Suomen Sotilas 4/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SOTAHISTORIAERIKOISNUMERO TOTUUS NORMANDIASTA | RADALLA: MG 42 | ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 4 • 1 3 , 5
U krainassa ei käydä sisällissotaa. Kansakunta ilman historiaa on kansakunta vailla tulevaisuutta. Ilmatilaloukkaukset ovat lisääntyneet. Kaivamme myös taustat nykytapahtumille tarvittaessa vaikka sadan vuoden takaa. Tämä numero on suuri historia-erikoisnumero. Tältä näytti Ukrainassa lehtemme mennessä painoon elokuun lopussa. www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi/fi/tilaa Jaakko Puuperä Päätoimittaja Palveluksessanne 24/7/365 jo 95 vuotta.. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan Itärintamalta ei mitään uutta. Seuraamme, analysoimme ja taustoitamme tapahtumia parhaalla asiantuntemuksella mitä on saatavilla, ja tarjoilemme ne sinulle päivittäin, emme ensimmäisenä, mutta parhaiten ja tutkitusti. Entä huomenna. Mutta miltä näyttää Syyriassa, Ukrainassa ja vaikkapa Länsi-Afrikassa juuri nyt. Tästä lehdestä voit lukea myös miltä näytti elokuun lopussa monissa muissa kriisipesäkkeissä ja kotimaassamme. Venäjä ei kunnioita myöskään Suomen rajoja. Sen kertoo Suomen Sotilas internetissä ja sosiaalisessa mediassa joka päivä. Lue se tarkoin. Kyse on Venäjän interventiosta naapurimaahansa. Venäjä on miehittänyt osan Ukrainaa, Venäjän ylläpitämät joukot ovat tappaneet satoja siviilejä
EU:lla ei ole sotilaallista voimaa eikä organisaatiota. YK:sta ja ETYJ:stä taas ei kannata enää edes kirjoittaa. Määräaikaistilausta ei voi perua. Jatkosotaan jouduimme, koska meidän oli valittava kahdesta pahasta. Nyt voitiin sopia, kun oli ensin sodittu. Yhdeksänkymmentäviisi vuotta myöhemmin, tämän päivän chamberlainit vaativat jälleen, että pitäisi sopia eikä sotia. Alkoi toinen maailmansota. Suomi on taas yksin, aivan kuten 75 vuotta sitten. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Mäkelä, Pekka Rundgrén, Eerikki • Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 28.8.2014 Seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten saksalaiset ja venäläiset jakoivat Puolan. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Elokuussa 2014 Saksa ja Venäjä kävivät jälleen enemmän tai vähemmän julkista keskustelua ItäEuroopan etupiireistä. Suomi ei suostunut uhriksi. 75 vuotta sitten selvisimme koetuksesta pitkälti vastustajamme asevoimien suunnattoman kehnon koulutustason ja sitäkin ala-arvoisemman operatiivisen ja taktisen taidon sekä punaarmeijan kehnon johtamisen vuoksi. EU:n ja Naton toimenpiteet jäävät semantiikan ja mietojen talouspakotteiden tasolle niin kauan kuin uhrina ei ole niiden jäsenvaltio, ja sitä Ukraina ei ole, eikä ollut Georgiakaan. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Toimituspäällikkö Petri Välkki gsm 040 707 7550 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Ilmoitusmyynti & markkinointi: Petri Välkki gsm 040 707 7550 myynti@suomensotilas.fi Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Suomalaiset päättävät itse, haluammeko vihdoin alkaa päättää itse omista asioistamme vai kysymmekö yhä Kremlistä mitä saamme tehdä. Aivan kuten 75 vuotta sitten, ei nytkään kuunnella toisen hyökkäyksen uhria. Jouduimme talvisotaan, koska olimme yksin, ja pääsimme siitä itsenäisenä, koska saimme viime hetkellä tukea. Niin pitäisi, mutta entä jos toisen osapuolen kanssa ei voi sopia, koska se ei pidä sopimuksiaan ja sanelee ehdot. Neljännesvuosisata aikaisemmin, elokuussa 1914, maailmanpalo oli syttynyt salaisen diplomatian käynnistämien keskinäisten sopimusjärjestelyjen seurauksena. Ne unohtivat, ettei sanelu ole sopimista. Tappaja ja uhri. Sopiminen tarkoittaa osapuolien välillä vapaasta tahdosta tehtyä yhteistä päätöstä. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Taistelimme, ja liian moni suomalainen sai vaipua kuopan pohjalle ase kädessä, mutta säilytimme vapauden, ja se on aina taistelemisen arvoista. Viime hetkellä apuun tuli Britannian ja Ranskan sotaan sekaantumisen uhka, joka sai Neuvostoliiton neuvottelupöytään. Neuvostoliiton ja Saksan tapa sanella asioita pienemmilleen oli yhtä kaukana vapaasta tahdosta tapahtuvasta sopimisesta kuin raiskaus on rakastelusta. Pelkkä EU-jäsenyys ei anna voimatoimilla uhattaessa mitään suojaa. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Meidän ei ole pakko valita taloudellisesti heikon, totalitarismiin liukuvan Venäjän ja sotilaallisesti ja poliittisesti heikon mutta taloudellisesti kansainvälisessä mittakaavassa keskisarjassa painivan Saksan väliltä. Haluammeko olla yksin. Uuden sodan siemen oli kylvetty. Toki apua oli myös siitä, että suojeluskunnat oli kouluttanut köyhälle tasavallalle erittäin osaavan reservin ja runsaasti hyvin harjoitettua päällystöä ja alipäällystöä. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Saksa ja Neuvostoliitto olivat sopineet itäisen Euroopan etupiirijaosta elokuussa 1939 ja marraskuun lopussa myös Suomi joutui hyökkäyksen uhriksi. Suomi päätti sotia, koska se ei voinut sopia sellaisilla ehdoilla, joita sille asetettiin. Valitsimme natsi-Saksan, koska Neuvostoliitto olisi ollut meille sitäkin vastenmielisempi ja tuhoisampi vaihtoehto. Hävinneet pantiin polvilleen ja suljettiin ulos uuden uljaan maailman järjestelyistä. Kyllä, tanssiin tarvitaan kaksi, mutta niin tarvitaan tappoonkin. Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 5/2014 ilmestyy marraskuussa 2014. Jatkosodasta emme olisi ilman aseveljeämme selvinneet. Suomalaiset eivät joutuneet kyykistymään kuopan reunalle odottamaan nöyrästi niskalaukausta. Voimme itse valita, haluammeko olla samassa tilanteessa kuin seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten. Moni suojeluskuntalainen päätyi korvaamaan ammattisotilaan, koska jälkimmäisiä ei riittänyt ja tappiot olivat kovat. Tarvittiin vain yksi attentaatti käynnistämään ketjureaktio, jonka seurauksena neljä Euroopassa vaikuttanutta keisarikuntaa romahti ja koko Eurooppa muuttui. Venäjä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, koska se ei uskalla kajota maihin, joilla on suora liittosuhde Yhdysvaltojen kanssa. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Seitsemänkymmentäviisi. Tosin tällä kertaa olemme sitä omasta halustamme. Meidän ei tarvitse enää olla näiden kahden suuren kansan satoja vuosia jatkuneen kaupanteon kohteena. Toisin kävi Baltian maissa, jotka halusivat mieluummin sopia kuin sotia. Aineistopäivä 22.9.2014. Tänään meillä olisi vapaus valita. Naton ulkopuolella olemme samassa asemassa kuin kaikki muutkin pienet Natoon kuulumattomat Venäjän naapurimaat
– Ahti Lappi 62 TOGO – aikansa AVACS – Ahti Lappi 63 Suomalaisten ovela vastaisku – Ahti Lappi RADALLA 84 MG 42 – Miten tehdään maailman paras konekivääri. Ikäväkseen baltit ovat useammin olleet ammuttavina kuin ampujina. – Kari Kuusela Haastattelut – Kari Kuusela & K-I Michael Johansson 12 Bud Rice – C-47:n lentäjä 15 Karl-Heinz Mayer – saksalainen laskuvarjojääkäri 16 John Cipolla – Sainte Mère-Égliseä vapauttamassa 17 Clinton Riddle – Radiomiehenä liitokoneessa 28 Robert Noody – Panssarituhoajan hyppy JYVÄLLÄ 30 Turvallisuuskatsaus 31 Maailmalta 32 Kotimaasta 35 Puolustusvoimat 35 Sotahistoria 37 Ukrainan kriisi 39 Venäjä 40 Ulkomailta 41 Puolustusteknologia 42 Viimeinen iltahuuto: Ilmo Oskari Haario 44 Kari kommentoi – Ukraina opettaa PIKATESTI 45 Iippokassi 81 Monkey 47 – Mustan metsän apina SODANKÄYNTI 46 Kyberhälytys! Kyberhälytys! – Arto Pulkki 68 Sissisotaa osa 1: Kylmän Sodan sissit – Marko Palokangas 77 Oppia ulkomailta – Marko Palokangas SOTARETKELLÄ 48 Duxfordin lentävät legendat – Pekka Mäkelä 55 Duxford Aerodrome – Pekka Mäkelä 70 VUOTTA SITTEN 56 Tallinnan tuho 1944 – Miksi ilmapuolustus epäonnistui. Niillä ei ole armeijoita eikä sotilaallista organisaatiota. Suomalaisia ei marssitettu koskaan Katynin metsään. Silloin meillä oli sentään edes suojeluskunnat, tänään meillä ei ole sitäkään. On haluttu sopia eikä sotia, ja huonosti on käynyt. Kuinka kuvittelisitte käyvän seuraavassa sodassa tai sellaisen uhan alla, jos jäämme tieten tahtoen taas yksin. Katyniin oli varattu hautapaikka myös suomalaisille suojeluskuntalaisille. Katso mitä näimme ja koimme! 70 VUOTTA SITTEN 6 Normandia – Mikä meni pieleen. Duxfordin lentävät legendat Polttoaineen hajua, mäntämoottorien jymyä ja komeaa kaartotaistelua taivaalla ja mikä parasta kaikki toisen maailmansodan ajan vanhoilla sotalinnuilla. Julkaistava aineisto. Suomen Sotilaan sotahistoriaerikoisnumero vietti päivän Duxfordissa, jokaisen sotaja ilmailuhistorian harrastajan pakollisessa pyhiinvaelluskohteessa. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. On tullut aika herätä, ettei herätä kasakan nauruun.. Silloin venäläinen sotilas oli tehokkaimmillaan teloitusryhmän jäsenenä, tänään Venäjän armeija on aivan toista luokkaa. Pienen maan ei kannata lähteä Venäjän eikä Saksan kanssa marjaan, jos ei ole ihan pakko. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Historia ei toista itseään, ja olosuhteet muuttuvat. No saksalaisen tietysti, ensin työ, sitten hupi, kuuluu vastaus kaskun mukaan. Me olemme kokeilleet kumpaakin herkkua kuumassa ja kylmässä sodassa, mutta meillä on aina säilynyt edes jokseenkin suvereeni asema. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. YK:n tai EU:n tukea on turha odottaa. Tilaajarekisteri. – Kari Kuusela 94 Elämä jatkuu sodan jälkeen – Kari Kuusela 96 MG 34 vastaan MG 42 – Kari Kuusela 100 VUOTTA SITTEN 100 I Maailmansodan avaus ratkaisi sodan – Vesa Keinonen 106 Ranskalaisen luutnantin tulikaste – Vesa Keinonen 110 Sota, joka päätti vanhan maailman – Vesa Keinonen 116 Saksa hävisi propagandasodan heti – Vesa Keinonen KNUUTI 118 Operaatio Bagration – Unohdettu suurtaistelu Palvelukortti sivulla: 83 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI 48 K umman ammut ensin, saksalaisen vai venäläisen, kysytään balttilaisessa kaskussa
Suomen Sotilas kaivoi konekiväärit kaapista ja lähti radalle ottamaan legendasta mittaa. 6 84 RADALLA: MG 42 70 vuotta sitten toisen maailmansodan paras yleiskonekivääri MG-42 lauloi tappavaa lauluaan niin Normandiassa kuin Sinimäissä. Lihamylly juuttui paikalleen neljäksi veriseksi vuodeksi. Mutta ratkesiko sota jo elokuussa 1914. TULTA! ELOKUUN TYKIT 100 vuotta sitten Eurooppa oli sodassa, jonka seurauksena kymmenet miljoonat elämät päättyivät liian aikaisin, neljä keisarikuntaa romahti ja Suomikin itsenäistyi. 100 MIKÄ MENI PIELEEN?
6 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 NORMANDIA MIKÄ MENI PIELEEN. TEK S TI: K ARI KUUSEL A
Mitä oli siis tapahtunut kesäkuun alun ja syyskuun lopun välillä lännessä ja miksi. Yleinen kuva maihinnoususta on, että vastassa olleet heikot ja huonot saksalaiset nakattiin sivuun ja sitten marssittiin Pariisiin. >. Puna-armeija oli tuolloin – elokuun lopussa 1944 – jo ylittänyt Saksan ja Neuvostoliiton vuoden 1939 rajan jakamassaan entisessä Puolassa. Mikä meni pieleen. Ensimmäisen suuren sataman, Cherbourgin Cotentinin niemimaalla, liittoutuneet saivat haltuunsa vasta kesäkuun lopussa. Mutta todellisuudessa maihinnousuoperaatio oli monta kertaa pahassa kriisissä ja eteneminen juuttui paikoilleen Normandian rantakaistalle ja Cotentinin niemelle kahdeksi kuukaudeksi. Pariisissa oltiin elokuun lopussa. 7 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN N ormandian maihinnousulla oli suuri merkitys toisen maailmansodan saattamisessa nykykatsannon mukaan onnelliseen loppuun
Stalinin panssarit olivat vyöryneet kahdessa kuukaudessa läpi Valko-Venäjän syvälle Puolaan. Normandian maihinnoususta oli kulunut tuolloin jo kolme ja puoli kuukautta. Valtionjohtajat muistelivat uhrauksia sekä sitä, miten maihinnousu toi vapauden n Yllä saksalainen lentolehtinen. Mediaa oli paikalla valtavasti, Suomen Sotilaskin. Myös propagandan keinoin koitettiin vaikuttaa vastustajaan, mutta merkittävämpää oli tietysti taistelukentän todellisuus.. Liittolaisten hitaus lännessä lisäsi kommunistidiktaattorin ruokahalua. Stalin kiirehti nyt kohti länttä. Paikasta, josta liittoutuneet olivat nousseet maihin Normandiassa 6.6.1944, oli edetty linnuntietä mitaten vajaassa kolmessa kuukaudessa vajaa neljäsataa kilometriä. Kun kuluvan vuoden kesäkuussa tuli kuluneeksi tasan 70 vuotta Normandian maihinnoususta, muisteltiin tapahtumaa asiaankuuluvalla tavalla niin tiedotusvälineissä kuin näyttävissä juhlissa paikan päällä. Linnuntietä matkaa oli taittunut taistellen noin kahdessa kuukaudessa jo yli 600 kilometriä. Suunnitelmien mukaan kaiken oli pitänyt mennä toisin. 70 vuotta sitten – syyskuun 22. 70 VUOT TA SIT TEN 8 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 T ämän lehden ilmestyessä on tasan seitsemänkymmentä vuotta siitä, kun liittoutuneet olivat vapauttaneet suurimman osan Ranskaa, lähes koko Belgian ja Luxembourgin ja olivat kärkijoukoillaan jo Alankomaiden alueella. Syyskuussa myös Suomi oli saatu pois sodasta ja kiusallinen joukkoja sitova sivustauhka pohjoisessa oli nyt poissa. Veteraaneja jututettiin – näin laajasti varmasti viimeistä kertaa – ja tapahtumia kerrattiin. päivä – puna-armeija oli vallannut Tallinnan
9 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 M4 SHERMAN oli liittoutuneiden yleisin panssarivaunu. Se oli pahasti alakynnessä verrattuna saksalaisiin vastustajiinsa niin tulivoimansa kuin panssarointinsakin puolesta. Nämä etenevät vaunun suojassa eivätkä näytä pelkäävän kaupunkitaistelua, koska ovat tiheässä ryhmässä eivätkä tähystä ikkunoita. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Kuvassa Sherman vallatussa ranskalaisessa kaupungissa perässään brittien jalkaväkeä
Kuvassa kaatunut saksalainen ja bunkkeri Utah Beachilla. 10 70 VUOT TA SIT TEN SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Euroopan miehitettyjen maiden kansoille. Moni suomalaisveteraani ja siviilikin muistaa yhä, kuinka Suomeen pudotteli pommeja Yhdysvalloissa valmistettu lentokone punatähdet siivissään. Toki on syytä muistaa, että idässäkin voiton tekijä oli pitkälti se amerikkalainen tehtaantyttö, joka kokosi lentokoneet ja kuorma-autot niin Normandiaan, Narvaan, Sinimäkiin kuin Kannakselle TaliIhantalaankin. Miksi siis alaotsikko: ”Mikä meni pieleen”. Pahan valtakunta, demoninen natsi-Saksa lyötiin lopulta, mutta suuremman taakan Hitlerin parhaiden armeijoiden lyömisessä taisi lopulta kantaa pikemminkin punaarmeija kuin länsiliittoutuneiden saapuminen Ranskaan. Tavattiinpa vuoden 1944 itärintamalla – muun muassa Itä-Karjalassa – neuvostojoukkoja, joiden mieskohtainen varustus oli amerikkalaista, kuorma-autoista nyt puhumattakaan. Puna-armeija marssi amerikkalaisella pyörävedolla ja saappailla. Eurooppa vapautettiin natseista. Stalinin puna-armeija, jota moni Saksan vastustajakaan idässä ei pitänyt vapauttajana vaan SAKSALAISET PUOLUSTIVAT rantaviivaa monin paikoin tehokkaasti, mutta joutuivat lopulta antamaan periksi. Yhteistä kaikille näille muisteluille on se, että niissä maihinnousu onnistui ja asia oli suurin piirtein sillä selvä; Saksa oli lyöty ja Eisenhowerin ”Ristiretki Eurooppaan” saavutti tavoitteensa. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Idässä valloitusretken aloittanut Venäjän nykyjohtaja Vladimir Putinkin oli kunnioittamassa vanhojen liittolaistensa roolia fasismin murskaamisessa. Niin tai näin, Normandian maihinnoususta kului lähes vuosi ennen kuin Saksa antautui ehdoitta, ja länsiliittoutuneetkin joutuivat vielä koville ennen sitä
Tässä ja taisteluihin suoremmin liittyvissä pommituksissa on arvioitu “vapauttajien” surmanneen yli 50 000 ranskalaista. 11 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 vaihtoehtoisena pahana, eteni syvälle Keski-Eurooppaan. Mistä johtui, että aivan selvästi ylivoimainen hyökkääjä ei täydellisestä ilmaylivoimasta ja mahtavasta tulivoimastaan huolimatta päässyt viikkoihin siihen liikuntasotaan, jota se oli suunMAIHINNOUSUN VALMISTELUUN liittyi saksalaisen puolustajan huoltoyhteyksien lamauttaminen tuhoamalla Ranskan rautatieyhteydet. Se, että rantaan noususta kului yli kaksi kuukautta siihen hetkeen, kun liittoutuneet lopultakin murtautuivat elokuun puolen välin jälkeen Normandiasta väljemmille vesille, jää yhä useimmiten ilman selitystä. Ratapihoja, siltoja ja muita laitteita pommitettiin tehokkaasti ja huollon katkaisemisessa sekä lisäjoukkojen tuonnin estämisessä myös lähes onnistuttiin. Aihe ei ole juurikaan ollut esillä sen paremmin Ranskassa kuin voittajienkaan sotahistoriassa. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Maihinnousun kuvaus myös keskittyi pääosin kesäkuun kuudennen päivän, D-Dayn, tapahtumien kuvaukseen. Normandiassa meni siis jotain pieleen, mutta siitä ei puhuta juhlapuheissa eikä kepeissä lehtijutuissa, vaikka tosiasiat ovatkin luettavissa kaikista historiankirjoista. Unohdetut kuukaudet Voittajat antoivat Normandian maihinnousun merkityksestä heti sodan jälkeen kovin siloitellun kuvan, ikään kuin kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, juuri niin kuin pitikin. Kuvassa on Saint-Lôn rautatieasema, kaupungin rakennuksista tuhoutui 77 %
Hyppy oli onnistunut ja kaupunki oli ensimmäinen liittoutuneiden vapauttama. Siitä jatkomme meille annetulla kompassisuunnalla yli SainteMère-Églisen, jossa annoimme merkin laskuvarjojääkäreille hypätä. Se on usein toki perusteltukin käytäntö, johtajan pitäisi vastata myös epäonnistumisista. Yhtä ohjasi Bud Rice. Dokumentit, filmit ja muu elävä kuva ovat voimallisesti vaikuttaneet siihen, että maihinnousun yleinen kuva on keskittynyt enBUD RICE Maihinnousu ei olisi onnistunut ilman tuhansia aluksia veden päällä ja ilmassa. Tulimme Ranskan rannikolle noin kello 1.30 aamuyöllä. Matkailua kohteeseen suunnittelevien kannattaa varata edes pinnalliseen koko maihinnousualueen läpikäyntiin vähintään kolme päivää.. Syitä on kyllä haettu sotatointa ylimpänä johtaneiden miesten ratkaisuista, mikä on yleinen tapa arvioitaessa sotatointen onnistumisia ja epäonnistumisia. – Lensin C-47:ää, jossa oli 21 laskuvarjojääkäriä 82. Normandiassa on säilytetty valtava määrä vanhoja puolustuslaitteita ja osa on todella hienosti museoitu. Sumussa ei näe edes oman koneensa siivenkärkiä eikä naapurikonetta. Yhteentörmäyksen vaara on erittäin suuri, ja varmaan moni lensi toisen koneen kanssa yhteen sinä yönä, veteraani muistelee. Teksti: K-I Michael Johansson Toimittaen suomentanut Kari Kuusela 37TH SQUADRON, 316TH TROOP CARRIER GROUP n Näkymä vallatusta tykkiasemasta JUNO-Beachille Courseilles-sur-Merissä. Siksi on tärkeää kertoa Normandiastakin totuus. 12 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN nitellut. Väheksymättä siellä puolin ja toisin taistelleiden miesten rohkeutta ja uhrauksia. Vaan mitäpäs jos ylimmän johdon ratkaisuilla ei Normandian kohdalla ollutkaan ratkaisevaa roolia, vaan todellinen syy on ihan muualla. Maailman kuvatuin sata metriä hiekkaa Sotapropagandan – informaatiosodan – rooli kasvoi toisessa maailmansodassa edellistäkin maailmanpaloa suurempaan mittakaavaan (lue artikkeli informaatiosodasta ensimmäisessä maailmansodassa s. Sotapropagandan vääristämän historiakuvan pohjalta syntyy populäärihistoriankuva, usein kovin rahvaanomainen versio todellisuudesta, minkä pohjalta myös päätöksentekijät usein rakentavat käsityksensä tapahtumien kulusta. – Kaikki koneet eksyivät, ja lentäminen oli vaikeaa, koska vain joka kymmenennessä koneessa oli suunnistaja. 116). maahanlaskudivisioonasta. Perässämme tuli vielä 800 konetta, joissa jokaisessa oli laskuvarjojääkäreitä. Tulevaisuuden päätöksiä rakennetaan helposti sellaisen varaan, mikä ei ole totta. Parhaimmillaan propaganda vaikutti sotavuosina, ja se vaikuttaa mielikuviin yhä. Tarkoituksena oli pudottaa heidät Sainte-Mère-Égliseen. – Lensimme viitisen minuuttia pelkkien mittarien varassa ennen kuin pääsimme sumuseinämästä läpi. Kun lähestyimme Cotentinin niemimaata, törmäsimme sumurintamaan, joka alkoi maasta ja jatkui aina tuhanteen metriin. Tässä jutussa pohditaan pääasiassa sitä välinettä, jolla liittoutuneet ratkaisua hakivat, eli maihinnousseita asevoimia, niiden rakennetta ja kykyä kokonaisuutena
Kertomatta jää myös, että heiltä itse rantautuminen ja jopa maahanlaskut onnistuivat kohtuullisen hyvin, paremmin kuin amerikkalaisilta, ja he jopa saavuttivat tavoitteitaan ensimmäisenä päivänä. Tämän jälkeen maihinnousu on onnistunut ja esirippu laskeutuu, koska asia oli sillä selvä. Tosin siihen se sitten jäi briteiltäkin. Lyhyemmän tai pidemmän ajan kuluessa joku suojaan selvinneistä on näissä kuvauksissa ottanut aloitteen käsiinsä, saanut lähellä kyyhöttävät miehet mukaansa ja murtanut saksalaisten tuliverkon yhdestä kohtaa. Samaten tästä elävien kuvien luomasta kuvasta puuttuu pääsääntöisesti se, että ensilinjassa maihin nousseista joukoista puolet oli muita kuin amerikkalaisia, eli brittejä, kanadalaisia sekä pienempien liittolaismaiden miehiä. Vaan vahingossakaan ei katsojalle selvitetä, että näihin joukkoihin ja niiden hyökkäyksiin uhrattu panos toi lopulta hyvin vähän todellista hyötyä itse maihinnousulle, jonka todelliset sankarit olivat aivan tavallista Normandian rantahiekan yli juossutta jalkaväkeä. Propagandististen kuvausten päätepisteessä joukko on jotenkuten organisoitunut ja vallannut jonkin maastokohdan – jota saksalaiset useimmiten eivät itse asiassa ole ainakaan tosissaan edes puolustaneet – tai ottaneet taistellen haltuunsa jonkin patterin sitä puolustaneilta raskaan tulivalmistelun lamauttamilta tai ampumatarvikkeensa loppuun ampuneilta tykkimiehiltä. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Tarinan outo painopiste Olemme myös monet kerrat nähneet tuon ajan erikoisjoukkojen eli amerikkalaisten laskuvarjojääkärien tai ”rangersien” toimintaa; sekasotkuun päättyneen hypyn jälkeistä yhtä sekasortoista toimintaa tai pystysuoraa seinää kiipeilleiden miesten sankaruutta. Vaan jatko jää tässäkin aina kertomatta. Kertomatta jää, kuinka taistelu Normandiassa eteni hitaasti jauhaen yli kaksi kuukautta. SAKSALAISEN PANSSARIVAUNUN pahin vihollinen ei suinkaan ollut vastapuolen panssarivaunu vaan ilmasta vaaniva vaara. Olemme lukemattomat kerrat nähneet maihinnousualuksen portin aukeavan, miesten syöksyvän saksalaisten konekiväärituleen, osan kaatuvan ja jäävän rantaveteen, osan jatkavan rantavallin tarjoamaan vähäiseen suojaan. Tykinruokaa. Kunnia sankareille, ei siinä mitään. Taistelu, joka päätti kymmenien tuhansien miesten ja siviilien elämän. Kuvassa liittoutuneiden lentokoneiden tuhoamaa kalustoa, etualalla Panzerkampfwagen IV, eli meikäläisittäin Panssari nelonen. 13 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 simmäiseen päivään ja ensimmäiseen sataan metriin hiekkarantaa. Yleensä seuraavaksi näytetään kenraali Pattonin kolmannen armeijan vastustamaton ajo läpi Ranskan, Pariisin vapauttaminen ja ranskalaisten kaupunkien jakamaton kiitollisuus heidät vapauttaneille. Tämän vakiintuneen kuvan mukaan, pienin paikallisin muunnelmin, näin varsinaisen maihinnousun ensimmäinen aalto D-Daynä menikin, mutta entä tapahtumat sen jälkeen
Tässä propagandakuvassa on leppoisa ja mukava tunnelma, joka on jyrkässä kontrastissa todellisiin tapahtumiin. Saksalaisilla meni aivan liian kauan tajuta, että kyse ei ole hämäyshyökkäyksestä vaan päähyökkäyksestä. Tämä siitä huolimatta, että brittien ja amerikkalaisten parhaista divisioonista ja erikoisjoukoista oli tehty havaintoja Normandiassa jo viimeistään 7.6. Saksalaisiin pommitus ei juurikaan koskenut, koska heitä ei kaupungissa ollut ja he olivat käskeneet siviiliasukkaidenkin poistua. Se ei ole historiallisesNORMANDIAN MAIHINNOUSURINTAMAN tärkeimpiä maamerkkejä oli liikenteen solmukohta Caen, joka brittien piti saada vallattua jo ensimmäisenä taistelupäivänä mutta joka vallattiin lukuisien epäonnistuneiden yritysten jälkeen vasta kuukauden kuluttua. raskaiden pommikoneiden hyökkäys, joka maksoi lähes 400 ranskalaisen hengen. Kaiken takana oli kuitenkin ennennäkemättömän mittava ja huolellinen esikuntatyöskentely. 14 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN Miksi Normandiaan juututtiin viikoiksi. Maihinnousu onnistuu aina Vanhan sanonnan mukaan maihinnousu onnistuu aina. Laskentaan ja suunnitteluun ei ollut käytössä tietokonemallinnuksia. Vaan mistä ihmeestä tämä voi johtua tässä maailmanhistorian suurimmassa amfibio-operaatiossa. Ainakaan se ei ole liittoutuneiden suunnitelma, joka edellytti pikaista murtautumista rannasta syvemmälle Normandiaan ja nopeaa siirtymistä liikuntasotaan. Ne saivat itäiseen Englantiin luomansa valelaitearmeijan avulla saksalaiset pitämään aivan liian kauan joukkonsa pohjoisessa Pas de Calaisin luona sidottuna odottamaan sinne tulevaa varsinaista maihinnousua, jota ei koskaan tullut. JATKUU SIVULLE 16 >. Tämä siitä huolimatta, että liittoutuneet yllättivät saksalaiset taktisesti maihinnousun ajankohdan ja paikan osalta. Edellä mainituissa saavutuksissa tietysti auttoi se, että sen paremmin Saksan Luftwaffe kuin Kriegsmarinekaan eivät asiaan pystyneet pieniä pistoja lukuun ottamatta sotkeutumaan. Mikä sitten oli tämä jatko, joka minun mielestäni oikeuttaa jutun otsikkoon. iltaan mennessä. Liittoutuneiden suunnitelmien ja todellisuuden välillä oli siis suuri aukko hyvistä lähtökohdista huolimatta. Uskomatonta oli myös huollon toiminta, joka sekin on yhä logistisen suunnittelun riemuvoitto, kuljetettujen varusteiden ja tavaran määrä on oikeastaan käsittämätön. Tätä edelsi 7.7. Todellisuudessa ei ylletty edes ensimmäisen päivän tavoitteisiin kuten Caenin kaupungin valtaamiseen, johon meni lopulta viikkoja aikaa ja joka vaati tuhansia sotilaita sekä siviiliuhreja hyökkäysten epäonnistuessa kerta toisensa jälkeen silmittömästä ilmaja laivatykistötuen käytöstä huolimatta. Liittoutuneet onnistuivat loistavasti harhautuksessa, tiedustelussa ja salaamisessa. Lähes uskomaton saavutus oli saada koko Etelä-Englannin käsittävän sotaleirin sadattuhannet miehet Kanaalin rantaan, laivoihin ja veden yli Normandian hiekkaan. Ne olivat jo maihinnousun alkaessa ylityöllistetyt, aliresursoidut ja pian käytännössä lyödyt
Hautasimme hänet, mutta ennen sitä katsoin hänen tavaroitaan ja valokuviaan, joista näin hänen olevan upseeri ja kahden lapsen isä. Muistan kun vapaaehtoisia kysyttiin ja käskettiin astua askel eteenpäin, jos asia kiinnosti. Maihinnousun todellisuus oli nyt iskenyt meihinkin. kesäkuuta. Eräs heistä – puolustajan puolelta – oli saksalainen laskuvarjojääkäri Karl-Heinz Mayer. Ruotsalaisen avustajamme K-I Michael Johanssonin Normandian muistopäivänä paikan päällä tekemästä haastattelusta kääntäen toimittanut Kari Kuusela. Myöhemmin minut lähetettiin Yhdysvaltoihin, jossa matkustin neljä päivää oikeassa matkustajavaunussa Kansas Cityyn. Kaikki muuttui kuitenkin 6. 15 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 A merikkalaiset laskuvarjojääkärit saivat vastaansa yllättäen myös saksalaisia laskuvarjojääkäreitä. Nuoren Karl-Heinzin sota päättyi lyhyen taistelun jälkeen sotavankeuteen. He alkoivat huutaa ”Get up, get up”, mutta en pystynyt vastaamaan, koska suuni oli rutikuiva. – Sotani jäi lyhyeksi, sillä haavoituin pahasti jo 8. Kotona nuorukainen oli jo seuraavana vuonna. Käteni kuitenkin jäi halvaantuneeksi, eikä minun tarvinnut tehdä vankina töitä. Ehkä hän näki leirinuotiomme ja luuli sitä merkiksi tai koitti osua läheiselle niitylle. Oli aamu, ehkä kello oli seitsemän, kun luoti osui minuun. Kotiin pääsin jo vuonna 1945. Pian vangitsijat luulivat hänen menehtyneen. Vartiomiehemme heitti käsikranaatin häntä kohti, mutta se ei vaikuttanut, joten yksi meistä ampui häntä lonkalta kurkkuun, ja hän kuoli. Meidät oli majoitettu maatiloihin, ja yövyimme omenapuiden katveeseen pystytetyissä teltoissa. Monen idässä sotavangiksi jääneen veljen kohtalo oli synkempi. Suomen Sotilas tapasi kahtena peräkkäisenä kesänä 2013 ja 2014 Normandiassa lukuisia maihinnousun veteraaneja. Olin lähes tiedoton ja kierähdin ojaan suojaan, eivätkä he osuneet minuun enää uudelleen, olinhan jo valmiiksi haavoittunut. Ja minua kiinnosti, vanha veteraani muistelee nuoruusvuosiaan. KARL-HEINZ MAYER n Fallschirmjäger-Regiment 6 KI M IC H A EL JO H A N SS O N. Karl-Heinz oli vakavasti haavoittunut, ja tajunta alkoi heiketä. – Yksi toverini menetti puolet jalastaan, ja lääkintämies jäi auttamaan häntä kehottaen minua jatkamaan omin voimin joukkosidontapaikalle. – Minut pantiin samaan joukkoon kaatuneiden kanssa, koska pääni oli niin verinen. Hänen onnensa oli jäädä vangiksi länsirintamalla. Saimme kuulla hälytyksen ja ehkä odotetunkin huudon: ”Invasion!” – Ensimmäisenä yönä luoksemme putosi taivaalta laskuvarjolla amerikkalainen kapteeni. – Menetin tajuntani. Olin juuri ehtinyt suojautua, kun minua osui kasvoihin. Toverini veti minut takaisin suojaan juuri, kun puiden latvoihin osui vihollisen kranaatti, joka haavoitti monia, veteraani muistelee 70 vuoden takaisia tapahtumia. Puolalainen lääkintämies totesi keuhkojeni olevan täynnä vettä. – Olen kotoisin Oldenburgista ja värväydyin laskuvarjojääkäriksi 17-vuotiaana, koska olin kiinnostunut lentämisestä. Se on tuo sama talo tuossa takanani, jossa on nykyään museo. Luoti jatkoi matkaansa, katkaisi solisluun ja meni keuhkoista läpi. Minut laitettiin paareille ja vietiin kahden konepistoolimiehen vartioimana leikkaussaliin, jossa vesi poistettiin ja minut leikattiin. Sitten kanaalin yli Nordinghamiin, jossa pääsin sairaalaan. – Sain ensiapua ja hyvää hoitoa, ja myöhemmin minut kuljetettiin Cherbourgiin mustan sotilaan ajamalla ajoneuvolla. – Koulutuksen ja kymmenen Tante JU:sta (Junkers Ju 52 -kuljetuskone) tehdyn hypyn jälkeen meidät siirrettiin Ranskaan. Toinen amerikkalainen tarjosi juomapulloaan, ja sain vähän juodakseni. Juoksin käsi roikkuen pusikoiden läpi tielle A9 ja näin amerikkalaisten ampuvan minua mäeltä. kesäkuuta. En tiedä, miten pitkään olin ojassa, mutta kun heräsin suu kuivana, niin joukko amerikkalaisia katsoi minua. Myöhemmin taistelussa pelkoni kuitenkin katosi. – Olin tuolloin 17-vuotias ja oikeastaan peloissani. Joku kuitenkin huomasi minun liikkuvan, ja minut kannettiin läheiseen taloon. Sitten joku kumartui puoleeni ja toinen tarjosi suklaata, mutta kieltäydyin. Siellä minut leikattiin vielä neljästi, koska solisluuni ei ollut kunnossa. Me von der Heydten rykmentin laskuvarjojääkärit tulimme tietä pitkin ja pysähdyimme hyvin väsyneinä erääseen notkelmaan
John Cipolla palveli 101. Meitä kuljettaneet lentokoneet hajaantuivat ympäriinsä, koska lentäjät olivat hermostuneita ja peloissaan, muutamat eivät koskaan aikaisemmin olleet lentäneet taistelussa ja pimeässä. K-I Michael Johanssonin paikan päällä tehdystä haastattelusta lyhentäen toimittanut ja kääntänyt Kari Kuusela. 70 VUOT TA SIT TEN 16 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 – Kello oli 1.30 hyvin pimeänä aamuna. maahanlaskudivisioona vapautti Utah-rannan takana ensimmäisenä eurooppalaisena paikkakuntana Sainte-Mère-Églisen. Amerikkalaisten vahvuutena oli se, että miehet hyppäsivät aseet mukanaan. laskuvarjojääkärirykmentissä. – Putosin lähelle Sainte-Mère-Égliseä, veteen polviani myöten. Rantaan nousun onnistuminen eli taktinen yllätys sen suhteen, että missä tullaan ja koska, ei lopultakaan ole kovin kummoinen suoritus. Varmaan kukaan ei päässyt sinne, minne piti, me hajosimme ympäri maaseutua. Syynä ei voi olla hyökkäystä johtavien amerikkalaisten ja varsinkaan brittien, etunenässä kaikkia maajoukkoja eli 501TH PARACHUTE INFANTRY REGIMENT, 101ST AIRBORNE DIVISION JOHN CIPOLLA Sainte-Mère-Égliseä vapauttamassa Valkopääkotkastaan ja taistelutovereista monille tuttu 101. – Ensimmäinen vapauttamamme kaupunki oli Sainte-Mère-Église. Ilmatorjuntatuli valaisi taivaan, oli kuin itsenäisyyspäivän juhlissa mutta nyt putoili koneita maahan, amerikkalaisveteraani muistelee 70 vuoden takaisia kokemuksia. Maasto oli soista ja sinne oli tehty tulvituksia juuri maahanlaskujen varalle. Ja varsinkin tässä tapauksessa, kun saksalaiset joukot olivat pahasti alivoimaiset sekä koostuivat parhaimmillaankin pääosiltaan sangen keskinkertaisesta henkilöstöstä sekalaisten aseiden takana. Olin huolissani siitä. Tyttö otti koiransa, juoksi takaisin taloon, ja me jatkoimme sotaamme saksalaisten kanssa. Taistelimme toisella puolella katua ja saksalaiset toisella puolella. Kun Ranskan kamaralla piti ryhtyä oikeasti taistelemaan, niin asiat menivät heti kärkeen monin paikoin pahasti pieleen viikkojen ajan, koko heinäja kesäkuun sekä alun elokuuta. Pieni koira juoksi kadulle keskelle tulitusta, ja ajattelin, että voi ei, nyt se ammutaan. Vielä on hymy herkässä.. Sydämeni hypähti, kun näin seuraavaksi pienen tytön juoksevan kadulle, ja sanoin, voi luoja, nyt hän saa surmansa. Kun hyökkääjä pääsee tämän valitsemaan, niin yleensä maihinnousu onnistuu. n Amerikkalaisen 101. Katu ei ollut kovinkaan leveä, ja everstimme alkoi huutaa, että lopettakaa ampuminen, lopettakaa ampuminen. maahanlaskudivisioonan sotilas nousee kuljetuskoneeseen bazookan kanssa. että 82. divisioonan veteraaneja. Hän kertoi pienen inhimillisen episodin keskellä sotaa. Joitakin viikkoja liittoutuneiden Normandiasta saama alueellisesti vähäinen jalansija oli pikemminkin sivustauhka, eikä välttämättä edes kovin vaarallinen. Sen sijaan, että koneet olisivat pysyneet muodostelmassa ja löytäneet pudostusalueen, ne hajottivat muodostelmansa. Niinpä me lopetimme ja saksalaiset lope ttivat myös, kuulimme heidän huutavan samaa omalla kielellään. ti aivan totta mutta oikeansuuntainen ajatusmalli. divisioonan 501. Siksi kesti niin pitkään ennen kuin olimme kokoontuneet ja taistelukelpoinen yksikkö, Cipolla muistelee. Suomen Sotilas haastatteli Normandiassa sekä 101. Se antoi paremmat edellytykset saada joukko kokoon kuin saksalaisilla oli ollut omissa operaatioissaan
Joka tapauksessa 70 vuotta sitten tälle miljoonaarmeijalle oli kehitettävä lähes kaikki uusista asepuvuista, taisteluvälineistä ja taktiikasta alkaen. Kone kuitenkin sai voimansa takaisin, ja me pääsimme onnellisesti veden yli. 17 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 21. Jos teollista potentiaalia riittää kuten Yhdysvalloilla riitti, on tavaraa helppo tuottaa. Yhdysvaltain asevoimilla ei ollut sen aloittaessa mobilisaatiotaan tuoreita sotakokemuksia kuin hyvin vähäisessä määrin ensimmäisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Yksi liitokoneella taisteluun lähetetyistä oli Clinton Riddle, jonka tapasimme Normandiassa. – Liitokoneemme katkaisi laskeutuessaan puunlatvan, koska emme voineetkaan laskeutua sinne, minne oli tarkoitus. – Tulimme maahan pensaikkoon, lähellä oli lehmiä lypsävä ranskalaismies, vaikka ympärille tippui kranaatteja. Minulla oli siis tuoretta maitoa ensimmäisellä aamiaisellani manner-Euroopassa, laskuvarjoveteraani muistelee 70 vuotta myöhemmin. Pohditaanpa tätä hieman. Valmiita malleja ei ollut, vaan tavattoman paljon oli tehtävä nollasta alkaen. Amerikkalaisten vika. K-I Michael Johanssonin paikan päällä tehdystä haastattelusta lyhentäen toimittanut ja kääntänyt Kari Kuusela. Joukkojen ja aseiden ylivoimainen määrä – mikä hänelle oli yleensä menestyksen ehdoton edellytys – oli kohdallaan, ja omien ilmavoimien sekä merivoimien tuki massiivista. Se myös vapautti vanhoista taakoista ja mahdollisti monin paikoin kekseliään ajattelun. Kun pääsin ulos koneesta tielle, ranskalaismies tuli luokseni ja täytti kenttäpakkini tuoreella maidolla. Jouduin ottamaan uuden lyhyen antennin käsiradiosta, ja näin korjattu radio oli ainoa kommunikointivälineemme, kunnes sain uuden radion. Suomalaisista monet rakastavat yhdysvaltalaisten syyttämistä ihan kaikesta. Olin radiomies, tulimme maahan niin lujaa, että radioni antenni katkesi. Mutta ihminen ei tahdo pysyä mukana liian nopeissa muutoksissa. Rauhan ajan eli 1930-luvun lopun noin 190 000 miehen asevoimat kasvoivat muutamassa vuodessa noin 8,5 miljoonan miehen vahvuuteen, ja samalla luotiin kokonaisia aselajeja käytännössä lähes tyhjästä. Asevoiman 44-kertaistaminen vajaassa neljässä vuodessa tarkoitti sitä, että päteviä upseereita johtamaan CLINTON RIDDLE Maahan laskettiin joukkoja niin laskuvarjoilla kuin liitokoneilla. – Kanaalin päällä hinauskoneemme menetti jostakin syystä korkeutta ja me melkein jouduimme veteen. 325TH GLIDER INFANTRY REGIMENT, 82ND AIRBORNE DIVISION n Horsa-liitokone Normandiassa. Jouduttiin tekemään uutta, ja hyvää tuli. Jos kerran johdolla oli ainakin omasta mielestään resepti saksalaisten lyömiseen, niin olisiko vika ollutkin välineessä eli joukoissa. Oliko kaikki heidän syytään. Tätä voisi tietyssä mielessä verrata Saksan uudelleen varustautumiseen, kun Versaillesin jäljiltä ei ollut paljon mille rakentaa. Pellolla oli tolppia ja miinoja, ja jouduimme valitsemaan toisen paikan. Mikä oli amerikkalaisen GI:n rooli. On kuitenkin aihetta muistaa, että ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvaltojen asevoimien rooli keväästä 1918 sodan loppuun asti oli ollut erittäin merkittävä, vaikkei sitä aina Euroopassa ja varsinkaan Ranskassa sekä Isossa-Britanniassa halutakaan muistaa. Army Groupia komentavan kenraali Bernard Montgomeryn kyvyttömyys. Pragmaattisena ja osaavana, sotakokemusta saaneena johtajana hänen tavoitteensa olivat kyllä selvät. Yhdysvaltain asevoimat kokivat vuosina 1940–44 mittasuhteiltaan valtavan kasvun. Asevoimat siis yli nelikymmenkertaistuivat! Tätä voi pitää maailmanhistoriallisesti huikeana suorituksena, mikä on hyvä muistaa myös tämän päivän Yhdysvaltojen kykyjä arvioitaessa. Joukot, sen paremmin britit kuin amerikkalaisetkaan, eivät kuitenkaan pystyneet suunnitelmia toteuttamaan
Johtajien vaihdot divisioonankomentan Huollon merkitys maihinnousun onnistumiselle oli aivan olennaisen tärkeä, ja tämä puoli liittoutuneiden toiminnasta onnistui. Kuvassa on kaupungin antautuneita puolustajia, joiden joukossa oli myös tämän kirjoittajan appiukko. Yhdysvaltain maavoimissa upseereita oli seitsemän prosenttia kokonaisvahvuudesta, kun saksalaisilla vastaava luku oli 2,9. Asevoimien varustamisessa, taktiikassa ja organisaatiossa ei myöskään näin ollen voitu päästä soveltamaan kokemuksia, koska niitäkään ei kerta kaikkiaan ollut. Saksalaiset marssivat 70 vuotta sitten Normandiaan tapettaviksi hevosvetoisina ja jalan raudoitetuissa marssisaappaissa tai -kengissä, aivan KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Yhdysvaltojen armeijan painopiste oli siis hieman kärjistäen muualla kuin taistelemisessa. Osaamispula oli samaa luokkaa kuin talvisodan puna-armeijassa Stalinin puhdistusten jäljiltä. Toisessa maailmansodassa sen alussa tehokkaasti käytetty taktiikka ja välineet saattoivat olla kaksi vuotta myöhemmin aikansa eläneitä. Kaavailtu Ranskan satamien valtaaminen ei kuitenkaan onnistunut, Cherbourg antautui lopullisesti vasta 29. Itse asiassa pula oli myös kouluttajista, kaikkein nuorimmista upseereista sekä osaavasta aliupseeristosta. kesäkuuta, ja saksalaisten pahasti tuhoama ja suluttama satama saatiin toimintakuntoon vasta syyskuussa. Tämä nähtiin Suomessakin kesän 1944 kriisissä. Koko vahvuudesta saksalaisilla oli taistelevissa joukoissa noin 45 %, amerikkalaisilla vain 21 %. Yksi tähän vaikuttava tekijä oli tietysti Yhdysvaltojen maavoimien korkea mekanisointitaso. 18 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN suuria joukkoja – armeijoita, armeijakuntia, divisioonia – ei kerta kaikkiaan ollut, koska kaadereita oli liian vähän, eikä niilläkään moisista tehtävistä ollut vähäisintäkään kokemusta. Vaikka väestöä riitti, ei koulutettua väkeä vaan ollut. jia myöten eivät Normandian amerikkalaisjoukoissa olleetkaan mitenkään tavattomia. Nopeasti mobilisoineesta armeijasta, jossa osaavista upseereista oli pula, rakennettiin järjestelmä, joka vaati paljon upseereita. Uuden kehittämiseenkin aikaa oli vähän, elettiinhän sota-aikaa. Kehitysjaksot niin osaamisessa kuin tekniikassakin olivat suunnattoman nopeita. Yhdysvalloille tämä tarkoitti kesällä 1944 sitä, että aivan liian moni korkeampi upseeri oli johtajavakanssilla, joka oli hänelle ehkä useitakin pykäliä liian korkealla. Yhdysvaltain asevoimien ja erityisesti sen maavoimien rakenne poikkesi muista myös sotilasarvoja henkilöstörakenteeltaan. Miksi näin
Lisäkn Saksalaisten laskuvarjojääkärien miehittämä MG-42 konekivääri raskaalla jalustalla. Saksalaisilla oli keskimäärin parempi aseistus ja paremmat joukot, mutta liittoutuneilla oli täydellinen ylivoima maalla, merellä ja ilmassa. Moni myös halusi päästä vähemmällä kuvitellen, että aluksissa taivaalla ja vedessä olisi jotenkin kevyempää. Sillä ei ollut suuren, pitkään ylläpidetyn maavoimien perinteitä pitkiltä ajoilta. Yhdysvaltojen asevoimat liikkui kumipyörillä, mikä vaati valtavan huollon pitämään pyörät pyörimässä kohti voittoa. Toisin kävi. Johtamisjärjestelmä oli byrokraattinen ja raskas, suunnittelutehtävät söivät suuren osan upseereista ja heidän ajastaan. Maavoimiin – ja nimenomaan tavalliseen kiväärijalkaväkeen – jäi tämän jälkeen joukko, josta kerma oli todellakin kuorittu päältä ja moneen kertaan. Kesällä 1944 se oli sotinut suurin panoksin Japania vastaan Tyynellämerellä jo yli kaksi ja puoli vuotta. Tämä yksinkertaisesti söi jalkaväen laadullisesti heikoksi. Lisää MG 42 konekivääristä toisaalla tässä lehdessä.. Kun maavoimat vielä itsekin sijoitti kymmeniä tuhansia miehiä erikoisjoukoihin eli maahanlaskudivisiooniin tai rangerseiksi, vietiin jalkaväkidivisioonilta erikoisjoukkojen miehistöksi loppukin aliupseerija upseeriaines. Jakojäännös jalkaväkeen Ilmeisiä virheitä oli tehty käytettävissä olevan miesaineksen jakamisessa asevoimien eri osiin. Yhdysvallat kävi myös toista sotaa. Ilmavoimat tietysti houkutteli nuorten miesten parhaimmistoa jo pelkästään seksikkyydellään. Miesten sijoittamisessa kuunneltiin paljon asianomaisen itsensä toiveita, ja järjestelmä oli rakennettu niin, että ilmavoimat, merivoimat sekä armeijan varustamiseksi luotu mahtava sotilaallis-teollinen kompleksi kiinnostivat miehiä eniten, ja ne myös saivat parhaan aineksen riveihinsä. Toisaalta niukkuutta olisi ollut vaikea jakaa toisinkaan. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 19 kuin isänsä kolmekymmentä vuotta aikaisemmin elokuussa 1914 olivat marssineet Belgiaan. Yhdysvallat oli myös vanha merivalta. Nuorten amerikkalaismiesten rekrytointi asevoimiin alkoi ensin vapaaehtoisuuden pohjalta, mutta siirtyi lopulta pakkoon eli kutsuntoihin
Tätä todistavat myös sodan jälkeen tehdyt laajat amerikkalaiset sotilassosiologiset tutkimukset. Tämä kaikki söi resursseja. Sodasta vain haluttiin päästä hengissä ja mahdollisimman vähällä. Lopputuloksena oli jalkaväkeä, joka oli Normandian taistelussa alakynnessä eikä pärjännyt vastassa oleville saksalaisille. Tästä joukosta jalkaväen oli sitten koulutettava aliupseerinsa ja alemman tason upseerikuntansa. Suuri osa normidivisioonien nuorista veteraaneista kertoi taistelutilanteessa ampuneensa säännöllisesti tahallaan ohi vastustajasta. Rekrytointijärjestelmän lopputulos oli se, että maavoimiin ja eritoten jalkaväkeen jäivät ne sotilaat, joita muut aselajit eivät halunneet ja jotka olivat selvästi heikointa ainesta niin fyysisesti kuin henkisiltä kyvyiltäänkin. Jonkin aikaa taisteluissa mukana olleille selvisi myös nopeasti, että jalkaväessä kaatumisen tai haavoittumisen vaara on aivan omaa luokkaansa verrattuna muin Amerikkalaiset taistelupioneerit syövät ikään kuin työnsä ääressä. Monen asevelvollisen oli myös vaikea motivoitua sotaan kaukana kotoa. Normandiassa maihinnousseet amerikkalaiset jalkaväkidivisioonat olivatkin lopulta varsin keskinkertaisia tai suorastaan huonoja joukkoja; niillä oli osaamattomat ja kokemattomat johtajat, ja ne olivat pääosin täysin vailla taistelukokemusta. Vastaavissa laajoissa sotavankitutkimuksissa (katso muun muassa Janowitz) saksalaiset länsirintaman veteraanit antoivat amerikkalaisista vastustajina varsin heikot arviot. 70 VUOT TA SIT TEN 20 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 si joukkoja taisteli myös Italiassa. Varustus oli hyvä, mutta siinäkin havaittaisiin pian yllättäviä puutteita. Useat eivät tunteneet taistelevansa vapautensa tai kotinsa puolesta. Normandiassa amerikkalaiset yrittivät hoitaa sodan korvaamalla jalkaväkimiehen osaamisen ja taistelun räjähdysaineiden valtavalla käytöllä, mutta se ei onnistunut, ja taistelun voittamisen taakka lankesi lopulta kuitenkin etulinjan kiväärimiehelle.. Eräät monilla rintamilla sotineet veteraanit pitivät amerikkalaisia kehnoimpina vastustajina koko sodassa – heti italialaisten jälkeen, joita saksalaiset sodan lopulla lähinnä riisuivat aseista. Amerikkalainen kiväärimies ei ollut taistelun vaatimuksia vastaava eivätkä häntä johtavat aliupseerit tai nuoret upseerit myöskään. Kun tähän lisätään amerikkalaisen nuoren miehen varmasti muita taistelukentällä toimineita nuoria miehiä suurempia individualismi, mukavammat lähtökohdat ja jyrkempi kontrasti rintamaelämän ja yltäkylläisyyden välillä sekä usko koneiden ja tulivoiman ratkaisevaan merkitykseen, niin lopputulos ei yllätä
Ilman liikuntavälineitä, raskasta epäsuoraa tulta ja pelkällä lähipanssarintorjunnalla varustettuna maahanlaskudivisioonat joutuivat tehtävään, johon ne huonosti sopivat. Itse asiassa laskuvarjojääkärit olivat niin hyvää jalkaväkeä, että divisioonia käytettiin paljon pitempään taistelussa Normandiasta kuin mikä olisi ollut järkevää tällaiselle erikoisjoukolle. Syötävää ja juotavaa amerikkalaiselle sotilaalle toimitettiin päivässä 2,8 kiloa, josta hän käytti 1,8 kiloa, ylijäävä osuus meni hukkaan tai Normandian siviiliväestölle. Tuhoutunut panssarivaunu tai tykki voitiin korvata uudella jopa tunneissa. Heidän tykistöönsä voi lukea myös laivatykis. Jos oli saksalaisilla vastustajaansa huonommin syötävää, niin periaate heillä kuitenkin oli kohdallaan. Tämä tuskin kasvatti jalkaväkimiesten hyökkäyshaluja ja uhrivalmiutta. Saksalainen puolustaja tuskin jakoi annoksiaan siviileille, koska Wehrmachtin natiseva, liittoutuneiden pommitusten aiheuttamien pahojen liikenneongelmien vaivaama huolto sai toimitettua hänelle niitä vain 1,5 kiloa. 21 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 hin aselajeihin. Aivan joka päivä jokainen saksalaissotilas ei todellakaan syönyt lämmintä ateriaa tai saanut aina edes raikasta vettä. Huolto Usein toistetaan huollon suurta, jopa ratkaisevaa merkitystä sodankäynnin onnistumiselle. Taisteluvälineiden määrästä ei taistelujen juuttuminen paikalleen ainakaan siis ollut kiinni. Myöskään rekrytointi ei tästä helpottunut. Edellä esitetty ei tarkoita sitä, että kaikki amerikkalaiset joukot olisivat olleet huonoja. Amerikkalaisten osalta huollon epäonnistumista ei kuitenkaan voi mitenkään pitää syynä huonoon alkuviikkojen menestykseen. Räjähdysaine korvaa jalkaväen. Joukon ja sen välineistön määrä oli siis valtava ja vaati toimiakseen suuren logistiikan. Amerikkalaiset ajattelivat, että Ranskassa käytävässä sodassa koneet ja räjähdysaineet hoitavat homman. Amerikkalaisten varsinainen maihinnousujoukko oli 130 000 miestä, joiden perään oli suunnitelman mukaan tarkoitus kuljettaa kolmen kuukauden kuluessa 1,2 miljoonaa miestä ja heille 137 000 pyöräajoneuvoa tai puolitelaa, 4 200 panssarivaunua tai tela-ajoneuvoa ja 3 500 tykkiä. Laivaukset oli suunniteltu etukäteen sitä silmällä pitäen, että liittoutuneet eivät juutu rannan tuntumaan vaan jatkavat nopeasti syvälle Ranskaan. Vertailun vuoksi mainittakoon, että suomalaiset aina kadehtivat saksalaisten runsasta huoltoa. Kun liittoutuneiden valtaama alue jäi suunniteltua pienemmäksi, se täyttyi kesäheinäkuun mittaan ajoneuvoista, panssarivaunuista, tykeistä, kranaateista, polttoaineesta ynnä muusta lähimmäisten tappamiseen ja omaan hengissäpysymiseen tarvittavasta tavarasta. Saksalaiset yleensä ehtivät tärvellä ja miinoittaa satamat ja satamalaitteet perinjuurin ennen vetäytymistään tai antautumistaan, niin kuin sodassa on tapana tehdä. Esimerkiksi maahanlaskudivisioonat taistelivat hyvin, vaikka niiden varsinaisen tehtävän voikin katsoa pääsääntöisesti epäonnistuneen. Lopulta Normandian pellot ja niityt olivat täynnä oliivinvihreää välineistöä eikä mistään ollut pulaa. Usein ongelmana oli saada syötettyä täyteen sullotuilta kentiltä tavaraa ulos. Kaikki tarvittava panssarivaunuista purukumisun muihin kumipaketteihin ja suklaalevyihin asti oli tuotava vaivalloisesti Yhdysvalloista Atlantin yli Britanniaan ja sieltä Kanaalin yli. Panssarivaunut, tykistö ja ilmavoimat tekisivät jalkaväen tehtävän helpoksi. Pelkkä sataman valtaus ei auttanut. Amerikkalaiselle sotilaalle toimitettiin päivittäin ainakin teoriassa Kanaalin yli 13,6 kiloa henkilökohtaista huoltoa miestä kohti, kun hänen brittitoverilleen toimitettiin vain 9 kiloa ja saksalainen vastustaja sai pienimmillään vain kaksi kiloa. Jos esimerkiksi verrataan jalkaväkikomppanioiden normaalia tuliannosta, niin kaikki onkin toisin päin, saksalaisella komppanialla oli 56 000 patruunaa, amerikkalaisella vain 21 000! Liittoutuneiden logistiikan suurempi kuva oli sellainen, että Kanaalin yli toimitettiin elokuuhun mennessä noin kaksi miljoonaa miestä sekä heille riittävästi aseita ja varusteita. Vasta kun ranskalaisia satamia saatiin toimintaan tilanne hieman helpottui. Tämän päälle tuli vielä joka miehelle päivittäinen huolto, joka amerikkalaisilla oli sangen ylenpalttinen ja briteilläkin kohtuullinen. Kyseessä näyttää kuitenkin olleen pakkotilanne, oli käytettävä niitä joukkoja, jotka saivat tulosta aikaiseksi
Moni halusi antaa hunneille takaisin samalla mitalla ja korkojen kera. Jonkinlaista tasapainottamista tehtiin ennen maihinnousua siirtämällä suuri joukko sotakokemusta saaneita upseereita ”vihreisiin” joukkoihin. Kuvassa amerikkalaisen 29. Brittisotilaalla oli siis usein hyvinkin lähellä esikuva, ja sotiminen oli huomattavasti tutumpaa kuin hänen amerikkalaiselle serkulleen. Jopa strategiset pommikoneet otettiin aika ajoin tukemaan maajoukkojen taistelua, pois Saksan teollisuuden tuhoamisesta. jalkaväkidivisioonan ajoneuvot pyrkivät Saint-Lôn läpi. Kun ilmeni, että maasto esti koneiden liikkeen ja saksalainen vastustaja oli käsittämättömän vastustuskykyinen myös tykistön ja ilmavoimien tulivoimaa vastaan, jäi jäljelle vain jalkaväkimiehen taistelutaito. Brittien luokkayhteiskunta tuotti automaattisesti joukkoja, joissa käskyjä pääsääntöisesti noudatettiin ja joissa löytyi myös päteviä käskijöitä. Brittisotilas siis tuskin oli kovin huono, mutta osassa joukkoja oli havaittavissa selvää sotaväsymystä. Britanniassa oli selkeä sotilaallinen perinne, maa oli sotinut koko ajan jossakin päin maailmaa sekä osallistunut todella täysipainoisesti ensimmäiseen maailmansotaan. Lisäksi britit kokivat useimmiten puolustavansa kotiaan. Teknologialla ei voi korvata kokonaan osaavaa ihmistä, eikä päin vastoin. LIITTOUTUNEET KOHTASIVAT kaikissa ranskalaiskaupungeissa laajaa tuhoa, joka oli heidän itsensä aiheuttamaa. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Jälkimmäiset olivat parhaimmillaan harjoitelleet jopa nelisen vuotta sotaa, mutta kokemusta niillä ei siitä ollut yhtään. Tahtoakin siis löytyi. Erityisesti tämä koski pitkään sodassa mukana olleita joukkoja. Samoja havaintoja on tehty viime vuosinakin käydyissä kovin toisenlaisissa sodissa. Pelkkä tykeistä ammuttu ja pommikoneista pudotettu räjähdysaine ei siis tuonutkaan ratkaisua, kuten oli kuviteltu, ja sota jäi paikalleen viikoiksi. Siinä sivussa kuoli tuhansia ranskalaisia siviilejä. Olihan heitä pommitettu, saarrettu ja maihinnousuakin pelätty neljä vuotta aikaisemmin. Suuri sota, joka syttyi sata vuotta sitten, oli tavalla tai toisella koskettanut useimpia brittisukuja, ja sen syttymisestä oli vasta 30 vuotta. Raskaiden pommikoneiden hyökkäyksillä ei ollut omalle asialle pelkästään myönteisiä seurauksia. Tätä vastaan saksalaisilla ei ollut muuta keinoa kuin kaivautua syvemmälle. Britit vastahakoisia Brittijoukot, jotka Normandiaan lähetettiin, koostuivat hieman yksinkertaistaen kahdenlaisista joukoista. Kun se osoittautui riittämättömäksi parempaa vastustajaa vastaan, ei sota tietenkään edistynyt. 22 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN tön aina järeimpiin kaliipereihin asti. Toisaalta taisteluun lähetettiin Pohjois-Afrikassa ja Italiassa taistelleita hyvin kokeneita ja hyvämaineisia divisioonia, mutta myös pelkästään Isossa-Britanniassa sotansa viettäneitä joukkoja. Ne olivat eläneet aaltopeltiparakeissaan lähes normaalia kasarmielämää ja olleet vähäisemmässä vaarassa kuin Lontoon siviiliasukkaat
Brittienkin jalkaväki oli haluton uhrautumaan ja näki mieluummin vastustuksen murrettavan epäsuoralla tulella. Se toki oli opittu, että omia miehiä ei enää haluttu tapattaa edellisen sodan tyyliin, eivätkä miehet siihen myöskään enää suostuneet. Normandiassa kohdattu maasto näyttää yllättäneen liittoutuneet. Montgomeryn operatiivinen näkemys oli kovin yksinkertainen. Taktisesti britit olivat kaavamaisia, hyökkäykset toteutettiin ohjesäännön mukaan rintamahyökkäyksinä tykistövalmisteluineen, ensimmäisestä maailmansodasta näytettiin opitun kovin vähän. Normandian maastoon sekä tilanteeseen paremmin sopiva vastustajan sivustojen kautta vaikuttaminen oli briteille nähtävästi aivan tuntematonta. Vielä enemmän ajoneuvojen liikettä panssarivaunuja myöten rajoittivat maaseudun tiheät ja korkeat pensasaidat. Ihanteellinen maasto puolustukselle Sodankäynnissä vastustajan toimenpiteiden ohella merkitystä on myös maastolla. Liittoutuneet olivat tehneet tästä kaikesta huikean tiedustelutyön osin vastarintaliikkeen avulla, ja maasto oli hyvin tiedossa. päivän iltana Saksalaisten vastahyökkäys elokuun 7. Mutta silti se näytti yllättäneen. Muistissa oli elävänä ensimmäisen maailmansodan ennennäkemätön suonenisku maan miespuolisiin nuoriin ikäluokkiin, eikä sen haluttu toistuvan. Se toimi autiomaassakin vain riittävästi, Normandiassa ei alkuun ollenkaan. Se oli myös vastustajaansa nähden vähemmän aloitekykyinen. päivän aamuna Saksalaisten rintama elokuun 16. Jos mahdollista, brittiarmeija oli Yhdysvaltain asevoimiakin hierarkkisempi ja byrokraattisempi, molempien ulospäin rennon urheilullisesta ilmeestä huolimatta. Normandiassa oli suuria kosteikkoja ja jopa saksalaisten veden valtaan laskemia alueita, jotka kanavoivat ajoneuvoliikennettä teille. ja 8. Britit olivat pitkään sotaa käyneinä kärsineet tappioita vuosien ajan, ja täydennykseksi käyttökelpoinen miesaines alkoi loppua. Johtamistapa oli jäykkä ja hitaasti tilanteisiin reagoiva. päivä Liittoutuneiden hyökkäykset Liittoutuneiden armeijaryhmien raja Liittoutuneiden armeijan raja Brittiläisiä joukkoja. Usein aloitteellisetkin komppanian päälliköt olivat tiukasti sidottuja pikkupiirteisen tarkkoihin etukäteissuunnitelmien käskyihin, joita ylempi johtoporras oli laatinut. Suuria tappioita siis haluttiin välttää, ja se ehkä johti pidättyvyyteen hyökkäyksissä. Kootaan riittävä tuliylivoima ja mennään sen turvin läpi. 23 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Myös brittien poliittinen johto oli jossakin määrin vastahakoinen koko maihinnousun suhteen, se nähtiin enemmän amerikkalaisten etujen mukaisena. Saksalaista puolustajaa suuresti hyödyttänyt maasto yllätti niin amerikkalaiset kuin brititkin, jotka olivat Englannissa harjoitelleet aivan toin Vasta elokuu oli Normandian saksalaisjoukoille katastrofi kuten kartan nuolista ja rintamalinjoista voi päätellä. Tämä näkyi ylintä johtoa myöten. Sodan voittaja oli vielä toisen maailmansodan alun katkerien opetuksienkin jälkeen varustettu ylimielisellä asenteella, eikä se suostunut oppimaan virheistä ja etsimään innovatiivisia ratkaisuja haasteisiin. Kanadalaisia joukkoja Saksalaisten rintama elokuun 1
Oli siirrytty nopeasti pienestä ammattiarmeijasta suureen asevelvollisuusarmeijaan. Taistelu puolestaan hajosi pieniin osiin, joihin pataljoonankomentaja tai usein edes komppanianpäällikkö ei voinut vaikuttaa, koska joukko katosi hänen näköpiiristään. Oli siis vaikea antaa vastuuta alas, kun alhaalla ei välttämättä ollut osaajia vastuuta kantamaan. Aloitteet jäivät siis aivan liian usein yksittäisten ryhmien ja joukkueiden tasolle, ja hyökkäys pysähtyi. Usein pätevinkään kersantti tai luutnantti ei voinut toimia, koska käskyt olivat jäykkiä eivätkä jättäneet toiminnanvapautta. Kaaderia ja koulutettuja johtajia ei ollut kylliksi. 70 vuotta sitten asiaa vaikeutti briteillä myös sama ongelma kuin amerikkalaisella aseveljelläkin. Saksalainen tehtävätaktiikka (Auftragstaktik) oli briteille ja koko anglosaksiselle kulttuurille täysin vieras käsite. Selitykseksi on tarjottu sitä, että Normandia oli tarkoitettu ohittaa nopeasti, eikä sen maastolla siis olisi ollut merkitystä. Briteillä on ollut esimerkiksi verkostokeskeisen sodankäynnin kanssa suuria ongelmia, koska kulttuuriin ei tahdo istua toiminnan vapauden jakaminen alas. Yllätys on sikäli hämmästyttävä, sillä maihinnousua oli suunniteltu sellaisella tarkkuudella, että sopivista maihinnousurannoista oli hankittu hiekkaja soranäytteitäkin. Näistä ensimmäisen päivän osalle tulee lopulta vain muutamia tuhansia eikä mukana ole noin 200 000:ta saksalaisten sotavangiksi menettämää miestä. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Kuvassa varaudutaan amerikkalaisten tappioihin tekemällä hautaristejä. Lopputulos pikkupiirteisestä ja runsaasti tähystysesteitä käsittävästä maastosta oli, että puolustaja oli vahvoilla eikä liittoutuneiden ”konearmeija” päässyt toteuttamaan itseään, vaan taistelua joutui käymään jalkaväki vastapuolen jalkaväkeä vastaan. 70 VUOT TA SIT TEN 24 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 senlaisessa maastossa. Näin näyttää olevan yhä. NORMANDIAN TAISTELUIDEN on arvioitu aiheuttaneen yhteensä noin 425 000 sotilaan kaatumisen, haavoittumisen tai katoamisen, kun kaikkien osapuolien tappiot otetaan huomioon. Lopputuloksena käytiin puskasotaa, jossa epäaloitteelliset ja heikosti kosketusta viholliseen pitävät liittoutuneet tahtoivat alituiseen ottaa kuonoonsa alivoimaiselta joustavammalta vastustajalta. Jalkaväen aliupseerit ja nuoremmat upseerit eivät pystyneet täyttämään tehtäviään, jotka olivat toki hankalia
Kun saksalaiset vihdoin saivat Waffen-SS:n panssaridivisioonat ja muut eliittiyksiköt Normandiaan, nämä pystyivät pahasti lukumääräisesti alivoimaisinakin rajaamaan liittoutuneiden sillanpääaseman useaksi viikoksi siitä huolimatta, että niiden toiminta oli vastustajan täydellisen ilmaherruuden vuoksi erittäin rajattua valoisan aikaan ja huolto usein pitkiäkin aikoja poikki. Mitä olisikaan tapahtunut koko Euroopalle, jos aavikon kettu, marsalkka Erwin Rommel ja Saksan yliesikunta OKW (Oberkommendo der Wehrmacht) olisivat päätelleet toisin ja toimineet nopeammin. Saksalaiset joukot taistelivat jatkuvista tappioista huolimatta niin kauan kuin niissä yleensä oli joku taistelemassa, vasta muutamiin satoihin kiväärimiehiin ja pariin panssarivaunuun kutistuneet divisioonat antoivat lopulta periksi – tai ne pikemminkin vedettiin taakse. Nämä tilapäismuodostelmatkin taistelivat poikkeuksetta hyvin. Sotilaina saksalaiset eivät ole saaneet alan vakavan harrastuksen piirin ulkopuolella ansaitsemaansa arvostusta. Mutta liittoutuneiden täysi ilmaherruus ja saksalaisten sinänsä ymmärrettävä, mutta ratkaiseva virhe viivytellä ensimmäiset kriittiset päivät mekanisoitujen yhtymien vastahyökkäystä Normandiaan viivyttivät niiden osallistumista taisteluun kohtalokkaan kauan. Miehillä oli hyvä koulutus, ja tehtävätaktinen toimintatapa antoi osaaville miehille toiminnan vapautta ja teki toiminnasta aloitteellista ja joustavaa. Jostakin syystä saksalaisista ei ole annettu Normandian taistelun osalta oikeaa kuvaa. Liian vähän liian myöhään Saksalaisilla oli takamaastossa hyviä joukkoja. He olivat olleet vuosia sangen yhdensuuntaisen propagandan kohteena, ja varsinkin nuoremmat ikäluokat, parikymppiset sotilaat, eivät muuta maailmanjärjestystä tunteneetkaan kuin Kolmannen valtakunnan. Maailman parhaita. Eliittiä olivat panssaridivisioonat, joiden terävimmän kärjen muodostivat Waffen-SS:n divisioonat sekä panssarikrenatööridivisioonat ja laskuvarjojääkäridivisioonat. Ensimmäisenä maihinnousupäivänä yli 2 000 miehen tappiot kokeneet amerikkalaiset kuitenkin syöttivät rantaan riittävästi miehiä ja kalustoa – ja terästä – jotta sota lähti liikkeelle. Normandian puolustustaistelun saksalainen voittaja oli tyypillisimmillään erittäin hyvin naamioitu panssarivaunu tai 88 mm:n ilmatorjuntatykki ja kourallinen jalkaväkeä, joka pysäytti kerran toisensa jälkeen suurenkin joukon hyökkäysyrityksen. Wehrmacht oli vielä vuonna 1944 yksinkertaisesti maailman paras sotakoneisto, ottamatta lainkaan kantaa sen takana olleen poliittisen järjestelmän moraaliseen perustaan. Divisioonien organisaation pirstoutuminen korvattiin muodostamalla käytettävissä olevista miehistä taisteluosastoja, joihin sijoitettiin kiväärimiehiksi myös muiden aselajien tehtävättä jääneet miehet. Oma joukko toi turvallisuutta ja mahdollisuuden säilyä elossa. Asemastaan se väistyi vasta käskystä ja silloinkin parin sadan metrin päähän taaksepäin uuteen asemaan jatkaakseen taisteluaan sieltä. Nyt he uskoivat puolustavansa Euroopan linnoitusta ja kotejaan. Liekö syynä se, että he lopulta hävisivät niin taistelun kuin koko sodankin. Ääriesimerkki on Omaha Beach, jossa puolustaja oli niin sitkeä, että se oli torjua maihinnousun kokonaan jo rannalle. Saksalaiset eivät kesällä 1944 suinkaan olleet vielä menettäneet toivoaan sodan suosiollisesta lopputuloksesta. 25 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Kova vastustaja Kaikenlaisessa sodankäynnissä suunnitelmien onnistumisen esteenä on lähes aina myös vastustajan toiminta. n Saksalaiset marssivat 70 vuotta sitten Normandiaan tapettaviksi hevosvetoisina ja jalan raudoitetuissa marssisaappaissa tai -kengissä, aivan kuin isänsä kolmekymmentä vuotta aikaisemmin elokuussa 1914 olivat marssineet Belgiaan.. Sotavankitutkimuksissa amerikkalaiset yllätyksekseen havaitsivat, ettei saksalaisten joukkojen kovan taisteluhengen takana ollutkaan kansallissosialistinen fanaattisuus tai aivopestyt natsinuoret vaan yksinkertaisesti hyvin ylläpidetty joukon yhteenkuuluvuus. Normandiassa rannan puolustukseen oli sijoitettu joukkoja, joiden henkilöstö ja aseistus oli saksalaisen mittapuun mukaan korkeintaan tyydyttävää ja liittoutuneiden mittapuun mukaan heikkoa. Nämä käytännössä liikuntakyvyttömistä, heikoista jalkaväkidivisioonista ja merivoimien maajoukoista koostuvat joukot ottivat kuitenkin pääosin tosissaan yhteen liittoutuneiden maihinnousujoukkojen kanssa. Totuus nimittäin on, että edellä mainittuja moninaisia syitä tärkeämpi syy taistelujen juuttumiseen viikoiksi Normandiaan on se yksinkertainen totuus, että saksalaiset joukot olivat hyviä ja alivoimaisinakin käsittämättömän peräänantamattomia. Nämä saivat hyökkäyksillään ratkaisun aikaiseksi, normaalien jalkaväkidivisioonien tehtävä oli pikemminkin puolustaa ja pitää pintansa. Todelliset sotahistorioitsijat kyllä tietävät, miten homma meni, mutta suuren yleisön kuva on kaiken maailman sotamiesryanien varassa. Saksalaiset olivat tehneet sen ratkaisun, että joukkoja oli monen tasoisia. Sodan lopputulos olisi varmastikin ollut sama, mutta kuinka kaukana lännessä olisivat mahtaneet olla Stalinin kärkidivisioonat sodan lopussa
Ne neljä ensimmäistä Sherman-vaunuun ja sen syttymisherkkyyteen osumasta liitettiin useita hokemia. Vain brittiläisellä 76 mm:n kanuunalla aseistettu Sherman Firefly oli jossakin määrin tasavertainen saksalaisvaunujen kanssa. Kun suurimmassa osassa saksalaisvaunuista vielä panssarointi oli Shermania parempi, oli asetelma saksalaisten eduksi selvä, varsinkin kun peitteisessä maastossa jouduttiin usein kohtaamaan vastustajan vaunut etusektorista. Nopeudeltaan Sherman oli saksalaisvaunuja parempi, mutta tästä ei Normandiassa ollut juurikaan hyötyä. Kolmannessa tarinassa pidettiin nyrkkisääntönä, että saksalaisen Tiikerin lyömiseen tarvittiin viisi Shermania, mikä ei tietenkään lohduttanut niiden neljän ensimmäisen Shermanin miehistöä. Tykistön aseet eivät saksalaisille hävinneet, suurin ongelma oli alkuun tulenjohdossa, koska Normandian pikkupiirteisessä ja pusikkoisessa maastossa tulenjohtajan tähystysala oli hyvin rajoitettu. Toisessa kyseltiin Ronsonin, tunnetun bensiinikäyttöisen tupakansytyttimen, ja Shermanin eroa ja todettiin, että Sherman syttyi aina ensimmäisellä kerralla, Ronson välttämättä ei. 70 VUOT TA SIT TEN 26 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Paremmat aseet Saksalainen joukko oli yleensä aina voittaja, jos se pääsi ottamaan yhteen liittoutuneiden joukkojen kanssa edes suurin piirtein tasaväkisessä tilanteessa. Liittoutuneiden päävaunu oli Sherman, jonka 75 mm tykin lähtönopeus ja panssariammuksen läpäisy jäivät kauaksi jälkeen saksalaisten Pantterista ja Tiikeristä, jopa kevyemmästä Panzerkampfwagen IV-vaunusta, Panssari nelosesta. Näistä toisessa sitä nimitettiin ”Tommy cookeriksi” yksittäiselle brittisotilaalle eli tommylle tarkoitetun pienen keittimen mukaan. Itse asiassa saksalainen kivääriryhmä eli ja kuoli konekivääreilleen. Kiväärijalkaväen orgaanista lähipanssaritorjuntaa amerikkalaiset yrittivät hoitaa Bazookallaan ja britit PIATilla, mutta jälleen paremmat lähitorjuntavälineet löytyivät saksalaisilta panssarikauhun ja panssarinyrkin muodossa. Siinä missä britit ampuivat Bren-pikakivääreillään ja amerikkalaiset BAR-automaattikivääreillään, oli heillä vastassa tuon ajan maailman parhaat konekiväärit MG 34 ja MG 42 (katso juttu MG 42 konekivääristä sivulta 84). Tämä ongelma poistui, kun kevyet tulenjohtoa hoitavat lentokoneet PE KK A N IE M IN EN n Kuvassa Pak (Panzerabwehrkanone) 40 eli 75 mm panssarintorjuntatykki miehistöineen uudelleen lavastetussa kuvassa.. Dramaattisin ja ehkä tärkein ero löytyi kuitenkin panssarivaunuista. Ryhmässä niitä oli kaksi, ja kiväärimiesten tehtävä oli suojata konekivääriä ja taata, että ampumatarvikkeita riittää. Saksalaisen kivääriryhmän, tappioiden takia pieneksikin käyneen, tulivoima oli vastustajaansa selvästi suurempi. Taustalla oli joukon koulutustaso, johtaminen, sitoutuminen tehtävään sekä erityisesti alemman tason johtajien osoittama aloitteellisuus, joka tietysti lähti liikkeelle siitä, että ylempi taso antoi siihen mahdollisuuden, luotti ja kannusti. Merkittävä rooli oli kuitenkin myös saksalaisten aseistuksella, sillä se oli lähes joka kohdassa parempi kuin vastustajan. Määrällisesti alivoimaista mutta laadullisesti yivoimaista. Siitä voisi kenties olla opittavaa Maavoimiemme uudessa taistelutavassakin. Osapuolien kiväärimiehet taistelivat samantasoisella aseella, mutta jo konepistoolimiehissä ja varsinkin konekiväärimiehissä saksalaiset vetivät pidemmän korren. Näiden ylivertainen tulinopeus ja käytettävyys antoi saksalaisille selkeän edun. Tykistön ja kuljetusvälineiden osalta liittoutuneet olivat tasaväkisempiä ja jopa parempia vastustajaansa verrattuna
Yhdysvaltain autoteollisuus pystyi tuottamaan erittäin käyttökelpoisia pieniä maastoautoja, kuorma-autoja ja erikoisajoneuvoja ylenpalttisesti. Normandiassa vietetyt kaksi kuukautta kuluivat hitaasti junnaavaan materiaalitaisteluun, johon liittoutuneilla oli varaa, mutta saksalaisilla ei. Loppujen lopuksi suurin häviäjä oli tässäkin sodassa ranskalainen siviiliväestö, joka jäi taisteluiden ja liittoutuneiden ilmapommitusten jalkoihin, ja itäisen Keski-Euroopan asukkaat, jotka saivat seuraavat vuodet maistaa sitä vapautta, jota puna-armeija toi lopulta aina Elbelle ja Inn-joelle asti. Liittoutuneiden Normandiassa hukkaamat kaksi kuukautta johtuivat lopulta määrän ja laadun suhteesta. Aika ajoin liittoutuneiden ja varsinkin amerikkalaisten joukkojen lukemattomat ajoneuvot lähinnä haittasivat liikkumista aiheuttaen liikenneruuhkia varsinkin öisin. NORMANDIAN TAISTELUT jättivät jälkeensä tuhottuja kyliä ja kaupunkeja kuten kuvassa. Liittoutuneiden joukot eivät olleet riittävän hyviä murtamaan parempien saksalaisten puolustusta ennen kuin niiden määrä kasvoi niin tavattoman suureksi, että laatu ei saksalaisella puolella enää pystynyt määrää korvaamaan. Määrä hakkasi laadun Edellä on arvioitu eri puolilta syitä siihen, miksi maailmanhistorian suurin maihinnousu ei vienytkään liittoutuneita rannasta suoraan Ranskan läpi Saksaan kuten oli kaavailtu. 27 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 saatiin toimintaan ja niiden yhteistyö tuliasemien kanssa muuttui rutiiniksi. Kyse on tietysti monimutkaisesta asiasta, kuten tällaisessa tavattoman suurten joukkojen yhteenotossa aina on. Ratkaisun hakeminen yksin johtajista on väärin. Normandian taistelun kaksi ensimmäistä kuukautta olivat kuitenkin jalkamiehen sotaa, moottoroinnista ei ollut kovinkaan suurta hyötyä. Sen jälkeen liittoutuneiden tykistöstä tuli saksalaisille todella varteenotettava vastustaja. Yksinkertaista vastausta, kuten sotamarsalkan tai kenraalin virhe, ei ole. Siksi lopulta kävi niin kuin kävi ja liittoutuneet pääsivät liikuntasotaan, johon he tähtäsivät ja joka oli suunniteltu heti maihinnousun jatkoksi. Aika ja materiaalinen ylivoima pelasi liittoutuneiden hyväksi, niin Normandiassa kuin Narvassa. Amerikkalainen GMC-kuormaauto ohittaa tuhotun saksalaisen Pz.Kpfw IV -panssarin.. Sitä on haettava välineestä, joilla johtajien tahtoa pyrittiin toteuttamaan
Monelle sen käyttö koituikin kohtaloksi. 28 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN – Taivas oli sellainen, että meitä ei todellakaan tarvinnut pakottaa hyppäämään ulos koneesta. – Olin bazookalla aseistettu panssarintorjuntamies, mutta minulla oli myös M1-kivääri ja ”legbag”, jalkaan kiinnitetty varustesäkki, joka pudotettiin köyden varaan juuri ennen kuin itse osuin maahan. Naksuttimen ääntä saattoi erehtyä luulemaan kiväärin lukon ääneksi. Oli virhe laittaa heidät samaan koneeseen, Robert Noody kertoo Suomen Sotilaalle Normandiassa 70 vuotta taisteluiden jälkeen. Näin saatiin maahantulonopeus pienemmäksi, vaikka oli paljon tavaraa mukana, pirteä veteraani muistelee ensimmäistä taisteluhyppyään. Päivän mittaan tuli lisää oman yksikkömme miehiä, ja lopulta meitä oli yhteensä kaksitoista, puolentoista päivän päästä vielä lisää. Meidän piti tulla maahan lähellä Carentania ja turvata Utah Beachin yhteydet, mutta emme me sinne koskaan pääseet. Click clack – Kieltäydyin käyttämästä meille jaettuja naksuttimia, joilla meidän piti löytää ja tunnistaa toisemme pimeässä. – Lentäjät pudottivat meidät minne sattuu, ei varmaan kukaan päässyt sinne, minne piti. Yhä kovakuntoinen entinen laskuvarjomies kertoo: – Kelteisilläni painoin varmaan 80 kiloa, mutta kaikkien varusteiden ja laskuvarjon kanssa aika tarkkaan 114 kiloa! Varustesäkissäni oli miina ja paljon muuta, mutta otin siitä mukaani vain bazookan raketit ja kiväärinpatruunat, muu sai jäädä. Noody ei ollut aikansa mittapuun mukaan mikään pieni mies ilman varusteitakaan. – Tulin maahan ihan kaupungin pormestarin talon takana, ehkä kuutisen sataa metriä keskustasta. Yksi kone edessämme tippui, ja luulen, että siinä meni monta upseeria rykmenttimme esikunnasta. 506TH PARACHUTE INFANTRY REGIMENT, 101ST AIRBORNE ROBERT NOODY Panssarintuhoajan hyppy Sainte-Mère-Égliseen n Suomen Sotilaan ruotsalaisvahvistus K-I Michael Johansson ja Robert Noody Normandiassa viime kesänä. Pelkäsin, että saksalaiset löytävät meidät niiden äänten perusteella. Tästä huolimatta kuusi meistä löysi toisensa, ja lähdimme kohti kaupungin keskustaa. KI M IC H A EL JO H A N SS O N
En usko, että tapoin ketään, ehkä haavoitin. n Kuljetuskoneen sisällä otetussa kuvassa Bob Noody on toinen oikealta, muut laskuvarjojääkärit ovat vasemmalta Bill Olanie, Frank Griffin ja Les Hegland, kaikki 506. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 29 Panssaria vastaan – Yhdessä vaiheessa en hoksannut saksalaisten panssarivaunujen olevan lähellä, mutta sitten joku huusi, että ”hankkikaa se bazookamies tänne”. – Ammuin ensimmäisen kerran vaunua ja osuin sen telaketjuun pysäyttäen sen. Ammuin ihmisiä, mutta en ole varma, osuinko kehenkään. Toisen osuman jälkeen miehistö hyppi ulos siitä. Käy myös sivuilla www. Siksi juoksin bazookankin kanssa sinne, minne piti. Bazookan kolmannella raketilla yritin osua heihin, koska minulla ei ollut kivääriäni mukana. LISÄÄ NORMANDIASTA ja toisen maailmansodan ratkaisun paikoista sekä välineistä tulevissa Suomen Sotilaan numeroissa. Toivottavasti en, Noody jää miettimään. laskuvarjojääkärirykmentin Fox-komppanian miehiä. warmemoriesfromnormandy.com ja tutustu avustajamme KIM Johanssonin DVD-tuotteisiin Normandiasta ja muista taisteluista Jäämereltä Välimerelle.. Lentokone oli 439th Troop Carrier Groupista. K-I Michael Johanssonin paikan päällä tehdystä haastattelusta lyhentäen toimittanut ja kääntänyt Kari Kuusela. – Olin kotoisin pienestä 1 200 asukkaan kaupungista ja tottunut tekemään aina kuten käskettiin. Juoksin sinne, minne minua huudettiin, mutta lataajaksi määrätty kakkosmieheni ei seurannut minua. Tässä ”Stick #81:ssä” eli yhden koneen kuormassa oli 16 miestä komppanian komentojoukkueesta ja toisen joukkueen kranaatinheitinryhmästä
Heinäkuun puolessa välissä (16.7.2014) muukalaislegioonalainen Dejvid Nikolic sai surmansa itsemurhaiskussa Pohjois-Malissa, Gaosta pohjoiseen sijoittuvan al-Moustaratin alueella. Legioonalaisten partiota kohti kiihdyttänyt auto saatiin pysähtymään 10 metrin päähän ajoneuvopartiosta, mutta seuranneessa räjähdyksessä Nikolic sai surmansa ja seitsemän muuta legioonalaista haavoittui. Al-Mourabitoun-ryhmä muodostui hiljattain, kun Pohjois-Malissa toimiva Belmokhtarin johtama al-Mulathameen-terroristiryhmä ja Yksijumaluuden ja pyhän sodan liike Länsi-Afrikassa -ryhmä (MUJAO) yhdistivät voimansa. ELOKUUN ALUSSA (5.8.14) Malin radikaali-islamististen Ansar Dine -ryhmän tuaregi-kapinallisten johtaja Iyad ag Ghali tuli ensimmäistä kertaa julkisuuteen sitten Ranskan Maliin tekemän in. Isku tapahtui Timbuktusta 60 kilometriä itään sijaitsevassa Berin kylässä. Mukhtar Belmokhtar on Pohjois-Afrikan alueen tunnetuimpia terroristijohtajia. Operaation maantieteellinen painopiste on Pohjois-Malin, Pohjois-Nigerin ja Tšadin muodostamalla vyöhykkeellä. RANSKALAISIA vastaan tehdystä itsemurhaiskusta otti vastuun terroristijohtaja Mukhtar Belmokhtarin johtaman al-Mourabitoun-ryhmän mediavastaava Abu Assem al-Muhajir. Yhdistymistä seurasi ranskalaisten erikoisjoukkojen operaatio Koillis-Malissa (10.–17.4.2014), jonka yhteydessä kaksi johtavaa terroristijohtajaa Abubakr al-Nasri ja Omar Ould Hamaha saivat surmansa. Kuukautta myöhemmin (17.8.2014) itsemurhapommittaja räjäytti ajoneuvonsa burkinafasolaisten MINUSMA-rauhanturvaajien partiotukikohdan portilla. Le Drianin mukaan Maliin keskittynyt operaatio Servaali teki tietä laajempaa Sahel-vyöhykettä koskevalle operaatio Barkhanelle, johon yhdistettiin samalla Tšadissa jo kaksikymmentä vuotta kestänyt operaatio Epervier. Uuden, puolikuun muotoista dyyniä tarkoittavan operaatio Barkhanen tavoitteena on yhdessä Malin, Mauritanian, Tšadin, Nigerin ja Burkina Fason kanssa estää Sahel-vyöhykkeellä toimivien jihadistiryhmien vapaa liikkuvuus ja samalla vahvistaa alueen maiden kykyä vastustaa terroristeja. JY VÄLL Ä 30 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Ranska laajentaa terrorismin vastaista taisteluaan Sahelvyöhykkeellä R anskan puolustusministeri Jean-Yves Le Drian ilmoitti heinäkuun alussa, että tammikuussa 2013 alkanut sotilaallinen interventio Malissa korvautuu 1.8.2014 uudella, maantieteellisesti laajemmalla operaatiolla. Operaatioon on sidottu 3 000 ranskalaissotilasta, joita tukee kuusi hävittäjää, 20 helikopteria, 10 kuljetuslentokonetta ja kolme miehittämätöntä ilma-alusta. HEINÄJA ELOKUUSSA saatiin kuitenkin kaksi muistutusta Malin radikaali-islamistien sitkeydestä. Nikolicin kuolema nosti Ranskan kärsimät tappiot operaatio Servaalissa yhdeksään kaatuneeseen
Syksy näyttää, kuinka alkanut taloussota vaikuttaa Venäjän kykyyn saattaa tuotantoon tutkimusja tuotekehityshankkeita. Pääministerivaihdoksen tavoitteena on luoda kansallisen yhtenäisyyden hallitus, ja siten päättää maan uskontokuntien mukaan järjestäytyneiden ryhmittymien välinen vihanpito.. Youtube-videossaan ag Ghali uhkasi Ranskaa ja sen etuja Pohjois-Afrikassa. Valtiontalouden vaikeudet tuntuvat myös henkilöstöpuolella. Krimin haltuunotossa keskeisessä roolissa olivat GRU:n Spetsnaz-joukot, VDV:n laskuvarjojääkärit ja muut tervention. Asevoimat pyrkivät myös värväämään ammattisotilaita enenevässä määrin, mutta tavoitteesta on jääty, sillä matala syntyvyys ja huono terveys eivät takaa riittävästi laadullista henkilöstöä. Osana yritystä rauhoittaa maan tilanne presidentti Cathrine Samba Panzav nimitti pääministeriksi entisen Seleka-kapinallisten johtoon kuuluneen Mahamat Kamounin. Sytykkeen mielenosoitukset saivat, kun ranskalaissotilaiden väitettiin ampuneen muslimimiehen. Vanhoihin aseisiin on tehty parannuksia, mutta täysin uudet järjestelmät ovat yhä kehitysputkessa. Uutta teknologiaakin on jonkin verran kehitetty, ja se on varsin kilpailukykyistä, mutta sen kanssa on ilmennyt ongelmia. Suomalaismedia ei ole juuri kiinnittänyt huomiota Banguin tapahtumiin, vaikka pääkauRanskalaisvastaisia mielenosoituksia Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa pungissa työskentelee myös suomalaisia rauhanturvaajia. Niinpä Moskova käynnisti vuonna 2010 mittavan kymmenvuotisen kalustonhankintaohjelman, joka merkitsi noin 545 miljardin euron sijoittamista aseiden hankintaan. Huomionarvoista viestissä oli kapinallisjohtajan antama tuki kansainväliselle jihadistiselle liikkeelle. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 31 KOONNUT: JAAKKO BERGQVIST Venäjän viimeinen kortti Vaikka Georgian sota oli Venäjälle menestys, se viimeistään osoitti, miten huonossa kunnossa Venäjän puolustusvoimien kalusto oli. Tarkoitus oli, että vuoteen 2020 mennessä kalustosta 70 % olisi modernia, uutta tavaraa. Ongelmia on eräiden lähteiden mukaan nyt myös edistyksellisen viidennen sukupolven T-50 PAK-FA -häivehävittäjän kanssa. Se on ollut jo pitkään otsikoissa, mutta vasta viisi sen protoa on käymässä läpi taktisia testilentoja. HEINÄKUUSSA muslimien Seleka-kapinallisten ja kristittyjen kodinturvajoukkojen edustajat solmivat tulitaukosopimuksen Kongon Brazzavillessa (24.7.2014). Mellakoinnin on uutisoitu vaatineen ainakin viisi kuolonuhria. Tämän lisäksi ag Ghali vaikeni tyystin Pohjois-Afrikan al-Qaidasta (AQIM), minkä arvioidaan olevan osoitus radikaali-islamistiryhmien välisistä jännitteistä. Siksi värvättyjen määrän nostaminen yli 40 % vahvuudesta on työn takana, vaikka värvätyille luvataan hyvä palkka ja muita etuja. Mielenosoittajat vaativat BBC:n haastattelussa eurooppalaisten, erityisesti ranskalaisten EUFOR-rauhanturvaajien korvaamista afrikkalaisilla MISCA-rauhanturvaajilla. Kesäkuussa uusin testikone syttyi laskussa palamaan ja vaurioitui pahasti. K eski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa puhkesi elokuun kolmannella viikolla ranskalaisvastaisia mielenosoituksia, jotka käynnistyivät muslimien asuttamasta PK5-kaupungiosasta. Nyt on osoittautunut, että hankittu kalusto on pääosin uutta, vasta tehtaalta tullutta, mutta ei uutta innovaatioiden luomaa sotilasteknologiaa. Viestissään ag Ghali ilmoitti ryhmän jatkavan taistelua Pohjois-Maliin perustettavan al-Azawadin islamilaisen valtion puolesta
Viraston budjetti on 30,5 miljoonaa euroa, josta 6,4 miljoonaa on operatiivista rahaa, jolla rahoitetaan muun muassa erilaisia tutkimuksia. Me olemme olleet läpi historian heidän rauhallisin ja paras naapurinsa”, summasi Tuomioja Mannerheim-elokuva syntyy sittenkin. EU ei aseisiin törsää Euroopan puolustusvirasto EDA (European Defence Agency) perustettiin ministerineuvoston päätöksellä vuonna 2004. Se ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä, vaan sen edeltäjänä toimi Western European Armaments Group (WEAG). 32 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 JY VÄLL Ä erikoisjoukot, koska asevelvolliset eivät olleet saaneet tarpeeksi koulutusta tällaiseen tehtävään. Virastolla on meneillään neljä laajempaa kehityskohdetta: ilmatankkauskyky, miehittämättömät ilma-alukset, satelliittiviestintä ja kyberturvallisuus. Kun sitä ei ole annettu, on siitä jäänyt trauma, joka vaikuttaa käyttäytymiseen ja päätöksiin”, oli ulkoministeri Tuomioja analysoinut Venäjän toimintaa Kauppalehden haastattelussa. Yhtiön soveltamien kuljetusrajoitusten ei asetettussa laajuudessa voida katsoa olevan hyväksyttäviä postidirektiivin ja postilain mukainen yleispalveluvelvoite sekä rajoitukset määrittävän lainsäädännön puuttuminen huomioon ottaen. Kolme viimeisintä ovat niin kutsuttuja kahtaistai paremminkin monikäyttöhankkeita, joita Euroopan komissio tukee muun muassa EU:n Horizon 2020 -ohjelman kautta. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on toistuvasti korostanut EU:n yhtenäisen linjan tärkeyttä ja Naton puolustusvalmiutta Venäjän laajentumispyrkimyksiä vastaan. Puolustusmenoista taas lähes kolmannes kuluu strategisiin ydinasejoukkoihin, jotka ovat hallituksen viimeinen valttikortti – Ultima Ratio Regis. Tästä syystä asia palautetaan Viestintävirastolle uutta arviointia varten.” Tuomioja arvosteli Viron presidenttiä VIROLAISET tiedotusvälineet kohahtivat kesäkuussa Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan presidentti Toomas Hendrik Ilvestä vähättelevistä lausunnoista: “Venäjälle ja Putinille on tärkeää arvostus, respekti. EDA koostuu kolmesta pääosastosta, joita tukevat johtoja palveluyksiköt. EDAn toiminnan tarkoituksena on tukea sen jäsenmaita ja EU:n neuvostoa pyrkimyksissä parantaa eurooppalaista suorituskykyä kriisinhallinnassa sekä tukea yhteistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa. Tuomioja kuittasi nämä puheet amerikkalaisiksi: “Ilveksen maailmankuva on muodostunut Münchenissä ja Yhdysvalloissa silloin, kun muut ovat eläneet ja tulleet toimeen täällä.” ”Suomen asema ei ole verrattavissa mihinkään muuhun valtioon. Tämä perustelu ei hallinto-oikeudelle kelvannut. Oma ongelmansa on myös siinä, että aseteollisuus on tehotonta ja korruptoinutta. KOTIMAASTA Itella ja Viestintävirasto hävisivät hallintooikeudessa HELSINGIN hallinto-oikeus lähetti uuteen valmisteluun Viestintäviraston vuonna 2012 tekemän päätöksen, jossa se hyväksyi Itellan perusteettoman ratkaisun kieltäytyä kuljettamasta postilähetyksinä aseita (mukaan lukien ilmaaseet), aseen osia, lippaita, vaimentimia ja asejäljennöksiä. UUTTA MANNERHEIMISTÄ kertovaa elokuvaa valmistellaan jälleen. EDA tekee läheistä yhteistyötä myös Naton kanssa. Henkilökuntaa on 130 henkeä, ja toimitusjohtajana toimii ranskalainen Claude-France Arnould. --Itella Posti Oy ei ole esittänyt hyväksyttäviä perusteita, joiden nojalla voitaisiin katsoa kaikkien sen kieltämien esineiden, kuten ampuma-aseen osien, kuljettamisen aiheuttavan ilmeistä vaaraa ihmiselle tai omaisuudelle. Jäseninä ovat Tanskaa lukuun ottamatta EU:n jäsenmaat, mutta mukana on myös unioniin kuulumattomia maita, kuten Norja, Sveitsi ja Serbia. Tällä kertaa elokuvaa yrittävät Suomen elokuva-alan pitkäaikaiset vaikuttajat, LauA U ST RI A N A IR FO RC E. Kun Itellan esittämät perusteet (esimerkiksi kansainväliset sopimukset) oli jo aiemmin ammuttu alas perusteettomina, oli Itella Oyj:n johto viimeisenä oljenkortenaan esittänyt, että sillä olisi jonkinlainen tapaoikeudellinen peruste määrätä mitä tahansa rajoituksia postilähetysten sisältöön lakiin perustuvasta yleispalveluvelvoitteestaan huolimatta. Helsingin hallinto-oikeuden päätöslauselmassa (Helsingin HAO, 19.6.2014) sanotaan seuraavasti: ”[Helsingin] hallinto-oikeus katsoo, että vaikka yleispalveluvelvoitteen tarkoituksena on ainoastaan turvata tietyt vähimmäispalvelut, ei lähetysten sisältöön kohdistuvia rajoituksia tule asettaa kuin yleisen edun asettamassa laajuudessa. Sopii kysyä, kauanko Venäjä pystyy lisäämään puolustusmenojaan, jotka jo nyt ovat yli 20 % kaikista julkisista menoista
Merivoimien vuosipäivää vietetään Ruotsinsalmen taistelun muistoksi 9.7. Ottawan sopimus astui voimaan vuonna 2012. Hän on korostanut, että henkilömiinoja ei voi korvata millään asejärjestelmillä. Myös kahtaishankkeisiin ja esimerkiksi avaruusteknologiaan ohjataan varsin maltillisesti rahaa. Konkurssipesän velat olivat lähes 7 miljoonaa euroa, kun pesänselvitys valmistui tammikuussa 2014. Horizon 2020 -hankkeiden yhteinen arvo on 80 miljardia euroa. Hagelin lausunto annettiin juuri ennen hänen matkaansa Pekingiin, joten viestin kohdekin oli heti selvillä. Vuoteen 2016 mennessä määrä tulee kuitenkin nousemaan noin 6 000:een verkkosodankäynnin asiantuntijaan. ri Törhönen ja Jörn Donner. heinäkuuta 1790. Ruotsinsalmen toinen meritaistelu oli Kustaa III:n sotaan kuulunut meritaistelu Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä 9.–10. Ottawan sopimus ja miinakielto esillä UKRAINAN kriisin myötä myös Suomen taannoinen päätös liittyä henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen on puhuttanut kesän aikana eturivin politiikkojamme. Nämä entiset linnakesaarten yhteysalukset soveltuvat sotilasmerenkulun opettamiseen, kuljetustehtäviin, eri kurssien tukeutumisja kuljetustarpeisiin sekä öljyntorjuntaoperaatioiden tukemiseen. Siitä suuntautuu puolustushallinnon kohteisiin vain noin 2-3 miljardia euroa. Global Firepower Indexin mukaan Suomen puolustuksen uskottavuudelle jää paljon toivomisen varaa. Kilpailukykytutkimukset ja peruskoululaisten PISA-opn M/S Kuivasaari vastamaalattuna MPK:n väreissä. Me suomalaiset jaamme mielellämme meille myönteisten kansainvälisten tutkimusten tuloksia ja teemme niistä nopeasti johtopäätöksiä siitä, miten hyvin meillä asiat ovat. Vuonna 2014 kyberjoukoissa palveli 1 800 asiantuntijaa. Merivoimat on luovuttanut käytöstä poistuvia linnakeveneitään Sinisen Reservin jäsenyhdistysten käyttöön. Pentagon palkkaa 4 000 uutta kybersoturia Kybersodankäynti saa maailmalla yhä enemmän jalansijaa. Myös kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi valittu ja pääministerinä aloittanut Alexander Stubb otti kantaa henkilömiinojen palauttamiseen ja lupasi edistää asiaa, koska puoluekokous oli hyväksynyt Ottawan sopimuksesta irtautumista vaativan aloitteen. KR IS TI IN A SL O TT E. Erityisesti perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö on pitänyt asiaa esillä aktiivisesti. Se käytiin Kotkansaaren, Mussalon ja Kuutsalon saarten välisellä alueella nykyisessä Kotkassa. Tekijöiden tavoitteena on kansainvälinen yhteistuotanto. Alusten omistaja on Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja käyttäjinä Sininen Reservi ry:n jäsenyhdistykset Vaasan Meripuolustustaidon Kehittämisyhdistys ry sekä Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry. Taistelu on alusten lukumäärällä mitattuna yksi suurimpia koskaan käytyjä meritaisteluita. Aurajoen rantaan oli kiinnittyneenä Merivoimien uusinta kalustoa edustava miinantorjunta-alus Katanpää, miinalaiva Uusimaa, ohjusveneet Tornio ja Rauma, miinalautta Pansio, koulualus Fabian Wrede, öljyntorjuntaalus Halli sekä pienempiä aluksia. Washingtonissa Pentagon on sisäistänyt kyberuhkat, jotka vaanivat amerikkalaisia, ja se tulee parin seuraavan vuoden aikana merkittävästi lisäämään kyberpuolustustaan. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 33 EU ei aseisiin törsää. Samassa yhteydessä monet hankkeeseen uskoneet tavarantoimittajat, valtion sijoitusyhtiä Finnvera, elokuvasäätiö, elokuvan tukiyhdistys ja tuhannet ennakkolipun ostaneet jäivät nuolemaan näppejään. Puolustusvoimien puolelta keskusteluun osallistui muun muassa Maavoimien uusi komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen, joka totesi, että Puolustusvoimilla ei ole tarvetta palata asiaan, sillä korvaavat ohjelmat ovat jo hyvässä vauhdissa. Uusia aluksia reserviläisille MERIVOIMIEN vuosipäivää vietettiin Turussa 9.7. Juhlapäivänä esiteltiin myös reservin uudet koulutusalukset. Niiden suorituskykyä voidaan yrittää vain paikkailla eri järjestelmillä. Puolustusministeri Chuck Hagel totesikin viime maaliskuussa, että kybertoiminnot tulevat olemaan keskeisiä kaikissa tulevaisuuden konflikteissa ja Yhdysvallat tulee käyttämään kaikkia kybersodan keinoja tuhotakseen tai vahingoittaakseen vastustajan tietokoneita, jotta Amerikan turvallisuus ja sen kriittisen infrastruktuurin toiminta saadaan taattua. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne unionin lähialueilla kiristyy, ei unioni eivätkä sen jäsenvaltiot näe turvallisuutta laajasti tai perinteisemmin ymmärrettynä rahan väärttinä. Euroopan puolustussektorin tunnusluvut vuonna 2012 olivat Maanpuolustuslehden mukaan: puolustushallinnon henkilöstö 1 453 028 ja aseteollisuussekä avaruushallinnon henkilöstö 752 500. Puolustukseen käytettävissä olevat varat olivat vain 190 miljardia euroa, joista puolustushankintoihin oli varattu 39 miljardia euroa. Edellinen Markus Selínin johtama suurtuotanto kaatui tuotantoyhtiön konkurssiin lokakuussa 2013. Ensimmäiset kuudesta veneestä, M/S Sommarö ja M/S Kuivasaari esiteltiin yleisölle ensimmäistä kertaa. Suomen puolustuksen uskottavuus maailmalla MITÄ TARKOITTAA uskottava puolustus
Nato-jäsenyyden kannatus kasvanut Ukrainan kriisin aikana YLE UUTISTEN 8.8. Saksalla on energiariippuvuutensa, jota tehty päätös ydinvoiman alasajosta vain pahentaa, Lontoon Cityllä on maailman yhtenä merkittävänä rahoitusmarkkinoiden keskuksena liikaa pelissä Venäjällä, ja Ranskalpimistulokset ovat olleet mairittelevia ja meille mieluisia. Yhdysvallat, 2. Alukset rakennetaan STX Francen telakalla, josta Ranskan valtio omistaa 33 %. Puolustusmäärärahoja on Rinteen esityksessä leikattu 11 miljoonaa euroa enemmän kuin oli suunniteltu. Yhdysvallat oli jo tuolloin jyrkästi eri mieltä kaupoista, ja nyt Ukrainan kriisin ansiosta asia on taas noussut esiin. Oma vaikutuksensa presidentti François Hollanden päätökseen on myös sillä, että telakalla on 400 työpaikkaa vaarassa. Britannia, 6. Olosuhteiden muututtua on puhuttu kaupan purkamisesta, mutta se merkitsisi 1,2 miljardin euron rangaistusmaksuja Ranskalle. Meillä Suomessa viime aikoina puolustuksensa alasajosta paljon parjattu Ruotsikin löytyy vielä sijalta 29. Vastustajien määrä on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä vuoden 2013 marraskuuhun verrattuna. Ranska pohtiikin nyt kaupan perumista ja on luvannut ilmoittaa lopullisen päätöksen lokakuussa. Ranska, 7. Suurin osa tuesta on mennyt Maanpuolustuskoulutusyhdistyskselle, joka on järjestänyt suoraan Puolustusvoimia tukevaa koulutusta ja kriisiajan valmiuksia edistävää koulutusta noin 80 000 vuorokautta vuosittain. Japani. Intia, 5. Samassa YLE:n kyselyssä tiedusteltiin, onko Venäjän kehitys uhka Suomelle. GFI:n mukaan Pohjoismaiden heikoimmalla puolustuksella Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa vasta sijalle 49. Lisäksi indeksissä on huomioitu maantieteelliset tekijät ja luonnonvarat, sisämaavaltioita ei ole rankaistu merivoimien puuttumisesta, mutta rannikkovaltioita on rankaistu heikoista merivoimista. Ranska solmi vuonna 2011 Venäjän kanssa sopimuksen kahden Mistralluokan maihinnousuja helikopteritukialuksen toimittamisesta Venäjälle. Venäjä, 3. Mutta missä on Suomi. Toinen alus, Sevastopol, valmistunee loppukesästä 2015. Silläkin on vaikutusta lopulliseen päätökseen, jos tilanne yhä huononee ja myös Ranska joutuu osallistumaan kolmannen asteen sanktioihin, Ranskan valtion ylimmän johdon suunnalta kommentoidaan. Näin ollen ensi vuonna puolustusmenoista säästetään kuluvaan vuoteen yli 40 miljoonaa euroa. Jäsenyyttä kannattaa tällä hetkellä 26 % ja vastustaa 58 % vastaajista. Ensimmäinen alus, Vladivostok, on valmis luovutettavaksi lokakuussa 2014. Business Insider julkaisi Global Firepower Indexiin perustuvan listan maailman 35 vahvimmasta asevoimasta. Sen sijaan aseiden määrä ei yksinomaan vaikuta sijoitukseen, myöskään ydinaseita ei ole otettu huomioon tai valtion nykyistä poliittista ja sotilaallista johtamiskykyä. teettämän kyselyn mukaan Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut Ukrainan kriisin myötä. Kärkikymmenikkö on on helppo hyväksyä ihan mutu-pohjalta: 1. Viime vuoden marraskuuhun verrattuna Naton kannattajien määrä oli kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä. Suomen edelle kirii Ruotsi (29.), Norja (39.) ja Tanska (43.) Global Firepower Index on muodostettu vertaamalla kunkin maan sotilaallisista kyvyistä viittäkymmentä eri tekijää. Kiina, 4. Ranskan asekauppa on vain yksi räikeä esimerkki EU:n kolmen suuren epäröinnistä Venäjä-pakotteissa. Etelä-Korea, 10. Mistral-luokan alukset ovat pituudeltaan 199-metrisiä. Venäjä on suunnitellut lähettävänsä 400 miestä koulutukseen Saint-Nazairen telakalle Ranskaan. Ne pystyvät kuljettamaan jopa 16 helikopteria. Maanpuolustusjärjestöjen tukea vähennetään peräti 10 %. Vapaaehtoispuolen rahoitukseen puolustusministeriö esitti kahden miljoonan määrärahaa, josta valtiovarainministeri Rinne on leikannut pois 200 000 euroa. Vastaajista 56 % vastasi myöntävästi.. Turkki, 9. 34 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 JY VÄLL Ä Ranska jatkaa asekauppaa Venäjälle EU:ssa puhutaan komeita ja kauniita Venäjän talouspakotteista, mutta kauppa jatkuu, myös asekauppa. Saksa, 8. Mutta entäs jos eteemme lyödään tutkimus, jonka tulos ei olekaan niin miellyttävä. Alukseen mahtuu satoja miehiä, panssarivaunuja ja pienempiä tytäraluksia. Antti Rinne leikkaa lisää puolustusbudjettia TUORE valtiovarainministeri ja SDP:n uusi puheenjohtaja Antti Rinne antoi ensimmäisen budjettiesityksensä 6.8. Tuloksia on painotettu siten, että pienemmät ja teknologisesti kehittyneemmät puolustusvoimat pärjäävät vertailussa suurempien ja vanhanaikaisempien puolustusvoimien kanssa
Amerikkalainen L-3 on rakentanut suurehkon sähkötoimisen APEX-UAV:n, jolla on useita etuja aiempiin koneisiin verrattuna: järjestelmä on halpa, se ei vaadi tuekseen raskasta logistista verkkoa, ja tietyissä tehtävissä se on äänettömyytensä vuoksi lyömätön. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta. Hän kuitenkin toivoi jatkossa viisaita päätöksiä, joilla turvattaisiin Puolustusvoimien välttämätön rahoitus materiaalisen puolustuskuvyn ylläpitämiseksi. Koneen nopeus on alhainen, vain noin 30-70 solmua (noin 55-130 km/h) ja lakikorkeus 5 400 metriä. Hyötykuorma on noin 4,5 kiloa. Puolustusvoimain uusi komentaja, kenraali Jarmo Lindberg puolestaan kuvasi Suomen puolustuksen haasteita Ukrainan kriisin opetusten valossa seuraavasti: ”Tiedustelun ja valvonnan täytyy olla riittävän korkeassa valmiudessa. PUOLUSTUSVOIMAT Uusi komentaja aloitti työssään KENRAALI ARI PUHELOINEN luovutti puolustusvoimain komentajan tehtävät kenraali Jarmo Lindbergille 1.8.2014. Kone ei tarvitse mitään erityistä laskeutumislaitteistoa, sillä se laskeutuu laskuvarjolla. Maavoimat hankkii myös lisää ohjelmistoradion radiotaajuusyksiköitä ja taktisia reitittimiä suomalaiselta Elektrobit Wireless Communications Oy:ltä. päivänä 1914, mikä puolestaan johti pian monimutkaisten liittolaisjärjestelyjen takia keskusja ympärysvaltojen sodanjulistuksiin ja Euroopan-laajuiseen aseelliseen yhteenottoon. Euroopan suurvaltojen kilpailu ja asevarustelu oli enteillyt tulevaa konfliktia jo jonkin aikaa. Ilmavalvontaja -torjuntajärjestelmälle sekä toimivalla ilmatilannekuvalla varustetulle vastustajalle APEXin kaltaisten laitteiden alasampuminen on erittäin helppoa. Paha taloudellinen taantuma ja jokainen riski menettää vaikka vain muutamakin työpaikka pistää EU:n demokratioiden päättäjät tiukille. Määrä on siis kasvanut kyselyjen välillä 17 prosenttiyksikköä. Taloudelliset näkökohdat nousevat ensimmäisenä esille myös Suomessa keskusteltaessa Venäjä-pakotteista. APEXin siipien kärkiväli on neljä metriä, ja lentoon se laukaistaan lähtökiskolta. Sopimuksen arvo on 6,8 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa ratkaisevaa onkin se, kuinka edulliseksi miehittämättömien ilma-alusten hinta Ilta-Sanomien maaliskuun alussa teettämässä vastaavassa kyselyssä Venäjän kehitystä piti uhkana 39 %. Toimintasäde on 100+ kilometriä. Ympärysvaltoja olivat Yhdistynyt Kuningaskunta, Venäjän keisarikunta, Ranska ja myöhemmin sotaan liittyneet Italia ja Yhdysvallat. Tiedustelua varten varusteena ovat elektro-optinen ja infrapunatunnistimet, jotka mahdollistavat päivätai yötoiminnan myös kuumassa ilmastossa. Hänen mukaansa tätä taustaa vasten Suomen linja on ollut oikea, kun Puolustusvoimien päätehtävänä on säilynyt kotimaan puolustus ja sotilaallisesta puolustuksesta on huolehdittu. Kilpailutuksen tuloksena uudet järjestelmät ja välineet hankitaan kotimaiselta toimittajalta, mikkeliläiseltä Environics Oy:ltä. Hankinnan arvolisäveroton arvo on 3,8 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus kotimaassa yli 20 henkilötyövuotta. APEX on israelilaisen Orbiter 3:n jatkokehitelmä. Lopullisen sysäyksen. Sen voimanlähteenä toimivat suuritehoiset litiumakut, joilla se pystyy seitsemän tunnin lentoihin. Hankittavat laitteistot edustavat uusinta taktisen ympäristön kommunikaatioteknologiaa: ne mahdollistavat Internet-tyyppisten tietoverkkojen käytön liikkuvien joukkojen johtamisessa. SOTAHISTORIA Ensimmäisen maailmansodan alkamisesta sata vuotta ITÄVALTA-UNKARI aloitti sotatoimet Serbiaa vastaan heinäkuun 28. Meidän pitää tarkastella Puolustusvoimien valmiusasioita, valmiusjärjestelyjä ja joukkojen taistelukestävyyttä.” Maavoimille ABCaseiden valvontajärjestelmä ja lisää ohjelmistoradioita MAAVOIMAT hankkii siirrettäviä suojeluvalvontajärjestelmiä ja vaarallisten aineiden (CBRN) vaaranhallinnan johtamisjärjestelmän Maavoimien alueellisille joukoille. Hankinta liittyy maapuolustuksen tiedonsiirron kehittämiseen ja on jatkoa vuonna 2011 aloitetulle kotimaisten ohjelmistoradioiden hankinnalle. APEX-UAV – hiljainen tarkkailija Nopeasti yleistyneiden miehittämättömien ilma-alusten (UAV, Unmanned Aerial Vehicle) voimanlähteenä on tähän asti ollut useimmiten polttomoottori, pienemmissä myös sähkö. Järjestelmän sensorit reagoivat kemialliseen, biologiseen tai säteilevään herätteeseen. Viimeisessä päiväkäskyssään komentajana Puheloinen arvioi Euroopan turvallisuutilanteen kehittyneen vaikeasti ennakoitavasti, yllättävästi ja odotusten vastaisesti. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 35 la on asekauppojen lisäksi muutenkin perinteisesti syvät erityissuhteet Venäjään. Siirrettävät suojeluvalvontajärjestelmät soveltuvat myös muiden viranomaisten tukemiseen ja kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin. Siirrettävillä suojeluvalvontajärjestelmillä kyetään täydentämään Puolustusvoimien toiminnassaan tarvitsemaa suojelutilannekuvaa
Asevelvollisuus korvattiin korkeammalla verotuksella, sotilasmiljoonilla. Vuonna 2007 Typhoon-hävittäjien määrää laskettiin kolmella. Toki suomalaisia ammattisotilaita palveli runsain mitoin Venäjän asevoimissa, kuten Gustaf Mannerheim ja Vilho Nenonen. Nato järjestää myös käyttökoulutusta, joka on avoinna kaikille jäsensuursotaan johtavaan kehityskulkuun antoi kuukautta aikaisemmin 28. Kutsuntalakot olivat johtaneet myös asevelvollisuuden lopettamiseen maassa. Maan puolustusministeri Gerald Klug totesi keväällä, että Itävallalla ei kohta ole varaa puolustusvoimiin, sillä jo nyt määrärahamassin pohja paistaa. Serbinationalisti Gavrilo Princip ampui tuolloin Itävalta-Unkariin kuuluvan Bosnia-Herzegovinan pääkaupungissa Sarajevossa arkkiherttuaa kuolettavasti rintaan. Itävalta-Unkari aloitti hyökkäyksen Serbiaan, mikä johti Venäjän sodanjulistukseen Itävalta-Unkarille. Nato uusii ilmapuolustuksen johtojärjestelmää Nato on uusimassa ohjusilmapuolustuksensa johtojärjestelmää, Air Command & Control Systemsiä (ACCS), josta on tarkoitus tulla referenssipohja koko Naton taistelukentän ballistiselle ohjuspuolustukselle. Suomen suuriruhtinaskunnan oman sotaväen viimeiset joukot oli lakkautettu vuonna 1905. Radikaalein ehdotus on puolustusministeriön lopettaminen ja sen toimintojen yhdistäminen sisäministeriöön, jolloin syntyisi superturvallisuusministeriö. Nyt on esillä uusi vähennys, jolloin määrä putoaisi jopa yhdeksään. kesäkuuta tapahtunut Itävalta-Unkarin kruununprinssi, arkkiherttua Frans Ferdinandin murha. Ilmavoimia on myös karsittu. VASTA ENSIMMÄISEN maailmansodan viimeisinä vuosina 1917–1918, kun Venäjä ja Saksa olivat solmineet aselevon ja Venäjän vallankumous oli alkanut, pyyhkäisivät sodan tuulet Suomenkin ylitse. Hankintoja on lykätty, kasarmien kunnostus on pysähtynyt, ja kalustoa on pantu koipussiin. ”Kutsuntalakot olivat johtaneet myös asevelvollisuuden lopettamiseen maassa.”. SUOMESSA tilanne maailmansodan ensimmäisinä vuosina pysyi melko rauhallisena. KRUUNUNPRINSSIN salamurha aiheutti diplomaattisen kriisin Itävalta-Unkarin ja Serbian välille. Kun Venäjä mobilisoi, Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa vastasi samalla mitalla ja hyökkäsi Venäjän liittolaista Ranskaa vastaan puolueettomina pysytelleiden Belgian ja Luxemburgin kautta. Järjestelmää on jo testattu Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Itävalta harkitsee myös 58 Leopard 2A4 -taistelupanssarin ja 80 M109A5-telatykin myyntiä. Se olisi mahdollista jo vuonna 2018. Itävalta mahdottoman edessä Itävallan puolustusvoimat on pahassa rahoituskriisissä. 36 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 JY VÄLL Ä saadaan. Kuluneiden viiden vuoden aikana määrärahoja karsittiin 500 miljoonaa euroa, ja ahdinko jatkuu, sillä vuonna 2014 määrärahoja leikattiin vielä 46 miljoonaa euroa lisää. Halpoja tiedustelulennokkeja on vara menettää, jos niitä voidaan käyttää massoittain. Valmius myös kaventuisi, kun säästösyistä siirrytään vain virka-aikana toimivaan valmiuspäivystykseen. Kvalifioitujen Eurofighter Typhoon -lentäjien määrää on laskettu kuudella, ja nyt heitä on 12. Juuri itsenäistyneessä Suomessa suojeluskuntien aloittama maassa olevien venäläisten joukkojen riisuminen aseista muuttui pian suomalaisten punaisten vallankumousyritykseksi ja vapaussodaksi. Itävalta-Unkari esitti Serbialle joukon vaatimuksia, joista kaikkiin Serbia ei kyennyt vastaamaan. Tämä taas johti Ison-Britannian sodanjulistukseen, ja suursota oli syntynyt
Uusien lisäyksien joukossa ovat Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ja ulkomaantiedustelun SVR:n johtaja, ex-pääministeri Mihail Fradkov. Panavia Tornado F3:n vuosimallia 1988 osti naislentäjä, joka on itse lentänyt tämäntyyppisillä lentokoneilla. Venäjän toimia Ukrainan epävakauttamiseksi yritetään hillitä puuttumalla 87 henkilön ja 20 yrityksen ja järjestön toimintaan EU:n alueella. Yksi ACCS:n eduista on siinä, että se mahdollistaa tarpeen vaatiessa jonkin järjestelmän osan ohjauksen myös naapurimaasta. Venäjä ei voi voittaa kilpaa avaruudesta Venäjän ja Yhdysvaltojen avaruusyhteistyö sujui lähes parikymmentä vuotta melko joustavasti. Siirrettävän valvontakeskuksen pystytykseen tarvitaan vain viisi päivää. ACCS osoitti käyttökelpoisuutensa jo Turkissa, missä sillä ohjattiin Syyrian rajalla toimivia Patriot-pattereita, kun siellä pelättiin ballististen ohjusten käyttöä. Kansa Taisteli -lehden kaikki numerot on nyt luettavissa netissä SUOMEN Sotahistoriallinen Seura on julkaissut kaikki vuosina 1957–1986 ilmestyneen Kansa Taisteli -lehden numerot sähköisessä muodossa. Hawker Harrier oli huutokaupan pitäjän mukaan lähes lentokunnossa. Lehtien julkaisun kautta Suomen Sotahistoriallinen Seura haluaa luoda mahdollisuuden kaikille suomalaisille tutustua viime sotien veteraanisukupolven henkiseen purkautumisväylään. Kun moottoreita oli saatavissa edullisesti, YhdysHarrier ja Tornado huutokaupattiin Silverstonessa KUNINKAALLISTEN ilmavoimien RAF:n käytöstä poistetut hävittäjät myytiin yksityishenkilöille heinäkuussa Silverstonessa järjestetyssä huutokaupassa. ACCS on ensimmäinen osa Naton-laajuista hanketta, jolla liittokunnalle luodaan yhteinen taistelukentän ballististen ohjusten torjuntaverkko. ACCS on helposti liikuteltava järjestelmä, joka on nopea siirtää sinne, missä sitä tarvitaan, mihin päin maailmaa tahansa. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 37 maille. Vuoden 1976 Hawker Siddeley Harrier GR3:n osti Essexistä kotoisin oleva mies 105 800 punnalla (noin 133 000 euroa). Kone oli palvellut Falklandin sodassa, ja täydelliseen varustukseen kuului muun muassa toimiva heittoistuin. Koneille ei oltu asetettu lähtöhintaa. Kansa Taisteli -arkiston osoite on: http://kansataisteli.sshs.fi/ UKRAINAN KRIISI Venäjälle uusia pakotteita EUROOPAN unionin uusi pakotelista julkistettiin 26.7. Hän maksoi Tornadostaan 36 800 puntaa (noin 46 400 euroa). Pakotelistalle joutuneiden tilit jäädytetään, ja he joutuvat matkustuskieltoon. SSHS:n jäsen, aktiivinen sotahistorian harrastaja Timo Hakala on usean vuoden työn tuloksena skannannut kaikki 347 lehteä sähköiseen asuun sekä tehnyt mittavan 61-sivuisen artikkelikohtaisen hakemiston. Venäjä vastasi Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen uusiin pakotteisiin omilla vastapakotteillaan: Venäjä kielsi muun muassa useiden elintarvikkeiden maahantuonnin.. Moottorit suunniteltiin jo ajat sitten neuvostoaikana, ja niitä on käytetty amerikkalaisissa kuorma-aluksissa, joilla on huollettu muun muassa kansainvälistä avaruusasemaa. Yhdysvallat osti Venäjältä RD-180ja NK-33-rakettimoottoreita. Yhteinen ja yhtenäistetty järjestelmä on aina tehokkaampi ja edullisempi kuin monta erillistä ja mahdollisesti heikosti keskenään kommunikoivaa järjestelmää. Komentajat toivovatkin, että järjestelmä saadaan kokonaisuutena toimivaksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden loppuun mennessä myös Saksa siirtyy ACCS:n käyttäjäksi, ja kymmenen muuta maata, kuten Norja, Puola, Espanja ja Turkki, valmistelevat siirtymistä. EU:n pakotteiden kohteeksi on joutunut lisäksi venäläisten Krimillä kaappaamat yritykset kuten Kerchin lauttayhtiö ja satama, Sevastopolin kaupallinen satama, Nizhnaja Oreandan kylpylä, Magarachin kansallinen viini-instituutti, Asovan tislaamo ja kuohuviinitehdas Novy Svet. Yhtenäistetyt tilannekuvaa ylläpitävät johtamisjärjestelmät lisäävät torjunnan tehoa ja säästävät myös rahaa. Esimerkiksi Suomi parantaisi puolustuksensa uskottavuutta ja samalla säästäisi paljon Nato-jäsenenä päästessään ACCS:n kaltaisten järjestelmien sateenvarjon alle
Niinpä Rogozinia on varoitettu, ettei Venäjällä ole mitään toivoa voittaa lännen rahoitusmahdollisuuksia. Rogozin on itse asiassa toimillaan käynnistänyt avaruudessa uuden varustelukilvan, jonka hän ja Venäjä todennäköisesti häviävät. Hän on asioinut suoraan Putinin kanssa. Saksa on Venäjän tärkein yksittäinen kauppakumppani, ja Angela Merkelin aikana Saksan ja Venäjän kauppasuhteet ovat entisestään vahvistuneet. Häntä on myös muistutettu siitä, miten kävi aikoinaan Ronald Reaganin tähtien sodassa kylmän sodan vuosina, kun Yhdysvallat ryhtyi voimaperäisesti kehittämään omia laitteitaan. Tokio ikuisen antimilitarismin päätepysäkillä Perustuslain artikla yhdeksän, joka kieltää sodan käyttämisen kansainvälisten kiistojen ratkaisuna ikuisiksi ajoiksi, on Japanin sodanjälkeiBRITTILÄINEN The Independent -lehti on saanut vihiä salaisista neuvotteluista Saksan ja Venäjän välillä Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi. Kantorakettiriippuvuus Venäjästä on sekundäärinen ongelma, jonka korvaaminen tosin vie aikaa ja rahaa. The Independent -lehden mukaan neuvottelut rauhansuunnitelmasta katkesivat Malaysian Airlinesin lennon MH17 alasampumisen jälkeen. Uusia yhteistyökumppaneita avaruuden bulkkiteknologian valmistamiseen löytyy kuitenkin muualtakin maailmasta, muun muassa Yhdysvaltojen tärkeimmästä kauppakumppanimaasta Kiinasta. Kukaan ei halua uutta kylmää sotaa”, kertoo The Independent -lehden lähde. ”Tämä on Merkelin suunnitelma. Kenenkään intresseissä ei ole eristää Venäjää. Merkelin rauhansuunnitelman ristiriitaisin kohta olisi Krimin itsenäisyyden tunnustaminen ja Venäjään liittämisen hyväksyminen. Sopimus on kuitenkin vielä pöydällä, ja neuvotteluita on tarkoitus jatkaa, kun lentoturman tutkinta on valmistunut. Avaruuden hallinnan merkitys tulevaisuuden sodissa on kasvava. Yhdysvaltojen ylivoima avaruudessa on musertava. Ennen MH17-lennon alasampumista Saksa vastusti rangaistuksenomaisia talouspakotteita Venäjää vastaan osin kaupallisista, osin diplomaattisista syistä, kirjoittaa The Independent. Saksa välittäjänä rauhanneuvotteluissa, väittää brittilehti. Tämä olisi Putinille sopimuksen tärkein kohta, mutta toisaalta kansainväliselle yhteisölle vaikeimmin hyväksyttävä asia. Samaan aikaan Venäjä antaisi miljardin dollarin talousapupaketin Ukrainalle vastineeksi Krimin sotilastukikohtien vuokratulojen menettämisestä. Rauhansuunnitelman toisessa osassa Ukraina voisi solmia pitkäaikaisen sopimuksen Venäjän Gazpromyhtiön kanssa maakaasun toimittamisesta. 38 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 JY VÄLL Ä vallat ei keskittynyt uusien, omien moottoreidensa kehittämiseen. Ukrainan kiristynyt tilanne heijastuu myös avaruusyhteistyöhön. Vaikka Venäjällä on pätevää avaruusteknologiaa, siltä puuttuu jatkuvassa kehitystyössä tarvittavia pääomia. Salaisista neuvotteluista kertoneiden lähteiden mukaan sopimuksen ensimmäinen ehto olisi se, että Venäjä vetää tukensa Itä-Ukrainan separatistiryhmiltä. Samaan aikaan Ukrainan presidentti Petro Poroshenko lupaisi, ettei Ukraina liittyisi Natoon. Sen paljastaa jo pelkästään avaruusbudjettien vertailu Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän ja EU:n välillä. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Vladimir Putin olisivat tämän tiedon mukaan neuvotelleet ratkaisusta, johon kuuluisi Ukrainan rajojen rauhoittaminen ja maan vakauttaminen talouskasvun uralle. Sotilaallinen ulottuvuus asiaan tulee siitä, että United Launch Alliance (ULA) on käyttänyt niitä myös sotilasrakettien voimanlähteenä esimerkiksi Atlas V -raketissa, joka rakentuu RD-180-moottorin ympärille. Vastineeksi Putin ei estäisi tai puuttuisi Ukrainan lähentymiseen Euroopan unionin kanssa. Venäjän varapääministeri Dmitri Rogozin onkin vihjannut, että Venäjää vastaan suunnatut pakotteet voivat johtaa vastatoimiin, kuten moottorikaupan lopettamiseen
Se tuo mieleen suhteita vanhaan maailmaan etsineen imperialistisen Japanin, jolla oli läheiset suhteet akVENÄJÄ järjesti toista kertaa panssarivaunujen maailmanmestaruuskisat. VENÄJÄ Putin erotti 18 korkeaarvoista upseeria KREMLIN virallisilla nettisivuilla on julkaistu presidentti Vladimir Putinin asetukset, joilla sisäministeriön, huumeviraston ja tutkivan komitean korkeita sotilashenkilöitä on pantu viralta. Japanin ja Naton yhteistyö syvenee Uuden puolustusajattelun myötä Japani on lähestynyt myös Natoa. Mestaruuskisoihin kuuluu 20 kilometrin kilpa-ajo maastossa erilaisia esteitä väistellen sekä ammuntakisa. Japanin saamat turvatakuut taas antoivat sille mahdollisuuden kehittää talouttaan lähes ilman velvoitteita, kun japanilaiset olivat vaihtaneet uniformunsa liikemiesten pukukuosiin. Ajat kuitenkin muuttuivat nopeasti Kiinan nousun myötä. Niinpä perustuslaki ei monille japanilaisille ole pelkkä laki, vaan ylpeydenaihe, todellinen kansallinen aarre. Näin pyritään välttämään vahvasti emotionaalinen keskustelu lain muuttamisesta. Kreml ei ole kommentoinut erottamisia julkisuudessa. Japanista tuli kuitenkin vapaamatkustaja amerikkalaisten turvatakuiden alla. Se auttoi Japania vuoden 1945 jälkeen vakuuttamaan naapurinsa, ettei sen militarismi enää koskaan ole vaaraksi niille. Kiina on tuonut kisoihin omat 96Apanssarivaununsa. Myös Pohjois-Korean ennalta arvaamaton sotaisuus lisää uhkaa Korean niemimaalta. Erottamiset, jotka kohdistuvat Venäjän federaation tutkivan komitean (????????????. Rauhanturvaajat saavat nyt kantaa asetta, ja tehtävärajoitukset yhteistyössä sopimuskumppaneitten kanssa vähenevät. Artikla yhdeksän on ollut japanilaisille lähes pyhä asia. Se koskee niin asekauppaa kuin itsepuolustusvoimien tehtäviäkin. Vielä viime vuoden kisojen jälkeen Venäjän puolustusministeri, armeijakenraali Sergei Shoigu kertoi, että kisoihin on seuraavalla kerralla kutsuttu myös Yhdysvallat, Italia ja muita Nato-maita. Ukrainan kriisin vuoksi mikään länsimaa ei kuitenkaan osallistunut tämän vuoden kisoihin. Se koettiin ensi kertaa Korean sodassa reilut 60 vuotta sitten. Itsepuolustusvoimat ovat muuttumassa normaaleiksi asevoimiksi ja asevoimien toiminta enemmän yhteensopivaksi sopimuskumppanien kanssa. Se ei kuitenkaan ole onnistunut, sillä pasifismilla on edelleen vahva ote maassa, joka ainoana on kokenut ydinhyökkäyksen. Venäläisten aseiden suuria ostajamaita ovat Intia, Kiina, Vietnam, Indonesia, Venezuela, Algeria ja Malesia.. Nyt ajat ovat muuttumassa. ????????) johtoon, näytTankkien MM-kisat tävät vaikuttavan maantieteellisesti laajalle alueelle. Yhdentoista alueellisen toimiston johtajat ja apulaisjohtajat erotettiin, kuten Ukrainan vastaisella rajalla sijaitsevan Eteläisen piirin johtaja, kenraalimajuri Andrei Stryzhakov. Pääministeri Shinzo Aben johdolla uudet tulkinnat ovat muuttuneet käytännöiksi. Nyt ei enää niinkään puhuta perustuslain muuttamisesta, vaan sen uudelleen tulkinnasta. Kilpavälineenä on T-72B-panssarivaunut, joihin kansainväliset kilpailijat ovat saaneet kouluttautua kuuden viikon ajan. Erotettujen joukossa on Boris Jeltsinin hallituksen sisäministeri, kenraalieversti Vladimir Rushailo, joka muistetaan ensimmäisen Tšetšenian sodan johtotehtävistä. Sen ymmärtäminen on ollut amerikkalaisille vaikeaa, vaikka he itse ajoivat sen perustuslakiin. Listalla on myös Pietarin, Putinin kotikaupungin, huumepoliisin varapäällikkö Juri Lazarev. Venäjä on maailman toiseksi suurin aseviejä, 27 % osuudellaan se jää vain muutaman prosenttiyksikön Yhdysvaltojen (29 %) taakse. Toisaalta japanilaiset ovat osanneet myös hyödyntää täysimääräisesti artiklan heille suomia vapauksia. Venäläisten asetehtaiden tilauskanta vientiä varten on kasvanut alkuvuoden noin 25,5 miljardista eurosta noin 38 miljardiin euroon. Venäjä kasvatti asevientiään VENÄJÄN ASETOIMITUKSET ulkomaille olivat kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5,6 miljardia dollaria, eli noin 4,1 miljardia euroa. Kenraalimajuri Vasili Fedoruk puolestaan vastasi PohjoisKaukasuksen alueen terrorismin vastaisesta toiminnasta. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 39 sen pasifistisen perustuslain ydin. Japania on kehotettu muuttamaan perustuslakiaan. Kisoihin osallistui tänä vuonna 12 maata: Angola, Armenia, Intia, Kazakstan, Kiina, Kirgisia, Mongolia, Serbia, Tadzikistan, Valko-Venäjä, Venezuela ja Venäjä
40 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 JY VÄLL Ä selivaltoihin. Kiinan ja Japanin väliset jännitteet ItäKiinan merellä ovat myös olleet esillä, ja Euroopan tilannetta varjostavat tapahtumat Ukrainassa heijastuvat myös Tokioon. Qatar ostaa Yhdysvalloilta Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, 24 Boeing AH-64 Apache -rynnäkköhelikopteria ja Javelin-pstohjuksia. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen puolestaan toteaa, että Japanin ja Naton sopimus linkittää euro-atlanttisen ja Aasian-Tyynenmeren alueiden turvallisuusja vakaustarpeet, jotka ovat keskeisiä maailmanlaajuiselle turvallisuudelle. Kansallispäivää vietetään Ranskassa Bastiljin vankilan valtauksen (14.7.1789) muistoksi. Juhlaa on vietetty Ranskan vallankumouksen alkuvaiheesiin kuuluvan rynnäkön ensimmäisestä vuosipäivästä vuodesta 1790 lähtien. kansallispäiväänsä. Ranska jatkaa omalla linjallaan RANSKA juhli 14.7. Toukokuussa Japani solmi Indivitual Partnership and Cooperation Programme -sopimuksen (IPCP) Naton kanssa. Kunniavieraina olivat Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Latvian presidentti Andris B?rzi?š . Tämä on erityisen hämmentävää, sillä Suomi on kahden vuosikymmenen aikana jatkuvasti painottanut sotilaallista liittoutumattomuuttaan”, kirjoittaa Järvenpää raportissaan. Latvia kuuluu läheisesti juhlapäivän tapahtumiin, sillä vapaussodan ratkaisutaistelu käytiin Latvian maaperällä. Saksalainen KMW teki sopimuksen 62 Leopard-taisteSuomi hyökkäsi Kannaksella kohti Pietaria VALTIOTIETEEN tohtori ja Suomen Afganistanin entinen suurlähettiläs Pauli Järvenpää on laatinut poliittisesti riippumattomalle Jamestown-säätiölle raportin Venäjän viimevuotisesta suuresta Zapad 2013 -sotaharjoituksesta, josta myös Suomen Sotilas tuolloin kertoi. voitonpäivää Viron vapaussodan vuonna 1919 saksalaisia Landeswehr-joukkoja vastaan käydyn ratkaisutaistelun muistoksi. Raportin mukaan Venäjä vähätteli harjoitukseen osallistuneiden joukkojen määrää. Se pohjautuu yhteiseen Tokion julistukseen huhtikuulta 2013, ja se määrittelee yhteistyön linjat Naton ja sen vanhimman ei-euro-atlanttisen kumppanin välillä. Nyt kuitenkin suhteita haetaan koko läntisen maailman puolustusyhteisöön, jolla on myös laajoja geopoliittisia ulottuvuuksia. Japanin pääministeri Shinzo Abe on määritellyt asian Japanin kannalta toteamalla, ettei Japani voi sallia muutoksia vallitsevaan tilanteeseen pelottelulla tai voimalla pakottamisella. Suurimmat kaupat tehtiin Yhdysvaltain Foreign Military Sales -ohjelman (FMS) puitteissa. Airbusin Cassidian puolestaan toimittaa meritoimintaan sopivia elektro-optisia järjestelmiä. Tänä vuonna Pariisin Champs Elyséellä pidetyllä sotilasparaatilla muistettiin samalla myös ensimmäisen maailmansodan alkamista 100 vuotta sitten. Lisäksi mukana on komppania Yhdysvalloista sekä lippuosastot Viron vapaussodan liittolaismaista, Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta. Paraatiin osallistui edustajia 76:sta ensimmäiseen maailmansotaan osallistuneesta maasta. Parhaillaan Japani ja NATO tekevät yhteistyötä Afganistanissa, missä Tokio maksaa pääosan turvahenkilöstön palkoista, ja Adeninlahdella on 170 Japanin laivaston miestä merirosvojahdissa. artiklan tuomia turvatakuita. Boeingilta tilattiin myös kolme AWACS-konetta, joiden ominaisuuksia ei spesifioitu. ULKOMAILTA Viron voitonpäivä VIROSSA vietettiin 23.6. Lockheed Martin puolestaan teki sopimuksen Qatarin lentoakatemian tukemisesta. Harjoituksessa viholliseksi oli esitetty Naton Baltiaan sijoitetut joukot, mutta yllättäen myös Suomi kuului vihollisleiriin: “Varsin jännittävästi Suomen joukot esitettiin hyökkäämässä Venäjän asemiin Karjalankannaksella. Järvenpään johtopäätös onkin, että Suomi on vaikeimmassa mahdollisessa tilanteessa: Venäjä kohtelee Suomea uhkana, mutta maan suojana ei ole Naton 5. Kaikkiaan erilaisia sotilaita piti olla noin 22 000, mutta todellisuudessa niitä oli 70 000 tai jopa 90 000. 1 300-henkiseen paraatijoukkoon kuului osastoja Kaitseliitin alueellisista suojeluskuntapiireistä, naisten vapaaehtoisesta maanpuolustusjärjestöstä, Kaitseliitin nuoriso-osastoista sekä Latvian Zemessardze-suojeluskunnasta. Venäjä ei raportin mukaan pidä suunnittelussaan Suomea sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Airbus-ryhmä sopi kahden A330 MRTT-tankkerin toimittamisesta sekä kaupat 12 NH90-helikopterin TTH-versiosta ja kymmenestä NH90NFH-meritoimintaversiosta. Qatarin vuosisadan asekaupat – yli 18 miljardia euroa Qatar hämmästytti tarkkailijat viime keväänä DIMDEC 2014 –näyttelyn päätteeksi, kun se ilmoitti solmimistaan yli 18 miljardin euron asekaupoista. Viron helmikuisen itsenäisyyspäivän paraatin järjestää Viron puolustusvoimien vakinainen väki, mutta kesäkuun voitonpäivän juhlallisuuksista vastaa Viron suojeluskunnat, Kaitseliit. Juhlallisuudet ja sotilasparaati järjestettiin Valgassa, eteläisessä Virossa. Ranskan tasavalta esitteli paraatissa sotilasmahtiaan, tällä kertaa mukana oli lähes 4 000 sotilasta, kolmisensataa ajo
Venäjän ja Intian paluu Afganistaniin Keväällä 2014 Venäjä ja Intia tekivät salaisen sopimuksen Afganistanin 195 000 miehen turvallisuusjoukkojen (ANSF) tukemisesta. Kesän aikana järjestelmällä on torjuttu useita satoja Hamas-järjestön raketteja, joita on ammuttu Gazasta Israelin asutuskeskuksiin. Paikalliselta telakalta tilattiin kuusi 50-metristä vartiovenettä ja 52 pienempää tukialusta. Viime aikoina Ranskan omapäisyys sotilasasioissa on jälleen herättänyt hämmennystä länsimaissa ja Ranskan liittolaisissa. Iron Dome on otettu käyttöön vuonna 2011, ja se on Israelin lisäksi käytössä Singaporessa. Italialainen Finmeccanica puolestaan myi Qatarille ilmavalvontatutkia, ja ranskalainen Dassault sopi Mirage 2000 -hävittäjien ja Alpha Jet harjoituskoneiden huollosta. Alukseen mahtuu yhteensä 40 suihkukonetta ja helikopteria. Intian ilmavoimilla on 105 Antonov An-32 -kuljetuskonetta, joista se on luvannut Afganistanille kuusi. Yhdistyneet Arabiemiirikunnat siirtyy yleiseen asevelvollisuuteen KEHITYS VOI KULKEA myös toiseen suuntaan: Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa siirrytään yleiseen asevelvollisuuteen asteittain tämän ja ensi vuoden aikana. Lukuisia afganistanilaisia on myös Intian sotakouluissa. Toimittaja Helena Petäistö sai Ranskan Kunnialegioonan kunniamerkin. Ranska on edelleen myymässä Venäjälle kahta Mistral-luokan maihinnousutukialusta siitä huolimatta, että Venäjä on vallannut alueita naapurimaaltaan Ukrainalta ja sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa on jälleen kiristynyt. Intia on niin ikään luvannut kaksi miljardia dollaria Afganistanin infrastruktuurin parantamiseen. Venäjä toimittaa 81 mm:n ja 120 mm:n kranaatinheittimiä, rakettien laukaisualustoja ja ampumatarvikkeita. Persianlahden öljyrikkaan valtion edustajat seurasivat varusmiesten palvelukseen astumista ja koulutusta Kaartin Jääkärirykmentissä. Järjestelmän torjuntaprosentti on yli 80, mutta kustannussyistä torjuntapatterin operaattorit päättävät, mitkä raketti-iskut torjutaan. Arabiemiirikuntien kolmihenkinen delegaatio tutustui suomalaiseen varusmieskoulutusjärjestelmään Pääesikunnan vieraana heinäkuussa. Queen Elizabeth -luokan lentotukialuksia rakennetaan kaksi, projektin yhteiskustannukset ovat noin 6,2 miljardia puntaa eli noin 7,75 miljardia euroa.. Lukuisat muutkin yritykset tekivät merkittäviä sopimuksia, sillä ostoslistat käsittivät runsaasti pientä ja suurta tavaraa käsiaseista taistelupanssareihin. Sen miehistöön kuuluu 1 600 henkilöä mukaan lukien lentohenkilöstö. Ranskan kansallispäivän juhlinta toi myös korkean huomionosoituksen suomalaiselle. Vuoden 2007 sopimuksen mukaan Intia on jo kouluttanut noin 540 ANSF-sotilasta ja vuonna 2014 määrä nousee yli tuhanteen. PUOLUSTUSTEKNOLOGIA Iron Dome torjuu Hamasin rakatteja IRON DOME , Rautakupu, on Israelin käyttämä ohjuspuolustusjärjestelmä, jonka tehtävänä on torjua Hamasin Gazasta ampumat raketti-iskut. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 41 lupanssarin ja 24 panssarihaupitsi PzH 2000:n toimittamisesta. Lisäksi turkkilainen Yonca-Onuk toimittaa neljä 20-metristä nopeaa partiovenettä. Kuninkaallisen laivaston uusi ylpeys HMS Queen Elizabeth KUNINGATAR ELISABETH kastoi heinäkuussa suurimman koskaan IsossaBritanniassa rakennetun sota-aluksen pullollisella skottiviskiä. Suomen Sotilas kertoi järjestelmästä tuoreeltaan pari vuotta sitten. Hän oli toinen tänä vuonna Kunnialegioonan upseerinarvolla palkittu ulkomaalainen. Thales toimittaa elektronisia varaosia Mirage-koneille. Afganistanin hallitus on alinomaa pyytänyt myös tykistöä niin Venäjältä kuin Intialtakin talebanien vastaiseen taisteluun, mutta pyyntöön ei ole suostuttu. Se kunnostaa myös Afganistanin Mi-17ja Mi-35-helikoptereita. Mukana oli myös I maailmansodan asuihin pukeutuneita joukkoja sekä perinteiseen tapaan hitaammalla tahdilla marssiva Ranskan muukalaislegioona. Virallisten tietojen mukaan Israelilla on viisi torjuntaohjuspatteria, joihin kuuluu yhteensä 15 laukaisualustaa. neuvoa, 240 hevosta ja lähes 50 lentokonetta. Yksistään eräänä heinäkuisena päivänä Israeliin ammuttiin 117 rakettia, joista 45 Jerusalemiin, Tel Aviviin ja Haderaan. HMS Queen Elizabeth -lentotukialus on 280 metriä pitkä ja 70 metriä leveä. Qatarissa kukaan ei puhunut budjetin leikkauksista tai juustohöylistä. Yksi Iron Domen torjuntaohjus maksaa noin 9 000 dollaria, kun Hamasin käyttämät raketit maksavat edullisimmillaan muutamia satasia. Iron Dome -järjestelmä torjui 45 rakettia. Intian osuus avusta on osa vuosittaisesta 4 miljardin dollarin avustuksesta turvallisuusjoukoille. Koneet ovat parhaillaan uusittavina Ukrainassa
Palvelija oli toisinaan tuonut nuorelle herralle aamupalankin huoneeseen. Kadettikurssi keskeytettiin kesällä 70 vuotta sitten. Hän painotti hyvän koulutuksen ja fyysisen kunnon merkitystä myös henkiselle jaksamiselle niin sodassa kuin rauhassa. Naimisiin pariskunta meni vuonna 1946. Suojeluskunnissa – kuten kotonakin – oli opittu samalla vastuun ja velvollisuuden tunto sekä terve nöyryys ja tasa-arvoinen suhtautuminen kaikkiin ihmisiin. Ennen lähtöä taisteluun Lappeenrannassa kysyi Ilmo nuorelta neitokaiselta, Kyllikiltä, että ”jos tuolta tullaan takaisin niin voitaisiinko ajatella”. Sodan jälkeen Haario lähti upseeriuralle, kun ei muutakaan koulutusta ollut ja sotilaan työ oli tullut tutuksi. Rohkeus kumpusi velvollisuudentunnosta ja rakkaudesta lähimmäisiin. Sodasta veteraanille ei jäänyt painajaisia eikä traumoja. Hän oli rohkea ja sitä suurella sydämellä. Tytöt lähtivät palvelukseen lottina. Ilmon omin sanoin, tappaminen oli sodan arkeen kuuEverstiluutnantti, dir cant Ilmo Oskari Haario *15.12.1919 †16.7.2014. Joukko oli Jääkäripataljoona 1, jonka riveissä Ilmo palveli läpi sotien ja suuren osan pitkästä sotilasurastaan. Lääninrovastin poika oli tottunut lapsena ja nuorena hyvään elämään ja saanut vahvasti humanistisen, rakastavan, isänmaallisen ja lähimmäisen rakkautta painottavan kotikasvatuksen. Hän muistutti aina, että kun fyysinen kunto on riittävä ja taistelutaidot on ajettu vaistotoiminnon tasolle, ei humaanikaan ihminen ala miettimään ensimmäisessä tulikasteessa tappamista ja omaa selviytymistä. 42 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 JY VÄLL Ä L auantaina elokuussa 70 vuotta Ilomantsin taisteluiden jälkeen saatoin hautaan ystävän, talvisodan ja Ilomantsin veteraanin, suomalaisen ihmisen, sotilaan ja upseerin, joka minulla oli kunnia saada tuntea vuosia. Se auttaa myös psyykeä jaksamaan paremmin. 75 vuotta sitten, lääninrovastin poika, 19-vuotias abiturientti ja suojeluskuntalainen Ilmo Haario valmistautui pahimman varalle. Sotilaskouluttajana ja taistelijana everstiluutnantti Haario tiesi, että hyväksi sotilaaksi tullaan vain kovalla koulutuksella, johon tulee kuulua niin paljon toistoa, että tärkeimmät toiminnot, kuten jalkaväkitaistelijan henkilökohtaisen aseen käyttö, muuttuvat vaistomaisiksi toiminnoiksi. Arvot kumpusivat aidosti kristillisestä kodista ja sotien välisen ajan koulusta sekä suojeluskunnista. Se, että Ilmon aikalaiset olivat varautuneet suojeluskuntalaisina sotaan läpi lyhyiden rauhan vuosien, pelasti maamme pian alkaneessa talvisodassa. Nietjärvellä suojeluskuntapojasta tehtiin ryhmänjohtaja. Se teki alttiiksi tarvittaessa jopa riistämään vihollisen hengen sitä liikaa pohtimatta, kun kyse oli omien aseveljien, läheisten ja isänmaan suojelemisesta. Niinpä telttamajoitus hirvittävässä kylmyydessä ja ryhmän johtaminen ankarissa taisteluissa, komppaniassa, jonka vahvuus oli nuorukaisen saapuessa rintamalle vain kymmenen miestä, sujui nuorelta suojeluskuntalaiselta ongelmitta. Yhden heistä, joita ei pian enää ole joukossamme. Miehen, joka osasi rakastaa ja tarvittaessa myös taistella rakkaittensa puolesta. Talvisotaan lähti koko oppikoulun luokka, kaikki vapaaehtoisina. SOTILAAN T YÖ Haarion oli helppo puhua, koska hän oli sanojensa mittainen mies. UPSEERIURALLE Sotavuosina Ilmo ylennettiin luutnantiksi, ja hän suoritti kadettikoulun. Haario oli humanisti ja välitti kaikista ihmisistä, olivatpa he sitten maailmankatsomukseltaan hänen kanssaan samaa mieltä tai eivät. Ilmon ja Kyllikin yhteistä taivalta kesti aina huhtikuun ensi hetkille vuoteen 2010 asti, jolloin Kyllikin tuli aika poistua ajasta iäisyyteen. Suurhyökkäys oli alkanut. Tyttö vastasi myöntävästi. Taustalla kuului katkeamaton tykkien kumu
Me nykysuomalaisten hiljainen enemmistö nuorimmista vanhimpiin kunnioitamme Ilmon sukupolvea, joka antoi meille enemmän kuin sai. Tämän vuoden lopussa arvioidaan olevan enää noin 28 000 veteraania rivissä. Käden ja silmän koordinaatiota ja motoriikkaa kun tarvitaan myös tilanteen mukaisessa ammunnassa paineen alla taistelussa. Parissa päivässä sen oli nähnyt yli 50 000 suomalaista. Isänmaasta on helppo puhua ja kirjoittaa, mutta todellinen rakkaus ei ole puhetta vaan tekoja. Meiltä he odottavat kumpujensa kätköissä vähintään samaa. Konepistoolilla ampuessaan tuolloin 90-vuotias veteraani pohti myös sitä, mahtoiko pianonsoittoharrastuksesta olla hyötyä myös aseenkäytössä. Sain myös paljon sellaista, joka sopii jokapäiväiseen elämäämme. Laitoin vanhan ystäväni siunaustilaisuudesta lauantaina 9.8. Muutetaan rakkaat ystävät, aseveljet reservissä ja rivissä, kotona ja kasarmeilla se kunnioitus teoiksi. TOINEN URA Musiikki olikin everstiluutnantin toinen elämä. Eikä itseämme tai toisiamme. Sitä kommentoidaan ja jaetaan verkossa yhä. Heitä on vielä kolmisenkymmentätuhatta, mutta sankariemme poistuma on suurtaisteluiden tappioiden vauhtia. Autetaan lähimmäisiämme, nuoria ja vanhoja ja ollaan valmiita luopumaan jostakin, jotta meillä olisi jatkossakin isänmaa, jossa meidän on hyvä elää. Viisi vuotta sitten kävimme Ilmon kanssa verestämässä muistoja Suomikonepistoolin kanssa. Siitä tuli täysin palvelleen upseerin toinen ammatti hänen jäätyään reserviin vuonna 1968. Pian he ovat kaikki. Ilmo oli opiskellut palvelusvuosinaan ja pätevöitynyt kanttoriksi. Jaakko Puuperä Amiraali Juhani Kaskeala jättää viimeisen tervehdyksensä kummisedälleen Ilmo Haariolle 9.8.2014.. Nuorena, aivan liian aikaisin, mutta ei turhaan. sosiaaliseen mediaamme Suomen Sotilaan Facebookiin lyhyen kirjoituksen yhden kuvan kera. VIIMEINEN ILTAHUUTO Nyt hän on poissa. Sellaisia tosiasioita, jotka kestävät aikaa eivätkä muutu. Liikunta ei ollut rehkimistä, mutta se oli säännöllistä: aamuvoimistelu, hiihto, lenkkeily, leuan veto, punnerrukset ja aamu-uinti. Maa, jonka Ilmo veljineen ja siskoineen meille taisteli ja rakensi. Ilmon henkisen vireyden perustana oli fyysisen kunnon vaaliminen. Kunnioituksemme teitä kohtaan on rajaton. Sen Ilmon sukupolvi tiesi. Ei petetä heitä. Veteraani opetti minulle paljon taistelussa selviytymisestä ja menestymisestä. Olen pyrkinyt parhaani mukaan jakamaan sitä myös teille lukijoillemme muun muassa Ilmon ja monien muiden veteraanien kertoman kautta lehtemme sivuilla. Jos ei enää päässyt ulos uimaan, vanha everstiluutnantti pulahti kraanakylmään veteen ammeeseen, jossa lämpötila oli aina alle 10 astetta. Ja joka ei ole valmis mistään luopumaan, menettää kaiken. Varkauden seurakunnan kanttori-urkurina lääninrovastin poika palveli vuoteen 1986 ja sen jälkeen vielä kolmena talvena Teneriffalla Puerto de La Cruzissa suomalaisen seurakunnan kanttoriurkurina. Ajan henki, Jääkäripataljoona 1:n loistava joukkoosastohenki ja yhteiskunnan tuki tekivät vastenmielisen mutta välttämättömän työn helpommaksi. Veteraanien keski-ikä on jo 90. Eikä ole suurempaa rakkautta kuin antaa henkensä rakkaidensa puolesta. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 43 luva välttämättömän paha. Maa, jonka multiin moni laskettiin jo yli 70 vuotta sitten
Myös valtioiden välisten rajojen on ilmeisesti oletettu olevan ikuisia, miltei pyhiä, koska niiden muuttelu saa aikaan näin kovan kohun. Moskova ei nimittäin edelleenkään ole mikään käräjäoikeus, jos kohta ei ole enää nyky-Venäjäkään Neuvostoliiton veroinen. NIIN KRIMIN kuin itäisen Ukrainankin tapahtumat ovat olleet mainio opetus niille, jotka kuvittelivat kaikenlaisten kansainvälisten järjestöjen ja poliittisten vääntöjen tulleen voimapolitiikan tilalle. Tapahtunut on tapahtunutta, eikä moraalinen paheksunta sitä miksikään muuta. 44 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 JY VÄLL Ä Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi JULKISUUS on viime aikoina ollut täynnä ”Ukrainan kriisiä”, joka on siis jatko-osa ”Krimin kriisille”. KUN NYT KARTTAA katsoo, niin huomaa helposti melkoisia yhtäläisyyksiä Suomen ja Ukrainan kesken. Sillä, onko se oikeutettua vai ei, on vain toisarvoinen merkitys. TOKI SUOMEN ja Ukrainan välillä on eroavaisuuksiakin, mutta eipä siitä ole vielä sataakaan vuotta, kun Suomella ja Venäjällä oli sama valtionpäämies. Propagandalla ja pienellä joukolla erikoisjoukkojen sotilaita muutettiin koko Mustanmeren tilannetta Venäjälle huomattavasti edullisemmaksi. OLEMATTA HERRA PUTINISTA sen kummemmin mitään mieltä, niin täytyy vain ihailla tapaa, jolla Venäjä otti Ukrainalta lopultakin hyvin vaatimattomalla sotilaallisella panostuksella strategisesti ja taloudellisesti merkittävän alueen haltuunsa. Nämä läntiset kaverit myös osoittivat liikaa kiinnostusta Ukrainaa kohtaan, ja Venäjän oli tähän nykyisen johtonsa toimintalinjojen mukaisesti puututtava. Ettei vain tulisi jossakin vaiheessa Venäjän reaktio. Ukraina opettaa. Se tarkoittaa jälleen kerran käytännössä kulunutta sanontaa siteerataksemme rautaa rajalle, haluamme sitä tai emme. KUN SIPERIAN piti olla se, joka opettaa, niin tänä päivänä pitäisi ottaa onkeen Ukrainan opetuksista ja uskoa se, että voimapolitiikka on palannut Venäjän toimintatapoihin. Suomi on jo liukumisensa länteen toteuttanut EU:n myötä ja näyttää entisestään tiivistävän suhdettaan Natoon. Mutta kun emme ole. HARHALUULO historian päättymisestä on siis tapahtunut aikana, jonka lähimenneisyydessä ovat Neuvostoliiton hajoaminen, Baltian maiden itsenäistyminen, Saksojen yhdistyminen ja itäisen Euroopan rajojen uudelleenvetäminen. Ja voimaan ei voi vastata julkilausumilla tai EU:n lähinnä säälittävillä pakotteilla vaan jossakin vaiheessa sitä omaakin voimaa saatetaan ihan oikeasti tarvita. Hieno harhautus sekin, jos se todella on Venäjän suunnittelema. Ikään kuin koko takana oleva historia olisi tähdännyt vain tähän nykyhetkeen, joka on kaiken päätepiste. Arvoisa presidenttimme Koivisto myös järjesti meille inkeriläisten paluumuuton -nimellä merkittävän venäläisvähemmistön, josta Venäjä saa tarvittaessa sopivan tekosyyn ”suojelun” nimissä. Mihin nämä suuret mullistukset unohtuivat. Helsinki ja Kiova ovat samalla aikavyöhykkeellä, ja kummankin maan itärajan takana on sama Venäjä. UUTISOINTIA ja poliitikkojen puheita kun on näissä melskeissä seurannut, niin mieleen hiipii epäilys, että niin toimittajat kuin kansojen johtajatkin olettivat historian pysähtyneen. Operaatio vaipui pian myös unholaan, kun itäisessä Ukrainassa alkoi – tai aloitettiin – liikehdintä, joka täytti otsikot. Edellinen peitti alleen jälkimmäisen otsikoissa, ja häikäilemätön ja sotilaallisesti arvioiden hieno, suunnitelmallisen oloinen kaappaus sai tilalleen molemminpuolisen propagandan, informaatiosodan, etnisten jännitteiden ja kulttuurierojen hämärtämän valesodan. Se näyttää olleen Ukrainan liukuminen Venäjän näkökulmasta liikaa länteen eli EU:n ja Naton kaveriksi. Samalla saatiin hyvä laivastotukikohta, osa naapurin laivastosta ja merenalaiset mineraalirikkaudet omaan taskuun. Ei vallinnutkaan ”rauha meidän aikanamme”, Neville Chamberlainin juuri toisen maailmansodan alla lausumaa lausetta siteerataksemme. Sitä tuskin tulisi, jos olisimme Natossa. Voima ja sen äärimmäinen muoto, sotilaallinen voima, onkin edelleen jotakin. MIKÄ TÄSSÄ nyt sitten oli se todellinen villakoiran ydin
Valmistettu rip-stop-polyesteristä. Valmistettu rip-stop-polyesteristä. Kuka väitti, että vain naisilla voi olla laukkufiksaatioita. Niissä korostuvat helppo käsiteltävyys, mahdollisuus kantaa selässä, taktinen ulkonäkö (joka tosin voi undercovertoiminnassa olla haitta), mahdollisuus taitella pieneen tilaan ja yleinen monikäyttöisyys. Itseni tuntien voisin kuvitella, että siinä vaiheessa, kun avainta tarvittaisiin, olisi se hukkunut tai ainakin vääntynyt. Poikieni ja itseni muodostama testipartio operoi viikon Islannissa tähän laukkuun mahtuvan sisällön turvin. Yhdestä suuresta, lokeroimattomasta tilasta voi olla montaa mieltä. Se on helppo kuljettaa, myös lentokoneessa, autossa ja miehistönkuljetusajoneuvossa. Laukkujen mukana tulleille, kiinalaisille pienille riippulukoille en oikein löytänyt käyttöä. Ne muistuttivat lähinnä pikkutyttöjen päiväkirjojen lukkoja. Ilmoitettuun 85 litraan saa pakattua niin paljon tavaraa, että kantajalta loppuvat voimat jossain vaiheessa. www.finnprotec.fi n PIKATESTI • TEKSTI: TOM LINDBLOM IIPPOKASSI ”Iippokassi – rauhanturvaajan huolellisesti vaalima Israelin armeijan kassi – on verhoiltu yleensä erilaisilla merkeillä”, kertoo Tuomas Muraja kirjassaan Sotilaana Afganistanissa. Kuten jo 85-litraisen kohdalla, ylikuorman mahdollisuus on ilmeinen. Kyseessä on israelilaisen Hagorin valmistama iippokassi.. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 45 PIK ATESTI Meillä oli testissä kolme eri kokoista mallia 60-, 85ja 100-litraiset. Kassin leveys on 55 cm, pituus 95 cm (taskut mukana) ja korkeus 30 cm. Laukku on sangen yksinkertainen ja kulmikas kangaslaukku, jossa on neljä ulkopuolista taskua ja iso lokeroimaton sisätila. Värit ovat luonnollisesti vihreä tai musta. Matkalaukkuihin verattuna Hagorin laukuissa on monia etuja. Jossain tilanteessa yksilokeroisuus voi vaatia eriväristen muovipussien avulla tapahtuvaa taktista organisointia. Toki taktisella operaattorillamme pitää nekin olla, ja ne mahtuvatkin hyvin juuri tähän laukkuun. n HAGOR 500500 Hagorin 85-litrainen on pikkuveljensä kaltainen, mutta isompi, ja siinä on muutama tasku (päädyissä kolme ja toisella sivulla samoin kolme) enemmän. n HAGOR 500501 Tämän testauksen suuri kantolaite onkin 100-litraisena jo aikamoinen jöötti. On vaikea keksiä, kuinka tämän voisi tehdä paremmin. Olkahihnat ovat hyvin pehmustetut, lisäksi niissä on erillinen hartiakiristys, jolla painon saa jakautuman tasaisemmin. Laukku aukeaa kaksisuuntaisella vetoketjulla. Oma mielipiteeni on, että se on juuri laukun vahvuus, sillä se lisää monikäyttöisyyttä. Laukun mitat: leveys 30 cm, pituus 60 cm, korkeus 28 cm. Rinkkaan verrattuna iippokassi häviää kannettavuudessa, mutta voittaa helppokäyttöisyydessä ja varusteiden ulos saamisessa. Materiaali on puuvilla-canvasta (500g/ m2j), ja siinä on vedenpitävä pohja. Pohjassa on vedenpitävä muovitus. Laukkua voi kantaa kantokahvoista, jotka toimivat myös olkahihnana, ja reppuna. Laukku turpoaa ja paisuu tarvittaessa. Laukut testiin luovutti ja niitä myy FinnProtec Oy. n Nyt jos koskaan ollaan modernin klassikon äärellä. Mutta sellaisetkin siis paketista löytyvät, enkä yhtään epäile, että huolellisempi osaa laittaa ne hyvään käyttöön. Tämä on nimenomaan yleisvarustelaukku, ei esimerkiksi asetai kameralaukku. Ulkomitoiltaan kassi on 40 cm leveä, 90 cm pitkä ja 30 cm korkea. Edetkäämme kokojärjestyksessä: n HAGOR 500300 Hagorin 60-litrainen kassi on malliston pienin ja näppärin. Värit musta ja vihreä. Kyseessä ei siis ole rinkka, reppu tai muu kaukopartioon mukaan otettava kantolaite, vaan motorisoituun siirtymiseen tarkoitettu varustelaukku, niin sanottu keikkalaukku
Kriittisten tietojärjestelmien yleistyminen luo aivan uudenlaisia vaatimuksia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi niin normaalioloissa, normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa. Tilanne Ukrainassa on myös hyvä muistutus siitä, että aika, jolloin sodat aloitettiin avoimella sodanjulistuksella, on oikeasti jo mennyttä. TEK S TI: ARTO PULKKI Kyberhälytys! Kyberhälytys! Kansallinen tietoverkkoharjoitus konkretiaa hakemassa. Tässä näkyvät niin resurssit kuin lainsäädäntö. Käytännön tasolle viedyllä harjoittelulla voidaan myös tunnistaa etukäteen päätöksenteon kannalta tärkeät riippuvuussuhteet ja johtovastuut sekä lainTieteiskirjallisuuden sivuilta ollaan siirrytty vaiheeseen, jossa tietoverkot ja mahdollisuus vaikuttaa vastustajaan niiden kautta ovat luoneet taistelukentällä viidennen toimintaympäristön maa-, meri-, ilmaja avaruusulottuvuuksien lisäksi. Läpimurtoja tulee varmasti, joten toiminta ja järjestelmät on suunniteltava siten, että murrot saadaan rajattua ja toiminta palautettua vakavistakin häiriötilanteista. Varsinkin huoltovarmuuden kannalta kriittiset toiminnot on pystyttävä suojelemaan kaikissa tilanteissa, eikä tärkeiden kohteiden puolustusta voi tietoverkoissakaan jättää vain yhden puolustuslinjan varaan. Tietoverkoissa yhteiskunnan normaalija häiriötilanteiden erottaminen toisistaan on aivan erityisen vaikeaa, minkä lisäksi ei-valtiollisten toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa valtiotasoisesti kriittisiin toimintoihin on kasvanut aivan uusiin mittasuhteisiin. Harjoituksen johtajana toiminut eversti Mikko Heiskanen kiteytti harjoituksen taisteluajatuksen kolmeen sanaan: konkretiaa julistusten lisäksi. Tavoitteellista toimintaa KYHA14:n yleisenä tavoitteena oli kehittää Suomen tietoverkkopuolustuksen suorituskykyä. Joka tapauksessa on selvää, että tänä päivänä jokaisella informaatioyhteiskunnan toimijalla tulee olla kyky havaita ja torjua tietoverkkojen ja -järjestelmien kautta itseensä kohdistuvia uhkia. Harjoitus järjestettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloissa ja järjestelmissä. 46 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SODANK ÄYNTI K ybereli tietoverkkosodankäynti on osa nykyaikaista sodan ja taistelun kuvaa. Tämä koskee niin yksittäistä kansalaista kuin valtiota. Tämän takia on tärkeää harjoitella yhteisen tilannetietoisuuden luomista eri toimijoiden välillä sekä tunnistaa tähän liittyviä kehittämiskohteita. Tätä tarkoitusta varten Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) järjesti 9.–13.6.2014 Kansallinen kyberharjoitus (KYHA14) -valmiusharjoituksen. Strategiapapereiden laatimisen ja asiantuntijaseminaarien pitämisen lisäksi tietoyhteiskunnan poikkeusolojen ja -tilanteiden toimintaa on kehitettävä ja harjoiteltava myös käytännössä. Tähän tähtäsi kesäkuussa pidetty KYHA14-harjoitus. Sen roolia sodankäynnissä on viime vuosina ehkä osittain jopa liioiteltu kineettisen vaikuttamisen kustannuksella, mutta toisaalta sillä voi olla hyvin vakavia vaikutuksia sotaa alempiasteisissa kriiseissä. Nyt on harjoiteltava tiedustelua ja puolustusta myös tässä ympäristössä. Kyseessä oli toinen kerta kun Puolustusvoimat organisoi vastaavan valtakunnallisen harjoituksen. Johtoajatuksen mukaisesti tämän vuoden harjoituksessa keskityttiin konkreettisesti harjoittamaan erityisesti tietojärjestelmäuhkien ja -hyökkäysten havainnointikykyä sekä turvallisuuskeskustoimintaa (SOC – Security Operation Center). PVJJK:n johtajana tämän vuoden helmikuussa aloittaneen Heiskasen mukaan Suomen vakavimmat haasteet tietoverkoissa liittyvät tällä hetkellä ennen kaikkea puutteelliseen havainnointikykykyyn. Kun merkittävä uhka tai hyökkäys havaitaan, on keskeistä, että tieto tästä saadaan mahdollisimman nopeasti kaikille muille keskeisille toimijoille
Kyberturvallisuuskeskuksen tehtäviin kuuluu myös salaustuotteiden hyväksyntä kansainvälisesti (EU/NATO) turvaluokitellun tiedon suojaamiseksi Suomessa. RGCE-järjestelmän toiminnasta vastaavan JAMK IT -instituutin johtajan Jarmo Siltasen mukaan järjestelmä kuvaa hyvin kansallisen ja kansainvälisen tason tietoverkkojen toimintaa, sillä se sisältää juurinimipalvelimet ja runkoverkkojen väliset reititysmekanismit. Tämä Huoltovarmuuskeskuksen kautta vuodesta 2012 tarjottu palvelu on tarkoitettu täydentämään nimenomaan huoltovarmuuskriittisten yritysten omia havainnointija varoitusjärjestelmiä. Sen tehtävänä on niin kyberturvallisuuden strategiset linjaukset kuin kyberturvallisuuden voimavaroista ja toimintaedellytyksistä päättäminen. Eversti Heiskasen mukaan tässä ainakin Suomen mittakaavassa ainutlaatuisessa ympäristössä on hyvä harjoitella myös prosesseja. Virtualisoituja ja fyysisiä toimijoita sisältävä ympäristö mahdollistaa erilaisten uhkien ja puolustusmenetelmien toteuttamisen. Kyberlaboratorio KYHA14-harjoituksessa hyödynnettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kyberturvallisuuden laboratorioympäristöä (RGCE – Realistic Global Cyber Environment). Järjestelmän kautta yritykset saavat ajantasaisempia tunnistetietoja, mikä parantaa kaikkien tilannekuvaa yleisestä tietoturvatilanteesta. HAVARO on kuitenkin ensisijaisesti tekninen järjestely. Kansallinen tietoverkkoharjoitus. Suunta on varmasti oikea, mutta matkaa on vielä pitkälti. Sen tehtäviin tulee kuulumaan valtion keskeisiin toimintoihin kohdistuvien vakavien ja laajavaikutteisten tietoturvatapahtumien ennaltaehkäisy ja valvonta sekä poikkeamatilanteiden koordinointi ja ohjaus. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 47 opilliset näkökulmat häiriötilanteiden hallinnassa. Tämän uuden viranomaisen on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2015. Valtorin palveluiden kehittäminen tuleekin olemaan keskeistä Suomen tietoverkkopuolustuksessa, sillä sen asiakkaaksi tulevat siirtymään kaikki valtionhallinnon toimijat, Puolustusvoimat mukaan lukien. Kyberturvallisuuskeskuksella ei myöskään ole resursseja toimia valtakunnallisena ympärivuorokautisena turvallisuuskeskuksena vakavissa häiriötilanteissa. Siltasen mukaan järjestelmän ainoa varsinainen heikkous on se, että se ei nykyisessä kokoonpanossaan vielä mallinna riittävän hyvin mobiililiikennettä, joka on kuitenkin koko ajan merkittävässä kasvussa. Niinpä tässäkin harjoituksessa kaikki toimijat pyrkivät kehittämään sekä omaa toimintaansa että rajapintaa Valtorin suuntaan. Opetusja harjoituskäytön lisäksi laboratoriossa, tai oikeastaan järjestelmään liitetyissä laboratorioissa, voidaan myös testata erilaisia palveluja, turvaratkaisuja sekä verkon aktiivikomponentteja. Vaikka kyse oli Puolustusvoimien johtamasta harjoituksesta, oli sen keskiössä nimenomaan Valtorin toimintaprosessit. Kyberturvallisuuskeskus Viestintäviraston alainen Kyberturvallisuuskeskus oli yksi harjoituksen keskeisistä toimijoista, ja on sitä myös sen ulkopuolella. Kyberturvallisuuskeskus vastaa myös valtakunnallisesta tietoturvaloukkausten havainnointija varoitusjärjestelmästä (HAVARO). Valtioneuvoston kyberturvallisuusstrategiaan kirjattiin vuoden 2013 alussa visio Suomesta vuonna 2016 maailmanlaajuisena edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. Se ei ole varsinaisesti uusi toimija, vaan siinä yhdistyvät jo vuosia toiminut, tietoturvaloukkauksia havainnoiva, ehkäisevä ja ratkaiseva kansallinen CERT-toiminto (Computer Emergency Response Team) sekä turvaluokitellun aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon liittyvistä turvallisuuskysymyksistä vastaava NCSA-toiminto (National Communications Security Authority). Suomessa kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden kokonaisvastuu on ulkoasiainministeriöllä, joka toimii kansallisena turvallisuusviranomaisena (NSA – National Security Authority). Käytännössä harjoituksessa seurattiin juuri erilaisten syötteiden aikaansaamia vasteita, eli minkälaisia suojaustoimenpiteitä, tilanneilmoituksia, raportteja ja muita yhteydenottoja erilaiset verkon häiriötilanteet saivat osallistujaorganisaatiossa aikaan. Ympäristö on itsessään julkisista verkoista eristetty, mutta siinä on käytössä julkisia verkkoja vastaavat rakenteet ja palvelut. Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto Suomessa kyberturvallisuuden johtamisen ylimmän tason muodostaa valtioneuvosto. Tänä vuonna harjoituksessa oli mukana PVJJK:n lisäksi Valtion tietoja viestintätekniikkakeskus (Valtori), useita sen palveluiden nykyisiä ja tulevia käyttäjäorganisaatiota valtionhallinnosta, yrityksiä sekä vuoden 2014 alusta aloittanut Kyberturvallisuuskeskus. Käytännössä toiminnasta vastaa hyvin pitkälle valtionvarainministeriö. Simuloidun normaalin verkkoliikenteen lisäksi järjestelmässä on mahdollista tuottaa automatisoitua häiriöliikennettä ja asiantuntijoiden kohdentamia hyökkäyksiä eri hyökkäysvektoreita käyttäen. Tulevaisuudessa keskeisessä roolissa tulee olemaan valtionvarainministeriön yhteyteen perustettava Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto (GovSOC). Yhteensä osallistujia oli lähes 100 henkeä
48 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SOTARETKELL Ä
RAF:n vanhempi upseeri pyöräilee kohti esikuntaa ja pysähtyy vaihtamaan pari sanaa khakihousuihin ja nahkatakkeihin sonnustautuneiden amerikkalaisten lentäjien kanssa. Mustangeja vartioi pari GI-Joeta M1automaattikiväärit olalla, ja näkyypä tuolla muutama useampimoottorinen suurempi pommikonekin. Sotahistorian ystävän ja ilmailuharrastajan taivas ja miksei koko perheen matkakohde, joka on tarjolla Englannin Duxfordissa useamman kerran vuodessa! > n TEK S TI: PEKK A MÄKEL Ä n KUVAT: JA AKKO PUUPER Ä. Näkymän kruunaa loputon potkuririvistö hävittäjiä, tiedusteluja yhteyskoneita. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 49 Heinäkuinen kesäpäivä. Muutama mekaanikko käyskentelee rauhallisesti suurella kentällä sinisissä haalareissaan. Ei, tämä on vuosi 2014 ja Duxfordin Flying Legends -ilmailunäytös. Siis mitä, taasko jotain muisteloita 70 vuoden takaa
Laukaustakaan ei ammuta, mutta kaartelu on hurjan näköistä. Yleisilmailun näytös, Duxford Airshow, pidetään puolestaan syyskuun toisena viikonloppuna. Tämä ei ole uusi näky Etelä-Englannin taivaalla. Mustangin toimintasäde riitti suojaamaan pommikoneita kauas Saksan ilmatilaan. Ensimmäinen suuri historiallinen sotilaskoneiden ilmailunäytös järjestettiin Duxfordissa jo vuonna 1973, yli 40 vuotta sitten. Lisää aiheesta tämän lehden pääjutussa ”Mikä meni pieleen?”. P-51 Mustangien valkoinen raidoitus otettiin liittoutuneiden käyttöön Normandian maihinnousun aikana omakonetunnuksena. 50 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SOTARETKELL Ä I lmaan nousee ensin neljä Spitfire-hävittäjää, sitten toiset neljä ja vielä kolmaskin muodostelma. Duxfordin jokavuotisista ilmailunäytöksistä onkin tullut ilmailuja sotahistorian harrastajien maailmanlaajuinen ykköskohde. Historiallisten lentokoneiden hankkiminen, suojelu, entistäminen ja jopa lentokuntoon saattaminen on ymmärretty tärkeäksi osaksi historiallisen kulttuuriperinnön säilyttämistä saarivaltakunnassa, jossa on aina osattu arvostaa vanhaa ja perinteitä. Järjestäjien haasteena onkin tuottaa vuosi vuodelta jotain uutta – tai ehkä pikemmin”Duxfordissa nähtiin ensimmäistä kertaa Euroopassa maailman ainoa lentävä sotien välisen ajan hävittäjätekniikkaa edustava yksitasoinen Boeing P-26 Peashooter.” SAKSAA POMMITTAMAAN Amerikkalaiset käyttivät ” lentäviä linnoituksia” eli B-17 Flying Fortress -pommikoneita Saksan ja Japanin päiväpommituksissa sekä rintamajoukkojen ilmatukeen. Vuosien saatossa ilmailun historiaa ja erityisesti vanhoja sotakoneita on alettu arvostaa yhä enemmän, Isossa-Britanniassa toisin kuin Suomessa koneita on myös säilytetty. Useimmat vierailijoista ovat vakituisia kävijöitä useamman vuoden ajalta, eikä ihme, tapahtuma on koukuttava! Näytökseltä on totuttu odottamaan paljon. Sitten Mustangit ja Messerschmittit käyvät taistoon taivaalla. Lisäksi on vuosittain vaihtuvia teematapahtumia ja saattaapa vanhoja sotalintuja nähdä ilmassa muulloinkin alueen valtavissa museoissa vieraillessaan. Pian tusinan verran Spitfireja lentää kaartaen matalalla ylitsemme moottorit jyristen. Flying Legends -ilmailunäytös houkuttelee joka vuosi suuren yleisöjoukon läheltä ja kaukaa Cambridgeshireen, eteläiseen Englantiin. Pääasiassa sotilasilmailuun keskittyvä Duxford Flying Legends -ilmailunäytös, jossa Suomen Sotilaan upseeripartio daameineen vieraili, järjestetään joka vuosi aina heinäkuun toisena viikonloppuna. Normandiassa B-17 koneet aiheuttivat suurimmat siviilitappiot, pommittaessaan Normandian lähialueen kaupungit ja liikenneyhteydet murskaksi
Kaikki suomalaiset koneet romutettiin sodan jälkeen. > CURTISS HAWK palveli kunniakkaasti myös Suomen ilmavoimissa viime sodissa. Taivaalle nousi myös Spitfiren lentotukialuskäyttöön tarkoitettu versio, Seafire. …Suomi Duxfordissa nähtiin monia myös Suomen historiaan olennaisesti liittyviä koneita, joskaan ei Suomen väreissä. Tällaisia olivat brittiläiset Gloster Gladiator ja Hawker Hurricane. Suomessa DC:t palvelivat 70-luvulle asti. Normandian maihinnoususta on kulunut 70 vuotta – kuten Suomen Sotilaassakin on vahvasti nähtävillä – joten operaatio Overlord oli esillä myös kesän lentävien legendojen näytöksessä. Vähien omien koneidemme lisäksi rintamillamme nähtiin kolmessa sodassa vastustajiemme ja aseveljiemme riveissä myös monenkirjavaa kalustoa. Sotavuosina Neuvostoliitto käytti niitä ja niiden lisenssiversiota myös pommikoneena.. Suomalaiselle sotahistorian ja ilmailun harrastajalle monet ilmailunäytöksessä nähdyt konetyypit olivat tuttuja Suomen ilmavoimien ja sotiemme historiasta. Hurricane nähtiin loppukesästä Suomenkin taivaalla ja vieläpä suomalaisessa värityksessä. Kuvassa vasemmalla todellinen ilmailuharrastajien herkku Boeingin Peashooter ja oikealla mikäpä muu kuin Dakota eli DC-3, tässä Norjan väreissä. The Battle of Britain, Normandia ja… Vahvimman roolin lentävien legendojen joukossa toki saivat briteille niin ikonisen tärkeät Supermarine Spitfiret, joita nähtiin tusina. Pieneksi maaksi ehti palveluksessamme olla todella kirjava joukko erimaalaisia ja erityyppisiä ilma-aluksia. Tänä vuonna Duxfordissa nähtiin ensimmäistä kertaa Euroopassa maailman ainoa lentävä sotien välisen ajan hävittäjätekniikkaa edustava yksitasoinen Boeing P-26 Peashooter. Maihinnousuun ja liittoutuneiden laajoihin strategisiin terroripommituksiin vahvasti liittyvä North American P-51 Mustang -hävittäjäkonetyyppi oli myös hyvin edustettuna samoin kuin Avro Lancasterja Boeing B-17 Flying Fortress -pommikoneet sekä aivan sodan alussa Spitfiren rinnalla taistellut Hawker Hurricane -hävittäjä. 51 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 kin vanhaa – ja ennen näkemätöntä, tai ainakin jotain, mitä ei ole nähty vuosikymmeniin
Ranskaan haukkoja myytiin yli 600 konetta! Lisäksi niitä myytiin muun muassa Norjaan ja Persiaan. Ketterät mutta hitaat koneet tarttuvat hyvin kohdistimeen. Hurricanet saavuttivat Suomen ilmavoimien väreissä viisi ja puoli ilmavoittoa, joista pääosan jatkosodan hyökkäysvaiheessa. Gloster Gladiator -hävittäjillä saavutettiin talvisodassa peräti 34 ilmavoittoa, mutta omat tappiot olivat myös raskaat: kuusi lentäjää ja kolmetoista konetta menetettiin. Yhdysvallat myi Curtis Hawk -hävittäjiä monille ulkomaisille asiakkaille. Ranskan ilmavoimien Hawkit osallistuivat menestyksekkäästi Saksan suurhyökkäyksen torjuntaan vuonna 1940, mutta Ranskan antauduttua KAKSITASOISET ovat ilmailunäytösten kermaa myös kuvaajalle. 52 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SOTARETKELL Ä Talvisodan sytyttyä Suomen ilmavoimille onnistuttiin hankkimaan 30 jo teknisesti vanhentunutta Gloster Gladiator -kaksitasohävittäjää. Lisäksi britit suostuivat myymään Suomelle 12 tuolloin ajanmukaista Hawker Hurricane -hävittäjää, joista lopulta maahan saatiin kymmenen. Gloster Gladiatorit palvelivat myös Suomea viime sodissa.. Omat konetappiot olivat puolet alkuperäisestä vahvuudesta eli viisi konetta. Suomessa ei sotalintuja säästelty Curtiss P-36 Hawk oli 1930-luvun lopulla Yhdysvalloissa kehitetty hävittäjäkonetyyppi – takaa-ajaja, pursuit, kuten hävittäjiä ennen sotaa Yhdysvalloissa nimitettiin (siitä hävittäjien viime sotien aikainen amerikkalainen mallimerkintä P-) – joka oli aikanaan hyvin moderni mutta joka hyvin pian toisen maailmansodan alettua jäi Hurricanen ja monen muun hienon koneen tavoin nopeasti jälkeen kehityksestä ja kilpailijoistaan. Hurricanet eivät ehtineet talvisodassa sotatoimiin, mutta jatkosodan aikana varaosapulasta huolimatta pystyttiin lentämään keskimäärin viidellä koneella
Vuoteen 1954 asti Espanjassa lisenssillä valmistettuja kopioita on sen sijaan maalattu Luftwaffen väreihin. Koneet olivat 1940-luvulla saksalaisella > n B-17 Flying Fortress ”Memphis Belle” oli ensimmäinen lentävä linnoitus, joka lensi kaikki 25 pommitustehtäväänsä ilman miehistötappioita. PE KK A M Ä KE LÄ. Harvinaiset Mersut Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho kiehtovat yhä. Alkuperäinen kone on museossa Yhdysvalloissa, tämä yksilö on näköiskappale. Duxfordissa kuitenkin nähtiin ilmassa näitä harvinaisia Curtiss Hawk -hävittäjiä samoin kuin toinen kuuluisa kone Kitty Hawk. MESSERSCHMITT BF-109 G Legendaariset Mersut ovat lähes kadonneet maailmasta. Duxfordin ilmailunäytöksen kuvatuimpia kohteita olivat kaksi Luftwaffen tunnuksiin maalattua Messerschmitt Bf-109 -hävittäjää. Natsi-Saksa myy niin viihdeteollisuudessa kuin vakavammassakin historian harrastuksessa. Suoritusarvoiltaan jo vanhentuneella konetyypillä saavutettiin peräti 190 ilmavoittoa, omat tappiot olivat 14 konetta ja yhdeksän lentäjää. Saksalaiset saivat saaliikseen myös Norjasta P-36 Hawkeja. Ja kuten yleensäkin meillä Suomessa, sodan jälkeen kaikki Suomen ilmavoimien Hawkit romutettiin. Hispano Aviacion HA-1112-M1L -koneen erottaa alkuperäisestä nokan muodosta. Aitoja sota-Mersuja nämä valitettavasti eivät olleet. Yhteensä Suomen ilmavoimilla oli sotavuosina käytössään 44 Curtiss Hawk -konetta, jotka edustivat viittä eri alatyyppiä! Siinä oli huollolle riemua kerrakseen. Legendaarinen kone on esiintynyt kahdessa elokuvassa: vuoden 1944 dokumentissa ”Lentävän linnoituksen tarina” ja vuoden 1990 Hollywood-elokuvassa ”Memphis Belle”. Lisäksi saksalaismieliseltä Vapaan Ranskan ilmavoimilta ostettiin 15 konetta, jotka olivat olleet käytössä Pohjois-Afrikassa. Talvisotaa seuranneen välirauhan aikana Suomen poliittiset suhteet Saksaan tiivistyivät ja Suomen onnistui parantaa puolustusvalmiuttaan asehankinnoin Saksasta. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 53 koneet jäivät saksalaisille sotasaaliiksi. Asehankintasopimukseen sisällytettiin myös 29 Curtiss P-36 Hawk -hävittäjää, jotka olivat sotasaalista Ranskasta ja Norjasta
Neuvostoliiton kaukotoimintailmajoukkojen ADD:n kalustoon amerikkalaiskone oli päätynyt Lend–Lease-aseapuna Yhdysvalloista. Ilmavoimillamme oli käytössä yhteensä 159 Bf-109-hävittäjän eri versiota, jotka saavuttivat jatkosodassa merkittävän määrän ilmavoittoja. Suomalaisille, erityisesti Helsingin siviiliväestölle konetyyppi tuli tutuksi punatähtisten tunnusten alla vuoden 1944 suurpommituksissa. Elokuvateollisuuskin on tarvinnut Messerschmittiä muistuttavia koneita käyttöönsä. Tämän vuoksi moni espanjalainen HA-1112-kone on saanut uuden elämän muutettuna Messerschmitt Bf-109:ksi. B-25 oli erittäin monipuolinen ja onnistunut konstruktio. Konetyyppiä valmistettiin sodan aikana kunnioitettavat 10 000 konetta, ja se osallistui taisteluihin useilla eri sotanäyttämöillä ympäri maailman. Suomen ilmavoimissa Mersu teki kunniakkaan uran. Espanjalaiset valmistivat konetta aina viisikymmentäluvun alkuun saakka. Espanjalaiset korvasivat saksalaisen Daimler-Benzin moottorin Hispano Suizan valmistamalla moottorilla, jonka ensilento tapahtui 1944. Tähdet siivissä Suomalaiselle sotahistorian harrastajalle vähän ikävämpiä mielleyhtymiä Duxfordissa toi sinänsä todella näyttävä, metallinkiiltoinen Red Bull -virvoitusjuomayhtiön Flying Bulls -kokoelmaan kuuluva North American B-25 Mitchell -keskiraskas pommikone. Lähinnä propagandistisista syistä ja moraalin kohottamiseksi amerikkalaiset päättivät pommittaa Japanin pääkaupunkia Tokiota ja neljää muuta suurn North American B-25 Mitchell. SOTARETKELL Ä 54 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 lisenssillä Espanjassa valmistettuja Hispano Aviacion HA-1112-MIL -hävittäjiä. Kesällä 70 vuotta sitten näistä koneista pudotettiin pommeja myös vetäytyvien suomalaisten sotilaiden ja siviilien niskaan. Tänä päivänä lentokuntoisen Mersun arvo mitattaisiin miljoonissa. Legendaksi konetyyppi nousi huhtikuussa 1942 toteutetun operaatio Doolittlen ansiosta. Lisää Messerschmittistä Suomessa ja muuallakin voit lukea Suomen Sotilaan vuoden takaisesta numerosta. Espanjalaiset olivat neuvotelleet Messerschmitt Bf-109G -mallin lisenssivalmistuksesta saksalaisten kanssa vuonna 1942, mutta koneen osatoimitukset jäivät puolitiehen, kun saksalaisten lentokoneteollisuus ei pystynyt enää vastaamaan omaankaan kysyntään. Konetyyppi oli käytössä Suomessa vuoteen 1954, jonka jälkeen ne pääasiassa romutettiin. Saksan sodanaikaisten ilmavoimien keskeisin hävittäjä, Messerschmitt Bf-109, on nykyisin äärimmäisen harvinainen, vaikka se on huikealla 36 000 koneen valmistusmäärällään yksi historian eniten tuotettuja hävittäjälentokoneita. Monikäyttöinen keskiraskas pommikone, joka palveli monilla eri sotanäyttämöillä. Tyynenmeren taisteluiden alkuvaiheessa B-25 pärjäsi usein ilman hävittäjäsuojaa jopa japanilaisten Zero-hävittäjien hyökkäyksiltä nopeutensa ja ketteryytensä ansiosta. Pommikuormaa kone pystyi ottamaan 1 360 kg, ja miehistöä siinä oli 6.. Suomessa on museoituna kaksi kokonaista konetta, joista kumpikaan ei ole lentokuntoinen. Tuolloin otimme mittaa koneen simulaattorista sen Suomeen tulon 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Koneen toimintasäde oli noin 2 200 km ja maksiminopeus 438 km/h
lentorykmentille. Sen sijaan koneet lennettäisiin Etelä-Kiinaan. Imperial War Museum oli perustettu jo vuonna 1918 vaalimaan IsonBritannian ja sen imperiumin saavutuksia ensimmäisessä maailmansodassa, mutta pian sen tehtäväksi muodostui kaikkien Ison-Britannian ja sen kansainyhteisöön kuuluvien maiden käymien konfliktien historian tallentaminen ja säilyttäminen. hävittäjälentolaivue oli ensimmäinen yksikkö, joka otti käyttöönsä legendaariset Supermarine Spitfire -hävittäjät jo vuonna 1938. Saksan alettua suuren ilmaoperaationsa Britanniaa vastaan (taistelu Britanniasta, The Battle of Britain) Duxfordiin muodostettu RAF Fighter Commandin 12. Valtavalla tapahtuma-alueella löytyy tekemistä ja shoppailtavaa myös ilmailusta vähemmän kiinnostuneille perheenjäsenille. Museoksi Sodan jälkeen toiminta Duxfordissa väheni, kun lentotekniikan kehittyminen ja viholliskuvan muuttuminen vei hävittäjäkoneet pohjoisempiin tukikohtiin. Koko Duxfordin alue siirtyi museon haltuun vuonna 1976, ja Imperial War Museum ylläpitää yhteistyössä Duxford Aviation Societyn kanssa laajaa museoja ilmailuhistoriallista toimintaa sotilasja siviili-ilmailun saralla. Viimeinen RAF:n operatiivinen lento Duxfordista tehtiin 1961. Vain kolme miehistön jäsentä menehtyi paluumatkalla, mutta kaikki koneet menetettiin. Lisätietoja: www.iwm.org.uk Siis kalenterit esiin ja nettiin varaamaan ensi vuodeksi paikkoja eturiviin näkemään lentävät legendat ja paljon muuta. lentorykmentti (No. Amerikkalaiset operoivat kentältä aluksi P-47 Thunderbolt -hävittäjillä ja joulukuusta 1944 eteenpäin P-51 Mustang -hävittäjillä. Tänne on palattava Duxford Flying Legends on ehdottomasti tutustumisen arvoinen tapahtuma. Vuotta myöhemmin sota oli päättynyt ja tukikohta palasi IsolleBritannialle. Duxfordin museoalueella on merkittävä määrä suojeltuja alkuperäisiä lentokonehangaareita ja muita rakennuksia. Pommituslennot tehtiin lentotukialus USS Hornetilta lähetetyillä kuudellatoista B-25-pommikoneella, joilla ei kuitenkaan ollut paluumahdollisuutta, koska laskeutuminen lentotukialukselle ei niin isolla koneella ollut mahdollista. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 55 ta kaupunkia. Suomen Sotilas suosittelee. D uxford Aerodrome rakennettiin jo ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 RAF:n (Royal Air Force, kuninkaalliset ilmavoimat) edeltäjän, Royal Flying Corpsin (RFC, kuninkaalliset lentojoukot) koulutuskentäksi. Yksi päivä ei riitä millään valtavan museoalueen läpikäymiseen ja lentonäytöksen ihailemiseen. Ilman hävittäjäsuojaa tehty hyökkäys onnistui ilman tappioita: viisitoista konetta pääsi laskeutumaan Kiinaan, yksi laskeutui Neuvostoliittoon. MAALISKUUSSA 1943 britit luovuttivat Duxfordin kentän Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien 78. Tämä kuva Hawker Hurricane -koneesta Suomen sodanaikaisessa maalauksessa on otettu Hailuodon päällä Suomen suurimman ilmailunäytöksen Tour de Skyn yhteydessä elokuussa 2014. Lisäksi Japanin Kiinassa oleva armeija kaappasi massiivisen etsintäoperaation tuloksena kahdeksan miehistön jäsentä. Samaan aikaan Imperial War Museum (Britannian kansallinen sotamuseo) haki laajenevalle toiminnalleen lisää näyttelyja varastotiloja, ja se sai luvan ottaa käyttöönsa Duxfordin rakennuksia. Neljäntoista lentokoneen miehistön onnistui palata operaatiosta takaisin Yhdysvaltoihin tai sen joukkoihin. Duxfordiin pääsee helposti Lontoon lentokenttien kautta junayhteyksiä hyödyntäen. Vuonna 1925 kentästä tuli operatiivisten hävittäjäkoneiden tukikohta, missä tehtävässä se toimi 1950-luvun loppuun saakka. Cambridgen historiallinen yliopistokaupunki on omine nähtävyyksineen ja majoitusmahdollisuuksineen vain 10 minuutin ajomatkan päässä. TOISEN MAAILMANSODAN alkaessa Duxfordin kentällä toimi kolme hävittäjälentolaivuetta, joiden tehtävänä oli partioida Englannin itärannikkoa. Kentälle sijoitettu Royal Air Forcen 19. ISON-BRITANNIAN puolustusministeriö julisti lähes hylätyn lentokentän viimein tarpeettomaksi vuonna 1969. 12 Group) sai runsaasti taistelutehtäviä torjuessaan saksalaisten pommituslentoja. Hävittäjälentueilla suojattiin amerikkalaisten vastuulla olevia päiväpommituslentoja Saksaan. A VI AT IO N -P H O TO C RE W .C O M DUXFORD AERODROME. n Hurricanenkin voi nähdä lentävän Duxfordissa mutta ei ainakaan toistaiseksi tämän kuvan hienoissa Suomen väreissä
MIKSI TALLINNAN ILMAPUOLUSTUS EPÄONNISTUI?. 56 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN TALLINNAN TUHO 1944 TALLINNAN TUHO 1944 ADD pommitti Tallinnaa yöllä 9.–10. Kummassa olikaan parempi ilmapuolustus. Venäläisten tutkijoiden mukaan (vuonna 1999) Tallinnan ilmapuolustus oli tehokkaampi kuin Helsingin, koska ADD kärsi siellä suuremmat tappiot. maaliskuuta 1944 tuhoisin seurauksin. Tallinnassa menetettiin kuitenkin paljon enemmän ihmishenkiä ja kaupungin rakennuskannasta tuhoutui paljon suurempi osa kuin Helsingissä
Nelitykkisillä raskailla pattereilla oli kalustona 75 mm:n englantilaiset sotasaalistykit (Vickers) ja Hazemayer-tulenjohtokoneet, kevyellä patterilla oli muutama 37 mm:n tykki ja useita 20 mm:n raskaita Oerlikon-ilmatorjuntakonekiväärejä. >. Matkalla olivat mukana everstiluutnantit Veikko Saura, Pekka Jokipaltio ja Risto Pajari sekä kapteeni Aake Pesonen. Tällöin vastuu Baltian alueen ilmapuolustuksesta oli Flakgruppe Ostlandilla, johon kuului viisi ilmatorjuntarykmenttiä ja yksi ilmatorjuntapatteristo. 57 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 n TEKSTI: AHTI LAPPI R eilu puoli vuotta ennen Tallinnan suurpommituksia pääsivät Suomen ilmavoimien ja ilmatorjuntajoukkojen edustajat tutustumaan 31.7.?1.8.1943 saksalaisten ilmapuolustukseen Virossa ja Länsi-Venäjällä. Lisäksi käytössä oli kaksi radioluotainta (Würzburg), 12 valonheitintä ja yhdeksän kuulosuunninta. Eräänä tutustumiskohteena oli silloin myös Tallinna. Tallinnan ilmapuolustuksessa oli meripuolustuksen ilmatorjuntapatteristo Marine Flak Abteilung 711. Siihen kuului kolme raskasta ja yksi kevyt ilmatorjuntapatteri
Johtamiseen oli käytössä myös radiopuhelimia, joita ei Suomessa vielä ollut. Tallinnan Freya ei vielä ollut toimintavalmiina, mutta Kiviölin Freya oli käytössä. Seurantaa ja sulkua Saksalaisten periaatteena raskaissa pattereissa oli yleensä seuranta-ammunta, sulkuammunta oli poikkeustapaus. Kotialueen ilmatorjuntayksiköissä oli miehistönä myös virolaisia ja latvialaisia työläisiä sekä venäläisiä sotavankeja. Kiintomaalit haittasivat tutkamittausta mantereen suuntaan, merelle päin tilanne oli parempi. Häirintään käytettiin n Vierailu 2.Flakdivision 1.8.1943, vas. Tulenjohtoon käytettiin Würzburg-tutkia (Irja), joille ilmavalvontaluotain Freyat (Raija) antoivat maalinosoituksia. Tallinnan Würzburgien mittausetäisyys oli tavallisesti 20?22 kilometriä, maksimissaan 28 kilometriä. Freyan mittausetäisyys oli tavallisesti mantereella 70?80 kilometriä, merellä 130?140 kilometriä. maj Otto, evl Jokipaltio, kenrl von Rantzau,maj Ek, evl Pajari, kapt Pesonen, evl Saura ja tuntematon Saksan Luftwaffen upseeri. ja ehkä huonommasta koulutustasostakin. 58 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN Sekalaista kalustoa ja henkilöstöä Suomalaiset kiinnittivät huomiota siihen, että käytössä oli enimmäkseen sotasaaliskalustoa, joka ei ollut erityisen tehokasta. ”Suomalaiset kiinnittivät huomiota siihen, että käytössä oli enimmäkseen sotasaaliskalustoa, joka ei ollut erityisen tehokasta.” Õ H U SÕ D A EE ST IS 19 41 -1 94 5. Silppua ja häirintää Suomalaisille kerrottiin myös liittoutuneiden harrastamasta tutkahäirinnästä, josta ei ennestään paljon tietoa ollutkaan. Matalatorjuntaan suora-ammunnalla oli valmistauduttu valmiiksi aikautetuilla kranaateilla (Nachfeuer). Torjuntakeskuksessa oli paljon väkeä, 20?25 miestä, ja paljon puhelimia, mutta suomalaisille tuli vaikutelma, että keskus oli huonompi kuin Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä. Radioluotaimista huolimatta kuulosuuntimien käyttöön turvauduttiin ja niitä pidettiin luotettavina, radioluotaimissa oli varmasti enemmän vikoja. Tallinnassa oli kuitenkin valmistauduttu myös sulkuammuntaan (Planfeuer), mikä saattoi johtua huonommasta asekalustosta
Samalla luotiin hyvät yhteistoimintasuhteet Helsingin ja Tallinnan välille, > Õ H U SÕ D A EE ST IS 19 41 -1 94 5. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 59 n Il-4 (DB-3F) koneet yläkuvassa pommittivat myös Tallinnaa 9.–10.3.1944. Seeburg Tischtai A-N-Verfehrenmenetelmä Saksalaisilla oli Baltiassa myös yöhävittäjiä, joiden toimintaperiaatteista kerrottiin. Jostain syystä sitä ei tullut. Seeburg Tisch -menetelmällä, jossa yksi Würzburg (Irja) seurasi viholliskonetta ja toinen omaa hävittäjää, joka ohjattiin maalin luo. Myös valonheittimien merkitystä korostettiin samasta syystä. Laitteissa oli myös erinomainen optiikka, jolla maaleja voitiin seurata pimeälläkin. Varsinaisia yöhävittäjiä (Me 110, Ju 88) voitiin johtaa kahdella eri tavalla: 1. suuria määriä metallivärillä maalattuja paperisuikaleita, jotka heijastivat hyvin takaisin häiriömerkkejä. Yötorjuntaa voitiin tehdä valoisina öinä myös tavallisilla hävittäjillä (Behilfsnachtjagd) tai hyvällä säällä pimeällä valonheittimien avulla (Helle Nachtjagd). Kuulosuuntimia pidettiin edelleen tärkeinä juuri häirinnän takia. Yöhävittäjät saavuttivat menestystä Tallinnan öisellä taivaalla, mutta kaupungin pelastamiseksi olisi tarvittu hälytys hyvissä ajoin. 2. A-N-Verfehren-menetelmällä, jossa omaa hävittäjää ohjattiin Freyan (Raija) tai Würzburg Riesen (Riitta) avulla. YT – Helsinki-Tallinna Suomen ilmapuolustuksen edustajille oli tutustumismatkasta suurta hyötyä, olihan yhteistoiminta ilmavalvonnan osalta jo käynnissä. Lentokorkeudet olivat kasvaneet 3 000:sta 6 000:een metriin, ilmeisesti torjunnan ansiosta. Valonheitin oli kytketty kuulosuuntimeen, jolloin maali löydettiin helpommin. Koneissa oli myös varoituslaitteita, joiden avulla ne voivat heti väistää joutuessaan tutkan keilaan. Saksalaisten käytössä oli 150 cm:n valonheittimiä, joita kauko-ohjattiin Siemens-Schuckert SRG 3/36 -ohjauspylväällä. n Ju 88C-6 miehistö työssään. Periaatteena oli, ettei yöhävittäjä saanut tulla oman ilmatorjunnan tulituksen vaikutuspiiriin
Tiedossa on, että saksalaiset osasivat odottaa myös Tallinnan pommitusta. Yksittäiset koneet pudottivat pommeja kaupunkiin Helsingin pommitusten yhteydessä 16.2. oli ennakkovaroitus.”. 60 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN esimerkiksi Tallinnan ilmavalvontakeskuksen päällikkö vieraili Helsingissä. Seuraava hyökkäys 6.9. Konetyyppejä olivat Pe-2, DB-3f ja Boston. Yhteistoiminta johti myös tietojen vaihtoon. Venäläiset olivat tehneet ensin tiedustelulentoja ja 4.9. yöllä lennettiin 8?10 koneen osastolla lentokorkeuden ollessa 4 000?4 800 metriä. oli ennakkovaroitus. Syyskuussa 1943 Ilmavoimien Esikunta sai selostuksen Tallinnaan 1.?8.9. ”Narvan pommitus 6.?7.3. Radioluotaimet olivat käytössä. suunnattujen ilmahyökkäysten torjunnasta. Helsingin pommitusten jälkeen odotettiin ADD:n hyökkäyksiä myös Tallinnaan. Tilanne ennen H-hetkeä Tallinnan ilmapuolustuksesta ei ole ollut käytettävissä kaikkia saksalaisia arkistotietoja, koska suurin osa niistä tuhottiin sodan päättyessä. ja 26.2. Tallinnaa suojaamassa oli Marine Flak Abteilung 711, johon suomalaiset n Sotavankiorkesteri soittaa Tallinnassa. Taistelukertomuksia ei ole löydetty. – tahallaan vai vahingossa. yöllä viisi eri hyökkäystä 4 500?5 000 metrin korkeudella, jolloin raskas ilmatorjuntatykistö tulitti koneita sekä seurantaettä sulkuammunnalla. Torjunnan katsottiin onnistuneen, sillä pommit eivät osuneet – yhtään konetta ei kuitenkaan ilmoitettu pudotetuksi. Narvan pommitus 6.?7.3
Tallinnan kantakaupungin ja sataman ydinalueiden pinta-ala oli vain pari neliökilometriä, joten siinä suhteessa Tallinna oli paljon paremmin suojattu ilmatorjuntatykistöllä kuin Helsinki. Jalkaväkidivisioonan siirtyessä Narvan rintamalle. Helmikuun loppupuolella Tallinnassa oli jopa hetken aikaa kaksi raskasta rautatieilmatorjuntapatteria, kun kaupunkiin odotettiin ilmahyökkäyksiä 214. Siellä oli lisäksi käytössä ”ihan oikeita” tutkalla varustettuja yöhävittäjiä. Resurssien puolesta edellytykset torjuntavoittoon olivat hyvät. Lasnamäen lentokentän suojana oli myös kevyt ilmatorjuntapatteri. Yötorjuntaa varten oli myös valonheitinpatteri, jolla oli 20 valonheitintä (60, 150, 200 cm). Saksan polttoainepulan vuoksi nämä kohteet olivat tärkeämpiä kuin Tallinnan kaupunki. huonolla menestyksellä. Sillä oli neljä raskasta, yksi keskiraskas ja useita kevyitä ilmatorjuntapattereita, joiden kalustona oli kuusitoista 75 mm:n, kaksitoista 40 mm:n ja kaksikymmentä 20 mm:n ilmatorjuntatykkiä sekä 12 kevyttä ilmatorjuntakonekivääriä. helmikuuta Tallinnaan tuotiin vahvennukseksi 617. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 61 olivat käyneet tutustumassa. Flak Abteilung, jossa oli kaksi raskasta ja yksi kevyt ilmatorjuntapatteri, ja ainakin yhdellä patterilla oli 88-millinen tykkikalusto. > n Pe-8. Õ H U SÕ D A EE ST IS 19 41 -1 94 5. 28. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että saksalaisilla oli Viron palavankiven kaivosten suojana ItäVirumaalla 10 raskasta ja kuusi kevyttä ilmatorjuntapatteria, joilla oli 64 tykkiä. Ilmatorjuntapatterit oli ryhmitetty kaupungin ympärille siten, että painopiste oli sataman suojaamisessa. Maaliskuussa Tallinnan suojana oli ainakin 30 raskasta ja lähes 40 kevyempää ilmatorjuntatykkiä. Tallinnaa yritettiinkin pommittaa 21.?24.2. n DB-3F. Sataman, ei siviilien suojaksi Saksalaisten ideana ei ollut suojata niinkään Tallinnan siviiliväestöä kuin sotilaskohteita, joista tärkein oli satama. Toisin kävi. Kaksi patteria miehitettiin työläisillä hälytyksen sattuessa (Alarmflak)
Yli 300 konetta Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien (ADD) koneet pommittivat Tallinnaa yöllä 9.?10. Togo myytiin vuonna 1968 Panaman lipun alle, ja se seilasi merillä yli 15 vuotta Lacasielleja Topeka -nimisenä aina vuoteen 1984 saakka, jolloin se ajoi karille Meksikon edustalla ja upposi. Ilmavalvontatutkia oli myös Suursaaressa ja Tytärsaaressa. Myös yöhävittäjälentue 1./NJG 200 tukeutui Lasnamäen kentälle. maaliskuuta; alus oli varustettu Freyaja Würzburg-radioluotaimilla (tutkilla) sekä vahvalla ilmatorjunta-aseistuksella. Virossa oli myös kolme rautatievaunuihin sijoitettua Luftwaffen yöhävittäjien johtojunaa (Celebes I, II, III), joissa oli kussakin kaksi Freyaja kaksi Würzburg Riese -radioluotainta, omat sähkögeneraattorit, viestivälineet, keittiöja sairaalavaunut sekä suojana 20 mm:n ilmatorjuntatykkejä. Sodan jälkeen alus jäi sotasaaliina liittoutuneille, ja se ajautui IsonBritannian ja Yhdysvaltojen kautta Norjaan vuonna 1946. Yöhävittäjiä varten luotiin myös johtamisjärjestelmä. Vuonna 1956 se myytiin Saksaan, jossa se sai vanhan nimensä takaisin ja palasi kauppa-alukseksi. Suomen ilmavalvonnan Tallinnasta (Fluko) saamien tietojen mukaan Luftwaffen yöhävittäjät ampuivat ensimmäisen koneen alas Kotkan itäpuolella 11.2.1944 yöllä. Se oli varustettu Freya A/N -kaukovaroitustutkalla, Würzburg-Riese-tulenosoitustutkalla, kahdella Heinrich Peilerilla, kahdella Hans E-etäisyysmittauslaitteella, Leuchtfeuerilla ja RV-radiojärjestelmällä. Helmikuussa 1944 muodostettiin Tallinnan ja Helsingin välille Luftwaffen yöhävittäjien torjuntaalue. Tämä oli ensimmäinen (ja ainoa) yöhävittäjäpudotus Suomen ilmatilassa. Junat olivat toimintavalmiina Raasikussa, Kundassa ja Jõgevassa. Sodan alussa se toimi Schiff 14 -nimisenä Saksan laivastossa (Kriegsmarine) miinanlaskijana, apuristeilijänä ja miinanraivaajana. Lasnamäen lentokentälle saapui yöhävittäjälentue 4./NJG 100, jolla oli 13 Lichtenstein-tutkilla varustettua Ju 88 C6 -konetta. Pituus: ...........................................................................................................134 metriä Leveys: ..........................................................................................................17,9 metriä Syväys: ............................................................................................................7,9 metriä Uppouma: ................................................................................................. Siellä se palveli miehistönkuljetustehtävissä Svalbard-, Tilthornja Stella Marina -nimisenä. Vuonna 1943 se siirrettiin ilmavoimille (Luftwaffe), jossa se palveli yöhävittäjien johtoaluksena ja se nimettiin uudestaan Togoksi. Yöhävittäjien johtoalus Togo siirtyi Tallinnan redille 7. 62 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN Yöhävittäjät paikalle Tallinnan alueella oli muutakin ilmapuolustusvoimaa. Kaikkien ilmavalvontaan käytettyjen radioluotainten (tutkien) mittausalueet kattoivat helposti koko Viron alueen ainakin 100 kilometrin säteellä. maaliskuuta samalTOGO – AIKANSA AVACS S aksalaisten Tallinnassa käyttämä yöhävittäjien johtoalus Togo oli alun perin saksalainen vuonna 1938 valmistunut kauppaalus. 12 700 tonnia Nopeus: ...........................................................................................................16 solmua Miehistö: ...............................283 miehistön jäsentä + 74 Luftwaffen tutkahenkilöstöä Aseistus: ..................kolme 105 mm:n ilmatorjuntatykkiä (10,5 cm Flak 38, 1-putkinen) neljä 2x37 mm:n ilmatorjuntatykkiä (3,7 cm Flak 18/36/37/43, 2-putkinen) viisi 4x20 mm:n ilmatorjuntatykkiä (2 cm Flakvierling 38, 4-putkinen) kaksi 1x20 mm:n ilmatorjuntatykkiä (2 cm Flakvierling 38, 1-putkinen) ”Tallinnan ilmapuolustajat ilmeisesti yllätettiin, kun ilmavalvonta ei antanut hälytystä ajoissa.”
Näkemys johtuu siitä, että Luftwaffen yöhävittäjät (Ju 88 C6) olivat suurena uhkana suojattomille pommikoneille ja ampuivat alas ainakin 15 konetta. >. Samat tiedot sai myös Helsingin ivak (ilmavalvontakeskus) 10.3. ADD:n koneet (Li-2) lensivät matalalla (500?800 metriä) lentovalot päällä ja lähestyivät tukikohtiaan, jolloin kiitoratavalot sytytettiin ja koneet laskeutuivat. SUOMALAISTEN OVELA VASTAISKU ”On omituista, ettei Tallinnan ilmapuolustus saanut ennakko varoitusta ajoissa...” me konetta. Ilmatorjuntarykmentti 1 sai torjuntahälytyksen kello 20.17, kun osa koneista lähestyi Helsinkiä. Saksalaisten mukaan pommituslentoja oli siis noin 300. Helsingin ivakille vihollisen menettäneen 20 konetta, joista yöhävittäjät ampuivat alas 11 ja ilmatorjunta yhdeksän. Kymmenen muuta konetta vaurioitui, joten tulos oli erinomainen. kello 19.20 (Suomen aikaa) radiotiedustelulta ennakkovaroituksen, jonka mukaan Leningradista oli lähtenyt 10 rykmenttiä länteen, ja niiden oletettiin tulevan Helsinkiin. MAALISKUUN 9. Ainakin 20 viholliskonetta tuhoutui. Ilmavoimien komentaja antoi 26. Tällöin suomalaiset koneet pommittivat Levašovon, Kasimovon, Gorskajan ja Kähyn tukikohtia ja tuhosivat kymmeniä lentokoneita sekä polttoaineja ammusvarastoja ja vaurioittivat kiitoratoja ilman omia tappioita. Myös ilmatorjunta-asemiin saatiin osumia. Lentorykmentti 4 päätti jatkaa vastahyökkäyksiä suuremmin voimin. Yllätyshyökkäys oli täydellinen menestys. Pääkonetyyppi oli Iljushin Il-4, mutta myös amerikkalaisvalmisteisia B-25-koneita oli mukana. kello 18.30?21.12, ja siihen osallistui 240 konetta. Tallinnasta ilmoitettiin 10.3. On omituista, ettei Tallinnan ilmapuolustus saanut ennakkovaroitusta ajoissa, vaikka operaatiosta tiedettiin Helsingissäkin! Isot tappiot Venäläisten lähteiden mukaan Tallinnan ilmapuolustus oli tehokkaampi kuin Helsingin, vaikkakin tuhot olivat suuremmat. ENSIMMÄINEN neljän koneen (Do 17) yöpommitus toteutettiin 29.2. Niiden arvellaan jarruttaneen ADD:n intoa enempiin pommituksiin. Neuvostopommittajien palatessa Tallinnasta tukikohtiinsa Karjalankannakselle 21 suomalaista pommikonetta liittyi huomaamatta muodostelman häntäpäähän. helmikuuta Lentorykmentti 4:n komentajalle käskyn yöpommituksista Karjalankannaksella havaittuihin tukikohtiin. Ilmatorjuntatykistön tilille kirjattiin kahdeksan pudotusta, niistä yöhävittäjien johtoalus Togon tilille kolKuin Korkeajännityksessä: jonoon ja perässä kentille S uomen kotialueen pommitukset herättivät kysymyksen vastahyökkäyksistä. Levashovon kentälle, jossa tuhottiin kolme Li-2-konetta ja yksi B-25. Ei ole tietoa, miksi lukuisat Freyat ja Rieset eivät havainneet isoja pommitusmuodostelmia aikaisemmin, ehkä ne vain eivät silloin mitanneet. Yöpommituksia jatkettiin kevään aikana. Malmilta lähti kello 19.35 kaksi Luftwaffen (yö)hävittäjää ilmaan. Looginen ajatus oli vähentää vihollisen hyökkäysvoimaa kohdistamalla omat hyökkäykset pommikoneiden tukikohtiin. Suomen ilmavalvonta-asemat havaitsivat ainakin kuuden koneen putoavan mereen. annetussa ilmoituksessa. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 63 la periaatteella kuin Helsinkiä. ADD:n arkistotietoja tappioista ei ole ollut tiedossa. Tallinnan saksalaisen komendantin salaisen raportin (17.3.1944) mukaan ensimmäinen ilmahyökkäys tapahtui 9.3. Toinen 60 koneen hyökkäys tapahtui 10.3. Kun vihollisella tiedettiin olevan tutkia, käskettiin käyttää hyväksi vihollisen lentoreittejä. kello 01.07?03.01. PÄIVÄ järjestettiin ovela vastahyökkäys. SUOMEN ILMAVOIMIEN vastaiskut ADD:n kentille mainitaan virolaisissa lähteissä. Helsingin ivak sai 9.3. Yllätys Tallinnan ilmapuolustajat ilmeisesti yllätettiin, kun ilmavalvonta ei antanut hälytystä ajoissa
Torjunnan johto ja osa tuliyksiköistäkin onnistuttiin lamauttamaan pommituksilla, jolloin johdettu torjunta epäonnistui. Tästäkin tulee vaikutelma, että ADD:n suurpommitus n Niguliste kirkko eli Nikolainkirkko tuhoutui pommituksessa pahoin ja on tänään taas entisellään. Kun hyökkäys alkoi illalla kello 18.28, ihmisiä oli vielä paljon liikkeellä. Ilmahälytyksestä hyökkäyksen alkamiseen kului vain yhdestä kahteen minuuttia, joten saksalaisten kaukoilmavalvonta yllätettiin. Ilmapuolustuksen tehtävänä on kuitenkin minimoida omat (suojattavan kohteen) tappiot, joten siinä Tallinnan ilmapuolustus epäonnistui pahasti – ja Helsingin ilmapuolustus onnistui paremmin. Miksi ilmapuolustus epäonnistui. Arveltiin, että myös paljon ilmapuolustustehtäviin määrättyjä henkilöitä oli poissa paikoiltaan. Yöhävittäjätorjunta oli ainoa, joka toimi. JA A KK O PU U PE RÄ. 64 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN ADD:n tappiot olivat noin 8 % lentosuoritusten määrästä, paljon isommat kuin Helsingissä (1,5 %). Pärnäisen Tallinnan pommituksen tuhoista 8.4.1944 laatiman raportin mukaan saksalaisten ilmapuolustus epäonnistui todella pahasti. Siirtokomission suomalaisen jäsenen, lääkintäkapteeni P.O. Ilmaja väestönsuojelu epäonnistui täysin. Tämä oli enimmäkseen Luftwaffen yöhävittäjien ansiota
Noin 20 000 ihmistä menetti kotinsa. Suomen radiotiedustelu taisi toimia paremmin kuin Saksan. Tuhot olivat paljon suuremmat kuin Helsingissä, missä vain kuusi prosenttia rakennuskannasta tuhoutui tai vaurioitui. Noin 800 henkilön olinpaikka oli tuntematon. Yli puolet kaupungin infrastruktuurista tuhoutui tai vaurioitui. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 65 tuli yllätyksenä. Kuolleiden määrästä löytyy erilaisia lukuja. Pärnäisen raportin mukaan surmansa saaneiden joukossa oli ainakin 651 virolaista, joista 324 oli naisia, 223 miehiä, 33 lasta ja 71 tunnistamatonta palanutta ruumista. Pommeista huomattava osa oli saksalaista alkuperää. Räjähtämättömiä pommeja eli suutareita oli 43. Myös osa ilmatorjuntatykistön tuliasemista sai pommiosumia. Yli 3 000 pommia, yli 5 000 rakennusta tuhoutui Vihollinen pudotti 3 068 pommia, joista 1 725 oli miinaja 1 300 palopommeja (eri lähteissä pommien määrä ja laatu vaihtelee). Heti pommitusten jälkeen arvio kuolleista oli noin tuhat henkeä. Saksalaisia sotilaita oli paljon sairaaloissa, joihin tuli kaikkiin täysosuma pommituksessa. Tämä merkitsi sitä, että noin 17 % rakennuskannasta tuhoutui täysin ja lisäksi 39 % vaurioitui enemmän tai vähemmän. Johto ja johdot poikki Ilmapuolustuksen epäonnistuminen johtui osittain siitäkin, että ilmatorjunnan johtokeskus ja puhelinkeskus saivat heti alussa täysosuman, joten torjunnan johto oli poissa pelistä. Saksalaisen komendantin raportissa kuolleiden siviilien määrä oli 586, sotilaiden 50 ja sotavankien ”Vihollinen pudotti 3 068 pommia, joista 1 725 oli miinaja 1 300 palopommeja...” 121. Kuolleiden joukossa oli 121 sotavankia ja arviolta 250 saksalaista sotilasta, joiden osalta lukuja ei paljastettu. Vaikeasti haavoittuneita oli 213, lievästi loukkaantuneita 446. Tallinnan noin 9 000 talosta 5 073 tuhoutui tai vaurioitui, niistä 1 549 paloi perustuksia myöten ja 3 524 kärsi isompia tai pienempiä vaurioita. Tallinnassa oli neljä vesisäiliötä, joihin kaikkiin > ”Yli puolet kaupungin infrastruktuurista tuhoutui tai vaurioitui.” Õ H U SÕ D A EE ST IS 19 41 -1 94 5 n Li-2NB.. Näyttää siltä, että koko pommikuorma osui kohteeseensa – Helsingissä 95 % ei osunut. Loukkaantuneita oli 659
Muutkin vahingot olivat mittavia. Järjestyksenvalvontaan osallistui yhteensä 536 miestä, joista 163 oli poliiseja ja 274 saksalaisia sotilaita. Tallinnasta evakuoitiin kolmannes väestöstä, noin 52 000 henkilöä. Tallinnassa torjunta epäonnistui.. Pommituksissa tuhoutui täysin kaksi kirkkoa, kolme sairaalaa, kaksi pankkia, 11 koulua, lastenkotia ja vanhainkotia, kolme apteekkia, kolme teatteria, kolme elokuvateatteria, neljä hotellia, kahdeksan virastoa, 14 tehdasta ja 12 varas”Käytössä oli vain yksi säiliöauto ja pari pitkää letkua, joilla saatiin vettä merestä.” Õ H U SÕ D A EE ST IS 19 41 -1 94 5 TÄLLAISIA VIIDEN TONNIN POMMEJA pudotettiin nelimoottorisilla Pe-8 koneilla niin Tallinnaan kuin Helsinkiinkin kevättalvella 1944. Sammutushenkilöstöä ei ollut alun perinkään saatu riittävästi, ja sekasortoisessa tilanteessa paikallinen pelastustyö ei toiminut. Käytössä oli vain yksi säiliöauto ja pari pitkää letkua, joilla saatiin vettä merestä. Esimerkiksi Eesti Kunstimuuseumi menetti 25 % taideteoksistaan. Näiden seurauksena tulipalojen sammuttaminen epäonnistui. Palontorjuntaan osallistui 39 eri ryhmää, joissa oli yhteensä 554 miestä. Lisäksi pääpumppulaitoksen sähkökaapeli katkesi. Raivaustyössä oli mukana noin tuhat henkilöä. Tallinnan ulkopuolella oli lisäksi 102 vapaapalokuntalaista. Järjestelmä romuttui, kun kaikki kiinteät sairaalat saivat pommiosuman. Nuorten järjestöstä oli värvätty lähettejä siltä varalta, että puhelinyhteydet katkeavat, mutta tämä organisaatio ei toiminut ollenkaan, joten keskitetty johto ei ollut mahdollista. NL yllättäen kiistää Pommituksissa tuhoutui myös paljon arvokasta omaisuutta, historiallisia rakennuksia, taideteoksia ja arkistomateriaalia. Kaupungin ulkopuolella oli kolme varasairaalaa, mutta nekin oli saksalainen sotaväki ottanut majoituskäyttöön. Tallinnalaiset kokivat kovemman kohtalon kuin useimmat helsinkiläiset. Saksan Virossa toiminut salainen poliisi (Sicherheitspolizei Estland, Abteilung B III) laati tarkat luettelot tuhoutuneesta omaisuudesta, jolle määritettiin myös antiikkiarvo. Kolme lääkäriä, ei sairaaloita Lääkintähuolto oli organisoitu etukäteen kohtuullisen hyvin, mutta kiinteitä ensiapupaikkoja oli vain kuusi ja henkilöstöä niukasti: kolme lääkäriä, 12 sairaanhoitajaa ja 32 apuhoitajaa. 66 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN tuli pommiosuma. Raivaustyö pääsi kunnolla vauhtiin vasta neljän viiden päivän kuluttua pommituksesta, kun virolaiset sotilaat tulivat avuksi. Väestönsuojelu epäonnistui pahasti. Helsingissä pommit eivät osuneet
(2004) Taavet Liias: Tallinna õhutõrje 1944. (2014) TALLINNAN POMMITUSTEN 70-VUOTISMUISTOTILAISUUS n Ahti Lappi. torakennusta. (1997) Martti Helminen – Aslak Lukander: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944. Pommitusten tapahtuessa kaupungit olivat kuitenkin vielä saksalaisten miehittämiä. Kohteiden sijainnin huomioon ottaen näyttäisi kuitenkin vaikealta ryhmittää ilmatorjuntayksiköitä niin, ettei niillä samalla voinut suojata kaupunkiakin. Kirjassa on lyhyesti käsitelty operaatio, mutta pääosin kirja esittelee pommitusten tuhoja eri kaupunginosissa. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 67 T allinnassa järjestettiin 9.3.2014 muistotilaisuus. Pommitustilanteissa oli mahdotonta tietää, mihin maaliin pommit olivat tulossa. Pesonen oli ehdottanut saksalaiselle ilmatorjuntapatteriston komentajalle, että suomalaiset voisivat auttaa Tallinnan ilmapuolustuksen järjestämisessä Helsingin mallin mukaisesti. Seminaarissa oli mukana myös Viron entinen presidentti (2001?2006) Arnold Rüütel. Kirjoittaja on eversti evp ja ilmasotahistorioitsija. Suomalaisten neuvoista olisi ehkä kannattanut ottaa vaarin. Maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto kiisti pommittaneensa Tallinnaa ja Tarttoa ja syytti niistä saksalaisia. Teos sisältää paljon valokuvia tuhoutuneista rakennuksista. Aasta märtsipommitamise ajal. Suomalaisten neuvot eivät kelvanneet It.R 1:n veteraani, torjuntaupseerina vuonna 1944 toiminut Heikki A. Tähän everstiluutnantti oli vastannut melko tylysti, ettei hän ollut kiinnostunut kaupungin ilmapuolustuksesta, koska hänen päätehtävänsä oli suojella satamaa ja rautatieyhteyksiä. Puurakenteiset kaupunginosat kärsivät pommituksista eniten. Lue saman kirjoittajan artikkeli Helsingin pommituksista ja ilmatorjuntavoitosta Suomen Sotilaan numerosta 2/2014. Lähteitä: Lääkintäkapteeni P.O. Tuhoutuneiden arvorakennusten joukossa olivat Estonia-teatteri ja Nikolainkirkko. Suomen taisteluissa saavutettiin torjuntavoitto, Viron kaupunkien pommituksissa tuhot olivat paljon pahemmat. JA A KK O PU U PE RÄ n 4./NJG -yöhävittäjäyksikön Junkers Ju 88C-6 yöhävittäjät tukeutuivat Ülemisteen Tallinnan liepeillä. Suomalaiset osanottajat Ahti Lappi, Carl-Fredrik Geust ja Martti Helminen kertoivat Helsingin suurpommituksista, niiden torjunnasta ja tuhoista. (2013) Jaak Juske: Tallinna märtsipommitamine 1944. Reenpää kertoo vierailleensa tammikuussa 1944 Tallinnassa yhdessä Helsingin torjuntapäällikön, kapteeni Aake Pesosen kanssa. Ohjelmaan kuului valokuvanäyttelyn avajaiset, seminaari Tallinnan, Narvan, Tarton ja Helsingin pommituksista sekä muistokonsertti. Pärnäisen muistio Tallinnan pommituksista, Paldiski 8.4.1944 (Kansallisarkisto). Virossa julkaistiin 70-vuotismuiston merkeissä uusi historiikki, Jaak Juske : Tallinna märtsipommittamine 1944 (2014). Vaurioituneita rakennuksia oli moninkertainen määrä, joukossa muun muassa yhdeksän kirkkoa. Jüri Kivimäe?Lea Kõiv: Tallinn tules. Lappi toimi upseeriurallaan muun muassa ilmatorjunnan tarkastajana. Torjuntavoittoa ei Tallinnassa voitu juhlia, pikemminkin päinvastoin. Õ H U SÕ D A EE ST IS 19 41 -1 94 5. (2010) Ahti Lappi: Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus 1917?1944
SODANK ÄYNTI 68 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Sissitoimintaa kylmän sodan alun Suomessa SISSISOTAA OSA I
Sissikoulutus käynnistyikin Suomessa jo 50-luvulle tultaessa, vaikka koko sissitoiminnan käsitteen ja päämäärienkin määrittely oli vasta alkutekijöissään. Sissitoiminnassa nähtiin mahdollisuuksia. Liittoutuneiden valvontakomission poistuttua maasta Puolustusvoimien tilanne oli yhä erittäin haastava. Vapaaehtoisista muodostettuja osastoja pikakoulutettiin sissitoimintaan, mutta tulokset eivät olleet kovinkaan kaksisia. Suojeluskunnat oli lakkautettu, resurssit olivat niukat ja poliittinen tilanne jännittynyt. Sissitoiminta on tänään taas ajankohtaista. 69 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Sotien aikana oli havaittu, että sissitoimintaan koulutettua väkeä oli yksinkertaisesti liian vähän. Vaaran vuosina ja koko kylmän sodan ajan Puolustusvoimat oli tiukilla taloudellisesti ja poliittisesti. Myös uutiset maailmalta todistivat sen tehokkuutta. Lähellä pääkaupunkia oli Neuvostoliiton tukikohta. Marko Palokangas aloittaa Suomen Sotilaan sarjan sissitoiminnasta ja sissisodasta niin Suomessa kuin ulkomailla kertomalla kylmän sodan alkuvuosista Suomessa. > n TEK STI: MARKO PALOK ANGA S, YLEISE SIKUNTAMA JURI, SOTATIE TEIDEN TOHTORI PU O LU ST U SV O IM AT. Toisaalta maassa oli suuri sodan käynyt reservi ja asekätkentäjuttukin oli antanut kokemusta sissitoiminnan valmistelusta
Koulutus olisi aloitettava yhtymän sotatoimitasolta. Kaupunkisissejä unohtamatta Rajavartiolaitoksen tehtäväksi oli annettu muodostaa rajavartiostoista rajajääkäripataljoonia sekä luovuttaa kaaderi alueteitse Puolustusvoimien perustamille sissipataljoonille. Teoreettiset pohdinnat olivat vasta alkutekijöissään, kun sissikoulutus käskettiin aloittaa. Käsky koski henkilökuntaa, jonka kautta oppi siirtyisi ajan myötä varusmieskoulutukseen jalkaväessä. Toisin sanoen sissipataljoonat perustettiin Rajavartiolaitoksen kouluttamista reserviläisistä. Komentajan määräys oli melko ylimalkainen. Pääesikunnan operatiivinen osasto lähettikin koulutusosaston päällikölle pyynnön tarkentaa määräyksiä. Erikoista asetelmassa oli se, että sissitoimintaa, sissisodankäyntiä tai sissisotaa ei ollut tutkittu, saati edes määritelty käsitteiden välisiä eroja. Käytännön ohjeistus sissikoulutuksen järjestämisestä puuttui. Ne olivat harva puolustus sekä sissitoiminta ja sissisota. Pääesikunnan operatiivisella osastolla oltiin myös huolestuneita siitä, ettei sissikoulutusta rajoitettaisi ainoastaan erämaaoloja palvelevaksi, vaan siinä olisi otettava huomioon myös laajasuuntainen ja asutuilla alueilla tapahtuva johdettu sissisodankäyntimuoto. Jotta koulutus Rajavartiolaitoksessa saataisiin suunnatuksi sodan ajan vaatimuksia vastaavaksi, pyydettiin pikaisesti tarkempia ohjeita sissikoulutuksen sisällöstä. Jalkaväen tarkastaja täsmensi ohjetta. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SODANK ÄYNTI 70 P uolustusvoimain komentaja Aarne Sihvo antoi vuoden 1949 lopulla määräyksen vuoden 1950 tärkeimmistä koulutusaiheista. Myös yhteistoiminnan merkitystä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen välisessä koulutuksessa painotettiin: ”Suotavana myös pidetään, että Puolustuslaitoksen kantahenkilöstön jatkokoulutuksessa sissikoulutusta jatkuvasti kehitetään ja mikäli mahdollista kiinteässä yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa.” Raja näyttää esimerkkiä Huhtikuussa 1951 koulutusosaston päällikkö lähetti kirjelmän ja kymmenPU O LU ST U SV O IM AT KI RS I LA U RI
Näin taattiin sissitoimintaan tarkoitettujen joukkojen suurempi osaamistaso, joka rajavartiostojen oli otettava huomioon koulutuksessa. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 71 sivuisen muistion sissikoulutuksesta lausunnolle Pääesikunnan jalkaväkiosastolle. Rynnäkkökiväärin kehittäminen lisäsi kuusikymmenluvulta alkaen myös sissien tulivoimaa.. A. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT KI RS I LA U RI 762 RK 60:N koesarjan tyyppi 1 RUK:n museon kokoelmasta. Mahdollisessa puolueettomuuden suojaamisvaiheessa rajavartiointiin oli tarkoitus käyttää reserviläisillä täydennettyjä rajakomppanioita. VIHOLLISEN RAUTATIELIIKENNE katkaistaan tehokkaasti määräajaksi suistamalla veturi kiskoilta. Tapola kirjoitti kommenttinaan alkuperäisen asiakirjan laitaan pari päivää myöhemmin oman tarkennetun ehdotuksensa: ”Paitsi itse koulutusta ja sen aiheita, erityisesti koulutuspaikat, oppilasja opettajalaskelmineen tarpeen huomioiden.” Pääesikunnan operatiivisella osastolla tehtiin vuonna 1950 päätös siirtää sissitoimintaan tarkoitettujen joukkojen koulutusja perustamisvastuuta myös Rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitoksessa koulutus nähtiin mahdolliseksi aloittaa jo syksyllä 1951. Niiden lisäksi Puolustusvoimien sotilasläänien toimenpitein olisi perustettu sissipataljoonia, joiden reserviläisten pääkoulutusvastuu oli Rajavartiolaitoksella. Räjähde piilotetaan kiskon alle ja räjäytetään tähystetysti veturin ollessa panoksen kohdalla. Muistion mukaan sissikoulutus tuli aloittaa puolustuslaitoksessa upseerikokelaiden, kadettikurssien, yliupseerien sekä kapteenien ja majurien osalta syksyllä 1951 ja kantaaliupseerien osalta vasta keväällä 1952. SISSIPARTION JOHTAJA antaa radistille ohjeet salakielisestä sanomasta. Järjestelyiden mukaan Rajavartiolaitoksen tuli perustaa valmiutta kohotettaessa rajavartiostoista sissitoimintaan kykeneviä rajajääkäripataljoonia. Jalkaväen tarkastaja K. Sodan uhan varalta oli valmistauduttava perustamaan ja käyttämään sissijoukkoja
aseja ampumakoulutukseen, 11. tietopuolisiin perusteisiin, 2. Karhunen ehdotti muun muassa, että sissien peruskoulutus jäsenneltäisiin aiheittain. suluttamiseen ja miinoittamiseen, 5. 72 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SODANK ÄYNTI Käytännön koulutusta! Rajavartiolaitoksen Esikunta antoi vuoden 1951 lopussa ohjeet sissikoulutuksen aloittamisesta rajavartiostoissa vuoden 1952 kuluessa. viestipalveluun, 6. Karhusen muistio oli Puolustusvoimille hyvin käyttökelpoinen, koska sissisodankäynnin sotataidollisten kuvausten lisäksi siihen sisältyivät myös tarkat tuntilaskelmat operatiivisen ja taktillisen sissijohdon sissitoimintaja sissisotakoulutuksesta. taistelukoulutukseen, 3. Suunnittelutyöt tehtiin yhteistoiminnassa vastuualueen ja aluejärjes”… koulutuksen tuli varata 1 481 tuntia, josta teoriaja oppituntiopetuksen osuus oli vain 128 tuntia!” n Suomi-konepistooli kuului sissipartion perusvarustukseen vielä 1950-luvun lopulla. Karhusella oli näkemyksiinsä vankka kokemuksellinen pohja, sillä hän toimi jatkosodan aikana Sissipataljoona 3:n ja Rajajääkäripataljoona 3:n komentajana. alueelliseen sissitoimintaan, 4. huoltoon. JATKUU SIVULLE 74 >. Koulutus käynnistyi Rajavartiolaitoksessa perustuen pitkälti muun muassa everstiluutnantti Veikko Karhusen laatimiin ja Kainuun Rajavartiossa kokeilukäytössä vuonna 1951 olleisiin tuntilaskelmiin. kenttäpalveluun ja eräelämään, 10. vesistökoulutukseen, 7. Mainittakoon, että Karhusen muistioon viitataan useissa vuosina 1952–1958 Sotakorkeakoulussa laadituissa diplomitöissä, joten sen vaikuttavuus on ollut aikakaudelle hyvin merkittävä. Se jakautuisi vastaisuudessa: 1. Yhteensä koulutuksen tuli varata 1 481 tuntia, josta teoriaja oppituntiopetuksen osuus oli vain 128 tuntia! Karhunen perusteli ehdotustaan vertaamalla tuntimääriä Kainuun Rajavartiostossa vuonna 1951 toteutuneisiin koulutustunteihin. koulutukseen lentojoukkojen kanssa, 8. Eri henkilöstöryhmille annettuun sissikoulutukseen oli käytetty noin 500–1 000 tuntia, jolla saavutettava koulutustaso oli hyvä, mutta ei riittävä. Everstiluutnantti Veikko Karhusen muistio käsitteli rajavartiostoissa jo käytössä olleiden koulutusohjeiden lisäksi useita ehdotuksia sissikoulutuksen järjestelyistä. fyysiseen kasvatukseen ja 12. Vuonna 1950 perustettavaksi käsketyt rajajääkäripataljoonien perustamisvastuut kumottiin. Valmius nousee rajalla Rajavartiolaitoksessa saavutettiin jo vuonna 1952 valmius perustaa tarvittaessa suojajoukoiksi kuusi sissitoimintaan kykenevää rajavartiostoa ja kuusi sissikomppaniaa. Suurin ero vallitsevaan käytäntöön ja koulutussuunnitelmiin oli siten käytännön koulutuksen painottaminen ja tuntimäärien merkittävä lisääminen. Edellä mainittujen lisäksi Rajavartiolaitoksen koulutusvastuulla oli kuusi vajaavahvuista sissipataljoonaa, joiden henkilöstö eli valmis reservi piti luovuttaa Puolustusvoimien sotilaspiirien valvontaja perustamisvastuulle. Kainuun Rajavartioston (KR) komentaja, everstiluutnantti Veikko Karhunen laati alkukeväällä 1951 vajaan kolmikymmensivuisen mietinnön sissitoiminnasta ja sissisotakoulutuksesta, joka lähetettiin Pääesikunnan jalkaväkiosastolle hyödynnettäväksi myös Puolustusvoimien koulutuksessa. tiedustelupalveluun, 9
SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 73 PU O LU ST U SV O IM AT
Jalkaväen tarkastaja oli edelleen aiheellisesti huolissaan sissitoiminnan koulutusohjeiden ylimalkaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, joten hän lähetti puolustusvoimain komentajalle asiasta kirjeen vaatien lisäksi erillisen sissiharjoitusjoukon perustamista Taistelukoulun yhteyteen. Kuismasen mukaan suomalaisen taktiikan tulisi suuntautua yhä vakavammin järjestelmälliseen ja häikäilemättömään sissitoimintaan, jonka tulee liittyä varsinaisen kenttäarmeijan operaatioihin kaikissa taistelulajeissa. Ensimmäinen koulutustulos ja perustamisharjoittelu tarkastettiin jo kahden vuoden kuluttua, kun Kaakkois-Suomen rajavartiosto järjesti syksyllä 1954, kuusikymmentä vuotta sitten, kaksipuoleisen sissitoimintaan painottuneen sotaharjoituksen sissipataljoonakokoonpanossa. ”…Kaakkois-Suomen rajavartiosto järjesti syksyllä 1954 kaksipuoleisen sissitoimintaan painottuneen sotaharjoituksen sissipataljoonakokoonpanossa.” PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Asekätkennässäkin mukana olleen majuri Into Kuismasen muistio sissipataljoonan tehtävistä ja organisaatiosta on johtopäätöksiltään hyvin selväsanainen ja mielenkiintoinen. Järjestelmällisen sissikoulutuksen puutteen merkitystä korostaa se, että puolustusvoimain komentajana toiminut jalkaväenkenraali Aarne Sihvo haluttiin sitoa päätöksentekoon. Harvoin tämän tason asioita tai näin yksityiskohtiin meneviä suunnitelmia esitettiin puolustusvoimain komentajalle, vaikkei se nyt täysin tavatontakaan ollut. Ranska oli hävinnyt juuri Dien Bien Phussa aluksi sissisotana käydyn Indokiinan sodan vietnamilaista sissiarmeijaa vastaan. “Kiitettävää harrastusta…” Toisin kuin Rajavartiolaitoksessa, ei Puolustusvoimissa sissikoulutuksen aloittamiseen ja järjestelyihin heti löydetty ratkaisua. Epäsuhteen tasoittamiseksi vaaditaan puolustajalta erikoisen suurta aktiivisuutta”, Kuismanen kirjoitti. Monille sotahistoriaa harrastaneille tuttu Kuismanen peilaa sissiasioita selvästi omiin kokemuksiinsa sodista, joissa hän toimi muun muassa Erillinen Osasto Kuismasen (ErOs Kuismanen) päällikkönä ja komentajana Itä-Karjalassa. 74 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SODANK ÄYNTI tön esikuntien kanssa. Sodasta oli vasta kymmenen vuotta. ”Sellaisia taisteluja on ehdottomasti vältettävä, missä vihollisen lukumääräinen ja teknillinen ylivoima pääsevät oikeuksiinsa. Tapola oli omien sanojensa mukaan perehtynyt ”eräiden upseerien kiitettävää harrastusta tähän asiaan osoittaviin mietintöihin.” Jalkaväkiosaston arkistosta on toden totta löydettävissä muutama todella seikkaperäinen selvitys sissisodankäynnistä, joista esimerkkeinä jo edellä mainitun everstiluutnantti Veikko Karhusen ja majuri Into Kuismasen mietinnöt
KI RS I LA U RI Mallia maailmalta Sissikoulutuksen saattamista oikeille raiteille pidettiin Pääesikunnassa vaikeana asiana. KEVYTSINKO taitavan sissin käsissä oli vihollisen panssarivaunuille vaarallinen yhdistelmä. Muistio käsitteli yksinomaan kesällä 1950 alkaneen Korean sodan kokemuksia. Sissijoukkojen koulutuksen painopiste oli pitkissä siirtymissä. Aukeaman kuvat vasemmalta lukien PU O LU ST U SV O IM AT. Tämä todistaa, että Pääesikunnassa oltiin ajan hermolla myös ulkomaiden sissikokemuksista. Muistion mukaan Yhdysvaltain armeijan suurimmassa koulutuskeskuksessa sissikoulutus oli jo aloitettu sodan alkuvaiheessa. Suuntaviivoja haettiinkin kansallisten kokemusten lisäksi ulkomaita myöten. Varustuksen mainitaan olevan sissien toimintakyvyn säilyttämisen vuoksi kevyt, ja siksi sen tarkoituksenmukaisuutta myös kokeillaan ja tutkitaan huolellisesti koulutuksen yhteydessä. Pääesikunnan ulkomaaosasto lähetti laajahkolla jakelulla marraskuussa 1950 muistion nimeltä Amerikkalaisia sotakokemuksia, jonka yksi luku käsitteli sissijoukkoja ja -koulutusta Yhdysvalloissa. SILLAT JA VESISTÖJEN YLIMENOPAIKAT panostettiin sissiohjesäännön oppien mukaan jo valmisteluvaiheessa. Aseistus ja varustus pysyi monilta osilta edellisen sodan aikaisena. Myös sissisodankäynnin kehittämistä hidasti asevoimien määrärahojen vähyys. Johtopäätös sissijoukkojen tarpeellisuudesta oli ilmeinen, sillä amerikkalaisten näkemyksen mukaan rajatuille alueille ja vaikeaan maastoon soveltuvia sissijoukkoja pidettiin välttämättömänä nostaa ”niille kuuluvaan arvoon”. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 75 UKKO-PEKKA eli puolustusvoimien kiväärimalli 1939 sai palvella vielä pitkään monen jalkaväkisotilaan aseena. Loppulauseesta ilmenee suomalaistenkin havaitsema realismi: ”Tunnustetaan, että valiosissijoukkojen muodostaminen on jotakin uutta, eikä ole kädenkäänteessä suoritettu.” Asiakirjan saatelehden reunamerkinnöistä näkee, että jalkaväen tarkastaja Kustaa Tapola oli perehtynyt muistioon huolellisesti ja tehnyt etulehdelle reunamerkintöjä seikoista, joihin tulee kiinnittää huomiota myös suomalaisessa sotataidossa: ”koulutus ja koulutusaika, sotakokemuksia, sissitoiminta sekä helikopterit”. > SISSIPARTION MATKAA eivät rajoittaneet pienet purot tai leveät ojat
Sissikurssit Puolustusvoimissa järjestelmällinen sissikoulutus päätettiin aloittaa Taistelukoululla järjestämällä vuodesta 1952 alkaen jalkaväen upseerikokelaille niin sanottuja sissitoimintakursseja. Oppisisältö otettiin siis lähes sellaisenaan Rajavartiolaitoksen käyttämistä koulutussuunnitelmista ja opetuspaketeista. Kurssien opetussuunnitelmat ja sisältö perustuivat pitkälti everstiluutnantti Veikko Karhusen vuonna 1951 laatimaan muistioon. n Sissipartion johtaja kouluttaa miehilleen jälkien tunnistusta ja vihollisen jäljestämistä. Sissiasioiden koulutuksen sisältö ja kesto vaihtelivat kurssin mukaan. Sähkötystaidot ja salakielisten sanomien lukeminen olivat osa sissiradistien eli ”titaajien” koulutusta.. Kolmeviikkoisten kurssien tarkoituksena oli yhdenmukaistaa sissipataljoonan komentajien ja armeijakunnan esikuntien henkilöstön sekä rauhan ajan kouluttajien näkemyksiä sissitoiminnasta ja sissisodankäynnistä. Vuodesta 1954 lähtien Taistelukoululla järjestettävää koulutusta laajennettiin sissipataljoonan komentajien opetustilaisuuksiksi. A. Kurssit järjestettiin kolme kertaa vuodessa Taistelukoululla Tuusulassa, ja ne olivat kestoltaan noin 20 vuorokauden mittaisia. Vuonna 1952 alkaneilla jalkaväen sissitoimintakursseilla koulutettiin upseerikokelaiden lisäksi kanta-aliupseereita ja upseereita. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT JATKUU SIVULLE 78 > n Sissiradisti työssään. 76 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SODANK ÄYNTI Unohtaa ei tule sitäkään, että Suomessa johtavassa asemassa olleiden upseerien sodassa kunnostautuneita kadettiveljiä oli emigroitunut Suomesta sodan jälkeen Yhdysvaltoihin, jossa he nyt työskentelivät uuden isänmaansa palveluksessa muun muassa sissisodankäynnin kehittäjinä. Tieto kulki vanhojen työtovereiden kesken yli Atlantin – enemmän ja vähemmän virallisesti – aina kuusikymmenluvun lopulle asti. Koulutuksen apuna ja maaliosastona käytettiin K. Tapolan aloitteesta Taistelukoululle perustettua erillistä sissiosastoa, joka vastasi kokoonpanoltaan sissipataljoonan sissijoukkuetta. Kaikkien edellä mainittujen kurssien opettajakunnan muodostivat vuodesta 1954 alkaen Taistelukoulun vakinaiset opettajat n Harjoitustoiminnan kiivain vaihe sissitoimintaan liittyen ajoittuu vasta 1960-luvulle, jolloin niin puolustusvoimissa kuin rajavartiolaitoksessa järjestettiin useita sissiharjoituksiksi nimettyjä sotaja taisteluharjoituksia. Sissitoimintakurssien yhteydessä alettiin järjestää vuodesta 1953 alkaen 20 vuorokauden mittaisia jalkaväen sissitoimintakoulutustilaisuuksia, jotka oli tarkoitettu ensisijaisesti kanta-aliupseereille ja nuoremmille upseereille. Vaikka kurssit oli tarkoitettu aluksi vain jalkaväen upseerikokelaille, opetustilaisuuksiin osallistui vuodesta 1952 alkaen kantaaliupseereita ja vuodesta 1953 lähtien myös upseereita. Puolustusvoimien henkilökunnan sissikouluttajien puuttuessa vuoteen 1954 saakka käytettiin kurssien opettajina ja kouluttajina rajavartiostojen henkilöstöä
77 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 ULKOMAISILLA malleilla näyttää olleen vaikutuksia suomalaiseen sissikoulutukseen 1950-luvun lopulla. MP Oppia ulkomailta. RAJAVARTIOSTOJEN ESIKUNTA oli erittäin kiinnostunut ruotsalaisesta sissitoimintamallista, mutta sillä ei näytä olleen välittömiä vaikutuksia Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien antamaan sissikoulutukseen. Kyse ei siis ollut puhtaasti laskuvarjojääkäritoiminnasta, jonka kouluttamiseen ruotsalaisilla oli oma erikoiskoulunsa eli Fallskärmsjägarskola. Joka tapauksessa tämä todistaa, että mallia haettiin myös niistä ulkomaista, joiden olosuhteet olivat verrattavissa suomalaisiin olosuhteisiin. Sissikoulutuksen saaneet jääkärijoukot oli tarkoitettu toimimaan vihollisen lähisyvyydessä eli noin 40–80 kilometrin päässä omasta rintamasta, kun sissikoulutettujen laskuvarjojääkärien käyttö ulottui selustassa yli 80 kilometrin päähän rintamasta. Loppupäätelmien mukaan tärkein uusi oppi ja havainto saatiin ruotsalaisten tavasta käyttää helikoptereita sissitoiminnan tukemiseen, täydentävän huollon jatkuvuuden turvaamiseen sekä haavoittuneiden evakuointiin. Myös ruotsalaisten käyttämiä erikoisvarusteita tutkittiin tutustumismatkan aikana hyvin tarkasti. Toisaalta kyseessä oli sekä Ruotsin että Suomen kannalta molemminpuolinen etu. Koska ruotsalaiset kuitenkin ovat lyöneet pääpiirtein kiinni oman käsityksensä asiasta ja meillä vielä jossain määrin ollaan horjuvalla kannalla, lienee paikallaan tässä yhteydessä luopua rinnastuksista ja tyytyä esittämään vain se, mitä Jääkärikoulussa saatiin kuulla ja havaita.” MATKAKERTOMUKSEN mukaan ruotsalainen sissitoiminta oli jotakuinkin suomalaisen kaukopartiotoiminnan ja sissitoiminnan yhdistelmä, sillä ruotsalaisten ajattelutavassa päämääränä oli siirtää sotatoimien vaikutus ja tiedustelu mahdollisimman kauas vihollisen selustaan Fallskärmsjägartrupper-lentojoukoilla ja Kårjägartrupper-erikoiskoulutetuilla jääkärijoukoilla. Suomi oli tässä suhteessa Ruotsille luonnollinen kohdemaa saada ajantasaisia tietoja puolustuskyvystä ja sotataidon uusista teorioista, joista sotien kokemusten avulla kehitetty sissitoiminta oli vain yksi muiden joukossa. Myös ruotsalaiset halusivat tämänkaltaisella kahdenvälisellä tutustumistoiminnalla saada tietoja suomalaisen sotataidon kehittymisestä. Ruotsalaiset myös arvostivat suomalaisten sotataidollista osaamista, josta osoituksena olivat talvija jatkosodan aikaisten taistelujen käyttäminen ruotsalaisen sotakoulun opetuksessa esimerkkinä alivoimaisen innovatiivisuudesta. Kaiken kaikkiaan suomalaiset upseerit mielsivät ruotsalaisen sissitoiminnan enemmän hyökkäykselliseksi kaukotiedusteluksi kuin vihollisen selustaan jättäytymiseksi puolustustehtävällä. MATKAKERTOMUKSESSAAN Krogerus ja Rantanen totesivat aluksi, että ”käsite sissitoiminta ei aivan sellaisenaan vastaa ruotsalaista ajatustapaa siitä, miten jalkaväki saattaisi vihollisen selustassa toimia. Erityisen kiinnostuneita suomalaiset majurit olivat ruotsalaisten koulutusohjelmista, sissitaktiikan tuntimääristä ja opetuksen sisällöllisistä painotuksista. Matkakertomuksen liitteinä olevat kuvat ja piirrokset selvensivät seikkaperäistä muistiota. YHTEISTÄ SUOMALAISILLE sodan ajan kaukotiedusteluja sissitoiminnalle oli ruotsalaisten joukkojen jakautuminen laskuvarjojääkärien osalta ylijohdon alaisuuteen ja sissikoulutuksen saaneiden jääkärien osalta armeijakuntien tai prikaatien alaisiksi joukoiksi. Matkan tarkoituksena oli tutustua erityisesti ruotsalaiseen sissitoimintamalliin, toimintaan vihollisen selustassa ja koulussa annettavaan sissikoulutukseen. Majuri Holger Krogerus (UudPr) ja majuri Leo Rantanen (RvE) tekivät tutustumismatkan Ruotsin armeijan Jääkärikouluun 19.–22.3.1957 Kiirunaan
Sissikursseja järjestettiin esimerkiksi Puolustusvoimien kolmessa joukko-osastossa, joista Pohjois-Savon Prikaati oli vuodesta 1955 alkaen yksi vastuullinen sissikurssien järjestäjä. 78 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 sekä sissitoiminnan ja erämiestaitojen kouluttajiksi esitetyt upseerit ja aliupseerit joukko-osastoista ja rajavartiostoista. Tämä asetelma on ainakin osin selitettävissä sillä, että sissitoiminta ja kaukopartiointi miellettiin menetelmiltään toisiinsa nähden hyvin samankaltaisiksi. Vuodesta 1953 lähtien kaikessa hiljaisuudessa järjestettiin myös Pääesikunnan ulkomaaosaston johdolla kuukauden mittaisia esiupseerien tiedustelukursseja, joille komennettiin vain Sotakorkeakoulun käyneitä kapteeneja ja majureita. ASEEN LISÄKSI SUKSET olivat talvisin sissitoiminnan ”perusaseistus”. Kursseille komennetut opiskelijat olivat pääsääntöisesti joukkoosastoissa palvelevia nuorempia esiupseereita tai yleisesikuntaupseereita. Tämä tarkoitti käytännössä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukoissa toteutettavaa sissikoulutusta, jonka myötä joukko-osastoihin saatiin vähitellen muodostetuksi sissitoimintaan perehtynyttä kantahenkilökuntaa. Yhteiset menetelmät Sissiasioita koulutettiin myös vuodesta 1952 alkaen Sotakorkeakoululla järjestetyillä kuukauden mittaisilla upseerien tiedustelukursseilla. Kurssit järjestettiin katseilta suojassa Kadettikoululta varatuissa tiloissa Santahaminassa, ja kaikki opetusmateriaali sekä oppilastyöt leimattiin kurssin aikana tai viimeistään kurssin päätyttyä salaisiksi. Vaikka kyseessä oli nimensä mukaisesti tiedusteluun painottuva opetustilaisuus, sen sisällöllinen anti muodostui valtaosin sissitoimintaan ja sissisodankäyntiin liittyvistä alustuksista, luennoista ja oppilastöistä. Latutarhojen ja ketunlenkkien tekeminen jäivät varmasti monen sissikoulutuksen saaneen suomalaisen varusmiehen mieleen. Kaikkien edellä mainittujen kurssien päämääränä oli yhdenmukaistaa ja samalla kehittää yhtenäinen perusta sissitoimintamahdollisuuksien jatkuvalle tutkimiselle ja kehittämiselle ”suurehkoissa puitteissa toimittaessa”. Yksi selittävä tekijä saattaa olla se, että ainakin osa tiedustelukurssien opettajista oli sodissa ErP.4:ssä palvelleita kaukopartioveteraaneja. PUTKIMIINAN sai naamioitua oivasti esimerkiksi tiheäoksaisen katajan havujen taakse.. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, että tämänkin kurssin opetusaiheista osa liittyi sissijoukkojen käyttöön tiedustelussa tai ylipäätään sissitoimintaan osana operaatioita. Tästä esimerkkinä tapaustarkastelun aiheena esiupseerien tiedustelukurssilla 1 käytetty ”Sissitoimintaan määrätyn sissipataljoonan mahdollisuudet ja keinot suorittaa tiedustelua”
Rajavartiostojen Esikunnan kesällä 1955 laatiman muistion mukaan Rajavartiolaitoksen koulutus oli entistä enemmän suuntautunut sissikoulutuksen antamiseen, jota yhä tehostettiin: ”Tämä vaatii runsaasti kouluttajahenkilöstöä. Tammikuun alussa 1956 Joensuun Sotilaspiirin Esikunta teki Pääesikunnalle ehdotuksen sissikoulutuksen järjestelyistä ja muista sissitaktiikkaan liittyvistä yksityiskohdista. Ottaen huomioon, että vuosittain kyettiin vallinneilla järjestelyillä kouluttamaan niin Rajavartiolaitoksessa kuin Puolustusvoimissakin noin 200–300 henkilöä, sissikoulutuksen tehostaminen oli välttämätöntä. Sotakorkeakoulussa tuolloin opiskellut majuri Erkki Setälä osallistui Rajavartiolaitoksen sissikoulutuksen uudelleenjärjestelyihin perusteellisesti tehdessään aiheesta diplomityötä. • Kuinka monen vuosina 1948–1953 vuosittain eronneista voidaan arvioida saaneen (hyvän – tyydyttävän) sissikoulutuksen ja katsotaan pystyvän sissitehtäviin (vuosittain eriteltyinä). Rajavartiolaitoksen sissikoulutuksen suuntaviivoja oli myös käsitelty kiireellisenä asiana rajavartiostojen komentajien neuvottelupäivillä helmikuussa 1956, minkä tuloksena maaliskuun puoliväliin mennessä tuli sissikoulutuksen uudelleenjärjestelyt vahvistaa kaikkia joukkoja koskeviksi ja yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi. • Kuinka moni tällä hetkellä palveluksessa olevista (kirjavahvuus) pystyy sissitehtäviin. Vuoteen 1955 mennessä eritasoisilta sissikursseilta ja sotakouluissa laadituista tutkielmista oli saatu riittävästi aineistoa, jotta sitä voitiin käyttää niin varusmiesten kuin henkilökunnankin jatkokoulutuksen tukena. Pääesikunta viittasi työskentelyllä juuri valmistuneeseen Sissikoulutusoppaaseen sekä majuri Erkki Setälän diplomityöhön. • Kuinka monen edellä mainituista katsotaan tällä hetkellä pystyvän sissitehtäviin. Pääesikunnan koulutusosasto oli jo vuonna 1951 laskenut, että vuosittain voitiin jokaisesta saapumiserästä kouluttaa noin 60 kokelasta kahden tai kolmen viikon mittaisilla sissikursseilla, joiden järjestelyvastuu oli kunkin divisioonan määrittämällä joukko-osastolla. Koulutusosasto lähetti laajalla jakelulla joukko-osastoihin, sotakouluihin ja sotilasläänien esikuntiin tiivistetyn aineiston, jonka tarkoituksena oli edesauttaa marraskuussa 1954 annetun koulutuksen pysyväiskäskyn linjauksia sissitoiminnan jatkokoulutuksen järjestämisessä joukoissa. Työtä siis riitti, vaikka koulutus oli saatu hyvälle alulle. Pääesikunta vastasi ehdotukseen ilmoittaen, että niin aiheelliset kuin koulutuksen uudelleenjärjestelyt olisivatkin, ei asialle juuri nyt tehdä mitään, koska kysymyksen selvittämiseksi työskennellään parasta aikaa. > ”Sellaisia taisteluja on ehdottomasti vältettävä, missä vihollisen lukumääräinen ja teknillinen ylivoima pääsevät oikeuksiinsa. Pääesikunta arvioi myös, että käytössä olleet opetussuunnitelmat olivat vakiintumassa. Jokaisen rajavartioston tuli vastata seuraaviin kysymyksiin: • Kuinka paljon vartiostossa palvelee sotien aikana sissitehtävissä olleita. Kursseilta saatuja kokemuksia tuli kuitenkin edelleen käyttää hyväksi. Epäsuhteen tasoittamiseksi vaaditaan puolustajalta erikoisen suurta aktiivisuutta”. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 79 SODANK ÄYNTI Toiminta laajenee Syksyllä 1953 Pääesikunnan jalkaväkiosastolla arvioitiin sissikoulutuksen olleen hyvällä alulla, joskin sissikurssien katsottiin rasittavan Taistelukoulun henkilöstön käyttöä muilla kursseilla. Rajavartiolaitoksen suhteellisen vähäinen kouluttajavoima on jo tällä hetkellä niin kiinni tehtävissään, että rajakomppanioissa, jotka suorittavat varsinaisen rajapalvelun ja ovat hajoitettuna laajalle alueelle rajaosuudellaan, on tultava toimeen komppanian päällikön lisäksi yhdellä tai korkeintaan kahdella nuoremmalla upseerilla.” Lievittääkseen kouluttajapulaa Rajavartiolaitos esitti, että sissikoulutuksen vastuuta tuli jakaa entistä enemmän Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien välillä. Samassa yhteydessä Pääesikunnan järjestelyosasto oli laatinut sissipataljoonien koulutussuhdelaskelman, jonka mukaan kuuden perustamistehtäväluettelossa (PTL) olevan sissipataljoonan koulutettavien kokonaisbruttotarve oli 3 723 henkilöä. Rajavartiostojen Esikunta tiedusteli alaisiltaan rajavartiostoilta sissikoulutuksen saaneiden miesten lukumääriä ja koulutustasoa kartoittaakseen koulutussuunnitelmiin tehtävien tarkennusten perusteita. Divisioonaan kuulunut Joensuun Sotilaspiiri vaati osaavaa koulutusapua saatavaksi Rajavartiolaitoksesta. Sissipataljoonia Rajavartiolaitoksessa oli vuoteen 1956 tultaessa tehty sissikoulutuksesta vakiintunut käytäntö, jonka suuntaviivoja tarkennettiin kertyneiden kokemusten myötä. Sissikoulutus vakiintuu Vaikka sissikoulutus alkoi saada niin Puolustusvoimissa kuin Rajavartiolaitoksessa yhä vakiintuneempia muotoja, joukko-osastoista tehtiin edelleen uusia esityksiä koulutusjärjestelyiden parantamiseksi. Koulutuksen tasoa ja määrällisiä vaikutuksia arvioitiin syksyllä 1953 myös Rajavartiolaitoksessa. Sissikoulutuksen tarkennukset perustuivat Rajavartiolaitoksen tehtäviin kouluttaa 4–6 vuoden aikana yhteensä viisi sissipataljoonaa perustettavaksi sodan ajan Puolustusvoimien tarpeisiin. Ehdotuksen mukaan Puolustusvoimien piiristä ei edelleenkään löytynyt riittävää sissiosaamista asioiden kouluttamiseksi, joten 3
Kertausharjoitukseen osallistuneille kouluttajille tehtiin myös laaja kysely. Kanta-alipäällystön sissikoulutuksen muodostivat Rajavartiostojen Esikunnan järjestämät sissikurssit, rajavartiostojen järjestämät koulutuskurssit ja valmennusleirit sekä toiminta kouluttajana. Samalla reserviläiset saatiin totutettua toimimaan vaikeissa erämaaolosuhteissa. Rajajääkärien sissikoulutus rakentui rajavartiostojen järjestämistä kolmeviikkoisista sissivalmennusleireistä, muun koulutuksen yhteydessä sissitoiminnan piiriin liittyvästä jatkokoulutuksesta ja kertaavasta koulutuksesta, toimimisesta apukouluttajana varusmiesten erikoiskoulutuksessa sekä sotaharjoituksista. Kaakkois-Suomen Rajavartiosto myös summasi hyvin harjoitusten merkityksen toteamuksella: ”Reservin upseerien kertausharjoitukset v. 1957 muodostui rajavartiostoille monipuoliseksi ja monia ajatuksia herättäneeksi sekä onnistuneeksi koulutustilaisuudeksi.” Rajavartiostojen reservinupseerien kertausharjoituksista on Kaakkois-Suomen Rajavartioston osalta jäljellä mittava aineisto, joka sisältää tavanomaisten harjoituskertomusten lisäksi useita kehitysehdotuksia sekä sissikoulutukseen liittyviä muistioita. 80 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SODANK ÄYNTI Rajavartiolaitoksen sissikoulutuksen suuntaviivat ja sisältö tarkennettiin jakautuen vanhemman päällystön, nuoremman päällystön, kanta-alipäällystön, rajajääkäreiden ja varusmiesten koulutusohjelmiin. Rajavartiostojen päällikkö kenraaliluutnantti Kaarlo Vaala kirjoitti Setälän diplomityön liittyvään seikkaperäiseen lausuntoon: ”Yhteenvetona todettakoon, että majuri Setälän diplomityössä esitetty koulutustavoitteiden määritys rajavartiopalvelun osalta on suoritettu asiantuntemuksella ja oikeassa hengessä. Edellä kuvattu jäsentely perustui rajavartioston komentajien neuvottelupäivillä helmikuussa 1956 mukana olleen majuri Erkki Setälän keskeneräisen diplomityön yhteen tutkimustulokseen, jota tutkimuksen valmistuttuakin pidettiin hyvänä. Lukuisilla sota-, taisteluja kertausharjoituksilla oli merkittävä osuus sissisodankäynnistä puuttuvien käytännön kokemusten kartuttamisessa. Merkittävää oli kuitenkin, että esimerkiksi Sotakorkeakoulun maastontiedusteluiden tuloksien arviointiin liitettiin erillinen sissitoimintasuunnitelma vasta 1960-luvun alussa. Sissikoulutuksen koulutustavoitteet näyttävät myöskin asiallisilta ja muodostavat selvän lähtökohdan, mistä niitä tulevaisuudessa saatavien kokemusten perusteella voidaan ryhtyä kehittämään. Sissiharjoitustoiminnan kiivain vaihe ajoittuu kuitenkin vasta 1960-luvulle, jolloin järjestettiin useita sissiharjoituksiksi nimettyjä sotaja taisteluharjoituksia. Varusmiesten sissikoulutus jaettiin upseerikokelaiden, aliupseerien ja sissien perus-, erikoissekä kertausja sotaharjoituskausiin kuuluvaksi kokonaisuudeksi. Näistä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen harjoituksista pääosa järjestettiin asumattomilla alueilla Pohjois-Suomessa ja Lapin erämaissa, mutta myös etelän taajemman asutuksen parissa harjoiteltiin toimintaa kuvitteellisesti vihollisen hallussa olevilla alueilla. Harjoiteltavien aiheiden painopiste oli Pääesikunnan ohjeistuksen mukaan sissijoukkueen taktillisessa johtamisessa ja aselajien välisessä yhteistoiminnassa. Kokonaisuutena on työ tehty huolella tyhjentävästi ja asiallisesti.” Tiivistä yhteistyötä Rajavartiolaitoksen oman, erilaisten sissikurssien ja joukko-osastoissa tapahtuvan varusmiesten sissikoulutuksen lisäksi, opetusta sissitoiminnasta sekä sissisodankäynnistä järjestettiin 1950-luvun puolivälistä lähtien myös Kanta-aliupseerikoulussa, Kadettikoulussa, Taistelukoulussa ja Sotakorkeakoulussa osana kurssien ohjelmaa. Nuoremman päällystön sissikoulutus rakentui tiedustelu-upseerien koulutustilaisuuksista, Rajavartiostojen Esikunnan järjestämistä sissikursseista, rajavartiostojen järjestämistä jatkokursseista ja kotitöistä sekä toiminnasta kouluttajana. Vanhemman päällystön sissikoulutus muodostui Pääesikunnan vastuulla olevista sissipataljoonien komentajien koulutustilaisuuksista, Rajavartiostojen Esikunnan järjestämistä koulutustilaisuuksista sekä rajavartiostojen koulutustilaisuuksista. 1950-luvulla tehdyt linjanvedot ja toteutetut järjestelyt loivat perustan järjestelmälliselle sissitoimintakoulutukselle, joka sittemmin 1960–1970-luvun kuluessa vakiinnutti asemansa osana kaikkien varusmiesikäluokkien perusja erikoiskoulutusta aina 1980-luvulle saakka. Esimerkiksi kesällä 1957 järjestettiin kaikissa rajavartiostoissa sissijoukkojen johtajiksi koulutettavien reservinupseerien kertausharjoitukset. Merkittävää oli myös se, että kyse oli ensimmäisistä rajavartiostojen reservin harjoituksista sotien jälkeen. Koulutuksen järjestely esitetyissä puitteissa on täysin toteutettavissa. Kaikkien toimenpiteiden taustalla oli sodan ajan tarpeiden mukaiset järjestelyt, jotka voitiin toteuttaa vain Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tiiviillä yhteistyöllä ministeriöiden välisistä näkyvistä tai näkymättömistä raja-aidoista huolimatta. Suomen Sotilaan kustantaman kirjan voi tilata hintaan 39 euroa + postikulut sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 42465334. ”...Sotakorkeakoulun maastontiedusteluiden tuloksien arviointiin liitettiin erillinen sissitoimintasuunnitelma vasta 1960-luvun alussa.”. Erilaisilla karttaja sotaharjoituksilla vuosina 1949–1960 varioitiin sissisodankäynnin menetelmiä ja tarkastettiin koulutuksen suuntaviivoja sekä tuloksia. Lue aiheesta lisää Marko Palokankaan vastajulkaistusta väitöskirjasta ”Räjähtävää tyhjyyttä – Sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa”. Kolmiviikkoiset harjoitukset toteutettiin kaikissa rajavartiostoissa Pääesikunnan laatiman ohjelman ja runkosuunnitelman mukaisesti
Matematiikka voi olla ihmeellistä. Sittemmin MUSTAN METSÄN APINA Ei AK-47 vaan MONKEY 47 n Teksti, maistelu ja hifistely: Tom Lindblom ja Jaakko Puuperä. Nimessä esiintyvä maaginen luku 47 viittaa juomassa käytettyjen yrttien määrään sekä aineen tehoon ja hintaan Suomen alkoholimonopolissa. Ja ei, tällä koeajolla ei ole mitään tekemistä sen naurettavan pienoismopon kanssa, jolla osa tämänkertaisten testaajien sukupolvesta kuvitteli saavansa naisia yli kolme vuosikymmentä sitten molemmilla kotimaisilla. Kyseessä on saksalainen Schwarzwaldin synkistä metsistä innoituksensa hakeva väkevä teutoonigini. Saksan kotimaan myyntijohtajan onneksi yrttimaakari päätyi 47:ään, eikä esimerkiksi valinnut vielä 41 lisäyrttiä. Kyllä, juoman nimi on apina. KAHDEN KULTTUURIN KIHLAT Tuote on pakattu ruskeaan 500 ml:n apteekkipulloon – onhan se toki terveysvaikutteinen – ja korkkikin on aitoa korkkia. Yrtteihin epäluuloisesti suhtautuvalle suosittelee raatimme toista puolueetonta arviota ameriikaksi sivuilla http://www.ginjourney.co.uk/gin-reviews/monkey-47-gin/, jossa on myös luettelo yrteistä. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 81 PIK ATESTI M uutama numero sitten altistimme kehomme ja mielemme alkoholille palvellaksemme teitä arvon lukijat. Lause oli muuten vuoteen 1956 asti Yhdysvaltojen ”mainoslause” esimerkiksi seteleissä. Silloin aineena oli Hendricks gin. Korkin kaula on vannehdittu komealla renkaalla latinan kera: Ex Pluribus Unum, eli yksi ylitse muiden. Jälkimmäiseen ehkä kuitenkin vähiten. Nyt kaksikielinen raatimme jatkaa pyyteetöntä uhrautumista puolestanne ja koeajaa toista giniä, Monkey 47:ää
Sieltä löytyi myös osa juoman yrteistä ja marjoista, joita kosmopoliitti täydensi eksoottisilla aasialaisilla kasveilla. Mutta ehkä olet-mitä-juot-doktriini muuttaa meidät sellaisiksi. Juoman pakkaus korkista ja sen isosormisemman apinanaisen kihlasormukseksi sopivasta renkaasta alkaen lisää tämän saksalais-brittiläisen ginihetken estetiikkaa merkittävästi. Harva siihen tosin pystyy. Olihan tuotteena varsin nuoren, vain pieninä määrinä käsityönä tehdyn ja numeroiduissa pulloissa myytävän ginin isä ja kehittäjä Montgomery Collins diplomaatin poika ja viettänyt lapsuutensa Itä-Aasiassa. Kysyn vaan. Kohtuudella toki – siis giniä, apinaa ja liaanissa flengailua – siten, että itse määrität oman kohtuutesi. Siirrymme hifistelyyn. Jonkun mielestä maku voi olla liian tuju siihen palauttavaan perus-4.20-arki-GT:hen verrattuna, toisten mielestä ei. Aina kannattaa kokeilla ja yrittää. Ties vaikka teistä tulisi kuinka hyvät ystävät. Sotilasura toi hänet valloittajien mukana Berliinin raunioille vajaa seitsemän vuosikymmentä sitten, ja lopulta Schwartzwaldista tuli hänen kotinsa. Jos olette harrastaneet matkailua Saksassa ja yleensäkin germaanien vanhoilla vaikutusalueilla (Keski-Eurooppa) olette ehkä huomanneet, että joka pikkukaupungissa on muutama kirkko, linna ja enemmän tai vähemmän oma alkoholijuomansa. Siis mitä, kyllähän skotit tekevät maailman parhaan viskin, mutta että giniä. Tässä kohtaa niiden, joita kiinnostaa vain alkoholijuomien hinta ja teho, kannattaa lopettaa lukeminen. Lähes 47 vuoden etsimisen jälkeen olimme löytäneet ehkä täydellisen gin-tonicin! Ei kenties kaikille jokailtaiseen malarian hoitoon, mutta ehdottomasti kyllä vaativampaan ginihifistelyyn Janen tai hyvän päälle ymmärtävien ystävien kanssa. Erilaiset yrttiliköörit, hedelmämäskiviinat, schnapsit sun muut ovat osa alueen rikasta ruokakulttuuria. Ja sitten. Joten miksi sitten ei maistettaisi saksalaistakin giniä… Jo Monkey 47:n pullo sulatti jään, se on sentään todella mykistävä pakkaus, ja siinä on riittävä annos brittisiirtomaaromantiikkaa. Ja siihenhän tämä tuote on myös tarkoitettu. Tuoksu kertoi, että nyt oltiin keskieurooppalaisen yrttikulttuurin ja siirtomaaginin muodostaman crosskitchenin tai laboratorion parissa. JÄÄ MURTUU Ainakin 47 % testiryhmästämme oli aiemmin niin fakkiutunut pelkästään London Dry -tyyppisiin gineihin tai enintään Plymouthiin ja mieluiten Gordonsiin, että jo viimekertaisen testimme – skottilainen – Hendrics tuntui aluksi pelottavalta ajatukselta. Ensimmäiset ajatukset veivät kunnon geneverin tai miksei vaikkapa Tanquerayn suuntaan, mutta tässä oli muutakin kuin katajanmarjaa, ja paljon. SS-juomaraati suosittelee tutustumista mustan metsän apinaan ja ehkä sitä kautta löytämään sisäisen Tarzaninsa. We like, Wunderbaum! ”Korkin kaula on vannehdittu komealla renkaalla latinan kera: Ex Pluribus Unum, eli yksi ylitse muiden.”. 82 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 PIK ATESTI he ovat kai lakanneet olemasta ylitse muiden, luottaneet jumalaan, ja muut ovat saaneet maksaa käteisellä. Takaisin pullon ääreen. Kun viimein (noin 12 sekuntia myöhemmin) avasimme korkin, kertoi jo ensinuuhkaisu jostakin alkuperäisestä. Kun tähän juomaan lisäsi maltillisesti tonicia ja joko sitruunan tai kurkun palan, aukesi taivas ja tie anglosaksisen ja germaanisen alkoholikulttuurin suloiseen mutta rajuun liittoon. Testiryhmämme mielestä maku tuntui aluksi sellaisenaan maisteltuna hieman oudolta, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoiselta. EHKÄ MAAILMAN PARAS GINI. Edessä olisi seikkailu, jossa konservatiivin oli luovuttava periaatteistaan ja annettava kulinarismin viedä. Kukapa meistä ei haluaisi olla kuiva, terävä, sitruksinen, katajanmarjainen ja tyylikäs. Mutta miksi verrata urheiluautoa pakettiautoon. Mutta hyväähän se oli. Niinpä myös Monkey 47 poikkeaa perusbrittiginistä, mutta ei välttämättä huonompaan suuntaan. Minkähänlainen Dry Martini tästä syntyisi. Monkey 47:n maku on, uskokaa tai älkää, saksalainen. Luonnehdinta kuiva, terävä, sitruksinen, katajanmarjainen ja tyylikäs kertoo juomasta ja sen juojasta lähes kaiken
Koska tarjoamme kaikille lukijoillemme jatkossa entistä enemmän sisältöä mukaan lukien 3XT:n teemoja, joudumme tarkastamaan ensi vuonna myös tilaushintojamme. Kiitämme kaikkia 3XT:stä kiinnostuneita lukijoitamme ja jatkamme lehden kehittämistä vastaamaan juuri sinun toiveitasi. Nyt käsissäsi oleva lehti on 120-sivuinen Sotahistoria-erikoisnumero. 3XT:n sisällöt olivat erittäin suosittuja, mutta halu tilata erillistä liitettä jäi kuitenkin pienemmäksi kuin erillisen liitteen aiheuttamat kustannukset edellyttäisivät. Fruit-of-the-Loom laatua. Haluamme kuitenkin tarjota 3XT:n suosittuja sisältöjä turvallisuudesta, välineistä, tekniikasta sekä taktiikoista jatkossakin osana Suomen Sotilasta. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Jaakko Puuperä, päätoimittaja Suomen Sotilas -lehti. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 83 Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Pyrimme palvelemaan sinua jatkossakin monipuolisilla sisällöillä, näyttävästi ja laajasti, ainakin kuudensadan sivun verran vuodessa. Tähän asettaa painetta myös alan jatkuva kustannusten nousu. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 67 € / vsk määräaikaistilaus 86 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 62 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi kestotilaus ja 3xT-liite 76,90 € / vsk Osoitteenmuutos. Koot: S, M, L, XL ja XXL Tilausnumero: 65-027 Hinta 19,Finnish Fighters WW2 Paidan materiaali 100 % puuvillaa. (09) 449 801 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 shop@aviationshop.fi Verkkokauppa: www.aviationshop.fi Makeimmat t-paidat Postitse + postimaks u Jalkaväen aseet 1939-44 Metsänvihreä t-paita, 100 % puuvillaa. Tulemme tarjoamaan samaan hintaan myös nyt käsissäsi olevan lehden kaltaisia teemanumeroita aina tilanteen ja tarpeen mukaan. Koot S, M, L, XL ja XXL Tilausnumero: 65-144 Hinta 18,50 Suomen Sotilas 4/2014_Suomen Sotilas 27.8.2014 11.41 Sivu 1 Erillinen 3XT-liite lopetetaan 3XT:n sisällöt ovat jatkossakin kaikkien lukijoiden saatavilla Suomen Sotilaan vuoden verran kestänyt kokeilu Taktiikka, tekniikka ja turvallisuus, eli 3XT-liite lopetetaan erillisenä liitteenä. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Suomen Sotilas on riippumaton julkaisu, ja kaikki toimintamme saa rahoituksen yritystoiminnastamme, pääosin sinulta, tilausmaksuina
Me ammumme ja kerromme, sinä luet, nautit ja uskot. Miten tehdään maailman paras konekivääri. Yli 70-vuotiasta asetta pidetään edelleen aikansa parhaana konekiväärinä. n MG 42 • TEKSTI: KARI KUUSELA • KUVAT: KARI KUUSELA & PETRI VÄLKKI Suomen Sotilas esittelee legendaarisen saksalaisen konekiväärin MG 42:n. Miten ase kehitettiin, miten sitä käytettiin ja minkälainen se on ampua. R ADALL A 84 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014
85 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 n Saksalainen sotilas täyttämässä piippua jossain itärintamalla tammikuussa 1944. BI LD A RC H IV PR EU SS IS C H ER KU LT U RB ES IT Z – BP K. MG 42:n raskas jalusta on maalattu talven varalta valkoiseksi
n MG 42:n pieni rumpulipas avattuna täyttämistä varten. S aksassa 1930-luvulla kehitetty MG 34 avasi uuden, modernin suunnan jalkaväkiryhmän tukiaseissa. PrässättyJATKUU SIVULLE 88 >. Se oli tuolloin maailman uudenaikaisin ase. Lisäpainetta konekiväärien tuotannon kasvattamiseen teki idän sotaretken 1941–42 kokemuksien perusteella tehty päätös lisätä jalkaväkiryhmään toinen konekivääri. Saksassa ryhdyttiinkin asevoimien jatkuvasti kasvaessa suunnittelemaan sille seuraajaa. MG 34 oli ilmajäähdytteinen, siinä oli nopeasti vaihdettava piippu, se sopi sekä kevyen että raskaan konekiväärin rooliin ja voitiin nopeasti muuttaa lisävarusteilla jopa ilmatorjuntaan sopivaksi. Näistä Grossfussin malli osoittautui vertailussa lupaavimmaksi, vaikka kyseessä ei ollut perinteinen saksalainen asetehdas. Peltifirma suunnittelee Kehittämistyö annettiin kilpailunluontoisesti kolmelle yhtiölle: Metallund Lackierwarenfabrik Johannes Grossfuss AG, Rheinmetall-Borsig ja Stübgen. MG 34:n rakenne perustui koneistamalla tehtyihin osiin, joten sen tuotanto oli kallista ja paljon työtä vaativaa. Tähtäin mahdollisti erittäin tarkan ammunnan ja lisäksi myös mahdollisuuden ampua epäsuoraa tulta jopa 3 kilometriin saakka. Kuvassa oikealla tähtäin käytössämme radalla. Sillä ei itse asiassa ollut mitään aikaisempaa kokemusta aseista, mutta se oli erinomaisesti perehtynyt teräslevyn puristamiseen ja levystä tehtyjen esineiden massatuotantoon. Myöskään sen tarkat sovitukset ja ahtaat toleranssit eivät käytössä osoittautuneet onnistuneeksi ratkaisuksi sodan vaihtelevissa olosuhteissa. Uusi MG 42 (Maschinengewehr 42) oli paras jo syntyessään, ja sitä sen seuraajat alenevassa polvessa ovat vielä tänäkin päivänä. Tarvittiin siis uusi konekivääri, ja saksalaiset ratkaisivat ongelman tekemällä siitä maailman parhaan. Häntä voinee pitää tämän ehkä kaikkien aikojen menestyksellisimmän ja pisimpään käytössä olleen kevyen konekiväärin isänä. Lopputuloksena oli aikaisemmasta poikkeava levyrunkoinen rekyylitoiminen ase, jossa käytettiin Mauserilla jo olemassa olevaa rullasulkua. Tehtaan johtava suunnittelija, diplomi-insinööri Werner Gruner kävi ensin armeijan konekiväärikurssin ja keräsi käyttökokemuksia MG 34:stä tavallisilta sotilailta ennen suunnittelun aloittamista. 86 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 R ADALL A n MG 42 raskaaseen jalustaan kiinnitettävä optinen tähtäin ja sen kuljetuslaatikko. Toinen taistelija tukee jalustaa painamalla etujalkoja voimakkaasti maata vasten
SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 87
Kun vielä aseiden patruuna ja metallivyö olivat täsmälleen samat, oli MG 34:n ja MG 42:n rinnakkaiskäyttö samassa joukossa mahdollista. Työtuntien määrä putosi MG 34:n valmistamiseen verrattuna puoleen ja hintakin neljänneksen. BI LD A RC H IV PR EU SS IS C H ER KU LT U RB ES IT Z – BP K JATKUU SIVULLE 90 > WAFFEN SS:N SOTILAS itärintamalla tammikuussa 1944. Käyttäjänkin kannalta aseet olivat hyvin samanoloisia, vaikka ne teknisesti erosivat toisistaan. Jalkaväkiryhmän käytännön toiminnan kannalta ei asetyypillä ollut merkitystä. Näin saatiin konekivääriksi poikkeuksellisen toimiva ratkaisu ja massatuotantoon hyvin sopiva ase. Kätevä väline käyttäjälleen MG 42 poikkeaa käytöltään muutamissa olennaisissa kohdissa edeltäjästään. Sarjasta tulee kokemattomalla ampujalla helposti tarpeettoman pitkä, mikä haaskaa patruunoita ja kuumentaa piippua, joka on muutenkin MG 34:n piippua kevyempi. Kansanarmeija muodostettiin niin nuorista pojista kuin vanhemmista miehistä. Uusi konekivääri sopi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkiin edeltäjänsä käyttötarkoituksiin, ja siihen sopivat lähes kaikki samat olennaiset lisävarusteetkin. Kouluttajina toimivat usein kokeneet rintamapalveluksesta vapautetut sotilaat. Hänellä aseena MG 42 raskaalla jalustalla ja optisella tähtäimellä varustettuna. Piipun nopeaa lämpenemistä kompensoi tavattoman helpoksi tehty piipun vaihto; kokenut ampuja vaihtaa sen uuteen kylmään piippuun neljällä käsiotteella muutamassa sekunnissa. R ADALL A 88 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 jen peltiosien käyttö aseen rungossa oli viety tuon ajan tason mukaan äärimmilleen. Poikkeuksellisen korkea teoreettinen tulinopeus, 1 200 laukausta minuutissa, tekee ampumisen hieman hankalaksi. Myös vioittuneen lukon vaihto käy nopeasti kääntämällä pen Jossakin Itä-Preussissa käynnissä Volkssturmin koulutustilaisuus. Teoreettinen tulinopeus on todellakin teoreettinen, aseen rakenne ei jäähdytyksen osalta ollut sille suunniteltu. Jalustan etujalkojen päälle painoksi on laitettu vyölaatikko.. Toisaalta korkea tulinopeus mahdollistaa lyhytaikaisessakin tulituksessa tulelle suuren tiheyden eli paremman todennäköisyyden osua tarkoitettuun maaliin. Yksittäislaukauksien mahdollisuus on poistettu, ja ase ampuu pelkästään sarjatulta. Ampujalla oli saksalaisessa organisaatiossa tätä varten varustelaukussaan jopa ”pannulappu”, jotta hän ei polta kättään, ja muulla ryhmällä oli omissa peltikoteloissaan useita varapiippuja mukanaan
Sotasaalisaseen sijasta käytössä näyttää olevan ikiaikainen keppi ja kypärä-temppu, joka ei kyllä kuvan GI:n tyylillä näytä kovin terveelliseltä.. Lieneekö viimeinen käyttäjä ainakin purkaneen jollei jopa rikkoneen aseen. Etualalla sotasaaliiksi jäänyt MG-42 vöineen. 89 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 BI LD A RC H IV PR EU SS IS C H ER KU LT U RB ES IT Z – BP K BI LD A RC H IV PR EU SS IS C H ER KU LT U RB ES IT Z – BP K n Yhdysvaltalainen jalkaväkiryhmä taistelussa Normandiassa kesäkuussa 1944
Varalukko kuului aikanaan ampujan varustelaukun sisältöön parin työkalun ja ilmatorjuntatähtäimen ohella. MG 42:ta käytettiin kevyenä versiona etutuella ja raskaana versiona kolmijalkaisella putkilavetilla. Niitä ei Wehrmachtin tai Waffen-SS:n ampujalla kuitenkaan ollut mukanaan. Kahdelle patruunarummulle oli saksalaisella perusteellisuudella tehty kantoteline. Sama ase kävi MG 42 AMPUI 50 patruunan vöistä , joita peltisessä patruunalaatikossa oli kuusi eli laatikossa yhteensä 300 patruunaa. Saksalaisessa jalkaväkiryhmässä elämän keskipiste oli konekivääri, jokainen ryhmän jäsen kantoi jotakin siihen liittyvää, jollei muuta niin 300 patruunan patruunalaatikoita MG 42:n ahnaaseen kitaan. Ulkonaisesti tuki ja lavetti olivat samanoloiset kuin MG 34:llä, mutta ne eivät olleet samat. Useiden osakokonaisuuksien, kuten syöttökoneiston sisältävän laatikon kannen, kahvan ja laukaisukoneiston muodostaman kokonaisuuden vaihto käy myös nopeasti ilman minkäänlaisia erikoistyökaluja. 90 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 rää hieman ja vetämällä se palautinjousen kanssa taakse ja ulos, minkä jälkeen lukko tulee perässä virityskahvasta vetämällä ja uusi toimiva saadaan perästä sisään tilalle. R ADALL A JATKUU SIVULLE 92 >. Liikkeellä oltaessa MG 42 -ampuja piti aseessa vyörumpua, jossa oli yksi 50 patruunan vyö. Vaikka noin 11 kiloa painavaa asetta oli yhdenkin miehen täysin mahdollista käyttää esimerkiksi edettäessä ja rumpulippaalla varustettuna, oli sen tehokas käyttö kahden miehen tehtävä: ampuja valikoi maaleja ja ampui, lataaja huolehti patruunavöistä, niiden syöttämisestä sekä piipun vaihdosta
aseen huoltopurkua, lukon vaihtoa ja ilmatorjuntatähtäimen kiinnittämistä varten. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 91 n Kuvassa MG 34:n mukana kulkenut pieni, mutta kattava huoltopaketti. kenttähuollon tekemiseen kuten esim. Vastaavanlainen kuului MG 42:seen, oheiseen erona lähinnä erilainen lukko ja ilmatorjuntatähtäin. Paketti sisälsi kaiken tarvittavan ns. MG-42 purettuna.
Käyttäjän kannalta näillä eroilla ei ollut merkitystä. Valtaosa alihankkijoista tuli muualta kuin perinteisen aseteollisuuden piiristä, joten uuden konekiväärin tuotanto ei juurikaan häirinnyt sitä. Myös ajoneuvoon sijoitettavien aseiden kiinnityksissä oli eroja, eivätkä ne olleet vaihtokelpoisia. Kumpaakin konekivääriä tehtiin sodan loppuun asti, jolloin yli puolet saksalaisten konekivääreistä oli MG 42:ta. Edeltäjäänsä verrattuna MG 42 ei ollut yhtä arka likaantumiselle tai lämpötilan putoamiselle pakkasen puolelle. Panssarivaunuissa MG 34 säilyttikin asemansa sodan loppuun asti. JATKUU SIVULLE 95 > n Saksalaiseen tapaan kuuluu että varusteita piisaa. Ammuntaa helpottaa jalustan tukeminen.. Jalusta mahdollisti joustavan pystyasennon ja mahdollisuuden nopeasti seurata ilmamaalia. sivun 75 kuva varustepaketista). Kumpaankin konekiväärin oli olemassa kameran jalustaa muistuttava teleskooppijaloilla varustettu ilmatorjuntajalusta, jotka eri asetyypeillä erosivat hieman toisistaan. Se olikin monin tavoin luotettavampi kumppani etulinjan miehelle, erittäin kätevä ja vastapuolelle pelottava väline osaavissa käsissä. Aseeseen sai laadukkaan suojuksen jota käytettiin pääsääntöisesti ajoneuvoihin asennetuissa konekivääreissä. Aseen lyhyistä sarjoista ei yksittäisiä laukauksia ihmiskorva erottanut ja sarjan repivä ääni synnytti niin itäkuin länsirintamallakin legendan: ase pysäytti niin britin, amerikkalaisen kuin puna-armeijankin sotilaan etenemisen. MG 42 ei soveltunut saksalaisten panssarivaunujen torniaseeksi piipunvaihtomenetelmänsä takia: aseelle ei voinut tehdä järkevää kiinnitystä palokalottiin. Tuotantoon vuonna 1942 MG 42:n 1 500 kappaleen esisarja saatiin kenttäkokeisiin vuonna 1941, ja sen tuotanto alkoi seuraavana vuonna, aluksi Grossfussin, Mauserin ja Gustloff-Werkenin tehtailla, mutta myöhemmin valmistajiksi tuli muitakin tehtaita sekä runsaasti alihankkijoita, jotka tekivät siihen osia. Käytetyt raaka-aineet olivat myös erilaisia ja usein heikompilaatuisia kuin perinteisessä aseteollisuudessa. R ADALL A 92 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 sellaisenaan molempiin käyttötarkoituksiin. n Konekivääriä varten oli myös kehitetty kevyt kolmijalkainen ilmatorjunta-lavetti ja aseeseen vaihdettava ilmatorjuntatähtäin (kts. Kokonaistuotanto sodan aikana nousi yli 400 000 aseeseen, mikä on samaa luokkaa kuin MG 34:n kokonaistuotanto
93 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 BI LD A RC H IV PR EU SS IS C H ER KU LT U RB ES IT Z – BP K
Aseen perä ja kahvalevyt ovat muovia, ja kokonaisvaikutelma on ikään kuin modernisoitu MG 42. M53 otti osaa Jugoslavian hajoamissotiin 1990-luvulla ja tulvi sen jälkeen varusteineen keräilymarkkinoille erittäin edullisesti verrattuna aitoon MG 42:een. Kun Länsi-Saksan Bundeswehr syntyi 1950-luvun puolivälissä, olivat sen ensimmäiset konekiväärit amerikkalaisia, mutta vuosikymmenen lopulla käyttöön tuli MG 42/59, joka oli käytännössä vanha tuttu MG 42, tässä vaiheessa vielä alkuperäisellä 7,92 mm:n patruunalla. 94 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 R ADALL A M G 42:n käyttö ei loppunut toisen maailmansodan päättymiseen, vaan monet uudestaan syntyneet asevoimat ottivat sen sellaisenaan käyttöönsä. Aseen esikuvana oli Bundeswehrin MG 42/59, ja siitä tuli Itävallan asevoimien vakiokonekivääri. Uuden version nimi on MG3KWS, jonka kirjaimet tulevat sanasta Kampfwertsteigerung, taisteluarvon nostaminen. Tarve saada oma ase tuotantoon johti Steyr-Mannlicherin ja Berettan yhteistyönä suunnittelemaan aseeseen, jonka itävaltalaiset nimesivät MG 74:ksi. Italian MG 42/59 Berettan valmistama MG 42 -johdannainen, jonka syntyä on selitetty edellä. Sveitsin MG 51, Itävallan SIG MG 710-3 ja Espanjan Ameli ovat myös lainanneet yksityiskohtia MG 42:sta. Aseen tulinopeus on kuitenkin jonkin verran MG 42:ta pienempi, ja jos sen laittaa rinnakkain aidon MG 42:n kanssa, huomaa tuotantotekniikassa ja yksityiskohdissa runsaasti pieniä eroja. Tulinopeus laski 850 laukaukseen minuutissa, ja aseella pystyy ampumaan myös yksittäislaukauksia. Itävallan MG 74 Uudestaan syntyneen Itävallan asevoimat käytti ensin amerikkalaisia konekivääreitä, mutta siirtyi 1950-luvun lopulla MG 42:een, jonka piippu sekä syöttökoneiston ja lukon osia oli vaihdettu 7,62 mm:n Nato-patruunalle sopivaksi. Ase nimettiin myöhemmin uudestaan MG1:ksi. Aseesta syntyi monessa maassa myös jatkokehitelmiä, ja sen yksityiskohtia tai osakokonaisuuksia kopioitiin useisiin uusiin konekivääreihin. Näin esimerkiksi amerikkalainen M60 on sille sukua syöttökoneistonsa osalta, FN MAG taas laukaisukoneistonsa osalta. Jugoslavian M53 Zavodi Crvena Zastavan kopioima M53 on hyvin uskollinen esikuvalleen MG 42:lle aina alkuperäistä kaliiperia myöten. Natoon kuuluvien maiden asevoimien kaliiperien ja patruunoiden yhdenmukaistaminen muutti kaliiperin 7,62 mm:ksi, ja piippua, syöttökoneistoa sekä lukkoa muuttamalla aseesta syntyi MG1A3. Aseen taustalla on jugoslaavien toisen maailmansodan lopulla saamat sotasaalisaseet, jotka kopioitiin omaan tuotantoon 1950-luvulla. MG3 on ulkoisesti edelleen suuresti MG 42:n näköinen, mutta vaihtokelpoisia osia on vähän. Tämä puolestaan johti nykyisin saksalaisten ja monen muun maan armeijan käytössä olevaan MG3:een, joka tuli Suomeenkin Leopard-panssarivaunujen mukana. Tästä huolimatta monet osat ovat vaihtokelpoisia. Saksassa ollaan suunnittelemassa MG3:n modernisointia siten, että siihen lisättäisiin picatinnykiskoja varusteiden kuten optiikan kiinnittämiseksi, asennettaisiin kantokahva, joka toimii myös etutukena sekä parannettu sädettävä perä. Se eroaa alkuperäisestä MG 42:sta muun muassa raskaamman lukkonsa, pienemmän tulinopeutensa ja erilaisten tähtäimien osalta. Jugoslaviassa jatkettiin myös monien varusteiden tuotantoa saksalaisen esikuvan mukaan, muun muassa raskas lavetti, rumpulipas ja patruunalaatikko ovat lähes samat. MG3 on laajassa käytössä usean maan asevoimilla. Bundeswehrin tulevaisuuden konekivääri tulee olemaan Heckler-Kochin HK121, mutta MG3:n modernisointi auttaa siihen asti, kunnes uutta konekivääriä on käytössä tarpeeksi. Aseita ja niiden varusteita onkin väärennetty saksalaisiksi paremman hinnan toivossa. Elämä jatkuu sodan jälkeen n TEKSTI: KARI KUUSELA
Kahva on syytä työntää virittämisen jälkeen etuasentoonsa, koska aseen lauetessa lukko lyö sen eteen. Lukon ja piipun yhteyden synnyttyä iskuri lyö nalliin, ruuti syttyy, luoti lähtee ja hylsy pakottaa lukon pään keskellä olevan kiilamaisen osan taaksepäin, mikä vapauttaa rullat, ja yhteys piipun ja lukon välillä loppuu. Piippu ja lukko vaihtoon Kun patruunat loppuvat tai liipaisin vapautetaan, jää lukko eteen ja patruunapesä on tyhjä. Lukon vaihto käy niin, että laatikon takaosassa sen alla olevaa salpaa painetaan ja perää yhdessä bufferin kokonaisuuden kanssa käännetään kellotaulun suuntaan 45 % ja vedetään pois. Varmistin on kahvan yhteydessä oleva puolelta toiselle painettava nasta. Laatikon kansi kääntyy ylös ja paljastaa näkymät laatikon sisään, kun painaa laatikon takaosassa oleva salpaa eteen. Lukon on syytä tässä vaiheessa olla etuasennossa ja palautinjousen jännittämätön. Vyö laitetaan syöttäjään joko avaamalla laatikon kansi tai pujottamalla se vyön aloituspalan kanssa syöttöaukosta aseen vasemmalta puolelta. Lukon etupäässä oleva ulosvetäjän kynsi vetää hylsyn taaksepäin, ja hylsy poistuu aseen alla olevasta aukosta suoraan alas. Lukon liikettä auttaa alkuvaiheessa kaasun paineen hieman taaksepäin työntämä piippu. Tämä tapahtuu työntämällä aseen oikealla puolella vaipan takaosassa oleva vipu eteen ja hieman oikealle, jolloin siihen kiinnitetty vipu tuo piipun peräosan hyvin esille. Koska lukko ollessaan edessä on yhteydessä piippuun, on se vedettävä taakse, jos haluaa vaihtaa piipun. Tämän pidemmälle ei käyttäjän odoteta asetta purkavan. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 95 Rullasulku ja avoin lukko Ase viritetään sen oikealla puolella olevasta viritinkahvasta, jolla lukko vedetään taka-asentoon. Kun vielä tarkistaa, että piipun päässä rullille tarkoitetut urat ovat sivussa, voi salvan lyödä kiinni, ja ase on taas toimintakunnossa. Jos palautinjousi ei tule jo bufferin mukana pois, tulee se viimeistään, kun lukko kiskaistaan terävällä vedolla viritinkahvasta taakse ja ulos laatikosta. Kiskoa taas liikuttaa lukon päällä oleva ja urassa liikkuva tappi. Lukko jatkaa liikettä taaksepäin palautinjousta vastaan kunnes osuu bufferiin, jäykkään jouseen, joka yhdessä palautinjousen voiman kanssa työntää lukkoa taas eteenpäin, lukko ottaa vyöstä uuden patruunan mukaansa, ja tuli jatkuu niin kauan kuin liipaisinta painetaan tai patruunat loppuvat vyöstä. Rullat vetävät lukon kiinni piipun päähän ja lukitsevat sen siksi aikaa, kun patruuna syttyy. Jäykkä yhteys lukon ja piipun välillä syntyy rullasululla, jossa lukon etupäässä oleva ja iskurin sisältämä kiilamainen osa eteenpäin liikkuessaan pakottaa lukon pään sivuilla olevat kaksi rullaa piipun takapään paksunnoksessa oleviin kaareviin uriin. Uutta patruunaa syöttää ja vyötä siirtää laatikon kannessa oleva vipumekanismi, joka saa liikevoimansa laatikon kannessa olevan aaltomaisen kiskon liikuttelemana. Piippu on nyt vedettävissä nopealla tempaisulla taakse ja uusi työnnettävissä tilalle. Kun uusi lukko laitetaan paikalleen, on syytä katsoa, että sen sivuissa olevat rullat sattuvat laatikon vastaaviin uriin ja syöttökoneistoa käyttävään vipuun osuvaksi tarkoitettu tappi on ylöspäin. Konekiväärin luotettavan toiminnan kannalta lataajan toiminta on tärkeää, sillä vyötä tulisi pyrkiä syöttämään aseeseen mahdollisuuksien mukaan suoraan varoen jyrkkiä mutkia.. MG 42 ampuu avoimelta lukolta eli liipaisinta painettaessa virityskammesta aikaisemmin taakse vedetty lukko liikkuu eteen ja vie vyöstä patruunan patruunapesään. n Raskas jalusta ilman asetta. Kannen ja syöttösillan saa pois kääntämällä niiden saranatapin sopivaan asentoon ja vetämällä sen pois. Oikealla ase jalustalla ja miehitettynä kolmen taistelijan toimesta
Myös tuotanto nopeutui aivan olennaisesti tuotantotavan vaihtuessa. KOSKA MG 42 tuli suuressa määrin MG 34:n tilalle tuotannossa ja saksalaisen jalkaväen käytössä, niin on aiheellista verrata näitä keskenään. n MG 42 • TEKSTI: KARI KUUSELA • KUVAT: KARI KUUSELA & PETRI VÄLKKI MG 34 MG 42 vastaan. Jopa Suomessa päästiin tähän Konepistooli 44:n muodossa, mutta sodankäynnin kannalta liian myöhään. Teknisissä tiedoissa ei ole ratkaisevia eroja muualla kuin teoreettisessa tulinopeudessa ja sen kautta yksittäisen piipun kestossa (ks. taulukot viereisellä sivulla). R ADALL A 96 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 M G 42:n rakenne perustui suuressa määrin teräspellistä puristettuihin osiin, ja vain aivan olennaisimmat osat olivat massiivisista teräskappaleista koneistettuja. Tämä suuntaus ei ollut pelkästään Saksassa vaan muissakin sotaa käyvissä maissa aseita yksinkertaistettiin samalla tavalla. Piippu, lukko ja muita pienempiä osia oli tehtävä perinteisesti, mutta muun muassa aseen runko koostui hitsaamalla toisiinsa liitetyistä peltiosista. Rakenteella päästiin siihen, että varsinaisen aseteollisuuden ulkopuolelta voitiin tuotannossa alihankkijoina käyttää uusia, useimmiten pienempiä tehtaita
Taulukossa oleva miestyötuntien määrä ja hinta on vuoden 1943 > n Ylempänä MG 34. Alla MG 42.. Tarvittavan teräksen määrän suuruus verrattuna lopullisen tuotteen painoon selittyy sillä, että valmistuksessa vain osa koneistettavasta kappaleesta tai teräslevystä tuli käytettyä, loppu meni tietysti kiertoon mutta sitoutui kuitenkin tuotantoprosessiin. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 97 Jos katsotaan tuotannon raaka-aineja työaikavaatimuksia, niin ero on selvä MG 42:n hyväksi: Miestyötunteja 150 75 Teräksen tarve 48,9 kiloa 27,5 kiloa Hinta 312 Reichsmarkkaa 250 Reichsmarkkaa MG 34 MG 42 Kaliiperi 7,92 7,92 Paino (etutuella) 12 kiloa 11,6 kiloa Pituus 1 225 milliä 1 220 milliä Tehokas ampumaetäisyys: kevyenä 2 000 metriä 2 000 metriä raskaana 3 500 metriä 3 500 metriä Suurin V0 (riippuu patruunasta) 755 metriä sekunnissa 740 metriä sekunnissa Suurin teoreettinen tulinopeus 900 laukausta minuutissa 1 500 laukausta minuutissa Piipun teoreettinen kesto 5 000–6 000 laukausta 3 500–4 000 laukausta TARVITTAVISSA työvaiheissa ja miestyötunneissa oli selkeä ero, mitä vielä korosti MG 34:n tuotannossa tarvittavan työvoiman korkeampi ammattitaito ja työhön sitoutuvien koneiden laatu
Vertailun vuoksi kerrottakoon, että normaalin saksalaisen jalkaväenkiväärin Kar 98k:n tekemiseen meni 20 työtuntia, ja se maksoi 65–70 Reichsmarkkaa, konepistooli MP 40:llä vastaavat luvut olivat 15 RM ja 60 tuntia. Kevyenä versiona konekivääreitä voitiin siis tarvittaessa helposti käyttää rinnan samassa jalkaväkiryhmässä. BI LD A RC H IV PR EU SS IS C H ER KU LT U RB ES IT Z – BP K. KUMPIKIN KONEKIVÄÄRI ampui periaatteessa samoja patruunoita, jotka olivat käytössä myös jalkaväenkivääri Kar 98k:ssa, eli tavallisten lisäksi sillä voitiin ampua laajaa valikoimaa panssarinläpäisy-, sytytysja valojuovapatruunoita. Vasta aseseppä tarvitsi asetta korjatessaan erilaisia työkaluja. ITSE KONEKIVÄÄREISSÄ ei ole vaihtokelpoisia osia, vaikka ne ovat kovin samanoloisia. n Testiammunnoissamme raskas jalusta ja MG 34. R ADALL A 98 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 lopulta, hintaa on vaikea muuttaa tämä päivän euroiksi, mutta se antaa hyvän kuvan näiden kahden konekiväärin suhteesta tässä mielessä. Aseesta pitää poistaa perä kun se asennetaan jalustaan. Valtaosa konekiväärien varusteista oli kuitenkin samoja: 250 patruunan patruunavyö (Patronengurt 34 tai Patronengurt 34/41) aloituspaloineen, kuuden patruunavyön patruunalaatikko (Patronenkasten 34 tai 41), 50 patruunan patruunarumpu (Gurttrommel 34), kahden patruunarummun kantoteline (Gurttrommelträger 34) sekä suurin osa puhdistusja huoltovälineistä
Laveteissa käytettävä optinen tähtäin oli kummallekin sama, MG-Zieleinrichtung 40, joka mahdollisti myös epäsuoran ammunnan. Mielenkiintoista on, että raskas lavetti oli tuntuvasti kalliimpi kuin itse konekivääri, MG-Lafette 34:n hinta oli 400 RM. KUMPIKIN LAVETTI saatiin käänneltyä myös ilmatorjunta-asentoon, jolloin siihen kiinnitettiin ilmatorjuntaväliputki (Lafettenaufsatzstück) ja haarukka, joista jälkimmäinen oli kummallekin konekiväärille sen kiinnityksestä johtuen oma (Lager 34 tai Lager 42). RASKAANA VERSIONA lavetilla käytettäessä kummallakin oli oma lavettinsa, MG-Lafette 34 tai MG-Lafette 42. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 99 KOSKA KONEKIVÄÄREILLÄ oli eripituinen piippu, oli niiden kuljettamiseen olemassa aluksi omat varapiippukotelonsa (Laufschützer 34 tai 42), mutta myöhemmin tuli käyttöön kumpaankin sopiva Laufschützer 43. MG 42:TA VALMISTETTIIN arvioiden mukaan toisen maailmansodan aikana yli 400 000. Kuvassa kiinnitetty Schwimmwageniin eli amfibioautoon jota käytettiin muun muassa tiedustelutehtävissä.. HAARUKAN (Lager 34 tai 42) ero oli myös ajoneuvokiinnitteisissä konekivääreissä, esimerkiksi sivuvaunullisissa moottoripyörissä tai Schwimmwagentiedusteluajoneuvossa. Varsinaisesti ilmatorjuntaan oli tarkoitettu teleskooppiputkinen kolmijalka (Dreibein 34 tai Dreibein 40), joka oli haarukkaa lukuun ottamatta kummallekin konekiväärille sama. Nämä sangen monimutkaiset putkilavetit erosivat kuitenkin vain ylälavetissa olevan konekiväärin kiinnityksen osalta, käyttö oli sama. MG 34:ää puolestaan valmistettiin erään tiedon mukaan noin 355 000, ja valmistus jatkui sodan loppuun asti. Tämä koski vain vapaasti liikkuvia konekivääreitä, varsinaisena panssarivaunujen runkoaseena säilyi koko ajan MG 34:n tätä varten tehty versio, ja ajoneuvolavetillisissa konekivääreissä lavetin ero oli erilaisista kiinnityksistä johtuen sama kuin jalkaväellä ylälaveteissa. MG 42 EI MISSÄÄN vaiheessa korvannut MG 34:ää käytössä, mutta se hallitsi sodan loppupuolella tuotantoa. MG 34:llä ja MG 42:lla oli myös kummallakin oma Ilmatorjunnassa käytettävä tähtäimensä. n MG 42 konekivääriä käytettiin paljon kiinnitettynä erilaisiin ajoneuvoihin. Elokuussa 1944 MG 34:ää valmisti enää yksi asetehdas, Waffenwerke Brün AG Brünnissä (nykyisin Brno Tsekissä), mutta MG 42:ta viisi: Mauser Werke AG Berliinissä, Wilhelm-Gustloff-Stiftung Suhlissa, Steyr-Daimler-Puch Steyrissä, Metall und Lackierwarenfabrik Johannes Großfuß AG Döbelnissä ja Maschinenbau und Gerätebau GmbH (MAGET) Berliinissä. Kummankin aseen tuotannossa oli tietysti mukana lukuisia alihankkijoita, mutta asetehtaat tekivät aseen valmiiksi asti
Paikalla, jossa ratkaistiin välillisesti Suomenkin kohtalo. Voi olla jälkiviisastelua kysyä, ratkesiko sata vuotta sitten alkanut ensimmäinen maailmansota – suuri sota – päärintamallaan lännessä jo ensimmäisessä taistelussa. Vastaus saattaa olla myöntävä näin sadan vuoden päästä tarkastellen. 100 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 100 VUOT TA SIT TEN ELOKUUN TYKIT Heinä-elokuun vaihteessa hieman yli sata vuotta sitten syttyi sota, jota kukaan ei halunnut ja jonka seurauksena neljä keisarikuntaa romahti ja koko maailma muuttui. Vanha maailma tuli tiensä päähän, ja sodan seuraukset ovat läsnä jokapäiväisessä arjessamme aina veljessodan haavoista Lähiidän tilanteeseen. Tai kenties sota oli ratkennut jo ennen kuin ensimmäistäkään laukausta oli ammuttu. > TEK S TI JA KUVAT: VESA KEINONEN Ensimmäisen maailmansodan avaus ratkaisi sodan. Suomen Sotilas tutustui ensimmäisen maailmansodan länsirintaman avausnäyttämöön Belgiassa paikan päällä. Siinä sivussa Suomikin itsenäistyi
101 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014
Legendaarisen yleisesikuntapäällikön von Schlieffenin esikuntineen laatima suunnitelma oli erinomainen, mutta oliko se sitä vain paperilla. JATKUU SIVULLE 104 >. Ja ehtisikö Venäjän karhu kuitenkin saada loputtomat massansa mobilisoitua. Niiden määrä ei ollut suuri, mutta siirtomaasodissa karttunut taisteluarvo merkittävä. Ranska voisi saada avukseen brittiläisiä joukkoja. Ja mikäli Belgia taistelisi, se lyötäisiin pikaisesti. Maa joutui myös n Legendaarisen yleisesikuntapäällikön von Schlieffenin esikuntineen laatima suunnitelma oli erinomainen, mutta oliko se sitä vain paperilla. Pieni, sisäisten ristiriitojen repimä maa tuskin rohkenisi asettumaan germaanista suurvaltaa vastaan. Jalkaväkirykmentin keskimääräinen marssinopeus oli muutamia kymmeniä kilometrejä päivässä, mikäli ei sattunut viivytyksiä. Itsevarmoille keisari Vilhelm II:n sotilaille belgialaisten sitkeä vastarinta olikin shokki. Ihmisiä ei juurikaan näy, joku pelästynyt kotieläin loikkii palavissa raunioissa. Shokki oli sitäkin yllättävämpi, koska vauraudestaan huolimatta Belgia ei ollut juurikaan satsannut maanpuolustukseen. Mitä tapahtuisi, jos aikataulu viivästyisi. Saksan armeijan eteneminen läpi Belgian elokuussa 1914 ei ollut moottoroitua salamasotaa. Kukaan ei paahteessa jaksa enää laulaa Die Wacht am Rheiniä. Näin oli mahdollista välttää Ranskan Saksan vastaiselle rajalleen rakentamat voimakkaat linnoitteet. Sekin oli kova suoritus. Lännessä päämäärään pyritään koukkaamalla puolueettoman Belgian kautta ranskalaisten selustaan. 102 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 100 VUOT TA SIT TEN S aksalaisten suunnitelma sodan voittamiseksi oli yksinkertaisuudessaan nerokas. Sen jälkeen vuorossa on potentiaaliltaan vahva, mutta joukkonsa hitaasti liikkeelle saava Venäjä. Saksan sodanjohto ei odottanut läntiseltä naapuriltaan todellista vastarintaa. Aluksi huomio kiinnitetään länsirintamaan: Ranska ja sen avuksi tulevat brittiläiset joukot lyödään ratkaisutaistelussa. Läpimarssista tulisikin sota, johon pelätyt britit ehtisivät tuoda kokeneet joskin pienet siirtojoukkonsa mukaan. Läpimarssi juuttuu sodaksi Kiroilevat, janoiset saksalaisjoukot marssivat pitkin maanteitä
Uusi sota oli koneellinen. Uudet teknologiat eivät johtaneet nopeaan voittoon vaan neljän vuoden lihamyllyyn. BI BL IO TH EQ U E N AT IO N A LE D E FR A N C E. Sota juuttui paikoilleen koska kenelläkään ei ollut välinettä eikä osaamista vastata toisen osapuolen modernien aseiden voimaan. Meneillään ovat taistelut Dendermonden ja Oudegemin välillä. Belgialaiset sotilaat näyttävissä univormuissaan olivat taas kuin vanhasta maailmasta, jonka ensimmäinen maailmansota lopettaisi väkivaltaisesti. 103 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 n Belgialainen sotilas pitää tupakkitaukoa konekiväärin kahvoissa 100 vuotta sitten
Lisäksi asemiin oli sijoitettu pienempiä pikatykkejä sekä konekiväärejä. Belgia halusi varjella tiukasti puolueettomuuttaan ja oli sen vuoksi valmistautunut hyökkäyksiin useista suunnista kiinteällä linnoittamisella. Voimasuhteissakin Daavid kohtasi Goljatin. Painopistettä ei voitaisi muuttaa, linnakkeet eivät marssi. Sama toistuisi Belgiassa 25 vuotta myöhemmin. Vakavin heikkous oli liian alhainen suoja-arvo. n Saksalainen jalkaväen sotilas, elokuu 1914. W O RL D W A R I IN FA N TR Y IN C O LO U R PH O TO G RA PH S. Liègen osalta ketju käsitti peräti 12 linnoitusta sijoitettuna muutaman kilometrin välein. Belgian valtti Linnoitukset olivat Belgian valtti. Kussakin linnoituksessa oli muutaman sadan miehen vahvuinen varuskunta, joka käsitti tykkimiesten lisäksi myös jalkaväkeä. Kyseistä linnoitusketjua pidettiin yleisesti koko Euroopan vahvimpana. 104 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 100 VUOT TA SIT TEN hajottamaan voimansa. Lisäksi belgiarmeijan tukena taisteli komeisiin silinterihattuihin sonnustautunut Kansalliskaarti. Paksu Bertha puhuu Liègen linnoitteiden ympäristössä käytyä kamppailua pidetään koko sodan ensimmäisenä suurtaisteluna. Historioitsija Barbara Tuchman kuvaa puolen n Järeä 420 mm:n, eli saksalaisittain 42 cm:n, L/14 haupitsi eli Paksu Bertha (Dicke Bertha) oli saanut nimensä Kruppin teollisuussuvun pään Gustav Krupp von Bohlen und Halbachin puolison mukaan. Linnakkeisiin oli uponnut myös valtavasti resursseja. Miehistön laatu ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen, suurin osa heistä oli iäkkäämpiä reserviläisiä. Tykkejä linnoituksissa oli yhteensä nelisen sataa, kaikkein järeimpänä Grüsonwerke/Kruppin 210 mm:n haupitsit. Kevyen, raskaan ja järeän tykistön kehitys muutti sodan ja oli käytännössä vähintään yhtä merkittävä syy taistelujen juuttumiselle asemasodaksi kuin konekiväärikin. Tykistön ja ammusten kehitys oli mennyt ratkaisevasti eteenpäin. Maahan vyöryviä 34 saksalaisdivisioonaa vastaan Belgia pystyi mobilisoimaan vain kuusi jalkaväkisekä yhden ratsuväkidivisioonan. Se ainoa. Arvostettu linnoitusinsinööri Henri Alexis Brialmont oli 1880-luvulla suunnitellut Namurin ja Liègen ympäristöön erittäin vahvan linnoitusketjun, jonka tarkoituksena oli estää vihollisen pääsy Belgian sydänalueille. Se oli ollut 1880-luvulla riittävä, mutta muutama kymmenen vuotta myöhemmin tilanne oli toinen
Seurasi paha epäonnistuminen. Murjottujen Liègen linnoitusten oli yksi toisensa jälkeen antauduttava. Saksalaisten taktiikkana oli murtaa vastarinta massiivisilla jalkaväen hyökkäyksillä. Keisarin armeija oppi nopeasti. Viimeisenä Belgian trikoloria piti ylhäällä Fort Loncin Liègen luoteispuolella. Valtava räjähdys tappoi vajaa puolet 550-miehisestä puolustajakunnasta. n Belgialainen jalkaväen sotilas, elokuu 1914. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 105 vuosisadan jälkeenkin yhä pääosin ajantasaisessa klassikkokirjassaan Elokuun tykit sen kulkua seikkaperäisesti. Kuuluisin tykeistä oli peräti 420-millinen ”Paksu Bertha”, jonka mallikappale saatiin valmiiksi Kruppin tehtailla vuonna 1909. Viimeinen linnoitus Saksalaisten pommitus oli järjestelmällistä. Yksi syy sodan juuttumiseen asemasodaksi olikin se, että joukkojen liikkuvuus ja kyky keskittää joukkoja päättyi kun miehet purettiin junasta. n Kenraali Erich Ludendorff. W O RL D W A R I IN FA N TR Y IN C O LO U R PH O TO G RA PH S. Sota aikataulun mukaan ei toiminut ilman rautatietä. Polkupyöräjoukot edustivat ensimmäisen maailmansodan alkaessa joukkojen nopeinta kärkeä. Sen piiritys päättyi dramaattisesti 16.8., kun saksalainen kranaatti läpäisi suojapanssarin ja räjähti linnoituksen ruutivarastossa. BI BL IO TH EQ U E N AT IO N A LE D E FR A N C E > n Belgialaista jalkaväkeä polkupyörineen Boulognessa Ranskan puolella vuonna 1914. Liègen linnoitusten edustat täyttyivät ruumiskasoilla belgialaisten riemuitessa torjuntavoitostaan. Škodan tehdas Pilsenissä, tuolloisen Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian alaisessa Tšekissä, oli puolestaan valmistanut 305 mm:n mörssäreitä, jotka saatiin asemiin helpommin kuin Kruppin hirviötykit. Valtaosa armeijoista liikkui sata vuotta sitten jalan ja hevosvetoisesti. Kovalla vaivalla ne kuljetettiin paikalle. Alueella toimineen, myöhemmin legendaksi nousseen kenraali Erich Ludendorffin neuvosta käyttöön otettiin salaisina aseina pidetyt järeät tykit. Piiritysaseen tuhovoima oli murskaava mutta liikkuvuus erittäin heikko. Vahva varustus puolustautui sitkeästi päivästä toiseen
Rohkea komentaja sai marssia sotavankeuteen miekka mukanaan. He olivat ehtineet jo valloittaa maastoa hallitsevan Dinantin linnoituksen sekä Meuse-joen yli johtavan sillan. jalkaväkirykmentti valloitti uudelleen Dinantin linnoituksen ja sai haltuunsa strategisesti tärkeän Maasin sillan. Linnoitusmuseo ja hautapaikka Nykyään museona toimiva Fort Loncin on erinomainen esimerkki runsaan sadan vuoden takaisesta linnoitusajattelusta. De Gaullen joukko-osaston sinänsä urhean taistelun merkityksestä on myöhemmin kiistelty. Rikkoontuneita betoniraunioita törröttää esiin sieltä täältä. Päätie kulkee melkoisen läVähältä piti, ettei Ranskan – ja koko Euroopankin – historia muuttunut dramaattisesti Belgian alkutaisteluissa. Noin seitsemän kilometriä Liègen keskustasta sijaitseva linnoitus ei ole kovinkaan suosittu, joskus mustaksi turismiksikin kutsutun taistelupaikkaturismin kohde, ja sen löytäminen vaatii hieman paneutumista. Tuhoisan räjähdyksen epäiltiin tappaneen hänetkin, mutta niin vain pölyinen kenraali kömpi raunioista esiin. jalkaväkirykmentin 11. VK RANSKALAISEN LUUTNANTIN TULIKASTE Dinant, juuri tässä kohtaa käytiin elokuussa 1914 ankaria taisteluta, joissa de Gaullekin haavoittui.. Sodan loppuajan de Gaulle vietti vankileirillä. Kokemukset joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä suursodassa olivat tulevalle kenraalille paras mahdollinen käytännön koulu. Joka tapauksessa pistinhyökkäys mahdollisti sen, että 73. Myöhemmin yöllä nuori upseeri siirrettiin Arrasiin ja edelleen Pariisiin, jossa luoti viimein poistettiin. Rykmentinkomentajana toimi eversti Philippe Pétain, jonka tiet kohtasivat myöhemminkin de Gaullen kanssa. Pelkkä univormujen komeus ja palava hyökkäyshenki ei riittänyt, vaan piti käyttää myös tulivoimaa – ja taktista osaamista. Raivokkaassa konekiväärija tykistötulessa useita ranskalaisia kaatui tai haavoittui, joukossa polveensa osuman saanut de Gaulle. Dinantin kaupungin keskustassa käydyssä taistelussa haavoittui vakavasti Ranskan armeijan luutnantti, muuan Charles de Gaulle. Hän kunnostautui sielläkin useaan otteeseen ja sai ylennyksen kapteeniksi. Operaation jälkeen de Gaulle passitettiin Lyoniin toipumaan. Rykmentti komennettiin yöllä 14-15. Tervehtyneen de Gaullen osalta ensimmäinen maailmansota jatkui muun muassa Verdunin taistelussa. Liègen linnoitusten komentaja, kenraali Gérad Leman oli tuolloin henkilökohtaisesti paikalla Fort Loncinissa. komppanian ensimmäistä joukkuetta. Raskaat panssaritornit ovat vääntyneet kuin ohuet pellinpalat. Tavoitteena oli työntää saksalaiset takaisin klassisella pistinhyökkäyksellä. 106 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 100 VUOT TA SIT TEN Materiaalinen tuho on vieläkin nähtävillä linnoituksen raunioilla. Urakehitys kuitenkin väliaikaisesti tyssäsi, kun hän jäi vuonna 1916 saksalaisten vangiksi. elokuuta Meuse-joen (Maas-joki) rannalle Dinantiin eteneviä saksalaisia vastaan. Kun sota 3.8.1914 syttyi, nuori luutnantti de Gaulle komensi 33. Alun perin reserviin sijoitettu de Gaullen komppania sai käskyn vastahyökkäykseen
Miehistön ja huollon tilat oli sijoitettu kokonaan maan alle. Fort Loncinin valleilla ja sisätiloissa kiertely on palkitsevaa erityisesti linnoitushistorian harrastajille. Fort Loncinin varsinaiseen linnoitusosaan tutustumiseen kannattaa varata aikaa ainakin tunti. Belgian rikkaasta sotahistoriasta kiinnostuneille suosittelemme Suomen Sotilaan seuraamista. Turisteja ei juurikaan näkynyt. Pienen maan läpi on kautta historian rynnistetty eri suunnista. heltä, mutta pääsy museoalueelle on huomaamaton. kartta viereisellä sivulla). Toisen maailmansodan aikainen linnoitus Eben Emaël, josta kerroimme lehdessämme 4 vuotta sitten, löytyy aivan Fort Loncinin läheltä, Maastrictin eteläpuolelta (ks. Alue on sotahistoriallinen aarreaitta ja sieltä löytyy valtavasti niin linnoituksia kuin taistelupaikkoja ja museoita. Aiemmissa numeroissa olemme kertoneet muun muassa Atlantin vallista (2014), Ardennien taisteluista (2005) ja Eben Emaëlista sekä maahanlaskuoperaatioista vuonna 1940 (2010). Käytössä oli myös mekaaninen ilmastointi ruutikaasujen poistamiseksi. Oppaaksi löydettiin nuori mies, joka osasi korkeintaan välttävästi englantia. Kesäisenä sunnuntai-iltapäivänä Fort Loncinissa oli koolla paikallisia sotahistorian harrastajia. Myös aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen. Se on muodoltaan kolmio, jonka kanta on 300 metriä ja kumpikin sivu 250 metriä. Suomalaiskävijä voi pohtia samankal>. Huomio kiinnittyi siihen, että mahdollisimman pieni osa linnoituksesta oli maan pinnan yläpuolella. Aloitimme alueen kierroksen museosta, jossa on vaikuttava katsaus Belgian sotahistoriaan. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 107 n Avustajamme, tämän jutun kirjoittajan Vesa Keinosen kesällä 2013 ottamat kuvat tällä ja edellisellä sivulla Loncinin linnoituksesta antavat väläyksen taisteluista ja niiden ankaruudesta sata vuotta sitten. Kesällä paikka oli avoinna vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-16
Belgiassa uuteen nousuun kääntynyt Ludendorfin ura lähti rakettimaiseen kiitoon, kun yhdessä eläkkeeltä sotaan hälytetyn vanhan sotaratsun von Hindenburgin kanssa hän sai venäläisistä voiton Tannenbergissä ja Masurian järvillä heti Liègen voittojen jälkeen. Jos et pysy kilvassa mukana, niin tuhoudut – tai sinut kierretään. Heidän nimiään, valokuviaan ja esineistöään on nähtävillä linnoituksen sisäosissa. Vastapuoli kehittää aina uutta teknologiaa ja taktiikoita. Harrastetaan siis jälkiviisastelua hieman nytkin. Alueella liikkuessa tulee luonnollisesti huomioida, että kyseessä on noin 250:n velvollisuutensa loppuun saakka täyttäneen belgisotilaan hautapaikka. Oliko viivytys Belgiassa kohtalokas. W O RL D W A R I IN FA N TR Y IN C O LO U R PH O TO G RA PH S. Ulkopuolella on taas lukuisia puolustajille pystytettyjä muistomerkkejä. Belgialaisten puolustus viivyttikin eteneviä saksalaisia lähes kolme viikkoa. Mutta hyökkäys lännessä viivästyi näin entisestään, ja briteille jäi aikaa laivata mannermaalle oma siirtoarmeijansa (BEF, British Expeditionary Force), joka osallistui laajamittaisesti taisteluihin ensimmäistä kertaa Belgian Monsissa 22.8. Saksa joutui myös hyvin tiukille idässä, jossa Venäjä yllätti nopeudellaan ja tunkeutui syvälle Saksan Preussiin. Spekulointi historiallisilla tapauksilla on kiehtovaa, ja kun pidetään jalat maassa, se voi olla opettavaistakin. Tämä oli yhdeksän päivää enemmän kuin suunnitelmiin oli merkitty. 108 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 100 VUOT TA SIT TEN taisuuksia ja eroja vaikkapa Salpalinjaan. Liègen alueen linnoitusketjun lopullinen valtaaminen vei saksalaisilta 11 päivää. Vankkakaan linnoite tai muukaan puolustusmuoto ei ole ikuinen, ja se sitoo puolustajan voimavaroja sekä resursseja yhteen maantieteellisesti staattiseen ratkaisuun. n Ranskalainen jalkaväen sotilas, elokuu 1914. Tänä aikana Saksa ei pystynyt keskittämään joukkojaan päävihollista eli Ranskaa vastaan. Taivaalla näkyy uuden ajan ennusmerkki, ranskalainen ilmalaiva Dupuy de Lome, yksi uuden maailman ja uuden sodankäynnin teknologioista. Strategisesti myös tärkeän Namurin ympäristön keisarin joukot valloittivat vasta 20.8. n Ranskalainen ratsuväki marssii vaaleansinisissä päähineissään ja takeissaan ja kirkkaan punaisissa housuissaan ratsain läpi kaupungin, kuin viimeisenä väläyksenä menneestä maailmasta
Ympärysvallat saivat ratkaisevan torjuntavoiton syyskuun puolivälissä Marne-joella. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian järeä motorisoitu mörssäri kuvattuna Brysselissä syksyllä 1914. SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 109 Von Schlieffenin koukkaussuunnitelma ei juuri sallinut viivytyksiä. Belgian vastarinta oli ympärysvalloille myös tärkeä moraalinen voitto. Lopulta se särkisi koko hienon mekanismin. n Apua liittolaiselle. Tulevissa numeroissa lisää ensimmäisen maailmansodan muista näyttämöistä, myös itärintamalta ja suomalaisten kohtaloista sodassa. Tämän voiton siemenet oli kuitenkin kylvetty jo useita viikkoja aikaisemmin Belgian alueen sitkeissä viivytystaisteluissa. Itävaltalaisen tykistön ilmestyminen saksalaisen rinnalle Belgiaan sai Britannian ja Ranskan julistamaan viimein sodan myös Itävalta-Unkarille. Saksan yleisesikunnan tarkkaan viritettyyn koneistoon oli näin päässyt ikävästi hiertävä belgialainen hiekanjyvä. Se osoitti maailmalle, että voittamattomana pidetty ja ihailtu Saksan armeija oli lyötävissä. Tällä tykillä ammuttiin Namurin ja Maubeugen linnakkeita. W O RL D W A R I IN FA N TR Y IN C O LO U R PH O TO G RA PH S. n Iso-Brittannian jalkaväen sotilas, elokuu 1914
Sodan päätyttyä hävinneet lyötiin polvilleen ja suuren sodan julistettiin lopettaneen kaikki sodat. TEK S TI: VESA KEINONEN. Sodan rumat kasvot saivat viimeisen kesän näyttämään vuosien päästä kauniina. 110 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 100 VUOT TA SIT TEN SOTA, JOKA PÄÄTTI VANHAN MAAILMAN Sotaa aikataulun mukaan Ensimmäinen maailmansota lopetti kauniiksi aikakaudeksi kutsutun aikakauden, joka oli kaunis vain etuoikeutetuille, eikä aina heillekään
111 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014
Ensimmäisen maailmansodan juuret löytyvät kuitenkin paljon syvemmältä. Brittien koiravetoinen raskas konekivääri miehistöineen. Imperiumin laidalta olivat saapuneet Arrasin luoteispuolelle lentotukikohtaansa kuvan AFC:n (Australian Flying Corps) 69th Australian Squadronin australialaiset sotilaat. Siitä tuli ensimmäinen maailmansota. Teknologinen kehitys oli mahdollistanut uudet, järkyttävää tuhoa aikaan saavat aseet: ensin konekivääri, uudet tehokkaammat järeät ja raskaat sekä nopeat kevyet tykit, piikkilanka ja sodan myötä myrkkykaasut, yhä merkittävämpinä lentokoneet ja lopulta myös panssarit, jotka yhdessä hallitsisivat taistelukenttää. Sotaa edeltäneiden vuosikymmenien monimutkainen liittokuntapolitiikka, kiihkoilevan kansallismielisyyden nousu ja imperiumien taistelu johtoasemasta nähdään nykyäänkin keskeisiksi konfliktin syiksi. Niitä voi hakea yhteiskuntien, talouselämän ja kansainvälisen diplomatian rakenteista. Kuvan kone on R.E.8 ja kuvassa sen pommikuormaa valmistellaan sotalennolle. BI BL IO TH EQ U E N AT IO N A LE D E FR A N C E n Sota teknistyi, mutta eläimet saivat yhä kantaa kovan taakan sotakentällä. Kokemuksena vuosien 1914–18 sota oli kaikille osapuolille täysin uudenlainen. A U ST RA LI A N W A R M EM O RI A L. Kuva vuodelta 1914. Konflikti lähti käyntiin kuin peli, joka toimi omalla pirullisella logiikallaan. Brittiarmeijalla oli sodan alkaessa kaikkein ajanmukaisin mieskohtainen varustus. Toki se johti myös seurauksiin, jotka olivat katsojasta riippuen myönteisiä. Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Frans Ferdinandin murha Sarajevossa 28.6.1914 laukaisi viritetyn kellopelin, joka vaihe vaihteelta johti suurvaltojen väliseen konfliktiin. n Sota nousi siiville ja kosketti kaukaistenkin maiden asukkaita. 112 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 100 VUOT TA SIT TEN E lokuussa sata vuotta sitten käynnistynyt ensimmäinen maailmansota oli kaikille sen osapuolille murhenäytelmä vailla vertaa. Sodan alkuvaiheessa perin harva uskoi vuosien pituiseen sotaan, joka vaatisi miljoonauhrit
Sotaa käytiin nyt maalla, merellä, ilmassa ja myös pinnan alla. > n Rahtilaiva uppoaa. Tieteen huimat keksinnöt eivät mahdollistaneet pelkästään entistä tehokkaampaa tappamista vaan myös hengissä pysymisen tappamista varten. Se mahdollisti walesilaiskaivosmiesten poikien mielipuoliset rynnäköt päin ruhrilaispoikien konekiväärejä kerta toisensa jälkeen. Maailmanhistorian eniten upottanut sukellusvenekippari on yhä ensimmäisen maailmansodan Saksan keisarillisen laivaston kapteeniluutnantti Lothar Arnauld de la Periere 453 700 tonnin upotusmäärällään. Saksalaiset sukellusvenepäälliköt saavuttivat ensimmäisessä maailmansodassa tonnistoupotusennätyksiä, joita ei ylitetty edes seuraavassa sodassa. Maatalousja teollisuustyöväestö oli tottunut tahdottomaan tottelemiseen ja alistumaan kohtaloonsa. 113 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Tieteen riemuvoitto Myös armeijoiden koko ylitti kaikki aikaisemmat. Kulkutaudit pysyivät uuden lääketieteen avulla kurissa aina sodan loppuun asti. Miehiä tapatettiin sumeilematta Verdunin, Ypresin, Sommen, Tannenbergin ja vähemmän tunnettujen näyttämöiden kuten Kaukasian, Galitsian ja Gallipolin kaltaisissa massateurastuksissa, mutta suurvallat pystyivät aina vaan polkaisemaan uusia värvättyjä taisteluhautoihin. n Siellä jossain, itärintamalla, todennäköisesti kevättalvella 1915. Sitten tuli espanjantauti, joka muistutti vielä kerran siitä, kumpi olisi herra, ihminen ja tiede vai luonto. Saksalainen Fokker E.II 35/15 lentää matalalla.
Venäläiset saapuvat Marseilleen. 114 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 100 VUOT TA SIT TEN 114 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Kansanjoukot saatiin sodan päämäärien taakse myös lehdistön, julisteiden ja puhujien avulla toteutetulla tehokkaalla propagandalla. N AT IO N A L A RC H IV E/ O FF IC IA L G ER M A N PH O TO G RA PH O F W W I n Panssarit muuttivat taistelukenttää sodan lopulla. Tykillä pommitettiin vuonna 1918 Pariisia. BI BL IO TH EQ U E N AT IO N A LE D E FR A N C E n Saksalainen tykkimies käsittelee itseään isompaa 380 mm:n kranaattia. Niinpä vaunut jäivätkin lähinnä jalkaväen mukana liikkuviksi panssaroiduiksi asepesäkkeiksi. Uudessa sodassa joukkoja siirreltiin pallon puoliskolta toiselle. Yksikään sotivan maan kansalainen ei voinut pysytellä konfliktista erossa. Kanuuna ampui 750 kiloisen miinakranaattinsa yli 34 kilometrin päähän. Tykki oli alkujaan laivatykki ja sillä voitiin ampua ajan mittapuuhun huomattavan nopeasti. Vuosien 1914–18 maailmanpalo näkyi maailmankartalla. Monet vanhat imperiumit lyötiin murskaksi, neljä keisarikuntaa katosi ja uusia valtioita syntyi, Suomikin. Uusin tutkimus on tuonut esiin myös alaikäisten sotilaiden suuren osuuden eri armeijoissa. Näiden sotien järjestys on nykyisen maailmanjärjestyksemme perusta. Ensimmäisen maailmansodan vaunut olivat kuitenkin varsin hitaita, haavoittuvia ja epäluotettavia. Äärimmilleen venynyt Venäjä lähetti kovia kärsineestä armeijastaan 45 000 miestä avuksi Ranskaan. N AT IO N A L LI BR A RY O F SC O TL A N D n Apua merten taa. Taustalla näkyy ase, usein virheellisesti Paksuksi Berthaksi kutsuttu ”Langer Max”, Pitkä Max, eli järeä 38 cm:n SK L/45 rautatiekanuuna. Sadan vuoden takainen mittelö jatkui neljännesvuosisata myöhemmin. Uusi uljas maailma Ensimmäinen maailmansota näkyy luonamme yhä, joka päivä. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen aidosti täysimittainen sota, johon oli kytketty kaikki valtioiden ja kansojen voimavarat. Myöskään vaunutaktiikka ei ehtinyt kehittyä vielä sodan aikana. Kuva on autenttisuudessaan hyvin poikkeuksellinen ensimmäisen maailmansodan valokuva. Brittivaunun oikealla puolella maassa näkyvät kaasunaamarein varustetut kuolleet saksalaissotilaat ovat menehtyneet vain minuutteja ennen kuvan ottoa brittiläisen ratsuväen surmaamina.. Ranskan armeija oli vuonna 1916 katkeamaisillaan
Sodan jälkeen haluttiin rakentaa uusi uljas maailma. Kuitenkin kysymys syyllisyydestä on paljon monimutkaisempi. Tähän päälle tulivat vielä suuret siviilitappiot. Maailmansodat samaa kokonaisuutta. Historioitsijoista osa niputtaa yhteen molemmat maailmansodat ja vielä kylmän sodankin. n Kaasu oli yksi uuden sodan uusista kauhuista. Ikuisuusaihe on, olisiko toista maailmansotaa lainkaan voinut syttyä ilman ensimmäistä. Täysin ilman vastuuta ei selvinne yksikään sodan osapuolista. On kuitenkin vaikea kuvitella bolsevikkien valtaannousua Venäjällä, fasistivaltaa Italiassa tai natsien nousua Saksassa ilman vuosien 1914–18 murhenäytelmää. Häviäjät lähtivät tuhoisiin yhteiskuntakokeiluihin, joiden laskua maksamme yhä. Arvioiden mukaan sodassa kaatui vajaa 10 miljoonaa sotilasta. Kuka sitten oli syypää sotaan. Samalla suuri sota oli kenties viimeinen sota, jossa sotilaita kuoli enemmän kuin siviileitä. Tässä saksalaiset hyökkäävät taistelukaasun ja savun läpi Flanderissa syyskuussa 1917.. Vuoden 1918 jälkeiset rauhansopimukset syyllistivät – tottakai – hävinneen Saksan ja sen liittolaiset. Esimerkiksi Eric Hobsbawm näkee klassikkokirjassaan Äärimmäisyyksien aika vuoden 1914 Sarajevon laukauksista alkaneen ”pitkän 1900-luvun”, joka päättyi vasta Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991. 115 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 Vaikutukset eri maiden väestökehitykseen olivat merkittävät, etenkin jos huomioidaan sodan oheisseuraukset. Maailmansotaa seurannut influenssaepidemia eli espanjantauti vei manan majoille suunnilleen saman verran. Kysymykseen ei saada koskaan vastausta
Puolustustaistelussa oli monia sissisodan piirteitä. Sillat, tunnelit ja tiet tuhottiin. Tapahtui sala-ampumisia tai ei, seuraukset belgialaisille olivat joka tapauksessa kohtalokkaat, ja saksalaisten toiminta oli ja on yhä kiistatta tuomittavaa ja häpeällistä. Esimerkiksi Dinantissa ja Leuvenissa saksalaiset ottivat satoja siviilejä panttivangeiksi ja lopulta teloittivat heidät. Saksan armeijan eteneminen Belgiaan ei loppukesällä 1914 sujunutkaan yleisesikunnan suunnitelmien mukaan. Tapahtumia Belgiassa sotki myös belgialaisten kansalliskaartilaisten toisinaan epämääräinen sotilasvaatetus, informaatiokatkokset sekä huhumylly. 116 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 SODANK ÄYNTI V ilhelm II:n keisarikunta nujerrettiin jo alkusyksystä 1914 pahemman kerran uudella rintamanosalla – propagandasodassa. Monen mieliin palautui muutama kymmenen vuotta aikaisemmin käyty Saksan–Ranskan sota, jossa siviiliasuiset ranskalaiset sala-ampujat eli francs-tireurs olivat saksalaisille suuri ongelma. Belgian armeija teki kuningas Albert I:n johdolla sitkeää vastarintaa. Propagandan merkitys sodankäynnissä on noista ajoista vain korostunut, mikä nykyisessä Ukrainan kriisissäkin hyvin huomataan. Epäsymmetristä informaatioja sissisotaa sadan vuoden takaa TEK S TI: VESA KEINONEN. Mutta kylvettiinkö tappion siemenet jo syksyllä 1914. Liikkeelle lähti juttuja, joiden mukaan belgialaiset siviilit ampuivat piilosta saksalaisia upseereita ja sotilaita. Saksan marssi Belgiaan olikin informaatiosodan ja epäsymmetrian esinäytöksiä. Belgian kärsimät tuhot ensimmäisen SAKSA HÄVISI PROPAGANDASODAN HETI Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan vuonna 1918. Väsyneet ja varmasti turhautuneetkin saksalaisjoukot reagoivat vastoinkäymisiin
Lienee selvää, että Belgiasta kantautuneet tiedot ja huhut eivät Saksan asemaa ainakaan vahvistaneet. Saksalaiset teloittivat noin 6 000 siviiliä ja 25 000 kotia tuhottiin tai tuhoutui taistelujen melskeessä. Parhaat toimittajat ja mainospiirtäjät valjastettiin luomaan kuvaa petomaisesta vihollisesta, ”joka syö elävältä belgialaisia lapsia, raiskaa ja hirttää nunnia sekä ristiinnaulitsee rauhallisia kansalaisia”. 117 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 maailmansodan aikana olivat kokonaisuudessaankin huomattavat. On tosiasia, että Saksan armeija syyllistyi etenkin vuonna 1914 huomattaviin rikoksiin kansainvälistä oikeutta kohtaan, jo tuon ajan normiston mukaan. Britit loivat syvälle mieliin jääneen kuvan ”raakalaismaisesta saksalaishunnista”. Mitä historiantutkimus sitten sanoo. Tälle viholliskuvalle oli – natsijohtajien henkilöhahmoilla päivitettynä – paljonkin käyttöä toisen maailmansodan aikana. Satunnaiset kauhukertomukset koottiin raportiksi, joka ilmestyi keväällä 1915. Tuorein tutkimus myöntää brittien ja muiden ympärysvaltojen propagandan usein vahvankin liioittelun, mutta se ei kuitenkaan vapauta saksalaisia vastuusta. Etenkin kun keisarikunnan vastapropaganda jäi kovin laimeaksi. Kyseinen raportti käännettiin kymmenelle kielelle, ja sitä levitettiin tehokkaasti eri maihin. Saksalaisten julmuudet Belgiassa kääntyivät itseään vastaan. Vaikutti maailman mielipiteeseen Britannian hallinnolle ja propagandisteille heti sodan alussa Belgiasta tihkuneet tiedot olivat varsinainen onnenpotku. Propagandasodassa syntyi kätevä oheistuotekin. Moinen kauhugalleria olikin paljon tehokkaampi yleisen mielipiteen muokkaaja kuin kuivakka diplomaattinen paheksunta Saksan tekemästä Belgian puolueettomuuden loukkaamisesta. Ympärysvaltojen sotaponnistelujen kannalta oli erityisen tärkeää saada niitä julki Yhdysvalloissa, mikä onnistuikin. Kauhutarinat Belgiasta saivat laajaa julkisuutta myös Britannian ulkopuolella. 1,5 miljoonaa belgialaista joutui pakolaiseksi ja yli 100 000 passitettiin ankaraan pakkotyöhön Saksaan. On mahdotonta sanoa, kuinka paljon propaganda vaikutti maailman asenteisiin Saksaa ja muita keskusvaltoja kohtaan
Menetetyistä noin 400 000 miehestä peräti 260 000 kirjattiin kadonneeksi. ONKO NIIN , että olemme tottuneet myös sotahistoriassa uutisviestinnän tapaan nojautumaan vain läntiseen näkemykseen. P.S. PUNA-ARMEIJAN menestykseen vaikutti osaltaan se, että siellä oli opittu saksalaisten taktiikka kahden vuoden taisteluiden aikana. Niin suureksi, että vuonna 1994 valmistuneelle huipputehokkaalle Oskar ll -luokan ohjussukellusveneelle annettiin kunniakkaan taistelun nimi Kursk. Operaatio Overlord oli suurin ja vaativin maihinnousu, joka maailmanhistoriassa on tehty (ja tehdään, siitä pitävät huolen ydinaseet). Saksan keskeisen armeijaryhmän rintama Valko-Venäjällä siirtyi tuossa operaatiossa vajaassa kahdessa kuukaudessa 600 kilometriä länteen. Taktiikassa saksalaiset olivat Normandiassa selvästi länsiliittoutuneita etevämpiä. BAGRATIONIA voi verrata Normandiaan, varsinkin kun taistelut riehuivat Valko-Venäjällä ja Normandiassa samaan aikaan. Näin hyvin meillä tunnetaan suuren isänmaallisen sodan historiaa. Niinpä esimerkiksi pääosa Saksan panssaridivisioonista oli Ukrainassa niin kaukana, ettei niitä ehditty siirtää Valko-Venäjällä tapahtunutta hyökkäystä torjumaan. Liittoutuneiden tappiot kesäkuun 6. päivänä Normandian maihinnousupäivän, D-Dayn, aikana olivat noin 10 000 miestä. Vastaavasti valmistelut salattiin huolellisesti tulevalla operaatioalueella. Liittoutuneiden joukkoja Normandiassa johtanut marsalkka Montgomery ei ollut oppinut mitään kokemuksistaan 8. PUNA-ARMEIJAN suurvoitto ei ollut ilmainen. Puna-armeijan tappiot olivat samaan aikaan 11 500 miestä päivässä. Stalinin kostoksikin kutsuttu operaatio Bagration alkoi pari päivää operaatio Barbarossan kolmevuotispäivän jälkeen. Voin itsekritiikkinä todeta, että minullekin valkeni operaatio Bagrationin merkitys vasta jokin viikko sitten luettuani aiheesta artikkelin (Militärhistoria 6/2014). OPERAATIO BAGRATION oli valtava 1,7 miljoonan miehen ja 5 000 panssarivaunun voimin tehty sotaliike. Stalin antoi saksalaisten siivota pois puolalaiset patriootit, joista olisi saattanut olla harmia suunnitellulle Puolan kommunistihallinnolle. Sota kuitenkin ratkaistiin itärintaman molemmilla puolilla huippuraskaat tappiot vaatineissa taisteluissa. Moni muukin puna-laivaston alus kastettiin suuren isänmaallisen sodan voittojen mukaan. Samaan aikaan länsiliittoutuneet etenivät Normandiassa muutamia kymmeniä kilometrejä. Jukka Knuuti Operaatio Bagration – Unohdettu suurtaistelu. Siis kahden kuukauden ajan puna-armeijan tappiot olivat joka päivä suuremmat kuin länsiliittoutuneiden menetykset sodan pahimpana päivänä. Se päättyi ratkaisemattomana. Kun Kursk upposi dramaattisesti elokuussa 2000, ihmetteli entinen pääministeri Kalevi Sorsa, miksi aluksella oli sisämaakaupungin nimi. Vastassa olleet 500 000 saksalaista eivät voineet pysäyttää vyöryä. OPERAATIO BAGRATION pysäytettiin elokuussa, kun hyökkäys oli edennyt Puolassa Varsovan porteille. 118 SUOMEN SOTILAS 4 • 2014 KNUUTI TÄNÄ KESÄNÄ on juhlittu Normandian maihinnousun 70-vuotisjuhlia. Puna-armeijan operaatio toteutettiin massiivisen maskirovkan, harhautuksen turvin. Operaatio Bagrationia paremmin tunnetaan heinäkuussa 1943 käyty Kurskin taistelu, maailman kaikkien aikojen suurin panssaritaistelu. Puna-armeija katseli kyynisesti vierestä, kun saksalaiset murskasivat Varsovan kansannousun. Rintama romahti niin, että joukot ennemmin pakenivat kuin taistelivat. Perääntymisen sekasortoisuus kuvastuu myös saksalaisten tappioissa. Vitebskissä saksalaiset menettivät näin kokonaisen armeijakunnan. Mutta koska saksalaiset keskeyttivät hyökkäyksensä eivätkä pystyneet koskaan korvaamaan menetettyjä panssarivaunujaan, saattoi Neuvostoliitto tulkita taistelun suureksi voitokseen. Kesä–elokuun taistelujen aikana länsiliittoutuneiden tappiot kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina olivat keskimäärin noin 2 500 miestä päivässä. Ukrainassa tehdyillä tekaistuilla joukkojensiirroilla, viestiliikenteellä ja valelaitteilla saatiin saksalaiset uskomaan, että odotettavissa oleva suurhyökkäys tapahtuisi siellä. Kokonaiset joukkoosastot ja monet esikunnat hävisivät kokonaan. Missään en huomannut juhlitun samaan aikaan tapahtunutta toisen maailmansodan erästä suurinta taistelua. SAKSAN JOUKKOJEN romahdusta edesauttoi Hitlerin kielto perääntyä. Neuvostojoukot menettivät operaatio Bagrationissa 765 000 miestä, joista kaatuneina 178 000 miestä. Normandia oli liittoutuneiden jättisuoritus, joka jätti varjoonsa puna-armeijan saavutukset. armeijan johdossa Pohjois-Afrikassa
N arvan rintama piti Sinimäissä ja pelasti Suomen. Suomen Sotilaan seuraavassa numerossa kerromme, mitä näimme lukijoidemme kanssa taistelupaikoilla Virossa, Inkerinmaalla ja Karjalan kannaksella. Suomen Sotilaan lukijamatkalaiset tutustuivat ratkaisun paikkoihin elokuussa. Luetettavasti, mukavasti, laadukkaasti ja edullisesti. Lue mitä tapahtui Suomenlahden etelärannalla 70 vuotta sitten. Suomi pelastettiin Sinimäissä www.suomensotilas.fi/fi/tilaa. Tilaa Suomen Sotilas ja pääset mukaan nojatuolimatkalle menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteenkin
Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta 23.5.2014 alkaen. Tilaa nyt. 15 euroa). Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334