, että jos torjunta olisi epäonnistunut täysin, kantakaupunkiin olisi tullut pommiosumia yhdeksän metrin välein, ja Helsinki olisi tuhoutunut lähes > AMERIKKALAISTEN APU Neuvostoliitolle näkyi myös Helsingin pommituksissa. Tallinnan pommituksista lehtemme tulevissa numeroissa. Virallisten tilastojen mukaan Helsingissä tuhoutui jatkosodan aikana 157 rakennusta kokonaan ja 81 osittain, niistä 146+69 helmikuun 1944 pommituksissa. TA LL IN N A N KA U PU N G IN M U SE O. Sotalapsia oli kaikkiaan yli 70 000. Torjunnassa oli lisäksi mukana harhautuspatteri ”Pommi” Kallvikissa (neljä tykkiä) sekä kolme rannikkoilmatorjuntapatteria ja yksi rannikkopatteri, joilla oli yhteensä 12 tykkiä. Kantakaupungin alueelle osui vain 530 pommia. Kuvan koneen tunnukset eivät ole ADD:n käyttämät. Helsingin ilmasuojelukeskuksen laatiman kortiston mukaan surmansa saaneita oli kuitenkin enemmän: 211
On huomattava, että ADD – ”Stalinin ilmavoimat” – oli eliittiyhtymä, jonka tappiot tuntuivat tavallista pahemmilta. Prosentuaalinen osuus koko ampumatarvikekulutuksesta oli 46,5 %! Tämä n Autenttinen peitepiirros viimeisestä hyökkäyksestä ja sen torjunnasta 27.2.1944. Läpi yrittäneistä koneista osa ammuttiin alas, ja pääosa muista koneista kääntyi pois ennen sitä. Meri ei ulompana rannasta ollut kunnolla jäässä, joten selviytymismahdollisuudet avovedessä olivat huonot. Johtopatterien osuus ammutuista laukauksista oli ensimmäisen pommituksen torjunnassa 44,6 %, toisessa pommituksessa 51,8 % ja kolmannessa 43,0 %. Toisaalta on huomattava, että sotakokemusten mukaan vaurioituneita pommiko neita oli yleensä moninkertainen määrä, mahdolli sesti jopa yli sata, ja niistäkin osa todennäköi sesti poistettiin käytöstä. Vanhemmissa neuvostoliittolaisissa lähteissä on tappioiksi ilmoitettu 11 konetta, uusimmissa lähteissä 30 konetta, joista taistelutappioiden osuus oli 20. Kylmä loppulasku Kohdealueelle osuneiden pommien ja keskimääräisen pommikuorman perusteella voidaan laskea, että vain alle 100 viholliskonetta pääsi torjunnan läpi oikealle pommien irrotusetäisyydelle. Tutka ratkaisi suurtaistelun Tutkalla (Irja) varustettujen johtopatterien osuus torjunnassa oli ratkaiseva. Useiden lentäjien nähtiin hyppäävän laskuvarjolla alas osuman saaneista koneista, mutta yhtään heistä ei saatu vangiksi. ”Tuhoamiseli seuranta-ammunnalla oli sulkuammuntaa suurempi torjuntavaikutus.”. Sitten hyökkäysten selvä painopiste oli kaakkoissektori, jossa oli onneksi myös puolustuksen painopiste. 92 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN täysin. Suurin osa alasammutuista koneista putosi mereen, ja sinne taisivat päätyä myös laskuvarjolla hypänneet miehet. Sitä ei löydetty. torjunta oli tiukilla, kun koneita tuli paljon, ja torjunta ehkä jopa hieman kyllästettiin. Pääosa ilmatorjuntatykistön aiheuttamista vihollistappioista oli epäilemättä johtopatterien ansiota. Viimeisellä kerralla 27.2. Saksalaisten ilmatorjunta epäonnistui täysin. Ilmatorjuntarykmentti 1 ilmoitti vihollisen tappioiksi 24–37 konetta, niiden joukossa oli yksi harvinainen nelimoottorinen Pe-8, jonka saksalaiset hävittäjät ampuivat alas. Huonoa onneakin oli matkassa. Kuvista näkee, että koneet kaartavat pois Santahaminan päällä – hieman liian aikaisin! Pommitukset kestivät kerrallaan useita tunteja – ainakin 7 tuntia – ja hälytystilassa oltiin jopa 16 tuntia yhtäjaksoisesti. Ilmatorjunta onnistui tehtävässään hyvin, joten on oikeastaan toisarvoista, montako konetta am muttiin alas. Ilmapuolustus pelasti teoriassa noin 6 800 ihmistä ja yli 5 700 rakennusta. Pudotettujen koneiden määrän perusteella voidaan arvioida ADD:n kärsineen noin 100 sotilaan henkilötappiot. Tappioiden todentami nen oli jälkeenpäin vaikeata, sillä suurin osa koneista putosi mereen. Etsittiin mahdollisesti aukkoa puolustuksesta. hyökättiin joka suunnasta . Tallinnan pommitukset seuraavan kuun alussa antoivat tästä karmivaa näyttöä. Eräistä venäläisistä läh teistä saa käsityksen, että tappiot olivat suuret, vaikka esitetyt luvut eivät sitä osoitakaan. Voidaan todeta, että It.R 1:n oma arvio oli oikeaa suuruusluokkaa. Ensimmäisellä kerralla 6.2
Ilman tutkia olisi käynyt huonosti. Helsingin ilmatorjuntarykmentin nykykalustoa pääkaupungin kaduilla lauantaina 22.2.2014 ilmatorjuntavoiton kunniaksi Senaatintorilla järjestetyssä valaparaatissa. Sulku ammuttiin muodostelman kärkikoneen eteen, joten koneiden porrastuksesta riippuen tulivaikutus saattoi koskea useampaa kuin yhtä konetta kerralla. Tosiasia on, että ilman radioluotaimia (Irja) myös sulkuammunta olisi ollut aika epämääräistä ilman tarkkoja mittausarvoja. Tuhoamiseli seuranta-ammunnalla oli sulkuammuntaa suurempi torjuntavaikutus. Yöhävittäjien puute oli ilmapuolustuksen vakava heikkous, jota onneksi Luftwaffen apu paikkasi. Sulkuja ammuttiin kaiken kaikkiaan 626, ja niistäkin johtopatterit olivat mukana 282:ssa (45,0 %). Näillä argumenteilla voidaan väittää, että juuri tulenjohtotutkilla (Irja) oli ratkaiseva osuus Helsingin ilmapuolustuksen torjuntavoiton hankkimisessa. Helsingin ilmapuolustuksessa oli suhteellisen paljon raskasta ilmatorjuntatykistöä, josta pieni osa oli hyvinkin modernia. Valonheittimet saivat koneen keilaan vain 45 kertaa (2 007:stä) ja niistäkin vain 21 kertaa niin pitkäksi aikaa, että joku ehti ampua, saksalaiset hävittäjät onnistuivatkin siinä 2–4 kertaa (ilmatorjuntapatterit eivät silloin saaneetkaan ampua). Torjuntavoiton salaisuus. Pommikuormasta yli 95 % pudotettiin kohteen ulkopuolelle, joten voidaan vetää johtopäätös, että torjuntatuli vaikutti suurempaankin konemäärään – tai ainakin niiden pilotteihin... Tästähän saatiin ikäviä kokemuksia jo vuosina 1942–1943. Irja oli tärkein Tulituksen kohteeksi joutui varmuudella 1 132 konetta eli 56,4 % konemäärästä (2 007). Muut kuin johtopatterit ampuivat yksinomaan sulkuja, koska edellytyksiä muuhun ei ollut. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 93 siitä huolimatta, että johtopattereita oli vain neljä, muita tuliyksiköitä 8–11. Sulkuja ammuttiin vain silloin, kun oli teknisiä ongelmia esimerkiksi kaapelien katketessa. Silloinhan kaikki seurantaammunnat (506) olisivat jääneet ampumatta. Ammunnoissa Irjojen osuus oli 79,7 %. Johtopatterit tulittivat lisäksi seuranta-ammunnalla 506:ta maalia. Ilmapuolustuksen taistelunjohtojärjestelmä oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se olisi pudottanut tulitettavien maalien määrän lähes puoleen (626). Kysymyksessä oli kaksintaistelu vihollisen pommikoneiden ja ilmapuolustuksen välillä. Vaikka kuvan Nasams-kalusto sopii hyvin käyttötarkoitukseensa, on Helsinki tänään uhkaan suhteutettuna huonommin suojattu ilmahyökkäystä vastaan kuin 70 vuotta sitten. JA A KK O PU U PE RÄ omien vahvuuksiensa ansiosta, mutta myös vihollisen heikkouksien takia. Puolustaja sai voiton osittain n Ilmauhka ja sen torjunta ovat muuttuneet 70 vuodessa radikaalisti. Pääkaupungin ”torjuntaorkesteri” oli trimmattu huippuunsa, vaikka kotialueen joukoissa oli paljon heikompaa miehistöä kuin rintamajoukoissa. Luftwaffen yöhävittäjätoiminnasta myöhemmin lehdessämme lisää. Johtopatterien merkitystä voidaan tarkastella toisinkin: entä jos Irjoja ei olisi ollut. ADD:n taktillisten pommikoneiden suorituskyky, nopeus, pommikuorma ja lentokorkeus eivät yltäneet länsiliittoutuneiden raskaiden nelimoottoristen koneiden tasolle. Pommitustutkia ei liioin ollut > JA A KK O PU U PE RÄ. Kun johtopatterit osallistuivat myös sulkuammuntaan, oli niiden osuus kaikista tulitetuista maaleista liki 70 %. Varmasti voidaan sanoa, että sulkuammunnan maalina oli yhtä monta konetta kuin sulkujakin, mutta luultavasti enemmän. Neuvostoliitolla ei ollut varsinaisia strategisia ilmavoimia. Johtopatterit ampuivat pääosin tutkaohjattua seurantaeli tuhoamisammuntaa aina, kun se oli mahdollista. Radioluotaimien merkitys oli ratkaisevan tärkeä. Valonheittimillä oli toki myös pelotusvaikutus, kun keilaan joutuneen koneen miehistö sokaistui ja kone joutui tekemään väistöliikkeitä
Tämä oli torjuntavoiton huipentuma! Kirjoittaja on entinen ilmatorjunnan tarkastaja ja yksi maamme merkittävimmistä ilmasotahistorioitsijoista. ADD:n komentaja ilmamarsalkka Golovanov joutui epäsuosioon, mutta ei sentään teloitetuksi. ADD:n konkurssi ADD:n piloteilla ei ollut paljon kokemusta strategisista pommitusoperaatioista, pommitustaktiikka ja -tekniikka eivät olleet länsimaiden tasolla. Hyvällä suunnittelulla, harjoittelulla, valmistelulla ja johtamisella voidaan myös paikata puutteita materiaalisissa resursseissa – tiettyyn rajaan asti. Puolustajan vahvuudet ja hyökkääjän heikkoudet kallistivat vaa’an puolustajan eduksi. Lappi on Suomen Sotilaan toimituskunnan jäsen. TAISTELUNJOHTO RATKAISEE SODASSA SA -K U VA. Myös kalusto oli suhteellisen ajanmukaista. Yllättävää on myös, että neuvostopilottien tappioiden sietokyky – taistelumoraali – ei yltänyt läheskään brittien ja amerikkalaisten lukemille. Avainreserviläiset olivat saaneet koulutuksensa tehtäviinsä nimenomaan ilmatorjuntasuojeluskunnassa, jonka merkitys Suomen Sodankäynnissä organisoinnin ja johtamisen merkitys on ratkaiseva. Lapin artikkeli Tallinnan pommituksista tulevissa numeroissamme kuluvana vuonna. Sitä ei voi selittää muuten kuin pelotusvaikutuksella tai ehkä joissain tapauksissa täydellisellä eksymisellä yötaivaalla. Korkea osaamistaso mahdollisti sen, että uusista apuvälineistä saatiin kaikki teho irti. 95 prosenttia koneista kääntyi pois ilmatorjunnan tuleen jouduttuaan (tai jo ennen sitä). Torjunta keskus sijaitsi luolatiloissa Korkeavuorenkadun pääpaloaseman alla, josta oli HPY:n puhelinkeskuksen ansiosta hyvät viestiyhteydet. Muutenhan suurin osa pommeista olisi osunut Helsingin kaupungin kokoiselle alueelle. It.R 1:n esikunnan torjuntatoimisto muodosti torjuntakeskuksen, josta taistelua johdettiin. 94 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN eikä tutkahäirintää juurikaan harrastettu. Torjuntavastuualueen säde oli 30 kilometriä kantakaupungin keskipisteestä. Hän suuttui ja ”alensi” ADD:n tavalliseksi ilma-armeijaksi joulukuussa 1944. Von Clausewitzin sanoin “taistelun voittaa se, jolla on vähemmän heikkouksia”. Torjuntakeskuksessa työskenteli li säksi neljä torjuntaupseeria (reservin upseereita, joilla oli useimmiten vahva suojeluskuntatausta) ja kahdeksan torjunta-aliupseeria (myös reserviläisiä) sekä esikuntaja viestitehtävissä hyvin tehtäviinsä etukäteen koulutettuja ja sijoitettuja lottia. Torjuntakeskusta johti helmikuussa 1944 kapteeni Aake Pesonen (torjuntapäällikkö) apulaisenaan kapteeni Veikko Rantalainen, molemmat aktiiviupseereita. Helsingin ilmatorjunnan taistelunjohtojärjestelmä oli aikanaan hyvä esimerkki tästä. Ilmavalvonta-aluekeskus ja ilmasuojelukeskus toimivat sa moissa tiloissa, mikä takasi hyvän yhteistoiminnan. I lmatorjuntarykmentti 1:llä oli päävastuu Helsingin ilmapuolustuksesta. Luolatilat olivat varattuna torjuntakeskuksen käyttöön aina 1980-luvulle asti, jolloin niistä tuli yllättäen äkkilähtö. Lottien merkityksen lisäksi on syytä muistuttaa suojeluskuntien vieläkin keskeisemmästä roolista ilmatorjunnan kehityksessä. Torjuntakeskuksen ja koko ilmatorjunnan aivot, sensorit ja hermosto oli koulutettu aivan korkeinta johtoaan lukuun ottamatta pitkälti suojeluskuntien ja sen sisarjärjestön Lotta Svärdin riveissä. Torjuntavoitto kotialueella antoi mahdollisuuden jatkaa sotaa ja hankkia paremmat rauhan ehdot. Stalinille selvisi totuus ADD:n operaation epäonnistumisesta vasta, kun valvontakomissio saapui Helsinkiin syksyllä 1944
Suomen ykkönen Rykmentin torjuntakeskus voi tilanteen salliessa tai vaatiessa delegoida johtamisvastuun raskai den patteristojen omille johtoelimille, joiden johtamiskyky oli kuitenkin heikko. Torjuntakeskuksen tehtävänä oli myös rykmentin johtaminen torpedoveneiden ja maahanlasku joukkojen torjunnassa. Yöhyökkäyksissä tehtävänä oli antaa torjuntavaroitus tai -hälytys yksiköille, antaa maalinosoitus tulenjohtotutkille (Irja) ja kuulosuuntimille ilmavalvontatutkien (Raija) tai ilmavalvonta-asemien mitta ustulosten perusteella, johtaa torjuntaa keskittämällä tai jakamalla torjuntatuli ja valaisu tilanteen vaatimusten mukai sesti, säätää keveiden aseiden tulta suhteessa lentokorkeuteen (vertaa yöhävittäjät) sekä olla yhteydessä yöhävittäjien johtoon taistelun aikana. Viestiyhteydet olivat ongelma, ne eivät aina toimineet tai katkesivat taistelussa. 24H Torjuntakeskuksen varustukseen kuului viestivälineiden lisäksi ilmavalvontataso, torjuntataso, kuulosuunnintaso, tutkataso, lentokorkeustaulu ja yksiköiden ryhmityskartta. Torjuntakeskuksessa istui myös lentojoukkojen yhteysupseeri. Valonheittimillä oli vaikeuksia saada maaleja keilaan maalinosoituksista huoli matta. Patteristo jen johtopaikkoja ryhdyttiin varustamaan B-radioilla vasta pommitusten aikana! Torjuntakeskuksen tehtävänä oli ylläpitää ilmatilannekuvaa, johtaa tulitoimintaharjoituksia, antaa aikamerkki, välittää sääennustuksia ja säätiedotuksia, välittää ilmoituksia omakonelennoista ja kokeilla viestiyhteyksiä. TAISTELUNJOHTO RATKAISEE SODASSA Torjuntakeskus johti taistelua TEK S TI: AHTI L APPI, E VERS TI E VP HELSINGIN TORJUNTAKESKUS (It.R1.) toiminnassa. Yhteydet kaikkiin yksikköihin ja ilmavalvontaelimiin hoidettiin pääasiassa puhelimilla. Tilannetta pyrittiin parantamaan hankkimalla radioita. Päivähyökkäyksissä tehtävänä oli antaa torjuntavaroitus ja -hälytys sekä maalinosoituksia tuliyksiköille, ilmoittaa yksiköille tutkien mittaamat lentokorkeudet, jakaa tuli tuliyksiköiden kesken, komentaa sulkuja, pitää yhteyttä omiin hävittäjiin ja ilmoittaa niistä yksiköille, ohjata hävittäjiä mittaustietojen perusteella sekä ilmoittaa torjuntahälytyksen ja -varoituksen päättymisestä. 95 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 koko ilmatorjunnan syntyaikoina oli täysin ratkaiseva. SA -K U VA. Siis ylläpitää valmiutta torjua ilmahyökkäys. Johtopatterien, eli tutkalta tulleella maalitiedolla ampuvien patterien, tilille tuli myös suurin osa viholliskonepudotuksista. Tutkan merkitys oli ratkaisevin – yksittäisistä teknisistä tekijöistä – torjunnan onnistumisen kannalta. It.R 1:llä oli Suomen ensimmäinen taistelunjohtojärjestelmä kaikkine elementtei neen. Sulkumaalien paikat olisivat ilman tutkia olleet ihan pielessä, jolloin myös pelotusvaikutus olisi ollut huonompi. Helsinki 26.10.1944. Maaleja oli yli 2 000! Torjunta pelkästään valonheittimien avulla olisi ollut tosi heikkoa (vain 1 %). Vh.Psto (Valonheitinpatteristo)/ It.R 1 sai helmikuussa 1944 maaleja keilaan vain 45 kertaa ja niistäkin vain 21 kertaa pitemmän aikaa. Vasemmalla kapteeni Veikko Rantalainen. Kuulosuuntimilla voitiin määrittää maalin sivukulma leikkaamalla, mutta korkeuskulman (ja siis lentokorkeuden) määrittäminen oli vaikeata, virhe saattoi olla jopa 300 metriä! Kuulosuuntimille aiheutui ongelmia (virheitä) myös kovan tuu len tai taistelun äänien takia
3 750 hertsiä Pulssiteho ............................................................ TUTKATTOMAT vieruspatterit voivat myös tulittaa valonheittimien valaisemia maaleja kuten päivällä (seuranta-ammunta), mutta se ei yleensä onnistunut. Tuliyksiköt hälytettiin (torjuntahälytys). Yhte yksien katketessa patterit saivat ampua vapaita sulkuja omaan sektoriinsa (häirintäammunta). < 30 kilometriä Etäisyystarkkuus ....................................................... Maalitiedot voitiin myös siirtää Malsi-laitteen avulla tarkasti kantakorjattuina naapuripattereille, jolloin ne voivat tulittaa seuranta-ammuntaa ”sokkona”. +-25 metriä Suuntatarkkuus ............................................. Tämän vuoksi meidän ampumamenetelmämmekin olivat toiset kuin Saksassa. RAIJAT (Ilmavalvonta ja maalinosoitustutka ”Freyan” suomalainen nimi) saivat maalihavaintoja 75–114 kilometrin etäisyydeltä, jolloin varoitusaikaa oli 12,5–15 minuuttia (nopeus 100 m/s). JOHTOPATTERIT tulittivat omassa sektorissaan olevia maaleja Irjan avulla seuranta-ammuntana (tuhoamisammunta) ja ampuivat sulkuja vain, jos Irja oli poissa pelistä, eli päinvastoin kuin yleisesti väitetään, sulkujen ammunnan ei pitänyt olla enää vuonna 1944 päämenetelmä, vaan niitä ammuttiin silloin kun ei muuta voitu. 96 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN T orjuntakeskus sai usein ennakkovaroituksen vihollisen ilmatoiminnasta radiotiedustelulla jopa tunteja ennen hyökkäystä. Ilmoitukset tulivat puhelimella torjuntakeskukseen, joka antoi maalinosoitukset Irjoille (tulenjohtotutka), kuulosuuntimille ynnä muille sensoreille. 53,6 senttiä Toistotaajuus ............................................................ Voimalaite FIMAG (BMW) 2 000 cm:n polttomoottori, 220/380 V, 12 kVA. Tämä oli pääme netelmä Saksassa, mutta Suomessa laitteita saatiin käyttöön vasta suurpommitusten jälkeen. IRJAT ilmoittivat puhelimella mittaustiedot (sivusuunta, korkeuskulma, etäisyys) jatkuvasti tor juntakeskukseen (tutkatasolle), oman johtopatterin tulenjohtokoneelle (keskuslaskin) sähköisesti sekä valonheittimille ja vieruspattereille (eli pattereille, jotka ampuivat ilman omaa tutkaa). 1 500 kiloa Aallonpituus .............................................................. TULENKÄYTTÖ ja johtaminen oli hyvin keskitettyä, yksiköt eivät (yleensä) saaneet avata tulta il man torjuntakeskuksen lupaa. Irjojen avulla voitiin määrittää lentoreitin jatke ja lentokorkeus tarkasti. TORJUNTAKESKUS seurasi ilmatilannetta torjuntatasolta (apuna kuulosuunnintaso) ja käski am muttavat sulkumaalit tutkattomille pattereille. ENSIMMÄISIÄ iv-havaintoja saatiin rintamalinjan lähellä olevilta omilta iv-asemilta tai saksa laisten tutka-asemilta (lentoreitistä riippuen). FuMG = Funkmessgerät. NÄIN TAISTELUA JOHDETTIIN SA -K U VA SA -K U VA T EK S T I: AH T I L APPI, E V ERS T I E V P. Sulkumaalien ampuma-arvot oli RADIOLUOTAIN 39 T (D) ”IRJA” RL 39 T (D), FuSE 62 D tai FuMG 39 T (D) Valmistaja ..........................................................Telefunken, Saksa Paino ............................................................................ Miehistöön kuului yksi aliupseeri ja seitsemän miestä. Mittauskuntoon laittaminen kesti noin 30 minuuttia. Valmiutta kohotettiin tarpeen mukaan (torjuntavaroitus). 8–10 kilowattia Mittausarvot ................................ It.R 1:ssä oli neljä raskasta ilmatorjuntapatteristoa, joilla kullakin oli 90 asteen tor juntasektori. Kuulosuuntimia (yksi/valonheitinjaos) käytettiin tutkien lisäksi maalien paikantamiseen (leikkausmenetelmällä kuulosuunnintasolla) ja valonheittimien ohjailuun. Tiedot tulivat iv-ak:n (ilmavalvonta aluekeskuksen) kautta torjuntakes kukseen. suunta, etäisyys, korkeuskulma Mittausetäisyys .................................................... Tutka oli siirrettävissä irrotettavien ajolaitteiden avulla. 2–3°, käsisuuntaus. Ammunta oli kielletty, kun yöhävittäjät olivat ilmassa. Maalit olivat tulitusvyöhykkeellä vain 1–2 minuuttia ennen pomminpudotuske hää. Selite: FuSE = Funksende-empfanggerät. taulukoitu etukäteen patterien sulkukirjoihin. Laitteessa oli 53 radioputkea, 5 kuvaputkea ja 328 vastusta. Varavoimakone Zündapp. IRJAT mittasivat maaleja 23–27 kilometrin etäisyydeltä, jolloin ennen tulenaloitusta oli aikaa 2–3 minuuttia
Tämäkin oli alkuun ongelma ja haittasi ehdottomasti toimintaa. Ongelma kävi ikään kuin käänteisesti tai epäsuorasti ilmi, kun helmikuussa 1944 saatiin pattereihin koulupoikia, jotka > SA -K U VA Edellisten sivujen tekstin takana oleva Eversti Ahti Lappi, Suomen Sotilaan pitkäaikainen ilmatorjunta-asiantuntija, tuntee Suomen ilmatorjunnan ja sen historian. No, eihän se mitään, jos järki pelasi, ilmatorjunnassa oli jo tuolloin paljon tehtäviä, joissa tarvittiin ehkä enemmän hoksottimia kuin raakaa voimaa. Hyökkäystä ei tullut enää. Kun vertaa silloiseen kenttäarmeijaan, jossa ilmeni epäpätevyyttä, laiskottelua ja jopa juopottelua, on ero silmiinpistävän suuri. Ongelmana It.R 1:ssäkin oli aluksi se, että kotialueen ilmatorjuntajoukkoihin saatiin ensin keskimääräistä ”huonompaa ainesta”, Lappi lataa. Joukossa oli toki vankilassa olleita ynnä muuta väkeä, joiden vaikuttimista ja moraalista ei aina voinut olla ihan varma. Onko kuitenkin tutkimuksella löydetty muitakin syitä. Esitimme huippuasiantuntevalle avustajallemme joukon maallikkokysymyksiä valaistaksemme yöpommitusten pimeää taivasta 70 vuoden takaa. 97 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 H erra eversti, ilmatorjunta osoitti heti suurhyökkäyksen ensiyönä helmikuussa 1944 suurta valmiutta ja taitoa. Suomen pelasti tutka eikä sulkuammunta. Toisaalta tutkalla myös tehostettiin sulkuammuntaa, kun tehokkaaseen seuranta-ammuntaan ei ollut tarvittavaa tekniikkaa käytössä. Lauttasaaren Puisto-patterin (8.Rask. It.Ptri) Irja valmiina mittaamaan entisen aseveljen hyökkäyksen varalta 28.10.1944 hyvin linnoitetussa asemassaan. Perinteinen sotilasselityshän kuuluu: joukko on juuri yhtä hyvä kuin sen johtaja, varmasti se tässäkin pätee. Viestiyhteyksien ajoittainen katkeaminen oli kaiketi suurin ongelma, jollaisia luonnollisesti aina ensin tulee. Yksi mieshän ei millään joka paikkaan ehdi, ja tulokset, jotka yhä näemme ympärillämme puhuvat sen puolesta, että hyvin meni! – Olen lukenut lähes kaikki It.R 1:n sotapäiväkirjat, ja kyllähän rötöksiäkin tapahtui, mutta ei liikaa. Hän on kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja teoksia ilmatorjunnasta ja tutkii alaa edelleen aktiivisesti. Koulutuskeskuksista saatiin myös täydennyksenä miehistöä, jolla ei ollut ilmatorjuntakoulutusta. Irjat saivat palvella Suomea vielä pitkään.. – Jopa 40 % oli B-miehiä. Tutka – radiosuunnin – oli yksi toisen maailmansodan tärkeimpiä sotilaallisia innovaatiota – Suomellekin. HA AS TAT TELU: JA AKKO PUUPER Ä Sulkuammunnan rooli ymmärretty väärin Tutka ratkaisi Vihollinen on jo vaihtunut. It.R 1:n vieressä olivat kaiken lisäksi Helsingin houkutukset. Miten oli mahdollista, että it-joukot suoriutuivat näin hyvin. Lappi toimi viimeksi ennen siirtymistään reserviin ilmatorjunnan tarkastajana
Muun muassa punailmavoimien B-25-koneet tulivat Neuvostoliittoon ilman uusimpia pommitähtäimiä. Suurpommitusten aikana koulupoikia oli lähinnä ammusmiehinä (kiinnittivät sytyttimiä, kantoivat ammuksia ja hylsyjä) ja toimivat lähetteinä sekä viestitehtävissä. – Venäläiset tutkijat kirjoittivat ADD:n operaatiosta artikkelin Sotahistorialliseen SA -K U VA SA -K U VA n Sotilaspojat puhdistamassa ilmatorjuntatykkiä. Heistä suuri osa oli saanut perussotilaskoulutusta suojeluskuntien poikaosastoissa. KUULOSUUNTIMIEN merkitys väheni, kun tutkat saatiin käyttöön. 98 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN olivat kaikki lukiolaisia, oppikoulupoikia. It oli – jo tuolloin – teknillisesti edistyksellinen aselaji, jossa tarvittiin enemmän älyä kuin voimaa, Lappi arvioi. Helsinki, Taivaskallion patteri 25.4.1944. Puhutaan ilmatorjuntavoitosta, mutta mitkä olivat venäläislentäjien tosiasialliset mahdollisuudet osua Helsingin niemelle. Kuvaavaa oli siis se, että patterien suoritustaso parani oppikoulupoikien avulla merkittävästi. Huom! Etualalla oleva kaveri näyttää olevan Lasse Pöysti. Neuvostoliiton ADD:n tekniikka oli käsittääkseni keväällä 1944 enintään samalla tasolla kuin briteillä vuosina 1941–42, jonka jälkeen kehitys oli ollut huimaa. Kerrotte yhdessä lukuisista tutkimuksistanne vuodelta 2000, että tällainen pikemminkin toisen maailmansodan alun kuin sen loppuvaiheiden pommitustarkkuus oli noin 2/3 pommeista 5 mailin ympyrän sisään. Suurpommitusten jälkeen heitä koulutettiin vaativimpiin tehtäviin (Irja, Malsi, yms). Tämä nähtiin, kun pommitettiin muun muassa Ranskan rannikkokaupunkeja. Entä vastustaja. Patterien päälliköt antoivat pojista kiittäviä lausuntoja. Kuvassa kotimaisen Oy Strömberg Ab:n kuulosuunnin ”Galileo” (m/43 Strömberg).. – Tosin kyllä raskaan ”kasikasirämäpää”-ilmatorjuntakanuunan työntäminen vaatii voimaakin, väkivahva ja isokokoinen vanha ilmatorjuntaupseeri muistelee omia kokemuksiaan samasta kalustosta kuusikymmenluvun alusta
Kirjassani mainitsen Simojoen aivoriihen. Keväällä 1944 saatiin maalitietojen muuntoja siirtolaite Malsi, jonka avulla oli mahdollista siirtää Irjan mittaamat maalin arvot vieruspattereille ja valonheittimille suhteellisen tarkasti: tämä teki jopa seuranta-ammunnan mahdolliseksi – siis samaan maaliin. – Jokainen patteri voi ampua eri sulkua, ei samaa. ADD:n koneet olivat enimmäkseen kaksimoottorisia, kun lännessä ne olivat nelimoottorisia. Oli siis yhtä monta maalia kuin oli raskaita pattereita. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 99 Aikakauskirjaan vuonna 1999. Entä sulkuammunta. – Oli paljonkin. – Olen itse sitä mieltä, että ADD:n mahdollisuudet osua kantakaupunkiin (1x1 kilometriä) pimeällä olivat huonommat, puhumattakaan pistemaaleista, jotka oli käsketty. – On muuten myös hyvä muistaa, että massamaisen tiiviissä tai harvassa muodostelmassa lentäen lähestyneen ilmahyökkäyksen torjumisessa sulkuammunta ei välttämättä ollut huono ratkaisu, eihän kaikkia maaleja olisi muuten ehditty ampuakaan – olihan vain yksi maali raskasta ilmatorjuntapatteria kohti. Aiemmin ennen tutkaa käytössä olleet kuulosuunnintiedot olivat hyvin epätarkkoja, varsinkin korkeustieto. ADD hyökkäsi kaiken lisäksi niin harvassa jonossa, että melkein kaikkia tulijoita ehdittiin ampua (noin 30 sekuntia/maali). Tämä tiedetaus> SA -K U VA n Everstiluutnantti Pekka Jokipaltio eli “ Joki-Pekka” oli alaistensa kunnioittama rykmentin komentaja. Kyllä tämä asia meillä tajuttiin, mutta sulkuammunta yöllä oli ainoa vaihtoehto niillä yksiköillä, joilla ei ollut tulenjohtotutkia (Irja). – Saksalaisia kouluttajia kävi myös Suomessa 88-pattereissa. Ei Saksasta ehkä olisi kuitenkaan kannattanut ihan kaikkea matkia. Olen esitellyt laitteen eräässä kirjassani. Opittiin esimerkiksi Irjan mittausarvojen hyödyntäminen sulkuammunnassa (pommikoneen tarkka suunta, nopeus, ja mikä tärkeintä – lentokorkeus – ja reitti), ja saatiin sulut oikeaan kohtaan. – On suuri vahinko, ettei Malsi ollut käytössä jo helmikuun pommituksissa 70 vuotta sitten. Olisiko tällaisille ollut tarvetta. Vaikeaa oli! ADD:n koneet olivat kaikin tavoin mitattuna huomattavasti heikompia ja huonommin strategisiin pommitustehtäviin sopivia kuin länsiliittoutuneiden suuret B-17ja Avro Lancaster -koneet. Hänet ylennettiin kesäkuussa 1944 everstiksi 43-vuotiaana. Hänet palkittiin monen saksalaisen siviilin ja sotilaan pelastaneen keksintönsä johdosta korkealla kunniamerkillä. Esimerkiksi Maavoimien puolella eversti Nobis kävi luennoimassa suomalaisille venäläisten suurhyökkäystaktiikasta alkuvuonna 1944. Saksalaiset luopuivat sulkuammunnasta, kun saivat paljon tulenjohtotutkia, niitä oli yli 4 000! Osa huonommista raskaista pattereista ampui vielä senkin jälkeen sulkutulta, kun ei muuta vaihtoehtoa ollut. Vai onko sulkuammunnan rooli ylikorostunut ja ymmärretty väärin. Ja suomalaiset Oliko ilmatorjunnalla omia kotimaisia innovaatioita, kuten tykkimiehillä korjausympyrä. Saksalaiset olivat vuonna 1944 luopuneet sulkuammuntamenetelmästä, joka joissakin kirjoituksissa on esitetty suomalaisena innovaationa. Siinä todetaan, että DB-3f:n (IL-4:n edeltäjämalli) osumatarkkuus OBM-2M-tähtäimellä 4 000 metrin korkeudelta 300 kilometrin tuntinopeudella 2x2 kilometrin maalialueelle oli 100 %. Keksijä oli Saksan Luftwaffen ilmatorjuntajoukkojen majuri Georg Malsi. Suunnitelmissa oli hankkia Irja-tutkat kaikille 55 raskaalle patterille ja luopua sulkuammunnasta vuonna 1944. Oliko näin. Näin siis teoriassa. Koko ilmatorjunnan liittäminen Ilmavoimiin saattoi olla paha virhe, varsinkin Maavoimien kannalta, mikä nähtiin sitten muun muassa seuraavan kesän (1944) kaaoksessa, joka oli koitua koko maan tuhoksi. Ei otettu onkeen, ja oli käydä kalpaten. Aseveljet Eversti Lappi, otettiinko saksalaisilta oppia suurhyökkäyksen torjunnassa muuten kuin tutkaja yöhävittäjäkurssien muodossa. Monissa muissa maissa ilmatorjunta kuului yhä yleensä Maavoimiin ja siellä tykistöön – ja kuuluu muuten vieläkin monin paikoin – esimerkiksi Yhdysvalloissa, eversti täsmentää. Ilman mitään torjuntaa osumaprosentti olisi toki ollut merkittävästi suurempi kuin mitä se nyt oli! – Voidaan viitata Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien, RAF:n, kokemuksiin ja jopa amerikkalaisten USAAF:n kokemuksiin päiväpommituksissa. Koneissa oli länsiliittoutuneita huonompi tekniikka, ei pommitustutkaa, huonompi koulutus ja kokemus, huonompi tappioiden sietokyky, eikä tutkahäirintää harrastettu suuressa mitassa (hajahavaintoja oli). ”...patterien suoritustaso parani oppikoulupoikien avulla merkittävästi.”. Mannerheim-ristejä ilmatorjuntaan ei putoillut. – Sulkuammunta keksittiin jo ensimmäisessä maailmansodassa pimeätorjuntamenetelmänä, muutakaan ei voitu! Meillä sulkuammuntaa alettiin kokeilla vasta vuonna 1942. Suomen pommitukset olivat ADD:n ensimmäinen ja suurin strateginen operaatio. Eikö menetelmä tuhlannut a-tarvikkeita ja sitouttanut koko torjunnan yhtä maalia kerrallaan ampumaan. – Tutkakursseilla Saksassa vuonna 1943 olleet suomalaiset upseerit, joista mainittakoon kapteeni Aake Pesonen ottivat mallia Saksasta ja sovelsivat oppeja Suomen oloihin aika taitavasti
Ilman Irjoja myös sulkuammunnan tarkkuus olisi ollut kyseenalaista. Vaikka ADD:n osumatarkkuus olisi ollut heikko ilman torjuntaakin, antaa Tallinnan tuho vuoden 1944 pommituksissa karmean esimerkin siitä, mitä olisi saattanut tapahtua Helsingissä ilman hyvin toiminutta ilmatorjuntaa. Tämä tajuttiin It.R 1:n johdossa. – On tuskastuttavan yleinen ja tiukassa istuva väärä käsitys, että torjuntavoitto hankittiin vain sulkuammunnalla. – Ilmatorjuntatykkien valmistaminen kotimaassa tökki pahasti, osa projekteista epäonnistui täysin, kuten 75 mm:n ilmatorjuntatykki ja 105-millinen. Suuri väärinkäsitys Kuinka alhaalla oli tieto torjunnan keskittymisestä ampumaan sulkuja. Johtopatterit myös – hyvin suurella todennäköisyydellä – aiheuttivat pääosan vihollisen konetappioista (arviolta 20+10). Kuten uudesta kirjastani ja aiemmasta tutkakirjasta selviää, Irjalla varustetut johtopatterit (neljä yksikköä) tulittivat 69,8 % maaleista, siis enemmän kuin muut patterit (8–11 yksikköä) yhteensä. Tutkalla varustettujen patterien osuus ampumatarvikekulutuksesta oli kuitenkin vain 47 %. Ilman tulenjohtotutkia olisi käynyt huonosti. Tämä olisi hyvä ymmärtää, kun maallikot päivittelevät sodankäynnin teknistymistä. n Eversti Lappi – itsekin vanha ”rämäpää-mies” – esittelee Ilmatorjuntamuseossa piha-alueella näytteillä olevaa asejärjestelmä, jonka osuus suurpommitusten torjunnassa oli aivan ratkaiseva. Sen paljastuminenhan olisi muuttanut koko ammunnan pelkäksi ilotulitukseksi. – Keksittiin myös muitakin juttuja, jopa raskaan ilmatorjuntatykistön epäsuoran ammunnan laskulevy, jota käytettiin Aunuksen rintamalla. – Tässä kai tulikin kysymyksen muodossa julki se yleinen väärinkäsitys! Sulkuammunta ei ollut missään nimessä päämenetelmä. Verratkaa kenttätykistön vastaavaan; kumpi keksittiin ensin. – Sulkuammunnasta olisi vuonna 1944 luovuttu, näinhän oli jo päätetty, jos Irjoja olisi saatu lisää ja Malseja käytetty apuna. – Raskaan ilmatorjuntapatterin ilmaammunta oli ryhmätyötä (Irja, tulenjohtokone, tykit), jokaisen miehen ja naisen piti osata hommansa, itsekin 88-kalustolle aikoinaan koulutuksen saanut entinen ilmatorjunnan tarkastaja muistuttaa. 100 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN taisten reservin upseeri tiedemiesten ryhmä teki uskomattoman tärkeää työtä! Ryhmän perustaminen oli yhden valveutuneen yleisesikuntakapteenin neronleimaus, Lappi innostuu. Ahti Lapin kirjan Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus 1917–1944 arvostelu tässä lehdessä sivulla 45. Suomi hankki vuonna 1943 Saksasta kahdeksantoista 88 mm:n ilmatorjuntatykkiä (88 It.K/37 RMB ”Rämäpää”). JA A KK O PU U PE RÄ. – Ilmatorjuntatykistö oli jo tuolloin erittäin teknillinen aselaji, itse asiassa tietyssä mielessä henkilöstön kannalta vaativampi kuin nykyään. Johtopatterit pystyivät siis tulittamaan itsenäisesti Irjan avulla maaleja, muut joutuivat odottelemaan sulkukomentoja. Nykyään nimittäin tietokoneet hoitavat homman ja huipputeknisten asejärjestelmien käyttöliittymätaso nimenomaan yksinkertaistuu ja helpottuu käyttäjän näkökulmasta eikä suinkaan vaikeudu, eversti Lappi muistuttaa
Mukana oli myös Ilmatorjuntamuseon johtaja Esa Kelloniemi. Kolme tykkimiestä MIEHET TYKILLÄ! Suomen Sotilas järjesti It.R 1:n veteraanien haastattelutilaisuuden Ilmatorjuntamuseolla laskiaistiistaina. Todellisuudessa se sijaitsi jossain ihan muualla kuin korkeuksissa, maan alla luolatiloissa Korkeavuorenkadun pääpaloaseman alla. Välirauhan aikana IT-RUK:n käynyt nuori mies määrättiin aluksi Santahaminassa perustetun RsItPsto (Raskas ilmatorjuntapatteristo) 4:n kevyen 40 mm:n patterin jaosjohtajaksi. Suomen Sotilas kutsui kolme veteraania Ilmatorjuntamuseolle Tuusulaan kertomaan, miten se tapahtui, silloin kerran. Vastahan Olavilla oli ysikymppiset muutamaa viikkoa aikaisemmin, kolmikon kuopus kun on, ja pyörittää edelleen omaa yritystään Suomen Lennokkia. Reenpää, Olavi Lumes ja Lasse Kalervo sekä haastattelijoina eversti Ahti Lappi ja päätoimittaja Jaakko Puuperä (valokuvaus). 70 vuotta myöhemmin Reenpää esittelee meille Ilmatorjuntamuseossa hienosti alkuperäisessä järjestyksessään esillä olevan tor> Nämä miehet – ja heidän aseveljensä ja -siskonsa lotat – pelastivat Helsingin 70 vuotta sitten. SILMINNÄKIJÄ 101 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 P ojat on poikia ja miehet pysyvät aina miehinä. Kaksi saapui paikalle omin avuin, kolmas suostui tulemaan kuvaajana toimineen lehtemme päätoimittajan kyydissä, vaikka olisi kyllä päässyt paikalle omin neuvoinkin. Reenpää (s. Myöhemmin hän siirtyi VII AK:n esikuntaan IT-komentajan apulaiseksi. Eikä näistä herrasmiehistä olisi uskonut, että tapahtumista, joita olimme kokoontuneet kuulemaan, on jo 70 vuotta. Mukana tilaisuudessa olivat kuvassa museon 88rämäpäätykin ääreen kokoontuneet veteraanit vasemmalta lukien Heikki A. Reenpää osallistui kaikkien kolmen Helsingin suurpommituksen torjuntaan helmikuussa 1944 Helsingin ilmantorjuntakeskuksessa. 1922) toimi helmikuussa 1944 torjuntaupseerina Helsinkiä puolustaneen ilmatorjuntarykmentti 1:n torjuntakeskuksessa, jota kutsuttiin nimellä Torni. Torjuntaupseeri Viimeinen elossa oleva torjuntaupseeri, professori ja muun muassa Otavasta tunnettu yritysjohtaja Heikki A. Mikäpä muu sopisi ilmatorjuntamiehelle niin hyvin kuin lennokkibisnes. JA A KK O PU U PE RÄ HA AS TAT TELUT: AHTI L APPI. Reenpää oli ilmoittautunut Helsingin ilmatorjuntarykmentin koulutusyksikköön jo alkuvuodesta 1940, mutta talvisota ehti loppua, ennen kuin hän pääsi rintamalle
Radioluotaimien (tutkien) avulla pysyttiin reaaliaikaisesti tilanteen tasalla. Toiminta torjuntakeskuksessa oli kiivasta ja henkisesti rasittavaa, vaihtomiehiä ei ollut. Onko tiedossa, oliko Helsingin johtamisjärjestelmällä yhtäläisyyksiä saksalaiseen. – Pari päivää viimeisen pommituksen jälkeen tapasin Länsi-Mustan luona tyytyväisen kalastajan, joka kertoi, ettei ollut vuosikausiin saanut niin hyvää kuhasaalista kuin nyt pommien tekemistä avannoista. Söimme Pervitin-pillereitä, jotta jaksaisimme toimia, mutta viimeisen pommituksen jälkeen niistä luovuttiin. Joukossamme oli pari miestä, jotka tarpeen vaatiessa rauhoittivat tilannetta, jos joku näytti korottavan ääntään liikaa. – Kyllä se oli tunnelma viimeisen ja kovimman pommituksen jälkeen, kun tajusimme, että olimme saavuttaneet torjuntavoiton. Kun lento tuli kaakosta, joka oli pääsektori, määrättiin uloimmat sulut 12 kilometrin kehältä, johon ammuttiin 2–3 sarjaa [sarja = yksi laukaus/tykki]. Erityisen tärkeä oli sähköinen taulukko, josta nähtiin Irjojen (tutka) mittaamat lentokorkeudet. Erilaisten tasojen, viivaimien ja taulukoiden avulla seurattiin ilmatilannetta, määritettiin sulkumaalit ja annettiin tulikomennot ilmatorjuntapattereille. Ne aiheuttivat jälkikäteen ikävän krapulan, kertoi Reenpää. – Tunnelma oli koko ajan rauhallinen, kiivaasta toiminnasta huolimatta. Kun viholliskoneet tulivat lähemmäksi (noin 20 kilometriä), ryhdyttiin tulenjohtotasolla seuraamaan tilannetta ja määrittämään sulkuja. Tämän artikkelikokonaisuuden kuvassa sivulla 96 Heikki Reenpää istuu tason takana puhelimen luuri korvalla. Se oli riemukas hetki, Heikki Reenpää toteaa selvästi liikuttuneena. Jos ja kun koneet väistivät, siirrettiin tuli heti seuraavaan maaliin. Hauskojakin muistoja on jäänyt mieleen. It.R 1:n taistelunjohtojärjestelmä oli erittäin edistyksellinen. Silloin jo osa pommeista saattoi osua Kruunuvuorenselälle tai kaupungin eteläosiin, kuten tapahtui 26.2., kun koneita tuli paljon. He olivat pelastaneet kotikaupunkinsa. Miten siellä jaksettiin. Jos koneet pääsivät lähemmäksi, ammuttiin sulut kahdeksan tai kuuden kilometrin kehällä, joka oli kriittinen raja. 102 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 SILMINNÄKIJÄ juntakeskuksen välineistön ja kuinka sitä käytettiin. Sulut eivät myöskään olleet ”kolmiulotteisia laatikoita”, kuten meillä, vaan alueellisia. HEIKKI REENPÄÄ, TORJUNTAUPSEERI 70 VUODEN TAKAA esittelee Suomen Sotilaan erikoisasiantuntijalle, ilmasotahistorioitsija Ahti Lapille (vasemmalla) torjuntakeskuksen toimintaa. Mikä oli mieliinpainuvin muistonne suurpommituksista. ”Ilman tällaista johtamisjärjestelmää ei torjuntavoitto olisi ollut mahdollinen”, Reenpää muistuttaa. Miten torjuntakeskus toimi. Suurin osa pommeista putosi silloinkin mereen Suomenlinnan ja Santahaminan väliin, mutta niitä osui myös Kaivopuiston kärkeen. – Berliinissä oli vähän samantapainen järjestelmä, mutta siellä ei ollut yhtenäisiä sulkukehiä, vaan erillisiä sulkuja. JA A KK O PU U PE RÄ. – Vihollisen lentoja seurattiin 50 kilometrin etäisyydeltä
Santahamina1943. Suomeen hankituissa Irjoissa ei ollut häirinnänväistölaitteita, kuten Saksassa, eikä omakonetunnistuslaitteita. Modernista kalustosta muodostettiin kolme kuusitykkistä raskasta ilmatorjuntapatteria, joilla oli jokasään torjuntakyky ja kyky suorittaa seuranta-ammuntaa (tuhoamisammuntaa). Elokuvan nimi oli En tule päivälliselle – emmekä tulleet mekään! Pommeja putoili lähiympäristöön, jolloin yksi upseerioppilas sai surmansa. Braunin-putkien avulla voitiin mitata maalin sivukulma, korkeuskulma ja etäisyys, ja näiden tietojen avulla selvisi myös lentokorkeus. Lambdan avulla voitiin laskea ennakkopisteen ampuma-arvot maalin liikehdinnästä huolimatta. En tule päivälliselle Lasse Kalervo (s. Kun kesällä 1944 venäläiset hävittäjät lente> n Lambda-tulenjohtokone. Rask.It.Ptri) Santahaminassa. Ne kuluttivat lähes 50 % rykmentin laukausmäärästä, ja niiden osuus tulitetuista maaleista oli liki 70 %. SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 103 – Alun perin tuo takana oleva pleksi-ikkuna (Ks. Irja Käpy-patterin veteraani Olavi Lumes muisti tapauksen, jossa Irja-mittaaja havaitsi maalin pysähtyvän ja sen jälkeen liikkuvan hitaasti tuulen mukana, jolloin todettiin sen olevan valemaali. Irja-veteraani Lasse Kalervo selvitti meille museolla tarkasti tutkan mittausperiaatteen, joka oli käyttäjän kannalta hyvin yksinkertainen. – Meillä oli määräys, että jos tulee joku isompi rähinä, meidän Saksassa koulutettujen Irja-miesten pitää siirtyä patterille mittaajiksi. Kalervo kertoi myös, että kurssin aikana Saksassa saatiin havaintoja liittoutuneiden tutkahäirinnästä, jota saatiin aikaan foliosilpulla. Mittausetäisyys oli maksimissaan 30 kilometriä. Johtajamme käski kuitenkin vaihtaa pleksin himmeäksi, koska hänestä keskityimme toiminnan aikana enemmän lottiin kuin tilanteeseen. Kun tulenjohtokone saatiin huollosta, ryhdyimme ampumaan vain seuranta-ammuntaa, jolloin koneita ei enää juurikaan päässyt torjunnan läpi. Lasse Kalervo kertoo: – Kun Irja oli löytänyt maalin, oli sitä tähtien valossa mahdollista seurata Lambdan erinomaisen optiikan avulla. ”… ammuttiin yhtä mittaa, sitä riitti aamuun asti.” SA -K U VA. Kolme Kommandogerät 40 Lambda -tulenjohtokonetta ja kuusi Irja-tulenjohtotutkaa FuSE 62 D (T) oli hankittu Saksasta 88 millin it-tykkien kanssa vuonna 1943. Lisäksi yksi 75-millinen patteri varustettiin Irjalla. Tällöin voitiin Lambdalla mitata sivuja korkeuskulma ja Irjalla vain etäisyys, mikä oli tarkempi menetelmä. Tilanteen takia osa koneista pääsi läpi, ja pommeja osui Helsingin eteläosiin. kuva sivulla 96), jonka toisella puolella työskentelivät lotat, oli kirkasta lasia. Koneita tuli minuutin välein, jolloin ehdimme tulittaa jokaista tarkasti. Ohje oli, että kun Irja-mittaaja havaitsee koneen pudottaneen pommit ja kaartavan pois, vaihdetaan heti seuraavaan maaliin. Helsingin pommitusten aikana ADD ei harrastanut laajamittaista häirintää, vaikka joitakin hajahavaintoja silppuhäirinnästä tehtiinkin. Ei ehditty kahvilla käydä, vaan ammuttiin yhtä mittaa, sitä riitti aamuun asti. Irjan sivusuuntaajalla oli nappi, jota painamalla lähetettiin signaali, johon oma kone vastasi. Patterilla oli huono tilanne, sillä Lambda-tulenjohtokone oli Koskelassa huollettavana, joten patteri joutui ampumaan sulkuja, ja me saatoimme vain ilmoittaa Irjan mittaustietoja torjuntakeskukselle. Oli sunnuntai-ilta, ja me olimme Santahaminan ruokalassa elokuvissa, kun tuli hälytys. Moderni tekniikka näytteli ratkaisevaa osaa suurpommitusten torjumisessa. Koulutuksessa harjoiteltiin Fieseler Storch -maalikoneen avulla erilaisia tilanteita. Irjojen mittausarvojen avulla myös sulkuammunnan tarkkuus parani merkittävästi. Tutkista neljä oli Helsingissä ja kaksi Kotkassa. Näitä yksiköitä nimitettiin johtopattereiksi. 1922) oli helmikuussa 1944 upseerioppilaana Ilmatorjuntakoulussa. Hän oli saanut keväällä 1943 Irja-tutkakoulutuksen Saksassa. Pommitusten aikana hän toimi tutkamittaajana 88-millisessä Rata-patterissa (7. – Pommituksen aikana Irja-mittaaja ilmoitti, ettei sivusuunta muutu mihinkään ikään kuin kone olisi pysähtynyt, mutta etäisyydenmittaaja ilmoitti, että lentokorkeus pienenee nopeasti! Kävi ilmi, että kone oli tulossa pystysuoraan alas kohti patteria, mutta pilotti sai koneen oikaistuksi aika matalalla, ja se poistui meren suuntaan, kertoi Lasse Kalervo Lambda-tulenjohtokone oli maailmansodan toiseksi paras lajissaan – paras oli amerikkalaisten elektroninen laskin T9
Koko Käpy-patteri olisi saattanut tuhoutua, jos pommi olisi räjähtänyt heti. Tilanteen jälkeen haimme sahalta rimoja, joilla yritimme mitata syntyneen pommikuopan syvyyttä, se oli 9 ?13 metriä. ”ISO POMMI osui patterin tuliaseman ja Irjan läheisyyteen, Irjan antennipeili heilahti ilmanpaineesta taaksepäin, mutta yksikään lasinen radioputki (yli 50 kpl) ja Braunin-putki (näyttölaite) ei rikkoutunut. Yhtäkään miehistön jäsentä ei löydetty koskaan. Pommikuoppa oli niin iso, että sinne olisi mahtunut koko tulenjohtue! Onneksi kyseessä oli miinapommi, joka tunkeutui syvälle pehmeään hiekkaan ennen kuin räjähti, jolloin sirpaleja painevaikutus jäi heikoksi. Tämä oli suurpommitusten ajalta minun kohdaltani mieleenpainuvin tapaus. Otin yhteyden Lauttasaaren Puisto-patteriin, jossa nähtiin laskuvarjomiesten putoaminen meren jäälle. Raskas kone kallistui vasemmalle kyljelleen, ja näin, kuinka sieltä hyppäsi ainakin kuusi miestä ulos [koneessa oli 12 hengen miehistö]. Annoin kuulokkeet kaverilleni ja sanoin, että tämän minä haluan nähdä! Iso pommikone lensi ylitse ja hohti kirkkaana valonheittimen keilassa. Lisää museosta ja torjuntavoiton näyttelyistä muun muassa Virka-Galleriassa voit lukea Suomen Sotilaan Facebook-sivulta. Kiitämme Ilmatorjuntamuseota tuesta haastattelun teossa. Näin hän muistelee: – Olin radiossa, kun kuulin tilanteesta. Päällikkö komensi, että ei liikuta, odotetaan 20 minuuttia. Pommi osui 50 metrin päähän radioasemastani, mutta lähin tykki oli vain kahdeksan metrin päässä ja Irja-tutkakin oli lähellä. Myöhemmin tätä suutaria on tutkittu, jolloin on todettu sen olleen ainakin tuhatkiloinen, ehkä jopa 2 000 kiloa. Rask.It.Ptri) Käpylän raviradalla. kui normaalisti. Mikä oli mieliinpainuvin kokemuksenne. Koko patterihan olisi voinut tuhoutua. Sen jälkeen toiminta jat”…nyt tulee kohti!” SA -K U VA. Radioilla voitiin pitää yhteyksiä patteristoihin, silloin kun puhelinyhteydet katkeilivat. Saksalaisia hävittäjiä ei tietenkään näkynyt, mutta niille tyypillinen moottorin ääni kuului. – Kyllä se oli räjähtämätön pommi, joka osui patterin tuliasema-alueelle. 104 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 SILMINNÄKIJÄ livät Helsingin alueella, Lambdan avulla niitä voitiin ampua suhteellisen tarkasti, vaikka ne kiertelivät ja kaartelivat jatkuvasti. Pommi oli hajonnut osiin. Sitten näkyi niiden tykkien valojuovia, jotka menivät ensin ohi, mutta sitten osuttiin vasemmanpuoleisiin moottoreihin, jotka syttyivät tuleen. 1924) toimi radistina Käpy-patterissa (9. Olavi Lumes oli myös silminnäkijä, kun Luftwaffen hävittäjät (Messerschmitt Bf 109 G-6) ampuivat alas nelimoottorisen venäläisen Pe-8koneen. Koneet tulivat sitten pystysyöksyssä alaspäin, jolloin niitä ammuttiin koko ajan. Tuuria oli,” Lasse Kalervo muisteli Suomen Sotilaan haastattelussa. Tutkalla (Irja) seurattiin, kun kone lähestyi, etäisyys oli 3 600 metriä, kun mittaaja huusi, että nyt tulee kohti! Kuului hirveä suhina, kaikki heittäytyivät maahan, kuului kova tömähdys, mutta pommi ei räjähtänyt. Kone putosi pystysyöksyssä mereen. Suutari Olavi Lumes (s. Siellä se on vieläkin. Oli ihan sama, mitä koneet tekivät, Lambda seurasi tarkasti. Tammikuussa 1944 hän kävi noutamassa rykmenttiin uudet radiot miehistöineen
Vuosia jatkuneet pommitukset opettivat brittipommittajille oikeat tekniikat ja taktiikat. 105 SUOMEN SOTILAS 2 • 2014 KNUUTI KEVÄÄN MITTAAN on kaikille suomalaisille tullut selväksi, miksi Helsinki selvisi niinkin vähin vaurioin helmikuun 1944 pommituksista. Helsingin pelasti tehokas ilmatorjunta, joka kaupungin koon huomioiden oli tiheämpi kuin vaikkapa Berliinin ilmatorjunta. Ne olivat kuitenkin vähemmän tappavia kuin torjuntahävittäjät. JOKA TAPAUKSESSA Stalinin pettymys on ollut melkoinen, kun hänelle on lopulta selvinnyt neuvostoilmavoimien kaikkien aikojen suurimman pommitusoperaation vaatimaton tulos. VALVONTAKOMISSION saapuessa Helsinkiin väitetään sen ihmetelleen kaupungin vähäisiä vaurioita. Pe-8:n pommikuorma oli maksimissaan viisi tonnia. Torjuntatulen välttämisestä kertovat myös tappiot: 2030 konetta noin 2 000 lentosuorituksesta oli varsin vähän. ADD menetti sillä olleen erikoisaseman, ja lisäksi Stalinin suosikkina ollut ADD:n komentaja marsalkka Golovanov oli ainoa Neuvostoliiton toisen maailmansodan ajan marsalkka, josta ei tehty Neuvostoliiton sankaria. OPERAATIO BARBAROSSAN seurauksena neuvostoilmavoimat kärsivät valtavia tappioita. Länsiliittoutuneiden pommituslentäjät päästettiin pois sotalennoilta 50 sotalennon jälkeen. HELSINGIN pelastukseksi koitui ennen kaikkea neuvostolentäjien huono lentokuri. Kerrottiinko eteenpäin liioiteltuja tietoja Helsingin tuhoista esimiesten miellyttämiseksi, on jo toinen juttu. Ilmatorjuntatutkien näytön mukaan piirretyissä kuvissa näkyy selvästi, kuinka suuri osa koneista pudotti pomminsa hyvissä ajoin ennen torjuntatuleen joutumista ja kääntyi takaisin. KOULUTUSTA tärkeämpää oli kuitenkin lentokuri. Näiden kaksimoottoristen lisäksi oli käytössä noin 20 nelimoottorista Pe-8-pommittajaa, jotka olivat mukana vain yhdessä hyökkäyksessä. Kuvauslennot olisi kuitenkin pitänyt tehdä vasta savun hälvettyä. Britit ja amerikkalaiset olivat tottuneet lentämään Saksan yläpuolella suoraan ilmatorjunnan sulkujen läpi. Näin torjunta ehti ampua jokaista konetta. On vaikea uskoa, etteikö kuvia olisi osattu tulkita oikein. Se oli amerikkalaisen DC-3-lisenssillä valmistettu kuljetuskone, jonka ulkoisiin ripustimiin voitiin asentaa neljä 250 kilon pommia. Niinpä pudotetuista pommeista vain viisi prosenttia osui maalina olleelle kantakaupunkialueelle. NEUVOSTOLIITON kaukopommitusilmavoimia ADD:ta ei voi mitenkään verrata brittien Bomber Commandiin, joka yöpommituksillaan muutti Saksan kaupungit soraläjiksi. Sodan jatkuessa ja kasvavien tappioiden takia oli pilottien koulutuksessa turvauduttava pikakursseihin. Toinen meni mereen ja toinen osui Käpylään ilman suurempia tuhoja. POMMITUSMUODOSTELMISSA oli myös tiedustelukoneita, joiden tehtävänä oli kuvata tuhoja. Li-2 ei ollut edes mikään varsinainen pommikone. LÄNSILIITTOUTUNEET olivat kehittäneet pommitustaktiikkaansa kyllästääkseen vastustajan ilmatorjunnan tehon niin, että minuutin kuluessa maalialueelle pudotti pomminsa 50 konetta. TOKI BRITTI-ILMAVOIMATKIN kärsivät tappioita erityisesti ”Taistelussa Englannista” heinä-lokakuussa 1940, mutta tappiot keskittyivät hävittäjälentäjiin. IL-4 JA MITCHELL olivat länsimaisen luokituksen mukaan taktisia pommittajia, ja pommikuorma oli sen mukainen, eli 1,5 tonnia. ADD:n taktiikka oli juuri päinvastainen; koneet tulivat harvassa jonossa noin yksi minuutissa. Tulokset tietysti näkyivät lentäjien laadussa. Väite, että desantti olisi antanut Moskovaan vääriä tietoja pommitustuloksista, on kuitenkin osoittautunut legendaksi, mutta miksi tieto pommitusten tuhoista ei mennyt perille. Yhdysvalloissa voitiin kouluttaa lentäjiä täysin rauhan ajan olosuhteissa. ADD:n kootut mokat 1944 Jukka Knuuti. Näin varmaan tehtiinkin. BRITIT KÄYTTIVÄT Saksan kotiseudun pommituksiin kahta nelimoottorista konetyyppiä, Avro Lancasteria ja Handley Page Halifaxia, jotka parhaimmillaan ottivat kymmenen tonnin pommilastin. Brittien ja amerikkalaisten pommittajat menettivät Saksan yläpuolella kaatuneina lähes 100 000 lentävään henkilökuntaan kuulunutta, suunnilleen saman verran kuin Suomen puolustusvoimat yhteensä talvija jatkosodassa. Syitä oli monia: kalusto, taktiikka, koulutus ja lentokuri. Ne pudottivatkin kohti Helsinkiä kaksi viiden tonnin pommia. ADD:N KONEET Helsingin pommituksessa olivat pääasiassa tyyppejä IL-4, Lisunov Li-2 ja North American Mitchell. Ja kaiken selkärankana oli tietysti edellisenä vuonna Saksasta saatu tutkakalusto, ilman sitä tykit olisivat joutuneet ampumaan sokkona. Mahdollisuus selvitä noista lennoista olikin varsin pieni
233 sivua, 32 €. Nettivakoilu ja siltä suojautuminen on koko Suomen yhteinen asia sekä osa kansallista turvallisuutta ja maanpuolustusta. W. Ennakkotilaa ilman postimaksuja, kirja ilmestyy 17.4.2014 Jarmo Limnéll, Klaus Majewski, Mirva Salminen Kyberturvallisuus Vakoiluohjelma ulkoasiainministeriön verkossa, Red October, yhdysvaltalaiset teleurkintapaljastukset, Syyrian sisällissodan kyberrintama, Anonymous ja haktivistit.. Miten NSA pääsee käsiksi tietoihimme. Teoksessa pääsevät esiin myös veteraanien muistot eri tilanteista. 1944 Suorasukaisesti sotatoimia arvioiva teos on omaa luokkaansa jatkosodan loppuvaiheita käsittelevässä kirjallisuudessa. Hän välitti viestejä ja tukipyyntöjä sekä neuvotteli yhteisistä toimista Saksan ylijohdon ja Suomen puolustusvoimien välillä. 345 sivua, 32 €. 96 €) Suomen PuoluSTuS murroKSeSSa arvostetut sotateokset KÄTEVÄSTI NETISTÄ www.DocenDo.fi SoTahiSTorian eriKoiSKuSTanTaja. Oesch määrättiin johtamaan Kannaksen joukkoja puna-armeijan suurhyökkäyksen alettua 1944. L. Petteri Järvinen nSa – näin meitä seurataan Kirja valottaa salatun nettiurkinnan tekijöitä ja keinoja. Tekstiä elävöittävät hyvä kuvitus ja hyvät värilliset kartat.” Vapaussoturi-lehti. Waldemar Erfurth Sotapäiväkirja vuodelta 1944 Jalkaväenkenraali Erfurth toimi jatkosodassa Saksan yhteysupseerina päämajassa. Mikä on Suomen yleisen asevelvollisuuden tulevaisuus ja millaisiin uhkiin on varauduttava. Sotaklassikot -paketti 69 € (norm. Docendo julkaisee parhaita klassikoita tyylikkäinä kovakantisina uudelleenjulkaisuina. Mitä Google-hakumme paljastavat. L. E. K. Millaisia voimavaroja tarvitaan, jos aiotaan puolustautua yhä liittymättä Natoon. 29 € /kpl 19 € /kpl Arto Nokkala Kyky ja tahto – Suomen puolustus murroksessa Yleistajuinen ja näkemyksellinen opas Suomen puolustuksen ydinkysymyksiin: Säilyykö puolustuskyky. Matti Koskimaa Suomen kohtalon ratkaisut – Talvisota ja jatkosota 1939–1944 Mittava teos taustoittaa ja kokoaa taidokkaasti yhteen Suomen talvija jatkosodan historian. Kenraaliluutnantti K. ”Kokonaisuuten kirja on kattava, luotettava ja luettava esitys pienen kansan vaikeista vuosista. Kirja esittelee monille vieraasta bittien maailmasta tutuin termein ja hienostelematta sekä avaa lukijalle, mistä mistä kyberturvallisuudessa on kysymys ja miksi se koskettaa meitä kaikkia.. Mitä vaaroja älypuhelimiin ja pilvipalveluihin liittyy. Teosten johdannoissa arvostetut historioitsijat taustoittavat niiden merkitystä nykylukijoille. Janne Mäkitalo, Jukka Vainio Valkeasaaressa läpimurto – jalkaväkirykmentti 1 jatkosodassa Ansiokas historiateos JR1:n vaiheista jatkosodassa totuudenmukaisesti ja realistisesti. Tuompo Päiväkirjani päämajasta 1941–1944 Kenraaliluutnantti Tuompo toimi jatkosodan ajan Mikkelissä päämajan komentoesikunnan päällikkönä. Sen yli 500 suurikokoista sivua ovat täynnä asiaa. Kirjassa ei etsitä syyllisiä, mutta lukijalle tulee selvästi se käsitys, että rintaman murtuminen Valkeasaaressa oli monien eri tekijöiden summa, johon itse rykmentissä ei voitu vaikuttaa. Lukijalle syntyy kattava kuva, joka ylittää turvallisuuden päivänpolitiikan rajoja ja helpottaa ajankohtaisen keskustelun seuraamista. Oesch Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. Teos on ainutlaatuisen tarkka kuvaus Mikkelin päämajasta nähtynä saksalaisin silmin mutta myös sen sisällä eläen. 343 sivua, 32 €. Hän kuului Suomen marsalkka Mannerheimin lähipiiriin, joten hänellä oli tilaisuus tehdä havaintoja monista kiinnostavista keskusteluista ja niihin pohjautuneista päätöksistä
Janne Mäkitalo, Jukka Vainio Valkeasaaressa läpimurto – jalkaväkirykmentti 1 jatkosodassa Ansiokas historiateos JR1:n vaiheista jatkosodassa totuudenmukaisesti ja realistisesti. Lukijalle syntyy kattava kuva, joka ylittää turvallisuuden päivänpolitiikan rajoja ja helpottaa ajankohtaisen keskustelun seuraamista. W. Kirja esittelee monille vieraasta bittien maailmasta tutuin termein ja hienostelematta sekä avaa lukijalle, mistä mistä kyberturvallisuudessa on kysymys ja miksi se koskettaa meitä kaikkia.. Tekstiä elävöittävät hyvä kuvitus ja hyvät värilliset kartat.” Vapaussoturi-lehti. 96 €) Suomen PuoluSTuS murroKSeSSa arvostetut sotateokset KÄTEVÄSTI NETISTÄ www.DocenDo.fi SoTahiSTorian eriKoiSKuSTanTaja. Hän välitti viestejä ja tukipyyntöjä sekä neuvotteli yhteisistä toimista Saksan ylijohdon ja Suomen puolustusvoimien välillä. Matti Koskimaa Suomen kohtalon ratkaisut – Talvisota ja jatkosota 1939–1944 Mittava teos taustoittaa ja kokoaa taidokkaasti yhteen Suomen talvija jatkosodan historian. 29 € /kpl 19 € /kpl Arto Nokkala Kyky ja tahto – Suomen puolustus murroksessa Yleistajuinen ja näkemyksellinen opas Suomen puolustuksen ydinkysymyksiin: Säilyykö puolustuskyky. K. L. Nettivakoilu ja siltä suojautuminen on koko Suomen yhteinen asia sekä osa kansallista turvallisuutta ja maanpuolustusta. 345 sivua, 32 €. E. Teosten johdannoissa arvostetut historioitsijat taustoittavat niiden merkitystä nykylukijoille. Hän kuului Suomen marsalkka Mannerheimin lähipiiriin, joten hänellä oli tilaisuus tehdä havaintoja monista kiinnostavista keskusteluista ja niihin pohjautuneista päätöksistä. Mikä on Suomen yleisen asevelvollisuuden tulevaisuus ja millaisiin uhkiin on varauduttava. Ennakkotilaa ilman postimaksuja, kirja ilmestyy 17.4.2014 Jarmo Limnéll, Klaus Majewski, Mirva Salminen Kyberturvallisuus Vakoiluohjelma ulkoasiainministeriön verkossa, Red October, yhdysvaltalaiset teleurkintapaljastukset, Syyrian sisällissodan kyberrintama, Anonymous ja haktivistit.. Kirjassa ei etsitä syyllisiä, mutta lukijalle tulee selvästi se käsitys, että rintaman murtuminen Valkeasaaressa oli monien eri tekijöiden summa, johon itse rykmentissä ei voitu vaikuttaa. Oesch määrättiin johtamaan Kannaksen joukkoja puna-armeijan suurhyökkäyksen alettua 1944. Millaisia voimavaroja tarvitaan, jos aiotaan puolustautua yhä liittymättä Natoon. Miten NSA pääsee käsiksi tietoihimme. 233 sivua, 32 €. 1944 Suorasukaisesti sotatoimia arvioiva teos on omaa luokkaansa jatkosodan loppuvaiheita käsittelevässä kirjallisuudessa. L. Docendo julkaisee parhaita klassikoita tyylikkäinä kovakantisina uudelleenjulkaisuina. Waldemar Erfurth Sotapäiväkirja vuodelta 1944 Jalkaväenkenraali Erfurth toimi jatkosodassa Saksan yhteysupseerina päämajassa. Sotaklassikot -paketti 69 € (norm. Tuompo Päiväkirjani päämajasta 1941–1944 Kenraaliluutnantti Tuompo toimi jatkosodan ajan Mikkelissä päämajan komentoesikunnan päällikkönä. Oesch Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 343 sivua, 32 €. Kenraaliluutnantti K. Sen yli 500 suurikokoista sivua ovat täynnä asiaa. Mitä Google-hakumme paljastavat. Teoksessa pääsevät esiin myös veteraanien muistot eri tilanteista. Teos on ainutlaatuisen tarkka kuvaus Mikkelin päämajasta nähtynä saksalaisin silmin mutta myös sen sisällä eläen. Mitä vaaroja älypuhelimiin ja pilvipalveluihin liittyy. Petteri Järvinen nSa – näin meitä seurataan Kirja valottaa salatun nettiurkinnan tekijöitä ja keinoja. ”Kokonaisuuten kirja on kattava, luotettava ja luettava esitys pienen kansan vaikeista vuosista
Nyt tarvitsemme Sinun apuasi! Kerro mitä Sinä haluaisit meidän kirjoittavan liitteessä. Olemme siksi päättäneet jakaa liitteen toistaiseksi kaikille lukijoillemme ilmaisena. Uusi 3XT-liitteemme on saanut hyvän vastaanoton! Nyt haluamme tehdä 3xT:stä isoveljensä Suomen Sotilaan veroisen – ainutlaatuisen. Liite muuttuu myöhemmin maksulliseksi, ja se on mahdollista hankkia vain Suomen Sotilaan kanssa. Varaa omasi jo nyt osoitteesta: www.suomensotilas.fi/fi/tilaa tai sähköpostilla: tilaus@suomensotilas.fi Lisää 3XT:stä osoitteessa www.suomensotilas.fi