V K O 20 25 -2 3 6 41 48 87 67 33 58 2 5 2 ARKTIS – JÄINEN TAISTELUKENTTÄ POHJOLAN PUOLUSTUS. RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 2/2025 • 14,90 € TARKKUUSTYÖKALU SUOMESTA – SAKO TRG 76 73 35 -2 50 2 P A L
Tilaa tästä: www.suomensotilas.fi/kirjat Tai soita (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com Muista antaa tilauksessa osoitetietosi Erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä 39,
Luottamus liittolaisiin horjuu, ja sitä horjutetaan systemaattisesti. Kiina seuraa tarkasti ja odottaa oikeaa hetkeä toimia. artikla on yhtä vahva kuin luottamus kumppaneihin. Tässä tilanteessa Suomen ja Euroopan on katsottava peiliin: Missä seisomme. 040 554 8862 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala puh. US Agency for Global Media – Yhdysvaltain valtiollinen tiedonvälityksen väline, jonka tehtävänä on ollut edistää vapautta ja demokratiaa – ollaan lakkauttamassa. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Trumpin toisen tulemisen aiempi marginaalinen huoli on muuttunut todelliseksi geopoliittiseksi tekijäksi. Naton 5. 0400 418 705 Toimituspäällikkö Ari Pakarinen ari.pakarinen@suomensotilas.fi puh. Se on perusteltu kysymys, joka kaikuu monen liittolaisen pääkaupungissa. Suomi on valinnut puolensa: EU, Nato, länsi ja demokratia. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on käynnistänyt liikkeen, jonka seurauksena suuri pyörä pyörii arvaamattomalla nopeudella. Päätökset murentavat kansainvälistä järjestystä, johon Suomi ja Eurooppa ovat luottaneet ja jonka Yhdysvallat itse aikanaan rakensi. Puolustusmenomme tulevat olemaan vähintään 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä ei ole vain symbolinen teko. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 tilaajapalvelu@atex.com Toimitusjohtaja, vastaava toimittaja Kai Ahotupa kai.ahotupa@suomensotilas.fi puh. Reijo Ruokanen aloittaa 1.4.2025 Suomen Sotilaan päätoimittajana ja vastaavana toimittajana. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 3/2025 ilmestyy kesäkuussa 2025. Ei siksi, että se haluaa, vaan koska se ei voi enää luottaa entiseen suojelijaansa. Demokratia, länsimaiset arvot ja oikeusvaltio eivät ole enää itsestäänselvyyksiä – edes lännessä. Pelkkä valinta ei riitä, jos ei tiedä, mihin suuntaan liittouma liikkuu – ja ketkä todella seisovat rinnalla, jos raja railona aukeaa. 040 589 4547 Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Taisteluvälinehankinnoissa on pyrittävä saamaan parasta, mitä markkinoilla on. Alijäämäiselle valtiolle tämä on kova paikka, kun sen on huolehdittava myös sosiaaliturvasta ja koulutuksesta. Aineistopäivä 28.4.2025. Näyttää siltä, että meidän on tiivistettävä liittolaisuutta EU:n, Norjan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kanadan välillä. Mitä arvoja edustamme. Kansalaisella on oikeus vaatia valtiolta ajantasainen koulutus ja riittävä varustus. Asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusta tulee kehittää valmius edellä. Kun Yhdysvaltain asema heikkenee, Saksa tekee omat johtopäätöksensä: se varustautuu. Määräaikaistilausta ei voi perua. Kun Eurooppa varustautuu, myös Suomen on oltava mukana. Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen 25.3.2025 ”Raja railona aukeaa. Kaikilla taisteleviin joukkoihin sijoitetuilla reserviläisillä tulee olla kiväärin lisäksi kunnollinen, nykyaikainen suojaus sirpaleliiveineen ja komposiittikypärineen. Takavuosina ensimmäiseksi säästettiin leikkaamalla kertausharjoituksista, tämä on lopetettava. Naton sisäinen epäluottamus ei ole enää pelkkä pelko. Meitä koetellaan. Tapahtumien kulku on kiihtynyt, ja muutos on nopeinta sitten toisen maailmansodan. Maailmanjärjestys muutoksessa. ”Malli Cajanderia” ei voida enää hyväksyä. Edessä Aasia, Itä. Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä.” – Uuno Kailas Mantereet liikkuvat – eivät geologisesti vaan poliittisesti. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Kenen kanssa puolustamme niitä. Yhdysvaltojen ja Putinin Venäjän välillä vallitsee hämmentävää ymmärrystä – ainakin retoriikan tasolla. Kai Ahotupa jatkaa lehden kustantajan eli Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen toimitusjohtajana. Haluamme itse valita etupiirimme. Näitä peruspilareita haastetaan yhä avoimemmin sekä ulkoa että sisältä. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen Kestotilaus 72 € / 6 nroa + Digilehti Määräaikainen 91 € / 6 nroa + Digilehti Opiskelija/Varusmiestilaus (kestotilaus) 67 € / 6 nroa + Digilehti Ulkomaan (EU-maat) kestotilaus 12 kk 88 € / 6 nroa + Digilehti Kestotilaus Digilehti 30 € / 3 nroa Nettilehti 1kk 0,99 € 1 Lehti + pääsy digiarkistoon 2 kk 4,99 € Digilehti 3 kk 14,90 € Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Tämä tarkoittaa sitä, että reserviläisten koulutusja liikekannallepanojärjestelmän on oltava kunnossa
Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Tilaajarekisteri. Army. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoituksiin. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Julkaistava aineisto. Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI s. 26 Pekka Toveri: Ukrainan sota keväällä 2025 JYVÄLLÄ 6 Suomen suurimmat puolustusalan messut 11 Leopard 3 TURVALLISUUS 12 Trump – Sääntöperusteinen maanjäristys 17 Toimittajalta 46 Taistelu Baltian sähköstä 52 Sotilaallinen paha päivä 60 Itämeri ristiaallokossa 74 Rajamme vartijat 79 Aseet ja varusteet 81 Valmiusjoukkueiden historia ARKTINEN ALUE 18 Arktis – Jäinen taistelukenttä UKRAINA 26 Ukrainan sota keväällä 2025 SOTAHISTORIA 34 Panssariseminaari 2025 82 Operaatio Eisstoss SELONTEKO 38 Pohjolan puolustus TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 66 Tarkka-ampujan ase 71 Rajut vaateet aseelle 73 Ei vain ase KOLUMNI 90 Myös jalkaväkimiinoja tarvitaan Kannen kuva: U.S
TRUMP s. M A RI N E C O RP S FO RC ES , EU RO PE A N D A FR IC A Arktis, piilossa kytevä haaste Rajavartiolaitoksen erikoistoimintayksiköt RAJAMME VARTIJAT s. 74 Diilintekijä järisyttää maailmanjärjestystä. s. 12. 18 U .S
Sisu GTT kulkee kaikissa maastoolosuhteissa ja on takakabiinilla varustettuna uintikykyinen. . Tilaisuus tarjosi messuyleisölle laajan kattauksen suomalaisia ja ulkomaisia alan huipputuotteita ja innovaatioita. Vaikka tiloja laajennettiin valmistelujen aikana, noin kolmisenkymmentä yritystä tai edustajaa jäi jonotuslistalle. Sisu GTT:ssä on runsaasti yhteneviä komponentteja Sisu GTP -ajoneuvoperheen kanssa. Kaikki halukkaat näytteilleasettajat eivät mahtuneet mukaan. JY VÄLL Ä 6 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 M essukeskuksessa järjestetyssä tapahtumassa oli mukana noin 190 suomalaista ja kansainvälistä näytteilleasettajaa. TaSuomen suurimmat puolustusalan messut Kaksipäiväiset SecD-Daypuolustusteollisuusmessut tammikuun lopulla olivat ovat Suomen suurimmat puolustusalan messut. Tapahtuman järjestäjä, Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry, yllättyi tapahtumaa kohtaan osoitetusta kiinnostuksesta. Raskas telakuorma-auto Sisulta Sisu julkaisi uuden Sisu GTT -telakuorma-autonsa. GTT on aiempaa Sisun Nasua suurempi, vahvempi ja panssaroitu erityisesti arktisten alueiden työjuhta
Viuhkapanos on kehitetty aikoinaan presidentti Niinistön ”hyppykaveriksi” nimeämään tähysteisesti laukaistavaan hyppypanokseen. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 7 kavaunu on modulaarinen. Sisu GTT kulkee kaikissa maastoolosuhteissa ja on takakabiinilla varustettuna uintikykyinen. . Uusi terästetty malli on samalla kartioviuhkapanoksella varustettu mutta . Toki droonien hyötykuorma voidaan valita lennokin kantokyvyn ja lentoaikavaatimuksen mukaisesti. Insta Steel Eagle -drooni. Mahdollisuudet ovat moninaiset kuten kaikissa nykyaikaisissa sotilasajoneuvoissa. Ensimmäistä kertaa mukana olivat myös droonit. Siinä voi olla tasainen kuormalava (kuten kuvassa) tai miehistölle panssaroitu kabiini, joka voidaan varustaa vaikkapa lääkintävaunu-, viestikeskustai komentopaikkaversioksi. Droonit laajasti esillä Patria esitteli tuotteitaan laajasti osastollaan. Patria osti viime vuonna droonijärjestelmien valmistajan Nordic Dronesin.. Erityinen etu saavutetaan arktisissa äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa ja tiettömissä maasto-olosuhteissa niin soilla kuin paksussa lumessa. Kyseessä on nelikopteridrooni, johon on kiinnitetty kartioviuhkapanos. Vaihtoehtona on tietenkin myös aselavetti, joka voi olla esimerkiksi ilmatorjuntajärjestelmä tai vaikkapa Patrian Tremos-kranaatinheitin (lue artikkeli lehdestä 6/24). Patrian drooni. Sisu GTT:ssä on runsaasti yhteneviä komponentteja Sisu GTP -ajoneuvoperheen kanssa, jolloin huolto yksinkertaistuu niin henkilöstön osaamisvaatimusten kuin varaosahuollonkin näkökulmasta. Patria osti viime vuonna johtavan ammattikäyttöisten droonijärjestelmien valmistajan Nordic Dronesin, jonka tuotteita voidaan käyttää muun muassa alueiden valvonnassa tai epäsuoran tulen johtamisessa. Insta Oy on kehittänyt kansainvälisenä yhteistyönä uuden version ukrainalaisen droonivalmistajan kanssa Insta Steel Eagle -droonista, joka esiteltiin pari vuotta sitten
Tremos-kranaatinheitin Patrian uusi, kustannustehokas kranaatinheitinjärjestelmä Patria TREMOS oli näytillä messuväelle. Keksintönä ilmalaiva on vanha muttei vanhentunut. Alus suunnistaa ilmassa sille ennakolta ohjelmoitua reittiä pitkin, ja datasiirron avulla sen välittämää tilannekuvaa tai muita mittaustietoja voidaan seurata reaaliajassa. Ajoneuvo voi olla 4x4, 6x6, 8x8 ja vaikkapa Sisu GTT -telakuormaauto. Yritys kehittää ilmalaivaratkaisujaan Naton Diana-kehitysohjelmaan liittyen, joten tulevaisuudessa on odotettavissa yhä suorituskykyisempiä ilmalaivoja. Laykka-UGV Maanpuolustuskorkeakoulun Tekniikan laitoksen sekä eri oppija tutkimuslaitosten yhteistyönä kehittämä kotimainen Laykka-UGV (Unmanned Ground Vehicle) oli näyttelyssä uutena nelosversiona. Muun muassa yhdysvaltalaiset käyttivät omaa ilmalaivaansa Afganistanissa suomalaisrauhanturvaajillekin tutussa Camp Marmalissa. Joustolaitteisto, rekyylinvaimennusjärjestelmä, vähentää alustaan kohdistuvia laukauksen rekyylivoimia niin paljon, ettei alustana olevaa kuorma-autoa ole tarpeen vakauttaa erillisillä tukijaloilla. Zeppeliini Kelluu-yritys nosti Messukeskuksen kattoon ilmalaivan. 8 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 JY VÄLL Ä kantamaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan parannettu drooni, jonka nimi on Insta Steel Eagle ER (Extended Range). Ilmalaiva oli vaijerilla ankKelluun 12-metrisen ilmalaivan suurin kantama on 400 kilometrin luokkaa ja lentoaika 12 tuntia. Sotilaallista tai muuta viranomaiskäyttöä varten näytteillä ollut ilmalaiva voidaan varustaa päiväja lämpökameroilla sekä tutkalaitteilla, ja se voisi toimia tarvittaessa viestiliikenteen tukiasemana. Kelluun ilmalaiva yllätti ihmiset jo Helsingin taivaalla viime marraskuussa, ja sitä on käytetty siviilitarpeisiin, muun muassa metsätuhojen tarkkailuun. Patria TREMOS.. Kelluun 12-metrisen ilmalaivan suurin kantama on 400 kilometrin luokkaa ja lentoaika 12 tuntia. Uusi asejärjestelmä perustuu perinteiseen raskaaseen kranaatinheittimeen, joka integroidaan modulaariseen joustolavettiin ja edelleen maastokuorma-autoon. Tämä mahdollistaa nopean asemaanajon ja välittömän poistumisen tuliasemasta viimeisen kranaatin lähdettyä matkalleen. . Droonin avulla kuulia sisältävä räjähdepanos voidaan kuljettaa ilmateitse halutun kohteen yläpuolelle ja räjäyttää. Panoksen alueellinen sirpalevaikutus on laaja ja suuntautuu ylhäältä alas tarkasti haluttuun maaliin. M3-heitinjärjestelmä voi avata tulen jopa 60 sekunnissa tuliasemaan saapumisesta, ja poistuminen on mahdollista sekunneissa viimeisen laukauksen ampumisen jälkeen. Nelivetoajoneuvon osista 80 % on tehty 3D-tulostimella, minkä vuoksi se on edullinen valmistaa. Puolustusvoimat käyttää heittimestä nimeä 120 KRH M3 (M3 = Modular Mobile Mortar). M3-heitin voidaan asentaa monenlaisiin maastoajoneuvoihin, kunhan kantavuus on noin neljän tonnin luokkaa ja lavatilan pituus vähintään kolmikuroitu maahan ja varustettu erilaisilla kameroilla ja sensoreilla ympäristön valvomiseksi. Nelos-Laykkaa liikuttavat jokaisessa pyörässä erikseen olevat sähköllä toimisen metriä. Kyseessä on matkalaukun kokoinen robottiajoneuvo, jonka paino on noin 100 kg:n luokkaa
Suojaa Messuilla oli tarjolla eri valmistajien suojavälineitä niin visuaalista kuin lämpötähystystä, tutkamittausta sekä tietenkin asevaikutusta vastaan. Erikokoisten droonien osalta havaintoetäisyydet ovat 10–30 km:n luokkaa. Järjestelmä havaitsee näiden heijastumiset lentokoneesta tai muusta ilmamaalista ja löytää näin maalit. Täten laitteen taistelunkestävyys on normaaliin tutkaan verrattuna erinomainen. 9 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 vat napamoottorit. Laykka sopii niin asealustaksi (esimerkiksi konekivääri tai sinko), tiedusteluun, viestija dataliikenteen tukiasemaksi, evakuointitarkoituksiin etulinjassa kuin räjähtäväksi itsemurharobotiksi. televisiolähetyksiä. Järjestelmä myös erottaa, onko kyseessä kiinteäsiipinen maali vai helikopteri. Hävittäjä-kokoluokan maalit se löytää noin 150 km:iin saakka, helikopterimaalit noin 80 km:iin saakka. Tarjolla oli kangasja suojalevymateriaaleja lämpöja tutkasuojaksi sekä turvaamaan asevaikutukselta. Patrian MUSCL on passiivinen tutkajärjestelmä, jonka antenni ei säteile.. Laykka käyttää tavanomaista päiväkameraa, lämpökameraa ja 360 asteen ympärikatsovaa kameraa sekä stereoäänisensoria. Patrian MUSCL on kuitenkin passiivinen tutkajärjestelmä, jonka antenni ei säteile, joten sitä ei voi havaita. Edelliseen versioon nähden nelosessa on dynaaminen jousitus, jolla voidaan säätää korkeutta ja kallistusta. Oli isoja terässuojalevyjä, jotka pysäyttävät luodin kennorakenteensa ansiosta, ja kevyitä suojalevysarjoja, joista taistelijat voivat nopeasti saada sirpalesuojan. Passiivitutka Mitä ihmettä. Tutkahan on aktiivinen laite, joka lähettää tutkasäteilyä. Sensorifuusioitua tilannekuvaa on vaikea hämätä, sillä esimerkiksi panssarivaunut muistuttavat ulkonäöltään, ääneltään ja lämpökuvaltaan toisiaan. Jälkimäisessä vaihtoehdossa runko kootaan 3D-tulostetuista räjähdysainelevyistä. Laykka on sensoritutkimuksen ja kehittämisen alusta mutta samalla jo käyttövalmis sotakone. Näkyvä osa laitetta on maston varassa ilmaan nostettava antennirakennelma. Patria MUSCL -järjestelmä käyttää hyödyksi ulkoisia lähetyssignaaleja maalin valaisijoina, esimerkiksi radioja . Laykka-UGV on matkalaukun kokoinen robottiajoneuvo. Laite kokoaa tilannetietoisuutensa monipuolisten sensoreiden avulla, ja sensorifuusio yhdistää kaiken tiedon, jolloin varmuus on hyvä
Erinomainen väline tiedusteluryhmille, tarkka-ampujille ja kaupunkijääkäreille. Black Hornet 4 nano-drooni. . Droonin lentoaika on yli 30 minuuttia, ja laite on varustettu sekä päivänvalokameralla että korkean resoluution lämpökameralla. Aseella ammutaan olkapäätä vasten kuten kiväärilläkin. Avuksi tulee vaatelaastari, jolla varusteet voi paikata, eikä reikä tai repeämä haittaa tehtävän suoritusta. Kranaattikivääriin saa lähtönopeudeltaan nopeita, hitaita ja keskinopeita ampumatarvikkeita, joiden valikoima on hyvin laaja. Ja moneen muuhunkin. Reppu Savotta esitteli muun muassa uutta 40 litran reppua, joka on tehty aiempien varusteiden tavoin kovaankin käyttöön. Droonin kantama on reilut kaksi kilometriä, ja käytännössä nelos-Hornet lentää äänettömästi. Kun taistelutilanteessa hihaan tai lahkeeseen tulee reikä tai repeämä, on soturi pulassa esimerkiksi talviolosuhteissa tai vihollislinjojen takana. Vaatelaastari Esillä oli myös yksinkertainen mutta tarpeellinen keksintö: vaatelaastari. Kiinnostava uutuus reserviläiselle ja luonnossa liikkujalle. SSW40-kranaattikiväärin tehokas ampumaetäisyys on 900 metriä.. Kun ase on varustettu ammunnanhallintatähtäimellä, sillä voidaan ampua ilmaräjähteitä. 10 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 JY VÄLL Ä Tosimiehen ase SSW40-kranaattikivääri on jalkaväkiryhmän tehokas tulitukiase, joka käyttää samoja ampumatarvikkeita kuin isoveljensä kranaattikonekivääri, Puolustusvoimissa tuttavallisemmin Körkki. Ja tietenkin vaatelaastaria on saatavana myös m-05-maastokuviolla. Hornet Hornet nano-droonista on tullut markkinoille uusi versio, Black Hornet 4. Se on hieman edeltäjäänsä isompi – painoa on vain 70 grammaa, ja se on 16,8 cm pitkä ja 3,4 cm leveä. Repun tilavuutta voidaan lisätä irrotettavilla sivutaskuilla, ja silti painopiste pysyy edelleen lähellä kantajan vartaloa. SSW40 pystyy ampumaan ilmaräjähteitä käyttämällä aseessa Rheinmetall FCS-TacRay Ballistic -ammunnanhallintalaitetta, jossa on laser-etäisyysmittari ja ampuma-arvojen automaattinen laskenta sekä kranaattien ajoitusjärjestelmä. Tehokas ampumaetäisyys on 900 metriä
Panssarisodankäynti on nyt kokemassa jonkinlaista renessanssia, jota vauhditti suurelta osin Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan. Osana suojaa tullee olemaan Hensoldtin aktiivisen MUSS-omasuojajärjestelmän versio, joka lienee suorituskyvyltään ainakin Trophyn veroinen. Lisäksi merkittävä parannus on pst-ohjusten, singon ammuksien ja droonien torjuntaan soveltuva automaattinen omasuojajärjestelmä Trophy tai mahdollisesti vastaava järjestelmä. Savoxin uudessa Pack-COM-järjestelmässä on kannettava, viestiliikenteen salaava tukiasema, joka luo turvallisen viestintäkuplan. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 11 Viestiliikenne Savox Oy esitteli taktisia kommunikointijärjestelmiään, lippulaivanaan Savox Pack-COM. Sujuva kommunikointi lisää toimijoiden turvallisuutta. Uuden kanuunan raskaat ja suuret ampumatarvikkeet vaativat jo automaattilatauksen. Tunnetuin on ehkä ranskalais-saksalainen Main Ground Combat System (MGCS) -projekti, jonka tavoitteena on uusi taistelupanssarivaunu sekä muita ajoneuvoja. Leopard 3 tulossa Uusin operatiivisessa käytössä oleva versio on Leopard 2A8.. MGCS-projektin aikataulu on sellainen, että Leopard 3 tulisi olemaan jonkinlainen välimalli isompien hankkeiden myöhäisen valmistumisen vuoksi. Järjestelmä parantaa merkittävästi käyttäjäryhmän johtamista, reagointikykyä ja tilannetietoisuutta, kun henkilöstön yhteydet toimivat huolimatta ympäristön melusta tai toimijoiden etäisyys rajoittaa keskustelua. Kommunikointijärjestelmät sopivat ajoneuvojen ja veneiden miehistöille tai esimerkiksi erikoisjoukkoryhmän henkilötason yhteydenpitojärjestelmäksi. Langattomissa ryhmäja miehistöviestijärjestelmissä on kuulonsuojaus ja käyttäjille yhdistetty radioliikenne. S aksalaisten Leopard-taistelupanssarivaunujen historia on pitkä. Se perustuu Unkarille toimitettavaan Leopard 2A7HU -malliin, mutta ”kolmosessa” on lisäparannuksia, kuten parempi tilannetietojärjestelmä sensorifuusiolla. Liebherr kehittää uutta OLYMPmoottoria. Käynnissä on jo uuden sukupolven taistelupanssarivaunuprojekteja. Hensoldtja KNDS Deutschland -yritykset tutkivat suojausta. Kantama tukiasemasta on noin 400 metriä. Rheinmetall on ilmoittanut, että uusi panssarivaunukanuuna tarjoaisi 50 %:n lisäyksen verrattuna Leopard 2:n 120 mm nuoliammuksen kineettiseen energiaan. Liebherr on aiemmin valmistanut moottoreita Marder-rynnäkköpanssarivaunulle sekä sen seuraajalle Lynx KF41:lle. Vaunun pääaseeksi tullee Rheinmetallin 130 mm:n panssarivaunukanuuna, joka on jo olemassa. Tällä hetkellä uusin operatiivisessa käytössä oleva versio on Leopard 2A8. Tuli, liike ja suoja Uutta vaunua kutsutaan Leopard 3:ksi tai Leopard 2 AX:ksi
Käsite on erityisesti länsimaiden, kuten Yhdysvaltojen ja EU-maiden, ajama näkemys toisen maailmansodan jälkeisestä järjestyksestä, mutta sen tulkinta ja soveltaminen voivat vaihdella eri toimijoiden välillä. Demokratia ja vaihtuvat Sääntöperusteinen maailmanjärjestys pyrkii selittämään kansainvälisen toiminnan perustuvan lakeihin ja sopimuksiin eikä vahvimman voimaan. Ajatus on tunnettu politiikan kielenkäytössä läntisenä arvoyhteisönä. Läntinen demokratia tarkastelee maailmanjärjestystä eri näkökulmasta kuin autoritääriset valtiot, joissa demokratia on heikko tai olematon. Ajatuksena säännöt – kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen, valtioiden suvereniteetti ja kauppasopimukset – luovat ennustettavuutta, vakautta ja oikeudenmukaisuutta maailmanpolitiikkaan, mikä heijastaa harmoniaa rahoitusmarkkinoille, työpaikoille ja kotitalouksiin. Diilintekijälle säännöt ovat vain lähtökohta, ja se järisyttää maailmanjärjestystä sellaisena kuin olemme sen tottuneet näkemään. TEKSTI: JUSSI MÄKINEN. SÄÄNTÖPERUSTEINEN MAANJÄRISTYS . Venäjä ja Kiina ovat päässeet hiipimällä yllättämään läntisen arvoyhteisön suurvaltojen pitkässä pelissä. Käsite korostaa esimerkiksi kansainvälisen oikeuden, sopimusten, diplomatian ja monenkeskisten organisaatioiden, kuten YK:n, roolia kansainvälisessä yhteistyössä ja konfliktien ratkaisussa. TURVALLISUUS S ääntöperusteisella maailmanjärjestyksellä (rules-based international order) tarkoitetaan kansainvälistä järjestelmää, jossa valtioiden välistä kanssakäymistä ohjaavat yhteisesti sovitut säännöt, normit ja instituutiot sen sijaan, että toiminta perustuisi pelkästään voimaan tai yksittäisten maiden mielivaltaan. Suomessa olemme tottuneet kylmän sodan jälkeisen maailman ymmärtämiseen tästä viitekehyksestä. Järjestelmä korjaa itseään, kun siihen sitoutuneet maat pystyvät kyseenalaistamaan, kuka sääntöjä asettaa ja kenen etuja ne palvelevat
Vakoojavaihto oli historian laajimpia sitten kylmän sodan vuosien. Yhdysvallat hereillä kulisseissa Kun Putinin ensimmäinen vuosikymmen presidenttinä (2000–2008) oli ohi, Yhdysvalloissa alkoi herätä epäilys, ettei Neuvostoliitto koskaan ollutkaan kaatunut. Neuvostoliitto katosi kartalta, ja heikko Venäjä miellettiin ulkopuoliseksi osaksi Yhdysvaltojen johtamaa maailmanjärjestystä. Pitkään läntisenä koettu G7, maailman johtavat teollisuusmaat yhteen koonnut kansainvälinen foorumi, muuttui vuonna 1997 G8-ryhmäksi, kun pöytään lisättiin yksi jakkara, jolle istui Venäjä. Ottawan-sopimusta valmisteltiin saman vuoden aikana, ja sopimuksen sisällön vahvistaneen Oslon kokouksen käytävillä Jeltsin ja Clinton voitelivat rauhaa janoavaa maailmaa jopa ajatuksella, että molemmat suurvallat sitoutuvat sopimukseen. vallanpitäjät huoltavat maailmanlaajuisen ekosysteemin rakenteita, tai kuten Trump, järisyttävät niitä. Median huomio ja kansainvälinen vastaus perustuu usein puheisiin. Trump puhuu paljon, allekirjoittaa vähemmän. Nousevan Kiinan rooliin heräiltiin uuden vuosituhannen alussa, ja terrorisminvastainen sota siirsi ulkoja turvallisuuspoliittisen keskustelun suunnan pois kansallisvaltioista niitä kohtaavaan ulkoiseen uhkaan. He tunnustivat syyllisyytensä Yhdysvalloissa, ja heidät karkotettiin osana sopimusta. Kun Jeltsin ja Clinton nähtiin toverillisissa kuvissa, ja julistuksenomaisesti päätettiin takoa aseista auroja, läntinen maailma tuudittautui pitkään horrokseen. Medvedev vapautti venäläiset loikkarit. Yhdysvaltojen rooli oli perua toisen maailmansodan jälkeisen kaksinapaisen kylmän sodan asetelman murenemisesta. Länsi havahtui hitaasti venäläisten läsnäoloon. Myös pehmeä Yhdysvaltain presidentti miellettiin kovaksi vapaan maailman johtajaksi. Presidentti Dmitri Medvedev luovutti neljä vankia, jotka oli tuomittu vakoilusta länsimaiden hyväksi. Vähänpä tiedettiin. Suomessakin presidentti Halosen ja sitä seuranneen presidentti Niinistön kausilla Venäjää ymmärrettiin, sitä palveltiin ja hyödynnettiin. Vuonna 2010 Wienin lentokentälle tuotiin kymmenen Yhdysvaltain karkottamaa vakoojaa. Vaihdon kauppasumma toiseen suuntaan oli 10 venäläistä agenttia lännestä, mukaan lukien aikansa julkkis Anna Chapman, Donald Heathfield (oikealta nimeltään Andrei Bezrukov) ja Tracey Foley (Elena Vavilova). Kentällä oli myös venäläinen lentokone. Läntinen ylivalta hävisi sodan ennen kuin ymmärsi olevansa konfliktissa Yhdysvallat nähtiin pitkään 1990-luvulta lähtien maailman johtovaltiona. Kyse oli KGB:n jo 1980-luvulla Yhdysvaltoihin sijoittamista illegaalivakoojista sekä uuden sukupolven Venäjää palvelevista agenteista, verkostosta, jonka taloudellista valtaa ryhdyttiin lännessä suitsimaan hitaasti vasta Krimin miehityksen jälkeen vuonna 2014. Kun republikaanien entinen presidenttiehdokas John McCain puhui suoraan BBC:n HARDtalk -haastattelussa syyskuussa 2014, eurooppalainen maailma ohitti enteelliset sanat. Yhdysvaltojen ja entisen Neuvostoliiton aseteollisuutta muutettiin palvelemaan rauhan aikaa, kabineteissa leijui Neville Chamberlainen sanat: ”Rauha meidän elinajaksemme.” Lännessä ei nähty ennen 2000-lukua, miten uusi suurvalta Venäjä aseistaa itseään tulevaan suureen konfliktiin. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 13 . Kylmän sodan henki puhalsi turvallisuusviranomaisten niskaan hyytävänä, vaikka maailman piti olla jo muuttunut. McCain kuvaili Putinia laskelmoivaksi ja. Kuin yhteisellä sopimuksella Suomi ja Euroopan unioni halasi Venäjän karhua
Perinteisen median hetki hetkeltä -tyylinen seuranta presidentin päähänpistoista ja kommenteista sai suuren yleisön lopullisesti hämilleen maailmanmenosta. Trumpin lupaus oli ”rauhantekijä”, tai kuten hänen omin sanoin asia muotoiltaisiin, diilintekijä. 14 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS kunnianhimoiseksi henkilöksi, joka aikoo palauttaa vanhan Venäjän imperiumin. Kun huomioi sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen järistykset mediamaiseman välityksellä, monella ulkopolitiikan ammattilaisella herää jälkikäteen kysymys, onko läntisen maailman kuva Trumpista venäläisen informaatiovaikuttamisen seurausta vai amerikkalaisen bränditeollisuuden tulos. Mediamaisemassa presidentti Obama näyttäytyi täydellisenä ja virheettömänä vapaan maailman johtajana ja Trump esitettiin oikukkaana taaperotason agitaattorina. Vaikka McCain sanoi sanansa Krimin miehittämisen jälkeen, sosiaalisen median hitiksi ja perinteisen median lainaamaksi lauseet päätyivät vasta vuosikymmen myöhemmin, kun Putin vyörytti joukkojaan Kiovan valtaus mielessään. Yhteensä Yhdysvallat myönsi Ukrainalle vuodesta 2014 Trumpin kauden M aaliskuussa 2025 oletettavasti FSB:n kautta vuodatetun asiakirjan mukaan Venäjä pyrkisi heikentämään Yhdysvaltojen neuvotteluasemaa Ukrainan suhteen lietsomalla jännitteitä Trumpin hallinnon ja muiden maiden välillä, samalla kun Moskova jatkaa pyrkimyksiään murtaa Ukrainan vastarinta. Suomessa sanat eivät tuoreeltaan ylittäneet edes uutiskynnystä. Miksi Trump näyttää Putinin puudelilta. Trumpin ensimmäinen kausi Ulkopoliittisesti Donald Trump pystyi aloittamaan ensimmäisen virkakautensa maineensa kannalta ihanteellisessa tilanteessa. Tämä oli merkittävä ero ei-tappavasta avusta – kuten peittoja, lääketieteellisiä tarvikkeita ja muonapakkauksia – joita tarjottiin Obaman hallinnon aikana. Maailma oli jo mennyt sekaisin. Hirtehisesti voisi sanoa, että McCainin vaaleissa voittanut Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama sai vuonna 2009 Nobelin rauhanpalkinnon, ja ukrainalaiset saivat venäläiset valloittajat maaperälleen 2014. kenraalimajuri Harri Ohra-ahon mukaan laadittu helmikuussa ajatushautomossa, jolla on läheiset yhteydet FSB:hen. Siitä huolimatta Venäjän kesyttämistä kauppasuhteita syventämällä vain jatkettiin. Käännös oli täydellinen, sillä Krimin miehityksen alkaessa vuonna 2014 Obaman hallinto lakkautti tappavan aseellisen tuen antamisen Ukrainalle. Avulla tuettiin erilaisia laitteita ja koulutusta Ukrainan sotilaallisten voimavarojen parantamiseksi. Tarkoituksena oli vahvistaa Ukrainan puolustusta Venäjän tukemia separatisteja vastaan Itä-Ukrainassa. Siinä esitettiin Venäjän täsyismääräiset vaatimukset Ukrainan sodan lopettamiseksi ja torjuttiin presidentti Donald Trumpin alustavat suunnitelmat rauhansopimuksen aikaansaamiseksi 100 päivän kuluessa toteuttamiskelvottomina. Kun tarkastelee politiikan kovaa sisältöä, siis toimeenpantuja päätöksiä ja toteutettua politiikkaa Donald Trumpin presidenttikaudella 2017–2021, Yhdysvallat tarjosi Ukrainalle apua painottaen merkittävästi turvallisuutta ja sotilaallista tukea. Kyseinen asiakirja oli evp. Paketti sisälsi alustavasti 210 Javelin-ohjusta ja 37 laukaisinta, ja sen arvo oli noin 47 miljoona dollaria. Toisaalta maailma oli jo myllerryksessä, mutta toisaalta uutta hävittävää ei ollut. Yhdysvalloilla oli jo Obaman kausilla tieto Putinin taustasta sekä hänen taustaryhmittymiensä tavoitteista. Venäjällä turvallisuuspalvelu oli jo kaapannut vallan. Trumpin toimikauden aikana kongressi myönsi merkittäviä varoja Ukrainan turvallisuuteen, ja vuosittaiset määrärahat nousivat satoihin miljooniin dollareihin. Trumpin hallinto hyväksyi huomattavan sotilaallisen avun Ukrainalle, mukaan lukien joulukuussa 2017 hallinnon hyväksymän Javelin-panssarintorjuntaohjusten myynnin. Lisäksi siinä todetaan, että Ukrainan kriisin rauhanomainen ratkaisu ei ole mahdollinen ennen vuotta 2026. Yhdysvaltojen politiikassa tapahtui suuri muutos erityisesti tappavan avun tarjoamisen myötä, mikä merkitsi poikkeamista edellisen hallinnon lähestymistavasta. Bidenin hallinto jatkoi Ukrainan aseellista tukea, ja sotilaallisen avun kokonaisarvo on saavuttanut kymmeniä miljardeja dollareita.. Esimerkiksi vuonna 2019 kongressi hyväksyi 400 miljoonan dollarin sotilaallisen avun Ukraine Security Assistance Initiativen (USAI) kautta
Vaikka Trumpin päätös seisautti ainakin hetkellisesti suomalaisen kehitysapujärjestön koordinoiman, jopa 200 000 pakolaistaustaisen lapsen ja nuoren koulunkäynnin Ugandassa ja Keniassa, suomalaistenkin tietoon tuli, että Suomen kehitysapu on riippuvaista Yhdysvaltojen avusta. Trumpin taktiikkaa tai toimintalogiikkaa on mahdoton arvailla tai ymmärtää, mutta sen aiheuttamia seurauksia on helppo tulkita. Vuonna 2019 Trump pidätti väliaikaisesti 400 miljoonan dollarin kongressin hyväksymän sotilaallisen avun Ukrainalle, koska hän halusi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tutkivan Joe Bideniä ja hänen poikaansa. Monessa suomalaiskodissa varmasti heräsi kysymyksiä, kun Yle uutisoi, miten Trumpin päätös pysäytti myös suomalaisten työn Afrikassa. Miksi amerikkalaisten verovaroilla maksetaan myös eurooppalaisten ”maksama” kehitysapu. EU ryhmittymänä ei tarjonnut tappavaa apua ennen helmikuun 2022 Venäjän hyökkäystä, jolloin se alkoi rahoittaa kitsaasti tällaista tukea Euroopan rauhanrahaston kautta. Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä helmikuussa 2022 EU-maat keskittyivät koulutukseen ja valmiuksien kehittämiseen tappavien aseiden toimittamisen sijaan. Yhdysvaltojen sisäpolitiikasta tuli uutinen myös Euroopassa, kun Trump–Musk-tandemin kerrottiin halvaannuttaneen USAIDapujärjestelmän. Kun tarkas. Kaiken kaikkiaan on todettava, että Trumpin hallinnon apu Ukrainalle vuosina 2017–2021 keskittyi Ukrainan sotilaallisen kapasiteetin parantamiseen, ja Javelin-ohjusten kaltainen tappava apu merkitsi keskeistä muutosta politiikassa Venäjän vastaisten pakotteiden ohella, vaikka vuoden 2019 huomattava avun jäädyttäminen vaikutti siihen. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 15 loppuun yli 1,5 miljardia dollaria turvallisuusapua, josta merkittävä osa toimitettiin hänen presidenttikautensa aikana. Vain muutama maa meni tätä pidemmälle: tammikuussa 2022 Tšekki siirsi 4 006 tykistöammusta, ja Baltian maat tarjosivat Javelin-panssarintorjuntaja Stinger-ilmatorjuntajärjestelmiä, vaikka ne vaativat hyväksynnän esimerkiksi Saksalta, jolla oli veto-oikeus Viron haupitsien siirtoon. Samaan aikaan EU:n sotilaallinen tuki ennen vuotta 2022 oli rajallista ja enimmäkseen ei-tappavaa, mikä kuvastaa varovaista eurooppalaista lähestymistapaa suoran vastakkainasettelun välttämiseksi Venäjän kanssa. Trumpin toinen kausi Kun Trumpin toinen kausi pyörähti tammikuussa 2025 käyntiin, mediatilaa alkoi värittää ensimmäiseltä kaudelta tuttu live-seuranta. Samaan aiheeseen palattiin tunnetuksi tulleessa Valkoisen talon nahistelussa tiedotusvälineiden edessä vuonna 2025. Trumpin diili Ukrainalle Donald Trumpin ulkopolitiikan pitkäjänteinen linja näyttää tarkasteltuna johdonmukaisemmalta kuin sanapari Trump ja pitkäjänteisyys. Esimerkiksi Maailman elintarvikeohjelma (WFP), jonka rahoituksesta lähes puolet tulee USAIDin kautta, on menettänyt pääsyn Sudanissa oleviin varastoihinsa, jotka sisältävät välttämättömiä tarvikkeita, kuten riisiä ja linssejä, joten avun välittäminen miljoonille konfliktialueilla oleville ihmisille on vaarassa. USAID on historiallisesti vastannut noin 40 % maailmanlaajuisesta humanitaarisesta rahoituksesta, joten sen osittainen keskeyttäminen oli seisminen muutos. Esimerkiksi Saksa lähetti 5 000 kypärää vuoden 2022 alussa (ennen Venäjän hyökkäystä) painottaen ei-tappavaa apua. USAID on historiallisesti vastannut noin 40 % maailmanlaajuisesta humanitaarisesta rahoituksesta.. Trumpin tuki ensimmäisellä kaudellakaan Ukrainalle ei ollut kiistaton. Vaikka hallinto on sallinut joitakin poikkeuksia hengenpelastusapuun, soveltamisala ja täytäntöönpano ovat edelleen epäselviä, mikä jättää humanitaariset toimet kyseenalaiseksi. Kriitikot väittivät, että toimenpide heikensi Ukrainaa kriittisellä hetkellä, vaikka apu lopulta toimitettiin. Sisäpoliittisesti tämän epäkohdan toteennäyttäminen oli voitto Trumpille, ja eurooppalaisten vastaus siihen vain voimisti viestiä amerikkalaisten äänestäjien suuntaan
Esimerkiksi huhtikuussa 2024 hyväksytty 61 miljardin dollarin avustuspaketti keskittyi voimakkaasti sotilaalliseen tukeen, kuten korkean teknologian aseisiin ja apuun Ukrainan asevoimille. Trump on uuden ajan presidentti, joka käy vaalitaistelua myös vaalien välissä. Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth hahmotteli Brysselissä strategiaa, jossa korostettiin tulitaukoa nykyisten suuntaviivojen mukaisesti sen sijaan, että Ukraina saisi takaisin kaikki vuotta 2014 edeltäneet alueet tai liittyisi välittömästi Natoon – kannanottoja muotoiltiin ”realistisiksi” myönnytysten sijaan. Vuoden 2024 presidentinvaalikampanjansa aikana Trump lupasi toistuvasti lopettaa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan nopeasti ja väitti usein saavansa aikaan ratkaisun 24 tunnin sisällä tai ennen virkaan astumistaan. Bidenin hallinto jatkoi Ukrainan aseellista tukea, ja sotilaallisen avun kokonaisarvo on saavuttanut kymmeniä miljardeja dollareita. päivästä 2025 lähtien Donald Trumpin lupaukset tukea Ukrainaa ovat olleet sekoitus kampanjaretoriikkaa ja jatkuvasti kehittyviä poliittisia signaaleja, vaikka konkreettiset toimet ovat edelleen rajallisia ja jokseenkin epäselviä saatavilla olevan tiedon perusteella. Pelkästään kun tarkastellaan talousja pakotepolitiikkaa, ero demokraattivallan ja republikaanijohtoisen Yhdysvaltojen välillä on valtava. päivänä 2025 Trump tapasi etäyhteydellä sekä Venäjän presidentin Vladimir Putinin että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin, mikä merkitsi neuvottelujen alkamista. Maailma ei ole vielä tottunut Yhdysvaltojen presidenttiin, joka saattaa julistaa vaalitaistoon sopivia, iskulauseilta kuulostavia kommentteja vain hetki ennen päinvastaisen päätöksen allekirjoittamista. Lisäksi eurooppalaisia järkyttää se, ettei Ukrainan rauhaa neuvotella pelkästään Ukrainan ohi osana Lähi-itään linkittyvää pakettia, mutta myös EU ja sen suurmaat Ranska ja Saksa ovat unohtuneet takapenkille. Maaliskuun 18. Vaalien jälkeen ja vuoden 2025 alkuun saakka Trumpin hallinto on keskittynyt enemmän tulitauon neuvottelemiseen sen sijaan, että se antaisi laajaa uutta tukea Ukrainalle. 16 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS tellaan kohinan yli Trumpin puheiden sijaan tekoja, näyttäytyy Trumpin ja republikaanisen puolueen politiikka lähes johdonmukaiselta. Putinin Venäjän luomaan uhkaan on vastattu kovilla puheilla ja kovilla teoilla. Sotilaallisesti Trumpin lupaukset ovat olleet odotetun epäjohdonmukaisia. Helmikuun 12. Samalla suurelle yleisölle on paljastunut todellisuus siitä, että tie rauhaan Ukrainassa on todennäköisempi Tie rauhaan Ukrainassa on todennäköisempi Trumpin johtamin myönnytyksin kuin eurooppalaisten maalaaman ukrainalaisten voittaman sodan kautta.
Jos eurooppalainen uhma Trumpin Yhdysvaltoja kohtaan jatkuu, onko Trumpin seuraaja enää eurooppalaisten ystävä. Siihen onko Trump nero vai hullu, on mahdollista ottaa kantaa vasta vuosikymmenen päästä. T rumpin järisyttävä tyyli järkyttää länsimaista sääntöperusteista maailmanjärjestystä, eikä se edes yritä noudattaa tunnettuja pelisääntöjä. Trump on myös luvannut hyödyntää taloudellisia työkaluja vaikuttaakseen konfliktin lopputulokseen. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat olevansa avoimia 30 päivän tulitauolle, ja Trumpin tiimi ehdotti sopimusta Ukrainan harvinaisten maametallien mineraalien saatavuudesta – Trumpin prioriteettina – vaikka lopullista sopimusta ei ole vahvistettu. Myös Trumpin suhdetta Naton tulevaisuuteen ja liittolaisiin kyseenalaistetaan ihan aiheesta. Trumpin ulkopolitiikassa kaikki on myös henkilökohtaista. Toimittajalta. Silti on aiheellista kysyä, voiko sääntöperusteista maailmanjärjestystä opettaa yliopistoissa, tulkita tutkimuslaitoksissa tai voiko sille perustaa itsenäisen kansallisvaltion diplomatiaa, kun tiedämme, etteivät suurvaltojen (Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä) johtajat ole sen pelisääntöjä enää vuosikausiin noudattaneet. Aikalaiset muistivat hänet kovana oikeistopopulistina, mutta nyt liberaalit ”nuorisolaiset” jakavat sosiaalisessa mediassa Reaganin puheita visionäärisen, liberaalin rauhan takaajan kunniaksi. Lukemasi saattaa sisältää informaatiovaikuttamista. Vaikka Trump tuskin on jälkimainettaan näkemässä, vertailukohtana toimii Ronald Reagan. maaliskuuta Jeddahissa Saudi-Arabiassa käytyjen neuvottelujen jälkeen Trumpin hallinto peruutti keskeytyksen ja aloitti uudelleen avun ja tiedustelupalvelun. Positiivista kuitenkin on, etteivät teot Naton turvatakuiden kyseenalaistamiseksi ole seuranneet pelottavia puheita. Jos maailma on luisumassa uuteen kylmän sodan asetelmaan, historiantutkijoille jää purtavaksi pähkinä: johtuuko se Trumpin politiikasta vai olisiko Obaman–Bidenin linjan jatkamisella voitu saada maailman kriisipesäkkeet rauhoittumaan. Suomi on EU:n mallioppilas, joka haluaa Euroopan unionin olevan maailman mallioppilas. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 17 Donald Trumpin ulkopolitiikan esikuvat ovat kylmän sodan aikaisia Yhdysvaltojen päämiehiä, eivätkä valitut politiikan keinot sovi sitä seuranneen läntisen ylivallan näkemykseen. Haukkuva koira ei välttämättä pure, mutta mitä seuraa, kun haukkuvan koiran uhmaan vastataan uhmalla. Maaliskuun 2025 alussa Trump keskeytti Yhdysvaltain sotilaallisen avun ja tiedustelutietojen jakamisen painostaakseen Ukrainaa rauhanneuvotteluihin, mikä herätti teräviä reaktioita Kiovassa ja eurooppalaisissa liittolaisissa. Artikkeli sisältää lainauksia vahvistetuista ulkopuolisista ja ulkomaalaisista lähteistä, joiden motivaatiota, lähteitä ja taustaa kirjoittaja ei pysty varmistamaan. Toistaiseksi lupaukset ja diplomatia jatkuvat, eikä lopullista sopimusta ole varmistettu, mikä jättää Ukrainan täyden tukipaketin epävarmaksi Yhdysvaltojen muuttuvien vaatimusten vuoksi. Alkuvuodesta 2025 hän uhkasi Venäjää kovemmilla pakotteilla, tavoitteli öljyn hinnan alentamista heikentääkseen Putinin sotarahoitusta ja tarjosi samalla pakotteita rauhan kannustimena. Tiivistetysti näyttää siltä, että Trumpin lupaama tuki Ukrainalle vuonna 2025 keskittyy tulitauon välittämiseen suorien neuvottelujen kautta Venäjän kanssa, sotilaallisen avun ehdolliseen jatkamiseen ja taloudellisten etujen, kuten mineraalien saatavuuden, turvaamiseen laajojen sotilaallisten tai Naton sitoumusten sijaan. Trump on ainakin vielä sitoutunut Nato-liittolaisten puolustamiseen, mutta ovatko liittolaiset enää sitoutuneita Trumpin politiikkaan. Trumpin johtamin myönnytyksin kuin eurooppalaisten maalaaman ukrainalaisten voittaman sodan kautta. Yhdysvallat on palannut näkyvästi maailmanpolitiikan pitkiin peleihin, mutta saako se kirittyä Kiinan ja Venäjän edelle, sen tiedämme vuosien päästä. Hopereunus kamalassa tilanteessa oli, että Trumpin hajoita ja hallitse -diplomatia sai eurooppalaiset johtajat vihdoin löytämään toisensa ilman Yhdysvaltojen johtajuutta. Onko Suomi yksin uskossaan EU:n, YK:n tai Naton sääntöperustaan vai onko niiden peruskivissä jo järjestelmän kantokyvyn kannalta kriittisiä halkeamia. Trump haastaa toisen maailmansodan jälkeen synnytettyjä organisaatioita, ja Yhdysvaltojen taloudellisen tuen loppuminen voi pienentää YK:n roolia entisestään. Kuitenkin 11
18 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 ARK TINEN ALUE 18 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 JÄINEN TAISTELUKENTTÄ ARKTIS
. TEKSTI: JARMO SINKKONEN, YE-EVERSTILUUTNANTTI EVP. Ja nyt maailmanpolitiikan cocktail on terästetty Yhdysvaltain uudella toimintatavalla tai yksinkertaisesti sanoen presidentti Trumpin aiheuttamilla maanjäristysmäisillä käänteillä. 19 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän strategisen tilanteen muutos, Taiwanin ja Etelä-Kiinan meren kasvavat jännitteet ovat tukku maailmanpolitiikan rajuja haasteita. Kriisien räjähtäessä käsiin länsi murenee. Ne ovat vieneet huomiomme jo muutaman vuoden ajan. Maailmanpoliittisen hirmumyrskyn katveeseen on jäänyt uusi kasvava jännite ja kiristyvän kilvan kohde – arktinen alue
Samoin alueen kalakanta ravintolähteenä on merkittävä. Noin 60 % alueesta on merta, ja maa-alueilla luonnonolosuhteet ovat ankarat. Strateginen merkitys Kylmän sodan ajoilta lähtien arktinen seutu on ollut tärkeä alue ydinsodan käymisen kannalta. Samat realiteetit vallitsevat yhä. Ja jäätilanne Arktiksella paranee koko ajan. Kisa alueella kovenee, kun jääpeitteet sulavat ja avaavat mahdollisuuksia merenkulkuun – myös sotilaalliseen – sekä luonnonrikkauksien hyödyntämiseen. Uusikin teknologia, niin avaruudessa kuin maalla ja ilmassa, vaativat läsnäoloa arktisella alueella. Luonnonolosuhteet haastavat Toimintaympäristönä arktinen alue on äärimmäisen haastava. Vuosikymmenten kuluessa tilanne paranee kuitenkin koko ajan. Arktis – piilossa kytevä haaste meille ja Euroopalle On arvioitu, että arktisella alueella olisi 20–30 % koko maailman kaasuja öljyvaroista.. Luonnonrikkaudet ja merenkulku Ilmaston lämpeneminen ja teknologian kehitys yhdessä mahdollistavat yhä paremmin alueen luonnonrikkauksien hyödyntämisen. Jäätä on aiempaa vähemmän. 20 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 ARK TINEN ALUE M aapallon pohjoisimmilla alueilla, piirrettäköön raja karkeasti pohjoisen napapiirin paikkeille, on aina ollut strategista merkitystä Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle, nyttemmin Venäjälle. Nyt arktisen alueen toimijoiden polttopiste on voimakkaasti siirtynyt turvallisuuteen ja sotilaalliseen toimintaan. Osa näistä on varmastikin saavuttamattomissa, mutta yhä paremmin niihin ollaan pääsemässä käsiksi. Aiemmin arktinen yhteistyö oli voimissaan, ja se keskittyi paljolti pohjoisen herkän luonnon ja ympäristön suojeluun, kestävään kehitykseen ja yhteistyöhakuiseen toimintaan. Onnettomuuden sattuessa merellä tai lentotoiminnassa ovat pelastustoimenpiteiden mahdollisuudet hyvin rajalliset. Kun napajääpeite vetäytyy, niin se on avannut alueen yhä laajemmin monenlaisille toiminnoille ja samalla geopoliittiselle kilpailulle. Tällä hetkellä maailma elää maailmanlaajuista, dramaattisesti muuttuneen maailmanjärjestyksen pelikorttien uusjakoa. Taloudellisesti erittäin huomionarvoista on uusien merireittien aukeaminen. Venäjän Pohjoisen laivaston ydinsukellusveneet pystyivät piilottelemaan pohjoisnavan pysyvän jään alla ja siten ylläpitämään pelotettaan uskottavana. Kylmät olot rajoittavat merenkulkua näillä reiteillä toistaiseksi, mutta toisaalta niillä ei ole Jemenin huthien kaltaisia haastetekijöitä. Toisaalta Koillisväylä lyhentää matkaa Euroopasta Aasian pohjoisimpiin maihin noin kolmanneksella ja Luoteisväylä 15–20 % Yhdysvaltain itärannikolta Aasiaan reittiin Panaman kanavan kautta verrattuna. Vain Golf-virran lämmittämällä osalla pohjoismaiden ja Kuolan niemimaan kohdalla olosuhteet ovat vähän helpommat mutta eivät suinkaan ongelmattomat. Kaivannaisia alueella on runsaasti: rautaa, nikkeliä, kuparia, kultaa sekä fosfaattia, bauksiittia ja kivihiiltä. Merenkulun kannalta lyhyellä tähtäimellä haasteena ovat jääongelmat ja vaikeat luonnonolosuhteet. Lyhin tie Venäjän ja Yhdysvaltain välillä kulkee napa-alueen kautta, olivatpa käytössä ohjukset tai strategiset pommikoneet. Vanhat vaikuttimet eivät ole poistuneet tai heikentyneet; päinvastoin alueen merkitys ja jännitteet kasvavat entisestään. Ilmastonmuutoksen seurauksena arktisen alueen strateginen merkitys on noussut tasaisesti viime vuosina. Yhdysvallat vastaavasti piti tukikohtia Alaskassa ja Grönlannissa valvoakseen ja estääkseen napaalueen kautta tulevan mahdollisen yllätyksen. Kylmyys, pimeä vuodenaika, jääpeite, valtavat etäisyydet ja niukka infrastruktuuri rajoittavat merkittävästi tukeutumismahdollisuuksia. On arvioitu, että arktisella alueella olisi 20–30 % koko maailman kaasuja öljyvaroista. Toimintaa pohjoisilla merillä voisi kuvata yleisvaaralliseksi. Koillisja Luoteisväylien käyttömahdollisuudet paranevat koko ajan
Arktinen alue on merkittävä osa Venäjän tulonmuodostusta jo nyt, sillä maan bruttokansantuotteesta 20 % tulee sieltä, ja mikä onkaan tulevaisuudessa mahdollista, jos luonnonrikkauksiin päästään paremmin käsiksi. Venäjä megatoimijana Venäjä on Arktiksen megatoimija. Se onkin kehittänyt kykyjään arktisella alueella hyvin aktiivisesti ja pitkäjänteisesti verrattuna muihin alueen vaikuttajiin. Se on jo pitempään valmistautunut kiihtyvään kilpailuun pohjoisilla alueilla peG A Z PR O M. Venäjällä onkin arktista rajaa 16 000 kilometriä. Venäjä johtaa kisaa, kun muut ovat vasta heränneet. Sen tähtäimessä ovat erityisesti luonnonrikkaudet, koska Venäjän valtion tulot ovat keskeisesti riippuvaisia näistä. Koillisväylän merenkulun selkeä helpottuminen avaa väylän Venäjän luonnonrikkauksien viennille Aasiaan, erityisesti Kiinaan ja Intiaan, joissa varmasti kysyntää riittää tulevaisuudessa. Gazpromin öljyterminaali Venäjän arktisella alueella. 21 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 . Venäjä johtaa kilpailua arktisen alueen hallinnasta ja hyödyntämisestä
Kaikki yrittävät edistää omia etujaan. Prikaati on tehtävänsä, taktiikkansa ja varustuksensa osalta valmistautunut arktiseen sodankäyntiin. Alakurtin joukkojen tavoin Kuolan niemimaalla menetetyn Petsamon alueella majailevat 200. Esimerkiksi Frans Josefin maalla, joka on saariryhmä Novaja Zemljan pohjoispuolella, on moderni lentokenttä ja avaruusasemaa muistuttava nykyaikainen tukikohtarakennus. Venäjä parantaa ja uudistaa tukikohtiaan arktisella alueella. Viisikerroksinen rakennus tarjoaa tilat 150 hengelle, jotka voivat tarvittaessa selviytyä tukikohdassa ilman täydennyksiä 18 kuukauden ajan. Varmastikin, mutta se vie vuosia aikaa. Suomea lähinnä on 80. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati, joka pitää tukikohtaansa Alakurtissa, vain noin 50 kilometrin päässä Suomen rajalta. moottoroitu jalkaväkiprikaati ja 61. Venäjä on päämäärätietoisesti varustanut ja kouluttanut taistelujoukkoja arktisen alueen operaatioihin. Venäläiset myös uudistavat ja ottavat käyttöönsä vanhoja Neuvostoliiton aikaisia arktisia tukikohtia vahvistaakseen läsnäoloaan. Tappiot ovat olleet raskaita. Kilpajuoksussa ovat mukana myös länsi ja Kiina. Venäjä on kuitenkin ilmoittanut rakentavansa joukot uudelleen ja vahvistavansa sotilaallista läsnäoloaan alueella monen kymmentuhannen sotilaan voimin. Venäjän arktisten joukkojen Pantsir S-1 -ilmatorjuntaohjusvaunu.. . ARK TINEN ALUE 22 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 rustamalla ja varustamalla joukkoja sekä tukikohtia erityisen vaativiin pohjoisen oloihin. Tosin nämä kaikki joukot ovat käytännössä tällä hetkellä toimintakyvyttömiä Venäjän aloitettua ”sotilaallisen erikoisoperaationsa” Ukrainassa. Alla: Venäjän pohjoisin iso arktinen tukikohta on lentokenttineen Franz Josefinmaalla. Länsikilpailijoiden osalta vastaavan mittaluokan toimintaa ei vielä ole tapahtunut. merijalkaväkiprikaati, jotka ovat samoin arktisen sodankäynnin osaajia.
Kiinan kiinnostuksen kohteina ovat sekä alueen mittavat luonnonvarat että uusien, lyhempien kuljetusreittien avautuminen meriteitse. Vuonna 2018 julkaistiin Kiinan ensimmäinen Arktinen strategia. W U YU E teessa vain vahvistuvan. Suorituskykyjä sillä ei vielä ole näin vaikeisiin olosuhteisiin, mutta alue nähdään merkittäväksi strategisten sukellusveneiden toiminta-alueeksi uskottavan ydinpelotteen ylläpitämisen takia. Yhdysvallat julkaisi ensimmäisen kansallisen arktisen strategiansa vasta vuonna 2013. 23 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 Kiina Kiina on ollut kiinnostunut sekä arktisesta alueesta että Antarktiksesta, eteläisistä napa-alueista. Se korostaa turvallisuutta, ilmastonmuutosta, talouskehitystä ja kansainvälistä yhteistoimintaa. Venäjä onkin Kiinalle elintärkeä kumppani ja vähän myös käskyläinen arktisella alueella. Kanadan strategiana on ollut peesata Yhdysvaltoja, mutta viimeisimmät käänteet Yhdysvallat–Kanada-suhteissa ovat heittäneet hiekkaa rattaisiin. Koska arktiselta alueelta on lyhyt etäisyys kaikkialle länsimaihin, se on Kiinalle sotilaallisen suorituskyvyn ja pelotteen vuoksi tärkeä. Maiden välinen ”ystävyyssuhde” näyttää nykytilan. Kiinalainen jäänmurtaja Xuelong Jäämerellä elokuussa 2016. Yhdysvaltain vakavaa suhtautumista arktisen alueen haasteisiin todistaa vuonna 2023 perustettu Arctic Strategy and Global Resilience Office, jonka tehtäviin kuuluu annettujen strategiaja toimialasuunnitelmien tukeminen ja toimeenpano. Yhdysvallat ja Kanada Yhdysvalloilla ja Kanadalla on valtavat alueet puolustettavanaan, joten maiden etujen turvaaminen on niille tärkeää. On. Nykyisessä suurtai supervaltakilpailussa mukaan tulevat myös sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvät tekijät: ydinpelote ja merireittien turvaaminen. Kiina ja Venäjä ovat aloittaneet Jääsilkkitieksi kutsutun hankkeen suunnittelun ja valmistelun, mutta ”uusi maailmanjärjestys” ja epäluulot eri kansainvälisiä toimijoita kohtaan ovat vaikeuttaneet monenlaisia hankkeita, myös Jääsilkkitietä. Kaikissa Kiinan hankkeissa ja tutkimusyhteistyössä on monesti mukana myös sotilaallinen ulottuvuus, vaikka Kiina haluaakin sitä peitellä. Uusin kansallinen strategia kuvaa tulevaisuuden tilannetta. Strategiassa korostettiin turvallisuustavoitteita, kuten vapaata merenkulkua ja lentotoimintaa sekä taloudellista toimintaa. Kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan kasvoi jo 2010-luvulla. Merireittien varmistaminen on Kiinan kaupan ja talouden välttämätön tukipilari. Täten kokonaan omassa suunnassaan kulkeva reitti parantaa huoltovarmuutta, mikäli ollaan yhteistyössä Venäjän kanssa. Miehistö asensi jääpeitteeseen tutkimuspoijun. Yhdysvaltain uusin politiikka hylkää vanhat kaverit, mutta eivätköhän realiteetit nouse vielä pintaan ja muokkaa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa tässäkin asiassa. Vuoden 2013 jälkeen arktisen alueen kysymystä on tarkasteltu useasti eri asiakirjoissa. Ne ovat toistaiseksi puhaltaneet yhteen hiileen, vaikka viimeisimmissä käänteissä Kiina ja Venäjä ovat aloittaneet Jääsilkkitieksi kutsutun hankkeen suunnittelun ja valmistelun… yhteistyötä on murennettu pahemmin kuin mikään vihollinen olisi sen kyennyt tekemään. Kiinan kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan kasvoi jo 2010-luvulla
Se on sodan aikana pidettävä suljetettuna Venäjältä ja sen mahdollisilta liittolaisilta, jotta Euroopan ja Pohjois-Amerikan välinen elämän lanka pysyy avoinna. Varustukseen kuuluu lisäksi helikopteriplatta ja -hangaari aluksen takaosassa. Presidentti Trump väläytti tammikuussa jopa 40 uuden jäänmurtajan tarpeesta. Ilman Yhdysvaltojen lentotukialuksia ja sukellusveneitä GIUK-linjaa ei saa suljettua. Venäjän ensimmäinen Project 23550 -murtaja, Ivan Papanin, on jotakuinkin valmis palveluskäyttöön. Keulatykin lisäksi aluksen varustaminen Klubtai Uran-meritorjuntaohjuksilla ja Kalibrristeilyohjuksilla on mahdollista konttiratkaisuin. 24 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 ARK TINEN ALUE gelmat voidaan ehkä ratkaista keskipitkällä aikavälillä. Vihollisen toiminta on estettävä viimeistään Grönlanti–Islanti–Iso-Britannia (UK) -linjalla (GIUK), jotta merikuljetukset ovat mahdollisia Atlantin yli. Jäänmurtajakilpailua Viime aikoina on puhuttu paljon erityisesti Yhdysvaltojen tarpeesta laajentaa ja uusia jäänmurtajalaivastoaan toimintakyvyn varmistamiseksi arktisella alueella. alusluokkaan valmistetaan suunnitelmien mukaan neljä murtajaa. Jo Madridin Nato-huippukokouksessa vuonna 2022 Venäjän kykyä Naton vahvistusten häiritsemiseen kutsuttiin strategiseksi . Erityisen huomionarvoista alusluokassa on sen kyky taistelutehtäviin, ja se on varusteltavissa useilla erilaisilla asejärjestelmillä. Alusluokan uppouma on 9 000 tonnia, ja alusten odotetaan murtavan tiensä jopa viiden ja puolen metrin paksuisen jään läpi. Yhdysvaltain nykyiset jäänmurtajat ovat iäkkäitä ja kaipaavat modernisointia, tai kalusto pitäisi kokonaan uusia. Ensimmäinen Project 23550 -murtaja, Ivan Papanin, on jotakuinkin valmis palveluskäyttöön. Tämä on yksi avaintekijä Naton puolustuksessa. Jäänmurtokisa ei ole kuitenkaan vain rauhanomaista. Sen osoittaa Venäjän uusi valmistumassa oleva taistelujäänmurtaja. Kaikkiaan Presidentti Trump väläytti tammikuussa jopa 40 uuden jäänmurtajan tarpeesta.. Huomaa koneen suksivarustus jäistä kiitotietä käytettäessä. Naton pelote ja taistelukyky Euroopassa rakentuu Yhdysvaltojen joukkojen siirroille meriteitse Eurooppaan hädän hetkellä. Olipa tarve mikä hyvänsä, Yhdysvallat on nyt pahasti takamatkalla näiden merenkulun mahdollistajien osalta. Mailla on myös vahva asema pohjoismaiden ja näin ollen oman alueensa ulkopuolellakin arktisen alueen kilpailussa, joten niiden toimet vaikuttavat myös meihin. Suomi ja Euroopan puolustus Arktisen alueen hallinta ja puolustus Pohjois-Atlantilla on meille suomalaisille osa Suomen puolustusta. Nykyinen maailmantilanteen murros sotkee pakkaa, mutta merikuljetusten tärkeys säilyy, vaikka niiden määrä ja vaikuttavuus vähenisikin. maailman johtava jäänmurtajateknologian osaaja. Yhdysvaltain LC-130 Hercules -kuljetuskone kiitonousussa Camp Raven -tukikohdasta Grönlannissa. Asevarustuksen määrää voidaan ilmeisesti suhteuttaa tarpeiden mukaan: osa aseistuksesta pohjautuu siirrettäviin kontteihin. Yhdysvallat on kuitenkin jäänyt jälkeen Venäjästä arktisella alueella, joten satsauksia on odotettavissa. Suomessa puheet ovat herättäneet toiveikkuutta, onhan Suomi
25 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 haasteeksi. Sotilaallinen toiminta ja harjoittelu kiihtyy arktisilla alueilla. Natolla on mahdollisuus vahvistaa asemaansa. Poliittinen toiminta muun muassa Arktisen neuvoston puitteissa ei liene vahva vaikuttamiskanava alueen asioi10 9T H A IR W IN G hin, joskin se tarjoaa jonkinlaisen areenan asioiden käsittelyyn. Venäjä turvaa etunsa ja yrittää vallata yhä enemmän alaa arktisella alueella. Pohjois-Atlantti on siis Natolle merellistä etulinjaa. Juuri Suomen alueen välittömässä läheisyydessä on Venäjän kaksi keskeistä strategista kohdetta: Kuolan alueen sotilaallinen suorituskyky, joka on Venäjälle korvaamattoman arvokas, sekä Pietarin suuralue, joka on taas tieteen ja talouden keskus. Pohjoismaiden satamat ja lentokentät sekä maaalueen mahdollistama muu tukeutuminen, kuten logistiikka, tiedusteluasemat ja ilmatorjunta, ovatkin tärkeitä Naton toiminnoille Pohjois-Atlantin ja Jäämeren suunnilla. Kiina pyrkii vahvaksi toimijaksi alueella hyödyntämällä Venäjän tämänhetkistä heikkoutta. Suomi ja muut pohjoismaat ovatkin tiiviisti Naton uuden komentorakenteen vuoksi mukana arktisen alueen puolustuksessa. Olemme Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuudessa (Joint Force Command Norfolk, JFC-NF), jolla on operatiivisena vastuualueenaan karkeasti pohjoismaiden, Jäämeren ja Pohjois-Atlantin alueet. C O M M A N D ER SU BM A RI N E FO RC ES PA C IF. Geopoliittinen peli pistää tavoitteet uusiksi monella tavalla, vaikka pitkä kehitys on ollut vakaata ja jatkunut tähän asti linjakkaasti. Siten Suomikin on Venäjän-vastaisen rajan lisäksi tiukasti kiinni Arktiksen puolustuksessa. Se on entistä tärkeämpi osa turvallisuuspolitiikkaamme. . Arktisella alueella on myös kaukana pohjoisessa Norjan Karhusaaret ja Huippuvuoret; jälkimmäisellä jännitettä kriisitilanteessa luo Norjan ja Venäjän kaksoisläsnäolo. Suomen on oltava vaikuttamismahdollisuuksiensa puitteissa vahva toimija arktisen alueen asioissa. Venäjä tavoittelee yliotetta ilman länsimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Missä mennään. Kyse ei ole pelkästään Arktiksen merenkulusta tai luonnonrikkauksista, vaan suoraan Pohjois-Suomen turvallisuuden kautta koko Suomen turvallisuudesta. Kuvassa Yhdysvaltojen USS Toledo on puskenut itsensä jään läpi keväällä 2020. Yhdysvallat on herännyt, ja se on paljon muutakin kuin Trumpin heitot Grönlannin ostamisesta tai sotilaallisesta valloittamisesta. Kiina näkee mahdollisuutensa Arktiksella, olipa kyse sitten poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten etujen vaalimisessa
TEKSTI: PEKKA TOVERI, KENRAALIMAJURI EVP Ukrainan sota keväällä 2025. . UKRAINA 26 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 Kun Venäjä käy suurempien resurssiensa turvin kulutussotaa, Ukraina on kärsinyt viime vuoden aikana pahoista henkilöstöja materiaalipuutteista. Etenkin etulinjan joukkojen jalkaväki on ollut kovan paineen alla, mikä on johtanut aluemenetyksiin
Hyökkäyksiä jatkettiin edelleen, mutta niiden määrä laski helmikuussa 35 % verrattuna tammikuuhun. Muilla rintamasuunnilla venäläiset tekivät aktiivisesti hyökkäyksiä, mutta etenivät vain vähäisissä määrin. Ukraina vastasi lennokki-iskuilla, joiden kohteina olivat lähinnä Venäjän öljynjalostamot ja öljyvarastot sekä sotateollisuuden kohteet. Ottaen huomioon Ukrainan suurelta osin paremman länsimaisen tykkikaluston Venäjällä ei ollut enää selvää tykistön ylivoimaa. Hersonin suunnassa venäläiset ovat yrittäneet saada haltuunsa sillanpääasemaa Dneprjoen pohjoisrannalla, mutta joukot ovat kärsineet suuria tappioita. Venäläiset eivät pystyneet Pohjois-Korean tuesta huolimatta ampumaan kuin noin 20 000 kranaattia päivässä, mikä oli kuitenkin noin 50 % enemmän kuin mitä Ukrainan asevoimat kykeni käyttämään. Venäjä lisäsi liitopommien käyttöä helmikuussa noin 30 % ja pudotti kuun aikana yli 3 500 liitopommia ukrainalaisten asemiin. 27 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 T ämän vuoden tammi-helmikuun aikana venäläiset kykenivät etenemään Kupijanskin suunnassa uhaten ukrainalaisten asemia Oskiljoen itäpuolella. Tavoitteena on ilmeisesti ollut luoda edellytyksiä uudelle hyökkäysoperaatiolle kohti Odessaa. Jonkin verran tehtiin edelleen noin komppanian vahvuisia panssarihyökkäyksiä, mutta ne päätyivät ukrainalaisten lennokkitulessa aina epäonnistumisiin ja suuriin tappioihin. Tällä yritettiin ilmeisesti korvata maajoukkojen heikentynyttä hyökkäyskykyä. Venäjällä ei ollut enää selvää tykistön ylivoimaa. Rintamilla Venäjän hyökkäysoperaatiot hiljentyivät helmikuun aikana jonkin verran. Syynä oli todennäköisesti joukkojen kuluminen ja väsyminen yhdessä materiaalipuutteiden kanssa. . Ukraina pystyi puolestaan ottamaan aloitteen useammalla suunnalla itselleen ja valtaamaan alueita takaisin muun muassa Pokrovskin ja Toretskin suunnissa. Tämän takia jalkaväkihyökkäyksiä jatkettiin entistä pienemmillä osastoilla, jopa vain muutaman sotilaan partioilla, jotta ei tarjottu Ukrainan tykistölle maaleja. Ukrainan Leopard 1A5 helmikuussa 2025.. Venäjän asevoimien heikentynyt tilanne näkyi rintamilla muun muassa muutamissa tapauksissa haavoittuneiden toipilaiden lähettämisellä hyökkäyksiin tai käyttämällä aaseja huoltokuljetuksiin ajoneuvokaluston puutteen takia. Kohteena oli Ukrainan siviili-infrastruktuuri, kuten energiantuotanto, sekä asutuskeskukset, joissa pyrittiin vain tappamaan siviilejä. Venäläiset tekivät tammi-helmikuussa useita massiivisia iskuja, joissa käytettiin kerralla jopa lähes 200 vaanivaa lennokkia ja joitakin risteilyja ballistisia ohjuksia. Pokrovskin suunnassa venäläiset pyrkivät puolestaan edelleen murtamaan ukrainalaisten linnoitettujen kaupunkien puolustusketjua ja onnistuivatkin siinä jonkin verran. Molemmat osapuolet jatkoivat alkuvuodesta pitkän kantaman iskuja vastapuolen selustaan. Ukraina pyrki näin viemään Venäjän öljytuloja sekä vaikeuttamaan asevoimien toimintaa. Joka tapauksessa Venäjä ei kyennyt valtaamaan uusia alueita kuin alle puolet siitä, mitä se oli vallannut tammikuun aikana
Venäläisten joukkojen määrän arvioitiin kasvaneen alueella alkuvuodesta aina lähes 80 000 sotilaaseen. Helmikuun lopulla venäläiset aloittivat voimakkaamman hyökkäyksen kohti Sudžan kaupunkia ja pyrkivät valtaamaan kaupungin ja jakamaan Kurskin ”taskun” kahteen osaan. Tiedustelutiedot ovat myös mahdollistaneet Ukrainalle pitkän kantaman asejärjestelmien käytön Venäjän selustassa. Venäjä pystyikin jonkin verran parantamaan asemiaan Kurskin suunnassa. Ukraina on myös saanut Yhdysvalloilta ennakkovaroituksia Venäjän ohjusiskuista, joten he ovat voineet varoittaa väestöä ja keskittää ilmatorjuntaa uhkien torjuntaan. Yhdysvaltain antama tiedustelutuki on ollut Ukrainalle elintärkeää, koska sen avulla sillä on ollut ylivoimainen tilannekuva taistelukentällä, minkä ansiosta joukkoja on voitu käyttää tehokkaammin. Tämän lisäksi Trump kielsi tiedustelutuen antamisen Ukrainalle. Jopa Bidenin hallinnon jo lahjoittama apu pysäytettiin Puolaan eikä toimitettu Ukrainalle. Trumpin toimien rohkaisemana ja tukemana Venäjä aloittikin maaliskuun ensimmäisen viikon lopulla uuden hyökkäyksen Kurskin suunnassa. UKRAINA 28 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 Venäjä siirsi kuitenkin samaan aikaan painopistettä hiljalleen Kurskin suuntaan, mihin keskitettiin etenkin maahanlaskujoukkojen ja merijalkaväen joukkoja. Kolmantena iskuna Trump kielsi Ukrainalle lahjoitettujen F-16-hävittäjien omasuojajärjestelmien evästyksen. FI N N BA R O 'R EI LL Y Taistelut jatkuvat edelleen pitkin koko rintamalinjaa Hersonista Kurskiin.. Tämä vaikeuttaa hävittäjien käyttöä, koska ne ovat näin alttiimpia Venäjän ilmavoimien ja ilmapuolustuksen iskuille. Eräiden tietojen mukaan ukrainalaisia joukkoja, etenkin mekanisoituja joukkoja, oli lisäksi vedetty Kurskin suunnasta jo aikaisemmin Ukrainan puolelle. Venäläiset kykenivät yllättävän tarkkaan tulenkäyttöön Ukrainan joukkoja vastaan ja pystyivät etenemään . maaliskuuta. Tilanne muuttui merkittävästi maaliskuun ensimmäisellä viikolla. helmikuuta päätyi ilmeisesti isäntien puolelta tarkoituksella järjestettyyn julkiseen riitaan, jonka jälkeen Trumpin käskyllä Yhdysvallat lopetti sotilaallisen tuen antamisen Ukrainalle 4. Venäläisillä oli alueella merkittävä ylivoima Ukrainan noin 11 000 sotilasta vastaan. merijalkaväkiprikaati hyökkäsi Kurskin ”taskun” länsipuolella Ukrainan puolelle Basivkan suunnassa ja pyrki ilmeisesti tulittamaan Ukrainan joukkojen käyttämää huoltotietä ainakin droonien avulla. Venäläinen Lancetdrooni on tuhonnut ukrainalaisen panssarivaunun Kurskin alueella tammikuussa. Ilman maalittamisen tukea Ukrainalla on suuria vaikeuksia iskeä Himars-raketinheittimillä, risteilyohjuksilla ja lennokeilla Venäjän komentoja huoltopaikkoja vastaan. Presidentti Zelenskyin ja Trumpin tapaaminen Valkoisessa talossa 28. Hyökkäys aloitettiin pian ukrainalaisten menetettyä Yhdysvaltojen tiedustelutuen, mikä ei näytä pelkältä sattumalta. Helmikuun puolivälissä Venäjän 810
Venäjä pyrkii sitkeästi valtaamaan uusia alueita ja kuluttamaan Ukrainan asevoimia. päivänä ukrainalaiset vetäytyivät Sudžan eteläpuoliselta alueelta hyvässä järjestyksessä. Venäjän pyrkimyksenä oli ilmeisesti vallata Venäjän puolella olevat alueet takaisin, jotta mahdollisissa rauhanneuvotteluissa Ukrainalla ei olisi neuvotteluvaltteja. Venäläiset valtasivat Sudžan 11. RO M A N C H O P. Venäläisten painostaessa ukrainalaiset joukot vetäytyivät Kurskin ”taskun” pohjoisosista viivytystaistelua käyden. Myös ilmatorjunta on vahvistunut, pois lukien ballististen ohjusten torjun. Samaan aikaan hyökättiin voimakkaasti kohti Sudžaa ja hyödynnettiin jopa alueella olevia kaasuputkia jalkaväen soluttamiseksi ukrainalaisten selustaan. Venäläiset kykenivät etenemään maaliskuun ensimmäisen viikon aikana Sudžan kaupungin eteläpuolella kohti rajaa ja katkaisivat ukrainalaisten hallussa pitämän alueen kahtia. Ilmavoimat ovat puolestaan saaneet F-16ja Mirage-2000-hävittäjäkalustoa ja ovat saamassa kalustoa lisää vuoden kuluessa, mikä antaa ilmavoimille paremmat mahdollisuudet kiistää Venäjän ilmavoimien toiminta rintama-alueilla. päivänä Ukrainalla oli vielä hallussaan joitakin kymmeniä neliökilometrejä Venäjän aluetta, mutta käytännössä Kurskin alue oli menetetty. Maaliskuun puolessavälissä Putin kertoi Trumpille puhelinkeskustelun aikana, että tuhansia ukrainalaisia sotilaita oli motissa odottamassa tuhotuksi tulemista. Kohteena oli useammassa hyökkäyksessä Moskova, jossa aiheutettiin jonkin verran vahinkoa asuinrakennuksille. Ukrainalaiset sotilaat kiittävät Yhdysvaltoja saamastaan tuesta etulinjassa Donetskin alueella maaliskuussa 2025. Ukrainan merivoimilta puuttuu kyvykkäämpi taistelualuskalusto, mutta USValuksia, lennokeita, risteilyohjuksia ja muita teknologioita kekseliäästi hyödyntäen Ukrainan merivoimat ovat kyenneet lyömään Venäjän Mustanmeren laivaston ja turvaamaan Ukrainan meriliikenteen. Kurskin taistelujen aikana Ukraina iski 11. Maaliskuun 17. Hävittäjäkaluston käyttö on toistaiseksi keskittynyt selusta-alueen ilmapuolustuksen vahvistamiseen; hävittäjillä on kyetty pudottamaan kymmeniä Venäjän risteilyohjuksia. Trump uskoi valeen sellaisenaan, vaikka mitään todisteita moteista ei ollut tarjolla. Lopulta maaliskuun 16. Mitään merkkejä tulitaukoon valmistaumisesta ei ole nähtävissä, päinvastoin venäläiset valmistautuvat uusiin hyökkäysoperaatioihin keväällä ja kesällä. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 29 useita kilometrejä uhaten ukrainalaisten huoltoreittejä. maaliskuuta poikkeuksellisen voimakkaasti Venäjän selustaan käyttäen hyökkäyksissä jopa yli 300 lennokkia kerralla. maaliskuuta. Taistelut jatkuvat edelleen pitkin koko rintamalinjaa Hersonista Kurskiin. Venäjä on myös pyrkinyt luomaan voimaryhmiä, joilla se voisi aloittaa hyökkäyksiä uusissa suunnissa, kun maasto muuttuu kantavammaksi keväällä. Ukraina otti käyttöönsä myös merimaalien torjuntaan kehitetyn Neptune-risteilyohjuksen raskaamman version, jolla iskettiin yli 1 000 kilometrin syvyydessä olevaan öljynjalostamoon. Joitakin ukrainalaisten panssarivaunuja ja tykkejä jouduttiin jättämään, kun joukot vetäytyivät, mutta muuten ukrainalaisten kalustotappiot olivat vähäisiä. Ukrainan maavoimien organisaatiouudistus Samalla kun Ukraina kamppailee materiaalija henkilöstöhaasteiden kanssa, sen asevoimat pyrkivät myös uudistamaan organisaatioitaan tehokkaaman puolustuksen mahdollistamiseksi
Asevoimilla on noin 125 panssari-, mekanisoitua ja jalkaväkiprikaatia sekä 23 tykistöja raketinheitinprikaatia, jotka on jaettu alueellisten operatiivisten johtoportaiden, operatiivis-strategisten ryhmien, operatiivis-taktisten ryhmien ja taktisten ryhmien johtoon. Vapaaehtoisesti rekrytoituville on tarjottu jopa mahdollisuutta valita joukko, johon mennä palvelukseen. Operaatioiden toteuttamisen kannalta ukrainalaisten ongelmana on maavoimien sekava johtamisorganisaatio, josta puuttuvat armeijakunnan johtoportaat. Osa maavoimien prikaateista on hyvämaineisia hyvin johdettuja joukkoja, joissa henkilöstöä lisäkoulutetaan, ja näihin prikaateihin löytyy helpommin halukkaita. TE TI A N A D Z H A FA RO VA. Alueelliset operatiiviset johtoportaat vastaavat joukkojen tuottamisesta ja täydentämisestä, kun ryhmä-johtoportaat johtavat operaatioita ja taisteluita. Materiaalipuutteiden lisäksi suurimpina ongelmina ovat jalkaväen puute, johtaminen ja organisointi. Ukrainan sota on etupäässä kamppailua maaalueista, ja maavoimat kantavat siinä päävastuun. Johtosuhteet ovat usein epäselviä, ja yhdellä prikaatilla saattaa olla jopa kolmekin ylempää johtoporrasta johtamassa eri asioita. Johtamisen osalta päällystön koulutustasossa ja joukkojen organisoinnissa on ongelmia. Ukrainan asevoimien komentaja, kenraali Syrskyi. Ukrainan asevoimien maavoimaosat käsittävät maavoimien lisäksi merivoimien johdossa olevat merijalkaväkijoukot ja ilmavoimien johdossa olevat maahanlaskujoukot. Asevoimat pyrkivät kouluttamaan päällystöä, samalla kun johtajavalintoihin on kiinnitetty huomiota, koska pyritään löytämään osaavimmat upseerit komentajatehtäviin. Osaa prikaateista johdetaan edelleen vanhaan neuvostotyyliin. Päällystön heikko osaaminen on johtanut usein suuriin ja tarpeettomiin tappioihin. Peruskoulutusta on yritetty parantaa, koska huonosti koulutettujen sotilaiden lähettämistä rintamalle on arvosteltu julkisuudessa paljon. Tämä on tietenkin lyhytnäköistä erikoiskoulutettujen sotilaiden tuhlaamista tehtävissä, joihin heitä ei ole koulutettu, mikä kostautuu sitten ilmapuolustuksen puutteina. Henkilöstöä on välillä siirretty venäläisten tapaan jopa ilmavoimista ja ilmatorjunnasta jalkaväkeen. Johtosuhteiden selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä johtamisen tehostamiseksi Ukrainan asevoimien komentaja, kenraali Syrskyi on eräiden tietojen mukaan päättänyt asevoimien uudelleenorganisoinnista armeijakunSuurimmat haasteet Ukrainalla on maavoimien kanssa. Kaikki nämä joukot ovat taisteluissa kuluneet. Samaan aikaan tietyillä johtoportailla voi olla johdettavaan jopa 22 prikaatia ja erillisiä pataljoonia, mikä ylittää selvästi niiden johtamiskyvyn. Vuoden 2023 aikana luotiin lisäksi armeijakuntia kesän 2023 suurta operatiivista vastahyökkäystä varten. Henkilöstöpuutteiden poistamiseksi on viime aikoina panostettu merkittävästi rekrytointiin. Vaikka Ukrainan asevoimissa on noin 800 000 sotilasta, etulinjan jalkaväkiyksiköt ovat olleet pahasti vajaavahvuisia jo pitkään. Myös kansalliskaartilla on useita operatiivisia prikaateja. Jalkaväki kantaa yleisesti suurimman vastuun sodankäynnistä ja kärsii siten myös suurimmat tappiot. Suurimmat haasteet Ukrainalla on kuitenkin maavoimien kanssa. 30 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 UKRAINA taan kykenevät Patriot-järjestelmät, joiden ohjuksista on pulaa. . Johtajat ovat takana ilman kunnon tilannekuvaa, ja joukoille annetaan karttajohtamisena pitämistehtäviä tai suoraviivaisia hyökkäystehtäviä, jotka eivät ole realistisia maaston, vihollisen ja oman joukon kykyjen suhteen
rynnäkköprikaati on tunnistettu joukoiksi, joiden esikunnista muodostetaan AKE:t. Siksi on järkevää varautua sodan jatkumiseen kehittämällä omia kykyjä. Kokeneista esikuntaupseereista on pulaa, mutta harjaantuneen runkohenkilöstön toivotaan saavan koulutettua täydennyshenkilöstön nopeasti tehtäviinsä. Ukrainan asevoimien johto pyrkii korjaamaan henkilöstöön, koulutukseen, sotamateriaaliin ja erityisesti johtamiseen ja joukkojen organisointiin liittyviä ongelmia, jotka ovat vaikeuttaneet Ukrainan puolustustaistelua. Pitämällä prikaatien määrä kohtuullisena ja antamalla tarvittavat aselajiosat saadaan armeijakuntia, jotka ovat helpommin johdettavissa ja joilla on kyky itsenäiseen toimintaan. Lausunnoissa todettiin muun muassa, että Ukrainalle ei anneta Nato-jäsenyyttä, Ukrainan on suostuttava alueluovutuksiin ja Yhdysvallat ei anna mitään turvatakuita Ukrainalle. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 31 tarakenteeseen. Asevoimissa on tällä hetkellä kuusi armeijakuntaa, jotka ovat maavoimien 9.–12. erikoistoimintaprikaati Azov ja 13. Ukrainalaiset pyrkivät nostamaan hyviksi komentajiksi osoittautuneita upseereita vaativimpiin tehtäviin. Rauhanneuvottelut Trumpin rauhanneuvottelut saivat Ukrainan kannalta todella huonon alun heti alkuunsa helmikuussa, kun Yhdysvaltojen hallinnon edustajat syöttivät järjestään Putinin lapaan lausunnoillaan. Samalla osa parhaista pataljoonien esikunnista laajennetaan prikaatien esikunniksi. Lisäksi Trump tuki Putinia vaatimalla Ukrainan johdon vaihtoa ja syytti presidentti Zelenskyiä sodan aloittamisesta väittäen häntä diktaattoriksi, jolla on vain neljän prosentin kannatus, kun Zelenskyin kannatus oli itse asiassa selvästi yli 50 % ja suurempaa kuin Trumpin oma kannatus. nopean toiminnan armeijakunta ja merijalkaväen 30. Perustettavat ukrainalaisten armeijakunnat eivät muistuta läntisten Nato-maiden raskaita 2–3 divisioonan (kolme prikaatia kussakin divisioonassa) 60 000–80 000 sotilaan armeijakuntia. Tätä seurasi Trumpin valehtelu Ukrainalle annetusta 350 miljardin tuesta, joka oli vajaa kolmannes todellisesta tuesta, sekä väitteet, että suuri osa näistä varoista olisi varastettu. Trumpin hyökkäykset ovat vain kasvattaneet Zelenskyin kanYhdysvaltojen hallinnon edustajat syöttivät järjestään Putinin lapaan lausunnoillaan.. Tämä on hyvä, mutta hyvästä prikaatin komentajasta ei välttämättä ole heti hyväksi armeijakunnan komentajaksi. Tällainen organisaatio todennäköisesti toimii paremmin Ukrainassa ottaen huomioon myös päällystön rajoitetun osaamisen suurten joukkojen taistelussa. Asevoimiin on tarkoitus perustaa ainakin 20 armeijakunnan esikuntaa (AKE). operatiivinen prikaati H’artija muodostavat AKE:t. Maaliskuun puolessavälissä julkisuudessa ilmoitettiinkin 3. armeijakunnasta. AKE:t luodaan laajentamalla parhaiden prikaatien esikunnat armeijakuntien esikunniksi, jotka ottavat sitten johtoonsa niille määrätyt prikaatit ja tukiosat. Kiovassa oleva yleisesikunta tuskin kykenee tehokkaasti johtamaan 20 armeijakuntaa eri puolilla Ukrainaa, joten tarvittaisiin armeijakuntien ja yleisesikunnan väliin armeijatason operatiivinen johtoporras johtamaan 3–5 armeijakuntaa. rynnäkköprikaatin pohjalle luotavasta 3. armeijakunta, maahanlaskujoukkojen 7. Kun pohditaan sodan luonnetta Ukrainassa, olisi tärkeää, että lennokkien ja droonien käyttö sekä tiedusteluun että iskuoperaatioihin kyettäisiin sitomaan operatiiviseen tulenkäyttöön armeijakunnan operaatioiden tukena nykyistä paremmin. Rauhanneuvottelut saattavat alkaa lähiviikkoina, mutta ne voivat kestää kuukausia ja myös epäonnistua. Merijalkaväen armeijakunta, joka on toiminut lähinnä vain hallinnollisena johtoportaana laajalle alueelle levitetyille merijalkaväkiprikaateille, organisoidaan myös operatiiviseksi esikunnaksi. Kullekin armeijakunnalle tullee 4–5 panssari-, mekanisoitua tai jalkaväkiprikaatia, tykistöprikaati, tiedustelupataljoona sekä pioneerija huoltopataljoonat ja muita tarvittavia aselajiosia. Ilmavoimien maahanlaskujoukkojen armeijakunta, jolla on johdettavanaan yhdeksän maahanlaskuprikaatia, tykistöprikaati ja joitakin aselajipataljoonia, jaetaan nyt ilmeisesti kahdeksi operatiiviseksi armeijakunnaksi. Maavoimissa ainakin kuuluisa 3. Vaikka tehtävä ei ole helppo keskellä sotaa, se voi onnistuessaan antaa Ukrainalle paremmat mahdollisuudet puolustustaistelun onnistumiseen. rynnäkköprikaati ja 92. Myös kansalliskaarti siirtyy armeijakuntakokoonpanoon ja 12. Purettavista operatiivisstrategisista ja -taktisista ryhmistä luulisi kykenevän tällaiset perustamaan, jos se nähdään tarpelliseksi. Kaikki nämä olivat myönnytyksiä Putinille, joka ei joutunut antamaan omista vaatimuksistaan lainkaan periksi. Ne ovat pikemminkin vahvennettuja divisioonia, joissa on 15 000–20 000 sotilasta. merijalkaväkiarmeijakunta
Putin vastasi odotetusti viivyttelemällä ja väittämällä, että tulitauko hyödyttäisi vain Ukrainaa. Neuvottelut keskeytyivät, ja Zelenskyi käytännössä heitettiin ulos Valkoisesta talosta. Lopuksi Trump vaati Ukrainalta mineraalisopimusta, joka olisi tuonut Yhdysvalloille 500 miljardin arvosta mineraaleja. Käytännössä Ukraina jäisi siis täysin Venäjän armoille odottamaan seuraavaa hyökkäystä. Venäjä on muun muassa ilmoittanut, ettei se hyväksy minkäänlaisia kansainvälisiä joukkoja valvomaan aselepoa, saati sitten Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Maaliskuun puolessavälissä Ukraina ja Yhdysvallat neuvottelivat Saudi-Arabiassa rauhasta. Tämän jälkeen Zelenskyi taipui pyytämään anteeksi Trumpilta, vaikka ei ollut syyllistynyt mihinkään. Ukraina pyrkii tietysti omasta puolestaan sotatoimien lopettamiseen, alueittensa vapauttamiseen, kidnapattujen lasten, siviilien sekä sotavankien palauttamiseen, Venäjän sotasyyllisten rankaisuun ja sotakorvauksiin. Varsinkin kun päämiesten tapaamiseen oli otettu mukaan protokollan vastaisesti varapresidentti Vance, joka hyökkäsi voimakkaasti Zelenskyitä vastaan. Eli Trump liittoutui hyökkääjän kanssa, hyökkäsi uhrin kimppuun ja vaati vielä palkkiota, jotta suostuisi uhria edes vähän tukemaan. Tällä saatiin työnnettyä painetta Venäjän suuntaan, jolta Yhdysvallat on myös vaatinut suostumusta tulitaukoon. UKRAINA 32 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 natusta. Putin pyrkinee viivyttämään tulitaukoa mahdollisimman pitkään. Ukraina pystyi tällöin muuttamaan asetelmaa itselleen edullisemmaksi suostumalla Yhdysvaltain esittämään 30 päivän tulitaukoon ja mineraalisopimukseen. Ukraina ei tällaisiin ehtoihin voi tietenkään mitenkään suostua, koska se olisi maan itsenäisyyden ja vapauden loppu. Trump kykeni kuitenkin vieläkin alhaisempiin temppuihin ja katkaisi aikaisemmin kuvatulla tavalla kaiken aseja humanitäärisen avun, tiedustelutietojen antamisen ja elektronisten omasuojajärjestelmien evästämisen Ukrainalle. Venäjän lopullisista vaatimuksista ei ole tarkkaa tietoa, mutta eräiden arvioiden mukaan Putinin vaatimuksina rauhaan suostumiseen on: • Läntisen sotilaallisen tuen lopettaminen. Trump syytti Zelenskyitä haluttomuudesta solmia rauha, samalla kun Putin varmasti kohotteli maljoja Trumpin toimille. Samalla Venäjä on esittänyt neuvottelujen pohjaksi useita ehtoja, joiden tarkoituksena on sementoida sille edulliset lähtöasetelmat. • Paluu Istanbulin rauhansopimusluonnoksen ehtoihin, joihin kuuluu muun muassa Ukrainan puolueettomuus, osittainen demilitarisointi, Ukrainan asevoimien koon rajoittaminen ja läntisten turvatakuiden kiistäminen. Trumpin käyttäytyessä täysin kuin Putinin agentti ei ollut ihme, että presidenttien tapaaminen 28. Ukraina lieneekin valmis joustamaan ja jopa suostumaan alueluovutuksiin myöntämättä kuitenkaan, että alueet todellisuudessa kuuluisivat Venäjälle. Ukrainan drooni-isku Moskovan liepeillä. Lisäksi Ukraina tarjosi edelleen mineraalisopimusta Yhdysvalloille. Nämä vaatimukset ovat ilman Yhdysvaltain tukea mahdotonta saavuttaa. • Venäläisen kulttuurin, kielen ja kirkon aseman palauttaminen, eli toimia, jotka antaisivat Venäjälle taas mahdollisuuden vaikuttaa Ukrainan sisäpolitiikkaan. • Venäjän hallitsemien alueiden tunnustaminen osaksi Venäjää, mukaan lukien ne alueet ”liitetyistä” maakunnista, jotka eivät ole edes Venäjän hallussa. Ehdoton vaatimus on kuitenkin uskottavat turvatakuut, koska ilman niitä Ukraina tietää joutuvansa uuden hyökkäyksen kohteeksi. Hän toivoo saavuttavansa Kurskin jälkeen vielä lisää sotilaallista menestystä ja toisaalta pelkää omien sotahaukkojensa kielteisiä reaktioita tulitaukoon. Parhaillaan yritetään sopia 40 miljardin euron apupaketista, jolla taattaisiin Ukrainan tuki tälle vuodelle.. helmikuuta ei mennyt hyvin. Yhdysvaltojen painostusta yritetään todennäköisesti väistää syyttämällä ukrainalaisia sotarikoksista sekä vetoamalla Venäjän ”turvallisuustarpeisiin”, joiden perusteella esitetään mahdottomia vaatimuksia ja
Mitkä ovat sitten Euroopan mahdollisuudet korvata Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle. Ison-Britannian ja Ranskan ottama johtajuus asiassa on ollut positiivista. Putin ei ole osoittanut minkäänlaista halukkuutta luopua tavoitteistaan Ukrainan ja Euroopan suhteen. Euroopassa onkin aloitettu jo keskustelut ja suunnittelu siitä, miten turvatakuut voitaisiin järjestää. Nopeaa rauhaa Ukrainassa tuskin on odotettavissa. Jos Yhdysvallat lisää painostusta siinä määrin, että Putinin on pakko suostua tulitaukoon, sitä tullaan nopeasti rikkomaan ja syyttämään ukrainalaisia asiasta. Trumpin heikon tietotason ja hänen neuvottelutiiminsä amatöörimäisyyden takia viivyttäminen todennäköisesti onnistuu. Yhdysvalloilla ei näytä olevan mitään kunnollista suunnitelmaa prosessin eteenpäin viemiseksi, ja maan päämies on kovin arvaamaton. Tiedustelutietojen ja omasuojajärjestelmien evästysten kiistäminen aiheuttavat haasteita kuitenkin jo nopeasti. Alkuvuodesta 2024 Trump kykeni republikaanista puoluetta painostamalla jäädyttämään Ukrainalle annettavan materiaaliavun puoleksi vuodeksi, mikä aiheutti silloin Ukrainalle merkittäviä tappioita ja aluemenetyksiä. Näillä varoilla tuetaan nimenomaan investointeja, mukaan lukien puolustusteollisuuden tukeminen ja Ukrainan avustaminen. Nyt Ukraina kykenee maan puolustusministeriön mukaan jatkamaan puolustustaistelua vajaat puoli vuotta ennen kuin Yhdysvaltojen materiaalituen puute alkaa vaikuttaa merkittävästi operaatioihin. Trumpin hallinto haluaa vain nopean rauhan seurauksista välittämättä, ja Putin pelaa aikaa. Ensinnäkin on kyettävä antamaan Ukrainalle uskottavat turvatakuut Yhdysvaltojen neuvotteleman tulitauon tai rauhan ylläpitämiseksi. Tämä merkitsisi toteutuessaan vuositasolla jopa noin 250 miljardia euroa lisää puolustukseen. Ukraina ei ole yhtä riippuvainen Yhdysvaltojen tuesta kuin se oli vielä vuosi sitten. Kolmanneksi on kyettävä nostamaan omaa puolustuskykyä niin, että Ukrainan sodan päättyminen ei johda uusiin Venäjän vihamielisiin toimiin, tällä kertaa Nato-maita vastaan. Yhdysvaltain avun korvaamiseksi Euroopan valtiot päättivät maaliskuun alussa lisätä sekä materiaaliettä tiedustelutukea Ukrainalle. Euroopan maiden poliittisen ja sotilaallisen johdon tapaamisissa asiasta on keskusteltu, ja jo noin 20 maata on ilmoittanut olevansa valmiita lähettämään joukkoja Ukrainaan valvomaan tulitaukoa. Maavoimien puutteen vuoksi ilmavoimien käyttö ilmatilan valvonnassa ja tulituessa on ollut esillä. Aikaisemmassa artikkelissani arvioin, että asiat voivat mennä Ukrainan ja Euroopan kannalta myös huonosti ja huonoihinkin vaihtoehtoihin kannattaa varautua jatkamalla oman puolustuskyvyn parantamista ja valmistautumalla lisäämään Ukrainan tukea ja Venäjän pakotteita. 33 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 syyllistetään Ukrainaa. Euroopan puolustuksen vahventamiseksi Euroopan unioni päätti merkittävästi lisätä satsauksia puolustukseen, yhteensä 150 miljardilla seuraavan neljän vuoden aikana, samalla kun Venäjän pakotteita päätettiin jatkaa ja kiristää. Euroopalla on edessään useita haasteita. Lisäksi otettiin tavoitteeksi kasvattaa Euroopan unionin jäsenmaiden puolustusbudjetteja nykyisestä keskimäärin noin 1,9 %:sta bruttokansantuotteesta aina 3,5 %:iin. Patriotit ovat ainoita ohjuksia, joilla Ukraina kykenee torjumaan Venäjän Iskander-ballistisia ohjuksia. Positiivista on se, että Euroopasta löytyy yhä enemmän halua auttaa Ukrainan puolustustaistelua, koska on ymmärretty minkälaisen turvallisuusuhan Venäjä luo nopeastikin Euroopalle, jos sota päättyy Putinin ehdoilla. Sodan molemmat osapuolet valmistautuvat kuitenkin taistelujen jatkamiseen keväällä ja kesällä.. Niissäkin maissa, joissa valmiutta korotuksiin löytyy, puolustusbudjettien korottaminen vaatii vuosia. Sen jälkeen Ukrainan oma puolustusteollisuus on kehittynyt ja Euroopan maiden apu on lisääntynyt. Lisäksi ilmatorjunnalle tulee pikaisesti haasteita Patriot-ohjusten loppumisen myötä. Venäjällä tuskin kuitenkaan on kykyä nopeaan sotilaalliseen ratkaisuun, ja sodan pitkittyminen ensi vuodelle alkaisi myös syödä Venäjän sodankäyntikykyä. Miten rauhanneuvottelut etenevät kevään kuluessa, on mahdotonta sanoa. Venäjän tavoitteena on pitkittää sotaa ja saada Yhdysvallat painostamaan Ukrainaa entistä enemmän luopumaan omista tavoitteistaan, etenkin turvatakuista. Euroopan tuki auttanee Ukrainaa pitämään puolustuksen kunnossa, mutta tiedustelun ja tiettyjen avainjärjestelmien, kuten ilmatorjuntaohjusten, osalta Yhdysvaltojen roolin korvaaminen on vaikeaa. Ranska pyrkii ilmeisesti myös tukemaan omasuojajärjestelmien evästysten tuottamisessa. Päätökset ovat kuitenkin jäsenmaiden kansallisissa käsissä, ja kaikki maat eivät näytä olevan valmiita näin kovin panostuksiin. Nyt arvio on osoittautunut valitettavasti oikeaksi. Parhaillaan yritetään sopia 40 miljardin euron apupaketista, jolla taattaisiin Ukrainan tuki tälle vuodelle. Toiseksi, jos Trumpin hallinto jatkaa Putinin tukemista, on kyettävä takaamaan Ukrainalle sellainen tuki, että Ukraina pystyy jatkamaan puolustustaistelua ilman Yhdysvaltojen tukeakin, kunnes Venäjä on valmis neuvottelemaan Ukrainalle sopivista ehdoista, mukaan lukien eurooppalaiset turvatakuut
Kesän 1944 tapahtumat Juustilassa kytkeytyvät oleellisesti alueella toimineen 1. TEKSTI JA KUVAT: ARI PAKARINEN Tankkiuskovaisten 20-vuotisjuhlaseminaari Parolannummella Panssariseminaari 2025 . Juustilan sulun, joka on Saimaan kanavan viimeinen ennen Viipuria, alueen ja maaston esittely tapahtui sodanaikaisten valokuvien ja karttojen avulla. Muikku totesi, että seminaariaiheet ovat olleet vahvasti kalustopainotteisia, ja ne on kytketty vankasti suomalaiseen viitekehykseen. Erillisen Ponttoonijoukkueen tehtäviin ja kaluston käyttöön sekä ponttoonisillan rakentamiseen jatkuvan pommitusuhan vaaniessa operaation yllä, eikä pommituksilPanssariseminaarien 20-vuotisessa historiassa on keskitytty sopivassa suhteessa panssarijoukkojen ja -vaunujen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuden näkymiin. Niiden avulla yleisö sai käsityksen alueen mittakaavasta ja sululla olleista rakenteista, kuten sululla olleesta rullasillasta. Seminaarin päätteeksi osallistujia heräteltiin nykyajan teknologiahaasteisiin ja -mahdollisuuksiin sodankäynnissä. Käyttäjien ja valmistajien näkökulmille on seminaareissa aina annettu sijaa. Sijaisluennoitsijaksi ryhtyi Simo Hautala, joka selviytyi luennosta vallan mainiosti. Esiintyjiä seminaarin historiassa ollut yhteensä 75, ja moni heistä on ollut luennoimassa useammankin kerran. Näin tapahtui myös 1.2.2025 juhlaseminaarissa, jossa Juustilan kanavasulun tapahtumista edettiin aina kylmän sodan ajan panssarintorjuntaan sekä Neuvosto liiton kolmen taistelupanssarivaunumallin ideologiaan. Suomen puolustusvoimien T-72 M1.. Täydessä salissa 120 henkeä kuunteli kiinnostuneena, kun Panssariseminaarin isähahmoksi luonnehdittu diplomi-insinööri Esa Muikku kertoi omassa tervetulopuheessaan seminaarin viiden luennon esiintyjärakenteen ja ajankohdan vakiintuneen kokemuksen kautta. 34 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 M useonjohtaja Simo Hautala avasi tilaisuuden ja kertasi Panssarimuseon vuoden 2024 tapahtumia. Juustilan kanavan tapahtumista kylmän sodan panssarintorjuntaan ”Juustilan kanavasulku – tapahtumia panssarijoukkojemme ylimenotoiminnassa kesällä 1944” -luennon historiatiedot koonnut ja esityksen valmistellut kapteeni evp Jukka Purhonen oli valitettavasti estynyt osallistumasta seminaariin. Seminaarin järjestelyvastuu siirtyi Panssarimuseolle Panssarikillalta vuonna 2007, mutta museon ja killan yhteistyö on tosin jatkunut tiiviinä.
Resursseja oli käytössä riittävästi, mutta joskus toimittiin yrityksen ja erehdyksen kautta.. Todellinen löytö oli paikallisten isäntien saksalaisten lähdön jälkeen purkaman puolitela-ajoneuvon perälauta, jossa komeili Sturmgeschütz-Brigade 303:n joukko-osastotunnus kolme hevosenpäätä kehässä. Muikku johdatti yleisön Neuvostoliiton sotateollisuusideologiaan ja taistelupanssarivaunujen tuotantoon ”Miksi . Yleisön joukossa kyllä nyökkäiltiin, kun Piesala mainitsi kevyestä singosta tulleen lopulta painoltaan aika raskaan. Toisena luentona kuultiin filosofian maisteri Aki Piesalan luento ”Kevyiden panssarintorjunta-aseiden kehitys Suomessa kylmän sodan alkuvaiheessa”. SA -K U VA . Yhtenä mielenkiintoisena yksityiskohtana hän mainitsi vuonna 1963 kehitetyn minisingon, joka oli Puolustusvoimien ja Raikka Oy:n kehittelemä. Diplomi-insinööri Esa Muikku avasi yleisölle Neuvostoliiton taistelupanssarivaunuteollisuuden ideologiaa sekä suunnitteluja kokeiluprosesseja. Eteläkarjalaiset harrastajatutkijat Jaska Peltola ja Ari Makkonen osoittivat esityksessään, että jos tietää mitä etsii, niin vielä vuosikymmenten jälkeen maastosta voi löytyä sotajoukon jälkeensä jättämää materiaalia. Sturmgeschütz-Brigade 303:n rynnäkkötykki StuG III Ausf. Lappeenrannassa 1.7.1944. Nykyään vaunuyksilö on esillä Panssarimuseossa. Viittaukset sodanaikaiseen saksalaisten tekemään kehitystyöhön ja amerikkalaisten käyttämiin aseisiin valottivat kehityskaara kohti rekyylittömiä pst-aseita. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 35 SOTAHISTORIA ta vältyttykään. Piesala keskittyi esityksessään yhden miehen kannettaviin panssarintorjuntaaseisiin sekä ontelokaranaatin toimintaperiaatteen esittelyyn. Luennon alussa tutkijat esittelivät, millaisella kalustolla prikaati oli varustettu Suomessa ja myös Suomesta pois lähtemisen jälkeen. Tutkijat ovat myös aivan oikein dokumentoineet löytämäänsä materiaalia kuvaamalla ja merkitsemällä löytöpaikkoja karttoihin. Kehitys johti kuitenkin lopulta esimerkiksi Minimakertasinkojen hankkimiseen ulkomailta lähitorjunnan pstaseiksi. Ilman itse aiheutettuja ongelmiakaan ei selvitty, kun kersantti Heinon painorajoitetulle sillalle ajama T-34-vaunu upposi sillan mukana kanavaan. Prikaati tuli Suomeen kesällä 1944 ja ryhmittyi Lappeenrannan ja Joutsenon alueelle. Perälauta on tänä päivänä nähtävissä Panssarimuseossa. Vaunuhan kyllä saatiin lopulta eri vaiheiden jälkeen nostettua ja pelastettua. Luennon aiheena oli ”Maastoja ynnä muiden tutkimuksien tuloksia SturmgeschützBrigade 303:n vaiheista kesällä 1944”. Muun muassa erään tuttavan omakotityömaan perustusten kaivamisen yhteydessä löytyi paljon erilaista materiaalia, jonka pystyi tunnistamaan saksalaisten käyttämiksi sotatarvikkeiksi. Joutsenossa sijainneen huoltoalueen maastosta Peltola ja Makkonen ovat kertomansa mukaan osin sattumalta törmänneet alueisiin, joista on löytynyt materiaalia. Suomessa kaivattiin 1950-luvulla uudelleen ladattavaa pst-asetta, ja Piesala esitteli myös kevyen singon (55S55) kehitysprosessia ja vertaili kevyen singon ominaisuuksia muihin vastaaviin ulkomaisiin sinkoihin esimerkiksi ampumatarvikevalikoiman osalta. Neuvostoajan panssarituotantoideologiaa – resurssien haaskausta vai viisautta. G
Hemmingin esitys sai eritysmainintoja ja eniten kehuja, luonnehdintoina olivat: mahtava, upea, innostava, mielenkiintoinen ja ennen kaikkea ajatuksia herättävä. Muikku muistutti, että Kuuban ohjuskriisi kuitenkin muutti painopistettä ohjusten kehittämiseen, minkä seurauksena Neuvostoliiton perinteinen aseteollisuus oli suurissa vaikeuksissa. Teknologian kehitys on kaksiteräinen miekka Viimeisenä luennoitsijana ye-everstiluutnantti ja filosofian maisteri Petteri Hemminki Maanpuolustuskorkeakoulun Sotatekniikan laitokselta loi luennossaan ”Teknologiakehityksen vaikutus panssariaselajiin tulevaisuudessa” katsauksen nykyajan haasteisiin ja toisaalta myös mahdollisuuksiin. Vasemmalta Piesala, Muikku, Hemminki, Makkonen ja Peltola.. Seminaarien toimeenpano on varsin vakioitua ja ensi vuoden teema kehittymässä”, lupaa Hautala. Vaunuprototyyppejä ja koesarjoja valmistettiin paljon. Muikku esitteli rinnan vaunutyyppien kehityksen kanssa erilaisten moottorityyppien kehitystä. Tilaisuuden päätteeksi luennoitsijat vastailivat yleisön kysymyksiin paneelissa. Yleisö antoi kaikille luennoitsijoille hyvää palautetta. Mahdollisella painonsäästöllä voitaisiin parantaa esimerkiksi vaunujen suojausta ja panssarointia toisaalla. Päivän päätteeksi oli paneelitai loppukeskustelu, jossa luennoitsijat vastasivat yleisön täydentäviin kysymyksiin. Hän herätteli yleisöä pohtimaan tekoälyn ujuttautumista taistelukentälle, autonomisia järjestelmiä, drooneja, hypersoonisia aseita sekä ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta. Museonjohtaja Hautalan mukaan seminaarien kaltainen palvelu on yksi museon perustehtävistä. Seminaarien kaltainen palvelu on yksi museon perustehtävistä. Museonjohtaja Simo Hautala . 36 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 SOTAHISTORIA Neuvostoliitossa oli 1970ja 1980-luvuilla käytössään kolme eri taistelupanssarivaunumallia: T-64, T-72 ja T-80?” -luentonsa myötä. Tilaisuudessa palkittiin Panssarimuseon Renault-plaketilla aiempien seminaarien moninkertaisia luennoitsijoita. Muikku taustoitti neuvostoliittolaisten panssarivaunujen suunnitteluun ja tuotantoon liittyviä taustoja. Panssarimuseon hopealautasella palkittiin Panssariseminaarin työmyyrät Esa Muikku ja Rainer Syrjälä. Hemminki pohti ja otti kantaa myös uusien teknologioiden käyttöön materiaaleissa ja niiden valmistuksessa. Olemassa oleva teollisuus eli tehtaat, politiikka ja suunnittelijoiden ja tehtaiden välinen kilpailu vaikuttivat siihen, mitä lopulta valmistettiin ja missä. Toisaalta on muistettava, että Neuvostoliitossa oli resursseja ja kaikista kokeiluista kaiketi lopulta opittiin jotakin. Palaute oli tälläkin kerralla hyvää. Paikalla olivat Ove Enqvist, Erkki Kauppinen, Kari Kuusela, Mika Mäenpää, Kari-Pekka Niemelä ja Pekka Visuri. Kolmen taisteluvaunumallin eri tyyppien ja variaatioiden määrä tuntui olevan loputon. Osien valmistuksessa on tehty kokeiluja 3D-tulostustekniikalla, jonka avulla osia voidaan tehdä esimerkiksi kevyemmästä materiaalista. Näitä hän käsitteli useasta tulokulmasta, kuten tieteen, teknologian sekä myös Naton tiedeja teknologiasuuntausten näkökulmasta. Kuulijoille ei jäänyt epäselväksi, että vaunujen suunnitteluun, kokeiluihin ja eri versioituihin koesarjoihin saatettiin hukata paljon resursseja. ”Samaan museopedagogiikan kategoriaan kuuluvat muun muassa luennot ja koululaisten historiapolut
Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kolme Irtoviiksimies-kirjaa. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 37 RU K Tee meille palvelus ja käy vastaamassa. Kehitystyössä yleisön palaute ja näkemykset ovat kaikkein tärkeimmät rakennusaineet. Terveisin toimitus Suomen Sotilas on 106 vuotta vanha. Me haluamme tietää, mitä haluaisit sisältöön lisää, mitä haluaisit vähentää, mikä miellyttää, mikä ärsyttää ja mitä mieltä muuten olet. TULE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN SUOMEN SOTILASTA Vastaa lukijatutkimukseemme verkossa. Sehän on edesmenneen sotilastiedustelijan, majuri Timo Lieneen erinomainen elämäkerta. Siksi kutsumme kaikki lukijamme vastaamaan lukijatutkimukseen verkkopalvelussamme www.suomensotilas.fi Me haluamme tietää, mitä mieltä Sinä olet Suomen Sotilaan sisällöstä. Matkan varrella Suomen Sotilasta on kehitetty aktiivisesti, mutta maailma muuttuu niin nopeasti, että vauhtia täytyy meidänkin lisätä
O LE -S VE RR E H A U G LI / N O RJ A N PU O LU ST U SV O IM AT . SELONTEKO 38 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 . Liittokunnan suomalainen sotilas ilmatorjuntaohjus RBS70:n puikoissa Norjassa Joint Viking 25 -harjoituksessa. TEKSTI: MIKKO LAPPALAINEN, YE-EVERSTILUUTNANTTI EVP POHJOLAN PUOLUSTUS
Kivijalkana kansalliset kyvyt, yhteisoperointi ja uhkaperusteisuus. Tässä artikkelissa tarkastellaan selonteossa kuvattua liittoutumisen myötä kehittyvää ”Pohjolan puolustusta”. Artikkeli perustuu selonteon ja muiden avoimien lähteiden arviointiin. Suomen alueen sotilaallinen puolustus kytkeytyy maan rajoja laajempaan kokonaisuuteen, joka käsittää Itämeren alueen sekä arktisella alueella Pohjoismaat, Jäämeren ja Pohjois-Atlantin. Ensisijaisena päämääränä on uskottavaa pelotetta ja puolustusta uhoamatta mutta vakaasti osoittamalla ennaltaehkäistä Venäjän sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen. 39 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 Valtioneuvoston puolustusselonteko 2024 ”Naton komentoja joukkorakenteen sekä johtamisjärjestelyjen kehittäminen on tärkeä osa pelotteen ja puolustuksen vahvistamista – – Pohjoismaista puolustusyhteistyötä kehitetään siten, että maat kykenevät toteuttamaan pohjoismaisia ja liittokunnan yhteisoperaatioita kaikissa tilanteissa ja kaikissa toimintaympäristöissä.” Suomen uusi puolustusratkaisu muodostuu asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana Naton pelotetta ja puolustusta. Toimintaympäristön ennakoimattomuuden johdosta olemme viisaampia päämääristä vasta Naton kesäkuun huippukokouksen jälkeen. Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin niin kansallisin voimavaroin, ystävien kanssa kuin osana Natoa
Pohjolan perukat: Pohjoismailla on haavoittuvainen logistinen infrastruktuuri, jota on vahvistettava erityisesti pohjoisessa. Ilmanveikot luolissaan Norjaan sijoitettava Naton uusi monikansallinen ilmaoperaatiokeskus (Combined Air Operations Centre, CAOC) tulee johtamaan Pohjolan ilmaja ohjuspuolustusta yhtenä kokonaisuutena. Pohjoinen tillsammans Pohjoisessa muodostunee pysyvän läsnäolon ratkaisujen perustalta vähintään armeijakunnan tasoinen operatiivinen monikansallinen maavoimajoukko, jonka johtovastuu on Ruotsilla ja runko pohjoismainen. Liittokunnan ilmaoperaation hahmottelua Nordic Response 24 -harjoituksessa. FA BI A N H EL M ER SE N / N O RJ A N PU O LU ST U SV O IM AT. Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnan (Supreme Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE) operatiivisen johtamisen rooli ja nykyisten ”puolustushaaraesikuntien” (LANDCOM, AIRCOM, MARCOM) ja alueellisten yhteisoperaatiojohtoportaiden johtosuhteet, -vastuut ja johtamisrakenteet vaativat tarkastelua mm. yhteisoperoinnin kehittämiseksi. Alajohtoporras SaInt Mikkeliin Naton maakomponentin johtoportaan (LCC Izmir) pohjoisen suunnan uuden alajohtoportaan (Multi-Corps Land Component Command, MCLCC) esikunnan runko aloittaa toimintansa Maavoimien esikunnan yhteydessä Mikkelissä. Välirajan sijoittumista voi jokainen sovitella Suomi-neidon vyötärölle tutkimalla kartalla maantieteellisiä ja hallinnollisia rajoja sekä historiallisia esimerkkejä. 8. 9. 6. Pietarin–Karjalan alueiden sotilasvoima kasvaa merkittävästi, jos Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa laantuu. Ratkaisut vahvistettaneen Naton huippukokouksessa Haagissa kesäkuussa. Suomen ulkomaankaupasta 95 % kulkee Itämeren kautta. Arktiset yhteydet, luonnonvarat ja sotilaallinen Bastion: Venäjän strategisen vastaiskukyvyn kannalta keskeiset Murmanskiin sijoitetut sukellusveneet toimivat Barentsinmereltä. Arktinen ilmatila ja avaruus: mannertenvälisten ohjusten lyhin lentorata kulkee Jäämeren yli. 4. Bear Gap: Venäjä pyrkii työntämään vaikutustasaansa länteen. 10. Mikä tärkeintä: Pohjois-Eurooppaan on muodostumassa Naton maa-, merija ilmaoperaatioiden ja logistisen tuen alajohtoportaita, joilla on alueellista tuntemusta. Itämeri: Itämeren hallinta luo syvyyttä Baltian maiden puolustukselle. 40 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 SELONTEKO N ato on palannut suursodan ja aluepuolustuksen suunnitteluun. 3. 5. CAOC:n rakentamisen ajan Pohjolan ilmaja ohjuspuolustuksen pää. Maavoimien esikunnan ja muiden suomalaisten johtoportaiden sekä kansallisten joukkojen vastuu erityisesti eteläisen Suomen puolustuksessa säilynee keskeisenä. Avaruuden merkitys valvonnassa ja johtamisessa korostuu. Se johtaa LCC:n ja JFC Norfolkin strategisten päämäärien mukaisesti liittokunnan maaoperaatioita Pohjolan alueella, kun kansalliset esikunnat johtavat ensisijaisesti viranomaisyhteistyötä, isäntämaatukea (HNS), joukkojen perustamista ja paikallispuolustusta. Kuolan alue. Hyökätessään pyrkii yllätyksellisin iskuin vaikutuspiirinsä laajentamiseen. Venäjän uhkapotentiaalin vaikutus Pohjolan puolustukseen: 1. Osa ratkaisuista on jo tiedossa: Pohjoismaat kuuluvat Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan (Joint Force Command Norfolk, JFC NF) vastuualueeseen. Sotilaat ovat esittäneet sen paikaksi Ryggeä Oslon kupeessa, mutta aluepolitiikka vetää sitä pohjoiseen Bodöhön. Kalottialueen ja Huippuvuorten hallinta korostuu. Elementit yhteisoperointiin Pohjolassa ovat siis muodostumassa. Valko-Venäjä: Venäjän käytännössä alistama liittolainen, jonka avulla Venäjä luo painetta Puolaa ja erityisesti Baltian maita kohtaan. Liittouman maavoimien tuki kattaa koko alueemme, mutta kuvattu ”pohjoinen yhdessä, etelä vaikka yksin” -priorisointi vähentää yhteensopivuusvaatimuksia, lisää operaatioturvallisuutta ja voidaan toteuttaa tyydyttävästi myös ilman täyttä Nato-kehystä. 2. 7. Pietarin alue. Keskeinen toinen Atlantin yhteyksien strateginen suojaustasa sijaitseekin Grönlannin–Islannin–Ison-Britannian tasalla (GIUK-gap). Venäjä voi – tilaisuuden tullen – pyrkiä yllätyksellisellä voimankäytöllä parantamaan edellytyksiään sen suojaamiseen. Se toiminee MCLCC:n alaisuudessa pohjoisella operaatiosuunnalla ja operoi joustavasti valtakunnanrajoista riippumatta kansallisten paikallisjoukkojen tukemana. Norjanmeri: syvä merialue, jonne Venäjän hyökkäyssukellusveneet pyrkivät estääkseen liittouman merenkäytön. 2+7+8+9: Leningradin sotilaspiiri: kyky pitkäkestoiseen ja tarvittaessa intensiiviseen sotilaalliseen painostukseen osana laaja-alaista vaikuttamista. Kaliningradin alue: Venäjän sotavoima on räätälöity Itämeren alueen häiritsemiseen ja Baltian maiden eristämiseen
Merkinnät: Suomen Sotilas. 41 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 Suomen alueen sotilaallinen puolustus kytkeytyy maan rajoja laajempaan kokonaisuuteen, joka käsittää Itämeren alueen sekä arktisella alueella Pohjoismaat, Jäämeren ja Pohjois-Atlantin
Operoidaas tuon rajasuon yli niin että heilahtaa… Suomalainen CV90 siirtyy Norjaan Naton harjoituksessa 2024.. Pohjoismaista puolustusyhteistyötä kehitetään siten, että maat kykenevät toteuttamaan pohjoismaisia ja liittokunnan yhteisoperaatioita kaikissa tilanteissa ja kaikissa toimintaympäristöissä (maa, meri, ilma, avaruus, kyber). Sinne on maaliskuussa 2025 perustettu pohjoismainen osasto vauhdittamaan Nordic Air Power konseptin (NAPC) mukaista yhteistä suunnittelua, tukeutumista ja operointia. Muiden Pohjoismaiden omat ilmaoperaatiokeskukset (Karup, Luulaja, Tikkakoski) säilyttävät kyvyn kansalliseen operointiin ja ovat samalla osa uuden sukupolven verkottunutta CAOC-ratkaisua. . Naton alueellisten suunnitelmien laadintaa ja toimeenpanoa tuetaan Pohjoismaiden operatiivisella suunnittelulla ja koordinoinnilla. Ilmatorjunnan laatu ja erityisesti määrä on yhteinen haaste. Suomen näkökulmasta on kuitenkin mielenkiintoista seurata, kuinka JFC Norfolkin alueen Suomen maaja ilmapuolustus ja JFC Brunssumin alueen Itämeren puolustus yhteensovitetaan – varma tärppi sotakoulujen kokeisiin. Pohjoisen sisäverkot Natoa täydentävä puolustuksen verkottuminen jatkuu ja tuo joustavuutta. Vitsailu kesäpurjehtijoista vähenee, kun liittolaisten koko Itämeren kattavat yhteiset valvonnan, vaikuttamisen ja tukeutumisen ratkaisut mahdollistavat Merivoimien ympärivuotisen toiminnan. Pohjolan ilma-aseen 250 modernia hävittäjäkonetta kykenevät yhdessä operoidessaan muodostamaan merkittävän pelotekyvyn. 42 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 paikkana toimii joka tapauksessa Norjan uusi ilmaoperaatiokeskus (JAOC) Bodön lähellä Reitanissa ja Sorreisassa. Ruotsin toiminta Naton sotilaallisen läsnäolon kehysvaltioroolissa mahdollistaa järjestelyiden muokkaamisen kahdenvälisistä pohjoismaisiksi, Naton alueellisten suunnitelmien laadintaa ja toimeenpanoa tuetaan Pohjoismaiden operatiivisella suunnittelulla ja koordinoinnilla. Itämeri – Wir Kommen! Itämeren alueen meripuolustuksen johtoporras on Saksan merivoimien operaatiokeskuksen yhteydessä Rostockissa toimintansa jo aloittanut Itämeren Nato-maiden miehittämä Commander Task Force Balticin (CTF Baltic) esikunta
Taistelu Pohjolasta on taistelua yhteyksistä. Roolitus vahvuudet edellä Suomen ja Norjan merkittävästi kasvaneen yhteistyön erityistavoitteena on yhteisoperointikyky ja pelotteen vahvistaminen etenkin ensivastetoimena. Suomi tiivistää puolustusyhteistyötä myös Viron kanssa. Kuva Norjan puolustusselonteosta, lisämerkinnät Venäjän alueella Suomen Sotilas. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 43 SELONTEKO monenkeskisiksi – kuten JEF – ja edelleen liittokunnan tasoisiksi joustavasti ja ilman päällekkäisyyksiä. Myös ydinasevaltio Ison-Britannian johtama TU E SK A LS / N O RJ A N PU O LU ST U SV O IM AT . Yhdysvaltojen kiinnostus kahdenväliseen yhteistyöhön Pohjolassa säilynee arktiseen alueeseen liittyvien tavoitteiden johdosta, vaikka sen panostus Naton toimintaan yleisesti laskisikin. Ruotsi ja Norja ovat keskeisessä asemassa JFC Norfolkin yhteisoperaatioiden logistisen tuen johtoportaan (JLSG) ja yhteispohjoismaisen tukeutumisverkoston kehittämisessä. Selkokielellä tämä tarkoittanee korkeassa toimintavalmiudessa olevaa vastaiskukykyä. Norjalla on Suomen kannalta tärkeä rooli erityisesti myös vahvistusten vastaanottoja kauttakulkumaana. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisiä järjestelyitä Suomenlahden valvomiseksi – ja tarvittaessa sulkemiseksi. Anglot pelotteen ja puolustuksen tukena Suomen ja Yhdysvaltojen DCA-sopimuksen toimeenpano täydentää Nato-jäsenyyttä. Tavoitteena on sotilaallisen yhteistoimintakyvyn ja tilannetietoisuuden parantaminen erityisesti Suomenlahdella, millä osaltaan tuetaan Naton pelotetta ja puolustusta Itämerellä. Pohjoismaiden kykyä toimia yhdessä vahvistetaan lisäämällä yhteistyötä muun muassa harjoitusten, sotilaallisen liikkuvuuden, suorituskykyjen, puolustusmateriaalin ja kokonaismaanpuolustuksen aloilla. Ruotsin roolissa korostuu vahvan merija ilmaoperaatiokyvyn sekä maajoukkojen FLF-johtovastuun lisäksi tukeutuminen ja logistinen tuki. Tärkeät satamat Rautatiet Mahdolliset maihinnousualueet liittokunnan vahvistusjoukoille Suomen ja Norjan kasvaneen yhteistyön erityistavoitteena on pelotteen ja ensivasteen vahvistaminen.. Se mahdollistaa yhteisen operatiivisen suunnittelun ja Yhdysvaltojen joukkojen ja suorituskykyjen läsnäolon Suomessa kaikissa turvallisuustilanteissa normaalioloista alkaen. Muodostuva kyky tukee merkittävästi kaikkien puolustushaarojemme toimintaedellytyksiä ja laajemminkin Suomen huoltovarmuutta
Vi kör nu! Päämääränä ennaltaehkäisy Naton niin sanotun DDA-suunnitelmakokonaisuuden (Deterrence and Defence of the EuroAtlantic Area) sisältö on jaettu kahteen eri osaan: operatii. artiklan mahdollista aktivoimista. Automaation ja tekoälyn hyödyntäminen korostuu. SELONTEKO 44 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 JEF on Suomelle tärkeä monenkeskisen puolustusyhteistyön kehys. Uusien järjestelmien, kuten F-35:n ja Laivue 2020:n, valvontaja vaikuttamiskyvyn täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää johtamiseen ja tiedonvälitykseen käytettävien verkostorakenteiden kehittämistä maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa. Muutos on mahdollisuus Puolustushaaraja toimintaympäristörajat ylittävän kokonaisvaltaisen operointimallin (Multidomain operations, MDO) kehittäminen vaikuttaa keskeisesti edellä mainittujen johtoportaiden suorituskykyvaatimuksiin, toimintatapaan ja rakenteisiin. Tämä tuo johtamiseen uhkan kehittymisen edellyttämää taistelunkestävyyttä ja ketteryyttä. Baltic Sentry on hyvä esimerkki SACEUR:n toimivaltuuksilla toteutettavasta Enhanced Vigilance (eVA) -toiminnasta. RO YA L N ET H ER LA N D S N A VY. Pohjoisella on nyt mahdollisuus toimia liittouman edelläkävijänä. JEF:n ketteryys täydentää liittokunnan pelotetta ja puolustusta Suomen lähialueilla erityisesti tilanteissa ennen Naton 5. Naton pysyvien laivasto-osastojen aluksia ja liittolaisten F-35-hävittäjiä Naton Baltic Sentry -tehtävässä tehostamassa Itämeren kriittisen infrastruktuurin valvontaa talvella 2025. Tavoitteena on hyvin joustava ja verkottunut johtamismalli
Päättäjien lisäksi myös medialle ja kansalaisille on tuotettava enemmän asiantuntijuuteen perustuvaa hyvin konkreettista tietoa ydinpelotteesta. Samalla alkaa rakentua Suomeltakin vaadittava tarvittaessa ulkomaille keskitettävä joukko. Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan erityisesti eteentyönnetyillä maavoimajoukoilla (Forward Land Forces, FLF), Naton pysyvillä merivoimaosastoilla (Standing Naval Forces, SNF) ja ilmapuolustuksen Air Policing ja Air Shielding -tehtävillä. Suomelle räätälöidyssä ”kierrätysmallissa” voiman joustava säädeltävyys ja siirtojen rutinoituminen lisäävät pelotteen uskottavuutta. Suomessa on kehitettävä strategista osaamista ja tietoutta ydinaseisiin ja ydinpelotteeseen liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa ei ole aikaa kokoustamiseen. Tuutko hakeen. Maavoimat osallistunevat toimintaan vuoteen 2030 mennessä pienellä joukolla. Tarkastelussa selvitetään mahdollisuudet lisätä puolustusministeriössä tehtäviä päätöksiä.” Olisi hyvä, jos merkittävistä muutoksista käytäisiin keskusteluja ja kirjaukset tehtäisiin jo ennen Haagin huippukokousta. Tai kuten Natossa toimivaltasyistä asia ilmaistaan: jo normaalioloissa toteutetaan SACEUR:n toimivaltaan perustuen jatkuvia valmiusja voimannäyttötoimia (Vigilance Activities, VA) ja tehostetaan niitä tilanteenmukaisesti (Enhanced Vigilance Activities, eVA). Edelleen selonteon mukaan: ”Natojäsenyyden johdosta myös kansallista päätöksentekomenettelyä on arvioitava uudelleen. Tietämättömyys luo ydinpelkoja. Naton jäsenenä toimimisen ja siihen liittyvän päätöksenteon perustana olevaa lainsäädäntöä on tarkistettava siten, että sillä varmistetaan riittävät toimivaltuudet ja oikeat päätöksenteon menettelyt ja tasot. Selonteon mukaan Suomi ottaa nämä järjestelmät käyttöön ja osallistuu niihin liittyvään päätöksentekoon. Jälkimmäinen on Suomessa kulttuurimuutos; nyt ei vain harjoitella vaan operoidaan myös rauhan aikana. Jäsenyyden alkuvaiheessa Suomen osallistumisessa rauhan ajan tehtäviin painottuvat Merija Ilmavoimien suorituskyvyt. Ilmavoimat toimi Naton rauhan ajan puolustuksen Air Policing -tehtävässä Islannissa tammi-helmikuussa 2025. Tämä itsessään luo Pohjois-Euroopan strategisessa asetelmassa vahvemman alueellisen pelotteen, mikä osaltaan tasapainottaa Venäjän sotilaallista voimaa pohjoisilla alueilla. Päätöksentekovalmius on puolustuskykymme reunaehto. Sotilaallisesta näkökulmasta tämä lisää pelotteen ja puolustuksen uskottavuutta mahdollistamalla operatiivisen syvyyden hyödyntämisen voiman kohdentamisessa ja tukeutumisjärjestelyissä. Ydintietoa Ydinaseilla on keskeinen rooli osana liittokunnan pelotetta, ja Suomi osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. visiin suunnitelmiin liittokunnan alueen puolustamiseksi ja rauhan ajan yhteiseen puolustukseen. Liittolaismaiden maavoimajoukkojen läsnäolo Suomessa jo rauhan aikana tukee kansallisen ensivasteen muodostamista ja yhtenäistää puolustusvalmiutta Naton Venäjän vastaisella rajalla. Pohjolan puolustusta suunnitellaan, harjoitellaan ja toimeenpannaan ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. 45 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 . Natolla on vasteja valmiudensäätelyjärjestelmiä, jotka mahdollistavat oikea-aikaisen poliittisen päätöksenteon ja varmistavat riittävät toimivaltuudet Naton sotilasviranomaisille pelotteen säätelyyn ja liittokunnan alueen puolustamiseen. TO RB JØ RN K JO SV O LD / N O RJ A N PU O LU ST U SV O IM AT IL M A VO IM AT Pohjolan puolustaminen kokonaisuutena vahventaa alueellista pelotetta.
TAISTELU BALTIAN SÄHKÖSTÄ. Baltian ja myös Suomen kohdalla oli käytössä myös sähköase. TURVALLISUUS 46 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 Euroopan kaasuriippuvuus oli ja on osin vieläkin Venäjän mahtavin talousase
Kiistämättömyys: Kohde ei voi kiistää vaikutuksia, tekijä mahdollisesti voi. Varastoitavuus: Aseen voi valmistella ja laittaa odottamaan käyttöä pidemmäksi ajaksi.. TAISTELU BALTIAN SÄHKÖSTÄ Hybridiaseen seitsemän kriteeriä: Yhdisteltävyys: Aseen käyttö on liitettävissä muihin osaksi operaatiota. TEKSTI: MIKA HYYTIÄINEN . Joustavuus: Aseen maalia voi siirrellä ja asetta käyttää usealla eri tavalla. Baltian verkko irtoaa lopullisesti Venäjästä. Kumuloituvuus: Kun lisää aseen käyttöä, vaikutus lisääntyy jopa kiihtyvästi. 47 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 HYBRIDISODAN ASEKAAPPI OSA IV . Kohdentamistarkkuus: Ase vaikuttaa haluttuun kohteeseen vuotamatta tai haittaamatta omaa toimintaa. Ajoitettavuus: Aseen vaikutus alkaa ja loppuu täsmällisesti (vertaa tuli ja liike)
Kuten kaasuverkossakin rakentaminen kesti mutta ehti ajoissa maaliin: Baltia on nyt irrotettu kokonaan BRELL-kokonaisuudesta ensin itsenäiseksi sähkösaarekkeeksi, joka sitten kytkettiin mannereurooppalaiseen sähköjärjestelmään. Mitä enemmän käytämme elektroniikkaa, sitä tärkeämpää on sähkön laatu. Sähkö oli siis Venäjälle vahva pidäke Baltian suhteen. Kun Liettua ajoi alas Tšernobyl-tyyppiset Ignalinan ydinreaktorit vuosina 2004 ja 2009, pidäke kasvoi merkittävästi. Latvialaiset sähkömiehet ovat Rezeknen sähköasemalla kytkemässä irti Latvian ja Venäjän välistä päälinjaa helmikuussa 2025. Viron Narvan palavankiven voimaloiden käyttöä on myös leikattu paljon niiden suurten hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Kaikkia mui. Ensimmäisenä valmistui Suomesta 350 MW:n Estlink 1 -tasavirtayhteys vuonna 2006 ja myöhemmin vuodesta 2009 rakennettu 650 MW:n Estlink 2 helmikuussa 2014 noin sata kilometriä edellisestä itään. Viimeiseksi valmistui 700 MW:n NordBalt-yhteys Ruotsin Nybrosta Liettuan Klaipedaan vuonna 2015. Baltian riippuvuus oli täydellistä, koska BRELL-sähköverkko kattoi Viron, Latvian ja Liettuan lisäksi ValkoVenäjän ja merkittävän osan Länsi-Venäjää. Äärimmäisin on ydinasepelote. Sähkö on toisaalta tuoretuote, tuotannon ja kulutuksen pitää vastata joka hetki toisiaan. Pelote on teko, joka seuraa vastustajan epätoivottavaa toimintaa. 48 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 I tä-Eurooppa oli kylmän sodan aikana melko riippuvainen Neuvostoliiton energiasta. Oma kokonaisuutensa oli Baltian kytkeminen sähkön määrässä pohjoismaiseen NORDEL-järjestelmään merikaapeleilla Suomesta ja Ruotsista. Vaiheittain rakennettu puolustus Edellisessä numerossa esittelemäni Euroopan komission vuonna 2009 laatima BEMIP (The Baltic Energy Market Interconnection Plan) kattoi myös sähköverkon muutokset. Sähköverkko on monimutkaisempi kokonaisuus kuin kaasu. Kyse ei ole vain määrästä vaan myös laadusta eli kuluttajalle tarjottavasta jännitteestä, taajuudesta ja loistehosta. Pidäke on riippuvuus, jonka katkaisulla aiheutetaan jonkintasoiselle liittolaiselle vakava haitta. Kokonaisuuden kehittyminen Kartassa seuraavalla sivulla on esitetty lähtötilanne ja nykytilanne. Kapasiteetteja ei kannata kaasun tapaan vertailla BRELL-yhteyksiin, koska niiden Sähköverkko on monimutkaisempi kokonaisuus kuin kaasu.. ta energioita voidaan muuttaa sähköksi ja sähköä taas edullisesti muun muassa liikkeeksi, lämmöksi ja valoksi
Myös taajuudessa oli pieniä eroja. Perinteisesti jopa 80 % sähköstä tehtiin polttamalla palavaakiveä isoissa voimaloissa. Valmisteilla on kuvassa katkoviivalla esitetty Harmony Grid -laajennus, joka kasvattaa tehon yli 1 000 MW:n tasolle. Teknisesti tarvittiin siis paljon työtä. Noin neljännes sähköstä tuotetaan kaasuturbiineilla. Huomaa sinisellä merkityt päälinjat Liettuan Ingalinan lakkautetusta ydinvoimalasta itään sekä pohjoisessa Viron palavankiven voimaloista myös Pietarin alueelle. Latvia on vesisähkömaa. Baltia oli täysin Venäjän sähköverkon varassa vuoteen 2006. Vuonna 2021 öljyliuskeen osuus oli vähentynyt 49 %:n tasolle EU:n ilmastotoimien vuoksi. Tällä hetkellä Baltiassa suunnitellaan useita pieniä reakYLLÄ VUODEN 2006 BRELLSÄHKÖVERKON KARTTA (Lähde: Julia Vainio, Turun yliopiston pro gradu, 2016). Maaperässä on merkittävä määrä öljyliusketta, palavaakiveä, jossa öljy on lähellä maanpintaa sitoutunut huokoiseen hiekkakiveen. Irti venäläisestä energiasta Viro on öljymaa. Suunnitelmaa vastustettiin, ja siitä luovuttiin vuonna 2012. Tärkein tuontimaa oli Venäjä, nykyisin Viro. Kaliningradiin on merkitty neljä uutta tai uudistettua kaasuvoimalaa. Viro teki muutoksen lisäämällä tuulivoimaa ja tuomalla sähköä Suomesta. Vielä vuonna 2023 tuotiin osa sähköstä Venäjältä, nyt tuonti on loppunut. Vaihtovirtayhteys tarjosi myös mahdollisuuden laatuun, mutta esteenä oli pitkään neuvostoliittolainen päälinjojen 330 kV:n jännite, joka ei ole yhteensopiva eurooppalaisen 400 kV:n jännitteen kanssa. Liettuan sähkönsiirtoverkko on ollut vahvin, koska sen kautta vietiin sähkö myös Kaliningradin alueelle. Reilut 60 % sähköstä tuotetaan Daugavajoen voimaloissa vaihdellen 1 800:n tasolta aina 4 500 GWh:iin saakka. LitPol Linkin 500 MW:n maayhteys Liettuasta Puolaan valmistui vuonna 2015. Karttaan on lisätty tähdellä helmikuussa 2025 irrotetut pisteet ja keskeiset uudet tai uudistetut linjat. Synkronikompensaattoreiden tarkat paikat ja määrä eivät ole julkista tietoa. Liettua valmisteli Ingalinan sulkemisen jälkeen uuden 3 400 MW:n ydinvoimalan rakentamista Visaginasiin saman runkolinjan läheisyyteen. Tuulisähkön tuotantoa on lisätty paljon. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 49 TURVALLISUUS kautta viedään ajoittain sähköä myös Suomeen ja Ruotsiin. Useat kaukaa erottuvat tuhkavuoret Itä-Virossa ovat tästä pysyvä muisto. Vielä vuonna 2021 Viro toi Venäjältä 1 500 megawattituntia sähköä. Baltia oli täysin Venäjän sähköverkon varassa vuoteen 2006 ja laadullisesti helmikuuhun 2025 asti. Vuonna 2022 tuonti lopetettiin
Venäjän media syyttikin uudesta noususta irtautumista, ei kaapelin katkeamista. Oli myös lähellä, ettei myös Estlink 1 -kaapeli olisi katkennut jouluna 2024. Irtikytkentä virheenä. Rail Baltica -ratahanke kulkee samalla alu. Haasteeksi osoittautui alueen liian pieni oma kulutus ja EU-naapureiden haluttomuus ostaa sähköä alueelta. Kaliningradiin suunniteltiin ja osin rakennettiin vuodesta 2010 alkaen omaa 2 400 MW:n ydinvoimalaa. Alueelle valmistui vuonna 2019 venäläisvalmisteinen kelluva LNG (FSRU) -terminaali Marshal Vasilevski, jonka vuosikapasiteetti on 2,7 bcm (miljardia kuutiota, vertaa edellinen artikkeli, Suomen Sotilas 1/25). Verkko sinänsä olisi mahdollistanut myynnin. Yhden vaurion epäillään syntyneen Yi Peng 3 -aluksen ankkurista marraskuussa 2023. Jännittävät 33 tuntia Lauantaina 8.2.2025 kello 9.09 katkaistiin Viron Narvassa yhteys BRELL-verkkoon. Merellä on kolme kriittistä sähköyhteyttä, joista yksi Liettuassa lähellä Kaliningradia. Alueelta ei ole raportoitu ongelmia sen johdosta, että Baltia irtosi BRELL-verkosta, minkä myötä alue jäi omaksi pysyväksi sähkösaarekkeekseen. Kaikkien merikaapelien katkeaminen olisi kuitenkin vakava isku. Merikaapelit ja oma vihertyvä tuotanto riittivät omavaraisuuteen. Ruotsin ja Liettuan välisessä NordBalt-kaapelissa on todettu vuodesta 2016 yhteensä 31 vikaa. Nykyratkaisu sotilaallisena maalina Baltia on osoittanut kykynsä toimia autonomisena saarekkeena huolimatta EstLink 2 -kaapelin katkaisemisesta. Kaapeli katkesi ensimmäisen kerran marraskuussa 2022 Viron Harkun aseman läheltä. Nämä ovat kriittisiä nopeiden akustojen lisäksi sähkön laadun kannalta. Valmiutta vastata Venäjän kyberhyökkäyksiin oli kohotettu. Kaikki Baltian maat katkaisivat sähkön tuonnin Venäjältä vuoden 2022 jälkeen. Joulupäivänä 2024 – kuusi viikkoa ennen verkon erottamista – kaapeli katkesi merellä, ja korjaus vie aikaa jopa elokuuhun 2025 saakka. Teknisesti uhka arvioitiin pieneksi, koska "insinööritieteellinen" osuus oli varmistettu. Venäjä osasi valmistautua pidäkkeensä heikkouteen. Kotiaggregaattien kysyntää ennen tapahtumaa kuvattiin räjähdysmäiseksi, mutta niiden hankkiminen onneksi vahvistaa kansalaisten kriisinkestävyyttä. Baltiassa on Copilot-tekoälyn mukaan yhdeksän synkronikompensaattoria, jotka vastaavat taajuuden ja jännitteen laadusta. Jännitystä lisäsi myös helmikuun 2025 alussa tapahtunut suurjännitepylvään polttoyritys Viron Haapsalussa. Reilun vuorokauden ajan verkko toimi itsenäisenä saarekkeena sekä määrän että laadun suhteen. Johtajien tiedostustilaisuus oli varsin vaikuttava, kun kytkentä Eurooppaan synnytettiin. Osana tapahtumia sähkön hinta Baltiassa nousi. Asia on erityisesti Virossa herkkä venäläisvähemmistön takia. Suurin takaisku irtikytkennälle oli Estlink 2 -kaapelin katkeaminen. Alueella on modernisoitu ja rakennettu hiilivoiman lisäksi neljä merkittävää maakaasuvoimalaa sekä uutta tuulivoimakapasiteettia. Baltian keskeiset energiavirrat menevät nyt Suwalkin käytävän läpi: uusi maakaasuputki ja kaksi verkon kannalta kriittistä sähköyhteyttä. Väitetään, että suunnitelman tarkoitus oli estää Liettuan voimalan rakentaminen. Viisi vuorokautta ennen irtautumista venäläismedia kertoi Narvan voimalaitoksen yllättävistä ongelmista. Krimin valtauksen aikainen energian tuonti Baltiassa.. Liettuan nykyinen energiapaletti muistuttaa muilta osin varsin paljon Suomea. 50 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS toreita. Venäjä testasi Kaliningradin saarekekäyttöä mahdollisesti jo ennen hyökkäystä Ukrainaan. Kriittiset pisteet eivät siis ole pelkästään voimaloita tai muuntajakenttiä. Korjaustyöt tehtiin nopeasti. Netissä julkaistiin useita muitakin kipinöiden ja paukkeen sävyttämiä videoita. Jo vuonna 2022 kaasun hinnasta johtuva sähkön hinnannousu oli Suomea merkittävästi suurempi ja kansalaisten maksukyky alempi. Kaliningrad saarekkeeksi Baltialla on ollut vahva vastapidäke: Kaliningradin sähkö ja kaasu on virrannut Liettuan kautta. Baltia varautui alusta saakka siihen, että Venäjä yrittäisi häiritä irtikytkentää
Kiistämättömyys: Olisi ollut erinomainen ja laajasti yhteiskunnan lamauttava. Oman verkkomme laatu ei ole ollut koskaan riippuvainen Venäjästä, kyse oli tuolloin vain määristä. Merikaapeleissa samalla aluksella on voitu yrittää vaikuttamista sekä kaasuun, sähköön että kyberiin. Suwalkin alue on noussut monella tapaa strategiseksi solmukohdaksi. Alue on käytännössä riippumaton Venäjästä. Ajatus oli palauttaa jännite Pohjois-Suomen vesivoimalla, jos naapuriapuna Ruotsista saatavaa ns. X: @proffahyde, blogi: Pimeyden professori. Harjoitus epäonnistui. Suomen ja Ruotsin välille on rakennettu Raumasta kaksi tasavirtamerikaapelia jo aiemmin, vuonna 1989 Fenno-Skan 1, jonka teho on 500 MW, ja 800 MW:n Fenno-Skan 2 vuonna 2011. Näissä siirtyy paitsi ydinsähköä myös osin Ruotsin omaa sähköä, jota siirretään Suomen läpi pohjoisesta. Suomi muodostaa yhden sähkösaarekkeen. Kyky on heikkenemässä valvonnan kiristyessä. 51 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 eella, samoin kaksi tärkeää tieyhteyttä. siemensähköä ei olisi saatavilla. Kohdentamistarkkuus: Heikkeni koko ajan korvaavien yhteyksien valmistuessa. Venäjän toimia esti Kaliningradin vastaava riippuvuus Liettuan yhteyksistä. Tuulivoiman kasvu vaatii kuitenkin synkronikompensaattoreita vastaavia ratkaisuja meillekin. Kumuloituvuus: Heikentynyt ratkaisevasti. Miten Suomi. Myös kaasuriippuvuus on katkaistu. Ukrainassa saarekepalautus on arkipäivää. Suomen sähköntuotannossa ydinja vesivoimaloiden sekä sähkönkulutuksessa suurten mekaanisten paperitehtaiden ”pyörivät massat” ovat tuoneet verkkoon pääosan tarvittavasta ”hitaudesta” eli laadusta. Vuonna 2014 sähköyhtiöiden ja viranomaisten Valot verkkoon -häiriöharjoituksessa Rovaniemellä testattiin kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa sähkökatkossa. Kelluva LNG (FSRU) -terminaali Marshal Vasilevski.. . Kirjoittaja on Maanpuolustuskorkeakoulun suomalaisen sotataidon emeritussotilasprofessori Mika Hyytiäinen. toukokuuta 2022. Suomi liittyi vuonna 1981 Neuvostoliiton sähköverkkoon 1 400 MW:n HVDC-tasavirtamuuntoaseman myötä. Miten sähkösodassa kävi. Venäjä tuskin palaa sähkön toimittajaksi, koska se vaatisi lisärakentamista raja-alueilla. Kahden vanhan 400 kV:n vaihtovirtayhteyden teho on ollut 1 200 MW, ja tänä vuonna pohjoiseen valmistuu 380 kilometriä pitkä kaksisuuntainen Aurora-line, jonka teho on 800/900 MW. Joustavuus: Alussa toimi porkkanana, vuodesta 2022 jäljellä oli vain tekninen laaturiippuvuus. Yhdisteltävyys: Alussa erinomainen. Bonus: Keskinäisriippuvuus Kaliningradin osalta toimi pidäkkeenä myös Venäjän suuntaan. Varastoitavuus: Huono. Miten meille kävisi vastaavassa tilanteessa. Ajoitettavuus: Oli aluksi Venäjän käsissä. Hyytiäinen luennoi hybridistä maanpuolustuskursseilla ja pelaa yleensä harjoituksissa hyökkääjää. Hän on tutkinut kokonaisturvallisuutta ja kyberiä jo ennen niiden nykyisiä nimiä. ItäSuomessa tilanne on edelleen paljon tätä heikompi. Fyysisen sodan kannalta Suwalkin käytävän merkitys on kasvanut myös energian osalta. Venäjän pidäke: Alussa lähes täydellinen, mutta heikkeni vaihe vaiheelta ja päättyi irtikytkentään. Vihreä siirtymä on jo nyt parantanut Baltian asemaa ja tulee tekemään niin jatkossakin. Suomi on siten osa pohjoismaista sähkönsiirtoverkkoa myös laadun osalta. Baltia kuitenkin rakensi EU:n tuella itselleen puolustuksen. Parhaimmillaan noin kymmenesosa sähköstä tuli Venäjältä. Kaikki sähkön tuonti Venäjältä lopetettiin 14. Palaan alun tietolaatikon kriteereihin
Tässä artikkelissa selvitetään liittoutuneen Suomen sodan kuvaa ja sotilaallisia uhkatilanteita, jotka avataan sekä yleisellä tasolla että sitoen ne havaintoihin Venäjän operaatioista. TEKSTI: JANNE TÄHTINEN, YE-EVERSTILUUTNANTTI. 52 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 SOTILAALLINEN PAHA PÄIVÄ Miten Venäjän 2000-luvun sotatoimet ovat vaikuttaneet suomalaiseen sodan ja taistelun kuvaan.
53 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 . Väitöskirjan kansikuva sotilaallisesta pahasta päivästä pääkaupunkiseudulla (Jussi Sinisalo / J Sinisalo Design).
S odan kuva käsittää erityyppiset uhkatilanteet korkean riskin nopeista ja rajoitetuista operaatiosta laajamittaiseen sotatoimeen massamaisella joukkojen ja tulen käytöllä. Puolustajalla on oltava kyky suojautua ja vastata hyökkäyksiin kaikissa ulottuvuuksissa. Tulevaisuuden sodan kuvassa ja erityisesti taistelun kuvassa on huomioitava moniulotteinen eli multi-domain-operointi sekä uhkana että oman toiminnan perusperiaatteena. Venäjän 2000-luvun sotatoimissa voidaan nähdä piirteitä kaikista uhkatilanteista ja laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman hyödyntämisestä. Uhkatilanteisiin sisältyy mahdollisuus toimeenpanna operaatioita etäsodankäynnin keinoilla, kaukovaikuttamisella, täsmäaseilla ja ei-kineettisellä vaikuttamisella sitoutumatta taisteluun maajoukoilla. Nämä toimet eivät välttämättä muodosta selvästi operaation ensimmäistä vaihetta, vaan aktiivinen laaja-alainen vaikuttaminen voi olla jatkuvaa toimintaa, jonka osana tehdään yllätyksellinen sotilaallinen operaatio, jos tilannekehitys sen mahdollistaa. Sotaa on nyt käyty yli kymmenen vuotta.. Uhkamallien ja -tilanteiden muodostama kokonaisuus osana suomalaista sodan kuvaa. Kaikkia näitä tekijöitä yhdistävät vuorovaikutuksessa uhkamallit ja -tilanteet sekä sotilaallinen puolustus osana kokonaismaanpuolustusta. Hyökkääjä käyttää laaja-alaisesti kaikkien domainien eli toiminnallisten ulottuvuuksien (maa–meri– ilma–avaruus–kyber) sekä sähkömagneettisen spektrin ja informaatioympäristön suorituskykyjä vaikuttaakseen kohdemaan eri kohteisiin. Painostus ja laaja-alainen vaikuttaminen aseellisen konfliktin kynnyksen alapuolella kuuluvat Venäjän operaatioista tehtyjen havaintojen perusteella sodan ja taistelun kuvaan. 54 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS . Kuva oikealla: Vihreät miehet. Sodan kuvan tärkeimpinä muutostekijöinä voidaan pitää strategisen toimintaympäristön kehitystä, käsitystä sodasta ja sen perusolemuksesta sekä sodan oikeutuksesta, tappioiden ja siviilituhojen sietokykyä, poliittisstrategisen tason päätöksiä sekä päämäärää ja tavoitteita, taistelutilan ulottuvuuksien sekä niihin liittyvien suorituskykyjen ja teknologioiden kehittymistä sekä asevoimien doktriinien ja resurssien muutosta. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan Perevalnessa lähellä Krimin Simferopolia 3.3.2014. Suomalainen sodan kuva Sodan kuvaa ilmentävät strategisella tasolla diplomaattinen, informaatio-, sotilaallinen ja taloudellinen vaikuttaminen sekä operatiivistaktisella tasolla moniulotteinen taistelutila. Tulevaisuuden sodan kuvassa uhka on huomioitava yhä enemmän kokonaisuutena, jossa toimintaympäristön tilanne, osapuolten päämäärät ja kyvykkyydet sekä jopa sattuma voivat vaikuttaa siihen, miten uhkatilanne lopulta toteutuu. Painostus saattaa kärjistyä aseelliseksi
55 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 A LE X A N D ER N EM EN O V
Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus muodostavat jatkumon asetetun päämäärän perusteella. Laaja-alaisen vaikuttamisen keinoihin kuuluu myös ydinaseilla uhkaaminen, jonka tarkoituksena on painostaa kohdemaat haluttuun tahtoon tai esimerkiksi estää kohdemaita puuttumasta strategiseen tilannekehitykseen. Epätodennäköisimmäksi mutta kuitenkin mahdolliseksi uhkaksi nähdään ydinaseiden käyttö. Naton merkittävin vaikutus uhkatilanteiden kokonaisuuteen näkyy mallissa päämäärän yhteydessä. Laaja-alaisella vaikuttamisella pyritään saavuttamaan haluttu vaikutus poliittiseen päätöksentekoon, kansan luottamukseen, yhteiskunnan tilanteeseen ja sisäiseen turvallisuuteen sekä taloudelliseen tilanteeseen. Päämäärien saavuttamiseen sisältyy suunnitelmallisesti sekä peitettyä että avointa toimintaa. Joukkojen keskittämisellä, ei-kineettisellä vaikuttamisella sekä poliittisen tason vaatimuksilla testattiin Ukrainan ja lännen reaktioita vuosina 2021 ja 2022. TURVALLISUUS 56 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 konfliktiksi, ja yllätyksellinen, nopea ja rajattu operaatio voi muuttua laajamittaiseksi sotatoimeksi. Painostukseen ja laaja-alaiseen vaikuttamiseen liittyvät myös kybertiedustelu ja -vaikuttaminen sekä avoimet uhkavaatimukset ja voimannäyttö kansalaisten maanpuolustustahdon ja kriisinsietokyvyn heikentämiseksi. Sotilaalliseen voimannäyttöön kuuluvat muun muassa alueellisen koskemattomuuden loukkaukset, yllättävä harjoitustoiminta, lisäjoukkojen keskittäminen lähialueelle sekä rajoitettu kineettinen vaikuttaminen. Ydinaseet on huomioitava kaikissa uhkamalleissa painostuksesta sotilaalliseen voimankäyttöön. Painostuksen uhkamalliin liittyy kiinteästi informaatiovaikuttaminen. Mahdollisen hyökkääjän operaatio voi kohdistua Suomea tai toista Nato-maata vastaan. Syynä on ollut ennemminkin pelko, että sota muuttuu Naton ja Venäjän väliseksi konventionaaliseksi sodaksi. Laaja-alainen vaikuttaminen tarkoittaa kaikkien kansallisen vallan välineiden käyttöä eli poliittista, diplomaattista, taloudellista ja sotilaallista sekä informaatioympäristöä ja kyberulottuvuutta hyödyntävää vaikuttamista. Venäjän asevoimilla on kyky nopeaan, yllätykselliseen ja moderniin operaatioon lähialueellaan rajoitetuin. Vaikuttamisella pyritään kiistämään puolustuskyvyn uskottavuus ja valmiudensäätely sekä haastamaan valtion tai liittouman päätöksenteko. Nato vaikuttaa pelotteen kautta eri uhkamallien ja -tilanteiden todennäköisyyteen, ei niinkään sisältöön. Ero on merkityksellinen, koska uhkan hallinta asettaa erilaisia varautumisvaatimuksia. Laaja-alaisesta vaikuttamisesta painostukseen Laaja-alainen vaikuttaminen muodostuu keinovalikoimasta, jota hyödynnetään kaikissa uhkatilanteissa ja jonka ei-sotilaalliset välineet nähdään todennäköisimmäksi uhkaksi Nato-maata kohtaan. Sotilaallisen painostuksen keinoja ovat esimerkiksi sotilaallisen voiman näyttö ja sotilaallisen infrastruktuurin kehittäminen lähialueella. Uhkakuvissa ja -arvioissa on tarkasteltava kaikki realistiset uhkatilanteet sekä Naton että kansallisesta näkökulmasta. Painostuksessa hyödynnetään diplomatiaa, taloudellista vaikuttamista ja pakotteita, kolmannen osapuolen tukemista, ei-kineettistä vaikuttamista sekä kohdemaan ja kansainvälisen järjestelmän testaamista erilaisin vaatimuksin. Laajamittaisella sotatoimella voidaan pyrkiä ja päästä nopeaan ratkaisuun, tai se voi johtaa pitkittyneeseen kulutussodankäyntiin. Painostuksessa ja laaja-alaisessa vaikuttamisessa korostuu asevoimien näkyvä läsnäolo, jota voidaan käyttää myös harhautukseen tai todellisen peitetyn toiminnan tai yllätyksellisen operaation valmisteluiden salaamiseen. Nopea, yllätyksellinen ja rajoitettu operaatio Asevoimien operaatioiden onnistumisen edellytyksissä korostuvat alkumenestys (yllätys) ja menestyksen hyödyntäminen suurella operaatiotempolla (nopeus). Ydinpelote ei myöskään ole ollut varsinainen tai ainakaan ainoa tekijä, joka on estänyt länsimaita puuttumasta Ukrainan sotaan esimerkiksi kiistämällä ilmatilan käytön sotatoimialueella. Ydinaseilla uhkaaminen ei ole estänyt länsimaita tukemasta Ukrainaa merkittävällä määrällä sotamateriaalia, koska toiminnan ei ole katsottu kärjistävän tilannetta ydinaseen käyttöön
Nopeaan, yllätykselliseen ja rajoitettuun operaatioon voisi kuulua Krimin valtaamisoperaation tyylinen erikoisoperaatio, joka toteutetaan nopeammin kuin puolustaja ehtii siihen reagoida. Nopean, yllätyksellisen ja rajoitetun operaation uhkatilanteessa hyökkääjä pyrkii tarvittaessa lamauttamaan kohdemaan kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä sekä ei-kineettisellä vaikuttamisella kyberulottuvuudessa, informaatioympäristössä ja sähkömagneettisessa spektrissä. H S / KO PO N EN. Nopeaan, yllätykselliseen ja rajoitettuun operaatioon voisi kuulua Krimin valtaamisoperaation tyylinen erikoisoperaatio, joka toteutetaan nopeammin kuin puolustaja ehtii siihen reagoida. Vastaavia operaatioita voisi kohdistua myös Baltiaan tai Gotlantiin. Nopea, yllätyksellinen ja rajoitettu operaatio voi olla itsenäinen uhkatilanne tai osa laajamittaisia sotatoimia. Suomessa erikoisoperaatio hallinnon kaatamiseksi voisi sisältää erikoisjoukkojen soluttautumista, rajoitetun maihinnousun pääkaupunkiseudun satamiin tai joukkojen keskittämisen maahanlaskuoperaatiolla. Alueen tai kohteen valtaaminen voitaisiin tehdä maarajan läheisyydessä, rannikolla tai esimerkiksi Ahvenanmaalla. Uhkatilanteeseen kuuluvia operaatiotyyppejä tai tavoitteita ovat erikoisoperaatio hallinnon kaatamiseksi (Kiova), alueen tai kohteen valtaaminen (Georgia, Krim, Itä-Ukraina, Kiova), kriittisten voimavarojen lamauttaminen (Ukraina) sekä sotatoimialueen eristäminen kaikkien ulottuvuuksien suorituskyvyillä (Georgia, Krim). 57 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 tavoittein. ”Kohteliaat miehet” ja operaation kieltäminen olivat yllätyksellisyydellään avainasemassa Krimin valtaamisessa. Kyky on osoitettu Georgiassa, Krimillä ja Syyriassa. Kriittisten voimavarojen lamauttaminen voitaisiin tehdä pääkaupunkiseudulla iskemällä esimer
Krimillä vältettiin aseellinen konflikti täysin. Vaikuttamisen painopiste muodostuu asevoimien ryhmitysja tukeutumisalueille mutta myös suuriin kaupunkeihin, yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja logistiikkaan. Ukrainassa laajamittaisten sotatoimien alkuvaiheessa pyrittiin välttämään yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin tuhoamista. Laajamittaisessa sotatoimessa vaikuttaminen kohdistuu Suomen koko alueelle, koska keskeinen vaikuttamisen kohde on Suomeen mahdollisesti keskitettävä materiaali ja liittolaisten joukot. Päämäärään liittyen yritettiin riskialtista strategiseen yllätykseen pyrkinyttä maahanlaskuoperaatiota Hostomelin lentokentälle. Yllätyksellisen, nopean ja rajoitetun operaation piirteitä on tunnistettavissa kaikista Venäjän operaatioista. Myöhemmässä vaiheessa, kun Ukrainan kansa nousi laajaan vastarintaan, kriittisestä infrastruktuurista ja väestöstä tuli sodankäynnin kohde. Kriittinen infrastruktuuri pyrittiin valtaamaan, koska sen hallinnalla nähtiin olevan keskeinen merkitys strategisen päämäärän saavuttamiselle. Hyökkäys Georgiaan oli välittömästi alkanut ajallisesti synkronoitu operaatio, jossa käytettiin kaikkien puolustushaarojen suorituskykyjä. Kaikissa Venäjän asevoimien nopeuteen ja yllättävyyteen pyrkineissä sotatoimissa on nähtävissä voimankäytön rajoituksia. Ukrainassa vuonna 2022 lähtökohtana oli jo useita vuosia kestänyt asemasota Itä-Ukrainassa, mutta laajamittaisissa sotatoimissa oli nähtävissä pyrkimys yllätykselliseen ja nopeaan alueiden valtaamiseen. 58 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS kiksi energianjakelun kohteisiin tai valtakunnallisesti ilmapuolustuksen kohteisiin. Krimin valtaaminen tapahtui taidokkaana erikoisoperaationa, joka puhtaimmillaan edustaa maa-alueen valtaamiseksi tähtäävää operaatiotyyppiä. Hyökkääjän joukkojen perustaminen ja keskittäminen vaatii aikaa ja paljastuu, mikä mahdollistaa puolustusvalmistelut, mikäli päätökset tehdään oikea-aikaisesti ja niitä ollaan valmiita tekemään. Uhkaavaa osapuolta ei haluta provosoida omilla toimilla tai arvioidaan, ettei tilanne laajene avoimeksi sodankäynniksi (Georgia, Ukraina). Laajamittainen sotatoimi käydään kaikilla käytössä olevilla keinoilla, ja sen mahdollisena kohteena on asevoimien lisäksi yhteiskunta, kriittinen infrastruktuuri ja siviiliväestö. Laaja-alainen sotatoimi edellyttää mittavan määrän joukkoja ja suorituskykyjä sekä hyökkääjältä että puolustajalta. Sotatoimialueen eristäminen edellyttäisi merellistä operaatiota tai esimerkiksi strategisen alueen valtaamista Itämereltä pitkän kantaman asejärjestelmien ryhmitysalueeksi. Laajamittainen sotatoimi Laajamittainen sotatoimi sisältää operaation puolustusjärjestelmän tuhoamiseksi ja maa-alueiden valtaamiseksi tai yhteiskunnan kriittisten voimavarojen tuhoamiseksi. Laajamittaisen sotatoimen torjunnassa ja erityisesti pitkittyneessä kulutussodankäynnissä ampumatarvikkeiden ja muun kriittisen materiaalin ennakkovarastointi ja huoltovarmuus ovat edellytys taisteluiden onnistumiselle. Georgiassa vaikuttaminen yhteiskuntaan tehtiin pääosin ei-kineettisillä keinoilla. Puolustusoperaatioita leimaa tyypillisesti se, että valmistelut ovat kesken johtuen päätöksenteon vaikeudesta ja viiveistä. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 voidaan pitää yllätyksellisellä Maahanlaskulla Hostomeliin pyrittiin mahdollistamaan operaatiot Kiovan alueelle.
Tätä näkemystä tukevat esimerkit Ukrainasta, jossa kaupunkisodankäynnin näyttämöt, kuten Mariupol, Bahmut ja Avdijivka, ovat tuhottuja rauniokaupunkeja. Lopuksi Suomen toimintaympäristössä ei voida sulkea pois yllätyksellisen sotilasoperaation tai laajemman sotatoimen mahdollisuutta, ei edes Nato-Suomessa. Mariupol kärsi merkittäviä tuhoja Ukrainan sodan alkuvaiheessa käydyissä taisteluissa. Posti lähettää vastaanottajalle tiedon paketista tekstiviestillä. Artikkeli perustuu Tähtisen väitöskirjaan Sotilaallinen paha päivä – Venäjän 2000-luvun sotatoimien vaikutukset suomalaiseen sodan ja taistelun kuvaan sekä Suomen sotilaalliseen puolustukseen. Valmiudella ja ylläpitämällä kansallisesti Suomen sotilaallista puolustuskykyä osana liittokunnan yhteistä puolustusta pyritään muodostamaan riittävä pelote, joka ennaltaehkäisee maahamme kohdistuvaa sotilaallista voimankäyttöä. Siviiliväestöä ja siviili-infrastruktuuria tuhoamalla pyritään vaikuttamaan kansan taistelutahtoon. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 59 operaatiolla aloitetulla laajamittaisena sotatoimena. Venäjän hyökkäys muodosti kokonaisuudessaan laajamittaisen sotatoimen, jonka eri vaiheissa hyödynnettiin laaja-alaisesti vaikuttamisen keinoja sekä sodankäynnin muotoja. Venäjä on joutunut asettamaan osittaisen liikekannallepanon ja siirtymään yhteiskunnassa sotatalouteen. Venäjän asevoimien maaoperaatiossa pyrittiin hyödyntämään liikesodankäyntiä. Päivä, jonka estämiseksi teemme yhdessä kaikkemme ylläpitämällä ja kehittämällä vahvaa ja itsenäistä kansallista sotilaallista puolustusta, joka kykenee taistelemaan joustavasti ja integroituneesti yhdessä Nato-liittolaisten kanssa – mutta myös ilman. Pohjoisessa, koillisessa ja eteläisessä operaatiosuunnassa tehtiin kaappaushyökkäysyrityksiä, joissa hyödynnettiin joukkojen ja epäsuoran tulen ylivoimaa ja ohitettiin vastarintapesäkkeet. Vaikka tavoitteena on sodan välttäminen, on suunnittelu tehtävä uhkalähtöisesti, eli varauduttava siihen, että pahin mahdollinen kuitenkin tapahtuu: sotilaallinen paha päivä koittaa. Maaoperaatio aloitettiin nopeasti ja yllätyksellisesti heti tuli-iskun ja ilmapuolustuksen lamauttamisen jälkeen. Laajamittaiseen sodankäyntiin liittyvät merkittävät tuhot yhteiskuntaa kohtaan. Kirjapaketti lähetetään tilaajaa lähellä olevan postin lokeroon. Maaoperaatioon liittyi Hostomelin lentokentän valtaaminen, joka ei onnistunut suunnitelmien mukaan. Sotatoimien rungon muodosti maavoimien hyökkäys, jossa hyödynnettiin useita operaatiosuuntia. Alueella käydyt taistelut estivät lisäjoukkojen kuljetukset alueelle. Kaupunkien järjestelmällinen tuhoaminen epäsuoralla tulella ja kaukovaikuttamisella sodan oikeussäännöistä piittaamatta kuuluu yhä sodan kuvaan. Painopisteen siirryttyä Itä-Ukrainaan taisteluista muodostui molempia osapuolia kuluttavaa rintamatai kulutussodankäyntiä, jonka Ukraina on toistaiseksi kestänyt korkean maanpuolustustahdon ja länsimaiden materiaalituen johdosta. Kirjoittaja on FM, maj evp Mikko Elo ja julkaisija Pioneeriaselajin Liitto ry. ODOTAMME TILAUSTASI, TUET MAANPUOLUSTUSTYÖTÄMME! T HH • Tilaus suoritetaan maksamalla kirja tilille FI38 5197 0320 0330 48 ja ilmoittamalla yhteystiedot matkapuhelinnumeroineen. • Kirja antaa selkeän kuvan pioneeritoiminnan kehityksestä ja suorituskyvystä Suomen turvallisuusympäristön muutoksissa Puolustusvoimien osana 1993–2023. • Lisätietoja antaa Väinö Heikkala, ostt2023@gmail.com.. TILAA PIONEERIASELAJIN HISTORIA 1993 – 2023! • 30 vuotta ja 636 sivua tuoretta tietoa pioneereista ja pioneeriaselajista. . Kaupunkien merkitys puolustettavina kohteina on korostunut Ukrainan sodasta saatujen havaintojen mukaan. • Tilaushinta on 50 € /kirja ja lähetyskulut 10 € /kirja
Itätuulen painuessa hetkeksi mailleen on maininkeja alkanut muokata nouseva länsituuli. 60 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS Itämeren turvallisuusympäristö on tällä hetkellä hyvin epävakaa. TEKSTI: JUHA SÄRESTÖNIEMI RUOTSIN MERIVOIMIEN HSWMS CARLSKRONA johtaa ruotsalaisten ja hollantilaisten miinanraivaajien muodostelmaa Baltic Operations 2024 – BALTOPS 24 -harjoituksessa.. RO YA L N ET H ER LA N D S N A VY SE N IO R C H IE F PE TT Y O FF IC ER JA N EE N LI N G ITÄMERI RISTIAALLOKOSSA . Vaikuttaisi siltä, että Itämeren maat joutuvat toistaiseksi purjehtimaan ristiaallokossa. Pääministeri Petteri Orpo on todennut tämän olevan juuri se herätys, jota Eurooppa on kaivannut. Yhdysvallat vaikuttaa vähentävän turvallisuustoimiaan Euroopassa ja kääntävän katseensa muualle
Yhdysvaltojen sisäpoliittinen ilmapiiri on muuttunut merkittävästi jo viime vuosikymmenen aikana. Tällainen ei ole tarpeen tai hyväksyttävää maanosalta, jonka väkiluku on kolminkertainen suurimpaan uhkaan, Venäjään, verrattuna ja jonka talous on moninkertainen. Väite ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa Itämeren alueella, jossa Britannian johtama Joint Expeditionary Force (JEF) paikkaa merkittävästi tätä aukkoa. Barack Obaman kaudella (2009–2017) Yhdysvallat aloitti Pivot to Asia -politiikalla painopisteen siirtämisen Euroopasta Tyynellemerelle vastatakseen erityisesti Kiinan muodostamaan uhkaan. Liittouman tarkoituksena on muodostaa Euroopan sotilaallinen ydin, joka kykenee toimimaan itsenäisesti ja riippumatta maanosan ulkopuolisista kumppaneista. Saksa ja Puola ovat ilmaisseet haluavansa oman ydinaseen ja keskustelevat myös Ranskan kanssa ranskalaisten ydinaseiden sijoittamisesta maihinsa. Tilanne ei olennaisesti muuttunut vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeenkään, vaikka joihinkin toimenpiteisiin ryhdyttiinkin. Huolimatta vuoden 2008 Georgian kriisistä asiaa ei otettu Euroopassa vakavasti. Viimeistään helmikuussa 2022 olisi pitänyt kaikkien herätä, mutta Euroopan puolustusteollisuuteen ei silloinkaan alettu satsata. Kuitenkin kaikkien Euroopan maiden tuominen. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala pitää ongelmana eurooppalaista kykyä sotilaalliseen suunnitteluun ja resurssien yhteensovittamiseen. Transatlanttisia suhteita koetellaan nyt kovemmin kuin koskaan. Jättääkö Yhdysvallat Euroopan. Yhdysvaltojen toiminnan taustalla on muitakin syitä. Herätys Euroopan tilanteen korjaamiseksi onkin löytymässä vapaaehtoisten liittoumasta (Coalition of the Willing), jossa on mukana myös EU:sta eronnut Britannia. Hampaaton ei Eurooppa kuitenkaan ole, vaikka Yhdysvallat painopistettään täällä vähentäisikin. Lisäksi Ranska on luvannut laajentaa ydinsateenvarjoaan kattamaan koko Euroopan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten apu Ukrainalle on joutunut kongressin sisäpoliittisten kiistojen keskiöön, ja seurauksia voimme hämmästellä lähes päivittäin. Helmikuussa 2025 International Institute for Strategic Studies (IISS) -ajatushautomon julkaiseman The Military Balance 2025 -raportin mukaan Euroopan asevoimien kokonaisuus on sekä kaluston, joukkojen että puolustusbudjetin osalta Venäjää suurempi ilman kaavailtuja lisäyksiäkään. Hänen mukaansa Natossa vastuu niistä on ensisijaisesti ollut Yhdysvalloilla. 61 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 L uottamalla pelkästään sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen on Eurooppa ajautunut tilanteeseen, jossa muun muassa oma sotilaallinen kyvykkyys on ajettu alas ja luotu sotilaallinen riippuvuus transatlanttiseen suhteeseen. Sen lisäksi muun muassa Friedrich Merz, Saksan kristillisdemokraattisen unionin (CDU) johtaja ja todennäköinen seuraava liittokansleri, on korostanut tarvetta vahvistaa Saksan sotilaallista valmiutta. Jos asiaa pohtii siinä valossa, että Yhdysvallat haluaa nyt leikata rönsyilevät rahavirrat poikki, on nykyinen toiminta täysin looginen. Eristäytymispolitiikan kannatus on kasvanut erityisesti republikaanien keskuudessa, mutta myös demokraateilla on paineita keskittyä enemmän kotimaiseen politiikkaan. Tähän todellisuuteen herääminen sai Münchenin turvallisuuskonferenssin puheenjohtajan puhkeamaan itkuun loppupuheenvuorossaan. Euroopalta toivottiin jo silloin kykyä vastata omasta puolustuksestaan. Osittain taustalla on presidentti Trumpin näpäytys siitä, että eurooppalaiset poliitikot tukivat liian näkyvästi Yhdysvaltain presidentinvaalit hävinnyttä osapuolta. Tavoitteena on vastata Saksan asevoimien henkilöstövajeeseen ja nostaa puolustusbudjettia merkittävästi. Tosin pelkkä säästökuuri ei ole kyseessä. Tässä onkin monilla peiliin katsomisen paikka, mutta se tuskin suhteita lopullisesti kaataa. Entisen Puolustusvoimain komentajan, nykyisen kansanedustajan Jarmo Lindbergin mukaan haasteena on kuitenkin Euroopan asevoimien hajanaisuus
Osin rajoitteita on taas hetken päästä peruttu tai siirretty. Ruotsin merivoimien operaatiopäällikkö, komentaja Marko Petkovic.. 62 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS vastaavan järjestelmän malliin vie aikaa. Summassa on lisäksi velvoite, että aluksi vähintään 50 % hankinnoista on tultava EU:n alueelta ja myöhemmin paikallisuusaste on nostettava vähintään 60 prosenttiin. Riippumatta siitä, onko Trump oikeassa vai ei, nykyinen toimintamalli vähentää halukkuutta yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Erityisesti Venäjällä on herätty vanhaan pelkoon, että Saksa nousee jälleen. Moskovassa tiedetään, ettei heillä ole kykyä vastata siihen, että koko Eurooppa alkaa varustautua. Tämä on noteerattu sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä. Useiden muiden toimien lisäksi EU on lisäämässä puolustusbudjettia 800 miljardilla. Tällaiseen nopeatempoiseen toimintaan ei kansainvälisessä politiikassa ja kaupassa ole totuttu. Presidentti Trumpin nopea toiminta on saanut monet haukkomaan henkeään. Myös Yhdysvaltojen puolustusteollisuudessa pohditaan tilannetta vakavasti. Aihe nostettiin esiin jopa Olga Skabejevan juontamassa propagandistisessa keskusteluohjelmassa, jossa muisteltiin sitä, miten Saksa rakensi sotakoneistonsa 1930-luvulla käytännössä salaa ja pakotteiden alaisena ja kykeni hyökkäämään jo vuonna 1939. Eurooppa on viimein vastaamassa pakottavaan tilanteeseen myös puolustusteollisuutta vahvistamalla. . Tämä tarkoittaa sitä, että eurooppalaiset haluavat varmistaa saavansa aseita, jotka toimivat ja joihin saa ammuksia, varaosia ja ohjelmistopäivityksiä, vaikka politiikka ajautuisikin eri linjoille Yhdysvaltojen kanssa. . Vaikka moni ymmärtää myös presidentti Alexander Stubbin toteamuksen: ”Trumpin puheita enemmän on katsottava hänen tekojaan.” Pelkkien puheiden lisäksi on myös tekoja tapahtunut. Kymmenen JEF-valtiota. Sopimuksia on irtisanottu ja erilaisia rajoitteita asetettu erittäin lyhyellä siirtymäajalla tai jopa ilman siirtymäaikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että uudet sopimukset maan aseteollisuuden kanssa tulevat olemaan erilaisia kuin tähän mennessä on totuttu. Niistä osa on sellaisia, että ne tuskin lisäävät eurooppalaisten luottamusta Yhdysvaltojen kykyyn pitää lupauksiaan. JEF-maita ovat Suomen ja Ison-Britannian lisäksi Tanska, Ruotsi, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Alankomaat. Moni Euroopan maa on jo ilmoittanut peruvansa sen kanssa sovittuja asekauppoja tai harkitsevansa niiden perumista. Tilanne Yhdysvaltojen aseteollisuuden suhteen on vähintään huolestuttava
Tiedetään varmuudella, että näin monen kaapelirikon, ankkurihaverin ja muun vahingon takana ei voi olla sattuma. Mikäli sääntöjä rikotaan, pitäisi sellaisen johtaa rangaistukseen. Se pyrkii käyttämään keinoja, joiden avulla se pysyy avoimen konfliktin kynnyksen alapuolella. Britannian entinen pääministeri Boris Johnson puolestaan uskoo Trumpin suunnitelmaan ja pitää nykyistä tilannetta lähinnä harmillisena kupruna kokonaisuudessa. Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen.. Ruotsin merivoimien operaatiopäällikkö, komentaja Marko Petkovic vastasi Suomen Sotilaan kysymyksiin Ruotsin merivoimien näkemyksestä asiasta. Tilanne elää nyt niin nopeasti, että todennäköisesti tämäkin juttu on vähintään osittain vanhentunut lehden tullessa painosta. Esimerkiksi brittitoimittaja Edward Lucas arvioi Times Radion haastattelussa (5.10.2025), että hänen käsityksensä mukaan transatlanttinen yhteistyö on päättynyt ainakin siinä muodossa, johon olemme tottuneet. Hän kiteyttää asian seuraavasti: ”Itämerellä liikkuu kulloinkin vähintään 4 500 alusta. Suomen merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen kertoo, että Merivoimien tilannekuvan mukaan Venäjä on valmis käyttämään jopa sotilaskalustoaan merenalaisen infrastruktuurin vahingoittamiseen Itämerellä. On varsin todennäköistä, että sääntöjä ja lakeja joudutaan muuttamaan. Seuraamme ja tunnistamme aluksia myös muilla antureillamme, kuten merivalvonta-aluksilla, lentokoneilla ja kiin. Näin se pystyy säätelemään vaikuttamisen tehoa ja keinovalikoimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Lähes kaikki lähettävät AIS-transponderinsa kautta tietonsa, joten alukset on helppo tunnistaa, ja niitä on helppo seurata. Lisäksi on pohdittava sitä, miten sääntöjen rikkomisesta kansainvälisillä alueilla rankaistaan ja mikä taho rangaistukset asettaa. On muistettava, ettei Venäjän Itämeren laivasto ole osallistunut Ukrainan sotaan, joten sillä on edelleen vähintään sama tai parempi kyvykkyys kuin ennen vuotta 2022. Tapahtumia Itämerellä Muilla Itämeren valtioilla, paitsi Venäjällä, on käsissään eurooppalainen ongelma. Nyt kuitenkin on epäselvää, kuka rankaisee ja miten. Yksittäisissä tapauksissa se lienee vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Venäjä pyrkii vaikuttamaan Nato-maiden toimintaan Itämerellä strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. 63 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 . Venäjällä on hyvin kehittynyt kyky vedenalaiseen toimintaan. Viranomaisilla on edessään ongelma. Olemme luottaneet kansainvälisten sääntöjen varmistavan sujuvan ja turvallisen toiminnan, mutta luottamus sääntöihin on osoittautunut itsepetokseksi. Suomalaisten ja ruotsalaisten pysäyttämät kaapelinkatkojat Eagle S ja Vezhen ovat osasyitä sille, että venäläiset ovat alkaneet saattaa osaa kuljetuksistaan sota-aluksilla. Transatlanttisen yhteistyön päättymisestä on esitetty erilaisia näkemyksiä. Britannian johtaman JEF:n meri voimakomponentti harjoittelee aktiivisesti Itämerellä. Kuitenkin pitäisi pystyä aukottomasti näyttämään, että juuri kyseisen aluksen tai ryhmän toiminta on ollut tarkoituksellista, ei sattumaa tai huolimattomuutta
Yllä: Gotlanti, Ruotsin armeijan jääkärit nousemassa C-130 Hercules -kuljetuskoneesta. Voidaan todeta, että laki on monimutkainen ja mahdollisuudet puutU .S . Esimerkiksi siviilialus voi olla kiinnostava monista eri syistä. Se voi käyttäytyä poikkeavasti, ja siitä on voitu saada tiedustelutietoa muista maista tai Ruotsin muilta viranomaisilta (esim. Voimme esimerkiksi partioida siviilialusten lähellä ja siten luoda pelotteen, jolla estetään vahingonteko. N A VA L FO RC ES EU RO PE -A FR IC A . 64 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS teillä tutkaketjuilla. Alla: Maihinnousualus (LCU 1662) BALTOPS 22 -harjoituksessa Gotlannissa 7.7.2022.. Meillä on ensisijaisesti muita tehtäviä, esimerkiksi varautuminen vielä pahempaan ulkoiseen uhkaan tai Venäjän laivaston toiminnan seuranta. Ne harjoittelevat vuosittain suunnilleen saman verran, ja kuljetukset siirtyvät Itämeren, Pohjoisen laivaston ja Välimeren välillä kuin ennenkin.” Tämänhetkinen ongelma on komentaja Marko Petkovicin mukaan lainsäädännöllinen: ”Itämeren alueella on kymmenen maata, joilla on kymmenen erilaista näkemystä rikoksista ja epäiltyjen laivojen syytteeseenpanon oikeudellisista edellytyksistä. Tällainen saa meidät tai liittolaisemme tarkastelemaan alusta lähemmin ja selvittämään, mistä on kyse.” ”Venäjän varjolaivaston tarkkaileminen ei kuitenkaan sinänsä ole sotilaallinen tehtävä. On tärkeää korostaa, että yksi Naton tärkeimmistä tehtävistä on saada vastustaja luopumaan toimistaan.” ”Venäjän laivaston suhteen seuraamme rutiininomaisesti sen sotilasaluksia yhdessä liittolaisten kanssa omilta aluksiltamme tai muiden antureiden kautta. M A RI N E C O RP S Onko Eurooppa valmis ottamaan vastuun omasta turvallisuudestaan. rannikkovartiosto, poliisi tai tulli). Tällä hetkellä Venäjän laivastolla on käytössään pääosin sama toimintamalli kuin ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022. . Alus saattaa liikkua poikkeuksellisesti, ja se saattaa pysähtyä keskellä Itämerta tai muuttaa kurssia selittämättömällä tavalla. U .S
Ruotsi pitää erittäin tärkeänä, että paikalliset resurssit ovat heti käytettävissä. Erityisesti Suomi on aina ollut veljeskansamme ja jo kauan ennen liittoon liittymistämme lähin kumppanimme. Itämeren turvallisuustilanne säilyy epävakaana, kun Yhdysvallat siirtää painopistettään Tyynellemerelle ja Eurooppa vahvistaa puolustuskykyään. Harjoittelemme yhdessä, jotta voimme tarvittaessa olla mahdollisimman tehokkaita. Se on suhde, joka on edelleen erittäin tärkeä. Kriittinen infrastruktuuri on Venäjän sotadoktriinissa yksi merkittävimpiä iskujen kohteita. Niitä tekevät lähtökohtaisesti jonkinlaiset bulvaanit, eivät suoraan Venäjään kytköksissä olevat tekijät. Nyt Ruotsi on kuitenkin asiaa korjaamassa Gotlannin rykmentillä (P18), joka koostuu pääasiassa mekanisoiduista taistelujoukoista. Ahvenanmaan tilanteen ovat useammat poliitikot, esimerkiksi Jarno Limnell, Tere Sammallahti ja Atte Kaleva, nostaneet moneen kertaan esiin, sillä se on tällä hetkellä Itämeren ainoa sotilaallinen tyhjiö. Tätä oikeusvaltion haavoittuvuutta Venäjän kaltaiset valtiot hyödyntävät täysimääräisesti. Kansainvälisiä vesiä koskevat säännöt löytyvät YK:n merioikeusyleissopimuksesta, eikä yksittäinen kansakunta voi niitä yksin muuttaa.” ”Vaihdamme kuitenkin paljon tietoa keskenämme, mikä on tullut entistä helpommaksi Natoon liittymisen myötä. Tämä muodostaa samanlaisen oikeudellisen haasteen kuin merikaapelien katkeaminenkin. Useisiin Euroopan maihin on jo pitkään kohdistunut erilaisia vähäisempiä iskuja, erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin, kuten vesi, energiaja tiedonsiirron laitoksiin. ”Yksittäisenä asiana vähäiseltä tuntuva rikos tai tapahtuma voi liittyä isompaan kokonaisuuteen”, muistuttaa poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki. Samalla Venäjä hyödyntää hybridivaikuttamista ja oikeudellisia aukkoja. EU:n kasvava puolustusbudjetti ja uudet liittoumat, kuten Coalition of the Willing, viittaavat muutokseen, mutta riippuvuus transatlanttisista suhteista säilyy haasteena. Tämän päivän myrskyisissä ja epävarmoissa olosuhteissa suomalais-ruotsalainen yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Näiden turvaaminen on yksi tärkeistä painopisteistä myös Itämeren valtioissa. Joten yksi plus yksi on tässä tapauksessa vähintään kolme. Nato ei Suomen ja Ruotsin myötä saanut vain kahta uutta maata, vaan se sai myös suomalais-ruotsalaisen yhteistyön, mikä puolestaan vahvistaa liittoa alueellamme. Kriittinen infrastruktuuri on Venäjän sotadoktriinissa yksi merkittävimpiä iskujen kohteita.. ”Olemme tarvittaessa paikalla”, sanoo Ruotsin merivoimien operaatiopäällikkö, komentaja Marko Petkovic. Tämä on saanut Poliisihallituksen Suomessa pyytämään kansalaisilta havaintoja epäilyttävistä henkilöistä, autoista ja drooneista kriittisten kohteiden läheisyydessä. Kysymys kuuluu: onko Eurooppa valmis ottamaan vastuun omasta turvallisuudestaan. Hybridivaiheen aikana iskut ovat ensisijaisesti järjestelmien, turvatoimien ja reagoinnin testausta. Paras tapa kohdata epävarmuus on tehdä se yhdessä.” Mereltä maalle Erityisesti Euroopan uusi puolustusinnokkuus on saanut Venäjän lisäämään hybridija informaatiovaikuttamista Itämeren alueella. Laivaston taistelujoukoilla ei kuitenkaan ole pysyvää tukikohtaa Gotlannissa, koska sille ei ole tarvetta. Tämän voi havaita Ukrainassa, jossa Venäjän suorittamat liitopommija ohjusiskut kohdistuvat ensisijaisesti kriittiseen infrastruktuuriin. Aikaisemmin Itämerellä oli kaksi sotilaallista tyhjiötä: Gotlanti ja Ahvenanmaa. Kulisseissa tapahtuu nyt paljon enemmän kuin näyttämöllä, ja on selvästi havaittavissa, että uhka otetaan vakavasti ja asioiden suhteen ollaan hereillä. 65 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 tua aluksiin sekä kansainvälisillä että kansallisilla vesillä ovat rajalliset. Suomen Sotilas käsitteli aihetta laajemmin numerossa 5/2024 Venäläisten maakaupat ja kriittisen infrastruktuurin merkilliset sattumukset -artikkelissa
TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 66 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TARKKAAMPUJAN ASE
TEKSTI: JARMO SINKKONEN, YE-EVERSTILUUTNANTTI EVP • KUVAT: SAKO. Tarkka-ammunnan keskiössä on tietenkin itse ase. 67 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 Tarkka-ammunnalla on sotilasja viranomaistoiminnassa oma vankka asemansa ja tarpeensa, vaikka se edustaakin kapeaa, pienehköä sektoria niin sotilaskuin poliisitoiminnassa. Sotilaille se on monissa tilanteissa tuloksekas ja samalla kustannustehokas, niin kaluston hinnan kuin tarvittavan henkilöstömääränkin osalta. Poliisitoiminnassa tarkka-ampujan käyttö voi olla joissain tapauksissa ainoa tapa ratkaista tilanne halutun lopputuloksen saavuttamiseksi, esimerkiksi sivullisia uhkaavan välittömän vaaran eliminoimiseksi ja siviiliuhrien välttämiseksi.
Barrett painaa noin 14 kg, Alligator 25 kg! Tässä artikkelikokonaisuudessa käsitellään ensiksi mainitun asetyypin vaatimuksia ja katsastetaan tämän tarkka-ampujaluokan kotimaisen edustajan tuotteita. Laadulla on tekijänsä. Nykyiset tarkkuuskiväärit on tarkoitusta varten loppuun hiottuja ja täysin eri aseita kuin rivisotilailla. Vaatimuksilla haettiin tarkkaampujille erittäin suorituskykyinen asejärjestelmä pitkille ampumaetäisyyksille. Precision Sniper Rifle (PSR) -ohjelman vaatimukset on määritelty Yhdysvaltain erikoisjoukkojen tarpeisiin. Ase on käytössä Puolustusvoimissakin kotimaisella nimellä12,7 RSTKIV 2000. Osallistujia SOCOM:n tarjouskilpailuun oli yhdeksän. Yhdysvaltain erikoisjoukoilla oli tarve modernisoida kaikki maan erikoisjoukkojen tarkka-ampujien käytössä olleet pulttilukkoisen tarkkuuskiväärit. Vuonna 2018 SOCOM päätti, että Re. Mukana oli myös Sako TRG M10 -tarkkuuskiväärillään. Kovat vaatimukset Modernille tarkkuuskiväärille asetti nykyiset vaatimukset Yhdysvaltain erikoisoperaatiojohtoporras, United States Special Operations Command (USSOCOM tai lyhemmin SOCOM). Ratkaisuun lienee osaltaan vaikuttanut myös Remingtonin kotimaisuus, sakolainen pärjäsi erinomaisesti vertaistensa joukossa. Häyhä ampui aseellaan poikkeuksellisesti ilman sen aikaista tarkka-ampujan lisävarustetta, kiikaritähtäintä. Vaatimusmäärittely annettiin asevalmistajille noin 16 vuotta sitten, tammikuussa 2009. Lue tarkemmin näistä vaatimuksista seuraavalta aukeamalta. Vuonna 2013 kisa kuitenkin ratkesi amerikkalaisen Remingtonin eduksi. Järeästä materiaalintuhoamiskivääristä olkoon esimerkkinä ukrainalainen Snipex Alligator, joka on 14,5x114 mm:n patruunaa käyttävä pulttilukkokivääri. Tarkka-ammunta-aseiden piiriin kuuluu väljästi tulkittuna äärimmäiseen tarkkuuteen hyvinkin pitkille ampumaetäisyyksille kehitetyt pulttilukkoiset kiväärit, toiseksi itselataavat eli puoliautomaattiset, kuten Puolustusvoimien kiväärijärjestelmä 23:n ase sekä kolmanneksi niin sanotut materiaalintuhoamiskiväärit, joissa käytetään tyypillisesti 12,7 mm:n patruunaa tai jopa 14,5 mm:n ampumatarviketta. Sakon m/28-30-suojeluskuntakivääri oli myös Simo Häyhän työkalu.. Sako on tarkkuuskiväärien maailmanluokan huippuvalmistaja, ja sen aseita on sotilasja viranomaiskäytössä ympäri maailmaa. 68 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A P itkälle on tultu legendaarisen tarkka-ampujan Simo Häyhän työkalusta, joka oli kuin jokaisen soturin perusase, Sako m/28-30 Pystykorva -kivääri. Yhdysvaltain erikoisjoukkojohtoportaan tarkkuuskiväärille asetetuista vaatimuksista tuli maailmanlaajuinen, epävirallinen standardi tälle aseluokalle. Nämä aseet ovat monesti itselataavia, kuten luokassaan maailmalla laajimmin levinnyt yhdysvaltalainen Barrett M82 versioineen, kaliiperiltaan 12,7x99 mm
69 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 mingtonin Mk 21 ei ollutkaan SOCOM-vaatimusten mukainen ja ohjelma kilpailutettiin uudelleen. TRG 62 A1 ampuu järeää patruunaa kaliiperissa 9,5x77 mm, jolloin päästään tarkkaan tulitoimintaan aina 2 000 metriin saakka.. Riihimäelläkään ei varmuudella osattu sanoa, mistä kirjanyhdistelmä tulee. Tänä aikana hän on toiminut yhdessä lukuisten eri loppukäyttäjien kanssa hankintaprojekteissa, testauksissa sekä koulutuksissa ja nähnyt sitä kautta, kuinka kirjavia vaatimukset asejärjestelmille voivat olla ja mikä tuote toimii eri käyttöympäristöissä. Vuonna 2019 valittiin aseeksi taas yhdysvaltalainen Barrett MRAD. Joka tapauksessa aseperheen kaikki mallit ovat äärimmäisen tarkkoja aseita. Asiantuntija Suomen Sotilaalla oli mahdollisuus vierailla Sakon tehtailla Riihimäellä ja haastatella yhtiön puolustusja viranomaistoimialan vanhempaa tuoteryhmäpäällikköä Sami Vaajamoa. Erinomainen kokonaisuuksien osaaja siis työtehtävässään. Sami Vaajamo on teknisen asiantuntemuksensa lisäksi myös testauksen ja hankintaprojektien vahva osaaja. TRG-perhe TRG-kirjainyhdistelmän moni tunnistaa heti tarkkuuskivääriksi. TRG on elänyt ulkonäöllisesti perinteisestä kivääristä nykyisiin A1-malleihin, joissa aseen runko ja perä muistuttavat enem. Vaajamolle on lähes 25 vuoden aikana karttunut vahva tarkkuuskiväärijärjestelmien asiantuntemus . Vaajamo valotti lukijoillemme laajasti nykyaikaisen viranomaisja sotilastarkkuuskiväärin ominaisuuksia
Tällä hetkellä siihen saa kahdeksan eri kaliiperin ammuksia.. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 70 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 män erikoistyökalua kuin klassista kiväärimuotoilua. Aseen perän pituutta voi säätää ja poskipakan korkeutta muuttaa ampujan tarpeiden mukaan kuten kaikissa tämän luokan aseissa. Tarkkuuden salaisuus Tarkkuuskiväärin tärkein ominaisuus on tarkkuus. TRG-sarjan kiväärit ovat materiaalivalinnoiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan huippuluokkaa, niin kuin tarkkuuskiväärin tulee tinkimättä ollakin. . ”Sakon aseiden aivan keskeisimmät tarkkuuden osatekijät ovat vapaasti värähtelevä piippu ja maailman huippuluokkaa oleva laukaisukoneisto”, Vaajamo summaa. Mutta erikoistyökaluhan se onkin. Ergonomiaa Ase istuu ampujan käteen kuin nahkahanska. Uusi muotoilu on myös pakon sanelemaa, kun aseeseen on haluttu erittäin laaja lisälaitteiden kiinnitysmahdollisuus. Mikä sen tekee. Tokihan koko aseen laadukas valmistus ja kokonaisuuden yhteentoimiminen, kuten helppokäyttöisyys ja ergonomia, tuovat tarkkuutta. Kädethän ovat ampujilla erikokoisia. Sakon TRG M10. . Kaliiperit tarpeen mukaan Sakon TRG M10 on nykyään saatavissa useassa kaliiperissa, pääkaliiperit ovat yhä .308 Win ja .338 Lapua Magnum. Niin sotilaat, viranomaiset kuin urheiluampujatkin tuntevat Sako TRG:n erinomaisen maineen. TRG22 A1 – TRG M10 – TRG62 A1: TRG-aseperheessä yhdistyvät käytön samankaltaisuus ja helppous, laaja osien ristiin vaihdettavuus sekä nykyaikaiset materiaalit ja valmistusmenetelmät. Uusin perheenjäsen TRG 62 A1 ampuu järeää patruunaa kaliiperissa 9,5x77 mm, jolloin päästään tarkkaan ja tehokkaaseen tulitoimintaan aina 2 000 metriin saakka. Sen tekevät tarkkuus, toimintavarmuus ja helppokäyttöisyys niin ampumatilanteessa, taistelukentällä liikuttaessa kuin huollettavuudessakin. Lisäksi aseen ergonomiaan ja vaihtelevien käyttötilanteiden vaatimuksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Piippua, lukkoa ja lipasta vaihtamalla voidaan samalla aseella ampua useita kaliipereita. Tietenkin. TRG-22 on saatavissa kaliiperissa .308 Winchester, .260 Remington ja 6.5 mm Creedmoor. Ison ulkonäkömuutoksen toi mukanaan USSOCOM:n tarjouskilpailu, joka on johtanut nykyiseen A1-malliperheeseen. TRG-42 taasen .300 Winchester Magnumja .338 Lapua Magnum -kaliiperisina. Vuosikymmeniä kestäneen kiväärinvalmistuksen ja tuotekehityksen ansiosta Sako on maailmanlaajuisestikin tunnettu ja tunnustettu tarkkuuskiväärivalmistaja. Sakon A1-versioissa säädöt ovat jousikuormitettuja, jolloin ampuja voi ampuma-asennossa ollessaan korjata säätöjä yhdellä kädellä samalla pitäen ampumakäden paikallaan. Liipaisinkäden kahva on muotoiltu huolellisesti, ja siihen löytyy vaihto-osina kolme eri kokoa. Mikä tekee aseesta huippuluokan tarkkuuskiväärin. Ja myös vaihtokaliperisuus on merkittävä taloudellinen tekijä. Näin ampuja voi . Nykyaseessa myös erilaisten tähtäinten ja lisälaitteiden kiinnitysmahdollisuus on laiteteknologian kehityksen myötä tullut välttämättömäksi. Sakon kiväärit ovatkin palveluskäytössä noin 60 maassa sotilasja viranomaisorganisaatioissa. Tarkastellaan näitä ominaisuuksia vähän tarkemmin. TRG M10 aseen alkuperäiset kaliiperit PSR-projektin mukaisesti: .308 Win, .300 WinMag ja .338 LapuaMag
Y hdysvaltain erikoisjoukkojohtoportaan tarkkuuskiväärille vuonna 2009 asetetuista Precision Sniper Rifle (PSR) -ohjelman määrityksistä tuli maailmanlaajuinen, epävirallinen standardi tälle aseluokalle. Aseessa tulee olla modulaarinen rakenne, joka mahdollistaa piipun vaihdon kenttäolosuhteissa alle kahdessa minuutissa ilman, että aseen kohdistus muuttuu. Esimerkiksi yhden kulmaminuutin kasan halkaisija 300 metrin etäisyydellä olisi 87,3 millimetriä. Ase on kyettävä purkamaan pääosiin alle kahdessa minuutissa ja vastaavasti koottava kahdessa minuutissa. Vaatimukset ovat pääpiirtein seuraavat: Tarkkuus Kiväärin tarkkuus tulee olla vähintään 1 MOA:n (Minute of Angle) tarkkuus 300–1 500 metrin etäisyyksillä, kun ammutaan 10 laukauksen testisarjoja. Alkuperäisessä PSRprojektissa 7,62 Nato, .300 WinMag ja .338 Lapua Magnum. Myöhemmässä ASR-projektissa .300 NormaMag ja .338 NormaMag. Yksittäisen komponentin pituus ei saa ylittää 40 tuumaa (noin 102 cm). Muita vaatimuksia Paino saa olla enintään 18 paunaa (noin 8,2 kg) ladattuna ilman äänenvaimenninta ja pituus enintään 52 tuumaa (noin 132 cm) täydessä kokoonpanossa jälleen ilman äänenvaimenninta. Kivääri pitää olla varustettu piippulinjan päällä olevalla Picatinnykiskolla lisävarusteiden kiinnittämistä varten. Rakenne ja ominaisuudet Kiväärin tulee olla pulttilukkotoiminen ja monikaliiperinen sekä mahdollistaa kaliiperien 7,62 mm, .300 Norma Magnum ja .338 Norma Magnum käytön. Rajut vaateet aseelle JATKUU SIVULLE 72 >. Helppo huoltaa Aseen suunnittelun johtotähti on ollut toimintavarmuus ja helppokäyttöisyys niin ampumatilanteissa kuin huollonkin osalta. Kiskojen tulee säilyttää kohdistus kovassakin käytössä. Aseen tähtäyspiste ei saa muuttua purkamisen ja kokoamisen takia. Lisäksi TRG M10:ssä lipas on aina ulkomitoiltaan samankokoinen, ja sen sisukalut ovat mitoitettu kulloisellekin patruunalle. Esimerkiksi takatukki, kädensuojus, laukaisulaite ja varmistin ovat identtiset toiminnaltaan. Kiväärin yksinkertaiset, selkeät ratkaisut takaavat toimintavarmuuden sekä käytön ja huollon helppouden. Olipa Sakon TRG-aseperheen aseen kaliiperi mikä tahansa, on ”käyttöliittymä” ampujalle aina sama. Lisävarusteet USSOCOM velvoitti omaan hankintaansa liittyen lisäksi seuraavaa: lisävarusteissa tulee olla muun muassa Leupold Mk5 -tähtäin (7–35x56 mm), irrotettavat lippaat (10 patruunaa), kaksijaljainen tuki eli bipodi, kantohihna sekä huoltoja puhdistusvälineet. Aseen tukki on taittuva, mistä on hyötyä toimittaessa ahtaissa ajoneuvoissa tai maastosiirtymisissä. Aseen tukki on taittuva, mistä on hyötyä toimittaessa ahtaissa ajoneuvoissa tai maastosiirtymisissä. Ampumaasentohan voi vaihdella voimakkaasti ympäristön pakottamana, läheskään aina ei päästä ampumaan makuulta. Tämä tarkoittaa, että osumat, kasa, pysyvät yhden kulmaminuutin (asteen kuudeskymmenesosa) sisällä kaikilla mainituilla etäisyyksillä. Laukaisu on etuvedolla varustettu ja liipaisimen paikkaa voi säätää samoin kuin laukaisuvoimaa ampujan toiveiden mukaiseksi. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 71 muokata ergonomiaa mieleisekseen nopeasti ilman työkaluja kuhunkin ampuma-asentoon ja ylläpitää koko ajan välitöntä ampumavalmiutta. Aseen vikatiheys pitää olla pienempi kuin yksi häiriötilanne 1 000 laukausta kohden, ja sen tulee toimia luotettavasti erilaisissa sääja maasto-olosuhteissa. . Testisarjan maksimihajonta ei saa ylittää 1,5 MOA:ta yksittäisessä kasassa 1 500 metrin etäisyydellä
Vähäiset tarvittavat Torx 25 -avaimet kulkevat aseen mukana omassa kotelossaan. . 72 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Huollon voi tehdä pitkälle ampuja itse ilman erikoistyökaluja. Ylempänä .338 LM:n lukko, lipas ja patruuna. Materiaalivalintoja ohjaa aseen tarkkuusvaatimukset, kestävyys ankarissa maastoja sääolosuhteissa sekä toisaalta taistelutoiminnan vaatima keveys.. Vaihtokaliiperi Erinomainen ominaisuus näissä aseissa on vaihtokaliiperisuus. Alempana .308 Win -kaliiperin komponentit. Nykyteknologia on tuonut mukanaan monenlaisia lisälaitteita ja -varusteita, kuten valonvahvistimia ja lämpökameroita. Lisävarusteet Kiikaritähtäimen lisäksi tukijalat etutukin alla sekä joskus säädettävä takatuki aseen perässä ovat tavanomaiset vakiovarusteet. Lisänä voi . Lisäksi piippuja säästyy. Samoin pikkukaliiperi soveltuu taisteluammuntoihin, joissa opetustarkoitus painottuu taktiikkaan ja toimintatapoihin. Lisää työkaluja löytyy etutukin alta rasiasta, joka kuvassa alhaalla irrotettuna. Tilanteenmukaisissa taisteluammunnoissa myös pienemmän kaliiperin vaara-alueet ovat pienemmät, jolloin ampumakenttäalueiden asettamat rajoitteet eivät tule niin nopeasti vastaan. Tarkoitus ei ole kuitenkaan vaihtaa kaliiperia kesken toiminnan, mutta ominaisuudella on monia hyötyjä. Järjestelmästä löytyy toki myös erillinen Torxavain. TRG M10:n .338 LM -lippaaseen mahtuu kahdeksan ja .308 Win -lippaaseen 10 patruunaa. Pienemmän .308-piipun virallinen minimilaukausmäärä on 15 000 laukausta, kun se .338:lla on 5 000. Se kelpaa hyvin perusampumaharjoitteluun sekä harjoitteluun, jossa keskitytään välineiden ja tähtäinten käyttöön. Suujarru tai äänenvaimennin on myös tyypillinen varuste, joka saadaan kiinnitettyä kaikkiin Sakon tarkkuuskivääreihin. Säästöä tässäkin. M10: lukko toimii myös Torx 25 -avaimena. Kotelo aukeaa lukon kammesta kiinteästi löytyvällä Torx-avaimella, jolloin taskussa sitä ei tarvitse kantaa. Piippu ja lukko sekä lipas vaihtamalla aseella voi ampua erikokoisia patruunoita. Ja tämän voi tehdä helposti käyttäjä. Pienempikaliiperinen patruuna on halvempi
Materiaalit Materiaalivalintoja ohjaa aseen tarkkuusvaatimukset, kestävyys ankarissa maastoja sääolosuhteissa sekä toisaalta taistelutoiminnan vaatima keveys. Uusimmat kiväärien tähtäinjärjestelmät ovat pieniä ”ammunnanhallintatietokoneita”, jotka mittaavat sensoreillaan muun muassa etäisyyden, aseen kallistuskulmat, ilman lämpötilan sekä ilmanpaineen ja huomioivat nämä tähtäinkuvassa automaattisesti. Sivuilla näkyy MLOK-kiinnitysjärjestelmän pitkulaiset aukot, jolloin aseen kyljetkin voidaan varustaa lisälaittein. Myös eri ampuma-asentojen vaikutus osumapisteeseen täytyy tuntea – tämä kehittyy kokemuksen kautta. Samoin varustukseen on tullut yhä enemmän elektroniikkaa ja optroniikkaa, jonka käyttö täytyy hallita kaikissa olosuhteissa. Laajemmissa projekteissa asejärjestelmiä voidaan toimittaa myös erikoisväreillä esimerkiksi asiakkaan IR-heijastetai muiden vaatimusten mukaisesti. Luonteenpiirteinä tulevat esiin rauhallisuus ja kärsivällisyys sekä paineensietokyky mutta myös kekseliäisyys, oivaltavuus ja nopea päätöksentekokyky. Aseen piippu on tietenkin terästä, samoin lukko ja lukon kehys. Vähän yllättäen ehkä monelle myös matemaattiset kyvyt ovat tarpeen. Nykyisin myös droonit ovat tulleet maailmalla osaksi tarkka-ampujataistelijaparin varustusta. Näitä tekijöitä ovat muun muassa etäisyys, tuulen suunta ja voimakkuus sekä puuskittaisuus, (ruudin) lämpötilan ja ilmankosteuden vaikutus luodin lentorataan sekä maalin liiketilan vaikutus. Tuotekehityksen, jatkuvan testauksen ja kentältä saadun palautteen myötä lukuiset yksityiskohdat ovat hioutuneet huippuunsa. Mitä pitempiä ampumaetäisyydet ovat, sitä huolellisemmin on osattava arvioida ja laskea luodin lentorataan vaikuttavia tekijöitä. Alumiiniosat on pinnoitettu kaksinkertaisesti sotilasvaatimusten mukaisesti kova-anodisoinnilla, ja osissa on keraaminen pinnoite. Maaston käyttö ja naamioituminen ovat tarkka-ampujalle tärkeämpiä taitoja kuin tavanomaiselle taistelijalle, koska he ovat erityisen vihattuja vihollisen silmissä. Koska kaikki järjestelmän osat, kaliiperit, lisälaitteet sekä käyttöympäristö muuttuvat koko ajan, niin myös tuotekehitys jatkuu kiivaana koko ajan”, Vaajamo toteaa ammattiylpeydellään. State of the Art ”Sakon tarkkuuskiväärit ovat erittäin tunnettuja kautta maailman, ja niihin luotetaan. Perä on alumiinia, mutta nivelet ja muut pienet rasitukselle alttiit osat ovat terästä. Tarkka-ampujan on kyettävä sopeuttamaan toimintansa oman tai tuettavan joukon kulloiseenkin taistelutapaan, tunnistettava henkilömaaleista arvokkaimmat ja materiaalia tuhottaessa tiedettävä maalien tärkeysjärjestys. Muun muassa nanolennokki Black Hornet, josta toisaalla tässä lehdessä, on ollut tarkkaampujien käytössä Ukrainassa. Lisäksi on osattava ympäristön tähystäminen ja havainnointi niin siirtymisten aikana kuin tuliasemassa, viestivälineiden käyttö, tuliaseman valinta ja rakentaminen sekä maastossa että rakennetulla alueella. Toimintaympäristöt ovat moninaiset ja hyvinkin erilaiset. Aukeat pellot, peltojen rikkomat metsäalueet ja toisaalta rakennetut alueet, kaupunkiympäristö, ovat täysin erilaisia ja vaativat omat toimintatapansa. Tarpeellisia muita taitoja ovat suunnistus, oma taistelutapa ja toimintamallit. Ajoneuvoista, tutkaja viestilaitteista sekä asejärjestelmistä on tiedettävä niiden haavoittuvimmat kohdat, joihin tulee ensisijaisesti osua. Aseita uskaltaisi melkein kutsua maailman parhaiksi. Ei vain ase. Toimintaympäristössä tilanteet voivat vaihdella nopeastikin, ja toisaalta paikallaan voi joutua odottamaan pitkiä aikoja. P elkkä erinomainen ase ja perussotilaan hyvä ampumataito eivät riitä tarkka-ampujalle. Tarkka-ampuja toimii tavanomaisesti tähystäjä-taistelijaparinsa kanssa, jolloin työkaverin kanssa on tultava toimeen ja luotava luottamuksellinen suhde. Aseen runko on koneistettua alumiinia, etutukki alumiiniseosta. Rakennetulla alueella kerrostalojen katoilta ammuttaessa tai joissain tapauksissa rakennusten katoille ja yläkerroksiin ammuttaessa alempaa ampumatilanteen ylätai alakulmat vaikuttavat osumapisteeseen. Aseita saa mustana, harmaana tai kojootin ruskeana eli keskiruskealla välillä, joka on nykyisin asevalmistajien valtavirran helposti lisänaamioitava yleisväri moneen maastoon. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 73 olla erilaisia laserosoittimia, taktisia valoja tai laser-etäisyysmittareita. Tämän vaatimuksen vuoksi Sakon TRG A1 -kivääreissä on rungon päällä Picatinny-kisko, joka löytyy myös aseen perän alta. Selkeänä perustana on tietenkin sotilaan fyysinen kunto ja tarkka näkö, mutta vaatimukset ovat todella paljon laajemmat
74 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS 74 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025
TEKSTI: JARMO SINKKONEN, YE-EVERSTILUUTNANTTI EVP . KUVAT: RAJAVARTIOLAITOS. 75 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 RAJAMME VARTIJAT Rajavartiolaitoksen erikoistoimintayksiköt Itämeren jännitteiden lisääntyessä suuren yleisön tietoisuuteen tuli Eagle S -tankkerin haltuunoton yhteydessä Rajavartiolaitoksen erikoistoimintayksiköt. . Vaatetus, varustus, aseet sekä toimintatapa olivat kuin puhdasverisillä sotilaserikoisjoukoilla. Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet ovat Rajavartiolaitoksen valtakunnallinen suorituskyky – keihäänkärki, jota käytetään kaikkein vaativimmissa Rajavartiolaitoksen tehtävissä. Ja sitä nämä joukot ovatkin: Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet kykenevät vastaamaan myös sotilaallisiin uhkiin, vaikka tavanomaisimmin tehtävät liittyvät haasteellisimpiin rajaturvallisuuden operaatioihin
Valmiusjoukkueiden nopea reagointikyky koko valtakunnan alueella var. Operaatioturvallisuuden vuoksi joukkueenjohtajien nimitietoja ei julkaista. Ensimmäinen valmiusjoukkue on sijoitettu Kaakkois-Suomen rajavartiostoon ja 5. Kaksi kovaa joukkuetta Rajavartiolaitoksella on nykyisin käytössään kaksi ammattihenkilöstöstä muodostettua valtakunnallista erikoisjoukkoyksikköä. Merelliseen toimintaympäristöön erikoistunut 5. Itärajan painopistealueella KaakkoisSuomessa oleva 1. Joukkueet ovat täysin yhteisoperointikykyisiä keskenään, joten molempia joukkueita voidaan käyttää kaikissa toimintaympäristöissä niin Suomessa kuin tarvittaessa ulkomailla. Tämä artikkeli perustuu käytyihin keskusteluihin. Lisäksi lehtemme haastatteli rajaturvallisuusasiantuntijaa, everstiluutnantti Topi Räsästä Rajavartiolaitoksen esikunnan rajavalvontaja valmiusyksiköstä. valmiusjoukkue Suomenlahden merivartiostoon. valmiusjoukkue on vastaavasti Suomenlahden rannalla Helsingissä. Valmiusjoukkueiden kotipesät on ryhmitetty Rajavartiolaitoksen painopistesuuntien mukaisesti. valmiusjoukkue on erikoistunut erityisesti maarajojen toimintaympäristöön. TURVALLISUUS 76 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 S uomen Sotilas -lehdellä oli poikkeuksellinen tilaisuus keskustella valmiusjoukkueiden johtajien kanssa heidän toiminnastaan ja tehtäväkentästä
Johtovastuu erilaisissa tilanteissa määräytyy kulloisenkin tilanteen, vakiintuneiden toimintamallien ja lainsäädännön mukaan. ”Rajavartiolaitoksen ydintehtävät ovat rajaturvallisuuden ylläpitäminen, merellisen turvallisuuden varmistaminen sekä sotilaallinen maanpuolustus”, everstiluutnantti Räsänen tiivistää. ”Lisäksi Rajavartiolaitos osallistuu muun muassa Suomen alueelliseen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen sekä esimerkiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon.” Käytännössä tehtäväkenttään voi kuulua esimerkiksi aseistettujen luvattomien rajanylittäjien kiinniotto maalla ja merellä, panttivankitilanteet, alusten kaappaustilanteet, laivojen ja veneiden haltuunotto, terrorismin torjunta, vaarallisten henkilöiden etsinnät ja kiinniotot sekä sotilaallisista tehtävistä muun muassa vastaerikoisjoukkotoiminta. 77 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 mistetaan sekä joukkueiden omalla kalustolla että esimerkiksi tiiviillä yhteistoiminnalla Rajavartiolaitoksen omien ja Utin jääkärirykmentin ilmaalusten kanssa. Kaikilla valmiusjoukon jäsenillä on hyvin laajat perustaidot ja valmiudet hyvin moninaisiin tehtäviin.. Laaja, riskialtis tehtäväkenttä Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä on laaja
Kotimaisten ja ulkomaisten erikoisjoukkojen tapaan joukkueen jäsenet erikoistuvat ja syventävät osaamistaan yhdessä tai kahdessa erikoisalan tehtävässä. Kovan luokan koirat Koirarotuna käytetään belgianpaimenkoiraa (malinois), joka soveltuu hyvin toimintaan valmiusjoukkueissa. Valituksi tulleilla on edessään vuoden mittainen valmiusjoukkuekoulutus ennen valmiusjoukkueisiin siirtymistä. Joukkueiden henkilöstön keski-ikä on yli 30 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika valmiusjoukkueissa on noin 10 vuotta, mutta ”kovimmat” ovat kuuluneet joukkoon jopa 20 vuotta. Vapaaehtoisista kovien testien kautta Yksittäiseltä valmiusjoukkueen operaattorilta vaaditaan hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa, harkintakykyä, paineensietokykyä, mielen hallintaa, nopeaa päätöksentekoa pikatilanteissa ja hyviä sosiaalisia taitoja joukon osana. ValmiKoirarotuna käytetään belgianpaimenkoiraa LL O YD H O RG A N JATKUU SIVULLE 80 >. Se soveltuu jäljestysja voimankäyttötehtäviin ja pystyy toimimaan hyvin merellisessä ympäristössä. Valintakoe sisältää laajat testit ja erillisen noin viikon kestävän harjoituksen, jossa otetaan miehestä mittaa – ja toki naisestakin! Aiempi (varusmies)palvelus erikoisjoukkotehtävissä antaa hyvän pohjan, mutta se ei ole ehdoton vaatimus joukon osaksi pääsemiseen. Henkilöstö haetaan koko Rajavartiolaitoksen henkilöstön joukosta vapaaehtoisuuteen ja halukkuuteen perustuen. Valtaosa valmiusjoukkueiden henkilöstöstä on suorittanut myös varusmiespalveluksensa erikoisjoukoissa (esim. Erikoismiehillä erikoistehtävät Kaikilla valmiusjoukon jäsenillä on hyvin laajat perustaidot ja valmiudet hyvin moninaisiin tehtäviin. Hakeutuminen edellyttää sitä, että henkilö on suorittanut joko vuoden mittaisen rajavartijan peruskurssin tai vähintään sotatieteiden kandidaatin tutkinnon ja hän on valmistumisensa jälkeen palvellut vähintään kaksi vuotta rajavartiomiehen tehtävissä Rajavartiolaitoksessa. erikoisrajajääkärikomppaniassa). 78 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 TURVALLISUUS Laaja tehtäväkenttä ja monipuoliset toimintaympäristöt asettavat suoria vaatimuksia myös Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueiden kehittämiselle. Pioneeritehtävät käsittävät esimerkiksi liikkeen edistämisen murtovälinein ja räjäyttämällä. Nämä kaikki vaatimukset edellyttävät soveltuvia luonteenpiirteitä. Rotu pystyy toimimaan veneissä ja helikoptereissa. Siksi valmiusjoukkueiden suorituskyvyt on rakennettu laaja-alaisesti erilaisiin vaativiin erikoisjoukkotehtäviin niin normaalioloissa kuin sodankin aikana. Näitä ovat muun muassa lääkintä-, pioneeri-, tarkka-ampuja, sukeltajaja koiranohjaajatehtävät. Palvelusaikana joukko harjoittelee erilaisia tehtäviä aina, kun he eivät ole valmiusjoukkueiden operatiivisissa tehtävissä. ”Asiakastilanteissa” operaattoreiden on osattava puhuttamis-, käskytysrauhoittamisja kuulustelutoimintatavat
Mukana on tietenkin kaikkien viranomaisten Virve-radio, mutta on myös monenlaisia toimintaan sopivia taktisia radioita, joiden avulla ryhmän sisäinen toiminta onnistuu, sekä välineet yhteydenpitoon johto-osien kanssa. Samoin kuin uttilaistenkin osalta, halvinta on ollut ostaa suoraan hyllyltä, kun määrät ovat pienehköjä. Sekä aseisiin että muuhun tähystykseen ja toimintaan on laaja valikoima kiikareita ja kiikaritähtäimiä, punapistetähtäimiä, valonvahvistimia, lämpötähystimiä ja -tähtäimiä sekä taktisia valoja ja laserosoittimia. Joukkueen tarkka-ampujien aseena on itselataava Heckler & Koch G28, joka on kaliiperia 7,62x51 mm Nato. Kylminä voimankäyttövälineinä on esimerkiksi kaasusumuttimia, patukoita sekä käsirautoja ja toki nippusiteitä. Varsinaiset isokaliiperiset, pulttilukkoiset tarkka-ampujakiväärit ovat Sakon TRG 42 A1 ja TRG 62 A1. Tämän vuoksi maastokuviossa on päädytty Multicam Tropiciin, joka tummuusasteensa vuoksi luonnistuu hyvin suomalaiseen maastoon. Ryhmävarusteisiin kuuluvat tehtävänmukaiset tunkeutumista helpottavat tikkaat, murtovälineet, räjähteet ja panosten sytytysjärjestelmät nopeaan, lähes välittömään räjäyttämiseen. Lisävarustelumahdollisuudet ovat laajat. Pimeätoimintaa varten jokaisella operaattorilla on omat valonvahvistinlaitteet. Ase on siis verrokki hyvin samanlaisen Puolustusvoimien M23-kiväärijärjestelmän aseen kanssa. Tulilankojen kanssa ei turhaan tuherrella. Sama ase on käytössä muun muassa Norjassa, Yhdysvaltain merijalkaväellä, Ranskassa ja Saksassa. Perusvirka-ase jokaisella on 9 mm:n Glock-pistooli. Rynnäkkökiväärinä on Heckler & Koch 416, jonka patruuna on 5,56x45 mm Nato. ASEET JA VARUSTEET. Käytössä on myös pieni Uzin kaltainen Heckler & Koch MP7 -konepistooli, jonka patruuna on vähemmän tunnettu HK 4,6x30 mm. Perusvarusteina on Hi Cut -taktinen kypärä, jossa laaja varustekiinnitysmahdollisuus sekä luotisuojaliivi, Plate Carrier, jossa on molle-kujasto taskujen ja varusteiden mukana pitämiseksi. Viestivälinevalikoima on monipuolinen. Erikoisvaatetukseen kuuluvat muun muassa kokovihreät UF-Pro:n asut sekä Crye Precisionin taktiset asut. Sakon huippukivääreistä toisaalla tässä lehdessä. Tämä johtuu siitä, että pieni joukko voi joustavasti hankkia vaatetusta ja muuta välineistöä osoitetulla määrärahalla, mikä tarjoaa mahdollisuuden tehdä pienhankinnoilla kokeiluja ja vaihtaa esimerkiksi vaatetusta. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 79 V almiusjoukkueiden operaattoreilla on hyvin monipuolinen vaatetusja pienvarustevalikoima
. Viimeaikaisena käytännön esimerkkinä yhteistoiminnasta voidaan nostaa esille yhteisoperaationa toteutettu Eagle-S-tankkerin haltuunotto.” Toimintatavat ja erikoisjoukkotaktiikka ovat yhtenevät niin Karhun, uttilaisten kuin valmiusjoukkueidenkin osalta. Erilaista varustusta eri ympäristöihin ja tehtäviin. Yhteiset menetelmät ja saumaton yhteistoiminta varmistavat joustavuuden, kun erikoisjoukkotehtävien vaatimukset kasvavat koko ajan. TURVALLISUUS 80 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 usjoukkueissa toimivat koiranohjaajat ovat suorittaneet Rajaja merivartiokoulun koiranohjaajakurssin sekä valmiusjoukkuekoiranohjaajakurssin. Vaativa maailma ”Kompleksinen ja erilaisten hybridivaikuttamisen keinojen sävyttämä toimintaympäristö on osoittanut selkeän tarpeen nopeiden ja määrätietoisten viranomaistoimien kohdentamiselle moninaisia uhkia vastaan. ”Rajavartiolaitos osallistuu myös turvallisuusviranomaisten väliseen kansainväliseen yhteistyöhön usealla eri näyttämöllä. Tällöin yhteistoiminta ja -operointi on saumatonta, mikä takaa tehokkuuden, tuloksellisuuden ja palvelusturvallisuuden maksimoinnin. Kansainvälinen yhteistoiminta on osaltaan osoittanut myös sen, että Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueiden henkilöstö, osaaminen ja suorituskyvyt ovat millä tahansa mittarilla tarkasteltuna erittäin hyvällä tasolla. Suomi toimii aktiivisesti Euroopan unionin ATLAS-poliisiyhteistyöverkostossa ja osallistuu sen jäsenmaiden järjestämiin kansainvälisiin erikoisjoukkoharjoituksiin. Lisäksi harjoituksissa ja operaatioissa voidaan käyttää panssaroituja ajoneuvoja, kuten Pasija RG-kalustoja. Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet ovat kansainvälisessä toimintaympäristössä haluttu yhteistoimintakumppani. Rajavartiolaitoksen laajassa tehtäväkentässä ja monipuolisessa toimintaympäristössä valmiusjoukkueet ovat Rajavartiolaitokselle tärkeä suorituskyky, jonka resursseista ja kehittämisestä pidetään hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa”, Räsänen summaa Rajavartiolaitoksen erikoisjoukkotoimintaa. Yhteistyötä eri valtioiden kanssa tehdään niin kahdenvälisesti kuin esimerkiksi EU:n ja Naton kautta monenvälisesti. Kansainvälinen yhteistyö luo tärkeitä kumppanuuksia ja verkostoja, jotka mahdollistavat esimerkiksi saatujen kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtamisen”, Räsänen laajentaa kansainvälisen yhteistyön puolelle. Nato-jäsenyyden myötä myös sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä yhteistoiminta on lisääntynyt huomattavasti. Rajavartiolaitokselle läheisiä ulkomaisia yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Saksan poliisin terrorisminvastainen erikoisyksikkö GSG 9 sekä Viron poliisin erikoisyksikkö K-Kommando. Nykypäivänä valmiusjoukkueet harjoittelevat tiiviisti yhteistoimintaa niin Rajavartiolaitoksen omien kuin Puolustusvoimien NH90-helikoptereidenkin kanssa. Valmiusjoukkueet tekevät tiivistä yhteistyötä muiden kansallisten erikoistoimintayksiköiden kanssa.. Tiivistä yhteistyötä Räsänen korostaa viranomaisyhteistyön tärkeyttä: ”Valmiusjoukkueet tekevät tiivistä yhteistyötä muiden kansallisten erikoistoimintayksiköiden kanssa. Yhteistyö ja yhteistoiminta on kaikilla tasoilla jatkuvaa niin Utin jääkärirykmentin kuin poliisin erikoistoimintayksikkö Karhun kanssa
Erikoisjoukkotehtäviin koulutetut valmiusjoukkueet kykenevät toimimaan tehokkaasti myös nykypäivän hybridiuhkien keskellä niin kotimaassa kuin Suomen rajojen ulkopuolellakin. Suomenlahden merivartioston viidennen valmiusjoukkueen rajakoira Remu ohjaajansa valmiusoperaattori ”Ukin” kanssa nousemassa alukseen syksyllä 2014.. Yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja Puolustusvoimien, kanssa tehtiin tiiviisti alusta asti. 2000-luvulle saakka valmiusjoukkueisiin komennetut rajavartijat työskentelivät valmiusjoukoissa oman rajavartijan arkitehtävänsä ohella. Tänä päivänä toiminta on kansainvälisesti vertailukelpoista minkä tahansa sotilastai poliisierikoisjoukon kanssa niin taidollisesti, varustuksen osalta kuin toimintatapojen ja taktiikan osalta. Tehtäväkenttä painottui laittoman maahantulon estämiseen ja erityisen vaarallisiin, aseellisen uhkan tilanteisiin. Jokaiseen joukkueeseen sijoitettiin kaksi koiranohjaajaa koirineen ja merivartiostojen joukkueisiin kaksi sukeltajaa. 2000-luvulla valmiusjoukkuetoiminta keskitettiin Kaakkois-Suomen rajavartioston 1. Rajavartiolaitokseen muodostettiin helmikuussa 1992 erikseen koottava erikoisosasto, jota oli tarkoitus käyttää erityisen vaativissa rajaturvallisuustehtävissä Rajavartiolaitoksen johdon alaisuudessa. Kurssilla opetettavia aiheita ovat muun muassa valmiusmiehen henkilökohtaiset taidot ja välineet, valmiusjoukkuetaktiikka sekä sotilaallisen maanpuolustuksen taidot. Jokainen rajaja merivartiosto muodosti aluksi yhden joukkueen. . Jo heti syksyllä maan hallitus myönsi rahaa tilanteeseen vastaamiseksi. valmiusjoukkueeseen sekä Suomenlahden merivartioston 5. valmiusjoukkueeseen. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 81 N euvostoliiton aikana itäraja oli varsin tiukasti suljettu ja kulku kontrolloitua. Valmiusjoukkueiden historia Nykyisin Rajavartiolaitoksen erikoisjoukkotehtävissä palvellaan täysipäiväisesti. Neuvostoliiton romahtaminen vuonna 1991 toimi kuitenkin hälytyskellona, minkä jälkeen Rajavartiolaitos ryhtyi pikaisiin toimiin, kun uhkana nähtiin rajaturvallisuuden romahtaminen ja ihmisvirtojen tulo hallitsemattomasti Suomeen. Rajaja merivartiokoululla Immolassa laadittiin nopeasti koulutussuunnitelmat, ja joukko koottiin eri rajavartiostojen uuteen tehtävään soveltuvasta palkatusta henkilöstöstä. Nykyisin Rajavartiolaitoksen erikoisjoukkotehtävissä palvellaan täysipäiväisesti. Joukkueeseen kuului johtoja komento-osan kanssa kolme valmiusryhmää. Vuodesta 1995 lähtien on järjestetty valmiusjoukkueen peruskurssi, jolle rajavartijat ovat hakeutuneet vapaaehtoisesti
Tässä osassa painopiste on toisessa maailmansodassa.. 82 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 SOTAHISTORIA OPERAATIO EISSTOSS Aikamme haasteet ovat uusia ja lähtöasetelmat tietenkin erilaisia kuin menneisyydessä, mutta Itämerellä on ollut rauhatonta jo ennen meitä. Itämeri on Suomelle elintärkeä väylä. Historiallisista ratkaisuista ja virheistä saa ja kannattaa ottaa opiksi. Ensimmäisessä osassa keskityimme ajallisesti 1800-luvun lopusta ensimmäiseen maailmansotaan ja maantieteellisesti Ahvenanmaan sotahistoriaan – Suomen akilleenkantapäähän. Edellisessä Suomen Sotilaan numerossa alkoi kolmiosainen sarjamme Taistelu Itämerestä
On ensimmäinen syyskuuta 1939. TEKSTI: AGILOLF KESSELRING EVERSTILUUTNANTTI RES. BUNDESWEHR Taistelu Itämerestä Osa 2. 83 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 SOTA ON ALKANUT! Vanha keisarinaikuinen, Dreadnoughtia edeltäneen Deutschland-luokan taistelualus SMS Schleswig -Holstein on avannut tulen Danzigin vapaakaupungin (Gdansk) edustalla olevaa Puolan Westerplatten niemen tukikohtaa vastaan
päivänä 1939 – kaksi päivää Molotov–Ribbentropsopimuksen jälkeen – Puola ja Iso-Britannia allekirjoittivat avunantosopimuksen, ja seuraavana päivänä Puolan laivaston päällikkö, kontra-amiraali Józef Unrug antoi käskyn, joka koski niin sanottua Pekingin suunnitelmaa. Puolan laivastolla oli kaksi modernia Wicherluokan hävittäjää, vuosina 1928 ja 1929 vesille lasketut Wicher ja Burza, jotka oli muokattu ranskalaisista Bourrasque-luokan 1 500 tonnin torpilleur-aluksista. Lisäksi Puolan laivastoon kuului kaksi modernia vasta vuonna 1936 vesille laskettua Grom-luokan hävittäjää, Grom (suomeksi ukkonen) ja B?yskawica (salama), jotka oli molemmat valmistettu englantilaisella telakalla. Käsky annettiin alusten komendanteille suljetuissa kirjekuorissa sodan varalle. Jo elokuun 31. päivänä SS-Sturmbannführer Alfred Naujocksin (1911–1966) ryhmä aloitti operaatio Tannenbergin, jonka tarkoituksena oli antaa Gleiwitzin radioasemalle lavastetulla puolalaisten vapaajoukkojen hyökkäyksellä sotilaspropagandalle uskottava tarina siitä, että Saksa vain puolustaisi omaa maataan. Kontra-amiraali Józef Unrug. PUOLAN MODERNIT WICHERLUOKAN HÄVITTÄJÄT Burza ja Wicher sekä sukellusvene ?bik saapuvat Tukholmaan vuonna 1932.. 84 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 SOTAHISTORIA I deologisten taustojen takia unohtuu helposti, että toisin kuin ensimmäinen maailmansota, joka alkoi terrori-iskulla Sarajevossa, toinen maailmansota alkoi nimenomaan Itämerellä. Puolan laivaston pakoilu… Puolan laivaston heikkoudella oli suuri merkitys siinä, että Puola voitiin alueellisesti jakaa Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Kolme päivää myöhemmin Unrugin käsky aktivoitui radiosignaalilla: ”Peking, . Tarinan vakuuttavuuden takia SD-ryhmä tappoi paikallisen saksalaisen 41-vuotiaan Franz Honiokin, koska tarvittiin myös kuolonuhri; hänestä tuli toisen maailmansodan ensimmäinen uhri. Syyskuun 7. Käytännössä Puola lakkasi olemasta. in kaupunkiin, vaan natsipuolueen oman salaisen palvelun (Sicherheitsdienst des Reichsführer SS, SD) hybridioperaatiolla. Elokuun 25. Kaikki ovat oppineet koulussa, että toinen maailmansota alkoi 1.9.1939 Westerplatten taistelun myötä, kun Saksan Kriegsmarinen kommodori Gustav Kleikamp (1896–1952) antoi kello 4.47 käskyn Schleswig-Holsteinilta ampua kohti Puolalle kuuluvaa Westerplatten niemimaata. B?yskawica on nykyisin museolaivana Gdyniassa (saks. Gdingen, 1939–1945 Gotenhafen), ja sitä pidetään Puolan kansallisaarteena. Silti voidaan todeta, että varsinaisesti toinen maailmansota alkoi Itämeren alueella. Westerplatten puolustajien sankaritarina levisi maailmalle – myös osana länsivaltioiden sotapropagandaa. Puola oli tilannut Britanniasta – historiallisesta näkökulmasta liian myöhään – vielä toiset kaksi Grom-luokan hävittäjää, joiden toimitus olisi tullut ajankohtaiseksi vuonna 1942. Siitä ei kuitenkaan puhuta niin paljon kuin Westerplatten sankaritarinasta. Jos ollaan tarkkoja, Saksan sotatoimet Puolaa vastaan eivät alkaneet hyökkäyksellä Gdanskissa (Danzig) sijaitsevaan Westerplatteen eikä Wielu . päivänä 1939 majuri Henryk Sucharskin alaisuudessa toimivat puolalaiset sotilaat antautuivat
Koko operaation lopputulos oli yksi miinoilla upotettu Saksan miinaraivaaja (M 85). Wicher sai 1.9. Skotlantiin. Luftwaffe ja Puolan puuttuva ilmatorjunta Saksan kolmannen valtakunnan Wehrmacht ei ratkaissut Itämeren ensimmäisiä operaatioita toisessa maailmansodassa merivoimilla vaan ilmavoimilla (Luftwaffe). …ja urhea meritaistelu Muut Puolan laivaston alukset jäivät puolustamaan rannikkoa. (kotka, 1939) ja S . Wilk jäi kymmeneksi päiväksi Gdanskin edustalle ennen siirtoa Skotlantiin, ja vakavasti vaurioituneet S . Hävittäjät Grom, B?yskawica sekä Burza lähtivät heti 28.8.1939 Puolan rannikolta Pohjanmeren salmelle. asti mutta lähti polttoainepulan vuoksi Ruotsiin, jossa miehistö internoitiin. Luftwaffe pommitti sukellusveneitä, ja näin Worek-suunnitelma karahti kiville. päätyi 14.9.1939 Tallinnaan, ja vaikka miehistö internoitiin, niin sukellusvene onnistui pakenemaan 18.9. Le Havressa rakennettu raskas miinalaiva Gryf (aarnikotka) oli upouusi, vasta vuonna 1938 valmistunut. 85 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 Peking, Peking”. (ilves, 1931), Wilk (susi, 1931) ja . Tätä varten sukellusveneet Ry . p ja Ry . . lähtivät Ruotsiin internoitaviksi. Orze. Puolan laivaston viisi ajanmukaista modernia sukellusvenettä saivat tehtäväkseen suojata Puolan rannikkoa Plan Worekin (säkki) mukaisesti. bik jäi viimeisenä Gdanskin edustalle 25.9. Operaatio Pekingistä on myöhemmin rakennettu Puolassa oma sankarillinen myyttinsä, mutta siitä on sotahistoriallisissa kirjoituksissa myös kiistelty: kriittisellä hetkellä liittolainen ei tullut vahvalla laivastollaan avuksi, vaan vielä pahempaa, Puolan parhaat omat alukset poistettiin tietoisesti sodan suurimman uhan alta. Puolalla oli pieni mutta vahva ja ajanmukainen laivasto. bik (villikissa, 1932) sekä upouudet Orze. p (korppikotka, 1939) sijoitettiin Helin niemimaan ympärille. Puolan laivaston heikkous on yksi toisen maailmansodan myyteistä. On huomioitava, että upotettu Wicher oli varustettu vain kahdella Vickers Taistelu Itämerestä Osa 2. määräyksen siirtyä Gdyniasta Helin laivastotukikohtaan. Alus taisteli Kriegsmarinen Z1 Leberecht Maassja Z9 Wolfang Zenker -hävittäjiä vastaan ennen kuin Saksan Ju-87-syöksypommittajat (Stuka) upottivat sen. Stukat hyökkäsivät sitä vastaan 3.9.1939, minkä seurauksena se upposi kaksi päivää myöhemmin
Lisäksi laivastoon kuului muun muassa kaksi modernia vuonna 1936 vesille laskettua Kirov-luokan raskasta risteilijää (Kirov ja Maxim Gorki), kaksi suurtaistelulaivaa (Lenin grad ja Minsk), kuusi vanhaa taistelulaivaa, esimerkiksi Jakov Sverdlov (entinen Novik), 59 sukellusvenettä, 79 torpedovenettä, 30 erilaista miinanetsijää ja kolme miinalaivaa. Marat oli alun perin vuoteen 1918 asti Helsinkiin sijoitettu Petropavlovsk. Sukellusveneiden tehokkuus ja koko Plan Worekin onnistuminen luhistui Luftwaffen pommien alla. Gryfillä oli sama ilmatorjuntavarustus kuin Gromilla ja B?yskawicalla. Toista maailmansotaa edeltävänä aikana Itämeren laivasto oli neljästä Neuvostoliiton laivastoista vahvin. Gryfin upottamiseen Luftflotte 1 tarvitsi 33 Stuka-hyökkäystä. Neuvostoliiton Itämeren laivaston ilmavoimiin kuului 709 lentokonetta (367 hävittäjää, 159 tiedustelijaa, 147 pommittajaa ja 36 miinaStalinin tavoite talvisodassa oli saada tukikohtia Hankoniemeen.. Olisiko taistelulla Gdanskista voinut olla eri lopputulos, jos Grom, B?yskawica ja Burza olisivat taistelleet eivätkä pakoilleet. Pohjoinen armeijaryhmä (Heeresgruppe Nord) tuki salamasotaa maalla, joten siltä ei liiennyt liian montaa syöksypommittajaa Itämeren taisteluihin. Siihen kuuluivat sodan alussa taistelulaivat Oktjabrskaja Revoljutsija (lokakuun vallankumous) ja Marat (ranskalaisen vallankumousjohtaja Jean-Paul Marat’n mukaan). Gromilla ja B?yskawicalla oli molemmilla neljä Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa, jotka olivat sen ajan edistyksellisimpiä ilmatorjunta-aseita. 86 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 SOTAHISTORIA QF Mk II -ilmatorjuntatykillä. Oktjabrskaja Revoljutsija oli entinen Gangut eli Hankoniemen mukaan nimetty alus, joka oli ensimmäisen maailmansodan aikana sijoitettu Helsinkiin. Luftwaffe ratkaisi, mutta senkin voimat olivat toki rajalliset. Itämeren laivasto Yllä mainituista laskelmista puuttuu vielä paljon suurempi hiljainen vaikuttaja: Stalinin Neuvostoliiton Itämeren laivasto. Olisiko Luftflotte 1:n Stukien määrä ja voima riittänyt sukellusveneiden ja miinalaivan torjumiseen, jos laskelmaan liitettäisiin Puolan hävittäjien 12 ilmatorjuntakanuunaa. Burzan varustukseen kuului neljä Oerlikonin 20 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa. Itämeren laivaston alaisuudessa yksiköt ja rannikkopuolustus toimivat veden pinnalla, alla ja yllä
Tukikohdat liittyivät vahvasti Leningradin merelliseen puolustusdoktriiniin. Orze?in tapaus Stalinin tavoite talvisodassa (30.11.1939– 13.3.1940) oli saada tukikohtia Hankoniemeen. . Rannikkopuolustus koostui 531 rannikkotykistä ja kahdesta panssarijunasta. syyskuuta niin sanotun Orze?in tapauksen: Ensiksi punalaivaston sukellusvene Taistelu Itämerestä Osa 2 . Burza ja Grom kuvattuna B?yskawican kannelta Pekingin suunnitelman toteutusvaiheessa 1939.. Samanaikaisesti Stalin syytti Viroa siitä, että puolalaisen sukellusvene Orze?in annettiin paeta Tallinnasta. Tämä ei suoraan liittynyt Itämereen. Jo 17.9.1939 Neuvostoliiton puna-armeija oli alkanut miehittää ItäPuolaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen (23.8.1939) mukaisesti. Alla: Puolan laivaston sukellusvene Orze?. Neuvostoliitto lavasti Narvanlahdella 26. 87 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 torpedo-konetta). Puna-armeijan silloisen Itä-Puolan miehitys tapahtui maantieteellisesti nykyisellä Valko-Venäjän ja Länsi-Ukrainan alueilla ja oli näin ilman kosketusta mereen. Käytännössä ”puolustuksessa” oli kyse hyökkäysten peittämispropagandasta
Orze?in tapaus voidaan hyvin rinnastaa Mainilan laukauksiin tai Gleiwitzin radioaseman hyökkäykseen. Nykyään tiedetään, että vaikka Pohjoinen armeijaryhmä oli edennyt 900 kilometriä Neuvostoliiton maa-alueelle ja Leningrad oli piiritetty, Leeb ei onnistunut erittäin vaikeassa tehtävässään. Latviassa Riika (Riga) ja Liepaja (Libau) tulisi heti miehittää ja Suomea olisi tuettava Neuvostoliittoa vastaan. Kenraaliamiraali Conrad Albrecht.. Isoa-Britanniaa vastaan strategian pitäisi olla puolustuksellinen mutta Neuvostoliittoa vastaan hyökkäyksellinen. Tarkoitus oli tuhota ensiksi taistelulaivat, sitten Kirov-luokan risteilijät ja tämän jälkeen muut risteilijät ja miinaristeilijät. lokakuuta 1939, ja neuvostojoukot saapuivat jo 18. Itämeren punalaivaston komentaja, amiraali Vladimir Tributs (1900–1977) siirsi kesällä 1940 Baltian laivaston komentopaikan Kronstadtista Tallinnaan. Saksan merivoimien komentaja (Oberkommando der Marine, OKW), suuramiraali Erich Raeder (1876–1960) kieltäytyi, koska strategia oli poliittisten reunaehtojen – Molotov–Ribbentrop-sopimuksen – vastainen. Eisstossin periaate sisältyi Barbarossa-suunnitelmaan, sillä Pohjoisen armeijaryhmän päällikkö, sotamarsalkka Wilhelm Ritter von Leebille (1876–1956) annettiin tehtäväksi ”puna-armeijan joukkojen tuhoaminen Baltian alueella ja Neuvostoliiton Itämeren laivastotukikohtien valtaaminen”. Näin kävisi vain, jos päävihollisena pidettäisiin Isoa-Britanniaa. Tukikohdan saaminen Hangosta myöhästyi Suomen aseistautuneen vastarinnan takia. Näin estettäisiin ”maailmanlaajuinen bolsevismin uhka”. lokakuuta Paldiskin ja Haapsalun alueille sekä Saarenmaalle ja Hiidenmaalle. . Raederille oli tärkeintä saada Hitlerin suostumus suurelle Z-laivastoaseistusohjelmalle, jonka ansiosta suurin määrä sotaresursseista uppoaisi laivastoon. Hangon evakuointi. Voittoisa Albrecht passitettiin eläkkeelle, eikä häntä enää pyydetty palvelukseen. Puna-armeijan joukkoja ei tuhottu, ja Leningradin piiritys kesti kolme vuotta. Eisstoss – jääisku Talvisodan aikana Kriegsmarinen kenraaliamiraali Conrad Albrecht (1880–1969), joka oli johtanut Saksan Itämeren laivastoa maan hyökätessä Puolaan, ehdotti Wehrmachtin Itämerialueen valloitusta. SA -K U VA Saksan kolmannen valtakunnan Wehrmacht ei ratkaissut Itämeren ensimmäisiä operaatioita toisessa maailmansodassa merivoimilla vaan ilmavoimilla. Viron ja Neuvostoliiton välinen avunantosopimus astui voimaan 10. Koska Molotovin mukaan Viron puolueettomuus Puolan-vastaisessa sodassa oli osoittautunut kyseenalaiseksi, hän vaati sotilastukikohtia Virosta ja uhkasi sodalla. Operaatio Eisstossin (jääisku) pääajatus oli kuitenkin syntynyt: maa-, merija ilmavoimien yhteinen hyökkäys Leningradiin Baltian ja Itämeren kautta. 88 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 SOTAHISTORIA ampui oman säiliöaluksensa Metallistin Viron aluevesillä, mistä ulkoministeri Molotov syytti Orze?ia, joka oli silloin tosin jo Skotlannissa. Rannikkotykin putki nostetaan vaunuun Hangon satamassa 19.3.1940. Kahdeksantoista saksalaista lento. Tiedossa oli, että vain salamasota-menetelmällä onnistuminen olisi ylipäätään ollut mahdollista. Todellisuudessa viimeinen operaatio Eisstossin mukaisen strategian toteutunut mutta epäonnistunut yritys oli tuhota Neuvostoliiton Itämeren laivasto Leningradin edustalla 4.4.1942, kun Luftwaffe aloitti suurhyökkäyksen Baltian laivastoa vastaan
Luftwaffen Junkers Ju 87 Stuka -syöksypommittajia Puolan taivaalla 1939. konetta ammuttiin alas ensimmäisenä hyökkäyspäivänä. Tämän vuoksi ripeä eteneminen ja nopea huolto olivat kaikki kaikessa, ja maavoimat tuhlasivat arvokasta aikaa tukikohtien valloittamiseen. Vaikka esimerkiksi Oktjabrskaja Revoljutsija, Petropavlovsk ja Kirov saivat osumia, ne korjattiin, ja alusten rooli Leningradin puolustuksessa oli merkittävä, joskaan ei ratkaiseva. SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 89 . Meritukikohdat oli miehitettävä maavoimilla ja ilmavoimilla, ja vasta sen jälkeen Kriegsmarine alkaisi varmistaa armeijan huoltoa meren kautta. Luftwaffen tappiot olivat suuret. Kielissä oltiin myös vastuussa Pohjanmeren operaatioista, ja siellä sijaitsi Saksan merioperaatioiden painopiste. Tämä johti siihen, että taistelua Itämerellä johdettiin Kielistä (Gruppenkommando Nord) käsin. Wehrmachtin Barbarossa-suunnitelmassa ei laivastolle ollut annettu konkreettisia tehtäviä Pohjoisen armeijaryhmän tukemiseksi. Yksi syy näyttää olleen huonosti synkronisoitu suunnitelma nimenomaan Itämeren alueella sekä liittolaisten että puolustushaarojen kesken. Laivastohistorioitsija Jürg Meisterin ja Bundeswehrin ensimmäisen laivastotarkastaja Friedrich Rugen mukaan Saksan laivaston passiivisuus johti siihen, että Neuvostoliiton laivasto pystyi tukemaan meritukikohtien puolustusta. Neuvostoliiton-vastaisen salamasodan epäonnistumisen syitä oli monia. Saksalaisella laivastolla komentojärjestys Itämerellä oli niin monimutkainen, että yhteistyö maavoimien kanssa oli moniportaista ja erittäin hidasta. huhtikuuta asti. Operaatio Eisstoss on varoittava esimerkki siitä, miten sodassa ylhäällä tehdyt pienimmätkin strategiset virheet moninkertaistuvat verisesti taktisella tasolla.. Eisstossia jatkettiin Götz-von-Berlichingenin nimisenä 30. Kriegsmarinen suunnitelman mukaisesti painopiste oli lännessä. Esimerkiksi 23.4.1942 hyökkäykseen osallistui 159 hävittäjää ja pommikonetta, joista 24 ammuttiin alas ja 18 saavutti Leningradin sataman. Jarruttiko Kriegsmarine salamasotaa
90 SUOMEN SOTILAS 2 • 2025 KOLUMNI B altian maat ja Puola linjasivat maaliskuussa irtautuvansa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Kyseessä on merkittävä toimi, joka osoittaa realismia ja kykyä sopeutua nykyiseen turvallisuustilanteeseen. Tarvitaan myös yksinkertaisia aseita, joita voidaan tehdä nopeasti itse ja edullisesti. Miinat eivät ainoastaan aiheuta tappioita viholliselle, vaan ne myös hidastavat ja kanavoivat sen liikkeitä. Tällä Myös jalkaväkimiinoja tarvitaan Vieraskynä. Oikein sijoitetuilla miinoitteilla vihollinen voidaan pakottaa etenemään ennakoitavampia reittejä pitkin, jolloin puolustaja voi keskittää tulivoimansa tehokkaammin. Ukrainan sota on myös antanut viitteitä siitä, että sodan pitkittyessä nykyaikaisten ja teknologisesti edistyneiden asejärjestelmien tuotantokapasiteetti ja saatavuus voivat myös muodostua ongelmaksi. Suomessa on tunnetusti keskusteltu pitkään mahdollisuudesta erota Ottawan sopimuksesta. Ottawan sopimuksesta vetäytyminen on perusteltua, koska se rajoittaa maiden mahdollisuuksia hyödyntää tehokkaita ja edullisia puolustusjärjestelmiä, jalkaväkimiinoja, jotka vanhanaikaisuudestaan huolimatta ovat osoittautuneet toimiviksi myös nykyaikaisessa sodankäynnissä. Ukrainan sodassa taistelleet ovat kertoneet, että esimerkiksi Venäjä käyttää miinoja tehokkaasti. Miinakauhu on vaiva, joka lamauttaa hyökkääjän myös modernilla taistelukentällä. Koko Euroopan varustautuessa olemme tilanteessa, jossa teollisuuden toimituskapasiteetti on hyvin kuormitettu ja vähänkin edistyneempien aseiden ja järjestelmien toimitusajat mitataan useissa vuosissa. Myös venäläiset joukot ovat Ukrainassa kohdanneet suuria vaikeuksia miinoitetuilla alueilla, mikä on pakottanut heidät käyttämään huomattavia resursseja miinanraivaukseen ja lisännyt heidän haavoittuvuuttaan tykistötulelle ja drooneille. Komppanian hyökkäys saattaa pysähtyä muutaman miinan räjähtämiseen
On selvää, että Suomen linjaukset kiinnostavat liittolaisiamme laajemminkin ja esimerkkimme voi innoittaa myös muita maita muuttamaan kantaansa jalkaväkimiinojen käytöstä. Miina-asioita ratkoessa on muistettava, että ne ovat vain yksi osa sodan suuren mittakaavan muutosta. Ne vaativat aktiivista käyttöä ja ovat huomattavasti kalliimpia. Nykyisessä turvallisuustilanteessa ei ole sijaa idealismille tai sopimuksille, joiden alta maailma on jo karannut pois. Kyse ei ole ainoastaan miinojen palauttamisesta käytettävissä olevaan asevalikoimaan, vaan laajemmasta periaatteesta: puolustusratkaisut on voitava valita kansallisten tarpeiden ja reaalimaailman uhkakuvien perusteella, ei vanhentuneiden kansainvälisten sopimusten sanelemana. Mitä käytetään, kun kulutussota on edennyt niin pitkälle, että jalkaväkimiinat korvaavat aseet on kaikki käytetty, mutta vihollisen jalkaväki silti jatkaa yrityksiään. Nato-kollegoiden kanssa käymieni keskustelujen perusteella yllättävänkin laajalti saatetaan ajatella, että Suomi vastuuttomasti kylväisi itärajan täyteen miinoja jo rauhan aikana. Jalkaväkimiinat ovat edelleen tehokas ja tarpeellinen puolustusase erityisesti Venäjän kaltaista vastustajaa vastaan, joka käyttää massiivisesti jalkaväkeä ja on valmis sumeilematta uhraamaan omia sotilaitaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Asian päättää eduskunta maan hallituksen tekemän esityksen perusteella. Tällaisten jo vallalla olevien väärinkäsitysten kansainvälinen vaikutus voi olla haitallinen, ja siksi niiden oikaisuun on kiinnitettävä erityistä huomiota, vaikka asia meille itsellemme onkin selkeä. Suomi tekee ratkaisunsa luonnollisesti itsenäisesti riippumatta siitä, mitä ja millä perusteilla muut maat asiaa käsittelevät. Edelleen, mitä edistyneempi teknisesti ase on, sen kalliimpi ja todennäköisesti sitä vähemmän kyseistä asetta on mahdollisuus hankkia maamme käyttöön. Prosessi on siis käynnissä ja etenee. Puolustusvoimillamme on oltava laaja valikoima erilaisia keinoja ja aseita alueellisen koskemattomuuden ja kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Ukrainan sodasta voidaan oppia paljon monessa eri asiassa. Reunaehdoista tärkeimpiä on kertoa laajalti, että jalkaväkimiinoja käytettäisiin ainoastaan sodan aikana sotatoimialueilla. Suomen puolustuksen kannalta on tärkeää, että on järjestelmiä, jotka eivät ole riippuvaisia jatkuvasta teknisestä ylläpidosta tai ulkopuolisista tukijärjestelmistä. hetkellä on käynnissä poliittinen prosessi, jonka lopputulemana Suomi toivottavasti päättää irtautua Ottawan sopimuksesta ja antaa Puolustusvoimille mahdollisuuden käyttää erityyppisiä jalkaväkimiinoja, mikäli tarpeen on. Ottawan sopimus laadittiin ajankohdassa, jossa yleinen näkemys sodan uhkakuvasta oli tyystin erilainen tämän päivän todellisuuteen verrattuna. Suomen tulee osaltaan analysoida, onko Ottawan sopimus edelleen linjassa kansallisen puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vaatimusten kanssa, ja tehdä tarvittavat johtopäätökset. +358400515066 http://www.jukkakopra.fi On selvää, että Suomen linjaukset kiinnostavat liittolaisiamme laajemminkin ja esimerkkimme voi innoittaa myös muita maita muuttamaan kantaansa jalkaväkimiinojen käytöstä.. Jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta irtautumisen mahdollisesti edetessä on tärkeää, että erityisesti kansainväliselle yleisölle viestitään selkeästi, miksi päätös tehdään ja mitkä ovat reunaehdot. Muun muassa drooniaseeen ja -järjestelmien merkityksen kasvu taistelukentällä lähes ratkaisevaan rooliin on kokonaisuus, jonka suhteen meillä on paljon omaksumista ja työtä edessä. Erityistä hätää ei ole, mutta asiassa on syytä toimia reippaasti. Jukka Kopra, kansanedustaja, Kansallinen Kokoomus rp 00102 EDUSKUNTA Tel. JALKAVÄKIMIINOJEN korvaajaksi on esitetty erilaisia sensoripohjaisia aseita ja kauko-ohjattavia järjestelmiä, mutta voi kysyä, hoitavatko ne saman tehtävän yhtä tehokkaasti. Mahdollisuus käyttää jalkaväkimiinoja on lisä tähän arsenaaliin. Sopimuksen rajoitteet voivat heikentää pelotetta ja käytännön puolustuskykyä aikana, jolloin Euroopan turvallisuustilanne on huonoimmillaan sitten toisen maailmansodan. Ukrainassa on nähty, että esimerkiksi nykyaikaiset etälaukaistavat järjestelmät eivät pysty tarjoamaan jatkuvaa ja kattavaa estettä viholliselle samalla tavalla kuin perinteiset miinat
www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/ vuoden mittainen tilaus Tee kestotilaus: https://suomensotilas.fi/tilaa/ tai puhelimitse: (03) 4246 5334 tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com