Suomen Sotilas 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 3/2 1 3 • 1 3 , 5 USA LIIPAISIMELLA | HÄVITTÄJÄN 4.5-SUKUPOLVI | KOITAJOKI 1944 Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta
S14_IM_PackAd_Finnish_Soldier_M1.indd 1 5/7/13 3:48 PM. Mallisto nähtävillä Finnsec-messuilla Helsingissä 13.-15.11.2013 Vandernetin osastolla 6 a 69. UUSI MIL SPEC ANTIDOTE TM Mil Spec Antidote TM määrittelee uudelleen parhaan mahdollisen vesihuoltojärjestelmän ja tarjoaa maksimaalista mukautumiskykyä vaihtelevissa tehtävissä ja olosuhteissa. KORKKI aukeaa ¼ kierrosta kääntämällä KEVYT korkki vähentää säiliön painoa LITTEÄ PROFIILI mahtuu ahtaisiin tiloihin QUICK LINK TM pikairroitettava letku www.CamelBak.com Uusi maahantuoja! Lisätiedot ja jälleenmyyjät: vandernet.com/tactical
SUOMEN PUOLUSTAMINEN on nimittäin käytännössä mahdotonta ilman asevelvollisuutta, eikä asevelvollisuudesta luopumalla siis voida säästää. Asevelvollisuus, maanpuolustustahto ja kansainvälinen yhteistyö eivät ole vaihtoehtoja, vaan toisiaan tukevia voimavaroja. Toukokuussa ruotsalaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mikael Holmström totesi arvovaltaisessa Hanasaaren ”Hana Forumissa”, että ammattiarmeija on suuri pettymys ja asevelvollisuudesta luopuminen oli virhe. JA SITTEN JULKISUUDESSA PUHUTAAN , että voitaisiin säästää lisää lopettamalla asevelvollisuus. Puolustusvoimat on toistaiseksi ainoa valtionhallinnon sektori, joka joutuu irtisanomaan suuria määriä työntekijöitään. Jos asevelvollisuuteen ei ole enää varaa, ei ole varaa maanpuolustukseen. Miksi teemme näin. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Kettunen, Aleksei Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 4.6.2013 MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN suunnittelukunta tutki taas suomalaisten maanpuolustustahdon. Sotaväen muutenkin vähäisiä voimavaroja leikataan, vaikka saavutettavat säästöt ovat niin pieniä, ettei niillä ole juuri mitään merkitystä valtionkirstua pelastettaessa. Mutta rahvaan ja sotilaiden mielipiteet eivät pientä ja äänekästä mediaälymystöä häiritse. Totuus ei tainnut miellyttää asevelvollisuuden vastustajia. MYÖS MAAMME PARAS SOTILASASIANTUNTEMUS, ammattisotilaat, kannattavat yleistä asevelvollisuutta. alv 10 %) Kestotilaus: 67,00 €/vck Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk RES/RUL: 62,00 €/vsk MPKL: 57,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Todelliset asiantuntijat tietävät myös sen, että maanpuolustustahtoa ja asevelvollisuutta tarvitaan liittoutuneenakin. Todellisuudessa asevelvollisuuden vaihtoehdoista puhuttaessa olisi reilumpaa puhua siitä, aiommeko ylipäänsä enää puolustaa maatamme. Lasku voi olla iso ja pitkä. Lännestä kantautuu taas häiritseviä ääniä. Mutta annetaanko meidän tehdä se. Kun uskoo kylliksi olevansa oikeassa, ei tarvitse piitata tosiasioista. MUTTA NYT SUOMALAISTEN mediamonopolien yhtä ja ainoaa oikeaa totuutta horjutetaan ikävästi. Onko tämä suomalaisten enemmistön tahto. Ruotsissa siirtyminen ammattiarmeijaan on todettu yhä useamman asiantuntijan suulla virheeksi. Istuva hallitus ohjaa muutamassa päivässä enemmän rahaa kehitysyhteistyöhön, kuin mitä Suomi käyttää vuodessa Puolustusvoimien tutkimusja kehittämistoimintaan. JOS LUOVUMME ASEVELVOLLISUUDESTA , niin ennemmin tai myöhemmin löytyy kyllä jokin ulkomainen asevoima puolustamaan Suomea, toki itse määrittelemäänsä hintaan. Tämä näkemys ei taida saada suomalaisten enemmistön kannatusta edes Helsingin Kallion kaupunginosassa. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Kannatusta saa myös asevelvollisuus. Ammattisotilaiden paraatiarmeijan ylläpito on nimittäin pahinta mahdollista verovarojen tuhlausta. Suhteellisesti laskettuna Puolustusvoimiin kohdentuvat säästöt ovat vähintään kaksinkertaisia verrattuna muihin hallinnon haaroihin. Näiden raatien mukaan asevelvollisuus on menneisyyden reliikki. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Määräaikaistilausta ei voi perua. Me suomalaiset siis tahdomme kantaa jatkossakin kortemme yhteiseen kekoon. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Toimituspäällikkö Petri Välkki gsm 040 707 7550 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Markkinointi myynti@suomensotilas.fi Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 (sis. Ilmoitusmyynti Markkinointi Kela, Markku Salomaa Puh: +358 (0) 45 855 4725 markku(at)markela.fi Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 4/2013 ilmestyy syyskuussa 2013. Mieleen tulee 70-luvun ”stallarit”. Sekö on perintö, jonka tahdomme jättää huomisen suomalaisille. Kuten Holmströmkin kertoi. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. VALTAMEDIAN POHDINNOISSA kansalaisten enemmistön ja asiantuntijoiden mielipide ei paljon paina. Aineistopäivä 2.8.2013. Holmströmin viesti vaiettiin maan tärkeimmissä tiedotusvälineissä, muutamia hajamainintoja lukuun ottamatta. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Tahto ja teot. Media on pystyttänyt norsunluutorniinsa sotilasasioista tuon taivaallista ymmärtämättömiä raateja, joista tulee mieleen lähinnä lapsuuden levyraati. Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista tahtoo edelleen puolustaa maataan. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Silloin on syytä tunnustaa tosiasiat ja säästää oikein kunnolla; siis lopettaa koko touhu. MEDIAN LISÄKSI faktoille ja kansalaismielipiteelle viittaa kintaalla poliittinen johtomme
Eikö puskurivaltio Suomeen voi enää luottaa. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Ruotsin epäonnistuminen todistaa meille, että pienikin ammattiarmeija tulee kalliim maksi kuin asevelvollisuusjärjestelmä, eikä sillä voida silti puolustaa maata. – Yhdysvaltain laivasto supistuu dramaattisesti – Jaakko Bergqvist 57 Obama leikkaa ydinaseistusta – Jaakko Bergqvist 58 Asettuiko Pentagon kongressin yläpuolelle. neljäplussat 20 Onko ilmaaseesta tulossa kertakäyttöase. – Eeva Vänskä 69 Lisäävätkö mielenterveyden häiriöt väkivaltaa. KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA 48 Yhdysvaltain asevoimat liipaisimella – Jaakko Bergqvist 55 Puolittuuko F35 tilaus. Onko Suomineito ajatellut hankkia palovakuutuksen tulipalon jälkeen. U S A RM Y J os tavoitteena on taata maanpuolus tuksen rahoitus jatkossa, voi olla ko vin ajattelematonta sanoa julkisuudes sa, että jos Puolustusvoimat ei saa lisää rahaa vuonna 2015 ja sen jälkeen, niin on siir ryttävä ammattiarmeijaan. Kun muualla lähialueellamme sotilasmenot ovat kääntyneet taas kasvuun, säästää sini silmäinen Suomi entisestään turvallisuudes ta. Se huolettaa jo oman armeijansa romutta neita hurrejakin. PPS Nyt Ruotsissa jo kehutaan, että Suomen ase velvollisuusjärjestelmään nojaava sotalaitos on maailman kustannustehokkain ja Itävalta kin päätti säilyttää asevelvollisuuden samal la kun Yhdysvallat panostaa yhä enemmän reserviläisiin ja kansalliskaartiinsa ja Sveitsi vain lisää kansalaissotilaidensa tehtäviä. – Jaakko Bergqvist TURVALLISUUS 60 Väestönsuojelu – Ratkaiseva osa puolustuskykyä – Eeva Vänskä 63 Täydellinen turvallisuus on utopia – Eeva Vänskä 65 Minkälainen on asevelvollisten henkinen kunto. Ihmetellään, mistä apu alas ajetun maanpuolustuksen ylläpitoon. 22 4.5 sukupolven hävittäjät vertailutaulukko 24 Kommentti: Maan pinnalta katsoen – Faktapohjaisesti ja jalat maassa – Ahti Lappi JYVÄLLÄ 26 Turvallisuuskatsaus – PohjoisKorea – Mali/Ranska 28 Puolustusvoimat 29 Maailmalta – Jaakko Bergqvist 31 Kotirintamalla 34 Maailman tapahtumia 37 Historian hämärästä 39 Venäjä 44 Räpätin soi sotaveteraanien hyväksi – Jaakko Puuperä 45 MPKL:n 50 vuotisjuhlat – ”Pohjoismailla LänsiEuroopan suurin ilmaase ” KAKSI KARIA 46 Kari Suomalainen – Armeija ilman vihollista. – Aleksei Kettunen 9 F/A18 Super Hornet 11 F15, F15E ja F16 13 Dassault Rafale 15 Eurofighter Typhoon 16 Saab JAS 39E/F Gripen NG 17 SU35S 18 Mitä hävittäjä saa maksaa. 47 Kari kommentoi – Lähteekö se tukka!. Tilaajarekisteri. TÄSSÄ NUMEROSSA: Julkaistava aineisto. 19 Hornet vs. – Eeva Vänskä 71 TPAK historiaan – Tilalle Turvallisuuskomitea – Petri Välkki 74 ”Yhteistyön tarve korostuu” Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty – Haastattelu Petri Välkki KOEAJOSSA 76 Polaris Ranger 800 6x6 – Se isompi mönkijä – Kari Kuusela SOTARETKELLÄ 87 Korpitaistelujen Koitajoki – Eerikki Rundgrén KNUUTI 90 Asepornoa Lisämateriaalia Nettilehdessä WWW.SUOMENSOTILAS.FI Palvelukortti sivulla: 91 Kannen kuva: Petri Välkki. Se antaa nimittäin kuvan, että ammattiarmeija olisi asevelvol lisuutta kustannustehokkaampi vaihtoehto ja että liittoutuminen olisi yhdessä ammatti armeijan kanssa vaihtoehto asevelvollisuudel le. – Jaakko Bergqvist 56 Kuka hallitsee maailman meriä. Miksi tästä ei puhuta Suomessa. ILMASOTA 6 Neljä ja risat monitoimihävittäjät – Hornetien korvaajat. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Nyt Ruotsis sa ja muissa Itämeren maissa aletaan heräil lä kasakan nauruun. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Blondin logiikalla siinä syntyy säästöjä
65 4.5-sukupolven monitoimihävittäjät Ilmasodan työjuhdat, monitoimi hävittäjät kehittyvät ja kallistuvat jatkuvasti. Kohta Suomenkin tarvitsee harkita Hornetin korvaajaa. Onko mönkijöis tä huollon työkaluiksi vai ovatko ne leikkikaluja. PU O LU ST U SV O IM AT Minkälainen on asevelvolllisten henkinen kunto. Mitä ovat vaihtoehdot. Suomen Sotilas koeajoi ison mönkijän vastatakseen kysymykseen. Onko edessä tehon nosto vai toimin takyvyn lasku. Se isompi mönkijä Polaris Ranger 800 6x6 Asevoimamme tarvitsevat uudistetun taistelutavan toimin nan takaamiseksi joustavaa ja ripeää huoltoa. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin se joutuu kohtaamaan merkittäviä kululeikkauksia samaan aikaan kun aseteknologia kallistuu kallistumis taan. 48 Yhdysvaltain asevoimat Maailman suurin asevoima on suurten muutosten edessä. Mitä niillä tekee ja mitä ne maksavat. 6 76
Millaisesta kalustosta on kysymys, löytyisikö tästä välisukupolvesta järkevä seuraaja Horneteillemme niiden lentotuntien täyttyessä ja konetyypin muutenkin vanhentuessa. Suomen Sotilas otti selvää. 6 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 ILMASOTA Viidennen sukupolven taktisten häivemonitoimihävittäjien, venäläisen Sukhoi PAK FA:n ja amerikkalaisen Lockheed Martin F35:n palveluskäyttöön tulemista ja vientitoimitusten alkamista odotellessa ainoat ajanmukaiset ostettavissa olevat taktiset monitoimihävittäjät edustavat 4 ja risat sukupolvea. TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN. Valtaosa tänä päivänä lentävästä ajanmukaisesta hävittäjäkalustosta edustaa 4+ sukupolvea tai tullaan päivittämään siihen. > 4.5-sukupolven monitoimihävittäjät Hornetin seuraajavaihtoehto
neljäplussat 20 Onko ilma-aseesta tulossa kertakäyttöase. 7 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 D A SS A U LT A VI AT IO N K. 22 Vertailussa 4.5-sukupolven hävittäjät 24 Kommentti – Ahti Lappi. TO KU N A G A 4.5-SUKUPOLVEN KUUSIKKO 9 F/A-18 Super Hornet 11 USAF:n työjuhdat: F-15, F-15E ja F-16 13 Ranskalainen ratkaisu: Dassault Rafale 15 Monikansallinen eurocanardi: Eurofighter Typhoon 16 Saabin haaste viidennelle sukupolvelle: Saab JAS 39E/F Gripen NG 17 4++ Venäjältä: Su-35S 4.5-SUKUPOLVI 18 Mitä hävittäjä saa maksaa 19 Hornet vs
Seuraavaksi ehti Neuvostoliitto kevyellä Mikojan MiG-29:llä (ensilento vuonna 1977 ja palveluskäyttö 1983) ja raskaalla Sukhoi Su-27:llä (ensilento vuonna 1977 ja palveluskäyttö 1984). Amerikkalaiskoneiden suorituskyky oli neuvostoliittolaisten tiedossa jo oman kaluston suunnitteluvaiheessa, mikä antoi mahdollisuuden tehdä itälinnuista tietyiltä takti”AESA-tutkapäivityksen avulla Hornet täyttäisi kaikki 4.5-sukupolven vaatimukset.” G EO FF RE Y LE E, EU RO FI G H TE R. Yhdysvallat avaa latua Amerikkalaiset ehtivät ensimmäisenä saamaan palveluskäyttöön 4. Muita yleisiä tämän sukupolven hävittäjiä ovat amerikkalaiset ”teinisarjan” F-15 Eagle ja F-16 Fighting Falcon, neuvostoliittolaiset Sukhoi Su-27 ja MiG-29, monikansallinen Eurofighter Typhoon, ranskalaiset Mirage 2000 ja Rafale sekä ruotsalainen JAS-39 Gripen. sukupolven taktiset hävittäjät – kevyen General Dynamicsin F-16 Fighting Falconin (ensilento vuonna 1974 ja palveluskäyttö 1978), McDonnell Douglas F/A-18 Hornetin (ensilento vuonna 1978 ja palveluskäyttö 1983) ja raskaan McDonnell Douglas F-15 Eaglen (ensilento vuonna 1972 ja palveluskäyttö 1976). sukupolven taktinen hävittäjäkalusto. 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 ILMASOTA ja risat -sukupolven perusta on 1970ja 1980-luvuilla johtavissa sotilasvaltioissa palveluskäyttöön tullut 4. Neljännen sukupolven kalusto ja sen taktiset mahdollisuudet on esitetty tarkemmin Suomen Sotilaassa 6/2010. Suomessa 1990-luvulla käyttöön otettu F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjä on yksi neljännen sukupolven parhaita edustajia
Yllättävästi klassi nen perusHornet on Super Hornetia ketterämpi. Neuvostoliitto otti perässähiihtäjän edut. Tietyssä mielessä tämä kehitys pitää paikkansa muidenkin länsimaalais ten 4.5sukupolven hävittäjien osal ta, koska modernisoinnin myötä hä vittäjän paino nousee noin prosentilla jokaista palveluskäyttövuotta kohti. Vaikka tämä ikälihominen pystytään osittain korvaamaan lisäämällä moot torien työntövoimaa, ketteryys huo nonee ennallaan pysyvän aerodyna miikan ja nousevan painon myötä. On syytä korostaa läntisen ja venäläisen lähestymistavan eroa: ve>. Venäläisellä 4+ -sukupolvella tarkoitetaan uutta hävittäjää, jolla on edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi parannettu ketteryys (niin kutsuttu huippuketteryys), passiivisella tai aktiivisella tutkasäteen elektronisella ohjauksella varustettu PESAtai AESA-tutka ja pienemmät käyttökustannukset. Vasta yli vuosikymmen suurvaltoja myöhemmin, kylmän sodan jälkeen, näyttämölle astuivat kevyet eurooppalaiset hävittäjät: ruotsalaisten Saab JAS 39 Gripen (ensilento vuonna 1988 ja palveluskäyttö 1997), ranskalainen Dassault Rafale (ensilento vuonna 1986 ja palveluskäyttö 2001) ja englantilais-saksalais-italialais-espanjalainen Eurofighter Typhoon (ensilento vuonna 1994 ja palveluskäyttö 2003). Amerikkalaisittain ja eurooppalaisittain 4.5-sukupolven hävittäjäksi katsotaan mikä tahansa 4. AK silta ominaisuuksiltaan länsikalustoa kehittyneempää. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 9 F/A-18 Super Hornet A inoa aidosti uusi 4 ja risat su kupolven amerikkalaishävit täjä on F/A18 E/F/G Super Hornet (ensilento vuonna 1995 ja palveluskäyttö 1999), joka on tutun klassisen F/A18 C/D Horne tin suurennettu versio kooltaan, va rustukseltaan, toimintasäteeltään ja asekuormaltaan. Konetyyppi korvasi Yhdysvaltain laivastossa kaukoilma puolustuksessa käytöstä poistuneen F14 Tomcatin sekä useamman kone tyypin lähiilmapuolustus, rynnäkkö ja ELSOtehtävissä. Samoihin aikoihin palveluskäyttöön tuli myös kiinalainen Chengdu J-10 Vigorous Dragon (ensilento vuonna 1998 ja palveluskäyttö 2005). 4.5 ja 4+ Ilmailuelektroniikan ripeä kehitys mahdollisti 4.5 (venäläisittäin 4+) -sukupolven hävittäjien (noin vuodesta 1995 eteenpäin) kehittämisen neljännen sukupolven kaluston pohjalta. Super Hornetissa on vuo rostaan huomattavasti kehittyneempi navigointi, tulenjohto ja asejärjestel mä, korkeampi monitoimisuusaste, ja sillä voi kuljettaa huomattavasti suu rempaa ja monipuolisempaa asekuor maa suuremmalle etäisyydelle. sukupolven monitoimihävittäjä, joka on modernisoitu aktiivisella tutkasäteen elektronisella ohjauksella varustetulla AESA-tutkalla, tehokkaalla datalinkillä ja mahdollisuudella käyttää uusinta ja tulevaa aseistusta. Kaksi lähestymistapaa 4+ -sukupolvea edustavat MiG-29K, MiG-35, Su-27-evoluutiot ja 4.5-sukupolvea taas modernisoidut F-15 ja F-16, F/A-18 E/F/G Super Hornet, Dassault Rafalen ja Eurofigher Typhoonin viimeisimmät tuotantoerät, Gripen NG sekä taktisen hävittäjäpommittajan rooliin optimoidut Su-34 (4+) sekä F-15E Strike Eaglen (4.5) evoluutiot. F35 JSF:n palveluskäytön viivästy misen takia Yhdysvaltain laivasto on modernisoimassa Super Hornetin viesti ja navigointijärjestelmiä sekä ottamassa käyttöön rungon alapuo lelle ripustettavaan ulkoiseen poltto ainesäiliöön integroidun optisen tu lenjohtojärjestelmän. Lisäksi Venäjällä puhutaan myös 4++ -sukupolvesta (esimerkiksi SU-35S), jolla tarkoitetaan edellisten ominaisuuksien lisäksi myös kykyä käydä ilmataisteluita erittäin pitkillä etäisyyksillä. Kaikissa tämän sukupolven koneissa on osittaiseen häiveteknologian käyttöön perustuva alennettu tutkahavaittavuus, pitkälle automatisoitu lasiohjaamo sekä kattava valikoima täsmäaseita maaja pintamaaleja vastaan. Toisaalta tästä syystä Su-27 jouduttiin suunnittelemaan täysin uusiksi: alkuperäisestä mallista uuteen siirtyivät vain laskutelineet ja heittoistuin! Itäkaluston taktinen suorituskyky tuli lännessä kunnolla tietoon vasta 1990-luvulla Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajotessa
Ilmatorjunta Vaikka 4 ja risat -sukupolven hävittäjien tutkahavaittavuutta on alennettu häiveteknologioiden osittaisella käytöllä 4. sukupolven hävittäjien noin 15-7 m²:n tutkapinta-alasta noin 1 m²:n tutkapinta-alaan, ne pystytään havaitsemaan tehokkaasti hävittäjien ja ilmatorjunnan tutkilla. ILMASOTA 10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 näläiset kehittivät uudet ja ketterämmät konemallit uudella varustuksella, kun lännessä yleensä parannettiin olemassa olevien koneiden asevalikoimaa sekä tulenjohto-, navigointija viestivarustusta. PESA/AESA-teknologia tarjoaa eräitä taktisia etuja perinteisiin mekaanisesti ohjattaviin tutkiin nähden, mutta esimerkiksi iskukyvystään tunnettu Israelin ilmavoimat ei käytä hävittäjissään PESA/ Tähän pitäisi pyrkiä Klassinen amerikkalainen ilma sotaviisaus toteaa, että huonos ti lentävä kone ei parane edes parhaimmillakaan alijärjestel millä ja kamppailun voittaa se kone, jolla on paremmat len toominaisuudet, koska se pää see ensimmäisenä tehokkaan tulivaikutuksen vaatimaan ase maan. Kaikki 4 ja risat -sukupolven hävittäjät joutuisivat nykyaikaisen ilmatorjunnan vaikutusalueella toimies”…voiton vie se, jolla on parempi taktiikka ja osaavampi henkilöstö.” EU RO FI G H TE R G EO FF RE Y LE E JATKUU SIVULLE 12 >. Komp romissina voidaan todeta, että kone, jolla on paremmat lento ominaisuudet ja vähintään yhtä hyvä tutka ja ohjukset, on to dennäköinen voittaja. Tulevaisuudessa taistelutilanteen hahmottaminen, tieto ja tilannekuva ovat nykyistäkin ratkaisevammassa roolissa. AK AESA-tutkia laisinkaan niiden kalleuden takia, vaikka Israel on Yhdysvaltain ja Venäjän jälkeen merkittävin AESA-tutkien kehittäjä! Tutkan ja johtamisjärjestelmän sekä tietovuon rooli kuitenkin kasvaa sodankäynnissä maalla, merellä ja ilmassa. Tutka ja tilannekuva Suomessa ei ole käytössä 4.5-sukupolven hävittäjäkalustoa, mutta AESA-tutkapäivityksen avulla Hornet täyttäisi kaikki 4.5-sukupolven vaatimukset. Täysin vastakkaisen näkökulman mukaisesti nykyaikaiset ilma taisteluohjukset ja tulenjohto järjestelmät ovat niin tehokkai ta, ettei lentoominaisuuksilla ole enää juurikaan merkitystä, vaan voiton vie se, jolla on pa rempi tutka ja ohjukset. Ja juuri tähän pitäisi pyrkiä. Ainoa keino modernin ilmatorjunnan välttämiseen on lentää matalalla tutkakatveessa, mutta siellä kohdataan moderni lähi-ilmatorjunta, joka muodostuu lähi-ilmatorjuntaohjuksista ja eri kaliiperisesta ammusilmatorjunnasta. 4.5ja 4+ -sukupolven hävittäjä voi havaita ilmamaalit jopa 250 kilometrin etäisyydeltä, tuhota ne yli 100 kilometrin päästä, toimia muutaman sadan kilometrin etäisyydellä olevia valmiiksi tiedusteltuja kiinteitä maamaaleja vastaan, tuhota liikkuvia pistemaaleja maassa useiden kymmenien kilometrien etäisyydeltä sekä tuhota pintamaaleja muutamien satojen kilometrien päästä aseistuksesta riippuen
Silent Eaglen esittelykone teki ensilentonsa vuonna 2010 mutta ei ole vielä tullut palveluskäyttöön. Lisäksi F-15E-hävittäjäpommittajasta on tehty pitkälle modernisoitu F-15SE Silent Eagle -evoluutio, jossa käytetään laajasti viidennen sukupolven ratkaisuja, kuten sisäistä asekuormaa ja uusia kallistettuja häivesivuperäsimiä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 11 F-15, F-15E ja F-16 I lmataisteluun optimoidun F-15-ilmaherruushävittäjän ja F-15E-hävittäjäpommittajan uusimmat tuotantoerät täyttävät kaikki 4.5-sukupolven vaatimukset. USAF:n työjuhdat: n F15SE Silent Eagle. F-22 tuotannon päättymisen ja F-35 viivästymisen takia USAF jatkaa F15-kaluston käyttöä vuoteen 2030 asti ja modernisoi käytössä olevan kalustonsa uudella AESA-tutkalla ja muilla elektronisilla alijärjestelmillä. BO EI N G U SA F U SA F F15 F16 TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN. Lisäksi USAF on jatkamassa F-16:n käyttöä aiottua pidempään F-35:n viivästymisen takia ja modenisoimassa uusimmat Block 50/60 -tuotantoerien koneensa AESA-tutkalla ja muilla järjestelmillä. YLI 131 ERI VERSIONA valmistetun F-16:n uusimmat tuotantoerät ovat jo 4.5-sukupolvea. F-15SE Silent Eagle -modernisaation todennäköisimmät asiakkaat ovat Israel (F-15I) ja Etelä-Korea (F-15K/SG)
Näiden konfliktien ainoa opetus lienee se, että sodan jumala on edelleenkin suurempien, paremmin koulutettujen ja paremmalla kalustolla varustettujen asevoimien puolella. Tämän päivän kehittyneimpien pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmien toimintasäde on tutkahorisontin yllä lentävään maaliin noin 300 kilometriä ja tulee kasvamaan lähivuosina 400-500 kilometriin. Tasavertaisella kalustolla ja henkilöstöllä käydyissä ilmasotaharjoituksissa saman sukupolven kaluston välillä kum”…Gripen NG olisi harkitsemisen arvoinen vaihtoehto Hornetin seuraajaksi Suomessa 2030-luvulla.” JATKUU SIVULLE 14 > SA A B. Tämän toimivuudesta nykyaikaista kehittynyttä asevoimaa vastaan voidaan olla montaa mieltä, mutta toistaiseksi sellaista konfliktia, jossa vastakkain olisi ollut moderni lentokalusto ja ilmatorjunta, ei ole vielä käyty ehkä juuri lentokaluston korkeasta odotettavasta tappiotasosta johtuen. Parempi voittaa Kokemusta ei myöskään ole siitä, kuinka kävisi ajanmukaisesti koulutettujen ja modernia kalustoa käyttävien ilmavoimien välisessä ilmasodassa, esimerkiksi itä–länsi-ottelussa. Kaikissa kylmän sodan päättymisen jälkeen käydyissä ilmasodissa vastakkain ovat olleet hyvin koulutettu, määrällisesti ylivoimainen ja modernilla kalustolla lentävä liittoutuma sekä pakotteiden heikentämä, alivoimainen, huonommin koulutettu ja vanhempaa kalustoa käyttävä vastustaja. Toisin sanoen se, miten tehokkaasti viimeisimmän sukupolven ilmatorjunta pystyy estämään vastustajan lentokaluston käytön, ei ole vielä kenenkään tiedossa. Miehitetyt koneet eivät ole tehokkaalle ilmatorjunnalle suuri haaste, sen sijaan sitä ovat erityisesti ballistisella lentoradalla lentävät miehittämättömät projektiilit, joskin niidenkin torjuntaan löytyy ohjuksia. 12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 ILMASOTA saan kärsimään erittäin korkeita tappioita. Ainoaksi keinoksi jäisi vastustajan ilmatorjunnan ja -valvonnan sekä johtamisyhteyksien ja -järjestelmien neutraloiminen pitkän kantaman standoff-täsmäaseilla tulematta vastustajan ilmatorjunnan tulivaikutuksen alueelle
RA N D É TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN. Muita todennäköisiä ostajia ovat Kuwait, Qatar ja Arabiemiirikunnat. Dassault Rafale Ranskalainen ratkaisu A LE X PA RI N G A U X D A SS A U LT A VI AT IO N S. Ranskalaiset ovat modernisoimassa kaikki Rafalensa uusimpaan F3Rpäivitykseen. Lisäksi Rafalessa ja Typhoonissa on amerikkalaiskoneista yleensä puuttuva kehittynyt optinen tulenjohtojärjestelmä, jonka avulla voidaan havaita myös häivekoneet. Lisäksi ne kaikki käyttävät vain yhtä sivuperäsintä, minkä takia niiden ohjattavuus suurilla kohtauskulmilla on tuplasivuperäsimillä varustettuja Hornetia, F-15:tä, Su-35S:ää ja MiG-35:tä heikompi. 13 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 M onikansallista Eurofigher Typhoonia muistuttava, mutta tukialusversion takia Typhoonia tyhjäpainoltaan tonnin kevyempi (9 700 kiloa) ja ulkomitoiltaan hieman pienempi Rafale täyttää saatuaan vuonna 2014 uuden, Länsi-Euroopan ensimmäisen AESA-tutkan, kaikki 4.5-sukupolven vaatimukset. Lähivuosina Rafaleen ja muihin eurocanardeihin tuleva MBDA:n kehittämä keskipitkän matkan säädettävällä patoputkimoottorilla varustettu Meteorilmataistelu ohjus tulee parantamaan merkittävästi Rafalen tulivoimaa lentäjän visuaalisen (optinen) näköalueen (n. Lisäksi Rafalessa voi käyttää täysin ranskalaista aseistusta, joka ei ole amerikkalaisten vientilupien alainen. DASSAULT ON ALOITTAMASSA uusien tehokkaampien moottorien suunnittelun ja ilmoittanut kehittävänsä Rafaleen venäläiskoneiden kaltaiset käännettävät suihkuputket huippuketteryyden saavuttamiseksi. Ranskan ilmaja merivoimien lisäksi Rafale on tulossa Intian ilmavoimien käyttöön. 0–40 km) ylittävissä ilmataisteluissa. Koska Rafale, Typhoon ja Gripen käyttävät kaikki deltasiiven etupuolella sijaitsevia canard-ohjainpintoja koneen perässä sijaitsevien perinteisten korkeusperäsimien sijaan, niitä kutsutaan eurocanardeiksi. Rafale on vahvoilla, jos ostajamaa ei halua olla ainakaan täysin riippuvainen amerikkalaisista vientiluvista. Rafalen monitoimisuus ja alijärjestelmien kehitys on hieman Typhoonia edellä, koska Dassaultin rasitteena ei ole kangertelevaa monikansallista päätöksentekoa. RA N D É D A SS A U LT A VI AT IO N S. EUROCANARDIT OVAT KUITENKIN 4 ja risat -länsikoneista aerodynaamisesti kaikkein kehittyneimpiä ja ketteryydeltään miltei ketterimmän länsikoneen, viidennen sukupolven F-22-häivehävittäjän tasolla
”…ilmatorjunnasta on tullut niin tehokasta, että sen vaikutusalueella on parempi olla lentämättä.”. Suomessa tulisi pohtia tarkoin, mikä on jatkossa ilmatorjunnan ja lentävän kaluston suhteellinen osuus ja rooli ilmapuolustuksen kokonaisuudessa. Hävittäjätoiminnan tärkeimmäksi tehtäväksi onkin muodostumassa vastustajan ilmatorjunnan neutraloiminen ja oman ilmatorjunnan suojaaminen. Tienhaarassa Kokonaisuudessaan ilmasodankäynti ja miehitetty sotilasilmailu ovat tienhaarassa: ilmatorjunnasta on tullut niin tehokasta, että sen vaikutusalueella on parempi olla lentämättä. Kristallipallo Eri valtioiden välinen teknologinen kamppailu laadullisen ylivoiman saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi miehitetyn sotilasilmailun tärkeimmän osatekijän, hävittäjäkaluston, osalta on koko toisen maailmansodan jälkeisenä aikana päättynyt aina loppujen lopuksi tasapeliin, vaikka eri valtiot ovat pystyneet hetkittäin saavuttamaan etumatkaa. Paljon puhuttu miehittämätön sotilasilmailu on toistaiseksi lapsenkengissään (lue Suomen Sotilas 1/2013), eikä se pysty toimimaan laisinkaan vastustajan lentokalustoa vastaan ja selviää aivan yhtä huonosti vastustajan ilmatorjunnasta. Sen verran isosta asiasta on kyse. ILMASOTA 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 mankin osapuolen tappiotaso on yleensä korkea ja voiton vie se, jolla on parempi taktiikka ja osaavampi henkilöstö. Mikäli ilmapuolustuksen suurta kysymystä ei saada ratkaistua, on aihetta pohtia koko maanpuolustuksen mahdollisuuksia ja perusratkaisuja. Erityisesti jos 4.5-sukupolven kalustosta ei ole korvaamaan Hornetia 2030-luvun taivaalla ja jos viides sukupolvi osoittautuu tavoittamattoman kalliiksi ja sikäli ratkaisuna kustannustehottomaksi. Toisaalta hävittäjätoiminta sopivalla aseistuksella on tehokkain keino ilmatorjunnan ja sen suojaamien kohteiden tuhoamiseksi. Määrän ja laadun tasapainon kautta voitaisiin kenties löytää ihanteellinen ilmapuolustusratkaisu. Niiden keillä resursseja riittää, kannattaa panostaa jatkossakin määrälliseen ylivoimaan, mikä on kautta aikojen osoittautunut lopulta varsin tehokkaaksi ratkaisuksi. Koska kukaan ei ole vielä pystynyt kehittämään kilpailukykyistä ja täysin korvaavaa vaihtoehtoa miehitetylle sotilasilmailulle, ainoa keino näyttäisi olevan panostaa jatkossakin moderniin – ja riittävän hyvään – lentokaluston ja ilmapuolustuksen kokonaisuuteen järjestelmänä sekä taata mahdollisimman korkea henkilöstön koulutustaso
Eurofighterin monitoimisuus ja alijärjestelmien kehitys ovat sujuneet hieman Rafalea hitaammin, koska Typhoon valmistetaan neljän valtion (IsoBritannia, Saksa, Italia, Espanja) yhteistyönä kuuden valtion ilmavoimien käyttöön, joiden tarpeet ja prioriteetit ovat usein ristiriitaisia. EU RO FI G H TE R, KA TS U H IK O TO KU N A G A EU RO FI G H TE R, G EO FF RE Y LE E Eurofighter Typhoon Monikansallinen eurocanardi TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN. Rafaleen verrattuna Typhoon on hieman nopeampi, ja siinä on parempi paino/työntövoimasuhde ja hivenen kehittyneempi tutka. RAF on julkistanut mielenkiintoisen strategisen linjauksen, jonka mukaan tulevaisuudessa brittiläiset F35:t toimivat maaja pintamaaleja vastaan Typhoonien huolehtiessa niiden hävittäjäsuojasta. Typhoonin uusin tuotantoerä on Tranche 3A, ja koneen eri kehitysvaihteita kuvaa hyvin sen tyyppimerkintäkirjo RAF:ssä: vanhimmat, vain ilmataisteluun soveltuvat versiot ovat mallia Typhoon F2 (Fighter-hävittäjä), ja uusimmat palveluskäytössä olevat monitoimiversiot ovat Typhoon FGR4hävittäjiä (Fighter Ground Reconnaissance, toimii maamaaleja vastaan ja tiedustelussa). Typhoon on palveluskäytössä Isossa-Britanniassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Itävallassa, Saudi-Arabiassa ja Omanissa. AESA-TUTKA ON TULOSSA Typhooniin suunnitelmien mukaan noin vuonna 2015. 15 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 T yphoon on Dassault Rafalen kanssa alunperin saman European Combat Fighter -kehitysohjelman puitteissa vuodesta 1979 kehitetty, hieman raskaampi ja kookkaampi eurocanardi. Typhoonin käyttäjäkunta saattaa kasvaa lähitulevaisuudessa vähemmän vaurailla Itä-Euroopan valtioilla, kun puolustusbudjettejaan leikkaavat maat myyvät niille edullisesti käytettyjä hävittäjiään. LAAJASTA KÄYTTÄJÄKUNNASTAAN johtuen Typhoonin jatkokehitys on helpompi rahoittaa kuin vain kahden valtion käyttämän Rafalen. TOINEN MIELENKIINTOINEN Typhoon-uutinen on saksalaisen Jagdgeschwader 74 (JG 74) -hävittäjäyksikön käyttämien Typhoonien ja F-22 Raptorin väliset lähiilmataisteluharjoitukset Alaska Red Flag -sotaharjoituksessa vuonna 2012. ECF-ohjelman tavoitteena oli luoda vaihtoehto amerikkalaiskoneille sijoittamalla raskaan hävittäjän kehittyneet alijärjestelmät ja tulivoima pienempään, tyhjäpainoltaan 9-11 tonnin ketterään ja kevyeen hävittäjään. Perinteisesti Ison-Britannian Typhoonit ovat olleet pisimmälle kehitettyjä. Harjoitus suoritettiin ilman kypärätähtäimiä. Tällöin Typhoon pärjäsi paremmin kuin F-22
RAFALEEN ja Typhooniin verrattuna sillä on hieman vaatimattomampi tutka, alhaisempi tulivoima, pienempi asekuorma ja lyhyempi toimintasäde. Tietyssä mielessä Gripenissä on kaikki se, mitä 4 ja risat -sukupolven hävittäjässä pitää olla, ja se kaikki muu, mitä muilta kilpailijoilta löytyy, on tavallaan epäolennaista ja ylimääräistä. Saab JAS 39E/F Gripen NG Saabin haaste viidennelle sukupolvelle SA A B SA A B TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN. Ruotsi on tilannut 40-60 ja Sveitsi 22 konetta. JAS 39E/F GRIPEN NG (Next Generation, seuraava sukupolvi) on 4. RUOTSI on tehnyt periaatepäätöksen siitä, ettei se kehitä eikä osta viidennen sukupolven hävittäjäkalustoa, vaan kehittää yhdessä Sveitsin kanssa Gripen NG:tä. Tästä johtuen tämä yksimoottorinen eurocanardi on hankintahinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan selkeästi edullisin moderni länsimainen monitoimihävittäjä, jonka tyhjäpaino on vain 6 800 kiloa. Jos F-35:n kehitystyö jatkuu tulevaisuudessakin yhtä kangerrellen, Gripen NG olisi harkitsemisen arvoinen vaihtoehto Hornetin seuraajaksi Suomessa 2030-luvulla. Perus-Gripen on palveluskäytössä Ruotsissa, Tshekissä, Unkarissa, Etelä-Afrikassa ja Thaimaassa. ILMASOTA 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 G ripen on siinä mielessä ainutlaatuinen länsihävittäjä, että sen tärkeimpänä suunittelutavoitteena oli luopua hävittäjän tyhjäpainon kohoamiseen sekä hankintahinnan ja käyttökustannusten kasvamiseen johtavasta kehityksestä taistelukyvystä tinkimättä. sukupolven JAS 39A/B/C/D perus-Gripenin vuodesta 2007 kehitetty 4 ja risat -evoluuutio, joka on tulossa palveluskäyttöön vuonna 2023. Merkittävimpinä eroina perus-Gripeniin olisivat uudet alijärjestelmät, pidennetty runko ja isompi siipi, runkoon ja siipiin sulavasti kiinnitetyt lisäpolttoainesäiliöt, joissa olisi mahdollisuus kuljettaa sisäisesti osaa asekuormasta, optinen tulenjohtojärjestelmä sekä uusi tehokkaampi moottori. Gripen NG on hankintahinnaltaan (45-55 miljoonaa dollaria) ja lentotuntihinnaltaan (4 700 dollaria/tunti) selkeästi edullisin länsihävittäjä
Lisäksi toinen 48:n koneen tilaus on suunnitteilla vuosiksi 2015–2020. 17 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 H uippuketterä, käännettävillä suihkuputkilla varustettu venäläinen Su-35S (ensilento vuonna 2008 ja palveluskäyttö 2014) on iskukykyisin 4 ja risat -sukupolven monitoimihävittäjä, joka pystyy havaitsemaan ilmamaalit yli 400 kilometrin etäisyydeltä sekä tuhoamaan ne erittäin pitkän kantaman ilmataisteluohjuksilla jopa 300 kilometrin (R-37-ohjuksella) tai 400 kilometrin (KS-172-ohjuksella) päästä. Ainoa tällä hetkellä ratkaisematta oleva asia on kevyen MiG-29-hävittäjän modernisointi ja uuden MiG-35:n tilaukset. Su-35S 4++ Venäjältä TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN. VENÄLÄISET myös modernisoivat Su27-hävittäjänsä lähes kaikki Su-35S:n ominaisuudet sisältävälle Su-27SM3tasolle: vuonna 2012 oli modernisoitu puolet koneista, ja kaikki saadaan modernisoitua vuoteen 2015 mennessä. Käännettävien suihkuputkien ansiosta Su-35S ja MiG-35 ovat kaikkein ketterimmät 4 ja risat -sukupolven hävittäjät. Venäjän ilmavoimat on saamassa vuoteen 2020 mennessä 600 uutta konetta, 1 000 helikopteria ja 200 ilmatorjuntajärjestelmää. Samaa konetta on myös tilattu uustuotantona peruuntuneiden Kiinan-toimitusten hyödyntämiseksi. Su-35S on tulevan PAK FA:n lisäksi ainoa hävittäjä, joka pystyy havaitsemaan tutkallaan häivekoneet. Lisäksi se pystyy jatkuvaan yliäänilentoon ilman jälkipoltinta (supercruising). KIINA OSTI maaliskuussa 2013 Venäjältä 24 Su-35S-hävittäjää lähinnä tutustuakseen uusimpaan tutkaja moottoriteknologiaan. Kaksipaikkaista, lähes Su-35S:n alijärjestelmät sisältävää Su-30SM:ää on tilattu 60 konetta. Venäjän ilmavoimille toimitetaan 54 konetta vuosina 2012–2015. Sen N035 Irbis PESA -tutkan sädettä voidaan kääntää jopa 120 astetta sivuun lentosuunnasta, mikä mahdollistaa maalin seuraamisen myös siitä poispäin lentäessä. KONEESSA ON ainutlaatuinen L-taajuusalueen apututka, jolla voidaan havaita myös häivekoneet
Rafale voitti lopuksi kilpailun. Mitä hävittäjä saa maksaa n 4.5-sukupolvi Välisukupolvi haastaa seuraajansa hinnalla TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN EU RO FI G H TE R, KA TS U H IK O TO KU N A G A. LEHDISTÖÖN vuodatettujen tietojen mukaan Rafale ja Typhoon ylittivät Sveitsin asevoimien asettaman vaatimustason. TOISESSA ÄSKETTÄIN ratkenneessa tarjouskilpailussa Sveitsi halusi uusia kolmen kevyellä F-5hävittäjällä toimivan laivueen kaluston. Suomen Sotilas kirjoitti kultaakin kalliimmista koneista ja painon kasvun vaikutuksesta laajasti vuosi sitten nu merossa 3/2012. Boeing veti Super Hornetin kilpailusta, ja kisan voitti JAS-39 E/F Gripen. ASIANTUNTIJAPIIREISSÄ arvioitiin jo ennakkoon, ettei Intia osta MiG-35:tä riskien hajauttamisen vuoksi, sillä Intian ilmavoimien raskaat hävittäjät tulevat Venäjältä, eikä amerikkalaisia koneita mahdollisten pakotteiden pelossa, koska Intian kanssa nahisteleva Pakistan on Yhdysvaltain läheinen liittolainen. Gripen valittiin selkeästi alhaisempien kokonaiskustannusten takia, eli se oli riittävän hyvä, Sveitsin vaatimukset täysin täyttävä sekä samalla kokonaisedullisin vaihtoehto. n TAIVAAN MÖHKÖFANTIT . Koneesta tulee kalliimpi ja suurempi maali. Koneen koon kasvu tarkoittaa yleen sä myös liikkuvuuden heikkenemistä. Tarjouskilpailun toiselle kierrokselle pääsivät Typhoon ja Rafale. MiG-35:n ja Gripen NG:n ei katsottu olevan täysin valmiita, lastentaudittomia koneita. Todennäköisimpinä syinä ovat olleet edullisempi hinta, laaja aiempi yhteistyö Dassaultin kanssa sekä mielikuva siitä, että Ranska on poliittisesti luotettavampi toimittaja. Länsimainen moderni konekalusto lihoo ja kallistuu. 4 ja risat sukupolven taktista monitoimihävittäjä kalustoa voi tarkastella myös viimeaikaisten vienti kauppojen valossa. Amerikkalaiset koneet eivät päässeet jatkoon, koska niillä oli kaikista vaihtoehdoista huonoimmat lento-ominaisuudet. Kilpailuun osallistuivat kevyet yksimoottoriset F-16, JAS-39 Gripen NG sekä hieman raskaammat kaksimoottoriset MiG-35, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon ja selkeästi raskaampi F/A-18 Super Hornet. Aluksi kilpailuun osallistuivat F/A-18 E/F Super Hornet, Rafale, Typhoon ja JAS-39 E/F Gripen. 18 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 ILMASOTA I ntian äsken päättyneessä MMRCA-hävittäjätarjouskilpailussa korvataan Intian vanhentunutta kevyttä MiG-21-hävittäjäkalustoa sekä MiG-27ja Jaguar-hävittäjäpommittajia 126 uudella kevyellä monitoimihävittäjällä
JAS-39 Gripenillä saa valtaosan perus-Hornetin mahdollisuuksista alhaisemmilla kokonaiskustannuksilla. Operatiivisessa mielessä ainoa selkeästi iskukykyisempi kone on Su35S. F/A-18 Super Hornet tarjoaa huonompaa lähitaistelukykyä, parantunutta keskipitkän matkan taistelukykyä ja laajempaa monitoimisuutta. Kun katsoo vaikkapa 2. neljäplussat Meidän Hornetimme näyttäisi vielä kisaavan hienosti uransa lop puun asti länsikoneita – myös 4.5sukupolvea – vastaan, mutta kuinka Hornet pärjäisi taistelussa idän 4++ kalustoa vastaan. Lähivuosien tulokkaita hävittäjämarkkinoilla ovat edulliset ja kevyet, Gripeniä vastaavat intialainen HAL Tejas ja kiinalainen Chengdu FC-1 Fierce Dragon (JF-17 Thunder) sekä Rafalen ja Eurofighter Typhoonin tasoinen, mutta selkeästi edullisempi kiinalainen Chengdu J-10B (FC-20) Vigorous Dragon. Rafalella ja Eurofighter Typhoonilla on eräitä etuja. Lisää Hornetista ja sen vaihtoehdoista ja haastajista lehtemme seuraavassa numerossa TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN Hornet vs. sukupolven F-22ja Sukhoi PAK FA -häivehävittäjiin verrattuna alivoimaisia näköetäisyyden ulkopuolella käytävässä ilmataistelussa ja lähes tasaväkisiä lähi-ilmataistelussa. Sen ainoa mahdollisuus voittaa ilmataistelu ketterämpää ja nopeampaa 4 ja risat -sukupolven hävittäjää vastaan on käydä kamppailu keskipitkillä etäisyyksillä, sillä lähi-ilmataistelussa F-35 on selkeästi alivoimainen. sukupolven MiG21bis:n, Saab Drakenin tai var haisten 4. Tekniikka vapauttaa taistelemaan Lentäjän kannalta olennaisin 4 ja ri sat hävittäjän etu on kehittyneiden alijärjestelmien ja antureiden, data fuusion, tilannekuvan ja paremman ohjaamoergonomian antama mah dollisuus keskittyä paremmin teh tävän suorittamiseen ja vähemmän itse lentämiseen. Länsimaisittain tarkasteltuna ongelmaksi muodostuu se, että viidennen sukupolven F-35 ei ole hävittäjä, vaan hävittäjäpommittaja, jonka nopeus ja lento-ominaisuudet ovat varsin vaatimattomat. Uusimmissa koneissa tämä suhde on noin 50/50. AK BO EI N G. 19 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 J os suomalaisia MLU1ja MLU2-päivitettyjä Horneteja verrataan tässä artikkelissa mainittuun 4 ja risat -sukupolven kalustoon, voidaan arvioida että tilanne on seuraavanlainen. Jos F-35 toimii sen havaitsemiseen pystyvän vastustajan modernin ilmavalvonnan vaikutusalueella, se todennäköisesti häviää myös keskipitkillä etäisyyksillä käytävän ilmataistelun. F-35 ei ole hävittäjä Kaikki 4 ja risat -sukupolven hävittäjät Su-35S:ää lukuunottamatta ovat 5. Nämä länsihävittäjiä selkeästi edullisemmat vaihtoehdot antavat mahdollisuuden nostaa kalustomäärää sekä panostaa enemmän operatiiviseen toimintaan. sukupolven hävittäjien ohjaamoiden kymmeniä analogi sia mittareita ja yli sataa katkaisin ta, on helppo uskoa, että niillä len tämiseen kului noin 80 prosenttia lentäjän ajasta ja huomiosta ja itse tehtävän suorittamiseen jäi vain 20 prosenttia
TEK S TI: ALEK SEI KE T TUNEN kertakäyttöase. HÄVITTÄJÄT EIVÄT KÄY ilmasotaa yksin – niiden tehokas käyttö vaatii mittavan maaorganisaation ja paljon niiden toimintaa tukevaa ja tehostavaa lentokalustoa, kuten lentäviä komentokeskuksia, tutkavalvontaja ELSO-koneita, elektronisen tiedustelun koneita ja ilmatankkauskoneita, jotka ovat välttämättömiä varsinkin oman tukialueen ulkopuolella toimittaessa. Onko ilma-aseesta tulossa U S N A VY U SA F. 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 ILMASOTA I lmavoimat on muuttumassa kertakäyttöaseeksi, joka konfliktin päätyttyä jouduttaneen perustamaan tyhjästä uudestaan. Lisäksi ilma-aseen tehokas käyttö edellyttää hyvin toimivaa tiedusteluorganisaatiota, koska tulivoiman tehokas käyttö vaatii maalien löytämistä. Lisäksi tarvitaan muun muassa tukikohdat, johtamisjärjestelmät ja niiden suojaus. Seuraavassa vastaavassa ilmasodassa ta saväkisten vastustajien välillä modernin kaluston tappio taso muodostunee vielä korkeam maksi. Samalla vaikuttaa edelleen siltä, että ilmasodan häviäminen on varma ja nopea keino hävitä sota kokonaisuudessaan. Tehokkainta ilmapuolustusta on hyvin nivelletty ja johdettu ilmatorjunnan ja ilma-aseen kokonaisuus. MITÄ KORKEAMMALLA operaatiotempolla ilma-ase pystyy toimimaan, eli mitä suurempi määrä taistelutehtäviä voidaan suorittaa saman ajanjakson sisällä, sitä tehokkaammin se n Vuoden 1974 Jom Kippu rin sodassa Israelin ilmavoimat menettivät 17 vuorokaudessa yli puolet lentokalustostaan, vaikka Israel loppujen lopuk si voitti sodan
Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallinen ylivoima heikkenee BRIC-valtioiden ja Aasian nopeasti kehittyvien talouksien eduksi, eli maailman poliittinen painopiste siirtyy lännestä kohti Euraasian itäosaa ja Tyynenmeren aluetta – sotilasmahti ja poliittinen vaikutusvalta seuraavat rahan mukana. AK U SA F. Uusimman venäläisen ja kiinalaisen ilmatorjunta-aseistuksen leviäminen kolmansissa valtioissa alentaa huomattavasti länsimaisen lentokaluston iskukykyä. TIETYSSÄ MIELESSÄ 4 ja risat -sukupolven hävittäjä on kuin muutaman vuoden vanha auto, johon on ostettu kaikki uusimman vuosimallin lisävarusteet. Häivekoneet kyllä pystytään havaitsemaan 50-100 kilometrin etäisyydeltä kehittyneellä optisella tulenjohtojärjestelmällä, joka löytyy tällä hetkellä itälinnuista, Typhoonista ja Rafalesta ja on tulossa amerikkalaiskoneisiinkin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että paraskaan teknologia ei voi täysin korvata määrää varsinkaan taisteluiden tai kriisin keston pitkittyessä. MIKÄÄN 4 JA RISAT -sukupolven hävittäjä Su-35S:ää lukuun ottamatta ei pysty havaitsemaan tutkallaan seuraavan sukupolven häivekoneita. Vastustajan operaatiotempoa voidaan hillitä iskemällä tukitoimintoihin ja muuhun lentokalustoon. ”…ilmasodan häviäminen on varma ja nopea keino hävitä sota kokonaisuudessaan.” Ostaako käytetty auto. Erityisen huolestuttava on US Navyn tilanne, koska sen hävittäjäkalusto on korkeintaan tasaväkistä Kiinan, Venäjän ja Intian kaluston kanssa. Länsimaisista hävittäjistä on selkeästi huomattavissa se, että hinta nousee merkittävästi, alijärjestelmät kehittyvät, asevalikoima kasvaa, paino nousee ja lentoominaisuudet saattavat jopa heikentyä. Yhdysvaltain asevoimien tilasta voit lukea toisaalta tästä lehdestä, Kiinasta raportoimme laajasti numerossa 2/2013. TALOUSTILANTEEN kiristyessä kehittyneissä länsimaissa joudutaan pienentämään konemääriä ja siirtämään hankintoja tulevaisuuteen. Ainoa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten etu on toistaiseksi suuremmassa lentokaluston määrässä. Paremmin johdetuilla ja tilannemuutoksiin nopeammin reagoivilla ilmavoimilla, jotka pystyvät ylläpitämään korkeampaa toimintatahtia, on siis paremmat mahdollisuudet selviytyä konfliktista voittajana. Kiina on saavuttanut ja ohittanut Länsi-Euroopan teknisen osaamisen sotilaskoneiden suunnittelussa. Yhdysvaltain taktinen ilma-ase heikentyy Jos hävittäjäkaluston kehitystä katsotaan perinteisten sotilasmahtien ja liittoutumien tasolla, niin tilanne näyttää seuraavalta: budjettileikkausten, F-22 tuotannon päättymisen ja F-35 viivästymisen takia Yhdysvaltain ilmaja merivoimien taktisen lentokaluston ikä kasvaa ja iskukyky heikkenee. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 21 toimii. Venäläiskoneissa tapahtuu aivan sama, mutta niiden lento-ominaisuudet paranevat kiitos kehittyvän aerodymamiikan ja ketteryyttä olennaisesti parantavien käännettävien suihkuputkien. Lue lisää ilmasodankäynnin tulevaisuuden näkymistä lehtemme seuraavasta numerosta. Myös Venäjä on vähintäänkin saavuttanut Yhdysvallat hävittäjien suunnitteluosaamisessa
22 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 ILMASOTA F/A-18C Hornet Kärkiväli 11,43 m Pituus 17,07 m Saab JAS-39C Gripen Kärkiväli 8,4 m Pituus 14,1 m F-16E Kärkiväli 10,0 m Pituus 15,0 m Dassaul Rafale C Kärkiväli 10,90 m Pituus 15,30 m Kärkiväli 11,0 m Pituus 15,9 m MiG-35 Kärkiväli 11,99 m Pituus 17,3 m F-15C Eagle Kärkiväli 13,0 m Pituus 19,45 m F/A-18E Super Hornet Kärkiväli 13,62 m Pituus 18,31 m Sukhoi Su-35S Kärkiväli 15,3 m Pituus 21,9 m Suomen Sotilaan vertailussa 4.5-sukupolven hävittäjät... ...ja Suomen Hornet
2017 v. 2014 AESA AESA AESA PESA AESA Kilohinta 3000 6000 9000 12000 15000 Dassault Rafale F-16E/F F-15SE Eagle F/A-18/F Super Hornet Saab JAS-39 NG F/A-18C Hornet Sukhoi Su-35S MiG-35. 2018 AESA v. AESA/PESA-tutka Maksimiasekuorma Huippunopeus Nousunopeus Maksiminousupaino Optinen tulenjohtojärjestelmä Hankintahinta Kääntyvät suihkusuuttimet Lakikorkeus Lentotuntihinta 2000 4000 6000 8000 10000 12000 F-15SE Eagle Dassault Rafale F/A-18/F Super Hornet Sukhoi Su-35S F-16E/F MiG-35 F/A-18C Hornet Saab JAS-39 NG 30 60 90 120 150 Dassault Rafale F-15SE Eagle F-16E/F F/A-18/F Super Hornet Sukhoi Su-35S F/A-18C Hornet Saab JAS-39 NG MiG-35 Sukhoi Su-35S MiG-35 F/A-18C Hornet F-15SE Eagle Saab JAS-39 NG F/A-18/F Super Hornet F-16E/F Dassault Rafale 5000 10000 15000 20000 Sukhoi Su-35S F-15SE Eagle F-16E/F MiG-35 Dassault Rafale Saab JAS-39 NG F/A-18C Hornet F/A-18/F Super Hornet 5000 10000 15000 20000 25000 F-15SE Eagle F/A-18/F Super Hornet F/A-18C Hornet Dassault Rafale Sukhoi Su-35S MiG-35 F-16E/F Saab JAS-39 NG 500 1000 1500 2000 2500 3000 F-15SE Eagle Sukhoi Su-35S F-16E/F MiG-35 Saab JAS-39 NG F/A-18C Hornet F/A-18/F Super Hornet Dassault Rafale 50 100 150 200 250 300 350 MiG-35 Dassault Rafale Sukhoi Su-35S Saab JAS-39 NG F-16E/F F-15SE Eagle F/A-18C Hornet F/A-18/F Super Hornet 5000 10000150002000025000300003500040000 F-15SE Eagle Sukhoi Su-35S F/A-18/F Super Hornet MiG-35 Dassault Rafale F/A-18C Hornet F-16E/F Saab JAS-39 NG Sukhoi Su-35S MiG-35 F-16E/F Dassault Rafale F/A-18C Hornet F-15SE Eagle Saab JAS-39 NG F/A-18/F Super Hornet Toimintasäde 500 1000 1500 2000 Dassault Rafale Sukhoi Su-35S F/A-18C Hornet Saab JAS-39 NG F-15SE Eagle MiG-35 F/A-18/F Super Hornet F-16E/F 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 F-15SE Eagle Sukhoi Su-35S MiG-35 F/A-18/F Super Hornet F-16E/F Dassault Rafale F/A-18C Hornet Saab JAS-39 NG v
Onkin aika kiinnostavaa, että Suomi taitaa olla ensimmäinen maa, joka poistaa Buk-M1:n käytöstä vuonna 2015, vaikka se sai tulikasteen vasta vuonna 2008 Georgian sodassa ja olisi päivitettävissä M-2-versioksi kustannustehokkaasti. Venäjä on tässäkin edellä: koko S-300P-, S-300Vja S-400....S-500-perhe sekä lisäksi muut kuten Buk-M2...3. NASAMS II Fin:llä ei ole korkeatorjuntakykyä, vaikka on muuten ihan hyvä ohjus ja vieläpä sama kuin Hornetin siiven alla, mistä voi olla logistista etua. Vai olisiko jopa niin, että osin maantieteestäkin johtuen vanhalla merimahdilla Yhdysvalloilla on hyökkäyksellinen doktriini ja mannerimperiumilla, Venäjällä, enemmän puolustuksellinen. VENÄLÄISET OVAT SUOSINEET aina enemmän ilmatorjuntaa kuin amerikkalaiset johtuen ehkä heidän maantieteellisestä asemastaan. HÄVITTÄJILLÄ EI VOI KORVATA korkeatorjunnan puutetta. Aleksei Kettusen erinomainen analyysi edellisillä sivuilla tukee tätä ajatusta. Selittäisikö se myös painotukset. Nyt menetämme korkeatorjuntakyvyn, joka ilmatorjunnallamme on ollut yli 30 vuotta (alkaen S-125M1 Petshorasta vuonna 1979). TEK S TI: AHTI L APPI Faktapohjaisesti – jalat maassa Maan pinnalta katsoen KOMMENTTI KO N G SB ER G. Miehitetty konekalusto on pulassa nykyaikaisen ilmatorjunnan kantaman puitteissa. BUKista olisi sitä paitsi saatu valtavasti lisätehoja laittamalla se NASAMSin hienon Ilmavoimien tilannekuvaan integroidun johtamisjärjestelmän alle. ILMASODAN SUUNTAUS näyttäisi olevan tutkimuksen ja tosiasioiden valossa aina sama: ilmavoimaa (= ase) on käytetty enemmän hyökkäyskuin puolustustarkoitukseen, ja ilmatorjunta (= vasta-ase) on näin määriteltynä täysin puolustuksellinen aselaji. ULOTTUVUUSKILPAILUSSA (tutkat ja ohjukset) ulottuvampi saa etulyönnin. 24 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 ILMASOTA OLEN TARKASTELLUT ase vs. VUODEN 1991 IRAKIN SODAN jälkeen myös länsimaissa ryhdyttiin kiivaasti kehittämään uusia it-aseita, varsinkin ATBM-ohjuksia, joilla voidaan torjua myös ballistisen lentoradan ammuksia, kuten Israelin Arrow 2, Yhdysvaltain Patriot PAC-3 ja THAAD sekä Ranskan Suomeenkin tarjolla ollut SAMP/T. vasta-ase -teemaa nyt jo aika monessa kirjassani sekä muun muassa tässä ja monissa muissa lehdissä ilmestyneissä artikkeleissani (lue esimerkiksi kirjoittajan teos Ilmatorjunta kylmässä sodassa, 2003). Maasta maahan -ohjuksilla (ATACMS, Iskander) onkin korvattu osa pommija rynnäkkökoneista, sehän on järkevää
Jos joku on eri mieltä, niin perustelkoon sen tosiasioiden pohjalta – kyllähän ”tieteessä” samoista faktoista voidaan tehdä erilaisia päätelmiäkin. Suomen Sotilas varmasti antaa tilaa myös eriäville näkökannoille, kunhan ne vaan ovat perusteltuja, sellainen kokemus minulla on tästä lehdestä jo vuosikymmenien takaa. it-ohjus; suurempi kantama antaa edun. Ballististen ilmamaalien torjunta ei ole hävittäjillä mahdollista edes teoriassa, ilmatorjunnalla se taas on sitä käytännössäkin, joskaan ei tietystikään koskaan sataprosenttisesti, tästä tuore esimerkki on Israelin Iron Dome. Miten kävisi esimerkiksi Hornetille ja JSOW-ohjukselle kaksintaistelussa S-400-ohjuspatteria vastaan. Esimerkiksi Persianlahden sodassa Yhdysvallat saavutti juuri ilmatilannekuvansa ansiosta useita ilmavoittoja niin kaukaa, etteivät irakilaiset pilotit edes nähneet vastapeluria. Jos vastapeluri näkee vastustajan koneen 100 kilometriä kauempaa ja pystyy ampumaan myös ohjuksen 100 kilometriä kauempaa, niin pelin henki lienee selvä. Aleksei Kettunen vastasi kysymykseen jo edellisillä sivuilla. Se on hyvin yksinkertaista. HÄVITTÄJILLÄ EI OLE KOSKAAN voitu suojata mitään kohdetta, eikä tilanne ole muuttunut: hävittäjä voi puolustaa ilmatilaa vain ollessaan ilmassa – mutta montako tuntia vuorokaudessa. MIELESTÄNI ilmapuolustuksen doktriini on ajat sitten muuttunut siten, että päärooli on ilmatorjunnalla, ei hävittäjillä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 25 HÄVITTÄJÄTORJUNTAA on harrastettu maailmalla viime vuosikymmeninä aika vähän, viimeksi kaiketi Jugoslaviassa vuonna 1999. ILMAPUOLUSTUSTA arvioitaessa ja kehitettäessä pitäisi mielestäni laittaa vastakkain miehitetyt hävittäjät ja torjuntaohjukset, joita tarvitaan erilaisia. Hävittäjiä käytetään täsmäaseilla varustettuna enimmäkseen hyökkäystarkoituksiin, nyt myös Suomen ilmavoimissa, vaikka kollegani Ilmavoimissa aina vannoivat hävittäjätorjunnan nimeen. Kummalla kyetään kustannustehokkaimmin – tai yleensä ollenkaan – torjumaan erilaiset maalit. AWACS-koneet ja kattava ilmatilannekuva tietysti auttavat. ”Hävittäjillä ei ole koskaan voitu suojata mitään kohdetta, eikä tilanne ole muuttunut” KO N G SB ER G. MOTTONI ON OLLUT: ”Ilmasodassa/puolustuksessa taktiikka on oppi teknillisten järjestelmien käytöstä taistelussa”, ja se sopii tähänkin. Eversti evp Ahti Lappi (71) on entinen ilmatorjunnan tarkastaja ja ilmasotahistorioitsija. Paitsi kenties Suomessa. Ilmahyökkäyksessä pitäisi panna vastakkain miehitetyt/miehittämättömät koneet ja maasta maahan -ohjukset/raketit (ATACMS, SMERSH, Iskander). Sama pätee kaksintaistelussa hyökkäävä kone vs. Hävittäjätorjunnan osuus taistelutappioista 50 viime vuoden ajalta on noin 13 %, loput 87 % menee it:n piikkiin – mitä se kertoo. Kummilla homma hoituu varmimmin, tehokkaimmin ja pienimmin riskein. Maavoimien joukkojen, sotalaivojen, lentotukikohtien ja strategisten kohteiden ilmapuolustus on aina ollut ilmatorjunnan vastuulla – eikä tilanne ole miksikään muuttunut, pikemminkin päinvastoin. Lappi on lehtemme toimituksen jäsen
Musudan-ohjusten kantomatka on 2 500-4 000 kilometriä, mikä riittää uhkaamaan Etelä-Koreaa, Japania ja mahdollisesti Yhdysvaltojen Guamilla olevaa tukikohtaa. Ohjusten spekuloitiin olleen muunneltuja merimaaliohjuksia tai KN-02ohjuksia, jotka ovat neuvostoaikaisen SS-21-ohjuksen paikallisia muunnoksia. Pohjois-Korean keskimatkan ohjuskokeen pelättiin johtavan lisäjännitteisiin jo valmiiksi kiristyneessä ilmapiirissä, jonka Pohjois-Korean ydinkoe sai aikaan. Ranska aloitti vetäytymisensä Malista – tehtävä suoritettu. Mutta tutuksi tulleen kaavan mukaisesti Pohjois-Korea ensin lietsoi pelkoja ja sitten ”liennytti” omalla tavallaan. Niiden kantomatka on noin 120 kilometriä. 26 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 JY VÄLL Ä Pohjois-Korea purki jännitteitä ohjuskokein P ohjois-Korea, joka lietsoi itsensä alkuvuodesta sotahysteriaan jouduttuaan tiukentuneiden pakotteiden kohteeksi helmikuussa, toteutti toukokuussa (18.5.2013) kolme lyhyen kantaman ohjuskoetta. Niiden sijaan maa teki ohjuskokeen vain kolmella lyhyen kantaman ohjuksella, jotka ammuttiin Japaninmereen. Laukaisualustoille laitetut ohjukset poistettiin laukaisuvalmiudesta vähin äänin. JUURI ENNEN VETÄYTYMISEN päävaiheen alkua radikaali-islamistit hyökkäsivät Nigerissä (23.5.2013) ranskalaisomistuksessa olevaa uraanikaivosta vastaan Arlitissa sekä Nigerin asevoimien tukikohtaa vastaan Agadezissa surmaten 21 ihmistä. Jo huhtikuussa osa joukko-osastoista oli vetäytynyt Norsunluurannikolle. Ohjuskokeet olivat pohjoiskorealaisessa viitekehyksessä hallinnon harjoittamaa ”liennytystä”, koska helmikuisen ydinkoeräjäytyksen jälkeen Etelä-Korea, Japani ja Yhdysvallat pelkäsivät Pohjois-Korean seuraavaksi kokeilevan keskimatkan ohjuksiaan. Terroristijohtaja Mukhtar Belmokhtarin radikaali-islamistitaistelijat ja MUJAOn terroristit ottivat panttivan. Ranskan suunnitelmana on asteittain siirtää vastuuta Malin asevoimille ja YK:n rauhanturvaajille, joiden tehtävä alkaa heinäkuussa, juuri ennen maassa järjestettäviä vaaleja. NEL JÄ KUUKAUTTA sotilaallisen operaatio Servaalin alkamisen jälkeen Ranska aloitti toukokuun lopulla pääjoukkojensa siirtämisen pois Malista. PELKOJA PROVOSOIDAKSEEN Pohjois-Korea oli asettanut 15.4.2013 kaksi Musudan-luokan keskimatkan ohjusta laukaisualustoilleen
SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 27 keja nigeriläistukikohtaan tekemänsä hyökkäyksen yhteydessä. Vaikka radikaali-islamistit kokivat tappioita, merkittävä osa taistelijoista pakeni vuoristoon ja aavikolle. Sen sijaan pelätään, että he kohdistavat toimintaansa Ranskaa rauhanomaisemmalla profiililla toimivia rauhanturvaajia vastaan. Radikaali-islamistit eivät ole kärsineet sellaisia kriittisiä tappioita, jotka heikentäisivät merkittävästi heidän taistelukykyään tai -tahtoaan. RANSKAN SOTILAALLINEN väliintulo alkoi helmikuussa, kun Pohjois-Malissa jo valtaa pitäneiden radikaali-islamistien eteneminen jatkui uhkaavasti kohti pääkaupunki Bamakoa. Brysselissä pidetyssä Malin tukikonferenssissa länsimaat lupasivat neljä miljardia dollaria Malin jälleenrakentamiseen. Sitä suurempi on ollut pettymys ja pelko radikaali-islamistien paluusta, kun ranskalaiset ovat alkaneet vetäytyä. Sissi-iskujen lisäksi tuhoa ovat kylväneet itsemurhaiskut: Kidalissa 12.4.2013 tehty itsemurhaisku tšadilaisjoukkoja vastaan surmasi kolme sotilasta. VAIKKA NÄITÄ PANOSTUKSIA on pidettävä itsessään merkittävänä, tulee maan vakauttaminen olemaan kivinen tie. MALIN VÄESTÖN parissa Ranskan sotilaallinen väliintulo on nauttinut suurta suosiota. Iskun myötä Tšadin johtaja Idris Déby ilmoitti maan vetäytyvän operaatiosta, koska maan asevoimat eivät ole valmiita asymmetriseen sodankäyntiin. Ranskalaiset erikoisjoukot avustivat panttivankidraaman päättämisessä. Ranskalaisten tilalle saapuva YK:n ”Moniulotteinen integroitu vakautustehtävä Malissa” (MINUSMA) tulee käsittämään 11 200 rauhanturvaajaa sekä 1 440 poliisia. Syyskuuhun mennessä miesvahvuutta lasketaan kuitenkin 2 000:een ja vuoden loppuun mennessä tuhanteen. Lähes ilman vastarintaa radikaali-islamistit ottivat haltuunsa Gaon, Kidalin ja Timbuktun, joissa he ryhtyivät jakamaan oikeutta tiukan islamistisesti. Nigerin terroristi-iskut, Malissa jatkuvat radikaali-islamistien hyökkäykset ja maan epävakaa poliittinen tilanne ovat herättäneet perustellun kysymyksen, onko Ranskan vetäytyminen oikea-aikaista ja mitä koko interventiolla on saatu toistaiseksi aikaan. Maalis-huhtikuun vaihteessa Timbuktuun soluttautuneet radikaali-islamistit yllättivät kaupunkiin saapuneet malilaisjoukot. Ranskalaiset ja Malin asevoimien rippeet onnistuivat muutamassa viikossa vapauttamaan Pohjois-Malin kaupungit. Ranska on kiistänyt hylkäävänsä Malin: sillä on edelleen 3 800 sotilasta entisessä siirtomaassaan. Etenemisen islamisteille teki helpoksi maaliskuussa 2012 tapahtunut vallankaappaus ja sitä seurannut keskushallinnon hajaannuksen tila. Lisäksi vain ranskalaisjoukoilla on >. Piilopaikoistaan käsin he jatkavat uusien iskujen tekemistä
Kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti on marraskuusta 2012 toiminut Itä-Suomen Sotilasläänin komentajana. NH90-lentosimulaattori Maavoimille MAAVOIMILLE hankittiin NH90-lentosimulaattori (Medium Range Training Device, MRTD), jolla helikopterilentäjät voivat harjoitella lentoturvallisuuden. Logistisen tuen puutteen vuoksi Afrikan eri maiden 7 000 sotilaasta koostuva monikansallinen vakautusjoukko on pääosin edelleen Etelä-Malissa, vaikka esimerkiksi nigeriläisten vastuulla on Menakan ja senegalilaisten Gaon kaupungin turvaaminen. Kontit ja perävaunut liittyvät valmisteilla olevaan kuorma-autohankintaan. kesäkuuta lukien prikaatikenraali Kyösti Halosen kenraalimajuriksi, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatin kenraalimajuriksi, eversti Ilkka Korkiamäen prikaatikenraaliksi ja kommodori Juha Vauhkosen lippueamiraaliksi. Johtamisjärjestelmäpäällikkö, eversti Ilkka Korkiamäki on nimitetty kenraalin virkaan 1.7.2013 lähtien viiden vuoden määräajaksi. Hän on toiminut valmiuspäällikkönä Pääesikunnassa vuodesta 2011. Ainekset kalliille, pitkäkestoiselle ja tappioalttiille operaatiolle ovat valitettavasti kasassa. Helsingin Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Tomi Alajoelle myönnettiin puolestaan Suomen Leijonan ritarimerkki. Hankinnat liittyvät Maavoimien huollon kehittämiseen. Hankintasopimukset sisältävät yhteensä myös noin 5,2 miljoonan euron arvoiset lisäja puiteostosopimukset. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä huomioituja Laurista eversti, Kajanderille komentajamerkki SUOMEN SOTILASTA julkaisevan kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos, majuri reservissä Erkko Kajander, sai 4.6.2013 ansioistaan Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin. Lippueamiraali Juha Vauhkonen on tammikuusta 2013 toiminut merivoimien esikuntapäällikkönä Merivoimien Esikunnassa. Kyseessä on merkittävä kotimainen hankinta, jonka laskennallinen työllistämisvaikutus on noin 82 henkilötyövuotta ja päätettyjen hankintojen arvonlisäveroton hinta on noin 28,7 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on parantaa alueellisten joukkojen edellytyksiä ylläpitää toimintakykyä. ylennettyjä ja palkittuja. Hän on huhtikuun alusta 2013 toiminut johtamisjärjestelmäpäällikkönä. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa maavoimien operaatiopäällikkönä ja suunnittelupäällikkönä Maavoimien Esikunnassa. PUOLUSTUSVOIMAT Ylennyksiä ja nimityksiä puolustusvoimissa Merivoimille uusi komentaja SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ , kontraamiraali Kari Takanen on määrätty merivoimien komentajaksi 1.11.2013 lukien. Paikallisväestön parissa afrikkalaiset rauhanturvaajat eivät nauti suurta luottamusta. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikanlaitoksen johtajana. 28 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 JY VÄLL Ä tiedustelu-, huolto-, ja ilmakuljetuskykyä toimia maan pohjoisosan syrjäseuduilla. Malin vakauttamisen tulevaisuus näyttääkin erittäin epävarmalta. Tasavallan presidentti ylensi 4. Prikaatikenraali Ilkka Korkiamäki on huhtikuusta 2013 toiminut johtamisjärjestelmäpäällikkönä Pääesikunnassa. Tärkeimpiä kehitettäviä kohteita ovat muun muassa räjähteiden, polttoaineiden sekä veden täydennysja kuljetuskykyjen parantaminen. Alueellisille joukoille logistiikkakalustoa MAAVOIMAT hankkii logistiikkakalustoa alueellisten joukkojen käyttöön vuosina 2013–2017, jolloin hankitaan liikennetraktoreita Agco Suomi Oy:ltä (Valtra), kontteja Conlog Oy:ltä, traktorin perävaunuja SKJ-Rakennustekniikka Oy:ltä (Kip-Man) sekä kuorma-auton perävaunuja Oy Närkö Ab:ltä. Toimitus onnittelee kaikkia 4.6. Merivoimien esikuntapäällikkö, kommodori Juha Vauhkonen on nimitetty amiraalin virkaan 1.7.2013 lukien viiden vuoden määräajaksi. Hän on toiminut merivoimien esikuntapäällikkönä vuoden 2013 alusta. Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Lauri ylennettiin samalla päivämäärällä 4.6.2013 everstiksi reservissä. Kenraalimajuri Kyösti Halonen on heinäkuusta 2011 toiminut Maavoimien materiaalilaitoksen johtajana. Valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila on määrätty Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentajaksi 1.10.2013 lukien. Prikaatikenraali Eero Pyötsiä on nimitetty kenraalin virkaan 1.10.2013 lukien viiden vuoden määräajaksi, ja hänet on määrätty erityistehtävään Pääesikuntaan 1.10.2013 lähtien ja edelleen suunnittelupäälliköksi Pääesikunnassa 1.11.2013 lukien. Hän on vuodesta 2011 toiminut valmiuspäällikkönä Pääesikunnassa. Aikaisemmin hän on muun muassa toiminut Uudenmaan prikaatin komentajana. Hän on vuodesta 2011 toiminut kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtajana puolustusministeriössä. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Puolustusvoimien logistiikkapäällikkönä. Lauri on tehnyt tehtävässään ansiokasta työtä upseerioppilaiden ja suomalaisten asevelvollisten maanpuolustustahdon rakentamiseksi
Uudella simulaattorilla saadaan tehokkuutta koulutuksen järjestelyihin, ja se mahdollistaa jatkossa henkilöstön joustavamman käytön normaalissa lentopalveluksessa ja muissa päivittäisissä tehtävissä rinnakkain koulutuksen kanssa. Ohjus hakeutuu maaliinsa joko passiivisesti kuvantavan hakupään avulla tai sitä voidaan ohjata aktiivisesti valokuidun välityksellä. Hankinnan arvo on noin 13 miljoonaa euroa, ja se sisältää simulaattorin lisäksi muun muassa asennuksen, käyttökoulutuksen, teknisen ylläpidon sekä varaosat ja vaihtolaitteet. Hankinnalla täydennetään Maaja Merivoimien olemassa olevaa suorituskykyä. Ohjusjärjestelmä on käytössä Suomen lisäksi Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Saksassa, Sloveniassa ja Tshekeissä. Ohjukset toimitetaan Puolustusvoimille vuonna 2015. Hankinnan arvonlisäveroton hinta on 25 miljoonaa euroa. Rauma-luokan kaikki neljä ohjusvenettä peruskorjataan ja päivitetään, millä taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle. Heistä perille Jalalabadiin pääsi vain haavoittunut armeijan > kannalta välttämättömiä hätäja poikkeustilanteita. Eurospike-ohjusjärjestelmä on moderni lyhyen kantaman torjuntaohjus. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 29 KOONNUT: JAAKKO BERGQVIST Kuninkaan paluu – muistoja Afganistanista 1842 ISAFin vetäytyminen Afganista nista lähestyy, ja jo nyt laajalti pe lätään, että talibaneista verisesti saavutettujen voittojen hedel mät menetetään, kun maa siirtyy afganistanilaisten johdettavak si. Kaupungista lähti 700 eu rooppalaista sotilasta, 3 800 se poysotilasta ja 14 000 siviiliä. Sen lisäksi sitä voidaan käyttää myös lentoteknisen henkilöstön koulutukseen. Rauma-luokan ensimmäinen ohjusvene päivitetty ENSIMMÄINEN neljästä peruskorjattavasta Rauma-luokan ohjusveneestä, Naantali, valmistui ja luovutettiin Merivoimille toukokuussa. Puolustusvoimille ohjuksia Saksasta PUOLUSTUSVOIMAT päätti jatkohankinnasta koskien Maavoimien panssarintorjuntaohjuksia (PSTOHJ2000M) ja Merivoimien rannikko-ohjuksia (RO2006). Kaupan yhteydessä hankitaan Puolustusvoimien kunnossapidon strategiselle kumppanille Millog Oy:lle ampumalaitteiden päivityskyky. Järjestelmiin hankitaan ohjuksia sekä koulutusja huoltovälineitä saksalaiselta Eurospike GmbH -yritykseltä. Simulaattori toimitetaan Utin jääkärirykmenttiin vuonna 2015. Tähän saakka helikopterilentäjille on ostettu simulaattorilentokoulutus Saksasta, järjestely on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Hankinnalla saavutetaan yli miljoonan euron vuosittaiset säästöt Maavoimien simulaattorilentokoulutuksessa. Ohjusten ylläpidossa tukeudutaan lisäksi eurooppalaiseen huoltoyhteistyöhön. Britit lähtivät sotaretkelle mitta vasti: 58 000 ihmistä, 30 000 ka melia (joista 300 yksistään kuljet ti päällystön viinivarastoa), lauma kettukoiria ja muuta tarpeellista. Vuonna 1842 alkoi vetäy tyminen heimojen turvatakuiden varassa, jotka eivät kuitenkaan pi täneet. Brittiläinen kirjailija William Dalrymple palauttaa mieliin kirjas saan Kuninkaan paluu, kuinka en simmäinen erä suuresta pelistä päättyi 1840luvulla. Se sotkeutui uskonnollisiin riitoihin, prostituu tio valtasi alaa, inflaatio raivosi. Kabul vallattiin, mutta pätemätön johto ei pystynyt pitämään tilan netta hallinnassaan. Hankkeen kokonaisarvo on noin >. Raaka totuus ei näytä hyvältä. Kabulia alettiin piirittää, ja tilanne kävi briteille kestämät tömäksi. Tyytymättömyyden viimeinen niitti oli palkanmaksun lopettami nen vartijoina toimineille heimo sotureille
Puolustusvoimien vuosikertomus verkossa PUOLUSTUSVOIMIEN vuosikertomus 2012 on julkaistu ensimmäistä kertaa sähköisenä multiversiona. Siinä on myös suorat linkit muualla verkossa oleviin lähteisiin, esimerkiksi Maavoimien uudistettu taistelutapa -videoon Puolustusvoimien YouTube-kanavalle. Aluksia on tilattu kaikkiaan kolme kappaletta noin 250 miljoonan euron hintaan. 1 x Bofors 40 mm 2 x konekiväärit Syvyysammusheittimet: ....2 x ELMA, Saab, syvyyspommit Harhamaaliheitin: ... Olisikohan tarinasta mitään opittavaa. Se tunnistaa Luokan veneet: ....................70 Rauma, 71 Raahe, 72 Porvoo, 73 Naantali Pituus: .......................................48 metriä Leveys: ........................................ Saab 9LV225Mk4 syvyytettävä kaikumit tain: Simrad ST2400 Valvontatutka: ...Ericsson Sea Giraffe Tulenjohtoseurain: ........................ Saab PÄÄTEHTÄVÄT: • pintatorjunta meritorjunta ohjuksilla • sukellusveneentorjunta • ilma ja pintavalvonta • meriliikenteen suojaaminen RAUMA-LUOKAN OHJUSVENE lukijan päätelaitteen, esimerkiksi tablettietokoneen tai älypuhelimen, minkä mukaan se optimoi sisällön näytön mukaiseksi. Katanpää-luokaksi nimettyjen alusten teh. Aluksen arvioidaan tulevan Suomeen loppukesällä tai alkusyksystä. Aluksen merenkulkujärjestelmä on päivitetty täydellisesti ja kaikki laivajärjestelmät peruskorjattu ja osittain uusittu. Yksi Venäjän luotettavimmista ra keteista on 48 vuotta sitten konst ruoitu Proton, jolle vuonna 2014 odotetaan seuraajaa Angarara ketista. Kirja ilmestyi vuoden vaihteessa IsossaBritanniassa, mutta jo huhtikuussa se julkaistiin myös Yhdysvalloissa. 6 x MTO 85M / Saab RBS15 Tykki: ......................... Miinantorjunta-alukset ovat täysin uusi alustyyppi Suomen merivoimissa. Venäjän hallituskin on 70 miljoonaa euroa, ja sen päätoimittaja on Patria. Yli puo lessa viimeaikaisista laukaisuista epäonnistumisen syynä on ollut toimintahäiriöt rakettien ylem missä vaiheissa. Helmikuisen Intelsat 27:n epäonnistuneen laukaisun syyt ei vät hetimiten selvinneet, mutta venäläiset lykkäsivät syyn virheel lisille ukrainalaisosille. 30 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 JY VÄLL Ä lääkäri William Brydon loppuun ajetulla ratsullaan kertomaan so taretken nolosta lopusta. Koko retken hinta oli nykyrahassa noin 61 miljardia euroa, ja 40 000 ih mishenkeä ja 50 000 kamelia me netettiin. Nyt amerikkalaisilta on kulunut noin 76 miljardia euroa vuodessa. Ohjusveneet Raahe, Porvoo ja Rauma valmistuvat suunnitelman mukaan kuluvan vuoden kevään ja syksyn kuluessa. Venäjän avaruusraketeissa laatuongelmia Venäjän epäonnistuneet satelliit tien laukaisut ovat kiinnittäneet läntisten asiakkaiden huomiota, sillä on herännyt epäilyksiä, että joko venäläisessä teknologiassa on puutteita tai rakettien valmis tuksessa laadunvalvonta on pet tänyt. 8 metriä Syväys: .....................................1,5 metriä Uppouma: .............................240 tonnia Nopeus: .................................~ 30 sol/kn Pääkoneet: ..............2 x MTU 3 300 kW Propulsio: ...................2 x Riva Waterjet Henkilöstö: .......................................19+5 Rakennettu: .........................1990–1992 Peruskorjattu: ......................2012–2013 ASEISTUS: Meritorjuntaohjukset: ... Myös sukellusveneen etsintään tarkoitettu syvyytettävä kaikumittainjärjestelmä on uusittu kokonaan. G www.suomensotilas.fi Merivoimille toinen miinantorjunta-alus KATANPÄÄ -luokan toista alusta Purunpäätä viimeistellään parhaillaan Italiassa. Erityisesti vakuu tusyhtiöt ovat olleet huolissaan, sillä korkeiden vakuutusmaksu jen katteeksi asiakkaat odottavat myös suurta toimintavarmuutta. Ulkoisesti alukset eivät juuri muutu, mutta muun muassa koko taistelunjohtojärjestelmä on uusittu, ja siihen on integroitu aluksessa olevat aseet ja sensorit. MASS, Rheinmetal Taistelunjohtojärjestelmä: .........
Jo toimintaa suunniteltaessa va raudutaan prikaatien mahdolli seen käyttöön myös kansainväli sissä tehtävissä. SSG ei ylläpidä kaupallista ampumarataa eikä toiminnallaan tavoittele liiketaloudellista voittoa. Muutokselle annetaan aikaa, sil lä sen toteuttamiselle ei ole mää rätty mitään tiettyä aikarajaa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 31 kiinnittänyt huomiota rakettien laatuun, sillä laukaisut ovat mer kittävä tulonlähde samoin kuin kansainvälisen arvostuksenkin mitta. Se koostuisi kahdesta tai kolmesta pataljoonasta, joiden vaununa olisi 8x8rynnäkköpans sarivaunu, sekä tiedustelujouk kueesta. KOTIRINTAMALLA Miten ammutaan omaan jalkaan. Espanja organisoi uudelleen panssarivoimiaan Espanjan maavoimat on orga nisoimassa uudelleen panssari asettaan, jotta taistelukalustosta saadaan mahdollisimman suu ri hyöty unohtamatta puolustus budjetin asettamia rajoituksia. Alusten valmistuminen on myöhässä, koska italialainen telakka jäi kaksi kertaa tulvan alle vuonna 2009. Asian korjaamiseksi presi dentti Vladimir Putin onkin mää rännyt varapääministeri Dmitri Rogozinin johtamaan Venäjän ra kettisuunnittelua ja tarpeen mu kaan uudistamaan maan avaruus ohjelmaa. Kaikki toiminnan tulot käytetään urheilijoidemme tukemiseen, ampumaradan kehittämiseen ja radan ylläpitokulujen kattamiseen. Suomeen kriisinhallintaveteraaniohjelma PUOLUSTUSMINISTERI Carl Haglund ilmoitti toukokuussa, että Suomeen laaditaan kriisinhallintaveteraaniohjelma. Yksi olisi monitoimiyksikkö, joka pystyisi ilmakuljetteiseen hyökkä ykseen. Tämän jälkeen miehistöä ryhdytään kouluttamaan ja harjoituttamaan operatiivista suorituskykyä varten. SSG:llä ei ole mahdollisuuksia ryhtyä elinkeinoharjoittajaksi vaan aikoo jatkossakin toimia TVL 22 § mukaisena yleishyödyllisenä yhteisönä.” Vastineessaan viranomaisille ja poliisihallinnolle SSG irtisanoi välittömästi kaikki viranomaisten ampumaharjoittelusopimukset Sipoon keskus ampumaradalla kiittäen samalla ratoja käyttänyttä kenttäväkeä ystävällisesti hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja pahoitteli heidän harjoitusmahdollisuuksien loppumista. Pitkään kaivatun ohjelman tavoitteena on tehostaa sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelevien ja palvelleiden tukitoimia. Molempien prikaatien vaunuka lusto olisi jo nyt käytössä olevaa. Merivoimien tavoite on, että koko laivue saavuttaa operatiivisen valmiuden vuonna 2017. Siinä korostetaan erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimivien psykososiaalisen tuen kehittämistä. Laivueen ensimmäinen alus Katanpää on ollut viime syksystä lähtien Merivoimien koeohjelmassa, joka on tarkoitus saattaa loppuun ensi syksynä. Seuran hallitus käsitteli asian kokouksessaan ja päätti, ettei se hae kyseistä elinkeinolupaa. > Miehistö: .........38 henkeä Nopeus: ............13 solmua Pituus ..................52 metriä. > täväksi on suunniteltu meriyhteyksien turvaaminen sodan aikana. Ra hanpuute hidastaa uudistusta, mutta tarkoitus on organisoida kaksi eri typpistä BOPprikaatia. SSG toimii yhdistyslain ja sääntöjensä puitteissa. Hallitus totesi vastineessaan: ”SSG on Sipoossa vuonna 1961 perustettu rekisteröity, aatteellinen urheiluseura, joka kuuluu useaan urheilun valtakunnalliseen kattojärjestöön. Toinen prikaatimalli on koostumukseltaan jokseenkin sa manlainen, mutta sen kalustona olisivat raskaat taistelupanssarit. Panssarivoimien nykyinen raken ne muuttuu prikaatipohjaiseksi niin, että runkona ovat monikäyt töiset yhtenäiset prikaatit, Briga das Organicas Polivalentes (BOP). Laivueen kolmas laiva Vahterpää on vielä rakenteilla, ja sen merikokeet Välimerellä alkavat Purunpään Suomeen luovutuksen jälkeen. SSG ei toimi elinkeinoharjoittajana vaan on TVL:n 22 § mukainen yleishyödyllinen yhteisö, joka ei harjoita kaupallista toimintaa. POLIISIHALLITUS (POHA) ilmoitti sipoolaiselle ampumaseuralle Sibbo Skyttegille ry:lle (SSG), että seuran tulee hankkia ampuma-aselain 3 luvun 20 § mukainen asealan elinkeinolupa, jotta viranomaisten ampumaharjoittelu voi jatkua SSG:n ampumaradoilla
Valtiokonttori on täsmentänyt palvelussairauksien korvausohjetta, jossa painotetaan aikaisempaa enemmän erityisolosuhteita kriisinhallintatehtävissä. Viime vuonna Cassidian toi yhteiseen kassaan puolet EAD Sin 12 miljardin euron liikevaih dosta. Kokonaisturvallisuus 2015 -messut Tampereelle TURVALLISUUSKOMITEA päätti huhtikuussa seuraavien maanpuolustusmessujen valmistelujen aloittamisesta. Nyt yhtiön on kiinnitettävä huomionsa si säisiin järjestelyihinsä. Kokonaisturvallisuus 2015 -messut tullaan pitämään Tampereen Messukeskuksessa syyskuussa 2015. Messutoimikunnan puheenjohtajaksi komitea kutsui teollisuusneuvos Erkko Kajanderin. Tärkeitä kehityskohteita on palveluksen aikaisten tapahtumien taltioimisen kehittäminen syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi, sillä niiden perusteella Valtiokonttori päättää hoidon ja kuntoutuksen korvaamisesta. Tärkeä osa yhtiötä on saksalainen Cassidi an, jolla puolestaan on huomatta via panostuksia Euroopan asete ollisuuden yhteisyrityksissä. Se on mukana Eurofighterissa, joka val mistaa Typhooneja, samoin kuin ohjuksia valmistavassa MBDAyh tiössäkin. Ohjelma valmistellaan useamman ministeriön yhteistyönä, ja valmistelussa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Suomen kansainvälisestikin tunnustettua pitkää veteraanityökokemusta sekä tarkastellaan muiden Pohjoismaiden vastaavia käytäntöjä. Myös palveluksen aikaista perheiden ja lähiomaisten vertaistukea kehitetään yhteistyössä Suomen Rauhanturvaajaliiton kanssa. Cassidianin tu levaisuus on paljolti kiinni Merke listä, jonka tukialueella yritys toi mii. Yhtiön halli tus ja osakkeenomistajat purkivat monimutkaisen osakejärjestelyn, jonka mukaan Saksan ja Ranskan hallituksilla oli vetooikeus yhti ön hallituksen päätöksiin. Komitea on ilmaissut toiveensa, että viranomaiset, järjestöt ja elinkeinoelämänkin edustajat osallistuvat runsaslukuisesti Kokonaisturvallisuus 2015 -messuille, koska messut ovat tärkeä tapahtuma kokonaisturvallisuuden eri osa-alueiden esille tuomisessa. Järjestelyllä EADS halusi enemmän näkyvyyttä ja painoarvoa Yhdysvaltojen kotoi silla asemarkkinoilla. Muita käytännön tukitoimiin liittyviä parannuksia on sosiaalikuraattorin tehtävän perustaminen Libanoniin, missä suomalaisten vahvuus kasvaa tämän vuoden loppuun mennessä jo 350:een sekä Puolustusvoimiin perustettava uusi henkilöstötukikoordinaattorin tehtävä, jonka toimenkuvaan kuuluu kansallisesti koordinoida ja kehittää kriisihallintahenkilöstön tukea. 32 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 JY VÄLL Ä Asekonserni EADS etsii itsenäisyyttään Maaliskuussa European Aeronau tic Defence & Space (EADS) teki merkittäviä päätöksiä vahvistaak seen itsenäisyyttään. Toimivan korvauslinjan vakiinnuttaminen edellyttänee kuitenkin muutoksia sotilastapaturmalakiin. Sen tilauskirjoissa on 4 700 konet ta, ja töitä riittää ainakin kahdek saksi vuodeksi. PU O LU ST U SV O IM AT. Sen toiminta on kuiten kin jämähtänyt paikoilleen, ja se on joutunut irtisanomaan 1 500 työntekijää, kun koko työvoiman määrä on 23 000. Cassidian tuottaa myös sotilaselektroniikkaa ja turvajär jestelmiä. Yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa puolustusministeriö kehittää aloitettua sairasja veljeskotien käyttökokeilua. Muun muassa koventuneet palvelusolosuhteet otetaan jatkossa huomioon arvioitaessa hoitoa vaativien vammojen syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. EADSin tytär yhtiö Airbus puolestaan voi hyvin. Viime vuodelta muistetaan yritys yhdis tää EADS ja brittien BAE Systems, mikä kaatui pääasiassa Saksan liit tokansleri Angela Merkelin vas tustukseen. EADS omistaa myös helikopterivalmis taja Eurocopterin. Valmistelussa huomioidaan myös veteraanit itse. Järjestelyt ovat ilmassa
Sodan ajan kuvat -verkkopalvelu julkaistu JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA >. Vauhdikasta aseistautumista Persianlahden maissa SaudiArabian mittavista aseos toista on viime vuosina puhuttu paljon, mutta myös pienemmät Persianlahden maat ovat olleet > n TK filmaaja työs kentelee mitä eri laisimmissa olo suhteissa. Karachin IDEASpuolustustarvikenäyttelys sä Pakistan esitteli uusinta versio taan AlKhalidtaistelupanssarista (MBT) ja panssaroidusta Talha miehistönkuljetusvaunusta (APC). Vaunun mahdollisia ostajamaita ovat Bhu tan, Bangladesh, Sri Lanka ja Lä hiidän maat. Kuvaselosteet näkyvät nyt kuvien otsikoina verkkopalvelussa. (Töyri). AlKhalid on syntynyt kiinalais pakistanilaisen yhteissuunnitte lun tuloksena, ja Kiinan Norinco markkinoi sitä ulkomaille nimel lä MBT 2000. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 33 Pakistan uusii panssarikalustoaan Pakistan ja Intia elävät jatkuvas sa jännitystilassa, jolle tunnus omaista ovat olleet asevoimien suuret keskittymät rajaalueil la. Molemmille maille panssari voimat ovat keskeisiä, sillä Intian mahdollisen hyökkäyksen ytime nä olisi syvä panssariisku Pakista niin maan lamauttamiseksi. Pysty äkseen tehokkaisiin vastatoimiin Pakistankin pyrkii modernisoi maan panssariasettaan. Myös muun sota-ajan aineiston kunnostaminen jatkuu Mikkelissä vuosina 2014–2015. Pakistanilaiset kui tenkin väittävät, että se tapahtuu ilman heidän lupaansa. Kuviin liittyvät kuvaselosteet on kirjoitettu puhtaaksi käsin tai koneella, ja niitä on täydennetty kuvista ilmenevillä aihetiedoilla. Erityisen vahvaksi koettiin yhteisöllisyys, kylien tapahtumiin – häihin ja hautajaisiin – osallistuivat kaikki vauvasta vaariin. Tietokantaan on vuosien ajan digitoitu sekä talvija jatkosodan että Lapin sodan kuvia useista erilaisista alkuperäisnegatiiveista: joukossa on ollut lasilevyjä, laakafilmejä ja rullafilminegatiiveja. Selosteet vaativat vielä paljon korjauksia, joita myös verkossa kävijät voivat suoraan palveluun ehdottaa. KiestinkiSuvanto 1941.08.15 PUOLUSTUSVOIMAT avasi huhtikuussa verkossa sodan ajan kuvat -palvelun. Historiallisesti ainutlaatuisen ja tärkeän aineiston digitointi muutti sitä käsitelleiden 30-40-vuotiaiden digitoijien käsitystä sodasta ja sotien ajan yhteiskunnasta. Talhan erikoisuutena on teräskevlaralu miini kerrospanssari sekä vaunun päälle pultattava lisäpanssari, joka kestää 12,7 mm luodin. Vastoin odotuksia kuvissa ei ollut aina pääosassa sota, vaan niissä oli mukana voimakkaasti kotirintaman arki. 11,2 tonnin Talha on raskaan koneteollisuuden yri tys Taxilan kehittämä APCvaunu, joka ei kuitenkaan ole itsenäinen kehityshanke, vaan sen pohjana on ollut tunnettu amerikkalainen M113A2/M113A3 vaunu. Pääesikunta, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (Elka) ja Kansallisarkisto ovat sopineet Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostusprojektin jatkamisesta, jolloin historiamme kannalta erittäin keskeisen aineiston käytettävyys paranee olennaisesti
Qatar on puolestaan hiljaisella diplomatiallaan vastus tanut Iranin kasvavaa vaikutusta Persianlahdella. Aina parasta, mitä rahalla saa, sillä maat ovat ymmärtäneet, että niiden on itsensä otettava vastuu omasta puolustuksestaan. Vääriin käsiin joutuneiden tietojen joukossa ovat muun muassa ohjuspuolustus-, taisteluhävittäjäja rannikkoalusjärjestelmät. Raportista ei ilmene, milloin tietojärjestelmiin on tunkeuduttu ja onko kyse viranomaisten vai urakoitsijoiden tiedostoista. Sopimuksen arvo on enintään 2,5 miljoonaa euroa, ja kunnostettavan aineiston kokonaismäärä enintään 18 hyllykilometriä. Se on myös osal listunut humanitaariseen toimin taan lennättämällä avustuksia maanjäristysten uhreille sekä Hai tissa että Chilessä vuonna 2010. Nyt reilut viisi vuotta MAAILMAN TAPAHTUMIA Pentagon laihdutuskuurille KONGRESSIN päätösten mukaan Pentagonin on leikattava budjettiaan noin 37 miljardilla dollarilla eli 28 miljardilla eurolla jo kuluvan budjettivuoden aikana. Qatar puolestaan on riippuvai nen tuontiteknologiasta, sillä sen työvoimareservit eivät riitä ase teollisuuden kehittämiseen. Lisää aiheesta sivulla 58. Washington Post -lehti julkaisi Pentagonille ja hallitukselle valmistellun salaisen raportin tietojen pohjalta artikkelin, jossa yksilöidään vuotaneet järjestelmät. Sulkupallot valvomaan Washingtonin ilmatilaa Yhdysvallat kehittelee uutta JLENSsulkupallojärjestelmää, jonka täydellinen nimihirviö on Joint Land Attack Cruise Missile Defence Elevated Netted Sensor System. Vuonna 2007 päätettiin kyseisen valvontajärjestelmän ke hittämisestä ja 32 ilmalaivan val mistamisesta noin 4,5 miljardil la eurolla. UAE on myös vastakauppapolitii kallaan pystynyt luomaan omaa aseteollisuutta, joka osaltaan on tukenut maan varustautumista. Alueen maat ostavat kaikkea: lentokoneita, helikopte reita, sotaaluksia, panssareita, il matorjuntaohjuksia ja viestiväli neitä. G www.suomensotilas.fi Tähän mennessä on kunnostettu lähes 12 hyllykilometriä puolustushallinnon vuosien 1918–1945 aineistoja. Persianlahden alueen yhteistyöjärjestö, Gulf Cooperati on Council (GCC) puolestaan pyr kii yhtenäistämään rintamaa Ira nia vastaan. Projekti ei ole pysynyt alkuperäisessä aikataulussa sillä korjausta vaativien aineistojen määrä on osoittautunut projektin alussa arvioitua suuremmaksi. Siitä löytyy tiedot Aegis-järjestelmästä (ballististen ohjusten torjuntajärjestelmä), AMRAAMista (keskipitkän matkan ilmasta ilmaan -torjuntaohjus), elektronisesta sodankäyntiprojekteista, satelliittilinkkijärjestelmistä, kehittyneistä tutkajärjestelmistä, nanosuojamateriaaleista, FA-18-taisteluhävittäjistä, Black Hawk -helikoptereista ja jopa maailman kaikkien aikojen kalleimmasta asejärjestelmästä F-35hyökkäyshävittäjästä, jonka kustannukset ovat nousemassa jopa 1 100 miljardiin euroon. Vuotaneen listan tiedot ovat mykistäviä. He joutuvat palkattomalle vapaalle kaikkiaan 11 päiväksi heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana. KIINALAISHAKKERIT ovat vieneet Yhdysvalloilta usean kymmenen kriittisen asejärjestelmän keskeiset tiedot. Kiinalaishakkereille miljardien eurojen arvosta aseteknologiaa. Yhdistyneet Arabi emiirikunnat (UAE) ja Qatar ovat laajemminkin etsineet rooliaan kansainvälisessä toiminnassa. Yhdysvaltain puolustusministeriö on valinnut keinoksi lomautukset: se lomauttaa 600 000 noin 800 000 siviilityöntekijästään. Leikkaukset ovat herättäneet Yhdysvalloissa paljon keskustelua ja erityisesti republikaanit väittävät, että Yhdysvaltain valmius toimia kansainvälisissä selkkauksissa on jo oleellisesti heikentynyt. Ira nin uhka mielletään alueella yhä selvemmin. G www.suomensotilas.fi. Nyt tehdyllä jatkosopimuksella varmistetaan, että projekti saadaan toteutettua täysimääräisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. 34 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 JY VÄLL Ä aktiivisia asemarkkinoilla, joil la myyjiä riittää niin idästä kuin lännestäkin. UAE:n kunnianhimo onkin kan sainvälistä, sillä se oli mukana myös Libyassa länsiliiton riveis sä. UAE tuki YK:n operaatiota Kosovossa 1999–2001 helikopterilentueella, ja vaikka asiasta ei laajemmin ole puhuttu, sen erikoisjoukot ovat operoineet Afganistanissa runsaat viisi vuotta
Testivalmistelut jatkuvat, ja ensimmäinen JLENS noussee il maan ensi vuonna. Se on maassa kiinni kevlarköysil lä ja se vedetään alas huoltoa var ten kerran 30 päivässä. Uusien sulkupallojen valmistus on kuitenkin lopetettu, ja syyksi mainitaan puolustusvoimien pak kosäästöt. AK USAF:n taktinen UAV muutoksessa YHDYSVALTAIN ilmavoimien toiminnasta vastaava korkein siviiliviranomainen, valtiosihteeri Michael Donley totesi, että taistelutoiminnan päättyessä Afganistanissa USAF joutuu muuttamaan taktista tiedusteluja valvontatoimintaansa siten, että sitä pystyttäisiin tekemään myös vastapuolen valvomassa ja puolustamassa ilmatilassa. Pallojen testaus kestää kolme vuotta. Myös EU joutuu keskittymään kyberavaruuteen Kybertoimintojen tulisi tulevaisuu dessa olla enemmän esillä myös EU:n tutkimustoiminnassa, jotta se paremmin pystyisi ohjaamaan niin sotilaita kuin siviilejäkin kybertek nologioiden käytössä. 575 kilometriä tunnissa Paino tyhjänä/kuormattuna: ...........6 700 kiloa/14 600 kiloa Lakikorkeus: ......................18 000 metriä Operointisäde/aika: ..7 000 kilometriä 28 tunnissa. Lopputuloksena on se, että Euro Hawkia ei pystytä sertifioimaan lentämään samassa ilmatilassa siviilikoneiden kanssa. 40 metriä Pituus: ................................... Saksassa vuodesta 2011 lähtien suoritettu Euro Hawkin prototyypin koelentoohjelma paljasti puutteita lennonohjausjärjestelmässä, ja valmistaja kieltäytyi antamasta ilmailuviranomaisille lisätietoja näiden puutteiden arvioimiseksi ja korjaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa keskikorkeuksilla toimivien MQ-1 Predatorja MQ-9 Reaper -taktisten aseistettujen ja miehittämättömien ilma-alusten korvaamista uudella kalustolla. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 35 myöhemmin ja noin 1,5 miljardia euroa köyhempänä maavoimil la on neljä ilmalaivaa testattavak si. Lastina on noin 3 000 kiloa valvontalaittei ta, jotka kattavat täydet 360 astet ta. Edullisuus syntyy sii tä, että se pystyy olemaan ilmassa pitempään kuin mikään lentoko ne, eikä se tarvitse kalliita lentäjiä tai polttoainetta. EDA > SAKSA PERUUTTI viiden raskaan miehittämättömän Northrop Grumman RQ-4 Euro Hawk -tiedustelukoneen noin 1 miljardin euron hankinnat, koska se ei pystynyt sopimaan eurooppalaisten ilmailuviranomaisten kanssa miehittämättömien tiedustelukoneiden sertifioinnista siviili-ilmatilassa lentämiseksi. Valvontaetäisyys on noin 550 kilometriä. 4,7 metriä Matkanopeus: .... 14,5 metriä Korkeus: .................................. Koska Länsi-Euroopan ilmatila on erittäin ruuhkaantunut, olisi laajojen alueiden varaaminen vain sotilaskäyttöön kohtuuttoman hankalaa. Euro Hawk (Northrop Grumman RQ-4) Miehittämätön tiedusteluja ilmavalvontakone Siipien kärkiväli: ...................... Kybertoi mintojen ostoslistalla ovat muun muassa seuraavat asiat: kevyem mät salaustekniikat, nopeammat varoitusjärjestelmät, paremmat ri kostutkinnalliset välineet, kybera varuudessa liikkuvien datavirtojen suojaus ja paremmat johtamis ja valvontamenetelmät. Lisäksi tällä kalustolla nyt lentävien 65 Combat Air Patrol -yksikköjen, joista kukin > Saksan Euro Hawk -hankintaohjelma nurin. Järjestelmän puol tajat sanovat sen olevan oiva pie nen budjetin uhkienpaljastaja, joka on kustannustehokas ja help pohoitoinen. Saksa ehti käyttää hankkeeseen 562 miljoonaa euroa, joskin on toivoa siitä, että Cassidianin tätä hanketta varten kehittämää 250 miljoonan euron tiedustelujärjestelmää voidaan käyttää toisessa, luultavasti miehitetyssä, tiedustelukoneessa. JLENS leijuu 3 000 metrissä tarvitsematta miehistöä. Vedyllä täytet ty alus on kookas, noin 73 metrin mittainen, joten kongressiedusta jatkin näkevät selvästi, mihin puo lustuksen määrärahoja on käy tetty
Ensimmäinen X-47B-konseptikone valmistui vuonna 2008, ja ensilentonsa se teki helmikuussa 2011. Koordinoidakseen 27 EUmaan yhteistä kyberpuolustusta Euroo pan Komissio, EDA ja European Space Agency tutkivat yhdessä, miten ne voisivat parhaiten hyö dyntää EU:n Horizon 2020 tutki musbudjettia vuosille 2014–2020. Suunnitteluvaiheessa 10 vuotta sitten sen siipien kärkiväli oli vain noin 6 metriä. Asiantuntija-arvioiden mukaan MQ-1ja MQ-9-kalustolla on tähän mennessä tapettu yli 3 000 ihmistä pääosin Afganistanissa, Irakissa, Pakistanissa ja Jemenissä, joita ei voi pitää ilmatilansa asianmukaiseen valvontaan ja puolustukseen kykenevinä sotilaallisesti kehittyneinä teollisuusvaltioina. Se on tärkeää, sillä avaruudesta on tul lut keskeinen sotilaallinen toimin taalue, jota ilman kriittiset teh tävät eivät enää onnistu. X-47B-kehitystyön arvioidaan maksaneen tähän mennessä yli 620 miljoonaa euroa. Kooltaan se on kauko-ohjattavan lennokin ja pienen hävittäjälentokoneen välissä, sen nykyisen testimallin siipien kärkiväli on noin 19 metriä. Automaattista laskeutumista lentotukialukselle on tarkoitus kokeilla vielä kesän 2013 aikana. Itävallan koalitiohallitus tulee tuskin käyn nistämään mitään suurta puolus tusvoimareformia, sillä loppuvuo koostuu neljästä ilma-aluksesta ja 171 henkilöstä, määrää tullaan alentamaan. Yksi keskeisistä puolustuksen kohteista on Euroopan avaruus laitteistojen suojaaminen. Kansanäänestyksessä äänesti hie man yli 50 % maan 6,4 miljoonas ta äänioikeutetusta, mutta välillä pelättiin, että vain 30 % kansalai sista vaivautuisi uurnille. Kehitysohjelma voisi jopa korvata F-35C:n Yhdysvaltain laivaston käytössä, jos se toteutuu toivotulla tavalla. AK F/A-XX häivehävittäjä BOEINGIN vuodesta 2012 kehittämästä laivaston taktisen F/A-XX-häivemonitoimihävittäjän konseptista on saatu uutta tietoa. Kusti Salmi Viron puolustusministeri östä toteaa kuitenkin, että komis sio tai EDA eivät kumpikaan joh da kyberkapasiteetin kehitystä. Lisäksi amerikkalaisilla on ollut useimmiten lupa toimia näiden valtioiden alueella. Itävalta uskoo yhä asevelvollisuuteen Itävallassa pidetyssä kansanää nestyksessä 59,8 % äänensä an taneista katsoi, että maan on tu levaisuudessakin pitäydyttävä kansallisessa armeijassa eli ase velvollisuus jatkuu. Jo yli 10 vuoden ajan käyty väittely miehitetyistä ja miehittämättömistä ratkaisuista, niiden toimintakorkeuksista, toiminnasta vieraassa ilmatilassa vai sen ulkopuolella ja niiden eri anturivaihtoehdoista pitäisikin pikaisesti kiteyttää strategisiksi valinnoiksi. Itävallan ase voimien koko on 55 000 miestä. Darabos on so sialidemokraatti, ja perinteisesti hänen puolueensa on ollut ase velvollisuuden kannalla. Amerikkalaisten miehittämätön lentotiedustelutoiminta teollisesti ja sotilaallisesti kehittyneen Iranin ilmatilassa huomattavasti kehittyneemmällä RQ-170 Sentinel -kalustolla on taas johtanut toistuviin vastoinkäymisiin, kun iranilaiset ovat ampuneet koneita alas, pakottaneet ne laskeutumaan tai kaapanneet niiden ohjauksen ELSO-järjestelmien avulla. Aloitteen täytyy tulla yksityiseltä sektorilta. Äänes tys oli tappio puolustusministeri Norbert Darabosille, joka innok kaasti oli ajamassa siirtymistä am mattiarmeijaan. Suomalaisittain tämä on hyvä uutinen,. Tällä sekä miehitetyllä että miehittämättömällä taktisella häivemonitoimihävittäjällä olisi tarkoituksena korvata Yhdysvaltain laivaston Super Hornet -monitoimihävittäjät vuoden 2020 jälkeen. F/A-XX-konsepti on taktisilta ominaisuuksiltaan kehittyneempi kuin JSF F-35C. Toisaalta esimerkkinä miehittämättömän sotilasilmailun nopeasta kehityksestä voidaan pitää sitä, että Yhdysvaltain laivaston UCLASS-kehitysohjelman X-47B-häivekone pystyy jo automaattiseen rullaukseen ja nousuun lentotukialuksen lentokannelta. 36 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 JY VÄLL Ä (European Defence Agency) on tehostanut yhteistyötään EU:n ul kopoliittisen ja diplomaattipalve lun kanssa luodakseen yhteisen kyberpuolustusstrategian, jon ka pitäisi olla valmis tänä vuonna
Toisen maailmansodan aikana yliluutnantti von Kleist joutui pohtimaan useiden upseerien tavoin, voiko hän jatkaa natsien käskyvallan alla. Bunkkereita on kaikkiaan neljän eri kunnan alueella, ja ne olivat osa linnoitusketjua, jonka tarkoitus oli estää liittoutuneiden maihinnousu Tanskaan. F/A-XXkehitysohjelma on vielä alkuvaiheessa, mutta aika näyttää. Kreml et sii perinteitä kaukaa historiasta, jolloin kasakat olivat tunnettuja urheudestaan ja kunniakäsitteis tään. Kaiken kaikkiaan arvioidaan, että Saksassa suunniteltiin Adolf Hitleriä vastaan ainakin 42 attentaattia. Hitler selvisi iskusta täpärästi, ja sitä seurasivat massiiviset pidätykset, joissa myös von Kleist pidätettiin. Heidän mukaansa raivaustöitä tehdään liian nopeassa tahdissa ja nämä historialliset miehitysajan muistot tulisi säilyttää. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 37 desta maassa pidetään valtiolliset vaalit, jotka saattavat muuttaa ku vioita. Sillä taas olisi merki tystä myös maan puolustusvoimi en koolle. He olivat Venäjän samuraita. Monen kuukauden jälkeen hänet päästettiin kuitenkin yllättäen vapaaksi, sillä Gestapo toivoi von Kleistin varjostamisen paljastavan lisää salaliittolaisia. heinäkuuta 1944. Myöhemmin von Kleist oli mukana kuuluisimmassa Hitlerin vastaisessa attentaattiyrityksessä, operaatio Valkyyriassa, jossa Claus Schenk von Stauffenberg yritti tappaa pommilla Hitlerin Itä-Preussissa 20. Yhdessä ortodoksikirkon kanssa kasakat haluavat palauttaa van hat hyvät ajat. heinäkuuta 1922 arvostettuun pommerilaiseen aatelissukuun. Nyt he muodos tavat erityisiä järjestyskaarte ja pääasiassa maan etelärajalla. Kolmatta kauttaan presidenttinä istuva Vladimir Putin on antanut kasakoille tehtä vän: konservatiivisen kansallisen ideologian edistämisen. AK HISTORIAN HÄMÄRÄSTÄ Viimeinen Hitlerin vastainen salaliittolainen menehtyi ADOLF HITLERIN surmaamiseen lupautunut Ewald-Heinrich von Kleist menehtyi 90-vuotiaana 8. Vuonna 1962 von Kleist perusti sotilaille ja poliitikoille tarkoitetun Münchenin turvallisuuskonferenssin, joka jakaa rauhantyössä ja konfliktinhallinnassa ansioituneille vuosittaisen Ewald von Kleist -palkinnon. Ewald Heinrich von Kleist syntyi 10. Toiminta sujuu myös ilman tappavia aseita, sillä kasakkapartioiden läsnäololla on psykologinen vaikutus, > koska se tarjoaa uuden länsivaihtoehdon Hornet-kalustomme korvaamiseksi viidennen sukupolven häivemonitoimihävittäjällä vuosina 2025–2030. Tanskalaiset arkkitehdit kuitenkin vastustavat päätöstä. Von Kleist totesi: ”Vastaus oli minulle pelottavan yksinkertainen.” Niinpä hän lupasi tappaa Hitlerin itseensä köytetyillä räjähteillä uusien univormujen esittelyssä helmikuussa 1944, mutta esittely peruutettiin ja tilaisuus meni ohitse. Maa ei nyt tarvitse mitään puolihuolimattomasti läpiajettua armeijauudistusta, joka vain olisi vahingoksi Itävallan puolustusky vylle. maaliskuuta Münchenissä. Von Kleist kuitenkin pakeni Italiaan, jossa lopulta antautui amerikkalaisille vuonna 1945. Aseettoman järjestyksenpidon lisäksi he toimivat islamilaisen maahanmuuton jarruna. Arkkitehti Louise Kjær Christoffersen toteaakin, että bunkkerit tulisi vähintään luetteloida ja kartoittaa ennen kuin päätöksiä purkutöistä voidaan tehdä.. Itävaltalaisten uskotaan edelleenkin tukevan perinteistä puolueettomuutta ja vastustavan Natojäsenyyttä. Alkuaan kasakat olivat karanneita maaorjia tai tataaritaistelijoiden jälkeläisiä, joista oli muodostunut oma etninen ryhmänsä, erillinen hevosmieskasti. Nyt viranomaiset aikovat purkaa jäljellä olevat bunkkerit ja perustelevat päätöstä sillä, että bunkkerit saattavat olla vaarallisia rantojen käyttäjille. Siviilityönään hän toimi kirjankustantajana. Von Kleist oli viimeinen jäsen siitä salaliittolaisten piiristä, jonka eversti von Stauffenberg kokosi Hitleriä vastaan. Maassa ei myöskään ole tut kittu tai esitetty kyselyjä Itävallan puolueettomuudesta ja suhtees ta Natoon. Pyhän Venäjän kasakat ratsastavat jälleen Kansallismielisyyden kasvu Venä jällä on tuonut näyttämölle van hoja kuvioita, kun kasakkaliike on taas saanut tuulta siipiensä alle. Tanska tuhoaa miehityshistoriaansa TANSKAN länsirannikolla on muistona toisesta maailmansodasta vielä noin sata saksalaisten rakennuttamaa bunkkeria
Hylky on ainoa tunnettu Dornier Do 17 -pommittaja. 1 500 kiloa Konetta valmistettiin kaikkiaan noin 1 700 kappaletta.. Kasakoilla on omat koulut ja jär jestöt, ja ulkoista yhtenäisyyttä tu kee komea, perinteinen asepuku. 424 km/h (täydessä pommilastissa 5 000 metrin korkeudessa) Maksimitoimintasäde täydessä pommilastissa: ........................... Hankintaan on osoitettu varoja noin 2,7 miljardia euroa. Tunnuksena on “mitä me emme voi tehdä, sen kasakat voi vat”. DO 17 -pommittaja oli käytössä myös Suomen ilmavoimilla jatkosodan aikana. 38 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 JY VÄLL Ä sanotaan. Kone sai aikoinaan lempinimen ”Lentävä lyijykynä” pitkän ja kapean muotonsa vuoksi. HARVINAISEN toisen maailmansodan aikaisen saksalaispommittajan Dornier Do 17 hylyn nostotyöt aloitettiin Kentin rannikolla Dealin edustalla, Goodwin Sandsissa. 8 200 metriä Miehistö: ........................................ Kyseessä on kaikkien aikojen suurin vedenalainen nostotyö Britannian vesillä, ja sukellukset ovat muutenkin erittäin vaativat: sukeltajat voivat työskennellä vain 45 minuutin ajan kerrallaan vaarallisten vuorovesien vuoksi. Miehistöstä kaksi kuoli ja kaksi joutui vangiksi. Sukeltajat löysivät sen jo vuonna 2008 ja kertovat koneen olevan yllättävän hyvässä kunnossa. Noston arvioidaan vievän useita viikkoja, ja entisöintitöiden kestävän Lontoon RAF-museossa useamman vuoden. Il78 Mi das on Il76 Candidin jatkokehi telmä, josta käytetään myös tyyp pimerkintää Il76MD90A. Venäläiset ja ukrainalaiset toimivat Kiinassa yhdessä sikä läisten suunnittelijoiden kanssa. Määrä on yhdeksän konetta suurempi kuin vuonna 2012 ilmoitettu tilaus. Etelässä, kuten Sara tovissa ja Stavropolissa, paikal liset kuvernöörit suosivat kasa koita, sillä he ovat ortodokseja ja slaaveja. Myös toimitukset Kiinaan jatkuvat, sillä Rosoboron export on aloittanut uudistettu jen Il76MDkuljetuskoneiden toi mittamisen Kiinaan. Ameri kassa Chung vangittiin vuonna 2010 vakoilusta. Venäjän ilmavoimat lisää kuljetuskapasiteettiaan Helmikuussa Novosti kertoi, että Venäjän ilmavoimat tulee saa maan 48 uutta Il78 Midas tank keri/kuljetuskonetta. Kymmenen koneen kauppa solmittiin vuon na 2012. Kone teki pakkolaskun 26.8.1940 Battle of Britainin taisteluiden yhteydessä. Kauppojen ilmeisen lop pumisen taustalla on Kiinan oman Y20kuljetuskoneprojektin edis tyminen niin, että koelennot aloi tetaan alkuvuodesta 2013. ”Lentävä lyijykynä” poimitaan Kanaalista Dornier DO 17 Pituus: ...................................15,8 metriä Siipien kärkiväli: .......................18 metriä Moottori: .....2 x kaksi Bramo Fafnir 323P -tähtimoottoria (2 x 1 000 hv) Maksiminopeus: ...... Hylky lepää nyt noin 30 metrin syvyydessä. 660 kilometriä Lakikorkeus: ....................... Kiinan hanke yhdistää venäläistä, ukrai nalaista ja amerikkalaista tekno logiaa. Viimeinen kone Suomessa romutettiin 1950-luvulla. United Aircraft Corporationin Aviastar SP:n tehtaalla on nyt tilauksessa kaikkiaan 79 uutta tankkeri/kul jetuskonetta. Perinteet elävät voimakkaina. Yksistään tankkauk seen käytettävän koneen tyyppi merkintä on Il78M. Neljä Aseistus: ....................Kuusi konekivääriä Maksimipommikuorma: ........ Amerikkalaisia vaikutteita Y20 on saanut Boeing C17 Globemaster III koneesta vakoiluteitse, kun Bo eingin insinööri Greg Chung lait tomasti välitti kiinalaisille tietoja koneen yksityiskohdista. Vanhempaa Il76konetta valmistetaan jatku vasti modernisoituna tyyppimer kinnällä Il476
Tunnetuimpia modernien panssareiden lisäpanssaroituja kaupunkiversioita ovat amerikkalainen M1 Abrams TUSK (Tank Urban Survival Kit), israelilainen Merkava Mk IV LIC (Low Intensity Conflict), ranskalainen AMX-56 Leclerc AZUR (Action en Zone Urbaine) ja saksalaiset Leopard 2 PSO (Peace Support Operations) ja Leopard 2A7+ UrbOp (Urban Operations). VENÄJÄ Panssareihin erikoispanssarointia VENÄJÄN MAAVOIMAT on ottamassa käyttöön kaupunkilisäpanssarointisarjat T-72ja T-90-panssarivaunuille. DARPAn aikaansaannokset on huomat tu myös Moskovassa. Perinteisesti kaupunkilisäpanssaroinnin selkein haitta on ollut vaunun painon merkittävä kasvu, joka rasittaa telastoa ja voimansiirtoa, sekä hankala asennettavuus – lisäpanssarointi asennetaan perinteisesti varikolla tai tehtaalla. Täälläkin olisi otettava ris kiä tavalla, jota Suomessa ei kos kaan ennen ole nähty. DARPA on var sin itsenäinen laitos, jota ei sido julkisen hallinnon hankintalain säädäntö. Kyseessä on Venäjän vastaus peruutetulle amerikkalaiselle XM1203 NLOS-Cja Suomeen kalleutensa takia hankkimatta jätetylle saksalaiselle PzH 2000 -pitkän kantaman (20-60 kilometriä) telahaupitseille, jotka pystyvät ampumaan eri korotusja latausyhdistelmillä useampia kranaatteja tulipurskeena (Multiple Rounds Simultaneous Impact) samaan kohteeseen siten, että kranaatit räjähtävät lähes samanaikaisesti. DARPAn vuosibudjetti on noin 2,3 miljardia euroa, jois ta 1,9 miljardia kuluu tutkimuk siin, joista ei kerry mitään. AK Venäjän maavoimat uudistaa tykistöään VENÄJÄ on kehittänyt vuodesta 2006 alkaen uutta 152 mm:n tela-alustaista haupitsia 2S35 Koalicija-SV:tä T-90panssarivaunun ja tulevan raskaan standardisoidun Armata-panssarin alustalle. Koska kaupunkilisäpanssarointi voidaan valmistaa hyllytavarana saatavista reaktiivipanssarielementeistä, tämä lähestymistapa olisi harkitsemisen arvoinen myös Suomen maavoimien Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunujen kaupunkitaisteluominaisuuksien parantamiseksi. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 39 Tarvitseeko Suomi kaikki tai ei mitään -tutkimusta Yhdysvalloissa toimii Defen se Advanced Research Agency (DARPA), joka on ainutlaatuinen tutkimuslaitos. ETLAn tutkijat Antti-Jussi Tahvanainen ja Timo Seppälä ovat raportissaan analysoi neet DARPAa, ja he ehdottavat, että sellainen sopisi Suomeen kin. Kun jo alun perin ”hyvin ravittuun” 60-70 tonnin vaunuun asennetaan vielä 10 tonnia lisää rautaa, lopputuloksesta tulee myös kulkureittien valinnan kannalta haastava, koska läheskään kaikki tiet ja sillat eivät kestä näin painavia vaunuja. Venäläiset kaupunkilisäpanssarointisarjat ovat kenttäasennettavia, ja ne voidaan asentaa vaunuun kaupunkitaistelujen kynnyksellä ja poistaa kaupunkitaistelujen päätyttyä, jolloin vaunun normaali suorituskyky on jälleen käytössä. Avoimeksi jää, pystyykö Venäjä luomaan tutkimuslaitoksen, jon ka toimintavapautta hallituksen ohjaus ei kahlitse. 2S36 Koalicija-SV:n kolmen hengen miehistö on sijoitettu eristettyyn panssaroituun miehistötilaan ajoneuvon etuosaan, jonka takana on erillinen >. Sen virat ovat määrä aikaisia, eivätkä hankepäälliköt koskaan ole virkamiehiä. Syksyllä 2012 presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lain, jolla Venä jälle perustettiin vastaava laitos. DARPA on niin mielenkiintoinen toimi ja, että Suomeenkin haluttaisiin vastaavanlainen laitos. Mullista via innovaatioita onkin syntynyt: GPS, keinoäly, internet, tietoko nehiiri, puheentunnistus ja etä kirurgia. Se syntyi Sputni kin varjossa, kun amerikkalaiset totesivat, että mahdottomiakin asioita on syytä tutkia. Laitos osallistuu myös aseteknologian kehittämiseen. Kaupunkilisäpanssaroinnista on tullut hittituote Libanonin vuoden 2006 konfliktin ja Basran vuoden 2008 taistelujen myötä, joissa modernien panssarien havaittiin olevan hämmästyttävän haavoittuvia kaupunkiympäristössä sivu-, takaja yläsektoreista. Normaalissa maastossa ja panssaritaistelussa kaupunkilisäpanssaroinnista on enemmän haittaa kuin hyötyä
Nonan oma 120 mm:n ohutseinäinen ja johtorenkaalla varustettu tykistöammus vastaa tulivaikutukseltaan 152/155 mm:n tykistöammusta. Kummatkin tykit on varustettu osittaisella automaattilatauksella. Kaliiperiltaan kevyempää telaja pyöräalustaista venäläistä tykistöä edustavat 120 mm:n 2A51 Nona-tykkiin perustuvat BTR-80 pyöräalustainen 2S23 Nona-SVK, laskuvarjojoukkojen BTR-D tela-alustainen 2S9-1M Nona-SM ja maavoimien BMP-3 telaalustainen 2S31 Vena. 125 mm rihlaamaton 2A45M Sprut-B -motorisoitu panssarintorjuntakanuuna vahvistaa osaltaan kanuunakalustoa ja korvaa aiempaa pst-kalustoa. 40 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 JY VÄLL Ä automatisoitu ja miehittämätön tykistömoduuli. AK ELOKUUSSA tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun ensimmäiset "porilaiset" muuttivat Turusta Säkylän Huovinrinteelle. Pat-B:tä valmistetaan myös 155 mm Nato-yhteensopivana vientimallina. PzH 2000:n vastaava tulinopeus on 10 laukausta minuutissa. 120 mm:n 2A51 Nona-tykki on itse asiassa rihlattu haupitsi-kranaatinheitin, joka voi käyttää sekä tykistöammuksia että minkä tahansa 120 mm kranaatinheittimen ampumatarvikkeita. Nyt toivotaan, että kärkijoukossa muuttamassa olleet ottaisivat yhteyttä Porin prikaatin komentajan sihteeriin Anne Lähteenmäkeen, joka kerää tietoja mukana olleista. päivänä sotilasvalan ja iltajuhlan merkeissä. Kenttätykistöpuolella kevyt 152 mm:n 2A61 Pat-B -haupitsi on korvaamassa käytöstä poistuvaa, Suomessakin yleistä 122 mm:n D-30/Kenttähaupitsi 122 H 63 -kalustoa. 152 mm:n Pat-B-ammus on tulivaikutukseltaan kaksi kertaa tehokkaampi kuin 122 mm D-30:n ammus. Porin prikaatin Turusta Säkylään muuttajia etsitään. Kummatkin tykit ovat painoltaan kohtalaisen kevyitä (4 350 ja 6 500 kiloa), kooltaan kompakteja ja käyttävät D-30:n tapaan täyssektoriammunnan mahdollistavaa kolmihaaraista ympyrälavettia. Kääntyvässä tornissa ja osittain rungossa sijaitsevassa tykistömoduulissa on kahdesta toisiinsa kiinteästi yhdistetystä 152 mm:n pitkäputkisesta, 52 pituuskaliiperin rihlatusta 2A88-haupitsista koostuva tykki, latausautomatiikka ja 70 laukauksen tuliannos. Koalicija-tykistöjärjestelmistä valmistetaan myös 155 mm:n Nato-yhteensopivat vientimallit. Maavoimien kaksitykkisestä Koalicija-tykistöjärjestelmästä on myös tehty vahvistettu lämpösähkökemiallinen koeversio, jossa normaalilatauksissa käytetty heksogeeni korvataan tiiviimmällä ja tehokkaammalla räjähdysaineella, joka laukaistaan plasmasytyttimen avulla. Porin prikaati muistaa ja juhlistaa tätä yhtä suurta, historiallista käännekohtaa elokuun 23. Tykit ampuvat vuorotellen, ja ne ladataan samanaikaisesti. Kun tarvitaan kompaktimpaa, kevyempää ja liikkuvampaa kenttätykistöä, käytetään 120 mm:n Nona-pohjaisia 2B16 Nona-K -kenttähaupitsia (1 200 kiloa) ja 2B23 Nona-M1 -kranaatinheitintä (420 kiloa). Kaksitykkiset järjestelmät ovat sangen yleisiä laivastossa ja ilmatorjunnassa, koska tulinopeuden kasvun lisäksi kaksi putkea kuumenee hitaammin ja jäähtyy nopeammin kuin yksi, suhteessa yhden järjestelmän yhteen laskettuun kokonaislaukausmäärään. Kaksiputkiseen tykkijärjestelmään päädyttiin, jotta jatkuva tulinopeus voitaisiin nostaa 16 laukaukseen minuutissa, ja koeluontoisesti ollaan päästy jopa 23 laukaukseen minuutissa. 0299 800 (keskus). Samasta tykistöjärjestelmästä on kehitetty myös pyörälavettinen versio Koalicija-SV-KŠ, jossa on Kamaz 6560 8x8 -maastokuorma-auton alustalle sijoitettu yksiputkinen automatisoitu, torniin sijoitettu tykistömoduuli. Lisäksi laivastolle tulee oma kaksitykkinen Koalicija-F-tykistöjärjestelmä. Koeammunnoissa kantama kasvoi 1,5-kertaiseksi. Nona-pohjaiset tykit ovat suomalaisen Patria AMOS -kranaatinheitinjärjestelmän merkittävimpiä kilpailijoita. Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: anne.lahteenmaki@mil.fi tai puh
Koeammuntojen aikana testaan myös Skif-ohjuksen lastausjärjestelmää pinta-aluksesta sukellusveneeseen. 41 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 VENÄJÄN puolustusministeriö ilmoitti varustavansa aeroballistiset taktiset Iskander-M-ohjusjärjestelmänsä ELSOja harhamaalijärjestelmillä. ELSOja harhamaalijärjestelmät suojaavat ohjusta sen loppulähestymisen aikana. VENÄJÄN UUDENTYYPPISEN ballistisen Skif (Skyytti) -merenpohjaohjuksen koeammunnat alkavat touko-kesäkuussa 2013 Vienanmerellä. Päivitetyt Iskander-M-ohjukset tulevat käyttöön pääasiassa Läntisen ja Eteläisen sotilaspiiriin alueelle, eli tämä on suora vastaus amerikkalaiselle ohjustorjuntajärjestelmälle. Koeammunnoissa käytetään Sarovdieselsukellusvenettä, jonka nokkaan on asennettu suuremmat, halkaisijaltaan 1 metrin torpedoluukut sekä ohjuksen irrottamista kompensoivat painolastisäiliöt. Jos sukellusvene pystyy havaitsemattomana asentamaan merenpohjaan ohjuksia, niiden tulivoima on käytettävissä, vaikka vastustaja tuhoaisikin sukellusveneen, koska ohjuksen havaitseminen merenpohjasta on erittäin vaikeaa. Skif-ohjus lasketaan sukellusveneestä merenpohjaan, jossa se odottaa valmiustilassa laukaisukäskyä. Tarkoituksena on estää Iskander-M-ohjusten torjunta esimerkiksi Patriot-, Aegisja Arrow-ilmatorjuntajärjestelmillä. Ohjuksen lentorata on ballistinen, ja se on tarkoitettu maaja pintamaalien tuhoamiseksi. Samaa konseptia > Venäläisen ohjuskaluston "Venäjän nykyinen ja tuleva kalusto on huomattavasti amerikkalaisia ohjuksia nykyaikaisempaa ja monipuolisempaa.". SKIF-OHJUSKONSEPTIN ideana on eriyttää sukellusveneen tulivoima ja sukellusveneen toimintakyvyn ylläpidettävyys. Satunnaisesta lentoradastaan ja väistöliikkeistään johtuen Iskanderin torjuminen on erittäin haastavaa
Hypersonisten risteilyohjusten torjuminen nykykeinoilla on lähes mahdotonta. Konseptin toisena etuna on se, että vastapuolen sukellusveneiden seurantaja torjuntakalustolla tulee olemaan paljon enemmän etsittävää. Konttien valtavasta lukumäärästä johtuen niiden seuranta ja tuhoaminen on yhtä epätoivoista kuin Don Quijoten taistelu tuulimyllyjä vastaan. Kummatkin ohjukset ovat epäsymmetrinen vastaus amerikkalaiselle ohjustorjuntajärjestelmälle. JY VÄLL Ä 42 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 voi luultavasti käyttää myös pinta-aluksen kanssa, eli kyseessä on eräänlainen merimiina, joka onkin satojen kilometrien kantaman täsmäase. YHDESSÄ UUSIEN ISO-konteista laukaistavien venäläisten taktisten, ballististen ja risteilyohjusten kanssa Skif tarjoaa mahdollisuuden laajamittaisen tulivoiman keskittämiseen halutulle alueelle huomaamattomasti. Raskaan (100 tonnia) ohjuksen etuna ovat suuri määrä harhamaaleja ja tehokas ELSO-järjestelmä. Rautatieohjuksen merkittävämpänä etuna on se, että sen havaitseminen on lähes mahdotonta, koska se näyttää ulkoisesti normaalilta junalta. Uudesta rautatieohjuksesta tiedetään vain se, että sen suunnittelu on ollut käynnissä jo muutaman vuoden ajan. Lisäksi sen kulkureitit voidaan turvata, jolloin se on huomattavasti vähemmän haavoittuvainen kuin kiinteät ohjussiilot tai vastustajan sukellusvenetorjunnan uhkaamat strategiset ohjussukellusveneet. VUONNA 2012 Venäjällä suoritettiin uuden hypersonisen risteilyohjuksen onnistuneet koeammunnat, eli kaikesta melusta huolimatta amerikkalainen hypersonisen ilma-aluksen X-51 WaveRider -kehitysohjelma on Venäjän 1980-luvun vastaavien ohjelmien tasolla. Amerikkalaisen näkemyksen mukaan omaa ydinasetriadia tarvitaan vain Venäjän, Kiinan ja Intian strategiseen hillintään ja kaikista muista haasteista selvitään kyllä tavanomaisella aseistuksella. Venäjän merkittävä panostus tähän kalustoon selittyy sillä, että strategisen ydinpariteetin ylläpitäminen ohjustorjunnan kehityksestä huolimatta on aina ollut Venäjälle elämän ja kuoleman kysymys. VENÄJÄ on jo kehittänyt ja ottanut palveluskäyttöön vuonna 2010 uudet siiloihin ja liikkuvalle pyörälavetille sijoitettavat RS-24 Jars (SS-29)sekä vuonna 2013 sukellusveneisiin sijoitettavat R-30 Bulava-30 (SS-NX-30) -mannertenväliset ballistiset ohjukset, jotka pystyvät läpäisemään todennäköisesti myös tulevat päivitetyt ohjustorjuntajärjestelmät. Konttiohjusten löytäminen on käytännössä mahdotonta – Suomenkin laiva-, rekkaja rautatieliikenteessä on jatkuvasti useita kymmeniä tuhansia ISO-kontteja – ja ohjuskontin voi havaita vain läpivalaisun tai kontin avaamisen avulla. STRATEGISEN OHJUSTEN puolella kaksi merkittävintä kehitysohjelmaa ovat uusi siilosta laukaistava raskas nestemäistä polttoainetta käyttävä mannertenvälinen ballistinen ohjus korvaamaan R-36M2 Vojevoda (SS-18 Satan) -ohjuksia sekä uusi junasta laukaistava mannertenvälinen ballistinen ohjus RT-23 Molodets (SS-24 Scalpel) -ohjusten seuraajaksi. AK. Koska amerikkalaisilla on maailman mittavin tavanomaisten täsmäaseiden arsenaali, strategisen ydinasetriadin kehittäminen ei ole prioriteettilistalla kovinkaan korkealla sijalla. Myös tämän ohjuksen kehityksessä panostetaan siihen, että se pystyy läpäisemään myös päivitetyt ohjustorjuntajärjestelmät. Uusi raskas ohjus tulee palveluskäyttöön vuonna 2018, ja se pystyy läpäisemään todennäköisesti myös päivitetyt ohjustorjuntajärjestelmät. Siksipä asia voidaan hoitaa ikääntyvälläkin kalustolla: Yhdysvaltain ainoa siilosta laukaistava mannertenvälinen ballistinen ohjus Minuteman III tuli palveluskäyttöön vuonna 1970, ainoa sukellusveneistä laukaistava ballistinen ohjus Trident II (D5) vuonna 1990, ilmavoimien strateginen ydinristeilyohjus AGM-86B vuonna 1977, sen seuraaja AGM-129 ACM vuonna 1985 ja merivoimien strateginen ydinristeilyohjus BGM-109A Tomahawk vuonna 1983. Nestemäistä polttoainetta käytetään nopeamman lennon alkuosuuden takia. Taistelukärjet pystyvät muuttamaan nopeutta ja suuntaa. Koska RT-23 Molodets -ohjuksen suunnittelu ja valmistus tapahtui aikanaan nykyisessä Ukrainassa, suunnittelu päätettiin aloittaa puhtaalta pöydältä. KAIKEN KAIKKIAAN strategisten ohjusten osalta voidaan todeta, että Venäjän nykyinen ja tuleva kalusto on huomattavasti amerikkalaisia ohjuksia nykyaikaisempaa ja monipuolisempaa
HARJOITUKSEN varsinainen osuus tapahtui Laatokan alueella. Lappiin suuntautuneet kalaretket hyvien ystävien kanssa olivat huippuhetkiä loppuun saakka. Lapsia Pertillä ei ollut. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 43 LEHTEMME pitkäaikainen avustaja, majuri evp. Kai parhaat lähtevät ensin. Harjoitukseen osallistuivat Tverin seudun Hotilovon lentotukikohdan Su-27ja MiG-31-taktista hävittäjäkalustoa, Kaliningradin Tskalovskin lentotukikohdan Su-27-hävittäjiä, Petroskoin Pesoutsan lentotukikohdan Su-27-hävittäjiä sekä Kurskista saapuneita, Pesoutsan tukikohdasta toimivia MiG-29SMT-hävittäjiä. Suomen Sotilas muistaa ystävää ja avustajaa lämmöllä ja kaipauksella. Kriisien ja levottomuuksien täyttämä maailma, melkein syntymästä asti, ei näkynyt hänessä, hänen sisarensa Paula Filen ja Maija Liisa Korhonen muistelevat veljeään. Sotahistoria ja sodan merkittävät taistelupaikat kiinnostivat, samoin sukututkimus ja kirjallinen toiminta. kurssilta vuonna 1965. Pertti oli lehtemme vakituinen avustaja vuosina 2000–2010. SAIRAUS vei Pertiltä voimat, mutta ei intoa osallistua elämään. Pyhäjärven Taubilan hovi ja sen omistajat herättivät halun tutkimiseen vielä sairauden aikanakin. LAPPALAINEN ei aiemmin halunnut palata synnyinseuduilleen Karjalaan, mutta iän karttuessa mieli muuttui. SUOMALAISITTAIN tämä harjoitus on mielenkiintoinen, koska siihen osallistuivat uusilla tutkilla varustetut modernisoidut Su-27ja uudehkolla AESA-tutkalla varustetut MiG-29SMTmonitoimihävittäjät. Kiitämme hänen sisariaan Paula Fileniä ja Maija Liisa Korhosta saamastamme avusta muistokirjoituksen laatimisessa. Hän syntyi rajan taakse jääneessä Viipurin läänissä, Pyhäjärven Vernitsalla vakuutustarkastaja Tauno Lappalaisen ja rouva Kerttu Lappalaisen (o.s. PISIMMÄN päivätyönsä Lappalainen teki viestikoelaitoksessa Tikkakoskella. Tyyni, rauhallinen ja diplomaattinen tilannetaju oli ominaista Pertille, sisaret muistavat, ja tähän on koko toimituksemme helppo yhtyä. AK Pertti Lappalainen 1942–2013 Ystävä ja avustaja on poissa. Yhteensä harjoitukseen osallistui yli 70 hävittäjää, jotka suorittivat kolmelta eri lentokentältä yhteensä 400 lentoa. Venäjän ilmavoimien ilmasotaharjoitus Laatokalla VENÄJÄN ASEVOIMIEN Läntinen sotilaspiiri järjesti jokavuotisen taktisten ilmavoimiensa Laatokka 2013 -sotaharjoituksen 22.-29.3.2013. Reserviupseerikoulun kurssin 110 jälkeen hän valmistui kadettikoulun 49. YK:n rauhanturvatehtäviin hän osallistui 1970-luvulla Kyproksella ja myöhemmin myös Golanilla. Savolainen) perheeseen. Toivottavasti elektronisen tiedustelumme miehet ja naiset olivat valppaina. Tornion yhteislyseossa vuonna 1960 suorittamansa ylioppilastutkinnon jälkeen hän hakeutui tulevalle elämänuralleen jo 18-vuotiaana lähtiessään suorittamaan varusmiespalvelustaan vapaaehtoisena. Pertti Sakari Lappalainen menehtyi Jyväskylässä 70 vuoden ikäisenä pitkälliseen sairauteen. Vielä vuonna 1990 Pertti toimi neuvonantajana kriisialueilla, muun muassa Bosniassa, Persianlahdella ja Angolassa. Voimakas isänmaanrakkaus oli syynä kumpaankin kannanottoon. Kaikkeen oli paneuduttava kunnolla oli sitten kyse poikasen innostuksesta kalastukseen, trumpetinsoiton oppimisesta omin päin tai mistä tahansa vakavammasta asiasta. Viimeinen iltahuuto tuli liian aikaisin. Hän oli suositun Maailmalta-palstan ensimmäinen toimittaja. Puoliso oli menehtynyt vuonna 1983. Suomen sotilaille tyypillisesti Pertti halusi ensin ratkaista asiat rauhanomaisin keinoin
Viimein maaliskuussa 2013 saimme vinkin keskisuomalaisesta työpajasta, joka oli kiinnostunut valmistamaan räikkälippaita. Näiden lisäksi lipasperheeseen toi oman lisänsä tämä 50-luvun pärinäboksi, joka pitää muuten hämmästyttävän kovaa ääntä. Kuvassa näkyvät myös tyypillisimmät Suomen lipasmallit, avattu 70 patruunan rumpu, 36 sekä 50 patruunan tangot. Swatteam takaa uusien räikkälippaiden olevan häiriövapaita, ovat teollista tuotantoa, toisin kuin alkuperäiset, Timo Vento kehuu. ja 6.12. Alkuperäisen räpättimen löytäminen on keräilijöillä tänä päivänä lähes mahdotonta. Iso osa kun päätyi – perisuomalaiseen tapaan – uuniin harjoituspatruunapiippujen korvatessa sen. Päätimme tehdä räikkälippaasta meidän oman veteraanituotteemme. Teimme sopimuksen 500 kappaleen erästä. Suosittelemme ainakin jokaiselle deaktivoitua m/31 Suomi-koopeeta takan päällä säilyttävälle räikkälippaan hankintaa. n Räikkälipas saa deaktivoidunkin Suomikoopeen laulamaan. Teimme Rintamaveteraaniliiton kanssa sopimuksen, että lahjoitamme jokaisesta myydystä lippaasta viisi euroa rintamaveteraaneille. Että osattiin sitä mölyä tuottaa ennenkin. Sodan jälkeen Suomi-konepistooleihin ei ollut vielä tarjolla myöhemmin yleistyneitä paukkupatruunapiippuja, eikä varmaan paukkupatruunoihinkaan olisi ollut varaa, joten sotaharjoituksiin tuli kehittää ammuntaääntä simuloiva laite, Swat-teamin Timo Vento kertoi Suomen Sotilaalle Haminassa ”Hamina Bastioni Gun Show’ssa” toukokuussa. Kuvassa lipas kiinnitet tynä Suomikonepistoolin m/31 ”ykkösmalliin”, jossa ei ollut vielä oikealla maassa ma kaavan m/31:n IImallin suujarrua. – Etsimme pitkään räikkälippaan valmistajaa Suomesta onnistumatta siinä. Soiva peli, joka muuten viedään käsistä, eli kannattaa pitää kiirettä. Suomen Sotilas otti lippaasta tyypit ja totesi, että kuulosuojaimia vaativa melutaso ylittyy jo pienellä veivaamisella. Suujarrullisessa aseessa näkyy jäähdytysvaipan au koista keltainen harjoituspiippu, joka aikanaan korvasi räikät. 50 patruunan tanko tunnettiin myös ruumisarkkuna, muotonsa ja heikon toi mivuutensa vuoksi. Pakkohan sellainen oli hankkia lehdellekin, sillä se tukee hyvää asiaa ja on vielä hauskakin. Räpätin Joka sotilaan Soi sotaveteraanien hyväksi TEK S TI: JA AKKO PUUPER Ä JA A KK O PU U PE RÄ. – Puolustusvoimat teetti räpätinlippaita vankiloissa. Poikien saunailtojen ja syksyn hirvijahtien hittituote. Vitonen veteraaneille Suomi-konepistooliin oli suunniteltu ja valmistettu muiden muassa 20, 36, 40, 50 ja 70 patruunan lippaita. Kaikki lippaat valmistettiin käsityönä, joten jälki näkyi ja kuului alkuperäisissä lippaissa vähintään vaihtelevana viimeistelyjälkenä ja jopa toimivuuden vaihteluna, Vento valisti toimitustamme. Tämä räpätin soi sitä paitsi veteraaneille tukea. Kun osalle meistä jää päälle se pärinän tarve, niin nyt lahtelainen Swatteam Oy tarjoaa kaikille ikuisille sotapojille sellaisen räikän, että käy vaikka hirvijahtiin. 44 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 JY VÄLL Ä K un sotaväki kyllästyi sodan jälkeen uudelleen aloitettuun laukaus, laukaus, sarrrrja, hurrja sarrja, huutoihin metsissä, löytyi avuksi Suomi-konepistooliin ja ”Peltiheikkeihinkin” räpätintai räikkälippaat. Pitihän se muinoin olla penskana joka pojalla; räpätin fillarin pinnoissa ilahduttamassa naapurus toa. Lahjoitukset tilitetään veteraaneille 4.6. – Swat-team Oy on vuosittain mukana useissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joissa kerätään sotiemme veteraaneille sekä heidän omaisille varoja. – Alkuperäinen lipas otettiin käyttöön 1950-luvulla
Maanpuolus tuskiltojen liitto vietti 50vuotis juhlaansa arvokkaasti Helsingin yliopiston juhlasalissa perjantai na 19. Näiden voimavarojen joukossa maanpuolustusjärjestöt ovat tärkeitä. – Puolustusvoimien muutos edistää mahdollisuuksiamme varmistaa itsenäinen puolustus, yleinen asevelvollisuus ja koko maamme puolustus. Puolustusvoimien uudistus olisi tietenkin ollut helpompi saattaa hyvään tulokseen paremmalla määrärahatasolla, mutta elämme talouden kovien tosiasioiden maailmassa yhteiskunnan joka sektorilla, Heinäluoma sanoi. Heinäluoma ilmaisi myös vahvan tukensa pohjoismaisen yhteistyön kehittämiselle. – Kuntien, valtion sekä teleja sähköalan operaattorien ohella tällaisten tilanteiden hallintaan tarvitaan kansalaisten omia taitoja ja kolmannen sektorin työtä. TEK S TI: JA AKKO PUUPER Ä Pohjoismailla Länsi-Euroopan suurin ilma-ase Eero Heinäluoma Maanpuolustuskiltojen liiton 50-vuotisjuhlassa:. Töitä vapaaehtoisille Heinäluoma muistutti kokonaisturvallisuuden haasteista ja energianjakelun turvaamisen elintärkeydestä. Hän katsoi yhteistyön tukevan eurooppalaista puolustuspolitiikkaa. Turvallisuusalan kaikki järjestöt ja muut yhteisöt ovat tässä arvokas voimavara. – Puolustusvoimille on annettava tunnustus siitä, että se on osannut toteuttaa välttämättömät sopeuttamistoimet poliittisten linjauksien mukaisesti ja oman toimintansa kannalta mahdollisimman tehokkaasti ja tulevaisuuteen suuntautuen, puhemies kiitteli. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 45 P uhemies Heinäluoma muistutti juhlapuheessaan pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksista. Materiaaliyhteistyö voisi parhaassa tapauksessa näkyä paljon nykyistä enemmän myös merellisessä ja ilmaelementissä, aiemmin keväällä julkisuudessa Ruotsin Gripeneistä myönteisesti puhunut puhemies totesi. – Maavoimien materiaalissa maiden välisiä hankkeita on ollut varsinkin Suomen ja Ruotsin välillä, muun muassa panssaroidussa kalustossa. – Yhteistyö vähentää maakohtaisia kustannuksia ja lisää huoltovarmuutta, Heinäluoma muistutti ja jatkoi tuomalla esille kiintoisan näkökulman, – Pohjoismaiden ilmavoimien yhteenlaskettu hävittäjäkalusto, noin 330 konetta, muodostaisi läntisen Euroopan suurimmat ilmavoimat. Eturivissä keskellä Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Pauli Mikkola. > n Maanpuolustuskiltojen liiton puolivuosisataista taivalta kunnioittivat läsnäolollaan ja ajankohtaisilla puheillaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (eturivissä oikealla) ja Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (eturivissä vasemmalla). Muutoin sotilaallinen puolustuksemme ei saavuttaisi sitä ketteryyttä, jota tulevina vuosina tarvitaan. Maanpuolustuskiltojen liiton jäsenjärjestöistä monella on paljon annettavaa varautumiselle, niin kokemuksen välittäjänä kuin kouluttajanakin, Heinäluoma muistutti. IN G A -K AT RI IN A M A A N IIT TU /M PK L Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) muistutti juhlapuheessaan Maanpuo lustuskiltojen liiton (MPKL) 50vuotisjuhlapuheessa maan puolustusjärjestöjen roolista kokonaisturvallisuuden ylläpi dossa. huhtikuuta. Juhla väelle Helsingin kaupungin ter vehdyksen tuonut kaupungin hallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) puolestaan lupasi työskennellä sen eteen, että Puolustusvoimat pysyy Santahaminassa
46 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 K AK SI K ARIA Virkeä viiskymppinen Liiton juhlatilaisuuden avasi liiton puheenjohtaja Pauli Mikkola. Liittoon kuuluu 82 kiltaa. Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaväelle toi vara-amiraali Juha Rannikko ja Helsingin kaupungin tervehdyksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki. + 358 (0)20 775 0810, n Tiivis ajatus Kari Suomalaiselta yli 25vuoden takaa. Pitäisikö meidän huomioida tämä myös tulevaisuu dessa?. (013) 737 7113 www.cobham.com/mastsystems Puh. Mastsystem Int’l Oy trading as Cobham Mast Systems Fax. Juhlan ikimuistoisesta musiikillisesta annista vastasivat Panssarisoittokunta ja Kaaderilaulajat yliluutnantti evp Raimo Salon juonnolla. () + 358 (0)20 775 0810 Puh. Tilaisuus päättyi Kristiina Slotten loppusanoihin ja yhteislauluna esitettyyn Maamme-lauluun. Henkilöjäseniä killoissa on noin 16 000, lähes kymmenesosa naisia. Maanpuolustuskiltojen liitto omistaa Suomen Sotilasta kustantavan kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen. Maanpuolustuskiltojen liitto ry on kaikille kansalaisille avoin maanpuolustusjärjestö. Osa killoista on joukko-osastokiltoja, osa aselajikiltoja, osa alueellisia maanpuolustuskiltoja ja osa perinteiden vaalimiseen erikoituneita kiltoja
SUOMEN RASKAASSA sitten komppanianvääpelin suulla kuultiin monet kerrat pitkän tukan kirouksista, se kun oli turvallisuusriski, syöpäläisten lähde ja muutenkin maanpuolustukselle haitallinen. Vahva epäilyni onkin, että tämä tukkaan liittyvä pohdiskelu on juuriltaan juuri 1960-lukulainen ilmiö. VAAN SITTEN KOITTI UUSI AIKA ja naisten vapaaehtoinen palvelus alkoi. TOKI PITKÄTUKKAISET MIEHET oli keksitty jo 60-luvun hippiliikkeessä ja itsekin muistan oman tukkani valuneen olkapäille noina aikoina, vaikken mikään erityinen hippi ollutkaan. Roolijako oli selkeä, miehillä oli lyhyt tukka ja sillä siisti, joka jannu tiesi sen lähtiessään ”inttiin”. Tuolloinhan elettiin sen verran neitseellistä aikaa, että varuskunnissa pitkä tukka oli esikunnan konekirjoittajilla, sotkun tytöillä ja ruokalan keittäjättärillä. Turbaania ei luvattu, mutta tukkaa luvattiin pohtia. KUN KULJIN HARJOITUKSISSA varttuneemmalla iällä, niin itsevarmuuteni oli sen verran lisääntynyt, että tunsin äärimmäistä mielihyvää eräänkin kerran, kun kuljin pitkätukkaisen, ruokkoamattoman ja minustakin epäsiistin kersantin kanssa useat kerrat ruokalaan ja takaisin. Lähteekö se tukka!?. NYT KUN TÄMÄN KOLUMNIN PITÄJÄ on tällainen vanha kärttyisä reserviupseeri, niin piti oikein kaivaa esiin ennen kovalevyjä syntyneistä aivonystyröiden syövereistä omat tukkamuistot 1970-luvulta. Kaiken tämän me pelokkaat 19-vuotiaat toki uskoimme, mutta samalla jouduimme mukaan parin viikon välein lomatarkastuksissa käytävään kissaja hiirileikkiin, jossa miltei mikrometriä vaadittavalla tarkkuudella tukan pituutta arvioitin ilman valitusmahdollisuutta. Lukemattomat varusmiessilmäparit ja moneen tottuneet kapiaistenkin tutkaimet seurasivat meitä. Turvallisuus ja hygienia ei enää merkinnytkään mitään, vaan tukka sai olla pitkä. Vaan kiltisti menin parturitädille ennen palvelukseen astumista kuten varmaan kaikki muutkin kesällä 1975. Lomatarkastusta edeltävä tunti olikin kiihkeää partakoneiden surinaa. Tukkaa lyhennettiin etukäteen parturissa, se oli osa muutosta siviilistä sotilaaksi. Tässä vaiheessa muistelin kyllä kuulleeni synnyttämisestä puhuttavan omalta palvelusajaltani, mutta aika tavalla ikävämmissä yhteyksissä. Että lähteekö tukka vai lähteekö miehet. Samassa yhteydessä, kun hän tätä uskontoonsa kuuluvan päähineen käyttöä peräsi, tuli viitattua myös parin vuoden päästä sotaväki-ikään tulevaan poikaan, jonka hän toivoi voivan säästää tukkansa. Vaan minulle kersantti – joka oli siis mies – oli myös toiseksi paras koskaan tapaamani krh-laskija ja laskijoiden kouluttaja, tukasta viis. JA MIKÄ TÄSTÄ ON SE JOHTOPÄÄTÖS. Homma kiihtyi äärimmilleen aliupseerikoulussa, jossa välillä tuntui siltä, että heittimenjohtajan tärkein ominaisuus on säännöt täyttävä tukka. KAIKESTA TÄSTÄ HUOLIMATTA meistä osa pääsi peräti ”rukkiin” ja myöhemmällä iällä useiden kertausharjoitusten jälkeen yleni ihan kapteeneiksi ja majureiksi. Intiassa sikhit muuten tunnetaan niin maan viimisen päälle kovina taistelijoina, että nämä(kään) pitkätukat eivät ole mitään ituhippejä. Jos sotaväki keksii jatkossa naisten lisäksi kovasti uusia vähemmistöjä, joiden säännöt ja oikeudet ovat toiset ja paremmat kun enemmistöllä, niin enemmistö voi alkaa äänestää jaloillaan. Vai mitä. Tämä sukupuoleen liittyvä eriarvoisuus sotaväessä ei jostain minulle käsittämättömästä syystä ole edelleenkään laiton, vaikka se siviilifirmassa sitä ihan varmasti olisi ja johto saisi vähintään sakot. Ja kuten nykyään on tapana näissä häviävän pienten vähemmistöjen asioissa, niin ihan puolustusministeriä myöten oli aikaa ja intressiä asiaa lähteä kommentoimaan. En ole ikinä kuullut, että talvisotaan lähdettäessä olisi ollut jotakin ongelmaa palvelukseen kutsuttujen tukan kanssa. Laukaisijana oli erään bussikuskin halu ajaa linja-autoa Helsingissä sikhien turbaanissa. Demokraattisessa systeemissä säännöt ovat kaikille samat sukupuolesta ja uskonnosta huolimatta. Näissä myöhemmissä vaiheissa ei sitten tukalla enää jostakin syystä ollutkaan niin suurta merkitystä, vaan minkälainen takkutukka tahansa saattoi seuravana lippujuhlan päivänä pistää kaulukseensa ruusukkeen lisää. Toki tämä oli vain synnyttämään pystyvien oikeus, he kun kuulemma olisivat joutuneet tukkaa normeihin lyhentäessään niin merkittävästi luopumaan naisellisuudestaan, että sitä ei voi vaatia. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 47 Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi VIIME AIKOINA on taas käyty keskustelua tukan merkityksestä maanpuolustuksessa
48 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A Liipaisimella Yhdysvaltain asevoimat U S N A VY
> TEK STI: JA AKKO BERGQVIST Puolustusta uhkaa juustohöylä... Jane’s Defence Weekly arvelee, että juustohöyläys olisi vielä mahdollista peruuttaa, mutta se ei ole kovin todennäköistä. ...ja leikkuri. Nyt se jatkuu ainakin budjettivuoden 2013, mutta höyläyksen uskotaan jatkuvan suunnitellusti budjettivuoden 2021 loppuun. 49 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 Kongressissa toimiva, puolueeton Congressional Budget Office, CBO, on laskenut, että mikäli Pentagon jatkaa toimintaansa nykyisellä, vuonna 2011 sovitulla rahoitustasolla, sen budjettiylitysten määrä on varainhoitovuonna 2021 noussut 889 miljardiin dollariin. CBO kehottaakin Pentagonia sopeuttamaan toimintansa uusien budjettirajoitusten mukaiseksi, samalla kun se ohjaa puolustuspolitiikasta vastaavia vähentämään kuluja lopettamalla joukkoosastoja, vähentämällä hankintoja ja rajoittamalla joukkojen toimintaa. Tekevätkö säästöt mammuttiarmeijalle hyvää vai rampauttavatko ne sen
50 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A A sevoimia leikataan. Asiaa pahentaa myös se, etteivät demokraatit ja republikaanit ole pystyneet tai halunneet sopia kompromissista. Puoluepoliittiset erimielisyydet ovat kuitenkin olleet niin vakavia, että kuutena viimeksi kuluneista yhdestätoista vuodesta senaatti ja edustajainhuone eivät ole pystyneet sopimaan yhteisestä budjetista. Sen sijaan kongressi on tehnyt erillisehdotuksia, tilapäisjärjestelyjä tai lehmänkauppoja Valkoisen talon kanssa. Yhdysvaltain puolustusbudjetti on vuosikausia tuntunut venyvän asevoimien toivomusten mukaan, ja eri puolustushaarat ovat saaneet lähes kaikki haluamansa aseet sovitettuna puolustushaaran tarpeisiin. 2010-luvun alku on tuonut Pentagonille uuden ja samalla hankalammin selätettävän pulman – rahapulan. Valtion velka on kuitenkin kasvaU S A RM Y. Uutinen voisi olla Suomesta, mutta tällä kertaa se ei ole. Kolmena vuonna senaatti ei ole vaivautunut tekemään edes ehdotusta. Riita on kulminoitunut kongressiin, jossa demokraateilla on enemmistö senaatissa ja edustajainhuoneessa taas republikaaneilla. Liittovaltion budjetti syntyy periaatteessa niin, että sekä senaatti että edustajainhuone laativat omat budjettiesityksensä, joista sitten neuvottelujen jälkeen koostetaan liittovaltion kokonaisbudjetti. On pyritty kehittämään yleisaseita, jotka pienin muutoksin tyydyttäisivät kaikkia. Maailman suurin asemahti Yhdysvallat on joutunut todellisuuden eteen, ja isossa maassa leikkauksetkin ovat todella suuria. 2000-luvulla on kuitenkin tullut mutkia matkaan. Tulos ei aina ole ollut odotettu, koska näkemykset ovat useimmiten olleet hyvinkin erisuuntaisia. Kaiken takana on maan yli varojen eläminen, mikä on kasvattanut valtionvelan ennätyssummiin
Ne aiotaan kerätä juustohöyläilyllä, jonka piti alkaa 1.3.2013, mikäli kongressissa ei päästä yksimielisyyteen tarvittavista veronkorotuksista ja budjettileikkauksista. Muutamat niistä osoittavat sel västi, että kenraalit ovat tottuneita tuhlareita, vaikka motivaationa tie tenkin on ollut Yhdysvaltain kansain välisen valtaaseman säilyttäminen. Asevoimien ja sotilaallisen ajattelun muutos on välttämätöntä. Koko budjetin kattava höyläysprosentti oli 10 % ja toteuttamisaika kym> Parantava leikkaus K un rahaa on ollut, ei Penta gonissa ole päätä pakotta nut, kun siellä on hahmoteltu uusia aseiden hankintaohjel mia. Pentagonin tuli vähentää aiemmin suunnitelluista kuluistaan 487 miljardia dollaria, mihin annettiin aikaa kymmenen vuotta. Mutta Amerikassa kaikki on isoa, myös juustohöylä. Hän on kahdes ti haavoittunut Vietnamin veteraa ni, jonka rintapieltä koristaa muun muassa Purple Heart. Muita oivia esimerk kejä ovat merijalkaväen kääntyvä roottoristen Osprey V22 koneiden hankinta (53 miljardia dollaria), me relle sijoittavien 25kerroksisten X band tutkaasemien sarja (126 mil jardia dollaria), kolmen Fordluokan lentotukialuksen rakentaminen (hin ta ilman tarvittavia lentokoneita 42 miljardia) ja 30 Virginialuokan hyök käyssukellusveneen rakennuttami nen (93 miljardia dollaria). Mutta hänkään ei voi muuttua rahaksi. Se näyttää kuitenkin jo nyt varsin ki vuliaalta prosessilta, mutta tosiasi at ovat kuitenkin tosiasioita. Se merkitsi noin 9 %:n vähennyksiä. Suuren budjettivajeen leikkurivähennyksien ei katsottu riittävän. Juustohöylä... Lisäsäästöjen tarpeeksi arvioitiin 1 200 miljardia dollaria. Vuonna 2011 päätettiin ottaa käyttöön leikkuri. 51 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 nut tähtitieteellisiin summiin eli jotakin oli tehtävä. Alan miehiä siis. U S M A RI N E C O RP S U S N A VY. Hyvä esimerkki on F35ohjelma, jonka kulut arvioidaan 400 miljar diksi dollariksi. Säästä misen lisäksi puolustusministeriössä on parhaillaan ministerin vaihtoon liittyvä sisäänajovaihe. Tehtävässä aloitti maaliskuussa nebraskalainen Chuck Hagel, 74. Niinpä asevoimien komentaja kenraali Martin Dempsey totesikin maaliskuus sa: “Se, että teemme vähemmän, ei merkitse sitä, että teemme sen huo nommin.” JB Leikkaukset aiheuttaisivat 0,6 % taantuman, mikä olisi takaisku hallituksen talouskasvua tukevalle politiikalle
Juustohöylä puolestaan leikkaa kaikkia budjetin nimikkeitä, eikä se jousta. Puolustusministeriön säästöosuudeksi tuli tämän suunnitelman mukaan toiset, vajaat 500 miljardia dollaria. Jos höyläys kokonaisuudessaan todella käynnistyy, Pentagon joutuu supistamaan harkinnanvaraisia menojaan noin 14 %, sillä palkkoihin, joiden osuus Pentagonin menoista on noin kolmannes, ei kosketa. On vaikea sanoa, millaiseksi tilanne kehittyy, sillä liittovaltion budjetti on lyöty kiinni vain syyskuun loppuun, eikä varainhoitovuoden lopusta ole sovittu mitään. Leikkuri leikkaa kokonaismäärärahoja, ja Pentagon voi itse ohjata varojaan tärkeiksi katsomiinsa kohteisiin. Höylättävien säästöjen osuudeksi muodostui näin noin 2,5 % liittovaltion budjetista. Vuoden 2013 ehdotus puolustusbudjetiksi oli 614 miljardia dollaria (658 miljardia vuonna 2012), joten säästöä kertyisi vain vajaat 5 %. …ja leikkuri Eri puolustushaarat, jotka tähän asti ovat varsin itsenäisesti hoitaneet raha-asioitaan kongressiin päin, joutuvat nyt varsin tarkasti ruotimaan, mihin ne rahansa käyttävät. Säästöissä on näet kaksikin olennaista seikkaa. Kun hankintamäärärahoja pienennetään, kongressimiehet luonnollisesti pitävät kiinni oman alueensa teollisuuden valmistaman sotakaluston menekistä ja siten työllisyydestä. Ratkaisupäiväksi oli asetettu 27.3.2013, mutta annettuun päivämäärään mennessä ratkaisu oli kuitenkin yhä tekemättä. 52 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A menen vuotta. Näin Pentagon todennäköisesti joutuu ottamaan vastaan kalustoa, jota se ei välttämättä haluaisi. Säästöt johtavat myös varuskuntien lakkauttamisiin, joista nousee uusi, entistäkin kiivaampi taisto, ku…höyläys voi merkitä miljoonan työpaikan menetystä… U S A RM Y U S N A VY. Mikäli höyläys ei onnistu, Valkoinen talo ja poliitikot ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että sotilasbudjettia olisi pienennettävä 30 miljardia dollaria vuodessa
Toimenpiteellä on hieno > U S A RM Y. Miesvoimaa vähennetään ja jonkinlaisena mittana pidetään 90-luvun vahvuuksia. Avaruusja ilmailuteollisuus puolestaan puhuu paljon suuremmista työpaikkojen menetyksistä. Aivan kuten kaikissa organisaatioissa yleensäkin, on leikkauksilla myös tervehdyttäviä vaikutuksia, mikäli ne onnistutaan ohjaamaan oikein. Leikkaukset aiheuttaisivat 0,6 % taantuman, mikä olisi takaisku hallituksen talouskasvua tukevalle politiikalle. Suunta on kuitenkin selvä jo rahanpuutteenkin takia. Pentagon mielletään pintapuolisesti usein vain sotilaalliseksi organisaatioksi. Hankintaohjelmia karsitaan, siviilityövoimaa tulisi vähentää noin 110 000, eläkeikää nostetaan, eläkkeitä ja muita etuja nuorille ja alle viisi vuotta palvelleille karsitaan sekä eläkeläisten terveyspalveluja rajoitetaan. Yleisemmällä tasolla puhutaan maan kansallisen turvallisuuden vaarantumisesta ja sotilaat puolestaan viittaavat puolustusvalmiuden alentumiseen. Se tietysti sotii republikaanien vahva sotalaitos -ajattelua vastaan, mikä tuskin lisää puolueiden yhteistyöhaluja budjettiongelmien ratkaisussa. Siviilityövoiman kulut vuonna 2013 ovat 209 miljardia dollaria. Bipartisan Policy Center puolestaan varoittaa, että höyläys voi merkitä miljoonan työpaikan menetystä seuraavien kahden vuoden aikana. Ekonomistit ovat laskeneet, että puolustusvoimien pienentyvät hankinnat maan yksityiseltä teollisuudelta voivat johtaa 750 000 työpaikan menetyksiin. Media, kuten International Herald Tribune, on esittänyt ajatuksen, että säästöt antavat presidentti Barack Obamalle mahdollisuuden pienentää asevoimia, mikä on ollut pitkään hänen suunnitelmissaan. Jos höyläys toteutetaan suunnitellusti, merkitsee se 85,4 miljardin dollarin leikkauksia loppuvuonna 2013 ja siitä eteenpäin 109 miljardin leikkauksia joka vuosi aina vuoteen 2021 asti! Vain yhden sodan kyky Mittavan vajeen aiheuttaman säästötarpeen lisäksi kyseessä on myös perinteinen politiikka. Varuskuntien lakkautukset olivat jo silloin todellinen politiikan miinakenttä. Itse asevoimissa koulutusta vähennetään, kaluston huoltoa lykätään, tarpeettomia siirtoja rajoitetaan, hankintojen aikataulua lykätään ja päällekkäisyyksiä puretaan. Strategit huomauttavat myös, että säästöjen myötä kahden samanaikaisen sodan käyminen ei enää ole mahdollista. Mutta sen palveluksessa on myös 800 000 siviiliä, joille säästöt merkitsevät lyhyitä työviikkoja ja lomautuksia, joista on ilmoitettava 30 päivää aikaisemmin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 53 ten 80ja 90-luvun neljän lakkauttamiskierroksen kokemukset osoittivat
Sadan tonnin sotilaat Karkeasti laskien maavoimissa 10 000 miestä maksaa miljardin, joten vähennyssuunnitelmia tehdään suurella pensselillä. U S A RM Y. Painopiste siirtyy Yhdysvaltain puolustuksen painopistettä on ryhdytty pontevasti siirtämään Tyynellemerelle, jolloin Pacific Command (PACOM) eli Tyynenmeren joukot nousevat etualalle. 54 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A nimi: smart reductions, älykkäät vähennykset. Henkilöstön osalta erityisesti terveysmenot ovat kohonneet 300 % sitten vuoden 2001. Vuoden 2011 suunnitelman mukaan joukkoja olisi vähennetty 10 000 sotilasta vuodessa, jolloin asevoimien kokonaisvahvuus vuonna 2015 olisi 1 470 000. Asiantuntijoiden mukaan budjettivuosina 2013–2017 asevoimien infrastruktuurista tulee muuttumaan noin 20 %, mikä tarkoittaa, että 4/5 vanhoista kuvioista säilyy. Asia-Pacific-alueella 22 000 merijalkaväen sotilasta on kansainvälisen vuorokausilinjan länsipuolella. Se koostuu 12:sta eri tarpeisiin soveltuvasta konetyypistä, joista useista on käytössä useampia eri versioita. Asevoimat ovat yleensä varsin vanhoillisia laitoksia. Nyt eteen tulevat määrärahojen pudotukset pakottavat kuitenkin varsin suuriin muutoksiin. Smart reductions -säästöjen löytäminen tuleekin aiheuttamaan ristivetoa maavoimien sisällä. Japanissa Yhdysvaltain joukoissa on noin 50 000 sotilasta ja Etelä-Koreassa 28 500. Eri tahoilla pelätään kuitenkin, että uuden ajattelutavan iskostaminen asevoimiin vie huomattavasti pitemmän ajan kuin viisi budjettivuotta, sillä vanhoista tavoista, huonoistakin, luopuminen on usein myös sukupolvikysymys. Uusimpana tukialueena on Darwin Pohjois-Australiassa, minne on tarkoitus sijoittaa 2 500 sotilaan USMC (United States Marine Corps, merijalkaväki) -tukikohta. Sodankäynti on myös muuttunut, mikä näkyy Special Operation Forces (SOF) eli erikoisoperaatiojoukkojen määrän kasvussa. Selvää kuitenkin on, että kaikkien leikkausten ja höyläysten jälkeen Yhdysvaltain asevoimat ei enää ole entisensä, mutta se säilyy ainakin toistaiseksi maailmanlaajuisesti mittavimpana sotakoneistona. Eri arvioinneissa vähennysluvut vaihtelevat. Ammattiväen vähentyessä maailmanvalta numero yksi – Yhdysvallat – panostaa jatkossa reserviin ja kansalliskaartiin, joiden vahvuus olisi suunnitelman mukaan 100 000. Budjetoidut vuoden 2013 palkat olivat ennen vähennyksiä 135 miljardia ja hankinnat 98 miljardia dollaria. Sekin on joutunut vähentämään koulutusta, lykkäämään kalustonsa huoltoja, vähentämään siirtoja ja kaivamaan esiin erilaisia smart reductions -eriä. Rajoitukset eivät koske Afganistanin kaltaisissa operaatioissa toimivia joukkoja. Irakissa ja Afganistanissa on vuosina 2001–2011 palvellut 1,6 miljoonaa amerikkalaista, joista yli miljoona on ollut komennuksella useampaan kertaan. Uusitun vuoden 2013 suunnitelman mukaan maavoimien vahvuus laskisi 490 000:sta 290 000:een, merijalkaväen 202 000:sta 172 000:een. Ulkomaisten sotien merkitystä Yhdysvaltain turvallisuudelle joudutaan myös arvioimaan uudelleen. Samalla aikavälillä kaatuneina menetettiin 4 422 sotilasta. Yhdysvallat panostaa jatkossa reserviin ja kansalliskaartiin... Vuoden 2011 lopulla ulkomailla oli 230 000 sotilasta. Reservin ja vapaaehtoisten rooli kasvaa Maavoimat varoittaa, että höyläysohjelman toteuttaminen hidastaa tai nostaa hintaa 21:ssä sen keskeisimmistä 26 hankintaohjelmassa. Maavoimissa arvioidaan, että US Armyn aktiivisista prikaatien taisteluosastoista 2/3 tulee olemaan alennetussa taisteluvalmiudessa vuoden 2013 loppuun mennessä. Joukkojen käytön suunnittelua on tehostettu, mutta maavoimat ja laivasto eivät aina ole yhtä mieltä toimintatavoista. Vuonna 2001 niissä oli 33 000 sotilasta, mutta määrä on tarkoitus nostaa 70 000 vuoteen 2017 mennessä. Muun muassa koulutus, ylläpito ja operaatiot kärsivät. Säästövaatimus koskee myös PACOMia. PACOMin vahvuus on noin 325 000 sotilasta ja siviiliä. Joidenkin mielestä 1990-luvun taso 450 000 ja 160 000 olisi sopiva, koska jo silloin säästettäisiin 80 miljardia dollaria vuodessa. Maavoimilla on myös oma, noin 200 kiinteäsiipisen koneen lentoase
Se taas heijastuu liittolaissuhteisiin, sillä nämä monipäiväiset harjoitukset ovat olleet tärkeä linkki Nato-maihin ja muihin läheisiin yhteistyökumppaneihin, kuten Singaporeen. Koipussiin on päätetty panna 227 konetta, mistä kertyy säästöjä arviolta 7,8 miljardia dollaria. 55 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 S äästöohjelmat aiheuttavat muutoksia hankintaohjelmaan, ja uuden ihmekoneen hankintamäärä voi hyvinkin pudota puoleen. Ilmavoimat on myös peruuttanut useita suunniteltuja erikoiskursseja. Säästöt kohdistuvat myös ilmavoimien ja siten koko Yhdysvaltain asevoimien PR-toimintaan. ILMAVOIMILLA ON 180 000 siviilityöntekijää, joita uhkaavat 22 päivän lomautukset kuten muitakin siviilejä. Tarkkailijoiden mukaan F-35 otettiin sisäänajoon liian aikaisin, mistä puolestaan on kertynyt tarpeettomia kustannuksia yli 8 miljardia dollaria. Säästöt hidastavat niin ikään kaluston modernisointia, mikä heijastuu alentuneena suorituskykynä, sillä ilmavoimien toimintabudjettia joudutaan karsimaan 54 miljardia dollaria seuraavien viiden vuoden aikana. Laajasti tunnettuja Red Flagja Northern Edge -harjoituksia rajoitetaan. Tyypilliseen tapaan koneen yksikköhinta on kaksinkertaistunut sitten vuoden 2001, ja Pentagonin sekä koneenvalmistajan välille syntyneet erimielisyydet ovat pahimpia miesmuistiin. UAV-koneet ovat hyödyllisiä tietyssä käytössä, mutta miehitetyt koneet puolustavat silti paikkaansa tänäkin päivänä (lue Suomen Sotilas 1/2013). Maailmalla hyvin tunnetun ilmavoimien taitolentoa esittelevän Thunderbirds-näytösryhmän toiminta päätettiin keskeyttää 1.3.2013 alkaen vuodeksi. Kun Pentagon on kokonaisuutena ryhtynyt mittaviin uudelleenjärjestelyihin tilanteessa, jossa vallitsee epävarmuus niin määrärahojen kuin geopoliittisen tilanteenkin osalta, Jane’s Defence Weekly kehottaa muistamaan Winston Churchillin viisautta: ”Olkoon strategia kuinka hieno hyvänsä, välillä olisi tarkasteltava myös tuloksia.” Yhdysvaltain ilmavoimilla on parhaillaan menossa sen historian suurin hankin taohjelma, eri puolustushaarojen käyttöön sopiva yleiskone F35, josta raken netaan kolmea eri versiota. Puolittuuko F-35-tilaus. Ilmavoimat joutuu tekemään hankalia päätöksiä asettaessaan hankinnat tärkeysjärjestykseen, sillä samaan aikaan pitäisi tehdä päätöksiä uudesta koulukoneesta, F-22:n lisähankinnoista, MQ-9 Reaper UAV (miehittämätön ilma-alus) -koneesta ja uudesta Boeing 767 -pohjaisesta KC40A-tankkerista, jonka hintaneuvottelut nyt menevät uusiksi. U S A IR FO RC E U S A IR FO RC E TEK S TI: JA AKKO BERGQVIS T. Huhtikuuhun mennessä irtisanottuja oli 3 200. Koulutusta vähennetään 18 % eli noin 203 000 tuntia. US AIR FORCE on järjestänyt vuosittain myös merkittäviä kansainvälisiä yhteisharjoituksia, joissa on mitattu sekä koneiden että henkilöstön taitoja. Alkuperäinen hankintasuunnitelma käsitti 2 457 konetta, ja hankkeen kokonaiskustannukset on nyt arvioitu 400 miljardiksi dollariksi. Erityisesti strategista suunnitteluporrasta on huolestuttanut ilmavoimien tiedustelukapasiteetin kaventuminen, jonka vuoksi vanha työjuhta Lockheedin U2-kone on otettu uudelleen käyttöön
Niiden aseistuksena on kussakin aluksessa 24 ohjusta. YHDYSVALTAIN LAIVASTOLLA on Tyynellämerellä viisi lentotukialuksen johtamaa taisteluryhmää, kaikkiaan noin 180 alusta ja 1 500 lentokonetta. Alukset on varustettu Aegis-taistelunjohtoja tutkajärjestelmällä. Tukialukset on kalliita hankintoja. Mutta me risota muuttuu ja rahat vähenevät. Myös ohjushävittäjiä tarvitaan lisää. TEK S TI: JA AKKO BERGQVIS T Kuka hallitsee maailman meriä. Laivasto toivoo saavansa 12 näitä Virginia-luokan SSBNveneitä, joilla korvataan 14 Ohio-venettä. Nyt pelätään, että säästöt vaarantavat CVN-79:n rahoituksen. Se joka hallitsee merilii kennettä, hallitsee maail mankauppaa. Laivaston alusmäärä putoaa dramaattisesti vittaessa ydinohjuksin varustetut ydinkäyttöiset SSBN-veneet, jotka uuden sähköisen potkurijärjestelmän ansiosta ovat erittäin hiljaisia. 44 kuukautta kestävän huoltotyön tekee Newport Newsin telakka, joka on maan ainoa ydinkäyttöisiä aluksia huoltava telakka. Kennedy (CVN-79) on hiukan halvempi, 11,4 miljardia dollaria, kun rakennustyössä saadut kokemukset hyödynnetään. 56 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A Y hdysvaltain laivaston nyrkkinä voiman heijastamisessa ovat olleet toisesta maailmansodasta asti lentotukialusten ympärille kootut taisteluryhmät (battle group), joita on nyt yksitoista. Johtaako smart reductions politiikka me rivoimissa koko merisodan uudistavaan älykkääseen vallankumoukseen vai maailman meriä vahtivan mahdin alennustilaan. Nimitz-luokan Abraham Lincolnin (CVN-72) polttoaineen täydennyslataukseen ja muihin keski-iän kunnostustöihin myönnettiin keväällä 2,6 miljardia dollaria. Hankintalistalla on myös vuoteen 2017 mennessä 18 rannikkotaisteluihin ja maihinnousuihin sopivaa LCS-alusta (Littoral Combat Ships) sekä saman verran nopeita yhteiskäyttöön sopivia JHSV-aluksia. Gerald R. Ne on suunniteltu saatavaksi palvelukäyttöön 2020-luvulla, mutta ohjelmaa on jo lykätty kahdella vuodella. John F. Laivastolla on yhteensä 15 ohjusristeilijää ja 76 U S N A VY U S N A VY. Arleigh Burke -hävittäjäohjelma sisältää 62 alusta. Yhden taisteluryhmän toimintaan tarvitaan kolme tukialusta: yksi toimii määrätyllä valvonta-alueella, toinen on menossa sinne ja kolmas tulossa kotisatamaan huoltoon. Fordissa on 4 540 miehen miehistö, ja koneita aluksella on yli 75. Aluksesta rakennetaan useampia versioita. SUKELLUSVENEIDEN OSALTA hankintalistalla ovat Ohio-luokan korvaavat tarYhdysvallat on perinteinen vanha merimahti ja yhä maailman suurin talous. Varoja tarvitaan myös Enterprisen (CVN-65) romuttamiseen. Arleigh Burke Flight III -ballististen ohjusten torjuntahävittäjien yksikköhinta on 3-4 miljardia dollaria ja 22 aluksen kokonaisohjelman hinta on 64,1 miljardia dollaria. LCS-alukset ovat rakenteeltaan moduulialuksia, jolloin niitä voidaan moduulia vaihtamalla käyttää eri tehtäviin. Gerald R. Ford (CVN-78) maksaa yksinään 12,3 miljardia dollaria, minkä lisäksi tulevat lentokaluston kustannukset
Venäjän kanssa käyty New Start -neuvottelu lähtee siitä, että molemmilla olisi vuoteen 2018 mennessä 1 550 asetta. Ajatushautomo Global Zero puolestaan on esittänyt aseiden määräksi 800 ja mannertenvälisten (ICBM) ballististen ohjusten poistamista triadista (strateginen ydinasetriadi eli mannertenväliset ballistiset maasta laukaistavat ohjukset, sukellusveneistä laukaistavat ohjukset ja ilmakuljetteiset strategiset ydinaseet) kokonaan. Trumanin taisteluryhmän sijoitusta Lähi-itään. Säästöt vähentävät laivaston Tyynenmeren operaatioita kolmanneksella. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 57 ohjushävittäjää. Obama voisi hyvin aloittaa ei-strategisten ja ei-käytössä olevien ydinaseiden hävittämisen, koska niillä ei enää nähdä olevan sotilaallista merkitystä. Vuoden 2013 alussa laivastolla oli 306 alusta, mutta säästöjen takia pitemmällä aikavälillä määrä voi laskea 235 alukseen ja johtaa miehistön supistamiseen. Kuinka se vaikuttaa ydinase tasapainoon ja Yhdysvaltain uskottavuuteen. PENTAGON on suunnitellut lähitulevaisuudessa sijoittavansa 60 % aluskannastaan Tyynellemerelle, mutta säästötoimet hankaloittavat laivaston kokonaissuunnittelua. Samaan aikaan koko merisodankäynnin kehitys ja tulevaisuus on suuri arvoitus. Rahanpuute ja epävarmuus lykkäsi myös lentotukialus Harry S. Laivaston esikunnassa pelätään, että lipunnäytön väheneminen Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä saattaa houkutella alueille Kiinan ja Iranin sota-aluksia. Laivasto laskee, että yhden aluksen kustannuksista 70 % kertyy miehistöstä, käytöstä ja aluksen uusimisista. Uuden kansallisen ydinstrategian mukaan maa haluaakin vähentää ydinkärkien määrän tuhanteen strategiseen aseeseen, mikä pienentäisi liittovaltion kuluja 113 miljardia dollaria kymmenessä vuodessa. Yhdysvalloissa käydäänkin laajaa kädenvääntöä ydinaseesta ja sen merkityksestä puoluelinjojen mukaisesti niin, että republikaanit varoittelevat vähennyksistä viitaten muun muassa Pohjois-Korean arvaamattomiin aikeisiin. Niinpä puolue seuraa tarkasti hallituksen toimia ydinaseiden modernisoinnissa. JO ENSIMMÄISEN virkakautensa alussa presidentti Barack Obama julisti Prahan linjapuheessaan vuonna 2009 haluavansa vähentää Yhdysvaltain ydinaseistusta. Menneet ovat ne 1980-luvun ajat, jolloin laivastolla oli kuutisensataa alusta maailman merillä. Aviation Weekin mukaan helmikuussa 2013 Yhdysvalloilla oli käytettävissään 806 ydinaseiden laukaisulavettia (ICBM, SLBM ja pommikoneet) ja Venäjällä 491. Obama haluaa vähentää ydinaseistusta TEK S TI: JA AKKO BERGQVIS T U S N A VY U S N A VY. Tarvittava vähimmäismäärä on kuitenkin noin 300 alusta, joka saavutetaan jälleen vuonna 2019. Taktisia ydinaseita Yhdysvalloilla oli 500 ja Venäjällä, joka on panostanut taktisiin aseisiin, niitä oli 2 000. Amerikassa tunnutaankin ajattelevan, että vaikka ydinaseet ovat kalliita, niin maat, jotka todella haluavat niitä, pystyvät kyllä hankkimaan oman atomipomminsa. Nobelin rauhanpalkinnolla jo heti alkuun palkittu Obama haluaa vähentää yksipuolisesti ydinaseistusta. HELMIKUUSSA Obama ilmoitti jatkavansa Venäjän kanssa neuvotteluja ydinaseiden vähentämiseksi ja painotti, että Yhdysvallat tulee johtamaan pyrkimyksiä ydinmateriaalien vähentämiseksi niin, etteivät ne joudu vääriin käsiin. Toistaiseksi niiden suorituskyvylle ei kuitenkaan ole ollut esittää korvaajaa. Rakennusohjelmista on jo poistettu uusi ydinkäyttöinen ohjussukellusvene (SSGN) ja laivaston suurimman pinta-aluksen, Zumwalt-luokan häivehävittäjän rakennuttamisohjelmaa on hidastettu. Toiminnassaan Tyynellämerellä asevoimat pyrkii mahdollisimman pitkälle hyödyntämään omaksumaansa AirSea-doktriinia ilmavoimien ja laivaston yhteistyöstä. Tarvittaessa käyttöön otettavia ydinaseita oli 2 800 ja Venäjällä 1 000. Höylääminen vaikuttaa myös laivaston kokoon. Etelä-Amerikassa läsnäolon vähentyminen taas voi vaikeuttaa myös huumeiden vastaista taistelua. Valmiudessa olevia ydinkärkiä eri laveteilla Yhdysvalloilla oli 1 722, Venäjällä 1 499. Kriitikot pitävät suuria lentotukialuksia lähinnä vanhojen taistelulaivojen kaltaisina reliikkeinä, joista on tulossa vain suuria ja kalliita maaleja. Joka tapauksessa ydinasestrategia tulee olemaan republikaanien tarkan seurannan kohteena, sillä varmistaakseen New Start -sopimuksen läpimenon demokraatit eli hallitus joutui tekemään heille ohjelmallisia myönnytyksiä
Pentagon ei esityksessään lainkaan ottanut huomioon voimassa olevia leikkausja höyläyssäästöjä, vaan se näyttää uskovan kongressin peruvan kaikki säästöt. Tämä ylimielisyys ärsytti monia poliitikkoja, ja eri tahoilla palautettiin mieliin vuosien takainen kenraalipresidentti Dwight Eisenhowerin kannanotto, jossa hän varoitti Yhdysvaltoja sotilaallisteollisesta kompleksista, joka ohjailee maan kohtaloita. Kevään poliittisen yllätyksen tuotti kuitenkin Pentagon omalla esityksellään vuoden 2014 sotilasbudjetiksi. 58 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A K evään 2013 edetessä hyväksyttiin lopultakin varainhoitovuoden 2013 budjetin loppuosa, jossa mukana olivat niin leikkurikuin höyläysvähennyksetkin. Pentagonin ehdotuksen loppusumma oli 526,6 miljardia dollaria, joka oli vain hitusen alhaisempi kuin vuoden 2013 ehdotus 527,5 miljardia dollaria. Vuonna 2013 tarkoitukseen oli esitetty 88,4 miljardia dollaria. Tähtäin vuoden 2014 kongressivaaleissa TEK S TI: JA AKKO BERGQVIS T U S M A RI N E C O RP S. Asia-Pacificstrategia vaarantumassa Asettuiko Pentagon kongressin yläpuolelle. Höyläyssäästöjen peruminen tai muuttaminen on tietenkin mahdollista, jos presidentti ja kongressi pystyvät päätymään jonkinlaiseen sopimukseen. ULKOMAISTEN sotilasoperaatioiden määrärahaa ei vielä esitetty, vaan se tapahtuu vasta joskus toukokuussa
Luvut välittävät kuitenkin selvän kuvan siitä, minkä suuruusluokan asioista leikkaamisessa ja höyläämisessä on kysymys. Lähteet ovat lisäksi pidemmältä aikaväliltä koko kevään ajalta ja osittain viime vuoden puolelta, joka sekin aiheuttaa keskinäistä vertailukelpoisuuden heikkenemistä. PIENENÄ KÄDENOJENNUKSENA kongressille Pentagon esittää 150 miljardin dollarin säästöjä kymmenessä vuodessa eli 15 miljardia dollaria vuodessa. Ehdotusta pidetään vain poliittisena eleenä. Huolimatta röyhkeästä budjettiesityksestään sotilasjohtajat näyttävät sisäistäneen säästämistarpeen ja -pakon, vaikka he esittävätkin epärealistisia toiveita. Erilaisissa Pentagonin vaihtoehdoissa pyritään kuitenkin varmistamaan Asia-Pacific-strategian toteuttaminen. Tähtäin on jo nyt vuoden 2014 kongressivaaleissa, joita varten molemmat puolueet parhaillaan asettuvat asemiin. Hankintasopimusten lykkäämisen ja peruutusten aiheuttamat lisäkulut ovat vasta hahmottumassa. Leikkurit ja juustohöylät ovat kiistojen ilmentymä, josta kärsii koko kansa.. Leikkurit ja juustohöylät ovat kiistojen ilmentymä, josta kärsii koko kansa. YHDYSVALTAIN ONGELMIEN taustalla ovat republikaanien ja demokraattien syvät ja korjaamattomilta näyttävät kiistat politiikan toteuttamisesta. Niinpä he ovat jo ehdotelleet säästöjen tasapainottamista, jotta meneillään olevat hankinnat ja modernisoinnit eivät vaarantuisi, vaan vauhtia voitaisiin ajaa alas rauhallisempaa tahtia, eikä valmius kärsisi. Kiistat eivät ole syntyneet hiljattain, vaan ne ovat perua takavuosilta. Poliittiset tarkkailijat keväältä 2013 arvioivat, ettei kummallakaan puolueella ole suurta halua sopimiseen. Erikoistoimittajamme Jaakko Bergqvistin kokoamassa ja toimittamassa artikkelikokonaisuudessa esiintyvissä luvuissa saattaa olla eräitä keskinäisiä ristiriitaisuuksia, sillä käytetyissä lähteissä niiden tekijöiden lähtökohtana on ollut usein vaillinaisia summittaisia laskelmia. Lähteinä on käytetty Jane’s Defence Weeklyä, International Herald Tribunea, Financial Timesia, The Economist-lehteä, Newsweekiä, Time Magazinea, Fortunea, Bloomberg Businessweekiä, Aviation Week & Space Technologya, Flight Internationalia, Helsingin Sanomia, Kauppalehteä, Iltasanomia, Iltalehteä, Seuraa, Apua, muita Internet-lähteitä mukaan lukien Wikipediaa ja ZDF-teksti-TV:tä. Syksyllä sitten vuodot kertovat, miten Pentagon on menestynyt budjettihankkeissaan. 59 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 LOPPUKEVÄÄSTÄ odotetaan Pentagonin Strategic Choices and Management Review -selvitystä siitä, mitä Pentagon aikoo tehdä. Nyt ne ovat vain kärjistyneet ja jakaneet kansan pahasti kahtia. Aviation Week & Space Technology toteaakin, että molemmat osapuolet keskittyvät nyt voittamaan vuoden 2014 kongressivaalit kaikki tai ei mitään -kamppailussa
Toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanoo, että väestönsuojelun kokonaiskuvaa ei ole päivitetty valtion tai kuntien osalta. 60 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 O nko kansallisessa kokonaisturvallisuudessa riittävästi huomioitu väestönsuojelua. Hänen mukaansa tarvitsemme kansallisen strategian väestönsuojelulle. Tästä asiasta tarvitaan nyt keskustelua. Jääkö kansalliseen puolus tuspolitiikkaan väestön suojelun mentävä aukko. Tätä kysyttiin keväällä Hel singissä Suomen Pelastus alan Keskusjärjestö SPEKin sekä Uudenmaan maan puolustusyhdistyksen jär jestämässä väestönsuoje luseminaarissa. – Tähän tulisi kuulua ainakin se, mitä koulutusta väestönsuojaamiseen osallistuvalla henkilöstöllä tulisi olla sekä se, millaiset varusteet henkilöstöllä tulee olla väestönsuojaamiseen poikkeusoloissa. Kohvakka peräänkuuluttaa uutta tutkimusta siitä, miten väestönsuojaamisen konsepteja on jatkossa kehitettävä. – Meillä on hyvä perusjärjestelmä, mutta olemme ajautuneet epäselvyyden tilaan. TEK S TI: EE VA VÄNSK Ä Väestönsuojelu On ratkaiseva osa puolustuskykyä
Väestönsuojelun yleinen päämäärä on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien tuhoja vastaan. – Toisesta maailmansodasta on aikaa, joten ajankohtaiset tarkastelut väestönsuojelusta ovat paikallaan. Hyvin hoidettu väestösuojelu nostaa osaltaan hyökkäyskynnystä, se on keskeinen osa uskottavaa puolustuskykyä. Todellisuudessa näiden määrittely on hankalaa tai määrittely voidaan tehdä mielivaltaisesti niin, että kaikki ”tarvittavat” kohteet nimetään sotilaskohteiksi jälkipyykin välttämiseksi. n Väestönsuojelun malliesimerkkinä Pekka Visuri pitää Sveitsiä.. Yleiset väestönsuojelun päämäärät ja järjestelyjen perusteet on katsottu edelleen päteviksi. Harva haluaa lisätietoa väestönsuojelusta, mutta se voi tietysti kertoa hyväksi koetusta turvallisuudesta. Määritykset päivitykseen Eversti evp, VTT Pekka Visuri totesi, että kansan suojaaminen lienee vähintään yhtä tärkeää kuin itse isänmaan suojaaminen. Väestönsuojaamiskyky ei ole kohdallaan, kun suojia ei paikka paikoin ole tai niitä on liian vähän kasvukeskusalueilla. Miten silloin käy laitevalmistuksen tietotaidolle. Lähtökohtaisesti perussääntönä on se, että siviilien ja taistelijoiden sekä siviilikohteiden ja sotilaskohteiden välille on tehtävä ero. Väestönsuojelun merkitystä penättiin myös kansalaisille sekä pelastusalan toimijoille tehdyssä kyselyssä. Aluehallintovirastojen, pelastuslaitosten ja kuntien toimijoiden vastauksissa ilmeni huoli siitä, että jos väestönsuojien rakentamisesta luovutaan, myös vanhat suojat rapistuvat. Kansainvälisen civil security -termin mukaan väestöllä on oikeus vaatia suojelua viranomaisilta. Uskottava puolustus voi kärsiä, jos väestönsuojat ovat retuperällä puhumattakaan asenteista maanpuolustusta kohtaan. Pelastusalalla ehdotettiin monenlaisia kehittämistoimia väestönsuojeluun: toivottiin yhdenmukaisia linjauksia koko väestönsuojelusta sekä poikkeusolojen riskianalyysin kehitn Toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Väestönsuojia halutaan yhä Kohvakka ei nojaa kysymystensä kanssa pelkästään omaan ajatteluun. Tämä johtaa myös turvattomuuden tunteeseen ja kansalaisten eriarvoisuuteen. Toisaalta civil protection -määritelmässä kansalaisten suojaaminen on viranomaisten velvollisuus. Myös suojien rakentamisen ohjaukseen toivottiin parannusta. Tulosten mukaan 66 prosenttia kansalaisista kannattaa väestönsuojien rakentamista, kun taas 11 prosenttia olisi valmis luopumaan suojien rakentamisesta. Suomen väestönsuojelun järjestelyt ovat pysyneet lähes samana 1950-luvun lopusta lähtien. Visurin mielestä olisi luonnollista tarkastella väestönsuojelua kokonaisuutena, kuten muitakin puolustuspoliittisia linjauksia tehdään. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 61 TURVALLISUUS tämistä. > Tarvitsemme kansallisen strategian väestönsuojelulle
– Jos Suomeen halutaan erillinen väestönsuojelun organisaatio, niin siihen on myös sidottava riittävästi voimavaroja. – Koska on myös varauduttu mahdollisessa sotatilanteessa taistelemaan ilman selviä rintamalinjoja, on myös hyviä perusteita ylläpitää väestönsuojelua koko maassa, Visuri sanoo. Suojan käyttökuntoon saami sen aikaraja on 72 tuntia. Pääosa suojista on edelleen hyvin varusteltuja ja nykyajan vaatimukset täyttäviä. Mikä on väestönsuojelun ja poikkeusolojen pelastustoimen välinen suhde, tämä on selkeytettävä. Suojarakentamisen aikajänne on kymmeniä vuosia. Väestönsuojelun malliesimerkkinä Pekka Visuri pitää Sveitsiä, jossa on oma väestönsuojelua hallinnoiva keskusvirasto. Suomessa on 44 000 väestönsuojatilaa, joissa on 3,6 miljoonaa paikkaa. Sen alla hoidetaan tilannekuvan muodostaminen, hälytysjärjestelmän ylläpito sekä toimiva ohjausjärjestelmä. Tarvetta keskusvirastolle. 62 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 TURVALLISUUS Pelastuslaissa (2011) velvoitetaan viranomaisia laatimaan etukäteen riittävät suunnitelmat väestönsuojelun hoitamiseen poikkeusoloissa. Mikään näistä muotoiluista ei kerro kovin paljon. KA LE VA N TU LI. Aika on aina huomioitava väestönsuojelun osa-alueiden valmisteluissa. n Suomessa väestönsuojan raken tamisvelvoite koskee vähintään 1 200 neliömetrin asuinrakennus ta. Vaikka väestönsuojelulla ja pelastustoiminnalla on paljon yhteistä, ne eivät kata samoja toiminnallisia alueita. Väestönsuojeluun kuuluu sekä suojaaminen aseiden tuhoilta mutta myös kansalaisten toimeentulon turvaaminen niin, että ruokaa ja lääkkeitä riittää sekä asuminen on kunnossa olosuhteista riippumatta. Visuri lisää, että vaikka aseet ovat kehittyneet sitten toisen maailmansodan, eivät täsmäaseetkaan aina putoa sinne minne pitäisi. – Tarvitsemme siis yhtenäistä määritelmää väestönsuojelusta sekä sen tehtävistä. On poliittisen johdon tehtävä suhteuttaa näiden resurssien luominen muihin julkisiin menoihin. Poikkeusolot taas määritellään siten, että silloin viranomaiset tarvitsevat lisävaltuuksia
Tulva hakeutuu luonnollisesti alakerroksiin, joten miksei generaattoreita sijoitettu ylemmäs. Uhkia ei siis ajatella, harrastetaan itsepetosta. Näkyvät turvatoimet, joiden merkitystä ei ole helppo hahmottaa, lisäävät turvattomuuden tunnetta. Yksittäinen ihminen ei ajattele itseään tilastollisena oliona, vaan ainutkertaisena ajattelevana persoonana. Turvattomuus lisääntyy Kaikkein kummallisinta on se, että turvatoimet usein lisäävät turvattomuutta. Timo Airaksinen oli käymässä ystävänsä kotona Yhdysvalloissa. Olemassa olevan maailman ja uhan maailman välinen portti halutaan sulkea turvatoimilla. Rapakon takainen esimerkki muistuttaa meitä talvisista sähkökatkoista ja muista suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusongelmista. Airaksinen ihmettelee. Kuitenkin vain harvoin turvatoimet poistavat uhkaa. Senkään vuoksi täydellistä turvallisuutta ei voida koskaan saavuttaa Täydellinen turvallisuus on utopia T E K S T I: E E VA VÄ NSK Ä. Hän jakaa maailman tähän, jossa elämme ja josta kulkee reittejä kaikkiin mahdollisiin maailmoihin. – Miksi isojen sairaaloiden varageneraattorit sijaitsivat kellarissa. On myös arkisia tilanteita, jolloin turvattomuus kasvaa turvatoimilla. Jos yleiselle paikalle kerääntyy armeijan joukkoja, mutta ihmiset eivät tiedä miksi, suojattomuuden kokemus on vahva. – Jos rotat levittävät tautia, niin tuhoamalla koko rottapopulaatio päästään taudin leviämisvaarasta. Onko turvallisuus nyt jotenkin hyvällä tolalla. Turvatoimilla hallintaa Mutta ovatko suomalaiset peloissaan. Airaksinen ei tietenkään vastaa suoraan. Jossain noista mahdollisista maailmoista uhka toteutuu. Sen sijaan turvatoimet auttavat pitämään tilanteen hallinnassa. Professori Timo Airaksinen Helsingin yliopistosta sanoo, että systeemiturvallisuusriskit voivat olla tiedossa, mutta niihin ei silti välttämättä varauduta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 63 M itä turvallisuus itse asiassa on. Ihmisiin ei tehoa se, että kerrotaan tilastoja toteutuneista riskeistä. Valistus ei siis toimi itsepetoksen takia ja pelottelu siksi, että emme ole tilasto-olioita. Mutta on vaikea miettiä muita esimerkkejä siitä, miten turvatoimilla saavutettaisiin riskin häviäminen. Miksi tänne kerätään joukkoja, mikä meitä uhkaa. Näin kävi esimerkiksi Yhdysvaltain Sandy-myrskyn aikaan, jolloin New Yorkin kaupunki kärsi ”odotetuista tulvista”. Ihminen uskoo luontaisesti, että kaikki menee hyvin. Se ei ole vain portteja, vartiointia ja systeemien olotila, vaan myös yksilön kokemusta. He > Haluamme varmistaa, että olemme turvassa, mutta haluamme myös ottaa tietoisesti riskejä
Mutta vaikka täydellinen turvallisuus on mahdoton saavuttaa, niin yhteisöllisyys tuo yksilölle turvallisuutta silloin, kun pelisäännöt toimivat ja ne osataan. ”Ihminen tarvitsee uhan kuvitelmia ja leikkiä vaaran kanssa.” Tykkää meistä Facebookiss a 24/7/365 Jatkot netissä: klikkaa www.facebook.com/ suomensotilas. Lisää aiheesta: Timo Airaksinen: ”Yksilöturvallisuutta etsimässä” (SPEK 2012) EE VA VÄ N SK Ä n Professori Timo Airaksinen kysyy, kuinka paljon tarvitsemme turvatoimia ja voisimmeko sietää riskejä nykyistä paremmin. Turvallisuutta ylläpitämään palkatut poliisit olivatkin itse uhka. – Meidän pitäisi sietää enemmän riskejä. Tarvitaan siis siedätyshoitoa. Turvatoimet voivat lisätä vaaraa myös sinänsä. Lukittu ovi voi suojata ulkoa tulevilta asiattomuuksilta, mutta toisaalta estää turvaan pääsyn sisäpuolelta. Tässä voisi päteä apatia-asenne: kun talvella on liukasta, niin jalka saattaa katketa, mutta sitten katkeaa. 64 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 TURVALLISUUS lukitsivat alakerran oven avaimella, jota ei säilytetty lukossa. Ihmiset ottavat tiedostamatta ja tahallaan riskejä eri syistä. Koska valintoja on niin paljon, ihmisten täytyy kasvattaa riskinsietokykyään. Tämä johti holtittomaan ammuskeluun, jossa yhdeksän sivullista joutui luodeista sairaalaan. Jos voisimme siirtää talvisten luunmurskajaisasenteen muuhunkin elämään, se ei välttämättä olisi huono ajatus. Kun mies tuli ulos rakennuksesta, ulkona oleskelleet poliisit luulivat miehen ryhtyvän ampumaan heitä. Riskien torjunta on loputon tie, jossa torjumme riskien torjunnasta aiheutuvia riskejä ja taas riskien torjunnasta aiheutuvien riskien torjunnan aiheuttamia riskejä. Ihminen tarvitsee uhan kuvitelmia ja leikkiä vaaran kanssa. Ystävä vastasi, että enpä ole tullut tuota ajatelleeksi. Airaksinen kysyy, tarvitaanko turvatoimia ylipäätään paljon, vai kääntyvätkö ne itseään vastaan. Ehkä se on se uhan hurmio. Taas esimerkki Yhdysvalloista: työntekijä kävi kostamassa entiselle pomolleen ja ampui tämän työpaikalleen. Liika pelkääminen tekee elämästä vaikeaa tai mahdotonta. Timo kysyi, että mitä jos tulee tulipalo, löytyykö avain heti tarvittaessa
Aikuisten pahoinvointi tarttuu lapsiin. Aselain muuttaminen ei auta ahdistunutta nuorta. Kävimme tapaamassa psy koterapeutti, VETperheterapeutti Miikka Lundgrenia ja hakemassa vastauksia. 65 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 Henkinen kunto. Minkälainen on asevelvollisten Nuoret tarvitsevat läsnäoloa ja välittämistä n Kouluampumisia, silmitöntä väki valtaa, kiusaamista, mielenterveys ongelmia, masennusta ja syrjäyty mistä. Miten käy yh teiskunnan turvallisuuden, entä tuottavuuden, kun yhä useampi syr jäytyy. Mistä lisää henkistä hyvin vointia. > TEK S TI: EE VA VÄNSK Ä PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Ongelma ei ratkea puuttu malla oireisiin vaan pureutumalla syihin
66 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 M iten suomalaiset nuoret voivat tänään. Jos kummatkin ovat perheessä hukassa, niin silloin vaaditaan jo lastensuojelullisia toimenpiteitä. Se on siis myös koulutuskysymys. On helpompi peittää paha olo tekemällä ja sillä, että on koko ajan kiire. On myös paljon eroperheitä, joista nuorten huonovointisuus kumpuaa. Hänellä on takana parikymmentä vuotta työelämässä, ja matkalla hän on kohdannut henkisen hyvinvoinnin puutteen eri puolet. Vaikka vanhempana toimimisessa on onnistuttu, niin vanhempana olemisessa on epäonnistuttu. Miikka Lundgren miettii pitkään ennen kuin vastaa. – Yhteistyössä ei ole välttämättä vuoropuhelua. Joskus vallitsee käsitys, että koulut ovat seesteisiä oppimisen paikkoja. Vanhemmat neuvovat opettajia ja opettajat vanhempia. Miikka Lundgren jakaa vanhemmuuden olemiseen ja toimimiseen. Lapsi kaipaa aina läsnäoloa, että häntä kuunnellaan. Yksi turvattomuutta luova tekijä on taloustilanne: ytneuvottelut ja irtisanomiset ahdistavat. – Ehkä tuo vanhempana oleminen on nykyään vaikeampaa. Ei kestetä tekemättömyyttä. Todellisuudessa ne voivat olla kaoottisia, hajanaisia ja ahdistavia. Miten olla turvallinen vanhempi tai ehjä ihminen, jos pelkää perustoimeentulonsa puolesta. Onko kyse siis siitä, että ei voida kohdata jotain asioita, jotka nousisivat esiin, kun vain ollaan. PE TR I VÄ LK KI. Ei kestetä sitä, että oltaisiin vaan lasten kanssa aidosti läsnä. Kun terve lähtökohta olisi se, että mitä me voimme yhdessä tehdä näiden lasten ja nuorten hyväksi. Mennään sille linjalle, että kerrotaan toiselle osapuolelle, mitä sen pitäisi tehdä. Koulu Entäpä sitten koulu ja ikuinen kiistakysymys koulun ja kodin vastuista. Tai lapsi on saattanut joutua olemaan yksin. – Opettajille pitäisi saada enemmän työvälineitä työskennellä esimerkiksi ADHD-lasten kanssa
Unta ja ruokaa Miikka Lundgren muistuttaa levon ja hyvän unen tärkeydestä. – Vanhempien työkalupakissa pitäisi kuitenkin olla seuraavia tekijöitä: kunnioitus, ymmärtämys, läheisyys ja aikuisuus. Keskustelemme siitä, mikä kodin mallin merkitys on. Jos on uniongelmia, nukkumaanmeno kannattaa tehdä mahdollisimman miellyttäväksi. Vanhemmat tarvitsevat työvälineiksi kunnioitusta, ymmärtämystä, läheisyyttä ja aikuisuutta. Kun arkielämä on päihteetöntä, menee todennäköisesti hyvin. On normaalia, että nuori ei kerro kaikkia asioitaan vanhemmille. Usein vanhemmat ovat nuorista huolissaan myös turhan päiten. Mitään yksiselitteistä vastausta tai ratkaisua ei tietenkään ole. Alkuillasta voi tehdä pienen happihyppelyn ulkona, sen jälkeen sauna tai suihku rentouttaa. – Tähän auttaa vähän se, että miettii, mitä itse teki sen ikäisenä. Terve mieli terveessä ruumiissa pitää paikkansa. Siitä, että suljemme silmämme asioilta, vaikka pitäisi välittää. Niiden avulla pääsee pitkälle. Jos ei pysty järjestämään joka päivä tai edes viikonloppuna yhdessä ruokailua, niin voi ottaa tavoitteeksi yhden päivän viikossa, jolloin ollaan yhdessä läsnä ruokapöydän ääressä. Päihteet Nuoren, tulevan asevelvollisen miehen tai naisen hyvinvoinnissa yksi vaikuttava tekijä on päihteet. Sen lisäksi tarvitaan myös taitoa olla yksin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 67 TURVALLISUUS Miikka Lundgren puhuu myös yhteisvastuusta. Mitä se tekee ja puuhaa. Ehkä vanhemmat pelkäävät ja sitä myötä rankaisevat lapsiaan liioitellusti esimerkiksi tupakkakokeilusta. Vailla tulevaisuutta Lundgrenin mukaan henkinen hyvinvointi on sitä, että ihminen näkee itseään koskevia tulevaisuuden näkymiä. > n Vaativan erityistason perheterapeutti Miikka Lundgren sanoo, että Suomeen tarvitaan lisää matalan kynnyksen hoito paikkoja. Missä se viettää aikansa. – Masennuspotilaan hoidossa on vaihe, jolloin he eivät ensin kykene liikuntaan, mutta jossain vaiheessa se käy mahdolliseksi. Miikka Lundgren toivoo, että perheet löytäisivät uudelleen yhdessä syömisen kulttuurin. Miltä elämä näyttää vaikkapa parin vuoden kuluttua. Entä jos vanhemmat ovat yltiönipoja. Vanhemmat voivat olla huolissaan myös siitä, että nuori ei ole kotona. Jos vanhemmilla on päihdeongelmia, lienee nuorten helpompi liukua itsekin käyttämään aineita. Televisiota voi katsella, mutta räiskintätietokonepelit kannattaa sulkea paljon ennen nukkumaanmenoa, jotta myös mieli pääsee rentoutumaan. Jos vastauksena on, että ei se näytä miltään, ei ole tulevaisuutta, mikä ei ole hyvä asia. Kaikki käyvät samanlaisia vaiheita läpi. Ennen lapset eivät tehneet mitä tahansa, koska yhteisö puuttui heidän tekemisiinsä. Nyt ihannoidaan erillisyyttä ja omista asioista huolen pitämistä. Liikunta auttaa jo sinänsä henkistä hyvinvointia. Lundgrenin mielestä oleellista on se, pystyykö ihminen kahdenkeskisiin suhteisiin elämässään, mikä on esimerkiksi parisuhteessa oleellista. Ja jos nuori on koko ajan kotona, eikä hänellä juuri ole kavereita, voivat kaverit, läheiset ja perhe silti olla läsnä nuoren mielessä. Aikuiset ja nuoret nukkuvat liian vähän. Jos taas kotona on niin sanottua kohtuukäyttöä, niin nuorella on parempi lähtötilanne. Jos taas viina tai huumeet kuuluvat tavalliseen elämään, se tarkoittaa ongelmia. EE VA VÄ N SK Ä. Silloin liikuntaresepti on paikallaan. Myös kevyt iltapala on paikallaan
Miikka Lundgren on työskennellyt aiemmin lastensuojelussa, erityisluokanopettajana sekä Keravan terveyskeskuksen mielenterveysyksikössä. Ei tarvittu lähetteitä. – Kun pidän omaa vastaanottoa, pidän tärkeänä sitä, että ihminen saa tarpeeksi aikaa. Yhdessä enemmän Miikka Lundgren puhuu siitä, miten tärM AT TI KA LT O KA RI keää on hoitaa koko perhettä, ei vain yhtä oireilevaa yksilöä. Vaivaako suomalaista terveydenhoitoa lähetetaantuma. Suomessa on kuitenkin jo aatehistoriallisesti niin vahva yksilöterapian perinne, että yksilö voi ylikorostua. Hajautetun palvelun ääreen on aina vaikeampi päästä kuin yhdelle luukulle. Halutaan saada potilaskiertoa, koska silloin ollaan oltu tuloksellisia. Jos se vielä toimisi matalalla kynnyksellä, niin paljon olisi jo hyvin. Hoitoa voidaan myös jatkaa niin kauan kuin se on tarpeellista. – Tarvitsisimme lisää matalan kynnyksen paikkoja, jonne nuoret voisivat ottaa yhteyttä. Lundgrenin mielestä myös terveydenhoito ja palvelujärjestelmät ovat kehittyneet. Esimerkiksi Keravan terveyskeskuksen Miele-yksikkö, jossa työskentelin, oli tällainen paikka. Miikka Lundgren paljastaa, että on pohtinut ihanteellista palvelurakenneratkaisua. Lisää aiheesta www.psykoterapiafamilia.fi. Siinä palvelut olisi keskitetty saman katon alle. 68 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 TURVALLISUUS Hyvää ja huonoa Mielenterveyden asioista on tullut julkisempia. Ei vain silloin, kun tapahtuu kouluampumisia tai muuta traagista. – Ehdottomasti avointa ja käynnissä olevaa keskustelua. Matalan kynnyksen paikoissa hoitoon pääsee helpommin ja toiminta on sujuvampaa ja notkeampaa. – ”Yhteinen kahvihuone” olisi sellainen. Onko apu edelleen masentuneelle helposti ylivoimaisen byrokratian takana. Talosta löytyisi perheneuvola, mielenterveysyksikkö, sosiaalitoimi ja niin edelleen. Myös sosiaalinen media voi tarjota kanavan hyvässä mielessä avun hakemiseen. Mitä muuta tarvitsemme henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Hän kritisoi sitä, että julkisen terveydenhoidon liikelaitostuessa ja bisnesmallien levitessä hoitokerrat ja -jaksot eivät välttämättä ole tarpeeksi pitkiä. Sinne saattoi vaikka lähettää sähköpostia ja tulla sitten käymään. Yhteinen kahvihuone Onhan meillä tietysti hyvin toimiva kolmas sektori, jonka palvelevat puhelimet ovat kovassa käytössä. Kuinka palvelut kannattaisi järjestää, jotta ne löytyisivät helposti. Oireita ja sairauksia tunnistetaan entistä paremmin. Lundgren pohtii ja toteaa, että kyllä nuoret saavat apua Suomessa, kun sitä hakevat. Muutos tulee keskustelusta
– Toistuvaan väkivaltaan syyllistyviä rikollisia tutkittaessa on huomattu, että paras väkivaltaista käytöstä ennustava tekijä on aiempi väkivaltaisuus. Päihderiippuvuus on usein yhteydessä vakavaan masennukseen, ja päihteiden jatkuva käyttö heikentää impulssikontrollia. TEK S TI: EE VA VÄNSK Ä. Lisäävätkö mielenterveyden häiriöt Mielenterveysongelmat saattavat uhata yhteiskuntaa, mutta mielenterveysongelmista kärsivät ovat harvemmin turvallisuusuhka. Mahdollisimman varhainen puuttuminen on tehokkain keino katkaista kehävaikutus, jossa väkivalta aiheuttaa syrjäytymistä ja syrjäytyminen ruokkii väkivaltaa. Mielialahäiriöt sinänsä eivät lisää väkivaltariskiä. Toistuvaan väkivaltaan taipuvaisten glykogeenitaso on sel> Väkivaltaiselle käyttäytymiselle altistava geeniperimä yhdistyy usein heikkoon vanhemmuuteen. – Impulsiivisen väkivallan ja matalan lihassokerin tason välillä on tilastollinen yhteys, eli tältä osin sanonta ‘lihavat ovat leppoisia’, vaikuttaa pitävän paikkansa. – On totta, että monella kouluampujalla on taustalla masennushäiriöitä, mutta niin on myös jopa noin viidesosalla kaikista nuorista. Luulo on kuitenkin väärä: suurin osa mielenterveyshäiriöistä kärsivistä ihmisistä ei ole väkivaltaisia. Yleisesti ajatellaan, että mielenterveyshäiriöt lisäävät väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivaltaa laukaiseva tekijä liittyy usein verensokerin laskuun. Lihassokeri eli glykogeeni pitää verensokerin tasaisena. Entä miten koulusurmien kaltainen vakava väkivalta liittyy mielenterveyteen. Ei ole olemassa mittaria, jolla tuleva kouluampuja voitaisiin luotettavasti tunnistaa. Sekä skitsofrenia että kaksisuuntainen mielialahäiriö lisäävät väkivallan riskiä, mutta ilmeisesti vain silloin, kun niihin yhdistyy päihteiden käyttö. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 69 T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Marko Manninen sanoo, että useiden tutkimusten mukaan väkivaltaa ennustaa parhaiten aiempi väkivalta. Väkivaltaa. Eli vähentämällä väkivaltaa vähennämme tulevaa väkivaltaa. – Riskiprofilointia tehdään silti, ja korkean riskin nuoren mahdollisuus päästä käsiksi ampuma-aseisiin on syytä selvittää tapauskohtaisesti. Masennus on tyypillisesti yhteydessä väkivaltaan enemmänkin omaa itseä kohtaan, esimerkiksi päihteiden käytön tai itsetuhoisten ajatusten kautta, kuin toisia kohtaan. Lihavat ovat leppoisia Tyypillinen vakava väkivaltarikos tehdään humalassa, ja sekä tekijä että uhri ovat syrjäytyneitä päihderiippuvaisia miehiä. Liittymäkohtia Mielenterveysongelmilla on kuitenkin oma vaikutuksensa väkivaltakysymyksessä: kriminaalipotilaiden riski syyllistyä uudelleen henkirikokseen ensimmäisenä vuonna sairaalahoidon jälkeen on yli satakertainen, kun sitä vertaa koko väestön tekemiin henkirikoksiin
Epäsosiaalinen persoona Epäsosiaaliselle persoonallisuushäiriölle on ominaista välinpitämättömyys ja kyvyttömyys huomioida toisia ihmisiä. Mannisen mukaan väkivallan välineellinen, tunteeton käyttö yhdistyy useimmiten varhain alkaneeseen käytöshäiriöoireiluun. – Kun puhuminen on vaikeaa, ristiriitoja ratkotaan väkivalloin. Silti osa psykopatiakriteerit täyttävistä henkilöistä voi toimia menestyksekkäästi lain kaidalla puolella esimerkiksi poliitikkoina tai yrityssaneeraajina. Muita neuropsykologisia väkivaltaisen käytöksen riskitekijöitä ovat keskittymishäiriöt, puutteet oman toiminnan tarkkailussa ja toimintamallien joustavuudessa sekä päättelyprosessin ongelmat. Psykopaatin tunnekylmyys Humalaväkivaltaisten miesten lisäksi väkivaltarikollisten joukossa on eiimpulsiivinen tyyppi, joka käyttää välineellistä ja tunnekylmää väkivaltaa keinona tavoitteiden saavuttamiseen. Epäonnistuminen kielellistä kykyä painottavassa koulussa altistaa työttömyydelle ja edelleen syrjäytymiselle. Voiko kaikesta edellisestä päätellä, että jos lapsi saa hyvät kielelliset eväät ja pysyy erossa päihteistä, hänellä on hyvä tulevaisuus. Jos he lihovat, niin rasva-aineenvaihdunta kasvaa ja tarjoaa vararavintoa. – Valitettavasti väkivaltaiselle käyttäytymiselle altistava geeniperimä yhdistyy usein myös heikkoon vanhemmuuteen, lasten huonoon kohteluun sekä päihdeongelmiin, jolloin kehävaikutus vahvistaa itseään. Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö on pitkälti päällekkäinen psykopatian kanssa. Tähän persoonallisuushäiriöön liittyy huomattavan usein samanaikainen päihdeongelma. Puolet vangeista täyttää epäsosiaalisen persoonallisuuden kriteerit. Ja päihteiden kanssa sekoilu tositarkoituksella johtaa aina vaikeuksiin. Kakkostyypin diabetes on suomalaisten kansantauti. – Nämä ovat hyvät peruseväät elämälle: tarinoita kuuntelemalla lapsi oppii käsittelemään vaikeitakin tunteita. Henkilö on impulsiivinen, vilpillinen ja helposti ärtyvä. Rikollisuutta on karkeasti jaoteltuna kahta tyyppiä: koko elämän kestävää ja teini-iässä alkavaa tyyppiä. – Tähän liittyvät perinnöllinen alttius ja oireilun laukaisevat ympäristötekijät, kuten lapsuusiän kaltoin kohtelu ja vanhempien päihdeongelmat. Hän syyllistyy toistuvasti lainrikkomuksiin tekojaan katumatta. 70 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 keästi matalampi kuin terveillä verrokeilla tai rikoksen uusimiseen syyllistymättömillä. Kun tunne-elämästä puuttuu empatiakyky, rankkoja päätöksiä on helppo ajaa läpi. Perimä vaikuttaa varhain alkaneeseen, pitkäkestoiseen väkivaltaoireiluun ympäristöä enemmän. Erilaisia puuttumisen keinoja väkivaltaiseen käyttäytymiseen löytyy kyllä, mutta kaikista tärkeintä on Mannisen mielestä tunnistaa väkivaltaisen kehityksen riskilapset ajoissa ennen tilanteen kroonistumista, jotta heille voidaan tarjota apua. Matala lihassokerin taso liittyy nopeaan aineenvaihduntaan. Suomessa poikkeuksellisen yleinen känniväkivalta voi selittyä osaksi huonolla sokeriaineenvaihdunta-geeniperimällä.. Voimme puhua psykopaattisesta persoonallisuudesta. Impulsiiviset väkivaltaiset miehet ovat lähes poikkeuksetta laihoja. On mahdollista, että Suomessa poikkeuksellisen yleinen känniväkivalta verrattuna muihin maihin selittyy ainakin osaksi huonolla sokeriaineenvaihdunta-geeniperimällä. Lyhytkestoinen teini-iän nuorisorikollisuus sen sijaan selittyy paremmin ympäristötekijöillä kuten kaveripiirillä. Luettavaa pullon tilalle Neuropsykologian perusteella tiedetään, että heikko sanallinen kyvykkyys on väkivallan riskitekijä. Koska pärjääminen edellyttää nykyään sanallista suoriutumista, puutteet tällä alueella vaikuttavat laaja-alaisesti. Marko Manninen viimeistelee psykologian väitöskirjaa koulukotiin sijoitettujen nuorten psykiatrisen profiilin yhteydestä rikollisuuteen ja mielenterveysongelmiin koulukodin jälkeen
TURVALLISUUS 71 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 T urvallisuuskomitea perustettiin korvaamaan Turvallisuusja puolustusasiain komitea. Tilalle Turvallisuuskomitea TEK S TI: PE TRI VÄLKKI TPAK historiaan Mitä se tekee. Turvallisuuskomitea on edeltäjäänsä suurempi ja laaja-alaisempi. Sama sihteeristö tukee myös valmiussihteerienja valmiuspäälliköiden kokouksia. Komitean perustamista esitti pari vuotta sitten valtion kriisivarautumista arvioinut Pekka Hallbergin työryhmä. noin kerran kuukaudessa. Suomen turvallisuuspoliittisella kentällä on viimeisen reilun puolen vuoden aikana tapahtunut paljon. Se avustaa valtioneuvostoa ja eri ministeriöitä kansalaisten, kuntien ja valtion turvallisuuden var> PU O LU ST U SV O IM AT. Komitea tulee toimimaan puolustusministeriön yhteydessä, ja se kokoontuu Turvallisuuskomitean tehtävät 1) avustaa kokonaisturvallisuu den hallintaan tähtäävässä va rautumisessa ja varautumisen yhteen sovittamisessa; 2) seuraa ja arvioi Suomen tur vallisuus ja puolustuspoliitti sen ympäristön ja yhteiskunnan muutosten vaikutuksia kokonais turvallisuuden järjestelyihin; 3) seuraa hallinnon eri alojen ja tasojen toimia kokonaisturvalli suuteen liittyvien varautumisjär jestelyjen ylläpitämiseksi ja ke hittämiseksi; 4) sovittaa tarvittaessa yhteen laajoja ja tärkeitä varautumis ta koskevia asiakokonaisuuksia, kuten valtakunnallisen varautu misen yhteensovittaminen sekä yhteistyömuotojen, toimintamal lien, tutkimuksen ja harjoitustoi minnan kehittäminen. Tehtävää riittää Turvallisuuskomitean yleisenä tehtävänä on selvittää ja seurata Suomen turvallisuustilannetta. Siihen on lisätty ministeriöiden ja presidentin kanslian kansliapäälliköiden, Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen johdon lisäksi myös muun muassa poliisiylijohtaja, pelastusylijohtaja, huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja sekä pysyviä asiantuntijoita. On saatu valmiiksi valtioneuvos ton periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta, turvallisuus ja puolus tuspoliittinen selonteko ja kyberturvallisuusstrategia sekä 1.2.2013 alkaen on perustettu myös uusi Turvallisuuskomitea. Sihteeristöön kuuluu henkilöstöä myös muista ministeriöistä, mikä tekee asioiden valmistelusta laajapohjaisemman ja sitouttaa ministeriöitä entistä enemmän komitean työhön. Sen voimavaroihin kuuluu myös puolustusministeriön yhteydessä toimiva komitean sihteeristö
Uhkamallit Yhteiskunnan turvallisuus strategiassa (2010) on kuvat tu myös elintärkeitä toimin toja ja niiden jatkuvuutta vaarantavia uhkamalleja. Kyberturvallisuus kärkeen Turvallisuuskomitean työlistan kärjessä on kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman tekeminen. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 72 TURVALLISUUS mistamisessa, uhkiin varautumisessa sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinnassa ja johtamisessa sekä niistä toipumisessa. Tässä turvallisuuskomitean laaja-alaisuus on varmasti hyödyksi, mutta samalla se on sen ensimmäinen suuri haaste. Myös yleisen tilannekuvan parantaminen on työlistalla, eli miten eri ministeriöt ja valtioneuvoston kanslia jatkossa seuraavat ja pitävät yllä tilannekuvaa, ja miten tätä kokonaisuutta tulisi hallita. Eräänlaisena pohjatyönä turvallisuuskomitea pyrkii varautumaan yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa mainittuun 32:een häiriötilannemalliin. Siksi myös yhteiskunnan turvallisuusstrategian jatkuva päivittäminen on nostettu yhdeksi komitean tehtävistä. Näitä ovat: • voimahuollon vakavat häiriöt • tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt • kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt • yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt • elintarvikehuollon vakavat häiriöt • rahoitus ja maksu järjestelmän vakavat häiriöt • julkisen talouden rahoituksen saata vuuden häiriintyminen • väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt • suuronnettomuudet, luonnon ääriilmiöt ja ympäristöuhat • terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus • rajaturvallisuuden vakavat häiriöt • poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus • sotilaallisen voiman käyttö PU O LU ST U SV O IM AT. Suurimman haasteen komitealle luonnollisesti muodostavat kuitenkin yllättävät tapahtumat, joihin ei ole etukäteen valmistauduttu. Tammikuussa julkaistu maamme kyberturvallisuusstrategia vaatii pikaista toimintasuunnitelmaa ja jalkauttamista käytäntöön kaikissa hallinnon haaroissa. Tällöin komitean laaja-alaisuuden katsotaan olevan eniten hyödyksi. Muita tehtäviä ovat muun muassa Kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen sekä kuntien ja aluehallinnon varautumisen parantaminen. Jatkuvaa päivitystä Nopeasti muuttuvassa maailmassa myös turvallisuusuhat muuttuvat jatkuvasti. Kyberuhat ovat nousseet viime aikoina merkittävimmiksi ja todennäköisiksi uhiksi niin meillä kun maailmalla
Yhteiskuntamme elintärkeitä toimintoja ovat: • valtion johtaminen • kansainvälinen toiminta • Suomen puolustuskyky • sisäinen turvallisuus • talouden ja infrastruktuurin toimivuus • väestön toimeentuloturva ja toimintakyky • henkinen kriisinkestävyys Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010. G www.suomensotilas.fi Puolustusvoimat Pääesikunnan päällikkö Rannikko Tulli Pääjohtaja Hartikainen Valtiovarainministeriö Valtio sihteeri Hetemäki Työja elinkeinoministeriö Kanslia päällikkö Virtanen Opetusja kulttuuriministeriö Kanslia päällikkö Skog Sosiaalija terveysministeriö Kanslia päällikkö Sillanaukee Ympäristöministeriö Kanslia päällikkö Pokka Liikenneja viestintäministeriö Kanslia päällikkö Pursiainen Sisäministeriö Kanslia päällikkö Nerg Oikeusministeriö Kanslia päällikkö Astola Maaja metsätalousministeriö Kanslia päällikkö HusuKallio Huoltovarmuuskeskus Toimitus johtaja Kananen Pysyvät asiantuntijat Valtioneuvosto EUvaltiosihteeri Halonen Viestintäjohtaja Mokko Sisäministeriö Poliisiylijohtaja Paatero Sisäministeriö Pelastusylijohtaja Partanen Rajavartiolaitos Päällikkö Kaukanen Ulkoministeriö Valtiosihteeri Torstila Valtioneuvosto Valtiosihteeri Heinonen Puolustusministeriö Kansliapäällikkö Räty Tasavallan presidentin kanslia Kansliapäällikkö Tanner Huoltovarmuusneuvosto Puheenjohtaja, vuorineuvos Johansson Turvallisuuskomitea Kyberuhat ovat nousseet viime aikoina merkittävimmiksi ja todennäköisiksi uhiksi... 73 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 Hallinnon unilukkari Komitea pyrkii toiminnallaan edistämään yhteistoimintaa ja verkostoitumista, selkeyttämään eri hallinnonalueiden ja toimijoiden vastuita, tarjoamaan työkaluja käytännön työhön, jakaa tietoa ja osaamista tehokkaasti sekä luomaan yhteisiä pelisääntöjä. Tärkeätä on, että viimeinkin valtionhallinnolla on poikkihallinnollinen turvallisuuselin, joka mahdollistaa taitotiedon kasvattamisen ja jakamisen sekä toimii turvallisuuden ”unilukkarina” yhteiskuntamme hallinnolle
Tärkeää on myös tunnistaa eri hallinnonalojen suorituskykyjä ja jakaa niistä tietoa muille, jottei synny turhia ja kalliita päällekkäisyyksiä. ”Tämä järjestelmä perustuu vahvaan luottamukseen, ja sen joustavuus mahdollistaa kyvyn vastata turvallisuushaasteisiin erittäin kustannustehokkaasti”, Räty jatkaa. Turvallisuusneuvosto toimii valtioneuvoston tärkeänä asiantuntijaelimenä ja avustaa sitä tarvittaessa kriisitilanteiden hallinnassa.” Kenttä laajenee, peli kovenee Turvallisuuskomitean puheenjohtajana Räty puolustaa voimakkaasti komitean tehtäviä ja kokoonpanoa. Räty muistuttaakin, että tämä mahdollistaa sen, että yhteiskunta pystyy hyödyntämään laajoja yksityisen sektorin ja järjestöjen voimavaroja, jotka ovat avainasemassa erilaisissa kriisitilanteissa. ”Maailma ja yhteiskunta ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä niin paljon ja peruuttamattomasti, että myös kokonaisturvallisuuttamme suunnittelevan ja valmistelevan organisaation ja toimintaperiaatteiden on kehityttävä, jotta yhteiskuntamme pystyy vastaamaan entistä monimutkaisimpiin haasteisiin. 74 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 TURVALLISUUS U usi Turvallisuuskomitea aloitti toimintansa 1.2.2013 korvaten edeltäjänsä Turvallisuusja puolustusasian komitean (TPAK). Myös yksityinen sektori hyötyy yhteistyöstä. Vahvaa verkostoitumista Turvallisuuskomitean työn vahvuus perustuu kansliapäällikkö Rädyn mukaan juuri sen laaja-alaisuuteen sekä sitä kautta sen vahvaan verkostoitumiseen yhteiskunnassamme. Suuria periaatteellisia muutoksia ei kuitenkaan ole sen toiminnassa odotettavissa, sillä asiaa kansliapäällikkö Rädyltä tiedusteltaessa hän muistuttaa, että uusittu komitea on käytännössä jatkoa jo pitkälle luonnolliselle kehitykselle. TEK S TI: PE TRI VÄLKKI Kansliapäällikkö Arto Räty: Yhteistyön tarve korostuu on edustettuna eri hallinnonalat, viranomaiset, elinkeinoelämä ja myös vapaaehtoistoiminnasta vastaavat järjestöt, sillä yhteistyön tarve korostuu voimakkaasti”, Räty painottaa. ”Jo Turvallisuuskomitean edeltäjä TPAK pyrki kehittämään Suomen yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, ja komiteaa kehitettiin vuosien varrella koko ajan laaja-alaisemmaksi ja joustavammaksi toimijaksi”, Räty kertoo. Suurempi asiakas Merkittävimpänä muutoksena turvallisuusneuvoston laajentamisen lisäksi Räty toteaa, että uudistetun komitean asiakas osin muuttuu: ”Kun TPAK palveli aikaisemmin puolustusministeriötä ja ulkoja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa, niin jatkossa komitea tukee koko valtioneuvostoa. Tämän takia on tärkeää, että komiteassa Suomen Sotilas tapasi puolustusministeriön kansliapäällikön, uuden Turvallisuuskomitean puheenjohtajan kenraaliluutnantti Arto Rädyn hänen työpaikallaan ministeriössä ja selvitti, mistä uudessa komiteassa on kysymys. ”Jotta pystymme vastaamaan mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin, on verkostoituminen ensiarvoisen tärkeää. Suomalaisessa yhteiskunnassa on maailmanlaajuisestikin katsoen ainutlaatuinen järjestelmä, jossa viranomaiset, yritykset ja erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät vapaaehtoisesti yhteistyötä turvallisuuden eteen.” Tätä tulee Rädyn mielestä vaalia ja kehittää edelleen. Tästä esimerkkinä Räty nostaa esille muutaman vuoden takaisin Nokialla tapahtuneen vesikriisin, jossa lähes sattumalta epävirallisisPE TR I VÄ LK KI. Luottamus ja suorituskyvyt Suomalaisen järjestelmän vahvuus on juuri yhteistyössä
Niinpä tilanne saatiin vedenjakelun osalta hoidettua tehokkaasti ja edullisesti Puolustusvoimien kalustolla ja maakuntajoukkojen avulla. On syytä tarkastella virka-apua laajasti ja tutkia, olisiko eri viranomaisten virka-apuvelvoitteita laajennettava koskemaan useampia hallinnonaloja. Räty myös painottaa, että komiteassa työskentelyssä ei korostu valta-asema, vaan yhteistyö, koordinointi ja yhteensovittaminen. Lisää virka-apua Puolustusvoimille usein sovitetaan entistä enemmän esimerkiksi virka-aputehtäviä. Nyt vain täsmennetään ja vakiinnutetaan termistöä, ja ehkä se muistuttaa meitä kaikkia paremmin siitä, mistä tänä päivänä turvallisuudessa on kysymys.” Outoja väitteitä Julkisuudessa uuteen Turvallisuuskomiteaan on kohdistettu eräitä negatiivisia ja voimakkaitakin väitteitä. Räty muistuttaa, että Puolustusvoimat tarjoaa jo nykyään noin 500 kertaa vuodessa hyvin laaja-alaista virka-apua. Tulevaisuudessa tarvitaan järjestelyjä, joiden avulla voimme joustavasti käyttää koko yhteiskuntamme resursseja tilanteen ja tarpeen mukaan toinen toistamme tukien”, Räty pohtii. Kyseessä on asiantuntijaelin, jolla ei ole päätösvaltaa, vaan päätösvalta on viranomaisilla, ministeriöillä, valtioneuvostolla ja viime kädessä eduskunnalla. Kritiikkiä Räty pitää luonnollisesti demokratiaan kuuluvana ja usein mahdollisuutena arvioida ja kehittää asioita, mutta samalla hän peräänkuuluttaa vastuullisuutta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 75 sa pöytäkeskusteluissa hän totesi, että Puolustusvoimien huollolla on runsaasti vedenkuljetuskapasiteettia ja osaamista aiheesta. ”Nyt virka-apua voivat pyytää vain poliisija pelastusviranomaiset. Kansliapäällikkö Räty muistuttaa, että tässäkään kohtaa ei ole mistään suuresta muutoksesta kysymys vaan lähinnä vain termistön yhdenmukaistamisesta. Väitteitä Räty pitää jopa hieman huvittavina, ristiriitaisina ja surullisinakin. ”Puolustusministeriöllä ja Puolustusvoimilla on päätyönään varautumista tekevinä hyvät mahdollisuudet jakaa omaa osaamistaan myös muiden ministeriöiden ja viranomaisten käyttöön”, hän muistuttaa. Termistö uusiksi Aikaisemmin TPAK:n tehtäviin kuului kokonaismaanpuolustukseen liittyvät asiat. Viimeaikaisissa häiriötilanteissa on huomattu, että Puolustusvoimien suorituskykyjä tarvittaisiin muidenkin hallinnonalojen tukemiseen. Katse tulevaisuuteen Räty korostaa, että nyt tulee kääntää katse tulevaisuuteen ja pitää huoli siitä, että yhteiskuntamme varautuminen hoidetaan hyvin. Rädyn mukaan Turvallisuuskomitean agendan painopisteitä ovat tämän vuoden aikana muun muassa kyberturvallisuusstrategian toimeenpanon varmistaminen sekä alueiden ja kuntien turvallisuuden kehittäminen. ”Uskon vahvasti perustettuun organisaatioon ja luotan sen kykyyn palvella valtioneuvostoa ja yhteiskuntaamme”, toteaa Räty. Kritiikin tulisi olla repivän ja hajottavan sijasta rakentavaa ja faktoihin perustuvaa.. Puolustusvoimien poliittisen painoarvon väitetään pienenevän mutta samanaikaisesti komiteaa arvostellaan siitä, että siellä on liikaa sotilaita ja muita ”väkivaltakoneiston” edustajia, minkä vuoksi kyseessä olisi demokratiaan kuulumaton ”väkivaltakoneiston” hallitsema, ei-poliittisessa vastuussa ja hallinnassa oleva organisaatio. Viimeksi mainittuhan on ollut ja on edelleen voimakkaan muutoksen kohteena. ”On edettävä tilanteen ja tarpeen mukaan, mutta lainsäädännöllisesti tilannetta voisi ehkä selkiyttää”, hän toteaa. Suoraan virka-avun kasvattamiseen Räty ei näe tarvetta. ”Jo vuosien ajan TPAK:n työ on ollut nimenomaan kokonaisturvallisuutta käsittelevää ja siihen kohdistuvaa. ”Kritiikin tulisi olla repivän ja hajottavan sijasta rakentavaa ja faktoihin perustuvaa”, kehottaa Räty. ”Nyt tulee varmistaa, ettei turvallisuuden taso laske ja että luomme sellaista valmiutta, jolla voimme vastata tuleviin turvallisuushaasteisiin”, hän painottaa. Nyt termi on vaihtunut kokonaisturvallisuudeksi. Räty uskoo, että nyt perustettu Turvallisuuskomitea on oivallinen työkalu yhteiskuntamme turvallisuuden vahvistamisessa sekä häiriöja uhkatilanteisiin varautumisessa. Mitä taas tulee väitteeseen liiasta vallasta, Räty toteaa pilke silmäkulmassa, ettei se ainakaan sotilaiden ja poliisien budjeteissa näy
76 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 KOEA JOSSA
Avuksi mönkii uuden vuosituhannen sotahevosen entistä vahvempi versio. Hyppää Suomen Sotilaan kesäpelin kyytiin 2020luvun huollon tiettömälle taipaleelle. Entistä pienemmät joukot hajautetaan suhteessa suuremmalle alueelle, entistä pienemmiksi yksiköiksi. 77 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 SE ISOMPI MÖNKIJÄ n TEK STI: K ARI KUUSEL A n KUVAT: PE TRI VÄLKKI Puolustusvoimat uudistaa taistelutapaansa. >. Mutta miten hajallaan olevat liikkuvat joukot huolletaan
Uusi taistelutapa tekee tästä hokemasta entistä ajankohtaisemman. Huolto tarvitsee uuden juhdan. Mönkijällä kulkee johtaPolaris Ranger 800 6x6 Henkilöluku: .......................................... Kyseessä oli kuusipyöräinen Polaris Sportsman 500 6x6, joka oli pienin muutoksin tehty sotilaskäyttöön sopivammaksi. 3 Pituus: .......................................... 3,48 m Leveys: ......................................... Muonaa ja patruunoita ei kannata enää viedä useita tonneja kantavalla suurella maastokuorma-autolla vaan jollakin pienemmällä. Jatkossa huollettavana on erillään olevia, hyvinkin pieniä muutaman miehen osastoja. Mönkijää sanottiin jutussa nykyajan työhevoseksi, hevosta kun se tietyllä tavalla kantoja vetokyvyltään vastaa. Nämä mönkijät ovat periaatteessa valmiusyhtymien kalustoa, ja niitä käytetään moottorikelkkojen ja maastomoottoripyörien rinnalla tiedusteluja lähettitehtäviin sekä perävaunun vetoon. 1,52 m Vetotapa: ................................4x6 tai 6x6 Vaihteet: ............2 eteen (hidas/nopea) ja peruutus, variaattori Rengaskoko: ...................... Suomen Sotilaan koeajotiimin mielestä tarvitaan pienempi kuljetusväline ja se voisi olla mönkijä. Rangerin 30 sentin maavara ei vedessä ole lopulta kovin paljon, mutta kahluukyky on sellai nen, että vesi saa tul la lähelle polvia en nen kuin ajoneuvo lakkaa kulkemasta. 78 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 KOEA JOSSA V anhan hokeman mukaan amatöörit puhuvat taktiikasta, ammattilaiset huollosta. Oven virkaa tekevä verkkoviritys var maan lisää turvalli suutta, mutta oikeas sa sotilaskäytössä, eli sodassa, lentäisi ojaan aika pian.. Etu 25x10-12, taka 25x11-12 Kokonaismassa: ...........................1611 kg Omamassa kuivana: ......................704 kg Lavan kantavuus: ..........................567 kg Moottoriteho: .....4-tahtinen nestejäähdytteinen kaasutinmoottori, 760 cm 3 , 40 hv Polttoainesäiliön tilavuus: ...............34,1 l Perävaunun suurin kytkentämassa: ...907 kg n Kuva on otettu vä hän ennen jalkojen kastumista. Maastokuorma-autot ovat kooltaan, hyötykuormaltaan ja kääntösäteeltään tarpeettoman mittavia ja maastoliikkuvuudeltaan rajoitetumpia, eikä pienten kuormien kuljettaminen niillä ole kovin järkevää. Ne ovat myös isoja maaleja, tuottavat ääntä ja lämpöä ja vastapuoli löytää ne paljon helpommin sensoreillaan. Liian pienellä ei pärjää Koeajoimme numerossa 2/2011 SA-mönkijän, tai maastoskootterin kuten Puolustusvoimat sitä nimittää
Mönkijää voi käyttää vaikkapa aluevartioinnissa, pelastusja sammutustehtävissä, tai vaikkapa viestiyhteyksien rakentamiseen. Itse asiassa nyt tällainen on, Polariksen uusi malli Ranger 800 6x6. Vipua voi liikuttaa huoletta, kun moottori käy tyh jäkäyntiä ja ajoneuvo seisoo. Selkein puute tällä sinänsä erittäin käyttökelpoisen oloisella ajoneuvolla oli koeajajien mielestä turhan vaatimaton kuljetuskapasiteetti. Kun ajoneuvon ”hyttiin” sopii kuljettajan lisäksi vielä kaksi muutakin, niin kuljetuskapasiteetti ja sitä myötä > n Rangerin nopeusalue valitaan kojetau lun vivusta, ylhäältä lukien H (nopea), L (hidas), N (vapaa) ja R (pakki). Käyttöä löytyisi myös muille viranomaisille yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Todella yk sinkertaista.. Vuonna 2011 Polaris Sportsman 500 6x6 oli alallaan maailman suurimman valmistajan, Polariksen, suurin malli. Valmistajan tietojen mukaan sen lavalle voi ottaa lähes 600 kilon kuorman ja perään voi kytkeä 900 kilon painoisen perävaunun tai muun vedettävän laitteen. Se taas tekee ajoneuvosta yhdistelmän, joka on selvästi hankalampi ajaa ja rajoittaa myös mönkijän erinomaista maastoliikkuvuutta. Koolla on oikeasti väliä Vaan mitäpä jos olisi olemassa vähän suurempi mönkijä, jolla kulkisi enemmän. Eli hankittiin parasta mitä oli saatavilla. Puolustusvoimat päätyi Polaris 500:een käyttötarkoituksiinsa parhaiten soveltuvana vaihtoehtona useiden valmistajien erityyppisten mönkijöiden joukosta. Kaksi miestä ja parisataa kiloa tavaraa kyllä kyseisellä mönkijällä kulkee, mutta vasta perävaunu mahdollistaa suuremman kuorman. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 79 misja asejärjestelmiä, ja sillä voidaan perävaunulla varustettuna kuljettaa ainakin kaksi makaavaa potilasta
Kuvassa vaih teenvalitsin on vapaalla (N), käsijarru on päällä (BRAKE) ja turvavyö on kiinnittä mättä. Suurempi omapaino ja kuljetuskyky on edellä mainittuun Sportsman 500 6x6 -malliin verrattuna kompensoitu suuremmalla kaksisylinterisellä moottorilla, jossa on 760 cm 3 iskutilavuus ja parhaimmillaan 40 hevosvoiman teho. Ranger on käsittämättömän helppo ajettava, jahka siihen saa vähän tuntumaa.. 80 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 KOEA JOSSA myös käyttökelpoisuus lisääntyy tuntuvasti. Vaan maastossa nopeasti huomaa, että ajatus ei käytännössä toimi kuin vähän tavallista huonommalla hiekkatiellä. Mikään muu pyöräajoneuvo ei pärjää mönkkärille, kun mennään oikeasti maastoon, ulos tieltä. Ensi alkuun toki tulee mieleen, että tässä lähestytään jo sellaista kokoluokkaa, että ehkä jokin nelivetoinen auto voisi olla yhtä käyttökelpoinen, vaikka nelivetoinen pickup. Toki 6x6 Sportsmanistakin on tullut uusi tehokkaammalla moottorilla varustettu versio, mutta sen kuljetuskyvyssä ei ole tapahtunut olennaista muutosta. Jos mittarin MPHmer kintää on uskominen, niin mailimittari tämä on, mutta kovin suuriin nopeuksiin on varauduttu. Tämän helpommaksi ei ajo tule Ranger starttaa ihan kuin auto kojetaulun avaimesta kääntämällä, ja moottori alkaa käydä mönkijälle tyypillisellä korn Nopeusmittarin yhteydessä on va roitusvaloja ja näyttö, joihin on koottu olennainen informaatio. Kello näyttää puoltapäivää eikä jäähdytysveden lämpötilasta tai akun varaustilasta ole huolta. Polttoainettakin on näytön yläreunan palkin mukaan lä hes täysi tankki. Ominaisuuksien ja koeajokokemuksen perusteella Ranger 800 6x6 olisi se, minkä itse ottaisin ajoneuvorivistä, jos pitäisi viedä muutama sata kiloa tavaraa tai muutama mies metsään mahdollisimman näppärästi
Toinen amerikka lainen tapa on vaatinut koko ajoneuvon täplittämisen erilaisilla varoitustarroilla, joista valtaosa viittaa itsestäänselvyyksiin. Ilmeisesti Polariksen amerikkalai nen logiikka vaatii kahvikupin tai CocaColatölkin (vai oluttöl kin?) paikan sekä kuljettajalle että apumiehelle. Kun kaasua painaa selvästi yli tyhjäkäyntikierrosten, niin ajoneuvo jo liikkuu. Ranger on käsittämättömän helppo ajettava, jahka siihen saa vähän tuntumaa. Kierroslukua voi seurata keskellä kojetaulua olevan nopeusmittarin yhteydessä olevasta näytöstä. Moottori käy välillä aika suurillakin kierroksilla, ja sen ääni on ainoa Rangerista hyvin kuuluva. Ohjaus tehostuksesta huolehtii sähköi nen järjestelmä todella hyvin, ohjaus on kevyt. Näyttöön on kerätty myös muuta informaatiota, siitä näkyy muun muassa polttoainetilanne ja käytössä oleva vaihteiston nopeusalue. n Tästä sitä oh jataan, ja ohja uspyörän kor keutta voi jopa säätää. n Vasen jalka on Rangerissa työtön, koska näillä polkimilla sitä ajetaan, vasen on jarru ja oikea on kaasu, ihan kuin automaatti vaihteistolla autoa ajettaessa. Ajoasento on automainen ja näkyvyys on erinomainen, kun ympärillä ei n Käsijarru päälle vedettynä. Itse nopeusmittarin yhteydessä on automaiset varoitusvalot moottorin lämpötilalle, akun varaustilalle sekä turvavöille. JATKUU SIVULLE 85 >. Liikkeelle lähdetään, kun nopeusalueen valitsin on asennossa H (nopea) tai L (hidas). 81 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 kealla äänellä
KOEA JOSSA 82 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013
Se toimitti tiimimme käyttöön kaikkiaan viisi erilaista mönkijää vertailtavaksi, koulutusta sekä erinomaisen testiympäristön, Askolassa sijaitsevan ATV-puiston. Valintamme kohdistuivat Ranger 800 6x6:een ja Polaris MRZR 4:ään. 83 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 Mönkijöitä joka sormelle Polarista maahantuova Polaris-Brandt Oy vastasi Suomen Sotilaan koeajopyyntöön perusteellisella tavalla. Katso lisää: www.polaris.fi ja www.polaris.com www.atvpuisto.fi n Konepellin alta ei löydy moottoria vaan akku ja jäähdyttäjä sekä jarrunestesäi liön punainen korkki. Asialliset maastorenkaat ja niiden poikkeuksellisen matalat paineet pitävät vedon päällä kuin liimattuna.. Käytössämme olivat: • Ranger 800 6x6 • Sportsman 800 6x6 • Polaris MRZR 4 • Ranger XP 900 LE • Sportsman 500 EFI Base EUT Valitsimme joukosta mielestämme parhaiten Puolustusvoimien käyttöön soveltuvat mallit ja keskityimme niihin. Tätä ei koeajossa kokeiltu, mutta sel lainen vaikutelma jäi, että se olisi saattanut onnistuakin. n Pyörien erillisripustus, suuret liikeradat ja tehokas jousitus iskunvaimentimi neen yhdessä matalapainerenkaiden kanssa saa Rangerin vanhaa sanontaa sitee rataksemme ”menemään melkein puuhun”. Tähän jälkimmäiseen erittäin mielenkiintoiseen sotilasmönkijään palaamme lehdessämme myöhemmin. Voimansiirron varmuutta lisää kardaaniveto. Sportsman 800 6x6 on päivitetty malli Puolustusvoimien käytössä olevasta Sportsman 500 6x6:sta, jonka koeajoimme Suomen Sotilaan numerossa 2/2011
84 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 KOEA JOSSA Oma suuri merkityksensä maastoliikkuvuudelle on kuudella pyörällä, ero nelipyöräisiin malleihin on selkeä.
Asialliset maastorenkaat ja niiden poikkeuksellisen matalat paineet pitävät vedon päällä kuin liimattuna, ja Ranger kiipeää vaivattoman tuntuisesti jyrkempää ja pahempaa mäkeä kuin missä kuvittelisi jalkamiehenä pärjäävänsä. Maastoajossa Ranger on aivan käsittämätön menijä mönkijöiden tapaan. 85 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 ole hyttiä vaan kaatumissuojana olevat turvakaariputket. Pyörien erillisripustus ja pitkät joustovarat pitävät pyörän maassa ja vetävänä vaikka kivet tai muut korkeuserot niitä nostavatkin. Kierroslukua voi seurata kojetaulun keskellä olevasta näytöstä, josta näkyy myös nopeusalue ja muita tietoja. Ajossa tulee nopeasti vastaan tilanne, että kuljettajan kantti tuntuu loppuvan, mutta mönkijä ei ole vielä millänsäkään. Rangeriin on saata vissa myös muunlaista lavaa ja varustusta.. Ajoneuvossa on neliasentoinen nopeusalueen valitsin, josta löytyy nopea ja hidas alue sekä pakki ja vapaa. Tässä Rangerin vähäiset mutta riittävät hallintalaitteet sitten ovatkin. Nopeutta säädellään kaasupolkimella, variaattori hoitaa sen, että moottorin kierrosluku on oikea suhteessa etenemisnopeuteen. Jonkin verran jää kaipaamaan peilejä, koska ainakin kolonnaajossa olisi mukava tietää, mitä takana tapahtuu. Näistä nopeaa aluetta voi käyttää vielä maastossakin, oikein pahassa paikassa ja jotakin vedettäessä otetaan sitten hidas alue käyttöön. Peileistä voisi olla apua myös sen seuraamiseen, mitä helmoille, pyörille, lastille ja mahdolliselle peräkärrylle kuuluu. Rangerin ratti kääntyy ohjaustehostimen avustamana helposti, ja kun käytössä on vain kaksi poljinta, jarru ja kaasu, ei mitään vaihtamiseen liittyvää vaivaa ole. Käsijarru on toki syytä muistaa vetää päälle. Tyhjäkäynnillä voi pitää vaihdetta päällä joko nopealla tai hitaalla alueella, mutta Ranger ei liiku mihinkään. Jos valitsee vetotavaksi automaattisen 6x6-vedon, se kytkeytyy tarvittaessa ilman kuljettajan asiaan puuttumista. > n Koeajetussa yksilössä oli “hytin” takana kaksi varustelaatikkoa. Ajossa tätä ei näytä huomaavan oikein mitenkään. Tästä kyllä loikkaisi ilmasuojaan nopeasti, jos sellainen tarve tulisi. Rakenteesta johtuu myös ajoneuvon yllättävä vakaus, se kallistuu vasta kun oikeasti maa on kauttaaltaan vino. Ranger pysähtyy jarrupolkimella, ja kojetaulun vasemmassa kulmassa on seisontajarru. Se vaan tuntuu menevän ja menevän, vaikka kuljettaja hakisi jo helpomman väylän kulkea. Oma suuri merkityksensä maastoliikkuvuudelle on kuudella pyörällä, ero nelipyöräisiin malleihin on selkeä. Nyt joutuu päätä kääntelemään reippaasti nähdäkseen, onko se kaveri vielä perässä. Pohja sinänsä ei ole kovin arka ja renkaatkin kestävät 6-8-kankaastaan johtuen yllättävänkin kovaa kohtelua. Tällä kuten muillakin mönkijöillä varottavin paikka on reitinvalinta, jotta pyöränripustukset eivät vaurioidu, ne tuntuisivat olevan suojattomin kohta ajoneuvoa. Ainakin itse olisin niistä kiinnostunut, vaikka kokeneemmat mönkijämiehet kuulemma valitsevat vaan reitin tarkasti ja sitten ajavat siitä sen kummemmin sivuilleen pälyilemättä. Kaikki pyörät vetävät tarvittaessa Vetotapa puolestaan valitaan kojetaulussa olevalla keinukytkimellä, vaihtoehtoina on joko vetävä teli eli taka-akselit tai automaattinen jokapyöräveto, jossa etuveto kytkeytyy päälle automaattisesti, kun ajoneuvo on sitä mieltä. Vipua voi käyttää huoletta, kun ajoneuvo seisoo ja moottori käy tyhjäkäyntiä, mitään kytkimen polkaisua ei tarvita eikä tässä sellaista olekaan. Maavaraa tuntuu olevan aivan riittävästi, kolmisenkymmentä senttiä
Helppo ajaa ja kuljettaa jo varteenotettava määrä tavaraa sekä pari muutakin sotilasta kuljettajan lisäksi. Keltaisilla SAkilvillä myös tieliikennelain pykälät voisi mukavasti kiertää. On helppo kuvitella sen lavalle a-tarvikelaatikoita naamioverkon alle tai pari paaripotilasta matkalla joukkosidontapaikalle, joka uudessa taistelutavassa lienee aikaisempaa kauempana. 86 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 Edellä kerrottu tuntuu ehkä vähän monimutkaiselta, sillä Rangerin ajaminen on todella helppoa ja kaiken huomion voi kiinnittää reitinvalintaan. www.turvatunniste.fi. Siis miksi ei. n Polaris on kirjoittajan käsityksen mukaan johtava ammattikäyttöön mönkijöitä tekevä tehdas. Suojaa omaisuutesi. Olisiko tästä sotilasajoneuvoksi. Näköjään Puolustusvoimamme on samaa miel tä, koska on kahdeksan vuotta osta nut Polariksia. Yksinkertainen vastaus kysymykseen on myönteinen, tämä on sotilaskäyttöön hyvin soveltuva ajoneuvo. Tarvittaessa enemmän henkilökuljetuskapasiteettia löytyy vastaavankokoisesta Ranger 800 Crew -versiosta, jossa on istumapaikat kuudelle. Nyt. Esimerkiksi komppaniatason kuljetuksissa ja monenlaisissa erikoistehtävissä sille varmasti löytyisi käyttöä. Ajoneuvoksi pienikokoisena se on helppo maastouttaa ja nykytekniikkaakin sisältävänä sentään suhteellisen helppo pitää kunnossa. Katso lisää: www.polaris.fi ja www.polaris.com Suomen Sotilas kiittää BrandtPolaris Oy:n tuotepäällikkö Pertti Vuorista ja tuotepäällikkö Jarkko Kettulaa. Yhtä helppoa on nähdä sen perässä raskas ase, vaikka kranaatinheitin. Vaan suurempaa kokoahan tässä nimenomaan kaivattiin. Toki sotaväki Rangeriin tarttuessaan varmaan varustaisi sen vinssillä, ehkä lisäisi vähän suojaputkea ympärille, laittaisi asetelineitä ja heijastimia, mutta aika valmis tämä mielestäni on. Jos ajamista verrataan vaikka Sportsman-sarjan moottoripyörämäisellä ”stongalla” varustettuihin mönkijöihin, niin ratti tekee ohjaamisen helpommaksi ja kevyemmäksi, mutta suurempi koko ja ennen kaikkea leveys on otettava huomioon
Mannerheim muistelmissaan Rauhantunnusteluita oli käyty jo hyvän aikaa, kun puna-armeija yritti vielä kerran murtaa suomalaisten vastarinnan. 87 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 SOTARETKELL Ä K esällä 1944 suomalaisjoukot torjuivat puna-armeijan suurhyökkäyksen niin Karjalankannaksella kuin Laatokan Karjalassakin, joten venäläiset siirsivät hyökkäyksen painopisteen entistä pohjoisemmaksi. Iivana ajettiin rajan taa Lauantaiaamuna 29.7. Tavoitteena oli kiertää suomalaisten tiiviin puolustuksen selustaan Ilomantsissa ja avata tie Suomeen Joensuun kautta. Saarretuiksi tulleet venäläiset onnistuttiin yllättämään ja lyömään hajalle seu> ”Ilomantsissa saavutettu voitto vaikutti uupuneeseen armeijaamme niin elähdyttävästi, että sen merkitystä on pidettävä arvioimattoman suurena.” Sotamarsalkka C. Vähäisten suomalaisjoukkojen avuksi riensi hätäisesti koottu kahden komppanian vahvuinen osasto etelästä soiden yli. Ilomantsissa elokuun alussa 1944 saavutettu voitto mahdollisti lopullisesti tien rauhaan ja maamme säilymisen miehittämättömänä. TEK S TI JA VALOKUVAT: EERIKKI RUNDGRÉN Korpitaistelujen Koitajoki SA -K U VA Vielä kerran voitto! Suomalaiset ylittävät Koitajokea 31.7.1944. Venäläisten suunnitelmista saatiin kuitenkin vihiä vangeiksi jääneiltä puna-armeijan upseereilta sekä sotasaaliskartoista. Raappanan otettua joukot komentoonsa 26.7.1944 odotettiin puna-armeijan hyökkäävän Ilomantsiin kirkonkylään kahden divisioonan voimin Korentovaaran ja Möhkön suunnilta. Puolustukseen ryhmityttiin uudelleen ainoastaan komppanian voimin Hattuvaarassa, minne venäläiset etenivät vielä samana iltana. kahden joukkueen vahvuinen suomalaisosasto joutui irtautumaan Koitajoella Polvikosken länsirannalta. Yllätys oli melkoinen tapahtumien lähtiessä vyörymään ennakoitua pohjoisempana, kun rykmentin vahvuinen vihollisosasto alkoi edetä voimalla Lahnajärveltä kohti Hattuvaaraa. E. G. Löydät lisää kuvia Ilo mantsista ja Koita joelta vierailemal la Puolustusvoimien huhtikuun lopulla ai van veteraanipäivän alla julkaisemilla net tisivuilla osoitteessa www.sakuva.fi. Kaik ki kuvat ovat vapaasti käytettävissä.. Kun uhkaava tilanne valkeni suomalaisille, komensi ylipäällikkö Mannerheim Rukajärven suunnan korpitaisteluissa kunnostautuneen kenraali Raappanan Ilomantsiin johtamaan pian edessä olevia taisteluita
88 SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 SOTARETKELL Ä JA A KK O PU U PE RÄ
n Melojat tekemässä lähtöä Asumajoen laavulta kohti Polvikoskea. Sotahistoriaa meloen Koitajoki saa alkunsa Suomen ja Venäjän rajaseudun pienistä järvistä. Vuorokauden mittaisen lepoja huoltotauon jälkeen suomalaisten taisteluosasto lähti etenemään kohti Koitajokea. Kyseessä täytyy olla kevyesti varustetut asemat, joista suomalaiset joutuivat irtautumaan vajaa Miten löydän Koitajoelle ja Polvikoskelle. Hattuvaarassa saavutettu voitto mahdollisti menestyksekkään operaation jatkumisen hieman etelämpänä. Sillalta käsin tutkimme koskea ja mietimme parasta laskulinjaa loivasti oikealle kaartuvassa koskessa. Möhkössä lopullisesti Suomen puolelle palatessaan Koitajoki on jo iso virta. Laskemme kanootit vesille Koidanvaaran laavulla lähellä Venäjän vastaista rajaa. A RI RA U N IO ; SO TA TO IM ET , SU O M EN SO TI EN 19 39 -1 94 5 KU LK U KA RT O IN , G EN IM A P Koitajoki. Taisteluiden päätyttyä suomalaiset ryhmittyivät puolustukseen vuoden 1940 rajan itäpuolelle. Vellivaaraan ja Lehmivaaraan sekä Kuolismaan ja Teppanan välille motitetut kaksi neuvostodivisioonaa lyötiin muutamassa päivässä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 89 raavana aamuna. Tien pohjoispuolelta löytyykin rivi matalia kaivantoja. Palaamme takaisin sillalle ja edelleen joen toiselle rannalle etsimään jälkiä venäläisten puolustusasemista. Tultuaan lyödyiksi Hattuvaarassa venäläiset vetäytyivät Koitajoelle kaivautuen asemiin sen itärannalle. Suomalaisten yllätyshyökkäyksessä ison osan upseereistaan menettäneen rykmentin jäänteet eivät kyenneet kuitenkaan pitämään puoliaan vaan joutuivat vetäytymään lähtöasemiinsa Lahnajärvelle. Lisätietoja Koitajoen alueesta osoitteessa www.luontoon.fi/koitajoki P612 maastokartta 1:50 000 Polvikosken koordinaatit ETRSTM35FIN N 6986582 E 725135 Melo Suomen Sotilaan erikoistoimittajan, eräja luonto-opas Eerikki Rundgrénin matkassa Koitajoella. Lue lisää aiheesta ja katso lisäkuvat Nettijatkoissa osoitteessa: G www.suomensotilas.fi seitsemänkymmentä vuotta aiemmin. Koidanvaaran kupeessa Suomen puolelle laskeva kapea ja erämainen joki virtaa mutkittelevassa uomassaaan parisenkymmentä kilometriä siirtyäkseen jälleen Venäjän puolelle. Polvikoskella osat vaihtuivat, kun suomalaiset vuorostaan hyökkäsivät ja venäläiset yrittivät pitää puoliaan joen itärannalle kaivamissaan poteroissa. Ensi alkuun tavoittelemme Asumajoen laavua viitisen kilometriä alavirtaan. Polvikoskella laskemme maihin joen länsirannalla käydäksemme katsomassa maitse edessä ryöppyävää koskea. Polvikoski on Ylä-Koitajoen ainoa huomattava koski muutoin joen tyytyessä virtaamaan varsin rauhallisesti. Muistot maastossa Kun palaamme kanooteille, huomiomme kiinnittyy mataliin painanteisiin tien molemmin puolin. Lakonkankaalle, missä joki painuu Venäjän puolelle, meloisi päivässä mutta aikomuksemme on viettää erämaisella Ylä-Koitajoella ja sen ympäristössä useampikin päivä
Tämä oli muuten aikanaan hiljattain edesmenneen Suomen erään visionääreimmän kenraalin Aimo Pajusen visio. Talossa on koolla koko maan poliittinen johto uuden presidentin vannoessa virkavalaansa, ja tietysti pääosa maan politiikan isokenkäisistä kuolee ja ”tilapäiseksi” varapresidentiksi valitusta Clancy-kirjojen päähenkilöstä Jack Ryanista tulee presidentti. Vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassa Against all Enemies hän kertoo Meksikon huumesodasta. OK. syyskuuta 2001. Ehkä heidän mukanaan on tullut mukaan agenttija terrorismitarinaa. Mutta miten lienee vastaisuudessa, sillä terroristeja riittää ja teillä tietymättömillä on ihan riittävästi ohjuksia. Kysyin vuosi sitten sotatieteen päivillä Libyan ilmasotatapahtumia tutkineelta everstiluutnantti (evp.) Juha Kaiteralta, mitä tapahtui Gaddafin armeijan olkapääohjuksille, joiden määrä tuskin oli aivan vähäinen. Skannasin taistelukuvauksen ja lähetin sen Jarmo ”Charles” Lindbergille. KIRJA ON ilmestynyt samana vuonna, kun arabikevät kukisti Gaddafin Libyan, vuonna 2011. LINDBERG VASTASI: ”Printtasin tekstit ja luin korostustussin kanssa läpi. Asepornoa. Hornet-ilmataistelukuvaukset olivat erittäin hyvin kirjoitettuja. Pakko tunnustaa: olen asepornoaddikti. Sisältö oli kohdallaan ja kaikki termit eri liikkeistä, menetelmistä ja aseista olivat juuri samoja, joita US Navyn koulutuksessa käytimme NAS Lemooressa. Operaation suunnittelijat olivat varmasti saaneet vaikutteita Clancyn kirjasta. VIIMEISIMMÄSSÄ KIRJASSA Threat Vector Kiina ryhtyy Yhdysvaltoja vastaan kybersotaan ja kyllä siinä hiukan ihan oikeaan sodankäyntiinkin päästään. Etenkin, jos tuntee vetoa asepornoon. Se on erään kyynisen ystäväni mukaan oikea sana kuvaamaan Tom Clancyn kirjojen sisältöä. KIRJAN ASEPORNO on taattua Tom Clancyn käsialaa. MARRASKUUSSA 2002 Intiasta Mombasan lentokentältä startanneen israelilaisen Arkia Airlinesin Boieng 757-300 koneen perään ammuttiin kaksi neuvostovalmisteista Strela-ohjusta, mutta kumpikaan ei osunut. VAIKKA TOM CLANCY ei ole profeetta, on hän kirjailija, jota kannattaa lukea. Huumehommien sivutuotteena talebanit salakuljettivat Yhdysvaltoihin joukon olkapääohjuksia. Nimitys on paljon osuvampi kuin teknotrilleri, jota suosikkikirjailijani edustamalle genrelle on joskus yritetty antaa. Ei tiedetä, vastasi Kaitera. Se on toistaiseksi ainoa kerta, kun tavanomaista matkustajakonetta on yritetty tuhota olkapääohjuksella. Ministeri oli kirjan luettuaan vakuuttunut siitä, että kirjoittajan oli täytynyt saada käsiinsä salaista materiaalia. MUISTAMME , mitä tapahtui 11. Kun Hornet on samaa tyyppiä kuin Suomen ilmavoimien hävittäjät, älysin, että meillähän on pilotteja, jotka pystyvät arvioimaan, kuinka hyvin Clancy sotakoneiden, tässä tapauksessa Hornetin, nippelitiedot hallitsee. 90 KNUUTI SUOMEN SOTILAS 3 • 2013 Jukka Knuuti ASEPORNO . CLANCY PANI kirjassaan Executive Orders (1996) japanilaisen lentokapteenin lentämään Boeing 747 -jumbojetin päin kongressia kostaakseen omaisensa Yhdysvaltojen ja Japanin välillä käydyssä sodassa tapahtuneen kuoleman. Hongkongissa tapahtuva agenttipuuhailu saattaa hyvinkin olla toiseksi kirjoittajaksi ilmoitetun Mark Greaneyn käsialaa. Ja mehän emme esimerkiksi tiedä, mikä Pennsylvaniassa maahan syöksyneen neljännen kaapatun koneen kohde oli. Talebanien kätyrit onnistuvat tuhoamaan niillä muutamia amerikkalaisia matkustajakoneita. Tiedä häntä, oliko syynä ohjusten yli-ikäisyys vai niiden käyttäjien ammattitaidottomuus. En tiedä, oliko Clancylla kirjaa kirjoittaessaan tiedossa Libyan ohjusten epäselvä kohtalo, mutta ei hän välttämättä tällaisia apuja kaipaa. Oliko se Valkoinen talo, kongressi vai mikä. Häneltä ilmestyy kirja vuodessa, kuten Dead or Alive (2010) ja Threat Vector (2012), tai kaksi parhaana kuten vuonna 2011 Against all Enemies ja Locked on. Onneksi hän on ollut ainakin toistaiseksi väärässä. Greaney on mukana myös kirjassa Locked on (2011), joka kertoo ydinaseen joutumisesta vääriin käsiin. THREAT VECTOR -kirjan parasta antia eli siis asepornoa on kuvaus amerikkalaisen F-18C Hornetin ja kiinalaisen J-10hävittäjän välisestä ilmataistelusta (sivut 420-426). Kuvaukset ohjusten käytöstä ja niiden vaikutuksesta maaleihin, eli matkustajakoneiden moottoreihin, ovat täyttä Clancya. TOM CLANCY on taas vauhdissa. Sodan lähtökohtina ovat Taiwanin asema sekä eräät Etelä-Kiinan meren kiistanalaiset saaret, joista Peking vääntää kättä Vietnamin ja Filippiinien kanssa. Hänhän oli ensimmäisiä suomalaisia Hornet-lentäjiä, joka haki oppinsa ison veden takaa. CLANCY ANKKUROI tekstinsä taitavasti maailman kriisipisteisiin ja niiden tapahtumiin. Ehkä tuotannon vuolautta selittää se, että toisin kuin Clancyn uran alussa, nyt on mukana myös toinen kirjoittaja. Yhtään asiavirhettä en löytänyt.” NÄIN LINDBERG liittyy samaan sarjaan kuin aikanaan Yhdysvaltojen laivastoministeri John Lehman, kun Clancyn debyyttikirja The Hunt for Red October ilmestyi vuonna 1984
· www.koalakustannus.. puh. info@koalakustannus.. 050 408 1590 UUTTA KOALA-KUSTANNUKSELTA – NYT KAUPOISSA!
”70 vuotta torjuntavoitosta” Rajoitettu painos! SA -K U VA 9,90 Tilaus toimitetaan marraskuussa. SUOMEN SOTILAAN KALENTERI 2014 (+ toimituskulut 3,90)