R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 3/2 1 4 • 1 3 , 5 KESÄSOTA 1944 | TYKISTÖN UUSI TAKTIIKKA | NATOON?
Painopiste Narva, Sinimäet ja Tarton suunta. Matkan hinta Suomen Sotilaan kestotilaajille NYT VAIN 495,00 € / hlö Normaalihinta muille kuin lehtemme kestotilaajille 520,00 € / hlö. Narva Narva-Joesuu Sinimäki Äksi Tartto Taistelu Virossa vuoden 1944 keväästä syksyyn 1944. Miksi Suomen puolustus murtui Valkeasaaressa ja miksi punaarmeijan hyökkäys pysähtyi Tali-Ihantalassa. Matkan hinta sisältää: Laadukkaat ja asiantuntevat opaspalvelut. L ähde Suomen Sotilaan ainutlaatuiselle lukijamatkalle 21.–24.8.2014 Kannakselle ja Viroon 70 vuoden takaisille taistelupaikoille ja saat vastauksen ratkaisutaisteluiden ratkaiseviin kysymyksiin. Puna-armeijan ulosmurtautuminen Leningradin piiritysrenkaasta ja eteneminen Narvajokilinjalle keväällä 1944. Taistelut ja tilanne Kannaksella ja Suomen rintamilla sekä Saksan itärintamalla alkuvuodesta ja kesällä 1944. Terijoki Siestarjoki Valkeasaari Kronstadt Krasnaja Gorka Oranienbaum Narva Puna-armeijan suurhyökkäys ja Valkeasaaren murtuminen, Leningradin rintama ja Kronstadtin rooli Pietarin-Leningradin puolustuksessa 1919-1944. Matkareitti ja alustava ohjelma (täsmennykset ohjelmaan keväällä 2014): 21.8. Oppaana Kannaksella kokenut ja arvostettu sotahistoriaopas everstiluutnantti Esa Urhovaara. Kuljetuksen linja-autolla, majoituksen kahden hengen huoneissa, aamiaiset, neljä ruokailua, ryhmäviisumin, hoitokuluvakuutuksen, laivamatkan kansipaikoin sekä sisäänpääsymaksut ohjelmaan kuuluviin kohteisiin. Miten Saksan itärintaman pohjoiskulman tapahtumat vaikuttivat Suomen asemaan SUOMEN SOTILAAN SUOMEN SOTILAAN LUKIJAMATKA 21.–24.8.2014 LUKIJAMATKA 21.–24.8.2014. 22.8. 24.8. Saksan roolia vuoden 1944 torjuntataisteluissa ja taisteluita Suomenlahden eteläpuolella valottaa toisena oppaana ja matkanjohtajana lehtemme erikoistoimittaja, useita sotahistoriallisia artikkeleita ja kirjoja tehnyt HuK Kari Kuusela. Lisäohjeita matkanjärjestäjältä. Yhteinen matkan päätöstilaisuus laivalla. SUOMEN SOTILAAN LUKIJAMATKA 21.–24.8.2014 Vielä muuta ma paikk a! Suomen itsenäisyys pelastettiin 70 vuotta sitten Karjalankannaksella ja Suomenlahden eteläpuolella Virossa. Helsinki Vaalimaa Viipuri Ihantala Terijoki Puna-armeijan hyökkäyksen pysähtyminen Viipurin valtauksen jälkeen. Varaa matkasi heti: myynti@ japi-matkat.fi tai 05 3559365 Lisätietoja reitistä ja matkaohjelmasta Kari Kuusela, kari.kuusela@suomensotilas.fi tai 0400 157158 Suomen itsenäisyys pelastettiin 70 vuotta sitten Karjalankannaksella ja Suomenlahden eteläpuolella Virossa. Varaa paikkasi heti! HUOM! Hinta sisältää ryhmäviisumin. 23.8. Mikäli sinulla on oma voimassa oleva Venäjän viisumi, vähennetään matkahinnasta 70 €! (Esim kestotilaaja, jolla oma viisumi, matkan hinta 425,00 € / hlö). Paikkoja riittää vain nopeimmille. Matkanjärjestäjät pidättävät oikeuden muutoksiin matkaohjelmassa. Tilaajaetu 25 €. Vastuullinen matkanjärjestäjä on lähialueidemme sotahistoriamatkailuun erikoistunut, huippuasiantunteva ja luotettava osaaja JAPI-MATKAT Oy. Miten Saksan itärintaman pohjoiskulman tapahtumat vaikuttivat Suomen asemaan ja suomalaisten taisteluun. Tartto Tallinna Helsinki Suomen irtautuminen sodasta ja Viron valtaus. Ostosja vapaa-aikaa Tallinnassa
Uhkapeli kahden vastenmielisen vaihtoehdon välillä oli johtanut meidät sodan häviäjän puolelle, mutta lopulta meidät pelasti juuri tuhoutuvan liittolaisemme tuki. Kun saksalaisten puolustus lopulta romahti Ranskassa, tuli Stalinille entistä kovempi kiire kohti Saksan sydänmaita ja Berliiniä. Yksin se ei onnistu, mutta ei se onnistu myöskään heittäytymällä muiden armoille. JOS NEUVOSTOLIITON VOIMAVARAT eivät olisi joutuneet kilpajuoksussa Keski-Eurooppaan syyskesällä 1944 niin äärimmilleen, ei Suomikaan olisi säästynyt. Mutta Sinimäet kestivät suomalaisille riittävän kauan. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Toimituspäällikkö Petri Välkki gsm 040 707 7550 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Ilmoitusmyynti & markkinointi: Petri Välkki gsm 040 707 7550 myynti@suomensotilas.fi Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. SUOMALAISET tekivät kaikkensa puolustaakseen pienen, nuoren tasavallan itsenäisyyttä. Se nyt vaan on tyhmää jäädä yksin. Viidennen sotavuoden lopulla meidät pelasti kolmen suuren keskinäinen voimanponnistus, jossa huomio kääntyi pois syrjäisestä Suomesta ja pääsimme livahtamaan miehittämättömänä ja asevoimat täydessä iskussa pois maailmansodan loppunäytöksestä. Liittoutuminen ja hyvin hoidettu oma kansanarmeija voi pelastaa meidät tilanteesta, jossa olimme 75 vuotta sitten. TÄNÄÄN meidän ei tarvitsisi valita kahden ikävän vaihtoehdon väliltä. VETERAANIEMME uhria ja panosta ei saa väheksyä. Stavkan oli pakko siirtää voimansa Kannakselta Sinimäkiin ja etelämmäs. . SUOMEN SOTILAIDEN PANOS ei olisi yksin riittänyt. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Saksalaisten vastarinta kesti siellä meille sopivan kauan. Sodan jälkeen suvereniteetti joutui vuosiksi koville, mutta itsenäisyys säilyi, koska maata ei miehitetty syksyllä 1944. Ilman heidän taisteluaan olisimme joutuneet liittymään muiden Itä-Euroopan kansojen vankileirien saaristoon rautaesiripun taakse. Onni oli pienen Suomen matkassa. Tarvitsemme molemmat. Aineistopäivä 1.8.2014. SUOMI OLI PAKOTETTU 75 vuotta sitten uhkapeliin, josta selvisimme osin taidolla ja viisaudella, osin silkalla hyvällä onnella. SUOMI PELASTETTIIN myös Normandiassa. Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 4/2014 ilmestyy syyskuussa 2014. Suomenlahden eteläpuolella puolustus piti. Meidät pelasti Kannakselle ja Suomenlahden rannoille lähetetyt Luftwaffen, Kriegsmarinen ja Wehrmachtin joukot. Jos maihinnousu Normandiassa olisi juuttunut vielä kuukaudeksikin paikalleen, olisi Suomen kohtalo saattanut olla sinetöity. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Kettunen, Aleksei Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 4.6.2014 SEITSEMÄNKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN Euroopan ja Suomenkin kohtaloa ratkottiin Narvajoen ja Normandian rantapenkoilla. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Mutta vielä tärkeämmäksi Suomen kannalta osoittautui Narvan rintaman monikansallisen, saksalaisten alaisuudessa taistelleen sotavoiman taito ja sitkeys. Saimme rauhan hyvin ehdoin, eikä maatamme miehitetty. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Vain tyhmä jää joukosta. Vihollinen pysähtyi Kannaksella, Laatokan Karjalassa ja viimein Ilomantsin korvissa. Vain yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustuskyky yhdistettynä Nato-jäsenyyteen tekee puolustuksestamme uskottavan jatkossakin. Määräaikaistilausta ei voi perua. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Jompikumpi ei riitä. PIENEN KANSAN on pystyttävä puolustamaan suvereniteettiaan ja etujaan maailmalla. Emme luottaneet vieraan apuun, mutta olimme valmiita ottamaan sitä vastaan. Suomi pelastettiin Ihantalan pelloilla mutta myös Sinimäissä ja Normandiassa. Se Ei olisi onnistunut 70 vuotta sitten eikä onnistu tulevaisuudessakaan. Selvisimme mutta emme yksin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs
– Tom Lindblom 82 Kentällä: Ballistinen suoja kehittyy – Tom Lindblom 83 Pikatesti: Pikkupistoolit PPK & Colt – Tom Lindblom 84 Varikko: Xglow-valaisimet, Taktista tavaraa Fiskarsilta 2.0 87 Nurkan taakse ampuminen – Tom Lindblom 89 Pikatesti: Garmin Virb Elite – Petri Välkki 91 Viranomaiset: Poliisien salaiset tiedonhankintakeinot & RIBbejä rajalle 91 Palaute & Kysymykset: Väkivaltakoneisto. 92 Kirjat: Sotilaana Afganistanissa – Tom Lindblom SUOMEN SOTILAAT 93 Kenttäpiispa Pekka Särkiö – Vesa Keinonen SOTAMATKALLA 96 Seinäjoen Suojeluskuntamuseo – Jaakko Puuperä KNUUTI 98 Viiden leopardin Panssariprikaati • Palvelukortti sivulla: 92 • Kannen kuva: SA-kuva Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI FÖ RS VA RS M A K TE N PU O LU ST U SV O IM AT PE KK A N IE M IN EN. Tapolasta – Kari Kuusela KAKSI KARIA 40 Kari Suomalainen – Ketunnahka 41 Kari kommentoi – Sanasotaa PUOLUSTUSVOIMAT 42 Maavoimat muutoksessa osa 4: Epäsuora tuli ja uudistettu taistelutapa – Kari Kuusela 51 Operatiivinen ja taktinen tulenkäyttö – Kari Kuusela 55 Uusi ryhmitys – Kari Kuusela 70 VUOTTA SITTEN 58 Kesäsota 1944 – Kari Kuusela 3XT LIITE 79 Ammattina tappaminen. Tilaajarekisteri. 58 Kesäsota 1944 Päivälleen 70 vuotta sitten Suomi kamppaili elämästä ja kuolemasta Kannaksella ja Laatokan Karjalassa. Julkaistava aineisto. Suomen kohtalo ratkottiin kuitenkin myös Narvajoen suun ja Normandian rannoilla. Mutta mitä virheitä tehtiin ja mitä niistä voitaisiin oppia. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Miksi. 20 TURVALLISUUSPOLITIIKKA 6 Nato – Väitteitä ja vastaväitteitä – Petri Välkki 14 Nato & Strategia – Petri Välkki 18 Kommentti: Oma puolustus kuntoon – Jussi Niinistö 19 Kommentti: Rauhaa edistäen, tosiasiat tunnustaen – Sofia Vikman 20 Serkkujen sotilasyhteistyö – Arto Pulkki 22 Sotilaallinen Suomen silta – Arto Pulkki JYVÄLLÄ 24 Ruotsi arvioi puolustustaan – Pekka Mäkelä 26 Turvallisuuskatsaus: Djibouti – Kiina – Pohjois-Korea 28 Syyrian kapinalliset vaikeuksissa – Saana-Maria Jokinen 29 Maailmalta – Jaakko Bergqvist 31 Puolustusvoimat 34 Kotirintamalla 36 Maailman tapahtumia 37 Historian hämärästä 37 Venäjä 38 Museoon: näyttely kenraali K.A. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Ruotsi herää Venäjän toimet Ukrainassa herättelevät Ruotsia pohtimaan uudelleen turvallisuuspoliittisia ratkaisujaan. Suomi pelastui. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä
Natoon kohdistuu paljon väitteitä, toivomuksia ja uskomuksia. 6 78 VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT PE TR I VÄ LK KI. Esittelemme muun muassa uudistuneen organisaation, kaluston sekä ryhmityksen ja kerromme mikä muuttuu ja mikä säilyy ennallaan. Suomen Sotilas keräsi niistä yleisimmät ja vastaa niihin. Nato – ilmestyskirjan peto. 42 3xT-sivut Ammattina tappaminen, pikatestejä ja uutta ballistista suojaa. Epäsuora tuli uudistuu Maavoimat muutoksessa -sarjassa tutustumme uudistuvaan epäsuoraan tuleen
6 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 TURVALLISUUSPOLITIIKK A Nato, tuo läntinen Ilmestyskirjan peto, kylmän sodan jäänne, Yhdysvaltain johtama aggressiivinen hyökkäysliitto, sotia aiheuttava organisaatio tai toisten mielestä taas länsimaisen sivistyksen ja demokratian viimeinen linnake ja ainoa Suomen turvallisuuspoliittinen mahdollisuus, jonka suojiin pitäisi kiljuen rynnätä. NATO Väitteitä ja vastaväitteitä
Yksi ehkä kaikkein jyrkimmän pään väite Yhdysvaltain ”hyökkäysliitosta” nousee silloin tällöin esille jopa julkisessa keskustelussa. Nato ei voi aloittaa eikä julistaa sotaa ketään eikä mitään vastaan. Nato on niin perustuskirjaltaan kuin rakenteeltaan puolustusliitto. Suomen Sotilas keräsi laajasti eri foorumeilta väittämiä Natosta ja pyrkii vastaamaan niihin lyhyesti. Se ei itse ole ilman ulkopuolista > U S A RM Y. Nato on toiminut ja toimii useiden kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden johdossa, usein siitä syystä, että mikään muu organisaatio ei siihen pysty. artikla, on suoja vain hyökkäystä vastaan, ei hyökkäystä varten. Sen ydin, 5. n Nato, tuo aggressiivinen hyökkäysliitto Väite: Nato on Yhdysvaltojen johtama aggressii vinen hyökkäysliitto ja vain sen voima politiikan työkalu. Nato on aihe, joka herättää paljon tunteita niin puolesta kuin vastaan ja josta esitetään paljon mitä erilaisempia väitteitä, osa perusteltuja ja osa täysin hatusta vedettyjä. 7 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 TEK S TI: PE TRI VÄLKKI U krainan kriisi on nostanut keskustelun Natosta aivan uudelle tasolle Suomessa ja Ruotsissa
Nato ei voi hyökätä, se voi vain puolustautua (katso yllä). Vastaavalla logiikalla, siis jos kriisinhallintaoperaatioiden johtaminen toimii perusteena, voi myös EU:ta ja YK:ta syyttää ”aggressiivisiksi hyökkäysliitoiksi”. 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 TURVALLISUUSPOLITIIKK A valtuutusta (YK, EU) aloittanut yhtään operaatiota, eikä se edes voi niin tehdä. Myös rajamuodollisuuksien vaikeuttamisella ja hidastamisella sekä erilaisten säädösten asettamisella pys. Luonnollisesti kuitenkin isompien maiden ääni on käytännössä painavampi, mutta yksittäisellä maalla on täysi oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa ja äänestää miten haluaa. Natossa, toisin kuin vaikkapa EU:ssa, joka maalla on päätöksenteossa yksi ääni. Sen sijaan Natoon kuulumattomiin maihin kuten Ukrainaan ja Georgiaan on hyökätty. Kaupan osalta todennäköistä olisi, että Venäjä käyttäisi erilaisia, osin jo aikaisemmin käyttämiään keinoja Suomen painostamiseksi. Periaatteessa puolustautumiseen varautumisen ei tulisi yllyttää hyökkäämiseen. Natolla ei ole myöskään mitään valtaa jäsenmaiden poliittisiin päätöksiin. Venäjä voisi aloittaa energiasodan ja/tai kauppasodan Suomea vastaan. Tehdyt päätökset edellyttävät jokaisen jäsenmaan poliittisen johdon (hallituksen tai parlamentin) hyväksyntää. Kaikkein tärkeimmissä asioissa, kuten esimerkiksi uusien jäsenien hyväksymisessä, vaaditaan jäsenten yksimielistä päätöstä. Sotilaat johtavat Natoa. Näitä voisivat olla erilaiset tuontija vientikiellot ja -tullit, jotka koskisivat esimerkiksi elintarvikkeiden vientiä Venäjälle ja puuntuontia Suomeen. Yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty sen historian aikana, pois lukien terroristien hyökkäys vuonna 2001 Yhdysvaltoja vastaan. n Vihainen karhu Väite: Natoon liittyminen suututtaisi Venäjän, ja se romahduttaisi kaupan Venäjän kanssa. Väite: Suomen ei pidä liittyä sotilas liittoon, sillä sellainen vain lisää sodan uhkaa. Luonnollisesti Naton johtamia sotilaallisia operaatioita johtavat sotilaat, samoin kuin he pyörittävät Brysselissä Naton esikuntaa, jonka tehtävä on ylläpitää ja kehittää Naton sotilaallista suorituskykyä, standardisointia ja pitää yllä tilannetietoisuutta ja kykyä reagoida sotilaallisesti. Sotilaat siis vain vastaavat tehtyjen päätösten toimeenpanosta eli esimerkiksi mahdollisten operaatioiden johtamisesta. Nato on hallitustenvälinen organisaatio, jossa kunkin jäsenmaan neuvostoon lähettämät siviilit – virkamiehet ja poliitikot – tekevät tärkeimmät päätökset konsensusperiaatteella. Väite: Yhdysvallat ja/tai sen kenraalit määräävät täysin mitä Nato tekee. Väitteet ovat kaikki mahdollisia, mutta valtaosin epätodennäköisiä
Lisäksi sekä kaupan että energian osalta Suomi pystyy jopa lyhyellä aikavälillä ainakin osin turvautumaan muihin markkinoihin. Energian suhteen olemme koko Euroopankin mittakaavassa eniten tuontisähkön varassa: Suomen sähköstä pahimmillaan jopa 25 % joudutaan kattamaan tuonnilla. Kaupan ja energian kohdalla Venäjä voi luonnollisesti ryhtyä painostustoimiin, mutta voimakkaina tai pitkäkestoisina ne helposti kääntyvät myös sitä itseään vastaan. Liittoutuminen on Suomelle ainoa ja sitä paitsi erittäin edullinen tapa taata paras mahdollinen tiedon saanti ja sen välityskyky niin normaalioloissa kuin kriisitilanteessakin. Venäjän sotilaallinen operaatio Suomea vastaan olisi huomattavasti vaikeampi ja riskialttiimpi kuin Krimillä tai vuonna 2008 Georgiassa. Venäjän sotilaallista väliintuloa voi pitää mahdollisena, mutta kuitenkin erittäin epätodennäköisenä. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2012, kun kokonaiskulutuksemme oli noin 85 GWh, oli tuonti Venäjältä vain noin 4,4 GWh, esimerkiksi Ruotsissa se oli yli 14 GWh. Suomen asevoimat ovat vahvemmat, Suomessa ei ole sellaista venäläisvähemmistöä, jolta Venäjä saisi tukea toimilleen, ja Suomi on EU:n jäsen, jolloin vähintäänkin poliittiset reaktiot olisivat huomattavasti voimakkaammat kuin Ukrainan tapauksessa. Luonnollisesti taloutemme kärsii huomattavasti mahdollisesta kauppasodasta. n Venäjä hyökkää!!! Väite: Jos Suomi hakee Naton jäsenyyt tä, aloittaa Venäjä sotilaalliset keinot Suomea vastaan sen estämiseksi. Kovin väite ja myös suurin ongelma jäseneksi hakeutumisessa on joiden”…valtiot noudattavat tai jättävät noudattamatta ja tulkitsevat sopimuksia viime kädessä omien etujensa mukaisesti.” kin mielestä siinä, että välittömästi kun Suomi jättää Natolle jäsenhakemuksen, aloittaa Venäjä sotilaallisen operaation Suomea vastaan. 9 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 tyttäisiin nopeasti vaikuttamaan Suomen kauppaan Venäjän kanssa. Naton kautta tilannekuva paranee, samoin kuin paikkatiedon ja informaation turvallinen ja häiriön sietävä, nopea siirtokyky. > N AT O NATON E-3A AWACS turvaamassa ilmatilaa YK:n ilmastokonferenssin aikana Kööpenhaminassa. Venäjän kaupan tyrehtyminen vaikuttaisi luonnollisesti negatiivisesti talouteemme, sillä se on kolmanneksi suurin vientimaamme (noin 5,4 miljardia euroa, noin 10 % kokonaisviennistä) ja suurin tuontimaamme (noin 10,5 miljardia euroa, josta energian osuus on yli 80 %). Yksin nämä nykysodassa välttämättömät kyvyt eivät ole tavoitettavissa ilman kohtuuttomia taloudellisia ponnistuksia.. Vielä puoli vuotta sitten, ennen Ukrainan ja Krimin tapahtumia, väitettä olisi voinut pitää täysin tuulesta temmattuna, mutta nyt sitä pitää pohtia
Kriittisimmät taas muistuttavat, että Baltian maille ei aikoinaan niiden liittyessä Natoon tehty heti puolustussuunnitelmaa, mikä viittaisi siihen, että niiden puolustukseen ei sitouduttaisi vakavasti. Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle. Neuvostoliiton hajottua Suomi solmi vuonna 1992 valtiosopimuksen Venäjän kanssa. Sopimuksen oheisen kohdan väitetään estävän liittymisen Natoon: Valtiosopimus 63/1992: Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan. artikla, joka koskee keskinäisiä turvatakuita. Suomi tarvitsee asevelvollisuusarmeijaa myös mahdollisena Nato-jäsenenä. Nato-maista valtaosa on siirtynyt ammattiarmeijaan. BRITTILASKUVARJOJÄÄKÄRI TYÖSSÄÄN. Nato-maat ovat suvereeneja valtioita, jotka päättävät itse ratkaisuistaan. Avainsana tässä on hyökkää. Pieniltä ammattiarmeijoilta kun on turha odottaa merkittäviä maajoukkoja tueksi nopeasti eskaloituvassa kriisissä.. Suomi ei siis voi Naton jäsenenä joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa siltä edes pyydettäisiin apua Venäjää vastaan, näin voi käydä vain silloin, kun Venäjä on hyökkääjänä. Tällöin voidaan perustellusti todeta, että sopimus ei ole enää n Ranskalaiset sotilasajoneuvot nousemassa maihin yhdysvaltalaisalukselta kansainvälisessä Bold Alligator -sotaharjoituksessa Virginiassa tammikuussa 2012. Nato ei voi hyökätä, ennen kuin sitä vastaan on hyökätty eli aloitettu sota. Naton kohdalla kuitenkin sopimuksesta lipeämistä voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä, sillä pieninkin viite siitä romauttaisi koko liiton perustuksen, ja Nato on kuitenkin merkittävä osa monen maan turvallisuusja sotilaspolitiikkaa. Historia ja nykypäiväkin todistavat, että valtiot noudattavat tai jättävät noudattamatta ja tulkitsevat sopimuksia viime kädessä omien etujensa mukaisesti. Naton ytimenä toimii perussopimuksen 5. Suurin osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että Naton jäsenmaat ovat erittäin vahvasti sitoutuneet toteuttamaan 5:ttä artiklaa. Väite: Suomen ja Venäjän välinen vuo den 1992 valtiosopimus estää liittymi sen Natoon. Tähän viittaa Naton toimet muun muassa Ukrainan kriisin yhteydessä, jolloin useat Nato-maat ovat siirtäneet joukkoja, aluksia ja lentokoneita Mustallemerelle ja Baltiaan. Natoon liittyminen ei kuitenkaan asettaisi mitään paineita tai pakkoa Suomelle luopua asevelvollisuudesta. Kansainvälisessä politiikassa voidaan luonnollisesti aina pohtia kaikkien valtioidenvälisten sopimusten todellista pitävyyttä, tämä koskee kaikkia sitoumuksia, niin EU:n, Naton kuin YK:n kohdallakin. 10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 TURVALLISUUSPOLITIIKK A n Juridiikkaa ja luottamusta Väite: Naton apuun ei voisi sodan uha tessa luottaa 100prosenttisesti kuiten kaan. Sopimus estää siis sotilaallisen avun ja maamme alueiden käytön antamisen sellaiselle taholle, joka hyökkää Venäjää vastaan
Väite: Natoon liittyminen edellyttää ai heesta kansanäänestystä. Suomi on taas lähinnä patologisen tarkka noudattamaan eri sopimusten velvoitteita. Venäjällä itsellään on lisäksi taipumus tulkita ja myös jättää noudattamatta sopimuksia juuri niin kuin se parhaaksi itselleen näkee. Suomi pystyy tarvittaessa osoittamaan laskutapojen muutoksilla (esimerkiksi eläkevastuut sekä asevelvollisuus>. Käytännössä asian arviointi jää viime kädessä maamme poliittiselle järjestelmälle eli haluavatko poliittinen johtomme ja puolueemme kansanäänestystä vai ei. Esimerkiksi joissakin maissa puolustusmenoista maksetaan eläkkeet, tullin, rajavartioston ja miliisin menot. Naton historian aikana jäsenistä osa on järjestänyt kansanäänestyksen, mutta suurin osa ei ole. Useat puolueet ja poliitikot ovat linjanneet, että Natoon liittymisestä tulisi järjestää kansanäänestys. n Maksetaan, säästetään. Nato edellyttää (toivoo) jäsenmailtaan uskottavaa omaa puolustusta ja katsoo, että siihen tarvitaan vuodessa 2 % BKT:stä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 11 voimassa, mutta kuten jo aikaisemmin todettiin, sopimukset ovat viime kädessä aina tulkintaa. Suomi käyttää tällä hetkellä noin 1,47 % (2013) puolustusmenoihin, mutta eri maiden luvut eivät ole monelta osin vertailukelpoisia, sillä eri maat kirjaavat eri asioita puolustusmenoihin. Väitteet: Natoon liittyminen nostaa Suo men puolustuskustannuksia, ja se vaatii, että jokainen jäsen käyttää vähintään 2 % bruttokansantuotteestaan (BKT) puolustusmenoihin. Nato itse ei edellytä kansanäänesU S A RM Y tystä, vaan sen lähtökohtana on, että jäseneksi pyrkivän valtion kansalaisten tulee kannattaa liittymistä. Käytännössä tähän ei kuitenkaan nykyisistä jäsenmaista yllä kuin muutama, laskutavasta riippuen vuonna 2012 vain viisi maata (Yhdysvallat, Turkki, Kreikka, Viro, Ranska) täyttivät tämän ehdon
Väite: Naton jäsenenä saamme auto maattisesti ostaa muilta jäseniltä parem pia ja uudempia puolustustarvikkeita halvemmalla kuin jos emme ole jäseniä. Väite: Naton jäsenenä varusmiehiämme tulisi ulkomaisista operaatioista sink kiarkuissa takaisin, eli Naton jäsene nä Suomen olisi pakko lähettää sotilaita kansainvälisiin operaatioihin. Nato edellyttää vain yleisellä tasolla, että jokainen maa vastaa lähtökohtaisesti omasta puolustuksestaan, Nato voi toimia vain ylimääräisenä turvana. Yhdysvallat on jopa antanut vanhaa kalustoaan ilmaiseksi jäsenmaille, muun muassa Virolle (kuten Suomikin). Tästä summasta karkeasti noin puolet menisi Suomen osuutena Naton budjettiin ja toinen puoli Naton organisaatioon lähetettävien suomalaisten, (arviolta 75–100 sotilaan) kuluihin. Tällä hetkellä 28 Nato-maasta seitsemässä on käytössä asevelvollisuus, lisäksi monet maat arvostavat korkealle suomalaisten puolustusratkaisun eli yleisen asevelvollisuuden. Käytännössä kuitenkin jäsenmaat ovat osin Naton kautta luoneet kiinteämpiä ja luottamuksellisempia suhteita, ja sitä kautta niiden välisessä sotatarvikekaupassa ja myös -teollisuudessa, on enemmän yhteistyötä ja myös edullisempia hintoja. Naton jäsenenä voisimme siis saada sotatarvikkeita edullisemmin ja paremmasta päästä, mutta viime kädessä sen ratkaisee poliittiset suhteemme ja kauppapolitiikka. Yhdysvaltain aseteollisuuden huippuaseteknologian myynnistä päättää aina tapauskohtaisesti Yhdysvaltain kongressi, joka ratkaisee, voiko ostajamaahan luottaa ja onko kauppa Yhdysvaltain edun mukaista. Materiaalihankintoja koskevan budjettiosuussuosituksen Suomi täyttää jo nyt. n Sotilaalliset seuraukset Väite: Liittymisen myötä joudumme luo pumaan asevelvollisuudesta ja siirty mään palkkaarmeijaan. 12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 TURVALLISUUSPOLITIIKK A järjestelmän kustannusten kirjaaminen), että se käyttää puolustusmenoihin suosituksen mukaiset 2 %. Jokainen Naton jäsenmaa saa päättää täysin itsenäisesti, mihin operaatioihin se osallistuu ja mitä joukkoja ja kuinka paljon se niitä lähettää, aivan samalla tavalla kuin Suomi on tähänkin saakka VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Nato-jäsenyyden suorat vuosittaiset kuluvaikutukset puolustusbudjettiin olisivat laskelmista riippuen 40–60 miljoonaa euroa. Natolla ei ole mitään kantaa jäsenmaidensa valitsemaan puolustusratkaisuun, eikä sillä ole mitään intressiä painostaa siirtymistä kohti ammattiarmeijaa. Naton perussopimukseen ei sisälly mitään suoraa velvoitetta myydä alennuksella sotatarvikkeita muille jäsenmaille
Kyseiset toimenpiteet on lopetettava, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 13 toiminut kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Naton jäsenmaana Suomeen todennäköisesti kohdistuisi poliittista painetta maltillisesti kasvattaa nykyistä noin 500 hengen joukkoa. Väite: Natosta ei tule kriisin aikana maa joukkoja Suomeen. Venäjän nykyinenkin sotilasdoktriini varaa Venäjälle mahdollisuuden käyttää ensi-iskussa ydinaseita, mikäli se katsoo sen maan turvallisuuden kannalta tarpeelliseksi, joten voimme kriisin syttyessä joutua maalitauluksi, vaikkemme olisikaan Naton jäsen. RAMSTEIN ROVER 2012 -harjoitus Virossa. Mahdollista. Väite: Natoon ja sen ydinasekilven alle liittyminen aiheuttaa välittömästi, että maamme joutuu Venäjän ydinaseiden maalilistalle. kriisin aikana on Nato ilmoittanut lisäävänsä joukkoja (myös maajoukkoja) Baltian alueella. On kuitenkin huomioitavaa, että jo nyt Suomen panos Naton operaatioihin on suhteellisesti laskien suurempi kuin monilla nykyisillä Nato-mailla, joten jo nykyisen suuruiset joukot Naton kriisinhallintaoperaatioissa voisivat olla täysin riittävät. ”Nato ei voi hyökätä, se voi vain puolustautua.” Maalilistat ovat varsinkin tänä päivänä muutenkin hieman turhia, sillä nykyaikainen tekniikka ja tiedustelu mahdollistavat joka tapauksessa hyvin nopeat uudet maalitukset.. Jokaisesta aseellisesta hyökkäyksestä ja kaikista toimenpiteistä, joihin sen seurauksena on ryhdytty, on ilmoitettava välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kriisistä riippuen on hyvinkin mahdollista, että Suomeen ei tulisi Naton maajoukkoja, toisaalta jo nyt Ukrainan Viides artikla Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä. Operaatioihin on aina lähetetty sinne vapaaehtoisesti pyrkineitä reserviläisiä sekä kantahenkilökunnan ammattisotilaita. Maajoukkojen tarpeesta voidaan olla montaa mieltä, sillä maamme ja Puolustusvoimiemme suurimmat tarpeet ja heikkoudet ovat ihan muualla kuin Maavoimien joukkojen vahvuudessa
Kriisin sattuessa ainoa mahdollisuutemme säilyttää meriyhteys Eurooppaan on liittoutumisen kautta, sillä siihen tarvitaan Suomea selkeästi voimakkaammat merivoimat ja ilmavoimat. TEK S TI: PE TRI VÄLKKI U .S . Sotilasmateriaalin puolella on varmaa, että kriisin aikana Naton jäsen saa todennäköisemmin ja varmemmin sotilastarvikkeita kuin Naton ulkopuolella oleva. Olemme taloutemme suhteen riippuvaisia meriyhteydestä Eurooppaan kapean rännin eli Itämeren kautta. Kyseinen väite edellyttää, että ensinnäkin olisimme puolueettomia ja liittoutuNATO & STRATEGIA Nato on Suomen ainoa mahdollisuus turvata huoltovarmuus kriisiaikana. Naton merkitys maamme huoltovarmuuden suhteen korostuu kahdessa kohtaa. Sotilaspuolella logistiikan suurimpia haasteita on mahdollisen kriisin sattuessa tarvittavan sotilasmateriaalin saaminen (esimerkiksi ohjukset, erikoisampumatarvikkeet tai varaosat aluksiin ja lentokoneisiin). Suomen huoltovarmuutta on pohdittu ja siihen on varauduttu maailmanlaajuisesti vertaillen vähintäänkin hyvin, mutta haasteemme tulevat maantieteellisestä sijainnistamme. 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 TURVALLISUUSPOLITIIKK A N ato ei tuota tai takaa millekään maalle huoltovarmuutta, siitä on jokaisen maan huolehdittava itse. n Politiikkaa ja historiaa Väite: Puolueettomana ja liittoutumattoma na pysyminen on Suomelle paras ratkaisu. N A VY Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas Naton ja rauhankumppanuusmaiden yhteisessä sotaharjoituksessa Ustkassa Puolassa vuonna 2004.
Suomi itse päättäisi Naton jäsenenä täysin siitä, niin kuin tälläkin hetkellä, salliiko se maaperälleen ulkomaisia joukkoja ja tukikohtia. Toiseksi pitäisi osoittaa, että juuri ne suojaisivat Suomea parhaiten. Venäjän asevoimien ryhmitys, sotilasdoktriini ja poliittinen retoriikka sekä Suomen jo tekemät valinnat (EU, Naton rauhankumppanuus) viittaa nykyään lähinnä siihen, että Suomen katsotaan jo nyt kuuluvan enemmän länsimaihin kuin olevan neutraali eli puolueeton toimija. Maamme ei ole, eikä pystykään olemaan niin omavarainen ja varustautunut, että selviäisimme pitkästä sotilaallisesta kriisistä ilman muiden apua ja toimivia huoltoyhteyksiä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 15 mattomia. Väite: Suomi on pärjännyt ennenkin yk sin ja niin pärjätään jatkossakin. Historian pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että pienet maat ovat aina historian virrassa olleet suurten maiden pelimerkkejä, ja niiden poliittisten etujen ja tarpeiden armoilla, kun rajoja piirretään tai sotia käydään. Luonnollisesti Natolla on aina käynnissä olevissa operaatioissa (esimerkiksi Afganistanissa) tilapäisesti perustettuja tukikohtia. Merkityksellisempää lähinnä on ollut se, onko valinnut liittolaisensa oikein. Oleellista on myös ymmärtää, että sillä ei ole merkitystä, määrittelemmekö me itsemme puolueettomaksi ja liittoutumattomaksi, jos Venäjä ei näe meitä sellaisena. Nykyään EU:n jäsenenä emme myöskään ole liittoutumattomia ja puolueettomuutemmekin voidaan jo historiamme perusteella kyseenalaistaa. Suomi sai muilta mailta merkittävää poliittista, sotilaallista tai taloudellista apua sekä talviettä jatkosodassakin. Natolla ei ole mitään mahdollisuutta perustaa ainuttakaan tukikohtaa jäsenmaihin ilman erityistä pyyntöä, eikä sillä ole oikeastaan siihen mitään tarvettakaan. Samoin vientimme katkeaminen lamaannuttaisi nopeasti yhteiskuntamme. Yksin ja sisulla pärjäämisen myytti on valitettavan vahva, mutta paikkaansa pitämätön. Natolla on tukikohtia, tutkimuslaitoksia tai esikuntia tällä hetkellä Belgiassa, Puolassa, Alankomaissa, Saksassa, Italiassa, Portugalissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa eli kahdeksassa maassa kaikkiaan 28 jäsenmaasta. Esimerkiksi kehittyneiden asejärjestelmien varaosia, ohjuksia ja energiaa tarvitaan kriisin aikana ulkomailta. Väite ei myöskään toimi enää muuttuneessa maailmassa. > PU O LU ST U SV O IM AT n Tshekin maavoimien BMP-2 ja T-72M4 CZ.. Puolueettomuudella ja liittoutumattomuudella ei tällöin ole merkitystä, paitsi jos se sattuu palvelemaan sotaakäyvien etuja. Ottajia tukikohdille kyllä olisi enemmän kuin mitä niitä on tarjolla. Ilman tuota apua emme olisi sodista selvinneet niin kuin selvisimme. Väite: Suomen liittyessä Natoon Suo meen tulee ulkomaisia (Yhdysvaltojen) sotilastukikohtia ja mahdollisesti jopa ydinaseita
EU ei ole kehittynyt olemassaolonsa aikana merkittäväksi turvallisuuspoliittiseksi tekijäksi, eikä se ole näköpiirissäkään, ellei nyt Ukrainan kriisi saa kehitystä liikkeelle. EU:n päivitettyyn perussopimukseen eli Lissabonin sopimukseen on sisällytetty pykälä myös aseellisen selkkauksen varalta. Väite: Naton rauhankumppanuus antaa meille riittävät turvallisuustakuut. Ukraina ja Georgia ovat kummatkin Naton kumppanuusmaita (Partnership for Peace, PfP), mutta se ei antanut niille turvallisuustakuita. artiklan suoja koskee vain ja ainoastaan jäseniä. ”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. Optiokeskustelusta saa usein myös sellaisen käsityksen, että Suomi olisi jonkinlaisessa erityisasemassa, saisi sen takia erityiskohtelua ja pääsisi heti tai ainakin nopeutetulla aikataululla halutessaan jäseneksi. artiklan suoja koskee vain ja ainoastaan jäseniä.” ISON-BRITANNIAN F-15C EAGLE Norjassa Arctic Challenge Exercise 2013 -harjoituksissa, johon osallistuivat Suomen ja Ruotsin lisäksi Nato-maat Yhdysvallat, Norja ja Iso-Britannia.. EU:lla ei myöskään ole, toisin kuin Natolla, mitään sotilaallista johtotai huoltojärjestelmää, joten operaatioiden käynnistäminen olisi erittäin vaikeaa ja hidasta. Nato-optiosta puhutaan usein jonkinlaisena hyvänä ratkaisuna Suomelle, mitä voisimme käyttää nopeasti ja joustavasti tarpeen tullen. Pykälän sotilaallista puolta eli avun käytännön toteuttamista vastaan sotii kuitenkin se, että 28 EU:n jäsenestä 21 kuuluu Natoon. Valitettavasti kyseisen option olemassaolosta ei ole mitään merkkejä Naton tai Nato-maiden johtavien maiden poliitikoilta, lähinnä päinvastoin. Jotkut katsovat, että pykälä antaa turvan ja edellyttää avun antamista, toiset taas eivät allekirjoita väitettä. Yhteisen puolustuksen käynnistäminen edellyttäisi myös Eurooppa-neuvoston yksimielistä päätöstä, minkä jälkeen avun luonteesta ja määrästä päättäisi edelleen jokainen maa itsenäisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuusja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.” Pykälän todellisesta merkityksestä kiistellään, ja asiantuntijat sekä poliitikot väittävät sopimuksesta täysin päinvastaista. Lissabonin sopimuksen antama tuki mahdollisen sotilaallisen kriisin aikana olisi todennäköisesti luonteeltaan enimmäkseen voimakasta poliittista, mahdollisesti taloudellista tukea, mutta tuskin missään merkittävässä määrin sotilaallista. Naton perussopimus ”Nato on selvästi ilmoittanut, että 5. Väite: Suomella on Natooptio, mikä tar koittaa, että jos Suomi hakee jäsenyyttä, se saisi sen automaattisesti ja nopeasti. 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 TURVALLISUUSPOLITIIKK A Väite: EU:n turvatakuut eli Lissabonin sopimus riittää Suomelle. Tämän ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, sillä Nato on selvästi ilmoittanut, että 5. artiklan mukaisesti. Naton johto on monessa yhteydessä korostanut, että jäsenet on jäseniä, ja sitten tulevat muut. Niille maille Nato on ensisijainen turvallisuuspoliittinen ratkaisu ja selkänoja. Ei anna
Suomen Sotilas toivoo keskustelun jatkuvan enemmän faktapohjalta ja oikeasti asiaa analysoiden niin puolesta kuin vastaan. Väite: Suomen pitää pysyä Naton ul kopuolella, koska niin Euroopassa te kevät muun muassa Itävalta, Sveitsi ja Ruotsi. Viime aikoina Naton voidaan kuitenkin katsoa lähettäneen niin Suomelle kuin Ruotsille signaaleja siitä, että maat olisivat hyviä ehdokkaita ja jopa suotavia jäseniä Natossa. Tämä voisi käytännössä tarkoittaa sitä, että jos Suomi (tai Suomi ja Ruotsi yhdessä) päättäisi hakea Naton jäsenyyttä, voisi neuvotteluvaihe edetä tavallista nopeammin. Tilannetta helpottaisi se, että Suomi täyttää jo nyt käytännössä kaikki Naton vaatimukset ja on monilta osin Nato-yhteensopivampi kuin monet jäsenmaat. Asiasta voi tehdä helposti päinvastaisenkin johtopäätöksen eli väittää maanpuolustustahdon nousevan, jos saamme Naton tuen ja avun ja mahdollisuutemme puolustautumiseen kasvavat.. A IR FO RC E Väite: Jos Suomi liittyy Natoon, laskee se voimakkaasti suoma laisten maanpuolustustahtoa, mikä johtaa palkkaarmeijaan. 17 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 ei myöskään tunne mitään optioita tai oikopolkuja jäseneksi. Seuraa keskustelua nettisivuillamme ja Facebookissa. Eri maiden tekemiä poliittisia ratkaisuja on jo lähtökohtaisesti vaikeaa ja jopa vaarallista verrata toisiinsa, koska jokaisella maalla on oma historiansa, intressinsä, geopoliittinen sijaintinsa tai taloussuhteensa, jotka vaikuttavat päätöksiin ja niiden tarpeeseen. Itävalta taas on Suomen tavoin historiansa vanki, sillä se oli vuoteen 1955 saakka liittoutuneiden miehittämä, ja miehityksen lopettamisen ehtona oli Neuvostoliiton puolelta se, ettei Itävalta saa liittyä mihinkään sotilasliittoon. Kyseisen väitteen on julkisuudessa viimeksi esittänyt entinen puolustusvoimain komentaja kenraali Gustav Hägglund. Ruotsia ja Sveitsiä on yhdistänyt suotuisa maantieteellinen sijainti ja luonnolliset ”suojamuurit” (Suomi, vuoristo), puolueettomuus, joustava ulkopolitiikka ja suhteellisen vahvat asevoimat, joten tarve liittoutumiseen on ollut vähäinen. Väitettä perustellaan muun muassa sillä, että tällöin kansalaisilta katoaa motivaatio maan puolustamiseen, kun kerran Nato hoitaa sen. Turvallisuuspolitiikassa tämä vielä korostuu, ja Suomen, Itävallan, Sveitsin ja Ruotsin ratkaisujen vertailua voi jo lähtökohtaisesti pitää turhana, mutta taustalta on kuitenkin löydettävissä merkittäviä eroja. Mitään tosiasioita perustelun tueksi ei ole esittää, ja onkin vaikea nähdä, miten Nato muuttaisi maanpuolustustahtoa. U .S . Itävallassa on viime vuosina alkanut aktiivinen keskustelu Natoon liittymisestä
18 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 TURVALLISUUSPOLITIIKK A P uolustusvoimien arvostus ja maanpuolustushenki ovat olleet Suomessa perinteisesti korkealla. Keskustelu on tarpeellista, vaikka en itse näekään tarvetta maamme turvallisuuspoliittisen linjan pikaiselle tarkistamiselle. Jos Nato-jäsenyyttä joskus päädytään hakemaan, tulee siitä edustamani puolueen mukaan järjestää neuvoa antava kansanäänestys. Kättä pidempää heruu, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle ja jos sillä on apua mitä antaa. Kolmanneksi saisimme jäsenyyden myötä uusia, muun muassa Baltian maiden ilmavalvonnan kaltaisia tehtäviä. Toinen kolmasosa uupuu. Kuluvalla vaalikaudella tehdyt puolustuksemme uskottavuutta rapauttavat virheet, kuten jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus ja puolustusbudjetin leikkaukset, on mahdollisuuksien mukaan korjattava. Sen myötä maanpuolustustahto heikkenisi. Tuoreen kyselyn mukaan sitä kannattaa kolmasosa suomalaisista. Meille on ensiarvoisen tärkeää pitää yllä uskottavaa, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa koko maan puolustusta. 1970) on nurmijärveläinen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja Perussuomalaisten 1. Ukrainan kriisin myötä Nato-keskustelu on saanut tuulta purjeisiinsa. Toiseksi jäsenyys ei ole mikään säästökeino. Toisaalta jäsenyydestä olisi hyötyä sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta ja yleisemmin kriisin harmaan vaiheen aikana, niin sanotussa painostusvaiheessa. Kirjoittaja (s. Toistaiseksi Nato-jäsenyydelle ei ole esitetty sellaisia konkreettisia perusteluja, joiden voisi varmuudella sanoa parantavan puolustuksemme tilaa. Kannatan Suomen kannalta parasta vaihtoehtoa. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja historiantutkija. Suomea puolustavat suomalaiset. Tällä hetkellä jäsenyydelle ei ole kansan tukea. Kaikissa vaihtoehdoissa on oma puolustus pidettävä joka tapauksessa teräksisessä kunnossa. Jos Suomen valtiojohto vielä tuolloin ilmoittaisi, että haemme jäsenyyttä eikä se ole suunnattu ketään vastaan, kääntyisi kansalaisten enemmistö mielipidekyselyiden mukaan samalle kannalle. Vaikka olisimme sotilaallisesti liittoutuneita, joutuisimme huolehtimaan oman maamme puolustamisesta sekä luonnollisesti osallistumaan yhteisiin velvoitteisiin. On syytä olettaa, että näin on, koska kansa laajasti kokee isänmaamme puolustamisen arvoiseksi ja kokee olevansa vastuussa sen puolustamisesta. Liikkumavaramme turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä kapenisi ja roolimme Venäjän sotilaspoliittisissa skenaarioissa muuttuisi selvästi uhkaavaksi. n KOMMENTTI ”Nato ei ole mikään mörkö, mutta ei se ole taikasanakaan.” Oma puolustus kuntoon Jussi Niinistö. varapuheenjohtaja. Nato ei ole mikään mörkö, mutta ei se ole taikasanakaan. Ensinnäkin Nato-jäsenyys johtaisi todennäköisesti ennen pitkää yleisestä asevelvollisuudesta luopumiseen. Suomen jäseneksi hyväksyminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Kriisissä kansallinen etu ajaa sopimusten edelle, ja Suomen geostrateginen sijainti on mitä on. On kuitenkin hyvä tietää, että mitään Nato-optiota ei ole olemassa. Sen sijaan ei ole lainkaan varmaa, saisimmeko Nato-maana tositilanteessa merkittävää apua. Silloin pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämiseltä putoaa pohja pois. Turvallisuuspoliittinen keskustelu saa uuden vaihteen, jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä. Meidän on laitettava oma puolustuksemme kuntoon ja vasta sen jälkeen pohdittava rauhassa mahdollista liittoutumista
Toisinaan Nato-jäsenyyden vaihtoehdoksi tarjotaan Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa. Ensimmäinen on voimapolitiikan paluu Venäjän keinovalikoimaan. EU-kansalaisista 95 % asuukin Natomaissa, eivätkä he näe tarvetta kaksinkertaisen järjestelmän luomiselle. Ne on tehtävä aina omista lähtökohdista käsin, omaa turvallisuutta parhaalla tavalla edistäen. Turvallisuuspoliittiset ratkaisut joudumme tekemään silti pitkäjänteisesti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää Puolustusvoimien omaa arviota määrärahojen tasosta oikeana: lisärahoitustarve materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi, käytännössä noin 1,5 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Natoon liittyneet entiset Varsovan liiton jäsenet ovat nopeasti kyenneet normalisoimaan omat suhteensa Venäjään. Liioin Nato-jäsenyys ei merkittävästi nostaisi kustannuksia, vaikuttaisi omaan asevelvollisuusarmeijamme tarpeeseen tai vähentäisi vahvan maanpuolustustahtomme merkitystä. Kirjoittaja on tamperelainen (s. Jos Naton jäsenyys ei ole meille hyödyksi, miten sen ulkopuolella pysyminen edistää kansallista etua. Ei ole mitään syytä uskoa, että tilanne Suomessa olisi toinen. Tulevaisuutta koskevia ratkaisuja ei kuitenkaan voi tehdä vanhaan jättäytyen. Ukrainan kriisinkin yhteydessä Nato on monta kertaa muistuttanut, että se auttaa vain jäseniään. Upseeriliiton tekemän jäsenkyselyn perusteella palveluksessa olevista kenraaleista ja eversteistä peräti 76 prosenttia on Natojäsenyyden kannalla ja vain 15 prosenttia vastustaa. Kun päättäjät uskaltavat perustella, kansalaisilla on mahdollisuus tehdä valintoja oikean tiedon perusteella. Naton kilpailijaksi tai vastaavan turvan luojaksi tuosta järjestelystä ei kuitenkaan ole. EU:sta taas ei muodosteta sotilasliittoa, koska suuri osa jäsenmaista on myös Naton jäseniä. Myös puolustuspolitiikassa tosiasiat on tunnustettava. n KOMMENTTI Rauhaa edistäen, tosiasiat tunnustaen Sofia Vikman. Suomen Nato-jäsenyydellä on oltava kansan enemmistön tuki. Toinen on kriisien nopea eskaloituminen. Suomi tekee tiivistä ja hyvää yhteistyötä Naton kanssa, mutta päätöksenteosta ja turvatakuista olemme ulkona. Osallistumme jo esimerkiksi Naton kriisinhallintaoperaatioihin, joista jäsenenäkin päättäisimme aina kansallisella päätöksellä. Hyssyttely tai aiheen vaikeneminen kuoliaaksi ei kuulu tähän päivään tai avoimeen yhteiskuntaan. Riippumatta siitä, kuulummeko sotilasliittoon vai emme, on Suomen huolehdittava omasta puolustuksestaan itse. Nyt olisikin Nato-mörön maalailijoiden ryhdistäydyttävä ja alettava asiallisesti perustella näkemyksiään. Poliitikot usein tiirailevat kansalaiskyselyitä, kun asiantuntijanäkemys ei sovi omiin päämääriin. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri. Me päättäjät emme kuitenkaan voi tuuliviirin lailla yrittää purjehtia kansansuosion aallonharjalla. Naton jäsenenä Suomi vaikuttaisi pöydässä, jossa meitä koskevia päätöksiä joka tapauksessa tehdään. Oma suhtautumiseni Suomen Natojäsenyyteen ei ole Ukrainan kriisin myötä muuttunut. Vanhenevien suorituskykyjen korvaaminen tulee vaatimaan todennäköisesti myös erillisrahoitusta. Samalla on muistettava, että Suomi on aktiivinen rauhankumppani. Perustelut Suomen Natojäsenyyden puolesta ovat vanhat tutut. Kylmän sodan aikana välttämättömyydestä tehtiin Suomessa hyve. Rauhanaikaisen yhteistyön kehittäminen onkin mitä kannatettavin ajatus. Nato-jäsenyys ei ole ratkaisu Puolustusvoimien resurssiongelmaan. Tämä on selkeä kannanotto puolustuksemme osaajilta. 1983) kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen. Paljon puhuttu Nato-optio ei tuo Suomelle turvaa. Siksi on välttämätöntä, että avointa ja perusteellista keskustelua liittoutumisvaihtoehdosta käydään. Puolustusvoimien tehtävät ja resurssit on pidettävä tasapainossa, mikä edellyttää puolustusmäärärahojen korotusta vuoden 2015 jälkeen. Venäjän länsinaapureista lisäksemme vain Valko-Venäjä, Ukraina ja Georgia eivät ole Naton jäseniä. Naton turvatakuut ovat tässä avuksi. Jäsenyyttä on haettava hyvän sään aikana. Paikkamme Euroopassa tai Venäjän naapurina ei ole edellä mainittujen valtioiden joukossa – saati yksin. Presidentti Martti Ahtisaarta mukaillen; palovakuutustakaan ei voi ottaa, kun talon nurkka on jo tulessa. On pohdittava, mikä on Suomen kansallinen etu tänään, vedettävä johtopäätökset ja toimittava. EU-jäsenyyden myötä luovuimme puolueettomuudesta. Poliittisten päätösten tueksi kaivataan usein asiantuntijatietoa. Kun asiallinen keskustelu puuttuu käytännössä kokonaan, on ymmärrettävää, että Naton kansansuosio on matalaa. Monien mielestä pilviä on jo taivaalla. Suomi on EU-maista ainoa Venäjän rajanaapuri, joka ei kuulu Natoon. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 19 U krainan kriisi ja Georgian sota ovat tarjonneet suomalaisille kaksi tärkeää opetusta. Tuskin kukaan osasi ennakoida vielä marraskuussa, miten erilaiselta maailma tänään näyttää. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta, puolustuskykyä ja liittäisi Suomen siltäkin osin osaksi demokraattisten maiden arvoyhteisöä. Uskottava puolustus on Suomen paras turva, mutta yksin ei pidä jättäytyä. Puolustuksen on oltava niin uskottavaa, ettei hyökkääminen kannata
TURVALLISUUSPOLITIIKK A 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 R uotsin puolustusministeri Karin Enström ja Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ehdottivat sotilaallisen yhteistyön lisäämistä Pohjoismaiden kesken jo tammikuussa. Nyt on toinen ääni kellossa. Ukraina sytykkeenä Puolustusministeri Enström totesi sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa: ”Ukrainan tilanne on vakava, kansainväliset sopimukset ovat selvästi murentuneet, SERKKUJEN SOTILASYHTEISTYÖ Venäjän sotilastoimet Ukrainassa ovat ravistelleet koko Eurooppaa. TEK S TI: ARTO PULKKI Suomi ja Ruotsi selvittävät yhteistyön syventämistä SE RG EA N T JO H A N LU N D A H L/ C O M BA T C A M ER A /F Ö RS VA RS M A K TE N. Ennen Krimin valtausta asiasta ei otettu aktiivista koppia Suomessa. Tämä on monellakin tapaa järkevää ja perusteltua, eikä vähiten siksi, että Suomella on edelleen varsin laajat maavoimat sekä pitkä maaraja Venäjän kanssa. Ruotsilla on taas yhä edelleen merkittävät ilmaja merivoimat, joihin kuuluu myös Suomelta kokonaan puuttuva sukellusvenease. Helsingissä 6.5.2014 allekirjoitetussa selvityssopimuksessa molempien maiden puolustusvoimia velvoitetaan selvittämään sotilaallisen yhteistyön syventämistä ennen kaikkea merija ilmavoimien toiminnassa. Moni toivoo nyt, että yhteistyö konkretisoituisi entistä enemmän juhlapuheista käytännön yhteistoiminnaksi. Tilanne on saanut Suomen puolustusministeriön lisäämään vauhtia Ruotsin ja Suomen välisen sotilaallisen yhteistyön syventämiseksi. Suomen puolustusministerin Carl Haglundin ja Ruotsin puolustusministerin Karin Enströmin allekirjoittama sopimus ei tähtää maidenväliseen sotilastai puolustusliittoon, vaan käsittää ennen kaikkea rauhan ajan yhteistoiminnan. Käytännössä kyse on kuitenkin myös sellaisen yhteistoiminnan järjestämisestä ja harjoituttamisesta, jota tarvittaisiin, jos Ruotsi ja Suomi joutuisivat tukemaan toisiaan mahdollisessa sotilaallisessa kriisitilanteessa
Pacta sunt servanda Sopimuksen mukaan Ruotsin ja Suomen puolustusvoimien tulee toimittaa alustava selvitys syyskuuhun 2014 mennessä, ja lopullisen selvityksen tulee olla valmis viimeistään vuoden 2015 alussa. Molempien maiden puolustusministerien mukaan syventyvä kahdenvälinen sotilasyhteistyö ei kuitenkaan millään tavoin korvaa Naton roolia, vaan pikemminkin täydentää sitä. FÖ RS VA RS M A K TE N n Venäjän Itämeren laivaston tukikohta on Kaliningradissa. Laajasta sotilaallisesta yhteistoiminnasta sopiminen julkisesti maidemme välillä olisi historiallisesti ainutkertaista, mahdollisista tulevista kansalliseen puolustukseen tarkoitetuista yhteisistä sotilasosastoista (ruotsiksi gemensamma förband) puhumattakaan. Kuvassa Gotland-luokan sukellusvene Halland. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 21 n Ruotsin merivoimilla on käytössään kaksi Södermanland-luokan sekä kolme Gotland-luokan sukellusvenettä. Laivastoon kuuluu muun muassa kaksi Sovremenny-luokan ohjushävittäjää, joiden 130 mm:n AK-130-tykistöjärjestelmien tulivoima vastaa hetkellisesti lähinnä tykistödivisioonaa. ja nyt on aika katsoa naapureihin.” Molempien ministerien käytöksestä allekirjoitustilaisuudessa saattoi myös aistia, että ainakin he itse kokivat jo nyt sovitun toimintasuunnitelman erittäin merkityksellisenä. Ei myöskään pidä unohtaa, että Ruotsi ja ennen kaikkea ruotsalaiset vapaaehtoiset ovat varsin konkreettisesti tukeneet Suomea sen kaikissa kohtalonhetkissä. Ruotsin valtion osalta kyse >. Ruotsi näytteli kuitenkin keskeistä roolia jo 1920-luvulla, kun Suomi ja Viro sopivat de facto yhteisestä meripuolustuksesta. Rauhankumppanuusmaat Ruotsi ja Suomi ovat jo nyt tosiasiallisesti osittain jopa enemmän Nato-yhteensopivia ja -yhteistoimintakykyisiä kuin eräät puolustusliiton nykyiset jäsenvaltiot, ja tämä paranee entisestään, kun Ruotsin ja Suomen välinen syventyvä kahdenvälinen yhteistoiminta tullaan toteuttamaan Naton standardeja ja toimintatapoja noudattaen. Ensin mainitut on tarkoitus korvata 2010-luvun lopulla uusilla 1 800 tonnin A26-sarjan sukellusveneillä. Ministerit ovat myös henkilökohtaisesti ilmoittaneet kannattavansa molempien maiden täyttä Nato-jäsenyyttä. Poliittiset päätökset asiasta on tarkoitus tehdä helmikuussa 2015, jonka jälkeen sovitut asiat viedään osaksi molempien maiden puolustusvoimien operatiivisen toiminnan suunnittelua
Syksyllä 1929 sovittiin Ruotsin ja Suomen yleisesikuntien välillä ruotsalaisten joukkojen ylimenokuljetuksia ja muita sotilaallisen yhteistoiminnan muotoja koskevan suunnittelutyön aloittamisesta. Hän otti asiassa yhteyttä niin Ruotsiin kuin Viroon. Kuvassa Väinämöisen järeät tykit ampuvat. Eräs ensimmäisistä konkreettisista asioista oli Viron puolustusvoimille tarjottu talvitaistelukoulutusapu. SEURAAVAN KERRAN asiaan palattiin kesällä 1926, kun Suomen yleisesikunnan päälliköksi tuli kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius. Osalla alueista Suomi ja Ruotsi tekevät jo nyt merkittävää yhteistyötä. Tosin viimeksi samanlainen sopimus tehtiin Viron ja Suomen välillä, ja silloin se oli molempien maiden merkittävimpiä valtiosalaisuuksia. Men vi har inte glömt dem som kämpade och gav sina liv för Nordens frihet och Sveriges ära. Kyse SUOMEN MOLEMMAT PANSSARILAIVAT, Ilmarinen ja Väinämöinen, oli suunniteltu sijoitettavaksi Mäkiluodon linnakkeen läheisyyteen varmistamaan Porkkalanniemen ja Naissaaren välistä miinaja tykistösulkua. SUOMEN JA VIRON johtavat poliitikot ajoivat maidenvälistä sotilaallista yhteistoimintasopimusta, jopa puolustusliittoa, heti molempien maiden vapaussotien jälkeisessä tilanteessa. SOTILAALLINEN SUOMEN SILTA TEK S TI: ARTO PULKKI SA -K U VA. Suomenlahti 18.6.1942. S uomen ja Ruotsin nyt allekirjoittama ja julkistama selvitystyö on historiansa tunteville tuttu. Näitä ovat esimerkiksi ilmavoimien yhteisharjoitukset (CBT – Cross Border Training). RUOTSIN JOUKKOJEN ylimenokuljetusten varmistaminen lisäsi entisestään tarvetta rajoittaa punalaivaston toimintavapautta Suomenlahden länsiosissa ja Itämerellä, joten Suomen ja Ruotsin yleisesikunnat sopivat Viron ja Suomen välisen merisulun ehdottamisesta Viron yleisesikunnalle. Asia kuitenkin kariutui Suomen sotaväen ylimmän johdon vastustukseen. 22 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 TURVALLISUUSPOLITIIKK A on toki ollut myös järkevästä itsekkyydestä ja oman valtiollisen olemassaolon puolesta tasapainoilusta. Ruotsin tuolloisiin suunnitelmiin kuului valmistelut 4–5 divisioonan lähettämiseksi Suomeen mahdollisen sodan syttyessä. sopimat selvityskohteet sotilaallisen yhteistyön syventämiseksi: Meri ja ilmavoimat Yhteinen johtamisja valvontajärjestelmä (C2) Koulutusja harjoitustoiminta Tukikohtien yhteiskäyttö Joukkojen operatiivinen alistaminen (OPCON) Yhteiset (taistelu)osastot Maavoimat Koulutusja harjoitustoiminta (tykistöjoukot, perusja talvikoulutus, mekanisoidut joukot) Harjoitusalueiden yhteiskäyttö Logistiikka Huoltoja korjaustoiminta Yhteiset hankinnat (esimerkiksi uusi pintataistelualus) Ulkoistuspalvelut JOINT Suojatut viestiyhteydet kaikilla tarvittavilla tasoilla Yhteisiä osastoja kansainvälisiin tehtäviin (YK, EU, NATO) Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan Suomen ja Ruotsin puolustusvoimilla on oikeus ehdottaa myös muita yhteistyön alueita. Kyse oli ennen kaikkea Suomenlahden sulkemisesta mahdollisessa sotatilanteessa, eli Pietari Suuren merilinnoitusjärjestelmän kääntämisestä 180°. Syventyvä puolustusyhteistyö – action plan Ruotsin ja Suomen puolustusministerien 6.5
Suomen ja Viron valtioiden välillä järjestelmä jäi käyttämättä, mutta Suomi ja Saksa toteuttivat vastaavan sulun 1943–44 käytännössä näiden aiempien suunnitelmien ja valmistelujen pohjalta. Vuonna 1931 sovittiin maidenvälisen meritiedustelun yhteistoiminnasta. Veljien valtiosalaisuus. Helsinki: WSOY. Helsinki: WSOY. Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. 1999. SA -K U VA. VIROLTA SAATU MATERIAALIAPU oli keskeisessä roolissa Mäkiluodon ja Kuivasaaren rannikkolinnakkeiden rakentamisessa. Leskinen, Jari. Lähteet: Forsén, Björn ja Forsén, Annette. Mannerheimin mielestä näillä valtioilla ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuuksia torjua Neuvostoliiton hyökkäystä edes yhdessä ilman ulkopuolista – vähintään Ruotsin – apua. 1999. Kuvassa Mäkiluodon raskaan, 8 tuuman patterin tykeillä ammutaan syksyllä 1941 venäläisiä laivasaattueita, jotka evakuoivat Hangon alueen joukkoja. VIRON JA SUOMEN yleisesikuntien ja merivoimien välisistä salaisista viestiyhteyksistä sovittiin jo samana syksynä. 23 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 oli ennen kaikkea punalippuisen Itämeren laivaston kahden raskaan taistelulaivan ja lukuisten sukellusveneiden patoamisesta miinaja tykistösululla. Suomi sai Virosta niin valmiita rakenneja työpiirrustuksia kuin puuttuvia raskaiden asejärjestelmien osia. Mannerheimin mielestä Suomi, Viro ja Latvia olivat pohjoisen suojamuurivaltiot idästä tulevan bolševikkiryntäyksen patoajina. Tämä mahdollisti muun muassa Suomen kauppamerenkulun toiminnan Itämerellä ilman saattoaluksia. Kaksi vuotta myöhemmin sovittiin Viron uusien sukellusveneiden varustamisesta siten, että ne saattoivat täydennyksissään tukeutua suomalaiseen huoltojärjestelmään (torpedot, miinat), sekä Suomenlahden kapeikon ylittävästä kiinteän rannikkotykistön tulenjohtojärjestelmästä. Samana vuonna pidettyjen sotapelien jälkeen myös sovittiin, että sotatilanteessa Viron sukellusveneet pyrittäisiin alistamaan operatiivisesti Suomen merivoimille, joskin tästä sovittiin ilmeisesti vain suullisesti. SUOMEN puolustusneuvoston puheenjohtajana 1930-luvulla toimineen kenraali C.G.E. YHTEINEN meripuolustusjärjestelmä valmistui vaiheittain vuosina 1936–39
Puolustusselonteon mukaan Ruotsi säilyy sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Ilmavoimat Ruotsilla on tällä hetkellä käytössään 120 JAS 39 C/D -hävittäjää, jotka piti alunperin korvata porrastetusti vuodesta 2018 eteenpäin kuudellakymmenellä JAS 39 E -hävittäjällä. Vahvempi puolustus epävarmoja aikoja varten Ruotsi arvioi puolustuksensa uudelleen n TEK S TI: PEKK A MÄKEL Ä n KUVAT: FÖRSVARSMAK TEN. Merivoimat Ruotsin merivoimien ytimen muodostavat jatkossa seitsemän korvettia, viisi suVenäjän toimet Ukrainassa herättivät Ruotsin hallituspuolueet pohtimaan maan puolustuksen tilaa. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 H allituspuolueiden puheenjohtajien julkilausumaa seurasi 15.5. Helikopteripataljoonalle hankitaan vuoteen 2020 mennessä kolme helikopterityyppiä, jotka sopivat maaja meripuolustuksen tehtäviin. Yhteistyötä Naton, Euroopan unionin ja muiden Pohjoismaiden kanssa kuitenkin halutaan syventää. Neljän hallituspuolueen puheenjohtajat tulivat 22.4.2014 julkisuuteen yhteisellä tavoiteohjelmalla, jossa he sitoutuivat nostamaan puolustusbudjettia 5,5 miljardilla kruunulla eli noin 600 miljoonalla eurolla vuosittain. JAShävittäjät varustetaan lisäksi pitkän matkan maamaaliohjusjärjestelmällä. julkaistu Ruotsin uusi puolustusselonteko, jota olivat valmistelemassa kaikkien valtiopäiväpuolueiden edustajat. Taktista ilmakuljetuskykyä kehitetään myös pohjoismaisen yhteistyön puitteissa sekä osallistumalla Naton Strategic Airlift Capabilty -ohjelmaan. Nyt tilattavien koneiden määrää kasvatetaan seitsemäänkymmeneen. Selonteossa toistettiin jo aikaisemmin esitetty tavoite puolustusbudjetin nostamisesta. Puolustusvoimien ilmakuljetuskykyä kehitetään hankkimalla neljä uutta kuljetuskonetta. Ruotsin puolustusvoimille hankitaan ajanmukaiset helikopterijoukot. Selonteossa on esitetty varsin yksityiskohtaisesti, miten Ruotsin puolustushaaroja kehitetään
Maavoimille hankitaan uusi johtamisjärjestelmä, ja jalkaväkipataljoonien epäsuoraa tulenkäyttöä kehitetään korvaamalla vanhemmat kranaatinheittimet vaiheittain uudella kranaatinheitinjärjestelmällä. Merivoimille hankitaan uusi merimaaliohjusjärjestelmä. Ilmatorjuntakykyä kehitetään myös risteilyohjuksia vastaan, ja reservi organisoidaan käsittämään neljä mekanisoitua pataljoonaa. Tykistö-, pioneeri-, logistiikkaja ilmatorjuntapataljoonat koostuvat kunkin toiminnon mahdollistavasta vakinaisesta henkilöstöstä vähintään komppanian vahvuiseksi taisteluosastoksi organisoituna (supistettu pataljoona). Maavoimat Maavoimien toimintakykyä ja liikkuvuutta kehitetään uudella tykistöjärjestelmällä sekä taisteluja rynnäkköpanssarivaunuilla. Kodinturvajoukkojen vahvuudelle on asetettu tavoitteeksi 22 000 henkilöä. Merivoimien kaluston kehittäminen vuodesta 2015 eteenpäin tapahtuu ensisijaisesti olemassa olevia aluksia modernisoimalla. Osa maavoimista kehitetään toimimaan yhteistyössä helikopteripataljoonan kanssa. Uuden sukellusvenetyypin kehittämisestä on tehty päätös, ja niitä hankitaan kaksi kappaletta. 25 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 kellusvenettä ja seitsemän miinanraivausalusta. Maavoimien pääosa, kahdesta kolmeen pataljoonaa, muodostetaan vakinaisesta henkilöstöstä (ammattisotilaista). Lisäksi kaksi Gävle-luokan korvettia modernisoidaan ja niiden käyttöikää jatketaan 2030-luvulle. Maavoimien johtamiskykyä kehitetään prikaatitasoisesti, ja samalla tutkitaan mahdollisuutta organisoida maavoimien pääosa prikaateihin. Jatkossa kodinturvajoukoilla olisi pataljoonatason johtamisosaaminen sekä kranaatinheitinja ilmatorjuntaohjusasejärjestelmien käyttökyky. Viisi uutta Visby-luokan korvettia otetaan suunnitellusti operatiiviseen käyttöön. G www.suomensotilas.fi ”Uuden sukellusvenetyypin kehittämisestä on tehty päätös, ja niitä hankitaan kaksi kappaletta.”. Kodinturvajoukkojen koulutusta kehitetään myös vaativien erikoistehtävien edellyttämälle tasolle
Kuukautta aikaisemmin, syyskuussa 2013 al-Shabaab hyökkäsi Nairobissa Westgate-ostoskeskukseen ja surmasi monivaiheisesti edenneessä operaatiossa lähes 70 ihmistä. Terrorismi nostaa päätään Xinjiangissa L änsimaissa on perinteisesti tunnettu suurta sympatiaa Tiibetiä ja sen hengellistä johtajaa Dalai Lamaa kohtaan. Iskussa kuoli kolme ja ainakin viisitoista haavoittui. Djibouti osallistuu AMISOM-operaatioon joukoilla, jotka pyrkivät vakauttamaan Somalian Hiiranin lääniä. PÄIVÄNÄ Xinjiangin pääkaupungissa Ürümqissa viisi terroristia ajoi kahdella autolla han-kiinalaisten suosiman Shayibakenkaupunginosan torin väkijoukkoon ja. Lisäksi Djiboutissa sijaitsee Ranskan ja Yhdysvaltojen tukikohtia. Djiboutin taphtumat sopisivat näin al-Shabaabin strategiaan iskeä Afrikan unionin Somalian vakauttamisoperaatio AMISOMiin kuuluvia maita vastaan. Vaatimukset ovat johtaneet erityisesti Xinjiangin läänissä yhteenottoihin väkivaltaan valmiiden uiguurien ja Kiinan viranomaisten välillä. Djiboutin satama on tärkeä tukikohta Adeninlahdella partioiville kansainvälisille laivasto-osastoille. Djiboutin sisäministeriön mukaan iskun teki kaksi itsemurhapommittajaa, joista toinen oli nainen. Al-Shabaab yritti lokakuussa 2013 toteuttaa kaksoisitsemurhaiskun Etiopian Addis Abebassa. Haavoittuneiden joukossa oli ainakin kuusi alankomaalaista ja kolme Espanjan ilmavoimien sotilasta. Maassa oleskeleekin lukuisia EU:n merirosvouden vastaisen EUNAVFORin Atalanta-operaatioon ja meriliikenteen turvallisuutta koskevaan siviilikriisinhallintaoperaatio EUCAP Nestoriin kuuluvien jäsenmaiden sotilaita. JY VÄLL Ä 26 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 Radikaali-islamistinen terrorismi levisi Djiboutiin A frikan sarvessa sijaitseva Djibouti ei ole joutunut kärsimään naapurimaidensa tavoin radikaali-islamistien terrori-iskuista, kunnes 24.5.2014 kaksi somalialaista itsemurhapommittajaa räjäytti itsensä länsimaalaisten suosimassa ravintolassa. Vuodesta 2010 lähtien myös terroristi-iskut ovat lisääntyneet. VAIKKA ISKUSTA ei ole toistaiseksi ottanut vastuuta mikään ryhmittymä, epäilykset kohdistuvat somalialaiseen alShabaab-terroristiryhmään. Vuonna 2010 al-Shabaabin kaksi itsemurhapommittajaa iski Ugandan pääkaupungissa Kampalassa. ISKUN KOHTEENA näyttävät olleen länsimaalaiset. Tiibetiläisten tavoin Länsi-Kiinaa asuttavat muslimiuiguurit ovat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana alkaneet vaatia tasa-arvoista kohtelua, uskonnonvapautta ja kulttuurinsa säilyttämistä Kiinassa. TOUKOKUUN 22
Lokakuun 28. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 27 heitti käsikranaatteja ympärilleen. STRATEGIA on kuitenkin vaikuttanut juuri päinvastaisesti ja lisännyt uiguurien vastarintaa. Taustalla on ollut myös Pekingin oman edun tavoittelu, sillä Turkestanissa ja Xinjiangissa sijaitsee merkittäviä öljyesiintymiä. TIP väittää säännöllisesti olevansa Xinjiangissa tapahtuneiden iskujen takana ja levittää internetissä Kiinaa vastaan suunnattua jihadistista sanomaa. Kiinan julkisen turvallisuuden ministeriö ilmoitti iskun olleen terroriteko. Auton räjähdyksessä kuolivat autossa olleet kolme henkilöä sekä kaksi sivullista. Erityisesti 1990-luvun alkuvuosista lähtien Pekingin keskushallitus on pyrkinyt modernisoimaan aluetta ja kanavoimaan miljardeja alueen taloudellisen infrastruktuurin kohentamiseksi ja liittämiseksi kanta-Kiinaan. Pekingin strategiana on ollut Turkestanin vuonna 1949 tapahtuneen valloittamisen jälkeen integroida alue poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti Kiinaan. Etninen vastakkainasettelu uiguurien ja han-kiinalaisten välillä on lisääntynyt ja kaupunkien ja maaseudun välinen juopa syventynyt. Iskua edelsi veitsihyökkäys 1.3.2014 Kunmingin rautatieasemalle (29 kuollutta) ja 30.4.2014 tehty pommija puukotusisku Ürümqin päärautatieasemalle. TIP on ideologialtaan radikaali-islamistinen, ja sen on väitetty liittoutuneen Pakistanin Taliban-liikkeen (TTP) ja Uzbekistanin islamilaisen liikkeen (IMU) kanssa. TERRORISTI-ISKUT osoittavat uiguurikapinallisten radikalisoitumista ja toiminnan lisääntymistä. TIP puolestaan astui parrasvaloihin vuonna 2005 ETIMin seuraajajärjestönä, ja sillä uskotaan olevan 200–400 taistelijaa, jotka toimivat Pakistanin heimoalueelta Pohjois-Waziristanista käsin. Iskulla Kiinan sydämeen tavoiteltiin medianäkyvyyttä ja symboliikkaa. Taktiikan muutos kielinee halusta syventää railoa han-kiinalaisten ja uiguurien välillä. Iskussa kuoli 39 ihmistä. päivänä 2013 kolme uiguuri-itsemurhapommittajaa ajoi maastoauton Pekingin Tiananmenin aukiolle. TODENNÄKÖISEMPÄÄ on, että Xinjiangin levottomuuksien taustalla on uiguurien tyytymättömyys alueen kiinalaistamisesta. Todellisuudessa on kuitenkin epäselvää, kuinka TIP pystyisi Pakistanin heimoalueelta käsin iskemään Xinjiangissa ja ohjaamaan vähäisiä resurssejaan Kiinassa tapahtuvaan toimintaan. Uiguurien parissa >. KIINA ON SYYTTÄNYT uiguurialueilla tehdyistä terroristi-iskuista kahta radikaali-islamistiseksi luonnehdittua ryhmää, Itä-Turkestanin islamilaista liikettä (ETIM) sekä Turkestanin islamilaista puoluetta (TIP). Aiemmin tehdyt pienimuotoiset hyökkäykset turvallisuusviranomaisia vastaan ovat vaihtuneet iskuihin, joiden tarkoituksena on tappaa mahdollisimman monta han-kiinalaista. Samalla on kuitenkin toivottu, että elinolojen kohentuminen vähentäisi uiguurien tyytymättömyyttä. Tyytymättömyys on saanut etnisen luonteen, sillä alueelle virranneet han-kiinalaiset koetaan uhaksi. Taustalla on ollut halu kiinalaistaa alue yhtenäisen ja monikulttuurisen Kiinan nimissä, mihin Peking on pyrkinyt rajoittamalla uiguurien uskonnonvapautta, heikentämällä uiguurien kulttuurista identiteettiä sekä investoimalla voimakkaasti alueelle. ETIM toimi todellisuudessa vain lyhyen aikaa 1990-luvun viimeisistä vuosista vuoteen 2003, jolloin sen johtaja Hasan Mahsum kuoli Pakistanin asevoimien operaatiossa Waziristanissa
Maiden välisellä kiistellyllä merialueella sijaitsevan Yeonpyeong-saaren asukkaat evakuoitiin pommisuojiin. Kiinan lehdistö on vaatinut viranomaisilta päättäväisiä toimia terrorismia vastaan yhteiskunnallisen vakauden ja harmonian säilyttämiseksi. Todennäköisempää on, että seurauksena on uusia yhteenottoja ja vielä epätoivoisempia iskuja. Kiina on aktiivisesti pyrkinyt estämään julkiset tyytymättömyydenosoitukset ja vainonnut uiguurien maltillisia edustajia. Qalamounin alue kattaa Anti-Libanonin vuoriston Syyrian puoleisen osan ja ulottuu aina Damaskoksen koillispuolelta Libanonin rajalle. Samaan aikaan Aleppossa toimiva kapinallisryhmä vapautti joukon iranilaisia panttivankeja. Poliisia vastaan mieltään osoittavia on mellakoissa ammuttu. Koreat tulittivat toisiaan P ohjois-Korean tykistö avasi tulen Etelä-Korean laivaston partioalusta kohti 22.5.2014. Alue, jonka keskeisimmissä kaupungeissa Syyrian kapinalliset olivat pystyneet toiSyyrian kapinalliset vaikeuksissa n TEK S TI: SA ANA-MARIA JOKINEN. Syyrian kolmanneksi suurimman kaupungin menetys on huomattava takaisku Syyrian oppositiolle. Samana vuonna PohjoisKorea upotti torpedolla Etelä-Korean sotalaivan. YK:n neuvotteleman sopimuksen mukaan kapinalliset luopuivat Homsin vanhasta kaupungista ja vetäytyivät hallitsemilleen alueille. Helmikuussa 2011 Etelä-Syyriassa sijaitsevasta Daraan kaupungista alkunsa saaneet mielenosoitukset levisivät nopeasti sunnimuslimi-enemmistöiseen Homsiin, jossa niihin osallistui päivittäin tuhansia ihmisiä. Kiinan viranomaiset ovatkin ilmoittaneet vuoden kestävästä turvallisuusoperaatiosta Xinjiangissa, mikä tuskin tulee vähentämään uiguurien tyytymättömyyttä. KIINAN turvallisuusviranomaiset ovat painostaneet maanpakoon lähtenyttä Rebya Kadeeria vangitsemalla tämän lähisukulaisia, ja maltillisen uiguurioppineen Ilham Totin he pidättivät tammikuussa 2014 separatismin lietsomisesta. ”Vallankumouksen pääkaupungiksi” kutsutun Homsin merkitys on ollut Syyrian hallinnon vastustajille ennen kaikkea symbolinen. Homsin menetys on myös strateginen tappio Syyrian kapinallisille. Homsissa nähtiin myös yksi Syyrian kansannousun ensimmäisistä, syyrialaisten kollektiiviseen muistiin painuneista joukkosurmista huhtikuussa 2011, kun Syyrian turvallisuusjoukot avasivat tulen kaupungin pääaukiolle kerääntyneitä, rauhanomaisia mielenosoittajia kohden ja surmasivat lukuisia ihmisiä. 28 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 JY VÄLL Ä raivoa herättävät myös turvallisuusviranomaisten toimet uskonnollista pukeutumista vastaan, muun muassa kasvot peittävää huivia käyttäviä uiguurityttöjä ja -naisia on pidätetty. Homs on lisäksi merkittävä teollisuuskeskus, jossa sijaitsee muun muassa Syyrian suurin öljynjalostamo. T oukokuussa Syyria-uutisointia hallitsi uutinen kapinallisten vetäytymisestä Homsin kaupungista. Kaikki kaikkia vastaan Homsin menetystä edelsivät Syyrian opposition tappiot Qalamounissa. Ennen tulitusta Pohjois-Korea oli uhannut räjäyttää eteläkorealaisen sotalaivan kostoksi siitä, että Etelä-Korea oli aiemmin viikolla ampunut varoituslaukauksia pohjoiskorealaisalusta kohti. Syyrian hallinnon joukot olivat piirittäneet Homsin vanhaa kaupunkia kaksi vuotta. Vuonna 2010 Pohjois-Korea tulitti saarta ja surmasi neljä eteläkorealaissiviiliä. Useiden suurten valtateiden solmukohdassa sijaitsevasta kaupungista on hyvät kulkuyhteydet kaikkialle Syyriaan ja lyhyt matka Libanonin rajalle
Toimenpiteet vievät kuitenkin aikansa, sillä henkilöstömme määrä ennätti laskea, ja se on nyt 4 700. ”Ollakseni rehellinen, olemme menettäneet kansallisen puolustuksemme suuntaviivat, ja meidän on rakennettava puolustuskykymme uudelleen. Valmiuden vajavuus tuli selvästi esiin, kun ryhmä venäläisiä koneita viime vuonna testasi Tukholman hälytysvalmiutta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 29 Ruotsin puolustusvalmius I: ilmavoimat “Ruotsin ilmavoimien kyky vastata kotimaan turvallisuudesta on heikentynyt viimeksi kuluneina 15 vuotena, kun ilmavoimat on pääasiassa kehittänyt yhteistoimintaansa Naton kanssa”, totesi maaliskuussa ilmavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Micael Bydén. Ruotsihan tapasi olla tunnettu siitä, että sen ilmavoimat oli siroteltu maantieteellisesti niin, että kapasiteetti jakautui tasaisesti yli koko maan. Nyt Ruotsi on kuitenkin sulkenut useimmat kylmän sodan aikaiset lentotukikohtansa, eivätkä ilmavoimat enää toimi entisessä määrin maanteiltä. Meillä on niin ikään liikaa konetyyppejä käytössämme, joskin tehtävämme myös edellytKOONNUT: JAAKKO BERGQVIST FÖ RS VA RS M A K TE N mimaan melko vapaasti vuodesta 2012 lähtien, on strategisesti merkittävä Syyrian hallinnolle. Maltillisempien kapinallisryhmien on myös onnistunut karkottaa Irakin ja Levantin islamistinen valtio (ISIS) -niminen ääri-islamistiryhmä laajoilta alueilta Pohjois-Syyriassa. Syyrian armeija aloitti sotatoimet Qalamounin valtaamiseksi kapinallisilta Qaran kaupungin ilmapommituksilla viime vuoden marraskuussa. Prosessi on jo alkanut Pohjois-Ruotsissa sijaitsevan lentotukikohdan uudelleen avaamisella. Syyrian pohjoisosassa toimivat kapinallisryhmät ovat olleet päävastustajansa Syyrian hallinnon tavoin jo usean kuukauden ajan avoimessa konfliktissa ISISin kanssa. Lisäksi Qalamounissa sijaitsee useita merkittäviä sotilastukikohtia, joiden joutuminen kapinallisten haltuun olisi tehnyt pääkaupunki Damaskoksen puolustamisen mahdottomaksi. Kapinalliset yhdistäneet voimiaan Viime aikoina Syyrian lukuiset kapinallisryhmät ovat pyrkineet tehostamaan toimintaansa yhdistämällä voimiaan. Viime aikojen uutiset eivät kuitenkaan ole olleet Syyrian opposition kannalta yksinomaan synkkiä. Syyrian kapinallisille Qalamoun oli elintärkeä, koska se tarjosi yhteyden Libanoniin, josta taistelijoille muun muassa toimitettiin varusteita ja josta käsin he pystyivät käynnistämään hyökkäyksensä. Ilmavoimien osalta se merkitsee kapasiteetin hajauttamista aiempaan tapaan. Maaliskuussa Syyrian hallinnon joukot ottivat haltuunsa – libanonilaisen Hizbollahin šiiataistelijoiden merkittävällä tuella – Yabrudin, joka oli kapinallisten viimeinen linnake Qalamounissa. Marraskuussa seitsemän johtavaa islamistista kapinallisryhmää yhdistyi muodostaen noin 50 000 taistelijasta > TURKKI SYYRIA IRAK JORDANIA LIBANON ISRAEL DAMASKOS Välimeri. Ei ehkä kuitenkaan kylmän sodan mittakaavassa. Maaliskuun viimeisellä viikolla Syyrian pohjoisosassa toimivien kapinallisten onnistui vallata Kasabin armenialaiskaupunki Turkin ja Syyrian rajan tuntumassa. Sen läpi kulkee Damaskos–Homs-valtatie, jota Syyrian hallinto tarvitsee joukkojensa huoltamiseen. ISISin toiminta on saanut jopa al-Qaidan sanoutumaan siitä irti
Laivueessa on kaksi vanhempaa Södermanland-luokan (Type A17) venettä ja kolme uudempaa Gotland-luokan (Type A19) venettä. Tukiryhmän aluksiin kuuluu pelastusalus HMS Belos, tiedustelualus HMS Orion, joukko erikoisaluksia ja pieni esikunta. 1980-luvulla Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA luovutti avokätisesti olalta ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia eli niin kutsuttuja MANPAD-ohjuksia Neuvostoliiton joukkoja vastaan Afganistanissa taisteleville islamisteille. Kirjoittaja on Suomen Sotilaan avustaja ja Turkin ja Lähi-idän politiikkaan ja ihmisoikeuksiin perehtynyt vapaa toimittaja.. Huhtikuun alussa videopalvelu YouTubeen ladattiin video, jolla maltillisen Haraket Hazm -kapinallisryhmän taistelijoiden hallussa nähtiin amerikkalaisvalmisteisia TOW-panssarintorjuntaohjuksia. Asioista on keskusteltava myös Nato-kollegojen kanssa, sillä kuluneina vuosina olemme lähes yksinomaan keskittyneet Natoyhteensopivuuden kehittämiseen”, arvioi kenraalimajuri Bydén. Yhdysvallat on kuitenkin kerta toisensa jälkeen torjunut ajatuksen ilmatorjunta-aseiden lähettämisestä Syyriaan. Sopivan henkilöstön löytäminen onkin vaikeaa. Moni tuntuu pohtivan, olivatko Homsin tapahtumat ehkä esimakua tulevasta. Sosiaalisessa mediassa kotimaansa tapahtumia aktiivisesti seuraavien ja kommentoivien, Syyrian hallintoa vastustavien syyrialaisten keskuudessa ilmapiiri on ollut viime aikoina apea. Syyrian kapinallisten on myös onnistunut saada haltuunsa jonkin verran entistä tehokkaampia aseita. Nykyisin Ruotsin sukellusveneet partioivat FÖ RS VA RS M A K TE N koostuvan Islamilaisen rintaman. Henkilökunnan teoreettinen vahvuus on 320 upseeria, spesialistia ja matruusia. Gotlandveneillä on modernisoinnin jälkeen edessään ainakin 10 vuoden käyttöjakso. Sodan jälkeen CIA:n yritykset hankkia ohjukset takaisin epäonnistuivat, ja suuri osa aseista päätyi Yhdysvaltoihin vihamielisesti suhtautuvien terroristiryhmien haltuun. 30 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 JY VÄLL Ä tävät niitä. Washingtonissa pelätään aseiden – joilla voitaisiin mahdollisesti ampua alas myös matkustajakoneita – päätyvän alQaidaan linkittyneiden ryhmien käsiin. Epäselvää on, olivatko aseet päätyneet kapinallisille suoraan Yhdysvalloilta vai mahdollisesti sen liittolaisen Saudi Arabian kautta. Sukellusveneiden käyttötapa on myös muuttunut kylmän sodan päivistä. Ruotsin puolustusvalmius II: merivoimat Ruotsi on keskittynyt kehittämään sukellusvenelaivastoaan, sillä se koetaan tärkeimmäksi turvaksi niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin uhkien torjunnassa. Toivonkin ilmavoimien johdon pian tekevän päätöksen, mitä kalustoa pidämme ja mistä luovumme. Helmikuussa noin 50 Syyrian eteläosissa toimivaa maltillista kapinallisryhmää yhdistyi muodostaen arviolta 30 000 taistelijan Eteläisen rintaman. Joulukuussa maltillisten taistelijaryhmien yhdistymisen tuloksena syntyi Syyrian kapinallisten rintama -koalitio, jonka vahvuudeksi arvellaan noin 25 000 taistelijaa. Ajatuspaja Carnegie Endowmentin Beirutin toimiston vanhempi tutkija Yezid Sayigh ei kuitenkaan usko, että viimeaikaiset tapahtumat riittäisivät kääntämään tilanteen kapinallisten eduksi: ”Kapinallisten on viime aikoina onnistunut tehostaa yhteistyötään ja päätöksentekoaan, mutta he ovat yhä heikkoja, ja eri ryhmien välinen kilpailu haittaa toimintaa,” Sayigh kommentoi Kanadasta käsin. Helmikuussa täyttämättömiä virkoja oli kuutisenkymmentä. ”Kapinallisille toimitettujen panssarintorjuntaohjusten määrä taas on ollut niin rajallinen, että voidaan puhua symbolisesta eleestä, joka saattaa rohkaista kapinallisia, mutta ei käytännössä muuta osapuolten välistä voimatasapainoa.” Ilmasuoja puuttuu Syyrian oppositio on ilmaissut useaan otteeseen kapinallisten tarvitsevan ilmatorjunta-aseita presidentti Bashar al Assadin hallinnon kukistamiseksi. Ruotsin sukellusveneet on keskitetty Karlskronaan, mistä käsin toimii viisi sukellusvenettä. Södermanland-luokan veneet on tarkoitus poistaa vuoteen 2017 mennessä
Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Ilmavoimien henkilöstöpäällikkönä, Ilmavoimien tutkimuskeskuksen johtajana ja esikuntapäällikkönä Lapin Lennostossa. PRIKAATIKENRAALI Jukka Sonninen palvelee Kainuun prikaatin komentajana. PRIKAATIKENRAALI Petri Tolla (s.1962) on kesäkuun 2014 alusta palvellut Ilmavoimien esikuntapäällikkönä. Se näet on ostamassa saksalaisilta takaisin Kockumsin telakan. Aikaisemmin Wallinmaa on toiminut muun muassa Puolustusvoimien tiedustelukeskuksen johtajana, EU EUFOR Libya -suunnitteluoperaation tiedustelupäällikkönä, apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnan tiedusteluosastolla, Porin Prikaatin esikuntapäällikkönä sekä EUFOR ALTHEA -operaation operaatiopäällikkönä.. Se näkyy myös vuoden 2014 sotilasbudjetissa, joka huhtikuussa vahvistettiin noin 95 miljardiksi euroksi. PUOLUSTUSVOIMIEN tiedustelukeskuksen ja Viestikoelaitoksen toiminnat yhdistettiin 1.5.2014 aloittaneeseen Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen. Niitä pitäisi tulla käyttöön vuoteen 2019 mennessä kaksi ja vuonna 2020 niitä mahdollisesti tilataan kolme lisää”, kertoo 1. Budjettipuheessaan pääministeri Li Keqiang sanoi, että kasvanut budjetti tulee osaltaan tukemaan kansanvapautusarmeijan (PLA) nopeaa kehitystä ja meneillään olevaa PLA:n modernisointia. Kiinan puolustusbudjetissa kasvua 12,2 % Kiina kasvattaa koko ajan sotilaallista mahtiaan Itä-Aasiassa. ”Ruotsilla on suunnitelmissaan rakentaa uusi nykyaikainen, seuraavan sukupolven sukellusvene A26. Sen ensimmäisenä johtajana aloitti eversti Sakari Wallinmaa. Budjetin kasvuprosentti on 12,2 %, kun se viime vuosina on kasvanut keskimäärin 10,9 %. Uuden kaluston hankintaan Kiina käyttää noin noin 95 miljardia euroa vuonna PUOLUSTUSVOIMAT Ylennyksiä ja uusia tehtäviä Puolustusvoimissa TASAVALLAN presidentti ylensi Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4. A26 on moduulivene, joka on suunniteltu niin, että lähes kaikki osat ovat vaihdettavia. Muutoksesta turvallisuusajattelussa kertoo sekin, että Ruotsi pyrkii palauttamaan laivanrakennuksen takaisin kotiin. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Ilmasotakoulun johtajana, apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnan suunnitteluosastolla, Ilmavoimien operaatiopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa, Lentosotakoulun johtajana sekä Hävittäjälentolaivue 11:n komentajana Lapin Lennostossa. PÄÄESIKUNNAN suunnitteluosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Jari Kallio (s.1961) nimitetään kenraalin virkaan 1.8.2014 lukien viiden vuoden määräajaksi. ILMASOTAKOULUN johtajana aloitti 1.6.2014 eversti Pasi Hakala. Eversti Kallio palvelee tällä hetkellä apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnan suunnitteluosastolla, ja aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Utin jääkärirykmentin komentajana ja tasavallan presidentin adjutanttina. sukellusvenelaivueen komentaja kapteeni Fredrik Norrby. Alus sopii erityisesti tiedusteluun ja erikoisoperaatioihin. Aluksen runkokammioon, joka mahdollistaa vedenalaiset operaatiot, mahtuu kahdeksan sukeltajaa. KENRAALILUUTNANTTI Seppo Toivonen on määrätty Maavoimien komentajaksi 1.7.2014 alkaen. KENRAALIMAJURI Esa Pulkkinen palvelee puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkönä. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä ja osastopäällikkönä Ilmavoimien Materiaalilaitoksella, apulaissotilasasiamiehenä Washington D.C.:ssa, teknillisenä johtajana, tutkijana ja erikoisopettajana Teknillisessä korkeakoulussa. Sen aseistuksena on neljä 533 mm:n torpedoputkea. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa esikuntapäällikkönä Satakunnan lennostossa ja osastoesiupseerina Pääesikunnan suunnitteluosastolla. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 31 niin Atlantilla kuin Välimerelläkin, usein kauempanakin. ILMAVOIMIEN henkilöstöpäälliköksi määrättiin eversti Mikko Kauppala 1.6.2014 alkaen. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa operaatiopäällikkönä EU:n sotilasesikunnassa Brysselissä ja Jääkäriprikaatin komentajana Sodankylässä. Diplomiinsinöörin tutkinnon hän on suorittanut Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1987. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Pääesikunnan suunnitteluosastolla johtamassa puolustusvoimauudistuksen suunnitteluryhmää, Monikansallisen keskisen taisteluosaston komentajana KFORoperaatiossa Kosovossa, Itäisen Maanpuolustusalueen sekä Maavoimien operaatiopäällikkönä. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sektorijohtajana, pioneeritarkastajana, valtioneuvoston turvallisuuspäällikkönä sekä pioneerija suojelutarkastajana Maavoimien Esikunnassa. Asevoimille hankitaan uusia, korkean teknologian aseita, jotka lisäävät raja-, rannikkoja ilmatilan puolustuksen ulottuvuuksia. Sotilasmenojen osuus on 1,27 % bruttokansantuotteesta. kesäkuuta 2014 kenraalimajuri Seppo Toivosen kenraaliluutnantiksi, prikaatikenraali Esa Pulkkisen kenraalimajuriksi, eversti Petri Tollan prikaatikenraaliksi, eversti Jukka Sonnisen prikaatikenraaliksi sekä insinöörieversti Kari Renkon insinööriprikaatikenraaliksi. INSINÖÖRIPRIKAATIKENRAALI, Puolustusvoimien pääinsinööri Kari Renko on palvellut 1.6.2014 lukien sotavarustepäällikkönä Pääesikunnassa. Hän aloittaa Karjalan prikaatin komentajana 1.7.2014 alkaen
Lehtemme toimittaja ja Facebook-sivustomme päävastaava Pekka Mäkelä sai ylennyksen kapteeniluutnantiksi. Taistelussa vaunu kuljettaa mukanaan 32 laukausta. Nyt on vuorossa Armata-runkoinen uusi SP-tykki, josta uskotaan tulevan pitkäaikainen seuraaja parhaillaan käytössä olevalle 152 mm:n 2S19-tykille. Kehitystyön kohteena on lähinnä ollut uusi taistelupanssari, mutta suunnittelussa on sovellettu moduliperiaatetta niin, että samalle tela-alustalle voidaan rakentaa eri tarkoituksiin sopivia ajoneuvoja. Samalla koko teollisuudenalaa kehitetään siirtymällä analogisesta tuotannosta digitaaliseen tuotantoon. Armatan versioihin kuuluu Ylennyksiä Suomen Sotilaaseen PUOLUSTUSVOIMIEN lippujuhlapäivänä 4.6. Pääosa investoinnista ohjautuu paikallisille teollisuuslaitoksille. Armata SP -tykin kaliiberi on tiettävästi 152 mm pikemminkin kuin Naton suosima 155 mm. Jääkäristä kersantiksi PUOLUSTUSVOIMIEN henkilöstöosasto valmistelee muutosta, jossa ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi kersantti nykyisen alikersantin sijaan. Hankintavarat tukevat puolustusvälinesekä ilmailuja avaruusteollisuuden kehitystä, mikä sinänsä on osa hallitusohjelmaa. Venäjällä kehitystyö on keskittynyt UralVagonZavodintehtaille. Uudistus liittyy Puolustusvoimien haluun ja tarpeeseen huomioida aikaisempaa paremmin reserviläisten osaamista ja kannustaa kouluttautumista. Naapurimaat ovat huolissaan, sillä kasvaneet sotilasbudjetit kertovat, että Kiina ajaa voimakkaasti päämääräänsä tulla johtavaksi sotilaalliseksi pelaajaksi Tyynenmeren alueella niin, että se pystyy heijastamaan voimaansa haluamissaan kohteissa. Suunnitelmia on kuitenkin tarjota vientiin 155 mm:n telatykkiä, mutta tuotanto ei ole vielä alkanut. 32 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 JY VÄLL Ä 2014. Tällä hetkellä asevelvollinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, mutta on kriisinhallintajoukoissa tai Puolustusvoimissa aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa hoitanut Pekka Mäkelä.. lehteämme julkaisevan Kustannus Oy Suomen Miehen toimitusjohtaja Kai Ahotupa ylennettiin majuriksi. Muutoksen myötä kiinnostus Urheilukoulua kohtaan on kasvanut. Se jatkaa toimintaansa kahdessa pisteessä: Urheilukoulu siirtyy Kaartin Jääkärirykmenttiin Santahaminaan 1.1.2015, ja kuusi lumilajia (ampumahiihto, hiihtosuunnistus, lumilautailu, maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetyn hiihto) siirtyvät Kainuun Prikaatiin Kajaaniin. Armata-alustalle rakennetaan myös uusi omatoimisesti liikkuva (SP) telahaupitsi. Hakijamäärät ovat nousseet, ja yhteistyötä on tiivistetty Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön, pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEAn, Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian, Helsingin kaupungin ja eri lajiliittojen kanssa. Venäjä kehitti välivuosina 152 mm:n Koalitsiya SP -tykin, mutta se ei koskaan tullut tuotantoon. Sen tärkein vaunu on uusi taistelupanssari. Toimitus onnittelee ylennettyjä! Urheilukoulu Kaartiin ja Kainuuseen OSANA puolustusvoimauudistusta Hämeen Rykmentti lakkautetaan vuoden 2014 lopussa, jolloin myös Urheilukoulun toiminta päättyy. Urheilukoulu on nuorten huippuurheilijoiden ja sotilasurheilijoiden valtakunnallinen valmennuskeskus, joka palvelee ammattiurheilijoita, Puolustusvoimien edustusvalmennusryhmiä sekä toimii ikäluokkansa parhaiden urheilijoiden varusmiespalveluspaikkana. Armata-taistelupanssarin ase on 125 mm:n tykki, joka on tehokas ainakin 5 000 metriin. Varusmiehistä koulutetaan tiedustelijoita, joilta vaaditaan erittäin vahvaa fyysistä suorituskykyä. Armata-ohjelmaa kutsutaan myös Universal Combat Platform -ohjelmaksi (BMP-T-15). Venäjä kehittää Armata modulipanssaria Raskaiden panssaroitujen tela-ajoneuvojen kehittäminen on kallista ja aikaa vievää
Hankittavien autojen rungot kootaan Ruotsissa Södertäljessä ja päällisrakenteet eli koukkulaitteet, puominosturit ja kontinkäsittelylaitteet asentaa suomalainen Cargotec Oy Jyväskylässä. Raskaita kuorma-autoja Puolustusvoimille PUOLUSTUSVOIMAT ostaa Scanialta 151 raskasta neliakselista kuorma-autoa ja 21 kolmiakselista raskasta kuorma-autoa. Kersantiksi on ylennetty tosin miehistöä lainrajoituksista huolimatta jo aikaisemminkin. Ajatuksena oli, että yksi hävittäjä eri versioineen pystyisi tyydyttämään kaikkien puolustushaarojen tarpeet. Lopullinen kappalehinta tosin tiedetään vasta, kun konetta on valmistettu muutama vuosi. Sittemmin tulkittiin, että Euroopan unionin kilpailumääräysten mukaan kauppa piti kilpailuttaa. Millog Oy toimittaa hankitut tuotteet Puolustusvoimille vuosina 2014–2017. Huoltosopimuksineen ja optioineen kaupan hinta on noin 66,2 miljoonaa euroa. Eniten pohdittuja kysymyksiä on ollut F-35 Joint Strike Fighter -projekti. Hinta-arviot ovat vaihdelleen suuresti, mutta joulukuussa F-35-hankkeen johtaja ilmoitti koneen hinnaksi noin 54 miljoonaa euroa, kun tuotanto pääsee täyteen vauhtiin. Autot toimitetaan Puolustusvoimille vuosina 2014–2017. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 33 muun muassa miehistönkuljetusvaunu, kolmipolvinen silta-ajoneuvo, miinanlaskupanssari, korjausja pelastuspanssari, raketinheitinpanssari ja rynnäkköpanssarivaunu (IFV). Puolustusvoimat hankkii maalipaikannuslaitteita PUOLUSTUSVOIMAT ostaa suomalaiselta Millog Oy:ltä lyhyen kantaman maalinpaikannusja tulenjohtosensoreita varusteineen. Tutkimuslaitos Rand Corporation on tehnyt varsin perinpohjaisia laskelmia F-35-hankkeesta ja päätynyt tulokseen, jota monet ohjelman kriitikot ennustelivat jo etukäteen. >. Kaupan arvonlisäverollinen hinta on 26,8 miljoonaa euroa. Kauppaan sisältyy huoltoja korjaussopimus, joka voi optioineen kestää jopa 15 vuotta. Randin selvityksen esimiestehtävää ja osoittautunut tehtävään sopivaksi, voidaan reservissä ylentää enintään kersantin sotilasarvoon. Kun koneen oikea hinta alkaa nyt hahmottua, näyttävät säästöt jäävän virtuaalisiksi, sillä koneet poikkeavat niin paljon toisistaan. F35ohjelma: kalliimpi kuin kolme erillistä konetta Yhdysvalloissa monet tutkimuslaitokset seuraavat varsin tarkasti asevoimien erilaisia hankkeita. Siksi hanke on nimeltäänkin ”joint” eli yhteinen. Hanke on alkanut vuonna 2009. Alustavan aikataulun mukaan ensimmäiset uusimuotoiset miehistökersanttiylennykset voisivat toteutua vuonna 2016. Tarjouskilpailun voitti Scania, Sisu ei tässä vaiheessa jättänyt tarjousta. Alun perin autot pyrittiin hankkimaan suorahankintana, jolloin suomalaisvalmistaja Sisu olisi ollut vahvin ehdokas tilauksen saajaksi. Käynnissä on myös Puolustusvoimien selvitys 12:n kriisinhallintatehtäviin sopivan auton hankkimista. Sen lisäksi Rand asetti kyseenalaiseksi F-35:n pärjäämisen nopeampia ja raskaammin aseistettuja vastustajan koneita vastaan. Hankinta liittyy Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen kehittämiseen ja on osa jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamista. Ne on tarkoitus ostaa suorahankintana Sisu Auto Oy:ltä, ja hankkeeseen sisältyy myös 12 lisäauton optio. Maalinpaikannussensori mahdollistaa maalin paikantamisen ja tulenjohtajan toiminnan kaikissa valaistusja keliolosuhteissa. Nyt mahdollisuus laajenee koskemaan kaikkia reserviläisiä. Lämpökamerat valmistetaan Millog Oy:n Lievestuoreen toimipisteessä, ja hankinnan työllistävä vaikutus on noin 140 henkilötyövuotta. Vuodenvaihteessa Rand julkaisi raporttinsa, jonka mukaan F-35ohjelma maksaa enemmän kuin kolmen, tiettyyn tarkoitukseen rakennetun eri koneen rakentaminen olisi tullut maksamaan. Hankinnan oli myös tarkoitus säästää miljardeja
> 2,9 kilometriä ........ > 4,8 kilometriä Kohteen tunnistaminen: ......................................... Myanmarilla on parisenkymmentä asetehdasta eri puolilla maata, ja ne tuottavat kevyttä aseistusta, kuten rynnäkkökiväärejä, henkilömiinoja ja kevyitä kranaatinheittimiä. 34 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 JY VÄLL Ä mukaan F-35:n elinkaarikustannukset ovat 65 % korkeammat kuin kolmen erillisen eri puolustushaaroille erikseen suunnitellun koneen kustannukset olisivat. Alueiden käyttötarkoitus on vielä suunnitteluasteella, mutta tavoitteena on luoda alueelle kymmeniä työpaikkoja. Budjetin ulkopuolelta asevoimat saavat tuloja armeijan omistamista yrityksistä sekä erikoisvarojen rahastosta. Myanmarilla on pitkään ollut sotilaallista yhteistyötä Kiinan kanssa, KOTIRINTAMALLA Lentosotakoulu ja asevarikko myytiin KAUHAVAN Lentosotakoulu ja Kokkolan asevarikko myytiin LSK Business Parkille yhteensä 4 450 000 eurolla. > 1,35 kilometriä Kohteen yksilöinti: ..................................................... Vuosina 2014–2015 puolustusbudjetti on noin 1,71 miljardia euroa, kasvua edellisestä vuodesta 5,1 %. Myanmar on nyt etsimässä keskeisempää alueellista roolia, mikä merkitsee myös sotilasbudjetin kasvattamista. Vaikka sen maavoimat ovat lisänneet panssarija tykistökapasiteettiaan, pohjautuu organisaatio yhä kevyihin jalkaväkipataljooniin, jotka muodostavat 13 alueellista varuskuntaa. Kauhavalla uusi omistaja jatkaa aloitettua lentotoimintaselvitystä ja tavoitteena on kehittää kansainväliseen lentoliikenteeseen liittyvää toimintaa. Myyjinä kaupassa olivat valtion omistama Senaatti-kiinteistöt sekä Finavia Oyj. Liikkuvan reservin muodostaa 10 jalkaväkidivisioonaa, joista kukin koostuu 10 pataljoonasta. Kokkolan noin 80 hehtaarin alueella arvioidaan asuntorakentamisen olevan varteenotettava vaihtoehto. > 6 kilometriä Ihminen Ajoneuvo Kohteen havaitseminen: ......................................... Vuosina 2013–2014 budjetista meni noin neljännes eli noin 453 miljoonaa euroa hankintoihin. Kauppa sisältää lentokentän sekä molemmilla alueilla olevat kiinteistöt. +/1,5 metriä Laser-etäisyysmittauksen maksimietäisyys: .... Maaalueita on yhteensä lähes 500 hehtaaria ja rakennuskantaa noin 45 000 neliömetriä. Saarelta löytyy paahteisia ketoja, upeita hiekkarantoja, Ominaisuudet: Paino pattereineen: ................................................. Ne siirtyvät uudelle omistajalle ensi vuoden alusta alkaen. Kun inflaatio kuitenkin on noin 5 %, jää todellinen kasvu lähes nollaan. Saaren satavuotinen sotilashistoria on muokannut sen ihanteelliseksi kasvupaikaksi lukuisille harvinaisille kasvija perhoslajeille. noin 2,4 kiloa Laser-etäisyysmittauksen tarkkuus:.................... Uusi omistaja LSK Business Park Oy on useiden pohjalaisyrittäjien perustama yritys. Avautunut Myanmar etsii alueellista roolia Myanmar (Burma) on vuoden 1988 jälkeen vahvistanut merkittävästi asevoimiaan, jonka vahvuudeksi arvioidaan noin 300 000 henkeä. > 550 metriä ............. Niiden lisäksi Myanmarilla on 21 sotilaallista toimintakeskusta. > 700 metriä ............. Budjetti on noin 4 % BKT:stä, ja se on hienoisessa laskussa. Kaupan yhteydessä Finavia luopuu lentoaseman ylläpitämisestä Kauhavalla. Asevoimien modernisointi on tarpeen, sillä ilman sotilaallista voimaa sen pyrkimys alueellisesti merkittäväksi vaikuttajaksi ei onnistu. > 1 kilometri PU O LU ST U SV O IM AT /L U U KK A N EN. Örö aukeaa siviileille PUOLUSTUSVOIMAT luopuu Örön linnakesaaresta vuoden 2015 alussa, jolloin siitä tulee osa Metsähallituksen hallinnoimaa Saaristomeren kansallispuistoa
Kyseessä oli risti numero 121, joka myönnettiin kersantti Oiva Tuomelalle jatkosodan lopulla. Tekeekö Saksa osuutensa. > PU O LU ST U SV O IM AT /N YM A N. TOUKOKUUSSA Hagelstamin huutokaupassa Helsingissä oli kaupan toisen luokan Mannerheim-risti. Paikalla olevaa Puolustusvoimien kalustoa ja valvontatornia valvotaan jatkossa etävalvontana. Patria-konserni tarjoaa töitä kaikkiaan noin 2 500 ihmiselle. Israelin ortodoksit vastustavat uutta asevelvollisuuslakia Israelissa on vuosikausia käyty kiivasta poliittista keskustelua kaikkia kansalaisia koskevasta asevelvollisuudesta. Leikkaukset koskevat yrityksen Landliiketoimintaa, joka keskittyy asevoimien ajoneuvoihin ja asejärjestelmiin. Kokonaisuuden lähtöhinta oli 20 000 euroa, mutta nuija kopsahti kolmannen kerran vain 15 000 euron kohdalla. Patria irtisanoo PUOLUSTUSTARVIKEKONSERNI Patria aikoo irtisanoa 110 henkilöä ja lomauttaa jopa 150. Lakiin sisältyy kolmen vuoden sopeutumisaika, jolloin osallistumista asepalvelukseen suositellaan, mutta se ei ole pakollista. päivänä Jerusalem lähes lamaantui, kun sadat tuhannet haredijuutalaiset osoittivat mieltään lakia vastaan. Aivan kokonaan Puolustusvoimat ei Öröltä poistu: jatkossakin saaren länsija eteläpuolen merialueilla pidetään ampumaharjoituksia, ja niiden yhteydessä itse saaressa voi olla pienimuotoista, tilapäistä sotilastoimintaa. Örölle haetaan nyt matkailuyrittäjiä, jotka voisivat vuokrata Metsähallitukselta saaren melko hyväkuntoisia rakennuksia, joista osa on helppo muuntaa myös turistikäyttöön. Metsähallitus pitää Örötä alueen kruununjalokivenä, josta aiotaan kehittää huippuluokan ympärivuotinen luontomatkakohde. Saari vapautui rajoitetulle kesäaikaiselle turismille jo vuonna 2006, kun Merivoimat luopui sen käytöstä miehitettynä linnakesaarena. Saksalaiset diplomaatit Washingtonissa, Pariisissa ja Lontoossa ovat pitkään olleet hämillään, kun Saksankkoja lehtometsiä ja myös Puolustusvoimien muovaama vuosisatainen kasarmimiljöö. Vastaan äänesti yksi edustaja. Näillä näkymin tehdas suljetaan syksyllä ja kaikki sen 23 työntekijää irtisanotaan. Reaktio on ollut raju, ortodoksit muun muassa boikotoivat knessetin äänestystä. Uusi laki tulee käytännöllisesti poistamaan haredijuutalaisten vapautuksen asepalveluksesta. Eikä mielenosoituksia ole ollut vain Israelissa. New Yorkissakin mielenosoituksiin lakia vastaan osallistui kymmeniä tuhansia ääriortodokseja. Monet näkevät haredijuutalaisten vapautuksen armeijapalveluksesta syvälle käyvänä kulttuurikiistana ortodoksien ja tavallisten juutalaisten välillä. Tehtaalle etsitään edelleen jatkajaa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 35 mutta viime aikoina myös Venäjä on yhä enemmän kiinnostunut alueellisesta läsnäolosta. Myös Sastamalan tehtaan kohtalo näyttää synkältä. Siitä lähtien matkailuyrittäjät ovat vieneet alueelle kesäisin jopa tuhat turistia. Marskin risti kaupan Halvalla meni. Saarelle jää toimivia tykkejä, joilla ammutaan myös jatkossa. Äänestyksessä 120-paikkaisessa knessetissä 65 äänesti vapautuksen poistamisen puolesta. Maaliskuun 2. Tietyt kansalaisjärjestöt valittivat heti korkeimpaan oikeuteen saadakseen lain mitätöidyksi. Metsähallituksesta todetaan, että Öröstä on mahdollisuus tulla Utön tapainen luontomatkakohde ja jopa suositumpi: Örön valtteja ovat helppo saavutettavuus, suuri koko ja monipuolinen luonto. Asiaan haluttiin muutosta, jotta kansalaisuuden taakka jakautuisi tasaisemmin. Laki mahdollistaa myös lykkäyksen myöntämisen ortodoksien uskonnollisten seminaarien opiskelijoille. Land-liiketoiminnassa työntekijöitä on yhteensä noin 500 Tampereella ja Hämeenlinnassa. Mielipiteet ovat edelleen jyrkästi vastakkaisia. Niinpä se oli yksi keskeisistä vaaliteemoista viime vuonna. Maaliskuun alussa paikallinen parlamentti eli knesset hyväksyi käänteentekevän asevelvollisuuslain muutoksen. Israelissa kaikki 18-vuotiaat joutuvat sotaväkeen, ja palveluajan kesto on kolme vuotta. Saarelle havitellaan pysyvää asutusta, mikä takaisi alueen kehittämistä edesauttavan yhteysalusliikennöinnin. Osana samaa kokonaisuutta myytiin myös sotamarsalkka Mannerheimin hautajaisten vieraskirja
Saksalla on maailmalla noin 5 000 miestä ja naista 13 eri tehtävissä (mission). Kysymys on, tekeekö Saksa sille kuuluvan osan kansainvälisistä velvollisuuksistaan. Erään toisen taistelun aikana tuhosi kersantti Tuomela taaskin yksin erään vihollisen hallitsevan ja hyvin varustetun pesäkkeen, haali kokoon pienen partion, jonka avulla miehitti tärkeän tienristeyksen sekä jatkoi huimapäisyydessään Pyhäniemen kylän lounaispuolella olevalle vaaralle, jossa vihollinen piti puoliaan varustetuissa asemissa. 1.3.1968 tulenjohtoaliupseeri KrhJ/II/JR 25 haavoittui kahdesti ”YLIPÄÄLLIKKÖ on pvm:llä 1.8.43 nimittänyt Vapaudenristin 2. Kaikessa toiminnassaan on kersantti Tuomela osoittanut olevansa tosi suomalainen soturi, jota hellittämätön taistelumieli on kannustanut uskomattoman rohkeisiin ja päättäväisiin taistelusuorituksiin.” MAAILMAN TAPAHTUMIA Uusin kirahvi markkinoille SAAB on päivittänyt Giraffe (kirahvi) -tutkaperhettä, johon on ensimmäistä kertaa kehitetty myös maalla toimiva pitkän kantaman tutka. Näyttää siltä, että vasemmistollekin vanhojen näkemysten puolustaminen on Oiva Olavi Tuomela ylikersantti s. Sama tekniikka otetaan käyttöön myös tulevissa Saabin Gripen E -hävittäjien tutkissa. Jälleen kersantti Tuomela tuhosi lukuisia vihollisia sekä tunkeutui edellä mainittuun kylään huomattavasti muita edellä. 29.7.1919, k. Uuden kehityksen suurimpana esteenä on kuitenkin yleinen mielipide Saksassa. Kun Nato lähtee Afganistanista, niin pieni saksalaisjoukko jää sinne edelleen. Saksassa käyty poliittinen keskustelu heijastaa uutta itseluottamusta. Tutkat hyödyntävät Aesa-tekniikkaa (aktiivinen sähköisesti ohjattu antenni). Hänen monista ansioistaan mainittakoon: Ylitettäessä Suojujokea murtautui hän ensimmäisenä vihollisen asemiin tuhoten konepistoolillaan lukuisia vihollisia. Kysymys nousi esiin erityisesti, kun Saksa vuonna 2011 kieltäytyi tukemasta YK:n turvaneuvoston päätöstä, jolla oikeutettiin sota Libyassa. Tutka pystyy seuraamaan useita satoja kohteita ja havaitsee myös muun muassa ballistiset ohjukset. Kersantti Tuomela on ollut sodan alusta lähtien kranaatinheitinjoukkueessa tulenjohtajana. Vielä samana päivänä hän vapaaehtoisesti osallistui partioretkeen saaden aikaan huomattavaa sekaannusta vihollisen keskuudessa rohkeilla tuliylläköillään sekä toi palatessaan useita vankeja. Kaksintaistellessaan kerran erään vihollisen konekiväärin kanssa hän, ammuttuaan mainitusta konekivääristä kolme ampujaa, otti sen sotasaaliiksi. Mikä sitten olisi riittävä panostus. SA -K U VA Kuvassa Giraffe 8A on oikealla.. Myös Saksan uusi puolustusministeri Ursula von der Leyen kannattaa liittotasavallalle aktiivisempaa roolia, ja hän kannattaa muun muassa yhtenäisempää Euroopan turvallisuuspolitiikkaa, jossa Saksalla olisi näkyvämpi rooli. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Oiva Olavi Tuomelan. Muiden tutkaversioiden – Giraffe 4A:n ja Sea Giraffe 4A:n – koko on noin puolet 8A:n koosta ja kantama noin 280 kilometriä. Uudessa Giraffe 8A -tutkassa on noin kaksi metriä leveä ja neljä metriä korkea antenni, jolla voidaan havaita kohteita jopa 400–500 kilometrin päästä ja 40 kilometrin korkeudesta. Leyenin kannanotto on merkittävä, sillä tulevaisuudessa hän on jopa mahdollinen liittokansleriehdokas. Helmikuisen mielipidetiedustelun mukaan 62 % saksalaisista vastustaa ministeri Leyenin ajatusta lisätä saksalaisten toimintaa ulkomailla. 36 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 JY VÄLL Ä san rooli kansainvälisen yhteisön toiminnassa nousee esiin. Johtavat saksalaiset poliitikot pyrkivät kuitenkin vakuuttamaan äänestäjille, että on aika luopua reflektiivisestä ja usein moralisoivasta pasifismista
Varsinkin asuntotuotanto on kasvanut merkittäväksi, mikä on lisännyt korruptiota lähes hallitsemattomaksi. Vuoteen 2017 mennessä ammattisotilaita pitäisi rekrytoida lähes puoli miljoonaa. Kenraali Gu Junshan asetettiin syytteeseen laajamittaisesta asemansa väärinkäyttämisestä PLA:n logistiikkaosastolla. Painauma ja pellon aurauksissa paljastunut noen tummentama maa viittaavat siihen, että paikalla on aikoinaan sijainnut suurikokoinen rakennus. Asunto kuului sarjaan ökytaloja, joita Gu oli rakennuttanut PLA:n varoin läheisille ystävilleen. Itsenäistymisen jälkeen se onkin rakentanut mittavan taloudellisen imperiumin, johon kuuluu tehtaita, kouluja, sairaaloita, erilaisia liikeyrityksiä ja asuntoja. Huhtikuussa paljastui laaja lahjonta-, kavallussekä valtion varojen ja vaikutusvallan väärinkäyttöjuttu. Heistä merkittävin on Xu Caihou, PLA:n toiseksi korkein upseeri, joka oli myös politbyroon jäsen ennen eläköitymistään. Pelkästään vuoden 2014 rekrytointitavoite on kova eli noin 230 000 sotilasta. Paikallisilta ei saanut ottaa mitään väkisin, vaan armeija hoiti asiat sisäpiirissä. Ammattilaisia halutaan erityisesti maahanlaskujoukkoihin sekä muihin korkean valmiuden yksiköihin. Metallinetsimellä alueelta on löydetty pronssija hopeakoruja, jotka on ajoitettu 500–1000-luvuille. Ennusteen mukaan asevarustelumenot vähenevät vielä seuraavat 2-3 vuotta, minkä jälkeen niiden kasvu määräytyy maailmantalouden kehityksen mukaan. Ne tukevat käsitystä käyttäjiensä sosiaalisesta asemasta. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1998 ovat maailman puolustusmenot pienentyneet. Länsimaiden talousvaikeudet ovat pienentäneet useiden maiden sotilasmenoja. Vastaavia rakennuksia on aikaisemmin löydetty vain muinaisen Birkan alueelta sekä muualta viikinkien sydänmailta Ruotsista. Sen koko ja muoto viittaavat niin suureen halliin, että se on voinut olla viikinkieliitin kokoontumispaikka. Lisäksi vetäytyminen Afganistanista ja Irakin sodan päättyminen ovat pienentäneet sotilasmenoja. Gu puolestaan on antanut julki aineistoa, joka mahdollistaa hänen tukijoidensa toimien tutkimisen. Kenraali Gun toimissa kaikki oli kaupan mafian tapaan. Inflaatiokorjatut asevarustemenot vähenivät viime vuonna 0,5 prosenttia edellisvuodesta noin 1 330 miljardiin euroon. Samanaikaisesti kuitenkin muun muassa Kiina ja Venäjä ovat lisänneet asevarustelumenojaan. Hänen asunnostaan takavarikoitiin kallista alkoholia, kultaharkkoja ja käteistä. Ongelmia tuottanevat niin taloudelliset syyt kuin miesten halu astua palvelukseen.. Korruptiota PLA:n korkeimmalla portaalla Kiinan kansanvapautusarmeija (PLA) oli jo ennen maan itsenäistymistä tunnettu siitä, että se oli varsin pitkälle omavarainen. Asia on harmillinen presidentti Xi Jingpingille, joka juuri oli aloittanut laajan korruptionvastaisen kampanjan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 37 yhä vaikeampaa. Läntiset asiantuntijat pitävät tavoiteltuja lukuja kuitenkin epärealistisina. Presidentti Xi on vetänyt päivänvaloon myös joukon muita senioriupseereja, jotka aikanaan edistivät Gun uraa ja ovat pyrkineet suojelemaan niin Guta kuin itseäänkin laajenevalta tutkinnalta. Kehitykseen ovat vaikuttaneet useat tekijät. HISTORIAN HÄMÄRÄSTÄ Viikinkejä Ahvenanmaalla UUSIMMAT arkeologiset löydökset Saltvikista Kvarnbon kylästä herättävät kysymyksiä Ahvenanmaan merkityksestä viikinkiaikana. Ilmakuvien pohjalta on löydetty 40 metrin pituinen ja 12 metrin levyinen muinainen painauma. Kiina noin 7,8 % ja Venäjä 16 %, samanaikaisesti Yhdysvaltain puolustusmenot supistuivat kuusi prosenttia. Arkeologisia kaivauksia alueella ei ole vielä tehty, mutta niitä on suunnitteilla. A H VE N A N M A A N M U SE O VENÄJÄ Venäjä haluaa ammattisotilaita KRIMIN JA UKRAINAN kriisin lomassa Venäjän puolustusministeriö aloitti laajan kampanjan, jolla on tarkoitus värvätä lisää ammattisotilaita. Venäjä aikoo perustaa heinäkuussa uusia ammattisotilaita varten kaksi uutta palveluspaikkaa, yllättäen molemmat sijaitsevat Venäjään liitetyllä Krimin niemimaalla. Tapaus Gu on järkyttänyt mieliä aseVähemmän rahaa aseisiin RUOTSALAISEN rauhantutkimusinstituutin Siprin raportti vuodelta 2013 on lähes historiallista luettavaa
Näyttelyssä kerrotaan Tapolan elämästä lähinnä esinein, tekstein ja kuvin. Kolmannen valmistumisaika olisi vuonna 2030. TEK S TI: K ARI KUUSEL A. Erikoisuutena näytteMuseo Militariassa näyttely kenraali K.A. Avajaistilaisuuteen osallistui kenraali Tapolan jälkipolvea, muun muassa poika Tuomas Tapola, pojantytär Päivi Tapola ja pojanpoika Matti Tapola sekä runsas kutsuvierasjoukko. Näyttelyn mielenkiintoisinta antia ovatkin pienesineet ja niiden takana olevat tarinat. maaliskuuta. Mahdollisesti laivasto vuokraa yhden sukellusveneen, jolla koulutus aloitetaan uusien veneiden odotusaikana. 38 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 JY VÄLL Ä voimien sisällä, sillä Gun toiminnan laajuus on Kiinankin mittakaavassa käsittämätön, kokonaisuutena puhutaan miljardeista dollareista. Tapolasta Kenraalimajuri K. Orka-ohjelman tarjouskilpailussa ovat mukana ThyssenKrupp Type 212Aja Type 214A -veneillään sekä ranskalainen DCNS, joka tarjoaa Scorpene-luokan veneitä. Tarkkailijat kyselevätkin nyt, kuinka tällainen korruption hämähäkinverkko on päässyt syntymään kenenkään aiemmin puuttumatta asiaan. Puola ostamassa kolme uutta sukellusvenettä Puolassa on meneillään merkittävä varustautumiskierros, sillä viimeaikaiset tapahtumat Keski-Euroopassa ovat korostaneet Puolankin uhkakuvia. Ohjelma on kuitenkin jo nyt kaksi vuotta myöhässä. Yksi veneistä on koulutuskäytössä, yksi odottaa romuttamistaan ja loput kolme M useo Militarian uusin vaihtuva näyttely jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan (1895–1971) elämänvaiheista avattiin 28. Suurin osa näyttelyn aineistosta on saatu kenraali Tapolan pojantyttäreltä Päivi Tapolalta, mutta esillä on myös Sotamuseosta lainattua esineistöä kuten kenraalin virkapuvun takki (m/58) sekä lakki (m/49). Vuoden 2014 alussa Puolalla oli käytössään viisi muunneltua vuosina 1964–1965 rakennettua Kobben-luokan sukellusvenettä, jotka alkuaan siirtyivät Puolalle Norjasta. Tapola ei henkilönä suoranaisesti liity Museo Militarian aselajeihin eli tykistöön, viestiin ja pioneereihin, mutta hän toimi jatkosodan aikana myös Hämeenlinnan seudulta kootun 5. Kreikan laivastokin tarjosi myyntiin kahteen otteeseen Howaldts Werken rakentamaa Papanikolis-venettä, mutta kaupoista ei tullut mitään. Tapola Kari Suomalaisen ikuistamana vuonna 1943. Ensimmäinen sekä toinen alus oli tarkoitus saada vesille vuonna 2019, jolloin ne voitaisiin hyväksyä palvelukseen vuonna 2022. Museo Militarian kenraali Tapolasta kertova näyttely on avoinna vuoden loppuun. A. D:n eli Ilves-divisioonan komentajana. Sukellusveneostot ovat osa Puolan asevoimien vuosien 2013–2022 Orka-nykyaikaistamisohjelmaa. Puolan hallitus on pitkään käynyt keskusteluja sukellusvenehankinnoista, ja vuonna 2004 se esitti tarjouspyynnön kolmesta sukellusveneestä
Romania on edelleen innolla mukana Naton, YK:n ja EU:n projekteissa. Muutokset eivät ole olleet keveitä kansantaloudelle, sillä jo vuonna 2005 Romania asetti sotilasbudjetin tavoitteeksi Naton edellyttämät 2 % BKT:stä ja vuonna 2014 taso on 1,92 %. Kommunistiaikaan aseteollisuus työllisti yli 200 000 henkeä, nyt enää noin 20 000. Se on partioinut Välimerellä, jahdannut merirosvoja Somaliassa, osallistunut Libyan Unified Protector -kampanjaan ja partioinut Baltian ilmatilaa. Päätöstä Romaniassa helpotti se, että siellä koetaan elettävän sekä Naton että EU:n ulkorajalla. Läntisen puolustusteknologian hankinnat onkin jaksotettu kahteen vaiheeseen. Niissä palveli vuodenvaihteessa runsaat 1 100 miestä. Romania kymmenen vuotta Naton jäsen Pian Nicolae Ceausescun teloituksen jälkeen Romania ryhtyi rakentamaan suhteita Natoon. Toiminta on vaatinut myös uhrinsa. Poliittisesti Romania teki vuonna 2011 myös tärkeän Natopäätöksen sitoutumalla ottamaan maahan 24 ballististen ohjusten SM3-torjuntaohjusta eli osan Yhdysvaltojen niin sanotusta ohjuskilvestä. Maavoimien koko on kommunistiajan 140 000 miehen vahvuudesta supistunut ammattimaiseen 45 000 miehen armeijaan. Käytössä on myös yksi Kilo-luokan sukellusvene, joka poistetaan palveluksesta vuonna 2022. Siitä tuli ensin PfP-maa, joka vuonna 2004 liittyi täysjäseneksi. Romania onkin ollut aktiivisesti mukana Naton hankkeissa. Syyskuun alusta vuoden loppuun museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11.00-17.00. Romania on itsenäisyytensä aikana organisoinut asevoimansa uudelleen läntiseen tapaan. Museo Militaria sijaitsee Hämeenlinnassa linnan kupeessa vanhalla Linnan kasarmilla ja on auki elokuun loppuun maanantaista sunnuntaihin kello 10.00-17.00. Romanian asevoimat on tehtävissä menettänyt kaatuneina 25 miestä, joista 23 Afganistanin operaatioissa. Näyttely on esillä vuoden 2014 loppuun asti, ja siihen voi tutustua perusnäyttelyn pääsymaksulla. lyssä on esillä muun muassa Tapolan suuri sota-arkku, muistivihko Mannerheimin ruumiin noutomatkalta Sveitsistä sekä Tapolan vieraskirja. Romania kehittää myös omaa aseteollisuuttaan, joka valmistaa suurimman osan perinteisistä maavoimien aseista. Katso lisää: www.museomilitaria.fi Suomen Sotilaan nettisivut: www.suomensotilas.fi. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 39 poistetaan palveluksesta vuosina 2016–2017. Vuoden 2014 alussa puolustusministeriöllä oli kirjoissaan 85 hankintaohjelmaa, mutta osa niistä on sovinnolla siirretty toteutettaviksi vasta vuoteen 2020 mennessä
Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + postikulut (hopea). 40 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 K AK SI K ARIA Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali
En tiennytkään ennen tätä, että Günther Grassin Peltirummun rumpalipojalla oli jokin yhteys Porin Prikaatiin ja siellä syömiseen. Ihan yksinkertainen asia, jonka jokainen olisi ymmärtänyt, jos olisi kerrottu, että tykistön ampumaleiri alkaa taas ja mukana on muitakin joukkoja. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että panssarikenraali Lagus ei ihan sulattaisi etunimensä käyttöä kuppilan nimenä vaikka huoltoupseeri alun perin olikin. SAAVUTETAANKO tällä vanhojen asioiden uudelleen nimeämisellä nyt ihan oikeasti jotakin hyötyä. NO, LUULTAVASTI tämä kehitys on vielä pahasti kesken, sillä sanat ja nimet ovat vielä toistaiseksi suomea. MISTÄ IHMEESTÄ tämä sotaväen halu nimetä vanhoja asioita uudestaan oikein johtuu. Sana oli minulle ihan uusi, ja ensimmäinen assosiaatio vei siihen suuntaan, että Maavoimat on alkanut harjoitella lobbaamista sekä poliitikkoihin ja yhteiskuntaan vaikuttamista. Katsokaapa http://leijonacatering.fi/Ravintolat%3Cravintolat%3E ja ihmetelkää! Kaipa se nyt sitten on hienoa syödä esimerkiksi Porin Prikaatissa varuskuntaravintola Rumpalipojassa tai Panssariprikaatissa varuskuntaravintola Rubenissa. Kouluttajina on siviilimaailman lobbareita, jotka eivät ole poliitikkojen lobbaamisestaan tällä hetkellä linnassa. Jos jokin laite tai käsite siviilimaailmsta puuttuu, niin toki sille täytyy nimi antaa, mutta miksi korvata itsestään selviä sanoja uussanoilla. Tiedotteilla on oma vakiintunut kaavansa, ja niissä pitäydytään hyvin tiukasti vain faktoihin. Vaikuttaminen pitää sisällään siis muutakin kuin erilaista tulenkäyttöä, se kattaa myös muun muassa elektroniset toimet ja psykologisen sodankäynnin. SELVITTELIN TÄTÄ SANAA ”vaikuttamisharjoitus”, ja minulle kerrottiin asioista hyvin perillä olevalta taholta, että ampumaleiri-sanaa ei voi käyttää, koska ei ole kyseessä pelkästään tykistöstä ja heittimistöstä. Sitten joku älypää keksi nimetä paikan muonituskeskukseksi, josta päästiin sopivasti lyhenteeseen ”mukes” ja vääntämään siitä substantiivi kaikkine mahdollisine sijamuotoineen. Mikä nyt milloinkin on tähdellistä ja Maavoimia kiinnostavaa. Vierailin siellä alkuvuodesta toimittajan töiden takia ja olin todella vaikuttunut harmaapukuisten majurien määrästä, joka paikalla parveilee. NYTTEMMIN tämäkin sana on korvautunut syöttämisen ulkoistamisen kautta erilaisilla ravintoloiden nimillä. Vai onko kyseessä vain ”kehitys”, jolloin asia sinänsä ei juurikaan muutu, mutta siitä saadaan modernimmalta kuulostava. Harjoitus koostuu useista rasteista, joilla tulevia sotilasvaikuttajia opetetaan olemaan poliitikkojen kanssa ja lobbaamaan sopivia asioita, kuten asehankintoja tai kansainvälisiin tehtävin osallistumista. Toki sotaväki on aina nimennyt kapineet uudestaan, esimerkiksi lapio oli pitkään työase. Vaikuttamisharjoitus. Lehtemme päätoimittaja osasi opastaa minua kertomalla, että sodankäynti voidaan jäsentää nykyään vaikkapa vaikuttamiseksi, suojaksi, liikkeeksi, johtamiseksi ja yhteyksiksi sekä logistiikaksi ja ylläpidoksi. Kaikkihan me esimerkiksi aikanaan kävimme muutaman kerran päivässä ruokalassa, ihan kuin isämme ennen meitä. NO, EIHÄN SE NÄIN OLLUT , vaan kun tiedotetta luki vähän pidemmälle, niin selvisi, että kyseessä on ampumaleiri, jollaisia tykistö on pitänyt Rovajärven alueella vuosikymmeniä ja johon nyttemmin osallistuu myös jalkaväkeä, panssarimiehiä ja panssarintorjuntaa. Vaikuttavaa eikö. Ilmeisesti siis harjoitukseen on käsketty nuoremman pään yleisesikuntaupseereita, ja se pidetään jossakin kelomökissä. Harmaa perinteinen asepuku on muualta jo suurin piirtein hävinnyt ja maastopuku korvannut sen, vaan tuolla sitä näkee ihan hämmästykseen asti. Päätoimittajamme myös opasti minua kertomalla, että vaikuttamisessa ei ole kyse korvavahan levittämisestä, vaan siitä vaikutuksesta, joka tehdään vastustajaan. Vaikuttavaa, liikuttavaa ja maittavaa. Parveilua katsellessani tuli kuitenkin mieleen, että ehkä täällä on tarpeeksi pätevää väkeä keksimään myös sanoja uudestaan tai koppaamaan niitä suoraan Ameriikasta. EN TIEDÄ , missä tämä uusiosana on saatu aikaan, mutta epäilen vahvasti sen syntyneen Karkialammella Mikkelin kupeessa, jossa Maavoimien Esikunta majailee. Siksi siis vaikuttamisleiri. Ja kun ei vanhaa perinteistä sanaa voi käyttää, niin täytyy keksiä uusi, joka on nyt siis ”vaikuttamisharjoitus”. Osa näistä on mielenkiintoisia, osa vähemmän tärkeitä. Seuraava kierros vääntänee nimet ja nimitykset siviilifirmojen pitkään jatkuneen käytännön tapaan englanniksi, koska sehän on ammattisotimisen kieli, ei tällainen maatiainen suomi tee vaikutusta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 41 Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi TÄLLAINEN SOTILASASIOITA NUUSKIVA toimittaja kun olen, niin saan Puolustusvoimien eri tahoilta koko ajan erilaisia tiedotteita. TÄSSÄ TAANNOIN sain tiedotteen, jossa kerrottiin, että Maavoimien vaikuttamisharjoitus on alkamassa Rovajärvellä
PUOLUSTUSVOIMAT 42 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 Epäsuora tuli uudessa taistelutavassa Tulivoima kasvaa Suomen Sotilaassa on käsitelty useassa artikkelissa Maavoimien uutta taistelutapaa, joka on viralliselta nimeltään Maavoimien taistelutapa 2015. Siihen liittyy olennaisesti, kuten kaikkeen maasotaan, epäsuoran tulen käyttö. > TEK S TI: K ARI KUUSEL A • KUVAT: PUOLUS TUSVOIMAT. Vaan mitä uutta on luvassa putkien ja murkuloiden maailmaan
43 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 Maavoimat muutoksessa osa 4
Kun siihen yhdistyy raskaiden aseiden jo taannoin tapahtunut tyyppikirjavuuden poistuminen viime sodan käyneen kaluston häivyttyä terästehtaan kitaan, on kalustotilanne näiltä osin sangen valoisa. Olennaisin uusi asia on kuitenkin epäsuoran tulen yksiköiden määrän kasvaminen suhteessa jalkaväkiyksiköihin. Taistelussa merkittävin osa tappioista aiheutuu epäsuorasta tulesta eli tykistön ja heittimistön kranaattien sirpaleista. Lisäksi taisteluosaston jääkärikomppanioissa on tuttu kolmiputkinen kevyt kranaatinheitinjoukkue, jonka heittimet ovat niin ikään kotimaisia, pitkän kehityskaaren tuloksena tehtyjä aseita. Tykistöä ja heittimistöä on nyt suhteellisesti enemmän kuin koskaan ennen. Rynnäkkökiväärimies on näitä vaarattomampi, mutta toki tarpeellinen. Aseet hajalleen Selkeimmin julkisuudessa esiin nostettu ominaisuus uuden taistelutavan osalta on hajaryhmitys. Jalkaväen ja epäsuoran tulen yksiköiden suhde on siis olennaisesti muuttunut, ja tulta on käytettävissä aikaisempaa enemmän. Kenttätykistöpatteriston kasvaminen 18 putkeen ei ole ihan uusi asia, mutta neljä kolmiputkista tulijoukkuetta käsittävä kranaatinheitinkomppania on. Uudessa tilanteessa noin taisteluosaston noin pataljoonan vahvuista jalkaväkijoukkoa tukee 18-putkinen kevyt kenttätykistöpatteristo ja 12-putkinen kranaatinheitinkomppania. Lisää putkia Maavoimien supistaminen on kohdistunut voimakkaammin jalkaväkiyksiköihin kuin tykistöön ja heittimistöön. Kun aikaisemmassa tiheämmässä ryhmityksessä kolmiputkinen krh-tulijoukkue JATKUU SIVULLE 47 > n Kuvan voisi tekstittää niin, että tässä heitinmiehet palvovat kranaatinheitintään, mutta itse asiassa miehistö on suojautunut kranaatin lähtiessä. Raskas heitin on taktisen tulenkäytön ase, ja sen ehkä merkittävin puute on vain 7,5 km kantama.. Edellisen kalustona on 122 mm:n venäläisiä haupitseja ja jälkimmäisen 120 mm:n kotimaisia raskaita kranaatinheittimiä, kummatkin meillä pitkään käytössä olleita luotettavia aseita. Se on kooltaan pieni, helppo maastouttaa, liikkuu ketterästi, tulensa tehoon nähden halpa ase eikä vaadi tuliasemaltaan kovinkaan paljon. Tosiasiassa muutakin on tulollaan, kuten uutta välineistöä johtamiseen, ammunnanhallintaan ja maalin paikantamiseen. PUOLUSTUSVOIMAT 44 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 J ulkisuudessa on päällimmäiseksi jäänyt tykistön ja heittimistön osalta joukkojen hajaryhmitys. Näin edullista tilannetta meillä ei ole ollut koskaan aikaisemmin. Raskas heitin on erittäin kotimainen, helppokäyttöinen ja luotettava ase osaavien käyttäjien käsissä. Tällä tavoitellaan taistelukestävyyttä eli suomeksi sanottuna henkilöstön ja aseen eloonjäämistä. Epäsuoran tulen voiman kasvattaminen on siis erittäin positiivinen asia. Niin etäisyydet aseesta toiseen kuin tuliyksikön osien etäisyydet toisistaan ovat kasvaneet moninkertaisiksi. Laatikoiden päällä on raskaan kranaatinheittimen perusampumatarvike, noin 13 kg painava sirpalekranaatti
45 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014
Tykki on ympäriampuva, erittäin kenttäkelpoinen ja helppokäyttöinen. TU O M O VA LV E. Venäläinen 122 mm:n haupitsikalusto palvelee puolustusvoimia vielä pitkään. PUOLUSTUSVOIMAT 46 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 122H63 AMPUU PAHKAJÄRVELLÄ KESÄLLÄ 2008
Hajaryhmityksen myötä se on jatkossa huomattavasti hitaampaa ja vaikeampaa. Myöskään kantahenkilökunnan ja reserviläisjohtajien rajapinta ei putoa alemmaksi, koska tykistön tai heittimistön asiat osaavia ammattisotilaita on vain tietty määrä, eikä heitä riitä sen alemmaksi kuin ennenkään. Kun hajaryhmityksessä samalla rikotaan kaavamaiset kuviot ryhmityksen osalta, ei yhden putken löytäminen vielä auta löytämään naapuriheittimiä. Itsenäisen päätöksenteon tarve kasvaa jokaisessa johtamisportaassa, ja kun tähän lisätään taistelun ja tulitoiminnan tekninen monimutkaistuminen, niin erityisesti johtajien osaamiselta vaaditaan huomattavasti aikaisempaa enemmän. 47 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 oli vastapuolelle käytännössä yksi maali, nyt jokainen heitin on oma maalinsa, joka siis pitää ensin löytää, jotta siihen voi vaikuttaa. Aiemmin kranaatinheitinkomppanian osista pystyttiin, kun vastapuoli uhkasi sen tuliasema-aluetta, kasaamaan nopeastikin kiväärijalkaväen tapaan taisteleva torjuntaosasto. Näyttää siltä, että näköpiirissä ei kuitenkaan ole reserviin koulutettavien johtajien osalta koulutuksen laajentamista tai esimerkiksi reservin upseerien tiputtamista pykälää alemmaksi aikaisemmin aliupseerin hoitamaan johtajapostiin. Seuraava esimiestaso on langan päässä tai radiolla tavoitettavissa, mutta harvoin läsnä ja pääsee paikalle aikaisempaa hitaammin. Esimies ja alainen eivät kohtaa henkilökohtaisesti niin usein kuin aikaisemmin vaan ovat viestivälineen kautta toimivan kontaktin varassa. > Reserviupseeri koulu ja aliupseerikoulut tuottavat siis jatkossakin lukumääräisesti merkittävimmän osan tykistön johtajista.... Aikaisemmin alkanut kehityskulku osuu nyt yksiin Maavoimien uuden taistelutavan vaatimusten kanssa. Jatkossa heitinryhmä on myös lähipuolustuksensa osalta aikaisempaa haavoittuvampi. Haasteita johtamiselle Kaiken kaikkiaan johtaminen uudessa taistelutavassa on epäsuoralle tulelle suuri uusi haaste. Hajaryhmitys ei ole kuitenkaan yksiselitteisen hyvä asia vaan aiheuttaa uusia, aikaisemmasta poikkeavia ongelmia johtamiselle, ammunnanhallinnalle, viestitoiminnalle ja huollolle. Hajaryhmitys on heittimistölle uudempi asia kuin tykistölle, jossa sen juuret ovat jo vuosia sitten tehdyissä johtopäätöksissä. Esimerkiksi kolmiputkisen raskaan krh-tulijoukkueen johtaja, tyypillisesti vänrikki, näki tulitoiminnan aikana periaatteessa kaikkien putkiensa toiminnan ja pystyi valvomaan niitä, nyt jokainen putki ja heitinryhmä on yksin ja sitä johtava alikersantti tai kersantti oman osaamisensa varassa, varsinkin jos yhteys helpdeskiin katkeaa. Suomen Sotilaan toimituksen saamien tietojen mukaan tähän vastataan muuttamalla opetussuunnitelmia ja harjoituksia vastaamaan taistelutapaa. Kaukana toisistaan olevat tykit ja heittimet ovat ongelmia kohdatessaan yksin
Hyökkääjä saapuu ensin operatiivisen tulenkäytön alueelle, jossa sitä kulutetaan ampumalla kauaskantoisilla aseilla eli raskailla kanuunoilla sekä kevyillä ja raskailla raketinheittimillä. Uutta rautaa ja softaa näyttää kuitenkin olevan luvassa. AHJOna tunnettu ammunnanhallinnan järjestelmä näyttäisi saavan paremman ja monipuolisemman seuraajan, mutta tästä ollaan kovin vaitonaisia. Johtamista helpottavat myös uudet viestivälineet ja komentopaikkojen sijoittaminen laitteineen konttiin, joka on sellaisenaan valmis ja nopea liikutella. AHJO Johtamista helpottaa johtamisenja ammunnanhallinnan järjestelmä. Tulenkäyttöön liittyy sulutteita ja jalkaväen tuliylläköitä. Jatkossa johtajien on siis kyettävä vaativampiin tehtäviin kuin aikaisemmin. Operatiivisen tulenkäytön ulottuvuus on tällä hetkellä vielä pieni, mutta jos raskaisiin raketinheittimiin saadaan hankittua nykyistä monipuolisempi ampumatarvikevalikoima, yletytään jopa 70-100 kilometrin päähän ja ohjuksilla kauemmaksikin. Kantahenkilökunnan ja varusmiesten osalta tämä näyttää jo alkaneen. Aikaa vieviä teltanpystytyksiä ja muita vanhoja komentopaikan perustamisen kommervenkkejä ei siis jatkossa tarvitse tehdä. Operatiivisen tulenkäytön alueella tulenjohtoa hoitavat tiedusteluryhmät, erikoisjoukot ja miehittämättömät ilma-alukset. Komentopaikat voivat viestiä radiolla, vanhakantaisesti parikaapelilinjojen kautta, uusilla digitaaliradioilla, linkkien välityksellä ja kiinteitä yhteyksiä käyttäen. Taisteluosasto on tyypillisesti jalkaväkipataljoonan kokoinen. Tälle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa, vaan tehtävistä on tavalla tai toisella selvittävä. Uusi taistelutapa vaatii merkittävästi koulutusta niin kantahenkilökunnan kuin varusmiesten ja kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläistenkin osalta. Operatiivinen ja taktinen tulenkäyttö Maavoimien taistelutavassa 2015 tulenkäyttö jaetaan ylemmän johtoportaan operatiiviseen tulenkäyttöön ja taisteluosaston puitteissa tapahtuvaan taktiseen tulenkäyttöön. PUOLUSTUSVOIMAT 48 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 Reserviupseerikoulu ja aliupseerikoulut tuottavat siis jatkossakin lukumääräisesti merkittävimmän osan tykistön johtajista, mutta koulutuksessa lienee tehostamisen tarvetta. Mitkä maalit ovat näiden kalliiden ampumatarvikkeiden arvoisia, on tietysti harkittava tarkkaan. Tuolloin on jo kyse koko TYKISTÖN PERUSAMPUMATARVIKE on sirpalekranaatti, vaikka käytössä on hiljattain hankittuja erikoisampumatarvikkeitakin.
Tulenjohto on pääsääntöisesti taisteluosaston jääkärikomppanioihin kuuluvien tulenjohtoryhmien käsissä. 49 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 Puolustusvoimien yhteisestä tulenkäytöstä. Näin sen edellytykset jatkaa hyökkäystä ehtyvät, kun henkilöstö, välineistö ja organisaatio pyritään suurelta osin tuhoamaan. Näinhän se osin oli jo aikaisemminkin, koska tulijoukkueet siirtyivät uuteen tuliasemaan portaittain ja se osa komppaniaa, joka oli asemissa, ampui. Ammutaan kuten ennenkin Uudistuksista huolimatta niin tykistö kuin heittimistökin ampuvat kuten ennenkin. Avainsanoja ovat vastustajan taistelujärjestyksen rikkominen ja tappioiden tuottaminen. Tuliyksikkönä on lähtökohtaisesti kenttätykistöpatteristo, mutta tilanteen vaatiessa siitä voi ampua myös vain osa, esimerkiksi patteri. Taktinen tuliporras Taktinen tulenkäyttö puolestaan tapahtuu taisteluosaston omalla vastuualueella ja sen omilla kiinteillä tuliyksiköillä eli kevyellä kenttätykistöpatteristolla, kranaatinheitinkomppanialla ja jääkärikomppanioiden kevyillä kranaatinheitinjoukkueilla. Metri, piiru ja sekunti ovat ennallaan, ja yksittäisen aseen tulitoiminnassa ei juurikaan muutosta näy. Tulenkäytön runkona on 120 mm kranaatinheittimien ja 122 mm haupitsien sirpalekranaattien massamainen käyttö, jolla viholliselle aiheutetaan tappioita koko matkalla, jonka se aseiden kantaman piirissä liikkuu. Nyt samaan tilanteeseen voidaan joutua, kun kantama ei riitä. Ampumatekniikka on hyvin ennallaan, kuten tykkiryhmän tai heitinryhmän toiminta aseella. Nyt 40 vuotta myöhemmin kuluttaminen tapahtuu valtaosin epäsuoran tulen voimin, mikä on varmasti paljon järkevämpää ja hyvin pieniä omia tappioita aiheuttavaa. Ryhmitys ja perussuunnat on suunniteltava tämän mukaan. Tähän tulenkäyttöön voidaan liittää myös Ilmavoimien ilmasta maahan -tulitukea yli puolustushaararajojen niin kutsuttuina joint-suoritteina Periaate tulen keskittämisestä tärkeimmälle tulenkäyttöalueelle on edelleen voimassa. Ajatus vihollisen kuluttamisesta ennen ratkaisuun pyrkimistä ei ole meillä mitenkään uusi. Myös yksittäinen jaos tai jopa yksittäinen tykki voi toteuttaa tulitehtävän vaikka erikoisampumatarvikkeilla. Käytännössä toiminta olisi aiheuttanut suuria omia miestappioita. Kärjistäen sanottuna se oli 1970-luvulla tarkoitus tehdä jalkaväkitaisteluna pahasti vanhentuneilla aseilla, vajailla liikuntavälineillä ja yli-ikäisellä henkilöstöllä ylivoimaista moottoroitua vihollista vastaan. Kranaatinheitinkomppania ampuu kokonaisena, mutta siitäkin voi ampua vain osa. > PE TR I VÄ LK KI. Alueelle, jossa taistelun ratkaisua haetaan, pitää ihannetilanteessa pystyä ampumaan mahdollisimman monella tuliyksiköillä
Tykistön ja heittimistön toiminnan taustalla on operatiivinen suunnittelu, ne eivät käy omaa sotaansa vaan sitä samaa kuin muut aselajitkin. Näistä tulenjohtajat ja tuliportaan johtajat ammentavat jatkossa oppinsa. Tuliyksiköiden tulta jaetaan ketjussa: taisteluosaston tulenjohtokomentaja, jääkärikomppanian tulenjohtopäällikkö ja tulenjohtaja. Tulenjohtaja jalkaväen apuna Aikaisempaa huomattavasti hajautetummin ryhmittynyt jalkaväki ei uuden taistelutavan myötä saa avukseen sen enempää epäsuoran tulen silmiä eli tulenjohtoryhmiä kuin aikaisemminkaan. Tulenjohtajia on lisäksi tiedusteluryhmissä, ja tulenjohtokykyä on myös erikoisjoukoilla. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä tällainen kyky oli tulenjohtoryhmällä jo aikaisemminkin, mutta ominaisuutta ei ole paljon käytetty tai harjoiteltu. Tulenjohtoryhmän päätehtävä on, kuten tähänkin asti, määrittää maalit ja viestittää ne tuliportaalle. Jokaiseen jääkärikomppaniaan kuuluu jokaiselle joukkueelle oma tulenjohtoryhmänsä. Tehtäväänsä tulenjohtaja suorittaa tulenjohtopäälliköltä saamiensa käskyjen ja ohjeiden sekä taistelijaparinaan olevan jalkaväen joukkueenjohtajan vaatimusten perusteella. JATKUU SIVULLE 52 >. Toisaalta meillä on maailmanlaajuisesti verrattuna tulenjohtajia poikkeuksellisen tiheässä. Sekä Tykistöopas ja Ampumaoppi ilmestyvät tämän kesän lopulla kutakuinkin samanaikaisesti, vuoden 2015 alkupuolella valmistuvat lähemmäksi käytäntöä menevät Tulenjohdon käsikirja ja Tuliasematoiminnan käsikirja. Sen koko on ennallaan: siihen kuuluu tulenjohtaja, tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies ja kaksi viestimiestä. He jakavat tulenkäytön etuoikeuksia ja tuliyksiköiden tuliannoksia esimerkiksi ajallisesti rajoitettuna ja sopivat tarkkaan tulenkäytön välirajat. Lähivuosina uusitaan tykistön tärkein ohjesääntökirjallisuus kokonaisuudessaan. Tällainen kahden miehen tulenjohtopartio voi toimia jääkärijoukkueen ollessa hajallaan. Suomen Sotilas tulee palaamaan näihin epäsuoran tulen perusteoksiin, jahka ne saadaan toimituksen käsiin. Suomalainen tulenjohtaja on erikoinen myös siksi, että hän pystyy johtamaan periaatteessa minkä tahansa tuliyksikön tulta eikä vain omaansa. Jatkossa mittauksen, sään huomioon ottamisen sekä topografisen ja ballistisen valmistelun on oltava aikaisempaa tarkempaa ja täsmällisempää, sillä uuden taistelutavan hyödyt menetetään, jos asiat tehdään suurpiirteisesti. Organisaation ja tulenkäytön johtaminen on ennallaan. Tavoite on edelleen ampua oikeaan paikkaan tarkasti ja oikea-aikaisesti sekä mitoittaa tulen vaikutus maalin laadun ja tärkeyden mukaan. 50 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT Tykistön taistelutapa ei suuressa mittakaavassa ole muuttunut dramaattisesti. Tulenjohtoryhmä pystyy jakaantumaan tehtävien suorittamista varten kahteen osaan, joista toisessa on tulenjohtaja, tulenjohtomies sekä viestimies, toisessa tulenjohtoaliupseeri ja viestimies
Operatiivisen tulenkäytön alueella tulta johtavat tiedusteluryhmät, erikoisjoukot ja miehittämättömät ilma-alukset. TAKTISEN TULENKÄYTÖN alueelle ammutaan taisteluosaston omilla tuliyksiköillä eli sen kevyellä kenttätykistöpatteristolla, kranaatinheitinkomppanialla ja jääkärikomppanioiden kevyillä kranaatinheitinjoukkueilla (vihreä nuoli). TÄSSÄ HYÖKKÄÄJÄ on tulossa oikealta ja saapuu ensin operatiivisen tulenkäytön alueelle, jossa sitä kulutetaan ampumalla kauaskantoisilla aseilla eli raskailla kanuunoilla sekä kevyillä ja raskailla raketinheittimillä (punainen nuoli). Taisteluosasto on tyypillisesti jalkaväkipataljoona. Tulenkäyttö jaetaan ylemmän johtoportaan operatiiviseen tulenkäyttöön ja taisteluosaston puitteissa tapahtuvaan taktiseen tulenkäyttöön. Operatiivinen ja taktinen tulenkäyttö. Näistä aseista 155 mm:n kanuunat kantavat 30–40 kilometriä ja raketinheittimet tällä hetkellä meillä käytössä olevilla ampumatarvikkeilla 20–30 kilometrin päähän. SEKÄ OPERATIIVISEN ETTÄ TAKTISEN tulenkäytön alueella epäsuora tuli liitetään miinoitusten ja sulutteiden käyttöön sekä tietysti jalkaväen tuleen. Tulenjohto kuuluu pääsääntöisesti taisteluosaston jääkärikomppanioihin kuuluville tulenjohtoryhmille. Näistä 122 mm:n haupitsit kantavat 14 kilometriä ja 120 mm:n kranaatinheittimet 7,5 kilometriä. 51 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 EPÄSUORAN TULEN käyttö Maavoimien taistelutavassa 2015 on tässä esitetty kaavamaisesti
Tulenjohtajalla myös GPS on käsisuuntakehän, kartan ja käänteisen sädemittauksen ohella yksi menetelmistä. Jos olisi tarvetta yhtä aikaa mitata oma paikka ksmmittauksella, vetää parikaapelia, määrittää maaleja tai kuulostella joukkueenjohtajan toiveita ja vielä mahdollisesti kahteen osaan jakaantuneena loppuvat taistelijat nopeasti. Tämä tarkoittanee käytännössä varmuusetäisyyksien TYKISTÖN JA HEITTIMISTÖN ampuma-arvojen laskeminen perinteisesti tasoa ja tasomittaria käyttäen manuaalisesti säilyy edelleen koulutuksessa, mutta tositilanteessa ampuma-arvot on hajaryhmityksestä johtuen saatava laskimesta.. Sitä myös käytetään jatkossa, sillä hankittava maalinpaikantamislaite sisältää GPS:n. Tämä monimutkaistaa varoetäisyyden määrittämistä, eli sitä kuinka lähelle omaa ryhmitystä uskalletaan ampua tai kuinka lähelle hyökkäyksen tulivalmistelua oma jalkaväki voi mennä. Luvassa on uusia, yksinkertaisina pidettäviä laskukaavoja tulenjohtajan avuksi. Toki GPS:n ominaisuudet ja varsinkin rajoitukset ymmärretään. Tärkeää on myös tulenkäytön ja taistelun valmistelu sekä yhteistoiminta jalkaväkijohtajan kanssa. Tulenjohtoryhmän koon kasvattaminen ei olisi uuteen taistelutapaan siirryttäessä ollut huono ratkaisu, koska taisteluosaston operointialue on kasvanut ja epäsuoran tulen rooli taistelussa korostuu aikaisempaan verrattuna. Maali paikannetaan kuten ennenkin. 52 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT Tulenjohtajan tehtävät ovat sikäli ennallaan, että oman paikan tietäminen ja maalin määrittäminen ovat pääosassa. Oman paikkansa tulenjohtaja joko mittauttaa perinteisellä käsisuuntakehämonikulmiomittauksella eli käsisuuntakehällä ja mittavaijerilla tai käänteisellä sädemittauksella jostakin tunnetusta pisteestä. Isompi olisi parempi. Hieman yksinkertaistetusti sanottuna olisi tiedettävä kummankin koordinaatit. Tulenjohtajan haasteeksi voi nousta hänen käytettävissään olevan työvoiman määrä. Oman ongelmakenttänsä tulenjohtajan toiminnassa tulee muodostamaan tuliportaan hajaryhmitys ja naapurissa olevan jalkaväen tai pioneerien ryhmityksestä selvillä pysyminen. Varoetäisyydet kasvuun Kranaatit tulevat nyt monesti useammasta kuin yhdestä suunnasta. Lisäksi jos tulenjohtoryhmä jakaantuu, sen osien osaaminen ja välineistö ei ole yhtenäinen, mikä vaikeuttaa johtamista ja tehtävien suorittamista
Tulenjohtaja ei välttämättä myöskään tiedä, mikä tuliyksikkö tehtävän toteuttaa, vaan tämän päättää ylempi johtoporras maalin laadun ja tärkeyden mukaan. Tulenjohtolaitteessa on myös digitaalinen kartta, joka helpottaa tulenjohtajan työskentelyä. Aikaisemmin kuhunkin tehtävään on tarvittu oma laitteensa ja tulenjohtoryhmän sisäistä kommunikointia. Tulen osalta hajaryhmitys aiheuttaa myös sen, että kaikkien putkien kantama ei välttämättä riitä maaliin asti, joten voi olla mahdollista, että patteristosta tai kranaatinheitinkomppaniasta vain osa ampuu tulenjohtajan maalia. Samaan tapaan aikaisemmin samoilla ampuma-arvoilla ampuneet raskaan krhtulijoukkueen kolme heitintä ovat nyt niin kaukana toisistaan, että niilläkin on oltava kullakin omat ampuma-arvonsa tulevaisuudessa. Asiat vaikeutuvat siis näiltäkin osin. Viestivälineiden puolella on luvassa uusia digitaalisia radioita. Uudessa taistelutavassa ei ole mitenkään tavatonta, että ammutaan oman ryhmityksen sisään, omien joukkojen väliin. Myös aseiden perussuunnat ja käytetyt panokset saattavat jatkossa tuliyksikön sisällä olla eri putkilla erilaiset. Heittimillä hajontakuvio on pyöreämpi, mutta varoetäisyydet kasvanevat senkin osalta. Omien ampumisen välttämiseksi tulenjohtajan tilannekuvan ja tulenkäytön tarkkuuden pitää olla mahdollisimman hyvällä tasolla. > Uutta apua tulenjohtaja saa tulenjohtolaitteesta, joka kertoo hänelle suunnan ja etäisyyden maaliin sekä näkee pimeässä.. Putket kaukana toisistaan Aseiden sijoittaminen kauaksi toisistaan tarkoittaa tykistöllä esimerkiksi 200-500 metrin väliä tykistä toiseen. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 53 kasvamista, koska on huomioitava omille joukoille vaarallisimmat hajontakuviot. Tulenjohtajan tulee tietää tarkkaan jalkaväen ja muun alueella toimivan väen ryhmitys ja sijainti. Selkeimmin tämä ongelma koskee tykistöä, koska sen hajonta on suurinta ampumasuunnassa ja hajontakuvio on hyvin pitkä soikio. Kunkin tykin paikka on tiedettävä tarkkaan, ja jokainen tykki ampuu omilla ampumaarvoillaan, siis koro ja sivu vaihtelevat, joissakin tapauksissa panoskin. Myös tulenkäytön välirajat on oltava kirkkaana mielessä. Uutta apua tulenjohtaja saa tulenjohtolaitteesta, joka kertoo hänelle oman paikan, maalin koordinaatit, suunnan ja etäisyyden maaliin sekä näkee niin pimeässä kuin valoisassakin. Tulenjohtajan toiminnassa korostuu jatkossa työskentelyn ehdoton tarkkuus, koska muuten uusien laitteiden antamat edut menetetään. Tulikomennon kulku tulenjohtajalta tuliportaaseen on ennallaan oman tulikomentoverkon kautta, mutta uudet johtamisjärjestelmät laitteineen mahdollistavat sen toimittamisen perille muutakin kautta
Lisävaikeuden ampumatoiminta saa siitä, että ääritilanteessa yksittäisten aseiden ampumaetäisyydet ja tätä kautta kranaattien lentoajat poikkeavat paljon toisistaan. Olennaista ampumatoiminnan kannalta on myös oman paikan tarkka tietäminen. Ammunnanhallinta voi olla eräs keskeisimmistä hajaryhmityksen ongelmista, ainakin jos sitä arvioi vanhoihin järjestelmiin ja manuaalilaskentaan tottunut tämän kirjoittajan kaltainen reserviläinen. Jatkossa tämän hoitaa ajoneuvoon sijoitettu paikantamislaite, joka on esimerkiksi tykistössä joko jaoksessa tai vasta patterissa. Komento “ yhteislaukaus, huomio, tulta” voikin siis uudessa tilanteessa jäädä historiaan. Näitä lehden saamien tietojen mukaan on organisaatiossa jatkossa sen verran paljon, että ampuma-arvojen laskennan pitäisi hoitua. Vaikka linjan vetämistä voi mönkijän käytöl”...a-tarvikehuoltoa on sikäli muutettu, että patterin ja patteriston mukana kulkee aikaisempaa enemmän kranaatteja.” JATKUU SIVULLE 56 >. Radio olisi näppärä, kun ryhmityksen koko ja etäisyydet kasvavat moninkertaisiksi, mutta se on vihollisen häirittävissä. Jatkossa siis ampuma-arvojen laskenta tapahtuu laskimella, jolle tällainen ei tietenkään ole mikään ongelma. Paikantamislaite tuo tuliasemiin myös tarkan suunnan. Puuhaa paikantamisajoneuvolle riittää, sillä koordinaatit ja tarkka suunta on vietävä myös varaja vaihtoasemille sekä seuraaviin, valmisteilla oleviin tuliasemiin, jotka myös sisältävät kyseiset asemat. 54 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 PUOLUSTUSVOIMAT Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhoilla manuaalisilla ampumaarvojen laskentamenetelmillä tätä ei ole mahdollista hoitaa. Viestien kulkeminen onkin hajautetun ryhmityksen vuoksi entistä kriittisempi asia. Maalitietojen jne. Siksi tuloajalla ammunta yleistyy, mikäli halutaan kranaatit yhtä aikaa maaliin esimerkiksi tulenavauksessa, jotta päästään yllätysvaikutukseen. Koulutuksessa manuaalinen menetelmä kuitenkin säilyy pelkän numeroiden koneeseen näpyttelemisen sijasta, jotta saadaan graafisesti parempi kuva siitä, mitä tapahtuu. Parhaimmillaan uusi ammunnanhallinnan järjestelmä tietysti tehostaa toimintaa ja saa kranaatit lentämään sinne missä niillä on suurin teho. Viestitoiminta tärkeää Jotta tykki tai heitin ampuisi, sen täytyy saada jostakin oikeat ampuma-arvot, joita taas ei saada, ellei tulenjohtaja ole määritellyt maalia ja saanut tulikomentoa viestitettyä. Kun aikaisemmin parhaat krh:n laskijat olivat tasoaliupseereita, jotka laskivat kolmet ampumaarvot siirtokortilla, niin nyt pitäisi pystyä laskemaan 12 putken arvot! Toki lisäämällä laskijoita organisaatioon tämä olisi mahdollista, mutta tulevaisuudessa ratkaisu on laskimen käytössä. Laskennan varajärjestelmäksikään vanha manuaalinen menetelmä ei oikein sovellu, vaan varalla on oltava toinen laskin, johon on syötetty samat tiedot kuin varsinaisesti käyttössä olevaan. Puhelinlinja olisi parempi, mutta se on vihollisen tulen tai oman liikenteen takia helposti vaurioituva ja ennen kaikkea runsaasti manuaalityötä vaativa menetelmä. syöttämistä ammunnanhallintalaitteeseen on automatisoitu, paikannusajoneuvon nykyisessä AHJO-versiossa, sillä paikannus-AHJO lähettää tiedot radiolla suoraan komentopaikan perus-AHJO:een. Tällöin vältytään hitaalta manuaaliselta numeroiden näpyttelyltä sekä siitä seuraavista mahdollisista kopiointivirheiltä. Uusista laitteista huolimatta käytössä on edelleen kaksi tapaa viestittää: radio tai parikaapelilinja
Etäisyydet ovat siis kasvaneet moninkertaisiksi. JOS RYHMITYSTÄ verrataan vanhaan ja ”perinteiseen” (KrhOpas II vuodelta 1997) niin etäisyydet ovat kasvaneet melkoisesti. Alue mihin koko komppania ylettyy ampumaan on siis pienentynyt dramaattisesti aikaisemmasta. Joka tapauksessa ammutaan usein suuremmilla panoksilla ja pidemmälle kuin aikaisemmin. Tulivoimaa on siis enemmän kuin aikaisemmin. käskemälle tulenkäyttöalueita vaikka näin: • Tulenkäyttöalueelle 1 on kyettävä ampumaan koko tuliyksiköllä • Tulenkäyttöalueelle 2 on kyettävä ampumaan vähintään kuudella heittimellä • Tulenkäyttöalueelle 7 on kyettävä ampumaan K+30 yhdellä tulijoukkueella jne… RYHMITYS sopeutetaan näihin vaatimuksiin, jotka puolestaan lähtevät taisteluosaston komentajan taisteluajatuksesta ja suunnitelmista. KK UUSI RYHMITYS I TULIJ II TULIJ HJ III TULIJ IV TULIJ TTOIMP1 2 000 M n Esimerkki kranaatinheitinkomppanian ryhmityksestä. Tämän lisäksi siinä on ”komentopaikka” (TTOIMP1) ja huoltojoukkue (HJ). OLENNAISIN ASIA on piirroksen oikeassa alakulmassa oleva mittakaavapalkki. Tämä tarkoittaa sitä että esimerkiksi länteen/lounaaseen tai itään/kaakkoon ammuttaessa vain kaksi laitimmaista tulijoukkuetta pystyvät ampumaan, muilla ei kantama riitä alkuunkaan. Totutusta poikkeavaa on selkeimmin tulijoukkueiden määrän nostaminen neljään aikaisemman kahden tai kolmen sijasta. Ryhmitys on tässä siis noin 7 km leveä vasemmalta oikealle äärimmäisestä heittimestä toisen laidan äärimmäiseen heittimeen ja yli 4 km syvä (II TULIJ I TULIJ). Kaikki neljä tulijoukkuetta pystyvät ampumaan yhdessä vain eteläiseen suuntaan noin 3 km päähän ryhmityksen etureunasta tai vaihtoehtoisesti pohjoiseen samalla tavalla. Suuri osa kaapelista nimittäin tulee jäämään maastoon ja kaapeli loppuu komppanialta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 55 OHESSA on esitetty kaavamaisesti 12-putkisen kranaatinheitinkomppanian ryhmitys uudessa taistelutavassa. Tällaisessa ryhmityksessä ampuu vain se osa komppaniaa joka maaliin ylettyy. Vanhan ohjesäännön mukaan kolme tulijoukkuetta käsittävän kranaatinheitinkomppanian leveys kaavamaisessa tilanteessa oli 600-1500 m ja tulijoukkueet olivat 300-600 m päässä toisistaan, komentopaikkaan niistä oli etäisyyttä 200-400 m. Tulijoukkueiden välit ovat noin 2-5 km. Komppaniaan kuluu neljä tulijoukkuetta (TULIJ), joissa kussakin on kolme 120 mm raskasta kranaatinheitintä. Valistunut arvaus on, että tositilanteessa turvaudutaan lähinnä radioon, parikaapelilinjojen rakentaminen ja purku ei pysy perässä jos komppania vaihtaa tuliasemia nopeassa tahdissa. TULIJOUKKUEIDEN etäisyydet komppanian ”komentopaikasta” ovat esimerkissä 2-3 km, mikä parikaapelilinjojen rakentamisen kannalta tarkoittaa myös työmäärän moninkertaistumista, kun vielä ottaa huomioon että rakennetun linjan pituus voi hyvin olla kolmanneksen pitempi kuin mitä päätepisteiden väli linnuntietä on. EDELLE ESITETTY on asian teoreettista tarkastelua, käytännössä tulenjohtokomentaja antaa komppanialle tulenkäytön vaatimuksia esim. PIIRROKSEN kranaatinheitinkomppanian ryhmityksen leveys itä-länsisuunnassa on vain hieman pienempi kuin raskaan heittimen maksimikantama ( 7,5 km). Eipä käy kateeksi viestimiehiä. Tulijoukkueen sisälläkin heittimien välit ovat kilometrin molemmin puolin eikä kommunikointi siis käy huutamalla tai käsimerkeillä vaan vaatii joko parikaapelilinjan tai radioyhteyden
Reitit on suunniteltava huolellisesti, ja kiivaalla rytmillä muuttuvan tilannekuvan on oltava näiltäkin osin koko ajan selvä. Pieneltä tuntuva määrä saanee jatkoa tulevaisuudessa. Myös kuljetusmatkat kasvavat, huollettavien löytäminen vaikeutuu ja ketjusta tulee monimutkaisempi. Huollolle huolia Hajaryhmitys aiheuttaa huollolle useampia ja pienempiä huollettavia joukon osia. Joka tapauksessa viestijärjestelmät ovat aikaisempia huomattavasti monimutkaisempia hallita ja käyttää, eli ne vaativat henkilöstöltä parempaa osaamista. Hajaryhmitys ja uusi taistelutapa tarkoittavat myös omien ja vihollisen joukkojen sijoittumista lomittain, mikä vaikeuttaa huoltokuljetuksia. Suunnitelmissa näyttää olevan ainakin patterin sisäisten linjojen vetäminen, mutta pidempien linjojen vetämiseen on syytä suhtautua epäilevästi. PUOLUSTUSVOIMAT 56 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 lä nopeuttaa, ei linjan purkamista pysty nopeuttamaan oikein mitenkään. Lehti ei ole saanut tarkkoja tietoja siitä, lisääntyykö viestihenkilöstön ja -kaluston määrä uusissa organisaatioissa, mutta kuulemma sen on laskettu riittävän. Kovien kranaattien lisäksi hankittiin 60 harjoitusammusta. Kokemusta huollon haasteisH elmikuussa tiedotettiin, että pääsääntöisesti operatiivisen tulenkäytön alueelle ampuville 155 mm:n kanuunoille tilattiin vajaa 300 älykästä ampumatarviketta, Bonus MK II:ta, jota valmistaa ranskalainen Nexter Munitions. Kun se löytyy, läpäistään maalin katto suunnattuun räjähdysvaikutukseen perustuvalla panoksella. Parhaimmillaan 35 kilometrin päähän lentävä panssaroituun maaliin hakeutuva ammus aikautetaan, ja se jakautuu 200 mm:n korkeudessa kahdeksi itsenäisesti lentäväksi taistelulataukseksi, joka supistuvaa spiraalia lentäen etsii laserja infrapunasensoreilla sopivaa maalia. Ostettu määrä toimitetaan vuosien 2014–16 aikana, ja sen hinta on 16 miljoonaa euroa. 155 MM BONUS MK II • Panssaroituun maaliin hakeutuva ammus 155 mm:n kenttätykistölle • Ammus sisältää kaksi itsenäisesti kohteeseen hakeutuvaa taistelulatausta • Kohteeseen hakeutuminen tapahtuu laserja IR-sensoreiden avulla • Yhden taistelulatauksen hakualue jopa 32 000 m 2 • Maksimiampumaetäisyys 35 kilometriä • Ammuksen paino 47 kiloa, taistelulataus 6,5 kiloa • Valmistaja Nexter Munitions, Ranska HANKINTOJA JA HYLKÄYKSIÄ PE TR I VÄ LK KI
Syiksi on mainittu budjettisyyt, ohjusten korkea yksikköhinta ja järjestelmän ikääntyneisyys. Lehden saamien tietojen mukaan näin myös tehdään seuraavan 3-15 vuoden aikana. Useissa maissa yhä käytettävään, alkujaan amerikkalaisen MLRS-järjestelmään soveltuvien uusien ampumatarvikkeiden kehitystyö on jatkuvaa, ja meillä seurataan tilannetta. Koska ohjesäännöt ovat vasta tulollaan, organisaatiot, kalustovahvuudet, uusien välineiden ominaisuudet sekä koulutuksen muutokset ovat vielä auki, eikä lopullisia johtopäätöksiä voi vielä tehdä. MLRS-järjestelmälle on alusta alkaen kuitenkin suunniteltu hankittavan monipuolinen ammusvalikoima, joka käsittäisi niin raketteja kuin tykistöohjuksia. Raketinheittimien elinjakson arvioidaan näin pidentyvän helpostikin jopa vuoteen 2050 saakka. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 57 ATACMS Tykistön tarkastaja, eversti Pertti Lahtinen. Raskaan raketinheittimen piti korvata osaltaan jalkaväkimiinoista luopuminen, mutta hanke on siis yhä kesken. Koska onnistumisestahan tässä on lähdettävä, se on ainoa ajateltavissa oleva vaihtoehto ja päämäärä. Suomi sai kesällä 2012 Yhdysvaltain kongressilta luvan os taa enintään 70 ohjusta. Lyhenne tulee sanoista Army Tactical Missile System. Suomen mahdollinen liittyminen tytärammusjärjestelmiä rajoittavaan Oslon sopimukseen kuitenkin asettaa rajoitteita MLRS-ohjusjärjestelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen. KK. Tähän on päästy siirtämällä lakkautetun kenttätykistörykmenttiportaan kranaatit alemmas organisaatiossa. Joka tapauksessa ainakin a-tarvikehuoltoa on sikäli muutettu, että patterin ja patteriston mukana kulkee aikaisempaa enemmän kranaatteja. Näin vuonna 2006 Alankomaista käytettynä ostetuilla 22 raskaalla raketinheittimellä ei ole edelleen muuta ammuttavaa kuin kaksi harjoitusrakettityyppiä ja saksalaisia kuormaraketteja, joilla voidaan levittää panssarimiinoja. Tämän muutamien kymmenien miljoonien euron kaupan valmistelu keskeytettiin. Suomen Sotilas etsi vastauksia moniin kysymyksiin epäsuorasta tulesta uudessa taistelutavassa ja sai vastaukset parhaalta mahdolliselta taholta, tykistön tarkastaja, eversti Pertti Lahtiselta. Myös muun huollon osalta on esimerkiksi patteristosta erillään toimivan patterin kykyä tulla itsenäisesti toimeen parannettu, esimerkiksi erillään toimivalle patterille voidaan kohdentaa oma muonitusryhmä. Muutos on joka tapauksessa suuri, mutta mitä ilmeisesti välttämätön. Uusien toimintatapojen ja välineiden opettelu on aina tietysti hankalaa. Kyseessä olisi ollut tykistöohjusperheen yksikärkinen versio. Onnistuuko tämä. Nyt Yhdys valloissa kehitteillä olevat uudet ampumatarvikkeet täyttävät sekä Ottawan että Oslon sopimukset, joten liittyminen Oslon sopimukseenkaan ei estäisi järjestelmän käyttöä tulevaisuudessa. Ammunnanhallintajärjestelmän modifiointi mahdollistaa uusien ohjautuvien GMLRS-rakettien sekä tykistöohjuksien käytön. Samalla olisi saatu ilma-aseen ilmasta maahan -järjestelmien rinnalle vaikutuskykyä monipuolistava maasta maahan -järjestelmä. Jutun faktat on saatu häneltä haastattelussa, mutta kaikki johtopäätökset ja pohdiskelut ovat puhtaasti toimituksen. Iskukykytutkimuksen ja muidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan paras ratkaisu ampumatarvikelajitelman täydentämiseksi vastaamaan asejärjestelmän suorituskykyä ja tykistömme kaukovaikutuksen tarpeita olisi nyt peruuntuneen yksikärkisen tykistöohjuksen sijasta järjestelmään kuuluvat erilaiset, eri kantamien monikärkiohjukset ja ohjautuvat raketit. Raketinheittimiin ei hankitakaan aiemmin suunniteltuja 300 kilometrin kantaman ATACMS-ohjuksia. KA RI KU U SE LA ta on saatu jo valmiusprikaatien osalta, nyt ne tulevat koskemaan myös muita joukkoja. Ydinkysymys ei olekaan se, onnistuuko tämä, vaan miten tämä saadaan onnistumaan. Tarkkaa tietoa ammushuollon porrastuksesta meillä ei kuitenkaan ole tai miten tämä asia kranaatinheitinkomppanian osalta on mahdollisesti muuttunut. Edellä on lueteltu moninaisia uusia haasteita ja ongelmia, joita Maavoimien taistelutapa 2015 näyttäisi ensi silmäyksellä tuovan tykistön ja heittimistön toimintaan. Sotilasorganisaatio on myös niin monimutkainen ja lukemattomista palasista koostuva, että vienee aikaa ennen kuin kaikki tahot asiat hallitsevat. R askaat MLRS-raketinheittimet jäävät toistaiseksi vaille monipuolista ampumatarvikelajitelmaa. Iskukykytutkimuksen suunnitelmien mukaan ohjuksen rooli olisi Suomen puolustuskyvyn kannalta ollut suuri, koska se olisi parantanut tykistömme kaukovaikutuskykyä huomattavasti
70 VUOT TA SIT TEN 58 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014
Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9. Voitaisiinko mahdollisista virheistä oppia, jos ne ensin myönnettäisiin. > TEK S TI: K ARI KUUSEL A SA -K U VA. kesäkuuta, ja tämän lehden ilmestymisen aikoihin – vain viikkoa myöhemmin – taisteltiin jo Viipurin porteilla. Kuuluuko ylimmälle sodanjohdolle vain kunnia onnistumisista mutta ei vastuuta virhearvioista. Suomen kohtalo ratkaistiin myös Narva-joella ja Normandiassa. Olisiko tuolloisen tiedon, osaamisen ja välineiden turvin voinut käydä toisinkin. Pääaseman oli pitänyt kestää kuukausia. Tehtiinkö kaikki tarvittava. 59 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 Seitsemänkymmentä vuotta sitten Suomen kohtalo ratkaistiin Karjalankannaksella ja Itä-Karjalassa. Lopulta meidän kävi hyvin, mutta ei pidä unohtaa, että kesällä 1944 olimme katastrofin partaalla
Antaa tapahtumista selkeä kokonaiskuva eksymättä yksityiskohtien korpeen. Siitä huolimatta tapahtumien kulusta liikkuu yhä vääriä käsityksiä ja liiankin pelkistettyjä kuvauksia. Tätä tehdään kaikkialla maailmassa, kyse ei ole yksin suomalaisesta ilmiöstä. Kertoa kuvia kumartamatta, miksi ja mitä jatkosodan viimeisenä kesänä tapahtui. Vaikka mitään todella uutta on vaikea enää löytää, on 70 vuoden aikana juurtuneita harhaluuloja ja väärinkäsityksiä edelleen syytä oikoa. Toki suurin osa dokumenteista, lehtijutuista ja kirjoista on täysin asiallisia, mutta ne tahtovat usein irrota viitekehyksestään. Merkittävien historiallisten tapahtumien tasavuosina julkaistaan aina uusia kirjoja ja lukemattomia lehtiartikkeleita sekä televisiodokumentteja ikään kuin sen varjolla, että tapahtumista on tietty määrä vuosia. 60 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN V uoden 1944 kesän kriisistä on oikeastaan kaikki jo kerrottu. Räikeämpiäkin esimerkkejä löytyy. Samat seikat, jotka tutkimus on todennut jo aikapäiviä sitten virheiksi, toistuvat lehtien sivuilla vuosikymmenestä toiseen. Mannerheimin Päämajan tilannearviointivirheet, itse hyökkäyksen yllätyksellisyys, etulinjan miesten täysi varmuus hyökkäykSA -K U VA SA -K U VA PE KK A N IE M IN EN JATKUU SIVULLE 62 >. Lehdet tapaavat useimmiten vain toistaa toisiaan. Ikäviä asioita tahdotaan unohdella juhlavuosien tunnelmissa, kokonaiskuva katoaa ylistävien tai skandaalihakuisten yksityiskohtiin takertuvien otsikoiden taakse
61 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 ”…oliko kynää ja karttaa käyttävä korkeampi porras tilanteen tasalla..”
Tämä toki sopii mainiosti toiseen Suomessa kehitettyyn teesiin ja sanaan: erillissota. Suomessa uskotaan usein yhä, että olimme täällä ikään kuin omassa sarjassamme pelaamassa, muut pelasivat ihan eri sarjassa, joka ei meille kuulunut. Tapahtuman jälkeisinä vuosikymmeninä ei juttuihin ole paljon uutta tullut, ellei siksi lasketa esimerkiksi Lento-osasto Kuhlmeyn ratkaisevan roolin korostumista, mikä uskallettiin kirjoittaa artikkeleihin vasta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Vaikka historian tehtävä tieteenä ei varsinaisesti ole opettaa välttämään historian virheitä vaan kertoa, mitä on tapahtunut, voidaan sotahistoriasta myös oppia, kun toimitaan koko ajan menetelmäopillisesti oikein. 62 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN sen tulosta, jo varhain keväällä tulleiden uusien panssarintorjunta-aseiden jakamisen myöhästyminen, Viipurin skandaalinomainen menetys, puolustuksen tiivistyminen ja ratkaisun kulminoituminen Talin–Ihantalan suurtaisteluissa muodostavat usein toistetun tarinan, joka on sinänsä aivan totta ja useimmiten asiallisesti esitetty. Onpa sana näköjään levinnyt arkikieleenkin, niin politiikkaan, liiketoimintaan kuin urheiluunkin. Olivatko ratkaisun avaimet kuitenkin jossain muualla kuin suomalaisten aseiden piipussa. Toinen silmiinpistävä piirre kaikissa kesän 1944 sotaa käsittelevissä jutuissa on, että ne keskittyvät vain meidän kamppailuumme – sivulauseessa muistetaan mainita, että tekiväthän liittoutuneet jonkinlaisen maihinnousun Normandiaan samoihin aikoihin. organisoi useita vastahyökkäyksiä Armee-Abteilung Narvan puitteissa Virossa. Vasemmalla everstiluutnantti U.S. SA -K U VA JATKUU SIVULLE 64 > BP K. Asiaa kuvaamaan on tehty jopa ihan oma sanansa, torjuntavoitto, jota meillä käytetään yleensä kaikista kokemistamme sotilaallisista tappioista. Jotta tämän jutun jossittelu – kontrafaktuaaliset väitteemme – eivät synnyttäisi väärää kuvaa, on syytä todeta jo alkuun, että kesällä 1944 Kannaksella ase kädessä tai tykin takana taistelleiden toiminta ansaitsee kain Päämajassa oli myös toisinajattelijoita. Vaan olisivatko asiat voineet mennä jotenkin toisin. Kuvassa Nihtilä tutustuu Narvan rintamalla saksalaisten aseveljien toimintaan. Yksi heistä oli kenties viime sotiemme nerokkain suomalainen operatiivinen kyky, eversti Valo Nihtilä (edessä oikealla), joka oli päämajan operatiivisen osaston päällikkö. Hän oli tuolloin “Höherer Panzerführer” Pohjoisessa Armeijaryhmässä ja mm. Kuinkas kävikään Nyt ja aikaisemmin lehtijutut on pääsääntöisesti kirjoitettu ajatuksella, että näin tässä nyt vaan kävi. Saksalaisista varmuudella on tunnistettavissa keskellä takana rautaristin ritariristi kaulassa oleva eversti Hyazinth Graf Strachwitz von Gross-Zauche und Camminetz. Vaikka jossittelu ei kuulu historiantutkimukseen, on se oppimisen kannalta hyödyllistä, jos kontrafaktuaaliset päätelmät pysyvät aukottomasti perusteltavina ja niiden rajallinen todistusvoima muistetaan. Haahti, päämajan operatiivisen osaston maavoimatoimiston päällikkö. Nihtilä ei koskaan saanut Mannerheim-ristiä eikä kenraali-ylennystä
Saksalainen lento-osasto Kuhlmey tunnetaan tänään hyvin ja sen rooli oli kesällä 1944 merkittävä. Puna-armeijan hyökkäys tyrehtyi kuitenkin Kannaksella taistelleita suomalaisia ja saksalaisia rintamamiehiä yhtään väheksymättä ensisijaisesti siihen, mitä tapahtui Narvassa ja Normandiassa. 63 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 SA -K U VA LIITTOLAISET OVAT SAAPUNEET. Stalinille tuli kiire kohti Berliiniä ja Suomi sai jäädä.
64 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN ken kunnioituksen. Suomalainen taistelija joutui tilanteeseen, jossa hänen aseistuksestaan, saamastaan koulutuksesta sekä alkuun noudatetusta taktiikasta oli vähänlaisesti apua. Sodan suuren tavoitteen, Neuvostoliiton murskaamisen osalta aseveli Saksa kuitenkin epäonnistui, eikä se saavuttanut kesän 1942 operaatioissaankaan tavoitteitaan. Toinen asia on, oliko kynää ja karttaa käyttävä korkeampi porras tilanteen tasalla. Stalingradin tappion ja Kurskin taistelun epäonnistumisen jälkeen aloite siirtyikin koko ajan vahvistuvalle ja taidoiltaan kehittyvälle puna-armeijalle. Koko tämän yli kaksi vuotta kestäneen ajan Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto jäivät passiivisesti odottelemaan sodan lopputulosta itärintamalla, eivätkä Suomen n Uudet lähitorjunta-aseet; Panssarinyrkit ja -kauhut tulivat rintamalle viime tingassa ja kovaan tarpeeseen. Saksan liittolaisena hyökkäys itään oli sikäli onnistunut, että Kannaksella oli saavutettu vanha raja ja muualla menty reilusti yli, Syvärille ja Ääniselle. Yli puolet panssarintorjuntatykeistämme oli hyödyttömiä näiden tai muiden raskaiden venäläisten panssarivaunutyyppien torjunnassa kesällä 1944.. PE KK A N IE M IN EN KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A n Puna-armeijan KV-1 -panssareita suuntaamassa rintamalle. Puna-armeijan panssarikärki pysähtyi Kannaksen Ihantalassa ja Laatokan Karjalan Nietjärvellä. Suomi herää Vuoden 1942 alkuun mennessä armeijamme oli saavuttanut niin Itä-Karjalassa kuin Kannaksellakin linjan, joka jäi pysyväksi aina kesäkuuhun 1944 asti, siis yli kahden vuoden ajaksi
Niin kauan kuin saksalaisten puolustus Narvassa pitäisi, olisi Kannaksen puolustaminen suomalaisvoimin mahdollista edes Viipurinlahden tasalla. Sodasta irtautuminen oli myös käytännössä mahdotonta, koska Saksa oli lähialueellamme kovin vahva ja maan elintarvikehuolto ja sodankäyntikykymmekin oli sen varassa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 65 asevoimat mitenkään pyrkineet vaikuttamaan ratkaisuun. Yrityksillä lähentyä vastustajaa olikin vastassaan voimakas yleinen mielipide kansan ja valtaosan > KESÄLLÄ 1944 linjat Kannaksella kulkivat siinä, mihin ne yli kaksi vuotta aikaisemmin olivat jääneet. Saksaa nämä yritykset varoittivat, ja se käynnisti suunnittelun, joka aikanaan realisoitui Suursaaren valtausyrityksen ja Lapin sodan muodossa. Linjojen kulkuun oli vaikuttanut pikemminkin vanhan valtakunnanrajan sijainti kuin taktinen tai varsinkaan operatiivinen valinta. Näin jälkikäteen ajatellen tämä pattilanne oli oikeastaan aika karmea, eikä jättänyt poliittiselle johdolle suurtakaan pelivaraa. Joitakin lähentymisyrityksiä Neuvostoliittoon oli tehty, mutta ne jäivät tuloksettomiksi. Kansan ja sen johtajien taistelutahto oli luja. Kokonaistilanteen kannalta oli olennaista, että Narvan rintama piti Suomenlahden etelärannalla (katso kartta seuraavalla sivulla). Näilläkin sitä oli tehty ponnettomasti, linnoittamisen painopiste oli ollut selkeästi Itä-Karjalassa. KA RT TA : RA U N IO , A RI , SO TA TO IM ET SU O M EN SO TI EN 19 39 -4 5 KU LK U KA RT O IN , PO R VO O 20 04 KA RT TA : RA U N IO , A RI , SO TA TO IM ET SU O M EN SO TI EN 19 39 -4 5 KU LK U KA RT O IN , PO R VO O 20 04. Linjaa oli toki varusteltu, mutta todellista linnoittamista oli tehty vain takamaastossa, Vammelsuun– Taipaleen linjalla ja Viipurin–Kuparsaaren–Taipaleen linjalla. Yhteydenpito saksalaisten kanssa oli kuitenkin puolin ja toisin kehnoa samoin kuin molempien aseveljien omien asevoimien sisäinen puolustushaarayhteistyö, mikä aiheutti turhia menetyksiä muun muassa Viipurinlahdella ja Laatokan pohjoisrannalla. Vasta keväällä 1944 linnoittamista Kannaksella kiirehdittiin, mutta työt jäivät pahasti kesken. Myös puolustajan taktinen varautuminen uudenaikaisen sodan nopeaan tempoon oli kehnoa
Toisaalta koulutus esimerkiksi kesällä 1944 ratkaisevaksi muodostuneen puolustustaistelun osalta olisi vaatinut doktriinin muutoksen, jonka olisi pitänyt syntyä aivan ylhäällä, Päämajan tasolla. Linjaa oli toki varusteltu, mutta todellista linnoittamista oli tehty vain takamaastossa, Vammelsuun–Taipaleen linjalla ja Viipurin– Kuparsaaren–Taipaleen linjalla. Vääränlainen ja koordinoimaton n Narvan lukko piti Suomen kannalta riittävän kauan ja pieni pohjoinen tasavalta pääsi livahtamaan kahden totalitaarisen valtion loppukamppailun jaloista kuin koira veräjästä. Linjojen kulkuun oli vaikuttanut pikemminkin vanhan valtakunnanrajan sijainti kuin taktinen tai varsinkaan operatiivinen valinta. Yli kahden vuoden asemasotakausi oli ilmeisesti passivoittanut niin miehistön kuin päällystönkin, ja intressit olivat olleet pikemminkin elämän tekemisessä mukavammaksi. Vasta keväällä 1944 linnoittamista Kannaksella kiirehdittiin, mutta työt jäivät pahasti kesken. Armeija keväällä 1944 Kesällä 1944 linjat Kannaksella kulkivat siinä, mihin ne yli kaksi vuotta aikaisemmin olivat jääneet. 70 VUOT TA SIT TEN 66 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 poliitikkojenkin keskuudessa. Näilläkin sitä oli tehty ponnettomasti, linnoittamisen painopiste oli ollut selkeästi Itä-Karjalassa. Asemien parantaminen esimerkiksi niiden syvyyttä lisäämällä koulutuksesta puhumattakaan oli jäänyt vähemmälle. KA RT TA : RA U N IO , A RI , SO TA TO IM ET SU O M EN SO TI EN 19 39 -4 5 KU LK U KA RT O IN , PO R VO O 20 04. Vasta kesäkuun 1944 raju herääminen muutti tilanteen
Talvisodasta tai jatkosodan alun hyökkäysvaiheesta saadut kokemukset eivät kovin paljon enää auttaneet kesän 1944 puolustustaisteluissa. Suomalaisia oli varoitettu, mutta varoituksia ei kuunneltu. Ylpeys oli käydä lankeemuksen edellä. SA -K U VA KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Mutta sota oli muuttunut eikä edellisten sotien kokemuksista ollut enää juuri hyötyä kesällä 1944. Uusien ikäluokkien koulutus ei ollut sen kummoisempi kuin heidän edeltäjiensäkään. Toki poikkeuksiakin oli, mutta päälinja oli valitettavasti kuvatunlainen. Koulutus tuskin oli parhaiden kykyjenkään hoidossa; koulutuskeskuksiin koottiin usein kouluttajiksi henkilöstöä, joka oli haavoittumisen tai muun syyn takia kelpaamatonta rintamakäyttöön. n Puna-armeija oli kesällä 70 vuotta sitten jotain aivan muuta kuin mitä se oli ollut talvella 1939-40. Kannaksella oli eletty vuosia ensimmäisen maailmansodan malliin. Se näkyi hyvin muun muassa Upseerikoulussa Niinisalossa, jossa moni rintamakokemusta saanut mies ihmetteli koulutuksen painotuksia. 67 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 harjoittelu ei olisi johtanut tuloksiin. Nämä pitäytyivät opetukses> n Suomalaisen jalkaväen aseistus ja varustus sopi pääosiltaan heikosti liikuntasotaan. Etulinjan jalkaväki oli uusien ikäluokkien astuttua palvelukseen sodan aikana nuorentunut, ja samalla sotakokemusta saaneiden määrä oli suhteessa vähentynyt. Upseerikoulutus laiminlyötiin Päällystön osalta koulutusta antaneet olennaiset oppilaitokset olivat Upseerikoulu (UK, vastasi rauhan ajan RUK:ta), joka tuotti vänrikkejä joukkueenjohtajiksi ja muihin vastaaviin nuoremman upseerin tehtäviin, sekä Maasotakoulu (vertaa Kadettikouluun), joka tuotti aktiiviupseereita ammattiryhmän alimpiin tehtäviin
Sen tulenjohtoja ampumamenetelmät kehittyivät asteelle, jossa oli mahdollista keskittää useiden patteristojen tuli ja saada yhden tulenjohtajan käyttöön oloissamme ennennäkemättömän voimakas epäsuora tuli – se oli verkostomaisen sodankäynnin edelläkävijä. Yleisesikuntakoulutusta ei sodan aikana järjestetty lainkaan, mikä oli ilmeinen virhe, sillä sen kautta olisi voitu synnyttää tutkimusta, joka olisi johtanut ehkä uuteen doktriiniin. Jostakin syystä tämä kehitys ei kuitenkaan heijastunut tykistön käyttöperiaatteisiin tai ryhmitykseen Kannaksella ennen kuin kesäsotaa oli käyty parisen viikkoa. Se tuli maksamaan monen miehen hengen Valkeasaaressa ja johti myös valtaviin tykistön kalustomenetyksiin. Upseerikoulussa koulutus oli silmiinpistävän muodollista, ja useammat sota-aikana Maasotakouluun rintamalta lähteneet ovat todenneet sen antaneen enemmän valmiuksia upseerin viranhoitoon kuin suoranaiseen sodanjohtamiseen. Oikealla kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, kenraalimajuri Pajari, 3. Olisi myös voitu yrittää hankkia opettajavoimaa koko ajan sotaa käyvästä ja uutta oppivasta Saksasta, vaihto-opettajina sinne lähetetyille talvikouluttajille. divisioonan komentaja. Edellisen sodan upseerit Taktisella saatikka operatiivisella tasolla Suomen armeijan kyvyt eivät kehittyneet asemasodan vuosina. Talvisota kun näytn Kaksi kovaa rintamakomentajaa. Tykistön johdon arvovalta oli aselajeista poikkeuksellinen, ja voisi ajatella sen myös olleen ennakkoluulottomampi ja nähneen tulevaan paremmin kuin muut. Onneakin oli matkassa. Voimassa olevat jalkaväen ohjesäännöt olivat käytännössä ennen sotia muotoiltuja ja talvisodan jälkeen vain pieniltä osin muokattuja. SA -K U VA SA -K U VA. Kannaksella ei kuitenkaan otettu uusia oppeja käyttöön, vaan toimittiin ensimmäisen maailmansodan mallilla. Toki niin opettajat kuin oppilaatkin olivat kiinni rintamalla, mutta ei heidän irrottamisensa rauhallisen asemasodan aikana olisi voinut olla ylivoimaista. Taitojen kehittymisessä tykistö muodosti poikkeuksen. 70 VUOT TA SIT TEN 68 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 saan vanhassa doktriinissa esimerkiksi puolustuksen suhteen. Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch vasemmalla sai osakseen pelastaa Suomen kannaksen ratkaisutaisteluissa. Rintamamiesten ja -upseerien verellä ja hiellä maksettiin poliittisen ja sotilaallisen johdon monen vuoden laiminlyönnit
SA -K U VA. Sudajev-konepistooli oli suomalaisenkin asesuunnittelun esikuvana, mutta Suomessa ei saatu mitään uutta valmiiksi sodan aikana. Vallitseva suomalainen doktriini puolustuksessa oli, että etulinja on myös päätaistelulinja ja siihen tunkeutuva vihollinen lyödään reservin tekemillä vastaiskuilla, joiden avulla etulinja palautetaan omaan hallintaan. > ”Yleisesikuntakoulutusta ei sodan aikana järjestetty lainkaan,…” n Puna-armeijan aseistus oli uusiutunut vuosina 1942-1944 dramaattisesti. 69 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 ti osoittavan metodien olleen puolustuksessa oikeita. Ei ymmärretty tai haluttu ottaa huomioon, että puna-armeijan hyökkäystapa oli muuttunut ja hitaasta jauhamisesta tykistöllä ja jalkaväen etenemisestä kävelyvauhtiin oli siirrytty erittäin keskitettyyn painopisteen muodostamiseen ja syviin iskuihin parhaaseen – salamasodaksikin usein kutsutun – liikesodan tyyliin. Tähänkin oli saatu saksalaisilta ohjeita, ja oli sen moni suomalainen rintamaupseeri oivaltanut muutenkin. Suurin osa käytettävissä olevasta jalkaväestä oli etulinjassa, eli alttiina vastustajan epäsuoralle tulelle. Mutta vastustaja oli nyt aivan toinen kuin se vailla kunnollista johtoa ja osaavia joukkoja ollut talvisodan puna-armeija. Valmiita malleja olisi saatu saksalaisilta, mutta niitä ei hyödynnetty. Suomalainen puolustus oli – hieman kärjistäen – miehitykseltään tasainen nauha ilman selkeitä painopisteitä. Ratkaisuun pyrittiin elävällä voimalla eikä tulenkäytöllä, joten taisteluissa kuluisi siis enemmän ihmisiä kuin kranaatteja ja kalustoa. Lukemattomat jalkaväkijohtajat olivat valitelleet asiaa ja kirjelmöineet siitä komentotietä ylöspäin. Tähänkin saatiin Saksasta varoituksia, mutta niitä ei Päämajassa kuunneltu. Tämä jälkimmäinen laiminlyönti on ehkä suurin yksittäinen tekijä, joka vei armeijan ja sitä kautta koko maan katastrofin partaalle kesäkuussa 1944. Sotakokemusten hyödyntäminen ja vastausten kehittely puna-armeijan kehittyviin menetelmiin laiminlyötiin. Vastuussa olleen johdon ajattelutapa oli kuin suoraan ensimmäisestä maailmansodasta. Epäsuoraa tulta täydensi ilmavoimien toiminta, joka keskitettiin erittäin voimakkaasti murron aikaansaamiseksi. Mutta ei Päämaja. Olennaista oli tykistön ja panssarivaunujen toiminta; jalkaväki eteni tykistötulen saaton suojaamana, ja panssarivaunut pyrkivät nopeaan ja syvään murtoon sivustoistaan välittämättä. Itä-Karjalassa oli toisin, mutta siellähän olikin Päämajan mielestä myös painopiste. Näyttää siltä, että todellisia väistöasemia ei ollut. Doktriini oli toiminut hyvin talvisodassa, jossa jopa erittäin huonoon kuntoon vastustajan tykistötulessa jauhautunut etulinjan kranaatinkuopparivi saatiin useimmiten päättäväisellä vastaiskulla takaisin haltuun ja tilanne vakautettua. Jatkosodan aikana ilmestyi runsaasti ohjekirjallisuutta, mutta ne olivat luonteeltaan lähinnä teknisiä. Noudatettu doktriini johti pääasemassa siihen, että jalkaväkemme lisäksi myös panssarintorjunta oli kesällä 1944 alkuun aivan liian lähellä etulinjaa ja joutui vastustajan tulivalmistelun uhriksi. Olennaista oli reservien – jalkaväen – eikä esimerkiksi epäsuoran tulen voimakas keskittäminen. Puna-armeijan kehittymistä hyökkääjänä ei tiedostettu, eikä siihen ryhdytty miettimään vastakeinoja, saati että niitä olisi joukoille ja johtajille koulutettu. Vaikka Suomessa toki tunnettiin sotilaallinen periaate painopisteen muodostamisesta ja se, että oli oltava vahva ratkaisukohdassa, tämä totuus miellettiin pikemminkin hyökkäykseen kuin puolustukseen liittyväksi. Mutta doktriini ja siitä vastannut johto pysyi jäykkänä. Panssarintorjuntatykkien porrastaminen kauemmaksi selustaan opittiin vasta kokemuksen kautta. Osin tämä koski myös tykistöä, nimenomaan pääpainopistesuunnassa Kannaksella, jossa juurtuminen syksyllä 1941 valittuihin tuliasemiin teki asiat vastustajan tiedustelulle helpoksi. Suomalainen taktiikka heittää reservi vastaiskuun toi sen vastustajan epäsuoran tulen jo sisäänampumiin maaleihin jauhettavaksi tulella hajalle
Aseistuksen kehitys Puna-armeijan suurhyökkäyksen torjunnassa avainasemassa olivat panssarintorjuntaja tykistöjärjestelmät sekä taito käyttää niitä. Kriitikkojakin oli, niin rintamaupseereissa kuin Päämajassa, mutta heidän ajatuksiaan ei kuunneltu. Torjunta tapahtui vasta syvyydessä, jonne myös panssarintorjunta oli porrastettu. Puna-armeijan hyökkäystä vastaan oli löydetty lääkkeet, mutta resurssit tahtoivat jäädä liian heikoiksi ylivoimaista vastustajaa vastaan. Saksalaisen käsityksen mukaan punaarmeijan voimakasta hyökkäystä kapeaan murtokohtaan ei pystynyt millään torjumaan, vaan se meni aina läpi. Talvisodan ostoksista suurin osa ehti mukaan vasta jatkosotaan, ja Saksan politiikan muutos paSA -K U VA KA RI KU U SE LA. Tärkeää oli myös ilmapuolustus omien joukkojen operaatiomahdollisuuksien takaamiseksi ja ilmasta maahan -vaikutuskyky syvän ja nopeasti painopisteytettävän tulivaikutuksen aikaansaamiseksi. Päätaakka jäi näin Maavoimille. Suomen ilmavoimien pieni koko teki kuitenkin mahdollisuutemme ilmassa kovin rajallisiksi. Tosiasiassa murtokohdassa asema ei kestänyt kahta päivääkään ja puna-armeija oli kymmenessä päivässä Viipurin tasalla. Saksalaisten kokemuksiin perustuva menetelmä torjua puna-armeijan uutta hyökkäystapaa oli muodostaa myös puolustukseen voimakkaita painopisteitä, joilla oli voimakas tykistö tukenaan. Puna-armeijan hyökkäysmenetelmä Kannaksella ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Olennaista oli pystyä keskittämään tykistön tuli siinä vaiheessa, kun näistä puolustuksen painopisteistä käsin lyötiin puna-armeijan panssarikiilat omien panssareiden ja jalkaväen vastaiskuilla. Saksalaisten kokemuspohjainen ja laaja informaatio jaettiin meillä käännettynä sangen alas, mutta se ei näytä aiheuttaneen oikeastaan mitään toimintaa lähes millään organisaatiotasolla. Merivoimiemme purjehtivan komponentin taisteluarvo romahti pitkälti huonon johtamisen vuoksi Viipurinlahdella vuonna 1944, mistä on kirjoitettu tässäkin lehdessä aikaisemmin. Saksalaisten kokemuksia ei uskottu. 70 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN Hyökkääjä kuitenkin lopulta valitsee painopisteen, jos puolustaja on passiivinen, ja juuri siitä oli kyse kesällä 1944. Syytä tähän on vaikea nähdä, mutta ehkä saksalaisten kykyjen kunnioitus oli kadonnut tai usko omiin kykyihin oli talvisodan kokemusten perusteella liian vahva. Merivoimiemme osuus jäi selvästi alle sen mahdollisuuksien suomalaisten heikon puolustushaarayhteistyökyvyn vuoksi. Aseveljemme oli myös toistuvasti vuodesta 1943 alkaen informoinut suomalaisia asiasta ja esittänyt kokemuksiinsa perustuvia uusia keinoja torjua puna-armeijan hyökkäykset. On muistettava, että saksalaiset olivat saavuttaneet torjuntataisteluissaan myös suuria menestyksiä. Muun muassa Päämajan operatiivisen osaston ylimmät päätöksentekijät ja valtaenemmistö heidän alaisistaan katsoivat Kannaksen pääaseman kestävän hyökkäyksen tullessa kaksi kuukautta. Saksalaisilla oli punaarmeijan uudesta taistelutavasta kokemuksia suomalaisten vasta kesällä 1944 kokemassa muodossa jo ainakin puolentoista vuoden ajalta. Armeijan aseistus kehittyi hivenen jatkosodan vuosien aikana, mutta ei kovin dramaattisesti, suurin hyppäys oli tehty jo välirauhan aikana
Tykeistä oli tullut kuollutta massaa, ja niin tuli myös monesta miehestä tykin takana. Muun muassa sinänsä käyttökelpoiseen Suomi-konepistooliin käytetyllä työajalla ja materiaalilla olisi uudenaikaisempaa valmistustapaa käyttäen saatu enemmän aseita aikaiseksi, mutta aseteollisuutemme ei ollut tähän kykenevä. Nämä kuuden tykin tykkikomppanioihin jaetut tykit olivat ominaisuuksiltaan täysin riittäviä tuhoamaan kaikki puna-armeijan Kannakselle tuomat vaunut niillä ampumaetäisyyksillä, joita Kannaksen maastossa käydyissä taisteluissa syntyi. Erityisen vanhanaikainen oli konekivääriaseistus, jota ei yrityksistä huolimatta saatu nykyaikaistettua ja kevennettyä. Raskas konekivääri oli ani harvoin siellä, missä sen piti olla, kun tilanne muuttui nopeammin kuin kk-ryhmä liikkui. Suhteellisen käyttökelpoisia olivat myös ranskalais-saksalaiset 75 mm:n tykit, joita oli 60, sekä saksalaiset 50 mm:n panssarintorjuntatykit, joita oli 27. Oman kevytaseteollisuutemme kyvyt ja mahdollisuudet olivat lopulta hyvin rajoitetut, eikä jalkaväen taistelijoille voitu tarjota parasta mahdollista aseistusta. Nämä jalkaväkiryhmän konetuliaseet olivat osin kotimaista valmistetta, osin sotasaalista ja toki käyttökelpoisia, mutta omat aseemme olivat tuotantoteknisesti vanhentuneita. Aseista kiinnipitäminen oli oikeastaan käsittämätöntä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 71 ransi aseistusta muiden muassa tykistössä, ilmatorjunnassa ja panssarintorjunnassa sopivasti ennen kesän 1941 hyökkäysvaihetta. Käyttökelpoisia tykkejä oli yhteensä 53 tykkikomppaniasta vain noin puolella. Vastustajan panssarikaluston ja varsinkin sen panssaroinnin kehittymisestä oltiin kyllä meillä tietoisia. Yksikään sodan aikana käynnistetty käsiaseistuksen parantamiseen tähtäävä hanke ei johtanut tulokseen sodan aikana. Liikuntasotaan se soveltui erityisen huonosti, mikä huomattiin myös liikkuvassa puolustuksessa. Erityisen hyödyllisiä ja tehokkaita olivat uudet lähitorjunta-aseet: panssarinyrkit ja panssarikauhut. Kuollutta massaa Panssarintorjunnan osalta ennen sotaa ja välirauhan aikana hankittu aseistus oli alkuperäiseen tehtäväänsä käyttökelvotonta. 37-45 mm:n panssarintorjuntatykit olivat avuttomia kesällä 1944 tavattuja puna-armeijan panssareita vastaan, ja niiden käyttöön sidottujen tykkikomppanioiden miehet olisivat olleet hyödyllisempiä esimerkiksi uusien panssarinyrkkien ja -kauhujen käyttäjinä. Perääntyvät ja viivyttävät joukot ensin väsyttivät ja sitten tapattivat itsensä hinatessaan usein miesvoimin käyttökelvottomaksi parissa vuodessa vanhentuneita tykkejään. Panssarintorjunnan käyttökelpoisin osa oli Saksasta syksystä 1943 alkaen saadut 75 mm:n panssarintorjuntakanuunat, joita maassa oli kesän 1944 taisteluiden alkaessa vain 130. Näissä oli yhdistetty keveys, helppokäyttöisyys ja suunnattuun räjähdysvaikutukseen > SA -K U VA SA -K U VA n Epäsuora tuli oli ratkaisevassa osassa pysäytettäessä puna-armeijan läpimurtoa. Valtaosa oli m/91 Mosin Nagant -kiväärejä tai niistä modernisoituja malleja, joiden tukena oli vähin erin kasvanut määrä konepistooleita ja pikakivääreitä. Jalkaväen aseistus pysyi 1942–44 käytännössä samana, eli perusaseistus muodostui aivan käyttökelpoisesta ja ajanmukaisesta pulttilukkoisesta kiväärikalustosta. Kannaksella tykistön käyttö alkoi sujua kuitenkin vasta Viipurin takamaastossa kesäkuun lopulla.. Erityisesti konetuliaseiden määrän suhteen puna-armeija oli mennyt selvästi ohi ja saavuttanut katkeran ylivoiman myös jalkaväen tulivoimassa kaikilla etäisyyksillä
Selvää kehitystä tapahtui tykistön kalustossa vuosina 1942–44. Suomi oli tosin vuosina 1942–44 ollut sangen mukava ja vaivaton vihollinen passiivisuudessaan. Leningradin piirityksen lopullinen murtuminen tammikuussa 1944 muutti tilanteen, mitä jatkoi Oranienbaumin motin vapautus ja rintaman siirtyminen vielä samassa kuussa Narva-joelle, joka on siis noin Suomen nykyisen itärajan kohdalla ja tuntuvasti lännempänä kuin vuoden 1944 pääasema. Hidastelun syytä ei ole koskaan selvitetty eikä ilmeisesti sen kummemmin tutkittukaan. Suurempi kuva Yhä kansan syvissä riveissä vahvasti elävästä erillissota-teesistä huolimatta todellisuus oli aivan toinen. Nyrkit ja kauhut olivat myös ensimmäistä aseapua, jota saksalaiset alkoivat Suomeen suurhyökkäyksen alettua toimittaa, jopa mahdollisimman nopeasti moottoritorpedoveneillä ja kuljetuskoneilla. Divisioonan Kannakselle reserviksi sekä jakamalla Kannaksen joukot helmikuussa kahteen armeijakuntaan, jotka jäivät suoraan Päämajan johtoon. Sota aloitettiin 77 patteristolla, joista 20 oli raskasta ja kolme järeää. Koko Kannaksesta vastuullinen Kannaksen ryhmä siis lakkautettiin, ja vasta kun kesäkuun suurkamppailua oli käyty kakSA -K U VA. Näillä uusilla lähitorjuntavälineillä lopulta tuhottiinkin erittäin merkittävä määrä vastapuolen panssareita. Tykistön määrä lienee ollut lähellä maksimiaan: henkilöstöä ei ollut enempään, eikä oma ampumatarviketuotanto pystynyt takaamaan ammuttavaa tällekään patteristojen määrälle, joten ampumatarvikkeita oli tuotava merkittävässä määrin Saksasta. Osalle patteristoista kaikki ammuttava oli tuotava Saksasta, koska niitä ei Suomessa valmistettu. Kesän 1944 koittaessa patteristoja oli yhteensä 87, joista 39 oli raskaita ja kolme järeitä. Se oli kuitenkin sietämättömän lähellä Leningradia ja tulppasi omalta osaltaan tietä Itämerelle. Suurin puute oli lyhyt ampumamatka, mutta tämä ei Kannaksen suureksi osaksi peitteisessä maastossa ollut olennaisen tärkeä puute. Puna-armeijan näkökulmasta katsoen suomalaiset joukot olivat jäämässä sen selustaan uhaksi, joka olisi poistettava. Oman tykkiteollisuuden tuotannon ja saksalaisten myymien tykkien avulla kalusto uudistui, ja raskaiden patteristojen määrä siis kasvoi niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Suomenlahden sulkevat miinoitukset ja sukellusveneverkko nojautuivat yhtä hyvin Suomen kuin Viron rannikkoon, vaikka sen ylläpidosta lankesikin suurin taakka Saksalle. 72 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN perustuva suuri läpäisy. Päämaja reagoi Leningradin piirityksen murtumiseen ja Suomenlahden etelärannan rintaman siirtymiseen kuljettamalla Panssaridivisioonan ja 3. Suomi ei käynyt erillistä sotaa, vaan se oli niin Neuvostoliiton kuin Saksankin suunnalta katsottuna osa pitkää itärintamaa, sen vähemmän merkittävää sivustasuuntaa. Olipa Suomi muodostanut uhan myös Neuvostoliiton yhdelle elämän suonelle, Muurmannin radalle. Jälkimmäinen ratkaisu oli vähintään outo. Panssarinyrkkejä ja -kauhuja saatiin maahan merkittävä määrä jo huhtikuussa 1944, mutta Kannakselle ne ehtivät vasta noin kahdeksan viikon päästä siitä
Jonkinlainen kiinnostuksen osoitus oli Päämajan operatiivisen osaston päällikön eversti Valo Nihtilän vierailu Narvan rintamalla toukokuussa 1944, mutta esimerkiksi pysyvää yhteysupseeria ei tähän Suomen armeijan eteläiseen naapuriin ollut sijoitettu. Mitään muutakaan yhteydenpitoa ei ole havaittavissa eikä toisen tilanteesta oltu selvillä. Pääasema jäi ennalleen ja sen miehitys melko tasaiseksi. SA -K U VA PE KK A N IE M IN EN. Divisioonan tilalle sen läntisimmällä osalle eli kesäkuun läpimurron kohdalle. Joustamattomuudesta oli tulossa rangaistus. Esimerkiksi kesäkuun kymmenennen päivän hyökkäys Kannaksella ei näy mitenkään Armee-Abteilung Narwan sotapäiväkirjassa! Tilanteen muutos Suomenlahden etelärannalla siis huomattiin ja siihen reagoitiin, vihollisen suurhyökkäyskin nähtiin mahdolliseksi ja jopa todennäköiseksi, mutta tämä ei kuitenkaan johtanut jatkotoimiin. Eri johtoportaissa ja johtajilla oli eriäviä näkemyksiä ylhäältä Päämajasta armeijakuntien ja divisioonien kautta aina etulinjaan asti. Näiden tykkien miehistöillä riitti töitä niin Kannaksella kuin Aunuksen Karjalassa hyökkäyksen alkaessa. Vieläkään puolustukseen ei muodostettu selkeää painopistettä tai operatiivista syvyyttä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 73 si viikkoa, nähtiin oman johtoportaan tarve ja muodostettiin uudestaan Kannaksen joukkojen esikunta kenraaliluutnantti Oeschin johdolla. Myöskään itse pääasemaan ei koskettu ennen kuin 10. Mutta nämä kuukaudet hukattiin. Suomen oma tiedustelu antoi varoituksia viimeistään kuukausia ennen hyökkäystä. Ainakin Mannerheim näyttää mieltäneen Narva-joen rintaman merkityksen Suomen kannalta ja seuranneen kehitystä Virossa. Jäykkälavettiset Myös linnoitustöitä kiirehdittiin, ja niihin siirrettiin lisää työvoimaa. > n Tehokkaita ja nykyaikaisia 75 mm:n saksalaisia panssarintorjuntatykkejä oli vain pienellä osalla tykkikomppanioista. Divisioona vaihdettiin toukokuussa 18. Joukkojen koulutustaso oli heikentynyt, ja suunnitelmat syvyydessä käytäväksi puolustustaisteluksi olivat täysin puutteelliset ja virheelliset tai niitä ei ollut. Jostakin syystä yhteydenpito siellä rintamavastuussa olleeseen kolmen armeijakunnan vahvuiseen Armee-Abteilung Narwaan ei ollut kovin kiinteää. Tilanteen muutos oli siis havaittu, mutta radikaalimpaa divisioonien uusjakoa Kannaksen ja Itä-Karjalan välillä ei tehty. Moni tykki menetettiin miehistöineen jo taistelun alussa väärän doktriinin ja joukkojen ryhmityksen vuoksi. Jäykkälavettisten tykkien aikakauden kasvatit pysyivät jäykkälavettisina myös puolustuksessa
Divisioona oli normaali suomalainen divisioona, jossa liike perustui jalkamiehen vauhtiin ja huolto sekä tykistön liikkuvuus pääasiassa hevoseen. Käytännössä divisioonan osat olivat lähinnä hallinnollisia yksiköitä ja taisteluun mentiin erilaisten taisteluosastojen kokoonpanoissa, mikä oli sangen moderni ratkaisu vuonna 1944. Ja olihan Ruotsi myös poliittisesti edullisemmassa asemassa kuin naapurinsa. Syy ei tietenkään ollut kyseisen divisioonan, siinä palvelleiden tai asevoimiemme. Myös Saksa tuki liittolaistaan ratkaisevasti kesällä 1944. Toki tähän vaikutti myös meikäläinen maasto ja käytössä ollut kalusto. Seuraavat käytettävissä olleet reservit tai edes irrotettavat joukot olivat kaukana ItäKarjalassa, ja sieltä niitä Kannakselle siirrettiinkin, kun kävi ilmeiseksi, että puna-armeijan hyökkäystä ei sitä vastassa olevien voimien avulla pysäytetä. Ruotsikin varautui nyt täysillä sotaan, jolta se kenties välttyi juuri siksi, että se oli lopulta varsin hyvin varautunut. Se ei tässä mielessä ollut kovin sovelias liikuntasotaan, jossa vastapuoli ajoi panssareilla tietä pitkin. Hyvin tyypillinen taisteluosasto oli jääkäripataljoona, jonka tukena oli rynnäkkötykkikomppania sekä hiukan muita aselajijoukkoja. 74 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN Päämajan reservit Kannakselle siirretty 3. Hyökkäyksen pysäyttämiseen vaikuttava tekijä olikin nopeus, jolla Kannakselle saatiin lisää joukkoja. Nopeasti alueelle toimitettu voi”Valmiita malleja olisi saatu saksalaisilta, mutta niitä ei hyödynnetty.” KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A n Viipuriin tässä on puna-armeija menossa ainakin kuvan kyltin mukaan. Divisioonan jalkaväki jääkäripataljoonissa oli ilmeisesti armeijamme parasta, mutta panssaroiduista osista vain Rynnäkkötykkiprikaati oli muutamien Panssariprikaatin yksittäisten vaunujen ohella tasavertainen puna-armeijan panssarien kanssa. On muistettava, että Suomella oli myös hyvin vähän reservejä. Taktinen käyttöajatus oli pikemminkin, että panssarit tukevat jalkaväkeä kuin päinvastoin. Suurin osa divisioonan vaunuista oli panssaritaistelussa hyödyttömiä, ja niiden miehistöt olisi pitänyt käyttää järkevämpiin tehtäviin. Epäsuoraa tultakin divisioonassa olisi saanut olla tuntuvasti enemmän divisioonan yhden raskaan patteriston rinnalla. Oma teollisuutemme ei ajoneuvoja juurikaan tuottanut, ja ainoat todelliset lähteet, Saksa ja Ruotsi, hoitivat ensin tietysti omat tarpeensa. Se oli Suomen armeijan ainoa mekanisoitu yhtymä ja sellaisena edes jossakin määrin kykenevä saksalaisen ratkaisun mukaisiin vastaiskuihin ja lyömään puna-armeijan hyökkäyskiiloja puolustuksen ryhmityksen syvyydessä eli puolustusasemien takana. On muistettava, että Suomessa ei ollut tuolloin eikä ole vielä tänä päivänäkään panssariaselajia. Panssaridivisioona oli sentään toista maata. Sen taisteluun kykenevät pääosat olivat neljä jääkäripataljoonaa ja panssarintorjuntapataljoonan sisältävä Jääkäriprikaati, kaksi panssarivaunupataljoonaa käsittävä Panssariprikaati, Rynnäkkötykkipataljoona, raskas kenttätykistöpatteristo, viestipataljoona ja pioneeripataljoona. Ja näinhän siinä kävi., suomalaiset jättivät Karjalan vuosisataisen lukon vain kymmenen päivää suurhyökkäyksen alkamisesta.
Saksalainen tehtävätaktinen ajattelutapa, joukkojen korkea koulutustaso, hyvä moraali ja kuri olivat edellytyksiä tällaisen toiminnan onnistumiselle. Erityisen tärkeänä saksalaiset pitivät kaiken mahdollisen epäsuoran tulen keskittämistä puna-armeijan murtoa ja hyökkäystä torjumaan. Koska murtokohta ja hyökkäys oli kapealla alueella ja painopisteen muodostaminen oli viety äärimmilleen, oli se myös haavoittuva tykistön tulelle. Johdon virheet maksettiin rintamamiesten verellä. Mutta Venäjän nykymenoa kun seuraa, niin taitaa olla turha toivo enää päästä käsiksi arkistoihin. Puna-armeija osoittautui vuosina 1943–1945 oppineen taitavaksi niin tiedustelussa kuin oman toiminnan salaamisessakin. Äärimmilleen vietynä saksalainen menetelmä jätti etulinjaan vain heikon verhon, jonka tehtävä oli pikemminkin > SA -K U VA. koilta kykyä liikkuvaan sodankäyntiin ja riittävästi hermoja olla välillä ikään kuin saarrettuna. Jostakin syystä puna-armeija ei meidän onneksemme puuttunut tehokkaasti joukkojen keskityksiin. Ilman Saksan oikea-aikaista tukea rintama olisi romahtanut ja Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä. Ehkä olisi vielä selvittämättömiä suuria kysymyksiä koskien torjuntataisteluitamme. Ylemmän johtoportaan piti voida luottaa alaisiinsa ja antaa alemmille portaille toiminnan vapaus. Kaksi vuotta myöhemmin liittolaisensa varoituksista piittaamaton Suomi joutui puna-armeijan suurhyökkäyksen alle lähes valmistautumattomana. Jotain mistä voisi oppiakin. Harva rataverkko, jonka varassa joukkojen keskityskuljetukset olivat, olisi toki voitu katkoa neuvostoilmavoimilla helposti ja moneen kertaan, ja partisaanitkin olisivat voineet siviilien teurastamisen sijasta käyttää voimiaan kuljetuksia vastaan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 75 makas Lento-osasto Kuhlmey maataistelukoneineen, rynnäkkötykkiprikaati, jalkaväkidivisioona ja valtava aseapu oli täysin ratkaisevaa. Niin vastaiskuihin kykenevää jalkaväkeä, panssareita, panssarintorjuntaa kuin tykistöä ja heittimistöäkin oli koottava eräänlaisiin puolustuskeskuksiin, jotka eivät välitä rintaman puhkaisseista ja ohi menevistä puna-armeijan hyökkäyskiiloista vaan käyvät niiden kimppuun sivulta. Näihin vastahyökkäyksiin saksalaiset keskittivät puolestaan niin vahvat voimat, että ne pystyivät tehtäviinsä ja useimmissa tapauksissa myös palauttivat aikaisemman, puna-armeijan hyökkäystä edeltäneen linjan. Neuvostoliiton asevoimat eivät kuitenkaan jostain syystä tätä ymmärtäneet tehdä. Se toinen mahdollisuus Saksalaisten mielestä puna-armeijan suurhyökkäysten torjumiseksi oli olennaista löytää puolustukselle painopiste ja kyetä muuttamaan sitä taistelun aikana. Puna-armeija sijoitti murtokohdan mielellään kahden yhtymän saumaan, koska se aiheutti johtamiselle erityisiä vaikeuksia. Saksalainen torjuntamenetelmä vaati tietysti jonkin verran tilaa, mutta ennen kaikkea johtajilta melkoista joustavuutta sekä joun Hitlerin vierailu Suomessa Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942. Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto laiminlöivät kahden vuoden ajan mahdollisuuden torjua hyökkäys tehokkaasti. Haluttiinko kenties saada koko Suomen armeija satimeen antamalla vastustajan keskittää joukkonsa taisteluun vai eikö puolustushaarayhteistyö ja operaatiotaito ollut kuitenkaan Neuvostoliitossa vielä kyllin pitkällä
Näppituntuma kuitenkin syntyy vain kokemuksen ja älyn yhdistelmänä. Vai aliarvioimmeko sittenkin vastustajamme, mikä on pahin helmasynti, johon sotilas voi langeta. Sen käyttö pitää ylempien portaiden sallia tai siitä ei ole hyötyä. Mutta historia ei toistanut itseään, tai tavallaan toisti, pääsihän Suomi nytkin lopulta kuin vahingossa lipeämään vastustajansa otteesta. Puna-armeijasta ei talvisodan tai vuoden 1941 hyökkäysvaiheen perusteella ollut nimittäin jäänyt kovin vakuuttavaa kuvaa. Ylpeys käy lankeemuksen edellä Epäselväksi on jäänyt, miksi meillä sivuutettiin saksalaisten kokemukset ja opit. Tähän johtopäätökseen olisi voinut n Saksalaisen rynnäkkötykkiprikaatin vaunut ovat juuri tuhonneet läpimurtoon päässeen venäläisen ”Sotkan” Ihantalassa kesällä 1944. Se myös mahdollisti sen, että alivoimainen puolustaja pystyi liikkuvalla puolustuksellaan muodostamaan ylivoimatilanteita haluamiinsa paikkoihin ja jopa lyömään vastustajan hyökkäyksen. Erityisen taitavasti pelasivat ne johtajat, jotka pystyivät juuri ennen puna-armeijan iskua siirtämään etulinjasta merkittävän osan voimistaan taakse tai sivuun, pois massiivisen tulivalmistelun alta. Ehkä oltiin liian ylpeitä kuuntelemaan vieraiden neuvoja, kenties oltiin tuudittauduttu siihen, että historia toistaa itseään ja Suomi selviää vuoden 1918 tavoin kuin koira veräjästä Saksan ja Venäjän uuvutettua toisensa ja länsivaltojen korjatessa potin. Löysimme kuvauspaikan maastosta keväällä 1944 ja viemme elokuussa lukijamatkalaisemme muun muassa näihin maisemiin. Ehkä heitä vaan pidettiin kesällä ja syksyllä 1941 huonosti Suomessa menneiden hyökkäystensä takia aikaisempaa kykenemättömämpinä tai sitten luotettiin omiin taitoihin. 76 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN hälyttää kuin torjua. Tehtävätaktisesti toimimalla säästettiin tuiki tärkeää ja kallista hyvin koulutettua elävää voimaa. Niin tai näin, varmaa vastausta siihen, mikä sai päättäjämme sivuuttamaan saksalaisten neuvot ja muutenkin tekemään sarjan vääriä valintoja, emme saa tietää koskaan, sillä kaikkien tuolloisten päättäjien suut ovat vaienneet ikuisiksi ajoiksi jo vuosikymmeniä sitten. Näin tapahtui itärintamalla lukuisia kertoja vuosina 1943–1945. Tämä edellytti hyvää tiedustelua, kokemusta ja hivenen onneakin, tai sitä mitä saksalaiset nimittivät Fingerspitzemgefühliksi, jonka voi epätarkasti kääntää näppituntumaksi. ”…ratkaisuun pyrittiin elävällä voimalla, eikä tulenkäytöllä.” SA -K U VA. On kuitenkin historiatieteellisesti täysin kestävää väittää, että saksalaisten kuvausten perusteella Päämajamme olisi pitänyt mieltää, miten puna-armeija Kannaksella tulee hyökkäämään, eli että se tulee kapeasta kohdasta ja kaikin tavoin ylivoimaisena. Mutta vastustaja oli muuttunut, ja ylpeys kävisi Päämajan lankeemuksen edellä. Kovin paljon ajattelua ei sekään olisi voinut vaatia, että tämä kohta olisi osattu sijoittaa siihen, mihin puna-armeijakin sen sijoitti eli Viipuriin menevien pääväylien suuntaan ja lähelle Suomenlahden rannikkoa
SA -K U VA JA A KK O PU U PE RÄ. Se siitä tykistön liikkuvuudesta sitten. Alempien johtajien ja joukkojen kouluttaminen uuteen tilanteeseen olisi varmaan ollut mahdollista, mutta se olisi pitänyt aloittaa hyvissä ajoin, ainakin kuukausia, kenties mieluummin jopa puolta vuotta ennen hyökkäystä. Toinen puolustuksen olennainen elementti, panssarintorjunta, olisi pitänyt myös saada muodostamaan painopisteitä. Jotenkin on vaikea nähdä, että ne olisivat ennakolta, ilman puna-armeijan antamaa opetusta tähän kyenneet. Puhumattakaan siitä, että komppanioita olisi otettu enemmän Päämajan käyttöön ja niistä olisi muodostettu panssarintorjuntapataljoonia tai peräti panssarintorjuntaprikaati painopisteessä käytettäväksi. Muutosvastarinta olisi kaikilla tasoilla ollut varmasti erittäin suuri jo pelkästään siksi, että olisi sotkettu joukkojen vakiintunut elämänrytmi epämiellyttävillä asioilla. Kun otetaan huomioon mahdollisuudet oppia saksalaisten kokemuksista, eivät edellä esitetyt toimenpiteet suinkaan olleet mahdottomia eikä niitä edeltävä pohdinta mitenkään poikkeuksellista sotilaallista älyä vaativaa. Varaa matkasi heti: myynti@japi-matkat.fi tai 050 355 9365 olisi saatu kätevää panssarintorjuntavälineistöä ja tehokkaat tykit siirretty taakse, osin hyvinkin taakse. Jos panssarinyrkkien ja -kauhujen jako olisi aloitettu ajoissa ja koulutusta olisi kiihdytetty, niin etulinjaan Narvasta Normandiaan Suomen kohtalo ratkaistiin 70 vuotta sitten omien torjuntataisteluidemme lisäksi Merekylän ja Normandian rantahiekoilla, Narvajoella ja Sinimäissä. Vastaus tähän kysymykseen on oleellinen, koska kesäsodan aikana mentiin vanhentuneita puolustuksen oppeja noudattaen lähelle katastrofia. Tähän suuntaan mentiin kesäkuun alussa 1944, kun 13 tykkikomppaniaa, kaikki tehokkaimpia 75 mm:n kanuunoita käyttäviä, otettiin suoraan Päämajan käskyvaltaan. Lukijamatkallemme kannaksen ja Viron vuoden 1944 ratkaisun paikoille 21.–24.8. Mutta nythän oli paras maataloustyöaika ja tykistön vetäjätkin olivat maatalouden ja viime kädessä uudelleen käynnistetyn linnoitustyömaan käytössä. Olisiko näin voitu tehdä. Näihin johtopäätöksiin olisi täytynyt jokaisen kunnollisen johtoesikunnan päätyä sen tiedon varassa, jonka tiedämme tänään olleen silloin käytettävissä. Jälkikäteen varmaa onkin vain se, että voidaan hyvällä syyllä kysyä, miksi näihin ajatuksiin ei tartuttu. Tässä esitetyt ajatukset perustuvat tietysti osin jälkiviisauteen, mutta vain osin. Huomattavasti helpommin olisivat varmaan onnistuneet tykistön ryhmitysmuutokset. Myös tykistön keskitetympi johtaminen olisi ollut näin mahdollista, ja sitä kautta toteutettu heti se, mikä kesän kamppailun lopulla tehtiin. Kannaksen ryhmityksen muuttaminen saksalaisten oppien mukaan painopisteisiin kerätyiksi voimiksi olisi vaatinut aivan uutta, mullistavaa ajattelua Päämajalta sekä armeijakuntien ja divisioonien johtoportailta. Tämän käytöllä ja suuntaamisella olisi voitu suurhyökkäystä torjua jo heti alkuunsa, kun sen suuntautuminen oli selvillä. Komppaniat jäivät kuitenkin alistettuina armeijakuntiin, eikä niistä muodostettu ylijohdon panssarintorjuntareserviä. Tärkeintä olisi kuitenkin ollut oivaltaa se aivan päivänselvä ja vuonna 1944 hyvin tiedossa ollut tosiasia, että tällaista äärimmilleen keskitettyä hyökkäystä ei yksikään kohta Kannaksen pääasemassa tule kestämään. Pelkästään Vuoksen rajaaman tilan ymmärtäminen olisi johtanut päättelyketjussa suurin piirtein saman kohdan valitsemiseen kuin puna-armeija. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 77 päästä jo pelkällä sotahistorian kertauksella, sen verran asiat tahtovat mennä tietyissä tilanteissa samoja ratoja vaikka eivät tietysti yksi yhteen sellaisenaan toistukaan. Lue Suomen Sotilaan tulevista numeroista lisää taisteluista Virossa ja Normandiassa vuonna 1944. Lopulta kysymys on siitä, olisiko Päämaja voinut noudattaa saksalaista menetelmää Kannaksella. on vielä muutama paikka vapaana. Yhtymiltä olisi irrotettu Päämajan käyttöön ylijohdon tykistöreservi erityisesti raskaasta ja järeästä tykistöstä. Ensimmäisen maailmansodan ja jopa sitä edeltävien sotien kasvateille Päämajassa uuden ajattelutavan omaksuminen olisi mitä ilmeisemminkin ollut mahdotonta
Muista tilata liite jo valmiiksi, kuten jo sadat tilaajamme ovat tehneet osoitteesta: www.suomensotilas.fi/fi/tilaa Olemme saaneet paljon positiivista palautetta liitteestä ja jatkamme edelleen sen pohjalta sen kehittämistä. Myöhemmin liitteestä tulee maksullinen ja se toimitetaan sen tilanneille kestotilaajillemme. Pyydämme edelleen palautetta: 3xt@suomensotilas.fi liitteemme kehittämiseksi juuri Sinua varten! Terveisin 3XT:n toimitus 78 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014. Tässä liitteessä muun muassa: •Ammattina tappaminen • Ballistiset suojat kehittyvät • Pikatestejä Arvoisa lukijamme, Tästä alkaa historian viides 3XT-liite, edelleen ilmaisena kaikille lukijoillemme
Mitä suurempi fyysinen etäisyys surmattavaan kohteeseen on, sitä helpompaa tappamisesta tulee. Mitä mieltä olet väittämästä “tappami nen on sotilaan työtä”. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 79 Kerrotko muutaman sanan itsestäsi. Kyllä, useimpiin asioihin tottuu, kun > M uutama numero sitten heräsi lehdessämme keskustelu tappamisesta ja sen roolista sotilaan työssä. Asia ei ole täysin yksiselitteinen; tappaminen sinänsä ei ole sotilaan päätehtävä, vaan tehtävät vaihtelevat suuresti, ja niillä on yleensä jonkun operaation kannalta suurempi merkitys. Olen Petteri Kantola, majuri. TEK S TI: TOM LINDBLOM. Varmasti suurin osa henkirikoksista tapahtuu päihtyneenä, jolloin estot ovat muutenkin vähentyneet. Palaamme aiheeseen. Sotilaan ei välttämättä tarvitse tappaa, mutta ennen kaikkea häneltä edellytetään kykyä tarvittaessa käyttää jopa tappavaa voimaa. Taisteluissa taas asetekniikan kehitys on helpottanut tappamista. Tällä kertaa haastattelemalla asiaan perehtynyttä asian tuntijaa. On kuitenkin tavallaan lohduttavaa todeta, että ihminen ei ole pohjimmiltaan täysin “paha”, vaan henkisesti terve ihminen tarvitsee yleensä ääriolosuhteet ja koulutuksen, että pystyy riistämään toisen ihmisen hengen. Yhteiskunnallisesti ajateltuna on hyvä asia, että oman lajitoverin surmaamiseen on estoja. Mutta jos se on lähtökohtaisesti vaike aa, niin miksi kuitenkin niin paljon ihmi siä tapetaan. Sanoisin siis, että normaalille ihmiselle toisen Ammattina tappaminen. Onko toisen ihmisen tappaminen help poa vai vaikeata normaalille ihmiselle. Lähtökohtaisesti varmaankin kaikkiin laumaeläimiin on jollain tasolla sisäänrakennettu mekanismi, joka estää oman lajitoverin surmaamisen. Aihe poiki myös jonkin verran palautetta Teiltä rakkaat lukijat. ihmisen tarkoituksellinen surmaaminen on vaikeaa. Jos se on vaikeaa, niin onko se hyvä vai huono asia. Voiko tappamiseen tottua. Työskentelen Ilmavoimissa ja koulutan muun muassa itsepuolustusta, voimankäyttöä, lähitaistelua, pelastautumista ja toimintaa kiinniotettuna Ilmavoimien lisäksi myös muille puolustushaaroille
Kokemukset osoittavat, että jos koulutus on ollut oikeanlaista, kynnys tappamiseen laskee. Tai ainakin sotilas voidaan saada toimimaan opetetulla tavalla, sen kummemmin ajattelematta tilannetta. Voiko tappamista kouluttaa etukäteen. Pääsääntöisesti kyllä. On olemassa paljon kokemuksia menneistä ja parhaillaan tapahtuvista kriisitilanteista, joissa tappamiseen totutaan, ja jotkut jopa alkavat pitää siitä adrenaliininarkoosin takia. 80 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 niille altistuu riittävän paljon. Jo Napoleonin aikaan huomattiin, että ryhmäaseet tekevät suurimmat tappiot taistelukentällä. Varsinkin tarkkaampujien on huomattu asettuvan ”metsästäjän” rooliin, ja heidän kohteensa ovat vain ”saaliita”. Tällainen tulos syntyy vain oikeanlaisen koulutuksen seurauksena. Koulutuksen tärkein tavoite on saada koulutettavat selviytymään ensimmäisestä tositilanteesta, sen jälkeen he ovat jo veteraaneja ja tietävät oikeasta taistelusta äärettömästi enemmän kuin U .S . Maailmalta on kokemuksia, joiden mukaan hyvin koulutettu joukko pystyi jo ensimmäisessä taistelukosketuksessaan pärjäämään täysin ylivertaisesti vastustajaansa verrattuna. Eivät vain tehonsa vuoksi, vaan myös siksi, että kun operaattoreita on enemmän kuin yksi, on mahdollisimman vähän kohteeseensa, pitää fyysisen etäisyyden mahdollisimman pitkänä ja kohde muistuttaa mahdollisimman vähän ihmistä, niin todennäköisyys kohteen surmaamiseen on aika korkea. Avainsana tappamisen kouluttamisessa on välineellinen ehdollistuminen: koulutuksessa käytetään mahdollisimman realististen näköisiä maaleja, jotka reagoivat toimintaan, ja onnistunutta suoritusta vahvistetaan palkitsemalla koulutettava esimerkiksi kehumalla suoritusta. Jos sotilas kokee sodan tai tilanteen oikeutettuna, kokee saavansa tukea toiminnalleen ryhmältään ja esimieheltään, samaistuu tätä ennen. N A VY
Yhteydenotot: heracles.valkeakoski@gmail.com psykologisesti helpompaa tappaa. Miehiä, joita et haluaisi vävyksesi, mutta samaan poteroon kyllä, tai ainakin jalkaväkijoukkueesi kärkeen. Voiko tappamisesta poiskouluttaa. Vastuu voidaan ikään kuin jakaa; koska tuo toinenkin osallistuu tähän työhön, niin tämän, mitä nyt teen, pitää olla hyväksyttävää. (Kansainvälinen kehitysryhmä), ohjaaja Scandinavian Defendossa, 2nd level Black Belt sekä expert 2 -tason siviilija sotilas-Krav Maga kouluttaja. He ovat hyvin koulutettuja, tappamiseen ehdollistettuja henkilöitä, joilla on kokemusta jopa useiden ihmisten surmaamisesta. Kantola toimii kouluttajana myös Defendo Blue -turvallisuusalan työntekijöille tarkoitetussa voimankäyttöja itsepuolustusjärjestelmässä sekä Defendo Green -sotilashenkilöstölle tarkoitetussa lähitaistelu-, itsepuolustusja sotilaallisen voiman käytön järjestelmässä. Valitettavasti en osaa tähän kysymykseen vastata, sillä se ei kuulu toimialaani. Myöskään 3XT ei väitä tietävänsä, miten asia on, vaan tyytyy toteamaan, että sota on väkivaltaa ja jos ja kun se meitä taas joskus kohtaa, toivottavasti me teemme sen heille ennen kuin he tekevät sen meille. Ellei yhteiskunta pidä heistä huolta, he voivat olla vaarallinen riesa. Miehiä, jotka rauhan oloissa varusmiespalveluksessa voivat päättyä vaikka talousaliupseereiksi. Sellaisia miehiä kuin Lauri Törni oli?. Tämä prosentti tai kaksi väestöstä eivät koe tappamista ongelmalliseksi, mikäli heidän ei tarvitse välittää seurauksista. Tutkittaessa asiaa päästiin johtopäätökseen, että parhaan tuotoksen kannalta kannattaa rekrytoida henkilöitä, jotka ovat nuoruudessaan olleet paljon mukana tappeluissa. Näin siis Petteri Kantola. Kyseessä ei siis ole Kantolan työnantajan tai minkään muunkaan virallinen ja lopullinen kanta asiassa. Jo satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua, kreikkalaisen Herakleitoksen kerrotaan sanoneen: ”JokaisesNäin ollen voitaisiin vetää johtopäätös, että muutamia harvoja ihmisiä on helpompi kouluttaa tappamiseen kuin toisia. Onko tyypillisiä tappajia. Lienee myös niin, että tässäkin asiassa on vielä paljon tutkittavaa. Jäljelle jäävät 2 % voidaan jonkun lähteen mukaan määritellä aggressiivisiksi psykopaateiksi. Hän opettaa Scandinavian Defendoa, Krav Magaa, potkunyrkkeilyä ja Cross Trainingia. Tutkimusten mukaan 98 % taistelijoista romahtaa oltuaan 60 vuorokautta yhtäjaksoisesti tilanteessa, jossa taistelukosketus viholliseen on jatkuvasti läsnä. 81 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 ta lähettämästänne sadasta miehestä kymmenen ei edes pitäisi olla siellä, kahdeksankymmentä on vain maaleja, yhdeksän on todellisia sotilaita, onneksi meillä on heidät, sillä he tekevät taistelun. Selvästi tilausta kuitenkin tällaiselle poisohjelmointi-toiminnalle olisi, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo huomattu haasteita nuorten sotaveteraanien siirryttyä rikosten tielle tai alkaessa muuten käyttäytyä väkivaltaisesti. ”normaalille ihmiselle toisen ihmisen tarkoituksellinen surmaaminen on vaikeaa.” HAASTATELTU PETTERI KANTOLA on päätoimensa lisäksi itsepuolustus-, kamppailuja voimailuseura Defence & Fight Club Heracles Valkeakosken perustajajäsen. Toivottavasti myös meiltä löytyy haastattelussa mainittuja 1-2 prosentin miehiä, ilman viittauksia muihin prosenttiyhdistyksiin. Ei kuitenkaan kiusaajina – sillä kiusaaminen on vallankäyttöä, joka kohdistuu yleensä puolustuskyvyttömään, ja mikäli kiusattu alkaa voimallisesti puolustautua, kiusaaja todennäköisesti etsii helpomman uhrin – vaan muuten aktiivisena joutumaan tilanteisiin, jotka johtavat tappeluun. Mutta sitten on se yksi: yksi, joka on todellinen soturi, ja hän tuo muutkin takaisin.” Yhdysvaltojen hävittäjälentäjistä toisen maailmansodan aikana 1 % vastasi 40 %:sta kaikista viholliselle tuotetuista tappiosta. Tärkeimmät saavutukset itsepuolustuslajien saralla ovat I.D.D.I
Otimme asiasta selvää haastattelemalla Verseidag Ballistic Protection Oy:n toimitusjohtaja Henrik Wikströmiä. Samalla pyritään optimaaliseen paino–suojaustaso–liikkuvuus-yhtälöön, joka voi vaihdella tehtävästä toiseen. Toimintamme on hyvin vientivetoinen ja olemme omalla alallamme tunnettu erittäin laadukkaiden ja toimivien tuotteiden valmistajana. Olemme viime aikoina huomanneet vahvan suuntauksen pitkälle vietyyn tehtäväkohtaiseen toimintatapojen mukaiseen varusteiden skaalattavuuteen ja modulaarisuuteen. Ja kehitys jatkuu. 3XT:n tietoon tuli, että jotain uutta on taas tulossa. Yritys on toiminut jo kolmekymmentä vuotta ballististen suojavarusteiden parissa, päätuotteina luotisuojaliivit, -kilvet sekä -kypärät. Kuulimme, että jotain uutta on tulossa. Toimimme Suomessa Vantaalla, missä suunnittelun ja valmistuksen lisäksi meillä on maailmanluokan ballistinen testilaboratorio, jossa voimme tehdä kaikki luotisuojatestit tuotekehityksen ja oman laadunvarmistuksemme tarpeisiin. Kertoisitko muutaman sanan itsestäsi ja edustamastasi yhtiöstä. Tehtävät voivat vaatia suurta staattista suojausta tai dynaamista liikkuvuutta. Loppukäyttäjillä on tarve tilanteen mukaan lisätä ja muokata suojaustasoja pohjautuen joko suojaliivin käyttöön tai levykantolaitteeseen. Moduulit ovat samoja riippumatta siitä, onko perustana liivi tai kantolaite. Toimin Verseidag Ballistic Protection Oy:n toimitusjohtajana sekä liiketoiminnan kehittäjänä. Olemme lähestyneet pulmaa kehittämällä modulaarisen tuoteperheen, jonka pohjana on joko liivi tai levynkantolaite, joihin voidaan lisätä suojaavia moduuleja tarpeen mukaan. 82 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 n KENTÄLLÄ • TEKSTI: TOM LINDBLOM Uutta suojaa yksittäiselle taistelijalle Ballistiset suojat kehittyvät S amaan aikaan, kun länsimaiden kotiyleisön tappionsietokyky ja -tahto on kutistunut ja erilaiset voimankäyttöoperaatiot ovat lisääntyneet, on kehitys yksittäisen taistelijan suojavarusteissa ollut nopeaa. Voitko kertoa mitä. Laaja säädettävyys, tasapainoinen painonjakauma sekä pitkälle viety ergonomia takaavat loppukäyttäjälle tuotteen, joka mahdollistaa tehtävän tehokkaan ja vaatimustenmukaisen. Muu sotilaan tai poliisin varustus vaikuttaa luonnollisesti myös kokonaisuuden toimivuuteen, mikä pitää huomioida ergonomian suunnittelussa
Huolimatta molempien aseiden taskuaseleimasta, ne ovat myös toimivia, hauskoja ja luotettavia am> suorittamisen sekä muunneltavuuden tarpeiden mukaisesti. Purkaminen ja kokoaminen on helppoa. Tuoteperhe on suunniteltu sotilaiden ja poliisin erikoisjoukkojen tarpeisiin, ja ensisijainen asiakaskunta onkin tällä puolella. Millainen on saatavuus. Kunhan vielä keksisi syyn sen hankkimiseen, tai ehkä paremmin syyn, miksi ei hankkisi. Coltin kohdalla on vaikea kuvitella syytä, miksi tällaista revolveria ei hankkisi. Tuoteperhe lanseerataan kokonaisuudessa kesäkuussa Eurosatory-messuilla Pariisissa. TEKSTI: TOM LINDBLOM. Oma käsitykseni on, että Walther PPK on taskupistooli, johon muita verrataan. Kaliiperi on luonnollisesti .38 special. Testiase oli erittäin miellyttävä ampua, ja tarkkuuttakin löytyi vähän yli 10 metrin etäisyydelle vähintään riittävästi. 83 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 n PIKATESTI Colt SF-VI PPK Polizeipistole Kriminalpolizei tai Polizei Pistole Kurz PPK on Carl Walther GmbH Sportwaffen -yhtiön valmistama kaksitoiminen, massasulkuinen itselataava pistooli, jonka tuotanto alkoi vuonna 1931. Kahden tuuman snubnose-piipulla varustettu revolveri oli myös mukava ampua, erityisesti kaksitoimisesti. Itse moduulien kiinnittäminen tapahtuu hetkessä samoin kuin säätäminen henkilökohtaisiin mittoihin ja muun varustuksen lisäys. Sitä ovat käyttäneet niin todelliset kuin fiktiivisetkin kuuluisuudet, kuten Adolf Hitler ja James Bond. Tuoteperheen kehitys on tehty yhteistyössä erilaisten loppukäyttäjien kanssa, ja materiaalien valinta sekä kokonaisuuden suunnittelu on ollut eräänlainen iterointiprosessi, jossa käyttäjien tarpeet on huomioitu itse rakenteiden suunnittelussa ja luonnollisesti materiaalien valinnassa. Nykyisin asetta myydään kaliipereissa 9 mm Kurz (.380 ACP) ja 7,65 mm Browning (.32 ACP), joka oli testattavanamme. Jos ymmärsin oikein, on kyse hyvinkin pitkälle viedystä modulaarisesta raken teesta. Kuinkas muuten. Rullaan menee kuusi patruunaa. Tähän hän voi sitten lisätä suojamoduuleja tarpeen mukaan. Osia tuoteperheestä, kuten kantolaite ja suojaava taisteluvyö, on jo myynnissä yhteiskumppaniemme kautta. Tuoteperhe edustaa alan huippua suojaustason, painon, ergonomian ja materiaalien suhteen, ja palaute on ollut erinomaista. Monella taholla yksittäiset tuotteet ovatkin jo käytössä ja koko tuoteperhe on koekäytössä. Myös tämän kiinteillä tähtäimillä varustetun aseen tarkkuus noin 10 metrin matkalta oli erittäin hyvä. Taskussa voi olla muutakin kuin… Pikku pistooleja ”I got a rocket in my pocket and a roll in my walk”, rokkasi Jimmy Lloyd vuonna 1958, ja samalta tuntui testiryhmästä, kun oli aika testata kaksi taskuaseklassikkoa Walther PPK ja Coltin Detective Specialin seuraaja SF-VI. Onko luvassa uusi materiaaleja. Olemme käyttäneet viimeisimpiä materiaaleja sekä suojaelementtien että vaateosien valmistuksessa. Kyllä Colt revolvereita osaa tai ainakin osasi tehdä. Koska varustus sekä kiinnitettävät taskut lisäävät painoa, painon optimaaliseen jakautumiseen on kiinnitetty suurta huomiota. Toimiminen niin kylmässä kuin lämpimässä on myös asettanut omat vaatimuksensa lämmönhallinnalle, mikä on ratkaistu modulaarisilla 3D-verkkomateriaalista tehdyillä lämmönja hienhallinnan osilla. 3XT palaa tähän aiheeseen lisäesittelyn ja toivottavasti myös testauksen merkeissä. Colt Vuonna 1927 markkinoille tuotu Coltin Detective Special -malli korvattiin vuonna 1995 SF VI -mallilla, jota nyt testasimme. Pääasiallisena ajatuksena oli saada aikaan sellainen järjestelmä, jossa loppukäyttäjä tehtävän ja mieltymyksen mukaan valitsee rungoksi joko liivin tai kantolaitteen. Miten se eroaa nykyisin käytös sä olevista. Tästä pikku pistoolista on vaikea olla pitämättä. Tähtäimet ovat luonnollisesti kiinteät
Maahantuojan mukaan kaikki uudet valaisimet ovat IPX7tai IPX8-vesitiiviitä. Lamppu ei ole liian pieni (noin 19 cm), mikä on iso etu, kun hanskat ovat kädessä. T arjolla on ominaisuuksia kohtuuhintaan. Ladattavan akun voi asettaa valaisimeen kummin päin tahansa. Hinta noin 130 euroa. Valaisimessa on erikseen takaja etukytkin eri toiminnoille ja valotehon säädölle. 3xT:lle nämä laitteet toimitti testiin Mastermark Brands Oy. • Muistisiru Walther PPK n VARIKKO • TEKSTI: LINDBLOM & VÄLKKI Valoa kansalle Xglow-valaisimia. Jokaisen mallin valotehoa saa säädettyä nopeasti erillisellä painikkeella yhdellä kädellä. Toiminnallisen ammunnan taskuaseluokka olisikin mukava laji. Valaisimia on kuutta eri mallia, joista kolme on ladattavia. Nyt kerromme tanskalaisesta Xglowvalaisinmallistosta. “ Jos jossain varusesineessä kehitys on kulkenut viime aikoina huimaa vauhtia, on se valaisimet. SS valitsi testiin kaksi ladattavaa mallia: R1 ja R7. Ominaisuudet: • Valoteho (ANSI-mitattu) 440 lumenia • Viisi eri kirkkausasetusta ja strobo • Taktinen kytkin, josta valon saa päälle vain kytkimen painamisen ajaksi • IPX7-vesitiivis, kestää yhden metrin upotuksen veteen • EMC 2004/108/EC -sertifioitu, ei häiriötä elektronisille laitteille. “I got a rocket in my pocket and I’m raring to go A-let’s go some place so we can rock a bit I got a rocket in my pocket and the fuse is lit. Uusia ja ihmeellisiä lamppuja tulee markkinoille jatkuvasti. Sopii siis myös itseni kaltaiselle tumpelolle. Yritämme pysyä tässä kehityksessä mukana. Suositushinnat 39–149 euroa. Kun valaisin on poissa päältä yli 5 sekuntia, säilyy sen muistissa se tila, jossa sitä viimeksi käytettiin, ja se jatkaa käynnistettäessä toimintaansa suoraan siitä. R1 R1 on kätevä 440 lumenin valaisin, jossa on – myös hanskat kädessä – yhdellä sormella näppärästi käytettävä valokeilansäätö. Ne siis kestävät metrin tai kahden upotuksen veteen. Lamput ovat täysalumiinirunkoisia, ja niiden valotehot vaihtelevat pienen yhden sormipariston A1+ -mallin 120 lumenista R7-ladattavan 870 lumeniin asti. 84 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 Ampuma-aselain 8 pykälän mukaan: “Taskuaseella tarkoitetaan revolveria tai pienoisrevolveria, joka mahtuu suorakulmaiseen, sisämitoiltaan 140x190 millimetrin suuruiseen laatikkoon, sekä sellaista muuta 6 §:ssä mainittua ampuma-asetta, joka mahtuu suorakulmaiseen, sisämitoiltaan 130x180 millimetrin suuruiseen laatikkoon siten asetettuna, että aseen piippu ja perä ovat laatikon pohjan tason suuntaisina.” pumaurheilun harrastusvälineitä
Gerberin vuonna 1939 perustama yhdysvaltalainen veitsija työkaluvalmistaja. Valokeila on laaja-alainen kirkkaalla valkoisella pisteellä. Uusi jakelukeskus on tärkeä osa Gerberin kasvustrategiaa Euroopassa. Valoja akkutehoa lukuun ottamatta sillä on samat ominaisuudet kuin pikkuveli R1:llä. Hinta noin 150 euroa. Jostain syystä Gerber on jäänyt toisen tunnetun yhdysvaltalaisvalmistajan varjoon. Gerber on Joseph R. Alueellisen jakelukeskuksen etuja ovat muun muassa huomattavasti lyhyemmät toimitusajat, kustannustehokkaammat kuljetukset ja hallinnollisen työn väheneminen. Myös tässä lampussa on erikseen takakytkin ja etukytkin eri toiminnoille ja valotehon säädölle. MP 600 Pro Scout MP 600 Pro Scout on Gerberin monitoimityökalu, josta löytyy perinteiseen malliin pihdit, leikkuri, johdonkuorija, veitsi, viila, ristipää ja muutama muu ruuvari, sakset, pullonja purkinavaajat sekä mitta. Varoituksen sana: tämä lamppu oikeasti häikäisee, mutta myös valaisee. Hyvä > Kova kolmikko Taktista tavaraa Fiskarsin täydeltä. Vuonna 1649 perustettu Fiskars osti Gerberin vuonna 1987. Rakennuksen sisällä suurinta tehoa ei voi suositella, heijastuminen seinästä tai ikkunasta häikäisee tehokkaasti. Näistä laitteista on hyvin vaikea olla pitämättä. Tämä aukko sivistyksessä on korjattava, joten aloitamme matkan Portland Oregoniin seuraavilla tuotteilla: MP 600 Pro Scout -monitoimityökalulla, 154 CM -veitsellä ja lopetamme übertaktiseen sokeriin pohjalla, Downrange Tomahawkiin. Pimeässä metsässä valkeus todella tuli, mikä oli vaikuttavaa. Suomeksi tämä tarkoittanee, että täältä saa jatkossa enemmän Fiskarsin omistaman Gerberin tuotteita. 85 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 • Pinnan viimeistely: kova-anodisointi taso III • Lithiumakku, jonka voi syöttää valaisimeen kummin päin tahansa, Samsung Li-ion 3.7V 2 800 mAh • LED: CREE X-PG2 • Akun käyttöaika täysteholla 440 lumenia 2 tuntia 5 minuuttia • Pituus 189 milliä • Paino 213 grammaa • Lataus suoraan verkkovirrasta naaras 3,5 mm 5V-1A Pakkauksessa mukana: • Verkkovirtalaturi, UK/US/EU • USB-autoadapteri laturille • USB-DC-latauskaapeli • Li-ion 2 800 mAh -akku • EVA-kantolaukku Valinnaiset lisävarusteet: • Avokotelo • Umpikotelo • Valokartio valkoinen/punainen • Valosuodattimet punainen/vihreä/sininen • Virtapankki • Aurinkolaturi • 3 100 mAh-akku R7 R7 on 870 lumenin tehovalaisin, lähes yhden miehen kevyt etsintävalo, pienikokoinen ja kevyt. • Valoteho (ANSI-mitattu) 870 lumenia • LED: CREE X-ML2 • Akku: Panasonic Li-ion 3.7V 3 100 mAh • Akun käyttöaika täysteholla 870 lumenia tunti ja 30 minuuttia • Pituus 189 milliä • Paino 194 grammaa P örssitiedotejargonin mukaan Gerber-tuotemerkin laajentuminen PohjoisAmerikan ulkopuolella etenee, ja Fiskars on nyt aloittanut Gerber-tuotteiden toimitukset kansainvälisille asiakkaille konsernin Keski-Euroopan alueellisesta jakelukeskuksesta
Hyvä niin. Tomahawk toimii retkikirveenäkin ihan hyvin, mikä aluksi yllätti testiryhmän. Kahvan päästä löytyy reikä esimerkiksi varmistusnarulle. Työkalu ei välttämättä ollut mikään elämää mullistava kokemus, mutta ihan hyvä näinkin. Veitsi pysyy hyvin muovitupessaan, joka mahdollistaa veitsen kantamisen lähes missä vaan. Osa terästä on hammastettu, jotkut siitä pitävät, toiset eivät. Pihdit tulevat esiin gerbermäisesti välineen edestä. Itseäni se ei häiritse, ja sillä leikkaa hyvin vaikkapa narua tai yöllä ääneti vihollisen telttakangasta, hyvä ominaisuus usein eteen tulevissa vanginsieppausoperaatioissa. Itse olisin kaivannut yhdenkäden aukaisulla olevaa kunnon veistä sekä sahaa. Kantolaitteet mahdollistavat erilaisen kantamisen ja varusteisiin kiinnittämisen. Muutama mitta: • Kokonaispituus: 49 senttimetriä • Paino: 860 grammaa n VARIKKO ”Ovet aukenivat, väliseinää silpoutui...”. Nimensä mukaisesti se on tomahawk, josta kirvesfunktion lisäksi löytyy sorkkarauta ja hamarapää. Hauska, taktinen ja yllättäen myös toimiva värkki. Joskus olen törmännyt sellaisiinkin takticooleihin ratkaisuihin, joissa vain molle-kiinnitys on mahdollinen. 86 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 setti. Myös perinteinen vyöllä kantaminen onnistuu. Veitsessä on full tang -rakenne, terä jatkuu kahvan koko pituuden verran, ja kahvalevyt kiinnitetty siihen. Ovet aukenivat, väliseinää silpoutui, ampumatai tähystysaukkoa syntyi ja muutenkin oli taktinen olo. Mittoja: • Kokonaispituus: 23,5 senttimetriä • Terän pituus: 11 senttimetriä • Terän paksuus: noin 3 milliä (0,12”) • Paino: 140 grammaa, tupen kanssa 272 grammaa Downrange Tomahawk Sitten jotain vähän eksoottisempaa, Downrange Tomahawk. Itse pidin eniten veitsen keveydestä yhdistettynä oletettuun kestävyyteen. Jos valinta olisi sorkkaraudan ja tämän välillä ja jos joku toinen maksaisi, olisi valinta Downrange Tomahawk. Itse pidän tämän rakenteen kestävyydestä. CFB (Combat Fixed Blade) veitsi CFB on tantoteräinen, taktisen musta, kevyt ja kestävä jokapaikan puukko. Hinta, reilut 200 euroa, voi olla este meille, joilla niitä euroja ei ole, muille ei. 3XT:n taktinen testiryhmä testasi kirvestä urbaaneissa sisääntunkeutumistilanteissa, ja hyvin se toimi
Perustila: Peilit suljettuna. Tässä on laite, jota voi suositella jokaiselle suojan takaa ampumisesta kiinnostuneelle. Täysin uusi idea tämäkään ei ole. Testitilanteessa sisäradalla, 9 mm:n karbiinilla, melko lyhyellä matkalla ja Aimpointilla testiryhmä ampui Hidesightilla kulman takaa tarkemmin kuin aseen takaa tavanomaisesti, mikä kertonee jotain joko laitteen hyvyydestä tai ampumataidon puutteesta. 3. Markkinoilla oli tällöin ainoastaan tarjolla Corner Shot, joka oli kallis ja suunniteltu enimmäkseen rakennuksen sisällä käytettäväksi, sekä toinen yksinkertainen lisälaite Tactical Mirror Sight, jossa oli vain yksi heijastava pinta. Kyseessä on Hidesight-tähtäinapuväline, joka mahdollistaa suojasta ampumisen. 2. Tarkoituksena oli luoda laite, jolla voisi yksinkertaisesta suojasta torjua > Tähtää minne vaan! Nurkan ja saunan takaa ampumassa TEK S TI: TOM LINDBLOM. Kulma-ammuntatila: Nimensä mukaisesti mahdollistaa kulman suojasta ampumisen. Laite voi olla valmiiksi kiinni aseessa eikä haittaa ampumista. Käsityksemme on, että suomalaisversio on ruotsalaisen Aimpontin ja israelilaisten Corner Shotin järjestelmiä edullisempi, yksinkertaisempi ja helpompi käyttää. Suojasta-ammuntatila: Mahdollistaa suojasta ampumisen. Testitilanteessamme juuri punapistetähtäin toimi erittäin hyvin. Väline kiinnitetään esimerkiksi punapistetähtäimen taakse, ja sen periskooppimaiset peilit mahdollistavat ammunnan niin, että ampuja on itse esimerkiksi kulman takana suojassa. Kokeilimme myös rautatähtäimiä, ja hyvin toimivat. Laitteen kehittäjä kertoo kehitystyöstä lisää: Idea Hidesight-lisälaitteesta syntyi jo loppuvuodesta 2007, alkuperäisenä ideana oli luoda kompakti punapistetähtäin, jossa olisi kulman taakse tai suojasta-ampumiskyky integroituna rakenteeseen. Laitteen kiinnittäminen ja irrottaminen picatinny-kiskoon oli nopeaa ja kätevää. Päätä itse. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 87 M eillä on taas ilo kertoa kotimaisesta asealan innovaatioista. Laitteessa on kolme toimintatilaa: 1
88 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 vihollisen eteneminen, vaikka vastustajien määrä olisi moninkertainen. Tuloksena uuvuttavasta kehittelystä on kuitenkin laite, jonka rakenne mahdollistaa yhteensopivuuden kaikenkorkuisiin 30 mm halkaisijan kiinnitysjalkoihin, jolloin sen voi sovittaa miltei kaikille olemassaoleville tähtäimille sopivaksi. Avoin rakenne tekee laitteesta täysin vedenpitävän sekä mahdollistaa heijastuspintojen saattamisen pois tähtäyslinjalta ilman aseesta irroitusta. Ensimmäinen tuotantosarja valmistettiin loppuvuodesta 2009 materiaalina ruostumaton teräs. Kehitystyön edetessä integroidun laitteen suunnittelusta luovuttiin, koska erillinen lisälaite voidaan helpommin lisätä eri tahojen vanhoihin tähtäinjärjestelmiin sekä tuleviin tähtäimiin. Kaksi eri valinnaista kulma-asentoa mahdollistavat eri tyylisten ampumaasentojen käytön ampujan mieltymyksen sekä ampumapaikan mukaan. Tämän jälkeen tuote kävi jälleen monta iterointiprosessia, valmistusmateriaalikin vaihtui välissä alumiiniin, joka sekin lopulta muutettiin polymeeriin paremman käytettävyyden aikaansaamiseksi. Hidesight-lisälaitteen on suunnitellut Kai Mäkinen, ja sitä valmistaa ja myy KM-Precision Satakunnasta. ”Avoin rakenne tekee laitteesta täysin vedenpitävän sekä mahdollistaa heijastuspintojen saattamisen pois tähtäyslinjalta ilman aseesta irroitusta.”. Suuri osa ajasta tuotteen pitkän suunitteluprosessin eri vaiheissa käytettiin osien ja materiaalien haalimiseen ympäri maailmaa. Kyseisen sarjan käytettävyys ei kuitenkaan ollut riittävän hyvä, joten julkistusta lykättiin
Garmin Virb Elite. Muotoilun takia kameraa on luontevaa pitää kädessä, ja se sopii hyvin kiinnitettäväksi myös mitä erilaisempiin paikkoihin kuten pyöräntankoon, kypärään ja paremmin esimerkiksi aseeseen kuin pahin kilpailijansa GoPro. Virb ei muistuta oikein mitään tuttua esinettä, ei ainakaan kameraa. Muotoilun haittapuolena Garminin pitkulainen kamera ei oikein sovellu GoPron tavoin rintavaljaskiinnitykseen, joka on joidenkin suosima kantotapa. Tässä luokassa sen tunnetuin kilpailija on GoPro-videokamera. Hyvää kuvaa ja kaikkea… Valoisan ajan kuvauksessa Virbin kuvanlaadussa ei ole moittimista, hämärässä luonnollisesti pienen optiikan rajat tulevat nopeasti vastaan, mutta ainakin yhden testaajan kokemuksen mukaan hämäräkuvaus on suhteellisesti parempaa kuin joidenkin kilpailijoiden kameroissa. Kamera on vedenpitävä (yhteen metriin, 30 minuuttia), > n PIKATESTI • TEKSTI: PETRI VÄLKKI Kuvaajille, jotka kulkevat omia polkujaan n Testissämme on kamera, joka sopii kuin ase koteloon selfieiden, belfieiden, kännykkäkameroiden ja videoklippien nykymaailmassa, jossa jokainen haluaa olla oman elämänsä Sylvester Stallone tai Orson Welles. Lähinnä mieleen tulee jokin mittari tai pieni kaukoputki. Testikameramme Garmin Virb Elite on deluxe-versio Virbistä, ja sillä ominaisuuksia riittää. Erilainen muotoilu Garmin on lähtenyt muotoilussa omille teilleen. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 89 K yseessä on alun perin GPSlaitteista tunnetun Garminin valmistama pieni videokamera Virb Elite. Se on suunniteltu action eli toimintavideokameraksi käytettäväksi erilaisten toiminnallisten lajien kuvaamiseen
Toivottavasti kyseessä oli vain tämän yksilön vika eikä tyyppivika, kamera kun todella houkuttaa aktiivista toimijaa kuvamaan kokemuksiaan. Gwww.suomensotilas.fi ”Virbin hienoimpia oivalluksia on kameran koko toisen sivustan vievä nauhoituskytkin , jota on helppo käyttää myös hansikas kädessä.” Plussat ja miinukset + muotoilu + paljon ominaisuuksia + vedenpitävyys + akun kesto + iso käyttökatkaisin epäluotettavuus käynnistyksessä käynnistyksen viive näytön himmeys pienet valikkokytkimet. Sisäänrakennettu GPS taas mahdollistaa videoiden yhdistämisen karttapohjiin, kuten esimerkiksi Googleen, ja erilaisten tietojen (nopeus, suunta, korkeus) tutkiminen jälkikäteen. ANT+ -yhteensopivuus mahdollistaa kameran ohjaamisen joillakin älypuhelimilla sekä muun muassa Garminin sykemittarin tietojen lisäämisen videoihin. 3XT jatkaa kameran testaamista. Voitte lähettää aiheeseen liittyviä kysymyksiä toimitukseemme. Ongelmaksi nousee niin näytön koko kuin sen kirkkauden riittämättömyys useimmissa valaisuolosuhteissa. 90 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 siinä on sisäänrakennettu kuvanvakain, GPS, kiihtyvyysanturi, WiFi ja se on ANT+ -yhteensopiva. Kameran suurimmaksi ongelmaksi osoittautui nauhoituksen päälle saaminen. Virbin hienoimpia oivalluksia on kameran koko toisen sivustan vievä nauhoituskytkin, jota on helppo käyttää myös hansikas kädessä. Napsaus ja nauhoitus lähtee päälle! … tai sitten ei! Lähtee, ei lähde. Valikkokytkimet kameran kyljessä ovat hieman ahtaasti aseteltu nakkisormiselle tai hansikkaat kädessä olevalle, mutta toimivat pienen totuttelun jälkeen. Käynnistysviiveen suuruus, ennakoimattomuus ja jopa epäluotettavuus tekevät pahan loven käsitykseen muuten erinomaisen laadukkaasta ja monipuolisesta kamerasta. Näyttö ja kytkimet Kameran pieni näyttö auttaa asetusten kanssa pelaamisessa ja kameran suuntaamisessa, mutta se toimii korkeintaan välttävästi esikatselussa. Pääsääntöisesti nauhoitus lähti päälle kuten pitääkin eli vielä siedettävällä 5-10 sekunnin viiveellä, mutta joskus viive saattoi olla yli puoli minuuttia, ja ainakin kerran todistetusti nauhoitus ei lähtenyt lainkaan päälle viiden minuutin kuluttuakaan
Väkivaltakoneisto valvoo valtion lakien noudattamista ja puolustaa valtiota muiden valtioiden hyökkäyksiltä. Ne ovat merikelpoisia, ja niillä on hyvä kuljetuskyky. Veneet ovat erittäin nopeita ja saavuttavat jopa 50 solmun nopeuden. • Telekuuntelulupia myönnettiin 2 169 (2013: 2126), ja sen kohteena olleiden henkilöiden määrä oli 768. RIBejä rajalle. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 91 n PALAUTE & KYSYMYKSET n VIRANOMAISET Salaiset tiedonhankintakeinot lisääntyivät P oliisi käytti salaisia tiedonhankintakeinoja edellisvuotta enemmän. Mutta termiä ”väkivaltakoneisto” pyydän saada jatkossakin käyttää sen kuvaavuuden ja siihen sisältyvän, ehkä kuvitellun, sarkasmin takia. Väkivallan yksinoikeus valtion oikeutena periytyy uuden ajan alussa vakiintuneesta keskitetystä valtiosta, joka korvasi feodaalisen järjestelmän. Norbert Elias ja Max Weber määrittelevät valtion vaatimukseksi, että sillä on tietyllä maantieteellisellä alueella väkivallan yksinoikeus. Päinvastoin, työmies on palkkansa ansainnut. Miksi. • Televalvontalupia myönnettiin viime vuonna 1 963 (2012: 1 800), ja televalvonnan kohteena olleiden henkilöiden määrä oli 1 503 (2012: 1 377). Alustyyppi mahdollistaa aiempaa tehokkaammin myös viranomaisyhteistyön, kun se on Merivoimiemme käytössä, esimerkiksi merellä tapahtuvissa alustarkastustehtävissä. Alusten varustetaso kattava: niissä on korkeatasoinen navigointielektroniikka sekä viranomaisten edellyttämät viestija kommunikointijärjestelmät. Väkivaltamonopoli on myös yhteiskuntasopimuksellisissa teorioissa perustettavan valtion määritelmä. Heidän mukaansa puolueettomampi ja täsmällisempi ilmaisu on voimankäyttö.” En tunnista vasemmistosävyä itsessäni, ja vaikka niin olisikin, ei 3xT ole poliittinen vaan maanpuolustuksesta kirjoittava liite. Esimerkiksi hobbesilaisessa yhteiskuntafilosofiassa väkivaltakoneisto on suvereenin absoluutin työkalu ehkäistä luonnollisessa tilassa vallitsevaa kaikkien sotaa kaikkia vastaan (bellum omnium contra omnes). Gwww.suomensotilas.fi Väkivaltakoneisto. Tom Lindblom S uomenlahden merivartiosto sai täksi kevääksi kaksi uutta tehokasta ranskalaiskanadalaista Zodiac Hurricane ZH 1100 OB RIB -venettä. Sisäministeriön kertomus eduskunnan oikeusasiamiehelle poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä löytyy verkosta. Poliisihallitus kerää vuosittain poliisiyksiköiltä tiedot poliisin tiedonhankinnasta ja sen valvonnasta esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Vastaamisen aloitan lainaamalla Wikipediaa: ”Väkivaltakoneistolla tarkoitetaan useimmiten perinteisessä valtio-opillisessa tutkimuksessa valtion järjestyksellisiä tehtäviä hoitavia organisaatioita: poliisia, oikeuslaitosta, vankiloita ja armeijaa. Vaikka vappumarssilla ei välttämättä tavatakaan, tarkoitus ei ole loukata niin sanotun väkivaltakoneiston eikä muunkaan koneiston työmiehiä eikä ketään muutakaan. A ktiivinen lukija otti yhteyttä ja ihmetteli, miksi käytän termiä ”väkivaltakoneisto” kirjoituksessani. Veneet on varustettu myös lämpökameralla (FLIR) sekä irrotettavalla yksipistenostojärjestelmällä, jolla ne kyetään tarvittaessa nostamaan Rajavartiolaitoksen uuden ulkovartiolaiva Turvan kyytiin myös merenkäynnissä avomerellä. Termiä väkivaltakoneisto käytetään yhä politologisessa kirjallisuudessa, mutta jotkut pitävät sitä vasemmistosävytteisenä. Telekuuntelua kohdistettiin vuonna 2013 yhteensä 2 802 liittymään, kun edellisvuonna määrä oli 2 458. Voimanlähteinä toimii kolme 350 hv:n Yamaha-perämoottoria. Väkivaltakoneistoon liittyy olennaisena osana käsite väkivaltamonopoli, jonka valtio varaa itselleen. • Matkaviestinten sijaintitiedon saamiseksi poliisille myönnettiin 213 lupaa vuonna 2013, kun edellisvuonna määrä oli 179. Televalvonnassa perusteena on useimmiten omaisuusrikos. Televalvontaa kohdistettiin kaikkiaan 3 526 liittymään. Kyseessä on 11,7 metriä pitkä ja 3,23 metriä leveä RIB-vene (rigid inflatable boat), joka on valmistettu lujitemuovista ja alumiinista. Kärjistetysti tämä siis kieltää yksittäisiltä kansalaisilta esimerkiksi oman yksityisarmeijan pitämisen. Tiedoista koottu selvitys toimitetaan sisäministeriölle sekä myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. Telekuuntelua käytetään erityisesti huumausainerikosten selvittämisessä. Veneitä tullaan käyttämään kaikissa Rajavartiolaitoksen tehtävissä, ja niiden painopistealueet tulevat olemaan ulkosaaristo ja aluemeri
ISBN 978-951-31-7645-7 Sivuja 188 Tammi n KIRJAT • ARVOSTELU: TOM LINDBLOM Muraja, Tuomas • Sotilaana Afganistanissa Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu. Muraja palveli tiedotusupseerina Suomen Kfor-pataljoonassa Kosovossa vuosina 2000–2001 sekä Isaf-joukoissa Afganistanissa 2006–2007. Päinvastoin, mielestäni kirjan sävy on positiivisen naiivin innostunut, ja vaikuttaa siltä, että kirjoittaja aidosti uskoo, että suomalaisen veronmaksajan euroilla todella pelastetaan Afganistanin tytöt ja että suomalaiset sotilaat ovat ylivertaisia muihin kansallisuuksin verrattaessa. Kirjan lopussa on lyhyt ja hyvä katsaus Afganistanin tilanteeseen. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 67 € / vsk määräaikaistilaus 86 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 62 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi kestotilaus ja 3xT-liite 76,90 € / vsk Osoitteenmuutos. Muraja kirjoittaa myös siitä heitteillejätön tunteesta, jonka moni kriisinhallintatehtävistä palannut on kokenut. Tämä on ehkä kirjan parasta antia. Kirjan luettuani hiukan ihmettelin otsikoita valtamediassa kirjan väitetystä kriittisyydestä Puolustusvoimia kohtaan. HELMIKUUSSA 2006 tiedotusupseeriksi värvätty Tuomas Muraja palveli Isaf-joukoissa Afganistanissa vuosina 2006–2007. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. 92 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 T eos on kirjoittajan päiväkirjamainen kuvaus suomalaisen tiedotusupseerin työstä Afganistanissa. Toivotaan niin. Itse en löytänyt sitä kirjasta juuri lainkaan, en ainakaan sellaista, jota jokainen työmies ei esittäisi omaa työnantajaansa ja naapuriosaston kundeja (tässä tapauksessa norjalaisia) kohtaan. KORDIITINKATKUISIA taistelukuvauksia kirjassa ei juurikaan ole. Hän on työskennellyt muun muassa Turun Sanomien ulkomaantoimittajana ja EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä
Hartauksia ja oppitunteja pidetään varuskunnissa jatkossakin. Myös sotilaspastorien rooli tulee pysymään merkittävänä. Sitten kutsumus papin tehtäviin vei kuitenkin voiton, kenttäpiispa sanoo. Rauhan aikana armeijalla on tätä teh. Sieltä tie vei Haminaan RUK:hon kranaatinheitinlinjalle. Kenttäpiispan isä Hannu Särkiö on kenraali evp ja veli puolestaan palvelee everstiluutnanttina. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 93 SUOMEN SOTIL A AT P ekka Särkiö sopii tehtäväänsä erittäin hyvin myös taustansa puolesta. sa. Säntillisen oloisen Särkiönkin voisi helposti kuvitella ammattiupseeriksi. Lähellä joukkoja Kenttäpiispan työn ydintä on johtaa ja valvoa Puolustusvoimien kirkollista työtä. Vähästä olikin kiinni, ettei Kadettikoulu miestä aikoinaan kutsunut. – Sotilasura kävi mielessä rippikouluiän tuntumassa. Varusmiespalveluksensa Pekka Särkiö aloitti Sodankylän JääkäriprikaatisKenttäpiispa Pekka Särkiö: Suomalainen sotilaspappi tulee sotilaan luo n TEK S TI: VESA KEINONEN n KUVAT: JYRKI KOMUL AINEN Puolustusvoimien kirkollisesta työstä vastaava kenttäpiispa Pekka Särkiö uskoo kristinuskon vaikutuksen säilyvän armeijassamme, vaikka yhteiskunta muuttuukin. Reserviupseerikurssin jälkeen teologian ylioppilas Särkiö toimi varusmiespappina eri yksiköissä. Kun hän oli kesälomalla, niin sain hoitaa RUK:n ja Kymen Jääkäripataljoonan sotilaspapin tehtäviä. – Armeijan loppuajan olin vakituisen viranhaltijan apuna Haminan varuskunnan sotilaspappina
Hän ei jää takaportaaseen vaan tulee eteen.” Samalla tulee myös onnistumisen kokemuksia, Särkiö näkee. Hänessä tapahtui sotaväessä fyysistä ja myös henkistäkin miehistymistä. – Intissähän on paljon myös käsillä tekemistä ja fyysisiä suoritteita. Loppuvuodesta 2013 eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja tekikin linjauksen, jonka mukaan kirkollisiin tilaisuuksiin osallistuminen ei ole enää kirkkoon kuuluvillekaan pakollista palvelusta.. – Siinä ateistiksi tunnustautuva ammattiupseeri puhuu hyvin lämpimästi armeijan pappien puolesta, jotka ovat valmiina olemaan liejussa mukana miesten kanssa. Hän pitää sitä nuorillekin positiivisena elämänvaiheena. – Sotilaspastorit nauttivat edelleen suurta arvostusta varusmiesten ja myös henkilökunnan parissa, hän näkee. Uudistuksia luvassa Yhteiskunnan muuttuessa ei Puolustusvoimatkaan säily erillisenä saarekkeena. Hän ei olekaan aina kaikessa viimeinen. Jaettu armeijakokemus saattaakin osaltaan vaikuttaa siihen, että maassamme ei ole suuria vastakkainasetteluja. – Asepalveluksessa suomalainen nuori saa läpileikkauksen ikätovereistaan, jopa lähituntumassa. Se saattaa olla nuorelle miehelle jopa elämän tähtihetkiä. Vapaa-ajattelijat ovat jo vuosia ajaneet hartauksiin ja kirkollisiin oppitunteihin osallistumisen pakollisuuden poistamista myös evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvilta varusmiehiltä. Kenttäpiispa kiittelee myös sitä, että armeijassa arvostetaan muitakin kuin tietopuolisia ominaisuuksia. ”Kenttäpiispan mukaan suomalaisen sotilaspapin salainen ase on itsestään selvä. Kenttäpiispan mukaan suomalaisen sotilaspapin salainen ase on itsestään selvä. Särkiön mukaan klassinen käsite ”miesten koulu” ei ole sekään vanhentunut. Kenttäpapit olivat silloin pahoissakin paikoissa miestensä tukena. – Tämä nähtiin jo viime sodissamme. Yhtenä esimerkkinä Särkiö tuo esille erään blogikirjoituksen. – Vanhempi poikani kotiutui viime heinäkuussa vänrikkinä. Armeijalla on arvoa Kenttäpiispa on ehdottomasti kustannustehokkaan yleisen asevelvollisuuden kannattaja. 94 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 SUOMEN SOTIL A AT tävää varten kolmisenkymmentä päätoimista sotilaspappia. Särkiön mukaan kirkollisella työllä on paljon tehtävää, vaikka yhteiskuntamme onkin viime vuosikymmeniä maallistunut. Koulussa vitosia tai kuutosia saanut oppilas voikin varusmiesaikana olla omimillaan. Hän ei jää takaportaaseen vaan tulee eteen. Kirkollisessa työssä palvelee myös varusmiehiä. Kenttäpiispan mukaan armeijan koulutus voi tehdä myös itsetunnolle hyvää. – Kouluttajalta tuleva positiivinen sana tai ele antaa yllättävästi virtaa. – Silloin kun ihmisen fyysisiä ja psyykkisiä rajoja koetellaan, hän joutuu olemaan äärirajoillaan ja ylittämään ne
Jos jatkossa vain pieni osa väestöstä sitoutuu maanpuolustukseen, niin silloin kasvaa myös jännite kansan enemmistön ja armeijan välillä. Ammattiarmeija toisi väärinkäytöksiä Kenttäpiispa Pekka Särkiö kannattaa vahvasti asevelvollisuusarmeijaa muun muassa Siilasmaan työryhmän raporttiin viitaten. Suvun taustalla on kuitenkin ratsuperinteitä, esimerkiksi Särkiön isoisä sai aikoinaan ratsulähettikoulutuksen. Kenttäpiispa pelkää myös sitä, että ammattiarmeijaan voisi päästä muiden ohella asehulluja, jotka suhtautuvat sotaan turhan intohimoisesti. Muut osallistuvat samaan aikaan korvaavaan koulutukseen. – Hevoset alkoivat kiinnostaa jo teini-ikäisenä, kun asuimme Santahaminan varuskunnassa. – Nyt useimmat aikuisista miehistä ovat käyneet armeijan, ja jokainen tuntee jonkun läheisen, joka on suorittanut varusmiespalveluksen. Kävin silloin aika paljon talleilla seuraten kadettien ja viisiottelijoiden ratsuharjoituksia. Sen sisältö voi käsitellä esimerkiksi sotaan liittyviä eettisiä seikkoja tai psyykkistä jaksamista kriisitilanteissa, Särkiö sanoo. Ratsuna Anglette.. Sen sijaan jatkossakin on mahdollista kuvata kristinuskon ja muidenkin katsomusten käsityksiä eri asioista, Särkiö kertoo. On upeaa, kun ratsun saa sulkeisratsastuksessa toimimaan osana ryhmää. – Tähän astikin uskon julistaminen on ilmeisesti ollut aika vähäistä. Mopo onkin tainnut hieman karata käsistä, Särkiö naurahtaa. Kenttähartautta Armeijan oppitunnit eivät tulevaisuudessa voi sisältää julistuksellista eikä tunnustuksellista elementtiä. Kenttäpiispa kuitenkin uskoo varusmiesten ja henkilökunnan ymmärtävän sotilasparaatin merkityksen. Vietämme Lahdessa syyskuisin myös Breitenfeldtin taistelun vuosipäivää, joka on samalla ratsuväkemme perinnepäivä. n TEK S TI: VESA KEINONEN n KUVA: PEKK A SÄRKIÖ Ratsumies ilman aselajikoulutusta Vieraillessaan Pariisin Ecole Militairessa kenttäpiispa Särkiö sai mahdollisuuden ratsastustuntiin 250-vuotiaassa armeijan ratsastuskoulussa. Särkiön ratsastusuralla seurasi sitten pitkä tauko. 95 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 Kenttäpiispa Särkiö ei kuitenkaan lupaile näistä tilaisuuksista poisjääville lokoisaa levyttämistä tuvissa. Ei voi olla niin, että hyvin suuri osa miehistä jättää sen omatunnon syistä väliin. K enttäpiispa Pekka Särkiö on ratsumies – vaikka ei ole varsinaisesti koskaan palvellut missään ratsuväkiyksikössä. Se on vaativaa, koska hevonen haluaa yleensä pitää etäisyyttä toiseen hevoseen. – Se rakentaa joukon yhtenäisyyttä. Tilanne muuttui, kun perheen nuorin tytär alkoi vuonna 2011 ratsastaa. Armeijaa on vaikea kuvitella ilman paraateja ja niihin sisältyviä hartauksia. Kun perheemme myöhemmin muutti Sodankylän varuskuntaan, niin ratsastusharrastukseni alkoi, kenttäpiispa kertoo. – Hartauksia pidetään entiseen tapaan niitä haluaville. – Ratsastajan ja ratsun suhde ei ole käskysuhde vaan keskinäistä vuorovaikutusta. – Siinähän todettiin, että jos haluamme riittävän suuren palkka-armeijan, niin sen kustannukset olisivat kolmintai jopa viisinkertaiset nykyiseen malliin verrattuna. – Olemme voineet luottaa humaaniin ja tarkoituksenmukaiseen tapaan puolustautua. Lahdessa asuva Särkiö haluaa antaa oman panoksensa myös kaupungin vahvaan ratsuväkihistoriaan. – Nehän ovat jo vuosisatoja olleet tärkeä osa maamme sotilasperinnettä ja -kulttuuria. Eläinrakkaan kenttäpiispan mielestä hevosta pitää osata kuunnella. Hän kuuluu aktiivijäsenenä Ratsumieskillan Lahden Eskadroonaan. Jos sotilas kokee hartauden loukkaavana, niin hän voi vapautua paraatista. Kenttäpiispa uskoo paraatihartauksienkin säilymiseen. – Vein tyttöä talleille ja aloin pohtia, että voisinko itsekin taas palata vanhan harrastukseni pariin. Jos sotilasaines ammattiarmeijassa on eettisesti horjuvampaa, niin se voi johtaa sellaisiin väärinkäytöksiin, joihin emme ole Suomessa tottuneet. Aluksi ratsastin kerran viikossa, nyt useita kertoja. – On hienoa, että pystymme tällä tavalla jatkamaan Hämeen Rykmentin ja myös Hennalan varuskunnan perinteitä. Särkiö ei usko ammattiarmeijan myöskään nauttivan aitoa kansan tukea. Ei meillä ole sellaiseen varaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
Päärakennuksen lisäksi pihapiiristä löytyy kaksi muuta rakennusta, joista toisessa on hieno suojeluskunta-asekokoelma ja suojeluskuntien laajaa – ja kansallisesti vielä tänä päivänäkin näkyvää – urheilutoimintaa sekä Mannerheimin vapaussodan päämajaa Seinäjoella esittelevät havainnolliset näyttelyt. Suojeluskunnat Suomenmaassa Suojeluskunnat oli vapaaehtoisuuteen perustuva osa Suomen laillista ja parlamentaarisesti valvottua asevoimaa vuodesta 1918 vuoteen 1944. Ja jos ei suuntaudu, niin on syytä tehdä mutka Seinäjoen kautta ja muuttaa sitä kesälomasuunnitelmaa, niin notta suuntaatuu! n TEK S TI JA KUVAT: JA AKKO PUUPER Ä Seinäjoen Suojeluskuntamuseo Ansaitsisiko suojeluskuntalaispatsas näkyvämmän paikan. Seinäjoen Suojeluskuntamuseo sopii niin asiaa harrastaneelle kuin mukaan pakotetuille perheenjäsenillekin. Siksi Suojeluskuntamuseo onkin käymisen arvoinen kohde, olipa ennakkoasenne tai tietopohja se tai tämä. Lakkautushetkellä järJos kesälomamatka suuntautuu lakeuksille, on suojeluskuntamuseo Seinäjoella jokaisen Suomen sotilaan pakollinen välietappi. Mutta virallinen Suomihan arvostaa tänä päivänä toisenlaista historiaa. Vuonna 1988 pystytetyn patsaan toki soisi seisovan jossain näkyvämmällä paikalla kuin pihan perällä Seinäjoella. Pihalla on myös suojeluskuntien toimintaa kunnioittava patsas. 96 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 SOTAMATK ALL A T änä syksynä tulee kuluneeksi 70 vuotta suojeluskuntien lakkauttamisesta. Vierailijalle aukeaa kiinnostavalla ja helppotajuisella tavalla koko todellisuus suojeluskunnista ja lotista. Ilman suojeluskuntalaisia ja heidän lottiaan ei Suomi olisi tänään itsenäinen maa. PE KK A N IE M IN EN. Museo löytyy hienosti ylläpidetyistä Alvar Aallon suunnittelemista, entisistä Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin tiloista, Seinäjoen keskustasta osoitteessa Kauppakatu 17. Toiminnan laajuus ja sen merkitys maamme itsenäistymiselle ja selviytymiselle sodista hätkähdyttää keskimääräistä suomalaista. Mielenkiinto aiheeseen herää viimeistään museolla. Suojeluskunnista kun ei yleensä tiedetä oikein mitään, tai sitten niistä on useilla kovin vääristynyt kuva. Järjestöllä ja sen sisarjärjestöllä Lotta Svärdillä oli kiist a t t o m a n ratkaiseva merkitys maamme itsenäisyyden ensi vuosikymmeninä
Alvar Aalto oli itsekin suojeluskuntaupseeri. Suojeluskunnat toimivat aktiivisesti koko maassa. suojeluskuntia. Talvisodan reserviupseereista suurin osa oli saanut koulutusta suojeluskunnissa. Elämmehän levottomia aikoja, eikä meillä ole enää suojana edes... n Museosta löytyy myös Mannerheimin vapaussodan päämaja Seinäjoella, ja valkoinen kenraali itse on ikuistettu karttansa ääreen. Ilman Laurilan ehdotonta päätöstä pitää suojeluskunnat alaistensa joukkojen osalta kapinan ulkopuolella, olisi riskinä ollut kapinan laajeneminen. Kannattaa kuitenkin käydä katsomassa jo tänä kesänä, eihän sitä koskaan tiedä. Laurilalla ja Etelä-Pohjanmaan piirillä oli myös kovin keskeinen osuus Mäntsälän kapinan raukeamisessa. Rakennusryhmä on ainut Alvar Aallon lähes alkuperäisenä säilynyt nuoruudentyö. Suojeluskunnat koulutti suuren osan reservistä ja antoi erityisen suuren panoksen reservin päällystön täydennyskouluttajana. Seinäjoelle MARS MARS Suojeluskuntia ei enää ole, mutta museo ja muistomerkki sen pihalla säilyy. n Myös jääkärit ja jääkäriliike ovat esillä Suojeluskuntamuseossa. Facebookissa voit käydä tykkäämässä suojeluskunnista naputtamalla ensin hakukenttään ”suojeluskunnat”. Seinäjoen museo antaa hyvän kuvan Suomen, suojeluskuntien ja pohjalaisten maanpuolustajien työstä isänmaan vapauden puolustamiseksi. Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin lisäksi museossa käsitellään myös jääkäriliikkeen historiaa, ja miksipä ei, olihan suojeluskunnilla ja jääkäriliikkeellä monta historiallista yhtymäkohtaa ja eteläpohjalaisia lähti niin jääkäriksi kuin suojeluskuntiin sankoin joukoin. Eteläpohjalaiset olivat yksiä aktiivisimmista suojeluskuntalaisista ja lotista. Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirillä oli vahva rooli Suomen historiassa samoin kuin sen pitkäaikaisella piiripäälliköllä jääkärieversti Matti Laurilalla, joka sai asua talossa kuolemaansa vuonna 1983 asti. SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 97 jestöön kuului yli 100 000 miestä. n Suojeluskuntamuseon rakennukset suunniteltiin ja rakennettiin Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin toimitiloiksi vuosina 1924–26. Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin piiripäällikkö ja museorakennuksen pitkäaikainen asukas Matti Laurila oli itsekin jääkäri. Museona rakennus on toiminut 90-luvulta. Lisäksi museossa on hieno näyttely Mannerheimin vapaussodan päämajasta Seinäjoella. Eräissä aselajeissa, kuten ilmatorjunnassa, suojeluskuntien rooli oli ennen sotia koko maanpuolustuksen kannalta täysin korvaamaton. Suojeluskuntiin voit tutustua myös netissä muun muassa 16.5.2014 avatuilla uusilla www.suojeluskunta.info-sivuilla. Jääkäreillä oli oma suojeluskuntansakin.
SAKSALAISET KÄYTTIVÄT täysin hyväkseen moottoroitujen divisioonien suurta etua, liikkuvuutta. MUTTA ENTÄPÄ JOS IDÄSTÄ joskus tuleekin rajan yli prikaatin vahvuinen panssariosasto. Panssariprikaati voitiin perustaa, kun 1980-luvun luvun lopulla saatiin hankittua neuvostoliittolaisia T-72-panssarivaunuja. Kantakoskea nuoremmat panssarimiehet kuitenkin vakuuttavat, että ratkaisu on oikea: Massiivinen panssariprikaati olisi liian helppo maali vastustajan ilmavoimille. P.S. 98 SUOMEN SOTILAS 3 • 2014 KNUUTI VALTATIE KOLMOSEN Parolan risteystä komistaa vapunpäivästä alkaen Leopard-panssarivaunu. Saksan panssaridivisioonat viettivät juhlaa myös operaatio Barbarossan alkuvaiheessa. Sotaonnen käännyttyä ne pystyivät vielä alivoimaisinakin hämmästyttäviin suorituksiin puna-armeijan tällöin paitsi lukumääräistä, niin myös laadullista ylivoimaa vastaan. Panssariprikaati oli aiemmin Suomen puolustuksen teräsnyrkki, jonka vastahyökkäyksellä olisi lyöty maahan tunkeutunut vihollinen. Varusmiehenä olin panssaripioneeri, kuten vuonna 1964 Panssariprikaatin pioneereja komeasti kutsuttiin. Avoimista sivustoista ei ollut haittaa, kun syvälle edenneet panssarikiilat sotkivat puolustajan johdon ja huollon. Kosketus panssarialaani keskittyi loppumattomaan telamiinojen raahaamiseen, joskus sentään näimme silloisia Comet-panssareita. Saksalaiset panssaridivisioonat etenivät häikäilemättömästi syvälle vihollisen selustaan. Hevosia ei aisoihin saatu, koska kuormamme painoi tonnin verran, ja ohjesäännön mukaan hevonen sai vetää enintään 350 kilon kuormaa. Panssarivoimien osalta tilanne näytti hyvältä, kun taistelupanssareiden tueksi oli lisäksi panssaroituja BMP-rynnäkköja tulenjohtopanssarivaunuja sekä MTLB-miehistönkuljetusvaunuja ja -vetäjiä sekä erilaista panssaroitua erikoiskalustoa muun muassa liikkeenedistämiseen. LEOPARD-TIENVIITASTA voisi päätellä Parolannummen Panssariprikaatista löytyvän kymmeniä panssareita. Palveluksessa olevien panssariupseerien ja virallisen linjan mukaan Kantakoski ei ole selvillä panssarijoukkojemme nykyisestä käyttöajatuksesta. Kai tämäkin on sitä Nato-yhteensopivuutta. Erityisesti tulee mieleen Korian aliupseerikoulu, jossa me oppilaat veimme hevosrattailla miinat pioneerityömaalle. Tosin kuvaus tällaisesta vastahyökkäyksestä löytyy ruotsalaisesta kylmän sodan aikaisesta Operation Garbo nimisestä skenaariokirjasta, jossa prikaati iskee idästä tulevan panssarikiilan kylkeen Elimäen peltoaukeilla. Niin ajatteli Panssariprikaatikin. Toki olen lukenut ainakin muutaman opintoviikon verran kirjallisuutta panssarisodankäynnistä. LEOPARD-PANSSAREIDEN sijaan prikaati johtaa tänään muun muassa paria sotilastoimistoa, ilmatorjuntayksikköjä sekä viestikoulua. Se toimi huipputehokkaasti kevään 1940 Ranskan kukistamisessa. Näin saatiin prikaati valmiiksi. Siellä nimittäin on edelleen ihan oikeita panssariprikaateja. Mitenkä silloin neljän vaunun joukkueet pystyvät teräsvyöryä rajaamaan. Vaunu on tienviittana Panssariprikaatiin ja panssarimuseoon. Panssariprikaatia sanan varsinaisessa mielessä ei enää ole, vaan lähinnä vain hallinnollinen kokonaisuus. PANSSARIPRIKAATIN kannalta tilanne tuntui vain paranevan, kun 1990-luvun alussa saimme DDR:n kauppojen avulla lisää T-72-vaunuja ja myös 122 mm:n telahaupitseja. MUTTA TAKAISIN TÄHÄN PÄIVÄÄN; Leopardeilla ei varustettukaan Panssariprikaatia, vaan vaunut on jaettu valmiusprikaateille. Mutta Maavoimien Esikunta linjasi, että Leopard sen olla pitää. ITSE EN OLE mikään panssarialan asiantuntija. Mutta prikaatissa on vain joukkueen verran Leopardeja, eli 4-5 kappaletta. Yhtä tyrmistynyt hän on kirjassaan Tuhottu armeija meneillään olevasta puolustusvoimauudistuksesta. Jukka Knuuti Viiden Leopardin Panssariprikaati. Aina paremmalta tuntui, kun Alankomaista saatiin 2000-luvun alkupuolella hankittua saksalaisia Leopard-panssareita. Vaikka ranskalaisilla oli runsaasti tulivoimaisempia vaunuja kuin saksalaisilla, romahti heidän puolustuksensa kuin korttitalo. Perinteisesti panssarivaunut olivat jalkaväen tulitukena ja tietysti liikkuivat jalkaväen tahtiin eli kävelyvauhtia. Yksi ryhmä oli aisoissa ja toinen työnsi. Panssarivaunumiesten koulutus tapahtuu Karjalan Prikaatissa. Kun aikanaan kuulin Parolan risteykseen tulevasta panssarista, pidin selvänä, että siihen tulee T-72. Siellä niiden on Kantakosken mukaan tarkoitus toimia joukkueittain, siis neljän vaunun yksikköinä. SAKSALAISET KEHITTIVÄT panssaritaktiikan huippuunsa ennen toista maailmasotaa. TUSKIN KUKAAN on kuvitellut Parolan Panssariprikaatin hyökkäävän yhtenä kokonaisuutena. Ei ihme, että panssarimies seniorieverstiluutnantti Pekka Kantakoski (s.1925) on kauhuissaan panssarivoiman sirottelusta valmiusprikaatien tulitueksi
15 euroa). Marko Palokangas Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta 23.5.2014 alkaen. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. Tilaa nyt • 540 sivua • Kovakantin en • 540 sivua • Kovakantin en. Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n
Liite muuttuu myöhemmin maksulliseksi, ja se on mahdollista hankkia vain Suomen Sotilaan kanssa. Nyt tarvitsemme Sinun apuasi! Kerro mitä Sinä haluaisit meidän kirjoittavan liitteessä. Varaa omasi jo nyt osoitteesta: www.suomensotilas.fi/fi/tilaa tai sähköpostilla: tilaus@suomensotilas.fi Lisää 3XT:stä osoitteessa www.suomensotilas.fi. Olemme siksi päättäneet jakaa liitteen toistaiseksi kaikille lukijoillemme ilmaisena. Uusi 3XT-liitteemme on saanut hyvän vastaanoton! Nyt haluamme tehdä 3xT:stä isoveljensä Suomen Sotilaan veroisen – ainutlaatuisen