Suomen Sotilas 3/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 3/2 1 6 • 1 3 , 5 € JÄÄKÄRIT 100 VUOTTA | SUOMALAISET -MIEHET F-35:n SUURET LUPAUKSET
Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. Täytä ja lähetä oheinen kuponki tai soita tilaus (03) 4246 5334 tai faxaa (03) 4246 5341 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ kustantajapalvelut.fi SA -K U VA Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES 00003 HELSINKI Vastauslähetystunnus nro 5007541 KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomen Sotilaan kestotilauksena edulliseen 72 € hintaan Tilaajan tiedot: Nimi: ________________________________________ Osoite: ______________________________________ Postinro: _____________________________________ Postitoimipaikka: _____________________________ Puh. nro _____________________________________ Sähköposti: __________________________________. Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sotataidosta, sotilastekniikasta ja sotahistoriasta
Tilanne oli täysin erilainen kuin vuotta aikaisemmin. Tänään valinnan pitäisi olla paljon helpompaa kuin 75 vuotta sitten, jolloin Euroopassa ei ollut liittokuntaa, joka olisi estänyt länsieurooppalaisia kansakuntia hyökkäämästä toistensa kimppuun saatikka pitänyt ulkoiset uhkaajat aisoissa. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Valinta. Kaikki, jotka jotain asioista tiesivät ja ymmärsivät, näkivät nyt, että Suomi oli häviäjän veneessä. Ehkä meiltä vaan puuttuu päätöksentekijät, jotka ymmärtäisivät, että turvallisuus on itsenäisen valtion primäärifunktio ja sitä ei saa alistaa sisäpolitiikan välineeksi. Tai sitten valtiojohtomme sen enempää kuin oppositiopuolueetkaan eivät ymmärrä, mitä ympärillämme on tapahtumassa. Valinta oli myös kulttuurisesti ja erinäisten taloudellisten ja henkilökohtaisten kytkyjen kautta helppo, eikä se ollut sitä natsien takia vaan heistä huolimatta. Isä, jolla oli hyvät suhteet Puolustusvoimissa korkeisiin asemiin edenneisiin jääkäreihin, oli sitä mieltä, että pojan on tulevaisuutensa ja turvallisuutensa kannalta parempi liittyä Saksan SS-joukkoihin kuin Suomen ilmavoimiin, jonne nuorukainen oli jo hyväksytty. Valtiojohdon taito ja hyvä onni luotsasivat lopulta Suomen ulos sodasta viime hetkellä, taisteluiden kestettyä hieman yli kolme vuotta. Valinnat olivat usein vastenmielisiä, mutta ne olivat välttämättömiä. Suomi osasi luovia läpi vaikeiden vuosien ja muuttaa politiikkaansa tilanteiden muuttuessa, kenties hieman reagoiden, mutta suunnattoman nopeasti. Määräaikaistilausta ei voi perua. Siinä olisi pakko istua, jos ei haluaisi hukkua, mutta siitä pitäisi päästä pois heti kun mahdollista. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Näin siitä huolimatta, että hyväkuntoinen ja hyvin merkittäviin asemiin sodan jälkeen siviilielämässä edennyt veteraani oli jo lähtöjään perheestä, jolla oli paljon keskimääräistä suomalaisperhettä paremmat tiedot ja tietolähteet siitä, mitä maailmalla ja Suomessa tapahtui. Mikä oleellisinta, ymmärrettiin, että kolmatta vaihtoehtoa ei ole. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Alkuvuodesta 1941 ne suomalaiset, jotka jotain asioista tiesivät, olivat kovin yksimielisiä siitä, että Suomen ei ole vain järkevää, vaan myös välttämätöntä hypätä Saksan kelkkaan. Perhe oli sattumoisin ruotsinkielinen, joka tässä epäoleellisena anekdoottina mainittakoon. Osattiin liittoutua ja erota oikeilla hetkillä. Kriittisimmätkin ymmärsivät keväällä 75 vuotta sitten, että ainoat vaihtoehdot Suomi-neidolle ovat Stalinin tai Hitlerin syli. Hyväkuntoinen veteraani ihmetteli yhä sitä, kuinka voittamattomalta Saksan Wehrmacht näyttikään kesällä 1941. Veteraanin isä ei ollut yksin. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Ymmärrettiin toimia maan edun vaatimalla tavalla, jos kohta jouduttiin ottamaan myös riskejä ja tehtiin virheitäkin. Mutta Suomi ei osaa päättää, valitseeko se idän vai lännen. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 4.6.2016 Tapasin sotaveteraanin. Hitler nähtiin silloin pienempänä pahana. Aineistopäivä 27.6.2016. Kolmatta vaihtoehtoa ei nimittäin nytkään ole. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 4/2016 ilmestyy syyskuussa 2016. Pojat eivät tulleet tälläkään kertaa jouluksi kotiin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Yhden heistä, jotka nousivat kesäkuussa 75 vuotta sitten laivaan ja matkasivat liittolaismaahan aikakautensa kansainvälisiin joukkoihin. Tilanne oli vuotta myöhemmin jälleen aivan toinen. Tämä on asia, jota moni ei Suomessa ymmärrä vielä tänä päivänäkään
Sen sijaan vakavaksi uhaksi koetaan ilmastonmuutoksen tai laittoman ja hallitsemattoman maahanmuuton ongelmattomuuden kyseenalaistavat verkkojulkaisut, joissa on yhdyssanavirheitä. s. ANSA Kun kaikesta tulee turvallisuuskysymys ja kaikki uhkat yritetään muka torjua, on vaarana, että todelliset uhkat jäävät torjumatta. Julkisen sanan neuvostossa onkin pohdittu tunnuksen määrittämistä oikeaa totuutta levittäville medioille. 42 Onko turvallisuus... Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. – Markus Silvasti HISTORIA-EXTRA 56 Jääkäriliike, osa II: Jääkäripataljoona 27 – Jukka Knuuti 72 Jääkärien koulutus oli parasta, mitä oli saatavissa – Jukka Knuuti 74 Jääkärin vaatetus 76 Suuri SS-värväys – Kari Kuusela 82 SS-Unterscharführer Kauko Ala-Ilkka 87 SS-Unterscharführer Kosti Cande 90 Salainen sota – Heidi Ruotsalainen 95 Merkillinen herra Brown – Heidi Ruotsalainen KNUUTI 98 Näpit irti – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 96 Kannen kuva: U.S. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Jotkut ilman toimittajan koulutusta olevat julkeavat kirjoittaa ja jakaa maksutta sosiaalisessa mediassa tietoa, joka ei ole suurten mediatalojen toimitusten hyväksymän todellisuuskuvan mukaista. J ulkista sanaa huolestuttaa, kun sen monopolisoimaan tiedonvälityksen konsensukseen on tullut ruma särö. TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 6 JSF F-35 – Tummia ajatuksia sinisiltä vesiltä – Esa Järvelä 9 Lyhyiden sarjojen kalliit koneet – Esa Järvelä 15 Jälkiviisastelua – Esa Järvelä 16 Keisarin siniset vaatteet – Esa Järvelä ja Jaakko Puuperä 50 Taistelijan ballistinen suoja – Jukka Janhunen JYVÄLLÄ 18 Turvallisuuskatsaus: Vuoristo-Karabahin konflikti leimahti 19 Venäläisiä palkkasotureita Syyriassa 20 Hizbollahin johtohahmo kuoli 21 Hamza bin Laden isänsä jalanjäljissä 22 Otto Skorzeny Mossadin salamurhaaja 24 Sotarikosoikeudenkäynti Hämeenlinnassa, Kyberkevät, Suomen tiedustelu ei toimi, Kirjallinen kysymys MPK:n rahoituksesta – Pekka Mäkelä 25 Terroristeja Suomeen, Presidentti epäilee Venäjää, Asevelvollisuuslaki muuttuu – Pekka Mäkelä 26 Ammunnat jatkuvat Santahaminassa, Sankarihaudat häpäistiin Tampeereella, Sotamuseo suljettiin, M/05maastopuvut myyntiin – Pekka Mäkelä 27 Reserviupseerit kannattavat Natoa, EU:n tukikohtaan hyökättiin Malissa, Viisi Suomesta lähtenyttä ISISin listoilla – Pekka Mäkelä 29 Maailmalta – Pekka Mäkelä 32 Upseeriratsastajat 80 vuotta 33 Kari kommentoi: Kersantti Sanni – Kari Kuusela IIVI 28 Vasen, oikee, Nato – Iivi Masso JOHTAMINEN 34 Kun johtaminen on syvältä – Jari Laitila TURVALLISUUS 42 Onko turvallisuus ansa. Air Force Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. Julkaistava aineisto. Turvallistamisesta on tulossa uhka ja turvallisuudesta ansa. Kaikkea ei voi turvata. Tilaajarekisteri. Samojen tahojen mukaan valtamedioiden koulutettuihin toimittajiin voi luottaa ja suurten suomalaisten mediatalojen tuottama tieto on laadukasta. Viime kädessä turvallisuudesta tulee bisnes, jossa hyötyjiä ovat firmat eivätkä niiden asiakkaat
Hyppää Suomen Sotilaan aikakoneen matkaan ja marssi mukanamme läpi pölyisten harjoituskenttien ensimmäisen maailmansodan itärintamalle, jossa Suomen itsenäisyystaistelu asein alkoi sata vuotta sitten, kesällä 1916. 56 JSF F-35:n suuret lupaukset 25 vuotta jääkärien jälkeen, astui kesäkuussa 1941 satoja suomalaisnuorukaisia jälleen laivaan matkatakseen Saksaan saamaan sotilasoppia. Suuri SS-värväys tehtiin vaivihkaa, mutta se oli valtiovallan siunaama operaatio. JÄÄKÄRILIIKE OSA II SUOMALAISET -MIEHET s. 6 s. 76. Heistä tuli tietämättään Suomen pantti Saksassa. s. Kun jääkärien matka tuolloisen emämaan, Venäjän vihollismaahan oli valtiorikos ja henkilökohtaista uhkapeliä, lähtivät suomalaiset SS-joukkoihin laillisesti. Lue lisää aiheesta Jatkosota-extrasta, jonka saat vain Lehtipisteistä läpi kesän! 100 vuotta sitten he marssivat rintamalle, vieraan kypärän alla, mutta tavoitteena vapaa itsenäinen Suomi
N A VY. 6 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A JSF F-35 TUMMIA AJATUKSIA SINISILTÄ VESILTÄ ELI TUMMANPUHUVA ANALYYSI VAUVANSINISESTÄ HANKKEESTA U .S
Ainuttakaan sarjatuotantokonetta ei ole valmiina. Koko toimintojärjestelmä koordinoidaan varmistamaan se, että erotutaan kilpailijoista ja mahdollistetaan pienet kustannukset koko arvoa tuottavassa ketjussa. W. Chan Kimin ja Renée Mauborgnen kirjassa Sinisen meren strategia käytetään teorian esimerkkinä JSF-ohjelmaa (Joint Strike Fighter). Ei pyritäkään hyödyntämään olemassa olevaa kysyntää vaan luodaan itse uutta kysyntää ja vallataan luotu kysyntä itselle. Sinisen meren strategiassa lähdetään etsimään uutta markkinaa, eli kyseessä on valmistajan ja myyjän näkökulma tuotantoon ja tuotteistamiseen. TEKSTI: ESA JÄRVELÄ U .S . 7 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 S ininen meri, blue sea, tarkoittaa englannin kielessä vapaita vesiä, avomerta, vastakohtana ruskeille rannikkovesille. Ei myöskään tehdä valintaa tuotteen lisäarvon ja kustannusten välillä vaan pyritään vapautumaan valintapakosta näiden välillä. F-35C Lightningin tukialusversiota testataan USS Dwight D. . Sinisen meren strategialla tarkoitetaan markkinoinnin ja bisnesstrategian maailmassa kuvaannollisesti uusia operaatioille vapaita markkinoita. Ohjelma on vuosia myöhässä. Sen sijaan, että kilpaillaan olemassa olevassa markkinatilassa, luodaankin aivan uusi markkinatila, jossa ei ole kilpailua. Näin siis teoriassa. Se on markkinavetoisesti myyjän eli valmistajan etuja palvelemaan suunniteltu ”sinisen meren” hanke. Eisenhowerin (CVN 69) kannella. Yksi vaihtoehto on F-35 – maailmanhistorian kenties kallein aseohjelma – jolla on kannattajansa Suomessa. Jos Suomessa rakennetaankin ilmapuolustusta vanhoilla opeilla, on F-35-hanke sen sijaan aivan uudenlainen. Suomi etsii korvaajaa Hornetille vanhalla ilmapuolustuksen konseptilla. A IR FO RC E ATLANTIN VALTAMERELLÄ kuudes lokakuuta 2015. Yhdysvaltain merivoimien F-35C -versio eroaa ulkoisesti koneen muista malleista pinta-alaltaan suuremmilla siivillä ja muulla tukialuskäytön vaatimalla varustuksella.
Sinisen meren strategian periaatteiden huoleton soveltaminen näinkin monimutkaiseen teknologiaprojektiin, joka toteutetaan vielä suljetuilla markkinoilla, luo kovin vaaleansinisen kuvan riskeistä. U .S . Ei mikään kovin vallankumouksellinen ajatus. N A VY. Ajatuksena on, että tällainen työkalu olisi kustannustehokas tuottaa, koska sarjat kasvaisivat kyllin suuriksi. N A VY U .S . Kirjan esitys on itse asiassa kuin suoraan markkinointiesitteestä. Amerikkalaisen sotamateriaalituotannon ja logistiikan historia tuntee paljon vastaavia esi...EI OIKEIN HYVÄ OIKEIN MISSÄÄN. 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Märkä uni Kimin ja Mauborgnen kirjan esimerkissä ei kuitenkaan ole ollenkaan lähdetai omaa kritiikkiä, mikä saattaa antaa väärän kuvan JSF-ohjelman arkitodellisuudesta, ainakin jos sitä tarkastellaan mahdollisen asiakkaan näkökulmasta. Yleiskone JSF-ohjelman sininen vesi on idea yleiskoneesta joka käyttöön. Mahdollisista tulevista riskeistä mainitaan lyhyesti – sinänsä ihan oikean suuntaisesti – vain kirjan viitteissä! Sinisen meren strategian perusperiaate uuden markkinatilan luomisen eduista tilassa, jossa kilpailua ei vielä ole, on sinänsä vankka, mutta Kim ja Mauborgne eivät tuo kirjassaan F35-esimerkin kohdalla esille hankkeen todellisia piirteitä ja haasteita
Myyjä saa sinut vakuutettua, että heillä on monitoimityökalu-linkkuveitsi, jolla ruuvaustyön voi tehdä yhtä hyvin kuin tähän tarkoitukseen suunnitellulla akkukäyttöisellä ruuvinvääntimellä, jossa on eri ruuveille sopivat vaihtopäät. F-35:tä uhkaa negatiivinen kierre, joka voi viedä koneelta lopulta loputkin ilmat siipien alta. Se on valmistajan logistisen logiikan ehdoilla tehty kompromissi erilaisista vaatimuksista ja taistelutilanteista sekä viholliskuvista. F-22:n pieneen valmistusmäärään vaikuttivat sotilasbudjetin leikkaukset, käyttötarpeiden muutos ja koneen kallis hinta. Tämä silläkin varauksella, että F-35 tulisi olemaan ainoa 5. sukupolven länsimaalainen kone, joka on tuotannossa, ja riippuen siitä, mitä hankittavan koneen ominaisuuksia ulkomaiset asiakkaat painottavat. Koneista tulee kalliita. Sen sijaan asiakkaalle lisäarvoa toisi esimerkiksi monikäyttöinen akku, joka soveltuisi eri työkaluihin. Tuntematta nykyisiä tilausmääriä tarkemmin voi silti arvioida näiden määrien laskevan sitä enemmän, mitä enemmän aikataulu myöhästyy ja hinta nousee. Oletetaan, että haluat akkukäyttöisen ruuvinvääntimen, jotta voit asentaa rakenteilla olevan kerrostalon huoneistojen keittiökalusteet. Kukaan ei todellisuudessa valitsisi näin suureen työhön monitoimityökalua, vaikka se tulisikin halvemmaksi kuin tiettyyn tarkoitukseen räätälöidyt F-22:n valmistusmäärä jäi huomattavan pieneksi, vain 187 yksilöön, kun tuotantolinja suljettiin ja hintakin nousi 412 miljoonaan dollariin kappaleelta. Ristiriitaista koko hankkeessa on se, että F-35:n suunnitteluperiaatteilla kehitettyä konetta ei tarvittaisikaan kuin erittäin kehittynyttä integroitua ilmapuolustusta vastaan. Samaan aikaan hypersoniset projektiilit ja robotiikka hengittävät hankkeen niskaan. Mutta nyt näyttää siltä, että se ei sovellu tähänkään tehtävään hyvin. LYHYIDEN SARJOJEN KALLIIT KONEET n F-22 Raptor. F-35:n kohdalla on vaan käynyt toisin. Arkinen esimerkki. Joka tapauksessa ajatus yhdestä koneesta joka käyttöön on epäonnistunut, ja siitä on käytännössä luovuttu. U .S . JSF-ohjelmassakin asiakas saa koneen, joka ei sovellu mihinkään suunniteltuun käyttötarkoitukseen erityisen hyvin. Vuonna 2008 valmistaja arvioi Yhdysvaltojen asevoimien tilaavan yhteensä 2 500 F-35:tä eri puolustushaaroille ja ulkomaalaisten asiakkaiden lisäksi tilaavan yhteensä 1 500 konetta. Lisäksi myyjä vakuuttaa sinut vielä siitä, että voit tehdä monitoimityökalulla yhtä hyvin muitakin töitä. F-35 on jo nyt yli viisi vuotta jäljessä aikataulusta, ja viivästykset jatkuvat edelU .S . Siinä ei yleistyökalulla pärjää, jollei niitä ole taivaan täydeltä. 9 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 merkkejä. Ja näin kalliita koneita ei tule olemaan montaa. N A VY . A IR FO RC E F-35 ON JO NYT YLI VIISI VUOTTA JÄLJESSÄ AIKATAULUSTA.... ESA JÄRVELÄ akkukäyttöiset työkalut. Lopputulos on kohtalokas varsinkin, jos joudutaan kamppailuun teknologisesti kehittynyttä vastustajaa vastaan. Kone on aina kompromissi, mutta se ei saisi olla sitä liikaa. Tuotteet ovat pääsääntöisesti olleet enintään keskinkertaisia työkaluja, mutta niitä on pystytty tekemään halvalla ja paljon. Toisaalta jos suljetun markkinan sinisen meren horisontissa ei kilpailijoita näy, niin hinta voikin nousta… Valmistajan kannalta ajatus on houkutteleva, mutta onko se sitä asiakkaan kannalta
Tärkeimmäksi puolustushaarojen yhteisen konetyypin tavoitteiksi valittiin tut. tosin epäiltiinhän USA:n avaruusohjelmankin järkevyyttä aikanaan... Toisaalta tämä ei ole estänyt kehittämästä kaikkiin koneisiin soveltuvia järjestelmiä, kuten aseita tai ohjelmistoja. U .S . F-35B pysyy nousemaan ilmaan myös pystysuoraan ilman nousukiitoa, mutta vain osittaisella polttoainemäärällä ja lähes olemattomalla asekuormalla. Paljon haastetta koneelle joka ei ole vieläkään valmis... 10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A n Suoraan nousevat ja laskeutuvat brittiläisvalmisteiset AV-8B Harrier-hävittäjäpommittajat operoivat USS Bonhomme Richardin (LHD 6) -maihinnousutukialuksen kannelta. Kiitos ainutlaatuisten nousuja laskeutumismahdollisuuksiensa Harrierilla on konetyyppinä ehdoton kuninkuussija lento-onnettomuuksien määrässä. Harrier on Yhdysvaltojen merijalkaväen nykytyökalu. Elinkaarikustannuksetkin tulevat olemaan huomattavan korkeat, ja niissä piilevätkin suurimmat menoerät, vaikka pitkän elinkaaren piti olla juuri kokonaiskustannusta laskeva asia. Kaikilla kolmella puolustushaaralla on ollut koneille merkittävästi toisistaan poikkeavia vaatimuksia, ja aiemmin merivoimille, merijalkaväelle ja ilmavoimille onkin tehty omat konetyyppinsä, mikä on merkittävästi nostanut taistelukoneiden kustannuksia. N A VY n Merijalkaväen F-35B Lightning nousee maihinnousutukialus USS Waspin (LHD-1) kannelta toukokuussa 2015. Koneen suunnitteluarkkitehtuuri on karannut käsistä. JSF-ohjelmassa pyrittiin kustannusten merkittävään alenemiseen yhdistämällä kolmen puolustushaaran tärkeimmät vaatimukset yhteen konetyyppiin. Ehkäpä yleistyökalua parempi vertaus olisi rakennusliikkeen pakettiauton valinta. leen. Sarjat ovat lyhentyneet. Porsche-kauppiashan voisi ehdottaa vaikkapa Cayennea, kun se sopii edustuskäyttöön, sillä pääsee lujaa ja tavaratilakin on isompi kun Carrerassa. Cayennesta tosin ei ole sen enempää pakettiautoksi, maasturiksi kuin urheiluautoksikaan… JSF Päätavoitteena JSF-ohjelmassa on ollut tuottaa yhteinen monitoimihävittäjätyyppi Yhdysvaltojen kolmelle eri puolustushaaralle aiempaa merkittävästi alemmilla kustannuksilla. Se on myös kallis käyttää ja vaatii paljon huoltoa. Kustannukset nousevat koko ajan, ja yksikkökustannukset tulevat todennäköisesti olemaan moninkertaiset lupailtuun 33 miljoonaan dollariin verrattuna, vaikka todennäköisesti ne tulevat silti olemaan selkeästi pienemmät kuin F-22:n kustannukset. Niin. F-35B:n pitäisi korvata Merijalkaväen ilma-aseen AV-8B Harrier, mahdollisesti F/A-18 Hornet sekä jo kovin vanha EA-68 Prowler
Ohjelman kustannukset ovat kasvaneet hallitsemattomasti. Tämä ei ole edes korkein esitetty hinta-arvio… Kustannusten nousu johtuu useista ongelmista, joiden takia JSF-ohjelma on vuosia myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Haasteita Sinisen meren strategia -kirjassa kerrotaan, että JSF-ohjelman edetessä F35-lentokoneen yksikköhinta laskee merkittävästi. LESSONS LEARNED. Varmistaahan myyjä näin itselleen suurkaupan ja pitenevien tuotantosarjojen kautta laskevat yksikkökulut. Mutta JSF-ohjelman käytännön toteutus sotii pahoin sinisen meren strategian muita periaatteita vastaan. Versiot etääntyvät toisistaan, ja näin hinta vain nousee, samalla kun pyrkimys tunkea yhteen järjestelmään kaikkien haluamat ominaisuudet uhkaa tehdä lopputuloksesta ei oikein hyvää oikein missään. Yksittäisen koneen kustannusten luvattiinkin aikanaan alenevan 190 miljoonasta (!) dollarista 33 miljoonaan dollariin. U .S . Riippumattomat asiantuntijalähteet ovat esittäneet huomattavasti korkeampiakin hinta-arvioita; Congressional Research Service arvioi yhden koneen hinnaksi noin 77,5–105,5 miljoonaa dollaria puolustushaarakohtaisesta koneversiosta riippuen arvioiduilla toimitusmäärillä. Mitähän tästä pitäisi oppia ja kenen. Vuonna 2014 JSF-hankkeen johtaja ilmoitti yksittäisen koneen kustannukseksi 54 miljoonaa euroa, kun tuotanto pääsee vauhtiin. A IR N AT IO N A L G U A RD LO C KH EE D M A RT IN n F-35:n 439 000 euron hintaisessa (!) kypäränäytössä on ollut ongelmia.. Lisäarvon luominen, tai paremminkin edes minimivaatimusten täyttäminen taistelukyvyn, käytettävyyden, kunnossapidon ja jopa lentoturvallisuuden osalta, nostaa koko ajan kustannuksia, joiden piti sarjan kasvaessa laskea. Pentagonin mukaan ohjelmistokehityksessä on ollut yleisesti viivästyksiä ja ongelmia. JSF-ohjelmassa luvattiin alemmilla kustannuksilla ylivoimaista suorituskykyä. Valmistajan näkökulmasta on erittäin houkuttelevaa tarjota asiakkaalle yhtä konetta, jolla korvata kolme eri tarkoituksiin suunniteltua konetta kolmelle eri puolustushaaralle erilaisiin toimintaympäristöihin. Valmistajan näkökulmasta tämä on täysin sinisen meren strategian mukaista siltä osin, että näin luodaan ja vallataan uusi markkinatila ja saadaan loistavat kaupat, jos sakkomaksuja myöhästymisistä tai muista ongelmista ei ole ja asiakkaan piikki on auki. Miten kävi. 11 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 kahäiveominaisuudet, ketteryys, kestävyys, helppo huollettavuus, STOVL (lyhyt nousukiito ja pystysuora laskeutuminen) ja vastatoimet (elektroninen sodankäynti ja muut vastatoimenpiteet). F-35Bversiossa polttoainetankin suojakaasujärjestelmän uudelleen suunnittelu on aiheuttanut integrointiongelmia, jotka ovat vaatineet mekaanisia ja ohjelmistomuutoksia. JSF:n tapauksessa ajatuksen myynti poliitikoille mahdollisti historian suurimman asekaupan ja pääsyn markkinoille, jotka olisivat voineet mennä eri toimijalle tai useammalle toimijalle. JP & EJ F-35 EI OLE TORJUNTAHÄVITTÄJÄ! n F-15C Eagle. On syytä muistaa, että hyvissäkin teknologiahankkeissa tuotekehitys ja tutkimus (RD) haukkaa ison osan kuluista ja sitä vastaan on saatava joko kova hinta tai suuret sarjat. Lisäksi lennonhallintajärjestelmä on rajoittanut liikehtimiskykyä tietyissä olosuhteissa. Saman version salamasuojaus on ollut puutteellinen, mikä on johtanut mahdolliseen räjähdysvaaraan
Suorituskyky Koneesta tulee yhteisistä tavoitteista huolimatta kolme varsin erilaista versiota. Myös tuotekehityskonsepti, jossa on lähdetty aikaisemmista ilmailuteollisuuden projekteista poiketen siitä, että lopulliseen konetyyppiin edetään suoraan tekemättä perinteisesti ensin vaikkapa Asarjaa ja sitten kehittämällä siitä B-, Ctai D-sarja, on outo. Sen on tarkoitus korvata merijalkaväen brittiläinen AV-8B Harrier STOVL -maataistelukone ja suomalaisillekin tuttu F/A-18A/B/C/D Hornet -monitoimihävittäjä. Sekä hallittavuus, laatu että hinta karkasivat käsistä. A IR FO RC E. Kommunikointi ohjelman sisällä ei ole myöskään toiminut. Ohjelmaan osallistunutta henkilöstöä on vaihdettu, mutta kiistat ja viivästykset ovat edelleen jatkuneet. Ensimmäinen Lockheed Martinin valmistama JSF F-35 -kone piti toimittaa vuonna 2010 mutta huhtikuussa 2016 yhtään aidosti sarjatuotantokelpoista konetta ei ole edelleenkään toimitettu. Erityisen suurina eroina jo puolustushaarojen sisällä yhteisen koneen suunnittelussa voidaan mainita F-35A, joka ei ole raskaasti panssaroitu ja on suunniteltu selviämään myös vastustajan lyhyen kantaman ohjusja ammusilmatorjunnan piirissä, kuten A-10. U .S . 12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A F-35C-version kypäränäytössä on ollut ongelmia, mikä vaikeuttaa ohjusten väistämistä, siinä määrin kuin tavoitteena on väistää tulevaisuuden ohjuksia. Yleisesti ottaen kaikkien F-35-versioiden useissa järjestelmissä on kasvava määrä komponentteja, jotka vaativat huoltoa suunniteltua tiheämmin, mikä aiheuttaa ilman merkittäviä parannuksia arviolta 79 % korkeammat elinkaarikustannukset kuin nykyisillä koneilla! Liian korkeat käyttökustannukset tosin koskevat kaikkia käytössä olevia häiveominaisuuksilla varustettuja koneita, ja koneiden käyttökustannusten välillä on merkittäviä eroja. Näytillä on ollut ainoastaan puutteellisia testikoneita, joita joudutaan myöhemmin korjaamaan, joten kustannukset tulevat edelleen nousemaan. Lisäksi ohjelmistokehityksessä on ollut ongelmia ja viivästyksiä, esimerkiksi F35:n kunnossapidon ohjausjärjestelmän ALISin ohjelmiston kehitys on viivästynyt merkittävästi ohjelman aikana. F-15:tä ja F-35A:ta verrattaessa huomataan, ettei F-35A ole optimoitu ilmaherruuteen, vaan se on tarkoitettu toimimaan maaja merimaaleja vastaan ja suorituskykynsä (liikehtimiskyky ja muut lento-ominaisuudet) perusteella soveltuu ilmataisteluun vain itsepuolustustarkoituksessa. EJ ja mahdollisesti F-15-ilmaherruus/monitoimihävittäjä. F-35 ei ole torjuntahävittäjä! Se ei sinänsä tee koneesta huonoa, mutta tämä seikka pitäisi pitää ...YHTÄÄN AIDOSTI SARJATUOTANTOKELPOISTA KONETTA EI OLE EDELLEENKÄÄN TOIMITETTU. Merijalkaväelle tuleva versio on F35B lyhyellä nousukiidolla ja pystysuoralla laskeutumisella (STOVL). Merivoimille tuleva versio on F-35C (CTOL), jonka oli tarkoitus korvata F/A18E/F Super Hornet -monitoimihävittäjä, mutta nyt sen sanotaankin enää vain täydentävän F/A-18 ominaisuuksia. Tavoitteena oli tässäkin säästää kustannuksia, mutta lopputulos oli juuri päinvastainen. Tämän version pitäisi korvata ilmavoimien F-16-hävittäjäpommittaja, A-10-maataistelukone WASHINGTON, WE HAVE A PROBLEM! Usein unohdettu ja merkittävä ongelma F-35-ohjelmassa on ollut läpi projektin huonot henkilöstösuhteet ja luottamuspula valmistajan, Lockheed Martinin, ja asiakkaan eli Pentagonin välillä. F35:n liikehtivyys on kuitenkin heikohko, joten tavoite ei liene muutenkaan realistinen. Kun verrataan F-35:n eri versioita koneisiin, joita niiden on tarkoitus korvata, voidaan havaita, että korvattavat koneet on suunniteltu hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin ja olosuhteisiin. Ilmavoimille tuleva versio on F35A tavanomaisella nousulla ja laskeutumisella (CTOL)
SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 13 mielessä esimerkiksi Suomessa, jos halutaan aidosti korvata vanhentuvien Hornet-koneidemme torjuntahävittäjäja ilmasta maahan -kyvyt. Jotta F-35:n yksikköhinnat näyttäisivät paremmilta, ne eivät sisällä moottoria. Kun sitä verrataan ilmavoimien uusimpaan ilmaherruuteen optimoituun F22-monitoimihävittäjään, ollaan vielä paljon kauempana keskeisissä ominaisuuksissa ainakin häiveja suorituskyvyssä. F-35B-versiossa on ollut eniten ongelmia, kun STOVL-ominaisuus on yritetty yhdistää maataistelun ja monitoimihävittäjän vaatimuksiin sekä merellisen toimintaympäristön asettamiin muihin vaatimuksiin. Koneita on nähty viime aikoina turvallisuuspoliittisen tilanteen tiukennuttua myös Itämerellä. F/A-18E/F Super Hornet -monitoimihävittäjän elinkaarta pidennetään ja F-35C ei nykytiedon valossa, tulekaan korvaamaan Super Hornetia, koska F-35C ei kykene korvaamaan Super Hornetia, varsinkaan sen ilmaherruuskykyjä. Ongelmien vuoksi ohjelman yhdessä vaiheessa harkittiin jopa kokonaan luopumista tästä kustannuksiltaan kalleimmasta versiosta. F-35B:n olisi tarkoitus korvata AV-8B Harrier STOVL -kone, joka on optimoitu toimimaan maamaaleja vastaan, sekä F/A-18A/B/C/D Hornet -monitoimihävittäjän eri versiot, joilla on mahdollisuus myös ilmaherruuteen. Maavoimien välittömään tulitukeen tarkoitetulla koneella on mittava ilmasta -maahan asekuorma ja se on vahvasti panssaroitu lähi-ilmatorjuntaa vastaan. Kyseessä on maailman tehokkain hävittäjän mooottori. A IR FO RC E RI C K G O O D FR IE N D. n A-10 Thunderbolt II näyttää kykyjään Red Flag -sotaharjoituksessa Alaskassa kesällä 2014. F-35:N ARVIOIDAAN OLEVAN VIIMEINEN MIEHITETTY MONITOIMIHÄVITTÄJÄ... LO C KH EE D M A RT IN U .S . Kuvassa voimanlähde testeissä. Mission impossible. Tämä pahkasikanakin tunnettu suorastaan ikoninen rynnäkkökone – kylmänsodan Stuka tai ehkä paremminkin Sturmovik – on yksi konetyypeistä jonka F-35 -hankkeen pitäisi korvata. F-35:n myötä Yhdysvaltain puolustusministeriö luopui kahden kilpailevan moottoritoimittajan mallista peruuttamalla vaihtoehtoisen Rolls-Royce moottorin kehitysprojektin. n Kaikissa F-35 -malleissa käytetty Pratt & Whitney’s F135 -ohivirtausmoottori, joka on kehitetty F-22:n F119 -moottorin pohjalta. A-10 ei sovellu laisinkaan ilmataisteluun, mutta päinvastoin kuin monitoimihävittäjät, se selviää vastustajan lähi-ilmatorjunnasta
Gertler, Jeremiah (2014). Yhdysvaltain asevoimien pitkän tähtäimen haasteita ja kehitysnäkymiä. Kun kaupallinen teknologia edelleen halpenee ja kehittyy, voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti rakentaa halpoja miehittämättömiä järjestelmiä (UCAV:t ja erilaiset ohjukset) pääosin siviilikäyttöön suunnitellusta (kahtaistuote) teknologiasta. Kokosimme alle tärkeimmät meillä julkaistut artikkelit JSF-ohjelmasta ja F-35:stä sekä muutaman muun mielenkiintoisen artikkelin ja teoksen tämän jutun tiimoilta. 33. Hakupäivä 13.5.2015. 25–26. Grace V. 31–32. Saatavissa: http://nationalinterest.org/feature/ why-america-wasting-the-f-22-raptorbombing-isis-11380. National Defense Saatavissa: http://www. Kosola, Jyri. Suomen Sotilas 2/2014, s. 17. Business Insider. F-35 Joint Strike Fighter (JSF) Program. CRS report, s. Suomen Sotilaassa on ollut vuosien kuluessa useampia artikkeleita, joissa on tarkasteltu JSF-ohjelmaa ja sen etenemistä. FAS Saatavissa: https://fas.org/sgp/ crs/weapons/RL30563.pdf. Kim, W. 72. Näitä voitaisiin hankkia riittävästi massamaiseen käyttöön, ja niillä voitaisiin kyllästää kohteiden omasuoja. U .S . aspx. Chan ja Mauborgne, Renée (2005). S.136–141, s. Suomen Sotilas 6/2012, s. Lisää aiheesta: Bender, Jeremy (2015). F-35-ohjelma kalliimpi kuin kolme erillistä konetta. Sinisen meren strategia. 74–76. 255. Jean (2008). Suomen Sotilas 1/2014, s. Chan Kimin ja Renée Mauborgnen kirja Sinisen meren strategia vuodelta 2005. Suomen Sotilas 6/2011, s. Tässä artikkelissa Esa Järvelä tarkastelee hanketta sinisen meren strategian näkökulmasta, jonka osalta artikkelin lähteenä on W. Mukavia lukuhetkiä. Peck, Michael (2014). Suomen Sotilas 3/2014, s. JSF F-35 Lightning II – viimeinen miehitetty hävittäjä. Yhdysvalloissa kiistaa F-35-hankinnoista. N A VY. JAS 39E/F Gripen next generation Suomellekin. nationaldefensemagazine.org/ archive/2008/July/Pages/F-35fact2282. Pentagon: Here are all the problems with the F-35. Sotilasaikakauslehti 4/2015, s. 18–19. Tässä voisi olla mahdollisuus myös muille kuin perinteisille ilmailuteollisuuden yrityksille laajentaa markkina-aluetta uusille alueille, sinne siniselle merelle. The National Interest. Hakupäivä 16.5.2015. Hakupäivä 16.5.2015. Why Is America Wasting the F-22 Raptor on Bombing ISIS. F-35 ei ole ilmataistelukone. 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Robotinsininen taivas F-35:n arvioidaan olevan viimeinen miehitetty monitoimihävittäjä, sillä tulevaisuudessa, kun teknologia on riittävästi kehittynyt, monipuoliset autonomiset ratkaisut tullevat korvaamaan miehitetyt ratkaisut ainakin aluksi siellä, missä vastustajan ilmapuolustuskyky ei ole parasta a-ryhmää. Jo nykyisellään aseistetut ja tiedustelussa aseistamattomat UAV:t (miehittämättömät ilmaalukset) hoitavat ainakin rajoitetusti F-35:lle suunniteltuja tehtäviä, kun toimitaan kehittymätöntä ilmapuolustusta vastaan. http://uk.businessinsider.com/ here-are-all-the-problems-with-the-f35-that-the-pentagon-found-in-a-2014report-2015-3?r=US. F-35 factory: One aircraft per day by 2016
Esimerkiksi yhteiset moottorit muille versioille paitsi ilmaherruushävittäjälle, joka olisi todennäköisesti vaatinut suorituskykyisemmän moottorin. Paremmassa maailmassa lähtökohtien olisi syytä olla realistiset eikä asiakkaille tulisi lupailla jotain, mitä ei pystytä käytännössä pitämään. Jälkiviisasteluako. Huomiota tulisi myös kiinnittää ohjelman ja projektien henkilöstön yhteistyön sujumiseen ja puuttua havaittuihin ongelmiin välittömästi ennen kuin ne pääsevät paisumaan suuremmiksi ja pahimmillaan ratkaisemattomiksi. Puolustushaarojen erilaiset toimintaympäristöt olisi myös pitänyt ottaa riittävässä määrin huomioon. A IR FO RC E. 15 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 L ähtötilanne olisi vaatinut toisenlaisen määrittelyn: olisi pitänyt hyväksyä se, että eri tarkoituksiin tarvitaan erilaiset koneet. No ainakin Suomen kohdalla ollaan vielä liikkeellä hyvissä ajoin. F-35 on tarjolla tännekin ja sille löytyy myös kannattajia. Päätöstä kritisoitiin jo ennen hankkeen käynnistämistä. Poliittisia upseereita kyllä sitäkin enemmän. Ilmeisesti koneen valmistaja on lupaillut asiakkaalle liikoja, mikä on osaltaan johtanut luottamuspulaan osapuolten välillä kaikkia tekijöitä tarkemmin tuntematta. Tämä näkökulma esitettiin sotilaiden suulla jo hankkeen alussa. U .S . Käytännössä olisi vaadittu erilaiset koneet, joissa olisi käytetty soveltuvin osin erilaisia suorituskykyjä vaarantamatta yhteisiä osia ja toimintoja. EJ JÄLKIVIISASTELUA – ELI MITEN SEN OLISI VOINUT TEHDÄ SE AINAKIN ON SELVÄÄ, ETTÄ LOPPUKÄYTTÄJIÄ – SOTILAITA – EI KUUNNELTU. Tässä vaihtoehdossa jäisi vielä kysymykseksi, saataisiinko eri puolustushaarojen erilaisten toimintaympäristöjen vaatimukset yhdistettyä suorituskyvystä tinkimättä vai vaaditaanko vielä lisää konetyyppejä. Se ainakin on selvää, että loppukäyttäjiä – sotilaita – ei kuunneltu. Käytännössä pienimmällä riittävän suorituskykyisellä konetyyppimäärällä olisi voitu selvitä, jos olisi kehitetty eri puolustushaaroille esimerkiksi yhteinen ilmaherruushävittäjä, monitoimihävittäjä ja tarvittaessa vielä erillinen maataistelukone. Toisaalta kumpi olikaan tyhmä, se joka myy vai se joka ostaa. Sama olisi voinut koskea ohjelmistosuunnitteluakin
Ne olisivat todellinen ”sinisten vetten” markkinavaltaus. Niinpä Suomen HX-hankekin osuu haastavaan ajankohtaan. Tai esimerkiksi sen kyvystä jakaa ja koota tietoa tai olla osa tuiki tärkeää tilannekuvan muodostusta ja väline, joka reagoi monipuolisesti nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Näinhän on käynyt usein varsinkin syvien kriisien ja sotien aikoina. NOPEASTI KEHITTYVÄ teknologia voi luoda uusia sinisen meren mahdollisuuksia siviilipuolen yrityksille, joilta löytyy luovuutta ja näkemystä luoda uusia ratkaisuja aseteollisuuden perinteisesti hallitsemille alueille. Tällaisessa mallissa hypersoniset (nopeus min. Markkinoilla on vanhentuvaa kalustoa, päivityksiä ja keskeneräisiä tuotekehityshankkeita, kuten F-35. NÄILLÄ SIVUILLA olevassa kirjoituksessa ei ole tietoisesti otettu kantaa vaikeasti arvioitaviin tietoihin F-35:n edistyksellisistä elektronisista ominaisuuksista, kuten sen kyvystä luoda elektronisesti harhauttavia maaleja tutkille ja estää ohjusten lukkiutuminen koneeseen. 5 x äänen nopeus) aseet ja/tai ilmalaitteet kulkisivat niin nopeasti, etteivät torjuntajärjestelmät ehtisi reagoida ajoissa tai pysyisi perässä. 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A I lmasodan muutosvauhti on kova. Mutta nyt monissa länsimaissa on alettu herätä siihen, että häive ei ehkä olekaan se juttu. Nämä teknologiat olisivat todennäköisesti perinteisten ilmaja ohjusasesuunnittelijoiden sekä valmistajien kilpailema mutta uudentyyppinen teknologia-alue. SOTAA ENITEN MUUTTANEET INNOVAATIOT OVAT OLLEET SIVIILIINNOVAATIOITA TAI SIVIILIOSAAJIEN KEHITTÄMIÄ.... Taivaalle ei taidakaan päästä piiloon ilman, että tehtävän hoitaminen järkikustannuksin vaarantuu tai estyy. Sensoriteknologia laukkaa kannoilla ja juoksee ohi. Koko toimintaympäristö on muuttumassa. Mutta entä jos ollaan ostamassa keskeneräistä. MUTTA F-35:SSÄ käytössä olevat tutkahäiveominaisuudet – jotka ovat mahdollisesti riittämättömät ilman muita tehokkaita harhauttavia toimenpiteitä – voitaisiin tehdä kokonaan tarpeettomiksi kulkemalla niin nopeasti, että ei ole merkitystä vaikka tulisi havaituksi. KOMMENTTI • TEKSTI: ESA JÄRVELÄ JA JAAKKO PUUPERÄ KEISARIN SINISET VAATTEET Keskeneräistä ei pitäisi arvostella. Niin talouden kuin uusien keksintöjen kannalta siviili-in. F-35:TÄ ON MYYTY erityisesti sen hyvillä häiveominaisuuksilla
Mutta ehtiikö aika ja kehitys lentää miehitetyn torjuntahävittäjän tai monitoimihävittäjän ohi ja pitäisikö koko HXhankkeen perusteet pohtia uusiksi. Kahtaisratkaisuilla saadaan myös hinnat pysymään kurissa, kun tuotteille on aidot avoimet markkinat ja päästään suuriin sarjoihin. Kirjapainotaito, kronometri tai vaikkapa suunnattu räjähdysvaikutus ovat kaikki siviilien keksintöjä ja muuttaneet sotaa enemmän kuin esimerkiksi konekivääri, joka sekin oli sähköinsinöörin suunnittelema. Onko ilmojen ritarien viimeinen laukka jo takana?. toisaalta kysymys kuuluukin, voiko sitä enää täyttää miehitetyllä hävittäjällä järkevästi. Ehkä se johtuu siitä, että sitä ei ole. 17 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 novaatiovetoinen puolustusteollisuus on aina parempi vaihtoehto kuin puolustusvetoinen siviiliteollisuus. Sotaa eniten muuttaneet innovaatiot ovat olleet siviili-innovaatioita tai siviiliosaajien kehittämiä uusia ratkaisuja ja sovelluksia sodan ongelmiin. Lopputulokset ovat ensin mainitussa yleensä sotilasloppukäyttäjänkin kannalta paremmat. N A VY KAKSI YHDYSVALTAIN MERIVOIMIEN VIIDENNEN SUKUPOLVEN F-35C KONETTA parkkeerattuna ”4+” -sukupolven F/A 18F Super Hornetien väliin Yhdysvaltain merivoimien Lemooren tukikohdassa. Näin periaatteessa, mutta paras vaihtoehto sotilaallisen suorituskyvyn näkökulmasta lienee synergian hakeminen, koska ilman sotilaiden palautetta tulee sutta ja sekundaa ja vielä kalliilla, niin kuin F-35:n kohdalla näyttää käyvän. F/A-18F Super Hornet on siitä ainutlaatuinen amerikkalainen sotilaskoneprojekti, että se saatiin palveluskäyttöön saakka aikataulua tai kustannusarviota ylittämättä. Super Hornetia on F-35:n tavoin väläytelty myös mahdollisena Suomen Hornetien korvaajana. Keisarin uudet vaatteetkin olivat näkymättömät. Ainakin olisi hyvä muistaa, että F-35 ei ole torjuntahävittäjä, eikä se vahvuuksistaan huolimatta pysty täyttämään Hornetin jättämää reikää taivaalla. F-35-hanke on tämän täydellinen vastakohta. U .S . Sen väitetään olevan näkymätön
Armenian kerrottiin keskittäneen joukkojaan Martakertiin ja tulittaneen Azerbaidžanin aluetta tykistöllä ja raketinheittimillä. Sovittelijamaat ilmaisivat huolensa ja vetosivat osapuoliin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Jerevanissa kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksessa puhuneen Armenian presidentin Serzh Sarkisianin mukaan Armenian tappiot olisivat olleet huomattavasti pienemmät, 18 kaatunutta ja 35 haavoittunutta. Azerbaidžan väitti kuitenkin vapauttaneensa strategisesti merkittäviä kukkuloita ja asutuksia ja aiheuttaneensa Armenialle 100 kaatuneen sotilaan tappiot. Azerbaidžanin puolustusministeriön mukaan maan asevoimat kärsivät 12 miehen tappiot kaatuneina. Azerbaidžanin mukaan sen etulinjan asemat olivat joutuneet ensiksi kiivaan kranaatinheitinja tykistötulen kohteeksi, mikä olisi vaatinut kiireellisiä vastatoimia. Huhtikuun toisena päivänä alkaneet yhteenotot olivat vakavimmat sitten vuonna 1994 tulitaukoon päättyneen sodan, jonka jälkeen Vuoristo-Karabahissa valtaa ovat pitäneet armenialaiset separatistit, joita Armenia tukee. Venäjän valtiollisten viestimien mukaan presidentti Putin olisi ottanut yhteyttä osapuoliin ja vaatinut välitöntä tulitaukoa. Lisäksi maa myönsi yhden sen Mi-24-taisteluhelikopterin tulleen alasammutuksi. Maat ovat vuosia toimineet välittäjinä osapuolien välillä. Presidentti Sarkisian ei täsmentänyt, kuuluivatko kaatuneet Armenian asevoimiin vai Jerevanin tukemiin Vuoristo-Karabahin armenialaisiin separatistitaistelijoihin. Venäjän rooli rauhanvälittäjänä on ironinen, sillä maa on myynyt viime vuosina aseita kummallekin maalle. Kummaltakin puolelta uutisoitiin myös siviilitappioista. JY VÄLL Ä 18 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 H uhtikuun alussa Vuoristo-Karabahin jäätynyt konflikti Armenian ja Azerbaidžanin välillä leimahti. VUORISTO-KARABAHIN KONFLIKTI LEIMAHTI ARMENIA vetosi ETYJin Minskin ryhmään – Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Ranskaan – aselevon palauttamiseksi. HUHTIKUUSSA Armenia syytti Azerbaidžania laajamittaisesta hyökkäyksestä, jossa olisi käytetty panssarivaunuja, raskasta tykistöä ja taisteluhelikoptereita. Armenian ja Azerbaidžanin panssarikalusto, tykistö sekä hävittäjäja helikopterimateriaali ovat venäläistä. OSAPUOLET julistivat 5.4.2016 tulitauon, joka on pääosin pysynyt voimassa, vaikka se näyttikin toukokuun alussa jälleen rakoilevan, kun maat syyttivät toisi
LEHTITIETOJEN mukaan venäläispalkkasoturit ansaitsevat vajaat 3 200 euroa kuukaudessa. Saksalaistietojen mukaan ”Wagner” on 46-vuotiaan eversti Dimitri Utkinin peitenimi. Se kuitenkin vaatisi Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä yhteisymmärrystä, mikä on de Waalin arvion mukaan tällä haavaa tavoittamattomissa. Venäjä on käyttänyt Vuoristo-Karabahin ratkaisematonta konfliktia alueellisen vallankäytön välineenä. Osaston on kerrottu harjoitelleen Etelä-Venäjällä Molkinon alueella, jonne on sijoitettu myös GRU:n erikoisjoukkoprikaati. Maahan palattuaan yrityksen johtajat pidätettiin ja asetettiin syytteeseen, sillä Venäjän laki kieltää palkkasoturina toimimisen. De Waalin mukaan juuri keväisin ja kesäisin tulitauko rakoilee, ja Azerbaidžan rikkoo sitä useammin. Tämänkertaisia taisteluita de Waal pitää erittäin pahana tulitauon rakoiluna ja syynä on tulitaukolinjan (LoC) militarisoituminen. Toisaalta alueen konfliktia pitkään seuranneen asiantuntijan Thomas de Waalin mukaan selkkauksen pääosapuolet ovat Armenia ja Azerbaidžan, joista jälkimmäinen on tyytymätön status quohon ja maa-alueensa miehitykseen. KONFLIKTI puhkesi Neuvostoliiton romahduksen vuosina, kun Vuoristo-Karabahin armenialaisenemmistö julisti alueen itsenäiseksi Azerbaidžanista. Virallisten tietojen mukaan Venäjältä on kaatunut Syyriassa kuusi sotilasta, mutta Wagner-osaston venäläiset palkkasoturit olisivat hajanaisten venäläistietojen mukaan kärsineet jo useiden kymmenien taistelijoiden menetykset. Pietarilainen Fontanka-lehti julkaisi hiljattain asiakirjoja, joiden mukaan kaksi Ukrainassa talvella 2015 kaatunutta venäläistaistelijaa oli palkittu valtiollisin mitalein. Ensimmäisen kerran Utkin saapui Syyriaan osana 250 miehen vahvuista venäläistaistelijoiden osastoa, joka toimi Hongkongiin rekisteröidyn venäläisen Slavonic Corps Limited -yrityksen peitteellä. Yhtäältä huomioita on herättänyt, että taistelut puhkesivat juuri, kun Azerbaidžanin presidentti oli Yhdysvalloissa osallistumassa YK:n ydinturvallisuuskokoukseen, josta Venäjä jättäytyi pois. Kummallakin puolella on raskasta kalustoa, jota ollaan valmiit myös käyttämään. Lehden mukaan miehet kuuluivat Wagner-osastoon. UTKIN NOUSI uudelleen pintaan vuonna 2014, nyt Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Laajemmin Venäjän uskotaan pyrkivän tilanteeseen, jossa se voisi sijoittaa alueelle ”rauhanturvaajiaan”. Viime vuodesta lähtien Wagner-osasto on toiminut Syyriassa. PALMYRASTA käytyjen taisteluiden jälkeen ISIL-terroristiryhmä julkaisi kuvia, joiden väitettiin olevan puhelimista, jotka oli otettu kaatuneilta kansallistunnuksettomilta venäläisiltä. Utkin palveli aiemmin Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:ssa ja myöhemmin yksityisen yrityksen palveluksessa. VENÄLÄISIÄ PALKKASOTUREITA SYYRIASSA S aksalainen Die Welt -lehti uutisoi toukokuussa (10.5.2016) venäläisistä palkkasotureista koostuvan yksikön taistelevan Syyriassa. Lehden tiedot perustuvat venäläisiin mediatietoihin, joiden mukaan yksityinen Wagner-turvallisuusyritys taistelee Syyrian asevoimien rinnalla. Osasto taisteli Syyrian asevoimien rinnalla, mutta tuloksettomasti. Vuosina 1988–1994 käyty sota vaati 30 000 ihmishenkeä ja johti satojen tuhansien pakolaisuuteen. Kuolemantapauksessa kaatuneen perheelle maksetaan 40 000 euron kertakorvaus. Azerbaidžan ilmoitti yhden sotilaansa saaneen surmansa 3.5.2016. Wagner-osastoon ei ole värvätty yksin erikoisjoukkojen sotilaita: osastoa tutkineen venäläistoimitVENÄJÄN ROOLI RAUHANVÄLITTÄJÄNÄ ON IRONINEN, SILLÄ MAA ON MYYNYT VIIME VUOSINA ASEITA KUMMALLEKIN MAALLE.. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 19 aan tulitauon rikkomisesta. Myös Syyriassa kaatunut venäläistaistelija palkittiin urhoollisuusmitalilla. Kuukauden Syyriassa olon jälkeen osasto palasi Venäjälle. Venäjän roolista huhtikuussa puhjenneissa taisteluissa on esitetty eriäviä arvioita. Luhanskin alueella puhuttiin ”Wagnerin miehistä”, jotka eivät taistelleet vain Ukrainan asevoimia vastaan vaan riisuivat aseista ja syrjäyttivät tottelemattomia kapinalliskomentajia. Tätä valoa vasten de Waal peräänkuuluttaa poliittisen prosessin käynnistämistä konfliktin ratkaisemiseksi
Syyrian kapinallisten Twitter-tileillä julkaistiin väitteitä, että Badreddine sai surmansa Khan Toumanin hallinnasta käytyjen taisteluiden yhteydessä Etelä-Aleppossa toukokuun toisella viikolla. Vuonna 2005 Badreddine johti YK:n Libanonin erikoistuomioistuimen syytekirjelmän mukaan Libanonin pääministerin Rafiq Haririn murhaoperaatiota. Afgaanishiioista koostuva al-Fatemiyoun-divisioona, Hizbollah sekä Iranin vallankumouskaarti (IRGC) menettivät Khan Toumanin hallinnan sunnikapinallisryhmien Jaysh al-Fatah -yhteenliittymälle. Imad Muqhniyehin kuoltua vuonna 2008 Badreddine nousi Hizbollahin tiedustelupäälliköksi. HIZBOLLAHISSA Badreddine nousi järjestön shuura-neuvostoon ja toimi järjestön johtajan Hassan Nasrallahin neuvonantajana. Badreddine jäi kuitenkin kiinni. Hän kuului libanonilaisen al-Dawa-puolueen johtaneen vuoden 1983 lokakuussa Yhdysvaltojen merijalkaväen Beirutin tukikohtaan tehtyä pommi-iskua, jossa sai surmansa 241 amerikkalaissotilasta. sotilaalliseen siipeen. Ilmeiseltä näyttää, että Venäjä haluaa peitellä sotilaallista toimintaansa Syyriassa (ja aiemmin ItäUkrainassa) naamioimalla sen yrityspohjaiseksi toiminnaksi. Vuonna 1961 syntynyt Badreddine osallistui useisiin tunnettuihin terrorismioperaatioihin. HIZBOLLAHIN JOHTOHAHMO KUOLI SYYRIASSA L ibanonilaisen terroristiryhmä Hizbollahin keskeisiin johtohahmoihin lukeutunut Mustafa Amine Badreddine alias Dhul Fiqar sai surmansa 12.5.2015 Syyriassa. Vuonna 2015 Yhdysvallat listasi Badreddinen kansainväliseksi terroristiksi. Listauksen perustelun mukaan Badreddine siirtyi Syyriaan vuonna 2011, pian nykyisen konfliktin alettua, ja vastasi Hizbollahin sotatoimista ja taistelijoiden siirtymisestä Libanonista Syyriaan. Yhdessä miesten uskotaan suunnitelleen ja. Myöhemmin Elias Fuad Saab -peitehenkilöllisyyttä käyttänyt Badreddine johti 12.12.1983 useiden iskujen sarjaa, joiden kohteisiin lukeutuivat Ranskan ja Yhdysvaltojen suurlähetystöt Kuwaitissa. Kuwait tuomitsi Badreddinen kuolemaan, mutta ei pannut tuomiota täytäntöön. Myöhemmin Badreddine avioitui Muqhniyehin siskon kanssa. Taisteluissa kaupungin hallinnasta IRGC tunnusti menettäneensä 17 ”neuvonantajaa”, joukossa kaksi prikaatikenraalia. Irakin valloitettua Kuwaitin vuonna 1990 Badreddine pakeni vankilasta ja pääsi Iranin kautta Libanoniin. On väitetty, että itse asiassa Badreddine opetti Muqhniyehille terroristitaitoja. BADREDDINEN henkilöhistoria kietoutuu tiiviisti Hizbollahin historiaan. 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 JY VÄLL Ä tajan Denis Korotkovin mukaan pääsyvaatimuksia on höllennetty. Vuonna 1982 Libanonin sodan aikana Badreddine liittyi Hizbollahiin, jossa hän työskenteli yhdessä Hizbollahin pelätyimmän terroristin, serkkunsa Imad Muqhniyehin kanssa. Ensitietojen mukaan Badreddine olisi kuollut Israelin ilmaiskussa. Vuonna 2013 Badreddine johti Hizbollahin taistelua sunnikapinallisia vasTIEDOT BADREDDINEN TARKASTA KUOLINPAIKASTA JA TAVASTA OVAT RISTIRIITAISIA. Jo ennen Hizbollahia Badreddine oli militantti. Korotkovin mielestä osasto ei ole perinteinen turvallisuusyritys. Hizbollahin al-Manar-nettisivustolla julkaistun tiedotteen mukaan Badreddine sai surmansa räjähdyksessä lähellä Damaskoksen lentokenttää
Kyseessä on jo toinen kerta, kun Hamza bin Laden puhuu al-Qaidan nimissä; edellinen viesti julkaistiin vuoden 2015 elokuussa. TIEDOT Badreddinen tarkasta kuolinpaikasta ja tavasta ovat ristiriitaisia. Israel on kieltäytynyt kommentoimasta mahdollista osallisuuttaan Badreddinen kuolemaan. Otsikon mukaisesti Hamza bin Laden käsitteli Israelin ja Palestiinan konfliktia ja kehotti kaikkia muslimeja osallistumaan palestiinalaisveljien kansannousuun tappamalla juutalaisia maailmanlaajuisesti. 21 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 taan al-Qusairin strategisesti tärkeästä kaupungista. Hizbollahin toiminta keskittyy nyt kuitenkin taisteluun Syyriasta, jossa järjestö tukee yhdessä Iranin kanssa Bashar alAssadin hallintoa. Videoon on leikattu otteita al-Rubaishin puheesta, jossa hän varoittaa muslimien epäyhtenäisyydestä. HAMZA BIN LADENIN videossa on taustakuvaa Osama bin Ladenista, ja videolla esiintyy myös entinen Guantanamossa pidetty terroristiepäilty Ibrahim al-Rubaish, joka vapauduttuaan nousi Jemenin al-Qaidan (AQAP) keskeiseksi ideologiksi. Hamza bin Ladenin mukaan Syyrian jihad on avainasemassa Jerusalemin vapauttamisessa. Hamzan puhe oli otsikoitu ”Jerusalem on kuin morsian, veremme myötäjäislahja”. Israelin väitetysti tekemät salamurhat provosoinevat Hizbollahia terroristi-iskuihin Israelia vastaan. HAMZA BIN LADENIN käyttö al-Qaidan propagandassa on mielenkiintoista. Lisäksi Israelin epäillään surmanneen tammikuussa 2015 kuusi johtavaa Hizbollahin jäsentä Syyrian Golanin kukkuloilla. HAMZA BIN LADENIN KÄYTTÖ AL-QAIDAN PROPAGANDASSA ON MIELENKIINTOISTA.. Al-Rubaish sai surmansa vuonna 2015 Yhdysvaltojen ohjusiskussa. Vuonna 2015 julkitulleiden tietojen mukaan Israelin tiedustelupalvelu olisi yhteystyössä CIA:n kanssa surmannut Imad Muqhniyehin autopommi-iskussa Damaskoksessa vuonna 2008. AL-QAIDAN JOHTO on aiemmissa puheissaan linkittänyt yhteen Syyrian ja Palestiinan konfliktit. HAMZA BIN LADEN ISÄNSÄ JALANJÄLJISSÄ A l-Qaidan mediasiipi al-Sahab julkaisi toukokuussa Osama bin Ladenin pojan Hamzan videopuheen. Kritisoituaan ISILiä Hamza bin Laden ylistää al-Qaidan Jemenin, Levantin, Khorasanin (Afganistan ja Pakistan), Somalian ja Pohjois-Afrikan sekä Maghrebin alueellisten edustajien taistelua. Varoitusta käytetään videolla argumentoinnin tukena. Joulukuussa 2015 Israelin hävittäjien väitetään tehneen ilmaiskun Damaskokseen, jossa surmansa sai toinen korkea-arvoinen Hizbollahin jäsen, Samir Qantar. Nähtäväksi jää, kykeneekö Hizbollah lähiaikoina kostamaan keskeisten johtajiensa kuolemat. Hamza bin Ladenin puhe julkaistiin yhdessä al-Qaidan johtajan Ayman al-Zawahirin puheen kanssa. Marraskuisessa puheessaan Ayman al-Zawahiri perusteli islamilaisen valtion perustamista Egyptiin ja Levantin alueelle sillä, että alueelta käsin muslimien yhteisö voitaisiin mobilisoida Palestiinan vapauttamiseen. Puheessaan hän kritisoi ISIL-terroristiryhmää hajaannuksen aiheuttamisesta muslimien parissa. Selvää on, että al-Qaida ja sen johtaja Ayman al-Zawahiri yrittävät edelleen hyötyä Osama bin Ladenin maineesta, nyt tämän pojan kautta. Egyptiläinen al-Zawahiri ei ole koskaan saavuttanut edeltäjänsä ja toverinsa Osama bin Ladenin nauttimaa suosiota jihadistiliikkeen parissa. Nähtäväksi jää, voiko Hamza bin Laden irtaantua isänsä varjosta ja nousta itsenäiseksi jihadistivaikuttajaksi. Surmansa saaneiden joukossa oli myös Muqhniyehin poika Jihad sekä Iranin vallankumouskaartien kenraali
MOSSAD oli saanut vihiä saksalaisten toiminnasta Egyptin hyväksi. Jo vuonna 1989 israelilainen uutispalvelu väitti Skorzenyn toimineen Israelin tiedustelupalvelun laskuun. Egyptin hallitus oli värvännyt saksalaissotilaita ja aseteknikkoja palvelukseensa tappiollisen vuoden 1948 sodan jälkeen. Ravivin ja Melmanin mukaan Skorzeny surmasi omakätisesti 11.9.1962 kadonneen sotateollisuudessa työskennelleen Heinz Krugin, joka toimi yhdessä parin tusinan entisen saksalaisen rakettiekspertin kanssa Egyptin hyväksi. Krug oli siis tietoinen työnsä riskeistä. Aluksi Mossad panosti pelotteluun, ja myös Heinz Krug oli saanut uhkaussoittoja kuukausia ennen kuolemaansa. Toisessa maailmansoOTTO SKORZENY OLI MOSSADIN SALAMURHAAJA! SKORZENY HÄMMÄSTYTTI MOSSADIN EDUSTAJAT YHTEISTYÖINNOLLAAN. 22 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 JY VÄLL Ä T utkivat journalistit Dan Raviv ja Yossi Melman paljastivat maaliskuussa Hitlerin ”vaarallisimman miehen”, SS-Obersturmbannführer (everstiluutnanttia vastaava arvo) Otto Skorzenyn toimineen Israelin tiedustelupalvelun Mossadin agenttina. Mossadin historian kirjoittaneet Michael Bar-Zohar ja Nissim Mishal väittivät niin ikään vuonna 2012 julkaistussa kirjassaan, että Skorzeny toimi Mossadin tiedottajana. Viimeiseksi jääneelle päivälleen Krug oli sopinut tapaamisen tuolloin 54-vuotiaan Skorzenyn kanssa! SKORZENY on muodostunut legendaksi. Maaliskuussa Yhdysvalloissa ja Israelissa julkaistussa artikkelissa Raviv ja Melman väittävät Mossadin käyttäneen Skorzenya toisten saksalaisten salamurhaajana. Lisäksi Egyptin asevarusteluohjelmassa mukana oleville tahoille postitettiin kirjepommeja
Krug oli ottanut yhteyttä Skorzenyhin palkatakseen tämän Egyptissä työskentelevien saksalaisten turvallisuuskonsultiksi. Skorzenyn kylmäpäiset operaatiot herättivät sodan aikana kunnioitusta myös vastustajissa. Hän muun muassa postitti Egyptissä omatoimisesti kirjepommeja toisille saksalaisille. Mossad ei yrityksistä huolimatta täyttänyt omaa osuuttaan sopimuksesta: Wiesenthal ei poistanut Skorzenya listaltaan. Tähän israelilaiset suostuivat. Mossadin agentti lähestyi Skorzenya ja lupasi rahaa, jos tämä asettuisi Mossadin palvelukseen. Vuonna 1940 Skorzeny astui palvelukseen Leibstandarte SS Adolf Hitler -divisioonaan. Lisäksi hän hankki tietoa asevarustelussa käytetyistä peiteyrityksistä. Kun Saksa hyökkäsi Puolaan, Skorzeny ilmoittautui vapaaehtoisena SS-joukkoihin. Kirjassaan Skorzeny kuvaili Mussolinin vapauttamiseen johtanutta Gran Sasson operaatiota, jonka jälkeen oli vuorossa Unkarin diktaattorin Miklós Horthyn pojan sieppaus. RAVIVIN ja Melmanin mukaan Skorzeny näki yhteistyössä Mossadin kanssa tietynlaisen henkivakuutuksen. Skorzeny oli vaitonainen. Myöhemmin Skorzeny otti osaa myös Ardennien hyökäykseen. Osoittaakseen Mossadille uskollisuuttaan Skorzeny lensi Egyptiin ja laati yksityiskohtaisen listan maassa työskentelevistä saksalaisista ja näiden osoitteista. Hänet kuitenkin vapautettiin syytteistä vuonna 1947. Skorzenya seurannutta israelilaisagenttien trioa johti Ravivin ja Melmanin mukaan Israelin tuleva pääministeri Jitzhak Shamir, joka tuolloin johti Mossadin erikoisoperaatioiden yksikköä. Sitä vastoin Skorzeny ilmoitti olevansa valmis Mossadin tiedottajaksi, mikäli hänen nimensä poistettaisiin Simon Wiesenthalin etsittyjen natsirikollisten listalta. Tällä saatiin Neuvostoliiton kanssa erillisrauhaa hautova Horthy eroamaan ja Unkarin hallitus korvattua fasistisella Saksalle uskollisella hallituksella. Skorzeny pohti hetken ja yllätti värvääjän todeten, ettei ollut kiinnostunut rahasta. Skorzeny kuoli syöpään Madridissa vuonna 1975. Yhdysvaltojen ja Britannian tiedustelupalvelut ristivät Skorzenyn ”Euroopan vaarallisimmaksi mieheksi”. Todellisuus lienee toinen: Skorzeny otti osaa taisteluihin Neuvostoliitossa ja Jugoslaviassa ja todennäköisesti israelilaiset epäilivät tämän osallistuneen myös juutalaisten murhiin. Vaikeampi kysymys onkin, miksi Skorzeny suostui yhteistyöhön Mossadin kanssa. Mossad tiedosti, että sen oli saatava tiedottaja Egyptin saksalaisyhteisön sisäpiiriin. Mossad väärensi kuitenkin kirjeen, jossa Wiesenthal lupaili Skorzenylle päinvastaista. Amerikkalaisiin univormuihin sonnustautuneet ja amerikkalaisilla sotasaalisajoneuvoilla liikkuneet saksalaiskommandot soluttautuivat selustaan aiheuttamaan sekaannusta. Mikäli Ravivin ja Melmanin tutkimustulos pitää paikkansa, oli Skorzeny valmis surmaamaan maanmiehiään saadakseen israelilaisilta turvallisuustakuut. Autoa seuranneet israelilaisagentit hävittivät Krugin ruumiin kaatamalla happoa tämän päälle ja hautaamalla ruumiin jäänteet metsään. Mossadin päällikkö Isser Harel päätti kuitenkin yrittää tämän värväystä. 23 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 dassa itävaltalaistaustainen Skorzeny nousi kuuluisuuteen muun muassa Italian johtajan Benito Mussolinin vapautusoperaation (1943) myötä. SKORZENY NOUSI KUULUISUUTEEN MUUN MUASSA ITALIAN JOHTAJAN BENITO MUSSOLININ VAPAUTUSOPERAATION MYÖTÄ.. Skorzeny lennätettiin Tel Aviviin, jossa Skorzenylle esitettiin holokaustin kuuden miljoonan juutalaisuhrin muistopyhäkköä Jad Vashemia. Henkivakuutus Ravivin ja Melmanin mukaan Mossadin motiivi yhteistyöhön Skorzenyn kanssa oli tämän pääsy Egyptissä työskentelevien saksalaisten piireihin. Sodan jälkeen Skorzeny joutui tästä sotarikoksesta kahden vuoden tutkintavankeuteen. Vuonna 1908 Wienissä syntynyt Skorzeny oli liittynyt 23-vuotiaana vuonna 1931 Itävallan Kansallissosialistiseen puolueeseen ja palvellut SA:ssa (Sturm Abteilung, natsien ruskeapaitojen taistelujärjestö, iskuosasto). SAMANAIKAISESTI Israelin tiedustelupalvelu pohti, miten saada Skorzeny hengiltä. Skorzeny hämmästytti Mossadin edustajat yhteistyöinnollaan. Seuraavien seitsemän vuoden aikana Skorzeny toimi Argentiinassa ja Egyptissä neuvonantajana. Nürnbergin sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä esitettiin uusia väitteitä Skorzenyn osallisuudesta sotarikoksiin, mutta mies pakeni Espanjaan. Sodan jälkeen Skorzeny kuvaili muistelmissaan sotavuosiaan lähes verettömäksi Euroopan Interrailiksi läpi Puolan, Alankomaiden ja Ranskan. Krug ja Skorzeny poistuivat Münchenistä, ja ajettuaan kaupungin ulkopuolelle Skorzeny ampui Krugin
Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho totesi, että vakoilutapaus olisi voitu estää, jos suomalainen tiedustelu olisi ajan tasalla ja laki mahdollistaisi tiedustelijoiden pääsyn tietoverkkoihin. MPK:n rahoituspohja on koko sen olemassaolon ajan ollut epävakaalla pohjalla. Puolustusministeriön sivujen liikenne jouduttiin ohjaamaan tilapäisesti niin sanotulle ruuhkasivustolle. Se aiheutti hitautta ja ajoittaisia katkoksia muun muassa valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön sekä Puolustusvoimien ja sosiaalija terveysministeriön verkkosivustojen käytössä. Kyberkevät SUOMEN valtionhallinnon verkkopalveluita vastaan hyökättiin keväällä ainakin kolmesti. Maaliskuussa puolustusministeriön verkkosivuille tehtiin palvelunestohyökkäys. Rangaistusasteikko sotarikoksesta on vuodesta elinkautiseen vankeuteen. Rahoituspohja tulisi sitoa toiminnan pitkäjänteiseksi kehittämiseksi näihin tavoitelukuihin, kirjallisessa kysymyksessä vedotaan. Hän ehti olla muutaman kuukauden Suomessa ennen kiinniottoa. MPK:n valtionavustuksen kehysehdotus vuosille 2017–2020 on vuositasolla noin 400 000 euroa pienempi kuin vuonna 2015. Toukokuussa tapahtui kolmas laaja palvelunestohyökkäys. 23-vuotiaan Suomeen saapuneen miehen epäillään kuuluneen Irakin armeijaan teon tapahtumahetkellä. Yhdistys on tehnyt esityksiä rahoituksensa selkeyttämisestä siten, että puolustushallinto tarkastelisi reserviläisten koulutusta kokonaisuutena, joka koostuu Puolustusvoimien järjestämästä koulutuksesta (noin 18 000 reserviläistä) sekä MPK:n järjestämästä vapaaehtoisesta koulutuksesta (MPK:n mukaan noin 27 000 reserviläistä). PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Huhtikuussa puolestaan hyökkäyksen kohteena olivat useat eri valtion organisaatiot. Oikeudenkäynti alkoi maaliskuussa. Valtion tietoja viestintätekniikkakeskus Valtori joutui rajoittamaan sivustojen toiminnallisuuksia. Kirjallinen kysymys MPK:n rahoituksesta KESÄLLÄ 2016 puolueensa puheenjohtajuuden jättävä kansanedustaja ja entinen puolustusministeri Carl Haglund (r) teki maaliskuussa eduskunnalle kirjallisen kysymyksen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) valtionavustukseen kohdistuvista supistuksista. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 Sotarikosoikeudenkäynti Hämeenlinnassa TAISTELUSSA kuolleen vihollisen irtonaista päätä pidellyttä irakilaismiestä syytetään sotarikoksesta Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa. ”Näin yritystaustaisena ihmisenä mietityttää, miten yhdistys voi suunnitella ja kehittää yhteiskunnalle arvokasta toimintaansa ilman vakaata toimintapohjaa”, ihmettelee joulukuussa 2015 MPK:n hallituksen puheenjohtajana aloittanut Tapio Peltomäki. Suomen tiedustelu ei toimi ENSIMMÄINEN tieto parin vuoden takaisesta ulkoministeriöön kohdistuneesta vakoilusta tuli toisen valtion viranomaiselta, ei kotimaisen tiedustelun kautta, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi Ylen haastattelussa maaliskuussa. MPK:N VALTIONAVUSTUKSEN KEHYSEHDOTUS VUOSILLE 2017–2020 ON VUOSITASOLLA NOIN 400 000 EUROA PIENEMPI KUIN VUONNA 2015
Sitä ei valitettavasti voi sulkea pois, että tapahtuu jokin yksittäinen teko”, sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoi Savon Sanomien ja sen kumppanilehtien haastattelussa. Ukrainan konfliktissa ei ole näköpiirissä nopeita ratkaisuja. Puhutaan joistakin kymmenistä henkilöistä. Minskin sopimuksen velvoittavuus ja vaihtoehdottomuus tunnustetaan toki eri puolilla. Asevelvollisuuslaissa säädetään kertausharjoitusten yhdeksi tarkoitukseksi sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. ”Vakauspolitiikkamme pilarit, kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet ja kansainvälinen oikeus ovat kaikki tärkeitä. Asevelvolliset on kuitenkin määrättävä harjoitukseen vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista, eli tosiasiallisia mahdollisuuksia hyödyntää kertausharjoituksia valmiuden kohottamiseen ei ole. Määräys harjoitukseen voitaisiin esityksen mukaan antaa yksittäisen asevelvollisen osalta enintään 30 päiväksi kerrallaan, ja harjoitus olisi peruttava heti, kun turvallisuustilanne sen sallisi. ”On selvää, että laajan maahantulon seurauksena Suomeen on saapunut lisää henkilöitä, joilla on terroritaustaa. Joustavan valmiuden kohottamisen kertausharjoituksesta päättää lakiesityksen mukaan tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Mutta toimeenpano näyttää eri syistä juuttuneen miltei paikoilleen. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 25 Terroristeja Suomeen SUOJELUPOLIISIN marraskuisen tiedotustilaisuuden jälkeen Suomeen on edelleen saapunut henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin, kerrottiin maaliskuussa. Asevelvollisuuslaki muuttuu HALLITUS on antanut eduskunnalle esityksen asevelvollisuuslain muuttamiseksi. Presidentti epäilee Venäjää ”IDÄN SUUNNALLA ei juuri ole myönteistä kehitystä. Esityksessä ehdotetaankin, että kertausharjoitukseen määräämistä koskevasta kolmen kuukauden määräajasta voitaisiin poiketa, jos 1) harjoituksessa olisi kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja 2) Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve tätä edellyttäisi. Puolustusministerin tulee olla päätöksenteossa läsnä ja lausua asiasta käsityksensä, ja lisäksi pääministerillä olisi oikeus olla läsnä ja lausua asiasta näkemyksensä. Ainakaan sieltä ei nopeasti käännytä pois”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi maanpuolustuskurssin avajaisissa huhtikuussa. Kun eturiidat ovat tarpeeksi syviä, voi umpikujakin alkaa vaikuttaa ratkaisulta. Ennen kaikkea näistä pilareista meidän on luotava mahdollisuuksia, toimintaa, paikoin aloitteitakin. Riski Suomessa on kohonnut, mutta suojelupoliisin arvio on edelleen se, ettei tänne kohdistu välitöntä organisoidun ja suunnitellun terrori-iskun vaaraa. Ne ovat aktiivista puolustusta”, Niinistö linjasi Suomen ulkopoliittista suuntaa. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat viime vuosina tyypillisesti kehittyneet yllättävästi ja nopeasti, usein vain päivien tai viikkojen aikana. Nopeutetussa menettelyssä järjestetyt harjoitukset olisi tarkoitettu vain erittäin poikkeukselliseksi menettelyksi, eikä niillä olisi tarkoitus miltään osin korvata tavallisia kertausharjoitukPU O LU ST U SV O IM AT
Valitusrumba ei kuitenkaan tällä kertaa auttanut, sillä Etelä-Suomen aluehallintavirasto myönsi huhtikuussa ympäristöluvat Santahaminan varuskunta-alueen ampumatoiminnoille. ”Nyt saadut päätökset käytännössä vahvistavat ne vakiintuneet käytännöt, joiden perusteella Puolustusvoimat on Santahaminassa toiminut jo useiden vuosikymmenten ajan. Käytännössä Puolustusvoimat voi jatkaa ampumaja harjoitustoimintaansa lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti Santahaminassa”, Kaartin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö, evl Jari Haataja totesi aluehallintoviraston päätöksestä. Ammunnat jatkuvat Santahaminassa JOILLEKIN Helsingin Santahaminan lähiseudun asukkaille on ilmeisesti tullut yllätyksenä, että Santahamina on ollut toistasataa vuotta sotilaskäytössä ja että ammuntaa harjoiteltaessa syntyy jonkin verran melua. Lakia ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.7.2016. Sotamuseo suljettiin HELSINGIN Liisankadulla sijaitseva Sotamuseo joutui sulkemaan perusnäyttelytilansa ovet vappuna. Lakiesityksen mukaisesta nopeutetussa menettelyssä järjestetystä kertausharjoituksesta saisi hakea vapautusta samassa järjestyksessä kuin tavallisesta kertausharjoituksesta, mutta edellytykset vapautuksen myöntämiselle olisivat tiukemmat. syyskuuta. Välttämättömyydestä taisi nyt tulla hyve. Nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia ei laskettaisi mukaan enimmäismääriin. Edellä mainitun lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät kaksinkertaistettaisiin nykyisestä. Sotamuseon maneesi Suomenlinnassa on avoinna normaalisti. Sotamuseon johtaja Harri Huusko kertoo, että sisäilmaongelmat ovat olleet tiedossa, mutta niiden korjaamiseen ei ole ollut rahoitusta. Spraymaalilla maalatut sirppi ja vasara, luokkasotaja lahtari-sanat ja muut töhryt koristivat muistomerkkejä, kun seurakunnan työntekijät saapuivat seuraavana aamuna töihin. Vapautus voitaisiin myöntää vain, jos se olisi asevelvollisen perhetai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia välttämätön. Puolustusvoimat on vuosien varrella joutunut vastaamaan useisiin ympäristöviranomaisille tehtyihin valituksiin ampumamelusta. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennuksessa ei voi pysyvästi työskennellä. Sankarihaudat häpäistiin Tampereella vappuna SANKARIHAUTOJA ja vapaussodan muistomerkki töhrittiin sosialistisilla iskulauseilla Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla vappuaaton ja -päivän välisenä yönä. 26 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 JY VÄLL Ä sia. Komentajakapteeni Jarkko Miettinen Puolustusvoimien talousvarikon suunnitteluosastolta toteaa, että mallisuojan poistuminen ei vaikuta kielteisesti Puolustusvoimien toimintaan, sillä on Puolustusvoimien etu, jos maassa on reserviläisiä, joilla on jo valmiiksi nykyaikainen maastopuku. Pääesikunta ei ole tähänkään asti voinut mitenkään estää kopiopukujen RESERVILÄISTEN OMA KAUPPA INTTI-STORE RYHTYY MYYMÄÄN M/05KUOSILLISTA PUKUA.. M/05-maastopuvut myyntiin M/05 -maastokuvio-painokuosin mallisuoja loppuu 26. Huokoiseen kiveen imeytynyttä maalia on työlästä irrottaa, ja muistomerkkien puhdistamisesta aiheutuu seurakunnalle kovat kustannukset
Toki kotimainen valmistus on saatu tehtyä kovin vaikeaksi, mikä on tuonut ulkomaiset valmistajat Suomen markkinoille. Puolustusvoimien johdon mielipiteistä huolimatta esimerkiksi Puolassa ja Venäjällä valmistetut m/05-kopiot ovat olleet täällä kovin suosittuja, eikä niiden käyttöä kiellä mikään laki. Vain 28,5 % jäsenistä ei kannata jäsenyyttä. Nyt kun mallisuoja purkautuu, ryhtyy myös reserviläisten oma kauppa Intti-store myymään m/05-kuosillista pukua. Suomen Sotilas tutki ja suunnitteli m/05kuosiin uusia pukumalleja 2000-luvun alussa, mutta hanke loppui Pääesikunnan kielteiseen kantaan. 27 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 myyntiä ja levitystä Suomessa. Lomakkeiden tiedot on kerätty keväällä ja kesällä 2014. Suomalaisia rauhanturvaajia ei ollut paikalla esikunnassa hyökkäyksen aikana. Toiminta jatkuu Malissa ennallaan. Ylen tutkimusten mukaan neljällä miehellä on ollut kytkös toisiinsa.. ”Ensin pääportista yritettiin päästä kranaatilla sisälle, mitä seurasi pieni käsiasetaistelu. Myös kahdella muulla on Suomen kansalaisuus, kahdella ei. Pääesikunnalla sen enempää kuin millään muullakaan taholla ei olisi myöskään ollut mahdollisuutta jatkaa mallisuojaa loputtomiin. Kaikki alueella olleet toimivat erittäin ammattimaisesti, joten iskun vaikutus jäi minimaaliseksi”, Huovinen kertoi. Talousvarikon kanssa tekemämme hedelmällinen tuotekehitysja tutkimusyhteistyö jouduttiin tuolloin lopettamaan sen hyvistä tuloksista huolimatta. Kurditaustaisen miehen niminen henkilö on Italian poliisin tietojen mukaan kuollut Irakissa 2014. Näkemys on sikäli erikoinen, että palveluksessa oleva reserviläinen on sotilas ollessaan palveluksessa. Eräs perustelu on ollut, että ”eihän poliisinakaan saa esiintyä”. EU:n tukikohtaan hyökättiin Malissa NEL JÄN HENGEN aseistettu joukko hyökkäsi EU:n koulutusoperaation esikunnan tukikohtaan Malin pääkaupungissa Bamakossa maaliskuussa. Ruotsin mahdollinen jäsenyys lisäisi Naton kannatusta myös Suomessa. Reserviupseerit kannattavat Natoa SUOMEN Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenilleen tekemän kyselyn perusteella enemmistö reserviupseereista eli 52,3 % kannattaa Nato-jäsenyyttä. Suomalaisosaston vanhin, majuri Pekka Huovinen kertoo, että hyökkääjistä yksi kuoli ja yksi haavoittui. Materiaalia tutkineen Ylen mukaan henkilöiden joukossa on yksi kantasuomalainen. Reserviupseereista peräti 70,5 % haluaisi Suomen Naton jäseneksi, mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi. Suomalaisjoukot olivat lähialueella ja kuulivat räjähdykset ja laukaukset. Kahdella lähtijöistä on bangladeshilainen tausta, yhdellä somalialainen ja yhdellä ilmeisesti kurditausta. Ainakin viisi Suomesta lähtenyttä ISISin jäsenlistoilla ISIS-TERRORISTIJÄRJESTÖN maaliskuussa julkisuuteen vuotaneet ”jäsentietolomakkeet” paljastavat ainakin viiden Suomesta lähteneen tiedot. EU:n rauhanturvajoukko selvisi tappioitta. Aikaisemmin Puolustusvoimien johdossa on suhtauduttu kielteisesti siihen, että reserviläiset hankkivat omia sotilaspukuja ja -varusteita
Puolueet, kuten Ranskan Kansallinen rintama, Unkarin Jobbik ja Kreikan Kultainen aamunkoitto, ovat hyvissä väleissä Kremliin. Niin kuin Nato ei ole oikeistolainen projekti, sen suurinta vastustajaakaan alueellamme on vaikea mieltää vasemmistolaiseksi. Naton sosiaalidemokraattisuus ei siis tarkoita pelkästään sitä, että sen nykyinen pääsihteeri on skandinaavinen sosiaalidemokraatti. Silloin pienet ovat heikoilla. NATO-KESKUSTELU on hyvä repiä irti aikansa eläneistä mielikuvista ja vanhasta oikeisto–vasemmisto-vastakkainasettelusta. Vasen, oikee, Nato. Nato-maissa asuu noin 95 % Euroopan unionin asukkaista. Nyt kun Nato-keskustelu on saanut vauhtia Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia, kylmän sodan aikaiset asetelmat olisi syytä vihdoin kyseenalaistaa. Nykyään Euroopan unionin 28 jäsenvaltiosta 22 on Naton jäseniä. TÄMÄ UNOHTUU helposti keskustelussa eurooppalaisesta puolustuksesta. Tšekissä, Puolassa ja Unkarissa nostettiin valtaan neuvostoystävälliset hallitukset. KIRISTYNYT tilanne Euroopan itärajoilla muistuttaa, että kun sopimuksista ei välitetä, raaka voima ratkaisee. Historia ei koskaan toistu ihan samalla tavalla, mutta historia on arvaamaton. NYTKIN on näkyvissä asioita, joita emme oikeasti usko mahdolliseksi. Neuvostoliitonkin vasemmistolaisuus näkyi lähinnä iskulauseissa, mutta valtiolla, joka on avoimen nationalistinen, militaristinen ja autoritaarinen, ei ole nimeksikään tekemistä vasemmiston julkilausuttujen arvojen kanssa. Nato ei myöskään ollut amerikkalaisten idea. Viime vuosina amerikkalaiset ovat huomauttaneet, ettei heidän halukkuutensa tarjota turvatakuita omasta puolustuksestaan heikosti huolehtivalle Euroopalle ole välttämättä ikuinen. Yksi osapuoli ei kunnioittanut niitä. Kommentti herätti nettiavaruudessa sekä hämmennystä että innostusta. Euroopan demokratioista huolestuneet hallitukset alkoivat rakentaa transatlanttista yhteistyötä. Paluu isolationalismiin olisi hyvinkin mahdollinen varsinkin jos Donald Trump voittaa syksyn presidentinvaalit. Kuten sekin, että viime vuosisadan alkupuolella Yhdysvallat ei ollut kovin kiinnostunut sekaantumaan muun maailman ongelmiin. NATO-IDEAN alullepanijana pidetään Ison-Britannian ulkoministeriä Ernest Beviniä, joka esitti puhessaan parlamentin alahuoneessa 22. Hän piti Eurooppaa liian sivistyneenä siihen. Pohjois-Atlantin sopimus allekirjoitettiin vuonna 1949. Jotkut vasemmistotahot ovat edelleen ymmärtäväisiä nyky-Venäjää kohtaan, vaikka Venäjän lähimmät ystävät Euroopassa löytyvätkin nykyään politiikan oikealta laidalta. Suomalaisessa julkisuudessa Nato nähdään edelleen oikeistolaisena projektina, vaikka sosiaalidemokraattinen presidentti Martti Ahtisaari on yksi sotilasliiton arvokkaita kannattajia. Bevin totesi, että kansainväliset sopimukset, joihin rauhan piti perustua, eivät pitäneetkään. Se oli pikemminkin eurooppalaisten avunpyyntö Yhdysvaltojen suuntaan, koska he huomasivat, että yksi maailmansodan voittajavaltioista ei kunnioittanut Euroopan valtioiden itsenäisyyttä. ERNEST BEVIN kuului työväenpuolueeseen, Labouriin. Siksi keskustelut siitä, miten parhaiten pystymme puolustamaan demokratioitamme ja arvojamme, on syytä käydä mieluummin tosiasioihin kuin tunteisiin ja poliittisiin identiteetteihin vedoten. Sitäkään ei uskottu, että Venäjä tunkeutuisi Ukrainaan. Nato oli eurooppalainen projekti, se syntyi eurooppalaisten hallitusten reaktiona siihen, mitä tapahtui Euroopassa. Hän viittasi muun muassa siihen, että Naton johtotehtävissä on aina ollut merkittäviä demareita. Vuotta myöhemmin Natosta tuli jäseniään ja länsimaisia arvoja puolustava liitto. PARIISIN Uuden Euroopan peruskirjan mukaan jokaisella valtiolla on oikeus vapaasti valita ja muuttaa turvallisuusjärjestelyään. Kun vaakalaudalla ovat länsimaiset arvot, ihmisoikeudet ja demokratia, realipolitiikkaa on vaikea pukea idealismin kaapuun. Mielikuva, että lännen puolustusliitto on Yhdysvaltain sotakoneisto eurooppalaisilla mausteilla ja että jäsenyyttä kannattavat vain kovimmat oikeistohaukat, pysyy yllättävän vahvana, vaikka tosiasiassa Naton juuret ovat eurooppalaisia ja myös vasemmistolaisia. SE TARKOITTI sitä, että pelkästään sopimuksiin ei voinut luottaa. Pyrkimykset vaikuttaa valtioiden tällaisiin päätöksiin uhkailemalla osoittavat, että sopimuksia kunnioitetaan edelleen valikoiden. toukokuuta 1948 ajatuksen, että länsimaisten demokratioiden pitäisi liittyä yhteen pystyäkseen puolustamaan itseään yhdessä. Tarvittiin vahvempia vakuuksia. Taustalla oli toteamus, että toisen maailmansodan loputtua eräs voittajavaltio jatkoi vapaiden valtioiden ahdistelua ja alistamispyrkimyksiä Euroopassa. 28 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 IIVI Iivi Masso EUROPARLAMENTAARIKKO Liisa Jaakonsaari kirjoitti hiljattain, että Nato on sosiaalidemokraattinen projekti. Hannah Arendt, viime vuosisadan terävimpiä politiikan tarkkailijoita, ei uskonut sodan loppuessa, että Euroopan kahtiajako suurvaltojen vaikutuspiireihin olisi oikeasti mahdollista, vaikka se olikin vaihtoehtona näkyvissä. KATSE HISTORIAAN tukee Jaakonsaaren kommenttia
Koneiden päivittämiseen käytettiin 20 miljoonaa dollaria vuonna 2012. Nyt Venäjä aikoo jatkaa saarien sotilaallista varustamista. JY VÄLL Ä 29 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 Vanhassa vara parempi SIIVET -lehden mukaan vuonna 1969 käyttöönotettuja North American OV-10 Bronco -maataistelukoneita olisi käytetty Lähi-idässä erikoisjoukkojen tukioperaatioissa. Lehden mukaan Broncot ovat kolmen kuukauden aikana lentäneet yli 10 tehtävää viikossa. Viranomaiset Etelä-Venäjällä ovat huolissaan Itä-Ukrainasta salakuljetettavien aseiden päätymisestä rikollisten käsiin. Ohjuksia Kuriileille STALIN kaappasi Kuriilien saariryhmän eteläiset saaret Japanilta aivan toisen maailmansodan viimeisinä päivinä. Käytännössä tämä tarkoittaa ilmatukea omille joukoille niiden ollessa lähikosketuksessa viholliseen. Jasen-luokan alukset arvioidaan nopeiksi (35–40 solmua) ja raskaasti aseisMAAILMALTA n North American OV-10 Bronco.. Venäläisviranomaiset ovat estäneet yli 60 yritystä tuoda aseita ja ammuksia Ukrainasta Venäjälle, uutistoimisto RIA Novosti kertoo. Itä-Ukrainasta aseita Venäjän rikollisille VENÄJÄN lietsoma kapina Itä-Ukrainassa iskee nyt Putinin omaan nilkkaan. OV-10 Bronco on potkuriturbiinikone, joka kehitettiin Vietnamin sodan aikana tarkkailutehtäviin ja kevyisiin maataistelutehtäviin niin kutsutussa Forward Air Control (FAC) -roolissa. Samalla rikokset alueella ovat lisääntyneet. Koneet ovat ilmeisesti OV-10G+ -standardiin päivitettyjä ja ovat osallistuneet Combat Dragon II -ohjelmaan Afganistanissa, missä ne ovat toimineet al-Qaidaa ja Talibania vastaan SEAL-joukkojen kevyinä lähi-ilmatukikoneina. Suurin osa tehtävistä on ollut taistelutoimintaa. Kone kuljettaa 3 000 kilon pommikuorman, ja se kykenee lentämään kolmekin tuntia taistelualueen ilmatilassa. Saarien hallinta on hiertänyt Japanin ja Neuvostoliiton, nyttemmin Venäjän, suhteita siitä saakka. Uusi ydinsukellusvene Venäjälle VENÄJÄN pohjoinen laivasto ilmoitti, että sen uusin Jasen-luokan sukellusvene Severodvinsk on valmis operatiiviseen käyttöön. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan alueelle sijoitetaan muun muassa meritorjuntaohjuksia, joiden kantomatka riittää reilusti Japanin puolelle
Venäjän uusi kansalliskaarti on kuitenkin puhtaasti ammattilaisjoukko ja nimenomaan santarmilaitosta muistuttava. Itämerellä kuumenee VENÄLÄISHÄVITTÄJÄT HÄIRITSIVÄT maa liskuussa useaan kertaan amerikkalaista Arleigh Burke -luokan hävittäjää USS Donald Cookia aggressiivisilla ylilennoilla Itämerellä. Kaartin johtoon tulee presidentti Putinin henkivartiokaartin johtaja ja luottomies kenraali Viktor Zolotov. Kansalliskaarti-nimi on helposti harhaanjohtava, koska sen on totuttu tarkoittavan monissa kielissä vapaaehtoisista tai reserviläisistä koottuja sotajoukkoja. Kansalliskaarti voi käyttää ajoneuvoja ja vesitykkejä mielenosoitusten hajottamiseen, ja se voi pidättää henkilöitä ilman oikeuden päätöstä. Uudistusta on Venäjällä perusteltu terrorismin torjunnalla, mutta toisten lähteiden mukaan takana on levottomuuksien pelko. Määrä kertoo osaltaan Venäjän Syyrian-operaation laajuudesta. Venäjällä oli vastaava santarmilaitos tsaarinvallan aikana. Maaliskuussa häirittiin myös yhdysvaltalaista Itämeren yllä kansainvälisessä ilmatilassa liikkunutta RC-135-tiedustelukonetta. Toinen venäläishävittäjistä viisti aluksen rakenteita vain 75 jalan (noin 20 metriä!) päästä. 30 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 JY VÄLL Ä tetuiksi. USS Donald Cookin lentokannella oli tapahtumahetkellä puolalainen helikopteri, joten Yhdysvalloissa spekuloidaan, viestiikö Venäjä uhittelullaan myös Puolalle jotain. Putinin uusi santarmilaitos VENÄJÄ keskittää sisäministeriön aseelliset joukot yhdeksi kokonaisuudeksi, jota kutsutaan jatkossa kansalliskaartiksi. Kansalliskaartilla on lupa käyttää aseellista voimaa ilman varoitusta terrorismin uhkaa vastaan. Kansalliskaartista annetun esityksen mukaan joukot voivat toimia myös ulkomailla presidentin päätöksellä silloin, kun ”kansainvälinen rauha ja turvallisuus” on uhattuna. Sitä voisikin verrata hyvin Ranskan santarmiin (Gendarmerie), Italian karabinieriin (Carabinieri) tai Espanjan kansalliskaartiin (Guardia Civil), jotka ovat kaikki niin sanottuja kasarmipoliisiorganisaatioita, eli ikään kuin palokuntamaisesti jatkuvassa valmiudessa olevia sisäisen turvallisuuden sotilaallisesti organisoituja poliisijoukkoja. Ne kykenevät myös sukeltamaan syvälle. Heidän joukossaan on myös normaalisti Alakurtissa palveleva lennokkioperaattori. Samalla tehostetaan organisointia ja kitketään päällekkäisyyksiä. Arvioiden mukaan Venäjän seuraavan sukupolven sukellusveneet ovat suunnitteilla. Ensimmäisen välikohtauksen aikana kaksi SU-24-rynnäkkökonetta lensi hyvin läheltä amerikkalaisalusta. Putin saa käyttöönsä jopa 300 000 miehen vahvuisen sisäisen turvallisuuden joukkonsa, kun sisäministeriön aseelliset joukot ja muut sisäiseen käyttöön tarkoitetut joukot, kuten huumeviraston ja maahanmuuttoviraston joukot, asettuvat näin yhtenäisen johdon alaisuuteen. Presidentti Vladimir Putin on jo aiemmin palkinnut Yrjön ristein ynnä muin korkein huomionosoituksin Syyriassa palvelleita venäläissotilaita. Niiden valmistus alkaa vuonna 2020, mikäli maan talous sallii. Venäläisen Su-27-hävittäjän VENÄLÄISEN SU-27-HÄVITTÄJÄN KERROTAAN VIISTÄNEEN AMERIKKALAISEN RC-135 -TIEDUSTELUKONEEN SIIVENKÄRKEÄ VAIN 15 METRIN PÄÄSTÄ.. 10 000 mitalia Syyrian venäläissotilaille VENÄJÄN asevoimaministeriö on tehnyt tarjouspyynnön yli kymmenestätuhannesta mitalista Syyrian sotilasoperaatioon osallistuneille
Ukrainan tiedustelupalvelun mukaan kapinalliset ja venäläiset sotilaat ovat ryhtyneet purkamaan Altshevskin metallitehtaan koneita ja laitteita siirtämistä varten. Harjoituksessa tshetsheeniryhmä pudotettiin Il-76-kuljetuskoneesta laskuvarjolla pohjoiselle jääalueelle, jossa se 20 kilometrin marssin jälkeen iski vihollisen asemiin. Verkkohyökkäyksen aikana venäläisten internetoperaattorien Ruotsiin suuntautuva verkkoliikenne kasvoi huomattavasti, kertoi uutistoimisto TT. Ruotsissa on ollut keväällä lisäksi outoja tietoliikenneverkkoon ja liikenteenohjaukseen kohdistuneita häiriöitä ja sabotaasiepäilyjä. Yllätysharjoitukset laajenivat myös Viron suojeluskuntajärjestön Kaitseliitin puolelle, jolla on luonnollisesti merkittävä rooli juuri kriisin laajentumisvaiheessa ja valmiuden ylläpidossa. Kaitseliitin komentaja, prikaatikenraali Meelis Kiili oli tyytäinen harjoituksen kulkuun. Aikaisemmin ukrainalaiset tiedustelulähteet kertoivat, miten Venäjän presidentin neuvonantaja Vladislav Surkov olisi käynyt Donbassissa neuvottelemassa Donbassin teollisen infrastruktuurin tilasta ja tuotantokapasiteetin siirtämisestä Venäjälle. Tshetsheenit luvatta Huippuvuorilla VENÄLÄISET tshetsheeni-erikoisjoukot käyttivät ilman lupaa Norjalle kuuluvia Huippuvuoria tukikohtanaan pohjoisnavalle suuntautuneessa harjoituksessa. 31 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 kerrotaan viistäneen amerikkalaiskoneen siivenkärkeä vain 15 metrin päästä. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Niiden lisäksi ongelmia oli ainakin Dagens Nyheterillä, Expressenillä, Dagens Industrilla, Sydsvenskanilla ja Helsingborgs Dagbladilla. Kasakka ottaa sen, mikä ei ole kiinni VENÄLÄISET ovat ryhtyneet ryöstämään Itä-Ukrainan teollisuuslaitoksia kapinallisten hallitsemalla Donbassin alueella. Hyökkäystä edelsi Twitterissä annettu uhkaus, jonka mukaan Ruotsin hallitusta ja valheellista propagandaa levittäviä medioita vastaan tullaan hyökkäämään. ”Harjoituksesta saatu palaute on arvokasta meille ja antaa mahdollisuuden merkittävästi parantaa tulevaa toimintaa”, Kiili jatkoi. Se ei välttämättä tarkoita, että hyökkäys olisi peräisin Venäjältä, mutta viittaa siihen, että hyökkäys olisi tavalla tai toisella ohjattu tapahtuvaksi Venäjän kautta, Ruotsista kerrottiin. Viron yllätysharjoitukset VIRON puolustusvoimat järjesti maaliskuussa yllätysharjoitukset, joiden tarkoituksena oli testata Viron puolustuksen rauhan ajan valmiutta vastata erilaisiin uhkiin. ”Kun otetaan huomioon, että yllättäen käsketty harjoitus oli laatuaan ensimmäinen, oli lopputulos täysin kunnollinen”, prikaatikenraali Kiili totesi. VIRON PUOLUSTUSVOIMAT JÄRJESTI MAALISKUUSSA YLLÄTYSHARJOITUKSET. Huippuvuorilla on maailman pohjoisin pysyvä asutus, johon kuuluu myös venäläisen Arktikugol-kaivosyhtiön tukikohta. Demilitarisoidun saariryhmän käyttäminen sotilaalliseen toimintaan on luonnollisesti kansainvälisen lain mukaan ankarasti kiellettyä. Huippuvuoret on Norjalle kuuluva demilitarisoitu saariryhmä ja vapaakauppa-alue. Laaja verkkohyökkäys Ruotsissa RUOTSIN päämedioihin tehtiin maaliskuussa laaja palvelunestohyökkäys, jossa useita uutissivustoja, muun muassa Aftonbladet ja Svenska Dagbladet, kaatui verkkohyökkäysten vuoksi. ”Yhdellä lentäjällä on liian suuret mahdollisuudet lisätä tarpeetonta jännitystä maiden välille”, Pentagonin tiedottaja Laura Seal totesi tuoreeltaan tapauksesta arvostellen venäläisiä epäammattimaisuudesta. Sen asemasta on sovittu vuonna 1920 solmitulla kansainvälisellä sopimuksella – kuten Ahvenanmaan saaristakin samana vuonna. Joukot hyppäsivät myös Mi-8-helikopterista ja levittivät taivaalle Venäjän ja Tshetshenian liput, tshetshenialainen uutissivusto kertoo. Harjoituksella arvioitiin eri joukkoyksiköiden valmiutta reagoida nopeasti. Prikaatikenraali Kiilin mukaan tärkeä viesti kaikille virolaisille on, että maa on paremmin suojattu kuin koskaan aiemmin
Ruotsin puolustusvoimien vahvuus on tällä hetkellä noin 20 000 henkeä palkattua henkilökuntaa, 22 000 kodinturvajoukkoihin kuuluvaa ja noin 12 000 reserviläistä. Kirjeessä kerrottiin tammikuun 1. n Santahamina Horse Show. päivä 2016 mukaisen uuden organisaation mukainen sodan ajan sijoitus reserviläisille. Laskuun vaikutti muun muassa maailman huono taloustilanne, öljyn hinnan lasku sekä kansainvälisten joukkojen vetäytyminen Afganistanista ja Irakista. Koneiden peruskonseptit ovatkin sukua toisilleen: kummassakin hävittäjässä on kaksi moottoria ja canard-siipi. Yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin toukokuussa 2010. Pieni mutta öljyllä rikastunut Qatar ostaa 24 Rafalea aseistuksineen. Upseeriratsastajat juhli merkkipäiväänsä 23.4.2016 Santahaminan Maanpuolustuskerholla. Qatarilla on maarajaa ainoastaan Saudi-Arabian kanssa, mutta Persianlahden toisella puolella lymyää alueellista mahtivaltioasemaa tavoitteleva Iran. Ruotsalaisten reserviläiskirje RUOTSIN puolustusvoimat otti mallia Suomesta ja lähetti kaikille asevelvollisille reserviläiskirjeen maaliskuussa. Kaupan arvo on lähes kahdeksan miljardia euroa. Manni oli saanut aineiston aikoinaan kuuluisalta ratsastuksen opettajalta sotilasmestari Eino Briskiltä. Toistaiseksi Ranskan lisäksi Rafalen on hankkinut vain Egypti, joka on käyttänyt kuutta Rafalea tämän vuoden tammikuusta. jäsenmaa. Sotilasmenot kasvussa MAAILMAN sotilasmenot kasvoivat viime vuonna yhden prosentin verran, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI raportoi. Ruotsi siirtyi ammattiarmeijaan vuonna 2009. Onnittelijoiden joukossa olivat Ratsuväen perinneyhdistykset ja Suomen Ratsastajainliitto, jonka tervehdyksen esitti liiton edellinen puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen. Jugoslavian johtovaltiona itseään pitänyt Serbia puolestaan on halunnut lähestyä Euroopan unionia, mutta se tuntee vahvaa slaaviveljeyttä Venäjän kanssa ja on viime aikoina puolustellut Putinin aggressiivista seikkailupolitiikkaa Euroopassa. vanhin edelleen toimiva ratsastusseura. Seuran puheenjohtajana on majuri Marko Maaluoto, varapuheenjohtajana everstiluutnantti Seppo Haario ja sihteerinä Pia Tanskanen. Ranskalaiset tarjoavat Rafalea myös Suomen uudeksi hävittäjäksi Hornetkaluston tullessa käyttöikänsä päähän. Rafale-hävittäjällä ja Eurofighter Typhoonilla on yhteinen historia. Upseeriratsastajien entinen puheenjohtaja majuri Risto Manni luovutti seuralle vuoden 1940 olympialaisten kenttäratsastuksen suunnitelmat kauniine estekuvineen. Myös Eurofighter Typhoon on ehdolla Suomen tulevaksi hävittäjäksi. SIPRIn mukaan sotilasmenot kasvoivat viime vuonna Aasiassa, Itä-Euroopassa sekä Lähi-idässä. Esimerkiksi Venäjä, Azerbaidžan, Saudi-Arabia sekä Vietnam kohottivat sotilasmenojaan. Pelkästään palkatusta henkilökunnasta muodostettuja rauhan ajan puolustusvoimia tukevat vapaaehtoiset kodinturvajoukot. Menot laskivat Pohjoisja EteläAmerikassa, Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Karibianmeren alueella. Nykyisin seura toimii Nurmijärvellä yhteistoiminnassa Luhtajoen Ratsutilan ja Luhtajoen Ratsastajien kanssa. Seura on avoin kaikille, jotka suhtautuvat myönteisesti maanpuolustukseen. Qatar hankkii Rafalehävittäjiä, Kuwait Eurofightereita RANSKA sai vihdoin uuden asiakkaan Dassault Rafale -hävittäjälleen. Uutta hävittäjää kaavailleessa eurooppalaisessa konsortiossa oli mukana myös Ranska, joka hyvin aikaisessa vaiheessa irtaantui erimielisyyksien vuoksi ja valmisti oman hävittäjänsä. Montenegro Natoon ENTISEEN Jugoslaviaan kuulunut ja vuonna 2006 valtioliiton Serbian kanssa päättänyt Montenegro on pian PohjoisAtlantin liiton Naton 29. Entisistä Jugoslavian valtioista Kroatia ja Slovenia ovat jo Naton jäseniä. Seura on Suomen Ratsastajainliiton 10. Upseeriratsastajat luovuttaa aineiston Suomen Hevosurheilumuseoon tutkijoiden käytettäväksi. 32 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 JY VÄLL Ä Upseeriratsastajat 80 vuotta UPSEERIRATSASTAJAT perustettiin Katajanokan Upseerikasinolla 15.4.1936 suomalaisten upseerien ja reserviupseerien sekä Suomessa asuvien ulkomaalaisten upseerien ratsastusseuraksi. Olympialaisia ei talvisodan takia järjestetty, ja suunnitelmat jäivät toteuttamatta. Yhteensä viime vuonna käytettiin noin 1 700 miljardia dollaria sotilastarkoituksiin. Katrillia johtaa vääpeli Reijo Hietamäki, seuraavina ovat kommodori Pekka Kannari , Elisa Lähdesmäki ja luutnantti Seppo Saarinen.. Sotilasmenot nousivat maailmassa ensi kertaa sitten vuoden 2011. Dassaultin kova kilpailija Eurofighter-konsortio sai puolestaan lyötyä kaupat lukkoon Kuwaitissa, joka hankkii 28 Eurofighter Typhoon -hävittäjää huhtikuussa allekirjoitetun sopimuksen perusteella. Egypti on tilannut lisäksi 24 konetta. Naton norjalaisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Montenegron jäsenyys osoittaa, että Naton ovet pysyvät avoinna
Tänään ei kuitenkaan ollut luvassa ihan rutiinia, vaan kuten Tikkakoskella majailevan Suomen Predator-yksikön komentaja majuri Jussi N******* (nimi muutettu) oli eilisessä iltapalaverissa kertonut, ratkaisu todennäköisesti tehtäisiin tänään. Työhön Tikkakosken luolastossa liittyi myös kaikenlaisia oheisetuja, kuten rasittavan ja kansallisesti tärkeän työn takia lähes kolmen kuukauden kesäloma, sama kuin opettajilla. Jospa Timo rupeaisi katsomaan maaleja ihan vaan hänelle, sillai epävirallisesti. Annesta vähän huhuiltiin, että hän laskee oman vuoropäällikkönsä kapteeni Petteri O***n (nimi muutettu) avulla kaikki yli 12-vuotiaat pojatkin taistelijoiksi ja saa näin suuret luvut aikaiseksi. TOISAALTA oma vuoropäällikkö kapteeni Alexander S**** oli hänellekin vähän ehdotellut, että katselisi ”tarkempaan” ruutuja siinä vaiheessa, kun tuloksia lasketaan. Edessä oli kahdeksan tunnin työrupeama konsolissa ja lopulta sangen rasittavaa tietokonenäyttöjen tuijottelua. Pieni käden liike, iso lintu reagoi, ja Sannin ruutu välähti. Nyt tai ei koskaan, ajatteli Sanni. Sanni oli tavannut Timon yksissä erikoisjoukkojen ja lennokkioperaattorien yhteisessä koulutustilaisuudessa ja illanistujaisissa oikeastaan vähän ihastunutkin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 33 KERSANTTI Sanni G****-L******* (nimi muutettu turvallisuuden takia) otti kanttiinista aamupalalta poistuessaan mukaan kokistölkin ja perunalastuja. Timo oli myös nähnyt maailmaa laajasti. Timon salskea, lihaksikas olemus ja hersyvä huumori olivat ihan omaa luokkaansa. Yhdessä he laskivat maassa olevia myttyjä ja pääsivät yhteentoista. No, Sanni tiesi, että Alexanderilla oli uransa alaspäin menosta huolimatta vielä kavereita ihan huipulla ja että hän oli hyvä numeroissa. Tulisi tulosta ja bonuksia. Timolle hän laittoi koodatun viestin, jossa oli se heidän sopimansa hymiö perässä. SANNI vapautti kersantti Anu V*********n (nimi muutettu) konsolista ja asettui itse ruutujen eteen. Alexander oli jo vuoron vaihtuessa sanonut, että Sanni saa tehdä ”lopullisen ratkaisun”, kun siltä tuntuu, eli tuli oli vapaa. Mukavia ja ihan järkeviä hommia hän oli tehnyt aikaisemminkin, mutta tämä Predator-operaattorin työ oli kuitenkin eräänlainen unelmien täyttymys. Ja kaikki tuntuvat olevan Annen ja Petterin laskelmissa aina irakilaisia ja pahiksia. Anu oli selvästi harmissaan ja kateellinen, huomasi Sanni. Parista mytystä Sanni oli vähän epävarma ja pohti myös sitä, miten ihan normaaliin henkilöautoon noin paljon väkeä on sopinut. Ei kuulemma mitään mullistavaa, mutta parisen viikkoa seurannassa ollut valkoinen Mersu oli nyt haarukassa ja lopullisen ratkaisun tekeminen taitaisi osua Sannin vuorolle. Kyllä he keksisivät yhdessä jotakin, mikä kohottaisi tuloksia. ÄKKIÄ SANNI herkistyi ja jätti muistelonsa silleen, kun näytössä näkyvä Mersu lähti liikkeelle. Sanni oli vähän kateellinen Annelle, jolla oli edellisen viikon parhaat tulokset, 148 ISIS-taistelijaa, joista ainakin kolme ihan johtoporrasta, sellaisia pataljoonan komentajan tasoisia. Samalla hän ajatteli, että Timo täytyisi oikeastaan nähdä uudestaan, heillä kun on jo tämän työn takia yhteisiä intressejä. Ja jos maassa makaava mytty ei ole aivan selvästi nainen tai tyttö, niin se lasketaan miespuoliseksi. Natoon liittyminen oli aiheuttanut myös kaikenlaisia poliittisia ja muitakin muutoksia, mutta onneksi oli aikanaan tullut liityttyä kokoomukseen ja käytyä se maanpuolustuskurssi. Vaimeat kättentaputukset kollegoilta tuntuivat Sannista hyvältä, ja hän siemaisi kokistölkistään. Näki kättensä työn ihan reaaliaikaisesti, osallistui omalla pienellä panoksellaan maailmanpolitiikkaan ja oli hyvisten puolella pahiksia vastaan. KATSELLESSAAN ruutuja ja niiden koodeja Sanni huomasi, että paikan päällä näyttää olevan maalia tarkkailemassa erikoisjoukkojen alikersantti Timo S**** (nimi muutettu). Vaan kun esimies oli yhdestätoista varma, niin Sanni ilmoitti järjestelmälle sen ja Alexander varmisti. Sai edes tämän kersantin vakanssin, kun hänen varsinaiselle ammattitaidolleen ei enää ollut käyttöä. MERSU tuli tiellä kahden rinnejonon väliseen kapeikkoon, ja Sanni teki ratkaisun. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli kuulemma hieman ihmetellyt, että miksei talvisodassa niin kovasti kampoihin panneet suomalaiset olleet löytäneet vielä uutta Simo Häyhää. NÄYTTÄÄ TULEVAN hyvä päivä, ajatteli Sanni, kello on vasta yhdeksän, ja nyt oli jo hyvää tehtynä sekä esimieheltä kiitokset. Sannin vaimea ”jes” sähköisti koko vuoron, ja Alexander tuli salamana ruudun ääreen. Eivät olleet menneet sen pidemmälle, mutta sopineet yhteisistä koodeista, jotta Sanni tietää, koska Timo on siellä jossakin tarkkailemassa hänen ohjaamaansa lennokkia. EDELLINEN vuoro Predator-operaattoreita oli juuri lopettelemassa vuoroaan ja Sanni tervehti vastaantulevaa luutnantti Anne B***** (nimi muutettu), jonka ilmeisesti kersantti Lenita T******* (nimi muutettu) jo oli vapauttanut. Oikeastaan kaikki oli muuttunut, kun Suomi liittyi, Sannin mielestä lopultakin, Natoon vuonna 2020. Pari kertaa Sanni oli myös onnistunut paikkaamaan, kun Timo oli tainnut vähän nukkua krapulaansa pommiin eikä ollut ilmestynyt maalialueen tuntumaan. No, jos hän Mersun hoitaa, niin on tulossa kiva bonus, ihan rahaa tilille. Bonuksissa oli onneksi siirrytty jo pari vuotta sitten dollareihin, eurolla kun ei enää oikein saanut mitään, vaikka niitä kaikilla oli kasapäin. Sanni oli saanut viivytettyä iskua tekemällä pienen vian Predatoriin, ja Timo oli ehtinyt paikalle. KERSANTTI Sanni mietti viime vuosien elämäänsä astellessaan kallion sisään louhittua käytävää työpisteeseensä. Hän tarkisti lennokkinsa aseman, aktivoi sen aseet ja seurasi Mersun kulkua sen suunnatessa pois kaupungista maaseudulle. Olipa vielä vihjaissut, että Suomen presidentti Juha S***** (nimi muutettu) oli toivonut Suomen Predator-yksiköltä vähän suurempia tuloksia. Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi Kersantti Sanni
Uusi taistelutapa edellyttää entistä vähemmän kontrollia ja enemmän luottamusta. Suomessa kontrolli korostuu sotaväessä. Vahva kontrolli on monelle ensimmäinen mieleen tuleva asia Puolustusvoimista. Puolustusvoimien organisaatiokulttuuri vaatii jyrkkää uudistamista S uomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Tämä on suurimmalle osalle ensimmäinen konkreettinen kosketus johtajana olemiseen. TEKSTI: JARI LAITILA Suomalaisessa johtamisessa on puutteita. Ensimmäiset puoli vuotta opiskellaan perusteita, niiden mukana kehuttua ja tutkitusti vaikuttavaa syväjohtamisen mallia. 34 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 JOHTAMINEN SYVÄLTÄ . Kontrolli – liika sellainen – heikentää tehokkuutta. Se näkyy tuloksissa ja on osasyy kriisiin, jossa maamme on. Yksi ratkaisun seurauksista on se, että noin puolet suomalaisista miehistä ja pieni osa naisista saa johtajakoulutusta hyvin nuorella iällä. Puolustusvoimissa ja suuressa osassa suomalaista yhteiskuntaa kontrolloinnista on tullut osa organisaatiokulttuuria, itsestäänselvyys. Kun johtaminen on... Koska kontrollia pidetään itsestäänselvyytenä, se pitäisi aika ajoin nostaa lähempään tarkasteluun ja kyseenalaistaa. Tämän jälkeen heille annetaan johdettavia ja heidän johtajana kehittymistään tuetaan henkilökohtaisesti. Osalla opiskelu tapahtuu Suomen suurimmassa johtajakoulussa, RUK:ssa. Mietitäänpä tuota mahdollisuutta. Suomenlinna 04.04.1944.. Meillä on reserviläisarmeija. Lopuksi heille annetaan satojen tuhansien eurojen arvosta sotamateriaalia ja he pääsevät soveltamaan oppimaansa n Merisotakoulun upseerikurssi.Tulenjohtoharjoituksista. Mutta kuinka Puolustusvoimissa johdetaan. Ammunnan selostus merkitään tauluun. Onko maamme suurimpana johtamiskouluna itseään mainostava laitos edellä yhteiskuntaa, jonka osa se on, vai onko se jäljessä. Vähintään kolme kertaa johtamiskäyttäytyminen arvioidaan 360°-tyyppisellä palautteella, joka puretaan yksilöllisesti jokaiselle johtajalle. Varsinkin nyt olisi tuumaustauon paikka, kun Maavoimat on uudistanut taistelutapansa. Nykyaikainen tuottava ja tehokas organisaatio perustuu osaamiseen ja luottamukseen. Mutta kuinka moni voi sanoa, että Puolustusvoimissa vallitsee syväjohtamisen kulttuuri. Puolustusvoimat on käyttänyt virallisesti syväjohtamista omassa johtajakoulutuksessaan sekä henkilöstön johtamisessa vuodesta 1998 alkaen
35 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 SA -K U VA
Koska Puolustusvoimat on asevelvollisuuden kautta niin iso osa suomalaista kulttuuria, on sen johtamisopeilla varmasPU O LU ST U SV O IM AT ...VARUSMIESPALVELUKSEN SUORITTAVALLA ON LÄHTÖKOHTAISESTI HYVIN ERILAINEN ARVOMAAILMA KUIN PUOLUSTUSVOIMILLA!. 36 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 käytännössä. Suomalaisia johtajia kuitenkin moititaan monessa johtamisen ytimeen keskeisesti liittyvässä asiassa. Suomen johtamiskulttuuri muistuttaakin paljon totalitaarista johtamistapaa. On vaara, että nuori johtaja alkaa pitää Puolustusvoimien totalitaarista johtamistyyliä syväjohtamisena. Pahimmassa tapauksessa nämä kaksi vastakkaista mallia sulautuvat tulevan johtajan päässä yhdeksi. Se rakentuu transformatiivisesta johtajuudesta. Tilintarkastusyhtiö Grant Thorntonin teettämän kyselyn mukaan suomalaiset yritysjohtajat pitävät sekä luovuutta että intuitiota vähemmän tärkeinä johtajan ominaisuuksina kuin muiden Pohjoismaiden johtajat keskimäärin. Keppi muuttuu motivoinniksi ja porkkana luottamukseksi. Tämän tutkimuksen mukaan hierarkkisuus ja tuloskeskeisyys ovat maan tapa. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta. Se muuttuu hänelle totuudeksi, hyväksi tavaksi johtaa. Se on tuloskeskeinen, mutta ei tuloksekas. Sen mukaan Nokiassa vallitsi pelon kulttuuri, joka lopulta johti yrityksen tuhoon. Viewpoint Finland toteutti Future CEO 2016 -selvityksen, johon osallistui 452 suuren tai keskisuuren yrityksen toimitusjohtajaa sekä hallituksen ja johtoryhmän jäsentä. Voisiko Puolustusvoimilla olla rooli suomalaisen johtamiskulttuurin muokkaajana. Mutta missä vika on. Eikä tuo todellisuus rakennu syväjohtamisen kulmakivistä. Se on totta. Johtajat pellolla Helena Immonen kirjoittaa Puolustusvoimien omassa lehdessä Ruotuväessä, että Puolustusvoimien johtajakoulutus on ymmärretty väärin. Eikö näillä lähtökohdilla pitäisi saada koko Suomi nousuun. Ihan kuin perusteissa olisi jotain vikaa. Pelolla johtajat Kun miettii tätä Suomen puolustusratkaisun sivuvaikutusta, voisi kuvitella, että Suomella on maailman parhaat johtajat. Professorit Quy Huy ja Timo Vuori julkaisivat Administrative Science Quarterly -lehdessä tutkimuksen Nokian tuhosta. Ongelma syntyy siinä, että syväjohtamisen transformatiiviseen johtamiseen nojaavan ihmisläheisen mallin mukaisen opintojakson jälkeen palataan armeijan raadolliseen todellisuuteen. Kysyttäessä inspiraation lähdettä ihmiset tulivat listalla viimeisiksi
Riittääkö se. Strategialla eli tässä tapauksessa normeilla saadaan jo aikaan toimintaa. Uskottavuus Määritellään puolustuskyvyn uskottavuudeksi. Taistelutekniikka tai strategia on pelkistettyä toiminnan ohjaamista. Iso osa organisaatiokulttuuria on organisaation arvot. Ne ohjaavat henkilöstön käyttäytymistä ja päätöksiä. Isänmaallisuus On työtä isänmaan tulevaisuuden hyväksi. Harvard Business Reviewin 195 johtajalle teettämän The Most Important Leadership Competencies, According to Leaders Around the World -tutkimuksen mukaan eri maiden johtajat pitivät pehmeitä arvoja tärkeimpinä. Pekka Halosen väitöskirjatutkimuksen mukaan Puolustusvoimissa ei ole syvällisesti tutkittu sitä, mitkä tekijät ohjaavat organisaation toimintaa tai henkilöstön näkyvää käyttäytymistä. Vastausta kannattaa etsiä organisaatiokulttuurista, josta on kirjoitettu vähän liikaakin. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että kansalaisten luottamus Puolustusvoimien toimintaan säilyy. Kärjistäen voidaan sanoa, että panostamalla strategiaan saadaan aikaiseksi pelkistettyä toimintaa ja panostamalla organisaatiokulttuurin kehittämiseen on mahdollista saadaan aikaan ihmisten kasvua sekä oppimista, joka muuttuu organisaation kasvuksi ja oppimiseksi. Yrityksessä taistelutekniikan voi ajatella strategiana. Syväjohtaminen on ollut Puolustusvoimien käytössä kohta 20 vuotta. Ulosannin kannalta näin syntyy uutta ja lisätehoa! Arvot... Ainoat Puolustusvoimien tunnustamat arvot löytyvät Puolustusvoimien henkilöstöstrategiasta. Todellisuudessa parasta tulosta ei synny, jos pehmeät arvot laiminlyödään. Jos organisaation arvoihin kuuluu huolenpito, auttaminen sekä yhteen hiileen puhaltaminen ja motiivi viestimiehen huolenpitoon tulee sieltä, kyse on organisaatiokulttuurista. Puolustusvoimat KONE n Puolustusvoimien arvot, niiden henkilöstöstrategiasta löytyvät määritelmät ja KONEen arvot. Karkeaa jakoa jatkaen kovat arvot liittyvät tuloksellisuuteen ja pehmeät työntekijöiden hyvinvointiin. Puolustusvoimien arvoja ei ole määritetty. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 37 JOHTAMINEN ti yhteys Suomessa vallitsevaan organisaatiokulttuuriin. Luotettavuus On toimimista osana kansanvaltaista yhteiskuntaa ja valtiojohdon päätösten toteuttamista. ...SYVÄJOHTAMINEN EI TULE OSAKSI PUOLUSTUSVOIMIA ILMAN MUUTOKSIA PUOLUSTUSVOIMIEN ARVOISSA.. Miten on mahdollista, että se edelleen ymmärretään väärin. Organisaatiokulttuuri pyrkii ottamaan huomioon ihmisen kokonaisuudessaan. Puolustusvoimien johto ei välttämättä näe arvoja merkityksellisenä asiana. Se, miksi Puolustusvoimilla ei ole tarkkaan tunnistettuja arvoja tai niistä ei ainakaan aktiivisesti viestitä, voi johtua siitä, että Puolustusvoimilla on sen sijaan noin 5 000 normia, jotka ohjaavat toimintaa. Ne on kuvattu tämän sivun yläkulmassa. Kaikki pehmeitä arvoja. Kaikki mikä aiheuttaa toimintaa organisaatiossa on tavallaan kulttuuria. Itse miellän kulttuurin siten, että jos viestimiehen käsketään huolehtia siitä, että radioiden käyttäjät vaihtavat taajuutta oikeaan aikaan, sitä kutsutaan Puolustusvoimissa taistelutekniikaksi. Esimerkiksi KONEen arvot ovat asiakkaan ilahduttaminen, tahto uudistua, into saada aikaan ja yhdessä onnistuminen. Niihin turvaudutaan vaikeissa valintatilanteissa. Arvot sijaitsevat organisaatiokulttuurin ytimessä. Arvot ovat keskeinen osa mitä tahansa organisaatiota. Arvot voidaan karkeasti jakaa pehmeisiin ja koviin arvoihin tai joustaviin ja jäykkiin. Pienilläkin ponnisteluilla huomaa, etteivät Puolustusvoimien arvot niinkään ohjaa ihmisten toimintaa tai vuorovaikutusta vaan ovat enemmänkin viesti yhteiskunnalle siitä, että olemme Asiakkaan ilahduttaminen Tahto uudistua Into saada aikaan Yhdessä onnistuminen Turvallisuus Tarkoittaa yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamista
Ovatko Puolustusvoimien arvot paperille kirjanneet tahot ymmärtäneet tehtävänsä. Ne ovat joko toisiaan täydentäviä (perinteet ja yhdenmukaisuus) tai toistensa kanssa – vähintään osittaisessa – ristiriidassa (itseohjautuvuus ja turvallisuus). Kuvan 2 arvokehässä arvoluokat on jätetty pois ja tilalla on yksittäisiä arvoja, jotka kuvaavat kyseisiä arvoluokkia. Näin ei ole toimittu. ...ja teoria arvoista Yksi tunnetuimmista arvotutkijoista on Shalom Schwartz. Arvokehä rakentuu kahdesta ulottuvuudesta. KONEen arvot taas eivät kerro heidän toimintansa sisällöstä, vaan ne keskittyvät siihen, miten asioita tehdään. Kuvassa 2 on esitetty suomalaisten arvot iän ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Arvot välittyvät muun muassa komentajien puheissa ja esimiesten pitämissä puhutteluissa. Pystyakseli kuvaa henkilön suhdetta muihin ihmisiin. Vaaka-akseli kuvaa yksilön suhtautumista muutokseen tai kehitykseen. Schwartzin arvoteorian pohjalta on tehty arvokehä (katso kuva 1). Koska Puolustusvoimien arvoja ei ole tieteellisesti määritetty, meidän täytyy itse kuvitella Puolustusvoimat Schwartzn arvokehälle. Ongelmatilanteisiin niistä ei ole apua. Itse asettaisin sen perinteiden, vallan, turvallisuuden, suoriutumisen ja yhdenmukaisuuden välimaastoon… siis samaan paikkaan, josta 60ja 70-vuotiaat miehet löytyvät. 38 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 JOHTAMINEN ymmärtäneet lakisääteiset tehtävät ja onnistuneet pukemaan ne arvoiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö arvot ohjaisi Puolustusvoimien henkilöstöä. Schwartzin arvokehässä arvot on jaettu kymmeneen arvoluokkaan. Jos jatkamme pieniä ponnisteluja, huomaamme suuren muutoksen 40ja Schwartzin arvokehä n Kuva 1. Martti Puohiniemi on tutkinut Schwartzin teorian pohjalta suomalaisten arvomaailmaa ja sen muutosta. Hänen yksilötason arvoteoriansa on aikamme laajimmin hyväksytty. Mutta jos Puolustusvoimat haluaa syväjohtamisen kulttuurin osaksi omaa kulttuuriaan, on syväjohtaminen puettava arvoiksi ja aloitettava noiden arvojen juurruttaminen organisaatioon. (katso kuva 2). Ne eivät kerro, millä tavoin tulisi toimia esimerkiksi vuorovaikutustilanteessa varusmiehen tai omien työntekijöiden kanssa. (Martti Puohiniemi 2012). Puuttuuko sotaväestä kyky pelkistää asioita
Sen toisessa päässä ovat älyllinen autonomia sekä tunneautonomia ja toisessa yhteisöön juurtuneisuus. Arvoluokkien sisällä on yksittäisiä arvoja, kuten nöyryys ja yhteiskunnallinen valta, jotka kuuluvat hierarkian arvoluokkaan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 39 50-vuotiaiden miesten välillä. Ja Puolustusvoimien, osana yhteiskuntaa, tulisi olla muutoksessa mukana. Se voidaan nähdä myös hallintana tai hierarkkisena toimintana, jos motivaatio nähdään ulkoapäin annettavana. Sen vastakohdat ovat harmonia ja hallinta. (Martti Puohiniemi 2012) ...IHMISET TULIVAT LISTALLA VIIMEISIKSI.... Toinen akseli kuvaa henkilöstön ja ryhmän välisiä suhteita sekä rajoja. Puolustusvoimat ja syväjohtamisen kulttuuri Syväjohtamisen kulttuurisia ulottuvuuksia ei ole tutkittu, mutta kulmakivistä arvomaailma on helpohkosti johdettavissa. Se koostuu seitsemästä arvoluokasta, jotka on jaettu kolmelle akselille. Arvot, kuten rehellisyys, vastuullisuus ja uskollisuus, kuvaavat tuota kulmakiveä. Sisäisen motivaation kasvattamiseen syväjohtaminen ei anna riittäviä työkaluja. Sen vastapareina toimivat hierarkia ja tasaarvon puolustaminen. Inspiroiva tapa motivoida viittaa tavoitteiden asettamiseen. Ensimmäinen akseli kuvaa vastuullista ja yhteiskuntarakenteita ylläpitävää käyttäytymistä. Kuvan tarkoitus on osoittaa, että varusmiespalveluksen suorittavalla on lähtökohtaisesti hyvin erilainen arvomaailma kuin Puolustusvoimilla! Kuva 3, seuraavalla sivulla, esittää kulttuuristen arvojen karttaa. Kolmas akseli kuvaa inhimillisten ja luonnonresurssien käsittelyä. Kulmakivistä luottamuksen rakentaminen viittaa esimies–työntekijä-suhteeseen. Naisilla muutos on ollut tasaisempaa. Kyse on yhteiskunnan muutoksesta. Daniel Pinkin teorian mukaan nimenomaan sisäinen motivaatio raSuomalaiset ikäryhmittäin Schwartzin arvokehällä n Kuva 2
Arvokartalla kulmakivi sijoittuu harmonian ja tasa-arvon puolustamisen väliin. Arvoja ei voi muuttaa käskemällä, ja siksi Puolustusvoimat ei ole onnistunut luomaan nahkaansa. Esimies osoittaa olevansa kiinnostunut työntekijöistä, heidän ideoistaan ja ajatuksistaan. Älyllinen stimulointi kuvaa esimiehen kykyä saada alaiset kehittymään palautteen avulla. Viimeinen kulmakivi, ihmisten yksilöllinen kohtaaminen, perustuu myönteiseen ihmiskäsitykseen. Itse asettaisin Puolustusvoimat yhteisöön juurtuneisuuden ja hierarkian välimaastoon. Arvokartalla se sijoittuu tasa-arvon puolustamisen ja älyllisen autonomian välimaastoon. Nykyinen kontrolloiva organisaatiokulttuuri on arvokartalla vastakohta syväjohtamisen kulttuurille. Vaikka tämä ei ollutkaan tieteellinen tutkimus, olen vakuuttunut siitä, että syväjohtaminen ei tule osaksi Puolustusvoimia ilman muutoksia Puolustusvoimien arvoissa. Asetettaessa Puolustusvoimia arvokartalle pääsemme taas käyttämään mielikuvitustamme. Tämä kulmakivi tähtää avoimeen vuorovaikutukseen ja tasa-arvoon esimiehen ja työntekijöiden välillä. JOHTAMINEN 40 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 kentuu autonomiasta, itsensä kehittämisestä ja merkityksellisyydestä. (Martti Puohiniemi 2012) NOKIASSA VALLITSI PELON KULTTUURI, JOKA LOPULTA JOHTI YRITYKSEN TUHOON.. RA ei ole SA Puolustusvoimissa on käytössä ajattelu, jossa rauhan ajan toiminta on mahdollisimman lähellä sodan ajan n Kuva 3. Autonomia ja itsensä kehittäminen liittyvät arvoina älylliseen autonomiaan ja tunneautonomiaan. Kulttuuristen arvojen kartta. Tämä on myös syy sille, miksi varusmiesten ja henkilökunnan on niin hankala ymmärtää syväjohtamista. Merkityksen muodostuminen on jokaiselle henkilökohtaista. Se on kirjaimellisesti eri maailmasta
Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2005 (Hestra). Puohiniemi, M. Helsinki: Edita Prima Oy http://www.taloussanomat. Oikein toteutettuna tämä veisi koko Suomen johtamista parempaan suuntaan, kohti ihmisläheistä johtamista. Espoo: Limor. 2011. Sodan ajan johtamisen harjoittelu tapahtuu sotaja ampumaharjoituksissa. Uskon, että Puolustusvoimien organisaation, toimintatapojen ja henkilöstön kehittäminen ja kehityksen kärjessä oleminen on paras turva Suomelle. Jotta sotaan valmistautuminen olisi mahdollisimman tehokasta, Puolustusvoimien kannattaa eriyttää sodan ja rauhan ajan johtamista. Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika. Näiden ääripäiden – sodan ja rauhan – välillä johtaminen muotoutuu vallitsevaan tilanteeseen. Tämä tarkoittaa myös organisaation arvoja. Ero pitäisi tehdä myös varusmieskoulutuksessa. 2006. Jos nyt syttyisi sota, ihmisten arvot muuttuisivat automaattisesti sitä kohden, mitä Puolustusvoimat tällä hetkellä edustaa. Lisää aiheesta: https://hbr.org/2016/03/the-mostimportant-leadership-competenciesaccording-to-leaders-around-the-world. Suomen itsenäisyyden ajan sodilla on ollut omat vaikutuksensa tämän ikäryhmän arvojen muodostumisessa. Tällä tavalla Puolustusvoimista tulisi tehokkaampi, luovempi ja avoimempi muutoksille ilman, että se menettäisi organisaatiokulttuurin ydintä, joka on sodan ajan toiminta, sodan ajan johtaminen mukaan luettuna. http://www.protsv.fi/lfs/luennot/2012_ Puohiniemi.pdf Pääesikunta/Henkilöstöosasto 2005. Kirjoittaja Jari Laitila (32), palvelee yliluutnanttina Panssariprikaatissa. Kun harjoitellaan sodan ajan toimintaa, kulttuuri on automaattisesti ainakin osittain paljon kontrolloivampi. Kulttuuriset arvo-orientaatiot: Kansallisten erojen luonne ja seuraukset. Lue myös Laitilan edellinen artikkeli suomalaisesta johtamisesta, joka ilmestyi alun perin Suomen Sotilaan numerossa 5/2015. Kun asioita opetetaan, oppimisympäristön on oltava syväjohtamisen kulttuurin kaltainen. pdf?sequence=1 Schwartz Shalom H. Nykyinen järjestelmä ei ole paras mahdollinen sen aikaansaamiseksi. Artikkeli on nyt luettavissa Suomen Sotilaan nettisivuilta www.suomensotilas.fi, josta löydät myös Jaakko Puuperän alun perin numerossa 4/2015 ilmestyneen kirjoituksen Mika Aallon väitöskirjatutkimuksesta, joka käsitteli Puolustusvoimien nykyhenkilöstön soveltuvuutta nykyaikaiseen sotilaan työhön. 60ja 70-vuotiaiden arvot ovat hyvin lähellä sitä, mitä pidän Puolustusvoimien arvoina. Ajatus on kaunis ja kannatettava sinänsä, mutta onko se puhtaaksi viljeltynä vahingollinen. 41 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 toimintaa. Henkilökunnan johtamisessa rauhan ajan johtaminen on ihmisläheistä ja organisaation kehitykseen tähtäävää, sodan aikana lähempänä nykyistä organisaatiokulttuuria. Sota muuttaa ihmisen arvoja. Tästä esimerkkinä vuoden 2001 Yhdysvaltain terrori-iskut, jotka aiheuttivat muutoksen yhdysvaltalaisten arvoissa kohti turvallisuuden maksimointia. Johtaminen ei todellisuudessa voi olla samanlaista niin kriisissä kuin rauhan aikana. Palataan yksilöiden arvokehään. fi/ yrittaja/ 2014/03/13/nainsuomalaisjohtajat-erottuvatmuista/20143614/137?n=1 http://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/ nokia-kaatui-pelolla-johtamiseen-vanjokivaarat-valinnat-veivat-metsaan/5327256 http://www.hs.fi/ura/a1455686271169 http://uta32-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/ handle/10024/67698/978-951-44-6861-2. Arvomaailman ja organisaatiokulttuurin tulisi sopeutua joustavasti kriisitilanteeseen osin automaattisesti, osin johtajien ohjaamana. Espoo: Limor.. Sama voidaan ajatella myös nyky-yhteiskuntaan
42 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TURVALLISUUS
Turvallistaminen, turvallisuuden tunne tai sen tavoittelu ja turvallisuus itsessään voivat olla kavala ansa. Täydellistä turvallisuutta ei voi saavuttaa, eikä sitä edes pitäisi tavoitella. Sanat kärsivät inflaation, ja energiaa sekä rajallisia resursseja käytetään näennäisturvallisuuden tavoitteluun. TEKSTI: MARKUS SILVASTI. Mitä voi seurata, kun turvallisuudesta tulee ylin arvopäämäärä. Myös turvallisuuden käsite on kokenut ennennäkemättömän laajenemisen, ja uusia uhkia ja turvallisuuksia on syntynyt kuin sieniä sateella. Turvallisuus on käsitteenä muodostunut kummajaiseksi niin kuin rikosturvallisuuden ja pandeemisen Onko turvallisuus... Ilmiö kertoo turvallisuuden kasvaneesta – vai pitäisikö sanoa ”räjähtäneestä” – merkityksestä. Turvallisuus on subjektiivinen asia. Turvallisuuden tunteesta tulee tärkeämpi asia kuin turvallisuudesta. Pahimmillaan luomme turvallisuuspaniikkia, jossa joka asia nähdään uhkana. Hämärän symboli . 43 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 T ällä vuosituhannella harvasta asiasta on kirjoitettu yhtä paljon kuin turvallisuudesta. Samaan aikaan turvallisuus on sekä käsitteenä että toimintana laajentunut. Samalla kun perinteisten sotilaallisten uhkien merkityksen on katsottu vähentyneen, niiden sijaan on tullut suuri joukko erilaisia riskejä, vaaroja ja pelkoja yhteiskunnallisista ja poliittisista epävarmuuksista aina taloudellisiin ja yksilötason huolenaiheisiin
Näin on toimittu erityisesti suurten kriisin ja mullistusten yhteydessä. Valtion rinnalle ovat tulleet erilaiset koalitiot, järjestöt sekä turvallisuusratkaisuja tuottavat yritykset. Nykyään turvallisuus kuuluu meille kaikille, puhutaan esimerkiksi arjen turvasta tai inhimillisestä turvallisuudesta. Yhteiskunnan perusarvo ja… Länsimainen elämäntapamme perustuu hyvään yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Elämmekö nyt siis suurta murrosaikaa. Eri aikakausina ja eri kulttuureissa on ollut ajanjaksoja, jolloin vastuuta turvallisuudesta on kannettu kollektiivisesti. 44 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TURVALLISUUS turvallisuuden käsitteet osoittavat. Yhdysvalloissa yksittäiset kansalaiset voivat osallistua jopa rajavalvontaan seuraamalla reaaliaikaista, valvontakameroiden ja miehittämättömien ilma-alusten välittämää tilannekuvaa ja ilmoittamalla havainnoistaan paikallisille rajaviranomaisille. Turvallisuuden merkitystä hyvinvointiyhteiskuntamme perustana ei sovi kiistää. Esimerkiksi lentoasemilla matkustajien tulee ilmoittaa turvallisuusviranomaisille, mikäli he havaitsevat yksin jätettyjä matkatavaroita. Turvallisuus on toimijuuden osalta laajentunut myös yksittäisiin kansalaisiin. Arnold Wolfersin sanoin turvallisuudesta on tullut hämäryyden symboli. Toisaalta tässä ei ole mitään uutta. Osana nykyistä turvallisuuden laajentamista valtio on menettänyt monopoliasemansa turvallisuuden takuumiehenä ja ”laillisen väkivallan” ainoana toimeenpanija. Näissä käsitteissä turvallisuus on kääntynyt vastakohdakseen. Meidän tulee tuntea olomme riittävän turvalliseksi, jotta voimme nauttia oikeuksistamme ja toteuttaa itseäm...ONKO PYRKIMYS ÄÄRIMMÄISEEN TURVALLISUUTEEN KARANNUT JO KÄSISTÄ?”. Vapaaehtoisen osallistumisen ohella kansalaiset on vastuullistettu turvallisuuskysymyksissä
Sotilassovelluksista kehitettiin sopivia valvontatekniikoita lainkäyttötarkoituksiin. Kansalaisten kannalta turvattomuuden kaupallistumista ja median myötävaikutusta pelkojen ruokkijana ei voi pitää toivottavana kehityksenä. Ja mitä siitä seuraa, jos näin on tapahtunut. Turvallisuus on tärkeä arvo muiden tärkeiden arvojen – kuten hyvinvoinnin ja vapauden – joukossa. 45 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 me länsimaisten vapausihanteidemme mukaisesti. Onko turvallisuus ansa, kuten Ronnie Lipschutz on kirjassaan On security (1995) osuvasti kysynyt. Se edellytti hätätilatoimenpiteitä, joista kehkeytyi jatkuvia poikkeustoimia. Shakespearen sanoin: ”Turvallisuudesta on tullut ihmiskunnan pahin vihollinen.” Tähän synkeään arvioon voidaan päätyä, jos huomio kiinnitetään niihin yhteiskunnallisiin epäkohtiin, joita nykyinen turvallisuushysteria aiheuttaa. Kylmä sota oli päättynyt, ja ihmiskunta oli ajautunut suureen sotaan terrorismia vastaan. Mutta onko pyrkimys äärimmäiseen turvallisuuteen karannut jo käsistä. Monien tutkijoiden mukaan vuosi 2001 merkitsi uuden aikakauden alkua. Onko turvallisuudesta tullut ylin oikeushyvä, joka syrjäyttää kaikki muut arvopäämäärät. Tämä on selkeästi havaittavissa esimerkiksi taistelussa terrorismia vastaan. Terrorismista tuli koko ihmiskuntaa uhkaava vihollinen. Turvallisuus on saanut ylikorostuneen aseman yhteiskunnassamme. Mikä on se hinta, minkä me joudumme maksamaan, mikäli haluamme päästä eroon kaikista epävarmuuksista, jotka ovat osa nykyistä riskiyhteiskuntaamme, kuten saksalainen sosiologi Ulrich Beck on nykyajan yhteiskuntaa osuvasti kuvannut. Turvallisuus nousi poliittisen toiminnan keskiöön, minkä seurauksena kaikkia kysymyksiä tarkasteltiin myös turvallisuuskysymyksinä. Me kaikki olemme saaneet todistaa valvontakameroiden lisääntyvää käyttöä niin julkisten tilojen kuin yksityisomaisuuden suojana. Myös laintulkinta ankaroitui ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen (European Arrest Warrant) perusteella pidätettiin ja karkotettiin kanaja marjavarkaita sekä kännykkärosvoja. Kaikki yhteiskunnalliset lieveilmiöt ja häiriöt sosiaalisesta syrjäytymisestä ja radikalisoitumisesta aina maahanmuuttoon ja rajat ylittävään rikollisuuteen turvallistettiin. Sen sijaan yrityksille turvattomuuden ilmapiiri luo huikeita bisnesmahdollisuuksia. Lainsäädännön osalta tämä näkyi selvästi esimerkiksi kriminalisointien lisääntymisenä sekä rangaistusasteikkojen koventumisena erityisesti terroristisen rikollisuuden osalta. Kriittisen turvallisuustutkimuksen mukaan kaikista asioista on tehty turvallisuuskysymyksiä. Yhdysvalloissa poliisin käyttöön hankittiin TURVALLISUUSYRITYKSEN LIIKEVAIHTO KASVAA KOKO AJAN.. Turvallisuuden ylikuumeneminen johti politiikan ja lainsäädännön ankaroitumiseen. Mitä turvallisuuden korostaminen muiden arvojen kustannuksella tarkoittaa. Turvallisuushaasteet pyrittiin taltuttamaan myös teknologian avulla. …ihmiskunnan vihollinen Turvallisuuteen kriittisesti suhtautuvat tutkijat väittävät, että turvallisuuden äärimmäisestä tavoittelusta on tullut suurempi ongelma kuin itse turvattomuudesta
46 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TURVALLISUUS sotilasvarusteita ja toimintatapoja kehitettiin asevoimien toimintatapojen suuntaan. Kehityksen merkit ovat jo ilmassa. Tietyt etniset tai sosiaaliset ryhmät leimautuvat yhteiskunnallisiksi riskeiksi. Äärimmäisen esimerkin turvallisuuden yksityismarkkinoista tarjoavat yksityisarmeijat ja laajat turvallisuusyritykset, joilta voi ostaa myös aseellisia turvallisuuspalveluja. – SHAKESPEARE. Yksityiset TURVALLISUUDESTA ON TULLUT IHMISKUNNAN PAHIN VIHOLLINEN. Julkisuudessa keskustelua on käyty vähemmän. Hyvätuloiset ihmiset suojaavat itsensä ja omaisuutensa muuttamalla aidoin ja vartijoin suojeltuihin kommuuneihin. kustannustehokkuus), myös sen yhteiskunnallisiin lähtökohtiin. On ilmeistä, että yritysten pysyvänä tavoitteena on vain kasvattaa liikevaihtoa. Eräässä mielessä he asettuvat yhteiskunnan ulkoja yläpuolelle viettämään turvattua elämää. Suuri määrä sotilaspotentiaalia vapautui samalla kun massiiviselle sotateollisuudelle piti löytää uudet markkinat. Iso bisnes Kylmän sodan päättyminen ja suurvaltojen vastakkainasettelun purkautuminen johtivat uhkatyhjiöön. Nämä tekijät vaikuttivat merkittävästi siihen, miksi turvallisuutta alettiin käsitteenä laajentaa entisen valtiolähtöisen ja sotilaallisen turvallisuuden ulkopuolelle. Irakin sodassa Yhdysvaltojen käyttämillä turvallisuusyrityksillä oli merkittävä rooli, ja niiden miesvahvuus oli ajoittain jopa suurempi kuin asevoimien vahvuus. Mikäli asiaa tarkastellaan laajemmassa kontekstissa, yhteiskuntatieteilijät puhuvat sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Turvallisuuden yksityistäminen johti lukuisiin haasteisiin, koska markkinat eivät toimineet samalla logiikalla kuin julkinen valta. Markkinat toimivat kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Jäätynyt yhteiskunta Voidaan pohtia, mihin liipaisinherkkä suhtautuminen turvallisuuteen lopulta johtaa. Siten yritysten etuna on pikemminkin ruokkia turvattomuutta kuin myydä ratkaisuja turvallisuusongelmiin. Samasta syystä teollisuusyrityksistä tuli merkittäviä turvallisuustoimijoita. Monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Meksikossa, Brasiliassa, Venäjällä ja Etelä-Afrikassa, aidatut yhteisöt ovat yleistyneet. Turvallisuusyrityksen liikevaihto kasvaa koko ajan. Tutkimusten mukaan turvallisuuden yksityistäminen ei ole omiaan lisäämään turvallisuuden tasapuolisuutta ja läpinäkyvyyttä. Pahimmassa tapauksessa yltiöturvallisuus johtaa yhteiskuntien jäätymiseen (chilling effect), kun ihmiset pidättäytyvät normaalista kanssakäymistä ja sosiaalisesta elämästä. Turvallisuuden kaupallistuminen on vaikuttanut paitsi turvallisuuden tavoitteisiin (tehokkuus vs. Turvallisuuden kaupallistuminen on näkynyt erityisesti yritysmaailmassa. Tämän suuntainen kehitys on ottanut ensi askeleensa myös Ruotsissa. Nämä yhteiskunnalliset ja osin eettiset pohdinnat ovat olleet vilkkaan akateemisen keskustelun kohteena. Sosiologit puhuivat yleisesti yhteiskuntien militarisoitumisesta. Väitetään, että markkinoilla ei ole etiikkaa eikä rahalla omatuntoa
Esimerkiksi Yhdysvalloissa opiskelijat ovat alkaneet karttaa koulunkäyntiä koulusurmien pelossa, vaikka väkivaltatilastojen valossa koulut ovat turvallisia paikkoja ja koulujen turvallisuus on kohentunut huomattavasti kuluneina vuosikymmeninä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 47 työsuhteisiin, minkä johdosta henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta. Turvallisuuden yksityistämisellä voi kuitenkin olla yllättäviä ja ennalta arvaamattomia seurauksia. Esimerkiksi Saksan lentoasemien turvallisuusviranomaisten parissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka turvallisuustarkastusten taso on laskenut toiminnan yksityistämisen jälkeen. Turvallisuus ja siihen pyrkiminen voivat muodostua ansaksi myös henkilökohtaisella tasolla. Henkilöstön alhainen palkkataso ei ole houkutellut henkilöstöä pysyviin. Medialla on kiistaton asema todellisuutemme muokkaajana. Turvallisuuden yksityistämiseen liittyvät pahimmat uhkakuvamaalailut eivät kuitenkaan ole toteutuneet, mikä on johtunut mahdollisesti osittain siitä, että suuri osa turvallisuusyritysten henkilöstöstä on entisiä sotilaita ja poliiseja. Lukuisat tutkimukset osoittavat, kuinka median uutisointi muokkaa turvallisuuskäsityksiämme. Kokemus ei välttämättä ole yhteydessä tosiasioiden turvafirmat osallistuivat myös sotilastehtäviin, kuten kohteiden ja kuljetusten suojaukseen, henkilösuojaukseen, tiedusteluun, riskianalysointiin, täydennyskuljetuksiin ja koulutukseen, eli lähes kaikkeen varsinaisia sotatoimia lukuun ottamatta. Tämä johtuu siitä, että yritysten tulee tehdä voitERILAISET RISKIT ...KUULUVAT VÄISTÄMÄTTÄ IHMISEN ELÄMÄÄN. Uutiset täyttyvät voittopuolisesti erilaisista levottomuuksista ja huolenaiheista, kuten sodista, mellakoista, terrori-iskuista, suuronnettomuuksista ja luonnon tuhoista unohtamatta tavanomaista törkeää rikollisuutta. Lentomatkustajien turvallisuus on osittain kokemattomien käsissä. Myös Yhdistyneet kansakunnat on eri tehtävissään turvautunut yksityisiin turvapalveluihin. Törkeän ja vakavan rikollisuuden uutisointi vääristää myös rikoskäsityksiämme. Vaikka törkeiden rikosten osuus kaikista rikoksista on korkeintaan muutaman prosentin luokkaa, niiden osuus uutisoinnista on monikymmenkertainen. Tämä on johtunut siitä, että kokeneet turvatarkastajat ovat korvautuneet nuorilla ja kokemattomilla, vain lyhyen koulutuksen saaneilla henkilöillä. Turvallisuus voi itse asiassa jopa heiketä. toa. Lukuisat tutkimukset ja viranomaisten kokemukset ovat osoittaneet, että valvontatehtävissä henkilön ammattitaidolla ja ”vainulla” on erittäin suuri merkitys poikkeavien tapausten tunnistamisessa ja paljastamisessa. Turvattomuuden tunnetta ja rikospelkoa on enemmän kuin turvattomuutta ja rikollisuutta. Renessanssiajan pahamaineinen kondottieeri elää uutta nousukautta. Tällainen ”mies puri koiraa” -uutisointi vääristää rikoskäsityksiämme, kuten monet tutkimukset osoittavat. Tutkimukset osoittavat, kuinka turvallisuuspelot ovat subjektiivisia kokemuksia. ”Mies puri koiraa” Turvattomuuden yleistyminen liittyy läheisesti median rooliin
Pelot ovat myös kulttuurisia ja sukupuolisidonnaisia. Jokainen epävirallinen järjestely voi osaltaan murentaa virallisen (laillisen, parlamentaarisen) järjestelmän toimivuutta. Rikostorjunta on tunnetusti kilpajuoksua rikollisuuden kanssa. Esimerkiksi Kiinassa pelätään paljon enemmän länsimaista propagandaa kuin panssarivaunuja. Myös ihmisten sosiaalinen tausta (koulutus, tulotaso, ammatti) vaikuttaa pelon kokemiseen. Monet tutkijat ovatkin esittäneet, että sen sijaan, että pelko olisi vain tunne, se on pikemminkin sosiaalinen tosiasia ja asenne. Samalla se tekee rikolliPAHIMMILLAAN ISOVELI VALVOO -PELKO VAIKUTTAA HAITALLISESTI YHTEISKUNTIEN TOIMIVUUTEEN JA YKSILÖTASON TURVALLISUUTEEN.. Karkeasti ottaen naiset pelkäävät enemmän kuin miehet ja ikäihmiset enemmän kuin nuoret. Yhteiskuntien jäätymisestä katupartioihin Turvallisuuden häröily yli äyräiden voi johtaa ennalta arvaamattomiin seurauksiin. 48 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TURVALLISUUS kanssa. Tavanomaisen elämän vaikeutuminen tehostuneiden turvallisuustoimenpiteiden johdosta sekä yksityisyyden kaventuminen ovat yleisesti tunnettuja seurauksia. Merkityksettömänä ei voida pitää myöskään taloudellisia seurannaisvaikutuksia, kun resursseja haaskataan päällekkäisiin järjestelyihin. Esimerkiksi Euroopassa on virallisten järjestelyjen lisäksi kymmenkunta epävirallista terrorismin torjuntaan keskittyvää verkostoa. Maksimaalisen turvallisuuden tavoittelu aiheuttaa myös haitallisia sivuvaikutuksia. Panostaminen yhä kehittyneimpiin järjestelmiin tehostaa rikostorjuntaa
Ilmiö on paljonpuhuva. Hän on hallintotieteiden tohtori (HTT) ja työskentelee nykyisin turvallisuustutkijana Laureaammattikorkeakoulussa. Yhteiskuntatieteilijät ovat kuvanneet ilmiötä osuvasti termillä yhteiskuntien jäätyminen. Automaatin hankintakustannukset vankia kohtia olivat noin kaksi dollaria. Toisin sanoen kaikkea ihmisten välistä kanssakäymistä arvioidaan myös turvallisuuden näkökulmasta. Sama vaikutus on myös sillä, jos media pyrkii peittämään tai hyssyttelemään ihmisiä vaivaavia ilmiöitä. Turvallisuuden läikkyminen yli äyräiden on näkynyt myös Suomessa. Samalla vankien henkilökohtainen turvallisuus parani, kun tautitartunnan riski alentui. Turvallisuuteemme vaikuttavat maailmanlaajuiset ilmiöt voivat rantautua meille milloin tahansa. ihmisten ylilyönneillä. Turvallisuus on monimerkityksisyydessään ja poliittisesti latautuneena käsitteenä menettänyt käyttökelpoisuutensa. Markus Silvasti on työskennellyt turvallisuusalalla 30 vuotta. Ilmiö osoittaa myös havainnollisesti, kuinka varautumista ei sovi lyödä laimin edes talouden laskusuhdanteissa. Laiminlyöty varautuminen korvautuu helposti tiedonvälityksen hysterisoimien TURVATTOMUUDEN TUNNETTA JA RIKOSPELKOA ON ENEMMÄN KUIN TURVATTOMUUTTA JA RIKOLLISUUTTA. Turvattomuus on pyritty nykyisin ottamaan haltuun satsaamalla teknologiaan, koventamalla lainsäädäntöä, kehittämällä turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia ja toimintatapoja sekä lisäämällä yhteiskunnallista kontrollia. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 49 taa varmemmin halutut vaikutukset. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että ihmiset ovat alkaneet suojautua valtion ”kaiken näkevältä katseelta” ja suojata yksityisyyttään. Masentunut laillisen aseen omistava metsästäjä tai maanpuolustusmies ei välttämättä uskalla hakea apua, koska pelkää, että aseenkantoluvat perutaan ja se kenties viimeinen kiva asia elämästä poistuu. Kriittisen turvallisuustutkimuksen mukaan nykyinen turvallisuuskulttuuri on muuttanut kaikki sosiaaliset suhteet turvallisuussuhteiksi. Toinen mielenkiintoinen esimerkki – niin ikään Yhdysvalloista – liittyy vankiloihin. Yhdessä pilottihankkeessa kohteena olleen vankilan turvallisuusongelmat vähenivät merkittävästi, kun se hankki kondomiautomaatin. Se paljastaa, että me emme voi tuudittautua viettämään lintukotoelämää täällä Suomessakaan. Olemme kokeneet Eurooppaa kohdanneen pakolaiskriisin niin valtiollisella, yhteiskunnallisella kuin yksilötasolla. Esimerkiksi Saksassa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka ihmiset ovat alkaneet karttaa puhelimen käyttöä silloin, kun heidän tulee varata aika vieroitushoitoon, terapiaan tai perheneuvontaan, koska he pelkäävät leimautuvansa viranomaisten silmissä yhteiskunnallisina riskeinä. Kysymys turvallisuudesta ja turvattomuudesta on mitä suurimmassa määrin myös kielenkäytön asia. Katupartiot ovat ilmestyneet katukuvaamme, toistaiseksi onneksi vain joissakin kaupungeissa. Meidän on syytä palata turvallisuuden alkukotiin ja ymmärtää turvallisuus (secura) nykyisen negatiivisen turvallisuuskäsityksen sijaan mahdollisuutena ja huolettomuutena (’se’, mitä ilman; ’cura’ huoli, pelko). Turvallisuuskriitikot peräänkuuluttavat turvallistamisen purkamista, asioiden palauttamista normaalin politiikan piiriin. Kotiinpaluu Onko meillä vaihtoehtoja. Kyösti Pekosen mukaan modernin politiikan tärkein tekeminen on kamppailua kielellisestä vallasta. Esimerkkejä on loputtomasti. Ehkäpä kaikkein suurimmat haasteet turvallisuustoimijoiden parissa liittyvät asenteisiin ja rohkeuteen ajatella oman hiekkalaatikon ulkopuolelta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tulli onnistui kymmenkertaistamaan rajat ylittävän rikollisuuden paljastumisriskin, kun se luopui matkustajien profiloinnista etnisin perustein. Pahimmillaan isoveli valvoo -pelko vaikuttaa haitallisesti yhteiskuntien toimivuuteen ja yksilötason turvallisuuteen. Huomionarvoista on kuitenkin todeta, että tutkimusten mukaan satsaaminen pehmeään turvallisuuteen – kasvatukseen, koulutukseen, kehitysapuun – on kustannustehokkaampaa ja tuot. Samalla tavalla asian näkevät turvallisuustutkimuksen kriittiset koulukunnat. suudesta entistä vaikeammin torjuttavaa, mikä tekee rikosbisneksestä entistä tuottoisampaa liiketoimintaa. Turvallisuuden pakkoneuroosin ja nollatoleranssin sijaan meidän on hyvä tiedostaa, että erilaiset riskit ovat condito humana, jotka kuuluvat väistämättä ihmisen elämään. Siitä huolimatta vallalla oleva politiikka ja turvallisuuskulttuuri uskovat vahvasti saneluun, pakkoon, kontrolliin ja kovaan turvallisuuteen pehmeämpien ja pitkävaikutteisimpien keinojen sijaan. Monet turvallisuustutkijat ovat myös esittäneet turvallisuuden käsitteestä luopumista. Tämä tiedostaen turvallisuudesta ei muodostu meille ansaa, mihin terrorin harjoittajat teoillaan salakavalasti pyrkivät. Toivottavasti me emme ole niin ajattelemattomia, että teemme likaisen työn heidän puolestaan
TAISTELIJAN BALLISTINEN TÄNÄÄN. 50 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A SUOJA Yhteiskunnan kehittyessä yhä teknisemmäksi informaatioyhteiskunnaksi on kehittyneiden maiden riskienottoja tappionsietokyky heikentynyt merkittävästi. Suomen Sotilas päätti kysyä viisaammilta, alan johtavalta asiantuntijalta. Mikä on ballistisen suojauksen nykytilanne. Tulevaisuudessa ballistisen suojan tärkeys tulee korostumaan, unohtamatta taistelukentällä liikkuvuuden ja häiveen merkitystä. Haastattelimme Verseidag Ballistic Protection Oy:n toimitusjohtajaa Henrik Wikströmiä ja kysyimme muutaman mieltä askarruttavan kysymyksen. Entä mitä tulevaisuudelta voi odottaa. Tappioita ei voida estää millään, mutta niitä voidaan minimoida tehtäväkohtaisesti riittävällä määrällä ballistista suojavarustusta
Jos on, niin miten paljon on mahdollista keventää suojauksen painoa. HAASTATTELU: JUKKA JANHUNEN . KUVAT: VERSEIDAG JA JAAKKO PUUPERÄ 51 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 n Sotilaalla on päällä levynkantolaite. Lisäksi uudentyyppisiä materiaaleja yhdistelemällä saadaan aikaan ratkaisuja, joissa on erittäin korkea teho-painosuhde. Miten on ollut mahdollista päästä yhä kevyempiin ja ohuempiin pehmeisiin ballistisiin suojiin. – Tekniikan kehitys on nykyään huomattavan nopeaa, ja on mahdollista, että kymmenen vuoden päästä käytössä on täysin uutta kuituteknologiaa. Aramidien markkinanimiä ovat esimerkiksi Kevlar ja Twaron ja polyeteenikuitujen Dyneema ja Spectra. Polyeteenikuidut ovat hyvin vakaita mutta eivät kestä korkeita lämpötiloja ja emäksistä ympäristöä. Kuitujen kehityksen lisäksi kangastyyppejä on kehitetty, näistä esimerkkinä UD-materiaalit, joissa kuidut kulkevat kerroksissa yhdensuuntaisesti, ei siis normaalin kudotun kankaan tapaisesti. Olemme hyvissä asemissa kehityksen aallonharjalla ja pääsemme nopeasti käsiksi tällaisiin materiaaleihin, joten voimme tarjota uusinta teknologiaa nopealla aikataululla lanseerauksien jälkeen. Aramidit puolestaan vihaavat UV-säteilyä, joka hyökkää voimakkaasti niiden aromaattista ryhmää vastaan. On tärkeää että se on oikealla korkeudella suojaamassa sydäntä ja aorttaa.. Ovatko ratkaisuna olleet esimerkiksi uudet kuitusuunnat, kangaskerrosten neliöpainon optimointi tai jokin muu. . – Kuitujen valmistajat ovat kehittäneet uusia kuitutyyppejä, joiden vetolujuus on korkeampi kuin aiemmissa kuiduissa. Onko lähitulevaisuudessa, noin kymmenen vuoden sisällä, odotettavissa uusia kuitumateriaaleja ballistiseen suojaukseen. Polymeerikuitujen mekaanisissa ominaisuuksissa ei ole tietääkseni tapahtunut kovin dramaattisia muutoksia viime vuosina. Juuri tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa sellaista kuitumateriaalia, joka laskisi suojauksen painoa huomattavasti. Kun polymeerikuitu vanhenee, on ensimmäisenä merkkinä vetolujuuden lasku, jonka jälkeen murtovenymät alenevat. P ehmeä ballistinen suojaus (Soft Body Armor) koostuu tyypillisesti polymeerikuiduista, kuten paraaramideista ja polyeteenikuiduista
Tulevaisuuden innovaatioihin sitä on kuitenkin valitettavasti lähes mahdoton verrata. Kiväärikaliiperisia aseita ja panssarinläpäiseviä luoteja vastaan tarvitaan kovia ballistisia inserttejä (Hard Body Armor). Tällaisissa koetilanteissa on tavanomaista, että vaippa saadaan pysäytettyä ytimen lävistäessä koekappaleen. Saatiinko kyseisen kuidun ongelmia ikinä korjattua ja onko tämä kuitu markkinoilla. panssarinläpäisevät luodit. Lännen vastaavia luotityyppejä vastaan taisteltiin Neuvostoliitossa asentamalla pehmeiden liivien päälle esimerkiksi noin 1,5-millisiä titaanilevyn paloja. Kilpajuoksu Luotityyppejä on niin paljon, että niitä on turha tässä alkaa luetella. Toisessa ääripäässä ovat varsinaiset panssarinläpäisevät luodit. Onko pistoolitai kiväärikaliiperisten aseiden luotien kehityksessä tapahtumassa lähitulevaisuudessa isoja muutoksia läpäisykyvyssä, mihin ballistisen suojauksen pitäisi reagoida. Ballistista suojausta ja asealaa ajatellen tulee väkisinkin sellainen vaikutelma, että ollaan oltu melko pitkään samoissa asemissa. Vakioyhdistelmä Yhdysvaltalaisessa NIJ-standardissa pistoolikaliiperisten uhkien korkeimpana luokkana on IIIA. Kokonaisratkaisu, jossa on painon ja paksuuden huomioon ottaen nykyinen NIJ IIIA -pehmeä suoja isommalla pinta-alueella yhdessä tärkeimpiä elimiä suojaavan IVlevyn kanssa, on erittäin hyvä ja yleinen yhdistelmä. Tavoite on kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa keventää suojausta. Minkälaisella tavalla panssarinläpäisevä luoti läpäisee kangasliivejä. Olemme huomanneet, että kuitupanssareiden terminaaliballistisessa toiminnassa läpäisytilanteissa tapahtuu sekä syrjäyttämistä että kuitujen katkeamista. Onko nykyinen ratkaisu, pehmeä ballistinen suoja yhdistettynä kovaan, tulevaisuudessakin järkevää painon kannalta?. Voiko kyseessä olla mahdollisesti kuitujen sivuun syrjäyttäminen. – Luotien läpäisykykyä kyetään lähtökohtaisesti parantamaan aina, kun keksitään tapa, jolla aiemman sukupolven luoti saadaan pysäytettyä. Panssarinläpäisyä Luodin tavoiteltu ominaisuus voi olla esimerkiksi hyvä läpäisykyky. Onko tämä käsitys väärä. 52 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Aikoinaan markkinoilla ehti olla lupaava kuitumateriaali PBO ”Zylon”, mutta ongelmia tuli. Tällaisten erittäin voimakkaasti läpäisevien luotien kehitykseen on kuitenkin reagoitu kehittämällä entistä tehokkaampia suojaustasoja. Luodeissa voi olla pehmeä ydin, tai niiden läpäisykykyä on voitu parantaa esimerkiksi teräsinsertillä. Ongelmanahan oli materiaalin ominaisuuksien liian nopea heikkeneminen. Tällä hetkellä yksi aggressiivisimmista luotityypeistä on volframi-karbidi-ytimelliset – Toivottavasti näin tulee käymään, sillä taipuisa NIJ IV -tason levy olisi erittäin suuri askel eteenpäin. – Panssarinläpäisevän luodin pysäytys perustuu penetraattoriytimen tuhoamiseen, joka hoidetaan nykyisin keraameilla ja prässätyllä taustamateriaalilla. NIJ IIIA -luotiliivi sekä NIJ IV -keraaminen levy ovat raskaassa suojauksessa erittäin suosittu yhdistelmä, koska tällä yhTAVOITE ON KUITENKIN NYT JA TULEVAISUUDESSA KEVENTÄÄ SUOJAUSTA. – Emme ole törmänneet enää kyseiseen materiaaliin henkilökohtaisten suojien materiaaleissa. Kun kylmän sodan aikana länsimaissa luotiliivien käyttö yleistyi – ennen kaikkea diplomaattien ja arvohenkilöiden keskuudessa – ilmestyi muun muassa itäblokin valikoimiin paremmin läpäiseviä kaliipereita (5,45x18 mm PSM) ja myös jo olemassa oleviin kaliipereihin paremmin läpäiseviä luoteja. Pehmeä ballistinen suojaus on hyvä muokkautuvia pistoolin luoteja vastaan. Pystyykö polymeerikuitutekniikalla pysäyttämään tulevaisuudessa panssarinläpäiseviä pistoolin luoteja kohtuullisella painolla siten, että suoja on lisäksi taipuisa. Tuntuu, että NIJ IIIA -luokan pehmyt suoja ja NIJ IV -luokan kovasuoja ovat olleet pitkään vakioyhdistelmä raskaassa henkilökohtaisessa ballistisessa suojauksessa. Puolestaan korkein kiväärikaliiperinen luokka on IV, joka pysäyttää 30-06 Springfield -panssarinläpäisevän luodin. – Käsitys on hyvin pitkälle oikea
53 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016
54 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A distelmällä saavutetaan jo huomattavan korkea suojaustaso. Nanokeraami-inserttejä voi olla käytössä jo jossain päin maailmaa, mutta todennäköisesti nanomateriaalien valmistaminen ei ole vielä markkinakykyisellä tasolla, joten niiden käyttö ei ole yleistä. – NIJ IV -tason suojaus ei ole suunniteltu volframi-karbidi-ytimisiä luoteja vastaan, vaan .30 (7,62 mm) -kaliiperista M2AP-panssarinlävistävää luotia vastaan. Miten arvioitte nanomateriaalien yleistyvän henkilökohtaisessa ballistisessa suojauksessa noin 10 vuoden sisällä. Vaarallinen volframi-karbidi Zukasin iskudynamiikan julkaisu kertoo volframi-karbidin olevan hyvä käytössä oleva läpäisevä materiaali kiväärikaliiperisten aseiden iskunopeuksilla. Suojaan voi käyttää rahaa rajattomasti, mutta jossain tulee vastaan järjen rajat – optimitaso. Kaiken kattavaa suojaa on mahdotonta saavuttaa ilman, että liikkuvuus, työergonomia ja taistelussa jaksaminen kärsivät. Nano-nano Nanomateriaaleilla tarkoitetaan kiteistä materiaalia, jonka raekoko on nanometrien mittaluokkaa. Operaatio Iraqi Freedomin aikana eräs sotilaiden mukana kulkenut toimittaja kertoi, kuinka hyvin nykyaikaiset ballistiset suojavarusteet SUOJAAMATTOMIA KOHTIA JÄÄ AINA.. Tärkeää on kuitenkin suojata kriittiset elimet. Voiko esimerkiksi nanokeraami-inserttejä olla jo käytössä tällä hetkellä. Suojaamattomia kohtia jää aina. Nanokeraameilla voi esiintyä jopa merkittäviä määriä plastisuutta. Suojaa vai liikkuvuutta. Pysäytyksen todennäköisyys riippuu täysin luodin nopeudesta, eli kaikille luodeille löytyy läpäisyn raja-arvo. Yhdistelmällä saavutetaan suojaus suurimmalta osalta erilaisia kaliipereita ja myös luoteja sekä sirpaleita vastaan. Pystyvätkö nykyiset IV-luokan keraamiset levyt pysäyttämään luotettavasti lähietäisyydeltä volframi-karbidi-ytimiset luodit. Boorikarbidia muuttuu kiteisestä keraamista amorfiseksi, ja se ei enää kykene kantamaan leikkauskuormia. Seuraamme jatkuvasti materiaaliteknisiä tutkimuksia uusien innovaatioiden hyödyntämiseksi ja parhaan mahdollisen suojauksen tarjoamiseksi. Melkein 1 km/s lähtönopeudella lähtevät 7,62 mm:n WC-ydinluodit tuottavat päänvaivaa boorikarbidi-keraamille, koska läpäisyn alkuvaiheessa on suuret kontaktipaineet. Eräs tällainen materiaali voi olla grafeeni, jolla on jo suoritettu jonkinasteisia tutkimuksia ballistisessa suojauksessa. Näillä materiaaleilla voi olla poikkeuksellisia ominaisuuksia, sillä raerajaa on paljon ja pienissä rakeissa dislokaatioilla on vähän tilaa liikkua. Lähtökohtaisesti volframi-karbidia vastaan on oma suojausluokka (esimerkiksi VPAM 11 ja 12), ja sen käyttöä suositellaan, mikäli halutaan suojaus näin aggressiivisia uhkia vastaan. – Nanomateriaalit tulevat todennäköisesti yleistymään niin ballistiikassa kuin muillakin aloilla
Huippuunsa koulutetusta henkilökunnasta on pidettävä hyvää huolta ja tarjottava paras mahdollinen varustus. SUOJAAN VOI KÄYTTÄÄ RAHAA RAJATTOMASTI, MUTTA JOSSAIN TULEE VASTAAN JÄRJEN RAJAT – OPTIMITASO.. Tähän voidaan vaikuttaa materiaalivalinnoilla, toki asiakkaan tarpeiden mukaan. Käyttäjän vaatimus esimerkiksi suojaustasosta määrittää kuitenkin hyvin pitkälle sen, millainen suojauksesta tulee. Kiinostusta löytyy siis molemmista suunnista, mutta pääsääntöisesti liivin suojaustaso ja fyysiset ominaisuudet kannattaa valita juuri omaan käyttöön sopiviksi. – Monilla käyttäjäryhmillä on myös menossa eri operaatioiden toteutuksen kehitystä, mikä saattaa muuttaa varustuksen luonnetta. Keveys, skaalattavuus/modulaarisuus ja tehtävän vaativa ergonomia ovat kuitenkin yhteisiä tekijöitä kaikille. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 55 toimivat erilaisia uhkia vastaan. Jos ajatellaan ballistisen suojan ergonomiaa ja sen mahdollistamaa liikkuvuutta, missä menee liiallisen suojauksen raja. – Häiveominaisuudet riippuvat henkilösuojauksen osalta ensisijaisesti itse tuotteen pintamateriaaleista. Esimerkkinä voi pitää erittäin ajankohtaista kaupunkiympäristössä tapahtuvan terroriuhan torjuntaa, missä eri ryhmillä on tehtävästä riippuen eritasoinen perussuoja yhdistettynä esimerkiksi kilpien käyttöön. Eri organisaatioilla on eri vaatimukset suojaustasolle ja suojauspinta-alalle. Suomen Sotilas kiittää haastattelusta Verseidag Ballistic Protection Oy:n toimitusjohtajaa Henrik Wikströmiä. Mikä on tulevaisuuden suuntaus: suojan kasvu vai liikkuvuuden ja häiveen lisääminen. Tämä on myös meidän tuotekehityksemme perusta, Henrik Wikström Verseidagilta summaa. Ihmisillä on kumma tapa tottua epämukavuustekijöihin, ja harjoittelu tekee mestarin. – Näemme, että tarpeita eri koulukunnille on myös tulevaisuudessa. Kuolettavat osumat olivat tulleet kehon äärialueisiin. Taito ratkaisee Sotilastai poliisioperaatioissa ballistisen suojan merkitystä ei voi vähätellä. Jopa mestaritkin harjoittelevat! Taito suojautua, käyttää suojavälineitä ja toimia oikein ratkaisee lopulta. Kaikki ballistiset suojavarusteet aiheuttavat muodossa tai toisessa epämukavuutta, mutta siitä huolimatta niiden käyttöä ei tule välttää. – Toiset toivovat ihanteellista liiviä juuri välttämättömän suojan, painon ja ergonomian kannalta, kun taas toiset haluavat maksimoida suojauksen pinta-alaa ja ovat valmiita tinkimään esimerkiksi liivin suojausluokasta, jotta paino pysyisi kurissa. Tällainen liivi on ihanteellisesti erittäin ohut, notkea ja mahdollisimman kevyt. – Kehittäessämme uusia suojaratkaisuja pyrimme jatkuvasti valmistamaan parhaan mahdollisen suojaliivin
56 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 100 VUOT TA SIT TEN oli pienoisyhtymä Jääkäripataljoona 27 JÄÄKÄRILIIKE OSA II
Jääkärien vaiheita käsittelevän Suomen Sotilaan juttusarjan toisessa osassa matkaamme yli sadan vuoden taakse Ausbildungsgruppe Lockstedtin hikiseen koulutukseen pölyisillä harjoituskentillä vuosina 1915–1916. Suomalaiset saisivat rauhallisella rintamalla sotakokemusta kesänä, jona kaukana länsirintamalla Sommessa käytäisiin yksi sotahistorian verisimmistä teurastuksista. Takana oli jo vuoden päivät koulutusta Lockstedter Lagerin jättiläisvaruskunnassa lähellä Hampuria. kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona) ja sen suomalaiset jääkärit ottivat 11.6.1916 rintamavastuun Saksan itärintaman koilliskulmalla nykyisessä Latviassa Missejoella (Misa). Vuosi sitten ilmestyneen ensimmäisen osan voit lukea nettisivuiltamme. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 57 Tämän jutun ilmestyessä on kulunut tasan sata vuotta siitä, kun Königlich Preussisches Jägerbataillon 27 (27. n TEKSTI: JUKKA KNUUTI. Edessä oli pääasiassa asemasotaa yhdellä ensimmäisen maailmansodan rauhallisimmista rintamalohkoista, meren rannalla, jonka toisella puolella oli synnyinmaa, jota oli lähdetty vapauttamaan
Ausbildungsgruppe oli kooltaan aluksi varsin vaatimaton, sillä helmikuussa 1915 aloitetulta Pfadfinder-kaudelta miehiä periytyi vain 146. Saksan kielen sana Jäger itsessäänhän tarkoittaa metsästäjää. Näin saatiinkin pataljoon Jääkärien koulutus jatkui rintamavaiheen jälkeen Libaussa (Liepaja) nykyisessä Latviassa. Keisarikunnan asevoimissa suhteellisen harvalukuisia jääkäriosastoja – kevyttä jalkaväkeä – pidettiin valiojoukkoina, joille asetettiin erittäin korkeat vaatimukset ampumataidossa sekä monessa muussakin asiassa, ja koulutus oli tietysti sen mukaista. 58 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 100 VUOT TA SIT TEN S uomalaisten jääkärikoulutus pääsi käyntiin laajassa mitassa, kun Berliinissä tehtiin elokuussa 1915 päätös laajentaa suomalaisten koulutusta Lockstedtissa. Se oli pataljoona, sillä siihen kuului perustettaessa kaksi jääkärikomppaniaa, konekiväärikomppania, pioneerikomppania sekä tietysti esikunta. Miehistön määrän kartuttamiseksi lähdettiin ensi hätään kiertämään Saksan vankiloita ja vankileirejä. Aiemmin komppanian kokoisen johtajakoulutuskurssin tilalle perustettiin pataljoonan kokoinen yksikkö. Merkittävää oli, että yksikkö sai jääkärijoukon statuksen. Kotiinpaluu oli edessä vasta keväällä 1918.. Niissä oli nimittäin jonkin verran internoituja suomalaisia merimiehiä. Kokonaiseksi joukko-osastoksi kasvanut yksikkö sai nimekseen Ausbildungsgruppe Lockstedt (Lockstedtin koulutusyksikkö). n Päin nousevan Suomen rantaa! Sata vuotta sitten tulevaisuus keskellä maailmansotaa vieraan kypärän alla oli tuntematon
Pataljoonassa palveli parhaimmillaan saksalaisen ja muunmaalaisen henkilösn Kuri oli kova, mutta se ei ollut mikään saksalainen tai preussilainen erityispiirre, vaan tyypillistä kaikille aikakauden armeijoille ja yhteiskunnille. Olihan toiminta kuitenkin salaista ja laitonta ja edellytti sellaisena muun muassa vaivihkaista maasta poistumista, mikä helposti vei aikaa. Suomessa oli käynnistetty samaan aikaan suuri värväys alokkaiden hankkimiseksi, mutta kesti luonnollisesti aikansa ennen kuin uusia rekryyttejä ehti Saksaan saakka. Joulun alla perustettiin neljäs jääkärikomppania. tammikuuta pataljoonaan saatiin vihdoin tuhannes suomalainen. Pataljoona syntyy Väkeä alkoi kuitenkin hiljalleen kertyä, ja marraskuun alussa pataljoonan vahvuus oli jo 451 miestä, jolloin voitiin perustaa kolmas jääkärikomppania. Tosin vankilasta värvättyjen motivaatio sotilaskoulutukseen ei aina ollut paras mahdollinen ja johtikin myöhemmin ongelmiin joidenkin yksilöiden kohdalta. Viimein 13. Venäläiset santarmit ja suomalaiset poliisit olivat kannoilla, etappipaikkoja paljastui, ja värväreitä sekä jääkäriksi aikovia jäi kiinni ja päätyi kalterijääkäreiksi Spalernajan pahamaineiseen vankilaan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 59 naan ensi alkuun vajaat sata uutta miestä. Vuoden 1916 alussa yksikkö alkoi näyttää pataljoonalta, sillä sen vahvuus oli jo 881 suomalaista. Itse asiassa Preussin armeijan sotilaskoulutus ja suhtautuminen koulutettaviin oli aikansa moderneinta.
Suomalaisten esimiesvalta rajoittui vain suomalaisiin jääkäreihin – heihinkin rajallisesti. Yleinen syy koulutuksen keskeytymiseen olivat myös sairaudet ja joidenkin osalla rötöstely. Ensimmäiset joukkueenjohtajat Pataljoonan vahvuuden kasvaessa tarvittiin myös lisää suomalaisia esimiehiä, ja helmikuussa 1916 perustettiin HauptSaksalaisten jääkärien rinnalla suomalainen Gruppenführer oli ihan tavallinen jääkäri.. Syyskuussa 1915 oli kuusi suomalaista ylennetty Zugführeriksi (joukkueenjohtaja), 30 Gruppenführeriksi (ryhmänjohtajaa) sekä 30 Hilfsgruppenführeriksi (ryhmän varajohtaja). Osa heistä kuitenkin jätti pataljoonan hyvinkin lyhyen palveluksen jälkeen muun muassa sen vuoksi, että kouluttajat katsoivat, ettei heistä ole sotilaiksi. Kaikkiaan jääkäriksi ilmoittautui kolmen vuoden kuluessa 1 894 miestä. Kaiken kaikkiaan pataljoonan kirjavahvuus oli siis verraten komea, mutta on muistettava, että sen ja Grabenstärken eli rivivahvuuden välillä oli valtaosan ajasta huima ero. Arvojärjestelmää voisi verrata nykysuomalaisille varusmiespalveluksessa johtajakoulutuksen suorittaneille sotakouluista tuttuun oppilasjohtaja-arvojärjestelmään. Upseerit ja komppanioiden vääpelit olivat saksalaisia. Olihan Bayer itse entinen siirtomaaupseeri, jos kohta emme tiedä, oliko sillä sinänsä yhteyttä palvelusarvojärjestelmän synnyn kanssa. 60 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 100 VUOT TA SIT TEN tön lisäksi yhtaikaisesti noin 1 400 suomalaista jääkäriä. Pataljoonan komentajana oli jo Pfadfinder-kauden majuri Maximilian Bayer (lue jääkärien alkuvaiheista vuonna 1915 sarjan edellisestä osasta). He eivät kuitenkaan saaneet oikeita saksalaisia aliupseerija upseeriarvoja vaan eräänlaiset palvelusarvot, jotka oli kopioitu suoraan Saksan siirtomaa-armeijassa alkuasukasväestöstä värvättyjen sotilaiden arvojärjestelmästä. Saksalaisten jääkärien rinnalla suomalainen Gruppenführer oli ihan tavallinen jääkäri. Komppanioiden päälliköt ja vääpelit olivat saksalaisia, mutta joukkueenja ryhmänjohtajiksi tuli nyt myös suomalaisia. Pataljoonassa oli saksalaista miehistöä myös erilaisissa huoltotehtävissä, mutta heihin suomalaisilla oli vain vähän kosketusta. Pataljoonan miesvahvuuteen kuului muitakin kuin suomalaisia. Pataljoonaa luonnollisesti johtivat saksalaiset upseerit ja aliupseerit. Saksalaiset pitivät ohjat tiukasti omissa käsissään. Alkuvaiheessa vahvuuteen kuului myös jokunen virolainen ja skandinaavi, mutta he häipyivät vähin äänin
Kuvaan on koottu pioneerikomppanian Zugführerit eli suomalaiset joukkueenjohtajat, joka näkyy myös miesten olkapäiltä. Kaikki Pfadfindereitä, eli niitä ensimmäisiä jääkäreitä. Kuvan miehet olivat kaikki ensin Pfadfindereinä ensimmäisessä komppaniassa ja sittemmin jääkäripataljoonan pioneerikomppaniassa. Pfadfindereissä korostui ruotsinkielisen sivistyneistön osuus. Pfadfinderit ja ruotsinkielinen paremmin koulutettujen joukko eteni jääkäriaikana, vapaussodassa ja sittemmin yhteiskunnassa keskimäärin muita pidemmälle, mikä herätti myös kaunaa ja puheita siitä, että ruotsinkieliset ajoivat toisiaan eteenpäin. Toisinaan hän nyhtäisi liian korkealle kurkottavaa leuasta huomauttaen, tylysti: ‘Älä kurki taivaaseen, ei sieltä kuitenkaan apua tule.’” (Jääkärikenraalimajuri Vainio). Milloin hän omin käsin levitteli miesten saappaankärkiä, milloin löi kämmenselällä alokkaan polvitaipeeseen, niin että varaansa pitämätön oli lentää selälleen, milloin taas poukkasi tätä nyrkillä vatsaan tai mäjäytti liiaksi taaksepäin pompottavaan takapuoleen. 61 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 n Jääkärit Savonius, Mandelin, Solin ja Hanell aikakaudelle tyypillisessä ystävyspotretissa. JÄÄKÄRI KOULUTTAA JÄÄKÄRIÄ ”Vihreätakkinen äyski, tiuski ja hääri aivan innoissaan alokkaiden kimpussa. Valokuvaan kirjoitetut tekstit paljastavat kuvan päivätyksi juuri ennen rintamalle lähtöä 31.5.1916 Lockstedter Lagerissa. Savoniuksesta tuli everstiluutnantti, Mandelinista ja Solinista everstejä ja Hanellista kenraaliluutnantti
Jokaisen komppanian vanhin joukkueenjohtaja nimitettiin Oberzugführeriksi, jonka asema oli komppanian suomalaisen päällikön tai vääpelin väliltä, edelleen kuitenkin suhteessa saksalaisiin miehistöön kuuluvana johtajana. Niinpä tämänkin jutun kuvituksesta valtaosa ei ole Ausbildungstruppe Lockstedtin ajalta vaan myöhempää Latviasta, rintamalta ja Libausta. Melko pian olivat fiksuimmat värväyksen tuottamat jääkärit sivuuttaneet sotilaallisilla kyvyillään joitain koulutuksessa alkuvaiheista alkaen mukana olleita Pfadfindereitä. Seuraavalla sivulla mitalin kääntöpuoli, rautaristi oli perustettu 1813, joka oli keisarillisen monogrammin ja tammenlehvien kera mitalin selkäpuolella. Tämä johti myöhemmin hankaliin tilanteisiin, kun jopa komppanianpäällikön tehtäviä hoitava suomalainen oli usein varsin sivistymättömän ja ymmärtämättömän saksalaisen aliupseerin käskynalainen. Hyvien perheiden n Koulutusta Libaussa Itämeren rannoilla. Hänelle kuuluivat asiat, jotka edellyttivät Suomen ja suomalaisten tuntemusta ja molempien kotimaisten kielten taitamista. Vastaavasti suomalaisilla ylennetyillä ei ollut minkäänlaista esimiesasemaa saksalaisiin sotilaisiin nähden. Ylennyksissä perusteena oli käytännössä osoitetut kyvyt ja taidot, eikä koulusivistykseen kiinnitetty niinkään huomiota. Puun ja kuoren välissä Suomalaiset esimiehet olivat hankalassa välikädessä, sillä saksalaiset upseerit ja aliupseerit olivat arvoasteista riippumatta kaikkien suomalaisien esimiehiä. Saattoipa syntyä tilanteita, joissa saksalaisen aliupseerin sotilaskoulutuskin oli huonompi kuin suomalaisen ”apujohtajan”. Hauptzugführer oli pataljoonan esikunnassa eräänlainen joukko-osaston suomalainen adjutantti. Hän olikin erittäin tärkeä mies, josta riippui suurelta osin saksalaisten ja suomalaisten yhteistyön toimiminen. 62 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 100 VUOT TA SIT TEN zugführerin (pääjoukkueenjohtaja) ja Oberzugführerin (ylijoukkueenjohtaja) arvot. Hän oli jääkärinä ensin pioneerikomppaniassa ja sitten kenttätykkijaoksessa ja oli omien sanojensa mukaan tykkimies sormenpäitään myöten…. Ylhäällä pikkukuvassa Gruppenführer Lauri ”Mala” Malmberg saa rintamalla 4.8.1916 pataljoonan komentajalta, majuri Maximilian Bayerilta toisen luokan rautaristin, yhtenä ensimmäisistä suomalaisista. Tälle vastuulliselle paikalle tuli Zugführer Erik Jernström, joka sittemmin toimi arvoltaan pataljoonan korkeimpana suomalaisena. Malmbergista tuli myöhemmin suojeluskuntain ylipäällikkö ja kenraaliluutnantti. Lockstedtin koulutusvaiheesta on vähän ja huonolaatuista kuvamateriaalia. Ausbildungsgruppe Lockstedtissa oli koulutus aivan erilainen paketti kuin puoli vuotta aiemmin perustetussa Pfadfinder-ryhmässä. Hän oli myös eräänlainen suomalaisten etujen valvoja ja luottamusmies
Kielten sekamelska aiheutti monia ongelmia eikä parantanut joukon yhteishenkeä. Virkakielenä oli saksa, mutta koulutuksessa tarvittiin sen lisäksi myös suomea ja ruotsia. Samalla suomalaiset esimiesasemaan kohotetut Führerit saivat hyvää kouluttajaksi ja johtajaksi valmentautumista omiaan kouluttaessaan. Tuon ajan kansanterveys oli paljon huonommalla tolalla kuin tänään, jolloin kutsunnoissa karsitaan pois palvelukseen kelpaamattomat. Saksan kielen puhujia ei heidän joukossaan ollut, eikä kaikilla lukeminen sujunut edes suomen tai ruotsin kielellä. Kaikki koulutukseen saapuneet eivät myöskään olleet A 1 -luokkaa. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että koulutus oli pakko siirtää suomalaisen päällystön ja alipäällystön tehtäväksi. Hän oli sulkeisissa kömpelö poistumaan taakse. Puujalalla yli Merenkurkun Uudet rekryytit edustivat koko Suomen kansaa. Se ei tosin ollut estänyt häntä jääkäriksi lähtiessään hiihtämästä Merenkurkun yli. Ravitsemuskin oli valtaosalla ollut vaihtelevassa määrin puutteellinen. Paljon painoa panVirkakielenä oli saksa, mutta koulutuksessa tarvittiin sen lisäksi myös suomea ja ruotsia.. Pääosa heistä oli maatalojen poikia, työmiehiä, käsityöläisiä, konttoristeja ja merimiehiä. Mitään lääkärintarkastusta ei lähtijöille luonnollisestikaan ollut. Näin Ausbildungsgruppesta tuli kolmikielinen yksikkö. Omaa luokkaansa oli Koivulahdelta lähteneen ja pataljoonan pioneerikomppaniaan sijoitetun 20-vuotiaan suutari Edvard Finnen tapaus. Ensimmäisen maailmansodan aikana oli runsaasti tuberkuloosia ja myös sydänsairauksia. 63 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 kielitaitoisten poikien tilalla oli Saksan vankiloista ja Suomen maaseudulta värvättyä väkeä, joista pääosalta puuttui alkeellisinkin saksan kielen taito. Alokaskoulutus oli aikakauden asevoimille tyypillistä. Kun asia otettiin tarkempaan syyniin, niin selvisi, että miehellä oli puujalka. Kun alkuvaiheen Pfadfinderit olivat osanneet saksan lisäksi molempia kotimaisia kieliä ainakin auttavasti, oli uusien tulokkaiden enemmistö miehiä, jotka osasivat vain äidinkieltään
Saksalaisten jämpti ohjesääntökirjallisuus oli perustana tulevan itsenäisen Suomen ohjesääntökokoelmille. Oppimistuloksiin yritettiin päästä enemmänkin keppiä kuin porkkanaa käyttäen. Tällainen muodollinen koulutus oli mahdollisimman outoa suomalaisille korven kasvateille. Sehän oli tuon aikakauden pedagoginen näkemys kaikkialla maailmassa. Sittemmin siirryttiin kouluammuntoihin 150 tai 200 metrin matkoilta joko makuulta tai ampumahaudassa seisten. Sulkeisissa harjoiteltiin intensiivisesti griffejä (kivääriotteita) ja paraatimarssia. Asennossa seisominen preussilaisittain onkin ilmiömäinen taidonnäyte”, kirjoitti jääkärikenraalimajuri Väinö Vainio muistelmakirjassaan Yli kauhun kenttien (1964). n Venäläisiltä runsain määrin sodan alussa sotasaaliiksi saadut ”kolmelinjaiset” Mosin-Nagant m/1891 -jalkaväkikiväärit saivat kelvata Pfadfinderien, musketöörien ja sittemmin jääkärien koulukivääreiksi ennen rintamalle siirtymistä ja myöhemmin taas Libaussa. Majuri Bayer määräsi syyskuussa 1915, että saksaa taitamattomille piti antaa joka päivä tunti kielenopetusta. Suomalaisten oli vaikea omaksua tätä saksalaisen sotilaskoulutuksen ruisleipää. 64 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 100 VUOT TA SIT TEN tiin sisäpalvelulle ja sulkeisjärjestyksen harjoittelulle. Alokaskoulutukseen sisältyi myös saksan kielen opiskelu. Suomen ja ruotsin kielen käyttö kiellettiin julkisilla paikoilla, ja lomia myönnettäessä saksan puhujat olivat jonon alkupäässä. Tässä ohjataan juurta jaksaen kuinka paareja kannetaan.. Jääkärit eivät ”ryssän vintovkoista” pitäneet, vaikka ase oli itse asiassa varsin hyvin tarkoitustaan vastaava. ”Parin ensimmäisen päivän harjoitukset suoritettiin kasarmin pihalla, jolloin alokas opetettiin seisomaan ja kävelemään. Patruunoita säästettiin, sillä harjoitusta kohti jaettiin vain kolme patruunaa/jääkäri! Taisteluammunnoissa, joita järjestettiin myös yöllä, jaettiin sentään 15–50 patruunaa miestä kohden. Hinlegen, Auf! Jääkäriajan dokumenttifilmeistä näkee, kuinka mentiin maahan ja poistuttiin taakse. Sulkeiset ja sisäpalvelu olivat vahvasti ohjelmassa myös jääkärikomppanioiden jatkokoulutuksessa, joskin mukaan tuli myös ampumakoulutus, joka aloitettiin tähtäysharjoituksilla
Ainakin Maxim-konekivääreissä jääkärien inho kaikkea venäläistä kohtaan meni pahasti vikaan. Venäläinen malli oli alkujaan saksalainen vientimalli M/09, joka oli itseasiassa parempi kuin saksalainen MG-08, jossa oli säästösyistä tehty omintakeisia kenttäkäytettävyyttä vaikeuttavia ratkaisuja kalliiden lisenssija patenttimaksujen kiertämiseksi.. Yläkuvassa jääkäreitä poseeraamassa Libaussa saksalaisella Maxim-tyyppisellä MG-08-konekiväärillä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 65 Kahdeksanviikkoisen alokaskoulutuksen ajan tulokkaat kuuluivat B-luokkaan. Alakuvassa venäläinen Maxim-Sokolov M/1910, Suomen Sotilaan kokeiltavana Iittalassa. Läpäistyään kokeen – mikä lopulta onnistui kaikilta – jääkärialokas siirrettiin A-luokkaan, ”vanhojen” miesten joukkoon. Taistelukoulutustakin saatiin ja siihen sovellettiin mahdollisuuksien mukaan rintamilta saatuja kokemuksia. Konekiväärikomppanian n Konekivääri oli uuden sodan taistelukentän valtiatar. Eikä olisi saksalaista sotilaskoulutusta ilman pitkiä marssiharjoituksia. Kuularuiskuja, pioneereja ja matruuseja Konekivääri oli pian kaksi vuotta kestäneen sodan lihamylly. Alokaskoulutus päättyi ankaraan Prüfungiin, kokeeseen, jossa testattiin soturin tiedot ja taidot. Se jaettiin 12–15 miehen suuruisiin korpraalikuntiin, joiden johtajina ja kouluttajina olivat Pfadfinderit – tai siis entiset Pfadfinderit, se alkuperäinen joukko, joka oli saapunut Saksaan saamaan sotilaskoulutusta vuoden 1915 alkupuoliskolla
Huomaa maaliluettelo tuliaseman sivuvarustuksessa. Repertuaariin kuului myös miinanheittimen, eli kranaatinheittimen edeltäjän, käsittely ja etäisyysmittareiden sekä valonheittimien käyttö. Harjoitteluun kuuluivat osana ajoharjoitukset nelipyöräisillä kk-vankkureilla. Vesistöharjoituksissa saksalaiset kouluttajat ällistyivät, kun jokainen suomalainen osasi soutaa! Pioneerikomppaniaan oli valittu miehiä, joilla oli alan teknistä koulutusta tai kokemusta. Vasemmalla seisoo Zugführer Torsten Lesch. Tykin tuliasemapaino oli noin 1,2 tonnia.. Joukossa oli diplomiinsinöörejä, kuten Malmberg, Solin ja Stark. Komppaniaan tulivat myös teekn Jääkäripataljoona oli todellinen pienoisyhtymä kenttätykkijaoksineen, jonka ensimmäinen tykki (10,5 cm:n eli 105 mm:n kevyt kenttähaupitsi mallia 1898/1909, eli modernisoitu H-98) on kuvassa tuliasemissa Riianlahdella syksyllä sata vuotta sitten. Tykin kantama oli käytetystä sytytintyypistä riippuen 5 300–6 300 metriä. Pataljoonan erikoisuus oli pioneerikomppania, joka oli Saksan armeijan ainoa jääkäripioneerikomppania. Komppania perehtyi varsin laajasti myös vesistökoulutukseen, jota harjoiteltiin muun muassa kokonaisen divisioonan ponttonikalustolla. Jaos sai tulikasteensa Ekkau-Kekkaussa 18.7.4.8., jossa se torjui tulellaan venäläisten tiedusteluhyökkäykset. Jalkaväkikoulutuksen lisäksi he saivat koulutusta kenttälinnoittamisessa, tienja sillanrakennuksessa sekä räjäytystekniikassa. Pioneerikomppaniassa koulutus oli kuitenkin tavallista liikkeenedistämistä, linnoittamista ja suluttamistakin laajempaa. Meno oli hurjaa, kun kahden hevosen vetämillä vaunuilla ajettiin tuliasemarallia täyttä ravia maastossa ja ylitettiin kärryllä maastoesteitäkin. Aseena oli sekä venäläinen että saksalainen konekivääri, molemmat Maxim-tyyppisiä, tosin toisistaan osin hyvinkin paljon eroavia. Ampumamenetelmät olivat pääasiassa erilaisia suora-ammuntamenetelmiä. 66 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 100 VUOT TA SIT TEN koulutuksessa oli pääpaino suomalaisille uuden ja uppo-oudon aseen, kuularuiskun, tuntemuksessa, käsittelyssä ja sittemmin ammunnassa
Heistä tunnetuin oli Sam Sihvo, joka sittemmin sävelsi musikaalin Jääkärin morsian sekä erään tunnetuimman sotilasmarssimme, Muistoja Pohjolasta. Vegelius sekä 22 Hlfsgruppenführeria ja jääkäriä. Pataljoonan miehistöön tuli runsaasti entisiä merimiehiä, jotka olivat toimeksi panevia yksilöitä niin hyvässä kuin pahassa. Koulutuksen laajuudesta johtuen pioneerikomppaniassa olikin kouluttajia melkein yhtä paljon kuin koko muussa pataljoonassa yhteensä! Pataljoona sai oman tykistön Suomalaisten pataljoona oli lopulta kuin pienoisyhtymä, sillä siihen tuli myös kenttätykistöjaos. Pataljoonan tykistöyksikkö oli nimeltään Leichter Feldhaupitzzug der Ausbildungsgruppe Lockstedt (suoraan käännettynä Lockstedtin harjoitusryhmän kevyt kenttätykistöjaos). Rintamalla viestimiehet muodostivat oman ryhmänsä. 67 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 karit Bonsdorff, Hanell, Jaatinen, Paulig ja Sarlin. Pioneerikomppaniaan oli koottu runsaasti erikoisosaamista, sillä myös pataljoonan viestimiehet olivat pioneerien joukossa. Valintaperusteena käytettiin muun muassa pyrkijöiden teknistä koulutusta ja hevosten tuntemusta. Bonsdorffista, Hanellista, Sarlinista ja Malmbergista tuli kenraaleja, Solinista ja Starkista everstejä. Jos tuli vastatuulta ammattipiireistä, vieläkin pahempaa oli hallinnon vastarinta. Maaliskuussa 1916 valittiin jokaisesta komppaniasta 4–5 jääkäriä puhelinkoulutukseen. Malmberg, A.Snellman ja J. Tuosta päivämäärästä periytyy suomalaisen kenttätykistön vuosipäivä. Pauligista sankarivainaja. Jääkäripataljoonan soittokunta järjesti konsertteja kasarmialueella, oli mukana marsseilla ja soitti paraateissa.. Olihan kenttätykistön liittäminen orgaanisesti jääkäripataljoonaan Saksassa ennenkuulumatonta. Majuri Bayer teki lujasti töitä kenttätykistöyksikön aikaansaamiseksi, mutta helppoa se ei ollut. Pioneerikomppaniassa oli keväällä 1916 rettelöitä, joita osaltaan aiheuttivat railakkaaseen menoon tottuneet merimiehet. Jaokseen valittiin näin Zugführer T.Lesch, Gruppenführerit I. Jo syksyllä annettiin muutamalle miehelle puhelinja lippuviestintäkoulutusta. O. Aseistukseksi saatiin kaksi 105 H/98-09 -haupitsia. Yksikön suomalaiset miehet valittiin vapaaehtoisuuden perusteella. Jaoksen virallinen perustamispäivä oli 17. Soitellen sotaan Pataljoonaan perustettiin jopa torvisoittokunta, johon kuului parisenkymmentä soittajaa. maaliskuuta 1916. Sotaministeriö suhtautui varsin ynseästi suomalaiseen pataljoonaan sellaisenaan eikä ymmärtänyt ollenkaan, että toisarvoiseksi katsotun koulutusyksikön käyttöön pitäisi luovuttaa vielä tykistöhenkilöstöä, kalustoa ja hevosia, joista kaikista oli huutava puute
n Sotavalmis pataljoona. Eivätkä maaseudun ja korpien kasvatit mitään maailmanmiehiä olleetkaan. Vaikka muodollista sotilaallisuutta usein halveksitaan Suomessa, tahtoo se olla niin, että se, mikä näyttää hyvältä sotajoukolta ja kuulostaa hyvältä sotajoukolta – usein on hyvä sotajoukko.. Suomalaiset kouluttajat tunsivat vain yhden, itse kantapään kautta oppimansa koulutustavan ja pyrkivät olemaan preussilaisempia kuin preussilaiset itse. Tavallinen saksalainen kouluttaja katsoi kohtalokseen tulleen epäkiitollisen tehtävän, kun tyhmän barbaarikansan miehistä piti tehdä käyttökelpoisia preussilaisia sotilaita. Lisäksi myös kotimainen kieliriita Saksalaisen päällystön suhtautuminen suomalaisiin oli jääkäreiden mielestä usein alentuvaa... On myös muistettava, että mitä alempi on koulutettavien sivistystaso, sitä kontrolloivampi on yleensä johtamiskulttuuri. Useimmilla saksalaisilla upseereilla, aliupseereista puhumattakaan, ei ollut minkäänlaista tietoa tai käsitystä Suomesta ja suomalaista. Toisaalta saksalaisten upseereiden ja aliupseereiden joukossa oli miehiä, jotka saivat osakseen suomalaisten arvostuksen vaativina, mutta rehteinä kouluttajina ja esimiehinä. 68 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 100 VUOT TA SIT TEN Saksalaisen päällystön suhtautuminen suomalaisiin oli jääkäreiden mielestä usein alentuvaa, ylimielistä ja suorastaan loukkaavaa. Toisaalta heidän tilanteensa vaativien saksalaisesimiesten ja usein hankalasti käsiteltävien suomalaisten välisenä puskurina oli varsin hankala. Ajattelutapa ja suhtautuminen alaisiin oli oikeastaan kovin samankaltainen, erilaisin vivahde-eroin, kaikissa asevoimissa sata vuotta sitten. Ruotsinkieliset suosivat omiaan Pahempaa oli, etteivät suomalaisten esimiesten suhteet jääkäreihin olleet aivan kunnossa. Tästä joukosta ja suojeluskunnista rakennettiin Suomen itsenäisyyden neljässä sodassa ja niiden jälkeen pian sata vuotta taannut itsenäisen Suomen asevoima – Puolustusvoimat. Kun vielä valtaosa myöhemmin tulleista jääkäreistä ei taitanut saksaa, syntyi kuva tietämättömästä ja primitiivisestä porukasta. Jääkäri Heikki Nurmio kirjoitti myöhemmin: ”Katkeruutta herätti etupäässä ruotsia puhuvan päällystön suhde suomalaiseen miehistöön. Martti Lauerma yrittää jääkäreistä kirjoittamassaan suurteoksessa ymmärtää suomalaisten jääkäriesimiesten vaikeaa tilannetta: eristäytyminen miehistöstä johtui tuon aikaisen sotilaskurin vaatimuksista. Päällystö erottautui aivan liiaksi eri leiriksi olematta minkään laatuisessa henkisessä vuorovaikutuksessa miehistön kanssa muuten kuin harjoituksissa.” Nurmio tuli sittemmin tunnetuksi Jääkärimarssin sanojen kirjoittajana, edellä mainittu Vegelius niiden ruotsintajana
Ja vastaavasti kantelu antoi saksalaiselle esimiehelle aihetta epäillä miehen johtajakykyjä. Kuuden päivän leipäannoksen saattoi jääkäri syödä kolmen ensimmäisen päivän aikana ja olla lopun aikaa nälässä. Gruppenführer Olof Lagus kirjoitti päiväkirjassaan, että alokkaat olivat erityisen tyytymättömiä ja valittivat Ruokapuoli aiheutti hankaluuksia.. Tavallisin rangaistus oli ylimääräinen harjoittelu, joka tuli asianomaisen itsensä niskoille. Jääkäripataljoonan rangaistusmuodot tulivat aikanaan itsenäisen Suomen armeijaan. Siinä tuomittu pantiin mahalleen pöydälle ja toiset pitävät häntä paikoillaan, kun muut hutkivat selkään solkivöillä. Mutta joskus pääsi syyllisen ryhmä tai jopa joukkue osalliseksi ylimääräiseen palveluun. Kuri ja järjestys Kurin ylläpitäminen oli pataljoonassa jossain määrin ongelmallista. Suomalaisupseerit olivat hankalassa välikädessä. Mutta suomenkielisten käsitysten mukaan ruotsinkielisten esimiesten katsottiin myöhemmissä ylennyksissä suosineen omiaan suomenkielisen enemmistön kustannuksella. Rikkomusten sattuessa heidän piti ilmoittaa asiasta saksalaisille esimiehilleen. Suomalaisilla esimiehillä ei ollut rankaisuvaltaa alaisiinsa. Remmiapellikin tuli itsenäisen Suomen armeijaan, joskin varsin harvoin käytettynä. Ruokapuoli aiheutti hankaluuksia. Huomattava osa pataljoonan suomalaisesimiehistä oli ruotsinkielisiä, koska johtotehtäviin nousseista Pfadfindereistä suurin osa puhui äidinkielenään toista kotimaista. Tällöin saattoi seurata ”toverituomioistuimen” langettama rangaistus remmiapelli. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 69 suomenja ruotsinkielisten välillä vietti riemujuhlaa jääkäripataljoonassa. He eivät mieluusti ilmoittaneet rikkomuksista, sillä ei ollut mukava saattaa maanmiestä vaikeuksiin ja samalla joutua ikävään valoon kantelijana suomalaisten silmissä. Tämä krouvinsorttinen rangaistus oli käytössä eniten pioneerikomppaniassa, jossa entisten merimiesten oli vaikea tottua sotilaskulttuuriin ja -kuriin. Suomalaiset olivat kotonaan tottuneet ehkä yksipuolisempaan mutta kuitenkin runsaampaan ravintoon kuin mitä heille oli tarjolla Lockstedtin kasarmiruokalassa
Toisin olivat asiat pataljoonavaiheessa. Lisäksi kymmenen jääkäriä karkasi. Rikos ja rangaistus Viina oli aika ajoin ongelmana myös jääkäripataljoonassa. Ainakin osasyynä tuohon sadan vuoden takaiseen kapinaan keväällä 1916 oli tieto rintamalle lähdöstä. 70 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 aina saavansa liian vähän, ja totta se kyllä onkin. Pahimmillaan jotkut jääkärit, jotka eivät tainneet olla penaalin terävimpiä kyniä, suorastaan kerjäsivät leipää niin kasarmialueella kuin sen ulkopuolella. Huonokuntoisten miesten vastustuskyky oli kehno. 100 VUOT TA SIT TEN Venäläisten kolmen linjan kiväärien tilalle saatiin saksalaiset m/98 Mauserit.... Siinä asiassa suomalaiset tuntuvat muuttuneen kovin vähän sadassa vuodessa. Bahrenfeltiin joutui myös Edvard Finne, joka puujalkaisena katsottiin sotilaspalvelukseen kelpaamattomaksi. Ausbildungsgruppe Lockstedt olikin keväällä 1916 melko itsenäiseen toimintaan kykenevä yksikkö. Vankilaelämän jääkärikoulutukseen vaihtaneiden isänmaallisuudesta ei voinut vakuuttua, ja suuren värväyksen mukana saattoi mukana tulla myös venäläisten lähettämiä agentteja. Ikävimmässä tapauksessa kahden jääkärin naisissa käynti kännipäissään johti saksalaisen prostituoidun puukotukseen. Vankileiri tarkoitti Hampurin Altonassa sijaitsevaa Bahrenfeldtin tykistövarikkoa, joka oli käytännössä pakkotyöleiri. Kun ensimmäisiä suomalaisia vapaaehtoisia tuli helmikuussa 1915 Lockstedtiin, olivat he kaikki luotettavia isänmaan aatteen miehiä. Seuraavina vuosina kapinointi laajeni eräissä maissa aina vallankumoukseksi asti. Lauerma päättelee, että riittämätön ravinto vaikutti jääkäreiden terveydentilaan, sillä myöhemmin varsin moni heistä sairastui tuberkuloosiin. Kun tieto rintamalle lähdöstä tavoitti pataljoonan toukokuun alussa 1916, eivät kaikki siitä ilahtuneet. Yksi jääkäri lähetettiin vankileiriin, kun hänet todettiin Venäjän alamaiseksi – mitä tuo sitten tarkoittaakin, olivathan kaikki Suomen suuriruhtinaskunnan asukkaat Venäjän alamaisia sata vuotta sitten. Mutta tuomituksi taisi tulla väärä mies, koska vuosia myöhemmin tuomittu ampui Turussa toisen mukana olleen, mutta rangaistuksetta jääneen jääkärin. Tätä tapahtui siinä määrin, että Lockstedtissa alettiin kutsua suomalaisia Brotjägereiksi ja koko pataljoona sai vähemmän mairittelevan nimen Brotbataillon. Monelle jääkärille tuli mieleen, että he olivat palvelukseen astuessaan allekirjoittaneet erään ankaran paperin. Komeimman uran heistä teki Väinö Miettinen, josta tuli kommodori ja Merivartiolaitoksen perustaja. Sen sotilasainesta voitiin pitää poikkeuksellisen korkeatasoisena ja koulutus sota-ajan olosuhteet huomioiden oli poikkeuksellisen perusteellinen. Tosin hyvin monen kohdalla leiriin lähettäminen oli kohtuutonta, koska monelle jukuripäiselle maaseudun pojalle pedantin saksalaisen sotilaskulttuurin omaksuminen oli ylivoimaista. Kun erityisesti kouluttamattoman väestön ongelma vuonna 2016 on ylipaino, oli se vuonna 1916 alipaino. Sitä alkoi esiintyä lähes kaikkien sotaa käyneiden maiden asevoimissa. Toinen jääkäreistä sai teosta tuomion. Monilla oli ollut myös huono tulokunto. Pioneerikomppaniassa syntyi kapinan tapainen kieltäytyminen palveluksesta. Sen seurauksena kolme miestä joutui sotaoikeuteen, seitsemän sai arestirangaistuksen ja kahden osaksi tuli remmiapelli. Useat bahrenfeldtiläiset palvelivat myöhemmin Suomen puolustusvoimissa. Heidät saatiin kiinni, ja he päätyivät joko siviilityöhön tai vankileirille. Suomalaisen työväestön ravitsemustaso ei ollut mitenkään loistava sata vuotta sitten. Kapina Majuri Bayerin käsityksen mukaan suomalaisjoukon oli saatava myös rintamakokemusta jollain suhteellisen rauhallisella rintamaosuudella, jotta pataljoona ei kärsisi suuria tappioita. Yksi karkulainen ehti kotimaahan saakka, jossa päätyi punakaartiin. Pataljoonasta otettiin tutkintaan seitsemän jääkäriä, joskaan he eivät saaneet tuomiota, mutta eivät myöskään palanneet pataljoonaan. Siinä allekirjoittaja ilmoitti olevansa tietoinen, ettei hänellä tai hänen omaisillaan ollut oikeutta korvaukseen, jos hän kuolee tai tulee työkyvyttömäksi palveluksessa. Bahrenfeldtiin lähetettiin myös jääkäreitä, joiden ei katsottu olevan kelvollista sotilasainesta. Sinne lähetettiin muiden muassa kahdeksan pataljoonasta karannutta jääkäriä. Vuonna 1916 ja sen jälkeen kapinointi rintamalla tai sinne lähtemässä olleissa joukoissa ei ollut mitenkään tavatonta. Suomalaisille viina ei ollut vuonna 1916 elintarvike, jota osattiin käyttää arjessa, toisin kuin hänen keskieurooppalaisille aseveljilleen. Pataljoonan komentaja yritti raittiusmiehenä saada rajaa viinankäytölle, tosin huonolla menestyksellä, koska pataljoonan muu päällystö oli enemmän kohtuukäyttäjiä kuin raittiusmiehiä ja katsoivat viinanviljelyä läpi sormien
Saksalainen kantamiehistö hoiti niin ikään huoltoa, he toimivat upseereiden lähetteinä ja ajomiehinä. Kapinointi jäi lopulta pienen porukan puuhaksi. Ja niin 31. Kouluja taisteluammunnat suoritettiin uusilla aseilla ja harjoiteltiin kovien käsikranaattien heittoa. Yksitoikkoista varuskuntaelämää oli ensimmäiseksi tulleilla takanaan jo 15 kuukautta. WSOY 1966. Venäläisten kolmen linjan kiväärien tilalle saatiin saksalaiset m/98 Mauserit, ja konekiväärikomppanian venäläiset M/10 Maximit vaihdettiin saksalaisiin MG-08 Maximeihin. Saksalaisten aliupseerien määrä oli pieni, sillä rintama-aliupseerien tehtävät oli siirretty suomalaisille joukkueenja ryhmänjohtajille. Pataljoonan vahvuus oli 1 457 miestä, joista 1 254 oli suomalaisia jääkäreitä. Saksalaisia upseereita ja aliupseereja oli 92 ja lisäksi pataljoonan saksalaista kantamiehistöä 111 miestä. Pitkät marssit täyspakkauksen kanssa ja harjoitukset pataljoonatasolla tai osana suurempaa kokonaisuutta kuuluivat pataljoonan koulutuksen rintamalle lähtöä edeltäneeseen viimeistelyvaiheeseen. Kaikkialla hurrattiin. toukokuuta 1916 jääkäripataljoona 27 lastattiin Lockstedtin rautatieasemalla rintamalle lähtevään junaan. Saksalainen alipäällystö toimi melkein yksinomaan huoltotehtävissä. Kirjoituksessa on käytetty tärkeimpänä lähteenä Martti Lauerman ”jääkäriraamattua” Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona 27, Vaiheet ja vaikutus. Kirjoitussarjan seuraavassa osassa käsittelemme jääkärien vaiheita rintamalla vuosina 1916–1917.. 1 096 sivua. Haupzugführer Jernström oli arvioinut, että kaikki jääkärit, tai ainakin 90 prosenttia heistä toivoi pääsyä rintamalle pois kasarmielämän tylsyydestä. ”Soittokunta pauhasi ja juotiin maljoja”, muisteli myöhemmin kirjassaan jääkäri Kara. Kun ilmoitus rintamalle siirtymisestä saatiin, jääkärien ehdoton enemmistö tervehti sitä hurraa-huudoin. Pataljoonan mukana rintamalle lähti 199 hevosta. 71 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 Sotaan Rintamalle lähtöön valmistauduttiin vaihtamalla varusteita ja harjoittelemalla
Koska kyseessä oli tuolloin pääasiassa peruskoulutuksen antaminen, ei koulutuksen vanhakantaisuus todennäköisesti oleellisella tavalla heikentänyt lopputulosta. – Tämä johtui siitä, että ensimmäinen maailmansota muutti täydellisesti sodankäynnin perusteita. 72 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 100 VUOT TA SIT TEN J ääkärien koulutuksen perustana olleet ohjesäännöt olivat osin pahasti vanhentuneita, jääkäreitä ja Saksan asevoimia tutkinut kenraalimajuri evp. Alue sopi paremmin amJÄÄKÄRIEN KOULUTUS OLI PARASTA, MITÄ OLI SAATAVISSA Kenraalimajuri Jukka Pennanen: VANHAT OPIT EIVÄT VASTANNEET UUTTA SODANKUVAA kuitenkin vaikuttivat vasta kuukausien viiveellä koulutuskeskusten, kuten Lockstedter Lagerin, koulutuskäytäntöihin. He olivat pääosin haavoittuneet heti sodan alussa, ja heidät oli komennettu toipilasvaiheen jälkeen suomalaisten kouluttajiksi. Kehityksen seurauksena ohjesäännöt tai ainakin niiden taistelutekniset osat vanhenivat ja tilalle tulivat suhteellisen nopeasti käytännön kokemuksiin perustuvat sodanaikaiset ohjeet. Lockstedter Lager oli yksi Saksan 26:sta joukkojen harjoitusalueesta (Truppenübungsplatz). – Upseeristo oli koulutettu vanhassa hengessä 1900-luvun alussa, ennen maailmansodan kokemuksia. Siellä sijaitsivat lähes 10 000 sotilaalle ja 2 000 hevoselle tarkoitetun leirin lisäksi niin jalkaväen, tykistön kuin pioneerienkin harjoituspaikat. Noin 5 000 hehtaarin suuruinen alue tarjosi erinomaiset edellytykset tehokkaalle koulutukselle. – Koulutuspaikkojen ja -välineiden osalta jääkärien tilanne oli hyvä. Uusinta koulutussisältöä ei koulutettu suuren värväyksen mukanaan tuomalle jääkärien pääjoukolle, vaan oppi oli vanhaa. Nämä Edellisen sodan opit – Aliupseeri-kaaderin puutteet olivat vielä suurempia. Näin myös heidän oppinsa oli vanhahtavaa, eikä heitä myöskään juurikaan kurssitettu suomalaisten koulutuksen aikana, Pennanen arvioi. Jukka Pennanen kertoi keväällä 2015 Hampurissa järjestetyssä jääkärien Lockstedtiin saapumisen satavuotisseminaarissa. Kouluttajien vähäinen verenvaihto oli myös osaltaan vaikuttamassa siihen, että koulutukseen ei tullut uusia tuulia rintamalta. n TEKSTI: JUKKA KNUUTI. Tekninen vallankumous oli siirtynyt tappavassa tehokkuudessaan myös taistelukentälle, mikä havaittiin nopeasti sodan alussa. Suomalaisten osalta ongelmana oli jalkaväen harjoitusalueiden maasto-olosuhteiden poikkeaminen suomalaisista
Jääkäreillä se vaan ei näkynyt, kuten Pennanenkin toteaa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 73 pumalinjoissa etenevien 1800-luvun taistelijoiden koulutukseen kuin harvenneessa ryhmityksessä yksittäissyöksyin, katveita hyväksi käyttäen etenevien sotilaiden uusimuotoiseen harjoittamiseen. Saksassa tehtävätaktiikka on muodostanut jo yli 100 vuotta kokonaisuuden, johon saksalainen sotataito on voinut menestyksellisesti nojautua taktis-operatiivisella tasolla. – Koulutukseen kuuluu aina myös johtaminen/johtamistaidon opettaminen. Tärkeimpänä syynä tähän oli se, että jääkäreiden osalta ei koulutuksen kurssimaisen rakenteen johdosta päästy juurikaan soveltavaan koulutusvaiheeseen, vaan jouduttiin pitäytymään pitkälti muodollisessa koulutuksessa, Pennanen muistuttaa. Todellisuudessa preussilainen tehtävätaktinen johtamistapa oli kuitenkin sata vuotta sitten aikansa moderneinta ja huomattavasti vähemmän muotoon, kaavamaisuuteen ja tinkimättömään, joustamattomaan käskyttämiseen perustuvaa kuin muiden tuon ajan eurooppalaisten armeijoiden toimintatapa oli. Huolimatta siitä, että jääkäreiden koulutuksessa voidaan havaita melkoisia puutteita ja myös vanhanaikaisuutta, on kuitenkin varsin todennäköistä, että jääkärien saama koulutus oli parasta mahdollista, mitä tuolloin oli saatavissa – yhdessäkään sadan vuoden takaisessa armeijassa. Erityisen merkittäväksi nousee johtamistaito silloin, kun kyseessä on joukko, kuten jääkärit, joilla ei ole mitään käsitystä tai kunnon perintötietoa siitä, mitä sotilasjohtaminen yleensä tarkoittaa. Saksassa tehtävätaktiikka on muodostanut jo yli 100 vuotta kokonaisuuden, johon saksalainen sotataito on voinut menestyksellisesti nojautua taktisoperatiivisella tasolla.. Tehtävätaktiikan ymmärrettiin muodostavan johtamisen perustan jo 1880-luvulla, mutta sen esiintymistä on vaikea havaita jääkärien koulutuksessa. Meillä preussilaisuudella tarkoitetaan usein muodollista ja ankaraa kurinpitoa ja koulutusta. Suomessa elääkin osin jääkärien tuomana kovin kummallinen käsitys siitä, mitä preussilainen sotilaskoulutus tarkoittaa
Monet jääkärit hankkivat myös komeamman lipallisen privaattilakin, jota käytettiin erityisesti lomilla. Kenttälakkina toimi myös pyöreä lipaton lakki. Symmetrinen 27. Päähineenä oli musta suurella kotkakokardilla koristettu nahkakypärä, tshako. JÄÄKÄRIN VAATETUS n Alkuperäinen jääkäriunivormu Gruppenführerin arvomerkeillä. 74 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 100 VUOT TA SIT TEN J ääkärin ulosmenoja paraatipuku oli vihreä univormu erotuksena tavanomaisesta kenttäharmaasta jalkaväkiunivormusta. Oikealla sama kypärä suojattuna rintamalla käytetyllä suojuksella. 27. Ovaalinmallinen irrotettava mustavalkoinen Preussin kokardi puuttuu kypärästä kotkan yläpuolelta. Luvun 27 fontti on symmetrinen, sillä ylösalaisin käännettynä luku on edelleen 27. Mutta silloin joku huomasi, että kakkonen ylösalaisin on seiska! Ja siinä se oli. Sitä käytettiin aina paraatipäähineenä, mutta myös kenttäpalveluksessa, jolloin sen päälle vedettiin yleensä hiekanruskea kangassuojus. Miehen päähineenä on lipallinen kenttälakki.. Poletteihin ilmaantui legendaarinen luku 27 toukokuussa 1916, kun Ausbildungsgruppe Lockstedtista tuli sen lähtiessä rintamalle Königlich Preussisches Jägerbataillon nr. Tarinan mukaan sotilaskodista, Soldatenheimista, loppuivat seiskat. n Yllä nahkainen tshako-kypärä jossa näkyy myös sen komea Preussin kuningaskunnan kotka
Se oli taakka, jonka alla jalat tukevasti painuivat maata vasten.” (Jääkäri Karan kuvaus). SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 75 Akateeminen loppututkinto tai vastaava 34 Korkeakouluopiskelija 116 Pelkkä ylioppilastutkinto 1 Vajaan lukion käynyt 12 Keskikoulun käynyt 18 Vajaan keskikoulun käynyt 6 Kansakoulun käynyt 5 Tiedot puuttuvat 3 189 PFADFINDEREIDEN KOULUTUSTAUSTA Akateeminen loppututkinto 52 Ylioppilastutkinto 270 Lukio 19 Lukio osittain 81 Keskikoulu 163 Kansakoulu 946 Kansakoulu suorittamatta osittain tai kokonaan 366 1897 KAIKKIEN JÄÄKÄREIDEN KOULUTUSTAUSTA JÄÄKÄRIN KENTTÄVARUSTUS ”Ei ollut mikään yksinkertainen asia saada tornisteriin mahtumaan telttakangas, palttoo, kolme filttiä, alusvaatteita, sukkia, kengät, puhdistusvehkeet ja harjat ja vielä rautainen annos (kaksi korppupussia, lihasäilykerasia ja soppa-ainepaketti). Lisäpainona oli vielä kivääri, leipäreppu, vesipullo, lapio ja 200 patruunaa
Muutkin kuvassa olevat lienevät toista kuljetuserää ja samaan komppaniaan liitettyjä. komppaniassa, joka oli rykmentin pioneerikomppania. Pataljoona heistä tulikin, ja koulutuksen päätteeksi suomalaisnuorukaiset kävivät puolitoista vuotta sotaa oudoissa olosuhteissa Saksan itärintamalla – maailmankolkalla, josta monet Suomessa eivät tienneet mitään. 76 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 Alkukesästä 1941 noin 1 200 suomalaista nuorukaista lähti Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Asepuvut on näköjään hiljattain saatu, koska osalla on kauluksissaan Totenkopf-Standarteihin liittyvä pääkallo normaalien SS-riimukirjainten sijasta. Edessä vasemmalla on vapaaehoinen Väinö Länsisalmi, joka palveli aluksi SS-Regiment Nordlandin 16. Kaksi kolmannesta oli kuitenkin kouluttamattomia nuoria miehiä, joita odotti 75 vuotta sitten voimassa ollut kaksivuotinen varusmiespalvelus. Lähtijöistä kolmannes oli saanut sotilaskoulutusta jo Suomessa ja osa ottanut osaa talvisotaankin. Huomaa joidenkin rinnassa oleva talvisodan muistomitalin nauhanlaatta.. Suomalaisen SS-pataljoonan perustamisesta 75 vuotta SUURI -VÄRVÄYS SUOMALAISVAPAAEHTOISIA kuorma-autokuljetuksessa toukokesäkuun vaihteessa 1941. Kaikki olivat salaa tehdyn värväyksen ja valinnan tulosta, heistä piti perustaa suomalainen pataljoona Waffen-SS:ään, josta hyvin harva Suomessa oli koskaan edes kuullut
77 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016
Professori Mauno Jokipii on käsitellyt tapahtumasarjaa ja sen poliittisia taustoja erittäin perusteellisesti 1960-luvulla ilmestyneessä tutkimuksessaan, jolle hän antoi kuvaavan nimen Panttipataljoona. Tämän todellisuuden kohtasivat myös kesällä 1941 ne Saksaan lähteneet nuorukaiset, jotka palasivat retkeltään elossa ja selvisivät sen jälkeen vielä taisteluista Suomen rintamilla. Kauas vasemmalle heilahtanut ylin valta Suomessa sai heistä mainion maalitaulun. Suomalaisten SS-miesten tie vuodesta 1941 alkaen oli toimia ulkopolitiikkamme sijaiskärsijänä, suurin osa heille niin Saksan kuin Suomen valtion taholta annetuista lupauksista petettiin. SSvapaaehtoisista 256 oli jäänyt vieraisiin multiin. Värväyksen poliittinen tausta Talvisodan jälkeen Suomi oli edelleen Neuvostoliiton puristuksessa monin tavoin ja maan johto etsi kiihkeästi vastapainoa uhalle. Se oli osuva luonnehdinta näistä suomalaisista sotureista, joita käytettiin Saksan tukea lähes epätoivoisesti etsivän valtiojohtomme välineenä, poliittisena panttina. Toukokuussa 2016 Wiking-divisioonassa ja sen yksiköissä vuosina 1941–1943 palvelleita SSmiehiä oli elossa vielä 22. 78 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 S odan jälkeen niin meillä kuin muuallakin ”SS-mies” oli jotakin synkkää, mystistä ja pelottavaa. Hankkeet pohjoismaisesta puolustusliitosta kaatuivat, ja länsivaltojen tuki oli osoittautunut jo talvisodan loppuvaiheessa tyhjäksi lupaukseksi, vaikka vastapuoli TEKSTI: KARI KUUSELA KUVAT: KARI KUUSELAN ARKISTO PE KK A N IE M IN EN. SS-pataljoonan värväys alkuvuodesta 1941 oli osa suurempaa poliittista kuviota ja samalla myös hyvin erikoinen ilmiö Suomen historiassa. Sodan jälkeen entisiä SS-miehiä syrjittiin ja vieroksuttiin uudessa poliittisessa tilanteessa
Sodan päättyminen ei Neuvostoliiton painetta helpottanut, vaikka aseet hiljenivätkin. Suomi oli yksin Saksan ja Neuvostoliiton, kahden totalitaarisen, laajetumishaluisen diktatuurin välissä. Itse talvisodan Suomi oli lopulta sotinut yksin kaikesta myötätunnosta ja ulkomaalaisista vapaaehtoisista huolimatta. Asiaa vielä pahensi se, että Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen ja salaisen etupiirijaon syksyllä 1939 tehneen Saksan menestys kaikilla rintamilla kevään 1940 ja alkukesän 1941 välillä oli vienyt länsivalloilta loputkin mahdollisuudet tukea Suomea. Talvisodan jälkeen maassa oli surua niin VAPAAEHTOISET KUL JETETTIIN Suomesta Saksaan viidessä eri erässä, kuvassa neljännen kuljetuserän miehiä Vaasasta Stettiniin purjehtineella Bahia Lauralla 2. Petsamon nikkelikaivoksen ympärillä käyty poliittinen kädenvääntö, nikkelikriisi, Suomi–Neuvostoliitto-seuran perustaminen ja ilmeinen kommunistinen ulkoa ohjattu kiihotustyö loivat turvattomuuden tunnetta koko maahan. kesäkuuta 1941.. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 79 75 VUOT TA SIT TEN taisikin ottaa sen kovin vakavasti
80 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN kaatuneiden omaisten kuin kotinsa jättämään joutuneiden karjalaisten parissa, ulkomaankauppa puolestaan oli Ison-Britannian toteuttaman merisaarron vuoksi suureksi osaksi tyrehtynyt vain Liinahamarin satamaan. Kulttuuriset siteet olivat vahvat, ja Saksa oli arvossaan, joskin natseista huolimatta kuin heidän vuokseen. Neuvostovalta Baltian maissa oli ilmeinen uhka Suomelle, eikä se poistunut talvisodan päätyttyäkään. Suomi olisi Saksalle tärkeä myös siksi, että ruotsalainen teräs oli Saksan asevoimille n SS-pataljoonan ensimmäinen todellinen koulutuspaikka oli Wienin SS-kasarmit Schönbrunnin linnan puiston toisessa päässä. Kesällä 1940 Baltian maat miehitettiin kokonaan. Ehkä suuret poliittiset linjat ymmärrettiin, olivathan Saksa ja Neuvostoliitto ylimmät ystävät ainakin virallisesti, mutta se tuskin suomalaisia tai maan poliittista johtoa lohdutti. Uudelle poliittiselle suuntaukselle oli siis valmis pohja ja tarve, koska Neuvostoliiton painetta vastaan tarvittiin jokin vastavoima. Kuvassa on meneillään lomatarkastus, kaupunkilomaa miehet saivat vasta kolmantena sunnuntaina kaupunkiin tulosta.. Kun Saksa valtasi keväällä 1940 Tanskan ja Norjan, sen valtapiiri läheni olennaisesti Suomea, johon Saksalla oli runsaasti myös sotataloudellista mielenkiintoa, muun muassa Petsamon nikkelin ja Outokummun kuparin osalta. Saksan kylmäkiskoinen asennoituminen talvisodan aikana ja esimerkiksi aselähetysten kauttakulun estäminen oli ollut monelle Saksaan vanhastaan myönteisesti suhtautuvalle ilmeinen järkytys. Kulttuuriälymystön ja taloudellisen sekä poliittisen eliitin keskuudessa Suomessa suhtauduttiin Saksaan myönteisesti. Saksan kiinnostus Talvisodan aikana virallinen Saksa oli suhtautunut kylmästi Suomeen, vaikka meillä ennestään olikin runsaasti suhteita niin kaupankäynnissä, kulttuurissa kuin monilla muillakin elämän aloilla. Täksi voimaksi osoittautui Saksa, joka kulissien takana alkoi suunnitella hyökkäystä Neuvostoliittoon. Sotilaallistakin yhteistyötä oli ollut ensimmäisen maailmansodan aikana jääkäriliikkeen ja Itämeren divisioonan muodossa. Lopullisen sysäyksen kiinnostukselle Suomea kohtaa Saksan ylin johto sai, kun se käynnisti vuonna 1940 idän sotaretken – operaatio Barbarossan – suunnittelun
Kuvassa suomalaispataljoonan toisen komppanian miehiä hymyilyttää, mutta kuten sotaväkeen liitetty vanha sanonta kuuluu, hymy kyllä hyytyi itärintamalla.. 81 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 LÄHES KAIKILLE SUOMALAISILLE SS-miehille meno Saksaan ja sotaretki itään oli ensimmäinen ulkomaanmatka. Tuhansien kilometrien matkalla kuljettiin junalla, kuorma-autolla tai marssien, joku onnekas saattoi saada haavoituttuaan kuljetuksen lentokoneellakin
Korviini kantautui ”salainen” huhu, että Suomesta lähtee miehiä Saksaan sotilaskoulutukseen. Värväysmies kirjoitti suosituskirjeen, ja tarvittavat paperit mukanani lähdin Helsinkiin. Mutta ei hän sitä tarkoittanut. Kun vikaa löytyi, katsottiin, ettei pyrkijä kuulu arjalaiseen rotuun. suoraan yhteyttä Suomen Berliinin-lähettiläs Kivimäkeen, jonka kautta asia tuli suomalaisten päättäjien tietoon. SS-Hauptamtin päällikkö, kenraali Gottlob Berger, joka oli vastuussa myös värväyksestä, lähetti ensimmäisen edustajan Suomeen ilmeisesti jo tammikuussa 1941. Myöhemmin selvisi, että vääpeli oli käskenyt ottaa takin pois päältä sängyssä maatessamme. Seuraavaksi oli samana päivänä junakuljetus Stralsundiin. Tähän vaikutti niin organisaation oman johdon kuin Adolf Hitlerinkin tahto. Värväys vallatuissa maissa – Belgiassa, Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa – oli käynnistynyt jo vuonna 1940. Saksan yhteydenotto Waffen-SS ajoi yllättävästi omaa linjaansa värväysasioissa ohi Saksan ulkoministeriön Auswärtiges Amtin. Minäkin innostuin ja kysyin vanhempieni mielipidettä. Heti alussa sattui hauska tapaus, kun makailimme siviilit päällä sängyissämme. Waffen-SS:n oli rekrytoitava kasvuun tarvitsemansa miesvoima lähinnä ulkomaalaisten ja Volksdeutschien eli muiden maiden saksankielisten ja -sukuisten nuorten miesten joukosta. Ensimmäinen kontakti armeijan meininkiin oli juuri tällä paikkakunnalla. 82 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN ja taloudelle elintärkeää, ja sen takaamisessa Suomi olisi keväällä 1940 miehitetyn Norjan lisänä avainasemassa. Ilmoittauduin insinööritoimisto Rataksen toimistossa, jossa hoidettiin tarvittavia järjestelyjä. SS-UNTERSCHARFÜHRER (ALIKERSANTTI) KAUKO ALA-ILKKA Kun vikaa löytyi, katsottiin, ettei pyrkijä kuulu arjalaiseen rotuun. Matka alkoi 1.6.1941 junalla Vaasaan ja sieltä laivalla 5.6. Maailman tilanne oli hyvin sekava. Idea Suomeen kohdistuvasta värväyksestä näyttää syntyneen viimeistään loppukesällä ja syksyllä 1940 usealla suunnalla samanaikaisesti. Waffen-SS:n kasvun tiellä oli kuitenkin sen vapaaehtoisuuteen pohjautuva rekrytointi sekä saksalaisten asevelvollisten ikäluokkien jääminen pääasiassa Wehrmachtin, Saksan varsinaisten asevoimien, reviiriksi. Muutamia miehiä oli lähtenyt Ilmajoelta. Vääpeli astui karskina tupaan ja karjaisi: ”Jakaus!” Kieltä kun emme ymmärtäneet, ihmettelimme, mitä hän mahtanee tarkoittaa! Rupesimme kampaamaan tukkaa jakaukselle. Käsky lienee siis ollut ”Jacke aus” eli takki pois. Ajatus on ollut esillä suomalaisten ja saksalaisten välisessä kanssakäymisessä, mutta tässä vaiheessa vielä hyvin epävirallisella tasolla. Hitlerillä oli sisäpoliittisia taka-ajatuksia sekä halu saada vastapainoa Wehrmachtin vaikutusvallalle sotaa käyvässä maassa. Waffen-SS:n kasvu SS-organisaation aseellinen osa, Waffen-SS, oli ottanut määrällisesti vaatimattomin joukoin osaa Puolan ja Ranskan valtaukseen, ja paine joukkojen määrän kasvattamiseen oli suuri. Haavoittui omien Stuka-syöksypommittajien pommituksessa 19.1.1943 Jekaterinovkassa eikä tämän vuoksi ollut enää rintamapalveluksessa myöskään Suomen asevoimissa. T alvisota oli päättynyt, ja olin vapautunut armeijasta helmi-maaliskuun vaihteessa 1941. Se oli varuskuntakaupunki, jossa saatiin varusteet ja aloitettiin harjoitukset. Vaikka rauhan aikaa eleltiin, ei Suomenkaan turvallisuus ja itsenäisyys ollut varmalla pohjalla. Periaatteellinen suostumus saksalaisten pyyntöön tuli maamme johdolta jo seuraavana päivänä, vaikka monet värväykseen liittyvät yksityiskohdat sitä askarruttivatkin! Huomionarvoista on, että asia päätettiin mitä ilmeisimSyntyi Ilmajoella 12.3.1918. Poliittisen luvan saanti ulkoministeriöltä kesti kuitenkin jonkin aikaa, ja Berger otti 1.3. Julkaisi vuonna 2010 SS-palvelusaikansa päiväkirjoihin perustuneen muistelmateoksen ”Sotilaskoulutuksessa Saksassa”. Stettiniin. Virallinen pyyntö saada värvätä suomalaisia tuli Saksan Helsingin-lähettilään Wipert von Blücherin kautta Suomen ulkoministeri Wittigille 11.3., ja pyörät lähtivät pyörimään. Saksalaiset lääkärit ja upseerit tutkivat tarkasti kaikki pyrkijät. ...kyseessä oli ilmiselvästi valtion hanke.. Kun he eivät jyrkästi vastustaneet, kävin värväysmiehen puheilla saamani vihjeen perusteella. Reichsführer SS Heinrich Himmler suostui suomalaisten värväykseen 30.1.1941
SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 83
Insinööritoimisto Ratas Temppelikatu 4:ssä Helsingin Töölössä sijainnut insinööritoimisto oli perustettu vuonna 1938, ja sen toimialana oli muun muassa myllykoneistojen maahantuonti. Jotta toimistoon olisi saatu työvoimaa, värvättiin reserviluutnantti Osmo Niskanen, joka oli tuolloin vakuutusyhtiö Kalevan palveluksessa. Ryhmästä puuttuivat poliitikot, mutta sen sijaan upseerit olivat hyvin edustettuina. Riekin johdolla värväyksen organisointi alkoi jo maaliskuussa ja käytännön asioita hoitamaan saatiin edellä mainitun ryhmän jäsenen diplomi-insinööri Harry Backbergin yritys, Insinööritoimisto Ratas. Normaalisti miehitetyissä maissa saksalaiset olivat käyttäneet värväykseen itse perustamiaan värväystoimistoja, Suomessa asia pidettiin näiltä osin omissa käsissä. Hän oli hankkeelle myötämielinen, ja myös kaksi hänen poikaansa värväytyi aikanaan SS-vapaaehtoisiksi. Olihan Suomi suvereeni valtio. 84 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN min sangen suppeassa piirissä, johon kuuluivat presidentti Ryti, pääministeri Rangell, puolustusministeri Walden, sisäministeri von Born ja marsalkka Mannerheim. Valtion hanke, salainen toteutus Hallituksen sisärengas päätti värväyksen sallimisen, eli kyseessä oli ilmiselvästi valtion hanke. Harry Backberg oli niin kutsuttu kalterijääkäri eli jääkäriliikkeen aktiivi, joka oli tästä syystä viettänyt neljännesvuosisata aikaisemmin aikaa tsaarin vankiloissa (lue toisaalla tässä lehdessä juttu jääkäriliikkeestä). Eduskunnan kantaa ei kysytty kuten ei poliittisten puolueidenkaan, eikä näitä tahoja tässä vaiheessa mitenkään informoitu. Huomionarvoista on, että insinööritoimisto oli todellinen yritys, ei värväystä varten erikseen perustettu peitefirma. Riekin avuksi koottiin kutsuperiaatteella sopivista miehistä löyhä ryhmä, jossa oli muiden muassa entisiä jääkäreitä ja talousmiehiä sekä selvät linkit Aseveliliittoon, Reserviupseeriliittoon, Suojeluskuntien esikuntaan ja Valtiolliseen poliisiin. Todennäköisesti sen liiketoimet olivat kuitenkin kärsineet maailmansodasta ja ulkomaankaupan tyrehtymisestä, eli Backbergillä ehkä oli joutilasta aikaa. Asia haluttiin kuitenkin pitää salassa ja säilyttää valtiojohdon toimintavapaus, ja menetelmäksi otettiin asian siirtäminen yksityishenkilöistä muodostetun ryhmän hoitoon. Tämän ryhmän johtajaksi suostui hallitusneuvos, jääkärimajuri Esko Riekki, joka oli entinen Etsivän Keskuspoliisin päällikkö. Niskasen
Kuvassa hän poseeraa Zündapp KS 600 -sivuvaunumoottoripyörän päällä. Pikkukuvassa autonkuljettaja SS-Rottenführer Bertel Liimatainen palveli suomalaispataljoonan toisessa ja neljännessä komppaniassa. Minkäänlaista valtioiden välistä kirjallista sopimusta ei vapaaehtoisten aseman määrittelystä koskaan tehty.. 85 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 SS-REGIMENT NORDLANDIN MIEHET ovat juuri ottaneen vankeja Ukrainassa kesällä 1941
Kirjettä seurasi useampikin, joissa värväyksen suoritusta tarkennettiin. Jälkimmäinen oli suomalainen kansallissosialistinen järjestö, joka tunnettiin johtajansa, jääkärikapteeni Kalstan mukaan kalstalaisina. Organisaatiota ohjattiinkin kirjallisesti koko sen olemassaolon ajan. Tavoitteissaan Riekki onnistui lopulta hyvin. Värväysorganisaation luominen Huhtikuun alussa alkoi muotoutua värväysorganisaatio, jossa oli vajaat parisenkymmentä päävärväriä, kaikki ”Riekin komitean” jäsenten tuttuja miehiä eri puolilta Suomea. Päävärvärit loivat omien tuttavuussuhteidensa perusteella luotettavista miehistä värväysorganisaation, jonka jäsenet olivat yleensä suoraan yhteydessä vapaaehtoiseksi sopivina pitämiinsä miehiin. Riekin toimintatapana oli ulottaa värväys kaikkiin kansalaispiireihin eikä esimerkiksi suosia äärioikeistoksi katsottujen poliittisten liikkeiden jäseniä, joista SS-organsaatio olisi tietysti ollut kiinnostuneempi. Eräät järjestöt tulivat värväyksen kuluessa mukaan omasta aloitteestaan, tällaisia olivat Vapaussodan Rintamamiesten Liitto ja Suomen Kansan Järjestö. Nämä sekä eräät muut järjestöt käytännössä kilpailivat Riekin johtaman värväysorganisaation kanssa ja yrittivät ujuttaa värväykseen omia ideoitaan ja tavoitteitaan joutuen näin kahnauksiin sen kanssa. Ensimmäinen salainen kirje päävärväreille lähti 17.4., ja siinä oli poliittisen katsauksen sekä värväyksen perustelun lisäksi ohjeet käytännön järjestelyistä. Työvoima järjestyi siis varsin virallista tietä, mutta salaamisnäkökohdat visusti huomioiden. Luonnollisesti värvääjät suhtautuivat ajan hengen huomioon ottaen torjuvasti kommunisteihin ja muihin äärivasemmiston edustajiin, vaikka osa SS-miehistä ainakin sodan jälkeen näihin liikkeisiin ajautui ja toisilla oli selkeän vasemmistolainen koti. 86 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN työsuhde järjestettiin niin, että Helsingin suojeluskuntapiiri antoi hänelle liikekannallepanomääräyksen, jossa hänet määrättiin suojeluskuntapiirin käyttöön. Huhujakin n Suomalaispataljoonalla oli moderni ja monipuolinen aseistus, kuvassa harjoitellaan 81 mm:n kranaatinheittimellä, 8 cm GrW 34. PE KK A N IE M IN EN. Käytännössä hän työskenteli huhtikuun alusta toukokuun alkuun, jolloin sairastui ja tilalle astui Valtiollisen poliisin esittelijä, luutnantti Aarne Kauhanen värväyksen loppuajaksi. Olennaista on, että yksikään valtakunnallinen organisaatio ei ollut alussa selkeästi mukana, vaikka päävärväreillä toki oli selkeitä siteitä useisiin maanpuolustukseen positiivisesti suhtautuviin järjestöihin
JA A KK O PU U PE RÄ. Talvisodan syttymisen jälkeen isäni evakuoi heti joulukuun alussa 1939 perheensä lännemmäksi, mutta minä halusin jäädä kaupunkiin. Helsingissä olin 1941 keväällä töissä Filmituonti Oy:ssä erilaisissa varastotehtävissä. Kuvassa hän on Suomen Sotilaan järjestämässä ammuntatilaisuudessa opettamassa nuoremmille konekiväärin käsittelyä. Samassa rakennuksessa oli eräässä vakuutusyhtiössä töissä viipurilainen kaverini Martti Riikonen. Viipurista lähdön jälkeen olin pioneerivarikolla lähellä Kouvolaa, jossa rakenneltiin erilaisia panoksia. SS-UNTERSCHARFÜHRER (ALIKERSANTTI) KOSTI CANDE Suomen Sotilaan lukijoille tuttu Kosti Cande syntyi Viipurissa 17.12.1921 ja viettää eläkepäiviään kotonaan Töölössä, Helsingissä. Minut hyväksyttiin, koska olin tarpeeksi pitkä eli yli 170 cm... Isäni oli alun perin Pietarin suomalaisia, hän piti siellä puusepänliikettä. Cande haavoittui kahdesti Malgobekissa ja kolmannen kerran ilmahyökkäyksessä, joka tapahtui kuljetusmatkalla sotasairaalaan. Tästä hän oli hyvin surullinen ja kyseli, mitä minä aion tehdä. Sodan jälkeen luutnantiksi reservissä edennyt Cande palveli pataljoonassa konekiväärimiehenä. Toimin siellä räjähtämättömien pommien raivauksessa ja tulipalojen sammutuksessa 18-vuotiaana vapaaehtoisena. Minut hyväksyttiin, koska olin tarpeeksi pitkä eli yli 170 cm, mutta Martti oli liian lyhyt, eikä häntä hyväksytty. Yhtiö toi maahan filmejä ja vuokrasi niitä. Rataksesta minulle jäi mieleen siellä toimineen mieshenkilön hermostuminen puhelimessa jollekulle, joka oli lähettänyt fyysisesti kelpaamattomia ilmoittautumaan. n Kosti Cande on ollut hyvin aktiivinen SS-miesten perinteen vaalija aina näihin päiviin asti. Tähän vastasin, että lähden Saksaan tietysti. Pitkä jono meitä tarkastettavia oli. Minulla oli jo tuolloin käsky ilmoittautua lokakuussa samana vuonna Suomen armeijaan Korialla. Vallankumouksen jälkeen perheeni siirtyi Viipuriin, jossa liiketoiminta jatkui. Kaksi miestä oli tarkastusta tekemässä, molemmat saksalaisia. Tapasimme kerran sattumalta toukokuun puolessa välissä, ja hän kysyi ruokailun jälkeen Aleksanterinkadulla kävellessämme yllättäen, että lähdemmekö Saksaan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 87 O lin värväytyessäni Helsingissä, Viipurin evakkoja. Oikeastaan annoin toimistossa vain nimeni ja osoitteeni, joiden perusteella sitten tuli kutsu Ostrobotnialle tarkastukseen. Cande suoritti Suomessa UK-58:n ja palveli konekiväärijoukkueen johtajana muun muassa Ilomantsin taisteluissa kesällä 1944. Seuraavana päivänä menimme insinööritoimisto Ratakseen. Kun kyselin lisää, hän sanoi, että voisimme lähteä sinne sotaväkeen. Lääkärintarkastuksessa meidät tarkasti saksalainen lääkäri valkoisessa takissaan. Äitini oli ukrainalainen. Tarkastus ei minusta ollut kovin perusteellinen, keuhkoja kuunneltiin ja miestä katseltiin, aikaa meni ehkä kymmenisen minuuttia
Suomen kiinnostus kohdistui vapaaehtoiseen palvelussuhteeseen laajasti: missä he palvelisivat, kenelle ja missä muodossa he vannoisivat sotilasvalan ja olisiko heillä omien upseerien johtama kansallinen joukko-osasto. Menetelmä on sama, jolla hoidettiin myös saksalaisten jouk. Selkeimmin Suomen johdon kanta tuli ehkä esiin värväytyvien kokonaismäärän rajoittamisessa, saksalaiset olisivat mielellään värvänneet 2 000 miestä kokonaisen rykmentin tarpeisiin, nyt jäätiin ylivahvan pataljoonan tasolle. Tulosta voi toisaalta pitää erinomaisena saavutuksena vain muutaman huhtija toukokuun viikon ajan kestäneelle värväykselle! Toisaalta halukkaita olisi ilmeisesti löytynyt monin verroin enemmänkin, jos määrää olisi haluttu kasvattaa. mennessä lääkärintarkastukseen asti 1 326 miestä, joista vaatimukset täytti 1 084. Minkäänlaista valtioiden välistä kirjallista sopimusta ei vapaaehtoisten aseman määrittelystä koskaan tehty. Valtaosa, eli noin 56 % vapaaehtoisista, oli kuitenkin 1921–23 syntyneitä. Värväytyneiden ikärakenne oli laaja, vanhin oli vuonna 1904 syntynyt Bertel Gyllenbögel ja nuorin vuonna 1925 syntynyt Helmer Selin. Sotakokemuksen mukaan luokiteltuina 11,1 % oli ollut reserviläisenä talvisodassa rintamalla, 5,8 % asevelvollisena rintamalla, 5,1 % vapaaehtoisena rintamalla, 4,5 % reserviläisenä kotirintamalla ja 8,4 % vapaaehtoisena kotirintamalla. Kädenvääntöä Se, että Suomen ylin johto hyväksyi suomalaisten värväyksen, ei merkinnyt sitä, etteikö asiassa vielä ollut neuvoteltavaa. Kaavailtu rykmentin tarvitsema määrä kuitenkin vinoutti suomalaisjoukon sotilasarvorakennetta, upseereita ja aliupseereita tuli aivan liikaa, mikä sitten aikanaan aiheutti suurta tyytymättömyyttä ja ennenaikaisia kotiuttamisia. Myös joukon kokonaismäärä kasvoi suuremmaksi kuin mitä yhden pataljoonan perustamiseksi tarvittiin, ja yli 400 suomalaista hajotettiin divisioona Wikingin rykmentteihin ja erillisyksiköihin vastoin lupauksia. Ei mitään selkeää paperille, jotta tilanteen kenties muuttuessa voidaan irtautua asioista joustavasti. Tilanteet ja esimerkiksi värvättävien kokonaismäärä vaihtui useaan otteeseen, mutta lopputulos oli hyvin pitkälle Saksan toiveita painottava. Hyväksytyistä vapaaehtoisista 12 oli aktiiviupseereita, 113 reserviupseereita, 109 aliupseereita ja 850 miehistöön kuuluvia tai ilman sotilaskoulutusta. Muutama yksittäinen mies oli Värväyksen tuloksena noin 1 200 suomalaista lähti viitenä eri kuljetuksena Saksaan. Näin suomalaiset palvelivat lopulta Waffen-SS:ssä eivätkä Wehrmachtissa, johon Suomen valtiojohto olisi miehet mieluummin halunnut. kojen kauttakulku Suomessa ja lopulta koko jatkosotaan meno Saksan rinnalla. Suomen valtio jätti vapaaehtoiset tietyllä tavalla tyhjän päälle, mikä kostautui sitten aikanaan sodan jälkeen muuttuneessa tilanteessa. Värväysorganisaatio seuloi tarjokkaista 20.5. Joukossa oli siis aivan liikaa päällystöä suhteessa miehistön määrään ja ajatellun yhden pataljoonan tarpeisiin. 88 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN alkoi kaikesta salailusta huolimatta liikkua, ja asia levisi monilla paikkakunnilla niin, että osa tarjokkaista osasi jonkun tuttunsa vihjeestä kääntyä suoraan värvärin puoleen. Tarkastetuista 242 miestä eli 5,5 % hylättiin eri syistä, usein liian lyhyinä tai muin fyysisin perustein. Värväyksen tulos Värväyksen tuloksena noin 1 200 suomalaista lähti viitenä eri kuljetuksena Saksaan
Tähän jälkimmäiseen suureen ryhmään kuuluneista suurella osalla oli toki sotilaskoulutusta suojeluskuntajärjestön piiristä. Ihmekös sitten oli, että suomalaispataljoona pärjäsi tositoimissakin hyvin. Ruotsinkielisten määrän korostuminen lienee ollut heijastumaa kaupunkilaisten suuremmasta määrästä ja Pohjanmaan voimakkaasta panoksesta värvättyjen lähettämisessä. Koulutustaso oli tuolloinen yleinen koulutustaso huomioiden erittäin korkea, esimerkiksi keskikoulun suorittaneita oli viisinkertainen ja ylioppilaita nelinkertainen määrä koko väestöön suhteutettuna. Esivannojina olivat SS-vapaaehtoisina olevat jääkärien pojat oikealla rivissä, itse lipulla oli yksi mies kustakin pataljoonan neljästä komppaniasta. Vala vannottiin Adolf Hitlerille, Saksan valtakunnan johtajalle. Lipun pataljoonalle valmisti Käsityön ystävät, ja se naulattiin Ostrobotnialla Helsingissä 6.10.1941.. Suurimmista kaupungeista kotoisin oli 26,8 % ja maaseudulta 73,8 %, eli kaupunkilaisten edustus oli suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä noihin aikoihin. Ruotsinkielisiä hyväksytyistä oli 12 %, kun heidän osuutensa koko väestöstä oli tuolloin selvästi pienempi eli 9,6 %. Koulusivistyksen mukaan luokiteltuna kansakoulun tai vähemmän käyneitä oli 50,5 %, alemman ammatillisen koulun käyneitä 11,4 %, keskikoulun suorittaneita 22,8 %, kauppaopiston tai teknisen opiston läpi käyneitä 2,5 %, ylioppilastutkinnon suorittaneita 11,9 %, virkatutkinnon suorittaneita 0,7 % ja akateeminen loppututkinto oli 0,2 %:lla. Kiinnostuitko. Värväys lienee tavoittanut sopivia miehiä paremmin kaupunkien tiheässä asutuksessa ja helpommassa tiedonkulussa. Lähtijöiden nuoruus huomioon ottaen monen kohdalla lähtöhetken koulutustaso oli vasta välivaihe ja nousi vielä monen kohdalla sodan jälkeen. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 89 ehtinyt saada sotilaskoulutuksen talvisodan jälkeen, mutta peräti 64,6 % oli ilman sotilaskoulutusta. Lisää suomalaisista SS-miehistä, pataljoonan pojista ja divisioonan miehistä, voit lukea Suomen Sotilaan tulevista numeroista tai hakemalla lähimmästä Lehtipisteestäsi koko kesän myynnissä olevan Suomen Sotilaan Jatkosota-extran. n Suomalainen SS-pataljoona vannoi sotilasvalan 15.10.1941 Gross Bornin harjoitusalueella (nykyisin Puolaa ja nimeltään Borne Sulinowo). Keskimääräistä parempaa porukkaa Ammattinsa tai muun tilanteensa mukaan luokiteltuna 15,5 % oli koululaisia, 18,8 % ylioppilaita, 20,1 % työläisiä, 18,3 % talonpoikia/maanviljelijöitä ja 29,4 % edusti muita ammatteja. Tämä lienee ollut saksalaisille värväreille pettymys, koska heidän kiinnostuksensa ruotsinkielisiin oli suurempi, olivathan nämä ainakin teoriassa enemmän germaaneja kuin suomenkieliset
TEKSTI: HEIDI RUOTSALAINEN. 90 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 SOTAHISTORIA
Suomen aikeet irtautua sodasta eivät tulleet aseveljelle yllätyksenä. Nimensä organisaatio sai johtajansa komentajakapteeni (Korvettenkapitän) Aleksander Cellariuksen mukaan, ja osasto toimi Helsingin keskustassa osoitteessa Pohjoinen Makasiinikatu 9. Poliisiasioissa Büro Cellarius kääntyi Valpon puoleen, kun se muun muassa ilmiantoi vakoilusta epäi. S uomen tunnusteluja erillisrauhan aikaansaamiseksi Neuvostoliiton kanssa oli Saksassa seurattu huolestuneena jo vuodesta 1943 lähtien. Saksan ja Suomen yhteinen, verinen sotatie kesti vain hieman yli kolme vuotta. Pääasiassa Büro Cellariuksen tehtäviin oli sotavuosien aikana kuulunut saksalaisten joukko-osastojen valvonta, kenttäpostin sensuuri sekä Saksan kansalaisten valvonta. Jatkosodassa Abwehrin Kriegsorganisation Finnlandin eli Suomessa toimineen Büro Cellariuksen tehtäviin kuului tiedustelu-, vastavakoiluja sabotaasitehtävät venäläisten selustassa. Büro Cellarius teki suomalaisten kanssa tiivistä yhteistyötä. 91 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 Jatkosodan alkamisesta tulee tänä kesänä kuluneeksi 75 vuotta. Suomalaisina yhteysupseereina Büro Cellariuksessa olivat toimineet kapteeni Hans Snellman ja luutnantti Otto Kumenius. Sillä oli hyvät suhteet niin Valpoon (Valtiollinen poliisi) kuin Päämajan tiedusteluelimiinkin. Saksa pystyi muutamien Suomen hallituksen jäsenten ja kansanedustajien tietovuotojen vuoksi seuraamaan kehitystä varsin tarkasti ja reaaliajassa. Saksan poliittisen tiedustelun tarve kasvoi entisestään tunnusteluiden edettyä lopulta virallisiksi neuvotteluiksi. Kun Suomen ja Saksan suhteet viilentyivät keväällä 1944, Büro Cellarius lisäsi merkittävästi tiedusteluaan Suomessa. Kun siteet katkesivat ja sotatoimet alkoivat entisten liittolaisten välillä, käynnistyi myös hyvin valmisteltu salainen sota Suomea vastaan
Saksan sotilastiedustelutoiminta Suo messa pyörähti kunnolla käyntiin syyskuussa 1944 ja jatkui aseveljien välirikon jälkeen useilla paikkakunnilla. Organisaation tehtävänä oli johtaa ja tukea Saksalle uskollista vastarintaliikettä, mutta toiminta verhottiin Suomen auttamiseksi neuvostomiehityksen uhatessa. Ennen maasta poistumistaan Sonderkommando Nordin henkilökunta oli ehtinyt rakentaa Suomeen toimivan vastarintaverkoston radioasemineen ja värvättyine etappimiehineen. Bross siirtyi Saksaan, jossa hänen suomalaisesta vaimostaan tehtiin koodinimellä ”Snaggy” toimiva vastapeluri Suomessa salaista radioasemaa ylläpitäneeln Aleksander Cellarius ja majuri Lindhardt vierailulla Leppäsyrjässä elokuussa 1941. n Vapaaherratar Ruth Munck kunnostautui naisten värväämisessä. Hyökkäysvaiheessa kesällä 1941 Leppäsyrjässä tätä ongelmaa ei ollut, kaukopartio-osasto Kuismasessa vieraillessaan Cellarius teki hyvän vaikutuksen aseveljien tiedusteluosaston henkilökuntaan. Suurimmalla osalla lähteneistä miehistä oli tausta SS-joukoissa.... Viimeiset Büro Cellariuksen henkilökunnan edustajat poistuivat maasta 15.9.1944. Hänen tiedetään olleen hyvissä väleissä Päämajan tiedustelupäällikkö Aladár Paasosen kuten myös valvontaosaston päällikön Kustaa Rautsuon kanssa. …ja Sonderkommando Nord Kun poliittinen tilanne kehittyi saksalaisille epämieluisaan suuntaan kesällä 1944, Saksa perusti Suomeen maanalaisen sotilasvakoiluorganisaation nimeltä Sonderkommando Nord. Aleksander Cellarius… Komentajakapteeni Aleksander Cellariuksesta on säilynyt hyvin ristiriitaista tietoa. Majuri Alarich Bross vältti vain täpärästi pidätyksen syyskuun alussa. Saksassa sabotaasija vakoilukurssilla tammikuussa 1945 olleet suomalaisnuorukaiset valittivat Cellariuksen keskittyvän enemmän rakastajattareensa kuin vakoilukurssin ohjelmaan. Cellarius jäi hoitamaan apulaispäällikön tehtäviä uudessa organisaatiossa. Suomalaiset eivät olleet yhteisinä vuosina tuhlanneet resurssejaan kanssasotijaan vaan keskittäneet armeijan vastavakoiluorganisaation eli Päämajan valvontaosaston ja sisäasiainministeriön alaisen Valpon resurssit käytännössä neuvostovakoilun torjuntaan. Häntä on kuvattu pystyväksi tiedustelumieheksi, jolla oli pitkä kokemus alalta ja joka osasi luoda erinomaisia kontakteja. Johtoon nousi Suomessa pitkään matkailuneuvoksen peitevirassa toiminut majuri Alarich Bross, joka oli aiemmin johtanut Fabianinkatu 29:ssä Gestapon Suomi-osastoa. Toisen maailmansodan jälkeen hänet tuomittiin Suomessa maanpetoksesta vankeuteen. Aseveljen toimien tarkastelu vaati äärimmäistä hienotunteisuutta. 92 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 SOTAHISTORIA lemiään henkilöitä tai pyysi luotettavuuslausuntoja palvelukseensa pyrkivistä henkilöistä. VL A D I M A RM O N KO KO EL M A Saksan Suomeen kohdistama tiedustelutoiminta oli todennäköisesti ennen välien säröilyä varsin pienimuotoista, mutta aktivoitui nopeasti, kun rauhantunnustelut tulivat ilmi. Munck oli toiminut aikanaan suomalaisten jääkärien sairaanhoitajana ensimmäisessä maailmansodassa. Valpon kaivamien tietojen mukaan Sonderkommando Nordin tehtävänä oli sotilaallisen, taloudellisen ja poliittisen tilanteen seuraaminen sekä mahdollisen tulevan kapinan tukeminen. Toisaalta häntä on syytetty myös riidanhaluiseksi ja kykenemättömäksi johtamaan organisaatiotaan. Kesän lopulla 1944 Büro Cellarius alistettiin Valtakunnan pääturvallisuusviraston RSHA:n ja sen osana toimineen Gestapon alaisuuteen
Sonderkommando Nordin suomalaisnuoret Sonderkommando Nordin toiminta Suomessa oli monisyistä. Suurin osa lähteneistä poistui Pohjois-Suomen kautta saksalaisten joukkojen mukana. Kyrre oli uittanut lusikkaansa useassa sopassa, mutta kuin ihmeen kaupalla, tai ehkä juuri siksi, hänen onnistui selvitä hengissä toisesta maailmansodasta. Saksalla oli laajat suunnitelmat etenkin suomalaisnaisten varalle. Etappireitin kautta kuljetettiin salatein Ruotsiin ”kaniineja” eli esimerkiksi saksalaisia sotavankeja ja muita henkilöitä, joilla harvemmin oli laillisia syitä oleskella Suomessa. Illallisen ja liköörin lomassa värväys tapahtui kuin huomaamatta, ja nuoret n Päämajan tiedustelupäällikkö Aladár Paasonen. Erityisesti naisten värväämisessä kunnostautui lokakuussa 1944 Saksaan matkustanut vapaaherratar Ruth Munck, joka piti yllä naisten kortistoa Berliinissä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 93 le tanskalaissyntyiselle Thoralf ”Kurt” Kyrrelle. Osa naisista lähti saksalaisten sulhastensa perässä, toiset taas miehityksen pelossa, ja osa poistui maasta omasta vakaasta harkinnastaan. Suomalaisia naisia matkusti Saksaan niin paljon, että Berliinissä heistä koottiin kortisto yhteystoimiston yhteyteen. Radioasemien ja vastarinnan organisoinnin lisäksi maasta autettiin pois henkilöitä, joilla oli mielenkiintoiset taustat. Suomalaisia naisia matkusti Saksaan niin paljon, että Berliinissä heistä koottiin kortisto yhteystoimiston yhteyteen. KA N SA LL IS A RK IS TO. Suomesta poistui myös maan omia kansalaisia, nuoria miehiä ja naisia. n Thoralf ”Kurt” Kyrre. Humbold-klubilla kokoontui useana iltana joukko nuoria naisia yhdessä Munckin ja herra Schoultsin kanssa. Snaggy otti Berliinin päämajassa SS-Germanische Leitstellen Suomi-osaston radioasemalla vastaan muun muassa Kurtin viestit ja lähetti ne edelleen Heringsdorfiin, jossa sijaitsi Sonderkommando Nordin esikunta. Naisten tiedot, työpaikat ja uudet osoitteet kerättiin ylös. Kaikki eivät olleet nuoria. Kertomansa mukaan Ruth etsi pyydettäessä suomalaisnaisia Saksan sotavoimien SS-Jagdverband-yksiköiden palvelukseen. Suurimmalla osalla lähteneistä miehistä oli tausta SS-joukoissa, eivätkä he voineet hyväksyä rauhaa Neuvostoliiton kanssa, sillä sen pelättiin johtavan maan miehitykseen. Ruotsin viranomaiset sulkivat tältä toiminnalta silmänsä, jotta ihmisvirrasta ei olisi tullut heidän ongelmansa
Itämeren rannalla sijaitsevissa Neustrelitzissä ja Heringsdorfissa annettiin suomalaisille nuorille sabotaasija vakoilukoulutusta. Tammikuussa 1945 olleen kurssin toimintaa tuli seuraamaan myös Aleksander Cellarius yhdessä ...nuoret naiset huomasivat tulleensa lähetetyiksi vakoilukursseille. 94 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 SOTAHISTORIA naiset huomasivat tulleensa lähetetyiksi vakoilukursseille. Koulutuksen sai myös maiden välirikon jälkeen Suomeen palanneen Suomen Saksanja Unkarinsotilas-, laivastoja ilmailuasiamiehenä toimineen ja aikoinaan ensimmäisenä jääkärinä tunnetun, eversti Walter Hornin tytär Thaïs Horn, jonka perheystävä Ruth Munck värväsi palvelukseen. SA -K U VA M A N N ER H EI M M U SE O n Eversti Walter Hornin tytär Thaïs Horn, jonka perheystävä Ruth Munck värväsi palvelukseen kuvassa oikealla kukittamassa päivänsankarin, sotamarsalkka Mannerheimin kulku-uraa hänen kotinsa ovella Kaivopuistossa kesäkuun neljäs 1937. Toki kuulusteluissa jokainen koetti pelastaa nahkansa kuten parhaiten taisi. Valtakunnan pääkaupunki näytti suomalaisnuorten siirtyessä Saksaan syksyllä 1944 kovin paljon synkemmältä. Kursseilla olleista monet kertoivat Valpon kuulustelussa, että koulutus oli laadultaan ainakin ajoittain heikkoa ja opiskelumotivaatiota ei juuri ollut. Suurin osa miehistä lienee itse aktiivisesti hakeutunut koulutukseen, mutta osa värvättiin myös sotavankileireiltä. n Näköala hotelli Adlonin ikkunasta Brandenburger Torille vuonna 1942. Perikato Miesten värväyksessä keinot olivat moninaisemmat, Suomeen toimitettiin muun muassa luotetuille piireille tietoja Saksassa pidettävistä kursseista, joilla koulutettiin vastarintamiehiä miehityksen varalta. Vuonna 1942 liittoutuneiden pommikonelautat eivät olleet vielä tehneet Berliinissä tuhojaan.. Vasemmalla Margareta Gustafsson ja marsalkan perässä eversti Martola ja majuri Björkman
Isku toi nuorukaiselle 10 vuoden kuritushuonetuomion, josta hän lopulta istui seitsemän. Parikymppisenä nuorukaisena, vuonna 1934, Hermann teki Bulevardilla sijainneeseen Neuvostoliiton edustustoon aseellisen iskun, jossa haavoittui neljä työntekijää. Mielenkiintoisen Hermannin taustasta teki hänen isänsä, joka todennäköisesti työskenteli brittien tiedustelun palveluksessa Viborg Wood -nimisellä tehtaalla. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 95 naisystävänsä Katarina Helsingiuksen kanssa. Eräällä kurssilla naiset kieltäytyivät amerikkalaisten joukkojen lähestyessä jatkamasta yhteistyötä saksalaisten kouluttajiensa kanssa. On mahdollista, että sabotaasija vakoilukoulutuksen saaneita miehiä olisi tullut maahan ja toteuttanut saamansa tehtävät. Suomalaisille naisille luvattiin kasvoleikkauksella muunnettu ulkonäkö ja uusi elämä Suomessa, vanhaan elämään ja henkilöllisyyteen ei ollut enää paluuta. Suomessa toimineista Saksan kouluttamista naisagenteista ei ole viitteitä. Toisaalta usealla kurssilla koulutus oli niin heikkolaatuista, että tuskin nuoria edes lähetettiin tehtäviinsä. Sabotaasikoulutukselle tuossa tilanteessa on tuskin ollut tarvetta. Kadonneet konjakit ajoivat ymmärrettävistä syistä Cellariuksen ja suomalaisnuorukaiset napit vastakkain. Hermannin sisko Mira Elisabeth Brown työskenteli saksan ja venäjän kielen konekirjoittajattarena sotavangeista asiamiehiä kouluttaneessa Osasto Raskissa. MERKILLINEN HERRA BROWN Y ksi Saksassa vakoilukurssille osallistuneista miehistä oli Ison-Britannian kansalainen Hermann Brown (Pietari 1909 – Vantaa 1986), joka oli syntynyt tsaarin Venäjällä, menettänyt sukulaisiaan bolsevikkien valtaannousussa ja kasvanut Suomessa varsin katkerana kokemastaan. Cellariuksen hermot alkoivat olla koulutettavien kertoman mukaan riekaleina sodan loppuvaiheessa, jolloin hän keskittyi lähinnä konjakkiin ja juurikasvien viljelyyn. Ulkonäköään tuli muuttaa usein ja asunto valita niin, että poistumaan pääsi useaa eri reittiä. Saksan sotilastiedustelun koneisto pyöri loppuun asti, vaikka puolustus oli jo romahtamisen partaalla. Heille tehtiin heti selväksi, että kiinni jäämisen uhatessa oma henki on kyettävä riistämään aseella tai myrkkykapselilla. He jättäytyivät mieluummin amerikkalaisten vangeiksi kuin jatkoivat koulutusta. Jatkosodassa Hermann palveli aluksi tykkimiehenä. Brown haavoittui SS-miehenä Ukrainassa itärintamalla Lozova. Kuulusteluissa useat naiset kertoivat koulutuksestaan ja koulutuksen jälkeisistä tehtävistä samansuuntaisesti. Historian romanttinen hämärä Saksassa koulutettujen suomalaisagenttien aktivoitumisesta ja toiminnasta Suomessa ei ole säilynyt muutamia viitteitä enempää tietoa. Toisaalta on mahdollista, että Saksa olisi aloittanut agenttien kouluttamisen jo paljon ennen aseveljeyden rakoilemista, joten agentteja on voinut olla luultua enemmän. Ammatti tuli valita niin, ettei se korostunut liikaa. Saksan ulkomaisista vapaaehtoisista kootun Wiking-divisioonan suomalaiseen pataljoonaan Hermann liittyi syksyllä 1942 täydennysmiehenä. Naisille opetettiin sähkötystä, tiedonhankinnan menetelmiä ja taistelulajeja. Takaisin Suomeen naiset olisi lennätetty Norjasta käsin ja pudotettu laskuvarjoilla miehitettyyn Suomeen
Mahdollisesti hänet värvättiin jo Suomessa tai Norjassa. HR Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Hän käytti koko vankeusaikansa ajan peitenimeä! Lopulta Hermann palautettiin Hangon karanteenileiriin, jossa Valpo pääsi kuulustelemaan miestä tämän kirjavista vaiheista. Suomalaiset kokivat asemansa myös hankalaksi, sillä ainut, jolla oli toimiva kontakti saksalaisiin, oli SS-Obersturmführer Aaltonen. Maanpetosepäilyt nousivat esille, kun Hermann paljasti todellisen henkilöllisyytensä, mutta ne kaatuivat lopulta Ison-Britannian kansalaisuuteen. Hän siirtyi joukko-osastonsa 6. Vuosina 1944-1945 Brown oli SSSchule Kongsvingerin kirjoilla. Koulutettavat majoitettiin huvilaan Heringsdorfin kylään. Kurssilla opetettiin saksalaisilla sotilasaseilla ampumista, räjähteiden käyttöä, suunnistusta sekä sähkötystä, joka lienee ollut radioamatööri Hermannille tuttua. Palasi Suomeen pataljoonan kotiutuksen yhteydessä kesällä 1943 mutta jäi SS:n palvelukseen ja palasi Saksaan jo syksyllä 1943. Se, kuinka Herman lopulta päätyi sabotaasija vakoilukurssille Heringsdorfiin tammikuussa 1945, ei ole tiedossa. Opiskelumotivaatiossa oli parantamisen varaa, mutta tilanne helpottui, kun SS-Obersturmführer (luutnanttia vastaava sotilasarvo) Antti Aaltonen saapui kouluttamaan miehiä varsin sotilaallisin ottein. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. 96 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 SOTAHISTORIA jan pommituksissa tammikuussa 1943. Heringsdorfin koulutuspisteessä oli yhtä aikaa noin 30 oppilasta. SS-vuoristodivisiona Nordin mukana, jonka tulkkina hän toimi, ensin Norjaan. Koulutuksen loppuvaiheessa miehille jaettiin Saksan rannikkopuolustuksen (Kriegsmarinen, Saksan merivoimien maaorganisaatio) univormut ja heidän henkilöllisyytensä vaihdettiin. Rottenführer (korpraali) Brown sai siirron Pohjois-Suomeen SS-miehenä elokuussa 1944. Suomalaisnuorukaiset olivat kokeneet ennen Aaltosen saapumista, ettei koulutusta juuri annettu eikä toiminta näin ollen vastannut sitä, mitä heille oli värväysvaiheessa luvattu. Norjan Frontleitstellessa Brown tapasi Saksaan pyrkiviä samanhenkisiä nuoria suomalaismiehiä, joiden kanssa hän matkusti, vetäytyvien saksalaisjoukkojen mukana ensin Tanskan Fredrikehafeniin, ja sieltä osa päätyi vielä Berliiniin. Hermannista tuli Harry Backlund, ja syntymäpaikka vaihtui Pietarista Viipuriin. Toisaalta samalla kurssilla olleet koulutettavat luonnehtivat Hermanin uskoneen Saksan voittoon loppuun saakka ja olleen mielipiteiltään hyvin kulmikas kaveri, jonka kanssa sai kyllä riidan aikaiseksi Saksa-kysymyksestä. Kun länsiliittoutuneet keväällä 1945 valtasivat Saksan ja vapauttivat vallattuja alueita, jäi muuan Harry Backlund brittien sotavangiksi. Saksan tilanne heikkeni heikkenemistään, ja samaa tahtia laski kurssilaisten opiskelumotivaatio. Hän ei haavoittumisensa vuoksi enää joutunut palvelukseen Suomen asevoimissa jatkosodassa. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos
Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Kuten lennot ja lomat, myös lainat kannattaa kilpailuttaa Tee hakemus osoitteessa zmarta.fi/laina Lainaa 500 50 000 € Ilman vakuuksia tai takaajia 1 hakemus – useita tarjouksia Palvelu on täysin ilmainen eikä hakemuksen täyttäminen sido sinua ottamaan lainaa. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Jos sinulla on kulutusluottoja tai luottokortteja, voit säästää jopa useita satoja euroja kuukaudessa yhdistämällä lainasi. SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 97 Zmarta löytää juuri sinulle sopivan lainaratkaisun. Voit rauhassa vertailla tarjouksia ja valita juuri sinulle sopivan lainan. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).. Lainojen yhdistäminen kannattaa
Helppo perustelu teollisesta ja sotilaallisesta yhteistyöstä saa riittää. On lähetetty tietopyyntö hävittäjiä valmistaville yrityksille Suomen tulevasta hankinnasta. PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö ei olekaan turhaan kehottanut poliitikkoja pitämään näppinsä erossa tulevasta hävittäjähankinnasta. Onhan seuraavan sukupolven hävittäjä Hornetia tehokkaampi. KYLMÄN SODAN jälkeen tilanne muuttui. Vuosi sitten Ilmavoimat pudotti yli 70 vuoteen ensimmäisen kerran pommin, kun Rovajärvellä kokeiltiin JDAM-täsmäpommeja (JDAM, Joint Direct Attack Munition). SITTEMMIN Horneteihin on hankittu ilmasta maahan -kapasiteetti. HINNASTA ja teknisistä syistä johtuen Hornetin seuraajan hankinta on niin haastava harjoitus, ettei sitä sotkemaan todellakaan kaivata poliitikkojen mutu-kannanottoja hankittavasta konetyypistä. Niinpä koneen nimestä F/A-18 pudotettiin rynnäköintiä merkitsevä a-kirjain (A= attack). Lauri Puranen on luetellut ne valmistajat ja konemallit, jotka täyttävät esiselvityksessä asetetut vaatimukset. Näpit irti. HANKKEESTA kertoo paljon se, että uusien hävittäjien hinta tulee vastaamaan ainakin kolmen vuoden puolustusbudjetin euromäärää. Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) esittää JAS Gripeniä ”aitona vaihtoehtona” Hornetin seuraajaksi. Näin hankittiin McDonnell F-18 Hornet. Sen perusteella ne voivat valmistella tarjoustaan suomalaisten antamien vaatimusten pohjalta. NYT ON MENOSSA HX-hanke; Hornetille etsitään seuraajaa. Siinä valossa koneiden määrää pitäisi paremminkin lisätä kuin vähentää. Samalla asialla on ollut myös keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen, joka suosittelee Gripeniä suomalais-ruotsalaisen yhteistyön nimissä, ja kokoomuksen vaikuttaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva. Onneksi eduskunnassa tehdyt toivomusaloitteet eivät johda mihinkään äärimmäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. SUOMEN SOTILAAN erikoistoimittaja Aleksei Kettunen on esitellyt seikkaperäisesti JAS Gripenin tulossa olevan E/F-muunnoksen sopivan suomalaisten tarpeisiin (Suomen Sotilas 1/2014). Ilmavoimien rynnäkköohjukseksi kutsuman aseen kantama on 370 kilometriä. Kommunistit tekivät samoihin aikoihin myös aloitteen, ettei Suomen asehankintoja saisi sitoa länsimaiseen teknologiaan. Tilanteeseen saatiin parannus vuonna 1970, kun eduskunta päätti äänin 127–35, että Suomi voi hankkia MiG-21-hävittäjien rinnalle 12 Saab J-35 Draken -hävittäjää. Voikin kuvitella lentäjien tunteet, kun 1990-luvun alun uusien hävittäjäkoneiden hankinta voitiin toteuttaa täysin vapaasti. Lienee turha kuvitella, että kolme edellä mainittua ”hävittäjähankkijaa” olisivat tutustuneet Aleksein perusteluihin sen enempää kuin muihinkaan tosiasioihin. He lienevät olleet sellaisia demareita, jotka vastustivat hankintaa, mutta eivät kehdanneet äänestää vastaan. Ilmavoimat saattoi esittää päätöksentekijöille, minkä hävittäjätyypin se halusi. 98 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 KNUUTI Jukka Knuuti KUN KYLMÄN SODAN aikana Suomen ilmavoimille hankittiin hävittäjäkoneita, lentäjät joutuivat tyytymään siihen, että valinnanvaraa ei ollut: oli otettava se MiGin tyyppi, jota Neuvostoliitto tarjosi. PUOLUSTUSMINISTERIÖSSÄ hankekoordinaattorina toimiva Ilmavoimien entinen komentaja, prikaatikenraali evp. HÄVITTÄJIEMME tehtävät ovat siis ratkaisevasti lisääntymässä. Tämän vuoden loppukeväästä oli vuorossa JASM-ilmasta maahan ohjuksen (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) kokeilu Yhdysvalloissa. Eikä se, että hankinnan sanotaan tapahtuvan budjetin ulkopuolisella rahoituksella, muuta miksikään sitä tosiasiaa, että historian suurimman asekaupan hinta tulee velkaisen valtion veronmaksajien maksettavaksi, jos ei muuten, niin lainanhoitokulujen muodossa. Eduskunnassa Drakeneiden hankintaa vastaan eivät olleet vain kommunistit, sillä äänestyksestä oli pois 37 kansanedustajaa. VOISI KUVITELLA , että hävittäjälaskun pienentämiseksi nousee esille ajatus hankittavien koneiden määrän vähentämisestä. Seuraava luettelo ei sisällä yhtään yllätystä: ranskalainen Dassault Rafale, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ruotsalainen Saab JAS 39 Gripen sekä amerikkalaiset McDonnell F/A-18E/F Super Hornet ja Lockheed-Martin F-35. KUN ASIANTUNTIJAT odottelevat valmistajien yhteydenottoja, ovat he saaneet ”apua” yllättävältä taholta. Yhtälö ei kuitenkaan toimi, sillä kun 64 Hornetia hankittiin, Ilmavoimamme keskittyivät vain hävittäjätorjuntaan
Viralliset M05 tuotteet saatavana Inttistoresta 26. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 10-15. syyskuuta alkaen Nyt se tulee! inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki, puh