V K O 20 19 -3 3 KOVA KESÄNUMERO HX: GRIPEN | PANSSARIT SUOMESTA TESTISSÄ TAISTELIJAN SUOJA. 3/2019 • 13,50 € PANSSARITAISTELU KANNAKSELLA 1944 76 73 35 -1 90 3 PA L
Mutta tekoäly on silti ”vasta” onnistunut saavuttamaan ensin juuri ja juuri hyönteisen ja sitten matelijan aivojen suorituskykyjä, ja on nähtävissä, että pian pystymme luomaan hiiren aivojen tasoisen koneen. Asioita, joita ei ymmärretä, helposti vastustetaan. Sittemmin on vastustettu muun muassa ydinenergian käyttöä. Kuka muistaa enää aikaa ennen kännykkäpenetraatiota ja sähköistä maksamista. Aineistopäivä 24.6.2019. Ei. Hiiren aivoissa pelottavaa on ainoastaan niiden heikkous ja ihmiset, jotka pelkäävät hiiriäkin. Toisaalta kehitys on ollut valtavaa, ja se on ollut kokonaiskuvassa selvästi myönteistä. Kehitykselle on aina löytynyt vastustajia ja jarrumiehiä ja -naisia. Vastustettiinhan aikoinaan kirjojen painamista, industrialismia ja rautateitäkin. Todellinen tekoäly saattaa olla käytössämme ja meidän kaikkien arjessa nopeammin ja ikään kuin huomaamattomammin kuin innokkaimmat tekoälyn profeetatkaan uskaltavat ennustaa. Nopea kehitys on meidän kaikkien etu. Vai miltä kuulostaa ajatus siirtyä vaikkapa energian tuotannossa 1800-luvulle seurauksineen. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 4/2019 ilmestyy syyskuussa 2019. Kehityksen jarruttaminen muka eettisillä pohdinnoilla muistuttaa ihmiskunnan historian aikaisempien teknologiamurrosten herättämästä vastarinnasta. jaakko.puupera@suomensotilas.fi. Määräaikaistilausta ei voi perua. Ihmiskunnan historia on osoittanut yhtäältä, että olemme eläinkunnassa tällä planeetalla ylivoimaisesta älykkyydestämme huolimatta kyenneet aina toimimaan aika ajoin äärimmäisen itsetuhoisesti ja kokonaisuuden kannalta typerästi. Niin on ollut aina. Sen jälkeen sotia on käyty vähemmän, köyhyys on vähentynyt ja vapaus lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Säännöllisesti toistuvasta, ihmisen roolia ylikorostavasta, joskus vikaankin menevän tieteen ja sitten taas uskonnon varjolla esitetystä, milloin milläkin uhkailuun perustuvasta, synnintuntoisesta maailmanlopun ja paniikin lietsonnasta huolimatta koko ihmiskunnan elämä on tänään parempaa kuin mitä se oli kesällä 75 vuotta sitten maailmansodan riehuessa viimeistä ratkaisun vuottaan Suomenkin kamaralla. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Ihminen tuskin koskaan pystyy olemaan niin typerä, että loisi siihen edes teknisesti kyetessään aivojen aivon, joka sortuisi sellaiseen julmuuteen, lyhytnäköiseen itsekkääseen epärationaalisuuteen, narsistiseen piittaamattomuuteen ja epäinhimillisyyteen kuin ihminen itse. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Surullista on se, että näin usein muka tieteelliseksi verhottu eettisfilosofinen pelonlietsonta jarruttaa muutenkin kovan työn takana olevan teknologian ja tieteen kehitystä. Se on kovin inhimillistä. Sodassa, rauhassa ja rakkaudessa. Mutta entäs robotit ja tekoäly. paitsi jos se menee rikki. Ei syytä huoleen. Jos kirjapainotaidon leviämisellä puolen tuhatta vuotta sitten oli vallankumouksellinen vaikutus yhteiskuntiin ja ihmisten elämään, niin me nyt elävät ihmiset puolestamme näemme elämämme aikana, miltei sitä tajuamattamme, tiedon ja teknologioiden vallankumouksia toisensa perään. Tekoäly, nopeutuva ja vapaa tiedonkulku ja robotisaatio eivät ole uhka vaan mahdollisuus. Ei varsinkaan, jos emme panikoi ja estä kehitystä. Hurjaa, eikö. Tuulivoimahan tunnettiin jo. Koiranleuka kysyisi nyt, että mitä hyötyä on kehittää hiiren aivot. Ihmiskunnan kyky koota, jakaa ja käsitellä tietoa sen sijaan on muuttunut ja muuttuu kiihtyvää vauhtia. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Ihminen on eläin. Muutosvastarintainen, romanttinen kvasitiedehömppä ja ihmisten pelottelu roboteilla, jotka sieppaavat vallan, on tieteellisesti ja älyllisesti halpahintaista – toki siitä syntyy parhaimmillaan hyvää viihdettä leivän ja sirkushuvien kuluttajille. Maailma ei ole loppumassa yhdentoista eikä kahdentoista vuoden päästä eikä edes vuonna 2050. Paniikki nimittäin tappaa. Vaikka näkymät ovat hienoja, on meillä yhä näköpiirissä vasta hiiren aivot. Vieläpä laumaeläin. Siitähän on ihan neljännesvuosisata. Tietoteknologian ja tekoälyn kehittäminen ei ole ollut viime vuosien eksponentiaalisesta kehitysnopeudesta huolimatta suinkaan aina lineaarista esteetöntä kehitystä. Hyöty on siinä, että tällä kehitysnopeudella pystymme luomaan ihmismäisesti – tai itse asiassa tietyssä mielessä ihmistä paremmin – koneita ja ohjelmistoja suunnittelevia koneita ja ohjelmistoja jo muutaman vuosikymmenen kuluessa. Eettisten näkökohtien ja riskien huomioiminen on tietysti aina tärkeää kaikessa kehitystyössä, mutta tekoälyn ja uusien tietoteknologioiden kehittämisessä suurimmat haasteet eivät ole teknologian ja tieteen valtavasta kehitysvauhdista huolimatta eettisiä vaan teknistieteellisiä. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Tappajarobotti ei kenties tunteile, mutta se ei myöskään toimi raivon vallassa eikä tee väsyneenä virheitä... Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Laskentaja siirtonopeudet kasvavat. Uusi pelottaa, ja pelokas ihminen ei toimi järkevästi vaan pyrkii vastustamaan vierasta, uutta, outoa muutosta. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Halila, Mikael • Janhunen, Jukka Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Masso, Iivi • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Rundgrén, Eerikki Sinkkonen, Jarmo • Särestöniemi, Juha Säyrinen, Timo • Valve, Tuomo Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen 4.6.2019 Hiiriä ja ihmisiä Tieto – nimenomaan oikea tieto – on valtaa
Ainakaan vielä. 71 75 VUOTTA SITTEN 6 Panssaritaistelu Kannaksella 1944 – Antti Karila 24 Punapanssarit Kannaksella – Antti Karila 94 Bagration, Saksan keskustan armeijaryhmän tuho – Antti Karila 109 Ilman herruutta – Antti Karila 112 Ratsuväen viimeinen rynnäkkö – Antti Karila JYVÄLLÄ 25 Turvallisuuskatsaus 26 Yli 1 200 naista haki asepalvelukseen Sotilaallinen koulutus MPK:lta Puolustusvoimiin 27 KES päivitettiin HX-ehdokas Rafale Turun taivaalla Keskeytysmäärät nousevat yhä Kaikkia koskeva kansalaispalvelus Reino Lehväslaiho on poissa 28 7.62 RK 62M jakoon Hyppypanos tulivoimaa monipuolistamaan Sukellusvenejahtia Itämerellä 29 Patrian pilottikoulutus Espanjaan Lounaspussikokeilusta ensimmäiset tulokset 3 000 veteraania sai mitalin 29 Maailmalta – Pekka Mäkelä 33 Ruotsin ilmavoimien kehityssuunnitelmat tarkentuvat – Aleksei Kettunen IIVI 35 Valheita ja paljastuksia – Iivi Masso HX-HANKE 36 Kisa kovenee – Aleksei Kettunen 44 Moderni taktinen monitoimihävittäjä – Aleksei Kettunen 47 Verkottunut taistelu – Aleksei Kettunen 48 FCAS – Jaakko Puuperä 50 Ruotsi ja sen kruununjalokivi SAAB – Aleksei Kettunen 58 Gripen NG – Aleksei Kettunen 64 Ja ne aseet – Aleksei Kettunen 68 ELSO, Growler ja Gripen – Aleksei Kettunen KOEAJOSSA 71 Kova kolmikko koeajossa – Seppo Salmi 78 PASI – Still going strong – Seppo Salmi KENTÄLLÄ 80 Antavatko keraamit ja komposiitit suojaa. com/HistoryColoring Palvelukortti sivulla: 34 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. Kone on siinä ihmistä parempi. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Se on tappajarobotti. Tilaajarekisteri. – Jukka Janhunen 98 Pasin lyhyt historia – Seppo Salmi KNUUTI 114 Kesä Marskin junassa – Jukka Knuuti Kansikuva: SA-kuva. Ne eivät ole niitä elokuvan komeita ja kauniita tunteettomia terminaattoreita vaan tylsiä näyttöjä, hurisevia tietokoneita ja datansiirtoa odottamassa operaattorilta lupaa antaa komento vaikuttaa kohteeseen. Kuvan väritys: Tommi Rossi, www.facebook. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Mitkä. Maalitilanteissa, joissa ihmisen laskunopeus ei riitä päätöksentekoon ja luomakunnan valtiaasta on tullut kuollutta kuormaa, pelkkä hidaste, koneen annetaan jo tänään päättää ampuako vai ei. Siitä ja sen filosofiasta voi järjestää loputonta eettistä parranpärinää ja sarjan kivoja kansainvälisiä seminaareja, mutta teknologiaa, joka on keksitty, ei keksitä pois, ja kykyjä, jotka ovat olemassa, käytetään, jos on pakko, luki kansainvälisessä asekieltosopimuksessa sitten ihan mitä vaan varsijousien, taistelukaasujen, räjähtävien luotien, lasten, biologisten aseiden, jalkaväkimiinojen, kuorma-aseiden tai tekoälyn käytöstä. Iso kehityksen pyörä pyörii, ja sen vääjäämättömän kulun estäjät saavat vain kipeät sormet ja historian tuomion. Julkaistava aineisto. KOVA KOLMIKKO KOEAJOSSA s. Ei. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. PROTOLAB MISU, SISU GTP JA PATRIA 6X6 N e ovat jo täällä. Ja hyvä niin. Ihminen on julma, kone ei. No tappajarobotit. Se ei pelkää, väsy eikä joudu raivon valtaan
s. Sanovatko ne mitään. s. 6 HX HANKE: KISA KOVENEE s. Mutta entä Vitebsk, Orsha, Mogilev, Bobruisk, Minsk…. 36 PANSSARITAISTELU KANNAKSELLA 1944 Olethan kuullut Stalingradista, Kurskista. XXX KAK. 94 SA -K U VA N VÄ RI TY S: TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Taistelut Kannaksella ja Normandiassa olivat pienempiä operaatioita kuin punaarmeijan kesän 1944 pääoperaatio Bagration, joka on silti jäänyt monelle tuntemattomaksi niin meillä kuin muuallakin lännessä. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G PSD VS. Keskustan armeijaryhmä oli käytännössä tuhottu pari viikkoa kestäneissä taisteluissa kesällä 75 vuotta sitten
Mutta kohtasivatko nämä iskuvoimaiset nyrkit missään vaiheessa toisiaan suoraan Kannaksen kesän 1944 taisteluissa ja mikä oli niiden osienkin kohtaamisten lopputulos. Saksan panssariasekin nähtiin rynnäkkötykkien voimin kolmen neljännesvuosisadan takaisessa mittelössä, mutta tällä kertaa keskitymme suomalaisten ja neuvostoliittolaisten tankkimiesten edesottamuksiin. Suomen Sotilas ottaa aiheeseen uuden iskukulman, kahden osapuolen vahvimpiin kuuluneen yhtymän, suomalaisen panssaridivisioonan ja neuvostoliittolaisen XXX (30.) kaartin armeijakunnan näkökulman. Luukut kiinni ja vaunu mars! PANSSARITAISTELU P S D VS. 6 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Karjalankannaksen kesän 1944 taisteluita, torjuntavoittoa, on käsitelty runsaasti tänä kesänä taakse jäävän 75 vuoden aikana. Suomen Sotilas otti asiasta selvää. Molemmat jättivät telauransa kesällä 1944 painopistesuunnissa pääasiassa hyökkäystai vastahyökkäystehtävissä ja saavuttivat niissä myös menestystä. XXX KAK KANNAKSELLA 1944
75 vuotta sitten Karjalan kannaksella puna-armeijalta loppui aika ja XXX KAK:n tappiot kasvoivat liian suuriksi. Täydennyksiä ei enää tullut. 7 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 PANSSARINYRKKIMIES kannaksella 11.7.1944, ikonisessa kuvassa takanaan Kannaksen kuvatuin T-34:n raato, jonka saksalainen rynnäkkötykki on tuhonnut jo kesäkuun lopussa. Painopistesuunta Suomenlahden eteläpuolella tarvitsi nyt kaiken materiaalin. Suomessa se tunnetaan torjuntavoittona ja siinä oli osansa suomalaisten Panssaridivisioonallakin.
Hyökkäykseen pyrittiin yleensä suoraan liikkeestä, ja puolustuksen murruttua jatkamaan sitä takaa-ajona. 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 194 4 • 75 VUOT TA SIT TEN P anssaridivisioona perustettiin vuonna 1942. Panssaridivisioona oli 1. SA -K U VA KA RI KU U SE LA. Saksalaiseen panssaridivisioonaan verrattuna se oli toki pieni ja . Se oli Suomen armeijassa ainutlaatuinen yhtymä. Oppia panssarivaunutaktiikasta oli haettu ja saatu Saksasta jo välirauhan aikana 1940–41. jääkäriprikaatiin verrattuna selvästi suurempi, raskasliikkeisempi ja haasteellisempi johdettava. Suomen panssarivaunukalusto oli pääosin talvisodan sotasaalisvaunuja, joiden huolto ja kunnossapito oli haasteellista. Vuotta aikaisemmin, jatkosodan hyökkäysvaiheessa, oli nähty suomalainen versio salamasodaksikin kutsutusta ajan ilmiöstä kun 1. Myös maastoja sääolosuhteet vaikuttivat meillä joukkojen käyttöperiaatteisiin ja taktiikan soveltamiseen. Suomalaisten kesällä 1944 sotasaaliiksi saama T-34-85 lymyää metsässä, uusien omistajien merkkinä suurikokoinen hakaristi tornissa. jääkäriprikaati tunkeutui syvälle Karjalaan. Panssarivaunujen tehtävänä oli jalkaväen taistelun tukeminen – ei päinvastoin, kuten panssarisuurvalta Saksassa. Aivan sellaisenaan sitä ei voitu hyödyntää, koska pienen maan vähäiset resurssit eivät sitä mahdollistaneet eikä oikein taistelumaastokaan olemattomine, pohjattomine teineen. Keskeisenä piirteenä oli voimakas hyökkäyshenkisyys ja rintamasuuntaisten hyökkäysten toteuttaminen meillä yleisesti suositun sivustahyökkäyksen sijaan. Jääkäriprikaatiin kuului panssaripataljoona, jonka vaunuja alistettiin tavallisesti komppania jääkäripataljoonaa kohti. TEKSTI: ANTTI KARILA
Sama läpi murtautunut saksalaisten tuhoama T-34 kuin edellisellä aukealla TK-miesten ja suomalaisten jalkaväkisotilaiden mielenkiinnon kohteena.. 30.6.1944. 9 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019
Suomi oli ostanut vuosina 1938–39 yhteensä 32 Vickersiä – säästösyistä ilman vaunukanuunaa ja viestivälineitä. 10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 194 4 • 75 VUOT TA SIT TEN . Vickers Armstrong 6 ton tank, Type E oli yksi suomalaisten sotasaaliina saamien neuvostoliittolaisten T-26-vaunujen esikuvista. Kuvassa vaunu kuvattuna sen kunnian päivinä juuri vallatussa, palavassa Petroskoissa – Äänislinnassa – 1.10.1941. SA -K U VA N VÄ RI TY S: TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G
Suomalaisten tykistön ja Ilmavoimien tiedustelu kuitenkin havaitsi myös uusia tuliyksiköitä muun muassa niiden suorittaessa tarkistusammuntoja. Suomi osti vuonna 1942 yhteensä kuusi ruotsalaista 40 mm:n ilmatorjuntapanssarivaunua. Nimitykset kaartin divisiooniksi ja armeijakunnaksi tulivat Leningradin alueella käytyjen taisteluiden perusteella. kaartin divisioona oli aikaisempi 136. 12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 194 4 • 75 VUOT TA SIT TEN työ ei toiminut niin hyvin kuin olisi pitänyt, ja hyökkäyksen ajankohta ja voima yllättivät Suomen sotilaallisen ja poliittisen johdon. Landsverk Anti II ilmatorjuntapanssarivaunun miehistö huoltotauolla Liikolassa 15.6.1944. Sen sijaan jalkaväkijoukkojen siirrot onnistuttiin salaamaan suomalaisilta kohtuullisen hyvin. Armeijakunta siirrettiinkin alueelle vasta aivan viime hetkillä ennen suurhyökkäyksen alkamista Oranienbaumin alueelta meritse. Ongelmaksi muodostui sen sijaan päämajan ja sodanjohdon haluttomuus nähdä ikäviä tosiasioita ja toimia sen mukaisesti. kaartin divisioona. XXX kaartin armeijakunta oli perustettu huhtikuussa 1943. divisioona, joka oli osallistunut talvisotaan ja myöhemmin 1941–42 taisteluihin Leningradin alueella. Leningradin rintaman joukkojensiirrot pyrittiin naamioimaan tavanomaiseksi joukkojen vaihdoksi. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. Hyökkäykseen tarvittiin runsaasti myös uutta tykistöä. kaartin divisioona oli aikaisempi 70. Toisaalta täytyy myös antaa tunnustus Neuvostoliiton taitavalle salaamiselle, eli maskirovkalle, joka oli aiheuttanut saksalaisille monta ikävää yllätystä itärintamalla. kaartin raskaan panssarirykmentin KV-1s etenee Valkeasaaren suunnalla. Tiedustelulla onnistuttiinkin kohtuullisen hyvin havaitsemaan joukkojen keskitykset Kannakselle. divisioona ja 64. Kaartin armeijakunnan kokonaisvahvuus oli kesäkuussa 1944 reilut 22 000 sotilasta. kaartin divisioona oli 327. SA -K U VA N VÄ RI TY S: TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Saksalaiset varoittivat suomalaisia punaarmeijan hyökkäyksen voimasta ja esittivät joukon sitä ennakoivia tunnusmerkkejä, jotka täyttyivät myös Kannaksella keväästä 1944 alkaen. 63. Tykistön toimintaa puna-armeija pyrki rajoittamaan, jotta uudet tuliyksiköt ja -asemat eivät paljastuisi. . Yhtymän siirto oli kiistaton osoitus tulossa olevasta suurhyökkäyksestä, sillä se oli Leningradin rintaman iskukykyisin, läpimurtoarmeijakuntanakin tunnettu sotatoimiyhtymä. Siihen kuuluivat 45., 63., ja 64. Hyökkäysvalmisteluiden salaamisen kannalta oli erittäin tärkeää pitää suomalaisilta salassa erityisesti juuri Leningradin rintaman XXX kaartin armeijakunnan siirto Karjalankannakselle. divisioona. Alla 260. Vaunulla suojattiin kesällä 1944 tehokkaasti omien panssarijoukkojen liikkeitä taivaan täyttäneiltä punakoneilta, joita pudotettiinkin peräti kymmenen. 45
Vastuun sai kantaa tässäkin sodassa johtajien virheistä etulinjan taistelijat, aliupseerit ja nuorempi upseeristo. Saksalaiset olivat todenneet asian omien kokemustensa kautta: puna-armeijan hyökkäys oli torjuttavissa vain syvän puolustuksen taktiikalla, jossa hyökkääjän voimia kulutettaisiin useissa perättäisissä, syvyyteen porrastetuissa puolustusasemissa, kunnes reservit suunnattaisiin vastahyökkäykseen ja tilanne vakautettaisiin, mutta ei suinkaan alkuperäiseen etulinjaan vaan sen takana oleville puolustustasoille. Yritys olisi todennäköisesti johtanut raskaampiin menetyksiin, jopa joukkojen saarrostuksiin ja tuhoon. Silloinhan samanumeroinen IV AK oli Laatokan Karjalassa saanut päämajasta vastahyökkäyskäskyn, jota ei toteutettu kunnolla, koska siihen ei ollut edellytyksiä. Maanviljelyslomilla oli myös huomattava määrä sotilaita juuri silloin, kun Kannaksella ryhdyttiin kylvämään Suomen tappion siemeniä. Kesällä 1944 IV AK:n komentaja kenraali Taavetti Laatikainen antoi SA -K U VA. Ensimmäisenä hyökkäyspäivänä hyökkäyksen kärki eteni noin 11 kilometriä pääaseman taakse jyräten alleen myös huomattavan osan suomalaisten vastassa olleen 10. Neuvostoliiton hyökkäyksen voima ja suuntautuminen oli selvitettävä, jotta puolustus voitaisiin järjestää. Hyökkääjät pääsivät näin yllättämään tuliasemat. 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 194 4 • 75 VUOT TA SIT TEN tatien suunnassa valtavan tulivoiman tuella. Sitä se ei kuitenkaan muuta, että suomalaisilla ei voinut olla käytännössä mitään mahdollisuuksia torjua suurhyökkäystä jäykällä puolustuksella heikon syvyyden pääasemassa. Tästä on kirjallisuudessa virheellisesti syytetty neljännen armeijakunnan (IV AK) tykkimiehiä, joilla ei todellisuudessa ollut edes teoreettisia mahdollisuuksia tukea taistelua. Puna-armeijan hyökkäyksen voima ja etenemisen nopeus veivät – onneksi – nopeasti pohjan tällaisilta suunnitelmilta. Reaktiot olivat hätäisiä, ja ne kielivät täydellisestä valmistautumattomuudesta. Usein vahvuudet olivat painopisteessä puolustajaan nähden moninkertaiset, eikä läpimurto ollut saksalaisten kokemusten mukaan tällöin estettävissä. Kun tiet pääosin kulkivat rintaman suunnassa, oli tykkien kohtalo sinetöity. Niitä oli meillä kuitenkin reservissä vielä kymmenittäin, ja jatkotaisteluille olikin elintärkeää, että kokenut tykkihenkilöstö säilyi hyvin pienin tappioin ja taisteli pian uusin tykein. Mikkelissä oli käyty edellistä sotaa, ensimmäisen maailmansodan ja Kannaksella sitä lopulta aika paljon muistuttaneen talvisodan kokemusten pohjalta kuulematta aseveljen ja etulinjajoukkojen kokemuksia ja näkemyksiä. Hyökkäyksen käsketty alkamisaika tuli aivan liian nopeasti, jotta tykistötukea olisi ollut mahdollista antaa. Tarvittiin syyllinen, ja syntipukiksi joutui yhtymän komentaja Juho Heiskanen. divisioonan kenttätykistöstä, niin kuin läpimurrossa helposti tahtoo jalkoihin jäävälle puolustajalle käydä. Entä panssaridivisioona. Valitettavasti Kannaksen linnoitustöihin oli herätty kovin myöhään ja tärkeää asemien syvyyttä ei saavutettu kuin harvoissa kohdissa, tosin linnoittamisen tila oli paikoin parempi kuin on usein väitetty, mistä muun muassa Suomen Sotilaan kenttäja arkistotutkimukset ovat tuoneet esille uuttakin tietoa, johon palaamme myöhemmin. Vastuunkantajat Oli taktiikassa vielä kaikuja vanhastakin. Panssaridivisioonan jääkäriprikaati alistettiin IV armeijakunnalle tehtävänä hyökätä Polviselän alueella. Puna-armeija tukeutui hyökkäyksissään edelleen elävän voiman ja materiaalin massamaiseen käyttöön ja ylivoimaan. Syynä ei ollut niinkään kirjallisuudessa esitetty vetokaluston siirto linnoitussekä maataloustöihin vaan yhteyksien katkeaminen etulinjaan. Vastahyökkäystä asemien takaisinvaltaamiseksi suunniteltiin vielä senkin jälkeen, kun sisäänmurto oli kehittynyt läpimurroksi Valkeasaaren lohkolla. Lopulta kävi vielä niin, ettei jalkaväkikään pystynyt tätä aikataulua noudattamaan! Hyökkäyskäsky osoitti, ettei talvisodan alkupäivistä puolen vuosikymmenen takaa oltu opittu oikeastaan mitään. Polviselässä tavataan Pääaseman nopea murtuminen Karjalankannaksella yllätti päämajan. Se oli hyökkäyksen alkaessa ylipäällikön reservinä ja aivan liian kaukana etulinjasta vaikuttaakseen tapahtumiin
Leningradin rintama vaihtoi hyökkäyksen painopisteen todennäköisesti ennalta laadittujen suunnitelmien mukaan suoraan liikkeestä heikommin linnoitetun Kuuterselän alueelle, jossa 109. kaartin armeijakunnan ryhmitysaluetta ja aiheutti sille tappioita, joiden suuruudesta on kuitenkin vain lentäjien omat havainnot. Alla aukeaman kuvassa Laguksen panssareita matkalla Summaan vastaiskuun 18.6.1944. Panssarijoukot eivät pystyneet kunnon iskuihin. Ajanmukaisena panssarikalustona voidaan pitää vain raskaisiin panssarikomppanioihin sijoitettuja neljää T34:ää ja kahta Klimiä (KV-1). Syistä on väitelty sodan päättymisestä kuluneet vuosikymmenet. 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 194 4 • 75 VUOT TA SIT TEN suunnalla tukossa. Jaettuna hän ei olisi välttämättä päässyt johtamaan ratkaisutaisteluja, kuten kävi joillekin divisioonien komentajista. Kenraalimajuri Lagus komentopaikkansa korsussa ulkosalla. Suomen ilmavoimat pommitti 13.6. SA -K U VA SA -K U VA. Päämajakin kävi edelleen ensimmäistä maailmansotaa tai uutta talvisotaa. Taistelualueelle johti kuitenkin ainoastaan yksi tie, jolloin koko divisioonan käyttö ei olisi ollut kovin helppoa. Muutama toimintakunnossa ollut T-28 ja yksittäinen T-50 eivät olleet enää kärkivaunuja . Divisioonan panssariprikaatin käyttöä vaikeuttivat huomattavasti sen vanhentuneet panssarivaunut. Pääosa sen noin sadasta panssarivaunusta oli tyyppiä T-26 ja sitä taisteluarvoltaan – tai pikemminkin sen puutteelta – vastaava Vickers. Jälkeenpäin arvioitaessa nousee esiin panssaridivisioonan komentaja Laguksen kunnianhimo suurimpana syynä vaatimukseen divisioonan kootusta käytöstä. Näitä museovaunuja jouduttiin ja pystyttiin sitten myös käyttämään myöhemmin Ihantalassa menestyksekkäästi jalkaväen tukitehtävissä, joissa tappiot nousivat kylläkin melko suuriksi. Sen sijaan, että puna-armeija olisi jatkanut hyökkäystä vahvaa puolustusta vastaan, etsittiin nyt tunnustellen heikompaa kohtaa. Vikaa on kuitenkin turha hakea rivistä vaan pikemminkin sen takaa. Taisteluarvoltaan vanhentuneet T26/ Vickers-vaunut olisivat huoltoajoneuvoineen ainoastaan tukkineet ainoan tien ja estäneet tehokkaan toiminnan. Toisin kuitenkin kävi. Moittimisen varaa oli myös puolustajan joukkojen johtamisessa ja sitä kautta jopa joukkojen taistelumoraalissa. Pääaseman menetyksen jälkeen toiveet oli kohdistettu VTasemaan, jossa puolustus oli saatava pitämään. Asemia jätettiin paikoin tappioiden pienuuden perusteella arvioiden melko vähällä. nopeasti suomalaispuolustuksen valtavan, jopa Valkeasaarenkin tulivalmistelun ylittävän tulivoiman avulla. Ei puolustus yksin tähän murtunut. Aunuksen kannas 31.8.1943. Niiden panssarointi ja aseistus eivät olleet enää vuonna 1944 riittäviä etulinjaan. Museopanssariprikaati Vastahyökkäykseen suunnattiin jääkäriprikaati rynnäkkötykkien ja tällä kertaa myös tykistön tukemana. Panssaridivisioonaa ei edelleenkään käytetty kootusti. armeijakunta mursi 14.6. Asema oli saatava takaisin, ja vastahyökkäystehtävä annettiin aseman taakse ryhmitetyille panssaridivisioonan joukoille.
SA -K U VA N VÄ RI TY S: TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Alkuperäisessä tehtävässään jalkaväkipesäkkeiden ja rynnäköivän jalkaväen lamauttamisessa suora-ammunnalla ja varsinkin epäsuoralla tulella haupitsin oli todettu olevan tehokas, ja siihen tehtävään divisioonan tykistön vahvistukseksi ne olisi pitänytkin käyttää eikä vaunuille sopimattomiin tehtäviin neuvostovaunuja vastaan. Sen pääase, 114 mm:n haupitsi soveltui huonosti panssarintorjunta-aseeksi. Saksan sotilaallinen tilanne huomioiden tavoitetta voidaan pitää epärealistisena. Kun uusia panssarivaunuja ei saatu, edustivat panssaridivisioonan iskuvoimaisinta osaa jääkäriprikaati, rynnäkkötykkipataljoona, panssarijääkäripataljoona ja divisioonan saksalaisilla 150 mm:n haupitseilla varustettu raskas tykistöpatteristo. G -rynnäkkötykillä varustettu rynnäkkötykkipataljoona. Erikoisuutena divisioonassa oli panssari-ilmatorjuntapatteri ja kuusi ruotsalaista Landsverk Anti II -ilmatorjuntapanssarivaunua, joilla tehtiin kesän aikana komeaa jälkeä, ja mikä tärkeintä, saatiin musertava puna-ilmaherruus hieman varovaisemmaksi. BT-42-rynnäkkötykit sijoitettiin kuitenkin erilliseen panssarikomppaniaan, jossa ne epäonnistuivat täysin. Läpsy vai isku. Asia ei edennyt pidemmälle. Vain yksi patteristo tykistöä oli divisioonalle vähän, mutta taisteluissa tykistötukea saatiin tavallisesti lisää muilta yhtymiltä. Myös T-34-sotasaalispanssarivaunuille löytyi käyttöä, muun muassa SS-panssaridivisioona Das Reichilla oli kesällä 1943 vahvuudessaan useita T-34-vaunuja. Suunnitelmissa oli varustaa panssariprikaati sadalla T-34-sotasaalispanssarivaunulla tai vaihtoehtoisesti saksalaisella Panzer V:llä eli Pantherilla. Panssaridivisioonan kootun käytön sijaan valittiin voimien hajauttaminen suurelta osin pakon sanelemana ratkai. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. Niin, olisihan niitä omia telahaupitsejakin ollut, vaan kun niitä käytettiin tehtäviin, joihin ne eivät soveltuneet... Toissijaisissa joukoissa nähtiin sodan loppuun asti yhä enemmän vanhempiakin sotasaalisvaunuja. Toisaalta eipä asejärjestelmää oltu alun perin siihen suunniteltukaan. 17 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 nekään, mutta suomalaisen panssarikaluston yleisesti heikkoa tilaa kuvaavasti nekin oli sijoitettu raskaaseen panssarikomppaniaan. Tykit olisivat tuoneet divisioonalle mekanisoitua kenttätykistön tulivoimaa ja liikkuvuutta. Lopulta divisioonan kalustoltaan ajanmukaisin panssariyksikkö oli taistelujen alkaessa 23 saksalaisella StuG III Ausf. Saksan omien panssaridivisioonien varustaminen Panthereilla oli kesken, eikä sillä kyetty missään vaiheessa täysin korvaamaan Panzer IV:tä panssaridivisioonien yleispanssarivaununa. Panssarikauhu asemissa. Leppäsyrjä 16.7.1944. Suomalaisen rynnäkkötykkikokeilun tuloksena syntynyt BT-42 osoittautui epäonnistuneeksi. Oliko niistä siellä mitään muuta kuin taakkaa, on toinen kysymys. Saksalta tiedusteltiin keväällä 1944 panssarivaunujen ostomahdollisuuksia
Panssaridivisioonan tappiot nousivat 14.–15.6. Viisi Sturmia (StuG III Ausf. Osa hyökkäysvoimasta oli varattava sinne, ja tehtävää varten perustettiin osasto Björkman. Kaartin armeijakunnan ja panssaridivisioonan yhteenottoa ei siten nähty tässäkään vaiheessa, vaikka puna-armeija oli murtanut Kannaksella jo kaksi suomalaista puolustusasemaa. Jo suomalaishyökkäyksen aikana kokonaistilanne oli ehtinyt muuttua merkittävästi huonompaan suuntaan, sillä neuvostojoukoilla oli ollut aikaa hyödyntää sisäänmurtoa ja jat. Toisaalta on myös muistettava, että Kannaksen maastossa oli vain harvoin mahdollista käyttää samanaikaisesti joukkuetta suurempia vaunumääriä, sillä eteneminen oli sidottu pääosin teiden suuntiin. Suomalaisten jääkärien ja rynnäkkötykkien vastahyökkäys eteni Kuuterselän kylään saakka, mutta sitten voimat loppuivat. Osasto Puroman kolme jääkäripataljoonaa hyökkäsi kohti Kuuterselkää yhden rynnäkkötykkikomppanian ja panssarijääkärien tukemana. Vastassa oli liian suuri ylivoima, ja hyökkäys oli keskeytettävä suurten tappioiden johdosta ja myös siksi, että tykistötuli loppui juuri silloin, kun sitä olisi eniten tarvittu! Mainittakoon, että tämä ei tälläkään kertaa ollut tykkimiesten vika tai syytä. 18 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 194 4 • 75 VUOT TA SIT TEN suna. Niiden alle jääneen jalkaväen nahoissa läpsyissäkin oli kyllä ihan tarpeeksi kestämistä. Neuvostoliittolaisten oma ilmoitus kokonaistappioista Kuuterselän taistelussa oli yhteensä 40 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Hyökkäystä ei kuitenkaan tullut. Siis kunnia veteraaneille molemmin puolin. Keskitettyyn käyttöön sisältyi myös riski epäonnistumisesta ja sen aiheuttamista raskaista tappioista. Tarkoitus ei ole lainkaan väheksyä taisteluiden rajuutta vaan asettaa se viitekehykseensä. VT-aseman taakse ryhmitetty panssaridivisioona oli jaettu kahdeksi taisteluosastoksi. Osa tappioista on todennäköisesti aiheutunut vastahyökkäystä edeltäneestä ilmapommituksesta tai tykistötulesta. Johtosuhteita ja puutteellisia viestiyhteyksiä sen sijaan voidaan ihmetellä jälleen. Panssarijoukot eivät pystyneet kunnon iskuihin. Hyökkäystä odotettiin myös Kivennavan suunnasta, jossa toimi yhä XXX kaartin armeijakunta. Vastaisku Kuuterselässä Takaisin Kuuterselkään. Kanalisoitunut sota muodostui panssarijoukkojen näkökulmasta puolin jos toisin sarjaksi läpsyjä. Mistä saataisiin miehet ja vaunut menetettyjen tilalle. Kaikki tehtiin, mitä voitiin. Rynnäkkötykit tuhosivat virallisen ilmoituksen mukaan 17 vaunua. käydyssä taistelussa yli 600 mieheen, mutta vastahyökkäyksellä aiheutettiin viholliselle erittäin raskaat tappiot ja todennäköisesti hidastettiin sen etenemistä. G) menetettiin. Tämä tulikin rajoittamaan myös puna-armeijan panssarijoukkojen käyttöä
On selvää, että VT-aseman takaisinvaltaus Kuuterselässä ei olisi ilmeisesti enää riittänyt, sillä kriisi ratsuväkiprikaatin lohkolla Viipuriin johtavan rantatien ja rautatien suunnassa oli kehittynyt jo niin pitkälle, että puolustus oli täysin auki aina Suomenlahden rantaan saakka. Puna-armeija haki nyt uutta murtokohtaa. Siinä ne olisivat olleet varsin oivallisia suhteellisen nopean asemanvaihtokykynsä vuoksi, mutta nyt kalusto haaskattiin väärään käyttöön. Marsalkaksi Viipurin valtaamisen johdosta ylennetty rintaman komentaja Leonid Govorov oli saavuttanut Kannaksella merkittäviä aluevoittoja, mutta hän ei ollut onnistunut lyömään Suomen armeijaa. Neuvostojoukkojen tiedusteluhyökkäykset Kivisillansalmen yli lyötiin verisesti takaisin. Viipurin pohj.puoli. Panssarikomppaniassa pärjättiin pienemmällä määrällä molempia. Vuoksi vaihtuu Viipurin odotettua nopeamman valtauksen seurauksena hyökkäyksen jatkaminen vuoden 1940 valtakunnanrajalle ja edelleen sisä-Suomeen alkoi näyttää helpolta. Oikeankin käytön esteenä oli tosin huutava pula osaavista johtajista sekä viestivälineistä. Leningradin rintaman hyökkäys oli toistaiseksi edennyt tavoiteaikataulun mukaisesti. Vastapuolella 30. Puutteita oli myös heikoissa johtamisvälineissä ja yhteyksissä, jotka nyt vielä usein katkesivat ajoin nopeassakin perääntymisessä toisinaan kokonaan. Panssaridivisioona taisteli Kuuterselän taistelun jälkeen hajautetusti puolustusja viivytystehtävissä, ja siitä Viipurin taisteluihin osallistui vain erillinen panssarikomppania sille väärään tehtävään laitetulla BT42-kalustolla. Doktriini ja suunnitelmat olivat edellisestä sodasta. kaartin armeijakunta oli siirretty VT-aseman murtamisen jälkeen rintamareserviin, eikä se osallistunut Viipurin valtaukseen. Yllä panssarinyrkillä tuhottu venäläinen rynnäkkötykki JSU-152 Ihantalasta Karisalmeen vievässä tienristeyksessä. SA -K U VA SA -K U VA. 14.7.1944. Suomalaisille aiheutettuja tappioita yliarvioitiin karkeasti. Vaikeuksiakin oli, sillä suomalaisille viivytys oli sotatoimena vieras, ja se johti paikoin ennenaikaiseen perääntymiseen ja yhteistoimintavaikeuksiin. Jos puna-armeija olisi osannut katkoa puolustajan selustayhteydet ilma-aseellaan länsiliittoutuneiden tavoin, eivät suomalaiset olisi onnistuneet keskittämään alueelle lisää voimaa. Mistään paraatimarssista tai Kannaksen läpijuoksusta ei kuitenkaan todellakaan ollut kyse: puna-armeijankin tappiot olivat raskaat ja joukot väsyneitä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 19 kaa hyökkäystä panssarijoukoilla ratsuväkiprikaatin selustaan. Vasta erittäin kielteisten kokemusten ja kahdeksan rynnäkkötykin menetyksen kautta ymmärrettiin lopullisesti, ettei panssaroiduista kenttätykeistä ollut muuhun kuin epäsuoran tulen ampumiseen. Yhtään suomalaista joukko-osastoa ei kyetty saarrostamaan ja tuhoamaan, vaan joukot onnistuttiin vetämään taaksepäin – välillä tosin varsin johtamattomasti ja jopa kaoottisesti – ja samalla kuluttamaan hyökkääjän voimia. Hyökkääjä alkoi rajata resurssejaan samaan aikaan, kun suomalaisten vahvistukset alkoivat saapua Kannakselle. Suomen armeijaa erehdyttiin pitämään jo suurelta osin lyötynä, mikä oli vakava virhearvio. Hyökkäyksen tavoitteena oli saavuttaa tasa Imatra– Lappeenranta–Virojoki. Verinen tie Viipuriin Neuvostoliiton joukkojen nopea eteneminen Karjalankannaksella vain kymmenessä päivässä Viipuriin järkytti suomalaisia. Niin . Ihantalan suunta. Molemmat kärkiyhtymät olivat valmiina taistelujen seuraavaan, kenties ratkaisevaan vaiheeseen. Kaikessa paistoi, ettei etenkään joukkojen johtajia eikä kyllä joukkojakaan ollut valmennettu käymään nykyaikaista sotaa. Ratkaisua VKTaseman murtamiseksi lähdettiin hakemaan kaupungin koillispuolelta, kun tiedusteluhyökkäykset Kivisalmen silloilla olivat osoittaneet suunnan hyökkääjälle liian raskaaksi
Niin pienestä saattoivat olla asiat kiinni pienipiirteisessä ja Talin jälkeen vaunuille yhä huonommin sopivassa suomalaisessa maastossa. Doktriini oli toki länsiliittoutuneillekin uusi, se oli otettu käyttöön vasta vuotta aikaisemmin Italiassa nimenomaan maihinnousujen osana. Puna-armeijan panssarijoukkojen ohjeen mukaan taistelua panssarivaunuja vastaan oli vältettävä. Hyökkäystä tuettiin erittäin voimakkaalla tulivalmistelulla.. XXX kaartin armeijakunnan siirtyminen reservistä hyökkäyskärjeksi saatettiin loppuun juhannusaamuyöllä 25.6. Tällä kertaa vastahyökkäys onnistui, sillä siihen lähdettiin heti jäämättä odottamaan tykistön ryhmittymiseen ja järjestelyihin kuluvaa aikaa. Panssarivaunujen eteneminen syvään iskuun Konkkalanvuorten ja Hiihkallion suomalaisvarmistuksen läpi onnistui osittain hyvällä onnella, kun divisoonankomentaja Lagus oli edellisenä päivänä käskenyt sieltä pois kolme viidestä rynnäkkötykistä. Pe-2:t pahanteossa Kannaksella 8.6.1944. Paikkana oli Tali. Narvan suunnalta siirrettiin sentään 59. Hyökkäystä tuettiin erittäin voimakkaalla tulivalmistelulla. Pakokauhu ja hallitsematon vetäytyminen olivat kuitenkin eri asia, ja johtivat selvityksiin taistelun jälkeen. Hyökkäyksen kuluttamalle ja väsyttämälle puna-armeijalle lisäjoukkoja ei sen sijaan luvattu. Govorovilla alkoi loppua aika, samalla kun lisäjoukkoja oli turha pyytää. Jäljelle jääneet kaksi yllätettiin, ja suomalaisrynnäkkötykin 75 mm:n kanuuna ei toiminut ratkaisevalla hetkellä. Suomalaiset saivat siis nyt lisää voimaa. Baltiassa puna-armeijan eteneminen ei ollut sujunut odotetusti, Narva oli yhä valtaamatta. Hyökkäys jakautui kahteen suuntaan: lännessä tavoitteena oli Saimaan kanava Juustilassa ja luoteessa Viipurin maalaiskunnan Ihantalan kylä. Puna-armeija oli yrittänyt kaikkensa, maihinnousua myöten, mutta saksalaisten ja virolaisten puolustus piti. Puolustaminen sairaana oli kuitenkin hyökkäämistä helpompaa. Maasto suosi puolustajaa. Sitä paitsi – edelleen – vaunut ajoivat usein peräkanaa kapeilla teillä maaston tehdessä levittäytymisen ja manööverit usein mahdottomiksi. Neuvostoliiton näkökulmasta operaatiolla alkoi olla kiire, sillä joukkoja ja taisteluvälineitä tarvittiin kiireesti Saksan-vastaiselle rintamalle. Baltian rannikon haltuunsaamisella oli huomattava strateginen merkitys, koska sen myötä Neuvostoliiton Itämeren laivasto pääsisi murtautumaan Suomenlahden pohjukasta ja häiritsemään Saksan kauppamerenkulkua, muun muassa sen sotataloudelle erittäin tärkeitä rautamalmikuljetuksia. Useita miehistönsä hylkäämiä vaunuja vallattiin ehjinä. Samaan aikaan joukoissa alkoi levitä punatautiepidemia, johon toki sairastui myös suomalaisia sotilaita. armeijan esikunta uudeksi johtoportaaksi, ja täydennykseksi luvattiin peräti 30 panssarivaunua ja raketinheittimien ammuksia. Panssaritaistelut saksalaisten kanssa olivat aiheuttaneet Neuvostoliitolle erittäin raskaita menetyksiä, ja se lienee ollut syynä varovaisuuteen ja pakoherkkyyteen. . Neuvostovaunut lähtivät nopeasti vetäytymään suomalaishyökkäyksen alta, mikä lisäsi sekasortoa ja tappioita. Toisaalta panssarivaunu ei ollut panssarivaunun tarkoituksenmukaisin vasta-ase, se oli panssarintorjuntatykki. Tali Karjalankannaksen taistelut lähestyivät ratkaisua, ja vasta nyt XXX kaartin armeijakunta ja panssaridivisioona tulivat kohtaamaan toisensa suuremmin voimin. Panssarivaunuja oli menetetty paljon heikon tiedustelun seurauksena. Suomalaisten raskaat panssarit, joihin lukeutui tosiasiassa vain yksi raskaaksi luokiteltava KV-panssarivaunu, hyökkäsivät neuvostoliittolaisten panssarikärkeä vastaan tuhoten neljä T34-vaunua. Poliittiset vaikutukset Suomeen olisivat myös huomattavat. Punailmavoimien huonompi kalusto, heikommat suunnistus-, johtamisja viestivälineet sekä huomattavasti amerikkalaisia ja brittejä kehnompi lentohenkilöstö eivät olisi sitä paitsi välttämättä edes mahdollistaneet uutta taktiikkaa. Neuvostoliittolaiset olivat läpäisseet VKT-aseman Talin alueella raskain tappioin. Sen menetys oli vähäisempi kuin kalliin ja vaikeammin korvattavan panssarivaunun. Ylpeys oli marssinut lankeemuksen edellä. Se nähtiin Narvan puolustuksen murruttua heinäkuun lopulla, kun Suomi pian sen jälkeen ilmoitti suostuvansa raskaisiin aselepoehtoihin. Panssarivaunujen hyökkäys kohti Juustilaa muodosti kuitenkin nyt vakavan uhan, joka oli lyötävä nopeasti. 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 194 4 • 75 VUOT TA SIT TEN rajallinen ja kanalisoitunut oli alueen tiestöja rataverkko
Suoma. Suomi raapi laarinsa pohjaa. Suomi raapi laarinsa pohjaa. lähimmillään noin puolen kilometrin päässä toisistaan. Puroman ja Björkmanin hyökkäyskärjet olivat 28.6. Hyökkäys kilpistyi tappioihin sekä tykistötulen puutteeseen. Alkumenestys oli lupaava, mutta tavoitteen lähestyessä kaartilaisten vastarinta voimistui. Maasto oli metsäistä ja tykit kaukana, jolloin varmuusetäisyydet kasvoivat suuriksi. Myös ammuspula vaivasi. Tähän tilaisuuteen suomalaiset tarttuivat. 21 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Jääkäriprikaati rynnäkkötykeillä vahvistettuna ryhmittyi jatkamaan raskaan panssarikomppanian aloittamaa menestyksellistä vastahyökkäystä ja tuhosi 40 panssarivaunua ja valtasi kaksi raskasta rynnäkkötykkiä. Todellisuudessa joukot olivat supistuneet miesvahvuudeltaan varsin pieniksi, ja esimerkiksi jääkäriprikaatia oli jouduttu täydentämään aineksella, joka ei ollut käyttöarvoltaan alkuperäisen tasoista. Kaartilaisten hyökkäyskiila Talin ja Ihantalan välillä oli vielä kapea, ja sen sivustat olivat alttiita vastahyökkäyksille. Taisteluosasto Björkman hyökkäsi idästä ja taisteluosasto Forsberg pohjoisesta. Tavoite oli lievästi sanottuna kunnianhimoinen. Jääkärijoukkoihin lähetettiin muun muassa polkupyörällä ajotaidottomia täydennysmiehiä. Kunnia panssarimiehille Rintamalinja oli vääntynyt monille mutkille, ja joukot olivat väsyneitä. Eversti Puroman jääkäriprikaati hyökkäsi kaartin armeijakuntaa vastaan lännestä. Se oli kuitenkin liian pitkä puoli kilometriä, ja suomalaisten joukkoja oli liian vähän. Tappiot kasvoivat ja hyökkäys oli keskeytettävä. rynnäkkötykkirykmentin SU-76M-vaunujen kansilla Kannaksella, kesäkuu 1944. XXX kaartin armeijakuntaa ei saatu mottiin, ja vaikka se olisikin saatu motitettua, ei sitä olisi pystytty tuhoamaan. Mahdollisuus neuvostojoukkojen saarrostamiseen kaksipuolisella sivustahyökkäyksellä oli houkutteleva, tosin se oli käytössä olleet voimavarat nähden näin jälkikäteen arvioiden melkoisen epärealistista. SA -K U VA. Siihen ei ollut voimaa. Jalkaväki etenee 1238. Sotahistoriassa käytettyjen joukkojen määrä toistuu usein kovin komean kuuloisena
Kun hyökkäys ei laajentunutkaan läpimurroksi, kaartilaisista tuli otollinen maali, jota vastaan voitiin kohdistaa hyökkäyksiä ja kenttätykistön tulta useista suunnista. Näiden menestyksestä kertoivat selvää kieltään tuhottujen vihollisvaunujen lukumäärä, joka olisi saattanut olla suotuisammassa panssarimaastossa suurempikin, kun usein saatiin vain tuhottua pari vaunua kärjestä ja sen jälkeen ura oli tukossa. Suomalaisten taistelua tuki voimakas tykistö, mikä tehokkaiden ampumamenetelmien kanssa mahdollisti tulen keskittämisen ja suuren tiheyden. Heidän panoksensa kesän 1944 taisteluissa on jäänyt valitettavan usein rynnäkkötykkipataljoonan ja raskaiden panssarikomppanioiden miesten varjoon. Panssarijääkäripataljoonan panssarintorjuntatykit ryhmitettiin etulinjan taakse puolustuksen syvyyteen torjumaan mahdollisesti läpimurtautuvat vaunut. Tykistöä oli alueella paljon, koska joukkojen vaihdon yhteydessä orgaanista tykistöä ei vaihdettu lainkaan. Kevyiden vaunujen miehistöt suorittivat tehtävänsä vaikeissa olosuhteissa ja vanhentuneella kalustolla kiitettävästi. Vahvistetun jääkäriprikaatin ohella myös muut panssaridivisioonan joukko-osastot osallistuivat Tali-Ihantalan alueella käytävään suurtaisteluun. Jäljelle jäi Ihantalan läpi kulkeva tie sekä kalliomaasto sen länsipuolella. Puolustuksen kestäessä ammuttavaa ei tykeille enää tullut. Toinen oli edellä mainittu länsisuuntainen Juustilaan vievä tie, jossa hyökkääjä lyötiin. Myös saksalaisen 303. Tykistö tappaa Panssaridivisioona oli useissa vastahyökkäyksissä kuluttanut kaartin armeijakunnan voimia ja tuhonnut kymmeniä sille alistettujen yhtymien panssarivaunuja tai rynnäkkötykkejä. Vaan pysähtyipä liikekin. Tavallisesti laajoja aluemaaleja ampuva, massamaiseen käyttöön perustuva neuvostoliittolainen tykistöase oli suhteelliselta teholtaan selvästi suomalaistykistöä heikompi. Suomen ilmavoimat ja saksalainen lento-osasto Kuhlmey hyökkäsivät kiivaasti jalkaväen, panssarivaunujen ja tykistön ryhmityksiä sekä Talin siltoja vastaan. Panssaridivisioona siirrettiin reserviin Kilpeenjoen alueelle. Kalliot ja siirtolohkareet sekä useat suot ja vesistöt rajoittivat etenemistä teiden ulkopuolella, mikä tuki puolustusta. Maasto oli rikkonaista. rynnäkkötykkiprikaatin rynnäkkötykkejä käytettiin pääasiassa edellä mainittuun tarkoitukseen, ja prikaati tuhosi Tali-Ihantalan taistelussa muutaman neuvostovaunun. Hyökkääjän ongelmana oli, että noin 10x10 kilometrin taistelualueen läpi johti ainoastaan kolme tietä. Jalkaväkeä vastaan vaunuja voitiin vielä käyttää, mutta sitäkin vastaan taisteltaessa uhkana olivat jopa heiveröiset panssarintorjuntakiväärit. Se siis kaksinkertaistui! Tulen keskitys sen sijaan perustui suomalaisten jo tuolloin hyvin nykyaikaiseen verkottuneeseen tulenjohtotapaan, jossa yhdelle tulenjohtajalle voitiin antaa kantaman puitteissa teoriassa kaikki tavoitettavissa oleva tulivoima ja SA -K U VA. VKT-aseman läpimurtoalue oli kapea, jolloin joukot ahtautuivat suppealle alueelle. Kaikki perustui kuitenkin siihen, että suomalaisten puolustus kesti. Itse asiassa suomalaisten tykistön määrällinen keskitys Ihantalassa ei sinänsä ollut osoitus sen ihmeellisemmästä tykistötaktiikasta. Panssaridivisioona siirrettiin Talin alueen kovien taistelujen jälkeen lisäjoukkojen myötä vahvistuvan puolustusaseman taakse, jossa se lisäsi puolustuksen syvyyttä ja toimi vastahyökkäysreservinä. XXX kaartin armeijakunnan divisioonat eivät päässeet enää Tali-Ihantalan alueella merkittävästi eteenpäin, ja vähäisistä aluevoitoista maksettiin kova hinta. 22 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 194 4 • 75 VUOT TA SIT TEN laiset olivat yrittäneet lyödä hyökkääjän, mutta VKT-aseman palauttamisesta Talissa jouduttiin luopumaan, ja joukot vedettiin taemmaksi uudelle puolustuslinjalle. Toisaalta se oli kokeneena ja tehokkaana joukkona tärkeä reservi, joka olisi voinut nousta ratkaisevaan asemaan, jos taistelu olisi vielä jatkunut. Panssariprikaatin kevyitä vaunuja käytettiin muun muassa selustan varmistukseen ja teiden aukipitoon. Niistä yksi oli umpimetsässä, jossa puna-armeija ei pystynyt käyttämään tykistöä tehokkaasti
Samalla heikkeni joukkojen iskuvoima. Surullista oli, ettei uusia, tehokkaita jo keväällä maahan tulleita aseita ollut koulutettu, organisoitu ja jaettu joukoille jo kesän kynnyksellä. Sitäkin pahempaa oli, että Suomen armeija oli jäänyt tuhoamatta. Joukkojen taisteluvahvuus ja moraali laskivat. Niitä oli Tali-Ihantalan taistelussa käytettävissä jo melko runsaasti, ja menetykset oli suhteellisen helppo korvata. Aseita osattiin nyt myös käyttää, ja rikkonainen maasto soveltui hyvin lähitorjuntaan. Lihamylly Kaartin divisioonien tappiot nousivat nyt jopa yli 1 000 sotilaaseen vuorokaudessa. Myös Leningradin rintaman panssariaseen terä tylsyi nopeasti suomalaisten torjunnassa, ja tappiot Tali-Ihantalassa nousivat arviolta yli 200 panssarivaunuun ja rynnäkkötykkiin. Panssaridivisioona säilytti taistelukykynsä ja jopa vahvistui ennen aselepoa uusien saksalaisten rynnäkkötykkien ja Panzer IV-kaluston toimitusten myötä heinäelokuussa. Punatautiepidemia paheni. Ne viikot maksoivat monen suomalaissotilaan elämän ja terveyden. Heinäkuussa 75 vuotta sitten hyökkääjän aika loppui kesken ja Suomi pelastui. Tali-Ihantalassa taistelut muuttuivat kulutussodankäynniksi, jossa Suomen tamaan tulellaan puolustajiin. ”Viipuri 14 km, Kavantsaari 7,5 km”, tienviitta Ihantalan historiallisessa maastossa. kaartin armeijakunnalle, joka oli täysin loppuun ajettu ja lopulta vielä epäonnistunut tehtävässään edetä ensimmäisessä vaiheessa vuoden 1940 rajan yli. Vuoden 1944 neuvostoliittolaisen jalkaväkidivisioonankin henkilöstön määrävahvuus oli huomattavasti pienempi kuin vuonna 1941, mutta divisioonan tulivoima oli siitä huolimatta lisääntynyt automaattiaseiden, kranaatinheittimien ja tykkien suuremman määrän vuoksi. 6.9.1944. Armeijakunta siirrettiin Kannakselta heinäkuun alussa Narvan suunnalle, ja se taisteli Baltian alueella sodan loppuvaiheisiin saakka. Edes puna-armeijalla ja varsinkaan resurssinsa menettäneellä Govorovilla ei ollut mahdollisuuksia korvata näin suuria tappioita nopeasti. Torjunnan onnistumisen kannalta olennaista oli, että tykistöaseilla ja ilmapommituksilla voitiin iskeä vihollista etäältä ennen kuin se pääsi tehokkaasti vaikut. Tämä näkyi myös 7 000 sotilaan vahvuisten kaartin jalkaväkidivisioonien kohdalla. Loppu Jos suomalaiset olisivat menettäneet panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä esimerkiksi suhteessa 1:3, olisi panssaridivisioona menettänyt parissa viikossa käytännössä kaikki vaununsa. Voidaan tietysti kysyä, kuinka paljon suomalaista verta olisi säästynyt, jos Kannaksella olisi varauduttu oikeaan sotaan jo kuluneina asemasodan vuosina. Hyökkäyksiä heikennettiin ja jopa torjuttiin jo ennen niiden alkamista tuli-iskuilla hyökkäysryhmityksiin ja tykistön tuliasemiin. armeijalla ei teoriassa olisi pitänyt olla menestymismahdollisuuksia. Toisin kävi 30. Heinäkuussa 75 vuotta sitten hyökkääjän aika loppui kesken ja Suomi pelastui. Panssaridivisioonan tappiot kesän 1944 taisteluissa olivat raskaat, mutta divisioona oli aiheuttanut vastustajalle moninkertaiset tappiot. Nyt kaikki meni veitsenterälle ja onneakin oli matkassa. Ne eivät taisteluihin enää ehtineet. Nyt niitä jaettiin paniikissa, ja kului viikkoja, että niistä alettiin saada tehoa irti. Ne alkoivat olla kovin kuluneita. Kulutussodankäynnin näkökulmasta ratkaisevaa oli vaunujen menetys ”halvoille” aseille, kuten panssarinyrkeille ja -kauhuille. Pistimenkärjestä oli tullut liian kapea. Joukot olivat kuitenkin nyt herkempiä henkilötappioille. SA -K U VA SA -K U VA. Neuvostoliittolaisten tappiot olivat kuitenkin moninkertaisesti suomalaisten tappioita suuremmat, mikä yhdessä puolustuksen vahvistumisen kanssa toi voiton suomalaisille. 23 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 keskittää se nopeasti painopisteeseen. Ihantalassa puna-armeijaa tappoi tykistö ja ilma-ase
Trumpin ylistyssanat Haftarille heikentävät kuitenkin Yhdysvaltojen sanomaa. Taistelut ovat keskittyneet Etelä-Tripolin alueelle. Vuodesta 2011 sisällissodan kynsissä olleen maan tilanne on kaoottinen. Valkoisen talon mukaan Yhdysvallat ilmoitti kenraalille maan vastustavan tämän sotilaallista hyökkäystä Libyan pääkaupunkiin. Nälänhädästä kärsivä Pohjois-Korea teki 4.5. Nopeasta etenemisestä huolimatta Haftarin joukot eivät ole onnistuneet valtaamaan Tripolia. Hän vetosi samalla Pohjois-Korean valtavaan taloudelliseen potentiaaliin sekä ilmaisi käsityksenään, että Kim Jong-un ei petä hänelle antamiaan lupauksia.. Katutaisteluita edelsivät raketti-iskut kaupunkiin. Yhdysvaltojen presidentti Trump on yrittänyt vakuutella maailmalle saavuttaneensa ratkaisun Pohjois-Korean ydinaseohjelmaan. Virallisesti tunnustetun hallituksen joukot koostuvat osin puolisotilaallisista joukoista, joiden parissa on myös tyytymättömyyttä Tripolin hallitusta kohtaan. Erikoisena käänteenä mainittakoon, että huhtikuun puolivälissä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ylisti Haftaria keskusteltuaan tämän kanssa puhelimitse. Presidentti Trump kiitteli Haftarin panosta terrorismin vastaisessa taistelussa ja maan öljylähteiden turvaamisessa – samalla kun tämän joukot hyökkäsivät myös Yhdysvaltojen tukemaa Tripolin hallitusta vastaan. Presidentti Trump twiittasi lyhyesti ja esitti toiveen, ettei Pohjois-Korean johtaja tekisi mitään uhkarohkeaa. KENRAALI HAFTARIN HYÖKKÄYS Kim koittaa kepillä jäätä P ohjois-Korea testaa Yhdysvaltojen hermoja. Oman lisänsä sisällissotaan tuovat kansainvälispoliittiset jännitteet. Tähän käsitykseen Pohjois-Korean ohjuskokeet sopivat huonosti. kaksi lyhyen kantaman ballististen ohjusten koetta. Huhtikuun loppuun mennessä hyökkäys oli vaatinut yli 200 kuolonuhria ja yli 1 000 haavoittunutta. Muammar Gaddafin entinen kenraali on saanut tukea niin Arabiemiraateilta, Egyptiltä, Ranskalta kuin Venäjältä, joka on edelleen katkera entisen liittolaisensa menettämisestä YK:n siunaamassa länsimaiden sotilaallisessa väliintulossa. Poliittisesti Haftarin hyökkäys romahdutti YK:n kaavaileman rauhansopimuksen osapuolien välillä. ja 10.5. Haftarin hyökkäyksen myötä Yhdysvallat veti pienen terrorismin vastaisen kampanjansa maasta perustellen päätöstä Libyan kasvaneella epävakaudella. Asiantuntijat ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että kyseessä oli lyhyen matkan ballistinen ohjuskoe. Huhtikuun lopussa kenraalin LNA-kapinalliset (harhaanjohtavasti Libyan kansanarmeija) ja Libyan hallituksen joukot ottivat yhteen Tripolin esikaupungeissa. Laukaisusta liikkui aluksi ristiriitaisia tietoja, sillä eteläkorealaiset viestimet uutisoivat Pohjois-Korean laukaisseen ohjuksia, mutta myöhemmin tieto tarkentui ”tunnistamattomiksi ammuksiksi”. Yhdysvaltojen mukaan Libya ei kaipaa sotilaallista ratkaisua. Venäjälle jalansija Libyassa mahdollistaisi Naton eteläsiiven uhkaamisen. Haftar toimii Itä-Libyassa julistautuneen kilpailevan hallituksen nimissä. JY VÄLL Ä 25 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 K enraali Khalifa Haftar käynnisti viimeisimmän kierroksen Libyan sisällissodassa, kun kenraalille uskolliset joukot aloittivat huhtikuussa hyökkäyksensä Libyan itäosista kohti kansainvälisesti tunnustetun Libyan hallituksen pääkaupunkia Tripolia
1.3. Viime vuosina noin 65–70 prosenttia heistä on saanut johtajakoulutuksen. Viisi vuotta kestänyt konflikti on ollut YK:n arvioiden mukaan yksi maailman pahimmista humanitäärisistä katastrofeista: 3,3 miljoonaa jemeniläistä on pakolaisena ja 24,1 miljoonaa ruokaavun varassa. SaudiArabiassa keskustelua on herättänyt maan ilmavoimien täydellinen epäonnistuminen lennokin havaitsemisessa ja torjumisessa. Satamien vapautumisen myötä YK toivoo voivansa auttaa nälänhädästä kärsiviä tehokkaammin. Jemenin kapinalliset vetäytyvät J emenin hallitusta vastaan vuodesta 2014 lähtien taistelleet huthi-kapinalliset vetäytyivät toukokuun alussa kolmesta Punaisenmeren satamakaupungista. Se osaltaan vaikeuttaa Yhdysvaltojen linjan arviointia. Iranin tukemat kapinalliset luovuttivat Saleefin, Ras Isan ja Hodeidahin satamat Jemenin rannikkovartiostolle YK:n Ruotsissa osapuolien välille neuvotteleman sopimuksen mukaisesti. Oman ulottuvuutensa konfliktiin toi 14.5.2019 tapahtunut lennokkihyökkäys Saudi-Arabian öljyteollisuutta vastaan. Suurin osa aloittaa palveluksensa vuonna 2020, Maavoimista kerrotaan. Jordanian Ammanissa järjestetyissä neuvotteluissa Jemenin hallitus ja kapinalliset yrittävät sopia satamasta saatavien tulojen jakamisesta. Sen tehtävänä on myös varusmiespalvelukseen liittyvän tutustumistoiminnan järjestäminen, puolustusministeriöstä todetaan. 26 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 JY VÄLL Ä Yli 1 200 naista haki asepalvelukseen TÄNÄ VUONNA tehtiin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen hakijamäärässä toiseksi paras tulos. Heinäkuussa 2018 kapinallisten drooni räjähti Abu Dhabin lentokentän läheisyydessä. Sopimus solmittiin jo joulukuussa 2018, eikä sen toimeenpanossa ollut tapahtunut näkyvää edistystä ennen satamien luovutusta. Maaliskuussa huthit julkaisivat videon ilma-aluksesta, joka lensi Saudi-Arabian al-Shuqaiqin vedenpuhdistamon ja voimalaitoksen yli. Reserviin on koulutettu vuodesta 1995 lähtien yhteensä yli 8 600 naista. Alun perin Indonesia takavarikoi sen jo viime vuonna, mutta alus siirtyi toukokuun alussa Yhdysvaltojen hallintaan, kun maan valtionvarainministeriö vaati sen takavarikointia talouspakotteiden kierron vuoksi. Ilmaisku kohdistui kahta pumppuasemaa vastaan ja onnistui vaurioittamaan näitä. Sotilaallinen koulutus MPK:lta Puolustusvoimiin EDELLINEN eduskunta hyväksyi juuri vaalien alla maaliskuussa lakipaketin, jonka myötä MPK:n asema muuttuu ja vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen antaminen siirtyy Puolustusvoimien tehtäväksi. PU O LU ST U SV O IM AT 3,3 miljoonaa jemeniläistä on pakolaisena ja 24,1 miljoonaa ruoka-avun varassa.. Samalla kun osapuolet neuvottelevat, on väkivalta lisääntynyt alDhalean alueella. Isku miehittämättömillä ilma-aluksilla (UAV tai aseistettu vastaava ilma-alus UCAV) ei sinänsä ollut yllätys, sillä kapinalliset ovat käyttäneet niitä Saudi-Arabiaa ja Arabiemiraatteja vastaan jo aiemmin. päättyneessä haussa asepalvelukseen haki 1 265 naista. Tähän kuvioon liittyen Yhdysvallat takavarikoi toukokuun toisella viikolla pohjoiskorealaisen kauppalaivan, jonka epäillään kiertäneen maalle asetettuja talouspakotteita. Kaikkea sotilaallista koulutusta ei siirretä pois MPK:lta; uuden lain mukaan sotilaallisia valmiuksia kehittävästä koulutuksesta muodostetaan nousujohteinen kokonaisuus, Asiantuntijoiden piirissä tulkinta Pohjois-Korean ohjuskokeesta on synkempi: Kim Jong-unin arvioidaan jälleen testaavan, kuinka pitkälle presidentti Trumpin ja Yhdysvaltojen kärsivällisyys riittää. Välikohtaus osoittaa kuilun presidentti Trumpin puheiden ja tämän hallinnon käytännön toimien välillä. Huthi-kapinallisten vetäytymistä ja satamien luovutusta pidetään eleenä, jonka toivotaan avaavan tietä laajemmille rauhanneuvotteluille. Tammikuussa Adenissa UAV-pommi räjähti al-Anadin lentotukikohdassa ilmeisessä salamurhaiskussa, jonka kohteena oli korkea-arvoinen tiedustelupalvelun upseeri. Pohjois-Korea on vaatinut alustaan takaisin ja syyttänyt Yhdysvaltoja merirosvouksesta. Kapinallisten lennokit ovat kopioita Iranin Qasef-1 UAV/UCAV:sta. Huthi-kapinallisten lennokki pommitti Riadin länsipuolella 800 kilometrin syvyydessä Saudi-Arabian sisämaassa sijaitsevaa Aramcon East–West-öljyputkea. Aluetoimistoissa pidettiin huhtikuun aikana valintatilaisuudet vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeneille naisille. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään organisaationa, joka antaa poikkeusolojen osaamista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä varautumisja turvallisuuskoulutusta
Alkuvuoden kovia pakkasia epäillään yhdeksi syyksi. PU O LU ST U SV O IM AT . Rafalen vierailu on harvinaista nähtävää lentonäytösyleisölle.. Jälleen yksi tunnettu veteraani siirtyi ajasta iäisyyteen. Puolustusministeriön koordinoima valtion turvallisuuskomitea teetti virkamiesselvityksen mahdollisesta kaikkia koskevasta kansalaispalveluksesta. Reino Lehväslaiho on poissa KENTTÄHARMAA sukupolvi astuu historian lehdille. KES päivitettiin KAIKILLE varusmiesikäluokille tuttu legendaarinen kertasinko 66 KES 75/88 on saanut päivityksen. BAE Systems, Boeing, Dassault, Lockheed Martin ja Saab esittelevät omia ehdokkaitaan Hornetin seuraajaksi omilla osastoillaan. Kevyt kertasinko korvataan 66 KES 12 -malleilla, joissa on parempi läpäisykyky, parempi laukaisu ja tähtäimet sekä mahdollisuus pimeätähtäimen käyttöön. Toisaalta hallinnonaloilla ja niiden välillä ei kenties ole laskettu sitä, mikä voisi olla kansalaispalveluksesta saavutettava nettotuotto työnarvona julkiselle taloudelle. Viimeiseksi jäänyt teos Korven peura ilmestyi vuonna 2012. Monien pidettyjen sotaromaanien kirjoittaja Reino Lehväslaiho kutsuttiin viimeiseen iltahuutoon 96-vuotiaana. 27 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 joka tukee Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta. Juhlalentonäytöksessä yleisöllä on ainutlaatuinen mahdollisuus kokea ja nähdä suihkuhävittäjien jälkipolton jyrinää, klassista taitolentoa, pelastushelikoptereita, muodostelmalentoa, harrasteilmailua ja kokea koko ilmailun huuma sen eri muodoissa. Keskeytysmäärät nousevat yhä LÄHES 1 600 varusmiestä keskeytti asepalveluksensa heti alkuunsa tammikuun palvelukseenastumiserästä. Tammikuussa keskeyttäneiden määrät liikkuvat vuosittain reilussa 10 prosentissa, mutta tänä vuonna se kipusi 12,9 %:iin. Puolustusministeriön mukaan vapaaehtoisille reserviläisille tarjotaan jatkossa aiempaa parempi mahdollisuus opetella yksittäisen sotilaan perustaitoja ja hankkia uutta osaamista, joka voi johtaa poikkeusolojen eri tehtäviin Puolustusvoimien joukoissa. Reino Lehväslaiho ehti kirjoittaa 45 romaania, ja hän oli yksi Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista. Lehväslaiho lähti talvisotaan 17-vuotiaana vapaaehtoisena ja saavutti sotiemme kuluessa vääpelin sotilasarvon sekä panssariässän nimityksen tuhottuaan seitsemän vihollisen panssarivaunua. 66 KES 12:n tehokas ampumaetäisyys on 240 metriä, ja siitä on saatavilla ontelopanoksella varustettu panssarintorjuntaversio 66 KES 12 PST sekä asutuskeskustaisteluun tarkoitettu 66 KES 12 RAK. Ikäluokan lopullinen varusmiespalveluksen loppuun suorittavien osuus nähdäänkin vasta, kun kyseinen vuosiluokka on täyttänyt 30 vuotta. Dassault Aviation Rafale on esiintynyt vain kerran aikaisemmin lentonäytöksessä Suomessa, joten Rafalen vierailu on harvinaista nähtävää lentonäytösyleisölle. Varusmiespalveluksen keskeyttäneiden määrä nousi verrattuna edelliseen vuoteen. Ilmavoimien Hornetin seuraajaehdokasyritykset ovat kaikki vahvistaneet osallistuvansa Turun lentonäytökseen. Yleensä heinäkuun saapumiserissä keskeyttäneiden määrä on jonkin verran pienempi. Se on huippumoderni monitoimihävittäjä, jonka suorituskykyä on kehuttu niin länsikuin itämediassa. Kansalaispalveluksessa nuoria koulutettaisiin joko siviiliyhteiskunnan tai sotilaallisen maanpuolustuksen poikkeusolojen tarpeisiin eri viranomaisten valmiusorganisaatioihin. Osa keskeyttäneistä jatkaa palvelustaan myöhemmin. Kahdestatoista ministeriöstä vain maaja metsätalousministeriö ja sisäministeriö uskovat, että tarvetta laaja-alaiselle koulutukselle olisi, mutta nekään eivät nykyisillä resursseilla voisi kansalaispalvelusta järjestää, selvityksessä summataan. HX-ehdokas Rafale Turun taivaalla SUOMEN ILMAILULIITON 100-vuotisjuhlalentonäytös järjestetään Turun lentoasemalla 15.–16.6.2019. Jälkimmäinen on tarkoitettu pääasiassa rakenteiden hajottamiseen ja niihin suojautuneen elävän voiman lamauttamiseen. Kaikkia koskeva kansalaispalvelus KOKO IKÄLUOKKAA , sekä miehiä että naisia koskeva kansalaispalvelus on ollut esillä tulevaisuuden vastauksena siihen, että vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta ei pidetä tasa-arvoisena. Ilmassa nähdään ainakin BAE Systems Typhoon, Dassault Rafale ja Saab Gripen
Lisäksi M2ja M3-malleihin on vaihdettu kädensuojus ja liekinsammutin. Teknisesti ase on toki erittäin helposti muutettavissa myös itselaukeavaksi, mutta niin ei tietystikään Suomessa tehdä, koska se – tai edes sellaisen kouluttaminen tai siihen varautuminen – olisi kansainvälisten sopimusten ja sitä kautta Suomen lain vastaista. 5–10 kiloa painava hyppypanos voidaan asentaa maahan nopeasti, ja se tuottaa lauetessaan 3 000–4 000 sirpaletta. M1-malli on yleisin ja tarkoitettu ensilinjan jalkaväkijoukoille. Jalkaväkimiinoja uusi ase ei korvaa, mutta se tuo niiden jättämään aukkoon yhden, toki huomattavasti miinoja kalliimman, tilkkeen. Saksalaisten toisen maailmansodan aikaista hyppymiinaa vaikutukseltaan etäisesti muistuttavan uuden aseen tehon yksi salaisuus on vaikutuksen viive. RK 62 M3-malli. M3-mallilla jatketaan kehitystyötä erityisesti aseen pintakäsittelyn ja värin osalta. Modernisoidun rynnäkkökiväärin päämallit ovat RK 62 M1 ja RK 62 M2. Molemmissa on kiinnitysmahdollisuus optiikalle ja yleisimmille lisävarusteille. Edellisen hallituksen ja toimitusministeriön puolustusministerin Jussi Niinistön (sin.) mukaan uudella asejärjestelmällä saadaan palautettua miinakauhua eli jalkaväkimiinoihin liittyvää pelotevaikutusta. M2-malli on uudella liekinsammuttimella ja kädensuojuksella varustettu, rakennetun alueen taisteluun optimoitu versio. 7.62 RK 62M JAKOON RK 62 M1-malli RK 62 M2-malli . Hyppypanoksen teho perustuu ylhäältä alaspäin suunnattuun kineettiseen vaikutukseen. 7.62 RK 62M -rynnäkkökivääreihin on uudistuksessa vaihdettu teleskooppisesti säädettävä perä, uusi vaihdin, optisen tähtäimen jalusta sekä taktinen kantohihna. 28 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 JY VÄLL Ä Hyppypanos tulivoimaa monipuolistamaan PUOLUSTUSVOIMAT hankkii Suomessa kehitetyn hyppypanoksen täyttämään jalkaväkimiinoista luopumisen jättämään aukkoa Maavoimien tulivoimassa ja suorituskyvyssä. Kädensuojukseen voidaan liittää lisälaitteita joustavasti käyttäjän tarpeen mukaan. Sukellusvenejahtia Itämerellä RUOTSIN MERIVOIMIEN Ubåtsjaktövning 2019 -sukellusveneenmetsästysharjoitus pidettiin huhtikuussa. Suomi osallistui harjoitukseen Katanpää-luoU udistetut rynnäkkökiväärit otetaan käyttöön varusmieskoulutuksessa kaikissa Puolustusvoimien joukko-osastoissa, Maavoimista kerrotaan. Kaikki aseet varustellaan optisin tähtäimin. Heittopanoksen laukaisu saa vastustajan hakemaan suojaa heittäytymällä maihin, minkä jälkeen tehovaikutus suoraan ylhäältä on entistäkin suurempi. Koska ase laukaistaan aina tähysteisesti, on hyppypanos Suomen tekemien valtiosopimusten mukainen, eli sitä voidaan käyttää Ottawan surullisenkuuluisasta jalkaväkimiinat kieltäneestä sopimuksesta huolimatta. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Uuteen liekinsammuttimeen on mahdollista liittää murtojarru esimerkiksi rakennusterästen ampumalla katkaisemista varten
3 000 veteraania sai mitalin TASAVALLAN presidentti antoi kansallisena veteraanipäivänä 27.4. Lounaspussien käyttö tehostaa maastoharjoittelua ja säästää siirtymisiin käytettävää aikaa. Lounaspussikokeilusta ensimmäiset tulokset PUOLUSTUSVOIMISSA aloitettiin tammikuussa kokeilu, jossa maastokoulutukseen meneville jaettiin lounaspussi kenttäruokailun järjestämisen sijaan. Kokeilulla haluttiin selvittää, voiko lounaspusseilla tehostaa ajan käyttöä, ja toisaalta sitä, millainen vaikutus lounaspussiruokailulla on varusmiesten toimintakykyyn. Merivoimista kerrottiin, että harjoituksen tavoitteena on kehittää Suomen ja Ruotsin yhteistoimintakykyä sukellusveneentorjunnassa sekä harjoitella sukellusveneentorjuntaosaston johtamista sekä menetelmien ja sensorien taktista käyttöä. U S A IR FO RC E JATKUU SIVULLE 32 >. Maastoharjoittelun aikana varusmiehen toimintakyky saattoi heikentyä, jos hän ei syönyt kaikkia pussin sisältämiä tuotteita. MQ-9 Reaperin hyötykuorma on 1 700 kiloa seitsemässä aseripustimessa. Yhtenä osoituksena tästä ovat Yhdysvaltojen ilmavoimien MQ-9 Reaper -aseistetut UCAV:t (Unmanned Combat Air Vehicle, miehittämätön aseistettu ilmaalus), joita on sijoitettuna toimintavalmiudessa Miroslawiecin lentotukikohtaan Puolaan. General Atomics MQ-9 Reaper on otettu käyttöön vuonna 2007. Sotaveteraaniliiton mukaan yli 100-vuotiaita palkittavia oli peräti 66 kappaletta. Lounaspussiruokailulla voitiin myös harjoitella poikkeusolojen ruokailumallia. MQ-9 Reaper. 29 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 kan miinantorjunta-aluksella sekä kahdella Rauma-luokan ohjusveneellä. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. Varusmiehet saivat neljän viikon ajan tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin lounaspussin mukaansa maastoon koulutuksen lomassa nautittavaksi. . MQ-9-ilma-aluksia operoivat Puolaan sijoitetut ilmakansalliskaartin lentäjät sekä siviilialihankkijat. Naisia palkituista on noin 70 prosenttia. Nyt lounaspussikokeilusta on saatu tutkittua tietoa, ja Pääesikunnan mukaan tulokset ovat rohkaisevia: lounaspussien käyttö tehostaa maastoharjoittelua ja säästää siirtymisiin käytettävää aikaa. Siirron syyksi kerrotaan oppilasmäärien lisääntyminen sekä Finavian tekemät hinnankorotukset Pirkkalan lentokentän laskeutumismaksuihin. Kokeilu sai myös kielteistä julkisuutta, kun Iltalehdessä julkaistiin pettyneen varusmiehen näkemys siitä, että jaettava ravinto ei oikein riittänyt eikä kelvannut talvipakkasilla. Kansainvälisille lentäjäkouluttajamarkkinoille tähtäävän Patrian mukaan myös Espanjan ympärivuotiseen pienkoneiden lentotoimintaan soveltuva sää vaikutti päätökseen. Samoin kävi, jos pussin koko sisältö oli käytetty yhdellä ruokailukerralla tai jos varusmies oli nauttinut kaikki eniten energiaa sisältävät tuotteet jo päivän aluksi. Tammi-helmikuussa 2019 varusmiesten lounaspussiruokailun kokeiluun osallistui yhteensä 2 500 varusmiestä. UCAV:n toimintaetäisyys on 1 852 kilometriä, ja se voi pysyä ilmassa 14 tuntia, tyypillinen matkanopeus on tällöin 313 km/h. ”Tappajadroonit” Puolaan PUOLA on vaatinut – ja saanut – Yhdysvalloilta vahvat turvatakuut ja sotilaallisen läsnäolon Nato-jäsenyyden myötä. Vanhin kunniamerkin saaja on 108-vuotias. Lounaspusseja testanneet varusmiehet olivat enimmäkseen tyytyväisiä tuotteiden makuun. Riittävästä energiamäärästä huolimatta lounaspussin sisällön nauttiminen ei tuonut lämpimän lounaan kaltaista kylläisyyden tunnetta. Patrian pilottikoulutus Espanjaan PATRIA lopettaa kesällä Tampere-Pirkkalassa annettavan ensivaiheen alkeislentokoulutuksen ja siirtää toiminnan Espanjaan. Mitaleita jaettiin yhteensä 3 000. Kone voidaan aseistaa esimerkiksi neljällä AGM-114 Helfire -ilmasta maahan ohjuksella ja kahdella GBU-12 Paveway II -laserohjatulla pommilla. luokan mitalit niille veteraaneille, joita ei ole vielä palkittu. Reaper on 11 metriä pitkä, ja sen siipien kärkiväli on 20 metriä. Suurin osa veteraaneista sai mitalin henkilökohtaisesti erilaisissa veteraanijärjestöjen tai hoivakotien tilaisuuksissa
Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland E U R O F I G H T E R H X. Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä. S U O M I P Ä Ä T T Ä Ä I T S E Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä
Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland E U R O F I G H T E R H X. S U O M I P Ä Ä T T Ä Ä I T S E Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä
Tällä kertaa nimitysuutinen tulee Isosta-Britanniasta: kuninkaallisten ilmavoimien (RAF) insinööriupseerina uransa aloittanut Sue Gray on ylennetty Air Marshalin sotilasarvoon, joka vastaa kenraaliluutnantin – kolmen tähden kenraalin – sotilasarvoa. Nimitz-luokan lentotukialus USS Abraham Lincoln vastaanottaa täydennyksiä merellä liikkeessä nopealta taisteluhuoltoalukselta (Fast Combat Support Ship) USNS Arcticilta. Julkisen sanan neuvoston periaatelausumaa lainaamisesta vuodelta 2010 siteeraten: ”Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin.” Toimitus pahoittelee tapahtunutta. Maan opposition johtohahmo, parlamentin puhemies Juan Guaidó kehotti huhtikuussa armeijaa kaduille puolustamaan maan perustuslakia. USA:n tukialusosasto Persianlahdelle YHDYSVALLAT ilmoitti toukokuun alussa lähettävänsä USS Abraham Lincoln -lentotukialuksen taisteluryhmineen Persianlahdelle. fi/handle/10138/175804) ja tämän samasta aiheesta kirjoittamaan artikkeliin tuoreimmassa Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa, mutta lähde oli jäänyt tekstissä mainitsematta. Caracasin kaduilla ja muualla maassa nähtiinkin jo väkivaltaiseksi yltyneitä yhteenottoja mielenosoittajien ja Nicolas Maduron hallitusta tukevien viranomaisten välillä. Toisessa koneessa olisi tietojen mukaan 35 tonnia materiaalia. Jukka Knuutin kirjoitus Suomen MiG-15-hankintajupakasta perustui lähes kokonaan Mikko Virran pro gradu -tutkielmaan (https://helda.helsinki. . ”Kaikki armeijan yksiköt kertovat tilanteen olevan normaali”, ministeri totesi. JY VÄLL Ä 32 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Yhdysvaltojen lisäksi Reaper on käytössä Ranskassa, Intiassa, Italiassa, Alankomaissa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa. Jaakko Puuperä Päätoimittaja. Kerroimme viime marraskuussa, että ensimmäinen Nato-maan asevoimien komentajaksi nimitetty nainen on kenraalimajuri Alenka Ermenc Sloveniasta. Aikaisemmin maaliskuussa kaksi venäläiskonetta laskeutui Venezuelan pääkaupunkiin Caracasiin. Toistaiseksi korkein naisen saavuttama sotilasarvo Suomessa on everstiluutnantti. Parlamentin puhemiestä Juan Guaidóa tukevat laajasti Yhdysvallat ja muut länsimaat. Vaikka kyseessä oli kolumni, olisi tässä laajuudessa yhdestä lähteestä tietoa lainatessa ollut vähintään kohteliasta myös mainita lähde, josta varsinainen tiedonhankinta oli tehty. ”Yhdysvallat ei halua sotaa Iranin kanssa, mutta olemme valmiita vastaamaan mihin tahansa epäsuoraan tai suoraan hyökkäykseen, jonka islamistinen vallankumouskaarti tai Iranin asevoimat tekee”, Boltonin lausunnossa todettiin. Knuutin kirjoituksessa oli myös tarinan kulun ja tapahtumien oikean kuvauksen kannalta olennainen asiavirhe: kirjoituksen käsittelemä MiG-15-hankintasotku tapahtui vuonna 1954, ei vuonna 1953. Naapurimaissamme Norjassa ja Ruotsissa naisia on myös ehditty ylentää kenraalikuntaan. Suurikokoinen ja hidas Reaper soveltuu hyvin käytettäväksi normaalioloissa ja harmaan vaiheen aikana sekä sellaisia vastustajia vastaan, joilla ei ole kykyä vaikuttaa ilmaan. Hän aloitti sotilasuransa vuonna 1991, kun Slovenia irtautui Jugoslaviasta. Nainen kolmen tähden kenraaliksi RAF:ssä NAISET ovat saaneet palvella asevoimissa sotilastehtävissä monissa länsimaissa ainakin kolmisenkymmentä vuotta. Myös Venäjän puolelta vaiettiin asiasta. Yhdysvaltojen presidentin turvallisuusneuvonantajan John Boltonin mukaan Iranin hallinnolle halutaan lähettää viesti: isku Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan tulee saamaan välittömän ja voimakkaan vastauksen. Toimenpiteen taustalla kerrotaan olevan Iranin lisääntynyt huolestuttava toiminta alueella. Venezuelan puolustusministeri Vladimir Padrino kiisti, että armeijan yksiköitä olisi siirtynyt opposition tueksi. Ilmapuolustusasejärjestelmiä käyttävälle vastustajalle Reaper on sangen helppo maali. Tämä näkyy siinä, että ensimmäiset tuolloin sotilasuralle lähteneet naiset ovat myös ehtineet korkeimpiin esiupseerien arvoihin 2000-luvulla. Pyydämme Mikko Virralta anteeksi tapahtunutta ja kiitämme häntä asiallisesta ja rakentavasta palautteesta sekä oikaisupyynnöstä. Miehittämätön ilma-ase ei ole mikään ihmease. OIKAISU TOIMITUS pahoittelee virhettään ja oikaisee Jukka Knuutin lehtemme edellisessä numerossa (2/2019) julkaistuun kolumniin ”Kun MiGit eivät kelvanneet Ilmavoimille” jääneen väärän tiedon sekä puutteellisen lähteistyksen. Toisessa koneessa maahan saapui venezuelalaisen journalistin mukaan Venäjän puolustusministeriön esikuntapäällikkö Vasili Tonkoskurov sekä sata muuta sotilashenkilöä. Itsevaltaista sosialistipresidenttiä Nicolas Maduroa tukevat puolestaan Venäjä sekä muut diktatuurit, kuten Kuuba ja Turkki. Tiukasti vallastaan kiinni pitävän presidentti Maduron hallussa olevasta Venezuelan puolustusministeriöstä ei kommentoitu asiaa. Venezuelan kriisi kärjistymässä VENEZUELAN kriisi on kärjistymässä aseelliseksi yhteenotoksi
Samalla hävittäjälaivueiden määrä kasvaisi yhdellä laivueella yhteensä seitsemään laivueeseen. Vuosina 2040–2060 Ruotsin ilmavoimilla olisi siis käytössään kahta erilaista taktista monitoimihävittäjää 120 konetta eli noin kaksi kertaa enemmän hävittäjäkalustoa kuin Suomen ilmavoimilla. Yhtenä vaihtoehtona olisi opettaa alkeiskoulutus käyttökustannuksiltaan edullisemmalla potkuriturbiinikoneella ja käyttää jatkokoulutukseen perus-Gripenin kaksipaikkaista D-versiota. Tämän ohella 60 tilattua Gripen E/F -evoluutiota säilyisivät käytössä 2060-luvulle asti. 2030-luvun loppupuolella Gripenin aiemmat C/Dversiot tultaisiin korvaamaan uusilla, seuraavan sukupolven taktisilla monitoimihävittäjillä, joiden tuotekehitystyön rahoitus alkaisi vuosina 2021– 2025. Ruotsissa tullaan korvaamaan myös Saab Erieye -lentotutkaa käyttävät, Saab 340 -potkuriturbiinikoneeseen perustuvat AEW&C-tutkavalvontakoneet sekä Euroopan vanhin lentokelpoinen Lockheed C-130 Hercules -kuljetuskone. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN Uusimman ehdotuksen mukaan aiempia, Gripenin klassisia C/D-versioita ei tultaisikaan poistamaan käytöstä.... Ilmavoimien tavoitevahvuudeksi tulisi noin 120 monitoimihävittäjää eli 60 Gripen E/F -evoluutiota ja 60 Gripenin aiempaa C/D-versiota. 33 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 K un Suomen Sotilas vieraili Ruotsissa Saabin vieraana helmikuussa 2019, Ruotsin uuden hallituksen puolustusministeri Peter Hultqvist ja maan ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Mats Helgesson antoivat ymmärtää, että Ruotsin maanpuolustuksen kehittämissuunnitelmiin valmistellaan kevään aikana muutoksia, joiden tavoitteena tulee olemaan Ruotsin ilmapuolustuksen vahvistaminen seuraavina vuosikymmeninä. Nyt ehdotus on Ruotsin puolustusministeriön jatkokäsittelyssä. Uusimman ehdotuksen mukaan aiempia, Gripenin klassisia C/D-versioita ei tultaisikaan poistamaan käytöstä, vaan niitä käytettäisiin uudemman Gripen E/F -evoluution rinnalla ainakin 2030-luvun ajan. Asiakirjassa nostettiin esille myös jo 50 vuotta palveluskäytössä olleiden Saab SK60 -suihkuharjoituskoneiden korvaaminen. Uutena vaihtoehtona olisi käyttää lentokoulutukseen Saabin yhteistyössä Boeingin kanssa Yhdysvaltain ilmavoimille kehittämää ja USAF:n vuoden 2018 T-Xtarjouskilpailun voittanutta Boeing/Saab T-X -suihkuharjoituskonetta, jolla USAF tulee korvaamaan yli 50 vuotta palveluskäytössä olleet Northrop T-38 Talon -suihkuharjoituskoneet. Sama JAS 39E/F Gripen -evoluutio on yhtenä vaihtoehtona mukana myös Suomen ilmavoimien HX-hankinnassa. Tällä hetkellä Ruotsin ilmavoimilla on kuusi hävittäjälaivuetta ja noin 100 aktiivikäytössä olevaa Saab JAS 39C/D Gripen -monitoimihävittäjää, jotka oli aiempien suunnitelmien mukaan tarkoitus korvata 2020-luvulla koneen kehittyneemmällä ja suorituskykyisemmällä Saab JAS 39E/F Gripen -evoluutiolla, jota on tilattu 60 konetta. Yhtenä vaihtoehtona seuraavan sukupolven monitoimihävittäjäksi nähdään yhteistyö Ison-Britannian kanssa BAE Systemsin Tempest-hävittäjäprojektin puitteissa. Suomen ja Ilmavoimien kannalta ehdotuksen merkittävin sanoma on se, että Ruotsi aikoo pitää Saab JAS 39E/F Gripen -evoluution palveluskäytössä ja mitä luultavammin H A M PU S H A G ST ED T/ FÖ RS VA RS M A K TE N RUOTSIN ILMAVOIMIEN 2030-LUVUN KEHITYSSUUNNITELMAT TARKENTUVAT . Nähtäväksi jää, miten paljon suunnitelmat ehtivät muuttua ennen Ruotsin puolustusbudjettiesitystä ensi vuonna. Toukokuun 2019 mietintö ei ole kuitenkaan hankintapäätös vaan kokonaisvaltainen ehdotus siitä, miten Ruotsin ilmavoimia voitaisiin kehittää seuraavina vuosikymmeninä. Parlamentaarisen valmistelun jälkeen tavoitteet julkistettiin 14.5.2019, kun Ruotsin valtiopäivien puolustusvaliokunta esitteli aiheesta mietintönsä (white paper)
nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Joka tapauksessa kaikki kolme 2030-luvun jälkipuoliskolle tähtäävää seuraavan sukupolven eurooppalaista hävittäjäprojektia ovat Ilmavoiminen ja HX-hävittäjähankinnan kannalta yhden vuosikymmenen myöhässä. HX-hankkeen eräs piilovaatimus on se, että valittavalla monitoimihävittäjällä olisi oltava ainakin yksi iso käyttäjävaltio koko HX-kaluston elinkaaren ajan, koska muuten sen pitäminen tulevien haasteiden tasolla vain Suomen resursseilla tulee liian kalliiksi. Ruotsin ilmapuolustusmietintö on siinä mielessä tasapainoinen, riskitön ja kustannustaloudellinen vaihtoehto, että se maksimoi jo hankitusta ja tilatusta hävittäjäkalustosta saatavan maanpuolustushyödyn ja käytännössä tuplaa Ruotsin ilmavoiminen hävittäjäkaluston vahvuuden 2030-luvun jälkipuoliskolle asti hyvin maltillisilla lisäkustannuksilla. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Samalla kysymys seuraavan sukupolven hävittäjäkaluston kehittämisestä joko omin voimin tai kansainvälisen yhteistyön puitteissa siirtyy muutamilla vuosilla tulevaisuuteen, jolloin asiasta ja vaihtoehdoista lienee tarkempaa tietoa. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. 09 135 44 55, 09 135 13 58. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea). 34 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 JY VÄLL Ä Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu myös modernisoida sitä HX-hävittäjähankkeen suunnitellun elinkaaren ajan. AIMO LAHTI Suunnittelija VILJAMI PYLKÄS (ROKKA) “Kenttäkokemusta” DEKO (lupavapaa) Suomi m/31 Alkuperäisiä aseita (keräilykappaleita) 795 sis. alv KATSO MUUT DEKOASEET SIVUILTAMME! WWW.FINNENTERPRISE.FI william.wadstein@finnenterprise.fi Finn Enterprise Oy, Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki puh. Ruotsin 2030-luvun loppupuolelle kehitettävästä seuraavan sukupolven hävittäjäkalustosta on vielä liian aikaista sanoa mitään varmaa – niin ranskalaissaksalais-espanjalainen FCAS kuin brittiläinen Tempest-hävittäjäprojektikin olisivat Saabille ja Ruotsille luontevia yhteistyökumppaneita, mutta miten silloin kävisi Ruotsin perinteiselle hävittäjäkaluston suunnittelemisen ja tuotannon kansalliselle omavaraisuudelle
Jos emme voi tietää, mitä meitä edustavat ihmiset edustavat tai jos emme tiedä, kenet valtuutamme neuvottelupöytiin pitämään puoliamme, itse demokratiasta tulee näennäistä ja teennäistä. Jo Platon arveli, että ”luolassa” elävä väkijoukko raatelisi kuoliaaksi totuudenkertojan, joka rikkoisi heidän illusionsa todellisuudesta. Toisaalta on hyväksytty, ettei kaikki politiikkaan liittyvä tieto kuulu julkisuuteen, mutta poliitikoilta ei kuitenkaan siedetä suoranaista valehtelua. Meillä pohditaan länsimaisittain vähän poliitikkojen suhteita vieraiden valtioiden liike-elämään, pankkeihin tai energiayhtiöihin. Vaikutusvalta on monitahoisempi ilmiö. Osalla on meitä kaikkia koskevia turvallisuuspoliittisia seurauksia. Rakastamissani tanskalaissa rikossarjoissa viitataan usein rikostutkimusten johtolankojen vievän korkealle valtakoneistoon sekä mafian lonkeroiden ulottuvan ylimpiin päällikköihin. Niissäkin vauhdikas James Bond -tyylinen toiminta vie voiton arkisen pitkäjänteisestä yhteydenpidosta. Tarinat agenteista, ”komprasta” ja kiristyksistä ovat meille arkisesti tuttuja pikemminkin viihteellisten taideteosten kautta. Sellaistahan ei tapahdu oikeassa elämässä, ei ainakaan korruptoimattomissa pohjoismaissa. Paljastuneen vihapuheen voi kuitata mielenmuutoksella. Kun SDP:n tuore kansanedustaja Hussein Al-Taee jäi kiinni vanhasta vihapuheesta, itse puheita vaikeammaksi ongelmaksi muodostui niiden kiistäminen, kunnes ne oli pakko myöntää. Syytökset vihapuheesta eivät edellytä monimutkaisia tutkimuksia, mutta vieraan vallan agenteiksi ihmisiä ei nimitellä noin vain, vaikka heidän mielipiteensä myötäilisivät kyseisten valtioiden näkemyksiä – onhan meillä mielipidevapaus. Ero ei välttämättä näy heti. Mutta juuri siksi, että valheella on niin paljon voimaa, kun se kerran saa ihmisen otteeseensa, sitä tulisi kansalaisten asioiden arkisessa hoidossa karttaa kuin ruttoa. Valhekin voi olla poliitikassa oikea hyve, jos sillä, kuten Arendt sanoo, estetään väkivaltaisempien keinojen käyttö. Valheita on aina pidetty paitsi poliitikkojen ja demagogien myös valtiomiesten oikeutettuina työkaluina.” Näin totesi filosofi Hannah Arendt esseessään Totuus ja politiikka, joka on pysynyt 1950-luvulta tähän päivään yhä ajankohtaisena. Valheilla on taipumus kasvaa; pienen synnin kiistäminen lähtee lumipallona vierimään, kun joudutaan kiistämään aiempia kiistämisiä ja niin edelleen. Korruption ei tarvitse olla setelipino kirjekuoressa. Vihapuheesta on syytetty muitakin, mutta äänestäjien kannalta olisi reilua kertoa ehdokkaan mielipiteet, myös niissä tapahtuneet täyskäännökset, ennen vaaleja. Niihin kuuluu vieraiden valtioiden hyväksi toimivien henkilöiden soluttautuminen instituutioihin ja päätöksentekoelimiin, joissa heillä on huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa kuin öyhöttävillä trolleilla. 35 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 IIVI ”KUKAAN EI OLE KOSKAAN laskenut rehellisyyttä poliittisten hyveiden joukkoon. Hiljattain Suomen Kuvalehti vihjasi, että Suomessakin on keskeytetty tutkimuksia, joiden jatkaminen olisi voinut asettaa korkeita päättäjiä kiusalliseen valoon. Pieni olalle taputus siellä ja vastapalvelus täällä, pieni viettelys, humalainen hölmöily, varomaton lausahdus, houkutteleva kokouspalkkio, pieni liukuma säännöistä, ja ovi aukeaa ensimmäiselle pienelle valheelle. Presidentti Bill Clinton oli menettää virkansa, ei siksi, että hän sortui syrjähyppyyn, vaan siksi, että hän valehteli asiasta. VANHANAIKAISIIN vaikuttamiskeinoihin kuuluu myös kiristäminen nolojen kömmähdysten avulla, eli vaikuttaminen avainhenkilöiden toimintaan provosoimalla heitä tilanteisiin, joiden paljastuminen olisi kiusallista ja jotka siten johtavat helposti kasvavien valheiden lumipallokierteeseen. Titteleiden ja vaikutusvallan hintaa ei ole sopivaa kysellä. Ainakaan siitä ei pitäisi jäädä kiinni. Siihen tokaisu, että totuus on aina ollut politiikassa vähän hankalassa asemassa, on lopulta laiha lohtu. Täällä uskotaan korkeisiin asemiin. Ja silti, rikoksista syytetyt poliisipäälliköt ja suurten pankkien rahanpesuskandaalit tunkeutuvat täälläkin sarjaelokuvista TV-uutisiin. Muutkin filosofit ovat kirjoittaneet totuuden epäsuosiosta politiikan maailmassa. Vihapuheeseen vedoten pyritään yhä ongelmallisempiin sananvapauden rajoituksiin, mutta hybridivaikuttamisen vakavammat muodot jäävät edelleen hiljaisuuden suojaan. Kun kömmähdyksien peittelyn paljastuminen on nolompaa kuin itse kömmähdykset, päättäjien pienetkin lipsahdukset voivat tarjota otollisia tilaisuuksia toiminnalle, jota nykyään kutsutaan hybridivaikuttamiseksi. Totuuden ja politiikan suhde on yhä jännitteinen. Välikätenä korruptoitunut tai hiljaiseksi peloteltu poliisipomo hyllyttää tutkimuksia ja estää totuuden selvittämistä. Paljastuneet valheet jättävät ilmaan kysymyksen, mitä muuta on jäänyt kertomatta. Näistä vaikuttamisen keinoista ei keskustella, ne ovat luonteeltaan salaisia. Osa siitä on niin kutsuttua normaalia elämää. Onko tosielämä sittenkin aina vähän hurjempaa kuin tarinat, joiden kertojat ammentavat aineistonsa tosielämästä. Iivi Masso Valheita ja paljastuksia
HX-HANKE 36 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 HXHANKE
37 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Ensimmäinen helmikuuta 2019 alkoi HX-hankkeen tarjouskilpailun ensimmäisen vaiheen tarjousten analyysi ja toinen neuvottelukierros HX-valmistajien kanssa. Kaikki HX-hävittäjäkandidaatit testataan Suomessa vuosina 2019–2020, minkä jälkeen Puolustusvoimat valitsee evaluointitulosten ja tarjousten perusteella vaihtoehdon, jolla on korkein sotilaallinen suorituskyky, ja esittää sen hankintaa hallitukselle 2021. Suomen tuleva hallitus voi vuonna 2021 päättää hankkia Ilmavoimien suositteleman HX-kokonaisuuden, jonkun muun HX-kokonaisuuden, jättää hankinnan tekemättä tai lykätä päätöksen tekemistä. Lopulliset tarjoukset on toimitettava vuoden 2020 loppupuolella. Samalla hallitus päättää myös HX-hankinnan lopullisesta laajuudesta ja budjetista, joka ei muodostu pelkästä koneiden määrästä vaan monesta muustakin järjestelmän osakokonaisuudesta. Näiden perusteella HX-kandidaateille lähetetään tarkennettu toisen vaiheen tarjouspyyntö. KISA KOVENEE
Ilmavoimien päälentokalusto, taktiset Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjät tulevat elinkaarensa päähän vuosina 2025–2030.. Suomen historian suurimman yksittäisen asejärjestelmähankinnan arvoksi on ilmoitettu 7–10 miljardia euroa. Aikaisempien vastaavan suuruisten hankkeiden valossa on odotettavissa, että hankintahinta saattaa vielä kasvaa, erityisesti jos pitäydytään alkuperäisissä tavoitteissa eikä tingitä tavoiteltavasta suorituskyvystä. Ihan oma lukunsa ovat sitten koneiden elinkaarikustannukset seuraavien vuosikymmenien aikana. Suorituskyvyn korvaamiseksi käynnistettiin vuonna 2015 HX-hanke, jolla Ilmavoimille hankitaan uudet taktiset monitoimihävittäjät järjestelmineen. Hankintapäätös tehtäneen vuonna 2021, ja uudet HX-hävittäjät toimitettaneen Ilmavoimille vuosina 2025–2030, jolloin niihin siirtyminen voi tapahtua samaan aikaan vanhan hävittäjäkaluston alasajon rinnalla puolustuskyvyn kärsimättä. Vaihteluvälikin on jo melkoinen. Miljardi on paljon rahaa. Aikaisempien vastaavan suuruisten hankkeiden valossa on odotettavissa, että hankintahinta saattaa vielä kasvaa... Ilmaiseksi turvallisuutta ei saa, ja maksajia olemme me kaikki. Puolustusvoimien ja maamme poliittisen johdon päätösten valossa eräs kriittisimmistä asejärjestelmistä, Ilmavoimien päälentokalusto, taktiset Boeing F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjät tulevat elinkaarensa päähän vuosina 2025–2030, kun niiden lentotuntiresurssit ehtyvät Ilmavoimien antamien tietojen mukaan. Huhtikuussa 2018 viiden hävittäjäkoneen valmistajille lähetettiin viralliset tarjouspyynnöt, ja vastausten perusteella HX-hävittäjäkandidaatit evaluoidaan ja käydään hankintaan liittyvät neuvottelut vuosina 2019–2021. HXHANKE 38 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 FO RS VA RE T . Rahoitus tulee puolustusbudjetin ulkopuolelta erillisrahoituksena, mutta valtionbudjettia se rasittaa joka tapauksessa. . TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN S uomen puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää maanpuolustustahdon lisäksi siihen sopivia välineitä. Tuhat miljoonaa. Vielä viimeisenä vaan ei vähäisimpänä tarvitaan myös osaamista
Järkevä vaatimus. Rahamäärä kuulostaa hankkeen tavoitteisiin nähden melkoisen pieneltä, ja vaarana onkin, että rahan tarve kasvaa. Aseistuksen ja varusteiden integrointi HX-monitoimihävittäjään on hävittäjätoiminnan vastuulla, jotta HXhankintakokonaisuus saadaan hallittua. Hankinnan tavoitteellinen kotimaisuusaste, joka muodostuu etupäässä teollisesta yhteistyöstä Suomen alan teollisuuden kanssa, on kunnianhimoinen 30 prosenttia. Ranskaa edustaa Dassault Rafale, Ruotsia Saab JAS 39 A/B/C/D Gripen -hävittäjän vasta koelentovaiheessa oleva Yhdysvalloista on tarjolla nykyisen klassisen Hornet-hävittäjämme evoluutio Boeing F/A-18E/F/G Super Hornet... Yhdysvalloista on tarjolla nykyisen klassisen Hornet-hävittäjämme evoluutio Boeing F/A-18E/F/G Super Hornet sekä vasta alustavaan palveluskäyttöön otettu Lockheed Martin F-35 Lightning II. Kilpailussa ovat mukana Ison-Britannian, Israelin, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen nimeämättömät alan yritykset vuoden 2025 jälkeen saatavilla tuotteillaan. Niidenkin hankinta tapahtuu osana HX-hankintapäätöstä, ja ne sisältyvät HX-hankkeen kokonaisbudjettiin. Hankkeen kustannusehtoon liittyy myös piilovaatimus siitä, että valittavalla HX-hävittäjällä tulisi Suomen lisäksi olla myös toinen iso käyttäjävaltio 2060-luvulle asti. Tämä olisi nykyhinnoin ja rahoin 200 miljoonaa vuodessa eli 30 vuoden elinkaaren aikana yhteensä kuusi miljardia euroa. Huoltovarmuutta ja yhteistyötä Huoltovarmuusvaatimus tarkoittaa sitä, että elinkaarikustannusten puitteissa Puolustusvoimien, HX-toimittajan ja Suomen ilmailuteollisuuden olisi luotava organisaatio ja suorituskyvyt, joiden avulla HX-järjestelmä olisi tehokkaasti käytettävissä niin normaalikuin poikkeusoloissa. n F-35:n 439 000 euron hintaisessa (!) kypäränäytössä on ollut ongelmia.. Teollisen yhteistyön vaatimus merkitsee sitä, että tavoitteena olevalla suoralla ja välillisellä 30 %:n kotimaisen teollisen yhteistyön osuudella Suomeen luodaan HX-järjestelmän puolustusteknologinen ja teollinen perusta, joka takaa huoltovarmuuden. Hankintahinta-arvio on mitoitettu noin 64 HX-monitoimihävittäjälle. Niiden olisi siis oltava nykyisen Hornet-kaluston tasolla, noin 10 % puolustusbudjetista. Jos sitä ei tyydytetä, jää hankinnasta saatava suorituskyky vajaaksi. HX-järjestelmän käyttöja ylläpitokustannusten järjestelmälle suunnitellun vähintään 30 vuoden elinkaaren aikana on oltava tasoltaan sellaisia, että ne pystytään kattamaan nykyisen suuruisesta puolustusbudjetista. Näin toimitaan valinnanvaran laajentamiseksi sekä hankintakustannusten alentamiseksi, koska aseet ja varusteet ostetaan suoraan niiden valmistajilta tai valmistajavaltioilta eikä niiden hankintaa siis suinkaan kierrätetä HX-hävittäjätoimittajan kautta. Hankkeeseen hyväksyttävät aseet ja varusteet (jälkimmäinen koskien etupäässä sensoreita) sopivat valtaosin käytettäväksi useammassa tai kaikissa HX-hävittäjäkandidaateissa. Valinnanvaran laajentamiseksi ja kustannusten alentamiseksi HX-hävittäjien aseistuksesta ja varusteista – joista jälkimmäisen koskee ensisijaisesti sensoreita – on oma erillinen tarjouskilpailunsa. Tarjokkaat Ilmavoimien HX-hankkeen vaihtoehdoiksi on valittu viisi modernia länsimaalaista taktista monitoimihävittäjää. 39 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Hintalappu Hankkeen ennakkoehtoja ovat huoltovarmuus, elinkaarikustannukset ja teollinen yhteistyö. Kun sekä hankintaettä käyttöja ylläpitokustannukset lasketaan yhteen, saadaan HX-järjestelmän kokonaiselinkaarikustannukset, jotka ovat yksi kolmesta ennakkoehdosta. Oleellista on se, minkälainen on käytettävissä olevalla rahamäärällä saatava koko järjestelmän suorituskyky, ei konemäärä, joka voi siis olla suurempi tai pienempi kuin nyt esitetty luku
. Eurofighter Typhoon esiteltiin Suomen Sotilaan numerossa 2/2019, ja tässä numerossa on vuorossa Saabin Gripen NG. Vielä kerran, silläkin uhalla, että joku kyllästyy toistoon: HX-hankinnan kohteena eivät ole niinkään itse monitoimihävittäjät, vaan niiden avulla saavutettava sotilaallinen suorituskyky osana Puolustusvoimien sotilaallista suorituskykyä. Nyt näitä alustavia tarjouksia selvitetään, tarkennetaan ja kehitetään yhdessä tarjoajien kanssa. Mitä haetaan. Sodankäynti ja taktisen monitoimihävittäjän rooli on muuttunut vuoden 1992 Hornet-valinnasta kuluneessa reilussa neljännesvuosisadassa huimasti. HXhankkeessa tähän pyritään järjestelmäpohjaisella, sotilaallista suorituskykyä mittaavalla lähestymistavalla. HX-hävittäjäkandidaattien olosuhdetestit tehdään Suomessa vuonna 2019, ja laajemmin koneita testataan Suomessa keväällä 2020. Tammikuun 2019 lopussa kaikilta viideltä HX-tarjoajalta saatiin Ilmavoimien antamien tietojen pohjalta laadittu alustava ehdotus siitä, miten kunkin tarjoajan tuotteilla Suomi voisi saada maksimaalisen määrän ilmasodankäynnin sotilaallista suorituskykyä integroituna laajempaan kokonaisvaltaiseen Suomen puolustuskykyyn aikavälillä 2025–2060. Tarkentavien tarjouksien vastaanottamisen jälkeen alkaa toinen tarkennusja parannuskierros. Ilmavoimien tasolla siirtyminen HX-monitoimihävittäjien vertailusta niistä koostuvan järjestelmän suorituskyvyn vertailuun perustuu siihen, että tositilanteessa Ilmavoimien pienin taktinen yksikkö on neljän monitoimihävittäjän (kahden monitoimihävittäjäparin) ja taistelujohtajan muodostama parvi, joka toimii synergisenä kokonaisuutena. HX-hankinnan suorituskyvyllä on kaksi tasoa: Ilmavoimien taso ja koko Puolustusvoimien taso. Suomen Sotilas käy kaikki ehdokkaat läpi niin tarkkaan kuin julkiset lähteet mahdollistavat, ja annamme näin jokaiselle tarjoajalle tasapuolisen mahdollisuuden päästä ääneen. Haasteeksi nousee, kuinka pitää hanke ajan tasalla vielä hankinta-ajankohdan jälkeenkin ilman, että kokonaiskustannus karkaa käsistä. 40 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 HXHANKE evoluutio JAS 39E/F Gripen NG (New Generation) ja Eurooppaa hieman monikansallisempi brittiläis-saksalais-italialaisespanjalaisena yhteistyönä kehitetty Eurofighter Typhoon. Testilentoja ja evaluointeja tehdään myös ulkomailla. Pyrkimyksenä on, että ne täyttäisivät kaikki ennakkoehdot ja maksimoisivat Suomen saaman sotilaallisen suorituskyvyn. Dassault Rafalen monitoimisuus ja alijärjestelmien kehitys on hieman Typhoonia edellä, koska Dassaultin rasitteena ei ole kangertelevaa monikansallista päätöksentekoa.. Laajat teknologiavalintaprosessit vievät aina aikaa. Lopulliset sitovat tarjouspyynnöt lähetetään vuonna 2020. Kolmen neuvottelukierroksen jälkeen HX-tarjoajille lähetään alkusyksystä 2019 tarkennettu tarjouspyyntö. Eisenhowerin (CVN 69) kannella. . Muutos on jatkuvaa, eikä kehitys pysähdy odottamaan Suomen valintaa. F-35C Lightningin tukialusversiota testataan USS Dwight D
tiedustelu-, valvonta-, johtamisja maalinosoitustehtävä. ilmasta ilmaan -tehtävä 2. Verkottuneen sodankäynnin ihannetilassa kaikkien yksittäisen toimijoiden sensoreiden muodostama tilannekuva välittyy automaattisesti kaikille tarvitsijoille. HX-järjestelmän suorituskyvyn arvioinnissa tuleekin mitata juuri sitä, mitä uusia kykyjä tai synergiaetuja se tarjoaa koko Puolustusvoimien sotilaalliselle suorituskyvylle. ilmasta merelle -tehtävä 4. Ylemmällä organisaatiotasolla elementeistä voidaan koota laajempi ja kattavampi tilannekuva, joka analysoidaan. Käytännön esimerkkinä yhteistoimintakyvystä ja johdettavuudesta voi olla se, että vaikka vain yksi parven hävittäjistä käyttää aktiivisesti säteileviä sensoreitaan, joiden toiminnan vastustaja voi havaita, se jakaa niiden antaman tilannekuvan kaikille parven hävittäjille, jolloin yhden hävittäjän sijaan kaikki neljä parven hävittäjää voivat käyttää aseistustaan havaittuja uhkia vastaan. Kyseessä on toiminta vastustajan miehitettyjä ja miehittämättömiä lentokoneita, helikoptereita ja aerodynaamisia eli lentokonemaisesti liikehtiviä ohjuksia (lähinnä risteilyohjuksia) vastaan. Kasvavaa ballistisRafalessa ja Typhoonissa ketteryyttä ja muita lento-ominaisuuksia on pyritty maksimoimaan hankintaja käyttökustannuksista piittaamatta. . ilmasta maahan -tehtävä 3. Näin kolme hävittäjää jää mahdollisesti vastustajalta havaitsematta. Listan ensimmäinen tehtävätyyppi on hävittäjäkalustolle tyypillinen ilmasta ilmaan -tehtävä. Kummassakin tapauksessa jakamalla tehtävät taktisen tilanteen mukaan kaikille ryhmän/ parven jäsenille siten, että ne tukevat toisiaan, saavutetaan merkittävä synergiaetu, jonka ansiosta ryhmän/parven sotilaallinen suorituskyky on suurempi kuin sen yksittäisten taistelijoiden/hävittäjien suorituskyvyn summa. Synergiaa Olennaiseksi mittariksi nouseekin yhteistoimintakyky ja johdettavuus. Viisi tehtävää Käytännössä HX-järjestelmän arviointi tehdään analysoimalla sen suorituskykyä viidessä eri tehtävässä, jotka ovat: 1. Esimerkkinä tästä voi olla HX-hävittäjien parven antama laajempi tilannekuva, ilmasuoja ja vastustajien merimaalien torjunta yhteistoiminnassa Merivoimien Laivue 2020 -korvetin kanssa, maalitietojen välittäminen vastustajan tykistötoimintaa havaitsevalta Maavoimien vastatykistötutkalta vastatykistötulta ampuville panssarihaupitseille ja tykistöraketinheittimille tai tarvittaessa uhan torjuminen parven omalla aseistuksella. kaukovaikuttaminen 5. Brittiläis-saksalais-italialais-espanjalaisena yhteistyönä kehitetty Eurofighter Typhoon.. 41 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Maavoimien puolelta vastaavana esimerkkinä voisi olla ero yksittäisen sotilaan ja useammasta sotilaasta sekä ryhmänjohtajasta koostuvan, johdettuna yksikkönä toimivan ryhmän sotilaallisten suorituskykyjen välillä. Sen perusteella vuorostaan voidaan johtaa saman verkon kautta kaikkia tarvittavia toimijoita. Kyse ei siis ole pelkästä Ilmavoimien vaan koko Suomen puolustuksen hankkeesta
Tämän lisäksi asejärjestelmälle pitää luoda huoltovarmuus kansallisin resurssein kriisioloissa. Toisessa tehtävätyypissä toimitaan vastustajan maalla sijaitsevia kiinteitä ja liikkuvia alueja pistemaaleja vastaan. 42 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 HXHANKE ten ohjusten uhkaa vastaan hävittäjiä ei voi käyttää. . Se on keskeinen verkottuneen sodankäynnin yhdistetyn tehon saavuttamiseksi. JASSM eli AGM-158A-häiverynnäkköohjus, joka on Suomen ainoa kaukovaikutteinen asejärjestelmä. Alla aukeaman kuvassa US Navy F/A-18E Super Hornet. Kolmannessa kohteena ovat vihollisen pinta-alukset. Suorituskyvyn on oltava päivitettävissä uusimpien haasteiden tasolle 2060-luvulle asti.. Dynaaminen järjestelmä Jotta monitoimihävittäjä olisi taistelukykyinen, sen käyttöön tarvitaan tehtävädataa eli tehtävä-, uhkaja kohdetietojen muodostamaa kokonaisuutta. Neljäs tehtävä on kaukovaikuttaminen eli toiminta pitkän kantaman ilmasta maahan -aseistuksella, esimerkiksi AGM-158A JASSM -rynnäkköohjuksilla korkeintaan 370 kilometrin etäisyydelle, vastustajan kohteita vastaan. Taistelukyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan sen turvaamista eli asejärjestelmän ylläpitoa, tukeutumista ja varautumista. Viides tehtävätyyppi on tiedustelu-, valvonta-, johtamisja maalinosoitustehtävä
Käytännössä Ilmavoimat on kertonut erittäin yksityiskohtaisesti viidelle HX-tarjouskilpailuun osallistuvalle hävittäjäkaluston valmistajalle siitä, mitkä ovat Ilmavoimien tehtävät, miten ne hoidetaan tällä hetkellä ja miten ne haluttaisiin hoitaa tulevaisuudessa uudella HX-kalustolla. Lisäksi tarjouskilpailun osallistujille on kerrottu yksityiskohtaisesti tarjouksien arviointiperusteista eli siitä, miten sotilaallisen suorituskyvyn eri osatekijöiden pisteytys tapahtuu ja miten osallistujien antamat tiedot todennetaan. Perinteisissä, vuoden 1992 Hornet-valinnan kaltaisissa tarjouskilpailussa toimittajien vastuu rajoittuu vain hävittäjäkaluston ja sen toimitusehtojen optimointiin ostajan tarpeisiin, minkä jälkeen ilmasodankäyntijärjestelmän luominen valitun hävittäjäkaluston pohjalta jää ostajan vastuulle. Suorituskyvyn on oltava päivitettävissä uusimpien haasteiden tasolle 2060-luvulle asti. Speksit Viiden HX-kandidaatin 31.1.2019 mennessä toimittamat HXtarjouskilpailun ensimmäisen vaiheen tarjoukset perustuvat Ilmavoimien antamiin tietoihin käytettävistä olevista resursseista, nykyisistä toimintatavoista sekä tavoitteena olevasta HX-hankkeen sotilaallisesta suorituskyvystä ja HX-kandidaatin ehdotuksesta siitä, miten reunaehtojen puitteissa voidaan saavuttaa korkein mahdollinen HX-järjestelmän sotilaallinen suorituskyky. Ei vaikka elettäisiin rauhan oloissa. HX-hankkeessa tarjottava ja vertailtava toimituskokonaisuus on ilmasodankäyntijärjestelmä, joka optimoidaan Suomen tarpeisiin hyödyntämällä HX-hävittäjäkaluston valmistajan, sen yhteistyökumppaneiden ja kyseisen kaluston muiden käyttäjien osaamista ja kokemusta.. Eihän kukaan kai kuvittele, että ilmasodankäynti näyttäisi vuonna 2060 samalta kuin koneiden hankintahetkellä yli kolme vuosikymmentä aikaisemmin. 43 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Jotta HX-asejärjestelmää pystyttäisiin käyttämään Ilmavoimissa tehokkaasti, sille on luotava taistelutaktinen ja -tekninen sekä ylläpidon osaaminen, joka muodostuu koulutuksesta, kehittämisestä, koulutusjärjestelmästä, M&S-työkaluista, taktisesta ohjeistuksesta ja konstruktiivisista järjestelmistä. Yllä mainitun HX-toimituskokonaisuuden on lisäksi oltava kehitettävissä sen elinkaaren aikana. Sen jälkeen HX-kandidaattien valmistajat ovat yhteistyössä pääkäyttäjiensä eli kyseistä monitoimihävittäjää käyttävien ilmavoimien, kansallisen puolustushallinnon ja kolmansien tahojen kanssa kehittäneet oman ehdotuksensa siitä, miten heidän tuotteillaan ja palveluillaan voitaisiin saada aikaan HX-järjestelmä, jolla olisi korkein mahdollinen sotilaallinen suorituskyky
. Järjestelmäkokonaisuus, vaikuttamiskyky ja hyötykuorma ratkaisevat. Vasta palveluskäyttöön Venäjällä tuleva MiG-35 on maan lähin vastine HX-kalustolle.. Itse hävittäjä on kuitenkin lopulta vain enemmän tai vähemmän liikehtivä huippunykyaikainen lavetti. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN . Siksi Suomen ei auta muu kuin panostaa ilmasodankäyntikyvyissään laatuun. MODERNI TAKTINEN MONITOIMIHÄVITTÄJÄ Suomi (62-64 hävittäjää) on jo pelkkien hävittäjäkalustomäärien perustella lähiympäristössään määrällisesti ilma-alivoimainen Venäjälle (noin 1000 hävittäjää) ja Ruotsillekin (noin 100) hävittäjää. 44 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 HXHANKE MINKÄLAINEN ON HYVÄ
Nykypäivän suurin haaste on siinä, ettei kukaan todellisuudessa tiedä vuorenvarmasti sitä, mitkä taktisen monitoimihävittäjän ominaisuudet ovat sotilaallisen suorituskyvyn kannalta kriittisimpiä. Esimerkiksi häivemuotoilu heikentää koneen aerodynamiikkaa, mikä heikentää vuorostaan sen lento-ominaisuuksia. Kaikki edellä mainittu onkin HX-hankinnan tavoitteena. . Yksittäinen hävittäjäkin koostuu useammasta tekijästä. Epävarmaa on myös se, mikä on esiVenäläinen lähestymistapa maksimoi lentoominaisuudet, sensorit ja aseistuksen. Muita tärkeitä mittareita ovat käyttöaste (kuinka suuri osuus koneista on keskimäärin käyttövalmiina ja kuinka suuri vastaavasti huollossa pajalla) ja se, mitä kaikkea kone tarvitsee tukikohdassaan normaalia toimintaa varten, eräänlainen tukikohdan minimivarustelun ja -henkilöstön ilmoittava kenttäkelpoisuusmittari. Itse lentorankoa ja siihen liittyvää osasuorituskykyä tuskin tullaan merkittävästi muuttamaan koko HX-järjestelmän elinkaaren aikana, mutta lentorankoon perustuvan HX-järjestelmän sotilaallista suorituskykyä voidaan parantaa siirtymällä suorituskykyisempiin sensoreihin ja aseistukseen. Modernin taktisen monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky on siis monen tekijän synerginen kokonaisuus. 45 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 M onitoimihävittäjä muodostuu lentokoneen, aseistuksen ja sensoreiden kokonaisuudesta. Suurempi nopeus lyhentää toimintasädettä tai edellyttää koneen ulkomittojen ja painon kasvattamista. Kalliita kompromisseja Koska kaikkien osasuorituskykyjen maksimointi on mahdotonta, jokainen lentokone on aina kompromissi, jossa tärkeimmiksi koetut ominaisuudet optimoidaan toissijaisiksi koettujen kustannuksella. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat yksittäisen hävittäjälentokoneen kyvyt, sensorien ja aseistuksen osasuorituskyvyt, useamman hävittäjän välisen sekä hävittäjien ja ilmasodankäynnin ylemmän tason organisaation tai koko maanpuolustuksen välisen yhteistoimintakyvyn ja synergian tuottaman johdettavuuden suorituskyvyt. Tuotekehitysprosessin loppumetreillä oleva Su-57 on Venäjän ilmaja avaruusvoimien tulevaisuutta ja tulevan HX-kalustomme kilpakumppani.. Tähän laajaan kokonaisuuteen pätee heikoimman lenkin sääntö: yksikin puutteellinen osasuorituskyky aiheuttaa pullonkaulan kokonaissuorituskyvyssä. Koneella on tietyt tekniset ominaisuudet, kuten havaittavuus (vaikkapa häiveteknologioilla alennettava hävittäjän heräte), huippuja matkalentonopeus jälkipolttimella ja ilman, toimintasäde ja -aika, ketteryys eri olosuhteissa, huoltotöiden, varaosien ja kulutusmateriaalien kulutus, asekuorman ja sen ripustuspisteiden määrä, soveltuvuus Suomen olosuhteisiin, modernisointipotentiaali sekä tietenkin hankintaja käyttökustannukset. Häivepinnoitteet myös edellyttävät sitä, että koneen altistuminen sääolosuhteille minimoidaan; sitä olisi säilytettävä hallissa eikä taivasalla. Ensimmäinen on niin sanottu airframe eli pelkkä lentoranko moottoreineen ilman sensoreita ja aseistusta. Peruslentokone eli airframe toimii alustapohjaisen asejärjestelmän muodostavan taktisen monitoimihävittäjän pohjana, johon monitoimihävittäjän sensorit ja aseistus integroidaan. Mitä ketterämpi kone, sitä alhaisempi nopeus ja pienempi toimintasäde. Toinen tärkeä tekijä on se, että koska vaatimattomaltakin vaikuttava panostus oikeaan aikaan ja paikkaan kohdistettuna voi johtaa suhteettoman laajoihin seurauksiin, niin kysymys ei ole niinkään suorituskyvyn määrästä vaan kyvystä sen kohdistamiseen kokonaisuuden kannalta ihanteellisella tavalla
Toinen yhdysvaltalaiskonsepti on yhdistää kelvolliset lentoominaisuudet huomattavasti vaatimattomampiin häiveominaisuuksiin maksimaalisella asekuormalla ja toimintasäteellä. Kaikki ajateltavissa olevia ja laadukkaita, ainakin kun niitä tarkastelee vuonna 2019. Painotus on maasta ilmaanja maasta pintaan -tehtävissä. Modernin hävittäjän tärkeimpiä sensoreita ovat aktiivinen elektronisesti keilaava AESA-tutka, elektro-optinen IRST-maalinhakujärjestelmä sekä koneen omasuojajärjestelmään liittyvät, radio-, tutkaja lasersignaalit sekä ohjusten laukaisun havaitsevat sensorit. Sensorifuusiota ja tekoälyä Lopputuloksena on tilanne, jossa mikään valtio tai valmistaja ei ole pystynyt kehittämään monitoimihävittäjää, jolla voisi pitää yllä korkeinta sotilaallista suorituskykyä. Rafalessa ja Typhoonissa ketteryyttä ja muita lento-ominaisuuksia on pyritty maksimoimaan hankintaja käyttökustannuksista piittaamatta, ja Gripenissä ne on pidetty riittävinä hankintaja käyttökustannukset minimoiden. HXHANKE 46 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 merkiksi riittävä häivetaso. Kaikissa kolmessa koneessa on kuitenkin täysin riittävä sensorija aseistusvalikoima kaikkiin viiteen eri tehtävätyyppiin. Kone on niin monitoiminen, ettei se ole missään muussa erityisen hyvä kuin hankalassa havaittavuudessa ja tilannekuvan muodostamisessa osana verkostoa – molemmat toki keskeisiä suorituskykyjä. Lisäksi sensoreihin yleensä luetaan myös ulkoiset maalinosoitus-, tiedusteluja ELSO (elektroninen sodankäynti) -laitteet. Lopputuloksena on laukaisulavetti maksimaalisen laajalla sensorivalikoimalla, suurella asekuormalla ja pitkällä toimintasäteellä. Nyt Suomelle on tarjolla viisi kovin erilaista konseptia. Entäs venäläiset. Venäläinen lähestymistapa maksimoi lento-ominaisuudet, sensorit ja aseistuksen. Teknologian kehitysvauhti saattaa syödä hämmästyttävän nopeasti ja yllättävällä tavalla kovankin sotakoneen etumatkan. Keskeinen ala ovat sensorit. Euroopassa on vallalla kaksi huomattavasti perinteisempää, hyviä lento-ominaisuuksia ja ilmasta ilmaan -tehtäviä painottavaa lähestymistapaa. Yleisin länsimainen lohdutusväittämä on se, että venäläiset ovat jäljessä tilannekuvan muodostamisessa ja verkostopohjaisessa sodankäynnissä. Sensorien Tämän päivän suorituskykyisin keskimatkan ilmataisteluohjus on tutkahakuinen eurooppalaisen MBDA-konsernin Meteor.. Silloin ajatuksena on tinkiä ilmasta ilmaan -suorituskyvystä ja korostaa toimintasädettä ja asekuormaa. Su-35, Su-57 ja MiG-35 ovat länsikoneita ketterämpiä, ja niiden sensorit sekä aseistus ovat tasaväkiset länsivastineidensa kanssa. Uuden kaluston hankinnalla tai sen modernisaation avulla voidaan kyllä saavuttaa väliaikainen etu suorituskyvyssä, mutta se hävitään helposti toisaalla. Häivesilitysrauta Lockheed Martinin (F-35) lähestymistapa näyttää olevan eräänlainen häivesilitysrauta eli mahdollisimman vaikeasti tutkalla havaittava hävittäjä, jossa lento-ominaisuuksista on tingitty häivetason, asekuorman ja sensoreiden ehdoilla
Tämän jälkeen hävittäjän ammunnanhallintajärjestelmä ohjelmoi ohjuksen ja maalin lasketun kohtauspisteen ohjuksen autopilottiin ja inertianavigointijärjestelmään, minkä jälkeen ohjus voidaan laukaista. AK VERKOTTUNUT TAISTELU. Kehitysvauhti on kuitenkin huima ja saattaa ylittää hurjimmatkin odotukset… tai sitten ei. Myöskään hävittäjän sisäisestä 20–30 mm:n automaattitykistä ei ole kukaan uskaltanut luopua, siitä kun on kammottavia opetuksia neljän vuosiA ivan ensimmäiseksi on joko hävittäjän omilla tai ulkoisilla, passiivisilla tai aktiivisilla sensoreilla havaittava sopiva ilmamaali ja saatava siitä riittävästi havaintoja oletetun liikeradan laskemiseksi. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 47 havainnot yhdistetään sensorifuusion avulla kokonaisvaltaiseksi tilannekuvaksi, johon kootaan kaikki sensorien havainnointietäisyytensä ja -kykynsä puitteissa havaitsemat kohteet ja uhat ilmassa, maassa ja pinnalla. Tilannekuvaa voidaan jakaa ja täydentää niin useamman hävittäjän kuin kaikkien muidenkin johtamisjärjestelmän toimijoiden kesken. Ohjus lentää autopilottinsa ja INS-järjestelmänsä ohjaamana kohti laskettua kohtaamispistettä, kunnes se noin 25–30 kilometrin etäisyydellä siitä käynnistää aktiivisen tutkahakujärjestelmänsä ja aloittaa loppuhakeutumisen maaliin. Ilmasta ilmaan -tehtävässä olennaisimpia aseita ovat lyhyen ja keskipitkän kantaman ilmataisteluohjukset. Ääntä nopeammin matalalla lentävällä hävittäjälentäjällä ei ole kovinkaan montaa sekunnin murto-osaa aikaa miettiä sitä, miten uusi tilannekuva vaikuttaa hänen tehtäväänsä ja miten hänen pitäisi siihen reagoida. Laukaistujen ohjusten maalitietojen päivittäminen voidaan myös siirtää sensorilta toiselle, ja maalitietoja voidaan tarkentaa useamman sensorin havaintojen avulla. Järjestelmien tiheä modernisointikyky on eräs HX-kandidaateilta vaadittava avainominaisuus. Tänä päivänä haasteena ei ole sensoreiden havainnointikyky, vaan se, miten eri sensoreiden kymmenien tai jopa satojen kilometrien säteellä tekemät havainnot voidaan varmistaa, luokitella ja välittää eteenpäin osana eri käyttäjien tilannekuvaa vain kunkin käyttäjän kannalta välttämättömässä laajuudessa reaaliaikaisesti, automaattisesti ja luotettavasti. Lisäksi jos yksi keskimatkan ilmataisteluohjus ei syystä taikka toisesta riittänytkään maalin torjumiseksi, hajautetut sensorit ja laukaisulavetit integroiva verkostopohjainen sodankäynnin johtamisjärjestelmä voi tarvittaessa ampua siihen lisää ohjuksia. Sensorit ja niiden vaatimat IT-järjestelmät vievät hävittäjässä tilaa, hyötykuormaa sekä käyttöja jäähdytysenergiaa. Eräänä ratkaisuna tähän haasteeseen nähdään tekoälyn käyttö. T orjuntatodennäköisyyttä voidaan parantaa merkittävästi seuraamalla maalia myös ohjuksen laukaisemisen jälkeen ja päivittämällä tarvittaessa ohjukselle tarkempia maalitietoja datalinkin avulla. Valtavan havaintomäärän reaaliaikainen ja jopa ennakoiva analysointikyky sekä ennakolta varautuva esittäminen vain käyttäjän tarvitsemassa laajuudessa ovat tämän päivän sodankäynnin viisasten kivi, jota kaikki tavoittelevat mutta jota kenelläkään ei vielä ole. Moderneissa keskimatkan ohjuksissa datalinkki on usein kaksisuuntainen, ja lisäksi ne voivat paikantaa itsensä satelliittipaikannuksen avulla, minkä ansiosta ohjus, sen laukaissut hävittäjä tai mikä muu tahansa maalia havainnoiva sensori, kuten toinen hävittäjä, Ilmavoimien ilmavalvontatutka, ItO12 NASAMS II FIN -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, Maavoimien monitoiminen vastatykistötutka tai Merivoimien pinta-alus, ovat keskenään jatkuvassa yhteydessä ja voivat päivittää tilannekuvaa ja maalitietoja. Viimeistään samalla hetkellä maalin omasuojajärjestelmä havaitsee lähestyvän ohjuksen aktivoituneen tutkasignaalin ja aloittaa passiiviset ja aktiiviset vastatoimet sekä väistöliikkeet. Koska tilannekuvan parempi kattavuus, sopivuus ja oikea-aikaisuus ovat hävittäjälentäjän kannalta kriittinen kilpailuetu, näiden järjestelmien kehittämiseen tullaan panostamaan tulevaisuudessa valtavasti. K äytännössä tämän järjestelmän sisällä mikä tahansa verkon sensori voi päivittää havaitsemansa maalin maalitietoja ja mikä tahansa verkon laukaisulavetti voi laukaista ohjuksen vaikutusalueellaan olevaan maaliin myös käyttämättä omia sensoreitaan. Ilmasta ilmaan Jos ja kun kohde tai uhka on havaittu joko omilla tai ulkoisilla sensoreilla, se voidaan tuhota hävittäjän aseistusta käyttämällä
Kypärätähtäinten ja ohjusten kääntyvien suihkusuuttimien ansiosta ohjukset voidaan ampua lähes 360° sektorissa jopa hävittäjän takana sijaitsevaan maaliin. Modernien lyhyen kantamien IP-hakuisten ilmataisteluohjusten osumistodennäköisyys on yli 0,9. . A-Darter. Tarvittaessa ohjus voidaan lukita maaliin vasta laukaisemisen jälkeen. IRIS-T ja alla Python-5. Ohjusten pienistä ulkomitoista ja erittäin kestävästä rakenteesta johtuen ne ovat noin 3–4 kertaa ketterämpiä kuin miehitetyt hävittäjät. Meteor Tämän päivän suorituskykyisin keskimatkan ilmataisteluohjus on tutkahaModernien lyhyen kantamien IP-hakuisten ilmataisteluohjusten osumistodennäköisyys on yli 0,9. Modernit lyhyen kantaman eli 300 metristä korkeintaan 20–50 kilometrin etäisyydelle vaikuttavat ilmasta ilmaan -ohjukset, kuten AIM-9X Sidewinder, AIM-132 ASRAAM, IRIS-T, A-Darter, Python-5 ja RVV-MD, ovat infrapunahakuisia. Kuvantava ohjus voidaan ohjelmoida iskemään vastustajan koneeseen määrättyyn kohtaan (tuhoisin on yleensä ohjaamo, koska se tappaa lentäjän) ja mahdollisen hudin jälkeen kääntymään ja aloittamaan maalin etsiminen uudestaan. 48 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 HXHANKE kymmenen takaa. MBDA-konsernin Meteorin kantama on noin 150–180 kilometriä.. Ohjusten nopeudet ovat noin 2,5– 4 Machia, joten niiltä pakeneminenkin on haasteellista. Pidemmillä, näköetäisyyden ylittävillä etäisyyksillä maali valitaan hävittäjän elektro-optisen IRST-maalinhakujärjestelmän tai tutkan avulla. . Ovatko ne kuitenkaan enää tähdellisiä, on toinen kysymys. Noin 10 kilon kosketusja herätesytyttimellä varustettu ohjuksen sirpaletaistelulataus tuhoaa tai vaurioittaa vakavasti vastustajan lentokonetta. . Ne hakeutuvat joko ilman kitkavaikutuksesta lämpeneviin ilma-alusten rakenteisiin tai niiden moottorin tuottamaan lämpöjälkeen. Ohjukset pystyvät kestämään yli 40 G:n kiihtyvyyden, mistä johtuen niiden väistäminen on niiden käyttöalueen ja kantaman puitteissa käytännössä mahdotonta. Ohjusten hakeutumisjärjestelmät toimivat useammalla aallonpituusalueella (eri IP-alueet ja UV) ja voivat muodostaa ja käsitellä havainnot maalista digitaalisesti kuvantamalla, minkä ansiosta niiden harhauttaminen soihduilla ja heitteillä on erittäin haasteellista
Tämäkin asia on vielä kesken, koska F-35 ei ole vielä operatiivisessa palveluskäytössä eikä sitä ole sertifioitu taktisten ydinpommien kuljetuslavetin tehtäviin. Kumpikaan uudesta eurooppalaisesta projektista – brittien Tempest ja tuleva saksalais-ranskalainen – ei tule palveluskäyttöön ennen 2030-lukua. FCAS-hankkeeseen kuuluu myös miehittämätön ilma-aluskomponentti. Ranska ja Saksa odottavat Espanjan liittyvän hankkeeseen ensi kesänä. Maat julkistivat helmikuussa 50/50-rahoitussuhteella 65 miljoonan euron sopimuksen uuden sukupolven ilmataistelujärjestelmän ja koneen suunnittelun aloittamiseksi. Meteorin valttina on se, että se pystyy säätelemään hyytelömäistä polttoainetta käyttävän patoputkimoottorinsa työntövoimaa ja toiminta-aikaa siten, että se voi lentää moottoroituna maaliin asti. Ottaen huomioon sen, että Meteorohjuksen pohjalla on 1990-luvulla venäläiseltä Vympel-ohjusvalmistajalta ostettu varhaisen RVV-AE-PD-ohjuksen patoputkimoottorin valmistuslisenssi, venäläiset ja amerikkalaiset ohjusvalmistajat tulevat lähivuosina kirimään umpeen Meteorin etumatkan. Kaikkien näiden ohjusten huippunopeus on yli neljä Machia, ja niissä on noin 20 kilon kosketusja herätesytyttimellä varustettu sirpaletaistelulataus. JP kuinen eurooppalaisen MBDA-konsernin Meteor, jonka kantama on noin 150–180 kilometriä. FCAS Ohjusten pienistä ulkomitoista ja erittäin kestävästä rakenteesta johtuen ne ovat noin 3–4 kertaa ketterämpiä kuin miehitetyt hävittäjät.. Maiden sanotaan pitävän hankkeen ovia auki myös muille eurooppalaisille yhtiöille. Ranskaa Tornado-korvaaminen ei koske lainkaan. Voimanlähde halutaan ranskalaiselta Safranilta ja saksalaiselta MTU Aero Enginesiltä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 49 S uomen Sotilaan edellisessä numerossa kerroimme ristiriitaisia tunteita herättäneestä Saksan päätöksestä olla korvaamatta ikääntyneet ydinase-hyötykuormaan kykenevät, elinkaarensa päässä olevat Tornadot yhdysvaltalaisilla F-35-koneilla. Koska keskimatkan aktiivisen tutkahakuisen ohjuksen laukaiseminen ja osuminen on vaikeampi ja monivaiheisempi rasti kuin sama harjoitus lyhyen kantaman IP-hakuisella ohjuksella, niiden osumistodennäköisyydet ovat alhaisempia ja maaleina olevilla hävittäjillä on enemmän mahdollisuuksia väistämiseen. Tämä toi lisää happea Ranskan ja Saksan hankkeeseen korvata ilmavoimiensa ikääntyneitä hävittäjiä jo lähivuosina rakentamalla yhteinen hävittäjä. K äytöstä poistuvan taktisten ydinpommien kuljetuslavetin (joita tällä hetkellä ovat Euroopassa vain F-16, Tornado, Rafale, Mirage 2000 ja myöhemmin myös F-35) Tornadon helpoin ja nopein korvaustapa olisi se, että Yhdysvallat sertifioisivat kyseiseen käyttöön sopivaksi Eurofighter Typhoonin, mutta asia on tällä hetkellä mietinnässä. Uutistoimisto Reutersin mukaan uuden koneen pitäisi alkaa korvata Ranskan Dassault Rafaleja ja Saksan Tornadoja vuonna 2024. Tornado on jo poistettu käytöstä brittien RAF:ssä, ja sama on edessä myöhemmin Saksalla ja Italialla, jotka ovat kaikki Eurofighter Typhoon -käyttäjiä. Perinteiset kiinteää polttoainetta käyttävät rakettimoottoreilla varustetut AIM-120C/D AMRAAMja RV-SD-ohjukset (kantama 100–140 km) saavuttavat pitkillä etäisyyksillä maalin vasta, kun niiden moottori on lopettanut toimintansa, eikä liitämällä maalia lähestyvillä ohjuksilla ole enää riittävästi energiaa seuratakseen väistelevän maalikoneen tiukkoja väistöliikkeitä. Koneen suunnittelevat ja rakentavat eurooppalainen Airbus ja ranskalainen Dassault Aviation. Toisena vaihtoehtona olisi F-35-hävittäjien käyttö niiden maiden osalta, jotka ovat päättäneet niitä hankkia. Järjestelmätoimittajia ovat ainakin ranskalaisyhtiö Thales ja usean EU-maan MBDA. Pakkotilanteessa aktiivinen tutkahakuinen keskimatkan ohjus voidaan ampua suoraan aktiivisena korkeintaan 25– 30 kilometrin etäisyydelle aivan kuten lyhyen kantaman IP-ohjus, mutta pääsääntöisesti niillä kuitenkin ammutaan pidemmille etäisyyksille, jotka ylittävät ohjuksen aktiivisen tutkahakuisen järjestelmän 25–30 kilometrin havainnointietäisyyden. Italia on ilmaissut mielenkiintonsa hanketta kohtaan
HXHANKE 50 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 RUOTSI JA SEN KRUUNUNJALOKIVI SAAB
Viimeisen kerran Ruotsi soti juuri vuonna 1814 Norjassa, jolloin kiisteltiin Norjan ja Ruotsin unionista. Samalla logiikalla voisi helposti päätellä, että Ruotsin omiin tarpeisiinsa kehittämät ratkaisut modernin ilmasodankäynnin haasteisiin voisivat sopia myös meille. Ensinnäkin Ruotsi on entinen suurvalta, jonka imperiumiin kuuluimme 1200-luvulta aina 1800-luvulle asti. Suomella ja Ruotsilla on erojakin, jotka myös selittävät sen, miksi Suomella on tapana ostaa asejärjestelmiä Ruotsista eikä päinvastoin. Eikä tässä vielä kaikki, hanke osuu ajallisesti teknologisen kiihkeän kehityssyklin aikaan. Kun Ruotsi menetti 1700-luvun sodissa alueensa manner-Euroopassa ja vuosien 1808– 1809 Suomen sodassa Suomen, joutui se myös lopullisesti luopumaan suurvalta-asemastaan. Ilmasodankäynti ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme sekä sisäpoliittinen tilanne niin Suomessa kuin EU-alueella muuttuvat lujaa vauhtia. Toki ruotsalaisia vapaaehtoisia osallistui suurin joukoin eri konflikteihin senkin jälkeen, esimerkiksi Tanskan sotiin Preussia vastaan 1840ja 1860-luvuilla sekä Suomen sotiin vuosina 1918, 1939– 1940 ja 1941–1944. 52 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 HXHANKE O malla tavallaan Ilmavoimilla on nyt edessään yhtäältä vaikea ja monimutkainen, mutta toisaalta myös haastavan herkullinen kattaus. Ruotsi onnistui pysyttelemään loitolla kummastakin maailmansodasta ja kävi mittavaa kauppaa Saksan ja sen liittolaisten kanssa kummallakin kerralla. Kuin kaksi marjaa Jos Suomelle lähdetään hakemaan lähintä mahdollista vastinetta turvallisuuspoliittisen tilanteen, maanpuolustuksen toimintatapojen ja haasteiden, ...Vuonna 1957 Ruotsilla oli maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat eli yli 1 000 etulinjan taistelukonetta! maan taloudellisten resurssien, yhteiskunnan ja luonnonolojen osalta, niin Yhdysvallat sekä Euroopan keskeisimmät Nato-valtiot jäävät reippaasti jälkeen länsinaapurillemme Ruotsille, jonka asevoimat ovat historiallisesti olleet Puolustusvoimiemme tärkein yksittäinen yhteistyökumppani. Kylmän sodan aikana muodollisesti puolueeton Ruotsi oli käytännössä Yhdysvaltojen epävirallinen liittolainen, joka sai Yhdysvalloilta merkittävää sotilasteknologista tukea sotamateriaaliteollisuutensa kehittämiseen. Vuonna 1814 Ruotsi julistautui ensimmäisenä puolueettomaksi maaksi. Käytännössä Ilmavoimat saa tarjousten myötä eteensä viisi erilaista kokonaisvaltaista alustavaa ehdotusta siitä, miten ilmasodankäynti Suomessa voitaisiin toteuttaa seuraavien vuosikymmenten aikana. Kuten viime numeromme Eurofightertarkastelussa totesimme: räätälin puku on sopiva vain sille asiakkaalle, jolle se on tehty… Haastetta valintaan tuo tietysti lisäksi se, että tämän kokoluokan sotamateriaalihankinta on aina myös politiikkaa, monessakin mielessä. Haasteena on se, että nämä viisi erilaista tulevaisuuden visiota eivät ole yhteismitallisia eivätkä siten suoraan verrattavissa keskenään. Onneakin tarvitaan – aina. Muun haikailu on naiivia. Ilmaista tämä ei ole, mutta jo pelkkä tarjousten läpikäynti voi olla alan ammattilaisille kovin opettavaista. Helppoa ei tule olemaan, mutta taatusti sitäkin opettavaisempaa. Usein ja hartaasti sotineella Ruotsilla oli laajaa kaivostoimintaa ja asetuotantoa aina keskiajalta saakka, ja teollisella aikakaudella maassa kasvoi kansainvälisesti merkittävä metallija koneteollisuus. Tämän kaiken seurauksena Ruotsi on Suomea vauraampi ja sillä on enemmän kansainvälisesti huipputasoista teollisuutta. Ovathan Suomi ja Ruotsi pysyneet molemmat enemmän tai vähemmän liittoutumattomina koko viime sotien jälkeisen ajan ja sitä ennenkin. Täysosuman saamiseksi olisi kristallipallosta apua. Elämme myös poliittisesti turbulenttia aikaa. Ei käy siis täällä katsomossa kateeksi valinnan tekijöitä. Toinen haaste on siinä, ettei ole mitenkään kirkossa kuulutettu, että kaikki HX-kandidaatit saadaan sovitettua kunnialla Suomen ainutlaatuisiin turvallisuusympäristön haasteisiin ja rajallisiin kansallisiin resursseihin, koska hävittäjäkalusto optimoidaan aina alkuperäisen tilaajansa eli valmistusmaansa ilmavoimien ja/tai laivaston ilma-aseen erityistarpeisiin, ja ne saattavat poiketa merkittävästi meidän tarpeistamme. Ruotsin yllättävän kovatasoinen, laaja ja omavarainen sotamateriaaliteollisuus luotiin jo ennestään vahvalle pohjalle 1930-luvun jälkipuoliskolla paniikkiprojektina tilanteessa, jossa kaikki sotilaallisesti kehittyneet valtiot aseistautuivat tulevaa maailmansotaa varten sellaista
Hävittäjäkoneiden puolella Ranska on Ruotsia omavaraisempi, koska sen kalustossa käytetään ranskalaisia moottoreita, sensoreita ja aseistusta. Ruotsalaistarjonta rajoittuu vain sellaiseen kalustoon, joka sopii maan omiin tarpeisiin: pinta-aluksissa korkeintaan häivekorvetteihin, sukellusveneissä ilmakehästä riippumattomiin, Itämerelle optimoituihin AIP-sukellusveneisiin, eikä se näin kata seitsemän meripeninkulman saappain kehittyviä operatiivisia ohjusjärjestelmiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki maailman valtiot ja merkittävät asevalmistajat ovat tavalla tai toisella aina riippuvaisia toisistaan, joku enemmän, toinen vähemmän, mutta kukaan ei ole saari. 1970ja 1980-luvulla hajasijoitusjärjestelmä kehittyi Bas 90 -tukikohtaverkostoksi. Iso-Britannia, Saksa, Italia ja Espanja pystyvät samaan yhdistämällä voimavaransa kansainvälisen hävittäjäprojektin puitteissa. Suoraan ei tietysti pidä api. Suihkukoneisiin siirryttäessä kiitoradan piti olla jo kestopäällysteinen – teräslevy, asfaltti tai betoni – ja selkeästi pidempi. Kun tähän lisätään vielä se, että Ruotsi on verkostopohjaisen sodankäynnin ja ilma-aseen johtamisjärjestelmien edelläkävijä, niin Ruotsin ilmavoimat ovat olleet jo kylmän sodan ajoista lähtien ehkäpä parhaiten maailmassa varautuneita toimimaan johdetusti ja tehokkaasti kriisioloissa hajasijoitettuina. Oma lukunsa ovat tietysti kansainväliset ristiinomistukset ja jatkuvasti muuttuvat omistussuhteet. 56 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 HXHANKE potkurihävittäjillä tämä sujui helposti, koska kiitoradaksi riitti melkeinpä mikä tahansa tasainen kovapohjainen niitty. Ruotsalaiset kehittivät ensimmäisten joukossa vuonna 1958 kriisiajan ilmavoimien Bas 60 (Flygbassystem 60, Lentotukikohtajärjestelmä 60) -hajasijoitusjärjestelmän, jonka puitteissa rakennettiin 70:n aiotun sijaan vain 40 kriisiajan laivuetason lentotukikohtaa, joita täydennettiin vielä 30 varakentällä, joissa oli 1 500–2 000 metrin pituinen 12 metriä leveä suora maantieosuus kiitoratana sekä paikat 1–2 koneelle sen kummassakin päässä. Suomen kannalta tämä on vähintäänkin lähemmän tutustumisen arvoinen toimintamalli, jollei joiltakin osin suorastaan toistamisen arvoinen esimerkki. Vaikka Bas 90 -tukikohtaverkosto ajettiin alas kylmän sodan päättymisen jälkeen, vuodesta 2010 lähtien sitä on lähdetty taas palauttamaan käyttöön. Ruotsalainen kone ei siis ole mikään vapaudut vankilasta -kortti niille, jotka kammoavat riippuvuutta Yhdysvalloista. Lopputuloksena Ruotsissa otettiin ensimmäisen joukossa käyttöön normaalien rauhan ajan lentotukikohtien rinnalle kaksi eritasoista kriisiajan hajasijoitusjärjestelmää: isommat kriisiajan laivueen (10–15 konetta) ja pienemmät, parin tai parven (2–4 koneen) tukikohdat. Koneiden tukeutumiseen vaadittiin entistä enemmän maakalustoa, tekniikkaa, henkilöstöä ja rahaa. Viimeiset mohikaanit Länsi-Euroopassa on tänä päivänä jäljellä enää kaksi valtiota, jotka pystyvät omin voimin kehittämään, valmistamaan ja operoimaan moderneja hävittäjäkoneita: Ruotsi ja Ranska. Toki pitää muistaa, että järjestelmät ovat usein jopa keskeisiltä komponenteiltaan varsin riippuvaisia erityisesti amerikkalaisteknologiasta. Ruotsi valmistaa lisenssillä amerikkalaisia moottoreita ja turvautuu aseistuksen ja sensoreiden osalta amerikkalais-eurooppalaiseen yhteistyöhön. Mikäli kansallisen puolustusmateriaaliteollisuuden kykyjä katsotaan pidemmällä aikavälillä ja laajemmin ottamalla mukaan ilmavoimien lisäksi myös muiden puolustushaarojen kalusto, niin yllättävä lopputulos on se, että Ruotsi pystyy tarjoamaan eri puolustushaarojen modernia ja suorituskykyistä kalustoa yhdistettynä tehokkaisiin ja innovatiivisiin käyttökonsepteihin jopa laajemmin kuin ydinasevaltiot Iso-Britannia ja Ranska tai Euroopan talousja teollisuusjättiläinen Saksa. Kaikki se, mitä ei ole järkevää kehittää itse, ostetaan ulkomailta ja laitetaan lisenssituotantoon
Se on kilpailijoista ainoa, jossa kaikki HXhankkeen tavoitteena olevat verkostopohjaisen sodankäynnin ominaisuudet ovat ihan oikeasti palveluskäytössä ainakin Ruotsissa. HXHANKE 58 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Saab JAS 39 E/F Gripen on monessakin mielessä merkittävä monitoimihävittäjä, ja tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten se pärjää Ilmavoimien HX-hankkeessa. HX-KISASSA RUOTSIN GRIPEN NG . TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN
Olennaista on sekin, että Gripen E/F -evoluution hankintahinta on asiakasystävällinen ja käyttökustannusten taso HX-kilpailijoiden ylivoimaisesti alhaisin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 61 Kustannustehokkuutta Perus-Gripenin A/B/C/D -mallit ovat edelleenkin suorituskykyisiä ilmasodankäynnin perustyökaluja, joiden maltillisilla hankintakustannuksilla ja kaikkia muita 4 ja risat -sukupolven taktisia monitoimihävittäjiä reilusti alhaisemmilla käyttökustannuksilla käyttäjä saa kenttäkelpoisessa ja suorituskykyisessä paketissa kaiken olennaisen muttei juuri mitään turhaa. . Tätäkin merkittävämpiä uusia ominaisuuksia ovat kuitenkin laajemman ja yksityiskohtaisemman tilannekuvan antavat suorituskykyisemmät sensorit, kehittyneempi sensorifuusio ja paremmat verkostopohjaisen sodankäynnin kyvyt. Sama Saabin Linköpingin lentokonetehdas vuonna 2019. Tuotanto on nyt miGripen E/F -evoluutio on ainoa HX-ehdokas, jonka pääkäyttäjä on sitoutunut koneen palveluskäytön jatkamiseen aina 2060-luvulle saakka. Suomen Sotilas on käynyt tutustumassa Saabin Gripen-tuotantoon useamman kerran.. Itse lentorangon osalta on kasvatettu toimintasädettä ja -aikaa sekä asekuormaa ja aseripustinten määrää. Vaikka Gripen ei ole maailman ketterin, nopein, korkeimmalle tai kauimmas lentävä monitoimihävittäjä eikä sillä ole maailman suurinta asekuormaa, niin siinä on riittävästi kaikkia tarpeellisia suorituskykyjä ja ominaisuuksia. Suorituskykyä on myös parannettu uuden tehokkaamman, Super Hornetissakin käytettävän General Electric F414 -moottorin avulla, jolla Gripen E/F saavuttaa supercruising-kyvyn, eli se voi lentää ilmasta ilmaan -asekuormassa ääntä nopeammin jälkipoltinta käyttämättä. Toisaalta Gripen E/F on siinä mielessä harvinainen evoluutio, että sen lento-ominaisuudet ovat paremmat kuin perus-Gripenillä. Gripenin uusi sukupolvi NG eli Saab Gripen E/F on perus-Gripenin konseptin 2030-luvun haasteiden tasolle päivitetty evoluutio. Olennaiseen keskittymisestä kertoo paljon sekin, että MS20-päivityksen ja uuden keskimatkan MDBA Meteor -ilmataisteluohjuksen myötä 20 vuotta palveluskäytössä olleesta C/D-mallin perus-Gripenistä tuli syyskuusta 2016 lähtien luultavasti yksi maailman iskukykyisimpiä hävittäjiä ilmasta ilmaan -tehtävissä ja ohjustaistelussa keskietäisyyksillä. Ennakkoehdot täyttyvät Gripen E/F -evoluution valmistus tapahtuu kahdella tuotantolinjalla Ruotsissa ja Brasiliassa
Todennäköinen lähivuosien uutuus tulee olemaan yli kaksi kertaa keskimatkan AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjusta pienempi kineettiseen osumaan (Hit-to-Kill) perustuva, Lockheed Martinin kehittelemä erittäin liikehtimiskyinen CUDA-ilmataisteluohjus, jota voi käyttää myös taktisen hävittäjän itsepuolustusohjuksena. Saab Gripen E ilmasta pintaan -asekuormassa. Tarpeettomaksi jääneeltä taistelulataukselta vapautuneeseen tilaan on sijoitettu kehämäisesti kymmeneksi 18 moottorin renkaaksi yhteensä 180 pientä ohjausrakettimoottoria, joiden työntövoima suuntautuu 90 asteen kulmassa ohjuksen Ja ne... ASEET Seksikäs otsikko kyllä, mutta oikeastaan ei pitäisi puhua aseista vaan vaikuttamiskyvystä. Sillä voi siis ampua alas vastapuolen ilmataisteluohjuksia. HXHANKE 64 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 V enäjän ja Kiinan käyttämiä pitkän kantaman eli 300– 400 kilometrin vaikutusalueen ilmataisteluohjuksia HX-kandidaatteihin ei ole ainakaan vielä tarjolla. Perinteisellä asevaikutuksella on totta kai paikkansa tulevaisuudenkin taistelukentillä, mutta elektronisen sodankäynnin kyvyt ja muu ei tappava -vaikutus nousevat alati merkittävämmäksi ilmasodassakin. Hieman yli kaksi kertaa AMRAAM-ohjuksen runkoa lyhyempään ohjukseen, jonka rungon läpimitta on hieman pienempi, on sijoitettu AMRAAM-ohjuksen hieman pienennetty autopilotti ja hakeutumisjärjestelmä sekä hieman AMRAAM-ohjusta pienempi kiinteää polttoainetta käyttävä rakettimoottori. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN . Koneessa on neljä RBS-15 -pintatorjuntaohjusta.. Toteutus on sangen kekseliäs. . Niitä tarvittaisiinkin lähinnä tutkavalvontakoneiden, lentävien komentokeskusten ja ilmatankkereiden torjuntaan pitkiltä etäisyyksiltä. Suurimpana motiivina pienikoisen CUDA-ohjuksen kehittämiseen on pienehköjä sisäisiä asekuiluja käyttävien F-22ja F-35-häivehävittäjien ilmataisteluohjusten taisteluannoksen 2–3-kertaistaminen
Lisäksi tutka pystyy seuraamaan ja lukittumaan useampaan kiinteään tai liikkuvaan maatai merimaaliin ja välittämään hävittäpituusakseliin. Jos monitoimihävittäjältä halutaan vielä korkeampaa havainnointikykyä, siihen voidaan asentaa ulkoinen tiedustelusäiliö, joka pystyy seuraamaan tapahtumia maalla ja merellä vielä tarkemmin esimerkiksi synteettisen apertuurin tutkan (SAR) ja/tai sivukulmatutkan (SLAR) avulla. Koska normaalisti hieman yläviistoon kallistettujen AESAtutkien lähetinja vastaanotinmatriisit pystyvät kallistamaan tutkasädettä vain 60° sivuun (120° sektorissa), samanaikainen välimatkan kasvattaminen ja maalin seuranta ei normaalisti onnistu ilman useampaa AESA-tutkaa (esimerkiksi Su-57:n sivulisätutkat) tai ainoan AESA-tutkan lähetinja vastaanotinmatriisin mekaanista lisäkallistamista . Gripen E/F:n Leonardon Raven ES-05 AESA:n maksimi tutkasäteen kallistuskulma mekaanisen lisäkallistusjärjestelmän avulla on 110° (220° sektorissa). Maalista voidaan etääntyä loivasti 110 asteen kulmassa pitäen se samaan aikaan hollilla. Se voi käyttää maaja merikohteita vastaan niin omaa aseistustaan kuin verkon muiden toimijoiden tulivoimaa. Yhdysvalloissa aikataulustaan myöhästyvän F-35-hävittäjäkaluston rinnalle on kehitetty F-15X (F-15 2040C) -evoluutio, jolla on kuvassa mittava ilmasta ilmaan -asekuorma – 16 AMRAAM-ohjusta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 65 sivusuunnassa. Ohjausmoottorit ja perinteiset aerodynaamiset ohjainpinnat tekevät CUDA-ohjuksesta poikkeuksellisen ketterän. Samalla voidaan seurata tarkemmin lämpöherätteitä, viestiliikennettä ja nähdä tutkalla jopa useampia metrejä maan alle. Moderni hävittäjä voi toimia niitäkin vastaan ulkoisten sensorien muodostaman tilannekuvan pohjalta ja jakaa omien sensoriensa havaintoja muille verkon toimijoille. Hävittäjän omakin tutka pystyy kartoittamaan maastoa, havaitsemaan ja seuraamaan liikkuvia kohteita sekä muodostamaan synteettisen apertuurin tutkamoodin avulla yksityiskohtaisia digitaalisia tallenteita siitä, mitä maalla tai merellä oikein tapahtuu. Esimerkiksi Boeingin uusimmassa F-15X (F-15 2040C) -evoluutiossa normaali neljän AMRAAMja neljän AIM-9X Sidewinder -ohjuksen taisteluannos on pelkästään uusia aseripustimia käyttämällä nostettu 16:een AMRAAM-ohjukseen. Ohjusten ulkomittojen pienentäminen ja ohjustaisteluannoksen lisääminen ovat teknologian kehittyessä itsestään selvä suuntaus varsinkin ahtaita sisäisiä asekuiluja käyttävien häivehävittäjien kohdalla. Kaikki se, mitä kerrottiin hajautetut sensorit ja laukaisulavetit (tulivoiman) integroivasta verkostopohjaisesta johtamisjärjestelmästä, pätee myös maaja merikohteisiin. Sensorit Ilmasta maahanja ilmasta merelle -tehtävissä monitoimihävittäjän sensorivalikoimaa täydennetään usein ulkoisella maalinosoitussäiliöllä, johon on integroitu videoja lämpökamerat optiikoineen, lasermaalinosoitin sekä laseretäisyysmittari. Samalla voidaan seurata tarkemmin lämpöherätteitä, viestiliikennettä ja nähdä tutkalla jopa useampia metrejä maan alle.. Kyseinen säiliö toimii etuja alasektorissa maaja merikohteiden havaitsemiseksi, seuraamiseksi ja maalinosoittamiseksi. Ilmasta ilmaan -tehtävässä erittäin tärkeä ominaisuus on kyky seurata samanaikaisesti maalia AESA-tutkalla ja/ tai IRST-järjestelmällä ja lentää maalista poispäin, koska maalin mahdollisesti laukaisemien keskimatkan ohjusten alta olisi hyvä päästä pois
66 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 HXHANKE jän ammunnanhallintajärjestelmälle kaikki tarvittavat tiedot aseiden käyttämiseksi havaittuja maaleja vastaan. Nykyään FFAR-raketeista on olemassa myös laserilla osoitettuun maaliin hakeutuvia täsmäversioita. Kaksi jälkimmäistä voivat olla myös kuvantavia. . Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjä ilmasta maahan -asekuormassa: keskiripustimessa maalinosoitussäiliö, sisemmillä siipiripustimilla lisäpolttoainesäiliöt ja ulommilla epäsymmetrisesti JDAMja JSOW-täsmäpommit. Kaikki hakeutumistavat ovat käytettävissä myös ohjuksissa, ja yhdessä projektiilissa voidaan käyttää useamman hakeutumistavan yhdistelmää. Kuvia verrataan maalikirjastossa oleviin tietoihin. Lyhyt GBU-kuvateksti. Samalla pommin toimintaetäisyyttä voidaan nostaa lisäämällä siihen aerodynaamiset kantopinnat, jolloin siitä tulee liitotäsmäpommi. Suomi Tällä hetkellä Ilmavoimien käytössä on maaja merimaaleja vastaan inertiaalija GPS-hakuisia lyhyen 10–30 kilometrin kantaman 225 kilon GBU-38-, 450 kilon GBU-32ja 900 kilon GBU-31 JDAM-, keskipitkän 130 kilometrin kantaman 500 kilon AGM-154C JSOW -liitotäsmäpommeja sekä pitkän 370 kilometrin kantaman 450 kilon taistelulatauksella varustettuja AGM-158A JASSM -häiverynnäkköohjuksia. . Koska kohteiden havaitseminen tutkalla maalla ja merellä on teknisesti haastavampaa kuin ilmassa, samanaikaisesti seurattavien ja vaikutettavien kohteiden määrä on alhaisempi. Jos haluttuun koordinaattipisteeseen hakeutuva täsmäase ei ole sopiva, hakeutumisjärjestelmäksi voidaan vaihtaa hakeutuminen koneen omalla tai ulkoisella lasermaalinosoittimella osoitettuun maaliin, hakeutuminen tutkalla havaittuun maaliin tai videoja/tai lämpökuvaan lukittuva hakeutumisjärjestelmä. GBU-täsmäpommi koostuu vihreästä peruspommista ja siihen asennetuista valkoisista JDAM-satelliittihakeutumisvarustuksesta ja kantamaa pidentävistä aerodynaamisista lisäpinnoista. Tulivoima Kaikkein alkeellisimpia ja edullisimpia maaja merimaaleja vastaan käytettäviä aseita ovat tietysti halvat vapaasti putoavat pommit ja FFAR-raketit, joiden puutteena on alemman osumistarkkuuden lisäksi se, että niiden käyttäminen edellyttää toimintaa vain muutamien kilometrien etäisyydellä maalista eli ammusilmatorjunnan ja lähi-ilmatorjuntaohjusten vaikutusalueella. Ne voivat valita automaattisesti vaikutettavan maalin halutulla alueella ulkomuotojen ja/tai eri aallonpituuksilla muodostettavan kuvan perusteella. Pommeissa ja ohjuksissa voidaan yhtenäisen taistelulatauksen sijaan käyttää myös tytärprojektiileja, kuten panssarikalustoon automaattisesti hakeutuvia projektiileja. Myös vapaasti putoava pommi on muutettavissa täsmäaseeksi varustamalla se satelliittipaikannuspohjaisella hakeutumisjärjestelmällä. JDAMliitotäsmäpommeissamme käytetään vain inertiaalija satelliittipaikannuksen avulla annettuihin koordinaatteihin hakeutuvaa järjestelmää, mutta JSOWliitotäsmäpommeissa ja JASSM-häiverynnäkköohjuksissa on lisäksi myös kuvantavaan infrapunasensoriin perustuva loppuhakeutumisjärjestelmä. Nämä aseet sopivat hyvin käytettäväksi kiinteitä kohteita vastaan, mutta niitä voidaan käyttää myös esimerkiksi laivojen kaltaisia suurehkoja liikkuviakin kohteita vastaan päivittämällä datalinkin kautta pommille jatkuvasti liikkuvan kohteen sijaintija liiketietoja. PU O LU ST U SV O IM AT. Tem venihil modipsuntia nus unt ex estrum sumendent perumque preperum. Siksi niitä käytetäänkin enimmäkseen järeämmin suojatuissa A-10 Thunderbolt IItai vaikkapa Su-25-rynnäkkökoneissa, taisteluhelikoptereissa tai tilanteissa, jolloin vastustajalla ei ole ilmatorjuntaa
ELSO-tehtävät Boeingin F/A-18 E/F Super Hornet -tarjouksen täydentyminen elektronisen sodankäynnin EA-18G Growler -erikoisversiolla nosti suomalaiseen HXkeskusteluun taktisten ELSO-koneiden tarpeen Ilmavoimien toiminnassa niin rauhan kuin sodan aikana. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 67 Vaikka Puolustusvoimien nykyisen linjauksen mukaan kaikki yli 155 mm:n L52 K9 Moukari -panssarihaupitsien 60 kilometrin ja 298 RSRAKH 06 -raskaiden tykistöraketinheitinten 90 kilometrin kantaman ylittävä vaikuttaminen jää Ilmavoimien vastuulle ja siihen on kattava JDAM-, JSOWja JASSM-välinevalikoima, ilmeisimpinä aukkoina ilmasta maahanja ilmasta merelle -työkalupakissa ovat ilmatorjunnan taltuttamiseen tarkoitettujen AARGM-ER:n kaltaisten tutkaan hakeutuvien ohjusten ja pinta-alusten torjuntaan tarkoitettujen pintatorjuntaohjusten puute. Samasta ohjuksesta on myös pitkän, noin 560 kilometrin kantaman, ilmasta laukaistava pintatorjuntaohjusversio AGM-158C LRASM, jonka kantama olisi Suomen käytössä jo kenties ylimitoitettu. Toinen puuttuva työväline ovat tytärprojektiileja sisältävät kuormapommit ja -ohjukset alueja panssarimaalien taltuttamiseksi. Kysymykseen siitä, olisiko taktisella elektronisen tiedustelun ja sodankäynnin erikoiskoneella käyttöä Ilmavoimissa vai ei, voi vastata aivan kuten kysymykseen siitä, olisitteko samalla vaivannäöllä mieluummin köyhä ja kipeä vai varakas ja terve. Noin yleensä ottaen risteilyohjusten lailla matalalla tutkakatveessa lentävien Ilmavoimien AGM-158A JASSM -häiverynnäkköohjusten valinta Puolustusvoimien kaukovaikutteiseksi asejärjestelmäksi Maavoimien MGM-140/168 ATACMS -ohjusten sijaan saattoi sittenkin olla oikea ratkaisu, koska Venäjän maaja ilmaja avaruusvoimien ilmatorjuntaohjusjärjestelmille ballististen ATACMS-ohjusten havaitseminen ja torjunta on läpihuutojuttu. Kysymyksen vaikeusaste kuitenkin nousee, mikäli ELSO-koneet sitovat taloudellisia, konemäärään ja henkilöstöön liittyviä resursseja, jotka ovat pois päätavoitteesta eli varsinaisesta taktisten monitoimihävittäjien HX-hankkeesta. Aivan oma lukunsa on sitten se, onko Suomella riittävästi tiedustelukykyä dynaamisesti muuttuvan maalitilanteen operatiiviseen seuraamiseen 370–930 kilometrin etäisyyksillä syvällä vastustajan selustassa. Euroopassa taktisia ELSO-erikoiskoneita löytyy vain Italian ja Saksan ilmavoimista lähivuosina käytöstä poistuvien Panavia Tornado ECR -koneiden muodossa, ja kummassakin maassa poistuva suorituskyky aiotaan korvata laajentamalla Eurofighter Typhoon -monitoimihävittäjän toiminnallisuutta myös ELSOja SEAD (vastustajan ilmatorjunnan tuhoaminen) -tehtäviin. Tällä hetkellä SEAD-tehtäviin käytetään ELSO-säiliöllä ja tutkaan hakeutuvilla ohjuksilla varustettua, tavallista neljännen sukupolven F-16C Block 50/52 -monitoimihävittäjää, jonka lentäjä on saanut SEAD-tehtäviin lisäkoulutuksen. Toinen maailman kahdesta palveluskäyttöön jääneestä rynnäkkökonetyypistä eli amerikkalainen A-10 Thunderbolt.. Sen yli 930 kilometrin pidennetyn kantaman AGM-158B JASSM-ER -versio tuli palveluskäyttöön Yhdysvaltain asevoimissa vuonna 2014, ja 70 JASSM-ER -ohjuksen vientilupa myönnettiin Puolalle vuonna 2016. Silloin kun SEAD-kykyä ei tarvita, kone lentäjineen keskittyy normaaleihin monitoimihävittäjien tehtäviin. Kolmas seikka on ainoan kaukovaikutteisen asejärjestelmämme, Yhdysvaltojen vasta neljän vuoden empimisen jälkeen vuonna 2012 Suomelle myymien ja muutaman vuoden integraatioprojektin jälkeen käyttöön saatujen AGM-158A JASSM -häiverynnäkköohjuksien osittainen vanheneminen. Yhdysvaltain ilmavoimilla USAF:lla ei ole ollut erillisiä taktisia ELSO-koneita sen jälkeen, kun EF-111A Raven poistui palveluskäytöstä vuonna 1998, eikä erillisiä taktisia SEAD-koneita, kun F-4G Phantom Wild Weasel -koneet poistuivat käytöstä vuonna 1996. Jälkimmäiseen puutteeseen vaikuttaa toki myös Oslon sopimus, joka on rajoittanut myös edellä mainittujen Maavoimien tykistöasejärjestelmien ampumatarvikelajitelman kehittämistä. Tulevaisuudessa SEADtehtävät siirretään aivan samalla mallil
Jos ELSOtoimintaa halutaan välttämättä hoitaa ilmasta käsin, sen lavetiksi sopii paremmin kuljetushelikopteri, liikesuihkutai kuljetuskone tai jopa miehittämätön ilma-alus. Verkottuneeseen sotaan, ELSOon ja linkkeihin taivaalla kannattaa ja pitää kuitenkin sijoittaa paukkuja. . TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. ELSO-toimintaa voi radiohorisontin yläpuolella hoitaa jopa tehokkaammin maalaitteilla, koska silloin voidaan käyttää tehokkaampia ja kookkaampia järjestelmiä. Kummatkin toimivat laajoilla avomerialueilla pinta-aluksia vastaan, ja esimerkiksi vastustajan ohjusfregatin upottaminen sujuu huomattavasti kätevämmin, jos sen ilmaja ohjustorjuntaa voidaan heikentää ELSOlla. Kun yhden koneen ELSO-toiminnalla halutaan turvata useamman koneen osasto, ELSO-koneena toimivan monitoimihävittäjän ja hävittäjäpommittajan rungon alle ripustetaan vielä suorituskyisempi isompi ELSO-säiliö. Venäjä Venäjänkään ilmaja avaruusvoimissa ei ole enää erillisiä taktisia ELSOkoneita, vaan tarpeen ilmaantuessa käytetään joko monitoimihävittäjien tai hävittäjäpommittajien integroituja järjestelmiä tai ripustetaan yhteen muodostelman koneista ulkoinen ELSO-säiliö. ELSO, GROWLER JA GRIPEN Taktisia EA-18G Growler -elektronisen sodankäynnin ELSOerikoiskoneita on käytössä enää vain Yhdysvaltain laivaston ilma-aseella ja Australian ilmavoimilla, ja sille on luonnollinen ja järkeenkäypä selitys. 68 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 HXHANKE la toimiville Lockheed Martin F-35A Lightning II -hävittäjille. . Esimerkiksi Su-34-hävittäjäpommittajan, Su-30SMja Su-35-monitoimihävittäjien integroitujen elektronisten järjestelmien ELSO-kyvyt ovat siivenkärkiin asennetuilla L-175V Hibiny -häirintälaitteilla täydennettynä EF-111A Ravenin tai EA-18G Growlerin tasolla. Sama pätee myös pinta-aluksiin. USAF:lla on toki käytössä isompia, matkustajaja rahtikoneiden runkoratkaisuille pohjautuvia ELSOkoneita, jotka toimivat kauempaa omasta selustasta käsin. Siivenkärkeen asennettu venäläinen L-175V Hibiny ELSO-säiliö. Suomelle Growler näyttäisi olevan hintaansa nähden ehkä virheveto
Verkostotehtäviä Ilmavoimien nykyisillä Hornet-monitoimihävittäjillä oli aluksi ensisijaisesti vain ilmasta ilmaan -tehtävä ja toissijainen tiedustelutehtävä koneen omilla sensoreilla. Yllä Saab Electronic Attack Jammer Pod tai toiselta nimeltään Arexis EA Jammer Pod eli useamman koneen osaston turvaava ELSO-säiliö. Jos ja toivottavasti kun Puolustusvoimien ELSO-kykyjä halutaan lisätä, siihen löytyy varmasti monia EA-18G Growleria tehokkaampia ja taloudellisempia keinoja. Kun Pariisin 1947 rauhansopimuksen pommikonekielto katsottiin rauenneeksi, Hornetkalusto sai myös ilmasta maahan-, ilmasta merelleja kaukovaikuttamistehtävät sekä samalla niiden kylkiäisenä myös maalinosoitustehtävän, koska kyseisten tehtävien aseistus edellytti joka tapauksessa maalinosoitussäiliön käyttöä. Truman -lentotukialukseen tukeutuvan elektonisen sodankäynnin VAQ 137 Rooks -laivueen EA-18G Growler -ELSO-kone Pohjanmerellä lokakuussa 2018.. Koska moderni monitoimihävittäjä jakaa automaattisesti ja reaaliaikaisesti sensoU S N A VY . Alla USS Harry S. 69 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Y hdysvaltain lentotukialukset ovat maailman johtavan sotilaallisen suurvallan keihäänkärki, joka saattaa joutua taistelemaan irrallaan muista Yhdysvaltojen sotilaallisista resursseista, minkä johdosta aina tarvittaessa monitoimihävittäjien mukana lentävä taktinen ELSO-kone ei ole ylellisyyttä vaan välttämättömyys. Lyhyesti sanottuna monitoimihävittäjästä tulee kaikkien puolustushaarojen ja aselajien sensorit ja tulivoimat integroivan verkostopohjaisen johtamisjärjestelmän toimija, jonka suorituskykyjä voidaan käyttää muidenkin toimijoiden – koko Puolustusvoimien – tehtävän toteuttamiseksi. Ainakin tässä numerossamme erityistarkkailun kohteena olevaan Gripeniin on saatavilla myös useamman koneen muodostelman turvaava suorituskykyinen ulkoinen ELSO-laite: Saab Electronic Attack Jammer Pod. Kaikkien HX-hävittäjäkandidaattien AESAtutkien ja omasuojajärjestelmien elektronisen häirinnän ja ELSOn kyvyt ovat sopivalla varustuksella aivan riittäviä hävittäjän omakohtaiseen elektroniseen turvaamiseen. Mistä on oikein kysymys. Taktisen monitoimihävittäjän johtamistehtävä on HX-hankkeen mukanaan tuoma uutuus, kuten osaltaan myös laajennettu tiedusteluja valvontatehtäväkin
Koeajoimme lehtemme viime numerossa (2/2019) esitellyn kotimaisen kolmikon ja selvitimme, millaisin eväin ne liikkuvat niin tiellä kuin sen ulkopuolellakin. Niiden suorituskyvyn korvaaminen tulee siis ajankohtaiseksi tulevina vuosina. . Otimme selvää, miten tekniikka on vuosien varrella kehittynyt ja minkälaisia ominaisuuksia uusimman sukupolven panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot tarjoavat. Patrian ajoneuvossa ovi sen sijaan sijaitsee etuakselin etupuolella ja ohjaamoon nousemista helpottamaan on asennettu etupyörän vanteeseen apuaskelma kuin vanhan ajan Sisu-kuorma-autoissa ikään. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 71 KOEA JOSSA P anssari-Sisuina tunnetut Sisu XA-180ja XA-185-mallit lähestyvät elinkaarensa loppupäätä. Kotimaasta on tarjolla seuraajaksi kolmekin eri vaihtoehtoa (katso lisää Suomen Sotilas 2/2019). Oven alapuolella PROTOLAB MISU • SISU GTP • PATRIA 6x6 SUOMEN SOTILAS KOEAJAA KOVA KOLMIKKO KOEAJOSSA Kotimaisen Sisu XA-180/185 -sarjan seuraajaksi on tarjolla kolmekin kotimaista vaihtoehtoa. Kaikissa kolmessa on perinteiset ohjaamon sivuovet – panssaroituna kuitenkin tottumattomalle tietysti melko raskaskäyttöiset. Misussa ja Sisussa käynti kuljettajan paikalle tapahtuu etupyörän takapuolelta, ja molemmissa on kiipeämistä avustamassa kaksi apuaskelmaa, joista alempi on joustavasti kiinnitetty. TEKSTI JA KUVAT: SEPPO SALMI. Ajoneuvo…ihin nouse! Kolmikostamme jokaiseen pääsee kuljettajan tai apumiehen paikalle suhteellisen vaivattomasti. Osa niistä on käynyt – ja osa tulee vielä käymään – läpi elinkaaripäivityksen, jolla niiden käyttöikää voidaan jatkaa, muttei kuitenkaan loputtomiin
Kaikkein matalimmat ja pienikokoisimmat ne ovat Misussa, jossa taustapeilit on korvattu kameroilla. Sisussa tuulilasi on suhteellisen korkea, mutta kolmikosta ainoana se on kaksiosainen. n Ylh. Kamerat yleistyvät tämän tyyppisissä ajoneuvoissa niin siviilikuin varsinkin sotilasmaailmassa kovaa vauhtia. Edessä olevat puut kyllä näkee mutta esimerkiksi kiviä ja kantoja ei. Vaikeissa paikoissa kuskin pukilta ei voi nähdä joka paikkaan. Kaikissa kolmessa ajoneuvossa on ovissa myös sivuikkunat. Misussa ja Sisussa ohjaamon etupuolelle sijoitettu moottori konepelteineen haittaa näkyvyyttä Patriaa enemmän ennen kaikkea maastoajossa. Käytännössä siitä aiheutuva haitta näkyvyyteen on vähäinen. oik.: Patrian miehistötila on puoliavoin, sillä moottoritilan oikealla puolella on kulkuaukko ohjaamoon. 72 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 KOEA JOSSA on lisäksi pieni portaikko. Patriassa tuulilasi on niin ikään suhteellisen korkea mutta yksiosainen. Sisussa ja Patriassa on perinteiset peilit. Nyt koeajettujen tyyppisillä raskailla maastoajoneuvoilla ajo maastossa on perustunut perinteisesti ajoneuvon johtajan ja kuljettajan yhteistyöhön. Misussa on myös yksiosainen tuulilasi, mutta se on joukon matalin. Sotilaspuolella tarve pitää pää piilossa pahaa tarkoitn Ylh. Pienikokoiset sivuikkunat ovat sinällään ihan ok, varsinkin silloin kun näkyvyyttä ohjaamosta ulos parannetaan uusilla kamerajärjestelmillä. Kaikissa kolmessa nousukahvoja on kiitettävästi, ja pääsääntöisesti helpoin tapa siirtyä sisään on laittaa jalat ensin oviaukosta ja sujauttaa sen jälkeen yläkroppa perässä mukaan. Kahden portaan ratkaisu on Misussa sikäli perusteltu, että rakenteestaan johtuen – jäykät akselit erillisjousituksen sijasta – nousukorkeus miehistötilaan on kahta kilpailijaansa suurempi. Misussa toimitaan hiukan monimutkaisemmin, siinä on koko oviaukon levyiset kahden askelman portaat, jotka tosin nekin on joustavasti kiinnitetty. Patriassa luotetaan raakaan voimaan.... Patriassa ja Sisussa on miehistötilaan nousemista varten yksi vaijeriapuaskelma, joka on riittävä apu ja jonka paras puoli on se, että maakosketuksissa se taipuu eikä rikkoudu. vas.: Misun miehistötilan etuseinässä on näyttö, jonka kautta voidaan kameroiden avulla tarkkailla ajoneuvon ympäristöä. Laittamalla siihen ajon ajaksi etukameran kuva voidaan miehistön matkapahoinvointiriskiä pienentää. Kameran takaa Koska tällaisten ajoneuvojen on annettava ballistista suojaa, on selvää, että ohjaamon ikkunat ovat pienikokoisia. Kun keula on ylöspäin, tulevaa laskua tai alamäkeä ei näe kuskin pukilta ennen kuin tasaisella tai vasta alamäessä. Näkyvyys on ajoneuvon nokattomuuden ansiosta ohjaamosta etusektoriin joukon paras. Ominaisuus korostuu varsinkin harjanteiden ylityksissä
Kahden suuren valmistajan tuotteita on vuosien varrella naitettu niin runsaasti yhteen, että Scanian 9-litrainen moottori ja hydraulisen hidastimen sisältävä ZF:n 7-vaihPatrian ajaminen vaativassakin maastossa on pikku totuttelun jälkeen lähes leikittelevän helppoa. 400 hevosvoiman teho ja liki 1 900 newtonmetrin vääntömomentti vievät sitä mallikkaasti ilman erillistä maastolaatikkoa. Se on erinomainen apuväline moneen, kunhan sitä oppii hyödyntämään. Ainoa asia, josta Misu kärsii kilpailijoihinsa nähden, on tehopainosuhde. Yhteispeli toimii, ja matka taittuu Cumminsin murinan saattelemana. Kameroita löytyykin kolmikon kaikista ajoneuvoista. Patria luottaa AMV:n tapaan Scanian moottorin raakaan voimaan, hitaaksi välitettyyn ykkösvaihteeseen sekä vaihteiston laajaan välityssuhdealueeseen. Sisun miehistötilasta on suora näköja keskusteluyhteys ohjaamoon. Kaikkiaan seitsemällä kameralla varustetussa Misussa ohjauspyörän molemmille puolille sijoitetut, taustapeilit korvaavat kameranäytöt toimivat erinomaisesti. Voimalinjan yhteispeli Voimalinjan tekniikka ja siihen kohdistuneet valinnat vaikuttavat paljon ajoneuvojen suorituskykyyn – varsinkin maastossa. Massaa on saman verran kuin Patriassa, mutta hevosia on sata vähemmän. Menossa on selvästi eräänlaista tehdastekoisuuden makua. Tehoa on puolestaan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 73 tavilta korostaa kameroiden tarvetta muuhunkin kuin katveiden kattamiseen maastoajossa. teinen automaatti toimivat saumattomasti yhteen. Yhtä lailla Misussa käytettäviä Cumminsin moottoreita ja Allisonin automaattilaatikoita on yhdistelty niin runsaasti, että keskustelusoftat ovat kunnossa. Sisussa ja Misussa saadaan ajoneuvon etuja takaosaan sekä molemmille sivuille sijoitetuilla kameroilla muodostettua myös virtuaalikuva lintuperspektiivistä
Hienoinen hengenahdistus onkin Misun ainoa varjopuoli suorituskyvyn osalta siitäkin huolimatta, että apuna maastossa on Katsan kaksinopeuksinen jakolaatikko. Koeajamassamme ensimmäisessä prototyypissä moottorin ja vaihteiston yhteispeli oli vähän hiomatonta, mikä selittynee mahdollisesti kokonaan uudella moottorilla. Hitaampi alue on tietysti luonteva valinta maastoon, mutta se käy myös alemmalla tieverkolla, sillä esimerkiksi Misun huippunopeudeksi hitaalla alueella kerrotaan 60 km/h. Patriassa ja Misussa vaihteet ja ajosuunta valitaan perinteisellä vivulla, Sisussa valinta tapahtuu napeista. Plussana sen sijaan ykkösja kolmosakseleiden ohjautumisesta johtuva ketteryys.. Se lienee muodoltaan V6. Lukot kiinni… Voimalinjassa maastoliikkuvuuteen vaikuttavat moottorin tuottaman voiman ja vaihteiston välitysten lisäksi jakolaatikko, mahdollinen alennusvaihde ja tasauspyörästöjen lukitusmahdollisuudet. Misun voimanlähteeksi saattaisikin paremmin sopia saman valmistajan 8,9-litrainen moottori. AMV:n (lue uuden AMV:n koeajo lehdestämme ensi syksynä!) tapaan pitkittäislukoille on oma katkaisijansa ja akselikohtaisille lukoille omansa. Odotamme mielenkiinnolla lisätietoa moottorista, joka maastotaipaleella osoittautui käytökseltään varsin joustavaksi. Moottorin vaihtaminen tehokkaampaan ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen juttu. Toisaalta moottori herätti ominaisuuksillaan poikkeuksellista mielenkiintoa. Hinnan lisäksi näillä on usein taipumus kasvattaa ajoneuvon omamassaa, eli sotilasajoneuvojen noidankehä on taas valmis. Kaksiakselisessa Sisussa lukkojen kytkeminen tapahtuu optimaalisesti, koska pitkittäislukolle on oma katkaisijansa ja mon Misun ajettavuuden osalta miinuspuolina ovat jäykät akselit ja muita alhaisempi tehopainosuhde. Yleensä se vaatii myös vaihdelaatikon vaihtamista järeämpään versioon ja koko voimalinjan päivittämistä kasvaneet rasitukset kestäväksi. Vaihteistona Sisun ensimmäisessä GTP:ssä on Caterpillarin 7-vaihteinen automaattilaatikko ja sen perässä maastolaatikko. Kuten aiemmin todettiin, Patriassa luotetaan raakaan voimaan ja automaattivaihteiston laajaan välityssuhdealueeseen. Viime mainitut lukitaan kaikki kerralla, eikä niitä voi lukita portaittain. Kaikesta huolimatta suorituskyky on kuitenkin eräs niistä ominaisuuksista, joita hankintapäätöksissä painotetaan voimakkaasti. 74 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 KOEA JOSSA saman verran kuin Sisussa, mutta massaa enimmillään kymppitonni enemmän. Sisun salaperäinen moottori, josta ajoneuvon valmistaja ei kertonut muuta kuin sen olevan ”noin 7-litrainen, noin 300-hevosvoimainen ja vääntävän noin 1 000 Nm”, poikkeaa jotenkin muista. Sisusta ja Misusta löytyy ”jänis tai kilpikonna” -kytkin eli kaksi nopeusaluetta. Salaperäinen voimanpesä tuntui kokoisekseen poikkeuksellisen kierrosherkältä, ja käyntiääni muistutti enemmän vanhan bensakasin löpinää kuin perinteisen kuorma-automoottorin jyrinää
SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 75 Hienoinen hengenahdistus onkin Misun ainoa varjopuoli... SISU GTP MISU PATRIA 6x6. n Patrian kuljettajan paikka on kokonaisuudessaan selkeä ja asiallinen. n Misun kuljettajan käytössä ovat muun muassa kameranäytöt, jotka korvaavat taustapeilit. Leveyttä ohjaamossa on niin paljon, että tulevaisuudessa sinne voidaan tarvittaessa laittaa kolmaskin istuinpaikka. n Sisun kuljettajan paikalla yhdistyvät koeteltu perustekniikka ja uudenlainen kameratekniikka
Samalla kun mittarit, katkaisijat tai vaikkapa ohjauspylväässä olevat viikset ovat vanhoja ja testattuja – jo 80-luvun kuormaautoissa käytettyjä – peruskomponentteja, on sen kabiini jo jollain tavalla aika tekno. Kuten edellä jo totesimme, varsinkin ohjauspyörän molemmille puolille sijoitetut näytöt toimivat hyvin. Myös ohjauspyörän säätö löytyy kaikista, joskin se on varsin rajallinen. Suurin syy siihen lienee se, että kameranäyttöjä on muita enemmän. Myös Misussa on samanlainen logiikka kuitenkin sillä erotuksella, että akselikohtaisista lukoista ensimmäisessä vaiheessa kytketään takimmaisen ja keskimmäisen akselin lukot ja viime vaiheessa etuakselin lukko. Vaikka ulkopuolelta katsoen voisi vaikuttaa siltä, että ohjaamot ovat ahtaita, niin ehkä hieman yllättäenkin kaikissa on riittävät tilat myös pitkälle kuljettajalle. Molemmissa perussijoittelu on selkeä ja erilaisten katkaisijoiden määrä kojelaudassa on varsin kohtuullinen. Koska akselikohtaisten lukkojen kytkentä huonontaa ajoneuvon kääntymistä, turhien lukkojen kytkemistä kannattaa välttää. Varsinkin Misussa sisämeteliä riittää, joten miehistön välisen sisäpuhelinjärjestelmän (headset) käyttäminen ajon aikana on perusteltua ja monesti välttämätöntäkin vaunun johtajan käskyjen kuulemiseksi. Kolmikosta kaikkiin kotiutuu nopeasti, ja varsinkin työkseen kuorma-autoja ajaneet reserviläiset omaksuvat kolmikon omine erityispiirteineen helposti. Se on kuitenkin parempi kuin tehtaalla valmiiksi säädetty ajoasento. Kaikkiin kolmeen on haluttaessa saatavana myös rengaspaineiden säätöjärjestelmä, jonka avulla renkaiden tartuntapitoa voidaan lisätä ja kantopintaa kasvattaa liukkaissa tai upottavissa olosuhteissa syksyiseltä savikolta autiomaan hiekkadyyneille. 76 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 KOEA JOSSA lemmille akselilukoille omansa. Sisämelun osalta. Sisussa lukot kytketään siis järjestyksessä pitkittäislukko, taka-akselin lukko ja viimeiseksi etuakselin lukko, jos muu ei enää auta. Sisussa pelkästään eteenpäin vetävä vinssi oli asennettu keulaan. …ja metsään Hallintalaitteiltaan Sisu ja Patria muistuttavat eniten perinteisiä kuorma-autoja. Mukana on vain kaikki tarvittava. Ajoasentoa ei näistä missään saa säädettyä varsinaisesti mukavaksi, mutta kaikista kuitenkin löytyy istuimen pituussäädön lisäksi myös korkeussäätö. Koeajamistamme ajoneuvoyksilöistä Misu ja Patria oli varustettu molempiin suuntiin vetävillä vinsseillä. Kun Misuun kiivetään sisään, ensivaikutelma on hieman toinen
Teknisestä näkökulmasta katsoen niillä on yllättävänkin paljon toisistaan poikkeavat lähestymistavat samojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Huomionarvoista tämän tyyppisissä ajoneuvoissa on, että riippumatta jousitustyypistä, vetävillä akseleilla pyörien maksimikääntymiskulmat ovat aika vaatimattomat. Tarvittaessa jokainen myös pysähtyy helposti ja hallitusti. Yhtä kaikki jokaisella on ominaisuuksiensa puolesta mahdollista menestyä myös vientimarkkinoilla. Sisämelun osalta ainoa häiritsevä seikka Sisussa oli voimansiirron ”laulaminen”, joka kuului selvimmin miehistötilassa. Kaksiakselisen Sisun pitkä perusakseliväli parantaa suuntavakautta suurissa nopeuksissa, mitä puolestaan Misussa ja Patriassa parantaa suurempi akselimäärä. Syynä siihen on rakenne, jossa moottori voimansiirtolaitteineen muodostaa auton rungon ja päällirakennemoduuli on asennettu sen päälle. Koeajamastamme kolmikosta jokainen on myös maantieolosuhteissa verrattain vakaa ajettava. Nokalla tai ilman Kaksiakselisessa Sisussa on pisin perusakseliväli, mistä johtuen se on joukon pienimpänäkin ehkä hieman yllättäen kankeimman oloinen kääntymään. Perinteisten maantiekuorma-autojen ohjaustuntumaan ne eivät kuitenkaan yllä. Patrian eduksi on sanottava, että nokaton rakenne helpottaa ajamista maastossa puita ja muita esteitä väistellessä. Tämän kaltaiset prototyypeissä esiintyvät ongelmat saadaan yleensä kuitenkin kehitystyön myötä poistettua. Myös Sisussa on levyjarrut, mutta ne ovat perinteiset paineilmakäyttöiset. Mikäli myös takimmaisin akseleista valitaan ohjaavaksi, kääntöpiste siirtyy vähän eteenpäin, kakkosja kolmosakselien väliin. Ketterimmältä kolmikosta tuntuu Misu, joka ohjaavien etuja taka-akseliensa ansiosta kääntyy keskimmäisen akselinsa ympäri. n Sisun muita pitempi perusakseliväli aiheuttaa vaikutelman muita kankeammasta kääntymisestä. Kaikissa kolmessa ohjaustuntuma on kohtuullinen – ehkä ajoneuvotyyppi huomioon ottaen jopa hyvä. Kun kuljettaja istuu etuakselin etupuolella, ajotuntuma muistuttaa enemmän kuorma-autoa. Misun akselit toimittaa Sisu Akselit Oy, ja niissä on perinteiset rumpujarrut. Kolmikosta Misun ja Patrian saa myös uivana. Eräs ajotuntuman kannalta olennainen ero näiden kolmen joukossa on, että nokkamallisissa Sisussa ja Misussa kuljettaja istuu etuakselin takapuolella, kun taas Patriassa kuljettaja istuu etuakselin päällä tai jopa hieman sen etupuolella. Voikin sanoa, että ne ovat samalla kertaa niin samanlaiset ja silti niin erilaiset. Patrian vaunu kahdella ohjaavalla etuakselilla kääntyy takimmaisen akselinsa ympäri eli heittää keulaa käännöksissä sivuille. Kuljettajan sijoittaminen akselivälille tekee ajamisesta henkilöautomaista. Kysyntää tämän koko-, suojausja hintaluokan ajoneuvoille löytyy jo aivan lähialueiltamme. Kolme kovaa Kolmikosta jokainen varmasti täyttää Puolustusvoimiemme tulevaisuuden tarpeet niin kotimaamme turvaamisessa kuin esimerkiksi rauhanturvaamistai kriisinhallintatehtävissä maailman eri kolkilla. Misun ja Patrian saa myös uivana.. ...työkseen kuormaautoja ajaneet reserviläiset omaksuvat kolmikon omine erityispiirteineen helposti. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 77 Patria on Misua hiljaisempi, mutta kolmikosta erottuu selvästi Sisu, jossa keskustelu ajon aikana ei vaadi minkäänlaista äänen korottamista. Suorituskykynsä osalta kaikki yltävät vähintään 100 km/h huippunopeuteen. Toinen etu tämän tyyppisessä ratkaisussa on, että saman puolen pyörät kulkevat likimain samaa uraa pitkin, mistä on etua miinavaarallisilla alueilla liikuttaessa. Patriassa käytetään paineilmatehostettuja nestekäyttöisiä levyjarruja, joissa tuntuma on erinomainen. Patrian käyttämä nokaton rakenne, jossa moottori on sijoitettu vaunun sisään, auttaa välttämään nokkamallisille rakenteille tyypillisen etupainoisuuden, mikä parantaa uintiominaisuuksia
. Vaikka ikäeroa koeajamiimme tämän päivän uusiin ajoneuvoihin onkin lähes 35 vuotta, vanha veteraani osoittautui yhä varsin kelvolliseksi kulkijaksi. TEKSTI: SEPPO SALMI n Veteraani on vielä voimissaan, mutta tulevina vuosina aika tulee vääjäämättömästi ajamaan sen ohi.. 78 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 KOEA JOSSA PASI – STILL GOING STRONG SISUA SUOMESTA Vertailuajoneuvona koeajoissa käytimme Patrialla tallella olevaa Sisu XA-185 -mallia olevaa ajoneuvoyksilöä, jota on käytetty erilaisten asejärjestelmien koealustana
Veteraanissa tasauspyörästön lukoille oli vain yksi katkaisija, josta kytketään kaikki lukot – niin pitkittäiskuin poikittaislukot – samanaikaisesti päälle. Suurin ero uusiin ajoneuvoihin tulee akselistorakenteista. On myönnettävä, että uusien herkkujen koeajon jälkeen vanhuksessa vauhti tuntuu. Tai korjataan vielä vähän, ei pelkästään ollut vaan on yhä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 79 V almetin 7,4-litraisessa moottorissa voimaa riittää kohtuullisesti, ja Allisonin kuusivaihteinen automaatti toimi nykyajoneuvoihin verrattuna ihan mallikkaasti, joskin ehkä aavistuksen tökkien, millä nyt ei ajoneuvon käyttötarkoituksen ja iän huomioiden ollut oikeastaan mitään merkitystä toiminnan kannalta. Jossain vaiheessa hyvääkään vanhaa ei enää kannata ylläpitää edes valmiusvarastossa. Hallintalaitteiltaan XA-185 on ikäisekseen yllättävänkin moderni. Se on vaan taas todettava, että Pasi oli menestystarina. Jarruina autossa on normaalit paineilmakäyttöiset rumpujarrut, joiden toiminta oli ehkä hieman nykivää, mutta pikku totuttelun jälkeen myös jyrkkien mäkien laskeutuminen sujui helposti. Yleensä Pasin kaltaiset menestystarinat päättyvätkin aikanaan pikemminkin ylläpidon ja logistiikan lainalaisuuksien kuin teknisen riittämättömyyden vuoksi. Täydellinen on hyvän vastakohta. en perustehtävissä ja esimerkiksi varusmieskoulutuksessa. Maastoajossa ohjaus ei varsinaisesti lyönyt sormille, mutta maaston epätasaisuudet pyörien alla saivat varomattomalta ratin kampeamaan käsistä. Pasissa riittää potkua omassa luokassaan miehistönkuljetusajoneuvona vielä vuosiksi ainakin kotimaan puolustuksen käyttöön. Hallintalaitteiltaan XA-185 on ikäisekseen yllättävänkin moderni.. Jatkoon! Kaikella on aikansa – niin myös jo pitkään palvelleilla Panssari-Sisuilla. Ohjaamon keskilinjalla olevan konekopan alla on vaihteisto. Juuri sellainen kuin käyttötehtäväänsä optimoidun sotilasajoneuvon tuleekin olla: ei mitään turhaa ja laajentamisvaraakin piisasi. Kyllä. Uudempien veljiensä tapaan käsillä on kaikki tarpeellinen, mittariston näytöt ovat selkeät, ja automaattilaatikon nappikäyttö on yhtä helppoa kuin nykyajoneuvoissa. Ikäeron huomaa ajotuntumassa selvästi. Esimerkiksi samanlaisella perusrakenteella toteutetussa Patriassa vastaava nopeus samalla tiellä ei tuntunut juuri miltään. Se kangistaa kahdella etummaisella akselillaan ohjaavan ajoneuvon kääntymistä maastossa. Voimansiirto laulaa äänekkäästi, eikä paikallistiellä sallittua 60 km/h nopeutta ajettaessa vauhtia kaivannut yhtään lisää. n 1980-luvun suunnittelu näkyy kuljettajan paikan muotoilussa, mutta toimivuudessa se ei paljoakaan joudu häpeämään uusien mallien rinnalla. Nykymuodossaan ja elinkaaripäivityksen läpikäyneinä ne kykenevät kuitenkin vielä vuosia palvelemaan Puolustusvoimi...vanhuksessa vauhti tuntuu..
PU O LU ST U SV O IM AT. Lisäksi olemme käsitelleet viime vuosina tapausesimerkein ja testein muun muassa komposiittien ja keraamien käytännön kestävyyttä. Pysy mukana! Tulossa uudet kypärien ampumatestit, ballistisen suojan kenttätesti ja matemaattinen mallinnustutkimus eri materiaalien kestosta tyypillisimmissä nykytaistelukentän tilanteissa. Suomen Sotilaan numeroissa 1/2016 ja 6/2016 käsittelimme metallien maaliballistiikkaa ja koeammuimme legendaarisiin Venäjän erikoisjoukkojen teräsja titaani-pallokypäriin SSSh-94 Sfera-S ja STSh-81 Sfera. Nyt on aika jatkaa matkaa ja tutustua tarkemmin keraameihin ja komposiitteihin ballistisina suojamateriaaleina. Testaamme ja tutkimme ergonomian ja suojan. KENTÄLL Ä 80 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Antavatko keraamit ja komposiitit SUOJAA. Taistelijakohtaiset suojamateriaalit nykytaistelukentällä voidaan jakaa pääsääntöisesti kolmeen: metalleihin, keraameihin ja polymeereihin, komposiitteihin. Lisäksi tarjolla on näiden yhdistelminä toteutettuja hybridisuojarakenteita
Myös monet muut maat ottivat samaan aikaan käyttöönsä polymeerikuitukomposiittikypäriä. Kyse on tacticoolness-ilmiöstä.. Keraamit astuivat mukaan sotatoimiin 1960-luvulla Vietnamissa, ja polymeerikuitukomposiitit tulivat kypäriin 1980-luvun alussa Yhdysvaltain PASGT-suojakokonaisuuden mukana. 81 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 . Tosin jotkut lähteet väittävät tuentamateriaalin olleen lasikuitukomposiittia. Käytetty keraami oli boorikarbidia, joka oli tuettu takapinnastaan 6000-sarjan alumiinilla – tarkemmin sanottuna 6061-T6-alumiinilla. Länsimaissa levynkantolaite ja komposiittikypärä ovat suuressa suosiossa. TEKSTI: JUKKA JANHUNEN K eraamit ja komposiitit ovat pääsääntöisesti kevyempiä kuin teräkset, ja ennen kaikkea keraamiset materiaalit ovat hyviä panssariluotien ytimien rikkomiseen. Ensimmäisen kerran keraamista panssaria käytettiin tositoimissa Vietnamin sodan aikana helikopterilentäjien suojamiseen.
Toisin sanoen keraamisen materiaalin huokoisuutta pyritään vähentämään mahdollisimman tehokkaalla tiivistämisellä. Vetoa ja puristusta Keraamisen materiaalin teho luoteja vastaan perustuu sen kykyyn jakaa iskuenergia laajemmalle pinta-alalle keraamiin muodostuvan kartiomurtuman avulla. Luodin ydin hajoaa prosessissa, ja sen jäännösläpäisyn nappaa tukeva taustamateriaali. Kun panssarin läpäisevä luoti iskeytyy, syntyy kovan keraamin ja luodin kovan ytimen välille suuri kontaktipaine, koska kumpikaan ei aluksi haluaisi antaa periksi. Luodin terävä ydin ei aluksi kykene läpäisemään keraamia vaan virtaa säteittäisesti sen pinnalla tietyn ajan (englanniksi: dwell time) ja tylpistyy. Boorikarbidi on kallein, ja sillä on paras massatehokkuus tiettyyn rajaan asti. Piikarbidiakin tyypillisesti doupataan boorikarbidilla, mutta silloin ensisijaisena tarkoituksena on materiaalin keventäminen. Myös ballististen keraamien murtumissitkeyttä (Kic) on pyritty maksimoimaan, esimerkiksi douppaamalla keraamia muilla keraamisilla yhdisteillä. Edes raskas suoja ei riitä, jos tienvarsipommi on tarpeeksi suuri – aina tulee isompi pommi.. . Nykyaikaiset nuoliammukset iskevät vielä nopeammin (1,5–1,6 km/s), joten boorikarbidikaan ei ole niin kutsuttu cannon proof -keraami. Raja on noin 1 km/s iskevät WC-ydin (Wolframi-karbidi) luodit. Jotta keraaminen materiaali toimisi maksimaalisella massatehokkuudella, on se tuettava tyypillisesti takapinnastaan jollain sitkeämmällä materiaalilla, joka voi olla esimerkiksi polymeerikuitukomposiittia (polyeteeni ja aramidi) tai kevytmetallia (alumiini ja titaani). Toinen selitys tälle särölle on impedanssi – epäsovitus. Se on cannon proof -tavaraa. M1126 Stryker -panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo kyljellään Irakissa 2007 ison tienvarsipommin räjähdettyä. Lisäksi keraamisen materiaalin takapinnan pullistuessa syntyy luotia kohden etenevä pituussuuntainen eli aksiaalinen särö (englanniksi: axial crack). Ne ovat kovia mutta myös hauraita ja huokoisia. Boorikarbidin mikrorakenteessa tapahtuu faasimuutos kiteisestä keraamista amorfiseksi, ja se ei tämän jälkeen kanna leikkauskuormituksia. KENTÄLL Ä 82 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Olet ollut itsekin tekemisissä keraamisten materiaalien kanssa ja huomannut niillä olevan samankaltaisia ominaisuuksia – esimerkiksi tiiliskivet tai miksei kahvikuppi. Ballistisessa suojauksessa käytettävät keraamit puolestaan ovat äärimmäisen kovia, ja niiden valmistuksessa halutaan päästä mahdollisimman lähelle materiaalien teoreettista tiheyttä. Esimerkiksi piikarbidi sen sijaan soveltuu hyvin raskaaseen ballistiseen suojaukseen. Alumiinioksidi on halvin, painavin, ja sillä on alhaisin massatehokkuus (Em). Näiden kolmen keraamisen materiaalin valmistuskustannukset menevät samassa järjestyksessä. Lopulta alkaa kartiomurtuma ja hajoamassa oleva ydin alkaa läpäistä keraamia. Aivan luodin kärjen edessä vallitsevat suuret puristusjännitykset, ja keraami jauhaantuu hienojakoiseksi sen alueella. Ulompana keraami hajoaa isommiksi palasiksi. Huokoset ja muut virheet keraamisessa materiaalissa voivat toimia särön alkamispisteinä ballistisen kuormituksen – osuman – aikana. Kolme keraamia Henkilökohtaisessa ballistisessa suojauksessa käytetään pääsääntöisesti kolmea eri keraamista materiaalia: alumiinioksidia, piikarbidia ja boorikarbidia
Panssariluodin kovaa ydintä ei saada vaurioitettua tarpeeksi, ja yksittäisillä isoilla ytimen paloilla voi olla tarpeeksi liike-energiaa levyn läpäisyyn. Metallisilla materiaaleilla paineriippuvuutta ja pakkaamisen tarvetta ei ole. Tässä tilanteessa kontaktipaineet eivät nouse ballistisessa tapahtumassa niin korkealle kuin olisi ehjässä levyssä mahdollista. Kahvikuppi päässä Jos epäillään, että keraaminen levy on vaurioitunut, ja sen käytettävyys pitää arvioida, tulee käyttää rikkomattomia aineenkoeistusmenetelmiä mahdollisten säröjen paikallistamiseksi. Kartiomurtuma ei jaksa hypätä särön ylitse. Kestävyyttä voidaan parantaa mosaiikkirakenteella, kuten tuonnempana havaitsemme. Keraamien iskunkestävyyttä on kuitenkin kyetty parantamaan vuosien saatossa. Jos keraamisessa levyssä oleva särö on tarpeeksi kapea, se ei vaikuta paljon levyn läpäisyvasteeseen. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 83 Mikään yksittäinen keraamin mekaaninen ominaisuus ei selitä tai riitä ennustamaan keraamien ballistisia ominaisuuksia, joita ovat muun muassa kovuus, puristuslujuus, elastinen moduuli, äänennopeus ja murtumissitkeys. Röntgenkonetta ei vaan aina ole taistelukentällä mukana. Siksi esimerkiksi keraamisen materiaalin koteloinnilla – pakkaamalla vaikkapa keraamiset heksagonipalikat tiukasti yhteen etuja takapintamateriaalin väliin – saadaan enemmän irti ballistisesti eli vastustetaan sen muodonmuutosta. Luodin iskusta monoliittiseen keraamiseen levyyn voi tulla melko pitkälle eteneviä murtumia. Keraamin lujuus riippuu voimakkaasti ulkoisesta paineesta (=hydrostaattinen paine). Paineen kasvaessa keraamin lujuus kasvaa kuten myös kyky vastustaa läpäisyä. Materiaalien lujuuden paineriippuvuus on tyypillistä huokoisille materiaaleille. Keraamiset materiaalit ovat pääsääntöisesti heikkoja vedossa mutta vahvoja puristuksessa. Tällöin iskun aikana kokonainen kartiomurtuma pääsee muodostumaan, tuli osuma sitten särön keskelle tai viereen. Taipumusta voidaan vähentää pinnoittamalla keraamisen levyn pinta esimerkiksi polymeerikuitukomposiitilla, jolla on säröjen liikettä estävä vaikutus. Säröjä syntyy myös tietenkin ballistisen iskun aikana. Kohtiin, joista särö voi lähteä liikkeelle, luodaan puristusjännitystä. Esimerkiksi röntgenillä näkee hyvin mahdolliset säröt. Aikoinaan eräs yritys Yhdysvalloissa tarjosi keraamisia lisälevyjä muun muPaineen kasvaessa keraamin lujuus kasvaa kuten myös kyky vastustaa läpäisyä.. Keraamit myös hiotaan lähes saumattoman tarkasti yhteensopivaksi mosaiikiksi valmistuksen yhteydessä, mikä lisää mosaiikkilevyn kestävyyttä. Jos puolestaan keraamisessa levyssä oleva särö on tarpeeksi leveä ja osuma tulee särön viereen, ei täyden ympyrän kartiomurtumaa pääse muodostumaan. Ongelmana käsittelykestävyys Ballististen keraamiluotisuojalevyjen pysäytyskyky on hyvin pitkälti riippuvainen levyssä olevista mahdollisista säröistä. Keraamisiin levyihin voi tulla säröjä, jos niitä käsitellään rajusti, vaikkapa nakellaan kovalle alustalle tai tiputellaan tarpeeksi korkealta
Ihanteellinen tilanne on, että osuman jälkeen henkilö pystyy jatkamaan toimintaansa ja viemään tilanteen loppuun ilman lamauttavia kipuja tai täydellistä hetkellistä tai jopa pysyvää toimintakyvyn menetystä. Keraamit vs. SSSh-94 Sfera-S -kypärän suojaominaisuudet ovat legendaariset. Toisin kuin teräkset, keraamiset materiaalit eivät voi toimia rakenteellisena kuormaa kantavana panssarina. Kovimmat teräslaadut soveltuvat mekaanisten ominaisuuksiensa puolesta rikkomaan kovan ytimen sisältäviä panssariluoteja. Defence Review -verkkojulkaisu on arvioinut venäläisten ottaneen nanokeraamit käyttöön uusissa inserteissään jo vuonna 2015. Tee nyt porsliinista tukiranka tai kuvittele ajavasi kahvikupilla. Nano-keraamit Nano-raekokoluokan keraamiset materiaalit ovat olleet jo pitkään tutkimuksen ja kehityksen alla. Luodin iskun aiheuttaman trauman vaimennus on toki tekijä, jota ei saa ikinä unohtaa. Lieneekö kaatunut projektin mahdottomuuteen. Sen sijaan keveiden sotilasajoneuvojen lisäpanssarina keraamien . Ei aina välttämättä tarvita keraamisia materiaaleja, vaikkakin keraameilla päästään alhaisempaan kokonaispainoon. Uudesta tekniikasta täytyy aina muistaa, että jos koelaboratoriossa tehdään jokin läpimurto, se ei tarkoita, että asia olisi välittömästi tai välttämättä koskaan siirrettävissä käytännön sovelluksiin. Yhdysvaltalainen Ceradyne-keraamiyritys kaavaili aikoinaan kokonaan keraamisia kypäriä. Tämä on merkittävää kehitystä. Trauman suhteen venäläinen GOST-standardi on tiukin, ja trauman vaimennuksen tehokkuuden näkee todellakin heidän liiveissään. Näitä ei ole markkinoitu moniin vuosiin. Perforoidut ratkaisut vaativat kuitenkin aina peruspanssarin taakseen. On myös mahdollista, että jos uutta tavaraa tilataan lyhyitä sarjoja ja tuotekehitysja tutkimuskulut pitää saada leivottua mukaan hintaan, niin mielenkiinto uuteen keksintöön saattaa lopahtaa vain, koska vanhaa ihan käyttökelpoista tuotetta on varastot täynnä. Jos esimerkiksi merkittävässä asemassa oleva kotimainen firma tuottaa ”riittävän” hyvää kotimaista vanhaa tavaraa, niin uudelle ei välttämättä löydy julkisen sektorin asiakkaalta mielenkiintoa. Tieteellisistä julkaisuista voi lukea esimerkkejä nanokeraameista, jotka ovat tavallisiin keraameihin nähden 40 % kevyempiä ja silti pysäyttävät samat uhat. Sen tulisi pysäyttää jo raskaampiakin uhkia. Ennen kaikkea perforoiduilla eli rei’itetyillä teräslevyillä on mahdollista kaataa ja rikkoa panssarin läpäisevien luotien ytimiä alhaisella neliöpainolla. Mukava kypärä, johon on vaikea saada kohtisuoraa osumaa.. KENTÄLL Ä 84 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 assa PASGT-tyyppisiin kypäriin. Ne onkin tarkoitettu lähinnä ajoneuvosovelluksia varten. Keksinnön käyttöönottoa saattavat hidastaa myös teollisuuspoliittiset ja taloudelliset syyt. Tästäkään ei ole kuulunut mitään. Syynä voi olla kypärän kyvyttömyys pitää suojattava kohde elossa takapinnan trauman eli päätä vasten olevan pinnan myötäämisen vuoksi. Se vie aikaa eikä joskus onnistu edes tutkijoiden eliniän aikana. Kevennys voidaan myös hyödyntää toiseen suuntaan; tehdään nanokeraami-insertistä samanpainoinen kuin tavallisesta keraamista. teräkset Suomen Sotilaan numerossa (1/2016) hehkutimme kovasti metalleja, emmekä turhaan
Koeammunta 1: keraamit Etkö vieläkään nukahtanut. No nyt päästään asiaan, jos olet vielä messis. Metallirunko tarjoaa tietyn perussuojatason, ja keraaminen lisäpanssari nostaa suojaustason tietyn kaliiperisia panssariluoteja vastaan aina esimerkiksi 14,5 mm:n konekiväärikaliiperiin asti. 85 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 voittajaa ei ole, jos halutaan mahdollisimman kevyt ratkaisu. Toinen vaikeammin valmistettava panssariteräs-laminaatti on kaksoiskova teräs (Dual Hardness Steel), jossa on kaksi teräslevyä, joilla on eri hiilipitoisuus. Yhdysvaltojen operaatiot Afganistanissa ja Irakissa loivat suuren kysynnän uusille lujille panssariteräksille (HHA) MRAP-ajoneuvoihin. MRAP-ajoneuvoista ei juurikaan keraamisia materiaaleja löydy. Pintalevy, jolla on suurempi hiilipitoisuus, karkenee suurempaan kovuuteen, ja tukevasta levystä tulee sitkeä mutta ei niin luja. Keraamiset materiaalit ovat painon kannalta omiaan myös luotiliivien ballistisissa inserteissä. HHA-terästä on mahdollista käyttää sekä ballistiseen suojaan että ajoneuvojen rakenteellisena kuormaa kantavana rakenteena. Amerikkalaisessa Stryker-panssaroidussa miehistönkuljetusajoneuvossa runkopanssarointi on lujaa HHA-terästä (High Hardness Armor), joka tarjoaa hyvän perussuojatason, ja teräksen päälle saa keraamisen lisäpanssaroinnin pultattua kiinni. Yhdysvaltojen operaatiot Afganistanissa ja Irakissa loivat suuren kysynnän uusille lujille panssariteräksille (HHA) MRAP-ajoneuvoihin.. Suojaus on todella raskasta tekoa. Venäläisiä palkkasotilaita harjoittelemassa Syyriaa varten. Teräslevyt valssataan yhteen ja lämpökäsitellään. Keraamisen insertin moniosuman kestävyyttä voidaan kyllä parantaa vaihtamalla monoliittinen levy mosaiikkimuodostelmaan, mutta sekin murenee, kun kylliksi tahkotaan. Toki moniosuman, kuten sarjatulen, kestävyys ei ole metallien luokkaa. Kokemustemme valossa esimerkiksi keraamisin rintasuojapanssarein varustettavalla ryhmällä olisi syytä olla kentällä aina pari varalevyä mukanaan tehtävän pituuden, vaarallisuuden ja vaativuuden mukaan. Sitkeiden teräslevyjen avulla on mahdollista suunnata räjähdyksen paine V-pohjan avulla sivuille
Tällaisen suojalevyn kantaja olisi siis voinut selvitä hieman osumakohdasta riippuen elossa.... Toki melkoisen lämpöinen paketti ainakin reippaamman liikunnan aikana. Israelilaiset hyvin yksinkertaiset traumalevyt tuntuivat kuitenkin antavan varsin hyvin suojaa näinkin karun luokan projektiilia vastaan. Testatun kotimaisen keraamilevyn kuusikulmaisista (heksagonisista) paloista tehty mosaiikki osoittautui tietysti huomattavasti kestävämmäksi kuin monoliittinen keraamilevy. Latasimme hylsyyn 5,88 grammaa Vihtavuoren N165 -ruutia. 15 laukauksen sarja ei läpäissyt rintapanssaria mutta murensi keraamiheksagonit niin tuhannen päreiksi, että uudelle panssarille olisi tullut kova tarve ja nopeasti. Kesti! Olimme odottaneet nelosluokan levyn menevän täysin säpäleiksi Lapua Magnumin iskemästä. Ensimmäinen traumalevy oli painunut täysin kasaan, mutta toisessa ei ollut enää niin pahaa painaumaa. Jotta artikkeli ei olisi pelkkää teoriaa, lopetamme keraamit-osion kotimaisen C.P.E. Tästä on vaikea sanoa mitään, koska meillä ei ollut käytettävissä instrumentoitua terminaalinukkea, emmekä tällä kertaa olleet kyhänneet edes normaalia maaliballistista savikroppaa maalihenkilöksi. Yleisesti ottaen koko keraaminen levy huokui laadukkuutta. Tällaisen suojalevyn kantaja olisi siis voinut selvitä hieman osumakohdasta riippuen elossa mutta olisi menettänyt ainakin tilapäisesti toimintakykynsä. Kuusikulmaisen keraamipalan sivun pituus oli 17 mm ja paksuus 12 mm. C.P.E.:n nelosluokan keraaminen insertti eli ballistinen levy ammuttuna .338 Lapua Magnum -kaliiperilla. Mosaiikki parantaa erityisesti suojan moniosumakestävyyttä. 86 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 KENTÄLL Ä sä. Toinen yllätys oli alhainen trauma viimeisessä traumalevyssä. Keraami oli väriltään valkoista, se oli siis alumiinioksidia. Aloksi (=lempinimi alumiinioksidille) -palat olivat todella mittatarkkoja, hyvin hiottuja ja sopivat kiinni toisiinsa todella tiukasti. Kuvassa näkyy myös alumiinioksidi-keraamista valmistettuja kuusikulmioita eli heksagoneja. Toisin kävi! Tetsimme antaisi viitettä siitä, että kun kyseessä ei ole panssarin läpäisevä .338 Lapua Magnumin luoti, voi riittävä suojaus hyvinkin olla laadukas nelosluokan levy ja kunnollinen trauman vaimennuskerros ennen pehmeitä liivejä. Vaan ihme kyllä, luoti ei läpäissyt nelosluokan levyä! Levy ei ollut lähellekään niin vaurioitunut kuin odotimme. Tätä täytyy tutkia ja testata joskus uudelleen ajan ja välineiden kanssa. Traumalevyt koostuvat kovista polymeerilevyistä, joiden välissä on kokoonpuristuvaa vaahtomuovia sitomaan energiaa. Täysin kannettavissa se kuitenkin olisi. Tällä hirviöllä oli siis suuenergiaa 7 779 Joulea! Kotimaisen nelosluokan levyn taakse asetettiin teipeillä hyvin kiinni kaksi israelilaista traumalevyä, jotta voitaisiin arvioida niiden iskuvaimennuskykyä. Tosin paketti on niin paksu, että se ei todennäköisesti mahdu järkevällä väsäämisellä yhdenkään tuntemamme liivin inserttitaskuun vaan edellyttää lisävirittelyä. Dynaamisesta painumasta meille ei jäänyt tietoa, mutta aikaisempien kokemusten valossa se olisi tämänkaltaisessa simulaatiossa ollut 4–5 cm:n luokkaa, eli keskelle rintalastaa tullessaan tappava mutta muualla kehossa välttämättä ei. Ampumaetäisyys oli vain 100 metriä. Testasimme vastaavaa heksagoni-mosaiikkirintapanssaria jo vuosia sitten ja ammuimme sitä 5,56x45 mm:n Minimi-konekiväärillä sarjatulella vain muutaman kymmenen metrin päästä. Näin hyvän insertin kehtaisi laittaa liiviin kuin liiviin. Luoti ei ollut panssarin läpäisevä vaan normaali peruskuula. Mikäköhän olisi ollut vaikutus kehoon, jos takana olisi ollut vielä settiin mukaan kuuluva IIIA-luokan liivi. Ne ovat siis keraamilevyn suojaelementit. Kiikareilla katsottuna levystä pöllähti aikamoinen pilvi materiaalia, kun luoti iskeytyi sen pintaan. On myös muistettava, että ampumaetäisyytemme oli vain 100 metriä, mikä on aika hurja vaatimus ihmisen kannettavalle suojavarustukselle näillä iskuenergioilla ja läpäisyodotuksilla. Ammuimme levyä saman tien .338 Lapua Magnum kaliiperin Sako TRG-41 -kiväärillä. Takapinnan levy piti, eikä pullistuma aiheuttanut tappavaa traumaa savi. Production Oy:n (Combat Protective Equipment) NIJ IV-luokan standalone-keraamilevyn koeammuntaan. Lähtönopeutta 16,2-grammaiselle molybdeenipinnoitetulle Lapua Lock Base -luodille saatiin hurjat 980 m/s – melkein kilometri sekunnissa. Mitä sitä himmailemaan kaiken maailman pikkupyssyillä, kun on kivääritkin keksitty. Itse keraamilevyn staattinen trauma oli noin kaksi senttiä
Kuvassa yllä näytetään, miten alhaiseksi trauma muodostui ammuttaessa C.P.E.:n nelosluokan levyä .338 Lapua Magnumilla. Vasemmalla on C.P.E.:n levy, keskellä on isrelilainen traumalevy ja oikella on myös israelilainen traumalevy, joka oli myös mukana vaimentamassa iskua. Näin hyvän insertin kehtaisi laittaa liiviin kuin liiviin.. 87 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019
Teräväkärkisiä n Nykyinen länsimainen suuntaus on levynkantolaite ja high-cut-mallinen komposiittikypärä. Uudempi testimme antaa lisävahvistusta uskollemme heksagonikeraamipanssariin. Dynaamiset ominaisuudet pehmeää uhkaa vastaan ovat siis hyvät. Varsinkin panssarin läpäisevä 54R tai Naton 7,62x51 luoti on jo liikaa kaikille ihmisen päällä kannettaville nykyisille suojavarusteille, joihin me olemme tutustuneet. Tällaisia ovat esimerkiksi sirpaleet, jotka ovat keskimäärin osumapinnaltaan melko tylppiä ja suhteellisen hitaita tai terävinä yleensä aika pieniä ja kevyitä. Vaaditaan osuma kasvoihin tai raajoihin suojatun kohteen lamauttamiseksi, tai sitten pitää suurentaa tehoja panssariluodeilla tai vaihtamalla kuulan kokoa ja nopeutta. Kevyet komposiitit Komposiitti on materiaali, jossa on toisistaan erotettavissa ainakin kaksi faasia eli komponenttia. Toki kaikella on rajansa, ja ehkäpä ratkaisumme ampua testilevyä satasesta Lapua Magnumilla oli tarpeettoman poikamainen. Tyypillisesti komposiittimateriaali hidastaa ja pysäyttää iskevän projektiilin kolmella eri mekanismilla. Tämä usein unohtuu, kun tuijotetaan sokeasti vain suojaluokkia ja valmistajan ilmoituksia tai vaikkapa meidän testiemme tyyppisiä kenttäkokeita, joissa ”tapausten” määrä jää aina rajalliseksi. Jos levy kestää jonkin MSC-luodin, ei ole mitään takeita, että toisen valmistajan vastaava luoti ei läpäisisi sitä. Kun puhutaan Mild Steel Core -luodeista, voi teräsytimen muoto ja kovuus vaihdella laajalla skaalalla valmistajasta riippuen. Eräs suojamateriaalivalmistaja kertoi meille tapaamisessa vuosi takaperin rakenneteräsydinluotien vaaroista. 88 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 KENTÄLL Ä nukellemme. IsossaBritanniassa valmistettavat MSC-luodit ovat anonymiteettiä toivoneen lähteemme mukaan vaarallisimpia. Sen sijaan suurella nopeudella iskevät kovat muokkautumattomat projektiilit ovat ongelma. Yksi on matriisi ja toinen lujite. Mitalissa on nimittäin aina kaksi puolta, ja monimutkaisiin ilmiöihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Matriisin tehtävänä on sitoa lujitteet yhteen, olivat ne sitten kuituja tai partikkeleita. Venäläisiä naurattaa, heillä kun on sekä kehittynyt suojavarustus että perinteistä pitkää kolmen linjan 54R (7,62x54R) -patruunaa ampuva PKM-konekivääri ryhmäaseena antamassa 5,45-millistä AK:n kuulaa ampuvalle kivääriryhmälle lisää katuja kenttäuskottavuutta. Sitten vähän jäitä hattuun ja testioloista todellisuuteen. Eipä siis ihme, että amerikkalaiset ja moni liittolaismaakin on luopumassa 5,56 Nato-kaliiperistaan ryhmäaseissa ja etsii tehokkaampia ratkaisuja. Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, tarkoittaa testituloksemme tässä ja aikaisemmissa testeissä sitä, että kunnollisella nykyaikaisella terästai hybridikypärällä ja keraamisella insertillä varustettu taistelija kestää taistelukykyisenä nykyaikaisten jalkaväkikiväärikaliiperien eipanssaria läpäisevien luotien sarjatuliosumat lähietäisyydeltä, kun kaliiperit ovat alueella 5,45x39–7,62x39. Tacticoolnessia, joka ei paljon suojaa.. Mutta se keraameista, ja komposiitteihin. Polymeerikuitukomposiiteissa itse matriisin tehtävänä on tuoda jäykkyyttä komposiittiin, ja kuidut kasvattavat lujuutta niiden vetosuunnassa. Polymeerikuitukomposiitit pysäyttävät tehokkaimmin pehmeät muokkautuvat projektiilit, jotka voivat tulla melko suurella nopeudella. Lujitteen tehtävänä voi olla lujuuden, kovuuden tai jäykkyyden tuominen komposiittiin
Emme silti suosittele kokeilemaan tätäkään kotona… Palaamme tähän ratkiriemukkaaseen aiheeseen tulevissa kypärätesteissämme, Akustinen impedanssi Akustinen impedanssi on tärkeä terminaaliballistinen suure. Kuitujen venytys ilman murtumaa – delaminaatio (englanniksi delamination) Komposiittikypärät Komposiittikypärät valmistetaan tyypillisesti esi-impregnoiduista (englanniksi pre-preg) aramidikuitukankaista. JJ. Vertailun vuoksi voidaan todeta aramidija polyeteenikuitujen vetolujuuden pyörivän karkeasti siellä 3,0–4,0 GPa:n tienoilla. Polyeteenikuidut ovat painoon nähden lujimpia ballistiseen suojaukseen käytettyjä kuituja. Valmis komposiitti kovetetaan lopullisesti uunissa tai autoklaavissa. Kuitujen poikkileikkautuminen läpäisyn alkuvaiheessa (englanniksi shear) 2. Tämä on nähty monta kertaa ampumistapauksissa, joissa luoti ei ole lävistänyt otsalohkoa, kun laukaustenvaihto on käyty hieman etäämmältä, tai jos läpäisy on tullut, se ei ole ollut tappava projektiilin menetettyä energiaansa. Yksi lupaava kuitu on nimeltään M5, ja sen vetolujuustavoitteeksi on asetettu 9,5 GPa (GPa = Giga Pascal). Tämä tarkoittaa sitä, että matriisimateriaali, esimerkiksi epoksi, on jo läsnä kuitujen pinnalla. Tällöin luodin aiheuttama paikallinen painauma iskee päähän voimalla. Kuituja venyttävä murtuminen – alkava delaminaatio (englanniksi fiber breakage) 3. Komposiittikypäriä voidaan myös valmistaa polyeteenikuiduista (UHMWPE) tai aramidin ja polyeteenin yhdistelmänä eli hybridinä. Luodit kyllä pysähtyvät pysäytyskyvyn rajoissa, mutta takapinnan trauma ylittää kypärän stand-offetäisyyden. Niiltä puuttuu kovuus aineominaisuutena. Ne on siis esikovetettu. Tietyissä tilanteissa asia voi mennä myös päinvastoin, eli on edullista käyttää materiaalia, jolla on lähes sama akustinen impedanssi, ja antaa sokkiaallon mennä rajapinnan läpi. Polyeteenikypärät ovat yleistyneet viime aikoina, sillä ne tarjoavat paremman suojan painoon nähden kuin aramidi. Vamma siitä kuitenkin yleensä jää, vaikka on toki poikkeustapauksia, joissa tällaisesta ei ole jäänyt edes aivovammaa. Takimmaiset kerrokset kärsivät vähemmän sokkiaallon vaikutuksesta. No sitä, että näiden kahden materiaalin rajapinnan lävitse ei mene paljon värähtelyn energiaa, vaan se jää vangiksi kimpoilemaan edestakaisin ensimmäiseen kerrokseen, johon ballistinen isku tuli. 89 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 panssarin läpäiseviä luoteja vastaan polymeerikuitukomposiiteista ei ole. Laboratoriossa on kehitetty kuituja, joiden mekaanisten ominaisuuksien arvellaan kehittyvän rajuihin lukemiin. Näitä pre-preggejä säilytetään kylmässä, jotta kovettumisprosessi ei menisi loppuun. Polymeerikuitukomposiitin kolme energian sitomisen mekanismia ovat seuraavat: 1. Takapinta tarkoittaa kypärän pintaa, joka on lähinnä päätäsi ja kypäränsisuskaluissa kiinni. Seurauksena on varmasti aivovammoja, ellei osuma tule sitten suoraan otsaan, joka on yksi vahvimmista alueista ihmisen päässä. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa. Komposiittikypärät ovat pääsääntöisesti takapinnan trauman (BABT = Behind Armor Blunt Trauma) suhteen erinomaisia sirpaleita vastaan, mutta luotien turvalliseksi torjujaksi niistä ei ole. Mitä se sitten tarkoittaa. Materiaalin akustinen impedanssi lasketaan kertomalla materiaalin oma tiheys (kg/m 3 ) sen omalla äänennopeudella (m/s), ei siis ilman äänennopeudella. Jos meillä on kaksi materiaalia peräkkäin kiinni toisissaan ja näillä kahdella materiaalilla on suuri ero akustisessa impedanssissa (englanniksi impedance mismatch), on näiden kahden materiaalin välillä myös suuri taitekerroin värähtelyn etenemisen kannalta. Jos ensimmäinen kerros on hyvin vaimentavaa materiaalia, voi se olla eduksi koko paketille. Tästä kuidusta tai sen kehityksestä ei ole kuitenkaan kuulunut enää pitkään aikaan yhtään mitään
On tutkittu myös materiaaleja, joissa akustinen impedanssi muuttuu samassa materiaalipötkössä, ja sokki vaimennetaan näin. Tässä on suurin ero komposiittija metallikypärien välillä. Komposiitit vs. Legendaarinen Sfera Suomen Sotilaan numerossa 1/2016 ammuimme venäläistä Sfera-S-teräskypärää. teräkset Toisin kuin keraameja, komposiittimateriaaleja on mahdollista käyttää myös keveiden taisteluajoneuvojen runkomateriaalina. KENTÄLL Ä 90 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 joista osa on jo ammuttu ja osa on vielä tekemättä keväällä 2019. Toisin sanoen takapinta on aivoissa! Näin iso trauma tuli siis pottaan vain noin 350 m/s lähtönopeuksisesta 9 mm:n pistoolista! Entäs konepistooli sitten. Näin ei tapahdu metallikypärissä, kuten titaani tai teräs. Kallo kolisee ja henki lähtee. Henkilökohtaisesti tiedän, Nykyaikainen taistelupanssarivaunu Nykyaikaiset panssarointiratkaisut ovat oletettavasti pitkälti laminaatteja eli kerrosratkaisuja, ennen kaikkea nykyaikaisten taistelupanssarivaunujen panssaroinnissa. Emme tietystikään tarkoita metallikypärillä menneiden sotien teräspeltipottia, joilla ei ole näihin kisoihin mitään asiaa. Värähtelyn eteneminen kerrospanssarissa voidaan siis säätää halutuksi. Huomion arvoista on suuri trauma .308 kaliiperilla ammuttuna.. Kypärä kesti rynnäkkökiväärillä ampumisen! Totta, mittasimme vain staattisen trauman, mutta teräksen alhaisesta elastisesta palautumisesta johtuen dynaaminen ei ole ollut kovin paljon tätä suurempi. JJ n Kuvassa on israelilainen NIJ IIIluokan polyeteenikomposiittilevy. Eroja akustisessa impedanssissa ei tarvitse saavuttaa vain eri materiaalien kerrosratkaisulla, vaan voidaan myös muuttaa saman materiaalin taiteominaisuuksia. Tällöin komposiitti voi toimia sekä kuormaa kantavana komponenttina että peruspanssarina riippuen tietenkin ainevahvuudesta ja mistä kuidusta on kyse. Ottamalla huomioon akustiset impedanssit voidaan kerrostusta ja panssaroinnin tehokkuutta optimoida. Minulle kerrottiin vuonna 2006, että senhetkinen poliisin 9 mm:n palveluspatruuna aiheutti eräässä kotimaisessa komposiittikypärässä 34 mm:n takapinnan trauman. Ei ole sama asia, missä järjestyksessä materiaalit laitetaan. Esimerkiksi hiilikuidulla, joka on suosittu kevyt rakennemateriaali, ei ole merkittäviä ballistisia suojaominaisuuksia. Museotavaraa, toki sirpaleilta suojaavat edelleen
Yksikään ei mennyt läpi, mikä oli jo odotettavissa suojaluokka huomioiden. Levyn koko oli standardi 25x30 cm, ja se painoi noin 1,8 kiloa. Normaalia IIIluokan Dyneema-levyä suurempi paino johtui levyn III+ -luokituksesta, eli se pysäyttää 7,62x39 mm:n luodit, joilla on rakenneteräsydin. Mutta monikäyttöisyydessä ja ketteryydessä metalleja on vaikea voittaa, vaikkakin painoa tulee enemmän muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Kaikkea ei voi saada, uutta päätä ei varsinkaan! Mitä tulee ballististen liivien polymeerikuitukomposiitti-insertteihin (esimerkiksi Dyneema-insertti), tarjoavat nämä huomattavasti terästä kevyemmän suojauksen, kun on kyseessä pehmeäytimiset kivääriluodit. Dyneema-levyä ammuttiin ensin .223 Rem -kaliiperisella puoliautomaatti-Saigalla, jolla haettiin suunnilleen 5,56x45 Nato-patruunan läpäisyjä – siis täysin riittävällä tarkkuudella. Luotina oli 3,6 gramman ei-panssaria läpäisevä kokovaippaluoti. Patruuna oli tehdasladattu ja tšekkiläisen Sellier&Bellotin valmistama. Kaikilla on hyvät ja huonot puolensa, tärkeintä on käyttää oikeaa materiaalia oikeassa käyttökohteessa.. Levyn hyvät suoritusarvot eivät lopu vielä tähänkään, Dyneeman ainevahvuustaulukosta katsottuna siihen pitäisi pysähtyä vähintään 900 m/s nopeudella iskevät 5,56x45 mm:n SS109-luodit. Yhteensä ammuttiin vierekkäin kolme osumaa .223 Rem -kaliiperilla Dyneema-levyn yläosaan. Suuenergiaa oli noin 1 557 Joulea. Painittiin siis ihan eri sarjassa kuin keraamilevyn kanssa, vaan olipa suoja-arvokin alempi. Maaliksi valittiin israelilainen standalone-luokituksen saanut 22 mm paksu Dyneema-levy. Koeammunta 2: komposiitit Kuten keraamilevyn kohdalla, pitihän sitä koeampua komposiititkin esitettyjen väitteiden tueksi. Traumat Dyneema-levyn takana olivat todella pienet. Lähtönopeutta oli noin 930 m/s ja ampumaetäisyyttä valtavat 10 metriä. Dyneema-levyn taakse oli teipattuna israelilainen traumaa vähentävä levy, joka kuten edellä, koostui nytkin kovista polymeerilevyistä, joiden välissä on kokoonpuristuvaa vaahtomuovia sitomaan energiaa. Kuten aikaisemminkin on todettu, ovat kaikki materiaaliryhmät komposiitista erikoisteräkseen parhaimpia juuri niille optimaalisissa tilanteissa, ja sellaisenaan siis oikein käytettynä hyvin tarpeellisia. Jos ne painavat enemmän, niin sille ei voi mitään. Maallikkotermein voitaisiin puhua puolipanssarin läpäisevistä luodeista. Ottaen huomioon, että tämän takana olisi ollut tositilanteessa vielä IIIA-luokituksen liivit, olisi osumien vaikutus toimintakykyyn ollut todennäköisesn Kaikkien kolmen eri materiaaliryhmän ballistiset insertit. Vasemmalta oikealle: komposiitti, keraami ja teräs. Myös traumalevyssä oli vain todella pienet kyhmyt, eikä sen suojakangas ollut revennyt. Myös AK:n – venäläisen rynnäkkökiväärin – molempien kaliiperien, meillä käytettävän vanhan 7,62x39 ja venäläisten nykyään käyttämän kaliiperin 5,45x39 rakenneteräsytimiset luodit pysähtyvät jo suhteellisen kevyellä suojauksella. 91 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 mitä laittaisin päälle, jos luodit lentelisivät. Ääneni menisivät titaanille ja teräkselle
Hintaviakin ne ovat, varsinkin titaanit. Ruutina oli 2,65 grammaa Vihtavuoren N133:a, ja luotina kahdeksan gramman Sakon kokovaippaluoti. Tämän pystyy havaitsemaan levyssä ensimmäisenä delaminaatio-tasona. Remingtonilla läpäisymoodin vaihdos tapahtuu noin 9–10 mm Dyneeman läpäisyn jälkeen. Vaikea sanoa lopputulosta, mutta se on varmaa, että osuman saanut henkilö olisi tuntenut sen varmasti ja ottanut ainakin opikseen, todennäköisesti hän olisi ainakin toistaiseksi pois pelistä – jollei lopullisesti. 92 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 KENTÄLL Ä ti niin alhainen, että karski Suomen sotilas olisi jatkanut hyvin sotaa ja ollut entistäkin kiukkuisempi. Vielä muutama sana läpäisymoodin vaihdoksesta leikkaavasta moodista kuitujen vetomurtumaan. Ampumaetäisyys oli sama kymmenen metriä, ja levyn alaosaan ammuttiin kaksi osumaa noin 10 cm:n etäisyyksille toisistaan. Ottaen huomioon Dyneema-levyn massiivisuuden ja sen, että emme menneet edes 3 000 Joulen paremmalle puolelle, oli osumien aiheuttama trauma yllätys. Traumalevy puristui todella ohueksi. M.O.T Dyneema-levyä piti vielä rökittää toisella yleisellä kaliiperilla eli .308 Win., jolla haimme isompaa Nato-väljyyttä 7,62x51. Raakaa voimaa Metalleja on vaikea päihittää monikäyttöisyydessä ja ketteryydessä, vaikkakin painoa voi tulla enemmän kuin muilla materiaaleilla. Molemmat laukaukset tietenkin pysähtyivät. Aseena oli Sako Target, ja patruunat käsin ladattuja. Lähtönopeutta tällä yhdistelmällä saatiin noin 850 m/s, mikä tarkoittaa 2 890 Joulen suuenergiaa. Remington uppoaa syvemmälle ennen kuin alkaa venyttää kuituja poikki mutta pysähtyy sitten nopeasti. Takana teipattuna olleen traumalevyn suojakangas repesi molemmista iskemistä, ja kovaa polymeeriä jauhaantui sirpaleiksi valtava määrä. Kaikki materiaaliryhmät ovat tarpeellisia ballistisessa suojauksessa. Isommalla Winchesterillä leikkaaminen loppuu jo seitsemän millimetrin läpäisyn jälkeen, mutta luodit uppoavat syvemmälle, ja trauma on sen mukainen suuremmista energioista johtuen. Nyt olemme käyneet yhdessä lävitse Suomen Sotilas -lehden numeroiden 1/2016 ja 6/2016 sekä vanhempien testiemme kansMetalleja on vaikea päihittää monikäyttöisyydessä ja ketteryydessä.... Tositilanteessa takana olevaan IIIA-luokan liiviin olisi varmasti siirtynyt ihan mukava määrä energiaa
Kolme varttia tai jopa tunti voi kuulosta pieneltä, mutta voin sanoa jo omasta kokemuksestanikin, että se aika tuntuu eliniältä K6-3-titaanikypärä päässä. Jos ei muuta ballistista suojaa halua ja uskoo sen heikentävän suoritusta, niin suojatkaa ainakin päänne. On myös kosolti kokemuksia siitä, kuinka suojavarusteisiin tulleet pahatkin osumat ovat jääneet soturilta huomaamatta adrenaliinin toimiessa taistelun aktiivisessa vaiheessa. Täytyy siis muistaa, että suojavarusteidenkin käytössä harjoittelu tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat. Moni sotilas on sanonut unohtavansa, että pitää päällään mitään suojausta, kuten SAS:n sotilaat rynnäköidessään kohti Lontoon Iranin-suurlähetystöä vuonna 1980. Näin varmaan onkin, ja niskat ovat taatusti kipeät jälkeenpäin, vaikkeivat Venäjän erikoisjoukkojen miehet olekaan niitä ihan tavallisia kynäniskoja. Tietysti myös varustajan kukkaro vaikuttaa. Suurin ongelma näiden nykyajan ritaripukujen käytössä ei ole inhottava paino vaan suojavarustusta kantavan sotilaan ylikuumeneminen, se tiputtaa lopulta kovankin karpaasin. Toki tähän on kehitetty vastaukseksi pomminpurkajapukujen jäähdytettyjä aluskerrastoja sun muuta, mutta ne ovat sitten vähän toisen kaliiperin tarina. Toivottavasti katsaus oli hyödyllinen ja sen lukee joku sellainenkin, jolla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin! Ballistisessa suojauksessa suuntauksena on ollut yhä kevyempien ratkaisujen löytäminen, kun materiaalitekniikka kehittyy. Ilman varusteita olisi saattanut lähteä henki, nyt mies tai nainen putoaa vasta tilanteen tauottua ja on pelastettavissa takaisin riviin. Ylivarustelu tekee kömpelöksi, väsyttää ja voi olla tietyissä tilanteissa tekijä, joka altistaa taistelijan vaaralle ja vie toimintakyvyn tai jopa hengen. Mutta se vaan ei ole niin, jos peruskunto ei ole riittävä. Kehitystä ei tapahdu, eikä liiveihin totu, jos ei jaksa käydä niiden kanssa epämukavuusalueella. Pää piiloon! Tilanteen ollessa päällä on adrenaliinitaso korkealla. Vaikka ette olisi nykyisen ulkonäköön ja suoritusarvoihin tyytyväisiä, niin uutta päätä ette saa, ainakaan nykylääketieteen keinoin.. 93 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 sa käytännön esimerkein yleisimmät ballistisessa suojauksessa käytettävät suojamateriaalit. Tällöin tulee runsaasti suorituskykyä lisää. Henkiset vammat ovatkin sitten henkimaailman ja toisen artikkelin aihe, niihin ei suojavarusteita ole. Varusteet pitääkin aina mitoittaa tilanteen ja taistelijan kykyjen mukaan. Henkilökohtaisen ballistisen suojan käyttöä tulee harjoitella, jotta tottuu sen tuomaan epämukavuuteen. Venäjällä nähdyistä panttivankitilanteista minulle on tullut sellainen käsitys, että neljäkiloisia titaanikypäriä on käytetty reippaasti yli 40 minuutin suosituksen. Yksikään ballistinen suojaliivi ei ole mukava, kun kehon kuormitus kasvaa tarpeeksi suureksi. Ensilinjan kiväärimieheltä vaaditaankin nykyään paljon, myös ihan sitä perinteistä raakaa voimaa. Tämä ei tietenkään saisi tarkoittaa sitä, että ballistisen suojan painon laskiessa voi fyysisen kunnonkin antaa laskea
94 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 75 VUOT TA SIT TEN BAGRATION Saksan keskustan armeijaryhmän tuho
Kahden Pantherin sijoittuminen viittaa siihen, että vihollisen tulosuunnasta ei olla aivan varmoja.. 95 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 KUVA ON OTETTU PANTHERPANSSARIVAUNUN HAARAKAUKOPUTKEN LÄPI
Taistelut Kannaksella ja Normandiassa olivat pienempiä operaatioita kuin puna-armeijan kesän 1944 pääoperaatio Bagration, joka on silti jäänyt monelle tuntemattomaksi niin meillä kuin muuallakin lännessä. TEKSTI: ANTTI KARILA. Tervetuloa lukumatkalle tuntemattomaan historiaan, toisen maailmansodan suurimman ratkaisutaistelun tantereille, punaarmeijan panssarikärkien matkaan halki Valko-Venäjän, jossa Saksan Wehrmacht kohtasi Cannaensa. 96 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 75 VUOT TA SIT TEN Olethan kuullut Stalingradista, Kurskista. Samaan aikaan Suomi kamppaili olemassaolostaan Tali-Ihantalassa, joka on yhä Pohjoismaiden suurin taistelu. . Keskustan armeijaryhmä oli käytännössä tuhottu pari viikkoa kestäneissä taisteluissa kesällä 75 vuotta sitten. Sanovatko ne mitään. Mutta entä Vitebsk, Orsha, Mogilev, Bobruisk, Minsk…. Normandiassa länsiliittoutuneiden operaatio oli juuttunut rantakaistaleelle kuukausiksi
97 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019
Keskustan armeijaryhmän alueella oli ollut suhteellisen rauhallista alkuvuonna 1944, ja aika oli pyritty hyödyntämään puolustusta vahvistamalla. 75 VUOT TA SIT TEN 98 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 I tärintaman alkuvuoden 1944 taisteluiden seurauksena puna-armeija oli edennyt eteläisen armeijaryhmän vastuualueella läntiseen Ukrainaan saakka, vallannut Krimin niemimaan ja saavuttanut edulliset asemat jatkohyökkäyksille Unkariin, Romaniaan ja Balkanille. Puna-armeijan vastahyökkäys talvella 1941–42 oli suunnattu juuri tätä Saksan armeijaryhmää vastaan. Itsepetosta. Neuvostoliiton tappiot olivat valtavat, mutta siitä huolimatta ne kyettiin korvaamaan täydennyksillä ja perustamalla uusia joukkoja tuhottujen tilalle. Kun rintamalinjat siirtyivät talven 1943–44 taistelujen aikana kohti länttä, muodostui Saksan keskustan armeijaryhmän kohdalle laaja pullistuma, jota kutsuttiin Valko-Venäjän parvekkeeksi. Georgi Zhukov kuvattuna 1945.. Puolustus tukeutui useisiin jokiin, laajoihin metsiin ja suoalueisiin. Saksan sotilasjohdon arviot puna-armeijan ehtyvistä henkilöresursseista olivat epärealistisia kuvitelmia. Pohjoisen armeijaryhmän alueella Neuvostoliitto oli työntänyt saksalaisjoukot Leningradin edustalta, ja vain saksalaisten taitava viivytysja puolustustaktiikka oli estänyt puna-armeijan etenemisen Viroon. Organisaatiorakenteita oli uudistettu: henkilöstön määrävahvuuksia oli laskettu, mutta joukkojen tulivoima oli siitä huolimatta suurempi, sillä aseistuksen määrä kasvoi ja laatu parani. . Toisaalta puolustaja oli huollon ja joukkojen siirtojen osalta haavoittuva ja riippuvainen vähälukuisten liikenteen solmukohtien hallinnasta. Painopiste keskellä Keskustan armeijaryhmä oli ollut vuoden 1941 joulukuussa vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Moskovasta. 152 mm haupitsipatteri ampuu operaatio Bagrationin aikana. Silläkin kertaa pää. Saksan sotatarviketuotanto saavutti vuonna 1944 huippunsa, mutta aseiden käyttäjistä alkoi olla pulaa, sillä henkilötappioita ei kyetty enää korvaamaan. Tilanne vaikutti Saksan näkökulmasta synkältä. Moottoroiduille ja panssarijoukoille edullisia etenemisuria oli melko vähän, ja niille rakennettiin vahvat, miinoittein ja estein suojatut kenttälinnoitetut asemat. Samoin seuraavan syksyn hyökkäys Stalingradissa loppuvuonna 1942 ei ollut puna-armeijan ensisijainen hyökkäyssuunta. Ilmatilaa hallitsivat liittoutuneet idässä ja lännessä. Harvasta tieja rautatieverkosta oli sekä hyötyä että haittaa
Cimpor seque volupitibus con nisque qui corio est doluta vollitet periae occuptae etur, eatis excepelitat. 99 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 . Officillabo. Viti corecaere volorit.. Kuvateksti kartalle
ILMEISEN LAVASTETTU KUVA sotilaasta panssarinyrkin kanssa. Nashorn) oli tavallisesti armeijakuntaportaan raskaiden panssarintorjuntapataljoonien kalustoa. Tuliasema on kovin avoin, eikä ampumakulmakaan ole niitä parhaimpia.. Suhteellisen kevyenä vaunun liikkuvuus oli hyvä, mutta heikon panssaroinnin ja korkean profiilin vuoksi vaunu soveltui parhaiten taisteluun pitkiltä etäisyyksiltä. Pääaseena oli erinomainen 8,8 cm PaK43/1 -kanuuna. Hornisse (myöh. 75 VUOT TA SIT TEN 100 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019
Saksalaiset tyhjensivät Rzhevin rintamamutkan varsin taidokkaasti maaliskuussa 1943, kun sen hallussapidolle ei ollut enää sotilaallisia edellytyksiä. Tasaisesti jaettuna jokaiselle puolustettavalle rintamakilometrille olisi ollut laittaa laskennallisesti noin 80 miestä, pari kolme tykkiä ja saman verran rynnäkkötykkejä. Arviota tulevan hyökkäyksen painopisteestä tukivat Neuvostoliiton hyökkäysoperaatiot Ukrainan alueella vuoden 1944 alkupuolella ja 1. Uhkakuvan mukaisesti puolustuksen ja samalla joukkojen painopiste asetettiin Pripetin soiden eteläpuolelle Pohjois-Ukrainan armeijaryhmän alueelle. Myös radioliikenteessä kiinnitettiin huomiota tiukkaan salaukseen ja saksalaisten harhaanjohtamiseen. Divisioonien vastuualueet olivat kesään 1944 mennessä kasvaneet 24–32 kilometriin eli moninkertaisiksi ohjeelliseen pituuteen nähden. Punaarmeija työnsi saksalaiset Smolenskin alueelta syksyn 1943 aikana, ja lopulta rintamalinja vakiintui Vitebskin–Orshan–Mogilevin linjan itäpuolelle. Toukokuussa armeijaryhmä joutui luovuttamaan 5. Jatkossa operoisi puna-armeija.. Käytännössä hyökkäysvalmistelut paljastuivat rintamajoukoille useimmiten ennen hyökkäyksen alkamista jo niiden valtavan mittakaavan takia. Se asetti Saksan sodanjohdon vaikeaan tilanteeseen. Hyökkäysvalmistelut pyrittiin salaamaan tekemällä joukkojen ja materiaalin kuljetukset öisin ja harhauttamalla saksalaisten ilmatiedustelua valeasemin ja -panssarivaunuin. armeijan siirtoa Etelä-Ukrainasta Valko-Venäjän suunnalle, jonne siirrettiin lisäksi kaksi armeijaa Krimiltä ja yksi Baltian alueelta. StuG III -rynnäkkötykki oli sodan loppupuolella Saksan panssarintorjunnan selkäranka, ja sillä korvattiin enemmän raaka-aineresursseja ja aikaa vaativien panssarivaunujen tuotantoa. Saksalaisten kannalta oli kohtalokasta, että he eivät havainneet 5. On selvää, että puolustukseen jäi näin vähäisin voimin useita heikkoja kohtia ja vastahyökkäyksiin käytettäviä reservejä oli vähän. Aloite puna-armeijalle Neuvostoliiton pääesikunnalle, Stavkalle, Saksan heikkeneminen antoi mahdollisuuden valita hyökkäyskohdat ja -aika. Tulevan hyökkäyksen laajuus ja voima jäivät kuitenkin epäselviksi. Puutteistaan huolimatta keskustan armeijaryhmän vahvuus oli yhteensä 800 000 miestä, josta 400 000 oli varsinaisia taistelujoukkoja. Onnistuminen Stalingradissa jätti Rzhevin taistelut unohduksiin, eikä tappio tahrannut merkittävästi muutoin menestyksekkään marsalkka Georgi Zhukovin kilpeä. Vastahyökkäyksissä tärkeä panssarireservi jäi siirron myötä heikoksi. Tavoitteet jäivät saavuttamatta, ja puna-armeijan tappiot olivat valtavat. Valko-Venäjällä puna-armeijan odotettiin toimivan rajoitetuin tavoittein ja pyrkivän sitomaan Saksan voimia. Ukrainan rintaman panssarija mekanisoitujen joukkojen suuri määrä. Se ei ollut vähän, ja huomattava osuus operaatio Bagrationin menestyksessä oli hyökkäyksen painopisteiden onnistuneella salaamisella ja naamioinnilla, venäläisittäin maskirovkalla. Operaatio Mars itseasiassa epäonnistui pahoin. ja 2. . panssaridivisioonan, joka siirrettiin Ukrainaan. Saksan keskustan armeijaryhmän yhteensä 1 000 kilometrin pituinen rintamalinja jäi heikoksi. OKW (Oberkommando der Wehrmacht, Saksan asevoimien yliesikunta) ja erityisesti sitä ehdottomasti johtanut, strategisista raaka-ainevaroista viehättynyt valtakunnanjohtaja Adolf Hitler uskoi Neuvostoliiton seuraavan laajemman hyökkäysoperaation kohdistuvan Saksan sotataloudelle tärkeille Romanian öljykentille. Strateginen aloite oli siirtynyt vuoden 1943 kuluessa lopullisesti Neuvostoliitolle. Painopisteisiin keskitettiin valtava paikallinen ylivoima vähentämällä joukkoja ja materiaalia niiltä alueilta, joilla joukoilla oli puolustustehtävä. Vaihtoehtona nähtiin hyökkäys Balkanille tai laaja saarrostushyökkäys Puolan halki kohti Itämeren rannikkoa, jolloin keskustan armeijaryhmän ja pohjoisen armeijaryhmän yhteydet olisivat vaarassa katketa. 101 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 maalina oli juuri keskustan eikä etelän armeijaryhmä ja ensin mainitun hallitsema Rzhevin tärkeä liikenteen solmukohta ja kohti Moskovaa osoittava rintamanmutka. kaartin panssariarmeijan ja 28
102 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 75 VUOT TA SIT TEN Saksalaiset olivat soveltaneet itärintamalla menestyksellisesti syvän puolustuksen taktiikkaa, mikä perustui useisiin perättäisiin puolustusasemiin ja tavallisesti motorisoiduista joukoista muodostettujen reservien vastahyökkäyksiin. Hitlerin vaatimusten myötä puolustus muuttui joustamattomaksi ja kytkeytyi yhä voimakkaammin maa-alueiden hallussapitoon. Hitlerin saatesanat olivat: ”Operaatioiden aika idässä on ohi.”. Hänen joustava puolustuksensa ei kelvannut sen menestyksistä huolimatta ensimmäisen maailmansodan korpraalille ja sotilaalliselle diletantille. Keskustan armeijaryhmälle se tarkoitti linnoitettuja kaupunkeja, Fester Platzeja, jotka puolustautuisivat saarrettunakin puna-armeijaa vastaan ja sitoisivat sen joukot, kunnes reservit ehtisivät taisteluun. Hitlerin saatesanat olivat: ”Operaatioiden aika idässä on ohi.” Saksalaisten osalta se pitikin nyt paikkansa. Keväällä 1944 Manstein sai lähteä. Näiden mestari oli ollut vuodesta 1943 kenraalisotamarsalkka Erich von Manstein, yksi modernin liikesodankäynnin neroista ja edelläkävijöistä. Keväällä 1944 Manstein sai lähteä. Aloite annettiin vastustajalle. Jatkossa operoisi puna-armeija. Ajatus perustui osaltaan virheelliseen arvioon puna-armeijan vahvuudesta ja suorituskyvystä ja sitäkin enemmän Hitlerin kyvyttömyyteen ymmärtää modernin sodankäynnin lainalaisuuksia ja mahdollisuuksia
Vastustaja oli ottanut opikseen ja Saksan asevoimien paras aines alkoi olla käytetty ja joukkoja jouduttiin täydentämään kesällä 1944 kovin toisen näköisellä ja laatuisella aineksella.. 5. SS-divisioona Wikingin Panther Ausf. Saksalaiset olivat käyneet kesällä 75 vuotta sitten idässä kuluttavaa sotaa jo kolme vuotta. 103 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 . A ja SdKfz 251-puolitelavaunu jossain päin itärintamaa 1944.
Saksan asevoimien laatu oli heikentynyt, kun suurten tappioiden seurauksena huomattava osa joukoista oli täydennysmiehiä ja ulkosaksalaisia, joiden valmius taistella loppuun saakka Saksan voiton puolesta oli kyseenalainen. Ongelmia oli paljon ja useilla osa-alueilla. Alla jalkaväen seurana on T-34:n liekinheitinversio OT-34. Taistelupanssarivaunuja ei siis ollut kuin joitain kymmeniä! Saksan heikentyminen muodosti edellytykset Neuvostoliiton strategisille iskuille ja niissä saavutetulle menestykselle. Tappiot epäonnistuneissa operaatioissa kasvoivat suuriksi. Keskustan armeijaryhmällä oli erään arvion mukaan kesäkuun alussa 1944 vain 553 panssaria, josta peräti 480 oli StuG III -rynnäkkötykkejä. Panssarijoukkojen harjoittelua oli jouduttu vähentämään pahenevan polttoainepulan seurauksena, joten miehet joutuivat taisteluun huomattavasti heikommin koulutettuina kuin vielä pari vuotta aikaisemmin. Suurimmat puutteet olivat joukkojen koulutuksessa ja osaamisessa, johtamisessa sekä logistisessa suorituskyvyssä. Materiaalitaistelussa ylivoimaista vastustajaa vastaan Saksan armeijalla ei ollut mahdollisuuksia voittaa, hyvä jos edes selvitä. Polttoaineen saatavuus rajoitti yhä enemmän myös ilmavoimien sekä motorisoitujen ja panssarijoukkojen käyttöä taistelussa. Niinpä hyökkäys hyvin valmistautunutta, koulutettua ja varustettua vastustajaa vastaan edellytti joukoilta ja johtajilta paljon. Saksan armeijan suurimmat voitot oli saavutettu ja tultaisiin sodan loppuun saakka saavuttamaan liikesodankäynnissä. Kannossa on 12,7 mm:n raskas konekivääri DShK jalustoineen. PUNA-ARMEIJAN JALKAVÄKI ylittää jokea 18.7.1944. Stalinin armeijalla oli ollut huomattavia vaikeuksia erityisesti hyökkäystaisteluissa, joista suomalaisillakin oli kokemusta jo talvisodasta alkaen. Taisteluista oli kuitenkin jo vuonna 1944 saatu kokemusta, ja niistä myös otettiin opikPuna-armeijan panssarijoukkojen koordinaatio hyökkäyksissä oli heikkoa. Niihin on lisättävä myös puna-armeijan sotataidollinen ja materiaalinen kehitys. 75 VUOT TA SIT TEN 104 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 Jäykkä vallatuista alueista kiinnipitäminen vei Saksan armeijalta sen suurimman sotataidollisen vahvuuden, liikesodankäynnin. Vuonna 1944 liikesodankäynninkin parhaimmat päivät alkoivat olla takana. Liekinheitin on asennettu runkoon pikakiväärin tilalle.. Syvään taisteluun Puna-armeija oli vuoteen 1944 tultaessa kehittynyt paljon sodan alkuvuosien tilanteesta. Useimmiten puna-armeijan menestyksellisestikin alkaneet hyökkäysoperaatiot päättyivät lopulta tappioon tai parhaimmillaankin laimentuneeseen taktiseen voittoon, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut enempäänkin
Syvän taistelun perusajatuksena oli murtaa puolustus peräkkäin porrastettujen joukkojen massiivisella hyökkäyksellä ja jatkaa sen jälkeen etenemistä laajalla rintamalla panssarija mekanisoiduilla joukoilla. Kokonaisuudessaan johtaminen oli yhä hyvin keskitettyä. Johtaminen oli joustamatonta, ja käskyt tuli hyväksyttää ylemmissä komentoportaissa. Wehrmacht oli kesällä 1944 enää varjo loistonsa päivistä, eivätkä OKW:n ja Hitlerin strategisen tason virheratkaisut auttaneet asiaa. Hyökkääminen laajalla rintamalla osoittautui tehokkaaksi, koska alivoimaisilla saksalaisjoukoilla ei ollut resursseja useampaan painopisteeseen jakautuvan suurhyökkäyksen torjumiseen. Ilmaherruus mahdollisti operaatioilOperaatio Bagration aloitettiin voimakkailla tiedusteluhyökkäyksillä 22.6.. Samaan aikaan vastustajan määrä ja laatukin oli jo heikennyt. Neuvostoliitolla oli puutteista huolimatta viimein kesällä 1944 tarvittavat resurssit ja valmiudet jo 1930-luvulla kehitetyn syvän taistelun opin soveltamiseen käytännössä. Kaikkia ongelmia ei suinkaan oltu ratkaistu vuoteen 1944 mennessä. Syvissä hyökkäysoperaatioissa ongelmaksi nousivat aselajien yhteistoiminta ja tarvittavan tulituen järjestäminen. Vuonna 1940 mekanisoidun armeijakunnan (kaksi panssaridivisioonaa ja yksi motorisoitu divisioona) määrävahvuuteen sisältyi peräti 888 panssarivaunua. Vuoden 1944 aikana määrävahvuuksissa oli erinäisten välivaiheiden jälkeen päädytty huomattavasti tasapainoisempaan prikaatiorganisaatioon (kolme mekanisoitua prikaatia ja yksi panssariprikaati) ja sen mukaiseen 183 panssarivaunuun ja 63 rynnäkkötykkiin. Viestivälineitä oli vähän, joten ylemmillä johtoportailla ei ollut ajantasaista tietoa joukkojen etenemisestä ja tilanteen kehittymisestä. Tilannejohtamisesta oltiin kaukana, ja usein tilanteet ehtivät muuttua ennen kuin uudet käskyt saapuivat. Läpimurron saavuttamisessa ja sen hyödyntämisessä panssarija mekanisoiduilla joukoilla oli ratkaiseva merkitys, joten suurimmat kehittämistarpeet kohdistuivat niihin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 105 si. Radioita ei edelleenkään ollut riittävästi, vaikka tilanne olikin parantunut huomattavasti sodan alkuvaiheista. Puna-armeijan panssarijoukkojen koordinaatio hyökkäyksissä oli kuitenkin heikkoa. Tässä syvä taistelu poikkesi saksalaisten noudattamasta joukkojen ja tulivoiman keskitetymmästä käytöstä. Johtamisessa oli lisätty rintamakomentajien vapautta, mikä paransi joukkojen kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa. Puna-armeijasta ei koskaan kehittynyt ankaran oppimestarinsa veroista sotakonetta, mutta lopulta siitä oli tullut riittävän hyvä, ja lopun hoiti materiaalinen ylivoima, jossa merten yli laivatulla liittolaisten tuella oli ratkaiseva merkitys. Kaikkien maiden työläiset yhtyivät nyt oikein käytännössä... Ongelmia pahensivat panssariyhtymien suuret vahvuudet ja epätasapaino eri aselajien välillä. Puna-armeija ei olisi marssinut ja kyennyt kesän 1944 huikeisiin suorituksiin ilman amerikkalaista tehtaantyttöä ja Studebakerin kumipyöriä
Neuvostoliiton neljä rintamaa hyökkäsi 1,7 miljoonan sotilaan ja yli 2 700 panssarivaunun ja 1 300 rynnäkkötykin voimalla. Lopulta huolto muodostui rajoittavaksi tekijäksi. Edes tuhannet ja kymmenet tuhannet amerikkalaiset kuorma-autot ja jeepit eivät voineet korvata riittämätöntä surkean harvaa tiestöä. Pelkästään Saksan heikentymisen syyksi sitä ei voi laittaa. Puna-armeija iskikin vuonna 1944 useita kertoja läpi juuri Luftwaffen Felddivisionien lohkoilla niin Bagrationissa kuin jo aikaisemmin murtaessaan Oranienbaumin ja Leningradin piiritysrenkaat.. Hyökkäyskärkeä pyrittiin vaihtamaan säännöllisesti, jotta etenemistä voitaisiin jatkaa joukkojen väsyessä ja kuluessa. ja 3. armeija ja 3. panssariarmeija). Luftwaffen kenttädivisioonat olivat varustukseltaan ja miesainekseltaan normaaleja Wehrmachtin jalkaväkiyhtymiä heikompia. Laajojen strategisen mittakaavan hyökkäysoperaatioiden toteutus ja menestys olivat kesällä joka tapauksessa 1944 aivan eri luokkaa kuin vielä edellisvuonna. Talvisodan aikana niin tavalliset jalkaväen rintamasuuntaiset massahyökkäykset olivat jo suurelta osin menneisyyttä, tai ainakin niitä tuettiin ja johdettiin huomattavasti tehokkaamOPERAATIO BAGRATIONIN aikana sotavangiksi jääneitä Luftwaffen kenttädivisioonan miehiä. Baltian rintama. Näillä luvuilla hyökkääjä saavutti selvän ylivoiman, joka oli jalkaväen osalta kaksinkertainen mutta panssareissa ja lentokoneissa peräti seitsenkertainen. Valko-Venäjän rintama ja 1. Silloinkin ajoneuvokaluston sekä polttoaineen ja renkaiden kulutus oli suurta. Korttitalokaupungit Operaatio Bagrationin mittakaava oli valtava. Moniko heistä palaisi kotiin. Puna-armeijan operaatio perustui suureen tulivoimaan ja liikkuvuuteen, ei niinkään henkilömäärään. Saksalaisilla oli asettaa niitä vastaan neljä armeijaa (2., 9., 4. Noin 500 kilometrin etäisyys toimivasta rautatieyhteydestä oli käytännössä maksimietäisyys, jolle huolto oli vielä mahdollista hoitaa pyöräajoneuvoilla. 75 VUOT TA SIT TEN 106 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 le välttämättömän ilmavoimien tuen. Rintamat olivat järjestyksessä etelästä pohjoiseen 1., 2. Tykistöaseiden määrä oli vähintäänkin vakuuttava: hyökkääjällä oli yli 10 000 kenttätykkiä, 2 300 raketinheitintä ja yli 11 000 keskiraskasta ja raskasta kranaatinheitintä (viimeksi mainittu tarkoittaisi suomalaisittain paremminkin kevyttä ja raskasta heitintä). Hyökkäyskärjen mukana etenevät rynnäkkötykit korvasivat hitaammin liikkuvan ja ampuma-asemiin saatavan vedettävän kenttätykistön tulivoimaa. Operaatiota tuki 6 000 lentokonetta, joista 2 300 oli hävittäjiä ja 1 700 Il-2-maataistelukoneita
Lopulta puolustus onnistuttiin murtamaan hyökkäyksen pohjoissiivellä. Puna-armeija valtasi Orshan 26.–27.6. Myös tämän linnoitetun alueen kohtalo ratkesi yllättävän nopeasti. 11. johti panssarijoukkojen laajaan läpimurtoon. kaksi päivää kestäneiden taisteluiden jälkeen. armeija aloitti vetäytymisen kohti länttä. Smolenskin–Minskin valtatien suunnassa Orshan alueen saksalaispuolustus kesti 25.6. Parin päivän kuluessa Vitebsk oli vallattu ja saksalaiset joukot kaupungin länsija lounaispuolella oli saarrettu. armeijasta jäi saarroksiin. Metsiin ja suoalueille paenneet yksittäiset ryhmät joutuivat usein armottomiin taisteluihin partisaanien kanssa. Saksalaisten reservin, 20. kaartin panssariarmeijakunta ja lopulta koko 5. Tätä syvemmässä vedessä voisi tulla ongelmia…. Myöhemmin lupa annettiin sillä ehdolla, että yksi divisioona jäisi puolustamaan kaupunkia. – kolme vuotta Saksan maahan hyökkäyksen jälkeen – ja laajennettiin yleishyökkäykseksi seuraavana päivänä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 107 min. Saksalaisten puolustus murtui jo ensimmäisenä päivänä laajalla alueella. Jalkaväki hyökkäsi saksalaispuolustuksen läpi kahden divisioonan välisestä saumasta, minkä jälkeen ratsuväki-mekanisoitu ryhmä, 2. Baltian rintaman ja 3. saakka. armeija ja siihen kuulunut 78. Aluetta puolusti 4. Saksalaisten menetysten on arvioitu olleen lähes 30 000 sotilasta. Jo kesäkuun alussa alkanut hyökkäys Kannaksella oli samaan aikaan jo auttamattomasti juuttunut edettyään ensin kymmenessä päivässä Viipuriin. Vaikutukset olivat usein lyhytkestoisia mutta pakottivat saksalaiset sitomaan huomattavan määrän joukkoja selustan varmistukseen. Sturm Division, jolla oli suuri vahvuus ja voimakas aseistus, muun muassa tykistöä, 31 StuG III -rynnäkkötykkiä ja 18 Nashorn-panssarintorjuntavaunua. panssariarmeijalle, mutta Hitler ei antanut heti lupaa joukkojen vetäytymiseen. Valko-Venäjän rintaman hyökkäyskärkien eteneminen muodosti ilmeisen saarrostusuhan 3. kaartin panssariarmeija etenivät syvälle puolustajien selustaan katkaisten Orshan ja Minskin välisen valtatien useita kymmeniä kilometrejä Orshan länsipuolella. Operaatio Bagration aloitettiin voimakkailla tiedusteluhyökkäyksillä 22.6. Huomattava osa 9. Bobruiskin kaatui kuin korttitalo jo 29.6. panssaridivisioonan, vastahyökkäys jäi sekavassa tilanteessa heikoksi. Saksalaisten tappioiden on arvioitu näissä taisteluissa olleen 70 000 sotilasta. Pohjoissivustalla Vitebskin suunnalla puna-armeijan 1. 1. Osa saksalaisjoukoista oli välttänyt saarrostuksen ja pyrki etenemään pieninä osastoina länteen. Henkiin jääneet antautuivat aamulla 27.6. Tilanne muuttui kriittiseksi, kun 1. 44. Valko-Venäjän rintaman joukot ylittivät Dneprin laajalla rintamalla Mogilevin linnoitetun kaupungin pohjoispuolella, ja 4. Puna-armeijan hyökkäys kohdistui ensimmäisessä vaiheessa erityisesti saksalaisten keskustan armeijaryhmän sivustoja vastaan. . Valko-Venäjän rintaman hyökkäykset Bobruiskin suunnalla torjuttiin osittain ensimmäisenä hyökkäyspäivänä, mutta hyökkäys 25.6. välisenä yönä ja Mogilevin pian sen jälkeen 28.6. kaartin panssariarmeijakunnan hyökkäys eteni kohti Bobruiskia etelästä ja 9. kaartin panssariprikaatin T-34–85 ylittää jokea mitä ilmeisimmin tunnetun kahlaamon kohdalla. kaartin armeijan hyökkäys eteni hitaasti, vaikka sille oli osoitettu erittäin voimakas tuki, muun muassa miinanraivausja liekinheitinpanssarivaunuja, rynnäkkötykkejä sekä pioneereja. panssariarmeijakunnan idästä. Partisaanit häiritsivät operaation alkuvaiheessa saksalaisten yhteyksiä ja katkaisivat rautateitä aiheuttaen viivästyksiä ja sekaannusta. 2. Tämän havaitsivat myös suomalaiset joukot Kannaksella, kun hyökkääjä eteni myös tiestön ulkopuolella iskien puolustuksen heikkoihin kohtiin. Normandiassa liittolaisten maihinnousu polki paikallaan ja oli kaukana tavoitteistaan
Hyökkäystä jatkettiin keskustan armeijaryhmän selustaan, ja operaatio eteni nyt laajalla rintamalla. Hitler tulisi jatkamaan keskiaikaista taktiikkaansa keskiaikaisen lääninherran jääräpäisyydellä sodan tuhoisaan loppuun asti. Valko-Venäjän neuvostotasavallan pääkaupunki Minsk kuului seuraaviin tavoitteisiin. kaartin panssariarmeijan 3. panssaridivisioonaa ja 505. Tilanne muistutti kesää 1941, mutta osat olivat vaihtuneet. Saarrostuksiin muodostui tämän seurauksena sisempi ja ulompi kehä, jolloin niiden murtaminen oli vaikeampaa kuin yksikertaisessa saarrostuksessa. heinäkuuta ja jatkoi hyökkäystä kohti Minskiä. raskasta panssaripataljoonaa Pohjois-Ukrainan armeijaryhmästä torjumaan neuvostojoukkojen rynnistystä nopeimman hyökkäysreitin, Minskin–Orshan välisen valtatien suunnassa. Kyllä saksalaisilla yhä taitoa riitti; suoraan junakuljetuksesta taisteluun saapuneet Tiikerit kohtasivat 5. Puna-armeija oli vallannut viikossa Hitlerin linnoitetut kaupungit sekä tuhonnut tai lyönyt hajalle suuren määrän saksalaisdivisioonia. Saksalaiset yrittivät hidastaa hyökkääjää Berezinajoella, mutta kaartin panssariarmeija ylitti sen jo 1. Posti kulkee, tässä tapauksessa hevosen välityksellä. Saksalaisjoukkojen saarrostaminen ja linnoitettujen kaupunkien valtaaminen ei johtanut edes hyökkäyksen merkittävään hidastumiseen. panssaridivisioonan voimat kuluivat taistelussa loppuun, eikä se yksin voinut pelastaa . Saksalaisilla ei ollut resursseja vastata kaikkialle ja samanaikaisesti kohdistuvaan uhkaan, ja vähäiset reservit olivat riittämättömiä puolustuksen uudelleenjärjestämiseen. Cannae oli katettu. Osa joukoista sitoutui taisteluun, mutta samanaikaisesti panssarija mekanisoidut armeijakunnat jatkoivat etenemistä syventäen saartoa. Mutta myös saksalaisen 5. 108 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 75 VUOT TA SIT TEN Romahdus Keskustan armeijaryhmän puolustus oli revitty hajalle. Etupanssariin on kiinnitetty raskaan tykinputken vaatima, ajon ja kuljetuksen aikana käytetty tuki.. Sen kolme pahoin runneltua armeijaa vetäytyivät ja yrittivät viivyttää neuvostojoukkojen etenemistä. Saksalaiset olivat tässä vaiheessa siirtämässä 5. Saksalaiset käynnistivät menestyksellisen vastahyökkäyksen kahden armeijakunnan vahvuista pohjoista hyökkäyskiilaa vastaan ja aiheuttivat sille erittäin raskaat panssaritappiot. panssariarmeijakunnan ja aiheuttivat sille raskaat, yli 50 panssarivaunun tappiot. Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät voimakkaasti vetäytyviä saksalaisjoukkoja vastaan ja aiheuttivat niille raskaita tappioita pahoin ruuhkautuneilla teillä. Hornissen / Nashornin konstruktio Panzer III/IV:n alustalle on hyvin havaittavissa
Maataistelukone Iljushin Il-2 ja kevyt pommikone Petljakov Pe-2 soveltuivat erinomaisesti Neuvostoliiton ilmavoimien tärkeimmäksi määriteltyyn tehtävään eli maavoimien taistelun tukemiseen. Ongelmaksi muodostui, ettei maavoimien taistelua kyetty tukemaan riittävästi eikä vastaavasti estämään lukumääräisesti ylivoimaisten Neuvostoliiton ilmavoimien voimakasta tukea etenevälle puna-armeijalle. Se kykeni tuottamaan erityisesti alakorkeuksille suorituskyvyltään melkein yhtä hyviä lentokoneita kuin Saksa mutta valtavan paljon enemmän. Taistelut Italiassa ja Ranskassa sekä valtakunnanpuolustus sitoivat suuren määrän resursseja. Erityisesti pula kokeneista lentäjistä aiheutti Saksalle vakavia ongelmia. Pe-2 miehistöineen Pultavassa kesäkuussa 1944.. Lännessä Luftwaffen tappiot olivat selvästi suuremmat kuin idässä. Myös länsiliittolaisten toimittamalla Lend-Lease-avulla oli Neuvostoliiton konekantaan suuri vaikutus. Neuvostoliitto sai länsikoneiden myötä haltuunsa myös uutta teknologiaa, jota se hyödynsi estoitta omissa kehitysprojekteissaan. Totalitaarinen, jäykän hierarkkinen yhteiskunta ja kokemukset puhdistuksista 1930-luvun lopulla olivat murhanneet innovaation ja uskalluksen. Uusien lentäjien koulutustaso oli heikentynyt selvästi, jolloin heidän todennäköisyytensä selvitä ratkaisevista ensimmäisistä sotalennoista oli heikko. N euvostoliitto kykeni keskittämään miltei kaikki voimavaransa Saksan vastaiselle rintamalle. Hävittäjälentokoneissa runsaslukuiset La-5ja Yak-9-koneet eri versioineen olivat suorituskyvyltään riittäviä kohtaamaan lukumääräisesti ylivoimaisina saksalaishävittäjät ilmataistelussa. T aktisesti punatähtiset ilmavoimat eivät koskaan yltäneet vastustajansa ja liittolaistensa tasolle. S aksan ilmavoimien lentokonevahvuudesta vajaa puolet oli itärintamalla. TEKSTI: ANTTI KARILA . ILMAN HERRUUTTA . Punailmavoimat ei tähän koskaan kyennyt, ei Kannaksella, ValkoVenäjällä, kesällä 1944 eikä myöhemminkään. Polttoaineesta alkoi olla pulaa, ja se rajoitti ilmavoimien toimintakykyä. Syyt olivat osin teknisiä ja koulutuksellisia, mutta puutetta oli myös kyvyssä omaksua uusia ajattelutapoja. Saksan ilmavoimat kykenivät yhä saavuttamaan rajoitetusti ilmatilan hallinnan, aiheuttamaan vastustajilleen raskaita tappioita ja iskemään pommikoneilla ja hävittäjäpommittajilla tehokkaastikin, mutta yhä harvemmilla onnistuneilla iskuilla ei saavutettu ratkaisevaa vaikutusta taisteluihin. Amerikkalaiset olivat tuoneet Italiassa käyttöön taktiikan, jossa painotettiin vastustajan selustayhteyksien katkomisen merkitystä ilma-aseen käytöllä. 109 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 I lmaherruus itärintamalla oli kesällä 1944 Neuvostoliitolla. Lentokonetuotanto ei pysynyt voimakkaasta kasvusta huolimatta länsiliittoutuneiden pommitusten aiheuttamien tuhojen ja yhä suurempien tappioiden perässä
Hyökkäysulottuvuutta löytyi, sillä 1. Arviolta noin 30 000 sotilasta onnistui läpäisemään saartorenkaan. armeijan joukkoja oli vielä kaupungin itäpuolella, ja niiden noin 100 000 sotilaalle Minskin menetys 3.7. Joukot vetäytyivät tai kuolivat. Läpimurron jälkeen puolustajilla oli käytännössä vähäiset mahdollisuudet torjua puna-armeijan vyöryä. ja 4. Vilnan kaduilla partioivat jo heinäkuussa 1944 uudet isännät. Heikoin voimin puolustettu kaupunki kaatui nopeasti. 2. Ukrainan rintaman joukoille aiheutettiin raskaita tappioita, mutta lop. Ainakin osa kuvan puna-armeijalaisista näyttäisi olevan puolalaisia, joille Liettuan pääkaupunki oli “vanha puolalainen kaupunki”. merkitsi ensin joutumista saarroksiin ja lopulta tuhoa. Nyt se kävi Saksalle kohtalokkaammaksi kuin Stalingrad ja Kursk yhteensä. Toisin kuin amerikkalaisin kuorma-autoin mekanisoitu puna-armeija, marssivat Wehrmachtin jalkaväkidivisioonat jalan hevosvetoisin kuormastoin. kantapää kuluneiden kolmen vuoden ajan. Reservien puute oli ollut koko Saksan idän sotaretken akilleen. Veikselille Puna-armeijan eteneminen jatkui edelleen. Hitaammin etenevät jalkaväkiarmeijat seurasivat perässä. Heikennetty Pohjois-Ukrainan armeijaryhmä joutui koviin taisteluihin 1. Saksalaisten kohti länttä vetäytyvien 9. Ukrainan rintamalla oli peräti kolme panssariarmeijaa, kun Valko-Venäjän operaatiossa niitä oli ollut vain yksi. Kun Valko-Venäjä oli vallattu, aloitettiin viimein 13.7. Lvovin–Sandomierzin operaationa tunnetussa hyökkäyksessä menestyksen kaava oli sama kuin Valko-Venäjällä aikaisemmin: puolustus murrettiin keskitetyllä ja massamaisesti käytetyllä tykistöaseiden ja ilmavoimien tulivoimalla, minkä jälkeen hyökkäystä jatkettiin panssarija mekanisoiduilla joukoilla puolustuksen syvyyteen. Keskustan armeijaryhmä oli käytännössä lyöty, eikä saksalaisille jäänyt muuta mahdollisuutta kuin vetää jäljellä olevat joukot Puolaan ja yrittää vakauttaa tilanne siellä. Saksan puolustuksen painopiste oli ollut kesäkuussa 1944 juuri tällä alueella, mutta Valko-Venäjän operaation myötä joukkoja oli jouduttu siirtämään keskustan armeijaryhmälle, jolla ei ollut reservejä puna-armeijan pysäyttämiseen. Ukrainan rintamaa vastaan. Saksan sodanjohdon odottama hyökkäys Länsi-Ukrainaan ja Puolaan. Kaksi aikakautta kohtasi viimeisen kerran. kaartin panssariarmeijakunta lähestyi etelästä ja sulki saarron. 110 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 tilannetta. Kuolemaja sankariromantiikasta viehtyneelle natsidiktaattorille kuoleminen näytti olevan se parempi ratkaisu. kaartin panssariarmeijakunnan kärkijoukot etenivät Minskin koillispuolelle ja samaan aikaan 1. Vanhemman kohtalo oli taas väistyä. Itävaltalaisen korpraalin raivokohtaukset Rastenburgissa eivät auttaneet
Arviot osapuolten kokonaistappioista vaihtelevat mutta asettuvat saksalaisten osalta noin 400 000 sotilaaseen. Rintama siirtyi pisimmillään noin 600 kilometriä länteen. Bagration oli toisen maailmansodan suurin hyökkäysoperaatio. Puna-armeija jäi Stalinin käskystä Veikselin vastarannalle ja antoi saksalaisten teurastaa kansallismielisen vastarintaliikkeen ja tuhota kaupungin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 111 putulos oli siitä huolimatta selvä. Viron miehittäminen oli kuitenkin enää ajan kysymys, sillä 3. Hitler ei halunnut luopua Baltiasta, mikä tuli johtamaan lokakuussa Kuurinmaan motin syntymiseen. Kovelin alueelta kohti Varsovaa. Silti se tahtoo jäädä ikonisten elalameinien, stalingradien ja normandioiden varjoon. Stalin hyödynsi taitavasti keisarillisen Venäjän historiaa, kulttuuria ja perinteitä kansallistunteen nostamisessa.. Kuurinmaan motti taisteli sodan loppuun asti torjuen puna-armeijan suurhyökkäyksen toisensa jälkeen ja laski aseensa vasta kun sota loppui kolmannen valtakunnan antautumiseen 9.5.1945. Puna-armeija menetti arviolta noin 800 000 sotilasta ja 3 000 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Hän haavoittui 1812 Borodinon taistelussa ja kuoli haavoihinsa. Rintama siirtyi pisimmillään noin 600 kilometriä länteen. Brodyn alueella saksalainen armeijakunta jäi saarroksiin ja huomattava osa joukoista tuhottiin muutamassa päivässä. Voiton hinta oli puna-armeijalle edelleen kallis. Saksan pohjoisen armeijaryhmän maayhteydet Saksaan olivat katkenneet. ja 5. Mittavien aluemenetysten lisäksi Saksan tappiot ylittivät reilusti yleensä paremmin tunnetun Stalingradin katastrofin mittasuhteet. Saksalaiset onnistuivat elokuun puolivälissä onnistuneella vastahyökkäyksellä kuitenkin avaamaan yhteydet uudelleen. Valko-Venäjän rintaman vasen siipi hyökkäsi 18.7. 1. Päätökseen vaikutti myös Suomen tilanne. Neuvostojoukot valtasivat sillanpäät Veikselin länsipuolelta muun muassa Sandomierzissä ja Magnuszewissä. Hyökkäys Karjalankannaksella päättyi heinäkuun puolivälissä kaikilla suunnilla. Saksassa arvioitiin aivan oikein Baltian ja erityisesti Viron merkitys Suomen irtautumiselle sodasta. Viron tyhjentäminen onnistui saksalaisilta lopulta varsin mallikkaasti, ja Sinimäissä ratkaistiin Suomenkin kohtaloa. Lvov vallattiin 26.7. Bagration oli kuuluisa venäläinen kenraali, joka taisteli mm. Itämerelle Operaation pohjoissiivellä 1. Leningradin rintamalle operaatio Bagrationin vaikutukset olivat vähäisiä. Napoleonin armeijaa vastaan. Ukrainan rintaman pohjoispuolella 1. Neuvostojohdon näkökulmasta se kannatti maksaa. Baltian rintaman joukot valtasivat Vilnan 13.7. Baltian rintaman joukot hyökkäsivät Kaakkois-Viroon ja valtasivat tärkeän Tarton kaupungin 25.8. Unohdettu suuroperaatio Bagration oli toisen maailmansodan suurin hyökkäysoperaatio. Bagrationin vaikutukset olivat murskaavia. Viron kohtalon lopullisesti ratkaisevat taistelut käytiin syyslokakuun aikana. kaartin panssariarmeijan joukot etenivät Itämeren rannikolle heinäkuun lopussa. Suomenlahden eteläpuolella Leningradin rintaman joukot etenivät heinäkuun lopulla Narvaan, mutta sen jälkeen seurasivat kovat taistelut Sinimäillä, ja eteneminen Tallinnaan pysähtyi. Varsovassa Puolan kansallismielinen vastarintaliike käynnisti kansannousun. Operaatio Bagration oli jo heinäkuun alkuun mennessä edennyt vaiheeseen, jossa saavutettua menestystä voitiin käyttää laajamittaisesti hyväksi. Operaatio Bagration nimettiin hänen mukaansa. Entä Suomi. Neuvostoliitto pääsi näin eroon hankalasta vastustajasta ja sai rakentaa sodanjälkeisen Puolan myötämielisen punaisen partisaaniliikkeen varaan. PJOTR IVANOVITSH BAGRATION (1765–1812). Pohjoisen armeijaryhmälle avautunutta tilaisuutta vetäytyä ei kuitenkaan käytetty. Joukot etenivät Varsovan edustalle kovien taisteluiden jälkeen heinäkuun lopulla
Eurooppalaiset maat olivat muutenkin vielä 75 vuotta sitten yhteiskuntina kovin hevosvetoisia. Toista maata oli jo pitkälle autoistunut ja mekanisoitu Yhdysvallat, joka mekanisoi myös puna-armeijan. . 112 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 75 VUOT TA SIT TEN RATSUVÄEN VIIMEINEN RYNNÄKKÖ Wehrmacht kulki hevosin sodan loppuun asti, ja olipa sillä ratsastavia taisteluyksiköitäkin vielä aivan sodan lopussa. Mutta silti kesällä 75 vuotta sitten yli Valko-Venäjän arojen hyökkäsi kohti länttä myös valtavat laumat punaista ratsuväkeä sapeleineen ja karabiineineen. TEKSTI: ANTTI KARILA
Harrison, Richard W. kaartin ratsuväkiarmeijakunnan muodostama ratsuväki-mekanisoitu ryhmä. 1. Oxford 2017: Oxford University Press. The Eastern Front 1943-1944: The War in the East and on the Neighbouring Fronts. Valko-Venäjän rintaman ratsuväki-mekanisoituun ryhmään kuului 3. 113 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 S yksyllä muistamme jälleen toisen maailmansodan alkua. Vuodesta 1943 alkaen ratsuväkidivisioonaan kuului panssarirykmentti, jonka vaunuista kolmannes oli keveitä. Toisaalta hevosen suorituskykyä ei tule liioitella. Solihull, West Midlands 2016: Helion & Company. Companion to the Red Army 1939-1945. Portland State University, 1991. Tank Warfare on the Eastern Front 1943-1945, Red Steamroller. Panssarivaunut ja divisioonan kevyestä tykistöstä ja raskaista kranaatinheittimistä muodostettu rykmentti lisäsivät merkittävästi divisioonan taistelukelpoisuutta rajoittamatta liikaa sen liikkuvuutta ja maastokelpoisuutta. Ratsuväellä oli vaikeakulkuisten alueiden liikesodankäynnissä, kuten koko laajalla itärintamalla, yhä sotilaallista arvoa. Operation Bagration, The Destruction of Army Group Centre June-July 1944. Operation Bagration 23 June-29 August 1944. Soviet General Staff. The Destruction of Army Group Centre. Meillä ratkaisua ei pidetty onnistuneena, ja panssaridivisioonan perustaksi jäi lopulta kaksi prikaatia: panssariprikaati ja jääkäriprikaati. Puolalainen ratsuväki marssi ratsain mutta pyrki taistelemaan yleensä jalan. Solihull, West Midlands 2007: Helion & Company. kaartin ratsuväkiarmeijakunta ja 3. Zaloga, Steven & Leland, Ness. Connor, William M. Veal, Stephen. Ratsuväki oli ensisijaisesti hevosilla liikkuvaa jalkaväkeä, joka taisteli jalan, mutta toisin kuin Puolassa 1939 Valko-Venäjän soilla, metsissä ja aroilla ratsuväki teki suuria manöövereja. Operaatio Bagrationiin ratsuväestä ja mekanisoiduista joukoista muodostettiin kaksi voimakasta ryhmää. (toim.) The Rout of the German Forces in Belorussia. Barnsley, South Yorkshire 2016: Pen & Sword Military. Zaloga, Steven. Aivan kuten kuva sodasta Puolassa viisi vuotta aikaisemmin edustaa mielikuva pienikokoisten hevosten selässä sapeleita heiluttelevista kasakoista kuitenkin enemmän propagandakuvastoa kuin sodan todellisuutta. Forczyk, Robert A. Cloucestershire 1998: The History Press.. Valko-Venäjän rintaman joukoissa taisteli 1. Todellisuus oli kovin toisenlainen. Analysis of Deep Attack Operations, Operation Bagration Belorussia 22 June-29 August 1944. Aivan kuten Puolassa vuonna 1939 oli divisioonaan liitetty jo varhain mekanisoituja osia, kuten keveitä panssarivaunuja tai panssariautoja. Ratsuväen ja mekanisoitujen joukkojen yhdistäminen osoittautui taktisesti onnistuneeksi ratkaisuksi. Viimeisiä ratsuväen rynnäköitä ja suuria manööverejä ei siis nähty suinkaan Puolassa vuonna 1939, vaan itse asiassa ne nähtiin puolen kymmentä vuotta myöhemmin itärintamalla, kesällä 1944 ja sen jälkeen. Oxford 1996: Osprey Publishing. Vaikeakulkuisessa maastossa voitiin käyttää hyökkäyskärkenä ratsuväkeä ja vastaavasti mekanisoituja joukkoja niille paremmin soveltuvassa avoimemmassa maastossa. Panssaroitujen osien myötä joukkoa myös huollettiin motorisoidusti, millä oli huikea merkitys. Kansas 1987: Combat Studies Institute, Fort Leavenworth. The collapse of the German army in the East in the summer of 1944 (Vol 1). Kahdeksan vuosikymmentä täyttyy siitä, kun Saksa murskasi yhdessä puna-armeijan kanssa Puolan vain kuukaudessa. 2. Lisää aiheesta: Baxter, Ian. Hevosilla kyettiin liikkumaan huomattavasti vaikeakulkuisemmassa maastossa kuin moottoriajoneuvoilla, ja taistelu voitiin aloittaa nopeasti. kaartin mekanisoitu armeijakunta. Näihin muistoihin liittyy monien mielessä kliseinen ja osin harhaanjohtava kuva puolalaisesta ratsuväestä taistelussa panssaroitua teloin vyöryvää vihollista vastaan. Ratsuväkidivisioona tarvitsi myös motorisoituja joukkoja huomattavasti vähemmän huoltoa, mikä oli erityisesti vaikeakulkuisessa maastossa huomattava etu. Vuonna 1942 perustetun Suomen panssaridivisioonan organisaatioon kuului ratsuväkiprikaati mutta vain lyhyen aikaa. mekanisoidun armeijakunnan ja 4. Bagration 1944. Germany and the Second World War VIII. Haasteena olikin löytää tasapaino hyvän liikkuvuuden ja tulivoiman välillä. Tämä toi läpimurtojen jälkeiseen etenemiseen tarvittavaa joustavuutta ja nopeutta. Marssit jäivät myös lyhyemmiksi, ja mukana kulki vähemmän tulivoimaa. Puna-armeija kykeni kesällä 1944 etenemään yllättävän hyvin myös Valko-Venäjän laajoilla metsäja suoalueilla, joiden kautta etenemällä voitiin kiertää helpommat mutta samalla vahvemmin puolustetut etenemisurat
Ilmatorjuntaa varten junaan oli kahteen vaunuun asennettu ylimääräinen it-kk-jaos. Mannerheimin makuuhytti oli varsin spartalainen: vuoteen lisäksi pieni pöytä, kaksi tuolia ja vaatekaappi. Junassa oli yhdistetty päiväja ravintolavaunu, kaksi tavallista makuuvaunua, yksi makuuvaunu, jossa oli pieni salonki, vaunu mukana kuljettaville autoille, ilmatorjuntavaunu sekä konduktöörivaunu. LÄHELLÄ ONNETTOMUUTTA oltiin syyskuussa 1941, kun ylipäällikön juna Suistamossa lähellä Leppäsyrjän asemaa ajoi kahteen kertaan venäläisten asettamaan kolmen 15,5 kilon sähkösytytteisen miinan yli. Vaunut oli silloin parkkeerattu Immolaan Kaukopään tehdasraiteelle. Pisimmät junamatkat tehtiin Rovaniemelle tapaamaan Lapin saksalaista sodanjohtoa. Kari Salon toimittamassa kirjassa Ylipäällikön juna (Kustantaja Laaksonen, 2018) käydään mielenkiintoisella tavalla läpi jatkosodan historia Mannerheimin junasta katsoen. Junan kaikki matkat on tarkasti rekisteröity. Viestiyhteydet olivat hankalat. Kun illallinen oli nautittu, rintamakomentaja palasi esikuntaansa ja juna lähti kohti Mikkeliä. Junassa nautittiin rintamakomentajalle tarjottu illallinen. Junan ravintolavaunu on yksityisomistuksessa Sastamalassa erään huoltoaseman pihalla. Kun juna perustettiin talvisodan alla, sen päälliköksi komennettu reserviluutnantti Birger Hagström piti tarkkaa päiväkirjaa junan matkoista, joita kertyi kaikkiaan 95 kappaletta. Junassa seurasi tarvittava osa esikuntaa. Junan turvallisuudesta vastasi ilmatorjuntavaunu, jonka aseistus oli lopulta varsin vaatimaton. Mannerheim saattoi nauttia aamukahvinsa hyvin nukutun yön jälkeen. Mannerheim oli päivällä kutsunut komentajan osallistumaan illalliselle junassa ”jos tilanne sen sallii”. Kertaakaan ei illalliskutsua jätetty noudattamatta. Ylipäällikön junan A 90 -vaunu, jossa olivat hytit ja pieni salonki, on museoituna Mikkelin asemalla. Niillä siirryttiin tarkastettavaan rintamakohteeseen. Kun hän saapui 4. Sen vuoksi juna ei ollutkaan varsinainen esikuntajuna, jollainen Mannerheimilla oli ollut käytössään vuonna 1918. Mutta oli Immolaan siirretty sentään juhlien ajaksi kaksi raskasta it-patteria ja 20 hävittäjää. Hagströmin päiväkirjan mukaan Mannerheim matkusti junallaan 79 292 kilometriä, eli melkein kaksi kertaa maapallon ympäri. Karttojen käsittely olikin hankalampaa, eikä asiakirjoille ollut myöskään säilytyspaikkaa. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Rintamakäyntien lisäksi hänen junansa kävi usein Helsingissä, joskin välillä tyydyttiin liittämään Marskin vaunu tavallisen junan perään. Juna tarjosi hyvät, joskin samalla varsin vaatimattomat tilat matkustamiseen, ateriointiin ja keskusteluille matkojen aikana. Mannerheim oli niin kiintynyt vaatimattomaan junaansa, ettei hän raaskinut luopua siitä edes tultuaan valittua presidentiksi: hän nukkui junassaan presidenttiytensä 40 ensimmäisestä yöstä 19. Kun mentiin tarkastusmatkalle rintamalle, ajettiin junalla asemalle A, missä purettiin junan autovaunusta ajoneuvot. Siis aurinkoista lukukesää. Talvisodan aikana aseistuksena oli yksi kaksois-it-konekivääri, ja jatkosodan aikana arsenaaliin lisätiin yksi 20 millin Madsen it-tykki. Kannattaa lukea vaikka siellä laiturinnokassa kesällä. Nyt ravintolavaunuja oli useita, ja turvallisuuteenkin oli satsattu enemmän. Junassa oli kenttäradio, mutta sitä voitiin käyttää vain junan seisoessa paikallaan, jolloin voitiin virittää antennit. kesäkuuta 1942 onnittelemaan 75-vuotiasta Mannerheimia, vietettiin juhlat tietysti ylipäällikön junassa. Päivän päätteeksi ajettiin asemalle B, minne juna oli päivän mittaan siirtynyt. Miina löytyi vasta myöhemmin sotavankikuulustelussa saadun tiedon perusteella. Marskin junassa nautti lounaan jopa itse Adolf Hitler. Kenraalit nukkuivat tavallisissa makuuhyteissä. 114 SUOMEN SOTILAS 3 • 2019 KNUUTI Jukka Knuuti KUN MANNERHEIM kävi jatkosodan aikana päämajakaupunki Mikkelin ulkopuolella, oli hän yleensä liikkeellä omalla junallaan. Junan liikkeet pidettiin tarkkaan salassa, ja se olikin parempi turva kuin it-kk. Kesä Marskin junassa. Mannerheim matkusteli junallaan ympäri Suomea. Tämäkin vähäinen it-aseistus oli tyhjän panttina, sillä junaa vastaan ei koskaan hyökätty. Tuosta aseistuksesta ei rynnäkkölentäjä olisi paljoa piitannut. Se olikin hyvin käytännöllinen tapa liikkua. Junan lähivartioinnista vastasi 40 miestä