Suomen Sotilas 3/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMI SUIHKUKONEAIKAAN 70 VUOTTA 3/2023 • 14,90 € AUTA UKRAINAA! YOUR FINNISH FRIENDS RY 80 vuotta: KURSKIN TAISTELU Uudet RYNNÄKKÖKIVÄÄRIT 76 73 35 -2 30 3 PA L. V K O 20 23 -3 2
C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/vsk Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse tilaajapalvelu@atex.com www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K
040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Ukrainan sota on ollut myös droonien sotaa, jota käyvät siviilikoulutetut reserviläiset. Paras esimerkki on ollut keskustelu Leopard-taistelupanssarivaunusta. Tapahtumien perusteella näyttää siltä, että tämä myös vastaa todellisuutta. Ajantasainen kattava tiedustelutieto ja kyky johtaa epäsuoraa tulta ovat olleet sotatoimien kannalta kriittisiä elementtejä. Videoiden joukossa näkyy myös suomalaisilla merkinnöillä varustettuja kranaatteja, ja eräässä videossa tykkimies mainitsi suomalaisten kranaattien olevan muita parempia, koska ne sopivat tiukemmin putkeen. Sota osoittaa myös, että tiedot sodan kulusta ovat rajallisia ja median rooli sodan kuvan välittäjänä on merkittävä. On kuitenkin epäselvää, johtuuko tämä vaunujen ominaisuuksista vai niiden väärästä käyttötavasta. Molempien osapuolten sensuuri on tarkkaa, ja etenkin Ukraina on osoittautunut erinomaiseksi mediasodassa. Kun vastakkain on kaksi ”oikeaa” armeijaa, voittajan ratkaisee raaka tulivoima ammuttuna oikea-aikaisesti ja oikeaan paikkaan. Tarkoittaako tämä sitä, ettei kummallakaan osapuolella ole kykyä toimia näillä sektoreilla. Ehkä ne ovat sotasaalista. Määräaikaistilausta ei voi perua. 0400 157 158 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala puh. Käynnissä oleva sota tarjoaa uusia näkökulmia konventionaaliseen sodankäyntiin. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Erityisesti talvisen asemasodan alettua Ukrainan tykistö on ollut näkyvästi esillä YouTubevideoissa, joissa on näytetty raskaiden kranaatinheittimien toimintaa. Niiden varusteet ovat monilta osin samankaltaisia, ja kulttuurisesti sekä kielellisesti ne ovat hyvin samanhenkisiä. 0400 418 705 Toimituspäällikkö Kari Kuusela kari.kuusela@suomensotilas.fi puh. Videoissa , joissa on ammuttu normaaleja sirpalekranaatteja, näyttää selvältä, että osa ammuksista on maannut pitkään varastoissa, ja ne vaatisivat kunnostusta. On tärkeää huomata, että pelkät lehtiuutiset tai YouTube-videot eivät tarjoa riittävää tietoa siitä, mitä sodassa todella tapahtuu. kai.ahotupa@suomensotilas.fi Ukrainan sota tarjoaa uusia näkökulmia. Ukrainalaisten julkaisemissa videoissa sotilaat vaikuttavat kokeneilta miehiltä, kun taas venäläiset sotavangit vaikuttavat pelästyneiltä nuorukaisilta. Monissa länsimaissa vallinnut doktriini muutaman viikon sotaretkestä näyttää joutuvan uuteen tarkasteluun. Tulevaisuudessa sekin selviää. Huomionarvoista on myös se, että tiedotusvälineissä ei ole juurikaan näkynyt tietoja ilmavoimien tai merivoimien toiminnasta. Ukrainan sota saattaa todistaa, että näkemykset, jotka ennustivat taistelupanssarivaunun ja vedettävän tykin kuolemaa, olivat ennenaikaisia. Se haastaa aiemmat käsitykset asejärjestelmien merkityksestä ja osoittaa, että vanhentuneina pidetyt aseet voivat silti olla tehokkaita taistelukentällä. päätoimittaja Kai Ahotupa kai.ahotupa@suomensotilas.fi puh. Todennäköisesti hän viittasi kansainvälisillä mitoilla valmistettuihin 155 mm kranaatteihin, mutta tarkoitus jäi epäselväksi. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Kalusto on ollut osittain venäläistä, osittain länsimaista, ja olemme nähneet jopa meille tuttuja tyyppejä. Tämä sota tarjoaa oppia paitsi Ukrainan ja Venäjän asevoimille myös muille maille. On tärkeää analysoida ja tulkita saatavilla olevia tietoja huolellisesti, ja jatkuvan seurannan ja tutkimuksen avulla voimme saada paremman käsityksen siitä, mitä Ukrainan sodassa todella tapahtuu. Monien mielestä panssarivaunu on menneisyyden jäänne, mutta olemme nyt vuoden ajan nähneet venäläisten panssarivaunujen jäänteitä Ukrainan teillä ja lukeneet tuhoutuneiden vaunujen hämmästyttävistä määristä. Ahvenainen Jouko • Anttila, Mikko Janhunen, Jukka • Kesselring, Agilolf Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Ojanen, Arto Panschin, Vladimir • Rundgrén, Eerikki Salmi, Seppo • Säyrinen, Timo Toveri, Pekka • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 29.5.2023 Ukrainan sota on kestänyt yli vuoden, ja siitä on tullut ilmi mielenkiintoisia piirteitä, jotka ansaitsevat huomiomme. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Ainoat ilmassa liikkuvat elementit ovat olleet lennokkeja, ohjuksia ja tyhmiä sirpalekranaatteja tykistössä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Vanha varasto alkaa kuitenkin huveta, ja eri maissa aletaan nostaa esiin kranaatteja tuottavat koneet ja sekoittaa ajopanoksia. Useat asejärjestelmät, jotka oli jo katsottu vanhanaikaisiksi ja tarpeettomiksi, ovat nyt keskustelujen keskiössä. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Aineistopäivä 12.6.2023. Sodassa ei ole mukana sissijoukkoja, tienvarsipommeja tai monimutkaisia voimankäyttösääntöjä hämmentämässä osapuolten toimintaa, molemmat voivat käydä sodankäyntiä vanhan ajan tyyliin. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 4/2023 ilmestyy syyskuussa 2023. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 tilaajapalvelu@atex.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä (sairauslomalla lehden painoon mennessä) Vastaava toimittaja, vs. Halvimmin tämä voidaan saavuttaa kenttätykillä tai kranaatinheittimellä, varsinkin kun ammutaan vanhaa varastoa, kuten Ukrainan puolella näyttää tapahtuvan. Tämä konflikti erottuu muista viime vuosikymmeninä käydyistä sodista, sillä se kuvastaa kahden perinteisen armeijan kohtaamista – molemmat juontavat juurensa Neuvostoliiton armeijaan
Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI s. Tilaajarekisteri. Julkaistava aineisto. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. 6 Käänne itärintamalla 1943 s. 70 NATO 6 Atlantin ylittävät voimat – Agilolf Kesselring 15 Meritie – Agilolf Kesselring JYVÄLLÄ Koonnut: Aleksei Kettunen: 22 Entistä kansainvälisempiä harjoituksia piisaa 27 Suomen 15. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. tukipaketti Ukrainalle 28 Suomelle ja Ruotsille uudet rynnäkkökiväärit 30 Puolustusvoimille lisää 155 mm:n ampumatarvikkeita Pohjoismaiden ilmavoimat syventävät yhteistyötään Suomi mukaan ampumatarvikkeiden yhteishankintaprojektiin 31 Nato-jäsenyys tuo Suomeen uudenlaista kalustoa 32 Puolustusvoimille lisää maalinpaikannuslaitteita Sakolta tarkkuuskivääreitä Virolle 33 Suomi ja Ruotsi tiivistävät yhteishankintojaan Naton harjoitustoiminnan suunnittelukokous Helsingissä 34 Selvitys Suomen kyberturvallisuudesta Rajavartiolaitos uusii valvontakoneensa 35 Patrian 6x6 CAVS -ajoneuvomenestys jatkuu Maailman ja Suomen sotilasmenot kasvavat 36 Suomi neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa 37 Laivue 2020 -korvettihanke etenee 38 Suomi hankkii David's Sling -järjestelmän 39 Jalkaväen vuosikirja XXXIII 41 Maailmalta KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA 52 Geopolitiikan uusi uljas maailma – Jouko Ahvenainen UKRAINA 62 Auta Ukrainaa! – Jani Jumppanen 67 Taistelu vapaudesta – Jani Jumppanen 80 VUOTTA SITTEN 70 Kurskin taistelu – Kari Kuusela 97 SS-pataljoonan kotiutumisesta 80 vuotta – Kari Kuusela 70 VUOTTA SITTEN 82 Kun Suomi siirtyi suihkukoneaikaan – Aleksei Kettunen 92 Mäntämoottorien umpikuja – Aleksei Kettunen 94 Suihkumoottorin synty – Aleksei Kettunen KNUUTI 98 Ruotsin vastarintaliike – Jukka Knuuti Kannen kuva: Puolustusvoimat. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin
s. 28 RYNNÄKKÖKIVÄÄRIT Suomelle ja Ruotsille uudet Kun Suomi siirtyi suihkukoneaikaan. 82 s
Ymmärrämmekö, miksi etumme Naton eteläisten maiden Portugalin, Ranskan ja Turkin kanssa ovat viime kädessä yhteiset. BUNDESWEHR. TEKSTI: AGILOLF KESSELRING EVERSTILUUTNANTTI RES. Suomi hyötyy Natosta ja Nato Suomesta. Suomen Sotilas lähti ottamaan suomalaistuneen Nato-operaatioissa palvelleen saksalaisupseerin ja historioitsijan – eurooppalaisen sotilaspoliittisen turvallisuuden ja sen historiallisen jatkumon tuntijan – johdolla asiasta selvää. NATO Atlantin ylittävät voimat . Juttu avaa lehdessämme sarjan Natosta Helsinkiä korkeammalta kukkulalta katsottuna. NATO 6 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Avain Naton ymmärtämiseen on sen nimessä. Sodan kynnystä nostavasta valmiudesta, meritiestä, elämänlangasta, hyvinvoinnista ja sen turvaamisesta. Mutta osaammeko ottaa yhdessä koko ilon irti ja optimoida win–win-tilanteet. Kyse on Pohjois-Atlantin liitosta. Sillasta Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä
Toki kapeasti vain Suomi-näkökulmasta. Suomen on aika siirtyä Naton kanssa yhdessä nykyhetkeen ja varautua huomiseen. Ennakoida, ei vain reagoida. 7 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 U .S . Vaikuttaa siihen, minkälainen tulevaisuutemme on. Nato ei ole enää Kekkosen kylmän sodan ajan tai edes 2010-luvun Afganistanin tilanteeseen suunnattu organisaatio, eikä kyse ole myöskään vain Ukrainasta ja taistelupanssarivaunulahjoituksista. Loputtomasti kuultiin kaikuja kumpujen yöstä vasemmalta, oikealta ja keskeltä: eikö olisi kuitenkin parempi pelätä Venäjää ja joka toinen päivä iltapäivälehtien kansikuvissa komeilevaa diktaattori-presidentti Putinia – ainakin vähän. Joka päivä joku asiantuntija tai poliitikko selitti, miten hankala tilanne on tai ei ole ja pitäisi olla suunnitelma B tai ei. Joka tapauksessa nyt olemme Natossa. Nato perustettiin vuonna 1949 puolustamaan Eurooppaa. Tapetilla oli Turkin ja veljeskansana pidetyn Unkarin viivyttely. Tässäkin sarjassa tähtäimessämme ovat tietysti Suomen uhkakuvat ja Suo. Vuoden päivät mediassa arvuuteltiin, kävelläänkö Natoon käsi kädessä Ruotsin kanssa vai meneekö Suomi edellä. Suomenlahden rannikkoa puolustaa nykyään tarpeen tullen myös merijalkaväki: 22nd Marine Expeditionary Unit harjoituksessa Hangon Syndalenin ampuma-alueella 13.8.2022.. Nato-jäsenenä meille tekisikin hyvää, jos puhuisimme Natosta enemmän sotilasliittona ja sen – myös meidän – strategioista, kyvystä ja haasteista. M A RI N E C O RP S Nato OSA 1 N atoa on käsitelty Suomessa ennen kaikkea Suomen poliittisen liittymisprosessin yhteydessä
Tämä ajatusmalli perustuu suuressa mittakaavassa kahden maailmansodan toimintamalleihin. Armyn 3rd Armored Brigade Combat Teamin ja Porin prikaatin sotilaat Säkylässä 5.7.2022. Pohjois-Atlantti Poliittisesti katsottuna Nato eli Pohjois-Atlantin liitto on Atlantin valtameren ylittävä organisaatio – maailman suurin merimahti. Tätä voisi pitää itsestäänselvyytenä, mutta vasta sen ääneen sanominen saattaa meidät itse asian ytimeen. Ranskan puolustukseen tai takaisinvaltaamiseen tarkoitettua improvisoitua stra. Naton tähtihetkinä Yhdysvaltojen presidentit ovat pitäneet historiallisia puheita Euroopan rintamalla. Yhdysvallat rahoitti ensin Marshall-ohjelmallaan rautaesiripun länsipuolelle jääneen Euroopan jälleenrakennusta, ja siitä asti se on myös kantanut päävastuun Nato-maiden puolustuksesta. men tarpeet. Yhdysvalloissa katsotaan Natoa tavallaan eurooppalaisena järjestönä. Naton suurstrategisen ajatuksen ydin on aina ollut Euroopan puolustus Euroopan mantereella niin kauan, että Yhdysvallat talousja sotilasmahtina ehtisi Pohjois-Atlantin yli vahvistaakseen Euroopassa olevia läntisiä puolustusvoimia. Kennedy (”Ich bin ein Berliner”) sekä vuonna 1987 Ronald Reagan (”Tear down this wall!”). Berliinissä puhuivat John F. Siis asiaan: mikä Nato on ja miksi. 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 NATO Ensimmäinen oppitunti OIK. Ehkä huippuhetkiin tullaan joskus lukemaan myös Joe Bidenin puhe Varsovassa vuonna 2023. Mutta niiden saavuttamiseksi on ymmärrettävä ja tunnettava liittokunnan toimijoiden tarpeet. Yhdysvallat on vaatinut eurooppalaisia liittolaisiaan kantamaan isomman osan vastuusta ja pitämään paremmin huolta turvallisuudestaan. ATLANTIN VALTAMEREN YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ RUOHONJUURITASOLLA: U.S. Euroopasta katsottuna Nato esitetään ja nähdään usein Yhdysvaltojen valtajärjestelmänä – näin se nähdään ja esitetään perinteisesti myös Venäjällä – ja saamastaan kannatuksesta huolimatta yhä kovin monien silmin Suomessakin. Silta yli tumman veden Sotilaallisesti katsottuna Nato on edelleen Atlantin valtameren ylittävä organisaatio. Toki se tuo myös hieman sananvaltaa. Nato perustettiin vuonna 1949 puolustamaan nimenomaan Eurooppaa Neuvostoliiton panssariarmeijoita vastaan. Vuotta myöhemmin viimeisellekin eurooppalaiselle on valjennut, kuinka pahoin Yhdysvaltojen liittolaiset Euroopassa ovat laiminlyöneet oman valmiutensa puolustaa omaa aluettaan, kansalaisiaan ja etujaan. Sen ymmärtäminen olisi auttanut käsittämään paremmin jo taakse jäänyttä unkarilaisten ja turkkilaisten ämpyilyäkin. Keväällä 2022 Euroopassa herättiin tähän todellisuuteen
9 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 U .S . A RM Y
Kun Putin on irtisanoutunut helmikuussa 2023 muun muassa START-aseistariisuntasopimuksesta, palataan tietyllä tavalla vuoden 1991 lähtöruutuun. Koska on vain yksi historia, voimme todeta, että ei siinä ainakaan epäonnistuttu. Vuodesta 1969 vuoteen 1993 harjoiteltiin joka vuosi, kuinka Yhdysvaltojen puolustusvoimat tuotaisiin kylmän sodan Euroopan taistelukentän ytimeen eli Saksaan. Se oli siis tarkoitettu tilanteeseen, jossa Neuvostoliitto olisi hyökännyt vain tavanomaisin asein ilman ydinaseita ja Nato olisi päättänyt vastata ydinaseettomalla tavalla välttääkseen sodan laajentumisen ja tuon ajan maailmanlopun uhkan. Nato-kielellä niin sanottu miekka ja kilpi -strategian miekka taottiin uudelleen; kilpi tarkoitti strategisia ydinaseita, miekka omia panssariarmeijoita. REFORGER-harjoitukset olivat tärkein osa Naton Rapid Reinforcement Conceptia, joka löytyi Naton MC 14/3 -strategian osiosta nimellä Limited aggression (rajoitettu hyökkäys). MC 14/3 -strategian ydin oli nimenomaan se, että Nato ei automaattisesti vastaisi jokaiseen Neuvostoliiton tai sen liittolaisten hyökkäykseen ydinaseilla. Myös sikäli, että tavanomaisin Asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2009 . Kylmän sodan toisen puoliskon aikana Naton MC 14/3 -strategian (Flexible response, joustava vastaus) puitteissa puolustuskykyä osoitettiin Naton REFORGER-harjoitusten avulla (REFORGER oli sanaleikki englannin verbistä to reforge, joka tarkoittaa takoa uudelleen, ja lyhenne tulee sanoista REturn FORces to GERmany, palauta sotavoimat Saksaan). Siinä saatettiin onnistua. Haluttiin estää ensimmäisen ja toisen maailmansodan kolmas versio ja taata, että Yhdysvallat on läsnä ja länsi on liittoutunut valmiiksi jo ennen sotaa. Ramsteinista nousseet sarvikuonot, kaksi McDonnell Douglas F-4E Phantom II ”Rhino” -hävittäjäpommittajaa Hohenzollernin linnan edessä 1980-luvulla. Tarkoituksena oli ehkäistä sota jo ennalta julkisin avoimin sopimuksin. Tätä varten Naton konventionaalisia puolustusvoimia vahvistettiin. Paluu menneisyyteen Tilannekuvalla oli siis tietyt samankaltaisuudet nykyisen Euroopan tilanteen kanssa. Ei haluttu antaa tilaa pohdinnoille, joissa olisi aprikoitu, uskaltaako länsi puolustautuakseen käyttää ydinasetta. Hohenzollern-suku hallitsi Preussia ja Saksaa ensimmäisen maailmansodan loppuun asti.. Sodan laajenemisen ja ydinsodan uhkan torjumisen lisäksi tavoitteena oli tehdä puolustuskyvystä myös uskottavampi. Tätä osaa Naton suurstrategiasta ei ole myöskään ikinä ajettu alas, se on yhä voimassa, mutta 1990-luvun pelotteeseen ja puolustukseen lisättiin ehkäisevä diplomatia aseistariisuntaohjelmineen (Strategic Concept 1991) ja myöhemmin vielä kriisinhallinta (1999). Nato kehitti siis kykyä vastata myös rajoitetuilla voimilla, jos se katsottiin tarkoituksenmukaiseksi. NATO 10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 tegista mallia täydennettiin ja sovellettiin 1950-luvulla, ja kaksi sotaa hävinneen preussilaisen yleisesikuntataidon avulla siitä muodostettiin suunnitellumpi malli Länsi-Saksan puolustukseen
Nyky-Venäjä on vielä vähemmän, ja se vähenee. A P. Nykypäivänä tiedämme, että ennen kaikkea Neuvostoliitossa pelättiin ehdotettuja asetarkastuksia paikan päällä – Potemkinin kulissien taakse ei saanut kurkistaa, sillä suuren neuvostoarmeijan surkea tila olisi paljastunut. Jättiläinen savijaloilla Nykyasetelma muistuttaa Andropovin aikoja. Ympyrä sulkeutuu. Neuvostoliitosta oli tullut jättiläinen savijaloilla. Yli 40 vuotta sitten, vuonna 1982, Yhdysvaltojen presidentti Reagan tarjosi selkeät askeleet aseistariisuntaan asetarkastuksineen. Natossa asiaan herättiin pari vuotta Venäjän Georgian-sotaretken jälkeen. Asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2009. Andropovkaan uskaltanut, halunnut tai kyennyt käynnistämään aseistariisuntaa. Silloin Leonid I. Moskovassa alettiin nähdä nälkää talvella 1990, ei New Yorkissa eikä Pariisissa. Poliittinen ja sotilaallinen tilannekuva on kuitenkin eri kuin kylmän sodan aikana: Venäjä ei ole Neuvostoliitto panssariarmeijoineen, ei sotavoimien määrien ja kykyjen näkökulmasta eikä myöskään ulkopoliittisena tai taloudellisena tekijänä. Se ei ole edes kurjistunut Neuvostoliitto sen loppumetreillä kolme vuosikymmentä sitten. Vahvin osoitus tästä oli, että Saksan Bundeswehrilla, Naton Euroopan kylmän sodan aikaisella panssarivaunusuurmahdilla, oli vuonna 2008 enää vain 328 Leopard 2 -vaunua verrattuna 2 125 vaunuun vuonna 1990. Näin historia on ainakin tähän asti viimeisillä kerroilla kulkenut – ei toisinpäin. Tavaraa oli paljon, mutta se oli surkeassa kunnossa, konetta pyörittävien ihmisten moraali oli romahtanut, ja rahatkin olivat loppuneet jo aikoja sitten. Natomaista lähetettiin avokätisesti apua. Andropov oli ensimmäinen KGB-johtaja valtiomiehen asemassa. Rauhanoptio söi Euroopan Nato-maiden sotilaiden lautaselta. Kuten Ukrainassa näemme, se ei kuitenkaan tarkoita missään tapauksessa sitä, että voisimme unohtaa Venäjän ja sen aiheuttaman uhkan. Yhdysvallat ei ollut yksin kantamassa taakkaa. Samaan aikaan Saksan asevoimien ylläpidon kumppanuusjärjestelyt ajoivat osaltaan käytännössä alas Bundeswehrin logistisen kyvyn valmiuden ylläpitoon ja nopeaan mobilisaatioon edes pienentynein voimin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 11 asein käytävässä sodassa Ukrainassa epäonnistunut Venäjä yrittää nyt herätellä länsieurooppalaisissa vanhaa ydinsodan pelkoa samalla, kun läntisen Euroopan EUja Nato-mailla ei tahdo riittää 30 vuoden aseistariisunnan, rauhanoptioiden, kriisinhallintaan keskittymisen ja taloudellisten säästöjen jälkeen enää paukkuja tukea Ukrainaa niin vahvasti ja nopeasti, että sillä voitaisiin saada sota ratkaistua Ukrainan eduksi nopeasti taistelukentällä. Brežnev oli jo kuolemansairas, eikä hänen kuoleman kielissä ollut seuraajansa Juri V. Se on hyvä muistaa Suomessakin, jos on taipumusta kuunnella Venäjän ääntä – eli propagandaa ja paksua valehtelua. . Kun Neuvostoliitto kieltäytyi aseistariisunnasta vuonna 1982, Natolta löytyi kilpavarusteluun tarvittavat taloudelliset voimat mutta Neuvostoliitolta ei. Venäläinen tiesulku Gorissa vuonna 2008. Vielä tuolloin myös eurooppalaiset liittolaismaat panostivat omaan puolustukseensa. Vuonna 2010 Naton uusi strateginen konsepti myönsi jälkikäteen, että voimavarat oli keskitetty terrorisminvastaiselle toiminnalle Afganistaniin ja strategisena tavoitteena kriisinhallinta oli käytännössä jo jonkin aikaa ohittanut puolustuksen. Venäjän Georgian-sotaretken mahdollisti se, että Naton painopiste oli siirretty Euroopan puolustuksesta terrorisminvastaiseen toimintaan Afganistanissa
Toisin kuin Venäjällä, Natossa panssariarmeijakunnat lakkautettiin. Vähäiset puolustusresurssit haluttiin keskittää vain siihen, mitä tapahtui juuri silloin. Venäjä alkoi käyttää asetelmaa Afganistanin operaation varjossa välittömästi hyväkseen. Silloin Ranska ja Saksa vastustivat Georgian ja Ukrainan nopeaa pääsyä Natoon. Mutta se oli myös naiivia ja lyhytnäköistä. Venäjä uskoo voimaa Viroon vuonna 2007 kohdistunut painostus ja Georgian tapahtumat vuonna 2008 osoittivat tämän jo noin 15 vuotta sitten. Olivathan Afganistanissa koulutetut terroristit hyökänneet New Yorkiin ja jopa itse Pentagoniin. Venäjällä asia nähtiin toisin, kyynisemmin ja menneisyyteen katsoen mutta ei historiattomasti, naiivisti saati kvartaalituottoja tuijottaen. Todellisuudessa Neuvostoliittoon sen enempää kuin Venäjäänkään ei ole koskaan purrut mikään pehmeä, win–win-etuja tarjoava politiikka porkkanoineen. Neuvostoliitto oli saatu neuvottelupöytiin Reaganin niin laajasti vihatulla ja lännes. 12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 NATO Ikuinen rauha Historian piti päättyä, ja valtioiden välisten sotien jäädä historiaan. Se oli kiistatta rehellistä ja vilpitöntä rauhan tavoittelua ja halua käyttää julkiset varat hyvinvointiin ja talouskasvuun eikä aseisiin. Alettiin jopa uskoa, että liittokansleri Willy Brandtin uusi idänpolitiikan iskulause kaupankäynnin kautta tapahtuvasta muutoksesta (Wandel durch Handel) olisi muuttanut Neuvostoliittoa ja DDR:n asennetta. Terrorismi, joka ei koskaan ole voinut uhata Euroopan olemassaoloa mutta oli vakava ongelma, nostettiin todelliseksi uhkakuvaksi, ja muu sai unohtua. Ahneuttakin. Ainakin ilmiselvä virhe. Siitä Venäjää ei oikeastaan voi syyttää, vaikka monesta muusta voikin, jopa Venäjän ja venäläisten näkökulmasta arvioiden. Natossa Saksasta Ranskaan ja Atlantin yli Yhdysvaltoihin ei uskottu, että Venäjältä nousisi enää uhkaa – olihan Venäjä Naton erityinen ja Afganistanin takia jopa hellitty kumppani. Luultiin, että vuonna 1991 Naton strategiaan mukaan otettu diplomatia olisi keinona vahvempi kuin vanhanaikainen pelote ja puolustus
Eikä Suomikaan. Baltian maat ja Puola eivät olleet unohtaneet lähihistoriaansa Venäjän ja Neuvostoliiton varjossa. Vuodesta 2009 alkaen Baltiaan saatiin Naton puolustussuunnitelma (Contingency planning). Ei naureta enää. Idässä on nyt puolustettava Itä-Eurooppaa tai paremminkin itäistä Keski-Eurooppaa eikä enää vain Keski-Eurooppaa tai pikemminkin Länsi-Eurooppaa. Se on surullista, mutta menneisyyteen tuijottava Venäjä uskoo yhä vain nollasummapeleihin ja voimaan, ei yhteistyöhön ja kauppaan. Suomen Nato-jäsenyys tuo painopisU .S . Se on säästänyt vähävaraisten pikkuvaltioiden resursseja maakaluston ylläpitoon, samalla kun Nato-maiden ilma-aseen läsnäolo lisää tilannetietoisuutta, takaa koskemattomuuden ja toimii hälytyslankana nostamalla hyökkäyskynnystä. Natolta alettiin vaatia keskittymistä Euroopan puolustamiseen Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan. Kipu jättää muistijäljen, joka kestää. . Yhdysvaltojen merijalkaväki Suomen G-veneessä.. Mutta oma lähihistoria unohdettiin liian nopeasti, samoin se, missä kukin oli historian väärällä puolella seissyt. Oderista itään… Naton ulkopuolelle jääneessä Suomessa aivan kuten Naton uusissa itäisissä jäsenmaissa ymmärrettiin ja muistettiin samaan aikaan jotain, mikä oli unohdettu Oderista länteen. Nato oli jo vuonna 2004 ottanut vastuun Baltian ilmapuolustuksesta siten, että Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilaa valvotaan liittolaisten tarjoamien hävittäjälentokoneiden pienen parven turvin. Naton rooli kylmän sodan lopettamisessa oli suurempi kuin Suomessa usein ymmärretään tai edes halutaan ymmärtää. Rautaa rajoille. M A RI N E C O RP S U .S . Uhka ja vastustaja on sama. Georgian sota ravisutti erityisesti Baltian maita. M A RI N E C O RP S SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT ja Yhdysvaltojen 22nd MEU (Marine Expeditionary Unit) kahdenvälisessä harjoituksessa 10.8.2022. Jos esirippu on siirtynyt Elbeltä Narvajoelle, onko uusi mahdollinen taistelukenttä itäinen Eurooppa Mustaltamereltä Itämerelle. …ja Narvasta länteen Tänään suurin ero kylmän sodan tilanteeseen on se, että esirippu on siirtynyt Elbeltä Narvajoelle. Haluttiin käytännön toimia ja voimaa. Taistelukenttänä ei olisi enää keskieurooppalainen Saksa vaan itäinen Eurooppa Mustaltamereltä Itämerelle – tai Jäämerelle. Suomessa toki touhotettiin mukana kriisinhallinnassa mutta keskityttiin yhä oman maan puolustukseen eikä muun muassa luovuttu asevelvollisuudesta, jolle lännessä taajaan naureskeltiin. Siksi on loogista, että painopiste on nyt Puolassa ja Baltiassa eikä enää Saksassa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 13 säkin parjatulla voimapolitiikalla ja kepillä, ei porkkanalla. Neuvostoliiton sätkynuket – kaiken sortin honeckerit, jakešit ja jaruzelskit – eivät kaatuneet lännen myönnytyspolitiikkaan ja avustusohjelmiin, vaan niin kutsuttuun Naton kaksiraiteisen päätöksen (NATO Double Track Decision, 1979) pitkäaikaisiin seurauksiin
Nato-maiden yhteinen bruttokansantuote vastaa noin 41 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Norja ei kuulu lukuun, koska se muodostaa oman pohjoisen suuntansa. . Turkin ja Venäjän välissä on mikäpä muu kuin Georgia, Venäjän edellisen hyökkäyksen kohde. Kylmän sodan aikana neuvostoarmeija seisoi valmiina keskellä Eurooppaa Mustaltamereltä Jäämerelle. Tätä psykologista mekanismia presidentti Biden kutsui Varsovan puheessaan ”meidän valaksemme”. Euroopan sotapotentiaalin mahdollisia rajoja ei ole missään nimessä vielä edes kokeiltu, kun taas Venäjän kansantalous alkaa jo pihistä sodan painolastin alla. Silloin Saksalla oli vielä korkea valmius ja erittäin tehokas liikekannallepanojärjestelmä. Talous ratkaisee, sanoi Marxkin aikoinaan. Vahvat yhdessä! Taisteluhelikopteri Boeing AH-64 Apache Longbow ja Espanjan variantti Leopardista Leopardo 2E Latvian ?dažin harjoitusalueella.. Nato puolustaa jokaista tuumaa omasta alueestaan (We defend every inch). Venäjällä, sen varteenotettavilla nukkevaltioilla (käytännössä vain Minskin hallitus) ja Venäjän maavoimilla on suora maayhteys Nato-maihin vain Norjan, Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa. Itäsivustan sotilaista lähes 20 000 ei ole kotoisin itäsivustan maista vaan muista Naton jäsenmaista, vaikka noin puolet heistä kuuluu Naton eFP:hen. Kyseiset maat olisivat näin alusta alkaen jo sodassa. NATO 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 teen yhä enemmän pohjoiseen, etelämpänä Venäjän erottaa Nato-maista Venäjän nukkevaltio Valko-Venäjä ja tietysti Venäjän hyökkäyksen kohdemaa Ukraina. Alkuvuonna 2023 Puolassa on 11 600 yhdysvaltalaista sotilasta, Virossa 2 200 brittiä, Latviassa 4 000 kanadalaista ja Liettuassa 3 700 saksalaista. Kylmän sodan huippuvuonna 1962 Länsi-Eurooppaa vartioi saksalaisella tarkkuudella ilmaistuna 277 342 Yhdysvaltain asevoimien sotilasta. Kun Suomi on nyt liittynyt Natoon, itäsivustan rauhan ajan jatkuvan valmiuden vahvuus on noin 350 000. Sotilaallinen mittakaava on silti paljon pienempi kuin kylmän sodan aikoina. Tänään Naton itärajaa vartioivat paikan päällä Baltian, Puolan sekä Naton siihen tarkoitetut noin armeijakunnan kokoiset vahvistukset, eFP:n (enhanced Forward Presence) noin 10 000 sotilasta sekä mahdollisesti normaaliaikoina parhaimmillaan noin 40 000 vahvuinen Nato Response Force, NRF. Saksan eFP:n taisteluyksikköön Liettuan Ruklassa kuuluu esimerkiksi saksalaisten lisäksi yksi ranskalainen, yksi norjalainen ja yksi alankomaalainen rynnäkköpanssarivaunukomppania. Jos esimerkiksi Venäjä hyökkäisi Liettuaan, uhrina olisi heti saksalaisia, ranskalaisia, norjalaisia ja alankomaalaisia sotilaita; Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kanada olisivat jo pakosta mukana. Toisena erona on mittakaava: kylmän sodan aikana 12 armeijakuntaa oli valmiina puolustamaan Keski-Eurooppaa, varsinkin Länsi-Saksaa (Saksan liittotasavalta). Nykyään Natolla on itäsivustallaan paikan päällä valmiudessa noin 325 000 aktiivisotilasta. Euroopassa ollaan siis vielä kaukana kylmän sodan luvuista ja toki uhkistakin. Itäsivustalla tarkoitetaan tässä yhteydessä Baltiaa, Puolaa, Slovakiaa, Romaniaa, Bulgariaa ja Unkaria. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa Venäjä ei pelaa taloudellisesti edes samassa liigassa. Nato-maiden yhteinen bruttokansantuote vastaa noin 41 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltalaisten joukkojen vahvuus Euroopassa on kokonaisuudessa noussut taas yli 100 000 sotilaaseen. Ratkaisevaa ei ole, minkä maan lippu Naton sotilailla on hihoissaan, vaan heidän taisteluarvonsa: Pelotteesta keskusteltaessa monikansallisuus on tärkeä tekijä. Vala Pelkästään Länsi-Saksan rauhan ajan vahvuus oli kylmän sodan aikana 495 000 aktiivisotilasta, ja se olisi kasvanut ripeästi 1,3 miljoonaan
TEKSTI: AGILOLF KESSELRING JA A KK O PU U PE RÄ MERIMAHTI NATO: Yhdysvaltojen Nimitz-luokan lentotukialus USS Harry S. Laskelmasta puuttuu vielä Tyynenmeren ja Intian valtameren mahdolliset kansainväliset kumppanit, kuten Japani ja Australia. Vapaat meret ja vapaakauppa ovat olleet maailmanlaajuisen hyvinvoinnin räjähdysmäisen kehityksen tae. Valtameriltä löytyvät kansainvälisen strategian ratkaisut. Nato on tästä vain osa, mutta meille eurooppalaisille tärkeä – suorastaan elintärkeä – osa. Intialla on tässä valta-asetelmassa vaa’ankielen asema, tärkeä toki, muttei ratkaiseva. Truman (keskellä takana) ja vasemmalta Italian laivaston Cavour-luokan lentotukialus ITS Cavour ja Andrea Doria -luokan hävittäjä ITS Andrea Doria, Yhdysvaltojen Ticonderoga-luokan ohjusristeilijä USS San Jacinto, Espanjan Álvaro de Bazán -luokan fregatti ESPS Almirante Juan de Borbón ja lentotukialus ESPS Juan Carlos I Naton NEPTUN SHIELD 22 -harjoituksessa Adrianmerellä 31.5.2022.. Eurooppa ja Yhdysvallat ovat muuttuvassakin maailmassa merkittävä mahti, ja Nato on yksi meitä Atlantin yli yhdistävä side. 15 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 V aikka mahdollinen Kiinan aseapu Venäjälle on aina hyvä ottaa huomioon laskelmissamme, edes Venäjän ja Kiinan yhteinen taloudellinen voima ei riitä haastamaan Natoa, ei vaikka palaisimme kylmän sodan asemiin. Tällaiset siteet ovat merkittäviä kilpailussa, jossa meidän länsimaiden on pidettävä puolemme. Talouden, turvallisuuden ja politikan painopiste on siirtymässä Atlantin rannoilta Afrikan itärannikon ja Amerikan länsirannikon väliselle alueelle. MERITIE U SS H A RR Y S TR U M A N . Joka hallitsee meriteitä, hallitsee maailmaa
Harva muistaa tai on koskaan kuullutkaan, että Naton alkuvuosina Irakin jäsenyys oli jonkin aikaa tapetilla, mikä olisi ollut vielä tuolloin öljyhanojen päällä istuneen hiipuvan IsonBritannian imperiumin etujen mukaista. Italian jäsenyyttä vastusti aluksi ennen kaikkea Kanada. Levantista Gibraltarille Naton painopiste oli siis liikkunut vuodesta 1990 lähtien etelään. Näin ei käynyt. Se on Pohjois-Atlantin liitto. Shanghain yhteistyöjärjestöön kuuluvien Venäjän ja keskenään erittäin eripuraisien Kiinan, Intian ja Pakistanin bruttokansantuote vastaa yhteensä vain noin 23 prosenttia. Naton pohjoisen sivustan – Tanskan ja Norjan – päätehtävänä oli koko kylmän sodan ajan kontrolloida Neuvostoliiton meriväyliä Atlantille. 1990ja 2000-luvun Irakin sodat ja Yhdysvaltojen miehitys nostivat Naton eteläsivustan merkitystä, vaikka erityisesti Saksan ja Ranskan jarruttamisen takia Irakin sodista ei tullutkaan Naton sotia. Molemmat maat toimivat Mustanmeren ulospääsyn vartijoina ja laajemmin katsottuna itäisen Välimeren ja Suezin kanavalle vapaan pääsyn mahdollistajina. 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 NATO Venäjän osuus maailmankaupan arvosta on yhden prosentin luokkaa. Nyt Algeria on energiavaroineen taas kiintoisa, nimenomaan vaihtoehtona Venäjältä virranneelle energialle. Itsenäistyttyään Ranskasta verisen taistelun jälkeen Algeria hakikin tukea Neuvostoliitosta. Reitit, joita pitkin metsästäjä olisi matkannut Suomenlahdelta ja Muurmannilta jahtaamaan saalistaan Atlantille ja estänyt avun tulon. Syitä oli monia: 1990-luvun Balkanin sodat (ks. Natossa on alusta lähtien ollut kyse enemmästä kuin vain Keski-Euroopan turvallisuudesta. Ottawassa nähtiin Italia vielä entisenä vihollisvaltiona, ja sijainti oli Kanadalle liian kaukana Pohjois-Atlantista. Suomen Sotilas 2/23), jotka nostivat Adrianmeren merkitystä, Irakin miehitys 2003–2011, Isis-järjestön hyökkäyksestä vuonna 2014 alkanut sota Irakissa (Irakin kriisi 2014–2017), arabikevät (2010/2011), Syyrian sisällissota ja Afganistanin sota 2001–2021. Naton alkuvuosina Italian jäsenyys pohjautui muun muassa Ranskan pelkoon siitä, että Pohjois-Atlantin liitosta kehittyisi liian pohjoinen liitto. Se pakotti kaksi vanhaa riitapukaria samaan liittokuntaan aivan kuten sittemmin Saksan ja Ranskankin. Aloitetaan pohjoisesta. Välimeren turvallisuus ja väestövirrat olivat ja ovat edelleen tietenkin Ranskalle elintärkeitä. Jäämereltä Persianlahdelle Kylmän sodan aikana, samalla kun REFORGER-harjoituksissa näytettiin, kuinka Yhdysvallat kykenee laivaamaan sotavoimiaan Eurooppaan, Naton merivoimat harjoittelivat Atlantin merireittien puolustamista Neuvostoliiton Pohjoista laivastoa vastaan. Tämä sotastrateginen idea on edelleen Naton kulmakivi. Eteläisellä sivustalla oli sama tehtävä Välimerellä. Natossa on alusta lähtien ollut kyse enemmästä kuin vain Keski-Euroopan turvallisuudesta.. 2010-luvun alussa Obaman hallitus oli vielä vahvasti sitä mieltä, että Naton painopiste olisi Turkissa eikä Baltiassa tai Puolassa. Nato hallitsee Pohjois-Atlanttia, koska ilman PohjoisAmerikan ja Euroopan välisten joukkojen siirtomahdollisuutta Nato ei olisi Nato. Turkin ja Kreikan Nato-jäsenyyksien kautta päästiin lähelle Neuvostoliiton ”pehmeää mahaa” vuonna 1952. Naton vuoden 2010 strategista konseptia lukiessa voi aistia, miten itäeurooppalaiset uhkakuvat – pelko Venäjän aggressiosta – poikkesivat eteläeurooppalaisista terrorismiin ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon liittyvistä uhkakuvista. Itse asiassa tämän ymmärtäminen antaa lisää näkökulmaa myös 2000–2010-luvun kriisinhallintainnon ymmärtämiseen. Niin. Kylmän sodan aikana pääväylänä merille oli vielä nähty Itämeren suu – Tanskan salmet ja toki edellä mainitut pohjoiset vedet ja siellä Grönlannin ja Islannin välinen Tanskansalmi – tie Arktikselta Atlantille. 2010-luvulla tärkein oli Välimeri. Naton perustamisaikana Ranskaan kuuluivat vielä algerialaiset alueet – ne olivat maakunta, ei siirtomaa – ja vaadittiinkin, että Algeriasta tulisi osa pohjoisatlanttista aluetta
A IR FO RC E . Toisen maailmansodan aikainen Tanskansalmen taistelu (saks. Azoreilta Euroopan läntisimpään pisteeseen Cabo da Rocaan on 1 369 kilometriä. Portugalin Nato-jäsenyys nähtiin välttämättömäksi Azorien vuoksi. Miksei Norja. Tanskan rooli ymmärretään Tanskan salmien, siis Kattegatin ja varsinaisen Itämeren salmien välisen alueen kautta. 17 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Azoreilta Grönlantiin Pohjois-Afrikka on Natolle luonnollisesti edelleen erittäin tärkeä alue, kuten se on Euroopan unionillekin. Azorien lentotukikohtien tärkeä rooli säilyi sukellusvenesodankäynnin ja sukellusvenetorjunnan vuoksi ainakin koko kylmän sodan ajan. Aikanaan Italian jäsenyyttä tärkeämmäksi katsottiin Portugalin liittyminen liittokuntaan, vaikka takapajuinen siirtomaavalta oli tuolloin vielä diktatorisesti hallittu. Meille on selvää, että jos Kattegatia ja Skagerakia hallitsee, voi U .S . Portugali pettyi siihen, mitä se sai osallistuttuaan ympärysvaltojen mukana ensimmäiseen maailmansotaan. Tämä selittää muun muassa Scapa Flown laivastokeskittymän ja sen jopa myyttisen ylistyksen Saksan sukellusvenesodankäynnin historiassa. Scapa Flow tai laajemmin katsottuna Orkneysaarten rooli on ollut kautta aikojen olla GIUK-linjan vartiointiasema. Yhdysvaltojen pitkän matkan strateginen pommikone Northrop Grumman B-2 Spirit ja yhdysvaltalais-norjalainen saattue (F-15 C Eagle ja F-35 A) Islannin ilmatilassa vuonna 2020.. Yhteys Pohjoisen jäämeren ja Välimeren välillä on vahva Natossakin. Azorit ovat yhä avainasemassa, kun Naton amerikkalaisia joukkoja siirretään yli suuren veden Amerikasta Eurooppaan. Lokakuusta 1943 lähtien, kun Portugalin diktaattori Antonio de Oliveira Salazar oli vuokrannut Azorien tukikohdat Isolle-Britannialle, Yhdysvaltojen sekä Ison-Britannian ilmavoimat alkoivat hallita Atlanttia. 22 N D M A RI N E EX PE D IT IO N A RY U N IT . Miksi juuri Tanska. Grönlanti–Islanti–Iso-Britannia (UK) -linja (GIUK) eli Grönlannin ja Islannin sekä Islannin ja Skotlannin väliset pohjoisatlanttiset väylät – kuten jo edellä mainittu Tanskansalmi – olivat jo molempien maailmansotien aikana avainasemassa. Jo ennen kuin Portugali ja Britannia hallitsivat Herkuleen pylväiden porttia Välimerelle, purjehtivat pohjanmiehet pitkissä laivoissaan hyisiltä vesiltä aina Konstantinopolin maille. Jo lipuista ja vaakunoista näkyy Orkneysaarten, Shetlandinsaariston ja Färsaarten viikinkien perintö. Matka Kanadan koillisrannikolla sijaitsevalta Newfoundlandilta Portugalin Azoreihin kuuluvalle Flores-saarelle on 1 930 kilometriä pitkä. Unternehmen Rheinübung), johon liittyy eeppinen HMS Hoodin ja Schlachtschiff Bismarckin välinen taistelu toukokuussa 1941, antaa ymmärtää GIUK-linjan valtameristrategisen tärkeyden Isolle-Britannialle, Yhdysvalloille ja koko Natolle. Oikeat meret eivät jäädy Meillä Itämerellä ajattelu rajoittuu helposti omaan alueeseen – sama koskee Baltian, Puolan ja Saksan perinteistä ajattelutapaa. Suomen tehtävä Natossa on toimia Itämeren ja Pohjoisen jäämeren välisenä vartijana. Vuoteen 1944 asti Islanti kuului Tanskaan, ja nykypäivään asti Grönlannin strateginen sijainti on tehnyt Tanskasta erityisen tärkeän kumppanin Yhdysvalloille. Pohjoisempana yhtä tärkeässä roolissa kuin Portugali oli ja on edelleen Tanska. Se halusi pysyä seuraavasta maailmanpalosta sivussa, mutta maailman vanhin yhtäjaksoinen liittosuhde ja monet yhteiset edut brittien kanssa yhdistettynä Saksan laskevaan aurinkoon käänsivät Portugalin voittajan puolelle
Vasta 1960-luvulla Naton strateginen kiinnostus alkoi koskea Finnmarkin lääniä ja Jäämeren rannikkoa. Naton pohjoisen sivustan historiaan kuuluu, että se ”unohdettiin” säännöllisin aikavälein – tai ainakin siltä tuntuu, jos tutkii Naton yli 70 vuotta kestänyttä historiaa. Neuvostolaivaston 1960-luvun kasvu kyseenalaisti Naton merivoimien ehdottoman herruuden pohjoisilla vesillä ja koko Atlantilla. 1960-luvulla uudet neuvostolaivaston tukikohdat Kuolan niemimaalla, niiden vahvistus maavoimilla ja ennen kaikkea silloiset uudet Severodvinskissa rakennetut sukellusvenetyypit (projekti 627, Nato-koodi November) ja tietysti ydiniskun lentoreitit yli pohjoisten merien ja jäätiköiden nostivat entisestään pohjoisen merkitystä Natolle ja toki Yhdysvalloillekin. Vuonna 1968 neuvostolaivasto aloitti arktiset amfibiset harjoitukset, maihinnousuoperaatiot, jotka simuloivat maihinnousua Norjan Jäämeren rannikolle. Samalla neuvostoarmeija keskitti panssarivoimaa Norjan rajalle. Naton alkuvuosina pohjoinen suunta Norjan puolustuksessa rajoittui Etelä-Norjan vahvistamiseen. Arktinen alue alettiin nähdä joustavan vastauksen strategian (MC 14/3) viitekehyksessä strategisena paikkana, jossa voitaisiin käydä olosuhteiden vuoksi rajallista sotaa tavanomaisin asein ydinsotakynnyksen alapuolella (Limited aggression). Vuoden 1968 pohjoisen sivustan strateginen vahvistus kiinnostaa jälleen, koska jotkin siihen liittyvät tekijät muistuttavat nykytilannetta. 18 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 NATO sulkea Itämeren ja näin Venäjän kulun Atlantille. yhdysvaltalaiselle divisioonalle, mutta se kuului joukkoihin, jotka piti kuten REFORGERin muutkin voimat ensin laivata Amerikasta Eurooppaan. 1st Cavalry Divisionin sotilaat ampumaharjoituksessa M2A3 Bradleyn tuella Nato Forward Presence -joukkojen Bemowo Piskie -tukikohdassa. Islannin vieressä oleva Tanskansalmi taas, ei ainakaan Maavoimien ajattelussa, kuulu heti meidän strategiseen aapiskirjaamme. Oikealla sivulla: Ratsuväki Puolassa , U.S. Toisen maailmansodan jälkeen oltiin vielä varmoja, että Neuvostoliiton Pohjoinen laivasto saataisiin suljettua viimeistään GIUK-linjalla, samoin kuin Baltian laivasto Itämerelle. Tehtävä oli annettu 9. Jatkossa sitäkin pitää miettiä, vaikkei suomalaisten tarvitsisikaan olla siellä läsnä. SUOMALAINEN SOTILAS saa koulutusta Yhdysvaltain merijalkaväen 120 mm:n Soltam K6 -kranaatinheittimellä Niinisalossa kesällä 2022.. A RM Y . U .S
A RM Y N AT IO N A L G U A RD. Naton sotilaskomitea keksi samalla Itä-Euroopalle oman sotilaallisen työkalun: enhanced Forward Presence -joukot (eFP). Jotkut väittävät, että Afganistanin sodan (2001–2021) jälkeinen aika muistuttaisi tätä aikakautta. Joka tapauksessa Arktiksen strateginen tärkeys on nykypäivänä edelleen kasvussa. Politiikan puolella ongelma nähtiin mediassa yhdysvaltalais-saksalaisena kiistana bkt:n kahden prosentin tavoitteesta, joka henkilöityi presidentti Donald Trumpiin ja liittokansleri Angela Merkeliin. Pienenä se oli myös poliittisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti kevyempi ja helpompi ajaa läpi. Naton pulma oli, miten samanaikaisesti tavanomaisten aseiden pelote voisi olla riittävän suuri, että se estäisi Venäjän mahdollisen hyökkäyksen, ja riittävän heikko, että Venäjä ei provosoituisi liikaa. Naton pohjoisen sivustan ensimmäinen kukoistuskausi ei liittynyt pelkästään MC 14/3 -strategiaan. Brysselissä todettiin, että kaikissa silloisissa 29 jäsenmaassa suurimpien haasteiden tärkeysjärjestys olisi erilainen. Nato Response Forcen (NRF) ja eFP:n nykyäänkin toimiva yhteispeli syntyi nimenomaan kompromissina. Suurempaan kuvioon kuului Yhdysvaltojen niin kutsuttu paluu Eurooppaan Vietnamin sodan (1955–1975) jälkeen. Venäjää ei haluttu ärsyttää. 19 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 On kuitenkin muistettava, että historia ei toista itseään yksi yhteen koskaan ja juuri Venäjän mittakaavassa suhteellisen laadukkaat pohjoisen joukot ovat vuotaneet pahoin verta epäonnisella retkellä Ukrainaan. Tämä ajatus – niin hyvä kuin se onkin – toimii tietenkin puolustusliiton, jossa periaate on kaikki yhden puolesta, vastakohtana: jos jokainen liiton jäsen voisi tasapuolisesti hoitaa oman taakkansa, liitto ei olisi tarpeellinen. Uudet vanhat suunnitelmat. Vanhat sotilaat tietävät kaikkialla maailmassa, ettei vanhoja suunnitelmia pidä heittää koskaan pois. 360 astetta Vuonna 2018 Brysselin huippukokouksessa toinen ikuisuusaihe nousi uudelleen esiin taakanjaon lisäksi: Mistä suunnasta Natoon kohdistuva uhka on suurin. Vuonna 2015, vuosi Venäjän Krimin valtauksen jälkeen, silloinen Naton sotilaskomitean (Military Committee, MC) puheenjohtaja, yhdysvaltalainen merijalkaväenkenraali Joe Dunford teki selväksi, että Naton sotilaalliset valmiustasot eivät olleet siellä, missä niiden pitäisi olla. Oikeasta pelotemäärästä Saksa ja Ranska sekä Itä-Euroopan jäsenmaat ja Yhdysvallat olivat eri mieltä. Koska vuoden 2004 itälaajentumisen yhteydessä tuli luvattua Venäjälle, että uusiin jäsenmaihin ei sijoitettaisi merkittäviä muiden Nato-maiden – siis käytännössä Yhdysvaltojen – joukkoja, eFP ei saanut olla liian suuri. Siihen kuuluva iskulause on Naton ensimmäisistä päivistä lähtien ollut burden sharing (taakanjako). Niihin voi aina palata ja vaihtaa uuden päiväyksen. Ja kuka määrittelee, mikä oikea uhka on. Jokainen jäsenmaa voisi kuitenkin odottaa liitolta, että juuri sen tärkeimmät turvallisuushaasteet otetaan vakavasti, 360 asteen turvallisuusajattelu U .S . Kuten jo 1960-luvulla myös vuonna 2015 yhdysvaltalainen sotilaallinen siirto takaisin Eurooppaan tuntui enemmän teoreettiselta, koska Yhdysvallat pyrki samanaikaisesti puolustuskulujen vähentämiseen Euroopassa. Sen pitäisi olla tasapuolinen ja reilu, samalla lailla kuin kaikkien jäsenmaiden tulisi hyötyä puolustusliitosta yhtäläisesti
Vuonna 2018 kielikuva alettiin ymmärtää maantieteellisemmin; 360 astetta tarkoittaa ympyrää. Pohjoisen jäämeren asema meriväylien puolustuksessa.. Ympyrältä piti löytää painopisteet. 1000 km SUOMEN SOTILAS G rönlanti (TANSKA) I SLANTI NORJA ISOBRITANNIA (= UK ) SUOMI RUOTSI VENÄJÄ Karhusaaren linja GIUKlinja Färsaaret (TANSKA) Shetlandinsaaret Jan Mayen (NORJA) Tans kansal mi Huippuvuoret ja Karhusaari (NORJA) Orkneysaaret TANSKA . Naton sotilaskomitea määritteli asiat selkokielellä seuraavasti vuonna 2018: liitto puolustaa uhkia vastaan, jotka ovat peräisin Venäjältä, ja vastaa sellaisiin uhkiin, jotka nousevat Pohjois-Afrikasta ja Lähi. Puolassa on tällä hetkellä noin 10 000 sotilasta Yhdysvalloista. Ihan jokaisesta ilmansuunnasta ei kuitenkaan odotettu vaaroja tai turvallisuusuhkia. 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 NATO tuli uhka sitten etelästä tai idästä. Vuoden 2018 Naton papereissa mainitaan yhä useammin uusi käsite, joka on syntynyt suunnilleen vuoden 2015 aikana: 360 asteen turvallisuusajattelu. Yhdysvaltojen maavoimien M1A2-taisteluvaunu Länsi-Pommerin voivodikunnan Drawsko Pomorskien kaupungin lähellä. Käytännössä 360 astetta tarkoitti, että Venäjältä tulevat vaarat nousivat etusijalle. Vuonna 2015 käsite ymmärrettiin ja jaoteltiin vielä eri uhkalajeihin, kuten terrorismi, kyberuhat, ydinaseuhka, tavanomaisten aseiden uhka ja niin edelleen
Tämä koskee myös tutkajärjestelmiä, kuten Sopka-2:ta. Nato-liittolaisten joukot Itä-Euroopassa. Sana itäsivusta toistui yhä useammin. 21 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 idästä, kuten massamainen hallitsematon maahanmuutto tai terroristinen toiminta. Sieltä löytyi aktiivisen puolustuksen kärki – painopiste. Erityisesti mainitaan Pantsir-1-ilmapuolustusjärjestelmät Kotelnyin saarella ja Novaja Zemljalla Pohjoisella jäämerellä. Tammikuussa 2021 Yhdysvaltojen maavoimat laativat uuden arktisen strategian, jonka nimi oli Regaining Arctic Dominance. 160 000 79 700 Romania 29 050 Bulgaria 22 300 Unkari 20 900 Liettua (Saksa) 14 600 Slovakia (Tshekki) 11 500 Latvia (Kanada) 12 700 Viro (Yhdistynyt kuningaskunta) 134 100 Puola (USA) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Sotilaiden lukumäärä Isäntämaan joukot NATO-liittolaisten joukot Kesäkuu 2022, lähde: de.statista.com. Vaikka kyse olisikin VeU .S . Uhkakuvana on selvästi Venäjä, mutta sen takana näkee selvästi myös Kiinan tulon arktiselle alueelle. Lähtökohtana Yhdysvaltain maavoimat toteaa, että lämpimimpien kuukausien aikana 40 prosenttia jäästä on kadonnut viimeisen 40 vuoden aikana. Vanhassa kylmän sodan Natossa sellaista sanaa ei ollut. Lisäksi Venäjän tavoite on lisätä S-400-ilmatorjuntajärjestelmiä arktiselle alueelle. Vihollinen tuli idästä ja sillä siisti. Yhdysvaltojen maavoimien mukaan Venäjä on investoinut vuoden 2010 jälkeen yli miljardi dollaria 13 arktisen lentotukikohdan parannushankkeisiin. Paluu Pohjois-Atlantille Niin sanotun itäsivustan – paremmin sanottuna itäisen strategisen painopisteen – uusi tärkeys toi nyt 1960-luvun operatiiviset suunnitelmat takaisin yleisesikuntien vihreille pöydille. A RM Y N AT IO N A L G U A RD . Sivustat olivat etelässä ja pohjoisessa. Arktisen herruuden takaisin voittamisen tavoite koskee ennen kaikkea Alaskan aluepuolustusta. Arktisen herruuden takaisin voittamisen tavoite koskee ennen kaikkea Alaskan aluepuolustusta
Kylmän sodan aikoina Evenes on ollut Norjan ilmavoimien tärkeä asema – nykyään Nato käyttää lentotukikohtaa vain talviharjoitteluissa. Erityisesti Venäjän uusi (2017, 2019) Rezonans-N-tutkien kaari mahdollistaa Norjan Evenesin kunnassa sijaitsevan Harstadin/Narvikin lentoaseman sekä Rovaniemen tarkkailun. Madridin Nato-huippukokouksessa 2022 Venäjän kykyä Naton vahvistusten häiritsemiseen arktisella alueella on kutsuttu strategiseksi haasteeksi. Seuraa meitä myös netissä ja somessa www.suomensotilas.fi. Venäjän arktinen tukikohtajärjestelmä lentotukikohtineen ja tutka-asemineen on selvä painopiste läntisellä Koillisväylällä mukaan lukien Karanmeri, Novaja Zemlja ja Barentsinmeri. Mustanmeren väylät Suezin kanavan kautta ja niin sanottu Pohjoinen silkkitie on ymmärrettävä saman kolikon toisena puolena tai – jos haluaa käyttää vertauskuvaa fysiikan laista – yhtyvinä astioina. Pysy mukana! Tulevissa numeroissa lisää Natosta, parhailta asiantuntijoilta suomeksi, suomalaisille, vain Suomen Sotilaassa. Pohjoisen jäämeren rannikon puolustus kuuluu Naton tehtäviin. Kiinan investoinnit Venäjän kaasuja öljytuotantoon tuovat Kiinan aina lähemmäksi arktisia alueita. U .S . Suomen Nato-jäsenyys tuo nimenomaan Norjaan ja näin koko pohjoisatlanttiselle puolustukselle lisävoimia. Venäjän Pohjoisen laivaston päämaja on edelleen Severomorskissa Kuolan niemimaalla Murmanskin alueella. Kiinnostuitko. Esimerkiksi vuonna 2004 se avasi tutkimustukikohdan Norjaan kuuluvilla Huippuvuorilla (norj. Svalbard). Kiinan vuoden 2018 Arktisen silkkitien aloite (Polar Silk Road Initiative) ja Venäjän vuoden 2014 jälkeinen Uusi Aasian strategia sopivat liian hyvin yhteen, että kyse olisi vain sattumasta. Näistä voisi syntyä jopa suora uhka Alaskalle. Norjan rannikkojääkärit (Kystjegerkommandoen, KJK) ja Yhdysvaltain merijalkaväki harjoittelevat yhdessä Norjan Harstadin edustalla Pohjois-Norjassa. . Jos sotilaallista painetta lisätään Mustallamerellä, se kasvaa myös Jäämerellä ja päinvastoin. M A RI N E C O RP S. 22 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 NATO näjän aluepuolustuksesta ja ydinaseiden toisen iskun mahdollisuuden säilyttämisestä, asetelma mahdollistaa myös hyökkäyksen esimerkiksi hypersoonisilla ohjuksilla ja miehittämättömillä sukellusveneillä
Yhdysvaltain maavoimien 8. ratsuväkirykmentin 1. A RM Y ENTISTÄ KANSAINVÄLISEMPIÄ HARJOITUKSIA PIISAA Kesä ja kevät ovat perinteistä Puolustusvoimien suurimpien harjoitusten aikaa. JY VÄLL Ä 23 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 U .S . . pataljoonan specialist Moore M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunussaan valmistautumassa Arrow 23 -harjoitukseen Niinisalossa 27.4.2023.. pataljoonan specialist (korpraali) Owen McRee suuntaa kranaatinheitintä Arrow 23 -harjoituksessa Niinisalossa. A RM Y U .S . Tänä vuonna tilanteeseen vaikuttavat myös kiristynyt turvallisuustilanne Euroopassa sekä Suomen uunituore Nato-jäsenyys. . ratsuväkirykmentin 1. Suomessa järjestettäviin harjoituksiin osallistuu yhä enemmän joukkoja muistakin maista, ja myös Puolustusvoimien harjoittelu ulkomailla lisääntyy. Yhdysvaltain maavoimien 8. Kevään, kesän ja syksyn 2023 aikana Manner-Euroopassa on paljon suuria kansainvälisiä harjoituksia, vaihtoehtoja on siis yllin kyllin
Harjoituksiin osallistui joukkoja Maavoimien joukko-osastoista, Ilmavoimista, Rajavartiolaitokselta, Johtamisjärjestelmäkeskuksesta, Sotilaslääketieteen keskuksesta sekä Logistiikkalaitokselta. Monikansallista tulenkäyttöä ja taistelutoimintaa Rovajärvellä R ovajärven ampumaja harjoitusalueella treenattiin keväällä Maasotakoulun johdolla kaksissa harjoituksissa: Lightning Strike pidettiin 15.–26.5.2023 ja Northern Forest 27.5.–2.6.2023 välisenä aikana. Maavoimien mekanisoitu harjoitus on Maavoimien toimintasuunnitelman mukainen kahdesti vuodessa järjestettävä kansallinen harjoitus, johon on avattu osallistumismahdollisuus kansainvälisten kumppaneiden harjoitusosastoille vuonna 2014. Lightning Strike 23 -harjoituksen tavoitteena oli harjoitella Puolustusvoimien yhteistä tulenkäyttöä ja aselajien välistä yhteistoimintaa nopeassa tilannekehityksessä laajalla alueella sekä liittolaismaiden ja Ruotsin kansPanssarit möyrivät Arrow 2023 -harjoituksessa. Arrow 23 -harjoituksen tavoitteena oli kehittää mekanisoitujen joukkojen toimintaa vaativassa taistelutilanteessa. Arrow 23 -harjoitukseen osallistui joukkoja myös Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Viron ja Yhdysvaltojen maavoimista. Kansainväliset joukot toivat mukanaan noin 185 ajoneuvoa, kuten rynnäkköpanssarivaunuja (Iso-Britannia), Pasi-miehistönkuljetuspanssariajoneuvoja (Latvia), M113-miehistönkuljetuspanssariajoneuvoja (Liettua), CV90-rynnäkköpanssarivaunuja (Viro) sekä M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunuja ja M1 Abrams -taistelupanssarivaunuja (Yhdysvallat). A RM Y U .S . Arrow 2023:een osallistui joukkoja Panssariprikaatista, Karjalan prikaatista, Kainuun prikaatista, Jääkäriprikaatista, Maasotakoulusta, Utin jääkärirykmentistä sekä Pääesikunnan alaisista laitoksista. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 U .S . P anssariprikaatin johtama Maavoimien mekanisoitu Arrow 23 -harjoitus pidettiin Niinisalossa Pohjankankaan ampumaja harjoitusalueella 1.–14.5.2023. Maavoimista oli mukana noin 1 300 henkilöä ja Puolustusvoimien ajoneuvoja noin 200. Suomen Leopard 2A6:t Arrow 23 -harjoituksessa Niinisalossa. A RM Y . Harjoituksissa oli mukana enimmillään noin 8 000 sotilasta, joista noin 1 100 kuului kansainvälisiin joukkoihin Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Ruotsista ja Norjasta. Harjoitukseen liittyi myös Ilmavoimien ja Maavoimien ilmailun lentotoimintaa. Harjoituksen noin 2 200 henkilön kokonaisvahvuudesta yli tuhat oli varusmiehiä ja noin 850 sotilasta kuului kansainvälisiin joukkoihin
Harjoitus koostui tykistöampumaharjoituksesta ja jalkaväkiampumaharjoituksesta. Sotilaiden lisäksi harjoitukseen osallistui myös ruotsalaisia siviiliviranomaisia. Northern Forest 23 -taisteluharjoitus alkoi Rovajärvellä 27. Osallistumisella kehitettiin kykyä yhteistoimintaan sekä syvennettiin yhteistyötä Ruotsin ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. 25 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 sa monikansallista yhteistoimintakykyä tulenkäytössä. Puolustusvoimien harjoitusosasto oli kansainvälisistä kumppanimaista suurin. Puolustusvoimista harjoitukseen osallistui yli 1 000 sotilasta Maavoimista, Merivoimista ja Ilmavoimista sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta. P uolustusvoimat osallistui EteläRuotsissa 1.–11.4.2023 pidettyyn Ruotsin puolustusvoimien Aurora 23 -pääsotaharjoitukseen, joka oli Ruotsin mittavin sitten vuoden 1989. Lightning Strike 23ja Northern Forest 23 -harjoituksissa oli mukana parhaimmillaan noin 4 300 varusmiestä ja 1 800 reserviläistä. Aurora 23 oli suurin moneen vuoteen Ruotsissa järjestetty Ruotsin puolustusvoimien johtama harjoitus, ja siihen osallistui noin 26 000 henkilöä 14 eri maasta. toukokuuta, ja sen aikana harjoiteltiin yhteisiä operaatioita liittolaisten ja Ruotsin kanssa. Maavoimista harjoitukseen osallistui jääkäripataljoona Porin prikaatista ja ilmatorjuntajaos Panssariprikaatista, yhPuolustusvoimat Ruotsin Aurora 23 -harjoituksessa PU O LU ST U SV O IM AT
Harjoituksen päämääränä oli parantaa reserviläisten, varusmiesten sekä henkilökunnan osaamista ilmatorjunnan sekä ilmapuolustuksen erilaisissa operatiivisissa tehtävissä. PU O LU ST U SV O IM AT. Kaksivaiheisen harjoituksen ensimmäisessä ampumavaiheessa 16.– 20.5. Yhdysvaltain merijalkaväen ilmatorjuntaosasto (Low Altitude Air Defense Detachment) saapui toukokuun alussa Suomeen. Tämän jälkeen harjoitus eteni välillä 21.–25.5. 26 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä teensä noin 700 sotilasta. – Aurora 23 tarjosi tärkeän mahdollisuuden harjoitella yhteistoimintaa käytännön tasolla niin ruotsalaisten kuin muiden kansainvälisten kumppanien kanssa. ammuttiin kovapanosammunnat ilmatorjunta-aseilla sekä laivatykistöllä. Puolustusvoimien harjoitusosaston kansallinen vanhin, eversti Vesa Helminen ehti jo kommentoimaan Aurora 23 -kokemuksia ja kertoi harjoituksen olleen tärkeä yhteistoimintakyvyn kehittämisessä. Esille nousseet kehityskohteet antavat eväitä myös tuleviin harjoituksiin, Helminen sanoo. Maavoimien joukko toimi harjoituksessa ruotsalaisen prikaatin johdossa. Merivoimien miinantorjunta-alus Purunpää, kaksi Hamina-luokan ohjusvenettä sekä tukialuksena toimiva monitoimialus Louhi olivat myös harjoituksissa mukana. Harjoitustoiminnan ulkopuolella joukko majoittui ja tukeutui Uudenmaan prikaatiin. Stinger-olkapääohjuksia pääaseenaan käyttävä muutaman kymmenen hengen osasto harjoitteli yhdessä suomalaisjoukkojen kanssa Lohtajalla ilmapuolustusharjoituksessa sekä Merivoimien rannikkojoukkojen Atrain 23 -pääsotaharjoituksessa 26.5.–2.6. Kotimaisten joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistui merijalkaväkeä Yhdysvalloista. ADEXilmapuolustusharjoitus Lohtajalla A DEX-ilmapuolustusharjoitukseen osallistui noin 1 500 taistelijaa Maa-, Merija Ilmavoimista. ilmaoperaatioiden torjuntavaiheeseen. Aurora 23 -sotaharjoitukseen osallistui noin 26 000 henkilöä 14 eri maasta. Pääsimme kehittämään valmiutta kotimaan puolustukseen ja kykyämme toimia yhdessä kumppanien kanssa. Taistelualusten lisäksi Rannikkoprikaatista ja Uudenmaan prikaatista Aurora-harjoituksiin osallistui myös rannikkojoukkoja venekalustoineen
Air Defender 23 lennetään pääasiassa Saksan ilmatilassa. Suomalaisia asiantuntijoita osallistuu myös harjoituksen kyberpuolustussimulaatioihin. Ilmavoimilla on harjoituksessa mukana noin 100 henkilöä sekä neljä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjäosastoa ja Hawk-suihkuharjoituskoneita. Koulutus tapahtuu Puolassa. 27 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 S uomen ilmavoimat osallistuu monikansalliseen Air Defender 23 -harjoitukseen Saksassa 12.– 23.6.2023. Kaikkien Suomen Ukrainalle toimittamien puolustustarvikepakettien korvattava arvo on nyt noin 990 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien logistiikkalaitos tukee kansallisia harjoitusjoukkoja yhteistoiminnassa puolustushaarojen ja ruotsalaisten kanssa. tukipaketti Ukrainalle S uomi toimittaa puolustustarvikemateriaalia ukrainalaissotilaiden koulutukseen EUMAM Ukraine -operaatiossa. Lähetyksen sisältämän nimeämättömän puolustustarvikeavun korvaamisen arvioidaan maksavan Suomelle 78 miljoonaa euroa. EU:n yhteisen avustusoperaation tavoitteena on tarjota perusja erikoiskoulutusta 30 000 ukrainalaissotilaalle. Tasavallan presidentti päätti asiasta 21.4.2023 valtioneuvoston esityksestä. Ilmavoimat mukana Saksan Air Defender 23 -harjoituksessa PU O LU ST U SV O IM AT. Tavoitteena on näyttää, että Natomaat kykenevät ilmavoiman nopeaan keskittämiseen, lisäksi harjoitus vahvistaa transatlanttista yhteistyötä. Yhdysvalloista harjoitukseen osallistuu 100 lentokonetta 35 osavaltion ilmakansalliskaarteista. Suomen 15. Tämä on viidestoista puolustustarvikeapulähetys Suomelta Ukrainalle. Air Defender 23 lennetään pääasiassa Saksan ilmatilassa, mutta osa harjoituksen laajoista monikansallisista ilmaoperaatioista ulottuu myös Puolaan ja Tšekkiin. Kesäkuussa järjestettävä Air Defender 23 on Saksan ilmavoimien johtama lentotoimintaharjoitus, johon osallistuu yhteensä noin 220 lentokonetta ja 10 000 henkilöä 25 maasta
Ruotsin puolustusmateriaalivirasto ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos tekevät puitesopimuksen nojalla itsenäisiä tilauksia suoraan Sakolta. Suomelle ja Ruotsille tarjottu käsiaseperhe koostuu tällä hetkellä täysautomaattisista 5,56x45 mm:n RYNNÄKKÖKIVÄÄRIT Suomelle ja Ruotsille uudet Suomi ja Ruotsi tiedottivat 27.3.2023 Sako Oy:n ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen sekä Ruotsin puolustusmateriaaliviraston FMV:n solmimasta puitesopimuksesta, joka koski yhteisen käsiaseperheen hankintaa . Ruotsissa tavoitteena on korvata nykyiset Ak 5 -rynnäkkökiväärit (5,56x45 mm:n lisenssivalmistettu 1980-luvun FN FNC), Hemvärnet-maakuntajoukkojen käyttämät Ak 4 -rynnäkkökiväärit (7,62x51 mm:n lisenssivalmistettu 1960-luvun H&K G3) ja Psg 90 -tarkkuuskiväärit (7,62x51 mm:n 1980-luvun brittiläinen pulttilukkoinen Accuracy International Arctic Warfare -kivääri). Puitesopimuksen ehdot ovat voimassa Suomessa myös Rajavartiolaitokselle, Tullille, Rikosseuraamuslaitokselle ja poliisiviranomaisille, joilla tulee olla sopimuksen käyttöön omat asianmukaiset suorahankintaperusteensa. Näyttää siltä, että hankkeessa on edetty Ruotsin kiireisemmät tarpeet edellä, vaikka Puolustusvoimatkin on jo useamman vuoden ajan kertonut, ettei nykyisten 7,62x39 mm:n RK 62ja RK 95 -rynnäkkökiväärien modernisointi ole kustannustaloudellisesti mielekästä – ongelmana ovat uusien tähtäinlaitteiden ja muiden lisälaitteiden kiinnitettävyys. Suomen puolustusvoimat ei tässä vaiheessa paljasta oman tilauksensa kokonaisarvoa. Sopimuksen kesto on 10 vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kolmella seitsemän vuoden optiokaudella vuoden 2053 loppuun asti. PU O LU ST U SV O IM AT. Myös Ruotsin eri viranomaisilla on samanlainen järjestely. Kumpikin maa hallinnoi omia tilauksiaan, mutta maat pyrkivät ajoittamaan hankintansa samanaikaisiksi saavuttaakseen volyymietua. Hanketta on valmisteltu ainakin toukokuusta 2021 lähtien. 28 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä P uolustusvoimissa valmistaudutaan asteittain korvaamaan nykyiset rynnäkkökiväärit, itselataavat tarkkuuskiväärit ja raskaat tarkkuuskiväärit. Luultavasti myös Suomen Nato-jäsenyys on osaltaan motivoinut siirtymään ajan myötä Naton 5,56x45 mm:n ja 7,62x51 mm:n standardiampumatarvikkeisiin
20 23 . Yllä 7,62x51 mm:n M23. Ruotsalaiset sotilaat saavat vuonna 2024 ensiksi käyttöönsä pulttilukkoiset .338 Lapua Magnum TRG M10 -tarkkuuskiväärit. Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Sakolta 1,6 miljoonalla eurolla erikseen huhtikuussa tilaamat 5,56x45 mm:n AR-15-pohjaiset puoliautomaattiset koulutusaseet perustuvat uuteen rynnäkkökivääriin. SA KO LT D . FMV ilmoitti, että vaikka aseet on jo valittu ja tilattu, niiden vuonna 2023 alkanutta testaamista, arviointia ja jatkokehitystä jatketaan edelleen. . TRG M10. Puolustusvoimien, MPK:n ja Ruotsin yli 80 miljoonan euron hankinnat merkitsevät todella paljon italialaisen Beretta-konsernin omistamalle Sakolle, jonka liikevaihto vuonna 2021 oli vain 108 miljoonaa euroa. Toimitukset jatkuvat tämän vuoden lopulla tai alkuvuodesta 2024 alkavalla koepalveluskäytöllä. 5,56x45 mm. Se on tilannut yhteensä noin 78 miljoonalla eurolla 5,56x45 mm:n AR-15-pohjaisia rynnäkkökivääreitä 11,5 tuuman piipulla, 7,62x51 mm:n AR-10-pohjaisia rynnäkkökivääreitä, tukiaseita ja tarkkuuskivääreitä 16 ja 18 tuuman piipulla sekä .338 Lapua Magnum TRG M10 -tarkkuuskivääreitä. Puolustusvoimat on tilannut noin 700 000 eurolla erän uusia rynnäkkökiväärejä eri kaliipereissa ja eri pituisilla piipuilla testausja arviointikäyttöön.. Riihimäen tehdasta laajennetaan ja henkilöstöä palkataan 20 % lisää. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 29 AR-15ja 7,62x51 mm:n AR-10-pohjaisesta rynnäkkökivääristä sekä pulttilukkoisesta .338 Lapua Magnum (8,6×70 mm) TRG M10 -tarkkuuskivääristä, joista monikaliiperinen, Puolustusvoimien helmikuussa 2023 tilaama TRG M10 ja lokakuussa 2022 tilaama 7,62x51 mm:n AR-10-pohjainen M23 (tukiaseena 7,62 KIV 23 ja tarkkuuskiväärinä 7,62 TKIV 23) ovat jo valmiina olemassa. Puolustusvoimat etenee Ruotsia hitaammin ja harkitummin ja on tilannut noin 700 000 eurolla pienemmän erän uusia rynnäkkökiväärejä eri kaliipereissa ja eri pituisilla piipuilla testausja arviointikäyttöön. M23 perustuu klassiseen AR-10-koneistoon mutta käyttää kaasuputkijärjestelmän sijaan toimintavarmempaa lyhytiskuista kaasumäntäjärjestelmää. Puolustusvoimien uusien rynnäkkökiväärien ja henkilökohtaisten suoja-aseiden testaus ja tuotekehitys jatkunee ainakin lähivuosien ajan, ja muutaman vuoden kuluttua tiedetään tarkemmin, millaisia uusia aseita on tulossa ja millä aikataululla. Kaliipereihinkin voi tulla jatkossa enemmän valinnanvaraa, koska Yhdysvaltojen asevoimien nykyisten 5,56x45 mm:n käsiaseiden korvaamiseen tähtäävä, pidemmän kantaman ja korkeamman läpäisykyvyn uusia 6,8×51 mm:n (siviilipuolella .277 Fury) ampumatarvikkeita käyttävien Next Generation Squad Weapon (NGSW) -hankkeen käsiaseiden – SIG:n XM7-rynnäkkökiväärin sekä XM250-konekiväärin – koepalveluskäytöt alkavat vuonna 2024, mikä voi johtaa uuteen suorituskykyisempään Naton standardiampumatarvikkeeseen. Uudet 5,56x45 mm:n AR-15-pohjaiset rynnäkkökiväärit tulevat Ruotsissa käyttöön vuonna 2025 ja 7,62x51 mm:n AR10-pohjaiset rynnäkkökiväärit vuodesta 2026 alkaen. Toistaiseksi vain Ruotsi on tehnyt puitesopimuksen mukaisen hankintasopimuksen suuremmasta asemäärästä. Ylimenokaudesta selvitään Puolustusvoimien nykyisellä käsiasevalikoimalla. Mitä todennäköisemmin 5,56 mm:n rynnäkkökivääristä tulee myös lyhyemmällä piipulla varustettu henkilökohtainen suoja-ase. 20 23 SA KO LT D . 20 23 SA KO LT D .
Yhteishankintojen uskotaan johtavan edullisempiin hintoihin.. Järjestelyasiakirjaan liittyminen ei sido osallistuvaa maata varsinaiseen hankintaan. P uolustusministeri Antti Kaikkonen allekirjoitti Euroopan puolustusviraston (EDA) ampumatarvikeyhteishankintojen järjestelyasiakirjan 20.3.2023. Aiejulistus lujittaa maiden välistä yhteistyötä ja luo edellytykset pohjoismaiden ilmapuolustuksen vahvistamiselle. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 103 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 230 henkilötyövuotta. Asiakirjalla sovitaan projektiin osallistuvien eurooppalaisten puolustushallintojen sekä EDAn yhteistoiminnasta yhteishankinnoissa. Hankintayhteistyöprojektin tavoitteena on tukea osallistujamaiden ampumatarvikehankintoja, jotta niiden asevoimien valmius paranisi ja ne selviytyisivät tehtävistään paremmin. Puitesopimuksia erilaisille ampumatarvikkeille tehdään osallistujamaiden tarpeiden mukaan. Pohjoismaiden ilmavoimien komentajat allekirjoittivat 16.3.2023 aiejulistuksen Ramsteinissa. 30 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä P ohjoismaiden ilmavoimat ovat viime vuoden aikana syventäneet jo vakiintunutta yhteistyötään entisestään. Tavoitteena on saumaton yhteistoiminta maiden ilmavoimien välillä ja kyky . Projektin tarkoitus on mahdollistaa erilaisten ampumatarvikkeiden yhteishankinnat EDAn kilpailuttamien puitesopimusten kautta. Suomi mukaan ampumatarvikkeiden yhteishankintaprojektiin Puolustusvoimille lisää 155 mm:n tykistöampumatarvikkeita P uolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat tilaamaan 155 mm:n tykistöammusten osia Nammo Lapua Oy:ltä. Pohjoismaiden ilmavoimat syventävät yhteistyötään IL M A VO IM AT operoida yhdessä kaikissa tilanteissa. Samalla hankinta osaltaan mahdollistaa teollisuudelle ampumatarvikkeiden tuotantokyvyn nostamisen, toteaa puolustusministeri Antti Kaikkonen. Hankinnalla kasvatetaan Puolustusvoimien 155 mm:n ampumatarvikkeiden varastotasoa ja parannetaan huoltovarmuutta. Yhteishankintojen uskotaan johtavan edullisempiin hintoihin ja toimitusketjujen turvallisuuden sekä toimitusaikojen ja varastonhallinnan tehostamiseen. Yhteistyön vahvistamiseen ovat vaikuttaneet pohjoismaisessa turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset. Ilmavoimat laativat toiminnan perustaksi yhdessä pohjoismaisen ilmaoperaatiokonseptin, jonka perusteella toimintaa kehitetään neljällä toimintalinjalla: • integroitu ilmaoperaatioiden johtaminen, suunnittelu ja toteutus • joustava ja kestävä tukeutumisjärjestelmä • yhteinen ilmatilannetietoisuus ja • ilmavoimien yhteinen koulutusja harjoitustoiminta. F/A-18 Hornet ja kolme ruotsalaista JAS 39 Gripen -hävittäjää
Lennot kehittävät Puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta, parantavat yhteistä tilannetietoisuutta ja vahvistavat kansallista puolustusta. Kaksi Yhdysvaltojen CV-22B Osprey -kuljetuskonetta osallistui 23.3.–2.4.2023 Utin jääkärirykmentin päivittäiseen lentoja koulutustoimintaan Kymenlaaksossa ja muualla Suomessa. Boeing RC-135V/W Rivet Joint -tiedustelukone. A IR FO RC E. 31 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 S uomen Nato-jäsenyys on tuonut maahamme jo jäsenyyden kynnyksellä uutta, aiemmin Suomessa näkemätöntä liittolaisten sotilaskalustoa. . Ensimmäinen lento toteutetaan yhteistoiminnassa yhdysvaltalaisten kanssa torstaina 23.3.2023. Lennot suoritetaan kansallisessa ohjauksessa ja valvonnassa, Suomen kansallisen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti.” U .S . Lennot ovat osoitus molemminpuolisesta sitoutumisesta puolustusyhteistyön kehittämiseen. Signaalitiedustelukone RC-135V/W Rivet Joint lähti Isosta-Britanniasta ensin Alankomaihin, josta se lensi Saksan, Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron kautta lopulta Suomenlahden yli Suomeen. U .S . Lentojen yksityiskohtia ei operaatioturvallisuussyistä voida kertoa. Suomen Nato-jäsenyys tuo Suomeen uudenlaista kalustoa itärajan lähistöllä tapahtuneella lennolla valvottiin Suomen lähialueita Venäjällä. CV-22B Osprey. Yhdysvaltain ilmavoimien Boeing RC-135V/W Rivet Joint -tiedustelukone teki 23.3.2023 tiedusteluja valvontalennon Suomen ilmatilassa. . A IR FO RC E Lentojen yksityiskohtia ei operaatioturvallisuussyistä voida kertoa. Harjoittelun tavoitteena oli kehittää toimintamenetelmiä sekä parantaa suomalaisten helikopterimiehistöjen kykyä toimia yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Lentoja tullaan suorittamaan Suomen ilmatilassa tulevaisuudessakin ja lentoja tullaan tekemään erityyppisillä ilma-aluksilla, niin miehittämättömillä kuin miehitetyilläkin. Puolustusvoimat tiedotti lennosta seuraavasti: ”Puolustusvoimat toteuttaa keskeisten kansainvälisten kumppanimaiden kanssa valvontalentoja Suomen ilmatilassa
Sako TRG M10 -tarkkuuskiväärit varustetaan äänenvaimentimilla sekä optisilla ja lämpötähtäimillä, ja niillä voidaan ampua tarkasti 1 500 metrin etäisyydelle.. Puolustusvoimille lisää maalinpaikannuslaitteita Puolustusvoimat ja Senop Oy ovat saaneet kotimaisen MPL24-maalinpaikannuslaitteen yhteisen tuotekehityksen päätökseen. Kotimaisesta tuotekehityksestä sovittiin aiesopimuksella vuonna 2020. Laitteen uusi versio (Senop LILLY) on kehitetty tiedustelijoille tähystysja maalinpaikannuslaitteeksi vuonna 2015 käyttöönotetun MPL15-laitteen (Senop LISA) pohjalta. Senop LILLY on kehitetty tiedustelijoille tähystysja maalinpaikannuslaitteeksi. Joukkojen taistelukykyä vaativissa näkyvyysoloissa lisäävien valonvahvistimien ja lasertähtäinten hankinnan arvonlisäveroton hinta on noin 13 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat ja Senop Oy ovat saaneet kotimaisen MPL24-maalinpaikannuslaitteen yhteisen tuotekehityksen päätökseen. Hankintojen arvonlisäverollinen yhteisarvo on yli 37 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus Suomessa noin 90 henkilötyövuotta. Nyt tilattu ensimmäinen hankintaerä koskee noin 70 kiväärijärjestelmää, jotka toimitetaan vuonna 2024. 32 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä P uolustusvoimat hankkii lisää kotimaisia valonvahvistimia ja lasertähtäimiä, maalinpaikannuslaitteen päivityksen ja uusia maalinpaikannuslaitteita Senop Oy:ltä. Vastaavia laitteita on hankittu myös epäsuoran tulen joukoille tuliasemien mittauskäyttöön. MPL24-maalinpaikannuslaitteiden hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Hankinta on osa seitsemän vuoden puitesopimusta, jonka kokonaisarvo on 40 miljoonaa euroa. Sakolta tarkkuuskivääreitä Virolle V iron puolustusvoimat tilasi 26.4.2023 Sako TRG M10 -tarkkuuskivääreitä. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Lisäksi laitteeseen on kehitetty uusia ohjelmistoja tiedustelu-, tulenjohtoja mittauskäyttöön. Uusien laitteiden hankinnan lisäksi MPL15-maalinpaikannuslaitteiden lämpökameroita, laseretäisyysmittareita ja ohjelmistoja päivitetään. Päivitys parantaa laitteiden toimintaa varsinkin huonossa säässä ja häirityissä olosuhteissa. Uusi versio on edellistä kevyempi, ja siinä on parempi näyttö, lämpökamera ja laseretäisyysmittari
SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 33 Naton harjoitustoiminnan suunnittelukokous Helsingissä N aton harjoitustoiminnan suunnittelun yhteensovittamiskokous (NATO Exercise Programme Alignment Conference, NEPAC) järjestettiin Helsingissä 25.?26.4.2023. Molemmat miehet korostivat turvallisuusympäristön rajua muutosta viime vuosien aikana. Järjestelyasiakirja mahdollistaa Suomen ja Ruotsin väliset liikkuvien järjestelmien yhteishankinnat. Muutos osoittaa selvästi, että sotilaallisen voiman merkitys on yhä keskeistä ja sen käyttö säilyy yhtenä Naton työkaluista. Ruotsin puolelta asiakirjan allekirjoitti Ruotsin puolustusmateriaaliviraston FMV:n maajärjestelmäosaston johtaja, prikaatikenraali Jonas Lotsne. Kokouksessa sovitettiin yhteen Naton ja sen liittolaisten harjoitusohjelmia siten, että niiden muodostama kokonaisuus tukee Naton harjoitustoiminnalle asettamien tavoitteiden saavuttamista ja edistää Naton kykyä täyttää tehtävänsä. PU O LU ST U SV O IM AT . Hankittavia järjestelmiä voivat olla muun muassa taktiset maastoajoneuvot, panssaroidut ja muut maastoajoneuvot, kevyet ajoneuvot, moottorikelkat, liikkuvat haupitsit ja tykistöjärjestelmät, taistelupanssarivaunut, rynnäkkövaunut, liikkuvat kranaatinheitinajoneuvot ja -järjestelmät, panssaroidut ja muut taktisen liikkuvuuden maastokuorma-autot sekä sotilaskuorma-autot. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, kenraalimajuri Jari Mikkonen allekirjoitti liikkuvien järjestelmien ja niihin liittyvien teknologioiden hankintoja koskevan järjestelyasiakirjan toimeenpanoasiakirjan 5.5.2023 Tampereella. Ruotsalainen Stridsvagn 122.. Kasvavat yhteiset hankintamäärät myös vähentävät Suomen ja Ruotsin kansallisia hankintakustannuksia. Mahdollisten yhteishankintojen kautta liikkuville järjestelmille voidaan rakentaa myös yhteisiä koulutusja huoltojärjestelmiä, mikä edelleen parantaa huoltovarmuutta. Nato-delegaation vanhin sekä Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Samassa yhteydessä allekirjoitettiin myös yhteisen taktisen maastoajoneuvon ja siihen liittyvien teknologioiden yhteishankintaa koskeva toimeenpanoasiakirja. Suomi ja Ruotsi tiivistävät yhteishankintojaan . Paikalla olivat Naton komentorakenteen johtoportaat, kaikki jäsenmaat ja Ruotsi. Kokouksen avaussanat lausui Naton operatiivisen johtoportaan johtoesikunnan (SHAPE) apulaisesikuntapäällikkö, kenraaliluutnantti Hubert Cottereau, ja isäntämaan puolesta osallistujille puhui Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari. Ensimmäisessä vaiheessa Suomi ja Ruotsi neuvottelevat yhteistyössä huoltovarmuusperusteisesta puitesopimuksesta taktisen maastoajoneuvon ja siihen liittyvien teknologioiden hankkimiseksi yhdeltä toimittajalta. Kenraalimajuri Saari korosti, että Suomi on historiansa ja geostrategisen sijaintinsa takia suhtautunut puolustukseensa aina P uolustusvoimien logistiikkalaitos ja Ruotsin puolustusmateriaalivirasto FMV syventävät yhteistyötään ajoneuvojärjestelmiä koskevissa hankinnoissa
34 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä erittäin vakavasti. Dornier 228 -valvontalentokone.. MVX-hankkeen tietopyyntömenettelyssä kartoitettiin vuoden 2020 aikana sopivat lentokoneiden toimittajat, ja huhtikuussa 2022 lähetettiin uusi tarkennettu tietopyyntö. Tuoreessa selvityksessä tunnistetaan useita kehittämistoimenpiteitä, joilla voidaan parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä, suojata kansallista kyberturvallisuutta, torjua vakavaa kyberrikollisuutta ja kehittää kyberpuolustusta. Valtioneuvoston 11.4.2023 julkaisema Selvitys viranomaisten toimintaedellytyksistä kyberturvallisuudessa -raportti on saatavissa ilmaiseksi Internetistä. Saaren mukaan valmius on luonnollisesti haaste reserviin perustuville joukoille, mutta Puolustusvoimat työskentelee parhaillaan valmiusvaatimusten parissa. – Meidän on edelleen parannettava yhteensopivuutta ja liittoutuman kykyä täyttää tehtävänsä, joten aiemmin perinteisesti kansallisiin harjoituksiin tulee osallistumaan enemmän myös ulkomaalaisia liittolaisia, Saari sanoi. Hallitus päätti 5.4.2022 pidetyssä kehysriihessä osoittaa 163 miljoonaa euroa monitoimilentokoneiden hankintaan. Rajavartiolaitos on valinnut MVX-hankkeen loppusuoralle valvontajärjestelmätoimittajista Field Aerospacen, L3Harris Technologiesin, Sierra Nevada Corporationin ja St Airborne Systemsin, jotka tarjoavat vaihtoehtojensa lentokonealustaksi Bombardier Challenger 650-, Dassault Falcon 2000LXSja Cessna Citation Longitude -liikesuihkukoneita. Selvitys Suomen kyberturvallisuudesta S isäministeriö ja puolustusministeriö asettivat 15.2.2022 laajapohjaisen selvityshankkeen viranomaisten toimintaedellytyksien selvittämiseksi ja kehittämisehdotusten laatimiseksi kansallisen kyberturvallisuuden varmistamisessa, kyberrikollisuuden torjunnassa ja kyberpuolustuksessa. Suomen varusmiesja reservijoukkojen koulutus jatkuu tästä huolimatta suunnitellusti, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa. Hankintasopimus pyritään tekemään tämän vuoden aikana, jotta uudet suorituskyvyt voisivat olla käytössä vuonna 2026. MVX-hankkeen tavoitteena ovat pidempi toiminta-aika ja laajempi alueellinen kattavuus, suorituskykyisemmät sensorit, korkeampi kuljetuskapasiteetti sekä reaaliaikainen ja salattu tiedonsiirto. Rajavartiolaitoksen havainnekuva lentokonemalleista. Uudet MVX-koneet on tarkoitus saada operatiiviseen käyttöön vuosien 2026?2027 aikana. R ajavartiolaitoksen nykyisten vuonna 1995 käyttöön otettujen Dornier 228 -valvontalentokoneiden elinkaari on päättymässä, ja niitä ollaan korvaamassa kahdella uudella monitoimilentokoneella. Tämä on Nato-jäsenenä yksi tärkeimmistä painopisteistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Rajavartiolaitos on selvittänyt, että ainoastaan miehitetty lentokone pystyy selviytymään vaihtelevista tehtävistä Suomen vaativissa olosuhteissa. Rajavartiolaitoksella on tavoitteena tehdä hankintasopimus valitun toimittajan kanssa vuoden 2023 loppuun mennessä. Kokoustyön ohjauksessaan kenraaliluutnantti Cottereau korosti, että harjoitustoiminta on ensisijainen väline Naton operatiivisen valmiuden ja pelotteen ylläpitämisessä. Hänen mukaansa se osoittaa kollektiivisen puolustuksen vahvuutta ja on liittouman yhtenäisyyden perusta. Rajavartiolaitos uusii valvontakoneensa . Tämän vuoksi tarvitaan kyberturvallisuuden jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Suomen näkökulmasta integraatio Naton harjoitusohjelmaan on hyvässä vauhdissa. Kyberturvallisuusuhat ovat monimuotoistuneet ja lisääntyneet viime vuosien aikana. . Selvitys on esiselvitys, jonka perusteella ehdotetaan toimenpiteiden käynnistämistä. Digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen ovat antaneet valtioille ja ei-valtiollisille toimijoille mahdollisuuden hyödyntää kybertoimintaympäristöä aiempaa tehokkaammin vihamielisen vaikuttamisen kanavana. Suomeen kohdistuu joka päivä niin kybervaikuttamista ja -vakoilua kuin kyberrikollisten tietomurtoja ja kiristyshaittaohjelmahyökkäyksiä
Maailman sotilasmenot kasvoivat jo kahdeksatta vuotta ja kohosivat viime vuonna inflaatiokorjattuna 3,7 %. Patria allekirjoitti 17.4.2023 Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen (FMV) kanssa sopimuksen 20:n Patria 6x6 -panssariajoneuvon kaupasta. Eniten sotilasmenoihin varoja käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia ja Saudi-Arabia. Käytettävissä olevien ratkaisujen arvioinnin jälkeen hankkeen ajoneuvoalustaksi valittiin Patria 6x6 -ajoneuvo. Maailman ja Suomen sotilasmenot kasvavat T ukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin SIPRIn tuoreen vuoden 2022 vuosikirjan mukaan maailman sotilasmenot ovat ennätyksellisen korkeat eli 2 240 miljardia dollaria. Ylivoimaisesti eniten sotilasmenoihin käytti Yhdysvallat, 877 miljardia dollaria, josta vuonna 2022 Ukrainaa tuettiin 20 miljardilla. Voimakkainta sotilasmenojen kasvu – jopa 13 % – oli Euroopassa. Sotilasmenot nousivat voimakkaasti myös Liettuassa (27 %), Ruotsissa (12 %) ja Puolassa (11 %). Suomen sotilasmenot kasvoivat SIPRIn mukaan eniten sitten vuoden 1962 ja kohosivat viime vuonna inflaatiokorjattuna 36 % 4,8 miljardiin dollariin (4,4 miljardia euroa). Länsija Keski-Euroopan maat käyttivät viime vuonna sotilasmenoihin yhteensä 345 miljardia dollaria, mikä on reaalisesti enemmän kuin kylmän sodan aikana vuonna 1989. Ruotsin Pansarterrängbil 300:ksi ristimien ajoneuvojen ensimmäiset toimitukset ovat vuoden 2023 aikana. Venäjän sotilasmenot kasvoivat yhdeksän prosenttia ja olivat Siprin arvion mukaan 86 miljardia dollaria. Kakkosena sotilasmenoissa oli Kiina, jonka sotilasmenoiksi arvioitiin 292 miljardia dollaria.. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 35 Patrian 6x6 CAVS -ajoneuvomenestys jatkuu S aksa on 17.4.2023 allekirjoittanut monikansallisen CAVS (Common Armoured Vehicle System) -yhteishankkeen virallisen liittymissopimuksen, johon liittyvä aiejulistus allekirjoitettiin kesäkuussa 2022. Ruotsi liittyi hankkeeseen vuonna 2022 ja etenee nyt puitesopimuksen seuraavaan vaiheeseen eli sarjahankintavaiheen valmisteluun. Kasvu suuntautui asehankintoihin, jotka muodostivat noin kolmanneksen Suomen sotilasmenoista. Suomen ja Latvian alun perin aloittama CAVS-hanke on useiden valtioiden yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusi huippuluokan panssariajoneuvojärjestelmä
Yhdysvalloilla on lukuisia turvallisuusja puolustusyhteistyötä koskevia sopimuksia ja järjestelyjä Nato-maiden kanssa. U .S . Sopimusneuvotteluiden kestoksi ennakoidaan 1–2 vuotta. luvun mukaisesti eduskunnan käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Sopimus määrittelee Yhdysvaltojen joukkojen asemaa, kun ne toimivat Suomen alueella, ja se sisältää muun muassa verotukseen, tulleihin ja pätevyyksien tunnustamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä. elokuuta 2022. laivaston maihinnousutukialus USS Kearsarge. LIITTOLAISET Suomalaiset rannikkojääkärit ja Yhdysvaltain merijalkaväki nousevat maihin Suomen merivoimien Jehu-maihinnousuveneistä Russarössä 12. Puolustusyhteistyösopimus on luonteeltaan sitova kansainvälinen sopimus, joka tuodaan perustuslain 8. Sopimusneuvottelujen käynnistäminen Suomen kanssa on osoitus Yhdysvaltain sitoutumisesta Suomen ja Euroopan turvallisuuteen. Tukialuksena Helsingissäkin vieraillut Yhdysvaltain 6. Sopimuksen myötä Suomella on myös entistä paremmat valmiudet toimia Natossa. Kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus (Defence Cooperation Agreement, DCA) on Nato-jäsenyyteen liittyvä vakiomenettely, ja Yhdysvalloilla on vastaavat DCA-sopimukset Nato-valtioiden sekä muiden liittolaistensa kanssa. Myös Turkin ja Unkarin Nato-ratifiointia odottava Ruotsi neuvottelee vastaavasta sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. 36 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä S uomen ja Yhdysvaltain välille on neuvoteltu 29.9.2022 alkaen sopimusta puolustusyhteistyöstä. Toinen esitetty vaihtoehto olisi amerikkalaisten ja suomalaisten F-35A-monitoimihävittäjien käytön vaatiman infrastruktuurin laajentaminen siten, että amerikkalaishävittäjät voisivat kriisioloissa tukeutua Ilmavoimien tukikohtaverkostoon. Tällä hetkellä arvioidaan, että DCAsopimus voisi johtaa siihen, että Yhdysvallat varastoisi etukäteen aseistustaan Suomeen mahdollista kriisiajan toimintaa varten. M A RI N E C O RP S Suomi neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa. Suomen Nato-jäsenyys ei vähennä Yhdysvaltojen kanssa tehtävän kahdenvälisen yhteistyön merkitystä, vaan avaa sille uusia mahdollisuuksia
Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetista tulee Suomen historian suurin sotalaiva. 1930-luvun panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen jäävät kokonsa puolesta kauaksi taakse. Samalla korvetit ovat pidentyneet kolme metriä. Merivoimien pintataistelualusten johtamisjärjestelmät, sensorit ja aseistus joudutaan kotimaisen tarjonnan puuttuessa hankkimaan ulkomailta. Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin perusideana on se, että yhteen alukseen yhdistetään ilmaja ohjustorjunnan, pintatorjunnan, merimiinoittamisen, sukellusvenetorjunnan ja maakohteisiin vaikuttamisen suorituskyvyt tehokkailla aseja sensorijärjestelmillä sekä riittävällä taisteluannoksella. Pohjanmaa-luokka havainnekuvassa.. Pohjanmaa-luokalla on myös signaalitiedustelun suorituskyky. Suomen vahvuutena on telakkateollisuutemme kansainvälisesti harvinainen arktinen osaaminen, mutta haasteena on se, että uusia taistelualuksia kehitetään Suomessa suhteellisen harvoin, noin 15–20 vuoden välein, ja niitä valmistetaan pieninä sarjoina. Haasteena on sekin, että aluksen pitää pystyä toimimaan pitkäkestoisesti Itämerellä kaikissa sääolosuhteissa jäätilanteesta riippumatta. Laivue 2020 -korvettihanke etenee . Nyt suunnitteluvaihe on kuitenkin loppusuoralla, ja ensimmäisen aluksen rakentaminen Rauman telakalla alkaa loka-marraskuussa 2023. Sensoreina ovat valvontaja tulenjohtotutka, kaikumittain ja hinattava hydrofonikaapeli sekä runkosonar. 37 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 M erivoimien nykyisten Haminaja Rauma-luokan ohjusveneiden ja Hämeenmaa-luokan miinalaivojen korvaamiseen neljällä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetilla tähtäävä Laivue 2020 -hanke käynnistyi vuonna 2015. Sillä on 4 300 tonnin uppouma, ja se on 117 metriä pitkä, 16 metriä leveä, ja sen syväys on viisi metriä. Neljän monitoimikorvetin budjetti on täysin odotetusti kasvanut alkuperäisestä ylioptimistisesta 1,2 miljardista eurosta tämänhetkiseen noin 1,45 miljardin euron arvioon. Lähiomasuojajärjestelminä ovat 57 millimetrin BAE Bofors -tykki, harhamaaliheittimet ja kauko-ohjatut aseet. Nyt se on vihdoin viivästysten kautta etenemässä siten, että ensimmäinen neljästä aluksesta luovutetaan Merivoimille vuonna 2027 ja loput kolme vuoteen 2029 mennessä. Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetista tulee Suomen historian suurin sotalaiva. Kansainvälisesti ainutlaatuisten vaatimusten ja kunnianhimoisen suunnitelman yhdistelmä onkin johtanut hankkeen viivästymiseen; pidempikestoinen perussuunnittelu, koronapandemia ja Ukrainan kriisi eivät ole auttaneet asiaa. Pohjanmaa-luokan aseistuksena on Saab 9LV -taistelunjohtojärjestelmän alaisuudessa toimivat PTO2020 Gabriel -pintatorjuntaohjusjärjestelmä, ITO20 Evolved Sea Sparrow -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, sukellusveneentorjuntajärjestelmänä kevyt torpedo Torped 47 ja miinoitusjärjestelmänä merimiinat. Toisaalta juuri Suomen talven arktisen toimintaympäristön takia Merivoimille sopivia valmiita aluksia ei maailmalta löydy. Vuonna 2026 suoritettavien merikokeiden päätteeksi alukseen asennetaan taistelujärjestelmä, ja se luovutetaan Merivoimille vuonna 2027. Laivan miehistönä on noin 70 henkeä, ja sen huippunopeus on yli 26 solmua. Niillä oli 3 900 tonnin uppouma ja 93 metrin pituus, leveys oli 16 metriä ja syväys viisi
päivänä 2023 puolustusministeriö julkisti, että Suomi hankkii israelilaisen Rafael Advanced Defense Systemsin ja amerikkalaisen Raytheonin yhteistyössä kehittämän David’s Sling -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. David’s Slingillä on eräiden lähteiden mukaan jopa huikea 300 kilometrin kantama ja 30 kilometrin korkeusulottuma.. Mahdollisesta optioiden lunastamisesta päätetään erikseen. JY VÄLL Ä 38 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Suomi hankkii David’s Sling -järjestelmän Järjestelmä tulee käyttöön 2020-luvun lopulla. Hankinnan arvo koostuu noin 213 miljoonan euron arvoisesta pääsopimuksesta ja noin 103 miljoonan euron arvoisesta välittömästi lunastettavasta optiosta. H uhtikuun 5. David’s Slingillä on eräiden lähteiden mukaan jopa huikea 300 kilometrin kantama ja 30 kilometrin korkeusulottuma, ja se kykenee 300 kilometrin kantaman ballististen ohjusten ohjustorjuntaan. Myös pidempi kantama oli tärkeä ostokriteeri. Lisäksi suorituskyvyn rakentaminen edellyttää yksikkövarustusmateriaalin lisähankintoja myöhemmässä vaiheessa. Hankinnan julkistamisessa painotettiin ennen kaikkea korkeatorjuntakykyä eli järjestelmän täytyy torjua vähintään 15 kilometrin korkeudella lentäviä ilmamaaleja. Selkosuomeksi tuo tarkoittanee yhden David’s Sling -patterin ja sen Stunner-torjuntaohjusten hankintaa nyt 316 miljoonalla eurolla ja mahdollista toisen patterin tai ohjusten lisähankintaa 213 miljoonalla eurolla myöhemmin. Hankintaan sisältyy lisäoptioita noin 213 miljoonan euron arvonlisäverottomasta arvosta. David’s Slingin ennennäkemättömän laajan alueellisen kattavuuden lisäksi hankinnalla paikataan vihdoin ja viimein 35 kilometrin kantaman ja 22 kilometrin korkeusulottuman ItO 96 (Novator 9K37 Buk M1) -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän käytöstä poistamisen 2010-luvulla myötä syntynyt korkeatorjuntakyvyn puute. Järjestelmä tulee käyttöön 2020-luvun lopulla. Kotimainen teollisuus osallistuu järjestelmän integraatiotöihin ja johtamispaikkojen suunnitteluun sekä varusteluun yhdessä israelilaisen Rafaelin ja yhdysvaltalaisen Raytheonin kanssa
David’s Slingille ensimmäinen pudotus taisteluolosuhteissa Jalkaväen vuosikirja XXXIII Sen parasta luettavaa on majuri Petri Pesosen kirjoittama tiivistelmä siitä, miten Ukrainan oppeja voisi hyödyntää jalkaväen kehittämisessä.. Teos on 170-sivuinen, ja sen parasta luettavaa onkin majuri Petri Pesosen kirjoittama tiivistelmä siitä, miten Ukrainan oppeja voisi hyödyntää jalkaväen kehittämisessä. David’s Sling on otettu Israelissa palveluskäyttöön vuonna 2016, ja sitä käyttävä 66. Israelin puolustusvoimilla on kaksi David’s Sling -patteria. Tämä oli David’s Sling -järjestelmän ensimmäinen onnistunut torjunta taisteluoloissa. Koska 70 kilometrin laukaisuetäisyys ylittää rakettien torjuntaan normaalisti käytettävän Iron Dome -ohjusja ilmatorjuntajärjestelmän torjuntakyvyn, yksi raketti jouduttiin torjumaan suorituskykyisemällä David’s Sling -ilmaja ohjustorjuntajärjestelmällä, joka pystyy torjumaan jopa 300 kilometrin etäisyydeltä laukaistut ballistiset raketit ja ohjukset. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 39 P uolustusvoimien pääaselajin jalkaväen kehitystä edistävä Jalkaväen säätiö on julkaissut 11.5.2023 Jalkaväen vuosikirja XXXIII (2021–2023) -teoksen. Perinteisesti kahden vuoden välein julkaistavan Jalkaväen vuosikirjan aikataulua päätettiin tällä kertaa muuttaa, jotta siihen saataisiin mukaan havaintoja ja analyysiä Ukrainan helmikuussa 2022 alkaneista taistelutoimista. Torjunta onnistui, ja vain yksi torjuntaohjus jouduttiin laukaisemaan. Iron Dome torjuu 70 kilometrin laukaisuetäisyyteen asti, amerikkalainen Patriot tai sen korvaajaksi kehitetty David’s Sling 300 kilometriin asti, ja Arrow-2/3-järjestelmä pystyy pidemmillä laukaisuetäisyyksillä myös ilmakehän ulkopuoliseen torjuntaan. Iron Dome-, Patriotja David’s Sling -järjestelmillä on myös perinteinen miehitettyjen ja miehittämättömien aerodynaamisten ilma-alusten ilmatorjuntakyky, mikä on Israelin kannalta toissijaista, koska sillä on Lähi-idän ylivoimaisesti voimakkaimmat 345 hävittäjän ilmavoimat. Jalkaväen vuosikirja XXXIII (2021–2023) on ladattavissa elektronisessa muodossa ilmaiseksi Jalkaväen säätiön verkkosivustolta: https://jalkavaensaatio.fi/jalkavaen-vuosikirjat/vuosikirjat-2020-luvulla/jalkavaenvuosikirja-xxxiii-2021-2023/ I sraelin puolustusvoimien Kilpi ja nuoli -operaation toisena päivänä 10.5.2023 Islamilainen jihad -järjestö aloitti massamaiset tykistörakettiiskut Gazan kaistalta Israeliin. Säätiö on julkaissut vastaavia vuosikirjoja vuodesta 1957 lähtien. Kello 14.18, 14.19, 14.22 ja 14.57 laukaistiin 56–70 kilometrin etäisyydeltä Gazasta lähes 300 rakettia kohti Suur-Tel-Avivia. Israelin rakettija ohjustorjunta on kolmitasoinen. ilmatorjuntapatteristo saavutti taisteluvalmiuden 2.4.2017. Ensimmäinen torjuntayritys tapahtui 23.7.2018, mutta se epäonnistui
Lentotoiminta tapahtui pääosin Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa. Harjoitustoiminta keskittyi Suomenlahden rannikolle ja merialueelle Hankoniemeltä aina Haminan edustalle. Taisteluharjoituksen lähtökohtana oli ryhmittää Merivoimien joukot laajalle alueelle Suomen rannikolle ja harjoitella nopeasti kehittyvässä tilanteessa yhteistoimintaa Rajavartiolaitoksen ja Maavoimien joukkojen kanssa. Harjoituksen johtovastuu oli tänä vuonna Suomella. Meritaisteluharjoitus Atrain 23. Tarkoituksena oli sovittaa yhteen Merivoimien ja Maavoimien joukkojen taistelu rantamaalla ja satamissa. ACE 23:ssa päästiin ensimmäistä kertaa Euroopassa harjoittelemaan viidennen sukupolven F-35A-häivehävittäjien ja nykyisten neljännen sukupolven hävittäjien yhteistoimintaa. Suomen, Ruotsin ja Norjan isännöimään monikansalliseen ilmasotaharjoitukseen osallistui noin 3 000 sotilasta ja noin 150 ilma-alusta. Merivoimien joukko-osastojen lisäksi harjoituksessa oli joukkoja Ilmavoimista, Rajavartiolaitoksesta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta ja mukana oli myös Yhdysvaltain merijalkaväen ilmatorjuntaosasto. Isäntämaiden lisäksi harjoituksessa oli mukana Tanska, Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Ranska, Saksa, Sveitsi, Tšekki ja Yhdysvallat sekä Naton AWACS-tutkavalvontaja johtokeskuskoneet. Atrain 23 tapahtui samanaikaisesti Karjalan prikaatin johtaman Maavoimien Lukko 23 -harjoituksen kanssa. Suomen kamaralla lentotukikohdat olivat Rovaniemellä ja Pirkkalassa, Ruotsissa Luulajassa ja Norjassa Örlannissa. Ilmavoimista harjoitukseen osallistui 12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää sekä yhteysja kuljetuskonekalustoa. IL M A VO IM AT Suomi johti Arctic Challenge Exercise -harjoitusta R annikkoprikaatin johtama Merivoimien kevään pääsotaharjoitus Atrain 23 järjestettiin 26.5– 2.6.2023. Harjoitukseen osallistui yli 2 000 varusmiestä, reserviläistä ja palkattua henkilöstöä. 40 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä A rctic Challenge Exercise 23 (ACE 23) pidettiin 29.5–9.6.2023, ja se oli yksi vuoden suurimmista lentotoimintaharjoituksista Euroopassa
Venäjä on taas vuorostaan enimmäkseen strategisessa puolustuksessa. Ukrainan vastahyökkäys rinnastetaan usein vuoden 1943 Kurskin taisteluun, ja sen arvellaan muodostuvan ratkaisutaisteluksi. Kosketuslinjalla Ukraina suorittaa järjestelmällisesti runsaslukuisia tunnusteluhyökkäyksiä Venäjän puolustuksen heikkojen kohtien löytämiseksi, mutta ne ovat vain komppanian tai pataljoonan tasoisia. 41 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Ukrainan strateginen vastahyökkäys TOUKOKUUN 2023 lopulla on vaikeaa yksiselitteisesti sanoa, onko Ukrainan odotettu vastahyökkäys jo alkanut vai ei. Kovimpia taisteluja käydään Bahmutissa. Palaamme niihin tarkemmin Suomen Sotilaan verkkosivustolla ja somessa. Eräiden tietojen mukaan Ukrainan puolelta taisteluun Bahmutista on osallistunut kokonaisuudessaan tai osittain eri aikoina ainakin 25 prikaatia eli vähintään 50 000 taistelijaa, mikä tekee siitä 2000-luvun suurimman yksittäisen taistelun ja ehkäpä jopa Euroopan suurimman yksittäisen taistelun vuoden 1945 jälkeen. Ukrainan strategisen vastahyökkäyksen tavoitteeksi ilmoitetaan enimmillään kaikkien Venäjä valtaamien alueiden vapauttaminen ja vähimmillään Ukrainan neuvotteluasemaa mahdollisissa tulitaukota rauhanneuvotteluissa parantavan sotilaallisen voiton saavuttaminen. 70). Vertailun vuoksi Stalingradin taistelu kesti 201 päivää ja Kurskin taistelu 50 päivää (lue lisää Kurskin taistelusta s. Toistaiseksi rintamalinja on siirtynyt eri paikoissa vain muutamia kilometrejä suuntaan tai toiseen vaihtelevalla mePainettu aikakausilehti on ilmestyessään viikon tai kaksi maailman tapahtumia jäljessä, ja ennen seuraavan numeron ilmestymistä moni asia onkin ehtinyt muuttua. Joka tapauksessa Bahmutin kaupungista on taisteltu vähintään 224 päivää. Kuitenkin tämän Suomen Sotilaan numeron mennessä painoon merkittävät kansainväliset tapahtumat, jotka ovat joko kesken tai tapahtuvat lähikuukausina, ovat tiedossamme. Arviot Ukrainan strategisen vastahyökkäyksensä keihäänkärjeksi kokoamista joukoista vaihtelevat Naton ja Yhdysvaltojen ilmoittamasta yhdeksästä länsimaiden kouluttamasta, varustamasta ja aseistamasta mekanisoidusta ja motorisoidusta prikaatista jopa yli 20 prikaatiin tai kolmeen armeijakuntaan. Venäjä ilmoitti vallanneensa koko kaupungin 20.5.2023, Ukraina puolestaan ilmoitti joukkojensa vielä pitävän hallussaan kaupungin laitamaa ja etenevän kaupungin sivustoilla. Armeijakuntien lukumäärä viittaisi siihen, että Ukraina voi suorittaa samanaikaisesti kolme laajempaa hyökkäysoperaatiota. MAAILMALLA TAPAHTUU SE RH II N U Z H N EN KO Bahmutin kaupungista on taisteltu vähintään 224 päivää.. Seuraavia tapahtumia kannattaa mielestämme seurata: nestyksellä
Lisäksi Turkki on kriittinen tekijä Syyriassa ja Irakissa sekä Armenian ja Azerbaidžanin välisessä Vuoristo-Karabahin kriisissä. lua 44,88 % äänestäjistä – pidettiin 28.5.2023 presidentinvaalien toinen kierros, jossa ainoina ehdokkaina olivat Erdo . Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli korkea 84,81 %. Koska yksikään presidenttiehdokas ei saanut vähintään 50 % äänistä – Erdo . anin ja Oikeus ja kehitys -puolueen kaavailemat muutokset Turkin perustuslakiin. A IR FO RC E Turkin eduskuntaja presidentinvaalit Turkilla on Yhdysvaltojen jälkeen vahvuudeltaan toiseksi suurimmat Naton asevoimat.. Neljänsadan äänen perustuslaillinen enemmistö onkin vaikeampi rasti ja saattaa estää Erdo . Koska turkkilaiset suhtautuvat politiikkaan intohimoisesti, mielenosoitukset ja laajemmat levottomuudet eivät ole mitenkään pois suljettuja. JY VÄLL Ä 42 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 TURKIN EDUSKUNTAja presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidettiin 14.5.2023. Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli huikeat 88,84 % Turkissa ja ulkomailla 53,85 %. Erdo . Jännitysnäytelmänä oli se, säilyttääkö Turkin istuvan presidentin Recep Tayyip Erdo . an vai länsimielinen oppositioehdokas Kemal K?l?çdaro . lu. anin valtapuolue vahvan asemansa Turkin 600-paikkaisessa eduskunnassa ja onko Turkin seuraava presidentti lännen kannalta hankala populisti Erdo . Silti se säilyttää yksinkertaisen 336 paikan enemmistön liittolaispuolueittensa kanssa hajanaisen opposition ympäröimänä. anin Oikeus ja kehitys -puolue säilytti valta-asemansa Turkin eduskunnassa, vaikka se menetti hieman paikkoja aiemmasta 290:stä nykyiseen 266:een. U .S . ania kannatti 49,51 % ja K?l?çdaro . lu. Turkki käytännössä muodostaa Naton eteläisen sivustan, valvoo Dardanellien ja Bosporinsalmien muodostamaa meriyhteyttä Mustanmeren ja Välimeren välillä ja on tärkeä toimija Lähi-idässä. Turkilla on Yhdysvaltojen jälkeen vahvuudeltaan toiseksi suurimmat Naton asevoimat. an ja K?l?çdaro . Turkki ei ole ratkaisevassa asemassa vain Ruotsin Nato-jäsenyyden osalta, vaan se on erittäin tärkeä Naton jäsenvaltio
Julkisuudessa Stoltenbergin mahdollisina seuraajaehdokkaina on mainittu Ison-Britannian entinen pääministeri Boris Johnson sekä Euroopan neuvoston nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Koska yleensä G7-huippukokouksissa tehdään strategisia linjauksia, niiden jalkauttaminen käytännön toimenpiteiksi ei ole välttämättä nopea prosessi, ja tuloksia nähtäneen vasta kuukausien kuluttua. Alankomaalainen Joseph Luns oli Naton pääsihteerinä 13 vuotta vuosina 1971–1984. …Ukrainalle tullaan toimittamaan F-16-hävittäjiä muutamien kuukausien kuluttua G7-huippukokous Hiroshimassa Natolle syksyllä uusi pääsihteeri NATON PÄÄSIHTEERI , norjalainen Jens Stoltenberg ilmoitti 15.5.2023, ettei hän aio jatkaa pääsihteerinä nykyisen toimikautensa päätyessä 31.9.2023. 43 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 G7 ON ITALIASTA , Japanista, Kanadasta, Ranskasta, Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista koostuva ryhmä, jota pidetään eräänä maailman vaikutusvaltaisimmista foorumeista. Ukrainan kriisin myötä Stoltenbergistä tuli Naton historian luultavasti vaikutusvaltaisin pääsihteeri, ja hän on ollut toimessaan 10 vuotta eli toiseksi pisimpään. Yhdysvaltojen presidentti Joseph Biden ilmoitti G7-kokouksen päätteeksi lehdistötilaisuudessaan 21.5.2023 Yhdysvaltojen tukevan ukrainalaislentäjille annettavaa F-16-hävittäjäkoulutusta, mikä on tavallaan ennakkoilmoitus siitä, että Ukrainalle tullaan toimittamaan F-16-hävittäjiä muutamien kuukausien kuluttua. Huippukokouksessa vieraili myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Viime vuosina myös EU on osallistunut G7-kokouksiin. Perinteisesti Naton pääsihteereinä ovat toimineet kokeneet eurooppalaiset poliitikot. Tänä vuonna huippukokous pidettiin 19.–21.5.2023 Hiroshimassa Japanissa, ja asialistalla olivat uudet Venäjän vastaiset pakotteet, Kiinan hillitseminen sekä kehitysmaiden tuen saaminen Venäjän ja Kiinan vastaisille toimille. G7-valtiot ovat Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan maailman seitsemän kehittyneintä taloutta, joiden osuus kansallisvarallisuudesta on 58 %, maailman bruttokansantuotteesta 40 % ja maailman väestöstä 10 %. Seuraajaehdokkaat tarkentunevat Vilnan huippukokouksessa.
päivästä 2019 lähtien sekä Trumpin että Bidenin valtakaudella neuvoston puheenjohtajana on toiminut vuonna 1958 syntynyt ja vuonna 1980 palveluksensa aloittanut kenraali Mark Alexander Milley, joka toimi aiemmin muun muassa Yhdysvaltain maavoimien esikuntapäällikkönä ja jolla on sotakokemusta Yhdysvaltojen sotilasoperaatiosta ja miehityksestä Panamassa vuonna 1989, Irakin sodasta 2003–2011 ja Afganistanin sodasta 2001– 2021. Neuvoston asemasta määrätään lailla, ja siihen kuuluvat neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja puolustushaarojen komentajat. 44 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä VUODESTA 1947 lähtien toiminut Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvosto (Joint Chiefs of Staff, JCS) on Yhdysvaltain asevoimien pääesikunta, joka toimii myös siviilihallinnon neuvonantajana sotilasasioissa. (amerikkalaisittain neljän tähden) kenraalin tai amiraalin sotilasarvoon. ja Yhdysvaltain merijalkaväen komendantti, kenraali David Hilberry Berger. Kenraali David Hilberry Berger.. Presidentin nimittämällä ja senaatin hyväksymällä neuvoston puheenjohtajalla on lakisääteisesti rauhan aikana vain yksi neljän vuoden toimikausi. Amerikkalaismedioiden mukaan vahvimpia kandidaatteja ovat Yhdysvaltain ilmavoimien esikuntapäällikkö, kenraali Charles Quinton Brown Jr. Lokakuun 1. . on ennakkosuosikki puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtajaksi. Charles Quinton Brown Jr. Odotettavissa on siis merkittäviä päätöksiä, mutta niiden toteuttaminen vaatii oman aikansa. Todennäköisesti Nato-jäsenyyttä Ukrainalle ei tulla tarjoamaan. Vuodesta 1949 lähtien neuvoston puheenjohtaja on ollut Yhdysvaltojen korkea-arvoisin sotilas, joka toimii samalla Yhdysvaltojen presidentin, presidentin turvallisuusneuvonantajan, turvallisuusneuvoston ja puolustusministerin sotilasneuvonantajana. Suomi osallistuu Vilnassa 11.–12.7.2023 pidettävään huippukokoukseen ensimmäistä kertaa täysivaltaisena jäsenvaltiona. . Mediatietojen mukaan ennakkosuosikkina on ”CQ” eli kenraali Brown, josta tulisi toinen afroamerikkalainen puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja vuosina 1989–1993 toimineen kenraali Colin Powellin jälkeen. Kenraali Mark Alexander Milley. Asialistalla ovat ainakin Ukrainan tukeminen, aseteollisuuden tuotannon lisääminen, ensimmäistä kertaa sitten kylmän sodan Naton puolustussuunnitelma Venäjän mahdollisen hyökkäyksen varalta, nopean toiminnan NFR-joukkojen moninkertainen vahvistaminen sekä Kiinan hillintä. Lakisääteisesti puheenjohtajalla ei ole suoraa asevoimien operatiivista käskyvaltaa, mutta hän avustaa presidenttiä ja puolustusministeriä näiden käskyvallan käyttämisessä. Johto vaihtuu Yhdysvaltain asevoimissa . Epävirallisesti myös Yhdysvaltain rannikkovartioston komendantti on neuvoston jäsen. Puheenjohtaja yleensä korotetaan nimityksen yhteydessä täyden Nato kokoustaa Vilnassa NATON HUIPPUKOKOUS on jäsenmaiden ylimmän poliittisen johdon kokous, jossa päätetään Naton lyhyen ja pitkän aikavälin strategisesta kehityksestä sekä mahdollisesta Naton uuden pääsihteerin vaalien järjestämisestä. Kenraali Milleyn toimikauden päättyessä 31.9.2023 presidentti Bidenin on nimitettävä uusi, tehtävässään 1.10.2023 aloittava JCS-neuvoston puheenjohtaja
Norja on tilannut NASAMS-järjestelmään integroituja IRIS-T-laukaisulaitteita. tapahtuu ohjuksen oman kuvantavan lämpösensorin avulla. Ukraina on käyttänyt IRIS-T SLM -järjestelmää taistelutoimissa 19.10.2022 lähtien. Loppuhakeutuminen . Viro ja Latvia yhdessä ilmatorjuntaostoksilla. IRIS-T on suunniteltu täysin yhteensopivaksi AIM-9 Sidewinderin kanssa, eli jos lentokone voi käyttää AIM-9:ää, niin se voi käyttää IRIS-T:täkin. Lämpöhakuinen IRIS-T-ilmasta ilmaan -ohjus kehitettiin 1990-luvulla amerikkalaisen AIM-9 Sidewinder -ohjuksen eurooppalaiseksi seuraajaksi Saksan, Italian, Ruotsin, Kreikan, Kanadan ja Norjan yhteistyönä. Ohjuksessa on kaksisuuntainen datalinkki, jolla sen maalinosoitusta voidaan päivittää ja muuttaa torjunnan aikana, ja lisäksi se voi myös hyödyntää verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmän alaisten ulkoisten sensorien antamia maalinosoitustietoja. IRIS-T SLM -järjestelmän ovat aiemmin tilanneet Egypti ja Saksa, joista jälkimmäinen on toimittanut niitä aseapuna Ukrainalle. Maat ovat solmineet yhteishankinnasta aiesopimuksen ja aloittaneet neuvottelut toimittajan kanssa. IRIS-T SLM -ilmaja ohjustorjuntajärjestelmällä voidaan torjua sekä aerodynaamisia maaleja että ohjuksia. Se tuli palveluskäyttöön vuodesta 2005 alkaen Saksan, Italian ja Ruotsin ilmavoimissa. Vuonna 2015 palveluskäyttöön tuli lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmä IRIS-T SLS (12 km:n kantama ja korkeusulottuma) ja vuonna 2022 suuremmalla moottorilla varustettua ohjusta käyttävä keskimatkan IRIS-T SLM -järjestelmä, jonka kantama on 40 kilometriä ja korkeusulottuma 20 kilometriä. Varsin onnistunut ja suorituskykyinen IRIS-T-ohjus näytti sopivan käytettäväksi myös ilmatorjuntaohjusjärjestelmissä. Pidemmän kantaman IRIS-T SLX (80 km:n kantama ja 30 km:n korkeusulottuma) on kehitteillä. IRIS-T SLM -patteri koostuu taistelunjohtokeskuksesta, optisesta ja lämpökamerasensorista, AESA-tutkasta (vaihtoehtoina ainakin Hensoldt TRML4D, Thales Ground Master 200 MM/C, CEA CEAFAR, Saab Giraffe 4A tai passiivinen Hensoldt TwInvis) ja useammasta laukaisuajoneuvosta, joissa kussakin on kahdeksan pystysuoraan laukaistavaa ohjusta. IRIS-T-ilmatorjuntaohjuksessa on INSja satelliittinavigointi, ja se laukaistaan komento-ohjattuna tai oletettuun kohtaamispisteeseen ammu-jaunohdamoodissa. Ruotsissa IRIS-T SLS -järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2019 alkaen tunnuksella Luftvärnsrobotsystem 98 (lvrbs 98). 45 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 VIRON PUOLUSTUSMINISTERIÖ on ilmoittanut, että Viro ja Latvia ovat valinneet tulevaksi keskimatkan ilmatorjuntaohjusjärjestelmäkseen saksalaisen Diehl Defencen IRIS-T SLM -järjestelmän
Lisäksi julkisuutta saanut lentäjäkriisi on romahduttanut Flygvapnetin uuden lentohenkilöstön rekrytoinnin, koska halukkaita on aiempaa huomattavasti vähemmän. A N TO N IA SE H LS TE D T/ FÖ RS VA RS M A K TE N. Viidentoista minuutin valmiudessa on aina kaksi hävittäjää, jotka pystyvät tunnistamaan Norjan ilmatilaa lähestyvän lentokoneen. . Lisäksi sotilaslentäjien eläkeikää nostettiin takavuosina 55:stä 67:ään, mitä pidetään niinkin vaarallisessa ja terveyttä kuluttavassa ammatissa kohtuuttoman korkeana eläkeikänä. On varsin kummallista, ettei puolustusbudjettiaan voimakkaasti korottavalla Ruotsilla näytä löytyvän resursseja tämän pulman ratkaisemiseen. Sotilaslentäjien mielestä heillä on Ruotsin kaikkien muiden viranomaistahojen (rajavartiosto, rannikkovalvonta, poliisi, pelastuslaitos) lentäjiä selkeästi alemmat palkat. Syksyllä 2020 vastaava luku oli 30. Vuonna 2008 Norja tilasi 48 viidennen sukupolven Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihäivehävittäjää ja vuonna 2012 vielä neljä lisää. Nyt 52 hävittäjästä on toimitettu 40, ja Norja saa kuusi hävitRuotsissa on noin 100 hävittäjälentäjää. Lopputuloksena voi olla se, että Flygvapnet menettää tänä vuonna jopa puolet nykyisistä sotilaslentäjistään. päivänä 2022 Norjan kuninkaalliset ilmavoimat (Luftforsvaret) lensi viimeisen tehtävän 15.1.1980 alkaen palveluksessa olleilla General Dynamics F-16AM/BM Fighting Falcon -hävittäjillä. Ensimmäinen F-35A-hävittäjä tuli Norjan käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 2015, ja Norjaan ensimmäinen hävittäjä saapui vuonna 2017. JY VÄLL Ä 46 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Ruotsin ilmavoimien lentäjäkriisi jatkuu RUOTSALAINEN Dagens Nyheter uutisoi 5.4.2023, että kesällä 2022 alkanut Ruotsin ilmavoimien (Flygvapnet) ja sen lentäjien välinen konflikti jatkuu edelleen ja on kehittymässä sotilaslentäjäkriisiksi, koska jopa puolet lentäjistä aikoo lähteä palveluksesta. Norja tilasi 60 yksipaikkaista F-16Aja 12 kaksipaikkaista F-16B-hävittäjää vuonna 1975, ja vuonna 2023 niitä oli palveluksessa vielä 44. Norjan ja Naton ilmatilan suojaamiseksi Quick Reaction Alert (QRA) -tunnistuslentovalmiudessa olevalla Luftforsvaretilla on perinteisesti eniten tunnistuslentoja Euroopassa. Norjalla on F-35A-kaluston ylläpitoja huolto-ongelmia. Lähes 42 vuoden aikana Luftforsvaretissa lennettiin neljännen sukupolven F-16-monitoimihävittäjillä yli 390 000 lentotuntia. Tällä hetkellä noin 40 heistä aikoo jäädä opintovapaalle syksyllä 2023 ja erota myöhemmin palveluksesta. Luottamuspula työnantajaa kohtaan on levinnyt hävittäjälentäjien piiristä myös kuljetuslentokoneja helikopterilentäjien keskuuteen. Tammikuun 6. Norjan F-35-haasteet NORJA ON AINOA valtio maailmassa, jonka ilmavoimien kaikki hävittäjät ovat viidennen sukupolven monitoimihäivehävittäjiä. Ruotsissa on noin 100 hävittäjälentäjää. Kaikkiaan median mukaan noin puolet Ruotsin hävittäjälentäjistä aikoo jättää palveluksen
. Edellinen, 450 kilon taistelulatauksen ja pidemmän 930 kilometrin kantaman toinen kehitysversio AGM-158B JASSM-ER on jo valittu Ilmavoimien tulevien Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihäivehävittäjien kaukovaikutteiseksi ilmasta maahan -järjestelmäksi. Vuodesta 1951 Luftforsvaretin päätukikohtana ja puolustushaaran pääkallopaikkana ollut Bodøn lentotukikohta ajettiin hävittäjätoiminnan osalta alas vuonna 2022, minkä jälkeen F-35A-toiminta keskittyi pääasiassa Ørlandin lentotukikohtaan ja QRA-päivystystoiminta pienempään Evenesin lentotukikohtaan. Kaikki kolme versiota ovat ääntä hitaammin ja taisteluolosuhteissa hyvin matalalla lentäviä, suihkumoottorin vauhdittamia risteilyohjuksia, joilla on niiden havainnointia hankaloittavat kehittyneet häiveominaisuudet. Samalla Luftforsvaretilla alkoivat F-35A-kaluston ylläpitoja huolto-ongelmat, jotka alensivat kaluston käytettävyysastetta ja nostivat kustannuksia. LRASM-ohjuksen erikoispiirteenä on se, että se kykenee löytämään myös itsenäisesti maalinsa puutteellistakin maalinosoitustiedoista huolimatta tekoälypohjaisen passiivisen tutkan avulla eli hakeutumalla maaliin sen radioja tutkaspektrissä lähettämien signaalien avulla. Bodøn noin 110 ihmisen teknisestä henkilöstöstä vain harva suostui muuttamaan työn perässä Ørlandiin ja Evenesiin. Alustava operatiivinen valmius saavutettiin vuonna 2019. Luftforsvaretissa on kansainvälisesti vertailtuna pieni määrä teknistä henkilöstöä. Tämä kaikki on johtanut teknisellä puolella henkilöstöpulaan. Tukikohtien välinen etäisyys on 922 kilometriä; automatka kestää 14 tuntia ja reittilento 2 tuntia 45 minuuttia. Luftforsvaretissa on kansainvälisesti vertailtuna pieni määrä teknistä henkilöstöä, joita uuteen konetyyppiin siirtyminen kuormittaa eniten. Jäljelle jäänyt henkilöstö joutuu työskentelemään sekä Ørlandissa ja Evenesissä. Ohjuksissa on inertia-, GPSja maaston muotojen seurantaan perustuva TERCOMnavigointi sekä loppuhakeutumista varten maalikirjastoa hyödyntävä kuvantava lämpökamera. QRAtunnistuslentotehtävä siirtyi F-35A-kaluston tehtäväksi 6.1.2022. Ensimmäinen AGM-158A JASSM -kehitysversio tuli palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna 2003. AGM-158B JASSM-ER:n kehitysversio tuli palveluskäyttöön vuonna 2014. SUOMEN F/A-18C/D HORNET -monitoimihävittäjiin vuonna 2015 tilattu ja vuonna 2018 palveluskäyttöön otettu 450 kilon taistelulatauksen ja pitkän 370 kilometrin kantaman AGM-158A JASSM -ilmasta maahan -täsmäohjus on saamassa jo kolmannen, entistä pidemmän 1 800 kilometrin kantaman ja järeämmän 910 kilon taistelulatauksen AGM158B-2 (AGM-158D) JASSM (JASSM XR) -kehitysversion. Nyt Luftforsvaretissa pohditaankin, miten teknisen henkilöstön pula voitaisiin ratkaista mahdollisimman nopeasti kansallisin keinoin. JASSM-ohjusten tuotekehitys alkoi 1990-luvulla, ja tavoitteena oli niiden käyttö kaikissa puolustushaaroissa. Uusi AGM-158B-2 JASSM -ohjus. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 47 täjää vuodessa lisää vuoden 2025 loppuun mennessä. AGM-158B JASSM-ER -ohjuksen pohjalta on kehitetty myös pinta-aluksista ja lentokoneista laukaistava pintatorjuntaversio AGM-158C LRASM (Long Range Anti-Ship Missile, pitkän kantaman pintatorjuntaohjus), jolla on yli 560 kilometrin kantama. Koska ohjuksen kantama on yli 300 kilometriä ja sen taistelulataus painaa yli 500 kiloa, se on ainakin muodollisesti MTCR-sopimuksen mukaan vientikiellossa. Uudessa 1 800 kilometrin kantaman ja kaksi kertaa painavamman 910 kilon taistelulatauksen AGM-158B-2-ohjuksessa on uusi moottori, suuremmat ulkomitat ja korkeampi paino; AGM158A JASSM painaa 1 021 kiloa, AGM158B JASSM-ER noin 1 200 kiloa ja AGM-158B-2 jopa 2 300 kiloa. Koska teknisen henkilöstön koulutus kestää vähintään viisi vuotta, Luftforsvaret on joutunut tähän hätään ostamaan palveluja hävittäjän valmistajalta Lockheed Martinilta, mikä tulee kalliimmaksi. Suurempi koko ja kasvanut paino saattavat rajata AGM-158B-2-ohjuksen laukaistavaksi vain raskaista B-1B Lancer-, B-2A Spiritja B-52 Stratofortress -pommikoneista
Mini Harpylla on 100 kilometrin toimintaetäisyys, kahden tunnin toimintaaika, 40 kilon laukaisupaino ja kahdeksan kilon taistelulataus. IAI Haropilla on Mini Harpya pidempi kantama, suurempi taistelulataus ja korkeampi suorituskyky.. Toimitukset tapahtuvat vuosina 2024–2025. RKIK:n valokuvissa sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa taustalla oli partioivan IAI Mini Harpy -ampumatarvikkeen malli. Helmikuussa 2019 julkistettu IAI Mini Harpy on vuodesta 1989 palveluskäytössä olleen – aikanaan vallankumouksellisen – partioivien ampumatarvikkeiden Harpy-tuoteperheen uusin, pienikokoisempi malli. Kauko-ohjattuna sitä voi ohjata 200 kilometrin etäisyydeltä, maksimilentomatka on 1 000 kilometriä, ja sillä on yhdeksän tunnin toiminta-aika. Partioivat ampumatarvikkeet osoittivat tehokkuutensa Armenian–Azerbaidžanin vuoden 2020 sodassa Vuoristo-Karabahissa, jolloin niillä korvattiin miehitettyjen sotilaskoneiden käyttö. Hankinnan tavoitteena on parantaa Viron täsmävaikutuskykyä pitkillä etäisyyksillä ja täydentää tykistön täsmäammusten, tykistöohjusten ja pintatorjuntaohjusten vaikutusta. Ukrainassa niitä on käytetty niin miehitetyn lentotoiminnan korvaajana kuin kenttätykistön pidemmän kantaman jatkeena. Mini Harpy voi myös partioida kauko-ohjattuna, tiedustella sekä kameransa että lämpökameransa avulla, välittää havaintonsa operaattorille ja tuhota operaattorin valitseman kohteen. Hankinnan kooksi mainittiin ”suuri määrä”. Kyseessä on siis eräänlainen tiedustelulennokin ja täsmäampumatarvikkeen yhdistelmä. 48 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä V iron puolustusministeriön Valtiollinen puolustusinvestointikeskus (Riigi Kaitseinvesteeringute Keskus, RKIK) julkisti 2.5.2023 allekirjoittaneensa sopimuksen Israel Aerospace Industries (IAI) -valmistajan kanssa kehittyneiden pitkän kantaman partioivien häiveampumatarvikkeiden hankinnasta. Haropilla on 135 kilon laukaisupaino ja 16 tai 23 kilon taistelulataus. Virolle partioivia ampumatarvikkeita . Haropin maksiminopeus on 420 km/h ja lakikorkeus 5 000 metriä. Vastaavasti IAI:n lehdistötiedotteessa olivat partioivien IAI Mini Harpyja Harop-ampumatarvikkeiden valokuvat. Harop sai mainetta vuonna 2020 Vuoristo-Karabahissa ja on käytössä seitsemässä valtiossa. Vuosina 2001–2005 suunniteltu, vuodesta 2005 lähtien valmistettu ja palveluskäytössä ollut isompikokoinen Harop on vuoden 1989 alkuperäisen IAI Harpyn seuraaja. Mini Harpyn partiointinopeus on 100– 160 km/h, maksiminopeus on 370 km/h ja lakikorkeus 1 500 metriä. Se voi hakeutua haluttuihin koordinaatteihin itsemurhalennokkina ja itse havaitsemaansa vastustajan tutkaan tai radiolähettimeen halutulla alueella. Virolaismedia ilmoittaa hankinnan arvoksi yli 100 miljoonaa euroa. Sillä on pidempi kantama, IAI Mini Harpy suurempi taistelulataus ja korkeampi suorituskyky
49 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 S aksan maavoimien Heerin panssarikalustohankinnoissa on vihdoin ja viimein siirrytty puheista tilauksiin. Rungon suojaa miinoilta on parannettu kuten rungon ja varsinkin asetornin suojaa yläsektorista tapahtuvalta vaikuttamiselta. ESUT-median 14.5.2023 julkistama 18:n Leopard 2A8 -vaunun 525 miljoonan euron tilaus on laajemman puitesopimuksen ensimmäinen tilauserä. Vaikka Saksan puolustusministeriön kannalta Leopard 2A8 on väliversio ennen kuin suorituskykyisempi, vasta 2–3 vuoden kuluttua esiteltävä Leopard 2AX -vaunu tulee markkinoille, 2A8:ssa on tuntuvia parannuksia aiempiin versioihin. Bloombergin hallituslähteisiin perustuvan 11.5.2023 uutisoinnin mukaan Saksa aikoo nopealla aikataululla tilata vielä 105 Leopard 2A8 -vaunua 3,2 miljardilla dollarilla. Vaunut toimitetaan Bundeswehrille vuonna 2025. Leopard 2A8:n ehkäpä merkittävin uutuus – ja samalla syy sen uustuotantoon – on koko vaunun täysin uusi ballistinen suoja. Vaunun johdettavuus paranee uusilla viestija tietoliikennejärjestelmillä. Vaikka 2A8 säilyttää nykyisen 120 mm:n L55 Rheinmetall Rh 120 L55A1 -pääaseensa, se varustetaan uusilla sensoreilla ja suorituskykyisemmällä ammunnanhallintajärjestelmällä. . Leopard 2A7+ -taistelupanssarivaunu EuroTrophyaktiivisuojalla ja miehittämättömällä kk-asemodulilla. Samalla suojalla varustetaan vuosina 2024–2025 myös 18 KMW:n aiemmin modernisoimaa Leopard 2A7A1 -vaunua, joiden runko ja telasto ovat uustuotantoa ja tornit nykyisistä Leopard 2A6A3 -vaunuista. Vaunulla tulee olemaan parempi tilannekuva, koska kaikki miehistön jäsenet voivat käyttää ympäristön havainnointiin 360 asteen sektorissa videoja lämpökameroita. Lisäksi Leopard 2A8 -vaunut varustetaan jo tuotantolinjalla aktiivisella EuroTrophy-suojalla. Uusi Leopard 2A8 -vaunu perustuu uusimpaan tuotannossa olevaan Leopard 2A7HU -kehitysversioon. Kaikki vuoden 1992 jälkeen Saksalle toimitetut Leopardit on modernisoitu aiemmin valmistetuista 2A4-, 2A5ja 2A6-kehitysversioiden vaunuista. Monikerroksisessa erotellussa komposiittisuojassa käytetään uutta lujempaa panssariterästä, volframia, muovitäytettä ja keramiikkaa. Unkari tilasi 2A7HU-vaunuja 44 kappaletta vuonna 2018, ja niitä aletaan toimittaa tästä vuodesta alkaen. Leopard 2A8 -vaunun moottorin teho nousee nykyisestä 1 500:sta 1 600:aan hevosvoimaan ja uuden apuvoimalähteen teho 17:stä 20:een kW:iin. Saksa korvaa 18 Ukrainalle aseapuna toimitettua Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua seuraavan 2A8-kehitysversion vaunuilla, jotka ovat ensimmäiset Bundeswehrille toimitettavat uustuotanto-Leopardit vuoden 1992 jälkeen. Ne puolestaan perustuvat vuonna 2010 esiteltyyn 2A7+ -kehitysversioon, joka sopi paremmin kaupunkitaisteluihin vahvistetun ballistisen suojansa ansiosta. Saksalle uusia Leopardeja. Saksan puolustusministeriö on solminut Krauss-Maffei Wegmannin (KMW) kanssa pitkäaikaisen puitesopimuksen yli sadan vaunun toimittamisesta Bundeswehrille
Sopimukseen sisältyy laaja varaosaja ylläpitopaketti, joka kattanee myös aiemmin toimitettujen 350 Puma-rynnäkköpanssarivaunun tarpeet. Lisäksi hankkeeseen liittyisi avaruudessa toimivien sensoreiden järjestelmä ballististen ja hypersoonisten ohjusten havaitsemiseksi. Aiemmin 19.4.2023 Bundeswehr tilasi vuonna 2021 solmitun sopimuksen optiona 143 Puma-rynnäkköpanssarivaunun modernisoinnin uusimpaan S1kehitysversioon. Ranskan johtamaan satelliittipohjaisen havainnoinnin TWISTER (Timely Warning and Interception with Space-based TheatER BUNDESWEHR saa 15.5.2023 solmitulla 1,1 miljardin euron sopimuksella 50 uutta Puma-rynnäkköpanssarivaunua uusimpana S1-kehitysversiona vuosina 2025–2026. Tilauksen arvo on noin 770 miljoonaa euroa. Saksan valtiopäivät antoi toukokuussa valtuutuksen kaikkiaan 179 Puma-rynnäkköpanssarivaunun lisähankintaan poistuvan ja osittain Ukrainalle toimitettavan 324 Marder-rynnäkköpanssarivaunun korvaamiseksi. 50 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 JY VÄLL Ä EU:n ohjustorjuntahankkeet SUOMEN SOTILAS on aiemmin kertonut 13.10.2022 käynnistetystä Saksan johtamasta 17 valtion monikansallisesta European Sky Shield -ohjusja ilmatorjuntahankkeesta, jossa Suomikin on mukana tarkkailijana. Puma on KMW:n ja Rheinmetallin yhteistyössä vuosina 1995–2009 suunnittelema ja vuodesta 2009 alkaen valmistama, suojatasosta riippuen 31–43-tonninen rynnäkköpanssarivaunu, jossa on 3+6 hengen miehistö. EU:lla on vuorostaan kaksi omaa ohjustorjunnan PESCO-hanketta, jotka painottuvat hypersoonisten ohjusten havainnointiin ja torjuntaan. Pääaseistuksena ovat 30 mm:n MK 30-2/ABM -automaattikanuuna ja Spike LR -pst-ohjukset. Saksa tilaa lisää Puma-vaunuja Tilauksen arvo on noin 770 miljoonaa euroa.. Tämän ja aiempien tilauksien lopputuloksena kaikki Bundeswehrin Puma-rynnäkköpanssarivaunut modernisoidaan S1-kehitysversion tasolle vuoteen 2029 mennessä. Alustavasti ja Saksa-painotteisesti European Sky Shield -järjestelmä koostuisi saksalaisesta IRIS-T SLM-, amerikkalaisesta Patriot PAC-3ja israelilaisesta Arrow-3-järjestelmistä. Hankkeen tavoitteena on kehittää EU:n ja Naton ohjusja ilmatorjuntaa nopeasti ja edullisesti käyttämällä integroituna jo saatavilla olevia torjuntajärjestelmiä
HYDEF-hankkeen tavoitteena on testattavaksi soveltuvan ohjuksen kehittäminen vuoteen 2030 mennessä. Toimitukset tapahtuvat vuosina 2025–2029. Niinpä niitä onkin toistaiseksi järkevintä vain seurata ja mahdollisesti liittyä mukaan tarkkailijana – aivan kuten Suomi menetteleekin. Kaikki toiminta on automatisoitu, ja ZU-23-2:n ja Grom/Piorun-yhdistelmä voi ampua joko maasta tai suoraan Jelcz 442.32 4x4 -maastokuorma-auton lavalta. HYDEF (European Hypersonic Defense Interceptor) -ohjelmassa tavoitteena on eurooppalaisen hypersoonisten uhkien torjuntaohjuksen kehittäminen. . Puolan asehankinnat jatkuvat Hankinta on suurin Natovaltion maasta laukaistavien CAMM-ohjusten kauppa. PUOLA JATKAA asehankintojaan ja solmi 28.4.2023 noin 2,2 miljardin euron sopimuksen MBDA-ohjusvalmistajan brittiläisosaston MBDA UK:n kanssa CAMM-ilmatorjuntaohjusten hankinnasta ja niiden integroinnista puolalaiseen ammusja ohjusilmatorjunnan Pilica+ -järjestelmään. Toistaiseksi on epäselvää, missä määrin Saksan European Sky Shield-, EU:n TWISTERja HYDEF-hankkeita ja Naton ohjustorjunnan enimmäkseen amerikkalaisvetoisia hankkeita koordinoidaan ja onko niillä missä määrin synergiaa vai ovatko ne kilpailevia vaihtoehtoja. Muita osallistujia ovat Navantia, norjalainen Nammo, ruotsalainen BGS, belgialainen Sonaca ja tšekkiläinen LKE. Kahdeksan CAMM-ohjuksen iLauncher-laukaisulaite tullaan asentamaan Jelcz P882.57 8x8 -maastokuorma-auton lavalle. HYDEF-hankkeen tavoitteena on testattavaksi soveltuvan ohjuksen kehittäminen vuoteen 2030 mennessä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 51 surveillance) -ohjelmaan osallistuvat Suomi, Saksa, Italia, Alankomaat ja Espanja. Ammusja ohjusilmatorjunnan Pilica+ -järjestelmän patteri koostuu kahdesta CAMM-ilmatorjuntaohjusten iLauncher-laukaisulaitteesta ja kuudesta 23 mm:n ZU-23-2 (suomalaisittain Sergei eli 23 Itk 61) -automaattikanuunan ja kahden lyhyen kantaman lämpöhakuisen Grom/Piorun MANPADS -ohjuksen laukaisulaitteen yhdistelmästä. Sopimus sisältää 44 iLauncher-laukaisulaitetta ja muutamia satoja 25 kilometrin kantaman CAMM (Common Anti-air Modular Missile) -ilmatorjuntaohjusta. Kaikkiaan HYDEFhankkeeseen osallistuu 17 organisaatiota seitsemästä valtiosta ja kahdeksan alihankkijaa. Teknisestä koordinoinnista vastaa saksalaisen Diehlin espanjalainen tytäryritys. Puolan tavoitevahvuus on 22 Pilica+ -patteria. HYDEF-hankkeen 36 kuukauden tutkimusvaiheen koordinointivastuu annettiin 19.5.2023 solmitulla 110 miljoonan euron sopimuksella Espanjan SMS-konsernille, johon kuuluvat Sener Aeroespacial, Instalaza, GMV ja Escribano. Sekä iLauncher-laukaisulaitteita että ZU-23-2:n ja Grom/Piorun-yhdistelmiä ohjataan keskitetysti samalla taistelunjohtojärjestelmällä ja esimerkiksi Bystra-AESAtutkalla. Pilica+ -järjestelmän Jelcz P882.57 8x8 -maastokuorma-autopohjainen laukaisuajoneuvo, jonka iLauncher-laukaisulaitteessa on 8 CAMMilmatorjuntaohjusta.. Hankinta on suurin Nato-valtion maasta laukaistavien CAMM-ohjusten kauppa
Mutta kaikki eivät näe maailmaa samalla tavalla. 52 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A Sotien ja historian piti loppua. Eihän…. Geopolitiikan, maantieteen, vanhojen skismojen ja nollasumma-ajattelun kyynisine intressietupiireineen piti muuttua merkityksettömiksi asioiksi uudessa uljaassa kansainvälisessä maailmankylässä. Sillä eihän kukaan voi olla enää niin naiivi kuten ennen 24.2.2022. Mutta ei kaikille. Ei Venäjälle, eikä Kiinallekaan. Meille vapaat meret, vapaakauppa ja sen sisko avoimeen, sopimuksiin ja niiden noudattamiseen perustuva demokraattisten maiden kaikkia hyödyttävä kansainvälinen yhteistyö ovat lähtökohta ja tavoite. Vapauden, vaurauden ja oikeudenmukaisuuden lähde. Siksi geopolitiikka on palannut, ja se vaikuttaa kaikkeen, myös kaiken takana olevaan talouteen – bisnekseen. Tasavalta ja avoin markkinatalous
TEKSTI: JOUKO AHVENAINEN Geopolitiikan uusi uljas maailma. 53 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023
Suomessa Fortum ja Nokian Renkaat olivat hyvä muistutus, mitä naiivius tai toisaalta yritysjohdon halu ottaa hallitsemattomia riskejä voi aiheuttaa. Maailma on jakautumassa taloudellisesti, sotilaallisesti ja myös tutkimusja kehitystyön osalta jälleen kerran. Kylmän sodan aikana maailma oli selkeä. Toki silloin oli valtioita, joihin myös Suomi kuului ja jotka eivät olleet suoraan osa kumpaakaan liittoutumaa mutta koittivat elää kummankin kanssa. Myös yritysten toiminta kaipaisi monesti enemmän läpinäkyvyyttä tällä alueella. Mutta nyt näköpiirissä oleva maailman jakautuminen on erilainen. Kun ajattelemme maailmantaloutta, yritysten toimintaa ja teknologian kehitystä, tilanne ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, vaan harmaan sävyjä on turhankin paljon. 54 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 L ähdin kirjoittamaan alun perin maailman jakautumisesta, mutta löysin itseni kirjoittamasta lopulta siitä, miten kiihtyvän jaon arviointi talouden ja yritysten – sen enempää kuin koko sopimuspohjaisen kansainvälispoliittisen järjestyksen ja meidän jokapäiväisen arkemme – kannalta ei ole niin yksinkertaista kuin voisi luulla. Onko realistista, että maailmaan voisi edes syntyä eristäytyneiYhdysvallat pyrkii rajoittamaan Kiinan kehittyneiden puolijohteiden kehitystä.. Kokonaisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Tämä tekee myös vaikeaksi arvioida, kenen kanssa ja missä voi tehdä liiketoimintaa, millaiset pakotteet toimivat ja mikä hinta niistä ollaan valmis maksamaan. Historian opetuksia. Voiko yksikään maa jäädä pääleirien väliin vai onko jokaisen valittava puolensa. Suunnitelmatalouksien sisälle syntyi toinen markkina, valtava harmaa talous, joka nakersi muutenkin suunnattoman tehotonta talousjärjestelmää. Miltä jakolinjat näyttävät tulevaisuudessa. Ihmisoikeusongelmat ja vapauksien puute nakersivat järjestelmää ja osaltaan vaikuttivat myös talouden toimivuuteen. Neuvostoliitto teollistui nopeasti ja saavutti myös teknologian alueella edistystä. Selvää on, että yksi jakolinja menee Yhdysvaltojen ja Kiinan valtapiirien välillä. Samaan aikaan tietenkin esimerkiksi ihmisoikeuksien osalta kommunistinen järjestelmä oli sietämätön. On kuitenkin hyvä muistaa, että tilanne oli vielä 1950ja 1960-luvuilla erilainen. Osa jopa näki, että Neuvostoliiton järjestelmä voisi olla tehokkaampi ja lyödä kapitalistiset maat talouden kehityksessä. Kylmä sota päättyi kommunistisen ja ennen kaikkea kommunistisen blokin taloudelliseen romahdukseen. Se oli jakaantunut yksikertaisesti Neuvostoliiton johtamiin sosialistisiin maihin ja Yhdysvaltojen johtamiin kapitalistisiin valtioihin. Maailmantalous on paljon kansainvälisempi ja verkostoituneempi kuin 1940-luvulla kylmän sodan alkaessa, ja esimerkiksi Kiina on hyvin oleellinen osa maailmanlaajuista taloutta. Tämä on mielenkiintoinen vertaus, kun nyt osa uskoo, että Kiinan järjestelmä on tehokkaampi ja tulee lyömään länsimaat. Näiden tilanteiden välillä ei voi tehdä suoraa vertausta, mutta sitä kannattaa miettiä hieman tarkemmin
Kun ajattelemme esimerkiksi maailmanlaajuista taloutta, tuotantoketjuja ja raaka-aineita, maailmassa ei ole vain liittolaisia ja vihollisia. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 55 tä talousleirejä. Esimerkiksi Intia ja suuri osa maapallon eteläistä osaa ei halua ottaa selvää puolta sodassa. Tämä unohtuu helposti länsimaissa. Erityisen kriittistä on korkean teknologian kauppa ja osaamisen jakaminen. Ne käsittävät ainakin The Economist Intelligence Unit, World, Democracy Index 2022:n mukaan noin 70 % maailman bruttokansantuotteesta. Maailman jakautumista voi katsoa esimerkiksi Ukrainan sodan kautta. Myös länsimaiset demokratiat tekevät paljon kauppaa maiden kanssa, jotka edustavat varsin erilaisia arvoja kuin liberaalia markkinataloutta. Ja viimeiset 30 vuotta on uskottu siihen, että tekemällä kauppaa voidaan edistää demokratiaa lähes missä tahansa maassa. Mutta jokaisella on oltava ratkaisu siihen, kuinka toimia todellisten suurvaltojen eli taloudellisesti USA:n, Kiinan ja EU:n kanssa. Venäjää selkeästi tukevien maiden – mukaan lukien Kiina – osuus on vain 17 % koko maailman bruttokansantuotteesta ja ”puolueettomien” maiden, kuten Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan, noin 10 %.. Väliin jäävät maat Kun puhumme puolueettomista maista, monelle tulee ensimmäiseksi mieleen Sveitsi, Itävalta ja Ruotsi sekä tietenkin suomalaisen politiikan perinteinen mantra. Toisaalta taas läntinen liittouma ja maat, jotka tuomitsevat Venäjän toimet, ovat bruttokansantuotteessa mitattuna taloudelliselta voimaltaan ja painoarvoltaan täysin ylivoimaisia. Viime vuodet viimeistään ovat osoittaneet, että tämä on varsin naiivi uskomus. Uudessa uljaassa maailmassa ja sen uudessa jaossa sotilaallisen ja siviiliteknologian välille on entistäkin keinotekoisempaa lyödä rajaa. Eikä kyse ole vain siitä, mitä Yhdysvallat tai EU tekevät, vaan myös siitä, mitä Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia ja muut tärkeät maat tekevät. Mutta usein tälle kaupalle ei ole vaihtoehtoja tai vaihtoehdot ovat kalliita. Näitä kolmea ei voi jättää huomioimatta. Puolijohteet, mikrosirut ja data ovat erityisen kiinnostavia, koska niistä on tullut teknologian, talouden ja myös monen sotilaallisen ratkaisun selkäranka. Pitihän sen estää sotakin vuonna 1914. Teknologia, osaaminen ja rahoitus Lähtöasema on mielenkiintoinen yhdistelmä talouden ja teknologian kilpailua, mutta siihen yhdistyy erilainen näkemys demokratiasta, liberaalista markkinataloudesta ja ihmisoikeuksista. Liekö siihen todella kaikki uskoneetkaan. Edellinen kylmä sota myös osoitti, että teknologia ja talous ovat ratkaisevassa roolissa siinä, mitkä kansakunnat ja liittoutumat selviytyvät ja mitkä voittavat. Ovatko itse asiassa leirien väliin jäävät valtiot ratkaisevassa asemassa siinä, kuka voi olla voittaja, jos kukaan. Kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä elää maissa, jotka joko tukevat Venäjää tai eivät ota selkeää kantaa Ukrainan sotaan. Tämä on kuitenkin varsin rajattu ja jopa harhaanjohtava kuva siitä, miten maailma todellisuudessa on jakautunut tänä päivänä ja mitkä maat selkeästi kuuluvat johonkin ryhmittymään ja mitkä koittavat olla kuulumatta. Estääkö keskinäisriippuvuus jakautumisen ja kauppasodat. Yhtenä esimerkkinä ovat aiemmin mainitut maat, jotka eivät ole selkeästi halunneet ottaa kantaa Ukrainan sotaan; niissä asuu siis noin 1/3 maailman väestöstä. Tämä on merkittävää muutenkin kuin vain Venäjän ja Ukrainan osalta
Esimerkiksi Suomen vienti Kazakstaniin kasvoi viime vuonna lähes 2,5-kertaiseksi. Ihmettelimme, miten he sitten toimivat. Useat Yhdysvaltain osavaltiot rajoittavat jo sen käyttöä, samoin esimerkiksi Natossa ja EU:ssa sen käyttöä ollaan kieltämässä virallisissa laitteissa. • Riskin hinta. On helppo katsoa yksittäistä yritystä tai tuotetta ja päättää asettaa sille rajoituksia. Johtaako esimerkiksi työprosessin kohtuuton vaikeutuminen tietoturvan tai käyttörajoitusten kasvaessa siihen, että ihmiset alkavat ohittaa kieltoja ja rajoituksia omilla ratkaisuillaan ja aiheuttavat näin alkuperäisen tarkoituksen vesittymisen. Tänä päivänä on myös vaikea estää vaikutuksia kieltämällä jonkin ohjelmiston tai laitteiden käyttö virallisissa työlaitteissa. Strateginen siru Jos otetaan mikrosirut ajankohtaisena esimerkkinä, uusien mikrosirujen kehittäminen on erittäin monimutkaista ja kallista. Vastaus oli, että laitoimme ne omille laitteille ja käytimme niissä. On huomionarvoista, että USA:n Kiinaan kohdistuvat mikrosirujen rajoitukset eivät vaikuta vain Kiinan jo olemassa Nykypäivän tuotantoja logistiikkaketjut ovat todella monimutkaisia. Esimerkiksi kiinalaiset yritykset omistavat paljon logistiikkainfrastruktuuria maailmanlaajuisesti ja raaka-ainetuotantoa Afrikassa ja Aasiassa. Lisäksi voi olla riskejä, jotka ylittävät normaalit talouden tai liiketoiminnan riskit. Loppujen lopuksi jokaisen maan tai yrityksen tulee pystyä laskemaan riskiensä mahdolliset kustannukset ja kuinka ne voidaan optimoida. Kilpailu voi parantaa mikrosirun kehitystä, mutta kun mikrosirun valmistusprosessi riippuu monien toimijoiden verkostosta, blokkien vaikutus on todennäköisesti kielteinen. Jos ne jäisivät pois maailmantaloudesta, se tuntuisi merkittävästi myös länsimaissa. 56 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A Toisaalta jos katsotaan samaa asiaa raaka-aineiden ja tuotantoketjujen osalta, jako ei ole enää niin selkeä. Voimme vain arvailla, mistä on kyse, mutta se myös tuo selkeästi esiin, että maailmankaupan verkostojen ja pakotteiden arviointi ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Katsotaanpa joitain tekijöitä, jotka tekevät riskien ja rajoitusten arvioinnista monimutkaisia: • Maailmanlaajuinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää monissa asioissa (esim. Yksinkertaiselta vaikuttava päätös voi osoittautua tehottomaksi käytännössä, ja se voi tulla myös erittäin kalliiksi asianomaisille maille. Yksikään maa ei voi tehdä niitä yksin. mikrosirujen kehitys, tuotanto ja toimitusketjut). Kaikella on omat riskinsä eriasteisesti. Mutta korkean teknologian, kansallisen turvallisuuden ja datan maailma on paljon monimutkaisempi kuin pelkkä yksittäisten yritysten tai tuotteiden pysäyttäminen rajoille. Pakotteiden ihmeellinen maailma Yhdysvallat pyrkii rajoittamaan Kiinan kehittyneiden puolijohteiden kehitystä. Ryhmittymien välissä olevilla mailla on myös paljon vaikutusta siihen, miten talouspakotteet toimivat. Kokonaisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi, kun ajatellaan edistyneiden teknologioiden kehitystä, kansainvälisiä Internet-alustoja ja logististen ketjujen omistajuutta. • Poliittiset muutokset voivat muuttaa maan tilannetta nopeasti. Joten jos maailma jaetaan kahteen – tai useampaan – ryhmään, jotka tuottavat mikrosiruja erikseen, tämä vaikuttaa kehitykseen. Huawei ja ZTE eivät voi enää myydä laitteitaan Yhdysvalloissa. Onko näissä yksittäisissä toimissa järkeä vai ohjaavatko ne huomion pois tärkeämmiltä asioilta. Sekä puolueettomilla että Venäjää tukevilla mailla on tärkeitä raaka-aineita ja tärkeä rooli monissa tuotantoketjuissa. JATKUU SIVULLE 58 >. • Yritysten omistus. Muistan keskustelun Yhdysvaltojen ilmavoimien edustajien kanssa siitä, miten he eivät voineet testata esimerkiksi monia jokapäiväisiä ohjelmistoja ja avoimen lähdekoodin tuotteita ilmavoimien laitteilla. TikTokin kieltämistä pohditaan Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Jo nyt näkyy selkeitä merkkejä siitä, miten vienti Venäjän lähipiirissä oleviin valtioihin ja joihinkin Lähi-idän valtioihin on kasvanut voimakkaasti Venäjä-pakotteiden jälkeen. • Osa maista ei kuulu suoraan mihinkään suureen geopoliittiseen blokkiin
Tämä osoittaa Australian suurempaa riippuvuutta autoritaarisista valtioista. 57 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Liberal Interdependence Indexissä (IDI) on yhdistetty vapauksia ja demokratiaa indikoiva LDI ja valtioiden vientija tuontikaupan tiedot. Korkeampi pisteluku osoittaa merkittävämpää kauppaa vapaiden demokratioiden kanssa, jotka yleensä ovat myös vakaampia liiketoimintaympäristöjä. Tietojen lähde: Mission Grey, missiongrey.com 80,1– 60,1–80,0 40,1–60,0 20,1–40,0 4,0 –20,0 Tieto puuttuu 70,1–80,0 60,1–70,0 50,1–60,0 40,1–50,0 –40,0 Tieto puuttuu Liberal Development Index (LDI) mittaa demokratian, oikeusvaltion, vapaan markkinatalouden ja lehdistönvapauden tasoa kussakin maassa. Korkeampi pisteluku osoittaa vapaampaa demokratiaa ja taloutta ja matala luku autoritaarista valtiota.. Kannattaa huomata esimerkiksi Australia, jolla on korkea LDI-luku, kun maa on vapaa demokratia, mutta IDIluku on matalampi kuin monessa länsimaassa, koska maa käy paljon kauppaa vähemmän vapaiden maiden, etenkin Kiinan kanssa
Kiinalainen COSCO on valmis ostamaan osuuden Hampurin satamasta, joka on yksi Pohjois-Euroopan tärkeimmistä logistiikkakeskuksista. Britannian hallitus päätti estää kaupan. TikTok TikTok on ollut päänsärky länsimaisille hallituksille jo muutaman vuoden ajan. Tämä on vain yksi esimerkki, mutta se herättää yleisemmän kysymyksen: miten arvioida kumppanuuksia, jos hallitukset haluavat rajoittaa joitain palveluita tai tuotteita. Iso-Britannia joutui syksyllä tarkastelemaan alankomaalaisen mutta kiinalaisomisteisen Nexperian ostotarjousta Britannian suurimmasta puolijohdetehtaasta Newport Wafer Fabistä. Sitten meillä on tapauksia, kuten elektroniikan sopimusvalmistaja Foxconnin lakot Kiinassa. Tätä on erittäin vaikea arvioida. Yrityskaupat ja sijoitukset tuovat omat ongelmansa. Saksan hallitus näyttäisi sallivan vähemmistöosuuden ostamisen. Useat länsimaiset yritykset ovat alkaneet arvioida tarkemmin, minkä kiinalaisen yrityksen kanssa ne ovat valmiita harjoittamaan liiketoimintaa. Edellä mainitut tekijät yhdistettynä jo ennestään korkeaan inflaatioon johtavat hintojen nousuun. Milloin riski ja vaikutus ovat liian suuria?. Voidaan sanoa, että enemmistöosuus on selkeä peruste estää kauppa, mutta entä vähemmistösijoitus. Miten arvioimme maiden toiminnan tai yhteistyön riskejä kyseisten maiden yritysten kanssa. Ennustamaton muuttuva maailma Jos esimerkiksi populistinen puolue tai jokin ääriliike voittaa jossain vallan ja päättää jättää huomiotta pakotteet ja muut sitoumukset nopeiden taloudellisten voittojen toivossa tekemällä sopimuksia Pekingin tai Moskovan kanssa, niin voivatko länsimaat tehdä mitään. Ehkä ne vain haluavat hyödyntää tilannetta poimimalla rusinoita kaikkien ryhmittymien pullista. Se laajentaa toimintaansa myös sähköiseen kaupankäyntiin. Mutta kuinka paljon se kertoo todellisista riskeistä, kun kiinalaisten yritysten on vuoden 2017 lain mukaan tehtävä yhteistyötä Pekingin tiedustelukoneiston kanssa. jälkeinen todellisuus oli, ettei sillä ollut merkitystä, vaan Venäjä oli valinnut tien, joka käytännössä teki kaikista länsimaisista liiketoimista siellä arvottomia, ja niistä tuli myös mainehaitta. Ne saattavat olla hyvä asia Yhdysvaltojen poliittisesta näkökulmasta, mutta eivät niin hyvä amerikkalaisille yrityksille, kuten Applelle. Lopullinen kysymys on, ovatko mikrosirun kehittämisen rajoittamisen kustannukset suurempia kuin riskeihin liittyvät kustannukset. Tosiasia on, että nykyään lähes kaikissa laitteissa on mikrosiruja – tehtiinpä laitteella sitten rahaa, ruokaa tai kuolemaa. Mutta 24.2. Entä jos Donald Trump palaa. 58 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A olevaan tuotantokapasiteettiin, vaan ne vaikuttavat myös Kiinassa tuotantoa harjoittaviin ulkomaisiin yrityksiin. Mutta se tekee tämän länsimaisten kumppaniyritysten, kuten TalkShopLive ja ChannelEngine, kanssa. Sitten meillä on maita, kuten Unkari ja Turkki, jotka ovat EU:n ja Naton jäseniä, mutta niiden asema on lievästi sanoen epäselvä. Ne voivat arvioida yrityksen omistusta, johtamista ja suhdetta Kiinan hallitukseen. Kremlillä ja oligarkeilla oli todennäköisesti jokin kytkös kaikkeen menestyvään liiketoimintaan, vaikka firma ja omistus papereissa olisi näyttänyt miltä tahansa. Tämä ei välttämättä ole sattumaa, sillä Yhdysvallat ja jotkut muut hallitukset luonnollisesti haluaisivat tuotannon siirtyvän muualle. Entä maat, joissa Kiinalla on paljon omistusta ja vaikutusvaltaa. Entä jos populistinen voitto tapahtuu Yhdysvalloissa vuonna 2024. Ennen viime vuoden hyökkäystä luulimme, että on riittävää riskienhallintaa tarkistaa kenen kanssa teki liiketoimintaa Venäjällä
Asiat voivat muuttua. Muista vain matematiikka. Yksinkertaiset päätökset yksittäisten yritysten tai kauppojen kieltämisestä voivat lähettää poliittisia signaaleja, ja joskus ne ovat helppo tapa kerätä poliittisia pisteitä kotimaassa. Riskinhallinta Tällä hetkellä useat yritykset pyrkivät vähentämään tuotantoja toimitusketjunsa riskejä siirtämällä hankintoja ja tuotantoa lähialueelle (englanniksi nearshoring) ja liittolaismaihin (friend-shoring). Riskienhallinnan perusteoriat kertovat, että on erityisen tärkeää hajauttaa ja matematiikka on tärkeämpää kuin se, miten koemme riskit. Vuosia sitten, kun opiskelin MBA-tutkintoa Texasin yliopistossa Austinissa, meillä oli sijoitusten salkunhallintakurssilla professori, jolla oli laaja käytännön kokemus sijoittamisesta erilaisissa tilanteissa maailmanlaajuisesti. Kansainvälinen liiketoiminta on nykyään monimutkainen verkko, jossa useimmat toimijat ovat jollakin tavalla suoraan tai epäsuorasti yhteydessä kaikkiin muihin toimijoihin. Mutta professorimme varoitti meitä, että parhaatkin yritykset epäonnistuvat jonakin päivänä. Lisäksi on kansalliseen turvallisuuteen, vapauksiin, ihmisoikeuksiin ja etiikkaan liittyviä asioita, jotka ovat tärkeämpiä kuin normaalit riskit ja liiketoiminnan laskelmat. Voivatko ne myös aiheuttaa vahinkoa. Häntä koiraa heiluttaa… Oleellista olisi, että jokainen hallitus ja toimija analysoisi ja arvioisi näitä asioita asianmukaisesti ja ymmärtäisi seuraukset. 59 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Tosiasia on, ettei näihin kysymyksiin ole yksinkertaisia ja selkeitä vastauksia. Ovatko ne tarpeeksi. Hän halusi tehdä meille selväksi, että ei pidä yrittää ennustaa tulevaa, kenellä menee hyvin, kuka on onnekas tai kenellä on oikea ajoitus. Siksi tarvitaan asianmukaisia analyyseja ja paljon dataa, jotta voidaan todella ymmärtää vaikutukset ja seuraukset. Mutta tuovatko ne todella arvoa. Sinun on hajautettava salkkusi ja rakennettava se oikein.” Tuolloin GE (General Electric) oli erittäin menestyvä yritys ja sen toimitusjohtaja Jack Welch juhlittu yritysjohtaja. Professori muistutti myös, että onni on tärkeää liiketoiminnassa. Osakemarkkinoiden tapaan voimme tehdä joitain arvioita siitä, mitkä paikat ovat turvallisempia, missä hintataso on vakaa ja mitkä ovat luotettavia. Toisaalta, jos talous kärsii liikaa, se luo poliittisia riskejä sisäja ulkopolitiikassa. Hän oli oikeassa GE:n suhteen – ja nopeammin kuin odotimme. Hän ennusti, että jopa GE:llä olisi joku päivä ongelmia. Hän muistutti meitä aina: ”Älä yritä arvioida, mitkä yritykset ovat hyviä tai huonoja. Sen sijaan pitää arvioida riskit ja pyrkiä hajauttamaan ne oikein! Tuotantoketjut Miten tämä liittyy toimitusketjuihin, maailmanmarkkinoihin ja tuotantoon. U .S . Jokaisen hallituksen ja yrityksen on tehtävä arvionsa ja päätettävä, mitä ne haluavat tehdä, mitä riskejä ne haluavat ottaa ja mitkä ovat riskeihin liittyvät kustannukset. Mutta emme voi tietää näitä asioita varmasti. Muutoin on vaarana, että kauniit ajatukset ja poliittista suosiota tuovat näyttävät, konkreettiset hankkeet kääntyvät itseään vastaan ja häntä alkaa heiluttaa koiraa. N A VY. Vaihtoehtoisesti, vievätkö yksittäiset tapaukset liikaa huomiota, kun voisimme – ja kenties meidän pitäisi – harkita muita toimia, jotka olisivat itse asiassa paljon parempia kokonaisuuden kannalta. Monet liike-elämän juhlitut sankarit menettävät lopulta maineensa, jos he eivät tiedä, milloin lopettaa. Tämäkään ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen ratkaisu kuin miltä se saattaa näyttää. Voimme miettiä ukrainalaisia ohjelmistoyrityksiä, koronarajoitusten Huawei ja ZTE eivät voi enää myydä laitteitaan Yhdysvalloissa. Joskus yritykset ja johtajat ovat onnekkaita; toisena päivänä heidän onnensa voi kääntyä epäonneksi
Meillä on tapana tehdä valistuneita arvauksia. Nykypäivän tuotantoja logistiikkaketjut ovat todella monimutkaisia. Kuinka paljon voimme todella tietää. Nearshoring tarkoittaa sitä, että yritys siirtää hankintansa tai tuotantonsa läheiseen maahan kauempaa. 60 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A vaikutuksia Kiinassa tai Taiwanin ja Yhdysvaltojen tulevaisuuden riskejä vuoden 2024 presidentinvaalien jälkeen. Esimerkiksi yhdysvaltalainen yritys voi tehdä hankintansa tai tuotantonsa Meksikossa, ei Kiinassa, kun taas saksalainen yritys voisi toimia Puolassa tai Romaniassa. Voimme tehdä arvioita ja riskianalyyseja, mutta se ei ole sama asia kuin varma tieto. Liittolaisuudesta ja hyvistä suhteista on hyötyä, ja ne auttavat käsittelemään monia asioita, mutta on tärkeää nähdä myös niiden rajat. Tiettyjä raaka-aineita, komponentteja ja tuotteita voi olla myös vaikea tai mahdoton saada vain oman liittoutuman maista. Esimerkiksi teknologiaosakkeet olivat viime syksynä riskialttiita, mutta pankit tienasivat hyvin korkeammilla koroilla, joten osa sijoittajista päätteli, että siirretään kaikki rahat teknologiaosak keista pankkiosakkeisiin. Usein ei ole mahdollista toimia vain liittolaisten kanssa. Friend-shoring on malli, jossa joukko maita, joilla on yhteisiä arvoja tai jotka kuuluvat samaan liittoutumaan, pyrkivät toimimaan niin, että ulkoistukset ja hankinnat olisivat ryhmittymän sisällä. Tavoitteena on estää vähemmän samanhenkisiä maita käyttämästä markkina-asemaansa tärkeimmissä raaka-aineissa, teknologioissa tai tuotteissa häiritäkseen maan tai sen liittolaisten taloutta. Tärkeää olisi ymmärtää monimutkaisten verkostojen kokonaisuus, ei vain kumppaneiden ja tuotantolaitosten fyysinen sijainti. Vaikka tuotannot ja hankinnat olisivat ystävällisistä maista, alihankinta-, omistusja tuotantoketjut voivat edelleen olla riippuvaisia muista maista. Mutta ne ovat vain arvauksia. Tämä on varsin luonnollista nykytilanteessa, jossa maailma on jälleen jakautumassa. Aivan kuten mikään maa ei voi tuottaa kaikkea itse, ei myöskään yksittäinen liittouma (esimerkiksi Nato-, EUtai Nafta-maat) yleensä kykene siihen. Eikä kulunutkaan kuin puoli vuotta, ja pankit olivat vaikeuksissa, ja esimerkiksi erittäin tunnetut ja arvostetut pankit, kuten Silicon Valley Bank ja Credit Suisse, eivät enää selvinneet COVID, Ukrainan sota sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen jännitys ovat muistuttaneet kaikkia yrityksiä ajattelemaan kansainvälisiä riskejä kunnolla.. Mutta vaikka ystävien tukeminen kuulostaa paperilla käytännölliseltä ja turvallisemmalta, on tärkeää ymmärtää, että se ei automaattisesti poista riskejäsi. Ystäviä vai etuja. Siksi on tärkeää lähestyä järjestelmällisesti, ei vain ajatella, miltä asiat näyttävät nyt. Samoin se, että jos toimimme nyt vain ystävällismielisten maiden kanssa, ei se vielä poista kaikkia tulevaisuuden riskejä. Se saattoi olla hyvä askel joksikin aikaa, mutta se ei ole todella ammattimaista riskienhallintaa tai salkunhallintaa. Historia on täynnä esimerkkejä, joissa tämän päivän liittolainen voi olla huomisen vihollinen
COVID, Ukrainan sota sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen jännitys ovat muistuttaneet kaikkia yrityksiä ajattelemaan kansainvälisiä riskejä kunnolla. Asia ei kuulu vain valtioille, eikä edes vain suurille yrityksille, lähes jokaisella yrityksellä (jopa paikallisella ravintolalla) on tänä päivänä kansainvälisiä riippuvuuksia. Yritysten on ymmärrettävä verkostonsa ja osattava tehdä ammattimaista riskienhallintaa. Toimitusketjut ja tuotantopaikat ovat vain muutamia esimerkkejä kansainvälisistä riippuvuuksista. Läpinäkyvyys päätöksenteossa Suuri osa yrityksistä ei ole tehnyt kansainvälisten riskien arviointia ja hallintaa systemaattisesti. Singaporesta tulevat komponentit voivat jäädä tulematta, samoin kuin norjalainen pakattu kala, jos Kiinassa on ongelmia. Toinen asiaan liittyvä seikka on päätöksenteon läpinäkyvyys. Tai äänestäjät tietäisivät, mitä riskejä heidän omistamansa maa on ottanut. Jos geopolitiikasta olisi vastaavia mittareita, olisi yritysjohtajan mahdoton selittää jälkikäteen, ettei riski ollut tiedossa. 61 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 itsenäisinä. Näin myös esimerkiksi Fortum on väittänyt tehneensä. Mutta samanlaisia periaatteita voidaan soveltaa myös muihin asioihin – esimerkiksi siihen, mille markkinoille yritykset myyvät tuotteitaan. Tämä tarkoittaa, että tietoa sinänsä on paljon saatavissa, mutta sitä pitäisi kyetä hyödyntämään paremmin. Jos vertaamme asiaa vaikka luottoluokituksiin, niillä on heikkouksistaan huolimatta selkeä rooli luottomarkkinoilla ja riskien arvioinnissa. Kiinalaisten yritysten on vuoden 2017 lain mukaan tehtävä yhteistyötä Pekingin tiedustelukoneiston kanssa.. Jos päätöksiä tehdään vain sisäisten selvitysten perusteella, on helppo väittää, että asiat on selvitetty, riskit arvioitu ja tehty tietoisia päätöksiä. Ammattimainen riskienhallinta vaatii useiden asioiden osaamista maailmanlaajuisten riskien ymmärtämiseksi. Mutta jos katsomme kaikkea sitä tietoa, mitä maailmassa on ollut Venäjästä ja energiasektorista jo ennen helmikuuta 2022, väitettä on aika vaikea uskoa. Samalla tavalla tulee ymmärtää vaikutusten ja vaikeuksien leviäminen monessa muussa asiassa. Viime vuosi oli muistutus siitä, että moni yritys Suomessakin, alkaen Fortumista ja Nokian Renkaista, oli tehnyt kotiläksynsä erittäin heikosti. Geopoliittisten riskien osalta tarvittaisiin myös selkeämpiä julkisia mittareita. Yhdysvallat on tukenut avoimien lähteiden tiedustelutoimintaa ainakin 9/11 lähtien, ja CIA:lla on ollut siihen liittyvä oma yksikkökin. Esimerkiksi Silicon Valley Bankin asiakkaat olivat paljolti kasvuyrityksiä teknologia-alueella, ja vaikeudet levisivät yhdeltä alueelta toiselle. Konsultit ja työpajat ovat hyvä alku, mutta tarvitaan paljon systemaattisempia malleja. Erilaisten tutkimuslaitosten ja valtioiden tuottaman geopoliittisen tiedon lisäksi on nopeasti kasvava määrä avointen lähteiden tiedustelutietoa (englanniksi open source intelligence, OSINT), johon voidaan laskea myös Bellingcatin kaltaiset toimijat, vaikka sen painopiste on avoin journalistiikka. Mutta monet yritykset ovat vielä varhaisessa vaiheessa tehdäkseen sitä järjestelmällisesti ja ammattimaisesti. Kukaan ei voi väittää, ettei tiennyt riskiä, jos antoi lainan huonon luottoluokituksen toimijalle. Mutta verrattuna sijoitussalkun hoitomalleihin tämä on hyvin yksinkertaistettu – jopa amatöörimäinen – lähestymistapa. Yritykset keräävät raportteja, konsultteja ja paikallisia asiantuntijoita ja arvioivat kaiken tiedon. Ongelma yhdessä paikassa voi nopeasti vaikuttaa tuotantoja logistiikkaverkostojen kautta maailmanlaajuisesti ja asioissa, joissa sitä ei edes odottaisi. Toki aina yritys voi päättää ottaa isoja riskejä, mutta jos se perustuu avoimeen tietoon, ainakin osakkeenomistajat ja muut sidosryhmät tietäisivät, mitä riskejä yrityksen johto ottaa tietoisesti. Yrityksen tulee ymmärtää politiikkaa, taloutta, bisnestä ja myös matematiikkaa mallintaakseen kaikkia näitä asioita systemaattisesti. Samaan aikaan tietoa on maailmassa saatavissa enemmän kuin koskaan. Näiden kohdalla voi myös nähdä verkostovaikutuksia
Haastattelimme yhdistyksen puheenjohtajaa, Kasper Kannostoa sekä yhdistykselle vapaaehtoistyötä tekevää Elmer Halosta. . Saimme vastauksia myös Ukrainassa taistelevalta Elmolta. UKRAINA 62 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 SO FI IA G AT IL O VA Auta Ukrainaa! Your Finnish Friends ry Your Finnish Friends (YFF) on suomalainen yhdistys, jonka perusajatus on yksinkertainen – suomalaisten taistelijoiden tukeminen Ukrainassa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkennetulla avulla. TEKSTI: JANI JUMPPANEN. He kertovat lisää yhdistyksen toiminnasta sekä avun vaikuttavuudesta Ukrainan sodassa
Päällimmäiseksi nousi tunne, että Venäjä ei saa voittaa aloittamaansa sotaa. Ensimmäinen pyyntö toimittaa alueelle apua tuli Kasperille tutun kautta, Kiovaa puolustaneet ukrainalaiset sotilaat tarvitsivat apua, ja sitä päätettiin antaa. Asian sulattelu vei hetken, mutta nopeasti hänelle nousi tarve tehdä jotain, tarve auttaa hädässä olevia. Toiminta organisoitui nopeasti virallisen yhdistyksen perustamisen jälkeen sekä erityisesti rahankeräysluvan myötä. Vaikka yhdistyksen Suomalaisten tukena taistelussa Ukrainasta… ja vapaudesta. Keräys improvisoitiin nopeasti kasaan sosiaalisen median kautta, ja kohta Ukrainaan matkasikin sekalainen kasa humanitääristä apua mutta erityisesti myös taistelijoiden kaipaamia suojavälineitä. 63 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 K uten niin monille, myös Kasperille sodan alkaminen oli epätodellinen kokemus
Esimerkkinä hän mainitsi autot, joita kuluu ja tuhoutuu taistelukentällä. Erityisesti lämpötähtäinten ja -kameroiden avulla he pystyvät käytännössä aina ennakoimaan asemia lähestyvän vaaran tai poissulkemaan sellaisen. Tyypillinen lahjoituserä sisältää muun muassa Plate Carrier -tyyppisiä suojaliivejä luotisuojalevyineen, MOLLE-varustetaskuja, ballistisia suojakypäriä, aseoptiikkaa, asevaloja ja erityisesti ensiaputarvikkeita. Ukrainaan onkin jo toimitettu valonvahvistimia sekä lämpötähtäimiä, mutta lisää kaivataan kipeästi. Useimmat yksiköt ostavatkin niitä itse joko omilla tai lahjoitusvaroilla. Tehtävillä kyetään toimimaan tehokkaammin, kun matkassa on oikeanlaiset vehkeet. Ukrainassa on sen eteläisyyden vuoksi pimeää puolet päivästä, joten kaikella on merkitystä. ”Auta Ukrainaa voittamaan pimeässä” on YFF:n kohdennettu keräyskampanja, jonka avulla pyritään hankkimaan suomalaisille laadukasta (lue: kallista) materiaalia juuri tähän tarpeeseen. Käytännössä kuvio menee näin: suomalaiset taistelijat kertovat, mitä he kulloinkin tarvitsevat, ja YFF pyrkii hankkimaan tarvetta vastaavaa materiaalia lahjoitusvaroilla. Elmon mukaan Ukrainan tarjoamat varusteet ovat suhteellisen modernia, mutta tähtäimiä ja pimeänäkölaitteita ei riitä kaikille. Sosiaalisessa mediassa törmääkin usein avunpyyntöihin uuden maastokelpoisen auton hankkimiseksi. Nykyaikaisella taistelukentällä teknologialla on iso merkitys, ja erityistä tarvetta taistelijoilla on valonvahvistimista sekä lämpökameroista ja -tähtäimistä. Isoon armeijaan mahtuu mukaan todella laadukkaasti varustettuAutot ovat kulutustavaraa hankalissa olosuhteissa ja epäsuoran tulen vaikutusalueella.. Kasper kertoi toisen taistelijan kehuneen lahjoitusvaroin hankittuja pimeänäkölaitteita käänteentekevinä. Autot todellakin ovat kulutustavaraa hankalissa olosuhteissa ja epäsuoran tulen vaikutusalueella. Kasperin mukaan Ukrainaan toimittaa apua moni toimija, mutta YFF keskittyy tarkennettuun apuun sekä erityisesti laatuun. Suomalaiset taistelijat pyritään varustamaan sotaan mahdollisimman hyvin ja näin turvaamaan heidän terveyttään sekä toimintakykyään brutaalilla taistelukentällä. Elmo kertoi venäläisten varustuksen olevan vaihtelevaa. 64 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 UKRAINA toiminta ei ole rajattu vain Ukrainaan, sen toiminta keskittyy tällä hetkellä vain ja ainoastaan siihen. Erityisen tärkeänä hän näkee pimeänäkölaitteet eli valonvahvistimet, lämpökamerat ja -tähtäimet, joiden avulla on saavutettu etua vastustajaan nähden. Ukrainaan lähteekin säännöllisesti kulutustavaraa mutta erityisesti tarpeeseen tilattua erikoismateriaalia. Lisäksi pystytään säästämään omaa verta, kun pystytään välttämään vaarallisia paikkoja. Siviilimarkkinoilta saatavat lämpötähtäimet ovat nykyään jo niin kehittyneitä, että ne mahdollistavat sekä tarkan maalintunnistuksen että tulitoiminnan valaistusolosuhteista riippumatta. Lisäksi materiaalia kuluu jatkuvasti. Apusi on ylivoimaa Ukrainassa taisteleva Elmo kertoi, että he saavat lahjoitusten avulla materiaalia, jota Ukrainalla ei ole jakaa kaikille
Näillä on merkitystä, jotta apu saadaan perille mahdollisimman kustannustehokkaasti. Viimeisenä kommenttinaan Elmo mainitsee YFF:n työn merkityksen heille: ”Avustustoiminta on auttanut todella paljon, ei ole tarvinnut kuin mainita, että esimerkiksi tämmöiselle olisi tarve, niin YFF hoitaa kaiken muun kuljetuksineen perille, ja me olemme pystyneet keskittyä tehtäväämme.” Apusi säästää suomalaistakin verta! YFF:n toiminta perustuu muutamaan kivijalkaan, lahjoituksiin, yhteistoimintaan sekä vapaaehtoistyöhön. Rahaa kerätään pääosin sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kampanjoinnin kautta mutta myös tukituotemyynnillä. Yhdistys toimii täysin vapaaehtoistyön pohjalta. Venäläisiltäkin löytyy pimeänäkökykyä, joten vastustajan aliarvioimiseen ei siis pidä sortua, mutta itselle on syytä hankkia kaikki saatavilla oleva tekninen etu. Aktiivisin yhteistyökumppani on milspec.fi-verkkosivusto, jonka jokaisesta myydystä Ukraina-teemaisesta merkistä lahjoitetaan 2 € pimeänäkölaitteiden ja lämpötähtäinten hankintaan. Ukrainaan lähti keräyksen turvin iso määrä ensiaputarvikkeita sekä muuta taistelijoiden tilaamaa materiaalia. Yhdistyksen verkkosivuilta voi ostaa itselleen pipoja, paitoja ja huppareita. Suomalaiset intoutuivat lahjoittamaan kymmeniätuhansia euroja yhdistyksen toimintaan, ja apu saatiin kanavoitua oikeaan paikkaan, oikeassa muodossa. Tämän lisäksi muutama suomalainen yritys lahjoittaa omista tukituotteistaan varoja yhdistyksen toimintaan. Näin lahjoittaja tuntee osallistuvansa ilman pelkoa rahojen riittämisestä. Heille on tärkeämpää, että mahdollisimman moni lahjoittaisi pienen summan rahaa mahdollisimman usein. Yhdistyksen tyypillinen lahjoittaja on tavallinen kansalainen, joka lahjoittaa toimintaan pienen summan rahaa sosiaalisen median innoittamana. Apusi menee sinne, minne pitääkin – suomalaisille taistelijoille Ukrainan sotaan.. 65 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 ja joukkoja mutta myös toista ääripäätä. Lahjoitusten määrässä nähtiin talvella valtava käänne, kun uutisoitiin usean suomalaisen haavoittuneen tykistökeskityksessä, ja he esittivät avunpyynnön YFF:n kautta. Muutamalla eurolla pääsee pitkälle, kun lahjoittajia on paljon. Kenellekään ei makseta palkkaa, ja hallinnolliset kulut pyritään pitämään mahdollisimman matalana. Isot lahjoitukset ovat toki kiva juttu, mutta moni ei sellaisiin kykene taloudellisesti. Viestintä, materiaalinhankinta, taloudenhallinta ja arjen pyöritys hoidetaan täysin vapaaehtoisten voimin. Yhteistyökumppaneilta pyydetään – ja saadaan – alennuksia. Kasper toteaakin, että he kaipaavat nimenomaan tasaista tulovirtaa pienistä lähteistä
YFF pyrkii olemaan toiminnassaan täysin avoin saavuttaakseen lahjoittajiensa luottamuksen. Toki jos koet, että sinulla on kykyjä, joille yhdistyksellä voisi olla käyttöä vapaaehtoistyön muodossa, ole yhteydessä YFF:ään. On toki muitakin tapoja auttaa, ja Kasper mainitsee kolme tärkeintä. Kaiken ytimessä on heti sodan alusta rakennettu verkosto, jossa toimitaan vain luotettavien tahojen kautta. Helpoin tapa auttaa on lahjoittaa omalle kukkarolle sopiva summa rahaa Your Finnish Friends ry:lle. Apuasi tarvitaan Jokainen meistä voi auttaa Ukrainaa voittamaan sodan Venäjää vastaan. Eurollakin on merkitystä. Ei ole myöskään yhdentekevää, kenelle lahjoituksilla hankittu materiaali luovutetaan. Kallista valonvahvistinta ei saa itselleen vain siten, että ilmoittaa lähtevänsä Ukrainaan ja pyytää mukaansa varusteita. Antamasi palaute auttaa kehittämään toimintaa entistä paremmaksi, ja siksi se on arvokasta. YFF on saanut jo paljon aikaiseksi, mutta jokainen organisaatio voi olla sokea omalle toiminnalleen. Vuosittainen tilinpäätös julkaistaan avoimesti yhdistyksen verkkosivuilla, joten jokainen voi käydä tarkastamassa toiminnan laajuuden. Erityistä tarvetta taistelijoilla on valonvahvistimista sekä lämpökameroista ja -tähtäimistä.. . 66 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 UKRAINA Apusi menee perille! Lahjoituksia kerättäessä luottamus on koko toiminnan ydin. Mikäli sinulla on toteuttamiskelpoinen idea, jonka avulla yhdistykselle saadaan lisää näkyvyyttä ja säännöllisiä tuloja, ota yhteyttä yhdistykseen. Viimeisenä keinona hän mainitsee palautteen antamisen. Tällä tavalla apu kanavoituu oikeaan paikkaan, juuri sellaisessa muodossa, jossa sitä kaivataan. Ensinnäkin, jokainen voi kertoa tuttavilleen YFF:n toiminnasta jakamalla sen sosiaalisen median postauksia. Joku aina tuntee jonkun ja takaa hänen luotettavuutensa, jolloin apusi menee sinne, minne pitääkin – suomalaisille taistelijoille Ukrainan sotaan. Sillä on merkitystä, koska näin saadaan uusia mahdollisia lahjoittajia mukaan toiminnan rahoittamiseen. Ehkä sinustakin voi tulla yksi lisälenkki jo ennestään vahvaan ketjuun! Kirjoittaja Jani Jumppanen työskentelee siviilissä turvallisuusjohtajana ja on sotilasarvoltaan kapteeni reservissä. Saatu apu päätyy myös yleisesti suomalaisten ottamiin valokuviin, jolloin jokainen voi itsekin todeta avun menneen perille. Sodat, niin kuin muutkin katastrofit, houkuttelevat huijareita mukaan keräämään lahjoittajien rahaa omiin taskuihinsa. Kaiken ytimessä on suomalainen rahankeräyslupa, jonka kautta yhdistys on velvollinen raportoimaan toiminnastaan, ja jokaisen kerätyn euron kohtalo kirjataan ylös. Koska työtä tehdään palkatta, positiivinen palaute voi auttaa vapaaehtoisia jatkamaan ponnistuksiaan Ukrainan tulevaisuuden puolesta. Toisena tärkeänä asiana hän mainitsee ideoimisen
Erityisen vaarallista oli liikkuminen pimeässä ja hämärällä, koska keskellä tietä saattoikin olla valaisematon tiesulku betoniesteineen. Oliko hän lähdössä matkaan oikeista syistä. Taisteluissa tuhoutunutta kalustoa oli näkyvillä monin paikoin, ja infrastruktuuri oli pahoin kärsinyttä. Länsi-Ukrainassa sekä Kiovassa ihmiset söivät ravintoloissa ja kävivät normaalisti töissä, mutta idässä sodan jäljet näkyivät kaikkialla. Ennen lähtemistään Elmerin täytyi käydä oma sisäinen keskustelunsa omista motiiveistaan. A FP. Elmer kertoi lopulta olevansa sinut sen kanssa, että mukaan mahtui myös hitunen mielenkiintoa ja seikkailunhalua, mutta loppujen lopuksi hän on mukana auttamisen halusta. Matka ei ole missään nimessä turistimatka, vaan lähinnä pitkiä työpäiviä auton ratissa. Sähköjen ollessa poikki oli turhaa odottaa katuvalojen tai liikennevalojen toimivan. 67 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 E lmer Halonen liittyi mukaan vapaaehtoisena yhdistyksen toimintaan, ja nopeasti hän huomasikin olevansa suunnittelemassa avustussaattuetta kohti sotaa käyvää Ukrainaa. Siltoja ja taloja oli tuhoutunut, taisteluiden jäljet näkyivät maanteillä ja maastossa. Sotaturismi on asia erikseen, ja sellainen on kitkettävä pois Ukrainaan lähtijöistä. Matkaa sotaan käyvään maahan hän kuvaili vaikuttavaksi kokemukseksi, mutta loppujen lopuksi pelkästään työmatkaksi. Osa alueista oli edelleen miinoitettu tai Taistelu vapaudesta Ammattimaista apua vapaaehtoisesti Miinavaara. Yksi suurimmista vaaroista matkalla olikin väsyneenä ajaminen. Samanlaisen pohdinnan soisi jokaisen Ukrainaan lähtevän käyvän sisimmässään. Hänellä oli kokemusta kansalaisvaikuttamisesta ja vapaaehtoistoiminnasta, mutta hän ei kuitenkaan ole aiemmin ollut mukana missään vastaavassa. Tarkkaavaisuus oli säilytettävä jatkuvasti, sillä tiet olivat usein vaurioituneita tai sillat räjäytetty. Vaikka koko Ukraina on sodassa, tilanne idässä oli erilainen muuhun maahan verrattuna. Hän koki sodan todella epäreiluna tilanteena ja halusi auttaa, tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten hyväksi. Mihin hän oli ryhtymässä ja minne menossa
https://www.yourfinnishfriends.org/ https://www.yourfinnishfriends.org/nainvoit-auttaa YFF ei viekään kuljetuksia koskaan vaarallisille alueille, vaan kohtauspaikaksi sovitaan aina riittävän turvallinen kohde tarpeeksi kaukana etulinjasta. Avuntuoja ei saa muuttua avuntarvitsijaksi. Jännityksestä pääsi kuitenkin nopeasti ohi, ja varsinaista pelkoa ei Ukrainassa tarvinnut kokea ollenkaan. YFF ei viekään kuljetuksia koskaan vaarallisille alueille, vaan kohtauspaikaksi sovitaan aina riittävän turvallinen kohde tarpeeksi kaukana etulinjasta. Vaaran kanssa piti osata elää, ja lopulta venäläisen ohjuksen osuminen omalle kohdalle oli todella pieni, jopa olematon, riski. Taistelualueita vältetään oman turvallisuuden takia ja koska vaaraan joutunut tai loukkaantunut avuntuoja aiheuttaa vain lisätyötä taisteleville joukoille. Ukrainalaiset osaavat Elmerin mukaan arvostaa saamaansa kansainvälistä apua. Tiesulkuja oli kaikkien kaupunkien tuloväylillä, ja matkalaisten liikkumisedellytykset tarkistettiin säntillisesti. Ukrainalaiset arvostavat vapaaehtoistoimintaa erityisen paljon, koska kansainväliset toimijat vievät kuormia alueille, jonne ukrainalaiset itse eivät haluaisi mennä. JJ Näin voit lahjoittaa: Saaja: Your Finnish Friends ry Rahankeräystili: FI26 4730 0010 6108 21 MobilePay-numerolla: 32099 Rahankeräyslupa: RA/2022/1753 Kertyvät varat käytetään ensiaputarvikkeiden, konfliktialueella käytettävien taktisten suojavarusteiden ja välineiden sekä humanitääriseksi tarvikkeiksi luokiteltavien tavaroiden hankintaan. Vaikka kulunvalvonta oli tiukkaa, avustuskuormat pääsivät aina perille ongelmitta. Ensimmäisellä tiesululla Elmeriä toki jännitti, vastassa oli kuitenkin sotaa käyvän maan sotilaat kovat piipussa. Kun matkan tarkoitus oli selvitetty ja paperit tarkastettu, ongelmia ei ollut. Yhdistys keskittyy konfliktialueilla olevien elämän turvaamiseen hankkimalla tarvikkeita, jotka tukevat ihmisen selviytymistä. Toimituksia lähetettiin ongelmitta myös Ukrainan sisällä postitse, ja sen sanottiin toimivan jopa suomalaista postia luotettavammin. Ukrainassa Elmer ei kertaakaan kohdannut korruptiota tai ylimääräisiä ”tullimaksuja”, vaan kaikki toimi niin kuin pitääkin. Erityisesti Itä-Ukrainassa kulkua valvottiin tarkasti. YA SU YO SH I C H IB A. UKRAINA SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 68 räjähtämättömien ampumatarvikkeiden saastuttama, joten rauhanturvaajien oppima vanha viisaus, ”stay on the road”, piti hyvin paikkansa. Ei siksi, että alueilla olisi vaarallista, vaan ehkä ennemminkin siksi, että idempänä sodan tuskat tulevat liian lähelle
SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 69 Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/vsk Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse tilaajapalvelu@atex.com TILAA NYT SUOMEN SOTILAS www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi Tilaa nyt Ukraina-extra 100-sivuinen erikoisnumero kotiinkannettuna Soita (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse tilaajapalvelu@atex.com
80 VUOT TA SIT TEN 70 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Kurskin taistelu Käänne itärintamalla 1943 Jokaisella toiseen maailmansotaan osallistuneella maalla on oma käsityksensä siitä, mikä oli ratkaiseva taistelu ja missä kohtaa sota kääntyi sille voitolliseksi. Briteillä on Battle of Britain ja El Alamein, yhdysvaltalaisilla Normandian maihinnousu ja vähän pienemmät Tyynellämerellä sekä suuret yhteenotot Japanin keisarillisen laivaston kanssa. Venäjällä Stalingradin voitto on ikoninen tapahtuma, mutta siellä muistetaan myös heinäkuun alussa 1943 oteltu Kurskin taistelu, jonka myös monet saksalaiset näkevät ainakin itärintaman käänteentekevänä taisteluna. Vaan mistä siinä oli kysymys. Seuraavassa yritämme taustoittaa tapahtumaa käymättä itse monipolvista taistelua juurikaan läpi.
Hyökkäyksen siirtyminen heinäkuun alkuun johtui pääasiassa tästä. TEKSTI: KARI KUUSELA. 71 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 SAKSALAINEN TIIKERI, vaunu, jolla Hitler toivoi voittavansa Kurskin taistelun, ja siksi hän tahtoi niitä mukaan mahdollisimman paljon . Kurskin taistelu
Välimeren tapahtumat kuitenkin saivat sodan kokonaisuutta ehtymättömällä tarmollaan johtavan Adolf Hitlerin päättämään toisin. Nyt 80 vuot. Taistelu päättyi saksalaisten tappioksi, koska se keskeytettiin: Eräiden mukana olleiden komentajien mukaan voitto lahjoitettiin pois ja taistelua olisi pitänyt jatkaa. Puna-armeijan panssarintorjuntakiväärimiehet tuhoutuneen panssarin suojassa. 72 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 80 VUOT TA SIT TEN K urskin taistelussa oli kyse saksalaisten viimeisestä mahdollisuudesta ottaa itärintamalla taas aloite käsiinsä. . Kurskin taistelun esihistorialla on yllättävä yhdenmukaisuus tämän jutun kirjoittamishetkeen. Sotamarsalkka Erich von Manstein. Puna-armeija uskoi panssarintorjuntakivääreihin pidempään kuin moni muu armeija.. Taistelu käytiin rintaman laajuus huomioon ottaen sangen pienellä alueella, mutta siihen osallistuneet voimat olivat itärintamankin suuruusluokassa huomattavat
Kyseinen panssarivaunupataljoona aloitti Zitadellen 42:lla käyttökunnossa olevalla Tiikerillä, joista heinäkuun lopulla oli käyttökunnossa yhdeksän. Kurskin taistelu käänsi Saksan – Suomen de facto -liittolaisen – sotaonnen, ja vuotta myöhemmin puna-armeija yritti Helsinkiin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Stalingradin katastrofista rintaman vakauttamiseen Puna-armeijan taitava kaksipuolinen toiminta Volgalle Stalingradiin edenneen Saksan 6. Tultaessa maaliskuun puoleenväliin 1943 von Manstein oli saanut monimutkaisten taisteluiden jälkeen rintaman vakautettua ja itärintaman eteläosan sodassa koitti hengähdystauko, suureksi osaksi myös kevätkelirikon pakottamana. Puna-armeijalla oli jonkin aikaa käsissään mahdollisuus paljon laajempaankin saarrostukseen, koska sen ja Asovanmeren sekä Rostovin välissä oli erittäin vähän saksalaisia joukkoja. Tiikeri, jonka sanotaan kuvan tiedoissa olevan Schwere Panzer-Abteilung 503 :n toisesta komppaniasta ja Zitadellen ajoilta. Häikäilemättömällä hyökkäyksellä Ukrainan itäosaan eli lähinnä Donbassiin sen olisi ollut mahdollista saada haltuunsa alueen rautamalmi ja kivihiili, joilla oli suuri sotataloudellinen merkitys. Kovin paljon joukkoja ei tälle armeijaryhmälle aluksi löytynyt, vain puna-armeijan hyökkäykseltä säilyneitä sirpaleita ja Stalingradissa saarroksissa oleva Saksan 6. Stalingradin vapauttamisessa epäonnistuttiin, mutta uusien joukkojen vähin erin tihkuessa rintamalle muun muassa Kaukasukselta sekä sotamarsalkka Erich von Mansteinin taitava operointi vakauttivat rintaman, ja saksalaiset onnistuivat osin valtaamaan menetettyjä alueita takaisin. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 73 ta Kurskin taistelun jälkeen odotetaan joko Venäjän tai Ukrainan hyökkäystä, ja julkisuudessa ovat taukoamatta olleet esillä muun muassa panssarivaunujen toimitukset kummallekin osapuolelle. armeijan selkäpuolella saartoi saksalaisjoukot, ja neuvostoarmeija löi taistelussa kaksi romanialaista ja yhden italialaisen armeijan. Armeijaryhmän tehtävänä oli vapauttaa Stalingrad ja muodostaa uusi rintama. Etenemällä esimerkiksi Rostoviin olisi kaukana Kaukasuksella olevan Saksan Heeresgruppe A:n (Armeijaryhmä A) yhteydet katkaistu ja saatu aikaan eräänlainen Super-Stalingrad. Melko kehnosti varustetut joukot puolustivat pitkiä sivustoja, jonne saksalaisia joukkoja ei riittänyt. Vaunussa on kapeat kuljetustelat, joten se voitiin kuljettaa rautateitse, taistelussa käytettiin leveämpää telaa ja yhtä pyöräriviä lisää. Jotakin oli tehtävä Kuten tämän päivän Ukrainan sodan . Toivottavasti historia ei näiltä osin toista itseään. Hädässään itärintaman sotaa johtava Oberkommando des Heeres (Saksan maavoimien esikunta) määräsi tilannetta selvittämään sotamarsalkka Erich von Mansteinin Pohjoisesta armeijaryhmästä ja muodosti tälle työkaluksi Heeresgruppe Südin eli Eteläisen armeijaryhmän. armeija. Omien laskelmiensa mukaan pataljoona oli tuhonnut Zitadellessa 385 vastustajan panssaria, neljä rynnäkkötykkiä ja 265 panssarintorjuntatykkiä.
Eteläisen armeijaryhmän komentaja von Manstein sen sijaan näyttää olleen kiinnostuneempi ratkaisusta, jossa puna-armeijan olisi annettu tulla ja hän olisi sen jälkeen lyönyt sen ”jälkikäteen”. armeijaa, jonka tehtävä oli Kurskin saarrostustaistelussa hyökätä pohjoisesta.. Ja se olisi tehtävä itärintaman eteläosassa, jossa joukkojen painopiste oli ja jossa toisaalta oli odotettavissa myös puna-armeijan tekevän jotakin, heidänkin painopisteensä oli etelässä. maalis. Kuten arvata saattaa, koko asevoimien komentajan ja maavoimien komentajan roolit itselleen ottanut Hitler halusi hyökätä, mutta niin halusi ilmeisesti myös maavoimien korkein johto. Kummankin itärintaman osapuolen painopiste oli edelleen etelässä, mikä loogisesti johti pohdiskeluihin nimenomaan itärintaman eteläsiiven hyökkäysoperaatioista tai vaihtoehdosta, jossa puna-armeijan annettiin hyökätä ensin. Vaihtoehtoja oli oikeastaan vain kaksi: joko hyökätä jossakin kohtaa ja lyödä niin paljon puna-armeijan joukkoja, että se tarjoaisi hyvät mahdollisuudet jatko-operaatioille, tai antaa puna-armeijan hyökätä ensin ja lyödä sitten sen hyökkäävät voimat liikuntataistelussa, jossa saksalaiset olivat edelleen parempia joustavamman johtamistapansa ja paremman liikkuvuutensa takia. Ainakin näin hän kirjoitti 1950-luvulla julkaistuissa muistelmissaan. Jotakin nimittäin oli tehtävä, jos haluttiin vielä saada aloite käsiin itärintamalla kahden edellisen kesän tavoin. Ensimmäisen käskyn aihepiiristä antoi Oberkommando des Heeres nimellä Operationsbefehl Nr. 5 jo 13. Sotamarsalkka Günther von Kluge (vasemmalla) johti keskistä armeijaryhmää ja kenraalieversti Walter Model 9. 74 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 80 VUOT TA SIT TEN uutisista lehtemme lukijoille lienee selvinnyt, mustan mullan alueella kelirikko, kurakausi, on olennainen suurempia sotatoimia hillitsevä tekijä. Ajattelutyötä se ei ainakaan saksalaisten puolella pysäyttänyt, vaan katseet kohdistettiin niin Hitlerin, maavoimien esikunnan kuin Mansteininkin osalta siihen, mitä tehdään, kun liejukausi päättyy ja tiet taas kantavat
SCHUMILOV XXXX 57. LOUNAISRIN TAMA KESKUSTA N RINTAMA Prohorovka VORONEZI N RINTAMA VORONEZIN RINTAMA XXXX Kaartin 11. XXIII XXXV LV 2. BELOV XXXX 3. FEDJUNINSKI XXXX 50. heinäkuuta XXXX XXXX XXXX XXXXX XXXX XXXX XXXX XXXX XXXXX XXXXX XXX XXXX XXX XXX XXX XXX XXX XXXX XXX XX XX XXX XXXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX Orjol (Orel) XXXX FREISSNER HARPE LEMELSEN ZORN MODEL ROMAN RENDULIC JASCHKE GOLLWITZER SCHMIDT HEINRICI STRAUBE KLUGE SALMUTH HELL OTT KNOBELSDORFF HAUSSER HOTH MANSTEIN NEHRING (reservissä) BREITH RAUS MATTENKLOTT KEMPF MACKENSEN KESKUSTA ETELÄ ETELÄ XXIV KEMPF 1. KRUCHENKIN XXXX Kaartin 7. heinäkuuta 4. heinäkuuta 12. 75 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Leningrad Kiova Harkova Orjol Smolensk 500 km SUOMEN SOTILAS Moskova NEUVOSTOLIITTO SUOMI VIRO LATVIA PUOLA ROMANIA Valtionrajat ennen vuotta 1938 merkitty valkoisella. CHIBISOV XXXX 40. Rostov Kursk Harkova Belgorod Sumy Kursk Brjansk Kirov K URSKIN TAISTELU 4.7.–1.8.1943 XXXX 1. II. elokuuta 7. BATOV XXXX 60. MOSKALENKO XXXX 1. BAGRAMJAN XXXX 11. KATUKOV CHISTIAKOV XXXX Kaartin 5. XIII KESKUSTA XX XLVI XLVII XLI 9. PUCHOV XXXX 2. ET EL ÄR IN TA M A BR JA NS KI N RI NT AM A BRJANSKIN RINTAMA KESKUSTAN RINTAMA X LI X LV II XL VI XL VI II III Kaartin 6. VII 2. POPOV XXXXX ROKOSSOVSKY KESKUSTAN RINTAMA XXXXX VATUTIN VORONEZIN RINTAMA XXXXX MALINOVSKI LOUNAISRINTAMA XXXX 4. RYBALKO XXXX 48. LIII 4. BADANOV (reservistä) XXXX Kaartin 3. XLII RAUS III II XLVIII LII 4. BOLDIN XXXXX SOKOLOVSKY ETELÄRINTAMA XXXX 61. RODIN XXXX 70. GORBATOV XXXX 63. ROMANENKO XXXX 13. ZHADOV XXXX 69. CHERJAKOVSKI XXXX 38. GAGEN (Arorintamalta) XXXX ROTMISTROV Kaartin 5. KOLPATKI XXXXX BRJANSKIN RINTAMA M. elokuuta XXXXX XXXXX XXXXX XX XX X 4. heinäkuuta –1. GALANIN XXXX 65
Hitlerin allekirjoittama vain viitenä kappaleena armeijaryhmille jaettu lyhyehkö käsky määritteli ylimalkaisesti sotatoimet seuraavien kuukausien aikana. Ajankohtaan käsky otti kantaa vain maininnalla ”kun sää sallii”. Puna-armeijan syvät puolustuslinjat miinoituksineen ja esteineen hidastivat saksalaisten hyökkäystä ja aiheuttivat merkittäviä tappioita.. Ratkaiseva neuvottelu Hitlerin ja armeijaryhmien komentajien eli sotamarsalkkojen von Manstein ja Günther von Kluge sekä pohjoisesta hyökkäävän 9. Varsinainen hyökkäyskäsky, Operationsbefehl Nr 6, annettiin kuukautta myöhemmin 15. Luftwaffen merkittävä rooli on Kurskin taistelusta kerrottaessa jäänyt panssaritaisteluiden varjoon. Käskyssä korostettiin toistuvasti salassapitoa ja otettiin nyt mukaan Luftwaffe, jonka tuli valmistautua tukemaan hyökkäystä keskittämällä kaikki käytettävissä olevat voimansa. toukokuuta ratkaiseva neuvottelu. Yllä: Sturzkampgeschwader 1:n Junkers Ju 87D1 odottaa pommia. 76 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 80 VUOT TA SIT TEN kuuta 1943, eli Saksan sodanjohto oli aikaisin liikkeellä. . Myös kotialueelta ja lännestä eli käytännössä Ranskasta ryhdyttiin siirtämään vahvennuksia itärintaman eteläosaan. Kurskin taistelua käytiin myös ilmassa . Rintaman oli pidettävä myös Kaukasuksella olevan Armeijaryhmä A:n alueella, vaikka sen oli samalla luovutettava joukkoja Eteläiselle armeijaryhmälle. huhtikuuta. Käskyssään Hitler antoi armeijaryhmille 12 päivää aikaa ilmoittaa käsityksensä suunnitteilla olevasta operaatiosta. asti suunnitella ja ilmoittaa maavoimien johdolle hyökkäyssuunnitelmansa. Käskyn mukaan Keskisen armeijaryhmän tuli hyökätä yhdellä armeijalla etelään ja Eteläisen armeijaryhmän samoin yhdellä armeijalla pohjoiseen tavoitteenaan saartaa ja tuhota Kurskin alueella olevat vihollisvoimat. Käskyssä täsmennettiin hyökkäystehtävää ja annettiin sille nimi Zitadelle (Linnoitus). Kokouksessa lienee ollut läsnä muitakin, sillä lähteet mainitsevat muun muassa varusteluministeri Albert Speerin. Suurena ajatuksena oli pitää olemassa olevat linjat ja valmistautua taisteluun Eteläisen armeijaryhmän alueella. Käskyssä annettiin armeijaryhmille aikaa vain 24.4. Alla: Saksalaiset panssarit etenevät arolla. Hyökkäyksen ajankohtaan käsky ei ottanut kantaa, mutta siinä pohdittiin jo jatkoa onnistuneen operaation jälkeen. armeijan komentajan, kenraalieversti Walter Modellin, panssarijoukkojen tarkastajan, kenraalieversti Heinz Guderianin sekä Luftwaffen esikuntapäällikön kenraalieversti Jeschonnekin ja maavoimien esikuntapäällikkö Kurt Zeitzlerin välillä käytiin 5
Model esitteli hyökkäysajatuksensa ja todisti ilmakuvin, miten hyvin vastustaja oli varautunut hyökkäykseen. Oikealla: Palkittu puna-armeijalainen ja PPSh-41-konepistooli eli Shpagin. 77 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Zitadellen osalta pidettiin varmasti monia neuvotteluita, jotka ovat ehkä muistelmissa menneet sekaisin. kesäkuuta asti, koska hän halusi odottaa panssaridivisioonien vahvistuvan panssarein, erityisesti Tiikerein ja Pantterein, joilta hän odotti . Neuvottelun aikana Hitler ilmoitti siirtävänsä hyökkäyksen alun ainakin 10. Kesällä 1943 punaarmeija oli merkittävästi kehittynyt ja aivan toinen kuin saksalaishyökkäyksen kourissa kahta vuotta aikaisemmin.. Yllä: Saksalaiset ylittävät pientä jokea. Hän oli ilmeisen epäileväinen sen onnistumisesta.
Joukkoja olisi siirrettävä muualta, esimerkiksi itärintamalta, jossa helpommin siirrettäviä panssaridivisioonia ja panssarikrenatööridivisioonia oli runsaasti. Alla: Saksalaiset Panzerkampfwagen III:t etenevät. Zitadellen siirtyminen teki sen aikaisempaa riippuvaisemmaksi sodan kokonaistilanteesta. Molemmat armeijaryhmän komentajat sekä maavoimien esikuntapäällikkö olivat hyökkäysajankohdan siirtoa vastaan, mutta Hitler piti päänsä. Yllä: Sturmgeschütz III ylittää kaivantoa. Kaikki saksalaisten panssarit eivät suinkaan olleet ylivoimaisia Panttereita ja Tiikereitä, vaan vanhempiakin malleja oli edelleen käytössä, ja puna-armeijan T-34:t olivat niille aivan tasavertaisia vastustajia.. Kokoluokan . armeija, jolla oli kuusi panssaridivisioonaa, kaksi panssarikrenatööridivisioonaa ja seitsemän jalkaväkidivisioonaa. Varsinaisen hyökkäyksen tekisi kenraalieversti Walter Modelin 9. Zitadellen hyökkäystä varten sillä oli käytettävissään kenraalieversti Hermann Hothin 4. Von Klugen Heeresgruppe Mitte, Keskinen armeijaryhmä, puolestaan käsitti kahdeksan panssaridivisioonaa, kolme ja puoli panssarikrenatööridivisioonaa, 60 jalkaväkidivisioonaa sekä toisarvoisia varmistusjoukkoja. Tuolloisessa saksalaisessa nimikkeistössä Armeeabteilung oli selvästi armeijakuntaa suurempi mutta armeijaa pienempi joukko. 75 mm:n kanuunallaan se oli tasaveroinen vastustaja puna-armeijan vaunuille. 78 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 80 VUOT TA SIT TEN paljon. Von Mansteinin Heeresgruppe Süd, Eteläinen armeijaryhmä, käsitti heinäkuun alussa yhteensä 12 panssaridivisioonaa, yhden panssarikrenatööridivisioonan, 27 jalkaväkidivisioonaa, yhden vuoristodivisioonan sekä erilaisia toisarvoisia joukkoja. Sen sattuessa eivät esimerkiksi Italiassa olevat saksalaisvoimat riittäisi tehokkaaseen puolustukseen, varsinkin kun italialaisiin ei enää luotettu. Jo edellä maintun neuvottelun aikoihin oli nähtävissä, että Saksan Tunisiassa olevat joukot olivat pahassa ahdingossa eikä liittoutuneiden maihinnousu Välimerellä Euroopan mannermaalle ollut enää mitenkään mahdotonta. Etelästä hyökkäävien saksalaisten keihäänkärkenä oli Harkovan suunnalla jo kunnostautunut II SS-panssariarmeijakunta kolmine SS-panssaridivisioonineen. . panssariarmeija ja kenraali Werner Kempfin Armeeabteilung Kempf, joilla oli yhteensä 11 panssaridivisioonaa ja seitsemän jalkaväkidivisioonaa. Suunnitellun läpimurtokaistan leveys oli noin 50 kilometriä, ja tukena oli melko vahvat ilmavoimien osastot. Käytännössä hyökkäykseen oli tarkoitus käyttää merkittävä osa saksalaisten panssarija moottoroiduista divisioonista
Ne heikensivät muuta rintamaa niin paljon kuin katsoivat uskaltavansa ja jättivät vain vähäiset liikkuvat reservit mahdollisten ongelmatilanteiden varalta rintaman taakse. Siirto siirron perään Panssareita teollisuudelta odotteleva Hitler siirsi hyökkäystä toistuvasti. Korostettakoon, että tässä esitettyihin lukuihin on syytä suhtautua varauksella, vaikka ne suuntaa antavia varmasti ovat. heinäkuuta asti, jolloin lopulta hyökättiin. Voimasuhteiden selvittäminen on hankalaa, koska eri lähteet eroavat kovasti toisistaan, mutta vähän yli puolta miljoonaa saksalaista sotilasta, noin 2 400 panssaria ja 7 400 tykkiä vastassa oli moninkertainen ylivoima eli 1,4–1,9 miljoonaa puna-armeijan sotilasta sekä näiden yli 5 000 panssaria ja yli 30 000 tykkiä. Kahden vuoden sotimisen jälkeen oli opittu jotain, vaikka ei ihan saksalaisten veroisia oltukaan. Uutta ovat myös paksusta rautatangosta tehdyt kädensijat vaunun tornissa vaunun kannella kulkevaa saattojalkaväkeä varten. Sekä tässä mainitut armeijaryhmien komentajat että heidän alaisensa armeijan ja armeijakuntien komentajat olivat tässä vaiheessa sotaa jo sangen taitavia ja valikoituneet tehtäviinsä kykyjensä perusteella. Hänestä jo sinänsä vaikea hyökkäys muuttui sitä vaikeammaksi mitä myöhemmin se aloitetaan. Alkuperäinen hyökkäyspäivä oli 3. Joka tapauksessa panssarivaunujen määrät olivat suuria. Koska armeijaryhmien oli vastattava myös satojen kilometrien pituisen rintaman puolustuksesta, oli hyökkäykseen käytettävissä Eteläisellä ja Keskisellä armeijaryhmällä vain osa voimistaan. Puna-armeijan propagandakuva toukokuulta 1943, tekstin mukaan uutta panssarikalustoa otetaan vastaan. kesäkuuta, sitten 3. Pääosin vastassa olivat armeijankenraali Konstantin Rokossovskin Keskinen rintama, armeijankenraali Nikolai Vatutinin Woroneshin rintama ja armeijankenraali Ivan Konevin Arorintama. Omalle armeijaryhmälleen hän olisi toivonut kahta jalkaväkidivisioonaa lisää ja vahvempaa tykistöä, mutta ei näitä saanut, koska Hitlerillä ei . raskaasta panssarivaunurykmentistä.. Rintama tarkoitti tuolloin puna-armeijassa armeijaryhmää. Hyökkääjillä oli kummassakin suunnassa vastassaan syvään porrastetut puolustusasemat, miinakentät ja vahvat puna-armeijan joukot. heinäkuuta ja lopulta 5. Myöhäistä aloitusajankohtaa piti virheenä muun muassa von Manstein, joka olisi halunnut aloittaa hyökkäyksen jo toukokuun puolivälissä tai viimeistään toukokuun loppupuolella. Puolustava puna-armeija ei enää myöskään ollut passiivinen ja odottava vaan kykeni voimakkain vastahyökkäyksin sotkemaan saksalaisten hyökkäyksiä koko kaksiviikkoisen taistelun ajan. Kyseessä on KV-1 vuosimallia 1942, jossa mm. tornia ja telapyörästöä oli parannettu aikaisemmasta. Toki panssaridivisioonat saivat uutta kalustoa, mutta niin sai vastapuolikin, joka pystyi vahvistamaan asemiaan. toukokuuta, mutta sitä siirettiin ensin 12. Kirjoissa kuvan vaunujen kerrotaan olevan 6. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 79 havainnollistamiseksi voi mainita, että kummallakin armeijaryhmällä oli 4–5 kertaa enemmän divisioonia kuin koko Suomen armeijalla
Jo 4. Kurskin taistelussa se ei ollut passiivinen puolustaja vaan teki aktiivisesti voimakkaita vastahyökkäyksiä.. Luftwaffe tuki kaikin käytettävissä olevin voimin hyökkääjiä ja lensi esimerkiksi 6.7. Eteläisen armeijaryhmän osalta hyökkäys eteni edelleen vaikka vaivoin. heinäkuuta oli 4. Zukov koordinoi STAVKAn edustajana Kurskin alueen kolmen armeijaryhmän toimintaa. Yllä: Neuvostoliiton marsalkka Georgi Žukov (keskellä) neuvottelee Arorintamaa komentavan armeijankenraali Ivan Konevin (oikealla ) kanssa Zitadellen aikoihin. Seuraavinakin päivinä tuki säilyi tällä tasolla, vain huono lentosää esti välillä toiminnan. 80 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 80 VUOT TA SIT TEN omien sanojensa mukaan ollut niitä antaa. Prohorovkassa Kurskista noin 90 kilometriä kaakkoon käytiin Zitadellen kovin yhteenotto SS-Obergruppenführer Paul Hausserin II SS-panssariarmeijakunnan ja kenraali Pavel Rotmistrovin 5. noin 3 200 lentoa. Voimat alkoivat loppua, kun kalustoja henkilöstötappiot kasvoivat. Esimerkiksi 10. kaartin panssariarmeijan ottaessa toisistaan mittaa 12. Oman käsityksensä mukaan se aiheutti vastustajalle 205 koneen tappiot ja menetti itse vain 15 omaa konetta. heinäkuu. Hyökkäyksen alettua tuli selväksi, että vihollinen odotti sitä ja tiesi ehkä sen ajankohdankin. armeijan hyökkäys kilpistyi lopulta 9. Jalkaväkidivisioonia olisi tarvittu ensimmäisiin murtoihin, nyt joudutiin käyttämään panssaridivisioonia taistelun kokonaisuuden kannalta liian aikaisin. panssariarmeijan suunnalla vallattu kukkuloita parempien tulenjohtomahdollisuuksien takia, mutta varsinainen taistelu alkoi etelässä ja pohjoisessa 5. Vihdoin se alkaa Itse monivaiheista kahden viikon taistelua ei ole tässä mahdollista kovinkaan yksityiskohtaisesti selostaa. heinäkuuta hyökkäys juuttui lopulta kiinni. Samalla sinetöityi 9. Kahta päivää myöhemmin puna-armeija hyökkäsi Orelin suunnalla Keskisen armeijaryhmän rintamalla 2. heinäkuuta se eteni vain 10 kilometriä, ja 17. päivänä lentoja oli peräti noin 4 000, ja vastustajan tappiot olivat 193 konetta. panssariarmeijaa vastaan ja pakotti siirtämään Zitadelleen varattuja joukkoja torjumaan tätä uhkaa. Kuten yleensä lentäjien ilmoituksiin pitää tässäkin suhtautua varauksella. Pohjoisesta hyökkäävän 9. heinäkuuta enää vain noin 10 kilometriä leveänä moninkertaisiin puolustajan asemiin, eikä se enää päässyt eteenpäin. . Ensimmäisenä päivänä etelästä hyökänneet saksalaiset etenivät noin 18 kilometriä ja pohjoisesta hyökänneet noin 10 kilometriä. Alla: Puna-armeija hyökkää. heinäkuuta. armeijan hyökkäyksen pysähdys, maastoa pystyttiin valtaamaan enää vain vähän, ja armeija asettui puolustukseen torjumaan puna-armeijan vahvoin voimin tekemiä vastahyökkäyksiä. Heinäkuun 8. Kurskin taistelua käytiin siis myös ilmassa eikä vain panssarein maan pinnalla, suurin osa Luftwaffen toiminnasta vaikutti kuitenkin nimenomaan maataisteluun
Saksalaiset myös menettivät lopullisesti aloitteen itärintamalla, ja he olivat vallitsevissa voimasuhteissa altavastaajina sodan loppuun, johon tosin meni vielä lähes kaksi vuotta. Von Manstein arvioi puna-armeijan menettäneen noin 85 000 miestä, joista kaatuneina 17 000, vankeina 34 000 ja loput haavoittuneina. Von Manstein olisi halunnut vielä jatkaa hyökkäystä ja olikin saanut Hitleriltä tähän luvan. Maihinnousu Sisiliaan Kun Tunisiassa viimeiset saksalaisjoukot antautuivat 13. Välillisesti tappio vaikutti aina Suomeen asti, olimmehan me pitkän itärintaman pohjoisinta osaa, jonka rauhallinen asemasota tosin päättyi vasta noin vuoden päästä Kurskin taistelun päättymisestä. Sangen voimakkaasti von Mansteinin näkemys tulee esille 1950-luvulla ilmestyneissä muistelmissa, joissa Zitadellea ja sitä edeltänyttä tilannetta varsin yksityiskohtaisesti käsitellään. Hyökkäys pohjoisesta oli jo käytännössä tässä vaiheessa pysähtynyt viikkoa aikaisemmin, mutta Eteläinen armeijaryhmä oli omalta osaltaan saanut vielä jonkin verran taistelumenestystä. Hänen näkemyksensä mukaan hyökkäyksen keskeyttäminen lahjoitti voiton pois, hänen joukkonsa olivat juuri murtautumassa avoimeen maastoon, ja panssarijoukot pääsisivät liikuntasotaan. SS-panssariarmeijakunnan eteneminen kuitenkin pysähtyi, joten käytännössä puna-armeija voitti. heinäkuuta Hitler päätti keskeyttää Zitadellen vapauttaakseen divisioonia ja saadakseen muun muassa II SS-panssariarmeijakunnan divisiMukana oli noin 1 100–1 200 kummankin osapuolen panssaria ja rynnäkkötykkiä. panssariarmeijan kaistalle torjumaan puna-armeijan hyökkäystä. Hänellä oli reservissä käytettävissään 24. panssariarmeijakunta, johon kuului yksi panssaridivisioona ja SS-Divisioona Wiking. toukokuuta, oli vain ajan kysymys, että liittoutuneet nousevat maihin jossakin Välimeren alueella. Zitadellen osalta käytiin Wolfsschanzessa 13. Von Manstein puolestaan katsoi voivansa jatkaa ja oli sitä mieltä, että voitto oli käden ulottuvilla, jos hän saisi käyttöönsä heti 24. Eteläisen armeijaryhmän komentajan von Mansteinin käsityksen mukaan taistelu oli nyt käännekohdassa ja tarjosi ainakin hänen armeijaryhmälleen vielä voiton mahdollisuuksia. Kurskin taistelu siis keskeytettiin, eikä Wehrmacht saavuttanut tavoitteitaan eli vastustajan merkittävien voimien tuhoamista ja rintaman oikaisua. Useilla divisioonilla hyökänneitä liittoutuneita oli vastassa vain pahasti alivoimaisia saksalaisia joukkoja, italialaiset eivät käytännössä taistelleet. Parhaiden divisioonien poisvetäminen teki hänen aikeensa kuitenkin mahdottomiksi toteuttaa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 81 ta. heinäkuuta Sisiliassa, ja Hitler huolestui tietysti tilanteesta. Omat tappiot saksalaisilla olisivat olleet noin 3 300 kaatunutta ja kokonaistappiot noin 21 000 miestä. Tappiot Kuten taisteluun osallistuneiden joukkojen vahvuuksista on myös tappioista kertominen hankalaa lähteiden eroavaisuuksien takia. Taistelua pidetään panssarivaunujen määrällä mitattuna suurimpana panssaritaisteluna kautta aikain, mukana oli noin 1 100–1 200 kummankin osapuolen panssaria ja rynnäkkötykkiä. panssariarmeijakunnan sen kaksine divisioonineen. . Mansteinin tilannearvion mukaan vastustaja oli heittänyt taisteluun kaikki liikkuvat reservinsä, ja hän oli voitossa kiinni, vaikka tiesikin Keskisen armeijaryhmän jo keskeyttäneen hyökkäyksensä. Saksalaisten häviö oli siis selviö, vaikka vastustajalle aiheutettiin myös merkittäviä tappioita. heinäkuuta Hitlerin, von Klugen ja von Mansteinin välillä neuvottelu. Saksalaisilla ei ollut Italiassa tarpeeksi joukkoja, vaan jostakin oli saatava lisää, koska Sisilian menetyksen jälkeen olisi loogista odottaa liittoutuneiden maihinnousua Italian mannermaalle, ehkä hyvinkin pohjoiseen. Von Kluge ilmoitti keskeyttäneensä oman hyökkäyksensä ja siirtäneensä 9. Eteläisen armeijaryhmän piti myös seuraavana päivänä tulleen käskyn mukaan luovuttaa panssaridivisioonia Keskiselle armeijakunnalle tämän ahdingossa. Lopulta 17. Uusia hyökkäyksiä oli käsketty, mutta ne jouduttiin peruuttamaan. SS-Obergruppenführer Paul Hausser (käsi ojossa) komensi Eteläisen armeijaryhmän keihäänkärkeä, kolmesta SS-panssaridivisioonasta koostuvaa II SS-panssariarmeijakuntaa.. Tämä tapahtuikin 10. Hyökkäysjoukot vedettiin kummankin armeijaryhmän osalta lähtöasemiinsa, ja Kurskin taistelu päättyi. Taistelevat joukot olivat oman armeijansa eliittiä, ja taistelu päättyi tietyssä mielessä ratkaisemattomaan, sillä molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Kirjallisuudessa esiintyy myös huomattavasti suurempia lukuja, erityisesti neuvostokirjallisuudessa, jonka lukuja näyttää päätyneen esimerkiksi Wikipediaan. armeijan moottoroituja joukkoja armeijaryhmän 2. oonat käytettäväkseen
82 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 70 VUOT TA SIT TEN . Suihkuko neaikaan Kun Suomi siirtyi Tammikuun 22. PA A VO SA A RI /S U O M EN IL M A IL U M U SE O. Vamppi oli laskeutunut. Suomen ilmavoimien de Havilland Vampire Trainer T.Mk.55 -suihkuharjoituskoneita rivissä Helsingin lentoasemalla, luultavasti 1960-luvun vaihteessa. päivänä 70 vuotta sitten tapahtui jotain, jota on usein pidetty Suomen ilmavoimien – kaikilla eri nimillään – monivaiheisen ja kunniakkaan historian toiseksi tärkeimpänä hetkenä ensimmäisen suomalaisen koneen 6.3.1918 Suomeen saapumisen jälkeen. Etualalla VT-5. Suomi siirtyi 70 vuotta sitten suihkukoneaikakauteen. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN
Näiden 15 suihkukoneen avulla Ilmavoimat siirtyi uudelle aikakaudelle, kun se sekä opetti että koulutti suihkuhävittäjien käyttöä ja ylläpitoa lentoja maahenkilöstöl© 20 22 IG O R KO PI LO FF. Kuuden yksipaikkaisen Vamppi-hävittäjän lisäksi Ilmavoimille hankittiin vuonna 1955 yhdeksän kaksipaikkaista de Havilland DH 115 Vampire Trainer Mk 55 -koulutuskonetta (VT-1–VT-9). VA-3 on saanut nokkaansa isokokoisen numeron 3. 83 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Suihkuko neaikaan Vamppi on laskeutunut SU O M EN IL M A IL U M U SE O . Siirtolennolla koneita saapui yhteensä kolme. Loput kuudesta tilatusta suihkuhävittäjästä (VA-1–VA-6) saapuivat Suomeen kesällä 1953. P orin lentokentän kiitoradalle laskeutui 22.1.1953 kello 12.22 Ilmavoimien ensimmäinen suihkumoottorinen hävittäjä, brittiläinen de Havilland DH 100 Vampire Mk 52 -hävittäjäpommittaja (tuleva tunnus VA-3). Kaikki kolme konetta, jotka saapuivat ensimmäisessä erässä, saivat myöhemmin isokokoiset mustat numerot 1-3 koneiden nokkaan
Yllä: X-1-kone laukaistiin sen takana olevasta B-29-pommikoneesta. Suomi säilytti itsenäisyytensä ja yhteiskuntamallinsa, mutta joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle alueita ja valtavat sotakorvaukset. 84 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 70 VUOT TA SIT TEN . 52 Porissa syksyllä 1953, koneyksilö mahdollisesti VA-3. Jatkosota päättyi 19.9.1944 solmittuun Moskovan välirauhansopimukseen, jonka vahvisti 10.2.1947 Pariisin rauhansopimus. . SU O M EN IL M A IL U M U SE O leen. . Viimeksi Ilmavoimille (1.8.1940 asti Ilmapuolustusjoukot) oli toimitettu hävittäjiä ulkomailta elokuun lopussa 1944, kun Saksasta toimitettiin viimeinen Messerschmitt Bf 109G-6 -hävittäjä. Samalla Ilmavoimilta kiellettiin pommikoneet. Värikuvassa Chuck Yeager Bell X-1-koneessaan.. Ne tulivat Suomeen tammikuun 1943 ja elokuun 1944 välisenä aikana. Uusi uljas maailma 1944–1953 Elokuun 1944 ja tammikuun 1953 välissä Suomessa ja maailmalla oli tapahtunut valtavia muutoksia. Jatkosodan aikana Suomi hankki Saksalta mäntämoottorisia Messerschmitt Bf 109G -potkurikoneita G-2-, G-6ja G8-kehitysversioina yhteensä 106. Alkoi Ilmavoimien uusi aikakausi, joka jatkuu lähivuosina taas uudella askeleella, kun nykyiset Hornetimme korvataan uusilla F-35A Lightning II -häivekoneilla. Maavoimien vahvuus rajoitettiin 34 400 mieheen, Merivoimien kooksi määrättiin korkeintaan 10 000 tonnia ja 4 500 miestä ja Ilmavoimien vahvuudeksi 60 konetta ja 3 000 miestä. Pariisin rauhansopimus asetti Suomelle myös sotilaallisia rajoituksia. De Havilland D.H.100 Vampire Mk
Kuten kaikessa muussakin Puolustusvoimien saksalaisessa kalustossa, varaosien saatavuus muodostui ongelmaksi, koska toimittajavaltiota ja valmistajia ei ollut enää olemassa. Ilmailu ja varsinkin sotilasilmailu eteni vuosina 1944–1953 seitsemän peninkulman saappain. . MT-507 rullaamassa kentällä lennon jälkeen. 85 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 SU O M EN IL M A IL U M U SE O Maailmalla käytiin 1940-luvun lopulta alkaen kylmää sotaa. Voittajavaltiot seurasivat nopeasti perässä ja pyyhälsivät ohi heti sodan päätyttyä osin saksalaisilta saatujen tietojen ja kokemusten avulla. Rauhansopimuksen 60 koneen rajoituksen ylittäneet 42 Mersua varastoitiin. Vanhalla tavaralla uudessa maailmassa Kun jatkosota päättyi, niin konemäärältään kutistuneiden Ilmavoimien pääkalustoksi muodostui 102 sodasta selvinneestä Messerschmitt Bf 109G -yksilöistä ne, jotka olivat parhaimmassa teknisessä kunnossa. Evl Erkki Heinilä lensi viimeisen Messerschmitt Bf 109 -lennon Suomessa Utissa 13.3.1954. Neuvostoliittoa johti kuolemaansa 5.3.1953 asti Josif Stalin. Messerschmitt Bf 109 -hävittäjän tyyppivikana oli vuonna 1934 ensilentonsa tehneestä, nelipaikkaisesta Messerschmitt Bf 108 Taifun -urheilukoneesta periytyvä siipija pääVampire on viimeinen hävittäjä, jossa käytettiin puu–metalli-komposiittirakennetta.. Vuonna 1950 alkaneessa Korean sodassa toisiaan vastaan taistelivat massamaisesti amerikkalaiset F-80 Shooting Star-, F-86 Sabre-, FJ-1 Fury-, brittiläinen Gloster Meteorsekä neuvostoliittolaiset MiG15ja MiG-15bis-suihkuhävittäjät. Samalla aikavälillä potkurikoneet olivat jääneet voimakkaasti kehittyvien suihkukoneiden jalkoihin. Saksa oli tuonut sodan lopulla ensimmäisenä suihkukoneet operatiiviseen käyttöön. Kylmän sodan ensimmäinen isompi sotilaallinen yhteenotto, 25.5.1950 alkanut Korean sota, päättyi aselepoon 27.7.1953. Amerikkalainen kapteeni Charles ”Chuck” Yeager lensi ääntä nopeammin rakettimoottorisella Bell X-1 -koekoneella 14.10.1947. Sputnik 1 -satelliitti laukaistiin avaruuteen Maan kiertoradalle vain neljän vuoden kuluttua 4.10.1957
86 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 laskutelineratkaisu. Tämän johdosta kone oli niin nousussa kuin laskeutumisessa vaikeampi hallita maassa, ja liian raju laskeutuminen johti päälaskutelineiden pettämiseen ja yleensä niin laajoihin vaurioihin, että Mersusta tuli korjauskelvoton. . Vasemmalla oleva ohjaaja on Matti Wikman. Lentäjiä de Havilland D.H.115 Vampire Trainerin edessä arviolta 1950-luvulla, koneen päällä tuntematon mekaanikko. Johtavat sotilasvallat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto olivat siirtyneet 1950-luvulle tultaessa suihkukonekalustoon, ja Mersun suorituskyky alkoi jäädä jalkoihin. Ruotsi hankki vuonna 1946 ensimmäiset 70 de Havilland DH 100 Vampire FB 1 -suihkukonetta (ruotsalaisittain . Messerschmitt Bf 109G-6 oli täysin kilpailukykyinen ilmasodankäynnin työkalu vuonna 1944 – niillä sentään saatiin vuosina 1943–1944 Ilmavoimissa 663 ilmavoittoa. Pelastukseksi muodostuivat 42 varastoitua Mersua ja niiden kannibalisointi. Amerikkalaisia F-86A Sabre -hävittäjiä Etelä-Korean Suwonin lentotukikohdassa kesäkuussa 1951 Korean sodan aikana.. Ongelmana oli se, että päälaskutelineiden raideleveys oli liian kapea ja kiinnitys koneeseen liian heppoinen. Suihkukoneaikaan Myös Suomen lähialueen valtiot siirtyivät suihkukoneisiin
Mersu vastaan suihkarit Syynä Ilmavoimien venähtäneeseen siirtymiseen suihkukoneisiin olivat sotakorvaukset, valtion rajallinen ulkomaanvaluuttavaranto ja johtavien sotilasvaltojen yleinen haluttomuus myydä suihkukoneita muille kuin liittolaisilleen. Vuosina 1948–1957 Norjalla oli palveluskäytössä 20 de Havilland DH 100 Vampire F 3 -hävittäjää ja 36 Vampire FB 52 -hävittäjäpommittajaa. SU O M EN IL M A IL U M U SE O . Vuonna 1950 palvelukseen tuli Iljušin Il-28 -suihkupommittaja. Niiden torjuntaan Mersulla olisi edelleenkin ollut riittävästi eväitä. Lockheed F-80C Shooting Star. Kansallisesti suunniteltu ja valmistettu Saab 21R -hävittäjäpommittaja tuli palveluskäyttöön vuonna 1950 ja aikakauden parhaimpien hävittäjien, F-86 Sabren ja MiG-15/MiG-15bisin kanssa suorituskyvyltään samaa tasoa oleva oleva Saab J 29 Tunnan vuonna 1951 (lisää muun muassa Tunnanista Suomen Sotilaan Hävittäjien ilmasota -erikoisjulkaisussa). Koulutuskäyttöön hankittiin 57 kaksipaikkaista DH 115 Vampirea (J 28C). Samaan kalustoon siirtyivät myös Neuvostoliiton liittolaiset. Koulutuskäytössä oli myös vuoteen 1955 asti kuusi kaksipaikkaista DH 115 Vampire T 55 -koulutuskonetta. Toisaalta Yhdysvallat käytti Korean sodassa vielä laajasti potkurikoneita: hävittäjäpommittajia (AU-1 Corsair, 717 km/h ja P-51 Mustang, 710 km/h) sekä kevyitä (A-26C Invader, 578 km/h) ja raskaita pommikoneita (B-29 Superfortress, 575 km/h ja B-50 Superfortress, 634 km/h). Potkurikoneita oli muidenkin valtioiden käytössä. Sotilasilmailu eteni vuosina 1944–1953 seitsemän peninkulman saappain.. Vuonna 1956 Tunnaneilla ja Hawker Huntereilla (J 34) korvattiin hävittäjätehtävissä kaikki Vampiret, koulutuskäytössä Vampirea käytettiin vuoteen 1968 asti. Neuvostoliitossa palveluskäyttöön saatiin vuodesta 1947 alkaen Jakovleva Jak-15-, Jak-17-, Jak-23-, Lavotškin La15sekä Mikojan MiG-15/MiG-15bisja MiG-17-suihkukoneet. Neuvostoliitto antoi ymmärtää olevansa valmis toimittamaan MiG-15/MiG-15bis-hävittäjiä, mutta Suomi kieltäytyi tarjouksesta. Jos 622 km/h huippunopeuden Mersulla olisi vuonna 1953 yrittänyt torjua aikalaiskoneita, kuten ruotsalaista, norjalaista tai brittiläistä Vampirea (825 km/h), ruotsalaista J 29 Yunnania (1 050 km/h), neuvostoliittolaisia MiG-15/MiG-15bis -hävittäjiä (1 021/1 045 km/h) tai Il28-pommikonetta (902 km/h), brittiläisiä Meteor F.8(970 km/h) tai Canberra-pommikonetta (933 km/h), amerikkalaisia F-86F Sabre(964 km/h) tai F-80C Shooting Star (956 km/h) -hävittäjiä tai strategista B-47 Stratojet -pommikonetta (977 km/h), niin tuskin torjunnasta olisi tullut järin tuloksellista. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 87 70 VUOT TA SIT TEN J 28A) ja hyvien käyttökokemusten pohjalta vuonna 1949 vielä 310 de Havilland DH 100 Vampire FB 50 -konetta (J 28B)
Painon säästämiseksi ja rungon sekä suihkuputken lyhentämiseksi käytettiin kaksoispuomirunkoa, eli sivuja korkeusperäsimet olivat kahden ulkonevan puomin jatkeena. Koneen runko valmistettiin kahdesta koivuvanerikerroksesta, joiden välissä oli täytteenä balsaa. . Yhdysvaltojen kielteinen kanta oli tiedossa etukäteen, koska hieman aiemmin Yhdysvallat oli kieltäytynyt toimittamasta Ilmavoimille tähtimoottoreita. Briteillä oli tarjolla Vampiren lisäksi kaksi vuotta vanhempi kaksimoottorinen ja kalliimpi Meteor sekä Vampiren hieman suorituskykyisempi evoluutio, vasta vuonna 1952 palveluskäyttöön otettu de Havilland DH 112 Venom -hävittäjäpommittaja. Sillä oli 11,58 Ruotsista tiedusteltiin J 29 Tunnania muttei saatu vastausta. Vampire on viimeinen hävittäjä, jossa käytettiin puu–metalli-komposiittirakennetta. Ideana oli suunnitella kompaktin 2,7 metriä pitkän, 1,3 metrin läpimittaisen, 700 kilon painoisen ja 13 kN työntövoiman de Havilland Goblin 1 (aiemmin Halford H-1) -moottorin ympärille mahdollisimman pienikokoinen ja kevyt hävittäjä. Ilmavoimien ensimmäiset kalustohankinnat Neuvostoliitosta tapahtuvat vasta 1960-luvulla: neljä MiG-15UTI-harjoituskonetta vuonna 1962 ja 22 MiG-21F-13-torjuntahävittäjää vuonna 1963. De Havilland DH 100 Vampire FB 52 Vampiren suunnittelu alkoi vuonna 1942 noin kaksi vuotta Meteorin jälkeen. Mahdollinen ostokohde olisi voinut myös olla vielä kehitteillä ollut, 20.7.1951 ensilentonsa tehnyt ja vasta vuonna 1954 palveluskäyttöön tullut suorituskykyisempi mutta kalliimpi nuolisiipinen Hawker Hunter. Neuvostoliitto antoi ymmärtää olevansa valmis toimittamaan MiG-15/ MiG-15bis-hävittäjiä, mutta Suomi kieltäytyi tarjouksesta, koska virallisesti Ilmavoimat katsoi MiGien olleen vanhentuneita. De Havilland DH 100 Vampire FB 52 oli kompakti suihkukone. Valintaan vaikutti ennen kaikkea kaksi tekijää. Rolls Royce Goblin II -moottorin halkileikkaus.. Tästä Vampirella oli vakuuttavaa näyttöä useamman valtion ilmavoimien työkaluna ja opetusvälineenä. Käytännössä tämä oli kohtelias tapa ilmoittaa, että ulkoja kauppapoliittisista syistä haluamme mieluummin länsimaisia suihkukoneita. Ruotsista tiedusteltiin J 29 Tunnania muttei saatu vastausta. Toisena syynä oli se, ettei tällä kertaa haluttu niinkään ostaa uskottavaa maanpuolustuskykyä vaan väline, jolla Ilmavoimat voisi kohtuullisilla hankintaja käyttökustannuksilla siirtyä hallitusti ja turvallisesti suihkukoneiden aikakaudelle. Ensimmäinen ja tärkeämpi oli se, että 18.9.1952 kaikki sotakorvaukset maksaneella Suomen valtiolla oli käytettävissä varoja varsin rajallisesti. 88 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 70 VUOT TA SIT TEN Vampire-valinta Uuden suihkuhävittäjäkaluston hankintaa valmisteltiin matalalla profiililla muutamien vuosien ajan. Todisteena tästä on vain kuuden hävittäjän hankinta. Myös koneen suora siipi johtui pyrkimyksestä mahdollisimman yksinkertaisten ja siten kevyiden rakenteiden käyttämiseen
Suihkumoottorin lisäksi Vampiressa oli paljon muitakin Ilmavoimissa aiemmin ennennäkemättömiä uutuuksia: paineistet. Moottori ei vaatinut minkäänlaista jäähdytysjärjestelmää, ja sen osuus tyhjäpainosta oli 21 % ja maksiminousupainosta 12,5 %. Ylinnä: Varhaisten Vampire-hävittäjien tuotantoa. Vamppi oli selkeän simppeli mutta suorituskykyinen hävittäjä, jota oli kiva lentää. Vampire oli noin 60–75 km/h nopeampi kuin nopein sodanaikainen Spitfire tai Mustang ja 203 km/h nopeampi kuin Messerschmitt Bf 109G-6. Goblin 2 -moottori painoi 703 kiloa, ja sillä oli 14,05 kN:n työntövoima. Koneessa oli 4 x 20 mm:n HispanoSuiza Mk. Alempana: Vampire FB.5 -hävittäjäpommittajan halkileikkauskuvasta saa hyvän käsityksen siitä, että koko kompakti hävittäjä rakennettiin moottorinsa ympärille.. Sitä oli myös helppo ja halpa käyttää sekä huoltaa. Useat Vampiren käyttäjävaltioista valmistautuivat siirtymään suorituskykyisempään kalustoon, jota oli tarjolla useamman vuoden ajan. Vampire oli hyvä työkalu suihkukoneaikaan siirtymiseksi, ja suorituskykyisempiä suihkuhävittäjiä voitaisiin hankkia myöhemmin ja enemmän, kunhan siirtyminen tehtäisiin ensin laadukkaasti ja opeteltaisiin uudet taidot. V -automaattitykki (tulinopeus 700–750 lks/min, taisteluannos 4 x 150 lks), ja se oli aseistettu 8 x 3 -tuumaisella Hispano HSS-R 80 -raketilla tai 2 x 225 kilon pommilla (tai ulkoisilla lisäpolttoainesäiliöillä). Hävittäjän huippunopeus oli 825 km/h, lakikorkeus 12 000 metriä ja lentomatka 1 755 kilometriä. 89 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 metrin kärkiväli, ja se oli 9,37 metriä pitkä ja 1,88 metriä korkea. Koneen siipipinta-ala oli 24,3 m 2 , tyhjäpaino 3 297 kiloa ja maksiminousupaino 5 618 kiloa. . Suomeen Ensimmäisten Vampire-suihkuhävittäjien saapuessa Suomeen 22.2.1953 Vampire oli tehnyt ensilentonsa yli yhdeksän vuotta aikaisemmin ja ollut palveluskäytössä seitsemän vuoden ajan
Silti Ilmavoimiemme konemäärä jäi vähäiseksi – rauhansopimus rajoitti eikä rahaakaan ollut. Brittien vientimarkkinoille kehittämä Gnat oli Ilmavoimien kannalta Vamppia epäonnistuneempi hankinta, koska se oli alitehoinen ja vaati paljon korjauksia ja huoltoa. Loppu ja uuden alku Vuonna 1958 Vamppien kaveriksi hankittiin 13 brittiläistä suorituskykyisempää nuolisiipistä Folland Gnat Mk.1 -suihkuhävittäjää, joilla loivassa liu’ussa pystyttiin ylittämään äänen nopeus. . Kolmannen lennoston (1957 lähtien Karjalan lennosto) päätukikohtana oli 1950-luvulla Utti, jonka kiitorata oli tehty sorasta, joten suihkukoneet pystyivät operoimaan siellä vain talvella. SU O M EN IL M A IL U M U SE O SU O M EN IL M A IL U M U SE O Vampire-hävittäjät ja -koulutuskoneet palvelivat Suomen ilmavoimissa vuoteen 1965 asti.. 1950-luvun lopulla koneet siirrettiin 1. lennosto (1957 lähtien Satakunnan lennosto) Porissa, jossa oli saksalaisten rakentama hyvä kestopäällystetty kenttä. eli Hämeen lennostolle Tikkakoskelle. Oikealla: Valmet Vihuri, tarkan markan tuote. Koneet olivat käytössä vuosina 1958–1974, ja niitä menetettiin onnettomuuksissa neljä. Vampire-hävittäjät ja -koulutuskoneet palvelivat Suomen ilmavoimissa vuoteen 1965 asti. . Ilmavoimien historiassa tämä oli ensimmäinen heittoistuimella pelastautuminen. Käytännössä Ilmavoimilta kului 20 vuotta palata takaisin kansainvälisesti kilpailukykyisen hävittäjäkaluston käyttäjäksi vuosien 1943–1944 Messerschmitt Bf 109G -toimitusten jälkeen. Vihuri oli tarkan markan tuote, jossa käytettiin VL Pyörremyrskyn siipeä ja Bristol Blenheimin tähtimoottoria. Sen ensimmäistä kehitysversiota rakennettiin yksi kappale eli prototyyppi mutta toista ja kolmatta kehitysversiota jo 51 kappaletta vuosina 1951–1959. Sangen loppuun lennetyn Messerschmitt Bf 109G -kaluston poistuessa käytöstä vuonna 1954 lentäjät kerryttivät lentotunteja myös riittävän hävittäjämäisellä Valmet Vihurilla. Valmet Vihuri -jatkokoulutuskoneet, vuonna 1953 tulleet kuusi Vampire Mk.52 -hävittäjäpommittajaa ja vuonna 1955 hankitut yhdeksän kaksipaikkaista de Havilland DH 115 Vampire Trainer Mk 55 -koulutuskonetta muodostivat hyvän kokonaisuuden. Kaksipaikkainen VT-4 tuhoutui 29.7.1958, mutta lentäjä pelastautui heittoistuimella. Yllä: Ilmavoimien Folland FO.141 Gnat Mk.1 Hallin lentoasemalla kesäkuussa 1964. Pakkosäästäminen ja halvempien hävittäjien valinta suorituskyvyn kustannuksella päättyi Ilmavoimissa vasta 60 vuotta sitten vuonna 1963, kun Neuvostoliitosta hankittiin 22 kansainvälisestikin riittävän suorituskykyistä Mach 2 -nopeuteen yltävää Mikojan MiG21F-13 -torjuntahävittäjää sekä niitä varten kaksi MiG-21Uja neljä MiG21UM-koulutuskonetta. Kaksipaikkaisiin Vampirekoneisiin asennettiin Suomessa jälkikäteen heittoistuimet, joita jouduttiin testaamaan myös tositoimissa. 90 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 70 VUOT TA SIT TEN tu ohjaamo, nokkapyöräteline, tykkija rakettiaseistus, puomirunko ja todella suuri nopeus. Suomessa Aluksi Vampireilla lensi 2. Yksipaikkainen VA-1 menetettiin 3.12.1955 syöksykierteessä Porin kentän lähistöllä. Pakettia täydennettiin vuonna 1958 hankituilla 36:lla Saab 91D Safir -alkeiskoulutuskoneella
Rajoituksen voi kiertää ympäröimällä potkurin ilmavirtauksen nopeutta hidastavalla kotelolla. Suomen ilmavoimien de Havilland D.H.100 Vampire Mk.52, VA-4. Jos halutaan lentää potkurikoneita nopeammin, niin potkuri on korvattava joko rakettimoottorin tai suihkumoottorin luomalla suihkuvoimalla. Tämän toimintaperiaatteen rajoituksena on se, ettei potkuria ympäröivän ilmavirtauksen nopeus saa ylittää äänen nopeutta (Mach 1, 331 m/s, 1 191,6 km/h). Nopein mäntämoottorinen potkurikone on 1940-luvun Grumman F8F Bearcat -tukialushävittäjästä kehitetty Rare Bear -urheilukone, jonka huippunopeus on 850,2 km/h, kun Bearcatin huippunopeus vakiona on 732 km/h. Lavat on muotoiltu siten, että potkuri siirtää potkurin edessä olevaa ilmaa taakse ja antaa aikaansaamalleen ilmavirtaukselle määrätyn lisänopeuden. Nopeimpia potkurikoneita kautta aikojen ovat potkuriturbiiniset Tupolev Tu-95 -pommikone (925 km/h) ja Piaggio P.180 Avanti -liikekone (924,4 km/h). Potkurikoneen nopeimmin liikkuva osa on potkurinlavan uloin kohta. Potkurin voimanlähde antaa sille pyörimisliikkeen, joka saa potkurin ja erityisesti sen lavat pyörimään. Messerschmitt Bf 109G-6 -hävittäjän huippunopeus oli 622 km/h 8 000 metrin korkeudella. SU O M EN IL M A IL U M U SE O Potkurin rajoitukset. 91 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 . Juuri näin menetellään tänäkin päivänä suihkumoottoreissa, koska niidenkään sisällä ilmavirtauksen nopeus ei saa ylittää äänen nopeutta. L entokoneen tai veneen potkurilla ja helikopterin roottorilla on yksi ja sama toimintaperiaate
Toisessa maailmansodassa hävittäjän tärkeimmäksi kriteeriksi muodostui nopeus. Mersun pidemmän toimintasäteen aikalaisella – ja varsin yleisellä vastustajalla Saksan yllä – amerikkalaisella North American P-51D Mustangilla (710 km/h) oli ulkoisilla polttoainesäiliöillä huima 2 660 kilometrin toimintasäde. Suuremman nopeuden tavoittelu johti yhä tehokkaampien moottorien käyttöön. Vastustajaa suurempi nopeus takaa ilmataistelussa aloitteen, koska nopeampi kone voi halutessaan irtautua taistelusta ja palata taisteluun haluamallaan tavalla. Hitaampi kone on automaattisesti altavastaajan asemassa. Nesteja öljynjäähdytysjärjestelmät painavat laitteineen, putkistoineen sekä nesteineen ja öljyineen toista sataa kiloa. 92 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 S otilaskoneissa käytettiin valtaosin mäntämoottoreita: ilmajäähdytteisiä tähtimoottoreita tai nestejäähdytteisiä rivi-, Vja H-voimanlähteitä. Moottorin paino oli 21 % hävittäjän 3 463 kilon tyhjäpainosta, 17 % 4 173 kilon normaalista nousupainosta ja 13 % 5 488 kilon maksiminousupainosta. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Merlin-moottorin Daimler-Benziä pienempi iskutilavuus johtuu siitä, että brittimoottori suunniteltiin alun alkaen sataoktaaniselle ja saksalaismoottori alun perin vain 87-oktaaniselle polttoaineelle. Mersulla oli kuitenkin lyhyt 440– 572 kilometrin toimintasäde ja 1 144– 1 994 kilometrin toimintamatka, ja moottori pois lukien se oli suhteellisen kevyt. Konetta vauhditti 1 490 hv:n 27,4-litrainen nestejäähdytteinen turboahdettu 12-sylinterinen Packard (Rolls-Royce) V-1650-7 Merlin -V-moottori, joka painoi ilman nesteja öljynjäähdytysjärjestelmiään kuivana 746 kiloa. Messerschmitt Bf 109G-6 -hävittäjän (622 km/h) moottorina oli 1 475 hv:n 35-litrainen ylösalaisin asennettu nestejäähdytteinen turboahdettu 12-sylinterinen polttoaineruiskutuksella varustettu Daimler-Benz DB 605A-1 -V-moottori. MÄNTÄMOOTTORIEN UMPIKUJA . Se painoi ilman nesteja öljynjäähdytysjärjestelmiä kuivana 756 kiloa eli 33 % hävittäjän 2 247 kilon tyhjäpainosta, 24 % 3 148 kilon normaalista nousupainosta ja 22 % 3 400 kilon maksiminousupainosta. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN . C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. Utin lentokenttä keväällä1943
Siirtymistä hidasti vain sota, joka pakotti pysymään pitkälti tuotannollisesti nopeissa ratkaisuissa eli osin vanhassa teknologiassa ja sen kehittelyssä. Parempi moottori olisi lisäksi vielä kalliimpi valmistaa ja hankalampi huoltaa. Goodyear F2G (Super) Corsair. Kaiken kaikkiaan sotilasilmailun jatkokehitys näytti jo sodan aikana siltä, että tulevaisuus kuuluu uusille aerodynaamisille ratkaisuille ja moottoriteknologioille, joiden avulla voitaisiin saavuttaa selkeästi korkeampi suorituskyky. Silti moottorin peruskorjausväli sodan aikana, jolloin moottoria rääkätään aivan varmasti kaikista ohjeista ja varomääräyksistä huolimatta, oli vain muutamia kymmeniä tai satoja käyttötunteja. laivueen North American Mustang Mk. Toisen maailmasodan aikana saavutettiin mäntämoottorin kehityksen umpikuja; vaikka moottorista pystyttäisiin puristamaan enemmän tehoa tai sen polttoainetaloudellisuutta parantamaan ja painoa alentamaan, uuden moottorin vauhdittaman lentokoneen suorituskyky ei kohenisi merkittävästi ainakaan potkurikoneena. Suihkumoottori näytti sopivalta keinolta kiertää umpikuja, koska se oli huomattavasti kevyempi, rakenteeltaan yksinkertaisempi ja näytti tarjoavan paljon enemmän kehitysvaraa. 70 VUOT TA SIT TEN 93 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 Tähdenlento Tähtimoottoreiden kehityksessä toisen maailmasodan aikana edettiin jopa amerikkalaiseen 3 000 hv:n neliriviseen ilmajäähdytteiseen 28-sylinteriseen, (vaihtoehtoisesti myös mekaanisesti tai turboahdettuun) 74,1-litraiseen Pratt & Whitney R-4360 Wasp Major -tähtimoottoriin, jonka kuivapaino oli 1 690 kiloa. Ilmajäähdytteisissä tähtimoottoreissakin joudutaan käyttämään öljynjäähdytysjärjestelmää, joka laitteineen, putkistoineen ja öljyineen painaa toista sataa kiloa. . Sodan aikana vuonna 1944 F2G Corsair -hävittäjiä tilattiin 428 konetta, mutta sodan päättyä tilaukset peruttiin, ja vain 11 konetta ehti valmistua. . Siirtymistä hidasti vain sota.. Etelä-Afrikan Ilmavoimien 2. Tehokas, toimintavarma mutta korkean viritysasteen mäntämoottori ei ole pelkästään painava vaan muistuttaa valmistuksen ja huollon kannalta sveitsiläistä mekaanista huippukelloa. Sen valmistus ja huolto edellyttävät korkeaa ammattitaitoa ja tiukkoja toleransseja, eli se on kallista. IVA (P-51K) ”Miss Marunouchi” lähdössä suorittamaan tehtäväänsä Korean sodan aikana. Sitä käytettiin eräänlaisessa übermäntämoottorihävittäjässä, Goodyear F2G (Super) Corsair -tukialushävittäjässä (694 km/h). Moottori muodosti 36 % hävittäjän 4 649 kilon tyhjäpainosta, 27 % 6 054 kilon normaalista nousupainosta ja 24 % maksiminousupainosta
Von Ohain patentoi Saksassa vuonna 1936 kaasuturbiinin palamiskaasuja hyödyntävän suihkumoottorin, ja huhtikuusta 1936 lähtien von Ohain ja Max Hahn jatkoivat moottorinsa kehittämistä Heinkel-lentokonevalmistajan kanssa Marianehessa. Suihkumoottorin synty . Polku oli pitkä, ja se johtaa aina nykypäivään suihkukoneiden taipaleella. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Hänen suunnittelemaansa aksiaalimoottoria ei kuitenkaan koskaan rakennettu siihen aikaan kehittymättömän kompressoritekniikan takia. Vuonna 1936 hän perusti ilman virallista tukea kahden RAF:sta eläkkeelle jääneen työtoverinsa kanssa Jet Power Ltd -yrityksen, joka yhteistyössä British Houstonin kanssa rakensi toimivan suihkumoottorin. . Messerschmitt Me 262. Sekä von Ohainin että Whittlen projektit etenivät rinta rinnan lähes samaa Ranskalainen keksintö, saksalainen aerodynamiikka ja brittien suihkumoottori loivat yhdessä mullistavan teknologian, joka tiputti potkurikoneen sotataivaalta. 1920-luvun lopulla RAF:n (Kuninkaallisten ilmavoimien) nuori ja lahjakas insinööriupseeri Frank Whittle kehitti itsenäisesti suihkuturbiinin, jolle hän sai patentin tammikuussa 1930. 94 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 R anskalainen Maxime Guillaume haki suihkumoottorin periaatteelle ensimmäisenä patenttia 3.5.1921 ja sai patentin 13.1.1922. Samoihin aikoihin Saksassa nuori insinööri Hans Joachim Pabst von Ohain kehitteli itsenäisesti suihkumoottoria. Power Jet WU -moottori saatiin koekäyttöön vuonna 1937, ja uudesta moottorista kiinnostunut Britannian ilmailuministeriö tilasi suihkumoottorisen lentokoneen prototyypin vuonna 1940. Ensimmäinen koemoottori rakennettiin yhdessä Max Hahnin kanssa vuonna 1934. Frank Whittle kehitti suihkuturbiinin.
Brittien ensimmäinen operatiivinen suihkuhävittäjä oli 27.7.1944 alkaen kaksimoottorinen Gloster Meteor F. Kaksi Whittlen moottorin amerikkalaisen Allison J33 -jatkokehitelmän vauhdittamaa YP80A Shootin Star -esituotantokonetta (837 km/h) ehtivät aivan Euroopan taistelutoimien loppupuolella joihinkin lentotoimiin. Kaikista kehitettävistä saksalaisista suihkukoneista ensimmäisenä lensi Heinkel He 178 -testikone von Ohainin HeS 3 -moottorilla 27.8.1939. Ljulka kehitti ensimmäisenä suihkumoottorien suunnitteluteorian. Ensimmäinen lentävä moottori oli saksalaisten HeS 1, ja sitä seurasi Whittlen Power Jet WU 18 kuukauden viiveellä. Toisen maailmansodan aikana laajemmin taisteluihin osallistuivat vain saksalaiset suihkuja rakettimoottoriset hävittäjät sekä suihkumoottoriset pommikoneet. 1 Whittlen Power Jets W.2B -moottoreilla (670 km/h). Ensilento Heinkel He 280 -hävittäjä lensi ensimmäistä kertaa von Ohainin suihkumoottoreiden avulla 30.3.1941. Brittiläiset Meteorit keskittyivät lähinnä Fieseler Fi 103 V-1 -risteilyohjusten torjuntaan. Goblin 1 -moottori painoi kuivana 700 kiloa. Sitä ennen oli suihkuvoimalla lentänyt 20.6.1939 rakettimoottorinen Heinkel He 176 -testikone. Osaajat Toisen maailmansodan loppuvuosien aikana saksalainen aerodynaaminen osaaminen, kuten nuolisiipiset Messerschmitt Me 262ja Messerschmitt Heinkel He 280 -hävittäjä lensi ensimmäistä kertaa von Ohainin suihkumoottoreiden avulla 30.3.1941.. Hävittäjän voimanlähteenä toimi Whittlen moottorien pohjalta Frank Halfordin kehittämät Goblin 1ja Goblin 2 -moottorit (870 km/h). Saksan ilmailuministeriössä oli von Ohainin töiden kimmokkeena kuitenkin jo syntynyt kaksi muuta suihkumoottorihanketta: BMW 003 ja Junkers Jumo 004. SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 95 70 VUOT TA SIT TEN vauhtia. Saksassa otettiin operatiiviseen käyttöön kaksimoottorinen Messerschmitt Me 262 -hävittäjä Junkers Jumo 004 -moottoreilla (900 km/h) huhtikuussa 1944, rakettimoottorinen Messerschmitt Me 163B Komet -torjuntahävittäjä (900 km/h) toukokuussa 1944, kaksimoottorinen Arado Ar 234 Blitz -pommittaja Junkers Jumo 004 -moottoreilla (742 km/h) syyskuussa 1944 ja yksimoottorinen Heinkel He 162 -hävittäjä BMW 003 -moottorilla (840 km/h) tammikuussa 1945. Toisen maailmansodan aikana eri osapuolten suihkuvoimaa käyttävät lentokoneet eivät käyneet keskenään yhtäkään ilmataistelua eivätkä kertaakaan kohdanneet ilmassa. Power Jets W.2B -moottori painoi kuivana 390 kiloa. Uudet haastajat Amerikkalaisten ensimmäinen suihkuhävittäjä oli kahdella Whittlen Power Jets W.1 -moottorilla varustettu Bell P-59A Airacomet (665 km/h) syksystä 1944 alkaen. Toisena operatiiviseen käyttöön ehti vasta sodan jälkeen vuonna 1946 de Havilland DH 100 Vampire F Mk 1. Whittlen suihkumoottorin vauhdittama Gloster Whittle -prototyyppi teki ensilentonsa 15.5.1941. Kolmas suihkumoottorien edelläkävijä oli neuvostoliittolainen Arhip Ljulka, joka täysin itsenäisesti suunnitteli ja rakensi Leningradissa vuosina 1933–1939 ensin keskipakoisahdinta käyttävän suihkumoottorin ja vuosina 1939–1941 jo aksiaaliahdinta käyttävän suihkumoottorin
Sodan päätyttyä saksalainen aerodynaaminen ja suihkumoottoriosaaminen päätyi amerikkalaisille, briteille ja neuvostoliittolaisille. Jo Korean sodassa nähtiin, että paras hävittäjä syntyy saksalaisella nuolisiipisellä aerodynamiikalla sekä varmatoimisella ja suorituskykyisellä brittiläisellä suihkumoottoriosaamisella. Myöhäisempi, Korean sodassakin käytetty, isommilla moottoreilla ja pidennetyllä rungolla varustettu Gloster Meteor F. . . Saksalaiset suihkumoottorit olivat perusratkaisuiltaan edistyksellisempiä kuin brittiläiset, mutta ne olivat aikaansa edellä huonolla tavalla. Mitä todennäköisemmin saksalaiset menettivät enemmän suihkukoneitaan moottorivikojen takia kuin vihollisen toiminnan johdosta. Saksalaisten suihkukoneiden suorituskyky oli korkeampi, mutta brittien luotettavammat moottorit jättivät ne kakkoseksi. Brittien ensimmäinen operatiivinen suihkuhävittäjä oli 27.7.1944 alkaen kaksimoottorinen Gloster Meteor F. 96 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 70 VUOT TA SIT TEN Me 163 -koneet, oli vuosia muita edellä. Saksalaisten suihkukoneiden suorituskyky oli korkeampi, mutta brittien luotettavammat moottorit jättivät ne kakkoseksi. 8.. 1. Saksalaisen aerodynamiikan ja brittiläisen suihkumoottoriosaamisen yhdistelmästä tuli mullistava teknologia, joka ei juurikaan jättänyt mahdollisuuksia potkurikoneille eikä suorasiipisille hävittäjille. Bell P-59B Airacomet. Brittien perusratkaisuiltaan perinteisemmät suihkumoottorit olivat kuitenkin suorituskyvyltään aivan riittäviä ja erittäin toimintavarmoja, kunhan lentäjä piti mielessä varhaisten suihkumoottorien edellyttämän hitaan kaasun käytön ja suunnitelmallisen, ennakoivan lentotavan. Koska saksalaisilla ei ollut toimivia ratkaisuja erittäin korkeissa lämpötiloissa toimivien suihkumoottorien kuumimpien osien tehokkaaseen jäähdyttämiseen, moottoreiden käyttöresurssi oli parhaimmillaankin vain 25 tuntia. Vaikka suorasiipisten Meteorin ja Vampiren aerodynamiikka oli vanhoillisempaa kuin nuolisiipisissä saksalaiskoneissa, se oli moottoreiden suorituskyky huomioon ottaen aivan riittävän hyvää. Kaikkien pahinta oli se, että moottorit saattoivat hajota täysin yllättäen ja valitettavan usein. Juuri näihin perustuivat sodan suorituskykyisimmät hävittäjät: amerikkalainen F-86 Sabre ja neuvostoliittolainen MiG-15/MiG-15bis
komppania asettui Serafimovkaan, 9. Staraja Blisnezyn asemalla ja pitkä matka Saksan kautta koti-Suomeen alkoi. Suomalaiset vaihtoivat asepukua, siirtyivät Suomen armeijan ”rulliin” ja hajaantuivat eri puolille Maavoimia. junalla Tallinnaan, josta laivalla Hankoon, saapuminen oman maan kamaralle tapahtui 2. Saksan häämöttävää tappiota uumoiltiin, ja pataljoonan jatko tai rykmentti ei lopulta saavuttanut sen paremmin poliittisen johdon kuin sotilaallisenkaan johdon eli lähinnä marsalkka Mannerheimin suosiota. Luovutus tapahtui 14.4. Saksan päättäjille tieto kulki tuoreeltaan, ja valtakunnankansleri Adolf Hitler päätti 4.7. komppania Duninaan. Suomeen matka jatkui 28.5. Moottorimarssi vei pataljoonan kauas rintamasta, 10. Päätös tuli päivää ennen itärintaman kohtalon ratkaisevan operaatio Zitadellen alkamista, painopiste oli varmaan muualla. Suomalaisten kahden vuoden sitoumusajan lopun lähestyessä heidät vedettiin 10. siten, että ajoneuvot luovutettiin Nordland-rykmentille ja aseet rintamalle juuri tulleelle virolaiselle SS-pataljoonalle tai Narva-pataljoonalle, kuten virolaiset sitä nimittävät. heinäkuuta. Tälle oli jo valittu nimikin, ”Kalevala”, ja Bad Tölzin upseerikoulussa oli meneillään parikin kurssia, joilta rykmenttiin saataisiin suomalaisia joukkueenjohtajia. kesäkuuta. ja 11. Parin päivän päästä tuli käsky laittaa aseet ja varusteet luovutuskuntoon. Kenraali Malmberg tarkastaa joukon Hangon Tulliniemessä 11.7.1943. kesäkuuta 1943 eli 80 vuotta sitten. huhtikuuta pois linjasta. Ylä-Baijeriin Ruhpoldingiin kahdeksi viikoksi lepoon. luopua pataljoonasta. Suomessa asia ei ollut näin yksioikoinen, vaan ajan merkit oli nähty. Suomalaispataljoona kokoontui lomansa jälkeen Hankoon, jossa se vapautettiin Waffen-SS:n palveluksesta Reichsführer SS Heinrich Himmlerin käskyllä 11. Puolen Euroopan läpi kulkenut pataljoona päätyi ensin 7. 97 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 80 VUOT TA SIT TEN S uomalainen SS-pataljoona tuli kotimaahan yli kahden vuoden palveluksen jälkeen 2. Oman arvioni mukaan se oli kovin suomalaissoturien joukko, joka koskaan on ollut olemassa, arvioidaan sitten henkilöstä, aseistusta, varustusta, koulutusta tai mitä tahansa siihen liittyvää sen olemassaolon ajan mittapuun mukaan. Pataljoona vietti vielä parisen viikkoa levossa rintaman takana, kunnes se nousi junaan 29.4. toukokuuta alkaen muutamaksi päiväksi Grafenwöhrin leirialueelle ja sieltä 11.5. Vuosi 1943 oli Waffen-SS:n suuren laajentumisen vuosi; muun muassa rekrytointia ulotettiin yhä suurempiin ulkomaalaisjoukkoihin, ja divisioonista vanhimmat muuttuivat moottoroidusta jalkaväestä panssaridivisiooniksi. TEKSTI: KARI KUUSELA Suomalaisen SS-pataljoonan kotiutumisesta 80 vuotta Suomalaiset vaihtoivat asepukua SA -K U VA. Suomalaisten osalta saksalaisten toive oli, että he jatkaisivat palvelusta ja värväisivät lisää miehiä aina rykmentiksi asti. Suomen ulkopolitiikan välineenä kevättalvella 1941 perustettu pataljoona oli tuossa vaiheessa käynyt läpi poikkeuksellisen sotatien. Ulkomaalaispataljoonat kasvoivat rykmenteiksi ja aikaisemmat rykmentit divisiooniksi, lopulta aseellisen joukon vahvuus lähenteli miljoonaa. Suomalaisia SS-miehiä suomalaisissa sotilaspuvuissa lähtöparaatissa. . Lopulta eduskunnan ulkoasianvaliokunta päätti 1.7., että suomalaisilla asevelvollisilla ei ole sodan aikana oikeutta palvella ulkomailla. komppania Mariupoliin ja 12. Saapumiskatselmuksen jälkeen joukko laskettiin lomalle, ja poliittiset pyörät alkoivat pyöriä pataljoonan kohtalon ympärillä. Alkuvuoden 1943 suomalaispataljoona vietti vielä itärintaman kovissa taisteluissa, jotka osin liittyivät Stalingradin motin taistelukokonaisuuteen, ja sen jälkeen rintaman vakiinnuttamisessa. . Monipolviset taistelut päättyivät suomalaisten osalta maaliskuun alussa, ja pataljoona vietti asemasotaa Izjumissa Donetsjoen varrella
Jeppson uskoo, että tieto valmiiksi organisoidusta vastarintaliikkeestä toimisi osana Ruotsin pelotetta. Se toimi ainoastaan organisaation valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Lind & co, 2023). Hän on kaivanut naftaliinista ruotsalaisen vastarintaliikkeen. Hemvärnet on Ruotsin puolustusvoimien osa, joka vastaa paikallispuolustuksesta, ja siinä on runsaat 20 000 jäsentä. Stay Behind -toiminta jatkui täydellä teholla 1970-luvulla ja vielä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. 98 SUOMEN SOTILAS 3 • 2023 KNUUTI Jukka Knuuti RUOTSI RAKENTAA epätoivon vimmalla maanpuolustustaan, jonka se purki vuosituhannen vaihteessa ikuisen rauhan uskossaan. Stay Behind tuotiin julkisuuteen vuonna 1990 Dagens Nyheterin artikkelissa. Ruotsin vastarintaliike oli siis varsin erikoinen. Kaikkiaan järjestelmään oli sidottu noin 300–400 henkeä. Hemvärnetin apua Ruotsin uuden puolustuskapasiteetin rakentamisessa pohtii everstiluutnantti Tommy Jeppson tuoreessa kirjassaan Om kriget kommer – Hot, beredsskap och försvar (Anders Frankson toim. Ruotsalaisia upseereja osallistui sissisodankäyntikoulutukseen USA:ssa ja Isossa-Britanniassa. Hemvärnetin 20 pataljoonaa ovat nopean toiminnan joukkoja, joiden jäsenet säilyttävät aseita kotonaan. Ruotsissa oli samat murheet: pelko Neuvostoliiton hyökkäyksestä ja jopa kuningaskunnan miehityksestä. KUN MEILLÄ ASEIDEN hajavarastointi, joka oli asekätkennän virallinen nimi, organisoitiin alhaalta päin suojeluskuntapiireittäin, rakennettiin Ruotsin vastarintaliike huipulta alkaen. Toimintaa jatkettiin kuitenkin vielä Göran Perssonin pääministerikaudella 1996–2006. Stay Behind oli organisoitu valtakunnallisesti kolmeen eri alueeseen, ja kunkin alueen johtajan alaisuudessa työskenteli 60–70 henkeä. Pelastus on löytynyt Hemvärnetin eli Ruotsin suojeluskunnan kapasiteetin hyväksikäytöstä. Siellä organisoitiin kylmän sodan aikana joihinkin jäsenmaihin mahdollisen neuvostomiehityksen varalle vastarintaliike nimellä Stay Behind. Järjestelmällä oli varsin vahva joukkopooli: 750 000 miehen koulutettu reservi, Hemvärnetin 120 000 jäsentä, joilla oli jopa aseet kotona. Komiteaan kuului pääministerin lisäksi ulkoja puolustusministerit, työmarkkinajärjestöjen, maanviljelijöiden, poliisin, puolustusvoimien ja telelaitoksen edustajat. Nato-mallin mukaan puolueeton Ruotsi rakensi itselleen vastaavan järjestelmän. Baltian maissa vastarintasota oli totta, ja se jatkui 1950-luvulle asti. Organisaatiolla oli myös oma toimistonsa. Siksi piilotettiin aseita ainakin noin 8 000 miehelle sissisodankäyntiä varten. Alas ajetun järjestelmän rakentaminen ottaa aikaa, varsinkin kun rakentajia on niukasti kovasti pienentyneissä kaadereissa. Stay Behind -järjestelmä purettiin osana maanpuolustuksen alasajoa 2000-luvun alussa, joskin joidenkin huhujen mukaan se toimisi edelleen jossain muodossa. Ampumaseurat saattoivat aktivoida 210 000 miestä, ja olipa pistooliampumaliitollakin 70 000 jäsentä, joskin jäsenyyksissä oli varmasti runsaasti päällekkäisyyksiä. Mutta Jeppson ei pohdinnoissaan tyydy vain Hemvärnetiin. Ruotsin vastarintaliike. Menetelmät vastarintaliikkeen rakentamisessa olivat kovin erilaiset kuin Suomessa. Sotaväki ja Hemvärnet sen osana olisivat olleet keskeisesti mukana vastarintatoimintaa paikallisesti organisoitaessa. Se ei ollut tarpeen, koska järjestelmän johdossa toimi myös puolustusvoimien johdon edustus. Suomessa valmisteltiin vastarintaliikettä jatkosodan päättyessä sen varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi maan. Jeppson tunnetaan Suomessakin, sillä hän vieraili vuoden ajan opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Sellainenkin nimittäin on ollut olemassa kylmän sodan aikana. Hankkeen primus motorina oli sosiaalidemokraattinen pääministeri Tage Erlander (pääministerinä 1946–69). Vastarintaliikkeen tarpeisiin ei oltu varastoitu aseita suomalaisen asekätkennän tapaan eikä joukkoja oltu organisoitu tai harjoitettu. Ruotsin organisaatiota kutsuttiin nimellä Lindencronan komitea, koska konklaavilla oli tapana kokoontua vakuutusjohtaja Lindencronan yksityisasunnossa. Tukholmassa katsottiin mallia Nato-maista. Ruotsi oli mukana tarkkailijana myös Naton Stay Behind -yhteydenpito-organisaatiossa
Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. PU O LU ST U SV O IM AT Suomen sotilaat. Lunastushinnat ovat 100 € + postikulut (pronssi) ja 250 € + posti kulut (hopea). Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä
Hae omasi! Vain Lehtipisteestä