Suomen Sotilas 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 3/2 1 5 • 1 3 , 5 € KUN VIRTA KATKEAA | KOEAJOSSA: RG32 | VENÄJÄN UUDET VAUNUT SUOMEN VASTAUS: ASEVELVOLLISUUS TAKAA LAADUN ASEVELVOLLISUUS TAKAA LAADUN JÄÄKÄRIT 100 VUOTTA JÄÄKÄRIT 100 VUOTTA SUOMEN VASTAUS:
Tutustu jääkärien taisteluja koulutuspaikkoihin Riianlahdella, Kuurinmaalla ja Libaussa. Tarkempi ohjelma netissä: http://suomensotilas.fi/fi/ lukijamatka2015 Ohjelmaa koskeviin kysymyksiin vastaa Kari Kuusela, kari.kuusela@wiking.fi tai 0400157158.. Matka täyttyy nopeasti! Ilmoittaudu: myynti@japi-matkat.fi tai 05 3559365 Ilmoittautuessasi anna seuraavat tiedot: • nimi • osoite • puhelinnumero • syntymäaika • tieto oletko lehden tilaaja ja mahdollinen tilausnumero (löytyy lehden takakannesta) Matkan hinta: Lehden tilaajille 590,00 €/hlö Muut kuin lehden tilaajat 610 € Hintaan sisältyy: • kuljetus • laivamatkat kansipaikoin • majoitus kahden hengen huoneessa • aamiaiset x 3 • ruokailut x 4 • kenttäkahvit x 1 • museoiden sisäänpääsymaksut • yhden hengen huone lisämaksusta: 165,00 €/hlö Ilmoittautuminen suoraan vastuulliselle matkanjärjestäjälle Japi-Matkat Oy:lle. Suomen Sotilaan lukijamatka 20.–23.8.2015 Latvian Kuurinmaalle ja jääkärien Libauhun T utustu Suomen Sotilaan oppaiden matkassa Latviassa suomalaisten jääkärien ja Kuurinmaan suuren mottitaistelun tapahtumiin ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi matkaohjelma. Ilmoittaudu heti. Kuurinmaalla taisteli toisen maailmansodan lopussa 70 vuotta sitten suuri saksalainen sotatoimiyhtymä, joka antautui vasta sodan päätyttyä – tasan 70 vuotta sitten. Mistä oli kysymys ja miten taistelu vaikutti sodan kulkuun Itämeren etelärannalla. Vajaa kolmekymmentä vuotta aikaisemmin samoissa maisemissa taistelivat ja kärsivät Suomen jääkärit
Terveen talouden ylläpito ja kehittäminen normaalioloissa ja turvaaminen poikkeusoloissa on lopulta mahdollista vain tekemällä yhteistyötä kaikilla aloilla niiden maiden kesken, joilla on yhteiset intressit. Siis normilööppikamaa. Totta kai parantamisen varaa on aina. Aineistopäivä 4.8.2015. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Hölmöimmät tämä saa haikailemaan pohjoiskorealaisen riippumattoman lintukodon perään, kaipaamaan ”vanhoja hyviä” YYA-aikoja itänaapurin sylikoirana tai vaikkapa yksipuolista aseistariisuntaa aina yksityisaseista alkaen. TODELLISUUDESSA Suomi on yksi maailman parhaiten siviili-infransa suojanneita ja kokonaisturvallisuuteen panostaneita yhteiskuntia. NÄIN KUULEE USEIN väitettävän. TURVALLISUUDEN KIVIJALKA on aina terve talous. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 4/2015 ilmestyy syyskuussa 2015. ON TOTTA , että nykyaikainen yhteiskunta ja kansainväliseen keskinäisriippuvuuteen perustuva taloutemme on äärimmäisen herkkä ja riippuvainen energiasta, raaka-ainevirroista, sähköstä ja niitä ohjaavista arkisista tietoliikennejärjestelmistä. ON NIMITTÄIN liian helppo pelotella ihmisiä väittämällä, että pelkkä kyberisku vetäisi töpselin seinästä, sammuttaisi Suomen siviiliyhteiskunnan ja jättäisi Hornetit ja Leopardit avuttomina tukikohtiinsa ja varuskuntiinsa. Jos muissa EUmaissa kokonaisturvallisuus on useammin rempallaan kuin edes säällisesti hoidettu, ei se anna tekosyytä laiminlyödä kotimaassa yhteiskunnan strategisten ja elintärkeiden toimintojen turvaamista. Kybersotaa ei tulisikaan repiä irti sen kontekstista vaan nähdä osana kokonaisturvallisuutta. On myös totta, että tietoliikennejärjestelmät puolestaan ovat riippuvaisia energiasta. Näinhän yritettiin horjuttaa maanpuolustustahtoa jo 1960–80-luvuilla. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 4.6.2015 KYBERISKU energianjakelun ohjausjärjestelmään voisi lamauttaa Suomen muutamassa tunnissa ilman, että tarvitsisi ampua laukaustakaan... jaakko.puupera@suomensotilas.fi Kyberhype…r…kele. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Määräaikaistilausta ei voi perua. Päinvastoin. MUTTA KYBERSOTA ei ole hömppää. Väite on herkullinen, ja siitä saa komean otsikon, mutta se on epätosi. Kyberturvallisuushan on osa tätä kaikkea, läsnä kaikkialla. LEVITTIVÄTPÄ NÄITÄ asiantuntemattomaan suureen yleisöön helposti uppoavia väitteitä sitten pahantahtoiset trollit, hyväntahtoiset hölmöt – eli perinteinen rauhanliike – tai makeiden otsikoiden nälkäiset mitään ymmärtämättömät tai häikäilemättömät kollegani, ovat ne sisällöllisesti juttuina ja lööppeinä joka tapauksessa useimmiten hömppää. Nyt ydiniskun on korvannut mystinen kyber, jota monet eivät edes ymmärrä ja joka on helppo työntää joka rakoon pelottelutai rahastusmielessä. Onhan hallituksessa kolme puoluetta, jotka kaikki lupasivat ennen vaaleja panostaa yhteiskunnan ulkoiseen turvallisuuteen. KYBERHYPE alkaa muistuttaa jo kylmän sodan vuosien ydinsodalla pelottelua. Kannattaako Suomen edes yrittää puolustautua, kun kaikki olisi kuitenkin hetkessä ohi. On kuitenkin muistettava, että nykyaikainen yhteiskunta ei voi käpertyä ja käyttää kohtuuttomasti varojaan turvallisuuteen. Siksi Suomessa tehdäänkin paljon töitä kokonaisturvallisuuden ja sen osan kyberturvallisuuden eteen, jos kohta resursseja soisi ohjattavan jatkossa niin sotilaallisen kuin muunkin varautumisen sekä huoltovarmuuden turvaamiseen huomattavasti nykyistä enemmän. JUURI TEHTÄVÄNSÄ aloittaneelta tasavallan hallitukselta voi nyt odottaa paljon. Yksin olisimme kyykyssä, ei ehkä muutamassa tunnissa mutta kuukaudessa parissa viimeistään. Se on yksi nykyaikaisen tulenkäytön keskeisimpiä muotoja, mutta vain osa kokonaisuutta, eikä se korvaa tai syrjäytä turvallisuuden muita tuhoavia elementtejä sen enempää kuin ydinaseetkaan aikanaan. Kyberuhkia ja yhteiskunnan kriisivarautumista tai vielä paremmin kokonaisturvallisuutta ei tulekaan väheksyä, mutta ei siihen kohdistuvia uhkia pidä liioitellakaan. Yksin ei maailmassa ole pärjätty ennenkään, kyberaikakaudella ei senkään vertaa. Siksi on tyhmää olla yksin
Suomen pitää panostaa nykyistä enemmän viranomaisyhteistyöhön ja hyödyntää osaavien ja halukkaiden kansalaisten ilmaiseksi tarjolla olevaa vapaaehtoista panosta. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Suomi on sähkönsaannissa riippuvainen naapurimaistaan. Näin voitaisiin saavuttaa entistä enemmän entistä pienemmin taloudellisin panostuksin. Hallinto on toiminnan hermosto, sitä tarvitaan, mutta sen on oltava tervettä ja vetreää. Yksin emme pärjäisi. Tulevaisuudessa teho löytyy tekemisestä eikä byrokratiasta. Julkaistava aineisto. Mutta miten kävisi, jos jakeluverkkoon iskettäisiin. Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) peräänkuulutti toukokuussa kansallista varautumisrekisteriä. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Se voisi olla hyvä alku, jolla on muuten kiire.. Hallintoa ja sääntelyä on karsittava myös turvallisuuden eri sektoreilla. 40 S uomessa on vahvat kokonaismaanpuolustuksen perinteet, mutta parantamisen ja tehostamisen varaa on aina niin normaalikuin poikkeusoloja silmällä pitäen. PUOLUSTUSVOIMAT 6 Huippuosaajat sotaväelle – Olavi Jantunen ja Kjell Törner 11 KOMMENTTI: Asevelvollisuus sopii Suomelle – Jaakko Puuperä JYVÄLLÄ 12 Turvallisuuskatsaus 20 Evakko-ohjeet uusiksi, Henkilöturvallisuus tiukentuu, Kakkos-Kanervaa, Reservi tahtoo Natoon, Veteraaneille ilmaiset ruokailut, Suorituskyky jää puutteelliseksi – Pekka Mäkelä 21 Eduskunnan maanpuolustajat, Nato-ovi auki, Uusia johtamisvälineitä alueellisille joukoille – Pekka Mäkelä 22 Merivoimien miinoituskykyä kehitetään– Pekka Mäkelä 22 Maailmalta – Pekka Mäkelä 24 Varusmiessoittokunta – Jere Paldanius 25 Kari kommentoi: Ei sentään liikekannallepano – Kari Kuusela TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA 26 Venäjän uusi nyrkki, Armata – Aleksei Kettunen 32 Uudet kissat Suomeen – Aleksei Kettunen TURVALLISUUS 34 Raja railona aukeaa – Markus Heiskanen 40 Pimeä juttu – Eeva Vänskä 46 Varautumisja valmiussuunnitelmat – Eeva Vänskä 50 Sähkökatkoksiin varaudutaan – Eeva Vänskä 67 Virolaiskritiikki Nato-keskusteluun – Pekka Virkki JÄÄKÄRILIIKE OSA I 52 Viha voittamaton – Jukka Knuuti 57 ”Mamuja ja hurreja” – Jaakko Puuperä 63 Lockstedter Lagerista Hohenlockstedtiksi – Jukka Knuuti 65 27 faktaa jääkäreistä – Kari Kuusela SOTAHISTORIA 68 Tupsuniskat ja ulkomaanelävät – Heikki Tiilikainen KOEAJOSSA 79 Todellinen panssariauto RG32M – Kari Kuusela 85 RG32M ajossa – Kari Kuusela RADALLA 88 Fastfire II – Jani Jumppanen KNUUTI 90 Kotiryssä – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 77 Kannen kuva: Patrik Bagge Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI PIMEÄ JUTTU Nyky-yhteiskunta ja sitä puolustava asevoima toimivat sähköllä. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajarekisteri
6 ASEVELVOLLISUUS TAKAA HUIPPUOSAAJAT SOTAVÄELLE JÄÄKÄRILIIKE OSA I Keitä jääkärit olivat. Entä Pfadfinderit ja mikä oli musketöörikausi. 78 ARMATA VENÄJÄN UUSI NYRKKI 26 52. Suomen Sotilas aloittaa jääkäriliikettä esittelevän sarjan avustajamme, jääkäriperinteitä kantavan Parole-lehden päätoimittajan Jukka Knuutin kirjoituksella
6 PUOLUSTUSVOIMAT SUOMEN SOTILAS 3 • 2015
Onko asianlaita sitten niin. Esimerkkinä on käytetty muun muassa jo yli kolmenkymmenen vuoden takaista Falklandin sotaa sekä viime aikoina käytyjä sotia. Sitä pidetään vanhentuneena ja tehottomana ratkaisuna, eikä se ajoittain kotimaassakin esitetyn kritiikin mukaan mitenkään kykene vastaamaan ammattilaisista muodostettujen joukkojen suorituskykyyn. Asevelvollisuus takaa… Vapaaehtoisista asevelvollisista koottu Merivoimien iskujoukko kansainvälisessä maihinnousuharjoituksessa Puolassa . TEKSTI: OLAVI JANTUNEN JA KJELL TÖRNER P BA G G E. Kaksi suomalaista ammattisotilasta vastaa kysymykseen ja kertoo esimerkin kansainvälisesti testatusta, huippunykyaikaisesta asevelvollisiin nojautuvasta joukosta, rannikkojääkäreistä. Onko asevelvollinen sotilas automaattisesti suorituskyvyltään ja osaamiseltaan heikompi kuin ammattisotilas. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 7 HUIPPUOSAAJAT SOTAVÄELLE Ulkomailla suomalainen sotilas joutuu kuulemaan usein voimakastakin kritiikkiä asevelvollisuusjärjestelmästä
Kuulijoiden hämmästys oli suuri. Uudenmaan Prikaati Joukko muodostettiin vapaaehtoisista reserviläisistä sekä kantahenkilökunnasta. Todellisuus on kuitenkin kovin erilainen kuin sotaromanttista viihdettä tai pelkkiä CNN:n uutisia seuraamalla voisi luulla. Brittiläiset asianharrastajat – ammattikapteeni ja filosofian tohtori – arvioivat suomalaista järjestelmää ja ihmettelivät, miksi olemme päätyneet näin onnettomaan tilanteeseen. PUOLUSTUSVOIMAT 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 M ielikuva ammattisotilaasta tuntuu usein perustuvan Hollywoodin tuottamiin tehosotilaisiin, jotka kykenevät yksin tuhomaan tukikohtia ja kokonaisia komppanioita. Eräs esimerkki kansainvälistä tunnustusta saaneesta pääosiltaan asevelvollisesta reservistä kootusta ja testatusta joukosta löytyy Suomen merivoimista. ATU Asevelvollisuudella voidaan tuottaa huippusotilaita. Kyse ei ole siis palvelussuhteen nimikkeestä vaan annetusta koulutuksesta ja sen tasosta sekä tietysti sotilaiden palvelusmotivaatiosta. Uudenmaan Prikaati sai kolmisen vuotta sitten tehtäväkseen asettaa noin 300 sotilaan vahvuinen rannikkojääkäriyksikkö (Amphibious Task Unit, ATU) Merivoimien käyttöön. Kirjo on suuri ammattisotilailla mutta myös asevelvollisilla. Kävimme yhdessä läpi suomalaista varusmieskoulutusta Taskutietoa puolustusvoimista -kirjasen avulla. Sotilas voi olla taidoiltaan ammattimainen, vaikkei hän olisikaan ammattilainen. P BA G G E. Kommentti tiivistettynä kuului: ”Eihän tämä ole asevelvollisuusjärjestelmä vaan vähintään puoliammattilaisia tuottava vakinainen väki.” Asevelvollisuus tuo etenkin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa mieleen viikonloppusoturit, jotka eivät ole koskaan palvelleet vakinaisessa väessä. Yksikkö toimii Nato-kumppanuusohjelman puitteissa Nato Response Force (NRF) -valmiudessa vuonna 2015. Sotajoukkoja, jotka eivät ole pelkästään yhtä hyviä kuin ammattilaiset vastineensa vaan jopa parempia. Puolen tunnin keskustelun jälkeen selvisi, että kyseinen kapteeni oli saanut upseerin arvonsa ja virkansa puolen vuoden koulutuksen jälkeen; siis alokaskoulutus, upseerikoulutus sekä erikoiskoulutus kaikki kuudessa kuukaudessa, minkä jälkeen plakkarissa on ammattiupseerin status
9 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 oli aloittanut ATU-kurssit 2000-luvun alkupuolella. Sen varustus perustuu rannikkojääkärikomppanioiden varustukseen, mutta sitä on vahvennettu kansainvälisissä tehtävissä tarvittavalla lisämateriaalilla ja tulivoimalla. Tämä onnistui erinomaisesti, kuten myös sotilaiden sitouttaminen. Pääosa heistä on saanut ATU-koulutuksen varusmieskoulutuksensa aikana. Testattu ja hyväksi todettu Joukko muodostettiin vapaaehtoisista reserviläisistä sekä kantahenkilökunnasta. Yksikkö laitettiin pian osaksi normaalia joukkotuotantoa ja muodostettiin siten pääosin asevelvollisista. Yksikön johtotehtävät ja hallinto on ammattisotilaiden käsissä, mutta joukkueen johtajista osa on reserviläisiä. Erinomaisena esimerkkinä joukon palvelusmotivaatiosta ja yhteenkuuluvuudesta oli yli 100 ATU-sotilaan vapaaehtoisesti muodostama komppania, joka osallistui Uudenmaan Prikaatin vuosipäivänä 18.4.2015 pidettyyn paraatiin prikaatin muiden joukkojen rinnalla! Joukko läpäisi vuonna 2013 Naton standardeihin perustuvan itsearvioinnin tasolle 2 (SEL2) ja vuonna 2014 ennen valmiustehtävän alkua Naton tekemän NEL2-arvioinnin, joka tehtiin Suomen isännöimässä Northern Coast 14 -harjoituksessa. Osa heistä on jo nuoria rauhanturvaveteraaneja, ja suurella osalla reserviläisistä on yhteenlaskettuna noin kolmen vuoden sotilaskoulutus tai voisi jopa sanoa sotilasura takanaan. Tämän yksikön voi sanoa testaavan reserviläiskonseptiamme. Huomionarvoista on se, että sitoutuminen perustui maanpuolustushenkeen ja loistavaan palvelusmotivaatioon eikä valmiusrahaan, sillä minkäänlaista valmiusrahaa ei makseta. Mukaan tulleet pysyivät hyvin yksikössä huolimatta toistuvien kertausharjoitusten aiheuttamasta rasituksesta. Rannikkojääkärikillan reserviläiset tukivat mittausta hienosti ja toimivat maaliosastona.. Joukon kokoonpanosta hieman alle 90 prosenttia on reserviläisiä
Hän on tällä hetkellä merivoimien operaatiopäällikkö. Rannikkojääkäriyksikkö läpäisi kaikki testit kunniakkaasti ja aloitti NRF-valmiusvuoronsa suomalaisena taistelujoukkona 1.1.2015. Kommodori Kjell Törner on Uudenmaan Prikaatin nykyinen komentaja. Tärkeimpänä tavoitteena on saavuttaa korkea valmius eri valtioiden yhteisoperaatiossa. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Maihinnousuosastoa johtaa Suomi brittiläisestä HMS Ocean -helikopteritukialuksesta käsin. 10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 PUOLUSTUSVOIMAT Tarkastettavia kohteita oli noin 1 300. Yksiköt puolestaan toimivat Yhdysvaltain merivoimien USS San Antoniolta. Päämaihinnousu tapahtuu Puolan Uzka-harjoitusalueelle, jossa muun muassa otetaan haltuun lentokenttä. U S N A VY Maihinnousuosastoa johtaa Suomi brittiläisestä HMS Ocean -helikopteritukialuksesta käsin. BALTOPS Vuonna 2015 pääpaino joukon toiminnassa keskittyy kansainväliseen BALTOPSmaihinnousuharjoitukseen kesäkuussa. Kommodori Olavi Jantunen (ylh.) palveli Uudenmaan Prikaatin komentajana vuosina 2013–2014. Osastoon kuuluu suomalaisen rannikkojääkäriyksikön lisäksi ruotsalainen amfibiokomppania, Yhdysvaltain merijalkaväen komppania ja Ison-Britannian merijalkaväkijoukkojen osasto. On sanomattakin selvää, että harvoin saa tällaisen mahdollisuuden harjoitella yhdessä eri maiden kanssa ja samalla kehittää kansallista suorituskykyä ja valmiutta toteuttaa merellisiä operaatioita maihinnousutukialukselta. ”Excellent” oli sana, joka toistui mittaustuloksissa. Vuoro päättyy kuluvan vuoden 2015 lopussa. n Miinalaiva Uusimaa merellä BALTOPS 2014 -harjoituksessa. Tällaisiin tuloksiin pystyy suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä. Voisi jäädä Suomen resurssein ja Suomen väkiluvulla rekrytoimatta yhtä suuri ja yhtä laadukas joukko amattilaisia... Strike Force Naton johtamassa harjoituksessa muodostetaan ensin maihinnousuosasto Ruotsin Ravlunda– Karlskrona-alueella
Vapaaehtoisuuden ja hyvin koulutettujen reserviläisten roolin kehittämiseen löytyy myös valmiita malleja muun muassa Sveitsistä, Virosta ja Pohjoismaista. Apuun ei tarvitse luottaa, mutta vastaanottaa sitä on voitava. Toisin sanoen, sodat voitetaan ja hävitään jo ennen sotia, ja parhaimmillaan niiltä vältytään juuri uskottavan puolustuskyvyn avulla. MITÄ RESURSSEJA Suomella on. Säätelyä pitää yhteiskunnassamme purkaa myös asevelvollisten koulutuksessa. Asevelvollisuusjärjestelmä voi olla avain uskottavan puolustuskykymme ylläpitoon myös tulevaisuudessa, mutta vain jos meillä on riittävästi varoja reserviläisjoukkojen ja heidän ammattilaisten tai ammattimaisten johtajiensa taitojen ylläpitoon. Sodankäynnin pitkän ajan suuntaus on ollut sama kautta sivilisaation historian, lyhyesti sanottuna erikoistuminen. Konekivääriampujaksi, heittimen lataajaksi, tykkiryhmän johtajaksi tai tavallisen jalkaväkijoukkueen ja miksei komppaniankin johtotehtäviin tarvittavat riittävät taidot on mahdollista taata kertausharjoitusjärjestelmällä ja hyvällä peruskoulutuksella. SODANKÄYNTI MUUTTUU , mutta se ei poista ihmisen tarvetta. Toisaalta meillä on pinta-alaan suhteutettuna hyvin vähän väkeä. ASEVELVOLLISUUS SOPII SUOMELLE n KOMMENTTI: JAAKKO PUUPERÄ. Kun rekrytointipohjana on koko väestö tai edes koko miespuolinen väestö ja osa naisista, on selvää, että asevoimat saa riveihinsä pienestäkin väestöpohjasta parhaat osaajat. Tehtävät ja niiden jako muuttuu, mutta ihmisiä sota tarvitsee yhä. ASEVOIMAN YLLÄPITO , kehittäminen ja äärimmillään sen käyttäminen menestyksekkäästi rakentuu aina olemassa olevien resurssien optimoinnin varaan. Yhä suurempi osa tulevaisuuden taistelukentän tehtävistä vaatii siviilitaitoja ja yhä harvempi on perinteistä sotilaan työtä. On osattava hyödyntää resurssit ja vahvuudet mahdollisimman hyvin ja otettava vastaan saatavilla oleva apu ulkopuolelta. Kouluttamaton asevelvollisuusarmeija on pelkkä paperiarmeija. Vapaaehtoisuus yhdistettynä asevelvollisuuteen takaa parhaan osaamisen ja rekrytointipohjan, kun se vielä yhdistetään haluun ja alttiuteen ottaa vastuuta, oppia uutta ja tarvittaessa taistella. SUOMELLA on hyvin koulutettu ja maanpuolustustahtoinen väestö. JUURI TOIMINTANSA aloittaneeseen tasavallan hallitukseen kohdistuu nyt suuret odotukset. MUTTA EIKÖ JUURI TÄMÄ puhu asevelvollisuutta vastaan. Puolustusvoimat tarvitsee lisärahoitusta muuhunkin kuin huutavaan materiaalisen uudistumisen tarpeeseen. Molemmille kritiikeille on yhteistä se, että kummassakaan ei yleensä joko tunneta järjestelmäämme tai ei ole riittävää ymmärrystä ja asiantuntemusta yleensäkään kommentoida sotilasasioita ja sodankäynnin muutosta. EDELLISTEN SIVUJEN ATU-esimerkki kannattaa myös Nato-vastustajien lukea ja miettiä, voisiko kansainvälisestä yhteistyöstä saada halvalla lisää uskottavuutta puolustuskyvyllemme nykyistäkin enemmän liittymällä kerhoon eikä vain osallistumalla sen harjoituksiin. Siis samma på finska: niin sotilasorganisaatioissa kuin siviiliyhteiskunnissa yhä useampi kokoaa ja jakaa tietoa, kuljettaa, huoltaa, ylläpitää, suunnittelee, kehittää tai johtaa, ja yhä harvempi heiluttaa lapiota tai kohtaa vastustajan silmästä silmään taistelukentällä. Varsinaisiin taistelutehtäviin koulutettavat ovat yhä lyhyemmän ajan reservissä, ja heitä on yhä vähemmän. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 11 ASEVELVOLLISUUSJÄRJESTELMÄÄMME kritisoidaan usein niin kotimaisin kuin ulkomaisin voimin. Nämä ovat reunaehdot, jotka tekevät asevelvollisuusjärjestelmästä – jossakin sen muodoista – ehdottomasti parhaiten meille sopivan mallin. Jos reserviläiseltä halutaan itsenäistä vastuunkantoa sodassa, on hänelle voitava antaa vastuuta jo rauhan aikana. Meillä on reservissä yhä paljon resursseja, jotka yhteiskunta saisi käyttöönsä ilmaiseksi antamalla miehille ja naisille lupa tehdä työtä. Ei. Toisin sanoen, sotilasorganisaatioissa on läpi ihmiskunnan historian koko ajan kuljettu kohti suhteessa yhä pienempää mies miestä vastaan taistelevaa henkilöstön määrää. Lisätehoa saadaan hyödyntämällä vapaaehtoisuutta – ihmisten halua tehdä ilmaiseksi työtä yhteisen turvallisuutemme eteen – aivan kuten Merivoimien ATU-joukossa on tehty. Meillä on siis hyvä henkilöstöresurssi, jota kannattaa hyödyntää. Ulkojäseniä ei auteta tiukan paikan tullen. KUINKA SUOMI voi sitten saavuttaa uskottavan puolustuskyvyn. KYLLÄ
TILANTEEN KÄRJISTYMISTÄ edelsi huhtikuussa lähellä maiden rajaa sijaitsevan Gosincen kylän poliisiaseman väliaikainen valtaus, johon syyllistyi 40 Kosovon albaania. Yli 30 asemiehen kerrotaan antautuneen 9.5.2015. Kosovon johtajat ovat tuominneet kansalaistensa osallistumisen Kumanovon väkivaltaisuuksiin. Diva Naselban esikaupungissa Kumanovon länsipuolella käytiin kaksi päivää taisteluita, joissa kuoli kahdeksan poliisia ja 14 asemiestä. Kosovon presidentti Atifete Jahjaga ja pääministeri Isa Mustafa tuomitsivat tapahtumat yhteislausunnossa. YHTEENOTTO muistutti vuoden 2001 tapahtumia, jolloin Kosovosta soluttautuneet UCK:n sissit yrittivät käynnistää kansannousun Makedoniassa vaatien albaaneille laajempia oikeuksia. Heitä syytetään terrorismista. Ryhmää johti viisi kosovolaista: Sami Ukshini, Beg Rizaj, Dem Shehu, Muhamet Krasniqi ja Mirsad Ndrecaj. 12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 JY VÄLL Ä Tilanne kiristyy Balkanilla SATA VUOTTA SITTEN käyty ensimmäinen maailmansota sai alkunsa Balkanin levottomuuksista. Tilannetta vaikeuttaa maata ravisteleva poliittinen kriisi, jossa hallitus ja oppositio ovat syytelleet toisiaan maan tilanteen tahallisesta epävakauttamisesta. Nyt kuohuu Makedoniassa. Laittoman kuuntelun kohteeksi on väitetty joutuneen 20 000 maan kansalaista, joukossa opposition edustajia, lehtimiehiä, liikemiehiä, tuomareita, poliiseja ja suurlä. Gruevski ja tämän VMRO-DPMNE-puolue ovat olleet vallassa vuodesta 2006 lähtien. MAKEDONIAN sisäministeriö kertoi, että yhteenotoissa haavoittui lisäksi 37 poliisia. EUROOPAN KOMISSIO ja Nato ovat huolissaan Makedonian tilanteesta. EUROOPAN levottomalla kaakkoiskulmalla leimahti toukokuussa, kun aseistautunut joukko otti yhteen Makedonian turvallisuusviranomaisten kanssa Kumanovon alueella. Oppositio syyttää Gruevskia demokratianvastaisesta painostuksesta, vaalivilpistä, korruptiosta ja viimeisimpänä laittomasta salakuuntelukampanjasta. OPPOSITIOJOHTAJA Zoran Zaev on julkaissut helmikuusta lähtien tiedustelupalvelusta vuotaneita laittomia puhelinkuunteluasiakirjoja. Valtaajat vaativat albanialaisen osavaltion perustamista Makedoniaan. Makedoniassa pidätettyjä miehiä pidetään ääriliikkeen kannattajina ja rikollisina, joilla oli huomattavat sotilaalliset taidot. Yhteenotot alkoivat 9.5.2015, kun Makedonian sisäministeriön mukaan terroristiryhmä soluttautui naapurimaasta alueelle. Toukokuun ensimmäisellä viikolla pääkaupunki Skopjessa osoitettiin mieltä maan pääministeriä Nikola Gruevskia vastaan. Asemiehet käyttivät Kosovon vapautusarmeijan UCK:n tunnuksia. Maan reilun kahden miljoonan asukkaan väestöstä arviolta neljännes on albaaneja. Pidätetyistä kuitenkin yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat Makedonian kansalaisia
Pian tämän jälkeen pääkaupungissa kuitenkin puhkesi taisteluita valtionradio RTBN:n hallinnasta kapinallisten sotilasosastojen ja presidentille uskollisten turvallisuusjoukkojen välillä. Kim Jongunin oma henkivartijayksikkö, Yksikkö. presidentin ollessa valtiovierailulla Tansaniassa. VALLANKAAPPAUSYRITYS on herättänyt pelkoja laajemmasta etnisestä hutujen ja tutsien välisestä vastakkainasettelusta. Jakolinja on kuitenkin noussut esille presidentti Nkurunzizan ilmoitettua jatkohaluistaan. Vallankaappaus näytti onnistuvan, kun presidentin uutisoitiin yrittäneen lentää takaisin Burundiin mutta lentokoneen joutuneen palaamaan Tansaniaan. Makedonian oppositio on vaatinut myös pääministeri Gruevskin erottamista, ja onkin epätodennäköistä, että ministerien erot tyydyttävät oppositiota. Presidenttiä tukevat entiset hutukapinalliset, kun taas tutsien hallitseman armeijan elementit kannattavat oppositiota. Burundin asevoimien komentajan kenraali Prime Niyongabon mukaan kapinallisten rivit harvenivat, kun heille tarjottiin mahdollisuutta liittyä takaisin armeijaan ja välttää näin verilöyly. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 13 hettiläitä. ”Parkin” mukaan Jang Song-taek pidätettiin, tuomittiin ja teloitettiin viikossa. Vallankaappausyritystä edelsi poliittisten jännitteiden kasvu sen jälkeen, kun jo kaksi kautta istunut presidentti ilmoitti 26.4.2015 pyrkivänsä kolmannelle kaudelle kesäkuisissa presidentinvaaleissa. Tästä huolimatta konflikti voi kehittyä etniseksi. Kim Kyong-hui ja Jang Song-taek oliPuhdistukset jatkuvat Pohjois-Koreassa vat nuoren Kim Jong-unin ”oppaina” tämän perittyä valtansa vuonna 2011 kuolleelta Kim Jong-ililta. Päivää myöhemmin presidentti Nkurunzizan uutisoitiin palanneen Burundiin. TOUKOKUUN vallankaappausyrityksen johtajana oli kenraalimajuri Godefroid Niyombare, presidentin entinen liittolainen. Ensimmäinen väite perustuu CNN:n haastatteleman korkea-arvoisen pohjoiskorealaisen, peitenimeä ”Park” käyttävän loikkarin kertomukseen. Kapinallisten edustaja kuitenkin kiisti vallankaappausyrityksen epäonnistuneen. TOUKOKUUN 13. Oppositio pitää tätä perustuslain vastaisena. Tilanteen sekavuutta lisää se, ettei oppositiojohtaja Zaev ole itsekään mikään puhdas pulmunen: presidentti armahti Zaevin vuonna 2008 sen jälkeen, kun tämä oli pidätetty epäselvistä maakaupoista. Maassa on ollut vuoden 2000 jälkeen rauhallista, kun kansainvälisten rauhanneuvotteluiden osana sovittiin, että maan asevoimat koostuisivat puoliksi hutuista ja puoliksi tutseista. PÄIVÄNÄ Makedonian sisäministeri Gordana Jankulovska, liikenneministeri Mile Janakieski sekä maan tiedustelupalvelun DBK:n päällikkö, pääministeri Gruevskin serkku Saso Mijalkov erosivat tehtävistään. NUORI JOHTAJA ja tämän ”oppi-isä” Jang Song-taek riitaantuivat, kun Kim Jong-un halusi rakentaa Masikryongin laskettelukeskuksen ja Munsun vesipuiston, joihin tämä oli saanut idean opiskeltuaan Sveitsissä. Makedonian ulkoministeri Nikola Poposki on kiistänyt pääministeri Gruevskin olevan salakuuntelun takana ja sanoi tämän olevan itse asiassa sen uhri. Zaev on väittänyt syytteiden olleen poliittisesti motivoituja. Hallituspuolueen nuorisosiiven Imbonerakuren on väitetty aseistaneen itseään. Kuitenkin vallankaappauksen johtaja kenraalimajuri Godefroid Niyombare on itse hutu. Loikkari väitti, että Kim Jong-un myrkytytti toukokuussa 2014 tätinsä Kim Kyong-huin tämän valitettua vihaisesti kuukausien ajan, koska hänen miehensä Jang Songtaek teloitettiin vuoden 2013 joulukuussa. TOUKOKUUSSA kansainvälinen media uutisoi Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin murhauttaneen osana Pohjois-Korean johdon sisäistä puhdistusta tätinsä ja maan puolustusministerin. Saman kohtalon koki pian tämän jälkeen 30 Jang Song-taekin ja Kim Kyong-huin avustajaa. Bujumburassa tuhannet ihmiset juhlivat ilmoitusta presidentin syrjäyttämisestä. PALUU oli mahdollinen, sillä asevoimat ilmoittivat ottaneensa Bujumburassa avainkohteet hallintaansa. Ulkoministeri syytti salakuuntelusta ”ulkomaista tiedustelupalvelua”. Vallankaappausyritys Burundissa BURUNDIN presidenttiä Pierre Nkurunzizaa vastaan tehtiin vallankaappausyritys 13.5
Teloituksen syiksi epäillään niskoittelua ja nukahtamista tilaisuudessa, johon myös Kim Jongun oli osallistunut. Tämä lisää pelkoja siitä, että Pohjois-Korea pystyy seuraavan viiden vuoden sisällä laukaisemaan ydinohjuksia sukellusveneistään, mikä tekisi sen joukkotuhoaseesta ainakin teoreettisesti maailmanlaajuisen uhan.. Huolestuttavampaa on, että puhdistuskampanjan on arvioitu osoittavan Kim Jong-unin epävarmuutta asemastaan. Pohjois-Korea on tunnetusti maailman suljetuimpia maita, joten tietojen tarkastaminen erillisistä lähteistä on lähes mahdotonta. Myös kenraaliluutnantti Ma Won-chun, joka vastasi Masikryongin laskettelukeskuksen rakentamisesta ja Pohjois-Korean talousasioista, on teloitettu. Etelä-Korean tiedustelupalvelun mukaan puolustusministeri teloitettiin näytöstyyliin ilmatorjunta-aseella satapäisen yleisön edessä 30.4.2015. Vaikka ohjuksen lentomatka jäi vaatimattomaksi, osoitti koe Pohjois-Korean kykenevän laukaisemaan ohjuksia veden alta. Loikkarien kertomuksiin täytyy suhtautua epäilevästi, minkä osoitti helmikuussa 2015 otsikoihin noussut Shin Dong-hyukin tunnustus. KUIN ALLEVIIVATAKSEEN arvaamattomuuttaan Pohjois-Korea teki 9.5.2015 ohjuskokeen ja laukaisi ballistisen ohjuksen pinnan alta sukellusveneestä maan itärannikolla. Shin Dong-hyuk myönsi muistelmiensa (suomeksi ilmestynyt Gummeruksen kustantamana nimellä Leiri 14. Etelä-Korean parlamentin kuultavana olleen NIS:n mukaan Kim Jong-un on kuitenkin valtaannousunsa jälkeen tehnyt puhdistuksia maan eliitissä ja surmauttanut pelkästään vuoden 2015 ensimmäisen viiden kuukauden aikana 15 johtavaa kaaderia, joukossa kaksi varaministeriä, jotka olivat kritisoineet Kim Jongunin poliittisia päätöksiä. Näiden kaaderijohtajien lisäksi teloituskomppanian eteen on joutunut myös joukko erään orkesterin muusikoita. MISTÄ POHJOIS-KOREAN valtaeliitin puhdistus kielii. Puolustusministeri Hyong Yong-cholin teloitusta voi pitää sekä yllättävänä että loogisena jatkeena puhdistuksille. Pohjois-Koreasta kantautuneiden huhujen mukaan hän olisi saanut joko kohtalokkaan halvauksen, sydänkohtauksen, kärsineen aivokuoleman epäonnistuneen aivokasvainleikkauksen takia tai tehnyt itsemurhan. Pohjois-Korean valtaeliittiä tutkivan Mike Maddenin arvion mukaan teloitukset ovat vallan ja auktoriteetin osoituksia, jotka samalla puoltavat käsitystä siitä, että Kim Jongunin päätöksenteko on impulsiivista. Puhdistusten valossa Kim Kyong-huin eliminointi ei olisi epäuskottavaa. CNN:N haastatteleman ”Parkin” kertomus on ristiriitainen Etelä-Korean tiedustelupalvelun NIS:n helmikuisen arvion kanssa. 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 JY VÄLL Ä JY VÄLL Ä 974, toteutti lopulta myrkyttämisen. Prosessi oli jälleen nopea: vielä päivää ennen teloitusta puolustusministeri esiintyi maan medialle, ja kuukautta aikaisemmin hän edusti maataan Moskovassa. PUHDISTUSTEN viimeisimmäksi uhriksi NIS ilmoitti toukokuun puolivälissä Pohjois-Korean puolustusministerin Hyon Yong-cholin. Kyong-huin kohtalosta liikkui arvailuja, sillä hän katosi julkisuudesta pari kuukautta ennen miehensä teloitusta. NIS väittää, että Kyong-hui olisi edelleen hengissä. Pako Pohjois-Koreasta) olevan osin keksittyjä. CNN:N haastatteleman loikkarin tietojen todenmukaisuuteen on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti. Tämä lisännee Pohjois-Korean naapurimaiden, Japanin ja Yhdysvaltojen huolta Pohjois-Korean vakaudesta
Talibanien on uutisoitu linnoittaneen alueella asemiaan. Kapinallisten eteneminen oli käytännössä johtanut Kunduzin piiritykseen ja tilanteeseen, jossa kapinallisten pelättiin uhkaavan kaupungin lentokenttää. Al-Afri on ollut aktiivinen toimija Irakin jihadistiverkostoissa. KIISTATON TOSIASIA sen sijaan on, että kapinallisten toiminta on kevään aikana jäljitellyt Syyriassa ja Irakissa toimivaa esikuvaansa. Kyseessä oli ensimmäinen talibanien toteuttama mestaus. Talibanin keväthyökkäys käynnistyi AFGANISTANIN talibanien jokavuotinen keväthyökkäys käynnistyi huhtikuussa yllättävällä painopistemuutoksella: kapinalliset hyökkäsivät Pohjois-Afganistanin Kunduziin. TALIBANIEN laajamittainen hyökkäys Kunduzissa tuli yllätyksenä, vaikka alue onkin ollut yksi Pohjois-Afganistanin epävakaimmista. Armeijan operaation uutisoitiin kohtaavan kuitenkin sitkeää vastarintaa erityisesti Kunduzin luoteispuolella olevassa Gul Tepen piirikunnassa. Huhtikuussa sadat kapinalliset hyökkäsivät Badakhshanissa Afganistanin turvallisuusviranomaisia vastaan ja surmasivat 18 sotilasta. Samalla kapinalliset uhkasivat osia läänin pääkaupungista Kunduzista. Talibanien kesähyökkäys, nimeltään Päättäväisyys, mittaa ensimmäistä kertaa omin jaloin ja vain kevyesti länsimaiden tukeman Afganistanin armeijan kykyä suojella maata kapinallisilta.. Al-Afrin kuolemasta kertoi ensimmäisenä Irakin asevoimien edustaja, prikaatinkenraali Tahsin Ibrahim. Yhdysvallat oli luvannut al-Afrista seitsemän miljoonan vihjepalkkion. MIKÄLI AL-AFRIN kuolema vahvistuu, on kyseessä viimeisin ISILin viime kuukausina kärsimistä takaiskuista. Taistelut jatkuivat toukokuun toisella viikolla myös Ali-Abadin, Chardaran ja Imam Sahibin piirikunnissa. Kahdeksan sotilaista oli mestattu. ISILiin al-Afri siirtyi vapauduttuaan vuonna 2012 vankilasta. Taliban-liike ilmoitti hyökkäyksen alkamisesta 24.4.2015. 15 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 Islamilaisen valtion kakkosjohtajan väitetään kuolleen SYYRIASSA JA IRAKISSA riehuvan Islamilaisen valtion (ISIL) kakkosmiehen, irakilaisen Abdul Rahman Mustafa Mohammed al-Qadulin eli Abu Alaa al-Afrin uutisoitiin saaneen surmansa Tal Afarissa moskeijaan tehdyssä ilmaiskussa, jossa kuoli myös kymmeniä muita ISIL-terroristeja. Vuonna 1957 tai 1959 Mosulissa syntynyt al-Afri liittyi Irakin al-Qaidaan vuonna 2004 ja nousi Abu Musab al-Zarqawin kakkosmieheksi ja ryhmän Mosulin paikallisjohtajaksi. Kapinallisten toiminta näyttää keskittyneen viiteen läänin piirikunnista. Kunduzin kuvernöörin Mohammad Omar Safin mukaan kapinallisten laajamittainen hyökkäys oli osoitus strategiamuutoksesta, ja hän selitti kapinallisten lukumäärää sillä, että kapinalliset olivat siirtyneet ”perheineen” Pakistanin heimoalueelta, josta Pakistanin armeijan hyökkäys oli heidät ajanut Badakshanin kautta Kunduziin. KAPINALLISTEN kiivasta vastarintaa Afganistanin viranomaiset selittivät sillä, että kapinalliset olivat Islamilaisen valtion ulkomaalaisia taistelijoita. Talibanien iskussa kabulilaiseen hotelliin 14.5.2015 sai surmansa 14 ihmistä, joukossa yhdeksän länsimaalaista. HUHTI-TOUKOKUUN taitteessa Afganistanin asevoimat tekivät vastahyökkäyksen, jonka tarkoituksena oli työntää kapinalliset kauemmaksi Kunduzin kaupungista. Eräiden tietojen mukaan Islamilainen valtio on saanut kannatusta Uzbekistanin Islamilaisessa liikkeessä (IMU), josta on irrottautunut sitä kannattava sirpaleryhmä. Al-Afrin oli ottanut ISILin johdon väliaikaisesti käsiinsä, kun Abu Bakr alBaghdad haavoittui (joidenkin väitteiden mukaan halvaantuen) ilmaiskussa maaliskuussa Pohjois-Irakissa. Raskaiksi luonnehditut taistelut alkoivat Kunduzin kaupungin lähellä 27.4. Perinteisesti talibanien keväthyökkäykset ovat alkaneet maan eteläosista. ja jatkuivat toukokuun toiselle viikolle. Afganistanin viranomaisten mukaan arviolta 2 000–3 000 kapinallista hyökkäsi Kunduzin läänissä turvallisuusviranomaisia vastaan ja otti hallintaansa 40 % koko läänistä. Yhdysvallat on kiistänyt tehneensä ilmaiskun moskeijaan. Kunduzin taisteluiden yhteydessä viranomaiset uutisoivat surmanneensa kymmeniä pohjoiskaukasialaisia, pakistanilaisia, uiguureja, arabeja, uzbekkeja ja tadzikkeja ja leimasivat nämä todisteeksi Islamilaisen valtion osallistumisesta taisteluihin. Samanaikaisesti IMU julkaisi huhtikuussa videon, jossa mestattiin siepattu, entinen Afganistanin asevoimien hazarasotilas.Toukokuussa talibanien keväthyökkäys saavutti Kabulin
Jo vuonna 2012 Jemeniä luonnehdittiin työn alla olevaksi Somaliaksi. JEMENIN SISÄLLISSOTA LAAJENEE. Syynä oli shiialaisuutta tunnustavien maan pohjoisosia asuttavien heimojen kokema syrjintä. Lopullinen syöksykierre voidaan ajoittaa vuosiin 2010–2011, jolloin shiialaiset houthi-kapinalliset, Arabianniemimaan al-Qaida sekä Etelä-Jemenin separatistit kiihdyttivät vastarintatoimintaa pitkäaikaista presidentti Salehia vastaan. Jo ennen arabikevään Jemenissä käynnistämiä mielenosoituksia (2011) presidentti Salehin arvioitiin hallitsevan enää 40:tä prosenttia maasta. Sen lisäksi konflikti kiristää Persianlahden arabimaiden ja Iranin välejä. He hallitsivat Pohjois-Jemeniä lähes 1 000 vuotta aina vuoteen 1962 saakka. Hän tavoitteli zaidilaisten tukialueelle Saadan läänissä laajempaa itsehallintoa, jotta zaidin Jemenin kaaos lisää AQAP:n muodostamaa terrorisminuhkaa länsimaille. Kiihtyvät kapinat sekä kovaotteisista tukahduttamisyrityksistä huolimatta jatkuneet presidentin vastaiset mielenosoitukset pakottivat helmikuussa 2012 Salehin luovuttamaan valtansa 66-vuotiaalle marsalkka Abdrabbuh Mansour Hadille, joka peri edeltäjältään hajoamispisteessä olevan maan. Zaidi-kapina Vuonna 2004 kapinaan nousseita zaidilaisia kutsutaan houtheiksi kapinan alkuperäisen johtajan Hussein Badr alDin al-Houthin mukaan. Etenemisen seurauksena presidentti Abdrabbuh Mansour Hadi pakeni Etelä-Jemenissä sijaitsevaan Adeniin. On vaikeaa nähdä, miten näistä lähtökohdista Jemenin hajoaminen Libyan ja Syyrian tavoin saadaan enää estettyä. Zaidilaiset muodostavat lähes kolmanneksen Jemenin väestöstä. JY VÄLL Ä 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 P itkään sisäisten konfliktien ja poliittisen epävakauden riivaama Jemen syöksyi helmikuussa täysimittaiseen sisällissotaan, josta muodostui maaliskuussa jo alueellinen konflikti. Vuonna 2004 Pohjois-Jemeniä asuttavat zaidit nousivat kapinaan presidentti Salehia vastaan. Viimeisimmän sysäyksen antoi maan pohjoisosia asuttavien zaidilaista shiialaisuutta edustavien houthikapinallisten eteneminen helmikuussa pääkaupunki Sana’ahan. Jemenin vajoaminen sisällissotaan ei tullut yllätyksenä: maata on piinannut jo vuosien ajan poliittinen epävakaus ja useat erilliset mutta toisiinsa kytkeytyvät konfliktit
Presidentti ja maan sunnalainen väestönosa ei ole tunnustanut kapinallisten muodostamaa uutta hallitusta. Persianlahden arabimaiden yhteistyöjärjestö (GCC) on yrittänyt sovitella presidentti Hadin, Salehin ja houthi-kapinallisJo vuonna 2012 Jemeniä luonnehdittiin työn alla olevaksi Somaliaksi.. Useissa kaupungeissa sunnit osoittivat mieltään kapinallisia vastaan. Vuonna 2011 massamielenosoitukset pääkaupunki Sana’assa ajoivat presidentti Salehin ahtaalle. Hänen kuolemansa jälkeen al-Houthien suku johti viittä, aselepojen jaksottamaa kapinaa presidentti Salehia vastaan, kunnes virallinen tulitauko saavutettiin vuonna 2010. Hussein Badr al-Din al-Houthi sai surmansa vuoden 2004 lopussa Jemenin ilmavoimien ilmaiskussa. Pian tämän jälkeen kapinalliset, nyt Abdel-Malik al-Houthin alaisuudessa, etenivät Pohjois-Jemenissä olevilta tukialueiltaan etelään. Houthit ilmoittivat vastustavansa suunnitelmaa, jonka he kokivat heikentävän zaidilaisten asemaa maassa. Maaliskuussa kapinalliset valtasivat maan kolmanneksi suurimman kaupungin Taizin ja etenivät huhtikuussa eteläisen Jemenin merkittävimmän kaupungin Adenin porteille. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 17 laisten uskonnolliset ja kulttuurilliset perinteet olisivat turvassa sunni-islamistien vallankasvulta. Zaidilaiset käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja laajensivat valtansa ensin koko Saadan lääniin sekä sen jälkeen naapurilääni Amraniin. Monet näistä protesteista päättyivät kuolonuhreihin. Houthilaiset osallistuivat presidentti Hadin käynnistämään Kansallisen vuoropuhelun konferenssiin, jonka päätteeksi Hadi julisti helmikuussa 2014 suunnitelmansa Jemenin muuttamisesta kuuden alueen liittovaltioksi. Jemen hajoaa Lisäulottuvuuden houthikapinallisten ja hallituksen joukkojen väliseen konfliktiin tuo se, että Jemenin asevoimat näyttävät jakautuneen kahteen leiriin: osa yksiköistä on lojaaleja presidentti Hadille, toiset taas tämän edeltäjälle, edelleen vaikutusvaltaiselle presidentti Salehille, jonka poika ja vävy johtivat useita maan prikaateista. Kapinalliset valtasivat helmikuussa 2015 pääkaupunki Sana’an ja ilmoittivat muodostavansa uuden hallituksen ja presidenttineuvoston
Kuin kompensoidakseen vetäytymistään CIA:n UAV-koneet onnistuivat kuitenkin huhtikuussa surmaamaan AQAP:n kakkosjohtajana pidetyn Nasser bin Ali al-Ansin. Johtavia AQAP:n jäseniä onkin surmattu osana terrorisminvastaista sotaa. Jemenin kaaoksen vaarallisuutta syventää se, että maa on al-Qaidan Arabianniemimaan siiven kotialuetta. Esimerkki AQAP:n vaarallisuudesta lännessä saatiin viimeksi tammikuussa: Pariisin Charlie Hebdo -iskut toteuttaneesta veljesparista toinen oli ollut AQAP:n koulutuksessa. Arabianniemimaan al-Qaida (AQAP) on alQaidan vaarallisimpia alueellisia siipiä. AQAP on pystynyt luomaan tiiviit suhteet paikallisheimoihin ja siten juurtumaan Jemeniin. Houthi-kapinallisten eteneminen on pelannut Jemenin jihadistien pussiin lisäämällä konfliktiin shiia-sunni-jännittettä. Sen johtajilla on ollut lähimmät henkilösuhteet al-Qaidan johtajiin, ja ryhmä on toistuvasti yrittänyt iskeä Eurooppaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Al-Ansi vastasi AQAP:n ulkomaan operaatioista ja otti tammikuussa vastuun Pariisin Toukokuun puoliväliin mennessä koalition ilmavoimat olivat tehneet 2 415 taistelulentoa ja yli tuhat ilmaiskua.. Kahta kuukautta myöhemmin itsemurhapommittaja iski katselmukseen järjestyneen jemeniläispataljoonan keskellä, ja ainakin 98 sotilasta kuoli. Edesmennyt Osama bin Laden oli juuriltaan Jemenistä, ja al-Qaidan terroristeista huomattava osa on jemeniläisiä. Ohjusiskut eivät näytä heikentäneen AQAP:tä, joka on jatkanut lännenvastaisia iskuhankkeitaan ja kiihdyttänyt iskujaan Jemenissä. Jemenin vajoaminen kaaokseen on myös vaikeuttanut Yhdysvaltojen terrorisminvastaista sotaa Jemenissä. Maaliskuussa 2012 AQAP toteutti toistaiseksi kenties tuhoisimman iskunsa, kun itsemurhapommittaja räjäytti itsensä al-Koudin sotilastukikohdassa ja surmasi 185 sotilasta. 18 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 JY VÄLL Ä ten välejä tuloksettomasti. Vuonna 2011 järjestö perusti Ansar al-Sharia -peitenimen varjolla islamilaisen emiraatin Etelä-Jemenin Zinjibariin. Järjestö myös otti vastuun Pariisin iskusta. Iskuissa kuoli 137 siviiliä. Hadin virkaanastujaisia AQAP kunnioitti itsemurhaiskulla presidentinpalatsiin, jossa sai surmansa 26 sotilasta. Yhdysvallat on vuodesta 2002 lähtien käynyt al-Qaidaa vastaan sotaa miehittämättömin ilma-aluksin. AQAP:ia selkeämmin tähän teemaan on tarttunut Jemeniin soluttautunut Islamilainen valtio, joka toteutti maaliskuussa kaksi tuhoisaa itsemurhaiskua Sana’assa zaidilaisten moskeijoihin. Jemenin Machiavellina tunnettu Saleh on pyrkinyt heikentämään presidentti Hadin asemaa liittoutumalla houthi-kapinallisten kanssa. AQAP AQAP on taistellut houthi-kapinallisia vastaan epävirallisessa liitossa Jemenin hallituksen kanssa. Huomionarvoista on, että AQAP:n johto tuomitsi moskeijaiskut. Helmikuussa Yhdysvallat veti erikoisjoukkonsa maasta kaoottiseksi muuttuneen tilanteen vuoksi
Sotilaallinen interventio, operaatio Päättäväinen myrsky, käynnistyi 26.3.2015 arviolta sadan Saudi-Arabian hävittäjän ja 85 Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien, Qatarin, Kuwaitin, Bahrainin, Jordanian, Marokon ja Sudanin hävittäjän toteuttamalla ilmaiskujen sarjalla. Ilmakampanjan rinnalla Saudi-Arabian, Egyptin ja Pakistanin laivastot saartoivat Hudaydan ja Adenin satamat ja pyrkivät näin estämään Iranin huoltokuljetukset kapinallisille. Operaatio oli Saudi-Arabian ilmavoimien (RSAF) voimannäyttö: se pystyi ylläpitämään lähes kuukauden ajan erittäin tiivistä ilmakampanjaa sekä koordinoimaan useiden maiden ilmavoimien yhteistoimintaa. Iran katsoo toimivansa kaikkien shiiojen suojelijoina ja on tukenut Vallankumouskaartinsa (IRGC) avulla koulutuksellisesti ja materiaalisesti shiialaisia kapinallisryhmiä niin Afganistanissa, Libanonissa kuin Irakissakin (ja todennäköisesti myös Bahrainissa ja Pakistanissa). Toukokuun puoliväliin mennessä koalition ilmavoimat olivat tehneet 2 415 taistelulentoa ja yli tuhat ilmaiskua. Saudi-Arabia ilmoitti myös harjoittaneensa ”itsehillintää” seuraavina päivinä, kun sen alueelle ammuttiin Jemenistä rakettitulta. Ilmaiskut suuntautuivat Jemenin strategista infrastruktuuria (Sana’an lentokenttä), sotilaallisia kohteita ja houthi-kapinallisten johtoa sekä sotilaallista kykyä eli Jemenin ilmavoimien koneita ja kapinallisten hallussa olevia arviolta 300:aa Scud-ohjusta sekä joukkokeskittymiä vastaan. Toukokuussa ohjusisku surmasi lisäksi Ma’moun Abdulhamid Hatemin. Huomionarvoista on, että Rubaishin, al-Ansin ja Hatemin surmanneet iskut tapahtuivat Hadramoutin läänissä, josta bin Ladenin suku on kotoisin. Joidenkin tietojen mukaan jopa 5 000 iranilaista ja irakilaista olisi vuosien saatossa kouluttanut houthi-kapinallisia. Operaatio Poltettu maa keskittyi taisteluihin Jabal al-Dukhan -vuoristossa. Naapurit sekaantuvat sotaan Zaidilaisten vuonna 2004 alkaneen kapinan alkupäivistä lähtien näiden on väitetty – ja osin todistettu – saaneen tukea Iranilta. Tulitauosta huolimatta taistelut ovat jatkuneet myös Adenin ympäristössä, jossa koalition laivasto on tulittanut kaupunkia kohti eteneviä kapinallisia. Toistaiseksi naapurimaiden sotilaallinen interventio ei ole heikentänyt kapinallisten ja presidentti Salehin asemaa niin paljon, että nämä olisivat valmiita palaamaan neuvottelupöytään.. Saudi-Arabiassa on kahden miljoonan shiialaisväestö, jonka kapinointia kuningashuone pelkää Irakin ja Jemenin tapahtumien valossa. Isku ilmasta Konfliktin jälkeen Saudi-Arabia on pyrkinyt tuloksetta edistämään Jemenin vakautumista ja poliittista prosessia. Epäonnistunut interventio Saudi-Arabian johtama ilmakampanja keskeytettiin 12.5.2015 humanitaarisista syistä viiden päivän tulitauon ajaksi. Lääni onkin AQAP:n vahvaa tukialuetta. Seitsemän viikkoa kestäneiden taisteluiden ja ilmaiskujen jälkeen avustusjärjestöt arvioivat yli 800 siviilin saaneen surmansa ja 1 500 haavoittuneen. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 19 iskusta. Al-Ansi oli kuulunut al-Qaidan johtajien Osama bin Ladenin, Ayman al-Zawahirin ja Abu Hafs al-Masrin lähipiiriin. Taistelut päättyivät tulitaukoon, jonka ehtojen mukaisesti houthi-kapinallisten oli vetäydyttävä Saadan kaupungista ja Saudi-Arabian rajan tuntumasta. Iranin todellisten salahankkeiden rinnalla on tosin syytä huomata, että presidentti Saleh käytti taitavasti Iranin ja houthi-kapinallisten muodostamaa uhkaa saadakseen taloudellista ja sotilaallista tukea Saudi-Arabialta. Saudi-Arabian Washingtonin-suurlähettilään sanoin operaation tarkoituksena oli suojella Jemenin laillista hallitusta kaatumasta. Saudi-Arabian johtaman koalition tavoitteena on paluu YK:n turvallisuusneuvoston siunaamalle poliittiselle tiekartalle, kun taas Saleh ja houthi-kapinalliset haluavat neuvotella omista lähtökohdistaan käsin. Ongelmaksi kuitenkin muodostui selkeiden sotilaallisten kohteiden loppuminen. Tämä pelko johti jo vuosina 2009–2010 Saudi-Arabian rajoitettuun sotilaalliseen hyökkäykseen houthi-kapinallisia vastaan Saadan läänissä. Jemenin tapauksessa Iran todennäköisesti näkee shiialaiset uskonveljensä liittolaisina, joiden avulla maa pystyy uhkaamaan päävastustajansa Saudi-Arabian eteläistä sivustaa sekä laajentamaan geopoliittista vaikutusvaltaansa Punaisenmeren suulle. Seuraavassa vaiheessa tuhottiin Jemenin ballististen ohjusten käyttökyky ja asevarastot. Houthilaisten eteneminen helmi-maaliskuussa johti 22.3.2015 Saudi-Arabian johtamaan alueen sunnimaiden sotilaalliseen interventioon Jemenissä. Ilmaiskujen on väitetty surmanneen useita kapinallisten johtohahmoja, kuten Abd al Khaleq al-Houthin ja Youssel al-Madanin. Ainoaksi tappioksi koalitio on joutunut kirjaamaan marokkolaisen F16-hävittäjän putoamisen Wadi Nushurin alueella 10.5.2015. Samalla uutiset siviiliuhreista lisääntyivät. Tukea saudijoukot saivat jordanilaisilta ja marokkolaisilta erikoisjoukoilta. Aikaisemmin tänä vuonna CIA onnistui jäljittämään ja surmaamaan AQAP:n johtokerrokseen kuuluneet Harith bin Ghazi al-Nadharin ja Ibrahim Rubaishin. Ainakin kolme Iranin vallankumouskaartien kouluttajaa on jäänyt kiinni ja luovutettu Omaniin, joka on ainoa Jemenin konfliktin osalta puolueettomana pysynyt Persianlahden arabimaa. Ilmaiskujen maalitus eteni loogisesti: ensimmäiset iskut suuntautuivat Jemenin ilmavoimien kohteita vastaan, ja näin saavutettiin kiistaton ilmaherruus Jemenin ilmatilassa. Ilmaiskuja suunnattiin houthi-kapinallisia vastaan, mutta he olivat parantaneet kykyään piiloutua ilmaiskuilta. Kolmannen vaiheen iskut kohdistuivat houthi-kapinallisia vastaan. Taizin ympäristössä jatkuivat puolestaan taistelut presidentti Hadille uskollisten joukkojen ja kapinallisten välillä. Viimeisimmän sysäyksen interventioon antoivat tiedustelutiedot, joissa todettiin kapinallisten siirtäneen haltuunsa saamiaan Scud-ohjuksia lähemmäksi Saudi-Arabian rajaa
Veteraaneille ilmaiset ruokailut POHJOISPOHJALAINEN Utajärvi järjestää ilmaisen ruokailun Utajärven 21 veteraanille neljästi viikossa. SA -K U VA PU O LU ST U SV O IM AT. Asevelvollisuuden säilyttämisen kannalla oli 91 % vastanneista. Sotaväen tilinpäätös: Suorituskyky jää puutteelliseksi PUOLUSTUSVOIMIEN tilinpäätöskertomuksessa vuodelle 2014 on poikkeuksellisen selväsanaisesti kuvattu Puolustusvoimien surkeaa rahoitustilannetta. Sotaväki tiukentaa henkilöturvallisuutta myös kehottamalla kantahenkilökuntaa välttämään virkapuvun käyttöä julkisilla paikoilla terrorismiuhan takia. Vuosien 2012–2014 kielteiset vaikutukset reservin koulutustasoon ulottuvat aina 2020-luvulle.” Tilinpäätöksen mukaan nykytilanteessa sodan ajan suorituskyky jää puutteelliseksi: ”Vuosien 2013–2014 toteutunut madallettu toiminnan taso ei ole vastannut sodan ajan suorituskyvyn rakentamiselle asetettuja vaatimuksia. Entinen ulkoministeri Tuomioja torjui asiantuntijoiden tosiasioihin pohjautuvat perustelut poliittisesti vastenmielisinä. Reservi tahtoo Natoon RESERVILÄINEN-LEHDEN kyselyyn vastanneista maanpuolustusjärjestöjen jäsenistä 53,1 % kannatti Suomen Natojäsenyyttä. Reserviupseeriliiton jäsenistä Natoa kannatti 57 %. 95,8 % oli sitä mieltä, että Suomen on puolustauduttava aseellisesti hyökkäystä vastaan, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Sopeuttamistoimenpiteet näkyivät maastoharjoitusten, alusja lentotoiminnan sekä kertausharjoitusmäärien alennetuissa tasoissa. Tilinpäätöskertomuksessa todetaan lisäksi: ”Raportointivuoden aikana Puolustusvoimat on sopeuttanut toimintaansa alentamalla toiminnan tasoa. Toiminnan taso on riittämätön joukkojen suorituskyvyn rakentamisen ja ylläpidon kannalta. Aselajien yhteistoiminta ja joukkoyksikkötason harjoittelu on jäänyt puutteelliseksi vähäisestä harjoitusmäärästä johtuen.” n Vilhonvuorenkadun pommisuoja 1941. Kakkos-Kanervaa vai asiantuntemusta. Varusmiesten pukeutumiseen ei ole puututtu. Henkilöturvallisuus tiukentuu SUOMEN OIR (Operation Inherent Resolve) -koulutusoperaatioon Irakissa rekrytoituneen henkilöstön omaisia suojellaan siten, ettei lähtijöiden nimiä julkaista. Nyt pohditaan, pitäisikö tulevan selvityksen olla parlamentaarisen työryhmän tekemä – eli poliittinen paperi – vai tehtäisiinkö ihan oikea asiantuntijatyö virkamiestyönä. Ruoat aiotaan kuljettaa heille kotiin. Nyt huomioidaan muun muassa, kuinka monet pääsevät liikkumaan omilla autoillaan ja kuinka monet tarvitsisivat yhteiskuljetusta. JY VÄLL Ä 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 Evakko-ohjeet uusiksi VÄESTÖN EVAKUOINTIOHJEET poikkeusoloissa uusitaan. Veteraaneista suurin osa asuu yhä kotonaan. Upseeriliiton vastaavan tutkimuksen mukaan virassa olevista eversteistä ja kenraaleista noin 75 % kannattaa Nato-jäsenyyttä. Sen mukaan toiminnan taso on riittämätön joukkojen suorituskyvyn ja ylläpidon kannalta. Sisäministeriö varoittaa luopumasta väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta, ettei yli 50 vuotta rakennettu väestönsuojelukapasiteetti heikkene. Edellisen kerran Nato-jäsenyyden vaikutuksia selvitti Suomen Nato-suurlähettiläs Antti Sierla ulkoministeriön toimeksiannosta vuonna 2007. Liittymistä vastusti 30 %, ja 16,9 % ei osannut ottaa kantaa. Ulkoministeriön oma virkamiestyöryhmä totesi jo viime vuoden puolella, että Suomen turvallisuuspoliittinen asema selkiytyisi Nato-jäsenyyden myötä. PUOLUEET VAATIVAT eduskuntavaalien alla taas uutta Nato-selvitystä. Väestönsuojien rakentamisen on väitetty lisäävän uudisrakentamisen kustannuksia. Näin halutaan estää mahdolliset väkivallanteot omaisia vastaan. Turvallisuusuhkia on arvioitu yhdessä suojelupoliisin kanssa. Ruokailu maksaa Utajärvelle reilut 22 000 euroa vuodessa
Hankinnalla varustetaan ensisijaisesti alueellisia joukkoja ja parannetaan joukkojen taktista johtamista sekä luodaan tulenjohdon tarvitsema viestikyky. suomensotilas.fi Eduskunnan maanpuolustajat YLI 40 KANSANEDUSTAJALLA on yhteyksiä reserviläisjärjestöihin. Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) uusi paikkansa eduskunnassa yli 8 400 äänellä, mistä tuli koko Vaasan vaalipiirin korkein vertausluku. Laitteet ovat yhteensopivia jo aiemmin hankittujen Maavoimien käytössä olevien Tadiran-radioiden kanssa. Nato-ovi auki NATON AMERIKKALAINEN apulaispääsihteeri Alexander Vershbow vahvistaa edellisen tanskalaispääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin ja nykyisen pääsihteerin, norjalaisen Jens Stoltenbergin viestin: Naton ovi on auki Suomelle. Reserviläisliitto (RES) julkaisi eduskuntavaalien alla oman vaaliohjelmansa, joka ehdokkailla oli mahdollisuus allekirjoittaa, mikäli he olivat sen sisällöstä samaa mieltä. Sitä voitiin tinkimättömästi noudattaa läpi kylmän sodan, eikä ole mitään syytä olettaa, että jatkossa olisi toisin. Nato kunnioittaa sitä turvallisuusratkaisua, johon maanne näissä ankarissa oloissa lopulta päätyy”, Vershbow sanoi Verkkouutisten ja Nykypäivän haastattelussa toukokuussa. Nyt korvataan vanhentuvaa analogista kalustoa ja luodaan osin kokonaan uutta viestikapasiteettia. Uusia johtamisvälineitä alueellisille joukoille UUDISTETUSSA hajautetussa taistelutavassa johtamisen, tilannetiedon ja viestinkulun merkitys kasvaa myös paikallisjoukoissa. ”Peruskirja on ollut voimassa vuodesta 1949. Reserviupseeriliitto (RUL) oli puolestaan ennen vaaleja listannut sivuilleen ehdokkaita, jotka ovat myös RUL:n jäseniä. 21 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 Lue terrorismitutkija, kapteeni (evp) Atte Kalevan analyysi Puolustusvoimien tilinpäätöksestä nettisivuiltamme: www. PU O LU ST U SV O IM AT. ”Hallitus tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan sekä kaksoiskansalaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä”, todettiin uuden hallituksen ulkoja turvallisuuspolitiikan työryhmälinjauksessa. Naton peruskirjan mukaan jäsenyys on avoin jokaiselle Euroopan valtiolle, jolla on edellytykset edistää peruskirjaan kirjattuja periaatteita ja antaa panoksensa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuteen. Hankinta sisältyy puolustusbudjettiin. Heistä kuusi on myös allekirjoittanut RES:n vaaliohjelman. Perussuomalaisten puheenjohtaja ja tuore ulkoministeri Timo Soini ehti lupaamaan jo hyvissä ajoin keväällä, että armeija on ainoa, joka voi olla varma siitä, että se saa lisää rahaa. Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä myös EU:n ulkopuolisten kansalaisten kiinteistökaupat Suomelle strategisten kohteiden lähellä, mistä myös Suomen Sotilas kertoi numerossaan 2/2015. Kenttäradiot toimitetaan Puolustusvoimille vuosina 2015–2017. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 38,18 miljoonaa euroa. RUL:n listan kovin nimi on uusi pääministerimme Juha Sipilä. Israelilainen Elbit Systems Land and C4I Ltd toimittaa Maaja Merivoimille uudet kenttäradiot. Allekirjoittaneiden joukosta löytyy kunnioitettavat 37 valituksi tullutta kansanedustajaa, kirjoittaa Reserviläinen-lehti. Liiton edellinen puheenjohtaja Markku Pakkanen (kesk.) puolestaan tekee paluun Arkadianmäelle neljän vuoden tauon jälkeen. Nato ei kuitenkaan kulje rekrytoimassa uusia jäseniä, vaan aloite on teidän käsissänne”, apulaispääsihteeri linjasi. ”Suomen jäsenhakemus on tervetullut, mutta valinta on teidän. Näistä ehdokkaista kaikkiaan 12 tuli valituksi uuteen eduskuntaan
22 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 JY VÄLL Ä n MAAILMALTA Merivoimien miinoituskykyä kehitetään MERIVOIMAT saa toukokuussa käyttöönsä ensimmäisen sarjan uusia herätemiinoja. Sisäministeriön alaisuuteen kuulunut kansalliskaarti perustettiin Ukrainan itsenäistymisen aikana vuonna 1991, mutta se ehdittiin lakkauttaa presidentti Leonid Kutšman kaudella kustannussyistä vuonna 2000. Kiina huolestuttaa Yhdysvaltoja, jolla on kahdenkeskiset puolustussopimukset muun muassa Etelä-Korean, Japanin, Filippiinien ja Australian kanssa. Vaarallisessa uhkapelissä Yhdysvalloilla ja Kiinalla on myös monia yhteneviä etuja kansainvälisestä taloudesta puhumattakaan. Alusluokan miinoituskykyä sekä raskasta merikuljetusja emäalustoimintakykyä parannetaan. Puolustusbudjetit kasvussa RUOTSI NOSTAA puolustusbudjettiaan seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 10,2 miljardia kruunua, eli yli miljardi euroa. Leonid Kutšman kautta presidenttinä leimaFÖ RS VA RS M A K TE N KOONNUT: PEKKA MÄKELÄ. Kiinan todelliset sotilaallisen turvallisuuden menot ovat suuremmat. Yksittäisessä miinassa on taistelulatauksessa yli 500 kiloa räjähdysainetta, ja se toimii sekä paineherätteisesti että akustisista ja magneettisista herätteistä. Kyse voi olla retoriikasta, jolla on merkittävä rooli Tyynenvaltameren isossa pelissä. Vasemmistoa lukuun ottamatta eduskuntapuolueemme ovat sitoutuneet nostamaan puolustusbudjettia asteittain vuoteen 2020 mennessä vaatimattomat 150 miljoonaa euroa, joka kalpenee Ruotsin miljardin euron korotukselle, sillä Suomen puolustusbudjettia leikattiin ensin enemmän kuin nyt ollaan antamassa takaisin. Toimitukset alkavat tänä keväänä ja jatkuvat vuoden 2017 alkuun saakka. Uusi herätemiina on läpäissyt erittäin vaativat olosuhde-, ympäristö, räjähdeja käyttötestit. Korotus on Ruotsin kokoomuksen vaatimuksen mukainen. Punavihreä hallitus olisi halunnut pienemmän korotuksen. Kodinturvajoukot Ukrainaankin PUOLASSA, Virossa ja Suomea ja Islantia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa toimivat tehokkaat kodinturvajoukot. Kiina haluaa olla maailmanlaajuinen suurvalta. Nyt vastaava kansalliskaarti palaa Ukrainaankin. Miina painaa 710 kiloa ja on noin 1,3 metriä korkea. Niitä arvioitaessa on otettava huomioon myös kehittyvän talouden matalampi kustannustaso. Kolme Pansio-luokan miinalauttaa korjataan. Kiina kehittää laivastoaan, häivehävittäjää ja satelliitintorjuntakykyä. Xi Jinping on tiukentanut Japanin ja Yhdysvaltojen vastaista retoriikkaansa. Ruotsin puolustusbudjetti on tänä vuonna noin 5,24 miljardia euroa, kun Suomi käyttää vain 2,69 miljardia euroa. Kiinan sotilasmenot ovat maailman toiseksi suurimmat, mutta jäävät vielä kauas Yhdysvaltojen noin 507 miljardin euron puolustusbudjetista. Venäjän ja Yhdysvaltojen kiristyneet välit antavat kuitenkin kiinalaisille houkuttelevan sauman peluuttaa heikkenevää Venäjää ja velallistaan Yhdysvaltoja vastakkain, mistä Kiina saattaa hyötyä. Uusilla kotimaisilla Forcit Oy:n PM16-pohjamiinoilla korvataan tämän vuosikymmenen loppupuolella vanhentuvaa ja käytöstä poistuvaa herätemiinakalustoa ja ylläpidetään herätemiinojen lukumäärää. Kiina kasvattaa 126 miljardin puolustusmenojaan reilut 10 %
Viro kokee olevansa informaatiohyökkäysten kohde. ARTIKLAN mukaan jäsenmaat ovat velvollisia auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Huhtikuussa 2015 kolmesataa amerikkalaista kouluttajaa matkusti Ukrainaan antamaan koulutusta kansalliskaartille. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 23 si korruption lisääntyminen ja Ukrainan lähentyminen Venäjään. Osasyynä lienee myös se, että Naton kyberturvallisuuskeskus CCDCOE (Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence) sijaitsee Tallinnassa. ”Kuulumme niiden maiden ryhmään, jotka mainitaan uhkaavaan sävyyn”, toteaa Ilves. Iskut ovat vähentyneet tai ainakin niiden vaikuttavuus on heikentynyt. Siksi olen luottavaisella mielellä, koska se on jokaisen maan edun mukaista.” Valtioneuvoston viestintäjohtajan Markku Mantilan mukaan Suomi ei ole informaatiosodan kohde. Koulutusavun lisäksi Yhdysvallat kertoi ryhtyvänsä antamaan humanitaarista apua Ukrainalle. Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen mukaan jatkossa hyökkäykseksi pitäisi laskea myös kyberiskut. ”Kutsuisin sitä enemmänkin vaikuttamiseksi”, Mantila totesi Kaleva-lehdelle. Viidessä päivässä. Heti kun joku maa jätetään yksin, mikään maa ei tunne olevansa turvassa. Viron internet-palveluihin kohdistui varsinkin vuoden 2007 pronssisoturikiistan takia runsaasti palvelunestohyökkäyksiä ja muita kyberiskuja. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Myös Yhdysvalloissa on vastaava organisaatio asevoimien vapaaehtoisena reserviläiskomponenttina, joka hoitaa varsin vaativiakin tehtäviä tarvittaessa hyvin itsenäisesti mutta liittovaltion alaisuudessa. Naton uusi 5 000 sotilaan valmiusjoukko on askel oikeaan suuntaan, mutta presidentti epäilee vielä sen mahdollisuuksia: ”Tulisiko se tänne viikossa. Venäjä varoitti Yhdysvaltoja tilanteen kärjistymisestä koulutusavun antamisen vuoksi. Ukrainan kansalliskaarti perustettiin uudelleen vasta reilu vuosi sitten maaliskuussa 2014. Mutta kun venäläiset ovat täällä, kaikki on ohi neljässä tunnissa.” Ilves kuitenkin luottaa Naton turvatakuisiin: ”Jos joku sanoo ‘ei’, niin siinä vaiheessa Nato lakkaa olemasta. Aiemman 70 miljoonan euron lisäksi Yhdysvallat antaa Ukrainalle reilut 16 miljoonaa euroa uutta apua. Viro luottaa Natoon NATON 5. Aseapua Yhdysvallat ei ole toistaiseksi antanut
– Palvelus Varusmiessoittokunnassa on sekä muusikolle että media-alan taitajille hyödyllistä. Torikka on itsekin palvellut Varusmiessoittokunnassa. Parolannummella neljännesvuosisadan taivaltaan juhliva Puolustusvoimien toinen edustussoittokunta, Varusmiessoittokunta ottaa vuosittain palvelukseen noin 80 ikäluokkansa parasta muusikkoa, äänija valoteknikkoa sekä media-alan osaajaa. Varusmiessoittokunta on konsertoinut alkuvuodesta Tähdet, tähdet -ohjelmasta entistä kuuluisammaksi pompanneen Waltteri Torikan kanssa. Nautimme klassikkobiisien mahtavista sovituksista sinfoniselle puhallinorkesterille, jousistolle sekä rock-bändille, kiertueen musiikillinen tuottaja sekä kapellimestari, musiikkiyliluutnantti Tero Haikala takaa. Tänä vuonna soittokuntaan haki ennätysmäärä – yli 300 nuorta pyrki ensi vuoden saapumiserään. – Se, että tulee valituksi vaikean valintakoeprosessin läpi meille suorittamaan palvelusta, on jo haaste. Soittokunta tekee vuosittain noin 150 keikkaa. Tapaamme tehdä jotakin perinteisestä sotilasmusiikista poikkeavaa. Varusmiessoittokunnan Game On -kiertue (liput 10 ja 20 euroa): • Keskiviikko, 12. Yksi päätuote on kuviomarssi. 24 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 JY VÄLL Ä P alvelus Varusmiessoittokunnassa alkaa peruskoulutuskaudella, jota seuraa noin puolen vuoden erikoiskoulutus. Muita, nykyään julkisuudessa paistattelevia entisiä varusmiessoittokuntalaisia ovat muiden muassa Santtu-Matias Rouvali, Teemu Roivainen, Osmo Ikonen, Mikael Konttinen sekä Tuomas Holopainen. elokuuta, kello 19 Tampere-talo, Tampere • Torstai, 13. Koko konsertin tuottaminen, suunnittelu sekä toteutus lehti-ilmoituksista äänentoistoon tehdään täysin varusmiesvoimin. Täpötäydet kirkot houkuttelivat uusia ihmisiä nauttimaan sotilasmusiikista. Teimme myös loppuunmyydyn ja historiallisen heavyrock-kiertueen Stratovariuksen Timo Kotipellon kanssa. Myöskään soittotuntuma ei pääse katkeamaan palveluksen ajaksi. Elokuussa Varusmiessoittokunta lähtee ”Game On” -pelimuusikkikiertueelle. – Tällä kiertueella kuullaan pelimusiikin helmiä. elokuuta, kello 19 Kuopion Musiikkikeskus, Kuopio • Perjantai, 14. Meillä pääsee solmimaan kontakteja muiden ikäluokkansa taitavimpien soittajien kanssa. Liput tulivat myyntiin toukokuussa, ja vielä on joitakin myymättä, Haikala vinkkaa. Meillä voi hankkia myös esiintymiskokemusta, jollaista ei mistään muualta saa, Tenhu takaa ja antaa esimerkin: – Viime vuonna rumpuryhmämme pääsi mukaan Cheekin stadionkonserttiin sekä soittamaan Anna Puun kanssa SuomiLove-ohjelmaan. Varusmiessoittokunnassa palvelevasta aineksesta kertoo sekin, että noin puolet joukosta valikoituu johtajakoulutukseen. elokuuta, kello 19 Verkatehdas, Hämeenlinna Varusmiessoittokunnassa kaikki irti intistä n TEKSTI: JERE PALDANIUS. Etevimmät valitaan jo peruskoulutuskaudella aliupseerikurssille, jolta parhaat valikoituvat reserviupseerikurssille Haminaan, Varusmiessoittokunnan varapäällikkö, kapteeni Tommi Tenhu kertoo. elokuuta, kello 19 Sibeliustalo, Lahti • Maanantai, 17
Saman suuntaista olen kuullut muiltakin varttuneemmilta reserviläisiltä. Joissakin kuulemissani kapakkakeskusteluissakin kirjettä on ruodittu, kaikki näissä kuulemani on ollut positiivista. Voisiko näitä hyväksi käyttäen siirtyä yhteydenpidossa nykyaikaan. ITSE KIRJE OLI POSITIIVINEN ASIA , ei ole kyseinen firma pitkään aikaan mitään lähettänyt. Itse asiassa kirjeestä lienee puhuttu aina, kun äijäporukoita on ollut koolla jonkin aiheen tiimoilta, eli kirje on tässäkin mielessä ollut hyvä herätys ja sotaväeltä hyvää mainosta. Siis tämä vaan, kun en mitään muutakaan valittamista keksinyt… VAAN MIKÄS TÄMÄN MERKITYS sitten oikeasti on. Hiukan horjuvaa siis, ehkä tekijä ei ole osannut Wordia ja taitto-ohjelmaa kunnolla käyttää. Ja kertoi sen, minkä itsekin toki tiesin, eli että ei tällaista lähes kuusikymppistä krh-kapteenia sotahommiin oikeastaan kaivata. Eli esimerkiksi pataljoonan komentaja ottaa yhteyttä komppanianpäälliköihinsä ja vastaaviin, nämä taas joukkueenjohtajiinsa jne. Asian vakavuus tuntuu vähän unohtuneen. Kannatettava on myös Reserviupseeriliiton esitys koko yhteiskunnan varautumisrekisterin luomiseksi, kriisiajanhommia on paljon muuallakin yhteiskunnassa, ei yksin sotaväessä. Kirje oli onnistunut veto ja sillä hyvä. Viimeksi tässä laajuudessa lähestyttiin reserviläisiä jatkosodan liikekannallepanossa kesäkuussa 1941 ja silloinkin jakelu oli alle puolet tästä kirjeestä. Tämä lause taitaa olla sangen yleinen kirjeen vastaanottajan tehtävästä kertovassa kohdassa. Niin kertausharjoituskäskyistä kuin kutsuista vapaaehtoisiin harjoituksiinkin kun on aikaa. Kirjehän on erittäin poikkeuksellinen toimenpide Puolustusvoimilta. Idea kirjeestä on kuitenkin vanha, se esiintyi jo vuonna 2011 Siilasmaan työryhmän raportissa. Jos reserviläiselle ja sotaväelle syntyy todellinen kontakti vain harvojen kohdalle osuvissa kertausharjoituksissa tai tietojen ilmoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, niin kyllä heikkoa on. Yksi sivu on sitten jostakin syystä tasattu vain vasemmalle, mikä aiheuttaa ammattitermillä liehureunan oikealle. Asia oli tosin ilmaistu aika kaunopuheisesti siihen malliin, että ”kuulut puolustusvoimien sodan ajan reserviin, jonka tehtävät tarkistetaan mahdollisessa valmiuden kohottamisessa”. Jotenkin tuntuu, että jotakin pitäisi kuitenkin tosipaikan tullen tehdä. Tavutuksen käyttämättä jättäminen on sitten johtanut joihinkin vähän hölmöihin riveihin, koska teksti on taitettu tasan kummastakin laidasta nelisivuisen tekstin kolmella sivulla. Tottahan Suomesta aina mieleensäpahoottajiakin löytyy, mutta siitä on sotaväen turha mieltään pahoittaa. Mutta tottahan se on, että sota on nuorten miesten ja nykyään naistenkin hommaa, ei siellä oikeasti tätä reserviläisten ikäpyramidin yläpäätä mihinkään tarvita, huollon rasitteena vaan roikutaan, turhia suita ruokittavana ja lääkittävänä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 25 TULIHAN SE LOPULTA MINULLEKIN , se kovasti kohistu reserviläiskirje. Aluetoimistot eivät tietenkään pysty 230 000 reserviläiseen yhteyttä ottamaan, mutta onhan siellä olemassa se sodan ajan organisaatio. OLISIKO OLLUT MAHDOTONTA pyytää kirjeessä ainakin sodan ajan sijoituksen saaneilta kännykkänumeroa ja sähköpostiosoitetta. Sodan ajan joukoille soisi syntyvän jonkinlaista yhteydenpitoa jo ennen sitä mahdollista liikekannallepanoa. MYÖS KOTIMAINEN LEHDISTÖ on kirjoitellut ahkerasti reserviläiskirjeestä, mutta juttuihin on saatu turhan paljon kerrontaa omituisista sijoituksista ja muista epäolennaisuuksista. NO, EHKÄ SITÄ VIELÄ KELPAISI teltannarun kiristäjäksi, kipinämikoksi tai putsailemaan kranaatteja. Nuoremmilla taas kiinnostus on kohdistunut tehtävä-kohtaan ja siihen, vastaako se inttiajan kapiaisten lupauksia. Ulkomaisten lehtien käsitys sotaväkemme reagointinopeudesta meni siis pahasti harhaan, Ukrainan kriisi on aivan liian tuore asia kirjeellä reagoitavaksi. Osoitteesta kai pysyvät selvillä väestörekisterijärjestelmän perusteella, mutta huonot taitavat olla mahdollisuudet seurata reserviläisen ammatillista kehittymistä, terveydentilaa, fyysistä kuntoa ja muuta sellaista, mikä voisi vaikuttaa sodan ajan tehtävään sijoittamiseen. Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi Ei sentään liikekannallepano. Miltei liikekannallepanona kirje on nähtykin eräissä ulkomaisissa lehdissä, joissa kirje on liitetty Krimin ja Ukrainan tilanteeseen. Eli tuli vähän sellainen ”mukava kun kuitenkin vielä minut muistavat” -olo. KIRJEEN LUKEMISEN JÄLKEEN aloin kuitenkin vähän ihmetellä sen ulkoasua ja varsinkin taittoa, hiukan sen alan ammattilainen kun olen. Jonkinlaisen pysyvämmänkin yhteydenpitojärjestelmän kehittäminen olisi siis paikallaan. Jostakin syystä nimittäin sotaväki ei ole käyttänyt kirjeessä tavutusta ollenkaan, liekö ajateltu sanojen katkomisen tekevän siitä keskivertoreserviläiselle liian vaikean luettavan. Kirjehän paljastaa, että Puolustusvoimat ei tiedä reserviläisistä paljoakaan
26 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A ARMATA VENÄJÄN UUSI NYRKKI n TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN
Armata on ensimmäinen moduuliperusteinen tela-ajoneuvoperhe ja neljännen toisen maailmansodan jälkeisen taistelupanssarisukupolven debyytti. ULKOMITOILTAAN LÄNSIVAUNUJEN KOKOISEN, mutta vain 50 tonnin painoisen T-14 Armata -taistelupanssarivaunun innovaatioita ovat miehittämätön ja robotisoitu torni, kolmen hengen miehistön suojaaminen rungossa sijaitsevaan erilliseen panssaroituun miehistötilaan ja aktiivinen suojaus (aktiivipanssarointi). SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 27 A rmata on latinaa ja tarkoittaa aseistettua, panssaroitua, haarniskoitua ja linnoittautunutta – siis sopiva nimi Venäjän asevoimien toukokuisessa voitonpäivän paraatissa esittelemälle uudelle raskaalle telavetoiselle panssariperheelle, joka saattaa lunastaessaan lupauksensa muuttaa panssarisotaa – tai ainakin se muuttaa vaunusuunnittelua ja -tuotantoa sekä asettaa kovat haasteet panssarintorjunnalle. Vasemmalla samalle modulaariselle alustalle rakennettu, vielä tuhdimmin suojattu raskas T-15 Armata -rynnäkköpanssarivaunu. Vaunut ovat ulkomitoiltaan selkeästi kookkaampia kuin aiempi itäkalusto.
VAUNUN PÄÄASEENA on toistaiseksi latausautomaatilla varustettu uusi 125 mm 2A82-kanuuna, jonka ammuksen kineettinen energia putken suulla on 17 % korkeampi kuin tehokkaimpien länsimaisten panssarivaunukanuunoiden. Yleensä eri vaunut suunnitellaan ja valmistetaan kukin erikseen alkuperäisen taistelupanssarivaunun tai muiden aikaisempien vaunujen pohjalta, koska TOISTAISEKSI T-90-VAUNUN ALUSTALLE rakennettu uusi 152 mm panssarihaupitsi Koalicija-SV, jonka tulenkantama on jopa 70 km. Armata-tuoteperheessä on erikoista, että se on maailman ainoa alun alkaen alustapohjaiseksi ja moduulirakenteiseksi suunniteltu ja valmistettu tela-alustainen panssarivaunutuoteperhe. Pyöräalustaisiahan on suunniteltu ja valmistettu jo vuosia, Suomessakin. Myöhemmin vaunuihin tulee uusi 152 mm 2?83kanuuna.. Esituotantosarjan vaunut esiteltiin voitonpäivän paraatissa 9.5.2015 Moskovassa. Miehistö on suojattu kuten Armata-vaunuissa. Torni on miehittämätön ja täysin automatisoitu. Kehitys on ollut siis huomattavan nopeaa. Kaikki muut maailmalla tällä hetkellä käytössä olevat panssarivaunutuoteperheet on suunniteltu ja valmistettu perinteisesti kutakuinkin seuraavalla tavalla: Ensin tehdään erikseen uusi taistelupanssarivaunu, koska vastustajan uusimmalle panssarija panssaritorjuntakalustolle ei nykyisellä vaunulla enää pärjää. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 28 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 A rmata-panssarivaunuperheen suunnittelutyöt alkoivat vuosina 2009–2010. Seuraavaksi taistelupanssarivaunun kaveriksi tarvitaan monenlaista saman maastoliikkuvuuden ja suojaustason kalustoa eri tarkoituksiin: ajokoulutuspanssarivaunuja, huolto-, korjausja hinauspanssarivaunuja, liikkeenedistäjiä (raivausja siltavaunuja), kenties myös ilmatorjunta-alusta, panssarihaupitseja, raketinheitinja liekinheitinpanssarivaunuja, raskaita kuljetusja rynnäkköpanssarivaunuja ynnä muuta mukavaa. Mutta mikä tekee uudesta venäläisvaunusta kiinnostavan. Panssarihaupitsilla on markkinoiden korkein tulinopeus
Vaunussa on sama aktiivinen suojaus kuin T-14 Armata -taistelupanssarivaunussa.. Onhan esimerkiksi Suomen puolustusvoimien vuosina 2003 ja 2009 hankkimien Leopard 2A4sekä vuosina 2015–2019 käyttöön tulevien Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen pohjalta tehty erilaista panssarikalustoa niin Suomessa kuin maailmallakin. Luodaan suuri määrä erilaista kalustoa, joka on standardoitu vain osittain. Moottori ja voimansiirto on siirretty takaa eteen. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 29 niistä saadaan valmis moottori, voimansiirto, runko ja telapyörästö. Mekanisoidun yhtymän taisteluja toimintakyky jää käytännössä vajaaksi aina uuteen kalustoon siirryttäessä, koska uuden taistelupanssaPANSSARIJÄÄKÄRIRYHMÄN KULJETUKSEEN ja sen tulitukeen kovan tulen alla tarkoitettu raskas T-15 Armata -rynnäkköpanssarivaunu, jonka ballistinen suojaus on vielä järeämpää kuin taistelupanssarivaunulla. Vaunujen käyttötarkoituksesta riippuen panssarointia voidaan keventää tai vahvistaa, moottorin ja voimansiirron paikkaa vaihtaa takaa eteen ja tehdä paljon muitakin muutoksia. Toimiihan se näinkin, mutta perinteisen lähestymistavan pulmana on se, että siinä tehdään valtava määrä päällekkäistä ja tarpeetonta suunnittelutyötä, koska jokainen vaunutyyppi tai aiemman kannibalisointiin perustuva viritys suunnitellaan erikseen. Tarvittaessa kehitetään uusia erikoisvaunuja puhtaalta pöydältä. Menetelmä on kallis, hidas ja tehoton. Lopputuloksena syntyy tuotannon, talouden ja huollon painajainen. Rahaa palaa ja kalustokirjavuus kasvaa. Syntyy ajallisesti pitkä suunnitteluja valmistusajanjakso, jolloin suunnitteluhetkellään uusi taisteluvaunu kaikkine erilaisine kavereineen onkin käytössä vasta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Vaunun aseistuksena ovat 30 mm automaattitykki ja neljä Kornet-EM panssarintorjuntaohjusta. Vanha ja uusi Mutta eikö perinteinenkin tapa toimi
30 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A rikaluston vaatimia uusia siltapanssarivaunuja tai huoltoja hinauspanssarivaunuja ei olekaan vielä käytössä, eli vioittuneita vaunuja ei voida hinata eikä esteitä ylittää. Perusalustassa otetaan alun alkaen huomioon se, että moottori ja voimansiirto voidaan siirtää eteen tai taakse, telapyörien määrää muuttaa, panssarointia lisätä tai vähentää ja käyttää erilaista aseistusta. Vaikka innovatiivisimmat sotateoreetikot ovat jo kyseenalaistaneet koko taistelupanssarivaunun tarpeellisuuden ja eräät valtiot jopa luopuneet panssariaselajistaan, kukaan ei kuitenkaan tiedä yhtä tehokasta yhteen paTORNIN ALAOSASSA ja tornin päällä kääntyvissä laveteissa sijaitsevat vaunua myös yläsektorista suojaavan aktiivisen suojauksen Afganit-järjestelmän kahden eri projektiilin heittimet. FCS-ohjelma lakkautettiin vuonna 2009 ja GCV-ohjelma vuonna 2014. Taistelupanssarivaunujen tuotekehitys on pysähtynyt maailmanlaajuisesti kuin seinään 1990-luvun kylmän sodan päättymisen aikaisiin kolmannen sukupolven panssarivaunuihin ja niiden pohjalta tehtyihin 3+ -sukupolven evoluutioihin. Joukoista tulee helposti johtajan painajaisia, liikkuvuudeltaan ja taisteluarvoltaan sekalaista seurakuntaa. Venäläiset ovat pystyneet samanaikaisesti suunnittelemaan esisarjatuotannon ja kenttäkoekäytön tasolle kaksi erilaista panssarivaunua, ja panssarihaupitsi on Armata-alustalle siirtämistä vaille valmis. Osa vaunuista on vasta piirustuslaudalla. Tuttua kaikille nykyaikaisten pyöräalustaisten panssariajoneuvojen kuten vaikkapa kotimaisen AMV:n suunnitteluun ja tuotantoon tutustuneille. Vaunun tornissa ovat tämän järjestelmän AESAtutkat ja optisen anturit.. Alustapohjaisessa ja moduulirakenteisessa panssarikaluston suunnitteluja valmistustavassa kartoitetaan ensin kaikki mahdolliset tarvittavat panssarivaunutyypit ja vasta sitten suunnitellaan hieman Lego-palikoiden rakennussarjaa muistuttava kaikkiin tarvittaviin vaunutyyppeihin sopiva, helposti muunneltava perusalusta eli runko, telapyörästö, moottorit ja voimansiirto. Vasta tämän jälkeen valmiin rakennussarjan pohjalta suunnitellaan tarvittavat erilaiset panssarivaunumallit eri käyttötarkoituksiin. Päällekkäisen suunnittelutyön määrä laskee olennaisesti, kustannukset alenevat, varaosien ja käyttömateriaalien standardisointitaso nousee, ja ennen kaikkea uusi panssarikalusto koko kirjossaan voidaan ottaa käyttöön huomattavasti nopeammin, koska mikään ei estä suunnittelemasta ja valmistamasta kaikkia tarvittavia panssarivaunutyyppejä samaan aikaan. Neljännen sukupolven debyytti Vuoden 2015 voitonpäivän paraatissa esiteltiin Armata-tuoteperheestä taistelupanssarivaunu T-14, raskas rynnäkköpanssarivaunu T-15 ja 152 mm:n panssarihaupitsi 2S35 Koalicija-SV (toistaiseksi T-90-alustalla). Alustapohjainen ajattelutapa Armata-vaunuperheeseen kuuluu raskaan T-14-taistelupanssarivaunun lisäksi korjausja hinauspanssarivaunu BERM T-16, raskas rynnäkköpanssarivaunu T-15, termobarista (lämpövaikutteista) sinkoaseistusta (Šmel) käyttävän tulitukiryhmän kuljetuspanssarivaunu BMO-2, raskas termobarinen raketinheitinpanssarivaunu TOS BM-2 ja sen ampumatarvikeja latauspanssarivaunu TZM-2, miinoituspanssarivaunu UMZA, monitoiminen pioneeri/raivauspanssarivaunu MIM-A, siltapanssarivaunu MT-A ja uintikykyinen kuljetuspanssarivaunu PTS-A. Pyörälavettisten sotilasajoneuvojen osalta alustapohjainen lähestymistapa on nykypäivänä pikemminkin sääntö kuin poikkeus, mutta telalavettisten osalta sitä ei ole kukaan tehnyt aiemmin ainakaan valmiiksi saakka – amerikkalaiset ovat kahdesti yrittäneet ja epäonnistuneet, kun kevyen telakaluston FCS(Future Combat Systems) ja GCV (Ground Combat Vehicle) -kehitysohjelmien tuotekehityskustannukset karkasivat käsistä. Armata-taistelupanssarivaunu T-14 on maailman ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa neljännen – toisen maailmansodan jälkeisen – sukupolven taistelupanssarivaunu ja todella harvoja 2000-luvulla puhtaalta pöydältä kehittyjä, aidosti uusia eikä minkään muun aiemman vaunun evoluutioon perustuvia taistelupanssarivaunuja. Jos jatkossa joudutaan suunnittelemaan jokin uusi panssarivaunutyyppi, niin se on selkeästi nopeampaa, halvempaa ja helpompaa, koska tuttu ja valmis muunneltava rakennussarja on paljon helpompi lähtökohta uudelle vaunulle
Armatan suunnittelijat, Uralvagonzavod alihankkijoineen, ovat tehneet miehen työn. Ei panssari pärjää yksin, mutta kaikki muukin moderni sota on yhteistoimintaa. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka Armatan esiinmarssi vaikuttaa tulevaisuuden asejärjestelmäkehitykseen Venäjällä ja muualla maailmassa. Perehdymme panssarointiin ja aseistukseen ja kerromme myös vaunukehityksestä muualla, esittelemme vaunusukupolvet ja paljon muuta dieselöljyn ja kordiitinhajuista näkökulmaa nykysotaan ja sen taustoihin. Kansainvälisen alan lehdistön kommentit Armatasta ovat olleet suorastaan ihailevia. Ensin menee vuosi tai pari kenttäkokeissa ja havaittujen puitteiden korjaamisessa, minkä jälkeen alkaa sarjatuotanto. Ennen vuotta 2020 vaunua ei laiteta vientiin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 31 kettiin laitettua maavoimien liikkuvan sodan välinettä kuin taistelupanssarivaunu. Venäjän maavoimien tarpeisiin on tarkoitus valmistaa 2 300 T-14-taistelupanssarivaunua vuoteen 2020 mennessä. Luvassa jatkossakin myös koeajoja ja muuta mukavaa. Jos orpona toimiva yksittäinen vaunu tai useamman vaunun yksikkö laitetaan vastustajan kaikkien puolustushaarojen yhdistettyä joint-iskuvoimaa vastaan, niin se on vähän sama kuin vertaisi R-kioskin suklaapatukkaa Michelin-tähditetyn huippuravintolan gourmet-illalliseen. Taisteluvaunu on osa kokonaisuutta. Asiantuntevasti ja luotettavasti. Suomen Sotilas esittelee tulevissa numeroissaan Armata-perheen tärkeimmät vaunutyypit ja niiden käyttöajatuksen. Venäjän maavoimien tarpeisiin on tarkoitus valmistaa 2 300 T-14taistelupanssarivaunua vuoteen 2020 mennessä.. On selvää, että vastustajan panssarit pystytään torjumaan ilman omaa panssarikalustoa esimerkiksi ilmasta tai maasta laukaistavilla taktisilla kuorma-ammusjärjestelmillä, mutta kukaan ei ole pystynyt murtamaan vastustajan panssareilla, toimivalla ilmatorjunnalla ja panssarintorjuntakalustolla varustettua puolustusta ilman täydellistä ilmaherruutta ja oman panssarikaluston laajamittaista käyttöä
TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 32 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 H ankintaan sisältyy lisäksi varaosia kymmeneksi vuodeksi, sisäja huoltosimulaattoreita, erikoistyökaluja, testilaitteita sekä erä ampumatarvikkeita. Vanhempi Leopard 2A4 -kalusto jää Puolustusvoimien käyttöön uuden Leopard 2A6 -kaluston rinnalle. Vaunuja hankittiin 139, joista vain sata otetPuolustusvoimat hankki Alankomaista tammikuussa 2014 sata käytettyä Leopard 2A6NL -taistelupanssarivaunua, joista 20 ensimmäistä tuotiin Suomeen 14.5.2015 huollettuina ja käyttökuntoisina. SUOMESSA on ennestään käytössä Saksan Bundeswehriltä vuosina 2003 ja 2009 käytettyinä hankittuja vanhempia Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunuja. Hankinnan hinta on kaikkiaan 199,9 miljoonaa euroa. NYT SAAPUNEIDEN Leopard 2A6NL -taistelupanssarivaunujen (loppukirjaimet NL tulevat maannimestä Nederland, UUDET KISSAT SUOMEEN Ensimmäiset Leopard 2A6 -vaunut saapuivat. n TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN n KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT tiin käyttöön taistelupanssarivaunuina (nyt niistä on käytössä 91), kuusi muutettiin Leopard 2R -raivauspanssarivaunuiksi, kuusi Leopard 2R -siltapanssarivaunuiksi ja loppuja 27 vaunua käytettiin varaosien lähteenä. Seuraava erä on tulossa alkuvuodesta 2016, ja kaikki panssarivaunut toimitetaan vuoden 2019 loppuun mennessä
33 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 ja Krauss-Maffei Wegmann (KMW) päivitti ne Leopard 2A7 -tasolle Bundeswehrin käyttöön. 38 LEOPARD 2A6NL-vaunua myytiin Portugaliin ja 20 Kanadaan jo vuonna 2008. Hieman myöhemmin vaunut päivitettiin kansalliseen Leopard 2A4NL -varustukseen. Leopard 2A6 on moderneinta ja tehokkainta saatavissa olevaa länsimaista vaunukalustoa.. Vuosaaren satamassa 20 ensimmäisen Leopard 2A6NL -taistelupanssarivaunun saavuttua Suomeen. 188 Leopard 2A4NL -vaunua päivitettiin vuosina 1993–1998 Leopard 2A5NL -tasolle, josta 180 vuorostaan päivitettiin edelleen Leopard 2A6NL -tasolle vuosina 2001–2006. 2A5NLja 2A6NL-vaunujen suurimpana erona on 2A6:n paremmat tähtäinlaitteet ja uusi pidempiputkinen 55 pituuskaliiperin 120 mm Rheinmetall L55 -panssarivaunukanuuna. Ensimmäinen vientiasiakas, Alankomaat, osti maaliskuussa 1979 yhteensä 445 vaunua, jotka toimitettiin vuosina 1981–1986. Vaunut aloittivat elämänsä Leopard 2A4 -vaunuina. 20 vaunua myytiin takaisin saksalaiselle valmistajalleen vuonna 2013, TUNNELMA KATOSSA 14.5. Uudet Leot erottaa ulkoisesti vanhemmista 2A4 -vaunuista helposti uudesta tornista ja pidemmästä pääaseen putkesta. Huhtikuussa 2011, kun Leopard 2A6NL -vaunuja oli käytössä 73, Alankomaiden puolustusministeriö päätti luopua panssariaselajista ja myydä kaikki vaununsa ulkomaille. Vuonna 2014 Suomi osti loput 100 Alankomaiden varmuusvarastoihin jäänyttä Leopard 2A6NL -vaunua, joista ensimmäiset saapuivat nyt maahamme. Alankomaat) elinkaari on varsin tyypillinen kolmannen sukupolven panssarikalustolle. Vuodesta 1993 alkaen, kylmän sodan päättyä, Alankomaat alkoi myydä vaunuja ulkomaille. Tämän hankinnan myötä Puolustusvoimien modernien panssarikaluston määrä kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Alankomaihin jäi muutama vaunu maan puolustusministerin selityksen mukaan sen takaamiseksi, ettei panssariosaaminen kokonaan katoa kuningaskunnasta
Mitkä ovat yleisimpiä sotilasteknologiaan perustuvia sovelluksia tämän päivän rajavalvonnassa. 34 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 TURVALLISUUS RAJA RAILONA AUKEAA Elintasorajat syvenevät. Sotilasteknologia rajavalvonnassa yleistyy kaikkialla maailmassa, ja tekninen kehitys on nopeaa. Sotilasteknologian käyttö yleistyy rajavalvonnassa. Eri maiden välillä on huomattavia eroja teknologian hyödyntämisessä samoin kuin niiden teknologisessa kypsyydessä. Rajoille nousee nyt uusia aitoja, vaikka piikkilangan aikakauden piti olla kylmän sodan myötä ohi. Piikkilangan tilalle – ja sen rinnalle – onkin tullut uusia älykkäämpiä ratkaisuja
Vastaavasti roomalaiset pitivät kaikkia Rooman valtakunnan ulkopuolisia alueita barbaarien maana, Barbaricumina. Vai pysyvätkö. Espanjalle kuuluvat Ceutan ja Melillan erillisalueet (kaupungit) Pohjois-Afrikassa Marokon rannikolla on pitänyt ympäröidä vahvalla aidalla laittoman maahanmuuton hillitsemiseksi. Israelin rakentama aita Palestiinan rajalle on paikoin vieläkin massiivisempi luomus. Yhdysvallat on suorastaan linnoittanut eteläistä maarajaansa rakentamalla piikkilangoin, kaivannoin ja estelaittein varustettua turvallisuusaitaa yli tuhat kilometriä Meksikon vastaiselle rajalle. Suojatakseen alueensa roomalaiset aitasivat usein rajansa. Muurin vieressä oli syvä vallihauta. Barbaarit tarvitsivat luvan Rooman rajojen ylittämiseen. 35 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 S otilasteknologian käyttö on lisääntynyt voimakkaasti kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Robotti taivaalla Miehittämättömien ilma-alusten (UAV, Unmanned Aerial Vehicle) kehittäminen alkoi 1950-luvulla. Good fences make good neighbours -ajattelusta on tullut poliittinen mantra, jonka nimiin länsimaissa on uskottu, kun on pyritty patoamaan laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta. He rakensivat nykyisen Skotlannin alueelle Hadrianuksen vallin, joka oli suurimmillaan 4,5 metriä korkea ja kulki 118 kilometrin matkan Atlantin rannikolta Pohjanmeren rannikolle. Hyvät aidat ovat hyvien naapuruussuhteiden perusta. Syyt ovat moninaiset. Aitaamalla rajat uhat pysyvät poissa kotioviltamme. Kun sotilaallisen vastakkainasettelun katsottiin vähentyneen maailmassa kylmän sodan päätyttyä, huomattava määrä sotilaspotentiaalia vapautui uusiokäyttöön. Sotilasteknologia onkin eri sovelluksina löytänyt uusia markkinoita rajavalvonnasta, joka Yhdysvaltojen vuoden 2001 terroriiskujen jälkeen on kokenut voimakkaan teknistymisen erityisesti turvallisuusja valvontateknologioiden osalta. Kiinan muurin vanhimmat osat rakennettiin jo 700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Yksi merkittävimmistä myötävaikuttajista on ollut turvallisuussektorin uudistuminen. Aidan panoa Ihmiset ovat kautta aikojen rakentaneet raja-aitoja patoamaan ulkoisia uhkia. Joissakin Afrikan ja Aasian maissa rajaaidat on sähköistetty. C U ST O M S A N D BO RD ER PR O TE C TI O N. Muurin tarkoituksena oli suojata kiinalaisia mongolien hyökkäyksiltä. 1990-luvun lopulla niiden käyttö levisi siviili-ilmailuun, alussa julkiselle sektorille ja hieman n TEKSTI: MARKUS HEISKANEN HTT, EVERSTILUUTNANTTI EVP EU:n siviili-ilmailumääräykset eivät tällä hetkellä mahdollista UAV:n täysimääräistä hyödyntämistä… U .S . Kiinan muuri toimi puolustusmuurina aina vuoteen 1644 saakka, jolloin Kiinan raja siirtyi länteen. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, kuinka nykyisessä turvallisuusajattelussa on turvauduttu ikivanhoihin käytäntöihin. Julkisissa lähteissä olleiden tietojen mukaan eteläafrikkalaisessa raja-aidassa olisi jopa 3 500 voltin jännite, ja ajoittain sähköistetyn aidan läheisyydestä löytyy kuolleita ihmisiä
KORKEA BETONIJA TERÄSAITA erottaa Arizonan Nogalesin (vasemmalla) ja Meksikon Nogalesin.. Ne ovat enintään 35 kiloa painavia mekaanisia, yhden henkilön operoitavia järjestelmiä, jotka on suunniteltu pääasiassa harrastustarkoituksiin. Vuonna 2013 EU:n komissio julkaisi suunnitelman, jonka mukaan miehittämättömät ilma-alukset sisällytetään osaksi siviili-ilmailua vuoteen 2028 mennessä. Isossa-BriYKSITYISSEKTORILLA LENNOKKIEN KÄYTTÖ on yleistynyt yleishyödyllisessä liiketoiminnassa. Sotilaspuolella miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään erilaisiin tiedustelu-, valvontaja vaikutustehtäviin. TURVALLISUUS 36 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 myöhemmin yksityiseen liiketoimintaan. Useimmiten ne määritetään joko miehittämättömyyden (Unmanned Air Vehicle/System, UAV/UAS) tai kaukokäyttöisyyden (Remote Piloted Aircraft System/RPAS) avulla. Suurimmat UAV:t, kiinteäsiipiset ilma-alukset, ovat lentokoneiden kokoisia ja näköisiä laitteita. Muut turvallisuusviranomaiset käyttävät UAVlaitteita muun muassa aluevalvontaan, tiedustelutoimintaan, etsintäja pelastustehtäviin sekä rikospaikkatutkintaan. Saksalaisen DHLkuriiripalvelun kuljetusrobotti. UAV-toiminta on lupaava liiketoiminta-ala, ja sen on ennakoitu luovan Eurooppaan 150 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Seuraavan 10 vuoden aikana UAV-toiminnan odotetaan kattavan jo kymmenesosan ilmailubisneksestä, vuosivolyymiltään noin 15 miljardia euroa. Biometrisellä UAV:llä tarkoitetaan puolestaan laitetta, joka muistuttaa kasvia tai eläintä, useimmiten lintua, käärmettä tai hyönteistä. Pienimmät ilma-alukset ovat vain muutaman senttimetrin kokoisia. Pienimmistä ilma-aluksista käytetään nimiä Model Aircraft tai MicroUAV. Ne voivat operoida jopa kahdeksan kilometrin korkeudessa ja toimia yhtäjaksoisesti 40 tuntia. On esitetty arvioita, että tulevan 20 vuoden aikana taivaalla lentäisi jo 30 000 UAV:tä. Julkisella sektorilla miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään yleisesti jo sääpalveluun, tutkimustoimintaan, kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen, liikenteen valvontaan, tieja siltavaurioiden tarkastamiseen sekä tulvien, myrskyjen ja metsäpalojen aiheuttamien vahinkojen tutkimiseen. Miehittämättömistä ilma-aluksista on esitetty useita määritelmiä
UAV:t ovat osoittaneet hyödyllisyytensä niin sotilasoperaatioissa kuin lainvalvonnassa pienuutensa, halpuutensa, miehitettyihin ilma-aluksiin verEuroopassa UAV:n käyttöä vasta suunnitellaan ja kehitetään. Kuluneen 10 vuoden aikana rajavalvontaan sopivia UAV-koneita on kehitetty yli 10 tutkimushankkeessa (kuten BSUAV, WiMA2S, 3i, SUNNY). Kauhuskenaarioiden mukaan miehittämättömistä ilma-aluksista on tullut rävähtämätön silmä taivaalla, eikä niiltä jää mikään huomaamatta.. Lisäksi monet Euroopan maat ovat budjetoineet huomattavia summia koneiden kehittämiseen. Tehokkailla kamerajärjestelmillä varustetut UAV:t pystyvät tunnistamaan kohteensa (esimerkiksi ihmiset) useiden kilometrien etäisyydeltä ja seuraamaan heitä kohteiden sitä havaitsematta. Ne voidaan varustaa monipuolisilla valvonta-, ilmaisuja asejärjestelmillä. UAV-järjestelmiä käytetään yleisesti jo joukkoviestinnässä, kartoituksessa sekä luonnon ja ympäristövalvonnassa, mutta myös teollisuusvakoilussa ja paparazzi-valokuvaamisessa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 37 tanniassa on laitteita kokeiltu muun muassa lääkinnällisen avun toimittamiseen onnettomuuspaikalle. Euroopan unioni on rahoittanut miehittämättömän ilmailun kehittämistä yli 300 miljoonalla eurolla. Miehittämättömät ilma-alukset on otettu operatiiviseen käyttöön myös rajavalvonnassa. rattuna vaikeamman havaittavuutensa sekä monipuolisten toimintamahdollisuuksiensa ansiosta. Kehitteillä oleva Euroopan rajavalvontajärjestelmä EUROSUR perustuu osaltaan UAV:n käyttöön osana ulkorajojen valvontaa. Tutkien avulla ilma-alukset voivat ulottaa valvontakykynsä jopa rakennusten sisään. Nykyisillä videovalvontaja analyysijärjestelmillä varustetut UAV:t voivat rekisteröidä jopa ennakoimattomia muutoksia kohteensa toiminnassa ja jakaa tilannekuvaa muiden järjestelmien kanssa. Miehittämättömät ilma-alukset lisäävät huomattavasti viranomaisten valvontaja vaikuttamismahdollisuuksia. EU:n siviili-ilmailumääräykset eivät tällä hetkellä mahdollista miehittämättömien koneiden täysimääräistä hyödyntämistä, koska monet ilmailun kannalta välttämättömät seikat ovat osin sääntelemättä. Yhdysvaltojen Customs and Border Patrol (CBP) -virastolla miehittämättömät koneet ovat olleet operatiivisessa käytössä kesästä 2004 alkaen. Kunnianhimoisena tavoitteena on saada UAV-siviili-ilma…yhtään terroristia ei ole paljastettu läpivalaisulaitteiden avulla. Yksityissektorilla lennokkien käyttö on yleistynyt yleishyödyllisessä liiketoiminnassa. Euroopan rajavalvontavirasto Frontex on kaavaillut UAV:n käyttämistä rajavalvontaan, ja useita ilma-alusten ominaisuuksia havainnollistavia esittelytilaisuuksia on järjestetty eri jäsenmaissa. UAV:n mahdollinen käyttö rajavalvonnassa vaatii vielä vuosien kehittämistä. Pienois-UAV:itä on kokeiltu muun muassa kiinteistökaupassa kohteiden esittelyyn sekä pizzakuriireina
Kiireisimpiä standardoinnin kohteita ovat muun muassa miehittämättömien lentolaitteiden hyväksyntään ja lupiin liittyvät järjestelyt, tietosuojaja turvallisuusmääräykset sekä mahdollisia UAV-vahinkoja koskevat vahingonkorvausja vastuuvapaudet. Nestemäisessä ja pulverimaisessa olomuodossa olevat kohteet ovat siten kaikkein haasteellisimpia tunnistamisen kannalta. Läpivalaisulaitteita käytetään paljastamaan kehoon, vaatteisiin tai matkatavaroihin kätketyt kielletyt tai vaaralliset aineet ja esineet. Miehittämättömän ilmailun kehittäminen vaatii myös kansainvälistä standardointityötä käytön osalta. Yhdysvaltojen maanteillä liikkuu jo yli 500 ajoneuvoa (Z Backscatter Vans, ZBVs), joiden röntgenteknologiaan perustuvat valvontalaitteet haravoivat ajaessaan muuta liikennettä yrittäen paikantaa kätketyt aseet ja räjähteet.. TURVALLISUUS 38 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 tilan sääntely ajan tasalle vuoteen 2016 mennessä. Ilmaisu riippuu viime kädessä läpivalaisulaitetta käyttävän ihmisen havaintoja tulkintakyvystä. Miehittämättömien ilma-alusten avulla CPB on ilmoittanut ottaneensa kiinni tuhansia laittomia rajanylittäjiä. Laitteiden ilmaisukyky perustuu aineen tiheyteen. Kiinnijäämisen pelossa hyväksikäytetyt ihmiset ajautuvat usein työskentelemään alipalkattuina pimeillä markkinoilla. Läpivalaisulaitteet oli aikaisemmin asennettu kiinteästi, mutta nykyään käytetään yhä enemmän siirrettäviä laitteita sekä keveitä, käsikäyttöisiä ilmaisimia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Department of Homeland Security Inspector General on vuoden 2015 alussa ilmestyneessä raportissaan arvostellut CPB:n UAV-järjestelmää kalliiksi ja tehottomaksi. Rajavalvonnasta vastaava CPB on puolestaan puolustanut miehittämättömien koneiden käyttöä rajavalvonnan tehostajana. Vaikka UAV:n käyttö lainvalvontatai muihin siviilitehtäviin on nähty suurena mahdollisuutena, kehitystä saattaa osin hidastaa se, että tähänastiset kokemukset eivät ole täyttäneet kaikkia odotuksia. Läpivalaisu Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana tapahtuneet lukuisat terroriteot ovat johtaneet erilaisten läpivalaisulaitteiden esiinmarssiin rajavalvonnassa
Rikollisten ohella uudet biometriset tunnisteet paljastavat myös valtioiden salaiset tarkoitukset. Laitteiden aiheuttaman säteilyn väitetään olevan jopa monikymmenkertainen ilmoitettuun nähden. 39 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 Läpivalaisulaitteet perustuivat aikaisemmin röntgensäteilyyn. Ihminen ratkaisee Jokaisella teknisellä sovelluksella on myös omat rajoitteensa. Näihin arvioihin on päädytty laitteiden ilmaisukyvyn ja -tarkkuuden perusteella. Pahimmillaan laitteet voivat paljastaa henkilön genitaalit, implantit, tatuoinnit ja proteesit, mitä ei laitteiden tarkoituksellisen toiminnan kannalta voi pitää perusteltuna. Iiris-tunnistus on yleistymässä, koska menetelmä on kasvoihin ja sormenjälkiin verrattuna huomattavasti tarkempi ja luotettavampi menetelmä. Rajojen tehokas linnoittaminen nostaa tutkimusten mukaan ihmissalakuljetuksen aiheuttamia kustannuksia, mikä tekee toiminnasta entistä tuottoisempaa rikollisille. elokuuta 2014 ilmestyneen artikkelin ”Editorial: The naked truth about airport screening” mukaan yhtään terroristia ei ole paljastettu läpivalaisulaitteiden avulla. Onneksi tämä ”kalsaripommittajaksi” ristitty mies epäonnistui räjäytysyrityksessään. Päinvastoin kuin aikaisemmat läpivalaisulaitteet, joiden ilmaisinkuva perustui laitteen lähettämään säteilyyn, terahertsiteknologiaan perustuvat laitteet (esimerkiksi TS4/ThruVision) ovat passiivisia ja perustuvat vain kohteen itsensä lähettämään säteilyyn. Turvallisuusviranomaiset ovat perinteisesti uskoneet vahvasti uuden teknologian suomiin mahdollisuuksiin. Yhdysvalloissa suuri läpivalaisulaitteiden valmistaja joutui vetämään tuotteensa pois markkinoilta, koska laitteiden aiheuttaman säteilyn todettiin olevan terveydelle vaarallista. Rikollisten ohella uudet biometriset tunnisteet paljastavat myös valtioiden salaiset tarkoitukset.. Uuden valvontateknologian käyttö on herättänyt yhteiskunnallista keskustelua myös yksityisyyden suojan näkökulmasta. On kuitenkin muistettava, että teknisiä järjestelmiä käyttää aina ihminen. Uudet ohjelmistot kuvaavat vain epämääräisesti yksilön ääriviivat ja merkitsevät epäiltävien kohteiden sijainnit karkeasti ihmiskehossa. On ymmärrettävää, että läpivalaisulaitteiden käyttö on herättänyt ajoittain voimakasta vastustusta. Salakuljetuksen uhrit päätyvät usein velkasuhteeseen ”hyväntekijöilleen”. Uusin teknologia vähentää huomattavasti laitteiden aiheuttamia terveysriskejä. Ne saattavat johtua joko itse laitteesta tai sen aiheuttamista toiminnallisista muutoksista. Niinpä useimmissa EU:n jäsenmaissa ei läpivalaisulaitteita ole otettu käyttöön rajavalvonnassa. Valtioiden tiedustelutoiminta toisten valtioiden alueella vaikeutuu huomattavasti. Esimerkiksi joulukuussa 2009 nigerialaissyntyinen Umar Abdul Mutallab onnistui läpäisemään kaikki turvatarkastukset ja tuomaan alusvaatteissaan muoviräjähteitä Amsterdamista Detroitiin lähtevään Airbus 330 -koneeseen. Vuodesta 2017 alkaen jokaisella EU-kansalaisella tulee olla biometrisellä tunnisteella varustettu passi. Yhdysvalloissa ja Kanadassa nykyisiä laitteita on kehitetty vähemmän paljastaviksi muun muassa ohjelmistojen avulla. Julkisuudessa on myös esitetty väitteitä, joiden mukaan tuotevalmistajat eivät testaa laitteitaan riittävästi eivätkä esitä laitteiden aiheuttaman säteilyn todellisia määriä. Länsimaisten oikeusperiaatteiden mukaan yksilöiden tulisi olla tietoisia, milloin he ovat viranomaisten valvonnan alla. Biometriikan käyttö on yleistynyt rajavalvonnassa. Läpivalaisulaitteita käytetään myös biometristen tunnisteiden alueella. Mahdollinen ilmaisu riippuu siten inhimillisestä tekijästä. UAV-koneiden osalta eri maissa on käyty vilkasta keskustelua näkymättömän valvonnan aiheuttamista haasteista yksityisyyden suojan kannalta. The Washington Timesissa 21. Niinpä jotkut suurvallat ovat lykänneet biometristen tunnisteiden (erityisesti iiris-skannauksen) käyttöönottoa turvatakseen ulkomaantiedustelunsa. Biometrisinä tunnisteina käytetään yleensä sormenjälkeä ja kasvokuvaa. Säteilyn terveysriskien vuoksi valvontalaitteissa on siirrytty käyttämään terahertsiteknologiaa, joka hyödyntää radioaaltojen ja infrapuna (lämpö) -aaltojen välissä olevaa sähkömagneettista spektriä. Peitetoiminnassa olevat agentit eivät voi enää yhtä helposti toimia väärillä henkilöllisyyksillä, koska biometriikka yhdistää tietyn tunnisteen (jos sitä on aikaisemmin käytetty) aina tiettyyn henkilöön. Mikäli erilaiset ihmisoikeuksien edunvalvontaryhmät onnistuvat pitämään pintansa, näyttää ilmeiseltä, että rajavalvontaan käytetyt miehittämättömät UAV:t eivät tule vielä vuosiin lentämään Euroopan unionin yhteisillä ulkorajoilla. Raja-aidat voivat estää tehokkaasti laitonta maahantuloa maasta toiseen, mutta käytännössä ne siirtävät vain ongelmat toisaalle – joko toiselle rajaosuudelle tai yhteiskunnan toiselle alueelle. Se on suoraan verrannollinen laitteiden käyttämän säteilyn voimakkuuteen. Toisaalta uudet tehokkaat valvontamenetelmät ovat asettaneet valtiot uusien haasteiden eteen. Kiinnijäämisen pelossa hyväksikäytetyt ihmiset ajautuvat usein työskentelemään alipalkattuina pimeillä markkinoilla. Kaksoiskäyttöteknologioiden ongelmat Kaksoiskäyttöteknologioiden – eli sotilasja siviilikäyttöön suunniteltujen, soveltuvien tai käytettyjen teknisten ratkaisujen – käyttöön lainvalvontatarkoituksissa liittyy myös juridisia, eettisiä ja terveydellisiä ongelmia
Suomessa on kuitenkin varauduttu varsin hyvin energiajakeluun kohdistuviin uhkiin. Yksin emme pärjäisi. Keinot voivat olla perinteisiä kineettisiä, kyberiskuja tai niiden yhdistelmiä. Mutta miten kävisi, jos jakeluverkkoon iskettäisiin. Jos kantaverkkoa vaurioitettaisiin suunnitelmallisesti ja massiivisesti, olisi mahdollista, että koko Suomi pimenisi. Suomi on sähkönsaannissa riippuvainen naapurimaistaan. 40 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 TURVALLISUUS PIMEÄ Nyky-yhteiskunta ja sitä puolustava asevoima toimivat sähköllä. n TEKSTI: EEVA VÄNSKÄ
Olemme verkottuneita ja riippuvaisia verkon osista ja energiasta jota tarvitaan kaiken käyttämiseen. – Maan sisään rakentaminen on kallista. Miksi, Fingridin käyttötoiminnan johtaja Reima Päivinen. Lisäksi on teknisesti mahdotonta työntää suurta määrää sähköä maakaapeliin pitkiä matkoja. Kantaverkon suuret pylväät sijaitsevat suuremmilla johtoaukeilla kuin jakeluverkon infra. Puiden kaatuminen on siis pienempi riski kantaverkolle. Jos puu kaatuu linjan päälle, se vie sähköt linjassa olevilta kuluttajilta. > JUTTU PU O LU ST U SV O IM AT KAIKKI TOIMII SÄHKÖLLÄ, niin sotaväki kuin siviiliyhteiskuntakin. Miksi näin. Ongelmia tulisi, mutta suomalainen yhteiskunta on hyvin varautunut.. Suurteollisuus on suoraan liittyneenä kantaverkkoon. Paljon julkisuudessa olleet myrskyvahingot eivät yleensä koske kantaverkkoa vaan jakeluverkkoa. Silti lähes koko kantaverkko koostuu ilmajohdoista. Paikalliset sähkön jakeluyhtiöt taas siirtävät sähköä kantaverkosta loppukuluttajille. Jos esimerkiksi jollain sähköasemalla on vika, se saadaan korjattua ilman, että häiriö edes näkyy kuluttajilla. – Jakeluverkon rakenne on säteittäinen. Puheet siitä että Suomi kaatuisi kahdessa päivässä tai kahdessa tunnissa energiajakeluun kohdistuvaan iskuun tai kyberiskuun ovat kuitenkin pötyä. 41 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 K antaverkko siirtää sähköä silmukkamaisessa rakenteessa suurista voimalaitoksista jakeluverkkoon. Yleisesti ottaen kantaverkossa tapahtuu normaalioloissa vähän häiriöitä silmukkamaisen rakenteen ansiosta
42 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 TURVALLISUUS Valtio pyrkii ohjaamaan sääntelyn kautta jakeluverkkoyhtiöitä investoimaan rakenteisiin. Jos voimalaitos vioittuu, se irtoaa verkosta hetkessä. Esimerkiksi KeskiEuroopassa ja Yhdysvalloissa on koettu vastaavia tilanteita 2000-luvun aikana. – Pylväs voi esimerkiksi kaatua, sähköasemalla voi tulla laitevika tai suuri voimalaitos voi irrota verkosta. Mutta väännetäänpä vielä rautalangasta: mikä voisi saada usean voimalaitoksen tippumaan verkosta samanaikaisesti. Siihen tarvittaisiin useampi samanaikainen vakava häiriö. Sää, tekniikka ja ihminen Suomen pimenemisen uhkakuva otetaan todesta ja kantaverkon tilaa seurataan keskeytyksettä Fingridin valvomossa. Myös kyberuhka on tätä päivää. Eivätkä tämän mittakaavan tilanteet ole mahdottomia nykyäänkään. Sähkökatko kestäisi muutamasta tunnista vuorokauteen. Mutta jos useampi suuri voimalaitos tippuu verkosta samanaikaisesti, ollaan pulassa. – Sähkön palauttaminen olisi hidas prosessi ja veisi tunteja. Poikkeuksellinen sää, kuten pylväisiin kertynyt jää voisi aiheuttaa ongelmia. Suomessa ei tällaista vielä ole ollut, mutta Kanadassa kyllä. Suojausjärjestelmä irrottaa muut voimalaitokset verkosta, ja tämä johtaa osan tai koko Suomen pimenemiseen. Yksinään tällainen häiriö ei vielä johda koko kantaverkon kaatumiseen. Mikä sitten voisi aiheuttaa Suomen pimenemisen. Kriittisimmät järjestelmät toimivat meillä irti internetistä. Tällaisessa tapauksessa muilla voimalaitoksilla lisätään tuotantoa, ja tasapaino tuotannon ja kulutuksen välille saadaan takaisin sekunneissa tai viimeistään minuuteissa. Samanaikaisuus 1970-luvulla Suomessakin koettiin maanlaajuinen sähkökatkos. Siemensähkö otettaisiin joko Ruotsista tai pohjoisen vesivoimalaitoksista, ja sähköt palautettaisiin pala palalta kohti etelää. Toimitusvarmuustavoitteet tulevat voimaan porrastetusti vuoteen 2028 mennessä, mutta sääntely on jo lisännyt investointien määrää: kasvava osa jakeluverkosta on maan alla. Tietotekniikka ja sähköjärjestelmät ovat tavallaan naimisissa keskenään. Sähköjärjestelmien ylläpito vaatii tietoFO RT U M O YJ. Uusi sähkömarkkinalaki edellyttää, että asemakaava-alueella sähkökatko ei saa kestää yli kuutta tuntia. – Kantaverkon valvomiseen tarvitaan tietojärjestelmiä ja tietoliikenneyhteyksiä. – Sattuma voi olla syynä
– Silloin jouduttaisiin rajoittamaan kulutusta. Kohdistaisimme paikallisten verkkoyhtiöiden kautta kulutuksen rajoitukset niin, että jollain alueella olisi sähkökatkoja esimerkiksi kaksi tuntia, ja sitten seuraavalla alueella. Rakentaminen poistaisi kuitenkin sähkönsiirron pullonkaulan länteen. Olkiluoto 3 vastaisi 1 600 megawattia. Historiassa sähkönsiirrossa voidaan erottaa viisi suurempaa vaihetta. Talven kovien pakkasten aikaan sähkönkulutus on huipussaan. – Tällä hetkellä kovana pakkaspäivänä vaje olisi noin 2 500 megawattia. Toisaalta jos joku haluaisi vahingoittaa kantaverkkoa, hän olisi itse vaarassa johdoissa olevan suurjännitteen takia. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 43 liikennettä ja -järjestelmiä ja tietojärjestelmät sähköä. Koko maata koskevassa katkossa ei voida enää puhua hallitusta kulutuksen rajoittamisesta, ja se on Fingridin suurin painajainen. Kierrättämällä tilanne olisi hallittu, eivätkä rajoitukset koskisi yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toimintoja kuten sairaaloita. EE VA VÄ N SK Ä. Suomi ei ole sähköntuotannossa omavarainen. Siirtokyky on tarpeeseen nähden riittävä. Patteritai autoradio kertoo poikkeustilanteessa, mitä on tapahtunut ja milloin sähköt palaavat. – Sähköjohtoja ja -asemia on ympäri maata, niitä ei kukaan pysty vahtimaan paikan päällä koko ajan. Suomi ei pärjää yksin – Mielestäni on hyvä asia, että meillä on yhteistyötä muiden maiden kanssa: silloin myös apua on tarjolla. – Silloin ajateltiin, että tällä tullaan pärjäämään, muuta ei tarvitakaan, Päivinen sanoo ja nauraa päälle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteistyö ulkomaiden kanssa on korostunut, ja siirtoyhteyksiä on lisätty naapurimaihin. Ruotsiin menee tällä hetkellä neljä yhteyttä, kaksi merikaapelia ja kaksi voimajohtoa, lisäksi on yhteydet Viroon ja Venäjälle. Tärkein neuvosi kansalaiselle sähkökatkon varalle. Vuonna 1929 rakennettiin Imatran voimalaitos ja siitä voimajohdot Turkuun ja Helsinkiin. Sen seurauksena sähkön tukkuhinta nousee suhteessa naapurimaahan, ja kilpailun kannalta se on suomalaiselle teollisuudelle huono asia. Kantaverkon on oltava valmiina liittäSuomi ei ole sähköntuotannossa omavarainen. – Teollisuushan tästä kärsii, kun siirtoyhteydet Ruotsiin eivät riitä tuomaan kaikkea tarjolla olevaa halpaa norjalaista ja ruotsalaista vesivoimaa. On mahdollista, että sähkön tuotanto ja tuonti ei jossain ajankohdassa riitä kulutukseen. – Valo on tärkeää, eli taskulamppu on hyvä olla varalla. Sotien jälkeen valjastettiin Kemija Oulujoen vesivoima ja vedettiin siirtoyhteydet Etelä-Suomeen. Tällä hetkellä neuvottelemme Ruotsin kanssa uuden yhteyden saamisesta Perämeren pohjukkaan. Suomen voimalaitosten teho ei riitä kattamaan kaikkea kysyntää, vaan tarvitaan tuontia. Hyvä kunto johtuu aiemmin tehdyistä kestävistä teknisistä ratkaisuista. Ainakin nuo olisi hyvä olla olemassa. 1970-luvulla rakennettiin lämpövoimalat ja atomivoima liitettiin kantaverkkoon. Myös Pohjanmaan rannikko on kantaverkon osalta investointien kohteena. n Reima Päivinen kertoo, että kantaverkkoon investoidaan joka vuosi sadasta kahteensataan miljoonaan euroa. Hyvä perusta Päivisen mukaan kantaverkko on hyvässä kunnossa, vaikka se onkin osin vanhaa. Vaikka Olkiluoto 3 korjaa tilannetta, suuren kulutuksen vaiheessa tullaan silti olemaan riippuvaisia tuontisähköstä. Isku Myös sabotaasi on mahdollista. Uusi yhteys toteutuisi aikaisintaan 2020-luvulla, joten vielä ei kannata pidätellä henkeään
Lisäksi olemme osa pohjoismaista sähköverkkoa, jossa saamme tukea naapureilta ja tarvittaessa voimme tukea myös antaa. Tämä edellyttää suunnittelua ja ennakointia. Maailma on jatkuvan muutoksen tilassa, ja samalla meidän pitäisi pystyä ennakoimaan sähkön kulutusta, uusien voimalaitosten rakentamista ja markkinatilannetta. Reima Päivisen mukaan voimme olla luottavaisin mielin. Suomessa on kuitenkin edelleen vesivoimaa. Päätöksenteko on ketterää. Tehokas systeemi Kantaverkko ei vaadi paljon huoltoa. Perinteistä sähköntuotantoa, kuten hiilivoimaloita, suljetaan, koska ne eivät enää ole kilpailukykyisiä. Kantaverkkoon investoidaan joka vuosi 100–200 miljoonaa euroa. 44 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 TURVALLISUUS mään uudet ydinvoimalaitokset ja tuulivoimalat verkkoon. Käytännössä valvonta on Fingridin omassa hanskassa, mutta kunnossapito ja rakentaminen on annettu valittujen yhteistyöyritysten harteille. EE VA VÄ N SK Ä. Samalla menetämme tärkeää säätövoimaa sähkönkulutuksen vaihteluiden tasaamiseen. Kansainvälisissä vertailuissa Fingrid sijoittuu tehokkuudessa aivan kärkipäähän. – Kulutuksen tulevaa kehittymistä on vaikea arvioida. Sen enemmistöomistajana on valtio. Näin varaudutaan muun muassa kyberuhkiin. Samaan aikaan kun Olkiluoto 3 on myöhässä, Venäjän sähköntuonti on vähentynyt. Ratkaisu vaikuttaa toimivalta. Fingrid on julkinen osakeyhtiö. – Tuotantorakenteen muuttuminen on haaste. Voimajohdot tarkistetaan kahden tai kolmen vuoden välein. – Olemme aika pieni organisaatio, tilaamme ja suunnittelemme, mutta iso osa toiminnasta on ulkoistettu. Suomesta ei ole tulossa sähköomavaraista lähivuosina, vaikka tuotantotase paranisikin. Päivisen mielestä määrä ja tahti ovat riittäviä. Fingrid tarjoaa työtä 280 hengelle. Silti kantaverkkoyhtiön toiminta rahoitetaan siirtomaksuilla. n Kantaverkon kriittisimmät valvontajärjestelmät toimivat internetistä irrallaan, Fingridin käyttötoiminnan johtaja Reima Päivinen sanoo. Sähköasemilla on monenlaisia laitteita, kuten erottimia, katkaisijoita ja muuntajia, joiden elinikä on kymmeniä vuosia
FO RT U M O YJ FO RT U M O YJ. Poikkeusoloissa voitaisiin joutua turvautumaan kulutussäännöstelyyn ja varavoimanlähteisiin. Riittävätkö korjaukset valoisaan aikaan arkipäivisin, vai pitääkö korjata heti. Sähkönjakelun häiriöistä vuodessa keskimäärin pari minuuttia johtuu kantaverkon ongelmista. ...kasvava osa jakeluverkosta on maan alla. SITTEN PÄÄTETÄÄN , mitä tehdään ja missä kiireellisyysjärjestyksessä. EV Pylväs nurin! ...pysyvä vika, johdin poikki. Poikkeusoloissa suunniteltu laaja yhdenaikainen isku kantaverkkoon voisi aiheuttaa ongelmia. Pylvään molemmilla puolilla sijaitsevilta sähköasemilta tulisi ruudulle näkyviin hälytykset: ”pysyvä vika, johdin poikki.” VALVOMOSTA hälytettäisiin alueorganisaation kunnossapitovastaava, joka puolestaan hälyttäisi palveluntoimittajan. SÄHKÖASEMILLA sattuu pieniä teknisiä vikoja melkein joka viikko, pylväiden kaatuminen on harvinaista. Kaupungeissa luvut ovat hyvin pieniä ja haja-asutusalueilla suurempia. JAKELUVERKON häiriöistä aiheutuu vuosittain muutaman tunnin mittainen keskeytys. Kun häiriö on paikannettu, varmistetaan ensin, ettei ympäristölle ole vaaraa, ettei vaikkapa pylväs tai johtimet ole tien päällä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 45 J os kantaverkon pylväs kaatuisi – tai kaadettaisiin – tilanne näkyisi heti valvomossa
Mutta huoltovarmuuden kannalta pientuotanto ei ole ”priimaa” eli aurinkopaneeleja tai tuulivoimaloita ei voida laskea mukaan sähköntuotannon kapasiteettiin, sillä ei ole varmaa, että niistä saadaan pyydettäessä sähköä. Nieminen sanoo pohtineensa, tarvittaisiinko Suomeen muista sähkömarkkinoista erillään oleva sähköntuotannon varavoimareservi eli huoltovarmuusreservi. Mitään ongelmia ei ole, jos naapurimaista tuonti pelaa ja järjestelmät pelittävät. Aukotonta siitä ei saa. – Tavallaan se onkin. Varautumisja valmiussuunnitelmat Huoltovarmuuskeskus valvoo: n TEKSTI: EEVA VÄNSKÄ parantavat sähkönjakeluyritysten kykyä toimia häiriöissä ja poikkeusoloissa JATKUU SIVULLE 48 >. Pientuotanto antaa toki hyvän lisän sähköenergian tuotantoon. Omaa sähköntuotantokapasiteettia pitää olla tarpeeksi. Nyt olisi tärkeää löytää keinot tämänsuuntaisen kehityksen pysäyttämiseksi. Äkkiseltään luulisi, että tuotannon hajautus on vain hyvä asia. Valmius Huippukulutustilanteessa meillä on 2 500 megawatin vaje kansallisessa sähköntuotannossa. Älykäs sähköverkko ohjaa pienistä puroista muodostuvaa sähkömäärää. ”Yleisen käsityksen” mukaan seuraava suurhäiriö on lähempänä kuin edellinen. – Lisähaaste tuotannon hajautumisen lisäksi syntyy siitä, että sähkömarkkinoiden tilanteen vuoksi joitakin perinteisiä lauhdevoimalaitoksia ollaan sulkemassa kannattamattomina. Selvitimme, mitä Huoltovarmuuskeskuksessa ajatellaan sähköomavaraisuudesta ja miten suurhäiriöön varaudutaan. – Ei kenelläkään tietysti ole varaa rakentaa kokonaista voimalaitosta varalle odottelemaan pahimman häiriötilanteen syntyä, mutta haluan nostaa tämän kysymyksen esiin. Hajautus aiheuttaa Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Niemisen mukaan vaateita siirtoverkon tekniikalle. Perinteisissä voimalaitoksissa sähköä tulee sovitulla kapasiteetilla, kun laitos on päällä. Entä jos häiriö olisikin tahallisesti aiheutettu, esimerkiksi osana sotilaallista voimankäyttöä. Ensin voisi kuvitella, että se parantaa tuotannon kriisinsietokykyä ja valmiutta sotilaallisia uhkia vastaan, mutta näin ei ole. Harjoitus kannattaa Pääsääntöisesti Suomessa vallitsee huoltovarmuuden kannalta hyvä sähkön jakelutilanne. 46 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 TURVALLISUUS S ähköntuotannossa ollaan menossa hajautetumpaan suuntaan. Edellisestä kantaverkon suurhäiriöstä on aikaa 40 vuotta
KRIVAT -toimintamalli testattiin tositoimissa helmikuun Laina-myrskyssä. JP Puhe ja lyhytviestit eivät riitä. Julkisen sektorin resurssit ovat kuitenkin tiukilla, ja valitettavan usein säästetään turvallisuudesta, olipa se sotilaallista tai kokonaisturvallisuuden alaan kuuluvaa. Krivat starttasi vuoden alussa, ja siitä on jo nyt hyviä kokemuksia. ”Testi oli hyödyllinen, vaikka myrskyn vaikutukset jäivätkin vähäisiksi”, sanoo Ilmatieteen laitoksen sääja turvallisuuskeskuksen päällikkö Juhana Hyrkkänen. ERÄS UUDISTUS on neljä vuotta valmisteltu Krivat-yhteistyömalli, jonka avulla yhteiskunnan uskotaan toipuvan entistä nopeammin sitä kohdanneista häiriöistä ja poikkeustiloista. HUOLTOVARMUUSKRIITTISTEN toimialojen yhteistyötä ja valmiutta onkin alati kehitettävä. Puhe ja lyhytviestit eivät riitä. YHTEISEN tilannekuvan mahdollistamiseksi tarvitaan itsenäinen ja häiriön kestävä viestintäverkko ja datapalvelut, joilla voidaan mahdollistaa langattomat laajakaistapalvelut. ”Krivatin avulla toimijat voivat tehokkaasti muodostaa tilannekuvan päätöksenteon tueksi”, sähköverkkoyhtiö Carunan käyttökeskuspäällikkö Kimmo Vainiola kertoo Erve-Uutisissa. FI N G RI D O YJ. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 47 Yhteistyötä kehitetään SUOMESSA viranomaisten välinen yhteistyö ja kriisivarautuminen on hoidettu moniin muihin maihin verrattuna esimerkillisen hyvin. On myös muistettava, että jos muualla on hoidettu asiat huonommin kuin meillä, ei se tarkoita, että meillä olisi kaikki hyvin ja virheetön malli
Johtokatuja pidetään auki haja-asutusalueella, mutta sitä työtä ei voi tehdä riittävästi. Kriittiset liityntäpinnat voimansiirtojärjestelmistä tietoverkkoihin ovat esimerkiksi sähköverkkojen ohjausjärjestelmiä. Käytännössä yritysten välillä voi olla suuriakin eroja. Silloin testattiin sähkönpalautusta koko maata koskevan sähkökatkon varalta. Mikäli ohjausjärjestelmä menee nurin, pitää verkkoa ohjata manuaalisesti. – Tällaista harjoitusta ei ole ennen toteutettu. Tavoitteena on saavuttaa tietty varautumisen minimitaso kaikille. Erot johtuvat pitkälti yritysten kokoeroista. Koko Suomea koskevassa sähkönjakelun häiriössä sähköjen palautus koko valtakuntaan kestänee kuitenkin ennakoitua pidempään, jopa yli vuorokauden. Alan toimijat työskentelivät häiriöohjeiden mukaan ja palauttivat sähköt taas käyttöön vesivoiman avulla. Mikä arvo tällä harjoituksella oli, Petri Nieminen. Voimansiirron ohjaus vaatii sähköä. HVK:lla on kuitenkin lakisääteinen rooli sähköverkkoyhtiöiden varautumissuunnittelussa. – Varautumissuunnitelma voi hyvin olla esimerkiksi toimitusjohtajan päässä, mutta suunnitelman lakisääteisyys johtaa väistämättä varautumisen organisoidumpaan laadintaan. 48 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 TURVALLISUUS – Kymmeniä tuhansia kilometrejä avojohtoa on mahdotonta pitää puuvarmana koko ajan. Se hidastaa ja vaikeuttaa toimintoja merkittävästi. – Joillakin sähköverkkoyrityksillä on varavoimakoneita valvomotoimintojensa sähkönsaannin varmistamiseksi, joillakin ei. – Sähkömarkkinalaki vuodelta 2013 toi sähköverkkoyrityksille varautumissuunnitteluvelvoitteen. Harjoituksessa kuvitteellinen kantaverkon häiriö johti sähköjen katkeamiseen suuressa osassa Suomea. Huoltovarmuusorganisaatio kokeili rahkeitaan VALVEeli Valot verkkoon -suurhäiriöharjoituksessa Rovaniemellä syksyllä. n Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen sanoo, että esimerkiksi sähköjohtojen vetäminen teiden vierustoille ja rengassyöttöjen lisääminen sähköasemille parantavat sähkön toimitusvarmuutta. Petri Nieminen sanoo, että pääsääntöisesti isoilla ja myös monilla pienillä verkkoyrityksillä on varautumisasiat kunnossa, mutta EE VA VÄ N SK Ä. Sähköjen palautus alkoi muodostamalla sähkösaareke Rovaniemen alueelle. Millainen. Pienessä sähkön jakeluyrityksessä on töissä vain muutama henkilö. Harjoitus onnistui ja osoitti, että sähkösaarekkeen muodostaminen vesivoiman avulla onnistuu. Eikä maakaapelointikaan poista kaikkia häiriömahdollisuuksia. Saarekkeen toteuttaminen vaati käytännössä alueen sähkönjakelun keskeyttämistä. Rakennustöissä saattaa mennä johtoja poikki tai tulva saattaa katkaista sähköt. Valvova rooli Sähkön jakeluhäiriöissä Huoltovarmuuskeskus ei ole operatiivinen toimija. Huoltovarmuuskeskus valvoo tätä velvoitetta. Puilla on taipumus kasvaa
Mutta pohdimme yhteistyökuviota tämän osalta. – Sähköverkkoyhtiöitä koskee pian myös valmiussuunnitteluvelvoite. Huoltovarmuuskeskus on laatinut sähkönjakeluyhtiöiden käyttöön itsearviointityökalun, joka helpottaa varautumissuunnitelman tekoa. Pisteitä tarvittaisiin noin 70, jotta koko Suomen polttoainehuolto olisi turvattu. – Mikäli sähkönjakelussa on ongelmia, voivat korjaajat käydä tarvittaessa tankkaamassa varavoima-asemalta polttoainetta sekä hankkia muita tuotteita. Koneet sijaitsevat Forssassa, Vierumäellä, Oulussa ja Siilinjärvellä. – Osalta yrityksiä on pyydetty tarkennuksia varautumissuunnittelun tietoihin. Myös viranomaiset voivat hyödyntää näitä huoltoasemia, esimerkiksi jos koko maakunta on ilman sähköä. Näin selviät pitkästä sähkökatkosta/julk: Puolustusministeriö) Testaa kotisi varautumisen tasoa: www.huoltovarmuus.fi -> OmavaraX-peli Varaudu! Tilanne tulee yllättäen:. Fiksu kaukolämpöyritys käyttää tilaisuuden hyväkseen ja on askeleen edellä. Jos vessa ei toimi, viritä muovikassi sankoon tai wc-istuimeen. Poikkeustilat ja poikkeusolot Normaaliolojen poikkeustilanteet on eri asia kuin poikkeusoloihin varautuminen. Nykyään esimerkiksi kunnissa olisi ehkä realistisempaa puhua varautumisesta. Kaikki kulkee sähköllä Tämä on vielä pakko mainita: Huoltovarmuuskeskus on hankkinut neljälle huoltoasemalle kiinteän varavoimakoneen turvaamaan aseman toiminnan sähkönjakelun häiriötilanteessa. Tee tarpeesi pussiin, sulje se tiiviisti ja vie jätekatokseen kaatopaikkatai polttojätteen keräysastiaan. On hyvä pitää kotona muutama perusasia, joiden avulla katkon yli selviää vähemmällä tuskalla. • Hanki pattereita ja varasulakkeita. Sähkön palauttaminen ei hidastu sen vuoksi, että asentajat eivät pääse liikkumaan tai saa muuta huoltoa. • Hanki paristokäyttöinen radio. Näin kannustamme varautumissuunnitelman tekemiseen vapaaehtoispohjalta. • Hanki taskulamppu tai ladattava lyhty ja kynttilöitä. Käytä sanomalehtiä kuivikkeena. Nyt varautumisideologiaa ollaan viemässä myös kaukolämpöyhtiöille, vaikka niitä ei laki vielä koskekaan. Hyvää levittämään Varautumissuunnitelma pitää tehdä kahden vuoden välein, tai kun olosuhteet oleellisesti muuttuvat. • Hanki autotai paristolaturi, jolla voi ladata kännykän akun ilman sähköä. Valmiuslaki määrittää jälkimmäistä. Lisäksi teemme valvontakäyntejä kentällä, jotta varmistetaan lain kirjaimen toteutuminen. – Lanseerasimme tammikuussa 2015 itsearviointityökalun HUOVI-portaalin kautta myös kaukolämpöyhtiöiden käyttöön. Valmiussuunnitelmat tulevat pakollisiksi sähköverkkoyhtiöille vuonna 2016. • Pidä varalla kosteuspyyhkeitä ja desinfiointiainetta. • Takka, polttopuut tai kaasulämmitin turvaa lämmityksen. • Pidä varalla käteistä. – Historiassa aina 1990-luvulle saakka Huoltovarmuuskeskuksen toiminta on ollut enemmän valmiussuunnittelua, sotatilaan valmistautumista. Sillä voi ostaa esimerkiksi polttoainetta myös silloin, kun korttiraha ei toimi. • Pidä kotona pieni varasto hyvin säilyviä ruokia, kuten säilykkeitä, lastenruokia ja iskukuumennettua maitoa. • Hanki varastoon lääkkeitä ja sidetarpeita. • Hanki tietokoneeseen UPS-laite varmistaaksesi, että sähkökatko ei sammuta konetta kesken tärkeän työn. (Lähteenä: Pahasti poikki. – Ei meillä ole mahdollisuutta hankkia Suomen kattavaa varavoimaverkkoa huoltoasemille. Tavallisen kansalaisenkin kannattaa olla tietoinen mahdollisesta pidemmästä sähkökatkosta. • Jos hanasta tulee vettä sähkökatkon aikana, käytä sitä vain välttämättömään. Varavoimakonehanke on pilottihanke, jolla HVK ja huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvat voimatalousja öljypooli hankkivat tietoa ja kokemuksia käytännössä huoltoasemien varustamisesta varavoimalla. Pidä kotona varalla pullovettä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 49 sitten on ryhmä yrityksiä, joilla asiat eivät ole hyvin, edes lain myötä. Valmiussuunnitelmien teko ei ole vielä niin hyvällä tolalla kuin varautuminen normaaliolojen poikkeustilanteisiin
Häiriö tai totaalinen sähkökatko vaikeuttaisivat maanpuolustusta. Jos sähköverkko ei toimi, se lamauttaa tietojärjestelmiä, ja toisaalta sähköverkkojen toiminta edellyttää tietojärjestelmien toimimista. – Se, että yhteiskunnan kannalta elintärkeät toiminnot kyetään varmistamaan kaikissa tilanteissa. Sähkötuottajakumppaneihin tietysti luotetaan. Sähkön katketessa kantaverkosta akustot ja varavoimalat käynnistyisivät jopa ilman keskeytyksiä. Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö Ilkka Korkiamäki sanoo, että maanpuolustusta ei voi lamaannuttaa sillä, että verkossa ei ole sähköä. Kriittisten yritysten ja organisaatioiden on pysyttävä käynnissä. Vaikeudet liittyvät yhteiskuntaan vahvasti sidoksissa olevaan toimintaan, kuten logistiikkaan ja rahaliikenteeseen. Sähköverkkojen haavoittuvuus ja uhat on otettava vakavasti. Sotilaallisesti toiminta ei kuitenkaan keskeydy. Haavoittumispinta on suurentunut sikäli, että olemme yhä enemmän sidoksissa tietoliikenteeseen ja tietojärjestelmiin. Ei pelkkää autuutta Suurimmat uhat ovat sään ääri-ilmiöt ja luonnonkatastrofit. Jos sotilaallinen uhka olisi näköpiirissä, sähköverkko olisi erittäin tärkeä suojattava kohde. Terroristiuhka ja sotilaallinen uhka ovat myös olemassa. Mikä on riittäviltä osin. Tarkoittaako se sitä, että haavoittuvuus on lisääntynyt. – Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkokset ovat herättäneet sähköyhtiöitä. Mitä moninaisempi kirjo on sähkön tuottajia, varautumisen kannalta se on hyvä asia. – Jos ei löydy kiinteää varavoimaa, meillä on myös siirrettävää varavoimakalustoa. Riippuvuus kasvaa Ilkka Korkiamäki sanoo, että tietoisuus sähköverkkojen haavoittuvuudesta on lisääntynyt. – Sotilaallista uhkaa ei nyt ole, vaikka siihen on varauduttu. Mutta jos sotilaallisessa uhkatilanteessa pitäisi priorisoida sähkön saantia, niin se merkitsisi käytännössä säännöstelyä. n TEKSTI: EEVA VÄNSKÄ Sähkökatkoksiin varaudutaan Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö: …mutta suojautumisessa vielä tehtävää n Ilkka Korkiamäki pitää tärkeänä sitä, että tietoliikenteen ja sähköverkon kriittiset toiminnot ovat kotimaisessa omistuksessa. Sotilaallisessa tapauksessa sähköverkkoa voisi vahingoittaa ilmahyökkäys, erikoisjoukot tai sitten kyberhyökkäys. – Oletusarvona on se, että suojautumisessa on vielä tehtävää. Riittävin osin Korkiamäki ei näe tällä hetkellä erityisiä huolenaiheita sähköverkkojen osalta. EE VA VÄ N SK Ä. Sähkön omavaraisuus riittäviltä osin on keskeistä. johtamisen ja huoltovarmuuden on toimittava. Valtakunnan Puolustusjärjestelmä on kiinteästi yhteydessä sähköverkkoihin. 50 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 TURVALLISUUS P uolustusvoimien kiinteät johtamispaikat ovat kiinni kantaverkossa, vaikkakin kriittisissä kohteissa on myös varajärjestelmät. Merkittävä sähköverkon häiriö vaikeuttaisi toki asioita ja toisi mukanaan muun muassa alueellisia hankaluuksia. – Energiaratkaisut ovat tietysti tärkeitä, koska yhteiskunnan on saatava tarvittava määrä energiaa
Toki kartasta voi löytää joitakin heikkoja kohtia. Hallitaan riskejä. Koko yhteiskunnassa kaikki luvatta järjestelmiin hakkeroivat ovat tietysti ikäviä, mutta esimerkiksi pankkiin kohdistuneiden hyökkäysten vaikuttavuus on jäänyt melko pieneksi. Toisaalta samaan aikaan Eurooppa kärsii pitkästä talouden laskukaudesta. merkiksi Ruotsista, jos mietitään infrastruktuurin rakennetta. Miten kommentoisit sähköverkon päälinjoja ja niiden sijaintia. – Monet maat ovat joutuneet tarkastelemaan omaa puolustustaan kriittisesti uudessa tilanteessa. Varautumisessakin on siis rajansa. Se ainakin on varmaa, että jos jotain tapahtuu, niin poliittinen paine kasvaa ja rahahanojen virrat voivat painottua toisin. – Ei meidän tilanteemme sähköverkon osalta poikkea oleellisesti esi– Verkon kuormituksen säätelymahdollisuus on hyvä asia. PU O LU ST U SV O IM AT. Valtakunnan johtamisen ja huoltovarmuuden on toimittava kaikissa tilanteissa. – Kyberhyökkäyksen motiivi voi olla poliittinen, sotilaallinen tai ideologinen. – Meille merkittäviä toimijoita kyberuhkien kannalta ovat valtiot. Varaudutaan siis siihen, että sähköverkko on toimintakyvytön. – Tärkeät kohteet, kuten solmukohdat ja voimalaitokset, varmistetaan tarvittaessa sotilaallisesti ilmapuolustuksella. Entä mitä merkitsee se, että meillä on kaapelit Ruotsin lisäksi Venäjälle ja Viroon. Tehtävän mahdottomuuden vuoksi keskitymme riskinhallintaan. Se on kuitenkin totta, että itse verkkoa on mahdotonta olla koko ajan vahtimassa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 51 Ilkka Korkiamäki toteaa, että maailmanpoliittinen tilanne on epävakaampi kuin vielä vuosi sitten. Korkiamäki mainitsee Oulun, joka on tietynlainen solmukohta verkon osalta. Kyberuhan toteutuminen on mahdollista, kun on olemassa osaamista ja motiivi. Yhteistyö Pohjois-Euroopan kanssa sähköverkon häiriöihin varautumisessa on parantunut. ...fyysiset esineet ja laitteet ovat yhä enemmän kiinni verkossa. Kyberuhkien realisoituminen kasvaa jo pelkästään siksi, että fyysiset esineet ja laitteet ovat yhä enemmän kiinni verkossa. Ehkä mielenkiintoisinta on se, missä raja menee. Meidän kannaltamme voi olla tyytyväinen siitä, että Suomella kotimaan puolustus on ollut koko ajan keskeisintä. – Joudutaan punnitsemaan riskinottokykyä ja -kantamiskykyä myös taloudelliselta kannalta
Univormuina partiojohtajan eli Viha voittamaton Itsenäisyyden polunetsijät Pfadfinder-kausi ja musketööriaika 1915 Sittemmin jääkäriliikkeenä tunnettu, sata vuotta sitten Saksan Lockstedtissa 25. JA A KK O PU U PE RÄ. Lihamylly oli käynnistynyt. Partiopoikakurssi oli salainen peitenimi suomalaisten kouluttamiseksi aseelliseen toimintaan tuolloisen suuriruhtinaskunnan emämaata Venäjää ja sen keisaria vastaan. Tuhansia ja taas tuhansia miehiä koulutettiin koulutuskeskuksen kasarmeilla ja kentillä vajaata vuotta aikaisemmin alkaneen suursodan pohjattomiin tarpeisiin. Saksa soti niin idässä kuin lännessä, Afrikassa sekä maailman merillä asti. marraskuuta 1914. 52 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 100 VUOT TA SIT TEN S ata vuotta sitten pohjoissaksalaisen Lockstedter Lagerin harjoituskenttä pöllysi. Koulutus polkaistiin käyntiin käsittämättömän nopeasti. Mutta Lockstedtissa koulutettiin myös erikoista pientä joukkoa: Pfadfindereitä eli partiolaisia. helmikuuta 1915 aloitettu suomalaisnuorten salainen sotilaskoulutus kapinaan esivaltaa vastaan oli monella tapaa merkillinen hanke. Joukko sortotoimiin ja vanhempien itsenäisyysaktivistien saamattomuuteen kyllästyneitä nuoria päätti hankkia sotilaskoulutusta ulkomailta 20. Venäjän ja Saksan välille oli syttynyt sota, ja piti takoa, kun rauta oli kuumaa! Koulutus alkoikin Saksassa vain kahden kuukauden kuluttua tuosta päätöksestä! Suomen Sotilas aloittaa jääkäriliikettä esittelevän sarjan avustajamme, jääkäriperinteitä kantavan Parole-lehden päätoimittajan Jukka Knuutin kirjoituksella
Normaalit valtiot ajavat omaa ja kansalaistensa etua, suurvallat, kuten sadan vuoden takainen Saksa, tekevät sen isosti. Ei aloitus olisi voinut muuten olla niin nopea. Viimeistään Svinhufvudin pidättäminen ja karkotus alkoivat herättää jo laajempaa suuttumusta. Saksan yleisesikunnassa oli jo vuosia ennen maailmansodan puhkeamista pohdittu toimenpiteitä sen varalle, että joudutaan sotaan Venäjän kanssa. n Pfadfinder-kurssin tiukkoihin turvamääräyksiin kuului myös pysyväismääräyksenä ankara ja ehdoton valokuvauskielto. Syyskuussa partiopoikakurssi päätettiin kasvattaa pataljoonaksi. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 53 n TEKSTI: JUKKA KNUUTI JÄÄKÄRILIIKE OSA I Feldmeisterin arvossa palvelleilla nuorukaisilla oli aluksi partiopuvut, mutta nämä ”partiolaiset” saivat sotilaskoulutusta. Saksalaisilla oli omat suunnitelmansa, jotka olivat luonnollisesti Saksan edun mukaisia. Vuonna 1910 oli jopa Saksan ja Ruotsin välisissä esikuntaneuvotteluissa pohdittu mahdollisia Suomen suuriruhtinaskuntaan liittyviä yhteisiä toimia, jos jouduttaisiin yhdessä sotaan Venäjää vastaan. Heillä oli saksalaisia sotilaspalvelijoita, eivätkä kouluttajat voineet rangaista heitä nuhtelua ankarammin. Ja toihan alkanut ”yleiseurooppalainen sota” mahdollisuuden löytää konkreettista apua ulkomailta. Heidän olosuhteensa olivat myös aluksi aivan muuta kuin tavallisilla sotilailla. Tässä ehkä kaikkein tunnetuimmassa kuvassa keväältä 1915 partiopuvuissaan piikkilankaesteen ylittämistä harjoittelevat takana vasemmalla Verner Gustafsson ja oikealla etualalla myöhemmin muun muassa Reserviupseerikoulun ensimmäisenä johtajana toiminut Kosti Sundberg. Kevään ja kesän 1915 edetessä myös ”partiopoikien” olot leirillä muuttuivat normaalimmaksi sotilaselämäksi. Aina valmiit Suomalaisten vapaaehtoisten koulutus Saksassa ei ollut aivan vieras ajatus saksalaisille, kun sitä heiltä pyydettiin joulukuussa 1914. Työntöä ja vetoa Saksalaiset piti ajan tasalla Suomen tunnelmista Tukholman pään lisäksi Berliinissä oleskelevat suomalaiset, jotka kertoivat maassa esiintyvästä halusta päästä irti Venäjästä. Miesten vasemmanpuoleisesta kauluksesta voi erottaa yksikkönumeron.. Niinpä Saksa kiinnostuikin nyt suomalaisten hankkeesta ruotsalaisten välitettyä tiedon opiskelijoiden suunnitelmasta, jonka ruotsalaiset ja tanskalaiset olivat puolueettomina torjuneet. Kuvia onkin tallentunut kovin vähän. Mutta kun oli tultu kesään 1915 – sata vuotta sitten – olivat suunnitelmat ja näkymät jo muuttuneet. Ei suomalaisia autettu heidän vaaleiden hiustensa ja sinisten silmiensä vuoksi
Kansallismuseon takana, osoitteessa Töölönkatu 3 sijaitsevan pohjalaisten osakuntien talon kassahuoneessa pidettiin 20. Liikehdintä oli pitkälti nuorison harteilla. Olihan hanke laiton ja vaarallinen. Niinpä vuodenvaihteessa 1914–1915 kaikki apu oli tervetullutta ympärysvaltojen saartamille keskusvalloille ja erityisesti Saksalle. 54 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 100 VUOT TA SIT TEN Apua tarvitsi myös Saksa. tammikuuta 1915 aloittaa 200 suomalaisen vapaaehtoisen koulutus. Kolme päivää aikaisemmin venäläisten antama julistus suuriruhtinaskunnan autonomian lopullisesta alasajosta, syttyneen sodan varjolla, ajoi yhteen osin toisistaan tietämättä toimineet aktivistiryhmät. Saksan sotaministeriössä päätettiin 26. Vasemmalla kuvassa Liisankatu 17 seinässä toimistosta ja sen historiasta jälkipolvia muistuttava kyltti. Kun maailmansodan taistelut olivat loppuvuoteen 1914 mennessä juuttuneet länsirintamalla täysin paikalleen, etsittiin Saksan yleisesikunnassa uusia mahdollisuuksia idässä. Käytännössä hankkeen vieminen maihinnousuun asti osoittautui kuitenkin mahdottomaksi niin kauan kun Venäjän Itämeren laivasto ja vahvat rannikkolinnakkeet pysyivät toiminnassa. Saksa tuki sodan kuluessa myös Leninin bolshevikkeja ja muitakin tsaaria vastaan kapinoivia ryhmiä, lopulta varsin n Pohjalaisten talo, Ostrobotnia, eli ”Botta” tänään ja viime vuosisadan alussa kuvattuna. JA A KK O PU U PE RÄ JA A KK O PU U PE RÄ. Ja tähän väliin tuli joulukuussa 1914 suomalaisten pyyntö sotilaallisen koulutuksen järjestämisestä 150 suomalaiselle ylioppilaalle, jotta nämä voisivat auttaa saksalaisia heidän mahdollisessa maihinnousussaan Suomeen. Karjalaiset osakunnat toimivat rakennuksessa 2000-luvun alkuun asti. On syytä muistaa, että Saksa panosti sodan kuluessa muihinkin Venäjää heikentäviin salaisiin hankkeisiin aivan samalla tavalla kuin ympärysvallat panostivat keskusvaltojen sisäisen eheyden hajottamiseen. Vanhemmista valtiomiehistä ja isosta osasta keskipolveakaan ei tukea tullut. Hanketta lienee pidetty tärkeänä, koska sen toimeenpano oli salamannopeaa. marraskuuta 1914 Suomen itsenäisyysliikkeen järjestymiskokous. Värväystoiminta Liisankadulla oli lopetettava joulukuussa 1915. Tukea tuli vain Maalaisliiton Sivéniltä ja sosialistien Oskari Tokoilta. Suomalaiset pyysivätkin aktiivisesti maihinnousua aina kevääseen 1918 asti, jolloin se toteutui. n Helsingin Liisankadulla Karjalaisen osakunnan talossa toimi yksi jääkäreiden salaisista värväystoimipisteistä, ”Helsingin metsätoimisto”. Ajatus sopi hyvin saksalaisten suunnitelmiin. Berliiniä tuskin kiinnosti Suomen irtautuminen Venäjästä, vaan haluna oli ensisijaisesti aiheuttaa viholliselle hankaluuksia. Venäjä värväsi sotavangiksi saamiansa Itävalta-Unkarin vähemmistökansallisuuksia riveihinsä, britit yllyttivät Turkin alamaisia Palestiinassa kapinaan osmaneja vastaan ja niin edelleen. Aikataulun mukaan Asiat alkoivat edetä tuon ajan sotilasbyrokratian huomioiden huimaa vauhtia
n Kasakoita Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana. Näin kävi myös Vihtori Kosolalle. Suomalaisten koulutus käynnistyi jo kuukauden kuluttua, 25. Pelättiinhän saksalaisten maihinnousua, jonka osana koulutettiin nyt suomalaiskapinallisia Lockstedtissa. Värväys oli vaarallista ja moni etappimies, Saksaan yrittäjä ja värväri – joukossa joitain jääkäreitäkin – päätyikin lopulta Pietarin Spalernajaan ”kalterijääkäriksi”. Saksan kielen taito katsottiin välttämättömäksi. Saksalaiset edellyttivät koulutettavien olevan lähtöisin hyvistä perheistä. Kärryillä ovat vasemmalta oikealle lukien ahkerat värvärit Jukka Talvitie, Suomen 1930-luvun historiasta tunnettu Vihtori Kosola ja Viitala. Tavoitteena oli antaa tälle pienelle joukolle reserviupseerikoulutusta vastaava. päivänä Lockstedtin pienelle rautatieasemalle saapui kahdessa erässä yhteensä 55 vapaaehtoista, ensimmäiset 19 jo aamulla ja loput 36 iltajunalla. helmikuuta, Lockstedter Lagerissa Holsteinissa. Tukea saivat myös irlantilaiset brittejä vastaan, salainen sota oli käynnissä rintamien takana. Oli kulunut vain kaksi kuukautta ja viisi päivää Ostrobotnian kokouksesta, jossa päätettiin hankkia sotilaskoulutusta Suomen irrottamiseksi Venäjästä! Helmikuun 25. Tätä sotaa käytiin juna-aikataulun mukaan. Venäläisten joukkojen määrä kasvoi sodan aikana Suomessa. Suomesta tulijat olivat ylioppilaita Helsingistä. Haluttiin ”sivistyneitä ja luotettavia” miehiä. Jotkut olivat ehtineet paikalle Suomesta asti, moni oli ollut jo valmiiksi Saksassa eri syistä. järisyttävin tuloksin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 55 n Kärryjen eteen on valjastettu hevosen sijasta kantakirjasonni Matti pohjalaisvärväreiden poseeratessa Lapuan osuusmeijerin edessä. Suomen suuriruhtinaskunnan alamaiset oli vapautettu asepalveluksesta – toki moni palveli emämaan asevoimissa ammattisotilaana tai vapaaehtoisena. Venäjä julisti liikekannallepanon 31.7.1914
56 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 100 VUOT TA SIT TEN oppi ja kouluttaa aseelliselle kansannousulle johtajia. Suomesta, Saksasta ja muualta värvätyistä miehistä 144 kuului johonkin osakuntaan. Oppikoulusivistystä kaikista Pfadfindereistä oli saanut 182 (ylioppilastutkinnon oli suorittanut 145), heistä 108 oli käynyt ruotsinkielisen oppikoulun ja 74 suomenkielisen. Vuosijuhlat kasarmilla Pfadfindereiden joukossa pidettiin kiinni ylioppilasperinteistä. Selvästi suomenkielisistä osakunnista olivat alussa vahvimmin edustettuina Karjalainen ja Eteläsuomalainen osakunta. Esimerkiksi suuresta suomenkielisestä Hämäläisosakunnasta ehti Pfadfinderiksi vain viisi miestä. Kansannousu olisi heikentänyt Venäjää, sitonut sen asevoimaa ja näin tukenut Saksan sotaponnisteluita. Niinpä huhtikuussa vietettiin tiukasti umpiruotsinkielisenä pysyttäytyneen Nylands Nationin eli Uusmaalaisen osakunnan vuosijuhlaa, johon 11 muun kurssilla edustettuna olleen osakunnan edustajat toivat tervehdyksensä. JA A KK O PU U PE RÄ. Peitenimi oli luonteva, sillä kurssin johtajaksi tuli kokenut upseeri, majuri Maximilian Bayer, joka oli yksi saksalaisen partiopoikaliikkeen perustajista n Vesitorni on yhä Lockstedtin tunnusmerkki. päivänä 1915 saapuneiden ensimmäisten 55 miehen joukossa oli vain yhdeksän suomenkielistä nimeä. Helmikuun 25. Olihan kielikysymys yhä keskeinen poliittinen vedenjakaja suuriruhtinaskunnassa ja sen itsenäisyysliikkeessä. Nylands Nationin osakuntalaisia oli tässä joukossa peräti 61! Se oli lähes viidennes osakunnan kevätlukukaudella 1915 kirjoilla olleista miesopiskelijoista. Viitta ja tikari Kurssin nimeksi tuli Pfadfinder (partiopoika, sanatarkasti tiedustelija tai polun etsijä). Olihan keisarikunta joutunut kahden rintaman sotaan. Katolla näkyvä pallo nostettiin ylös mastoon tykistöammuntojen merkiksi. Pfadfindereille ja jääkäreille se tuli tutuksi kohteeksi, joka näkyi kauas marssittaessa kasarmeille harjoituksista. Pfadfinder-kaudella kielikysymys ei ollut ongelma, mutta jääkäreiden myöhemmissä vaiheissa syntyi kitkaa, kun suomenkieliset katsoivat ensimmäisenä tulleiden ja näin pisimälle edenneiden ruotsinkielisten suosivan omaa kieliryhmäänsä toisten kustannuksella. Erityisesti Suomesta tulleet olivat hyvin koulutettuja ja motivoituneita
Muun kuin suomenkielisillä olikin leimallisen suuri rooli jääkärien ja koko itsenäisyysliikkeen johdossa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 57 ja sen johtaja, Reichsfeldmeister, aina kaatumiseensa asti rykmentin komentajana lähellä Verdunia 25.10.1917. Partiomaisuus vietiin niin pitkälle, että koulutettavien vaatetukseksi tuli saksalainen partioasu, jonka polvihousut, viitta ja lierihattu eivät alkuunkaan miellyttäneet sotilaskoulutusta hankkimaan lähteneitä suomalaisia. Pohjoisen miehet pyrittiin eristämään ”Mamuja ja hurreja” RUOTSINKIELISEN sivistyneistön ja ulkomaalaistaustaisten perheiden poikien rooli oli kiistattoman suuri itsenäisyysliikkeessä. Toki heinäkuussa saatiin sitten ihan oikeat saksalaiset sotilaspuvut. Saksan partioliikkeen perustaja naamioi myös suomalaiset partiolaisiksi. 191 ”Pfadfinderin” joukkoon lasketaan myös kaikki musketöörikaudella (24.7.–26.8.) tulleet, jotka olivat palveluksessa ennen elokuun 26. Suomalaisten kasarmi M4 oli korkean piikkilanka-aidan takana ja porttiin kiinnitetyssä kyltissä luki: Suljettu! Sisäänpääsy ankarasti kielletty. Suomessa partioliike kiellettiin sortotoimenpiteenä, sitä kun pidettiin epäilyttävänä ja tsaarin vallan vastaisena, eikä kenties täysin aiheetta. Olihan tarkoitus kouluttaa Venäjän keisarin alamaisia toimimaan esivaltaansa vastaan. Pauligin osaksi tuli sankarikuolema vapaussodassa. JP Ruotsiksi ja saksaksi Suomen puolesta mahdollisimman hyvin saksalaisista sotilaista ja paikallisista siviileistä. Rivivahvuus ei kuitenkaan koskaan ollut näin suuri, porukkaa tuli ja meni, olihan tulevaisuus kovin epävarma eikä kaikkien motivaatio ollut Pfadfinder-vaiheessakaan, tulevista pataljoonan ajoista puhumattakaan, aina niin vahva kuin varsinaisilla itsenäisyysmiehillä. päivää 1915, jolloin allekirjoitettiin Ausbildungstruppe Lockstedtin perustamiskäsky ja suomalaispojista tuli saksalaisia sotamiehiä...äidinkieleen katsomatta. Maaninkajärven metsäsaunalla käytiin 11.12.1916 Simon kahakkana tunnettu ensimmäinen tulitaistelu suomalaisten ja venäläisten välillä.. Hänen päähineensä ja matka-arkkunsa koristaa tämän jutun ensimmäistä sivua. Hän oli hankkinut kannuksensa siirtomaasodissa Afrikassa, aivan kuin kansainvälisen partioliikkeen brittiläinen perustaja lordi BadenPowellkin. Kaiken kaikkiaan Pfadfinder-kurssiin osallistui 189 suomalaista (sisältäen kaikki suuriruhtinaskunnan alamaiset, myös maahanmuuttajataustaiset), yksi ruotsalais-norjalainen ja ainakin yksi baltti. ”Partiolaiset” saivat poistua majoitustiloistaan ainoastaan saksalaisten upseerien valvonnassa. Suomalaisten kouluttaminen oli aluksi huippusalainen hanke. Harjoituksia ja marsseja suoritettiin ainoastaan yhten Majuri Maximilian Bayer (1872-1917) oli ottaessaan Pfadfinder-kurssin komentoonsa jo 42-vuotias entinen siirtomaaupseeri . Hornin ja Pauligin lisäksi jääkäreissä oli paljon muitakin nykytermein maahanmuuttajataustaisia. Esimerkiksi jääkäriliikkeen alkuvaiheen kaksi keskeisintä toimijaa, ylioppilaat Bertel Paulig (kuvassa oikealla ylhäällä) ja Walter Horn, olivat molemmat saksankielisestä maahanmuuttajaperheestä, Horn vieläpä syntyään Saksan alamainen. n Osa jääkäreistä osallistui jo ennen pääjoukon kotiinpaluuta salaisiin operaatioihin Suomessa
Rastin aiheena näyttäisi olleen venäläisen m/1910-sotasaaliskonekiväärin käyttökoulutus. Mahtoiko tämä salailu ja oudot viittamiehet keskellä sotaleiriä pikemminkin lisätä kuin vähentää saksalaisia seuranneiden ympärysvaltojen asiamiesten mielenkiintoa. Sotasaalisaseistuksen jakaminen suomalaisille oli hyvin perusteltu ratkaisu. Heitä n Ein Rast… tauko paikalla. Ei siviileistä sentään neljässä viikossa sotilaita tehdä, varsinkin kun tavoite oli korkealla. Suomalaisten sotilaskoulutus aloitettiin monen pettymykseksi juuri venäläisellä sotasaaliskalustolla. Toiminta liikkui joka tapauksessa alueella, joka oli monestakin syystä yritettävä pitää salassa jo pelkästään osallistujien kotiväen turvallisuuden ja liikkeen kehittämisen takaamiseksi. Eihän olisi puuttunut enää muuta kuin kaulasta roikkuva kyltti, jossa olisi lukenut ”olen agentti”. Merimaa kirjoittaa teoksessa Suomen Jääkärit vuonna 1918: ”Etenkin viitta oli omiaan antamaan koko olemukselle jonkunlaista ylimyksellisyyttä ja samalla sopivan annoksen romanttista salaperäisyyttä.” Sissisotaan ja terrorismiin Suomalaisten koulutusajaksi oli alunperin suunniteltu neljä viikkoa, mutta sitä ryhdyttiin varsin pian pidentämään. Toisen vapaustaistelija on toisen terroristi. Miehet ovat saaneet jo saksalaisen sotilasvaatetuksen. Suomalaiset itsekin naureskelivat partiopeitteelle, vain tikari puuttui viitan alta. Olihan miehistä tarkoitus kouluttaa vapaustaistelijoita, joiden olisi tärkeää hallita vastustajalta saatavien aseiden käyttö. Jääkäreistä noin 70 % sai koulutuksen konekiväärin käyttöön. 58 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 100 VUOT TA SIT TEN näisissä tai suljetuissa osastoissa. Haluttiin kouluttaa kansannousulle sotilasjohtajia, ei pelkkiä rivimosureita ja tykinruokaa. Olivathan suomalaiset ilmoittaneet tukevansa Saksaa sen tehdessä mahdollisen maihinnousun Suomeen. JA A KK O PU U PE RÄ. Konekivääri – kuularuisku – oli yksi suuren sodan ratkaisun avaimia. Suomalaisten vapaaehtoisten asema oli erikoinen. Olisiko toimintaa kutsuttu sissisodaksi vai terrorismiksi, on lähinnä kysymys katsantokannasta. Saksalaiset halveksivat, tosin aivan turhaan, venäläisiä aseita, mutta suomalaiset yllättivät kouluttajansa taitavina aseenkäsittelijöinä ja ampujina näillä kelvottomina pidetyillä aseilla. Marssittaessa leirialueen ulkopuolella oli asutuilla seuduilla puhuminen täysin kiellettyä. Koulutettavia oli suunniteltu käytettävän tarpeen vaatiessa myös tuholaistöihin – siis terroristi-iskuihin – Suomessa olevia venäläisiä kohteita vastaan. He eivät olleet ennen elokuun lopussa 1915 tehtyä muutosta saksalaisia sotilaita vaan ulkomaalaisia valtion vieraina olevia siviilihenkilöitä. Sotilaalliseen koulutukseen kuului sotilashengen omaksuminen, ampumataidon oppiminen, pienten yksiköiden tiedustelutoiminta, kenttälinnoittaminen, rautateiden, satamalaitteiden ja laivojen tuhoaminen sekä sissitoiminta
huhtikuuta. Saksalaisten esimiesten kurinpito rajoittui nuhteluun. Samoin ruokapuolessa lähestyttiin normaalia saksalaista tasoa, n Pfadfinder-kurssien upseeristo vasemmalta lukien: hauptmannit eli kapteenit Just, Knaths, Bade ja Heldt. Vintovkat ja kuularuiskut VAIKKA ALUSSA oltiin partiopuvuissa, aseet sentään saatiin jo kolmen päivän kuluttua kurssin alkamisesta. Silti kouluttajien käytöksessä oli eroja, ihmisiä hekin olivat heikkouksineen ja vahvuuksineen. Herrastelu kuitenkin loppui 14. Joukkoa johti majuri Bayer. JK & JP ei kohdeltu rivimiehinä vaan kuten saksalaisia upseerioppilaita. Sotilaspalvelijoita ja erivapauksia Jo saavuttuaan Saksaan suomalaisia oli kohdeltu kuin diplomaatteja konsanaan. Toisaalta sekin tuntui joskus pieneltä ”hyvien perheiden pojille”, jotka olivat yliopisto-opiskelijoina tottuneet runsaisiin taskurahoihin ja taatusti parempiin tai ainakin kovin erilaisin ruokiin. Silmien välliin Aseeksi partiopojat saivat kotikulmien venäläissotilaidenkin käyttämiä saksalaisten sotasaaliikseen saamia kivääreitä. Kuulostaako tutulta Suomen sotilaat. Hyvä kohtelu jatkui aluksi myös leirillä. joka ei ensimmäisessä maailmansodassa sen alkuvuosinakaan tarkoittanut mitään ylenpalttista herkuttelua. Koulutusta annettiin saksalaisillakin aseilla, jotta nekin olisivat tuttuja. Pfadfinderit eivät olleet saksalaisen sotilaslainsäädännön eivätkä myöskään sotilaallisten kurinpitokäytäntöjen alaisia. Moni kasvuikäinen hyvälle – tai ainakin riittävälle – ruoalle tottunut nuorukainen näkisi tulevina vuosina suorastaan nälkää. Jälkimmäistä tapaa saatiin kokea sitten omienkin taholta, kun ”partiopojista” tuli sotilaita. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 59 Toisen vapaustaistelija on toisen terroristi. Päiväraha oli yksi markka ja kolminkertainen saksalaisen sotamiehen leirillä saamaan. Pfadfinderin palvelusaseeksi tuli venäläinen kolmenlinjan kivääri, Mosin Nagant m/91, joita saksalaisilla oli sodan alussa käytyjen Saksan murskavoittoon päättyneiden Tannenbergin ja Masurian suurtaisteluiden jäljiltä mielin määrin. Suomalaisilla oli alkuun jopa sotilaspalvelijoita, neljä saksalaista sotamiestä jokaista 20 hengen tupaa kohden. Saksa oli saanut suunnattoman sotasaaliin lyötyään syvälle Saksan Preussiin. Ateriat nautittiin valkoisten liinojen päältä varsin laadukkaista astioista. Kouluttajilla oli ohjeena kohdella suomalaisia toisin kuin saksalaisia sotilaita. Toiset olivat saksalaisen kohteliaita sekä muodollisia ja herroittelivat partiolaisia aina palveluksessa ja sen ulkopuolella, toiset taas käyttäytyivät suorastaan brutaalisti heti, jos tilaisuus sen mahdollisti. Näiden lisäksi Pfadfinderit saivat koulutusta pistooleilla ja käsikranaateilla. Suomalaiset oli vapautettu myös vartioja työpalvelusta, jotta lyhyt koulutusaika voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Burschet – poikaset – katosivat, ja ”partiopojat” käytännössä alennettiin oikeiksi sotilaiksi, jotka sijaavat itse vuoteensa ja siivoavat tupansa ja siinä sivussa koko kasarmin. Molemmat edellä mainitut venäläisaseet olivat malleja, joilla joko sellaisenaan tai modifioituina käytiin itsenäisyytemme kaikki sodat vapaussodasta Lapin sotaan ja joita käyttivät monet suomalaissotilassukupolvet aina viime vuosisadan jälkipuoliskolle asti. VENÄLÄISIÄ sotasaalisaseita olivat myös ne kaksi konekivääriä, joista tuli kurssin ryhmäaseet
Kahteen komppaniaan jaetun joukon molempiin komppanioihin tuli konekivääriryhmä, mutta kaikki muutkin miehet koulutettiin konekiväärin käyttöön. Venäläiskiväärit joutivat hyvin vapaehtoisten käyttöön. Aivan kuten kivääriammunnassa suomalaiset yllättivät kestävyydellään ja marssitaidollaan kouluttajat, jotka pitivät suomalaisia ilmiömäisinä marssijoina. Olisihan suomalaisten tehtävänä käydä sissisotaa venäläisiä vastaan linjojen takana. Jääkäreitä suomalaisista tuli vasta kun joukko lähetettiin rintamalle kesän kynnyksellä 1916. Muiden aselajien edustajia ei kouluttajissa sitä vastoin ollut lainkaan. Pakkaukset ja materiaali kulkivat yleensä hevosvetoisesti, mutta mies, kivääri ja taisteluvarustus jalan. Pioneerikoulutus oli ohjelmassa kahdella nimikkeellä: linnoitustyöja hävitystyökoulutus. Pioneerikoulutus korostui siinäkin, että kouluttajissa oli pioneereja yhtä paljon kuin jalkaväkimiehiä. Kolmelinjaisia (nimi tulee venäläisestä mittayksiköstä linja, joka on tuuman kymmenys, eli kolme linjaa on 7,62 mm, venäläiskiväärin väljyys) pidettiin huonompina kuin saksalaisten omia Mausereita, mitä ne kyllä olivatkin. JA A KK O PU U PE RÄ. Jotkut saksalaiset olivat alun perin epäilleet, saadaanko suomalaisista lainkaan koulutettua n Maxim Suomen Sotilaan koeammuttavana. n Ruodut suoraksi! Kuvassa alla jääkärit paraatissa. Toisaalta sotasaalisaseita jaettiin muutenkin Saksan asevoimissa toissijaisissa tehtävissä oleville henkilöstöryhmille. 100 VUOT TA SIT TEN 60 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 tunkeutuneet venäläiset syksyllä 1914 ensin Tannenbergissa ja sitten Masurian järvillä, molemmat nykyisessä Puolassa. Pfadfinderit saivat laajemman koulutuksen kuin tavalliset saksalaiset jalkaväkisotilaat. Aseen pyörillä varustettu Sokolev-jalusta painoi lisäksi noin 35 kiloa, jonka lisäksi tuli vielä mahdollisen asekilven paino, varapiippu ja varalukko sekä vesija ampumatarvikekanisterit. Konekiväärinäkin oli sotasaalisase, venäläinen Maxim m/1910, itse asiassa saksalaista suunnittelua ja jopa parempi kuin saksalaisten oma MG-08. Pitkä marssi Kenttäkoulutuksen keskeinen osa oli marssikoulutus. Mosin Nagantin m/91-kivääriin oli hankala saada patruunoita, ja niitä pidettiin epätarkkoina, vaikkeivat ne sitä olleet, jos olivat vaan kunnossa. Marssit venyivät 30 kilometriin, ja kannettavana oli enimmillään jopa 35 kilon pakkaus ja kivääri. Ase ampui samaa kolmelinjaista 7,62x54R-patruunaa kuin venäläisten m/91-sotilaskiväärikin. Suomen ja Venäjän tai Neuvostoliiton asevoimat sotivat tällä konekiväärillä eri modifikaatioineen läpi maailmansodat. Asetta ei turhaan sanottu raskaaksi konekivääriksi, painoihan se melkein 25 kiloa jäähdytinvesisäiliö tyhjänä ja ilman ampumatarvikkeita. Siihen sopisi hyvin käyttää vastustajan aseita ja tuntea ne. Silloin miehet saivat myös kuvan jääkäriunivormut. Aikanaan jääkäripataljoonan pioneerikomppania olikin joukon eliittiä. Venäläinen Maxim m/1910 oli hyvä ja luotettava joskin erittäin kallis ase. Suuri olikin kouluttajien kummastus, kun suomalaiset saavuttivat aseillaan hämmästyttävän hyviä ampumatuloksia. Sata vuotta sitten strategista liikkuvuutta toivat rautatiet ja taktinen liikkuvuus oli kiinni joukon marssikunnosta
Vapaaehtoisten yhteistiloissa oli saatavissa ohjesääntöjä ja muita sotilasalan julkaisuja, jotka olivat ahkerassa käytössä. naan 165 upseeria, joista 25 kohosi kenraaliksi. päivää 1915 palvelukseen ehti ilmoittautua vain noin 190 miestä. 61 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 kunnon sotilaita. Lukua ei kuitenkaan koskaan saatu täyteen. Suomalaisten paraatitaitoa nähneille voi tulla yllätyksenä se, että jääkärit aikanaan saivat mainetta myös paraatimarssistaan. Määrän kasvaessa tuli joukkoon yhä enemmän väkeä, joka ei osannut saksaa eikä oppinutkaan. Suomalaisten kurssin johtajaksi määrätyn majuri Maximilian Bayerin mielestä hänen oppilaistaan piti tulla paikkansa täyttäviä rintamaupseereja, ja siksi heidän piti perehtyä myös esikuntatehtäviin. MG-08 oli venäläistä siskoaan hieman kevyempi. Kouluttajakoulutus otettiin ohjelmaan, kun huhtikuussa kävi ilmi, että kurssia jatketaan. Kun määrä kasvoi,. Sotapeleissä ja kirjallisissa tehtävissä pääsivät suomalaiset katsomaan asioita rykmentin, prikaatin ja jopa divisioonan komentajan näkökulmasta. Kurssi ei täyty Tavoitteena oli 200 vapaaehtoisen kurssi. Tavoitteena oli, että jokainen Pfadfinder oppii johtamaan taistelussa ei ainoastaan ryhmää tai joukkuetta vaan välttävästi myös komppaniaa. Kaikista jääkärinä palvelleista kenraalikuntaan nousi 49. Motivaatio oli myös kohdillaan – ainakin joukon parhaimmistolla. Jokaista harjoitusta seurasi perusteellinen kritiikki. Pfadfindereista Suomi sai aikan Ryhmä Rosenbröijer konekivääriharjoituksessa saksalaisen MG (Maschinen Gewehr) -08-konekiväärinsä kanssa. Kun pataljoona marssi rintamalle, saivat jääkärit myös saksalaisen aseistuksen, joka vaihtui takaisin venäläiseen loppukesällä 1917. Mutta ehkä paraatimarssikin on taito, jossa ratkaisevassa osassa ei ole yksin koulutettava vaan myös kouluttaja, ja kyllä nyky-Suomen sotilaidenkin marssia on komea katsoa, jos otetaan esimerkiksi vaikkapa kuviomarssikoulutuksen saaneet kivääriryhmät. Ase käytti saksalaisen sotilaskiväärin 7,92 (8mm)x57IS -patruunaa. Jo Pfadfinderja musketöörikaudella annettiin koulutusta myös saksalaiseen aseistukseen. Ennen elokuun 26. Kun kurssi oli aloitettu 55 miehellä, oli helmikuun lopussa paikalla 86 miestä, ja maaliskuun aikana paikalle ilmaantui vielä 76 vapaaehtoista. Mannerheimristin sai aikanaan 20 jääkäriä, joista neljä oli entisiä Pfadfindereitä. Ase painoi ”vain” reilut 18 kiloa ja ” rekijalustakin” oli hieman yli 32 kilon painoisena useamman kilon kevyempi kuin Maxim-Sokolovin pyöräjalusta. Haluttiin kouluttaa kansannousulle sotilasjohtajia, ei pelkkiä rivimosureita ja tykinruokaa. Korkeimmillaan rivivahvuus oli 169 miestä. Joukossa olikin useita tulevia kenraaleja, ensimmäisistä 55:stä peräti kuudesta tuli kenraali. Näin laajaalainen koulutus oli mahdollista, koska suuri osa vapaaehtoisista oli korkeakouluopiskelijoita ja jopa ”valmiita miehiä”, jotka omaksuivat helposti uusia asioita
Saksan siirtomaajoukoissa oli varattu mustille ”askareille” eli siirtoJATKUU SIVULLE 64 > JA A KK O PU U PE RÄ. 1. Liekö ollut vähän kateuttakin. n Pfadfinder-viitta. Käyttöön otettiin puoliviralliset arvoasteet: komppanianpäällikkö (Kompanieführer), joukkueenjohtaja (Zugführer), ryhmänjohtaja (Gruppenführer) sekä ryhmän varajohtaja (Stellvertreteder Gruppenführer). Vapaaehtoisista alettiinkin jo maaliskuun lopulla ylentää parhaiten menestyneitä varusmiesesimiehiksi. Sen sijaan vallan symbolien tärkeys ylemmille antoi alemmille aiheen leikinlaskuun ja pilkkaankin. Saksalaiset kenttäharmaat (Feldgrau), johon kuului asetakki, suorat housut, lakki, sotilassaappaat sekä tietysti koko varustus. 62 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 100 VUOT TA SIT TEN laatu laski, tai ainakin joukosta tuli kirjavampaa. Arvot ja niiden merkitsemistavat muuttuivat syksyllä 1915, ja aliupseerija upseeriarvoihin rinnastettavissa tehtäväarvoissa olevat saivat ajan myötä ilokseen erilaisia arvoasteen merkkejä, kuten päällystökokardia, sivuaseen portopeetupsua sun muuta heraldiikkaa, mutta koskaan heistä ei tullut saksalaisia upseereja tai aliupseereja. Musketöörit Heinäkuun lopussa 1915 vapaaehtoisista tuli ihan oikeita sotilaita, musketöörejä (Musketier). Palkka, majoitusolot ja ruoka oli samaa kuin muillakin. komppanian johtoon Erik Jernström. He saivat jo loppuun kuluneiden partiolaiskamppeidensa tilalle uudet vetimet. Komppanianpäällikön arvomerkkinä oli vasemmassa hihassa kolme valkoista nauhaa, joukkueenjohtajalla kaksi ja ryhmänjohtajalla yksi nauha. Palvelusarvojärjestelmässä saattoi olla vaikutusta kapteeni Bayerin taustalla entisenä siirtomaaupseerina. n Musketöörit punkan teossa. Saksalaisten johtajien ja kouluttajien rinnalle tarvittiin miehistön äidinkieliä, yleensä ruotsia ja suomea, osaavia apujohtajia ja -kouluttajia. komppanian päälliköksi sen varsinaisen saksalaisen päällikön rinnalle nimitettiin Björn Lindeqvist ja 2. Saivat he sentään asemansa merkiksi pari nauhaa hihansuihin, minkä lisäksi heidät oli vapautettu tupapalvelusta. Ensin maiden kantaväestöstä rekrytoidulle sotaväelle vastaava arvojärjestelmä. …lakissa oli nyt Saksan ja Preussin kokardit. Vararyhmänjohtajan hihassa oli yksi kapea vihreä nauha. Suomalaisten esimiesten käskyvalta vapaaehtoisiin rajoittui vain palvelusasioihin, ja saksalaiseen henkilökuntaan nähden he olivat rivimiehen asemassa. Rivimiehillä oli kauluksessa vasemmalla komppaniasta kertova numero 1 tai 2. Takin olmainittu kuitenkin pian jätti koko kurssin, mutta Jernström eteni lopulta jääkärijoukon korkeimmaksi suomalaiseksi johtajaksi Hauptzugführeriksi
Kasarmeissa oli jopa vesiklosetit! MAJOITUSTILAA alueen tiilikasarmeissa oli 9 800 sotilaalle ja tallit 1 850 hevoselle. Kaikkiaan Lockstedtissa koulutettiin 1,2 miljoonaa sotilasta. SCHLESWIGIN JA HOLSTEININ alueet kuuluivat Tanskaan vuoteen 1864, jolloin Tanska hävisi ne itse aloittamassaan sodassa. Vuosittain alueella koulutettiin noin 100 000 sotilasta. Sana leiri toi helposti mieleen keskitysleirit, vaikkei täällä sellaisesta ollutkaan kyse. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 63 LOCKSTEDTIN LEIRI oli Saksan keisariajan suurimpia armeijan harjoitusalueita, jossa harjoitteli IX armeijakunta. Tuolloin myös Lockstedter Lagerin alue Itzehoen kaupungin kupeessa Hampurista luoteeseen siirtyi saksalaisten haltuun. Lockstedterin leirin (Lager = leiri) rakensivat Saksan–Ranskan 1870–71 sodan jäljiltä Saksassa olleet ranskalaiset sotavangit. Leiri oli hyvin nykyaikainen, siellä oli vesijohdot, joiden muistona on edelleen kaupungin maamerkkinä oleva vesitorni. JK Lockstedter Lagerista Hohenlockstedtiksi. Toisen maailmansodan jälkeen pikkukaupungille piti keksiä uusi nimi, kun muun muassa sen lääketeollisuuden tuotteiden myynnin kannalta valmistuspaikkakunta Lockstedter Lager kuulosti hieman synkältä holokaustimaineen rasittamassa Saksassa. Näin pikkukaupunki sai nykyisen nimensä Hohenlockstedt
Pian partiopuvuista päästiin lopullisesti, kun tuli uusia miehiä, joille niitä ei enää jaettu ja kun vanhat puvut kuluivat loppuun. Sata vuotta sitten ne olivat hetken aikaa yhtenevät. Pysy jääkärien matkassa. Se oli tärkeää, sillä kokardien puuttuminen olisi rinnastanut suomalaiset halveksittuihin kokardittomiin työvelvollisiin. 64 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 100 VUOT TA SIT TEN kaimia kiersi sama punainen terenauha, joka koristi myös takin nappilistaa, hihankäänteitä sekä housujen sivusaumoja, ja mikä tärkeintä, punaisella nauhalla ja tereellä koristetussa lakissa oli nyt Saksan ja Preussin kokardit. Seuraavissa osissa kerromme itsenäisyytemme rakentajien vaiheista läpi ensimmäisen maailmansodan aina vapaussodan taistelukentille. – SUOMESSA vuosia käytyyn keskusteluun sanoisin ”mit Deutschland für Finnland”, Saksan kanssa Suomen hyväksi, sanoo tohtori Kesselring. ”Meill armoa ei, kotimaata” kaikuisivat kerran Jääkärimarssin sanat muistuttaen tunnelmista sata vuotta sitten Holsteinissa. Mutta Kaiserhofin juhlia seuranneen aamun harmaudessa jäyti – kenties huonovointisuutta pahentamassa – epävarmuus ja huoli monen nuorukaisen mieltä. Jos kaikki epäonnistuisi, kotiin palaavia voisi odottaa hirsipuu tai Siperia. KUMPIKIN osapuoli ajoi omia etujaan. Sillä perusteella hankkeen suomalaiset juuret ovat vanhemmat kuin saksalaiset, vaikka asia olikin esillä jo vuonna 1910 Saksan ja Ruotsin välisissä esikuntaneuvotteluissa. Tulevat jääkärit saivat aiheen kunnon juhlaan varuskuntakaupungin Hotel Kaiserhofissa. Nyt muuttui nimittäin tahti. Niinpä miehet joutuivat vielä elokuussakin olemaan vähän väliä ”partiolaisia” ja sitten taas oikeita sotilaita. Kurssin piti alunperin kestää neljä viikkoa, joskin sitä jatkettiin useita kertoja. Nuoren polven voimakas panos irrotti heidät vanhemmista sotilasaktivisteista. Jääkäriliikkeen historiaa perusteellisimmin tutkinut Martti Lauerma piti aikanaan hanketta suomalaisena. Sotilasvalaa ei sentään vaadittu, mutta muuten partiopoikien retki oli muuttunut sotapalvelukseksi, joka olisi itsenäisen Suomen asevoimien siemen. Myöhemmin Matti Lackman kirjoitti kirjan nimeltään Suomen vai Saksan puolesta, jossa hän korostaa voimakkaasti Berliinin roolia jääkäriliikkeen aikaansaajana. …armoa ei kotimaata… Elokuussa 1915 Lockstedtin leiriin saapui tieto siitä, että Berliinissä oli päätetty jatkaa suomalaisten koulutusta. Vielä musketööreinäkin he olivat olleet vieraan maan kansalaisia erivapauksineen, mutta nyt he tekivät sitoumuksen palvella Saksaa kaikkialla ja kaikin voimin. Tohtori Kesselring: Suomen hyväksi Saksan avulla SUOMESSA on vuosia keskusteltu jääkäriliikkeen luonteesta; oliko se saksalainen vai suomalainen hanke. Suositeltavaa olisi, että koulutetut siirtyisivät Ruotsiin, missä he olisivat saksalaisten helposti tavoitettavissa ja lähellä Suomea. Osa ei näkisi enää koskaan kotimaataan. SUOMESSA asuva saksalainen tohtori Agilolf Kesselsing haluaa myös tunnustaa ja tuoda esille Saksan osuuden, mutta jääkäriliikkeen juuret ovat hänen mielestään Kagaalissa, ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) syntyneessä suomalaisessa vastarintajärjestössä. Kenenkään kapsäkistä ei löytynyt kristallipalloa. Edessä olisikin monta hikistä päivää saksalaisena sotilaana holsteinilaisilla pelloilla ja metsissä. Vapaaehtoisten oikeudellinen asema muuttui, ja suomalaisista tuli elo-syyskuun vaihteessa sata vuotta sitten Saksan armeijan sotilaita. Suomalaisia jäyti koko kurssin ajan epätietoisuus tulevaisuudestaan. Musketöörin nimi ja sotisopa kulki suomalaisten mukana aina toukokuuhun 1916 asti, jolloin koulutusjoukko nimettiin jääkäripataljoonaksi ja lähetettiin sotaan. Professori Matti Klinge, jolle jääkärit olivat maanpettureita, on taas nähnyt hankkeen voittopuolisesti saksalaisena. JK …kotiin palaavia voisi odottaa hirsipuu tai Siperia.. Vasta toukokuussa 1916 suomalaisista tuli jääkäreitä. Mutta tätä tulevaisuutta Kaiserhofin riehakkaat musketöörit eivät voineet tietää. Aivan elokuun 1915 lopussa partiopoikajoukosta tuli Ausbildungstruppe Lockstedt ja myöhemmin seuraavana keväänä Königlich Preussisches Jägerbataillon 27. Juhlaan olikin syytä, sillä nyt loppui kuukausien epätietoisuus koulutuksen jatkosta ja osin omasta tulevaisuudesta. Ja mikä vielä parempaa, koulutusryhmän tilalle perustetaan pataljoona. Toisessa osassa kerromme Ausbildungstruppe Lockstedtista ja suomalaisten vaiheista syksystä 1915 kesäkuuhun 1916. Heinäkuussa vuotta aikaisemmin koettu suorastaan lapsekas ilo uusista puvuista laimentui pian. Vapaaehtoisista tuntui ikävältä tieto, että kurssin päätyttyä suomalaisten ei haluttu jäävän Saksaan odottamaan Suomeen mahdollisesti tehtävää maihinnousua, joka sisältyi saksalaisten suunnitelmiin. Surukseen miesten käskettiin yhä säilyttää repaleiset ja kuluneet partiopukunsa kakkosasuna, eräänlaisena työpukuna. JÄÄKÄRIT edustivat järjestyksessä toista vastarintapolvea, joka toisin kuin edeltäjänsä oivalsi, että ilman aseita, sotilaskoulutusta ja jonkun toisen maan tukea vapaus jäisi haaveeksi. Moni varmasti pohti, näkisikö kukaan. Etsittiin aktiivisesti yhteyttä Saksan viranomaisiin ja siinä onnistuttiin
13 Pataljoonassa oli neljä yliloikkaria, ja kaiken kaikkiaan 22 jääkäriä siirtyi eri vaiheissa Neuvosto-Venäjälle tai Neuvostoliittoon, jossa osa yleni upseeriksi. Jääkäripataljoonasta. 5 Yksikään pataljoonan saksalainen ei ollut suomalaisen alainen. Suomalainen tervehti kaikkia saksalaisia aliupseereita ja upseereita. Saksan keisari oli samalla Preussin kuningas. 11 Suomalaiset aloittivat sotilaskoulutuksensa venäläisillä sotasaalisaseilla. > Tiesitkö 27. 4 Suomalaisilla ei ollut pataljoonassa sotilasarvoja, vaan Gruppenführerit, Zugführerit ynnä muut olivat palvelusarvoja kuten Suomessa myöhemmin esimerkiksi aliupseerikoulujen oppilasjohtajien palvelusarvot. 6 Pataljoonassa oli suomalaisten lisäksi yli 200 saksalaista, parikymmentä balttia, neljä ruotsalaista ja yksi norjalainen. 10 Koska pataljoona oli jääkärijoukkoja, se käytti perustamisestaan alkaen normaalia saksalaista kenttäharmaata asepukua vihreämpää jääkäriasepukua. Toukokuussa 1916, kun jääkäripataljoona perustettiin, saivat miehet myös saksalaiset aseet, jotka vaihdettiin taas venäläisiin elokuussa 1917. 3 Pataljoona kuului Preussin kuningaskunnan asevoimiin, ei Suomen armeijaan. Se ei kuulunut myöskään Saksan armeijaan, koska keisarikunnalla ei ollut armeijaa, vaan kaikki maavoimat olivat Saksan keisarikuntaan kuuluneiden kuningasja ruhtinaskuntien omia armeijoita, kuten Preussin armeija. 2 Vapaaehtoiset tekivät syksystä 1915 alkaen kirjallisen sitoumuksen palvella Saksaa, ja he luopuivat samalla kaikista korvauksista omalta ja omaistensa osalta, jos invaliditeetti tai kuolema kohtaisi. Mennäänpä siis hieman ajassa eteenpäin: 27 faktaa jääkäreistä vuosilta 1915–1918.. Sarjamme seuraavissa osissa ammumme alas harhaluuloja ja kerromme vähemmän tunnettuja tosiasioita Suomessa jo hieman unohdetusta itsenäisyysliikkeestä sadan vuoden takaa. 7 Liikekannallepanon jälkeen toukokuussa 1916, kun vasta muodostetulle pataljoonalle oli annettu marssikäsky rintamalle, tavallinen jääkäri sai päivässä 53 Reichspfennigiä, Gruppenführer (ryhmänjohtaja) 1,33 Reichsmarkkaa (RM) ja Zugführer (joukkueenjohtaja) 3,30 RM. Emämaan ollessa sodassa Saksaa vastaan oli tämän kaltainen maanpetos ja kouluttautuminen terroritehtäviin esivaltaa vastaan erityisen tuomittavaa keisarivallan silmin katsottuna. 12 Pataljoona oli rintamalla puolustuksessa, ainoastaan pioneerikomppania osallistui yhden kerran hyökkäykseen. 27 faktaa jääkäreistä Sotahistoriaa harrastaneet tietävät jääkäriliikkeestä, Pfadfindereista ja kuninkaallisesta preussilaisesta jääkäripataljoonasta paljonkin, mutta paljon on myös luuloja ja vääriä käsityksiä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 65 1 Saksaan sotilaskoulutukseen lähteneet ja heitä avustaneet rikkoivat Suomen suuriruhtinaskunnan rikoslakia vuodelta 1889 tavalla, joka olisi tarkoittanut joko 6-12 vuotta kuritushuonetta tai elinkautista, eräissä tapauksissa kuolemantuomiota, käytännössä monissa tapauksissa karkotustuomiota Siperiaan. Sotahistoria-erikoistoimittajamme Kari Kuusela kokosi meille jo nyt pienen listan, jossa saattaa olla monelle uutta tietoa. 8 Ennen rintamalle lähtöä pataljoona mustasi saksalaiseen tapaan aikaisemmin ruskeat jalkineensa, vyönsä ja varusteidensa nahkaosat. 9 Jääkäreillä oli rintamalla varusteissaan kolme huopaa ja lokakuusta 1916 lähtien neljä
26 Ministeriksi nousi kuusi jääkäriä. JA A KK O PU U PE RÄ. 25 Yksi jääkäri palveli Ranskan muukalaislegioonassa. 66 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 100 VUOT TA SIT TEN 14 Noin 2/3 sai malariatartunnan, ja sukupuolitautitapauksia rekisteröitiin 140. 16 Pataljoonalla oli Libaussa (nykyisen Latvian Liepajassa) jalkapallojoukkue, ja eräät pataljoonan jäsenet voittivat Kuurinmaan mestaruuden painissa. 15 Pataljoonassa sattui rintamalla pieniä kapinoita ja karkaamisia, mikä ei ollut ensimmäisen maailmansodan rintamilla varsinkaan sodan loppua kohti mitenkään tavatonta. 17 Kesällä 1917 perustettiin pataljoonaneuvosto ja syksyllä samana vuonna työläisjääkärien toimeenpaneva komitea. 18 Pataljoonasta kerätty pieni toimituskunta sai aikaan Suomalaisen Sotilaskäsikirjan, jossa oli viidessä osassa yhteensä 1 559 sivua! Kirjasarja oli ensimmäinen suomalainen ohjesääntö. Vapaussodassa kaatui 127 jääkäriä ja haavoittui 238, heimosodissa kaatui tai katosi 32 ja haavoittui 25, talvisodassa kaatui 18 ja haavoittui sama määrä. Viimeinen jääkäri erosi Suomen puolustusvoimista vuonna 1959, kun jääkärikenraali ”Kylmä Kalle” Kaarlo Aleksanteri Heiskanen jäi reserviin puolustusvoimain komentajan virasta. Talvisotaan osallistui 774 jääkäriä, jatkosotaan 710. Yhteensä jääkärinä palveli noin 1 900 suomalaista mutta pataljoonan kirjatai rivivahvuus ei koskaan ollut lähelläkään tuota lukua. Jääkärien vuosisata oli päättynyt. Miehiä tuli ja meni, ja joukon koko vaihteli sen eri vaiheissa. 22 Jääkäreistä palasi Suomeen vuoden 1918 sotaan vain osa, 1 328 jääkäriä, sodan jälkeen palasi 451 jääkäriä. 21 Pataljoona oli jo lakkautettu ennen jääkärien tuloa Vaasaan vuonna 1918, eli sinne ei tullut jääkäripataljoona vaan osa siinä palvelleista suomalaisista. Yhteensä Suomen asevoimat sai tässä massaylennyksessä 403 upseeria ja 661 aliupseeria. 23 Tarkkaa tietoa jääkärien lukumäärästä ei ole. Lisäksi miehiä kuoli eri syistä, onnettomuuksissa, tauteihin ja omaan luotiinkin. Pataljoonasta kaatui ensimmäisessä maailmansodassa vain 13 miestä ja haavoittui 49. Maaliskuussa 1995 kutsuttiin viimeiseen iltahuutoon viimeinen jääkäri, kenraali Väinö Valve. 24 Jääkäreistä kaatui tai kuoli sotilaspalveluksessa vuosina 1916–1945 lopulta noin viidennes. Moni palveli halustaan pidempään, osa ei kelvannut palvelukseen vaikka olisi halunnutkin, useimmiten syynä oli, että vakansseja ja resursseja ei riittänyt tai hakijan fyysinen terveys oli heikko. Moni kuoli rintamaoloissa saatujen sairauksien heikentämänä ennen aikojaan. 20 Jääkärit tekivät ennen Suomeen tuloaan käytännössä pakosta sitoumuksen palvella Suomen asevoimissa palkkamiehenä yhden vuoden. Suomen asevoimien riveissä palveli yhteensä 1 436 jääkäriä. Jatkosodassa kaatui 21 ja haavoittui 19 jääkäriä. 19 Ennen Suomeen paluuta pataljoonan 1 130 suomalaisista ylennettiin, majureiksi ylennettiin 13 miestä ja kapteeneiksi 43. 27 Vuosina 1926–59 Puolustusvoimien ylimmässä johdossa oli yhtäjaksoisesti jääkäritaustainen upseeri lukuun ottamatta Mannerheimin johtajuutta vuosina 1939–1945. Pahimmillaan jääkäreistä yli 200 oli pakkotyöosastossa, vankileireillä tai vankilassa. Eri lähteissä esiintyy hiukan toisistaan poikkeavia lukuja
Tallinnan Radisson Blu -hotellissa keväällä järjestetyn Lennart Meri -konferenssin yhteydessä Masso antoi Suomen Sotilaalle haastattelun ja kommentoi ajankohtaista turvallisuuspoliittista tilannetta, siitä käytyä keskustelua ja lähiaikojen todennäköisiä kehityskulkuja. Voisi kuvitella, että viimeaikainen kehitys olisi auttanut suomalaisia ymmärtämään virolaisten meillä usein ylimitoitetuksi väitettyä varoittelua itänaapurin kehityksestä. Suomessa tällaista kansainvälistä foorumia ei ole, vaikka Kultaranta-keskustelut ovat viime vuosina ravistelleet ulkopoliittista keskustelua meilläkin. Tiedotukseen ja päätöksentekoon vaikuttaminen muodostavat merkittävän osan venäläisten tiedustelupalveluiden toiminnasta kohdemaissa”, Masso muistuttaa. Tämä aiheuttaa hämmennystä”, Masso kertaa informaatiovaikuttamisen tarkoitusperiä. Informaatiosodan tarkoituksena ei olekaan markkinoida omaa versiota totuudesta, vaan antaa ymmärtää, ettei totuutta ole alkuunkaan. Virolaisen politiikan tutkijan Iivi Anna Masson mukaan on erikoista väittää, että Suomen asema Venäjän naapurina olisi Baltian maita parempi. Masson mukaan informaatiovaikuttamista tapahtuu monella rintamalla. Virolaisesta keskustelusta hän ei sitä tunnista. Asia nousi uudelleen esiin kesällä 2014 tuolloisen ulkoministerin, Erkki Tuomiojan sanottua, että Ilveksen maailmankuva on muodostunut Münchenissä ja Yhdysvalloissa, kun muut ovat ”eläneet ja tulleet toimeen täällä”. Venäjän kumppaneita Euroopassa ovat monet äärivasemmistolaisina tai -oikeistolaisina pidetyt liikkeet. Hän on ollut yksi keskeisimmistä virolaisen näkökulman esilletuojista maassamme – muun muassa Sofi Oksasen ja Imbi Pajun toimittamasta, suurta huomiota herättäneestä Kaiken takana oli pelko -kirjasta voi löytää Masson ajatuksia. Unkarin Jobbik-puolue sekä Ranskassa poliittista karttaa sekoittanut Kansallinen rintama ovat tunnetuimmat esimerkit eurooppalaista yhteistyötä ja transatlantismia vastustavista konservatiivisiksi tai ”traditionalistisiksi” ilmoittautuvista poliittisista liikkeistä, joilla on läheiset yhteydet Venäjän hallintoon. Virossa asiaa ei nähdä mitenkään yksiselitteisesti näin. YLEISRADION toimittajana työskennellyt Jarmo Mäkelä kirjoitti Maaseudun tulevaisuus -lehdessä vuonna 2008 Suomen ja Viron presidenttien välirikosta. Avustajamme Pekka Virkki haastatteli Massoa Tallinnassa keväällä 2015. Kun valtavirtamediat saadaan toistamaan vääriä väitteitä ikään kuin toisena näkökulmana, on vaikea uskoa mihinkään. Venäjän vaikuttaja-agentit toimivat Euroopan näennäisesti isänmaallisissa ja konservatiivisissa liikkeissä ja pyrkivät vaikuttamaan myös valtioiden harjoittamaan politiikkaan. ”Ei minulla ole mitään lisättävää siihen, mitä asiasta on jo medioissa kerrottu”, Masso kommentoi lyhyesti. Havaintoa tukee Viron suojelupoliisin raportti, jonka mukaan Venäjän tiedustelupalveluiden keskeinen tavoite on vahingoittaa transatlanttista yhteyttä ja lisätä epäluottamusta Euroopan unionin ja Naton jäsenmaiden keskuudessa. Masso kyseenalaistaa Suomessa käydyn Nato-keskustelun lähtöoletukset. Suomessa opiskellut ja työskentellyt, syntyjään virolainen, Masso on toiminut muun muassa yrittäjänä ja presidentti Toomas Hendrik Ilveksen neuvonantajana. ”TÄYTYY MUISTAA , että venäläinen käsitys tiedustelusta poikkeaa länsimaisesta merkittävästi. Mäkelän mukaan Ilves varoitti jatkossa pidättäytymään virolaisten opettamisesta. Virolaiskritiikki Nato-keskusteluun n HAASTATTELU: PEKKA VIRKKI. Esimerkiksi Kreikassa sekä uusnatsistinen Kultainen aamunkoitto -puolue että radikaalivasemmisto lukeutuvat näihin. Masso kirjoitti kolumnia Uuteen Suomeen vuosina 2007–2012. Miksi nähtäisiin?” Masso kysyy. Hänen mukaansa ajatus Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksesta Baltiaan on leimallisesti suomalaiseen keskusteluun kuuluva piirre. VENÄJÄN TOIMISSA on Masson mukaan runsaasti yhteisiä piirteitä ympäri Eurooppaa. Vuotuinen Lennart Meri -konferenssi on haastattelua tehtäessä juuri päättynyt. Tämän voi hänen mukaansa havaita myös Virossa. ”Tuntuu usein, että Suomessa ajatellaan Baltian maiden olevan jotenkin uhanalaisempia. Tuolloinen presidenttimme Tarja Halonen väitti virolaisten kärsivän ”postsovjeettisesta stressistä” ja kritisoi Viron tapaa hoitaa idänsuhteitaan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 67 TURVALLISUUS P olitiikan tutkija Iivi Anna Masso on tullut tunnetuksi Suomessa kärjekkäinä pidetyistä näkemyksistään. ”Pyritään luomaan ympäristö, jossa tarkoituksella levitetty disinformaatio aiheuttaa epäluottamusta
Hyökkäys pysähtyi Bulgarian alueelle, ja elokuussa keisari joutui käskemään tilannetta selvittämään suuren osan rauhan ajan maasotavoimistaan, niiden mukana henkikaartin 3. Turkkilaisten vastarinta osoittautui kuitenkin odottamattoman kovaksi. Tuon ajan suomalaiset olivat jo lähes kaikki lukuja kirjoitustaitoisia, ja iltaisin kynät rapisivat ahkerasti teltoissa. Syyskuun alussa 1877 lähti vajaat tuhat suomalaista kohti suurta seikkailuaan. Miten Suomen sotilaat näkivät ja kokivat sodan ja ihmiset kaukana kotoa ja mitä he meistä ajattelivat. Onko maailma oikeastaan muuttunut reilussa sadassa vuodessa. Kaarti oli käynyt ulkomailla keisarin asioilla ennenkin, mutta nyt olivat edessä etelän hedelmät, idän ihmeet – ja ihmiset. Tarkoituksena oli kaataa Turkin johtama Osmanien valtakunta ja avata Venäjälle oikotie Välimerelle Turkin salmien kautta. Monet seikat saattavatkin tuntua ulkomailla tällä vuosisadalla palvelevista Suomen sotilaista ihmeen tutuilta.. 68 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 SOTAHISTORIA V enäjän ”haukat” ja keisarin rakastajatar painostivat keisari Aleksanteri II:n sotaan keväällä 1877. tarkk’ampujapataljoona, kotoisesti Suomen kaarti. Osmanien valtakunta oli heikko, ja sota aiottiin hoitaa pois päiväjärjestyksestä pelkillä linjarykmenteillä eli perusjalkaväellä, ilman eliittijoukkoja, keisarillista henkikaartia. Balkanin santaa Retkeltä kirjoitettiin muistiin paljon muistoja. Eräs unohdettu sotaretki on lähes 140 vuoden takainen Turkin sota. Ihminen ei ainakaan ole. Tekosyynä oli Balkanin uskonveljien vapauttaminen islamin ikeestä. Kirjoja on julkaistu useita, viimeisimmät suomenkieliset ovat Torsten Ekmanin hieno Suomen Kaarti 1812–1905 ja Jouni Suisn TEKSTI: HEIKKI TIILIKAINEN | KUVITUS: OSSI HIEKKALA Tupsuniskat ja Turkin sota 1877–78: Kauan on kärsitty vilua ja nälkää… Suomalaisia on sotinut oman ja vieraiden lippujen alla niin kotitantereella kuin kaukomailla läpi vuosisatojen
Ensimmäinen tuntuma heihin saatiin Romaniassa, kun sotilasjuna pysähtyi suuren tehtaan liepeille. Monet heistäkin kirjasivat muistojaan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 69 ulkomaanelävät Suomen sotilaat vieraalla maalla tolan ja Heikki Tiilikaisen uunituore Sodassa vieraalla maalla. Ennakkoasenteita näyttää olleen ainakin juutalaisia kohtaan. Nuorilla suomalaismiehillä oli myös kutkuttavia ennakko-odotuksia: lähes kaikista päiväkirjoista paistaa into saada nähdä kauniita romaniattaria, joiden kevytmielisyyttä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia pohdiskeltiin etukäteen erilaisin säädyllisin kiertoilmauksin. Ne ja Suomen kaartilaiset jäivät kansakunnan muistiin, mutta Venäjän armeijassa enimmäkseen upseereina palvelleet sadat muut suomalaiset painuivat unohduksiin. Henkikaartin 1. tykistöprikaatin 19-vuotias aliluutnantti, perikunnollinen Anton von Afthan muotoili mielipiteensä sivistyneesti: ”Nuoret romaniattaret ovat kauniita pitkissä, yhdestä kankaasta ommelluissa kansallispuvuissaan, jotka päättyvät tiukkoina vyötärölle ja lantiolle.” Vaikka nuori mies ihaili heidän upeaa mustaa tukkaansa, mukana oli pientä paheksuntaakin: ”...valitettavasti nämä runsaat kiharat olivat petollinen verkko ja kauniit, ilmeikkäät silPikkupoikien pum-sodissa kaikki halusivat olla turkkilaisia…. Internetistäkin löytyy luettavaa Turkin sota -hakusanoilla ja ennen muuta Johan ”Janne” Jernvallin salanimellä Vääpeli Lemminkäinen julkaisema eläväinen päiväkirja digitoituna kokonaisuudessaan. Kulttuurisokkeja Turkin sotaretki oli monille suomalaisille ensimmäinen ulkomaanmatka, ja ihmeteltävää oli paljon. Säihkysilmiä ja istuinkukkuloita Soreat etelän naiset vastasivat odotuksia ja jopa ylittivät ne. Suomen kaartilla oli oma soittokunta mukanaan, ja aikailematta pantiin pystyyn tanssit tehtaantyttöjen kanssa. Merkille pantavaa ja suomalaiselta kannalta ilahduttavaa on kuitenkin se, että havainnot on enimmäkseen tehty avoimin mielin eikä automaattisen muukalaisvihan nojalla. Varsinkin eri kansallisuudet outoine kulttuureineen, vaatteineen ja tapoineen mainittiin muistiinpanoissa joskus liikuttavallakin tavalla. Sotaretki tuli suomalaisille tutuksi myös kansakoulujen lauluissa – kuten ”Oi, kallis kotimaa” (Kauan on kärsitty vilua ja nälkää) – ajantasaisesta sanomalehtiuutisoinnista ja toreilla kaupatuista arkkiviisuista
Hän arveli syynä olevan vapaamielisen vuoden 1866 perustuslain, jossa ruhtinaskunnan asukkaille taattiin opetus-, lehdistöja yhdistymisvapaus sekä henkilökohtainen loukkaamattomuus uskonnosta riippumatta. Heidän eteläiset naapurinsa eivät ilmeisesti tehneet yhtä syvää vaikutusta kauneudellaan. Kuten sanottu, romanialaisista naisista oltiin ihailevaa mieltä, mutta maan miehet eivät oikein tuntuneet istuvan luterilaiseen arvomaailmaan. Berdankin oli tullut käyttöön vasta muutama vuosi ennen sotaa, ja siitä jouduttiin luopumaan jo 1890-luvun alussa. 70 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 SOTAHISTORIA mät eivät aina olleet uskollisuuden peilejä.” Yleisesti ottaen romaniattaria kehuttiin hehkuvin sanoin. JATKUU SIVULLE 72 >. Von Alfthan totesi kaduilla näkyvän kaikenvärisiä ihmisiä, jopa parrattomia skoptseja, uskonnolliseen ääriliikkeeseen kuuluvia kuohilaita, jotka olivat Venäjällä kiellettyjä. Eniten suomalaiset, niin upseerit kuin miehetkin, päivittelivät muistiinpanoissaan paikallisten ihmisten tapojen ja arvojen erilaisuutta kotoiseen suomalaisuuteen verrattuna. Nähtyään perinteisen karhuntanssituksen Janne Jernvall totesi niin nallen kuin isännänkin olleen yhtä karvaisia. Romania oli oikeastaan lähin ”ulkomaa”, johon suomalaiset tutustuivat. Asekehitys oli 1800-luvun lopulla nopeampaa ja dramaattisempaa kuin koskaan. Oudot eläimet, kuten kilpikonnat, olisivat kyllä paremman puutteessa kelvanneet keittoaineksiksi, mutta ei vain keksitty, miten ne pitäisi avata. Mainittakoon, että osmanien puolella toiminut australialainen sotilaslääkäri Charles Snodgrass Ryan piti bulgarialaisnaisia suorastaan rumina ja vertasi heitä ikävä kyllä siinä suhteessa suomalaisiin naisiin, joita oli matkoillaan Pohjolassa nähnyt. Bulgaarit – kahden kerroksen väkeä Bulgarialaisista niin suomalaisilla kuin muillakin muisteluksia jälkeensä jättäneillä näyttää olleen hyvin yhteneväiset käsitykset. Esimerkkinä hän kertoo taistelun odotustilanteesta, kuinka ”…romanialainen upseeri tuli ratsastaen, kysyivät oliko nähnyt noita tulijoita, kun ei saatu selvää olivatko he omia vai vieraita. Oudot ruoat, kuten maissi, eivät aina oikein maistuneet. Jotkut epäilivät jälkimmäisiä noituessaan syiksi osmanivallan pitkään jatkuneen Hjuva paiva finni saatana perkele! SUOMALAISET TAISTELIVAT TURKIN SODASSA takaaladattavilla hylsyllistä patruunaa ampuvilla 10,67 mm:n Berdan-kivääreillä. Romanialainen upseeri sanoi, että he olivat varmasti turkkilaisia ja että hän jäisi mielellään taistelemaan, mutta oli muuta kiireistä tehtävää selustassa.” Toisaalta romanialaisjoukot kunnostautuivat kaikkien ihailun arvoisesti Grivitzan taistelussa. Esimerkiksi henkivartioväen Liettuan rykmentin nuori suomalainen luutnantti Hugo Schulman ei pitänyt romanialaisia miehiä kovin korkeassa kurssissa, vaan sanoi heidän vaikuttaneen yleensä kerskailevilta suunpieksijöiltä. Von Alfthan kirjasi vaikutelmansa näin: ”Bulgarialaisnainen oli, kuten useimmat heimolaisensa, keskimittainen, kasvonpiirteet olivat melko kauniit, iho oli tumma ja vartalo rehevä.” Suorasukainen Johan Jernvall kiinnitti erityistä huomiota bulgarialaisemäntien ”muhkeisiin istuinkukkuloihin”. Ihmeitä ja ihmisiä Useimmat niin Suomen pataljoonassa kuin muuallakin Venäjän armeijassa palvelleet suomalaiset saivat tutustua idän ja etelän ihmeisiin sekä ihmisiin kädestä pitäen. Ulkonäkökin saattoi olla kummallinen. Senkin asukkaissa riitti melkoisesti kummastelemista. Aseessa ei ollut makasiinia, se oli kertalaukausase. Pohjoisen vuoristolaisia arvostettiin, eteläisten tasankojen bulgaareja suorastaan halveksittiin
71 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015
Bulgaareilla oli hevosia, mutta he eivät olleet saavinaan niitä kiinni. 72 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 SOTAHISTORIA orjuutuksen, mutta ankarimmista sekään ei selittänyt tasankojen bulgaarien omanvoitonpyyntöä ja viekkautta. Yritettyään turhaan saada nuoren bulgarialaismiehen hankkimaan maksua vastaan patterilleen hevosta hyvällä otti Anton von Alfthan kasakkapiiskansa ja lähti asialle sen kanssa. Vaikka Venäjän joukoille oli teroitettu kunnioittavaa käyttäytymistä maan väestöä kohtaan, monet silti päättelivät pitkän alistuksissa olon johtaneen siihen, että bulgaareilta saatiin apua vain kovakätisesti. ”Nyt oli selvää, että bulgaari tarvitsi selkäsauHaida bakalim yallah! n Kaartin pataljoonan upseeristoa Balkanilla vuonna 1877.. Hugo Schulmanin mielestä ”bulgarialaiset olivat yleisesti ottaen viekas kansa, joka älysi käyttää tilanteet omaksi hyödykseen”. Schulman epäili oppaan kuljettaneen hänet viiteen kertaan saman Vid-joen yli vain saadakseen enemmän tienestiä: ”Bulgarialaiset huolehtivat tarkasti siitä, että voivat tehdä itselleen palveluksia Venäjän armeijan kustannuksella.” Yllätys oli sekin, että välit turkkilaisherrojen kanssa eivät olleet lainkaan niin huonot kuin propagandassa oli uskoteltu – Osmanien valtakunta soi alamaisilleen laajoja vapauksia muun muassa uskonnon suhteen. Huvittaviakaan piirteitä ei puuttunut. Ankaruuteen lienee perimmältään syynä pettymys siihen, että vapauttajina itsensä nähneet venäläiset eivät saaneet osakseen odottamaansa kiitollisuutta vaan kokivat tulleensa nyljetyiksi aina kun tilaisuus siihen tarjoutui
Hän joutui käyttämään sitä myös Hasköyn kylässä, kun keskeytti kahden bulgaarin yrityksen ryövätä kolmilapsiselta turkkilaisperheeltä heidän ainoan omaisuutensa, kaksi laihaa härkää ”ilman, että he vähäisimmässäkään määrin antoivat isän rukousten tai äidin kyynelten liikuttaa itseään”. Omaan väestöön suunnattu propaganda oli kauan ennen lähtöä tehnyt kaartilaisille selväksi, minkälaisten villi-ihmisten kanssa jouduttaisiin teken Tiedustelua Kara Loman joella 12.10.1877, suomalaistaiteilija Hugo Backmanssonin mukaan. Turkkilaiset – mörköjä vai sankareita. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua sitä mukaa kun Plevnan puolustajat onnistuivat kuukausi toisensa jälkeen torjumaan ylivoimaisten venäläispiirittäjien rynnäköt ja lehdet kertoivat tästä lähes päivittäin. Plevnan komentajasta Osman Paššasta tuli maailmanlaajuisen ihailun kohde. Miten on ”faitterit”, kuulostaako tutulta. Anton von Alfthan, jolla oli silmää ihmisten vaikeuksille, mainitsee sarkastisesti, että ”kristityt veljet saivat näin ollen valita joko nälkäkuoleman tai yrittää uskaltaa pimeydessä ohittaa venäläiset etuvartiot kaapatakseen jotain”. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 73 nan tehdäkseen mitä pyydettiin, ja niin vastenmielistä kuin onkaan lyödä kanssaihmistä, minulla ei ehdottomasti ollut muuta keinoa.” Von Alfthan kertoi, että tämä auttoi ja bulgaarista tuli hyvin avulias. Eräs Turkin sodan erikoislaatuisimpia piirteitä oli se, että suomalaisten suhtautuminen turkkilaisiin kääntyi päinvastaiseksi. Muissakin tilanteissa hänen ”taikasauvastaan” oli ruoan hankinnassa hyötyä. Ajan mittaan von Alfthan alkoi nähdä asioita myös bulgaarien kannalta. misiin, J.V. Syytä hän silti näki bulgaareissakin: kun venäläiset olivat saaneet saaliiksi suuren määrän ajopelejä, ”aina valppaat, viekkaat bulgarialaiset olivat valjastaneet härkänsä yöllä ja paenneet vieden mukanaan suuren osan sotasaaliista”. Suomessakin pikVapaajoukkoja inhottiin ja pelättiin molemmin puolin.... ”Aika mörköjä!” oli Janne Jernvallin mukaan monen mielipide, kun suomalaiset näkivät vastaantulevassa junassa turkkilaisia sotavankeja. Auttajaksi julistautuneen tilanne ei aina ole yksioikoinen, niin kuin nykyuutisistakin käy ilmi. Venäläiset pelkäsivät vakoilijoita, ja vartiomiehille oli annettu ehdoton käsky olla päästämättä bulgaareja leiriin. Snellmankin iloitsi lehdessään, että ”harvassa maassa on haluttu ostaa rauhaa Turkin kristittyjen kustannuksella ja jättää heidät edelleen sortajiensa villien rietastelujen armoille”. Ensimmäinen kohtaaminen tuntui vahvistavan asian
Yksi turkkilaisten sotahuudoista oli ”Haida bakalim yallah!”, joka oli tavallaan suomalaisen Hakkaa päälle! -huudon vastine. Anton von Alfthankin oli luopunut ennakkoasenteistaan ja kirjasi muistiinpanoihinsa: ”Soimataanpa turkkilaista sitten miten muuten tahansa, ei voi olla näkemättä hänessä luonnollista taipumusta runollisuuteen, joka yhdessä hänen luonteensa tietyn arvokkuuden kanssa antaa miellyttävämmän vaikutelman.” Hupaisa yksityiskohta on, että osmanivihollisten kielestä jäi suomeen sana. Niin tekivät venäläisetkin. Suomalaiset alkoivat kunnioittaa taistelukentällä kohtaamiaan turkkilaisia ja arvostaa heitä sotilaina. JATKUU SIVULLE 76 >. Kreikkalaisia, armenialaisia, romaneja, juutalaisia… Bulgarialaisia omanvoitonpyyntöisiksi ja ahneiksi moittinut Schulman toteaa ykskantaan, että ”mitä kreikkalaisiin ja armenialaisiin tulee, tämä päti vielä suuremmassa määrin”. Jotkut kylläkin arvelivat heidän saaneen oopiumia ennen hyökkäystä, mutta sellaiseen eivät mitkään tiedot viittaa. Suomalainen purnaamismentaliteetti alkoi ilmeisesti ottaa muotoaan jo Turkin sodassa... He olivat hänen mielesn Kaartinpataljoonan upseeristo ja vääpelit vuonna 1878 sodasta palattuaan. Kuva on otettu Keisari Aleksanteri II:n toivomuksesta. Molemmin puolin menestymisen mahdollisuudet kuitenkin rapautuivat heikkoon johtoon. 74 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 SOTAHISTORIA kupoikien pum-sodissa kaikki halusivat olla turkkilaisia, kymmenvuotias C.G.E.Mannerheimkin juoksi itkien hankeen, kun kuuli Osman Paššan vihdoin joulukuussa haavoittuneena antautuneen. Janne Jernvallkin kiinnitti huomionsa vihan puuttumiseen suomalaisten ja turkkilaisten väliltä sotasairaaloissa: ”…siellä sitten oli monta kertaa meikäläisten ja turkkilaisten sairaalasängyt rinnakkain, vaan ei heidän kesken ollut enää harkkaa sanaa.” Aika haipakkaa Hugo Schulman kirjoitti turkkilaisten sotilaiden lähes yli-inhimillisestä kyvystä kestää vaivoja ja haavoja ilman huokaustakaan. Kaartilaisten korvissa se kuulosti ”haipakalta”, ja sehän on edelleenkin suomen kielessä käytössä kiireen ilmauksena. Kaiken kaikkiaan, mitä venäläisiin ja turkkilaisiin toistensa vihollisina tulee, niin vastakkain oli kaksi armeijaa, joiden miehistöaines oli sotilaallisesti arvioituna ilmeisesti kerrassaan loistavaa. Anton von Alfthan oli vielä kovasanaisempi juutalaisten suhteen. Preussilainen kreivi von Pfeil kertoi kirjassaan, kuinka taistelun tauottua saatettiin tavata viholliset verisellä tantereella, iloita selviämisestä, tarkastella vastapuolen aseita, vaihtaa syömisiä ja kävellä ympäriinsä käsikynkässä
75 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015
Suomen kaartinpataljoona oli samaan aikaan Jeni Barkatšin kylässä, jonka suomalaiset nimesivät Nälkäkyläksi, ei siksi että ruokaa ei olisi ollut, vaan siksi että se ei ollut heidän makuunsa, enimmäkseen vain lammasta, vain 1,5 kilometrin päässä meistä, tapasin usein pataljoonan upseereita ja kuulin heiltä, kuinka vaikeaa oli pitää miehistö rauhallisena. Yleisesti sanottiin, että suomalainen ampuu kiväärillä linnun lennosta, ja reippaasta esiintymisestä ja marssilauluista kirjoitettiin ylistävästi Euroopan lehdistössä. Aika velikultia. Hän näki joukon miehiä ja naisia tanssimassa Kisineffissä, nykyisessä Chisinaussa, Moldavian pääkaupungissa: ”Heidän vaatteensa olivat yksinkertaisia mutta kauniita. Kehuttuaan venäläisiä miehiään jälleen kerran hän joutui toteamaan: ”Vaikka minun on vaikea myöntää tätä, meidän omat maanmiehemme ovat aivan päinvastaisia tässä suhteessa. Suomalaiset eivät myöskään ilmiselvästi raaistuneet sotaretken aikana, ja heidän kuvauksensa niin sanotulta kuoleman tieltä, jolla menehtyi ehkä miljoona muslimisiviiliä hankeen ja aseisiin, kertovat aidosta kauhistuksesta ja myötäelämisestä. Korkeat upseerit saattoivat kutsua heitä ”meidän rakkaiksi suomalaisiksemme”, ja armeijan ylipäällikkö suuriruhtinas Nikolai oli opetellut tervehtimään suomalaista pataljoonaansa sanomalla ”Hjuva paiva finni saatana perkele!” Niin sanotusta ryssänvihasta ei ollut merkkiäkään – suomalainen ja venäläinen miehistö suhtautui toisiinsa arvostaen ja aseveljinä. Heidän pitkät silkkiliivinsä ja samettitakkinsa vetävät heti huomion puoleensa. ”Omalaatuisesti pukeutuneet miehet, joilla on puuhakas ilme kasvoillaan, salamoivat, terävät silmät ja musta tukka, ovat armenialaisia. He taistelivat turkkilaisten alaisuudessa myös kostaakseen. Vapaajoukkoja inhottiin ja pelättiin molemmin puolin, eikä syyttä, ja monet varsinaisten armeijoiden tiliin sälytetyt siviileihin kohdistetut julmuudet olivat niiden aikaansaamia. Luulen, että ei oltu kaukana suoranaisesta kapinasta.” Suomalainen purnaamismentaliteetti alkoi ilmeisesti ottaa muotoaan jo Turkin sodassa: asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat. Entä sitten suomalaiset itse. Osmaneilla he olivat baššibozukeja, eli bassibasukkeja, joka on kirjaimellisesti käännettävissä joko päänrikkojiksi tai ”vailla päätä” eli johtoa oleviksi vapaajoukoiksi. Venäläiset ja juutalaiset eivät hänen havaintojensa mukaan kerta kaikkiaan kestäneet yksissä. 76 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 SOTAHISTORIA tään ”ryöstökauppiaita”. Pata kattilaa soimaa…. ”No kiitos Jumalalle, ne ovat meidän suomalaisia”, jatkoivat venäläiset, ”kyllä turkkilaiset nyt siis jo ovat hyvässä satimessa.” Keisari oli samaa mieltä ja ylensi suomalaisen tarkk’ampujapataljoonansa nuoresta kaartista vanhaksi kaartiksi. Minkä vaikutuksen he tekivät monikansallisen suurvalta-armeijan pienenpienenä osana. Toinen vastaava joukko olivat tšerkessit. Venäläisilläkin oli palveluksessaan asuinsijoilleen jääneitä tšerkessijoukkoja, ja kun näillä oli samanlaiset vaatteet – osmanitšerkesseillä oli vain puolikuu turbaanissaan – syntyi monia sekaannuksia. Pimeä oli kuin säkissä. Nuori upseeri ei ehkä ollut vielä tajunnut, että Venäjän armeijakin oli läpikotaisin taloudellisten väärinkäytösten kyllästämä. Tšerkessit olivat Venäjän Kaukasukselta Osmanien valtakunnan puolelle karkottama kansanheimo. Hän ei tovereineen suostunut yöpymään Kalaraschin kylässä olevassa mukavassa talossa, kun he olivat ”tietystä luonteenomaisesta ilmapiiristä” päätellen havainneet sen kuuluvan juutalaisille. He käyttäytyivät hiljaisesti ja hyvin, mutta musta tukka ja tumma kasvojen väri ei jättänyt epäilyksen sijaa siitä, etteivätkö nämä ihmiset olisi kuuluneet alkuperältään niin tummaan, ilman varsinaista päämäärää vaeltelevaan rotuun, jota mitkään kohtalot eivät voi estää toteuttamasta vuosisataisia taipumuksiaan.” Anton von Alfthan teki havaintoja myös rintama-alueen ehkä tunnetuimmasta ja tehokkaimmasta kauppiaskansasta. Ainoastaan Hugo Schulman, josta aikanaan tuli tiukka koulumestari – liekö nimi ollut enne – katsoi aiheelliseksi valaa hiukan viileää vettä suomalaisten itsetyytyväisyyden hehkuun. Hän on julkaissut yhdessä Jouni Suistolan kanssa kirjan suomalaisista Turkin sodassa. On aivan totta, että heitä arvostettiin. Niitä lisäsi se, että kasakkasotniat – eräänlaisia itsenäisiä vapaajoukkoja nekin – käyttivät omia perinneasujaan, jotka eivät asiaan perehtymättömän silmin katsoen juurikaan eronneet tšerkessien varusteista. Kaikilla oli omat siviilivarusteensa. He pitivät toisiaan käsistä ja tanssivat piirissä, ja myös monta tanssia pareittain. Yleisesti sanottiin, että suomalainen ampuu kiväärillä linnun lennosta.... He ovat äärimmäisen taitavia kauppamiehiä, pysyttelevät tiukasti yhdessä ja kokoavat huomattavia omaisuuksia, mutta heistä ei yleisesti pidetä.” Vapaat kallonmurskaajat Molempien osapuolien käytössä oli niin sanottuja vapaajoukkoja. Edelliset olivat käytännössä maantierosvoja, jotka olivat pestautuneet armeijaan ammattiaan harjoittamaan. Anton von Alfthanin arviot eivät kuitenkaan ilmeisesti perustuneet rotuun tai ihonväriin, koska hän suhtautui esimerkiksi romaneihin suorastaan ihailevasti. Nämä näkemykset heijastelevat sitä ilmapiiriä, joka sittemmin purkautui Venäjän hallitsemilla alueilla julmiksi juutalaisvainoiksi, pogromeiksi. Janne Jernvall kuvasi, kuinka Pravetzin taistelussa epäselvässä tilanteessa venäläiset vaativat lähestyviltä suomalaisilta selvyyttä siitä, keitä oli tulossa: ”Finski”, oli vastaus. Kirjoittaja on everstiluutnantti evp ja Suomen Sotilaan edellinen päätoimittaja
nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. • Kaikki parhaatkaan sotalentäjät eivät olleet ässiä. Ensi numerossa jatkamme matkaa paksun panssarikuoren alle. Millaista oli osaavan lentäjän sodan arki kelvottoman lentokonekaluston puikoissa yli 70 vuotta sitten Rukajärven suunnalla. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu SEURAAVASSA NUMEROSSA • Jäitkö kaipaamaan lisää Armatasta. Tulevissa numeroissa käydään läpi kaikki Venäjän uuden Armata-perheen jäsenet seikkaperäisesti. 77 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. TILAA SUOMEN SOTILAS: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh
Lisää varusteita ja työkaluja löytyy auton sisältä eri paikoista. Panssariauto näyttää kuvassa kokoaan pienemmältä, eikä mikään kerro sen seitsemän tonnin painosta. KOEA JOSSA 78 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 RG32M KERTOO PALJON: ajoneuvossa on runsaasti harkittuja yksityiskohtia, jotka antavat siitä pätevän vaikutelman. Tältä kyljeltä löytyy sotilasajoneuvolle tyypillisesti varusteina lapio, kirves, rautakanki ja jerry-kannu, takapyörän lokasuojan päällä on laatikossaan kitkaketjut. Putken päässä oleva “sieni” on ylös nostettu moottorin ilmanotto, auto kahlaa ilman valmisteluja 75 cm:n syvyisessä vedessä.
Hyviä panssariajoneuvoja on kyllä ollut, mutta ne eivät ole olleet juuri siihen tehtävään optimoituja vaan joko liian suojattomia tai esimerkiksi turhan raskaita tai kalliita käyttää. Nyt tämä puute näyttäisi korjaantuneen eteläafrikkalaisen RG32M:n myötä. Voi nimittäin hyvällä omallatunnolla sanoa, että tämä ajoneuvo on tehtäväänsä paljon parempi kuin Mersu. Suomalainen YK-mies ajeli pitkään tavallisilla maastoautoilla, jotka yleensä vielä olivat lainavehkeitä. Oli Land-Roveria ja Toyotaa, hyviä autoja sinänsä, mutta…. n TEKSTI: KARI KUUSELA | KUVAT: JAAKKO PUUPERÄ P uolustusvoimien välillä taktiseksi partioautoksi ja välillä raskaaksi partioajoneuvoksi nimittämä RG32M on eittämättä alansa huippua ja nopeasti tyypättynäkin käyttökelpoisen oloinen kulkupeli. 79 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 Suomalaiset rauhanturvaja kriisinhallintajoukot ovat toimineet maailmalla jo 1950-luvulta lähtien, mutta oikeastaan on koko ajan ollut ilmeistä, että joukoilta on puuttunut toimintaan sopiva panssaroitu ajoneuvo. Suomen Sotilaalla oli mahdollisuus tutustua tähän erikoiseen ajoneuvoon joulukuussa 2014 Porin Prikaatissa erittäin pätevän kouluttajan avulla, ja johtopäätös on selvä: kerrankin voidaan suomalaiselle sotilaalle maailmalla tarjota alan parasta kalustoa
n Autossa on erittäin monipuoliset valot, jotka mahdollistavat normaalin maantieliikenteen, kuten myös lähes pimennettynä ajamisen “sotavaloilla”. Pitkä kokemus Kaikki me vähän varttuneemmat muistamme apartheidin ajan uutiskuvista omituisen näköiset, oikeastaan hassun oloiset, korkeat ja honteloiden akselien varassa kulkeneet ajoneuvot, joilla Etelä-Afrikan armeija suojautui teillä olevia miinoja ja räjähteitä vastaan käydessään sotaansa tummaa enemmistöä vastaan. Vasta Pasi toi kotimaista panssarisuojaa Libanoniin. Rauhanturvaamisen muututtua huomattavasti vakavammaksi toiminnaksi ja ympäristön vihamielisemmäksi olematonta suojaa tarjonneet maastoautot eivät ilmiselvästi enää riittäneet. Erityisesti Afganistan on asettanut ajoneuvoille uusia vaatimuksia, joita ei edes panssaroitu Mercedes-Benz G300 pysty täyttämään. Vasemman etulokasuojan päältä löytyvät liitännät ulkopuoliselle akkulaturille, lohkolämmittimelle ja apukäynnistyskaapelille.. Liekö siinä ollut lopullinen heräte RG32M:n hankintaan. RG32M:n juuret ovat juuri noissa ajoneuvoissa ja niistä saaduissa ajokokemuksissa, se on pitkän eteläafrikkalaisen panssariajoneuvojen rakenKoeajetusta RG32Myksilöstä puuttuu tornista ase ja radiovarustuksen antennit korin takakulmista, ajoneuvo on ajokoulutusta varten. Pasi on suurikokoinen ja kömpelökin tiettyihin olosuhteisiin, eikä ihme, sehän oli suunniteltu ”oikeaan” sotimiseen. Ehkä kuvaavaa on, että kahdesta Afganistanissa sattuneesta suomalaisen sotilaan kuolemasta toisen voi ainakin osittain laittaa liian heiveröisen ajoneuvon tiliin. Edelleen siis tarvittiin myös kovin turvattomia maastoautoja. KOEA JOSSA 80 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 Kyproksella 1960ja 1970-luvulla hetkeksi osalle saatiin panssarisuojaa ympärille briteiltä lainatuilla Daimler Ferret(lue koeajo Suomen Sotilaasta 4/2013) tai Humber ”Pig” -autoilla
Vuosien mittaan RG32M:ään on tehty lukuisia käyttökokemuksiin ja tekniikan kehitykseen pohjautuvia muutoksia. Valmistajan mukaan ajoneuvo soveltuu monipuoliseen käyttöön yhteys-, komentoja partioajoneuvoksi, mikä onkin ilmeistä. BAE Systems valmistaa myös jonkin verran pitempää ja painavampaa versiota RG32 LTV. Valmistaja lupaa ajoneuvon kestävän kuuden kilon TNTlatauksen minkä tahansa pyörän tai rungon keskilinjan alla. Tässä ajoneuvossa on mahdollisuus jopa seitsemään istumapaikkaan ja suoja on viety tasolle STANAG 1. Kyseinen maa kävi pitkään sotaa sissejä – tai terroristeja – vastaan, ja miinaan ajanut sotilasajoneuvo oli asevoimien arkea. Versio joka lähtöön RG32M:n kehitys alkoi vuonna 2001 aikaisemman RG32 Scout -panssariajoneuvon pohjalta ja ensimmäiset luovutukset tehtaalta tilaajille tehtiin vuonna 2003. Tehdas valmistaa ajoneuvoa myös sangen pitkälle asiakkaan toivomusten mukaan, moottorissa on vaihtoehtoja, samoin suojauksen tasossa, autoon saa järjestelmän, joka muuttaa rengaspaineita ajon aikana ja niin edelleen. Pienempiä määriä on muun muassa Irlannilla, jolla on 27 ajoneuvoa. Suuri käyttäjämaa on Ruotsi, joka on vuodesta 2005 alkaen ostanut näitä panssariajoneuvoja ainakin 260. Valmistaja lupaa ajoneuvon kestävän kuuden kilon TNT-latauksen minkä tahansa pyörän tai rungon keskilinjan alla.. Ajoneuvon on valmistanut suuri monikansallinen puolustusvälineteollisuusyhtiö BAE Systems ja sen afrikkalainen haara Land Systems South Africa. Tämän lisäksi tulevat vielä tilaajatahon haluamat ominaisuudet eli 450 valmistettua ajoneuvoa eivät ole kaikki keskenään samanlaisia. Se nimittää tuotettaan termillä Tactical Patrol Vehicle, mistä suomalainen ensimmäinen nimitys ajoneuvolle näyttää olevan peräisin ja mikä kuvaakin sen roolia hyvin. RG32M:n tarkkaa valmistusmäärää tehdas ei Suomen Sotilaan kyselyistä huolimatta kertonut, kuten ei käyttäjiäkään. BAE Systems valmistaa myös jonkin verran pitempää ja painavampaa versiota RG32 LTV, jossa tuo jälkimmäinen kirjainyhdistelmä tulee sanoista Light Tactical Vehicle. 81 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 nusperinteen tuoreinta kärkeä. Valmistusmäärä on sen ilmoituksen mukaan yli 450 ajoneuvoa. Suomessa julkiset lähteet ilmoittavat meillä olevan 74 RG32M-ajoneuvoa, mutta emme saaneet Puolustusvoimilta vahvistusta lukumäärästä
Vaihdelaatikko ja jakolaatikko ovat normaalia maasturia ylempänä ja pohjapanssarin suojassa. 110 km/h Teho-paino-suhde .....................16,8 kW/1 000 kg Vaihteisto Allison 1000 SP, 5-vaihteinen automaattivaihteisto elektronisella vaihteensiirrolla Jakovaihteisto Advance Adapters Atlas II, AH23R ANF 32, kytkettävä osa-aikainen neliveto, nopea ja hidas alue Polttoainetankki ............................................140 l Toimintamatka yhdellä tankillisella, takapyöräveto maantiellä ..........80 km/h, 700 km Ballistinen suojaus Kyljet ja katto kestävät 7.62 x 51 mm NATO ballluodin ja 5.56 x 45 mm SS109 NATO ball-luodin 30 m päästä ammuttuna, katto 30° kulmassa.. Neljä sivuovea, tuulilasi ja konepelti tekevät auton korista hyvin automaisen. KOEA JOSSA 82 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 Täysiverinen maasturi ja panssariauto RG32M on samalla sekä panssariettä maastoauto. Moottori on perinteiseen tapaan edessä pitkittäin, ja sen takana ovat vaihdelaatikko ja jakolaatikko, josta samoin hyvin perinteiseen tapaan lähtee veto kardaaniakseleilla jäykälle etuja taka-akselille. Akselit ovat portaaliakseleita, eli niissä on päässä juuri ennen pyörää vielä välitys, jonka avulla akseli ja ennen kaikkea tasauspyörästö saadaan ylemmäksi ja maavaraa kasvatettua. Akselit on jousitettu kierrejousilla, ja iskunvaimennuksesta huolehtivat tehokkaat hydrauliset iskunvaimentimet. Autossa on teräksestä hitsattu itsekantava panssarikori, johon on kiinnitetty apurunko. Akseleilla on ohjaamosta hallittavat tasauspyörästön lukot maastoajossa tarvittaessa käytettäväksi. Se on myös ”katumaasturi”, sillä se pystyy melko suureen nopeuteen hyvällä maantiellä, toki renkaiden vaihto vastaamaan tarkoitustaan niin maastoajossa kuin maantieajossa vaikuttaa paljon ajettavuuteen, liikkuvuuteen ja ajomukavuuteen. RG32M Ajoneuvosta on Suomessa käytössä useampia tyyppejä, joiden tekniset tiedot hieman poikkeavat toisistaan, nämä tiedot ovat tyyppi 1:lle. 60 % Omapaino ...............................................7 000 kg Hyötykuorma ..........................................1 500 kg Kokonaismassa ........................................9 000 kg Jarrullisen perävaunun (vast.) suurin sallittu paino ...........................................3 500 kg Moottori Steyr Motors GmbH M16 TCA, nelitahtinen diesel, 6 sylinteriä rivissä, turboahdin ja välijäähdytys sylinteritilavuus 3,2 l, teho 135 kW/3800 rpm Huippunopeus ....................................... Pituus ...........................................................5,4 m Leveys ..........................................................2,2 m Korkeus ...2,2 m ilman katolle asennettuja varusteita Korkeus .................2,8 m lankaleikurin yläpäähän Raideväli ......................................................2,2 m Akseliväli ......................................................2,9 m Maavara ...............................463 mm akselin alla, 430 mm tasauspyörästön alla Kahlaussyvyys ............................................0,75 m Kaivannon ylityskyky ....................................0,5 m Askelman nousukyky ....................................0,4 m Mäennousukyky ........................................... Auton laitteet ja miehistö ovat panssarikorin sisällä. Pyörät ovat auton kokoon nähden suuret, 335/80 R20, ja rakenteeltaan sellaiset, että ne kestävät jonkin verran tyhn Etuja taka-akselille voidaan valita itsenäisesti joko vapaa-asento, hidas tai nopea alue, mikä mahdollistaa muun muassa vaurioituneen akselin kytkemisen irti ja ehjänä olevan käyttämisen
Se on kuitenkin hidasta ja asettaa tekijänsä ehkä vastapuolen tulituksen kohteeksi. Käsijarru puolestaan toimii paineilmalla ja vaikuttaa taka-akselin tasauspyörästöön kiinnitettyyn levyyn. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 83 jänäkin ajoa. Paineen nostaminen ja laskeminen on tehtävä kuitenkin Suomessa olevassa versiossa käsin, se ei onnistu ohjaamossa istuen. Erikoinen voimansiirto Auton suurin erikoisuus löytyy voimansiirrosta. Rengaspainetta voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan, kun ajetaan esimerkiksi hiekalla, asfaltilla tai lumessa. Nykyautojen tapaan löytyy tietysti ABS. Akselit voidaan myös kytkeä kokonaan irti vedosta esimerkiksi hinausta varten. Ovessa on vararengas, jonka käsittelylle on vasemmalla kyljellä oma puomilla varustettu vinssinsä. RG32M:ssä voidaan siis kytkeä päälle nopea takaveto, nopea neliveto, hidas takaveto, hidas neliveto tai hidas etuveto. Moottori on Steyrin valmistama turboahdettu ja välijäähdytetty kuusisylinterinen diesel, jonka iskutilavuus on 3,2 litraa ja teho 135 kW. Toki normaalissakin maastoautossa näin voi tehdä, mutta useimmiten vain menemällä auton alle ja irrottamalla kardaaniakseli tai molemmat vetoakselit. Autossa on alipainetehostetut hydraulijarrut, levyt joka pyörässä ja kussakin kaksi jarrusatulaa. Auton kaikki ohjetekstit ovat englanniksi, näin ovessakin olevat.. Tällä on haluttu varmistaa se, että esimerkiksi taka-akselin vaurioiduttua miinaräjähdyksessä tai muusta syystä se voidaan asettaa ohjaamosta käsin jakolaatikosta vapaalle ja ajaa pelkällä etuvedolla. Huomioon voidaan ottaa myös maaston vaikeus ja kuorman suuruus. Vaihdelaatikon ja kaksi eri nopeusaluetta tarjoavan jakolaatikon yhdistelmä on tuttu maastoautoissa jo vuosikymmenien takaa, mutta erikoista on se, että kummallakin akselilla on hytissä oma valintavipunsa, jolla vetoalue valitaan ja jolla akseli voidaan kytkeä poiskin. Auton mahan alta saadaan kuitenkin ilmaa ja varusteisiin kuuluu renkaan täyttöön tarkoitettu letku. Vaihdelaatikko on Allisonin valmistama viisivaihteinen automaatti, jonka perässä on hitaan ja nopean alueen mahdollistava jakolaatikko. n RG32M:n takaosa on tavaratila, johon on pääsy suuresta takaovesta. Sähköä riittää RG32M-panssariajoneuvossa on paljon sähkölaitteita ja radiovarustus, joten siiPyörät ovat auton kokoon nähden suuret, 335/80 R20. n Auton massiivinen ovi, suuri musta mötikkä on raskaan oven lukko, sen alla olevat valkoiset listat kuuluvat kuljettajan asetelineeseen, pikkutavaralle on lokero, jonka sulkee vetoketjulla varustettu verkko, jotta tavarat eivät putoile. Ratkaisu on sangen älykäs, ja törmäsin tällaiseen ensi kertaa
Henkilömiinan auto kestää aina.... Käytössä on ilmeisesti kolme toisistaan hiukan poikkeavaa versiota. Edessä istuvilla on normaalit henkilöautomaiset penkit normaalein kolmipisteturvavöin, takana istutaan kangasistuimilla nelipisteturvavöiden piteleminä. Takana olevassa rahtitilassa on suurehko takaovi, jonka päällä on vararengas. Toimituksen tiedot ajoneuvon suojasta eivät ole täysin varmat, sillä tiedot panssaroinnin paksuuksista puuttuvat. Panssarointi ei kestä panssarinläpäisyyn tarkoitettuja luoteja, joita vastaan on kyllä tarjolla lisäpanssarointia. Ikkunoiden ja tuulilasin suojaus on ajoneuvon muidenkin varusteiden tavoin tietysti asiakkaan tarpeen mukaan muokattavissa esimerkiksi suojaverkoilla ja panssarisäleiköillä. Määristä Puolustusvoimat on vaitonainen ja vastaa ”useita kymmeniä” toimituksen kysymykseen. Toinen kattoluukku on kuljettajan vieressä istuvalle. Valmistaja lupaa sen olevan immuuni DM31-miinalle. Hintahaarukka autolle on eri lähteiden mukaan 350 000–500 000 € eli ihan halvasta laitteesta ei ole kysymys. Toimitukselle on myös epäselvää, minkälaiseen miinaan ajon auto kestää. Tiedossa ei ole, miksi valmistaja on ottanut juuri tämän 1960-luvulla tuotannossa olleen miinatyypin referenssiksi. Ne voidaan kytkeä ohjaamosta auton akkujen rinnalle vaivattomasti kytkimellä. Katto kestää saman, jos ampumiskulma on 30 astetta, jolloin luoti tulee varsin viistossa kulmassa. Kulku autoon käy neljästä ovesta, ja auton aseeseen pääsee käsiksi ampujan kattoluukusta. Toisaalta toimituksen tietoon on tullut ainakin kolme sellaista tapahtumaa, jossa heiveröisemmässä ajoneuvossa olisi voinut tulla tappioita. Runsaasti varusteita on kiinnitetty auton kylkiin, vararengas on takana. Valmistaja kuitenkin lupaa sivujen panssaroinnin, mukaan lukien tuulilasin ja sivulasit, kestävän normaalin 7,62 mm tai 5,56 mm Natokaliiperin luodin, joka on ammuttu vähintään 30 metrin päästä. Sähköä syöviä auton omia laitteita ovat lämmitys, ilmastointi, lasien lämmitys, monipuoliset valot, vinssi, polttoaineen esilämmitys ja tietenkin ajoneuvossa käytettävä nykyaikainen johtamisja valvontavälineistö. Näistä lupauksista jälkimmäinen mietityttää, mutta sen arviointia ei voi tehdä tietämättä juuri suomalaisen version panssarin paksuutta ja laatua. Ovien ikkunat ovat laminoitua panssarilasia, ja niissä on ulkoja sisälämmitys huurteen ja jään poistamiseksi. RG32M Suomessa Ensimmäiset autot ostettiin Suomeen vuonna 2006, ja sen jälkeen niitä on tullut lisää. Tämä saksalainen hyppymiina sisältää 350 grammaa räjähdysainetta ja ponnahtaa häiriintyessään noin 1,2 metrin korkeuteen sirotellen ympäriinsä toista kiloa metallinpaloja. Panssarointi Auton olennaisin ominaisuus on liikkuvuuden ohella tietysti sen tarjoama suoja miehistölle ja liikkumisen sekä viestinnän ja johtamisen kannalta elintärkeille laitteille. Ikkunoita ei voi avata, mutta niissä on avattavat kommunikointiluukut ja pimennyssuojat. Henkilömiinan auto kestää aina, myös kranaatinsirpaleet, jos kranaatti räjähtää vähintään 30 metrin päässä. 84 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 KOEA JOSSA nä on kaksi akkua autoa varten ja toiset kaksi lisävarusteita ja laitteistoja varten. Auton takaosassa on rahtitila. Käytännössä autoon sopii esimerkiksi erikoisjääkärien nelimiehinen puoliryhmä tai kansainvälisissä tehtävissä neljän miehen partio ja tulkki viidentenä. Lisäakkuja voidaan käyttää apuna autoa käynnistettäessä, jos varsinaisten akkujen kapasiteetti ei riitä tai lämpötila on hyvin alhainen. Toisaalla on mainittu lukumääräksi 74, jota ei kannata kuitenkaan täysin varmana tietona pitää. Auton istumajärjestys ja matkustamon järjestely on hyvin maastoautomainen kuten sisätilan tunnelmakin. Auton akut ovat kuormatilassa takaosassa ja lisäakut auton etuosassa omassa akkutilassaan. Viiden hengen auto Panssarikorin sisällä on istuimet kuljettajalle sekä hänen vieressään istuvalle apumiehelle ja takana kolmelle matkustajalle
Kuljettajan paikka ei ole mitenkään väljä, vaikka yllä ei ole minkäänlaisia varusteita, sirpaleliiviä tai kypärää. Sisätilojen lievä ahtaus on hivenen yllättävää, vaikka ajoneuvo on sangen suuri. Lievä ahtaus korostuu vielä oikeasti käytössä olevassa autossa, tästä lähinnä ajokoulutukseen käytettävästä ajoneuvoyksilöstä puuttuivat radiot ja monenmoiset muut Hieman kaukaa katsottuna RG32M näyttää normaalin maastoauton kokoiselta, suuret pyörät johtavat hiukan harhaan. Ovi on syytä avata lukittuvaan asentoon asti, jotta se pysyy hallinnassa eikä haavereita satu. Vaikken normaalia pidempi olekaan, niin pään ja katon väliin ei kovin paljon lisäkorkeutta kypärälle jää. Istuintyyppi ei itse asiassa ole mitenkään tavaton tämän tyyppisissä ajoneuvoissa nykypäivänä. Mutta kun astuu sen viereen, niin huomaa, että aika suuresta ajoneuvosta on kysymys, selvästi normaalia maasturia suuremmasta, oikeastaan se on keskikokoisen pakettiauton luokkaa. Turvavöitä on myös syytä käyttää, ja niiden on oltava tiukalla. Auton ajaessa miinaan tai räjähdyksen tapahtuessa isku on helpompi kestää, jos selkäranka on suorassa istuimen selkää vasten. Minkähänlainen tämä ”panssaripaku” on ajaa. Kuljettaja istuu automaisesti aivan normaalin oloisella penkillä kuten hänen vieressäänkin oleva, mutta takana on maallikon silmään oudot kangasistuimet, vähän riippukeinumaiset. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 85 S isään astutaan ovista, jotka ovat panssaroinnin ja paksujen lasien takia hyvin kulmikkaat ja huomattavan raskaat. Kaikki tarpeellinen tuntuu olevan hyvin käsillä, ja merkkivalot, mittarit sekä seurattavat tilpehöörit näkee mukavasti. n TEKSTI: KARI KUUSELA KUVAT: JAAKKO PUUPERÄ PANSSARIAUTON OHJAAMO on hyvin henkilöautomainen, jos kohta hieman karu. Jalkojen puolestaan on oltava tasaisesti lattiaa vasten tai takana jalkatuella. Siitä otimme selvää. Astumisen sijasta voisi ehkä sanoa, että autoon kiivetään, sen verran korkealle täytyy isommankin miehen nousta auton suuren maavaran takia. Edessä on normaalit kolmipistevyöt, takana nelipistevyöt. Se on myös hiukan ahdas, voi vain kuvitella, miten ahdas se on, kun kaikki nyt puuttuvat radiot, varusteet ja autoon kertyvä muu sälä on mukana.. Vaikutelma kuljettajan paikalta on sekoitus nykyautoa ja työkonetta
Virtalukko on oudosti ohjauspylvään vasemmalla puolella, jotenkin olisi odottanut sen olevan oikealla kädellä käytettävä. Ihan lentokoneessa ei sentään olla, mutta hyvän matkaa siihen suuntaan, jos normaaliautoon verrataan. Automaattivaihteiston valitsin ja toiminnot ovat oikeastaan normaalit, eli tässä kohdin autossa ei ole mitään erityisen ihmeellistä. Katkaisijoita löytyy lisää vielä kahdesta paneelista, mutta tässä ei ole tarvetta yksityiskohtaisesti niitä käsitellä. Tekniikkaa Mittaritaulu on siinä, missä sen odottaisikin olevan, eli suoraan kuljettajan edessä. Yllä sivulasin “kommunikaatioluukku”, auton ohjekirja ei kerro, kommunikoidaanko siitä paperilla vai lyijyllä.... Mikähän on syynä, lieneekö brittiperinnettä vasemmanpuoleisesta liikenteestä. Muut ovat varmaan lukijoille tuttuja, mutta OD on ylivaihde (overdrive), joka on tarkoitettu lähinnä maantienopeuksiin ja on taloudellisin polttoaineenkulutuksen kannalta, se vaihtaa vaihteita välillä 1-5. Mukava työskentely-ympäristö parantaa miesten jaksamista kovan paineen alla ja lisää sitä kautta turvallisuutta. Ajovalot syttyvät automaattisesti, kun moottori käynnistetään. Normaali D-asento puolestaan vaihtaa vaihteita välillä 1-4. Kuljettajan edessä oikealla on kytkimet sumuvaloille, lisävaloille, valonheittimelle, takavalonheittimelle ja infrapunavalolle pimeäajoa varten. Vaihteenvalitsimen oikealla puolella on etuvedon n Vasemmalla osa kojetaulun tärkeimmistä mittareista ja katkaisijoista, oikealla automaattivaihteiston leveä valitsinvipu, punainen seisontajarrun nuppi sekä mustat nupit etuja taka-akselin vetotavalle. Paineilmalla toimiva käsijarru vapautetaan ja sitten ollaankin liikkeellä, jos jalka on siirretty jarrupolkimelta kaasulle. Jälkimmäiselle onkin hyvä siirtää jalka, kun auton starttaa avaimella. Tuolloin nopeusrajoitus on 30-50 km/h. Mittarit ovat konstailemattomia, hyvin tavanomaisia pyöreitä. Mittaritaulussa on normaalit varoitusvalot muun muassa käsijarrulle, lataukselle, öljynpaineelle, jäähdytysnesteen alhaiselle määrälle, suuntavilkulle, kaukovaloille, vaihteiston hydraulinesteen liikalämmölle ja nelivedon päällä ololle. Tässä ajoneuvossa on mittaritaulussa myös katkaisimet muun muassa tasauspyörästöjen lukoille. Tämä on aivan kuin omassa käyttöautossani konsanaan eli helppoa. Mittaritaulussa on vasemmalta lukien jäähdytysnesteen lämpömittari, polttoainemittari, nopeusmittari, jossa matkaja trippimittari, sekä kierroslukumittari, jossa on myös tuntimittari. Startattaessa vaihteenvalitsin pitää olla asennossa P tai N. Ergonomiasta ei siis voi antaa ihan täysiä pisteitä, mutta sotilasajoneuvossa on aina tehtävä kompromisseja. Jarru kytketään työntämällä eteenpäin ja vapautetaan vetämällä kahvaa ylöspäin ja sen jälkeen taaksepäin. Moottori sammutetaan ihan normaalisti, ensin siirretään vaihteenvalitsin Ntai P-asentoon, seisontajarru työnnetään päälle ja avaimesta seis. Kyseisen vaihteen pakolla päälle kytkeviä 1ja 2-asentoja käytetään hankalissa yläja alamäissä, moottorijarrutuksessa, mudassa tai syvässä hangessa. Ja menoksi Autossa on automaattivaihde, joten polkimia on vain kaksi: kaasu ja jarru. Oudompi onkin sitten jakolaatikko, jonka kaksi ”vaihdekeppiä” mahdollistavat kummankin akselin itsenäisen kytkennän tietyissä rajoissa. Auton varustus on hyvin monipuolinen, ja siksi sen hallintaan tarvitaan sangen paljon katkaisijoita. Hieman poikkeavaa on vaihteenvalitsimen vieressä oleva punainen seisontajarrun nuppi. Normaaliajossa ajovalot ja vilkut löytyvät viiksestä ratin oikealta puolen ihan tavallisen auton tapaan, samoin äänimerkki, tuulilasinpyyhkimet ja tuulilasin pesulaite. Automaatti RG32M:ssä on automaattivaihteisto. Kuljettajan edessä vasemmalla puolella on omassa paneelissaan tuulilasin huurteenpoisto sisäja ulkopuolelta, ulkotaustapeilien huurteenpisto, akun volttimittari ja kytkin lisäakkujen jännitteentarkistukselle. Äärimmäisenä oikealla mittaritaulussa on valokatkaisin, josta saa päälle normaalit valot ja ”sotavalot”. Keskikonsolissa olevan vaihteenvalitsimen juuressa on normaaliin tapaan kirjaimia kertomassa eri vaihtoehdoista, edestä päin lukien P, R, N, OD, D, 2, 1. Ennen moottorin pysäyttämistä on syytä käyttää sitä minuutin verran tai kovan ajon jälkeen pitempäänkin tyhjäkäynnillä, jotta turbo ei vaurioidu. Ajoneuvo saadaan myös täydellisesti “pimennettyä” niin, että edes äänitorvi tai varoitussignaalit eivät toimi. 86 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 KOEA JOSSA varusteet, jotka tekevät operatiivisessa käytössä olevasta autosta vielä ahtaamman. Paneeleja kuitenkin riittää. Toisaalta ergonomiaakaan ei tule aliarvioida
Auton ulkomitat ovat suuret ja vaativat vähän totuttelua, varsinkin kun sinänsä ihan riittävä näkyvyys kuljettajan paikalla ei ole ihan sama kuin normaaliautossa. Nytkin oli havaittavissa, että auton painon takia vaikkapa pehmeään hiekkaan ei ole asiaa. n Takana istutaan riippukeinumaisissa kangasistuimissa, joiden tarkoituksena on suojata miinaan ajon tärähdykseltä miehistöä. Matkustamo on tuntuvasti kapeampi kuin itse auto, pyörät ja lokasuojat ovat paljon ulompana kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi, ja se on otettava huomioon ahtaaseen väliin ajaessaan. Pyörien suuret joustovarat saavat auton keinumaan rauhallisesti, ja kori on maastossa välillä hieman hurjaltakin tuntuvassa asennossa. Suomen Sotilas suosittelee RG32M on oikeastaan todella helppo ajettava ainakin niin kauan, kun pysytään teillä ja helpossa maastossa. Jonkin verran kitkaketjut auttavat pidon säilymisessä, eikä koeajamassamme autossa ollut alla kaikkein maastokelpoisimpia renkaita. RG32M on mukava ajettava ja hieno tuttavuus. Auton seitsemän tonnin paino sekä normaalia vaihdelaatikkoa hitaammin ja pehmeämmin reagoiva automaattilaatikko tekevät autosta rauhallisen. Kuvassa mannekiinin jalat ovat tätä ajatellen väärin, ne pitäisi pitää sitä varten olevalla jalkatuella.. Sotakalusto on erikseen ja rauhanturvakalusto erikseen, tämä on leimallisesti jälkimmäistä ja hyvä sellaisenaan. Toki siihenkin maastoajotapaan autosta välineet löytyvät. Ainoa ajon aikana huomattu hankaluus oli jakolaatikon hammaspyörävälityksistä johtuva lievä ajoittainen vaikeus saada etuja taka-akseli kytkettyä, jos halusi vaihtaa esimerkiksi hitaalta alueelta nopealle. Helppo ajettava Ajaminen on sangen helppoa, voisi oikeastaan sanoa mukavaakin, kun on kyseessä sentään ihan taistelukentälle tarkoitettu sotilasajoneuvo. Puolustusvoimia voikin onnitella hyvästä hankinnasta, joka soveltunee erittäin hyvin näihin paljon puhuttuihin kansainvälisiin tehtäviin. Panssariauton saa liikkeelle ja sen pystyy siirtämään paikasta toiseen hyvin pienellä opastuksella. Erityisesti lehti kiittää mainiota ajoopettajaamme kapteeni Jari Levoa (vas.). Suomen Sotilaan upseeripartio alkoi hetken päästä suorastaan nauttia ajamisesta, mutta hymy olisi varmaan hyytynyt, jos ajotehtävä olisi vienyt vaikeampaan maastoon. Varsinaisen vaihteenvalitsimen käyttäminen D-asennossa auttoi, ja jakolaatikon hammaspyörät siirtyivät sen verran, että sopivat toisiinsa. Suomen Sotilas kiittää Maavoimia ja Porin Prikaatin kriisinhallintakeskusta koeajomahdollisuuden järjestämisestä. Jakolaatikosta on valittavissa viisi toiminta-aluetta: • nopea 2-pyöräveto • nopea 4-veto • hidas 4-veto • hidas 2-pyörätakaveto • hidas 2-pyöräetuveto Tätä auton erikoista ominaisuutta ja sen syytä on selostettu edellä, joten siihen ei tässä palata. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 87 takavedon valintanuppi ja äärimmäisenä oikealla takavedon valintanuppi. Missään vaiheessa ei tunnu siltä, että moottorin teho loppuisi kesken. Hyvällä omallatunnolla voin kuitenkin sanoa, että RG32M tekee erittäin pätevän ja käyttökelpoisen vaikutelman. Lyhyelläkin ajokokemuksella tulee tunne, että tässä autossa asiat on huolellisesti harkittu ja kokonaisuus on käyttötarkoitukseensa hyvin soveltuva. Kallishan tämä on, mutta kansainvälisissä tehtävissä ihmishengen hintalappu on iso, ja siksi työkalujenkin on oltava optimoituja. Kyseessä ei ole mikään vika vaan jakolaatikon rakenteesta johtuva piirre. n RG32M on varsin mainio maastoauto, jonka menoa hillitsee vain pidon loppuminen esimerkiksi löysässä hiekassa tai pehmeä paikka, joka upottaa suuren painon alla. Mutta kuten maastoajossa aina, oikea reitinvalinta on järkevämpää kuin kiinni juuttuneen ajoneuvon vinssaaminen tai lapioiminen irti. Näissä on ihan normaalit asennot L, N ja H eli hidas (low), vapaa (neutral) ja nopea (high). Vaativissa olosuhteissa ajaminen on tietysti eri juttu ja vaatii harjaantumista ja auton suorituskyvyn rajojen tuntemista. Opettajamme mukaan auto kestää maastossa kallistamista enemmän kuin normaalijärkinen ihminen uskaltaa tahallaan kokeilla
Tähtäin asennetaan pienelle välilevylle, joita on saatavilla erilaisille pistoolija kiväärimalleille. Helppoa. Suomen Sotilaan testiryhmä laittoi amerikkalaisen Burris Opticsin FastFire II -heijastintähtäimen pikatestiin. Ennen radalle menoa tähtäimeen tutustuttiin kuivaharjoittelun merkeissä hakemalla selkeää tähtäinkuvaa. Pieni punainen piste (4 MOA) heijastetaan tähtäimen linssiin, jolloin ampujan tehtäväksi jää tähBURRIS OPTICS FASTFIRE II n PIKATESTI • TEKSTI: JANI JUMPPANEN dätä punapisteen avulla maalin keskelle. Tähtäimen mukana tulevat kaikki kiinnitykseen tarvittavat työkalut, joten niiden hankkimisesta ei tarvitse murehtia. Testissä käytetyn kotelon (Fobus Roto) kanssa ongelmia ei kuitenkaan ollut. Tähtäin itsessään on kuitenkin siisti, kevyt ja kompaktin oloinen, joten liiat ennakkoluulot kannattaa unohtaa. FastFire II on pienikokoinen heijastintähtäin, jonka voi asentaa useimpiin nykyaikaisiin pistooleihin sekä pienen kokonsa vuoksi tietyin varauksin myös kivääreihin tai miksei vaikka haulikkoon. Tähän löytyy nyt apua. Apuna käytettiin yksinkertaista ruuvimeisselin ja säätölevyn yhdistelmää, jonka toimintaTähtäimen mukana tulevat kaikki kiinnitykseen tarvittavat työkalut, joten niiden hankkimisesta ei tarvitse murehtia.. Ainakaan Glockin käyttäjän ei tarvitse turvautua asesepän palveluihin, sillä vanhan tähtäimen sai irti vasaran ja puukapulan avulla melko kätevästi asetta vahingoittamatta. Poorly made in China. Korkeutta luistin päälle tulee luonnollisesti lisää, mikä voi muodostua ongelmaksi joidenkin kotelomallien kanssa. Pistoolin vakiotähtäin poistetaan ja asennuslevy kiinnitetään sen tilalle. Testiryhmään kuuluneet aloittelijat sen sijaan hakivat pistettä jonkin aikaa ennen suurta ahaa-elämystään. Tähtäimen linssille heijastettava piste näkyy vain tietystä kulmasta katsottaessa, mutta aseeseen tottuneelle tämä ei tuota ongelmia. Kerromme millaisesta tähtäimestä on kyse ja kannattaako sen hankkimista edes miettiä. 88 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 R ADALL A Oletko kyllästynyt pistoolisi perustähtäimiin, joiden säätäminen on mahdotonta tai vähintään vaikeaa. Radalle Tähtäimen kiinnitys on jämäkkä eikä tähtäimen painoa käytännössä huomaa lainkaan. K äyttäjäkokemus alkoi heti pakkauksen avaamisesta, sillä yllättäen pakkauksen laatu oli suoraan sanoen heikko. Tähtäimen toimintaperiaate on yksinkertainen. Irtonaiset styroksinpalat ja halvat pakkausmateriaalit saivat testiryhmän miettimään, millaiseen tähtäimeen rahat on tullut laitettua. Tähtäin on asennuksen jälkeen luonnollisesti kohdistettava, ja säätöruuvien avulla tämä oli helppoa
vat testiryhmän aloittelevatkin ampujat. Kahdenkymmenenviiden metrin matkalta piste on taulun keskustaan nähden juuri sopivan kokoinen eikä häiritse tähtäämistä lainkaan. Tähtäintä voi suositella niin uutta kipinää hakevalle ampujalle kuin myös aloittelijalle ja tietyin varauksin vakavampaankin käyttöön. Tähtäämisen nopeus ja tarkkuus yhdistettynä tähtäimien säätömahdollisuuteen ovat ominaisuuksia, joista pistooliammuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa jo vähän maksaakin. Tämä ominaisuus puuttuu käytännössä kaikista vakiotähtäimistä. Vain tähtäimen säätänyt sai kasansa keskelle taulua muiden kasojen muodostuessa parikymmentä senttiä sivuun. Tosin vähäisen virrankulutuksen ansiosta paristoa ei tarvinne vaihtaa kovin usein, joten puutteen voi antaa anteeksi. Täytynee opetella uusi latausote. SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 89 logiikka on yksinkertainen. Näin saadaan kätevästi eliminoitua ampumatyylistä aiheutuvat virheet, ja kolmen miehen testiryhmässä tämä näkyi. Säätöä Testissä osumien hakeminen oli ratavalinnasta johtuen hankalaa, sillä melusääntöjen vuoksi tauluun ammuttiin vain 25 metrin matkalta katoksesta. Punainen piste on helppo kohdistaa maalin päälle, minkä totesiTumma pilvenhattara havaittiin asetta ladattaessa, kun ampuja voi väärällä latausotteella huomaamattaan kytkeä tähtäimen virran pois. Valmistaja kehuu tähtäimen olevan vedenkestävä, mutta ominaisuutta ei kuitenkaan testattu. Suosittelemme Sää ei haittaa ampumista, sillä automaattisen kirkkauden säädön ansiosta piste erottuu selvästi auringonpaisteellakin. Pariston vaihtaminen edellyttää tähtäimen irrottamista alustastaan, mikä käytännössä tarkoittaa uutta kohdistusammuntaa. Erilliset lukitusruuvit varmistavat säätöjen pysymisen paikallaan. Tähtäimen yksi parhaita puolia on säätömahdollisuus, jolloin ammutun kasan voi siirtää askel kerrallaan kohti maalin keskustaa. Osumia tauluun saatiin tasan nolla. Viidensadan ammutun laukauksen jälkeen tähtäimestä jäi hyvä mieli. Tähtäimelle jää jalustan kanssa hintaa hieman yli 300 euroa, joten mistään suuresta investoinnista ei ole kysymys. Toinen tähtäimen ehdottomista eduista on tähtäinkuvan muodostamisen nopeus. Päätyvallin avulla osumat löytyivät noin metrin päästä tähtäyspisteestä, joten lopulta osumat ilmestyivät tauluun ja tähtäimet saatiin kohdalleen. Luotamme tässä valmistajan sanaan.. Valmistaja olisi voinut eliminoida tämän siirtämällä virtakytkimen paikkaa tai kääntämällä kytkimen toisinpäin, mutta tämäkin on lähinnä tottumuskysymys
ENSITAPAAMISEMME oli Orsossa, kauan sitten kadonneessa nuhjuisessa töölöläisravintolassa. Lahja oli hiukan tavanomaista suurempi, sillä puolueet ja ministerit muistivat minua jouluisin vain yhdellä pullolla. Se perustui pitkiin kirjallisuuslainauksiin ja haastatteluihin. TAPAAMISEMME eivät ravintoloita lukuun ottamatta olleet mitenkään piiloteltuja. Tiesin, että todellisuudessa ystäväni edusti KGB:tä. Toki Supo seurasi KGB:n puuhia ja tarvittaessa jakoi varoituksen sanoja lounasvieraille. Sain joulutervehdyksenä paketin, jossa oli pullo viskiä, konjakkia ja tietysti votkaa. OLTIIN KEVÄÄSSÄ 1973 . Ollessani Uudessa Suomessa eteen tuli tapaus, jossa Supo varoitti eräästä töihin pyrkijästä, joka sittemmin tuomittiinkin vakoilusta. Kaivettiin kalenterit, sovittiin päivä, ja isäntä ilmoitti paikaksi ravintola Merkurin. Veikko sanoi, että voit rauhassa syödä lounaita kontaktisi kanssa, jos jaksat. Mutta todellisista kotiryssistä oli. Mutta ehkä se ei ole poliittisesti korrekti. En ollut ollenkaan pahoillani statussymbolin menetyksestä. ASIA PALAUTUI MIELEENI , kun lukaisin Heikki Saaren kirjan Kotiryssät (Minerva 2014). Alat tavata APN:n edustajaa, ilmoitti päätoimittaja Raino Vehmas minulle syksyllä 1972. Totta kai sopi. 90 SUOMEN SOTILAS 3 • 2015 KNUUTI Jukka Knuuti – SINUUN TULLAAN OTTAMAAN yhteyttä. Aloin hieman huolestua tapaamisistamme ja kysyin kokoomuksen puoluesihteeri Veikko Tavastilalta, miten käyttäytyä. Ja joululounas syötiin Stockmannin yläkerrassa. Toki kahvin kanssa oli konjakit, mutta ei muuta viinaa. Kerran isäntäni tuli jopa komeasti paikalle valkoisella Volgalla, jonka rekisterinumero oli APN-2. KUN ISÄNTÄNI KYSELI muistiota kolmannen kerran, kertoi hän samalla, että hänen kautensa Helsingissä päättyy ja hän palaa Moskovaan. Jos olit 1970-luvulla merkittävä henkilö politiikassa, taloudessa tai journalismissa, sinulla oli kotiryssä. Kirja oli pettymys. SUOMESSA riittää politiikan tutkijoita. PIAN MINULLE SOITTI hieman huonoa suomea puhuva mies, joka ilmoitti olevansa APN:n varajohtaja Zhelesnov. KESKUSTELUMME muistuttivat lähinnä juuri taakse jääneen valtiotieteellisen tenttien suullisia osia: tentaattori kyseli ja minä yritin vastata. Sopisiko minulle tavata lounaalla. Olin saamassa oman kotiryssän. APN oli neuvostoliittolainen uutistoimisto. Neuvostoliiton kotiryssätoiminnasta ei kirjoittaja ollut yrittänytkään tehdä kokonaiskuvaa. Ja taas Zhelesnov kyseli ja minä vastailin. TAVANOMAINEN LOUNAS . Zhelesnov kyseli kaikenlaista suomalaisesta sisäpolitiikasta ja erityisesti kokoomuksesta. Sehän minulle sopi. Olin kiinnostunut tietämään, kuinka paljon lopulta mahtoi olla kaltaisiani lounasvieraita. Mutta sitä ennen hän esittelee minut seuraajalleen. Koskaan emme tavanneet kahta kertaa peräkkäin samassa paikassa. Mutta sitä ei koskaan tullut. Olin 29-vuotias Aamulehden Helsingin toimituksen esimies. Olin saanut kyllikseni suullisista tenteistä. Olinhan politiikan toimittaja, ja Aamulehti oli lähellä kokoomusta. Mutta jos hän pyytää jotain palvelusta tai kirjoittamaan jotain, sitä älä tee. Jäin odottelemaan lounaskutsua. Olin siis tärkeä henkilö. Voit puhua rauhassa, sillä toimittajana sinulla ei ole takanasi mitään sellaista tietoa, jonka kertominen voisi kompromettoida sinua. Olin palannut Islannissa pidetystä Pohjoismaiden neuvoston kokouksesta. Kotiryssä. OLEN VARMA , että joistain kontakteista tiedustelijat saivat irti tietoja, joiden luovuttaminen olisi täyttänyt valtiopetoksen tunnusmerkistön. Huippuesimerkki oli Viktor Vladimirov, joka kevään 1981 hallituskriisin aikana oli läsnä kiistan molempien osapuolten sisäpiirin kokouksissa: keskustapuolueen puoluehallituksen työvaliokunnassa ja pääministeri Mauno Koiviston keittiössä. Neuvostolähetystö oli alkanut lähestyä kokoomusta, ja siihen projektiin kuuluin minäkin. IHAN OMAN KOTIRYSSÄN . Ei ainakaan tietokoneeni oikeinkirjoitusohjelman mukaan. Seurustelumme aikana opin tuntemaan hyvin monta pientä töölöläisravintolaa. Se nimittäin veti punaisen viivan jokaisen tässä tekstissä olevan kotiryssä-sanan alle. Mutta kerron kyllä kaiken, mitä haluat tietää. Sitten se tuli: voisitko kirjoittaa lyhyen muistion Islannin kokouksen tärkeimmistä asioista. Tavastila oli kokoomuksessa avainhenkilö kotiryssäasioissa. En ollut koskaan kuullut sellaisesta kapakasta. Muistin Tavastilan neuvon ja sanoin, että en millään ehdi sellaista tehdä. Seuraavalla lounaalla palattiin taas muistioon, jota en edelleenkään ehtinyt kirjoittaa. MINUSTA EI KGB:lle hyötyä ollut. Mutta kunnon keskustelua ei koskaan syntynyt, sillä isäntäni oli kiinnostuneempi Suomen sisäpolitiikasta ja kokoomuksen remonttimiehistä kuin kertomaan minulle Neuvostoliittoon liittyvistä asioista. Isäntäni kysyi, voisimmeko tavata uudelleen. Kotiryssät olisi hyvä aihe vaikkapa väitöskirjaan. LOUNAAMME NOUDATTIVAT tuttua kaavaa: Zhelesnov kyseli ja minä vastailin
Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. 15 euroa). TILAA NYT. Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta
Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Isänmaan hyväksi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Vapaaehtoisen. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea). Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä