Suomen Sotilas 2/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VIRO EI OLE KRIM! | MERISOTA EXTRA | VERINEN KEVÄT 1918 R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 8 • 1 3 , 5 € VIRON ASEVOIMAT 100-VUOTIAAN OSUI JA UPPOSI Suomen Sotilas tutki merivoimien korvettihankkeen
Ilmoittautumiset: Puhelimitse 09-444 774 tai sähköpostitse myynti@vihdinliikenne.fi Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat Albertinkatu 22-24 A 2 00120 Helsinki Tarkempi ohjelma tarkistettavissa www.suomensotilas.fi Lukijamatkalle mars!. Lähtö perjantaina 15.6.2018 Helsingistä Mannerheimin Ratsastajapatsaalta klo 0800. Yhden hengen huoneen lisähinta on 55 €. Matkanjohtajana ja asiantuntijaoppaana toimii Göran Lindgren ja panssarisodan asiantuntijaoppaana Kari Kuusela. Matkan hintaan ei sisälly laskutuslisää 5 €/lasku, henkilökohtaista matkavakuutusta eikä alkoholijuomia aterioilla. Tutustumme matkalla myös Rautakorven luolastoon Viipurin pohjoispuolella, jossa toimi kesäkuussa 1944 Viipurin taistelun aikana kaupungin puolustajat ilman ampumatarvikkeita jättänyt IV armeijakunnan kenttämakasiini. Menomatkalla tutustutaan Sturm-rynnäkkötykkiin Haminassa ja lauantaina nähdään näyttävä taistelunäytös Kuuterselässä. Matkan hinta 520 €/hlö kahden hengen huoneessa. Paluu Helsinkiin sunnuntaina 17.6. Lähde rynnäkkötykkien telanjäljille Suomen Sotilaan lukijamatkalle 15.–17.6.2018 Rynnäkkötykkipataljoonan ja saksalaisen SturmgeschützBrigade 303:n sekä Erillisen panssarikomppanian kesän 1944 kohtalonpaikoille Kuuterselässä, Talissa, Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurissa. noin kello 2200. Matkan hintaan sisältyy kahden yön majoitus aamiaisella, illallinen ja keittolounas Hotelli Losevskajassa, retkikahvit sekä lounas Ravintola Espilässä, Venäjän ryhmäviisumi, rekisteröintimaksu hotellissa, sisäänpääsy sotamuseoihin matkanjohtajan ja asiantuntijaoppaiden palvelut sekä ohjelman mukaiset kuljetukset Vihdin Liikenteen turistibussilla. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv. Matkaa hoitaa Vihdin Liikenteessä Helena Kuosmanen. Sovellamme Vihdin Liikenne Oy:n erityisehtoja matkan peruuntumistilanteissa. Venäjän vuosiviisuminhaltijoille on alennus matkan hinnasta 76 €. Matkanjärjestäjä pidättää oikeuden mahdolliseen ohjelman ja hinnanmuutoksiin, koska Venäjän vuoden 2018 hintoja ei ole vielä saatavilla
Määräaikaistilausta ei voi perua. Suomi on muka saari, jonka huoltoa ja ulkomaankauppaa ei voida hoitaa kriisitilanteessa kuin meriteitse, ja sen takaaminen olisi muka sitten mahdollista neljällä erittäin haavoittuvaisella korvetiksi kutsutulla fregattiluokan aluksella. Mikä olisi Suomen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kansantalouden kannalta tehokkainta , ostaa neljä pientä sota-alusta vai sijoittaa rahat vaikkapa Helsinki–Tallinna-tunneliin, Jäämeren ratahankkeeseen, Suomen ja Ruotsin välisten maaliikenneyhteyksien kehittämiseen tai vaikkapa Pohjanlahden satamien syöttökyvyn parantamiseen. Kenties vielä pahempaa on oppositiopopulismi; lupaukset siitä, että mitä vaan voidaan aina rahoittaa ottamalla lisää lainaa ja laittamalla tuottavimmat kansalaiset – nämä niin kutsutut hyvätuloiset – maksamaan lainat ja vaalilupaukset lisäveroilla muutenkin maailmanennätystasoa olevien verojen päälle. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Se tuntuu velkaantuvan maan taloudessa. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Se ei voi jatkua loputtomiin. Aineistopäivä 23.4.2018. Turvallisuuden tärkein tae on vakaa talous ja tuottavuus. Suomen turvallisuus lisääntyisi enemmän jo pelkästään jättämällä käyttämättä tämä rahasumma kokonaan. 1,2 miljardia euroa on valtava rahasumma. Surkuhupaisinta on se, että teemme vain saman virheen uudelleen. Tällaisia hankkeita tuiki tärkeiden puolustusmenojen – vaikkapa Puolustusvoimien vakavan henkilöstövajeen korjaamisen – lisäksi voisivat olla vaikkapa infrastruktuurija väylähankkeet. Vahvakin selkä katkeaa, kun kylliksi kuormitetaan. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Nämä lainalaisuudet eivät muutu kansalaisaloitteilla eivätkä kansanäänestyksillä. Mutta se ei riitä. Ilman vahvaa taloutta ei ole varaa lopulta edes valtion päätehtävän – turvallisuuden – ylläpitämiseen. Pahinta on se, että sodan kuva on muuttunut satametriselle sota-alukselle entistäkin synkemmäksi Itämeren kokoisella lätäköllä. Todellisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Molempia emme voi saavuttaa. Se olisi kaikki kansantaloudessa lisäämässä veronmaksajien ostovoimaa ja vahvistamassa Suomen julkista taloutta, jotta sitä rahaa voitaisiin sitten käyttää oikeasti turvallisuutta parantaviin hankkeisiin. Suomi nimittäin ei ole saari. Niinpä Suomesta ei tule saarta, vaikka joku murtovesimerimies niin kuinka väittäisi. Suomessa ei palkita ahkeraa menestyjää. Yhä useampi nettoveronmaksaja tai sellainen, josta olisi voinut tulla tuottava kansalainen, pakkaa laukkunsa ja häipyy lopullisesti. Meitä koskevat samat lainalaisuudet ja sama maantiede kuin muitakin. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Suomi ei ole saari. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Rundgrén, Eerikki • Särestöniemi, Juha • Säyrinen, Timo Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 6.4.2018 Maantiede ei muutu. Turvallisuus ei sitä paitsi synny pelkistä korveteista kaijassa ja hävittäjistä hallissa. Häntä rangaistaan. Pahinta on siiloutuminen, eli vallassa olevien piiloutuminen todellisuudelta oman hallinnonhaaransa budjetin taakse. Pitää olla myös varoja ja edellytyksiä käyttää niitä. Maailma on pallonmuotoinen, eivätkä suomalaiset ole valittu kansa. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Väittämä on absurdi ja sisäisesti ristiriitainen, ja pelkkä vilkaisu karttaan riittää paljastamaan, että se ei ole tosi. Toisaalta valtaosa suomalaisista taitaa muutenkin kuvitella, että Suomi on saari irrallaan muusta maailmasta. Kyllä. Suomi nimittäin ei ole saari, katsokaa vaikka karttaan. Suomi ei ole saari missään mielessä, ei fyysisesti eikä kuvainnollisesti. Usko mahdollisuuteen ylläpitää itsenäistä puolustuskykyä on Suomessa vahva. Eikä siihen sitten kukaan muu kuin suomalaisten valtaenemmistö uskokaan. Yksi lainalaisuus on se, että näin pienillä panostuksilla maanpuolustukseen ei voi ylläpitää kuin joko uskottavaa tai itsenäistä puolustuskykyä. Kun maan talous on niin kuralla kuin se on Suomessa ollut jo yli kymmenen vuotta, tulisi maan poliittisen johdon pohtia tarkoin jokaista miljardia, jonka se suuntaa julkisiin hankkeisiin, olipa kyse sitten sosiaalimenoista ja koulutuksesta, infrastruktuurista tai turvallisuudesta. Mutta suomalaiset tietysti uskovat, kun upseeri sanoo. Valtiontalouden ja maanpuolustuksen kannalta vahingollista Laivue 2020 -hanketta kuulee usein kuitenkin perusteltavan päinvastaisella väitteellä. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 3/2018 ilmestyy kesäkuussa 2018. Panssarilaivatkin osoittautuivat virheinvestoinniksi. Sotilaallinen turvallisuus on vain pieni osa kansakunnan turvallisuudesta
s. Se ei poistu maastamuuttoverolla eikä sääntelyllä ja sanktioilla. JASSM osui maaliinsa ja orhi kannelle 32 Maailmalta – Pekka Mäkelä TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA 52 Koulutustarkastuksessa Viro –Timo Säyrinen 68 Viron puolustus – Timo Säyrinen 100 VUOTTA SITTEN 86 UKK 1918 – Se suuri Känä – Robert Brantberg ASEET 100 Aselaki uusiksi – Juha Särestöniemi 50 VUOTTA SITTEN 102 Tet-hyökkäys ja Khe Sanhin taistelu – Ahti Lappi KNUUTI 106 Jääkärien määrästä ...ja laadustakin – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 99 Kannen kuva: Viron puolustusvoimat Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. Vapaa maa muodostuu nimittäin vapaista kansalaisista ja hyvin koulutetuista ihmisistä, ja se saa heihin investoidun rahan takaisin moninkertaisesti vain kannustamalla ja antamalla toiminnan vapautta. Se on turvallisuusuhka, josta Suomessa ei puhuta ja johon ei puututa. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. 48 S uomi on sata vuotta veljessodan jälkeen oikein tutkimusten mukaan maailman onnellisin maa. Mattila 76 Vallankumous tuli maihin sukellusveneellä – Christian Jokinen JYVÄLLÄ 25 Suomi suluttamisen suurvalta – Jussi Niinistö 26 Turvallisuuskatsaus Iskut Burkina Fasossa jatkuvat 27 Afganistan "vietnamisoituu" 28 Boko Haram sieppasi taas tyttöjä 28 Kongsberg ja Saab kiinnostuivat Suomesta 30 Uudet alkeiskoulukoneet vaikeuksissa Senaatilta lupa ohjuskaupoille Suomeen 31 Tukitaanko reikä Suomen taivaan sinessä. Mutta olisi kiva tietää, miksi nuorisomme lupaavin ja tuotteliain osa lähtee ilmaisen koulutuksen saatuaan maasta, pois lukien ne, jotka ovat jo lähteneet. Se on hieno juttu. Se on pieni joukko, mutta se tulee meille kalliiksi. Ei lannistamalla ja vahtimalla. ITSENÄISEN SUOMEN MERIVOIMIEN SYNTY MERISOTA 6 Osui ja upposi – Laivue 2020 – Esa Järvelä 19 Yhdessä seisten – Jaakko Puuperä 38 Laivue 2020 – Seppo Salmi 48 Itsenäisen Suomen Merivoimien synty – Jukka I. Julkaistava aineisto. Olemme kenties sitten onnellisia, mutta olemmeko vapaita. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Tilaajarekisteri. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Vapaus luo vaurautta
6 Suomen Sotilaan analyysi Merivoimien taistelualushankkeesta s. 52 s. Suomen Sotilas sai ensimmäisenä tiedotusvälineenä perinpohjaisen esityksen Laivue 2020 -korvettihankkeesta sitä johtavalta projektiryhmältä. SUOMEN SOTILAAN KOULUTUSTARKASTUKSESSA: VIRO s. LAIVUE 2020 Merivoimilla on edessään suurin investointi aikoihin. 76 s. 38 SATA VUOTTA SITTEN Sukellusveneet ja sukellusvenesodankäynti tekivät läpimurtonsa ensimmäisessä maailmansodassa.
TEKSTI: ESA JÄRVELÄ n Laivue 2020 -korvetti kulkee jäissä havainnekuvassa. Toisaalla tässä lehdessä voit lukea itse hankkeesta laivanrakennuksen näkökulmasta. Nyt kerromme, mitä muiden Itämeren maiden merivoimien käytössä olleella rahalla on viime vuosina saatu, ja analysoimme sen valossa, minkälainen suorituskyky Suomen merivoimien korvettihankkeella on saavutettavissa. PU O LU ST U SV O IM AT. n Suomen Sotilaan analyysi Merivoimien taistelualushankkeesta . 6 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA Reilu vuosi sitten Suomen Sotilaan numerossa 1/2017 olleessa artikkelissa tarkasteltiin Suomen tulevien Laivue 2020 -korvettien uhkakuvia Itämerellä venäläisiin meritorjuntaohjuksiin peilaten
Modernit miinat vaativat entistä vähemmän tilaa, mutta niiden sijoittaminen on aina jostain muusta pois. Poistuva suorituskyky on tarkoitus korvata neljällä monitoimikorvetilla. Merioperaatioiden johtamiskyvyn ja merimaaliohjustorjunnan osalta tarvitaan monipuolista sensorijärjestelmää ja tehokasta, tilannekuvan jakamisen mahdollistavaa ja pitkälle automatisoitua johtamisja torjuntajärjestelmää. Hankkeen tavoitekustannukset ovat 1,2 miljardia euroa, mikä tekisi suoraan jakolaskulla yhden monitoimikorvetin teoreettiseksi hankintahinnaksi 300 miljoonaa euroa. Alusten elinkaaren on ilmoitettu päättyvän vuosina 2022?2025. 7 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 L aivue 2020 -hankkeen tarkoituksena on korvata jo käytöstä poistuneen miinalaiva Pohjanmaan lisäksi neljän Rauma-luokan ohjusveneen ja kahden Hämeenmaaluokan miinalaivan suorituskyky. Monitoimikorvettien suorituskyvyiksi tavoitellaan merioperaatioiden johtamiskykyä, pintatorjuntakykyä avomerellä, merimiinoittamiskykyä ja sukellusveneentorjuntakykyä. Pintatorjuntakyky avomerellä tarkoittaa pintatorjuntaohjuksia ja ammusasejärjestelmiä. PU O LU ST U SV O IM AT. Satametrisessäkin aluksessa on erittäin rajallisesti tilaa. Suorituskyvyistä kerrottaessa ei yhdessä lähteessä puhuta ilmatorjunnasta eikä omasuojasta erikseen mitään, mutta toisessa lähteessä mainitaan, että taisten Miinalaiva Uusimaa. Miinoitusjärjestelmä ja miinat vievät tilaa aluksella muilta järjestelmiltä, mutta miinat ovat Suomen tapauksessa kuitenkin merkittävä suorituskyky. Sukellusveneentorjuntakyvyn saavuttamiseksi tarvitaan ainakin kevyttorpedojärjestelmä ja syvyyspommeja tai vastaavia SuTo-aseita ja -järjestelmiä
Ilmaja ohjustorjuntaan sekä maaja merimaaleja vastaan aluksilla on Boforsin 57 mm:n Mk 3 -tykki, jonka tulinopeus on noin neljä laukausta sekunnissa, tehokas ampumaetäisyys noin kahdeksan kilometriä ja maksimikantama 17 kilometriä. Ohjelmoitavalla 3P-ammuksella (3P=esisirpaloitu, ohjelmoitava, lähisyHamina-luokan ohjusveneiden syväys on vain 1,7 metriä... Kovia vaatimuksia 300 miljoonan laskennallisella hankintabudjetilla alusta kohti ja vielä kovempia koko elinkaaren ajan ylläpidettäväksi. Lisäksi alukset on varustettu miinanlaskun mahdollistavalla järjestelmällä. Häiveominaisuuksien suunnittelu korveteissa ei rajoitu vain alhaiseen tutkahavaittavuuteen vaan koskee myös optista havaittavuutta, lämpöherätteitä, akustista kuuluvuutta, magneettisia ominaisuuksia, paineherätettä ja elektronisia lähetteitä. Lisäksi monitoimikorvetille tavoitellaan kykyä ympärivuotiseen ja pitkäkestoiseen läsnäoloon Itämeren kaikissa sääja jääolosuhteissa. Jälkikäteen kaikki viisi alusta varusteltiin monitoimisiksi. 8 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA lualusten ilmatorjuntajärjestelmät ovat ensisijaisesti alusten itsepuolustusta ja määritettyjen kohteiden suojausta varten ja että alusilmatorjunta voidaan ryhmittää osaksi isompaa ilmapuolustuskokonaisuutta. Visby Ruotsilla on käytössään viisi häiveominaisuuksien ehdoilla suunniteltua Visby-luokan korvettia, joiden ajateltu toimintaympäristö ja siihen siltä osin kohdistetut alusvaatimukset ovat pitkälti Suomen olosuhteita vastaavia. Sukellusveneentorjuntaan Visby-luokan aluksella on neljä 40 cm:n torpedoputkea Type 45 -torpedojen laukaisuun ja 127 mm:n ALECTO-raketinheitin, jota voidaan käyttää myös erilaisten harhautepanosten laukaisuun ilmasta ja mereltä tulevia uhkia vastaan. Sarjan neljä ensimmäistä alusta oli optimoitu miinanraivaukseen sekä sukellusveneentorjuntaan ja viimeisin valmistunut alus pintatorjuntaan. Korvetilla on pintatorjuntaa varten kahdeksan Ruotsin Saab Bofors Dynamicsin RBS-15 Mk II -meritorjuntaohjusta. Korveteilla on kauko-ohjattavat järjestelmät miinojen havaitsemiseen ja tunnistamiseen (Double-Eagle Mk III ROV-S) ja miinojen tuhoamiseen (Atlas Elektronik Seafox ROV-E). PU O LU ST U SV O IM AT. Rahoituksesta riippuen myöhempänä ajankohtana (2020-luvulla?) korveteilla otetaan käyttöön RBS15 Mk IIItai Mk IV -versiot
n Visby-luokan korvetti HMS Nyköping. Korvetti katotta Nykyaikaisen kattavan ohjustorjuntakyvyn puuttuminen rajoittaa Visby-luokan alusten selviytymismahdollisuuksia varsinkin monimaalitilanteissa. VISBY-LUOKAN KORVETEILA on pintatorjuntaa varten kahdeksan Ruotsin Saab Bofors Dynamicsin RBS-15 Mk II -meritorjuntaohjusta. Kun aluksen ohjustorjunta jää vain 57 mm Mk 3 -tykin, harhautuskeinojen, aluksen häiveominaisuuksien, häirinnän ja harhamaalipanosten varaan, sitä ei voida pitää riittävänä Itämeren tämän päivän merisodan uhkakuviin nähden. Komposiittirakenteisen aluksen uppouma on noin 600 tonnia ja syväys alle 2,5 metriä. ToiILMAJA OHJUSTORJUNTAAN sekä maaja merimaaleja vastaan Visby-luokan aluksilla on Boforsin 57 mm:n Mk 3 -tykki. Visby-luokan varustuksen liiallisen kustannusten nousun takia niihin ei ole tällä hetkellä asennettu lainkaan ilmatorjuntaohjuksia ja niiden hankinta tapahtuu vasta 2020-luvulla, mikäli merivoimien budjetti antaa myöten. 9 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 tytin) voidaan ampua sarja-ammuksia ohjusten torjumiseksi. JI M M IE A D A M SS O N /F Ö RS VA RS M A K TE N. Visby-korvetti on 72,8 metriä pitkä. Ruotsalaisen Visby-luokan korvetin komentajan mukaan syväys mahdollistaa operoimisen saaristossa matalikolla jopa silloin, kun vettä on vain viisi metriä
10 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA saalta pieni syväys rajoittaa toimintaa kovassa aallokossa. Ne eivät ole ilmaisia, minkä takia on itse asiassa aikamoisen harhaanjohtavaa puhua vain hankintahinnoista ja sivuuttaa kokonaiselinkaarikustannukset, jotka saattavat olla sitten jotain ihan muuta. Mitenköhän suunniteltu raha mahtaa riittää. Tämänkin hinta-arvion jälkeen on aluksiin tehty ainakin testauksia ja mahdollisesti myös muutoksia. Myöhemmin täysin varustellun –mutta ilman ilmatorjuntaohjuksia jääneen – korvetin hinta nousi 226 miljoonaan euroon. Braunschweig Saksan K130 Braunschweig -luokan korvetit on suunniteltu Saksan, Naton ja erin Schiebelin miehittämätön Camcopter S-100 -tiedusteluhelikopteri. Ensimmäisen kahden korvetin hinta ilman aseistusta ja taistelujohtojärjestelmää oli 126 miljoonaa euroa per korvetti. Jätetäänkö meilläkin jotain oleellista pois, kuten ilmatai ohjustorjunta. Operatiivinen käyttöönotto viivästyi teknisten ongelmien sekä alusten kansainvälisiin tehtäviin soveltuvuuteen liittyvien tutkimusten ja testausten vuoksi. Kun kuudennen korvetin tilaus muutettiin kustannusten nousun vuoksi optioksi, nousi yksikkökustannus edelleen arviolta 271,5 miljoonaan euroon vuonna 2010. Aukeaman kuvassa K130-luokan korvetti F 260 Braunschweig. n Ilmaja ohjustorjuntaan on käytettävissä kaksi RIM-116 RAM -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän 21-putkista laukaisulaitetta, jotka on ennen ohjusten laukaisua käännettävä kohteen suuntaan.. Jos Visbyn hintaa käytetään vertailuhintana suomalaisten suunnitelmin, on aihetta kiinnittää huomio siihen, että sotilastekniikan kustannustason kohoaminen nostaa hintoja koko ajan siviiliteknologian indeksiä huomattavasti nopeammin, ja siihen, että suomalaiset ovat hankkimassa selvästi isompaa alusta. Ruotsi sai korvettinsa käyttöön vuosina 2006-2007, mutta operatiiviseen käyttöön ne saatiin käytännössä vasta vuosien 2011–2012 välillä
Saksan merivoimien ikääntyvät ohjusveneet korvataan kyseisillä korveteilla, ja samalla alusluokka muuttaa Saksan merivoimien tehtäviä entistä kansainvälisempään suuntaan, sillä korvetit soveltuvat käytettäväksi maailmanlaajuisesti. Ohjuksen lentorataan voidaan suunnitella useita pystyja vaakasuunLähitorjuntaan on lisäksi kaksi alun perin ilma-aluksia varten suunniteltua Mauserin 27 mm:n BK-27-revolveritykkiä... Aluksia on käytössä yhteensä viisi kappaletta, ja ne on otettu käyttöön vuosina 2007?2013. Maalinosoitukseen yli horisontin ja lentotiedusteluun korveteilla on kaksi itävaltalaisen Schiebelin miehittämätöntä Camcopter S-100 -tiedusteluhelikopteria. RBS-15 Mk. Korvetit on suunniteltu aikana, jolloin Venäjä oli sotilaallisesti heikoimmillaan. Pintatorjuntaa varten korvetilla on neljä RBS-15 Mk. 3 -version käyttöönottoa on puoltanut myös parannettu toimintakyky voimakkaasti elektronisesti häirityssä ja harhautusmaaleja sisältävässä ympäristössä sekä monipuoliset lähestymislentoradat. Korvetit ovat merkittävästi merikelpoisempia, ja niiden toiminta-aika on pidempi kuin aiemmin käytössä olleiden ohjusveneiden. Maksimikantama muihin maaleihin on ammustyypistä riippuen 16-40 kilometriä.. ja vastaan korveteilla on Oto Melaran 76 mm L62 -tykki, jonka tulinopeus on kaksi laukausta sekunnissa ja tehokas kantama noin viisi kilometriä meritorjuntaohjuksia vastaan, kun ammutaan OTO 3AP -monitoimista ohjelmoitavaa sytytintä käyttäviä ammuksia ja/tai DART-ohjattavaa ammusta lyhennetyllä lentoajalla. Saksan merivoimissa tarvetta vaikuttaa maalla paikallaan oleviin kohteisiin voidaan perustella myös rauhanturvaja kriisinhallintaoperaatioiden tarpeilla. Maa-, merija ilmamaaletyisesti monikansallisen kriisinhallintaosaston tarpeet huomioiden. Aluksella on myös helikopterikansi, joka mahdollistaa isompien miehitettyjen helikopterien tukeutumisen alukselle, mutta hangaareihin mahtuvat vain aluksen omat robotit. 11 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 taisesti muuttuvia reittipisteitä ja lentäminen voi tapahtua jopa vain metrin korkeudessa merenpinnasta. Korvettien päätehtäväksi on suunniteltu pintatorjunta rannikon läheisyydessä. K130 Braunschweig -luokan korvetteja ei ole varsinaisesti suunniteltu miinojen eikä sukellusveneiden torjuntaan, mutta sillä on kaksi miinanlaskukiskoa 34 miinalle. Camcopterin toimintasäde on enintään 180 kilometriä. 3 -monitoimiohjusta, joilla voidaan vaikuttaa merimaalien lisäksi myös maamaaleihin
Saksan merivoimien F125-luokan fregattien osalta on tuotu esille, että aluksilla on tarkoitus korvata Braunschweig-luokan puutteellista ilmatorjuntakykyä. F125-luokan fregateissa on kuitenkin havaittu lukuisia ongelmia, joiden vuoksi Saksan merivoimat ei ole suostunut niitä vastaanottamaan ja niiden käyttöönotto on viivästynyt. Suuren Saksankin korvetti on pienen Suomen suunnittelemaa pienempi ja käyttöalaltaan sekä vaikutuskyvyltään kapeampi. 9,5 kilometrin kantaman RAM-ohjuksissa on kaksitoiminen joko meritorjuntaohjuksen tutkaan passiivisesti hakeutuva tutkahakupää tai ohjuksen lämpöjälkeen hakeutuva infrapunahakupää. Lähitorjuntaan on lisäksi kaksi alun perin ilma-aluksia varten suunniteltua Mauserin 27 mm:n BK-27-revolveritykkiä, joiden tulinopeus on tykkiä kohti noin 28 laukausta sekunnissa ja tehokas kantama noin 2,5 kilometriä. Ohjustorjuntaan elektronisen sodankäynnin järjestelmänä on käytössä EADS SPN / KJS 5000, joka sisältää häirintälähettimiä tutkataajuusalueelle. Passiivisen ohjustorjunnan harhamaalijärjestelmänä Braunschweigilla on kaksi Rheinmetallin valmistamaa MASS-järjestelmää, jotka ampuvat multispektraalisia harhautepanoksia, jotka sisältävät soihtuja, silppua ja savua. Maksiminopeus on 26 solmua (noin 48 km/h). F125-luokan arvioidaan kykenevän pääasiallisesti kehittyneemmän tutkansa ansiosta torjumaan kahdeksaatoista eri maalia, joten viiden maalin, joista kolme voi olla merimaaliohjusta, yhtäaikaista torjuntakykyä pidetään siis puutteellisena. Braunschweig-luokan alus kykenee torjumaan kahta maalia RAM-järjestelmällä 3D-tutkan maalinosoituksen avulla, yhtä Oto Melaran (Otobreda) 76 mm:n tykillä tulinopeudella 120 laukausta minuutissa tulenjohtotutkan avulla ja kahta 27 mm:n tykeillä lähitorjuntana optronisella tulenjohdolla eli yhtä aikaa teoriassa kaikkiaan viittä maalia. Hintalappu Braunschweig-korvetti on 89,1 metriä pitkä, ja sen uppouma on 1 840 tonnia ja syväys alle 3,5 metriä. Vuosina 2008-2013 käyttöön otettujen korvettien laskennalliseksi yksikHinta nousee joka vuosi, ei laske n Rheinmetallin valmistama MASS-järjestelmä.. Tosin 27 mm:n tykit eivät sovellu meritorjuntaohjusten torjuntaan optronisen tulenjohdon, ohjustorjuntaan suhteellisesti alhaisen tulinopeuden ja iskusytytteisten ammusten muodostaman yhdistelmän vuoksi. MERISOTA 12 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Korvetti vuotavalla katolla Ilmaja ohjustorjuntaan on käytettävissä kaksi RIM-116 RAM (Rolling Airframe Missile) -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän 21-putkista laukaisulaitetta, jotka on ennen ohjusten laukaisua käännettävä kohteen suuntaan. No, mitä tämä pienokainen sitten maksaa
Yli horisontin tapahtuvaan tiedusteluun ja maalinosoitukseen tarvittaisiin esimerkiksi saksalaisten valitseman Camcopterin kaltainen ratkaisu. Kuinka Suomessa ilmoitettu hinta 300 miljoonaa per alus voidaan saada pysymään budjetissa, kun se ei onnistu missään muuallakaan. Monitoimikorvetista tulisi noin 100 metriä pitkä, ja sen syväys olisi lähteestä riippuen alle neljä tai enintään viisi metriä. Alus on siis huomattavasti pienempi ja suorituskyvyiltään vaatimattomampi kuin Suomen kaavailemat korvetit. 4 -vern Sota-aluksen varsinainen suorituskyky syntyy sen taistelujärjestelmästä, joka koostuu aseista, sensoreista, viestilaitteista ja taistelunjohtojärjestelmästä. Häiveominaisuudet, harhamaalija häirintäjärjestelmä voisivat olla sellaisia kuin K-130 Braunschweig -korvetissa tai osin myös Visby-luokassa. Fregatteja käytetään määritelmän mukaan pinta-, ilmaja sukellusveneentorjuntaan alusosastoissa. Sen sijaan kovassa aallokossa avomerellä suuremmasta syväyksestä olisi hyötyä ja jääolosuhteissa suuremmasta painosta sekä todennäköisestä jäävahvisteisuudesta, joten monitoimikorveteilla olisi tällä perusteella tarkoitus operoida ensisijaisesti avomerellä. Vuoden 2017 syyskuussa julkistettu sopimus, joka koskee viittä aiemmin toimitettuihin verrattuna modifioitua K-130 Braunschweig -luokan korvettia, on arvoltaan kaksi miljardia euroa, mikä tekee yksikkökustannukseksi jo 400 miljoonaa euroa. 3tai Mk. Luokittelua voidaan tietenkin pitää nykyaikaisten monitoimialusten ollessa kyseessä keinotekoisena, mutta sillä on oma merkityksensä, kun määritellään alusten käyttötarkoitusta ja sen mukaisesti aluksen järjestelmiä. Holkkumaa näyttää olevan Saksassakin luvatuissa hinnoissa ja toteutumissa. Viisi metriä olisi kaksinkertainen syväys verrattuna Visby-luokan korvetteihin, ja esimerkiksi Hamina-luokan ohjusveneiden syväys on vain 1,7 metriä, joten monitoimikorvettien toimintaa saaristossa ja suojautumista rajoittaa huomattavasti syväys ja noin kaksinkertainen pituus Hamina-luokkaan verrattuna. Speksit Suomen ensimmäisen monitoimikorvetin tulisi suunnitelmien mukaan valmistua vuonna 2022 ja viimeisen vuonna 2024. Operatiivisessa valmiudessa Laivue 2020 olisi siis jo vuonna 2027. Monitoimiohjukseksi pintatorjuntaan ovat todennäköisimmät vaihtoehdot RBS-15 Mk. PU O LU ST U SV O IM AT. Miinoitusjärjestelmä voisi olla kotimaista suunnittelua. Monitoimikorvettien painoksi olisi tulossa 2 500–3 000 tonnia, joka luokittelun puolesta sopisi paremmin fregatti-luokkaan, joiden uppouma on 2 500-6 000 tonnia. Aseistus Todennäköisimpänä tykkiratkaisuna voidaan pitää BAE Systems Bofors AB 57 mm 70 Mk 3 -tykkiä tai vastaavaa jo siksi, koska Boforsin 57 mm:n tykki on nykyisinkin käytössä Suomen merivoimilla. Mitä ne mahtavatkaan maksaa vastaanottohetkellään saksalaiselle veronmaksajalle ja tulevatko ne sittenkään täyttämään Saksan merivoimien vaatimuksia. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 13 kökustannukseksi arvioidaan 259 miljoonaa euroa. Korvetit toimitetaan vuosina 2022–2025. Miinanraivauksen ja sukellusveneentorjunnan ratkaisuihin voitaisiin ottaa mallia Visby-luokasta. Hinta nousee joka vuosi, ei laske. Havainnekuvassa Laivue 2020 -korvettien taistelujärjestelmän osat. Suomen ensimmäisen monitoimikorvetin tulisi suunnitelmien mukaan valmistua vuonna 2022... Vielä lokakuussa 2016, kun hankinta julkistettiin, Saksan puolustusministeriö arvioi korvettien yksikkökustannuksen olevan 300 miljoonaa euroa. Nopeudeksi tavoitellaan 26 solmua
4 -versiota ei käsitellä tässä yhteydessä, koska ohjuksen laivaversio ei todennäköisesti ehtisi operatiiviseen käyttöön monitoimikorvetteihin. Algerian merivoimien MEKO A200-AN -fregattiluokan aluksille, joiden pituus on 118 metriä ja uppouma 3 400 tonnia, on sijoitettu 32 Umkhonto-ohjusta. Sen kantama on yli 200 kilometriä, nopeus 1 112 km/h ja taistelulataus 200 kiloa. Sea Ceptor perustuu CAMM (M) -ohjukseen ja on keskipitkän kantaman (> 25 km) aktiivisen tutkahakupään sisältävä ohjus, joka saavuttaa yli kolmen Machin nopeuden. Umkhonto on jo käytössä Suomen merivoimien Hamina-luokan ohjusveneillä ja Hämeenmaa-luokan miinalaivoilla – kahdeksan ohjusta aluksella. RIM-116 RAM -ohjus on muista poiketen kohteen suuntaan kääntyvästä laukaisulaitteesta laukaistava ohjus, jota kuvasimme edellä K130 Braunschweig -korvettien esittelyn yhteydessä. 14 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA sio. Lisäksi alusten PU O LU ST U SV O IM AT. RBS-15 Mk. RBS-15 Mk. Ohjuksessa on toisaalta vain 100 kilon taistelulataus. Käyttö Rauhan aikana monitoimikorvettien perustoimintaa olisi koulutus ja operatiivinen harjoittelu, tietenkin sillä edellytyksellä, että hankinnan jälkeen myös operatiiviseen toimintaan on saatavilla riittävästi määrärahoja. Toinen vaihtoehto on norjalaisen Kongsbergin NSM (Naval Strike Missile). Umkhonton Block 3 -version, jota Suomessa ei ole käytössä, kantama on 20 kilometriä, ja sen nopeus on kaksi Machia. mät eli joko loppuvaiheessa aktiivisesti tutkahakupään avulla hakeutuvat keskipitkän kantaman Sea Ceptorin CAMM (M):n kaltaiset ohjukset, lyhyen kantaman infrapunahakuiset tai passiivisesti kohteen tutkaan hakeutuvat RIM-116 RAM:n tai Umkhonton kaltaiset ohjukset, joiden lentorataa korjataan aluksi reittilentovaiheessa aluksen tutkajärjestelmältä datalinkin kautta päivitettävien maalitietojen avulla. Suomi on tiedustellut myös amerikkalaisen Harpoon-ohjuksen uusimpia versioita. 3 on matkalentovaiheessa inertianja GPS:n avulla ohjautuva, aktiivisella tutkahakeutumisella maaliin loppuvaiheessa hakeutuva ohjus. Ilmaja ohjustorjuntaan soveltuvia pitkän kantaman aluksen puoliaktiivisen tutkaohjauksen vaativia järjestelmiä ei tässä yhteydessä käsitellä, koska ne vaatisivat kehittyneemmän (kalliimman) tutkan sekä taistelunjohtojärjestelmän ja niitä käytetään yleensä vain suuremmissa aluksissa fregateista alkaen… tosin fregattiahan tämä kyllä enemmän muistuttaa kuin korvettia Käytännössä valittavaksi tulisi, sikäli kun rahoitus riittää, pystysuoraan laukaistavat keskipitkän tai lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelMonitoimikorvetille tavoitellaan kykyä ympärivuotiseen ja pitkäkestoiseen läsnäoloon Itämeren kaikissa sääja jääolosuhteissa. Maalla olevia maaleja ajatellen myös maastonseurantaan (TERCOM) perustuva matkalentovaihe on mahdollista. Kongsbergin NSM:n merkittävimmät erot ovat passiivinen hakeutuminen maaliin kuvantavalla infrapunahakupäällä sekä osumakohdan valinta jopa 0,6 metrin tarkkuudella
Tähän tarvittaisiin tilanteesta riippuen syvyyspommeja tai kevyttorpedojärjestelmää. FO RS VA RE T Sea Ceptor perustuu CAMM (M) -ohjukseen.. Merisota on muuttunut sitten panssarilaivojen aikakauden. On kuitenkin eri asia, mihin käytettävissä olevat rahat riittävät. Päivitykset ovat myöhemmin mahdollisia eivätkä poikkeuksellisia, jos rahat eivät nyt riitä ilmatorjuntaohjusten hankintaan. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 15 ominaisuuksien perusteella kyseeseen tulisivat rauhanturvaja kriisinhallintaoperaatioihin merellisenä komponenttina osallistuminen, käytännössä merisaarto-, suojaustai rajoitetusti tukitehtävät. Teoriassa voitaisiin yhteistoiminnassa Ruotsin kanssa yrittää sulkea esimerkiksi merilinjalla Naantali–Kapellskär vieraiden sukellusveneiden pääsy Pohjanlahdelle, tosin silloin jouduttaisiin sulkemaan hyvin kapealta osalta myös kansainvälisiä vesiä. Pienikokoisten alusten torjuntaan tarvittaisiin tykkejä ja suurempien meritorjuntaohjuksia. Sota Äärimmäisessä tilanteessa, jossa Suomi olisi Itämeren sotilaallisessa konfliktissa sodan osapuoli, monitoimikorveteilla ei olisi enää mitään asiaa Suomenlahdelle eikä Itämerelle, vaan niiden olisi toimittava saariston suojassa, mikä ei syväyksestä johtuen onnistuisi kuin hyvin rajoitetusti väylillä. Vaikka siihen osallistuisivat myös Ruotsin ilmavoimat, se ei onnistuisi pysyvästi, joten kyllä monitoimikorveteille tehtäviä myös sotatilanteessa riittäisi. Jos Itämeren tilanne kiristyisi äärimmilleen aina sodanuhkaan asti, tulisi kysymykseen kauppa-alusten suojaaminen maalta, ilmasta ja/tai mereltä laukaistavien meritorjuntaohjusten uhalta edellyttäen, että monitoimikorvetit pystyvät suojaamaan muutakin kuin itseään, eli niille hankittaisiin kantamaltaan ja määrältään riittävät Ilmaja ohjustorjuntaan soveltuvat ohjukset. Joka tapauksessa sukellusveneiden uhka torpedoineen olisi olemassa kaikissa tilanteissa, tosin saariston suojassa tämäkin rajoittuisi enemmän ja olisi helpommin torjuttavissa. Lisäksi jos kauppamerenkulkua Ruotsin kanssa olisi mahdollista jatkaa, sitä riskialttiudesta huolimatta jatkettaisiin, tosin silloin olisi kyettävä suojaamaan myös satamat ilmaja miinantorjunnalla. Tällöin Pohjanmerellä tarvittaisiin pysyvää suojaa kauppamerenkululle Ilmavoimilla. Saariston suoja ei yksin riittäisi, vaan tarvittaisiin lyhyen ja keskipitkän kantaman ilmaja ohjustorjuntaan määrältään kahden laajahkon hyökkäyksen torjuntaan soveltuvia ohjuksia, jolloin yhdistettynä muihin järjestelmiin voitaisiin puhua jo vahvimmasta mahdollisesta ilmasuojasta, joka korvettitai pienen fregatti-luokan aluksiin on sijoitettavissa. Sukellusveneiden uhalta kauppalaivoja ei pystyttäisi suojaamaan, vaikka ne havaittaisiinkin, koska kansainvälisellä vesialueella tai muiden maiden aluevesillä niitä ei voitaisi karkottaa pois. Tilanteesta riippuen voitaisiin keskittyä Helsingin ilmapuolustuksen vahventamiseen edellyttäen, että aluksilla olisi siihen sopiva ilmatorjunta-aseistus, ja/tai Ahvenanmaan ja Turun suojaamiseen. Riskialttiimpi reitti olisi esimerkiksi Turku/Naantali – Tukholma/Kapellskär, mihin toisaalta liittyisi samalla myös Ahvenanmaan suojaaminen mahdolliselta kaappauksenomaiselta hyökkäykseltä ilmasta ja/tai mereltä, jos Maavoimia ei uskallettaisi Ahvenanmaalle sen demilitarisoidun aseman vuoksi tässäkään tilanteessa sijoittaa. Korvetti olisi kovin kallis ja haavoittuva lavetti ilmatorjunnalle. Se ei tosin ole halvin vaihtoehto, ja päivitykset vaativat aina myös oman tilanvarauksensa ja muiden järjestelmien päivityksen laivalla, varsinKongsbergin NSM – Naval Strike Missile. Käytännössä maalta, ilmasta ja/tai mereltä laukaistavien meritorjuntaohjusten, helikoptereiden sekä miehitettyjen ja miehittämättömien lentolaitteiden uhalta suojaaminen vaatisi riittävän kantaman ohjuksia ja määrällisesti tarpeeksi ilmaja ohjustorjuntaan soveltuvia ohjuksia. Tämäkin tehtävä hoituisi huomattavasti taistelunkestävämmin ja edullisemmin maalta. Jos Itämeri olisi suljettu sotilaallisen konfliktin vuoksi, jonka ulkopuolella Suomi ja Ruotsi olisivat onnistuneet sen epätodennäköisyydestä huolimatta pysymään, tulisi kysymykseen kauppamerenkulun saatto Pohjanlahden yli Ruotsiin ja takaisin esimerkiksi Oulusta, Kokkolasta tai Vaasasta Uumajaan. Lisäksi sukellusveneitä karkotettaisiin pois omilta aluevesiltä, jos ne havaittaisiin, tai jopa upotettaisiin, jos karkotus ei onnistuisi. Suoriutuisivatko korvetit tehtävästä ja olisiko niillä todellisia eloonjäännin mahdollisuuksia kapealla merialueella
Visby-luokka on komposiittirakenteisena ja enemmän häiveratkaisuihin painottuvana todennäköisesti kalliimpi, mutta Suomen monitoimikorvetit olisivat toisaalta isompia, ja niitä on yksi vähemmän. vaiheen rakettimoottori kiihdyttää ohjuksen loppulähestymisvaiheessa lentonopeuteen 995 m/s. Pohjanlahdella kulkevien merikuljetusten todennäköisimpänä uhkana olisivat Venäjän pinnasta tai ilmasta laukaistavat meritorjuntaohjukset. YHDYSVALTAIN MERIVOIMIEN MAIHINNOUTUKIALUS USS SAN ANTONIO laskee monikansallisia joukkoja maihin Ustkassa, Puolan Pommerissa Baltopsharjoituksessa kesällä 2015. Riittääkö raha. Natoon kuulumattomana maana olisimme kuitenkin sodassa yksin. Hyökkäys 3M-54AE Kalibr -ohjusten paino on 1 950 kiloa, josta taistelukärjen osuus on 200 kiloa. Kaksi monitoimikorvettia keskittyy Suomen ja Ruotsin välisten merikuljetusten suojaamiseen ja kaksi muuta ovat reservinä käytettävissä tilanteen mukaan Helsingin ilmapuolustuksen vahventamiseen ja/tai Ahvenanmaan ja Turun suojaamiseen. Lähtökohdaksi otetaan 300 miljoonan budjetti monitoimikorvettia kohti, ja tarkastellaan, mihin se riittäisi muiden maiden hankintoja vertaamalla. Toisaalta, jos rahat riittävät järjestelmävalmiuteen voidaan varsinaisten ilmatorjuntaohjusten puutetta täydentää vähitellen myöhemmin. Jäisivätkö korvetit parhaassakin tapauksessa vain lymyilemään vihollisen kiistäessä mahdollisuuden niiden hintaa vastaavaan tehon ulosmittaukseen. MERISOTA 16 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 kin kun puhutaan ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä. Monitoimikorvettien puolustusjärjestelminä meritorjuntaohjuksia vastaan otamme esimerkiksi Bofors 57 mm Mk 3 -tykit ja Umkhonton Block 3 -version kuudellatoista ohjuksella. Toisaalta voidaan verrata K130 Braunschweig -luokan korvettien uusimman hankinnan hinnannousua hinta-arviosta hankinnan julkistamiseen, jolloin yksikkökustannus oli noussut 100 miljoonaa euroa pelkästään hieman alle vuoden aikana! Mutta selviytyisivätkö monitoimikorvettimme sittenkään meritorjuntaohjusten muodostamasta uhasta sen perusteella, mihin rahat voisivat riittää ilmaja ohjustorjuntaan soveltuvien ohjusten osalta. Toisen hyökkäyksen teemme ilmasta laukaistavalla venäläisellä H-35U (englanniksi Kh-35U tai SSN-25 Switchblade) -ohjuksella. Pohjaksi voitaneen ottaa Visby-luokan hinta aseja taistelunjohtojärjestelmineen mutta ilman ilmatorjuntaohjusjärjestelmää. Uppoaisiko koko investointi sodan alkuhetkinä arvottomana romuna merenpohjaan ja jättäisi hyödyn näin vain meriarkeologialle. Hyökkäämme ensin korvettia vastaan Venäjän 3M-54AE Kalibr (SS-N-27 Sizzler) -ohjuksella, jonka torjunnasta emme kuitenkaan esitä edes suuntaa antavaa arviota niihin liittyvien monimutkaisten tekijöiden vuoksi, joita ovat suuri nopeus ja torjuntaa harhauttava liikehtiminen. Voidaanko neljällä korvetilla taata itsenäinen ja uskottava puolustus merellä ilman liittolaisten tukea?. Simulaatio Kuvitellaanpa siis, että Suomi olisi osapuolena Itämeren sotilaallisessa konfliktissa. vaiheen suihkuturbiinimoottorilla on noin 275 m/s ja 2. Vastustaja voisi hävittää suojattavan alussaattueen tai osan siitä, ilman että korvetti voisi sitä mitenkään suojata. On myös huomioitava, kuinka kustannukset ovat nousseet noin 14 vuoden aikana Visby-luokan toimituksesta tai noin kahdeksan vuoden aikana operatiivisesta käyttöönotosta, kun niitä verrataan Suomen monitoimikorvettien hankintaan. Sen matkalentonopeus 1. Suomi on osallistunut aktiivisesti Naton merellisiin monikansallisiin puolustushaarojen yhteisharjoituksiin jo vuosia. Tällöin hinta olisi noin 270 miljoonaan euroa
Oletuksena torjunta voitaisiin aloittaa ohjuksilla 13 sekunnin kuluttua havainnosta. Kuvitellaan positiivisesti, että nämä kaksi ohjusta ehdittäisiin torjua näillä edellytyksillä. Aluksesta ei olisi siis juuri mitään hyötyä, vaikka se olisi säilynyt tehtävästään naarmuitta. Toisesta ja viimeisestä ohjustorjunnasta pääsisi siis läpi neljä H-35U-meritorjuntaohjusta. Ohjus voi aluksi lentää korkealla etsien maalia ja sen jälkeen laskeutua merenpintaan tai lentää koko ajan lyhyemmällä kantamalla merenpinnasta 5–10 metrin korkeudella. Umkhonto-ohjuksia olisi mahdollista suunnata yhtä aikaa kaksi maalia kohti. Lisäksi korkean tarkkuuden radiokorkeusmittarinsa ansiosta ohjus voi lentää 3–5 metrin korkeudessa meren aalloista lentoradan loppuvaiheen hakeutumisessa. Tällöin kahden ohjuksen harhautus jäisi mahdollisen häirintäjärjestelmän ja harhamaalijärjestelmän suorituskyvyn varaan, joten lähdetään oletuksesta, että ainakaan näitä kahta ohjusta ei niillä pystytä torjumaan. Ohjukset olisivat nyt noin kuuden sekunnin päässä osumasta eli noin yhden merimailin päässä puolustautuvasta korvetista, jollei niitä olisi kyetty harhauttamaan tai torjumaan muilla keinoilla. Jäljellä olevia kuutta H-35U-meritorjuntaohjusta vastaan voitaisiin laukaista viimeiset neljä jäljellä olevaa Umkhonto-ohjusta. Jos Umkhonto ohjuksen tuhoamistodennäköisyys olisi 50 % kyseiseen maaliin, pääsisi ensimmäisestä ohjustorjunnasta läpi noin kuusi H-35U-meritorjuntaohjusta. Vastustaja voisi hävittää suojattavan alussaattueen tai osan siitä, ilman että korvetti voisi sitä mitenkään suojata. Tällöin monitoimikorvettiin tai vaihtoehtoisesti saatettaviin aluksiin olisi osumassa kaksi 145 kilon taistelukärjellä varustettua H-35U-meritorjuntaohjusta, jotka käytännössä tekisivät aluksen vähintään toimintakyvyttömäksi. Kuvitellaan, että kaksi ohjusta on tulossa tykille torjunnan kannalta sopivasta suunnasta, mikä mahdollistaa nopean suuntauksen ja ammunnan, kun kaksi muuta ohjusta tulee tykin kannalta katveesta. Tykillä ehdittäisiin ampua 18 sekunnin aikana ennen osumaa 18 neljän laukauksen sarjaa, jos huomioidaan tykin suuntausaika sivuttain 57 astetta sekunnissa. Yksi Su-34-hävittäjäpommittaja voi kuljettaa kolme tällaista ohjusta. Koska ohjuksia ei olisi käyttää enempää tällaiseen monimaalitilanteeseen, laukaistaisiin jokaiseen maaliin ensin yksi ohjus sekunnin välein. Torjunta Jos monitoimikorvetti joutuisi torjumaan 12:n H-35U-meritorjuntaohjuksen hyökkäyksen ja kaikkia maaleja olisi järjestelmän puolesta mahdollista torjua yhtäaikaisesti, yhden lähteenä käyttämämme tutkielman tuloksia osaltaan soveltaen ohjukset todennäköisesti havaittaisiin viimeistään 16 kilometrin etäisyydeltä niiden lentokorkeuden ollessa 10 metriä, jolloin aikaa osumaan olisi noin 53 sekuntia. Sen lentonopeus on noin 300 m/s ja kantama 260 kilometriä. Osui ja upposi Edellisen meritorjuntaohjusten torjuntaesimerkin perusteella kattavaan torjuntaan vaadittaisiin ehkä 32 ilmatorjuntaohjuksen sijoittamista monitoimikorveteille, jolloin puhutaan jo erittäin kalliista ratkaisusta ja todennäköisesti jo huomattavasta budjetin yliToisen hyökkäyksen teemme ilmasta laukaistavalla venäläisellä H-35U -ohjuksella.. Osuivatpa ohjukset monitoimikorvettiin, ja olivatpa ne toimintakykyisiä tai eivät, ei korvetilla tämän iskun jälkeen olisi enää ilmatorjuntaohjuksia jäljellä. 17 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Kantamaa on 300 kilometriä. H-35U:n paino on 520 kiloa, josta taistelukärjen osuus on 145 kiloa. Su-34) ja laukaisevia lentokoneita olisi kaksi. Tykkitulta Boforsin 57 mm Mk 3 -tykillä ohjusten torjunta voitaisiin aloittaa jo noin viiden kilometrin etäisyydeltä. Ohjukset olisivat viimeisen laukaistun Umkhonto-ohjuksen saavuttaessa maalin noin 18 sekunnin päässä osumasta eli noin viiden ja puolen kilometrin päässä Umkhonto-ohjusten laukaisuajat ja kiihdytysvaiheen aika arviolta huomioiden. Jos meritorjuntaohjukset eivät osuisi monitoimikorvetteihin, omasuojaus onnistuisi rajoitetusti tykin sekä mahdollisen häirintäjärjestelmän ja harhamaalijärjestelmän suorituskyvyillä, mutta suojattavia aluksia ei enää kyettäisi suojaamaan käytännössä ollenkaan. Ohjausjärjestelmä yhdistää inertiaohjauksen ja satelliittinavigoinnin alkuvaiheen lennon aikana, ja loppuvaiheen hakeutuminen tapahtuu aktiivisen tutkahakupään avulla. Oletetaan, että laukaiseva lentokone voi kuljettaa vähintään kuusi ohjusta/lentokone (esim. Ohjus voi lentää alle viiden metrin korkeudella merenpinnasta, ja se on varustettu ohjattavilla työntövoimasuuttimilla, joiden avulla ohjus voi tehdä jyrkkäkulmaisia torjuntaa harhauttavia liikkeitä. Ohjausjärjestelmä yhdistää inertiaohjauksen alkuvaiheen lennon aikana, ja loppuvaiheen hakeutuminen tapahtuu aktiivisen tutkahakupään avulla
Ei voitu käyttää merellä, ja kun käytettiin, niin toinen menetettiin heti. Näin hankintaa ei ole perusteltu, mutta tällaisiin operaatioihin aluksia todennäköisesti kuitenkin käytettäisiin, jos sellaisiin osallistuminen nähtäisiin tarpeelliseksi. Nehän eivät toteutuneet – onneksi. Toisena mahdollisena tehtävänä olisi Ahvenanmaan, Turun ja Helsingin satamien sekä niiden ympäristön suojaaminen ilmatorjunnalla. Sukellusveneistä laukaistavien torpedoiden ja ilmasta laukaistavien meritorjuntaohjusten uhka olisi tässä vaihtoehdossa pienin. Näin aluksista – lopulta vain toisesta – tuli kovin kallis ja haavoittuva ilmatorjuntapatteri. Pystysuoraan laukaistavana järjestelmänä 32 ohjuksen sijoittaminen pienen fregatin kokoiselle korvetti-luokan alukselle alkaa olla jo mahdottoman rajoilla, kun huomioidaan, kuinka moninaisiin tehtäviin monitoimikorvetteja suunnitellaan ja kuinka monilla erilaisilla järjestelmillä ne olisi myös varusteltava. PU O LU ST U SV O IM AT. Näillä tehtävillä ei ole mitään suoranaista tekemistä Suomen puolustamisen kanssa muuten kuin välillisesti kansainvälisen yhteistoiminnan osalta, joten siksi niitä ei liene myöskään mainittu virallisissa yhteyksissä. Kolmantena ja uhka-arvioltaan realistisempana vaihtoehtona, jos sotilaallinen konflikti olisi Itämerellä käynnissä, olisi saattaa korveteilla kauppa-aluksia Pohjanlahden satamista Ruotsin sataJI M M IE A D A M SS O N /F Ö RS VA RS M A K TE N n HMS Karlstad. Mieleen alkavat tulla jo Tuuli-luokan haaveet. Alukselta alettaisiin vaatia kenties enemmän kuin sen kokoluokka ja hintalappu mahdollistaisivat. Sen sijaan hankintaa voitaisiin perustella vaikkapa rauhanturvaja kriisinhallintaoperaatioihin sekä muuhun kansainväliseen yhteistoimintaan osallistumisella. Avomerellä korvettien käyttäminen Itämeren sotilaallisen konfliktin aikana on täysin poissuljettu, joten sillä niiden hankintaa ei voida perustella sortumatta valehteluun. Sitä paitsi kysymys kuuluu: voitaisiinko lyhyt ja nopea yhteys yli kapean Merenkurkun suojata parhaiten ja edullisimmin sekä taistelunkestävimmin maalle ja ilmaan sijoitetuilla torjuntajärjestelmillä tai pienillä alusluokilla. Myös tämä vaihtoehto edellyttäisi korveteilta kuitenkin vahvaa ja riittävän ulottuvaa ilmatorjuntaa. Artikkelissa käytettyjä lähteitä voi tiedustella toimituksesta tai suoraan kirjoittajalta. miin ja takaisin, tietysti sillä edellytyksellä, että satamat olisivat toimintakykyisiä. Näinhän kävi panssarilaivoillemmekin aikanaan. Se tosin edellyttäisi hyvin vahvaa ja riittävän ulottuvaa ilmatorjuntaa korveteilla. Ahvenanmaan suojaamista mereltä voidaan perustella Ahvenanmaan demilitarisoinnilla. MERISOTA 18 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 tyksestä. Satamat ja kaupungit olisikin taistelukestävintä ja edullisinta suojata maalle sijoitetulla riittävän hajautetulla ilmatorjunnalla, ei yhteen haavoittuvaan ja suureen maaliin keskitetyllä lavetiltaan superkalliilla ilmatorjunnalla
Kaikkien pitäisi pelata samaan maaliin ja rakentaa yhteistä puolustuskykyä. TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ. Lännessä maavoimaa löytyy vielä enemmän, mutta niitä ei lasketa, vaikka ne ovatkin kavereita. Entä tarvitsemmeko itsenäisiä puolustushaaroja. Voisiko olla jo aika nähdä asiat yhdistettyjen kykyjen näkökulmasta ja unohtaa se, liikkuuko minun lavettini maalla, merellä vai ilmassa. Näkökulmalle antavat lisäpainokkuutta Suomen maantieteellinen sijainti sekä Venäjän vahvat maavoimat. YHDESSÄ SEISTEN . Avun saannin varaan ei voi laskea, koska emme kuulu Natoon. Niin. Eikö tärkeintä ole vaikutus eikä se, mistä se luodaan. 19 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 M aan pinnalta katsoen Suomen puolustaminen kiteytyy maasodankäynnin kykyjen ylläpitämiseen ja kehittämiseen kaiken muun ollessa enintään sitä tukevaa, koska vastustajan ilmasta ja mereltä käyttämää vaikutusta voi torjua kustannustehokkaasti myös maan kamaralta. Komeimpien ja fiksuimpien näkökulmat. Kun puolustuskykyä tarkkaillaan kokonaisuutena, pitäisi lopulta kysyä, onko meillä varaa itsenäiseen ja uskottavaan puolustuskykyyn vai vain jompaankumpaan niistä. Puolustuskyvyn näkeminen puolustushaarakysymyksenä – Maa-, Merija Ilmavoimien välisenä kamppailuna – johtaa aina puolustuskyvyn heikkenemiseen. Mutta entä ne kaksi muuta näkökulmaa. He ovat ne useimmat, jos toiset ovat sitten vanhan sanonnan mukaan vaikkapa komeimmat ja fiksuimmat. Puolustuskyky on yhdistetty kyky. Arvovaltaa maavoimanäkökulmalle antaa myös se, että maavoimien vihreää on lukumääräisesti eniten. Kansainvälistä historiallista painokkuutta maasotanäkökulmalle antaa myös se, että harva valtio edes kuvittelee pärjäävänsä täysin ilman maavoimia – eivät edes IsonBritannian tai Australian kaltaiset meren ympäröimät valtiot, jotka ovat historiallisesti panostaneet etupäässä merivoimiinsa
Ilmatorjunnan kehittäminen tuntuu kuitenkin unohtuvan taivaan sinessä. Ilmavoimissa tunnutaan myös jatkuvasti unohdettavan, että Suomi on liittoutumaton maa ja sellaisena pahimmillaan kriisissä yksin. Ylpeys käy lankeemuksen edellä… Merimiesten tapana on sanoa, että Suomi on saari. Aloitetaan ilmasta. Itämeri on pieni lätäkkö neljälle Hävittäjillä ei voi torjua ballistisia ohjuksia. Osa Suomen huollosta ja viennistäkin voitaisiin muuttaa poikkeusoloissa maakuljetuksiksi, mutta rataja tieverkko Ruotsiin on kapeikko sekä suorituskyvyltään että haavoittuvuudeltaan. Ilman ilmatorjuntaa koneet ja niiden tukeutumissekä johtamisjärjestelmät voidaan kuitenkin tuhota maahan täsmäaseiskuin jo taistelun alussa. Suomi nimittäin ei ole saari siinäkään mielessä, että pärjäisimme ilman apua ulkomailta. Taivaan ritareiden aika on ohi, mutta yhä kuulee niin meillä kuin ulkomaillakin lentopoikien ja entisten lentopoikien puhetta siitä, kuinka koko nykyaikainen sodankäynti lepää – yksin – ilmavoimien riittävän iskukyvyn varassa. Valtavat taloudelliset investoinnit katoavat savuna tuuleen. PU O LU ST U SV O IM AT. Jäsenten väliset Toisin kuin Merivoimien Powerpointesityksissä, todellisuudessa – sodan syttyessä – suomalaisen korvetin elämästä tulee lyhyt, tapahtumarikas ja kokonaismaanpuolustuksen kannalta yhdentekevä. MERISOTA 20 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Luonnonvoimat Luonnonvoimiksikin niitä joskus kutsutaan. Pelkkä vilkaisu karttaan riittää sen havaitsemiseen. Viennistä ja tuonista valtaosa kulkee meriteitse satamiemme kautta. Eräänlainen saari siis, mutta onko väite siitä, että reilun miljardin investoinnilla neljään käytännössä fregattiluokkaa olevaan alukseen voitaisiin turvata Suomen kauppamerenkulkuyhteys länteen, osoitus täydellisestä asiantuntemattomuudesta vai jostain syystä halusta levittää väärää tietoa alushankkeen läpiviemiseksi. Ilmatorjuntaohjuksilla voi. Hävittäjillä ei voi torjua ballistisia ohjuksia. Väite ei pidä paikkaansa. Muutoinhan vastustajan ilma-ase tekee Maa-, Merija Ilmavoimistammekin ja siinä sivussa koko Suomesta nopeasti selvää. Vastapuoli kannattaisi tuntea, ja sitä kannattaa vähän kunnioittaakin. On totta, että olemme normaaliaikoina riippuvaisia merenkulusta. Samasta syystä Ilmavoimat haluaa myös kyvyn vaikuttaa ilmasta maahan ja näin parantaa koko maanpuolustuksen syvää vaikutuskykyä vastustajaan. Ilmasta maahan -kyvystä ei ole iloa, jos ei päästä ilmaan eikä pysytä siellä kyllin kauan. Emme ole riippumattomia emmekä omavaraisia, vaikka huoltovarmuutemme onkin kansainvälisesti vertaillen yksi maailman parhaiten hoidetuista. Lisäksi Venäjällä on maailman runsaslukuisin ja tasokkain maasta toimiva ilmatorjuntajärjestelmä. Siinä tilanteessa ilma-aseemme olisi auttamattoman alakynnessä itänaapurin täsmäaseiskuja ja ilma-asetta vastaan. Mikään näistä tekijöistä ei näytä Ilmavoimiamme huolestuttavan. Vienti tuo rahan, jota tarvitaan myös kriisiaikoina, ja tuonti takaa huoltovarmuuden
Se muistuttaa tuotekehityksen, tuotannon ja asiakaspalvelun sisältävän yrityksen osastojen kamppailua siitä, mikä osasto on tärkeä ja mikä ei. Kannattaako soutuveneellä yrittää yli Atlantin, varsinkin kun laivalippujakin olisi kaupan. Onko sen yrityskään järkevää taloudellisesti tai uskottavaa kenenkään muun kuin suomalaisten mielestä. Kaikki tietävät – tai ainakin jokaisen, joka asioista vastaa, tulisi ymmärtää – että yrityksen toiminnan kannalta kaikki kolme funktiota ovat elintärkeitä. Sitä saattaa vaikka oppia jotain… Puolustushaarojen välisen sinänsä olutkolpakkotasolla suositun ja viihdyttävän, kansansivistyksellisen ja dramaattisen intellektuaalisen verbaalisen hiihtonyrkkeilyn suurimpana puutteena on se, että se pilkkoo maanpuolustuksen kokonaisuuden keinotekoisesti erillisiksi osatekijöiksi. Suomen itsenäisyyden perustana oleva alueellinen koskemattomuus koskee maankamaran ja ilmatilan lisäksi myös merialueittamme, saaristoamme ja Ahvenanmaata, joiden valvonta ja turvaaminen varsinkaan Ahvenanmaan demilitarisoinnin vuoksi ei ole mahdollista pelkästään maalta ja ilmasta käsin. Nato-maissa 2000-luvulla tapahtunut maakohtainen erikoistuminen eri sodankäynnin osalajien kykyihin on johtanut siihen, ettei mikään jäsenvaltio pysty enää sotimaan täysipainoisesti ilman Yhdysvaltojen tukea. Esimerkiksi meitä vielä pienemmässä Virossa on katsottu to. Kamppailu siitä, miten kokonaisuudessa riittämättömät resurssit jaetaan vaikkapa lentävän komponentin ja maasta ilmaan -vaikutuskyvyn kesken tai vaikutetaanko merelle maalta vai aluksen kannelta tai käytetäänkö Maavoimien rahoja syvän vaikutuskyvyn kehittämiseen vai sensoreihin ja johtamiskykyyn, ei johda mihinkään. Jos emme kerran kykene siihen enää yksin, olisi syytä pohtia osittaista ulkoistamista ja liittoutumista. Merivoimamme yrittävät kovin pienin määrärahoin ja nyt myös lisämäärärahan turvin sellaista, mikä ei enää onnistu pikkuvaltiolta yksin sen omilla pikkurahoilla. Sen, mitä emme pysty puolustamaan, tulemme ajan myötä menettämään. Pitäisi kuitenkin kysyä, pystymmekö me siihen liittoutumatta. Joskus on aihetta kiivetä omalta pikkukukkulalta Muumilaaksoa ympäröiville vuorille. Jos työkaluna on sapeli, niin maailma nähdään usein helposti vain sapelinäkökulmasta. Maanpuolustuksessa ulkoistus tarkoittaa kuitenkin samaa kuin yrityksessä: yhteistyötä ja kumppanuutta luotettavien kumppanien kanssa. Vastaus on nimittäin yhdistetyissä kyvyissä, siinä ”Jointissa”. Riittääkö se sodan ennalta ehkäisyyn saatikka suoriutumiseen tiukan paikan tullen. Omaan toimialaan siiloutuminen johtaa tuhoon jo ennen taistelua. Mutta onko se mahdollista mereltäkään yksin ja itsenäisesti. Mutta totta se on. Puolustushaaratai aselajikeskeisyys kaventaa maailmakuvaa ja sokeuttaa. Toimintoja voi tietysti aina ulkoistaa. Kauppamerenkulun suojaamisen lisäksi pitäisi torjua rannikolla ja merellä vastustajan hyökkäykset mereltä ja ilmasta, estää maihinnousu pääkaupunkiseudulle sekä tukea omien Maavoimien taistelua rannikolla. Ulkoistuksella ja liittoutumisella on myös hintansa. Venäjän uhkasta ja Donald Trumpin nuivasta asenteesta huolimatta. Sapelinäkökulma Puolustushaarojen välisillä tai niiden sisäisillä lehmänkaupoilla kysymystä ei ainakaan ratkaista. Nämä tehtävät pitäisi pystyä hoitamaan, ja mikä tärkeintä, olisi kyettävä antamaan ennalta ehkäisevä signaali uskottavasta puolustuskyvystä myös merellä, ja näin estää joutuminen sotaan. Sama koskee nurkkapatriotismia. 21 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 satametriselle avomerenkulkuun suunnitellulle alukselle ja niiden suojattavana oleville kauppalaivoille, jos maalla ei ole kykyä puolustaa aluksiaan ja niiden tukeutumisjärjestelmiä, suojattavia aluksia ja kauppamerenkulun satamia taivaanrannan takaa ammuttavilta erilaisilta ohjuksilta. Tämä suuntaus näyttää pikemminkin jatkuvan Euroopassa kuin olevan muuttumassa. Koska Suomen tasavallalla on maaja merialueita sekä ilmatilaa eivätkä puolustushaarat voi toimia tehokkaasti kuin omassa elementissään, Suomen puolustaminen vaatii niin maa-, ilmakuin merisodankäynninkin kykyjä
Ihan sama pätee myös pinta-aluksiin, joilla on aina rajallinen määrä eri uhkia havaitsevia sensoreita ja niitä torjuvia asejärjestelmiä taisteluannoksineen. Kyse ei ole siis siitä, että laivoja ei tarvita merisodassa, vaan siitä, että nykymerisodassa ei ihan turhilla kipoilla pärjää. Jollei, niin millaisia uusien ja parempien pinta-alusten pitäisi olla, jotta niillä ei olisi tulevien Laivue 2020 -korvettien ilmeisiä vakavia puutteita. Sitä ei saa neljälle korvetille reilun miljardin kokonaishankintakululla. Kannattaa pitää mielessä, että esimerkiksi panssarintorjunta-aseiden panssarikalustoa huomattavasti nopeammasta kehityksestä huolimatta Maavoimissa käytetään edelleen runsaasti panssarikalustoa ihan vaan siitä syystä, että panssarikaluston alati alentuvasta taistelukestävyydestä huolimatta sen suojan, liikkuvuuden ja tulivoiman yhdistelmälle ei ole lähitulevaisuudessa edes nähtävissä korvaajaa. Riippumaton järjestelmä nimittäin. Revolverisankarit Yksittäisen taistelijan, aseen tai asejärjestelmän taistelukestävyyden simulointi eri uhkia vastaan pelkistyy usein Villin lännen revolverisankareiden kaksintaisteluksi, jossa vertaillaan revolvereja, haulikkoja, kivääreitä ja luotiliivejä, vaikka todellisuudessa taisteleminen tapahtuu tänä päivänä erilaisten joukkojen, asejärjestelmien ja puolustushaarojen yhteistoimintana. Mutta miten se sitten tehdään. Olisiko yksi vaihtoehto kaikelle itse yrittämiselle liittoutuminen. Kyllä. 22 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA tuutta silmiin ja keskitytty siihen, mihin omat voimat parhaiten riittävät, ja ulkoistettu muu liittolaisille. Sillä mennään, mitä on ja voi hankkia, mutta Omaan toimialaan siiloutuminen johtaa tuhoon jo ennen taistelua.. Ettei se jäärä hukkuisi… Ettei kukaan nyt saisi sitä käsitystä, että sota-aluksia ei enää tarvita, niin oikaistakoon se nyt heti. Kyky vastustajan hävittäjäpommittajan laukaisemien pintatorjuntaohjusten torjumiseen on kiistämättä elintärkeä, mutta missä onkaan se oma ilmasuoja, jonka pitäisi sekä harventaa vastustajan hävittäjäpommittajien rynnäkköosastoa ennen ohjusten laukaisua että ampua alas osa vastustajan ohjuksista. Uskomaton puolustuskyky Suomen uskottavuuden kannalta on elintärkeää osoittaa kyky taata maan huoltovarmuus. Moderni Leopard-taistelupanssarivaunu häviää kaksinkamppailun jopa 1970-luvun panssarintorjuntaohjukselle, ellei sen tukena ole jalkaväkeä, muuta panssarikalustoa tai kenttätykistön tulivoimaa. 1990-luvun ilmatorjuntaohjuspatteri tuhoaa vaikutusalueellaan muutamalla ohjuksella vuorenvarmasti maailman kehittyneimmän modernin monitoimihävittäjän ilman ulkoista tukea. Eikö siihen liity riskiä, että luopuu palovakuutuksesta ja sitten, kun ei ole varaa toimivaan sammutusjärjestelmään, niin ostaa vain osan siitä ja ajattelee, että hankin sitten loput palikat, kun syttyy palamaan. Voitaisiinko se hoitaa ilmasta ja maalta sensoreilla ja vaikutuskyvyllä, onhan kyse kuitenkin melkoisen kapeasta rännistä. Mitä se maksaisi. Maailman paras, iskukykyisin ja kallein sotilaspinta-alus mitä todennäköisemmin häviää kaksintaistelun sukellusveneelle, jollei sen tukena ole muuta sukellusveneentorjuntakalustoa. Onko siihen olemassa pinta-alusten lisäksi jokin muu kustannustaloudellinen keino. Otetaan esimerkki maasodasta, jotta useimmat ymmärtävät. Sitä varten meillä on oltava jokin keino suojata merialueemme, satamainframme ja kauppamerenkulkumme edes osittain. Se on riskinottoa, mutta eikö itsenäisen puolustuskyvyn ylläpitoyritykseen, HXhankkeeseen ja korvetteihimme muka liity riskiä. Mikä tahansa maalla tai veden pinnalla toimiva asejärjestelmä tai joukko häviää lentokalustolle ilman ilmatorjuntakykyä tai omaa ilmatukea
Vihamielisen toiminnan kynnystä nostava mielikuva suomalaisten sotalaivojen uskottavan korkeista sodankäyntikyvyistä taas edellyttää sitä, että ne ovat kutakuinkin muiden valtioiden vastaavien sotalaivojen tasolla ja muodostavat riittävän uhan kyseisessä konkreettisessa taktisessa tilanteessa. Oma kippo ei ole vastaus kaikkiin merellisiin haasteisiin. Jos rahalla saa vain kotiyleisön uskon maanpuolustukseen, se ei riitä. Voidaan siis kysyä vastakysymyksenä: luoko neljä käytettävissä olevien rahojen puitteissa vain vajavaisesti varustettua korvettia minkäänlaista kynnysarvoa tai vastustajaa sitovaa kykyä. Jos ei, niin onko se hukkaan heitettyä rahaa. Suomen lipun alla kulkevan sotalaivan takana seisoo koko Suomen tasavallan arvovalta, ja vihamielinen toiminta sitä vastaan johtaa vähintään diplomaattiseen kriisiin ja pahimmillaan sodan julistamiseen. Teoriassa kyllä ja kyllä, mutta meidän määrärahamme ja lisärahoituksemme eivät riitä sellaisen merellisen kyvyn hankkimiseen, jolla olisi pidäkearvoa tai potentiaalia sitoa vastustajaa. Pystymmekö ylläpitämään uskottavaa ja itsenäistä puolustusta vai vain jompaakumpaa, ja jos vain jompaakumpaa, niin onko ei-uskottavaan puolustukseen järkeä investoida. Kun Suomen kyvyn valvoa, turvata ja tarvittaessa myös puolustaa merialueitaan sekä edes nimellisesti turvata kauppameriyhteyksiään voidaan katsoa olevan sekä yleisesti positiivinen asia että myöskin välttämätön tekijä Suomen maanpuolustuskyvyn uskottavuuden kannalta, niin selvitettäväksi jää enää vain se, miten paljon tähän olisi järkevää käyttää resursseja ja miten nuo resurssit pitäisi kohdistaa, ja jos todetaan, etteivät resurssit riitä, niin etsiä joku toinen keino, vaikkapa pyytää kavereilta apua. Satavuotiaat, kuten miehitetty taistelukone ja taistelupanssarivaunu, eivät nekään elä ikuisesti… Suomen puolustuskyvyn – sen eräänä osana merellisten kykyjen – uskottavuus luo osaltaan pohjan Suomen kansainvälisen diplomatian uskottavuudelle, eli määrittelee sen, uskotaanko meitä vai eikö, jos joudumme sanomaan toisen valtion vaatimuksille ei. Rauhan ja kriisin aikana suomalaisen sotalaivan kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat ensinnäkin Suomen lippu ja toiseksi mielikuva aluksen uskottavan korkeista sodankäyntikyvyistä. Maanpuolustustahto ja usko omiin kykyihin ovat tärkeitä asioita, mutta niiden hankkiminen kalliilla paperitiikereillä on vastuutonta itsepetosta. Eli Puolustusvoimien tehtävänä on estää sotaan joutuminen luomalla riittävän korkea kynnys aggressiolle Suomea vastaan ja turvata Suomen elintärkeät edut kansainvälisessä yhteistyössä muodostamalla sen perustana oleva kova sotilaallinen voima. Yllättävää kyllä, nämä kaksi ulottuvuutta eivät välttämättä riipu toistaan. Eikö Suomen merisodankäyntikyvyllä ole aggression kynnystä nostavan vaikutuksen lisäksi niin kutsuttu Fleet in being eli "olemassa olevan laivaston" -efekti, jolla tarkoitetaan, että olemassa oleva merisotapotentiaali jopa käyttämättömänä sitoo vastustajan resursseja ja estää niiden käyttämisen muualla. Siitä taas päästään kysymykseen siitä, onko Suomen mahdollista järjestää puolustustaan liittoutumattomana ja mitä sen yrittäminenkin maksaa suhteessa siihen, mitä rahalla saa. PU O LU ST U SV O IM AT. Ja tämä kaikki muistuttaen, että panssarihankkeissa kannattaa koko ajan seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Fleet in being Mutta eikö rauhan aikana luotu ja ylläpidetty merisodankäyntikyky siis vahvista maamme maanpuolustuskyvyn uskottavuutta ja anna diplomatiallemme lisää toimintatilaa maan etujen ajamiseen sekä sen pitämiseen kriisin ulkopuolella. Ihan toinen kysymys on sitten se, lisääkö Suomen riittämättömistä resursseista johtuen varustelultaan riittämättömiksi jäävä korvettihankinta uskottavuuttamme vai viekö se vain hukkaan resursseja alati velkaantuvalta yhteiskunnaltamme. Eli rauhan ja kriisin aikana päätös vihamielisestä toiminnasta suomalaista sotalaivaa ja esimerkiksi sen suojaamia kauppalaivoja vastaan ei perustu yksin siihen, miten suorituskykyisiä ovat sen sensori-, johtamisja asejärjestelmät taisteluannoksineen, vaan siihen, ovatko vihamielisen toiminnan oletettavat diplomaattiset seuraukset hyväksyttävissä vai ei. Lipunnäyttäjät Kuten olemme jo ylempänä havainneet, jokaisella Suomen asejärjestelmällä on kaksi ulottuvuutta: rauhanja kriisinaikainen lähinnä diplomaattinen kynnystai peloteulottuvuus sekä sodanaikainen sodankäyntikykyulottuvuus. 23 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 kysymys onkin siitä, haukkuuko järjestelmä hintansa eli lisääkö se maanpuolustuksen uskottavuutta. Vielä kerran: kannattaako ostaa mieluummin lippu lentokoneeseen ja lentää Atlantin yli, kuin yrittää ostaa vähillä rahoilla soutuvene meren ylitykseen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Suomen puolustusvoimilla on sodan ajan kykyjen lisäksi rauhanaikainen tehtävä pitää maa kriisien ulkopuolella, jos niin haluamme. Ja oikeastaan se määrittelee senkin, onko meillä varaa sanoa ei vai eikö ole
Hankinnoissa vaikuttavat useimmiten myös kauppa-, teollisuusja ulkopoliittiset vaikuttimet. Suomen Sotilas kysyy silti edelleen: millä rahoilla taataan riittävä elinkaarituki ja käyttö. Onko sillä kykyä vaikuttaa vastustajaan ja suojata kauppamerenkulkua. 24 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA Tietysti voidaan myös kysyä, kumman upottaminen olisi helpompaa ja kumman upottamisesta Suomen aluevesillä seuraisi kovemmat riskit – suomalaisen korvetin vai Yhdysvaltalaisen hävittäjän – olettaen, että Suomi olisi Naton jäsenvaltio, mitä emme ole. Hankkeen eteneminen näinkin pitkälle on selkeä merkki siitä, että poliittisella tasolla näiden tavoitteiden saavuttaminen nähdään 1,2 miljardin euron investoinnin arvoiseksi. millä rahoilla taataan riittävä elinkaarituki ja käyttö. PU O LU ST U SV O IM AT. Oman aihepiirinsä muodostaa se, millaisin panostuksin ja millä keinoilla Suomelle voitaisiin edes teoreettisesti luoda absoluuttisesti tai edes suhteellisesti riittävät merisodankäyntikyvyt pienellä lammikollamme, kun kukaan muukaan ei siihen näytä pystyvän omassa merisotaympäristössään. Sodan aikana tilanne muuttuu olennaisesti. Asevoiman käyttöpäätös tapahtuu taktisen tilanteen sanelemin ehdoin, ja lopputuloksen määrittävät taistelun osapuolien asejärjestelmien kyvyt, osaaminen ja sotaonni. Laivue 2020 -hankkeessa on kysymys siitä, pystytäänkö siihen ohjattavilla resursseilla todennäköisine budjettiylityksineen luomaan riittävän uskottava mielikuva Suomen kyvystä rauhan ja kriisin aikana valvoa, turvata ja tarvittaessa myös puolustaa merialueitaan sekä turvata kauppameriyhteyksiään ja saamaan edes osittainen sodanaikainen kyky yllä mainittujen tehtävien hoitamiseen. ... Mainittakoon, että Yhdysvallat luopui silti rannikkokorvettihankkeestaan liian kalliina ja kustannustehottomana. Viimeisenä voisi kysyä, kuinka paljon huoltovarmuutta ja normaaliolojen yhteyksiä Ruotsiin parantaisi se, että 1,2 miljardia käytettäisiinkin vaikkapa Pohjanlahden satamien ja Ruotsiin pohjoisen kautta menevien maaliikenneyhteyksien kehittämiseen ja turvaamiseen. Jopa edellisessä kappaleessa mainitut maailman suurimmat merivoimat – US Navy – tarvitsee mielestään lisää resursseja, koska sen ylivoima merillä on murentumassa. Tarkkaavaiselle lukijallemme haluamme lopuksi muistuttaa, että kaikki muutkin asejärjestelmähankinnat tehdään samanlaisin vain osittaisin sodanaikaisin tavoittein ja samalla rauhanja kriisinaikaisella dualistisella logiikalla, koska meillä ei ole yksikertaisesti varaa useamman sadan monitoimihävittäjän, taistelupanssarivaunun tai panssarihaupitsin hankintaan ja käyttöön. Onko vaarana, että olemassa oleva laivasto nököttää kaijassa, kun sillä ei ole varaa ajaa. Sama pätee lähes kaikkiin muihin planeettamme valtioihin, eli voimme lohduttautua sillä, että olemme runsaslukuisessa seurassa, jos siitä nyt sitten on mitään lohtua. Entä riittääkö osaaminen taitavaan käyttöön epätoivoisen vaativassa tehtävässä pahan päivän tullen ja onko neljällä korvetilla kynnysarvoa tahi eloonjäämisen edellytyksiä Itämerellä nykymerisodankuvan mukaisia uhkia vastaan. Riittääkö eväät. Parempihan olisi kai olla yksin oikeassa kuin joukolla väärässä… Varmaa on joka tapauksessa se, että mikään asejärjestelmähankinta ei johda ehdottomaan turvallisuuteen, koska sellaista ei ole olemassa
SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 25 JY VÄLL Ä n Pioneeriluutnantti tarkastamassa saksalaisia hyppymiinoja, joita on raivattu Rovaniemeltä. Viesti on selvä: tänne ei ole hyvä tulla pahoin aikein. K un Suomi alkoi noudattaa jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta vuonna 2012, pidettiin puolustusvoimiamme ja puolustusratkaisuamme maailmalla vanhanaikaisena. Se on osa suomalaista miinaja panosjärjestelmää, joka rakentuu erilaisista panssarimiinoista ja panoksista, joita on yhä käytössä suuria määriä, vaikka julkisuudessa käydystä keskustelusta voisi päätellä, että suurin piirtein kaikista miinoista on Ottawan sopimuksen takia luovuttu. Miinat ja panokset ovat kustannustehokkaita, kestävät hyvin varastointia ja ovat suurelta osin kotimaisia. Se aiheuttaa vastustajalle epävarmuutta ja pelkoa. Uudet moniherätepanssarimiinat kasvattavat sulutteiden tehoa merkittävästi. Järjestelmäämme myös kehitetään aktiivisesti. On varmistettava, että suluttaminen voidaan aloittaa muutamien vuorokausien kuluessa käskystä. Vaikka hiljattain nostimme sodan ajan vahvuuttamme 50 000 sotilaalla, jää puolustukseemme vääjäämättä vähemmin voimin puolustettavia alueita, joissa sulutteilla voidaan kiistää vastustajan toiminnan vapaus. SUOMALAISEN sulutusjärjestelmän toiminnallisena haasteena on aikajänne. Hävityspanosperheellä voidaan lisätä miinojen tehoa sekä tuhota nopeasti esimerkiksi siltoja tai tienpätkiä. Tähysteisesti laukaistavat viuhkaja kylkipanokset lisäävät iskukykyä painopistesuunnassa sekä vastustajan selustassa. SULUTTAMISELLA on myös henkinen merkitys. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsin, Suomen ei tarvitse käydä uudelleenkeksimisen kivikkoista polkua, koska viisaasti säilytimme aluepuolustuksen ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusratkaisumme, aivan kuten säilytimme kykymme suluttaa aluettamme. Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, ItäUkrainassa käydään sotaa, ja eurooppalaiset valtiot pyristelevät puolustusbudjettiensa parissa pyrkien nostamaan niitä muuttuneen turvallisuustilanteen edellyttämälle tasolle – tekevätpä asevelvollisuusarmeijatkin paluutaan. Idealismin imussa menivät myös jalkaväkimiinat, jotka kehitysmaissa silpoivat siviileitä. Sen päämääränä on vaikuttaa vastustajan liikkeeseen: hidastaa ja ohjata sitä puolustukselle edullisimmille alueille sekä tuottaa viholliselle tappioita. OLEMME TÄLLÄ HETKELLÄ eurooppalaisen suluttamisen kärkiosaajia, ja meiltä haetaan oppia. Myös tähän on varauduttu. SUOMALAINEN sulutus ei kohdistu sattumanvaraisesti siviileihin, vaan sotilaallinen kohde on aina tarkasti tiedossa. Kylmän sodan päätyttyä ikuinen rauha oli monien mielestä palannut maanosaamme ja eurooppalaiset valtiot keskittyivät supistamaan asevoimiaan ja suuntamaan niiden toimintaa kriisinhallintaan. Hyppypanos on toteutuessaan kuitenkin vain osa laajempaa kokonaisuutta. ESIMERKIKSI panssarija pohjamiinoilla hidastetaan ja pysäytetään vastustajan mekanisoituja joukkoja. Rovaniemi 8.11.1944. JUSSI NIINISTÖ, PUOLUSTUSMINISTERI SA -K U VA. Suluttamisen suurvalta valmistautuu myös siivoamaan jälkensä vastuullisesti. Lisäksi suomalaisen suluttamisen periaatteisiin on aina kuulunut, että sulute on paikannettavissa ja näin ollen tarpeen päätyttyä myös raivattavissa. Suomi puolustaa koko valtioaluettaan. Keskeiset alueet kyetään suluttamaan nopeasti – kansainvälisiä sopimuksia noudattaen. SULUTTAMINEN sisältää hävittämisen ja murrostamisen lisäksi miinojen käytön. MAAILMA näyttää tällä hetkellä varsin erilaiselta. SUOMI SULUTTAMISEN SUURVALTA . Kehitteillä oleva etälaukaistava hyppypanos (Take off Canister), joka on saanut julkisuutta aina Kiinaa myöten, on yksi esimerkki kotimaisesta innovaatiosta
Terroristit yrittivät tunkeutua myös Ranskan suurlähetystön alueelle mutta epäonnistuivat. ISKUSTA otti vastuun al-Qaidan alueellinen ryhmittymä, Islamin ja muslimien tukiryhmä (JNIM). Vuonna 2017 kyseiseen kattojärjestöön liittyivät Ansar Dine, al-Murabitoon, al-Qaidan Saharan haara ja Katibat Macina. Kaikkiaan operaatiossa sai surmansa tai pidätettiin yli 20 terroristia, JNIM:n mukaan myös kuusi sen johtajaa, joiden joukossa ryhmän perusISKUT BURKINA FASOSSA JATKUIVAT. Näiden yhteydessä ranskalaishävittäjät pommittivat terroristien asemia ja tekivät taisteluhelikopterien tukeman maahanlaskuoperaation. Maan turvallisuusministerin Clement Sawadogon mukaan hyökkäys alkoi itsemurhapommi-iskulla maan asevoimien päämajaa vastaan. Ryhmän mukaan iskut olivat kosto Ranskan tekemiin operaatioihin 14.2.2018 Malin Boughessan ja Algerian Tinzaouatenen välisellä alueella. Iskusolun kahdeksan terroristia saivat surmansa. Iskun kohteena saattoi olla alueellisen terrorisminvastaisen G5 Sahel -liittouman kokous. Iskuissa sai surmansa kahdeksan Burkina Fason asevoimien ja turvallisuusviranomaisten jäsentä, yli 80 haavoittui. Terroristit viittasivat operaatioon, jonka yhteydessä ranskalaiset tekivät kolme samanaikaista erikoissotatointa alueella. Kokous oli kuitenkin sattumalta siirretty toiseen pitopaikkaan. 26 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 JY VÄLL Ä A ikaisemmin YläVoltana tunnetun, nykyisen Burkina Fason eli ”Lahjomattomien maan” pääkaupungissa Ouagadougoussa tehtiin 2.3.2018 koordinoidut terroristi-iskut Ranskan suurlähetystöä ja maan asevoimien pääesikuntaa vastaan. Tutkinnassa on tullut ilmi, että ainakin yksi iskuun osallistuneista terroristeista oli entinen sotilas, mikä on johtanut spekulaatioihin mahdollisesta sisäpiiritiedosta koskien päämajaa ja siellä järjestettävää kokousta
Iskussa sai surmansa 18 ihmistä, joukossa kaksi kanadalaista. Joukkojen lisäyksen rinnalla Yhdysvallat on lisännyt ilmaiskujaan Taliban-liikettä vastaan, sen tavoitteena on pakottaa kapinalliset neuvottelupöytään. Amerikkalaisjoukkojen määrä on nousemassa 14 000:een. Tammikuussa 2016 surmansa sai 30 ihmistä, kun al-Qaida iski Splendid-hotellia vastaan. Alkuvuoden aikana Kabul on joutunut kestämään toistuvia terroristi-iskuja, joissa on saanut surmansa jo yli kaksisataa ihmistä. Ghanin rauhantarjous tulee samaan aikaan, kun Yhdysvallat on jälleen lisäämässä sotilaallista läsnäoloaan Afganistanissa. Myöhemmin al-Ansari nousi ryhmän varajohtajaksi ja sen yhdistyttyä JNIM:iin johtoryhmän jäseneksi. 27 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 tajajäsen Hasan al-Ansari. Pääkaupungin ulkopuolella, Helmandin ja Farahin lääneissä, väkivalta on myös kiihtynyt eikä perinteistä talvitaukoa ole tänä vuonna tullut. Suunnitelma näyttää viimeiseltä, lähes epätoivoiselta yritykseltä keskellä kiihtyvää väkivallan laajenemista. Oufata puolestaan oli toiminut Malin Boughessan pormestarina ennen liittymistään jihadistiseen Ansar Dine -ryhmään. Wanesnet oli ennen terroristiksi ryhtymistä Malin asevoimien eversti. Vuoden 2017 elokuussa suosittu turkkilaisravintola joutui iskun kohteeksi, kun asemiehet tulittivat sitä. Hän oli ollut perustamassa jo aikaisemmin al-Qaidalle uskollista al-Murabitoonia. A fganistanin presidentti Ashraf Ghani tarjosi kuluvan vuoden helmikuun lopussa Taliban-liikeelle tulitaukoa ja kapinallisryhmän tunnustamista osana rohkeaa suunnitelmaa maan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. KYSEESSÄ OLI kolmas laajamittainen terroristihyökkäys pääkaupunki Ouagadougoussa viimeisen kahden vuoden sisällä. JNIM:lle yhden sen perustajajäsenen surmaaminen oli arvovaltatappio. Eräiden asiantuntijoiden mukaan on epätodennäköistä, että nyt Afganistanissa olevat joukot pystyvät muuttamaan tilannetta, jota edes edellisen presidentin Barack Obaman lähettämä kymmenkertainen Venäjä tukee Talibania AFGANISTAN ”VIETNAMISOITUU” Kapinallisten hallitsema maantieteellinen alue on laajentunut.. Al-Ansarin kuoleman lisäksi JNIM ilmoitti kahden muun johtohahmon, Malik Ag Wanesnetin ja Abdullah Ag Oufatan, kuolemasta. YK:n mukaan vuoden 2017 aikana yli 10 000 siviiliä vahingoittui konfliktissa, heistä reilut 3 400 sai surmansa. Samanaikaisesti kapinallisten hallitsema maantieteellinen alue on laajentunut
Tällä kertaa iskussa kaapattiin 110 koulussa ollutta tyttöoppilasta. Yhden edelleen siepatun kerrotaan olevan kristitty, joka oli kieltäytynyt kääntymästä islamiin. VIISI PÄIVÄÄ sieppauksen jälkeen Nigerian presidentti Muhammadu Buhari totesi sieppauksen olevan kansallinen katastrofi ja lupasi maan olevan valmis neuvottelemaan tyttöjen vapautuksesta Boko Haramin kanssa. Aseet salakuljetetaan Tadžikistanin ja Afganistanin rajan yli. Taliban-loikkareiden mukaan Venäjä myös rahoittaa kapinallisia. N igeriassa jihadistinen terroristiryhmä Boko Haram sieppasi 19.2.2018 jälleen tyttöjä. Presidentti Ghanin neuvottelutarjous onkin nähtävä hallituksen vastatarjouksena. HELMIKUUSSA Boko Haramin niin sanottu Barnawi-siiven sieppausiskun kohteeksi joutui Yoben osavaltiossa Dapchissa sijaitseva tyttökoulu. 28 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 JY VÄLL Ä sotavoima – 140 000 amerikkalaissotilasta – ei pystynyt kääntämään. Amnesty Internationalin mukaan armeija oli saanut useita varoituksia Boko Haramin toiminnasta alueella ennen iskua. Asevoimat yritti puolustautua toteamalla, että Dapchin alue oli ollut suhteellisen vakaa. Afganistanissa olevien amerikkalaisjoukkojen komentaja kenraali Nicholson totesi 23.3.2018 venäläisten aseistavan talibaneja. Sinänsä Ashraf Ghanin esitys on huomionarvoinen: Hallitus tarjoutuu tunnustamaan Taliban-liikkeen lailliseksi poliittiseksi puolueeksi. Vuoden 2014 uhreista sata tyttöä on edelleen kadoksissa. BOKO HARAM SIEPPASI TAAS TYTTÖJÄ. Venäjä on antanut ymmärtää käyttävänsä Taliban-liikettä taistelussa ISILiä vastaan Afganistanissa. Aseiden salakuljetusta ovat edeltäneet Venäjän sotaharjoitukset rajan pinnassa, jolloin raja-alueen läheisyyteen on tuotu paljon taistelumateriaalia. Tapaus muistuttaa kansainvälistä yhteisöä vuonna 2014 järkyttänyttä, saman terroristiryhmän tekemää Chibokin joukkosieppausta, jossa Boko Haram kaappasi 276 koululaista. 21.3.2018 Boko Haram vapautti kaikkiaan 104 sieppaamistaan tytöistä. Samalla hän väläytti mahdollisuutta tulitaukoon ja vankienvaihtoon sitomatta näitä ennakkoehtoihin. VIIMEISEN PARIN vuoden aikana myös Venäjä on aktivoitunut ja solminut suhteita Taliban-kapinallisiin. Jo pidemmän aikaa kapinallisliike on nauttinut nimittäin myös Iranin tuesta. Venäjä on luonnollisesti kiistänyt tukensa talibaneille mutta myöntänyt olevansa keskusteluyhteyksissä kapinallisten kanssa. Pian sieppauksen jälkeen levisi vääriä huhuja pelastetuista tytöistä. AMERIKKALAISTEN taistelutahdon heikkenemisestä tietoiset kapinalliset ehdottivat helmikuun alussa amerikkalaisille neuvotteluja näiden vetäytymisestä. Kenraali Nicholsonin mukaan venäläiset ovat toimittaneet kapinallisille viimeisen 18-24 kuukauden aikana pimeänäkölaitteita, keskiraskaita ja raskaita konekiväärejä sekä kevyitä jalkaväen aseita. Afganistanin hallitus torjui kapinallisten tarjouksen vaatien kapinallisia avaamaan keskustelut Kabulin kanssa. Geopoliittinen kilpailu Afganistanista on samaan aikaan kiihtynyt, eikä Taliban-liike ole enää yksin Pakistanin tuen varassa. Nämä kapinallisilta vaaditut myönnytykset ovat kuitenkin todennäköisesti liikaa talibaneille, jotka kiistävät Afganistanin perustuslain ja sitä kautta koko maan poliittisen järjestelmän. Nigerian hallituksen mukaan se ei maksanut lunnaita siepattujen vapauttamiseksi, vaan vapautus oli seurausta käynnissä olevista tulitaukoneuvotteluista. AINOANA TOIVONKIPINÄNÄ voi pitää sitä, että kapinallisryhmän perinteinen tukija Pakistan ei halunne enempää ärsyttää presidentti Trumpia, joka ilmoitti hallintonsa jäädyttävän satojen miljoonien dollarien tuen Pakistanille, koska katsoo – täysin perustellusti – Pakistanin tehneen liian vähän terrorismin torjumiseksi. Viiden tytön uutisoitiin kuolleen sieppauksen aikana. Sieppauksen myötä Nigerian asevoimia kritisoitiin siitä, että muutamia päiviä ennen iskua se oli siirtänyt alueelta joukkoja muualle. Vastineeksi rauhanneuvotteluista kapinallisten olisi kuitenkin tunnustettava Afganistanin hallitus ja sitouduttava kunnioittamaan lakia
Yrityksellä on 7 000 työntekijää 25 eri maassa. Se osallistuu Saabin hävittäjäja ilmavalvontakoneiden elektronisen sodankäynnin järjestelmien sekä maasta käytettävien elektronisFO RS VA RE T FO RS VA RE T. 29 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Kongsberg ja Saab kiinnostuivat Suomesta SUOMEN markkinat kuumottavat nyt kansainvälisiä puolustusalan yrityksiä. valtio (50,1 %) ja norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace AS (49,9 %). Patria puolestaan toimii Suomen lisäksi muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Puolassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa. Hieman pienemmässä mittakaavassa mukaan on luettava myös Merivoimien Haminaluokan ohjusveneiden peruskorjausja päivitysprojekti sekä Pintatorjuntaohjus 2020 -hankinta. Mukana on myös maininta näiden teknologioiden kansainvälisistä mahdollisuuksista. Saabit ovat enää harvassa Suomen maanteillä, mutta kuulun henkilöautonsa valmistuksesta luopuneen ilmailuja puolustusteknologiajätin muita tuotteita ja toimintaa tultaneen näkemään Suomessa jatkossa entistä enemmän. Norjalainen Kongsberg ja suomalainen Patria ryhtyvät kehittämään ohjusteknologiaa Suomeen perustettavassa osaamiskeskuksessa. Patrian AMV:tä tankataan Cold Response 2016 -harjoituksessa Norjassa. Kongsbergin ja Patrian yhteistyöilmoituksen lisäksi tammikuussa kuultiin, että myös Saab perustaa teknologiakeskuksen Tampereelle. Syykin on selvä: Merivoimien Laivue 2020 -hanke, josta on toisaalla tämän lehden sivuilla laajat artikkelit, ja Hornetin suorituskykyjen korvaaminen HX-hankkeessa ovat kansainvälisen mittaluokan projekteja. Kongsberg on monialayhtiö, jolla on ilmailuja puolustusteollisuuden lisäksi toimintaa öljyja kaasuteollisuudessa sekä kaupallisen merenkäynnin alalla. Työntekijöitä Patrialla on 2 800. Sopimus kattaa ohjusteknologioiden osaamiskeskuksen lisäksi Open Tactical Framework (OTF) -teknologian ja ohjusjärjestelmien ohjelmistot Suomen ohjushankkeisiin. Saabin Carl Gustaf M4 -singon ampumatarvikelajitelma mahdollistaa toiminnan niin suojattua kuin suojautumatonta elävää voimaa vastaan. Patrian omistavat Suomen n Ylhäältä alas: Kongsbergin NSM-ohjuksen laukaisu
Varsinaiset vastakaupat on nykyisin kielletty Euroopan unionin direktiivin perusteella, sillä ne vääristävät yritysten kilpailuasemaa julkisten tarjousten tekemisen yhteydessä. Grob-alkeiskoulukoneille tehtävissä muutostöissä niihin asennetaan uusi ohjaamoympäristö, jonka tarkoituksena on kehittää ohjaajaoppilaiden kykyä omaksua informaatiota ja valmistaa heitä siirtymään Hawk-harjoitushävittäjiin. Senaatilta lupa ohjuskaupoille Suomeen YHDYSVALTOJEN puolustusvälinekauppaa ulkomaiden kanssa valvova virasto Defense Security Cooperation Agency (DSCA) on jättänyt maan senaatille ennakkoilmoituksen yli 730 miljoonan dollarin (lähes 590 miljoonaa euroa) asekaupoista Suomen kanssa. Innovation Partnership -ohjelman tarkoituksena on kehittää puolustuksen kannalta tärkeiden teknologioiden teollista yhteistyötä niiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotka haluavat osallistua Suomen puolustuksen suurhankkeisiin, kuten Hornethävittäjien suorituskyvyn korvaamiseen ja Laivue 2020 -hankkeeseen. Puolustusvoimat osti vuonna 2016 Isosta-Britannista 6,6 miljoonalla eurolla kaikkiaan 28 käytettyä Grob G115EA -alkeiskoulukonetta. U S N A VY. Saab on tehnyt Suomessa tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa vuoden 2017 keväästä lähtien. 30 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 JY VÄLL Ä ten tukitoimien ja elektronisen tiedustelun järjestelmien kehittämiseen. Tästä on nähty jo esimerkkejä, kun Saab päätti perustaa innovaatiokeskuksen Tampereelle. n Grob-alkeiskoulukone. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on tempaissut nopealla aikataululla pystyyn Innovation Partnership -ohjelman yhdessä Business Finlandin, työja elinkeinoministeriön sekä ulkoministeriön kanssa. Ilmoituksen mukaan Yhdysvaltojen ulkoministeriö on näyttänyt vihreää valoa kaupalle, jossa Suomi voisi ostaa 100 kappaletta RGM-84Q-4 Harpoon Block II Plus Extended Range (ER) Grade B -meritorjuntaohjusta, 12 kappaletta RGM-84L-4 Harpoon Block II Grade B -meritorjuntaohjusta, 12 kappaletta RGM-84Q-4 Harpoon Block II+ ER Grade B -upgrade sarjaa, neljä RTM-84L-4 Harpoon Block II Grade B -harjoitusohjusta ja neljä RTM-84Q-4 Harpoon Block II+ ER Grade B -harjoitusohjusta. Innovaatiokumppanuusohjelmassa Suomi yrittää houkutella hävittäjäkisassa mukana olevia maita mukaan vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Ilmavoimista kuitenkin kerrotaan, että neuvottelut valmistajan kanssa jatkuvat. Uudet alkeiskoulukoneet vaikeuksissa ILMAVOIMIEN ohjaajakoulutukseen käytettynä hankittujen Grob-alkeiskoulukoneiden käyttöönotto viivästyy puolella vuodella. Koneiden valmistaja, saksalainen Grob olisi halunnut kuitenkin myydä Ilmavoimille uusia alkeiskoulukoneita ja on tähän saakka kieltäytynyt osallistumasta käytettyjen koneiden tuotetukeen. Saksalaisen valmistajan nihkeys oli tiedossa hankintapäätöstä tehtäessä, mutta tuolloin Ilmavoimista vakuutettiin, että tarvittavat työt voidaan tehdä ilman Grobin tuotetukea. Saabilla ja sen tytäryhtiöllä Combitech Oy:llä on tällä hetkellä Suomessa lähes 100 työntekijää ja toimipisteet Helsingissä, Espoossa Jyväskylässä, Tampereella ja Säkylässä. Rinnalla valmistellaan kotimaisen teollisuuden tukitoimia. Harpoon-ohjukset voitaisiin hankkia tulevien Laivue 2020 -luokan korvettien sekä Hamina-luokan Grob-alkeiskoulukoneille tehtävissä muutostöissä niihin asennetaan uusi ohjaamoympäristö. Myös kotimaassa on aktivoiduttu HXja Laivue 2020 -hankkeiden innostamina
Marinesin kapteeni Michael Humiston onnittelee Ilmavoimien kapteeni Juha Järvistä. Lisäksi Suomi hankkisi 68 kappaletta Evolved Seasparrow Missiles (ESSM) -meri-ilmatorjuntaohjusta sekä niihin liittyvät varaosat ja koulutuksen Laivue 2020 -korveteille. Yhdysvaltojen lisäksi JASSM:n käyttäjämaihin kuuluvat vain Puola ja Australia. U S N A VY. Torjuntahävittäjillä reikää taivaassa ei voida tukkia. Suomi on ainoa JASSM-rynnäkköohjuksen hankintaluvan saanut maa, joka ei kuulu Natoon tai ei ole tehnyt Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälistä liittosopimusta. Kaksi Suomen Hornetia on odottanut mahdollisuutta Yhdysvaltojen maaperällä vuodesta 2016. Ilmatorjunnan kehittämisohjelma on osa ilmapuolustuksen laajempaa kehittämisohjelmaa, ja se liittyy läheisesti Puolustusvoimien strategisiin HXja Laivue 2020 -hankkeisiin, Puolustusvoimista kerrotaan. Torjuntahävittäjillä reikää taivaassa ei voida tukkia. Tässä kohtaa kaupantekoa kyse on ennakoivasti poliittisen luvan hankkimisesta, sillä samoja ohjuskauppoja Merivoimien kanssa havittelevat myös muut ulkomaiset valmistajat, kuten Saab ja Kongsberg, eikä päätöstä lopullisesta toimittajasta ole Suomen päässä tehty. Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämisen tietopyyntökierros toteutetaan kevään 2018 aikana, ja alueellisen kattavuuden osuus ajoittuu loppuvuoteen. Lue lisää aiheesta tämän lehden Laivue 2020 -hanketta käsittelevistä laajoista jutuista. 31 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 ohjusveneiden uudeksi pääaseistukseksi sekä maa-ajoneuvoalustaisille meritorjuntaohjuspattereille. Tietopyyntöön odotetaan vastauksia ilmatorjuntajärjestelmien toimittajilta, jotta asiassa voidaan siirtyä valmisteluvaiheeseen ja myöhemmin hankintaan. Rynnäkköohjuksia oli tarkoitus kokeilla jo aikaisemmin, mutta harjoitusammuntamahdollisuus järjestyi isännästä riippuneista syistä vasta nyt. PUOLUSTUSVOIMIEN logistiikkalaitos on lähettänyt maailmalle tietopyynnöt (RFI) Suomen korkeailmatorjuntakyvyn kehittämiseksi. AGM-158 JASSM -risteilyohjuksen paino on 1 021 kiloa, pituus 4,27 metriä ja siipien kärkiväli 2,4 metriä, eli kyse n U.S. Tukitaanko reikä Suomen taivaan sinessä. JASSM osui maaliinsa ja orhi kannelle LENTÄJÄMME pääsivät vihdoin kokeilemaan Hornet-kaluston toisen elinkaaripäivityksen yhteydessä hankittua AGM-158 JASSM -rynnäkköohjusta, jota muu maailma kutsuu Suomesta poiketen ihan rehellisesti sen kantaman perusteella risteilyohjukseksi. Naval Air Weapons Stationin (NAWS) China Laken lähellä sijaitsevalla ampuma-alueella suoritetussa koeammunnassa JASSM-ohjus laukaistiin Ilmavoimien yksipaikkaisesta F/A-18C Hornet -monitoimihävittäjästä. Koneisiin on toki tämän ajan kuluessa tehty paljon muita järjestelmän integrointitoimenpiteitä. Suomi menettää Bukilmatorjuntaohjuksista luopuessaan kokonaan korkeatorjuntakykynsä. Ammunnat sujuivat suunnitellusti, ja ohjukset tuhosivat ampuma-alueelle sijoitetut harjoitusmaalit, Ilmavoimista kerrotaan. Tavoitteena on hankkia koko järjestelmä yhdeltä toimittajalta
Ohjuksen hyötykuorma on 450 kiloa räjähdeainetta. Ongelmien taustalla ovat lisäksi saksalaisen veAluksessa on rakenteiden epätasapainosta johtuva 1,3 asteen kallistuma. Saksan asevoimat ovat todella huonossa kunnossa. Ongelmia on paljon. He eivät koskaan moisia taitoja oppineetkaan”, German Council on Foreign Relations -ajatushautomon puolustusteollisuuden asiantuntija Christian Mölling sanoo Wall Street Journalille. Saksan Bundeswehrin ongelmat ja epäonnistumiset maalla, merellä ja ilmassa näyttävät jatkuvan. Saksa isännöi Münchenin turvallisuuskonferenssia, mutta panostaa kokoonsa nähden hyvin vähän kansainväliseen turvallisuuteen. Noin 650 miljoonaa euroa kappaleelta maksavat alukset ovat valmistuessaan maailman suurimmat fregatit. Suomen Sotilaassa kannetaan huolta siitä, kuinka Saksan asevoimien ja puolustuskyvyn jatkuva heikkeneminen vaikuttaa Itämeren jo koko Euroopan voimatasapainoon. Kapteeni Juha ”Stallion” Järvinen puolestaan teki historiallisen tempun: hän on ensimmäinen Suomen ilmavoimien pilotti, joka on laskeutunut lentotukialukselle. Suurikokoisten sota-alusten kaltaisten asejärjestelmähankeprojektien saattaminen maaliin ei ole yksinkertaista, vaan se vaatii ammattiosaamista ja kokemusta. Sen kantama on yli 370 kilometriä. Vaikka Saksa on sitoutunut investoimaan enemmän asevoimiinsa ja Naton yhteiseen puolustukseen, panokset kasvavat samaan tahtiin maan valtavan bruttokansantuotteen kanssa, eikä Naton suositusta saavuteta. Yhdysvaltojen laivaston virallinen sivu hehkuttaa suomalaislentäjän saavutusta ja kertoo, miten Järvinen on joutunut samaan vaativaan koulutusohjelmaan kuin muutkin laivaston tukialuksille laskeutuvat lentäjät. Bundeswehrin alamäki jatkuu ARVOVALTAINEN The Wall Street Journal on kertonut Saksan merivoimien uuden Baden-Württemberg-luokan fregatin ongelmista. Samaan aikaan Saksan asevoimissa ei kärsitä varsinaisesti rahapulasta vaan huonosta asioiden hoidosta: hankintaohjelmat eivät onnistu, materiaalia vaivaa jatkuva varaosapula eikä kalustoa saada kentälle. JY VÄLL Ä 32 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 on pikkuauton kokoisesta kapistuksesta. Saksan merivoimat aikoo hankkia aluksia yhteensä neljä. Saksan parlamentti on syystä huolestunut. ”Kokonainen sukupolvi saksalaisia insinöörejä ei ole koskaan työskennellyt suuressa puolustusteknologiaprojektissa. Toivottavasti sitä löytyy Suomesta Laivue 2020 -hankkeessa. Kaikki Saksan kuusi sukellusvenettä ovat telakalla, A-400Mkuljetuskoneen lentoja perutaan jatkuvasti, koska vain muutama 14 koneesta on lentokuntoinen, Saksan 244:stä Leopard 2 -taistelupanssarivaunusta vain 95 toimii ja niin edelleen. Järvinen osallistuu Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen lentäjien vaihtoohjelmaan Yhdysvaltojen merijalkaväen ilmailujoukoissa. Baden-Württemberg-luokan monitoimialukset on luokiteltu fregateiksi, mutta yli 7 200 tonnin uppoumansa puolesta ne ovat todellisuudessa hävittäjien kokoluokkaa. Sarjan ensimmäinen alus kärsii teknisistä vioista eikä läpäissyt merikelpoisuustestejä. Wall Street Journalin mukaan aluksen tutkajärjestelmä, elektroniikka ja jopa polttoainesäiliöiden paloturvallisuus ovat osoittautuneet puutteellisiksi. Osana samaa vaihtoohjelmaa amerikkalainen lentäjä palvelee Suomen ilmavoimissa. Aluksessa on rakenteiden epätasapainosta johtuva 1,3 asteen kallistuma. Kyse ei ole siitä, että heidän ammattitaitonsa olisi kadonnut. Kapteeni Järvinen suoritti vaijerilla pysäytetyn laskeutumisen F/A-18C Hornet -hävittäjällä USS Abraham Lincoln -lentotukialuksen kannelle 17.3. Euroopan talousveturi satsaa omaan puolustukseensa reilusti alle Naton 2 %:n suosituksen: maan puolustusbudjetti on vain 1,2 % sen bruttokansantuotteesta. n F222 Baden-Württemberg.
Sanomattakin lienee selvää, että Virossa ei olla innostuneita naapurin uusimmasta tempauksesta, joka haiskahtaa uhittelulta ja revanssihengeltä. hävittäjärykmentin Tallinnan rykmentiksi. Joukko-osaston uudella kunnianimellä halutaan ylläpitää pyhiä historiallisia perinteitä sekä nostattaa sotilaallista velvollisuudentuntoa. Sen vahvuus on 600 miestä ja naista. Mönkijät ovat Rovaniemellä suunniteltuja kuusipyöräisiä ja kuusivetoisia Can-Am Outlandereita. Turkki olisi vielä vuonna 1999 halunnut ostaa niitä jopa tuhat kappaletta, mutta Saksan hallitus ei ollut valmis myymään vaunuja niin suurta määrää. Turkki loittonee Nato-liittolaisistaan ja lähentyy Venäjää, mutta se pelaa samalla kaksin n Norjan rajavartijat Finnmarkissa allaan uudet Lynx Commander 800R -kelkat. Tehtävä kuuluu Kirkkoniemessä sijaitsevalle Etelä-Varangin varuskunnalle. Norjassa puolustusvoimat vastaa Venäjän vastaisen maastorajan valvonnasta. 23. Alun perin israelilaisen Rafael Advanced Defense Systems -yhtiön kehittämää ohjusperhettä valmistaa EuroSpikekonsortio, johon kuuluuvat saksalaiset Diehl BGT Defence ja Rheinmetall Defence Electronics sekä Israelin Rafael. Sen kalustoon kuuluu Su-27-hävittäjiä. Saksa on nyt huolissaan siitä, että Turkki käyttää saksalaisia vaunuja Syyrian kurdivähemmistöä vastaan. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 33 ronmaksajan ja Saksan puolustuskyvyn kannalta epäonnistuneet kumppanuushankkeet teollisuuden kanssa. Latvian hankkimista ohjuksista osa asennetaan maan Isosta-Britanniasta käytettyinä hankkimiin CVR(T)-panssaroituihin tela-ajoneuvoihin, joita Latvialla on 123 kappaletta eri versioina (Scimitar, Sultan, Spartan, Samson ja Samaritan). Turkki, Saksa, kurdit ja Venäjä TURKKI ON hankkinut aikoinaan yhteensä 354 saksalaista Leopard 2A4 -vaunua. hävittäjärykmentin tukikohta sijaitsee nykyisin Dzomgissä Venäjän Kaukoidässä lähellä Tyynenmeren rannikkoa. Revanssihenkeä Venäjällä VENÄJÄN PRESIDENTTI Vladimir Putin on nimennyt Venäjän ilmavoimien 23. Norjan ja Venäjän välinen maaraja on vain 196 kilometriä pitkä. FO RS VA RE T. Norjalle moottorikelkkoja Suomesta NORJA HANKKII rajavalvontaan 200 moottorikelkkaa ja 100 mönkijää rovaniemeläiseltä BRP Finlandilta. Teollisuuden puolella ollaan sen sijaan oltu kovin tyytyväisiä. Terroristijärjestö ISIS on onnistunut eri lähteiden mukaan tuhoamaan tai kaappaamaan arviolta kymmenkunta Turkin Leopard-vaunua. Kelkkamalli on Lynx Commander 800R ETec Army. Latvialle panssarintorjuntaohjuksia LATVIA HANKKII 109 miljoonalla eurolla Spike-panssarintorjuntaohjuksia. Nato-maa Turkki hyökkäsi helmikuussa Pohjois-Syyriassa kurdien YPG-joukkoja vastaan. Toisaalta Syyrian al-Assadin hallinto, joka on myös Venäjän liittolainen, sallii kurdien vapaan kulun kurdialueelle taistelemaan Turkkia vastaan, josta ei siis al-Assadinkaan hallinto kovin paljon perusta. Turkki on käyttänyt Leopard-taistelupanssarivaunuja Syyrian sisällissodassa vuoden 2016 lopusta lähtien. Myös Suomen puolustusvoimilla on Spike-perheen panssarintorjuntaohjuksia, jotka tunnetaan täällä nimillä PSTOHJ 2000 ja PSTOHJ 2000M
Tammikuussa brittiläinen The Guardian kertoi, miten Venäjä on kouluttanut serbinationalisteja muodostamaan puolisotilaallisen joukon, jonka tarkoituksena on tukea serbien separatismia Bosniassa. Serbinationalismi taas nousussa – Venäjän tuki taustalla. Kurdijoukot ja hallituksen joukot ovat kuitenkin viime aikoina taistelleet toisiaan vastaan muualla Syyriassa. Venäjälle taas tappioita Syyriassa SYYRIAN KAPINALLISET ampuivat alas Venäjän ilmavoimien Suhoi Su-25 -maataistelukoneen helmikuussa, Venäjän puolustusministeriöstä myönnettiin. Bosnia ja Hertsegovina on Jugoslavian hajoamissotien 1992–1995 jälkeen Daytonin rauhansopimuksen perusteella muodostettu valtio, joka koostuu kahdesta osasta: Bosnia-Hertsegovinan federaatiosta sekä Bosnian serbitasavallasta. Paikallisen Žurnal-uutissivuston mukaan Serbien kunnia -niminen vapaaehtoisjoukko on saanut koulutusta venäläisrahoitteisessa ”humanitaarisessa keskuksessa” Serbian puolella, ja joukon tavoitteena on kasvattaa puolisotilaallisia joukkoja, jotka on suunnattu Milorad Dodikin poliittisia vastustajia vastaan. n Italian merivoimat on tilannut 60 kpl F-35Aja 30 kpl F-35B-hävittäjää. ”YPG:n (kurdien) ja hallituksen välillä on edelleen merkittäviä näkemyseroja Syyrian koillisosan tulevaisuudesta”, International Crisis Group -tutkimuslaitoksen Syyria-tutkija Noah Bonsey arvioi Reutersille. Toisaalta sota Syyriassa on Lähi-idän tapaan kaikkien sotaa kaikkia vastaan. RTkanava vaati myös selvittämään, mistä kapinalliset olivat saaneet olalta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia eli ”manpadejä”. Venäjän valtiollisena propagandamediana pidetty englanninkielinen RT-kanava kertoi, että lentäjä pelastautui heittoistuimella, mutta kuoli maassa taisteltuaan kapinallisia vastaan. Camerin tuotantolinjalla työskentelee 800 henkilöä, ja se on Yhdysvaltojen ulkopuolella ainoa paikka, jossa valmistetaan tukialuskäyttöön sopivaa merivoimille tarkoitettua F-35B-hävittäjää. F-35B eroaa A-tyypin koneesta STOVL (short take off and landing) -ominaisuuksiensa puolesta. Italian merivoimille kotimainen F-35B ITALIAN MERIVOIMAT on saanut ensimmäisen Italiassa kootun Lockheed Martin F-35B -koneen. Bosnian serbitasavallassa elää vahvana nationalistinen liike, joka haluaisi irrottaa alueen ja liittää sen suurempaan Serbiaan. n Venäjän ilmavoimien Suhoi Su-25.. Kone luovutettiin Italian puolustusministerille Camerin lentotukikohdassa Pohjois-Italiassa, jossa italialainen Leonardo ja amerikkalainen Lockheed Martin operoivat yhdessä F-35-koneen loppukokoonpanolinjaa. Venäjän pelätään pyrkivän aktiivisesti entisen Jugoslavian alueen epävakauttamiseen tilanteessa, jossa monet alueen valtiot ovat pyrkimässä Euroopan unionin ja Naton jäseniksi. Tapahtuma-aluetta, Idlibin provinssia pitävät hallussaan useat eri kapinallisryhmittymät, kuten ”maltillinen” Vapaan Syyrian armeija sekä terroristijärjestö alQaidaa lähellä oleva liittouma. Venäjän puolustusministeriö kertoi myös, että Venäjän ilmavoimat on tehnyt ilmaiskun alueelle, josta ilmatorjuntaohjuksen oletetaan tulleen. 34 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 JY VÄLL Ä kortein. JUGOSLAVIAN 90-luvulla käydyt hajoamissodat ovat kaikkea muuta kuin loppuun käsitelty asia. Iskun kerrotaan tappaneen 30 kapinallista. Italian merivoimat on tilannut 60 kpl F-35Aja 30 kpl F-35B-hävittäjää. Tammikuun toisella viikolla serbien kovan linjan johtaja Milorad Dodik järjesti Banja Lukassa maan perustuslakituomioistuimen kannan vastaisesti sotilasparaatin
”Meidän tulee tutustua liittolaismaidemme kaluston ja taistelujärjestelmien suunnitteluun, kun pohdimme seuraavan sukupolven taisteluajoneuvoa”, Esper jatkoi. Se ei kuitenkaan ole helppoa. ”Me jatkamme toimia terrorismia vastaan, mutta ’suuri valtakamppailu’ – ei terrorismi – on nyt tärkeintä kansalliselle turvallisuudelle”, Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis totesi tammikuussa. Intia haluaisi muuttua aseiden ostajasta aseiden vientimaaksi. kansallispäiväänsä jälleen suureellisella sotilasparaatilla, jota katsomaan oli kutsuttu runsaasti myös muiden maiden edustajia, heidän mukanaan kymmenen Kaakkois-Aasian maan valtionpäämiehet. Poikkeuksellisesti Yhdysvaltojen maavoimista kerrotaan, että he ovat kiinnostuneita myös ulkomaiden – lähinnä tietysti liittolaismaiden – tarjoamista vaihtoehdoista. Esimerkiksi Intian BrahMos-ohjuksen komponenteista 65 % tulee ulkomailta. Lentäjät kutsuvat neuvostoaikaisia MiG21-hävittäjiä lentäviksi ruumisarkuiksi, ja venäläisten kanssa yhteistyössä valmistetut Su-31MKI-hävittäjät olivat hetken aikaa lentokiellossa heittoistuimen lauettua itsekseen. Konsortioon kuuluu SAIC, Lockheed Martin, Moog Inc., GS Engineering, Hodges Transportation ja Roush Industries. Armyn Euroopan esikunnassa pidetyssä tilaisuudessa. ”Monilla Nato-liittolaisillamme on hyvin kykeneviä panssareita”, Yhdysvaltojen armeijasta vastaava apulaispuolustusministeri Mark Esper sanoi tammikuussa U.S. Julkisuudessa on ollut esillä huolestuttava määrä Intian aseteollisuuden epäonnistumisia: Uusi rynnäkkökivääri ei ole täyttänyt laatuvaatimuksia, eikä panssareita uskalleta huonon suorituskyvyn takia käyttää edes maan oman Kiinan vastaisen rajan puolustamiseen. Yhdysvaltojen nykyinen M2 Bradley ja sen tiedusteluun tarkoitettu M3-versio edustaa 60–70-luvun suunnittelua.. Myös Yhdysvallat on toivonut Intian ottavan vielä enemmän vastuuta Intian valtameren ja Kaakkois-Aasian merialueiden turvaamisesta Kiinan hegemoniaa vastaan. Se tarkoitettiin alun perin vastaukseksi Neuvostoliiton BMP-1-rynnäkköpanssarivaunulle. Kansainvälinen terrorismi, ISIS, al-Qaida sekä muut ääriliikkeet ovat edelleen uhka, mutta eniten investointeja tarvitaan Kiinan ja Venäjän laajentumishaluista toimintaa vastaan, tuoreessa strategiassa todetaan. Yhdysvaltojen nykyinen M2 Bradley ja sen tiedusteluun tarkoitettu M3-versio edustaa 60–70-luvun suunnittelua. M2 Bradleylle seuraaja YHDYSVALLAT on hankkimassa uutta rynnäkköpanssarivaunua M2 Bradleyn tilalle. Bradleyt otettiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1981. Intialaisaseiden laatu ei riitä I NTIA VIETTI 26.1. Yhdysvaltojen maavoimat teki 237 miljoonan dollarin sopimuksen amerikkalaisen yrityskonsortion kanssa kahden prototyypin valmistamisesta vuoteen 2022 mennessä. Monet Intian kotimaisista puolustusvälineteollisuuden yrityksistä ovat investoineet vain vähän tutkimusja tuotekehitykseen. Näyttävällä esiintymisellä Intia toivoo puolustusvälineteollisuudelleen uusia asiakkaita, varsinkin pienempiä maita, jotka ovat huolissaan Kiinan vahvistumisesta. Intian oma 250 miljardin dollarin sotilaallinen modernisointiohjelma kuitenkin tökkii. 35 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Kiina ja Venäjä USA:n ykkösuhkat YHDYSVALTOJEN tuoreen turvallisuusstrategian mukaan suurimmat uhat maalle ovat Kiinan sotilaallinen varustelu ja Venäjän toiminta. Intian aseteollisuuden tuotteet ovat teknologialtaan osin vanhentuneita, ja niiden hankkimisessa on suosittu hintaa laadun asemesta
Britannia valtasi Hongkongin saaren Kiinalta ensimmäisen oopiumisodan yhteydessä vuonna 1841. Pieniä hiljaisia merkkejä on kuitenkin siitä, että Kiina pyrkii pikkuhiljaa karsimaan kaupunkivaltion itsenäiset erityispiirteet. n ”Pelko ei kuulu sanavarastooni”, totesi veteraani John Nixon.. Siinä ystävyysmaiden nuorille upseereille tarjotaan mahdollisuus opiskella Yhdysvaltojen asevoimien kursseilla. Vaikka vikaherkkyydellä on ollut vain vähän vaikutusta aseen operatiiviseen käyttöön, se on heikentänyt sotilaiden luottamusta aseeseen, raportissa todetaan. Hongkongilaisten on ryhdyttävä hanhenmarssiin KIINA haluaisi hongkongilaisten nuorisojärjestöjen, kuten partiolaisten ja St John -ambulanssijärjestön nuorien, siirtyvän paraateissaan brittiläisestä marssimistavasta Kiinan kansan vapautusarmeijan käyttämään ja myös muista kommunistimaista tuttuun paraatimarssiin eli niin sanottuun hanhenmarssiin. Ase osoittautui tuolloinkin virhevalinnaksi. 36 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 JY VÄLL Ä SIG oli virhevalinta SUOMEN SOTILAAN taannoin oudoksuma, Yhdysvaltojen armeijan uudeksi palveluspistooliksi valittu 9 mm:n Sig Sauer P320 on osoittautunut vikaherkäksi, kertoo maan puolustusministeriön raportti tammikuulta. Brittivaikutus näkyy silti vahvana edelleen. Myöhemmin siirtomaa laajennettiin käsittämään Kowloonin niemimaa sekä niin sanotut Uudet territoriot, joista tehtiin vuokrasopimus 99 vuodeksi vuonna 1898. Viisi nuorta miestä oli hyökännyt naisen kimppuun kadulla kahdeksan aikaan illalla ja yritti tarrata hänen vaatteisiinsa ja käsilaukkuunsa. Aikoinaan palvelusaseeksi valitun italialaisen Berettan kohdalla kävi samoin. Yhdysvallat kuitenkin päätyi taas ulkomaiseen aseeseen. ”Pelko ei kuulu sanavarastooni”, nujakassa puukosta päähänsä ja käteensä saanut veteraani totesi paikallislehden haastattelussa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 21 vuotta siitä, kun Hongkong liitettiin takaisin erityistalousalueena Kiinaan. Paikalle sattunut veteraani kiinnitti hyökkääjien huomion, jolloin nämä kävivätkin hänen kimppuunsa. Mallinimet XM17 ja XM18 saaneiden modulaaristen Sig Sauer P320 -pistoolien on tarkoitus korvata nopeassa aikataulussa aikaisempi palveluspistooli Beretta M9. Osaan vioista ei ole löydetty selvää syytä. Koulutusja suhdetoiminnalla on ollut suuri merkitys luottamuksen rakentamisessa erityisesti kehitysmaiden asevoimien suuntaan. Ensimmäisessä joukko-osastossa uusi pistooli otettiin käyttöön viime vuoden marraskuussa. Hongkong on kuitenkin edelleen taloutensa puolesta yksi maailman liberaaleimmista ja tärkeimmistä kansainvälisen kaupan keskuksista. Neljäkymmentäluvulla erikoiskoulutuksensa saanut ja Korean sodassa taistellut John Nixon pistikin kampoihin jengiläisille. Hongkong oli Ison-Britannian siirtomaa vuoteen 1997, jolloin sen hallinta siirtyi Kiinan kansantasavallalle yli sadan vuoden kolonialismin jälkeen. SAS-sotaveteraani puukkotappelussa BRITANNIAN SAS-erikoisjoukkojen 88-vuotias veteraani esti helmikuussa puukkojengiä ryöstämästä nuorta naista Kentish Townissa Lontoossa. Kiina on luonnollisesti seurannut tarkasti Yhdysvaltojen toimintaa tässäkin suhteessa ja tunnustanut suhdetoiminnassa samanlaisen kannattavan strategisen investoinnin. Välija Etelä-Amerikan maiden sotilasjohtoa kosiskellaan hulppeilla ilmaisilla matkoilla Kiinaan, jossa myös vieraiden perheenjäsenet saavat nauttia luksusluokan oleskelusta. Kiina kestitsee EteläAmerikan sotapäälliköitä KIINA on kopioinut Yhdysvaltojen yhteistyöstrategian ja rakentaa suhteita Yhdysvaltojen lähiulkomaiden sotilasjohtoon erilaisilla vaihtoja koulutusohjelmilla. Raportin mukaan uusi pistooli kärsii kuitenkin useista sitkeistä vioista, kuten vahinkolaukauksista, laukeamattoman patruunan ulosvetämisestä sekä täysvaippapatruunalla ammuttaessa aseen toistuvasta jumiutumisesta. Nuoret miehet eivät osanneet kuitenkaan aavistaa, että eläkeläinen olikin tällä kertaa kovempi luu. Tämä on omiaan vahvistamaan suoria henkilösuhteita ja luottamusta sotilaiden kesken ja siten vähentää konfliktien mahdollisuutta. Suomen Sotilaan ysimillistesteissä menestyi parhaiten omaksi yllätykseksemmekin amerikkalainen Smith-Wesson. ”Kiinan kiinnostus Etelä-Amerikan suuntaan ei ole vielä niinkään sotilaallinen kuin taloudellinen haaste Yhdysvalloille”, Yhdysvaltojen eteläisen puolustuksen komentaja, amiraali Kurt Tidd totesi helmikuussa Yhdysvaltojen senaatin puolustusvaliokunnalle. Yhdysvallat on itse rakentanut menestyksekkäästi suhteita muiden maiden sotilasorganisaatioihin jo vuodesta 1976 International Military and Education & Training (IMET) -ohjelman avulla
15 euroa). Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@jaicom.com tai puhelimitse: (03) 4246 5334. TILAA NYT Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Kirjan hinta 19 euroa + postituskulut (n. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 37 Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).
KUVAT: PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKALAITOS. 38 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA Merivoimilla on edessään suurin investointi aikoihin. . Suomen Sotilas sai ensimmäisenä tiedotusvälineenä perinpohjaisen esityksen Laivue 2020 -korvettihankkeesta sitä johtavalta projektiryhmältä. TEKSTI: SEPPO SALMI
Tarve Kansallisella puolustuskyvyllämme turvataan maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, ennaltaehkäistään sotilaalliset uhat, torjutaan maahamme kohdistuvat mahdolliset hyökkäykset sekä turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Molempien alusluokkien käyttö päättyy 2020-luvun puolivälin tietämillä. Merivoimien taistelujärjestelmän kehittämisohjelman 2017–2027 tarkoituksena on korvata poistuvat suorituskyvyt taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Pintatorjuntaohjukset ja miinat ovatkin Merivoimien pääasejärjestelmät nyt ja tulevaisuudessa. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 39 P uolustusvoimilla on tulevina vuosina edessään ainakin kaksi poikkeuksellisen merkittävää hankintaa. Puolustusvoimien MERIVOIMIEN PUHEENVUORO n Yhteen ja samaan alukseen suunnitellut suorituskyvyt kasvattavat aluksen kokoa aiempiin aluksiin verrattuna. Valtaosa ulkomaankaupastamme kulkee meriteitä pitkin. Rahaa hankintaan on käytettävissä 1,2 miljardia euroa. Suomen meripuolustus onkin rakennettu puolustuksellisesta näkökulmasta, ja siinä on kysymys ennen kaikkea meren käytön vapaudesta tai sen kiistämisestä. Valinta Laivue 2020 -nimellä tunnettu hanke aloitettiin jo vuonna 2007. Hamina-luokan ohjusveneille on tarkoitus tehdä MLU-päivitys (MidLife Update), jolla niiden käyttöikää pystytään jatkamaan ainakin 15 vuodella. Meripuolustuksen on siis kyettävä hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät merialueet ja kohteet saaristossa sekä läsnäololla että tarvittaessa miinoittamalla ja käyttämällä pintatorjuntaohjusten torjuntakykyä. Lisäksi aluskantaan kuuluu muita pienempiä aluksia. Poistuvaan suorituskykyyn kuuluu siis neljä meritorjuntaohjuksilla varustettua ohjusvenettä ja kaksi miinalaivaa. PU O LU ST U SV O IM AT. Molempien luokkien alukset on jo kertaalleen peruskorjattu, eikä niiden käyttöiän jatkamiselle ole löytynyt kustannustehokasta ratkaisua. Koska hankintaprosesseihin liittyy aina salassa pidettävää tietoa, ei tämäkään artikkeli anna vastauksia kaikkiin asiaan liittyviin kysymyksiin. Tässä artikkelissa puheenvuoron saa Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Merivoimat. Viennin ja tuonnin turvaaminen myös poikkeusoloissa on kansakunnan kriisinsietokyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeää. Elinkaarikustannus maksetaan puolustusbudjetista. Meripuolustuksen kriittiset suorituskykytarpeet vuonna 2025 ovat ympärivuotinen valvontakyky ja tilannekuvan luominen operaatioalueelta, pinta-alusten torjuntakyky, merimiinoituskyky, miinantorjuntakyky, sukellusveneentorjuntakyky sekä ilmatorjunta. Poistuvat suorituskyvyt Merivoimien keskeisimpään aluskantaan kuuluu tällä hetkellä kaksi, vuosina 1990– 92 rakennettua Hämeenmaa-luokan miinalaivaa, neljä samaan aikaan rakennettua Rauma-luokan ja neljä vuosina 1998–2006 rakennettua Hamina-luokan ohjusvenettä, vastikään peruskorjatut kolme Pansio-luokan miinalauttaa sekä uudet Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset. Sen sijaan vahvuudesta jo vuonna 2013 poistuneen miinalaiva Pohjanmaan lisäksi poistumassa ovat Rauma-luokan ohjusveneet ja Hämeenmaa-luokan miinalaivat. Hornet-hävittäjien suorituskyvylle haetaan seuraajaa ja Merivoimien vanhentuvaa aluskalustoa uusitaan. Rahoitus kumpaankin tulee puolustusbudjetin ulkopuolelta lisämäärärahana
Paras suorituskyky kaikille osa-alueille saataisiin rakentamalla alusluokat jokaista tehtävää varten erikseen. Vasemmalla jo käytöstä poistetun Helsinki-luokan alus, keskellä käytöstä ensi vuosikymmenen puolivälissä poistuvan Rauma-luokan alus ja oikealla elinkaaripäivityksellä ja peruskorjauksella 15 lisäpalveluvuotta saavan Hamina-luokan alus. Monitoimikorvettien kohdallakin vaihtoehtoja oli käytännössä kaksi, joista neljän suurikokoisen korvetin rakentaminen tuli valituksi. Alumiinirunkoisina ne eivät kykene kulkemaan jäissä, ja suhteellisen pienikokoisina niiden merikelpoisuus ei tahdo riittää Itämeren kaikkiin olosuhteisiin. PU O LU ST U SV O IM AT. Koska valitun suunnitelman mukaisesti monitoimikorvetteja hankitaan ainoastaan neljä kappaletta ja samalla niiden varaan on tulevaisuudessa tarkoitus muodostaa Suomen koko meripuolustuksen runko, on alusten suorituskykyvaatimusten lista varsin kattava. Käytännössä alusten tulee kyetä johtamaan merioperaatioita, suorittamaan pintatorjuntaa, laskemaan miinoitteita sekä torjumaan sukellusveneitä. Tehtävä merellä Laivue 2020 -alukset osallistuvat alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen, mikä edellyttää niiltä kykyä havaita, paikantaa, tunnistaa ja seurata pintaja ilmamaaleja sekä havaita, paikantaa ja seurata vedenalaisia maaleja. Taistelulaivat 30 000–65 000 Risteilijät 10 000–25 000 Hävittäjät 4 000–10 000 Fregatit 2 500–6 000 Korvetit 600–3 000 Partioalukset alle 1 000 Kansainvälinen sotalaivaluokitus (uppouma tonnia): n Ohjusvene rauma. Alusten tulee lisäksi kyetä omassa toiminnassaan hyödyntämään saariston ja Merivoimien rannikkojoukkojen KUVASSA KOLME SUOMALAISTA OHJUSVENESUKUPOLVEA. 40 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA logistiikkalaitos perusti samannimisen materiaaliprojektin vuonna 2015. Alustyyppiä harkittaessa käytiin läpi useita eri vaihtoehtoja. Lisäksi vaaditaan kykyä muodostaa ja jakaa tilannekuvaa. Ratkaisu ei kuitenkaan olisi toteuttamiskelpoinen, koska kustannukset olisivat käytettävissä olevaan rahamäärään nähden moninkertaiset sekä hankinnan että ylläpidon osalta. Yksinkertainen syy alusten määrään oli taloudelliset raamit, jotka eivät mahdollista suuremman alusmäärän rakentamista. Edelleen vaaditaan varoittamisja vaikuttamiskykyä sukellusveneisiin sekä pintaja ilma-aluksiin. Lisäksi niiltä edellytetään alusosastojen ja ilma-alusten johtamiskykyä sekä kykyä pitkäkestoiseen operointiin avomeriolosuhteissa kaikkina vuodenaikoina. Näin päädyttiin monitoimialukseen, johon yhdistettäisiin kaikki vaaditut ominaisuudet
Lisäksi niiden tulee kyetä tiedusteluja maalinosoitustehtäviin sekä tuhoamaan vastustajan taistelualuksia. Järjestelmiensä ja toimintansa puolesta niiden tulee olla kansainvälisesti yhteensopivia. Uudessa alusmallistossa keinuntaa kovassa merenkäynnissä vähennetään evävakaajilla, jotka ovat jäissä ajettaessa käännettävissä rungon sisään. Runkorakenteidensa mitoituksen puolesta alukset tullaan luokittamaan rajoittamattomille merialueille, joten ne voivat tarvittaessa toimia myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä maailman merillä. Luokituslaitokseksi on valittu Lloyd’s Register. Vedenalaisten räjähdysten šokkivaikutusten paremmaksi hallitsemiseksi alusten runkorakenteessa on päädytty jäissä kulkevista laivoista poikkeavaan ratkaisuun, jossa rungon perinteisen poikittaiskaarituksen sijasta käytetään sotalaivoissa tyypillistä kestävämpää pitkittäiskaaritusta. Juuri perän muotoilulla on ratkaiseva vaikutus aluksen kykyyn peruuttaa jäissä, mikä on kriittisen tärkeää aluksen kääntymisen kannalta ja sen vuoksi, ettei korvetti jäisi kiinni jäihin. Niiltä edellytetään myös liikkumiskykyä kauppameriliikenteen tahdissa kaikissa meriolosuhteissa sekä riittäviä valvontaja torjuntaetäisyyksiä, jotta myös suojattavien kohteiden toiminta voidaan turvata. Perän muotoilussa on otettu huomioon jäissä liikkuminen ilman jäänmurtajaapua. Mataluutensa takia Itämeri on aallokkonsa osalta monesti melko ilkeä. 41 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 tuottamaa suojaa. Suurimpana haasteena laivan rungon osalta on ollut yhdistää merikelpoisuus, alhainen kulkuvastus ja suuri huippunopeus, matala kulkusyväys, miinoituskyky, šokin (asevaikutuksen) kestävyys sekä kyky liikkua itsenäisesti jääolosuhteissa. Myös aluksen kykyyn kääntyä jäissä ja murtautua ulos jäärännistä perän muotoilu vaikuttaa keulan muotoilua enemmän. Keula on optimoitu enemmän avovesikuin jääoloja ajatellen, koska se on sotalaivan käyttöprofiilin kannalta mielekkäämpää. Nykyisestä aluskalustosta ainoastaan Hämeenmaa-luokan miinalaivat kykenevät kulkemaan kunnolla jäissä ja ovat toimintakelpoisia kovassakin merenkäynnissä. Kaikki alkaa rungosta Laivatekninen tutkimus ajoittui vuosille 2008–2016. Merkittävä aallonkorkeus saattaa olla kuusikin metriä, mikä asettaa vaatimuksia laivan koolle ja vakavuudelle. Alusten tulee kyetä toimimaan pitkäkestoisesti sekä rannikkoettä avomerialueilla kaikissa merija jääolosuhteissa ympäri vuoden. Useamman eri asejärjestelmän liittäminen samaan alukseen, miinoituksessa vaadittava riittävä – tässä tapauksessa 100 tonnin – kantavuus ja merikelpoisuus kaikissa sääolosuhteissa sekä vaatimukset itsenäisestä kulkePintatorjuntaohjukset ja miinat ovat Merivoimien pääasejärjestelmät nyt ja tulevaisuudessa. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Pitkään jatkuneen tutkimusja kehitystyön seurauksena on syntynyt rungonmuoto, joka on hyvä kompromissi eri ominaisuuksien kesken
Uuden alustyypin yksi tärkeimmistä vaatimuksista on kyky liikkua toimintaalueellaan (Suomenlahti, Pohjoinen Itämeri ja Saaristomeri) kaikissa sääolosuhteissa ympäri vuoden. Pituudeltaan alukset tulevat olemaan noin 105-metrisiä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ne kykenevät liikkumaan paksussakin kiintojäässä, pystyvät peruuttamaan ja kääntymään siinä sekä pystyvät ilman jäänmurtajan apua murtautumaan ulos jäärännistä. Suomen merialueille ovat tyypillisiä etelän ja lounaan suuntaiset tuulet. Saaristo määrittää päämitat Alusten perussuunnittelu on käynnissä ja yksityiskohtainen suunnittelu alkamassa. Mikäli hydrodynaamiset, vakavuusja hyötykuormaominaisuudet olisi haluttu optimoida, niistä olisi täytynyt tehdä tätä pitempiä, mutta Suomen saariston erityisvaatimukset eivät antaneet siihen mahdollisuutta. Seuraavat asiat ovat – vielä lopullisesti tarkentumatta – tiedossa. Syväyksen maksimimitaksi on määritelty viisi metriä, missä on huomioitu se seikka, että elinkaarensa aikana niiden syväys tullee kasvamaan. Johtoajatuksena on ollut, ettei uusien alusten takia tarvitse ruopata koko Itämerta vaan omien olosuhteiden tarjoaman suojan hyödyntämiseksi uusien alusten pitää pystyä tehokkaasti hyödyntämään Suomen rannikon väylästöä. Päämittojen määrittämisessä Suomen rannikkoväylät ja Merivoimien käyttämät omat sotilasväylät vaikuttavat suoraan alusten kokoon – pituuden ohella ennen kaikkea juuri syväykseen. Alukset on suunniteltu liikkumaan itsenäisesti jääolosuhteissa. 42 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA misesta jääolosuhteissa ja normaaleja kauppalaivoja selvästi suuremmasta huippunopeudesta edellyttävät alukselta nykyisiä alusluokkiamme suurempaa aluskokoa. Se on suhteellisen matala ja vaikeakulkuinen sekä taktisessa mielessä ahdas. Toimintamahdollisuuksien ja kustannusten kannalta on myös tärkeää, että uudet korvetit pystyvät käyttämään nykyisin käytössä olevaa rannikkoinfrastruktuuria ilman, että esimerkiksi satamia tai laitureita joudutaan kasvattamaan. Kokemuksesta tiedämme, että vuosien varrella varustusta yleensä parannetaan, jolloin tavaran määrä laivassa lisääntyy, mikä kasvattaa suoraan sen massaa ja siis kulkusyvyyttä. Vaativa toimintaympäristö Pohjoinen Itämeri on toiminta-alueena erityislaatuinen. Niiden on siis pystyttävä tukeutumaan nykyisin käytössä oleviin laiturirakenteisiin. Leveyttä aluksilla tulee olemaan noin 14,5 metriä ja uppoumaa noin 3 300 tonnia. Saaristo ja meren jäätyminen tuovat omat erityispiirteensä. Niiden seurauksena leutoinakin jäätalvina rannikoillemme kasaantuu usein ahto…perän muotoilulla on ratkaiseva vaikutus aluksen kykyyn peruuttaa jäissä.. Valmistuttuaan alusten syväys tulee siis aluksi alittamaan tämän mitan reilusti
Potkureissa pähkäiltävää Laivateknisissä selvityksissä käytiin läpi lähes kaikki mahdolliset tekniset ratkaisut sekä rungon että propulsiojärjestelmän osalta. Tästä johtuen niiden maksiminopeudeksi on määritetty yli 26 solmua (noin 48 km/h), mikä on selvästi enemmän kuin normaaleilla kauppalaivoilla. Normaalissa siirtotai partiointiajossa sähkön tuotantoon voidaan käyttää kahta muuta dieselgeneraattoria, ja kun halutaan ajaa suurilla nopeuksilla, herätetään kaasuturbiini avuksi. Propulsiotehoa tuotetaan sekä kahden sähkömoottorin että yhden kaasuturbiinin voimin. Tämän takia jääallaskokeissa on kiinnitetty erityistä huomiota myös vallien puhkaisukykyyn. Koneiston molemmat osat – kaasuturbiini ja dieselmoottorit – käyttävät samanlaista polttoaiKÄYTÖSTÄ POISTETTUJEN HELSINKI-LUOKAN ohjusveneiden rungoilla tehtiin laaja koeohjelma, jonka tuloksia voidaan korvettihankkeen ohella hyödyntää tulevaisuuden sotalaivasuunnittelussa. Mukana selvityksissä oli jopa DAS-alustyyppi (Double Acting Ship), josta on saatu hyviä kokemuksia bulkkija tankkilaivoissa arktisilla merialueilla. Tällöin sähkömoottoreita voidaan käyttää generaattoreina tuottamaan sähköä laivan tarpeisiin. Laivojen mallinnukset ovat toimineet simulaatioissa hyvin saaristoväylillä. Tuotekehitykseen valjastettiin paras potkuritietämys maailmalta. Kahden erilaisen voimanlähteen yhteiskäyttö ei ole mikään uusi keksintö. Uusissa korveteissa propulsioteho tulee maksimissaan olemaan noin 30 MW, joka tutummin ilmaistuna on 40 800 hevosvoimaa. Kaksinkertainen koneisto Korvetteihin tulee tavallaan kaksinkertainen kuljetuskoneisto. Laivan sähköntuotantoon on varattu neljä dieselgeneraattoria, joista kaksi varustetaan kaksinkertaisella värinänvaimennuksella ja melusuojauksella. KAVITAATIOKOKEILLA pyritään potkuriäänien minimoimiseen, mikä on edellytys aluksen hiljaiselle liikkumiselle sukellusveneitä paikannettaessa ja torjuttaessa. Kokoonsa nähden uudet korvetit ovat liikkeissään ketteriä ja ne täyttävät tältäkin osin Nato-yhteensopivuusvaatimukset. 43 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 jäävalleja. Vesisuihkupropulsio puolestaan sopii nopeisiin aluksiin mutta ei jäissä ajoon, joten valinta osui perinteiseen akselivetoon kahdella akselilinjalla.. Samalla uusien alusten on kyettävä turvaamaan kauppamerenkulkua tarvittaessa saattamalla kauppa-aluksia. netta, joten laivoissa ei tarvita kuin yhtä polttoainelaatua. Sinänsä erittäin mielenkiintoinen mahdollisuus tyssäsi propulsiojärjestelmään. Tarkoituksena on, että ajettaessa SuTomoodissa laiva kulkee äänettömästi ja värinättömästi. Merivoimien aluksista sitä käytettiin jo Turunmaa-luokan tykkiveneissä – jotka muuten kansainvälisessä alusluokituksessa luokiteltiin korveteiksi. Normaalissa partiotai siirtoajossa optimaalinen nopeus on 15–18 solmua, kun taas SuTo-moodissa (sukellusvenetorjunta) alukset liikkuvat hiljaa ja äänettömästi. Sotalaivoille ei ole kauppalaivojen tapaista jääluokitusta, mutta Laivue 2020:n korvettien jäissäkulkukyky vastaa kauppa-alusten luokkaa 1A. Ruoripotkurijärjestelmä taas ei sovi nopeisiin aluksiin ja on aina äänekäs, eli vaatimus mahdollisuudesta äänettömään liikkumiseen ei olisi täyttynyt. Niissä dieselmoottorit pyörittivät kahta säätösiipipotkuria ja kaasuturbiini puolestaan pyöritti näiden välissä olevaa omaa kiinteälapaista tunnelipotkuriaan. DAS-laivassa keula optimoidaan avovesiajoa varten ja perä jääajoa varten, eli avovedessä laiva liikkuu keula edellä ja jäissä perä edellä, jolloin eräiden laivojen kohdalla on saavutettu jopa kaksinkertainen nopeus keula edellä jäissä ajamiseen verrattuna. Kaasuturbiini ja sähkömoottorit on kytketty yhteisen vaihdelaatikon kautta kahdelle potkuriakselille. DAS-laiva vaatii käytännössä ruoripotkurijärjestelmän (Azipod tai vastaava), jolloin takaperin liikkuva laiva toimii ikään kuin ”etuvetoisena”, mikä mahdollistaa aluksen kyljille voimakkaan huuhtelun jäälohkareiden poistamiseksi kylkien ja kiintojään välistä
Aseistukseen tulee kuulumaan myös ilmatorjuntaohjuksia sekä mahdollisesti torSUOMESSA on käytännössä maailman ainoat aseistuksella varustetut jäissä kulkevat sotalaivat. Tutkimuksen ja suunnittelun sekä niihin liittyneiden allaskokeiden ohella on tehty myös täysmittakaavakokeita monitoimialus Louhella, jonka toisessa Azipod-ruoripotkurilaitteessa on testattu uudenlaista potkuria. Näistä lopullinen valinta tehdään kolmen jäljelle jääneen kesken, joita ovat ruotsalainen Saab, Lockheed Martin Canada sekä saksalainen Atlas Elektronik. Sähkömoottorikäyttö olisi mahdollistanut kiinteälapaisten potkureiden käyttämisen, sillä sähkömoottoreiden pyörimissuunnan kääntäminen on helppoa ja nopeaa. Uusilla pintatorjuntaohjuksilla voidaan torjua myös pistemäisiä maamaaleja. Erityisen paljon työtä on tehty potkureiden kavitaation vähentämiseksi. Näin ristiriitaisten ominaisuuksien yhdistämiseksi yhteen ja samaan potkuriin tuotekehitykseen valjastettiin paras potkuritietämys maailmalta. MERISOTA 44 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Alusten käyttöprofiilista johtuen potkureille asetetaan useita, varsin ristiriitaisiakin vaatimuksia. Kavitaatiota syntyy potkurin lapojen kärjissä ja navan alueella, kun paine paikallisesti laskee alle veden höyrystymispaineen ja syntyy höyrykuplia, jotka sitten äkillisesti romahtavat sykkimällä ja synnyttävät laajakaistaisen ääniherätteen. Haaste potkurisuunnittelussa on ollut poikkeuksellisen suuri, kun otetaan huomioon, että jääajoon tarkoitettujen potkureiden ja nopeaan ja tarvittaessa äänettömään ajoon optimoitujen potkureiden lapaprofiilit ovat täysin toisistaan poikkeavat. Lopputuloksena syntyi potkuri, jossa jääkuormien takia materiaalina on perinteisen pronssin sijasta ruostumaton teräs. Maailmalta löytyy erilaisia jäissä kulkevia huoltoja muita aluksia, muttei esimerkiksi kuvassa olevan miinalaiva Uusimaan kaltaisia jäissä kulkevia todellisia sotalaivoja. Potkurin pitäisi olla hydrodynaamisesti tehokas, sen pitäisi olla hiljainen kuin sukellusveneen potkuri mutta samalla kestää jäissä ajamisen rasitukset. Tärkeimmät asejärjestelmät tulevat olemaan pintatorjuntaohjukset ja merimiinat, jotka muodostavat jo nyt meripuolustuksemme rungon. Jäävaatimukset kuitenkin muuttivat kaiken. Tästä summasta puolet kuluu alusteknisiin hankintoihin ja rakentamiseen toisen puolen kuluessa asejärjestelmiin. Tämä ei kehitetyllä potkurityypillä jääolosuhteissa yksinkertaisesti toimi, joten potkureiden pyörimissuunnan pitäminen samana ja työntövoiman kääntäminen lapakulmia kääntämällä jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Aseistus Neljän aluksen hinnaksi on määritelty 1,2 miljardia euroa eli laskennallisesti 300 miljoonaa euroa alusta kohti. Järjestelmä tulee olemaan myös kansainvälisesti yhteensopiva, mikä mahdollista osallistumisen erilaisiin kansainvälisiin operaatioihin. Aluksiin tullaan integroimaan nykyaikaiset valvontaja asejärjestelmät, joissa järjestelmä yhdistää alusten asejärjestelmät yhteen käyttöliittymään ja osaksi valtakunnallista puolustusjärjestelmää. Ympärivuotinen kyky liikkua kaikissa sääja jääolosuhteissa on Suomen merivoimille ensiarvoisen tärkeä.. Lopputuloksena syntyi kuitenkin potkuri, joka on kestävä ja hiljainen ja jonka hydrodynaaminen hyötysuhde jää vain hivenen parhaista avovesipotkureista. Koska aluksilta vaaditaan kykyä peruuttaa kiintojääkentässä, oli valittava säätösiipipotkurit. Potkurin pyörimissuunnan kääntäminen tarkoittaa lapojen johtoreunojen muuttumista jättöreunoiksi ja jättöreunojen johtoreunoiksi. Taistelujärjestelmä on päätetty hankkia kokonaishankintana siten, että alkuvaiheessa tiedustelut lähetettiin kahdelletoista eri toimittajalle
Sen toisessa Azipodruoripotkurilaitteessa on testattu uudenlaista potkuria. Pituudeltaan alukset tulevat olemaan noin 105-metrisiä.. Uusissa korveteissa sekä rungon että kansirakennelmien päämateriaalina on teräs. Hankkeen johtoryhmän mukaan uudet korvetit tulevat olemaan taistelunkestävyydeltään Merivoimien historian parhaat alukset. Samalla tullaan hyödyntämään myös jo hankittuja MASS-harhamaaliheittimiä. Jatkuva liike antaa hyvän suojan optisen kantaman ulkopuolella liikkuville aluksille. Kotimainen konsepti Julkisessa sanassa korvettihankintaa on arvosteltu sillä perusteella, että se perustuisi amerikkalaiseen Littoral Combat Ship -aluskonseptiin, joka kiistämättä n Monitoimialus Louhella on tehty täysmittakaavakokeita. Gensettien sijoittelulla pyritään varmistamaan se, ettei koko sähköntuotantoa menetetä silloinkaan, jos osa laivasta täyttyy vedellä tai vaurioituu osuman seurauksena. SuTo-moodissa ajettaessa alus on erittäin hiljainen ja lämpöjälkeä pienennetään jäähdyttämällä pakokaasuja sekoittamalla niihin ulkoilmaa pakokanavistoon sijoitettavassa diffuusorissa. Yhteisoperaatioiden onnistumisen varmistamiseksi alusten taistelujärjestelmät sovitetaan yhteen muiden puolustushaarojen uusien järjestelmien kanssa, esimerkiksi täydentämään ilmapuolustusta. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös vedenalaiseen äänimaailmaan, jossa potkurien kavitaatio aiheuttaa yleensä yli 80 prosenttia akustisesta ääniherätteestä. Laivue 2020 -projektin eri vaiheissa on tehty runsaasti kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jossa tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat olleet laivan haavoittuvuus ja omasuoja, vedenalaiset herätteet ja vedenyläpuolinen häive sekä Itämeren olosuhteiden asettamat poikkeukselliset lisävaatimukset sotalaivalle, kuten kyky kulkea itsenäisesti jäissä sekä matala kulkusyväys. Kyseessä ei ole varsinainen häivealus, mutta tutkassa näkyvyyttä heikennetään muotoilullisin keinoin. Käytöstä poistettujen Helsinki-luokan ohjusveneiden rungoilla tehtiin laaja koeohjelma, jossa tutkittiin vedenalaisten räjäytysten aiheuttamaa šokkivaikutusta aluksen rakenteisiin. Aluksiin tulee ballistinen suojaus, mutta paljon työtä suunnittelussa on tehty rakenteellisen suojauksen eteen. Laivue 2020 -aluksille on asetettu perinteistä kahdentamisvaatimusta kovemmat vaatimukset vaurion kestävyydelle. Perinteinen suunnittelu lähtee kahden osaston vuotovakavuudesta ja kriittisten järjestelmien kahdentamisesta tulipalojen ja vuotojen varalle. Vedenalainen torjuntakyky hoidetaan torpedoaseistuksella. Uusi alustyyppi pyritään rakentamaan myös mahdollisimman huonosti havaittavaksi. Taistelunkesto Saaristomme suojaa omien pinta-alusten toimintaa. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 45 pedoja sukellusveneiden torjuntaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tarkimmin suojeltavat järjestelmät on aluksissa sijoitettu niin, että ympäröivät rakenteet suojaavat niitä. Vihollisen valvontaja etsintäjärjestelmien käyttö vaikeutuu, ja aseiden kyky hakeutua liikkuviin maaleihin voi olla hankalaa. Hamina-luokan ohella myös uudet monitoimikorvetit tulevat saamaan syvyytettävät kaikumittaimet, jollaiset ovat käytössä Rauma-luokan aluksissa. Lisäksi kaikki tärkeimmät järjestelmät on kahdennettu, eli pääjärjestelmän mahdollisesti vikaantuessa käyttöön otetaan varajärjestelmä. Vaikka Helsinki-luokassa rungon materiaalina olikin alumiini, tutkimustuloksia voidaan hyödyntää toista runkomateriaalia käyttävän suuremman, uuden sota-alustyypin suunnittelussa. Aluksiin tulee luonnollisesti myös NBC-suojaus (Nuclear/Biological/Chemical-suojaus ydinsaastetta sekä biologisia ja kemiallisia aseita vastaan). Komposiittitai muita eksoottisempia materiaaleja saatetaan käyttää mastossa, jonka häiverakenteissa ovat tutkajärjestelmät. Laivue 2020 -luokan aluksissa on käytännössä pienen fregatin aseistus. Keulakannelle asennettavat 57 millimetrin Bofors-tykit saadaan Hamina-luokan aluksista, joihin peruskorjauksen yhteydessä asennetaan 40-milliset tykit. Uudet korvetit kykenevät palaamaan suojaan omin voimin, vaikka hyökkääjä olisi tehnyt onnistuneen iskun torpedoilla tai ohjuksilla, logistiikkalaitokselta vakuutetaan. Alusten osastointi on kuitenkin suunniteltu siten, että alus ei uppoa, vaikka usea osasto täyttyy vedellä
Mikäli asiakas haluaa omiin tarpeisiinsa räätälöidyn ratkaisun, hinta yleensä kipuaa pilviin. n Raumalta on valmistunut viimeisimpänä Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turva. Sotalaivoja rakennetaan lähes kaikkialla maailmassa, ja Laivue 2020 -hankkeenkin osalta käytiin kansainvälinen tarjonta läpi. Alukset eivät siis missään olosuhteissa tule poistumaan Suomesta huoltojen ja korjausten takia vaan kaikki – mukaan lukien ulkomaisilta toimittajilta hankittujen aseja sensorijärjestelmien – huoltoja korjaustoimenpiteet on pystyttävä tekemään täällä. Näin varsinkin, kun Suomessa on pitkät perinteet erilaisten alustyyppien, kuten jäänmurtajien ja sotalaivojen, rakentamisesta omiin tarpeisiin. Amerikkalaiset halusivat aluksilleen suuren – yli 40 solmun – huippunopeuden, jotta niiden siirtäminen merialueilta toisille eri puolilla maailmaa kävisi kohtuullisessa ajassa. Tehokkaiden tutkaja viestijärjestelmiensä ansiosta ne voivat tarjota johtokeskusalustan sellaisissakin n Mallikokeilla on pyritty optimoimaan rungon muodot niin avovesikuin jääolosuhteisiin. Helsingin Hietalahdessa toimiva venäläisomisteinen telakka ei tässä tapauksessa tullut kyseeseen. Tämä vaikutti suoraan aseistuksen ja suojausten määrään, mikä teki niistä haavoittuvia. Virka-apua ympäri vuoden Varsinaisen tehtäväkenttänsä ohella uudet korvetit pystyvät antamaan ympärivuotisesti virka-apua myös muille viranomaisille. Monesti periaate on, että sotalaivatelakat tarjoavat omia konseptejaan periaatteella ”tuollainen se on, ota tai jätä”. Lopullista päätöstä RMC:n valinnasta rakentajaksi ei kuitenkaan ole vielä tehty. Tämän takia rakennusmateriaaliksi valittiin alumiini, mutta aluksista tuli nopeusvaatimuksen takia niin painavia, että niiden hyötykuorma jäi lähes olemattomaksi. A KE R A RC TI C TE C H N O LO G Y. Logistiikkalaitoksen mukaan amerikkalaiskorvetin koko perusidea kuitenkin poikkeaa suomalaisesta konseptista täysin. Turussa toimiva saksalaisomistuksessa oleva Mayerin telakka olisi myös ollut mahdollinen vaihtoehto rakentajaksi, mutta telakan tilauskirjat ovat niin täynnä, että korvetit eivät olisi mahtuneet sen tilauskantaan. Aluksille on määritelty elinkaaren aikainen huoltovarmuus, mikä tarkoittaa sitä, että alukset tullaan huoltamaan ja korjaamaan kaikilta osiltaan Suomessa. Raumalta ovat valmistuneet aikanaan niin Raumakuin Hamina-luokan ohjusveneet sekä viimeisimpänä Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turva. Kun suomalaisiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin sopivaa laivatyyppiä ei ”laivakaupasta” löytynyt, oli luonnollista päättää suunnitella ja rakentaa se itse. Ne voivat osallistua esimerkiksi meripelastus-, etsintä-, ensihoitoja evakuointitehtäviin. Rakentajaksi on ehdolla Raumalla toimiva Rauma Marine Constructions, joka on perustettu siellä aikanaan toimineiden Hollmingin, Aker Finnyardsin ja STX Finlandin telakoiden jättämän infrastruktuurin varaan. Alukset tullaan huoltamaan ja korjaamaan kaikilta osiltaan Suomessa. Puolustusvoimien mukaan maailmalta ei löydy Laivue 2020 -hankkeelle referenssialusta. 46 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA on epäonnistunut, koska sen taistelunkestävyys on todettu huonoksi. Telakka on kuitenkin ainoa suomalaisessa omistuksessa oleva laivatelakka, joten se sopii kuvioon mainiosti, vaikka kotimainen omistus ei ole itsetarkoitus
Aluksissa ei tule olemaan varsinaista öljyntorjuntavalmiutta, mutta sadan tonnin kuormakantavuus mahdollistaa esimerkiksi öljypuomien ja muun torjuntakaluston kuljettamisen mahdolliselle onnettomuusalueelle. Näin niille voidaan esimerkiksi suurissa pelastustai muissa operaatioissa järjestää tankkausmahdollisuus merelle. Kun suomalainen korvettikonsepti on aikanaan valmis, siitä saattaa kenties kehittyä myös vientituote. Kustannusten vakaus on alusta alkaen ollut suunnittelun lähtökohta, eli kulukurissa rakentamisen aikana on vakaa aikomus myös pysyä. Uudet korvetit pystyvät käyttämään nykyisin käytössä olevaa rannikkoinfrastruktuuria n Rauma-luokan ohjusveneet ovat poistumassa. Nato-yhteensopivuuden takia alukset varustetaan RAS-valmiudella (Replenishment At Sea), eli niitä voidaan tarvittaessa tankata ja ammussekä muita varastoja voidaan täydentää merellä – siis ilman, että niiden on sen takia tultava satamaan. Uusi neljän suuren korvetin laivue on tarkoitus rakentaa vuosien 2019–2024 aikana, ja operatiivisessa valmiudessa sen tulisi olla vuonna 2027. Aluksille suunniteltu vuotuinen käyttötuntimäärä on 2 000 tuntia kullekin. Muun muassa nykyisten ohjusveneiden huollontarve on ollut tuleviin korvetteihin verrattuna melko suuri. Eräissä Itämeren ympärysvaltioissa on jo herännyt mielenkiintoa sitä kohtaan. Käyttöiäksi sille on laskettu yhden peruskorjauksen ja päivityksen myötä vähintään 30 vuotta. Hintalappu Neljä korvettia tulee siis korvaamaan kolme miinalaivaa ja neljä ohjusvenettä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yksi tai useampi alus tulee olemaan merellä vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi alusten takaosassa olevalle helikopterikannelle kykenevät laskeutumaan kaikki Suomessa käytössä olevat helikopterityypit. Estonian turman pelastusoperaatiossa suureksi ongelmaksi koettiin se, että koptereiden oli käytävä Turussa tankkaamassa. Alusluokan käyttö päättyy 2020-luvun puolivälin tietämillä.. Miehistön määrä aluksissa tulee vaihtelemaan tilanteen mukaan välillä 76–130. Neljän aluksen hankintahinnaksi on siis määritelty 1,2 miljardia euroa. 47 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 pelastustehtävissä, joissa johtovastuu on muulla viranomaisella kuin Puolustusvoimilla. Käyttökulut tulevat logistiikkalaitoksen laskelmien mukaan pysymään nykyisellä tasollaan pienemmän alusmäärän ja kehittyneemmän tekniikan ansiosta. Elinkaarikustannukselle ei ole määritelty hintalappua
Suolaisemmille vesillekin päästiin pian. Vuoksen jääpeitteen murtamiseksi määrättiin töihin maaliskuun alussa merikapteeni Frithjof Salvén. 48 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA Itsenäisen Suomen Merivoimien synty Myös Merivoimamme – laivastojoukot ja rannikkopuolustus – saivat alkunsa sisällissodan riehuessa Suomessa sata vuotta sitten. Karjalan rintaman päällikkö jääkärieverstiluutnantti Aarne Sihvo määräsi Vuoksen uoman pidettäväksi avonaisena hyökkäysten estämiseksi. Merivoimien alku oli kovin vaatimaton ja vieläpä makeilla vesillä. Sielläkin kaikki alkoi suojeluskunnista – merikunnasta.. Merivoimat olivat saaneet alkunsa makeilla vesillä. Ylipäällikkö Mannerheim ylensi Salvénin luutnantiksi laivaston reserviin ja nimitti hänet Saimaan, Vuoksen ja Laatokan laivastojen päälliköksi sekä kaikkien näiden satamien komendantiksi
Jääkärirykmentistä: ”Seuraavana aamuna marssin jälleen komppaniani mukana asemalle, matka Karjalaan alkoi. huhtikuuta määräyksen, että venäläiset kauppalaivat sekä Venäjän kruunun hiilivarastot on takavarikoitava ja vartioitava. noin klo 11 saavuttiin Antrean asemalle. Turussa olevat konepajat joutuivat kiireesti suorittamaan laivojen korjauksia. J.A. Ammattimiehiä oli vaikea saada, sillä ne olivat joko punaisten riveissä tai vankeina. Salvén esikuntineen ryhtyi etsimään käyttökelpoisia kelpaavia aluksia. Laivojen korjaukseen keräsin niin paljon työvoimaa kuin oli saatavissa. TEKSTI: JUKKA I MATTILA KUVAT: SOTAMUSEO 100 vuotta sitten. Laivat suorittivat säännöllistä ulkovartiointia Laatokalla. Laivat olivat toimitettava käyntikuntoon mahdollisen tarpeen varalta, sillä ainoa perääntymistie olisi ollut laivoilla meritse. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 49 H uhtikuussa Salvén sai tehtäväkseen järjestää Laatokan meripuolustus. huhtikuuta merikapteenin koulutuksen saanut jääkäriluutnantti Evert Ekman. Laatokan laivueeseen kuuluivat kanuunaveneet Tampere, Viipuri ja Rautu, miinanlaskijat Sortavala ja Yrjö sekä muutamia moottoriveneitä. Laivastojoukkojen yhtenä suurena tehtävänä oli järjestää Viipurin operaatiota tukevat miehistökuljetukset Antreasta Pölläkkälään proomuilla ja lotjilla. Noin klo 18 saavuttiin Pölläkkälään, jossa sain majoittua erääseen seurantaloon. Kaikkiaan tein lähemmäs 40 laivan korjaussuunnitelmat, ja suurin osa saatiinkin korjattua vielä vapaussodan aikana.” . Turkuun perustettiin samoihin aikoihin oma osasto, jonka päälliköksi tuli merikapteeni W. Marjanen ehti toimia S.F.K:n merenkulkuosastossa: ”Turkuun saavuttuani sain määräyksen ilmoittautua majuri Ehrensvärdille esikunnassa, joka sijaitsi kauppakoulussa. Junamatka sujui hyvin vaikka hitaasti, niin että 20. Toukokuussa perustettiin Saimaan laivasto, ja Laatokan laivastojoukot muodostettiin Laatokan laivueeksi. Turussa myös Saariston vapaajoukko – Skärgårdens Frikår – oli ottanut käyttöönsä aluksia. p:nä huhtik. Streng. Heti välittömästi komppaniamme sijoitettiin lotjaan, jota Juno-niminen alus lähti hinaamaan alas pitkin Vuoksen virtaa. Laivueen päälliköksi määrättiin 14. Tällaista laivakyytiä muisteli sodan jälkeen Juho Viemerö 1. Miehistö koostui aluksi alusten omasta siviilihenkilöstöstä sekä Sortavalassa olleista suojeluskuntalaisista. Kyllä uni maistuikin pitkän junaja lotjamatkan jälkeen.” Suojeluskunnista sekin alkoi Helsingin valtauksen jälkeen Merenkulkuhallitus antoi 18. Tehtävään valtuutettiin merikapteeni Johan Gottfrid Lindholm sekä luutnantti Georg Roos tarvittavien apulaisten kanssa. Maanalaisena suojeluskuntasoluna aloittaneen Helsingin Merikunnan vahvuus oli toukokuussa 500 miestä. Toimekseni sain haltuunottaa kaikki Turussa sotasaaliiksi saadut sotaja kauppalaivat, sekä venäläisten yksityisiltä pakkoluovuttamat kauppaja hinaajalaivat. Merikunnan päällikkönä toimi merikapteeni Arthur Lindfors ja hänen adjutantteinaan merikapteenit Leopold Laurent ja Gustaf Apelgren. Käskyä täydennettiin 3.5., jolloin Merenkulkuhallitus käski muodostamaan komennuskunnan merikapteeni Arthur Lindforsin johdolla takavarikoidun omaisuuden vartiointiin
Merivoimat olivat syntyneet. Merikunnan tunnukseksi valmistettiin hihanauha, jossa oli ankkurin kuva. Heti kun pääkaupunki Helsinki oli vapautettu, aloitettiin Suomenlahden puhdistaminen miinoista yhteistyössä saksalaisten kanssa. Pääsiäisaamuna 31.3. Tarmo joutui Suursaaren itäpuolella laukaustenvaihtoon venäläisten Jermakin kanssa. Näistä vähintään 400 piti olla valmiina astumaan palvelukseen jo 15. 50 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA Merikunta Alussa Merikunta oli varustettu omilla vaatteillaan, joista maksettiin korvausta kaksi markkaa päivässä. Suomenlinnan ulkopuolella. Tarmo vietiin saksalaisten miehittämään Tallinnaan, josta Svinhufvud jatkoi edelleen Ruotsin kautta Vaasaan. Kaappaus merellä Vapaussodan laivastovoimiin kuuluivat myös jäänmurtajat Wäinämöinen ja Tarmo. Viipurin alueen varuskunnan alaisuuteen organisoitiin rannikkovalvontaan ja saariston vartiointiin laivastoyksikkö. Svinhufvud ja senaattori Hjalmar Castrén kuljetettua ulos maasta. Janhonen oli ruumiinsa ympärille käärittynä tuonut mukaansa, suoristui tuulessa hulmuamaan. Hihanauhat numeroitiin. Lindénin johtama valkoisten suojeluskuntalaisten iskuryhmä. Yhteistyötä oli pohjustettu Merenkulkuhallituksessa jo huhtikuun aikana. Tarmo oli Helsingissä jäänyt punaisten käsiin, mutta sen ottaisi heiltä haltuunsa merikapteeni Ilmari Jokisen ja arkkitehti H. Tarmo varustettiin kahdella 75 mm:n tykillä. Yksikön päällikkönä toimi konsuli Leon Perander. Tuon punaisen rievun viruessa kannella käskettiin kaikkien ottaa pois päähineensä, ja leijonalippu, jonka O. Tarkoitus oli saada senaatin puheenjohtaja P.E. Hän muisteli myöhemmin seuraavaa: ”Kun asiat olivat selvät, kutsuttiin uusi miehistö peräkannelle: punainen bolševikkilippu oli vedettävä alas ja leijonalippu nostettava sen paikalle. Komppaniaja plutoonanpäälliköitä käskettiin erityiseen tarkkuuteen uusien päähinemerkkien ja hihanauhojen yhdenmukaisessa käytössä. Alustavan sopimuksen mukaan Suomen valtio asettaisi 500–700 miestä käytettäväksi tähän tehtävään. ...että se aina edeskinpäin liehuisi kunniakkaasti merten päällä.. Sisällissodan loppuvaiheessa punaiset lyötiin Viipurin seudulla, Karjalankannaksella ja Kymenlaaksossa. Alus osallistui Suursaaren miehittämiseen maaliskuussa. Aluksen kaappasivat joukko vapaaehtoisia merikapteeni Thure Segersvenin johdolla. Wäinämöinen, venäläiseltä nimeltään Volynets, kaapattiin puolestaan 29.3. toukokuuta. Kun kolminkertainen eläköönja hurraahuuto oli kajahtanut Suomelle, kehostin minä tovereitani palvelemaan tätä lippua aina uskollisesti ja lausuin toivovani, että se aina edeskinpäin liehuisi kunniakkaasti merten päällä.” Sekä Tarmo että Wäinämöinen avustivat saksalaisen osasto Brandensteinin kuljettamisessa Loviisan seudulle
Hae nopeasti omasi ennen kuin hyvä tavara viedään käsistä!. asti. Lue lisää vapaussodasta, kapinasta ja vallankumouksesta Suomen Sotilaan 1918 erikoislehdestä, jonka saat vain irtonumerokappaleena lähimmästä Lehtipisteestäsi! Myynnissä 14.5. 51 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Kiinnostuitko
TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 52 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Suomen Sotilaan koulutustarkastuksessa:
Suomen Sotilas onnittelee itsenäisyytensä uudelleen saanutta ja sitä sisukkaasti puolustavaa veljeskansaa ja sen asevoimia. 53 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Suomen Sotilaan koko päättyneen Suomen satavuotisjuhlavuoden kestänyt laaja koulutustarkastus ulottui myös naapurimaahamme Viroon. KUVAT: VIRON PUOLUSTUSVOIMAT JA SUOMEN SOTILAS -LEHTI Kevadtorm 2017 -harjoituksessa oli noin 9 000 sotilasta, joista hieman yli 2 000 oli ulkomaalaisia ja hieman yli 2 000 virolaisia reserviläisiä.. TEKSTI: TIMO SÄYRINEN, KOMENTAJAKAPTEENI EVP . Tuolle ajalle osui Kevadtorm (Kevätmyrsky) 2017 -harjoitus, joka on Viron puolustusvoimien pääsotaharjoitus. Keväällä kävimme tutustumassa juuri ensimmäisen itsenäistymisensä satavuotisjuhlaa viettäneeseen Viroon ja sen puolustusvoimiin ja kodinturvajoukkoihin. Tutustuimme myös Patrian sittemmin ostaman virolaisen miehittämättömän tela-alustaisen robotin valmistajaan ja tuotteisiin sekä Viron Nato-liittolaisten rooliin Viron puolustuksessa.
Eri vuosina harjoitukseen on osallistunut keskimäärin 3 000–4 000 sotilasta. n Ei kasva parta pahoille, ei turpajouhet joutaville... Prikaatien alaisina joukkoina toimivat virolaiset ammattisotilaista, varusmiehistä, kodinturvajoukoista ja reserviläisistä muodostetut joukkoyksiköt sekä ulkomaiset yksiköt. Viimekeväisessä Kevadtorm 2017 -harjoituksessa oli noin 9 000 sotilasta, joista hieman yli 2 000 oli ulkomaalaisia ja hieman yli 2 000 virolaisia reserviläisiä. ”Light unit battle” 21.5. ja 2. Sovellettu vaihe, jossa 18.–20.5. Valmiuden kohottaminen ja harjoitusorganisaation luominen 10.–17.5. Sovelletussa vaiheessa harjoitusjoukoista muodostetaan kaksi toisiaan vastaan operoivaa prikaatia, joiden johtoportaina toimivat Viron maavoimien 1. Viimeksi mainitut muodostavat kumKevadtorm 2017 aikajaksottelu 8.–9.5. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 54 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 K evadtorm on Viron puolustusvoimien vuotuinen pääsotaharjoitus, joka on pidetty vuodesta 2003 lähtien. Yksiköiden uudelleenryhmittyminen 22.–24.5. Harjoitus on sotaja johtamisharjoitus, jonka tarkoitus on harjoittaa Viron puolustusvoimien ja kodinturvayksiköiden sodan ajan tehtäviä, ja sitä johtaa Viron puolustusvoimien apulaiskomentaja. Harjoitusjoukkojen ja -alueiden palauttaminen perusvalmiuden mukaiseen tilaan Vuodesta 2008 lähtien Kevadtormissa on ollut mukana myös ulkomaisia – pääosin tietenkin Nato-liittolaisten – joukkoja. Suojeluskuntalainen on panostanut kasvojen naamiointiin henkilökohtaisin valinnoin. Harjoituksen puitteet kasvoivat vuosien varrella, ja nykyään niissä harjoitellaan koko Viron puolustamista maan yleisesikunnan johdolla. Vuodesta 2008 lähtien Kevadtormissa on ollut mukana myös ulkomaisia – pääosin tietenkin Nato-liittolaisten – joukkoja. Aselajien yhteistoiminnan harjoittelu 18.–24.5. Vuonna 2015 Kevadtormiin liittyi suuri liikekannallepanoharjoitus ja osallistujien määrä oli tuolloin noin 13 000. jalkaväkiprikaati. Suomen Sotilaan tarkastuksessa osoittautui, että Viron kodinturvajoukkojen miehet ja naiset eivät pelkästään näytä taistelijoilta vaan myös ovat sitä.. ”Heavy unit battle” 25.–26.5. Alkuvuosina harjoituksia pidettiin noin pataljoonan kokoisina, ja varusmiespalvelustaan käyvien sotilaiden näkökulmasta harjoitus oli – ja on yhä – loppusota
Reserviin siirtyminen tapahtuu yhtä aikaa Kevadtormin jälkeen. Robottisotaa Aukea on mitoiltaan vajaat sata metriä sivusuunnassa ja 30–40 metriä syvyyssuunnassa. Yksitoista kuukautta palvelevat astuvat palvelukseen heinäkuussa ja kahdeksan kuukautta palvelevat lokakuussa. Äkkiä vasemmalta kantautuu tuskin kuulokynnyksen ylittävä sähkömoottorin ääni, ja näkyviin ilmestyy pieni lennokki. Sitä reunustaa kolmelta suunnalta metsä. Näytöksessä käytetty ajoneuvo on virolaisen Milrem-yrityksen kehittämä THeMIS.. Pesäkettä miehittää kolme rynnäkkökiväärimiestä. Valmiuden ylläpidon takaavat liittolaiset ja omat kodinturvajoukot. Operaatioalueina ovat Keski-Viron Tapan kaupungin lähellä sijaitseva keskinen harjoitusalue sekä Itä-Viron Johvin varuskuntakaupunkia ympäröivä alue. Oikeassa laidassa on punaisen osapuolen pesäke: luonnon muovaamat matalat montut on katettu 2–3 metriä kanttiinsa mittaisella hirsikehikolla, joka on naamioitu verkoilla. Oikealla metsänreuna painuu aukean pintaa alemmaksi. Vasemmalla laidalla metsäinen pieni mäki nousee parisen metriä aukon pintaa korkeammalle. Suomalaisen varusmiespalveluksen aikajaksotteluun tottuneelle pistää silmään virolainen järjestelmä: Virossa on vain yksi saapumiserä vuodessa ja palvelusaika on kahdeksan tai yksitoista kuukautta. 55 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 paankin prikaatiin taisteluja rynnäkköpanssarivaunuilla varustetut mekanisoidut yksiköt. Se jää leijumaan kymmenkunta n Milremin kehittämä THeMIS (Tracked Hybrid Modular Infantry System)
56 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A metriä puunlatvojen yläpuolelle. Pauke alkaa. Sähkömoottori pitää hieman lennokkia kovempaa ääntä, ja pesäkettä miehittävät sotilaat havahtuvat. Ajoneuvoon asennettu 12,7 millin konekivääri ampuu pari lyhyttä sarjaa. Jalkaväkiryhmä etenee pesäkkeen luokse, ja siniset sotilaat alkavat tutkia pesäkkeen varustusta. Se on reilun parin metrin mittainen. Punaiset sotilaat eivät vaikuta havainneen sinänsä melko äänekästä ja helposti alasammuttavaa minilennokkia taistelun melskeessä. Jalkaväkiryhmän perässä ajaa metsästä esiin toinen miehittämätön tela-ajoneuvo, konekiväärivaunua vastaava mutta aseistamaton. Se ajaa pesäkkeen vierelle. Oikealle asemaan mennyt varmistusmies hälyttää: ”Vastahyökkäys tulossa!” Parin sekunnin päästä raskas ajoneuvokonekivääri laulaa jonnekin oikealle, varmistusmiehen ohitse. Konekivääriajoneuvo on tällä välin hyristellyt aukean poikki pesäkkeen luokse. Kookoo ampuu pitkän sarjan. Ajoneuvo ajaa eteenpäin ja tulee kunnolla näkyviin. Kosketus on menetetty. Vaunu palaa tämän jälkeen tulosuuntaansa. Oikealle lähtee yksi sotilas varmistamaan. Yksi punainen sotilas näyttää vaipuneen liikkumattomana maahan. Sotilaat heittävät muutaman pesäkkeessä olleen varustelaatikon vaunun kyytiin. Ajoneuvoon asennettu 12,7 millin konekivääri ampuu pari lyhyttä sarjaa.. Punainen pesäke jää kahdesta suunnasta tulevaan ristituleen, ja liike pesäkkeessä lakkaa. Punaiset sotilaat vastaavat tuleen. Muutaman hetken päästä vasemmalla olevan pienen mäen takaa pompahtelee osittain näkyviin kumisilla teloilla kulkeva ajoneuvo. Ajoneuvossa ei nimittäin ole ollenkaan miehistöä. Konekivääriin on kiinnitetty televisiokamera, jonka avulla aseella tähdätään. Samalla aukean vastakkaisesta laidasta syöksyy esiin jalkaväkiryhmä. Hyökkäys ei ilmeisesti ole kovinkaan ponnekas; yhtään vastapuolen sotilasta ei näy, konekivääri ampuu joitakin sarjoja ja hiljenee sitten
Ajoneuvon ja operaattorin välinen maksimietäisyys on melko lyhyt, vain kuusisataa metriä. Itse ajoneuvon ohjaaminen tapahtuu Playstation-ohjaimen tapaisella laitteella. Se koskee niin jalkaväkimiestä kuin maastokelpoisintakin telavempainta. Vika tuntui sivusta seuranneen silmin olevan maastoajotaidoissa eikä miehittämättömässä telamönkijässä. THeMISin ohjausyksikkö on kannettavan tietokoneen kokoinen laite, joka voidaan ripustaa operaattorin kaulaan. THeMISin perusversio on tarkoitettu materiaalin kuljetukseen ja haavoittuneiden evakuointiin. Seuraavana päivänä näemme, kun aseistamaton kuljetustelarobotti ajetaan sille liian vaikeaan maastonkohtaan pienen puron uomaan. Suomen Sotilaalle vekotin oli jo vanha tuttu, näimme sen ensi kerran Lontoon DSEissä syksyllä 2015.. 57 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Näytöksessä käytetty ajoneuvo on virolaisen Milrem-yrityksen kehittämä THeMIS (Tracked Hybrid Modular Infantry System). Lisäksi ainakin SaudiArabia ja Yhdistyneet Arabiemiraatit ovat ilmaisseet kiinnostuksensa ajoneuvoon. Ajoneuvoon voidaan moduuliperiaatteella asentaa erilaista aseistusta. Ajoneuvo on esitelty vuonna 2015, ja Yhdysvaltojen maavoimat on testaamassa sitä. Yhtiön esitteessä oli piirroskuvat miinanraivaus-, panssaritorjunta-, räjähteiden purku-, sammutus-, tiedusteluja tulitukiversioista. Aseistetut versiot vaativat toisen operaattorin sekä ohjauslaitteen aseen tähtäämistä ja laukaisua varten. Maastoajon ensimmäinen juttu kun on reitin valinta… n Ensimmäinen asia maastossa liikkumisessa on reitin valinta. Ajoneuvo juuttuu ja rikkoutuu, mutta partiollemme tulee toimintaa seuratessa aikamoisen selvä kuva, että vika ei tällä kertaa ole niinkään telarobotissa vaan sen ohjaajassa. Milremin lavetti saatiin lievästi vioittumaan ja lopulta liikuntakyvyttömäksi ajamalla se järjettömään paikkaan
Kaikkiaan Ranskan maavoimissa palvelee rauhan aikana enää noin 110 000 sotilasta. On aivan eri asia, jos pienet vihreät miehet tappavat tai riisuvat aseista kymmenen virolaista tai romanialaista kuin jos yksikin amerikkalaissotilas joutuu voimankäytön kohteeksi. Tarinointimme laajenee harjoituksen ulkopuolellekin. Hunot mainitsee, että Viroon ryhmitetyllä ranskalaisella yksiköllä on kahdeksan kuukauden ulkomaankomennus: ensin neljä kuukautta Virossa, sitten neljä kuukautta Liettuassa. Jotain muuta kuin monen saama stereotyyppinen kuva ranskalaisista.. Keskustelemme Ranskan armeijan everstiluutnantti Lionel Hunot’n kanssa. Yhdysvallat tuntuu yhä kantavan kovin suuren vastuun läntisen Euroopan puolustuksesta. Everstiluutnantti Hunot kiistää näkemyksemme: Ranskassa palvelussopimus voidaan tehNato-liittolaiset ovat nykyään läsnä Virossa pysyvästi. n Juralta, aivan Sveitsin rajalta kotoisin oleva everstiluutnantti Lionel Hunot on kansainvälinen, avoin, kielitaitoinen nykyaikainen ammattisotilas. Kielinä ovat englanti ja ranska. Joukkojen määrät ovat pieniä, mutta ne nostavat kynnystä koskea Naton jäsenmaihin. Asevelvollisuudesta on maassa luovuttu. Harmi kyllä emme pääse ajelulle. Hän kertoo, että Ranskasta harjoitukseen osallistuu neljä Leclerc-taistelupanssarivaunua ja kolmetoista kuljetuspanssarivaunua, joihin pääsemme myös tutustumaan. Venäjän toiminta on pakottanut Naton suurempia maita – erityisesti Yhdysvaltoja – lisäämään läsnäoloaan itäisissä jäsenmaissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ranskalaiset harjoittelevat yhteisoperointia virolaisten kanssa. Ranskalla ei ole ongelmia rekrytoida riittävästi sotilaita. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 58 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Myöhemmin saman vuoden kuluessa saamme kuulla Patrian ostaneen Milremin. Liittolaiset Nato-liittolaiset ovat nykyään läsnä Virossa pysyvästi. Se ymmärretään Moskovassa hyvin. Epäilemme kuitenkin Ranskan kykyä luoda riittävä reservi kriisiaikaa varten. Jo pelkkä Leclercin ääni on nimittäin elämys… Joukko muodostaa toiselle harjoituksessa taistelevalle prikaatille alistetun mekanisoidun taisteluosaston. Toinen ranskalaisyksikkö tulee tilalle, kun tämä siirtyy Liettuaan
Näitä on Viron ranskalaisvahvistuksilla vain neljä. Seuraukset jälkimmäisestä olisivat perinteisesti Ranskan kanssa hyvää pataa olleelle Venäjälle liian kalliit.. 59 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 n Leclerc. Pienen taisteluvoiman taisteluarvokin jää pieneksi, mutta se nostaa kynnystä loukata Viron koskemattomuutta paljon kokoaan korkeammalle. On nimittäin eri asia siepata virolainen poliisi kuin tuhota ydinasevaltion taistelupanssarivaunu
Näimme näytöksessä toki paljon muutakin kuin ranskalaisia ja robotteja. Ihastelemme vaaleanruskealla naamiomaalilla maalattuja panssarivaunuja. Apache-taisteluhelikopteri laskeutuu tutustuttavaksemme, ja ani harvoin saa mahdollisuuden nähdä samalla platalla kerralla kaikki länsimaiden raskaat modernit taistelupanssarivaunut, meille suomalaisillekin tutusta saksalaisesta Leopardista amerikkalaisen Abramsin ja brittien Challengerin kautta aina tuohon niin jylhää moottorin ääntä tarjoavaan ranskattareen, Leclerciin, asti. Havahdumme kesken matkaa vastaantulevaan – siis itää kohti ajavaan – poliisiautoon, jolla on hälytysvilkut päällä. Vihdoinkin maastoon! Torstaiaamuna ajamme Narvasta takaisin kohti länttä, noin 80 kilometrin päässä sijaitsevaan Kiviolin kaupunkiin, johon olemme pari päivää aikaisemmin sopineet tapaamisen sen päivän virolaisisäntiemme kanssa. Näytteillä olevan taistelukaluston miehistötkin rupeavat melkein vaivihkaa laittamaan kalustoaan kuljetuskuntoon. Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Ketään ei uhata mutta koskea ei kannata. Leclerciä voit ihailla edellisellä sivulla ja suomalaisillekin tuttua Leopardia seuraavalla aukealla. Ranskallahan on ydinaseensakin. Tehokkaan näköisellä naisluutnantilla on everstiluutnantti Hunot’lle asiaa. Perässä tulee raskas neliakselinen säiliöauto, pakollinen kumppani tuonkaltaiselle taistelukalustolle. Vaikuttaa siltä, että osa yleisöstä ryhtyy hiljalleen lähtemään pois esittelytilaisuudesta. Mekin nousemme autoon ja aloitamme matkan kohti Venäjän rajalla sijaitsevaa Narvan kaupunkia ja majoitustamme. Kiitämme Hunot’ta ja vapautamme hänet tehtäviinsä. Me näimme ne viime keväänä Virossa kaikki yhdellä silmäyksellä. Ylhäällä amerikkalaisten Abrams, keskellä sivua pystykuvassa ranskalainen jalkaväkiammattisotilas FAMAS-bullpupkivääreineen ja alakuvassa brittien paksu kissa Challenger 2. Kukaan ei sano asiaa ääneen, mutta tottahan se on. Onneksi digikamerasta ei lopu muistitila. Harvinaista herkkua, jota ei mieluusti haastaisi taisteluun.. Joku tietysti lohkaisee autossa, että onhan nuita hiekanväriseksi maalattuja liittolaisvaunuja nähty näillä nurkilla ennenkin. Tapaamme kansalliskaartin tai kodinturvajoukkojen eli Kaitseliitin KaitÄLÄ KOSKE MINUUN! Viro panostaa tosissaan puolustukseensa sen minkä pieni maa pystyy, ja lopun hoitavat liittolaiset. Aktiivipalveluksensa päättäneet sotilaat muodostavat reservin, joka on Ranskan tarpeisiin nähden riittävä, everstiluutnantti vakuuttaa. Viesti ulos päin on selvä. ”Mon Colonel”, kuuluu viereltä. Poliisia seuraa Kevadtormiin liittyvä harjoitusyksikkö, kymmenkunta rekkatrailereitten päälle lastattua amerikkalaista M2 Bradley -jalkaväen rynnäkkövaunua. 60 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A dä viideksi vuodeksi tai sitä pitemmälle ajalle. Hänen mukaansa keskimääräinen sopimuskausi on kolmetoista vuotta
Aikataulu on pettänyt. Kirottu juttu, mutta sellaista tapahtuu joskus sotaharjoituksissa, joskus jopa oikeassa sodassa. Maasto on alueella hyvin tasaista. Odotamme tietenkin näkevämme punaisen ja sinisen osapuolen välisiä taisteluja. Pellot ja metsäsaarekkeet vaihtelevat alueella ehkä suhteessa 50/50. Maasto vaikuttaa Virolle poikkeuksellisen kovapohjaiselta ja kuivalta, joskaan missään vaiheessa päivää emme poistu syvemmälle maastoon toteamaan asianlaitaa. 61 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 sekodu-aikakauslehden päätoimittajan Karri Kaasin ja hänen apulaisensa Asso Puidetin Kiviolin rautatieasemalla. Vesistöjä alueella on pari isoa puroa. Pioneerit Hiekkatie, jota pitkin ajamme, halkoo metsä-peltosaarekkeista aluetta. Karri toteaa kuitenkin heti alkuun, että soveltavan vaiheen alkaminen on myöhästynyt. Karrin ajaman auton nostattaman pölypilven takaa sukeltaa näkyviin silta, jonka ympärillä työskentelee maastopukuisia virolaissotilaita. Pölyä ja kuoppia riittää. Pärjäämme näillä teillä etuvetoisella autolla riittävän hyvin. n Yhdessä vahvemmat. Alla, ranskalainen Panhard-tiedusteluauto suojaa ranskalaisen taisteluosaston marssia.. Sotilaat ovat pioneereja suluttamistehtävässä: tulosuuntaamme tähystää Valmiuden ylläpidon takaavat liittolaiset ja omat kodinturvajoukot. Kyllä vain haluamme. Yllä, kuperjanovilainen puolituumaisineen. Hän etsii paikalla olevan joukon johtajan ja ryhtyy järjestämään haastattelua. Torstaina alkaa harjoituksen sovellettu vaihe, ja aikomuksemme on kiertää kansalliskaartin muodostaman taisteluosaston vastuualueella ja havainnoida osastoon kuuluvien yksiköiden toimintaa. Puron penkat ovat kolmisen metriä korkeat ja kohtuullisen jyrkät. Silta ylittää noin viisi metriä leveän puron. Karri kysyy meiltä, haluaisimmeko haastatella jotakuta sotilasta. Operaatioalue sijaitsee Kiviolin lounaispuolella. Ajamme sillan yli ja jalkaudumme. Tiestö on pääosiltaan vähintään tyydyttävää soratietä. Sovimme iltapäiväksi kansalliskaartin taisteluosaston komentajan haastattelun ja lähdemme liikkeelle kierroksellemme kahden henkilöauton kolonnana, Karrin kulkupeli kärjessä. Mainitsemme ohimennen vastaan ajaneesta amerikkalaisyksiköstä, ja Karri kertoo, että sen yksikön olisi pitänyt olla punaisten hyökkäyksen lähtöalueella idempänä jo useita tunteja aikaisemmin. Seuraavina tunteina tummanpunainen rynnäkkö-Toyotamme muuttuu hiekanruskeaksi. Siellä täällä sijaitsee maatilarakennuksia, mutta siviiliväestöä ei näy missään
Ase säilytetään kotona, eikä sitä pidä Virossa kukaan minään ongelmana. Gennadi puhuu varsin hyvää suomea. n Yhdessä taas. Ryhdymme hieman kärsimättöminä lähestymään virolaisia omaaloitteisesti. Viron tiestöllä ja maastoissa moni painava länsipanssari kaipaakin ylimenokalustoa.. Suomessa toimi suojeluskunnat vuosina 1917-1944. Pari sotilasta näyttää valmistelevan sillan meidän puoleisen tieosuuden miinoittamista. Kuitenkin haastattelun aletn Suojeluskuntalaiset ovat siviilissä tavallisia virolaisia isiä, äitejä, siskoja ja veljiä. Sillan perustukset ovat betoniset ja sillan kansi lepää kahden perustuksiin valetun raskaan teräspalkin varassa. Pölkyn pätkistä tehdyt harjoitusmiinat ovat toistaiseksi tien vieressä ojan penkalla. Sytytyslankoja peitellään sillan perustusten reunoille. Kevadtormiin osallistui myös muita kuin Nato-maita. Hänellä on mitä puolustaa. Haastattelun järjestäminen näyttää vievää aikaa. Gennadi työskentelee suomalaisessa yrityksessä ja on kolmen pienen lapsen isä. Penkkojen korkeus, jyrkkyys ja pehmeys estäisivät ylityksen teloilla kulkeviltakin. Asiallinen vastaus se oli ottaen huomioon, että yksittäisten sotilaiden tehtävä ei ole tiedottaminen. Papereiden ulkonäkö antaa ymmärtää, että sulutteen selostetta siinä valmistellaan. Kaitseliit Arvioimme, että sillan kadottua räjähdyksessä puroa ei tältä kohtaa ylitetä minkäänlaisella ajoneuvokalustolla. Hän vaikuttaa aluksi hieman yllättyneeltä, sillä eihän mediahaastatteluista oltu hänelle puhuttu etukäteen mitään. Tiehen on oranssilla spraymaalilla merkitty yhdeksän ympyrää miinasijojen paikoiksi. Valmiutta se sen sijaan nostaa paljon. Penkan jyrkkyys ja virolaissotilaiden hektinen kiire rohkaisevat meitä olemaan tunkeutumatta lähemmäksi. Puron syvyys jää meiltä toteamatta, mutta oletamme jalkaväkisotilaiden tulevan kyllä purosta yli, tosin ei kuivana. Suomalaisen pioneeriosaston Leguan-silta-ajoneuvo edisti saksalaispanssarien liikettä aina kevyestä kalustosta oikealla sivulla näkyviin kuusikymmentonnisiin Leopardeihin asti. Lopulta pioneeriryhmän johtaja osoittaa haastateltavaksemme sotamies Gennadin. Eräälle sotilaalle englanniksi esitettyyn kysymykseemme tehdä haastattelu saamme parin sekunnin empimisen jälkeen selkeän vastauksen: ”I’d rather not give any interviews.” Nyökkäämme ja vetäydymme hieman kauemmaksi. Kaksi sotilasta tutkii papereita sillan viereisellä ruohikolla. Sen tilalle ei ole tullut mitään korvaavaa järjestelyä. Sillan perustusten luona on kolme sotilasta, jotka valmistelevat sillan räjäytystä. Tyypillistä neuvostoajan kolhoositiekalustoa. Kaikissa muissa pohjoismaissa toimii Viron tavoin puolustuslaitokseen kuuluva vapaaehtoinen kodinturvajoukko. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 62 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 rynnäkkökiväärillä aseistettu vartiomies. Emme näe, ovatko itse tuhoamispanokset paikallaan
63 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 tua hän avautuu ja kertoo olevansa hyvin tyytyväinen harjoitukseen ja ylpeä omasta tehtävästään. Gennadi on pioneeriryhmän autonkuljettaja. Suomessa käydään keskustelua siitä, että saako tavallinen reserviläinen omistaa edes puoliautomaattikivääriä, jos hänellä on hallussaan siihen yli kymmenen patruunan lipas…. Gennadi on hyvin tyytyväinen harjoituksessa vallinneeseen säähän sekä muonitukseen, jota hän uskaltaa kehuu kotiruokaakin paremmaksi! Virossa ei ole ongelma, että tavallisella reserviläisellä on kotonaan rynnäkkökivääri. Harjoitusammuntojakin hänen yksikkönsä on pitänyt noin kerran kuussa. Tämä harjoitus on hänelle ensimmäinen näinkin iso, mutta palvelusaikanaan kansalliskaartissa hän on osallistunut pienempiin oman yksikkönsä harjoituksiin muutamia kertoja kuukaudessa, mitä voidaan pitää jo hyvin aktiivisena ja maanpuolustushenkisenä toimintana. Hän on palvellut Kaitseliitissa kolmisen vuotta
Kiitämme lopuksi Gennadia ja ryhdymme jatkamaan matkaa. Otamme tien laitaan seis. Ajaessamme pois paikalta näemme vielä vilaukselta Gennadin tien varressa. Eteen tulee risteys. Tältä kohtaa emme saa haastatteluja, mutta Karri kertoo, mistä on kysymys: idemmäksi ryhmitetyt Scoutja Kalevpataljoonat ovat saaneet taistelukosketuksen hyökkäävään viholliseen, ja ne ovat viivytystehtävänsä mukaisesti irtautumassa kohti länttä. Edessä puusto on hieman harvempaa ja aluskasvillisuuden vähyyskin mahdollistaa pitemmän näkyvyyden. Arvioimme näkyvyyden metsässä olevan korkeintaan parikymmentä metriä.. Neliakseliset kuormurit vyöryvät tulosuuntaamme. Karri nousee autosta ja viittelöi meille, että odottaisimme. Kuluu joitakin minuutteja, ja nousemme ulos autosta ”huoltotauolle”. Kuorma-autosta on kuitenkin kyse. Hänen ajoneuvonsa on naamioitu pusikkoon sen verran hyvin, että emme kykene tunnistamaan sen merkkiä. Lähitorjuntaa varten ajoneuvojen kuljetustelineissä on muutama kevyt sinko. Harjoituksen sovellettu vaihe näyttää pyörähtäneen käyntiin. Pst-joukkue on aseistettu kahdella raskaalla singolla. Risteyksen tuolla puolen maasto näyttää hieman avoimemmalta. Gennadi näkee tämän hyvänä ja joukkojen perustamista nopeuttavana järjestelynä. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 64 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Olemme erityisen kiinnostuneita hänen näkemyksestään henkilökohtaisen aseen ja muiden varusteiden säilyttämiseen kotona. Hänellä on kolme lasta. Hän menee keskustelemaan maastoauton miehistön kanssa. Hän vilkuttaa hymyillen tyytyväisen näköisenä, ja vilkutamme takaisin. Puusto ja risukko on aika ajoin varsin tiheää. Risteyksen luokse on parkkeerattu maastoauto. Se tarkoittaa, että kodinturvajoukkojen taisteluosasto ottaa rintamavastuun ja sen osallistuminen taisteluun alkanee muutaman tunnin sisään. Säilytys ei ole aiheuttanut hänelle eikä muillekaan mitään ongelmia. Takaa-ajoon Ajamme virolaisten perässä hiekkatietä pitkin metsäisellä alueella. Tie jatkuu loivasti vasempaan, ja risteävä tie tulee oikealta. Se kääntyy risteyksestä vasempaan. Lavojen päällä olevat pressut estävät meitä näkemästä, mitä ajoneuvojen lastina on. Hetken päästä oikealta kuuluu raskaan autonmoottorin ääntä ja näkyviin ajaa kuorma-autokolonna. Siviiliammatiltaan hän on laaduntarkkailija suomalaisessa Raumasterissa
Pellon tuolla puolella on metsän reuna, ehkä korkeintaan reilun puolen kilometrin päässä. Me – toimittajatiimi ja virolaiset isäntämme – toteamme jääneemme entisen pst-tukikohdan ainoaksi miehitykseksi. Tuliaseman puolella kumpareen rinne on hyvin matala, sitä voisi luonnehtia korkeintaan korotetuksi ojanpenkaksi. Raskaiden sinkojen miehistöt harjoittelevat tulitoimintaa. Sinkojen lavettisäätimiä veivataan ja putket lukitaan. Ajoneuvoon nouse! On aika jatkaa matkaa. Ei kulu montaakaan minuuttia, kun panssarintorjuntajoukkue on irtautunut risteyksen kautta lännen suuntaan. Naamiointimenetelmä estää meitä tunnistamasta ajoneuvojen merkkiä yhtään kauempaa, mutta aivan läheltä tarkasteltuna ajovalojen sijoitus, syylarin muoto ja kojelauta paljastavat ne vanhoiksi kunnon Willys Jeepeiksi tai tarkemmin sanottuna niiden kopioiksi. Äkkiä komento-osan käskynjako näyttää päättyneen. Kovaan ääneen huudettuja komentoja ei kuulu, mutta sinkojen miehistöt ryhtyvät laittamaan aseitaan ajokuntoon. Pst-joukkueen tulialue on kumpareen itäpuolella, joukkue on ryhmitetty kumpareen takaeli länsirinteeseen. Lähitorjuntaa varten ajoneuvojen kuljetustelineissä on muutama kevyt sinko. Joukkueen komentoja suojausosa näyttää pitävän jonkinlaista käskynantotilaisuutta sinkoryhmien sivulla. 65 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Käännämme autojemme nokat 180 astetta ja ajamme virolaisen kuormaautokolonnan perään. Sotilaat hiissaavat aseensa Jeeppien takapuolelle ja kytkevät ne vetokoukkuihin. Virolainen panssarintorjuntajoukkue on ryhmitetty matalalle ja hyvin loivalle kumpareelle. Myöhemmin huomaamme kumpareen olevan muinaiskalmisto. Risteyksen ympärillä on muutama rakennus, joskaan mistään asutuskeskuksesta ei voida puhua. Naamiointimateriaali ei ole ripustettu ajoneuvojen päälle ja ympärille, vaan se on kiinnitetty niihin siten, että autojen ulkomuodot on rikottu ja niillä voi ajaa naamioitunakin. Joukkueen asemat on varmistettu vartiomiehillä kahteen suuntaan. Tulialueella on risteyksestä itään johtava tie sekä avointa peltoa. Pst-joukkue on aseistettu kahdella raskaalla singolla. Joukkueeseen kuuluu parikymmentä sotilasta. Kumpareella kasvaa harvahkoa metsää. Noin sata metriä kumpareen pohjoispäästä on risteys, josta lähtee tie neljään suuntaan. Niiden vieressä on kymmenkunta metriä korkea antenni.. Saamme Karrilta, joka on keskustellut joukkueen johtajan kanssa, hieman epämääräisen haastatteluluvan: ”Senkun haastattelette, kunhan löydätte täältä jonkun sotilaan, jolla ei ole kiire tämänhetkisessä tehtävässään.” Kiireisiltähän nuo näyttävät. Joukkueen ajoneuvoina on neljä viisi pientä avomaastoautoa. Tulialueen puolella rinne on hieman korkeampi, kuitenkin korkeintaan muutama metri. Emme kuitenkaan ryhdy arvuuttelemaan tai kyselemään kulkupelien valmistusvuotta. Tykistö Pellon keskellä kulkevalta hiekkatieltä erkanee vasemmalle tieura, jonka päässä metsän laidassa näkyy pari naamioverkoilla peitettyä ajoneuvoa. Ne on naamioitu kuusenhavuilla ja naamioverkoilla. PST Seuraava pysähdyspaikka
Patteri ei varsinaisesti kuulu kodinturvajoukkojen taisteluosastoon, mutta se on ryhmitetty taisteluosaston vastuualueelle. Lisää naisten maanpuolustustyöstä Virossa tulevissa numeroissamme.. Komentokeskusajoneuvon takaovi on auki, ja kuvaajamme lähestyy sitä innokkaasti. Komentojoukkueen teltat ovat metsän suojissa, suomalaisen silmälle n Komentopaikan CIMIC:lle, eli yhteiskuntasuhteista vastaavalle Bärbel Salumäelle kodinturvajoukot ja maanpuolustus ovat olleet lähellä sydäntä pikkutytöstä asti. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 66 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Jätämme automme tien laitaan ja kävelemme jäljellä olevat noin sataviisikymmentä metriä. Saamme haastateltavaksemme virolaisen yliluutnantin. Patteri on aseistettu kahdeksalla neljänkymmenen kilometrin kantamaan kykenevällä FH-70-kenttähaupitsilla. Yliluutnantti pattereineen ei kuulu kansalliskaartiin vaan Viron vakituiseen armeijaan. Karri vaihtaa muutaman sanan vartiomiehen kanssa, ja jatkamme kohti ajoneuvoja. Hän saa virolaisilta varsin nopeasti kiellon olla kuvaamatta mitään. Se on ymmärrettävää. Kyseessä ovat raskaan kuorma-auton lavetille tehty komentotai viestikeskus sekä pari maastoautoa. Odotamme alustavasti sovittua mahdollisuutta haastatella taisteluosaston komentajaa. Kysymme kokemuksia yhteistyöstä kansalliskaartin kanssa. Meille on osoitettu odotuspaikaksi komentojoukkueen (protection and support unit) majoitusalue. Käy ilmi, että hän on kenttätykistöpatterin päällikkö. Saamme selkeän vastauksen, että mitään ongelmia ei ole ilmennyt ja hänen yksikkönsä tukee kansalliskaartin yksiköitä, kuten tehtävä edellyttää. Kiitämme vähäpuheista rouva yliluutnanttia mustien aurinkolasiensa takana. Viron puolustusvoimat ei halua nähdä kuvia johtamisja viestijärjestelmistään julkisissa aikakauslehdissä. Komentopaikan toimitilat ovat tiheän metsäisen matalan kurun sisällä siten, että emme näe, onko komentopaikka sijoitettu telttoihin vai ajoneuvoihin. Hermokeskus Saavumme lopuksi kansalliskaartin taisteluosaston komentopaikan maastoon. Bärbel on siviiliammatiltaan kodinturvajoukkojen tyttöjen Kodutütred-nuorisojärjestön ohjaaja
Niin, Viron uudesta itsenäistymisestä on kulunut jo jonkin aikaa. Ennen komentopaikalta lähtöämme vaihdamme ajatuksia Karrin ja Asson kanssa. Majoitusalueella on muutamia yksittäisiä sotilaita. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 67 ehkä hieman erikoisella tavalla ryhmitettynä, sillä varsin pienelle alueelle on pystytetty kymmenen puolijoukkueteltan kokoluokkaa olevaa telttaa siten, että telttojen narut melkein koskettavat toisiansa, ilmasuojaan ja varsin hyvin naamioituina toki mutta varsin tiheään ryhmitykseen. n Virolainen ammattisotilas, kenttätykkitulipatterin päällikkö. Kysymme arviota, kuinka kauan tilaisuus kestää. Kaiken kaikkiaan olemme saaneet kodinturvajoukkojen toiminnasta ja henkilöstön osaamisesta joitain pieniä hajahavaintoja lukuun ottamatta varsin osaavan ja vakuuttavan kuvan. Jatkoyhteydenotoista sovitaan alustavasti, ja lähdemme ajamaan kohti Tallinnan lauttarantaa ja Suomea. Asevelvollisuus koskee vain miehiä. Olemme kiinnostuneet tietämään hänen ammatinvalintansa perusteita. Pirteä nuori nainen on siviiliammatiltaan kodinturvajoukkojen tyttöjen Kodutütred-nuorisojärjestön ohjaaja. Mikäli varusmiespalveluksesta on kulunut pitkä aika tai varusmiespalvelusta ei ole vielä käyty, lienee jonkinlainen perustai kertauskoulutus paikallaan. Kyllä, sellainen koulutus kestää kolme neljä kuukautta siten, että koulutus pidetään viikonloppuisin. Muutaman kymmenen metrin päässä pusikossa hyrisee aggregaatti. Olemme kiinnostuneita kodinturvajoukkoihin juuri värväytyneiden sotilaiden peruskoulutuksesta. Keskustelemme hetken aikaa esikunnan pr-henkilön Bärbel Salumäen kanssa. Kello käy, ja meille on välttämätöntä ehtiä muutaman tunnin päästä Tallinnasta Helsinkiin lähtevään lauttaan. Sotilasuskottavuutta heikentävät jossain määrin aukean laitaan sijoitetut kolme kirkkaan sinivalkoista bajamaja-tyyppistä kenttäkäymälää, jotka nekään eivät taida kuulua operatiiviseen kalustoon vaan kielivät käytännön harjoitusjärjestelyistä. Pääosa lienee ympäröivässä maastossa suorittamassa tehtäviään. Naisilla on mahdollisuus vapaaehtoiseen palvelukseen.. Liekö harjoitusmaaston säästelyä. Karri palaa komentopaikalta. Sitä on mahdotonta antaa, joten teemme päätöksen peruuttaa haastattelu. Naiset palvelevat Viron puolustusvoimissa tasa-arvoisesti vastaavissa tehtävissä kuin miehetkin, aivan kuten meillä Suomessakin. Peruste on tietenkin se, että Bärbel kuului jäsenenä järjestöön itsekin lapsesta saakka. Viron kenttätykistö on suhteellisen pieni, mutta verrattain modernisti varustettu. Tähän pitää päästä tutustumaan jatkossa paremmin. Muutama kuorma-auto on pysäköity telttojen välittömään läheisyyteen puiden alle pienen aukean vierelle. Prikaatin komentaja on pitämässä käskynjakoa taisteluosastolle, ja taisteluosaston komentaja ja kaikki esikunnan upseerit ovat tilaisuudessa mukana. Olemme kiinnostuneita tutustumaan koulutukseen joskus tulevaisuudessa
KUVAT: VIRON PUOLUSTUSVOIMAT. TEKSTI: TIMO SÄYRINEN, KOMENTAJAKAPTEENI EVP . 68 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A VIRON PUOLUSTUS
V iron puolustusvoimien vakinaisen väen rauhan ajan vahvuus on vain noin 6 000 sotilasta, joista noin puolet on koulutuksessa olevia asevelvollisia – varusmiehiä. Virolaisia on vain 1,3 miljoonaa (vertaa Suomen noin 5,5 miljoonaan), ja heistä vain hieman reilu kaksi kolmannesta puhuu äidinkielenään Viroa. Kodinturvajoukkojen vahvuutta ei rauhan aikana lasketa mukaan puolustusvoimien vahvuuteen, vaikka se onkin osa Viron sotavoimaa. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on noin 60 000. 1. Mutta muitakin eroja on. Prikaatiin kuuluu esikunta, kolme jalkaväkipataljoonaa, kenttätykistöpatteristo, ilmatorjuntapatteristo, pioneeripataljoona, huoltopataljoona sekä erilliset tiedustelukomppania, panssarintorjuntakomppania ja esikuntaja viestikomppania. Siinä, missä omat paukut eivät riittäisi, luotetaan liittolaisiin, ja näin resurssit säästyvät siihen, mihin oikeasti kyetään. Yhtymä antaa myös pääosan Viron varusmieskoulutuksesta. JALKAVÄKIPRIKAATI on Viron maavoimien tärkein yhtymä. Vähiin menee Pieni on sotavoima, vaan pieni on kansakin. 69 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Jos Viron puolustusta pitäisi verrata Suomeen, nousee ensimmäisenä esiin suurin ero: Viro on Nato-maa ja Suomi ei. Viron maavoimien rauhan ajan kokoonpanoon kuuluu kaksi jalkaväkiprikaatia, logistiikkalaitos, pääesikunnan tukija viestipataljoona ja erikoisjoukot. Muita eroja ovat ainakin Viron tehokkaat vapaaehtoisuuteen nojaavat kodinturvajoukot – tai suojeluskunnat – kotona säilytettävine aseineen ja vaikkapa se, että Virolla ei ole käytännössä lainkaan omia ilmavoimia. Prikaatin yksi jalkaväkipataljoona, Scoutspataljon, on ainoastaan ammattisotilaita käsittävä. Ensin tulee tietysti mieleen Viron pinnanmuodostus ja sen pienempi pinta-ala ja väestö. Siihen kuuluu kansainvälisissä operaatioissa käytettäviä ja nopean valmiuden joukkoja
Pataljoona kouluttaa reservin viestiupseereita. 70 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A nopean valmiuden joukkoyksikkö, jota käytetään myös kansainvälisissä tehtävissä. Prikaatin esikunta sijaitsee Tapassa vajaat sata kilometriä Tallinnasta itään. JALKAVÄKIPRIKAATI on rauhan aikana sijoitettu Luunjaan ja Võruun Kaakkois-Viroon. Virossa ei kukaan kuvittele, että maa voisi puolustautua ilman Nato-liittolaisiaan laajamittaista hyökkäystä vastaan, mutta Viron pieni korkeassa valmiudessa oleva armeija ja sen kodinturvajoukot takaavat sen, että Krimin tie ei ole Viron tie… Maalla… 2. PÄÄESIKUNNAN ESIKUNTAJA VIESTIPATALJOONA vastaa Viron asevoimien viestiyhteyksistä, informaatioteknologiasta sekä elektronisesta sodankäynnistä. Prikaatin tehtävä on varusmiesja reserviläiskoulutus sekä sodan ajan joukkojen perustaminen. LOGISTIIKKALAITOS vastaa puolustusvoimien aseista, ampumatarvikkeista, varustuksesta ja kuljetuksista, asevelvollisten muonituksesta, puolustusvoimien työskentely-, harjoitusja majoitustiloista sekä lääkintäpalvelusta. Yhtymään kuuluu esikunta, jalkaväkipataljoona ja huoltopataljoona. Logistiikkalaitos kouluttaa asevelvollisia huollon sodan ajan joukkoihin. Prikaatin alajohtoportaat on rauhan aikana sijoitettu Tapaan, Paldiskiin ja Koillis-Viron Johviin. Se luo myös osan viesti-infravalmiudesta liittolaisten yhteistoimintaa ja tukea varten. Viro on käyttänyt oman puolustuksensa panokset siihen, mihin paukut riittävät, eli maavoimiin.
• Ilmavoimiin kuuluu lisäksi niin ikään valvontalennosto (Surveillance Wing) Suomentamamme termi ”lennosto” on maallikolle hieman harhaanjohtava. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 71 …merellä ja… Viro on käyttänyt oman puolustuksensa panokset siihen, mihin paukut riittävät, eli maavoimiin. Viron ilmavoimat on osallistunut Naton operaatioihin Irakissa ja Afganistanissa sekä Islannin ilmatilan puolustukseen tilannevalvoja-, tulenjohto-, Ilmaja merikomponentti keskittyy lähinnä liittolaistuen vastaanottokyvyn ylläpitoon.. VIRON MERIVOIMIEN TEHTÄVÄ on puolustaa Viron aluevesiä. Lennostolla ei ole käytössään lentävää kalustoa. Kriisiaikana merivoimat puolustaa satamia, meriyhteyksiä ja mereltä rannikolle johtavia väyliä. Lennostoon kuuluu myös hävittäjätorjunnan johtamiseen tarkoitettu komentokeskus, joka on sijoitettu Ämariin. …ilmassa Virolaisilla on maanpuolustusasioissakin jalat maassa eikä ilmassa ole paljon muutakaan. VIRON ILMAVOIMIEN TEHTÄVÄNÄ on ylläpitää ilmatilan valvontaja ilmapuolustuksen johtamiskykyä, ylläpitää Ämarin tukikohtaa isäntämaatoimintaan kuuluvana Nato-yhteensopivana lentotukikohtana ja ylläpitää ilmavoimien Nato-yhteensopivaa viestijärjestelmää. Viron ilmavoimiin kuuluu: • Ilmavoimien esikunta, • Ämarin lentotukikohta, Lentotukikohtaan kuuluu sen oman toiminnan edellyttämän teknisen, viesti-, ja lennonvarmennushenkilöstön lisäksi lentoyksikkö, jonka kalustona on kaksi tšekkiläisvalmisteista L-39-suihkuharjoitushävittäjää, kaksi neuvostoaikaista Antonov-2-kuljetuskonetta ja neljä kevyttä Robinson 44 -helikopteria. Merivoimiin kuuluu: • Operaatioesikunta, • Merivoimien koulutuskeskus, • Sukeltajaryhmä, jonka päätehtävä on raivaussukellus, • Kolme Sandown-luokan miinanetsijää (Admiral Cowan, Sakala ja Ugandi) sekä • Lindormen-luokan huoltoalus Wam bola. Liittolaismaiden ilmavoimat pitävät rotaationa yllä jatkuvaa päivystystä Virossa, ja ilmapuolustuksen lentävän komponentin teho voidaan moninkertaistaa tunneissa edellyttäen, että päätöksentekokoneisto toimii riittävän nopeasti. Ilmaja merikomponentti keskittyy lähinnä liittolaistuen vastaanottokyvyn ylläpitoon. Se valvoo Viron ja lähialueiden ilmatilaa amerikkalaisilla TPS-77-, ruotsalaisilla Giraffeja ranskalaisilla Thales-tutkilla, joita on hajaryhmitetty Viron alueelle
Ilmavoimat ei kouluta varusmiehiä. Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollinen siirtyy reserviin ja tavoite on, että hän ottaa osaa kertausharjoituksiin noin viiden vuoden välein. Varusmiespalvelus kestää kahdeksan tai yksitoista kuukautta. Tukijäsen voi olla henkilö, joka hyväksyy kansalliskaartin tehtävät ja tavoitteet ja omalla toiminnallaan edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. Kodinturvajoukot (Kaitseliit) Kaitseliit eli kodinturvajoukot tai kansalliskaarti on osa Viron puolustusvoimia, joskaan sen vahvuutta ei rauhan aikana lasketa Viron vakinaisten puolustusvoimien vahvuuteen. Erikoiskoulutuskauden kesto on kuusi tai kaksikymmentä viikkoa riippuen palvelusajan kestosta. Koulutus jakautuu kahdentoista viikon peruskoulutuskauteen, erikoiskoulutuskauteen ja seitsemäntoista viikon joukkokoulutuskauteen. Kunniajäseneksi voidaan nimittää kansalliskaartin kannalta erityisen ansioituneita Viron tai muun maan kansalaisia. Sen tehtävä on vapaaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen perustuen tehostaa Viron puolustuskykyä ja pitää osaltaan yllä valmiutta. Kodinturvajoukkoihin kuuluu lisäksi kolme erillisjärjestöä: naisten vapaaehtoinen puolustusjärjestö Naiskodukaitse sekä poikien ja tyttöjen nuorisojärjesNaisilla on mahdollisuus ottaa osaa varusmiespalvelukseen.. Aktiivijäseneksi voi liittyä jokainen 18 vuotta täyttänyt Viron kansalainen. ikävuoden alkuun saakka. Nuorisojäsen voi olla Viron 7–18-vuotias kansalainen, joka hyväksyy kansalliskaartin tavoitteet. Naisilla on mahdollisuus ottaa osaa varusmiespalvelukseen. Asevelvollisuus Asevelvollisia Virossa ovat kaikki ruumiillisesti ja henkisesti terveet miespuoliset kansalaiset. Vuonna 2013 Viron asevoimien henkilöstöstä oli naisia noin 11 %, kun otetaan huomioon sekä palkattu henkilökunta että varusmiehet. 72 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A lennonjohto-, lentotukikohtaja meteorologisella henkilöstöllä. Yhdentoista kuukauden palvelus koskee reservin upseerin ja aliupseerin, viestija informaatioteknologian sekä merivoimien laivapalvelutehtäviin koulutettavia. Järjestön jäsenet ovat aktiivi-, kunnia-, tukija nuorisojäseniä. Asevelvollisuus jatkuu 61
töt Noored Kotkad ja Kodutütred, joihin palaamme myöhemmin Suomen Sotilaassa. Kansalliskaartin komentajana ja esikuntapäällikkönä toimivat Viron hallituksen ja puolustusvoimien komentajan nimittämät puolustusvoimien kenraalin ja everstin arvoiset upseerit. Suomessa käydään keskustelua siitä, että saako tavallinen reserviläinen omistaa edes puoliautomaattikivääriä, jos hänellä on hallussaan siihen yli kymmenen patruunan lipas… Kaitseliitin jäsenille maksetaan matkakulut harjoituksiin sekä korvaukset mahdollisista palveluksessa sattuneista onnettomuuksista. Virossa ei ole ongelma, että tavallisella reserviläisellä on kotonaan rynnäkkökivääri. Keskuskomitea nimittää jäsenet Kaitseliitin muihin elimiin, keskushallintoon (Keskjuhatus), vanhimpien neuvostoon (Vanematekogu) ja tarkastuskomiteaan (Keskrevisjonikomisjon). Ratkaisu on siis perusteltu niin valmiuden ja yleisen turvallisuuden kuin varastologistiikan ja kustannusten hallinnankin näkökulmista. Kaitseliitin aktiivijäsenillä on heidän sodan ajan tehtäväänsä liittyvä henkilökohtainen varustus – aseet mukaan lukien – kotonaan.. Rakenne ja toimintaperiaatteet muistuttavat itse asiassa paljon Suomessa aikoinaan toimineita suojeluskuntia. Joukkojen korkein toimintaa organisoiva elin on keskuskomitea (Keskkogu), johon määrätään kustakin Kaitseliitin piiristä 2–5 edustajaa piirin jäsenmäärän suuruuden perusteella. Kulkuvälineinä ovat erilaiset maastoja kuorma-autot sekä pieni määrä kuljetuspanssarivaunuja. Valmiusjoukko Kaitseliitin aktiivijäsenillä on heidän sodan ajan tehtäväänsä liittyvä henkilökohtainen varustus – aseet mukaan lukien – kotonaan. Kodinturvassa itsessään on noin 16 000 aktiivijäsentä, erillisjärjestöt mukaan luettuna noin 25 000. Järjestely nähdään Virossa täysin luonnollisena, eivätkä tilastot osoita, että esimerkiksi kaartilaisten aseilla tehtäisiin rikoksia. Kansalliskaartissa ajatellaan, että varusteiden kotisäilytys helpottaa kokonaisuutena katsoen kaartin materiaalin varastointia. Joukot on aseistettu kiväärikaliiperisilla aseilla, panssarintorjunta-aseilla ja kranaatinheittimillä. Kansalliskaarti on organisoitu viiteentoista piiriin (malev), joiden vastuualueiden rajat yhtyvät pääosin Viron maakuntajakoon. Kunkin piirin edustajista yhden tulee olla joko piirin päällikkö tai varapäällikkö
Neljä vuotta on sykli, jonka sisällä kaikki kansalliskaartin viisitoista piiriä osallistuvat vähintään kertaalleen pääsotaharjoitukseen. Viro liittyi Natoon maaliskuussa 2004. Kansalliskaarti pitää tietenkin erittäin aktiivisesti omiakin harjoituksiaan, joihin vastavuoroisesti myös vakinaisen armeijan yksiköt aika-ajoin osallistuvat. Kosovossa kierrätet. Koulu on perustettu vuonna 1999 ja sijaitsee Tartossa. • Baltian laivue (BaltRon), miinantorjuntaan erikoistunut kolmen maan merivoimayksikkö. Viro on laatinut Latvian ja Liettuan kanssa kolmikantasopimuksen, jonka tarkoitus on edistää Baltian alueen turvallisuutta. • Ilmatilan valvontajärjestelmä (BaltNet) sekä • Sotakorkeakoulu (BaltDefCol). Baltian maiden asevoimien yleisesikuntaupseerien lisäksi koulussa on ollut oppilaita Natoja EU-maista sekä turvallisuusalan siviilivirkamiehiä. Kaitseliit osallistuu nykyään pääsotaharjoitukseen noin vahvennetun pataljoonan kokoisella taisteluosastolla, joka on koottu aina muutaman piirin joukoista. Viro otti osaa Kosovon Nato-johtoiseen rauhanturvaoperaatioon KFOR:iin vuosina 1999–2010. Sopimuksen puitteissa on muodostettu neljä projektia: • Baltian pataljoona (BaltBat), kolmen maan muodostama jalkaväkipataljoona, joka on tarkoitettu kansainvälisiin operaatioihin. 74 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Kodinturvajoukoilla on harjoituksissa samat vaatimukset ja standardit kuin vakinaisella armeijalla. Tämä nähdään riittävänä aikajaksotteluna kodinturvajoukkojen pitämiseksi taistelukelpoisena. Nato Viron puolustuspolitiikan ja puolustusvoimien tehtävissä mainitaan liittolaisuus ja kansainväliset tehtävät useaan otteeseen: ”…mahdollistaa yhteistyön Naton ja EU:n kanssa ja mahdollistaa osanoton liittouman operaatioihin – – osallistuminen Naton ja YK:n johtamiin operaatioihin – – liittolaisjoukkojen vastaanotto ja ryhmittäminen, yhteistyö näiden kanssa…” Viro on vuonna 1991 päättyneen neuvostomiehityksen jälkeen osallistunut kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön ja operaatioihin erittäin aktiivisesti
Viro osallistui noin 170 sotilaan vahvuisella jalkaväkikomppanialla, joka oli ryhmitetty brittiläisten joukkojen yhteyteen Afganistanin eteläiseen Helmandin maakuntaan. ...ilmapuolustuksen lentävän komponentin teho voidaan moninkertaistaa tunneissa.... ISAFoperaatiota seurasi vuoden 2015 alussa edelleen käynnissä oleva Resolute Support -operaatio, johon Viro ottaa osaa neljän sotilaan panoksella. Viisi maata 28:sta ei ole paljon, eikä paljon ole myöskään Viron panos euromääräisesti mitattuna. Viro kuitenkin antaa signaalin, että se on tosissaan ja tekee kaikkensa. Viro on osoittanut Naton korkean valmiuden joukkoihin (Nato response force) merivoimiensa aluksia, pioneerija sotilaspoliisiyksiköitä sekä osana balttialaista pataljoonaa noin kahdensadan sotilaan yksikön. Totuus on, että aseita ja valmiutta ei osteta prosenteilla vaan raa’alla rahalla. Viro oli alusta alkaen mukana Yhdysvaltojen johtamassa Enduring Freedom -operaatiossa Afganistanissa vuonna 2002 ja jatkoi, kun operaatio vaihtui vuotta myöhemmin Nato-johtoiseksi ISAF-operaatioksi. Eräs huomionarvoinen seikka on, että vuosina 2007–2010 Viro osallistui operaatioon kansalliskaartin tiedusteluryhmillä. Loput se odottaa saavansa vastineeksi liittolaisiltaan ja on saanutkin. Kaikkiaan ISAFissa Afganistanissa palveli kahdentoista vuoden aikana noin tuhat virolaista sotilasta. Tiedot on koottu julkisista lähteistä, joista tärkeimmät ovat Viron puolustusvoimien ja kansalliskaartin internet-sivustot. Muut ovat tietysti koko puolustusliitosta edelleen selvästi päätaakan kantava Yhdysvallat ja eurooppalaiset jäsenvaltiot Iso-Britannia, Puola ja Kreikka. Lisäksi eräät kansalliskaartia tai kodinturvajoukkoja (Kaitseliit) koskevat näkemykset perustuvat kansalliskaartin komentajan kenraalimajuri Meelis Kiilin haastatteluun, jonka kodinturvajoukkojen Kaitsekodu-lehti teki Suomen Sotilaan pyynnöstä, sekä omiin haastatteluihimme Virossa vuonna 2017. Irakin sotaan Viro osallistui noin neljänkymmenen sotilaan voimin neljän vuoden ajan, 2005–2009. Aktiivinen jäsenvaltio Viro on yksi niistä viidestä Natomaasta, jotka ovat panostaneet viime vuosina puolustukseen edes Naton toivoman 2 %:n minimiosuuden bruttokansantuotteestaan. 75 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 tiin virolaisia sotilaspoliisija tiedusteluryhmiä siten, että kunakin aikana tehtävässä oli noin 30 virolaista sotilasta. Vuoden 2016 kesästä lähtien Viro on osallistunut pienehköllä määrällä kouluttajia ISISin vastaiseen Inherent Resolve -operaatioon Irakissa. Komppania otti osaa Talibanin vastaisiin taisteluihin
Niissä voitiin kuljettaa 12 miinaa. TEKSTI: CHRISTIAN JOKINEN. Suomeenkin. MERISOTA 76 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 n Saksalaisen UC-1-sukellusveneluokan miehistöä kannella. Vallankumous tuli maihin . Tämän luokan sukellusveneet aloittivat toimintansa 1915, ja niitä käytettiin lähinnä miinoittamiseen. Ja nekin tulivat – sukellusveneellä. Sata vuotta sitten sukellusveneet ja sukellusvenesodankäynti tekivät läpimurtonsa ensimmäisessä maailmansodassa. Sodasta tuli myös suurten vallankumousten ja kapinoiden sota
77 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 S ukellusveneiden rooli tunnetaan ja tunnustetaan. Siinäkin sukellusveneellä oli roolinsa. Harva sen sijaan tietää sitä, että suurimmat veneja komentajakohtaiset tonnistoupotukset tehtiin juuri ensimmäisessä maailmansodassa. Sata vuotta myöhemmin parhaiten muistetaan saksalaissukellusveneen toukokuussa 1915 upottaman Lucitania-matkustajalaivan amerikkalaisuhrit ja Saksan päätös ryhtyä rajoittamattomaan upotussotaan vuonna 1917, mikä toi lopulta Yhdysvallat mukaan maailmansotaan. Sukellusvene kehittyi, mutta sen vastakeinot eivät vielä tässä sodassa pysyneet vauhdissa mukana. Huonommin tunnetaan salainen sota, joka romahdutti kokonaisia valtakuntia. Pelkästään tämän takia sukellusveneillä voi katsoa olleen suuri merkitys koko maailmansodan kannalta. Päätehtävänsä rinnalle saivat sukellusveneet ensimmäisen maailmansodan aikana huomattavasti vähemmän tunnetun
Saksan sotastrategiassa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli ympärysvaltojen reunaja selusta-alueiden epävakauttaminen. Itämerellä, Atlantilla, Välimerellä ja Mustallamerellä saksalaiset ryhtyivät vuodesta 1916 lähtien käyttämään sukellusveneitä kumouksellistamisstrategiansa teknillisenä mahdollistajana. Aluksen komentajana toimi Pour le Méritella palkittu kapteeniluutnantti Waldemar Kophamel.. Al-Hiba oli noussut kapinaan vuonna 1912, kun Ranska omi Marokon protektoraatikseen ja vaihtoi maan sulttaanin itselleen mieleiseksi. Vuoteen 1911 alue oli ollut osa Osmanivaltakuntaa. Saksa ja Osmanivaltakunta näkivät veljeskunnan luonnolliseksi liittolaisekseen, mutta pyrkivät ohjaamaan sen hyökkäyksiä Egyptiin. Tehtävä Afrikassa Pohjois-Afrikassa Saksa ja Osmanivaltakunta tunnistivat kaksi islamistista kapinallisliikettä, jotka pyrittiin saamaan keskusvaltojen puolelle. Ranskan ja Ison-Britannian osalta Saksa pyrki lietsomaan kansallismielisiä ja islamistisia liikkeitä siirtomaissa Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Vedenalainen upotti HMS Taran (yllä) Libyan rannikolla. Ympärysvallat olivat tietoisia saksalaisten ja turkkilaisten pyrkimyksistä aseistaa Senussi-veljeskuntaa ja Marokon al-Hibaa ja partioivat aktiivisesti Välimeren etelärannikolla ja Maron Alla sukellusvene U-35 Välimerellä . Brittejä kiusattiin myös tukemalla kansallismielisiä irlantilaisia. Marokon ja Libyan osalta sukellusveneet tulivat näyttelemään tärkeää roolia. Marokossa saksalaisten toiveet kohdistuivat Ahmed al-Hiban johtamaan liikkeeseen. Senussi-veljeskunnan johtaja Ahmad al-Sharif oli julistanut veljeskunnan taistelun italialaisia vastaan jihadiksi, pyhäksi sodaksi. Tämän toivottiin hajottavan brittien voimia Egyptissä ja sitovan mahdollisimman paljon joukkoja autiomaahan. 1800-luvun puolivälistä lähtien alueella vaikutusvaltaiseen asemaan oli kuitenkin noussut uskonnollinen Senussi-veljeskunta. 78 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA roolin Saksan sodanaikaisissa salahankkeissa. Vastaan asettui Senussi-veljeskunta, joka sitkeästi puolusti Kyrenaikaa senkin jälkeen, kun Osmanivaltakunta vuotta myöhemmin (1912) teki erillisrauhan Italian kanssa ja vetäytyi alueelta. Nykyinen Libya tunnettiin 1900-luvun alussa Tripolitaniana ja Kyrenaikana. Vuonna 1911 Italia hyökkäsi Libyaan alistaakseen alueen siirtomaakseen. Venäjää vastaan toimittiin iskemällä sen ei-venäläisille reuna-alueille ja Keski-Aasian muslimien keskuuteen. Tällä Saksan sotajohto pyrki vihollisensa voimavarojen sitomiseen keskusvaltojen kannalta toissijaisille rintamille. Hetken aikaa al-Hiba oli onnistunut pitämään hallussaan Marrakeshia, mutta johtavien maanomistajien tuella ranskalaisjoukot onnistuivat kuitenkin ajamaan alHiban miehineen Marrakeshista Atlas-vuorille
Yhdessä saksalaisja turkkilaisagenttien levittämän propagandan kanssa HMS Taran upotus sai Senussi-veljeskunnan johtajan hylkäämään varauksensa keskusvaltoja kohtaan ja hyökkäämään vielä saman kuun aikana Egyptiin. Eläin sidottiin sukellusveneen periskooppiin, ja vedenalainen sukelsi periskooppisyvyyteen hinaten perässään kamelia. Upotettuaan Taran pintaan noussut U-35 noukki merestä 92 englantilaista ja luovutti nämä senusseille. Vuoden 1917 alussa saksalaissukellusvene toi ratsuväenluutnantti Paul Wolff von Todenwarthin Libyan rannikolle tehtävänään salaisen radioaseman perustaminen. Pimeän laskeuduttua kameli uitettiin pinKameli ei kuitenkaan koskaan päätynyt Berliiniin vaan Brionin eläintarhaan. Matka vedenalaisella Polasta Libyan rannikolle oli ollut vaikea. Takaisku Kyrenaikalla Libyan osalta tehtävään erikoistuivat aluksi sukellusveneet U-35 komentajakapteeni Waldemar Kophamelin alaisuudessa ja sisarveneet U-38 komentajakapteeni Max Valentinerin ja U-39 komentajakapteeni Walther Forstmannin alaisuudessa. Vuoden 1916 tammikuuhun mennessä britit olivat pysäyttäneet senussien hyökkäyksen Egyptiin. Tästä seurasi maailmansodan aikana kenties hullunkurisin käsky vedenalaisen valmistautuessa sukeltamaan: ”Laskekaa vaipat mastosta, valmistautukaa sukellukseen!” Aina saksalaiset eivät palanneet Libyan rannikolta tyhjin käsin. Ongelmana vain oli, etteivät senussit pitäneet Isoa-Britanniaa vihollisenaan. Ilma vedenalaisessa oli tunkkaista. Tämän merisaarron ”alittamiseksi” saksalaiset ryhtyivät käyttämään sukellusveneitään. Sää oli myrskyisä. Keskeistä roolia tuli näyttelemään kapteeniluutnantti Waldemar Kophamelin sukellusvene U-35, joka 5.11.1915 upotti torpedoillaan brittien joukkojenkuljetuslaiva HMS Taran. Upotettuaan erään egyptiläisen matkustajaaluksen saksalaissukellusvene internoi laivan matkustajat, mukaan lukien vauvan, josta saksalaismiehistö piti erityistä huolta. Erään kerran arvovaltainen senussijohtaja oli päättänyt lahjoittaa Saksan keisarille nuoren kamelin. 79 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 kon Atlantin-rannikolla. Adrianmereltä lähteneiden sukellusveneiden oli läpäistävä ympärysvaltojen Otranton kapeikkoon miinoista, torjuntaverkoista ja vartioaluksista muodostama kujanjuoksu. JATKUU SIVULLE 86 >. Sukellusveneen saattotehtävissä ollut torpedovene upotettiin von Todenwarthin ja tämän kanssamatkustajien silmien edessä. Sukellusveneen turkkilaismatkustajat tulivat merisairaiksi. Sukellusveneet tukeutuivat liittolaismaan, Itävalta-Unkarin Polan (nyk. Myöhemmin tehtävään varattiin myös sukellusveneet UC20 ja UC-73. Vaikean merenkäynnin rinnalla kuolemanpelko jäyti mieliä. Otranton esteradan selvittämisen jälkeen pinta-ajoon noussut sukellusvene havaittiin kahdesta italialaisesta lentokoneesta, jotka hyökkäsivät syvyyspommein hätäsukeltaneen vedenalaisen perään. Kroatian Pula) ja Cattaron (nyk. Montenegron Kotor) rannikkotukikohtiin. Vaippoja ja kameli Saksa jatkoi kuitenkin sodan loppuun saakka Libyan vallankumouksellistamista, vuodesta 1916 lähtien kuitenkin maan länsiosassa, Tripolitaniassa. Kannen alla sukellusvene oli pakattu täyteen ja sängynvirkaa toimittivat ammuslaatikot. Niinpä saksalaiset ja turkkilaiset ryhtyivät senussien ja brittien välirikon kätilöiksi. Virhelaskelmaksi osoittautunut hyökkäys maksoi senussien parissa olleen saksalaisagentti Otto Mannesmannin hengen ja senussijohtaja al-Sharifin aseman. Vauvan vaippoja kuivatettiin sukellusveneen mastossa. Metsästetty osoitti kuitenkin myös omat kyntensä: ennen Afrikan rannikon saavuttamista sukellusvene ehti upottaa torpedoilla tielleen osuneen kauppalaivan. Vaara vaani kuitenkin kaikkialla. Ennen vuotta 1917, jolloin Saksa aloitti rajoittamattoman sukellusvenesotansa, torpedoidun vihollisaluksen matkustajat yritettiin internoida ja kuljettaa läheisimmälle rannikolle. Upotusta ennen saksalaissukellusvene oli ensimmäisenä vedenalaisena läpäissyt ympärysvaltojen vartiolaivojen ketjun ja toimittanut senusseille aseita. Siitä von Todenwarthia kuljettava U-39 selvisi välikohtauksitta. Osmanivaltakunnan eli nykyisen Turkin pyynnöstä saksalaissukellusveneet ryhtyivät kuljettamaan turkkilaisupseereita ja aseita Libyan rannikolle vuodesta 1915 lähtien. Koska lahjasta kieltäytyminen olisi ollut loukkaus, lähdettiin kamelia uittamaan Välimeren yli
Saksa oli upotussodallaan lähellä voittaa koko ensimmäisen maailmansodan.. 80 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA ENGLANTILAINEN rannikkorahtilaiva s/s Linda Blanche joutui saksalaisen kapteeniluutnantti Hersingin U-21:n uhriksi Liverpoolin edustalla 30.1.1915
81 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018
Helgolandista matkalle lähtenyt vedenalainen toi Marokon rannikolle arabiantaitoisen entisen konsulivirkamiehen Edgar Pröbsterin ja turkkilaisen tykistökapteenin. 82 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 taan nousevan sukellusveneen kannen päälle, jolloin eläin pääsi lepäämään pinta-ajoon nousseen vedenalaisen kannelle. Sodan pitkittyessä saksalaissukellusveneiden lukumäärä Välimerellä kasvoi. Ylärivi: U-11, U-9, U-6, U-7, U-8 ja U-5.. Miesten tehtävänä oli löytää sinisenä sulttaanina tunnettu al-Hiba ja lahjoa tämä keskusvaltojen puolelle. SAKSAN SUKELLUSVENEITÄ Kielissä, Schleswig-Holsteinissa, 17. Vaikka Pröbster seuraavien viikkojen aikana pääsi kirjeenvaihtoon al-Hiban kanssa, päättyi operaatio tuloksetta. Paikalliset arabit ryöstivät rannalle päässeen Pröbsterin ja tämän pienen seurueen. Soutuveneellä sotaan Marokon Cape Draan edustalla nousi 14.11.1916 pintaan saksalaissukellusvene UC-20. Espanjalaiset internoivat Pröbsterin ja turkkilaisupseerin, kun miehet vaelsivat Espanjan hallintoalueelle Marokossa. Lokakuussa 1918 UC-20 ja UC-73 tekivät viimeiset yrityksensä huoltaa von Todenwarthia. Kun helmikuussa 1917 Välimerellä operoi 10 sukellusvenettä, nousi määrä samana kesänä jopa 28:aan. Kameli ei kuitenkaan koskaan päätynyt Berliiniin vaan Brionin eläintarhaan. Sotaa ne eivät kääntäneet. Alarivi, vasemmalta oikealle: U-22, U-20, U-19 ja U-21. Keskirivi: U-14, U-15, U-12, U-16, U-18, U-17 ja U-13. Von Todenwarth jatkoi taisteluaan vuoden 1919 tammikuuhun saakka, jolloin viimein antautui italialaisille. Siitä hetkestä, kun Pröbster ja turkkilaisupseeri nousivat sukellusveneen mukanaan tuomaan pieneen, nopeasti koottavaan soutuveneeseen, kaikki meni pieleen. Atlantin ranta-aallokossa kiikkerä vene kaatui vieden pohjaan pääosan al-Hiballe tarkoitetutuista lahjoista ja aseista. helmikuuta 1914
Kaukasuksella Saksan tuki kanavoitui georgialaisten itsenäisyyspyrkimysten tukemiseen. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 83 Rantautumiseen käytetty kiikkerä soutuvene näytteli keskeistä roolia myös toisessa epäonnisessa salahankkeessa. Entinen brittidiplomaatti ja irlantilainen protestantti Roger Casement oli vakaumuksellinen itsenäisyysmies. Saksa lupautui toimittamaan irlantilaisille 20 000 kivääriä myöhemmin pääsiäiskapinana tunnettua kansannousua varten. Suostutteluyritykset eivät tuottaneet tulosta, mutta Venäjän vallankumouksen myötä Georgia itsenäistyi vuoden 1918 alussa. Irlannin rannikko saavutettiin huomaamattomasti. Irlantilaiset olivat toivoneet saksalaissukellusveneen hyökkäystä Dublinin satamaan koordinoidusti pääsiäiskapinan kanssa. Sodan sytyttyä Berliinin georgialaisemigrantit olivat perustaneet itsenäisyyskomitean. Aallokossa kokuolemaan osallisuudestaan pääsiäiskapinan valmisteluihin. Aseet kuljetettiin onnistuneesti Irlannin rannikolle, mutta yhteydenotto irlantilaisiin epäonnistui muun muassa radioiden puutteen vuoksi. PIENEEN TILAAN MAHTUVA mutta kiikkerä soutuvene koitui Roger Casementin kohtaloksi. ROGER CASEMENT 2. Maihinlasketut itsenäisyyskomitean johtajat yrittivät vakuuttaa Georgian menševikkijohtajat ryhtymään taisteluun tsaarinvaltaa vastaan. Saksalaissukellusveneet kuljettivat useampaan otteeseen emigranttijohtajia Georgian rannikolle. Hypotermiasta kärsinyt Casement piiloutui läheisiin raunioihin, ja hänen toverinsa lähtivät etsimään apua. vasemmalta ja luutnantti Raimund Weisbach 1. Norjalaiseksi kalastustroolariksi naamioitunut Audalus paljastui, ja sen saksalaiskapteeni upotti aluksen ennen antautumistaan. Saksa lupautui toimittamaan irlantilaisille 20 000 kivääriä myöhemmin pääsiäiskapinana tunnettua kansannousua varten. kemattomat Casement ja kaksi hänen seuralaistaan kuitenkin kaatuivat kiikkerällä veneellään. Mustaltamereltä Hamnskäriin Mustallamerellä saksalaiset sukellusveneet tekivät hyvin samanlaisia operaatioita. Samanaikaisesti Audin matkan kanssa saksalaissukellusvene U-19 Raimund Weisbachin komennossa suuntasi kohti Irlannin rannikkoa Roger Casement mukanaan. Maailmansodan sytyttyä itsenäisyysmieliset irlantilaiset näkivät Saksassa luonnollisen liittolaisen. Hän siirtyi vuoden 1914 lokakuussa Saksaan pyytämään aseapua Irlannin itsenäisyysmielisille. Tähän saksalaiset eivät kuitenkaan myöntyneet, ja saksalaisten tuki jäi kahteen zeppeliineillä tehtyyn Ison-Britannian pääsaaren pommitukseen. Myös Edgar Pröbsterin operaatio lähti sivuraiteille soutuveneen kaaduttua Marokon rannikolla. Saksa näki Irlannissa potentiaalia häiriötekijäksi, joka sitoisi saarelle brittijoukkoja, jotka olisivat siten pois länsirintamalta. Miehet pelastautuivat rantaan. oikealta sukellusvene U-19:n kannella. Poliisi kuitenkin ehti ensin, ja Casement pidätettiin ja tuomittiin myöhemmin
Saksan tuki näytteli tärkeää roolia Suomen vuoden 1917 ja Georgian vuoden 1918 itsenäistymisten sekä Irlannin vuonna 1921 tapahtuneen vapaavaltioksi julistautumisen taustalla. Pohjois-Afrikassa taas Senussi-veljeskunnan johtajasta tuli vuonna 1951 itsenäistyneen Libyan ensimmäinen kuningas. UC-57:N ISKUOSASTON johtajan Woldemar Hägglundin poika, entinen puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund puhuu Hamnskärin muistomerkillä operaation satavuotismuistojuhlassa 2017.. Jääkärit siirtyivät vastaanottajiensa huomaan, ja sukellusvene lähti paluumatkalleen. Paul Freiherr von Todenwarth: Kriegserlebnisse 1916 bis 1919 in Nordafrika. Kuva vuodelta 1917. Vuoden 1917 marraskuun 11. Edgar Pröbster: Mit U-Boot nach SüdMarokko, Der Deutsche Kulturpionier 1921-1922. 1994. Jürgen Prommersberger: Die grauen Wölfe des Kaisers: Deutsche U-Boote von den Anfängen bis 1918. Kotisatamaansa UC-57 ei koskaan enää palannut. Jääkäri Woldemar Hägglundin komennuskunta käsitti kuusi pioneeria ja kaksi radiomiestä. Vedenalainen tarjosi huomaamattoman tavan kuljettaa agentteja ja asiamiehiä vihollisen hallitsemille rannikkoalueille. päivänä Neufahrwasserin satamasta matkaan lähtenyt sukellusvene saavutti Hamnskärin lähellä sijaitsevan tapaamispaikkansa 17.11.1917. Vaikka saksalaisten kumoushankkeet eivät kääntäneet sotaa Saksan hyväksi, olivat saksalaiset onnistuneet tunnistamaan nationalismin ja islamismin ideologioiksi, jotka tulivat vaikuttamaan vielä pitkään maailmansodan jälkeen. Lähteet: Hans Werner Neulen: Nachschub für Libyen kirjassa Adler und Halbmond. 2016. Saksalaisten kumouksellisessa sodankäynnissä sukellusveneet näyttelivät näinkin keskeistä roolia. Heidän tehtävänään oli katkaista rautatieyhteydet Venäjälle tuhoamalla rautatiesillat Viipurin ja Pietarin välillä aseellisten yhteenottojen alettua. 84 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 MERISOTA Suomalaisjääkärien etukomennuskunnan salakuljetus kapteeniluutnantti Wissmannin komentamalla UC-57:llä nivoutuu saumattomasti saksalaisten Venäjää vastaan suunnattuun kumousstrategiaan. Sukellusvene todennäköisesti tuhoutui osuttuaan Suursaaren läheisyydessä merimiinaan. Kannella toinen vasemmalta aluksen komentaja, kapteeniluutnantti Friedrich Wissmann. SUOMALAISJÄÄKÄREIDEN etukomennuskuntaa kuljettanut UC-57
Vuonna 2018 tulee kuluneeksi sata vuotta Suojeluskuntajärjestön perustamisesta. Juhlateoksessa on yli 350 kuvaa, mm. Numero yksi on luovutettu tasavallan presidentille ja numero kaksi Kansalliskirjastolle.. lisätietoja amanita.fi suojeluskuntien suomi Vuonna 2018 tulee kuluneeksi sata vuotta suojeluskunta järjestön perustamisesta. paljon ennen julkaisemattomia valokuvia järjestön toiminnasta ja keräilyesineistä. Painettu 2018 numeroitua kappaletta. Juhlavuoden suurteos kertoo, kuinka perusteellisesti suojeluskunnat vaikuttivat suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirjan asiantuntija-artikkelit kertovat, kuinka kauaskantoinen vaikutus järjestöllä oli
86 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 n UKK Kajaanin sissirykmentin asepuvussa. U RH O KE KK O SE N A RK IS TO
TEKSTI: ROBERT BRANTBERG. Sota, jota käytiin myös pian muodostuneen kartalle piirretyn, rikkonaisen rintamalinjan selustoissa syvällä valkoisten tukialueella. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 87 100 VUOT TA SIT TEN Se suuri Känä UKK 1918 Monen nuoren miehen ja pienen pojan mieli paloi itsenäisyydelle ensimmäisen maailmansodan alkaessa. Jääkäriksi hän ei päässyt, ikääkään ei oikein ollut, mutta vaaleilla laillisesti ja demokraattisesti valtansa saaneen itsenäisyyssenaatin jouduttua vasemmisto-opposition aseellisen kapinan uhkaamaksi, annettiin 17-vuotiaalle halukkaalle nuorukaisellekin kivääri. Kekkosen sotaretki sata vuotta sitten antaa myös yhden kuvan siitä, minkälainen sota Suomen sisällissota oli. Kun nuorukaisia katosi Saksaan sotaoppiin ja huhut aktiivisesta toiminnasta levisivät, myös muuan kainuulaispojan valtasi halu tehdä jotain. . Lapsisotilas, nykymaailman termein, joutui miesten ja lahtarinkin töihin, joita hän ei koskaan unohtanut. Urho Kaleva Kekkosesta oli tullut vapaussoturi
Tuomioiden syytä ei kerrottu. Eräänä myöhäisiltana toukokuun lopulla Kekkonen näki Haminan torilla sotilaita kuljettamassa kymmenkuntaa siviiliä. Mutta sen olen muistavinani, etten ampunut. Lahtari Taskinen määräsi UKK:n mukaan. ”Poskelle, laukaise!” Muistiinpanoihinsa hän merkitsi: ”25.–26.5.18 yöllä ammuttiin yhdeksän pääpunaista. 88 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 -vuotias ryhmänjohtaja Urho Kekkonen palasi Kajaanin sissien mukana Helsingin voittoparaatista Haminaan 22.5.1918. UKK takavasemmalla.. ”Erikoista on ollut se, että milloin minulla on ollut vaikeuksia, epäonnea, vastoinkäymisiä tai mielipahaa, on mieleeni noussut voimakkaasti tämä Haminan tapahtuma kuin painajainen.” n Vapaussodassa 17-vuotias suojeluskuntalainen UKK taisteli Kajaanin sissirykmentissä, jonka komentajana toimi luutnantti Elja Rihtniemi. Kai siinä mainittiin teloitettavien nimet”, Kekkonen kertoi jälkeenpäin. ”Olin niin hermostunut, etten muista oliko minulla kivääri vai ei. Kevätpäivät kuluivat vartiossa. Suojeluskuntalaiset määrättiin 20–30 metrin päähän. ”Nälkä tietenkin vaivasi, mutta kyllä siihenkin turtuu”, UKK kertoi. ”Oivalsin, että kyseessä oli kuolemantuomion täytäntöönpano.” Taskinen määräsi Kekkosen antamaan ampumiskäskyn. Alkoi Kekkosen osuus. komppanian konekivääriosaston johtajana. Siviilit komennettiin riviin. Olin johtamassa ryhmää.” ”Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mitä minulle silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan”, UKK selitti asiaa myöhemmin. ”Komentajana oli komppaniamme päällikkö, jääkäri Taskisen nimellä tunnettu mies, joka oli saapunut Kajaaniin syksyllä 1917 vapaaehtoisten kouluttajaksi.” Kyseessä oli Pielavedeltä kotoisin ollut jääkärivänrikki Johan Benjamin Jauhiainen, joka aikaisemmin oli toiminut Kajaanin sissirykmentin 1. Matka jatkui Haminan valleille
Oli äksiisiä, taisteluharjoituksia ja ampumakoulutusta. U RH O KE KK O SE N A RK IS TO U RH O KE KK O SE N A RK IS TO n Kaverukset Eino Kemppainen ja UKK vuodelta 1916.. Lukiolainen Urho Kekkonen, lempinimeltään Känä, osallistui toimintaan innokkaasti, kuten oli tehnyt koko edellisen syksyn. Iisalmen miehet olivat pyytäneet apua turvaamaan etappiyhteyttä Kuopiosta Iisalmen kautta Kajaaniin. Lähtijöitä oli yhdeksän. Känä istui tylsistyneellä mielellä latinantunnilla perjantaina 25.1, kun ovelle koputettiin. Piti kiirehtiä kello 15.30 Iisalmeen lähtevään junaan täysissä varustuksissa. ”Matka kului tavarajunamalliin, jylläten ja puhisten.” Lakonmurtaja Kerrottiin, että kello 24 oli alkamassa rautatielakko. ”Kova sakki!”, UKK luonnehti. ”Riensin luokkaan, kokosin kirjani ja lausuin luokalle ’terve vain terve’ sekä lähdin pikavauhtia kotiin. Pelkoa en tuntenut.” Kotona Känä laittoi itsensä lähtövalmiiksi ja kiirehti asemalle. Seikkailu Kajaanissa järjestettiin vuoden 1918 tammikuussa suojeluskunnan harjoituksia lähes joka ilta. Kohta tuli tieto, jonka mukaan lakSe, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mitä minulle silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan. Sydämeni pomppaili toivosta päästä tutustumaan nykyaikaiseen seikkailurikkaaseen elämään. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 89 100 VUOT TA SIT TEN ”Moneen minun yleisestä mielipiteestä joskus hyvinkin kauas vasemmalle päätyneeseen kannanottooni on ratkaisevassa määrin vaikuttanut tuo onneton päivä Haminassa.”, Kekkonen väitti myöhemmin. Tulija vinkkasi Känälle ja eräälle toiselle suojeluskuntalaiselle
Kajaanin yhteiskoulu otettiin suojeluskunnan haltuun keskiviikkoiltana. Konekiväärin kahvoissa on luultavasti kuularuisku-komppanian sotamies Urho Kekkonen. Kenraali Gustaf Mannerheim perusti valkoisten päämajan Vaasaan. Känä osallistui sunnuntaina Kajaanin opettajaseminaarilla järjestettyyn harjoitukseen. Paikalla ollut kansanjoukko puhkesi riemuhuutoihin: ”Me voitimme lahtarit!” n Pohjois-Savon rykmentin I pataljoonan “Kajaanin sissit” Haminassa toukokuussa 1918 sodan jo päätyttyä. ”Laulaen ja mukavia jutellen saavuttiin Iisalmeen.” Nuorukaiset vietiin asemalta Hotelli Iisalmeen syömään. ”Lyhyen keskustelun jälkeen ryssiltä saatiin siellä ollut yksi Berdan-kivääri, jonka sain saattaa odottavien miesten luo kaupungintalolle.” Pojat hurrasivat. Känä oli mukana pikalähettinä. Sota oli ohi, samoin punainen terrori, nyt oli koston ja valkoisen terrorin aika eikä siihen osallistumiselta välttynyt nuori Kekkonenkaan. B-osastolaiset saivat olla kotonaan, kunhan huolehtivat vahtivuoroistaan.” Torstaina suojeluskunta piiritti työväentalon ja vaati punakaartia luovuttamaan hallussaan olevat kiväärit. Hetkessä koulu muuttui kasarmiksi. 90 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN ko koskee ainoastaan rataosaa Lappeenrannasta Viipuriin. Punakaartien yleisesikunnan päällikkö Ali Aaltonen antoi toimintakäskyn. Aseistariisunta Illalla kello 9 Kajaanin suojeluskunta kutsuttiin kokoon kaupungintalolle. Koska oli kaunis ilma, kävelin hiukan iltasella jonkin likan kanssa.” Vallankumous Lauantaina 26.1. Hänellä oli käytössään kymmenen pataljoonaa, 20 000 miestä, jotka olivat saaneet aseensa venäläisiltä. Lahtarisenaatilta on otettu kaikki valta pois. kello 23 bolševikkien toimeenpaneva komitea nosti punaisen lyhdyn Hakaniemen työväentalon torniin. ”Hyvin salaperäisinä saavuimme Kajaanin asemalle, jossa punakaartilaiset olivat nuuskien vastassa.” Samana iltana tanssittiin kaupungintalolla. Tästä huolimatta reissua päätettiin jatkaa. ”A-osastolaisten, joita oli noin puolensataa miestä, tuli aina majailla päämajassa. ”Seuraava päivä hummattiin kaupungilla”, Kekkonen muisteli. Maanantaiaamuna senaatti ja eduskunta oli syösty vallasta. Yö vietettiin asemakirjurin luona. Punaiset kieltäytyivät. Toinen ryhmä lähti Aleksanterinkadun kansakoululle, jossa olevat venäläiset luovuttivat toistakymmentä asetta ja tuhansia patruunoita. Suojeluskuntalaiset poistuivat. Lähettiin partio Ämmäkosken kansakoululle, jossa majaili venäläisiä. Joukot sijoitettiin omiin huoneisiinsa, erilleen A-osasto ja B-osasto. ”Aikomus oli ottaa ryssiltä aseet pois”, UKK kertoi. Oli lähdetty matkalle, josta ei tiedetty, mihin se lopulta johtaisi.. Takarivissä vasemmalla seisomassa pataljoonan komentaja Elja Rihtniemi. Paluumatka tehtiin postijunalla toisen luokan vaunussa. Illalla saapui tieto, jonka mukaan kaikkialla oli syttynyt ilmisota suojeluskuntien ja punakaartien välillä. Valta Suomessa kuuluu nyt järjestäytyneelle työväelle, ja kaatuneen senaatin aseelliset avustajat kukistetaan armotta.” Helsinkiin jääneet senaattorit painuivat maan alle. Tarjolla oli myös alkoholia ja sinunkauppoja tehtiin. ”Tanssin hurjasti. Eduskunnan ex-puhemiehen Kullervo Mannerin vallankumoushallitus antoi julistuksen Suomen kansalle: ”Pääkaupungin työväki on tänään uljaasti kukistanut synkän harvainvallan päämajan
Asema vilahti ohi ja edessä oli toinen silta. Esikunta päästi miehet menemään. Paikkakunnan molemmat rautatiesillat oli miinoitettu. ”Heti nousi suuri sotakiihko A-osastossa”, UKK kertoi. Seuraavana päivänä valkoiset saartoivat kasarmialueen. Ruokatauon jälkeen osasto lähetettiin SnellNythän sitä vasta tunsi sotamies olevansa, kun kiväärinkin oli saanut!. Punaiset pitivät valkoiset loitolla kivääritulella. junalla valkoisten vahvistukseksi 200 aseistettua pohjalaista, joilla oli mukanaan 150 ylimääräistä kivääriä Kuopion suojeluskunnalle. Miehistö halusi Kuopioon. Vastassa olivat Kajaanin suojeluskunnan johtaja, oikeustieteiden ylioppilas, jääkärietappimies Elja Rihtniemi ja joukko suojeluskuntalaisia. Menomatkalla osasto valtasi Muhoksen työväentalon. Tähän joukkoon Kekkonenkin kuuluisi. Miehiä tarvittiin lisää. Oli toimittava varovasti. Junan vauhti hiljeni, ja kiskojen kalke muuttui äänekkäämmäksi. ”Katulamput loivat kalpeaa valoa pimeyteen”, UKK muisteli. Rautatie, lennätin ja puhelin olivat valkoisten hallussa. Tilanne jumittui. Radan varressa oli kiväärimiehiä, joilla oli valkoiset nauhat käsivarressa. Ensimmäinen silta oli ylitetty. Jos joku suojeluskuntalainen sortui heidän keskelle, sai hän kuulla kunniansa.” Kansalaissota Suojeluskunta lähetti katupartioita hajottamaan kansanjoukkoja. Paikalle saapui myös Pohjois-Savon ja Kajaanin sotilaspiirin päällikkö, ratsumestari Carl Wilhelm Malm, joka tervehti tulijoita lyhyellä puheella. Komennuskunta lähetettiin Ouluun hakemaan aseita. ”He esiintyivät sangen voitonvarmoina koko illan. Oli lähdetty matkalle, josta ei tiedetty, mihin se lopulta johtaisi. Rihtniemi oli ollut värväämässä Känääkin jääkäriksi, mutta värväys lopetettiin samaan aikaan. Jälleen oli laulun vuoro. Yli 70 kajaanilaisten apujoukko oli lähdössä oikeaan sotaan. Kun juna lähestyi Sukevaa, laulut vaikenivat. Yksi ryhmä palasi vastahakoisesti junan turvamiehistönä Kajaaniin, muut marssivat jonossa kaupunkiin. ”Miehistön keskuudessa se herätti pahaa verta, ja moni aikoi lähteä vaikka hevosella, jos ei muuten.” Yön aikana päällystö päätti rauhoittaa tunnelmaa kysymällä A-osaston miesten lähtöhalukkuutta. Laulellen sotaan Kuopioon saapui 1.2. Helmikuusta 1918 Rihtniemi oli Kajaanin sissirykmentin johdossa. Ammunta kuului yhä selvemmin. Esikunnan mielestä tilanne Kajaanissa oli sen verran kireä, ettei se voinut antaa lähtölupaa. Vanhassa väessä palvellut punaisten pataljoonanpäällikkö Israel Närhi oli saanut kokoon 400 aseistettua miestä. Kello 4 aamulla miehet lähtivät ensi kerran rintamalle. Varmana tietona kerrottiin, että Sukevalla oli 175 punakaartilaista. Valkoiset olivat majoittuneet torin ympärillä oleviin kivirakennuksiin. ”Oliko se unta vai totta. Oulussa taisteltiin edelleen, mutta punaisten kukistuttua kajaanilaiset saivat monta hevoskuormallista kiväärejä, konekiväärejä ja patruunoita. Kaikki halusivat Kuopioon. Asemaa, puhelinkeskusta ja sähkölennätinkonttoria vartioitiin. Heitä oli koolla suuret joukot Aleksanterinkadulla. Kajaanin sissit Juna saapui Kuopioon aamulla kello 8. Miehiä oli varoitettu sala-ampujista. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 91 ”Meikäläisiä lannisti kielteinen tulos, kun taas vastustajiamme se ilahdutti”, UKK kertoi. Rihtniemi piti mieltä ylentävän puheen. Valkoisilla oli noin 350 miestä aseissa. Muutama sata miestä oli reservissä vailla aseita. Kajaanin asemalla puhisi veturi, jonka perässä oli konduktöörivaunu ja kaksi härkävaunua. Matkaeväiksi he saivat peräti viisi vanhaa Berdania. Myös Kuopiossa taisteltiin. Keskellä lahtea heitä ammuttiin erästä talosta. Komentopaikka oli Kuopion lyseolla. Mikäs olisi sen mieluisampaa kuin lähtö sotajalalle, pois maailmalle homehtumasta yhteiskoulun lahojen seinien sisällä”, pohti Kekkonen. päivän vastaisena yönä Kajaaniin saapui avunpyyntö Kuopiosta. Kun sekin ylitettiin ongelmitta, jännitys laukesi. ”Kuului terävä paukaus, ja vihaisesti vingahti luoti aivan päämme päällä.” Joku lausui: ”Se oli ensimmäinen, sanoi suutari lauantaina.” Syrjäkatuja pitkin osasto pääsi torin varrella sijaitsevalle Kuopion lyseolle. ”Edessä oli tuntematon kohtalo, kotona epätietoiset omaiset. Jostain kuului ammuntaa. Ei arvattu, palataanko hengissä takaisin vai ei.” Mieliala oli jännittynyt, vaikka välillä laulettiinkin. Helmikuun 5. Punaiset olivat linnoittautuneet venäläisten tyhjiin tiilikasarmeihin. Osasto sivuutti vankilan ja laskeutui Maljalahden jäälle. Kotona ei saanut käydä
Satakunta punaista lähti väijymään junaa Siikalahden ylikäytävälle pari kilometriä kaupungin ulkopuolelle. Toinen junassa ollut tykki vedettiin Kotkankalliolle, josta ei kuitenkaan päivän aikana löytynyt kunnon tuliasemaa. ”Nythän sitä vasta tunsi sotamies olevansa, kun kiväärinkin oli saanut!” Tulikaste Illalla kajaanilaiset määrättiin vartioon punaisten kasarmeja vastapäätä sijaitsevaan Ukkokotiin. Valkoiset nauhat ommeltiin käsivarsiin. ”Tarkoin oli opittava niiden käytäntö, ennen kuin sai yksinään ruveta rassailemaan”, UKK kertoi. Tulenjohto järjestettiin kaupungintalon torniin. Pakastui ja alkoi sakea lumipyry. Miehille jaettiin japanilaiset kiväärit. Aamun valjetessa oli määrä aloittaa tykistövalmistelu. Etelästä odotettiin valkoisten junaa, jonka kyydissä oli parisataa aseistettua miestä Pietarsaaresta ja kaksi tykkiä. Kajaanista saapui lisää suojeluskuntalaisia. Käytiin satunnaista laukaustenvaihtoa. Karjalasta saapui aamulla 8.2. valkoisten panssarijuna, josta yksi tykki vietiin Huuhanmäelle. Ne eivät tosin osuneet maaliin. Valkoiset päättivät tehdä rynnäkön punaisten kasarmeihin. He pääsivät het. Muuten yö sujui rauhallisesti. Syntyi tulitaistelu, johon liittyivät myös junan kyydissä olleet mie. Seuraavana päivänä joukkue palasi Ukkokotiin ruokailemaan. Tykille ei aluksi saatu tarpeeksi lujaa perustaa. Lopulta pohja saatiin kestäväksi ja laukaukset alkoivat sattua maaliin”, Kekkonen muisteli. Tykki ratkaisi Huuhanmäen tykki aloitti ammunnan kello 10. Iltapäivällä ammuskeltiin kasarmeja Ukkokodin ikkunoista. 92 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN manin puiston varrella sijaitsevalle Kuopion teollisuuskoululle, jossa he saivat varusteensa. Punaiset joutuivat vetäytymään. ”Korvat tahtoivat mennä lukkoon, kun ensimmäiset laukaukset ammuttiin. He toivat mukanaan Oulusta haettuja kiväärejä, tulijoilla oli mukanaan nyt myös kuularuisku – konekivääri. n Everstiluutnantti Elja Rihtniemi toimi oikeustieteen ylioppilaana Kajaanin suojeluskunnan ja Kajaanin sissirykmentin komentajana. lumipyryssä yllättämään junaa odottamassa olleet Ukkokodista komennetut valkoiset. Kajaanilainen joukkueenjohtaja Onni Nykänen haavoittui lievästi reiteen. I joukkue, jossa myös Kekkonen oli, määrättiin etuvartioon Kotkankalliolle
Ennen nousua junaan miehet repivät alas venäläiset nimikyltit. ”Punainen kettu pääsi loukusta”, kuten kapteeni Max Spåre asian ilmaisi. Kaupunkiin saapui noin 1 400 valkoista Karjalasta, Jyväskylästä, Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta ja Kainuusta. Eihän se sodassa joka kuula satu, vaikka alussa niin luultiin.” Punaisten tavoitteena oli nyt Mikkeli. Kasarmeista tehtiin vankila. Kohti etelää Seuraavana päivänä kello 16 Kajaanin sissit olivat rautatieasemalla. Osasto yöpyi Iisalmen yhteiskoululla. Savon radan varrella kaupungin eteläpuolella sijaitseva Mäntyharju oli punaisten hallussa. ”Poikien teki mieli ampua lippu alas, mutta se kiellettiin ankarasti.” Kohta lippu vedettiin alas, mutta valkoisten ampuman lisäkranaatin jälkeen punaiset lopettivat taistelun. ”Siellä oli teloitettuja vieri vieTykki oli tuonut valkoisille voiton ilman kalliiksi tulevaa rynnäkköä.. Valkoisten hyökkäys pääsi alkamaan 20.2. Tuhlaajapojat olivat palanneet. Yön aikana piiritettiin työväentalo, vangittiin vartiomiehistö, etsittiin punakaartin johtajat ja kuljetettiin heidät vangittuina työväentalolle. Noin 30 kenttätykin laukauksen jälkeen valkoinen lippu kohosi erään kasarmirakennuksen tankoon kello 13. Punainen kettu Mikkelistä Elja Rihtniemen osasto lähetettiin saman tien etelään. ”Silloin rupesi yhtäkkiä satamalla satamaan luoteja tehtaasta, ja meidän täytyi kumartua. Ahlströmin suuri saha loimusi tykistökeskityksen seurauksena. Savon rintaman komentajan, kenraalimajuri Ernst Löfströmin kahdella tykillä vahvennettu 1 000 miehen osasto aloitti etenemisen Varkauden eteläpuolelta. Seuraavana päivänä kello 15 saavuttiin Kajaaniin. ”Älkää ampuko!” tehtaasta kuului. Ja kaikki hengissä, vaikkakin akat olivat huhunneet jokaisen olevan jo kylmänä. ”Me ammuimme julmasti”, UKK kertoi. Kivääritulta kuului eri puolilta, ja välillä papatti kajaanilaisten kuularuisku. Rihtniemen osasto komennettiin nyt Karjalan radan varrella sijaitsevaan Varkauteen, jossa punaiset olivat vallassa. Heikki Krögerin komentamat punaiset pääsivät kuitenkin livahtamaan kylmän yön turvin junilla etelään. Kajaanin sissit lähtivät härkävaunuissa 12.2. Rihtniemen osasto hyökkäsi lännestä kirkonkylän kautta. Johtomiehet passitettiin lääninvankilaan. aamulla kello 7.30. ”Me antaudumme!” Valkoiset lähtivät avoimelle kentälle. Kun oli tehty puhdasta, pääsimme lepäämään.” Huruslahden jäällä teloitettiin punaisia. Malmin johdolla Mäntyharjun takaisin punaisilta 14.2. Soittokunta soitti ja Kajaaniin jääneet sissit seisoivat asennossa. 93 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 Tykki ampui kasarmeja harvakseltaan pitkin aamupäivää. Paikkakunnan 1 400 miehen punakaarti oli strateginen uhka valkoisille. Antautuneita oli lähes 500. ”Asemalla oli väkeä mustanaan”, UKK kertoi. ”Junassakin tervattiin kaikki ryssäläiset lauselmat.” Lapinlahdessa sissit piirittivät työväentalon, pidättivät punakaartin johtomiehet ja veivät heidät mukaansa. Valkoiset valtasivat ratsumestari C.W. Huruslahden arpajaiset Kun Kajaanin sissit lähestyivät Varkautta, A. kello 7 kohti Mikkeliä. Tykki oli tuonut valkoisille voiton ilman kalliiksi tulevaa rynnäkköä. ”Asemalta mentiin seminaariin, jonne päämaja oli muuttanut, ja syötiin kipeimpään nälkään
90 vankia teloitettiin illan ja yön aikana ilman oikeudenkäyntiä. Kuularuiskuja kivääritulen suojaamana he lähtivät hyökkäykseen. Perjantaina kello 11 punaiset aloittivat kiivaan hyökkäyksen Mouhua vastaan joka suunnalta. ”Onneksi punaiset ampuivat bum-bum-kuulilla, jotka metsäisellä maalla ennen meidän ketjuja sattuessaan puihin tai oksiin eivät lentäneet meihin saakka.” UKK tarkoitti ilmeisesti dumdumluotia, jonka kärjessä on ontelo. Pojat kertoivat kaataneensa punaisia rinteelle kuin heinää,” Kekkonen muisteli. ”Mielessäni on kuva, että niitä oli sadan tienoilla.” Taistelussa kaatui 12 ja haavoittui noin 50 valkoista. punaiset hyökkäsivät Mouhun pysäkin vasenta puolustuslinjaa vastaan. Punaisia kaatui noin 20. komppania komennettiin etelän suunnalle Mouhuun. ”Kuularuiskutulen suojassa he kiipesivät kallion rinteitä ylös”, UKK kertoi. Alla: Berdan oli vuonna 1918 jo täysin vanhentunut mustaruutipatruunaa ampuva kertalaukausase, mutta asepulassa niidenkin oli kelvattava.. Hyökkäys alkoi kello 11. Keskiviikkona 20.3. 94 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN ressä”, UKK kertoi. Punaisia kaatui kuin heinää… Kajaanin sissien 1. Hyökkäys kohdistui Kajaanin sissien hallussa olevaa Ukkokalliota vastaan. ”Taistelussa sai sankarikuoleman sotkamolainen Kusti Hyvönen. Tapausta sanottiin myöhemmin Huruslahden arpajaisiksi. Kun sissit huomasivat tämän, he avasivat tulen ja pakottivat punaiset perääntymään. ”Hanurin soidessa he kulkivat eteenpäin ja aikoivat vallata asemamme käden käänteessä, mutta siinä he surkeasti erehtyivät.” Punaiset pääsivät metsän suojassa aivan 1. Taistelua kesti iltamyöhään, mutta punaiset eivät ylivoimastaan huolimatta onnistuneet valtaamaan kalliota. Valkoisten edetessä jäätä pitkin he olivat avanneet tulen. Tämän synnyttämä raivo olisi osasyy teloituksiin, jos kohta ei niitä oikeuta ja kertoi joko paikalla vastuussa olleen valkoisten johdon rikollisesta moraalittomuudesta tai heikkoudesta. Luoti saa aikaan suuremman tuhon, mutn Yllä Kajaanin sissirykmentin alipäällystöä. Kirjailija Veijo Meren mukaan punaiset olivat yrittäneet sotapetosta teeskentelemällä antautumista. Vangiksi joutui noin 1 200 punaista. ”Kivääritulemme oli siksi tehokas, että he aluksi hieman perääntyivät.” Mutta pian punaiset hyökkäsivät uudestaan. Matti Tervonen ja Iivari Väisänen haavoittuivat. Täällä Känä palveli huhtikuun loppuun asti. Heidät lähetettiin saman tien Mäntyharjun rintamalle. komppanian eteen. Kajaanin sissien ketju oli kolmen kilometrin pituinen. Punaiset keskittivät tykkitulen pariin sissien tukikohtaan. Kalliolta oli hyvä näköala kaikkiin suuntiin. Punaiset uudistivat hyökkäyksen, joka sekin epäonnistui. Kajaanin sissit palasivat nyt Mikkeliin
He saivat vastaansa voimakasta tulta ja joutuivat maastoutumaan. ”Yön kuluessa eikä seuraavana päivänäkään voitu siirtää asemia eteenpäin. Joukossa oli kaksi joukkueenjohtajaa ja varusmestari. ”Punikkien kaatuneita ei varmuudella tiedetty, mutta aivan ketjumme edestä korjattiin seuraavana päivänä seitsemän ruumista.” UKK arvioi hyökkääjän miestappioksi parikymmentä miestä kaatuneena. Eteneminen alkoi 3.4. Taistelua oli kestänyt yli 10 tuntia. Se tarjosi tiettyjä vapauksia vartiopalveluksen suhteen. FN Browningin Kekkosen syntymävuoden malli oli yleinen ase Suomen sisällissodassa ja samalla asemallilla saivat surmansa myös Nikolai Bobrikov ja Eugen Schauman. Punaiset olivat useita viikkoja yrittäneet läpimurtoa Mouhun pysäkin itäpuolella sijaitsevan Turkinkylän kohdalla. Pari vuorokautta täytyi kahlata pitkin vetisiä metsiä ja yöt TÄMÄN BROWNING M/00 pistoolin Kekkonen otti sotasaaliiksi sodan loppupuolella ja antoi sitten mukana partioretkellä olleelle aseveljelleen. Amatöörien sotaa Punaiset yrittivät nyt kiertää komppanian vasemman sivustan. Hän lupasi taistella vereen ja henkeen Suomen itsenäisyyden ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolesta siksi, kunnes laillisuus on maahan palautettu ja vakiintunut. Miehet jäivät asemiin loppupäiväksi ja yöksi. Valkoisten puolella haavoittui yksi mies kranaatinsirpaleen osuessa vasempaan jalkaan. kello kolme aamulla. Ase kuuluu nykyään yksityiskokoelmaan. Vasen sivusta ei päässyt etenemään voimakkaan konekivääritulen vuoksi. He joutuivat kuitenkin vetäytymään lähtöasemiinsa punaisten vastahyökkäyksen vuoksi. 95 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 ta lentorata on epävakaa. ”Sen estivät meikäläisten Kymenlaakson joukot, jotka ryntäsivät eteenpäin miehittäen erään kukkulan, jonne he sijoittivat puolustusketjunsa.” Taistelua kesti iltayhdeksään, jonka jälkeen tulitus vähitellen lakkasi. ”Turhaan he ovat menettäneet miehiään, sillä ketjumme ovat kestäneet heidän usein epätoivoiset ryntäilyt.” Valkoiset päättivät hyökätä koko 10 kilometrin Mouhun rintaman leveydeltä. Dumdum-luodit oli kielletty sotilaskäytössä jo vuonna 1899, onko niitä todella käytetty, ei ole lainkaan varmaa. Osa sisseistä hyökkäsi oikealla sivustalla avoimelle mäelle, jonka he miehittivät. ”Virkeinä ja iloisina pojat palasivat majapaikkaan hyvän päivätyön perästä.” Sotakirjeenvaihtaja Kekkonen vannoi sotilasvalan Mouhussa 1.4. Kajaanin sissit rynnäköivät edessä olevan järven jään yli ja jatkoivat metsän suojaan. Alla Suomen Sotilaan toisintorekonstruktio punaisten hyökkäyksestä konekivääriä vastaan. UKK sai Kajaanin Lehden sotakirjeenvaihtajan valtuudet. ”Sama kranaatti tappoi kaksi lehmää ja haavoitti yhtä hevosmiestä.” Sotasaaliina valkoiset saivat kymmenkunta kivääriä ja toistatuhatta patruunaa. Meikäläiset olivat lopen väsyneitä. Vastaavanlaista joutui näkemään myös nuori UKK.
”Kukas uskoisi, että lahtarit tulisivat keskellä päivää aivan vihollisensa suuhun. ”Kuljimme sen hiljalleen kiväärit valmiina jakamaan surmaa.” Sissit saapuivat kovaksi poljetulle vartiopolulle. ”Verraton näköala! Mouhu näkyi sieltä kuin se olisi kämmenellä. No mikäs siinä, kun ei meistä kenenkään päätä paleltanut, kuten Kajander huomautti.” Sissit ylittivät pienen notkon ja lähtivät kilvan nousemaan jyrkkää vuorenrinnettä. Kohteena oli vuoren länsipuolella oleva torppa. Vasemmalla puolella oli miehen kokoinen kallio. ”Etenimme varovasti. Palasimme pirteänä retkeltä, teimme raportin ja saimme kiitokset.” Ei tästä noin vain lähdetä Kajaanin sissien 3. Sissit istuivat levähtämään ja panivat tupakaksi. Hän päätti oma-aloitteisesti tehdä retken linjojen taakse. Siinä näkee sen ryssän kunnon,” Kekkonen kirjoitti. Emmehän voineet tietää, missä heidän ketjunsa kulkee, ellei sitä nähdä. komppanian päällikkö Oskari Rönkä päätti tiedusteluretkestä innostuneena järjestää toisen retken kahden päivän kuluttua. En minä ainakaan pienestä rahasta siitä hyppäisi toista kertaa. ”Päätimme kavuta sinne. kello 14. Kekkonen otti esiin lehtiön. Sissit tulivat pienelle kukkulalle, josta näkyi hakkuuaukea. Kolmikko eteni kohti korkeaa vuorta, jossa punaisilla oli tykistön tähystyspaikka ja etuvartio. Känän aika kävi pitkäksi. ”Kirjoitinpa terveiset punikeille ja samalla annoin heille viimeiset tiedot.” Kukkulalla ei näkynyt liikettä. Tykistöväen tehon saa armotta laskea plus miinus nollaan, ellei sellaiselta tähystyspaikalta saa muuta aikaan kuin yhden talon palamisen. He tulivat ylhäällä ylös viettävälle tasangolle, jossa oli useita vartiopaikkoja kivien takana. Punaisia ei näkynyt. Hyökkäyksessä neljä sissiä kaatui ja kuusi haavoittui, joista kaksi vakavasti. Paljaalla silmällä erotti selvästi joka talon, jokaisen kulkijankin”, UKK kertoi. He eivät saaneet kunnolla syödä kertaakaan sinä aikana”, UKK kertoi. 96 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN siellä viettää. Mukaan lähtivät Röngän lisäksi ruotsalainen tykistön vääpeli Andersson, Mouhun rintaman päällikön, kapteeni Erik Beskowin adjutantti B. Otimme jalat allemme, sillä emme olisi päässeet pois sieltä yli aukean, jos hetkenkään viivyttelimme.” Paluutie kulki alas pystysuoraa vuoren seinämää. Partio lähti matkaan omien linjojen läpi kello neljä aamulla. Miehet istuivat katselemaan maisemaa. Mukaansa hän sai ”Koirakenraaliksi” sanotun Eino Kajanderin Puolangan Kiehimästä ja Oskari Komulaisen Kuhmoniemeltä (vuodesta 1937 Kuhmo). ”Kelpasi siinä punikin tähystäjän katsella lahtarien majoja ja ohjata putkensa suuntaa. Kallion takaa ilmestyi aseeton punakaartilainen, joka luuli tulijoita tovereikseen. Edestä kuului pientä ääntä, kuin ihminen hengittäisi.” Etumaisena kulkevan Komulaisen jalan alla rasahti. Matkaa oli tasankoa pitkin viitisenkymmentä metriä. Matkaan lähdettiin 15.4. Siksipä hän lie heittänyt kiväärinsäkin vartiopaikalle.” ”Pyssy kiukkuisesti poskelle, laukaus pamahti, ja Komulaisen Oskari oli ampunut punikin. Katsoimme, kuinka se kaatui. Sissiretki Kajaanin sissien tehtäviin kuului tiedustelu punaisten selustassa. Sen takana oli metsäkukkula, jolla kohteena oleva torppa si…olette pussissa piru vie!. ”On ihme, että pääsimme hengissä alas. Sissit päättivät nousta vuoren korkeimmalle huipulle, jossa aamulla oli nähty punaisia. Hahl sekä vuorella käynyt kolmikko
Sissit painuivat takaisin omille linjoilleen. Vähää väliä juoksimme taaksepäin. toim.huom.]. Matkan puolivälissä he joutuivat metsänreunasta tulevaan punaisten kiväärituleen. Pois tullessa oli vääpeli Andersson erittäin innostunut. kirjoitti Kajaanin Lehteen 5.5.1918. ”Annetaan teille tästä pelotuspillereitä, jotka vaikuttavat pehmittävästi vatsaan.” Hän huusi kovalla komentoäänellä: ”Kolmas komppania ketjuun! Syöksyyn, mars, mars!” Sanomalehtimiehenä UKK halusi antaa punaisille myös oikeaa tietoa. Saksalainen on Kouvolan edustalla, joten olette pussissa piru vie!” Punaiset aloittivat kiivaan tulituksen. ”Helsinki, Turku ja Tampere on valkoisilla. 97 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 jaitsi. ”Niin kiire oli punikeilla, etteivät joutaneet särkemään rataa ja viemään edes pois tavaroitaan”, UKK kertoi. Pysähdyimme kukkulan liepeille.” ”Eipä tästä noin vain lähdetä”, Känä tokaisi. ”Kirkas ja reipas oli mieliala myös viipurilaisten keskuudessa, kun kaupungin otti valtaansa valkoiset valloittajat.” ToVIIPURIN PATTERINMÄELLÄ punaisilla oli vahvat varusasemat, joita tuki linnoitukseen sijoitettu tykistö.. toim.huom.] vinkui yli ja ohi, maahan tupsahti monet kerrat räjähtävä kuula ja pöläytti multaa korkealle [todennäköisesti ollut kyse aivan tuiki tavallisesta luodista. Onnellisesti pääsimme seuraavaan metsänreunaan. Punikit hälytettiin koko päiväksi vahvistamaan ketjujaan. ”Tarkoitus oli saavutettu. Hän uhkaili jo ottaa eron tykistöstä ja siirtyä sissien joukkoon.” Voitto Kun punaisten rintama huhtikuussa romahti, Kajaanin sissit lähtivät junalla kohti Viipuria. ”Teimme nopean hinlegenin, [maahan lyöttäytyminen eli suojautuminen] etsimme halkohalkopinojen suojaa ja ammuimme. Haulia [Kekkonen lienee tarkoittanut luoteja. ”Vapaussodan vappua Viipurissa valaisi kirkas päivänpaiste”, nimimerkki U.K. Miehet lähtivät ylittämään aukeaa toisen kukkulan rinnettä pitkin
Viipurissa sai moni valkoisia vapauttajina odottanut kohdata kuoleman vapauttajan aseesta. valkoisten Ryhmä Wilkmanin upseerit olivat koolla leveän Papulanlahden itärannalla. Tie Viipuriin oli ollut verinen. U RH O KE KK O SE N A RK IS TO. ”Heti kaatui yliluutnantti (kapteeni) Paulig ja kohta vänrikki Eino Lehto haavoittui jalkaan. Aamuyöllä 26.4. 98 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 100 VUOT TA SIT TEN tuus oli hieman toisenlainen. Viipurin valtausta seurasi valkoisten silmitön kosto, jossa uhriksi joutui moni valkoisten kannattajakin. ”Kajaanin Sissi-Jääkärit kärsivät ankaran mieshukan hyökätessään Papulan sillan yli kaupunkiin”, UKK kertoi. Pauligin lisäksi kaatui lähes puolet koko Kuopion jääkäreiden (V jääkäripataljoona) 2. Paulig oli itse esittänyt hyökkäystä, koska komppaniassa oli ollut kapinanpoikanen. Sissijääkärit olivat hyökänneet jääkärikapteeni Bertel Pauligin johdolla Ämmänkallion varustusta vastaan. Venäläisiä tapettiin ryssänvihassa, ja veritöihin tiedetään osallistuneen myös Kekkosen joukon miehiä. He päättivät hyökätä lahden yli. Son Ylioppilas ja lehtimies Urho Kekkonen. Viha kohdistui varsinkin venäläisiin tai sellaisina pidettyihin kuten juutalaisiin ja puolalaisiin. Kuvassa valkoiset kuljettavat vankikolonnaa Viipurin kaupungin katujen läpi. Alla: Valkoiset ottivat Viipurin taisteluiden aikana satoja punakaartilaisia vangiksi. komppaniasta. Hän halusi puhdistaa miestensä maineen. Kaikista eniten kaatui juuri kajaanilaisia Viipurin valloituksessa.” Kaikkiaan Viipurin valtauksessa kaatui noin 50 valkoista
Pari kuukautta ennen ylioppilaaksi tuloa häntä rangaistiin röyhkeydestä ja tovereiden pahentamisesta. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. sotapalveluksesta alaikäisyytensä vuoksi. Niistä tuli jatkuvasti nelosia ja vitosia. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu. UKK vapautettiin 10.6. Tunnelma oli Kekkosen mukaan ankea. Lue lisää vapaussodasta, kapinasta ja vallankumouksesta Suomen Sotilaan 1918 erikoislehdestä, jonka saat vain irtonumerokappaleena lähimmästä Lehtipisteestäsi! Myynnissä 14.5. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Hae nopeasti omasi ennen kuin hyvä tavara viedään käsistä! Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Vankien joukossa oli Kuopion Riennon poikia, joita vastaan hän oli ennen sotaa pelannut jalkapalloa Kajaanin Kipinän joukkueessa. UKK kertoi: ”Nyt lähdemme Säkkijärvelle ja sieltä Haminan kautta Kouvolaan punaisen hirmuvallan tähteitä puhdistamaan. Pian kai saamme viettää vapausjuhlaa Suomen puhdistamisen johdosta.” Vanginvartija UKK oli alkukesällä 1918 komennettu Wiaporiin vartioimaan punavankeja. Heikommin meni ruotsin ja venäjän kielessä sekä yläluokilla saksan kielessä ja latinassa. ”Puolustuksekseni on sanottava, että huono arvosana venäjän kielessä tuona sortokautena oli suorastaan kunnia-asia, ainakin poikien keskuudessa.” Kiinnostuitko. Piikkilanka erotti vanhat urheilutoverit. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 99 tahistorioitsija Sampo Ahton mukaan komppania järkyttyi niin pahoin, että se menetti loputkin taistelukelpoisuudestaan. Känä palasi koulun penkille Kajaaniin. asti. Päästötodistuksessa UKK:lla oli kymppi kirkkohistoriassa, suomen kielessä, historiassa, maantiedossa ja voimistelussa
Laki kuitenkin kajoaa perustuslaillisiin kysymyksiin, kuten kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä sekä omaisuuden suojaan. 100 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 ASEET . Koska direktiivin kansallinen täytäntöönpano on suoritettava puolentoista vuoden kuluessa direktiivin hyväksymisestä, tarkoittaa se sitä, että asedirektiivin edellyttämien lakimuutosten on oltava voimassa syyskuussa 2018. SAMMUTETUIN LYHDYIN Aselaki uusiksi. Koulutukset ovat luonnollisesti hyvä asia, ja näin poliisin tai minkä tahansa muunkin viranomaisen kuuluukin toimia. Täsmennettäköön kuitenkin, että aselakia on uudistettu viime aikoina useampaankin otteeseen ja syksyn jälkeenkin on tiedossa lisää uudistuksia, eli koulutus ei koskenut pelkästään direktiiviasiaa. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että siihen mennessä lain pitää olla eduskunnassa hyväksytty ja presidentin vahvistama. Suuri ongelma on siinä, että valmistelevan työryhmän lisäksi kukaan ei vaikuta tietävän mitään ja valmisteleva työryhmä taas ei kerro mitään. Se tuskin tulee tällaisen lain takia kyseeseen. TEKSTI: JUHA SÄRESTÖNIEMI KUVAT: PASI LINDROOS S isäministeriön työryhmä on asettanut tavoitteekseen lakimuutoksen esittelylle viikon 25/2018, eli juhannusta edeltävän viikon. Suomen Sotilaan saamien tietojen mukaan poliisi kouluttaa sisäisesti lakimuutoksista lupahallintoaan eri puolilla Suomea. Ainakin siinä tapauksessa, että joku keksisi vaatia muutoksia lakiin, mikä siirtäisi tai lyhentäisi kesätaukoa. Pahimmillaan uusi laki voi tehdä kansalaisesta rikollisen tietämättään. Vaikka direktiivi itsessään on julkinen, ovat sen aiheuttamat muutokset olleet yksi tarkimmin varjelluista salaisuuksista Suomessa. Ihmetystä vain herättää se, että mihin koulutus perustuu, kun lain sisältökin on yhä auki. Laki Millainen esitys sitten on. Näin ollen on ymmärrettävää, että kaikki aseenomistajat, joita direktiivi koskee tai jotka olettavat sen heitä koskevan, ovat pimennossa tulevan suhteen. Jos otetaan vielä sellainenkin seikka huomioon, että eduskunnalla on ollut tapana pitää kesätaukoa heinäja elokuu, niin viikko 25 vaikuttaa varsin myöhäiseltä esittelyajalta. Lakihan on vielä hyväksymättä, ja esityskin on tulossa vasta viikolla 25. Kello käy Menettely aiheuttaa helposti sen kohteena olevissa kansalaisissa epäilyksen, että laki halutaan tuoda tahallaan niin myöEU:n asedirektiivi hyväksyttiin keväällä 2017, jolloin alkoi direktiivin kansallisen täytäntöönpanon valmistelu. Tietoa on kuitenkin jaettu, ehkä vähän yllättävilläkin tavoilla, sillä MPK järjesti Lappeenrannassa 3.2.2018 yhdessä poliisin ja sisäministeriön kanssa uudesta aselaista koulutuksen, johon Suomen Sotilaskin osallistui. On syntynyt vaikutelma, että laki aiotaan ajaa läpi vaivihkaa sammutetuin lyhdyin ilman häiritsevää kansalaiskeskustelua
Onko vaarana, että lainkuuliaiset kansalaiset joutuvat virkamiesten mielivaltaisen tulkinnan uhreiksi. Reserviläisten osalta Niinistö voi ollakin oikeassa, tai ainakaan vasta-argumentteja ei voida uskottavasti esittää, sillä niin sanotun reserviläispoikkeuksen kuvausta ei ole saatavilla. Muussa tapauksessa lippaat ja aseet saattavat vain olla samassa tilassa. Tämä on asia, jota poliisikin ihmetteli direktiivin hyväksymisen aikoihin, sillä Suomessa on satojatuhansia suuria lippaita sekä varsinaisessa käytössä että myös erilaisina muistoja koriste-esineinä. Miksi tiedottaminen on niin minimaalista, että se ruokkii spekulaatioita. Lisäksi hän on ottanut kantaa sen puolesta, että suurten lippaiden osalta ei ole huolta niillä, joilla jo on aselupa kielletyksi tulevalle aseja lipasyhdistelmälle, sillä vanhat luvat jäävät edelleen voimaan. Jäävätkö muutokset ampuma-aselakiin suurten muutosten varjoon. Siksi onkin aihetta ihmetellä salamyhkäisyyttä, jolla lakia on ajettu läpi sammutetuin lyhdyin. Lakien säätäminen on toki tarkkaa työtä ja vaatii sekä aikaa että harkintaa. Suomen Sotilas lähetti viimeisimmän kysymyslistan lakia valmistelevan työryhmän johtajalle Johanna Puirolle, mutta hänen vastauksensa eivät valitettavasti ehtineet tähän lehteen. Käy lukemassa Puiron vastaukset kotisivuiltamme www.suomensotilas.fi. Koska tätä ei tietysti tapahdu, menee laki sellaisenaan läpi. Mikäli lain mukaan lipas tulee olla kiinnitettynä aseeseen, jotta yhdistelmää voidaan pitää kiellettynä, niin lakia voidaan pitää turhana. Mielivaltaista tulkintaa Jos suuret lippaat tulevat kokonaan kielletyksi, niin mitä tapahtuu kaikille niille lippaille, joita ihmisillä nyt on. Direktiivin tuomaa muutosta on kyllä kommentoitu kevään mittaan. 101 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 hään käsittelyyn, että eduskunta joutuisi siirtämään lomiaan käsitelläkseen sen paremmin. Samaan rupeamaan tulee nimittäin kaksi muutakin merkittävää lakimuutosta käsittelyyn, tiedustelulaki ja sote. On totta, että direktiivinkin mukaan vanhojen lupien pitäisi säilyä sellaisenaan. Direktiivi sanoo, että suurta lipasta (kiväärit yli 10 patruunaa ja pistooli yli 20 patruunaa) ei saa kytkeä aseeseen. Lippaiden osalta puolustusministeri on vain osittain oikeassa. Lisäksi on mahdollista, että nykyinen omistaja ei edes tiedä, että esimerkiksi kesämökin seinällä raksuttavassa vaarin perintökellossa on itseasiassa täysin toimivia Emman lautaslippaan osia, joista saisi helposti toimivan kielletyn suuren lippaan. Kuitenkin se, mitä direktiivi ei yksinomaan kuvaa ja mihin emme ole kyselyistä huolimatta saaneet vastausta, on tulkinta suurten lippaiden omistamisesta. Seuraa ajantasaista tiedotusta aiheesta Suomen Sotilaan www-sivustolla ja Facebookissa facebook.com/suomensotilas.. Yhtenä kommentoijista on ollut puolustusministeri Jussi Niinistö. Tällöin lainvalvojan pitäisi nähdä itse ampumatapahtuma voidakseen syyttää henkilöä rikkeestä. Sammutetuin lyhdyin Selvää on, että aselain esittelyn jäädessä liian tiukkaan saumaan, virkamiehet ajavat eduskunnan hyväksymään ongelmallisen lain, joka pahimmillaan leimaa tavalliset kansalaiset rikollisiksi. Aseturvallisuutta ja kymmenien tuhansien suomalaisten aseenomistajien luottamusta viranomaisiin tämä laki ei tule parantamaan. Kuka tällaisesta lainvalmistelusta hyötyy. Hän on valanut uskoa reserviläisiin, että heidän ei tule olla huolissaan. Se, mihin direktiivi ei ota kantaa, on tulkinta siitä, muuttuvatko nuo lippaat kokonaan kielletyksi vai onko vain ase-lipasyhdistelmä kielletty. Lippaita ei ole aikaisemmin listattu tai identifioitu mitenkään, joten ei voida edes tietää, paljonko niitä on
TEKSTI: AHTI LAPPI. 102 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 50 vuotta Vietnamin sodan käännekohdasta ... ja Khe Sanhin unohdettu taistelu
Ilmapuolustusta varten käytössä oli ilmatorjuntakonekiväärejä ja kevyitä ilmatorjuntatykkejä. tammikuuta 1968 yllätyshyökkäyksen, jonka kohteena oli Yhdysvaltain merijalkaväen tukikohta Khe Sanhissa. Kommunistien ilmatorjunnan epäonnistuminen esti sen, mutta tie tappioon sodassa oli avattu.. On arveltu, että kenraali Giapin tarkoitukJoulukuussa 1967 amerikkalaisjoukkojen komentaja, kenraali William C. kohteena oli 30 kaupunkia ja 70 pienempää asutuskeskusta. vaiheessa 4.5.–18.6. Pikemminkin kysymys oli voimannäytöstä, joka tuottikin tulosta. Operaatio toteutettiin seuraavasti: • 1. vaiheessa kesällä kohteena oli 27 kaupunkia ja 100 muuta asutuskeskusta. Se sijaitsi laajalla kukkuloiden ympäröimällä tasangolla lähellä Laosin rajaa, mistä amerikkalaiset kykenivät valvomaan laajaa aluetta ja vaikeuttamaan vastustajan kuljetuksia. Tet-hyökkäyksen alkusoittona Pohjois-Vietnamin armeijan joukot aloittivat yöllä 21. Suuret tappiot kertovat taistelujen kovuudesta. Tet-operaation todellisena tarkoituksena ei ollut Etelä-Vietnamin valtaaminen, koska vakinaisen armeijan joukkoja oli mukana niin vähän. Sitten, kiinalaisen uudenvuoden koittaessa Viet Cong aloitti 30.1.1968 laajamittaisen Tet-hyökkäyksen Etelä-Vietnamissa. • 3. Hyökkäykseen osallistui ainakin kaksi vakinaisen armeijan divisioonaa, joilla oli tukenaan myös raskasta aseistusta, kenttätykkejä, kranaatinja raketinheittimiä sekä panssarivaunuja. Westmoreland lausui kuuluisat sanat: ”There is light at the end of the tunnel.” Hänellä oli käsitys, että sota oli jo voiton puolella. kohteena oli 37 maakuntaa ja viisi kaupunkia. SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 103 50 VUOT TA SIT TEN 103 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 T et-hyökkäykseen puoli vuosisataa sitten on arvioitu osallistuneen jopa noin 70 000 Viet Congin ja Pohjois-Vietnamin vakinaisen armeijan sotilasta. ”Charlien” (Viet Cong) hyökkäyksestä Khe Sanhiin oli tulla amerikkalaisten Dien Bien Phu. Valo tunnelissa olikin vastaantuleva juna. • 2. Joukkojen kokonaisvahvuus oli noin 20 000 sotilasta. Koska kommunistien huoltotie Ho Chi Minh Trail oli lähellä, pohjoisvietnamilaiset saattoivat siirtää salassa joukkojaan sitä pitkin etelään. vaiheessa 31.1.–25.2
Tukikohta saarrettiin, ja sitä piiritettiin 77 vuorokauden ajan. Pohjois-Vietnamin joukot tekivät hyökkäyksiä vallatakseen amerikkalaisten tukikohdasta palan kerrallaan, aivan kuten Dien Bien Phun taistelussa, mutta Yhdysvaltain merijalkaväki onnistui torjumaan hyökkäykset tai ottamaan vallatut alueet takaisin haltuun vastahyökkäyksillä. Miltei viisitoista vuotta myöhemmin, heti ensimmäisenä hyökkäyspäivänä, 122 mm:n raketin täysosuma aiheutti räjähdyksen, joka tuhosi 1 500 tonnia ampumatarvikkeita ja aiheutti muitakin vahinkoja: 18 sotilasta kuoli, 40 haavoittui ja seitsemän helikopteria tuhoutui. Tykkejä oli sijoitettu osittain Laosin alueelle luoliin, joista ne siirrettiin ulos vain tulituksen ajaksi, sama periaate oli ollut Dien Bien Phussa vuonna 1954, jolloin Giap oli lyönyt nöyryyttävästi Ranskan muukalaislegioonan ja siirtomaajoukot. Tukikohdan oma kiitotie teki mahdolliseksi piiritettyjen joukkojen huollon ilmakuljetuksina ja -pudotuksina helikoptereiden ja kuljetuskoneiden avulla, vaikka konetappioita tulikin. 104 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 50 VUOT TA SIT TEN sena olisi ollut tehdä Khe Sanhista uusi Dien Bien Phu – lähellä se olikin, mutta amerikkalaisten ilmaylivoima pelasti heidät. Huhtikuussa tehtiin vastahyökkäys, operaatio Pegasus, johon osallistui Yhdysvaltain maavoimien ja merijalkaväen sekä Etelä-Vietnamin armeijan joukkoOn arveltu, että kenraali Giapin tarkoituksena olisi ollut tehdä Khe Sanhista uusi Dien Bien Phu.... Käytössä oli myös 175 mm:n M-107-telatykkejä. Suora-ammuntaan käytettiin 106 mm:n sinkoja, joista osa oli sijoitettu ajoneuvoihin. Tukikohtaa oli ehditty vahventaa ennen hyökkäyksen alkua, joten siellä oli noin 6 000 sotilasta. Se oli ratkaiseva tekijä. Piiritettyjä joukkoja tuettiin raskaiden B-52-koneiden pommituksilla ja kenttätykistön tulella. Raskaat B-52-koneet tekivät tutkaohjattuna korkeapommituksia yöllä ja päivällä pudottaen 59 542 tonnia pommeja vihollisen ryhmitysalueille. Myös amerikkalaisten tykistö ja kranaatinheittimet tukivat puolustustaistelua ampumalla lähes 160 000 kranaattia. Ilmatorjunta ratkaisi Päinvastoin kuin Dien Bien Phun taistelussa, Pohjois-Vietnamin ilmatorjuntajoukot eivät kyenneet estämään lentotoimintaa. Pohjois-Vietnamin armeijan 130 mm:n ja 152 mm:n kenttätykit ja raskaat kranaatinheittimet tulittivat ympäröiviltä kukkuloilta merijalkaväen tukikohtaa päivittäin aiheuttaen tappioita. Taistelujen aikana suoritettiin lähes 25 000 lentoa ja joukkoja tuettiin pudottamalla yli 98 000 tonnia pommeja. Ampumatarvikkeista menetettiin 98 % räjähdyksessä, mikä aiheutti ison ongelman huoltokuljetuksille
Sota kuitenkin jatkui amerikkalaisten osalta vielä lähes neljä vuotta. Yhdysvalloille ja Etelä-Vietnamille tämä oli Pyrrhoksen voitto: vastus vain koveni. Kaupungissa oli hyvin vähän puolustajan sotilaita, vain yksi EteläVietnamin armeijan esikunta ja tiedustelukomppania. Viet Congin joukot, yhteensä kuusi pataljoonaa, olivat soluttautuneet salaa Tet-juhlaväen mukana kaupunkiin ja ottivat sen haltuunsa. 105 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 ja. Yhdysvaltain tappiot olivat 16 592 kaatunutta, Etelä-Vietnamin 27 915 kaatunutta ja haavoittuneita oli yli 100 000. PohjoisVietnamin armeijan tappioiden on arveltu nousseen yli 10 000 mieheen, kun amerikkalaiset menettivät vain noin 500 sotilasta. Taistelut kestivät pitkään, ja vanha Citadel saatiin vallattua takaisin vasta helmikuun 22. Tet-hyökkäyksen kokonaistappiot kertovat taistelujen rajuudesta. Sotilaiden tappiot olivat kovat puolin ja toisin. Liian kallis voitto Tet-hyökkäys osoitti amerikkalaisille, etteivät he hallinneet Etelä-Vietnamin aluetta alkuunkaan, jopa omat tukikohdat olivat vaarassa. Amerikkalaisille valkeni, että vaikka taistelu oli voitettu, sota oli jo hävitty. Viet Congin ja Pohjois-Vietnamin armeijan joukkojen miehistötappioiden on arvioitu olleen yli 100 000. Amerikkalaiset luopuivat Khe Sanhin tukikohdasta heinäkuussa, joten se jäi lopulta kuitenkin vastapuolen hallintaan. Khe Sanhin taistelu oli Vietnamin sodan kovin konventionaalinen taistelu. 31. Huen vanhakaupunki kärsi pahasti, sillä 40 % rakennuksista vaurioitui, arviolta 5 800 siviiliä kuoli ja 116 000 jäi kodittomaksi. Amerikkalaiset pitivät taistelua voittonaan, mutta niin teki myös kenraali Giap. Joukkojen määrää ryhdyttiin supistamaan ja sotaa ”vietnamisoimaan”. Tet-hyökkäyksen vielä jatkuessa presidentti Johnson ilmoitti 31.3.1968 käskeneensä lopettaa Pohjois-Vietnamin pitkään jatkuneet pommitukset (operaatio Rolling Thunder). Huomattava osa Viet Congin parhaista joukoista tuhoutui operaation aikana, mutta heidän tilalleen lähetettiin paremmin koulutettuja vakinaisen armeijan joukkoja. Amerikkalaisista sotilaista 221 kaatui ja 1 364 haavoittui, etelävietnamilaisista 384 kaatui ja 1 800 haavoittui. Tämä oli isku vastustajan ydinalueelle ja ankara arvovaltatappio amerikkalaisille. Etelä-Vietnamin armeijan joukot ja Yhdysvaltain merijalkaväen taisteluosasto X-Ray aloittivat vastahyökkäyksen, jota tuettiin kenttätykistön ja sotalaivojen tulella sekä ilmahyökkäyksillä. tammikuuta 35 Viet Congin pataljoonaa hyökkäsi Saigoniin kohteinaan Etelä-Vietnamin armeijan päämaja, Yhdysvaltain suurlähetystö, satama ja lentokentät. Huen vanhakaupunki linnoituksineen (Citadel) on nykyään UNESCOn maailmanperintökohde. tammikuuta klo 3.40 alkoi rakettija kranaatinheitintulitus Huen ympäristön vuorilta. Viet Congia on syytetty myös joukkoteloituksista, joissa 2 720 siviiliä surmattiin, mutta myös amerikkalaisia syytettiin siviilien kuolemista pommituksissa. Viet Congin ja Pohjois-Vietnamin armeijan tappioiksi on arvioitu 8 000. Huessa oli noin 130 000 asukasta, joista pääosa asui vanhassakaupungissa (Citadel, linnake). Kirjoittaja, sotahistorioitsija Ahti Lappi on perehtynyt hyvin Vietnamin sotaan ja vetänyt taistelupaikoille suuntautuvia matkoja.. Saartorengas murrettiin, vihollinen lyötiin ja tukikohta vapautettiin. Artikkeli aloittaa Vietnamin sotaa käsittelevän sarjan Suomen Sotilaassa. Eräs Tet-hyökkäyksen pääkohteista oli vanhan Vietnamin keisarikunnan pääkaupunki Hue, joka sijaitsee rannikolla noin 100 kilometriä sodanaikaisen demilitarisoidun vyöhykkeen (DMZ) eteläpuolella. päivänä 1968. Hue Varsinaisen Tet-hyökkäyksen alkaessa 31. Portit avattiin, jolloin kaupunkiin saapui kaksi Pohjois-Vietnamin armeijan rykmenttiä ja kaupungissa oli yhteensä noin 8 000 taistelijaa
Toki pataljoonassa huolestuttiin erityisesti 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen, että jouduttaisiin vastakkain toisten suomalaisten kanssa. Pataljoonaan liittymiset ajoittuvat kahden vuoden ajalle, ja toisesta päästä joukko harveni lähes koko ajan. Keskimäärin pataljoonassa oli noin 1 300 miestä. Näissäkään ei aina ollut kyse poliittisista kannoista. Syynä oli yleensä heikko fyysinen kunto. Tärkeä on vain tieto, että jääkäreiden joukossa oli ehkä kahden käden sormilla laskettavissa oleva joukko, joka kieltäytyi poliittisista syistä palaamasta Suomeen jääkäreiden pääjoukon mukana. Jokunen vastarannan kiiski oli hakeutunut ennen lähtöä siviilitöihin, ja vastaavasti joku oli sinne jopa lähetetty. Täsmällisempää lukua en ole tavannut mistään. Ihmekös tuo, sillä noin kolmannes jääkäreistä oli työläistaustaisia. Mutta ei jääkärien tarkka lukumäärä niin tärkeä olekaan. Eli voitaisiin kysyä, missä olivat puuttuvat 81 miestä. Pois saattoi joutua myös, jos naama ei miellyttänyt esimiehiä. Sukupuolitauteja yleisempiä olivat kylläkin malaria, tuberkuloosi ynnä muut aikakaudelle tyypilliset sairaudet. Pataljoonassa oli Libaun kauden aikana vasemmistolaista liikehdintää. Ja hän on kuitenkin huolellisesti kirjannut kaiken mahdollisen kielteisen informaation jääkäreistä, kuten kuinka monta heistä sai veneerisen taudin Libaun tyttöpaikoissa. Yksi yleisimpiä syitä Saksaan jäämiseen oli huono terveys. Kun pataljoona lähti rintamalle loppukeväästä 1916, oli sen vahvuus 1 457 miestä, vaan suomalaisia heistä oli vain 1 254. JÄÄKÄRIEN PALUUN 100-vuotispäivänä Seija-Leena Nevala väitti MTV:n uutisissa, että 450 jääkäriä kieltäytyi lähtemästä Suomeen, koska he eivät halunneet lähteä luokkasodan osapuoleksi. Viralliseksi kunniamerkiksi hyväksyttyä jääkärimerkkiä ei saanut mies, joka oli syyllistynyt jääkärille sopimattomaan tekoon. Toisaalta, kun paluun hetki Suomeen koitti, yksikään jääkäri ei kieltäytynyt nousemaan Suomeen lähteneeseen S/S Arcturukseen. Kun pataljoona palasi kotimaahan 25. Pataljoonassa oli runsas 200 saksalaista, eli päällystö, alipäällystö ja huoltomiehistöä. Moni jälkijoukossa palanneista ei elänyt 30-luvulle asti. Samalla listalla olleesta komentaja Kauko Ikosesta taas tuli Merivoimien esikuntapäällikkö, ja 23 muuta Lackmanin listan jääkäriä saavutti upseerin arvon. Jääkärien lukumäärä voisi olla 1 631. Toinen heistä oli sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajan Yrjö Mäkelinin poika. Vastaavasti oli lähinnä pataljoonan rintamalla oloaikana lähetetty pois niskoittelijoita, kieltäytyneitä ja muita tuon aikaisen käsityksen mukaan palvelukseen sopimattomia miehiä työleirin omaiselle Altona-Bahrenfetdtin tykistövarikolle yhteensä 224 miestä. Kun poliittinen tilanne alkoi kärjistyä Suomessa, oltiin komiteassa sitä mieltä, ettei pataljoonan pitäisi palata Suomeen, koska se saattaisi joutua osapuoleksi luokkasodassa. helmikuuta 1918, kieltäytyi vain kaksi jääkäriä ottamasta asetta. ja laadustakin. Jääkärien määrästä ... Eivätkä kaikki 451 Lackmanin listaan myöhemmin palannutta mitään kapinajoukkoa olleet. Lukua on verrattava lukuun 1 342, joka oli pataljoonan rivivahvuus sen palattua rintamalta maaliskuussa 1917. Pataljoonan ollessa rintamalla kesäkuusta 1916 maaliskuuhun 1917 oli Suomesta saapunut vielä uusia vapaaehtoisia. Ausbildungstruppe Locksedtissa saadun koulutuksen jälkeen heidät sijoitettiin täydennysmiehinä rintamalla olleeseen pataljoonaan. Mies oli kyllä hiihtänyt proteeseineen yli Pohjanlahden. Viimeksi Suomesta vuonna 1917 saapuneet tulivat koulutuksesta suoraan Libauhun. Tosin hänkin päätyi sittemmin kouluttajaksi hallituksen joukkoihin. Ennen alkukesää 1916 tapahtunutta rintamalle lähtöä oli pataljoonasta siirretty siviilitöihin jo 169 sotilaaksi sopimatonta miestä. Tulijat joutuivat Lockstedtiin tullessaan lääkärintarkastukseen, ja joidenkin palvelus päättyi ennen kuin se alkanutkaan. Tunnetuin heistä oli sittemmin kommodoriksi ylennyt Väinö Miettinen, joka käytännössä loi nuoren tasavallan merivartioston. Pataljoona ei kuitenkaan koskaan ollut noin suuri, sillä miehiä tuli ja meni kaiken aikaa. Nevala, joka ei ole mikään jääkäriliikkeen tuntija, jatkoi sitkeänä elävän väärän tiedon levittämistä. Näin kävi muun muassa suutari Johan Frommille, jolla oli puujalka. Ehtipä palveluksen aikana tuonikin korjata 77 jääkäriä. Edes Lackman ei pysty todistamaan, kuinka moni vasemmistolaisesti ajatellut jääkäri olisi tahallaan jättäytynyt Saksaan. Siihen päädytään, kun vähennetään Lockstedtissa ilmoittautuneista 1 863:sta luku 232, eli niiden pataljoonassa palvelleiden määrä, joille ei myönnetty jääkärimerkkiä. Kun pataljoona palasi rintamalta Libauhun maaliskuussa 1917, oli sen rivivahvuus 1 342 suomalaista. Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa palveli yhteensä 79 jälkijoukossa palannutta. Luvulla ei taulukossakaan ollut mitään tekemistä kieltäytyneiden lukumäärän kanssa. Luvun 450 Nevala lienee ottanut Matti Lackmanin kirjasta Suomen vai Saksan puolesta, jossa taulukkosarakkeessa ”sodan jälkeen palanneet” on luku 451. Niinpä perustetun pataljoonaneuvoston jyrkin joukko perusti Työläisjääkäreiden toimeenpanevan komitean. Hänen mukaansa suuri joukko jääkäreitä olisi kieltäytynyt palaamasta kotiin poliittisista syistä. Lähes 2 000 miestä on karkea pyöristys, sillä 1915–17 Lockstedter Lagerissa pataljoonaan ilmoittautui vain 1 863 miestä. Kevään 1918 sotaan osallistui 1 261 jääkäriä. Rintamaelämän rasitukset ja sairaudet mursivat monta vahvaakin nuorukaista sata vuotta sitten. 106 SUOMEN SOTILAS 2 • 2018 KNUUTI Jukka Knuuti KUN HELMIKUUSSA 2018 vietettiin jääkäreiden paluun 100-vuotisjuhlaa, todettiin monessa juhlapuheessa, että lähes 2 000 suomalaista nuorta miestä lähti hakemaan Saksasta sotilaskoulutusta
The unstoppable Nordic Hero. Well-proven technology. www.baesystems.com/beowulf BvS10 BEOWULF Unrivalled mobility
Hae omasi! Vain lehtipisteestä. 767335-1802 PAL.VKO 2018-24