Suomen Sotilas 2/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KAHDEN KAUPPA RIIPPUMATON SOTILASAIKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 • 2/2020 • 13,50 € TÄHTILIPPU TALVISODASSA SOPIMUS 1939–1941 SILMINNÄKIJÄ: KOHTALON KESÄ 1944 76 73 35 -2 00 2 PA L. V K O 20 20 -2 3
Vain Lehtipisteestä.. Hae omasi
Viimeisen neljännesvuosisadan ajan joukkoon on otettu myös naiset. Voitto saatiin pitkälti juuri paremman osaamisen ja parempien johtajien – vimpeliläisten, suojeluskuntalaisten ja erityisesti jääkärien – ansiosta. Mannerheimin tunnustus reserviupseereille oli tinanappien ja reserviupseeriarvojen poistaminen juuri ennen seuraavaa sotaa. Reserviupseereita oli koulutettu liian vähän, vain noin 15 000, mutta laatu oli sitäkin parempi. Ei nyt eikä tulevaisuudessakaan. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Anttila, Mikko • Halila, Mikael Janhunen, Jukka • Karila, Antti Kesselring, Agilolf • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti • Lindblom, Tom • Masso, Iivi Mattila, Jukka I • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Rundgrén, Eerikki Sinkkonen, Jarmo • Säyrinen, Timo Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen 19.3.2020 RUK 100 100 vuotta sitten, 1.4.1920, aloitti ensimmäinen reserviupseerikurssi opintonsa Haminassa. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Onnea sotakouluillemme ja kiitos menneille polville. Liian harvat saivat kantaa liian suuren taakan. Juuri itsenäistyneessä maassa ymmärrettiin, että kaikkea muuta voi ostaa, mutta ei johtajia. Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet. Määräaikaistilausta ei voi perua. Haminassa RUK:n päärakennuksen edessä seisoo kaatuneiden upseerien patsas. He ovat joukko tuiki tavallisia suomalaisia miehiä ja naisia ylipäälliköstä, tasavallan presidentti, kapteeni Sauli Niinistöstä nuorimpaan vänrikkiin ja aliluutnanttiin. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Kevään 1918 verisen veljessodan voittivat laillisen hallituksen joukot. Tavoitteena oli kouluttaa upseereita sodan ajan reserviin ja valmistaa ammattiupseeriksi pyrkiviä virkaupseeritutkintoon tähtäävään koulutukseen vuotta aikaisemmin toimintansa aloittaneessa kadettikoulussa. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva suuri sodan ajan reservi tarvitsee edelleen suuren määrän reservin upseereita. Tänään, sata vuotta myöhemmin pandemia leviää ja vaikuttaa jo sotilasopetukseenkin. Ensimmäiset reserviupseerit koulutettiin kuitenkin jo ennen ensimmäistä pandemiaa, yli sata vuotta sitten. jaakko.puupera@suomensotilas.fi. Nämä tavoitteet ovat säilyneet vuosisadan. Kouluja suljetaan ja kansalaisten liikkumista sekä kokoontumista rajoitetaan. Suomessa on jo yli tuhat upseerikoulutuksen saanutta naista. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. He antoivat korkeimman hinnan isänmaamme puolesta kolmessa sodassa, joista viimeinen jää tänä keväänä 75 vuoden taakse. Sata vuotta myöhemmin Reserviupseerikoulu, Upseerikoulu ja puolustushaarojen omat reserviupseerikurssit sekä eräät pienemmät sotilasopetuslaitokset ovat kouluttaneet isänmaalleen yhteensä yli 180 000 upseeria sodan ajan reserviin. Kesäkuussa 2020 tuhannet suomalaiset upseerit kokoontuvat kunnioittamaan satavuotiasta sotakouluaan Haminaan – edellyttäen, että pandemia tai sen uhka ei sitä estä. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Aineistopäivä 27.4.2020. Kirja kouluista ja niiden valmistamista miehistä, jotka Mannerheimin sanoin tekivät enemmän kuin heiltä oli vaadittu. Jatkosodan aikana koulutettiin yli 16 000 upseeria lisää sodan kovaan kulutukseen. Jatkossa olisi vain upseereita kultaisine arvomerkkiruusuineen. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 3/2020 ilmestyy kesäkuussa 2020. Winston Churchillin sanoin, kaksinkertaisista kansalaisista. Kesäkuussa ilmestyy myös juhlateos RUK 100 maalla, merellä ja ilmassa. Heidän merkityksensä Suomen maanpuolustukselle ja myös rauhan ajan yhteiskunnalle on mittaamaton. Upseerien kouluttaminen sodan ajan reserviin ei pääty koronavirukseen. Sen jalusta kätkee uumeniinsa 4 913 kaatuneen suomalaisen upseerin nimen. Koulutus alkoi Vimpelissä joulukuun viimeisinä päivinä 1917, maan juuri itsenäistyttyä. Suomessa koulutetaan upseereita reserviin nykyään Haminan perinteisen RUK:n lisäksi Merija Ilmasotakouluissa, Panssarikoulussa, Utin erikoisjääkäreiden reserviupseerikurssilla sekä Urheilukoulussa ja Logistiikkakoulussa. Keväällä 80 vuotta sitten RUK:n kouluttamien reserviupseerien ensimmäinen tulikoe oli takana ja toinen edessä. Syrjäisen Suomen espanjantauti päästi monia maita vähemmällä, mutta meilläkin se kuritti yksittäisiä paikkakuntia ja tappoi muutenkin heikkokuntoisia juuri taakse jääneen sisällissodan punavankeja ja muun muassa lykkäsi ensimmäisen reserviupseerikurssin aloittamista. Niiden vakavuutta lainkaan kyseenalaistamatta, pandemiat tulevat ja menevät niin kuin sodat ja luonnonmullistuksetkin. Ilman heitä tätä maata ei olisi. Reserviupseerikoulun piti aloittaa toimintansa jo aikaisemmin, mutta vain kahta vuotta aikaisemmin päättyneen ensimmäisen maailmansodan joukkojen kotiutusten ja sodan seurauksena syntyneiden väestövirtojen myötä oli puhjennut maailman historian ensimmäinen pandemia, espanjantauti, joka tappoi sodanjälkeisinä vuosina parissa vuodessa enemmän ihmisiä kuin ihminen oli tappanut maailmansodan rintamilla neljässä vuodessa. Yli 1 100 upseeria ja reserviupseeria kaatui
Tilaajarekisteri. Keskiviikkona 11.3. aamulla ilmestyivät oman työpaikkani oveen ohjeet taudin leviämisen ehkäisemiseksi työyhteisössä. Julkaistava aineisto. Pian Suomikin oli jo käytännössä poikkeustilassa. Puheenvuoron saa 97-vuotias sotaveteraani, kadettikurssin 27 suorittanut majuri Olli Fallenius. Toivottavasti. WHO julisti COVID-19-epidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Miehet ja naiset samoihin tupiin 27 Poliitikot pohtivat asevelvollisuuden tulevaisuutta Maailmalta – Pekka Mäkelä 30 Suomi ja Latvia panssariyhteistyöhön – Seppo Salmi IIVI 33 Pitääkö olla huolissaan. Saman viikon alussa koronavirustartunta sulki karanteeniin tai koteihinsa jo suuren osan Naton ja sen jäsenmaa Saksan maavoimien johdosta. Maaliskuun iduksen alla, viikon päättyessä, valtiot alkoivat sulkea rajojaan ja lentoliikenneyhteyksiä. SILMINNÄKIJÄ Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI 100 VUOTTA SITTEN 6 Reserviupseerikoulutus 100 vuotta – Jaakko Puuperä 68 Hrodna – Agilolf Kesselring JYVÄLLÄ 20 Turvallisuuskatsaus 22 Virukset kuriin 24 Hornetit ilmatankkauksessa Ohjusvene Tornion päivitys valmistui Viimeinen iltahuuto PAPU-harjoitukset tuovat kevään 25 Ylipäällikkö tarkasti panssariprikaatin Tiedusteluvalvontavaliokunta aloitti työnsä Diabeetikkojen vapaaehtoinen palvelumahdollisuus päättyy 26 Paras sotaelokuva, jota et ole nähnyt. Melkoisen varmasti aika lailla vähäisemmät kuin talvisodasta ja espanjantaudista. Suomen Sotilas tapasi yhden viimeisistä elossa olevista – silloin kerran nuorista – miehistä, joiden varassa kaikki oli ensin sodassa ja sitten rauhassa. s. Sen näkee, ken elää. 80 V iikolla yksitoista, taakse jääneenä leutona talvena muistimme talvisodan päättymisen 80-vuotispäivää, tänä vuonna se oli perjantai 13.3. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. – Jarmo Sinkkonen KNUUTI 98 Saappaattomat sankarit – Jukka Knuuti Kannen kuvat: SA-kuva, Pekka Nieminen Palvelukortti sivulla: 99. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 12.3. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. – Iivi Masso HX-HANKE 34 Ameriikan HX-ehdokkaat – Aleksei Kettunen TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 38 Euroopan maat hankkivat nyt korkeatorjuntakykyä – Ahti Lappi 80 VUOTTA SITTEN 40 Tähtilippu talvisodassa – Kari Kallonen 47 Mannerheim ei huolinut natseja talvisotaan – Kari Kallonen 50 Toisen maailmansodan alkunäytös – Agilolf Kesselring HISTORIA 60 Itämeren kadonnut kansa – Agilolf Kesselring KIRJAT 74 Sopimus 1939–1941 – Christian Jokinen SUOMEN SOTILAAT 80 "Hoida ne muurahaiset!" – Jaakko Puuperä 86 Kunnia kestävän palkka – Jaakko Puuperä JOHTAMINEN 89 Kun maailma järkkyy – Sanna Malinen, Minna Janhonen, Miira Heiniö, Bernard Walker ja Venkataraman Nilakant 93 Mikä uhkaa suomalaisia organisaatioita. – Minna Janhonen SODANKÄYNTI 94 Tunkeutuuko naisasia jo kriisinhallintaoperaatioihin. Tulevaisuus näyttää aikanaan, minkälaiset seuraukset epidemiasta ja sen varotoimista aiheutuu. Valmiuslaki astui voimaan
6 Amerikan HX-ehdokkaat Suomen Sotilas ylittää jo eeppisessä HXtarjokkaiden tarkastelussaan Atlantin. s. 34 RESERVIUPSEERIKOULUTUS 100 vuotta TALVISODASSA Ameriikan apu Toisen maailmansodan alkunäytös s. 50 s. 40 s. Minkälaisia koneita rapakon takaa tarjotaan ja miksi ne ovat sellaisia kuin ovat.
Juhlakirjaa voi tilata ennakkoon osoitteesta: ruk100@kannike.fi tai numerosta 044-2166034.. Numeroituja kirjoja on näistä 700, joista nahkakantisia 200. Sinulle, tämän päivän suomalaiselle upseerille. Kirja esittelee upseerioppilaan elämää, koulutusta, aseita ja välineitä vuosien varrella. Nahkakantisen kirjan hinta on 100 € + postituskulut, numeroidun hinta on 69 € + postituskulut ja numeroimattoman vain 49 € + postituskulut. 6 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN Tilaa Reserviupseerikoulutus 100 vuotta -juhlakirja Reserviupseerikoulutus 100 vuotta -juhlakirja on yli 500-sivuinen A4-kokoinen, näyttävä, kauttaaltaan nelivärinen kuvateos, joka tuo eteesi merkittävän 100 vuoden jakson suomalaista sotilashistoriaa upseerioppilaan näkökulmasta. Kirjaa painetaan vain 6 000 kappaletta. Tämä kirja on jokaiselle suomalaiselle upseerille sotiemme veteraanista jälkipolviin
Ilmestyy 6.6.2020. 7 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 Kirjan hinta 49 € + postituskulut. Tilaukset: ruk100@kannike.fi tai numerosta 044-2166034 www.rukmuseo.fi RU KM U SE O
1920-luvulla reserviupseereita koulutettiin vain Haminassa. Viimeisen rauhan vuosien kurssin pakatessa kalustoaan junaan joulukuussa 1939 oltiin jääty määrällisesti kauas siitä, mitä armeija olisi tarvinnut. Koulutuksessa työllä ja vaivalla hankittu taito oli sotamenestyksen avain. Suomi pelastettiin sotaa edeltävinä vuosina Haminan harjoitusmaastoissa ja oppitunneilla. Kun ensimmäinen kurssi alkoi Haminassa 1.4.1920, oli kolmen kuukauden pituisella kurssilla vain yksi komppania, jossa pyrittiin antamaan kaikille yhtenäiset, ”yleiset” reserviupseeritaidot. Eräiden aselajien reserviupseerikoulutus oli lähes täysin suojeluskuntien varassa. Koulutus eriytyi, kurssit pitenivät, ja myös määrää pyrittiin lisäämään. Reserviupseerikoulutusta oli kehitetty oikeaan suuntaan, mutta upseereita oli koulutettu liian vähän. Yksi konekivääri on vielä suksilla saksalaiseen ja venäläiseen malliin, suomalaiset luopuivat ratkaisusta ja ottivat käyttöön huomattavasti maastoliikkuvamman ja käytännöllisemmän ahkion, laitteen, joka on tuttu nykyoppilaillekin. Tavoite huomattiin pian tarpeettoman kunnianhimoiseksi. Kurssin 14a aikana RUK sai lipun ja kunniamarssin ja säännöllinen kurssijulkaisuperinne alkoi. Taitavat johtajat osasivat käyttää joukkojaan taistelussa niin, että joukko onnistui tehtävässään säästyen mahdollisimman käyttökelpoisena seuraavaan tehtäväänsä ja aikanaan rauhan töihin. Koulu haminassa Suomen menestys sodassa osoitti, että ennen sotia oli tehty monia oikeita asioita. Seuraavalla vuosikymmenellä koulutus käynnistyi myös Ilmaja Merivoimien omissa opetuslaitoksissa. Reserviupseerikoulu koulutti ennen sotaa Haminassa yli 14 000 reserviupseeria. Hiki säästi verta. n Kurssin 14a (1.11.1927– 22.4.1928) reserviupseerikokelaita maastoharjoituksissa. Sota ratkaistaan jo ennen kuin se syttyy. Moni upseeri sai ratkaisevaa lisäkoulutusta suojeluskunnissa. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T 8 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN Artikkeli ilmestyy tänä kesänä julkaistavassa suurteoksessa: Reserviupseerikoulutus maalla, merellä ja ilmassa 100 1920-2020.. Sen ratkaisevat osaavat johtajat. Hyvin koulutettujen ja osaavien reserviupseerien merkitys nähtiin Suomen jouduttua sotaan marraskuussa 1939. Kurssin 14a rinnakkaiskurssi 14b oli suunnattu suojeluskuntalaisille. Laadussa oli kuitenkin saavutettu taso, jota koko maailma sai ihmetellä seuraavina kuukausina. Asevelvollisessa armeijassa johtajista – upseereista – valtaosa nostetaan reservistä
Moni upseeri sai ratkaisevaa lisäkoulutusta suojeluskunnissa. Tavoite huomattiin pian tarpeettoman kunnianhimoiseksi. 1920-luvulla reserviupseereita koulutettiin vain Haminassa. Koulutus eriytyi, kurssit pitenivät, ja myös määrää pyrittiin lisäämään. Kun ensimmäinen kurssi alkoi Haminassa 1.4.1920, oli kolmen kuukauden pituisella kurssilla vain yksi komppania, jossa pyrittiin antamaan kaikille yhtenäiset, ”yleiset” reserviupseeritaidot. Reserviupseerikoulu koulutti ennen sotaa Haminassa yli 14 000 reserviupseeria. Kurssin 14a rinnakkaiskurssi 14b oli suunnattu suojeluskuntalaisille. Yksi konekivääri on vielä suksilla saksalaiseen ja venäläiseen malliin, suomalaiset luopuivat ratkaisusta ja ottivat käyttöön huomattavasti maastoliikkuvamman ja käytännöllisemmän ahkion, laitteen, joka on tuttu nykyoppilaillekin. Laadussa oli kuitenkin saavutettu taso, jota koko maailma sai ihmetellä seuraavina kuukausina. Eräiden aselajien reserviupseerikoulutus oli lähes täysin suojeluskuntien varassa. n Kurssin 14a (1.11.1927– 22.4.1928) reserviupseerikokelaita maastoharjoituksissa. Sen ratkaisevat osaavat johtajat. Asevelvollisessa armeijassa johtajista – upseereista – valtaosa nostetaan reservistä. Hyvin koulutettujen ja osaavien reserviupseerien merkitys nähtiin Suomen jouduttua sotaan marraskuussa 1939. Hiki säästi verta. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 9 100 vuotta reservin upseerikoulutusta. Seuraavalla vuosikymmenellä koulutus käynnistyi myös Ilmaja Merivoimien omissa opetuslaitoksissa. Taitavat johtajat osasivat käyttää joukkojaan taistelussa niin, että joukko onnistui tehtävässään säästyen mahdollisimman käyttökelpoisena seuraavaan tehtäväänsä ja aikanaan rauhan töihin. Koulu haminassa Suomen menestys sodassa osoitti, että ennen sotia oli tehty monia oikeita asioita. Koulutuksessa työllä ja vaivalla hankittu taito oli sotamenestyksen avain. Suomi pelastettiin sotaa edeltävinä vuosina Haminan harjoitusmaastoissa ja oppitunneilla. Viimeisen rauhan vuosien kurssin pakatessa kalustoaan junaan joulukuussa 1939 oltiin jääty määrällisesti kauas siitä, mitä armeija olisi tarvinnut. Reserviupseerikoulutusta oli kehitetty oikeaan suuntaan, mutta upseereita oli koulutettu liian vähän. Sota ratkaistaan jo ennen kuin se syttyy. Kurssin 14a aikana RUK sai lipun ja kunniamarssin ja säännöllinen kurssijulkaisuperinne alkoi
Se oli sota, jonka piti lopettaa sodat, mutta se lopettikin vain yhden aikakauden ja aloitti uuden uusine sotineen. Vuosikymmenen loppuun asti reserviupseerikoulutusta annettiin vain Haminassa, ja se oli ensimmäisillä kursseilla kaikille sama. Kadettikoulukaupunki oli menettänyt edellisenä keväänä tasavallan kaaderien opinahjon Helsingille. Kokelaita tuli kaikista aselajeista ja puolustushaaroista. Itse asiassa kurssin myöhästymisestä oli hyötyäkin. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T. Jääkäritaustainen Einari Vihma tekisi vielä merkittävän uran sotien välisinä vuosina kouluttajana ja koulutuksen kehittäjänä, komentajana sodissa ja antaisi henkilökohtaisesti lopulta sen korkeimman uhrin kaatuessaan Kannaksella kesällä 1944, monen kouluttamansa upseerin tavoin. Aika ei tahtonut riittää taaskaan oppimäärän ollessa kohtuuton käytettävissä olevaan aikaan nähden. Suomi oli yksi suuren sodan lapsista. Kurssikomppanian päällikkö, tuolloinen kapteeni Einar Wichmann, joka eteni sittemmin kenraaliksi ja tultiin myöhemmin tuntemaan nimellä Vihma, kirjoitti ensimmäisestä kurssista keväällä 1920: ”…toiselta puolen oli kurssin lykkäytyminen jumalainen onni katsottuna kurssin opettajiston silmillä, sillä näistä 145 ihmislapsesta (sotilaaksi ei montaakaan heistä voinut katsoa) näkyi, miten vähän ylemmällä taholla oli käsitystä tällaisten kurssien järjestelystä ja miten puutteellisia ne määräykset olivat olleet, jotka joukko-osastot olivat saaneet, ja lisäksi kuvautui tällöin selvästi se käsitteiden sekasotku ja kaiken yhtäläisyyden puute, joka vielä vallitsi armeijassa…”. 10 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN K eväällä 1920 pieni Haminan kaupunki oli pettynyt. Sodan lapset Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt vain puolisentoista vuotta aikaisemmin. Nuoreen tasavaltaan ja sen sotaväen käynnistämän reserviupseerikoulutuksen alkuvuosiin löi leimansa uuden aikakauden mukanaan tuoman historian ensimmäisen globaalin influenssaepidemian – pandemian – lisäksi päättyneen maailmansodan osana ”Jumalainen onni” Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt vain puolisentoista vuotta aikaisemmin. Yllättäviin tilanteisiin ja soveltamiseen tottuneita nuoren tasavallan sotilaita ensimmäisen kurssin alun lykkäytyminen ei juuri hätkäyttänyt. n Yhden sortin junailua tämäkin. Yhtenäistä asua ei ollut, vaan merimiehet, ilmailijat, punahousuinen luurankotakkinen ratsuväki ja Maavoimien harmaa sarka palveli kurssilla siinä puvussa, jossa he kurssille tulivat. Lohdutuspalkinnoksi saatu reserviupseerikurssikin näytti kovin epävarmalta, kun vanhan Kadettikoulun tilat olivat yhä tyhjänä espanjantaudin vuoksi
n Yhden sortin junailua tämäkin. Aika ei tahtonut riittää taaskaan oppimäärän ollessa kohtuuton käytettävissä olevaan aikaan nähden. Jääkäritaustainen Einari Vihma tekisi vielä merkittävän uran sotien välisinä vuosina kouluttajana ja koulutuksen kehittäjänä, komentajana sodissa ja antaisi henkilökohtaisesti lopulta sen korkeimman uhrin kaatuessaan Kannaksella kesällä 1944, monen kouluttamansa upseerin tavoin. Nuoreen tasavaltaan ja sen sotaväen käynnistämän reserviupseerikoulutuksen alkuvuosiin löi leimansa uuden aikakauden mukanaan tuoman historian ensimmäisen globaalin influenssaepidemian – pandemian – lisäksi päättyneen maailmansodan osana ”Jumalainen onni” Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt vain puolisentoista vuotta aikaisemmin. Vuosikymmenen loppuun asti reserviupseerikoulutusta annettiin vain Haminassa, ja se oli ensimmäisillä kursseilla kaikille sama. Kokelaita tuli kaikista aselajeista ja puolustushaaroista. Itse asiassa kurssin myöhästymisestä oli hyötyäkin. Lohdutuspalkinnoksi saatu reserviupseerikurssikin näytti kovin epävarmalta, kun vanhan Kadettikoulun tilat olivat yhä tyhjänä espanjantaudin vuoksi. Yhtenäistä asua ei ollut, vaan merimiehet, ilmailijat, punahousuinen luurankotakkinen ratsuväki ja Maavoimien harmaa sarka palveli kurssilla siinä puvussa, jossa he kurssille tulivat. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 11 K eväällä 1920 pieni Haminan kaupunki oli pettynyt. TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ. Sodan lapset Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt vain puolisentoista vuotta aikaisemmin. Suomi oli yksi suuren sodan lapsista. Se oli sota, jonka piti lopettaa sodat, mutta se lopettikin vain yhden aikakauden ja aloitti uuden uusine sotineen. Kurssikomppanian päällikkö, tuolloinen kapteeni Einar Wichmann, joka eteni sittemmin kenraaliksi ja tultiin myöhemmin tuntemaan nimellä Vihma, kirjoitti ensimmäisestä kurssista keväällä 1920: ”…toiselta puolen oli kurssin lykkäytyminen jumalainen onni katsottuna kurssin opettajiston silmillä, sillä näistä 145 ihmislapsesta (sotilaaksi ei montaakaan heistä voinut katsoa) näkyi, miten vähän ylemmällä taholla oli käsitystä tällaisten kurssien järjestelystä ja miten puutteellisia ne määräykset olivat olleet, jotka joukko-osastot olivat saaneet, ja lisäksi kuvautui tällöin selvästi se käsitteiden sekasotku ja kaiken yhtäläisyyden puute, joka vielä vallitsi armeijassa…”. Yllättäviin tilanteisiin ja soveltamiseen tottuneita nuoren tasavallan sotilaita ensimmäisen kurssin alun lykkäytyminen ei juuri hätkäyttänyt. Kadettikoulukaupunki oli menettänyt edellisenä keväänä tasavallan kaaderien opinahjon Helsingille. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T
Kuva on otettu nyttemmin puretulta rautatiesillalta, jota pitkin oppilaat saapuivat ja lähtivät RUK:sta puolen vuosisadan ajan. Lisäksi haluttiin antaa upseerin aluille varsin laaja käsitys muista aselajeista ja toimialoista. n Kurssin 3 (1.5.–30.9.1922) reserviupseerikokelaita Salmensillalla Haminan kaupungin länsirajalla. Aselajikoulutuksesta vastasivat eri aselajien, kuten tykistön opettajat, jotka oli komennettu Haminaan upseerioppilaiden tavoin vain kurssien kestoajaksi. Monelle sotaväki oli paikka, jossa oli lämpimät huoneet ja edes jonkinlaiset ruoat. Suomessa vain kaksi vuotta aikaisemmin käyty veljessota. n Reserviupseerikokelas vartiossa RUK:n päärakennuksen edessä kurssilla 1. Jos kohta ajan henki näkyi päällystövalinnoissa, ei politiikka muuten varjostanut elämää 1920–1930-lukujen kasarmeilla. Miehet palvelivat reserviupseerikurssiln Ensimmäisen kurssin upseeristoa vuonna 1920. Jos vapaa-aikaa jäi, ei 1920-luvun nuoriso käyttänyt sitä politiikan pohtimiseen sen enempää kuin sata vuotta myöhemmätkään polvet. Pandemiasta syrjäinen Suomi pääsi vähällä, mutta muun muassa aliravittuja punavankeja perheineen ja eräitä yksittäisiä paikkakuntia tauti kohteli kaltoin. Suojeluskuntien luotettavuuslausunto päällystökoulutukseen käskettävästä varusmiehestä piti upseeriston ja alipäällystönkin varsin valkoisena sotien välisinä vuosina. Yleisreserviupseereita Kun reserviupseerikoulutus alkoi Haminassa 1.4.1920, muodostui kurssi vain yhdestä koulutuskomppaniasta, jossa annettiin reserviupseerin yleiskoulutus. Nähtiinhän sosialistinen itänaapuri ja sen pelätty viidennen kolonnan solutus maassa yleisesti uhkana – eikä aiheetta. Toisten aselajien taktiikan ja taistelutekniikan opetus on yhä keskeisessä asemassa ja perusta yhteistoimintakykyisten upseereiden kasvattamiselle. Kova kuri ja raskaat työntäyteiset päivät koulutuksessa veivät nuorilta miehiltä kaikki voimat. Eikä ollut ensimmäisillä kursseilla (1-4) yhtenäistä sotilasasuakaan. Vasemmalla kurssinjohtaja kapteeni Kosti Sundberg, hänen oikealla puolellaan komppanian päällikkö kapteeni Einar Wichmann, myöhemmin Vihma ja heidän oikealla puolellaan joukkueenjohtajat luutnantit Kosola ja Hannula sekä vänrikki von Dickhoff. Terveys, arjesta selviäminen ja ne normaalit nuorten mielenkiinnonkohteet täyttivät hyvin vähäisen vapaa-ajan niin harmaissa kuin siviilissäkin. Opetussuunnitelman perustana oli jalkaväki/kiväärijoukkueen johtamisen perusteiden oppiminen. Reserviupseerikokelaat Upseerikokelaan sotilasarvosta ja arvomerkeistä oli säädetty jo vuonna 1919, mutta sillä tarkoitettiin niitä varusmiehiä, jotka olivat kouluttautuneet eri kursseilla tavoitteenaan siirtyminen ammattiupseerin uralle. Tavoitteessa oli paljon hyvää, ja se oli siemen niille reserviupseerikoulutuksen tavoitteille, jotka elävät RUK:ssa yhä. Kuljetusvälineitä oli vähän, eikä aikaa ollut käyttää pitkiin jalkamarsseihin. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T R U K -M U S E O N K O K O E LM A T R U K -M U S E O N K O K O E LM A T 12 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN 12 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020. Haminan reserviupseerikurssin oppilaille, joita kutsuttiin vuoteen 1929 kurssin 16 alkuun asti reserviupseerikokelaiksi eikä -oppilaiksi, ei ollut erikseen määrättyä tunnusta, kun ensimmäinen kurssi aloitettiin huhtikuussa 1920. Liika vasemmistolaisuus ei kuitenkaan ollut vuoden 1918 jälkitunnelmissa palveluksessa eduksi, jos kohta ei oikeistolaisuuskaan. Sotien välisen ajan kurssit harjoittelivat paljon kaupungin laitamilla. Kursseilla 1-7 (huhtikuusta 1920 syyskuun loppuun 1924) koulutus toteutettiin kolmessa oppilasjoukkueessa kurssien vahvuuksien vaihdellessa 114-186 välillä. He palvelivat joukko-osastoissaan upseerikokelaina. Tätä siltaa kulki myös liian monen maitojuna. Politiikka ja politikointi eivät kuuluneet Suomen sotaväen arkeen sata vuotta sitten, eivätkä ole kuuluneet sen jälkeenkään
Suojeluskuntien luotettavuuslausunto päällystökoulutukseen käskettävästä varusmiehestä piti upseeriston ja alipäällystönkin varsin valkoisena sotien välisinä vuosina. Toisten aselajien taktiikan ja taistelutekniikan opetus on yhä keskeisessä asemassa ja perusta yhteistoimintakykyisten upseereiden kasvattamiselle. Politiikka ja politikointi eivät kuuluneet Suomen sotaväen arkeen sata vuotta sitten, eivätkä ole kuuluneet sen jälkeenkään. Kova kuri ja raskaat työntäyteiset päivät koulutuksessa veivät nuorilta miehiltä kaikki voimat. n Reserviupseerikokelas vartiossa RUK:n päärakennuksen edessä kurssilla 1. Opetussuunnitelman perustana oli jalkaväki/kiväärijoukkueen johtamisen perusteiden oppiminen. Aselajikoulutuksesta vastasivat eri aselajien, kuten tykistön opettajat, jotka oli komennettu Haminaan upseerioppilaiden tavoin vain kurssien kestoajaksi. Eikä ollut ensimmäisillä kursseilla (1-4) yhtenäistä sotilasasuakaan. Yleisreserviupseereita Kun reserviupseerikoulutus alkoi Haminassa 1.4.1920, muodostui kurssi vain yhdestä koulutuskomppaniasta, jossa annettiin reserviupseerin yleiskoulutus. Vasemmalla kurssinjohtaja kapteeni Kosti Sundberg, hänen oikealla puolellaan komppanian päällikkö kapteeni Einar Wichmann, myöhemmin Vihma ja heidän oikealla puolellaan joukkueenjohtajat luutnantit Kosola ja Hannula sekä vänrikki von Dickhoff. Sotien välisen ajan kurssit harjoittelivat paljon kaupungin laitamilla. Terveys, arjesta selviäminen ja ne normaalit nuorten mielenkiinnonkohteet täyttivät hyvin vähäisen vapaa-ajan niin harmaissa kuin siviilissäkin. He palvelivat joukko-osastoissaan upseerikokelaina. Jos vapaa-aikaa jäi, ei 1920-luvun nuoriso käyttänyt sitä politiikan pohtimiseen sen enempää kuin sata vuotta myöhemmätkään polvet. Miehet palvelivat reserviupseerikurssiln Ensimmäisen kurssin upseeristoa vuonna 1920. Tätä siltaa kulki myös liian monen maitojuna. Kuljetusvälineitä oli vähän, eikä aikaa ollut käyttää pitkiin jalkamarsseihin. Pandemiasta syrjäinen Suomi pääsi vähällä, mutta muun muassa aliravittuja punavankeja perheineen ja eräitä yksittäisiä paikkakuntia tauti kohteli kaltoin. Kursseilla 1-7 (huhtikuusta 1920 syyskuun loppuun 1924) koulutus toteutettiin kolmessa oppilasjoukkueessa kurssien vahvuuksien vaihdellessa 114-186 välillä. Suomessa vain kaksi vuotta aikaisemmin käyty veljessota. Nähtiinhän sosialistinen itänaapuri ja sen pelätty viidennen kolonnan solutus maassa yleisesti uhkana – eikä aiheetta. Liika vasemmistolaisuus ei kuitenkaan ollut vuoden 1918 jälkitunnelmissa palveluksessa eduksi, jos kohta ei oikeistolaisuuskaan. Kuva on otettu nyttemmin puretulta rautatiesillalta, jota pitkin oppilaat saapuivat ja lähtivät RUK:sta puolen vuosisadan ajan. Tavoitteessa oli paljon hyvää, ja se oli siemen niille reserviupseerikoulutuksen tavoitteille, jotka elävät RUK:ssa yhä. Monelle sotaväki oli paikka, jossa oli lämpimät huoneet ja edes jonkinlaiset ruoat. Lisäksi haluttiin antaa upseerin aluille varsin laaja käsitys muista aselajeista ja toimialoista. n Kurssin 3 (1.5.–30.9.1922) reserviupseerikokelaita Salmensillalla Haminan kaupungin länsirajalla. Haminan reserviupseerikurssin oppilaille, joita kutsuttiin vuoteen 1929 kurssin 16 alkuun asti reserviupseerikokelaiksi eikä -oppilaiksi, ei ollut erikseen määrättyä tunnusta, kun ensimmäinen kurssi aloitettiin huhtikuussa 1920. Reserviupseerikokelaat Upseerikokelaan sotilasarvosta ja arvomerkeistä oli säädetty jo vuonna 1919, mutta sillä tarkoitettiin niitä varusmiehiä, jotka olivat kouluttautuneet eri kursseilla tavoitteenaan siirtyminen ammattiupseerin uralle. Jos kohta ajan henki näkyi päällystövalinnoissa, ei politiikka muuten varjostanut elämää 1920–1930-lukujen kasarmeilla. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T R U K -M U S E O N K O K O E LM A T R U K -M U S E O N K O K O E LM A T SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 13
Tarve upseerikokelaiden erottamiseen varuskunnan muista ”tavallisista varusmiehistä” oli suuri varsinkin, kun univormukirjavuus oli itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina aikamoinen. Kuri oli 100 vuotta sitten toista kuin tänään, ja simputus oli yleistä joukko-osastoissa. Käytännössä kuri ja koulutustyyli on kuitenkin vaihdellut RUK:ssakin 100 vuoden aikana yksiköittäin ja kursseittain. Merkki kuului ommella asetakin vasemman hihan olkavarteen. Kurssit pitenevät Kurssin pituus oli aluksi kolme kuukautta ja sitten kurssista 2 (17.5.– 15.9.1921) alkaen neljä kuukautta ja kurssista 3 (1.5.1922–30.9.1922) alkaen noin viisi kuukautta. Sitä paitsi upseerien ja aliupseerien asut oli usein tehty paremmista tai hienommista materiaaleista kuin miehistön asut. Hyvin samankaltainen palveluspuku oli käytössä jo valtaosalla neljän ensimmäisen reserviupseerikurssin kokelaista. Eri aselajien miesten piti päästä paneutumaan omien aselajiensa upseereilta vaadittavien taitojen opiskeluun. Ensimmäisillä kursseilla kurssilaiskokelaat saivat kantaa omia arvomerkkejään vain palveluksen ulkopuolella, mutta käskyä oli vaikea noudattaa, kun arvoaste ja sotilasarvo näkyivät tuon aikakauden asuissa usein kiinniommelluin merkein ja tunnuksin kaikkialla kauluksesta ja olkalapuista, housunrevääreihin, päähineeseen ja komeampiin saappaisiin asti. Sotia edeltävinä vuosina luotiin myös Haminan henki, upseerikoulussa pyrittiin herrasmiesmäisempään koulutusotteeseen kuin ”tavallisten” mosureiden valistamisessa. Jotenkin kurssilaiset piti kuitenkin erottaa varuskunnan muusta väestä. Lähtötason kirjavuus oli suurempi ongelma kuin sotilaspukujen sekamelska. Kun koululla ei ollut yhtenäistä univormua, reserviupseerikokelaat kantoivat tietysti arvonsa mukaista asepukua arvoja kunniamerkkeineen. Oppilaita kutsuttiin kursseilla 1-16 reserviupseerikokelaiksi. Köyhän nuoren tasavallan pieni armeija puki miehiään siihen, mitä oli saatavilla. RUK:ssa simputusta ei esiintynyt samassa laajudessa, koska kurssilla oli aluksi vain yhtä saapumiserää olevia oppilaita tai kokelaita. Kurssilla oleva kokelas ei 1920–1930-luvuilla suinkaan ollut aina kurssille tullessaan sotilasarvoltaan miehistöä. Kuvan puku m/22 oli kurssista 5 (1923) alkaen kaikkien RUK:ssa palvelleiden asu kurssille 25 asti. Koulutusaliupseerin saattoi helposti sekoittaa kouluttajaa fyysiseltä iältään vanhempaan kurssilaiskokelaana olevaan vapaussodan veteraanikersanttiin. Pelkkä jalkaväen yleisupseerikoulutus ei riittäisi edes kiväärijalkaväkireserviupseereiksi sijoitettaville varsinkaan, kun se piti antaa niin lyhyessä ajassa ja kaikille samanlaisena. Aika ei silti riittänyt kaiken sen kouluttamiseen, mitä katsottiin välttämättömäksi. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T P E K K A N IE M IN E N Lähtötason kirjavuus oli suurempi ongelma kuin sotilaspukujen sekamelska.. 14 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN la oman joukko-osastonsa antamassa sotilaspuvussa olivatpa sitten matruuseja tai ratsuväkeä. Materiaalit, pituudet ja kiinnityspaikka vaihtelivat. Kuvan puku on Jussi Paavolan kokoelmasta Haminasta. Rinnassa saattoi olla vapaussodan kunniamerkkien nauhoja. Valokuvista huomaa, että kuri ja ohjeet nauhan käytön suhteen horjuivat. Reserviupseerikokelaat olivat valikoituneena väkenä ilmeisesti parempia lirkuttelemaan kaupungin tyttösille kuin muu tavallinen varusväki, ja keltainen väri nauhassa antoi laululinnulle lajitunnisteen. Oli muutakin pohdittavaa kuin sotilaallinen yhtenäisyys ja ulkoasu. Olipa reserviupseerinoppia saamassa jääkäreitäkin. n Tältä olisi voinut näyttää upseerikokelas kursseilla 1-10. Viime kädessä senkin ratkaisee – yhä sata vuotta myöhemmin – ihminen, eikä se, mitä ohjesäännössä seisoo. Kurssin päättyessä oli tapana, että nauha irrotettiin hihasta ja annettiin muistoksi mielitietylle. Kanareikat Ensimmäiselle reserviupseerikurssille oli käsketty upseerinoppia saamaan miehiä suunnilleen kaikista tuolloisten Puolustusvoimiemme aselajeista ja nykyterminologian mukaan puolustushaaroistakin, ilmailijoista merimiehiin omissa usein vielä osin vahvistamattomissa tai jopa ohjesääntöjen vastaisissa puvuissaan. Ensimmäisen reserviupseerikurssin aikana otettiin käyttöön kanarialinnunkeltainen, kankainen noin seitsemän sentin mittainen nauhanpätkä. n Kursseilla 1-11 (1920–1926) kokelaitten (vastasi nykyistä upseerioppilaan arvoa) ainoa tunnus oli vaatimaton seitsemän sentin pituinen ja puolitoista senttiä korkea keltainen nauha, joka ommeltiin asetakin vasempaan olkavarteen. Moni nauha päättyi kurssin päätteeksi haminalaistytön muistokirjan väliin kyynelten kostuttamille sivuille. Joukossa oli kokelaita merimiespukuisista matruuseista punahousuiseen ja luurankotakkiseen ratsuväkeen. Paine koulutuksen eriyttämiseen kasvoi. Hän saattoi olla vaikkapa jääkäritaustainen kantakersantti tai suojeluskuntaupseeri. Keltaisella kanttinauhalla merkittyjä kaupungilla liikkuneita reserviupseerikokelaita alettiin kutsua pian ”kanareikoiksi”, ”kanareikka-kokelaiksi” tai ”kanarialinnuiksi”
Hän saattoi olla vaikkapa jääkäritaustainen kantakersantti tai suojeluskuntaupseeri. Kuvan puku m/22 oli kurssista 5 (1923) alkaen kaikkien RUK:ssa palvelleiden asu kurssille 25 asti. Hyvin samankaltainen palveluspuku oli käytössä jo valtaosalla neljän ensimmäisen reserviupseerikurssin kokelaista. Reserviupseerikokelaat olivat valikoituneena väkenä ilmeisesti parempia lirkuttelemaan kaupungin tyttösille kuin muu tavallinen varusväki, ja keltainen väri nauhassa antoi laululinnulle lajitunnisteen. Materiaalit, pituudet ja kiinnityspaikka vaihtelivat. Ensimmäisen reserviupseerikurssin aikana otettiin käyttöön kanarialinnunkeltainen, kankainen noin seitsemän sentin mittainen nauhanpätkä. Ensimmäisillä kursseilla kurssilaiskokelaat saivat kantaa omia arvomerkkejään vain palveluksen ulkopuolella, mutta käskyä oli vaikea noudattaa, kun arvoaste ja sotilasarvo näkyivät tuon aikakauden asuissa usein kiinniommelluin merkein ja tunnuksin kaikkialla kauluksesta ja olkalapuista, housunrevääreihin, päähineeseen ja komeampiin saappaisiin asti. Käytännössä kuri ja koulutustyyli on kuitenkin vaihdellut RUK:ssakin 100 vuoden aikana yksiköittäin ja kursseittain. Aika ei silti riittänyt kaiken sen kouluttamiseen, mitä katsottiin välttämättömäksi. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 15 la oman joukko-osastonsa antamassa sotilaspuvussa olivatpa sitten matruuseja tai ratsuväkeä. Paine koulutuksen eriyttämiseen kasvoi. n Tältä olisi voinut näyttää upseerikokelas kursseilla 1-10. n Kursseilla 1-11 (1920–1926) kokelaitten (vastasi nykyistä upseerioppilaan arvoa) ainoa tunnus oli vaatimaton seitsemän sentin pituinen ja puolitoista senttiä korkea keltainen nauha, joka ommeltiin asetakin vasempaan olkavarteen. Joukossa oli kokelaita merimiespukuisista matruuseista punahousuiseen ja luurankotakkiseen ratsuväkeen. Kurssilla oleva kokelas ei 1920–1930-luvuilla suinkaan ollut aina kurssille tullessaan sotilasarvoltaan miehistöä. Kun koululla ei ollut yhtenäistä univormua, reserviupseerikokelaat kantoivat tietysti arvonsa mukaista asepukua arvoja kunniamerkkeineen. Jotenkin kurssilaiset piti kuitenkin erottaa varuskunnan muusta väestä. Eri aselajien miesten piti päästä paneutumaan omien aselajiensa upseereilta vaadittavien taitojen opiskeluun. Kuri oli 100 vuotta sitten toista kuin tänään, ja simputus oli yleistä joukko-osastoissa. Merkki kuului ommella asetakin vasemman hihan olkavarteen. Rinnassa saattoi olla vapaussodan kunniamerkkien nauhoja. Kanareikat Ensimmäiselle reserviupseerikurssille oli käsketty upseerinoppia saamaan miehiä suunnilleen kaikista tuolloisten Puolustusvoimiemme aselajeista ja nykyterminologian mukaan puolustushaaroistakin, ilmailijoista merimiehiin omissa usein vielä osin vahvistamattomissa tai jopa ohjesääntöjen vastaisissa puvuissaan. Tarve upseerikokelaiden erottamiseen varuskunnan muista ”tavallisista varusmiehistä” oli suuri varsinkin, kun univormukirjavuus oli itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina aikamoinen. Viime kädessä senkin ratkaisee – yhä sata vuotta myöhemmin – ihminen, eikä se, mitä ohjesäännössä seisoo. Kuvan puku on Jussi Paavolan kokoelmasta Haminasta. Lähtötason kirjavuus oli suurempi ongelma kuin sotilaspukujen sekamelska. Sitä paitsi upseerien ja aliupseerien asut oli usein tehty paremmista tai hienommista materiaaleista kuin miehistön asut. Oppilaita kutsuttiin kursseilla 1-16 reserviupseerikokelaiksi. Valokuvista huomaa, että kuri ja ohjeet nauhan käytön suhteen horjuivat. Kurssin päättyessä oli tapana, että nauha irrotettiin hihasta ja annettiin muistoksi mielitietylle. Moni nauha päättyi kurssin päätteeksi haminalaistytön muistokirjan väliin kyynelten kostuttamille sivuille. RUK:ssa simputusta ei esiintynyt samassa laajudessa, koska kurssilla oli aluksi vain yhtä saapumiserää olevia oppilaita tai kokelaita. Olipa reserviupseerinoppia saamassa jääkäreitäkin. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T P E K K A N IE M IN E N Lähtötason kirjavuus oli suurempi ongelma kuin sotilaspukujen sekamelska.. Koulutusaliupseerin saattoi helposti sekoittaa kouluttajaa fyysiseltä iältään vanhempaan kurssilaiskokelaana olevaan vapaussodan veteraanikersanttiin. Keltaisella kanttinauhalla merkittyjä kaupungilla liikkuneita reserviupseerikokelaita alettiin kutsua pian ”kanareikoiksi”, ”kanareikka-kokelaiksi” tai ”kanarialinnuiksi”. Sotia edeltävinä vuosina luotiin myös Haminan henki, upseerikoulussa pyrittiin herrasmiesmäisempään koulutusotteeseen kuin ”tavallisten” mosureiden valistamisessa. Oli muutakin pohdittavaa kuin sotilaallinen yhtenäisyys ja ulkoasu. Pelkkä jalkaväen yleisupseerikoulutus ei riittäisi edes kiväärijalkaväkireserviupseereiksi sijoitettaville varsinkaan, kun se piti antaa niin lyhyessä ajassa ja kaikille samanlaisena. Köyhän nuoren tasavallan pieni armeija puki miehiään siihen, mitä oli saatavilla. Kurssit pitenevät Kurssin pituus oli aluksi kolme kuukautta ja sitten kurssista 2 (17.5.– 15.9.1921) alkaen neljä kuukautta ja kurssista 3 (1.5.1922–30.9.1922) alkaen noin viisi kuukautta
Samoihin aikoihin tosin tulivat käyttöön koulutushaaramerkit hihaan.. Kokelaan ja oppilaan arvomerkit olkapäillä säilyivät muutoin ennallaan, mutta reserviupseerikokelaan poikkinauha taipui puvussa m/36 kulmaksi. Sen piti olla kurssilaisilla miehistömalliin tyhjä vuodesta 1922 eteenpäin (katso kuva edellisellä aukealla). Kaulus oli samanlainen kuin muillakin aliupseeriarvossa olevilla varusmiehillä eli ilman kanta-aliupseerien kaulusta kiertänyttä kaluunanauhaa. Miekat ovat ristissä katsojasta nähden vasen miekka päällimmäisenä. Kauluksessa valmistuneella kokelaalla oli pukuun m/22 kuuluva varusmiesaliupseerin tunnus eli kaksinkertaiset 10 mm:n levyiset vaaleanharmaat nauhat, joiden päässä 7 cm:n päässä kauluksen etureunasta oli suuri leijonanappi. Tunnuksen lehvät tulevat akateemisuuden symboliikasta, ja arvomerkkiruusut taas ovat olleet suomalaisen upseerin tunnus läpi itsenäisyyden ajan. Oppilaat olivat jatkossa oppilaita ja kokelaat kokelaita siihen katsomatta, missä arvossa olivat kurssille tulleet. Tähän asti oli ollut vain yksittäisiä kursseja. Laatan yli meni yksi 10 mm leveä kaluunanauha (katso kuva alla). Samana vuonna säädettiin asetuksella reserviupseerikurssin suorittaminen Kadettikouluun pyrkimisen ehdoksi. Hänen kurssitovereidensa kanssa maneesin nurkkaan luonnostelema koriste näkyy yhä hieman muutettuna upseerioppilaiden asuissa. Oikealla kuva alkuperäisestä merkistä vuodelta 1926, jossa miekat olivat kärki alaspäin. Niiden mukaan kurssilla oppilaina olleet reserviupseerikokelaat saivat nyt pukunsa olkapoletteihin niitä kiertävät ”reunan mukaisesti ommellut 7 mm:n levyiset hopean väriset kaluunanauhat”. Tavoitteeksi asetettiin jatkossa noin 1 000 koulutettua reserviupseeria vuodessa. Ainesta tarvittiin entistä enemmän myös rauhan ajan tarpeisiin. Näin jatkui aina vuoteen 1960, jonka jälkeen vuosina 1961– 1962 otettiin hetkeksi kokeilukäyttöön hopeanväriset leveät aliupseerin kulmat, joita oli oppilaan kauluksissa yhdet ja kokelailla tuplasti. Muutoin olkaimessa säilyivät yhä kokelaan oman joukko-osaston ja aselajin värit sekä tunnukset ja mahdolliset arvomerkit, jotka saattoivat olla mitä vaan korpraalin ja vääpelin kulman väliltä. Miekat käännettiin oikein päin syksyllä 1929. Keltainen nauha jäi nyt kokonaan pois. Kurssista 11 (1926) alkaen arvomerkkien päälle sijoitettiin RUK:n uusi joukko-osastotunnus (kuva viereisellä sivulla). Vasemmalla ylhäällä jalkaväen reserviupseeritai upseerikokelas vuosina 1936–1960 ja oikealla kenttätykistön upseerioppilaan arvomerkit. Enää ei miinanheittimen ympärillä häärinyt merimiespukuisia matruuseja, mustanharmaahousuisia ilmailijoita ja punahousuista ratsuväkeä. Kurssilta 5 (2.5.–30.9.1923) alkaen koulu alkoi jakaa oppilaille myös yhtenäistä sotilaspukua mallia 1922. Reserviupseerikokelaille – koulun oppilaille – oli määrätty uudet merkit 23.4.1922. Tunnuksesta käytettiin nimeä ”latu ja nappi”. Myös ulkoasu oli nyt yhtenäinen. Keltaista hihanauhaa valmistunut kokelas ei luonnollisesti käyttänyt erotukseksi kurssilaiskokelaista. Valmistuneita reserviupseerikokelaita puhuteltiin heidän arvonsa mukaan erotukseksi kurssilla opiskelevista reserviupseerikokelaista esimerkiksi kokelaskersanteiksi. n Oikealla: puvussa m/36 oppilaan ja kokelaan arvo ilmeni aiemmasta poiketen sekä olkapäiltä että kauluksesta. Vuoden 1922 käskyistä huolimatta RUK:n joukko-osastotunnus olkapäällä oli RUK:ssa opiskelevan varusmiehen ainoa tunnus kurssille 18 vuoteen 1930 asti. Kurssilta 11 lähtien (3.5.–23.10.1926) sen korvasi RUK:n yhä käytössä olevan joukko-osastomerkin ensimmäinen versio. Itse asiassa nykyisessäkin merkissä on yhä heraldinen virhe. Merkkiä on valmistettu vuosien varrella kankaisena ja metallisena. VANHOISTA ARVOMERKEISTÄ ja puhuttelumuodoista päästiin vasta vuonna 1930. K IR S I LA U R I / R U K -M U S E O JU S S I PA A V O LA N K O K O E LM A n Vasemmalla yllä RUK:n joukko-osastotunnus muodossa, jossa se on ollut vuodesta 1929 (kurssi 17) alkaen, jo yli 90 vuotta. Tämä korvautui jo vuonna 1962 yhä käytössä olevilla vinoneliöillä eli “salmiakeilla”. Pian myös myönnettiin, että sodan ajan upseeritarve olisi suurempi kuin mitä koulutettiin. Aalto oli saanut tehtäväkseen vastata kurssijuhlan koristeluista. Merkin miekat olivat symbolisesti väärin päin, kärki alaspäin, tarkoittaen heraldiikassa alistumista. VUODESTA 1920 vuoteen 1926 kurssilla opiskelevien reserviupseerikokelaiden ainoa tunnus oli keltainen nauha hihassa. Tavoitetason ja koulutettavien määrän kasvattamisen mahdollisti vuoden 1922 asevelvollisuuslaki määräyksineen. 16 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN R U K 19 2 – 2 2 79 78 R U K 19 2 – 2 2 RUK syntyy Kurssin 4 aikana 13. Uudessa puvussa oli nyt myös arvomerkkikauluslaatat, ja ne olivat niin oppilaila kuin kokelailla tyhjät. Reserviupseerikokelaat kantoivat olkapäillään yleensä myös palvelusarvomerkkejään, jotka olivat yleensä jotain korpraalista vääpeliin. Aallon luonnostelemaan koristeeseen pohjautunut Reserviupseerikoulun joukko-osastotunnus hyväksyttiin oppilaiden olkapoleteissa kannettavaksi tunnukseksi vasta reserviupseerikurssin 11 lopulla vuonna 1926. helmikuuta 1923 reserviupseerikoulutus vakiintui, ja perustettiin Reserviupseerikoulu. Määräysten toteuttamiseen ei kuitenkaan ollut varoja. Koska määräystä kaluunanauhan ompelusta ei aluksi noudatettu, säilyi keltainen nauhanpätkä hihassa reserviupseeriksi opiskelevien kokelaiden ainoana tunnuksena aina vuoteen 1926 ja kurssiin 10 (12.11.1925– 30.4.1926) asti. Nyt kurssilaiset olivat reserviupseerioppilaita, ja vuoden 1929 sisäpalvelusohjesääntö vahvisti reserviupseerikokelaan arvon koulun suorittaneen varusmiehen sotilasarvoksi. Valmistuneet reserviupseerikokelaat erosivat kurssilaiskokelaista myös kauluksen osalta. Uusia määräyksiä alettiin noudattaa systemaattisesti vasta seuraavalla vuosikymmenellä. RESERVIUPSEERIOPPILAAN ja -kokelaan arvot olivat käytössä vuoteen 1941, jolloin otettiin käyttöön nykymuotoiset arvot upseerioppilas ja upseerikokelas. Oppilaalla “salmiakkeja" on yksi. RUK:n tunnus syntyi kurssin 4 (1.11.1922– 29.3.1923) kokelaan ja myöhemmin maailmankuulun arkkitehdin Alvar Aallon kynästä. n M/22-virkapukuohjesäännön mukainen Kenttätykistörykmentti 1:n RUK:sta valmistuneen reserviupseerikokelaan olka-arvomerkkilaatta. Vuodesta 1958 alkaen RUK sai oman kauluslaattansa (sininen laatta punaisella terenauhalla), minkä jälkeen aselajiväritkin katosivat erottamasta oppilaita. Kurssilla opiskelevan reserviupseerikokelaan olkalaatta oli muutoin vastaava eli kokelaan sotilasarvon mukainen, mutta siitä puuttui valmistuneen kokelaan poikkinauha. Arvoja, nauhoja, kulmia ja salmiakkia n RUK:n santsariupseerikokelaan tunnus paitapuseron olkapoletissa. Tämä nosti reserviupseerikoulutuksen statusta ja samalla kohdisti sen kehittämiseen entistä suurempia paineita. OLKAPÄILLÄÄN kurssin suorittanut reserviupseerikokelas kantoi oman koulutushaaransa väreissä aliupseerin olkapolettia, jota kiersi aselajiväri ja aliupseerin kaluunanauha. Vuoden 1922 määräysten mukaan reserviupseerikurssilta valmistuneen reserviupseerikokelaan eli nykyistä upseerikokelasta vastaavassa arvossa palvelleen varusmiehen tunnisti kauluksesta ja olkapäiltä
Nyt kurssilaiset olivat reserviupseerioppilaita, ja vuoden 1929 sisäpalvelusohjesääntö vahvisti reserviupseerikokelaan arvon koulun suorittaneen varusmiehen sotilasarvoksi. Keltainen nauha jäi nyt kokonaan pois. Kokelaan ja oppilaan arvomerkit olkapäillä säilyivät muutoin ennallaan, mutta reserviupseerikokelaan poikkinauha taipui puvussa m/36 kulmaksi. Tavoitteeksi asetettiin jatkossa noin 1 000 koulutettua reserviupseeria vuodessa. Enää ei miinanheittimen ympärillä häärinyt merimiespukuisia matruuseja, mustanharmaahousuisia ilmailijoita ja punahousuista ratsuväkeä. Itse asiassa nykyisessäkin merkissä on yhä heraldinen virhe. RESERVIUPSEERIOPPILAAN ja -kokelaan arvot olivat käytössä vuoteen 1941, jolloin otettiin käyttöön nykymuotoiset arvot upseerioppilas ja upseerikokelas. Reserviupseerikokelaille – koulun oppilaille – oli määrätty uudet merkit 23.4.1922. Tunnuksen lehvät tulevat akateemisuuden symboliikasta, ja arvomerkkiruusut taas ovat olleet suomalaisen upseerin tunnus läpi itsenäisyyden ajan. Reserviupseerikokelaat kantoivat olkapäillään yleensä myös palvelusarvomerkkejään, jotka olivat yleensä jotain korpraalista vääpeliin. Näin jatkui aina vuoteen 1960, jonka jälkeen vuosina 1961– 1962 otettiin hetkeksi kokeilukäyttöön hopeanväriset leveät aliupseerin kulmat, joita oli oppilaan kauluksissa yhdet ja kokelailla tuplasti. Vasemmalla ylhäällä jalkaväen reserviupseeritai upseerikokelas vuosina 1936–1960 ja oikealla kenttätykistön upseerioppilaan arvomerkit. RUK:n tunnus syntyi kurssin 4 (1.11.1922– 29.3.1923) kokelaan ja myöhemmin maailmankuulun arkkitehdin Alvar Aallon kynästä. Vuoden 1922 käskyistä huolimatta RUK:n joukko-osastotunnus olkapäällä oli RUK:ssa opiskelevan varusmiehen ainoa tunnus kurssille 18 vuoteen 1930 asti. Oppilaat olivat jatkossa oppilaita ja kokelaat kokelaita siihen katsomatta, missä arvossa olivat kurssille tulleet. Tähän asti oli ollut vain yksittäisiä kursseja. Valmistuneet reserviupseerikokelaat erosivat kurssilaiskokelaista myös kauluksen osalta. n M/22-virkapukuohjesäännön mukainen Kenttätykistörykmentti 1:n RUK:sta valmistuneen reserviupseerikokelaan olka-arvomerkkilaatta. Sen piti olla kurssilaisilla miehistömalliin tyhjä vuodesta 1922 eteenpäin (katso kuva edellisellä aukealla). Merkin miekat olivat symbolisesti väärin päin, kärki alaspäin, tarkoittaen heraldiikassa alistumista. VUODESTA 1920 vuoteen 1926 kurssilla opiskelevien reserviupseerikokelaiden ainoa tunnus oli keltainen nauha hihassa. Kurssista 11 (1926) alkaen arvomerkkien päälle sijoitettiin RUK:n uusi joukko-osastotunnus (kuva viereisellä sivulla). Miekat ovat ristissä katsojasta nähden vasen miekka päällimmäisenä. Oikealla kuva alkuperäisestä merkistä vuodelta 1926, jossa miekat olivat kärki alaspäin. Kurssilta 5 (2.5.–30.9.1923) alkaen koulu alkoi jakaa oppilaille myös yhtenäistä sotilaspukua mallia 1922. Kurssilla opiskelevan reserviupseerikokelaan olkalaatta oli muutoin vastaava eli kokelaan sotilasarvon mukainen, mutta siitä puuttui valmistuneen kokelaan poikkinauha. Kurssilta 11 lähtien (3.5.–23.10.1926) sen korvasi RUK:n yhä käytössä olevan joukko-osastomerkin ensimmäinen versio. Määräysten toteuttamiseen ei kuitenkaan ollut varoja. Tämä nosti reserviupseerikoulutuksen statusta ja samalla kohdisti sen kehittämiseen entistä suurempia paineita. K IR S I LA U R I / R U K -M U S E O JU S S I PA A V O LA N K O K O E LM A n Vasemmalla yllä RUK:n joukko-osastotunnus muodossa, jossa se on ollut vuodesta 1929 (kurssi 17) alkaen, jo yli 90 vuotta. Uusia määräyksiä alettiin noudattaa systemaattisesti vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Pian myös myönnettiin, että sodan ajan upseeritarve olisi suurempi kuin mitä koulutettiin. n Oikealla: puvussa m/36 oppilaan ja kokelaan arvo ilmeni aiemmasta poiketen sekä olkapäiltä että kauluksesta. Uudessa puvussa oli nyt myös arvomerkkikauluslaatat, ja ne olivat niin oppilaila kuin kokelailla tyhjät. Hänen kurssitovereidensa kanssa maneesin nurkkaan luonnostelema koriste näkyy yhä hieman muutettuna upseerioppilaiden asuissa. VANHOISTA ARVOMERKEISTÄ ja puhuttelumuodoista päästiin vasta vuonna 1930. Merkkiä on valmistettu vuosien varrella kankaisena ja metallisena. Vuoden 1922 määräysten mukaan reserviupseerikurssilta valmistuneen reserviupseerikokelaan eli nykyistä upseerikokelasta vastaavassa arvossa palvelleen varusmiehen tunnisti kauluksesta ja olkapäiltä. Samana vuonna säädettiin asetuksella reserviupseerikurssin suorittaminen Kadettikouluun pyrkimisen ehdoksi. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 17 R U K 19 2 – 2 2 79 78 R U K 19 2 – 2 2 RUK syntyy Kurssin 4 aikana 13. Miekat käännettiin oikein päin syksyllä 1929. Keltaista hihanauhaa valmistunut kokelas ei luonnollisesti käyttänyt erotukseksi kurssilaiskokelaista. Valmistuneita reserviupseerikokelaita puhuteltiin heidän arvonsa mukaan erotukseksi kurssilla opiskelevista reserviupseerikokelaista esimerkiksi kokelaskersanteiksi. Tämä korvautui jo vuonna 1962 yhä käytössä olevilla vinoneliöillä eli “salmiakeilla”. Tunnuksesta käytettiin nimeä ”latu ja nappi”. Samoihin aikoihin tosin tulivat käyttöön koulutushaaramerkit hihaan.. Tavoitetason ja koulutettavien määrän kasvattamisen mahdollisti vuoden 1922 asevelvollisuuslaki määräyksineen. Laatan yli meni yksi 10 mm leveä kaluunanauha (katso kuva alla). Aalto oli saanut tehtäväkseen vastata kurssijuhlan koristeluista. Niiden mukaan kurssilla oppilaina olleet reserviupseerikokelaat saivat nyt pukunsa olkapoletteihin niitä kiertävät ”reunan mukaisesti ommellut 7 mm:n levyiset hopean väriset kaluunanauhat”. Muutoin olkaimessa säilyivät yhä kokelaan oman joukko-osaston ja aselajin värit sekä tunnukset ja mahdolliset arvomerkit, jotka saattoivat olla mitä vaan korpraalin ja vääpelin kulman väliltä. Myös ulkoasu oli nyt yhtenäinen. Kauluksessa valmistuneella kokelaalla oli pukuun m/22 kuuluva varusmiesaliupseerin tunnus eli kaksinkertaiset 10 mm:n levyiset vaaleanharmaat nauhat, joiden päässä 7 cm:n päässä kauluksen etureunasta oli suuri leijonanappi. Aallon luonnostelemaan koristeeseen pohjautunut Reserviupseerikoulun joukko-osastotunnus hyväksyttiin oppilaiden olkapoleteissa kannettavaksi tunnukseksi vasta reserviupseerikurssin 11 lopulla vuonna 1926. helmikuuta 1923 reserviupseerikoulutus vakiintui, ja perustettiin Reserviupseerikoulu. Koska määräystä kaluunanauhan ompelusta ei aluksi noudatettu, säilyi keltainen nauhanpätkä hihassa reserviupseeriksi opiskelevien kokelaiden ainoana tunnuksena aina vuoteen 1926 ja kurssiin 10 (12.11.1925– 30.4.1926) asti. OLKAPÄILLÄÄN kurssin suorittanut reserviupseerikokelas kantoi oman koulutushaaransa väreissä aliupseerin olkapolettia, jota kiersi aselajiväri ja aliupseerin kaluunanauha. Vuodesta 1958 alkaen RUK sai oman kauluslaattansa (sininen laatta punaisella terenauhalla), minkä jälkeen aselajiväritkin katosivat erottamasta oppilaita. Kaulus oli samanlainen kuin muillakin aliupseeriarvossa olevilla varusmiehillä eli ilman kanta-aliupseerien kaulusta kiertänyttä kaluunanauhaa. Oppilaalla “salmiakkeja" on yksi. Ainesta tarvittiin entistä enemmän myös rauhan ajan tarpeisiin. Arvoja, nauhoja, kulmia ja salmiakkia n RUK:n santsariupseerikokelaan tunnus paitapuseron olkapoletissa
Tykistölinjalta valmistui jaosjohtajia, patteriupseereita ja tulenjohtajia, joita siihen aikaan kutsuttiin saksalaisen esikuvan mukaan tähystysupseereiksi. Ensimmäiset viisi kuukautta oli edelleen yhtenäiskoulutusta muiden aselajien kanssa, mutta ”yleisen linjan” päätyttyä annettiin kuukauden mittainen tykistön erikoiskoulutus. Tämän vuoksi kuusi kuukauttakaan ei oikein kunnolla riittänyt kunnianhimoisen ja laajan koulutuksen antamiseen. Kenttätykistölinja oli aloitettu kurssilla 8 (8.11.1924–31.3.1925) aluksi kurssin ainoan komppanian neljännessä joukkueessa ja kurssista 10 alkaen koulun nyt kahden komppanian neljänsissä joukkueissa. Hänelle riittäisi komppanian, eskadroonan ja patterin puitteissa suhteellisen vaatimaton toisten aselajien tuntemus…” Perusteellisempi tiedollinen pohjakoulutus oli syytä antaa Kailan mukaan vasta Kadettikoulussa niille upseereille, jotka kouluttautuisivat upseerin ammattiin. Tykistölinjan koulutus toteutettiin silloin viimeistä kertaa kummassakin komppaniassa niiden neljänsissä joukkueissa nyt jo 3½ kuukauden pituisena. Kummassakin jalkaväkikomppaniassa oli nyt kiväärijoukkueiden lisäksi yksi raskas joukkue, jossa annettiin konekivääri-, jalkaväkitykkija miinanheitinkoulutusta. joukkue, jossa annettiin koulutusta uudella tykistölinjalla. Kurssi piteni kurssilla 10 puolivuotiseksi, ja aloitusvahvuus kasvoi yli viidensadan. Patteri oli kurssilla 13 ammunnoissa heinäkuun ajan tykistön leirillä Perkjärvellä, Karjalankannaksella. Linjajako Varsinaiseen linjajakoon mentiin vuonna 1927 kurssilla 13 (17.5.1927–21.10.1927). Korkeiden keskeytysprosenttien takana ei ollut yksin kova muodollinen kuri vaan myös terveydelliset syyt ja heikko opintomenestys. Oppilasvahvuus kasvaa Kurssin 8 alkaessa marraskuussa 1924 kenttätykistökoulutus eriytyi omaksi aselajikoulutuslinjakseen. Vahvuus kasvoi yli 500 mieheen, joskin valmistuneiden määräksi jäi 460. PST-tykkejä saatiin vasta juuri ennen talvisotaa. Reserviupseerien aselajikoulutus alkoi. Vuonna 1925 kurssista 10 alkaen kurssin koko kasvoi jälleen. Kailan mukaan ”reserviupseeri tulisi johtamaan vain yhtä ainoaa aselajia olevia osastoja. Meneillään oli kurssi 12 (1.11.1926–30.4.1927). Patterin tykistölinjan opetussuunnitelmaan kuuluivat yleisten aineiden lisäksi jalkaväkioppi, kenttätykistötaktiikka, kalusto-oppi, ampumaja mittausoppi sekä rannikkotykistöoppi. komppanian raskaan joukkueen jalkaväkitykkilinjalla annettiin koulutusta ensimmäisen maailmansodan alun 37 mm:n venäläisillä jalkaväkitykeillä m/14 Obuhov ja m/15 Rosenberg. Koulutusta olisi vieläkin eriytettävä, jotta koulutustavoitteet voitaisiin saavuttaa käytettävissä olevassa ajassa. Kaila vaati ”suurempaa erikoistumista” esityksessään sotaväen päällikölle 9.3.1927 todeten, että ”lyhyenä n Kurssin 10 (12.11.1925–30.4.1926) kenttätykistölinjan reserviupseerikokelaat 76K02-kalustokoulutuksessa kasarmialueella. Kaila lähti ajamaan tarmokkaasti uutta linjajakoa. Toimitusjoukkue oli suurin ja haasteellisin osuus koostuen pääosin tykistön tarpeisiin komennetuista hevosmiehistä, jotka eivät siis olleet suinkaan RUK:n oppilaita vaan tavallisia varusmiehiä, eivätkä aina sitä kärkipään joukkoa… Tykistöoppilaita kurssilla oli 116. Reserviupseerikoulu sai nyt toisen komppanian. Nenonen katsoi, että tykistö vaatii laajempaa ja vaativampaa koulutusta. Se oli ikään kuin myöhemmän tukikomppanian siemen. 1. Tykistölinjalaisten osuus oli tästä noin 100. Tykistölinja toimi neljäntenä joukkueena kummassakin komppaniassa. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T 18 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN. Kurssi piteni nyt puolen kurssiaikana ei voitu kouluttaa universaaliupseereita, ja kertausharjoitukset olivat liian lyhyitä erikoiskoulutuksen antamiseen – – liikekannallepanon yhteydessä olisi upseerit sijoitettava valmiiksi paikoilleen erikoistehtäviinsä…” Tarvittiin siis kapeammin mutta paremmin tehtäviinsä koulutettuja reserviupseereita. Kouluun kuului nyt esikunnan ja kahden jalkaväkikomppanian lisäksi tykistöteknillinen linja, joka muodostui patterista (kenttätykistö). Pioneerija viestiosastoissa oppilaita oli 56. Patteriin kuului kolme kenttätykkijaosta, joista yksi oli aluksi rannikkotykkijaos. Samaisesta kurssista 8 alkaen oppilasvahvuus kasvoi jo 272 mieheen, joista kurssin läpäisi 236 (keskeytysprosentti yli 13!). Kansanterveys oli kehno, tuberkuloosi ja kasvuhäiriöt yleisiä, kaikilla ei riittänyt myöskään oppimiskyky liian kevyen koulutaustan vuoksi. vuoden pituiseksi. ja 2. Kurssi 12 jäi viimeiseksi yleisreserviupseerikurssiksi. Koulutus oli yhä varsin yleisluontoista. Vaikka aseet eivät soveltuneet lainkaan panssarintorjuntaan ja ne olivat alun alkaenkin nimenomaan jalkaväen suora-ammuntatulitukiaseita, saivat kurssilaiset tuntumaa siihen, minkälaista olisi toiminta tykkikalustolla panssareita vastaan. Kailan uudistus Majuri Auno Kaila otti vastaan Reserviupseerikoulun johtajan tehtävät 20.1.1927. Muutos oli osittain tykistökenraali Vilho Nenosen pitkäaikaisen painostuksen seurausta. Myös koulun pioneeriosasto, viestiosasto ja koko koulun arkisista toiminnoista vastannut toimitusjoukkue oli alistettu komentoja talousasioissa patterin päällikölle. Reserviupseerikurssin koulutuskomppanian kokoonpano oli nyt kolme kiväärijoukkuetta ja 4
Kailan uudistus Majuri Auno Kaila otti vastaan Reserviupseerikoulun johtajan tehtävät 20.1.1927. Kansanterveys oli kehno, tuberkuloosi ja kasvuhäiriöt yleisiä, kaikilla ei riittänyt myöskään oppimiskyky liian kevyen koulutaustan vuoksi. Pioneerija viestiosastoissa oppilaita oli 56. Myös koulun pioneeriosasto, viestiosasto ja koko koulun arkisista toiminnoista vastannut toimitusjoukkue oli alistettu komentoja talousasioissa patterin päällikölle. Kurssi piteni kurssilla 10 puolivuotiseksi, ja aloitusvahvuus kasvoi yli viidensadan. R U K -M U S E O N K O K O E LM A T SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 19 Kiinnostuitko. PST-tykkejä saatiin vasta juuri ennen talvisotaa. Vuonna 1925 kurssista 10 alkaen kurssin koko kasvoi jälleen. Meneillään oli kurssi 12 (1.11.1926–30.4.1927). Kaila vaati ”suurempaa erikoistumista” esityksessään sotaväen päällikölle 9.3.1927 todeten, että ”lyhyenä n Kurssin 10 (12.11.1925–30.4.1926) kenttätykistölinjan reserviupseerikokelaat 76K02-kalustokoulutuksessa kasarmialueella. Kaila lähti ajamaan tarmokkaasti uutta linjajakoa. Nenonen katsoi, että tykistö vaatii laajempaa ja vaativampaa koulutusta. Muutos oli osittain tykistökenraali Vilho Nenosen pitkäaikaisen painostuksen seurausta. Hänelle riittäisi komppanian, eskadroonan ja patterin puitteissa suhteellisen vaatimaton toisten aselajien tuntemus…” Perusteellisempi tiedollinen pohjakoulutus oli syytä antaa Kailan mukaan vasta Kadettikoulussa niille upseereille, jotka kouluttautuisivat upseerin ammattiin. Oppilasvahvuus kasvaa Kurssin 8 alkaessa marraskuussa 1924 kenttätykistökoulutus eriytyi omaksi aselajikoulutuslinjakseen. Se oli ikään kuin myöhemmän tukikomppanian siemen. Kurssi 12 jäi viimeiseksi yleisreserviupseerikurssiksi. Patteriin kuului kolme kenttätykkijaosta, joista yksi oli aluksi rannikkotykkijaos. Reserviupseerien aselajikoulutus alkoi. Patterin tykistölinjan opetussuunnitelmaan kuuluivat yleisten aineiden lisäksi jalkaväkioppi, kenttätykistötaktiikka, kalusto-oppi, ampumaja mittausoppi sekä rannikkotykistöoppi. Samaisesta kurssista 8 alkaen oppilasvahvuus kasvoi jo 272 mieheen, joista kurssin läpäisi 236 (keskeytysprosentti yli 13!). Kouluun kuului nyt esikunnan ja kahden jalkaväkikomppanian lisäksi tykistöteknillinen linja, joka muodostui patterista (kenttätykistö). Ensimmäiset viisi kuukautta oli edelleen yhtenäiskoulutusta muiden aselajien kanssa, mutta ”yleisen linjan” päätyttyä annettiin kuukauden mittainen tykistön erikoiskoulutus. Tykistölinjalta valmistui jaosjohtajia, patteriupseereita ja tulenjohtajia, joita siihen aikaan kutsuttiin saksalaisen esikuvan mukaan tähystysupseereiksi. Tilaa RUK 100 -juhlateos ja lue lisää!. vuoden pituiseksi. Kummassakin jalkaväkikomppaniassa oli nyt kiväärijoukkueiden lisäksi yksi raskas joukkue, jossa annettiin konekivääri-, jalkaväkitykkija miinanheitinkoulutusta. Toimitusjoukkue oli suurin ja haasteellisin osuus koostuen pääosin tykistön tarpeisiin komennetuista hevosmiehistä, jotka eivät siis olleet suinkaan RUK:n oppilaita vaan tavallisia varusmiehiä, eivätkä aina sitä kärkipään joukkoa… Tykistöoppilaita kurssilla oli 116. Vahvuus kasvoi yli 500 mieheen, joskin valmistuneiden määräksi jäi 460. Tämän vuoksi kuusi kuukauttakaan ei oikein kunnolla riittänyt kunnianhimoisen ja laajan koulutuksen antamiseen. joukkue, jossa annettiin koulutusta uudella tykistölinjalla. Kenttätykistölinja oli aloitettu kurssilla 8 (8.11.1924–31.3.1925) aluksi kurssin ainoan komppanian neljännessä joukkueessa ja kurssista 10 alkaen koulun nyt kahden komppanian neljänsissä joukkueissa. komppanian raskaan joukkueen jalkaväkitykkilinjalla annettiin koulutusta ensimmäisen maailmansodan alun 37 mm:n venäläisillä jalkaväkitykeillä m/14 Obuhov ja m/15 Rosenberg. Linjajako Varsinaiseen linjajakoon mentiin vuonna 1927 kurssilla 13 (17.5.1927–21.10.1927). Reserviupseerikurssin koulutuskomppanian kokoonpano oli nyt kolme kiväärijoukkuetta ja 4. Korkeiden keskeytysprosenttien takana ei ollut yksin kova muodollinen kuri vaan myös terveydelliset syyt ja heikko opintomenestys. Tykistölinja toimi neljäntenä joukkueena kummassakin komppaniassa. Tykistölinjalaisten osuus oli tästä noin 100. Kailan mukaan ”reserviupseeri tulisi johtamaan vain yhtä ainoaa aselajia olevia osastoja. Kurssi piteni nyt puolen kurssiaikana ei voitu kouluttaa universaaliupseereita, ja kertausharjoitukset olivat liian lyhyitä erikoiskoulutuksen antamiseen – – liikekannallepanon yhteydessä olisi upseerit sijoitettava valmiiksi paikoilleen erikoistehtäviinsä…” Tarvittiin siis kapeammin mutta paremmin tehtäviinsä koulutettuja reserviupseereita. Vaikka aseet eivät soveltuneet lainkaan panssarintorjuntaan ja ne olivat alun alkaenkin nimenomaan jalkaväen suora-ammuntatulitukiaseita, saivat kurssilaiset tuntumaa siihen, minkälaista olisi toiminta tykkikalustolla panssareita vastaan. Tykistölinjan koulutus toteutettiin silloin viimeistä kertaa kummassakin komppaniassa niiden neljänsissä joukkueissa nyt jo 3½ kuukauden pituisena. Koulutusta olisi vieläkin eriytettävä, jotta koulutustavoitteet voitaisiin saavuttaa käytettävissä olevassa ajassa. Reserviupseerikoulu sai nyt toisen komppanian. Koulutus oli yhä varsin yleisluontoista. ja 2. Patteri oli kurssilla 13 ammunnoissa heinäkuun ajan tykistön leirillä Perkjärvellä, Karjalankannaksella. 1
Ankaran näkökulmasta Syyrian operaatiot rikkovat Turkin ja Venäjän vuonna 2017 ja 2018 solmimia sopimuksia, joiden merkeissä Idlibiin perustettiin ”de-eskalaatiovyöhykkeitä”. Turkin julistaman Kevään kilpi -operaation merkeissä maa kiihdytti ilmaiskun jälkeisinä päivinä tykistöiskujaan Syyrian asevoimien asemia vastaan. Reaktiona niihin Erdogan kiihdytti omaa retoriikkaansa ja julisti Turkin käynnistävän vastaoperaation Idlibin puolustamiseksi. Helmikuun 26. Aleppon lähellä ollut Syyrian ilmavoimien al-Nayrabin sotilaslentokenttä tuhoutui turkkilaisten ilmaiskussa. päivänä uutisoitiin Syyrian tykkitulen surmanneen seitsemän turkkilaissotilasta. päivänä Syyrian asevoimien uutisoitiin vallanneen Saraqibin kaupungin. päivänä turkkilaissotilaiden uutisoitiin kuolleen ilmaiskussa Idlibissä. Erdoganin mukaan Turkin syyrialaisille ja näiden liittolaisille tuottamat tappiot nousivat yli kahteentuhanteen kaatuneeseen. Turkin asevoimat vastasivat tykistötulella syyrialaisten asemiin, joissa 13 syyrialaissotilasta sai surmansa. Presidentti Assadin hallinto näkee Idlibin olevan viimeinen este kapinallisten kukistamisessa. 20 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 JY VÄLL Ä T aistelut Turkin tukemien Syyrian kapinallisten viimeisestä tukialueesta Idlibistä kiihtyivät vuoden 2020 ensikuukausien aikana. Turkin protestit ovat kaikuneet Damaskoksessa ja Moskovassa kuuroille korville. Näistä lähtökohdista Idlibiin kohdistuvat ilmapommitukset kiihtyivät ja syyrialaisjoukot aloittivat etenemisensä Idlibin maakuntaan. Tykistöiskut turkkilaisasemiin yleistyivät nopeasti. Helmikuun 6. Näiden rinnalla Syyrian ilmavoimat – Venäjän kiistäessä osallistuneensa iskuihin turkkilaisia vastaan – ryhtyi pommittamaan turkkilaisia. Syyrian hallituksen joukot etenivät Venäjän ilmatulituen turvin kapinallisten alueelle ja ottivat haltuunsa strategisesti tärkeän M5-moottoritien. Neljä päivää myöhemmin turkkilaisjoukkojen tukikohdat olivat jälleen tykkitulen kohteena surmaten – lähteestä riippuen – viidestä kuuteen sotilasta. Turkin presidentti Recep Tayyib Erdoganille kasvavat tappiot näyttävät tulleen yllätyksenä. TAMMIKUUN lopussa Syyrian asevoimat etenivät Saraqipin alueella. YHTEENOTTOJEN kiihtyminen johti kiivaaseen sanavaihtoon Turkin parlamentissa, jossa ei vältytty nyrkkitappelulta opposition kansanedustajan todettua, että oli edesvastuutonta lähettää turkkilaisjoukot tuleen Syyriassa ilman ilmaViimeinen kierros Syyriassa. Muutamaa päivää myöhemmin vuorossa oli Syyrian ilmavoimien L-39-harjoitushävittäjä. Eniten turkkilaistappioita tuotti kuitenkin 27.2.2020 tehty ilmaisku, jossa sai surmansa 33 turkkilaissotilasta. Etenemisen myötä syyrialaiset saartoivat tarkkailupisteet, joita Turkin asevoimat ovat vuodesta 2017–2018 lähtien alueelle perustaneet. Helmikuun 3. Kansainvälistä näkyvyyttä saivat kuitenkin erityisesti Syyrian ilmavoimien konetappiot. Turkkilaiset pudottivat 1.3.2020 kaksi syyrialaista SU-24-konetta Idlibin yläpuolella vastauksena turkkilaisten miehittämättömän ilma-aluksen alasampumiselle
Venäjä testasi IsonBritannian ilmapuolustuksen valppautta Maaliskuun alussa 7.3.2020 Venäjän pitkän matkan pommikoneet lähestyivät Skotlannin ilmatilaa. Huomattavasti vähemmän huomiota osakseen ovat saaneet al-Shabaabin Ala-Shabellen alueella tekemät hyökkäykset Somalian asevoimien tukikohtia vastaan. Sopimusta edelsi helmikuun viimeisellä viikolla viikon mittainen väkivallan vähentämisen ajanjakso. Venäläiset ovat lennelleet tiedusteluja sukellusveneentorjuntakoneillaan jo toista viikkoa poikkeuksellisen syvälle niin sanotun Grönlanti–Islanti–Britannia-linjan (GIUK) eteläpuolelle. Juuri muuhun kuin tuomitsemiseen EU ja sen jäsenmaat eivät olekaan asiassa toistaiseksi kyenneet. Somaliassa terroristit iskivät tukikohtiin Vuoden alussa al-Shabaabin terroristit hyökkäsivät Keniassa amerikkalaisten pieneen lentotukikohtaan Manda Bayssa 5.1.2020 ja onnistuivat surmaamaan kolme amerikkalaista ja tuottamaan kalustotappioita tuhoamalla amerikkalaisten lentokoneita. Turkin motiivina lienee ollut saada EU:lta rahallista ja poliittista tukea linjalleen Idlibissä, mutta Euroopassa pakolaiskysymyksen käyttäminen kiristysaseena tuomittiin laajalti. Toinen hyökkäys oli Qoryooleyssa, jossa al-Shabaab-terroristit valtasivat kaupungin iskettyään ensin sotilastukikohtaa vastaan. Sen tuotanto päättyi vuonna 1994. Sopimus ei suoranaisesti sido Afganistanin hallitusta, joka ei ole sopimuksen osapuoli. Edes maaliskuussa uutisoitu al-Shabaabin operaatiopäällikön Bashir Mohamad Qorgabin kuolema Yhdysvaltojen ilmaiskussa 22.2.2020 ei ratkaisevasti heikennä al-Shabaabia. Tu-142 on kehitetty Tu-95-strategisesta potkuriturbiinipommikoneesta merellisiin tiedusteluja sukellusveneentorjuntatehtäviin. Myös Ison-Britannian kaksi Typhoonhävittäjää seurasi myöhemmin venäläisten lentoa kansainvälisellä merialueella. Pelättävissä onkin, että uusi pakolaiskriisi on vain ajan kysymys. Helmikuun loppupuolella (19.2.2020) al-Shabaab hyökkäsi kahta Somalian asevoimien tukikohtaa vastaan. Yli 5 000 Taliban-taistelijaa viruu Afganistanin vankiloissa ja 1 000 afgaanisotilasta ja -siviiliä on radikaali-islamisVÄLINÄYTÖS AFGANISTANISSA. Se toimi testinä sille, kuinka edustavana Taliban-liikkeen sitoutumista on pidettävä. Somalian hallitus ilmoitti kapinallisten kärsineen raskaita tappioita, mutta al-Shabaabin jatkuvat iskut osoittavat, että mahdolliset tappiot eivät ole kuluttaneet sen suorit uskykyä ja toimintatarmoa. Y hdysvallat ja Taliban-liike ilmoittivat 29.2.2020 päässeensä sopimukseen Afganistanin konfliktin päättämisestä. Norja lähetti ensimmäistä kertaa tunnistuslennolle Lockheed Martin F-35A Lightning II -kalustoaan. Yhdysvallat lupasi vetää loput joukkonsa Afganistanista seuraavan 14 kuukauden aikana. Yhdysvallat ja Talibanliike neuvottelivat myös vankien vapauttamisista. Qatarin Dohassa allekirjoitetussa sopimuksessa Taliban-liike lupailee estävänsä al-Qaidan toiminnan Afganistanissa ja osallistuvansa maan sisäiseen rauhanprosessiin. MOSKOVASSA saavutettu tulitauko ei välittömästi johtanut Turkin ja Kreikan jännittyneen rajatilanteen helpottumiseen. Itsemurhapommittaja räjäytti autonsa tukikohdan edustalla, minkä jälkeen terroristit hyökkäsivät tukikohtaan. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 21 herruutta. Diplomatian saralla Idlibin taistelut johtivat tiiviiseen vuoropuheluun Turkin ja Venäjän välillä huipentuen 5.3.2020 Erdoganin ja Putinin tapaamiseen Moskovassa. Paria päivää myöhemmin Taliban-liikkeen johtaja Haibatullah Akhundzada julistautui Afganistanin sodan voittajaksi. IDLIBIN konfliktissa täysin sivuutetuille eurooppalaisille kriisin uusi laajeneminen oli alkusoitto uudelle pakolaisaallolle, kun Turkki ilmoitti avaavansa rajansa Kreikkaan Idlibin mahdollisen pakolaistulvan vuoksi. Kaksi F-35-hävittäjää ja kaksi F-16-hävittäjää Bodøn lentotukikohdasta seurasi kahta venäläistä Tu-142 Bear F/J -sukellusveneentorjuntakonetta ja yhtä MiG-31 Foxbat -torjuntahävittäjää. Isku oli al-Shabaabin näkökulmasta menestys, ja se nousi myös ulkomailla otsikoihin. Poliittisten parkettien ulkopuolella Afganistanin rauha on kuitenkin vielä hyvin kaukana. Hyökkäyksissä sai surmansa ainakin 12 sotilasta. Lopputuloksena julistettiin taas uusi tulitauko, jonka seurauksena turkkilaiset ja venäläiset alkavat maaliskuussa partioida Idlibiä halkovaa moottoritietä yhdessä. Ensimmäinen hyökkäys tapahtui al-Salinin tukikohtaa vastaan. Vaikka testiviikon aikana tehtiin yksittäisiä terroristi-iskuja, Yhdysvalloille tulos kelpasi, ja Yhdysvaltojen Afganistanin-erityislähettiläs, afgaanitaustainen Zalmay Khalilzad ja Taliban-liikkeen poliittinen johtaja mulla Abdulqani Baradar allekirjoittivat sopimuksen ulkoministeri Mike Pompeon toimiessa todistajana. Kaksi Tupolev Tu-142 -konetta eteni kohti Ison-Britannian ilmatilaa. Kone on otettu palveluskäyttöön vuonna 1972. Turkin ja Kreikan maarajalle ilmestyi parissa päivässä tuhansia maahanmuuttajia/pakolaisia toiveenaan pääsy EU-alueelle. Kuninkaalliset ilmavoimat lähetti kolme kahden koneen Typhoon-hävittäjäparia koneita vastaan
CDC pitää Yhdysvalloissa vetyperoksidikaasua ainoana menetelmänä muun muassa pernaruton neutralointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Cleamixin laitteita voidaan täysin huoleti käyttää missä tahansa ympäristössä ja olosuhteissa, aine ei pääse kondensoitumaan pinnoille vahingossakaan. Cleamixin laite käyttää Vaisalan uutta Peroxcap-sensoritekniikkaa, joka mahdollistaa reaaliaikaisen saturaation hallinnan. Siinä, missä kilpailijoiden laitteet painavat 70–227 kiloa, Cleamixin laite mahtuu salkkuun, painaa 9,5 kiloa ja tuottaa kaasua 4–20 kertaa enemmän kuin mikään markkinoilla olevista kilpailijoista. Useita laitteita voidaan verkottaa keskenään, ja käsiteltävän tilan koolla ei olekaan käytännön ylärajaa, joskin todelliset käyttökohteet ovat harvemmin tuhatta kuutiometriä isompia yksittäisiä tiloja. Hieman seostamalla voidaan tuhota myös kaikki tunnetut kemialliset ja biologiset taisteluaineet. Kaasuna se ei vahingoita pintoja eikä elektronisia laitteita, mutta leviää tasaisesti käsiteltävään tilaan ja jo varsin matalat pitoisuudet tuottavat 6-log (99,9999) -tuhon mikrobeille. Vetyperoksidin kondentien kynsissä. VIRUKSET KURIIN Dekontaminaatioteknologiaa Suomesta Useimmat meistä tuntevat vetyperoksidin haavanpuhdistuksesta tai valkaisuaineena, mutta harvempi on kuullut sen käytöstä kaasuna dekontaminointiin ja sterilointiin.. Hyötysuhde on yli 90 %. Väkivaltaisuudet eivät rajoittuneet sopimusta seuranneina päivinä yksin Afganistanin asevoimien, heidän tukenaan olevien amerikkalaisten ja Talibankapinallisten välille. Kolme päivää sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kapinalliset iskivätkin rajusti Kunduzissa Afganistanin asevoimien tukikohtaa vastaan ja surmasivat 20 sotilasta. Taliban-liike ei puolestaan tunnusta koko Kabulin hallintoa, joten myös Haibatullah Akhundzadan järjestön sitoutumista Afganistanin sisäiseen rauhanprosessiin voi pitää sanahelinänä. Markkinoilta ei kuitenkaan löytynyt kenttäkelpoista ja tehokasta laitetta – menetelmähän on sinänsä tunnettu, ja siitä on paljon tutkimusjulkaisua. Afganistanin hallitus ilmoitti kuitenkin jo sopimuksen allekirjoittamista seuranneena päivänä, ettei sillä ole mitään aikomusta vapauttaa Taliban-taistelijoita vankiloistaan. Maaliskuun 6. Samaan aikaan syyskuussa 2019 järjestetyt presidentinvaalit ovat johtaneet poliittiseen pattitilanteeseen, joka huipentui 9.3.2020 istuvan presidentin Ashraf Ghanin ja tämän haastajan, tadžikkitaustaisen Abdullah Abdullahin rinnakkaisiin virkaanastujaisiin. Tuloksena oli täysin uusi ratkaisu, jossa erittäin kompaktilla laitteella saatiin aikaan odotukset monin verroin ylittänyt tuote. Dohassa allekirjoitettu sopimus Taliban-liikkeen ja Yhdysvaltojen välillä on vaarassa jäädä vain yhdeksi lukuisista Afganistanin tapahtumarikkaan ja verisen poliittisen historian merkkipaaluksi sodan jatkuessa. Amerikkalaisten oli puolestaan puututtava tilanteeseen Helmandissa, jossa kapinalliset hyökkäsivät afgaanisotilaita vastaan ja amerikkalainen UCAV (miehittämätön taisteluilmaalus) joutui pommittamaan hyökkääviä kapinallisia. Cleamixin tuotekehitystyön ohessa on syntynyt myös monia muita soveltavia keksintöjä. Menetelmän käyttöä on aikaisemmin rajoittanut laitteiden suuri koko ja korkea hinta sekä verrattain huono hyötysuhde. VTT tuli tutkimustyöhön mukaan, ja sitä kautta myös Cleamixin perustajat, joilla oli saman työryhmän kanssa toinen, vedenpuhdistukseen liittynyt projekti, lähtivät miettimään ongelmaa puhtaalta pöydältä. Tuotteen kehitys lähti alun perin ilmavoimien tarpeesta puhdistaa kemiallisille taisteluaineille altistuneita lentokoneita. Poliittista kaaosta syventää terroristijärjestö ISILin Khorasanin provinssin terrorismi. päivänä 2020 ISILin terroristit iskivät maan shiialaisen väestönosan hazaroiden entisen poliittisen johtajan, Taliban-liikkeen vuonna 1995 surmaaman Abdul Ali Mazarin muistojuhlaan Kabulissa. 22 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 JY VÄLL Ä K aasumaista vetyperoksidia on kuitenkin käytetty jo kymmeniä vuosia erityisesti sairaaloiden, laboratorioiden, lentokoneiden ja erilaisten varusteiden ja ajoneuvojen puhdistamiseen. Suomalainen vuonna 2016 perustettu Cleamix Oy on kehittänyt täysin uuden tavan tuottaa suuria määriä vetyperoksidikaasua laitteella, jossa yhdistyy erittäin hyvä hyötysuhde pieneen kokoon ja painoon. Menetelmä tehoaa bakteereihin, viruksiin, homeisiin ja jopa itiöihin. Patentteja on haettu 24, joista puolet kansainvälisinä. Paikalla ollut, nyt Ghanin kanssa rinnakkain presidenttinä esiintyvän Abdullah Abdullahin onnistui paeta paikalta vahingoittumattomana. Abdullah ei tunnusta Ghanin voittaneen syyskuisia vaaleja ja ilmoitti järjestävänsä oman virkaanastujaisjuhlansa. Iskussa sai surmansa 32 ihmistä ja yli 80 haavoittui. Vetyperoksidin kaasuunnuttaminen on lisäksi teknisesti erittäin haastavaa, koska epästabiilina molekyylinä se herkästi hajoaa prosessissa ja tuottaa happea ja vesihöyryä
Sähköposti: info@cleamix.com. Puolustusvoimien logistiikkalaitos käyttää Cleamixin laitteita homeen tappamiseen teltoista ja muista varusteista, lisäksi keskustellaan kriisinhallintamateriaalin käsittelystä niin kohdemaissa kuin kuljetuksissa. Cleamix tuo lähiaikoina käyttökohteiden mukaan räätälöityjä malleja, ja yhteistyökumppaneilta on tulossa markkinoille muun muassa laboratoriokaappeja, pesuja kuivauskoneita ja isolaattoreita, joihin on integroitu Cleamixin dekontaminointiteknologiaa. Tällä tavalla saadaan helpotusta altistuneille henkilöille 2–3 viikon ajaksi, mutta Cleamix korostaa, ettei kaasutus ole mikään hometalojen ihmelääke ilman rakennuksen rakenteellisten vaurioiden korjausta. Yrityksen nettisivut: www.cleamix.com. Esimerkiksi sairaalahuone dekontaminoidaan sulkemalla tai peittämällä ensin ilmastointi, minkä jälkeen laite asetetaan keskeiselle paikalle, tilaan tuodaan pari tavallista pöytä/lattiatuuletinta, joilla varmistetaan kaasun tasainen leviäminen, ja suljetaan ikkunat ja ovet. Cleamix tekee läheistä yhteistyötä VTT:n kanssa muun muassa biosidisen tehon todentamisessa. Cleamixin tuotantolaitos sijaitsee Kuopiossa, ja laite on täysin kotimaista tuotantoa. Mikäli käsitellään koko ajoneuvo tai esimerkiksi hävittäjäkone myös ulkopinnoilta, käytetään yleensä telttaa tai konttia, johon kohde siirretään. Laitteen tehosta kertoo jotain se, että 36 kuutiometrin koetilassa pernarutto-verrokki kuolee 17 minuutissa ja 10 kuution koetilassa 11 minuutissa aloituksesta. Cleamix oli mukana helmikuussa järjestetyssä ensimmäisessä käyttökerrassa, ja tulokset olivat erinomaisia. Laite soveltuu myös homeen tappamiseen huonekaluista, vaatteista, pinnoilta ja ilmastointikanavista. Ovien tiiviyden voi varmistaa teippaamalla karmien aukot umpeen. Menetelmä soveltuu erityisen hyvin ajoneuvojen hyttien, lentokoneiden sisätilojen ja vaikkapa alusten hyttien käsittelyyn. Ohjelma asetetaan ja käynnistetään etänä tablettitietokoneella, käsittely kestää yhdestä kahteen tuntia olosuhteista riippuen. Suomessa viranomaistahoille laitetta myyvät esimerkiksi Finnprotec Oy Espoossa sekä IntLog Säkylässä. Suomessa THL:n ohjeistuksen puuttuminen on hidastanut tekniikan käyttöönottoa sairaaloissa ja julkisissa tiloissa – muualla maailmassa menetelmä on ollut standardi ainakin viimeiset 20 vuotta. Siivouksen jälkeen kaasun poistumista nopeutetaan katalyyttikonvertteriksi kutsutulla laitteella, joka käynnistetään käsittelyn päätteeksi. Koronaa torjumaan Toimitusjohtaja Panu Wilskan mukaan Cleamix on myynyt tuotteitaan erityisesti Aasian markkinoille, ja koronavirusepidemia on antanut myynnille lisävauhtia. VTT:n mukaan laitteella voidaan nitistää myös erittäin ongelmallinen C.Auris-sieni, joka on aiheuttanut paljon päänvaivaa erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Pitoisuuden laskettua turvalliselle tasolle voidaan huone ottaa takaisin käyttöön. Suomessa THL:n ohjeistuksen puuttuminen on hidastanut käyttöönottoa sairaaloissa ja julkisissa tiloissa…. Sekä Puolustusvoimien tutkimuskeskus että Nato ovat testanneet käyttöä kemiallisten aseiden neutralointiin, ja esimerkiksi VX-hermokaasun, sariinin ja sinappikaasun osalta tulokset olivat sataprosenttiset. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 23 soituminen voisi johtaa materiaalivaurioihin, mikä on rajoittanut aikaisempien ratkaisujen käytettävyyttä matalissa lämpötiloissa tai korkeassa suhteellisessa kosteudessa. Käytännössä laite viedään käsiteltävään tilaan, joka suljetaan tiiviisti. Tyypillinen kokonaiskäsittelyaika on olosuhteista riippuen 1,5–4 tuntia. Tuloksena on 6-log-dekontaminointi, kun sairaaloissa yleisesti käytettävillä aerosoleilla ei ole juuri mitään todellista biosidista vaikutusta. Etelä-Korean tartuntatautivirasto KCDC käyttää laitteita BSL-3-laboratorioidensa dekontaminointiin. Yritys odottaa Koreasta merkittäviä lisäkauppoja tämän vuoden aikana, ja avauksia on tehty useisiin alueen maihin, kuten Indonesiaan ja Kiinaan
Tammikuussa nähtiin Helsingin taivaalla myös Ilmavoimien kunnianosoitus edesmenneelle veteraanilleen, kun Hornet-hävittäjä teki ylilennon luutnantti Juhani Eskolan muistolle. . Merivoimien mukaan peruskorjaus parantaa ensi vaiheessa erityisesti alusten vedenalaisen sodankäynnin kykyä muun muassa torpedojen ja syvyytettävän kaikuluotainjärjestelmän (VDS, Variable Depth Sonar) avulla. ErilKaikkien neljän Haminaluokan ohjusveneen peruskorjaushanke toteutetaan vuosien 2018– 2021 aikana. Viimeinen iltahuuto VIIMEINEN panssarilaiva Ilmarisen tuhosta pelastunut veteraani pääsi aseveljiensä seuraan ikuiseen rauhaan tammikuussa. PAPU-harjoitukset tuovat kevään PAIKALLISPUOLUSTUSHARJOITUKSET eli PAPU-harjoitukset pyörähtivät taas käyntiin eri puolilla Suomea helmimaaliskuun taitteessa. Ohjusvene Tornion päivitys valmistui ENSIMMÄINEN päivitetty Hamina-luokan ohjusvene Tornio on luovutettu takaisin Merivoimien käyttöön. 24 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 JY VÄLL Ä Hornetit ilmatankkauksessa SUOMEN Hornetit pääsivät jälleen harjoittelemaan ilmatankkausta amerikkalaisten kanssa helmikuussa. ilmatankkauslennoston KC-135R Stratotanker -ilmatankkauskoneiden kanssa. Ennen Pohjanmaa-luokan (Laivue 2020) korvettien valmistumista päivitetyt Hamina-luokan ohjusveneet ovat . Merivoimat kunnioitti Esko Vallinin muistoa seppeleellä, jonka laski komentaja Keijo Karila Merivoimien esikunnasta. Ilmarisen merenpohjassa makaavasta hylystä tuli 271 merimiehen sankarihauta. Esko Vallin oli yksi 132:sta panssarilaiva Ilmariselta pelastuneesta merisotilaasta, kun alus törmäsi merimiinaan Utön edustalla 13.9.1941. Pohjanmaa-luokan alusten ohella Hamina-luokan ohjusveneet muodostavat Merivoimien merellisen operaatiokyvyn rungon 2030-luvulla, Merivoimista kerrotaan. Harjoitus tapahtui päiväsaikaan Rovaniemen ja Kuusamon välisellä alueella. Merivoimien toistaiseksi iskukykyisimmät alukset. Niiden uutta torpedojärjestelmää testataan ensimmäistä kertaa myöhemmin tänä vuonna. Ilmavoimien Hornet -ohjaajat harjoittelivat Yhdysvaltain ilmavoimien KC-135R Stratotanker -ilmatankkauskoneen kanssa 18.–20. Vuoden 2021 aikana myös alusten ilmasekä pintatorjuntakyvyt saavat parannuksen. Eskola palveli jatkosodan aikana Bristol Blenheim -pommikoneen tähystäjänä. helmikuuta. Kaikkien neljän Hamina-luokan ohjusveneen peruskorjaushanke toteutetaan vuosien 2018–2021 aikana. Tornion remontti alkoi vuonna 2018. Päivitetty Hamina -luokan ohjusvene Tornio.. Ilmavoimien 12 Hornetia osallistui harjoitukseen Ison-Britannian Mildenhalliin sijoitetun Yhdysvaltojen ilmavoimien 100. Paikallispuolustusharjoituksiin osallistui yhteensä noin 3 400 Puolustusvoimien ja eri viranomaisten joukkoja. IL M A VO IM AT
Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta on puolestaan parlamentaarinen valvoja, joka vahtii tiedustelutoiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta yleisemmällä tasolla. Tiedusteluvalvontavaliokunnassa on 11 jäsentä jokaisesta eduskuntapuolueesta. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 25 lisiä harjoituskokonaisuuksia oli peräti kuusi: Lappi 20, Savo-Karjala 20, KeskiSuomi 20, Pori 20 (Satakunta), EteläKarjala 20 ja Kehä 20 (Uusimaa). Perinteisesti ”tarkastukseksi” kutsutun vierailun aikana presidentti Niinistö tutustui panssariprikaatin mekanisoitujen ja ilmatorjuntajoukkojen harjoitteluun ja keskusteli varusmiesten sekä median kanssa. Ylipäällikön tarkastus on varsin harvinainen tapahtuma Puolustusvoimissa. Suojatiloissa kokoontuneen tiedusteluvalvontavaliokunnan kansanedustajajäsenet olivat vielä tuoreeltaan tehtyjen haastattelujen perusteella hieman hämillään uudesta tehtävästään ja sen edellyttämästä salaamisen korkeasta tasosta. Suomen Sotilas seurasi Lappeenrannan ja Imatran alueella pidettyä Etelä-Karjala 20 -harjoitusta, joka oli 1 000 henkilön osallistujamäärältään paikallispuolustusviikon suurin. Presidentti Niinistö tutustui panssariprikaatin mekanisoitujen ja ilmatorjuntajoukkojen harjoitteluun ja keskusteli varusmiesten kanssa. Ylipäällikkö tarkasti panssariprikaatin TASAVALLAN presidentti ja Puolustusvoimain ylipäällikkö Sauli Niinistö tarkasti panssariprikaatin Parolannummella maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo kolmea viranomaista eli suojelupoliisia, Pääesikunnan tiedusteluosastoa ja Puolustusvoimien tiedustelulaitosta. Lue nettisivuiltamme, mitä Imatran Kosken koulukeskuksessa tapahtui ja miten hyvin viranomaisyhteistyö Kaakonkulmalla toimi. Samalla perustettiin tiedusteluvalvontavaltuutetun virka. M AT TI PO RR E/ TA SA VA LL A N PR ES ID EN TI N KA N SL IA . Paikallisjoukot ovat paikallisiin taisteluja tukemistehtäviin käytettäviä sodan ajan joukkoja. Tarkennetun selvityksen perusteella diabeetikkojen palvelusturvallisuuteen kohdistuvia riskejä pidetään edelleen liian suurina, ja päätös diabetesta sairastavien vapauttamisesta palveluksesta rauhan aikana pitää. Reserviläisistä ja palkatusta henkilökunnasta muodostetuilla paikallispatalTiedusteluvalvontavaliokunta aloitti työnsä Vuoden alusta voimaan tulleiden niin kutsuttujen tiedustelulakien myötä eduskunnassa aloitti uusi tiedusteluvalvontavaliokunta. Maavoimien mukaan paikallispuolustuksen merkitys tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. joonilla on keskeinen rooli yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamisessa. Näiden elinten tehtävänä on valvoa suojelupoliisia ja sotilastiedustelua, jotka saivat käyttöönsä laajennettuja valtuuksia. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tilasi uuden selvityksen diabeetikkojen asepalveluksesta, kun Pääesikunta oli päättänyt vuonna 2017 lääketieteellisistä ja palvelusturvallisuuteen liittyvistä syistä lopettaa diabeetikkojen vapaaehtoisen palvelusmahdollisuuden. Valiokunnan työ hakee vielä muotojaan, eivätkä valiokunnan jäsenet vielä ole varmoja siitä, mitä työstä saa ylipäänsä julkisuuteen kertoa. Maavoimien mukaan paikallispuolustuksen merkitys tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa. Toimittajamme pääsi seuraamaan pelastusviranomaisten johtamaa harjoitustapahtumaa, jossa Puolustusvoimat antoi pyynnöstä virka-apua koululla sattuneen poikkeustilanteen vuoksi. PAPU-harjoituksissa Puolustusvoimien paikallisjoukot, eri viranomaiset ja muut yhteistyötahot harjoittelevat paikallispuolustuksen tehtäviä. Diabeetikkojen vapaaehtoinen palvelumahdollisuus päättyy Diabetesta sairastavat vapautetaan jatkossa palveluksesta, eivätkä he saa edes vapaaehtoisena mennä varusmiespalvelukseen. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Mika Kari (sd.) ja varapuheenjohtajana Riikka Slunga-Poutsalo (ps.). Paikallisjoukkojen vahvuutena on oman toiminta-alueen vankka tuntemus ja tehtävän mukaan räätälöity varustus ja koulutus
Sosiaalitilat, kuten peseytymisja muut saniteettitilat, ovat miehille ja naisille edelleen erilliset. Puolustusministeriöstä kerrotaan, että yhteismajoituskokeilu koskisi ainoastaan majoittumista kasarmilla. Miehet ja naiset samoihin tupiin PUOLUSTUSMINISTERIÖ antoi helmikuussa asetuksen, jonka mukaan yhteismajoituskokeilu voidaan toteuttaa vuosina 2020 ja 2021. Yhteismajoituskokeiluun osallistuminen on vapaaehtoista ja edellyttää kaikkien samassa yhteistuvassa majoittuvien suostumusta. Tavoitteena on majoittaa yhteistupiin yhtä paljon miehiä ja naisia.. Tavoitteena on majoittaa yhteistupiin yhtä paljon miehiä ja naisia. Taistelukenttä on kirjoittajan mukaan paras modernin konfliktin kuvaus. Paras sotaelokuva, jota et ole nähnyt. Gao kertoo kirjoituksessaan myös, miten Puolustusvoimissa on pitkään hyödynnetty opetuselokuvien pedagogista arvoa, jolla varusmiehet valmistetaan tehtäväänsä sotilaina. Suostumuksen antajalla on myös oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa ilman perusteluja, puolustusministeriöstä kerrottiin. ARVOSTETUN amerikkalaisen ulkoja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän julkaisun National Interestin blogisti nostaa yllättäen Puolustusvoimiemme vanhan Taistelukenttä-opetusvideon esille maailman parhaimpana sotaelokuvana, jota et ole nähnyt. National Interestin Charlie Gao hehkutti lisäksi Taistelukentän uuden version jo pelkästään trailerin perusteella kuuluvan samaan kastiin kuin edeltäjäänsä. Pääsääntöisesti palaute presidentin tutustumiskäynnistä oli erittäin positiivista, vaikka jotkut, lähinnä poliittisen kentän vasenta laitaa edustavat tahot, ihmettelivät julkisesti sitä, miksi presidentti esiintyi ”sotilasasussa”. PU O LU ST U SV O IM AT . Kokeilu ei aiheuta muutoksia maastoharjoitusten ja laivapalveluksen majoitusjärjestelyihin. Kokeilun aikana seurataan vaikutuksia palveluksessa olevien toimintakykyyn, ryhmäkiinteyteen, palveluksen sujuvuuteen, tilojen käyttöön sekä tiedonkulkuun. Taistelukentässä on kuvattu konfliktin kehittyminen harmaasta vaiheesta täysimittaiseksi sodankäynniksi ja miten Suomen puolustusvalmiutta nostetaan asteittain. Kokeilun aikana varusmiespalvelusta suorittavat ja yhteismajoitukseen suostuneet miehet ja naiset majoitetaan joukko-osastoissa samoihin majoitustiloihin kaikilla koulutusjaksoilla. 26 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 JY VÄLL Ä Tarkastuksen yhteydessä mediassa ja keskustelupalstoilla herätti runsaasti huomiota se, että ylipäällikkö oli saanut maastoon suojavarusteeksi Puolustusvoimien pakkastakin omalla sotilasarvollaan. Vanha Taistelukenttä-elokuva valmistui jo 1990-luvun lopulla, jolloin tuorein konflikti oli Jugoslavian hajoamisen yhteydessä käyty sisällissota. Sauli Niinistö (71) saavutti reservissä kapteenin sotilasarvon. Vanhan Taistelukenttä-opetuselokuvan ja uutta lupailevan trailerin löydät Puolustusvoimien Youtube-kanavalta. Kirjoittajan mukaan uuden Taistelukenttä-trailerin perusteella tilannekuvaus on päivitetty onnistuneesti muun muassa Ukrainan sodan opetusten ansiosta, ja siihen kuuluvat erilaiset hybridivaikuttamisen keinot ennen varsinaisten sotilaallisten toimien aloittamista. Kuvakaappaus Taistelukenttä 2020 -trailerista. Näistä opetuselokuvista Taistelukenttä on kirjoittajan mukaan saanut suorastaan legendaarisen statuksen
Baden-Württembergluokan fregatti.. Selvitetään mahdollisuuksia myös naisia koskeviin kutsuntoihin. Puola on ilmeisesti onnistunut tinkimään hyvällä menestyksellä hävittäjien hintaa alas, sillä maan puolustusministeri kertoi tammikuussa, että kaupasta tehdään paperit 4,6 miljardin dollarin hintaan (4,3 mrd euroa). Komitean tehtävänä on laatia kuvaus maanpuolustusvelvollisuudesta sekä asevelvollisuuden (ml. PU O LU ST U SV O IM AT . SAKSAN merivoimien kesällä 2019 valmistunut fregatti BadenWürttemberg kävi Helsingissä tammikuussa. Komitean puheenjohtajana toimii kansanedustaja Ilkka Kanerva ja sen sihteeristön muodostavat puolustusministeriön, työja elinkeinoministeriön sekä valtioneuvoston kanslian virkamiehet. Kansalaispalvelusta tarkastellaan asepalvelusta täydentävänä mallina. Saksalaisten uusi fregatti eilispäivän käyttötarkoitukseen. Lue nettisivuiltamme, minkälaisia havaintoja toimittajamme teki lähes 150-metrisestä fregatista. FUTURE Combat Air System (FCAS) on saksalais-ranskalainen aloite tulevaisuuden kokonaisen ilmataistelujärjestelmän kehittämiseksi. 3) mahdollisuuksia edistää kutsunnoissa nuorten tietoisuutta maanpuolustusvelvollisuuteen ja yleiseen asevelvollisuuteen liittyvissä asioissa. F-35 on yksi ehdokas Ilmavoimiemme tulevaksi kalustoksi. Puola tinki F-35hävittäjien hinnan alas KERROIMME syyskuussa, että Puola jatkaa ilmavoimiensa uudistamista hankkimalla 32 kappaletta Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjää. 4) yleisen koulutusjärjestelmän mahdollisuuksia edistää nuorten tietoisuutta kokonaisturvallisuuteen, maanpuolustusvelvollisuuteen ja yleiseen asevelvollisuuteen liittyvissä asioissa. Hankkeen tarkoituksena on korvata maiden Eurofighter Typhoonja Dassault Rafale -kalustot 2040-luvulta lähtien. FCAS-projektiin kuuluu seuraavan sukupolven hävittäjän sekä sitä tukevien droonijärjestelmien kehittäminen. Tuolloin mediassa kerrottiin hankinnan kokonaisarvon olevan 6,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria (5,9 mrd euroa). Tehtävänä on lisäksi selvittää: 1) asevelvollisuuden (varusmiespalvelus, reserviaika ja vapaaehtoinen maanpuolustus) ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittämistarpeita. Suomen Sotilas esittelee F-35-hävittäjän tulevissa numeroissaan. Toimittajamme tutustui kooltaan melkein risteilijästä käyvään fregattiin, jonka taival suunnittelupöydältä merelle ei ole ollut helppo. Lähes kymmenen vuotta rakenteilla ollut alus kärsi suunnittelun ja teknisten ratkaisujen ongelmista, joita on vuosien varrella kuvattu laajasti maailman medioissa, myös Suomen Sotilas -lehdessä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 27 Poliitikot pohtivat asevelvollisuuden tulevaisuutta Hallitus asetti maaliskuussa parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Hankkeen myötä Saksa ja Ranska jättäisivät kokonaan F-35:n edustaman viidennen sukupolven hävittäjäteknologian väliin, ja ne siirtyisivät suoraan kuudenteen sukupolveen, johon kuuluvat vahvasti mukaan miehittämättömät teknologiat. siviilipalvelus) ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen nykytilasta. Drooneilla on tarkoitus toteuttaa muun muassa tiedusteluja iskukykyjä. 2) kehittämistarpeita siviilipalveluksen ja siviilipalvelusaikana hankitun osaamisen hyödyntämisestä kokonaisturvallisuuden toimintamallin tarpeisiin. 5) kansalaispalvelusmallin toteuttamismahdollisuudet sekä itsenäisenä vaihtoehtona että yhdessä siviilipalveluksen kanssa muodostettavana kokonaisuutena. Suomi on uusimassa ilmasodankäyntikykynsä Suomen Sotilaassakin laajasti käsitellyssä HX-hankkeessa, jonka hintakatoksi on asetettu 10 miljardia euroa. Nyt alusluokan ensimmäinen fregatti on kuitenkin valmis ja kokonsa puolesta on varmasti päivitettävissä erilaisiin rooleihin, vaikka sen alkuperäinen käyttötarkoitus – humanitaariset ja kriisinhallintainterventiot kaukana Euroopasta – onkin jo maailman geopoliittisen tilanteen muututtua ehtinyt vanhentua. Komitean toimikausi on 5.3.2020–31.10.2021. Saksa ja Ranska pohtivat tulevaisuuden hävittäjää Espanja jäämässä kelkasta
Ilmasta ilmaan -ohjuksen muuttaminen maasta laukaistavaksi vähentää ohjuksen suoritusarvoja ja torjuntaetäisyyttä, mutta kapinallisten ilmatorjuntakyvyn lisääntyminen on selvä tappio Jemenin hallituksen joukoille ja liittolaisille. Vertailun vuoksi Puolustusvoimiemme käytössä olevan modernin NH90-kopterin maksiminopeus on 300 km/h. Sinne oli haudattu sekä talvisodan että jatkosodan sankarivainajia. Defiant-kopteri kiihdytti sataan solmuun YHDYSVALTOJEN armeijalla on käynnissä Joint Multi-Role Technology Demonstrator -ohjelma, jonka puitteissa kehitetään uutta monitoimikopteria. Sikorsky-Boeing SB-1 Defiant -prototyyppi on ehdolla uuden monitoimikopterin tehtävään. SB-1 Defiant -kopteri saavutti koelento-ohjelmassa 100 solmun (=185 km/h) nopeuden ja liikehti 30 asteen kallistuksilla. Venäjällä töhrittiin suomalaisten sankarivainajien muistolaattoja SUOMELLE ennen kuuluneessa Koivistossa eli nykyisessä Primorskissa sotkettiin talvija jatkosodissa kaatuneiden suomalaisten muistolaattoja. Ratkaisulla pyritään nostamaan erityisesti kopterin nopeutta. Thaqib-2-ohjus perustuu R-27-ohjukseen (Nato-tunnus AA-10 Alamo) ja Thaqib-3-ohjus R-77-ohjukseen (Natotunnus AA-12 Adder). Thaqib-1-ohjus perustuu R-73-ohjukseen (Nato-tunnus AA-11 Archer). JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 Myös Espanja on tyrkyllä FCAShankkeen kolmanneksi osapuoleksi, mutta toistaiseksi vain Saksa ja Ranska ovat tuoreeltaan ilmoittaneet investoivansa 85 miljoonaa euroa kehitystyöhön kukin. SB-1-kopterin tavoitteena on lopulta 250 solmun nopeus (463 km/h), joka ylittäisi US Armyn 230 solmun tavoitteen. Hallituksen joukot eivät ole saaneet Saudi-Arabian johtaman liittouman tuesta huolimatta huthi-kapinallisia kukistettua. Hornetin seuraajaa on tarkoitus todennäköisesti käyttää myös kolmisenkymmentä vuotta eli jopa vuoteen 2060. Itse asiassa näyttää siltä, että huthien kapina voi hyvin. Huthit improvisoivat ilmatorjuntaohjuksen JEMENIN sota jatkuu. Sikorsky-Boeing SB-1 Defiant -prototyyppi.. Nykyisten Hornetien elinkaari päättyy vuoteen 2030 mennessä. Se käyttää koaksiaalista kahden roottorin rakennetta. SB-1-kopterin tavoitteena on lopulta 250 solmun nopeus . Muistolaatat oli pystytetty vasta viime vuoden lopulla, venäläislehti Fontanka kertoi helmikuussa. Kopteri on myös liikkunut joka suuntaan 20 solmun nopeudella, ja SikorskyBoeing aikoo pian tuplata tämän nopeuden 40 solmuun. Jos Espanja ei saa rahoitusosuuttaan kuntoon, voi olla, että se jää hankkeessa perässähiihtäjän asemaan. Viralliselta nimeltään Ansar Allah -kapinallisryhmittymä esitteli helmikuussa improvisoituja maasta ilmaan -ilmatorjuntaohjuksia, joilla ryhmä väittää saaneensa merkittävää vaikutusta vihollisiinsa. Suomen Koivisto-Seuran sihteeri Virpi Huhtanen sanoi tuoreeltaan Iltalehdelle, että alueella oli suomalaisten sotilaiden sankarihauta vuosina 1942–1944. Huthit ovat valmistaneet it-ohjuksensa venäläisistä ilmasta ilmaan -torjuntaohjuksista, eivätkä mitenkään yritä peitellä niiden alkuperää. Aseistus on todennäköisesti kulkeutunut Jemeniin hutheja tukevan Iranin kautta. FCAS-hankkeella korvattavaksi suunnitellut Eurofighter ja Rafale ovat ehdolla Suomen Hornet-hävittäjien seuraajiksi. Neuvostoliiton aikana hautamuistomerkit hävitettiin, ja uudet muistolaatat pystytettiin vapaaehtoisvoimin vasta hetki sitten. Defiant-kopterin koelento-ohjelma on viivästynyt ilmeisesti roottoreiden valmistukseen liittyvien ongelmien takia. Muistolaattojen päälle oli kaadettu ruskeaa maalia niin, että kaikki muistolaatassa lukeneet tiedot peittyivät maalin alle
. Hävittäjät voivat havaita matalalla lentäviä kohteita, kuten risteilyohjuksia, tai ne voivat iskeä horisontin takana oleviin kohteisiin, joista on saatu havainto jollain muulla sensorilla. U .S . Toisen maailmansodan aikaan brittiläinen naisagentti Phyllis Latour Doyle hyppäsi laskuvarjolla miehitettyyn Ranskaan, pyöräili sen maaseudulla, jututti saksalaisia sotilaita ja kirjasi havaintonsa koodikielellä mukanaan pitämään käsityöhön. A IR FO RC E F-15 Eagle lensi ensilentonsa jo vuonna 1972.. Varo virkkaajia! SINÄNSÄ harmittomalta vaikuttava harrastus on ollut oiva keino salaisten viestien välittämiseen. Ilmavoimien tavoitteena on kuitenkin hankkia 72 uutta kotkaa. Eagle toimiikin siis operointimallissa todennäköisesti lentävänä aselavettina, joka toimittaa hyötykuormansa häivehävittäjien osoittamiin maaleihin silloin, kun taivas on täynnä vihollisia. Boeingin ulkomaankaupat ovat pitäneet kuitenkin konetyypin kehityksen käynnissä, ja koneen avioniikkaa ja konetekniikkaa on modernisoitu. Jo ensimmäisen maailmansodan ajoilta tunnetaan tapaus, jossa belgialainen isoäiti seurasi saksalaisten sotatarvikejunien kulkua ja lukumäärää ja neuloi salaisen merkin jokaisesta käsityöhönsä. Yhdysvaltojen ilmavoimat osti viimeiset Eaglet vuonna 2001. Wolfella on tilillään yhteensä noin 800 lentotuntia näillä kahdella lentokonetyypillä. Yhdysvaltain ilmavoimille uusia Eagleja Yhdysvaltojen ilmavoimat ostaa Boeingilta upouusia F-15EX Eagle -hävittäjiä ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Wolfe lentää ryhmän johtajana lentonäytöskausilla 2020 ja 2021. Kapteeni Kristin ”Beo” Wolfe. Uusimmassa F-15EX-mallissa on muun muassa kokonaan ”lasinen” ohjaamo, millä tarkoitetaan perinteisten mittareiden ja näyttöjen korvaamista monitoimipaneeleilla. F-35 ohjuspuolustuksen sensorialustana LOCKHEED MARTIN kertoi helmikuussa, että kahteen F-35 Lightning II -hävittäjään integroitiin Yhdysvaltojen maavoimien käyttämä ilmaja ohjuspuolustuksen taistelunjohtojärjestelmä eli Integrated Air and Missile Defense Battle Command System (IBCS). Kahdeksankymmentäluvulla Eagle modifioitiin puhtaasta ilmaherruushävittäjästä myös ilmasta maahan -tehtäviin. Kokonaan uusitulla avioniikalla varustettujen koneiden tarkoitus on lentää F-22ja F-35-häivehävittäjien tukena. Myöhemmin reipas isoäiti luovutti koodikieltä sisältävän neuleen Belgian vastarintaliikkeen edustajalle. Se pystyy kantamaan jopa 22 ilmasta ilmaan -ohjusta. Kristin Wolfe vastaanotti tehtävän maaliskuun alussa saatuaan ensin seremoniallisen sertifikaatin Air Combat Commandin päälliköltä kenraali Mike Holmesilta. F-15 Eagle lensi ensilentonsa jo vuonna 1972 ja tuli palveluskäyttöön 1976. IBCS:n avulla F-35:t voivat toimia sensorialustoina, jotka syöttävät järjestelmään havaintodataa, ja niitä voidaan sitten käyttää myös ohjusten torjuntatehtäviin. Uusien Eagle-hävittäjien määrä on vielä vaatimaton. Aikaisemmin kapteeni Wolfe on palvellut lennonopettajana F-22A Raptor -kalustolla, josta hän vaihtoi F-35-kalustoon vuonna 2017. Vaikka käsityöhön ei sisällyttäisikään salaisia koodeja, neulominen vaikuttaa usein niin harmittomalta toiminnalta, että sen verukkeella pääsee tarkkailemaan vihollisen toimintaa hyvinkin läheltä suurempaa huomiota herättämättä. F-35-hävittäjän kehittyneitä sensoreita ja integroitavuutta laajempiin järjestelmiin on pidetty sen avainominaisuuksina, vaikka suuri yleisö tuntee hävittäjän lähinnä sen häiveominaisuuksista. F-15 Eagle -hävittäjällä ei ole häiveominaisuuksia, mutta sen etuna on huomattavasti suurempi aselasti. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 29 Naispilotti F-35taitolentoryhmän johtoon KAPTEENI Kristin ”Beo” Wolfe ottaa komentoonsa Yhdysvaltojen ilmavoimien F-35A-lentonäytösryhmän. Hävittäjäkoneiden comebackit ovat harvinaisia. Boeing toimittaa aluksi vain kaksi F-15EX:ää, koska Yhdysvaltojen kongressi heittäytyi pihiksi hankintaa hyväksyessään
Nyt allekirjoitettu tekninen asiakirja on jatkoa Suomen, Viron ja Latvian joulukuussa 2019 allekirjoittamalle asiaa koskevalle aiepöytäkirjalle. 30 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 JY VÄLL Ä S uomi ja Latvia allekirjoittivat 29.1.2020 teknisen järjestelyasiakirjan (TA, Technical Arrangement) maiden välisen yhteisen maavoimien liikkuvuutta parantavan kehittämishankkeen käynnistämisestä. Tuttu juttu Yhteisen pyöräajoneuvonjärjestelmän kehittämiseksi sekä kansallisten ja monikansallisten testien pohjaksi kartoitettiin aluksi tarjolla olevat vaihtoehdot. Esimerkiksi alusta saakka vahvasti mukana ollut Viro on ilmoittanut kiinnostuksensa liittyä ohjelmaan myöhemmin. Kansainvälisen tarjonnan lisäksi mukana olivat suomalaiset XA-180-sarjan seuraajaksi tarjolla olevat Protolab PMPV 6x6 Misu, Sisu GTP ja Patria 6x6. Koska Suomesta löytyy runsaasti alan osaamista ja edellä mainitut huipputuotteet, lopullinen valinta suoritettiin näiden kolmen välillä. Lähtölaukaus nyt julkistetulle projektille ammuttiin jo loppuvuodesta 2018, kun Suomi informoi naapureitaan omasta PSAJON 2020 -hankkeestaan (Panssariajoneuvo 2020) eli tarpeestaan löytää seuraaja XA-180/185-sarjan ajoneuvoille. Yhteishankkeen tavoitteena on tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja kummankin maan suorituskykyvaatimuksiin, jotka mahdollisuuksien mukaan pyritään yhdenmukaistamaan.. Samalla tiedusteltiin maiden pitkän aikajänteen tarpeita ja suunnitelmia sekä halukkuutta yhteistyöhön asian tiimoilta. . TEKSTI: SEPPO SALMI • KUVA: PATRIA SUOMI JA LATVIA panssariyhteistyöhön Suomi ja Latvia ovat sopineet yhteisen panssariajoneuvojärjestelmän kehittämisestä. Alkuvaiheessa yhteistyö on vain Suomen ja Latvian välistä, mutta myöhemmissä vaiheissa hankkeeseen mukaan ovat tervetulleita myös muut maat. Yhteishankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen, 6x6-tyyppinen panssaroitu pyöräajoneuvojärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa maavoimien liikkuvuutta, kustannustehokkuutta, kansainvälistä yhteensopivuutta ja kansallista huoltovarmuutta. Nyt allekirjoitetulla Suomen ja Latvian välisellä sopimuksella on sovittu työnjaosta, menettelytavoista ja kustannusten jakamisesta
Yhteistyöprojektin tavoitteena on siis suunnitella ja valmistaa mukana olevien maiden puolustusvoimille modulaarinen panssaroitu ajoneuvosarja, jonka suorituskyky ja ominaisuudet kantavat 2040-luvulle asti. Herääkin kysymys, ollaanko tässä keksimässä pyörää uudelleen. Projektin edetessä määrittyvät tarpeet vaikuttavat siihen, mitkä kehityskohteet nähdään tärkeimmiksi ja minkä tyyppisiä versioita esimerkiksi miehistönkuljetusajoneuvojen rinnalle kehitetään. Protolabin Misun vahvuudeksi hän mainitsee muun muassa erinomaisen miinasuojauksen. TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ jaicom.com R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 1 • 1 2 , 5 . Maavoimien liikkuvuushankkeista vastaavan jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemen mukaan tästä ei ole kysymys, vaan vertailun ja testien tarkoituksena oli löytää modulaarisen ajoneuvosarjan pohjaksi jatkokehittelyyn parhaiten sopiva vaihtoehto. ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN Suihkuhävittäjän VIIDES SUKUPOLVI Suihkuhävittäjän VIIDES SUKUPOLVI R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 3 • 1 3 , 5 . PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA Ihmeaseita vai suuria lupauksia. Vertailun jälkeen kehitystyön pohjaksi valittiin Patria 6x6, jonka perustekniikka periytyy isoveli AMV:stä. Jokaisella mukana olleella kandidaatilla on Peltoniemen mukaan omat vahvuutensa. Taivaan robotit Maavoimat uusiksi PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 3/2 1 3 • 1 3 , 5 . Tärkeimpiä kriteerejä olivat muun muassa liikkuvuus, kuljetuskapasiteetti, vesistökäyttö, elinkaarikustannukset ja suorituskyky kokonaisuudessaan. DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET KONEPISTO OLIEN TAISTELU TAISTELU TAISTELU TAISTELU 70 vuotta jatkosodas ta DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 • 1 2 , 5 . Varaverkko uusiksi Varaverkko uusiksi KIINAN aurinko nousee KIINAN aurinko nousee SUOMEN MAAVOIMAT HUOMENNA | HISTORIA EXTRA: SAKSAN VIIMEINEN VOITTO 1943 R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 1/2 1 3 • 1 2 , 5 . Näin siis muun tyyppisten ja mahdollisesti erillisten vaihdettavien päällirakenteiden mahdollisuus jää vaihtoehdoksi muiden joukkoon”, Peltoniemi toteaa. Sisu GTP:n modulaarinen rakenne, jossa ajoneuvo muodostuu rungon, alustan ja voimansiirron muodostavasta ”selkärangasta” ja siihen liitettävästä vaihdettavasta päällirakenteesta, on konseptina erittäin mielenkiintoinen. MAALLA: UUSI TAISTELUTAPA | KEMIALLINEN TAPPAJA | ILMASSA: ”MERSUN” PUIKOISSA Suomen MERSUT 70 vuotta Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/vsk Tulevan ajoneuvosarjan perusrakennetta ei ole kiveen hakattu.. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 31 Jo XA-180-sarjan ajoneuvoista tehtiin aikanaan erilaisia versioita moniin erilaisiin tarpeisiin. ”Tulevan ajoneuvosarjan perusrakennetta ei ole kiveen hakattu. Peltoniemen mukaan maailman kilpailluimmassa sotilasajoneuvoluokassa – 4x4-sotilasajoneuvoissa – Sisu on erittäin potentiaalinen vaihtoehto tulevaisuudessa. R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 3 • 1 3 , 5 . USA LIIPAISIMELLA | HÄVITTÄJÄN 4.5 SUKUPOLVI | KOITAJOKI 1944 Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 3 • 1 3 , 5 . Samalla hyvän liikkuvuuden ohella pyritään varmistamaan huoltovarmuus, alhaiset elinkaarikustannukset ja yhteishankintojen mahdollistamien suurempien tuotantomäärien myötä kohtuulliset hankintakustannukset. Kysymykseen, aiotaanko Sisu GTP:n rakenneratkaisusta ottaa mallia, Peltoniemi vastaa myöntävästi. ”Ei missään nimessä – se on pikemminkin erinomainen aihio. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi komento-, lääkintäja heitinajoneuvot tai vaikkapa ajoneuvoalustan toimiminen aselavettina. Sen rakenne, suorituskyky ja ominaisuudet tarjoavat parhaan pohjan jatkokehitelmille.” Peltoniemen mukaan Patrian nykyinen ajoneuvo ei siis sellaisenaan ole vielä valmis uuden ajoneuvosarjan pohjaksi, vaan esimerkiksi päämittamuutoksiakin saattaa kehitystyön mukana olla edessä. Kysymykseen, onko Patrian 6x6 tuotteena valmis eri versioiden pohjaksi, Peltoniemi vastaa yksiselitteisesti. ”Erinomainen aihio” Valinta eri vaihtoehtojen välillä tehtiin Peltoniemen mukaan suorituskyky edellä, eikä se ollut helppoa
Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä. S U O M I P Ä Ä T T Ä Ä I T S E Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland E U R O F I G H T E R H X
Kasvun pysähtyminen tuhoaa talouden ja ajaa meidät vararikkoon. Meitähän kehotetaan pelkäämään koko ajan. Psykologit, elämänoppaat, psykiatrit ja erilaiset positiivisen ajattelun gurut kehottavat meitä olemaan pelkäämättä tulevaisuudessa mahdollisesti uhkaavia epämääräisiä asioita. Mutta liian vähän pelottaa myös. 33 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 IIVI AHDISTUSTA JA PELONSEKAISTA rauhattomuutta (englanniksi anxiety) pidetään vakavana terveysongelmana. Kansainvälinen tilanne pelottaa. Liikaa ihmisiä, pelottavaa. Se on toisaalta syy ja toisaalta seuraus – ahdistus voi olla sairauden oire, kemiallinen häiriö, joka johtuu muista elintoimintojen häiriötiloista ja tuottaa sivuoireena rauhattomia ajatuksia, mutta mielentilana ahdistus myös aiheuttaa erilaisia terveysongelmia vaikuttaen halvaannuttavasti koko elimistön toimintaan. Jatkuvaa pelon syöttöä voisimme kuitenkin jo hieman hillitä. Liiallisen pelottelun kääntöpuoli on toisaalta jokaisen terveyttä nakertava ahdistus, toisaalta pelon inflaatio. Lama häärii jo nurkan takana. Ahdistuneisuus, varsinkin massaluonteinen, kollektiivinen ahdistuneisuus, on siis sekä terveysettä turvallisuusriski. Koronavirus valtaa maailman, siihen on jopa 1 % mahdollisuus kuolla! Ilmastonmuutoksella on lietsottu pelkoa ja ahdistusta vuosikaudet, päivittäin. Mittasuhteet ovat kuitenkin hukassa. Jo uutislähetyksistä valtaosa on suorastaan pelon lietsomista. Vihapuhujista, jotka kiihottavat uhkaavat väkijoukot kimppuumme. Kun jo uutismedian mukaan maailma on niin pelottava paikka, miten voi noudattaa psykologien oppeja ja olla pelkäämättä, nauttia hetkestä, säteillä hyvää energiaa. Vihaisia nuoria miehiä vyöryy vääjäämättä rajojamme kohti. MYÖS POLIITTISIIN UHKIIN suhtaudumme valikoivasti. Kysymys ei tietenkään tarkoita, ettei uhkaavista asioista pitäisi puhua. Eniten pelkään ihmisten pahuutta toisia ihmisiä kohtaan. Kova tuuli tänään tarkoittaa, että huomenna on paljon pahempaa tulossa. Miksi pelkäämme sairautta, joka voi tarttua muilta, muttemme sitä, jonka aiheutamme itse itsellemme. Politiikassa pelkään lähinnä sitä, mitä tapahtuu epädemokraattisissa maissa. Antakaa positiivisen ajattelun apostoleille edes pieni mahdollisuus onnistua. Ilmastonmuutoksen yhteydessä paisutetaan jokaisen pahan (tai hyvän!) sään päivän merkitystä todisteena lähestyvästä katastrofista, vaikka rauhallinen ja johdonmukainen pyrkimys puhtaamman teknologian suuntaan olisi järkevämpi tapa lähestyä ilmiötä kuin jatkuva pelottelu ja pienen ihmisen syyllistäminen. Kasvu tuhoaa maapallon. Populismikin näyttää vaarantavan demokratiaa enemmän tai vähemmän riippuen siitä, onko arvioija populistin kanssa yleisellä mielipidekartalla samoilla tai vastakkaisilla linjoilla. Itse en pelkää ilmastonmuutosta enkä koronaa, populisteja enkä edes Trumpia. Väkivaltaisesti riehuvat vasemmistoanarkistit saavat osakseen melko vähän huolestunutta mediahuomiota verrattuna heidän äärioikeistolaisiin lajitovereihinsa. Diabetes tuottaa miljoonia kuolemia, mutta emme näe päivittäistä mediakampanjaa sokerin vaaroista. Onko kysymys vapaudesta itse päättää, miten vaarannamme elämämme, kontrollin illuusiosta. Eläkää tässä hetkessä, ei kannata stressaantua huomisen huolista, hengittäkää syvään, välttäkää negatiivista informaatiovyöryä, positiivinen asenne on hyväksi mielen ja kehon terveydelle. Syntyvyys laskee! Työvoima loppuu! Kukaan ei tule maksamaan eläkkeitämme! Ja samaan aikaan, robotit vievät työpaikkamme. Pelkäämmekö itsemme kipeäksi. Ja toisaalta. Jos totumme tulkitsemaan julkisia pelottelukampanjoita turhana klikkijahtina tai moralisointina, todellisten uhkien erottelu mielikuvituksellisista tai liioitelluista on yhä vaikeampaa. Kylmä sää viittaa huolestuttavaan kehitykseen, merivirrat kääntyvät, pahempaa on tulossa. Kuten sadussa, jossa poika huusi ”Susi tulee!” niin usein, ettei kukaan kuunnellut, kun susi lopulta oikeasti tuli. Liiallinen pelko, aiheellinen tai ei, tekee meidät kipeäksi. Ympäristöuhkia on monia, mutta muu kuin ilmastonmuutokseen liittyvä on lähes täysin unohtunut. Tuleeko itse pelosta uhka. Iivi Masso Pitääkö olla huolissaan?. Ironistahan on, että kun pelkäämme edes osittain turhaan tai ahdistus lisääntyy siitä, että pelätään asioita, joihin emme voi vaikuttaa, ja kun kaikkeen pelottavaan kiinnitetään liikaa huomiota, ahdistava ilmapiiri ja stressin terveysvaikutukset antavat entistä enemmän syytä pelkoon. Kiinnostavaa analysoitavaa löytyy riittävästi myös ilman jatkuvasti paisuteltuja uhkakuvia. On hyvä olla valveutuneen tietoinen maailman huolestuttavastakin menosuunnasta. Trump varmasti haluaa sotia maailmaan – kiinnostavasti samasta syytetään harvemmin oikeasti sotaisia johtajia. Puhumattakaan pelottavista rasisteista ja populisteista, jotka heti-kohta kaatavat demokratiamme. Lämmin sää voi juuri nyt tuntua mukavaltakin, mutta sehän tarkoittaa, että pahempaa on ehdottomasti tulossa. Useinhan sellainen pelko on turha. Siirtolaisuus pelottaa. Sitä taas esiintyy niin monella tasolla ja tavalla, että mitkään kampanjat eivät poista sitä elämästämme
Suomalaisittain mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että Super Hornet -evoluution lähtökohtana oleva aiempi taktinen monitoimihävittäjä McDonnel Douglas F/A-18C/D eli klassinen Hornet on ollut vuodesta 1995 Ilmavoimiemme pääasejärjestelmä, jonka vuosille 2025–2030 ajoittuvan elinkaaren päättymisen myötä käytöstä poistuvan sotilaallisen suorituskyvyn korvaamisen takia koko HX-hanke toteuNE TULEVAT! Ameriikan HX-ehdokkaat F-35 ja Super Hornet Suomen Sotilas ylittää jo eeppisessä HX-tarjokkaiden tarkastelussaan Atlantin. Toinen HXhankkeen evoluutioversiona tarjottava ehdokas on ruotsalainen Saab JAS-39E/F Gripen, joka on siis Saab JAS-39A/B/C/D Gripen -monitoimihävittäjien pohjalta kehitetty evoluutio. Se eroaa HX-hankkeen muista tarjokkaista sikäli, että se on ainoa kone, joka on suunniteltu alun alkaen merivoimien lentotukialuskäyttöä varten. . TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Super Hornet on myös toinen kahdesta HXhankkeen tarjolla olevasta varhaisempaan monitoimihävittäjään perustuvasta evoluutiosta. Mutta aloitetaanpa siitä, minkälaisia koneita rapakon takaa tarjotaan ja miksi ne ovat sellaisia kuin ovat... Boeingin tarjokas on McDonnell Douglas F/A-18A/B/C/D Hornetien evoluutio. Evoluutiolla tarkoitetaan tässä aiemman version niin laajaa modernisointia, että lopputuloksena on käytännössä uusi kone, jolla on myös huomattavasti korkeampi sotilaallinen suorituskyky lähtökohtaan verrattuna. Super Hornet on toinen amerikkalaista HX-vaihtoehdoista. Jäljellä on kaksi amerikkalaisehdokasta, joista lehtemme seuraavassa numerossa (3/2020) esittelemme Yhdysvaltain merivoimien ilma-aseen jokapaikanhöylän Boeing F/A-18 E/F Super Hornet -monitoimihävittäjän ja sen mukana Suomelle tarjottavan, kaksipaikkaiseen Super Hornetiin perustuvan taktisen elektronisen sodankäynnin erikoiskoneen Boeing EA-18G Growlerin. 34 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 HXHANKE S uper Hornetista Suomelle tarjotaan kolmatta tuotantoerää (Block III) ja Growlerista toista tuotantoerää (Block II), jotka ovat kumpikin uunituoreita
Myös evoluution tavoitteena oleva lisäsuorituskyky ja varsinkin keinot sen saavuttamiseksi ovat yleensä etukäteen paremmin tiedossa verrattuna puhtaalta pöydältä ponnistaviin projekteihin. Koska Yhdysvalloilla ei ole Onko suurvallan hävittäjä järjestelmineen sovitettavissa tulevaisuudessakin Suomen tarpeisiin.... Millainen on siis klassisen Hornetin seuraaja Super Hornet ja miten hyvin se sopisi Suomen tarpeisiin. Olemme toistuvasti painottaneet, että kaikki HX-kandidaatit – kuten kaikki asejärjestelmät – ovat räätälöityjä ratkaisuja pääkäyttäjänsä ainutlaatuisiin ja konkreettisiin sotilaallisiin ja turvallisuuspoliittisiin tarpeisiin. 35 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 tetaan. Siihen palaamme lehtemme seuraavassa numerossa, pysy siis kyydissä! Mitä ja miksi. Samalla säästetään myös aikaa ja rahaa tukija huoltojärjestelmien luomisessa ja maainfran uudistamisessa, koska niissä voidaan usein hyödyntää ainakin monin osin jo aiemmin tehtyjä panostuksia. Evoluutiot Evoluutioissa säilyy yleensä peruskonsepti sekä osa koneen rakenteista ja koneistoista, mutta suorituskyvyssä tavoitteena on selkeä tiikerinloikka. Toisin sanoen, amerikkalaista asejärjestelmää on vaikeaa hahmottaa tutustumatta Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikkaan ja maan asevoimiin. Super Hornetin tarina pitääkin aloittaa klassisen Hornetin juurilta, kaukaisilta 1960–1970-luvuilta. Evoluutioiden etuna täysin uuteen kalustoon verrattuna on myös se, että lentoja maahenkilöstön tyyppikoulutus siirtymävaiheessa on nopeampaa ja halvempaa. Ensinnäkin Yhdysvallat on sotilaspoliittisesti katsottuna klassinen saarivaltio ja merivalta. Vaikka Super Hornetissa ei ole klassisesta perus-Hornetista jäljellä enää muuta kuin osa koneen eturungon rakenteista, se on kuitenkin edeltäjänsä toimivaksi havaitun konseptin jatkaja. Koska evoluution pohjalla on tuttu ja testattu konsepti, koneen kehittäminen on nopeampaa, edullisempaa eikä niin riskialtista kuin täysin puhtaalta pöydältä suunniteltavan uuden monitoimihävittäjän
Sopiiko se Suomelle. 36 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 HXHANKE riittävän vahvoja haastajia sen enempää Pohjoiskuin Etelä-Amerikan mantereilla, sen lähimmät turvallisuuspoliittiset haasteet löytyvät valtamerien takaa muilta mantereilta. Yhdysvaltojen merivoimat on myös erittäin tehokas suurvaltapolitiikan väline, koska sillä voidaan tarvittaessa hallita tai jopa katkaista kilpailijoiden merilogistiikka. Vaikka meret ja valtameret peittävät 70,8 % maapallon pinta-alasta, meriyhteyksissä on valtavasti pullonkauloja (kapeikot, salmet, lahdet), joiden avulla voidaan käytännössä hallita maailman meriteitse kulkevia tavaravirtoja. Yhdysvallat on myös taloudellinen supervalta, jolle pääsy maailmanlaajuisille markkinoille ja ulkomailla sijaitseviin resursseihin on elintärkeää, eli sen on kyettävä turvaamaan logistisia meriyhteyksiään koko maailman mittakaavassa. Oman merenkulun turvaaminen on sen sijaan paljon vaikeampi rasti, koska pullonkaulojen lisäksi se on turvattava myös huomattavasti laajemmilla avoimilla merialueilla. Tästä johtuen Suomeen verrattuna Yhdysvaltojen on pakko panostaa meikäläisin silmin suhteettoman paljon merivoimiinsa, jotka ovatkin maailman suurimmat. Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittiset prioriteetit poikkeavat siis dramaattisesti suomalaisista: jos Suomessa avainasemassa on kyky puolustaa omaa aluetta, niin Yhdysvalloissa avainasemassa on kyky estää pääsy meritse Pohjois-AmeriSuper Hornet eroaa HX-hankkeen muista tarjokkaista sikäli, että se on ainoa kone, joka on suunniteltu alun alkaen merivoimien lentotukialuskäyttöä varten.
Hyökkäyksellisessä toiminnassa vaikeusaste nousee vielä korkeammalle, koska silloin on turvattava omien joukkojen ja niiden huollon meriyhteydet sotatoimialueelle. Toinen tapa hahmottaa ero on se, millä etäisyydellä omasta alueesta kansallisia etuja halutaan ja pystytään näkemään – Suomen tapaan korkeintaan lähialueilla vai amerikkalaiseen tapaan maailmanlaajuisesti. Tästä johtuen amerikkalaisella ja suomalaisella yleisellä käsityksellä sodankäynnistä on eroa kuin yöllä ja päivällä – jos suomalaiset ovat tottuneet taistelemaan lähialueillaan ja omalla maanperällään jopa kotinsa edustalla, niin Yhdysvallat on yli puolentoista vuosisadan taakse jääneen sisällissotansa jälkeen käynyt sotia aina ja vain siellä jossain kaukana. Siitä kerromme lisää lehtemme seuraavissa numeroissa, joissa esittelemme juurta jaksaen molemmat amerikkalaistarjokkaat. U S N A VY. 37 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 kan mantereelle. Super Hornetin edeltäjä on palvellut ja palvelee Suomen puolustusta hyvin, vaikka sen pääkäyttäjän toimintamalli ja tavoitteet ovat erilaiset kuin Suomen. Suurvaltana Yhdysvaltojen kansalliset edut ovat käytännössä maailmanlaajuisia. Tämä sekä suurvallan ja pienen kansallisvaltion suunnattomat resurssierot vaikuttavat myös siihen, minkälaisia aseita kehitellään ja mitä tarvitaan. Yhdysvaltojen asevoimat ja niiden käyttämät asejärjestelmät onkin optimoitu vieraiden valtioiden alueella tapahtuvaan siirtosodankäyntiin – expeditionary warfare. Mutta onko suurvallan hävittäjä järjestelmineen sovitettavissa tulevaisuudessakin Suomen tarpeisiin, ja jos on, niin miten
Nyt 40 vuotta myöhemmin tilanne on kuta kuinkin sama, uhkaan verrattuna jopa huonompi. Pääkaupungin ilmapuolustukselta puuttuikin siksi pitkään kokonaan korkeatorjuntakyky. TEKSTI: AHTI LAPPI, EVERSTI EVP KORKEATORJUNTAKYKYÄ. Euroopassa onkin nyt herännyt mielenkiinto korkeatorjuntaan. Ranska ja Italia aloittivat Libyan ballististen ohjusten uhan takia kehitystyön jo 1990-luvun alussa, ja taktillisten ballististen ohjusten torjuntaan soveltuva SAMP/T-ohjusjärjestelmä saatiin käyttöön vuonna 2013 (konventionaalinen malli jo vuonna 2008). Järjestelmästä kehitettiin uusia malleja ballististen maalien torjuntaan. Venäjällä niitä oli jo aikaisemmin 1990-luvulla. Kykyä… Amerikkalainen tavanomaisten ilmamaalien torjumiseen suunniteltu Patriot-ohjusjärjestelmä PAC-2 epäonnistui täysin Scud-ohjusten torjunnassa Persianlahden sodassa 1991, kun 158 laukaistusta ohjuksesta vain yksi osui. Mutta mahtaako saldo riittää. Persianlahden sota 1991 käynnisti uuden vaiheen ilmasodassa ja ilmapuolustuksessa, kun ohjuspuolustuksen kehittäminen nousi etusijalle muun muassa Yhdysvalloissa, Venäjällä, Ranskassa ja Israelissa. Patriot PAC-3 saatiin käyttöön juuri ennen seuraavaa Irakin sotaa 2003, ja sillä onnisHX-hankkeen mediakohu tahtoo peittää alleen sen, että hävittäjillä ei voida hoitaa yksin koko ilmapuolustusta. Järjestelmästä on tehty kaupat myös Turkin, Singaporen ja Azerbaiždanin kanssa. SAMP/T oli ehdolla myös Suomeen Buk-M1:n korvaajaksi vuonna 2009. Teknillisenä vaatimuksena on kyky havaita ja torjua erilaiset hyökkäysaseet, 2000-luvulla erityisesti risteilyja tykistöohjukset sekä miehittämättömät koneet. 38 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 38 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 I lmapuolustuksen tärkein tehtävä on suojata strategisia kohteita ja armeijan joukkoja vihollisen ilmaja ohjushyökkäyksiä vastaan. Euroopan maat hankkivat nyt . Ensimmäiset ohjukset olivat hankintavaiheessa jo vuonna 1962, mutta ulkopoliittiset syyt – Yhdysvaltojen vaikutus, YYA-sopimus ja Pariisin rauhansopimus – estivät vielä tuolloin hankinnan. Ballististen maalien torjuntaan kykenevien ohjusten teknillinen kehittäminen oli haastavaa ja vei paljon aikaa, joten vasta 2000-luvulla saatiin länsimaissa käyttöön käyttökelpoisia ohjusjärjestelmiä. Suomessakin. Viime vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisten aluetorjuntaohjusten hankinnasta pääkaupungin suojaksi, historiaa muisteltiin näyttävästi Ilmatorjuntamuseolla kevättalvella vuosi sitten. Monet Euroopan maat ovat aloittaneet ohjuspuolustuksen kehittämisen hankkimalla torjuntaohjuksia
Suomella oli vuosina 1980–2016 rajoitettu korkeatorjuntakyky, joka muodostettiin ensin neuvostoliittolaisella S-125M1ja sitten venäläisellä Buk-M1-ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä. Aika lähellä ollaan jo nyt. Se ei ole teknisesti mahdollista. Patriot-ohjuksia on myyty moneen maahan, Euroopassa se on käytössä Saksassa, Alankomaissa, Kreikassa ja Espanjassa. Riittääkö siihen rahaa, on sitten toinen kysymys. …ja sen puutetta Puolustusvoimista kerrottiin tammikuussa 2018, että valmistajille lähetetään tietopyyntö ”nykyistä korkeammalle ja pidemmälle yltävistä ilmatorjuntaohjuksista”. 39 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 tuttiin torjumaan yhdeksän ballistista ohjusta. Tämä pitääkin paikkansa Ilmavoimien hävittäjätorjuntakomponentin osalta. Kiinteä maaversio Aegis Ashore on sijoitettu Romaniaan (2015). Amerikkalaisten ulottuvin ja tilannekuvanmuodostuksen osalta maailmanlaajuisesti verkottunut Aegistorjuntaohjusjärjestelmä on merivoimien käytössä Japanissa, Norjassa ja Espanjassa. Patriot on ollut taistelukäytössä muuallakin, muun muassa Israelissa, Turkissa ja Saudi-Arabiassa, ja sillä väitetään ammutun alas yli sata ballistista ohjusta. Korkeatorjuntakyky edellyttää korkeatorjuntaan kykeneviä ohjusjärjestelmiä. Suomelta korkeatorjuntakyky puuttuu, eikä sitä voida meillä sen enempää kuin muuallakaan luoda hävittäjätorjunnalla.. Suomelta korkeatorjuntakyky puuttuu, eikä sitä voida meillä sen enempää kuin muuallakaan luoda hävittäjätorjunnalla. Amerikkalaisten tehokas ja kallis THAAD-ohjusjärjestelmä tuli käyttöön vuonna 2008. Samaan asiaan törmättiin 1990-luvun alussa, jolloin sotatalouspäällikkö sentään esitti kriittisiä näkemyksiä lukumäärästä. Saudi-Arabian on kerrottu tehneen THAAD-kalustosta 15 miljardin dollarin kaupat. Silti väitetään, että Suomen ilmapuolustus on hyvässä kunnossa. Enää kykyä ei ole, eikä ihan pian tulekaan, vaikka hanke onneksi näyttäisi olevan alussa. Uhkana onkin, että kun HX tulee operatiiviseen käyttöön vuonna 2030, ilmasodan muutos on jo ajanut sen ohitse. Ohjuksia on Pohjois-Korean uhan takia suunniteltu sijoitettavaksi Japaniin, Etelä-Koreaan ja Taiwaniin. Hävittäjillä ei kuitenkaan yksin puolusteta koko Suomea eikä koko ilmatilaa ja kriittisiä kohteita. Ei kai ole kovin tieteellinen totuus, että Pariisin rauhansopimuksen konemäärä (60) on sama kuin nykyinen tarve (+4 harjoituskonetta), kun ilmasodan kuva on täysin erilainen, samoin koneiden suorituskyky. Myös Ruotsi, Puola ja Romania ovat hankkimassa tätä ohjusjärjestelmää, Sveitsissä on tyyppivalinta käynnissä. Poliitikot ovat varsin yksimielisiä 64 hävittäjän tarpeellisuudesta, vastaväittäjiä haukutaan melkein maanpettureiksi. Kirjoittaja, eversti evp Ahti Lappi on entinen ilmatorjunnan tarkastaja, Suomen Sotilaan pitkäaikainen avustaja, ilmasodankäynnin asiantuntija ja arvostettu ilmasotahistorioitsija
40 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN . Pohjois-Amerikasta saapui amerikansuomalaisen asevelijärjestön avustamana 453 vapaaehtoista talvisotaan.
Seuraavassa sodassa Yhdysvallat tukikin sitten jo vihollista. M/S Gripsholmin lähtömuodollisuudet New Yorkissa olivat lauantaina joulukuun 9. TEKSTI: KARI KALLONEN TÄHTILIPPU TALVISODASSA Ameriikan apu. Tähtilippu vaihtui siniristilippuun, ja osalla sotaretkestä tuli pitkä. Aavan meren tuolta puolen Suomea saapui puolustamaan niin aatelisherra, merimiehiä kuin muukalaislegioonalainenkin. 41 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 A merikan Suomalainen Legioona on yksi talvisodan tuntemattomimmista joukko-osastoista. Talvisodassa taisteltiin myös amerikkalaisten asenteista. U N IV ER SI TY O F M IC H IG A N Suomi sai talvisodassa apua myös Atlantin takaa. Suomen suurlähettiläs Hjalmar Procopé piti taistelutahtoisia puheita, ja Finnish Relief Fundin perustaneesta entisestä presidentistä Herbert Hooverista tuli vaikutusvaltaisin Suomen ystävä Yhdysvalloissa. . Edellisinä iltoina pidetyissä itsenäisyysjuhlissa ”haalit” olivat täynnä ihmisiä ja dollarit kilisivät kolehtiin vanhan kotimaan auttamiseksi. Suomen Sotilaan edellisen numeron artikkeli ulkomaisista vapaaehtoisista talvisodassa innosti Törni-tutkimuksistaan tunnetun tietokirjailija Kari Kallosen kirjoittamaan Suomen Sotilaalle artikkelin amerikkalaisista vapaaehtoisista talvisodassa. Nyt ei kysytty, millä puolella oli aiemmin taistellut, ja mukaan mahtui myös muutama huijari sekä murhamies. Aseveliakseli oli muodostunut myös Yhdysvalloissa. päivänä 1939 tavallistakin juhlavammat
Wallenius palasi vuonna 1951 Yhdysvaltoihin vaimon ja kahden tyttärensä kanssa. Hän oli syntynyt Yhdysvalloissa suomalaisille vanhemmille, mutta hänet lähetettiin lapsena Suomeen, jossa poika kävi koulunsa. Valtamerikyntäjän mukana matkasi kaksisataa arkullista vaatteita Suomen Punaiselle Ristille. Osaston johtajaksi määrättiin aluksi viipurilainen ratsumestari Eino Kemppi, joka oli ollut poissa vakituisesta palveluksesta jo kymmenkunta vuotta. . Taisteluita oli lisäksi kertynyt Puolasta, Espanjasta, Meksikosta, Hondurasista, Venezuelasta, Kiinasta sekä ensimmäisestä maailmansodasta, yhtä lailla länsikuin itärintamiltakin. Mutta ei tullut talviolympialaisia, tuli talvisota. Oulussa sijainneeseen Amerikan Suomalaiseen Legioonaan kirjattiin kaikkiaan 378 miestä, suurin osa oli saapunut Yhdysvalloista ja Kanadasta, mutta mukana oli myös neljä alankomaalaista. Tulisieluinen painin Suomen mestari, luutnantti Herman Nykänen kertoi puolestaan iskeneensä Kanadassa välittömästi kaivosporansa maahan ja lähteneensä matkaan intiaanien koiravaljakolla. Wallenius taisteli talvisodassa Laatokan rintamalla ja jatkosodassa Petsamon erillisosastossa. On oltava varovainen toiveissaan, sillä ne voivat toteutua. On oltava varovainen toiveissaan, sillä ne voivat toteutua. Osasto Sisun tai Puolustusvoimien vapaaehtoistoimiston kirjaamina löytyy vielä viitisenkymmentä amerikansuomalaista, amerikkalaista tai kanadalaista. Presidentti Rooseveltin perheen palveluksessa ollut entinen muukalaisleTo War for Finland on Skis . 42 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN Sadat saattajat lauloivat isänmaallisia lauluja, ja lähtijöiden takkien rintamuksia koristivat sinisellä nauhalla sidotut valkoiset kukat. Hän johti luutnanttina lukuisia Er.Os.P:n hiihtopartioita, haavoittui ja sai rautaristin. Painin Suomen mestari Herman Nykänen saapui Kanadasta ja kaatui Suomen puolesta. Vasemmalla luutnantti Kullervo Wallenius, lukuisien partioiden johtaja kuvassa Er.Os.P:n upseereiden kanssa. Nuori opiskelija Kullervo E. Matkaan intiaanien koiravaljakolla M/S Gripsholmilla matkasi vapaaehtoisina Suomeen 54 miestä ja viisi naista, Suomen Vapaussodan Rintamamiehet Amerikassa -yhdistyksen (sittemmin Suomalaiset Aseveljet Amerikassa) matkustajalistojen ja kirjanpidon mukaan yhdistys avusti matkaan kaikkiaan 453 vapaaehtoista, viimeiset kaksi laivaa lähtivät vasta rauhan jo tultua. Sotakokemusta – jos sitä löytyi – oli miehillä pääosin vapaussodasta, mutta myös Viron veljeskansaa oli moni vapauttanut. Merimiehen ammatikseen oli ilmoittanut kuutisenkymmentä, sekatyömiehiä oli viisikymmentä ja kaivosmiehiä kolmekymmentä. Penttilän sotilasura oli lähes tarunhohtoinen, ja siihen sekoittuikin niin totta kuin tarua. ”Tappelevat ryssää vastaan kuin villikissat” Oman lukunsa sotahistoriaan oli jo kirjoittanut Albert Penttilä. Wallenius seisoi ryhdikkäästi sukset kainalossaan ja laivalippu kädessään. U RH EI LU M U SE O .. Wallenius oli hyvänä hiihtäjänä jo valmis edustamaan Yhdysvaltoja Sapporon olympialaisissa Japanissa vuonna 1940. Vapaaehtoiset olivat värikästä joukkoa, esimerkiksi vänrikki Erik Munsterhjelm oli aatelinen. Penttilä onnistui pääsemään alaikäisenä jääkäripataljoona 27:n riveihin valehtelemalla ikänsä, sittemmin hänestä oli julkaistu jo ennenaikaiset kuolinilmoitukset. ”To War for Finland on Skis”, raportoi Acme Newspictures ja kertoi Walleniuksen toiveeseen perustuvana uutisena, kuinka ”Finnish skiing championista” tulisi hiihtopartion upseeri
43 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 KA RI KA LL O SE N KO KO EL M AT . Kullervo Wallenius kuului talvisodassa eturintamalla taistelleeseen Albert Penttilän johtamaan osastoon.
A LC H ET RO N U N IV ER SI TY O F M IC H IG A N. . Penttilä joukkoineen lähti matkaan tapaninpäivänä 26.12.1939. Australialainen sotakirjeenvaihtaja James Aldridge haastatteli helmikuussa 1940 Penttilää. Tuleva F1-kuljettaja amerikkalainen Harry Schell kirjattiin Suomessa Ilmavoimien kk-ampujaksi. Oulun suojeluskuntapiiri antoi varusteet M/S Gripsholmilta valitulle joukolle, johon kuului Penttilän lisäksi yksi aliupseeri ja 15 miestä. Kullervo Wallenius oli ainoa kansallisuudeltaan amerikkalainen, muut suomalaisia. komppanian päälliköksi, ja kahden päivän kuluttua väliaikaisesti koko pataljoonan komentajaksi. Vuoden viimeisenä päivänä amerikansuomalaisen sissiosaston johtaja ylennettiin reservikapteeniksi, tammikuun 26. Miehistä nuorin oli Hollywood-elokuvista innostunut 18-vuotias Erik Bohm. päivänä 1940 kapteeni Albert Penttilä määrättiin 7. Kanadansuomalaisten mukana saapui He ovat hankkineet itselleen uudet aseet ryssiltä melkein joka mies, nyt he etsivät ryssiä saadakseen joka mies oman konekiväärin. 44 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN gioonalainen oli tuskin malttanut viettää sotajoulua olkipahnoilla, kun hän otti jo yhteyttä jääkäriveljeen, kenraalimajuri Paavo Talvelaan. Aldridge kirjoitti tavanneensa Laatokan pohjoispuolella ”ison joukon Amerikan suomalaisia, jotka Karjalan synkissä metsissä tappelevat ryssää vastaan niin kuin villikissat”. Miehet olivat hiihtopartiossa ja vuorollaan etuvartiokomppaniassa. Suuntana oli jalkaväkirykmentti 16:n asemat, Tolvajärvelle saavuttiin kahden päivän kuluttua. Penttilä kertoi miesten olevan karaistuneita sotilaita ja ensiluokkaisia joka suhteessa. Albert Penttilä oli 37-vuotias, kanadansuomalainen kersantti Oskar Parkkali häntä viisi vuotta nuorempi. ”He ovat hankkineet itselleen uudet aseet ryssiltä melkein joka mies, nyt he etsivät ryssiä saadakseen joka mies oman konekiväärin.” III/JR 16:n tiedustelupäiväkirjan – Tikkakirjan – mukaan Penttilän miehet johtivat talvisodan viimeisen kuukauden aikana jopa kolmea neljästä tiedustelupartiosta, joita oli kaikkiaan viitisenkymmentä. Sankarilentäjistä seikkailijoihin Suomessa syntyneet selviytyivät palveluksesta pääosin siinä kuin suomalaiset sotilaat, mutta osasta ulkomaisista vapaaehtoisista oli enemmän harmia suomalaisille kuin puna-armeijalle
Hieman loukkaantunut lentäjä vietiin sairaalaan, ja väärinkäsityksen johdosta hänen luultiin haavoittuneen taistelulennolla. Vapaaehtoisiksi ilmoittautui suurempi määrä lentäjiä kuin lopulta talvisotaan lähti, ja heistäkin vain pieni osa pääsi lentokoneen ohjaimiin. Jo viikon kuluttua Schell lähetettiin kuitenkin Tukholman kautta takaisin Pariisiin, elämäkertaan päätyi silti merkintä palvelemisesta Ilmavoimien konekivääriampujana. McMasterille myönnettiin vapaudenristi, joka peruttiin, kun asioiden oikea laita selvisi. Schell kumppaneineen saapui Tornioon tammikuun lopulla 1940, ja heidät sijoitettiin täydennyslentolaivue 29:n ryhmään Parolaan, koska muutamilla miehistä oli lentokokemusta. Joku romutti koneensa heti nousussa, toinen laskussa. Schell osallistui vuonna 1954 F1-kisoihin Maseratin kuljettajana, seuraavana vuonna hän ajoi Scuderia Ferraria Monacon Grand Prix’ssa. Kanadalainen lentäjäluutnantti John Cameron McMaster sai Brewster BW-353:n nokalleen Hollolassa. Komea mutta kavala mies palautettiin Kanadaan, jossa hirsipuuhun päätyneestä miehestä tuli Torontoa kuohuttanut silkkisukkamurhaaja Newellin surmattua suomalaisen vaimonsa. Amerikansuomalaiset lähdössä majapaikastaan marssiharjoitukseen.. Amerikkalainen Harry Schell asui Monte Carlossa ja tuli Suomeen Pariisista lähteneiden amerikkalaisten seikkailijoiden mukana vain 18-vuotiaana. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 45 Hugh William Alexander ”Bill” Newell, joka kieltäytyi allekirjoittamasta palvelusopimusta. Seurapiirihain elämää viettänyt Schell kuoli onnettomuudessa Silverstonen harjoituksissa vuonna 1960. Erikoisin tapaus oli kuitenkin ”Musta Kotka”, amerikkalainen Hubert Fauntle
A) ja Orvo Henrik Johannes Astikainen 12. Kersantti Kauko Pyötsiä, tuntematon suojeluskuntavänrikki, Hubert Fauntleroy Julian sekä Lauri Kitinoja. komppaniasta, sillä ensimmäinen komppania oli saanut valita parhaat ja tappelunhaluisimmat sotilaat, kuten Simo asiaa kuvasi. Hän olikin käynyt Etiopiassa romuttamassa keisari Haile Selassien lahjana saaman de Havillandin. Komppanianpäällikkö pyysi kuitenkin joukkueenjohtajia ottamaan selvää, ketkä miehistä haluaisivat siihen pieneen joukkoon, joka nyt lähetettäisiin lähes varmaan kuolemaan. KA RI ST EN M A N IN KO KO EL M AT Muistoksi hän jätti rivin laskuja hotelleilta sekä Stockmannin miesten vaatturilta.. komppania lähti Tuirasta rintamalle luutnantti Tauno Simon johtamana 9. Kaikki eivät koskaan palanneet Osa miehistä jäi kuitenkin Suomeen. ASL:n miehistöluetteloon kirjatuista menehtyivät myös kaatunutta veljeään noutanut Herman Nykänen 9. Tappelunhaluisimmat rintamalle Amerikan Suomalaisen Legioonan 1. 46 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN roy Julian, joka käytti itsestään arvonimeä Abessinian kenttämarsalkka. maaliskuuta 1940 (SissiP 3). Tyrmistyneet miehet saivat sen jälkeen kuulla, että rauha on solmittu. maaliskuuta 1940. Kaikki olivat vapaaehtoisia. ”Minkä tähden meitä ei päästetty aikaisemmin rintamalle?” Ilman miestappioita eivät amerikansuomalaiset selvinneet. Kesäkuun 21. Jäähyväisjuhlien yhteydessä laskettiin seppele sankarihaudalle, tehtiin tervehdyskäynti presidentti Kyösti Kallion luokse sekä kohdattiin siviilivaatteissa yhtenäisessä rivistössä asuntonsa edessä Mannerheim, joka piti miehille kiitospuheen. maaliskuuta 1940 (Patl. maaliskuuta 1940. Komppania saapui ryhmä Sihvon puolustuslohkolle 12. Kaksi joukkuetta oli siirretty mukaan 2. Julian saapui Suomeen talvisodan päätyttyä, mutta sai kapteenin arvon ja univormun. Muistoksi hän jätti rivin laskuja hotelleilta sekä Stockmannin miesten vaatturilta. Viimeiset vapaaehtoiset poistettiin Amerikan Suomalaisen Legioonan kirjoista 4.7.1940, Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä. Hän nousi Turun Artukaisten kentältä Moranella ilmaan vain kahdesti eksyen toisella kerralla hyvässä säässä. Lisäksi lähes kymmenkuntaa amerikansuomalaista kaatunutta vapaaehtoista ei oltu kirjattu legioonaan. Seuraavana aamuna annettiin kirjallinen käsky olla lähtövalmiina etulinjaan, mutta kesken tehtävänannon saapui tieto rauhasta. Amerikkalaisen aseveliyhdistyksen raportissa 21.12.1940 todetaan, että Suo. Legioonan ensimmäinen virallinen kaatunut oli Albert Penttilän ryhmässä 2.3.1940 menehtynyt Aimo Penttilä, joka ei ollut sukua kapteenille. maaliskuuta 1940 (2./JR61) sekä veljekset Kaarlo Pietari Astikainen 10. päivänä 1940 ylipäällikkö kiitti vapaaehtoisia päiväkäskyssä nro 82
Pääesikunnan vapaaehtoistoimiston henkilökortin mukaan prinssi Ferdinand Alois Andreas Josef Anton Maria Prinz von und zu Liechtenstein oli jo saapunut Tornioon 30.12.1939 ruotsalaisessa univormussa. Aseeksi miehelle on kelvannut laadukas ruotsalainen Mauser-karabiini m/94. Käytännössä olisi rajoituttava hyväksymään vain sellaiset saksalaiset vapaaehtoistarjokkaat, joihin nähden on olemassa perusteltua syytä katsoa, etteivät he ole natseja.” Suomi kiinnosti myös natsivakoilijoita. Jossain Suomessa… prinssi Ferdinand of Liechtenstein on univormussaan ja osana kuuluisia suomalaisia ´aavepartioita´. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 47 S uomi etsi talvisodassa apua länsivalloilta, ja valtionjohto ymmärsi ulkomaisten vapaaehtoisten merkityksen. Ulkoministeriön arkistosta löytyy silloisen ulkoministeri Väinö Tannerin lähettämä lisäys ministeriön kiertosähkeeseen nro C 19. Uutisteksti onkin yllättävä: ”Prinssi, joka taistelee Suomen puolesta. Prinssi oli yksi ensimmäisistä ulkomaisista vapaaehtoisista, jotka liittyivät Suomen armeijaan. TEKSTI: KARI KALLONEN . Hänet on sijoitettu hiihtopartioon pohjoisessa.” Natsiprinssin myöhempien vaiheiden perusteella voidaan päätellä, että amerikkalaiset lienevät värvänneet prinssin vakoojaksi, mahdollisesti kaksoisagentiksi. Suomalaiset osasivat kuitenkin diplomatian, ja Lontooseen lähti kaksi päivää Tannerin kirjeen jälkeen 24.1.1940 huojentava vastaussähke: ”L 57 Hylätty lääkärintarkastuksessa poistunut 206.” Tapausta seuraa kuitenkin erikoinen episodi. KA RI KA LL O SE N KO KO EL M AT. Tammikuussa Pariisista ja Lontoosta varoitettiin huolestuneilla salasähkeillä, kuinka ”vaarallinen Nazi-agentti” olisi lähtenyt vapaaehtoiseksi Suomeen. Kun SAkuvissa nähdään vaaleahiuksinen, kulmikaspiirteinen ja viiksetön prinssi, poseeraa amerikkalaisen International News Photon 4.3.1940 välittämässä uutiskuvassa hymyilevä tummahiuksinen, pyöreäkasvoinen ja viiksekäs henkilö lumipuvussaan Suomen armeijan kokardi sotilaslakissaan. Mannerheim halusi kuitenkin rajata tarjokkaat tavalla, joka romuttaa nykytutkijoiden usein esittämät väitteet Suomen salaisista suunnitelmista natsien kanssa. Amerikkalaiset uutisoivat kuvan esittävän suomalaisessa hiihtopartiossa pohjoisessa palvelevaa prinssi Ferdinand of Liechtensteinia. Tanner kirjoitti 22.1.1940 Berliiniin lähettiläs Aarne Wuorimaalle luottamuksellisen kirjeen: ”Syistä, joihin minun ei tarvitse lähemmin puuttua, ylipäällikkö ei katso olevan mahdollista ottaa vastaan sellaisia saksalaisia, jotka ovat Saksassa vallalla olevan järjestelmän kannattajia. Ase esiintyi myös lehtemme viime numerossa. Mannerheim ei huolinut natseja talvisotaan
Muutamien odotettiin vielä palaavan, osa odotti puuttuvien papereiden selvittämistä Ellis Islandilla, toiset eivät koskaan palaisi. Elokuun alussa 1940 amerikansuomalainen Antti Tyko Siltanen oli ampunut neuvostomielisten ryömäläisten kokoontumisessa turvamiehenä toimineen henkilön ja sai tuomion. Matkustajat joutuivat allekirjoittamaan todistuksen, kuten 23.5.1941 Petsamosta M/S Mathilda Thordénilla jälleen lähteneet: ”Allekirjoittanut M/S Mathilda Thordénin matkustaja tunnustaa saaneensa ilmoituksen matkan vaarallisuudesta, mutta haluaa tästä huolimatta omalla vastuullaan seurata laivaa sen lähtiessä matkalle USA:han.” Eikä ilman syytä. Saksalaiset pidättävät paluumatkalaiset Reitti ei ollut mikään huoleton merimatka, maailmanpoliittinen tilanne oli muuttunut. Purnaavat syntyperäiset amerikkalaiset seikkailijat asuivat rahtitiloissa. Ensimmäinen paluulaiva Atlantin yli oli heinäkuun 3. ASL:n dokumenteista selviää, että Siltanen oli jo Oulussa joutunut piirimielisairaalaan. Huomio kiinnittyy viimeiseen nimeen. . Kuka tahansa ei voinut matkustaa, niin kuin merikuljetustoimikunnan kirjeessä Päämajan vapaaehtoistoimistolle muistutettiin 21.2.1941: ”Kuten tiedossanne on, saa ulkoasiainministeriön päätöksen mukaisesti Petsamon kautta matkustaa ainoastaan Ruotsin ja Suomen kansalaisia.” Matkalaisista noin sata oli ollut Suomen puolustukseen osallistuneita, loput siviilihenkilöitä. Vankila vaihtui vankipataljoonaan, ja Siltanen kaatui ässärykmentin riveissä 27.10.1941 Kumsjärvellä. Kuljetuksia Petsamon kautta valvoi Liinahamarin merikuljetustoimikunta. asiainhoitaja Edvin Lundströmillä oli mielenkiintoinen ratkaisuehdotus 30.7.1941: Suomalaisten bluffi oli mennyt läpi. Talvisodan syttyessä hän palasi puolustamaan vanhaa kotimaataan, ja nyt hän oli palaamassa Palestiinaan. Merimatka Petsamosta kesti 12 vuorokautta. Thordén Lines Oy:n Bostonin asiamies lähetti 12.6.1941 Päämajan vapaaehtoistoimistolle huolestuttavan sähkösanoman koskien Liinahamarista lähteneen laivan matkaa: ”Kattelus Hujanen Martinpelto Tanttari Tuuli Nemeschansky taken ashore Tromsö.” Saksa oli miehittänyt Norjan, ja huolimatta asianmukaisista luvista saksalaiset olivat pidättäneet kuusi vapaaehtoisena palvellutta Suomen kansalaista Norjassa. Suomalaiset olivat pyytäneet lupaa ylittää matkustajamäärä sekä Yhdysvalloilta että Kanadalta. Jatkosota alkoi kaksi viikkoa miesten pidättämisen jälkeen. päivänä 1940 New Yorkiin saapunut Thordén-linjojen rahtialus M/S Mathilda Thordén. Neljä miehistä oli kuulunut Amerikan Suomalaiseen Legioonaan, yksi oli palvellut toisessa joukkoosastossa. 48 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN meen lähteneistä oli 300 henkeä palannut Pohjois-Amerikkaan. Tämän päivän käsityksen mukaan Siltasta ei olisi pitänyt tuomita eikä lähettää rintamalle. Mukana oli myös 18 juutalaispakolaista, jotka olivat saaneet lunastaa itselleen harvat hyttipaikat, ja heille tarjottiin väitteen mukaan jopa parempaa ruokaa. KA RI KA LL O N EN. Sähkösanoma kertoo saksalaisten pidättäneen palaamassa olleet amerikansuomalaiset. Rahtilaivassa oli hyttipaikkoja vain 14, mutta Yhdysvaltoihin kuljetettiin 167 matkustajaa. Abraham ”Abi” Nemeschansky oli Turussa syntynyt juutalainen konttoristi, joka oli muuttanut Haifaan vuonna 1932. Suomi teki nootin Saksalle ja Berliinin-lähetystön v.a
Nemeschansky ei ollut amerikansuomalainen. Sattumaako, mutta Yhdysvallat ei koskaan julistanut sotaa Suomelle. Suurelle yleisölle tuntemattomammaksi jäi suunnitelma, jossa everstiluutnantti Fraser Hunter ehti koota Kanadassa jo satojen miesten joukon lento-osastoineen. Suomalaisten bluffi oli mennyt läpi. Amerikan Suomalaisen Legioonan merkitys sotilaallisesti oli lopulta häviävän pieni, mutta osana sotapropagandaa suurempi. Artikkeli perustuu teokseen ”Tähtilippu talvisodassa. TA IS TE LU SU O M ES TA. Hotelli Kämpissä asuneet kansainväliset lehtimiehet raportoivat pienen maan urheasta puolustustaistelusta, näytelmäkirjailija Robert Sherwood kirjoitti Suomen kohtalosta näytelmän There Shall Be No Night. ”Monet nykyajan Byronit suksilla ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi sinne, missä tapahtuu, ja vaikka harva pääsi etulinjaan asti, useimmissa länsivaltioissa on miehiä, jotka edelleen muistelevat Suomea, ehkä hieman kaihoisasti, maata, jonka puolesta he lähes antoivat henkensä.” Erikoinen yksityiskohta on, että ASL:n viereisessä rakennuksessa majapaikkaansa pitäneistä tanskalaisista vapaaehtoisista löytyy useita SA-valokuvia, mutta amerikansuomalaisista ei ainoatakaan talvisodan ajalta. Suomelle ei sodanjulistusta Realismi ja romantiikka taistelivat länsivalloissa talvisotaa seuranneiden mielessä. Rauhanjulistus keskeytti operaation. Vahvistamattoman väitteen mukaan ulkomaalaisia vapaaehtoisia koskevaa materiaalia tuhottiin sodan jälkeen. Miehillä oli tunnuksena siniset käsivarsinauhat, joihin oli kirjattu Suomen lippu sekä valkoinen teksti Canadian Volunteers for Finland. SI IR TO LA IS U U SI N ST IT U U TT I . Ratsumestari Eino Kemppi tarkastaa mustasarkaisiin Taylorin asetakkeihin pukeutuneet ASL:n miehet. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 49 ”Eikö Saksan viranomaisille voitaisi esittää, että nämä pidätetyt amerikansuomalaiset voitaisiin palauttaa kotimaahan ottaakseen osaa käynnissä olevaan sotaan.” Asiassa oli vain yksi ongelma. Elokuun 30. M/S Matilda Thordén kuljetti sekä amerikansuomalaisia vapaaehtoisia että juutalaispakolaisia Yhdysvaltoihin. Abraham Nemeschansky eli pitkän elämän ja kuoli lähes 80-vuotiaana Haifassa, Israelissa 2.1.1981. päivänä 1941 Päämajan valvontaosasto sai kuitenkin tiedon, että kaikki miehet oli vapautettu ja matkalla Tukholman kautta Suomeen. . Ministeri Max Jakobsson kuvaa osuvasti ja hieman satiirisesti talvisodan herättämiä tunteita kirjansa Diplomaattien talvisota amerikkalaisessa laitoksessa. Amerikan Suomalaisen Legioonan tuntematon tarina” (Revontuli 2016). Kirjoittaja on tietokirjailija, joka on erikoistunut Suomen ja länsivaltojen väliseen sotahistoriaan
50 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN Alkunäytös Toisen maailmansodan ...vai eurooppalaisen sisällissodan välinäytös?
On ensimmäinen syyskuuta 1939.. 51 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 Euroopan sisällissota osa III SOTA ON ALKANUT! Vanha keisarinaikuinen, Dreadnoughtia edeltäneen Deutschland-luokan taistelualus SMS Schleswig-Holstein on avannut tulen Danzigin vapaakaupungin (Gdansk) edustalla olevaa Puolan Westerplatten niemen tukikohtaa vastaan
in ilmahyökkäyksen osana ”salamasotataktiikan” nimen pian saanutta saksalaista versiota liikesodankäynnistä. in ilmahyökkäys sotarikos vai modernin sodan uusi normaali. Suomessa – ja tietysti myös Suomen Sotilaassa – kunnioitettiin nyt taakse jääneenä talvena talvisodan 105 kunnian päivän tasavuotismuistoa. Ilmasodan uusi normaali Kymmenen vuotta Volkmannia nuorempi, vuonna 1948 syntynyt saksalainen historioitsijoja Rolf-Dieter Müller näki Wielu . in ilmahyökkäys 1. Alkoiko sota Wielu . Tärkeämpää kuin tarkka aika, on kysymys siitä, oliko Wielu . . Wielu . Oliko vuosi 1939 vain osa ajan katkeamatonta jatkumoa. Yhtä lailla sodan alkulaukauksina voitaisiin pitää Luftwaffen ilmahyökkäystä Wielu . Oliko kaikki kauhu, johon maanosamme 80 vuotta sitten syöksyi, vain kulminaatiopiste jo sata vuotta sitten meneillään olleessa eurooppalaisessa sisällissodassa, jonka alkujuuret olivat vuodessa 1914. Alkoiko se Euroopassakin jo ennen syyskuuta 1939. issa ei ollut saksalaisViime vuonna järjestettiin Euroopassa toisen maailmansodan alun 80-vuotismuistotapahtumia. syyskuuta 1939 Westerplatten taistelulla, vai alkoiko. Saksalainen historioitsija Hans-Erich Volkmann vertasi Wielu . 52 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN T oinen maailmansota alkoi 1. Toinen maailmansota oli alkanut kuitenkin Aasiassa jo viimeistään 1937. Ero Westerplatten 15 puolalaisen kuolonuhrin ja Wielu . Majuri Henrik Sucharskin puolalaiset Westerplatten puolustajat antautuivat vasta 7. Kapitän zur See (vastaa Suomen kommodoria) Gustav Kleikamp antoi käskyn avata tuli alukseltaan Schleswig-Holsteinilta Danzigin vapaakaupungin edustalta 1.9.1939 klo 4.47. Wielu . Westerplattea ei tuhottu yhtä suruttomasti kuin Wielu . Sotataidon historian näkökulmasta terroritavoite ja sotilaallinen syy eivät sulje toisiaan pois – niin kyyniseltä kuin se kuulostaakin. ia, sillä Danzig oli vanha saksalainen kaupunki ja sen takaisinvalloittaminen – kansallissosialistisen Saksan näkökulmasta vapauttaminen – ei olisi sopinut tuhoamisen kanssa yhteen. Saksalaisten yllätyshyökkäys nykyään Gdanskina tunnetun Danzigin Westerplattelle ei tietystikään tapahtunut yksin. Operaation kannalta ei ollut sotilaallista syytä saada Westerplattea nopeasti haltuun. Hyökkäyksellä olisi siis ollut sotilaallinen syy. in kaupunkiin. TEKSTI: AGILOLF KESSELRING. Westerplatten puolustajien sankaritarina levisi maailmalle – myös osana länsivaltioiden sotapropagandaa. syyskuuta 1939 alkoi ehkä jo klo 4.37 tai viimeistään klo 4.40. in noin 1 200 puolalaisen uhrin välillä on selvä. Müllerin mielestä tarkoituksena oli tuhota yksi puolalainen jalkaväkidivisioona ja ratsuväkiprikaati, mutta sumun takia ei nähty, että divisioona ja prikaati olivat jo poistuneet kaupungista. Erittäin epämukavalta tuntuva, mutta hyvin mahdollisesti oikea sotahistoriallinen selitys saattaakin olla, että terrorin psykologia ja nopean ratkaisevan iskun ajatus oli veistetty samasta puusta. syyskuuta 1939. Italialaisen Giulio Douhetin ilmasotateoria oli muodissa, ja heti sodan alussa ainakin Saksa ja Neuvostoliitto valitsivat douhetistisen ilmasotadoktriinin. Agilolf Kesselring jatkaa eurooppalaisen sisällissodan ja yhteisen historiamme sipulin kuorimista. in terroripommitusta Guernicaan ja tuli siihen lopputulokseen, että molemmissa olisi nähtävissä samanlainen terroritavoite. Olemmeko tekemässä taas samat virheet. issa muutamaa minuuttia ennen hyökkäystä Westerplattelle vai ei, on lopulta pelkkää knoppiviisastelua
Suuren yleisön kuva Puolan sotaretken sotatoimista muistuttaa yhä enemmän natsien propagandan ja Hollywood-elokuvien sekoitusta kuin todellisuutta syksyllä kahdeksan vuosikymmentä sitten.. 53 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 SAKSAN WEHRMACHT on ylittänyt Puolan rajan syyskuussa 1939. 37 mm:n panssarintorjuntatykki tukee jalkaväen etenemistä kovin pehmeällä tiellä
Zaisserista tuli myöhemmin DDR:n Stasin luoja ja päällikkö (Minister für Staatssicherheit). elokuuta operaatio Tannenbergin. Saatiin syy sotaan – casus belli. Canaris oli osallistunut kentällä vuoden 1919 saksalaisten bolševikkien eli niin kutsuttujen spartakistien (nimi juontuu myyttisestä roomalaisesta orjakapinan johtajasta Spartacuksesta) vastaisiin taisteluihin Berliinissä. Operaatiota johti silloinen italialainen eversti Mario Roatta, joka oli italialaisen sotilastiedustelun (Servizio Informazioni Militari, SIM) päällikkö. Espanjan sisällissota oli ennen kaikkea kiväärimiehen sotaa, koska ilmaja panssarisodankäynnin rooli muodostui varsin vaatimattomaksi.. Saksan ja Neuvostoliiton tiedustelupalvelut tekivät näin Espanjan sisällissodasta sijaissodan, mahdollisen tulevan yhteenoton harjoituksen. Nykyisin muodissa olevaa termiä käyttäen: keväällä 1939 loppunut sota oli muun muassa Neuvostoliiton, Tasavaltaiset asemissaan taistelun aikana. 54 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN ten silmissä oikeastaan mitään säilyttämisen arvoista, ja alueen haltuunotolla oli kiire operaation kannalta. Natsien omat Mainilan laukaukset jo kuukausia ennen Mainilaa. Toisaalta Puola ei ollut ensimmäinen Hitlerin Wehrmachtin hyökkäyksen kohde. issa kuin Westerplattessakaan. Kansallismielisten armeijoiden ylipäällikkö Generalíssimo Francisco Franco Bahamonde ja Saksan Legion Condorin, Italian Corpo Truppe Volontariien ja Portugalin Legion Viriaton sotilaat osallistuivat voittoparaatiin 19. Hyvä esimerkki siihen on Guadalajaran taistelu (3.–23.3.1937). Muut tasavaltalaisten joukot Alicantessa, Almeríassa, Murciassa ja Cartagenassa antautuivat viimeistään 1. toukokuuta 1939. maaliskuuta 1939 Saksan asevoimat valtasivat Prahan ja loputkin Tšekinmaasta. Panssarisotaa Espanjassa Saksalaisen Legion Condorin taustahahmona toimi saksalaisen sotilastiedustelun päällikkö Vizeadmiral (vara-amiraali) Wilhelm Canaris. Espanjasta Gleiwitziin Joka tapauksessa maailmansota ei alkanut sen enempää Wielu . Italialaisten läpimurron jälkeen tasavaltalaisten vastahyökkäyksen tekivät XI ja XIII kansainvälinen prikaati. Liivinmaalla syntynyt Berzin oli entinen GRU:n päällikkö ja toimi Espanjassa käytännössä kansainvälisten prikaatien johtohahmona. Uhkaus Prahan pommittamiseksi oli ollut ilmassa koko ajan ”poliittisten vaatimusten vahvistajana”. SD-ryhmä tappoikin täysin viattoman saksalaisen 41-vuotiaan gleiwitziläisen siviilin Franz Honiokin. Saksa olisi siis natsipropagandan mukaan vain puolustanut omaa maataan puolalaisten hyökkäystä vastaan. Operaatiossa saksalaiset hyökkäsivät saksalaisen Gleiwitzin radioasemalle esittäen iskun puolalaisten vapaajoukkojen hyökkäyksenä Saksaan. Natsipuolueen oman salaisen palvelun (SD, Sicherheitsdienst des Reichsführer SS) agentin SS-Sturmbannführer Alfred Naujocksin ryhmä toteutti jo 31. Noin 35 000 taisteluun osallistuneista kansallismielisistä ”espanjalaisista” vain 15 000 oli espanjalaisia muukalaislegioonalaisia – muut olivat italialaisia. XIII prikaatin komentaja oli kenraali Gómez – Saksan Gelsenkirchenissä syntynyt Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäsen Wilhelm Zaisser. Näin katsottuna toisen maailmansodan ensimmäinen uhri oli Saksan kansalainen, jonka saksalaiset murhasivat saksalaisessa propagandaoperaatiossa. Korkein Neuvostoliiton sotilaallinen neuvonantaja oli Grišin eli Jan Berzin. Tämä sota oli ollut paitsi sisällissota, niin jälkikäteen arvioiden myös eurooppalaisten valtioiden välisen yhteenoton harjoitus ja sijaissota. XI prikaatia johti ”Madridin pelastaja” kenraali Kléber – oikeasti Itävalta-Unkarissa syntynyt GRU:n agentti Manfred (Moses) Stern – ja hänen poissa ollessaan Saksan kommunistisen puolueen jäsen everstiluutnantti Hans Kahle. Jo 15. Tarvittiin myös ruumis. huhtikuuta 1939. Espanjan pääkaupungissa Madridissa tasavaltalaiset joukot antautuivat 28. Vain kaksi viikkoa myöhemmin päättyi Espanjan sisällissota, jota oli käyty vuodesta 1936 lähtien. maaliskuuta 1939
Tämä ”nopea vaunu” luokiteltiin siis myöhemmin kevyeksi vaunuk5,1-TONNINEN BA-6-NEUVOSTOPANSSARIAUTO oli aseistettu tulivoimaisella 45 mm panssarintorjuntatykillä, mikä teki siitä tulivoimaisemman kuin mikään kansallismielisten panssarivaunu. Valtiovallan siunauksella sotaa seurasi myös joukko suomalaisia sotilastarkkailijoita. Oikealla yllä: Kansallismielisten johtoa, kenraali Francisco Franco on kuvassa keskellä.. 55 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 Italian ja Saksan välistä hybridisotaa – proxy war olisi vanhempi termi. Suurin osa oli Carro Veloce CV35 -vaunuja (myöhemmin L3/CV35). Espanjassa Guadalajaran (1937) ja Ebron (1938) taisteluissa nähtiin kenties ensimmäiset edes jokseenkin modernit laajemmat panssarioperaatiot, joissa panssarivaunut taistelivat panssarivaunuja vastaan ilmavoimien tukiessa. Neuvostoliitto toimitti tasavaltalaisille 60 kpl BA-6ja BA-I-panssariautoa. Guadalajarassa italialaisen eversti Valentino Babinin johtama panssariryhmä Raggruppamento Carristi hyökkäsi yli sadalla panssarivaunulla. Kyse oli kuitenkin kevyistä vaunuista. Kuriositeettina mainittakoon, että suomalaisiakin löytyi molemmilta puolilta. Länsimaat taistelivat – tosin pienemmällä panoksella ja vähemmällä valtiollisella osallistumisella – Espanjassa Neuvostoliiton kanssa samalla tasavaltalaisella puolella
Prikaatikenraali Bonomista tuli vuonna 1943 Italian laivastolentäjien komentaja. Italialaisessa panssaripataljoonassa oli neljä panssarikomppaniaa ja vain yksi jalkaväkikomppania. T-26-panssarivaunuista osa oli konekiväärivaunuja, mutta 45 mm:n panssarikanuunalla varustetulla mallilla oli paljon italialaisia suurempi tulivoima. Saksan Legion Condor oli aluksi käytännössä yksi lennosto (Geschwader). 56 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN si tai niin kutsutuksi tanketiksi. Italia toimitti kansallismielisille yhteensä 157 kpl L3/33ja L3/35-tankettia. Tasavaltalaisilla oli käytössään yhteensä todennäköisesti ainakin 140 erimallista Neuvostoliiton T-26-panssarivaunua. Italialainen lentäjä-ässä sottotenente (luutnantti) Bruno di Montegnacco saavutti Espanjassa 14 ilmavoittoa. Saksalaisessa panssarikomppaniassa oli 15 panssarivaunua, ja panssaripataljoona (Panzer-Abteilung) koostui kolmesta komppaniasta. Sodan aikana Espanjan ilmatilassa lensi yhteensä noin 48 Junkers Ju-52(Pablo), 93 Heinkel He-51ja 30 modernia H. Oikealla piirroskuvassa saksalaisen vapaaehtoisten Panzer gruppe Drohne -panssariyksikön aliupseeri työhaalarissa Espanjassa 1937–1938.. Kansallismielisten 3,2-tonninen ja kahdella 8 mm konekiväärillä aseistettu italialaistanketti Carro Veloce L3/35. Espanjassa käytettiin kaikkiaan 149:ää italialaista CV35-vaunua. Kampfgruppessa oli kolme laivuetta alkujaan matkustajakoneiksi suunniteltuja Junkers Ju-52 -kuljetuskoneita, joita käytettiin myös pommitustehtäviin, ja yksi Jagd gruppe, jossa oli kolme laivuetta jo Espanjan sodan aikana vanhentuneita kaksitasoisia Heinkel He-51 -hävittäjiä. Kuuluisin on italialaisen everstiluutnantti Ruggero Bonomin komentama lentolaivue La Cucaracha. Uuden sodan esinäytös Italialaisessa Aviazione Legionariassa palveli yhtä aikaa enintään noin 6 000 italialaista sotilasta kuudessa laivueessa. Samanaikaisesti Saksan Legion Condorin maajoukkojen käytettävissä oli noin 120 Panzerkampfwagen I -konekiväärivaunua tuolloisen everstiluutnantti Wilhelm Ritter von Thoman johdossa. Lentokoneita oli kaikkiaan yli 700, näistä 405 Fiat CR.32 -hävittäjää, 99 Savoia-Marchetti SM.79ja 65 SM.81-pommikonetta. Vastassa oli ainakin 28 neuvostoliittolaista, tuolloin kovin ajanmukaista, keskiraskasta T26-vaunua
Saksalaiset kuitenkin tulkitsivat opetuksia niin, että modernia sotaa varten tarvittaisiin parempaa kalustoa eli raskaampia panssarivaunuja, jotka pärjäisivät venäläisille T26-vaunuille, ja hävittäjiä, kuten uusia Messerchmittejä, jotka pärjäisivät I-16:lle. Vastapuolen 30 neuvostoliittolaista Polikarpov I-16 (Mosca eli kärpänen) -hävittäjää korvattiin myöhemmin noin 300 uudemmalla I-16-tyypin hävittäjällä, jotka nimettiin espanjaksi Super Mosca -koneiksi. 57 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 KANSALLISMIELISTEN puolella taistelevien italialaisten vapaaehtoisten Savoia-Marchetti SM.81 -pommikone ja Fiat CR.32 -hävittäjiä. Puna-armeija oppi Guadalajaran ja Ebron taisteluista, että panssarivaunuja pitäisi aina käyttää jalkaväen yhteydessä eikä ”puhtaina nyrkkeinä”. Ennen kaikkea ensiksi pitäisi oppia, miten pommikoneiden ja panssarivaunujen yhteistyötä voitaisiin hyödyntää paremmin kuin Guadalajarassa. Ranskalaisten tulkinta oli, että panssarivaunut eivät pärjäisi tykistölle. Lisäksi Ju87 Stuka -syöksypommittajalla tehtiin taistelukokeita. 111-pommikonetta (Pedro) sekä 32 edelleen niin ikään varsin ajanmukaista Dornier Do-17 (Bacalao eli turska) -pommittajaa ja myöhemmin 140 ajanmukaista ja uutta Messerschmitt Bf 109 -yksitasohävittäjää. Saksalaiset eivät nähneet italialaisten epäonnistumisen syynä jalkaväen puutetta vaan liian heikkoa ...pitäisi oppia, miten pommikoneiden ja panssarivaunujen yhteistyötä voitaisiin hyödyntää paremmin kuin Guadalajarassa.. Espanjan opetukset Espanjan sodan opit olivat eri maissa erilaisia. Alla: Kansallismielisten 1. Etummaisen vaunun alle on heitetty savukranaatti. panssaripataljoonan T-26ja Panzerkampfwagen I -vaunut harjoituksissa Panzergruppe Drohnen koulutuskeskuksessa Cubas de la Sagran lähistöllä 1938. Zaragosan ja Teruelin taisteluissa panssarirykmentti ei osannut vielä käyttää nopeakulkuisia BT-5 (Bistrohodni tank) -vaunujaan, joita tuhoutui 12–13. Tämä kaikki piti vuonna 1938 myös paikkansa
Sisällissodan kaiut Mantšukuon keisarillisessa armeijassa palveli myös valkoisia venäläisiä joukkoja vielä kaksi vuosikymmentä sisällissodan tappion jälkeen. Halhin-Golilla Mongolian ja Mantšukuon raja oli epäselvä. S?k?sha -tankettia aseistettuna 13 mm:n konekivääreillä. Jos jokin, niin Neuvostoliiton ja Japanin välinen sota oli sijaissota. Sota syttyy Aasiassa Mutta alkoiko maailmansota, jollaiseksi se oli hitaasti leviämässä 80 vuotta sitten, sittenkään Euroopassa. Divisioonalla oli lisäksi yksi tiedustelurykmentti – kevyttä ratsuväkeä – johon kuului myös 12 tyyppi 92 J. Mantšukuon keisarillisen armeijan (Mka) miesvahvuus oli kokonaisuudessaan silloin noin 70 000, mutta suurin osa joukoista oli paikallisia poliisiosastoja. Japanin 6. Halhin-Gol Varsinainen Halhin-Golin taistelu alkoi 20. Se oli Japanin ajanmukaisin kolmen jalkaväkirykmentin muodostama divisioona. Kahtena seuraavana vuonna Japani otti yhteen myös Neuvostoliiton kanssa ja otti opikseen. Taistelut alkoivat toukokuussa 1939 – Espanjan sisällissodan juuri päätyttyä – kun japanilaisten näppien alla ollut Mantšukuon keisarillinen armeija pakotti Mongolian kansanarmeijan ratsujoukot pois Halhin-Golin itärannalta. Mka:lla oli peräti kahdeksan ajastaan jälkeen jäänyttä Renault NC-27 Otsu-Gata -vaunua, jotka saavuttivat huikean 18 km/h nopeuden, ja 20 Carden Loyd Mk VI -tankettia. Suurin osa upseereista teki rituaali-itsemurha seppukun. 58 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN panssarivoimien hyökkäystä. Myöhemmin, kun Šukov oli vuonna 1945 voittanut jo Berliinin taistelun, Halhin-Golin taistelu nähtiin modernin. Halhin-Golin taisteluissa (11.5.–16.9.1939) neuvostokenraali Georgi Šukov todisti, että massiivisella panssarihyökkäyksellä saartoliikkeineen taistelut olivat voitettavissa uudella tavalla. Sen kenttätykki tyyppi 38 oli Krupptykki vuodelta 1905, eikä sen parannetunkaan version kantama ylittänyt 11 kilometriä. erillisen armeijakunnan komentajaksi Halhin-Golin alueelle. Keisarillinen armeija ei antautunut. Aasiassa maailmansota oli alkanut jo viimeistään vuonna 1937 japanilasten laajamittaisella ja brutaalilla sodalla Kiinassa. elokuuta. Iskuvoiman muodosti Mka:n 12 mongolialaista ratsuväkirykmenttiä, jotka muodostivat mongolialaisen itsenäisen armeijan Mka:n alaisuudessa. Hyökkäystä varten Šukov sai lisäjoukkoja, ja heinäkuussa siitä muodostettiin ensimmäinen armeijaryhmä, jossa oli 58 000 miestä, yli 500 panssarivaunua, 250 panssaroitua ajoneuvoa ja 250 lentokonetta. Seuraava kaupunki tai oikeastaan pahainen paimentolaiskylä ja juna-asema Nomonhan sijaitsi 25 kilometrin päässä. Šukov sai 12. Tunnetuin lienee japanilaisen everstin Asano Takashin alaisuudessa toiminut venäläinen noin 700 miehen Asano-prikaati. kesäkuuta 1939 nimityksen 57. Mka:n tukena toimi japanilainen Guandong-joukkojen kuudes armeija, joka muodostettiin 8. Kenraali Urzhin Garmaevin alaisuudessa taas taistelivat burjaatit – siperialainen mongolikansanryhmä, joka oli jäänyt Mantšukuoon maanpakoon Venäjän sisällissodan jälkeen. divisioonasta, joka tunnettiin nimellä Asahi heidan eli auringonnousun divisioona. Siinä, missä italialaiset yrittivät suojata ilmahyökkäystä huonon sään avulla, saksalaisten mielestä piti pyrkiä ilmaherruuden voittamiseen. Divisioonan tykistö oli heikko ja vanhentunut. Keisarillisen Japanin johto oli sitä mieltä, että Halhin-Gol olisi Mantšukuon länsiraja, kun Stalinin Neuvostoliitossa Mongolian itärajan katsottiin olevan noin 15 kilometriä joelta itään. rajavartio-osastosta ja 15 000 miehen 23. Sen lisäksi parempia panssarivaunuja tulisi käyttää massoittain eli suuremmilla määrillä, ettei hyökkäyksen nopeus hidastuisi! Saksalaisessakin mekanisoidun puolustushaarayhteisoperoinnin tulevaisuudenvisiossa oli tietysti epärealistisiakin ajatuksia, mutta kysehän oli tulevaisuuden sodankäynnin kuvasta. elokuuta 1939 mennessä. Mantšukuo oli japanilaisten nukkevaltio Kiinassa, Mongolia Neuvostoliiton. armeija saarrettiin vain neljässä päivässä ja tuhottiin lähes kokonaan 30
panssariprikaatin BT-7 vm. 59 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 n Japanilaisten oppikirjojen klassinen valokuva Nomonhan-välikohtauksesta, jossa vaununjohtajat ovat tehtävänjaossa. Aukeaman kuvassa “jalkaväen ja panssari vaunujen hyökkäys japanilaisten asemiin”. Todellisuudessa kuva on otettu elokuussa 1939 11. 1937 -vaunujen ja jalkaväen yhteistoimintaharjoituksessa.. Silmänkantamattomiin ulottuvalla Mongolian arolla etualalla on keskiraskas Tyyppi 89 -vaunu ja taka-alalla keskiraskas Tyyppi 97
päivänä 1939 hyökkäykseen osallistuikin 438 panssarivaunua, 385 panssaroitua ajoneuvoa, ja 45 mm:n panssaritorjunta-aseita oli 180. 80 VUOT TA SIT TEN 60 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 liikesodan esinäytöksenä ja ”salamasota” voittoisan Neuvostoliiton keksintönä. Keväällä kahdeksankymmentä vuotta sitten oli näiden oppien sadonkorjuun aika. armeijaryhmällä oli kuitenkin jo 370 BT-5tai BT-7-vaunua. Tänä päivänä ymmärrämme, ettei Halhin-Golin tuhoamistaistelu ollut oikeastaan lainkaan uuden sotataidon näyte. Pelkin polttopulloin tuhottiin 22. Kirjoitus jatkaa Kesselringin sarjaa Euroopan sisällissodasta. Joka tapauksessa Guadalajarasta Mongolian arojen kautta nyt jo yli kahdeksan vuosikymmenen takaisiin taisteluihin Karjalankannaksella ja Suomen itärajan korvissa kulkee selvästi erottuva sotataidon polku. heinäkuuta 1939 välisenä yönä 11. Se ei ollut sen enempää saksalaisen kuin neuvostoliittolaisenkaan liikesodankäyntiteorian oppien mukaista, ei varsinkaan mitä tuli nopeiden BT-tankkien alkuperäiseen käyttöajatukseen. Se oli pikemminkin klassinen saarto-operaatio, jos kohta osin uusin välinein. heinäkuuta 1. Panssarivaunuista 213 tuhottiin, näistä 124 taisteluissa. Yhdestoista panssariprikaati oli saanut 115 uutta BT-7-vaunua tulevaa suurhyökkäystä varten. Edelliset osat julkaistiin Suomen Sotilaan numeroissa 5 ja 6/2019. Seuraavana talvena Suomen vastaisessa talvisodassa punaarmeija törmäsi yhä pahempiin ongelmiin.. Seuraavana talvena Suomen vastaisessa talvisodassa puna-armeija törmäsi yhä pahempiin ongelmiin. Oppi ei ole ymmärrettävissä tuntematta Nomonhanin ja Wielu . ja 3. Japanilaiset panssaritorjuntaryhmät tuhosivat 3.7.–5.10. Puna-armeijalla ei ollut Stalinin vainojen jäljiltä Mongoliassa eikä Suomessakaan edes edellytyksiä liikesodankäyntiteoriansa testaamiseen käytännössä. Panssarivaunujen ja lentokoneiden osuus voittoon oli jo suuri, mutta ratsuväki toi rannattomilla tasangoilla edelleen liikettä sotaan – vaunujen tehtäväksi jäi Halhin-Golissa jalkaväen tukeminen. Parhaan analyysin siitä, mitä sota olisi, oli tehnyt takavuosien taisteluiden ja tutkimuksen pohjalta Saksa. in taisteluita ja niiden taustaa. Japanilaisten eivät olleet. Neuvostoliitto täydensi joukkojaan nopeasti. Elokuun 20. Siltä saattoi näyttää sodan jälkeen, mutta kesällä 1939 mikään ei ollut vielä niin selvää. Se korjaisi seuraavat vuodet voittoja, mutta sen kylvössä olivat seassa myös tappion siemenet. Operaatiotaitosarjan aluksi palaamme 80 vuoden taakse kevääseen 1940 ja ”salamasotaan”. PUNA-ARMEIJAN NOPEITA BT-panssarivaunuja. Mitä se oli, vai oliko sitä koskaan edes olemassa. Puna-armeijan resurssit olivat rajattomat. Vielä 2. Tämä vaunutyyppi tuli johtamaan talvisodan jälkeen vallankumoukselliseen T-34 vaunuun. Puna-armeija oli hylännyt Tuhatsevskin ja Triandafillovin ajatukset. panssariprikaatin suora hyökkäys oli epäonnistunut täydellisesti: 133 BT-5-panssarivaunusta 77 tuhoutui. Olihan liikesotateoriaa kiistatta kehitetty hyvinkin itsenäisesti Neuvostoliitossa jo 1920–30-luvuilla, joskin hetken aikaa yhdessä saksalaisten kanssa. Artikkeli toimii samalla prologina lehdessämme myöhemmin alkavalle sarjalle operaatioiden ja operaatiotaidon historiasta. polttopulloilla ja muilla lähitorjuntavälineillä 69 BT-5tai BT-7-vaunua (yleensä polttopullo ei yksin riittänyt vaunun tuhoamiseen sen enempää Mongoliassa kuin Suomessakaan). Ennen kuin taistelut olivat loppuneet, saatiin korjattua 37 vaunua. Vaunuista ei 89 edes nähnyt taistelukenttää. Jo 20
61 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 HISTORIA Sata vuotta sitten Baltian saksalainen kulttuuri eli viimeisiä hetkiään. Tarinan, joka on Suomessa huonosti tunnettu ja jota tuntematta Suomenkin historiasta saa helposti viitekehyksestään irrotetun ja jopa väärän kuvan. Ensimmäinen maailmansota oli tehnyt lopun vanhasta maailmasta. . TEKSTI: AGILOLF KESSELRING Baltiansaksalaiset Itämeren kadonnut kansa n Saksalainen ritarikunta – Deutscher Orden, Ordo domus Sanctæ Mariæ Theutonicorum Hierosolimitanorum – perustettiin vuonna 1190.. Agilolf Kesselring kertoo kadonneen, usein kovin väärin ymmärretyn ja mustamaalatunkin baltiansaksalaisen kulttuurin ja kansan tarinan. Seuraavina vuosikymmeninä tuhoutuivat myös alueen juutalaiskulttuuri ja viimeisenä – toisen maailmansodan voittajien tahdosta – hävitettiin Euroopan kartalta Preussi. Satoja vuosia Suomenlahden etelärannalla vallanpitäjien vaihtumisesta piittaamatta vallankahvassa istunut ja myös porvariston ja paikallisen sivistyneistön rungon muodostanut etninen ryhmä sai kadota historian hämärään
Ritarikunnat Vuonna 1255 Saksalainen ritarikunta perusti nykyään Venäjälle kuuluville entisen Itä-Preussin alueille Königsbergin (nykyisin Kaliningrad) linnan ja vuonna 1274 Marienburg-nimisen linnan (nykyinen Puolan Malbork). Dorpat) ja vuonna 1227 Saaremaan, ja ritarikunta itsenäistyi Riian piispasta. Ordensstaat) oli noin 200 000 neliökilometrin kokoinen suurvalta. Kalparitariston keskus sijaitsi Wenden-linnassa (oluen ystäville C . Preussit eivät olleet todellakaan saksalaisia, vaan he olivat nykyisin Baltian maiksi kutsutuista maista länteen sijanneilla alueilla entisessä Itä-Preussissa ja sen ympäristössä vaikuttanut balttilainen kansa, joka sulautettiin saksalaisperäiseen miehittäjäkansaan. 1300-luvun lopussa Saksalaisen ritarikunnan hallitsema ”valtio” (nk. Kieli katosi 1600–1700-luvuilla, mutta alueen nimi Preussi jäi saksalaisen valtion nimeksi aina sen lakkauttamiseen vuoteen 1947 asti. Marienburg on yhä olemassa, ja se on maailman suurin tiililinna. sis). Siihen kuuluivat hansaliiton kaupungit Reval eli Tallinna, jota suomalaisetkin kutsuivat pitkään Rääveliksi, Dorpat eli Tartto, Pernau (viroksi Pärnu), Wenden eli C . da), Königsberg (tänään Venäjän Kaliningrad), Barausnberg (puol. Braniewo), Elbing (puol. Schaulen, taistelun paikkaa ei ole varmuudella selvitetty, todennäköisesti Liettuan Šiauliain ja Latvian Vecsaulen välisellä alueella) myötä Kalparitaristo liitettiin Saksalaiseen ritarikuntaan. Kristinuskon levittäminen ja merellisten kauppareittien varmistaminen itään kulkivat käsi kädessä. Taustavoimana toimivat kaksi suurinta hansakaupunkia Lyypekki ja Bremen. Klaip . Saulen taistelun (1236, saks. Vuonna 1202 Riian piispan alaisuuteen perustettiin Kalparitaristo (Schwertbrüderorden, Fratres militiæ Christi Livoniae). Vuonna 1215 kalparitarit saivat haltuunsa Tarton (saks. Ventspils), Memel (liet. Alkoi hansan kultakausi. 62 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 HISTORIA B altiansaksalaisten merkitys Baltian maiden, eritoten Viron ja Latvian, historialle on vähintään yhtä suuri kuin suomenruotsalaisten merkitys on ollut ja on Suomelle. Elbl . sis, Riika, Dünaburg (latviaksi Daugavpils ja suomeksi Väinälinna), Windau (latv. Sen taustavoimana toimivat Elbe-joen hansakaupungit ja Westfalenin kaupunkiliitot. g), MariSaksalaisesta ritarikunnasta Preussiin, Kuurinmaalle ja Venäjälle n Malborkin ritarilinna on Euroopan suurin goottilainen linna.. suoluesta tuttu nykyinen Latvian C . 1200-luvulla ritarikunta levitti muinaispreussilaisten heimojen keskuuteen kristinuskoa miekalla. Saksalaisten ritareiden maa ylsi nykyisen Saksan itärajalta Oderilta Itämeren rannikkoa aina nyky-Viron itärajalle asti. Saksalainen ritarikunta – Deutscher Orden, Ordo domus Sanctæ Mariæ Theutonicorum Hierosolimitanorum – perustettiin vuonna 1190. Saulen taistelun voittaja ruhtinas tai kuningas Mindaugas I on nähty Liettuan valtion perustajana
Reiterkrieg, 1519–1521). Vuonna 1410 liettualaisperäinen Puolan kuningas W?adys?aw II Jagie??o ja hänen serkkunsa Vytautas – Liettuan suuriruhtinas – löivät Saksalaisen ritarikunnan Tannenbergin taistelussa lähes samoilla kentillä, joilla saksalaiset löivät Venäjän hyökkäyksen yli viisisataa vuotta myöhemmin, syksyllä 1914. Suuruuden aikanaan ritarikunnalla ja sittemmin aina baltiansaksalaisen kulttuurin tuhoon asti myös balteiksi kutsutuilla baltiansaksalaisilla oli suuri vaikutus myös Suomeen ja suomalaisten kohtaloihin. Hansakaupunkien porvaristo ei suostunut Etelä-Liettuan valloittamisen maksumieheksi. 63 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 enburg (puol. Tannenbergistä Preussiin Saksalaisen ritarikunnan vaarallisimmat viholliset Baltiassa olivat liettualaiset ruhtinaat, vaikka nämä kääntyivätkin 1300-luvun lopulla kristinuskoon. sk) ja Stargard (puol. Hänestä tuli. ), Danzig (puol. Ongelmana olivat sekä ulkopuoliset uhat – Puola-Liettua ja Moskova – että sisäiset kiistat. Myös hansan tähti oli laskemassa. ski). Viimeinen yritys päästä irti Puolan painostuksesta oli niin kutsuttu ratsusota (saks. Stargard Szczeci . päivänä 1351 Ruotsin kuningas Maunu lahjoitti Tallinnan hiippakuntaan kuuluneelle luostarille Porvoon kirkon pappien nimittämisoikeuden sekä Ahvenkosken ja Vantaanjoen kalastusoikeudet. suurmestari Albrekt Brandenburgilainen (Saksan valtakunnan rajakreivi Albrecht von Brandenburg-Ansbach) alistui Puolan kuninkaalle ja otti ritarikunnan maat läänityksenä häneltä vastaan. Tannenbergmyytti eli Saksassa vahvana, ja sen takia sotamarsalkka Hindenburgin voittoa (26.–30.8.1914) kutsuttiin yli 500 vuotta myöhemmin Tannenbergin taisteluksi, vaikkei paikka ihan tarkalleen sama ollutkaan. Puolalainen 1920-luvun marsalkka ja diktaattori Józef Klemens Pi?sudski kutsui omaa puolueettaan usein Jagiellooneiksi ja viittasi sillä Tannenbergin taisteluun ja antoi samalla ymmärtää Liettuan olevan osa Puolaa. Maalla asuneet aateliset saksalaisperäiset ritarit kontrolloivat omia alueitaan, joenrantoja, maanteitä ja siltoja. Baltiansaksalaiset eivät kuitenkaan olleet pelkkiä paroneita, vaan he muodostivat nimenomaan kaupunkien ja suurempien maaseututaajamienkin ammattiväestön – porvariston sekä suuren osan papistosta. Tannenbergin tappion seurauksena Saksalaisen ritarikunnan piti luopua omasta keskuslinnastaan, ja ritarikunnan johto siirtyi vuonna 1457 Marienburgista Königsbergiin. Che?mno), Thorn (puol. Malbork), Kulm (puol. Anekdoottina mainittakoon ritarikunnan suojeluksessa toimineet saksalaiset sisterssiläismunkit. Baltiansaksalaiset olivatkin myöhemmän Helsingin varhaisia asuttajia. Gda . Toru . Sen päätteeksi Saksalaisen ritarikunnan 37. Viron Padisessa sijainnut sisterssiläisluostari hankki 1300-luvulla maaomaisuutta Sipoosta, Porvoosta ja Pernajasta. Kaupungit olivat vauraita, porvaristo oli saksalaisperäinen ja laki lyypekkiläinen. Jo tässä kohtaa on siis hyvä muistuttaa, että kyse oli kansasta, ei pelkästä ylimystöstä, valloittajakansasta toki. Toukokuun 15. Keskiaikaisen Tannenbergin taistelun jälkeen Saksalaisen ritarikunnan loisto hiipui
ja) tuli merkittäviä kauppasatamia. Lain mukaan Kuurinmaan herttua oli Puolan vasalli aivan samoin kuin Preussin herttua oli vuoteen 1701 asti. Preussin valtio oli syntynyt. 500 vuotta sitten uskonto, maailmankatsomus oli Euroopassa se nimittävä, erottava tai yhdistävä tekijä. Se sai valita vapaasti evankelis-luterilaisen uskonnon ja säilyttää itsehallintaoikeuden saksankielisen aateliston – ritarien – kautta sekä pitää lyypekkiläisen oikeuslaitoksensa. Näin Gotthard oli perustanut Kuurinmaalle maallisen valtion ritarikunnan raunioille samalla periaatteella kuin Albrekt Brandenburgilainen Preussiin 40 vuotta häntä ennen. Kun Friedrich Wilhelm . Liivinmaan ritarikunta, Saarenmaan-Läänemaan hiippakunta, Tarton arkkihiippakunta, Riian arkkihiippakunta ja Kuurinmaan hiippakunta eli jotakuinkin nykyisen Latvian ja Viron alueet olivat jo Tannenbergin taistelun (1410) jälkeen vuonna 1418 muodostaneet ensiksi Saksalaisen ritarikunnan sisällä toimineen Liivinmaan liiton (Livländische Konföderation). Kuningas Friedrich II:n (Fredrik Suuri, 1712–1786) aikana Preussi murskasi entisen läänittäjänsä Puolan, mistä seurasi ensimmäinen Puolan jako vuonna 1772. Herttuakunta sai kuitenkin neuvoteltua itselleen kolme perusoikeutta. 64 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 HISTORIA Preussin herttua, mutta samanaikaisesti hän kääntyi luterilaiseksi (vuonna 1525) ja sekularisoi eli maallisti kirkon ”ritarivaltion” maalliseksi valtioksi. Kehityskulku huipentui, kun Preussin herttua Friedrich III kruunattiin Preussin ensimmäiseksi kuninkaaksi Friedrich I:ksi 1701. Gotthard Kettlerin pojanpojan Jakob Kettlerin hallintokaudella (1642–1682) Windausta (Ventspils) ja Libausta (Liep . Kuurinmaan hiippakunta ja Riian arkkihiippakunta nyky-Latvian alueella jäivät Puolan alaisuuteen, kun taas Viron herttuakunta (Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnasta muodostettu) jäi Ruotsin vallan alle. Liivinmaan sodan (1558–1583) seurauksena Venäjän tsaari Iivana IV Julma tunnusti Baltian kuuluvan Puolalle. Liivinmaan liitto ei ollut valtioliitto, vaan kyse oli kirkollisten ritarialueiden liitosta. Ruotsissahan luterilaisuuden vakiinnutti virallisesti vasta Uppsalan kokous vuonna 1593. Valtapolitiikka on aina ollut valtapolitiikkaa, mutta kansallisuudella ei ollut ennen 1800-luvun loppupuolta juuri merkitystä. Hänen vaimonsa Louise Charlotte von Brandenburgin kautta herttua Jakobista oli tullut myös Brandenburgin vaaliruhtinas ja Preussin herttua Friedrich Wilhelmin (Der grosse Kurfürst, suuri vaaliruhtinas) lanko. 1560-luvun ”uskonto-olot” Euroopassa määrittävät kuitenkin osaltaan myös tilannetta Euroopassa tänään vuonna 2020. Königsbergistä itään Königsbergistä ja Itä-Preussista itään historian kulku oli erilainen. Olihan Kuurinmaan hiippakunta jäänyt Liivinmaan sodan seurauksena Puolan kuninkaalle. Herttuakuntaa hallitsi aluksi Liivinmaan ritarikunnan viimeinen suurmestari Gotthard Kettler ensiksi suurmestarina ja myöhemmin herttuana. Liivinmaan liiton historia oli päättynyt. Samalla Itä-Preussin eli Königsbergin ”oikean” Preussin alueet yhdistettiin myös maantieteellisesti länteen, kuningaskunnan Mark Brandenburgin sekä Berliinin ympärillä olleeseen osaan. Saksan valtakunnallisen valtiorakennelman ulkopuolella ollut Preussi alkoi yhdistyä Brandenburgin kanssa. Mutta yksi Saksalaisen ritarikunnan jäänne jäi elämään vielä vuosiksi 1561–1737; se oli Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta. Kuurinmaan herttuakunta Yhteinen historia teki Preussista ja Kuurinmaasta sisarvaltiot tai paremminkin herttuakunnat. Liivinmaan liitto ei kuitenkaan ollut millään tavoin Latvian tai Viron edeltäjävaltio. Königsberg ja sen länsipuolella olevat ritarikunnan osat tulivat saman hallitsijan alaisuuteen kuin Saksan valtiokunnan itäinen rajamaa Mark Brandenburg. Preussista tuli ensimmäinen valtio, jonka virallinen uskonto oli luterilainen. Keskiaikaisen Tannenbergin taistelun jälkeen Saksalaisen ritarikunnan loisto hiipui.
65 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 n Tannenbergin taistelu 1410.
Vaikka valta vaihtui, saksalaisten asema alueella säilyi. Kuurinmaan herttua Jakobin pojanpoika, herttua Friedrich Wilhelm nai Venäjän keisari Pietari I Suuren velipuolen tyttären Anna Ivanovnan. Baltiansaksalaisilla oli siihen suuri vaikutus, kuten jo keisari Pietari I Suuren aikana. Tosiasiassa Venäjä länsimaistui ja kehittyi valtavasti juuri Annan ja Ernstin hallintokautena. Baltiassa aatelisto oli ”saksalainen”, kuten myös suurin osa entisten hansakaupunkien porvareista. Herttua Peter sai korvaukseksi keisarinna Katariina II Suurelta 2 500 dukaatin (kultaraha) vuosittaisen eläkkeen ja kertamaksuna kaksi miljoonaa ruplaa, jotta herttua häipyisi Prahaan silloiseen Itävalta-Unkariin. päivänä 1795 Puolan kolmannen jaon yhteydessä Kurinmaasta tuli venäläinen provinssi nimeltään Kuurinmaan kuvernementti. Muutoin ei herttua olisi kelvannut Annan puolisoksi. Luterilaisuus ja saksan kieli olivat baltiansaksalaisten tunnusmerkit. Kuurinmaa menetti Tobagon vuonna 1659 Alankomaille. Leski Anna hallitsi nyt yksin 20 vuotta Kuurinmaan herttuakuntaa. Orjat vietiin Tobagoon sokeriplantaaseille tai jälleenmyytiin Amerikan muihin siirtokuntiin. Hän osti Tobagon saaren 1640-luvulla ja vuonna 1651 James Islandin (nyk. Lempi leiskui, ja Friedrich Wilhelm kuoli kesken kuherruskuukauden sydänkohtaukseen vuonna 1710. Suuren Pohjan sodan aikana (1700–1721) ruotsalaiset valloittivat Kuurinmaan kaksi kertaa. Kuurinmaalta vietiin Gambiaan suolaa ja terästä ja tuotiin muun muassa norsunluuta ja orjia. Annan kuoleman jälkeen Biron olikin jo koko Venäjän sijaishallitsija. Hänen hallintokautensa on Venäjällä pahamaineinen, ja sanotaan baltiansaksalaisten ottaneen hetkeksi vallan Venäjällä. 66 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 HISTORIA muutti Brandenburgin sotilasvaltioksi ja laski perustukset Preussin myöhemmälle nousulle eurooppalaiseksi suurvallaksi, Kettler hankki merimahtia ja siirtomaita. Venäjäksi vuosia 1730–1741 kutsutaan siksi myös ”bironovšina”. Kuurinmaa ei siis ollut edelleenkään mikään pikkuvaltio vaan yksi Itämeren kauppiasmahdeista. Saari sai nykyisen nimensä maailmankuulussa amerikkalaisessa orjaeepoksessa Juuret olleen suvun kantaisän mukaan, hänet myytiin orjaksi meren taakse juuri samaisella saarella. Kadonneen kansan loppu Venäjän vallan loppuun vuoteen 1918 asti baltiansaksalaiset olivat Itämeren Venäjällä johtavassa asemassa. He muodostivat yhteiskunnan ylärakenteen sekä porvariston ja papiston, jotka pyörittivät maan arkea. Ernst Bironin poika Peter (1724–1800) kasvatettiin osittain isänsä kanssa karkotettuna Siperiassa. Tarmokas herttua rakennutti Kuurinmaalle laivaston, joka käsitti 79 kauppaja 59 sotalaivaa. Kaikkiaan laivoissa oli 1 416 tykkiä. Keisarinnan suosikki ja rakastaja Ernst Bühren – myöhemmin ranskalaisittain Biron – saikin hallita Kuurinmaata sen jälkeen, kun Anna oli noussut koko Venäjän hallitsijaksi. Anna tunnetaan kuitenkin paremmin Venäjän keisarinnana (1730–1740). Hänestä tuli viimeinen Kuurinmaata hallinnut herttua. Poliittisesti suurin osa baltiansaksalaisista oli uskollisia Venäjän keisarin alamaisia. Preussin ja. Herttuakunnan loppu Usein unohdetaan, että Pohjan sota (1655–1661) alkoi, kun Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaa hyökkäsi Kuurinmaahan ja vangitsi Kuurinmaan herttuan. Kuntah Kinteh Island) nykyisestä Gambiasta. Maaliskuun 28. Kiintymys Itä-Preussin yliopistomaailmaan oli vahva
”Taantumuksellisuus” (saks. Puna-armeijan joukkoraiskaukset tunnetaan tänä päivänä hyvin, mutta niistä puhutaan harvoin. Vaihtoehtohistorian harrastaja voisi tietysti kysyä, olisiko kolmen Baltian kansan – virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten, jotka ensimmäisen maailmansodan päätteeksi muodostivat omat valtionsa – kohtalo ollut sama kuin preussien, jos olisi käynyt toisin. Hitlerin takaa näkyy ilmeisesti vanhan sotamarsalkka August von Mackensenin husaaripäähineen pääkallokoristeet. Kuten suomalaiset, vieraantuivat monet muutkin Venäjän keisarikunnan etniset ryhmät Venäjästä. Lopulta baltiansaksalaiset olivat toisen maailmansodan jälkeen vain marginaaliryhmä yhteensä noin 14 miljoonan saksalaispakolaisen joukossa. Reaktion) kuului Horst Wessel -laulun sanoja myöten myös kansallissosialistien viholliskuviin ”juutalaisuuden” ja ”bolševismin” rinnalla. Joka tapauksessa kävi niin kuin kävi, ja jossittelu – niin kivaa kuin se onkin – sopii parhaiten tuopin ääreen ja saunan lauteille. Joen vastarannalla seisoo kuvassa näkyvä, komea Iivana Julman rakennuttama Iivanan linna – Ivangorod – viroksi Jaanilinn. Sadattuhannet kuolivat nälkään, tauteihin ja väkivaltaan. Leninin bolševikeille ”baltiansaksalaiset paronit” kuuluivatkin jo yhteiskuntaluokkana viholliskuvaan. Nationalismi, suuri sota ja sen seuraukset, kuten baltiansaksalaisten pakolliset evakuoinnit, vieraannuttivat uskolliset alamaiset keisaristaan. Sitä emme saa koskaan tietää. Baltiansaksalaisista maalattiin irvikuva, joka elää vahvasti yhä, vaikka kansa on jo kadonnut. AUKEAMAN KUVA: ELOKUU 1941 Viro on vapautettu puna-armeijasta, ja saksalaiset ovat tulleet tilalle vielä kerran. Saksan Wehrmacht ylittää Narvajokea vanhan VIron rajan yli Neuvostoliittoon. Jos kiinnostuit, pysy mukana ja lue lisää lähialueidemme sotaisesta lähihistoriasta lehtemme seuraavista numeroista. 46). Nikolai II leikki tulella pelatessaan panslavistisella, isovenäläisellä ”kansan aatteen kortilla”. Erään kansakunnan seitsemän vuosisadan taival oli päättynyt. Toisen maailmansodan voittajavaltiot hajottivat sen, koska Preussi olisi ”aina ollut militarismin ja taantumuksellisuuden aatteiden kantaja Saksassa” (Kontrollratsgesetz Nr. Paremmilta vai huonommilta. Varmaa on vain se, että ilman ensimmäistä maailmansotaa ja sitä seurannutta itäisen Euroopan sisällissotaa kotikulmamme näyttäisivät ja kuulostaisivat kovin toisenlaisilta. Entä suomalaisten. Vanha preussilainen sotamarsalkka Hindenburg ja taustalla näkyvä kypäräpäinen Reichswehrin upseeri ottavat vastaan tyytyväisenä myhäillen juuri valtaan nousseen Hitlerin nöyrän tervehdyksen. Joen länsirannalle kuvaajan selän taakse jää Hermanninlinna, alkujaan tanskalaisten ja sitten Liiviläisen ritarikunnan – baltiansaksalaisten – linna. Baltiansaksalaisten kohtalo oli Hitlerin ja Stalinin yhteistyön lopputulos. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 67 Venäjän välit olivat viimeisen yli sadan vuoden jakson ajan hyvät ja rajat olivat ensimmäiseen maailmansotaan asti auki. helmikuuta 1947. Tätä viholliskuvaa vahvistivat punaiset latvialaiset tarkka-ampujat, joille yläluokka ja saksalaisuus olivat sama asia. Preussi, aikanaan yksi Euroopan kansansivistyksen ja tieteen merkittävimmistä maista, tuli tiensä päähän 25. Vain Suomen Sotilaassa, suomeksi, suomalaisille sotilaille. Hitler osasi olla tarvittaessa herrasmies, ja häntä tukeneiden ja ylenkatsoneiden upseerien hymyt hyytyivät seuranneen 12 vuoden aikana. Jotkut tulivat miehittäjinä takaisin, suurimman osan diktaattori sijoitti vuonna 1939 miehittämäänsä Puolaan, josta sodan päätyttyä Neuvostoliitto ja Puola karkottivat heidät kahden miljoonan itäpreussilaisen, kahden miljoonan pommerilaisen ja 3,3 miljoonan sleesialaisten kanssa vuosina 1944–45, 75 vuotta sitten. Ihmisiä siinä, missä me muutkin. Vaikka tietyn preussilaisuuden tunnustaminen kuului kansallissosialistien propagandaohjelmaan valtakauden alussa (Potsdamin päivä 21.3.1933), valtiona Hitler hajotti käytännössä Preussin jo marraskuussa 1934. Baltiansaksalaisia on demonisoitu, mutta eivät he enkeleitäkään olleet. OIKEALLA: POTSDAMIN PÄIVÄ 21.3.1933. P.S. Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa sovittiin noin 83 000 baltiansaksalaisen evakuoinnista Saksaan (1940: 65 000, myöhemmin vielä 18 000). Hindenburgin ja Mackensenin Preussista itävaltalainen teki käytännössä lopun jo vuosi kuvan oton jälkeen.
Sodan, jonka murhaava jälkinäytös nähtiin vuosina 1939–1944. 68 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 100 VUOT TA SIT TEN Hrodna Eräs kaupunki Euroopan sisällissodassa Venäläinen, valkovenäläinen, puolalainen, liettualainen, juutalainen, katolinen, ortodoksi, ateisti. Eräs tuhansista tänään taas ajankohtaisista tarinoista on Hrodna – Grodno. . Euroopan sisällissodan näyttämöllä vanhat usein sovussakin eläneet kulttuurit, kansat ja uskonnot nostettiin toisiaan vastaan. Vanha juutalainen, liettualainen, puolalainen, valkovenäläinen kaupunki, joka jäi sata vuotta sitten sodan jalkoihin. Tänään meistä useimmista kiveen hakatuilta ja ikivanhoilta tuntuvat rajat ovat usein keinotekoisia ja nuoria, ja niiden ikävä, ruma historia halutaan unohtaa. TEKSTI: AGILOLF KESSELRING
Lukuun ottamatta lyhyttä napoleonilaista miehitystä vuonna 1812 ja Saksan miehitystä vuodesta 1915 Hrodna kuului Brest-Litovskin rauhansopimukseen 3.3.1918 asti Venäjään ja oli sen jälkeen osa saksalaista miehitysaluetta nimeltään Ober-Ost. Ensimmäinen yritys itsenäisen Valko-Venäjän valtion perustamiseksi nähtiinkin juuri maaliskuussa 1918, kun Minskissä julistettiin saksalaisten alaisuudessa ValkoVenäjän kansallinen tasavalta, jonka Rada joutui kuitenkin pakenemaan Hrodnaan. Alkujaan ruotsalaisten viikinkien – varjagien – perustaman keskiajan Kiovan Rusin luoteisesta rajalinnoituksesta kehittyi ajan myötä kaupunki, joka sai vuonna 1391 liettualaiselta ruhtinaalta Vytautakselta kaupunkioikeudet. Hrodnasta tuli yksi Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan valtioliiton tärkeimmistä kaupungeista. ), toisten lähteiden mukaan ensimmäinen historiallinen maininta paikkakunnasta on kuitenkin vasta vuodelta 1183. Vuonna 1863 kaupunki oli seudun maaseutuasukkaiden kapinan keskuspaikka. Suurimmillaan liettualaisen ruhtinaan valtapiiri ulottui kuitenkin Mustallemerelle asti. Juuri muuta mainittavaa Suomesta ei tuolta ajalta oikein ole. Hrodna tai Grodno on kaupunki Valko-Venäjällä Niemenjoen (Memel) rannalla. Historiaa harrastavien keskuudessa kaupunki on tunnettu useimmiten siitä, että siellä ratifioitiin vuonna 1793 Puolan toinen jako. 69 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 S uomen Sotilas kertoi taannoin tarinan Galitsiasta – Ukrainan, Puolan, Venäjän, ItävaltaUnkarin ja sodan jalkoihin jääneestä alueesta ja sen kansoista. ???????. Hrodnan alue oli 1250-luvulla liitetty Liettuan suuriruhtinaskuntaan. Vuonna 1569 Hrodna liitettiin Lublinin unionisopimuksella osaksi aikansa suurvaltaa Puola-Liettuaa. Pitkän ja loistokkaan historian surkea jälkinäytös sivistyksen vuosisadalla. Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista löytyy kuitenkin jo Nestorin kronikasta vuodelta 1116 nimellä Goroden (ven. Kaksi vuotta sen jälkeen, vuonna 1795, kaupunki päätyi Puolan kolmannessa jaossa osaksi Venäjää. Viipurissa oli tuolloin novgorodilainen tai karjalainen linnoitettu kauppapaikka ja varasto, Aurajokilaaksossakin kyläpahanen. Sota Harva kai teistä on koskaan koko Hrodnasta kuullutkaan. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Hrodnassa eli noin 50 000 ihmistä, joista melkein puolet oli juutalai. Suuriruhtinaskunnan ja Puola-Liettuan vuosina Hrodna oli ajoittain hallitsijoiden tai valtiollisen neuvoston Radan (kantasana suomessakin muodossa raati esiintyvä saksan Rat) kokoontumispaikka. Monelle tämänkin lehden lukijalle Liettua on vasta itsenäistynyt pikkuvaltio Itämeren rannalla. Kaupungista tuli vuonna 1801 Venäjän Grodnon kuvernementin keskuskaupunki. Nykyään valkovenäläinen Hrodna on kuin saman painajaisen jatkokertomus, sen naapuri
Hramadan tavoitteet törmäsivät kansallismielisten liettualaisten vapausaktivistien enemmistön kantaan. Aktivistit Vieraskansojen liiga oli kuitenkin ennen kaikkea latvialaisten ja liettualaisten käsissä. Sota antoi tilaisuuden vallankumoukseen ja muutokseen myös Valko-Venäjällä, aivan kuten kävi Suomessakin. . ista (liettuaksi tunnettu myös nimellä Kiprijanas Kondratovi . Tavoite oli Liettuan suuriruhtinaskunta, jossa Valko-Venäjä ja Liettua olisivat vapaita kansoja. Liettuasta pitäisi tulla oma kansallisvaltionsa, ei mikään monikulttuurinen puolalaisten, valkovenäläisten ja juutalaisten valtio. olivat perustaneet puolalaisten sosialististen aktivistien avulla oman valkovenäläisen sosialistisen puolueen: Belaruskaja sacyjalisy ?naja hramada. Valko-Venäjän kansantasavallan neuvosto Rada päätti Compiègnen aselepopäivänä 11.11.1918, että Valko-Venäjällä olisi oma puolustusministeri. Myös Ivan Luckevi . Saksan valtakunnalla oli kuitenkin silloin suurempia ongelmia, ja Ober-Ostin päättäjille ei ollut vielä selvinnyt, että miehitysalueella oli edes olemassa jokin valkovenäläiskysymys. Vielä 10. Kenraali Kipryjan Kandratovi . Maaliskuussa 1919 saatiin värvättyä 800 sotilasta, mutta ”rykmentissä” oli vain 150 kivääriä, kolme konekivääriä ja 20 revolveria. kesäkuuta 1916 saksalaisena propagandatoimintana Sveitsin Lausannessa järjestettyyn Vieraskansojen liigan konferenssiin. Ennen ensimmäistä maailmansotaa valkovenäläisiin aktivisteihin kuului ehkä noin 4 000 henkilöä. osallistui 25.–26. Kandratovi . Kolme päivää sen jälkeen liettualaiset ja valkovenäläiset aktivistit päättivät ryhtyä yhteistyöhön. in veljekset kutsuivat liettualaisia, puolalaisia, juutalaisia ja valkovenäläisiä vapausorganisaatioita Vilnaan. Rykmentin nimestä huolimatta Uspenskin rykmentissä oli vielä tammikuussa 1919 vain 21 upseeria ja ehkä tuplasti saman verran sotilaita. Vuodesta 1906 lähtien Hramadalla oli yhteydet muihin vapausliikkeisiin, kuten suomalaisten Kagaliin. Hramada vaati valkovenäläistä autonomiaa ja unelmoi Venäjästä vapaiden kansojen liittona. Hrodnan ympäristössä (ilman kaupunkia) eli noin 138 000 ihmistä. 100 VUOT TA SIT TEN 70 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 sia. Suurin ongelma oli, ettei edes käsiaseita riittänyt kaikille. Suomesta siihen osallistuivat aktivistit Konni Zilliacus, Samuli Sario ja Herman Gummerus. Jo vuonna 1902 veljekset Anton ja Ivan Luckevi . joulukuuta 1917 Liettuan oma valtio, samanaikaisesti myös valkovenäläinen ”kongressi” vaati Vilnassa omaa valkovenäläistä valtiota, johon kuuluisivat myös Vilna ja Hrodna. Józef Pi?sudski upseereineen kuvattuna heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen.. Heistä 76 000 oli ortodokseja, 44 500 katolilaista ja 16 500 juutalaista. Helmikuun puolivälissä joukkoon kuului yhä vain 80 upseeria ja 63 sotilasta. Vuonna 1915 Luckevi . , joka sosialistina muttei bolševikkina syyskuusta lähtien toimi Valko-Venäjän kansantasavallan pääministerinä, vaati Saksasta käsin ValkoVenäjän tunnustamista, jotta Valko-Venäjä voisi suorittaa ”tehtävänsä bolševikkivastaisena suojamuurina”. ius) tuli jouluun 1918 asti Liettuan sijaispuolustusministeri. Keskeinen sotilaallinen hahmo oli eversti Aljaksandr Uspenski, joka pääsi jo marraskuussa 1918 saksalaisesta sotavankeudesta Vilnaan ja ryhtyi heti muodostamaan valkovenäläistä jalkaväkirykmenttiä nro 1. Kun Vilnassa julistettiin 11. in suunnitelma valkovenäläisestä 10 000 miehen armeijasta kahdessa rykmentissä ei kuitenkaan toteutunut. Hän korosti niin sanottua pariteettista periaatetta, jossa Liettuan armeija tulisi olemaan puoliksi liettualainen ja puoliksi valkovenäläinen. lokakuuta 1918 Anton Luckevi
Polen) kuului vuoteen 1918 Venäjälle.. Hrodna – Grodno – vuoden 1861 saksalaisessa maailmankartastossa. Hrodnan maaseudulla valkovenäläisten värväys jalkaväkirykmenttiin oli kauniisti sanoen haastavaa. Saksalaisten kuri oli silloin jo kehno, ja saksalaiset sotilaat ryöstivät aseilla uhaten valkovenäläisiltä upseereilta aseet ja arvotavaraa. irtisanottiin Liettuan sijaispuolustusministerin virasta. 71 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 Tyhjiö Kun saksalaiset lähtivät joulukuussa 1918 Minskistä, valkovenäläinen hallitus pakeni Vilnaan. Vaikka arvotavarat osittain palautettiin myöhemmin käskystä, episodi kertoo sekä Saksan armeijan kurin tilanteesta Hrodnassa että valkovenäläisen rykmentin puolustuskyvystä. odotti, että nämä toisivat hallitukselle turvaa. Neuvosto-Venäjän puna-armeija täytti heti tyhjiön. Kaupungin keskeinen sijainti ja strateginen asema paljastuu hyvin myös vanhasta kartasta. Puolan ”kuningaskunta” kartan keskellä (saks. Kandratovi . in Valko-Venäjän hallitus Hrodnaan. Luckevi . Hrodna valittiin sijaispääkaupungiksi todennäköisesti siksi, että siellä oli yhä noin 300 saksalaista sotilasta. Kun bolševikit vuoden 1919 alussa hyökkäsivät Vilnaan, Liettuan Augustinas Voldemaraksen hallitus pakeni Kaunakseen ja Anton Luckevi . Valkovenäläinen jalkaväkirykmentti siirrettiin samalla Hrodnaan. Suurin ongelma oli kenraali, vuodesta 1920 lähtien sotamarsalkka Józef Pi?sudskin
Vilnassa Yhdysvaltain suurlähettilään Henry Morgenthaun raportin mukaan Heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana koko juutalaisasutus tuhottiin.. Eversti Uspenski päätti, että hänen valkovenäläinen jalkaväkirykmenttinsä jäisi kuitenkin kaupunkiin suojaamaan väestöä. huhtikuuta 1919. Sen tehtävänä oli puolalaisen hallinnon pystyttäminen. Compiègnen aselevon myötä hänestä tuli uuden valtion – Puolan – päämies. Vuoden 1919 alussa puolalainen Stanis?aw Iwanowski johti Hrodnassa niin sanottua porvarikomiteaa. Hrodnan maalaiskunnassa Puolan legioona otti valkovenäläisen husaarikomentajan Kazimierz ?wirka-Godyekin vangiksi ja pakotti hänet allekirjoittamaan manifestin, jossa vaadittiin Valko-Venäjän liittämistä Puolaan. Heinäkuuhun 1917 asti Pi?sudski ja hänen noin 10 000 miehen puolalainen legioonansa oli toiminut keskusvaltojen puolella, vaikka Pi?sudski oli vastustanut ankarasti saksalaisten alaisuudessa toimimista. Vastuussa ollutta majuri Aleksander Narbut-?uczy . huhtikuuta 1919 ja Vilnassa 19. Saksalaiset sotilaat lähtivät Hrodnasta juuri ennen kuin Puolan legioona sai katkaistua rautatieyhteyden Kaunakseen. Pinskissä Puolan legioona oli murhannut 35 juutalaista. Puolalainen kenraali Antoni Listowski selitti myöhemmin, että kaupungin juutalaiset olisivat olleet ”epäkiitollisia”. Onneton Valko-Venäjän pääministeri Anton Luckevi . sai taas paeta, tällä kertaa saksalaisten sotilaiden mukana Berliniin. Syyksi tähän päätökseen hän antoi muistelmissa puolalaisten juutalaisvainot – pogromit – Ukrainan Lvivissä (Lvov, Lemberg) marraskuussa 1918, Valko-Venäjän Pinskissä 5. Pi?sudskin tavoite oli muinaisen Puola-Liettuan ajan tyylinen puolalainen suurvalta, johon kuuluisivat Puola, Liettua, Valko-Venäjä ja Ukraina. päivänä 1919 puolalaiset miehittivät Hrodnan kaupungin. Hänet ylennettiin sen sijaan vielä samana vuonna everstiksi ja vuonna 1924 prikaatikenraaliksi. 100 VUOT TA SIT TEN 72 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 puolalainen legioona. skia ei rangaistu. Helmikuun 1919 loppupuolella Puolan legioona miehitti Bia?istokin noin 80 kilometriä Hrodnasta. Puolalaiset Huhtikuun 27
1920-luvulla kaupunki oli Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus. Se korvautui toisella vähintään yhtä pahalla hirmuvallalla. Vielä toukokuussa 1919 kenraali Pi?sudski vieraili Hrodnassa. Sellainen oli erään eurooppalaisen sisällissodan kaupungin tarina. Puolan hallitus kielsi valkovenäjän kielen käytön, ja valkovenäläiset koulut suljettiin. Nyt olivat vainon kohteena puolalaiset, jotka siirrettiin pois tai tapettiin. Valko-Venäjä Yhdeksäntoista vuotta myöhemmin, 24. Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut jälleen ensin Neuvostoliiton Valko-Venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan ja sittemmin vuodesta 1990 (1991) itsenäiseen Valko-Venäjään. Heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana koko juutalaisasutus tuhottiin. Miehittäjä kohteli kovaotteisesti myös ali-ihmisiksi määrittelemiään valkovenäläisiä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 73 Puolan legioonan sotilaat tappoivat 65 juutalaista, joilla ei ollut mitään siteitä bolševikkeihin. Hrodnan, asukkaille uusi miehittäjä toi uudet kauhut. . Riian rauhassa kaupunki kuitenkin jäi sen lopuksi vallanneille puolalaisille. Juutalaisia olivat vainonneet entisetkin isännät, mutta nyt juutalainen Hrodna asukkaineen lakkasi olemasta muutamassa vuodessa.. Valkovenäläisiä, puolalaisia ja liettualaisia ei usein tarvinnut suuremmin yllyttää pogromeihin. Kesäkuun 1. Mihail Tuhatševskin puna-armeijan läntinen armeijaryhmä miehitti heinäkuussa 1919 ensin Minskin (11.7.), sitten Vilnan (14.7.) ja lopulta Hrodnan (20.7.). Moni virui keskitysleireillä, osa pakeni partisaaneiksi metsiin. Samana päivänä poistettiin kaikki Valko-Venäjän ja Liettuan liput kaupungista. Aivan Puolan–Neuvosto-Venäjän sodan Niemenjoen taistelun 25.9.1920 alla Pi?sudskin joukot palasivat vallaten Hrodnan kaupungin takaisin 23.9.1920 Tuhatševskin puna-armeijan läntiseltä armeijaryhmältä. päivänä Puolan legioona riisui valkovenäläisen rykmentin aseista ja arvotavaraa ryöstettiin. Antisemitismi istui itäisessä Euroopassa tiukassa. Kaupunki kuuluisi nyt Neuvostoliitolle, ja se liitettiin Valko-Venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan (SNT). Ortodoksija juutalaissotilaat riisuttiin vaatteistaan ja varusteistaan, ja heidät karkotettiin – suurin osa yritti päästä pakoon Liettuaan, vaikka kaupungista poistuminen oli kuolemarangaistuksella kielletty. Se nähtäisiin Hrodnassa vielä myöhemminkin. Puolan miehitys kesti kuitenkin vain kolme kuukautta. syyskuuta 1939, neljä päivää kestäneen kovan taistelun jälkeen puna-armeija miehitti Hrodnan kaupungin uudestaan. Jos suomalaiset eivät olisi taistelleet, voitaisiin kenties meidänkin kaupungeistamme kirjoittaa viimeisen 80 vuoden ajalta samanlaisia historioita. SAKSALAISET OVAT PALANNEET GRODNOON operaatio Barbarossan alussa kesällä 1941. Asukkaista 42 prosenttia oli juutalaisia. Grodnon ghetto tyhjennetään tammikuussa 1943. Wehrmacht miehitti kaupungin vuonna 1941. Neuvosto-Venäjä oli luvannut luovuttaa Hrodnan Liettualle. Sitten tulivat taas saksalaiset. Suuri osa Hrodnan ja sitä ympäröivän maaseudun väestöstä nääntyi tai tapettiin. Rykmentin katolilaisille sotilaille annettiin mahdollisuus Puolan legioonaan liittymiseen, mutta suurin osa kieltäytyi
Se asettaa suomalaisten nahoissaan tunteneen sopimuksen oikeaan, laajempaan ja kansainväliseen koko Eurooppaan vaikuttaneeseen viitekehykseen. . Saksalaisprofessorin uutuuskirja on tuore näkökulma Molotov-Ribbentrop-sopimusta seuranneeseen 22 kuukauden yhteistyöhön diktatuurien välillä. Saksan tuhouduttua aloittamassaan sodassa jäi sopimuksen toinen osapuoli voittajaksi ja sai pitää lännen siunauksella jotakuinkin kaiken, minkä oli Saksan kanssa sopimalla saanut, ja vielä korkojen kera. Saksa sai myös täyden operaatiovapauden lännessä. 74 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 KIR JAT Keväällä 80 vuotta sitten Neuvostoliitto ja Saksa olivat jakaneet itäisen Euroopan ja antaneet toisilleen vapaat kädet etupiireissään. Pian hakaristilippu liehui Oslossa, Pariisissa, Belgradissa ja Ateenassa. TEKSTI: CHRISTIAN JOKINEN SOPIMUS 1939–1941 Kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan
Hitler oli saanut Stalinilta vapaat kädet Euroopassa. Pakti Solmittu sopimus mahdollisti Hitlerin viikkoa myöhemmin aloittaman hyökkäyksen Puolaan 1.9.1939. Stalin viivytteli tietoisesti Neuvostoliiton hyökkäystä nähdäkseen länsivaltojen reaktiot saksalaisten hyökkäykseen sekä selvittääkseen, miten menestyksellisesti saksalaisten hyökkäys etenisi. Neljä tuntia kestäneiden lisäkeskusteluiden jälkeen von Ribbentrop ja Neuvostoliiton ulkoasiainkomissaari Molotov allekirjoittivat saksalais-neuvostoliittolaisen hyökkäämättömyyssopimuksen Stalinin myhäillessä taustalla. Seitsemän tuntia kestäneiden tiukkojen neuvotteluiden päätteeksi osapuolet olivat sopineet salaisesta lisäpöytäkirjasta, jossa Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto sopivat Puolan ja Itä-Euroopan sekä siinä sivussa Suomenkin jaosta etupiireihin. Sopua kesti 22 kuukautta. Elokuun 23. Stalin antoi odotuttaa itseään myös siksi, että kansainvälinen tuomio hyökkäyksestä lankeaisi yksin Saksan ylle eikä Neuvostoliitto näyttäytyisi hyökkääjänä. Stalinin näkökulmasta ratkaisevia kysymyksiä ei vielä oltu sovittu. Puna-armeija seurasi esimerkkiä perässä ja hyökkäsi idästä 17.9.1939 puolalaisten selustaan. Itse sopimusta oli sorvattu jo päivien ajan. Ulkoministeri Joachim von Ribbentrop oli lähtenyt matkalle Salzburgin lähellä sijaitsevasta kesäresidenssistään Fuschlin linnasta vastentahtoisesti. Tämä pani merkille lentokentällä komeilevan, ranskankielisen Moscou-kyltin sekä sen kummallakin puolella olevat lipputangot, joissa lepattivat hakaristija sirppi ja vasara -lippu rinnakkain. 75 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 V iime vuoden elokuussa tuli kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan käynnistäneen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittamisesta. Turhaan ulkoministeri oli yrittänyt lähettää epämieluisalle matkalle valtakunnankansleri Hitlerin päälakimiehen, ministeri Hans Frankin. Von Ribbentropin kanssa Moskovan lentokentällä koneesta nousi myös hänen tulkkinsa Paul Schmidt. Luftwaffen kevyet Dornier Do 17Z -pommikoneet Ranskan ilmatilassa 21.6.1940. Stalinin viivyttelytaktiikka kannat. Hän vaati paikalle ulkoministeri Ribbentropia neuvottelemaan sopimuksen yksityiskohdista. Vasta kun Hitler oli vihaisena uhannut ryhtyvänsä rauhanneuvotteluihin Ison-Britannian kanssa, jos Neuvostoliitto ei toteuttaisi omaa osuuttaan, kiirehti Moskova ”ukrainalaisten ja valkovenäläisten veriveljiensä” avuksi. päivänä vuonna 1939 Saksan ulkoministerin lentokone laskeutui Moskovaan. Molotov-Ribbentropin seuraukset jatkuivat kylmän sodan loppuun asti. Tänä keväänä muistamme sopimuksen sadonkorjuuta, suomalaisille se tarkoitti talvisotaa, balteille vuosikymmenien orjuutta ja koko Euroopalle sotaa. Kiirettä ei enää ollut, sillä brittiläis-ranskalaisen delegaation ja Neuvostoliiton neuvotteluiden tiedettiin kariutuneen. Neuvostoliitolle ja Saksalle 22 kuukauden ystävyyttä
Vastineeksi Neuvostoliitto sitoutui toimittamaan Saksalle sen sotakoneistolle tärkeitä raakaaineita 180 miljoonan Reichsmarkin edestä. Weber kuvaa ”aseveljeyden” historiaa kiehtovasti. Hiljattain julkaistussa erinomaisessa kirjassaan Der pakt. Münchenissä NSDAP:n puoluetoimiston edustalle ilmestyi keko pois heitettyjä hakaristi-käsivarsinauhoja. Helppoa ei ollut varmaan myöskään ranskalaiskommunisteilla, joita Stalin kehotti seuraavana kesänä tekemään yhteistyötä Ranskaan marssineiden saksalaismiehittäjien kanssa. Kansallissosialismi ja stalinismi paiskaavat kättä Puolassa, jota Saksa ja Neuvostoliitto kumpikin pitivät – Molotovin sanoin – "Versailles’n äpäränä".. Kuukausi elokuisen hyökkäämättömyyssopimuksen jälkeen von Ribbentrop oli Moskovassa neuvotellakseen nyt Stalinin ja Molotovin kanssa maiden välille uuden rajaja ystävyyssopimuksen. Jo ennen Ribbentropin Moskovan-matkaa, 19.8.1939, diktatuurit olivat sopineet keskinäisestä lainasta. . Saksan ja Neuvostoliiton – toistensa ideologisten päävihollisten – yhteistyö ilmensi kummankin diktatuurin laajenemishalua, joka tunki takaaalalle keskinäisen inhon ja vastakkainasettelun. Joillekin sopimus oli liikaa. Sen mukaisesti Saksa lainasi Neuvostoliitolle 200 miljoonaa Reichsmarkia tehtaiden, laivojen ja ajoneuvojen hankintaan Saksasta. Weberin mukaan jälkimmäinen sopimus oli huomattavasti merkittävämpi kuin 23.8.1939 allekirjoitettu, sillä vasta siinä sovittiin konkreettisesti maidenvälisen rajan kulusta, keskinäisestä avun annosta Puolan vastarintaliikettä vastaan sekä merkittävistä väestönsiirroista. Sopimuksen solmimista seuranneella juhlaillallisella Kremlissä Ribbentrop jo tunsi ”olevansa kuin puoluetoverien parissa” ja lentokentällä hän suureellisesti julisti: ”Saksalais-neuvostoliittolainen ystävyys on nyt lopullisesti vakiintunut.” 22 kuukautta Molotov-Ribbentrop-sopimus vaikutti merkittävästi maailmansodan ensimmäisten 22 kuukauden kulkuun. Stalin, Hitler und die Geschichte einer mörderischen Allianz 1939–1941 Weber on tutkinut yksityiskohtaisesti ja uusia lähteitä löytäen kansallissosialistisen Saksan ja sosialistisen Neuvostoliiton yhteistyötä ennen ja jälkeen 23.8.1939 solmittua kohtalokasta sopimusta. Kansallissosialistien keskeisimpiin ideologeihin kuulunut baltiansaksalainen Alfred Rosenberg päivitteli joutuessaan näkemään päivän, jona kansallissosialistit paiskaavat kättä kommunistien kanssa. Weber kuvaa hersyvästi sitä moraalista spagaattia, johon kansallissosialistisen Saksan ja sosialistisen Neuvostoliiton välinen yhteisymmärrys Neuvostoliittoon paenneet saksalaiskommunistit ja vakaumuksellisimmat kansallissosialistit Saksassa pakotti. KIR JAT 76 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 ti, sillä se on saksalaishistorioitsija Claudia Weberin mukaan työntänyt keskieurooppalaisessa historiallisessa muistissa taka-alalle Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta Neuvostoliitolle ja Venäjälle epämieluisat kysymykset. Historiankirjoituksessa Molotov-Ribbentrop-sopimus on nähty tietynlaisena esileikkinä ”oikealle” maailmansodalle, joka alkoi ”kunnolla” Saksan hyökkäyksellä NeuvostoliitSaksalaisneuvostoliittolainen ystävyys on nyt lopullisesti vakiintunut. Kun uusi yllättävä liittosuhde oli jollain lailla kuitenkin selitettävä, SS:n lehti yritti vakuutella neuvostoihmisten olevan sittenkin arjalaisia, nämä kun olivat todellisuudessa viikinkien jälkeläisiä! Selitys meni propagandaministeri Joseph Goebbelsin mukaan liian pitkälle, ja hän kielsi kyseisen argumentaatiolinjan käytön
Lembergistä käsin Himmlerin perustama väestönsiirtojen koordinaatioviranomainen Volksdeutsche Mittelstelle yritti tuoda järjestystä syntyneeseen pakolaiskaaokseen. Saksan ja Neuvostoliiton vihamielisyys Puolaa kohtaan oli johtanut jo kauan ennen vuoden 1939 elokuun sopimusta Reichswehrin ja puna-armeijan yhteistyöhön. Saksalaisten miehitystä oli paennut kymmeniätuhansia ihmisiä Neuvostoliiton vyöhykkeelle, josta taas oli paennut tuhansia neuvostovainoja pakenevia saksalaisvyöhykkeelle. Krakovan kuvernöörinä toiminut Otto Wächter neuvotteli suoraan NKVD-upseeri Ivan Maslennikovin kanssa; Maslennikov toimi NKVD:n pahamaineisen johtajan Lavrentin Berian varamiehenä. Jälkimmäisessä delegaatio vieraili turvallisuuspalvelu Sicherheitsdienstin (SD) ja turvallisuuspoliisin upseerikoulussa. Katsantokanta tuntui luovan tukevan pohjan toisen maailmansodan tarkastelulle erityisesti Neuvostoliitossa. Pyöveleiden kuherruskuukaudet Weber nostaa oivaltavasti esille, miten Hans Frankin Krakovassa järjestämän juhlakulissin takana korkea-arvoiset SS-jäsenet ja Neuvostoliiton sisäasiainkomissariaatin NKVD:n edustajat ratkaisivat merkittävät asiat. Saksalaisten ja neuvostoliittolaisten yhteiskomissiot noudattivat Weberin mukaan allekirjoitettujen sopimusten logiikkaa: kun rajaja ystävyyssopimuksessa oli kerran määritelty rajan kulku, oli se sovellettava käytäntöön. Meidänhän täytyy jakaa Puola.” Kenraali ei itse elänyt nähdäkseen toiveensa toteutuvan – NKVD teloitti hänet trotskilaisena kesäkuussa 1937. Saksalaiset halusivat saada ennen kaikkea saksalaista syntyperää olevat (Volksdeutsche) Saksaan. Myöhemmin Stalinin kuoltua ja Berian tultua ammutuksi kesäkuussa 1953 Maslennikov riisti henkensä. Tulkinnan mukaan Molotov-Ribbentrop-sopimus oli epäpyhä allianssi kahden toisiaan kurkusta tarrautuneen kansakunnan välillä ja samalla Stalinin ovela peliliike keskinäisen sodan lykkäämiselle. Ja jatkoa seurasi. Puolalaiset sikarit Reilua kahta vuotta myöhemmin Hans Frank, jonka Hitler oli nimittänyt miehitetyn Puolan kenraalikuvernööriksi, toivotti saksalais-neuvostoliittolaisen rajakomitean tervetulleeksi Krakovaan toteamalla: ”Te ja minä – – polttakaamme puolalaiset sikarit sen kunniaksi, että olemme haihduttaneet Puolan ilmaan.” Tapaaminen, johon osallistui Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministeriön edustajia, oli ensimmäisiä Frankin isännöimiä virallisia tapaamisia saksalaisten ja neuvostoliittolaisten välillä. Joulukuussa 1939 saksalaiset ottivat vastaan neuvostodelegaation, joka vieraili Krakovan lisäksi Zakopanessa. Weberin mukaan on huomionarvoista, että vaikka delegaatioiden vierailuista ja käydyistä neuvotteluista löytyy tietoa Frankin päiväkirjojen lisäksi myös muun muassa miehityshallinnon lehdistä, on tutkimus pitkälti sivuuttanut kiusallisen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen käytännön yhteistyön. Wächter ja Maslennikov tapasivat toisensa jaetussa Przemyslissa, jonka kautta Wächter matkusti saksalaisen pakolaiskomission johtajana neuvostojoukkojen miehittämään Lembergiin eli venäläisittäin Lvoviin (nykyisin Ukrainan Lviv). Tapaamisissa sovittiin ja koordinoitiin maiden yhteistyötä. Kyseisen ideologisen vastakkainasettelun katsotaan näin dominoineen 1900-luvun ensimmäisen puoliskoa vuoteen 1945 saakka. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 77 toon kesäkuussa 1941. Niinpä esimerkiksi punakenraali Jeronim Petrovis Uborevits, joka oli opiskellut Berliinin sotilasakatemiassa, toivoi asekauppoja koskevan sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa vuonna 1930: ”Toivottavasti olemme kahden vuoden sisällä tilanteessa, että voimme määritellä rajankulkumme ja lyödä kuoliaaksi puolalaiset. Weber nostaa ansiokkaalla tavalla Molotov-Ribbentrop-sopimuksen keskiöön sen ensimmäisen tavoitteen, jota kumpikin osapuoli havitteli: Puolan toisen tasavallan lakkauttamisen, joka oli Molotovin pilkallisen luonnehdinnan mukaan vain Versailles’n sopimuksen synnyttämä äpärä. Vaikka Neuvostoliitto oli julistanut tulleensa ”veriveljiensä” tueksi, olivat neuvostoviranomaiset valmiita ottamaan Versailles’n sopimuksen synnyttämä äpärä.. Tässä katsantokannassa toinen maailmansota oli ensi sijassa ratkaisutaistelu kansallissosialismin ja sosialismin – kommunismin, stalinismin – välillä. Miten tämä toteutettiin ja miten osapuolet kommunikoivat keskenään tai näkivät toisensa, on Weberin mukaan jäänyt lähes kokonaan tutkimatta
Nyky-Venäjällä sopimusta pidettään tilanteen pakosta tehtynä Stalinin peliliikkeenä, jolla tämä osti aikaa sotavalmisteluihinsa. Neuvostoliitossa salaisen lisäpöytäkirjan olemassaolo kiistettiin lähes loppuun saakka. Visurin ja Murtorinteen kansallinen näkökulma on ymmärrettävä mutta selkeästi kapeampi kuin professori Claudia Weberin. 78 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 KIR JAT MOLOTOV, RIBBENTROP JA STALIN. Visurin ja Murtorinteen kirjan mielenkiintoisinta antia ovat (erityisesti suomeksi käännetyt) aikalaisdokumentit, keskustelumuistiinpanot ja päiväkirjamerkinnät. Tulkinnassa unohtuu, että sopimuksen myötä Neuvostoliitto voitti 422 000 neliökilometriä Eurooppaa. Etualalla saksalaisdiplomaatti ja lakimies Friedrich Gaus. Kädessään hänellä tuskin on sopimuksen salainen lisäpöytäkirja, joka jakoi Euroopan Hitlerin ja Stalinin etupiireihin. Kirjan näkökulma on otsikkoa myöten Suomen asemasta kansallissosialistisen ja stalinistisen diktatuurin välimaastossa. Molotov-Ribbentrop-sopimus on keskiössä myös hiljattain julkaistussa professori Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirjassa Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940 (Docendo 2019). ...Molotov-Ribbentrop-sopimuksen suurin voittaja oli ehdottomasti Neuvostoliitto.
Beck Verlag, 2019.. Stalin, Hitler und die Geschichte einer mörderischen Allianz 1939–1941. Moskovan kanssa solmittu liitto mahdollisti Saksalle Ranskan, Belgian, Alankomaiden, Tanskan ja Norjan miehitykset vuoden 1940 aikana. Sodan päätyttyä länsiliittoutuneet vieläpä tunnustivat nämä maat epäsuorasti Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi. Kahden sosialistisen valtion vajaan kahden vuoden sopu tuli Euroopalle kalliiksi. Sosialistien sopu Molotov-Ribbentrop-sopimuksella oli keskeinen rooli myös läntisen Euroopan sotatapahtumille. Hitlerin ja Stalinin edut olivat taas törmäyskurssilla. Weberin mukaan ennen Puolan upseeriston ja muun älymystön joukkomurhaa Katynissa (teloitettuja vähintään 22 000) Neuvostoliitto pohti, miten ulkoistaa puhdistus saksalaisille. Neuvostoliitto halusi Saksalta uuden vahvistuksen sille, että Suomi kuului sen etupiiriin. Kehykseen, jossa niitä Suomessa liian harvoin katsellaan. Hitlerin valloituksia ennen Stalin eteni Baltiassa ja Suomen suunnalla. Tämän merkeissä kumpikin etsi uusia vaihtoehtoja. Mielenkiintoisena näkökulmana hän kuitenkin tuo esille Molotovin Berliinin-vierailun 12.–13.11.1940, siis lähes vuosi talvisodan syttymisestä. Puolan juutalaiset taas huomasivat olevansa yhtä ei-toivottuja Sanin ja Bugin rajajokien kummallakin puolella. Tämän lisäksi Stalin toimitti öljyä ja terästä Saksan sotakoneistolle. Hitler oli tyytymätön siihen, että Neuvostoliitto oli ominut Baltian maiden tavoin osan Romaniaa eli Bessarabian (nykyään osittain Moldovaa ja osin Ukrainaa) ja Bukovinan kesä-heinäkuussa 1940, ja katsoi, että Neuvostoliitto oli saanut jo tarpeeksi. Weber kuvaa tilanteita, joissa saksalaisten pakoon ajamat juutalaispakolaiset joutuivat rajajokea ylittäessään keskitettyyn konekiväärituleen vastarannalta käsin ja joskus samanaikaisesti kummaltakin rannalta käsin. Stalin ja Molotov ottivat vastaan Ison-Britannian uuden suurlähettilään, työväenpuolueen Charles Crippsin ja pyrkivät selvittämään, mitä Isolla-Britannialla olisi tarjottavanaan. Siellä heillä oli kuitenkin paremmat selviytymismahdollisuudet kuin niillä juutalaisilla, jotka olivat pettyneet Neuvostoliiton todellisuuteen ja jotka pakenivat (!) saksalaisten miehitysvyöhykkeelle varmaan tuhoon. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 79 vastaan vain työikäisiä ja -kykyisiä. Hitler puolestaan loi Berliini–Rooma–Tokio-akselin, jonka perustamiskirja allekirjoitettiin 27.9.1940. Weber sivuaa Suomen talvisotaa, mutta harmillisen vähän. Vierailun toteutuessa Saksan ja Neuvostoliiton suhteet olivat jälleen jännittyneet. Stalinille oli selvää, että Hitler pohjusti hyökkäystä Neuvostoliittoon, mutta pyrki lykkäämään sotaa mahdollisimman kauas tulevaisuuteen. Weberin ansiokas kirja ansaitsisi tulla käännetyksi suomeksi, sillä se asettaa vuosien 1939–1941 tapahtumat laajempaan eurooppalaiseen viitekehykseen. Weber katsoo, että Molotov-Ribbentrop-sopimuksen suurin voittaja oli ehdottomasti Neuvostoliitto. Eikä tässä kaikki: Stalin antoi taustalla tulitukea määräämällä kommunistisen internationaalin tukemaan Saksaa. Sopimuksen myötä neuvostovalta laajeni 422 000 neliökilometriä Eurooppaan ilman, että Stalin joutui konfliktiin länsivaltojen kanssa. Kumpikin pyrki siirtämään ei-toivomansa ainekset toisen ongelmaksi. Lopullisen päätöksen Molotov-Ribbentropsopimukselle antoi Saksan 22.6.1941 tekemä yllätyshyökkäys Neuvostoliittoon. Myyttinen ”salamasota” ei olisi sellaisenaan ollut mahdollinen, jos Saksan olisi pitänyt pelätä kahden rintaman sotaan joutumista ja varata joukkoja Neuvostoliiton mahdollisen hyökkäyksen torjumiseksi. Hän halusi kääntää Neuvostoliiton huomion Kaukoitään ja lupaili Stalinille Brittiläistä Intiaa. Jo mainittujen ranskalaisten lisäksi myös norjalaiskommunistit saivat ohjeeksi toivottaa saksalaiset tervetulleeksi. Suomelle Molotov-Ribbentrop-sopimus toi talvisodan. Kohtalon ivaa on, että neuvostovyöhykkeelle paenneet Puolan juutalaiset karkotettiin vankileireille Neuvostoliiton syrjäseuduille. Heidän ahdinkonsa Weber tiivistää neuvostoupseerin tokaisuun saksalaiskollegoilleen: ”Venäläiset Venäjälle, saksalaiset Saksaan ja juutalaiset San-jokeen.” Juutalaisten kohtalona oli jäädä ei-kenenkään-maalle. Hitler empi. C.H. Suhteiden luisumista Stalin ei halunnut ottaa todesta, vaan uskoi joko Saksan pyrkivän lisämyönnytyksiin tai tiedustelutietoja Saksan hyökkäysvalmisteluista huijaukseksi, jonka takana oli kenties Iso-Britannia. Claudia Weber: Der Pakt
Kuvassa tykki toiminnassa Luprassa 28.6.1944.. Kesällä vuotta aikaisemmin kansakunta oli ollut veitsen terällä. 80 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 SUOMEN SOTIL A AT HOIDA NE MUURAHAISET! Majuri Olli Fallenius muistaa Suomen kohtalon vuodet Seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten maailmansota veteli viimeisiään. Suomessa olivat alkaneet vaaran vuodet, valvontakomissio, asekätkentä ja sotasyyllisyysoikeudenkäynnit. 75 PAK 40 eli 75 mm:n saksalainen panssarintorjuntatykki oli Suomen panssarintorjunnan selkäranka ja syömähammas kesällä 1944 niin Kannaksella kuin Laatokan pohjoispuolella. Rauha tuntui kovin ohuelta ja hauraalta. Puheenvuoron saa 97-vuotias sotaveteraani, kadettikurssin 27 suorittanut majuri Olli Fallenius. Suomen Sotilas tapasi yhden viimeisistä elossa olevista – silloin kerran nuorista – miehistä, joiden varassa kaikki oli ensin sodassa ja sitten rauhassa
Kadetit oli kutsuttu yöllä juhlasaliin, jossa koulun johtaja ilmoitti Maasotakoulun kadettikurssin 27 kadeteille heidän kurssinsa päättyvän suunniteltua aikaisemmin, kahden päivän päästä. Kurssilla 27 pennalismia ei ainakaan Falleniuksen muistin mukaan esiintynyt. Lähellä oli, ettei siitä tullut myös itsenäisen Suomen viimeinen kadettikurssi. Se oli neljäs ja viimeinen sodan takia keskeytynyt kadettikurssi. Aiemmin olivat keskeytyneet kurssit 22, 23 ja 25. Mutta nyt kurssi oli päättynyt. päivän yö kohtalon vuonna 1944. HAASTATTELU: JAAKKO PUUPERÄ . Asemasodan ruususen uneen torkahtanut Suomi oli herännyt kasakan nauruun. Kadettikurssi 27 oli alkanut vasta edellisenä vuonna, ja se keskeytyisi nyt pahasti. Kyse ei ollut tavallisesta kadettikurssista nuorine kadetteineen vaan sekalaisesta seurakunnasta nuorista vänrikeistä kokeneisiin rintamalla paljon nähneisiin luutnantteihin ja kapteeneihin. Ollin vanhemmista veljistä toinen oli ollut kurssilla 23 ja pelotellut kuuluisasta simputuksesta. Syy keskeytykselle oli kaikille selvä. Nyt se sai jäädä.. Majuri Olli Fallenius, 97. 81 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 . SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G O li kesäkuun 17. Kurssin koulutustavoitteena oli tehdä meistä aluksi komppanianpäällikön kouluttajia. Sodasta kurssille tulleita miehiä ei ehkä edes yritetty hyppyyttää. – Meidät käskettiin pakkaamaan varusteemme ja palaamaan vanhoissa sotilasarvoissamme takaisin niihin yksiköihin ja niihin tehtäviin, joista meidät oli kurssille edellisvuonna komennettu
Viipurissakin linnoitettiin, mutta muutoin kaupungissa vallitsi tavallisen kesäsunnuntain rauha. Olimme matkalla kenttälinnoitustöihin VT-linjalle. Tietoa tuli saksalaisilta, omalta radiotiedustelulta, Ilmavoimien tiedustelukuvauksista ja tykistön mittaustiedustelulta. Radiotiedustelumme onnistui vuoden 1943 lopussa sieppaamaan koko Teheranin konferenssin erittäin salaisen sopimusasiakirjatekstin. Huhtikuusta alkaen oli kuulemma kaivettu lähestymishautoja kohti suomalaisten linjoja. Olympiakylää tarvittiin nyt toisenlaisen kamppailun opiskeluun. Jo vuoden 1943 alussa tiedustelupäällikkö eversti Aladar Paasonen oli varoittanut valtiojohtoa tilanteesta. Ollin – tuolloiselta sukunimeltään Kaarnakarin – kadettikurssi oli toisenlaisella marssilla kohti Viipuria. Kansakuntien jalo kilpailu olympiakentillä, pohjolan valkeassa kaupungissa, oli korvautunut pian maailmansodaksi laajenneella verisellä sodalla. Yhä useampi alkoi puhua, että kohta ne hyökkäävät. Rintamajoukoissa palvelevat kertoivat puna-armeijan olleen aktiivinen koko kevään. – Perillä vietimme leppoisaa leirielämää. saavuimme Viipuriin. Linjan takana kulki Viipurista itään Taipaleenjoella VT-linjaan yhtynyt taempi Viipurin–Kuparsaaren– Taipaleen linja eli VKT-asema. Liittoutuneiden vuoden 1943 alussa Casablancassa ja vuoden lopussa Teheranissa pidetyistä konferensseista tihkui tietoa. – Sunnuntaina 4.6. Kesäkuun 6. VT-linja kulki aivan pääaseman takana, ja se alkoi lännessä Suomenlahden Vammelsuusta ja jatkui Kuuterselän, Kotselän, Kivennavan, Siiranmäen ja Kirjasalon kautta vanhan valtakunnanrajan mutkaan, josta meni yli rajan Neuvostoliiton puolelle Raasulissa jatkuen sieltä Raudun eteläpuolitse Riiskaan Vuoksen suvannon rannalle päättyen lopulta idässä Taipaleenjokea pitkin Laatokkaan. Päämaja ja etulinjan armeijakunnat olivat saaneet hyökkäyksen valmisteluista varoittavia ennakkotietoja jo kevättalvesta 1944 alkaen. Äitiä Ollikaan ei kyllä kaupungilla tapaillut. Alkujaan olympialaisia varten saarelle rakennettu funkkisalue oli jäänyt tyhjäksi. päivänä kuunneltiin radiosta liittoutuneiden nousseen maihin Normandiassa. Kadettikoulu oli siirtynyt Santahaminaan vuonna 1940, ja lomille saarelta matkattiin lautalla suoraan Kauppatorille. Jo edellisenä kesänä oli viitettä tulevasta saatu sotavangeilta, kuten neuvostolentolaivueen komentajalta, majuri Bamshinilta. SUOMEN SOTIL A AT 82 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 – En ollut kurssin nuorin, mutta sen verran ”babyface” – lapsenkasvoinen – että olin kurssin ajan päässyt aina helposti lomille. Sen takana nyky-Suomen kamaralla olisi ollut viimeisenä asemana Salpalinja. Viitteet siitä, että seuraavana Italian jälkeen olisi vuorossa Suomi, olivat Lähellä oli, ettei siitä tullut myös itsenäisen Suomen viimeinen kadettikurssi.. Hän kun oli kotoisin Kristiinankaupungista kaukaa länsirannikolta. Kesä 1944 Mannerheimin 77-vuotispäivänä 1944 järjestettiin Ensossa, nykyisessä Svetogorskissa aivan Imatran naapurissa suuri paraati. Piti vain sanoa, että on äitiä ikävä, vanha veteraani naurahtaa ja jatkaa, minua olikin aina Kauppatorin lauttalaiturissa vastassa lauma nuoria neitosia, koska sain toimia kirjepostikuriirina kadettiveljilleni, jotka eivät päässeet lomille
83 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 . Alla aukeaman kuvassa: Ollin kadettikurssi Santahaminassa 27.1.1944 Maasotakoulun 25-vuotisjuhlakatselmuksessa.. Tuore luutnantti (kuvassa oikealla) pistää ylennyksen kunniaksi tupakiksi heinäkuussa 1944
Polkupyörämarssilla kohti Viipuria tiet täyttyivät evakoista kärryineen ja nyytteineen. Kaarnakariakin varoitettiin lähtemästä omin neuvoin etsimään joukkoaan. Maanantaina 19.6. divisioonan esikunnan kautta kesäkuun SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Tavarajuna taivaalla – Maa vavahti. Kaaos ja ruuhka oli aikamoinen, vaikka joukot vetäytyivät sinänsä hyvässä järjestyksessä. – Pienen tauon jälkeen alkoi tykistötuli. Poljimme läpi pommitetun Viipurin. Kurssin oli aloittanut vuotta aikaisemmin 204 miestä. 84 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 SUOMEN SOTIL A AT vahvat. Leppoisa leirielämä oli päättynyt. Sodan loppuun mennessä meistä 27 oli saanut sankarikuoleman ja puolensataa haavoittunut. Moni oli kuitenkin eksynyt joukostaan, ja osa oli ottanut hermonsa menettäneenä hatkat. Me jatkoimme kaivamista vielä vuorokauden. Viikon takaisesta rauhallisesta kesäsunnuntaista Viipurissa tuntui olevan ikuisuus. Uhkana oli, että epäiltäisiin sotilaskarkuriksi. Joukkueenjohtajan piti päästä henkilötäydennyskeskuksen (HTK) kautta takaisin omaan joukko-osastoonsa jalkaväkirykmenttiin 58 (JR 58). Nuori vänrikki vakuutti, että asemat pidetään. Ilmapommitus tuli aaltoina. JATKUU SIVULLE 87 >. Kaupunkia evakuoitiin. Sitä kesti 40 minuuttia, veteraani muistelee päiväkirjassaan. Se oli kuin tavarajuna olisi kulkenut taivaalla. Hän oli kurssin nuorin. Etulinjaan oli vain 15 kilometriä. vänrikki Kaarnakari oli taas Viipurissa. Vasta toukokuussa ylipäällikkö oli antanut käskyn nostaa valmiutta vihollisen mahdollisen hyökkäyksen varalta. Juuri mitään ei tehty. Illan hämärryttyä tuli käsky: kadettikurssi palaa koululle Santahaminaan. Oli perjantai 9.6.1944. Pian kaatui myös kurssin vanhin. Perillä vänrikki sai kuulla, että Viipuri oli menetetty. Fallenius pääsi Juustilan sululla majailleen 10. Meitä vastaan marssivat rintamalle lähetetyt joukot ihmettelivät polkupyörin taaksepäin marssivaa suurta joukkoa upseerivarustuksessa. Mies lähetettiin HTK:n passittamana taas taakse, tällä kertaa Luumäelle. – Ensimmäinen kadettikurssiveljistäni kaatui 22.6. Kurssin 27 kadetteja koululla Santahaminassa 19.6.1944. Linnansalmen sillalla Kaarnakari näki oman joukkonsa miehiä ja olisi jo lähtenyt etsimään oma-aloitteisesti omaa joukkoaan. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G . Luovutimme aseman vakavailmeisille, kovin nuorennäköisille miehille. Huhtikuun 1944 lopusta alkaen etulinjajoukoista alkoi tulla säännöllisesti tietoa puna-armeijan hyökkäysvalmisteluista armeijakuntiin ja päämajaan. Alajohtoportaissa suhtauduttiin varoitukseen yliolkaisesti. Alkoi jyminä, ja kuulimme lentokoneiden äänen. Toisin kävi. Kolme kaatui, kaksi haavoittui ja yksi selvisi vammoitta. Kadetti Kaarnakarikin jatkoi rauhallista leirielämäänsä. Kronstadtin linnoituksen tykit ampuivat. Ääni tuli jäljessä. Lomat pyörivät, ja miehiä lähetettiin maataloustöihin. Kello oli kuusi aamulla
Olalta laukaistavaa panssarintorjunta-asetta hankittiin Suomeen Saksasta vuonna 1944 yhteensä 1 854 ampumalaitetta ja niihin kuuluva kymmenen laukauksen asekohtainen tuliannos. 85 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 PANSSARIKAUHU eli saksalainen 88 mm:n raketinheitin B-54. Kuvassa panssarikauhu asemissa Leppäsyrjässä 16.7.1944.. Aseen tehokasta käyttöä kesällä 1944 rajoitti se, että kauhut jaettiin joukoille panssarinyrkkien tavoin aivan liian myöhään ja kaluston koulutus ja organisointi jäi hoitamatta
Erään laskelman mukaan heitä olisi 469. VALTAOSAN kenttäarmeijan upseeristosta muodostivat tietysti reservin upseerit. Talvisodan alkaessa syksyllä 80 vuotta sitten oli nuoren tasavallan kadettikoulu ehtinyt tuottaa maalle kuluneessa kahdessa vuosikymmenessä 1 775 kaaderiupseeria, joista marraskuun viimeisenä 1939 rivissä oli 1 416. Sotavuosina heistä koulutettiin yli puolet – noin 16 000 miestä. Kunnia kestävän palkka Valtaosan kenttäarmeijan upseeristosta muodostivat reservin upseerit.. Muu aktiiviupseeristo muodostui jääkäriupseereista ja itsenäisyyden alkuvuosina muissa kotija ulkomaisissa sotakouluissa upseerin peruskoulutuksen saaneista sotilaista, kuten ”markovillalaisista”. Kadettiupseereita palveli nyt korkeimmillaan prikaatien ja rykmenttien komentajina ja tietysti tärkeissä esikuntatehtävissä. Se oli 55 % koko maan tuolloin virassa palvelleesta upseeristosta. Vuosina 1939–1945 kaatuneiden kadettiupseerien tarkkaa kokonaismäärää on vaikea määritellä tarkasti. Vuosina 1939–1945 sodissa kaatui yhteensä yli 4 000 reservin upseeria. Se oli 8,5 % koko sodan ajan upseerivahvuudesta. Sodan päättyessä syksyllä 1944 kenttäarmeijan rullissa oli yhteensä 2 368 kadettiupseeria. KAHDEKSANKYMMENEN vuoden taakse jääneen talvisodan 105 päivänä kaatui tasan 100 kadettiupseeria. Kadettiupseerit palvelivat talvisodassa useimmiten yksikön päällikköinä. SUOMEN SOTIL A AT 86 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 KADETTIKOULUN perustamisesta tuli vuosi sitten täyteen sata vuotta. Reserviupseerikoulu ja sotavuosien Upseerikoulu sekä muut reserviin upseereita kouluttaneet kurssit tuottivat vuosina 1920–1944 maalle yhteensä yli 30 000 asevelvollista upseeria, joista osa luonnollisesti jatkoi ammattiuralle. JATKOSODAN alussa kenttäarmeijan riveissä palveli jo 2 143 kadettikoulutaustaista upseeria
Kurssi alkoi ensimmäinen elokuuta ja päättyi sopivasti vänrikiksi ylentämiseen Ollin kahdentenakymmenentenä syntymäpäivänä 21.12.1942. JR 58 oli ryhmittynyt Viipurinlahden rannalle puolustukseen. Ensin tie vei jalkaväen koulutuskeskukseen Juupajoelle syksyllä 1941 ja sieltä vuoden 1942 alusta JR 58 riveihin Vasken lohkolle Vaskisavotan lähelle. Käyttämään niitä ei enää jouduttu. Kurssinjohtaja tuli kertomaan meille, että sota on syttynyt. Tutuiksi tulivat virolaiset (JR 200) ja saksalaiset naapurit. Isä oli konttoripäällikkö ja suojeluskuntavääpeli – entinen paikallispäällikkö Ollin lapsuuden kotikaupungissa Kristiinassa. Harjuniemessä nähtiin saksalaista sotataitoa, kun Greif-divisioonan (saksalainen 122. Pojatkin liittyivät kaikki aikanaan suojeluskuntaan. – Marraskuun viimeisenä päivänä 1939 olin suojeluskuntien ryhmänjohtajakurssilla, en ollut vielä seitsemäätoista täyttänyt. – Kyllä suojeluskunnat pelastivat Suomen. Siis vänrikiksi eikä upseerikokelaaksi. Välirauhan keväällä 1941 kirjoitin ylioppilaaksi, ja me kaikki tuoreet ylioppilaat ilmoittauduimme vapaaehtoisina sotaväkeen. divisioona) miehet ottivat vastahyökkäyksellä takaisin suomalaisten menettämät asemat. Oli vaikea lapsuus… – Lapsuus oli vaikea, veteraani virnistää. Sitten tuli komennus Niinisaloon kurssille 55 Upseerikouluun, jolla nimellä Reserviupseerikoulua silloin (vuosina 1941– 1952) kutsuttiin. Koko liikekannallepano sitten aikanaan ylimääräisine harjoituksineen oli suojeluskunnan harteilla. – Lähetti, vanha kansakoulukaverini, tuli ja sanoi, että kuule, herra vänrikki, sinusta on tullut herra luutnantti. Olli kävi Niinisalossa Upseerikoulun kurssin 55.. Siellä hän sai myös ylennyksen luutnantiksi. 87 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 alun tulihelvetissä pahoin kärsineeseen rykmenttiinsä vasta heinäkuun puolella. Olihan isänisä palvellut suuriruhtinaskunnan aikana Vaasan tarkk’ampujapataljoonassa. Näin toimittiin kursseilla 51–55. Kaarnakarin rykmentti sai nyt myös nyrkkejä ja kauhuja, joiden käyttöä opeteltiin ilman sanakirjaa – olihan onneksi kielitaitoa ja ohjeessa myös kuvitus. Minusta tehtiin korpraalina toisen pataljoonan, viidennen komppanian toisen joukkueen ryhmänjohtaja. . Oli sotilasperinteitäkin. Talvisodan ajan me poikaset olimme vartiopalveluksessa Vaasan seudun rannikolla. Nyrkit jaettiin yksiköihin, ja rykmenttiin muodostettiin panssarikauhuille ryhmiä joko konekivääritai pst-joukkueen miehistä, Fallenius muistelee. Ainakin 100 000 miestä oli tottunut suojeluskunnissa käyttämään asetta, päällystöja alipäällystökoulutus oli merkittävää, sotaaikana suojeluskunnat muodostivat kotijoukot... Oli kaksi vanhempaa veljeä, eikä ne ottaneet koskaan mukaan intiaanileikkeihin
Kurssitapaamisia pidetään yhä, mutta Olli on nyt toinen elossa olevista 27 kadettikurssin upseereista. Suojeluskunnat pelastivat Suomen.. Majuriksi Fallenius ylennettiin 1968. Sodan jälkeen Olli jäi ensin sotilasuralle. Viimeinen iltahuuto kutsui vääjäämättä yhä useamman veljen pois rivistä. Nopeaälyinen ja loppuun asti armoton huumorimies koettelee uusien tarjoilijoiden valppautta hyväntahtoisilla sutkauksilla naama pokkana. Kravatti laitettiin kaulaan ja jutut siistiytyivät. Tapaamiseen oli kiire, koska vanha herra oli lähdössä jokatalviselle useamman viikon lomalleen Kanarialle. Rauha – Aselevon tultua meidät siirrettiin Ravijoelle Haminan itäpuolelle, Salpalinjan maastoihin. Yhä autolla ajava veteraani onkin Stockan yläkerran ravintolahenkilökunnalle tuttu. Toki veljien määräkin oli joka vuosi pienempi. Vanha paikallispäällikkö osallistui asemansakin puolesta asekätkentään. Kun upseerikoulu Pariisin rauhan myötä aloitti toimintansa uudelleen Haminassa kesän kynnyksellä 1948, komennettiin Olli koulun adjutantiksi, vuodesta 1951 kapteenin arvossa, josta tehtävästä veteraani jäi ensin virkavapaalle 1953 ja sitten reserviin 1954. Ollin isää, vanhaa suojeluskuntalaista, asekätkentä koski vielä lähempää. – Kokoonnuimme alkuun vain kadettiveljien kesken ja sitten 80-luvulle tultaessa mukaan otettiin myös puolisot. Oltiin valmiudessa, ja vasta jälkeenpäin sain tietää vartioineeni yhtä asekätkennän polttoainevarastoista. Monella lyö muutaman kerran tyhjää, kun veteraani kysyy ruoan päätteeksi, onko ravintolassa mahdollista saada kahvikuppia, jossa on korva vasemmalla puolella, kun veteraani kertoo olevansa vasenkätinen. Siviiliura vei tehtävästä toiseen, syntyi perhettä ja viimeisistäkin toimistaan mies jäi eläkkeelle vasta aivan viime vuosituhannen lopulla. – Kun isä sitten kuoli vuonna 1973, olin ulkomailla, jonne sain viestin, että isä oli kuolinvuoteellaan välittänyt minulle käskyn: hoida ne muurahaiset. Huonoksi olivat menneet. Upseerikoulun adjutanttina vuonna 1948. Pian paikaksi vakiintui Stockmannin tavaratalon yläkerran ravintola, jossa Suomen Sotilaskin tapasi majuri Falleniuksen tammikuussa 2020. Suuren muurahaispesän alta löytyi pari konekivääriä. 88 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 SUOMEN SOTIL A AT Seuraavana kesänä vei tie rintamalta kadettikouluun saamaan korkeampaa sotaoppia. Sitten mukaan hyväksyttiin myös omaisia. Vasenkätinen kahvikuppi Vaaran vuosien jäätyä taakse alkoi myös kadettikurssi 27 kokoontua säännöllisesti. . Ymmärsin heti, mistä oli kyse
Kansallinen hätätila julistettiin koko maahan kahdeksi kuukaudeksi. KUN MAAILMA JÄRKKYY . Yhteistä on se, että tietynlaiset organisaatiot ja rakenteet kestävät kriisit ja katastrofit, kun rakenteellisesti heikommat sortuvat. Osa alueesta suljettiin jälkijäristysten pelossa kahdeksi vuodeksi. Järistyksen pystysuuntainen liike oli voimakkain, mitä maailmassa on koskaan mitattu. Aikaisin aamuyöstä olleen 7,1 magnitudin järistyksen keskus oli 40 kilometriä kaupungin länsipuolella. Joukosta löytyi kuitenkin myös yrityksiä, jotka suorastaan kukoistivat maanjäristyksen jälkeisissä koettelevissa olosuhteissa. TEKSTI: SANNA MALINEN, MINNA JANHONEN, MIIRA HEINIÖ, BERNARD WALKER JA VENKATARAMAN NILAKANT. JOHTAMINEN 89 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 C hristchurch on Uuden-Seelannin Eteläsaaren suurin kaupunki, jota koetteli maanjäristysten sarja vuosina 2010–2011. Maanjäristys tarjosi uusiseelantilaisille tutkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia sitä, miten organisaatiot Resilientti organisaatio kestää! Pandemia, sota, luonnonkatastrofi, ilmastonmuutos, arjen kriisit. Ensimmäinen järistys oli syyskuun 4. päivän 6,2 magnitudin järistys, jonka keskus oli vain viiden kilometrin syvyydessä ja aivan Christchurchin liiketoimintakeskuksen – Central Business District – alla. 185 ihmistä kuoli, ja tuhot olivat valtavat. Tuhoisin oli vuoden 2011 helmikuun 22. Ihmishenkiä ei menetetty, koska asukkaat olivat enimmäkseen sisällä turvassa. Christchurchin liiketoimintakeskuksessa toimineet yritykset ja alueella asuneet ihmiset joutuivat muuttamaan pois, pysyvästi tai ainakin väliaikaisesti. Puolet rakennuksista tuhoutui vakavasti, ja miltei kaikissa rakennuksissa oli joitain vaurioita. päivänä 2010. Paikallinen hätätila julistettiin 12 vuorokaudeksi. Rakennuksille ja infrastruktuurille koitui kuitenkin merkittävää vahinkoa. Osa alueella toimineista yrityksistä onnistui jatkamaan liiketoimintaansa muutettuaan uusiin toimitiloihin, toisilla se puolestaan johti liiketoiminnan lopettamiseen. Syyskuun 2010 maanjäristystä seurasi yli 8 000 jälkijäristyksen sarja. Pandemiankin uhatessa. UudenSeelannin Christchurchin vuosikymmenen takainen maanjäristys jätti maahan jälkensä, mutta siitä voidaan myös oppia niin siviilikuin sotilasorganisaatioissakin
Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatiolla on selkeä toimintamalli oppimiselle, eli kulttuuri, jossa virheitä pidetään mahdollisuutena oppia ja kaikkia kannustetaan ehdottamaan uusia toimintatapoja opitun perusteella, sekä selkeästi sovitut keinot jakaa ja analysoida opittua muiden kanssa. Ilman henkilöstön kykyä oppia, tehdä yhteistyötä ja tuottaa uusia ratkaisuja yllättävään tilanteeseen sopeutuminen ei ole mahdollista. Tutkijat kartoittivat laajalla pitkittäistutkimuksella, mikä yhdisti resilienttejä organisaatioita. Mukautumiskyky puolestaan vaatii pitkäaikaista sitoutumista ja investointeja. Työnantajat, jotka kiinnittivät ensisijaisesti huomionsa henkilöstöön eikä ainoastaan esimerkiksi taloudellisiin huoliin, olivat resilienteimpiä, mukautuvimpia, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Nykymaailmassa kaikkien organisaatioiden toimintaympäristö on jatkuvassa, nopeassa muutoksessa. Toinen resilienttejä organisaatioita yhdistävä tekijä oli kyky oppia menneistä kokemuksista, virheistä ja läheltä piti -tilanteista. Sotilasorganisaatioiden, poliisin ja pelastusviranomaisten voidaan luonnollisesti ainakin otaksua panostavan ainakin ensimmäiseen eli varautumiseen. Mitä resilienssi on. Yhteistyön ilmapiirin rakentamisen tulisi olla tietoista; yhteistyötyön mahdollisuuksia tulisi järjestää ja yhteistyön tekemisestä palkita. Organisaation mukautumiskyky riippuukin juuri henkilöstöstä. Siviileistä tai sotilaista, sodasta tai rauhan ajasta. Isot organisaatiot ovat yleensä taitavia suunnitelmallisessa riskienhallinnassa, ne ovat usein pohtineet ja jopa harjoitelleet toimintaa erilaisissa kriisitilanteissa. Christchurchin maanjäristyksessä selviytyivät parhaiten ne organisaatiot, jotka kiinnittivät huomiota ensisijaisesti ihmisiin ja panivat heidän hyvinvointinsa etusijalle. PU O LU ST U SV O IM AT. Kuka selviytyy. Siilojen purkaminen vähentää ”me vastaan muut” -ajattelua, lisää yksiköiden välistä viestintää ja yhteistyötä ja nopeuttaa päätöksentekoa ja päätösten toteuttamista. Resilienssi on organisaation menestykselle elintärkeä ominaisuus, olipa kyse yrityksestä tai julkishallinnon organisaatiosta. 90 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 JOHTAMINEN selviytyvät pitkittyneessä kriisissä. Mukautumiskyvyn keskeiset osatekijät ovat ihmisiä arvostava kulttuuri, oppiminen, sisäinen ja ulkoinen yhteistyö sekä johtaminen. ...organisaation resilienssin ratkaisee sen johtaminen. Pelkkä yksilöiden mukautumiskyky ei riitä, kyseessä on organisaation kyky toimia yhdessä. Sen tuloksena organisaatioresilienssi määriteltiin kyvyksi selviytyä ja jopa kukoistaa kriisiaikoina. Tämä ei kuitenkaan riitä – tarvitaan myös mukautumiskykyä, joka kuvaa organisaation tapaa toimia kriisin aikana. Organisaatio voi varautua yllättäviin tapahtumiin suunnitelmallisesti, tehdä toiminnan jatkuvuussuunnitelmia ja pitää vakuutukset kunnossa. Organisaation sisäinen yhteistyö tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmiset tuntevat ja ymmärtävät oman yksikkönsä tai tehtäväkenttänsä lisäksi koko organisaation toiminnan päämäärät ja perusperiaatteet. Yhteistyö on myös keskeistä resilienssille. Kriisin jälkeen organisaatio ei yleensä palaa siihen tilanteeseen, jossa se oli ennen kriisiä, vaan jollain tavalla muuttuneeseen tilanteeseen. Varautuminen ja mukautumiskyky kehittävät organisaation toimintakykyä myös rauhallisempina aikoina. Tämä auttaa keksimään luovia ratkaisuja, joista on hyötyä koko organisaatiolle, ei vain omalle yksikölle. Tarjoutui tilaisuus tarkastella organisaatioresilienssiä eli organisaation uudistumiskykyä. Erityisesti se tarjosi mahdollisuuden ymmärtää, miten jotkut toimijat elpyvät ja menestyvät kriisin jälkeen. Mukautumiskyky vaatii koko organisaatiolta ketteryyttä, koordinointia ja nopeaa oppimista. Organisaatioresilienssi muodostuu suunnitelmallisuudesta ja mukautumiskyvystä. Suunnitelmallinen resilienssi ja mukautumiskyky ovat siis tärkeitä, jotta organisaatio selviytyy kriisistä
Siihen osallistui kahdeksan eri organisaatiota, joista osa oli keskenään kilpailevia rakennusyhtiöitä sekä rahoittavia tahoja, mukaan lukien paikallinen aluehallinto. Resilienttien organisaatioiden johtajat arvostavat oppimista, kykenevät tekemään nopeita päätöksiä, ovat empaattisia, ihmisläheisiä ja vahvistavat ihmistä, oppimista ja yhteistyötä arvostavaa kulttuuria. Toimitusjohtaja valitsi johtajiksi henkilöitä, joiden arvot olivat perustetun organisaation arvojen mukaiset. Lopulta organisaation resilienssin ratkaisee sen johtaminen. PU O LU ST U SV O IM AT. Projektien valmistuttua organisaatio purettiin. 91 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 Organisaatioiden välinen yhteistyö nousee keskeiseksi kriisin hetkellä. Keskeistä oli yhteistyö, esimerkillä johtaminen ja positiivisen ja kunnianhimoisen työskenMukautumiskyvyn keskeiset osatekijät ovat ihmisiä arvostava kulttuuri, oppiminen, sisäinen ja ulkoinen yhteistyö sekä johtaminen. Organisaation rakentamisessa ja toiminnassa huolehdittiin tietoisesti mukautumiskyvystä: hyvästä johtamisesta, tiedon jakamisesta, yhteistyöstä ja hyvinvoinnista. Organisaatiot, joilla on hyvät ja vahvat suhteet muihin organisaatioihin, ovat resilienteimpiä. Organisaation tavoite oli toteuttaa yli 700 projektia runsaan viiden vuoden aikana. Esimerkki Uudesta-Seelannista Christchurchin infrastruktuurin korjaamiseksi luotu organisaatio on hyvä esimerkki mukautumiskyvystä. Hyvät suhteet koko omaan tuotantoketjuun, asiakkaisiin ja kilpailijoihin voivat ratkaista, selviytyykö organisaatio kriisistä. Töihin osallistui eri vaiheissa yhteensä 2 000 ihmistä
Miira Heiniö, VTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos. Johtajia ”coachattiin” – valmennettiin – eri johtamistaidoissa, esimerkiksi siinä, kuinka yhteistyötä voi edistää. Lisäksi yhteistyötä ja tiedon jakamista vahvistettiin yhteisellä avoimella 300 ihmisen pääkonttorilla. Minna Janhonen, VTT, organisaatiotutkimuksen dosentti, Lean Agile Coach, Nitor. PU O LU ST U SV O IM AT. Bernard Walker, PhD, apulaisprofessori Canterburyn yliopistossa Uudessa-Seelannissa. Ennen uudelleenrakennusorganisaation luomista olivat monet yrityksistä olleet kilpailijoita keskenään. Nopea, tehokas ja tietoinen oppiminen oli tarpeen, jotta organisaation kunnianhimoiset tavoitteet voitiin saavuttaa. Tutkimuskohteina organisaatioresilienssi, johtaminen häiriötilanteissa sekä digitaalinen murros. Julkaisussa Strategic Management Journal, 37, 1615-1631. Esimerkiksi tiedon tuottamiselle ja keräämiselle luotiin innovaatiorekisteri, jonne kaikki voivat jakaa ideoitaan. Sisäministeriön julkaisuja 2019:5. Kansallinen riskiarvio 2018. sotetilannekeskuksissa. Erilaisia hyvinvointitapahtumia seminaareista urheilutapahtumiin järjestettiin yli 600. (2016) The long term benefits of organizational resilience through sustainable business practices. org/10.4324/9781315640211 Sanna Malinen, PhD, organisaatiokäyttäytymisen ja henkilöstöjohtamisen apulaisprofessori Canterburyn yliopistossa Uudessa-Seelannissa. Kehittämisprojekteja organisaatioresilienssissä mm. Lisää aiheesta: Ortiz-de-Mandojana, N. Myös tietoinen resilienssin rakentaminen ja sen jatkuva kehittäminen onnistuivat organisaation aikana. Abingdon: Routledge. Molemmat seikat nostivat henkilöstön stressitasoa. Tutkimusja kehittämiskohteena organisaatioresilienssi ja systeemitason ketteryys organisaatioissa. ja Bansal, P. Yhteistyö nostettiin myös yhdeksi organisaation keskeisistä arvoista. Työn imua mitattiin kahden vuoden välein, ja tulokset olivat koko organisaation olemassaolon ajan korkeat. (2016) Dynamics of organisational response to a disaster: A study of organisations impacted by earthquakes. 92 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 JOHTAMINEN telykulttuurin luominen. http://dx.doi. Doctoral thesis, University of Canterbury. Henkilöstöhallinto toimi hyvin aktiivisesti varmistaakseen työn imun ja hyvinvoinnin, tilanteeseen sopivan johtamisen, tiimityön, yhteistyön, jatkuvan oppisen, kehittämisen, innovaatiot ja osaamisen jakamisen. Organisaatioiden välinen yhteistyö nousee keskeiseksi kriisin hetkellä. Nilakant V., Walker B., Kuntz J., de Vries HP., Malinen S., Näswall K. Johtamisen kehittämiseen kiinnitettiin paljon huomiota. Yhteistyön edistämiseksi tehtiin tietoisia johtamistekoja: Sujuvan yhteistyön varmistamiseksi järjestettiin simulaatioita, joissa havainnollistettiin, kuinka herkästi kilpailu häiritsee yhteistyötä. Tutkimuskohteina organisaatioresilienssi, johtaminen häiriötilanteissa sekä digitaalinen murros. (2010) Benchmarking the Resilience of Organizations. Lisäksi johtajat osallistuivat ryhmä-coaching-prosessiin. Lopputuloksena oli organisaatio, jonka jäsenet todella kaikki tavoittelivat yhteistä päämäärää Oppiminen, innovaatiot ja ihmiset Jatkuvan parantamisen varmistamiseksi oppimiselle ja innovaatioille luotiin selkeät prosessit. Yhteistyö oli myös keskeistä suoritusjohtamisjärjestelmässä ja palkitsemisessa. and van Heugten K. Henkilöstön hyvinvoinnin ja resilienssin tarkka huomioiminen oli välttämätöntä siksi, että organisaation tehtävä oli hyvin kunnianhimoinen, sekä siksi, että järistys oli koskettanut kaikkia henkilökohtaisesti. In Hall CM Malinen S; Vosslamber R; Wordsworth R (Ed.), Business and Post-disaster Management: Business, organisational and consumer resilience and the Christchurch earthquakes: 35-47. Toimintaa analysoitiin jatkuvasti, ja kaikki, mikä opittiin, siirrettiin suoraan prosesseihin. Keskeiset tutkimuskohteet vapaaehtoistyön johtaminen, työhyvinvointi sekä henkilöstöja organisaatioresilienssi. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/161332/5_2019_ Kansallinen%20riskiarvio.pdf Luettu 14.4.19 Stephenson, A. Venkataraman Nilakant, PhD, apulaisprofessori Canterburyn yliopistossa Uudessa-Seelannissa. Sisäministeriö, Helsinki
Pohjoisamerikkalainen tutkimus (Ortiz de Mandojana & Bansal, 2016) puolestaan osoitti vahvan yhteyden vähäiseen volatiliteettiin eli tuoton heilahteluun, myynnin kasvuun ja parempaan selviytymiseen 15 vuoden tarkastelujaksolla. Mikä uhkaa suomalaisia organisaatioita. Henkilöstötai kilpailutilanteen muuttuessa organisaatio kohtaa uudenlaisia haasteita. Sisäministeriön viime vuonna julkaisemassa Kansallisessa riskiarviossa on samaan aikaan todettu, että luonnonilmiöt saattavat Suomessakin aiheuttaa vakavia häiriöitä sähkön jakeluun. Sähköjen palauttaminen voisi tällaisessa tilanteessa kestää päiviä tai jopa viikkoja. Esimerkiksi tuotantoa on siirtynyt enenevässä määrin tuotantokustannuksiltaan edullisempiin maihin, ilmastonmuutos vaikuttaa organisaatioiden toimintaan monin tavoin, tutkimuksen ja kehittämisen rahoitusta on leikattu rajusti. Tärkeimpiä lähtökohtia resilienssin edistämiselle ovat vakauden ja normaaliuden ihanteesta luopuminen, epävarmuuden sietäminen, ja uusien mahdollisuuksien näkeminen. Iskun tekijä voi pysyä pahimmillaan anonyymina. Disruptiota eli organisaation toimintaan kohdistuvaa haastetta ei tule nähdä yksin uhkana. Mitään pikavoittoja organisaation resilienssin kehittäminen ei siis näyttäisi tuovan tulleessaan, mutta pitkäjänteisesti ajatellen sen edut ovat kiistattomat myös talouden näkökulmasta tarkasteltuna. Se ei ole sattumaa. Pahimmassa uhkamallissa voimakas talvimyrsky aiheuttaisi samanaikaisesti usean verkkoyhtiön alueelle laajoja sähkökatkoja. Resilienssin tarve kasvaa useista eri syistä. Se on ennen muuta harjaantumista muutoksiin reagoimisessa ja kyvyssä olla jatkuvasti hereillä. . 93 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 S ekä organisaatioiden resilienssin tutkimus että konkreettinen resilienssin kehittäminen organisaatioissa on lisääntynyt viime vuosina myös meillä Suomessa. Organisaation resilienssi on kyky, joka auttaa organisaatioita selviämään muutoksista ja menestymään epävarmuuksien maailmassa. Riskiarviossa tuodaan esille useita kasvavia uhkia, kuten viestintäverkkojen ja palveluiden vakavat häiriöt, erilaiset kyberuhat ja viestinnän tahallinen häirintä. Uusiseelantilaisessa tutkimuksessa (Stephenson, 2010) havaittiin yhteys myynnin kasvuun ja kannattavuuteen (ROI) viimeisen viiden vuoden ajalta mitattuna. Usein se voi olla myös positiivinen. Sitä voidaan parantaa kehittämällä johtamista ja kulttuuria, ylläpitämällä verkostoja ja vuorovaikutussuhteita sekä vahvistamalla muutosvalmiutta. Resilienssin on havaittu vaikuttavan organisaatioissa positiivisesti myös taloudelliseen tulokseen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Kriisi voi pitkittyä. Myös pienemmän mittakaavan mullistukset ja kriisit voivat järkyttää ja lamaannuttaa organisaatioiden toimintaa. Jos kyberhyökkäys kohdistuu esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmään, se saattaa saada aikaan sekä materiaalista tuhoa että ihmishenkien menetyksiä. Organisaation resilienssi on kehittyvä ominaisuus. Myös digitalisaatioja robotisaatiokehitys muokkaavat työtä ja asettavat uudenlaisia ammattitaitovaatimuksia ja paineita uudelleenkouluttautumiseen. TEKSTI: MINNA JANHONEN PU O LU ST U SV O IM AT. Yksittäisistä kriisitilanteista selviämistä voidaan toki harjoitella, mutta lopulta emme voi varmasti tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, mihin meidän pitäisi seuraavaksi varautua
94 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 SODANK ÄYNTI Naisia tarvitaan kriisinhallintaoperaatioissa.
Ei meidän suomalaistenkaan kulttuuri ole tästä vapaata. Gender-toiminta tuo tilanneymmärrykseen, kanssakäymiseen, yhteistoimintaan ja tiedustelutiedon hankintaan työkaluja, jotka antavat oikeamman, tarkemman ja laajemman käsityksen kokonaistilanteesta operaatioalueella. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 95 © N AT O G ender on englanninkielinen termi, jolle ei ole suomenkielistä vastinetta. Naisasia ei tunkeudu operaatioihin. Samalla se tukee myös paikallisväestön naisten asemaa yhteisöissään. Termi liittyy sukupuoleen. TEKSTI: JARMO SINKKONEN, YLEISESIKUNTAEVERSTILUUTNANTTI EVP Ei. GENDER. Tarkastuspisteillä ja partiotehtävissä tulee tilanteita, jolloin siviilihenkilöstöä on tarkastettava käsin tunnustelemalla, jottei vaatteiden alla kuljeteta aseita tai muuta luvatonta. Naiset puhuvat kotien ongelmista, lasten tilanteesta, kouluista ja monista arkiasioista. Sosiaalinen sukupuoli on siis opittua, ja se on hyvinkin erilainen eri kulttuureissa. Gender-toiminnassa on kyse operatiivisesta hyödystä, lisäarvosta, jonka toiminta tuo operaation ja siellä toimivien tilannekuvaan. Naisille oikeat sijoitukset Kriisinhallintajoukkoon tulee siis tietoisesti valita riittävästi naisia. Nykyisissä operaatioissa, joissa Suomi on mukana, ei tule kuuloonkaan, että mies tarkastaisi naisen. Naisia ja gender-näkökulmaa tarvitaan Naisia tarvitaan kriisinhallintaoperaatioissa. Näiden käyttäytymismallien oppiminen on usein niin luonnollista, ettei ihminen edes huomaa tai tiedosta asiaa. Siis yhteiskunnan pohjarakenteesta, jota miehet eivät tuo esiin monesti lainkaan. Samalla se parhaimmillaan rakentaa positiivista mielikuvaa kriisinhallintajoukosta paikallisväestön keskuudessa ja vaikuttaa epäsuorasti perheiden ja kotien kautta. . Ehyen ja tasapainoisen tilannekuvan saamiseksi yhteydenpito paikallisen naisväestön kanssa on välttämätöntä. Monilla operaatioalueilla paikalliset naiset eivät saa keskustella miesten kanssa. Kaikki viatonkin kanssakäyminen voi olla täysin sopimatonta – kättelyä ja katsekontaktia myöten. Naisilla on kuitenkin paikallisesta tilanteesta paljon sellaista tietoa, josta miehet eivät puhu, eivätkä ole monesti tietoisia tai edes kiinnostuneita. Naissotilaita tarvitaan jututtamaan paikallisia naisia tilannekuvan tämän osan kokoamiseksi. Kaikki edellä mainittu tehostaa kriisinhallintajoukon toiminnan tuloksellisuutta, operaatioiden tehokkuutta ja lisää sotilaiden turvallisuutta. Ei mies voi tarkastaa naista Suomenkaan lentokentillä, toisinpäin se koetaan ehkä siedettävämmäksi. Suomen Sotilas otti asiasta selvää ja vieraili Ruotsissa alan yhteispohjoismaisessa osaamiskeskuksessa. Sanalla tarkoitetaan sosiaalista sukupuolta, joka on eri asia kuin biologinen sukupuoli. Sosiaalinen sukupuoli sisältää sukupuolelle ominaiset roolit, oikeudet ja velvollisuudet, joiden perusteella käyttäytyminen määräytyy. Miehet myöskin näkevät samat asiat usein eri näkökulmasta. Tietyissä operatiivisissa tehtävisTunkeutuuko naisasia jo kriisinhallintaoperaatioihinkin
Keskusta ohjaa yhteispohjoismainen ohjausryhmä. ”Gender-keskuksen päätehtävänä on jalkauttaa alan osaamista niin YK:n, EU:n kuin Natonkin operaatioihin sekä eri maiden kansallisiin käytäntöihin”, Östman toteaa. JA RM O SI N KK O N EN. ”Keskuksen henkilöstövahvuudessa on 15 siviilija sotilashenkilöä viidestä eri maasta”, hän kuvaa resursseja. 96 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 SODANK ÄYNTI 96 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 sä naissotilaat ovat välttämättömiä. Suomen Sotilas vieraili paikan päällä ja haastatteli keskuksen johtajaa, ruotsalaista everstiluutnantti Peter Östmania sekä keskuksessa työskentelevää komentajakapteeni Elena Ojalaa. Naisten ja miesten sekaryhmillä on myös positiivinen vaikutus paikallisväestöön. Gender-keskuksen suomalainen kurssinjohtaja komentajakapteeni Elena Ojala. Pohjoismainen gender-keskus Vuonna 2012 perustettu yhteispohjoismainen osaamiskeskus, Nordic Centre for Gender in Military Operations, toimii yhteispohjoismaisen puolustusyhteistyön (NORDEFCO) puitteissa. Merkittävin hyöty saavutetaan siinä, että kriisinhallintajoukon on mahdollista tällöin tavoittaa koko paikallisväestö. ”Seuraamme ja analysoimme alan kehitystä ja muutoksia pysyäksemme jatkuvasti tilanteen tasalla. Tällä mahdollistamme niin doktriinityön kuin koulutustehtävienkin pysymisen ajanmukaisena.” . Osaamiskeskus sijaitsee Ruotsissa lähellä Tukholmaa, ja Suomesta keskuksessa on yksi kurssinjohtaja. Kriisiaikana yhteiskunnan toiminta, miesten ja naisten roolit sekä vastuut muuttuvat merkittävästi. Yhteysupseerija tarkkailijaryhmät, jotka päätyökseen muun muassa kokoavat tilannekuvaa ja tapaavat siksi säännöllisesti vastuualuidensa vaikuttajahenkilöstöä, viranomaisia ja paikallisväestöä, tarvitsevat välttämättä myös naisjäseniä ryhmiinsä
Peter Östman huomauttaakin, että se on vain yksi asia muiden tärkeiden asioiden joukossa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista käsitystä operaatioalueen yhteiskunnasta sekä sen toimintamekanismeista, ja tähän gender-toiminta tuo oman panoksensa. JA RM O SI N KK O N EN. Gender-asiantuntijoita koulutetaan organisaatioiden kaikille tasoille ylhäältä strategiselta tasolta, aina komppaniatasolle saakka.” Tutkitusti totta Majuri Sini Kouri on tutkinut gender-toimintaa suomalaisissa kriisinhallintajoukoissa. Pohjoismaisen Gender-keskuksen johtaja, everstiluutnantti Peter Östman. Hän näkee selkeästi, että gendernäkökulma tulee integroida osaksi kaikkea kriisinhallintajoukon toimintaa. JA RM O SI N KK O N EN . Gender-keskuksen johtaja, everstiluutnantti Peter Östman jakaa saman ajatuksen todeten, että tietty ymmärrys asiasta pitää olla joukon kaikilla tasoilla yksittäisiä sotilaita myöten. Gender-toiminta varmistaa osaltaan operaation vaikuttavuuden ja tavoitteiden täyttymisen. SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 97 ”Gender-näkökulman huomioiminen parantaa kiistatta operatiivista tehokkuutta ja vahvistaa joukon suorituskykyä sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Keskus järjestää eri tasoisia kursseja, ylimmän johdon koulutustilaisuuksiin saakka ja opetustapahtumia myös eri kohdemaissa. Operatiivinen tarkoituksenmukaisuus määrittäköön toiminnan kulloisenkin tarpeen ja laajuuden. Lisäksi tuemme sotaharjoituksia luomalla niihin alan tilanteita ja harjoitteita. . ”Kriisiaikana yhteiskunnan toiminta, miesten ja naisten roolit sekä vastuut muuttuvat merkittävästi. Erityisen tärkeää genderymmärrys on tuettaessa kriisialueen rauhanprosessia ja yhteiskunnan palautumista normaalitilaan, mikä on päätavoitteena lähes kaikissa operaatioissa”, Östman painottaa ja vetää esiin näkökulman tarpeellisuuden myös kotimaan puolustuksessa. Toisaalta ei pidä lähteä laukalle aiheen muodikkuudesta huolimatta. Itävaltalainen rauhanturvaaja keskustelee tilanteesta paikallisten serbinaisten kanssa Kosovossa (KFOR-operaatio). Tämä on tiedostettava.” Arkityöstään komentajakapteeni Elena Ojala toteaa: ”Koulutusja opetustoimintamme on monipuolista
Talvisodan ajan Risto veti rekeä, jossa oli ammuksia, kaatuneita, soppatonkkia tai muuta aina tilanteesta riippuen. Eikä rykmentille välttämättä ainakaan molempia moottoripyöriä löytynyt, sillä vain harvat rykmentit olivat täysvahvuisia. Seurasi kirjeenvaihtoa, ja sen tuloksena Sepon tulevat vanhemmat menivät naimisiin. Kirjoitustyylissään se ei yllä Nobel-tasolle, mutta kirjoittaja tuntee hevoset ja myöskin sodan olosuhteet ja osaa kuvata loistavasti Risto-ruunan sotatien. Isännälle ilmoitettiin, että talon hevonen oli päässyt siviilin ja saapuisi junalla kotiin. Vahvana ja rauhallisena siitä tehtiin tykinvetäjä. Kuusiston talon hevonen oli otettu sotaan kymmenien tuhansien lajitoveriensa tavoin. SOTAKIRJALLISUUDEN ”heavy userina” minulle antoi aivan uutta informaatiota Viljo Sallisen kirja Risto-ruunan sotaretket. Suomessa sotaväen käyttöön otettiin siviilistä talvija jatkosodissa yhteensä 72 000 hevosta, joista kärsi sankarikuoleman talvisodassa 7 200 ja jatkosodassa 15 000 hevosta. 98 SUOMEN SOTILAS 2 • 2020 KNUUTI Jukka Knuuti TAKAVUOSINA käydessäni Mikkelin jalkaväkimuseossa jäi mieleeni suomalaisen jalkaväkirykmentin rakenteesta joitain yksityiskohtia, kuten että joukon vahvuuteen kuului yksi auto ja kaksi moottoripyörää. Asialla on kuitenkin Niinisalon Ratsastajat -ratsastusseura, joka yhteistoiminnassa tykistökiltalaisten ja tykistöprikaatin kanssa pitää yllä hevosvetoisen kenttätykistön perinteitä. Toki edelleen voi joskus päästä katsoman näytöstä, jossa 76 K 02 -kanuuna ajetaan asemaan ja avataan tuli. Eikä ihan vähän, sillä yksi kuorma sai painaa enintään 300 kiloa. Ruuna ei päässyt siviilin edes välirauhan aikana vaan joutui palvelemaan silloinkin sotaväkeä. Mies kuitenkin kaipasi aseveljeään niin, että hankki tietoonsa hevosen kotitalon ja matkusti katsomaan ajokkiaan. Muinaisen toimittajakollegani Seppo Kuusiston tarina on liikuttava. Kevättalvella 1965 RUK:n kurssilla 117 me pioneerikomppanian oppilaat hiihtelimme Kattilaisten tien suunnan metsissä etsien kartan avulla hevosvetoisille kuormastoille kulku-uria. Se antaa ihan uuden näkökulman rintamakuvauksiin. Hän sanoi kuljetusta hoitaneelle vääpelille, ettei tässä joukossa ole hänen hevostaan. Samalla hän kuuli hevosen hörähdyksen ja meni katsomaan hörähtäjää. Lisäksi hevonen edusti sellaista maastoliikkuvuutta, jollaiseen ei maassamme montaa moottoriajoneuvoa löytynyt. Viime sodissa hevoset olivat sotaväelle aivan välttämättömiä, sillä talvisodan alkaessa oli koko Suomessa vain noin 14 500 kuorma-autoa. Sitten tulivat traktorit. Hän osasi edessä vasemmalla puolella valjakossa olleen hevosen selästä ohjata pakettia, jossa saattoi olla pitkänä letkana neljä hevosparia, tykin etuvaunu ja tykki. Toinen kaverini kertoi oman kotitalonsa hevosen sotakokemuksista. Isäntä meni asemalle ja kävi läpi saapuneet hevoset mutta ei löytänyt ruunaansa. Esimerkiksi patteriston tuliannos oli aika monta kärrytai rekikuormaa. Se oli tunnistanut isäntänsä äänen, mutta isäntä ei reissussa rähjääntynyttä ruunaansa. Ei ollut ihan helppo arvioida, koska pitää ohjaksesta vetää, ettei jossain kymmenen metriä taaempana tykin pyörä vierähdä ojaan. Hevosia oli varattu 2 995 miehen vaatiman kaluston ja tarvikkeiden varsinaisiin kuljetustarpeisiin 494. Sen paikka oli valjakossa ensimmäisenä vasemmalla. Suosittelen sotakirjojen suurkuluttajille välipalaksi Ristoruunan sotaretkiä. Suomen raskas oli hevosvetoinen niin kauan kuin maatalouskin oli. Brittien siirtoarmeija oli pitemmälle motorisoitu, Dunkerquen kuvissa ei hylätyn materiaalin joukossa näy sen enempää kärryjä kuin isännättöminä hortoilevia tai kuolleita hevosia. Aina kun sieltä kuului starttaavan lentokoneen ääni, se hakeutui räystään alle tai puun suojaan: ilmasuojaan meno oli mennyt veriin. Ehkä juttu oli tullut elokuvaohjaaja Markku Pölösen silmiin. Lähistöllä sijaitsi Jämin ilmailukeskus. Talossa oli tapana, että hevonen sai liikkua vapaasti pihapiirissä. Seppo taisi kirjoittaa tarinasta Uuteen Suomeen, jossa pitkään palveli. Hevosmies saattoi kiintyä ajokkiinsa kuten parhaaseen aseveljeen ainakin. Eivät edes panssaridivisioonat selvinneet ilman hevosia. Ristolla oli hyvä tuuri, sillä se sai ratsurikseen Mannen, romanimiehen, jolla olivat hevoshommat verissään. Ja kuinka ollakaan: talossa oli sopivan ikäinen tytär. Tykistö oli hevosten suhteen vielä oma lukunsa, sillä tykkivaljakossa oli 4–8 hevosta tykin painosta riippuen, ja a-tarvikkeiden rahtaukseen tarvittiin lisää hevosvoimia. Mutta emme olleet yksin hevosinemme, sillä Saksan legendaarinen hyökkäys länteen keväällä 1940 oli sekin 80-prosenttisesti hevosvetoinen. Kun sota loppui, pääsi hevonen ajomiehensä tavoin siviiliin. Saappaattomat sankarit. Hevonen siirtyi Suomen armeijasta historiaan vuonna 1994, kun viimeisen luupäät myytiin huutokaupalla. Joka tapauksessa hänen elokuvansa Oma maa seurasi Kuusiston hevosen tarinaa
Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh
Hays / M. F/A-18 SUPER HORNET EA-18G GROWLER RAYTHEON NORTHROP GRUMMAN GENERAL ELECTRIC BOEING Luotettavin valinta Suomelle Date: 1-23-2020 12:37 PM ALL CONTENT WITHIN THIS FILE IS FOR OUTPUT ONLY BY END PRINTER/VENDOR. Etzel Publications: Suomen Sotilas Notes: None Gutter: None Folds: NoneNone Media/Color Sp: PRINT/4 COLOR Country: None Language: None Bleed: 216 mm x 273 mm Trim: 210 mm x 267 mm Safety: 186 mm x 240 mm Scale: 1:1 Actual Size: 210 mm W x 297 mm H S:186 mm S :2 4 m m T:210 mm T :2 6 7 m m B:216 mm B :2 7 3 m m. Block III Super Hornet ja Growler ovat oikea valinta Suomen puolustukselle tuleviksi vuosikymmeniksi. LICENSING RIGHTS AND APPROVALS MUST BE REQUESTED AND APPROVED TO/BY FCB CHICAGO. Job Number: 11319550 Client/Brand: Boeing/BDS Colors: Cyan, Magenta, Yellow, Black Images: 11319550C01_R0_FA18_SnowBkgrnd.tif (456 ppi; CMYK), superhornet_tail_cmyk.eps, Growler_Wht.ai Fonts: Univers (57 Condensed, 55 Roman, 57 Condensed Oblique; Type 1), Russell Square (Medium; Type 1) PA: Jim Barrett RET: None AB: Fallon Pfeiffer Vendor: None Output%: None File Name: 11319550_BDS_2020_FA18_Finland_210x267_r1.indd APPROVALS QC: Steve Jablonoski PR: Pat Owens PP: Sue Breitenecker TM: Sue Breitenecker GCD: Andy Kohman AD: Sarah Hollis CW: Chloe Lebamoff AE: C. CHANGES, SHARING AND/OR DISTRIBUTING CONTENT IN WHOLE OR IN PART ARE STRICTLY PROHIBITED. Super Hornet ja vertaansa vailla oleva elektronisen sodankäynnin hävittäjä Growler tarjoavat Suomelle täyden suorituskyvyn alhaisilla elinkaarikustannuksilla. Boeingin ja suomalaisen puolustusteollisuuden 25 vuoden kumppanuus luo edellytykset hyödyntää nykyistä infrastruktuuria ja henkilöstön koulutusta myös tulevaisuudessa