RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 • 3/2020 • 13,50 € HX-HANKE: 76 73 35 -2 00 3 PA L. V K O 20 20 -3 3 SUPER HORNET BREWSTER SUOMEN SUOJANA MARINE ALUTECH 100-VUOTIAS OLLI VUORIO PANDEMIA MUUTTAA MAAILMAA
PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA Ihmeaseita vai suuria lupauksia. Varaverkko uusiksi Varaverkko uusiksi KIINAN aurinko nousee KIINAN aurinko nousee SUOMEN MAAVOIMAT HUOMENNA | HISTORIA EXTRA: SAKSAN VIIMEINEN VOITTO 1943 R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 1/2 1 3 • 1 2 , 5 . R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 3 • 1 3 , 5 . ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN Suihkuhävittäjän VIIDES SUKUPOLVI Suihkuhävittäjän VIIDES SUKUPOLVI R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 3 • 1 3 , 5 . R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 1 • 1 2 , 5 . DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET KONEPISTO OLIEN TAISTELU TAISTELU TAISTELU TAISTELU 70 vuotta jatkosodas ta DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 • 1 2 , 5 . Tilaa nyt Suomen Sotilas www.suomensotilas.fi. Soita tilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@jaicom.com 100 vuotta Suomen Sotilasta Suomen sotilaille . Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sotataidosta, sotilastekniikasta ja sotahistoriasta. Taivaan robotit Maavoimat uusiksi PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 3/2 1 3 • 1 3 , 5 . USA LIIPAISIMELLA | HÄVITTÄJÄN 4.5 SUKUPOLVI | KOITAJOKI 1944 Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu
Se tunnetaan yhä nahoissa. Se on vain sen säälittävä, raakaainetuottajakehitysmaa-varjo. Ja siitä on vain vähän aikaa. Kun paniikki saa vallan, kohdistuu kaikki huomio siihen, mitä pelätään, oli se sitten koko maapallon tuhoava ydinsota, meteoriitti, ilmastonmuutos, pandemia tai muu maailmanloppu. Mutta ei Venäjä ole Neuvostoliitto. Yletön pelko ja varovaisuus voi olla strategia niukkaan selviytymiseen, mutta ei koskaan menestykseen. Keväällä 80 vuotta sitten Neuvostoliitto jakoi yhdessä Saksan kanssa osan Euroopasta. Mutta liikaakin voi pelätä. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Mutta niin kauan, että johdossamme istuu jo ihmisiä, joilla ei ole Berliinin muurin ajasta omaa aikuisiällä saatua muistijälkeä. Se myös haluaa olla pelätty. Jotenkin siinä kaikuu pelon ääni. Näitä paniikkejahan on ihmiskunnan historian aikana nähty. Suomenlahden etelärannalla, johon tänä keväänä emme saa matkustaa hakemaan halvempia remonttitarpeita ja virvokkeita, muistetaan 75 vuoden takainen vapautus. Venäjää kyllä kritisoidaan julkisuudessa avoimesti ja analyyttisesti, usein myös hyvin rakentavasti, mutta esimerkiksi valtioneuvoston uusi Venäjä-raportti kyllä hieman oudoksuttaa länsimaista objektiivisuuteen pyrkivää tarkkailijaa. Aurinkoista ja pelotonta kesää kaikille Suomen sotilaille vapaassa maassa. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Jälkimmäiseen tarvitaan riskien ottoa, niiden hallintaa ja tietty vähän säkääkin. Jotkut meistä vielä muistavat tupakka-askilla ostettavan päreolkaisen koppalakkipäisen Tallinnan satamassa. Alamaisyhteiskunta, joka katsoo taaksepäin ja vastustaa vapautta ja edistystä. Toinen maailmansota loppui Baltiassa vasta viimeisen venäläisen sotilaan lähdettyä sieltä. Ja juhlii julistaen itsensä vapauttajaksi. Eikä syynä ollut pandemia tai ilmastonmuutoksen torjuminen. Siellä Moskovan ääntä ei kuunnella. Aineistopäivä 22.6.2020. jaakko.puupera@suomensotilas.fi. Suomessa sitä ei ilmeisesti haluta nähdä. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Anttila, Mikko • Halila, Mikael Janhunen, Jukka • Karila, Antti Kesselring, Agilolf • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti • Lindblom, Tom • Masso, Iivi Mattila, Jukka I • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Rundgrén, Eerikki Sinkkonen, Jarmo • Säyrinen, Timo Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen 4.6.2020 Pelko Varovaisuus on viisautta, ja herran pelko on viisauden alku, sanotaan. Toivottavasti uusien nuorien johtajiemme paljon julistama uusi normaali ei tarkoita Suomessa yritystä palata vanhaan maailmaan. Jotkut meistä ovat eläneet ajassa, jolloin Suomenlahden yli ei voinut matkustaa vapaasti. Kaikella on hintansa, ja kaikelta ei voi suojautua. Aiheellisia ja aiheettomia, aliarvioituja ja yliarvioituja. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Itse autamme asiaa tekemällä kritiikkiä kestämättömiä, metodologisesti luokattomia kyhäelmiä milloin suomalaisista SS-miehistä, milloin omien sotilaiden summittaisesta teloittamisesta. Moskova puhuu. Eikä siihen tarvitse palata. Toki ydinasein varustettu sellainen. Se oli pelon aikaa, johon ei saa olla paluuta. Se kiittää. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Venäjän ja menneisyyden ääni. Kun koko yhteisö mediasta sosiaaliseen mediaan tuijottaa vain yhtä asiaa, jäävät mahdollisuudet ja – mikä pahinta – myös muut uhat ilman huomiota. Meneillään olleen koronapaniikin aikana olemme ainakin laiminlyöneet talouden ylläpidon ja ummistaneet silmämme siltä, minkälaista tuhoa hysteria tulee aiheuttamaan. Se kannattaa maksaa aina. Naapurissamme on yhä valtio, joka on rakennettu pelolle. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 4/2020 ilmestyy syyskuussa 2020. Vapaudella on nimittäin hintansa. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Määräaikaistilausta ei voi perua. Mieluummin kuin elää pelossa, jos sitä nyt voi edes elämäksi kutsua. Ilman kykyä pelätä ja varoa niin yksilöt kuin yhteiskunnatkin ajautuvat helposti tarpeettomiin vaikeuksiin ja tuhoon. Kun tulee laskun paikka, saattaakin osoittautua, että lääke oli tautia tappavampi. Saattaa olla, että länsinaapurimme veti taas pidemmän korren… Olemme kääntäneet peloissamme katseemme pois myös perinteisistä ulkoisista uhista. Venäjällä se unohdetaan ja käännetään huomio Katynin joukkohaudasta tekaistuihin väitteisiin suomalaisten muka tekemistä sotarikoksista. Paniikki nimittäin tappaa, ja hysteriasta ei ole koskaan muuta kuin haittaa. Sataprosenttista suojaa et voi saada koskaan mihinkään edes piiloutumalla kellariin odottamaan kuolemaa, joka sitten todennäköisesti sillä tavoin vain nopeutuu ja vielä kovin tuottamattomalla, ikävällä, yksinäisellä ja tuskallisella tavalla. Saksassa se muistetaan häveten, ja siihen häpeään on aihettakin
On resilientti. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Lopulta joudumme aina priorisoimaan. Ei panikoi. Muutoin hukumme kaikki. Pandemia muuttaa maailmaa PANDEMIA 6 Pandemia muuttaa maailmaa – Jouko Ahvenainen 12 Hengityssuojainten dekontaminaatio – Jaakko Puuperä JYVÄLLÄ 14 Turvallisuuskatsaus 15 Puolustusvoimat siirtyi poikkeusoloihin 16 Talkoilla korona-ajan kyberuhkia vastaan Kouluttajat kotiin Irakista RUL: Suomeen tarvitaan varaamisrekisteri Parempi myöhään... Ainakin kolme opetusta olisi nuoremmankin päätöksentekijäpolven hyvä oppia jo nyt kriisin ollessa päällä; ensinnäkin ihmisen mahdollisuus vaikuttaa asioihin on vain rajallinen, toiseksi kaikella on hintansa, ja kolmanneksi me olemme kaikki kuolevaisia ja myös ihmishengellä on viime tingassa hinta. Tilaajarekisteri. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. – Jaakko Puuperä 37 Tukialuskone sopii Suomelle – Aleksei Kettunen 42 Hopealuoti ja merisuurvallan ilmasotafilosofia – Aleksei Kettunen 44 Klassinen Hornet – Aleksei Kettunen 52 Boeing EA-18G Growler – Aleksei Kettunen KOMMENTTI 54 Robotit korvaavat pilotit – Ahti Lappi MATERIAALI & TUOTANTO 56 Pieni suuri suomalainen – Seppo Salmi 62 Jurmo-luokka peruskorjauksessa – Seppo Salmi HÄVITTÄJÄT 66 Brewster Suomen suojana – Timo Säyrinen 77 Hävittäjätaktiikan suurmies – Timo Säyrinen SUOMEN SOTILAAT 80 100-vuotias kaaderi – Jaakko Puuperä KNUUTI 90 Tolvajärven sankari(t) – Jukka Knuuti Kannen kuva: US Air Force Palvelukortti sivulla: 91 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. 6 S itten aikanaan pandemian jälkeen emme kaipaa syyllisiä vaan kriittistä analyysia ja opetuksia, jotta olemme jatkossa nykyistä paremmin valmistautuneita erilaisiin kriiseihin. Maailmalta – Pekka Mäkelä 24 Ase-Esa on poissa – Jaakko Puuperä PALAUTTEET 22 Palautteet IIVI 25 Liberaalin demokratian loppu – Iivi Masso HX-HANKE 26 Korvaako Super Hornet Hornetit. Todellinen johtaja uskaltaa ottaa riskejä, hyväksyy ja kestää tappiot ja kantaa vastuunsa. s. Julkaistava aineisto. Sellaisia johtajia tarvittaisiin taas
Tukialushävittäjä Suomen suojana Pieni suuri suomalainen MARINE ALUTECH s. 66 ByllyWaltteri, Taivaan helmi, Buffalo... s. 26 s. 40 SUPER HORNET
6 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 PANDEMIA PANDEMIA MUUTTAA MAAILMAA Joku oppii ja voittaa, osa häviää . TEKSTI: JOUKO AHVENAINEN
7 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 E spanjantauti tappoi reilu sata vuotta sitten kymmeniä miljoonia ihmisiä, kun maailman väkiluku oli noin neljäsosa nykyisestä. Voisivatko valtiotoimijat samalla myös oppia hallitsemaan paremmin kaikenlaisia kriisejä sotatilanteista pandemioihin ja luonnonmullistuksiin?. Koronan jälkeen vallitsee uusi normaali, joka osan mielestä on hyvin erilainen kuin vanha normaali. Kuka maksaa hinnan muutoksesta ja kuka on voittaja. Puoli vuosisataa myöhemmin, vuosina 1968–1969 levisi hongkongilaisena tunnettu influenssa, johon sairastui noin miljardi ihmistä. Todellinen sairastuneiden määrä onkin mitä todennäköisimmin virallisia lukuja paljon suurempi. Selvää on, ettei menneisyyteen koskaan palata muutenkaan, mutta yleensä ihmiset ja ihmisyhteisöt muuttuvat vähemmän ja hitaammin kuin odotetaan. Nykytietojen mukaan tauti näyttäisi olevan erityisen vaarallinen vanhemmille ihmisille, ja siinä se eroaa sekä espanjantaudista että hongkongilaisesta influenssasta. Kuolleisuus oli siis korkea. Tautiin sairastui noin 500 miljoonaa ihmistä. Britanniassa arviotiin toukokuussa, että vain 1–2 alle 25-vuotiasta miljoonasta on kuolOlemme kaikki kuulleet taakse jääneen kevään aikana monta kertaa, ettei vanhaan ole paluuta. Yleisimmät arviot ovat 20 ja 50 miljoonan välillä, mutta jopa 100 miljoonasta kuolleesta on esitetty arvioita. Puoli vuosisataa sitten elimme paljon murheellisemmassa maailmassa kuin tänään. Miten ja millaiseen uuteen olemme menossa. Yhdysvalloissa on esitetty virallisiin lukuihin nähden jopa 50–85-kertaisia arvioita. Julkinen ja yksittäisten ihmistenkin suhtautuminen oli hyvin erilaista. Tällä hetkellä on käytännössä mahdotonta arvioida koronaan sairastuneiden määrää. Yhdistävänä piirteenä on kuitenkin se, että lähes kaikkialla on testattu pääasiassa oirehtivia henkilöitä. Eri maissa on testattu ja tutkittu mahdollisia pandemiaan sairastuneita eri tavoin. On liian aikaista. Toukokuun puolivälissä tämän jutun mennessä toimitukseen noin 300 000 ihmistä oli kuollut koronaan koko planeetalla. Siihen kuoli lähes miljoona ihmistä, kun maailman väkiluku oli noin puolet nykyisestä. Esimerkiksi Wall Street Journal väitti artikkelissaan, että hongkongilainen olisi hyvin verrattavissa koronaan, mutta maailma oli erilainen. Oli Vietnamin sota, kylmä sota, nuorison radikaalia ja jopa väkivaltaista liikehdintää monessa maassa, eikä sosiaalista mediaa ollut
Tiedämme, miten 1990-luvun alun lama ajoi monet ihmiset Suomessa epätoivoiseen asemaan ja kokonainen nuorten sukupolvi kärsi. Moni talousasiantuntija mutta myös yrittäjät ja työntekijät, jotka ovat menettäneet työnsä ja toimeentulonsa, alkavat tuntea, että keinot torjua virusta ovat niin rajuja, että niistä on enemmän haittaa – myös ihmishengissä laskettuna – kuin koronasta. Samalla tavalla voisi sanoa, että kokonaisten väestömassojen terveys ja taloudellinen toimeentulo – siis elossa pysyminen ja selviytyminen – ovat aivan liian tärkeitä asioita, että ne voisi jättää vain lääkärien ja terveydenhuollon ammattilaisten vastuulle. Mehän olemme kaikki kuolevaisia, ja kysymys on vain ajasta ja tavasta. Elämää voi hallita vain tiettyyn rajaan asti. Tämä ei ole asiantuntijoiden vähättelyä, vaan sen tunnustamista, että pandemian kokoisen terveysuhan vaikutukset ovat niin monisyisiä ja monimutkaisia, ettei niitä voi jättää vain yhden kapean sektorin asiantuntijoiden harteille. 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 PANDEMIA lut koronaan. Kun tauti näyttää uhkaavan vain ikäihmisiä, tulee lähestyvän luonnollisen kuoleman lykkääminen ehkä vain muutamalla vuodella tai jopa lyhyemmällä ajalla kohtuuttoman kalliiksi. Ilman toimivaa taloutta tuho on taattu, jos ei heti, niin ainakin ajan kanssa. Seurauksia Meneillään olevan pandemian talousvaikutukset ovat olleet laajat, erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Oikeasti 100 %:n turvallisuutta ei ole olemassa. Kenraali ja Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Tiedämme myös hyvin historiasta, että talousromahdukset ovat johtaneet sisäisiin levottomuuksiin, sotiin ja myös suunnattomaan inhimilliseen kärsimykseen. Äänestäjät – kansalaiset – puolestaan sitten päättävät, tukevatko noita päätöksiä. Kun pandemiasta uutisoidaan, jää kuolleiden määristä kirkuvien otsikoiden alle usein se, mikä on kuolleisuuden nettolisäys. Eisenhower totesi presidenttinä toimiessaan sodan tulleen aivan liian tärkeäksi kysymykseksi, että sen voisi jättää vain kenraalien vastuulle. Mitä pidemmälle kriisi, talouksien sulkeminen ja esimerkiksi työttömyyden kasvu ovat edenneet, on alettu myös keskustella enemmän talouskriisin vaikutuksista. Nyt pitäisikin verrata olemassa olevan tiedon valossa eri vaihtoehtojen inhimillistä ja taloudellista hintaa. Tosiasia on, että ratkaisua, jossa kaikki voivat selvitä, ei ole. Viime kädessä valtion johdon ja poliittisten päättäjien tulee tehdä kokonaisarvio siitä, mitä halutaan tehdä. Niitä ei tulisi myöskään asettaa vastakkain. Hinta Tietoturvasta on joskus todettu, että 100 %:n turvallisuus aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin tietoturvauhat, sillä se estää tiedonkulun. Olisi siis muistettava, että todellisuudessa kaikilla ratkaisuilla on hintansa. Erityisesti jos koronan mahdollisten uhrien suojelu aiheuttaa enemmän uhreja muissa ryhmissä. Suuri osa taloutta on ollut suljettuna, ja moni muukin inhimillisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan alue kärsinyt merkittävästi. Suomessa kuolleiden iän mediaani on ollut yli 80 vuotta. Kriisin alussa oli varsin suurin yhteisymmärrys voimakkaiden rajoitustoimien puolesta. Kaikilla ratkaisuilla on hintansa.
Ja vaikka olisi verkostomatematiikan tai epidemiologian asiantuntija, ei se vielä tarkoita, että osaa analysoida asian vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Yksi henkilö vaikuttaa toiseen tietyllä todennäköisyydellä. 9 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 Viraalisuus Sosiaalisten verkostojen ja viraalisuuden (virusmaisesti leviävä) analysointi ja tilastotiede ovat tulleet kriisin myötä jokapäiväiseen keskusteluun, ja aika moni näyttää kokevan olevansa niiden asiantuntija. Sota Valinnoissa on aina kyse monista inhimillisistä, eettisistä ja taloudellisista vaikuttimista. Voisi melkein sanoa, että Yhdysvallat ja Britannia ovat maksamassa kansalaispalkkaa.. Kyse on vain siitä, halutaanko niin tehdä. Teknisesti tämä on mahdollista hoitaa yksityisyyden suojaa kunnioittaen. Monimutkaisiin kysymyksiin ei kuitenkaan todellisuudessa ole helppoja vastauksia. Mutta eihän se ole käytännössä mahdollista. Aivan kuten päätettäessä sodasta ja rauhasta. Sota tarkoittaa aina monia uhrauksia, siitä maksetaan korkea hinta, mutta silti moni yksilö ja maa katsoo vapauden tai muut saavutettavat hyödyt suuremmaksi arvoksi kuin menetetyt ihmishenget. Mutta kun puhutaan ihmiselämästä ja myös laadusta, vaikutukset ovat moninaisia, ja myös hinnasta päättäminen on lopulta eettinen kysymys. Suomen kaltaisen pienen maan kohdalla kyse on ollut oman maan vapaudesta. Osa maista onkin onneksi päätynyt moderneimpiin ratkaisuihin, joissa tieto olisi kansalaisen hallussa, mutta vaarallisesta kohtaamisesta voisi varoittaa. Viime kädessä siis otetaan riskejä ja hyväksytään tappioita tulosten ja voittojen saavuttamiseksi. Valinta ei silti ole ollut helppo, ja sen hinta on ollut kova. Varsin moni asiantuntija on kuitenkin Suomessakin esittänyt, että nyt pelastetun ihmishengen hinta on ylittänyt moninkertaisesti sen, mitä on pidetty siedettävänä maksimihintana yhdelle laadukkaasti eletylle lisävuodelle. Nyt montaa maata on johdettu pääosin sillä mittarilla, moniko mahtuu tehohoitoon. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kaltaisen suurvallan kohdalla kyse on ollut enemmänkin panos–tulos-laskennasta. Kyse ei ole vain taloudellisesta hinnasta. Esimerkiksi olisi helppo lopettaa sairauden tartuttaminen sillä, että jokainen ihminen eristettäisiin olemaan yksin viikkoja. Jos verkostossa leviäminen vähentyy tietyn määrän, sitä pitäisi verrata toimenpiteen hintaan. Yksi esimerkki ovat matkapuhelinsovellukset, joilla voidaan seurata ihmisten liikkumista ja tapaamisia. Ne voivat olla hyvä idea taudin leviämisen ehkäisyyn. Koronan torjunnan hinta on paljon korkeampi kuin normaalisti on oltu valmiita maksamaan terveydenhuollosta tai vaikka liikenneturvallisuudesta. Tämä siis vain kuvauksena päätöksenteon logiikasta ilman mitään arvokannanottoa. Mutta pitkän aikavälin vaikutukset siitä, että hallitukset voisivat seurata ihmisten liikkeitä ja tapaamisia, ovat pelottavia. Suuri haaste on, että jokaisella toimella on hintansa. On katsottu, että sota toisella puolella maailmaa on asia, josta kannattaa maksaa monen nuoren elämä ja suuri taloudellinen panos asevoimien ylläpitoon ja sodankäyntiin
Kummallakin ratkaisulla on aina hintansa, oltiin sitten hyökkäämässä tai puolustautumassa. Kuka olisi odottanut sitä Trumpilta tai Johnsonilta. Klassikkoelokuvassa Kolmas mies on kuuluisa kohtaus, jossa esitetään – hieman historiaa oikova mutta sitäkin makoisampi – väite: ”Italiassa oli Borgioiden aikaan kolmekymmentä vuotta sotaa, terroria, murhia ja verenvuodatusta, mutta siellä syntyivät Michelangelo, Leonardo da Vinci ja renessanssi. Valinta Demokratioissa poliitikoille valinta on erityisen vaikea. Ne ovat olleet suuri haaste myös monelle maansa sotaan vieneelle johtajalle. Myös viestintä monessa maassa on enemmän uhkista puhumista kuin mielialan ja selviytymistahdon korostamista. Tällainen keskustelu on tietenkin täysin erilaista kuin olisi sodassa. Yhdysvalloissa annetaan suoraa rahaa kansalaisille, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa maksetaan osa työnsä menettäneiden palkasta. Nyt kun puhutaan paluusta töihin ja kouluun, on myös moni ammattiliitto aktivoitunut vastustamaan talouden avaamista ja vaatinut, ettei heidän liittonsa ihmisten tarvitsisi palata töihin, kun siihen voi liittyä riski. Sodat nopeuttavat usein teknologian kehitystä monilla aloilla. Tätä puolta on tämän kriisin aikana hoidettu yllättävän heikosti useimmissa valtioissa. Mutta myöskään taloudelliset vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Tässäkin tilanteessa on voittajia. Ydinase ja ydinvoima kehittyivät ratkaisevasti. Käkikellon.” (”Like the fella says, in Italy for 30 years under the Borgias they had warfare, terror, murder, and bloodshed, but they produced Michelangelo, Leonardo da Vinci, and the Renaissance. Eikä myöskään yhteiskunta maksaisi kotona olosta, kuten nyt on tapahtunut useammassa maassa. Sotien aikana tärkeä osa valtion toimintaa on kansalaisten mielialojen ja taistelumoraalin ylläpito. In Switzerland they had brotherly love – they had 500 years of deKriisi ei kohtele tasapuolisesti.. Siinä tilanteessa ei opettaja, bussikuski tai tehdastyöntekijä voisi vedota siihen, että työssäkäynnissä voi olla riski. Voisi melkein sanoa, että Yhdysvallat ja Britannia ovat maksamassa kansalaispalkkaa. Toisen maailmansodan seurauksena lentämisestä ja autoista tuli jokapäiväisempiä. Arkkurivistöt ovat puhuttelevia. Korona on riski erityisesti vanhoille ja niille, joilla on tiettyjä perussairauksia. Myös tietokoneet, tutkat ja tietoliikenne kehittyivät sodan aikana merkittävästi. 10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 PANDEMIA Pandemian vastatoimia ja itse sen uhkaa voidaan verrata monella tavoin sodissa maksettaviin uhreihin eli päätökseen, tartutaanko aseisiin vai ei. Silloin jokaisen tulisi täyttää tehtävä, jonka yhteiskuntaa määrää. Tässä asiassa olisi paljon oppimista sotatilanteista. Kun ihmiset eivät saa kokoontua, eivät pääse ravintolaan, elokuviin tai konsertteihin eivätkä edes voi katsoa urheilua televisiosta, heillä on kriisin keskellä entistä rankempaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Britannian hallitukset ovat jo luvanneet suuret tukipaketit. Voittajat Kriisi ei kohtele tasapuolisesti. Sveitsissä on ollut veljellistä rakkautta sekä 500 vuotta demokratiaa ja rauhaa, ja mitä he ovat tuottaneet. Toisaalta koko kansakunnan selviytymismahdollisuudet ovat vielä heikommat talouden romahdettua
The cuckoo clock.”) Selvää on jo nyt, että etätyö, kotiin tilaaminen ja kaikenlaiset digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet merkittävästi kriisin aikana. Se kertoo myös siitä, etteivät yksityiset sijoittajat usko niiden nousuun. Sen sijaan todellisen kultakaivoksen löysivät ne ihmiset ja yritykset, jotka tarjosivat palveluita kullankaivajille ja loivat uuteen kasvavaan kaupunkiin merkittäviä liiketoimintoja, kuten Levi Strauss tekemällä farmarihousuja, Wells Fargo tarjoamalla pankkipalveluita ja Domingo Ghirardelli valmistamalla suklaata. Muuten tällainen kriisi olisi erinomainen tilaisuus niille, joilla on rahaa ostaa. Yksi tällainen on kivijalkakauppa. Digiloikka Paljon puhuttua digitalisaatiota korona-aika tulee kiihdyttämään merkittävästi. Tunnettu tosiasia on myös, että suurimmat uudet mahdollisuudet eivät välttämättä ole ne mahdollisuudet, jotka ovat suoraan näkyvissä. Nyt he tietävät, millä välineillä kotityö onnistuu, miten tilata ruokaa kotiin, miten allekirjoittaa dokumentti digitaalisesti, miten osallistua etäopetukseen ja korvata liikematka kotona istuen. Monet näistä palveluista ovat olleet olemassa jo ennen koronaa, mutta niiden käyttö ollut pientä, ja suuri osa ihmisistä ei ole ottanut ensimmäistä askeltakaan niiden käyttämiseksi. Mutta kun he ottavat ensimmäisen askeleen, käyttävät palvelua kerran, paluuta vanhaan ei välttämättä enää ole. Samalla se kiihdyttää tiettyjen toimialojen vääjäämätöntä hiipumista. Korona ei kaatanut Stockmannia, mutta varmasti kiihdytti sen ajautumista velkasaneeraukseen. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 11 mocracy and peace, and what did that produce. Espanjantaudista on 100 vuotta ja hongkongilaisesta influenssasta 50 vuotta. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi uudet mallit ihmisille hallita omaa dataa ja saada hyötyä datasta yksityisyydensuoja säilyttäen. Osataanhan. Voimme odottaa noissa toiminnoissa suuria menestystarinoita lähivuosina. Opetus Tämä kriisi on varmasti antanut monia oppeja valtioille, yrityksille ja yksilöille. Tietoturva ja luottamus verkossa tulee entistä tärkeämmäksi, ja tulemme näkemään lisää työkaluja, joiden avulla voi verkostoitua virtuaalisesti, varmentaa luottamus verkoston sisällä ja jakaa vastuita. Varmasti pandemioihin osataan nyt varautua paremmin. Kun opetusta annetaan etänä, ei opettajalla riitä paljoa aikaa jokaiselle oppilaalle, mutta tekoälypohjaisille ratkaisuilla voidaan saada koneet auttamaan jokaista opiskelijaa yksilöllisemmin. Toki seuraava voi olla jotain ihan muuta, vaikka maata lähestyvä meteoriitti ja merenpintojen nousu. Samoin voimme odottaa, että tämä kriisi tuottaa välillisesti uusia teknologioita ja merkittäviä yrityksiä. Tämä on Tietoturva ja luottamus verkossa tulee entistä tärkeämmäksi.... On puhuttu jopa viiden vuoden loikasta normaaliin verrattuna. Myös Yhdysvalloissa ja Britanniassa on suuria vähittäiskaupan liikkeitä ja tavarataloja kaatunut. Kun toimistotyötä tehdään entistä enemmän kotoa, herää myös ajatuksia ja tarpeita automatisoida sitä enemmän esimerkiksi ohjelmistorobottien avulla. Siis siellä, missä tähän tartutaan. San Franciscon vuonna 1849 alkanutta kultaryntäystä käytetään usein tästä esimerkkinä. Selvää on, ettei sota ole ainoa riski, jonka yhteiskunta voi kohdata. Harva kullankaivaja rikastui. Silti on vielä vaikea nähdä, mihin perustuu ennuste, että vakavia pandemioita tulisi nyt paljon useammin
Suomessa kehitetty teknologiasovellus ja laitteistot ovat kuitenkin käänteentekeviä muun muassa siinä, että ne ovat turvallisempia, edullisempia ja kevyempiä kuin perinteisesti maailmalla käytetyt menetelmät. Alun testauksissa, pilottilaitoksessa ja tuotannossa on käytetty suomalaisen Cleamix Oy:n VCS-100Cr-vetyperoksidigeneraattoria. VCS-100Cr kykenee ohjaamaan monia VCS-100Crelisäyksiköitä, jotka voidaan yhdistää VCS-100Cr-yksikköön suurempien tilojen dekontaminoimiseksi. HEDE TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ Hengityssuojainten dekontaminaatio Suomessa osataan puhdistaa suojavälineet. Saksaa on arvosteltu vuosia heikosta armeijasta, mutta tämän kriisin se on kyennyt hoitamaan hyvin hyvällä terveydenhoidon ja kansanterveyden tasolla sekä terveydenhoitojärjestelmän valmiudella. Joka tilanteessa tarvitaan skenaarioarviot, panos–tulos-laskelmat ja myös kykyä kansakunnan mielialojen hallintaan. Tärkeä oppi valtioille ja kansainvälisille järjestöille olisi myös tasapainon löytäminen tietyn alan asiantuntijoiden, yhteiskunnan kokonaisvaikutusten ja poliittisen päätöksenteon välillä. Mielenkiintoista on myös ollut huomata, että vaikka kriisissä olisi vertailukohtia sotatilanteeseen, joihin on rakennettu paljon skenaariomalleja, ei sotien oppeja ole juurikaan hyödynnetty. VCS-100Cr käyttää 50 % vetyperoksidiliuosta tuottamaan vetyperoksidihöyryä, joka tuhoaa sitkeimmätkin mikro-organismit, kuten bakteeri-itiöt, huoneenlämpötiSuomessa on kehitetty täysin kotimainen, tehokas ja turvallinen suojavarusteiden dekontaminaatiojärjestelmä, joka perustuu vetyperoksidikaasun käyttöön. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Puolustusvoimien tutkimuslaitos (PVTUTKL) tutkivat yhdessä Puolustusvoimien teknologiaohjelmassa (PVTO2013) mikrobien dekontaminaatiota eli puhdistamista eri materiaaleista vetyperoksidikaasulla. Tehdyt dekontaminaatiokokeet todistavat, että koronaviruksen saastuttamat hengityssuojaimet voidaan ottaa turvallisesti käyttöön käsittelyn jälkeen. Nyt voi sanoa taloudellisen todellisuuden ja sen myöhemmin tulevan vaikutuksen ihmisten elämään jopa unohtuneen. Monelle ehkä yllätyksenä Ruotsi on osoittanut melkoista kylmäpäisyyttä kriisin hoidossa. 12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 PANDEMIA myös osoittanut, että valtiot ovat varautuneet erilaisiin kriiseihin hyvin eri tavalla. Suomalaisen Cleamix Oy:n kehittämä vetyperoksidigeneraattori onkin ollut kysytty maailmalla muun muassa Ruotsissa ja Indonesiassa. Cleamix VSC-100Cr on liikuteltava dekontaminaatioyksikkö vaativiin vetyperoksidilla tapahtuviin bio-dekontaminaatioprosesseihin. Saksalle koronakriisi on ollut herätys tarpeesta siirtyä todella digiaikaan työelämässä. Esimerkiksi Boris Johnsonin hallitus ajautui minimaalisista toimista lähes paniikkiin muutamassa päivässä. Yleensä vetyperoksidikaasun käytön yksi ongelma on ollut puhdistuskohteiden pinnoille tiivistyvä ja herkkää tekniikkaa helposti vaurioittava neste – kondensaatio. Puhdistettuja suojaimia ei ole kuitenkaan jaettu uudelleenkäyttöön, koska siihen ei ole saatu lupaa. Britannia, Italia ja Espanja ovat olleet paljon suuremmissa vaikeuksissa. Tätä ongelmaa kotimaisessa innovaatiossa ei ole. T eknologia itsessään on vanha ja maailmalla tunnettu, ja sen tutkiminen alkoi Puolustusvoimissa jo vuonna 2013. Valtioiden ei kannattaisi koittaa pitää taantuvia aloja hengissä kriisin läpi vaan itse asiassa panostaa tulevaisuuden kasvualoihin. Puolustusvoimat rahoitti tutkimuksen. Tutkimus oli innovatiivista, ja VTT patentoi siitä tiettyjä osa-alueita. Se tarkoittaa myös vaikeita päätöksiä. Yhteiskuntien kannattaisi arvioida riskejä kokonaisvaltaisemmin ja nähdä myös yhteneväisyydet, on hyökkääjä sitten perinteinen järjestynyt, manifestoidusti valtiollinen asevoima, vihreät miehet, virus tai vihamieliset hakkerit. Kun toiset toimialat taantuvat ja toiset saavat vauhtia, myös ne maat, jotka ovat enemmän mukana kiihtyvissä uusissa liiketoiminnoissa ja teknologioissa, tulevat olemaan voittajia. Vetyperoksidikaasun käytöstä saatiin lisää tietoa, ja mikrobit saatiin tapetuksi toivotulla tavalla. Todennäköisesti myös kriisistä nouseminen tulee jakamaan maita. Teknologia mahdollistaa dekontaminaation myös paikan päällä esimerkiksi sairaaloissa. Voisi sanoa, että monessa maassa päätöksenteko on ollut yllättävänkin humaania talouden kustannuksella, kun verrataan väitteisiin, että vain raha ohjaa maailmaa
Erityisesti Porin prikaatin Satakunnan pioneerija viestipataljoonan Suojelun osaamiskeskus (SOK) ja VTT osallistuivat paikan päällä pilottitestaukseen ja sittemmin tuotantoon. Taito on, lupaa käyttää ei Hankkeen aluksi selvitettiin nopeasti hengityssuojainten käyttäytyminen altistettaessa ne vetyperoksidikaasulle. Dekontaminaatiokammion tekniikan toteutti VTT. Lisätietoja: Hankkeen koordinaattori, akatemiatutkija, TkT Katri Laatikainen, katri.laatikainen@lut.fi; HEDE-tuotantolaitos, prof., FT Markku Mesilaakso, markku.mesilaakso@mil.fi; Hengityksensuojainten laadunvarmistus, johtava tutkija, TkT Ilpo Kulmala, ilpo.kulmala@vtt.fi; Sairaalaryhmä, lehtori TtT Susanna Tella, susanna.tella@lab.fi ja emeritus prof. . HEDE-laitoksen keskiössä olevan dekontaminaatiokontin hankki ja suunnitteli PVTUTKL. Hankkeelle ei tuntunut yrityksistä huolimatta löytyvän tilaajaa, kunnes Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen päätti 6.4.2020 toteuttaa sen Puolustusvoimien hankkeena. Tutkittiin, kuinka suojaimiin lisätyt mikrobit tuhoutuvat ja ovatko suojaimet käsittelyn jälkeen vielä toimivia. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 13 lassa, kun pitoisuus ja vaikutusaika ovat riittävät. Toimintavalmiin laitoksen kapasiteetti on yhdessä työvuorossa noin 6 000–12 000 suojainta. Mikrobit tuhoutuivat, ja käsittelyllä ei ollut vaikutusta suojaimiin. Hanketta koordinoi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, ja siihen osallistuivat lisäksi LABammattikorkeakoulu, VTT, PVTUTKL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea. Tuotantoon osallistui myös Millog Oy:n työntekijöitä ja varusmiehiä. Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL) ja sen alaiset yksiköt vastasivat linjaston sairaalateltoista ja niiden pystyttämisestä. Koronakriisin puhjettua käynnistettiin 23.3.2020 tutkimushankkeen valmistelu. ruutu@thl.fi Suomen Sotilas kiittää taustatiedoista työryhmää Katri Laatikainen, Markku Mesilaakso, Ilpo Kulmala, Tarmo Humppi, Tuuli Haataja, Satu Salo, Petri Ruutu, Outi Lyytikäinen, Kirsimarja Blomqvist, Susanna Tella, Kristiina Helminen, Henri Karppinen, Erja Mäkelä, Heli Kähkönen, Tarja Vainiola, Marko Laaksonen ja Jouni Koivisto. Petri Ruutu, petri. Puhdistettujen suojainten suojauskyky vastasi FFP2-luokan suojainten suojauskykyä tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä testattuna. PVTUTKL:n Ylöjärven yksikköön toteutettiin dekontaminaatiokontin alkupäähän ilmakaariteltoilla suojainten asettelupuoli ja loppupäähän jälkikäsittely sekä pakkaamo. SA M U LI H A A PA LA. Suomella on nyt valmius jatkaa hengityssuojainten puhdistamista ja aloittaa puhdistaminen aina tarvittaessa. Suomella on nyt valmius jatkaa hengityssuojainten puhdistamista ja aloittaa puhdistaminen aina tarvittaessa. Konsortio sai hankesuunnitelman valmiiksi aprillipäivänä 2020. Lupaa siihen ei kuitenkaan ollut vielä tämän tekstin mennessä painoon
Iran on viimeisen vuoden aikana toistuvasti ahdistellut Omaninlahden meriliikennettä. Onnistuminen ei estänyt seuraavana päivä ISILin iskua Lääkärit ilman rajoja -järjestön synnytyssairaalaan Kabulin Dasht-e-Barchissa: kolme terroristia surmasi ainakin 13 siviiliä ja haavoitti 15:tä ennen kuin turvallisuusviranomaiset saivat hyökkääjät ammuttua ja 80 siviiliä pelastettua. Vain muutamaa viikkoa aiemmin (22.4.2020) presidentti Trump oli varoittanut julkisesti Irania, että se upottaisi kaikki iranilaisalukset, jotka lähestyisivät uhkaavasti Yhdysvaltojen laivaston aluksia. Palava huoltoalus Konarak ohjusiskun jälkeen. Uhkaava ja uhmaava käytös on kohdistunut myös Yhdysvaltoihin. ISILin Khorasanin siiven johtaja Abu Omar Khorasani sekä tämän vakoiluja viestintäpäällikkö Kabulissa tehdyssä turvallisuusoperaatiossa. Arkistokuvassa fregatti Jamaran. Pieleen mennyt merisotaharjoitus on asetettava laajempaan viitekehykseen. Iran upotti aluksensa . Afganistanin turvallisuusjoukkojen onnistui pidättää 11.5. Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana 500 siviiliä sai surmansa terroristi-iskuissa ja yhteenotoissa. Taliban kiisti tehneensä iskun, joka tapahtui hazaroiden Häiritsevää sotaa Afganistanissa. JY VÄLL Ä 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 I ranin merivoimien harjoitus Omaninlahdella päättyi 10.5.2020 katastrofiin, kun merimaaleja laskenut huoltoalus Konarak sai itse osuman. Varoitusta edelsi useampi välikohtaus, jossa Iranin vallankumouskaartien pikaveneet olivat lähestyneet amerikkalaisaluksia. Onnettomuus tapahtui lähellä Jaskin satamakaupunkia. Oman aluksen tulittamisesta vastuussa oli mediatietojen mukaan 95-metrinen fregatti Jamaran. Orton varoitti Twitterissä julkaisemassaan analyysissä, että Iranin ”holtiton epäpätevyys” on uhka, joka voi pahimmillaan johtaa vahingossa yhteenottoon Yhdysvaltojen laivaston kanssa. Yli puolet surmansa saaneista joutui Taliban-liikkeen ja ISILin Afganistanin siiven uhreiksi. Y K:n mukaan väkivaltaisuudet Afganistanissa ovat kiihtyneet Yhdysvaltojen ja Taliban-liikkeen 29.2.2020 solmiman sopimuksen jälkeen. Osuman saanut 47-metrinen ja yhdeksän metriä leveä Konarak oli juuri modernisoitu ja palautettu Iranin laivaston vahvuuteen vuonna 2018. Yhdeksäntoista merisotilasta menetti henkensä ja 15 haavoittui. Taliban-liike kiisti YK:n tutkimustuloksen ja on torjunut koronaviruksen takia kapinallisia tulitaukoon kehottavan presidentti Ashraf Ghanin vetoomukset. Brittiläisen Lähi-idän asiantuntijan Kyle Ortonin mukaan onnettomuudessa ei ollut kysymys teknisestä vaan inhimillisestä virheestä. YK luonnehti väkivallan lisääntymistä häiritseväksi. Pitkän aikavälin vertailussa luku on samalla tasolla kuin vuonna 2012, mutta häiritsevänä YK piti juuri siviilien uhriluvun kasvua kohdistettujen salamurhien ja teloitusten muodossa. . Jamaran ei ilmeisesti ollut antanut Konarakille tarpeeksi aikaa siirtyä laskemansa merimaalin läheisyydestä ennen ohjuslaukaisua. Kohtalokas merisotaharjoitus oli sekin tarkoitettu voimannäytöksi
PUOLUSTUSVOIMAT SIIRTYI POIKKEUSOLOIHIN S uomen hallituksen todettua tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa myös Puolustusvoimissa ryhdyttiin nopeasti erityisjärjestelyihin koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Toulouseen huhtikuun alussa saapunut lentotukialus asetettiin karanteeniin, joka kestää kesäkuuhun saakka ja jonka aikana lentotukialus, sen lentokalusto ja tukialus Chevalier Paul desinfioidaan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 15 asuttamassa kaupunginosassa. Samana päivänä Nangarharissa tehdyssä itsemurhaiskussa paikallispoliisin hautajaisiin kuoli puolestaan 24 ihmistä ja 68 haavoittui. Koronaviruksen uhriksi joutui myös Yhdysvaltain merivoimien lentotukialus Theodor Roosevelt. Yhdysvaltojen puolustusministerille Mark Esperille, että Crozier palautettaisiin lentotukialuksen komentajaksi. Varusmiehet jaettiin A-, Bja Cryhmiin, joista kukin on kaksi viikkoa koulutuksessa ja viikon lomajaksolla. Kertausharjoituskutsujen lähettäminen kuitenkin jatkuu kaikkien vuodelle 2020 suunniteltujen harjoitusten osalta niin, että reserviläinen saa kertausharjoituskäskyn lain edellyttämällä tavalla vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen suunniteltua alkua. Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK päätti keskeyttää kaiken koulutustoiminnan etäkursseja lukuun ottamatta ainakin kesään saakka. Aluetoimistot postittivat peruutukset käsketyille reserviläisille. Ranskan Charles de Gaullella virus sairastutti yli 1 000 merisotilasta. Merivoimat esitti kuitenkin jo 24.4. Ryhmät liikkuvat eri reittejä, syövät eri paikoissa, eivätkä he käytä ristiin kalustoa. Peruutettujen koulutustapahtumien osallistumismaksut palautetaan ilmoittautuneille. Itse virusepidemian torjumiseksi Yhdysvaltojen laivasto evakuoi alukselta noin 85 % sen miehistöstä eli yli 4 000 merisotilasta karanteeniin Guamiin. Järjestelyillä ylläpidetään valmius ja varmistetaan Puolustusvoimien kyky täyttää lakisääteiset tehtävät ja normaaliolojen kriittisten tehtävien toteuttaminen. Theodor Roosevelt ei ole ainoa Yhdysvaltojen laivaston alus, joka on joutunut koronan kouriin, virusepidemian on uutisoitu levinneen kaikkiaan 26:een Navyn alukseen. Eri ryhmiin kuuluvat varusmiehet eivät ole varuskuntien sisällä keskenään tekemisissä. Sen komentaja Brett Crozier ilmoitti huolensa laivalla leviävästä tartuntataudista. Huhtikuussa päätettiin myös jatkaa kertausharjoitusten jäädytystä, ja kaikki harjoitukset peruttiin heinäkuun loppuun saakka. Sähköposti vuoti julkisuuteen, mikä johti komentajan väliaikaiseen erottamiseen. Koronavirus lentotukialusten uhkana R anskan ja Yhdysvaltojen laivastojen lentotukialuksilla puhkesi maalis-huhtikuussa koronaepidemia. PU O LU ST U SV O IM AT
TALKOILLA KORONAAJAN KYBERUHKIA VASTAAN S uomalaiset tietoturvaalan ammattilaiset ovat perustaneet KyberVPKnimen saaneen yhteisön, joka auttaa korvauksetta terveydenhuollon toimijoita ja muiden kriittisten toimintojen tuottajia ratkaisemaan kyberuhkia ja estämään niitä poikkeusolojen aikana. Samalla yhteinen varaamisrekisteri selkeyttäisi henkilötason varaamista poikkeusolojen tehtäviin tuomalla esiin mahdolliset päällekkäiset varaukset. RUOTSISSA harmitellaan kokonaismaanpuolustuksen romuttamista, siitä kun olisi ollut apua koronavirusepidemiaankin varautumisessa. Pandemian aikana tähtäimessä voivat olla muun muassa terveydenhuolto ja muut kriittiset palvelut. Jokaisessa kenttäsairaalassa oli kuusi leikkaussalia ja 18 hengityskoneen teho-osasto. Kyseessä on suurin korotus, mitä rintamalisään on koskaan tehty, Sotaveteraaniliitosta kerrottiin maaliskuussa. RUL: Suomeen tarvitaan varaamisrekisteri SUOMEN Reserviupseeriliitto esittää yleistä varaamisja osaamisrekisteriä, jonka avulla voitaisiin tunnistaa osaamista ja sijoittaa vapaaehtoisia henkilöitä erilaisiin kriisiajan tehtäviin. Åj, åj, åj... Kotimaahan palasi 48 henkilöä. Kaikki oli pakattuna liikuteltaviin yksikköihin, joilla kenttäsairaala olisi voitu perustaa minne tahansa. ”Kyberhyökkäyksillä tavoitellaan perinteisesti taloudellista hyötyä tai jopa suoraan yhteiskunnan toimintakyvyn vahingoittamista. Maavoimista kerrottiin, että pääosa Irakissa palvelevista suomalaisista kotiutettiin Suomeen 1.4. Neuvostoliiton hajottua Ruotsi päätti jo vuonna 1992 purkaa maanpuolustuskykynsä ”rauhanosinkona”. Veteraaniliitot ovat ajaneet korotusta 200 euroon, ja se on heillä edelleen edunvalvonnan tavoitteena. Parempi myöhään... Dagens Nyheter kertoo, että Ruotsissa oli 50 sairaalan lisäksi 35 kenttäsairaalaa maavoimilla ja 15 taistelusairaalaa merivoimilla. Dagens Nyheter kirjoitti maaliskuussa, että 30 vuotta sitten kylmän sodan päättyessä Ruotsi oli vielä kokonaismaanpuolustusajattelun mukaisesti varustautunut laajamittaiseen sotaan ja katastrofeihin. Ruotsin varustautuminen oli vielä huomattavasti korkeammalla tasolla kuin niin ikään kokonaismaanpuolustuksen nimiin yhä vannovassa Suomessa. Pahimmillaan onnistunut hyökkäys voi johtaa toiminnan estymiseen”, KyberVPK:n koollekutsuja Taneli Kaivola sanoo Tietoviikko-julkaisulle. SOTIEMME veteraaneille maksettavaa rintamalisää korotetaan nykyisestä 50,19 eurosta 125 euroon. Ruotsissa oli varastoissa muun muassa noin 900 000 sotilaan asevoimien täydelliset varusteet. KyberVPK:n tavoite on auttaa yrityksiä, joilla ei ole esimerkiksi taloudellisista syistä mahdollisuutta hankkia apua.. 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 JY VÄLL Ä Kouluttajat kotiin Irakista IRAKIN turvallisuusviranomaiset ovat keskeyttäneet koronaviruksen takia kaiken koulutustoiminnan. Rintamalisää maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin rintamaveteraaneille myönnetyistä tunnuksista, sekä henkilölle, jolle sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaukseen vuosina 1945–1952. Sama koski poikkeusolojen lääkintää. Päätöksen myötä myös irakilaisia kouluttavat suomalaiset jäivät vaille tehtäviä. Suomalaisten tukikohtaa jäi hoitamaan 20 henkilön osasto, joka valmistelee myös operaation jatkoa
Ampumaetäisyys on 2 500 metriä. . Myös Ison-Britannian kaksi Typhoon-hävittäjää seurasi myöhemmin venäläisten lentoa kansainvälisellä merialueella. Rahoittajana on Yhdysvaltojen ulkoministeriö ja Viron valtio. Javelin-panssarintorjuntaohjuksia on ammuttu taistelutilanteissa yli 5 000 kappaletta. Kenttäsairaaloissa olisi ollut muun muassa 630 hengityskonetta. 17 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 Vuosituhannen vaihteeseen mennessä 93 % Ruotsin puolustusvoimien kylmän sodan ajan vahvuudesta oli purettu, mukaan lukien kaikki 35 kenttäsairaalaa, joiden kapasiteettia olisi voitu hyödyntää pandemiankin aikana. Yhdysvallat toimitti osana jatkuvaa Nato-yhteistyötä Viroon 128 Javelin-panssaritorjuntaohjusjärjestelmää. Norja lähetti 8.3. Norjan F-35-hävittäjä.. VIROLLE PANSSAREITA JA PANSSARINTORJUNTAA . Varsinainen ohjus on 1,1 metriä pitkä ja halkaisijaltaan 127 mm. Sen tuotanto päättyi vuonna 1994. Pohjaksi oli jo aiemmin valittu suomalainen Patrian 6x6-pyöräpanssariajoneuvoalusta, joka on täyttänyt kaikki testauksissa ja evaluoinneissa alustalle asetetut suorituskykyvaatimukset. Viro aikoo hankkia puolustusvoimilleen jopa 300 panssaroitua ajoneuvoa seuraavien 10 vuoden aikana. Javelin panssarintorjuntaohjus. Javelinin paino on laukaisuputkineen 22,3 kiloa, ja uudelleen käytettävän ohjausyksikön paino on 6,4 kiloa. Myös panssarintorjuntakyky vahvistuu. Tu-142 on kehitetty Tu95-strategisesta potkuriturbiinipommikoneesta merellisiin tiedusteluja sukellusvenetorjuntatehtäviin. Kaksi F-35-hävittäjää ja kaksi F16-hävittäjää Bodøn lentotukikohdasta seurasi kahta venäläisten Tu-142 Bear F/J -sukellusveneentorjuntakonetta ja yhtä MiG-31 Foxbat -torjuntahävittäjää. Viro liittyi 2.4. Taistelukärjen paino on 8,4 kiloa, ja sen läpäisykyky on vähintään 750 mm panssaria. Suomen ja Latvian kanssa yhteiseen maavoimien liikkuvuuden kehittämishankkeeseen. Norjan F-35:t ensimmäiselle tunnistuslennolle VENÄLÄISET lensivät tiedusteluja sukellusveneentorjuntakoneillaan maaliskuussa poikkeuksellisen syvälle niin sanotun Grönlanti–Islanti–Britannialinjan (GIUK) eteläpuolelle. Toisin kävi. Kone on otettu palveluskäyttöön vuonna 1972. V irolaisen miehittämättömistä maastoajoneuvoistaan tunnetun Milrem Roboticsin johtama virolaisten puolustusyritysten ryhmä ajoi vielä maaliskuussa uusien panssaroitujen ajoneuvojen hankintaa kotimaasta. Javelin (FGM-148) on Raytheonin vuodesta 1996 alkaen valmistama panssarintorjuntaohjus. ensimmäistä kertaa tunnistuslennolle Lockheed Martin F35A Lightning II -kalustoaan
Vain neljällä maalla – Yhdysvalloilla, Venäjällä, Kiinalla ja Intialla – on kyky tuhota kiertoradalla olevia satelliitteja. Super Hornet -kalustolla Saksa korvaisi viimein sen ikääntyvät Panavia Tornado -hävittäjäpommittajat.. Näistä 93 olisi Eurofighter Typhoon -hävittäjiä sekä yhteensä 45 Boeing F/A-18E/F Super Hornet -hävittäjiä ja E/A18 Growler -elektronisen sodankäynnin koneita. Satelliittiperusteiset järjestelmät ovat tänään merkittävimmille asevoimille elintärkeitä. 18 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 JY VÄLL Ä Venäjä testasi satelliitintappajaa YHDYSVALTOJEN vasta perustettujen avaruusjoukkojen esikunnasta kerrotaan, että Venäjä testasi niin sanottua satelliittien tappajaohjusta 15. Luftwaffen Panavia Tornado. huhtikuuta. Samalla amerikkalaiset syyttävät venäläisiä kaksinaamaisuudesta: toisaalta venäläiset ovat vaatimassa avaruuden asejärjestelmien rajoittamista, ja toisaalta kehittävät aggressiivisesti torjunta-aseistusta. Se olisi teknisesti mahdollista Eurofighterilla, mutta Yhdysvallat ei anna sille sertifiointia pyrkiessään myymään omia kilpailevia koneitaan Eurooppaan. Erityisen hankalaksi on muodostunut Yhdysvaltojen Saksaan varastoima taktinen ydinase, johon Yhdysvallat ei myönnä Eurofighterille sertifiointia. Tornadoja ei nimittäin voinut korvata pelkällä eurooppalaisella Eurofighterilla, sillä Saksan Luftwaffelta edellytetään osana Nato-liittouman työnjakoa kykyä käyttää amerikkalaisten sertifioimaa aseistusta. Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer esitti maan parlamentille, että Luftwaffen suorituskykyjä kehitettäisiin hankkimalla yhteensä 138 uutta taistelukonetta. Direct-ascent anti-satellite (DA-ASAT) -ohjukseksi kutsuttuun asejärjestelmään kuuluu maasta laukaistava ohjus, joka pyrkii tuhoamaan satelliitin suoralla osumalla. Asia on varsin pasifistisen perustuslain Saksassa vielä poliittisestikin hyvin arkaluontoinen. Yhdysvaltojen avaruusjoukkojen päällikkö kenraali Jay Raymond varoittaa, että Venäjän DA-ASAT-testi osoittaa uhan Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten avaruusjärjestelmiä vastaan olevan kasvussa. SAKSALLE SUPER HORNET . Boeing tarjoaa myös Suomelle Hornet-hävittäjien korvaajaksi Super Hornetja Growler-kombinaatiota, josta laaja artikkeli toisaalla tässä lehdessä. Ratkaisuksi ehdotetaan nyt mallia, jossa Luftwaffella olisi pääkalustona Eurofighter, mutta sertifiointia vaativiin tehtäviin amerikkalaiset Super Hornetja Growler-koneet. Super Hornet -kalustolla Saksa korvaisi viimein sen ikääntyvät Panavia Tornado -hävittäjäpommittajat, joiden korvaaminen on osoittautunut luultua hankalammaksi projektiksi. L uftwaffelle suunnitellaan hankittavaksi lisää osin Saksassa valmistettuja Eurofighter-hävittäjiä sekä nyt myös amerikkalaisia Super Hornetja Growler-hävittäjiä
Myös Kiinan ja Australian laivastojen aluksia on siirtynyt merialueelle. VT-4 on Norincon valmistama kolmannen sukupolven taistelupanssarivaunu, jossa on CH1000Bhydraulinen voimansiirtojärjestelmä, 125 mm:n sileäputkinen tykki, FY-4-reaktiivipanssari ja 1 300 hevosvoiman moottori. Tilanne Etelä-Kiinan merellä ei ole helpottunut laisinkaan koronaviruspandemian aikana. ”Kiinan strategiana tuntuu suorastaan olevan hyväksikäyttää tilannetta naapureidensa painostamiseen, kun maailman huomio on muualla”, Australian Strategic Policy Instituten johtaja Peter Jennings totesi tuoreeltaan. VT-4 taistelupanssarivaunu.. Orbital Insight perustaa väitteensä geospatiaaliseen analyysiin, johon kuuluu satelliittikuvien ja erityisesti teleoperaattoreiden paikannustietojen keräys ja tutkiminen. Lisäksi Su-30MKja Su-34-hävittäjiin muun muassa laskutelineitä ja hydrauliikkaosia valmistavan Hydromashin alueella on ollut liikkeellä 2 000 henkilöä vähemmän kuin tavallisesti. Koronaviruksen uskotaan aiheuttaneen runsaasti poissaoloja muutamille venäläisille puolustusteollisuusyrityksille: Venäjän Su-27ja Kiinan Chengdu J-10 -hävittäjiin osia valmistavassa Saljut-yhtiön tehtaassa on teletunnistetietojen perusteella ollut 2 000 henkilöä vähemmän töissä kuin normaalitilanteessa. Alun perin panssarien mukana Nigeriaan piti lähteä myös kiinalainen kouluttajaryhmä, mutta koulutus on toistaiseksi tauolla koronaviruspandemian vuoksi. Kiinan kansantasavallan virallisen tiedotteen mukaan Nigerian armeija teki pyynnön pikahankinnasta hyökätäkseen Boko Haram -terroristiryhmää vastaan Pohjois-Nigeriassa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 19 M aihinnousutukialus USS America ja ohjusristeilijä USS Bunker Hill siirtyivät huhtikuussa kiistellylle Etelä-Kiinan merelle lähellä Malesiaa. Korona kurittaa Venäjän sotateollisuutta KORONAVIRUS on hidastanut Venäjän aseteollisuuden tuotantoa, amerikkalainen Orbital Insight -analyysiyritys arvioi. Samaan aikaan kiinalainen valtiollinen alus on varjostanut Malesian valtion öljy-yhtiön alusta, joka on suorittanut koeporauksia alueella. Nigeria on alueen ensimmäinen valtio, joka on hankkinut edistyksellisempää panssariteknologiaa. Yhtiö valmistaa osia T-90ja T-14 Armata -panssareihin. Panssarivaunuja on viety myös Thaimaahan sen voitettua Thaimaan kuninkaallisen armeijan vertailun. Viimeksi nouseva suurvalta toimitti Nigerian armeijalle ensimmäisen erän sen tilaamista panssareista, yhteensä 17 VT-4-taistelupanssarivaunua ja kaksi erityyppistä panssarihaupitsia terrorismin vastaiseen sotaan. Kiina jatkaa vaikutusvaltansa kasvattamista vaivihkaa myös Afrikassa. Tankilla on vahva liikehtimiskyky, hyvä suojaus ja vahva tulivoima. KIINA AKTIIVISENA . Uralvagonzavod-yhtiön tiloissa on puolestaan liikkunut 3 500 henkilöä vähemmän. Venäjän strategisiin pommikoneisiin osia valmistava Kazanin lentokonetehdas tuntuu toimivan normaalikapasiteetilla. Kaikkiin puolustusteollisuuden yrityksiin epidemia ei tunnu vaikuttaneen
Pohjois-Makedonia liittyi Natoon POHJOIS-MAKEDONIA eli entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (FYROM) on nyt Pohjois-Atlantin liiton 30. jäsenmaa. Boeing FARA -kopterissa on kuusilapainen pääroottori ja nelilapainen perinteinen pyrstöroottori sekä niiden lisäksi myös pyrstön päässä oleva puskeva potkuri, jolla saadaan kopterin nopeutta lisättyä. Näyttävä ohjusharjoitus tapahtui maan perustajan Kim Il-sungin 108-vuotismuistopäivänä. Jane’s-puolustusteknologiajulkaisun näkemässä hakemuksessa on vain kaaviokuvia asejärjestelmästä ilman teknisiä yksityiskohtia. Naton jäsenmaa Kreikka ei hyväksynyt Makedonia-nimeä, jonka se katsoi kuuluvan omalle maakunnalleen – asiasta oli maiden välillä riidelty vuosikymmeniä. US Armyn vaatimuksiin kuuluu, että kopterin tulee kyetä 180 solmun (207 km/h) nopeuteen 4 000 jalan lentokorkeudella ja 35 °C lämpötilassa. Vain vuorokautta myöhemmin Kim Jong-unin ensimmäisestä julkisesta esiintymisestä Pohjois-Korean ja Korean tasavallan välisellä demilitarisoidulla vyöhykkeellä tapahtui laukausten vaihto. Samalla kopterin modulaarisuudelle ja päivitettävyydelle on asetettu tiukat vaatimukset. Kim kuoli jo vuonna 1994, mutta häntä palvotaan edelleen jumalankaltaisena ikuisena presidenttinä. Pohjois-Makedonialle myönnettiin mahdollisuus liittyä Natoon helmikuussa 2019 sen jälkeen, kun maa oli sopinut vuonna 2017 nimenvaihdoksestaan. Diktaattori kuitenkin ilmestyi toukokuun alussa takaisin julkisuuteen ja näytti voivan varsin paksusti. maaliskuuta. Sen hieman mielikuvituksettomasti Boeing FARA -nimen saanut konsepti paljastettiin 3. Kim Jongunin väitettiin kuolleen tai olleen vihanneksena sairaalassa epäonnistuneen sydänleikkauksen jälkeen. Ohjusharjoituksen ajoituksen arvellaan osuneen tahallaan koronavirusepidemiasta toipuvan Etelä-Korean parlamenttivaalien aatoksi. Patenttihakemuksessa esitelty lentokone on konvertoitu Iljušin Il-76MD90A -raskas kuljetuskone, johon on rakennettu pisaranmuotoinen pullistuma. Kim Il-sungin muistopäivän vietosta puuttuneen maan diktaattorin Kim Jong-unin terveydentilasta kiersi samaan aikaan vakavia huhuja. VENÄLÄINEN Beriev hakee patenttia lentokoneeseen asennetulle laser-asejärjestelmälle. NPO Almaz on kehittänyt laser-asejärjestelmää jo Neuvostoliiton ajoista lähtien yli 40 vuotta. Aseen konfiguraatio ja käyttötarkoitus on suunnitelmissa ehtinyt muuttua jo monta kertaa. Etelä-Korean pääesikunnasta tiedotettiin, että pohjoiskorealaiset sotilaat ampuivat useampia laukauksia EteläKorean vartiopaikalle, josta vastattiin 20 varoituslaukauksella. Kuudesta ehdokkaasta kahdelle yhtiölle tarjotaan myöhemmin mahdollisuus rakentaa lentävä prototyyppi jatkoarviointia varten. Nimenvaihdos Pohjois-Makedoniaksi . Future Attack Reconnaissance Aircraft (FARA) -kilpailuun on pyydetty eri lentokonevalmistajien konsepteja. Henkilötappioita ei välikohtauksesta aiheutunut kummallekaan osapuolelle. Boeing oli viimeinen korttinsa paljastanut lentokonevalmistaja. JY VÄLL Ä 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 Patentti lentävälle laserille. Boeingin kopterilla on kolme erilaista roottoria YHDYSVALLOISSA suunnitellaan maavoimille uutta tulevaisuuden taisteluja tiedustelukopteria. Pohjois-Korea jatkaa häiriköintiä MAAILMAN viimeinen stalinistinen diktatuuri ampui ohjuksia maasta ja ilmasta maan itärannikolla huhtikuussa. Pohjois-Korean propagandan mukaan koronavirus ei ole iskenyt maahan lainkaan. Eräs Boeingin kilpailijoista FARA-hankkeessa: AVX Aircraft.. Patenttihakemuksen jättänyt Berievin suunnittelutoimisto on ollut vastuussa NPO Almazin A-60-laser-aseen lentokonelavetin kehittämisestä ja rakentamisesta Iljušin Il-76 -kuljetuskonealustalle. Boeing kilpailee FARA-hankkeessa AVX Aircraftin, Bell Helicopterin, Karem Aircraftin, Northrop Grumman Raytheonin sekä Lockheed Martinin omistaman Sikorskyn tarjokkaiden kanssa. Rungon kohouma sisältää peilijärjestelmän, jonka avulla laser suunnataan maaliinsa
Maan asevoimat on vuodesta 2005 toiminut kokonaan vapaaehtoispohjalta, eli sillä on niin sanottu ammattiarmeija. Britannia ei kelvannut Japanin kumppaniksi KUUDENNEN sukupolven ilmataistelujärjestelmien kansainväliset konsortiot ovat muodostumassa. Varsinkin eurooppalaiset puolustusja ilmailualan yritykset ovat oman tarjontansa kanssa loikkaamassa yhden hävittäjäsukupolven yli ja pohtivat jo F35:n jälkeistä aikaa. Amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35 Lightning II jäänee viimeiseksi länsimaiseksi viidennen sukupolven hävittäjäksi, sillä se on valittu laajasti käyttöön eri puolilla maailmaa, muun muassa monessa Euroopan maassa, Australiassa ja Japanissa. H-20-pommikoneen myötä Kiinalla olisi viimein suurvalloille tyypillinen ydinasekolmio, johon kuuluu mannertenvälinen ballistinen ohjus, sukellusveneestä laukaistava ohjus ja ilmasta laukaistava ydinase. F-35 Lightning II jäänee viimeiseksi länsimaiseksi viidennen sukupolven hävittäjäksi... Aktiivipalveluksessa on 8 000 sotilasta ja reservissä 5 000. Pohjois-Makedoniassa on noin kaksi miljoonaa asukasta, ja sen pinta-ala on 25 713 neliökilometriä. Pohjois-Makedonia on sisämaavaltio, joten sen puolustusvoimiin kuuluu maavoimat, ilmavoimat ja erikoisjoukot. Kiina panttaa häivepommikoneettaan KIINAN kansantasavalta harkitsee strategisen häivepommittajansa Xian H20:n virallista esittelyä marraskuussa Zhuhain ilmailunäyttelyssä. Esittelyä pantataan kuitenkin vielä mainesyistä, sillä Kiinaa pidetään laajasti syyllisenä maailmalla nyt riehuvaan koronaviruspandemiaan, eikä se sotakaluston esittelyllä välttämättä voita uusia ystäviä. Näistä ohjelmista brittien Tempest koki kuitenkin juuri takaiskun, sillä hankkeeseen houkuteltu Japani ei suostunut soittamaan kakkosviulua projektissa vaan osoittaa mieluummin yhteistyöhalukkuuttaan amerikkalaisten ohjelman suuntaan. Siten Pohjois-Makedonia jää Naton kahden prosentin BKT-osuussuosituksesta. Sotilasilmailuharrastajapiirien arvailujen mukaan H-20-pommikoneessa voitaisiin käyttää venäläistä NK321-moottoria, mutta riippumattomat sotilaslähteet arvioivat siinä olevan kiinalaisen WS-10-moottorin paranneltu versio väliaikaisena ratkaisuna. Toistaiseksi kiinalaisilla on ollut vaikeuksia riittävän tehokkaan oman suihkumoottorin valmistamisessa. Väestöstä suurin osa 64 % on etnisyydeltään makedonialaisia, seuraavaksi suurin väestöryhmä on albaanit 25 %:lla. H-20-pommikoneen myötä Kiinalla olisi viimein suurvalloille tyypillinen ydinasekolmio. jäsenmaa. Pienen maan puolustusbudjetti on melko vaatimaton 108 miljoonaa USD, mikä tarkoittaa noin 1,08 % maan bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltojen puolustusministeriö arvioi, että Kiinan ensimmäisen varta vasten tarkoitustaan varten rakennetun strategisen pommikoneen toimintasäde olisi yli 8 500 kilometriä, sen hyötykuorma olisi 45 tonnia, ja aseistuksena sillä olisi perinteiset ja ydinohjukset. Alkuperäisestä aikataulusta (2025–2030) lipsuttaneen kuitenkin vähintään viisi vuotta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 21 ratkaisi melko turhanpäiväiseltä vaikuttavan kiistan. Markkinoille ovat tähtäämässä ainakin saksalais-ranskalais-espanjalainen Future Air Combat System (FCAS), jonka teollisina päätoimijoina ovat Airbus ja Dassault, sekä brittiläisvetoinen Tempest, jonka konsortiossa on mukana nyt vielä Eurofighteria valmistava BAE Systems sekä italialaiset Leonardo ja MBDA sekä uutena tulokkaana JAS Gripenin kotimaa Ruotsi. H-20 on saanut selvästi vaikutteita amerikkalaisten Northrop Grumman B-2 Spirit -pommikoneesta, mutta sen teknisistä suoritusarvoista ei lännessä ole vielä tarkkaa tietoa. Luonnollisesti myös Yhdysvalloissa kuudes hävittäjäsukupolvi on jo pitkällä suunnittelupöydillä F/A-XX-ohjelman myötä, johon useamman valmistajan odotetaan esittävän konseptejaan. Pohjois-Makedonia on nyt Pohjois-Atlantin liiton 30. Kiinan omaa häivehävittäjää J-20:tä varten Kiinassa on kehitetty WS-15-suihkumoottori, mutta hävittäjän uskotaan toistaiseksi käyttävän vanhempaa WS-10B-moottoria tai venäläistä AL31FM2/3-moottoria, joiden stealth-jalanjälki ja liikehtimiskyky eivät ole toivotulla tasolla
Puolustusvoimien sisällä ja kenraalireservissä ei ole tapana ollut puuttua hankkeisiin. Pöllä kirjoitti lehden numeron 2/2020 translitteraation epätarkkuuksista meille heti lehden ilmestyttyä: HEI, KIITOS mielenkiintoisesta lehdestä, jossa on paljon asiantuntevia ja myöskin ajatuksia herättäviä kirjoituksia. Hävittäjien suorituskyvyn korvaaminen on otettava uuteen tarkasteluun. Agilolf Kesselringin kirjoittama artikkeli Toisen maanilmansodan alkunäytös... Hävittäjien suorituskyvyn korvaamiseen tarvitaan uusi analyysi n Vuonna 2017 puolueet sitoutuivat 64 Hornet-hävittäjän suorituskyvyn täysimääräiseen korvaamiseen. Koska saksalaisille vääntyy useimmiten f:nä muuttavat he venäläisissä nimissä veen usein weeksi. Maanpuolustusta tukevat poliitikot ja kansa ovat kuitenkin selontekojen varassa. Peruskysymyksiä ovat: Millä asejärjestelmillä uhkiin vastataan. Haastavinta se on silloin kun eri kielten translitteraatiotavat törmäävät ja varsinkin kun nimi saa esimerkiksi englannin tai saksankielisen translitterointitavan mukaisen globaalisti käytetyn muodon, joka saattaakin olla esimerkiksi suomelle ja suomalaisille vieras. Tämän lehden vakituinen lukijakunta tietänee Georgi Šukovin osalta, että kyseessä on Georgi Žukov, mutta niille, joille sotahistoria ei ole kovin tuttua, saattaa jäädä mieleen väärä mies, eikä osaa yhdistää Halhin-Golin voittajaa Berliinin valloittajaan ja tärkeimpään NL:n komentajaan toisessa maailmansodassa. Jälkimmäiset, kovin vaikeasti suomeksi lausuttavat – ovat nykyään vakiintuneet suomeen. 22 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 PAL AUT TEET Kuka ihmeen Šukov. Englanniksi hän vääntyy muotoon Nikita Sergeyevich Khrushchev (huomaa muun muassa jäänteiden vääntyminen yyksi, joka on rantautunut vahvasti meille suomeen myös Yakoveina, Yureina jne) ja saksaksi nimi onkin sitten Nikita Sergejewitsch Chruschtschow. ?????. Se kirottu translitteraatio! n Lukijamme Jukka Pöllä kiinnitti huomiota iänikuiseen translitteraatioon. Juuri tähänhän Pölläkin oikeaan osuvassa palautteessaan puuttui. HX-hanke perustuu tehtyyn esiselvitykseen, joka keskittyi vastaamaan uhkaan monitoimihävittäjin. Ja se yhteinen ymmärrys ja yhtenäinen kirjoitusasu ovat juuri se oleellisempi asia kuin oikeintranslitterointi, mikä se oikea tapa sitten onkin. esiselvitys on viimeistään nyt vanhentunut! Nyt on oiva tilaisuus säästää paljon myös valtion rahaa! Heikki Simola Yleisesikuntaeverstiluutnantti evp Tuusula. Haluamme kirjoittaa vieraat nimet johdonmukaisesti ja oikein juuri seurattavuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi ja sekaannusten välttämiseksi. Mitä suorituskykyä ei voida korvata muilla keinoilla. Entäs se Hruštšov. Samassa artikkelissa mainitaan sivulla 60 Tuhatsevski, mutta saman kirjoittajan artikkelissa Hrodna on sivulla 73 mainittu Tuhatševski, joka on oikea muoto, kun nimi on venäjäksi ??????????. Sinebrychoff ja Bobrikoff, joista jälkimmäinen kirjoitetaankin nykyään Bobrikov, noin esimerkkeinä. Vaan mitäs sitten kun törmäämme aina ulkomaisissa lähteissä ainakin saksalaiseen – tai siitä väännettyyn – ja englantilaiseen muotoon. Hämmästyksekseni törmäsin sivulla 58 neuvostokenraaliin, jonka nimeksi mainittiin Georgi Šukov. Muuttunut uhka ei ole arveluttanut, vaan monitoimihävittäjien ominaisuudet, määrä ja asejärjestelmät ovat olleet lentäjien johtaman hankkeen ytimenä. Otetaan vuoden aikalisä uuteen analyysiin – ei hävittäjähanke tähän kaadu. Sitten on politisoituneita nimivalintoja kuten Gruusia vai Georgia ja Elsass vai Alsace. Paikkojen nimien oikeinkirjoitus ja nyös usein vaihtoehtoisten nimien kertominen ainakin jossakin laajuudessa paikannimen esiintyessä ensimmäisen kerran, on ollut meille toimintatapa, josta olemme olleet ylpeitä. ?????. Eikä yksin siksi. Tapa oli aikoinaan käytetty myös suomessa ruotsin ja saksan kautta. Euroopan sisällissota osa III oli myös kiinnostava ja mielenkiintoinen katsaus tapahtumiin. Esimerkiksi monilla maantieteellisillä nimillä on yksiselitteiset vanhat suomenkieliset nimet, kuten vaikkapa Portugalilla, joka on siis suomeksi Portugali eikä Portugal. Päätoimittaja PALAUTTEET OSOITTEELLA: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköposti: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa (.rtf, .doc tai vastaava tiedostomuoto). Mitä se on. Toivoisin tarkkuutta venäläisten s-kirjaimien kanssa, sillä niiden väärä translitterointi johtaa väärään suomenkieliseen kirjoitusasuun ja siten myös harhauttavaan tai jopa täysin väärään nimeen. Kovin vaikeita tuntuvat olevan varsinkin nuoremmalle toimittajapolvelle myös sellaiset kuin Veiksel ja Väinäjoki, jotka siis eivät ole Vistula-joki ja Daugava-joki suomeksi. Esiselvityksen perusajatus ”Hornet-kalusto muodostaa tällä hetkellä ilmapuolustuksen perustan” ei vastaa todellisuutta. Kiitämme tarkkaavaista ja asiantuntevaa lukijaamme – yhtä monista – hyvistä kommenteista ja oikeista huomioista. , meille kaikille tuttu Nikita Sergejevitš Hruštšov, jonka oikeinkirjoituksen translitteroinnin minäkin joudun venäjänkielen alkeita joskus tankanneena aina tarkistamaan. Näitä ongelmia näkyy nykyään jo muulloinkin kuin suomalaistettaessa – ”käännettäessä” – erisnimiä meille vieraista merkkijärjestelmistä latinalaisiin kirjaimiin. Korvaavien suorituskykyjen tarkastelu on unohdettu, kuten tykistö/risteilyohjukset, tiedusteluja tulenjohtolennokit. Siksi tämä tila tämän virheen korjaamiselle. ????????. HX-hankinnasta on tehtävä puhtaalta pöydältä analyysi ja varsinainen selvitys Suomen sodanajan ilmapuolustusta varten, koska ns. Hyvää kevään jatkoa Jukka Pöllä Järvenpää OLEMME PYRKINEET olemaan erityisen tarkkoja translitteraatiossa ja varsinkin sen yhdenmukaisuudessa. Yritämme jokatapauksesa jatkossakin löytää ymmärrettävät ilmaisutavat.Pahoittelut siis tästäkin virheestä ja erityisesti sen piiiiitkästä meriselityksestä. Tällä kertaa epäonnistuimme ja vieläpä kovin helpolla esteellä. Mihin tarvitaan monitoimihävittäjien hyökkäysasejärjestelmiä. Otetaan loppuun vielä hankala esimerkki translitteroinnista venäjästä suomeen. . Kaikki tiedätte kenestä on kyse, vaikka moni meistä ei sitä osaisikaan kirjoittaa. vai eurooppalaisen sisällissodan välinäytös. Hauskinta tästä tekee se, että nykyään kansainvälisenä translitteraatiokielenä asiakirjoissa on englanti ja näin suomessakin alkaa vilkkua yhä enemmän Ilyaa kuin Iljaa ja Tanyaa kuin Tanjaa. Tässä kuitenkin tarkoitetaan kenraalia, jonka nimi on Georgi Žukov, venäjäksi ????. Eli... Laskepa kiusallasi konsonanttien määrä ja yritä vetää ulkomuistista lunttaamatta sitten oikein
Ja ole tarkkana, kun luet tätäkin lehteä. SA-kuvien kuvateksteissä olemme huomanneet kovin usein virheitä ja pyrkineet ne aina vaivaa säästämättä selvittämään ja korjaamaan. Pääkirjoituksessa väitettiin, että Suomessa olisi koulutettu taakse jääneen sadan vuoden aikana yli 180 000 upseeria reserviin. n ASEET-ekstrassamme oli toinenkin virheen pahulainen, kenties kolmaskin, mutta sitä emme ole vielä löytäneet. Näkemys perustuu siihen, että reilu sata vuotta sitten riehunut edellinen todella tuhoisa pandemia oli niin ikään suhteellisen selvärajainen, lyhytaikainen ja todella tappava. Pandemioita tai ainakin laajoja epidemioita kaikki tyynni. Hän johti sodan aikana useampaakin kaukopartiota ja yleni sodan lopulla kapteeniksi ja komppanian päälliköksi. Pääkirjoituksessa 2/2020 väitettiin myös espanjantaudin olleen ensimmäinen todellinen globaali pandemia. Totta toki, nimittäin Maavoimien reserviupseerija upseerikursseilla vuosina 1920–2020, mutta kun mukaan lasketaan Ilmaja Merivoimien kouluttamat upseerit ja Maavoimien koulutushaaraja aselajikouluissa ja -kursseilla kouluttamat henkilöt, kasvaa kokonaismäärä yli 200 000:een! Hieno suoritus pieneltä kansaltamme. Kuvatekstin kuuluisi olla: Vasemmalla jyrsitään aseen teräksestä koneistettuun runkokappaleeseen lipasaukko. Kiitoksia ja terveyttä näin pandemian riehuessa kaikille palautteen antajille, erityisesti reservin lääkintämajuri Markku Luistolle. 10.12.1909 Sukeva, k. Kaarlo Olsen KIITÄMME Kaarlo Olsenia tarkkaavaisuudesta ja palautteesta ja yritämme taas olla tarkempia kuvatoimituksessa. PÄÄTOIMITTAJA puolestaan oli sählännyt Suomen Sotilaan 2/2020 pääkirjoitukseen parikin virhettä. Näinhän usein esitetään. Tällä kertaa pääsi mokoma läpi, mutta onneksi meillä on asiantuntevat ja tarkat lukijat. Sodan jälkeen aktiivinen ja taistelussa testattu reservin upseeri yleni lopulta majuriksi. Toimitus Virheitä, vahinkoja ja oikaisu n Suomen Sotilaan numeron 1/2020 artikkeliin Operaatio Bodenplatte, Luftwaffen viimeinen hyökkäys oli livahtanut sivuilla 82 ja 87 toistunut virhe: FockeWulf 190D:n voimalaite ei tietenkään ollut Daimler Benz 603, kuten artikkelissa virheellisesti luki, vaan Junkers Jumo 213. Päätoimittaja pahoittelee entisenä Maavoimien miehenä virhettään, Maavoimistahan ne tulee useimmat… Eikä tässä vielä kaikki toteaa myyntimies. 20.7. Nuo kappaleet on sorvattu jo ennen. Tosin saatuani Kaarlo Olsenin palautteen jouduin toteamaan, että kyllähän tuon nyt jyrsinkoneeksi olisi tunnistanut, kun olisi vain viitsinyt katsoa kuvaa eikä luottaa alkuperäiseen kuvatekstiin kuvan lähteessä. Aikaisemmista suurista kulkutautiepidemioista tunnettuja ovat tietysti mustasurma ja yleensä Aasiassa ja Euroopassa riehuneet rutto-, koleraja muut kulkutaudit. Todellisuudessa mies, jonka kuva Tikkakosken mannekiinina koristaa myös saman lehden takakantta, on sotkamolainen Tauno Lukkari (s. Aseet-ekstran sivulla 14 on oheinen kuva, joka oli kiinnittänyt Olsenin huomion: HUOMENTA! Ostin eilen mielenkiinnon vuoksi Aseet-erikoisnumeron. Päätoimittaja pahoittelee tätäkin virhettään ja vetoaa valtiotieteilijänä olemattomaan lääketieteelliseen koulutukseensa. Kuvan konetta ei kyllä hyvällä tahdollakaan voisi väittää sorviksi. 1987 Sotkamo), siviilissä Juurikkalahden koulun opettaja ja maanviljelijä. Suomen Sotilas pahoittelee virhettä. Sivulla 11 olevassa kuvatekstissä väitettiin alkuperäiseen SA-kuvan tekstiin luottaen, että mies katsojasta katsoen kuvassa oikealla etualalla olisi luutnantti Tauno Luukkonen. Lue lisää kulkutaudeista ja niiden turvallisuusvaikutuksista lehtemme nyt käsissäsi olevasta numerosta. Suomessa on koulutettu sadan vuoden aikana yli 200 000 upseeria reserviin.. Toisaalta tiedeyhteisöissä kiistellään espanjantaudin alkulähteestä ja jopa sen ensimmäisten aaltojen ajankohdasta – että se siitä selvärajaisuudestakin sitten. Kuvassa on jyrsinkone, jolla jyrsitään, ei sorvata. Selkeästi pandeminen oli erityisesti isorokko, joka tappoi vuosisatojen aikana suunnattoman määrän ihmisiä ja aiheutti valtavaa taloudellista vahinkoa ja inhimillistä kärsimystä. Toimitus n Tauno Lukkari. Toimitus pahoittelee erehdystä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 23 Oikaisu Suomen Sotilaan ASEET-ekstraan Sanokaa mitä sanotte, jyrsinkone se oli n Onneksi lehdellämme on asiantuntijoita ainakin lukijoissa. Siinä oli yhdessä kuvatekstissä virhe, joka minulle vuosikymmeniä koneistaneelle jäi mieleen. Kiitämme lukijaamme oikaisusta. Erityisen herkkiä kulkutaudeille olivat domestikaatioasteeltaan alhaisemmat kulttuurit, joihin eurooppalaiset valloittajat tartuttivat tauteja, joihin heillä itsellään oli resistenssi
Esa oli aina mies, sotilas, joka kantoi toisenkin taakkaa pyytämättä mutta ei jakanut omaansa muiden harteille. Tai oikeastaan erittäin hyvä. Jää muuten tätä miestä mahdottoman ikävä. Viimeisinä vuosina myös aktiivinen keskiaikaharrastus laajensi Ase-Esan nyt ikuisiksi ajoiksi kadonnutta aseasiantuntemusta entisestään. Siivousta, kauppaja muuta asiointia, pihaja puutarhahommia, ulkoiluttamista, pieniä korjauksia – mitä vaan. Hyvä-ääninen Esa toimi myös useita vuosia Suomen Sotilaan Kenttäradioohjelman toimittajana. Nimittäin siinä suunnattoman suuressa joukossa, jossa kenelläkään ei ole Ase-Esa Piisilästä yhtään ikävää muistoa. Aseet ja maanpuolustus olivat vain osa, jos kohta merkittävä osa, Esan liian lyhyeksi jäänyttä mutta sitäkin tapahtumarikkaampaa elämää. MPK:n piiristä hänet muistetaan erityisesti jv-asekurssien ja -kouluttajakurssien käynnistämisestä 1990-luvulla Helsingissä. 24 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 JY VÄLL Ä Y stävämme, Suomen Sotilaan pitkäaikainen avustaja, Suomen sotilas Esa ”Ase-Esa” Piisilä menehtyi yllättäen sairaskohtaukseen tänä keväänä, huhtikuussa 2020. Viimeiset vuotensa Esa vietti Hämeenlinnassa. Sillä sitä Esa Piisilä oli ja meidän hänet tunteneiden mielissä tulee aina olemaan.. Uraa Puolustusvoimissa Piisilä ehti tehdä ensin siviilinä ja sitten sotilaana kaikissa puolustushaaroissa niin teknisellä puolella kuin kouluttajanakin. Hän kävi useiden vuosien ajan Hiidenmaalla Kaitseliitin vieraana kouluttamassa paikallisia vapaaehtoisia ja oli myös Kaitseliitin jäsen. Sitten äkkiä keväällä 2020 kaikki oli ohi. Varsinkin kun liian usein huomaamme todella hienon ihmisen poistuttua, että emme oikeastaan tienneet hänen omista asioistaan paljoakaan. Jaakko Puuperä Päätoimittaja Ystävä Ase-Esa on poissa Pyyteettä. Se on harvinaista. Halusta auttaa ja ilosta. Esa ei tehnyt työtään rahasta vaan rakkaudesta. Ja se. Ainut laatuaan. Esa oli poissa. Vapaasta tahdosta. Korvaamaton. Hän teki loputtoman paljon vapaaehtoistyötä. Siellä osaava ja kaikin puolin mukava mies teki vapaaehtoista kotiaputyötä vanhuksille ja vammaisille. Hän toimi omien joukko-osastojensa killoissa, muissa maanpuolustusjärjestöissä ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK). Työt Fincentille jatkuivat vielä reservissäkin. Esa toimi vuosia aktiivisesti myös Santahaminaseurassa. Hän liittyi Etelä-Hämeen/Jaarlin Marttoihin. Sillä sitä Esa Piisilä oli ja meidän hänet tunteneiden mielissä tulee aina olemaan. Luulenpa, että en ole siinä yksin. Kuunteli, puhuikin, mutta lopulta aina kuunteli enemmän ja auttoi. Lopulta harva meistä kuitenkaan tunsi Esaa sen syvemmin. Kun Lauri sai paikan Hyvinkäältä Åvikin kuurojenkodin johtajana, perhe muutti Hyvinkäälle. Piisilä oli kuollessaan kuudenkymmenen. Esa oli pohjalainen, Lapualta kotoisin. Hän piti älyllisestä huumoristaan ja sosiaalisuudestaan huolimatta omat asiansa – murheetkin – ominaan ja jakoi läheisilleen vain hyvää. Toisaalta Esan kohdalla se on sikäli helppoa, että Esasta on helppo noudattaa vanhaa sääntöä – ei mitään pahaa kuolleista. Pyyteettä. Hän puhui hyvin katu-uskottavasti viroa ja oli saarella kuin kotonaan. Kriisinhallintatyö Kosovossa ja Afganistanissa oli sosiaalisesti lahjakkaalle ja nopeasti kieliä ja vieraita kulttuureja oppivalle miehelle mieluisaa. Vapaasta tahdosta. Myös Esan äiti Anna-Liisa työskenteli kuurojenkodissa sairaanhoitajana. Kummassakin hän oli yksinkertaisesti luonnehtien hyvä. Esa ja hänen siskonsa Anne oppivat siellä asuessaan viittomakieltä, jonka Esa hallitsi lopun elämänsä. Harvinainen. Moni tunsi ulospäin suuntautuneen, huumorintajuisen ja tiukoissakin paikoissa aurinkoisen aliupseerin Ase-Esana. Kumpikin oli miehelle rakasta. Hänen isänsä Lauri oli muun ohessa Lapuan kauppalan sosiaalijohtaja. Muistokirjoituksen – lyhyenkin – kirjoittaminen ystävästä on aina vaikeaa. Minä tunsin ystävämme nimenomaan ihmisenä, jolle se, mitä hänestä näimme, oli väline, ja taustalla oli aina toisesta ihmisestä, yhteiskunnasta ja isänmaasta välittäminen. Halusta auttaa ja ilosta. Aina avuliaalle, iloiselle ja aikaansaavalle miehelle riitti kysyntää
Historia muistaa, että pelko on paras tapa kiihottaa kansanryhmiä toisiaan vastaan. Ja nyt elämme siinä. 25 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 IIVI ONKO LIBERAALI DEMOKRATIA , yhteiskuntajärjestelmä, jonka Francis Fukuyama vuonna 1989 julisti historian lopulliseksi voittajaksi, vaivihkaa ja huomaamatta kadonnut. Nekin jäävät ajan arvioitavaksi – uskon toki heitä, jotka ennustavat talouden alasajon ja ihmisten eristämisen aiheuttavan enemmän kärsimystä ja kuolemaa kuin mikään kausisairaus. Väärään seuraan joutuneet eristetään. Silti kaadettujen yritysten, työttömyyden räjähtämisen ja maakuntien välisten rajajonojen jälkeen avoin keskustelu kansalaisten perusoikeuksien kohtalosta on välttämätön. Täällä ei kansan kuritus ole myöskään ollut niin kovaa kuin joissakin eurooppalaisissa maissa. Johtajamme haluavat, tietenkin, kansan parasta, mutta näin rajujen muutosten aikana usko hyviin tarkoituksiin on liian hauras pohja yhteiskuntajärjestelmän jatkuvuudelle. Pelon ei pitäisi koskaan ohjata pitkälle vaikuttavia poliittisia päätöksiä. Kuulostaako tämä liberaalilta demokratialta. Myös tilanteen juridisen puolen arviointi jääköön asiantuntijoille. Demokratian kohtaloa ei tulisi jättää liiaksi johtajien hyvän tahdon armoille. Toivon vilpittömästi, että nykytilanteesta palataan entiseen eikä ”uuteen normaaliin”. Kenenkään lähelle ei saa mennä. Niistä voidaan luopua yhä uudelleen aina, kun johtajat löytävät siihen riittävän hyvän syyn. Eihän länsimaailman vallitseva yhteiskuntajärjestelmä muutu noin vain. Tämä edellyttää kuitenkin vakavaa arvokeskustelua. Odotamme kiltisti käskyjä ja ohjeita, milloin saamme tai emme saa mennä töihin, kirjastoon, kahvilaan, naapurikuntaan tai naapurimaihin, joihin vielä äsken liikuttiin vapaasti. Miten taataan, ettei oikeuksia hyllytetä tästä lähtien mielivaltaisesti milloin mistäkin syystä. Yksilön vapaudet, poliittiset oikeudet, yksityisyys ja tietosuoja – näillä alueilla mikään ei ole nyt itsestään selvää. Kukaan ei ole viaton: tervekin voi olla ”kantaja” ja ”tartuttaja”, lapsikin. Miten yleinen ihmisten välttely jatkuessaan vaikuttaa meihin kaikkiin, miten erityisesti lapsiin. Eräskin korkea virkamies esitti tosissaan idean, että ”saastuneet” pitäisi erottaa puhtaista hihamerkein, jotta heidät voi helposti tunnistaa. Tämä jää ajan ja asiantuntijoiden selvitettäväksi. Tähän ”uuteen normaaliin” vihjataan jo: näin voi käydä myös ilmastonmuutoksen takia, tai kun virus palaa, tai kenties joku uusi tuntematon sairaus yllättää. Minua kiinnostaa tilanteen filosofis-poliittinen merkitys, josta ei julkisuudessa puhuta. LIBERAALISSA DEMOKRATIASSA kansalaisten perusoikeudet ovat ehdottomia, eivät riippuvaisia poliittisten johtajien, viranomaisten tai asiantuntijoiden viikottaisista tilannearvioista. Virus on viholliskuvista kieroin. Jos mikään hämmästyttää enemmän kuin kuvailtu tilanne , se on se, ettei tätä kaikkea edes pidetä hämmästyttävänä. Naapuri välttää naapuria, sukulainen sukulaista, ystävä ystävää. Hän olisi kuitenkin lisännyt, että monissa länsimaissa kansalaisia tullaan jahtaamaan poliisivoimin pois kaduilta ja rankaisemaan puiston penkillä istuskelusta tai auringon ottamisesta rannalla. Miksei nyt ole kukaan sanonut, että ihmisoikeudet ovat ehdoton arvopohjamme, ei anneta pelolle valtaa. Historia muistuttaa, että autoritaarisuus alkaa aina hyvistä ja jaloista päämääristä. Iivi Masso Liberaalin demokratian loppu. Kirjoittamisen hetkellä näyttää siltä, että sulkupolitiikan käynnistäneet tietokonemalliennusteet ovat olleet rajusti liioiteltuja ja että lääkärien joukossa on rajoituksien välttämättömyydestä erilaisia näkemyksiä. Joistakin kysymys on mieletön. Jos haluamme järjestelmän jatkuvan, siihen on selkeästi sitouduttava uudelleen – silloinkin, jos rajoituspolitiikka osoittautuu lääketieteellisesti katsottuna oikeutetuksi. Näkymättömänä se tekee jokaisesta toisesta ihmisestä vaarallisen, ei tarvita ideologioita eikä rotuja. Olemme luopuneet muutamassa kuukaudessa vapaasta, länsimaisena tähän asti tunnetusta yhteiskuntajärjestelmästä ilman sen suurempaa keskustelua asiasta. Kansalle tarjotaan seurantalaitteita, jotka syöttävät viranomaisille tietoa, missä ja kenen seurassa kukin meistä liikkuu. Tai edes keskustelua. ”Uusi normaali” tarkoittaa, että perusoikeuksien vaihteleva toteutuminen tulee olemaan arkea, siihen on totuttava. Ettei saa tavata ystäviä kahvilassa, matkustaa, tuottaa tai kokea eläviä kulttuuritapahtumia. Tällaista ennustajaa olisi pidetty puoli vuotta sitten umpihulluna. Kun perusoikeudet voidaan kansalaisten suojelun nimissä hyllyttää viranomaisten päätöksellä, ne eivät ole luovuttamattomia ja jakamattomia. En ota kantaa, onko pandemiapolitiikka lääketieteellisesti välttämätön. Pelko saa ihmiset luopumaan yllättävän helposti arvoista, joiden piti olla ehdottomia. Palataan siis ajassa taakse päin ja kuvitellaanpa, että olemme puolen vuoden takana vuoden 2019 lopussa ja joku ennustaa, että useimmissa länsimaissa sellaiset perusoikeudet kuin liikkumisvapaus, oikeus laillisen elinkeinon harjoittamiseen tai kokoontumisvapaus eivät enää ole voimassa keväällä 2020. Kysymys liberaalin demokratian kohtalosta ei ole pelkkää retoriikkaa. Suomessa luotetaan esivaltaan. Ilman vallankumousta. En ota myöskään kantaa poikkeuslakien taloudellisiin vaikutuksiin
HXHANKE 26 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 SUPER HORNET Korvaako Hornetit?
Tarkkaa ja luottamuksellista tietoa eri HX-kandidaattien sotilaallisesta suorituskyvystä ei ole kuin Ilmavoimilla, ja tuo tieto tulee edes osittain julkiseksi vasta 25 vuoden salassapitoajan kuluttua.. Seuraavassa numerossa onkin vuorossa sitten Lockheed Martinin F-35, joka päättää sarjamme, mutta ei suinkaan aiheen ja yleensä ilmasodankäynnin käsittelyä. 27 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 S uomen Sotilaan laaja ja perusteellinen tyyppija järjestelmäkokonaisuuskohtainen analyysi HXehdokkaista alkaa lähestyä loppuaan. Suomen Sotilaan käytössä olevista avoimista, julkisista lähteistä saatavien tietojen valossa Super Hornet ei olisi huono vaihtoehto nykyisen Hornetimme suorituskyvyn korvaamiseksi. Tämän toteamme siis meillä olevan tiedon, asiantuntemuksen ja ymmärryksen valossa. Super Hornet sopisi Suomelle niin ELSO-kone Growlerin kanssa kuin ilman niitä. Sokerina pohjalla esittelemme tällä kertaa amerikkalaisen Boeingin Super Hornetin
Aikakautta kuvaa hyvin Yhdysvaltojen puolustusministeriä Caspar Weinbergistä kerrottu kasku, jonka mukaan puolustusministeri ei ikinä nähnyt sellaista asejärjestelmää, josta hän ei olisi pitänyt. Yhdysvaltain merivoimat (US Navy) aikoo käyttää Super Hornet -monitoimihävittäjiä palvelukseen tulevien Lockheed Martin F-35C -häivemonitoimihävittäjien rinnalla 2060-luvulle asti modernisoiden niitä jatkuvasti uusien haasteiden tasolle. Kylmän sodan loppu Super Hornetin tarina alkaa presidentti Ronald Reaganin valtakaudelta 1981– 1989, jolloin Yhdysvallat aseistautui ennen näkemättömässä mittakaavassa sitten toisen maailmansodan. Tämäkin on Suomelle etu, Super Hornetilla näyttäisi vielä riittävän elinkaarta ja valmistajatukea meidän tarpeisiimme riittävän pitkä aika. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN Tavoitteena oli ajaa Neuvostoliitto kilpavarustelulla konkurssiin, ja se onnistui. Tavoitteena oli ajaa Neuvostoliitto kilpavarustelulla konkurssiin, ja se onnistui. 1950-LUVUN TEKNOLOGIAAN PERUSTUVA VA-45-laivueen aliääninopeuksinen kevyt A-4E Skyhawk -rynnäkkökone 1972.. Vaikka US Navyn konekannan suunnitteluhorisontti on tällä hetkellä vain viisi vuotta eikä siis yllä 2060-luvulle saakka, niin laivaston ilma-aseen selkärangan muodostavan Super Hornetin korvaaminen ei ole lähivuosikymmenien tavoitteissa, ja jos kuitenkin näin päätettäisiin tehdä, vaatisi Super Hornetista luopuminen minimissään useamman vuosikymmenen jopa siinä tapauksessa, jos korvaava kalusto olisi jo kehitetty valmiiksi. US Navyn tämän hetkisten suunnitelmien mukaan F-35Ckalusto ei siis ole Super Hornetin korvaaja vaan sen täydentäjä. 28 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HXHANKE S uomen näkökulmasta Super Hornetin etuna on se, että se olisi toimiva ja käyttövalmis ratkaisu ja siihen siirtyminen Ilmavoimien nykyisestä klassisesta Hornet-hävittäjäkalustosta olisi muihin HX-kandidaatteihin verrattuna nopeinta, helpointa ja halvinta. . Lisäksi Super Hornetilla on näyttöä niin taistelutoimissa kuin todellisissa käyttökustannuksissakin, ja Puolustusvoimien ja Boeingin välinen yhteistyökin on jo toimivaksi jumpattu
ALLA: GRUMMAN F-14 TOMCAT oli 1960ja 1970-lukujen taitteen teknologiaan perustuva aikansa edistyksellisempiä ja suorituskykyisempiä hävittäjiä, joka kehitettiin US Navyn pitkän kantaman ilmapuolustusjärjestelmäksi vastauksena neuvostoliittolaisten pintatorjuntaohjusten kasvavaan kantamaan ja iskukykyyn.. Koska US Navyllä ei ollut suorituskykyistä rynnäkkökonetta, se suoritti Persian lahden sodassa vain 20 % USAF:n lentämistä tehtävistä, minkä amiraalikunta koki nöyryytyksenä. Seuraavina ostoslistalla olivat huomattavasti kehittyneemmät Grumman A-6 Intruderin F-versio, F-14 Tomcatin D-versio, vallankumouksellinen raskas häiverynnäkkökone A-12 sekä klassisen Hornetin puutteet korjaava evoluutio. 29 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksilla olivat tuolloin käytössä raskas Grumman F-14 Tomcat -ilmaherruushävittäjä, raskas rynnäkkökone Grumman A-6 Intruder sekä upouudella F/A-18 Hornetilla korvattavaksi tarkoitetut kevyet Douglas A-4 Skyhawk ja Ling-Temco-Vought A-7 Corsair II -rynnäkkökoneet sekä McDonnell Douglas F-4 Phantom II -torjuntahävittäjät/hävittäjäpommittajat. Merivoimien vahvuus oli tarkoitus nostaa vuoden 1980 tason 538 aluksesta 600 alukseen, vertailukohtana mainittakoon tämän hetkinen vahvuus 236 alusta. Amiraaleista kaukonäköisimmät oivalsivat jo, että näin ennätyksellisen avokätiset puolustusbudjetit olivat väliaikainen ilmiö, ja merivoimien lentokaluston ostoslistaa pitäisi priorisoida ja karsia. Super Hornet syntyy Juuri näin kävikin: ensin A-6 Intruderin F-versiosta piti luopua A-12:n hyväksi, ja hieman myöhemmin salaisen A-12-ohjelman tultua ongelmineen julkisuuteen siitäkin piti luopua vuonna 1991 juuri Persianlahden sodan kynnyksellä. Koska A-6F:n ja A-12:n korvaajana nähtiin huippumoderni raskaan rynnäkkökoneen AX-hanke, joka tulisi palveluskäyttöön vasta vuonna 2020, tarvittiin nopeampi ja edullisempi väliaikainen ratkaisu, jollaisina nähtiin jokin F-14 Tomcatin lukuisista monitoimisista D-version viYLLÄ: A-7E CORSAIR II Vuosikymmentä tuoreempaan 1960-luvun teknologiaan perustuva VA-146-laivueen kevyt aliääninopeuksinen rynnäkkökone 16.11.1974
Lisäksi konetta käytettiin ilmatankkaus-, ELSOja kuljetuskoneena.. Toisaalta tulevan vielä pidemmän kantaman AIM155-ilmataisteluohjuksella aseistettu Hornetin evoluutio voisi korvata F-14 Tomcatin pitkän kantaman ilmapuolustusjärjestelmän roolissa. Politiikkojen ja amiraalikunnan linjausten lopputuloksena Hornetin evoluutiosta tulikin vaihtoehdoton ”kaikki yhdessä paketissa” -ratkaisu Yhdysvaltain merivoimien tukialuslennostojen kiinteäsiipisen etulinjan taktisen lentokaluston tarpeisiin. Yleiskone Puolustusbudjetin leikkauksia ajaneen presidentti Bill Clintonin hallinto muutti US Navyn väliaikaiseksi aiotun Hornetin evoluutioon perustuvan ratkaisun vaihtoehdottomaksi ja lopulliseksi lopettamalla AX-kehitysohjelman. F-14-jatkokehityksen ja Hornetin evoluution välinen kamppailu ratkesi jälkimmäisen eduksi vuonna 1992, kun koneen tuolloiselta valmistajalta McDonnell Douglasilta tilattiin seitsemän Hornet II -EMD-tuotekehityskonetta. Hornetin evoluutio oli hankintaja käyttökustannuksiltaan edullisempi ja sopi paremmin muihin kuin pitkän kantaman ilmapuolustustehtäviin. 30 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HXHANKE sioista tai klassisen Hornetin puutteet korvaava evoluutio Hornet II tai Hornet 2000. Jos klassisen Hornetin piti korvata lentotukialuksilla kaksi kevyttä rynnäkkökonetta ja yksi torjuntahävittäjä/hävittäjäpommittaja, niin Hornetin evoluutiolla piti korvata kaukoilmapuolustuksessa ja ilmasta ilmaan -tehtävissä Grumman F-14 Tomcat, ilmasta ilmaan-, ilmasta maahan/merelleja tiedustelutehtävissä klassinen Hornet, ilmasta maahan/merelle -tehtävissä poistuva raskas A-6 Intruder -rynnäkkökone ja toteutumatta jäänyt AX-rynnäkLOCKHEED S-3 VIKING muodosti 1974–2016 lentotukialusten pitkän toimintasäteen sukellusvenetorjunnan selkärangan. Grumman F-14 Tomcatin jatkokehitystä puolsi se, että erittäin suorituskykyisen AN/AWG-9/AN/APG-71-tutkansa – havainnointietäisyys jopa 370 km – ja pitkän, yli 190 km:n kantaman AIM-54 Phoenix -ilmataisteluohjuksiensa takia sillä oli monopoliasema merivoimien pitkän kantaman ilmapuolustusjärjestelmänä, mutta koneen hankintaja käyttökustannukset olivat korkeat. Nyt lentotukialusten kyky käydä ilmasotaa seisoisi tai kaatuisi Hornetin evoluution menestyksen myötä
Syynä F-14D-ohjelman epäonnistumiseen oli puolustusministeri Dick Cheneyn vuonna 1989 törkeänä rahastuksena pitämä 50 miljoonan dollarin kappalehinta.. Tilanteen ironisuutta korosti vielä pitkän kantaman tulevan AIM-155-ilmataisteluohjuksen kehittämisohjelman lopettaminen, jolloin lentotukialusosastojen kaukoilmapuolustus jäi vain modernimpien mutta lyhyemmän kantaman AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjusten varaan. Klassinen Hornet oli nimittäin hieman ylipainoinen, eikä se pystynyt laskeutumaan takaisin lentotukialukselle, jos sen asekuormassa oli muuta kuin ilmataisteluohjukset, maalinosoitusja naSuper Hornetin korvaaminen ei ole lähivuosikymmenien tavoitteissa... 31 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 kökone sekä ilmatankkauskone Lockheed S-3B Viking. . AIM-120 AMRAAM oli 1991 palvelukseen tullessaan tiikerinloikka ilmataistelukyvyssä keskietäisyyksillä kiitos aktiivisen tutkahakunsa. Sota ja aseet muuttuvat US Navyllä oli Hornetin evoluutiota varten pitkä toivomuslista siitä, mitä kaikkea pitäisi parantaa klassiseen Hornetiin verrattuna. Listan kärjessä oli paluuhyötykuormaksi kutsuttu suorituskyky. Alla aukeaman kuvassa Nimitz-luokan lentotukialus täysin tukossa olevine lentokansineen. Uustuotantona Tomcatin D-versioita valmistettiin 132 tarvittavan koneen sijaan vain 37, ja aiempia A-versioita modernisoitiin D-tasolle 18. Tätä lopulta melkoisen sattumanvaraista tapahtumaketjua ei voi pitää esimerkkinä onnistuneesta riskienhallinnasta, mutta Yhdysvaltojen asevoimien onneksi kaikki päättyi loppujen lopuksi hyvin. YLLÄ: GRUMMAN F-14D TOMCAT 1991 palvelukseen otetun D-version myötä torjuntaja ilmaherruushävittäjä Tomcat muuttui monitoimihävittäjäksi. Myöhemmin vielä osoittautuisi, että Hornetin evoluutio korvaisi myös EA-6B Prowler -ELSO-koneen, jolloin Hornetin evoluutioiden lisäksi lentotukialuksilta toimisivat vain Grumman E-2 Hawkeye -tutkavalvontakoneet sekä siihen pohjautuvat Grumman C-2 Greyhound -kuljetuskoneet sekä helikopterit
. 1970ja 1980-luvuilla valtaosin käytetyt ”tyhmät” pommit olivat niin halpoja, ettei niiden pudottaminen mereen johtanut merkittäviin lisäkustannuksiin, ja sodankäynnin luonnekin oli noina ammoisina aikoina sen verran suurpiirteistä, että tyhmää rautaa pystyi kylvämään myös vihollisen alueelle ilman, että sivullisista uhreista ja vahingoista nousi useinkaan sen suurempaa meteliä. Korkeampi paino vaati tehokkaampia moottoreita. Koska rungon mittoja päätettiin kasvattaa, samalla päätettiin jättää enemmän kasvuvaraa tulevaisuuden kehittyneemmille sensoreille ja ilmailuelektroniikalle, eli runkoon piti saada mahtumaan entistä suuremman polttoainekuorman lisäksi myös enemmän tilaa, jäähdytystehoa ja käyttöenergiaa. US Navyn VFA-136 Knighthawks-laivueen yksipaikkaiset F/A-18E Super Hornetit ilmataistelukuormassa.. Kaikki tämä yhdessä johti siihen, että Hornetin evoluution tyhjäpaino oli 25 % suurempi kuin klassisen Hornetin. GE kehitti peruutettuun A-12-rynnäkkökoneeseen aiottujen F412-moottorien pohjalta Hornetin evoluutiota varten 35 % suuremman työntövoiman antavat uudet F414-moottorit. Kasvaneen vastuksen kompensoimiseksi lisättiin siiven nuolikulmaa, mikä heikensi koneen liikehtimiskykyä. Isompi, raskaampi ja tehokkaampi Merimiesten toivomuslistan kärjessä oli myös suurempi toimintasäde, joka edellytti suurempaa sisäistä polttoainekuormaa, mikä saneli suuremman rungon tarpeen. Liikehtimiskyvyn palauttamiseksi siiven juuren johtoreunojen jatkeet (LERX) suunniteltiin uudestaan, ja niistä tehtiin isommat. GE (General Electrics) kehitti peruutettuun A-12-rynnäkkökoneeseen aiottujen F412-moottorien pohjalta Hornetin evoluutiota varten . Paluuhyötykuorman kasvattaminen johti siihen, että Hornetin evoluutio tarvitsi isommat siivet, joista klassiselle Hornetille tyypillisten siipirakenteiden väsymisongelmien välttämiseksi tehtiin paksummat, mikä kasvatti aerodynaamista vastusta. Samalla siirryttiin joko kalliimpien tai huomattavasti kalliimpien täsmäaseiden käyttöön, joita ei ollut enää varaa kylvää mereen. HXHANKE 32 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 vigointisäiliöt sekä lähes tyhjät ulkoiset polttoainesäiliöt, minkä johdosta kaikki muu asekuorma, joka jäi käyttämättä ensisijaisessa ja toissijaisessa kohteessa, oli pakko tiputtaa mereen. 1990-luvulla voimankäytön säännöt muuttuivat huomattavasti tiukemmiksi ja aseita sai käyttää vain tarkasti määriteltyjä kohteita vastaan ja vain tietyissä tilanteissa
Toisaalta amerikkalainen lähestymistapa ilmasodankäyntiin on viimeisen 25 vuoden aikana perustunut yhä vähemmän korkeSuper Hornetia valmistetaan ainakin vuoteen 2023 asti. Super Hornetilla oli nyt viimeisimpiin klassisen Hornetin kehitysversioihin verrattuna alhaisempi nopeus, kiihtyvyys ja liikehtimiskyky. Samalla päätettiin käyttää osittaista häiveteknologiaa Hornetin evoluution tutkapoikkipinta-alan alentamiseksi. Super Hornetin (oikealla) isommat LERXit sanelivat halutut lento-ominaisuudet ja suuremmat ilmanottoaukot enemmän ilmaa kaipaavat, 35 % tehokkaammat uudet moottorit.. Lopputuloksena olivat kaikki toivomuslistan parannukset ja klassisen Hornetin puuteiden korjaukset, mutta samalla Super Hornet menetti osittain klassisen Hornetin arabiorin räväkkyyden ja poikkeuksellisen liikehtimiskyvyn. Uudet moottorit vaativat puolestaan isompia ilmanottoaukkoja, joista tehtiin poikkikeikkaukseltaan suorakulmion muotoiset klassisen Hornetin D-muotoisten sijaan. F-22A RAPTOR kehitettiin samaan aikaan kuin Super Hornet. Erot kahden hävittäjän kehitysprojektien tavoitteissa, kulussa ja lopputuloksessa ovat varsin kuvaavia. Kaksi konseptia US Navy kehitti F/A-18 E/F Super Hornet -evoluutiota samaan aikaan, kun Yhdysvaltain ilmavoimat (USAF) kehitti puhtaalta pöydältä Lockheed Martin F-22A Raptor -häivehävittäjää, mikä kertoo paljon kahden puolustushaaran erilaisista lähes. Kaiken lisäksi modernisoitiin kaikki asejärjestelmät ja ohjaamo, monipuolistettiin asevalikoimaa ja kasvatettiin asekuormaa, vaihdetiin uusimmat sensorit ja lisättiin siipiripustimen määrää neljästä kuuteen. Loppujen lopuksi klassisesta Hornetista Super Hornet -evoluutioon siirtyivät sellaisenaan vain eturungon rakenteet ilmanottoaukkojen etupuolelta tutkakupuun asti, jotka nekin muutettiin Super Hornetin seuraavassa kehitysversiossa. 33 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 35 % suuremman työntövoiman antavat uudet F414-moottorit. Erot Hornetin ja Super Hornetin siiven juuren johtoreunojen jatkeiden (LERX) koossa ja ilmanottoaukkojen rakenteissa ovat helppo keino tunnistaa, kumpi kone on kyseessä. aan liikehtimiskykyyn ja taitolento on siirretty ilmataisteluohjusten tehtäväksi
Lisäksi F-22-hävittäjien modernisointi on osoittautunut varsin haastavaksi rastiksi. Yksipaikkaisen hävittäjän tunnukseksi tuli F/A-18E Super Hornet ja kaksipaikkaisen F/A-18F Super Hornet. Kummassakaan kehitysohjelmassa ei saavutettu kaikkia suunnittelutavoitteita, mutta Super Hornetissa pysyttiin budjetissa ja aikataulussa, kun taas F-22-ohjelmassa kummatkin paukkuivat. Vuoden 2003 lopussa koneita oli toimitettu jo 170 eli viisi laivuetta, ja US Navy tilasi vielä 210 konetta toimitettavaksi vuosina 2007– 2012. Super Hornetia vuorostaan valmistetaan ainakin vuoteen 2023 asti, ja koko Super Hornet -konekantaa ollaan nyt modernisoimassa toista kertaa Block III -tasolle. Louisin tehtaalta 19.9.1995, suoritti ensilentonsa 29.11.1995, ja se nimettiin hieman mielikuvituksettomasti Super Hornetiksi. US Navyn kokonaisriski oli Super Hornet -hankkeessa suurempi kuin USAF:lla F22-hankkeessa. Super Hornet otettiin alustavaan palveluskäyttöön vuonna 2001, ja ensimmäisenä Super Hornet -kalustoon siirtynyt VFA-115-laivue aloitti ensimmäisen operatiivisen tukialuskomennuksensa USS Abraham Lincoln -lentotukialuksella kesällä 2002. Boeing F/A-18E/F Super Hornet Ensimmäinen seitsemästä vuonna 1992 tilatusta Hornetin evoluution EMD-esisarjatuotantokoneesta valmistui St. Tällä hetkellä Super Hornetien tavoitevahvuus on 568 konetta, eikä se ole tulossa merijalkaväen käyttöön. 34 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HXHANKE tymistavoista uuden hävittäjäkaluston kehittämisessä. F-22-häivehävittäjästä tuli niin kallis hankkia ja käyttää, että alun perin aiotun 765 hävittäjän sijaan niitä valmistettiin vain 187, ja niiden valmistus lopetettiin 2011. Super Hornetilla on klassiseen Hornetiin verrattuna 40 % suurempi toiminSuper Hornet -konekantaa ollaan nyt modernisoimassa toista kertaa Block III -tasolle. Operatiivisen OPEVAL-arvioinnin Super Hornet suoritti alkuvuodesta 2000, ja US Navy tilasi McDonnell Douglasin vuonna 1997 ostaneelta Boeingilta 222 hävittäjää toimitettavaksi vuosina 2002–2006. Ilmavoimilla oli varavaihtoehtoja, kun amiraalit taas pelasivat äkkirikasta ja rutiköyhää. Ilmaja merivoimat kehittävät nyt seuraavan sukupolven hävittäjäkalustoa, joka saataneen palveluskäyttöön saakka 2030–2040-luvuilla, ja niillä pystytään korvaamaan puolustushaarojen nykyiset hävittäjät yli vuosikymmen myöhemmin eli aikaisintaan 2040–2050-luvuilla. VFA-154 Black Knights -laivueen F/A-18F Super Hornet laskeutumassa USS Theodore Roosevelt (CVN 71) -lentotukialuksella 18.2.2020. Toiminta Helsingin ydinkeskustan töpötäysiä parkkipaikkoja muistuttavalla lentokannella vaatii kellosepän tarkkuutta.. . F-22-hävittäjän kehittämisen tavoitteena oli vallankumouksellinen suorituskykyloikka, ja siinä otettiin reippaita teknologiariskejä, kun taas Super Hornet -ohjelmassa tyydyttiin maltilliseen evoluutiomaiseen suorituskykyparannukseen käyttämällä testattua teknologiaa alhaisella riskitasolla
Valmistusteknisesti se on huomattavasti edistyneempi, siinä on 25 % vähemmän osia ja paljon enemmän kevyempiä hiilikuiturakenteita. 35 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 tasäde, asekuorma on kasvanut 6 200 kilosta 8 050 kiloon, ja sillä on – kuten edellä kerroimme – huomattavasti suurempi paluuhyötykuorma. Aiempien Super Hornetien modernisointi Block II -tasolle alkoi vuonna 2008. Vuonna 2005 siirryttiin Block II -sarjaan, jossa oli AN/APG-79-AESATaitolento on siirretty ilmataisteluohjusten tehtäväksi. Super Hornetin alkupään kehitysversioissa käytettiin klassisen Hornetin lopputuotantosarjojen AN/APG-73-tutkaa mutta kehittyneempää omasuojajärjestelmää hinattavine harhamaaleineen. Block II Block II -tuotantosarjassa oli uudelleen suunniteltu eturunko AESA-tutkaa varten. Kun sarjatuotanto pääsi kunnolla käyntiin, Super Hornetin väliaikaista alkutuotantovarustusta parannettiin tehokkaammalla prosessorilla ja modernisoiduilla ohjaamon näytöillä, ja koneeseen integroitiin ATFLIR-maalinosoitussäiliö sekä MIDS/Link 16 -datalinkki. SHARP-tiedustelusäiliön ja SLAM-ER-ohjuksen integrointi viivästyivät hieman, mutta aseistuksen integrointi eteni niin nopeasti, että VFA115-laivueen yksipaikkaiset F/A-18Eja kaksipaikkaiset F/A-18F-hävittäjät USS Abraham Lincolnja USS Nimitz -lentotukialuksiin tukeutuen pääsivät osallistumaan vuonna 2003 Irakin sotaan. tutka ja kehittyneempi ACS-takaohjaamo. Block II Super Horneteissa on myös kehittyneempi omasuojajärjestelmä, uusimpien lyhyen kantaman infrapunahakuisten AIM-9X Sidewinderja keskiAN/APG-79-AESA-TUTKA on Super Hornetissa asennettu kiinteästi ja suunnattu hieman yläviistoon kaartotaisteluja varten ja koneen tutkahavaittavuuden alentamiseksi suoraan edestä. Tässä 2001 alkaen kehitetyssä Xtaajuusalueen aktiivisesti elektronisesti keilaavassa AESA-tutkassa käytetään GaAS-lähetin-vastaanotinmoduleita, ja sen havainnointisektori on 120 astetta.
Tällä hetkellä ensimmäiset Block III -uustuotantokoneet ovat vielä koottavina tuotantolinjalla.... US Navy aikoo myös päivittää aiemmat Super Hornetit Block III -tasolle. Super Hornet on palveluskäytössä Yhdysvaltain laivastossa sekä Australian ja Kuwaitin ilmavoimissa, ja sitä on valmistettu vuodesta 1995 lähtien yli 600 konetta. 36 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HXHANKE matkan tutkahakuisten AIM-120C-7ja AIM-120D AMRAAM -ilmataisteluohjusten sekä pitkän 930 km kantaman AMG158C LRASM -pintatorjuntaohjuksen käyttömahdollisuus. liseksi mutta hävittäjähankinnan kanssa koordinoiduksi hankkeeksi, tarkempien tietojen puuttuessa on syytä olettaa, että Super Hornetin yhteydessä Ilmavoimille tarjotaan US Navyn varsin laajaa ja ajanmukaista aseistuskattausta. Tällä hetkellä ensimmäiset Block III -uustuotantokoneet ovat vielä koottavina tuotantolinjalla, ja toimitusten US Navylle pitäisi tapahtua vuosina 2021– 2024. Block III -kehitysversion uutuuksia ovat koneen yli 10 000 lentotuntiin kasvatettu elinkaari, toimintasädettä jopa 250 km kasvattavat alhaisen ilmanvastuksen konformaaliset lisäpolttoainesäiliöt, laajennetut verkkopohjaisen sodankäynnin mahdollisuudet, verkotettu ja hajautettu maalinosoitusjärjestelmä, avoimen arkkitehtuurin tehtävän suunnittelujärjestelmä, seuraavan sukupolven FLIR, verkostopohjainen verkon kaikkien toimijoiden täydentämä datafuusiopohjainen taktinen CTP-tilannekuva sekä paremman tilannekuvan ja sensorifuusion antava uusi suurilla värikosketusnäytöillä varustettu ohjaamo. Block III Uusin US Navyn tilaama Hornet-kehitysversio ja modernisaatio on Block III, jota tarjotaan nyt HX-hankkeessa myös meidän Ilmavoimillemme. Muita parannuksia ovat takaohjaamon uudet 20 x 25 cm:n taktiset näytöt, SSD-datatallennin, hajautettu DTS-maalinosoitusjärjestelmä, ja rungon keskiripustimen lisäpolttoainesäiliöön asennettu AN/passiivinen ASG-34 IRST -järjestelmä, jolla voidaan havaita maa-, merija ilmakohteita tutkaa käyttämättä. Truman (CVN 75) -lentotukialukselta Arabianmerellä 25.2.2020. päivänä 2017 Syyrian oppositiota tukevien joukkojen Super Hornet ampui alas Syyrian hallituksen Su-22-hävittäjäpommittajan saavuttaen ensimmäisen ilmavoiton Super Hornetilla. Seuraavasta Super Hornetin varustelustandardista on sen verran ennakkoarveluja, että siihen tulevat todennäköisesti kuulumaan ne uudet suorituskyvyt, joita Boeing tarjosi vuoden 2011 Advanced Super Hornet -konseptissaan mutta joita ei sisällytetty Block III -kehitysversioon. Oikealla VFA-11 Red Rippers -laivueen F/A-18F ja vasemmalla VFA-81 Sunliners -laivueen F/A-18E. Vuodesta 2014 Super Hornetit ovat osallistuneet sotatoimiin Islamilaista valtiota (ISIS/ISIL) vastaan Irakin ja Syyrian alueilla. Kahden Super Hornetin yhtäaikainen katapulttilaukaisu USS Harry S. Heinäkuun 18. Koska HX-hankkeessa hävittäjien sensorit ja aseistus on eriytetty omaksi eril. Tärkeimpänä niistä tulevat olemaan 20 % tehokkaammat, polttoainetaloudellisemmat ja luotettavammat GE F414 EPE -moottorit
Meillä käytössä olevan konetyypin evoluutiomallina Super Hornet olisi ainakin tässä mielessä vahvoilla. Suomen ilmavoiminen hävittäjäkannan vahvuisessa amerikkalaisen tukialuksen tukialuslennostossa on yleensä kolme Super Hornet -laivuetta. TUKIALUSKONE SOPII SUOMELLE Boeing F/A-18E/F Super Hornet Suomen ilmavoimat ei ole hävittäjäkaluston tuotekehitysorganisaatio vaan käyttöorganisaatio. Mutta miksi amerikkalainen tukialuskone istuu hyvin suomalaiseen järjestelmään ja käyttöperiaatteisiin?. 37 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 . Vähintään yksi lentää kaksipaikkaisilla Super Horneteilla, yksi on Growler-ELSO-laivue, yksi E-2 Hawkeye -tutkavalvontakonelaivue, ja lisäksi lennostossa on helikoptereita. Ensi vuonna valittavan HX-kaluston on siksi oltava maksimaalisen käyttövalmista minimaalisilla lastentaudeilla
TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN väessä (USMC), maavoimissa (US Army) sekä rannikkovartiostossa ja rajavartiostolla, joista monitoimihävittäjillä operoivat vain USAF, USN ja USMC sekä niihin liittyvät reserviorganisaatiot. Suomen kannalta tukialuskoneiden tukeutumisja ylläpitojärjestelmissä on ollut löydettävissä melkoisia etuja maatukikohtakoneisiin verrattuna. Tarjottiinhan Hornetinkin vaihtoehtona aikoinaan nimenomaan maalle tukeutumaan suunniteltua F-16-hävittäjää. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G Klassisen F/A-18C/D Hornetin elinkaari on 6 000 lentotuntia tai vain 2 000 nousuja laskeutumissykliä tukialuskäytössä.. HXHANKE 38 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 S uomella on historiassaan hyviä kokemuksia amerikkalaisista lentotukialuskoneista aina kahdeksan vuosikymmenen takaisten kohtalonaikojemme taivaan helmestä – Brewsteristä – varsin hyvin isänmaatamme yhä palvelevaan Hornetiin. Koska Yhdysvaltain ilmavoimilla, merivoimilla ja merijalkaväellä on kullakin omat erityisvaatimuksensa hävittäjäkalustolleen, jokaiselle niistä olisi oltava omat monitoimihävittäjänsä. Yhdysvaltojen asevoimien eri puolustushaarojen lähestymistavoissa taktisen hävittäjäkaluston kehittämiseen on tuntuvia eroja, mikä yleensä näkyy myös lopputuloksessa. Mikä sitten on tehnyt amerikkalaisista merivoimien (US Navy) koneista niin hyvin ja jopa paremmin Suomelle sopivia kuin Yhdysvaltojen ilmavoimien (USAF) koneet. Käytännössä merivoimien ja merijalkaväen hävittäYllä: Suomen ilmavoimien jatkosodan aikainen, alun perin tukialuskäyttöön suunniteltu Brewster Model 239 -hävittäjä, jolla oli poikkeuksellisen suuri toimintamatka – jopa 1 600 kilometriä. Miksi Suomi päätyi tuolloin jo toista kertaa tukialuskoneeseen. Alla: Suomen ilmavoimien klassinen F/A-18C Hornet HN-420 ilmasta maahan -aseistuksessa (GPS-hakuiset täsmäpommit, lisäpolttoainesäiliöt ja AIM-9X Sidewinder -ilmataisteluohjukset). Amerikkalainen ilmavoima Ilmavoimaa on Yhdysvalloissa useammassa puolustushaarassa: itse ilmavoimissa (USAF), merivoimissa (USN), merijalka. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Syy on melkoisen yksinkertainen
PU O LU ST U SV O IM AT. Koska Ilmavoimien hävittäjäkalusto tukeutuu maissa oleviin lentotukikohtiin tai toimii korkeintaan hajasijoitettuna, sillä on kaikkien suopein tukeutumisympäristö, joka ei aseta rajoituksia koneen huollolle, ylläpidolle tai varaosien ja kulutusmateriaalien saatavuudelle. Lisäksi Yhdysvaltain ilmaLockheed Martin F-35 Lightning II -häivemonitoimihävittäjästä on kolme eri versiota eli kullekin puolustushaaralle omansa. Myöskään koneen ulkomitoilla ei ole sen suurempia rajoituksia kuten ei myöskään nousuja laskukiidon pituudella. Tukeutumisympäristö ratkaisee Vaikka eri puolustushaarojen hävittäjäkaluston sotilaalliset suorituskykyvaatimukset ovat pitkälle samanlaiset – koska niillä suoritetaan samoja tehtäviä samassa uhkaympäristössä – niiden erilaiset tukeutumisympäristöt asettavat järjestelmille omat erikoisvaatimuksensa. 39 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 jät ovat kuitenkin useimmiten olleet pitkälti samoja. Merivoimien ja merijalkaväen hävittäjäkaluston on kyettävä toimimaan lentotukialuksilta, ja erityistoivomuksena osalle merijalkaväen kalustosta on kyky lentoon nousemiseen joko pystysuoraan tai erittäin lyhyeltä kiitoradalta ilman katapulttilaukaisua sekä laskeutuminen pystysuoraan. Tästä syystä esimerkiksi Lockheed Martin F-35 Lightning II -häivemonitoimihävittäjästä – josta lisää tulevissa numeroissamme – on kolme eri versiota eli kullekin puolustushaaralle omansa: ”normaali” F-35A-versio maissa sijaitsevilta lentotukikohdista toimiville ilmavoimille, suuremmilla siivillä ja vankemmalla laskutelineellä varustettu F-35C-versio merivoimien tukialuskäyttöön sekä lyhyeen nousukiitoon ja pystysuoraan laskeutumiseen pystyvä F-35B-versio merijalkaväelle
Käyttöajatus Toisena merkittävänä erona Yhdysvaltain ilmavoimien ja merivoimien sekä merijalkaväen välillä on niiden käyttäjäorganisaatioiden ajatusmaailma. Lentotukialus vuorostaan vaatii suojakseen muita pinta-aluksia ja sukellusveneitä. Pahimmassa tapauksessa lentotukialuksen lennosto joutuu toimimaan vain niiden resurssien varassa, joita tukialukselta löytyy. Suomen ilmavoimien yksipaikkainen klassinen F/A-18C Hornet.. Nouseminen ja laskeutuminen lentotukialuskäytössä vaativat hävittäjältä huomattavasti vahvempia rakenteita ja lyhentävät koneen elinkaarta: klassisen F/A-18C/D Hornetin elinkaari on 6 000 lentotuntia tai vain 2 000 nousuja laskeutumissykliä tukialuskäytössä. Kun kalusto hajasijoitetaan kriisiaikana huollon ja ylläpidon kannalta huomattavasti karumpiin maantietukikohtiin, ovat hävittäjäkaluston korkea käyttöaste ja vaivaton huolto suomalaisesta näkökulmasta avainkysymyksiä. Merivoimien ja merijalkaväen näkökulmasta katsottuna ilmavoimien hävittäjäkaluston käyttö, huolto ja ylläpito tapahtuu suorastaan ruhtinaallisissa olosuhteissa. Merivoimissa tilanne on aivan toinen, koska lentotukialusten taktinen hävittäjäkalusto on vain yksi puolustushaaran asejärjestelmä muiden joukossa. 40 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HXHANKE voimat on ilmailualan maailman suurin toimija, suurin tonttija kiinteistöomistaja sekä suurin huoltoja logistiikkaorganisaatio. Sotaalusten käyttö vaatii merkittävää laivastotukikohtaja telakkaverkostoa. Ilmavoimille taktinen hävittäjäkalusto on avainasejärjestelmä, koska jos hävittäjillä ei pystytä saavuttamaan ilmatasaväkisyyttä tai ilmayliherruutta, niin muitakaan ilmavoimien asejärjestelmiä ei voida hyödyntää. PU O LU ST U SV O IM AT . Muutoin hävittäjäkalustomme ei ole ilmassa tehU S A IR FO RC E ...olemme hankkimassa käyttövalmista maanpuolustuksen työkalua... Kalustolla on oltava parempi korroosiosuoja, ja sen on pystyttävä nousemaan ja laskeutumaan joko lentotukialuksille (katapulttija jarruvaijeriavusteisesti) tai lyhyemmille etulinjan hajasijoituskentille. Tästä johtuen Yhdysvaltain merivoimat ja merijalkaväki kehittävät hävittäjäkalustoaan huomattavasti konservatiivisemmin pyrkien hävittäjäkalustonsa kehittämisessä jatkuvaan evoluutioon maltillisella kustannustasolla teknologiariskejä välttäen. Tukeutumisympäristöjen eroista johtuen merivoimien ja merijalkaväen hävittäjäkalusto on suunniteltu pidettäväksi taistelukelpoisena huomattavasti ohuemmilla resursseilla, koska lentotukialuksessa on huomattavasti rajallisemmat huoltoresurssit sekä varaosaja kulutusmateriaalivarastot kuin maailman suurimpien ilmavoimien maissa sijaitsevassa lentotukikohdassa. Entä Suomi. Suomella ei ole Yhdysvaltain ilmavoimien valtavia resursseja hävittäjäkaluston ylläpitoon edes rauhan aikana, kun kalusto tukeutuu lentotukikohtiin. Lentotukialuksiin, maihinnousuja johtamisaluksiin sekä rannikkotukikohtiin tukeutuva merivoimien ja merijalkaväen hävittäjäkalusto toimii huomattavasti ohuemman logistiikan varassa, ja sen huolto ja ylläpito tapahtuu vaatimattomammissa oloissa. Tästä johtuen Yhdysvaltain ilmavoimat pyrkii hävittäjäkaluston kehittämisessä teknologisiin tiikerinloikkiin, ja se ottaa välillä tuntuvia teknologiariskejä, koska se näyttää olevan ainoa keino kilpailuedun saavuttamiseksi hävittäjäkaluston sotilaallisessa suorituskyvyssä. Miten tämä kaikki liittyy Suomen ilmavoimien HX-hankintaan. Hävittäjäkaluston käyttö vaatii lentotukialusta, joka on aivan oma monumentaalinen jumppansa
Kolme USAF:n Alaskan Eielsonin lentotukikohdan 18. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että merkittävään suorituskykyloikkaan tähtäävä hävittäjähanke, jossa teknologiariskien suhteen ollaan miehekkäästi etunojassa, olisi välttämättä tuhoon tuomittu projekti, vaan sitä, että riskeillä on tapana toteutua edes osittain, mikä nostaa kehityskustannuksia, johtaa viivästyksiin aikatauluissa ja yleensä suurempaan määrään lastentauteja, joiden korjaamisessa palaa aikaa ja rahaa. Eräät tukialuskäyttöön optimoidun hävittäjäkaluston ominaisuudet ovat meidän käytössämme jokseenkin tarpeettomia, kuten lentotukialusten ahtaiden lentokonehallien vaatimat ylös kääntyvät siiven uloimmat osat ja maahan tukeutuessa turhan vankat laskutelineet. Lentotukialuskalusto vaatii vähemmän koulutettua, kallista työresurssia lentotuntia kohti. Tehtävä kirkkaana mielessä… Jos klassista Hornetia vertaa Yhdysvaltain ilmavoimien vastaavaan aikalaiseen General Dynamics F-16 Fighting Falcon -monitoimihävittäjään, niin jälkimmäisessä on kutakuinkin sama sotilaallinen suorituskyky hieman edullisimmilla hankintaja käyttökustannuksilla mutta hankalammin ja raskaammalla logistiikalla ylläpidettävässä paketissa, jonka käyttö vaatii myös fiinimpää maainfraa. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että olemme hankkimassa käyttövalmista maanpuolustuksen työkalua emmekä joskus myöhemmin käyttövalmiiksi asti jalostuvan työkalun kehitysprojektia.. ylimääräinen paino sekä tarve eräisiin poikkeusjärjestelyihin eivät ole Ilmavoimien näkökulmasta merkittäviä puutteita ja ovat täysin hyväksyttävä hinta helposti ylläpidettävästä ja suorituskykyisestä monitoimihävittäjästä. Aggressor-yksiköt simuloivat koulutuksessa vastustajaa, mikä näkyy koneiden à la Suhoi Su27/30/34/35 -maalauskaavioissa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 41 täviä suorittamassa vaan seisoo huollossa tai odottamassa huoltoa. . Koska kaikista HX-kandidaateista tarjotaan kuitenkin kaikkein uusinta versiota ja/tai kehitysversiota, niin tiettyyn määrään jumppaa ja viilausta on tietysti syytä varautua, ja sama harjoitus tulee luultavasti toistumaan HX-kaluston tulevien elinkaaren aikaisten modernisointien yhteydessä. Siis enemmän resursseja, joita meillä ei ole. F-16 Fighting Falcon. Eräät ominaisuudet ovat meidän käytössämme jopa puutteita: koska lentotukialuksen kiitorata eli lentokansi pidetään pikkutarkasti puhtaana vieraista esineistä, jotta ne eivät imeytyisi lentokaluston moottoreihin, klassisen Hornetin etulaskuteline voitiin sijoittaa hyvin pitkälle eteen koneen matalalla sijaitsevista moottoreiden ilmanottoaukoista, minkä takia Suomessa rullausja kiitoradat joudutaan pitämään puhtaina imuriautojen avulla jo nykykalustolla. Aggressor-laivueen F-16 -hävittäjää. Tästä syystä Yhdysvaltain merivoimien ja merijalkaväen hävittäjäkalusto sopii meidän resursseihimme ja tarpeisiimme paremmin kuin järeämpää infraa edellyttävä Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjäkalusto. Klassisen Hornetin osalta tukialusvarustuksen muutaman sadan kilon
42 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HXHANKE MODERNIT merivallat, joilta puuttuu suora maayhteys haastajiinsa – esimerkiksi Yhdysvallat, Iso-Britannia, Japani ja Australia – panostavat merivoimiensa lisäksi myös huomattavasti enemmän ilmavoimiinsa. Olihan oman alueen turvaamisen ohella pyrkimyksenä hallita laajoja alueita ja suojata etuja oman alueen ulkopuolella. Sotilaspuolella tämä näkyy hopealuoti-ilmiöIlmailuteknologinen johtoasema siirtyi jo 1920ja 1930-lukujen taitteessa Ranskalta Yhdysvalloille. AMERIKKALAISEEN kilpailuhenkiseen yhteiskuntaan kuuluu myös toisinaan lähes sokealta vaikuttava usko siihen, että mikä tahansa ongelma tai haaste on ratkaistavissa käyttämällä yhä edistyneempää teknologiaa jopa silloin, kun asia voisi olla helpommin ratkaistavissa muilla keinoilla. Tarve maata ympäröivien laajojen merialueiden hallintaan yhdessä ajan muodin, strategisen ilmasta maahan -vaikuttamisen – douhetismin – kanssa, johti siihen, että Yhdysvalloissa ilmavoima – tai paremminkin kyky vaikuttaa ilmasta käsin tapahtumiin maalla ja merellä – kehittyi merivoimien tapaan voimakkaammin kuin maavoima. Mannervallat, kuten Venäjä, Kiina ja Manner-Euroopan valtiot Suomi mukaan lukien, taas panostavat kukin kykyjensä mukaan enemmän maavoimiinsa, koska näillä mailla on haastajiinsa myös maayhteys. . TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN Hopealuoti...
SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 43 nä, eli sotilaalliset haasteet pyritään ratkaisemaan pääasiassa turvautumalla yhä huipputeknologisempiin ratkaisuihin. ...ja merisuurvallan ilmasotafilosofia Sotilaallisesta konfliktista voidaan luoda mielikuva näytösluonteisesta kurinpalautuksesta lähes mitättömillä tappioilla.. Koska ilmiö korostuu merkittävästi, jos oman lentokaluston sotilaallinen suorituskyky on vastustajaa huomattavasti korkeampi, vastustaja on määrällisesti selkeästi alivoimainen tai vastustajalta puuttuu kyky ilmasodankäyntiin ja tehokkaaseen maasta ilmaan -vaikuttamiseen, hopealuoti-ajattelu on jopa perusteltua. Sota vaatii yleensä henkilöstötappioita, jotka ovat sisäpoliittisesti erittäin epäsuosittuja varsinkin korkean elintason valtioissa ja erityisesti, kun sotaa käydään kaukana kotoa tavalliselle ihmiselle helposti hahmottomista intresseistä eikä elämästä ja kuolemasta. Ilmasodankäynti antaa mahdollisuuden aiheuttaa vastustajalle merkittäviä tappioita suhteellisen pienellä määrällä taisteluun osallistuvaa henkilöstöä. Lisäksi ilmavoiman käyttö alentaa myöhemmin konfliktiin liittyvien omien maaja merivoimien henkilöstötappioita. Lisäksi huipputeknologisten asejärjestelmien korkeampi suorituskyky saattaa näkyä korkeampina – pahimmillaan käsistä karkaavina – hankintaja käyttökustannuksina. AMERIKKALAISEN ajattelun taustalla ovat myös sotilaallisten konfliktien sisäpoliittiset ja taloudelliset ulottuvuudet. Jos 1940-luvun Saksassa usko ihmeaseisiin syntyi muiden kilpailuetujen hävittyä, niin Yhdysvalloissa ilmiö dominoi, vaikka muita kilpailuetuja on yllin kyllin, mikä usein näkyy amerikkalaisissa asejärjestelmissä liiallisena huipputeknologisuutena kenttäkelpoisuuden kustannuksella. Jos ratkaisu vielä tukee kotimaista puolustusmateriaaliteollisuutta, on valinta helppo ymmärtää, kannattipa sitä sitten tai ei. Sotilaallisesta konfliktista voidaan luoda mielikuva näytösluonteisesta kurinpalautuksesta lähes mitättömillä tappioilla
Kaikki HX-kandidaatit, kuten kaikki muutkin neljännen, neljä ja risat sekä viidennen sukupolven hävittäjät perustuvat USAF:n hävittäjälentäjä, eversti John Richard Boydin ja matemaatikko sekä puolustusanalyytikko Thomas P. Hornetin ja Super Hornetinkin. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN Klassinen. . Christien vuonna 1964 julkaisemaan energia-liikehtimiskyky-teoriaan, jossa Korean ja Vietnamin ilmasodankäynnin kokemukset kiteytettiin visioksi siitä, millaisen hävittäjän pitäisi olla. HXHANKE 44 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 . Merijalkaväen MAG-11-lennoston VMFA-323-laivueen klassiset F/A-18C Hornetit palaavat takaisin muodostelmaan ilmatankkauksen jälkeen harjoitusalueella Kalifornian San Diegon edustalla
. Boydin ja Christien energia–liikehtimiskyky-teoria on tänäkin päivänä ajankohtainen, vaikka se koskee pääasiassa hävittäjän airframea eli sen moottoreista, rakenteista ja aerodynaamisista pinnoista koostuvaa niin sanottua lentorankoa. Suorituskykyisen hävittäjän suunnittelu voitiin kiteyttää siihen, että sillä olisi eri tilanteissa mahdollisimman korkea Ps-arvo. John Richard Boyd. Christie.. Boydin ja Christien ajatukset saivat kannatusta niin Pentagonissa kuin Yhdysvaltojen sotilasilmailuteollisuuden keskuudessa, ja niiden ympärille puolustushallintoon syntyi niin sanottu hävittäjämafia, jonka toiminnan tuloksena kehitettiin kokonainen uusien, liikehtimiskykyisempien hävittäjien sukupolvi – Grumman F-14 Tomcat, McDonnell Douglas F-15 Eagle, General Dynamics F-16 Fighting Falcon ja McDonnell Douglas F/A-18 Hornet – joissa hävittäjämafian kannattama korkeampi liikehtimiskyky sekä väheksymät suorituskykyiset tutkat ja . 45 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 T utkimuksen suurimpana innovaationa oli se, että kaikki hävittäjän suorituskyvyn avainparametrit – nopeus, työntövoima, aerodynaaminen vastus ja paino – yhdistettiin toisiinsa selkeän kaavan avulla ja kiteytettiin kokonaissuorituskykyä kuvaavaksi arvoksi Ps. Kun siihen yhdistetään hävittäjän sensoreiden havainnointikyky, häive eli kyky tavalla tai toisella vaikeuttaa itse havaituksi tulemista sekä modernin ilmasta ilmaan -aseistuksen suorituskyvyt, niin olemmekin jo 2020-luvun ilmataistelusuorituskyvyn ytimessä. Thomas P
Tämän erittäin liikehtimiskykyisen ja kehittyneellä tutkalla varustetun, kalliinpuoleisen, raskaan hävittäjän rinnalle haluttiin myös edullisempi kevyt ilmaherruushävittäjä, jonka kehittämiseksi USAF käynnisti vuonna 1972 LWF-hankkeen. Northrop jatkoi 1960-luvun jälkipuoliskolta alkaen vielä liikehtimiskyisemmän hävittäjän kehittelyä Pariisin vuonna 1971 lentonäyttelyssä julkistetun P-530 Cobra -konseptikoneen ja sen pohjalta kehitettyjen P-600ja P610-prototyyppien muodossa. Northropin F-5E-hävittäjä oli kaikkein liikehtimiskykyisin amerikkalaishävittäjiä aina neljännen sukupolven hävittäjäkaluston palveluskäytön alkamiseen saakka. Northropin hävittäjät käänsivät hävittäjien kehityksen 1950ja 1960-lukujen valtatrendin, jonka mukaan seuraava hävittäjä oli aina edeltäjiään kooltaan ja painoltaan suurempi, suorituskykyisempi – nimenomaan nopeutta, toimintaetäisyyttä ja hyötykuormaa painottaen – sekä monimutkaisempi, kalliimpi, vaikeampi ylläpitää ja vähemmän liikehtimiskyinen. USAF:n ”lentävä pulpetti” vuodesta 1961 tähän päivään asti: maailman ensimmäinen ja eniten valmistettu (1 146 konetta) yliääninopeuksinen suihkuharjoituskone Northrop T-38 Talon.. Sen vuonna 1972 palveluskäyttöön tullut kehittyneempi F-5E/F Tiger II oli aivan yhtä suosittu ulkomailla, ja se otettiin käyttöön USAF:ssa vastustajien hävittäjiä ilmataisteluharjoituksissa simuloivissa Agressor-laivueissa. F-5A/B-hävittäjä kehitettiin T-38 Talon -suihkuharjoituskoneen rinnalla. Tuleva Hornet on jo tunnistettavissa varsinkin suurilla kohtauskulmilla erittäin hyvän liikehtimiskyvyn takaavine tuplasivuperäsimineen ja suurehkoine siiven johtoreunan juuren levikkeineen (LERX). USAF:n kenraalikunnan nopeammin, korkeammalle, pidemmälle ja huipputeknologisemmin -ideologian vastainen edullinen, suorituskyinen, yksinkertainen, halpa ja erittäin ketterä F-5A/B oli hittituote Yhdysvaltain liittolaisten keskuudessa. Kohti Hornetia Boydin ja Christien kanssa samoilla linjoilla toimi jo 1950-luvulta amerikkalainen hävittäjävalmistaja Northrop Corporation, jonka erittäin hyvien lento-ominaisuuksien kevyt F-5A/B Freedom Fighter -hävittäjä tuli palveluskäyttöön jo vuonna 1962. Northrop osallistui LWF-kilpailuun kehittämällä P-600-konseptikoneiden pohjalta jo palveluskäyttöön soveltuvan ennennäkemättömän liikehtimiskyisen YF-17 Cobra -koehävittäjän, joka oli ”kuin Hornet lapsena”, mutta LWF-kilpailun voitti vuonna 1975 loppujen lopuksi General Dynamicsin YF-16-koehävittäjä, jonka sarjatuotantoversio F-16 Fighting Falcon -mo. HXHANKE 46 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 tutkahakuiset ilmataisteluohjukset yhdistyivät optimoiduksi iskukykyiseksi kokonaisuudeksi. Talon on ollut USAF:n lentävä pulpetti vuodesta 1961 tähän päivään saakka. Koska ilmavoimat halusi samalla varmistaa raskaan F-15 Eagle -ilmaherruushävittäjän hankintojen toteutumisen, ilmaherruuden saavuttamiseen optimoitu tuleva kevyt LWFhävittäjä esitettiin julkisuudessa harhaanjohtavasti etupäässä maakohteita vastaan toimivana hävittäjäpommittajana, jolla olisi myös itsepuolustuskyky ilmataisteluissa. Neljäs sukupolvi Maailman ensimmäinen neljännen sukupolven hävittäjä oli USAF:n vuonna 1968 alkaneen F-X-hankkeen voittaja, raskas McDonnell Douglas F-15 Eagle -ilmaherruushävittäjä (ensilento 1972, palveluskäyttö 1976 alkaen)
. Hornet syntyy Ilmavoimien YF-17-koehävittäjän jalostaminen merivoimien palveluskäyttöön lentotukialuksilla soveltuvaksi F/A-18-monitoimihävittäjäksi oli pitkä ja iso urakka, ja se söi kongressin ”säästämät” varat. Moottorin ensimmäinen koekäyttö oli vuonna 1978. Samalla hankkeen nimeksi vaihtui NACF. Vasemmalla: Sveitsin ilmavoimien Northrop F-5E Tiger II -hävittäjä, jota käytetään Sveitsissä suorituskykyisempien F/A-18C/D Hornetien apuhävittäjänä. Vaikka USN halusi VFAX-kandidaattien olevan puhtaalta pöydältä suunniteltuja lentotukialuskäyttöön optimoituja monitoimihävittäjiä, Yhdysvaltain kongressi määräsi, että laivaston VFAX-hävittäjäkandidaattien olisi pohjauduttava ilmavoimien LWF-hankkeessa ehdolla olleisiin konemalleihin kustannusten alentamiseksi. Moottorit vaihtuivat huomattavasti tehokkaimmiksi ja moderneimmiksi uunituoreiksi General Electric F404 -ohivirtaussuihkumoottoreiksi. Tulosten perusteella alkoi YF-17:n jatkokehitys merivoimien VFAX-kilpailun voittaneen F/A-18 Hornetin prototyypiksi.. Samaan aikaan Yhdysvaltain laivasto (US Navy, USN) halusi kehittää kevyemmän ja edullisemman taisteluparin raskaalle Grumman F-14 Tomcat -ilmaherruushävittäjälleen ja korvata sillä myös kevyet Douglas A-4 Skyhawkja Ling-Temco-Vought A-7 Corsair II -rynnäkkökoneet sekä McDonnell Douglas F-4 Phantom II -torjuntahävittäjät/hävittäjäpommittajat, minkä johdosta USN aloitti vuonna 1974 uuden kevyen monitoimihävittäjän VFAX-hankkeen. Edullista ja suorituskykyistä F-5-hävittäjää valmistettiin 1964–1989 yli 2 600 konetta, ja se on vieläkin käytössä 26 valtiossa. Koneeseen mahtui polttoainetta sisäisesti huikeat 6 060 litraa. 47 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 nitoimihävittäjästä tuli maailman suosituin moderni hävittäjäkone, jota on valmistettu vuodesta 1972 alkaen tähän päivään mennessä yli 4 600 yksilöä! Naimakauppa Supervaltojen Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton ilmavoimissa raskaiden ja kevyiden ilmaherruushävittäjien suhde palveluskäytössä vakiintui 1980-luvulla tasolle yksi kalliimpi ja suorituskykyisempi raskas hävittäjä kolmea neljää kevyempää ja edullisempaa kevyttä hävittäjää kohti. Lopputuloksena olivat General Dynamicsin yhteistyössä Ling-Temco-Voughtin kanssa kehittämä YF-16:n tukialusversio LTV model 1600 ja Northropin yhteistyössä McDonnell Douglasin kanssa kehittämä YF-17:n tukialusversio P-630 (MDD Model 267), joista US Navy valitsi voittajaksi vuonna 1975 McDonnell Douglasin ja Northropin tarjoaman vaihtoehdon, jonka pohjalta kehitettiin F/A-18 Hornet. Oikealla: Klassisen Hornetin lähtökohtana ollut USAF:n LWF-hävittäjäkilpailun Northrop YF-17 -prototyyppi NASA:n testeissä 1976. Koska General Dynamicsillä ja Northropilla ei ollut kokemusta lentotukialuksiin tukeutuvien hävittäjien suunnittelusta, ne liittoutuivat kokeneiden merivoimien lentokonevalmistajien kanssa. Samalla voittajatiimissä vaihtui vetovastuu: johtoon siirtyi McDonnell Douglas, jonka osuus projektissa olisi nyt 60 %, ja loput 40 % säilyisi Northropilla, jolla olisi myös yksinoikeus tukialushävittäjän pohjalta ilmavoimille myöhemmin kehitettävään F-18L-versioon. Samalla modernisoitiin koneen ohjaamo ja sen rajapinnat lentäjän työn helpottamiseksi. Koneesta tehtiin myös mahdollisimman helppo huoltaa ja ylläpitää. Muodikkaan kompakti ja sulavalinjainen YF-17 ei kasvanut merkittävästi ulkomitoiltaan, mutta sen muodot muuttuivat huomattavasti lihaksikkaimmiksi, ja sen tyhjäpaino ja suurin lentoonlähtöpaino, kuten myös polttoaineja asekuorma, kasvoivat huomattavasti. Kaikkien muutosten myötä YF-17:n erittäin korkea liikehtimiskyky aleni hieman ja F/A18:n toimintasäde jäi hieman alle tavoittei. Kone sai myös tukialuskäytön vaatimat järeämmät laskutelineet ja vankemmat rakenteet, sen siiven mekanisointia lisättiin merkittävästi, ja se sai hyvin suorituskykyisen Hughes AN/APG-65 -monitoimitutkan
hävittäjälennoston F-16-, F-15Cja F-15E-hävittäjät lentävät vetäytyvien irakilaisjoukkojen sytyttämien Kuwaitin öljykenttien yllä 1991 Persianlahden sodan aikana. Uuden prosessorin dataväylän ansiosta Hornet pystyi myös hyödyntämään datafuusiota, eli nyt tilannekuvaa voitiin täydentää lähettimiin hakeutuvien AGM-88 HARM -ohjusten ja infrapunahakuisten AGM-65 Ma. Sillä oli kaikista laivaston hävittäjistä paras liikehtimiskyky ja eräät parhaimmista sensoreista. Hornet otettiin palveluskäyttöön niin Yhdysvaltain laivastossa kuin merijalkaväessä vuonna 1984.. Tyyppikoulutusta varten oli kaksipaikkainen F/A-18B Hornet, jolla oli 6 % pienemmät sisäiset polttoainesäiliöt, mutta sillä voitiin suorittaa samoja tehtäviä kuin yksipaikkaisella F/A18A:lla. Maaja merimaaleja vastaan voitiin käyttää laajaa kattausta ”tyhmiä” pommeja sekä laserja TV-hakuisia täsmäpommeja, täsmäliitopommeja sekä AGM-65 Maverick -ohjuksia ja AGM62 Walleye -täsmäpommeja. A, B, C ja D Hornetin A/B-versio voitiin varustaa myös taktisella ydinaseella. Vuodesta 1987 alkoi yksipaikkaisten C-versioiden ja kaksipaikkaisten D-versioiden tuotanto. Polttoainekuormaa voitiin kasvattaa kolmella 1 250 litran polttoainesäiliöllä rungon keskiripustimessa ja sisemmissä siipiripustimissa. Vaikka osa amiraalikunnasta suhtautui uuteen monitoimihävittäjään kielteisesti sen USAF-taustan takia, käyttäjät olivat enemmän kuin tyytyväisiä. Tutkia vastaan voitiin käyttää lähettimiin hakeutuvia AGM-88 HARM -ohjuksia. Hornet oli vankka ja luotettava työkalu, jonka ylläpito oli helppoa ja edullista. Kaikkiaan kevyenä YF-17-hävittäjänä uransa aloittanut F/A-18A/B miehistyi keskiraskaaksi hävittäjäksi, jonka sotilaallinen suorituskyky oli nyt lähempänä ilmavoimien raskasta F-15-hävittäjää kuin kevyttä F-16-hävittäjää – ja oli sitä monipuolisempi. Yksipaikkaisten F/A-18A-monitoimihävittäjien sarjatuotantotoimitukset alkoivat vuonna 1980, ja Hornet otettiin palveluskäyttöön niin Yhdysvaltain laivastossa kuin merijalkaväessä vuonna 1984. Hornetin A/B-versioissa oli sisäänrakennettu 20 mm:n GE M61A1 Vulcan -automaattitykki (taisteluannos 560 laukausta, tulinopeus 4 000/6 000 ls/min) ja 7 300 kilon ulkoinen asekuorma yhdeksässä ripustimessa. Ne saivat paremmat omasuojajärjestelmät, uudet NACES-heittoistuimet, huomattavasti tehokkaamman prosessorin, parannetun ohjelmiston ja ennen kaikkea mahdollisuuden käyttää uutta aktiivista tutkahakuista keskimatkan AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjusta sekä muuta uusinta aseistusta. 48 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HXHANKE den, mutta hävittäjäprojektia jatkettiin, koska merivoimat oli muiden vaihtoehtojen puuttuessa pakon edessä. Merimaaleja vastaan voitiin käyttää AGM-84 Harpoon -pintatorjuntaohjuksia. Koneessa oli 268 huoltoluukkua, joista 238:aa voitiin käyttää ilman tikkaita. Hornetin A-mallia valmistettiin 371 ja B-mallia 40 konetta vuosina 1980–1987. Ilmasta ilmaan -aseistuksena olivat lyhyen kantaman infrapunahakuiset AIM-9 Sidewinder -ohjukset ja keskimatkan passiiviset tutkahakuiset AIM-7 Sparrow -ohjukset. Koneen sisäisen omasuojaja ELSO-varustuksen lisäksi siinä voitiin käyttää ulkoisia häirintä-, maalinosoitusja navigointisäiliöitä, jotka tekivät koneesta taistelukykyisen myös yöllä. Amerikkalainen ilmamahti voimiensa huipulla: USAF:n 4
Hornetit toimitettiin aluksi ilman ilmasta maahanja ilmasta merelle -toiminnallisuutta ja -aseistusta. 49 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 verick -ilmasta maahan -ohjusten hakeutumissensorien tuottamalla informaatiolla. Tiikerinloikkia Vuonna 1989 koneiden pimeätoimintakykyä parannettiin F/A18C+ja F/A-18D+ Night Attack -versioiden myötä. Vuonna 1992 siirryttiin tehokkaampiin ja luotettavampiin F404-GE402-EPE-moottoreihin. Ensimmäisessä MLU1-päivityksessä vuosina 2004–2010 koneiden lähi-ilmataistelukykyä parannettiin tuntuvasti JHMCS-kypärätähtäinjärjestelmällä ja jopa takasektoriin laukaistavissa olevilla uusilla infrapunahakuisilla lyhyen kantaman AIM-9X-ilmataisteluohjuksilla. Tämän takia Suomessa Hornetin tyyppimerkinnäksi tuli F-18C/D ilman ilmasta maahanja ilmasta merelle -suorituskykyä merkitsevää A-kirjainta. Samalla otettiin käyttöön Mode S -omatunnuskyselijä, Have Quick -UHF/VHF-radiot ja TAMMAC-karttatietokone. Toisessa laajemmassa MLU2-päivityksessä vuosina 2012– 2016 uudistettiin viesti-, suunnistus-, tiedonsiirto-, sensorija. Merkittävä suorituskykyloikka tapahtui vuonna 1994 uuden kehittyneemmän AN/APG-73-monitoimitutkan myötä. Kyseessä oli samankaltainen tiikerinloikka kuin Messerschmitt Bf 109 G-2/G-6 -hävittäjien ja MiG-21F-13 -hävittäjien käyttöönotossa vuosina 1943 ja 1963. Eräs Hornet-lentäjä totesikin: ”Tällä uudella tutkalla isoäitinikin voittaisi ilmataistelun.” Tämä olikin suurin piirtein varustus, jolla Suomen ilmavoimille toimitettiin vuonna 1992 tilatut ja 1996–2000 toimitetut 57 yksipaikkaista F/A-18Cja seitsemän F/A-18D-hävittäjää. 1990-luvulla kehitettiin merijalkaväen tiedustelutarpeisiin F/A-18D-mallin ATARS-tiedusteluversio, jossa automaattikanuunan tilalle koneen nokkaan sijoitettiin digitaalinen optroninen sensorijärjestelmä. Ilmavoimille Hornet-hävittäjäkalusto merkitsi tuntuvaa suorituskykyloikkaa aiempaan edellisten sukupolvien MiG21bisja Saab Draken -hävittäjäkalustoon verrattuna. Toiseksi modernit sensorit yhdessä korkean liikehtimiskyvyn kanssa paransivat hävittäjäkaluston sotilaallista suorituskykyä merkittävästi muissakin tilanteissa. MLU Suomessa Hornet-hävittäjiä on modernisoitu kahteen otteeseen MLU-elinkaaripäivityksillä. Hornet-hävittäjäkaluston tarjoamaa lisäystä Suomen maanpuolustuskyvylle lisäsi myös se, että Venäjän ilmavoimat oli nälkäkuurilla vuoteen 2000 asti ja aloitti hävittäjäkalustonsa modernisoinnin ja uudistamisen vasta vuoden 2008 jälkeen. Ensinnäkin ilmataistelut pystyttiin modernien sensorien ja aktiivisten tutkahakuisten keskimatkan AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjusten ansiosta käymään huomattavasti suuremmilla keskietäisyyksillä
tynnyri), niin suomalaisessa käytössä koneen elinkaarta syö eniten se, että sillä lennetään suhteessa kokonaislentoaikaan erittäin paljon korkeiden G-voimien tiukkoja ilmataisteluliikkeitä. Hornetkaluston täysi ilmasta maahan/merelletoimintakyky saavutettiin vuonna 2018. Suomelle uusia ilmasta maahan -aseita ja varusteita olivat lyhyen kantaman GPS-ohjautuvat JDAM-täsmäpommit GBU-31(V)1/(V)3, GBU-32 ja GBU-38A, keskimatkan JSOW-liitopommi, pitkän 370 km kantaman AGM-158A JASSM -rynnäkkötäsmäohjus sekä Litening AT -maalinosoitussäiliö. Jos amerikkalaisten tukialuskäytössä Hornetin elinkaari lyhenee ennen kaikkea sangen väkivaltaisten tukialusnousujen ja -laskeutumisten seurauksena ja rakenteiden väsyminen kohdistuu etuja päälaskutelineiden kuormitukset yhdistäviin rakenteisiin (nk. 2010-luvulla Suomen Hornethävittäjille palautettiin MLU2-päivityksen myötä niiden monitoimisuus, eli koneisiin uudelleenintegroitiin ilmasta maahan/merelleja kaukovaikuttamiskyvyt sekä hankittiin siihen sopivaa aseistusta sekä varusteita, minkä myötä tyyppimerkintä vaihtui F/A-18C/D Hornetiksi. 50 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HXHANKE omasuojasekä koelentomittausjärjestelmiä, otettiin käyttöön keskimatkan aktiivisesti tutkahakuisen AMRAAM-ilmataisteluohjuksen uusin pidemmän kantaman AIM-120C-7-versio, vahvistettiin koneen rakenteita ja hankittiin varaosia. PU O LU ST U SV O IM AT. Suomalaisessa käytössä Hornet-kalustossa havaittiin ainutlaatuisia koneen rakenteiden väsymisongelmia. Tämä johtuu siiTällä uudella tutkalla isoäitinikin voittaisi ilmataistelun. Hornet-kaluston täysi ilmasta maahan/merelle -toimintakyky saavutettiin vuonna 2018
Iltaruskoon Yhdysvalloissa klassinen Hornet alkoi väistyä evoluutionsa Boeing F/A18E/F Super Hornetin (ensilento 1995, palveluskäytössä 2001 alkaen) tieltä jo 1990-luvun jälkipuoliskolla, ja sen valmistus päättyi vuonna 2000. Palveluksessa Suomen ilmavoimien käytössä klassinen Hornet on kestänyt elinkaarensa mallikkaasti. Valitettavasti kattavampaa kerrontaa klassisen Hornetin taipaleesta Ilmavoimissa joudutaan odottamaan ainakin 2030-luvulle saakka, koska vielä palveluskäytössä oleviin asejärjestelmiin liittyy merkittäviä ”hys-hys-tekijöitä” eivätkä lakisääteiset salassapitoajatkaan ole vielä päättyneet. PU O LU ST U SV O IM AT. Hornetit osallistuivat myös operaatio Southern Watchiin Irakissa vuosina 1992–2003 sekä Jugoslavian hajoamissotiin Bosniassa ja Serbiassa. Tähän mennessä on menetetty kaksi Hornetia (vuonna 2001 HN-430 ja vuonna 2010 jo aiemmin vuonna 2001 kolaroitu HN-468) ja kolaroitu kolmea Hornetia. Persianlahden sodassa seitsemän Hornetia vaurioitui, kolme ammuttiin alas ja menetettiin kaksi lentäjää. Horneteilla ammuttiin alas kaksi irakilaista MiG-21-hävittäjää, ja irakilainen MiG25 ampui alas yhden Hornetin. Kaikkiaan klassisia A/B/C/D-mallin Horneteja valmistui vuosina 1980–2000 yhteensä 1 480 konetta. Hornetin sotilaallinen suorituskykykin on pysynyt valtaosin ajan vaatimusten tasalla. Suurin yksittäinen Hornet-kaluston suhteellista sotilaallista suorituskykyä heikentävä tekijä on Venäjän ilmatorjunnan ja ilmavoimien voimakas kehitys vuodesta 2008 alkaen. Koska klassinen Hornet asetettiin virallisesti Yhdysvaltain laivaston käytöstä poistettavan kaluston listalle jo 2000-luvun alkuvuosina, amerikkalaisen lainsäädännön mukaan siihen ei saanut enää rahoittaa muita kuin lentoturvallisuutta parantavia modernisointeja. Suomalaisissa Horneteissa väsyminen kohdistuikin näin eri kohtiin. Vaikka US Navyn klassisten Hornetien viimeinen operatiivinen tukialuskomennus oli loppuvuodesta 2018 ja viimeinen jäähyväislento palveluskäytössä suoritettiin Oceanian lentotukikohdassa 1.2.2019, klassinen Hornet on edelleen Yhdysvaltain merijalkaväen ahkerassa käytössä Lockheed Martin F-35 Lightning II -häivehävittäjän merijalkaväelle tarkoitettujen Bja C-mallien viivästyneiden toimitusten takia. Tämä näkyi luonnollisesti meillä Suomessakin supistuneena ja kallistuneena modernisaatiotarjontana ja oli eräs syy siihen, miksi AGM-158A JASSM -rynnäkkötäsmäohjusten integrointi suomalaisiin Horneteihin vaati niin paljon aikaa ja rahaa. Irakin vuoden 2003 sodassa yksi klassinen Hornet menetettiin vahingossa omalle ilmatorjunnalle ja kaksi klassista Hornetia törmäsi toisiinsa ilmassa. Vuoden 2018 MLU2-päivityksen myötä saavutettu klassisten Hornetiemme suorituskyvyn huipputaso on täysin riittävä kaluston loppuelinkaaren (7–12 vuotta) ajaksi. US Navy siirtää palveluskäytöstä vuonna 2019 poistamansa klassiset Hornetit merijalkaväelle, joka aikoo vuosina 2020–2022 modernisoida niistä 98 vähiten lennettyä yksilöä AN/APG-79(V)4AESA-tutkalla, SLEP-peruskorjata niiden rakenteet elinkaaren jatkamiseksi ja pitää ne palveluskäytössä ainakin vuoteen 2030 asti. Klassisilla Horneteilla – A/B/C/Dmalleilla – on sodittu paljon aina vuoden 1986 Libyan vastaisesta Yhdysvaltojen operaatio El Dorado Canyonista lähtien. Ongelma korjattiin MLU2-päivityksen yhteydessä. Tämän hetken tietojen mukaan Hornet-kalustomme tulee säilyttämään suhteellisen sotilaallisen suorituskykynsä vaikka rakenteet väsyisivätkin 2025–2030 päättyvän elinkaarensa loppuosan eli seuraavan 5-10 vuoden ajan. Seuraava klassisten Hornetien sota oli vuoden 1991 Persianlahden sota, jossa ne suorittivat 4 551 tehtävää. Kuolonuhreilta ollaan onneksi vältytty. 51 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 tä, että Suomessa kaikista muista Hornet-hävittäjien käyttäjävaltioista (Australia, Espanja, Kanada, Kuwait, Malesia, Sveitsi ja Yhdysvallat) poiketen harjoitusalueet sijaitsevat käytännössä lentotukikohtien naapurissa, eikä meillä ole tarvetta pitkiin siirtolentoihin harjoitusalueelle esimerkiksi sveitsiläisistä poiketen, he joutuvat harjoittelemaan Ranskassa. Afganistanin 2001 ja Irakin 2003 sotiin klassiset Hornetit osallistuivat Super Hornetien rinnalla
Karkeasti sanottuna otetaan kaksipaikkainen Super Hornet, muutetaan sen takaohjaamo ELSO-operaattorin työpisteeksi ja korvataan koneen eturungossa Boeing EA-18G Growler ELSO-kykyä tarjolla: Osana HX-tarjoustaan Boeing tarjoaa F/A-18 E/F Super Hornet Block III -monitoimihävittäjien ohella Suomen ilmavoimille myös taktista elektronisen sodankäynnin (ELSO) erikoiskonetta Boeing EA-18G Growler Block II. 52 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HXHANKE E lektronista sodankäyntiä ovat kaikki sellaiset sotilaalliset toimet, joissa hyödynnetään sähkömagneettista tai suunnattua energiaa vastustajaa vastaan tai pyritään sähkömagneettisen spektrin hallintaan. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Millainen peto on taktinen ELSO-kone ja minkä kanssa siitä nautitaan. Seuraavaksi ne on luokiteltava ja priorisoitava uhkatason mukaisesti. Jos sähkömagneettinen vaikutus ei tehoa kohteeseen, vaikutustapaa voidaan automaattisesti muuttaa. Ehkäpä ilmasodankäyntiä lähimpänä olevana vaikuttamisesimerkkinä voidaan pitää vastustajan viestija dataliikenteen, ilmavalvonnan, ilmatorjunnan ja hävittäjäkaluston sekä ilmatorjuntaja ilmataisteluohjusten hakeutumisjärjestelmien tutkasensorien normaalin toiminnan häirintää, lamauttamista tai tuhoamista ilmaoperaation alueella. . Growler Miten Super Hornet -monitoimihävittäjä jalostuu Growler-ELSO-koneeksi. Seuraavaksi niihin vastustajan sähkömagneettisessa spektrissä aktiivisesti säteileviin laitteisiin, joihin halutaan vaikuttaa, kohdistetaan häiritsevää, lamauttavaa tai tuhoavaa sähkömagneettista tai kineettistä eli usein asevaikutusta, joka estää niiden normaalin toiminnan joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Vaikutuksen jatkuessa sykli alkaa uudestaan alusta uusien tai jo aiemmin havaittujen, mutta uudella tavalla vaikutusalueella toimivien vastustajan sähkömagneettisessa spektrissä säteilevien laitteiden havaitsemiseksi. Elektroninen sodankäynti tapahtuu sykleittäin. Vaikutuskeinot voivat olla elektromagneettisia ja kineettisiä, ja vaikuttaminen voi olla väliaikaisesti normaalin toiminnan estävää tai pysyvästi tuhoavaa. Etukäteen suoritettavalla signaalitiedustelulla pyritään jo etukäteen valitsemaan kullekin kohteelle mahdollisimman tehokas vaikutustapa. Elektronisen sodankäynnin vaikuttamisen kohteina voivat olla esimerkiksi vastustajan viestija dataliikenne, elektromagneettista spektriä hyödyntävät sensorit ja muut elektroniset laitteet. Elektronisen sodankäynnin pohjana on jo rauhan aikana kohdealueella aloitettu signaalitiedustelu. Aluksi halutulta vaikutusalueelta pyritään havaitsemaan ja paikantamaan kaikki sähkömagneettisessa spektrissä aktiivisesti säteilevät laitteet
. Aiemmin Growleria on sallittu toimittaa vain luottoliittolaiselle Australialle. Growleria operoivat Yhdysvaltain laivasto sekä Australian ilmavoimat, sitä on vuodesta 2004 lähtien valmistettu 160 konetta, ja se on tällä hetkellä maailman ainoa sarjatuotannossa oleva taktinen ELSO-kone. Ehkäpä tarkinta tietoa tästä löytyisi Growlerin käyttökokemuksista Syyriassa. Toisaalta sitä, miten tarpeellinen se on, ei voi arvioida vastaamatta ensin kolmeen olennaiseen kysymykseen. Ensinäkin, miten tehokas Growlerin ELSO-kyky on tositoimissa. Kolmanneksi, miten mahdollinen Growler-hankinta vaikuttaisi esimerkiksi HX-hankinnassa valitun Super Hornetin konemäärään ja kokonaiskustannuksiin. Myös Kiinassa kehitetään Growlerin konseptiin perustuvia Suhoi Su30/33 -pohjaisia ilmavoimien J-16Dja merivoimien J-15D -ELSO-erikoiskoneita. Koska koneen sähköjohdotusta ja jäähdytysjärjestelmää joudutaan muuttamaan, kaksipaikkaisesta Super Hornetista kannattaa valita F/A-18F-Plus Block III -malli, jossa nämä muutokset on tehty valmiiksi jo tuotantolinjalla. Koska mihinkään näistä kysymyksistä ei ole vastausta avoimissa, ei-luottamuksellisissa lähteissä, Growler-hankinnan mielekkyyttä on mahdotonta arvioida. F/A-18G Growler -ELSO-koneen Block I -kehitysversiossa on 90 % samoja osia ja komponentteja kuin tavallisessa Super Hornetissa. Growler ELSO-kykyineen on myös esikuvana Eurofighter-konsernin, etupäässä Saksan poistuvien Tornado ECR -koneiden korvaajaksi vuodesta 2019 alkaen kehittämälle, kaksipaikkaiseen Eurofighter Typhoon -monitoimihävittäjään perustuvalle Eurofighter ECR -ELSO-koneelle eli “Euroopan Growlerille”. Tulemme palaamaan Growleriin yksityiskohtaisemmin tulevissa Suomen Sotilaan numeroissa. Merkittävimpiä eroja ovat eturungossa tutkan takana sijaitsevan 20 mm:n Vulcan-automaattikanuunan korvaaminen AN/ALQ-218(V)2-signaalitiedustelujärjestelmällä sekä siivenkärkien ilmataisteluohjusten laukaisukiskojen korvaaminen tämän järjestelmän antenneilla.. Seuraavaksi siiven ja rungon aseripustimiin ripustetaan haluttu määrä ALQ249 NGJ -häirintäsäiliöitä ja lähettimeen hakeutuvia HARM-ohjuksia, ja nyt Growler-ELSO-kone olisi käyttövalmis säilyttäen mahdollisuuden kaikkien normaalin Super Hornetin muiden tehtävien suorittamiseen sekä sen koko aseistusvalikoiman käyttämiseen. Aiemmin Growleria on sallittu toimittaa vain luottoliittolaiselle Australialle. Suomi Tuskin kukaan voi edes esittää sitä, että Growlerin ELSO-suorituskyky olisi Suomelle tarpeeton. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 53 sijaitseva 20 mm:n Vulcan-automaattikanuuna AN/ALQ-218(V)2-signaalitiedustelujärjestelmällä ja asennetaan siivenkärkien lyhyen kantaman AIM-9 Sidewinder -ilmataisteluohjusten laukaisukiskojen tilalle tämän järjestelmän antennit. Koneeseen pitää asentaa myös CSS-, MATTja satelliittiviestintäjärjestelmät. Growler on hankintahinnaltaan kaksipaikkaista Super Hornet -perushävittäjää muutamia kymmeniä prosentteja kalliimpi, ja siinä on 90 % samoja osia ja komponentteja kuin Super Hornetissa. Huippusalaisen uusimman Growler Block II -ELSO-koneen ja sen vielä salaisempien kolmen erilaisen uuden sukupolven NGJ-häirintäsäiliön (keskitaajuksien NGJ Inrement 1, matalien taajuuksien NGJ Inrement 2 ja korkeiden taajuuksien NGJ Inrement 3) tarjoaminen Suomen ilmavoimille osana HXtarjousta on merkki siitä, että ainakin asekauppojen osalta Yhdysvallat kohtelee Suomea kuin läheistä luottoliittolaista. Toiseksi, mitkä ovat Growler-hankinnan kustannukset ja miten monta ELSO-konetta tarvitsisimme
Vuoteen 2030 mennessä muutos on vielä jyrkempi. Onko HX-hanke enää ajan tasalla esiselvityksen ja tähän mennessä tehtyjen päätösten valossa, kysyy eversti evp Ahti Lappi. ROBOTIT KORVAAVAT PILOTIT . Vuoden 2015 esiselvitys jatkaa: ”Ilmatorjunta voi ylläpitää korkeaa valmiustilaa pitkiä aikoja, vastata nopeasti ja tehokkaasti ilmahyökkäykseen, ja se soveltuu kaikkien ilmauhkajärjestelmien torjuntaan, mistä johtuen ilmatorjuntaa käytetään pysyvää ilmasuojaa edellyttävien kohteiden jatkuvaan suojaamiseen.” Tässä kohtaa lausunto osuu aivan oikeaan. Monitoimihävittäjällä on sitä paitsi vain hyvin rajoitettu kyky torjua risteilyohjuksia ja lennokkeja. Niiltä osin, joilta se on, ei sen suosituksia näytetä noudatettavan. Siksi kysymys kuuluukin: eikö strategisten kohteiden suojaaminen ilmaja ohjushyökkäyksiä vastaan ole edelleen ilmapuolustuksen päätehtävä. Monitoimihävittäjiä on jo pitkään korvattu muulla sotakalustolla. Hävittäjätorjunnan osuus taistelutappioista on viime vuosikymmenien sotatoimissa ollut 0-3 %, ilmataisteluja ei ole nähty muualla kuin elokuvissa. Ilmatorjunnalla voidaan teknisesti saavuttaa molemmat kyvyt, mutta siihen ei olla ohPuolen vuosikymmenen takainen esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta ei ole enää sotakokemusten ja teknillisen kehityksen valossa kaikilta osin ajan tasalla. TEKSTI: AHTI LAPPI, EVERSTI EVP. Kiinteitä kohteita, esimerkiksi pääkaupunkia, ei voi piilottaa eikä hajauttaa kuten sotilasjoukkoja. 54 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 KOMMENT TI V uoden 2015 esiselvityksen perusajatus ”Hornet-kalusto muodostaa tällä hetkellä ilmapuolustuksen perustan” ei vastaa vuoden 2020 todellisuutta. Tämä lienee ollut eräs peruste, kun Hornet-torjuntahävittäjä muutettiin vuosina 2012–2016 monitoimihävittäjäksi eli myös ilmasta maahan -vaikuttamistarkoituksiin. Kyky vaikuttaa syvyydessä voi toki parantaa huomattavastikin puolustuskykyä, mutta saavuttaako Suomen kaltainen lähtökohtaisesti ilma-alivoimainen, liittoutumaton maa sen tehokkaimmin juuri ilmasta vai olisivatko maasta laukaistavat järjestelmät kustannustehokkaampia. Miehitettyjen koneiden käyttö ilmapuolustuksessa – niin kutsuttu hävittäjätorjunta – on jo vuosikausia ollut hyvin vähäistä. Muutos oli radikaali, sillä Ilmavoimilla ei ole ollut ilmahyökkäyskykyä vuoden 1944 jälkeen. Hävittäjillä ei ole 24/7-ilmapuolustuskykyä eikä lainkaan kykyä torjua ballistisia ohjuksia, kuten Venäjän Iskander-M-ohjuksia
55 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 jaamassa Suomessa riittäviä varoja, kun hävittäjähanke nielee rahat. Samaan aikaan muissa Euroopan maissa hankitaan aktiivisesti ballististen ohjusten torjuntakykyä. Niillä on korvattu miehitettyjä koneita lentotiedustelu-, tulenjohtoja hyökkäystehtävissä. Se tuntuu esiselvityksen uhkakuvan valossa oudolta. Samassa selonteossa todetaan ohjuspuolustuksen kehitys Euroopassa. Varsinkaan koronapandemian jälkeisessä maailmassa meillä ei tule olemaan ylimääräistä rahaa menneen maailman asejärjestelmiin. Olisihan tyhmää riskeerata kallis lentokone ja pilotti, kun vaaralliset tehtävät voidaan hoitaa lennokeilla ilman omia henkilötappioita ja joissakin tapauksissa myös kustannustehokkaammin. Syyrian sodassa myös britit, ranskalaiset ja venäläiset ovat käyttäneet risteilyohjuksia. Myös suurvallat lisäävät resurssejaan tällä sektorilla; Yhdysvalloilla on yli 10 000 miehittämätöntä konetta, Venäjällä yli 2 000. Kaukovaikutteisten täsmäaseiden uhka mainitaan ensimmäisen kerran turvallisuusja puolustuspoliittisessa selonteossa vuonna 2004. HX-hankkeen esiselvitys viiden vuoden takaa jatkaa edelleen: ”Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttö hävittäjäja valvontakonekaluston rinnalla ja tukena on hyvä ratkaisu…” Miehittämättömien koneiden (UAV), ”tappajalennokkien” (UCAV) ja droonien (drone) käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti 2000-luvulla. Lyhyen kantaman ballististen ohjusten suorituskykyäkin oli vuosina 1996– 2016, kun Buk-M1-ohjusjärjestelmä oli käytössä. Hankittava suorituskyky ei vastaa esitettyyn uhkaan. Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa ja Jemenissä toisilla osapuolilla ei edes ole ollut miehitettyjä lentokoneita tai perinteistä ilma-asetta. Puolustusvoimissa risteilyohjusten torjuntaan on valmistauduttu jo 1980-luvulta alkaen. Taktillisten ballististen ohjusten – kuten Scud-B – uhka on ollut todellisuutta jo vuosikausia, kuten on nähty viime aikoinakin. Tätä periaatetta Iran on noudattanut tehdessään ohjusiskuja, samoin huthi-kapinalliset ohjusiskuissaan Saudi-Arabian kohteisiin. Kirjoittaja on entinen ilmatorjunnan tarkastaja, ilmasodankäynnin asiantuntija ja ilmasotahistorioitsija. Jos koneiden tukeutumisjärjestelmät lamautetaan ballistisilla ohjuksilla, joihin meillä ei ole mitään torjuntakeinoja, eivät koneet lennä, eikä mitään hankittuja, kalliita kykyjä siis käytännössä ole tällöin olemassa. Israelin ilmatorjunta ampuu melkein päivittäin alas palestiinalaisten militanttien raketteja. Ne sopisivat Suomellekin paremmin kuin kallis ja ilmaylivoimaiselle hyökkääjälle herkkä ilmasta maahan -kyky. Nyt sitä on saatavilla. Mitä pienempi lennokki (drooni), sitä vaikeampi sitä on torjua. Mitä suorituskykyä ei voida korvata muilla keinoilla. Räikeimmin sodan muutos näkyy kehitysmaissa. Miehittämättömät järjestelmät ja huimaa vauhtia kehittyvä robotiikka sopivat hyvin nimenomaan alivoimaisen osapuolen sotavarustukseen, kuten on nähty. Maalavettiset risteilyja tykistöohjukset sopivat tuoreimpien sotakokemuksien valossa erinomaisesti alivoimaisen osapuolen vastahyökkäysaseiksi. Erityisen hyvin ne sopivat teknologisesti kehittyneelle ja pitkälle digitalisoituneelle maalle. Suomessa Maavoimilla on pieniä lennokkeja lähitiedusteluun ja tulenjohtoon, isompia pitäisi olla myös Ilmavoimilla. Eihän ole mitään järkeä vaarantaa miehitettyjä monitoimihävittäjiä hyökkäystehtävissä, jotka voidaan hoitaa ”siististi” kaukaa laukaistavilla ohjuksilla. Mitä suorituskykyä ei voida korvata muilla keinoilla?. Sodan kuva Amerikkalaiset ovat vuodesta 1991 alkaen laukoneet terrorismin vastaisessa sodassa yli 2 500 risteilyohjusta. Tällä hetkellä nämä kyvyt puuttuvat Suomelta kokonaan, eikä puutetta olla HX-hankkeella korjaamassa. Kun nyt ollaan hankkimassa monitoimihävittäjiä isolla rahamäärällä, ydinkysymys on: mitä niille ajateltua tehtävää ei voida suorittaa jollain paljon halvemmalla tavalla ja pienemmällä tappioriskillä. Lennokkien torjuntaa ilmatorjuntajoukoissa on harjoiteltu yli 50 vuotta
Pieni mutta sisukas suomalaistelakka on panostanut päämäärätietoisesti erikoisosaamiseen, toiminnan tehokkuuteen, prosessien hallintaan sekä laadunvalvontaan ja sen läpinäkyvyyteen asiakkaille. 56 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 M AT E R IA ALI & T U OTAN TO PIENI SUURI SUOMALAINEN Marine Alutech Suomalaisvalmisteisia sotilasja viranomaisaluksia voi tavata eri puolilla maailmaa. Tämä on avannut tiet maailman kaikille seitsemälle merelle – tai ainakin niiden rantavesille.
Isä piirtää ja poika myy. 1980-luvun puolivälissä laivanrakennustekniikkaa opiskellut Haro pyydettiin hommiin Teijossa toimivalle venetelakalle, jossa hän sai vastuualueekseen alumiiniveneiden suunnittelun. Yhtiön nimi oli tuolloin Teijon Telakka Oy. Alueelle saavuttaessa ensimmäisenä mieleen tulee Asterix-sarjakuvista tuttu, pieni meren rannalla sijaitseva gallialaiskylä, joka sitkeydellään ja päättäväisyydellään vie voiton suuremmista ja vahvemmista vastustajistaan. TEKSTI: SEPPO SALMI KUVAT: SEPPO SALMI JA MARINE ALUTECH Jehu-luokan alusten kaltaisia – ja ominaisuuksilla varustettuja – alustyyppejä maailmasta löytyy vain kolmesta neljään.. Vuonna 1989 yhtiön alumiinivenetuotannon osti kokkolalainen Alumina Varvet, joka sittemmin kuitenkin päät. Niitä toimitettiin Merivoimille 12 kappaletta vuosien 2015– 2017 aikana. 57 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 S alon liepeillä sijaitsevan Teijon historiallisen ruukkikylän kupeessa sijaitsee työvenetelakka, joka sisukkuudellaan ja sinnikkyydellään on avannut portit maailmalle. . Marine Alutechin alusten suunnittelusta vastaava Heikki Haro on suunnitellut veneitä ikänsä. Heikki Haro (vas.) on tehnyt töitä venesuunnittelun parissa 1960-luvun puolivälistä lähtien, ja hän vastaa alusten perussuunnittelusta. . Aukeaman kuva: Jehu-luokan maihinnousualukset tuntevat telakan mallistossa merkinnän Watercat M18 AMC. Täällä – niin kuin tosimaailmassa yleensäkin – voiton avaimina ei kuitenkaan ole yli-inhimilliset voimat antava taikajuoma vaan tietotaito, erikoisosaaminen ja tinkimätön panostus laatuun. Niko Haro (oik.) toimii puolestaan toimitusjohtajana ja kiertää maailmaa kauppaa tekemässä
Vaativissa olosuhteissa merenkulku-, navigointija viestintävälineistön on oltava huippuluokkaa. Vuonna 1993 Heikki Haro hankki yhdessä muutaman toimihenkilön kanssa yhtiön osakekannan itselleen. Nykyisin omistus jakautuu kahteen osaan siten, että puolet osakkeista on Niko ja Heikki Harolla ja toinen puoli ulkopuolisilla sijoittajilla. Se on yhtiön strategiana tänäkin päivänä, sillä tinkimättömän suunnittelunsa ja korkean laatunsa ansiosta – tai toisaalta sen takia – yhtiön tuotteet ovat liian kalliita esimerkiksi perinteisillä työvenemarkkinoilla. Alumina Varvet jaettiin kahdeksi yhtiöksi, joita olivat jetteihin keskittynyt FFjet Ltd ja alumiiniveneiden tuotantoon keskittynyt, vasta perustettu Marine Alutech Oy Ab. Pian Kokkolassa päätettiin lopettaa alumiiniveneiden tuotanto ja keskittyä nimenomaan vesijetteihin. Pian perustamisensa jälkeen, vuonna 1992, Ruotsin puolustusvoimille valmistettiin sadan G-veneen ja 53 proomun sarjat. Niko Haron mukaan eräskin näistä kysyi ainoastaan, että mihin voi lähettää rahat. Niiden tärkeimpiin tehtäviin avovesiaikana kuuluvat rajavalvonta ja meripelastus. Seitsemän vuotta myöhemmin yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Niko Haro hankki itselleen osakeenemmistön, jolloin yhtiö siirtyi hänen ja isänsä Heikin omistukseen. Meripelastusalukset ovat alusta asti olleet olennainen osa telakan tuotevalikoimaa.. Suunta selvillä Jo toiminnan alkuvuosista asti viennillä on ollut suuri merkitys yhtiön toiminnassa. Varsin pian yhtiö keskittyi toiminnassaan nimenomaan viranomaisasiakkaisiin, kuten eri maiden puolustusvoimiin, rajavalvontaviranomaisiin, poliisiin, tulliin ja meripelastus organisaatioihin. Tuohon aikaan, nykyisin Kongsbergin KaMeWana tunnetut jetit valmistettiin FF jet -nimellä. . Kuvassa meripelastusaluksen ohjaamotila. Alkuaikojen virstanpylväistä pitää tietysti mainita Suomen sotilaillekin tuttu, vuonna 1989 Merivoimien kanssa aloitettu yhteistyö Uisko-luokan (U300-sarja) osalta, Luotsilaitokselle vuonna 1992 valmistunut ensimmäinen luotsivene, vuonna 1994 Ruotsiin tilattu yhdistetty luotsija meripelastusvene sekä seuraavana vuonna Suomeen toimitettu ensimmäinen meripelastusalus. . Tosin siviiliasiakkaitakin on yhtiön historiaan mahtunut muutamia. 58 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 ti keskittyä vesijetteihin, joihin omistajan usko siihen aikaan oli suuri. . Kuvat vasemmalta lukien: Rajavartiolaitokselle toimitettiin kymmenisen vuotta sitten 23 nopeaa partiovenettä, joita on sijoitettu kaikkialle Suomen merialueilla. Venetuotanto siirtyi näin kokonaisuudessaan nykyiseen paikkaansa Teijoon. Pääosa sellaisia, jotka ovat tienneet, mitä haluavat, eivätkä ole ensimmäisenä kysyneet hintaa
Siinä, missä suuret tilaukset ovat haasteellisia, sitä ovat myös pienet. Marine Alutech selviää Haron mukaan pienistä – muutaman aluksen – kaupoista oman rahoituksensa turvin, mutta suurempiin kauppoihin tarvitaan esimerkiksi valtion tukea takausten muodossa. Tällaisissa FMS-kaupoissa (Foreign Military Sales) telakat ovat kokonsa puolesta eriarvoisessa asemassa. Haron mukaan vastikään olleessa tarjouskilpailussa kolmen parhaan joukossa oli ensi kertaa mukana myös kiinalainen telakka. Niko Haron mukaan vuoden 2018 liikevaihdosta 95 prosenttia muodostui vientikaupoista, vuoden 2019 osalta noin 19 miljoonan euron liikevaihdosta prosenttiluku on 85. Monet suuret – valtio-omisteiset tai suurten emoyhtiöiden omistamat – telakat kykenevät tarjoamaan asiakkailleen kaupan yhteydessä myös rahoituksen. Suurissa tilauksissa toimii suuruuden ekonomia. Kun sarjat ovat pieniä, sarjatuotannon etuja ei päästä hyödyntämään tehokkaasti, eikä harjoituskappaleita voida tehdä, vaan myös pienen sarjan ensimmäisenkin aluksen on oltava onnistunut. Projektija myyntijohtaja Jouni Hirvenkivi toteaa: ”Automaailma tekee enemmän prototyyppejä kuin me veneitä, ja. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 59 ...uusi M22 kätkee sisälleen yli 5 000 merihevosen voimat. Vienti elättää Koska kotimaan markkinat ovat varsin syklisiä, eli tilauksia tulee epäsäännöllisesti, viennillä on merkittävä rooli tilauskirjan pitämisessä mahdollisimman tukevassa kunnossa. Uusia yrittäjiä on siis tulossa mukaan pelikentälle. Vaikka vientikaupoissa kilpaillaan tuotteilla ja niiden teknisillä ominaisuuksilla, myös hintakilpailu on veristä. Haron mukaan yli 15 aluksen kaupoissa suuret telakat saavat tässä suhteessa merkittävän edun
Itävaltaan toimitettiin puolestaan 20 kevyttä maihinnousuvenettä. Sen rakentamia aluksia on toimitettu Itämeren alueen lisäksi eri puolille maailmaa yli 500 kappaletta. Näiden lisäksi teijolaisaluksia voi löytää vaikkapa Huippuvuorilta, Sahalinin alueelta, Antarktiselta ja Mosambikista Afrikasta. Lähi-idän alueella Omaniin on toimitettu 14 hiilikuituvalmisteista partiovenettä. Niko Haron mukaan vuosien varrella aluksia on toimitettu 18 maahan 33 eri asiakkaalle. Viime mainittu on 31 miljoonan euron hinnallaan yhtiön toistaiseksi suurin yksittäinen kauppa. Kuten telakoilla yleensä myös Teijossa uudisrakennukset on numeroitu. Osa asiakkaista ostaa pelkästään alukset, osa taas kokonaispalvelun, johon kuuluvat huollot ja tekninen ylläpito. Alla: Huippuvuorilla olosuhteet ovat poikkeuksellisen ankarat. Referenssit ratkaisevat Ainoa suuri markkina-alue, jolle Marine Alutech ei ole päässyt, on Yhdysvallat. Siellä voimassa oleva Jones Act -laki, joka edellyttää maan satamissa operoivien alusten olevan kotimaassa rakennettuja, estää ulkomaisten kilpailijoiden pääsyn markkinoille. . Longyearbyenin kylässä kotipaikkaansa pitävää, yli 40 solmun huippunopeuteen kykenevää alusta käytetään muun muassa luotsaus-, meripelastusja chartertehtävissä. Telakan mukaan kyseessä on maailman nopein vesisuihkupropulsiolla varustettu venetyyppi, jolle kahden noin 900-hevosvoimaisen moottorin vauhdittamana on mitattu peräti 59 solmun huippunopeus! Singaporeen myytiin seitsemän veneen valmistuspaketti. 60 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 M AT E R IA ALI & T U OTAN TO ne runttaavat niitä kolarikokeissa suurempia määriä kuin mitä meidän sarjat ovat.” Menestys tarjouskilpailuissa edellyttääkin asiakkaan tarpeiden tuntemista jo hyvissä ajoin, jopa viisi vuotta ennen varsinaisen tarjouksen tekemistä. Viime vuosina Euroopan maista Sveitsin armeijalle on myyty 14 partiovenettä, joiden toimittaminen on edelleen käynnissä. Kaupassa merkittävänä referenssinä toimi Malesian poliisille kymmenen vuotta sitten toimitetut 10 venettä. Yrityksen ja sen tuotteiden tunnettuus on pitkäjänteisen työn tuloksena maailmalla hyvä.. Tätä kirjoitettaessa putkessa oli uudisrakennus numero 522. Maailman merillä ja järvilläkin Marine Alutech on omalla alallaan kansainvälinen toimija. Viimeaikaisista kotimaan toimituksista suurimpia ovat olleet 23 nopean partioveneen toimittaminen Rajavartiolaitokselle sekä 12 Jehu-luokan (U700sarja) maihinnousualuksen toimittaminen Merivoimille. Uusista maanosista parhaillaan työn alla on EteläAmerikka, josta saadun tarjouspyynnön kohtalo ratkeaa Niko Haron mukaan tämän vuoden aikana. Suomalaisille jäänmurtajarakentajille valitettavan tuttu ongelma koskee siis pienempiä aluksiakin
Esimerkiksi Singaporen kaupassa asiakkaan mielenkiinto heräsi, kun myyjä kertoi toimittaneensa Malesiaan kymmenen veneen sarjan. Haron mukaan esimerkiksi Jehu-luokan alusten kaltaisia – ja ominaisuuksilla varustettuja – alustyyppejä maailmasta löytyy vain kolmesta neljään. Tällaista mahdollisuutta hyödynnettiin muun muassa Jehu-projektissa. Osa malleista on ollut muunnoksia tai jatkokehitelmiä aiemmista malleista. Tästä johtuen alalla myös henkilökunnan ammattitaitovaatimukset ovat korkeat. Tavoitteena on tarjota teknisesti edistyksellisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Pääfokus on projektien hallinnassa, sillä siinä, missä aiemmin valmistettiin veneitä, niin nykyisin viedään läpi projekteja. Marine Alutechilla työskentelee nykyisin kuutisenkymmentä omaa ja alihankkijoilla noin 15 työntekijää. Eräs olennainen kilpailutekijä teijolaistelakalle on, että se voi toimia niin kutsuttuna Prime Contractorina eli suurempien kokonaisuuksien pääurakoitsijana esimerkiksi aseistushankintojen osalta. NAVDEX 2019 -messuilla Abu Dhabissa Marine Alutech esitteli konseptin uudesta Watercat M22:sta, joka perustuu siis Jehuluokan aluksiin.. Niko Haro kertoo saaneensa tarjouspyynnön, joka oli lähetetty 61 yritykselle eri puolille maailmaa – Marine Alutechille ainoana telakkana Suomessa. Tästä johtuen referenssit eri puolilla maailmaa ovat erittäin tärkeitä uusille markkina-alueille pyrittäessä. Heikki Haron mukaan mallistoon on vuosien varrella kuulunut noin 70 eri mallia, joista ”aktiiveja” reilut parikymmentä. Kansainvälisessä kilpailussa jyvät erotellaan akanoista jokaisen tarjouskilpailun yhteydessä. Watercat on Marine Alutechin rekisteröimä tavaramerkki. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 61 Kuten tunnettua paras myyjä on tyytyväinen asiakas. Tässä kokoluokassa se on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, sillä yleensä Prime Contractoreina voivat toimia vain suuremmat laivatelakat. NAVDEX 2019 -messuilla Abu Dhabissa Marine Alutech esitteli konseptin uudesta Watercat M22:sta, joka perustuu siis Jehu-luokan aluksiin. Valtaosa – muttei kuitenkaan aivan kaikki – on ollut yhtiön omaa suunnittelua. Siinä, missä Jehuluokassa pärjätään parin tuhannen hevosvoiman tehoilla, uusi M22 kätkee sisälleen yli 5 000 merihevosen voimat. Jehun jatkokehitelmä Marine Alutechin venesuunnittelussa peruskonsepteista, pohjan muodoista ja propulsiotekniikan valinnasta vastaa Heikki Haro. Ketterää räätälintyötä Maailman suurten venevalmistajien joukossa Marine Alutech on kooltaan lilliputti. Omaniin toimitettuja supernopeita hiilikuituvalmisteisia partioaluksia Niko Haro pitää arvokkaana ponnahduslautana, kun yhtiö pyrkii enenevässä määrin Lähija Kaukoidän markkinoille. Nyt myös paljon kiitosta saanut Watercat M18 AMC (Armoured Modular Craft) on saamassa seuraajan. Aika usein ne myyvät tuotteitaan periaatteella ”tällainen se on, ota tai jätä”. Teknisen osaamisen, edistyksellisen tuotantotekniikkansa ja kehitetyn laadunvalvontansa ansiosta se kuitenkin kuuluu alan kärkiyrityksiin maailmassa. Rakennusmateriaalina yhtiössä on pääosin alumiini, joskin komposiittimateriaalit ovat viime vuosina tulleet voimakkaasti mukaan kuvaan. Joukossa on toki sellaisiakin työveneiden suurvalmistajia, joiden todellinen kyky kilpailla teknisistä lähtökohdista osoittautuu rajalliseksi. Selkeä strategia Niko Haron mukaan tulevaisuudessa yritys tulee keskittymään pääasiassa eri maiden puolustusvoimien ja meriturvallisuusviranomaisten palvelemiseen. Se ei kuitenkaan ole maihinnousualus vaan Jehu-luokan aluksia selvästi suurikokoisempi erittäin nopea partioja taistelualus. Luku kertoo siitä, kuinka monta mahdollista toimittajaa maailmalta löytyy. Yrityksen ja sen tuotteiden tunnettuus on pitkäjänteisen työn tuloksena maailmalla hyvä. Marine Alutechilla on keskitytty asiakkaan tarpeet mahdollisimman hyvin täyttävien mittatilaustuotteiden suunnitteluun ja valmistamiseen. Vaikka yhtiön nimi viittaa nimenomaan alumiiniin, mahtuu vuosien varrelle myös muutama teräsrunkoinen luotsikutteri, joiden rungot tosin teetettiin alihankintana Puolassa. Yhtiön kautta aikain valmistamista veneistä valtaosa on varustettu vesijeteillä, jonka tekniikan hallinta antaa pienelle telakalle merkittävän edun maailmanlaajuisessa kilpailussa
Tämän jälkeen Millog Oy ja Marine Alutech Oy Ab tekivät puolestaan oman keskinäisen alihankintasopimuksensa veneitten peruskorjaamiseen liittyen. Kaluston kunnossapidosta, materiaalipalveluista sekä elinkaaren aikaisesta hallinnasta vastaa puolestaan Patria-konserniin kuuluva Millog Oy, jonka ydinosaamista ovat teknisen kaluston ja järjestelmien kokonaisvaltainen huoltoja kunnossapitotoiminta niin normaalikuin poikkeusoloissa. Tämän lisäksi jokaiselle peruskorjattavalle alukselle määritellään . Kun peruskorjauksen laajuus ja sisältö oli asiakkaan kanssa päätetty, telakka teki peruskorjauksen prototyypin yhteen alukseen, joka on ollut Merivoimien käytössä nyt kaksi vuotta. TEKSTI JA KUVAT: SEPPO SALMI Jurmo-luokka peruskorjauksessa Marine Alutech peruskorjaa monelle Suomen sotilaalle tutut Jurmot. Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Millog Oy tekivät vuonna 2015 sopimuksen Jurmo-luokan veneitten peruskorjaamisesta. M AT E R IA ALI & T U OTAN TO 62 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 P uolustusvoimien kaiken kaluston – puolustushaarasta, aselajista ja kalustotyypistä riippumatta – omistaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Peruskorjauksen sisältö, siis kaikille aluksille tehtävät toimenpiteet, on määritelty tarkasti. Edellä mainittu alihankintasopimus Jurmo-luokan (U-600) joukkojenkuljetusveneiden peruskorjauksesta solmittiin kolme vuotta sitten
Vesisuihkulaitteiden impellerit (siipipyörät) tarkastetaan, kunnostetaan ja tarvittaessa vaihdetaan uusiin. Korjausta vaativat kohteet korjataan, minkä jälkeen runkoihin tehdään tarvittavat muutokset, kuten uudet tarvittavat anturikaivot ja sähkökiskot sekä moottoripedit uusille – nykyiset päästönormit täyttäville – moottoreille. 63 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 yksilöllisen tarkastuksen perusteella sen tarvitsemat erityistoimenpiteet. Vanhat moottorit ja vaihteet poistetaan, ja jetit puretaan osiin mahdollisten piilevien vikojen löytämiseksi ja tulevien vaurioriskien poistamiseksi. Kun runko valmistuu alumiinihallista, se hiekkapuhalletaan kauttaaltaan ennen maalaamista. Aukeaman kuva: Ensimmäinen peruskorjauksen läpikäynyt Jurmo-luokan maihinnousuvene luovutettiin takaisin Merivoimille marraskuun alussa.. Alkuperäiset jetit käytetään perusteellisen kunnostuksen jälkeen uudelleen. Alusten rungot siirretään purkamisen jälkeen telakan alumiinihalliin, jossa koko runko käydään läpi. Marine Alutechilla kaikista projekteista vastaa projektija myyntijohtaja Jouni Hirvenkivi (oik.), joka vastasi aikanaan myös Jehu-projektista. . Vene pura ja kokoa Peruskorjaus alkaa veneen purkamisella kirjaimellisesti alkutekijöihinsä. Jurmoluokan peruskorjausprojektissa käytännön vetovastuu on projektipäällikkö Pekka Kemppaisella. Peruskorjauksen jälkeen kaikki alukset ovat tekniikaltaan täysin identtisiä eli myös vuosien varrella tehtyjen huoltojen ja korjausten yhtey dessä syntyneet mahdolliset poikkeamat poistetaan.
Myös tilan sääsuojausta parannetaan takaosaan asennettavalla sääpressulla. Myös joukkojenkuljetustila käydään läpi. Muutoksen ansiosta esimerkiksi mönkijöitä tai muuta varustusta kuljetettaessa istuimia ei enää tarvitse irrottaa ja siirtää pois kuorman tieltä. Hän puhuukin ”IKEA-ki. Päivityksen yhteydessä ohjaamojen varustus vaihdetaan nykypäivää vastaavaksi. Kun jokainen osa vielä merkitään numerosarjalla ja liitoksissa käytetään epäsymmetrisiä liitoselementtejä, osia ei peruskorjausprojektia johtavan Jouni Hirvenkiven mukaan voi asentaa väärin. Sen käsittelyä ja muokkaamista on kuitenkin jatkuvasti kehitetty. Niistä irrotetaan koko varustus, ohjaamon perusrakenne tarkastetaan ja mahdolliset vikakohteet korjataan, minkä jälkeen ohjaamot maalataan. Valmiit rungot hiekkapuhalletaan ennen maalaamista.. Päivitetyt alukset edustavat niin ohjaamon sisäkuin ulkopuolisiltakin varusteiltaan tämän päivän viimeisintä tekniikkaa. ”IKEA-kitti” Alumiini on telakalle vuosien myötä tullut materiaalina tuttuakin tutummaksi. Tällaisia osia voivat olla esimerkiksi rungon kylkilevy tai vaikkapa mittaritaulun kiinnitystuki. Jurmo-luokan peruskorjausprojektia helpottaa osaltaan se, että alukset on aikanaan rakentanut juuri Marine Alutech, joten alusten tekniikka on telakalle entuudestaan tuttu. Omasuoja-aseiden jalustat löytyvät päivityksen jälkeen veneen molemmilta sivuilta ja perästä. Peruskorjauksen yhteydessä aiempien kiinteiden istuinten tilalle asennetaan flippipenkit, joissa istuinosan saa käännettyä pystyyn. 64 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 Alumiinihallissa on työn alla yhtä aikaa useampia runkoja, kun samaan aikaan jo seuraavat alukset odottavat telakan pihalla purkuvuoroaan. Alumiinityöt aloitetaan leikkaamalla alumiinilevyistä CNC-leikkurilla tarvittavat osat täsmälleen oikeaan muotoon ja kokoon. Hitsaamisen sijasta monissa osissa käytetään jyrsimistä ja muuta levyntyöstöä, joka telakalla nähdään hitsaamista ekologisempana vaihtoehtona. Tietokoneohjatulla jyrsimellä muovatut osat ovat lisäksi erittäin mittatarkkoja, eikä niitä tarvitse asennusvaiheessa enää työstää. Hitsauskaasuja ei synny, ja kaikki poistettu materiaali saadaan suoraan kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Tämän jälkeen rungot ja ohjaamot siirretään alumiinihalliin, jossa mahdollisesti havaitut vauriot korjataan sekä tehdään tarvittavat muutostyöt. Samaan aikaan runkotöiden kanssa ohjaamot kulkevat omaa polkuaan. Peruskorjauksen alkuvaiheessa veneet puretaan osiin kokoonpanohallissa. Koko sähköjärjestelmä, kojelauta hallintalaitteineen, navigointilaitteet, viestintävälineet ja tietysti koko sisustus istuimineen uusitaan
Telakalle alussarjan peruskorjaus on iso projekti, jossa sarjatuotannon etuja pyritään hyödyntämään maksimaalisesti. Tässä kohtaa on mahdollista hyödyntää moduulirakenteisuutta ja sarjatuotantoa. Tämä on tärkeää siksi, että pitkissä projekteissa tulee projektin aikana aina joskus henkilövaihdoksia, jotka eivät kuitenkaan saa vaikuttaa lopputuloksen laatuun. Kuin uutta venettä rakentaisi Alusten peruskorjauksessa noudatetaan täsmälleen samanlaista toimintamallia kuin uusien alusten rakentamisessa. Kokoonpanohallissa veneiden kokoonpano tapahtuu täsmälleen samojen periaatteiden mukaisesti kuin uusien veneiden rakentaminen. Työn onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on kaikkien vaiheiden tarkka dokumentointi, työvaiheiden tarkka aikatauluttaminen ja tinkimätön laadunvalvonta. Näitä ovat Factory acceptance(FAT), Harbour acceptance(HAT) ja Sea acceptance (SAT) -testit. Tavoitteena on palauttaa alukset täysin ajovalmiina ja ilman reklamaatioita. Edellytykset onnistuneelle peruskorjaukselle luodaan Hirvenkiven mukaan sillä, että pitkäjänteisellä työllä on luotu tietotaito ja osaaminen, toimivat prosessit sekä asiakkaalle läpinäkyvä dokumentointi ja laadunvalvonta. Esimerkiksi telakan omaa valmistetta oleva istuimen jalka on täsmälleen samanlainen useassa eri venetyypissä. Tällä varmistetaan se, että onnistuminen ei ole sattumanvaraista tai tietyn henkilön varassa. Tilaajan kannalta alusten peruskorjaaminen on puolestaan kustannustehokkaampi ratkaisu kuin uuden aluskannan rakentaminen. Lisäksi jokaiselle alukselle on määritelty oma budjettinsa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 65 M AT E R IA ALI & T U OTAN TO . Telakka noudattaa tarkastuksissa helmikuussa sertifioitua AQAP-laatujärjestelmää (Allied Quality Assurance Process), johon kuuluu muun muassa kolminkertainen lopputarkastus. teistä”, jotka voidaan tarvittaessa lähettää esimerkiksi ulkomaisille asiakkaille tai alihankkijoille loppukasausta varten. Telakalla käytetään standardisoituja työmenetelmiä, joissa tuotannon seuranta, työlistat, toimenpiteiden vaiheistus ja jopa eri työvaiheisiin tarvittava aika on suunniteltu huolellisesti etukäteen. Prosessinhallintaa telakalla onkin hiottu ja testattu järjestelmällisesti. Peruskorjauksen jälkeen vuosien mittaan paljon merimaileja nähneet alukset ovat uutta vastaavassa kunnossa.. Alumiinirakenteilla on tiukat luokitusvaatimukset, joiden toteutumista seurataan muun muassa röntgentarkastuksilla. Peruskorjauksen jälkeen vuosien mittaan paljon merimaileja nähneet alukset ovat uutta vastaavassa kunnossa
Yllä oleva F2A-3 oli Floridassa toimineessa laivaston ilmavoimien koulutusyksikössä vuonna 1943. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. Koneesta oli eri malleja, käyttäjät olivat erilaisia ja niin olivat vastustajatkin. ByllyWaltteri, Taivaan helmi, Buffalo... Aukeaman kuva: Römpötti 1.10.1942. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 67 BREWSTER Ilmavoimiamme hyvin palvellut Hornet on amerikkalainen tukialuskone, ja sen seuraajaksikin tarjotaan muiden ohella amerikkalaista tukialuskonetta. Siluettikuvassa: Midwayn taistelun jälkeen Yhdysvallat veti F2A-koneet pois taistelukäytöstä. Mersun ohella ByllyWaltteri on maineikkain hävittäjämallimme, joka näytti kyntensä jatkosodan taivailla taitavien suomalaisohjaajien käsissä. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Ensimmäiset Brewsterit lennettiin Suomeen maaliskuun alussa 1940, mutta ne eivät enää ehtineet talvisodan taivaille. . Viimeiset kaikkiaan 44 Brewsterista saapuivat Suomeen vappuna 80 vuotta sitten. F2A/Model 239/Model 339 Tukialushävittäjä Suomen suojana . Mutta on Suomessa lennetty Yhdysvaltain merivoimille suunnitellulla kalustolla ennenkin. Maailmalla Brewster ei ole niin kritiikittömän arvostuksen kohde kuin se on Suomen sotahistoriassa
Lentomestari Ilmari Juutilaisen hävittäjä. Ilmataistelun seurauksena viisi punatähtistä pommikonetta suistui alas taivaalta päätyen eteläisen Hämeen kunnaaseen. joutuneet Neuvostoliiton tuloksettoman ilmahyökkäyksen kohteeksi. . . Ahvenanmaalle suomalaisia joukkoja kuljettaneet alukset olivat 22.6. BW, neloslentue/lentolaivue 24, Hirvas, heinäkuu 1942. 68 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HÄVIT TÄ JÄT J uhannuksena 25.6.1941 oli Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon ollut käynnissä kolme päivää. . Ilmari Juutilainen nimikkokoneensa BW-364:n siivellä. BW, kolmoslentue/lentolaivue 24, Kontupohja, tammikuu 1942. Huomaa ohjaamon edessä ilves, Llv 24:n yksikkötunnus. He havaitsivat Heinolaa kohti 1 500 metrin korkeudessa ilman hävittäjäsuojaa lentävän 27 keskiraskaan SB-2-punapommikoneen muodostelman ja iskivät siihen kiinni. Hävittäjien ohjaamoissa istuivat ylikersantti Eero Kinnunen ja alikersantti Heimo Lampi. Mutta 25.6. TEKSTI: TIMO SÄYRINEN SA -K U VA. Tapahtuma ei kuitenkaan edellyttänyt jatkotoimia. . Suomi oli vielä hetken sodasta irti, mutta se oli tosiasiassa valinnut puolensa ja määrännyt liikekannallepanon viikkoa aikaisemmin. . Model 339, laivue 2-VIG-V/Alankomaiden ilmavoimat, Singapore, tammikuu 1942. . Model 339, 243 Squadron/RAF, Singapore, tammikuu 1942. noin kello 7 aikaan ilmavalvonta sai havainnon Etelä-Suomen ilmatilaan lentäneistä Neuvostoliiton lentokonemuodostelmista. Lentolaivue 24:n tukikohdasta Vesivehmaalta nousi kymmenen minuuttia myöhemmin ilmaan hälytyspari
Lentolaivue 24, Itä-Karjala, 17.3.1942. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. 69 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HÄVITTÄJÄLENTÄJÄ OSMO KAUPPINEN lennolta palattuaan
70 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HÄVIT TÄ JÄT Suomalaiset palasivat tukikohtaansa vaurioitta. Kuva on heinäkuulta 1942 USA:n Tyynenmeren saaritukikohdan Palmyran lähistöltä. Lentolaivue 24:n ohjaajista kuusi sai Mannerheim-ristin ja kahdelle se myönnettiin kaksi kertaa. U S N A VY. Kinnunen ja Lampi olivat saavuttaneet ensimmäiset Ilmavoimiemme ilmavoitot Brewster-hävittäjillä. Hän saavutti 75 ilmavoitostaan 39 BW:llä. Merivoimat tilasi 54 F2A-sarjan konetta kesällä 1938. Kilpaan otti osaa kaksi valmistajaa: Grumman XF4F-koneella – josta tuli myöhemmin taistelukokemusta niittänyt F4F Wildcat – ja Brewster XF2A:lla. Ne eivät jäisi konetyypin viimeisiksi sinisten hakaristitunnusten alla. Brewster-tehtaan nyrkkipaja-luonnetta kuvasi se, että prototyypin valmistumisen jälkeen tehtaan piti hankkia sarjatuotantoon tarvittavat koneet ja laitteet. Kinnunen ja Lampi olivat aloittaneet Brewsterin taistelukäytön Ilmavoimissa ja erään ilmasotahistorian suurimmista menestystarinoista. Yhdysvaltain merijalkaväen hävittäjälaivue 211:n F2A-3 Buffalon laskuteline on pettänyt ja hävittäjä on päätynyt saattuetukialus USS Long Islandin kannen reunaan. Hävittäjä merivoimille Vuonna 1935 Yhdysvaltain merivoimat pyysi lentokonevalmistajilta tarjouksia hävittäjästä, jonka oli tarkoitus korvata aikaisemmat lentotukialuksilla käytetyt kaksitasohävittäjät. Maailmalla MENESTYKSEKKÄIN BW-LENTÄJÄ, Ilmavoimien lentolaivue 24:n Hans Wind, kaksinkertainen Mannerheimristin ritari. Pari metriä eteenpäin ja lentäjä olisi ollut hukkumisvaarassa. Toimitukset olivatkin hitaita, ja esimerkiksi ensimmäisestä F2A-1-sarjasta merivoimat sai vaatimattomat 11 konetta vuoden 1939 loppuun mennessä. . Heistä ensimmäiset saivat Mannerheim -ristin vuonna 1942: lentomestari Ilmari Juutilainen, vänrikki Lauri Nissinen ja kapteeni Jorma Karhunen
71 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 . RAF:n Brewsterit torjuvat Japanin armeijan ilmavoimien hyökkäystä Malaijan tai Burman taivaalla. Vastassa on Ki-21ja G3M-pommikoneita ja kiinteälaskutelineisiä Ki-27-hävittäjiä.
Ensimmäiset Brewsterit lennettiin Suomeen maaliskuun alussa, mutta ne eivät enää ehtineet talvisodan taivaille. Tässä vaiheessa Suomi piti Grumman F4F:ää parhaana hankintavaihtoehtona. Viimeiset kaikkiaan 44 Brewsterista saapuivat Suomeen vappuna. Selänpään lentokenttä 24.6.1941. . Sotaan joutuneet valtiot olivat valmiita maksamaan sotakalustosta. Varastossa ei amerikkalaisilla lentokoneenvalmistajilla hävittäjiä ollut. . Ylikersantti Kinnunen Brewsterinsä luona, jolla hän ampui 4 ½ konetta alas. Tästä tullee kolmen pisteen lasku. Kauppa järjestettiin joulukuun puolivälissä siten, että Suomi osti hävittäjät tehtaalta, koneet toimitettiin Suomelle, ja tehdas toimitti ajan kanssa korvaavat hävittäjät Yhdysvaltain merivoimille. Hankinta Suomeen Suomi lähestyi lokakuussa 1939 amerikkalaisia lentokoneenvalmistajia Grumman, Brewster ja Seversky hävittäjien hankkimiseksi Ilmavoimille. Yhdysvaltain merivoimat tarjosi kuitenkin sille varattuja, sillä hetkellä valmistumassa olevia F2A-1-koneita Suomelle. Mutta Yhdysvaltojen laki kielsi asevoimien ja sille varatun kaluston myymisen ulkomaille. Yhdysvallat toimitti Brewsterit osiin purettuina meritse Norjan Bergeniin tammikuussa 1940. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G SA -K U VA. Parannettuja F2A-2ja F2A-3-versioita Yhdysvaltain merivoimat tilasi muutamassa erässä tammikuuhun 1941 saakka. 72 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HÄVIT TÄ JÄT sodittiin taas, ja Yhdysvallat oli sodasta vielä ulkona, mutta moni ymmärsi, että se olisi vain tilapäistä. Tähän mennessä kuitenkin Grumman oli kehittänyt F4F:stä aikaisempaa tehokkaamman version, josta tuli merivoimien päähävittäjä, ja keväällä 1941 Brewster lopetti F2A:n kehittelyn. Näin hankittavia hävittäjiä ei olisi ollut tarvittu valmistaa ensin. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Ne koottiin, koelennettiin ja luovutettiin Ilmavoimien komennuskunnille Saabin tehtailla Ruotsin Trollhättanissa. Yhdysvallat toimittikin Brewstereita Suomelle, Isolle-Britannialle ja Alankomaille. Lisäksi Ranska ja Belgia olivat tilanneet konetyyppiä, mutta hävittäjiä ei ehditty toimittaa ennen maiden sortumista Saksan hyökkäyksen alla touko-kesäkuussa 1940. Koneelle löytyi kuitenkin ottajia maailmalla. Sääntöjä hieman kiertäneeseen järjestelyyn lienee vaikuttanut presidentti Rooseveltin myötätunto Suomea kohtaan. Suomi toivoi nopeata hankintaa suoraan varastosta. Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30.11. Kohta tarvittaisiin sotakoneita ja paljon
Nämä neljä lentäjää saavuttivat sodissamme yhteensä 171 ilmavoittoa. SA -K U VA. Lentolaivue 24:n kolmoslentueen päällikkö luutnantti Jorma Karhunen (edessä toinen vasemmalta) antaa tehtävän hävittäjälentäjilleen Brewsterin edessä. Rantasalmi, heinäkuu 1941. Hänen ympärillään vasemmalta oikealle lentomestari Ilmari Juutilainen, luutnantti Pekka Kokko ja vääpeli Lauri Nissinen. Vuoden 1941 loppuun mennessä lentolaivue 24:n Brewsterit olivat ampuneet alas 135 neuvostoliittolaista lentokonetta ilman yhtään vihollisvaikutuksesta aiheutunutta omaa tappiota. 73 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020
U S N A VY. Komentajakapteeni Joseph C. Huomatkaa tuulilasista eteenpäin osoittava optinen tähtäin. Brittien Burmassa toimineet Buffaloilla lentäneet laivueet varustettiin uudelleen Hawker Hurricaneilla maaliskuussa 1942. Itä-Intian päädyttyä Japanin haltuun jäljellä olleet Buffalot evakuoitiin Australiaan, jonka ilmavoimat otti ne omaan käyttöönsä kotialueensa ilmapuolustukseen, missä ne eivät nähneet paljoakaan tositoimintaa. Ne säilyivät palveluskäytössä vuoteen 1943 saakka. Nämä Buffalot taistelivat Burmassa, Malaijilla ja Alankomaiden Itä-Intiassa, nykyisessä Indonesiassa, japanilaisia maahantunkeutujia vastaan joulukuusta 1941 keväälle 1942. 7.62 mm kk vaihdettiin Suomessa 12.7-milliseen vuoteen 1943 mennessä. Alankomaiden Buffaloiden on sanottu saavuttaneen ilmavoittosuhteen 2:1 japanilaisia vastaan. HÄVIT TÄ JÄT 74 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 Lentolaivue 22 oli perustettu Ilmavoimiin 10.1.1940 varta vasten Brewstereilla operointia varten, mutta laivue luovutti hävittäjät tärkeimmälle hävittäjälaivueellemme lentolaivue 24:lle huhtikuussa. Vaikka pari Yhdysvaltojen merivoimien lentotukialusta oli vuosina 1939– 41 varustettu Buffaloilla, ei hävittäjä ikinä päässyt alkuperäiseen tarkoitukseensa, lentämään sotalentoja lentotukialuksilta. Buffalo Länsi-Euroopassa Brewster F2A tunnettiin myös nimellä Buffalo. Vaikka Zerot olivatkin Buffaloa parempia hävittäjiä, on kohtuutonta asettaa Buffalon tai sen valmistajan viaksi sitä, että japanilaisilla oli taistelussa lukumääräinen ylivoima eikä sitä, että vielä kesällä 1942 japanilaisten tukialuslentäjien kokemusja koulutustaso ylitti kauniisti sanottuna reippaasti amerikkalaisten koulutustason. Brewster F2A -versioiden teknisiä tietoja Model 239 = BW F2A-3 Pituus (m) 8,1 Kärkiväli (m) 10,7 Moottori Wright R-1820-G5 -yhdeksänsylinterinen tähtimoottori, 950 hv Wright R-1820-40 -yhdeksänsylinterinen tähtimoottori, 1 200 hv Tyhjä/maksimi starttipaino (kg) 2 020/2 415 2 150/3 250 Nopeus (km/h) 480 510 Nousunopeus (m/min) 780 740 Lakikorkeus (m) 9 500 10 000 Toimintasäde (km) 1 350 1 550 Aseistus 3 x 12.7 mm kk • 1 x 7.62 mm kk huom. 4 x 12.7 mm kk . Clifton ja hänen Brewster F2A-3 Buffalonsa elokuussa 1942. Midwayn taistelun jälkeen Yhdysvallat kuitenkin siirsi lukumääräisesti vähäiseksi jääneet Buffalonsa koulutustehtäviin. Yhdysvallat siirsi vuoden 1941 kuluessa konetyypin merijalkaväen käyttöön ja ryhmitti koneet Tyynenmeren saaritukikohtiin. Jatkosodan alussa BW:t olivat ehdottomasti suorituskykyisimpiä hävittäjiämme. Britannian ja Alankomaiden ilmavoimille toimitetut F2A:t olivat 2ja 3-versioiden Model 339 -vientiversioita. Buffalo sai ehkä todellisuuttakin huonomman maineen Midwayn taistelussa 4.6.1942, kun japanilaisilta lentotukialuksilta startanneet Mitsubishi Zerot ampuivat alas yli puolet torjuntaan nousseista Buffaloista
BW:n liikehtimiskyky oli siis sen parannettuja seuraajia oleellisesti parempi. No, ehkä ketterämpiäkin oli, mutta joka tapauksessa kyse oli hankintahetkellä erittäin suorituskykyisestä konetyypistä. Tuolloin saapuivat Suomeen aseveljeltä hankitut Messerschmittit. Kaksi Alankomaiden Itä-Intian ilmavoimien Brewsteria ilmataistelupartiossa. Brewsterit saavuttivat keväällä 1942 jotakin menestystä japanilaisia vastaan: lentäjät ilmoittivat 55 ilmavoittoa. Nämä kolme saavuttivat sotiemme aikana kaikkiaan 141 ilmavoittoa. . . Kehitys vaan tahtoo olla sota-aikana nopeaa… Jatkosodan alussa BW:t olivat ehdottomasti suorituskykyisimpiä hävittäjiämme. Kaksi muuta väliotsikon ilmaisua ovat hävittäjän pilven veikoilta saamia hilpeitä kutsumanimiä. Se oli tosiasiassa aivan eri lentokone kuin amerikkalaisten F2A-2 ja F2A-3. Sillä lennettiin joskus Vienanmerelle suuntautuneita nelituntisia tiedustelulentoja. Muutamaa yksittäistä sotasaalishävittäjää lukuun ottamatta ne pysyivätkin sellaisina maaliskuuhun 1943 saakka. Koneen toiminta-aika oli pitkä. Suomeen toimitetut Brewsterit olivat F2A-1:n Model 239 -vientiversiota, josta oli riisuttu kaikki lentotukialustoiminnassa tarvittava varustus. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 75 BW, ByllyWaltteri, Taivaan helmi Suomen ilmavoimissa Brewster sai tyyppikoodin BW. Vaikka jälkimmäisissä oli suomalaisversiota tehokkaampi moottori, olivat ne suomalaista useita satoja kiloja raskaampia. Alankomaat menetti ilmataisteluissa 30 Brewsteria ja 17 lentäjää. Suomeen hankitun Brewsterin mallin voimalaite oli 950 hevosvoimaa kehittävä yhdeksänsylinterinen Wright-tähtimoottori. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Amerikkalainen koelentäjä Robert Winston totesikin suomalaisille, että Brewster on tällä hetkellä (keväällä 1940) ketterin olemassa oleva yksitasoinen hävittäjä. Vasemmalta oikealle: BW-364, Jorma Huotari, Ilmari ”Illu” Juutilainen ja Emil ”Emppu” Vesa kesällä 1942 Hirvaksen tukikohdassa Äänislinnan, nykyisen Petroskoin liepeillä
Mutta Suomessa sitä ei voi sivuuttaa. Viimeksi mainittu vaihdettiin vuoteen 1943 mennessä myös puolituumaiseksi. Ilmavoimien Brewsterit saivat 477 ilmavoittoa. Suurhyökkäyksen torjunnan aikana HleLv 26 toimi aluksi pohjoisella Karjalankannaksella ja sitten Laatokan pohjoispuolella. Laivue toimi sodan alussa eteläisen Hämeen, itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson ilmapuolustuksessa, ja se oli ryhmitettynä Vesivehmaalle ja Selänpäähän. Suomessa konetyyppi kantoi ilmataistelujen päätaakan jatkosodan alusta loppukevääseen 1943 saakka, ja 44 lentokoneen saavuttamat 477 ilmavoittoa 16 oman koneen menetyksillä ilmataisteluissa on varteenotettava saavutus. Kuten kaikissa lentokoneissa oli BW:ssäkin tyyppivikoja. Kun sota oli noin viikon vanha, laivue siirtyi Rantasalmelle. Muissa taistelutoimissa ja onnettomuuksissa menetimme 22 BW:tä siten, että alkujaan 44 hävittäjästä ehjinä Ilmavoimiemme palveluskäytöstä poistettiin vain kuusi konetta vuoden 1948 lopussa. Noihin aikoihin ei BW:llä ollut oikeastaan enää asiaa rajuihin ilmataisteluihin, joissa puolustajan pääkalustona olivat Ilmavoimien Messerschmittit ja Luftwaffen taisteluosasto Kuhlmeyn Focke-Wulf 190:t. Tästä lähtien BW:t osallistuivat alati kiihtyvään itäisen Suomenlahden ilmasotaan, jossa Leningradin ja Oranienbaumin moteista sekä Lavansaaresta toimivat punaisten ilmavoimien yksiköt pommittivat Kotkaa, Suomenlahden etelärannalla sijaitsevia saksalaisia tukikohtia sekä Leningradin merisaartoa ylläpitäviä saksalaisia ja suomalaisia merivoimien yksiköitä. Brewsterit jatkosodassa BW:t olivat kesäkuussa 1941 edelleen lentolaivue 24:n käytössä. Brewsterin pönäkkä hävittäjä ei varmasti kuulu ilmasotahistorian kokonaisuudessa mitenkään ratkaiseviin hävittäjiin. Oulun tasan pohjoispuolella ilmatoiminnasta vastasi liittolainen – Luftwaffen lentolaivasto 5 – eikä Pohjois-Suomessa toiminut Ilmavoimien yksiköitä ennen kuin aseveljet joutuivat vastakkain Lapin sodassa. Loppu Heinäkuussa 1943 lentolaivue 24:lle alistettiin lentolaivue 34:lta yksi Messerschmitt 109 -koneilla varustettu lentue, jonka rooliksi tuli lakisuoja BW-muodostelmille. Suorituskyvyltään se oli käyttöaikanaan yleismaailmallisesti verrattuna korkeintaan keskitasoa, ja valmistusmääräkin jäi vähäiseksi: 509 kappaletta. Vuoden 1941 loppuun mennessä lentolaivue 24:n Brewsterit olivat ampuneet alas 135 neuvostoliittolaista lentokonetta ilman yhtään vihollisvaikutuksesta aiheutunutta omaa tappiota. Ilmataisteluissa tuhoutui 16 BW:tä. SA -K U VA. Ilmavoimien Brewsterit saivat 477 ilmavoittoa. Moottorin ylin sylinteri tapasi vuotaa öljyä, mikä johti pariin otteeseen moottorin kiinnileikkaamiseen lennolla. Ongelma poistui mekaanikkojen keksittyä vaihtaa männänrenkaan toisin päin. Heinäkuussa 1942 laivue siirtyi Karjalankannakselle tärkeimpinä tukikohtinaan Römpötti ja Suulajärvi. BW:n pääasiallisina vastustajina taivaalla olivat jo talvisodasta tutut ja nopeasti vanhentuneet Polikarpov I-16ja Polikarpov I153-hävittäjät. Mutta hyvin koulutetut ja innokkaat suomalaiset hävittäjälentäjät kieltäytyivät ottamasta materiaalista laatueroa huomioon ja jatkoivat ankaran tullin perimistä ilmassa tapaamiltaan punalentäjiltä. . BW:tä pidettiin suhteellisen helposti kunnossa pidettävänä; moottorin ja muiden huollettavien osien saavutettavuus oli hyvä. Pekurin BW-372-kone on restauroituna Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella. Suomenlahdella vastassa oli yhä useammin Lavotškin 5-, Jakovlev 1-, Jakovlev 7ja LaGG-3-hävittäjiä, jotka kaikki olivat BW:tä parempia, ainakin paperilla. Tällä taktiikalla sekä aikaisempaa suurempien muodostelmien käytöllä BW:t kykenivät säilyttämään taistelumenestyksensä aina kevääseen 1944 saakka, jolloin hävittäjälentolaivue – laivueen uusi nimi helmikuussa 1944 – sai kalustokseen Messerschmittit ja luovutti BW:nsä hävittäjälentolaivue 26:lle. Koneen ohjaaja luutnantti Lauri Pekuri onnistui palaamaan takaisin suomalaisten puolelle. Kuvan Brewster-372 ammuttiin alas Isolla Kolejärvellä 25.6.1942. HÄVIT TÄ JÄT 76 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 Ohjaamo oli amerikkalaiseen tapaan tilava. Vuonna 1942 laivue ryhmitettiin Laatokan Karjalaan niin, että osan aikaa yksi lentue toimi pääkaupungin ilmapuolustuksessa Malmilla ja yksi lentue Tiiksjärvellä Ilmavoimien pohjoisimmaksi ryhmitettynä hävittäjäyksikkönä. Vastaan tuli kuitenkin myös Brewstereita suorituskyvyltään parempia MiG-3ja LaGG-3-hävittäjiä, mutta näitäkin vastaan hävittäjälentäjämme pärjäsivät hyvin paremman koulutustason ja taktiikan ansiosta. Alkuperäinen kannuspyörä, jolla oli taipumus upota lentotukikohtien päällystämättömään pintaan, vaihdettiin kottikärryn renkaaseen. Vuoden 1942 loppuun mennessä BW oli auttamatta vanhentunut. Hävittäjä oli aseistettu kolmella 12,7 millin (.50) ja yhdellä 7,62 millin konekiväärillä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa laivue operoi pohjoisella Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa
Hän pyrki ja pääsi itsenäisen Suomen toiselle kadettikurssille vuonna 1919 ja valmistui upseeriksi keväällä 1921. Vuonna 1925 hän haki Ilmailuvoimiin, jonne pääsikin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 77 R ichard Lorentz syntyi 17.1.1900 Uudellakirkolla, nykyisen menetetyn Suomen alueella. Lorentz sai lentokoulutuksensa merilentoeskadroonassa Santahaminassa. Lorentz toimi laivueenkomentajan tehtävässä noin vuoden; vuonna 1935 hän siirtyi Ilmavoimien esikuntaan, jossa toimi koulutusosaston päällikkönä. Vuonna 1934 maaliskuun alussa majuri Lorentzista tuli lentolaivue 24:n komentaja. Kaartotaisteluun ei tule pyrkiä, vaan tulee käyttää heiluritaktiikkaa, jossa isketään viholliskoneiden kimppuun ylhäältä päin, ja syöksyssä saatua nopeutta käytetään korkeuden uudelleen saavuttamiseen. 3) Hävittäjälentäjien koulutusta tulee kehittää tehostamalla ilma-ammuntakoulutusta ja yksinkertaisten ilmataistelulentoliikkeiden koulutusta. Lainataanpa suoraan Lorentzin elämäkerrasta: ”Lorentzin lentäjien ampumaharjoitukset liittyivät kiinteästi valittuun taktiikkaan, ja niitä toistettiin sitkeästi niin kauan kuin tulokset olivat riittävän hyviä. Lentopalveluksensa aikana Lorentz oli tullut vakuuttuneeksi muun muassa seuraavista seikoista: 1) Hävittäjätoiminnassa tulee pienten hävittäjämuodostelmien osalta käyttää kahden ja neljän hävittäjän muodostelmia. TEKSTI: TIMO SÄYRINEN SA -K U VA. Tämä on joustavampi kuin tuohon aikaan kansainvälisesti vallalla ollut kolmen hävittäjän V:n tai auran muodostelma. RICHARD LORENTZ Hävittäjätaktiikan suurmies . Lorentz vastusti pommikonehankintoja, ja hänen mukaansa Ilmavoimien ainoan kaukotoiminnan muodon tuli olla kaukotiedustelu. Tulevina vuosina joukko-osaston nimi vaihtui pariinkin otteeseen. Aseman lentäviin joukkoihin kuuluivat lentolaivueet 10 ja 24. Laivue lensi tuohon aikaan brittiläisvalmisteisilla Gloster Gamecock -hävittäjillä. Koulutuksen jälkeen hän siirtyi Uttiin, hävittäjälentoeskaaderi-nimiseen joukko-osastoon. 2) Köyhän maan ilmavoimissa tulee keskittyä puolustukseen (eli hävittäjätoimintaan tai -torjuntaan). Vuonna 1933 se totteli lentoasema 1:n nimeä
Toukokuussa 1942 Ilmavoimissa tehtiin organisaatiouudistus, jonka yhteydessä lentorykmenteille (pommitusyksikköä ja. Talvisodassa osan aikaa ei voida puhua keskitetystä hävittäjätorjunnasta, koska hävittäjäyksiköt olivat hajautettuna ympäri Etelä-Suomea. Edullisimmat väistöliikkeet suunniteltiin ja laskettiin ensin paperilla ja sitten hyväksyttiin tai hylättiin käytännössä kokeilemalla. Se vahvistettiin otettavaksi käyttöön keväällä 1939, mutta äsken mainittuja oppeja ja koulutusmenetelmiä oli käytetty hävittäjävoimissamme siinä vaiheessa jo ainakin viisi vuotta. Myös nämä taisteluliikkeet harjoiteltiin tunnollisilla toistoilla.” Lorentz sai IlmavE:ssa tehtäväkseen ilmasotaohjesäännön kirjoittamisen. Sota Sodan uhkan syventyessä lähialueillamme eversti Lorentz määrättiin lentorykmentti 2:n komentajaksi, ja hän otti tehtävän vastaan 10.10.1939 (päivämäärästä on joissakin lähteissä oleellisestikin poikkeavaa tietoa). Hävittäjälaivueita oli talvisodan alussa kaksi ja lopussa neljä. Talvisodassa rykmentin johdossa olivat kaikki hävittäjälaivueemme, joten Lorentz kehitti kahden ja neljän hävittäjän muodostelmaan perustuvan taktiikan, joka on nykyäänkin kaiken ilmataistelutaktiikan perusta. Ilmavoimien komentajan johtamistyyli oli talvisodassa ja osin vielä jatkosodan alussakin sellainen, että hän saattoi käskeä hävittäjäyksiköille tehtäviä, muun muassa ryhmitysmuutoksia, ohi rykmentin komentajan usein lyhyilläkin varoitusajoilla. Tässä tehtävässä hän palveli kesäkuun puoliväliin 1943 saakka. Yksi neljästä ei ehtinyt mukaan sotatoimiin. Lopputulos oli yllättävä, sillä yksinkertaisten liikkeiden havaittiin olevan kaksintaisteluissa tehokkaimmat – – kuten kamppailu-urheilussa yleensäkin hävittäjätaistelussakaan ei ollut tarjolla mitään ihmetemppuja. 78 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 HÄVIT TÄ JÄT Seuraavaan harjoitukseen ei siirrytty ennen kuin edellinen hallittiin – – hävittäjien välisiä ilmataisteluja varten pyrittiin löytämään mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja. Lorentzin voidaan sanoa tuolloin olleen rykmentin komentajan lisäksi Ilmavoimiemme hävittäjien aselajikomentaja, käyttääksemme Maavoimien termiä. Lorentzin johtama lentorykmentti 2, jossa oli kolme hävittäjälaivuetta, päätyi alussa taistelujen painopisteeseen, sillä se vastasi aluksi kenttäarmeijan ilmapuolustuksesta ja hyökkäysvaiheessa Laatokan Karjalan hävittäjätoiminnasta. Jatkosota Jatkosodan alussa Ilmavoimissamme oli kaksi hävittäjärykmenttiä, lentorykmentit 2 ja 3. Hävittäjämme kykenivät kuitenkin varsin mittaviin suorituksiin pitkälti Lorentzin kehittämien doktriinin ja koulutusmenetelmien ansiosta. Lentorykmentti 2 oli entinen lentoasema 1
Loppukesällä lentolaivue 24 siirrettiin lentorykmentti 3:n johtoon Karjalankannakselle. Myöhemmin Lorentz määrättiin lentojoukkojen komentajaksi, joka oli siis eri asia kuin Ilmavoimien komentaja; lentojoukkojen komentaja oli sijoitettu Ilmavoimien esikuntaan osastopäällikköä vastaavaksi Ilmavoimien esikuntapäällikön alaiseksi. Rykmenttiin kuuluivat tuolloin hävittäjälentolaivueet 24 ja 28 sekä yhteistoimintaeli tiedustelulentolaivue 16. Raunio, Jukka: Lentäjän Näkökulma II. Lorentz muun muassa vastusti pommikoneiden käyttöä hyökkäyksiin sodankäynnin kokonaisuuden kannalta epäoleellisiin kohteisiin, kuten partisaanien koulutustukikohtiin ja lautatarhoihin. Joskin voidaan kiistellä siitä, mikä on Lorentzin ja Suomen osuus sen leviämisessä ympäri maailmaa. HE-115 oli tärkeä kone kaukopartiomiesten kuljetuksissa ja huollossa. Luftwaffe kehitti vastaavan taktiikan vuonna 1937 Espanjan sisällissodassa ilman suomalaisten vaikutusta, ja kun brittien RAF otti vastaavan muodostelman käyttöön, se tapahtui Luftwaffea vastaan käytyjen taisteluiden kokemusten perusteella. Hopeasija kamppailussa oli enemmän Suomen sotilaiden ja heidän osaamisensa kuin kaluston ansiota. Jatkosodan jälkeen Lorentz palasi ilmasotataidon tarkastajan tehtävään Ilmavoimien esikuntaan. Ilmasodankäynnin suurmies Lorentzilla oli analyyttinen lähestymistapa taisteludoktriinin yksittäisen lentokoneen toiminnasta lähtien sekä koulutuksen kehittämiseen. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. Apali Oy, 2005. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Ilmavoimissa lienee ollut maailman ensimmäinen järjestelmällinen ilmataistelukoulutusohjelma ampumakoulutuksineen, jossa lentäjää opetettiin ampumaan vastapuolen lentokoneen tiettyihin osiin kokonaisen lentokoneen sijasta. Syksyllä 1944 hän toimi oman toimensa ohella Etelä-Suomen ilmakomentajana sen tilanteen varalta, että Neuvostoliitto olisikin äkkiä unohtanut aselevon vallitsevan. Lorentz siirrettiin kesäkuussa 1943 Ilmavoimien esikuntaan ilmasotataidon tarkastajan tehtävään. Näin sekalaisella kalustolla Lorentz ja koko joukko lahjakkaita ilmavoimien upseereita, aliupseereita ja kenttähenkilöstöä joutui toimimaan. Loppu Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalankannaksella alkoi 9.6.1944. Espanjan sisällissodassa kutsumanimen “Rata” saanut hävittäjä etualalla oli jatkosodan sotasaalista Neuvostoliitosta, Moranet olivat Ranskasta, ja osa oli hankittu sittemmin Saksan sotasaalisvarastoista, Heinkel-vesilentokone oli Saksasta. Huonomminkin olisi voinut käydä. Lorentz kehitti kahden ja neljän hävittäjän muodostelmaan perustuvan taktiikan, joka on nykyäänkin kaiken ilmataistelutaktiikan perusta. Ikuisten sankareiden rykmenttiin Richard Lorentz siirtyi 23.11.1963 Espanjassa lomamatkalla. LeR 3. lentorykmentti 4:ää lukuun ottamatta) määrättiin vastuualueet. Nikunen, Heikki: Richard Lorentz, Suomen hävittäjäilmailun isä. Järjestelyt näyttävät tuloksista päätelleen toimineen kiitettävästi. Eversti Lorentz määrättiin Karjalankannaksen ilmakomentajaksi 15.6.1944. Kari Stenman, 2001. Lorentzilla oli hyvät suhteet radiotiedustelun päällikköön eversti Hallamaahan, millä epäilemättä oli oma osansa siihen, että radiotiedustelun resursseja saatiin Ilmavoimien käyttöön loistavin tuloksin. Jukka Raunio, 1993. Tästä tehtävästä Lorentz jäi eläkkeelle vuonna 1952. Keski-Suomen Ilmailumuseo, 1992. Lorentzin rykmentin vastuualueeksi tuli Ääninen ja sen pohjoispuoli. I-16 oli kova vastus suomalaisille vielä jatkosodan alussa, koska Suomen konekanta oli mitä se oli. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 79 POLIKARPOV I-16, MORANE SAULNIER M.S. Mainittakoon, että Lorentz pyrki kehittämään pommikoneiden konekivääriampujien koulutusta, mittarilentojen varmistamisjärjestelyjä, sääja radiotiedustelujärjestelyjä ja otti kantaa erilaisten lento-operaatioiden toteuttamismahdollisuuksiin. Kuvan kone tuhoutui neuvostojoukkojen väijytyksessä heinäkuussa 1943 Tugasjärvellä. Lorentz tunsi usein olevansa varsin vähän pidetty mies Ilmavoimien esikunnassa tarttuessaan milloin mihinkin korjausta vaativaan seikkaan, todetaan elämäkerrassa. Hänelle alistettiin alueella toiminut lentorykmentti 3 kolmine hävittäjälentolaivueineen sekä lentorykmentti 4 silloin, kun se toimi Kannaksen suuntaan. Uudessa tehtävässään hänellä ei ollut operatiivista käskyvaltaa Ilmavoimien joukkoihin, mutta hänen vastuukenttänsä laajeni koskemaan hävittäjien lisäksi koko Ilmavoimia. Luftwaffen taisteluosasto Kuhlmeyn toimintaan Lorentz vaikutti lähettämällä sille halutut suoritteet tukipyyntöinä, joita Kuhlmey noudatti aivan kuin suomalainen organisaatioon kuuluva komentaja. Keskinen, Kalevi & Stenman, Kari: LeR 2. Kari Stenman, 2001. Lisää aiheesta: Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin. Suomen ilmavoimien konekalusto oli kovin kirjavaa. 406 JA HEINKEL HE-115 Tampereen lentokonetehtaalla kesällä 1942
80 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 SUOMEN SOTIL A AT
. 81 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 100-vuotias KAADERI Sotaveteraani, majuri Olli Vuorio Lehtemme edellisessä numerossa haastateltavanamme oli Olli Fallenius, toinen kadettikurssin 27 yhä elossa olevista kaadereista. HAASTATTELU: JAAKKO PUUPERÄ. Tässä numerossa tarinansa kertoo edellisen kurssin 26 toinen elossa olevista kaadereista, Suomen vanhin kadettiupseeri, majuri Olli Vuorio
Viime vuonna vietti satavuotisjuhlaansa Suomen kadettikoulu ja niin ikään myös majuri Vuorio, vanhin elossa oleva koulun suorittanut suomalainen upseeri. Juttu sujuu selvästi. Kurssilta valmistui 1155 reserviupseerikokelasta.. Onhan kyseessä kuitenkin Suomen vanhin kaaderi, josta muistan nyt lukeneeni kadettiupseerien lehdistä taakse jääneenä vuonna. Kuvassa Ollin joukkue – 7. Olimme kesäkuussa 1939 ystäväni Eero Metsolan kanssa Koulumatkailutoimiston järjestämällä opintomatkalla yli tuulisen Itämeren kotoamme Helsingistä 80 VUOTTA SITTEN Olli Vuorio oli Niinisalossa RUK:n kurssilla 47 (8.5.–6.9.1940). Linjalla puhuu reippaan kuuloinen kohtelias herrasmies, joka antaa ystävällisesti rakentavaa palautetta virheestä eräässä toimittamassani kirjassa. – Ette taida sitten olla vissiin ihan nuori mies, kysyn. Satavuotiaaksi Vuoriota ei uskoisi. Puhelin soi. Itä-Preussi, kesä 1939 Ikikaaderi Vuorio muistaa hyvin kesän 81 vuotta sitten maassa, jota ei enää ole. – En. komppanian IV joukkue. Sepäs ei kuitenkaan ollut Haminassa vaan koko koulun tavoin yhä talvisotaa paossa evakossa Niinisalossa. Mielenkiintoni soittajaan itseensä herää viimeistään, kun hän mainitsee olleensa Ikämiessuojeluskunnan jäsen. – Matka oli myrskyinen. Majuri Vuoriolla tuli samalla kätevästi täyteen 80 vuotta omasta reserviupseerikurssista 47. Preussin sydän sykki tuolloin viimeisiä lyöntejään. Sovimme haastattelun heti seuraavalle viikolle. Virhe olisi ollut korjattavissa tarkistamalla jääkärimatrikkelista. Autolla ajosta mies luopui vasta vuosi sitten kesällä. Mutta palataanpa vielä sitä edeltäneeseen viimeiseen rauhan kesään 1939, jonka satavuotiaamme – tuolloinen parikymppinen – muistaa yhä kirkkaasti, 80 vuotta myöhemmin. Täytin juuri sata vuotta. 82 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 SUOMEN SOTIL A AT Helsinki, helmikuussa 2020 Kaikki alkoi virheestä. Keväällä tuli juuri sata vuotta Ollin toisen opinahjon RUK:n perustamisesta. Harmittaa. Hän kertoo virheen koskeneen suuren ensirakkautensa isän tehtävätietoja jääkäreitä käsitelleessä tuoreessa teoksessa
Olin väärässä, ikikaaderi muistelee viimeistä kesää ItäPreussissa. Eikä kukaan voi enää palata. Se tuntui ihan uskomattomalta ensin. – En uskonut. Hän ei enää koskaan palannut maahan, jota ei kohta enää olisi. – Saksalaisten hirmuteoista en minä ainakaan tiennyt mitään ennen kuin vasta sodan jälkeen. Kun Puola romahti, se oli valtava yllätys meille kaikille. Oli jäänyt saksalaisista sivistynyt ja positiivinen kuva, olivat kohteliaita ja sivistyneitä ja lähinnä sellaisia pikkutarkkoja, Olli muistelee aseveljiä. – Sota syttyy, Eero sanoi. Ilman suojeluskuntia olisi käynyt huonosti. Vaikka olin itsekin aktiivinen suojeluskuntalainen, ei oman asevoiman todellisesta kyvystä ollut meillä oikein minkäänlaista kuvaa. – Siellä opin juomaan olutta, ja tuli juotua ensi humalatkin. Siellä hän paransi saksan kielen taitojaan kuukauden päivät leskirouva Sturmatin leivissä. Königsbergin lähettyvillä en ollut sellaista huomannut. Reserviupseerioppilas Olli Vuorio vuonna 1940.. Pidimme puna-armeijaa vahvana, ja Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus epäilytti. Ollin matkakohteena oli herraskartano Gutenfeldissä noin kymmenen kilometrin päässä kaupungista. Kun palasimme heinäkuussa Eeron kanssa taas kotiin, kertoi ystäväni, joka oli majoittunut nykyään Puolalle kuuluviin Itä-Preussin eteläosiin, että sotilaita oli koko ajan enemmän ja enemmän kaikkialla. . Sittemmin varsinkin talvisodan jälkeen, kun Saksan alkumenestys jatkui ja vuoden 1941 alussa alkoi näyttää, että Saksa onkin meidän puolella, antoi se valtavasti uskoa, että ”ryssä saadaan nurin”. Sota – Se oli aika pelottava syksy. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 83 nykyään Kaliningradiksi kutsuttavaan vanhaan itäpreussilaiseen Königsbergiin. Sodan syttyminen tuli meille valtaenemmistölle suomalaisista täytenä yllätyksenä
Suojeluskunnat Suomenmaassa Jääkäriupseerista ja mielitietyn isästä tuli Ollillekin eräänlainen isän korvike ja esikuva, joka osaltaan ohjasi upseeriuralle. Se oli vähän samanlainen järjestely kuin yliopiston ylioppilaskunta. Talvisota – Kyllä Suomen kansa hitsautui yhteen jo talvisotaa edeltäneinä vuosina. En kehdannut kertoa siitä edes läheisimmille ystävilleni. Joukkueenjohtajana meillä oli vänrikki Kyösti Kärri ja varajohtajana reservivänrikki Arvo Vikström. Ne täyttivät kaiken ajan. Sota ei enää näkynyt kurssilla 47 toisin kuin oli ollut sotakursseilla 44a ja 44b sekä 45 ja vielä sodanjälkeisellä kurssilla Toivotan herroille upseereille hauskaa iltaa ja yötä. Olin mennyt siviilitamineissa palvelukseen, suojeluskuntatausta ei näkynyt saamassani koulutuksessa mitenkään. Sulkeisia ja muodollista koulutusta oli todella paljon. – En saanut pettymyksekseni ensin suojeluskuntalaisena mitään sodan ajan tehtävää. Meidät ohjattiin Hietalahden hautausmaalle suojaan lehdettömien puiden alle suunnilleen siihen, missä nykyään on sankarihaudat. päivänä 1940 Olli käskettiin RUK:n kurssille 47 Niinisaloon, jossa sotakoulu oli evakossa läpi sodan. Itse olin Arkadian yhteiskoulun itsehallinnon esimies. Koulu loppui. – Marraskuun viimeisenä päivänä 1939 istuimme aamulla varttia yli yhdeksän historian tunnilla, kun tuli ilmahälytys. Pääasia oli Kaisa, sitten koulun toverikunta ja tietysti suojeluskunta. Kaksi meistä on yhä elossa, toinen on ikätoverini myös vuonna 1919 syntynyt Olli Uusivuori. Yhtään kertaa en päässyt johtamaan – junailuja ei tullut omalle osalle. 84 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 SUOMEN SOTIL A AT Rauha Sodat voitetaan tai hävitään jo rauhan aikana, kuuluu vanha sanonta. Siihen aikaan avioero oli kovin epätavallista. Tai sekä että. Alkoi sota. 1940 – Tammikuun puolessavälissä 1940 minut käskettiin vihdoin vakinaiseen väkeen, Koukutuskeskus 1:een Hyrylään. – Minulle oli jo pienestä pitäen selvää, että haluan sotilaaksi. Ilman suojeluskuntia olisi käynyt huonosti. – Kuuluin Ikämiessuojeluskunnan poikaosastoon. Ei sodasta olisi muutoin selvitty. Samassa osastossa palveli myös ystäväni, myöhempi eversti Erkki Ossian ”Osku” Wuorenheimo. Järjestössä, josta nykyään on joko kovin väärä kuva tai ei tiedetä juuri mitään. . Koulunkäynti tai pikemminkin koulussa käynti oli vähän sivuseikka. Ylioppilaaksi kirjoitin vasta sodan kynnyksellä 1941. – Vanhempani erosivat vuonna 1934, se oli raskas paikka. Tenhunen oli palannut aikoinaan Suomeen Hamnskäriin sukellusvene UC 57:llä tulleen erikoiskomennuskunnan mukana ja hoiti sittemmin jatkosodan aikana Sähkölaboratorion johtajan tehtäviä. Noin kuukautta myöhemmin käskettiin aliupseerikouluun. Reservivänrikki ja pian myös Helsingin Upseerisuojeluskunnan jäsen Vuoriosta tuli itsenäisyyspäivänä 1940.. Suojeluskuntaan liityin heti, kun iän puolesta siihen oli mahdollisuus. Sukellusvenematkastaan sain kuulla vasta paljon myöhemmin. Osa porukkaa lähetettiin vielä rintamalle, meitä jäi kuusi santsareiksi uusille aliupseerioppilaille. – Oppikoulun aloitin jo vuonna 1930, mutta tuli tuplattua useampi luokka. Suomen menestyksen takana oli vähistä resursseista huolimatta panostus osaamiseen, jota rakennettiin jo ennen sotia, rauhan aikana, pitkälti suojeluskunnissa. Se oli RUK:n historian siihen asti suurin kurssi, 1 281 reserviupseerioppilasta aloitti kurssin ja 1 155 valmistui reserviupseerikokelaiksi kurssin päättyessä Ollin 21-vuotissyntymäpäivänä 6.9.1940. Sellainen oli ajan henki, hyvässä ja pahassa. – Oppikoulussa nyt tietysti oli yhtenäinen ja isänmaallinen henki niin opettajien kuin oppilaiden keskuudessa. Toukokuun 8. Mutta sitten pääsin Yrjö Tenhusen lähetiksi Sähkölaboratoriolle. Suojeluskunnat olivat osa puolustuslaitosta sotaväen rinnalla. Suojeluskuntien merkitys selviämisellemme sodista itsenäisenä kansakuntana oli erittäin suuri. Sen lisäksi, että suojeluskuntajärjestö ylläpiti alueorganisaatiota ja vastasi liikekannallepanosta ja koulutti ja ylläpiti vapaaehtoisten reserviläisten ja reservin päällystön taitoja ja tietoja, se antoi myös monen myöhemmin ammattiuralle lähteneen nuorukaisen valmentavan esikoulutuksen sotilasasioissa. Meillä oli harjoitukset joka sunnuntai Töölön tullissa, se oli silloin kahdeksan vuosikymmentä sitten kaupungin ulkopuolella, kallioita ja metsää. En edes ensirakkaudelleni Eeva-Kaisalle, Puolustusministeriön sähkölaboratoriossa palvelleen jääkärieverstiluutnantti Yrjö Tenhusen tyttärelle. – Olin seitsemännessä komppaniassa, jossa sain kiväärijoukkueenjohtajakoulutuksen. Nuori mies asui äitinsä ja siskonsa kanssa Viiskulmassa keskellä Helsinkiä mutta suuri osa ajasta kului Tenhusilla, kun avioerokotiin ei kehdannut koskaan ketään kutsua
Kurssilta valmistui 406 upseeria. 55 kurssilla 26 opiskellutta kadettia ja upseeria kaatui.. Suurin kurssi antoi lopulta myös suurimman uhrin. Kurssi oli aloitettu ensimmäisen kerran jo kesällä 1941 aloitusvahvuudella 176, mutta se jouduttiin keskeyttämään liikekannallepanossa, ja se aloitettiin uudelleen suuremmin voimin seuraavan vuoden heinäkuussa. Kurssin tauon aikana sen alkuperäisistä kadeteista oli jo ehtinyt kaatua tai kuolla 29 miestä, mikä kertoo paljon hyökkäysvaiheen 1941 kuluttavuudesta. Tarkkaan ottaen kadettikoulun nimikin oli muuttunut siinä välissä jo vuonna 1941 Maasotakouluksi. 85 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 . Kurssi kesti lopulta vain vajaan vuoden. On 4.6.1943 ja Suomen historian suurin kadettikurssi 26 on valmistunut
Valokuvausharrastuksen Vuorio oli aloittanut jo vuonna 1935, ja se on jatkunut läpi elämän.. . Puna-armeija ajoi meidät asemista vahvennetun komppanian voimin. – Taisteluhenki oli kyllä hyvä, ja tarvittaessa oli hyökkäyshenkeäkin. 1941 – Koulu ei kiinnostanut RUK:n jälkeen enää edes entisen vertaa. Simputusta ei esiintynyt. Yrjö sai kuitenkin minut uskomaan, että koulut on syytä käydä loppuun. Sama onni jatkui sodan loppuun asti. Sekalainen lähtötaso johti suuriin keskeytysprosentteihin ja aiheutti koulutuksen järjestämiselle kohtuuttomia haasteita. Tappioita ei tullut, mutta taistelun jälkeen huomasin, että manttelissani oli helmassa luodinreikä. Kun Haminassa oli sotaa edeltäneinä vuosina viety koulutusta käytännöllisempään suuntaan, oli käytännön harjoittelu Niinisalon kurssilla 47 jo pelkästään kouluttajapulankin vuoksi päässyt jäämään vähemmälle. Meneillään oli taas vain yksi kurssi kerrallaan. Suomalaisten kesällä 1941 tuhoama Klim kuvattuna Bunkkerimäellä talvella 1942 yhdestä majuri Vuorion hienoista sota-ajan valokuva-albumeista. Sain toisen joukkueen vahvistukseksi ja ajoimme manttelit päällä hyökäten ryssän pois asemistamme. – Ei siinä ollut minkäänlaista hurmoshenkeä meidän porukassa kenelläkään. alkaen Jalkaväkirykmentti 6 (JR 6). Menetetyt alueet haluttiin takaisin, ei muuta. Olli selvisi haavoittumatta läpi sodan. Kun hyökkäysvaihe oli syksyllä 1941 ohi, olin komppanian ainoa joukkueenjohtaja, joka oli päässyt ehjänä perille Valkeasaareen, jonne suomalaiset jäivät asemiin seuraaviksi vajaaksi kolmeksi vuodeksi. Ei edes revanssihenkeä. Sainkin sitten kirjoitettua ylioppilaaksi toukokuussa 1941. Neljäs kesäkuuta ilmoittauduin reservivänrikkinä eversti Ekmanille kuudennessa prikaatissa (6 Pr) Sulkavalla, josta tuli 10.6. – Miehistäni kolmasosa oli jo täydennysmiehiä, vanhimmat isäni ikäisiä, ikikaaderi muistelee jatkosodan hyökkäysvaiheen loppua. Yhteensä valokuvia on kertynyt yli kuusikymmentä albumillista. Läheltä liippasi. – Sitten alkoi taas sota. Syyskuussa Aleksandrovkassa olin joukkueen vahvuisen eteen työnnetyn tukikohtamme päällikkö. SUOMEN SOTIL A AT 86 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 46
...ryssä saadaan nurin... Myöhemmin väitettiin, että hyvä komppanianpäällikkömme olisi menehtynyt haavoihinsa Leningradissa sotasairaalassa. toukokuuta 1942 olin majoitettuna joukkoineni Messuhalliksi kutsuttuun isoon korsuun, jossa majaili koko joukkue ja konekivääriryhmä. Kärri oli kuitenkin kadonnut. Kurssista 26 tuli Suomen historian tähän mennessä suurin kadettikurssi. Puna-armeija hyökkäsi oikein voimalla. Sen kadeteista tuli aikoinaan muun muassa 13 kenraalia. Lähetti kysyi: ”Pitääkö tuonne mennä?” – Komppanian päällikön komentopaikalla ei ollut enää ketään. Nuorta aktiiviupseeria oli harmittanut, kun hän ei ollut päässyt rintamalle sodassa ja oli tullut sen sijaan käsketyksi kouluttajaksi Niinisaloon. SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 87 1942 – 27. Suurin ja kaunein Heinäkuun alussa Olli pääsi kadettikouluun toivomallensa upseeriuralle. Vankitietojen mukaan vihollinen kuitenkin vei luutnantti Kärrin kaatuneena mukanaan. Itse asiassa kurssi oli aloitettu jo vuotta aikaisemmin, kesäkuun alussa 1941, mutta liikekannallepano ja sota olivat keskeyttäneet kurssin kahden viikon opintojen jälkeen. Hän oli ollut kouluttajana aika passiivinen, syy oli selvinnyt minulle sittemmin, kun olin hänen alaisenaan ja hän oli aivan kuin toinen mies. Päällikkönämme oli pidetty upseeri Kyösti Kärri, joka oli ollut joukkueenjohtajani RUK:ssa. Löysimme hänen verisiä varusteitaan. Heinäkuussa 1942 kurssi aloitettiin niin ikään uudelleen, ja mukaan oli otettu runsas täydennys uusia kadetteja, kuten Olli. . Käskin lähetin taakse ottamaan komppanian komentopaikalta selvää tilanteesta. Hän kaatui Vuorion esimiehenä Valkeasaaressa 27.5.1942.. Nyt sodassa mies osoittautui hyväksi sotilaaksi, josta kaikki pidimme. Meneillään oli rauhan ajan normaalijärjestelyistä poiketen vain yksi kurssi, joka kesti vain vajaan vuoden ja päättyi 4.6.1943. Kypärästä oli ammuttu läpi. Vihollisen puolelta kuulutettiin, että Kärri oli heidän vankinaan. Luutnantti Kyösti Kärri oli valmistunut kadettikurssilta 23
Sepper) Vuorio muistaa muuten kyllä hyvällä, mutta joutuu toteamaan, ettei tämä ensimmäisen maailmansodan jääkäri ollut enää oikein ajan tasalla viestiaselajin teknisestä kehityksestä. Kadetti on tyytyväinen, kun pääsee viestiin. Iso osa tavarasta lähetettiin Suomeen.. syntymäpäivänä ”suurimman ja kauneimman” kadettikurssin perinteikkäästi Presidentinlinnan valtiosalin ahtaudessa järjestetyssä päätöstilaisuudessa oli läsnä päivänsankarin, ylipäällikön, lisäksi tasavallan presidentti Risto Ryti ja tietysti kaikki yli neljäsataa uutta upseeriksi nimitettävää, pian entistä kadettia yhdeksässä rivissä. Reservin kapteeni Laivon Joutsenosta Vuorio mainitsee oikein erikseen nimeltä. Hauskaa taisi olla. Komppanianpäälliköt, jotka olivat kaikki reserviläisiä, saavat sen sijaan Vuoriolta tunnustusta. Itse Vuorio palveli pataljoonassa nuorempana viestiupseerina. Muisti kyllä vaikuttaa pelaavan miehellä yhä hyvin. Pisimmillään vedettiin kirkasjohtolinjoja Äänislinnaan, jota kauempana en tullut koskaan sitten käyneeksi. Kansakoulunopettaja ja myöhemmin opetusneuvos. 88 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 SUOMEN SOTIL A AT Marsalkka Mannerheimin 76. Reipasta sotakokemustakin saanutta jalkaväkiupseeria komennus viestiupseerikoulutukseen harmitti, mutta esimies vastasi jalkaväkiupseerikoulutukseen siirtoa pyytäneelle nuorukaiselle tylysti: ”Kadetti on tyytyväinen, kun pääsee viestiin.” Syksyllä 1943 Vuorio komennettiin Aunuksen ryhmän viestipataljoonaan (viestipataljoona 5, VP 5), jonka jääkärinä palvellutta komentajaa, majuri August Sepperiä (ent. Mihinkään henkilöstöryhmien välisiin kahnauksiin tai eripuraan nuori upseeri ei sodan aikana törmännyt, ei jalkaväkireservin upseerina JR 6:ssa eikä kadettiupseerina viestipataljoonassa. – Suurin osa sotaa aina syksystä 1943 sodan loppuun asti rakennettiin, korjattiin, ylläpidettiin ja huollettiin lankaviestiyhteyksiä. Kyllä sitä jäi pystyyn vielä tolppatyömaan jäljiltäkin. Säämäjärvellä tehtiin 12 000 puhelintolppaa. Metsää riitti. Vanha kadettiupseeri muistaa reservin upseerien olleen ensinnäkin erittäin osaavia viestiupseereita ja sitä paitsi taitavia esimiehiä. Keväällä 2020 heistä on elossa yhä kaksi. 1943 – Minusta tehtiin kadettikoulussa viestiupseeri vahingossa, sattumalta. – Kun meidät oli nimitetty upseereiksi ja tasavallan presidentti ja ylipäällikkö olivat jo poistumassa, kääntyi Mannerheim takaisin ja sanoi meille veitikkamainen ilme kasvoillaan: ”Toivotan herroille upseereille hauskaa iltaa ja yötä.” Sen enempää satavuotias ei kerro illasta eikä yöstä. Vuoden päästä heistä moni ei olisi enää elossa ja vielä useampi kantaisi lopun elämänsä mukanaan kivuliaita muistoja sodasta, joka kannatti sotia
Ei oikein motivoinut sota vanhaa aseveljeä vastaan, eikä ollut kyllä kalustoa kaan. – Luteet riivasivat majoituksessamme. 89 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 Loppu Sodan lopulla viestipataljoona 5 oli osiltaan majoittuneena ensin Veskelykseen aivan vanhan valtakunnanrajan pinnassa. Vuonna 2013 hän jäi leskeksi toisesta vaimostaan. Suomen Sotilas kiittää suomalaista sotilasta haastattelusta. Joukot olivat kuitenkin jo Suomen vanhan rajan takana turvassa. Reserviin kadetti 2674 jäi 10.4. Kun viestipataljoona oli saanut käskyn vetäytyä Aunuksesta Neuvostoliiton kesän 1944 suurhyökkäyksen alta, jäi osa kalustosta viholliselle sen noustua maihin suomalaisten selustaan Viteleessä Laatokan rannalla. Päivääkään ei tullut asuttua valtion asunnossa. Kylmää sen sijaan oli ja pimeää ja märkää. Eläkepäiviään ikikaaderi viettää Helsingissä. Vuonna 1963 hän palasi vielä palvelukseen, suoritti huoltoesiupseerikurssin ja työskenteli viimeiset kaksi palvelusvuottaan 1966–1968 Kaartin pataljoonassa. Vuonna 1961 Vuorio jäi ensin kapteenina osaeläkkeelle ja siirtyi liike-elämän palvelukseen. Sieltä sain myöhemmin siirron Helsinkiin viestiosasto 3:een (V-Os 3) Laivanvarustajankadulle, entisiin suojeluskuntien yliesikunnan tiloihin, jossa sain tehtäväkseni raportoida valvontakomissiolle. – Osallistuimme vielä Lapin sotaan. Siellä Olli tapasi myös tulevan morsiamensa, sievän viestilotan, jonka hän ehti passittaa vielä kotiinsa Hämeenlinnaan ennen taisteluiden loppua. 1968. Ollin sotaretki loppui rauhan tuloon Hämekoskella. Lapsia syntyi kaksi tytärtä. Kadetti 2 674 Olli Vuorio.. Käsi kypärässä. Upseerinura kesti lopulta 27 vuotta, jonka lopulla olin kaksi vuotta kapteenina osaeläkkeellä. . Marraskuussa tuli onneksi komennus Mikkeliin Päämajaan
Eikä Talvela tullut kertomaan niistä sodan jälkeenkään. Pajari kulki aina nitropurkki taskussa. Pajari ja Talvela tapasivat toisensa 10. Kun aikanaan H-hetki koitti, joutui määrätty joukko kiertämään neuvostoliittolaisten sivustatuleen eikä koskaan edennyt edes hyökkäyskohteelle. Käskyn mukaan rykmentin osan oli määrä kaartaa pohjoisen kautta matkailumajan maastossa ollutta vihollista vastaan. Pajari itse johti taistelua ase kädessä miestensä rinnalla samaan tapaan kuin kahden päivän takaisessa sissi-iskussa. Suomalaiset olivat perääntyneet varsin vähin taisteluin jo toista viikkoa, ja nyt horjui puolustus myös Tolvajärvellä. Paluumatkan hän tekikin kahden miehen tukemana. Kun Talvela tuli käymän Tolvajärvellä illalla 8. Jälkikäteen Talvela selitti, että hän oli tullut käskyä kirjoitettaessa esikuntansa jyräämäksi, ja Pajari oli itsekin sitä mieltä, ettei käsky ollut Talvelan käsialaa. joulukuuta Talvelan esikunnassa Värtsilässä, ja silloin sovittiin seuraavaksi päiväksi Tolvajärven matkailumajan maastoon suunnitellun hyökkäyksen suuntaviivat. Kun hyökkäyskäsky tuli 11.12.1939 Pajarin esikuntaan, sai se rykmentin upseerit raivoihinsa. Mutta lienee harvempien tiedossa, että jos Aaro Pajari olisi tarkasti noudattanut Paavo Talvelan käskyjä, emme todennäköisesti olisi koskaan kuulleet Tolvajärvestä. Toiminnan miehenä hän myös tarjoutui itse johtamaan sitä. Operaatio oli hyvin vaarallinen, ja koukanneen joukon tuhoaminen vei koko seuraavan yön. Jos hän olisi odottanut koukkaavan hyökkäyksen menestystä, hän ei olisi hyökännyt koskaan, ja Tolvajärven voitto olisi jäänyt saavuttamatta. Pajari soitti Talvelalle useita kertoja ja vaati käskyn muuttamista, mutta Talvela pysyi kannassaan. Toisin kuin käskyyn oli kirjoitettu, aloitti Pajari rykmentin pääosan hyökkäyksen koukkaavasta osastosta riippumatta. Pajarin upseerit pitivät sitä suoranaisena loukkauksena heitä kohtaan. divisioona lyötiin ja ajettiin kymmeniä kilometrejä takaisin kohti itää. Kun Pajari oli saman päivän iltana palaamassa esikuntaansa, törmäsi hän taisteluun, jossa neuvostojoukot olivat koukanneet suomalaisten selustaan. Tolvajärveen ja Talvelaan liittyy myös kiista taistelukertomuksesta. Isku onnistuikin varsin hyvin, mutta keikka oli sydänvaivoista kärsineelle Pajarille hiukan liikaa. Se oli ensimmäinen voitto neuvostojoukoista. Tolvajärven sankari(t). Pajari on kertonut Mannerheimin vuonna 1941 ihmetelleen hänelle, kuinka taistelusta saattoi olla kaksi niin erilaista kuvausta, Pajarin ja Talvelan esikunnan. joulukuuta 1939, elettiin siellä lähes maailmanlopun tunnelmissa. Käskyn laatinut Talvelan esikunta ei sitä tiennyt, sillä 70 kilometrin päässä Värtsilässä ei tunnettu tarkasti rintamatilannetta. Pajari ei sitä kuitenkaan sallinut vaan lähti itse vetämään noin komppanian vahvuista iskuosastoa. 90 SUOMEN SOTILAS 3 • 2020 KNUUTI Jukka Knuuti KAIKKI TÄMÄN LEHDEN lukijat tietävät Tolvajärven merkityksen talvisodassa. PUNA-ARMEIJAN Pajarin rykmentin selustaan tekemän koukkauksen vuoksi lykkääntyi 11. Pääosan rykmentistä tuli hyökätä Tolvajärveltä päin, kun pohjoisesta kaartavan joukon hyökkäys oli saanut menestystä. Kaikki myös tietävät, että Tolvajärven sankarit olivat Paavo Talvela ja Aaro Pajari. Reipasotteinen Talvela esitti, että on heti tehtävä sissi-isku hyökkääjän selustaan. Suomalaiset joukot eivät mitä ilmeisimmin olisi saaneet tuota niin tärkeää joulukuun 12. Pajari oli vastannut, että hän vastaa vain omastaan. päivän voittoa. Puna-armeijan 163. Se nimittäin merkitsi joukon joutumista alueelle, jossa oli kaksi vihollispataljoonaa. Toisaalta, mitä Talvelaa historiasta tuntee, on vaikea kuvitella, että hän olisi tullut alaistensa jyräämäksi. joulukuuta suunniteltu hyökkäys seuraavaan päivään. Lisäksi hän oli huonokuuloinen. Käsky oli aivan muuta kuin mitä Pajari oli Talvelan kanssa sopinut kaksi päivää aiemmin. Silloin ei puhuttu mistään koukkauksesta pohjoisen kautta. Koskaan kenraalille ehdotetut ajankohdat eivät sopineet. Hiljattain ilmestyneessä kirjassa Tolvajärvi 12.12.1939 Pajarin upseerit kertovat, kuinka Talvelaa oli useaan kertaan pyydetty tulemaan heidän aseveli-iltoihinsa kertomaan Tolvajärven hyökkäyskäskystä ja esikuntans a taistelukertomuksesta. Iskulla vihollisen selustaan suomalaiset saivat ostettua hieman aikaa. Talvela kävi taistelupaikalla päivää tapahtumien jälkeen, mutta hänen taistelukertomuksellaan ei ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa
Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät