Suomen Sotilas 3/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

V K O 20 24 -3 2 6 41 48 87 67 33 58 2 4 3 ITÄRINTAMA 1944 Laajeneeko Gazan sota. Suomea ei uhkaa sotilaallisesti mikään. MERIVOIMAT MYÖTÄTUULESSA | UKRAINAN MERIDROONIT RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 3/2024 • 14,90 € 76 73 35 -2 40 3 P A L
TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/vsk Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G
Scholzin pysäyttävä toteamus yli kaksi vuotta sitten ja Stubbin tuore näkemys maailmastamme ovat molemmat karuja. Kyse on pintauutisten takana maailmanlaajuisen vallan uusjaosta. Zeitenwenden voisi kääntää aikakauden käänteeksi tai aikakauden murrokseksi – ja sitähän se varmasti olikin kaikessa dramaattisuudessaan. Nämä ovat jo liittoutuneet tukemaan toisiaan. Ahvenainen, Jouko • Anttila, Mikko Janhunen, Jukka • Kesselring, Agilolf Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Ojanen, Arto Panschin, Vladimir • Rundgrén, Eerikki Salmi, Seppo • Sinkkonen, Jarmo Säyrinen, Timo • Toveri, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen 28.5.2024 Zeitenwende oli Saksan liittokansleri Olaf Scholzin käyttämä uusi termi, joka levisi kaikkialle Eurooppaan ja maailmalle. Aikaa, jolloin hetkellisesti on tingittävä omasta yltäkylläisestä hyvästä, jottemme sitä kaikkea menettäisi. Vastakkain ovat läntistä elämäntapaa, arvojamme ja demokratiaa haastavat autoritääriset valtiot. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 4/2024 ilmestyy syyskuussa 2024. Me elämme nyt uutta, epävarmaa ja vaarallista todellisuutta. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Afrikassa kärsitään lukuisista ongelmista ja poliittisesta epävakaudesta vallankaappauksineen ja eri maissa taistelevien ISISja muiden ryhmittymien väkivallasta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Siksi Venäjä on meille suomalaisille erityinen haaste, mutta vain osa yleismaailmallista nousevaa myrskyä. Venäjän osalta ei ole kyse vain vallasta ja luonnonvarojen hyväksikäytöstä, vaan se haluaa myös laajentua imperiumiksi hellien mielessään itse luomaansa haavekuvaa historiallisesta Venäjän suuruudesta, joka on nyt ”väliaikaisesti” menetetty. 040 554 8862 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala puh. Kansalaisina meillä on viimeinen hetki herätä pitämään huolta itsestämme ja läheisistämme. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 tilaajapalvelu@atex.com Toimitusjohtaja, vastaava toimittaja Kai Ahotupa kai.ahotupa@suomensotilas.fi puh. Samanaikaisesti Kiina ja Venäjä hakevat aktiivista yhä laajenevaa jalansijaa tällä jättimäisellä mantereella menestyksekkäästi. Pahimmillaan vaarassa eivät ole enempää eikä vähempää kuin elämäntapamme ja arvomme: yksilön vapaudet, ihmisoikeudet, oikeusvaltio, demokratia ja hyvinvointimme. Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb puolestaan puhui Ruotsiin suuntautuneella valtiovierailullaan Göteborgin yliopistossa muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ja siteerasi Leniniä: ”Moralistisen ulkopolitiikan aika taitaa olla ohi.” On tekojen aika puheen sijaan. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Elämme aikaa, jolloin on oltava rohkea ja päättäväinen. Etelä-Amerikallakin on kriisinsä. Kyse ei ole pelkästään median päivittäisuutisista: Ukrainan sodasta ja Lähi-idän kiristyvästä kriisistä äkkikäänteineen. Ainoa vaihtoehto on nyt vastuunkanto, päättäväisyys ja toimeenpanokyky. Iskusana tuli tunnetuksi hänen 27. Aineistopäivä 22.7.2024. Se onnistuu vain löytämällä kansallinen yhtenäisyys. Toki heräämistä on alkanut tapahtua. Mutta me hyvinvoinnin pumpuliin pakatut eurooppalaiset emme ole kyenneet vastaamaan maailmantilanteen haasteeseen ajoissa. helmikuuta 2022 pitämästään puheesta, vain muutama päivä sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut Ukrainan sodan suurhyökkäysvaiheen. Vielä ei ole nähtävissä, millaiseksi uusi moninapainen maailmanjärjestys on muotoutumassa. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Toiveisiin ja keskusteluihin juuttumisen ajan on oltava ohi. Ukrainassa ja Lähiidässä leimuaa sota ja väkivaltainen vastakkainasettelu, joka saattaa roihahtaa kattamaan koko maailman, koska nämä eivät ole vain alueellisia kriisejä vaan myös kansainvälisen maailmanjärjestyksen uusjaon pelikenttiä. Hätä on jo kädessä ja maidot kaatuneet, mutta vielä ei ole täysin myöhäistä terästäytyä. Uusi aika vaatii rajuja toimenpiteitä. Elämme aikaa, jolloin on uskallettava puolustaa itseämme kansakuntana ja läntisenä yhteisönä. Määräaikaistilausta ei voi perua. Zeitenwende ja muuttuva maailmanjärjestys. Se haluaisi liittää naapurimaita itseensä ja luoda lisäksi etupiirivyöhykkeen ympärilleen. Suunta on vääjäämättä kohti moninapaisempaa maailmanjärjestystä. Polttopisteitä Aasiassa ovat Pohjois-Korean uhittelu, Kiinan ja Taiwanin viime vuosina merkittävästi kiristynyt tilanne ja Etelä-Kiinan meren kiistat. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. 0400 418 705 Toimituspäällikkö Ari Pakarinen ari.pakarinen@suomensotilas.fi puh
Tilaajarekisteri. 24 LÄHI-ITÄ 6 Iranin ohjusja lennokkihyökkäys Israelia vastaan NATO 12 Joint Resolve 2024 14 Brussum ja Norfolk, molempi parempi. 16 Nato-esikunta Suomeen – ja Mikkeliin. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. MAANPUOLUSTUS 20 Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa tällä hetkellä 24 Velvollisuudentunto asevelvollisuuden selkäranka 27 Käsitteet 29 Asevelvollisuuden kustannukset TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 30 Meridroonit – uusi vanha ase MERIVOIMAT 36 Merivoimat myötätuulessa TURVALLISUUS 44 Norges Lotteforbund – Norjan lottajärjestö 50 Suomen Sotilas Hemvärnetin harjoituksessa 56 Nopean valmiuden osatekijät UKRAINA 64 Silminnäkijä Ukrainassa 80 VUOTTA SITTEN 72 Itärintama Ukrainasta Karjalaan ILMAVOIMAT 84 Suomalainen sotilaslaskuvarjotoiminta KNUUTI 90 Jääkäriliike näkyy edelleen. Julkaistava aineisto. Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI GAZAN SOTA osa III Velvollisuudentunto asevelvollisuuden selkäranka s. 6 s. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu
s. 30 Nopean valmiuden osatekijät Oppeja Norjasta Ukrainan meridroonit eli miehittämättömät pienveneet ovat onnistuneet aiheuttamaan merkittäviä tappioita Venäjän Mustanmeren laivastolle.. 56 Itärintama Ukrainasta Karjalaan Meridroonit s. 72 s
6 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 L ÄHI ITÄ GAZA OSA III Israelin torjuntaoperaatio oli menestys.
Israelissa annettiin koko maan laajuiset ilmahälyIRANIN OHJUSJA LENNOKKIHYÖKKÄYS ISRAELIA VASTAAN . Iranin vastaus ja hyökkäyksen mittasuhteet kuitenkin yllättivät monet asiantuntijat. Gazan sodan alusta asti Iran ja Israel ovat välttäneet joutumasta suoraan sotilaalliseen konfliktiin keskenään. Iranin taktiikkaan kuuluu epäsymmetrinen sodankäynti, ja asiantuntijat arvelivatkin sen mahdollisesti kostavan tekemällä terroritai pommi-iskuja Israelin suurlähetystöihin tai edustustoihin ja iskemällä raketeilla Yhdysvaltojen Lähi-idässä sijaitseviin tukikohtiin. TEKSTI: JUHA MÄKELÄ, EVERSTILUUTNANTTI, ST PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSLAITOS Gazan sotaa analysoivan artikkelisarjan kolmas osa keskittyy tällä kertaa kronologiseen kuvaukseen Iranin 13.–14. Iranin True Promise -kostooperaatio Huhtikuun 13. Sopimuksen mukaan suurlähetystöt ja konsulaatit kaikkialla maailmassa nauttivat diplomaattista koskemattomuutta. 7 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 A prillipäivänä Israel ylitti Iranin punaisen linjan iskemällä F-35-hävittäjillä Iranin suurlähetystön lisärakennukseen Damaskoksen suurlähetystöalueelle. Prikaatikenraali Zahedi kuului myös Hizbollahin poliittiseen johtoon ja oli sen Shura-neuvoston jäsen. Huhtikuun alkupäiviä leimasi äärimmäinen jännittyneisyys siitä, miten ja missä Iranin kostoisku tapahtuisi. Iran ilmoitti välittömästi kostavansa Israelin iskun ja syytti tätä Wienin diplomaattisopimuksen rikkomisesta. Varovaisuudelle on hyvät perusteet, sillä molemmat osapuolet tuntevat toistensa tuhovoiman ja tietävät, että suoran sotilaallisen yhteenoton tappiot olisivat merkittäviä puolin ja toisin.. Lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön aikana Iran ja sen huthiliittolaiset Jemenistä, šiia-militiat Irakista sekä Hizbollah Libanonista laukaisivat yhteensä 185 kamikaze-lennokkia, 36 risteilyohjusta ja 110 keskimatkan ballistista ohjusta (MRBM) kohti Israelia. päivän iltana Iran yritti ennennäkemättömän suurta ohjusja lennokkihyökkäystä suoraan Israelia vastaan. huhtikuuta tekemästä massiivisesta lennokkija ohjushyökkäyksestä Israelia vastaan sekä tapahtuman merkitykseen ja johtopäätöksiin. Iskussa koko lisärakennus tuhoutui ja seitsemän Iranin vallankumouskaartin upseeria kuoli, heidän joukossaan kaksi kenraalia: Qudsjoukkojen Libanonin alueen komentaja, prikaatikenraali Mohammad Reza Zahedi ja hänen apulaiskomentajansa, prikaatikenraali Mohammad Hadi Haji-Rahimi
. Shahed-droonien lentoaika kohteisiin oli niin pitkä (3–5 tuntia), että Israelin kumppanimaat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Jordania ehtivät myös apuun. Laukaisuhavainnot välitettiin CENTCOMin Qatarissa sijaitsevaan al-Udeidin tukikohtaan, jossa toimii liittouman ilmaoperaatiokeskus. Näistä ainoastaan Ghadr-110 käyttää kiinteää rakettipolttoainetta, muut toimivat nestemäisellä polttoaineella, jolloin ohjusten laukaisuvalmisteluun ja tankkaukseen kuluu tunteja ja niistä saadaan satelliittitiedustelun avulla ennakkovaroitus. Sieltä ennakkovaroitus välitettiin eteenpäin Israeliin, jolla oli siten useita tunteja aikaa saattaa oma ilmapuolustuksensa täyteen valmiuteen. Monikerroksisen ilmapuolustuksen (Arrow-2/3, Daavidin linko, Iron Dome) lisäksi kumppanimaiden antama ennakkovaroitus ja niiden osallistuminen hyökkäyksen torjuntaan olivat ratkaisevassa roolissa. 700 km/h) pudotuksia. Myös Irakissa Yhdysvaltain Erbilin tukikohdassa toimiva Patriot-ilmatorjuntaohjuspatteri tuhosi Iranin laukaisemia ballistisia ohjuksia. Myös tutkien antama ennakkovaroitus oli keskeisessä roolissa. Yhdysvallat raportoi jälkeenpäin tuhonneensa yli 80 kamikaze-lennokkia ja kuusi ballistista ohjusta. Yhdysvaltojen Punaisellamerellä toimivat Arleigh Burke -luokan ohjusfregatit sekä SaudiArabian ja Yhdistyneiden Arabiemiraattien ilmapuolustuksen tutkajärjestelmät havaitsivat ensimmäiset laukaisut. Ilmahyökkäyksen lopputulos oli Israelin ilmapuolustuksen täydellinen torjuntavoitto, 99 % projektiileista onnistuttiin torjumaan. U .S . 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 L ÄHI ITÄ tykset ja hälytyssireenien äänet kuuluivat kaikkialla. Pääosa ilmahyökkäyksestä torjuttiin Israelin puolustusvoimien Arrow-2/3-, Daavidin linkoja kymmenen Iron Dome -järjestelmän yhteistyöllä jo ennen kuin ohjukset saavuttivat Israelin Osa ballistisista ohjuksista ammuttiin alas SM-3-ohjuksilla jo Punaisenmeren yllä amerikkalaisilta USS Carneyja USS Arleigh Burke -ohjusfregateilta käsin. Kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n Typhoon-hävittäjät nousivat torjuntatehtävään Kyprokselta ja Romaniasta, ranskalaisten Rafale-hävittäjät puolestaan hoitivat torjuntaa Jordanian ilmatilassa yhdessä Jordanian ilmavoimien F16-hävittäjien kanssa. Hävittäjätorjunta näytteli merkittävää roolia, ja pudotustilastoihin kirjattiin kymmenittäin hitaasti lentävien kamikaze-droonien (lentonopeus 150–200 km/h) ja risteilyohjusten (lentonopeus n. Osa ballistisista ohjuksista ammuttiin alas SM-3-ohjuksilla jo Punaisenmeren yllä amerikkalaisilta USS Carneyja USS Arleigh Burke -ohjusfregateilta käsin. Iranin hyökkäystaktiikkana oli kyllästää Israelin ilmapuolustus Shahed-kamikaze-drooneilla ja säästää risteilyja ballistiset ohjukset hyökkäyksen toiseen aaltoon. Ghadr-110 -ballistisen ohjuksen laukaisu. Iranista ja Jemenistä laukaistiin Shahab-3B(kantama 1 500 km), Emad(kantama 1 700 km), Kheibar Shakan(kantama 1 500 km) sekä Ghadr-110 (kantama 2 000 km) -ballistisia ohjuksia. N A VY . USS Carney -ohjusfregatti.
Iranin television näyttämät ”tulipalot ja paniikki Israelin asutuskeskuksissa” pystyttiin myöhemmin todentamaan Chilessä kuvatuiksi metsäpaloiksi. Julkisuudessa esitettiin myös arvioita siitä, että Iran olisi laukaissut ohjukset . Nevatimin tukikohtaan osui viisi ballistista ohjusta, jotka vaurioittivat kiitoteillä yhtä Hercules C-130 -kuljetuskonetta, osaa kiitotiestä sekä tyhjää varastohangaaria. Iran kutsui hyökkäystä voitoksi Huomionarvoista Israelin onnistuneen ohjustorjunnan rinnalla on se, että Iranin valtiolliset uutistoimistot raportoivat hyökkäyksen olleen ”menestys”. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 9 Alueet joihin ohjukset osuivat Asuinalueet 80 kilometriä E G Y P T I J O R D A N I A S Y Y R I A Välimeri Kuollutmeri LÄNSIRANTA Nevatimin tukikohtaan osui viisi ballistista ohjusta. Tukikohtaan osuneet ohjukset eivät aiheuttaneet kalustotai henkilötappioita. Mittavan lennokkija ohjushyökkäyksen tuhot jäivät lopulta pieniksi. Siviilitappioista raporteissa mainitaan seitsenvuotiaan beduiinitytön vakavat vammat ja noin 30 siviilin lievät sairaalakäyntiä vaatineet vammat. Iranin YK-lähetystö antoi lausunnon, jossa se totesi, että kosto Damaskoksen iskuun on nyt annettu ja Iran pitää tapausta loppuun käsiteltynä. Hyökkäyksen pääkohteena oli Israelin ilmavoimien Nevatimin hävittäjätukikohta, johon on sijoitettu aprillipäivän Damaskoksen iskun tehneet F-35-hävittäjät. Toinen kohde, jonka puolustuksen Iranin neljä ballistista ohjusta läpäisivät, oli Ramonin lentotukikohta, johon ilmavoimien F-16-hävittäjät sekä Apache-taisteluhelikopterit tukeutuvat. Israel käytti menestyksellisesti myös elektronista häirintää kamikazedroonien GPS-ohjaussignaalin sekoittamiseen. Emad-ohjuksen löytöpaikka IRANIN ILMAHYÖKKÄYS 13.–14.4 2024 ilmatilan. Israelin Iron Dome -järjestelmä.
Yhtenä merkittävänä taustatekijänä oli Yhdysvaltain asevoimien keskisen voimaryhmän esikunnan (US CENTCOM) päätös vuonna 2021 liittää Israel osaksi CENTCOMin operatiivista vastuualuetta. Tavoite lienee ollut selventää, että tuleva isku ei kohdistu saudeja eikä Yhdysvaltojen Lähi-idän tukikohtia vastaan. Tällaiset ”asiantuntija-arviot” ovat täyttä puppua. Israelin vastaisku Isfahaniin Israelin odotettu vastaus tuli viikon viiveellä 19. Se iski ohjuksilla Iranin maaperälle Isfahanin lentotukikohdan S-300-ilmatorjuntajärjestelmän tutkia vastaan. IR A N IA N A RM Y . Iran pitää itseään alueellisena suurvaltana, ja sen pelote rakentuu kolmelle pilarille: epäsymmetrinen sodankäynti, ohjusja lennokkikyvykkyydet sekä optio ydinasekelpoisen uraanin ja tarvittaessa ydinaseen kehittämiseksi. Iranin drooneja harjoituksessa.. On tiedossa, että Iranin ohjusjoukot ja Shahed-136-drooni Valmistaja: HESA, Iran Käyttöönottovuosi: 2021 Taistelukärki: 36 kg Kantama: 2 500 km Suurin nopeus: 185 km/h Painos: 200 kg Pituus: 3,5 m Siipienväli: 2,5 m Iranin ohjusja lennokkihyökkäys Israelin maaperälle kasvatti merkittävästi Gazan sodan laajentumisriskiä. Samaan aikaan ilmavoimat tuhosivat Syyrian asevoimien tutka-aseman, joka sijaitsi maan lounaisosissa Jordanian rajan läheisyydessä. On mahdollista, että yhtenä vaihtoehtona 48 tunnin valmistautumisvaiheen aikana on harkittu myös Israelin omaa ennalta ehkäisevää iskua Iranin maaperälle sen ohjusjoukkoja vastaan. Tavoite epäonnistui, sillä sivustakatsojan roolin sijaan Saudi-Arabia välitti tiedot eteenpäin, jolloin CENTCOMin alaiselle al-Udeidin ilmaoperaatiokeskukselle ja Israelille jäi 48 tuntia aikaa torjuntavalmiuden kohottamiseen. huhtikuuta. L ÄHI ITÄ 10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 tietäen, että ne tullaan joka tapauksessa ampumaan alas. Israel kuului tätä aiemmin Euroopan johtoportaan (EUCOM) vastuualueeseen. Iran ei lähde tarkoituksella epäonnistumaan laukaisemalla 350 projektiilia ennalta määritettyihin koordinaatteihin, saatikka uhraamaan tällaiseen hyökkäykseen rahallisesti arviolta noin 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Varoituksen tavoitteena oli saada muut maat vetäytymään syrjään, jotta Iranilla olisi vapaat kädet toimia Israelia vastaan. Israelin torjuntavoiton rahalliseksi kustannukseksi on puolestaan arvioitu noin miljardi dollaria. Yhteistoiminta avainasemassa Israelin menestyksekkään torjuntaoperaation päätekijäksi on arvioitu ilmatilannekuvan ja ilmatilan käytön onnistunutta yhteistoimintaa kumppanimaiden kesken. Iranin kerrotaan antaneen ennakkovaroituksen tulevasta iskusta Saudi-Arabialle ja mahdollisesti Yhdysvalloille
Maailmassa ei kuitenkaan löydy toista maata, jolla pinta-alaan suhteutettuna olisi yhtä hyvä koko maan kattava kerroksittaisten ilmatorjuntajärjestelmien peitto. Yhteinen onnistuminen ohjustorjunnassa tulee tiivistämään maiden keskinäistä turvallisuusyhteistyötä, kun Gazan sota aikanaan päättyy. ID F. . Poliittisella ja sotilasstrategisella tasolla merkittävää oli sunnimaiden yhteisen rintaman muodostuminen Israelin tueksi huolimatta niiden kovasta kritiikistä Israelin Gazan operaatiota vastaan. Hyökkäyksen ajoitus osui ajankohtaan, jolloin Israel oli valmistelemassa Gazan operaation viimeistä vaihetta, maahyökkäystä Rafahiin. Hyökkäykseen kuuluu ilmapuolustuksen kyllästäminen (saturaatio) käyttämällä massamaisesti lennokkeja ja ohjuksia useissa eri aalloissa niin, että puolustajan keinot kaikkien kohteiden suojaamiseen lopulta ehtyvät. Sunneille pahempi turvallisuusuhka on lopulta Iran. Projektiilien lentomatka ja -aika olivat myös pitkiä ja mahdollistivat koordinoidut vastatoimet. Artikkelin lähteet perustuvat julkisiin lähteisiin. Daavidin linko -järjestelmä. Vaikutukset Gazan tilanteeseen Iranin ohjusja lennokkihyökkäys Israelin maaperälle kasvatti merkittävästi Gazan sodan laajentumisriskiä. Nato-jäsenyyden kautta ennakkovaroitusjärjestelmä toimii nyt tehokkaasti, ilmapuolustuksen uusiminen (F-35, Daavidin linko) on käynnissä, ja johtamisjärjestelmämme perustuvat hajautettuihin ja varmennettuihin ratkaisuihin. HyökIRANIN BALLISTISIA OHJUKSIA Shahab-1 Fateh-110 Shahab-2 Zolfaghar Qiam-1 Shahab-3/Emad/Ghadr Sejil Kheibar Shakan* Soumar (risteilyohjus) * Pituus tuntematon Pituus (m) Arvioitu kantama 300 km 5 m 10 m 15 m 20 m 500 km 700 km 800 km 2 000 km 2 500 km kääjällä on etulyöntiasema niin kauan, kun se tietää, että puolustaja ei kykene (teknisesti kantaman puitteissa tai poliittisten ehtojen/sitoumusten vuoksi) iskemään hyökkääjän tukialueelle laukaisualustoja vastaan. Iranin aikeista saatiin ennakkovaroitus noin 48 tuntia etukäteen, mikä antoi mahdollisuuden punnita eri toimintavaihtoehtoja (ennalta ehkäisevä isku tai kumppanimaiden tuki). Kykenevätkö ilmapuolustusjärjestelmät yhtä tehokkaaseen torjuntaan, jos vasteaika on huomattavasti lyhyempi. Suomen kannalta voidaan taas kerran todeta, että olemme tehneet asioita oikein. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 11 -järjestelmät on sijoitettu maanalaisiin bunkkereihin vaikeakulkuisessa vuoristossa, joten ennalta ehkäisevä isku olisi ilmavoimien lisäksi vaatinut myös erikoisjoukkoja ja ollut samalla hyökkäyksellinen toimi, mikä olisi saattanut kärjistää tilanteen laajemmaksi alueelliseksi sodaksi. Lennokkija ohjusuhka sotataidon näkökulmasta Israelin torjuntaoperaatio oli sotataidollisesta näkökulmasta menestys. Iranin kannalta se osoitti myös selkeää tukea Hamasille ja todennäköisesti vahvisti näiden kahdenvälistä suhdetta. Päätettiin siis ottaa riski ja odottaa, että ohjukset ovat ilmassa ennen kuin niitä aletaan torjumaan. Tällainen voisi olla esimerkiksi Pohjois-Korean ohjusisku Etelä-Koreaa vastaan. Iranin hyökkäyksen johdosta Rafahin operaation aloitus viivästyi kuukaudella, kun kaikki voimavarat keskitettiin ohjuspuolustukseen. Kysyntä ”kenttätestit” läpäisseiden ilmapuolustusjärjestelmien toimittamisesta Iranin uhkaa vastaan noussee yhdeksi avaintekijäksi Saudi–Israel-suhteiden normalisoinnissa. Lähteet ovat kirjoittajan hallussa. Iranin lennokkija ohjushyökkäys oli tyypiltään samanlainen kuin mitä Venäjä on tehnyt Ukrainan kaupunkeja vastaan
Todella mielenkiintoinen harppaus suomalaisille, kun päästiin suunnittelemaan sodankäyntiä Naton käytössä olevilla maa-, merija ilmavoimilla ja operaatioalue kattoi useita maita. 12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 NATO H arjoitus on Baltian maiden yhteisen sotakoulun suunnittelema ja johtama, mutta tällä kertaa pitopaikaksi valittiin Varsova. Harjoituksessa suunniteltiin Naton artikla V:n eli yhteisen puolustuksen toteuttamista Pohjois-Euroopan alueella. Helsethiä. Opiskelijamme on jaettu neljään samanlaiseen suunnitteluryhmään, ja he itse myös johtavat omaa toimintaansa ja suunnitelmien tekemistä. Joint Resolve ei ole varsinainen Naton harjoitus, mutta sen osallistujat tulevat Natoja kumppanimaista. TEKSTI: JARMO SINKKONEN, YE-EVERSTILUUTNANTTI EVP. Suomen Sotilas sai harvinaisen mahdollisuuden seurata harjoitusta ja haastatella kokenutta Baltic Defence Collegen vanhempaa mentoria, kommodori evp. toukokuuta Varsovassa. Ryhmiä tuetaan opettajaryhmän ja asiantuntijoiden avulla puolustushaara-, aselajija toimialaratkaisuissa. Tarjolla olikin erinomaiset puitteet puolalaisten simulaatiokeskuksessa. Herra kommodori, toimitte vanhempana mentorina Baltic Defense Collegessa ja osallistutte tässä ominaisuudessa myös Joint Resolve 24 -harjoitukseen. Joint Resolve 2024 . Maanpuolustuskorkeakoulusta oli mukana osasto, jonka jäseniä oli niin toimivassa harjoitusjoukossa kuin myös opettajaja asiantuntijatehtävissä. Hans Chr. ilmavoimien käyttöä yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa. Ilmakuljetuksilla oli tärkeä rooli operaatiossa. Aiheena oli Naton yhteisoperaatiojohtoportaan suunnitteluprosessi ja Naton operaation johtamistoiminta. Miten harjoitus on sujunut. Harjoituksessa suunniteltiin mm. Harjoituksessa toimiva joukko oli yleisesikuntaupseerikurssilaisten tasoa, siis upseereita, joita koulutetaan ylimpiin esikuntaja johtajatehtäviin. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä puolalaisten sekä Tartossa sijaitsevan Viron, Latvian ja Liettuan yhteisen Baltic Defence Collegen sekä Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Suomalaisupseerit harjoittelemassa Nato-operaatioita Puolalainen sodan tutkimuksen yliopisto (War Studies University) isännöi monikansallista Joint Resolve 2024 -yhteisoperaatiojohtoportaan esikuntaharjoitusta 6.–24. Osallistujajoukko koostui siten varsin kokeneista upseereista, pääosin majureista ja everstiluutnanteista. ”Kiitos kysymästä. Vanhemmat mentorit toimivat
He tuovat Itämeren toiminta-alueesta uutta tietoa ja ammatillista kokemusta, jota meillä on ollut vain osin ennen liittymistänne Natoon. Mentorit varmistavat myös, että opiskelijat keskittyvät työskentelyyn oikealla tasolla ja huolehtivat kaikkien puolustushaarojen toiminnan yhteensovittamisesta. Olen vakuuttunut, että harjoituksella on tärkeä roolinsa. Naton toimintatavat, englannin kielen käyttö työskentelyssä ja kokemus työskentelystä yhdessä aidosti monikansallisessa ympäristössä oli osallistuneille varmasti todella antoisaa. A IR FO RC E 2N D M A RI N E A IR C RA FT W IN G rystä. Osallistujien keskuudessa havaitsemastani hienosta suhtautumisesta päätellen myös opiskelijat ajattelevat niin. Esimerkiksi yksi opiskelija huomautti kollegoilleen, kuinka meriliikenneyhteydet ovat elintärkeitä Suomelle. Ihannetapauksessa meidän pitäisi ottaa mukaan myös ruotsalaiset liittolaisemme. Itämeren alueen sotilaallinen tilanne on muuttunut dramaattisesti, ja sopeutuminen uuteen todellisuuteen vie aikaa. Nyt neljättä kertaa järjestetyssä harjoituksessa oli noin 220 osallistujaa, jotka edustivat 23 maata! Laaja osallistuminen eri maista korosti harjoituksen tärkeyttä ja merkitystä, kun koulutetaan upseereja tehokkaaseen yhteistoimintaan niin Nato-maiden kuin kumppanimaidenkin kesken. Näen hyväksi, että mukana on enemmän Nato-maita. Kommodori evp. ”Mielenkiintoinen kysymys. Minun merisotilasurani 15 ensimmäisen palvelusvuoden aikana Nato päättyi jo Lyypekkiin! Suomen jäsenyys on tuonut arvokasta tietoa ja osaamista Natoon. Kaiken kaikkiaan harjoitus sujuu oikein hyvin.” Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa opiskelijoiden kanssa. Tämä tuo haasteita niin filosofisesti kuin ammatillisestikin. 13 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 yhteisoperaatioesikuntien komentajina ja haastavat oppilaiden suunnitelmia eri työvaiheissa sekä jakavat kokemuksiaan Naton ylimpien johtoportaiden johtamisesta ja käytännöistä. Meidän täytyy keskittyä hyvin selkeästi ja tinkimättä Nato-doktriiniin sekä englannin kieleen yhteisenä työkielenä. Nyt neljättä kertaa järjestetyssä harjoituksessa oli noin 220 osallistujaa, jotka edustivat 23 maata!. ”Lukijanne ovat varmaankin iloisia kuullessaan, että suomalaiset opiskelijat ovat sulautuneet työskentelyyn monikansallisessa ympäristössä erittäin hyvin. Hans Chr. Joint Resolve on erinomainen vuosittainen harjoitus, jonka pitopaikka vaihtelee. Se on lopulta onnistumisen mittari. Toki on myös haastavaa järjestää harjoitus jatkuvasti kasvavalle osallistujajoukolle. . Se on myös johtanut ajattelutavan laajenemiseen ja parempaan ymmärrykseen Pohjois-Euroopan toiminta-alueesta. Ja nyt myös suomalaiset ovat mukana oppimassa ja harjoittelemassa. Miten se on vaikuttanut harjoitukseen. Ensinnäkin suomalaisten osallistumisen on jatkuttava. Ja viimeisenä kommenttinani – ja vähän myöhässä – tervetuloa Natoon!” Harjoitus antoi osallistujille erittäin monipuolisen kuvan toimimisesta Nato-jäsenmaiden kanssa. Aiemmin haasteena nähtiin ainoastaan Suwa?kin käytävä, joka on ainoa maayhteys Baltian maiden ja muun Naton välillä.” Miten näette Joint Resolve -harjoituksen kehityksen tulevaisuudessa. Tämä avarsi koko suunnitteluryhmän ymmärU .S . Suunnitteluryhmien henkilöstö on valtaosaltaan maavoimien upseereita alemmalta organisaatiotasolta, joten he tarvitsevat ajoittain ohjausta erityisesti merija ilmavoima-asioissa. Helseth
. Molemmat esikunnat ovat joint-esikuntia eli yhteisoperaatiojohtoportaita. Katsotaan mitä hyökkääjä tavoittelee ja missä sille on edullista toimia. Norfolk taas on melko uusi johtoporras, joka on vahvasti painottunut merisodankäyntiin Atlantilla turvatakseen kuljetukset Pohjois-Amerikasta Eurooppaan. Tähän operaatioon Brunssum ja Norfolk, molempi parempi. Mutta unohdetaan politiikka, valtioiden rajat ja maiden toiveet ja pohditaan tilannetta suomalaisten sodankäynnin taitajien, kenraali A. Ja sitä, mikä on meidän puolustuksellemme ja Naton yhteiselle puolustukselle tärkeää ja välttämätöntä. Kiova koitettiin kaapata voimakasta tuli-iskua seuranneella maahanlaskujoukkojen röyhkeällä yllätyshyökkäyksellä Hostomelin lentokentälle, mutta ukrainalaisten ja kaikkien eurooppalaisten onneksi se epäonnistui. Mikäli Venäjä päättäisi ratkaista sotilaallisesti kokemansa ongelmat Naton kanssa Itämeren alueella, Venäjälle olisi edullista pyrkiä hyödyntämään yllätystä Baltian maiden haltuunottamiseksi. Eli asiat tarkastellaan Natossa alueellisesti ja komentorakenteen osalta kokonaan uudelleen. Suojatakseen pohjoisessa Lapin suunnalla Kuolan alueen tukikohtaverkoston ja toimintaedellytykset alueella ja alueelta, Venäjän on edullista pyrkiä valtaamaan Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosat; Venäjä tarvitsisi operatiivista syvyyttä kaikkein tärkeimmän tukikohtakompleksin suojaamiseksi ja toimintaedellytystensä turvaamiseksi. Airon ja eversti Valo Nihtilän oppien pohjalta. Pietari on suurkaupunki, joka on kulttuurin, talouden ja teknologian keskus. Poliitikot ja tutkijat ajavat ja toivovat kovasti ratkaisua, jossa Suomi siis olisi Joint Force Command Norfolkin alaisuudessa, jotta Suomi, Ruotsi ja Norja olisivat siellä yhtenä kaveriporukkana. Näin voisi yleistä keskustelua tulkita. Pietarilla on valtavasti myös symboliarvoa. Vaikka Natolla on joukkoja Baltian maissa, Naton puolustus tarvitsisi sinne vahvistuksia. Sotatoimilla Etelä-Suomessa Venäjä sitoisi Suomen ja Naton voimaa pois Baltiasta. Eteläisellä Suomella on iso merkitys Naton puolutustukselle Baltian alueen taistelujen tukemisessa, kun muun muassa Suomen ja liittolaistemme ilmaja merivoimat voivat toimia täältä. Kaliningrad puolestaan on Venäjän eteentyönnetty tiedustelun ja tulenkäytön linnoitus Itämerellä. F. Ensimmäinen esikunnista sijaitsee Alankomaissa, jälkimmäinen Yhdysvalloissa. 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 NATO P oliitikot, tutkijat ja sodankäynnin asiantuntijat ovat pohtineet Suomen asemoitumista Natossa. Olemme nyt kuitenkin uudessa tilanteessa, kun Natolla on huomattavasti suurempi vastuualue Pohjolassa. Ukrainan sodan suurhyökkäysvaihehan osoitti pääkaupunkien tärkeyden. Ne kykenevät johtamaan sotatoimissa niin maa-, merija ilmavoimien joukkoja kuin erikoisjoukkooperaatioitakin. TEKSTI JARMO SINKKONEN. Helsinki olisi kohteena todennäköinen. Kiitos ukrainalaisten puolustajien. Joudummeko Brunssumin alaisuuteen vai pääsemmekö Norfolkin johtoon. Keskustelu on jo pitkään vellonut sen ympärillä, minkä yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuuteen me täällä pohjoisella reuna-alueella liitymme. Hyökkäys Baltiaan on siis edullista tehdä ennen lisävoiman saapumista. Poliitikot ja tutkijat ajavat ja toivovat kovasti ratkaisua, jossa Suomi olisi Joint Force Command Norfolkin alaisuudessa. Venäjän tavoitteet Venäjälle strategisesti keskeisiä alueita ovat Pohjolassa ja Itämeren ympärillä Kuolan alue, Pietarin alue ja Kaliningrad. Venäjän olisi edullista hyökätä Suomen eteläistä rantamaata pitkin Helsinkiin suojatakseen Baltian operaationsa pohjoisen sivustan ja saadakseen otteen Itämeren alueesta Suomenlahdella. Mutta pääkaupungit ovat aina Venäjän tähtäimessa. Kuolan alueelle sijoitetettuihin joukkoihin liittyy myös Venäjän kyky haitata tai osin estää lisävoiman tulo meritse Eurooppaan. Oma merkityksensä on myös arktisen alueen painoarvon kasvulla. Sen henkilövahvuuskin on toistaiseksi paljon pienempi. Siellä on myös paljon merivoimajoukkoja sekä strategisia ilmavoimia ydinja risteilyohjuksineen. Samalla se ratkaisisi itselleen vaikean Kaliningradin ongelman, jos saisi maayhteyden sinne. Kuolan alueelle tukeutuu iso ja vaikeimmin tuhottavissa oleva osa Venäjän ydinpelotetta – strategiset sukellusveneet. Nykytilan ero on siinä, että Brunssum on jo vanha osaaja erityisesti maavoimapainotteisessa sodankäynnissä. Sotilaallisesti ensiarvoisen tärkeä kohde. Sen vastuualueena on pääpiirteissään Baltian ja Puolan alueen puolustus ja nyt aluksi väliaikaisesti Suomenkin, ennen kuin uusista rakenteista ja vastuista on sovittu
Mutta asiassa on mukana muitakin näkökohtia ja politiikkaa. F. Yhtä lailla Ruotsin jakaminen kahden johtoportaan alaisuuteen olisi perusteltu ratkaisu. . Asekätkennässä hänkin oli mukana, kuinkas muuten, isänmaan mies. Kenraaliluutnantti A. Tässäkin pohjoisen alueen hahmotelmassa yllätys ja nopeus ovat valttia – ennen kuin Norjan puolustukseen suunniteltu yhdysvaltalainen merijalkaväkiprikaati saapuu alueelle. Suomen ja Naton parhaaksi. Nyt kun sotilaallinen tilanne on kärjistynyt, niin täällä Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin, olisi luontevaa painottaa lähitulevaisuudessa tehtävissä ratkaisuissa nimenomaan operatiivisia, sotilaallisia perusteita. Sääntö pätee kaiken kokoisiin joukkoihin, niin yhteisoperaatiojohtoportaiden vastuualuejakoon kuin prikaateihin ja komppanioihinkin. Airo (1898– 1985) vastasi operaatioiden suunnittelusta talvija jatkosodan aikana. Venäjälle olisi myös sotilaallisesti edullista kiirehtiä valtaamaan mahdollisimman iso alue Lapissa Ruotsin ja Norjan pohjoisosia myöten. Siten on Airon ja Nihtilän oppien mukaisesti myös edullista jakaa johtamisvastuu näiden alueiden osalta. Naton puolustus taas on edullista aloittaa jo Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosista, nyt kun Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä. Maailmantilanne ja uudet jäsenmaat ovat pakottaneet Naton kehittämään organisaatiotaan, suunnittelemaan uusia vastuualuejakoja ja laajentamaan komentorakennettaan. Molemmat operaatioalueet ovat erillisiä suuntia, joiden välillä ei ole suoraa kytköstä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 15 liittyen Venäjä saattaisi yrittää Suomen katkaisua vyötärön alueella tunkeutuen Ouluun, jotta lisävoiman ja huollon saanti eteläisestä Suomesta estyy. Eversti Nihtilä tunnetaan suomalaisen taktiikan kehittäjänä. Poliitikot tekevät lopulliset päätökset – myös Natossa. Venäjän kiinnostus voimankäyttöön alueella on erittäin suuri, jos vakava kriisi puhkeaa. Naton on suojattava merikuljetukset Pohjois-Amerikasta ja pysäytettävä Venäjän toiminta viimeistään niin sanotussa GIUKin kapeikossa (Grönlanti – Islanti – Britannia [UK]). Sotataidon suomalaiset taiturit jakaisivat siis Suomen kahden eri Nato-johtoportaan alaisuuteen. Sodan jälkeen Nihtilä kuului asekätkennän ylimpään johtoon. Näillä opeilla Pohjois-Suomi siis kuuluisi luonnostaan Norfolkin vastuualueeseen ja eteläisempi Suomi Brunssumin johtamaan Itämeren ja keskisen Euroopan vastuualueeseen. Oikealla eversti Valo Nihtilä ja keskellä everstiluutnantti Ilmari Pallari vuonna 1941. Naton huippukokous heinäkuussa Washingtonissa on hyvin tietoinen uusista haasteista ja kehittämistarpeista. Kirjoittaja on palvellut kuusi vuotta Naton komentorakenteissa muun muassa Joint Force Command Brunssumissa ja toiminut taktiikan opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Suomen ja Ruotsin jäsenyys on tuonut operatiivistä syvyyttä pohjoiseen niin, että toimintaedellytykset ovat olemassa. Kaksi operaatioaluetta Pohjois-Euroopassa Pohjoismaiden sekä Baltian ja Puolan pääpiirteisellä alueella on siis selvästi kaksi operaatioaluetta Venäjän sotilaallisten tavoitteiden ja toisaalta Naton puolustuksen näkökulmasta. Suomen eteläosat kuuluvat tähän olennaisena osana, kuten edellä esitettiin. Hän on tunnettu erityisesti lahjakkuudestaan operaatiotaidossa ja taktiikassa. Väliraja kulkisi Suomessa nyrkkimitalla jossain Kalajoki–Joensuu-linjalla. Vaikka ratkaisu toisi mukanaan joitain haasteita, sen edut on sotilaallisesti hyvin perusteltavissa. Toinen operaatioalue on Itämeren ja Keski-Euroopan alue, Itämeren valtiot aina Puolaa myöten. SA -K U VA N AT O. Jännityksellä odotamme, tuleeko asiassa ohjausta vai jopa päätöksiä. Esitellään vielä lopuksi lyhyesti Airo ja Nihtilä, suomalaiset sotataidon mestarit: Eversti Valo Nihtilä (1896–1973) toimi muun muassa Sotakorkeakoulun opettajana ja sotiemme aikana Päämajassa. Nämä sodankäynnin suomalaiset mestarit ovat todenneet, että aluejako ja joukkojen käyttö pitää suunnitella siten, että väliraja kulkee jossain rauhallisessa suunnassa, niin että hyökkäävä vihollinen on aina yhdellä vastuualueella ja vastuualueiden rajanveto ei aiheuta kiivaiden taisteluiden aikana vastuutai tulenkäytön ongelmia
Tehtäväkiertojen pyöriessä pidemmän aikaa Suomea yksityiskohtaisesti tuntevan henkilöstön määrä nousee jo melko suureksi. Maaston, vuodenaikojen toisistaan täysin poikkeavien olosuhteiden, yhteiskuntamme tuntemuksen sekä Puolustusvoimiemme ja puolustusratkaisujemme ymmärrys leviäisi vääjäämättä, kun liittolaisupseerit palvelisivat Suomessa tehden suunnitelmia Suomen ja pohjoisen Nato-alueen puolustamiseksi. Ei heitä kutsuta kotiin tiukan paikan tullen. Suomi on lisäksi aivan kiinni Venäjän strategisten ykköskohteiden, erityisesti Kuolan tukikohtaverkoston sekä Pietarin alueen läheisyydessä. Ei sillä, että vetäisivät ”kotiin päin” Suomen hyväksi vaan ihan sillä, että kaikki tarpeellinen tieto on käytettävissä päätöksiä tehtäessä, kun upseerien mukana tieto on saatavilla ja läsnä erilaisissa suunnitteluryhmissä. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Näin ollen moni Nato-maa varmasti mieluusti lähettäisi tänne myös parhaita esikuntaupseerejaan seuraaIltalehti sai hyvä skuupin huhtikuussa kertoessaan nimeämättömistä ulkoja turvallisuuspolitiikan lähteistä saadun tiedon, että Suomen havittelema Naton maavoimien alaesikunta perustettaisiin Suomeen ja Mikkeliin. TEKSTI JARMO SINKKONEN. Saisimme liittolaisiltamme työvoimaa ja monipuolista osaamista suunnitteluun ja johtamiseen. Liittolaisemme olisivat siis automaattisesti rinnallamme, mikä sitouttaisi voimakkaasti kyseisiä maita myös Suomen puolustamiseen – ovathan heidän omat miehensä ja naisensa hyökkääjän tulivaikutuksen kohteena. He voivat sekä omissa maissaan että Nato-tehtävissään vaikuttaa suotuisasti Suomen hyväksi. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G Nato-esikunta Suomeen – ja Mikkeliin. Natossa palvellaan kussakin palveluspaikassa tyypillisesti kolme vuotta. 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 NATO Y leisesti ottaen Naton alaesikunta Suomessa olisi iso etu maamme puolustuksessa. Erittäin tärkeä seuraus olisi myös Suomi-tietoisuuden lisääntyminen liittolaismaissa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola kiistivät julkisuudessa esitetyt tiedot, joiden mukaan Mikkeli olisi saamassa Naton maavoimien alaesikunnan. . Ja mikä merkittävintä: Kun ulkomaiset upseerit ja aliupseerit olisivat sijoitettuna Suomessa sijaitsevaan esikuntaan, se tarkoittaa, että he palvelevat siellä myös kriisin ja sodan aikana. Etelä-Savosta johdettaisiin jatkossa Naton maaoperaatioita Pohjoismaissa. Tiedossa kuitenkin on, että jonkin tason johtoesikuntaa Suomi havittelee ja erittäin hyvästä syystä. Suomen asia tulisi huomioiduksi asiaankuuluvalla tavalla
17 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 . Suomen marsalkka Mannerheim ja jalkaväenkenraali Erik Heinrichs tutkivat karttaa Mikkelissä.
Mikkeli sijaitsee myös Venäjän mahdollisten todennäköisimpien maahyökkäyssuuntien ulkopuolella, eikä johtamispaikka siten jäisi kiperässä tilanteessa hyökkääjän jalkoihin, vaan tässä suhteessa se voisi jatkaa toimintaansa keskeytyksettä. Lisärakentaminen jäisi todennäköisesti vähäiseksi. Lisäksi Venäjän suunnasta katsottuna hyökkäysreitti on vahvasti järvien rikkomaa ja siten puolustajalle erittäin edullista aluetta. Toiminnan käynnistäminen olisi sujuvaa. Maasto tarjoaa Mikkelille hyvin suojaa. Se on suunnassa, jossa ei ole mitään strategisia kohteita, joten siihen suuntaan ei hyökkääjän ole syytä joukkojaan keskittää. Tilannehan olisi todella paha, jos kesken taistelun jouduttaisiin tekemään isompia siirtoja. Näistä kyvykkäimmistä upseereista kasvaa osasta aikanaan kenraaleja ja korkeimman tason päätöksentekijöitä. Siten perusedellytykset ovat jo pääosin valmiina. Suojatilat ja luolastot, salatut ja varmennetut dataja viestiyhteydet, vartionti ja lähipuolustus, valmiudet toimia pitkäaikaisesti sulkutilassa tarvittaessa muun muassa varavoimajärjestelmien avulla sekä moni muu asiakokonaisuus on jo valmiina ja saatavilla. Näiden päättäjien Suomi-tuntemus olisi todella suomalaisten etu! Mikkelin uusi tuleminen Mikkelihän oli sotiemme aikaan päämajakaupunki ja siten kelpaisi mainiosti jälleen kantamaan vastuun sotilaallisen johtoportaan isännöimisestä. Kokemusta on! Artikkelin alkuosassa mainitut asiat koskevat kaikkia mahdollisesti Suomeen sijoitettavia Naton esikuntia, mutta tarkastellaan tässä lisäksi Mikkeliä maavoimajoukkojen johtoportaan sijaintipaikkana. Mikkelissähän on jo kohtuullisen pitkään toiminut Maavoimien esikunta. Mikkelihän sijaitsee Saimaan vesistöalueen sisällä sen länsireunassa. 18 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 maan työtehtävissään Venäjän ykköskohteiden tilaa. Lennokki-ja ohjussota Iranin massiivinen lennokkija ohjusisku Israeliin huhtikuussa oli kuitenkin malliesimerkki nykyaikaisen so. Mikkeli on tästä näkökulmasta hyvässä asemassa sijaintinsa puolesta
Ja onhan erilaisten ohjusten käyttö ollut Ukrainan sodan perusvälineistöä jo kahden vuoden ajan. Torjunnan syvyys antoi joustavuutta ja lisää aikaa torjujille, jolloin torjunnan onnistuminen oli varmempaa. Israelin-vastaisessa ja hurmoshenkisessä iranilaisessa mainostaulussa esitellään ballistisia ohjuksia Teheranissa huhtikuussa 2024. Mikkelin keskustaa. Hyökkäyksessä käytettiin yhteensä 331 asetta: räjähdelennokkeja oli 185, risteilyohjuksia 36 ja ballistisia ohjuksia 110 kappaletta. Kulkuaukkoja on monia, ja niissä on sotilasbunkkerien perusratkaisun mukaisesti useita panssariovia peräkkäin, jotta tuhovaikutus ei pääse itse johtamistiloihin, vaikka luolaston suuaukolle osuttaisiin isollakin ohjuksella. Onko se kokonaisuutena arvioiden paras sijainti Naton alaesikunnalle vai löytyisikö läntisemmästä Suomesta sotilaallisesta näkökulmasta tarkasteltuna vielä parempi sijoituspaikka. Voihan paikkakuntavalinnoissa joskus ehkä vaikuttaa muutkin tekijät kuin vain sotilaallinen tarkoituksenmukaisuus. C FP W IK IM ED IA C O M M O N S. Hyökkäys kesti yhteensä noin viisi tuntia. Samoin Venäjä teki vuodenvaihteessa samantyyppisiä varsin massiivisia ohjusiskuja Ukrainan infrastruktuurija siviilikohteisiin. Vain seitsemän ballistista ohjusta pääsi maaliinsa torjunnan läpi! Syynä uskomattoman menestyksekkääseen torjuntaan oli Israelin huippuvahva ilmatorjunta, hävittäjätorjunta ja liittolaisten apu, joka oli varsin vahvaa. Venäjän rajalle on noin 100 kilometriä, ja rajan läheisyydessä hävittäjätoiminta on hyvin rajoittunutta Venäjän perinteisesti vahvan ilmatorjunnan vuoksi. Ei ohjusja lennokki-iskua voi antaa vain tulla luottaen kymmeniä metrejä paksuun graniittikattoon pään päällä. Iranilaiset käyttivät drooneja, ballistisia ohjuksia ja risteilyohjuksia. Mikkelillä on siis puolensa ja puolensa. Naton ja suomalaisten yhteinen johtoporras Mikkelissä ei toki saisi näin massiivista ilmaja ohjuspuolustusta suojakseen, mutta onhan johtamispaikka syvällä kiven sisässä. Se aiheuttaisi vahinkoa, joka saattaisi osittain lamauttaa johtamistoiminnan, vaikka vauriot saataisiinkin korjattua. Osa ohjuksista ja lennokeista tuhottiin toki myös monipuolisella ilmatorjunnalla ja ballistiset ohjuksen niiden torjuntaan kykenevillä ohjuksilla. dankäynnin yhä merkittävämmäksi nousevasta toimintatavasta. Ohjusisku särkisi todennäköisesti muun muassa dataja muita viestiyhteyksiä sekä kulkuteitä. Mikkelin tapauksessa operatiivista syvyyttä ei ole merkittävästi. Iran iski useisiin kohteisiin ympäri Israelia. Hyökkäys pitää kuitenkin torjua. Iranin isku antaa kuitenkin hyvän vertailumallin myös Mikkelin sijainnin tarkasteluun. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 19 NATO . Eli Israelia kohti tulevia lennokkeja ja risteilyohjuksia mentiin vastaan hävittäjillä, jotka pudottivat ne hyvissä ajoin. Aika näyttää, käsitelläänkö Naton organisaatiomuutoksia ja alaesikuntien sijoittelua Nato huippukokouksessa Washingtonissa heinäkuussa ja tehdäänkö asiasta ohjaavia ratkaisuja tai jopa lopullisia päätöksiä. Ja välimatka vain lyhenee, jos hyökkääjä olisi jo tunkeutunut maahamme Lappeenrannan suunnasta. Kirjoittaja on palvellut Naton komentorakenteissa operatiivisella tasolla Joint Force Command Brunssumissa Alankomaissa ja strategisella tasolla SHAPEssa Belgiassa. Israeliin kohdistunut isku torjuttiin osaltaan hävittäjillä, jotka lensivät ainakin Syyrian ja Jordanian ilmatilassa.
Erilaisiin tilanteisiin on oltava valmiina reagoimaan nopeasti, mutta sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan ei sen sijaan tällä hetkellä ole. Hän korosti, että Suomen valmiudesta ja varautumisesta pidetään huolta kehittämällä näitä osana liittokunnan jäsenyyttä. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa tällä hetkellä Uuden komentajan tulkinta medialle . Uusi komentaja pitää hyvin epätodennäköisenä, että Venäjä hyökkäisi johonkin Natomaahan. ”Ehkä konkreettisin esimerkki, jota seurataan lähiaikoina, on välineellistetty maahanmuutto Suomen lähialueilla rajan takana”, Jaakkola totesi medialle. TEKSTI ARI PAKARINEN KUVAT: ARI PAKARINEN JA PUOLUSTUSVOIMAT. Jaakkola tarttui esityksessään myös varautumisen tärkeyteen. Venäjän vaikuttamistoiminnan lisäksi Suomen on hänen mukaansa varauduttava siihen, että turvallisuustilanne jatkuu huonona vielä pitkään. Jaakkola totesi, että tällä hetkellä on myös hyvin epätodennäköisenä, että Venäjä haluaisi testata Naton viidennen artiklan toteutumista ja hyökkäisi johonkin Naton jäsenmaahan. Jaakkola kertoi, kuinka Venäjä on julkisesti ilmoittanut, ja ehkä jo käynnistänytkin, toiUusi Puolustusvoimain komentaja kenraali Janne Jaakkola astui parrasvaloihin ja piti ensimmäisen lehdistötilaisuutensa Helsingissä 4. huhtikuuta 2024. 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 MA ANPUOLUSTUS P residentti Sauli Niinistö nimitti Janne Jaakkolan komentajan tehtävään aivan virkakautensa lopulla. Kehitys saattaa pitkällä aikavälillä vaikuttaa siihen, miten venäläiset näkevät koko Euroopan ja länsimaat ylipäätään. Jaakkola toimi ennen sitä viimeksi Puolustusvoimien strategiapäällikkönä sekä aiemmin muun muassa suunnittelupäällikkönä ja logistiikkapäällikkönä Pääesikunnassa. Venäjällä yhteiskunnan perustekijät, kuten koulut ja kirkot, on siirretty sotilaallisen vaikuttamisen ja ohjauksen piiriin. Suomella on kuitenkin vielä opittavaa Naton uutena jäsenmaana, mutta tuomme yhdessä Ruotsin kanssa uutta näkökulmaa ja osaamista Naton pohjoiselle alueelle. Suomen sotilaallinen puolustus nojaa asevelvollisuusarmeijaan. Jaakkolan keskeisin sanoma tiedotustilaisuudessa oli selkeästi, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Puolustusvoimain komentajan virka on määräaikainen ja kestää viisi vuotta. Huolenaihe Venäjän yhteiskunnallisessa kehityksessä Jaakkola on huolissaan koko yhteiskunnan läpäisevästä aivopesusta Venäjällä. Kansaa käännetään Jaakkolan mukaan eräänlaiseen sotatilaan. Muu Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen sen sijaan on hänen mukaansa melko todennäköistä myös jatkossa
SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 21 . Huhtikuun 1. päivänä kenraaliksi ylennetty ja komentajan tehtävässä aloittanut Janne Jaakkola piti ensimmäisen tiedotustilaisuuden 4.4.2024 Helsingin päävartion tiloissa.
Nato-terminologiassa kolmannen artiklan vaatimuksia”, muistutti Jaakkola. Jaakkolan mukaan Suomessa ei ole painetta tai tarvetta muuttaa nykyistä kansallista varusmiespalvelusta tai reserviläisjärjestelmää, vaikka sitä kehitettäisiinkin. ”Tässä yhteydessä korostan kansallisen kyvyn ja valmiuden ylläpitoa ja kehittämistä. PU O LU ST U SV O IM AT. ”Harjoitukset, jotka olivat ennen pelkästään kansallisia, voivat olla jatkossa kansainvälisiä harjoituksia, eli harjoituksiin liitetään harjoittelua myös muiden Nato-maiden joukkojen kanssa.” Nato tulee myös avaamaan Jaakkolan mukaan paljon uusia ovia aktiivisille ja osaaville reserviläisille. Ollaan palaamassa kylmän sodan ja Neuvostoliiton ajoille. ”Meidän järjestelmämme tulee jatkossakin perustumaan tähän samaan, en nyt sano ikiaikaiseen, mutta perinteiseen systeemiin”, totesi Jaakkola. Toiminnan alkuvaiheessa reserviläisten oma aktiivisuus korostuu, kun kaikkea Natoon liittyvää lainsäädäntöä ja säädöspohjaa tehdään valmiiksi. Yhteensovittamisen tarvetta hän näkee muun muassa sotilaalliseen pelotteen uskottavuuden kannalta tärkeässä strategisessa viestinnässä, ja onkin syytä pohtia, miten asioista viestitään osana liittokuntaa. Hänen mukaansa Suomen kokoisessa valtiossa ja taloudessa korkean teknologian sotajärjestelmiä merkittävämpään asemaan nousee sotilaallinen osaaminen. Harjoitukset, jotka olivat ennen pelkästään kansallisia, voivat olla jatkossa kansainvälisiä harjoituksia. 22 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 MA ANPUOLUSTUS menpiteitä vahvistaakseen Suomen itärajan takaista aluetta sotilaallisesti. Venäjän toimiin kuuluu uusia sotilaspiirijakoja sekä joukkojen perustamisia ja vahventamisia. Kertausharjoitusten kansainvälistymisen hän uskoo jatkuvan entisestään. Harjoitusten luonne muuttuu ja ne saavat enemmän mediassa näkyvyyttä. Suomen puolustusjärjestelmä osaksi Nato-puolustusta Jaakkola nimesi tiedotustilaisuudessa juuri alkaneen komentajakautensa merkittävimmäksi painopistealueeksi Suomen kansallisen puolustusjärjestelmän kehittämisen ja optimoinnin osaksi yhteistä Nato-puolustusta
Janne Alpertti Jaakkola 56-vuotias Synt. Maanpuolustuskiltojen, reserviupseerikerhojen ja reserviläisyhdistysten toiminnan maanpuolustustietoisuuden lisääjänä ja maanpuolustustahdon ylläpitäjänä hän kokee erittäin merkityksellisenä. luokan Vapaudenristi miekkoineen (VR 3 mk) Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki (SVR K) Suomen Leijonan 1. 17.7.1967, Vehmaa Naimisissa, yksi aikuinen lapsi Prikaatikenraali 2017 Kenraalimajuri 2021 Kenraaliluutnantti 2023 3. 23 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Reserviläinen kouluttaa reserviläistä Uusi komentaja pitää koulutusyhteistyötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa merkittävänä. luokan ritarimerkki (SL R I) Kamppailu-urheilun harrastaja Nato tulee myös avaamaan Jaakkolan mukaan paljon uusia ovia aktiivisille ja osaaville reserviläisille.. Ajatus siitä, että reserviläisen kouluttaa reserviläistä, on hänen mielestään erinomainen keino siirtää osaamista vapaaehtoisuuden pohjalta mutta myös ammattimaisesti
Reservistä erotaan, reservin iskukyky säilyy Reservistä eroaminen on puhuttanut jo kymmenen vuoden ajan. Lukumääräisesti puhutaan pienistä määristä. Venäjän hyökkäystä Krimille vuonna 2014 seurasi ensimmäinen noin 1 000 reserviläisen irtisanoutuminen reservistä. Suomalaisen maanpuolustuksen perusta on tarpeessa, ja perustuslakiin kirjatulla maanpuolustusvelvollisuudella turvataan kriisiolojen työvoiman tarve ja yhteiskunnan toimintakyky pakollisista sotaponnistuksista huolimatta ja niistä tinkimättä. Häkkänen kertoi etsivänsä ”oikeudellisia keinoja, että saan lain muutettua niin, ettei [reservistä] pystyisi eroamaan”. Eri aikakausina asevelvollisuuteen ja sen hyväksyttävyyteen on ajan vaihtelevista paineista kohdistunut kehittämisen tarpeita, mutta yleisesti malli on säilyttänyt näihin päiviin asti enemmistön luottamuksen. 24 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 MA ANPUOLUSTUS P uolustusministeri Antti Häkkäsen kommentti Kyrönmaa-lehdelle (1.2.2024) käynnisti tahattoman myräkän asevelvollisuuden ympärille. Sen jälkeen reserviläisille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin heidän sodan ajan sijoituksestaan. Puolustusministerin huoli oli silti looginen. Lausunto ehti käynnistää kampanjan reservistä eroamiseksi, eli se vain kiihdytti ilmiötä, johon Häkkänen kysyttäessä halusi saada aikaan muutosta. VELVOLLISUUDENTUNTO ASEVELVOLLISUUDEN SELKÄRANKA . Blogissaan ministeri Häkkänen kysyikin: ”Onko sodan ajan maanpuolustustehtävistä eroaminen vain ilmoitusasia?” Asevelvollisuus on ollut koko itsenäisyyden ajan Suomen valinta järjestää sotilaallinen maanpuolustus. Vaarojen aikakausi näyttää jatkuvan, ja reservistä, asevelvollisuudesta ja kokonaismaanpuolustuksesta on syytä keskustella. Häkkänen peruutti sanojaan myöhemmin blogikirjoituksessaan, mutta lisäsi, että reservistä eroamiseen liittyvää kokonaisuutta olisi pohdittava puolustusselonteon yhteydessä. Eroilmoituksia tuli lisää. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan sai lukemat uudelleen nousemaan, ja lähes 4 000 suomalaista vetäytyi maanpuolustuksen sotilaallisista tehtävistä siviilipalvelukseen. TEKSTI: JUSSI MÄKINEN JO A KI M KA U H A N EN. Viime vuosina ennätysmäärä suomalaisia on eronnut Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen, mihin puolustusministeri Häkkänen halusi puuttua järeällä tavalla. Kun reservistä eronneiden kohdalla puhutaan tuhansista eikä kymmenistä tuhansista, se ei heiluta Suomen puolustusta. Vastaavasti Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta puhuttaessa noin 280 000 sotilaan määrä on lähellä todellisuutta. Sotilaallisen maanpuolustuksen perustaa tukee lakisääteinen asevelvollisuus, joka koskee 18?60-vuotiaita miehiä, ja myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina palvelukseen. Asevelvollisista suomalaisista reserviin kuuluu kuitenkin vain noin 870 000. Asevelvollisuus on aiheestakin jälleen pöydällä ja erityishuomion alla, kun ensimmäistä Suomen Nato-jäsenyyden aikaista puolustusselontekoa valmistellaan
25 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024
Määräaikaan mennessä aloite sai vain 7 533 allekirjoitusta, mutta keskustelunaloitteena se sai kuhinaa aikaan mediassa ja maanpuolustuskentällä. Kasvavissa määrin kritiikki asevelvollisuuden epätasa-arvosta on kohdistunut siihen, että Suomessa asevelvollisuus koskee pakollisena vain miehiä. Vielä vuonna 2013 keskustelua herätti jopa kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi. Asevelvollisuuden nähdään vastaavan hyvin Suomen turvallisuusympäristön vaatimuksiin myös tulevaisuudessa niin kauan, kun sillä pystytään tuottaPE LT O N IE M I, U U N O /M U SE O VI RA ST O . Perustellulla syyllä palvelukseen astumista voi myös lykätä. 26 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 MA ANPUOLUSTUS Reservin tarpeet eivät ole poliittinen kysymys Kutsunnoissa tavoitetaan kaikki kyseisenä vuonna 18 vuotta täyttävät miehet riippumatta siitä, aikovatko he suorittaa varusmiestai siviilipalveluksen tai eivät. Vapautettujen osuus on ollut suuremmassa kasvussa kuin siviilipalvelukseen hakeutuneiden määrä. Entisen puolustusministeri Antti Kaikkosen asettaman Yleisen asevelvollisuuden kehittäminen ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen -otsikon alla kokoontuneen parlamentaarisen komitean mietinnössä kävi ilmi, että vuonna 1985 syntyneiden ikäluokasta palvelukseen määrättiin vielä 84,2 %, kun vuonna 2002 syntyneiden kohdalla vastaava osuus oli jo 10 % alhaisempi (74,33 %). Jos asevelvollinen ei ole palveluskelpoinen, hänet vapautetaan rauhan ajan palveluksesta. Ryhmä asevelvollisia kasarmin pihalla Petsamossa 1936.. Kun sodan uhka pysyi pitkään kaukana lähialueilta ja vertailukelpoisissa maissa luovuttiin yksi toisensa jälkeen yleisestä asevelvollisuudesta, kritiikki yleistä asevelvollisuutta kohtaan kasvoi. Takarajaksi palvelusvelvollisuuden suorittamiselle on käytännössä asettunut 30 ikävuoden kynnys
SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 27 maan Puolustusvoimille riittävät resurssit mahdollisiin uusiin sotilaallisiin kriiseihin varautumisessa ja tehokkaaseen toimintaan konfliktija sotatilanteissa. Suurin hyöty siviilipalvelukMaanpuolustusvelvollisuus on Suomen perustuslain 127. pykälässä määritelty velvollisuus, jonka mukaan jokaisella kansalaisella on velvollisuus osallistua isänmaan puolustukseen tai avustaa sitä lain tarkemmin määräämällä tavalla. Siviilipalvelus tarjoaa mahdollisuuden vapautua asevelvollisuudesta, mutta se ei vapauta maanpuolustusvelvollisuudesta. Miehistöön kuuluva siirtyy varareserviin sen vuoden lopussa, kun hän täyttää 50 vuotta; upseerit ja aliupseerit ovat reservissä sen vuoden loppuun, kun he täyttävät 60 vuotta. PU O LU ST U SV O IM AT. Työja elinkeinoministeriö vastaa siviilipalveluksen rahoituksesta ja järjestämisestä, eikä siitä muodostu maanpuolustusvelvollisuuden tai kokonaisturvallisuuden kannalta hyödyllistä lopputuotetta, joka olisi verrannollinen asepalveluksen suorittaneista muodostettavan reservin kanssa. Kansalaiskeskustelua ohjaavat turvallisuuspolitiikkaan liittymättömät näkökulmat Poliittinen paine Suomessa on ajoittain johtanut siihen, että sotilaallisen puolustuksen rinnalla Puolustusvoimien kaksi muuta tehtävää – muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan – on korostunut entisestään. Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista. Aikanaan Puolustusvoimiin kohdistuneen leikkauspaineen alla varuskuntaverkkoa jouduttiin supistamaan, ja paikka suorittaa asepalvelus karkasi kauemmaksi monen suomalaisen kotiseudulta. Vapaaehtoisten naisten osuus reservistä on noin 1,5 % (n. Koko maan puolustamiseen tähtäävä turvallisuusjärjestelmä on rakennettu vuosisataisen historiansa aikana puolustustaisteluun, mutta taistelu, johon joukkoja koulutetaan ja varustetaan, ei kuitenkaan tapahdu varuskunnista käsin. 13 000). Tarpeen voivat haastaa ajassa vaihtuvat poliittiset tavoitteet, joiden seurauksena reservin koko voi vaihdella. Yli 30 päivää varusmiespalvelusta suorittanut nainen voi keskeyttää asepalveluksen vain hakemalla siviilipalveluun. Tarvittaessa Suomi on sitoutunut puolustamaan koko maata. Asevelvollisuuden tuottamien suorituskykyisten joukkojen ja laajan reservin ansiosta maalle muodostetaan uskottava ja ennaltaehkäisevä kynnys ulkoista vihollista vastaan. Asevelvollisuus tarkoittaa lakiin perustuvaa aseellista maanpuolustusvelvoitetta. Vaikka reservistä eroaminen tunnetaan hallintokielessä täydennyspalvelukseen hakeutumisena, se ei nimestään huolimatta täydennä kuin asevelvollisen palvelusvuorokausien määrää. Asevelvolliset kuuluvat reserviin 50tai 60-vuotiaaksi asti. Suomessa hoidetaankin puolustamiseen tuotetuilla suorituskyvyillä myös monia muita yhteiskunnan ja huoltovarmuuden sekä rauhan ajan poikkeusolojen toimia. Asevelvollisuus nähdään nyt kustannustehokkaana tapana tuottaa suuri, tarkoituksenmukainen ja toimintakykyinen reservi, mutta asevelvollisuuden kokonaiskustannukset ovat kasvaneet osittain järjestelmäkritiikin ja muutospaineiden seurauksena. Reservi on asepalveluksen suorittaneista asevelvollisista koottu rekisteri. Yleinen asevelvollisuus koskettaa 18?60-vuotiaita miehiä. Jäljelle jäänyt palvelusaika pitää suorittaa siviilipalveluksena. Siitä huolimatta jopa aluepolitiikka ja alueellinen kattavuus niin sosiaalisista kuin taloudellisista syistä on uinut osaksi kotimaan asevelvollisuuskeskustelua. Luonteestaan huolimatta sivii lipalvelus on hallinnollisesti pidetty käsivarren mitan päässä puolustushallinnosta. Asevelvollisuus astuu vapaaehtoisten naisten kohdalla voimaan, kun asepalvelusta on suoritettu 30 päivää. Käsitteet Tarvittaessa Suomi on sitoutunut puolustamaan koko maata. Maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia Suomen kansalaisia. Näkyvimpänä esimerkkinä asevelvollisuuden ylläpitämisen rinnakkaiskustannuksista on siviilipalvelus, joka otettiin Suomessa käyttöön lain takaamana vaihtoehtona jo vuonna 1931. Siviilipalvelusvelvollisuus alkaa, kun asevelvollinen hakeutuu vakaumukseen perustuvista syistä siviilipalvelukseen. Siviilipalveluksesta ei synny reserviä. Siviilipalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jonka aikana palvelusvelvollinen täyttää 30 vuotta
28 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 MA ANPUOLUSTUS sesta yhteiskunnalle on, että se pitää yleisen asevelvollisuuden laillisuutta yllä suhteessa kansainväliseen lainsäädäntöön, mutta toisaalta se mahdollistaa asepalveluksen jo suorittaneiden protestiluonteisen siirtymän pois reservin vahvuudesta. Nyt kun Suomi on jo osa Naton yhteistä puolustusta, huomattiin, ettei jäsenyys itsessään pakota asevelvollisuusjärjestelmän muutoksiin. Nyt naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen lähettämällä hakemuksen Puolustusvoimien aluetoimistoon. Puolustusvoimia on pidetty sekä omassa markkinoinnissa että kansan suussa Suomen suurimpana kuntokouluna. Palvelukseen hakeneille naisille järjestetään ainakin vielä oma infoja valintatilaisuutensa, omat erilliset kutsunnat. SU O M EN SO TI LA S. Tasa-arvonäkökulman vahvistuessa perustelut yleiselle asevelvollisuudelle ovat jatkuvan haastamisen kohteina. Naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen lähettämällä hakemuksen Puolustusvoimien aluetoimistoon. Näille asevelvollisuuden sivuvirroista muodostuville yhteiskunnallisesti positiivisille tekijöille tulee hintalappu, joka on totuttu sijoittamaan puolustusbudjettiin. Sosiaalisesti asevelvollisuus nähdään laajojen kutsuntojen sekä koulutusjakson mahdollistamana myös osana syrjäytymisen ehkäisyä. Armeijan tai siviilipalveluksen suorittamista pidetään laajasti aikuisuuden perustaitoja ja itsenäisyyttä opettavana, nuoria sosiaalistavana sekä myös eri kulttuureista tulevia kotouttavana. Asevelvollisuus kansalaiskasvattajana Asevelvollisuuden kannattajien parissa järjestelmää on aina kiitelty suomalaisia yhdistävänä, tasa-arvoistavana ja kasvattavana osana kansalaiseksi kasvamista. Historian ennustamattomuutta korostavana piirteenä suomalaisen asevelvollisuuden kannattamisessa erottuivat Naton vastustajat, jotka kannattivat asevelvollisuutta uskoen sen säilyttämisen pidäkkeenä Suomen Nato-jäsenyyden suhteen. Sosiaalisesti asevelvollisuusarmeijan oikeutus nojaa ajatukseen moniarvoisesta ja monikasvoisesta kansanarmeijasta, jossa vastuun maanpuolustuksesta kantaa kaikista kansankerroksista koostuva reservi
Palveluksen keskeyttäneiden osuus on vuosittain noin 15 %. Vaihtoehtoiskustannuksilla tarkoitettiin arvoa tai hyötyä, jonka asevelvolliset yhteensä menettävät, kun he käyttävät osan ajastaan asepalvelukseen opiskelun tai työnteon sijaan. Asevelvollisista 48 % suorittaa 347 päivän mittaisen asepalveluksen, 14 % 255 päivän mittaisen asepalveluksen ja 38 % 165 päivän mittaisen asepalveluksen. Siitä huolimatta palvelusajan pituuden kustannusvaikutuksia, siviilipalveluksesta koituvaa taloudellista kustannusta ja siitä saavutettavaa käytännöllistä lisäarvoa on syytä puntaroida aika-ajoin. Lähtöasetelmassa huomioitiin, että vuosittain aseja siviilipalveluksen loppuun suorittavia on yhteensä noin 22 000. PU O LU ST U SV O IM AT. Raportin laskelmat perustuvat sen aikaisiin bruttopalkkoihin ja arvioon asevelvollisuuden vuoksi menetetyistä verotuloista. Puhumattakaan siitä, kuinka monta pitkän palvelusajan suorittanutta mutta vaille reservin sijoitusta jäävää asevelvollista suomalainen puolustuskyky lopulta kaipaa. Etla tarkasteli erityisesti asevelvollisten palvelusaikaan liittyvää vaihtoehtoiskustannusta. Vuosittain palvelusaikaan kuluisi yhteensä noin 16 500 henkilötyövuotta. Vaikka asevelvollisuuden aiheuttamista vaihtoehtoiskustannuksista sekä aseja siviilipalvelusvelvollisten palveluksen aikaisista kustannuksista saadaan laskelmia, euro on huono konsultti ohjaamaan asevelvollisuuden uudistamista. Lisäksi siviilipalvelus kestää 347 päivää. Etlan kunnianhimoinen raportti yritti saada selkoa asevelvollisuuden vaikutuksista kansantalouteen vuonna 2021. 29 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Asevelvollisuuden kustannukset Asevelvollisuuden tarkkarajaisia kustannuksia ei ole pystytty osoittamaan. Palveluksen keskeyttäneiden osuus on vuosittain noin 15 %. Raportissa tehdyillä yksinkertaistuksilla päästiin keskimääräiseen 272 päivän palvelusaikaan. E tlan raportin pelkistetty lopputulema päätyi 880 miljoonan euron vuotuisiin kustannuksiin
Ukrainan Sea Baby -meridrooni.. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 30 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 MERIDROONIT UUSI VANHA ASE . TEKSTI: LAURI VASANKARI, KAPTEENILUUTNANTTI
Varhaisena edeltäjänä alivoimaisen laivastovoiman sodankäynnin taktiikassa on käytetty tulilaivoja (fire ship) ja hellburner-räjähdealuksia jo englantilaisten taistellessa Espanjan armadaa vastaan vuonna 1588. Syy oli selvä, sillä sukeltaminen on ihmiselle haastavaa ja vaarallista, samoin miiUkrainan meridroonit eli miehittämättömät pienveneet ovat onnistuneet aiheuttamaan merkittäviä tappioita Venäjän Mustanmeren laivastolle. Ukrainan asevoimat on vuoden 2024 helmikuisen julkilausumansa mukaan tuhonnut tai vahingoittanut 24:ää venäläistä alusta; yhteensä noin kolmannesta koko Mustanmeren laivaston kalustosta.. Uusi vanha keksintö Yhtä lailla kuin tekoälyä ei keksitty chattibotteja varten, miehittämättömät merialukset eivät tulleet merisodan näyttämölle vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Modernien miehittämättömien järjestelmien historia ulottuu edelliselle vuosisadalle, jolloin meriympäristössä tärkeimpiä kehityssuuntauksia olivat pitkään vedenalainen toiminta, mukaan lukien raivaustehtävät. 31 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 erinteisestä merisodankäynnistä poikkeavaa taktiikkaa on pidetty mullistavana ja käänteentekevänä erityisesti siksi, ettei Ukrainalla ole käytännössä omaa laivastoa
Kehitystyön taustalla on ollut – ainakin yhden tulkinnan mukaan – tarve hoitaa laivaston aluksille tyypillisiä tehtäviä miehittämättömillä, parhaimmillaan itsenäisesti toimivilla välineillä. Jokaiselle rantavaltiolle meriyhteydet ovat vähintään sille itselleen erittäin tärkeitä. Raporttien perusteella niitä ei ole sen jälkeen käytetty merimaaleihin kuin vasta maaliskuussa 2024, jolloin Ukraina iski alun perin Magura V5:n hinnaksi on ilmoitettu julkisissa lähteissä 250 000–270 000 euroa, joka vastaa karkeasti kymmenestai kahdestoistaosaa modernista meritorjuntaohjuksesta. Venäjälle kirvelevät tappiot Lähteiden mukaan Ukraina upotti kaksi vuotta sitten Venäjän laivaston Slava-luokan Moskva-risteilijän omilla Neptune-ohjuksillaan. Ukraina sen sijaan menetti laivastojoukkonsa Krimin miehityksen myötä vuonna 2014. Ukrainan asevoimat eivät kuitenkaan lähteneet kehittämään laivastoa tai sen menetettyjä aluksia korvaavaa järjestelmää, vaan kehitystyön lähtökohta näyttää olleen täysin vaikutusperustainen. Miehittämättömyyden tärkeimpänä edistäjänä on ollut nimenomaan riskienhallinta: sotilaallisessa viitekehyksessä on tavoiteltu pienempää henkilöstöön kohdistuvaa riskiä ja samalla pidempää toiminta-aikaa vaikeissa olosuhteissa. Kiinnostus herännyt Teknologian kehittyessä eri valtioiden laivastot ovat alkaneet suunnitella miehittämättömien ja itsenäisesti toimivien järjestelmien rakentamista täydentämään ja korvaamaan miehitettyjen lavettien suorituskykyjä. 32 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A nanraivaus, näiden yhdistelmästä puhumattakaan. Esimerkiksi Ukrainan tapauksessa merien kautta kulkee maailmanlaajuisestikin merkittävä osa sen maataloustuotteiden vientikaupasta. Kun laajamittainen sota puhkesi vuonna 2022, Ukrainan asevoimilla oli merkittävä ongelma: kuinka suojata kriittinen meriyhteys ja torjua muun muassa Venäjän merivoimien maihinnousu ja kaukovaikutteisten, merisijoitteisten asejärjestelmien käyttö. D A N IY A R SA RS EN O V/ M IN IS TR Y O F D IG IT A L TR A N SF O RM AT IO N . On haluttu järjestelmä, joka mahdollistaa vastustajan alusten maalittamisen ja niihin vaikuttamisen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhdysvalloissa viimeisen kymmenen vuoden ajan on pyritty vähentämään riskiä, että miehitetyt, kalliit ja vaikeasti korvattavat alukset vaurioituisivat tai tuhoutuisivat. Tästä syystä keskikokoisetkin järjestelmät, kuten SeaHawk, ovat yhtä suuria mitoiltaan kuin kotimaiset ohjusveneet. Vastaavasti myös Kiina on lähtenyt varustelukilpailuun samankaltaisella innovaatiotoiminnalla. Magura V5 -meridrooni.
Meridroonit ovat julkisten lähteiden valossa vastanneet kahden tukikohtaiskun lisäksi suuresta osasta merellä tapahtuneista upotuksista ja iskuista lähes koko konfliktin ajan. Muskie M18 on vaaniva, uppoumarunkoinen drooni. M A RT A C. Julkisten lähteiden mukaan se saavuttaa yli 50 solmun nopeuden, ja sillä on 500 meripeninkulman (926 km) toimintaetäisyys. Muskien hyötykuorma on 450 kg. Oryxin sivusto listaa vain todennettuja tappioita, ja se on listannut 26 vahingoitettua tai tuhottua alusta. Tavoitteena ovat pienet, itsenäisesti toimivat alukset, jotka kykenevät iskemään vastustajaan suurilla nopeuksilla. Vahvistetun kokonaiskuvan luominen tilanteesta on haastavaa. Ohjuksilla ja muilla kaukovaikuttamiskyvyillä on isketty satamakohteisiin ja rannassa olleisiin aluksiin, kuten Kilo II -luokan Rostov-na-Donu-sukellusveneeseen. Meridroonit olisivat tuhonneet kahdeksan alusta, meritorjuntatai risteilyohjukset myös kahdeksan, ballistinen ohjus yhden ja lentävät droonit kolme alusta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 33 . Seitsemän aluksen tuhojen osalta käytetty asejärjestelmä ei ole ollut tiedossa. Muutoksen voidaan tulkita johtuneen Ukrainan menestyksestä Mustallamerellä. Joka tapauksessa huomionarvoista on, että meridrooneilla tehdyt iskut vastaavat ohjuksilla tehtyjen iskujen lukumäärää. Sen sijaan UAV-lennokki-iskut muun muassa Bayraktar-lentolaitteella ovat jääneet sodan alun jälkeen pois kuvasta, samoin kuin Totška-U-ballististen ohjusten käyttö. Iskut ovat jälleen kiihtyneet maaliskuussa 2024. Muita ohjuksia Ukraina on kuitenkin käyttänyt; sillä on muun muassa Harpoon-pintatorjuntaohjuksia ja Storm Shadow -risteilyohjuksia. Olenegorski Gornjak -maihinnousualuksen siluetti kuvattuna meridroonista käsin lähellä Novorossijskin satamaa Venäjällä, kuvakaappaus videosta. Kuitenkin lähes vastaavasta määrästä eli seitsemästä iskusta ei ole yksiselitteistä tietoa, mitä järjestelmää on käytetty. Defence Innovation Unitin PRIME (Production-Ready, Inexpensive, Maritime Expeditionary) -hanke pyrkii ostamaan kaupallisia järjestelmiä ja integroimaan niitä käyttöönsä. Julkisten lähteiden mukaan Ukraina on iskenyt kaikkiaan 27:ään Venäjän Mustanmeren laivaston alukseen. . Viimeisimpänä läntisenä kehitysasteena on Muskie M18, joka on vaaniva, uppoumarunkoinen drooni. Listausta ei voi pitää aukottomana, sillä tiedot ovat osin ristiriitaisia tai yksipuolisesti vahvistettuja. omaan Ropucha-luokan maihinnousualukseensa Konstantin Olshanskyyn. Kehitystyötä maailmalla Vuonna 2024 muun muassa Yhdysvallat on keskittynyt suurten miehittämättömien alusten sijasta pieniin, vaaniviin järjestelmiin
Meridroonien oletetaan kestävän paremmin kineettistä vaikuttamista kuin ilmassa liikkuvat projektiilit, eivätkä moderneimpienkaan sota-alusten järjestelmät ole kehitetty torjumaan juuri nopeaa, pientä ja pahimmillaan parvena operoivaa pintauhkaa. Elektroninen sodankäynti näyttäytyisi täten loogisena vastatoimenpiteenä niitä vastaan. Ei mikään ihmease Meridrooneilla on myös heikkouksia, ja tiedonsiirtoyhteys on yksi niistä. Meridroonien eduiksi voidaan nähdä seuraavat ominaisuudet: • mahdollisuus toimia vaanivana järjestelmänä • kyky luoda oma tilannekuva ja tuottaa itsenäinen maalinosoitus • pitkä toimintamatka ja -aika • suuri hyötykuorma • edullinen kappalehinta ja • minimaalinen riski operoivalle henkilöstölle. Teknisesti tämän kaltainen itsenäinen toiminta on mahdollista. Kun lisätään droonien autonomiaa eli kykyä toimia itsenäisesti ohjaajasta riippumatta, niin tiedonsiirtoyhteyden merkitys muuttuu myös eettiseksi tarkasteluksi. Nyt FIAC-uhkakuva on kuitenkin jälleen nostanut päätään, eivätkä ainakaan venäläisten järjestelmät vaikuta kykenevän torjumaan niitä tehokkaasti tällä hetkellä. Voiko meridroonin siis lähettää matkaan, antaa sen etsiä annetulta alueelta maalin ja päättää itsenäisesti tämän tuhoamisesta. Vastaavasti hyötykuorman määrä on parhaimmillaan ohjukseen nähden moninkertainen. 34 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Monia hyötyjä Pienten, miehittämättömien pinta-alusten käyttäminen pintatorjuntajärjestelminä on näin ollen osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi merenherruuden kiistämiseen ja vastustajan merellisen voiman kuluttamiseen kustannustehokkaalla tavalla. Millainen yhteys järjestelmään on oltava, pitääkö ihmisen tehdä hyökkäyspäätös. Muun muassa amerikkalaiset noteerasivat niin kutsutun FIAC (Fast Inshore Attack Craft) -uhkan jo 1990-luvulla, mutta asia vaikuttaa unohtuneen 2000-luvulla ja väistyneen muun muassa hypersoonisten aseiden aiheuttaman uhan tieltä. Ukrainalaisten omien sanojen mukaan kohteen metsästäminen voi kestää päiviä, ja kun kohde pyrkii torjumaan droonia voi operaattori suunnistaa pimeässä kohti aluksen ampumien valojuovien alkulähdettä. Lisäksi oletettavasti informaatiovaikuttamistarkoituksessa jaetut videot sekä tilastoidut iskut osoittavat meridroonien olevan haastavia torjuttavia tavanomaisin menetelmin. Annetaanko ”robotin” toimia itsenäisesti. Hahmontunnistukseen käytetty tekoäly tunnis. Tämän hetken tietojen valossa Ukraina käyttää StarLink-järjestelmää meridroonien operointiin. Esimerkiksi Magura V5:n hinnaksi on ilmoitettu julkisissa lähteissä 250 000–270 000 euroa, joka vastaa karkeasti kymmenestai kahdestoistaosaa modernista meritorjuntaohjuksesta
Tutkimusprojektin on tarkoitus tuottaa kvantitatiivista, tutkittua tietoa siitä, miten meridroonit suhteutuvat ohjusjärjestelmiin niin liikehtimiskyvyn, hyötykuorman vaikutuksen kuin havaittavuuden ja torjuttavuuden osalta. Suomi seuraa kehitystä Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksella on käynnissä useita tutkimusprojekteja, joista yhdessä on tarkoitus selvittää meridroonien rinnastettavuutta pintatorjuntaohjuksiin asejärjestelmänä. Kun havaintoetäisyys on esimerkiksi 10 meripeninkulmaa, jää alukselle tunti aikaa vaikuttaa kohti tulevaan kohteeseen. Tulilaivoja (fire ship) ja hellburner-räjähdealuksia käytettiin jo aikoinaan, kun englantilaiset taistelivat Espanjan armadaa vastaan vuonna 1588. Jää nähtäväksi, missä määrin miehittämättömät järjestelmät muuttavat laivastojoukkojen rakenteita ja taktiikkaa, kun meridroonit haastavat ja täydentävät nykyisiä doktriineja. Tällä hetkellä meridrooneista oleva tieto nojaa Ukrainan sodan tarkkailuun ja havainnointiin, mutta järjestelmien tarkastelu edellyttää myös systemaattista tutkimusotetta sen selvittämiseksi, miten Muskey M18:n ja Magura V5:n kaltaiset järjestelmät voitaisiin integroida Itämeren olosuhteisiin ja esimerkiksi meidän Merivoimiemme pintasodankäynnin doktriiniin. Meridroonin heikkous ohjukseen verrattuna on myös sen suhteellisessa nopeudessa: jos kohde kykenee saavuttamaan yli 30 solmun nopeuden, jää esimerkiksi Magura V5:n suhteellinen nopeus noin kymmeneen solmuun, mikäli kohde pyrkii ajamaan poispäin uhasta. Kuitenkin kun huomioidaan meridroonien edullinen hinta ja erilainen käyttöprofiili, on niiden massamainen käyttö eräänlaisena parvena mahdollista. Vaanivana tai metsästävänä asejärjestelmänä niillä kyetään luomaan alueella pidempiaikainen läsnäolo ja vaikuttamiskyky altistamatta miehitettyjä yksiköitä samaan tehtävään, kunhan tiedonsiirtoyhteydet toimivat riittävällä varmuudella. Tällainen autonominen ”konetappaja”, jonka päätöksiä ihminen ei valvoisi ja vahvistaisi, on länsimaissa epäeettinen, mutta monissa muissa maissa asiaa ei nähdä ongelmana. Keskimääräinen läntinen pintatorjuntaohjus lentää noin 270 metriä sekunnissa, jolloin torjunta-aikaa jää jäljelle samassa asetelmassa reilu minuutti. Merisodan kokonaiskuvassa mikään ei ole muuttunut, mutta vähintään taisteluteknisellä tasolla ollaan maailmanlaajuisesti uuden edessä. Kapteeniluutnantti Lauri Vasankari on tohtoriopiskelija, sotatieteiden maisteri sekä tekoälyn ja datatieteiden diplomiinsinööri Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksella. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 35 taa sensorien avulla maaleja, luokittelee ne ja valitsee maalinsa ennalta annetun tärkeysjärjestyksen mukaisesti. N AT IO N A L M A RI TI M E M U SE U M. . Miten Muskey M18:n ja Magura V5:n kaltaiset järjestelmät voitaisiin integroida Itämeren olosuhteisiin ja esimerkiksi meidän Merivoimiemme pintasodankäynnin doktriiniin
Uusi komentaja on ottanut tehtävän vastaan haasteellisena aikana. 36 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Suomen Sotilas -lehti kävi haastattelemassa Merivoimien komentajaa, kontraamiraali Tuomas Tiilikaista Merivoimien esikunnassa Turussa. Tiilikainen aloitti tässä tehtävässä kuluvan vuoden alussa. Toisaalta hän on kokonaisuudessaan hyvin tyytyväinen Merivoimien nykytilaan ja suorituskyvyn kehittymiseen tulevaisuudessa. Kansainvälinen tilanne on heijastunut myös Itämerelle, Merivoimien operaatioalueelle, lisäten sotilaallista toimintaa ja vaikeuttaen ennakointia. MERIVOIMAT MYÖTÄTUULESSA Merivoimien uuden komentajan haastattelu N AT O PH O TO /F RA N C PO C H RI ST IA N VA LV ER D E
Naton kanssa on harjoiteltu pitkäjänteisesti. Kuvassa ohjusvene Hanko harjoituksissa Naton laivasto-osaston kanssa vuonna 2017. Vuonna 2023 merikuljetusten osuus kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista oli 95,7 prosenttia, kun se oli 92,5 prosenttia vuonna 2022. MERIVOIMAT MYÖTÄTUULESSA . On selvää, että kaikilla valtioil. Merikuljetuksien määrää on käytännössä mahdotonta korvata muilla kuljetusmuodoilla. Siksi Suomen on turvattava ja puolustettava merireittejä ja merikuljetuksia. 37 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 M erellisillä yhteyksillä ja merenkululla on elintärkeä rooli kansantaloudellemme ja huoltovarmuudellemme. Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista kulkee meriteitse. Itämeri on elintärkeä väylä kaikille sen rantavaltioille, niin Nato-maille kuin Venäjällekin. Merikuljetusten tonnimäärät laskivat 7,1 prosenttia 81,5 miljoonaan tonniin. HAASTATTELU: KAI AHOTUPA, JARMO SINKKONEN. Nato-jäsenyytemme vahvistaa kykyämme turvata meriyhteyksiä koko Itämeren alueella
Haastava toimintaympäristö Suomen merivoimien toiminnan yhtenä erityispiirteenä on jäätalvi. Saaristo tarjoaa suojaa, mutta se myös kanavoi alusten toimintaa, ja kovat jäätalvet asettavat rajoituksia. Maailmanlaajuiseen muutosvirtaan kuuluu moninapaisemmaksi muuttuva maailmanjärjestys poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kilpailun johdosta. Samoin saariston sokkeloinen ja karikkoinen toimintaympäristö on iso haaste turvalliselle navigoinnille ja merenkäytölle. Viro on juuri äskettäin hankkinut maalta laukaistavan Blue Spear -pintatorjuntaohjusjärjestelmän, joka tuo alueen meripuolustukseen mojovan lisän aiempaan verrattuna (Lue lisää Suomen Sotilaan nettisivuilta otsikolla Viron meritorjunta uudelle tasolle). Nato-maana Suomelle myös Suomenlahden meripuolustus on yhteistyötä, jossa erityisesti toiminta Viron kanssa on tärkeää unohtamatta muita liittolaisiamme. Ohjus on Merivoimiemme Gabriel-ohjuksen ”serkku”, joten käyttäjäyhteistyö tullee olemaan tiivistä. Kaluston ja materiaalin on sovelluttava toimintaan ympäri vuoden. PU O LU ST U SV O IM AT. Toisaalta maantiede säilyy. . Merkittävä muutostekijä oli Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon ja liittolaisten monipuolinen läsnäolo alueella. ”Suomi onkin tukenut Viron merivoimia koulutusyhteistyössä, Viro taas on auttanut meitä Nato-integraatiossa”, Tiilikainen alleviivaa tiiviitä suhteita. Kai Ahotupa Suomen Sotilas -lehdestä ja kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen. Samoin yhä nopeampi tekniikan kehitys ja digitalisaatio, ilmastonmuutos, pandemiat ja mahdolliset yllättävät häiriötekijät vaikuttavat toimintaympäristön muutokseen. MERIVOIMAT 38 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 la on tarve valvoa ja tarvittaessa vaikuttaa merialueella. Vaatimukset ovat poikkeuksellisen kovat aluskalustolle, rannikkotaistelulle ja henkilöstön osaamiselle.” Merivoimien toimintaympäristö on muodostunut geopoliittisista syistä entistä vaikeammin ennustettavaksi ja nopeasti muuttuvaksi. Tiilikainen korostaakin monesti unohtuvaa tekijää: ”Merivoimien toimintaympäristö saaristoineen ja jäätalvineen on jopa maailmanluokassa täysin ainutlaatuinen ja erittäin vaativa
SE A M A N KE IT H N O W A K, U SS G U N ST O N H A LL. 39 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Merivoimien tehtävät Merivoimien tehtävät Suomen sotilaalliseksi puolustamiseksi ovat merialueiden valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, meriliikenteen suojaaminen sekä merellisten hyökkäysten torjunta. Näiden tehtävien täyttämiseksi Merivoimien avainsuorituskykyjä ovat johtamiskyky, tiedustelu, valvonta ja maalinosoitus, pintatorjunta, merimiinoittaminen, miinanetsintä ja -torjunta, rannikkotaistelu sekä sukellusveneentorjunta. Nykytilanne ja lähitulevaisuus ”Tilanne Merivoimissa on kaluston, henkilöstön ja osaamisen näkökulmista hyvä, ja lähitulevaisuus parantaa edelleen suorituskykyjämme”, toteaa uusi komentaja. Rannikkojääkärien Jehu-taisteluvene U706 telakoitumassa Whidbey Island -luokan maihinnousualus USS Gunston Hallin kanssa Yhdysvaltain ja Suomen kahdenvälisessä harjoituksessa 2022. ”Nato-jäsenyytemme vahvistaa meripuolustusta, kun se toteutetaan liittolaistemme kanssa.” Nato lisää ja täydentää Merivoimissa jo olevia suo
Aluksiin integroitiin uusi Gabriel-pintatorjuntaohjusjärjestelmä ja niiden ilmaja lähipuolustuskykyä parannettiin. Ensimmäisen monitoimikorvetin rakentaminen on jo aloitettu Raumalla. Alusten taistelujärjestelmät uusittiin ja operointiaikaa merellä lisättiin laivateknisellä peruskorjauksella. Päivitetyt Haminaluokan ohjusveneet. Myös rannikkojoukkoja kehitetään vastaamaan muuttuvaa uhkaympäristöä. Lisäksi aluksille rakennettiin uusi kyky vedenalaiseen sodankäyntiin TP47-torpedon ja syvyytettävän kaikumittaimen (VDS) myötä. Nato Merivoimissa ”Nato-maiden ja Ruotsin kanssa on harjoiteltu toimintaa jo pitkään, joten monikansallinen yhteistyövalmius on ollut hyvällä tasolla jo ennen Nato-jäsenyyttämme”, Tiilikainen selventää. Tekninen Natoyhteensopivuus on ollut jo pitkään kaikkialla Puolustusvoimissa kehittämisen . Toisaalta vanhentuvaa kalustoa poistuu käytöstä, kuten Kuha-luokan heräteraivaajat ja osa Kiiski-luokan raivausveneistä. Päivitetyt Hamina-luokan ohjusveneet ovat kokoluokassaan erittäin kattavasti varusteltuja ja suorituskykyisiä. Meillä on paljon annettavaa liittolaisillemme.” Kalusto uusiutuu Merivoimien tunnetuin hanke tällä hetkellä on Laivue 2020. Neljän Hamina-luokan ohjusveneen modernisointi on valmistunut, ja alukset ovat Merivoimien operatiivisessa käytössä. Monikansallinen yhteistyövalmius on ollut hyvällä tasolla jo ennen Nato-jäsenyyttämme. 40 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 MERIVOIMAT rituskykyjä mutta tuo myös kokonaan uusia, kuten sukellusvenetoiminnan, joissa tietysti tukeudutaan liittolaisiin. PU O LU ST U SV O IM AT. Alukset kykenevät valvomaan ja torjumaan ilma-, pintaja vedenalaisia uhkia. Miinanraivaukseen onkin jo saatu kolme erittäin suorituskykyistä Katanpää-luokan raivaajaa. Laivue 2020 -hankkeessa rakennetaan neljä Itämeren vaihteleviin olosuhteisiin suunniteltua alusta. Pohjanmaa-luokan valmistumisen myötä Rauma-luokan ohjusveneet ja Hämeenmaa-luokan miinalaivat tulevat poistumaan käytöstä. Alukset vastaavat Itämeren olosuhteisiin syysmyrskyistä aina jäisiin ja jäätäviin keleihin. Korvetit kykenevät kaikkina vuodenaikoina esimerkiksi merimiinoitukseen, vedenalaiseen sodankäyntiin, meriliikenteen suojaamiseen sekä pitkäkestoiseen merelliseen läsnäoloon. ”Kalusto ja toimintatavat ovat jo pitkään olleet yhteensopivia.” ”Jäsenyytemme myötä meille on vapautunut käyttöön paljon uutta tietoa, ja jäsenyys mahdollistaa johtamisja tietojärjestelmien laajan yhteenliittämisen”, komentaja avaa. Samalla ne ovat apuna liittolaisten tukemisessa. ”Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä Natomaiden tuomasta voimanlisästä vaan myös osaamisen jakamisesta, joka hyödyttää kaikkia. Kokonaisuudessaan Laivue 2020 -hanke on valmis vuosikymmenen loppuun mennessä. Esimerkiksi rannikkojoukoille tulevat Gabriel-pintatorjuntaohjuspatterit ja muut uudet asejärjestelmät mahdollistavat Merivoimien tulenantokyvyn aina saariston syvyydestä pitkälle avomerelle asti
PU O LU ST U SV O IM AT. Joka tapauksessa työtä on vielä jäljellä, koska ilman jäsenyyttä tietyt toimenpiteet eivät ole olleet vielä mahdollisia. SUCBASin tärkein osa on osallistujamaiden kesken ympärivuorokautisessa operatiivisessa käytössä oleva kansainvälinen meritilannekuvan vaihtojärjestely, jonka käyttö tukee tehokkaasti Itämeren alueen meritilannekuvan muodostamista, analysointia, ylläpitoa sekä jakamista merivoimien ja . Ensimmäisen monitoimikorvetin rakentaminen on jo aloitettu Raumalla. ”Viimeiset isot asiat saataneen valmiiksi parin kolmen vuoden sisällä”, Tiilikainen arvioi ja huomauttaa, ”koskaan ei olla kuitenkaan ihan valmiita, sillä asiathan kehittyvät jatkuvasti. Laivue 2020. 41 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 ja hankintojen perusvaatimus. Työtä on tehtävä koko ajan.” Itämerellä kahdenja monenvälinen yhteistyö on ollut tiivistä jo pitkään, mikä on tehnyt liittymisestä Naton täysvaltaiseksi jäseneksi matalan: Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välinen erittäin syvällinen meritilannekuvayhteistyö sekä laajempi Itämeren merivalvontayhteistyö SUCBAS (Sea Surveillance Co-operation Baltic Sea) on ylläpitänyt ja kehittänyt merellistä tilannetietoisuutta Itämerellä
Ukraina on onnistunut meridroonein ja ohjushyökkäyksin aiheuttamaan huomattavia tappioita Venäjän Mustanmeren laivastolle. Ukrainan sota on tuonut kaikkien tietoisuuteen meridroonit, USV:t (Unmanned Surface Vehicle). Meridrooneista ja niiden vahvuuksista ja heikkouksista Ukrainan sodassa on kirjoitettu tarkemmin tämän lehden toisessa artikkelissa. Meiltä odotetaan osallistumista.” Tästä hyvä esimerkki on miinantorjunta-alus Vahterpään osallistuminen Naton rauhan ajan operaatioon huhtija toukokuun aikana; Merivoimien ensimmäinen Nato-tehtävä oli Naton pysyvässä miinantorjuntaosastossa. 42 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 muiden aluevalvontaviranomaisten kesken. ”Ajattelutavan muutoskin on suuri: Nyt saamme varmuudella apua ja meidän on myös kyettävä avun vastaanottoon ja operoimaan liittolaistemme kanssa. ”Merivoimilla on jo nyt välineet ja toimintatavat kaikkiin Merivoimien vaikuttamisen ja tulenkäytön tarpeisiin. Mutta olisivatko nämä kohtuullisen halvat ja tuhovoimaiset välineet Merivoimiemme seuraavaa asearsenaalia. Mielenkiintoisina taistelukentän tulokkaina ovat myös lentävät droonit ja isommat miehittämättömät lentolait. Samalla meidän tulee osoittaa suorituskykyjä liittokunnan tarpeisiin. Jäsenyyden myötä esimerkiksi koulutusyhteistyö erityisesti taktisen tason kursseilla on aktivoitunut.” Drooneja Merivoimiin. Tiilikainen toteaakin: ”Jokapäiväinen kanssakäyminen ja aktiivinen yhteydenpito on nyt uudella tasolla. Meridroonit ja ylipäätään miehittämättömät järjestelmät ovat kuitenkin kiinnostavia taisteluvälineitä, ja siksi Ukrainan sodassa sekä maailmalla tapahtuvaa kehitystä seurataan tarkasti”, Merivoimien komentaja summaa. SUCBAS-yhteistyön kautta saadut tiedot ovat tukeneet Merivoimien alueellisen koskemattomuuden valvontaa
Erinomainen osoitus asevelvollisuusjärjestelmämme toimivuudesta.” Merivoimien komentajan tunnustus on varsin vahva luottamuksen osoitus reserviläisiä kohtaan. ”Merivoimien joukko-osastot määrittävät tarpeen ja antavat ohjauksen, reserviläiset organisaatioissa ovat varsin itseohjautuvia. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 43 MERIVOIMAT teet. Kaikkia näitä on jo nähty Ukrainassa. Lisäksi maailmalla on saatavissa runsaasti räjähdelennokkeja eri kokoluokissa, myös nimenomaan aluksilta ammuttavia malleja. Riittävän kielitaitoinen henkilöstö on tarpeen, jotta liittolaisten kanssa yhteistoiminta sujuu”, Tiilikainen teroittaa ja lisää, ”myös muut liittolaistemme kielet ovat tärkeitä kahdenvälisessä kanssakäymisessä englannin kielen lisäksi.” Näinä haastavina aikoina Merivoimat on viivalla. Merivoimilla on käytössään Puolustusvoimien hankkimia pienehköjä Parrot-drooneja. ”Arvostan tavattomasti Merivoimien maakuntajoukkoja ja MPK:n Meripuolustuspiirin vapaaehtoistoimintaa sekä muuta reserviläistoimintaa. Myös merivartioalukselta on käytetty suurehkoa miehittämätöntä helikopteria kokeilukäytössä, joten erityyppisten miehittämättömien lentolaitteiden soveltuvuudesta merelliseen ympäristöön on paljon tietoa ja kokemusta meillä täällä Suomessa. ”Merivoimien vapaaehtoisessa toiminnassa on noin 6 000 koulutuspäivää vuosittain”, komentaja valaisee koulutusmääriä. Suomen Sotilas toivottaa Merivoimille vettä kölin alle! Merivoimien vapaaehtoisessa toiminnassa on noin 6 000 koulutuspäivää vuosittain. PU O LU ST U SV O IM AT. Näiden osalta on käynnissä myös tutkimustoimintaa. Hän on silminnähden luottavainen organisaatioonsa ja reserviläisiinsä. Kuluvan vuoden alussa tehtävässään aloittanut Merivoimien komentaja Tuomas Tiilikainen on tyytyväinen mutta tiedostaa lähivuosien vaatimukset ja haasteet. Miehittämättömillä järjestelmillä voidaan merellisessä toimintaympäristössä mahdollisesti saavuttaa taktinen etu esimerkiksi suojaamalla niillä omaa toimintaa, muokkaamalla taistelutilaa meille edulliseksi ja toteuttamalla yllättäviä operaatioita. ”Kannustan kaikkia osallistumaan aktiivisesti reserviläistoimintaan.” ”Naton jäsenenä henkilöstön kielitaito on noussut isoon arvoon. Kannustan kielitaidon kehittämiseen kaikkia Merivoimissa palvelevia ja samoin reserviläisiä. On selvitettävä uusien tulokkaiden lisäarvo. Reservi ja vapaaehtoinen toiminta Merivoimilla on muiden puolustushaarojen tavoin reservi ja kanavat vapaaehtoiseen toimintaan. ”Drooneja ja muita uusia suorituskykyjä seurataan tiiviisti niin Merivoimissa kuin Puolustusvoimissakin. Meillä on kuitenkin jo nyt kelpo välineet eri uhkaskenaarioihin vastaamiseksi”, Tuomas Tiilikainen summaa. Toiminta on isolta osalta räätälöity Merivoimien tarpeeseen, osallistujat ovat erinomaisen motivoituneita, ja toiminta tukee suoraan Merivoimien operatiivisia tehtäviä”, Tiilikainen alleviivaa. ”Kokeilutoiminnassa näiden avulla saadaan paljon tietoa lennokkien hyödyntämisessä tiedusteluun, valvontaan, maalinosoittamiseen ja vaikuttamiseen.” Karkeasti kuuluisan Bayraktar-lennokin kokoluokkaa olevasta Maavoimien Ranger-lennokin käytöstä on kokemusta merellisessä ympäristössä. Suorituskykyä on nyt, ja se tulee kehittymään yhä vaativampiin tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen
44 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 TURVALLISUUS Norjan lottajärjestö NORGES LOTTE FORBUND
TEKSTI: RISTO PENTTINEN . . Meitä luonnollisesti kiinnosti tavata tämän kunnianarvoisan Suomesta lähtöisin olevan järjestön nykyhetken edustajia. KUVAT: NORGES LOTTEFORBUND. 45 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 NORGES LOTTE FORBUND Vierailullaan Norjan kodinturvajoukkojen Heimevernetin esikunnassa helmikuussa Suomen Sotilas toivoi erityisesti tapaamista Norjan lottajärjestön kanssa
Kummankin naisen kriisiajan sijoitus on Heimevernetissä. Historian ironiaa on, että samoihin aikoihin toisen maailmansodan lopussa, kun Suomen suojeluskunnat ja Lotta Svärd jouduttiin lakkauttamaan, Norjassa Heimevernet perustettiin ja NKFV otti nimekseen Norges Lotteforbund. maaliskuuta 1928, silloin sen nimi oli vielä Norske Kvinners Frivillige Verneplikt (NKFV, Norjan naisten vapaaehtoinen puolustuspalvelus). Saksan miehittäessä Norjan järjestö pystyi aluksi jatkamaan toimintaansa muun muassa sodasta kärsineiden sairaanhoitoon, muonitukseen ja sotavankien hoitoon liittyvissä tehtävissä, mutta sen toiminta kiellettiin vuonna 1943. Virallisesti järjestön nimi muutettiin Norges Lotteforbundiksi vuonna 1945. Camilla Austmo Guddingstua ryhtyy ulkomuistista kertaamaan Vänrikki Stoolin tarinoista tutun Lotta Svärdin toimintaa ja vaiheita, kun hän kertoo lottien historiasta. 46 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 TURVALLISUUS T apaaminen järjestyikin hienosti, ja kävimme mielenkiintoisen keskustelun lottajärjestön puheenjohtajan, forbundsleder Camilla Austmo Guddingstuan ja hallitukseen kuuluvan, lottien rekrytoinnista vastaavan Mie Svarstadin kanssa. Norges Lotteforbund on poliittisesti sitoutumaton järjestö, jonka päämääränä on vapaaehtoisuuden pohjalta työskennellä kodin ja isänmaan puolesta kansakunnan maanpuolustustahdon ja valmiuden vahvistamiseksi sekä valmentaa henkilöstöä, joka niin rauhan kuin kriisien ja aseellisen konfliktin aikana kykenee toimimaan osana kokonaispuolustusta. Lottajärjestön tausta Norges Lotteforbund eli NLF perustettiin 19. Järjestö toimi aktiivisesti ja kasvoi ennen toista maailmansotaa; vuonna 1940 sillä oli 16 000 jäsentä. Liittoon kuuluu 17 yhdistystä, jotka tekeUkrainan sodan alkamisen jälkeen jäsenhakemusten määrä kasvoi huomattavasti.. Järjestön innoittajana ja esikuvana oli alusta lähtien Suomen Lotta Svärd -järjestö, mikä on hyvin Norjan nykylottienkin tiedossa. Yhteys Suomeen tulee myös hyvin selväksi Lotteforbundin nettisivuilla. Osa lotista jatkoi tämän jälkeen työtään ”maan alla” Norjan vastarintaliikkeessä Milorgissa. Lottien päämaja on Oslossa, Akershusin perinteisessä linnoituksessa
Oik. Kukin voi osallistua toimintaan omien mahdollisuuksiensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Miehiä on peräti 30 %, vaikka he ovat voineet liittyä lottajärjestöön vasta vuodesta 2019 lähtien. RI ST O PE N TT IN EN. ”Monet miehet ottavat meihin yhteyttä ja haluavat liittyä jäseniksi, kun heitä on alkanut kaduttaa, että varusmiespalvelus jäi suorittamatta”, Mie Svarstad selittää. Lottana voi jatkaa kouluttautumistaan monenlaisten kurssien muodossa ja erikoistua itseä kiinnostaviin tehtäviin. Tällä hetkellä lottien jäseniä on vajaa 1 000, joista noin 60 % on alle 50-vuotiaita. Norjan puolustusvoimien Ryggen harjoitusalueella järjestetty Lotteforbundin maastoviikonloppu käynnissä, osallistujina 22 reipasta lottaa. Kaikki loLotiksi voivat liittyä 16 vuotta täyttäneet Norjan kansalaiset, perinteisesti ainoastaan naiset, mutta vuodesta 2019 alkaen myös miehet. Vas. . Lotat tarjoavat jäsenilleen yhteenkuuluvuutta, itsensä kehittämistä sekä merkityksellisyyttä ja arvopohjaa. Lotilla on omat palveluarvonsa, joissa Forsvaretin merkeistä poiketen käytetään kukkia eikä tähtiä. Heimevernet on lottien tärkein yhteistyöorganisaatio. . Svarstad vastaa valtakunnan tasolla lottien rekrytoinnista. Hänen siviiliammattinsa on opettaja. ”Ukrainan sodan alkamisen jälkeen jäsenhakemusten määrä kasvoi huomattavasti.” Uudelle jäsenelle annetaan monipuolista koulutusta, johon kuuluvat muun muassa lottien historia, kansalaisoikeudet, lottien tehtävät, univormun käytön perusteet sekä toiminta metsässä ja maastossa. Jäsenistö kasvussa – kolmasosa miehiä Lotiksi voivat liittyä 16 vuotta täyttäneet Norjan kansalaiset, perinteisesti ainoastaan naiset, mutta vuodesta 2019 alkaen myös miehet. Hän on ollut mukana esimerkiksi järjestämässä kampanjoita oppilaitoksissa ja messuilla. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 47 vät yhteistyötä paikkakuntiensa kodinturva-alueiden kanssa. Lottien tehtäviä Lottien toiminnassa vapaaehtoisuuden henki on hyvin tärkeä, ja sitä halutaan vaalia. Vuonna 1947 Norjan lotat solmivat yhteistyösopimuksen Heimevernetin kanssa, ja yhteistyö sai selkeät puitteet. Lottien rekrytoinnista vastaava Mie Svarstad (vasemmalla) ja Forbundsleder Camilla Austmo Guddingstua (oikealla). Lottien jäsenmäärä ei ole samalla tasolla kuin suurimmillaan kylmän sodan aikana, mutta se on kasvu-uralla. Lottien arvoihin kuuluvat muun muassa: koti ja isänmaa (For hjem og fedreland), uskallus toimia (Tør-vil-kan), kunnioitus-vastuunotto-rohkeus (Respekt-ansvar-mot) sekä olla kaikkialla aina (Overalt alltid)
Esimerkkejä siviilivalmiuteen liittyvistä tehtävistä ovat ensiapukoulutus, kuntien kriisivalmiuteen liittyvät tehtävät ja veteraanien tuki. Lottia Vardøssa vuonna 1939. VA RD Ø N M U SE O. 48 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 TURVALLISUUS tat eivät siis sitoudu sodan ajan tehtävään Heimevernetiin. Lottien tehtävät jakautuvat kolmeen kategoriaan: • Siviilitehtävät (sivile tjenester): Lotat voivat tukea siviiliviranomaisia, muun muassa toimia kuntien tukena erilaisissa kriisitilanteissa. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi kouluttajatehtävät, kulunvalvonta, kuljetustehtävät, alueiden kunnostus harjoitusten jälkeen sekä haavoittuneiden esittäminen ja meikkaus harjoituksissa. Sopimus ja sijoitus Heimevernetiin antavat mahdollisuuden osallistua myös Heimevernetin kursseille. • Tukihenkilöstö (medfølgende personell): Lotat voivat lisäksi toimia myös erilaisissa viranomaisten tukitehtävissä ilman kriisiajan sijoitusta. • Sotilaalliset tehtävät: Lotat, jotka käyvät sotilaan peruskoulutuksen ja allekirjoittavat sen jälkeen sitoumuksen, sijoitetaan kodinturvajoukkoihin. Sitoutumisen myötä syntyy myös velvollisuus harjoitella vuosittain kriisiajan tehtäväänsä.
mentaville kursseille. Camilla Austmo Guddingstua. RI ST O PE N TT IN EN. Ohjelmaan kuuluvat sotilaan perustaidot, sotilastekniikka, fyysinen harjoittelu, henkinen kestävyys, terveysja ensiapu, ammunta ja eloonjäämistaidot. Näille kursseille valitaan ensisijaisesti lottia, joille on jo katsottu soveltuva tehtävä Heimevernetissä. ”Ennätykseni on 35 päivää palvelusta yhden vuoden aikana”, kertoo Mie Svarstad pilke silmäkulmassaan. Itse asiassa sotilaallisen peruskoulutuksen kurssit alkoivat alun perin lottien tarpeesta saada sijoitus Heimevernetiin. Kun lotta sijoitetaan Heimevernetiin, hän saa maastopuvun ja sotilaallisen palvelusarvon, joka ei siis ole sama kuin hänen lotta-arvonsa. . Kuten muidenkin kodinturvajoukkoihin sijoitettavien myös lottien sijoitusvaatimuksiin kuuluvat lisäksi lääkärintarkastus sekä poliisin ja Heimevernsnemdin eli paikallisen kodinturvaneuvoston lausunnot. Kodinturvajoukkoihin kriisiajan tehtäviin sijoitettuja lottia kutsutaan A-lotiksi eli sopimuslotiksi (avtalslotter), koska he allekirjoittavat sitoumuksen palveluksestaan Heimevernetissä. He selittävät, että lotilla on omat palveluarvonsa, joissa Forsvaretin merkeistä poiketen käytetään kukkia eikä tähtiä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 49 Niille lotille, jotka ominaisuuksiensa ja kiinnostuksensa puolesta soveltuvat kodinturvajoukkojen tehtäviin, järjestetään tiivis kolmen viikon eli 189 tunnin sotilaallinen peruskoulutus Heimevernetin koulutuskeskuksessa (HV Våpenskole) Dombåsissa. Lottien tehtävinä ovat muun muassa kuljetus-, huoltoja muut aseettomat tukitehtävät. Lotat tukevat toisiaan ja pitävät yhtä sekä lottatehtävissä että arjessa. Ennen nykyistä tehtäväänsä koko liiton johdossa hän toimi Inherredin lottayhdistyksen johtajana. Erityisesti johtajakursseja arvostetaan, ja ne mainitaan mieluusti myös CV:ssä. Häntä kiinnos. ”Joku saattaa toimia vaikkapa haavoittuneita esittävien ryhmässä tai näiden meikkaajana sotaharjoituksissa.” Naiset kertovat, että monia lottia motivoi myös mahdollisuus osallistua Heimevernetin kurssitarjontaan. 100-sivuinen erikoisnumero on myynnissä vain Lehtipisteissä. Esimerkiksi kuorma-auton kuljettajana toimiva lotta sijoitetaan sitten oman kotiseutunsa HV-alueelle sopivaan tehtävään. Hänelle lottana oleminen tarkoittaa ennen kaikkea yhteenkuuluvuutta. Koulutusjakso on arvostettu, ja kouluttajina ovat alojensa ammattilaiset. Siviilissä Austmo Guddingstua on 36-vuotias kolmen lapsen äiti ja erikoissairaanhoitaja, ja sopimuslottana hänellä on tehtävä Heimevernetissä lääkintäryhmän johtajana (sanitetskorporal). Sitoutumisen myötä syntyy myös velvollisuus harjoitella vuosittain kriisiajan tehtäväänsä. Camilla Austmo Guddingstua liittyi lottiin vuonna 2015. Nykyisin kurssi toimii väylänä kodinturvajoukkojen tehtäviin myös muille varusmiespalvelusta suorittamattomille, ei vain lotille. Sopimuslotilla on oikeus osallistua esimerkiksi esikuntatyöskentelyn kursseille, tiedustelukursseille sekä johtajatehtäviin valti lottana mahdollisuus yhdistää siviilielämä ja sotilaallinen ura. Lue lisää Suomen Sotilaan Kodinturvajoukot -erikoisnumerosta. Kiinnostuitko. Näin varmistetaan, että koulutus on mielekästä ja vastaa konkreettiseen tarpeeseen. Kysymme myös Austmo Guddingstuan ja Svarstadin lottaunivormuista. Yleensä 5–6 päivän vuosittaisen vähimmäisvaatimuksen lisäksi monet lotat osallistuvat muuhun koulutukseen ja tekevät myös paljon ylimääräistä vapaaehtoista työtä. Kurssin sisällön hyväksyy Forsvaretin eli Norjan puolustusvoimien komentaja. Arvomerkeistä Suomalaisina meitä kiinnostaa lottajärjestö jo historiamme vuoksi
Suojaustehtävien kohteita ovat yhteiskunnan Suomen Sotilas pääsi seuraamaan Södertörnin pataljoonan (29. Seurattava pataljoona oli KeskiRuotsin sotilasalueen Södertörnin pataljoona. Veneiden osalta käytössä on lähinnä Ruotsin laivaston venetyyppi Stridsbåt 90 H, joka on kevyesti aseistettu. TEKSTI JA KUVAT: JUHA SÄRESTÖNIEMI. Heidän ansiostaan harjoituspaikkojen kiertäminen ja ihmisten haastattelu sujui varsin mutkattomasti. Sen vastuualue kattaa Tukholman eteläpuolella sijaitsevan Ruotsin kolmanneksi suurimman saaren Södertörnin alueen ja Tyresön, Haningen ja Nynäshamnin saaristokunnat. Ensisijaisesti toiminta-alueet ovat maalla ja merellä, mutta pataljoonalla on myös lentoryhmä, jolla on käytössä siirtoihin ja tiedusteluun soveltuvia siviililentokoneita. Södertörnin pataljoona on niin sanottu amfibinen pataljoona, jolla on kyky toimia maalla, merellä ja osittain myös ilmassa. Hemvärnetin pataljoona) harjoitusta osana merivoimien SWENEX-harjoitusta, jossa eri osastot harjoittelevat omaa toimintaansa siten, että ensisijaisesti jokaisen oma, pienempi harjoitus nivoutuu yhdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi. Niitä operoivat paikalliset pienkonelentäjät, joilla on kokemusta pienistä koneista ja hankalista olosuhteista. Suomen Sotilas Hemvärnetin harjoituksessa . Taustalla tehtyä työtä on vaikea arvioida, mutta olipa sitä paljon tai vähän, saimme lämpimän vastaanoton myös Ruotsin puolustusvoimien taholta. Lentokoneiden tavoin käyttöön on pitkäaikaisvuokrattu myös siviilimalliston veneitä, joita ei ole aseistettu. Pataljoonan tärkeimpiä tehtäviä ovat kohteiden suojaus, saattotehtävät, alueiden valvonta ja tiedustelu sekä valmiuden ylläpito. 50 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 TURVALLISUUS P ataljoonan tiedottajan, viestintäupseeri Jens Nordinin idea oli ottaa Suomen Sotilas mukaan harjoitukseen. Tavoitteena oli seurata harjoitusta Hemvärnetin näkökulmasta, haastatella ihmisiä ja luoda kuvaa siitä, kuinka Hemvärnet todellisuudessa toimii. Hemvärnetillä on siis käytössä oma liikkumiseen ja toimintaan tarkoitettu kevyesti aseistettu kalusto, jota he itse sekä operoivat että huoltavat. Pataljoona siis toimii sekä mantereella että saaristossa. Pikantin lisämausteen vierailulle toi päivämäärä 16.5., jota on pidetty Suomen suojeluskuntien perustamispäivänä. Aihe herättikin jonkin verran keskustelua, sillä ruotsalaiset olivat hyvin tietoisia, ettei Suomessa ole ollut Hemvärnetiä vastaavaa organisaatiota suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen
51 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 . Hemvärnetin vapaaehtoistaistelija valmiina suojaamaan siirtymistä.
Hemvärnetin käyttöön on hankittu paljon drooneja ja niiden torjuntaan soveltuvia laitteita. Paikalliset sotilaat harjoittelevat paikallisten kohteiden suojaamisessa, ja siten kohteet, uhkakuvat, suojausja torjuntatoimenpiteet on jo valmiiksi läpikäyty ja suunniteltu. Muutoksesta kertoi myös vänrikki Johan Nilsson, kun Suomen Sotilas haastatteli häntä alkuvuodesta 2024. Droonit tulevat Toukokuun alussa Ruotsin televisio (SVT) uutisoi, että Hemvärnetistä tulee drooniasiantuntija. Hyökkäysjoukkue valmistautuu siirtymään (kuvat vasemmalla ja oikealla). Saattotehtävien tarkoitus on ennen muuta varmistaa kriittisen logistiikan toimiminen esimerkiksi kaupunkien ja satamien välillä. . Tätä kykyä voidaan käyttää myös muissa kuin sotilaallisissa kriiseissä, esimerkiksi viime tammikuussa E22-tien lumikaaoksessa, jolloin tuhatkunta autoa jumiutui lumeen rankan lumisateen vuoksi. Vas. Tietysti Ukraina on monessa suhteessa keskiössä, sillä droonisota on siellä aktiivista ja kehittyy koko ajan. Komentopaikan upseeri poseeraa viestintäupseerin Jens Nordinin kanssa. Oppeja ammennetaan puolustusvoimilta monipuolisesti. Seuraamassamme harjoituksessa Hemvärnet harjoitteli alusten saattotoimintaa satamaan yhteistyössä merivoimien kanssa. Droonit olivat kiinnostava keskustelun aihe myös siirtymisien aikana, jolloin Ruotsin puolustusvoimien viestintäkoordinaattori Filippa Lunberg Blixt kertoi hieman lisää tilannekuvasta. 52 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 TURVALLISUUS keskeiset kohteet, kuten satamat, energiainfrastruktuuri, viestija datayhteydet, johtamisjärjestelmät ja sotilaskohteet. Hänen mukaansa yhteistyö Ruotsin puolustusvoimien kanssa droonitoiminnassa on ollut merkittävää. Saattotehtäviä toteutetaan sekä mantereella, että saaristossa. Talven ja kevään aikana Hemvärnetin kouluttajat on koulutettu, kalusto hankittu ja osaamisen jalkauttaminen kenttätasolle on aloitettu. Toinen päätehtävistä on yleisvalvonta ja osallistuminen häiriöja kriisivalmiuden ylläpitoon. Näin toiminta kriisissä on heti alusta alkaen tehokasta. Droonitoimintaa ei tapahdu pelkästään kaukana Ukrainassa vaan myös Ruotsissa, sillä tunnistamattomien droonien . Lisäksi tarvittaessa osallistutaan yhteiskunnan pelastustoimintaan, esimerkiksi metsäpalojen sammutukseen. Tämä koskee niin meri-, ilmakuin maastovalvontaakin. Tässä suhteessa Hemvärnet toimii hyvin samantyyppisellä toiminta-ajatuksella kuin maakuntajoukot Suomessa. Hemvärnetin droonikykyä ollaan nostamassa. Tässäkin harjoituksessa oli droonitoimintaa, mutta sitä emme päässeet vielä seuraamaan. Hemvärnet oli mukana avustamassa viranomaisia, tarjoamalla muun muassa ilmatiedustelua ja toimittamalla hätätarpeita autoille tela-ajoneuvoillaan. Erityisesti kriisitilanteissa Hemvärnet antaa merkittävän panoksen erilaisiin valvontaja tiedustelutehtäviin. Tavoitteena on tukea armeijan ja merivoimien toimintaa siten, ettei näiden tarvitse keskittyä paikalliseen toimintaan, vaan ne voivat toimia maanlaajuisesti. Hemvärnet on kehittänyt kykyä tunnistaa ja hyödyntää sotilaiden siviiliammatteja.
Kysymykseen, onko tämä Natosta tuleva muutos, ei vastausta saatu. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 53 toiminta kriittisen infrastruktuurin lähellä on ollut aktiivista, kuten uutisistakin olemme saaneet lukea. Varsinaista vastausta ei oikein osattu antaa, sillä mitään selkeää Nato-muutosta ei ollut tullut. Nykyinen sijainti toki tiedettiin ja suunniteltu etenemisen suunta. Harjoitusalueen tyhjästä kartasta saimme myöhemmin ottaa kuvan. Naton vaikutus kuitenkin näkyi siten, että suomalaisiin suhtautuminen oli kaikilla tasoilla avointa ja luottamuksellista. Ainakin merivoimat harjoittelevat usein siten, että selvää käsikirjoitusta ei ole, vaan tilanne etenee kaikkien muuttujien vaikutuksesta. Saattoliikenteessä mielenkiintoista Hemvärnetin toiminnan kannalta oli yhteistoiminta merivoimien kanssa. Seuraamamme harjoitus oli juuri merivoimien harjoitus. Emme päässeet vierailemaan varsinaisiin taistelujoukkueisiin, sillä ei ollut etukäteen täsmälleen tiedossa, minne joukkueet menevät. Nato Tietysti yksi kiinnostava kysymys oli Naton vaikutus harjoitukseen. Vaikka kartat näytettiin ja tilannekuva hyvin avoimesti kerrottiinkin, valokuvaaminen oli kiellettyä. Komentopaikalla kuitenkin muun muassa pataljoonan komentaja, kapteeni Joakim Sundqvist kertoi meille sen hetkisestä tilannekuvasta, jossa joukkojen sijainti ja tehtävät osoitettiin. Samalla varmistettiin, mitä joukkuetta voimme käydä jututtamassa, sillä ne olivat edelleen paikallaan, vaikkakin piakkoin lähdössä. Nynäshamnin kunnassa sijaitseva noin 60 kilometriä Tukholmasta etelään sijaitseva satama pystyy vastaanottamaan Itämeren suurimmatkin alustyypit; lai. Kuitenkin se, missä joukkue olisi viestintäryhmän saapuessa, ei ollut aivan varmaa. Selitykseksi kerrottiin, että aikaisemmin Hemvärnetin harjoitukset ovat olleet melko tarkkaan käsikirjoitettuja. Hemvärnetille uudentyyppisen harjoituksen erilaisuudesta mainittiin muutamaan kertaan. Tilanneraportin aikana suurin painopiste oli Nynäshamnin satamaliikenteen suojauksessa ja saattotoiminnassa. Komentopaikalla ei suomalaisittain ollut varsinaisesti mitään erityistä, toimintamallit vaikuttivat hyvin samanlaisilta kuin Suomessakin, ja ajoneuvotkin olivat enimmäkseen suomalaisille tuttuja. Taistelukosketustakin oli, mutta siitä me emme päässeet osallisiksi. Olemmehan nyt liittolaisia. Myös tilanneraportin seuraaminen oli helppoa ja yllätyksetöntä. Harjoitus Varsinaista taistelutoimintaa emme siis päässeet seuraamaan, mikä oli hieman harmillista, sillä olisimme mielellämme nähneet ruotsalaista aseistusta toiminnassa. Nyt tilanne oli kuitenkin sellainen, että joukoille annetaan alkutilanne ja siitä toiminta kehittyy, siten kuin se kehittyy. Naton tiedetään harjoittelevan näin, mutta malli ei ole myöskään ennestään tuntematon
Hemvärnet puolustusvoimien tukijalka Hemvärnet ei ole mikään pieni harrastelijakerho vaan aidosti erittäin tärkeä osa Ruotsin puolustusta. Se on henkilövahvuudeltaan melko täsmälleen samankokoinen kuin Ruotsin puolustusvoimatkin, ja molempia kasvatetaan koko ajan. Yhteistä kaikille on maanpuolustustahto. Näin Hemvärnet saattaa sataman liikenteen ulkomerelle, jossa vastuun saatosta ottaa laivasto. Tietysti sama toimii toisinpäin tulevan liikenteen kanssa. Vaihtoehtoisesti se pystyy kantamaan kolmen tonnin kuorman. Sataman suojana ei ole kovin merkittävää saaristoa, joten uhkakuva tulee ensi sijassa mereltä. Harjoitusalue oli tietysti paljon näkemäämme laajempi, mutta lyhyessä ajassa emme ehtineet tutustua kokonaisuuteen ja painopisteemme oli Hemvärnetin toimintaan tutustumisessa. JO EL TH U N G RE N /F Ö RS VA RS M A K TE N STRIDSBÅT 90 H Amfibinen pataljoona perustuu nopeaan liikkuvuuteen, ja yksi sen työvälineistä on alumiinirunkoinen Stridsbåt 90 H. Hemvärnetin toiminta-alue lomittuu merivoimien kanssa siten, että molemmilla on mahdollisuus toimia saaristossa, mutta suojaus on lähinnä Hemvärnetin vastuulla. Aluksessa on muun muassa kiskot miinojen ja syvyyspommien laskemista varten. Kirjain H nimessä tarkoittaa puolikasta (halv) ja viittaa siihen, että se pystyy kuljettamaan puoli joukkuetta (18 taistelijaa) täydessä taisteluvarustuksessa. Hemvärnetiin hakeutuu niin entisiä upseereja, varusmiespalveluksen suorittaneita kuin henkilöitä erilaisista siviiliammateistakin. TURVALLISUUS 54 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Uppouma 13 t (tyhjä) 15,3 t (standardi) 20,5 t (kuormattu) Pituus 14,9 m (vesiraja) 15,9 m (kokonaispituus) Leveys 3,8 m Syväys 0,8 m Koneteho 2 x Scania DSI14 V8 -dieselmoottoria, à 625 bhp 2 x KaMeWa FF -vesisuihkuvetolaitetta Nopeus 40 solmua Miehistöä 3 Aseistus 3 x 12,7 mm:n Browning M2HB 1 x Mk19 40 mm:n kranaattikonekivääri 4 x miinaa tai 6 x syvyyspommia vojen rahdit voidaan lähettää eteenpäin maanteitse tai rautateitse. Aluksien käyttöikää on jatkettu puolivälin päivityksessä esimerkiksi moottorien vaihdon myötä.. Hakemusten määrä Hemvärnetiin on kiihtynyt Ukrainan sodan alettua kymmeniintuhansiin vuodessa (29 000 hakemusta vuonna 2022), mutta se oli kasvussa jo ennen Ukrainaakin
Tässä on suurta eroa paikkakunnan koosta riippuen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että aikaisemmin keskustelua Hemvärnetistä ei juurikaan syntynyt, mutta nyt kaikkia kiinnostaa kuulla kodinturvajoukkojen tehtävistä, kyvyistä ja toimintamahdollisuuksista. Kymmenessä vuodessa on tultu valtava harppaus eteenpäin, mutta kehitettävää on ja luovia ratkaisuja tarvitaan. Viimeisten 10– 15 vuoden aikana tilanne on muuttunut merkittävästi. Hemvärnet on ollut perustamisestaan (29.5.1940) lähtien merkittävä tekijä Ruotsin puolustuksessa, mutta sen rooli on kasvanut 2000-luvun alusta merkittävästi. Kyvystä käyttää sotilaiden osaamista ongelmanratkaisussa on syntynyt käsite ”Hemvärnets lösning”, joka kertoo joustavuudesta ja ongelmanratkaisukyvystä. Lisäksi ihmisten mielenkiinto on lisääntynyt paljon. Muutos varustuksessa Pitkään mukana ollut vänrikki Nordin on nähnyt muutoksen Hemvärnetin varustuksessa. Jens Nordin korostaakin, että on hyvin vähän sellaisia ongelmia, joita Hemvärnet ei pysty ratkaisemaan. 2000-luvun alussa, kun Ruotsi riisui muutoinkin puolustusvoimiaan, saattoivat ihmiset tulla ilmaisemaan mielipiteensä varsin jyrkästikin sotilaspuvussa kulkevalle. Vastaavista kokemuksista kertoivat myös tapaamamme pataljoonan iskuosaston sotilaat. Kaikkien taistelijoiden keski-ikä Hemvärnetissä on 46 vuotta, eli se on melko lähellä ukrainalaistaistelijoiden keski-ikää (43 vuotta). Pienemmillä paikkakunnilla kommunikaatio siviilien kanssa on sujuvampaa ja paikalliset sotilaat luonnollisesti tuntevat paikalliset ihmiset paremmin. Suomalaiset YK-joukot osaavat toimia samantyyppisesti, joten ihan tuntematon ei malli suomalaisillekaan ole. Nykyisin Hemvärnetiin voivat hakeutua niin naiset kuin miehetkin. Vänrikki Jens Nordin kertoo, että yhtenä hänen tehtävänään on nimenomaan siviilien kohtaaminen ja heidän kanssaan keskustelu. Hänen liittyessään vuonna 1998 varustuksena oli vain henkilökohtainen varustus ja ase. Siviiliammattien hyödyntäminen Hemvärnet on kehittänyt kykyä tunnistaa ja hyödyntää sotilaiden siviiliammatteja. Tilanne on pikkuhiljaa siitä parantunut nykyiseen, kun Ukrainan sodan syttymisen jälkeen ihmiset tulevat usein kiittelemään ja ottamaan yhteiskuvia. Lottajärjestö on kuitenkin edelleen olemassa, ja se hyväksyy edelleen vain naiset jäsenikseen. . Tämä mahdollistaa Hemvärnet-yksikköjen erit täin nopean hälytysvalmiuden (4–6 tuntia) ja antaa sekä puolustusvoimille että muille viranomaisille käyttöön hyvin koulutetun ja iskukykyisen tukijoukon. Nyt Hemvärnetillä on henkilökohtaisen varustuksen lisäksi käytännössä kaikki heidän tehtävissään tarvitsema kalusto ja kevyt aseistus. Erityisesti Ukrainan sodan alettua heitä tullaan usein kiittämään työstä, johon he ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet. Pataljoonan komentopaikalla viestintäupseerina toimiva vänrikki Jens Nordin on ollut mukana Hemvärnetissä vuodesta 1998 lähtien.. Aikaisemmin Hemvärnet oli miehille varattu organisaatio ja naisten osallistuminen oli varattu suomalaisittain tutunkuuloiselle lottajärjestölle (Lottakåren). Hän kertoi, että ihmisten suhtautuminen on muuttunut todella merkittävästi tuona aikana. Etelä-Ruotsin suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Tukholmassa ympäristöineen, kontaktipinta siviileihin jää hieman etäämmäksi, koska muuttoliikkeen takia naapureita ei varsinaisesti tunneta, eivätkä paikalliset sotilaatkaan siten tunne alueen siviiliväestöä henkilökohtaisesti. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 55 2000-luvun alussa Ruotsi ajoi puolustustaan alas, mikä huomattiin virheeksi viimeistään vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin. Naisten osuus on kasvanut samalla, kun naisten suorittaman varusmiespalveluksen osuus on kasvanut. Muutos suhtautumisessa Pataljoonan komentokeskuksessa viestintäupseerina toimiva vänrikki Jens Nordin on ollut mukana Hemvärnetissä vuodesta 1998 lähtien. Tätä pidetään Hemvärnetin ehdottomana vahvuutena, sillä melkein kaikkiin tehtäviin löytyy osaaja omista riveistä, muun muassa kirvesmiehiä, sähkömiehiä, IT-osaajia ja putkimiehiä. Hemvärnetissä naisia on noin 11 %
56 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 TURVALLISUUS . HV-02-kodinturvapiirin sotilaita päällystökurssilla Kjellerin lentokentällä.
Suomen Sotilas on aiemmissa numeroissaan kerrannut Pohjoismaissa ja useissa muissakin maissa toimivien vapaaehtoisen sitoumuksen pohjalta toimivien paikallisjoukkojen – Pohjoismaissa kodinturvajoukot – toimintaperiaatteita. 57 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Nopean valmiuden osatekijät Oppeja Norjasta Geopoliittisen tilanteen epävarmuus ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet nopean puolustusvalmiuden tärkeyden jälleen vahvasti esille. TEKSTI: RISTO PENTTINEN, KTM, MAJURI RES. . • KUVAT: FORSVARET. Vieraillessamme Norjan Heimevernetissä saimme myös syvällisemmän ymmärryksen nopean ja tehokkaan valmiuden osatekijöistä, joista voisimme ottaa oppia myös Suomessa, kun kehitämme puolustusvalmiuttamme
Hänen on oltava kiinnostunut lähialueestaan ja tunnistettava, jos meneillään on jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Valtakunnan laajuinen kattava tilannekuva Heimevernetin sotilas seuraa tapahtumia ympäristössään, ja hänen on kyettävä tulkitsemaan havaintojaan. Tehtäviin kuuluu myös sotilasjoukkojen ja sotilaskohteiden suojaaminen sekä joukkojen perustamisen ja siirtymisen turvaaminen. Joukkojen valmiutta testataan, ja realistisen kuvan valmiudesta antavat myös erilaiset normaaliolojen kriisitilanteet, joissa Heimevernet on tärkeässä tukevassa roolissa. Kodinturvaalueen eli noin pataljoonan kokoisen joukon tulee myös kyetä torjumaan kriittiseen infrastruktuuriin sekä siviilija sotilaskohteisiin kohdistuvia uhkia ja viime kädessä lyömään pienempiä vihollisyksiköitä. Usein Heimevernetin joukkojen ydinosat ovat toimintavalmiudessa jo muutamassa tunnissa. Näin tilannekuvan kokoajat ja päätöksentekijät voivat hyödyntää entistäkin paremmin kodinturvajoukkojen yli 40 000 jäsenen havainnointikykyä, ja Norjaan syntyy eräänlainen joukkoistettu tilannekuva. Nämä tehtävät edellyttävät Heimevernetin joukkojen nopeaa perustamista ja toimintavalmiutta. Nopea toimintavalmius sotilaallisin ja ei-sotilaallisin keinoin Kodinturvan tehtäviin kuuluu suojata kriittistä infrastruktuuria, yhteiskunnan tärkeitä toimintoja, liikenneyhteyksiä ja kansalaisia. Keskeisiä nopean toimintavalmiuden tekijöitä ovat henkilöstön omien tehtäviensä tunteminen, säännöllinen harJATKUU SIVULLE 60 >. WaSoS on kriittisten havaintojen raportointiin luotu järjestelmä, joka helpottaa havaintojen reaaliaikaista raportointia kännykän kautta ja tukee laadukkaan tilannekuvan muodostamista. Oppi 1: WaSoS-tilannekuvasovellus. TURVALLISUUS 58 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 S uomen Sotilas -lehden Kodinturvajoukot-erikoisjulkaisussa esittelimme alla olevan kehikon, jota käytän tässä jäsentämään muutamia Heimevernetin toimintatapoja valmiuden kokonaisuudessa
59 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Vapaaehtoisen sitoutumisen hyödyt LÄ H D E: RI ST O PE N TT IN EN JA KA LL EO SK A RI SO LA . Kodinturvasotilaat käyttävät WaSOSsovellusta harjoituksessa keväällä 2023. WaSoS on kriittisten havaintojen raportointiin luotu järjestelmä, joka helpottaa havaintojen reaaliaikaista raportointia kännykän kautta ja tukee laadukkaan tilannekuvan muodostamista.
Saatuaan tekstiviestillä perustamiskäskyn noin 500 miestä ja naista joutuivat keskeyttämään työnsä, kokouksensa ja muut askareensa, hakivat kotoaan henkilökohtaiset varusteensa ja ilmoittautuivat tiedettyyn perustamispaikkaan. Myös henkilökohtaisten varusteiden säilytys sotilaiden kotona on tärkeä nopean valmiuden osatekijä. Oppi 3: Nopeaan valmiuteen optimoitu logistiikka. Heimevernetin logistiikka rakentuu kahden periaatteen varaan: niin siviilipohjaista kuin mahdollista, ja niin sotilaallista kuin välttämätöntä.. 60 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 TURVALLISUUS joittelu ja sen mukanaan tuoma joukon kiinteys. Heimevernetin logistiikka rakentuu kahden periaatteen varaan: niin siviilipohjaista kuin mahdollista ja niin sotilaallista kuin välttämätöntä. Harjoituksista saadaan tärkeää, luotettavaa tietoa toiminnan jatkokehittämiseen. Heimevernetillä on keskeinen rooli Norjan kokonaispuolustuksessa. Mutta on toki eri asia osallistua vuosittaiseen ja säännölliseen, hyvissä ajoin tiedettyyn harjoitukseen kuin olla toimintavalmiina yllättäen sattuvassa tilanteessa. Kuten todettu, Heimevernetin jäsenillä on henkilökohtainen varustus kotonaan. On yhä vaikeampaa erottaa tarkasti, milloin on kyse normaaliajan häiriötilanteesta, milloin puolestaan vakavasta valtakunnan turvallisuutta uhkaavasta kriisistä, joka voisi pahimmillaan ajautua sotilaalliseksi konfliktiksi. Harjoitustilanteissa tilannetta jäljitellään esimerkiksi vuokrattavalla kalustolla ja yhteistyöllä yritysten kanssa. Kyseisessä harjoituksessa varustelogistiikka toimi moitteetta. Heimevernetin päälliköllä on tehtävänsä mukaan mahdollisuus käskeä kodinturvajoukkoja välittömästi valmiuteen ja näin testata koko organisaation nopeaa toimintakykyä. Oppi 2: Todelliset valmiusharjoitukset. Esimerkiksi HV-09:ssä käskettiin eräänä tiistaiaamuna neljän HV-alueen esikunnat ja samoin neljä näiden alaista joukkoa välittömään perustamiseen. Rooli toimii käytännössä kolmella tasolla: valtakunnan, läänien ja alueen (kunnan) tasolla. Esikunnat ryhtyivät johtamaan perustamista, ja Forsvaretin logistiikkalaitos toimitti joukkokohtaisen varustuksen konteissa paikalle. Siviilija sotilastoimijoiden yhteistoiminta Siviilija sotilastoimijoiden tiivis yhteistoiminta on nykyisessä hybridisodan kuvassa aiempaakin olennaisempaa. Venäjän viimeaikaisessa toiminnassa se on käyttänyt hyvin laajasti ja häikäilemättömästi eri hybridikeinoja eri Euroopan maissa. Kuljettajina voivat toimia esimerkiksi lotat. Yllätysharjoituksia järjestetään muutamissa HV-piireissä vuosittain, ja niitä pidetään hyvin tärkeänä tapana varmistaa joukkojen nopea valmius. Onnistuuko joukkojen perustaminen ja varustuksen saaminen oikeaan paikkaan nopeasti. Varusteiden varastoinnissa ja logistiikassa haetaan ihanteellista nopeuden ja kustannustehokkuuden tasapainoa. Joukkokohtainen ja raskaampi varustus sen sijaan on sijoitettu hajautetusti Forsvaretin varastoihin, joista se voidaan helposti ja nopeasti kuljettaa esimerkiksi varustekonteissa rekoilla henkilöstön tiedossa olevaan tai erikseen käskettyyn perustamispaikkaan. Norjassa toimivat edelleen Suomen vanhoja läänejä vastaavat fylket, ja läänien johdossa on statsforvalter. Kriisitilanteessa kodinturvajoukot tukeutuvat liikkumisessaan pitkälti ottokalustoon
Kuten oheisesta kuvasta näkyy, se kuvataan yleensä kolmiona, jossa läänien tasolla yhteistyökumppaneita ovat statsforvalter, poliisipiiri ja kodinturvapiiri (HV-distrikt). Kodinturvajoukoilla on Etelä-Norjassa suurilla alueilla päävastuu alueiden sotilaallisesta puolustuksesta. Nordic Response -harjoituksen aikana keskeisten tahojen tilannepäivityksiä oli päivittäin.. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 61 Oppi 4: Siviili-sotilasyhteistyön kolminaisuus. Statsforvalter onkin siksi Heimevernetin tärkein yhteistoimintakumppani kokonaispuolustuksessa. Finnmarkin läänin valmiusneuvoston kokous, osallistujina läänin johtaja (statsforvalter), Heimevernetin komentaja sekä HV17-kodinturvapiirin johtaja, poliisimestari ja siviilipuolustuksen edustajat. Yhteistoimintaa myös harjoitellaan säännöllisesti harjoituksissa, joissa ovat mukana Heimevernet, läänin tason ja paikalliset siviiliviranomaiset sekä yhteistoimintaorganisaatioita, kuten lotat. Statsforvalterilla (aiempi nimitys oli fylkesmann) on johtava rooli kokonaispuolustuksen siviilitoimijoiden yhteensovittamisessa, ja hän johtaa läänin valmiusneuvostoa, fylkesberedskapsrådia, jossa ovat mukana valmiuden kannalta keskeiset viranomaiset, yritykset, vapaaehtoiset organisaatiot ja Heimevernet. Poliisin kanssa kodinturvajoukot tekee yhteistyötä esimerkiksi alueiden ja kohteiden turvaamisessa ja vartioinnissa. Yhteistoimintaa varten on olemassa vakiintuneet foorumit ja työryhmät sekä valtakunnan, läänin että paikallisen kunnan ja kodinturva-alueen tasoilla. Yhteistoiminta ja tuen valmistelu ovat molemminpuolisia: Heimevernetin on kyettävä tukemaan siviiliviranomaisia onnettomuuksissa, luonnonkatastrofeissa, kuten Norjassa yleisissä maantai lumivyöryissä, etsinnöissä, vakavan rikollisuuden ja terrorismin tapauksissa ja muissa normaaliolojen häiriötilanteissa, kun taas siviiliviranomaisten tulee puolestaan olla valmiita tukemaan kodinturvajoukkoja sotilaallisissa konflikteissa ja sodassa. Esimerkiksi covid-pandemiassa kodinturvajoukot tukivat poliisia rajavalvonnassa. Yhteistyö keskeisten siviiliviranomaisten ja kodinturvajoukkojen kesken on hyvin selkeää ja vakiintunutta. Yhteistoiminta on tärkeää yhteiskunnan infrastruktuurin ja tärkeiden toimintojen ja niihin liittyvien uhkien tunnistamisessa, toiminnan suojelussa ja kohteiden puolustuksen valmistelussa. Heimevernet ja siviiliviranomaiset käyvät säännöllisesti vuosittain läpi yhteiskunnan toiminnan kan
Kodinturva-alueen tärkeisiin nimettyihin tehtäviin kuuluu yhteistoiminta alueen siviiliviranomaisten ja muiden kokonaisturvallisuuteen liittyvien tahojen kanssa. Piirija aluetasojen lisäksi sama rooli on olemassa myös valtakunnan tasolla, sillä valtakunnan tason neuvostossa Landsrådetissa on kymmenkunta jäsenorganisaatiota, mukaan lukien tärkeimmät työntekijäja työnantajajärjestöt ja valtakunnalliset urheiluseurat. Norjan Heimevernetissä, kuten myös sen sisarorganisaatioissa Ruotsissa ja Tanskassa, on käytäntönä ”Uniform på jobbet dag”. Sama kolminaisuus toimii myös alueellisella eli kuntien tasolla, keskeisissä rooleissa ovat kunnanjohtaja, paikallinen poliisi ja HV-område eli kodinturva-alue. Vastuut kohteiden suojaamisesta myös tarkennetaan, ja kohteet jaetaan Heimevernetin vastuulla oleviin sekä poliisiviranomaisten vastuulla oleviin. Erityisen tärkeitä yhteysupseerit ovat sellaisilla kodinturva-alueilla, jotka kattavat usean kunnan alueen. 62 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 nalta keskeiset kohteet, kuten energia-, tietoliikenne-, vesija ruokahuoltoon liittyvät kriittiset kohteet. Läpikäynnissä kohteiden tärkeysjärjestys tarkistetaan ja päivitetään. Univormu luonnollisesti herättää kysymyksiä työtovereiden ja vaikkapa asiakkaiden keskuudessa, jolloin se toimii erinomaisena tapana kertoa kodinturvajoukkojen tärkeästä toiminnasta ja tuo joukoille näkyvyyttä osana yhteiskuntaa. Kodinturvajoukoilla on myös sotilaskohteiden suojaamiseen liittyviä tehtäviä. Enimmillään HV-område saattaa toimia seitsemän kunnan alueella. Tapa on jatkuvasti kasvattanut suosiotaan ja saanut huomattavan positiivista palautetta. Jäseniä kannustetaan kerran vuodessa pukeutumaan kodinturva-univormuun päivätyöhönsä. Valmiuden joustava säätö ja kustannustehokas ylläpito Norjan kodinturvajoukkojen toiminnan keskeinen piirre on kustannustehokkuus. Heimevernet kuuluu Forsvaretiin, ja sen palveluksessa on hieman yli 500 palkattua henkilöä. Kodinturvajoukoilla on siis merkittävä rooli puolustusvoimien ankkuroimisessa osaksi yhteiskuntaa. Oppi 5: Yhteysupseerit. Esimerkkinä kodinturvajoukkojen yhteysupseerit pitävät säännöllistä yhteyttä ja myös suunnittelevat ja toteuttavat yhteisiä harjoituksia muun muassa sairaaloiden kanssa. Kodinturvajoukkojen organisaatioon kuuluu niin sanottuja liaisonoffiserer eli yhteysupseereita, joiden tehtävä on tuntea ja rakentaa toimiva yhteistyö nimettyjen siviiliviranomaisten ja -toimijoiden kanssa. Siviilikohteiden osalta tärkeä yhteistoimintataho ovat myös alueen yritykset, joiden kanssa toiminta kriittisten kohteiden tunnistamisessa ja turvaamisen suunnittelussa on tiivistä. Oppi 6: Univormu töissä -päivä. Normaalioloissa luodut toimivat ja mutkattomat yhteistyön muodot ovat tärkeä pohja mahdollista vakavaa kriisitilannetta varten. Heimevernetin kustannukset ovat olleet noin 1,5–2,0 %:n haarukassa koko Norjan puolustusbudHeimevernetin kustannukset ovat olleet noin 1,5–2,0 %:n haarukassa koko Norjan puolustusbudjetista.. Kodinturvan tehtäväksi voi kriisissä tulla siviilitoimijoiden tukeminen ja suojaaminen
• Minimivelvollisuus on miehistöllä kuusi päivää ja johtajilla yhdeksän päivää harjoittelua vuodessa. • Kodinturvajoukoilla on hyvin nopea toimintavalmius, kun sotilaallinen puolustus tai siviiliyhteiskunta tarvitsee. Aiemmin mainittu esimerkki tästä on WaSoS eli joukkoistettu tilannekuva-sovellus. Kouluttajina on toiminut yhteensä 700 norjalaista sotilasta, joista suurin osa on kodinturvajoukoista. . Heimevernetin kouluttaja Britanniassa kouluttamassa ukrainalaisia taistelijoita.. Vahvuutta on uusien suunnitelmien mukaan tarkoitus kasvattaa nykyisestä 40 500:sta 45 000:een taistelijaan. • Yhteistoiminta siviilitoimijoiden kanssa organisoitu HV-piiri-/siviililäänija HV-alue-/kuntatasoilla. • Jäsenet sitoutuvat ja allekirjoittavat sopimuksen, joka tuo mukanaan oikeuksia ja velvollisuuksia. • Laaja kurssimuotoinen koulutusohjelma. Yksi selitys kustannustehokkuudelle on, että 207 kodinturvaalueen johtajat, joiden vastuulla on eri kokoisten mutta keskimäärin noin 200 sotilaan vahvuisen paikallispuolustusjoukon johtaminen, ovat siviiliammateissa mutta toimiessaan kodinturvatehtävissä heillä on eräänlainen väliaikaisen virkamiehen asema, toimivalta ja vastuu. Heimevernetin tehtävissä toimivilla upseereilla on velvollisuus ja vastuu aloittaa toiminta, jos tilanne niin edellyttää. Voidaan käyttää koko Norjan alueella. Tämä on ainutlaatuinen Heimevernet • 40 500 jäsentä, jotka yhdessä muodostavat pääosan Norjan puolustuksen sodan ajan joukoista, joiden vahvuus noin 73 000 sotilasta. • 207 HV-aluetta, joiden johtajat ovat reserviläisiä ns. • 11 HV-piiriä, joiden johtajat ovat ammattisotilaita. Täytyy muistaa, että Heimevernet edustaa joukkojen määrällä laskettuna yli puolta Norjan sodan ajan vahvuudesta. Näin ollen mahdollistetaan valmiuden joustava ja nopea säätö kustannustehokkaasti, ilman että paikalla täytyisi aina olla virkaupseeri tai kutsua reserviläisiä kertausharjoituksiin useita kuukausia etukäteen. 10 % -sopimuksella. • 512 täyspäiväistä työntekijää. Norja on toiminut osana Britannian johtamaa koulutusoperaatiota, ja keskeisessä roolissa ovat olleet nimenomaan kodinturvajoukkojen kokeneet kouluttajat ja asiantuntijat. Oppi 7: Väliaikaiset virkamiehet avaintehtävissä. Ketterä reagointi ja nopea ennakointi muuttuvassa taistelukentässä Oppi 8: Kodinturvan hyödyntäminen uusien teknologioiden ja toimintatapojen testauksessa. Tavoite kasvattaa Heimevernetin vahvuus 45 000:een. Tätä vastaan he saavat niin sanotun 10 % -sopimuksen kautta korvauksen valmisteluja suunnittelutyöstään sekä vastuunkannostaan. Kodinturvajoukot järjestävät joka vuosi harjoituksia, joihin osallistuu yli 40 000 eri alojen siviiliasiantuntijaa. Kodinturvahenkilöstöllä on sotilasosaamisensa lisäksi jo elämänkokemusta siviilitöistä ja perhe-elämästä, minkä norjalaiset ovat havainneet toimivaksi ja uskottavaksi pohjaksi ukrainalaisten usein jo kokeneiden taistelijoiden kouluttamisessa. Myös henkisestä puolesta selviämisessä – sen tiedostamisessa, että koulutetut taistelijat menevät seuraavaksi rintamalle – elämänkokemus on ollut suureksi hyödyksi. Merkittävä esimerkki kodinturvaajien osaamisesta uudessa tilanteessa on Heimevernetin rooli Ukrainan taistelijoiden kouluttamisessa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 63 TURVALLISUUS jetista, joka puolestaan on kasvanut noin 80–90 miljardiin Norjan kruunuun vuositasolla. Kodinturvajoukkojen toimintaa pidetään hyvin kustannustehokkaana tapana ylläpitää korkeaa valmiustasoa. • Suurin osa henkilöstöstä on 12 kuukauden varusmiespalveluksen jälkeen sijoitettu kodinturvaan suorittamaan loput asevelvollisuudestaan. Norja on vuonna 2023 kouluttanut noin 3 300 ukrainalaista taistelijaa ja määrän on tarkoitus kasvaa 4 000:een vuonna 2024. mahdollisuus hyödyntää siviilimaailman osaamista sekä testata uusia teknologioita ja toimintatapoja käytännössä. Korvaus siis vastaa noin 10 %:a palkasta, jonka lisäksi korvataan toimistokuluja. • 12 nopean toiminnan yksikköä, joissa on noin 3 000 innsats-sotilasta. • Kodinturvajoukoilla ollut tärkeä osuus Ukrainan tukemisessa, sotilaiden koulutuksessa. Maan tasolla toimii valtakunnallinen kodinturvaneuvosto. • Nopean toiminnan innsats-yksiköt harjoittelevat 3–4 viikkoa vuosittain
64 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Silminnäkijä Ukrainassa . HAASTATTELU: JARMO SINKKONEN
Tuki Ukrainan viranomaisille ei kuitenkaan missään vaiheessa keskeytynyt, vaan operaatio mukautui sodan olosuhteisiin ja jatkoi tinkimättömästi työtään. Operaation tehtävänä on tukea Ukrainan viranomaisia siviiliturvallisuussektorin uudistuksen toteuttamisessa. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa sisäministeriö, poliisi, rajavartiolaitos, tulli, syyttäjälaitos, turvallisuuspalvelu ja parlamentti. Artikkelit ovat luonnollisesti keskittyneet sotatapahtumiin ja sodankäyntiin monista eri näkökulmista. . Elokuussa C H RI ST O PH ER O C C H IC O N E Suomen Sotilas on kirjoittanut paljon ja laajasti Ukrainan sodasta, niin tilanteen kehittymisestä, kalustosta kuin taktiikastakin. Syy oli yksinkertaisesti se, että Venäjän laajamittaiseen hyökkäykseen etenkään muualla kuin idän suunnassa ei juuri uskottu. Suomen Sotilas haastatteli Antti Hartikaista nimenomaan siviiliyhteiskunnan ja viranomaistoiminnan näkökulmasta. Vasemmalla: Ukrainan kansalliskaartilaiset kouluttavat siviilejä. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 65 UKRAINA S uomalaisella Antti Hartikaisella on ollut täysin poikkeuksellinen eturivin näkymä Ukrainan viranomaistoimintaan ja siviiliyhteiskuntaan. Taistelevan kansakunnan kestokyvyn määrittää kuitenkin lopulta siviiliyhteiskunta, sen johto ja kansalaiset. Yllä oikealla: Antti Hartikainen yhteiskuvassa presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.. Hän toimi neljä vuotta EU:n Ukrainan neuvonanto-operaation päällikkönä 31.5.2023 saakka. Sodan alettua helmikuussa 2022 EUoperaatio toimi muutaman kuukauden pääosin Ukrainan ulkopuolelta. Hartikainen aloitti tehtävässä 1.7.2019, joten hänellä on hyvä vertailukohta ja näkökulma rauhallisemman ajan ukrainalaisyhteiskuntaan (taistelujahan on käyty Itä-Ukrainassa Krimin miehityksestä lähtien) ja nyt Venäjän oikeudettoman suurhyökkäyksen tuomaan täyden sodan tilanteeseen. Mielestäni melko huolettomasti ja voimantuntoisesti. Miten Ukrainassa koettiin tai reagoitiin, kun Venäjä aloitti joukkojen massiivisen keskittämisen ja harjoittelun Ukrainan rajoilla. . Osin huolettoman tuntuinen asenne varmasti johtui myös siitä, että Ukrainan poliittinen johto pyrki olemaan provosoimatta Venäjää. Haastattelu on tehty ennen kuin Hartikainen aloitti uudessa tehtävässä Ukrainassa EU:n neuvonanto-operaatiossa EUAM:ssä (European Union Advisory Mission)
Eittämättä paraati antoi aika vaikuttavan kuvan Ukrainan puolustukyvystä. Ensimmäiseen sataan kilometriin meni noin 7–8 tuntia. Suurkaupungin evakuointiin liittyvät ruuhkat olivat valtavia. Poliisi ohjasi liikennettä ja oli yhdessä paikallispuolustusjoukkojen kanssa perustanut tarkastuspisteitä. Sodan ensimmäisenä päivänä ei juuri ehtinyt sivuille vilkuilemaan, koska tärkeimpänä tehtävänä oli operaation Ukrainassa olevan henkilöstön evakuointi maasta pois. Toisin toimien, askel askeleelta painostaen, lopputulema idän kaupungeissa olisi saattanut olla toisenlainen. Evakuointimatka Moldovaan kesti lähes vuorokauden. Oma näkemykseni on se, että Venäjä lähti sodassa väärällä tavalla liikkeelle, ylikorostetun aggressiivisesti ja kurittomasti kohdistaen toimiaan siviiliyhteiskuntaan. Millaiset olivat viranomaisten ja ukrainalaisten reaktiot, kun Venäjän suurhyökkäys alkoi. Ukrainan onnistumiset heti sodan alkupäivinä kohottivat mielialaa merkittävästi, kun kävi selväksi, että Ukraina kykenee puolustautumaan eikä anna periksi.. Kysyin häneltä, että miten ihmiset reagoivat, jos Venäjä hyökkää Harkovaan. 66 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 2021 Ukraina järjesti itsenäisyyspäivänä massiivisen sotilasparaatin Kiovassa. Evakuointimatkalla kohtasimme mielestäni asianmukaisesti järjestettyä viranomaistoimintaa. Heti seuraavana aamuna olimme yhteydessä keskeisimpiin yhteistoimintatahoihin ja tarjosimme heille Ukrainaan jättämiämme varusteita (luotiliivejä, kypäriä, ensiapupakkauksia, autoja), jotka he kävivät noutamassa välittömästi. Erilaisia tukipyyntöjä alkoi pian tulla kirjeidenkin muodossa useammalta taholta. Siellä ukrainalaiset esittelivät valmiuttaan, ja kaikesta näki, että sillä lohkolla hyökkäyksen uhkaan oli varauduttu täysimittaisesti. Meillä oli Mariupolissa kenttätoimisto. Sen tarkoituksena oli varmasti luoda uskoa yhteiskuntaan maan puolustuskyvystä ja näyttää vähän hauista venäläisille. Käskin viimeisten kansainvälisten työntekijöiden poistua sieltä 23.2.2024, ja he ehtivät Kiovaan illaksi ennen kuin sota alkoi varhain seuraavana aamuna. Minulle jäi sellainen tuntuma, että viranomaiset kykenivät toimimaan melko järjestäytyneesti ja olivat päättäväisiä. Rajanylityspaikalla viranomaiset toimivat hyvin, vaikka ruuhkat olivatkin ennennäkemättömiä. Näinhän ei käynyt, joten on syytä arvioida, mikä muuttui tässä välissä. Harkovasta tulee mieleen keskustelut kenttätoimiston paikallisen poliisitaustaisen työntekijämme kanssa joulukuussa 2021. Eikä ihme, koska Mariupol oli vain reilu parikymmentä kilometriä tulitaukolinjasta. Olin reilu viikko ennen sodan alkua diplomaattivaltuuskunnan mukana käymässä Mariupolissa presidentti Zelenskyin kutsusta. Harkovan kenttätoimiston ydintiimin evakuointia ei ehditty tehdä ennen sodan alkua, mutta onneksi evakuointi sujui suomalaisen turvamiehen johdolla erittäin hyvin. Hän arvioi, että 70–80 % ihmisistä toivottaa venäläiset tervetulleeksi
EU:n ja sen jäsenmaiden sekä kansainvälisen yhteisön tuella Ukraina on saanut korjattua infrastruktuurin niin hyvään kuntoon, että esimerkiksi Kiovan keskustassa ei ole ollut sähköntai ve. Miehet valmistavat tankkien etenemistä hidastavia esteitä tehtaassa, jossa valmistettiin ennen sotaa keittiövälineitä Ikean tapaisille yrityksille. Katuvalaistus ei ollut päällä. Aggregaatit pörräsivät kaduilla. Yllättävän rauhallisesti perheellisetkin kuitenkin tilanteeseen reagoivat, ja ruuhkaliikennekin sujui ilman välikohtauksia, vaikka varmasti monella oli pinna kireällä. Suomen Sotilas huomauttaa, että haastattelun jälkeen vuodenvaihteessa 2024 ja kevättä kohti mentäessä Venäjä on ryhtynyt aiempaa määrätietoisemmin tuhoamaan keskeistä siviili-infrastruktuuria, mutta Ukraina on kyennyt yllättävän hyvin korjaamaan vaurioita. Lapsia tauolla matkalla Ukrainan ja Puolan väliselle rajalle. Tällä hetkellä sähkönja vedenjakelu toimii pääosassa maata, mutta tulevaisuudennäkymät ovat kovin epäselvät. Evakuointijuna lähtemässä Kiovan rautatieasemalta. . Muutamat aiemmin ItäUkrainassa asuneet työntekijämme olivat jättämässä kotinsa jo toiseen kertaan – siinä oli eittämättä silmiin katsomista. Oik. Muutamia operaation poliisitaustaisia työntekijöitä liittyi välittömästi vapaaehtoisesti paikallispuolustuksen joukkoihin. Oik. Tilannetta voisi kuvata lyhyesti siten, että talvella 2022–2023 oli käytännössä lähes kaikkialla Ukrainassa ongelmia muun muassa sähkönja vedenjakelun kanssa, mutta tulevaisuudennäkymät olivat lupaavia paljon puhuttua vastahyökkäystä odotellessa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 67 UKRAINA . Ihmiset Kiovassa ja länsiosissa maata ovat tottuneet sotatilanteeseen, ja elämän voi sanoa monelta osin normalisoituneen. Viranomaistoiminta on luonnollisesti kehittynyt järjestäytyneemmäksi, mutta muuten asenteessa ei ole havaittavissa muutosta. Alla vas. A LE JA N D RO M A RT IN EZ VA LE N TY N O G IR EN KO. Onko suhtautuminen muuttunut sodan pitkittyessä ja jos on, niin kuinka. Talvi 2022–2023 oli todella vaikea. Henkisesti tilanne on kuitenkin hankala. Kunnallinen lämmitys oli rajoitettu minimiin. . Kuinka hyvin yhteiskunta on selvinnyt kriittisen siviili-infrastruktuurin tuhoamisesta ja vaikeista talviolosuhteista. Tällä hetkellä sähkönja vedenjakelu toimii pääosassa maata, mutta tulevaisuudennäkymät ovat kovin epäselvät. Sähkökatkokset olivat päivittäisiä, ja sähkönjakelua rajoitettiin vuorotunnein alueittain. Toki jonkinasteista väsymistä sotaan on havaittavissa, mutta se on luonnollista, kun on toimittu jo kaksi vuotta kovan paineen alla. Siviiliyhteiskunnassa oli luonnollisesti paniikkia. Osa työntekijöistämme sekä heidän perheenjäsenistään ja sukulaisistaan kuului turvallisuusorganisaatioihin, mikä luonnollisesti stressasi maasta pakenevaa tai maan länsiosiin siirtyvää muuta perhettä. Vas. Ihmiset kävelemässä pudonneen ohjuksen läheltä Kiovan bussiterminaalin liepeillä. Pettymys ja suuttumus venäläisiä kohtaan oli käsin kosketeltava
Jonkinlainen piristysruiske merkittävän länsiavun lisäämisen ja sotilaallisen menestyksen kautta olisi eittämättä tarpeen, jotta usko tulevaisuuteen säilyy. Paljon riippuu myös siitä, miten länsimaiden tukea Ukrainalle saadaan vahvistettua. Vapaaehtoisia on entistä vähemmän tarjolla. Usko Venäjän lyömiseen ja sen valtaamien alueiden takaisin saamiseen on edelleen hämmästyttävän vahva. Myös usko Nato-jäsenyyden toteutumiseen on vahva, joskin ymmärtääkseni heikompi kuin EU-jäsenyyden osalta. On selvää, että kesän 2023 vastahyökkäyksen epäonnistuminen ja Ukrainan omatkin sietokykyyn nähden merkittävät tappiot sekä länsiavun kangertelu ovat vähentäneet hurmos henkeä. Poliitikot yleensä harkitsevat päätöksenteossa myös omaa poliittista tulevaisuuttaan, ja tämä on varmasti yksi esteistä. Ukrainassa Venäjän . EU-jäsenyyden uskotaan odottavan jo nurkan takana. Luonnollisesti se, että Suomen valitsema tie ylläpitää yleinen asevelvollisuus sekä iso hyvin koulutettu ja varustettu reservi ovat olleet oikeita ratkaisuja. Tappiot kohdistuvat siten köyhempään kansanosaan, ja on luonnollista, että heidänkin joukossaan liikekannallepanoa pyritään tietyssä määrin välttelemään. Laajempimittaisen liikekannallepanon käynnistämisen esteet ovat ensisijaisesti poliittisia, taloudellisia ja resurssikysymyksiä. Vauriot aiheutti S-300 -ohjuksen lähiosuma Etelä-Ukrainassa keväällä 2022.. Miten ukrainalaiset odottavat sodan päättyvän ja millaiseen tulevaisuuteen siellä uskotaan. Mitä opittavaa meillä on Ukrainasta omaa maanpuolustustamme ajatellen. Toki on muistettava, että tilanne on kovin toisenlainen idässä lähempänä rintamalinjoja. 68 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 UKRAINA denjakelun keskeytyksiä käytännössä lainkaan tänä talvena ja kunnallinen lämmitys on toiminut hyvin. Ukraina taistelee olemassaolostaan. Mistä tämä johtuu. Maanpuolustustahto on kuitenkin edelleen vahva. Ukrainassa uskotaan maasta kehittyvän menestyvä länsimainen demokratia, jonka osaava työvoima houkuttelee länsimaisia investoijia. Toisaalta myös näin suuren määrän kouluttaminen ja varustaminen edellyttäisi lisäresursseja. Kuten totesin, yhteiskunnan eliitti osallistuu taistelutoimiin kovin rajallisesti, mutta heillä on paljon vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa. Hartikaisen aiempi virka-auto, joka oli käytössä Ukrainan sotarikostutkijoilla. Siten suomalaisittain on vaikea ymmärtää, ettei liikekannallepanoa ja joukkojen koulutusta ole käynnistetty laajamittaisesti. Asiassa on kuitenkin välttämätöntä edetä, ja näin tulee tapahtumaan, mutta ei ehkä kertarysäyksellä. Lisäksi korostaisin sotateollisen kapasiteetin ylläpitämistä, sekin on meillä hyvällä tasolla. Miten ukrainalaisten maanpuolustustahto on muuttunut kahden viimeisen sotavuoden aikana. Ymmärtääkseni Ukrainalla ei olisi nykyisen länsituen avulla varaa maksaa palkkoja jopa noin 500 000 uudelle liikekannallepanon kautta palvelukseen otettavalle. Puutteita on onnistuttu korvaamaan luovilla ratkaisuilla, ja tästä täytyy antaa Ukrainalle täydet pisteet. Kyllä tässä on vähän samaa kuin Venäjällä havaittavissa, eli eliitti kannustaa taistelemaan mutta osallistuu itse melko rajoitetusti taistelutoimiin
Antti Hartikainen Ukrainan pääministerin Denys Schmyhalin kanssa Krasnoyilsk–Visovu de Sus -rajanylityspaikan avajaisissa marraskuussa 2022. 69 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 . Raja-asema sijaitsee Ukrainan ja Romanian välisellä rajalla.
Noin 10 % kansainvälisestä ja paikallisesta henkilöstöstä (kokonaishenkilöstö noin 350) erosi tämän päätöksen takia. Ukrainassa osa sotatoimialueelle jääneestä väestöstä odottaa venäläisiä vapauttajina ja jopa toimittaa heille tietoja Ukrainan joukkojen liikkeistä. Useat EU-jäsenmaat kyseenalaistivat paluun tarkoituksenmukaisuuden. Tämä on seikka, johon Suomessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Miten itse ja organisaatiosi työntekijät ovat kokeneet työskentelyn sotaa käyvän maan vaarojen keskellä. Luonnollisesti osa operaation väestä ei halunnut palata, ja he käyttivät omia kanaviaan paluun estämiseksi, jos ei koko operaation kohdalta, niin ainakin omalta osaltaan. Turvallisuusjärjestelyihin täytyi panostaa merkittävästi. Ukrainassa sotarikoksia on rekisteröity jo yli 125 000. Lopulta määräsin kaikki palaamaan Ukrainaan syyskuun loppuun mennessä 2022. Tämä on yksi niistä seikoista, johon meidän olisi varautumisessa syytä kiinnittää enemmän huomiota. Niinpä esimerkiksi siviiliväestö tulisi aina evakuoida kokonaan pois sotatoimialueelta. Niiden tutkiminen vaatii paljon resursseja ja erityisosaamista. Toinen merkittävä oppi on se, että venäläiset sotilaat eivät noudata sodan oikeussääntöjä, vaan sotarikokset ovat heille enemmän sääntö kuin poikkeus. 70 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 kanssa eri syistä yhteistyötä tehneet henkilöt muodostivat sodan alussa suuren ongelman. Ukrainaan paluun johtaminen oli tähän mennessä urani vaikein johtamistehtävä. Alkuvaihe oli hankalaa jatkuvien ilmahälytysten sekä sähkönja vedenjakeVenäläiset sotilaat eivät noudata sodan oikeussääntöjä, vaan sotarikokset ovat heille enemmän sääntö kuin poikkeus.
Itselläni oli aiempaa kokemusta sodan keskelle joutumisesta Libyassa vuonna 2014, mikä helpotti tilanteeseen sopeutumisessa, koska tiesin, miltä se tuntuu ja että pystyn käsittelemään tilanteen. Fyysisesti ja henkisestikin oli eittämättä rankkaa herätä käytännössä joka yö ilmahälytysten takia ja usein moneenkin kertaan ja sitten vain yrittää kömpiä päivästä toiseen toimistolle työn pariin. Kokonaisuudessaan henkilöstön voi todeta sopeutuneen hyvin tilanteeseen. Suomen Sotilas toivottaa onnea ja menestystä tärkeässä tehtävässä! Lisäksi kuten kriisija sota-alueilla palvelevat toisilleen tapaavat sanoa: Stay safe! . Erityisesti arvostan paikallisten työntekijöiden sitoutuneisuutta, koska heidän kotimaansa tulevaisuudestahan tässä taistellaan. Lisäksi Hartikainen johti vuodesta 2019 puolisen vuotta EU:n korkean tason neuvonantajaryhmää, joka avusti Ukrainaa EU:n parhaisiin käytänteisiin perustuvan rajaturvallisuusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman laatimisessa.hartikainen siirtyi tämän jälkeen neljäksi vuodeksi EUAM-operaation päälliköksi. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 71 UKRAINA lun ongelmien vuoksi, eikä tilannetta parantanut se, että Venäjä teki 10.10.2022 ohjusiskun esikuntarakennuksemme viereen. Mandaattiimme tehtiin jo keväällä 2022 isoja muutoksia ja henkilöstörakenteet menivät osin uusiksi. Kiitokset haastattelusta. Panostimme paljon turvallisuusjärjestelyihin sekä viestintään ja onnistuimme kehittämään palvelusuhteen ehtoja päivärahojen ja lomaja palvelusvapaaoikeuksien osalta. LA U RE L C H O R Antti Hartikainen Kotimaassa Antti Hartikainen on toiminut viisi vuotta Tullin pääjohtajana ja sitä ennen reilut 20 vuotta Rajavartiolaitoksen upseerina (eversti evp). Hartikaisen toimisto vaurioitui öisessä risteilyohjusiskussa Kiovaan 10.10.2022. Aloimme rekrytoida uusia osaajia. Uusi henkilöstö tiesi jo etukäteen, mihin on tulossa, joten heitä oli helpompi motivoida. Siinä kyllä huomasi, miten pitkälle päälle väsymys vaikuttaa negatiivisesti muistikykyyn. Melkoinen ura erittäin vaativissa tehtävissä ja mittava kokemus maailman kriiseistä! Suomen valitsema tie ylläpitää yleinen asevelvollisuus sekä iso hyvin koulutettu ja varustettu reservi ovat olleet oikeita ratkaisuja.. Kansainvälisissä tehtävissä hän on ennen nykyistä tehtäväänsä toiminut muun muassa EU:n Libyan rajaturvallisuusoperaation päällikkönä, EU:n Armenian neuvonantajaryhmän päällikkönä, EU:n Georgian rajaturvallisuusreformin pääneuvonantajana, Moldovan-Ukrainan rajaturvallisuusoperaation apulaispäällikkönä ja EU:n Bosnia-Hertsegovinan poliisioperaatiossa rajapoliisin operaatiopäällikön vanhempana neuvonantajana
Puna-armeijan sotilaat tutkivat saaliiksi saatua Panzerkampfwagen V Panther -vaunua Umanin liepeillä Ukrainassa maaliskuussa 1944.. 80 VUOT TA SIT TEN 72 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Itärintama Ukrai nasta Karjalaan
BUNDESWEHR. TEKSTI: AGILOLF KESSELRING EVERSTILUUTNANTTI RES. Itärintama Ukrai nasta Karjalaan Ratkaisut itärintamalla 1944 . Neuvostoliitto vuonna 1944 ei kuitenkaan ole Venäjä vuonna 2024. 73 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Tämä on ensimmäinen artikkeli kolmiosaisesta sarjasta, joka käsittelee itärintaman ratkaisuja vuonna 1944
Tiedämme nykyään, että siitä ei tullut mitään, vaan Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto liittoutuivat vuonna 1939 ja jakoivat intermariumin alueen keskenään. Liettuan ja Memelin merkitystä ei tässä yhteydessä voi yliarvioida. Kuten tiedämme, vuonna 1941 alkoi saksalaisittain operaatio Barbarossa tai venäläisittäin toinen ”suuri isänmaallinen sota” – Suomen osalta jatkosota. Silti ajatus intermariumista sisältää nimenomaan Venäjän imperialismia estäviä geopoliittisia mahdollisuuksia. Yksi syy on, että Neuvostoliiton historiakirjoituksessa vaiettiin epäonnistuneista operaatioista. Saksalaiset sotilaat lataavat Pak 43/41-panssarintorjuntakanuunaa Etelä-Ukrainassa joulukuussa 1943.. Intermariumin piti toimia strategisena vastapainona Venäjälle ja Saksalle. Pantterilinja (Panther-Stellung) tun. 74 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 80 VUOT TA SIT TEN V enäjän sotilaalliset kyvyt ovat nykyään paljon pienempiä ja suurstrategiset taustat täysin erilaisia. Nykytapahtumien valossa voi olla hyödyllistä oppia tällä alueella käydyistä vuoden 1944 operaatioista. Kurskin taistelun jälkeiset suurtaistelut jäivät varjoon, vaikka puna-armeija valloitti tuolloin melkein koko Ukrainan alueen takaisin. Geopoliittisten alueiden merkitys ja maasto ovat silti osittain samanlaisia. Vuonna 1939 intermariumin alue oli jo jaettu, ja diktaattorit riitautuivat muun muassa Liettuasta, Romaniasta ja Suomesta jo vuonna 1940. Pantterilinja Blitzkrieg-Legende-kirjastaan tunnettu saksalainen sotahistorioitsija, eversti Karl-Heinz Frieser kutsui toisen maailmansodan aikaa kesästä 1943 kesään 1944 ”unohdetuksi sotavuodeksi”, vaikka itärintamalla aikaväli kuuluu toisen maailmasodan monivaiheisimpiin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana intermariumiksi kutsuttiin puolalaisen sotamarsalkka Józef Pi?sudskin ajatusta Baltian– Mustanmeren liitosta, johon olisi Viron, Latvian, Liettuan ja johtomaa Puolan lisäksi pitänyt kuulua ainakin Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova ja Unkari. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa itärintamalta kiinnostivat vain suurimmat suurtaistelut, kun länsirintamalla jokaisesta pikkutaistelusta on olemassa yksityiskohtaiset historiikit. Ennen vuoden 1941 talvea taisteltiin jo Moskovan esikaupungeissa, ja kesti yli kaksi vuotta, että taistelut siirtyivät takaisin länteen, intermariumin alueelle. Syksyllä 1943 alkoi Saksan itärintamalla joukkojen vetäytyminen Pantterilinjalle. Intermarium Aluetta Itämereltä Mustallemerelle kutsutaan joskus intermariumiksi – latinaksi tämä tarkoittaa merten välissä olevaa aluetta. Miten historialliset Baltian ja Ukrainan operaatiot ovat sodankäynnin historiassa olleet kytköksissä toisiinsa ja meihin Suomessa
Pohjoisen armeijaryhmään kuului silloin kaksi armeijaa, kokonaisuudessaan 40 jalkaväkidivisioonaa, mutta ei yhtään panssaridivisioonaa. Syyskuun 24. syyskuuta 1943. netaan myös Itävallin nimellä (Ostwall). Näille kahdelle saksalaisarmeijalle, joissa oli noin 250 000 sotilasta, oli Leningrad-Novgorod-hyökkäyksen alussa vastassa 11 puna-armeijan armeijaa eli 1,25 miljoonaa sotilasta, yli 20 000 tykkiä ja 1 580 panssarivaunua. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 75 . tammikuuta 1944, Hitler vaihtoi hänet kenraalieversti (myöhemmin sotamarsalkka). Poliittisella kentällä oli odotettavissa, että Pantterilinjaan vetäytyminen vaikuttaisi kielteisesti Romanian, Bulgarian, Suomen ja Ruotsin tahdolle pysyä Saksan rinnalla. Staattisen puolustuksen hinta Suomen rintaman ja Baltian rintaman yhteistoiminnan takia vain Keskustan armeijaryhmä (Heeresgruppe Mitte) ja Etelän armeijaryhmä (Heeregruppe Süd) siirrettiin Pantterilinjaan. Sotamarsalkka Georg von Küchlerin Pohjoinen armeijaryhmä määrättiin pysymään asemissaan Leningradin eteläpuolella. Sotamarsalkka Erich von Manstein ja Adolf Hitler kartan äärellä 15. Kuusi divisioonaa oli niin sanottuja ilmavoimien kenttädivisioonia (Luftwaffen-Felddivisionen), jotka sotivat yleisesti heikommin kuin kokeneet jalkaväkidivisioonat. Pohjoisen armeijaryhmällä oli vain 16 taistelupanssarivaunua, joista neljä oli T-34-saalisvaunua. Saksan ilmavoimille (Luftwaffe) se tarkoitti sitä, että Ylä-Sleesian teollisuusalueet ja Saksan pääkaupunki Berliini olivat vetäytymisen jälkeen puna-armeijan lentokoneiden ulottuvilla. Suurella sotilasstrategisella tasolla itärintaman maavoimien takaisinveto toi mukanaan erilaisia ongelmia. Puna-armeijan operaatio Kutuzovin seurauksena Orjolin kaupunki päätyi takaisin Neuvostoliitolle, ja vasta Orjolin menetyksen jälkeen Hitler antoi käskyn numero 10, jossa vaadittiin Itävallin rakentamista. Kun Küchler käski ilman lupaa Pohjoisen armeijaryhmän siirtymään Pantterilinjalle Narvajoelle 18. päivänä Keskustan armeijaryhmän oli pakko jättää Smolensk, minkä vuoksi Pohjoisen armeijaryhmän sivusta jäi suojaamatta. Sotamarsalkka Erich von Manstein oli ehdottanut Pantterilinjaa jo keväällä 1943, mutta Hitler oli kieltäytynyt poliittisista syistä. Pantterilinja kulki Itämereltä Narvajoen ja Velikajan kautta Valko-Venäjän pohjoisosassa sijaitsevaan Vitsebskiin, josta se jatkui Dneprin kautta Mustallemerelle. Küchlerille siirto Pantterilinjaan olisi tarkoittanut rintaman pituuden lyhenemistä 1 000 rintamakilometristä 400 rintamakilometriin
80 VUOT TA SIT TEN 76 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Walter Modeliin. 9. Tammikuun 27. Tästä eliittiarmeijakunnasta oli jäljellä lähinnä nimi ja maine mutta vain pieni määrä panssarivaunuja. päivänä 1944 puna-armeija mursi Leningradin saartorenkaan, mikä aiheutti paitsi Leningradin vapauttamisen myös Saksan rintaman romahtamisen. . Hitlerin perusteena vastustaa Pohjoisen armeijan siirtoa oli Suomen asema aseveljenä ja Ruotsin rautamalmikuljetusten varmistaminen. Puna-armeijan painopiste sijaitsi pohjoisessa Peipsijärven ja Suomenlahden välissä, jossa Leningradin rintama (rintamanimi on puna-armeijan vastine Wehrmachtin armeijatason yläpuolella olevalle armeijaryhmälle) eteni kolmella armeijalla. armeijan komentaja, kenraalieversti Walter Model (vasemmalla) ja Wehrmachtin upseereita tutkimassa karttaa 1943. Waffen-SS-kenraali (SSObergruppenführer) Felix Steinerin alaisuudessa oli käytännössä Baltian maiden SS-vapaaehtoisia, Saksan ilmavoimien kenttädivisioonien sekä merivoimien ja maavoimien sotilaita, joiden tavoitteena oli Narvan puolustus. Alla aukeaman kuvassa puna-armeija Dneprin rannoilla 1943.. Vastassa oli III SS-panssariarmeijakunta. Samanaikaisesti noin 40 000 neuvostopartisaania tuhosi esimerkiksi 300 siltaa ja 133 rautatievaunua Saksan rintaman selustassa
Puna-armeijan tappiot Leningrad–Novgorod-operaatiossa olivat 313 953 sotilasta, joista 76 686 kaatuneina ja kadonneina. Siihen kuului noin 270 panssarivaunua ja 2 263 tykkiä. Pantterilinjan merkitystä osoittaa se, että maalis-huhtikuussa yllä mainittujen lukujen lisäksi epäonnistunut läpimurtoyritys maksoi puna-armeijalle noin 200 000 sotilasta. Panssaridivisioonalla oli kuitenkin vain 36 panssarivaunua käytössään. Etelän armeijaryhmän (Heeresgruppe Süd) vahvuus oli silloin noin 720 000 miestä. Yli-Laukaa kaatui 12. Luga) kaupungissa. 77 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 Samaan aikaan Pohjoisen armeijaryhmän joukot taistelivat vielä noin 150 kilometriä Leningradista etelään sijaitsevassa Yli-Laukaan (ven. helmikuuta, ja vasta 17. Nämä ovat Neuvostoliiton viralliset luvut. Model sai tilanteen haltuunsa, kun 12. Ukrainan rintama. On todettava, että divisioonien taisteluosastot olivat silloin kuluneet jo niin paljon, että divisioonassa oli vain noin 1 000 taistelijaa. Puna-armeija osoitti, että tietotaito ei riittänyt näin suureen ilmalaskuoperaatioon. Maaliskuun 1944 alussa rintama oli taas järjestyksessä sekä Viron että Latvian rajalla. Saksan XXIV panssariarmeijakunta torjui puna-armeijan suurimman ilmalaskuoperaation, mutta syynä ei ollut ensisijaisesti Wehrmachtin osaaminen vaan puna-armeijan johdon kyvyttömyys. Siellä Neuvostoliitto yritti toisen maailmansodan suurinta ilmalaskuoperaatiotaan, josta tosin tuli täysfiasko. Bukrinin operaation suunnitelmana oli tuoda noin 10 000 laskuvarjojääkäriä 245 lentokoneella Dneprin länsirannalle, mutta käytännössä koneisiin saatiin vain 4 574 sotilasta. Divisioonien keskimääräinen leveys Pantterilinjalla oli Ukrainassa noin 20 kilometriä. ja 3. Itärintama Ukrainasta Karjalaan. helmikuuta 1944 Model sai luvan ”järjestykselliselle takaisinvedolle” Pantterilinjalle. panssaridivisioona saatiin vihdoin avuksi vastahyökkäykseen. Vastassa oli 1., 2. Tosiasiassa luvut ovat todennäköisesti suurempia. Pohjoinen armeijakunta menetti samalla aikavälillä 98 921 sotilasta, joista 17 772 kaatuneina ja 11 154 kadonneina. Puna-armeija oli perustanut sillanpääaseman noin 80 kilometriä Kiovan eteläpuolelle ja yli 400 kilometriä Dniprosta pohjoiseen, Kanivin tekojärven alueelle. Punaarmeijan käyttämät ilmalaskudoktriinit olivat vääriä, ja tiukPuna-armeijan taktisista ongelmista huolimatta Wehrmacht hävisi koko Ukrainan alueen kesään 1944 mennessä. Etelän armeijaryhmän komentajan von Mansteinin alaisuudessa toimi 60 divisioonaa. Taistelut Dnepristä Jo syksyllä 1943 Dneprin rannoilla tapahtui ennennäkemättömiä suurtaisteluja, vaikka toisin kuin pohjoisessa, saksalaiset olivat vetäneet etelässä joukkoja Pantterilinjalle jo syyskuun lopussa 1943
Neuvostoliiton marsalkka Georgi Žukov koordinoi 1. Mottiin jäi kuusi saksalaista divisioonaa: 57., 72., 88., 112., 389. Suurin syy Saksan epäonnistumisiin ei ollut kuitenkaan Wehrmachtin numerollinen heikkous vaan ylimmän johdon – siis diktaattori Adolf Hitlerin – operatiiviset virheet ja mikrojohtaminen. Toisen Ukrainan rintaman komentaja, armeijakenraali Ivan Konev raportoi, että motissa oli 130 000 saksalaissotilasta kymmenessä divisioonassa, 230 panssarivaunua ja 1 600 tykkiä. Tästä seurasivat jatkovirheet, kuten kuuluisat linnakekäskyt. Ukrainan rintaman yhteispeliä. Žukov ei uskaltanut tuhota Tšerkasyn mottia vaan odotti lisävahvistuksia. Toki suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona oli irrotettu Wikingistä jo keväällä 1943 ja lakkautettu heinäkuussa 1943. Puna-armeijan taktisista ongelmista huolimatta Wehrmacht hävisi koko Ukrainan alueen kesään 1944 mennessä. 78 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 80 VUOT TA SIT TEN ka käskytaktiikka ei sopinut moderniin sodankäyntiin. Žukov ei uskaltanut tuhota Tšerkasyn mottia vaan odotti lisävahvistuksia.. ja 2. Motissa oli 242 tykkiä ja 26 Wiking-divisioonan panssarivaunua sekä 14 rynnäkkötykkiä (Sturmeja). Hitler ei ensimmäisen maailmansodan asemasodan korpraalikokemuksella ymmärtänyt, että sodassa ei ole kyse paikoista vaan vihollisjoukkojen tuhoamisesta. Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän historiakertomuksen mukaan Tšerkasyn motti oli Dneprin Stalingrad. Virheet alkoivat jo ajatuksesta, että sodankäynti perustuisi alueiden haltuun ottamiseen. jalkaväkidivisioona ja suomalaisessa sotahistoriassa tunnettu 5. Tämä selittää Žukovin varovaisuuden. Kuitenkin motissa oli maksimissaan 58 000 saksalaissotilasta, joista noin 5 000 oli neuvostoliittolaisia apulaissotilaita (ns. Todennäköisesti hänestä oli tullut oman propagandan uhri. Kevättalven 1944 Tšerkasy-Korsunin motti Kanivin tekojärven pohjoisosassa on tästä äärimmäinen esimerkki. Näin ei ollut. SS-panssaridivisioona Wiking. Hiwi, Hilfswillige)
Se on myös yhden taidokkaimman saksalaisten maavoimien operaation nimi. armeija, ja tämän jälkeen heidän oli käännyttävä länteen auttaakseen 1. Neuvostoliiton asevoimien pääesikunta Stavka suunnitteli kolme operaatiota, joiden yhteisenä tavoitteena oli tuhota Saksan itärintaman eteläinen sivusta. Ukrainan rintamaa. Stavkan operatiivinen ajatus oli ensiksi halkaista sivusta panssaroiduilla kiiloilla, kaikkien siellä olevien saksalaisten armeijoiden saartaminen ja tämän jälkeen niiden tuhoaminen motti toisensa jälkeen. Seurauksena oli komentojärjestelmän muutos ja kaaos. Kyse oli hyökkäyksestä etelään päin saksalaisten 1. panssariarmeijan väliin Dnestriin asti niin, että 1. Kolmannen Ukrainan rintaman (armeijakenraali Rodion Malinovski) tehtävä oli edetä Dnipron alueelta Odessaan ja tuhota Saksan 6. Puna-armeijalle hyödyllisestä virheestä Žukovkaan ei hyötynyt, koska Stalin, joka halusi poliittisista syistä nopean ja länsiliittoutuneille näyttävän ”uuden Stalingradin”, työnsi Žukovin sivuun ja antoi tehtävän Koneville. Wehrmachtille edullisesta Žukovin varovaisuudesta ei sotamarsalkka von Manstein kuitenkaan päässyt hyötymään; Hitler kielsi ehdottomasti motista ulosmurtautumisen. Oikealla: Eteneminen oli vaivalloista, koska maa oli jäistä tai mutaista päivästä riippuen. Kamjanets-Podilskyin suurmottitaistelu Ukrainan länsiosassa sijaitseva Kamjanets-Podilskyin kaupunki on yksi vanwhimmista Ukrainan kaupungeista. panssariarmeijan mahdollinen takaisinveto eli siirto länteen tulisi estettyä. Puna-armeija menetti motin taistelussa 80 188 sotilasta, joista 24 286 kaatuneina ja kadonneina. Itärintama Ukrainasta Karjalaan. Toinen Ukrainan rintama (Konev) toimi 1. Saksalaisia sotavankeja Tšerkasy-Korsunin motista 1944. Ukrainan rintaman (Žukov) vasemmalla puolella eli itäpuolisena naapurina ja hyökkäsi yllä mainitulta Kanivin alueelta etelään Dnestriin asti. Ukrainan rintamaan kuului 800 000 . Ukrainassa taisteli Mansteinin Etelän armeijaryhmän lisäksi sotamarsalkka Ewald von Kleistin Armeijaryhmä A. Yllä. Hyökkäysten suuruutta osoittavat seuraavat luvut: 1. ja 4. armeija Mustanmeren rannikolle. Päähyökkäys oli Žukovin 1. Operaatiot alkoivat maaliskuussa 1944. Kun Hitler vihdoinkin suostui helmikuun keskivaiheilla, että motitetut divisioonat taistelisivat tiensä ulos, Mansteinin onnistui saada 40 423 miestä pelastettua, mutta suurin osa panssarivaunuista ja Sturmeista jäi mottiin. Vas. Saksalaiset Panzer IV -tankit etenevät hitaasti Ukrainan aroilla joulukuussa 1943. Nämä kaksi rintamaa koostuivat 19:stä Neuvostoliiton armeijasta, ja niihin kuului kaikki kuusi puna-armeijan panssariarmeijaa. Matkalla oli tuhottava saksalainen 8. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 79 . Ukrainan rintaman tehtävä
panssariarmeija taistelisi tiensä ulos motista – se kiellettiin. huhtikuuta Obersalzbergistä lähtiessään lento-onnettomuudessa – tai kuten tämän tekstin kir. panssariarmeijan välissä. Ryhmä Mauss, kenraalimajuri Karl Maussin mukaan. armeijan vetäytymistä, jotta se saataisiin tukemaan muiden armeijoiden taisteluja, mutta Hitler kielsi vetäytymisen uudelleen. jalkaväkidivisioona). Huben panssariarmeijan sotilaista kaatui taistelujen aikana 2 311 sotilasta, lisäksi on laskettava 3 561 kadonnutta ja 8 364 haavoittunutta. Toiseen Ukrainan rintamaan kuului 691 000 miestä, 670 panssarivaunua ja 551 taistelulentokonetta. Käsky tuli. panssariarmeijan ja 4. Maaliskuun 23. ylennyksen kenraalieverstiksi ja korkeimman mahdollisen sotilaallisen kunniamerkin, rautaristin ritariristin tammenlehvin, miekoin ja briljantein. panssariarmeija (panssarikenraali Hans-Valentin Hube) ja kolme 4. Saksan 1. Näin kaksi operatiivisesti taidokkainta maavoimien johtajaa puuttui tulevista taisteluista. Muodostui Podilskyin motti, johon jäi 220 000 miestä, pääasiassa kokonainen 1. Saksan saman taistelukentän tappiot samalla aikavälillä olivat yhteensä 250 956 sotilasta, joista 41 907 kaatunutta ja 51 161 kadonnutta. Koko suuroperaation aikana (24.12.1943– 17.4.1944) puna-armeijan tappiot olivat neuvostoliittolaisten lähteiden mukaan 1 192 900 sotilasta, joista kaatuneita oli 288 600. Itärintamalla Wehrmachtin operaatioiden aika oli ohi. Seurauksena oli toisen maailmansodan suurin ulosmurtautumistaistelu. Hube kuoli 21. Joka tapauksessa tappioiden määrä on suhteessa taistelun kovuuteen pieni. Panssarikenraali (General der Panzertruppe) Hube sai Hitlerin syntymäpäivänä 20.4. Manstein komensi 1. Taistelu kesti 8. Panssariarmeija ei tuohon aikaan ollut enää kovin moottoroitu; siinä palveli noin 50 000 hevosta. päivänä 1944 kaksi saksalaista sotamarsalkkaa vaati henkilökohtaisesti Hitleriltä Obersalzbergissä ainakin 6. huhtikuuta 1944 asti. Seuravana päivänä Manstein tiedotti, että mikäli myönteinen käsky ei tulisi Hitleriltä kello 15.00 mennessä, hän antaisi itse ulosmurtautumiskäskyn. Kaksi päivää myöhemmin saksalaisjoukkojen yhteinen rintama romahti 1. Siihen kuuluivat Maussin johtama 7. panssariarmeijan taistelemaan tiensä ulos motista länteen, eikä kuten odotettiin takaisin etelään. panssariarmeijan miesvahvuus oli tuolloin 211 545, jäljellä oli 96 panssarivaunua ja 64 Sturmia. Oikean puoleisella sivulla puna-armeijan sotilaat ratsastavat vapautetun Odessan kaduilla tuhottujen saksalaisten sotilasajoneuvojen ohi vuonna 1944.. Saksalaisen panssarikolonnan Tiikerit vetäytymässä Länsi-Ukrainassa toukokuussa 1944. 80 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 80 VUOT TA SIT TEN miestä, 1 400 panssarivaunua sekä 477 taistelulentokonetta. Saksan diktaattori irrotti onnistuneen ulosmurto-operaation jälkeen sotamarsalkat Mansteinin ja Kleistin johtotehtävistä. panssariarmeijasta irrotettua divisioonaa (ns. Puna-armeijan suuroperaation aikana Hitler kielsi Mansteinin ja Kleistin armeijaryhmien takaisinvedon. Maaliskuun 19. panssaridivisioona sekä 1. SS-panssaridivisioona Leibstandarte ja 68. päivänä Manstein vaati lupaa, että 1
81 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024
Takaisin pohjoiseen Kun Stalin ei ollutkaan saanut vihollisen eteläsivustaa tuhottua, katse kääntyi uudelleen pohjoissivustalle. Organisaatio täydennettiin divisioonilla ja prikaateilla. armeijan alaisuudessa uudet vuoristoarmeijakunnan esikunnat. päivänä 1944 Stavka liitti Syvärillä olevan 7. Karjalankannakselle tuotiin helmikuussa yksi uusi armeijakunnan esikunta ja perustettiin 14. Taustalla on Stuka-osasto palaamassa Ihantalasta. Jokainen Karjalan rintaman armeija sai yhden panssarirykmentin, 7. armeijan Karjalan rintamaan. Seuraavat tapahtumat ovat Suomessa hyvin tuttuja. armeijan sekä 19. Hän kuoli seuraavana päivänä lento-onnettomuudessa. vuoristoarmeijan lyöminen, josta odotettiin poliittisia seurauksia Suomessa. Ajatus oli, että hyökkäys murtaisi suomalaisten puolustustahdon, Suomi vetäisi joukkonsa Itä-Karjalasta ja Saksan Wehrmacht tulisi pohjoisesta suojaamaan Etelä-Suomea. 82 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 80 VUOT TA SIT TEN joittaja on varma, ”lento-onnettomuudessa”. armeija (Sallan suunta) kaksi panssariprikaatia. Tehtävän voimakkaaseen iskuun Kannakselle sai Leningradin rintaman komentaja, armeijakenraali (ennen Viipurin valtausta ylennetty Neuvostoliiton marsalkaksi) Leonid Govorov. Silloin olisi oikea hetki hyökätä Karjalan rintaman joukoilla Kantalahden suunnasta Sallaan ja eteenpäin Rovaniemelle. ylennyksen kenraalieverstiksi ja korkeimman mahdollisen sotilaallisen kunniamerkin, rautaristin ritariristin tammenlehvin, miekoin ja briljantein. Panssarikenraali Hans-Valentin Hube H ube sai Hitlerin syntymäpäivänä 20.4. armeija kaksi ja 19. Armeijakenraali Kirill Meretskov nimitettiin uudeksi rintamakomentajaksi. Focke-Wulf 190 moottorihuollossa ja radion kalibroinnissa Immolassa. Tämä selittää, miksi Karjalan rintaman (noin 430 000 sotilasta) tavoite suomalaisia vastaan oli ”vain” Tiiksjärvi–IlomantLENTO-OSASTO KUHLMEY, IMMOLA 2.7.1944. Vasta kun hyökkäys Ukrainassa oli epäonnistunut tavoitteessaan, Stavka aloitti suunnittelun suoraan Suomen armeijaa eli Suomen päämajan alaisia joukkoja vastaan. Toistetaan siksi vain yhteisen tilannekuvan tärkeimmät seikat. Jälkikäteen katsottuna Suomea vastassa olevien joukkojen uusi järjestely enteili tulevaa suurhyökkäystä. Hube oli kansallissosialistisen, äärivasemmistolaisen ideo logian stereotypioiden mukainen urhoollinen kansan mies ilman hienoa ja teoreettista yleisesikuntakoulutusta.. Karjalan rintaman hyökkäystavoite oli vielä huhtikuussa 1944 selvästi saksalaisen 20. Helmikuun 25
Koska VKT-asema oli pikemminkin linja kartalla kuin valmis linnoitettu puolustusasema, takaisinveto oli oikea päätös. kesäkuuta. Baltian ja Suomen tilanteet ovat olleet aina vahvasti kytköksissä. VTaseman murto tapahtui 14. Kahdeksankymmentä vuotta sitten sotatoimet Ukrainassa vaikuttivat suoraan tilanteeseen Suomessa. Kahdeksankymmentä vuotta sitten sotatoimet Ukrainassa vaikuttivat suoraan tilanteeseen Suomessa. Kun Leningradin rintaman toinen läpimurtohyökkäys 25.6. Liikkuva sodankäynti vaatii lisäksi oikeat sotilasjohtajat ja politiikoilta luottamusta ja vapaat kädet, jotta pystytään tekemään sotilaallisesti oikeita ratkaisuja. VT-asemasta eli Vammelsuu–Kivennapa–Rautu-linjasta oli luovuttava. Samana päivänä Suomen marsalkka Mannerheim määräsi kenraaliluutnantti Lennart Oeschin Kannaksen joukkojen komentajaksi. Kesäkuun 20. Vaikka puna-armeijan tappiot olivat muihin itärintamien taisteluihin verrattuna pienet (noin 25 000 kaatunutta ja haavoittunutta sotilasta), kokonaisuudessaan Tali-Ihantalan torjuntavoitto merkitsi paljon enemmän kuin strategisen suurhyökkäyksen torjumista: se oli tie rauhaan säilyttämällä Suomen itsenäisyys. Tali-Ihantalan suurtaistelun (25.6.– 7.7.1944) merkitystä Suomen historiassa ei voi yliarvioida. Sodankäynnin osalta voi oppia, että pelkät sotilasluvut ja tekniikka eivät välttämättä ratkaise. Mansteinilta, Kleistilta ja Oeschiltä kannattaa ottaa opiksi edelleen. SA-KUVA. Loppu on historiaa ja hyvin tunnettua sellaista. kohdistui Talin alueelle, suomalaiset sotilaat saivat vastahyökkäyksellä tilanteen hallintaansa. Saksasta saatiin avuksi muun muassa nykypäivänä legendaarinen Lento-osasto Kuhlmey. Suurhyökkäyksen alettua 10.6. 83 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 si–Sortavala-linja ja hyökkäykseen käytettiin vain noin puolet sotilaista, kun samalla Leningradin rintaman (Kannaksella noin 300 000 sotilasta) tavoite oli Kotka–Kouvola-linja. Suomen sodanjohto päätti joukkojen vetämisestä Itä-Karjalasta. Tahdon ja tietotaidon merkitys oli sodankäynnin historiassa suuri myös vuonna 1944. päivänä Viipuri kaatui. Saksan sotilaallinen asema on – politiikasta huolimatta – edelleen ratkaisevaa Suomelle. Aunuksen ryhmästä ja II armeijakunnasta lähetettiin noin puolet Karjalankannakselle vahvistukseksi
Kurssin jälkeen heidän tarkoituksenaan oli kouluttaa omissa osastoissaan lentävä henkilökunta laskuvarjon käyttöön. Vuoden 1935 kurssilla hypättiin tai paremminkin avattiin varjo Hansan sukselta.. Kurssille osallistui muutamia henkilöitä jokaisesta ilmailuosastosta. KA N SA LL IS A RK IS TO VI A PA SI PI RT TI KO SK I . 84 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 ILMAVOIMAT SUOMALAINEN SOTILAS LASKUVARJOTOIMINTA ILMAVOIMAT . TEKSTI: PASI PIRTTIKOSKI, KAPTEENI EVP, LASKUVARJOHISTORIAN AMATÖÖRITUTKIJA Suomessa laskuvarjokoulutuksen voisi sanoa alkaneen keväällä 1927. Santahaminassa pidettiin 15.–21.3.1927 laskuvarjostinkurssi, kuten se eri lehtijutuissa kerrottiin
Kursseilla opetettiin laskuvarjojen pakkausta, säilyttämistä ja varastointia. Kurssin loputtua hypättiin kaksi hyppyä 500–600 metrin korkeudesta. Lopuksi annettiin opetusta varsinaisessa hypyssä. Helmikuussa 1927 pidetyssä koulutuksessa opeteltiin ”miten laskuvarjostin kiinnitetään ja miten sen saa koneesta pudottautuessaan aukeamaan”. Leslie Irvin oli yhdysvaltalainen laskuvarjohyppääjä ja Irvin-laskuvarjojen kehittäjä. Kurssi järjestettiin, jotta lentoasemille saataisiin osaavaa henkilöstöä varjojen käsittelyyn, varastointiin ja hyppyihin. Hyppääjinä olivat vänrikki Gustaf Magnusson ja vääpeli Martti Salonen. W IK IM ED IA C O M M O N S. Molemmat hypyt onnistuivat hyvin. Liki 10 vuotta myöhemmin Lentoasema 4:llä Turkinsaaressa pidettiin Laskuvarjokurssi 1. Käytössä oli Irvin-varjot. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 85 S antahaminan kursseilla opettajina toimivat kapteeni Juho Railio ja insinööriluutnantti Armas Rauhamaa. Kurssin johtaSUOMALAINEN SOTILAS LASKUVARJOTOIMINTA Synty, jatkosodan kokemukset ja LJK:n perustaminen . Kurssia oli edeltänyt koulutustilaisuus, jossa kouluttajana toimi itse Leslie Irvin, joka oli yhdysvaltalainen laskuvarjohyppääjä ja Irvin-laskuvarjojen kehittäjä. Kurssiaika oli 18.–28.3.1935
Itse hyppyharjoittelu sisälsi teoriaosuuden, maahantulon harjoittelun tikapuilta hyppäämällä ja hypyn Viipurin paloasemalla palopurjeelle. . 86 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 ILMAVOIMAT jana toimi kapteeni Eero Erho. Niistä yksi sijoitettiin Leningradin sotilaspiiriin. Kurssille osallistui 18 henkilöä, joista 13 teki laskuvarjohypyn Hansa-koneen suksen päältä. Vuonna 1932 Neuvostoliittoon perustettiin neljä maahanlaskuprikaatia. ER IL LI N EN PA TA LJ O O N A 4, PE RI N N EA RK IS TO. Näillä kahdella Ilmavoimien kurssilla pääpaino oli varjojen käsittelyssä ja säilytyksessä. maahanlaskuprikaatiin. Hengenpelastusvälineitähän ne olivat! Neuvostoliittolaiset tiennäyttäjinä Ensimmäiset kokeilut joukkojen pudotuksista tehtiin Neuvostoliitossa 2.8.1930. Vuonna 1935 pidetyssä sotaharjoituksessa pudotettiin 1 200 hyppääjää koneesta ja seuraavan vuoden sotaharjoituksessa peräti 2 500 hyppääjää. Pian Neuvostoliitossa perustettiin maahanlaskuerikoisjoukot (VDV, Vozdushnodesantnye voiska). Kuvassa yksi hyppyryhmä valmiina lähtöön. Vuoden 1931 sotaharjoituksissa pudotettiin jo 62 sotilasta kerralla kolmesta koneesta. Linjojemme taakse pudotettiin ainoastaan desanttipartioita. Hypyt tehtiin Irvin-varjoilla, jotka koepudotettiin ennen hyppyä. Tässä vaiheessa ei ollut ajatustakaan käyttää varjoja joukkojen tai edes yksittäisten miesten pudottamiseen. Silloin pudotettiin 12-miehinen osasto ”vihollisen” selustaan Moskovan lähellä Voronežissa. Historiallinen hyppy tapahtui 17.6.1922 Sortavalassa. Monet maat hakivat oppia neuvostoliittolaisten toiminnasta, ja laskuvarjojoukkojen koulutus alkoi 1930-luvun lopulla muun muassa Saksassa, Puolassa, Ranskassa ja Italiassa. Talvisodan aikana Neuvostoliitto ei käyttänyt laskuvarjojoukkoja massamaisesti. Utissa hypättiin Ju 52 -koneesta kahdella ensimmäisellä kurssilla. Suurin ryhmä, joka pudotettiin 2.2.1940 Pyhäjärvelle, oli 13 miehinen. Desanteista osa kuului 201. Kurssilla jokainen oppilas pakkasi kerran Salvator-, Irvinja PAK-varjot sekä useamman kerran Irvin-harjoitusvarjon. Erho oli ensimmäinen suomalainen, joka hyppäsi laskuvarjohypyn Suomessa
Niinpä käytännön kokeiluna pidettiin ensimmäinen laskuvarjohyppykurssi tiedusteluosaston tarpeisiin Luonetjärvellä 3.– 8.4.1941. He saivat saksalaisen laskuvarjojääkärin peruskoulutuksen. Varavarjoja ei näilläkään kurssihypyillä käytetty. Laskuvarjomainos vuodelta 1935. Hyppykoneena kurssilla oli Douglas DC-2 DO-1 eli Hanssin Jukka. Yksi kurssilaisista oli virolainen Toomas Hellat, joka hyppäsi myöhemmin ERNA-ryhmän mukana Viroon. Koulutus koostui lyhyestä suullisesta koulutuksesta ilman maaharjoituksia. Kummallakaan kurssihypyistä ei käytetty asetta, pakkausta tai muita partiomiesten varusteita. Niinpä Ilmavoimissa perustettiin Osasto Hartikainen, joka ensimmäiseksi järjesti Ilmavalvontaerikoiskurssin. Maahantuloa harjoiteltiin hypyillä räystäältä noin neljän metrin korkeudesta. Kurssiohjelmaan kuului myös laskuvarjohyppykoulutusta. Alikersantti Arvo Mörölle sattui vaaratilanne, koska hänen lapikkaansa kärki tarttui varjon avautuviin punoksiin. Konehan on nykyisin nähtävissä kauppakeskus Tuulosessa hienosti entisöitynä. Kurssilaiset olivat luutnantti Eino Räsänen, kersantti Veikko Väärälä sekä alikersantti Pentti Lauri. SuoKurssilaisissa oli peräti neljä tulevaa Mannerheim-ristin ritaria.. Käytössä oli kotimaisia Suomalainen PAK Laskuvarjotehdas Oy:n valmistamia itseaukaistavia tähystäjävarjoja, jotka ovat hyppääjän etupuolella pidettäviä, valjaisiin pikalukoilla kiinnitettäviä varjoja. Osasto Hartikaisen miehet eivät hypänneet tehtävissään kertaakaan. Kurssin johtajana ja kouluttajana toimi kapteeni Erho, joka oli kertonut alkuvuodesta 1941 hyppymääräkseen peräti 272 hyppyä. Kurssilaisilla oli käytössä 24 Irving-ohjaajavarjoa ja 16 tähystäjävarjoa. Putoamisen aikana hän oli ohittanut aikaisemmin hypänneet, ja maahantulo oli normaalia kovempi. Jatkosodan aikaiset kurssit ja hypyt Ilmavoimat halusi tietoja vihollisen lentokentistä ja lentotoiminnasta. Myöhemmin vielä yksi alun perin hylätyistä pääsi hyppäämään suostuteltuaan kurssin lääkärin ja johtajan antamaan hänelle hyppyluvan. Ohjeet olivat helpot: ”Laske viiteen ja tempaise” [kahvasta]. Hyppykoneena olivat Junkers F 13 -koneet. Kurssilaisille neuvottiin ”maahantupsahtamisesta”, että keventäkää kuin katolta hypätessä. Vapaaehtoisia kurssilaisia oli 22, joista lääkärin tarkastuksen perusteella hyppäämään pääsi 15. Syksyllä 1943 kolme suomalaista ErP 4:n miestä lähti hyppykurssille Saksaan. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 87 . Mörö tuli alaspäin pää edellä ja vasta sätkittyään jaloilla sai jalkansa irti. A ER O 78/ 19 35 Välirauhan kurssi Päämajassa oli huomattu laskuvarjojen käyttömahdollisuus ja tarve koulutukselle. Hanssin Jukka oli hyvä hyppykone, mutta hyppääjien varusteet eivät olleet kaikilla sopivia. Yhteistyö saksalaisten kanssa mahdollisti koulutuksen saamisen Saksassa. Kurssilaisissa oli peräti neljä tulevaa Mannerheim-ristin ritaria. Tästä keskusteltiin, ja miehet olivat esittäneet, että varusteet pakattaisiin isoihin taskuihin ympäri vartaloa. Ilmavoimien 50-miehinen Osasto Hartikainen kurssitettiin 23.3.–23.5.1942 Ilmavoimien viestivarikolla Naarajärvellä. Koulutus sisälsi teoriaa ja riittävästi käytännön harjoituksia. Koulutukseen sisältyi myös varjojen pakkauskoulutus. Tälläkin kurssilla käytettiin lentohenkilökunnan pelastusvarjoja
Suomalaisten ongelmaksi muodostui käytettävä lentokonekalusto.. Toisella ja kolmannella pudotuksella pudotettiin kolme miestä molemmilla kerroilla. 88 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 ILMAVOIMAT ILMAVOIMAT malaiset hyppäsivät ensimmäiset hypyt itse pakkaamillaan pakkolaukaisuvarjoilla (malli RZ 20) 28.11. 1950-luvun puolessavälissä Ilmavoimissa nostettiin esille sissikoulutuksen ja siihen liittyvän laskuvarjohyppykoulutuksen tarve. Hänellä oli reppu etupuolella ja varjo selässä, ja hyppyluukku oli liian pieni tähän kaikkeen. Organisaatioon ei siten kuulunut laskuvarjokoulutusta antavaa yksikköä. Käytännön harjoituksia oli kuitenkin vähän. Kaikki harjoitushypyt hypättiin 400–600 metrin korkeudesta. Näiden lisäksi saksalaiset pudottivat ERNA-ryhmäläisiä Viroon heinäkuussa 1941 sekä 13-miehisen virolaispartion Nurmoilasta Konosaan, Arkangeli–Vologda-rautatien varrelle. Välirauhan aikaisen kurssin hyppykone, Hanssin-Jukka on nähtävissä Kauppakeskus Tuulosessa, Hämeenlinnassa. PA SI PI RT TI KO SK I PA SI PI RT TI KO SK I . Laskuvarjojääkärikoulutus alkaa Utissa Sotakokemukset eivät vaikuttaneet sotien jälkeiseen aikaan laskuvarjohyppykoulutuksen osalta, koska rauhansopimuksen mukaan Suomen puolustusvoimat saatettiin vuoden 1939 tilaan. Käytännössä tähystäjä yritti ensin kiskoa miestä takaisin koneeseen muttei onnistunut. Hyppääjillä ei ollut käytössään varavarjoja. Sopivasti kaksi suomalaista upseeria pääsi hyppykoulutukseen ulkomaille. Varjona oli ohjaamaton RZ 20 -pakkolaukaisuvarjo. Heinkel He 111 -koneesta 300 metrin korkeudesta. Osasto Jaurin hyppylennoilla pudotettiin seitsemän kaukopartiomiestä, joista yksi oli virolainen. Toisella kurssilla maahantuloharjoittelua ei ollut ollenkaan, vaan hyppääjät koulutettiin alastuloon varjojen sovituksen jälkeen. Seuraavana vuonna perustettiin laskuvarjokoulutustoimikunta, ja vuoden 1960 kuluessa järjestettiin ensimmäinen henkilökunnan hyppykurssi Utissa. Istuinvarjoja käytettiin Osasto Hartikaisen hyppykurssilla. Ensimmäisellä pudotuslennolla pudotettiin yksi mies, joka jäi kiinni heti pudotuksen jälkeen. Sotavankeudesta Jack Heinistä ei koskaan palautettu. . Kapteeni Kaj Hagelberg osallistui Ruotsin laskuvarjojääkärikoulun päällystökurssille toukokuussa 1958, ja yliluutnantti Sami Sihvo kävi elokuussa 1958 hyppykurssin Ranskassa. Heininen jäi kiinni varusteistaan Heinkel He 115 -koneen pohjaluukkuun. Heininen pääsi ulos vasta tähystäjän avustamana. Heistäkin yksi jäi varusteistaan kiinni saman pohjaluukun reunaan. Kurssit järjestettiin Utissa. Suomalaisten ongelmaksi muodostui käytettävä lentokonekalusto. Itse hypyt onnistuivat, joskin viimeinen kolmikko ei koskaan löytänyt toisiaan, ja kaksi heistä jäi tälle matkalle. Kuvan varjo on kotimainen PAK-tehtaan valmistama. Hypyt linjojen taakse Suomalaiset pudottivat kaukopartiomiehiä sodan aikana vain kolme kertaa. Ensimmäisellä kurssilla alastuloja harjoiteltiin hyppäämällä pakkauspöydältä alas. Lentäjän istuinvarjo Ilmavoimien museossa Tikkakoskella. Seuraavaksi hän painoi Heinistä ulospäin, jolloin tämä irtosi ja varjo avautui. He 115 ei soveltunut hyppykoneeksi, mutta pienellä Suomella ei oikein muitakaan koneita ollut tarjolla tähän tehtävään. Koulutus käsitti laskuvarjon rakenteen ja pakkauksen teoriaa, koneessa toiminnan, itse hypyn, ilmalennon, maahantulon teoriaa, varjon käsittelyn harjoittelua ja laskuvarjohyppyjä. Kurssin suoritti 13 kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Hyppykoneena oli kahdella ensimmäisellä kurssilla Junkers Ju 52 ja viimeisellä kurssilla käytettiin Heinkel He 59 -konetta. Kurssin aikana he hyppäsivät kuusi hyppyä. Kurssin kouluttajina toimivat Hagelberg ja Sihvo. Oikeita kuljetuskoneita tarvittiin tärkeämpiin kuljetuksiin. Saksan-kurssilaisista Räsänen ja Lauri toimivat keväällä 1944 kouluttajina kolmella ErP 4:n miehille pidetyillä hyppykursseilla
PA SI PI RT TI KO SK I . Niistä ensimmäinen pidettiin 31.7.– 2.9.1961 ja toinen heti perään eli 4.9.– 7.10.1961. Vaikka niin kone kuin varjotkin olivat käytännössä sota-ajan peruja, niin molemmat olivat hyviä joukkojenpudotuksiin. Ensi kertaa Suomessa oli käytössä toimiva kokonaisuus koulutuksesta itse suoritukseen eli hyppyyn saakka. divisioonan komentajan alaisena 1.2.1962. SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 89 Vuoden 1961 aikana järjestettiin kantahenkilökunnan Laskuvarjokurssi 2 (20 henkilöä) ja ensimmäinen kouluttajakurssi kahdeksalle henkilökuntaan kuuluvalle. Vuonna 1961 hankittiin varjoja lisää, 100 kappaletta Irvin 72B -varjoja ja niille 60 varavarjoa. Molemmissa varjoissa oli mukana varavarjot. Avattua RZ 20 -varjoa voi katsella Joroisten veteraanimuseolla. Kurssilaisia näillä kursseilla oli 30 ja 24. Vapaaehtoisille varusmiehille järjestettiin kaksi varusmieskurssia. Laskuvarjokurssi 2:n aikana kuusi kurssilaista sai pakkaajakoulutusta. Koneella muuten tuotiin marsalkka Mannerheimin ruumis Sveitsistä Suomeen 1.2.1951. Tilaa nyt Ukraina-extra 100-sivuinen erikoisnumero kotiinkannettuna Soita (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse tilaajapalvelu@atex.com. Hannu Ahokanto 2003: Punabaretit, Laskuvarjojääkärikoulu 1962–1996. Kurssi 1 alkoi 15.2.1962, kun majuri Hagelbergin toimi koulun johtajana. ErP 4:n perinteitä vaaliva Laskuvarjojääkärikoulu (LjK) aloitti toimintansa Utissa 3. Päälähteinä: Pasi Pirttikoski 2021: Varjoja Pohjolan taivaan alla. RZ-sarjan varjoja käytettiin meillä hypyissä rintamalinjojen taakse. Hyppykoneena kursseilla oli käytössä keväällä 1960 Ilmavoimille hankittu DO-4-tunnuksella oleva Douglas C-47A-30DK eli Aeron entinen DC-3 OH-LCF. LjK:n kursseilla käytettiin aluksi Ilmavoimien 1950-luvun puolessavälissä hankkimia viittä Pioneer-tehtaan valmistamaa T-10-joukkojenpudotusvarjoa sekä ruotsalaisia Irvin 72B -varjoja, joita tilattiin tulevan LjK:n tarpeisiin aluksi 20 kappaletta
Joukossa oli monta tulevaa kenraalia. Kun presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto alkaa, soitetaan ensimmäisten vieraiden saapuessa Jääkärimarssi. Keväällä 1915 koulutuksessa olleet noin 150 miestä olivat yliopisto-opiskelijoita, ja heistä varsin merkittävä osa oli ruotsinkielisiä. Pataljoonasta poistettiin lähinnä rintamapalvelujakson aikana niskoittelun ja vastaavien syiden takia 224 miestä. Toki jääkärit olivat maanpettureita tsaarin kannalta, sillä lähtiväthän he Saksaan hankkimaan sotilaskoulutusta Suomen irrottamiseksi Venäjästä. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana neuvostoliittolainen kenraali Vlasov johti kaikkiaan miljoonaa Saksan puolelle siirtynyttä neuvostoliittolaista sotavankia. Varovainen Ruotsi sanoi ei. HISTORIASSA TUNNETAAN lukemattomia tapauksia, joissa sotaa käyvä maa on värvännyt riveihinsä vihollismaan sotilaita. Silloin ensimmäiset koulutettavat saapuivat Lockstedtiin. 90 SUOMEN SOTILAS 3 • 2024 KNUUTI Jukka Knuuti NE MAANPETTURIT. Heidän kouluttamansa ja johtamansa hallituksen joukot vapauttivat kevään kuluessa maan kapinaan nousseiden punaisten käsistä. Lockstedter Lagerissa palvelukseen ilmoittautui lopulta 1 863 miestä. Mitään vastaavaa ei muualta maailmasta voida osoittaa. Kun jääkärit tulivat Vaasaan 25. Vlasov joukkoineen ei kuitenkaan jättänyt historiaan jälkiä. Näin paljon miehiä ei pataljoonassa koskaan ollut, sillä varsin suurpiirteinen värväystoiminta toi joukkoon myös sotilaaksi kelpaamatonta ainesta. Näin sanoi takavuosina professori Matti Klinge, kun puhuin hänelle jääkäreistä. Kysyttiin Ruotsista, olisiko sieltä saatavissa sotilaskoulutusta. Saksalaisten kiinnostuksesta hanketta kohtaan kertoo se, että koulutus Lockstedter Lagerissa alkoi vain kolme kuukautta sen jälkeen, kun hanke oli perustettu Ostrobotnian Kassahuoneessa. Karsituksi tuli muun muassa mies, jolla oli puujalka. Ensin se edesauttoi vuonna 1918 maan hallitusta kapinan kukistamisessa, ja 1920–1930-luvuilla itsenäisen Suomen puolustusvoimat rakennettiin paljolti jääkäriupseerien johdolla. Jääkärit siirtyivät historiaan 11. Talvisodan aikana melkein kaikki sotaa johtaneet kenraalit olivat jääkäreitä. Mutta jääkäriliike jätti historiaan valtavan jäljen. Jääkäriliike näkyy edelleen. Perinneyhdistyksessä on edelleen vajaat 2 000 jäsentä. Toki muitakin palvelukseen kelpaamattomia oli. Tässä vaiheessa jääkäreiden sosiaalinen ja koulutustausta laajeni käsittämään läpileikkauksen Suomen kansasta. maaliskuuta 1995, kun viimeinen jääkäri, kenraali Väinö Valve kuoli. Jääkäriliike näkyy edelleen muutenkin. Samoin rykmentinkomentajat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Alussa jääkäriliike oli pääasiassa helsinkiläisten opiskelijoiden toimintaa. Sitten kysyttiin Venäjän kanssa sodassa olevalta Saksalta ja saatiin myönteinen vastaus. Puolustusvoimissa on kuusi jääkäriperinnejoukko-osastoa: Lapin jääkäripataljoona, Uudenmaan jääkäripataljoona, Kymen jääkäripataljoona, Hämeen panssaripataljoona, Vaasan rannikkojääkäripataljoona ja Jääkäripatteristo. Kun syksyllä tulee kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun nuo Klingen maanpetturit aloittivat toimintansa, on paikallaan palauttaa mieleen jääkäriliike ja minkälaisen jäljen se on jättänyt suomalaiseen yhteiskuntaan. Jääkäriaate jäi jääkäreiden perustaman Jääkärisäätiön sekä JP27:n perinneyhdistyksen tehtäväksi. Klingehän aikanaan ymmärsi kovasti tsaarin Venäjää ja myöhemmin myös Neuvostoliittoa. helmikuuta 1918, oli kulunut päivälleen kolme vuotta koulutuksen aloittamisesta Lockstedtissa. Niissä molemmissa on mukana Jääkärilippu, joka on marssirivistössä välittömästi valtakunnan lipun jäljessä. Suomessa on vuosittain kaksi valtakunnallista sotilasparaatia, itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6. Kaikki ammattiryhmät ja sosiaaliluokat olivat edustettuina Jääkäripataljoona 27:ssä. Hän oli kuitenkin hiihtänyt Saksaan lähtiessään Merenkurkun yli. Kun myöhemmin päätettiin, että koulutettavien joukosta muodostettaisiin pataljoona, aloitettiin Suomessa laaja värväystoiminta. Siitähän jääkäreiden koulutuksessakin oli kysymys. Sotien jälkeen Puolustusvoimain komentajat olivat vuoteen 1959 saakka jääkäreitä, viimeisenä heistä Kaarlo Heiskanen
Paikallisjoukoista Suomeen kodinturvajoukot. 100-sivuinen extra myynnissä ainoastaan Lehtipisteissä.. Suomen Sotilaan Kodinturvajoukot-erikoisnumerossa on pyritty kattavasti esittelemään naapurimaidemme kodinturvajärjestelmiä
SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/vsk Soita kestotilaus (03) 4246 5334 • Voit tilata myös sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com