Suomen Sotilas 4/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 5 • 1 3 , 5 € ARMATA: VENÄJÄN NYRKKI | SUOMEN SOTILAAT PUOLASSA | SOININ LINJA
Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Isänmaan hyväksi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN vallitsevaa ihmiskuvaa, johtamistapoja ja organisointia on uudistettava kaikkialla tuotantoelämästä julkiseen hallintoon ja maanpuolustukseen. Oikeanlaisia ihmisiä on valmennettava oikeanlaisiin tehtäviin. Luottamuksen mukana kulkee myös vastuu, ja vastuun on oltava todellista myös epäonnistuttaessa. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Tehtävätaktisesti. Tehtävätaktiikan ja yritysmaailmasta tutun lean management -periaatteen pitää siirtyä puheen tasolta syvälle organisaatioiden sieluun ja sieltä jokapäiväiseen arkeen. Määräaikaistilausta ei voi perua. Koulutuksen ja osaamisen tuoma hyöty ja siihen käytetty taloudellinen investointi valuu hukkaan, samalla kun osaajat turhautuvat ja menettävät motivaationsa ja lopulta myös työmoraalinsa. Se on laatu – tehokkuus ja ketteryys. Jos osaajille ei anneta vastuuta ja siihen kuuluvaa valtaa sekä vapautta, vie organisaatio ja johto pois osan siitä tehosta, jota kalliilla koulutuksella on ostettu. Ei siksi, että saisi tittelin ja olisi hienoa ja avartavaa opiskella. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Kuinka se on saavutettavissa. Jos kalliilla koulutettuja ihmisiä johdetaan tällä vuosituhannella samoilla metodeilla ja ihmiskuvalla kuin lukutaidotonta halpatyövoimaa johdettiin sata vuotta sitten, on edessä tappio. Siksi heitä on koulun penkillä julkisin varoin istutettu. Oleellista ei kuitenkaan ole koulutuksen määrä vaan sen laatu. Opiskelu ei ole itsetarkoituksellinen perusoikeus, vaan sen on palveltava yksilön itsensä lisäksi myös yhteiskuntaa, joka opinnot on maksanut. SUOMELLA on hyvät mahdollisuudet pärjätä jatkossakin, mutta vain olemalla parempi ja tehokkaampi. OIKEIN JA OIKEAAN asiaan koulutetusta ihmisestä saa aina enemmän irti kuin kouluttamattomasta. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 5/2015 ilmestyy marraskuussa 2015. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 9.9.2015 PIENELLÄ TOIMIJALLA on vain yksi mahdollisuus menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta osaammeko ottaa koulutetusta väestä tehoja ulos. Materiaalia ja resursseja tarvitaan, mutta tärkein resurssi ja materiaali ovat ihmiset, ja se kuinka meistä otetaan teho irti. Jälkimmäinen on organisointia ja johtamista. TÄRKEINTÄ on panostaa ihmiseen ja osaamiseen sekä organisointiin ja johtamiseen, olipa kyse sitten tuotannosta ja talouselämästä, julkisesta sektorista ja hallinnosta tai esimerkiksi maanpuolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta. Aineistopäivä 25.9.2015. On luovuttava tarpeettomista työvaiheista ja annettava tekijöiden vastata työstään ja vaikuttaa siihen, kuinka he työnsä tekevät. Huonolla johtamisella ja heikolla organisoinnilla voidaan kuitenkin pilata hyvin koulutetun ihmisen työn tuotos. OLEMME yksi maailman parhaiten koulutetuista kansoista. Osaavaan alaiseen ja esikuntaan on luotettava. Onko koulutuksesta tulossa vain irrallinen kuluerä, joka ei palvelekaan tuottavuutta. HYVIN KOULUTETTU osaaja on parhaimmillaan, kun häntä johdetaan tehtävätaktisesti. Suomessa tulisikin ymmärtää, että pää punaisena nyrkkiä pöytään hakkaava, alaisiaan, esikuntiaan ja työtovereitaan kuuntelematon management by perkele -johtaminen on tehoton ja väärä tapa johtaa ja organisoida koulutettujen ihmisten työtä
Jos sata vuotta sitten pidettiin perusteltuna organisoida vaikkapa sotavoimat sen mukaan, liikkuuko lavetti maalla, merellä vai ilmassa, ei se ole mikään syy tehdä niin jatkossakin. – Eeva Vänskä PUOLUSTUSVOIMAT 88 Byrokraatit strategeina – Jaakko Puuperä 95 Myers–Briggs-tyyppi-indikaattori – Jaakko Puuperä KNUUTI 98 Venäjä uhkaa ruotsiksi – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 59 Kannen kuva: Kristina Swaan/Amfibieregementet 1 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI S iiloutuminen lisää tuottamatonta työtä. Koko julkisen sektorin organisoiminen sen mukaan, mikä on toiminnan tavoite ja vaikutus, eikä sen mukaan, kuka ikivanhan mallin mukaan lokeroidussa hallinnossa omistaa kyseisen resurssin, toisi miljardien säästöt ja tehonlisän. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Vaihtoehtona on jäädä muiden jalkoihin.. Julkaistava aineisto. – Eeva Vänskä 79 Mitä ydinenergia on?– Jaakko Puuperä 80 Ydinjäte säilötään varmasti – Eeva Vänskä 85 Mikä on ydinvoiman hinta. JATKOSOTA FOKKERIN JA MORANEN PUIKOISSA Topi Vuorinen oli yksi tuhansista toisen maailmansodan lentäjistä – yksi viimeisistä, joita on enää joukossamme. – Tuomo Valve 34 Jehu-taisteluvene – Tuomo Valve 36 HMS Ocean – Tuomo Valve 38 USS San Antonio – Tuomo Valve 46 Armata, osa II – Aleksei Kettunen 51 Taistelupanssareiden sukupolvet – Aleksei Kettunen 55 Panssarivaunujen ballistinen suoja – Aleksei Kettunen SUOMEN SOTILAAT 60 Sotalentäjä Topi Vuorisen sota – Eeva Olsson ja Jaakko Puuperä 73 Ässiä ja ohjaajia – Tuomas Kraft TURVALLISUUS 75 Onko ydinvoima turvallista. Suomi voisi olla tässä edelläkävijä. Minkälainen viime keväänä viimeiseen iltahuutoon kutsutun nuoren, taitavan lentäjän ja upseerin sota laadullisesti ajastaan jälkeen jääneellä kalustolla oli yli 70 vuotta sitten. 60 TURVALLISUUSPOLITIIKKA 7 Ulkoministeri Soini Suomen linjalla – Kari Kuusela JYVÄLLÄ 12 Turvallisuuskatsaus 16 Reserviläiskirje, Arctic Challenge Exercise, Vedenalainen toiminta – Pekka Mäkelä 17 Wihuri 2015 – Pekka Mäkelä 18 Merivoimille Jehut, Robonic teki kaupat, Uusia hankintoja, Aselakiin muutoksia – Pekka Mäkelä 19 Ilmavoimat pommittivat, Venäläisten kiinteistökaupat, Hanssin-Jukka, Reserviläisten toimintaoikeudet – Pekka Mäkelä 20 Ohjushävittäjä vierailulla, Suomen tiedustelu, Naiset kutsuntoihin. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Tilaajarekisteri. – Pekka Mäkelä 21 Hornetit ja Typhoonit yhdessä, Lisää rahaa puolustukseen – Pekka Mäkelä 21 Maailmalta – Pekka Mäkelä 25 Rannikkokomppania harjoittelee – Pekka Laatu 27 Kari kommentoi: Se suuri sota – Kari Kuusela TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA 28 Pommerin sota...harjoitus – Tuomo Valve 33 Mikä on AMPH Fincoy
Suomen Sotilas oli paikan päällä, kun suomalaisista vapaaehtoisista reserviläisistä koottu maihinnousuosasto rantautui Puolaan Naton suuren Baltops-harjoituksen huipentumana. Suoja on yksi panssariaseen ominaisuuksista. Se on ensimmäinen neljännen, toisen maailmansodan jälkeisen, panssarivaunupolven edustaja, ja se pakottaa mahdolliset vastustajat vastaamaan uudella vaunulla tai vastatoimilla uuden venäläisen vaunuperheen torjumiseksi. Suomen Sotilas penkoi kolmen edellisen vaunusukupolven vaiheet ja suojan uudet tuulet. JYVÄLLÄ 46 28 12. ARMATA OSA II BALTOPS 2015 ARMATA on Venäjän avaus panssaripelissä. Suomalaisille ammattisotilaille ja asevelvollisille Baltops oli hyvä opetus puolustushaarayhteistyöstä ja kansainvälisen yhteistyön voimasta. Suomalaisten asevelvollisten osaaminen yllätti Nato-kenraalit
6 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TURVALLISUUSPOLITIIKK A
Tapaaminen järjestyi yllättävän nopeasti, kiireinen ulkoministeri ja suuren puolueen puheenjohtaja otti toimittajamme vastaan Merikasarmissa ja vastasi kysymyksiin asiantuntevasti ja perusteellisesti. HAASTATTELU: KARI KUUSELA . KUVAT: JAAKKO PUUPERÄ SUOMEN LINJALLA Haastattelussa ulkoministeri Timo Soini. . SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 7 Suomen Sotilas tapasi elokuussa ulkoministeri Timo Soinin. Mutta kuinka uusi mies ja uusi puolue ulkopolitiikan avainpaikalla vaikuttaa Suomen linjaan. Soinin olemuksesta henkii itsevarmuus, johtajuus ja samalla voimastaan tietoisen leppoisuus. Haastattelijalle tulee vaikutelma, että nyt Timo Soini tekee sitä, mitä hän on jo pitkään halunnut, ja hän on asemaansa ulkoministerinä tyytyväinen
Viime vuosina on maailmalla tapahtunut paljon, Krimin niemimaa on vaihtanut omistajaa, Ukrainassa on taisteltu, ISIS ja Boko Haram ryhtyneet tosissaan terrorisoimaan ja niin edelleen. Isot päälinjat eivät ole muuttuneet, eivätkä ne ole yksin ulkoministerin tai hallituksenkaan päätettävissä, koska mukana ulkopolitiikassa on myös tasavallan presidentti. – Meillä on Suomessa perinne, että on vain yksi yhteinen ulkoja turvallisuuspolitiikka. Yhteensopivuudella viestitämme kuitenkin Venäjälle, että olemme puolemme valinneet. Hyppy ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan pallilta ulkoministeriksi ei ollut lopultakaan kovin suuri. – Omia painotuksiani ovat varsinkin arktiset kysymykset, jotka liittyvät meillä ulkoja turvallisuuspolitiikkaan, olemmehan arktisella alueella. – Pysyviä kiinnostuksen kohteita ulkopolitiikassamme ovat Itämeren turvallisuus, Suomen ja Ruotsin yhteistyö sekä transatlanttinen yhteistyö, joihin kaikkiin tunnen kiinnostusta. Ollessani ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana annoin tukeni hallituksen ulkopolitiikalle, koska tämän katsoin oikeaksi. Muu kansainvälinen osallistumiseni, muun muassa Euroopan parlamentin jäsenenä, auttavat myös ymmärtämään maailmaa. Samalla huomasin, että ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikka sekä sisäinen turvallisuus eivät ole kunnossa. Tässä pyritään mahdollisimman suureen yhtenäisyyteen kuitenkaan avointa keskustelua tukahduttamatta. Yhdysvallat on tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa, puheenjohtajuus siirtyy Suomelle vuosiksi 2017–2019, ja tähän aion satsata aikaisempaa enemmän. Kaikki tämä vaikuttaa turvallisuuteemme laajassa mittakaavassa. Jos muuttui, niin mikä. Onko tulossa uusia avauksia johonkin suuntaan. – Linjan päivitystä on toki pakko tehdä, kun tilanteet ja maailma muuttuvat. Olemme nyt niin Nato-yhteensopiva kuin mahdollista, mutta emme sen jäsen eli emme nauti sotilasliiton suojaa. Ei meillä ole pienenä maana oikein varaa muuhun. Onko tämä tilanne vaarallinen. Arktisen alueen merkitys tulee tulevaisuudessa nousemaan, ja se tulee olemaan myös eräs ulkopolitiikkani painopisteistä. Mikä on kantanne Natoon. Meillä on jatkuvasti yhteisiä sotilasharjoituksia, kumppanuutta, osallistumme Nato-rauhanturvaoperaatioihin, ja Nato on meille tärkeä kumppani. Toimintavapaus täytyy säilyttää kaikissa tilanteissa ja faktat pitää tietää. – Perussuomalaiset taistelevat monista asioista, muun muassa eläkkeistä ja autoveroista pari asiaa mainitakseni, mutta ei tästä. Onko uusi oppositio nyt yhtä lojaali kuin vanha oppositio oli, se on mielenkiintoista nähdä. Suomen ja Ruotsin välillä on sellainen yhteys, että jos toinen jossain vai. – Suomen liikkumavapaus tulee säilyttää kaikissa tilanteissa. Toki hallitusohjelmaa noudatetaan, ei tässä ulkoministeri sooloile. Tämä on se filosofia. Ulkopolitiikan käyttöä lyömäaseena sisäpolitiikassa en hyväksy, ja siitä on omakohtaistakin kokemusta SMP:n ajoilta. Natoon liittyminen on sikäli hankala asia, että hyvinä aikoina ei ole nähty jäsenyyden tarvetta ja huonoina aikoina ei voi jäseneksi mennä. 8 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TURVALLISUUSPOLITIIKK A U lkoministeri Timo Soini, Suomessa ulkoministeri, ministeripuolue ja hallituspohja ovat vaihtuneet, muuttuiko jokin Suomen ulkopolitiikassa. – Ollessani ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana nälkä näihin ulkoasioihin kasvoi tiedon lisääntyessä. Onko uudella ulkoministerillä ja uudella hallituksella jokin uusi painotus ulkopolitiikassa. Yhteistyö on tiivistä, mutta sotilasliiton turvaa meillä ei ole. – Hallitus tekee Nato-selvityksen osana turvallisuuspoliittista selontekoa
SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 9 Tällä hetkellä Nato-jäsenyys ei ole poliittisesti mahdollista.
Osa EU-maista katsoo Naton olevan niille riittävä turvallisuuden tae. Ruotsilla on suhteellisen vahvat merija ilmavoimat, mutta heikot maavoimat, jotka taas Suomessa ovat vahvat. – Ruotsilla on hyvät ja tiiviit suhteet moneen suuntaan, ja niistä voimme päästä hyötymään. Tässä on myös tasavallan presidentillä suuri rooli, koska hänellä on hyvät ja säännölliset suhteet naapurimaan presidenttiin Vla dimir Putiniin. – Kumpikaan maa ei ole sotilasliiton jäsen, mutta maat ovat mukana EU:n yhteisessä turvallisuuspolitiikassa, joka kyllä toimii luvattoman huonosti. Miten tämä vaikuttaa. Tällä hetkellä Nato-jäsenyys ei ole poliittisesti mahdollista. Tässä on kuitenkin hyvin tarkka paikka, koska olemme EU:n jäsenvaltio ja sen päätösten sitoma. Venäjä on tällä hetkellä hyvin presidenttivetoinen maa, ja on luontevaa, että sinne on yhteydessä oma presidenttimme. Itse tapaan koko ajan Venäjän edustajia tässä mielessä. Mukana on tietysti myös tiedusteluyhteistyötä, kyberhyökkäyksiin valmistautumista ja muuta, mikä tänä päivänä kokonaismaanpuolustukseen kuuluu. Presidentin ulkopoliittisen vallan kaventaminen taannoin oli mielestäni paha virhe. Mikä on suhtautumisenne pohjoismaiseen yhteistyöhön ja erityisesti puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa. Käytännössä sen 1 300 kilometristä tuhatta valvovat venäläiset suomalaisten hoitaessa 300 km. Meillä perussuomalaisilla on joukossamme kumpaakin kantaa, eikä se ole sellainen ”ei koskaan” -asia meille. Tämä kulminoitui viimeksi ETYJjuhlakokouksessa ja EU:n matkustuskieltolistalla olevien henkilöiden maahanpääsyn epäämisessä, kuten kaikki hyvin tietävät, Soini muistuttaa viimekesäisistä keskustelunaiheista. Mutta jos Venäjällä joku raja on rauhallinen, niin se on Suomen ja Venäjän välinen raja. – Venäjä ei tietenkään halua nykyistä useampia Nato-maita rajanaapureikseen. 10 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TURVALLISUUSPOLITIIKK A heessa aloittaa jäsenprosessin, niin se vaikuttaa myös toiseen. Tässä on synergiaetua. Automaatiota jäsenyyteen ei ole, mutta aika todennäköinen se olisi. Isänmaan etu ratkaisee. Suomi tulee hyvin toimeen Venäjän kanssa, käymme kauppaa ja katsomme heitä ”silmän tasalta” tasavertaisina. – Minulle on henkilökohtaisesti erittäin miellyttävä tämä nykyinen tilanne, jossa pitkäaikainen ystäväni Jussi Nii nistö ja minä voimme yhdessä tehdä töitä ulkoja puolustusministereinä. – Jokainen suurvalta katsoo turvallisuutensa tarkasti. – Suomella pitää olla omaa ulkopolitiikkaa Venäjän suuntaan EU:n politiikan lisäksi. Myös Niinistö kouliintui nykyisen Isänmaan etu ratkaisee.. Perussuomalaisilla on aivan poikkeuksellinen värisuora, kun sekä ulkoettä puolustusministerin postit ovat sen hallussa. – Kyseessä on ennen kaikkea voimavarojen ja kapasiteetin, suorituskyvyn, kehittämistä ja oppimista. Puolustusliittoa maiden välillä ei ole vaan puolustusyhteistyötä. Mitä se tarkoittaa. – Meillä on Venäjän kanssa monia yhteisiä intressejä, koska olemme sen naapuri, ja tämä vaatii myös omaa yhteydenpitoamme sinne suoraan. Rajavalvonta on tiukkaa, läpi ei tule villisikaa kummempaa. Itämeren tilanne on muuttunut, Gotlannin ja Kaliningradin asema on muuttunut
Olen näitä jo allekirjoittanutkin. – Transatlanttinsen yhteistyön näen itse erittäin tärkeänä, ja Suomella on hyvä maine ongelmattomana maana. Tässä Ranska on kovin aktiivinen. Ainoastaan Soini vastasi haastattelupyyntöömme.. Kokousta johtaa Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry, ja uskon aikaa ja tilaisuutta olevan myös kahdenkeskiseen keskusteluun. EU:n taistelujoukkoja pitäisi käyttää, jos on tarve, mutta jos filosofia on olla käyttämättä, niin miksi ylläpitää niitä. Yhdysvaltojen suhteen on tulollaan jo mainitsemassani arktisessa yhteistyössä Arktisen neuvoston kokouksen muodossa erinomainen tilaisuus keskusteluihin lähitulevaisuudessa Alaskassa. – EU vetää moneen suuntaan, ja yksi tärkeä puoli on toki sen rooli turvallisuusja rauhanprojektina. Mikä näiden merkitys on. Onko EU:lla merkitystä Suomen turvallisuudelle perinteisessä mielessä, tai siis maanpuolustuksen kannalta. Toisaalta Venäjän paluu kansainvälisiin neuvottelupöytiin voisi tapahtua juuri Arktisen neuvoston kautta, koska siellä ei ole samaa painetta. – Arktisessa neuvostossa on vain kahdeksan jäsenmaata ja 12 tarkkailijamaata, se ei ole mikään YK:n massakokous, jossa yksittäiselle maalle ei jää kuin minuuttien mahdollisuus keskusteluun suurvallan ulkopolitiikan johtajan kanssa. Odotan suurella mielenkiinnolla ja luottavaisesti tapaamista, Soini arvioi etukäteen Suomen Sotilaalle elokuussa vielä edessä olleesta ja sittemmin kuun lopussa onnistuneesti läpiviedystä kokouksesta. Suomen Sotilas kiittää ulkoministeri Timo Soinia ja hänen erityisavustajaansa Riikka Taivassaloa mahdollisuudesta haastatteluun. – Ministeriposteja kun puolueessa mietittiin, niin ulkoministerin salkku oli minulle prioriteetti numero yksi, ja puolustusministeriksi minulla oli lähipiirissä erittäin sopiva henkilö, tämä oli valintojen taustalla. Euroopassa kuitenkin soditaan, millä tarkoitan itäisen Ukrainan tilannetta. Tästä on tullut paljon positiivista palautetta. Kukaan ei myöskään kyseenalaista sitä, etteivätkö perussuomalaiset olisi hyviä juuri näissä tehtävissä. EU on myös sotilaallinen toimija, sillä on niin kutsutut nopean toiminnan joukot, joita ei kylläkään ole kertaakaan käytetty tositilanteessa. – Huonoja päätöksiä on tehty puolustusja turvallisuuspolitiikassa myös muun muassa jalkaväkimiina-asiassa. Korjaantuvatko välit nyt. Esimerkiksi EU:n merkitys on siellä hyvin pieni. Libyan kriisi oli tästä hyvä esimerkki. EU-maat menevät taistelujoukoillaan mieluummin Euroopan ulkopuolelle kuin lähialueelle. Tilanne on oikeastaan aika kova juttu ihan maailmallakin, kansainvälisessä yhteisössä ulkoja puolustusministeri ovat näkyviä henkilöitä. Puolustusministeriksi saatiin maanpuolustukseen intomielisesti suhtautuva henkilö, joka vielä on erittäin asiantunteva. Blokkaajana ovat olleet yleensä suuret maat. – Tässä alkaa olla jo piinallinen uskottavuuskysymys. Miten. Voidaan kysyä, olisiko Suomi tänä päivänä liittynyt miinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Lähden sinne, ja minut on valittu kolmesta työryhmästä yhden puheenjohtajaksi. Keskinäinen luottamuksemme on kova, koska tunnemme toisemme ystävinä todella kaukaa. Perimmäinen kysymys on se, mikä todella on EU:n idea muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki muut alueet paitsi euroalue kasvaa taloudellisesti. EU olisi varmasti voimissaan vapaakauppaalueena, mutta eräät maat haluavat viedä sen kohti federalismia. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 11 ministeripostinsa asioihin neljänä vuotena puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. EU:lla on yhteistä ulkoasianhallintoa, jolla on joitain onnistumisiakin. Edeltäjänne ulkoministerinä sanotaan aiheuttaneen särön Suomen ja Yhdysvaltain suhteisiin. Pyysimme kesäkuussa 2015 haastattelua kaikkien kolmen uuden hallituspuolueen puheenjohtajilta pääministeri Sipilältä (kesk), valtiovarainministeri Stubbilta (kok) ja nyt haastattattelemaltamme ulkoministeri Soinilta (ps). Ongelmattomuus tosin vie Suomen kriisimaiden varjoon suurvaltojen intresseissä. – Valitettavasti Venäjä ei osallistu tähän Arktisen neuvoston kokoukseen, minkä taustalla lienee Kanadan ja Venäjän suhteiden särö Krimin tapahtumien takia. Onko tähän tulossa muutoksia. Eräät tahot pitävät EU:ta myös Euroopan turvallisuuden ja vakauden takeena. – Antaa historiankirjoituksen arvioida edeltäjieni tekoja ja saavutuksia, en itse lähde siihen. Joukot vievät resursseja, mutta kun tulee tilanne, niin niitä ei sitten kuitenkaan käytetä. Suomessa on merkittävääkin puolustusvälineteollisuutta, joka ainakin osittain on nähnyt ulkoministeriön tulppana vientiluville. Olette henkilökohtaisesti ja myös puolueenne on EU-kriittinen, merkittävistä puolueista kaikkein EU-kriittisin. Jos nämä kansainvaellukset jatkuvat, niin muun muassa Schengen-alue on vaarassa. Euroopassa yhteen muottiin pakottaminen ei tule onnistumaan. Entä suhde EU:hun. Britannia puolestaan on jopa lähdössä EU:sta eräiden kaavailujen mukaan. – Oma puolustusvälineteollisuus on Suomelle tärkeää, ja kyllä näitä vientilupia katsotaan tarkkaan
Kasvottoman kapinallisjohtajan kuoleman yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Talibanliike väitti, ettei Omar viimeisen neljäntoista vuoden aikana olisi päiväksikään jättänyt Afganistania vieraillakseen Pakistanissa tai muissa maissa. Talibanien julkilausumassa kunnioitettiin kapinallisjohtajan perintöä ja todettiin, että talibanien valtakausi vuosina 1996–2001 todisti maailmalle islamilaisen koskemattomuuden merkityksen. JY VÄLL Ä 12 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 H einäkuun lopussa (29.7.2015) kansainväliset uutistoimistot uutisoivat, että Taliban-liikkeen perustaja ja johtaja, mulla Muhammad Omar on kuollut. Väite on puhdasta propagandaa, jolla Talibanliike pyrkii torjumaan epäilyt liikkeen toimimisesta Pakistanin ohjaksissa. Taliban-liike ilmoitti 30.7.2015 mulla Omarin kuolleen sairauteen mutta ei paljastanut kuolinpaikkaa. Taliban-liike pyrki julkilausumissaan vakuuttelemaan yhtenäisyyttään. Talibanien mukaan heillä on nyt ”velvollisuus ohjata islamilainen emiraatti, joka on meille uskottu, samaan suuntaan, johon Omar olisi sitä johtanut”. Taliban-liikkeestä irtaantunut sirpaleryhmä väitti nimittäin surmanneensa Omarin paria vuotta aikaisemTALIBANIEN OMAR KUOLI JO VUONNA 2013 MULLA MUHAMMAD OMARIN kuolema on merkkipaalu Taliban-liikkeen historiassa. Hänen kannattajansa, joiden joukossa oli myös hallituksen puolelle siirtyneitä ja eläkkeelle jääneitä entisiä mujahidejä, järjestivät Kabulissa edesmenneelle kapinajohtajalle muistotilaisuuden. Viranomaiset eivät vastustaneet muistotilaisuutta, mikä osoittaa, että Omar oli myös vastustajilleen ikoninen hahmo. Uutisten mukaan Afganistanin ja Pakistanin viranomaiset olisivat tienneet Omarin kuolemasta jo yli vuoden ajan. Mutta jo kuolinilmoituksen yhteydessä Afganistanin kapinallisrintaman sisäiset jännitteet paljastuivat. Kuoleman julkitulon käytännön merkitys jää nähtäväksi: liikkeen toiminta on jatkunut, vaikka sen nimellinen johtaja on ollut jo kaksi vuotta kuolleena. Suomen Sotilas otti selvää. Mutta pysyykö heimoristiriitojen ja muiden juonittelujen rasittama hajanainen terroristijärjestö koossa, kun edessä on vallan uusjako amerikkalaisten lähdön jälkeisessä Afganistanissa. KASVOTON KAPINAJOHTAJA. Tosiasiassa yhden maailman etsityimmän miehen maallinen taival olisi päättynyt jo paria vuotta aikaisemmin. Omar jättää jälkensä Afganistanin historiaan. Aikeena lienee myös rakentaa myyttiä voittamattomasta mulla Omarista, joka ei paennut ulkomaille
Tämä on merkittävää, sillä Taliban-liikkeen johtajuuden siirtyminen mulla Omarilta Mansurille tarkoittaa myös johdon siirtymistä pataanien Ghilzai-heimolta näiden historiallisille kilpailijoille durraneille. Yhtenäisyyttä peräänkuuluttavien julkilausumien taustalla on perusteltu huoli liikkeen rivien rakoilusta tilanteessa, jossa mahdolliset neuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa ja talibanien suhde Pakistaniin sekä Keski-Aasiaan levittäytymään pyrkivän ISIL-terroristijärjestön kanssa jakavat liikkeen kannattajien mielipiteitä. Agha ilmoitti samalla erostaan: ”Elääkseni omatunto puhtaana ja noudattaakseni mulla Omarin periaatteita päätin, että työni poliittisen toimiston johtajana on päättynyt.” Samalla Agha ilmoitti, ettei tue mitään osapuolta Taliban-liikkeen sisäisissä kiistoissa. Afgaanija pakistanilaisuutisissa on raportoitu myös valtataistelusta Mansurin ja mulla Omarin vanhimman pojan, 26-vuotiaan mulla Muhammad Yaqoo bin välillä. Ensimmäisten afgaanija pakistanilaisuutisten mukaan Afganistanin islamilainen liike Fidai-e Mahaz murhasi Omarin. > Nähtäväksi jää, pystyykö Mansur ajamaan linjansa läpi liikkeen sisällä vai hajaantuuko Taliban-liike entisestään.. Mansur toimi Taliban-hallinnon aikana Afganistanin siviili-ilmailuja liikenneministerinä. Tayeb Agha arvosteli sitä, että Pakistanin Quettassa toimiva talibanien johtoneuvosto valitsi Mansurin johtoon. Wikileaks-asiakirjojen mukaan Mansur ja entinen Guantanamo-vanki, Taliban-liikkeen ylimpään johtoon noussut mulla Abdul Qayum Zakir ovat kilpailleet Kandaharin, Helmandin, Zabulin ja Uruzganin komentajien uskollisuudesta. Vaikka johtavat Taliban-komentajat ja al-Qaidan johtajat ovat vakuutelleet uskollisuuttaan Mansurille, nähtäväksi jää, pystyykö Mansur ajamaan linjansa läpi liikkeen sisällä vai hajaantuuko Taliban-liike entisestään. Mansuria on luonnehdittu pragmaatikoksi. 13 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 min. Talibanit itse luonnehtivat uuden johtajansa olleen mulla Omarin läheinen ja luotettu työtoveri. Taliban-johtajan kuolema näyttää pysyneen hyvin pienen piirin tiedossa aivan liikeen ylimmässä johdossa. Jälkeenpäin jonkinlaiselta suruviestin pohjustustyöltä vaikuttaa huhtikuussa 2015 julkaistu mulla Omarin elämänkerta. Aghan mukaan uutta johtajaa olisi pitänyt etsiä Afganistanissa olevien Taliban-komentajien parista tai vähintäänkin kuunnella näiden mielipiteitä. Tämä olisi Yhdysvaltojen ulkoministeriön muistion mukaan johtanut vakaviin erimielisyyksiin Mansurin ja Zakirin välillä. Pari päivää Omarin kuolinilmoituksen jälkeen Taliban-liikkeen yhtenä poliittisena johtajana pidetty ja Qatarissa toimivaa Taliban-liikkeen poliittista toimistoa johtava Tayeb Agha totesi, että oli historiallinen virhe salata Omarin kuolema. Mitä muuta Mansurista tiedetään kuin se, että YK on laittanut hänet pakotelistalleen. Tästä huolimatta – tai kenties juuri siksi – hän ei todennäköisesti tule nauttimaan samaa kunnioitusta kuin mulla Omar. Mansur johtoon Taliban-liike ilmoitti heti seuraavana päivänä valinneensa johtajakseen mulla Akhtar Muhammad Mansurin, joka on liikkeen perustajajäseniä ja johtohahmoja. Tiettävästi Zakir, joka toisin kuin Mansur vastustaa rauhanneuvotteluita Afganistanin hallituksen kanssa, tukee Yaqoobia. Hajoaako Taliban. Poliittisten erimielisyyksien lisäksi taustalla on myös heimoristiriitoja. Myöhemmin Mansur nousi Taliban-liikkeen Gerdi Jangal -neuvostoon, jossa hän toimi sota-asiain vastaavana, mulla Omarin varamiehenä ja myöhemmin myös siviilishuuran johtajana. Jatkuvuutta viestitti myös toisen korkea-arvoisen kapinallisjohtajan Jalaluddin Haqqanin julkaisema lehdistötiedote, jossa tämä kehotti Afganistanin kapinallisia säilyttämään sisäisen yhtenäisyytensä ja kurinsa. Tayeb Aghan julkinen eroilmoitus heijastelee Aghan ja Mansurin välisiä henkilökohtaisia ristiriitoja: erään Qatarin Taliban-toimiston jäsenen mukaan Aghan ja Mansurin välit eivät olleet hyvät silloinkaan, kun Omar oli elossa. Mansur kuuluu pataanien Durrani Ishaqzai -heimoon. Mulla Yaqoobin kerrotaan valmistuneen vuonna 2014 koraanikoulusta ja haluavansa isänsä manttelinperijäksi. Vapauduttuaan hän palasi Afganistaniin tiettävästi vuonna 2006 ja toimi kapinallisjohtajana Khostissa, Paktikassa, ennen nousuaan Kandaharin varjokuvernööriksi vuonna 2007. Taliban-hallinnon kaaduttua Mansur pakeni Pakistaniin, jossa hänet pidätettiin. Henkilökohtaisten jännitteiden lisäksi Taliban-liikkeen johdossa on ristivetoa myös muiden johtajien kesken
johtajavuoden kunniaksi, vaikka julkaisuhetkellä Omar tosiasiassa oli ollut jo kaksi vuotta kuolleena. Naisten liikkumisvapautta heikennetään, musiikki, leijanlennätys, television katselu ja urheiluvaatteet kielletään. Mulla Omar pakenee maaseudulle ja todennäköisesti Pakistaniin. Mulla Omar (tai joku hänen nimissään) julkaisee muslimien tärkeimpien juhlapyhien yhteydessä julkilausumia. Omarilla oli mieleenpainuva persoonallisuus. n Vuosi 1960 Muhammad Omar syntyy Kandaharin läänin Khakrezin piirikunnassa sijaitsevassa Chah-i-Himmatin kylässä. Mulla Omar ilmeisesti ryhtyy madrassan opettajaksi Sangsangin kylässä. Omar ylenee Hizb-i Islamin varakomentajan avustajaksi. Eteemme tuotiin hedelmälautasia, jotka koostuivat pääosin kuuluisista kandaharilaisista granaattiomenoista, ja maitolaseja ...Muutama minuutti saapumisemme jälkeen mulla Omar astui huoneeseen, tervehti meitä lyhyesti ja istui eteemme. Osama bin Laden saapuu Afganistaniin Sudanista. Pitkä, vaaleahko ja laiha Omar katsoi meitä yhdellä tuijottavalla vihreällä silmällään – toisen hän oli menettänyt taistelussa neuvostojoukkoja vastaan. Viimeisimpänä vapautuu Kandahar 6.12.2001. n Vuodet 1983–1991 Omar taistelee tunnetun islamistijohtajan Yunis Khalisin johtaman Hizb-i Islami -puolueen joukoissa Neuvostoliittoa ja sen tukemia afgaanikommunisteja vastaan. Mulla Omar vastustaa Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen vaatimuksia Osama bin Ladenin luovuttamisesta sen jälkeen, kun al-Qaida on toteuttanut Itä-Afrikan pommi-iskut vuonna 1998. n 29.7.2015 Mulla Omarin kuolema uutisoidaan maailmanlaajuisesti. ...Hänen äänensä oli niin pehmeä, että sitä oli lähes mahdotonta kuulla. n Vuosi 2013(?) Omar kuolee. YK:n erityislähettiläs Francesc Vendrell kertoo muistavansa tapaamisestaan mulla Omarin kanssa lokakuussa 2000 tämän heikon kädenpuristuksen ja suuren parran. Al-Qaida surmaa Pohjoisen liiton johtajan Ahmad Shah Massudin kaksi päivää ennen WTC-iskuja. Pakistanin organisoimat ja tukemat uskonnollisten madrassa-koulujen oppilaat mulla Omarin johdolla valtaavat Kandaharin (1994), Heratin (1995) ja Kabulin vuonna 1996. Perhe muuttaa Uruzganin lääniin. Vuonna 2009 hän muuttaa Karachista Karakiin heimoalueelle. n Vuodet 2001–2013 Omar elää maan alla, suurella todennäköisyydellä Pakistanissa. Suhde al-Qaidan johtajan ja mulla Omarin välillä on jännittynyt. Omarin perhe kuuluu Ghilzai-pataaniheimon Hotaki-alaheimon Tomzi-klaaniin. n 1996–9.9.2001 Taliban-hallinto hallitsee pääosaa Afganistanista. ...Astuimme suureen huoneeseen, jossa meidät pyydettiin istumaan maton peittämälle lattialle. n 11.9.2001–7.10.2001 WTC-iskujen jälkeen Yhdysvallat vaatii Osama bin Ladenin luovutusta sodan uhalla. Hän oli pukeutunut tummaan kurtaan ja shalwariin, perinteisen afgaanichadorin, huivin peittäessä sen, kuin peittääkseen parsitut paikat kuluneissa vaatteissa. Elämänkerta on laadittu propagandamielessä – tiedote luonnehtii muun muassa, että Omarilla on erityinen huumorintaju – mutta sen ja muiden käytettävissä olevien avoimien lähteiden avulla on mahdollista hahmottaa jotain Omarin elämästä. Taliban-liikkeen kapinointi Afganistanissa kiihtyy vuodesta 2006 eteenpäin. ...Hän vaikutti äärimmäisen ujolta ja pidättyvältä henkilöltä, joka ei viihtynyt ulkopuolisten seurassa. Joidenkin tietojen mukaan Omar asuu vuoteen 2008 saakka Quettassa, mutta poistuu kaupungista useiden häntä vastaan suunnattujen salamurhahankkeiden jälkeen ja muuttaa Karachiin. Tiedot kuolinpaikasta vaihtelevat Pakistanin Karachista Afganistanin Kandahariin tai Zabuliin. n 7.10.2001–31.12.2001 Yhdysvaltojen tukemat Pohjoisen liiton joukot vapauttavat Afganistanin kaupungit Talibanin hirmuvallasta yksi toisensa jälkeen. Kuten toverillaan, hänellä oli pitkä parta, joka oli yhtä musta kuin hänen turbaaninsa. n Vuosi 1965 Omarin isä kuolee, kun Omar on viisivuotias. n Vuosi 1979 Neuvostoliitto hyökkää Afganistaniin. Taliban-hallinto romahtaa. Kuolinsyynä on todennäköisesti sairaus, kuolinsyiksi mainitaan vaihtelevasti tuberkuloosi, sydänkohtaus tai hepatiitti. Sotatoimet alkavat. Taliban-hallinto tuhoaa Bamyanin buddha-patsaat. Omar keskeyttää opintonsa madrassassa ja ryhtyy aseelliseen taisteluun. Taliban-liikkeen ylin johto salaa muilta Omarin kuoleman. Mulla Omar antaa fatwoja, joilla hän pyrkii pystyttämään ”todellisen” islamilaisen yhteiskunnan. n Huhtikuu 1996 Tuhannen uskonoppineen shuura tunnustaa mulla Omarin Amir al-Mu’miniksi, kaikkien uskovaisten johtajaksi. n Vuodet 1992–1994 Kun Neuvostoliitto vetäytyy Afganistanista (1989), maa ajautuu sisällissotaan. Omarin lempiase on RPG-7 (neuvostoliittolainen/venäläinen olalta ammuttava kevyt sinkoase). Yhdysvaltojen Afganistaniin tekemän hyökkäyksen perimmäinen syy, Osama bin Laden, kuolee 2.5.2011 Yhdysvaltojen tekemässä erikoisjoukko-operaatiossa Pakistanin Abbottabadissa. Tapaamisessa mukana olleen Thomas Ruttigin mukaan mieleenpainuvinta oli Omarin täydellinen karisman puute.. Mulla Omar ei taivu. n Vuodet 1994–1996 Mulla Omar ryhtyy johtamaan islamilaisia mujahideja lopettaakseen sotapäälliköiden välisen sisällissodan. Pakistanin ulkoministeriön Afganistanin erikoislähettiläänä vuosina 1996–2000 toiminut Iftikhar Murshed muisteli ensimmäistä miesten välistä virallista tapaamista seuraavasti: ”Tapaamisemme mulla Omarin kanssa tapahtui yhdeltätoista aamulla isossa ränsistyneessä rakennuksessa, jossa toimi [Taliban hallinnon] sihteeristö. Taliban-liike myöntää Omarin kuolleen ja ilmoittaa mulla Akhtar Muhammad Mansurin nousseen tämän tilalle. Omar haavoittuu useaan otteeseen ja menettää oikean silmänsä. Taliban-liike julkaisi Omarin elämäkerran tämän 19. 14 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 JY VÄLL Ä MULLAN ELÄMÄ Mulla Omar oli eläessään yksi tunnetuimmista, mutta myös tuntemattomimmista radikaaliislamistijohtajista. Hänen isänsä, maulvi Ghulam Nabi, on oppinut ja sosiaalinen
ELOKUUN lopussa Taizissa käytiin kiivaita taisteluita. Näistä positiivisista uutisista ja arvioista huolimatta Boko Haram jatkanee siviileihin kohdistuvaa terrorikampanjaansa. Samana päivänä terroristijärjestö sieppasi 135 ihmistä Kamerunissa sijaitsevasta Chakamarin kylästä. Itsemurhaiskujen kohdistuminen Marouan kaupunkiin selittyy sillä, että Kamerunin asevoimien Boko Haramin vastaisten operaatioiden päämaja sijaitsee kaupungissa. POHJOIS-KAMERUNIN iskujen jälkeen Boko Haram surmasi yhdeksän kalastajaa Tšad-järvellä 4.8.2015. Ottaen huomioon terroristiryhmän sitkeyden, kun se vastustaa alueen asevoimia, on presidentti Buharin itsevarmuus tällä hetkellä jo kovin heikoissa kantimissa. Nigeria suunnittelee yhdessä Tšadin, Kamerunin ja Nigerin kanssa muodostavansa 8 700 miehen vahvuisen joukon taistelemaan terroristijärjestöä vastaan. Boko Haramin tuhoisia itsemurhaiskuja Kamerunissa BOKO HARAM toteutti itsemurhaiskujen sarjan Pohjois-Kamerunissa, Marouan kaupungissa 22.–25.7.2015. Toisaalta aiemmat yritykset solmia tulitauko ovat päättyneet tuntien sisällä. Viimeisen kahden kuukauden aikana Boko Haramin uskotaan surmanneen arviolta 800 ihmistä.. Lentokentän valtaus mahdollistaa hallituksen joukkojen täydentämisen näiden edetessä Taiziin ja maan luoteisrannikolle. Surmansa saaneista puolet oli Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan naisia ja lapsia. Valtaus oli myös Yhdysvalloille tärkeää, sillä amerikkalaiset käyttävät juuri alAnadin kenttää al-Qaidan vastaisen UAV (Unmanned Aerial Vehicle, miehittämätön ilma-alus) -kampanjan päätukikohtana. Katso edellinen osa Jemenin sodan laajenemisesta lehtemme numerosta 3/2015. Lentokenttä sijaitsee Adeniin johtavan päätien yhteydessä, ja kentän haltuunotto estää houthi-kapinallisia etenemästä kohti kaupunkia. BOKO HARAMIN iskuja edelsi useiden johtavien poliitikkojen vakuuttelut siitä, että terroristiryhmä olisi kärsinyt merkittäviä takaiskuja. Ensimmäinen isku oli kaksoisitsemurhaisku ja vaati 13 kuolonuhria. Prikaati toi maihin raskasta kalustoa, muun muassa panssarivaunuja. Nigerian presidentti Muhammadu Buhari innostui lupailemaan elokuun alussa, että Boko Haram lyötäisiin vielä vuoden 2015 loppuun mennessä. Samalla Nigerian asevoimat on näkyvästi viestittänyt ajaneensa järjestön ahtaalle ja väittänyt, että ryhmä Boko Haramin sisältä on ottanut yhteyttä ja kertonut haluavansa aloittaa vuoropuheluun aseiden laskemiseksi. KAPINALLISTEN johtaja Abdel-Malek al-Houthi on toistuvasti vakuuttanut houthien jatkavan taisteluaan. Elokuun alussa New York Times uutisoi Arabiemiraattien tehneen prikaatin voimin maihinnousun Adeniin. Kolme päivää myöhemmin itsemurhapommittaja räjäytti itsensä suositussa baarissa ja surmasi 18. Myös al-Anadin lentokentän valtauksessa saudija emiraattijoukkojen uskotaan esittäneen merkittävää roolia. Koalition ilmaiskujen 21.8. ENNEN LENTOKENTÄN takaisinvaltausta hallitusmieliset joukot valtasivat heinäkuussa Adenin ja läheisen Sabrin kaupungit. YK puolestaan arvioi, että konflikti on vaatinut arviolta 4 000 kuolonuhria, joista puolet on ollut siviilejä. Tästä huolimatta kapinallisten aseman heikentyminen maan eteläosissa voi johtaa neuvotteluiden käynnistymiseen. Seuraa myös uutisointia Suomen Sotilaan Facebookissa ja uudistuneilla nettisivuillamme! JEMENIN PRESIDENTILLE Abdrabbo Mansour Hadille ja tämän hallitukselle uskolliset joukot onnistuivat valtaamaan tärkeän al-Anadin lentotukikohdan Adenin pohjoispuolella elokuun alussa. ALUEEN MAAT ovat Nigerian johdolla pyrkineet lyömään Boko Haramin sotilaallisesti. uutisoitiin vaatineen 65 siviilin hengen. 15 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 Jemenin sisällissota uuteen vaiheeseen Suomen Sotilaan turvallisuuskatsaus seuraa Jemenin tilanteen kehitystä. Menestyksen taustalla on arvioitu olleen Saudi-Arabian erikoisjoukkojen tuki houthi-kapinallisia vastaan taisteleville ryhmille. Kentän haltuunotto mahdollistaa UAV-kampanjan jatkamisen al-Qaidaa vastaan erityisesti Lahjin ja Zinjibarin alueilla, joilla AQAP on läsnä
Arctic Challenge -harjoitus perustui Suomen, Ruotsin ja Norjan väliseen rajat ylittävään Cross Border Training North -toimintaan. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on uudistuksen myötä pienentynyt 230 000 henkilöön, joten vain osalle reserviläisistä on varattu niin sanottu kova tehtävä. Merivoimien teknisen analyysin mukaan sukellusvenettä tai vedenalaista toimintaa ei kuitenkaan voida sulkea pois”, merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Olavi Jantunen summasi haastattelussa. Ilmavoimien yhteisharjoitus Pohjolan taivailla Arctic Challenge Exercise NORJAN, SUOMEN JA RUOTSIN järjestämä ilmavoimien Arctic Challenge Exercise 2015 -harjoitus toi sata sotilaskonetta Pohjolan taivaalle touko-kesäkuussa. Harjoituksen tavoitteena ol kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä monikansallisissa ilmaoperaatioissa. Kirjeestä kertoivat ainakin brittiläiset BBC, The Independent ja The Telegraph, amerikkalaiset Newsweek, Business Insider ja CNBC sekä useat venäläiset ja ukrainalaiset tiedotusvälineet. Kesäkuun lopussa kerrottiin myös toisesta alueloukkauksesta: Venäjän ilmavoimien kuljetuskoneen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa 26.6. Kun ACE-harjoitus toi taivaalle reilut 100 sotilaskonetta, Venäjä nokitti 250 koneen harjoituksella. Äänihavainnot pinnanalaisesta toiminnasta johtivat jopa harvinaiseen käsisyvyyspommien käyttöön, joiden tarkoituksena on antaa merkki vieraalle vedenalaiselle kohteelle, että se on havaittu. ”Osalle äänihavainnoista on saatu normaalitoimintaan liittyvä selitys. Rajavartiolaitoksen suorittaman esitutkinnan tulokset jäivät puolestaan vähemmälle huomiolle. Mitään varmaa tapauksesta ei saatu selville: esitutkinnassa kertyneen aineiston perusteella äänien lähdettä ei pystytty selvittämään. Suomen ilmavoimien vuoden tärkein harjoitus oli kansainvälisessäkin mittakaavassa suuri harjoitus. Natolta harjoitukseen osallistui kaksi sen omaa E-3 AWACS -tutkakonetta. Loput kuuluvat sodan ajan reserviin tai heidät on varattu yhteiskunnan poikkeusolojen aikana muihin tehtäviin. Harjoitukseen osallistui järjestäjämaiden lisäksi Yhdysvallat, Alankomaat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Sveitsi ja Nato. Venäjä vastasi Arctic Challenge Exercise -harjoitukseen järjestämällä omat, vielä suuremmat harjoituksensa. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Vaikka Puolustusvoimista on korostettu, että reserviläiskirje ei liity nykyiseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, tulkittiin se maailmalla niin, että Suomi nostaa puolustusvalmiuttaan. JY VÄLL Ä 16 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 Reserviläiskirje – onnistunut informaatio-operaatio PUOLUSTUSVOIMAT lähetti toukokuussa 2015 yli 900 000:lle asevelvollisuusrekisterissä olevalle reserviläiselle kirjeen, jossa kerrottiin puolustusvoimauudistuksesta sekä reserviläiselle suunnitellusta tehtävästä. Ei varmuutta vedenalaisesta toiminnasta HUHTIKUUN LOPUSSA tapahtunut sukellusvenejahti Helsingin edustalla sai paljon näkyvyyttä mediassa. Reserviläiskirjettä voidaankin pitää Puolustusvoimien menestyneenä informaatio-operaationa. Reserviläiskirje herätti laajaa keskustelua Suomessa ja myös ulkomailla. Suomesta harjoitukseen otti osaa kuusitoista F/A-18 Hornet -hävittäjää, jotka lensivät Rovaniemeltä. Maailmalla ei liene kenellekään jäänyt epäselväksi, että Suomen maanpuolustus perustuu edelleen suureen koulutettuun reserviin
Harjoitusalue sijoittui Pielisjärven länsipuolelle, jonka pitäminen on tärkeää estettäessä pääsy esimerkiksi Iisalmi– Haapajärvi–Kalajoki-suuntaan. Harjoituksen tarkoituksena on testata Maavoimien uutta taistelutapaa erityisesti alueellisten joukkojen osalta. Harjoitukseen osallistui lähes 500 vapaaehtoista evakuoitavaa. Ajoneuvoja harjoituksessa oli 2 000, mukaan lukien panssarivaunuja ja raskasta kalustoa. 17 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 MAAVOIMAT järjesti vuoden suurimman harjoituksensa Pohjois-Karjalassa 4.–11.6. Harjoituksessa perustettiin Joensuun Areena-urheiluhalliin evakuointikeskus, joka toimi harjoituksessa Kiteen ja Tohmajärven asukkaiden vastaanottopisteenä. Wihuri 2015 -harjoitukseen osallistui noin 10 000 henkilöä, joista reserviläisiä oli 2 000. pidetty suuri evakuointiharjoitus. Wihuri 15 -harjoitus oli miesmääränsä ja harjoituksen sijainnin vuoksi hyvä esimerkki alueellisen puolustuksen toteuttamisesta. Mielenkiintoisen lisänäkökulman Wihuri-harjoitukseen antoi 28.5. Aseistakieltäytyjien suora toiminta kuitenkin lässähti pahoin, sillä leiri houkutteli paikalle vain parikymmentä osallistujaa, eikä uutiskynnys enää ylittynyt alun uhon jälkeen. Harjoitus antoi myös hyvän mahdollisuuden suunnitelmien testaukseen ja kehittämiseen. Aseistakieltäytyjäliitto suunnitteli Wihuri 2015 -harjoitusta vastaan ”suoraa toimintaa” ja ilmoitti perustavansa operaatio Vastatuuli -antimilitaristisen leirin harjoituspaikkakunnalle. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Wihuri puhalsi Pohjois-Karjalassa Wihuri 15 -harjoitus oli miesmääränsä ja harjoituksen sijainnin vuoksi hyvä esimerkki alueellisen puolustuksen toteuttamisesta. Harjoitusjoukolla (noin 10 000 miestä), sen johtoesikunnalla (vahvuus noin 150) sekä ilmeisesti suurella määrällä ”pelattuja” (paperilla olevia) joukkoja kyettiin kouluttamaan myös yhtymätason johtoa monipuolisesti. Evakuoinnin syyksi ilmoitettiin metsäpalo, mutta muukin syy suojaväistölle tai valmiusevakuoinnille on helposti kuviteltavissa
Puolustusvoimat hankkii ruotsalaiselta Saab Dynamics AB:lta NLAW-panssarintorjuntaohjuksia. Uusia hankintoja Puolustusvoimille KESÄN ALUSSA kerrottiin useista uusista hankintavaltuuksista, joilla Puolustusvoimien materiaalista valmiutta pyritään kehittämään. Lockheed Martin on yksi maailman suurimmista aseteollisuusyrityksistä. Harjoitukseen osallistui 49 pintaalusta, yksi sukellusvene, 61 ilma-alusta sekä 700 miehen vahvuinen Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Suomen muodostama rannikkojääkärijoukko. Robonicille pää auki Yhdysvaltoihin SUOMALAINEN ROBONIC aloittaa yhteistyön Lockheed Martin -yhtiön kanssa neljännen sukupolven drone-lähetysalustan jatkokehittämisestä ja toimittamisesta. Jos aseluvanhaltijalla on yli viisi asetta, PU O LU ST U SV O IM AT. Nykyaikaisin kenttätykkikalustomme, 155-milliset kanuunat, saa puolestaan lisää ammuskuoria kotimaiselta teollisuudelta. Niillä taistelu voidaan aloittaa jo merellä. ”Lockheed Martin tulee hoitamaan laitteen markkinoinnin Pohjois-Amerikassa. Toistaiseksi Suomi on hankkinut näitä ammu ja unohda -ohjuksia lähinnä vain operatiivisille joukoille. Hankintaan liittyy myös pimeänäkölaitteita ja koulutusmateriaalia. Yhdysvaltojen ulkopuolisille puolustusalan yrityksille on usein vaikeaa päästä maan sisämarkkinoille. Harjoituksen kokonaisvahvuus oli 5 600 sotilasta. Hankinta parantaa valmiuttamme ja varmistaa osaltaan kotimaisen tuotantokapasiteetin säilymistä. Yhdysvalloissa on massiivisen puolustusteollisuuden suojaksi rakennettu useita kauppapoliittisia esteitä, joilla suositaan kotimaista teollisuutta ulkopuolisen asemesta. Robonicin toimitusjohtaja Juha Moi sion mukaan sopimus on hyvin merkittävä. Robonic huolehtii Ohton markkinoinnista ja myynnistä muualle maailmaan”, Moisio toteaa. Ensimmäiset kolme Jehua pääsivät osallistumaan heti kesäkuun alussa Naton johtamaan BALTOPS15-kriisinhallintaharjoitukseen Ruotsissa ja Puolassa. Naton ja kumppanimaiden Georgian, Ruotsin ja Suomen yhteinen BALTOPS15-harjoitus pidettiin Itämerellä 5.–20.6. Ohjuksen kantamaksi ilmoitetaan yli 600 metriä. JY VÄLL Ä 18 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 Merivoimat sai Jehut MERIVOIMIEN uudet Jehu-veneet ovat aikaisempaa Jurmo-luokkaa isompia ja monikäyttöisimpiä. Suomen Sotilas tutustui rannikkojääkärien ja Jehu-veneiden toimintaan Puolassa ja Ruotsin saaristossa kesäja syyskuussa 2015. Lisää Baltops-harjoituksesta ja Jehusta sivuilla 28–45 sekä lehtemme tulevissa numeroissa. Alueellisten joukkojen panssarintorjuntaa tehostetaan panssarintorjuntaohjushankinnalla. Jehut voivat toimia maihinnousun tulitukialuksina, ja niistä voidaan johtaa toimintaa. Hankintavaltuutuksen arvo on lisähankintavaraus mukaan lukien on yli 42 miljoonaa euroa. Aselakiin muutoksia, uusi ampumaratalaki voimaan joulukuussa ASELAIN MUUTOKSET tiukentavat määräyksiä aseiden säilytyksestä. Lisäksi Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaamiseen tähtäävän esiselvitystyöryhmän kesäkuussa valmistunut suositus on, että Puolustusvoimille ryhdytään valmistelemaan uuden torjuntahävittäjän hankintaa
Erityisen vaaralliset ampuma-aseet on jatkossakin säilytettävä tällä tavalla. Turvakaapin hankintaan on viiden vuoden siirtymäaika. Koneen entisöijät, perinneyhdistys, kauppakeskus ja kaupunki toivovat, että koneesta tulee uusi 12-tien vetonaula. Pommit on valmistettu Yhdysvalloissa. Satelliittipaikanteisen pommin tarkkuus on erittäin hyvä (CEP < 5 metriä). Taipalsaaren harjoitusalueen vieressä olevaa Sarviniemen aluetta ei lopulta tarvinnutkaan pakkolunastaa, sillä maanomistajat hyväksyivät Metsähallituksen tarjouksen 17.7. Artikkelissaan kenraali arvostelee voimakkaasti suomalaispäättäjiä sinisilmäisyydestä venäläisten kiinteistökauppojen yhteydessä. suomensotilas.fi/fi/artikkelit/kaikkikaupan Yhdysvalloissa on käyty vastaavaa keskustelua ulkomaalaisten kiinteistöostoista. Amerikkalainen julkaisu mainitsee myös Suomen Sotilas -lehden numerossa 2/2015 olleen prikaatikenraali evp Hannu Luotolan artikkelin ”Kaikki kaupan?”. Lainsäädäntöön tulee myös muutoksia, jotka koskevat terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia ilmoittaa henkilöstä, jonka voidaan katsoa olevan sopimaton aseen hallussapitoon. Jutussa mainittiin myös tuorein, Puolustusvoimien Taipalsaaren harjoitusalueen naapurissa oleva kiinteistökauppa, johon oltiin puolustusministeri Jussi Niinistön päätöksellä soveltamassa pakkolunastusmenettelyä. Pommit ohjautuvat maaliin joko inertiatai satelliittipaikannuksen avulla. Suurkaupunkien keskustoissa olevia kiinteistöjä voidaan mahdollisesti käyttää terrori-iskujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Foreign Affairs teki koosteen esillä olleista tapauksista. Luotolan artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: http://www. Tehokkaimmat ilma-aseet sisältyvät jatkossa ampuma-aselain piiriin. Epäilyksen alla venäläisten asemesta ovat olleet kuitenkin Lähi-idästä tulleet ostajat. Vuosittain ohi ajavien määrä nousee pariinkymmeneen miljoonaan ihmiseen. Kone ehti rapistua paljaan taivaan alla parikymmentä vuotta ennen pitkän entisöintityön aloittamista. Reserviläisille lisää toimintaoikeuksia RESERVILÄISLIITON puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) esittää vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain avaamista. Lisäksi esillä oli myös Airiston Helmi Oy:n kiinteistöostot Turun saaristossa strategisten merireittien varrelta ja käytöstä poistettujen Merivoimien alusten hankinnat. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 19 aseet on säilytettävä hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisin hyväksymissä tiloissa. Ilmavoimien mukaan pommien kantama on 1624 kilometriä. Hanssin-Jukka on entisöity ENTISÖITY Douglas DC-2 “HanssinJukka” on laitettu esille kauppakeskus Tuuloksessa Hämeenlinnassa. Savolan mukaan vuonna 2007 säädetty laki on osin vanhentunut ja vaatii päivittämistä rePU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Venäläisten kiinteistökaupat puhuttivat maailmalla ARVOVALTAINEN yhdysvaltalainen Foreign Affairs -lehti on pannut merkille Suomessa käydyn keskustelun venäläisten erikoisista kiinteistökaupoista. Vantaalaiseen kerrostalo-osoitteeseen rekisteröidyn Airiston Helmen jatkuvat ostot ovat herättäneet huomiota, vaikka yritys on tehnyt vuosikausia pelkkää tappiota. Ammunnoissa käytettiin liitopommeja GBU-38 (massa 227 kiloa), GBU-32 (454 kiloa) ja GBU-31 (908 kiloa). Ilmavoimat pommitti kovilla – harjoituksessa SUOMEN HORNET -monitoimihävittäjillä lennettiin kesäkuussa menestykselliset ilmasta maahan -ammunnat Lapissa Rovajärven ampumakentällä. Ampumaratalaissa säädetään muun muassa radan perustamisen edellytyksistä. Jatkosodan asuun entisöity kone muistetaan matkailunähtävyytenä ja kahviona Hämeenlinnan linja-autoaseman tuntumassa 1960ja 70-luvuilla
”Kutsuntakirjekokeilu tulisi mahdollisimman pian laajentaa koko maahan. N A VY U .S . Puolustusministeriö tahtoisi Puolustusvoimia koskevaan tiedustelulakiin toimivaltuudet muun muassa tietoverkkoja tietoliikennetiedusteluun. Vuonna 2009 käyttöön otettu USS Jason Dunhan on 160 metriä pitkä, ja sen uppouma on 9 300 tonnia. Arleigh Burke -luokka oli tarkoitus korvata Zumwalt-luokan hävittäjillä, mutta niiden kalleus on supistanut rakennusohjelman 32 aluksesta toistaiseksi vain kahteen. Maanpuolustus ei ole miesten asia, vaan tahdon asia”, Mäkelä toteaa tiedotteessaan. Voisimme säilyttää niin reserviin siirtyneen evp-henkilöstön koulutusoikeudet kuin kehittää MPK:n koulutusjärjestelmää ja lainsäädäntöä niin, ettei toimintaa olisi aina järjestettävä Puolustusvoimien henkilökunnan johdolla, Mikko Savola esittää. Suomi voisi ottaa tästä mallia. 20 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 JY VÄLL Ä serviläistoiminnan ja -kouluttamisen järjestämisen osalta. Ulkoministeri Timo Soini (ps) ehdotti samaa asiaa Iltalehden haastattelussa 28.6. KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä esitti heinäkuussa, että myös kaikki kutsuntaikäiset naiset pyydettäisiin kutsuntoihin. Kun reserviläiset esimerkiksi Saksassa järjestävät tapahtumia ja koulutusta varuskunnissa, on kantahenkilökunnan rooli pieni. U .S . Yhdysvaltojen laivaston ohjushävittäjä vieraili Helsingissä ARLEIGH BURKE -LUOKAN ohjushävittäjä (guided missile destroyer, DDG) USS Jason Dunham teki vierailun Helsinkiin heinäkuussa. USS JASON DUNHAM (DDG 109) saapuu Helsinkiin. N A VY PU O LU ST U SV O IM AT. Tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen liittyvien tiedusteluvaltuuksien lisäksi tarvittaisiin mahdollisuus perinteiseen henkilötiedusteluun. Suomen tiedustelu remonttiin PUOLUSTUSMINISTERIÖN kansliapäällikkö Arto Räty toivoo erillisen siviilija sotilastiedustelulain säätämistä. “Puhutaan avoimesti tiedustelusta ja tehdään siitä jokapäiväistä elämää kuten muissakin valtioissa”, Räty sanoo Lännen Median haastattelussa. Kutsunnat myös naisille. Aikaisemmin Puolustusvoimien signaalitiedustelu pystyi tehokkaasti kuuntelemaan radiotaajuuksilla liikkuvaa viestiliikennettä. Suomessa laki edellyttää tiukempaa Puolustusvoimien henkilöstön läsnäoloa, kun reserviläiset ampuvat Puolustusvoimien aseilla. Soinin mielestä naisten asepalvelus tulisi jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen, mutta kutsunnat kaikille olisivat paikallaan ja perusteltuja. Nyt kun suuri osa viestiliikenteestä on siirtynyt internetiin, on tiedustelu muuttunut vaikeaksi ilman tietoverkkoihin liittyviä tiedusteluvaltuuksia. Erilaisten univormujen ja muun materiaalin lainaamiseen liittyy pääsääntöisesti kankea lupamenettely. Viikonloppuna reserviläiset voivat käyttää käsiaseita, kuljetusvälineitä ja vaatetusmateriaalia paljon vapaammin asiaan koulutettujen reserviläisten johdolla. Salpavaelluksen päätösjuhlassa Miehikkälässä puhuneen Mikko Savolan mukaan normienpurkutalkoiden ulottaminen myös maanpuolustukseen toisi paljon etuja
Sen budjetti on ensi vuonna 19 miljoonaa euroa. Ukrainassa pelätäänkin, että sota kiihtyy pian uudelleen Minskin tulitaukosopimuksesta huolimatta. Lisärahoitusta saa esimerkiksi poliisi (20 miljoonaa), Rajavartiolaitos (8 miljoonaa), Maahanmuuttovirasto (4 miljoonaa) ja Hätäkeskuslaitos (1,44 miljoonaa). Ukrainan joukot saivat jälleen n MAAILMALTA KOONNUT: PEKKA MÄKELÄ. Kuluvalle vuodelle 2015 ennakoidaan toteumaksi 2,376 miljardia euroa. Mistä kalusto on tullut, jos Venäjä ei oman ilmoituksensa mukaisesti osallistu sotaan Itä-Ukrainassa. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat kasvavat hieman. Reutersin mukaan monista ajoneuvoista on poistettu rekisterikilvet ja monet sotilaat ovat poistaneet tunnukset asepuvuistaan. Uutistoimisto Reuters kuvasi, miten 50 km:n päässä rajasta Venäjä on rakentanut tukikohtaa, johon se on sijoittanut panssarikalustoa ja tykistöä. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 21 Pääesikunnan koulutusosaston päällikkö, eversti Hannu Hyppönen suhtautui nihkeästi Suomen Sotilaan Facebook-keskustelussa poliitikkojen avaukseen: hänen mukaansa kutsuntojen ulottaminen myös naisille lisäisi kutsuntojen järjestämisen kustannuksia merkittävästi. Muiden ministeriöiden alaisuuteen kuuluvat sisäisen turvallisuuden toiminnot saavat 50 miljoonan euron lisäpanostuksen. Venäjä lisännyt läsnäoloaan Ukrainassa ja rajan tuntumassa ALKUKESÄN aikana uutisoitiin useasta lähteestä venäläisten joukkojen lisääntyneestä läsnäolosta rajan läheisyydessä ja Ukrainan puolella rajaa. Kesähyökkäystä ei kuitenkaan koskaan tullut, vaikka vielä heinäkuussa Ukraina ilmoitti, että sen rajalle on tullut enemmän Venäjän sotilaita kuin koskaan. Puolustusmenot olivat viime vuonna 2,416 miljardia euroa. Viime vuonna rahaa hankintoihin käytettiin vain 176,9 miljoonaa euroa. Minskin tulitaukoa puolestaan rikottiin kesän aikana säännöllisesti. Ukrainalaislähteiden mukaan kapinallisilla on käytössään peräti 700 taistelupanssarivaunua, joille Ukrainan hallituksen joukkojen 300 panssaria kalpenee määrässä. Puolustukselle ja sisäiselle turvallisuudelle lisää rahaa VALTIONVARAINMINISTERIÖ on julkaissut vuoden 2016 budjettiesityksen. Kuninkaalliset ilmavoimat puolestaan lennätti Eurofighter Typhoon -hävittäjiään Viron Ämarin lentotukikohdasta. Suomelta harjoitukseen osallistui Hornet-hävittäjiä, jotka lensivät Pirkkalan ja Rissalan tukikohdista. Hornetit ja Typhoonit lensivät yhdessä SUOMEN JA ISON-BRITANNIAN ilmavoimat tekivät koulutusja harjoitusyhteistyötä heinä-elokuun aikana Suomenlahden ympäristössä. Vuodelle 2016 puolustusmenoihin ollaan nyt budjetoimassa 2,567 miljardia euroa. I tä-Ukrainan kapinallisilla vahvat panssarivoimat EUROMAIDANtiedotustoimisto väittää, että Itä-Ukrainan kapinallisilla on tällä hetkellä enemmän panssarivaunuja kuin Saksalla, Ranskalla ja Tšekin tasavallalla yhteensä. Itä-Ukrainan kapinallisten valtava kalustomäärä herättää ihmetystä. Ukrainan presidentti Petro Porošenko puolestaan ilmoitti toukokuussa olevansa valmis julistamaan Ukrainaan sotatilan, jos Venäjän tukemat kapinalliset aloittavat suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaan puolustusmateriaalihankintoihin myönnetään ensi vuonna 593,7 miljoonaa euroa. RAF on sijoittanut hävittäjät Viroon osana Naton Baltian maiden ilmavalvontaoperaatiota. Suojelupoliisi siirtyy suoraan sisäministeriön alaisuuteen. Euroopan unionin maista ainoastaan Puolalla on enemmän panssareita kuin kapinallisilla
Lisäksi dokumentissa kerrotaan, että kenraalimajuri Aleksandrovits Shadrin toimii Luhanskin kansantasavallan turvallisuusministerinä ja eversti Anato li Barankevich on Luhanskin kansantasavallan taisteluvalmiusneuvonantaja. Barankevich on aikaisemmin toiminut Venäjän Georgiasta irrottaman EteläOssetian puolustusministerinä. ”Aikaisemmin on ollut puhe vain venäläisistä luutnanteista, kapteeneista ja majureista Ukrainassa, mutta nyt mukaan on tuotu ylempää upseeristoa”, hän toteaa. JY VÄLL Ä n MAAILMALTA 22 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 kiinni myös sotilashenkilöitä, jotka tunnistautuivat Venäjän asevoimien edustajiksi. Monet aikaisemmatkin uutiset ovat kertoneet, miten haavoittuneet, vangitut tai kaatuneet venäläissotilaat eivät ole saaneet minkäänlaista tukea Venäjältä, vaan heidän olemassaolonsa on pyritty kieltämään. Arvovaltaisen Bloomberg-uutistoimiston käsiinsä saaman raportin mukaan Ukrainassa toimivat venäläiskenraalit ovat kenraalimajuri Oleg Tsekov, joka johtaa Luhanskin kansanmiliisiä, kenraalimajuri Valeri Solodchuk, Novorussian kapinallisjoukkojen komentaja Donetskissa, kenraalimajuri Sergei Kuzovlev, joka johtaa Venäjän armeijan joukkoja Luhanskin alueella ja kenraalimajuri Aleksei Zavizion, Venäjän armeijan operaatioiden johtaja ja koordinoija Donetskin alueella. Kiinnijääneiden väitetään olevan vapaaehtoisia ja Venäjän asevoimista irtisanoutuneita henkilöitä. Venäläiset sotilaat tunkeutuivat 14.7. Venäjä hylkää ItäUkrainassa vangituksi joutuneet sotilaansa VENÄJÄN puolustusministeriö on virallisesti ilmoittanut, että Ukrainassa kiinni jääneet sotilaat Alexander Alexandrov ja Jevgeni Yerofeyev olivat eronneet Venäjän puolustusvoimien palveluksesta eikä heidän oleskelunsa Ukrainassa liity mitenkään Venäjän asevoimiin. Vladimir Puti nin harjoittamaan seikkailupolitiikkaan ei silloin haluttu puuttua taloudellis. Liettuan päätös syntyi, kun Yhdysvaltojen senaatin puolustuskomitean puheenjohtaja senaattori John McCain oli Kiovassa vedonnut presidentti Obaman hallintoon, jotta se tekisi enemmän Venäjän aggression pysäyttämiseksi. Venäjä siirsi rajaa Georgiassa GEORGIA menetti Etelä-Ossetian ja Abhasian hallinnan lyhyessä konfliktissa Venäjän kanssa vuonna 2008. Venäjän tiedustelupalveluja tutkinut Mark Galeotti New Yorkin yliopistosta sanoo Bloombergille, että raportti kertoo merkittävästä uudesta käänteestä. UKRAINAN tiedustelupalvelun Yhdysvaltoihin lähettämän raportin mukaan Itä-Ukrainan kapinaa johtavat korkeaarvoiset venäläisupseerit. on ollut Venäjän toimien näkyvimpiä arvostelijoita Euroopassa. Venäläiset kenraalit johtavat Itä-Ukrainan kapinaa. Etelä-Ossetiassa rajan yli ja siirsivät sitä yksipuolisesti 1,5 kilometriä Georgian puolelle saadakseen tärkeän öljyputken hallintaansa. Sotilaat eivät saa sotavangin statusta, ja heidät voidaan tuomita Ukrainasssa rikollisina, mikäli Venäjä ei tunnusta heitä asevoimiensa jäseniksi. Kansainvälinen yhteisö painoi Georgian sodan pitkälti villaisella, ja se jäi niin sanotuksi jäätyneeksi konfliktiksi kytemään pinnan alle. Venäjä kategorisesti kieltää, että sen joukkoja olisi Itä-Ukrainan puolella. Kummatkin vangitut sotilaat ovat tiukasti väittäneet, että he olivat aktiivipalveluksessa suorittamassa tehtävää, kun joutuivat vangiksi Luhanskin separatistialueella toukokuussa. Liettua toimittaa aseita Ukrainaan LIETTUA ilmoitti kesäkuussa ottavansa Nato-maista ensimmäisenä ratkaisevan askeleen ja alkavansa toimittaa Ukrainaan puolustuksellisia aseita. Vangitut ja haavoittuneet ovat muka eronneet aktiivipalveluksesta ja kaatuneet joutuneet harjoituksissa onnettomuuteen. Liettuan presidentti Dalia Grybaus kait
Vain viikkoa myöhemmin strateginen pommikone Tu-95 Bear putosi Khabarovskin alueella Siperiassa. Toistaiseksi ainoastaan Yhdysvallat on lähettänyt maavoimien joukkoja Baltian maissa tapahtuvaa harjoittelua varten sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta reilu vuosi sitten.. 23 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 ten etujen vaarantumisen vuoksi. Doktriinissa kerrotaan myös, miten Mustanmeren laivastoa kehitetään ja Krimin merialueen luonnonvaroja hyödynnetään, vaikka kansainvälisen lain mukaan alue kuuluu edelleen Ukrainaan. Sotilasliitto Naton laajeneminen mainitaan jälleen uhkakuvana. Entä valmistuneiden laivojen kohtalo. Onnettomuuksien lisääntyminen johtuu epäilemättä lentotoiminnan jyrkästä kasvusta, mutta myös siitä, että pääosin neuvostoperintöä oleva kalusto toimii tällä hetkellä äärirajoillaan. Venäjä valtasi naapurimaaltaan Ukrainalta maa-alueita, pyrkii edelleen sotilaallisin toimin epävakauttamaan sen kehitystä ja tuli samalla kävelleeksi tekemiensä kansainvälisten sopimusten yli moneen kertaan. Elokuun alussa puolestaan Mi28-taisteluhelikopteri putosi ilmailunäytöksessä ja sen lentäjä menehtyi tuhansien katsojien seuratessa tilannetta. suomensotilas.fi Ranska ei myy Mistraltukialuksia Venäjälle RANSKA souti ja huopasi Mistral-kaupan kanssa. Lentokoneen seitsenhenkisestä miehistöstä viisi selviytyi ja kaksi menehtyi onnettomuudessa. Vihdoin toukokuussa 2015, yli vuosi Ukrainassa aloitettujen sotatoimien jälkeen, Ranska perui aluskaupat ja sopi Venäjän kanssa 1,2 miljardin euron ennakkomaksun palauttamisesta. Ranskan asekaupoilla on kyseenalainen historia: kummallisia vääntöjä on tapahtunut aikaisemminkin Israelin ja arabimaiden kanssa. Villeissä spekulaatioissa on väläytelty, että panssariarmeijan yhtenä tehtävänä olisi Venäjän ydinalueiden sisäisen turvallisuuden varmistaminen. Armeijan kaavaillaan olevan määrävahvuinen lähivuosina. Lue Mistral-jupakan taustat ja yksityiskohdat sivuiltamme: www.suomensotilas.fi Saksalta maavoimien joukkoja Baltian maihin vuonna 2016 VIRON presidentin Toomas Hendrik Il ves teki valtiovierailun Saksaan 18.–21.5. Venäjä aikoo myös lisätä läsnäoloaan Välimerellä ja pyrkii siellä “sotilaspoliittiseen tasapainoon”. Onnettomuus oli jo toinen samalle konetyypille sattunut tänä vuonna. Kuusi vuotta myöhemmin helmikuussa 2014 Putin toteutti samaa taktiikkaa ja valtasi Krimin Ukrainalta. Entä miten Venäjä toimii nyt, kun Mistralit jäävät Välimerelle. Merivoimien uuden doktriinin painopisteinä ovat Atlantti sekä arktiset alueet. Lue koko juttu sivuiltamme: www. Venäjän sotilasilmailussa synkkä vuosi KESÄN AIKANA kerrottiin useista onnettomuuksista Venäjän sotilasilmailussa: heinäkuun alussa Suhoi 24M -hävittäjä putosi harjoituksissa Venäjän Kaukoidässä, ja molemmat lentäjät kuolivat. Mitä kaikkea Mistral-kauppaan oikeastaan kätkeytyi. Siitä huolimatta Ranska halusi viimeiseen saakka myydä maihinnousutukialukset Venäjälle kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta. Venäjälle uusi meripuolustusdoktriini VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin on suurieleisesti hyväksynyt Venäjän merivoimien uuden doktriinin Amiraali Gorshkov -fregatilla varapääministeri Dmitri Rogozinin, puolustusministeri Sergei Shoigun, merivoimien komentaja Viktor Tshirkovin ja läntisen sotilaspiirin komentaja Anatoli Sidorovin läsnäollessa. Vierailun aikana keskusteltiin Euroopan muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Venäjä perustaa uuden panssariarmeijan VENÄJÄN läntiseen sotilaspiiriin perustetaan panssariarmeija, joka varustetaan uudella kalustolla. Ulkomaiset kommentaattorit ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että panssariarmeija ei ole vahvuudeltaan tai kokoonpanoltaan perinteisen armeijan kokoinen, vaan pikemminkin vahva armeijakunta
Puhumattakaan, että luodaan uutta ”automatiikkaa” velvoitteiden heivaamiseksi toisille jäsenmaille, Hellenberg kirjoittaa. Maantieteellisistä syistä muutamien Etelä-Euroopan maiden on pitänyt ottaa vastaan suurin osa pakolaishakemuksista ainakin teoriassa. Välimeren ihmisruletille loppu VÄLIMERELLÄ on käynnissä humanitäärinen kriisi: tuhannet ja taas tuhannet pakolaiset pyrkivät Pohjois-Afrikasta Eurooppaan. Yhdysvaltain panssarit Baltiaan YHDYSVALLAT vastaa itäeurooppalaisten liittolaistensa huoleen ja sijoittaa alueelle raskasta kalustoa prikaatin tarpeisiin. Yhdysvallat kuitenkin vastustaa Venäjän tavoitetta luoda jälleen etupiirejä Eurooppaan. Lue koko ajankohtainen blogi sivuiltamme www.suomensotilas.fi Ilmalaivat torjumaan risteilyohjuksia YHDYSVALLAT on rakentamassa kaikessa hiljaisuudessa ohjuspuolustusjärjestelmää venäläisten risteilyohjusten varalle. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Tšekkiläisessä tosi-tv-sarjassa kolmen sukupolven perhe sinnittelee natsi-Saksan miehityksen alla. Kaluston sijoittamisella pyritään helpottamaan amerikkalaisten osallistumista alueella tapahtuvaan harjoitteluun. Ohjelma on herättänyt myös närää maailmalla: arvostelijoiden mielestä toisen maailmansodan kärsimyksistä ei saisi tehdä halpahintaista viihdettä. Duuman puolustusvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Sergei Zhigarev sanoo Venäjän lisäävän vastatoimena joukkojaan maan länsirajalla. Tapahtumat on sijoitettu Böömin ja Määrin protektoraattiin, jota hallitsi natsien asettama nukkehallitus. Laiton siirtolaisliikenne on vaatinut jo vähintään 1 500 ihmisen hengen. Ruoka on säännösteltyä, saksalaissotilaat partioivat kaduilla ja Gestapon kätyrit kärkkyvät kaikkialla. Carterin mukaan Yhdysvaltojen vastaus Venäjän toimiin on vahva, mutta tasapainoinen strateginen lähestymistapa, jolla varmistetaan, ettei Venäjä voi pakottaa ketään kääntymään menneisyyteen, ja samalla rohkaistaan Venäjää kääntymään taas uudestaan kohti tulevaisuutta. Viime kesänä kuvatun sarjan esittää yleisradioyhtiö CT eli ?eská Televize. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtelusta on EU:ssa sovittu jo vuonna 1990 Dublinin sopimuksella, jota vahvistettiin vuonna 1999 Tampereella Suomen puheenjohtajakaudella. Samat vastuut ja velvoitteet toimisivat tietysti toisinpäin, jos vaikkapa Vienan Karjalasta tulisi Suomeen ja Norjaan tuhansia ympäristöpakolaisia hakemuksineen, tuskin heitäkään lähetettäisiin Italiaan, Hellenberg pohtii. Lähinnä Italiaan, Kreikkaan ja Maltaan kohdistuvasta paineesta johtuen yksimielisyys näyttäisi murenevan. Komission tuoreessa esityksessä pakolaiskiintiöt laskettaisiin jäsenmaan väkiluvun, työttömyyden ja yleisen taloustilanteen perusteella. Yhdysvaltain puolustusministeri Ashton Carterin mukaan Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan yhteiseen puolustukseen, mutta se ei halua tehdä Venäjästä vihollistaan. Kalustoon kuuluu 250 panssarivaunua, tykistöä ja panssariajoneuvoja. JY VÄLL Ä n MAAILMALTA 24 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 Saksan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja HansPeter Bartels kertoi Postmees-lehdelle, että Saksa valmistautuu lähettämään maavoimien yksikön, joka osallistuisi harjoituksiin Baltian maissa esimerkiksi kolmen kuukauden mittaisessa rotaatiossa. Tosi-tv raudoitetun saappaan alla TV-OHJELMIEN TUOTTAJAT tarttuvat mitä kummallisimpiin ideoihin. Vastuut ja velvoitteet on kannettava eikä siirrettävä automaattisesti muille jäsenmaille. Järjestelmään kuuluu aerostaatteihin eli miehittämättömiin ilmalaivoihin sekä merivoimien aluksiin sijoitettu tutkajärjestelmä, jonka avulla kansalliskaartin ilmavoimien F-16-hävittäjät ja merivoimien alusten torjuntaohjukset pystyisivät havaitsemaan ja tuhoamaan matalalla lentäviä ohjuksia. Laittomien siirtolaisten määräksi on arvioitu peräti 50 miljoonaa ihmistä vuosittain. Nyt on objektiivisen pohdinnan paikka, miksi jo ensimmäisen tulikoitoksen myötä Dublinin sopimusta aletaan romuttaa, kysyy Suomen Sotilaan blogisti, valtiotieteiden tohtori Timo Hellenberg. Venäjän kääntymistä saa kuitenkin sen nykyisen hallinnon aikana vielä odotella. On vaikeasti selitettävissä, että Euroopan komissio alkaa ”palkita” maita, jotka eivät siis pysy sovitussa käytännössä, kuten Kreikkaa ja Italiaa. Tämä tarkoittaa sotilaallisen vastakkainasettelun lisääntymistä Baltian ja Itämeren alueella
Mutta sitten alkaa tapahtua! 7.30 miina räjähtää ja haavoittaa kärkiryhmän taistelijoita. Kiivas tulitaistelu kestää pitkään, eikä tappioilta voida välttyä. Merikasarmi on pimeä ja hiljainen. Marssin johtaja käskyttää autot liikkeelle. 4.25 komppania pysähtyy ylitettyään Aurajoen. Välillä kosketus viholliseen kadotetaan, mutta sitkeästi Rannikkokomppanian joukkueet etsivät vihollisen taistelijoita, jotka yrittävät piiloutua ja paeta paikalta. Ehkäpä vihollinen on poistunut alueelta jättäen operaation sikseen saatuaan vihjeen mahdollisesta komppanian vastaiskusta. Vihollisen erikoisjoukot ovat ottaneet haltuunsa strategisesti tärkeän alueen rakennuksineen. Haavoittuneiden evakuointi vaikeutuu, koska muut ryhmät saavat kosketuksen viholliseen. Lopulta klo 9.05 komppanianpäällikkö on varma, että alue on puhn Maakuntajoukko osallistui NOCO10 -harjoitukseen. Liikkeellelähtöä on harjoiteltu, ja kaikki on suunniteltu etukäteen. 4.08 Rannikkokomppania on noussut ajoneuvoihin ja on valmiina moottorimarssille. HÄLYTYS! Rannikkokomppania harjoittelee Kello on 3.58. Komppanian päällikkö saa viimeiset tiedot kohteesta ja siellä vallitsevasta tilanteesta, minkä perusteella hän antaa tarkennetut tehtävät ja käskyttää joukot liikkeelle. . Kaunis toukokuinen kevätyö on kääntymässä aamuun, sillä itäisellä taivaanrannalla aamu on jo sarastamassa. 25 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 päivystäjä saa viestin: ”Toteuttakaa VASARA1!” 4.01 päivystäjän hälytys kajahtaa käytävillä: ”VASARA1, VASARA1, VASARA1.” Komppania on nukkunut sikeästi mutta odottaen mahdollista hälytystä. Viholliskosketukseen edetään korkeassa valmiudessa. Muutama aikainen kulkija hieraisee silmiään nähdessään ohittavan sotilasajoneuvojen kolonnan. Vain päivystäjä vartioi Rannikkokomppanian rauhaa. Aurinko on noussut ja valaisee kalpeaa aamua, joka tuntuu kuin odottavan jotain. Komppania ajaa kolonnana läpi nukkuvan Turun kaupungin keskustan. Moottorimarssi jatkuu. Vastaisku on suoritettava heti ja vihollisen erikoisjoukot tuhottava. Alue vaikuttaa hyvin rauhalliselta. Hälytyksen tullessa taistelijat vain heittävät taisteluvarustuksensa ylleen, ja komppania pääsee nopeasti liikkeelle. TEKSTI PEKKA LAATU VASARA1, VASARA1, VASARA1 PE KK A LA AT U. 5.50 komppania jalkautuu ja etenee viimeiset kilometrit kohteelle joukkueittain
Päällystö kouluttaa oman joukkonsa. Rannikkokomppania on Rannikkolaivaston maakuntajoukko, jonka sijoituspaikka on Pansion laivastoasema. Maakuntajoukoissa kohtaavat Puolustusvoimien tarve ja reservin tahto. Näiden lisäksi Rannikkokomppanialla on ollut lukuisia n Kuva NOCO14harjoituksesta. Yksikköjä voidaan käyttää virka-aputehtävissä. Maakuntajoukon jäseneltä edellytetään hyvää fyysistä kuntoa, erinomaista henkistä tasapainoa ja nuhteetonta taustaa. Rannikkokomppania muodostetaan Puolustusvoimille erillisen sitoumuksen antaneista vapaaehtoisista. Maakuntajoukon jatkuvalla harjoittelulla luodaan todelliset mahdollisuudet vapaaehtoiselle maanpuolustukselle edistää puolustuskykyä, lujittaa maanpuolustustahtoa sekä tukea viranomaisia, kun varaudutaan yhteiskunnan normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Sen ylläpidossa ja vahvistamisessa maakuntajoukon toimintaan sisältyvä koulutus sekä viranomaisja järjestöyhteistyö luo uusia mahdollisuuksia. Edellä oleva kuvaus on Rannikkokomppanian kertausharjoituksen soveltavasta osasta. Maakuntajoukon tehtäviin kuuluivat vartiointi-, valvonta-, tarkkailu-, etsintä-, kiinniottoja tuhoamistehtävät. Maakuntajoukko on osallistunut menestyksekkäästi useisiin suuriin harjoituksiin kuten Maanvyöry09, Jamina12, NOCO10 ja NOCO14. Vapaaehtoisuuden kulmakivi on vahva maanpuolustustahto. Mitä osallistuminen edellyttää. Huoltolaivue. Tietoja: rank.mkj.rekry(at)gmail.com PE KK A LA AT U. Lisäksi maakuntayksiköt osallistuvat useisiin kertausja vapaaehtoisiin harjoituksiin vuosittain. JY VÄLL Ä 26 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 distettu vihollisen taistelijoista. Lisää merivoimien asevelvollisten reserviläisten toiminnasta sivuilla 28–45. Sitä on edeltänyt intensiivinen koulutus, jossa harjoitettiin yksittäisen taistelijan, ryhmän sekä joukkueen toimintaa. Toimintavalmiit maakuntajoukot vahvistavat alueellista puolustusjärjestelmäämme. virka-aputehtäviä. Maakuntajoukoissa kohtaavat Puolustusvoimien tarve ja reservin tahto. Toimintavalmiit maakuntajoukot vahvistavat alueellista puolustusjärjestelmäämme. Hän ilmoittaa pataljoonan komentajalle, että tehtävä on suoritettu. Komppanian koulutuksesta Rannikkolaivastossa vastaa 8
Liikekannallepanoihin ajauduttiin myös muiden maiden tekemien päätösten väärinkäsitysten takia, mutta lopulta kaikki panivat joukkonsa sotakannalle. Toki meikäläisiä taisteli Saksan puolella parisen tuhatta ja Venäjän puolellakin useita satoja, mutta konkreettisesti ei sodan nähdä meitä koskeneen. Muita suunnitelmia ei edes ollut, eikä valtavia kuljetuksia voinut käden käänteessä muuallekaan hallitusti suunnata. AJATUS ON tietysti sikäli väärä, että ilman ensimmäistä maailmansotaa suuret Itävalta-Unkarin ja Venäjän keisarikunnat eivät olisi hajonneet, Saksa ei olisi luhistunut eikä Euroopan rajoja olisi vedetty uuteen uskoon. Serbinationalistit murhasivat Itävalta-Unkarin kruununperillisen Frans Ferdinandin Sarajevossa, mikä toimi katalysaattorina, joka lopulta sai Euroopan pois raiteiltaan. KUKA MUISTAA edes henkilöitä. Hänkin sai sotansa, joka jo ensimmäisen sotavuoden kuluessa tuhosi hänen taitamattomuutensa vuoksi suuren osan Itävalta-Unkarin armeijasta ja teki siitä liittolais-Saksasta riippuvaisen apu-armeijan. TÄTÄ KIRJOITETTAESSA elokuun lopulla on kulunut sata vuotta siitä, kun ensimmäistä maailmasotaa oli käyty vuosi. Suunnitelmia noudatettiin, vaikka käsillä oleva tilanne ei välttämättä ollutkaan niiden mukainen. Ainoa suurista eurooppalaisista valtioista, joka ei alussa hyökännyt oli Iso-Britannia, koska sillä ei ollut maa-armeijaa, jolla hyökätä. Sota alkoi siis rautatieaikataulujen mukaan. Tähän on tietysti syynä se, että otimme melko täysipainoisesti osaa tähän toiseen, mutta emme maana ensimmäiseen ollenkaan. Kaikki siis hyökkäsivät, venäläiset ItäPreussiin menettäen kaksi armeijaa heti sodan ensiviikkoina, itävaltalaiset Serbiaan menettäen miltei armeijan ja huomaten, että sitäkin olisi tarvittu paremmin Galitsiassa, jossa venäläiset tuhosivat yhden itävaltalais-unkarilaisen armeijan. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 27 ENSIMMÄINEN MAAILMASOTA on Suomessa jäänyt huomiossa toisen maailmasodan varjoon. Vuosikausia eri maiden pääesikunnat olivat hioneet liikekannallepanokoneistojaan huippuunsa, ja rautatiekuljetukset olivat kaiken perusta. Sotahan lähti liikkeelle Itävalta-Unkarin ja Serbian sangen mitättömistä ristiriidoista, jotka vähänlaisesti kuuluivat niille sotaan lopulta liittyneille maille, jotka tapattivat miljoonia nuoria miehiään vuosina 1914–1918. ENSIMMÄINEN maailmansota on jo syntyhistorialtaan tavattoman kiehtova, kun sitä vertaa toiseen maailmansotaan. Jälkimmäiseen on helppo löytää yksi syyllinen Saksan johtajasta Adolf Hitleristä. Mutta kuka olikaan syyllinen siihen ensimmäiseen suureen sotaan. Kuka muistaa, että Serbian kurittamista halusi erikoisesti Itävalta-Unkarin ulkoministeri Leopold von Berchtold, joka kuvitteli saavansa uhkailulla ja poliittisella manööverillä etua Serbian suuntaan mutta saikin sodan, joka lopulta tuhosi hänen edustamansa suuren valtakunnan. Ilmeisesti johtavat poliitikot eivät täysin ymmärtäneet, mitä olivat tekemässä. Tämä jo sen vuoksi, että ilman sotaa emme olisi itsenäisiä eikä meillä olisi käyty vuonna 1918 sisällissotaakaan. Ja miksi olisivatkaan, koska ensimmäisen maailmansodan kaltaista miljoona-armeijoiden sotaa ei aikaisemmin oltu käyty. KUN SOTILAILLE oli annettu lupa liikekannallepanoon, asiat lähtivät rullaamaan rautatieaikataulujen mukaan. Tämän tapahtumasarjan yhtenä tuloksena oli myös itsenäinen Suomi, joka saa siis kiittää itsemääräämisoikeudestaan ei suinkaan Leniniä vaan ensimmäistä maailmansotaa. ENSIMMÄINEN maailmansota syttyi, koska sangen keskinkertaiset poliitikot haparoivat päätöksissään ja erilaisten liittolaissuhteiden ja poliittisen pelin seurauksena he lopulta antoivat sotilailleen luvan liikekannallepanoon. Myös Euroopan johtavien poliitikkojen ja sotilaiden toiminta ja eritoten sotaan johtaneet virheet ovat hyvin opettavaisia. KAIKKIEN MAIDEN liikekannallepanosuunnitelmien jatkeena oli hyökkäys vastustajan alueelle, mikä oli tuon ajan sotataidolle tyypillistä. Ja kuka muistaa, että vielä enemmän sotaa halusi saman keisarikunnan yleisesikunnan päällikkö Franz Conrad von Hötzendorf, vaikka oikeastaan enemmän Italian kuin Serbian kanssa. Liikekannallepanot ja sitä kautta ne suunnat ja viholliset, joita vastaan joukot keskitettiin, oli myös etukäteen määritelty. Ranskalaiset hyökkäsivät kohti Saksaa, mutta huomasivat, että saksalaiset hyökkäävät Belgian läpi heidän pohjoiseen sivustaansa. Todellista uutta ja muutosta ei sotaan olisi tulossa ennen vuotta 1918, mistä tuon ajan toimijat eivät tietenkään voineet tietää vielä mitään. ENSIMMÄISESTÄ maailmansodasta ja varsinkin sen syntyhistoriasta soisi suomalaisten tietävän ja ymmärtävän enemmän. Länsirintamalla sota oli juuttunut jo asemasodaksi, satojatuhansia miehiä oli kaatunut ja vammautunut, uusia rintamia oli syntynyt ja uusia maita vedetty mukaan sotaan. Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi Se suuri sota
28 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A . TEKSTI JA KUVAT: TUOMO VALVE POMMERIN SOTA...HARJOITUS KR IS TI N A SW A A N /A M FI BI ER EG EM EN TE T 1
Puolustushaarojen yhteistoimintaa hyvin testaava Joint-harjoitus järjestettiin jo 43. kerran. POMMERIN SOTA...HARJOITUS Suomen Sotilaat nousivat maihin Puolassa. Vuosittainen BALTOPS-harjoitus on Naton johtama merisotaharjoitus. Suomen Sotilas seurasi maihinnousua paikan päällä Puolan Ustkassa. 29 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 Merivoimien kansainvälinen rannikkojääkäriyksikkö osallistui kesäkuussa Naton ja sen kumppanuusmaiden yhteiseen BALTOPS 2015 -harjoitukseen
Maihinnousuosastoa johti lehtemme lukijoille tuttu, Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Kjell Törner Ison-Britannian laivaston HMS Oceanilta. – Harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin sekä maihinnousuosaston USS SAN ANTONIO on laskenut merijalkaväen P7/A1-amfibiovaunut veteen, ja ensimmäiset lähestyvät haltuun otettua sillanpäätä Puolassa. Moni ihmettelee, kuinka haavoittuvaiselta maihinnousu aina harjoituksissa näyttää, ja sitä se on todellisuudessakin. Harjoituksen skenaariona oli vaativa kriisitilanne, jossa eri puolustushaarojen joukot toimivat yhdessä, ja painopisteenä olivat merelliset operaatiot. – Suomi sai harjoituksessa ennennäkemättömän suuren huomion osakseen, sillä toimimme monikansallisen maihinnousuosaston johtovaltiona, kertoo suomalaisjoukon johtaja komentaja Juha Mäkelä Uudenmaan prikaatista. Suomessa media ei harjoituksesta kauheammin kiinnostunut. Suomalaiset, ruotsalaiset ja yhdysvaltalaiset muodostivat 750 hengen maihinnousujoukon, jonka osana Merivoimien kansainvälinen rannikkojääkäriyksikkö (AMPH FINCOY) toimi. Lisäksi tarvitaan meren ja ilmatilan herruutta ainakin ajallisesti ja paikallisesti. Tavoite Harjoituksen pääteemana oli harjoitella ilmaja erikoisjoukoilla tuettuja maihinnousuoperaatioita monikansallisessa toimintaympäristössä. Suomen Sotilas oli ainoa suomalaismedia paikan päällä Puolassa, mistä myös uutisoimme tapahtumasta kesäkuussa. 30 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A VOIMANNÄYTE ITÄMERELLÄ T änä vuonna harjoitukseen osallistui noin 5 600 sotilasta 17 osallistujamaan maa-, merija ilmavoimista sekä merijalkaväestä. Kansallisena pääteemana oli kehittää yhteistoimintakykyä osana monikansallista merijalkaväkiosastoa ja harjoituttaa yksikköä ja sen tukielementtejä, kuten esikuntaa ja huoltoa, toimimaan NRFvalmiusjakson suoritevaatimusten mukaisesti vaativassa amfibio-kriisinhallintaympäristössä. Harjoitustavoite oli lisätä osallistuvien joukkojen yhteistoimintakykyä osana monikansallista joukkoa. Ustkan skenaariossa erikoisjoukot olivat varmistaneet sillanpään ennen kuin varsinainen maihinnousu alkoi. Maihinnousun onnistumiselle on välttämätöntä se, että kyetään yllättämään puolustaja tarkan maihinnousupaikan valinnassa. Yhteensä 49 alusta, yksi sukellusvene ja 61 lentokonetta. Monipuolista maihinnousukalustoa tarvitaan juuri siihen, että saadaan suuriakin kalustoja materiaalimääriä maihin tarvittaessa yllättäviin ja vaikeisiinkin paikkoihin.. Yksittäiselle taistelijalle tavoitteena oli myös harjaantua operoimaan tukialusympäristössä
Oleellista on ammattimaisuus, ei ammattilaisuus. Asevelvolliset ja ammattisotilaat samalla viivalla BALTOPS 2015 -harjoitukseen osallistui yhteensä 250 suomalaissotilasta mukaan luettuna harjoituksen johtoon kuuluneet esikuntaupseerit. Hyvin koulutettu ja motivoitunut reserviläinen pärjää monesti jopa paremmin kuin moni ammattiarmeijoiden värvätty sotilas. Asevelvollisuus mahdollistaa yhteiskunnan parhaan aineksen saamisen riveihin. n Amiraali Kitchener kehui suomalaissotilaiden ammattitaitoa ja oli aidosti yllättynyt kuullessaan, että valtaosa miehistä ei ollutkaan ammattisotilaita vaan reserviläisiä.. Oleellista on ammattimaisuus, ei ammattilaisuus. 31 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 esikunnan että AMPH FINCOY:n osalta, komentaja Mäkelä kertoo. Oleellista onkin ymmärtää, kun asevoimia kehitetään, että monet tehtävät edellyttävät niin paljon ajankäyttöä, että ne voidaan täyttää järkevästi vain käyttämällä ammattisotilaita, mutta samaan aikaan vielä useammat tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että reserviläiset sopivat niihin hyvin koulutettuna jopa ammattimiehiä paremmin. Vapaaehtoisen ja omaehtoisen harjoittelun avulla voidaan täydentää ja tukea varsinaista osaamisen ja ammattitaidon ylläpitoa kertausharjoituksin. Miehet ovat kerranneet tavallista suomalaista reserviä paremmin ja tiheämmin, he ovat vapaaehtoisesti joukkoon hakeutuneita, tiukan seulan läpikäyneitä, motivoituneita ja käyttävät myös vapaa-aikaansa vapaaehtoiseen ja omatoimiseen sotilasammattitaidon ja -kunnon ylläpitoon. Aines on yksinkertaisesti hyvää. Lopulta kysymys on siitä, kuinka suorituskyvyt saavutetaan mahdollisimman pienin taloudellisin kustannuksin. Kysymys on siitä, kuinka koulutetaan ja harjoitetaan sekä minkälainen aines on rivissä. Asevelvollisuudella voidaan täyttää laadukkaasti monia tehtäviä pienin kustannuksin, jos ei tarvita jatkuvaa aseissa oloa ja äärimmäistä jatkuvaa valmiutta. Se, että Suomessa on yksi maailman parhaita koululaitoksia näkyy miesten käytettävyydessä ja kyvyssä toimia itsenäisesti. K uinka suomalainen ATU-joukko sitten voi olla ammattimainen, kun reservimme kärsii tänä päivänä kertausharjoituksen puutteesta. TV & JP MITEN SE ON MAHDOLLISTA. Pääosa reserviläisistä oli varusmiesaikanaan kansainvälisen ATU-koulutuksen (Amphibious Task Unit) Uudenmaan prikaatissa suorittaneita rannikkojääkäH arjoituksesta saadut hyvät kokemukset ovat omiaan puolustamaan suomalaista yleistä asevelvollisuusjärjestelmää. AMPH FINCOY:n vahvuus oli 214 taistelijaa, joista 199 oli reserviläisiä. Osaaminen ratkaisee taistelukentällä, ei virka tai muodollinen pätevyys. Salaisuus on siinä, että ATU ei ole normaali asevelvollisjoukko
Suomen yleisen asevelvollisuuden korkean tason pani merkille myös BALTOPS 2015 -harjoituksen johtaja, STRIKFORNATO:n (Naval Striking and Support Forces Nato) komentaja amiraali James Foggo. – Vain ani harva ulkomaalainen tunsi suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää, kertoo komentaja Mäkelä harjoituksen lomassa käydyistä keskusteluista. Osa heistä oli samoja, jotka läpäisivät syksyllä 2014 Naton NEL-2-tason evaluoinnin, eli he ovat olleet NRF-valmiudessa koko vuoden 2015. suomensotilas.fi n Tapasimme Puolassa myös Naton sotilaskomentajan kenraali Breedloven (oikealla) ja BALTOPSin johtajan amiraali Foggon.. Porin prikaatin kuljettajapoolista kutsuttiin kertausharjoitukseen Pasi-kuljettajia ja -johtajia Uudenmaan prikaatin omien kuljettajien lisäksi. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 32 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 reitä. Suomalaissotilaiden mukana maihinnousuosastossa oli ruotsalaisia rannikkojääkäreitä ja yhdysvaltalaista merijalkaväkeä, eli ammattisotilaita. – Seurasin tarkkaan kaikkia viittä maihinnousuosaston komppaniaa sekä kovapanosammunnoissa että harjoituksen taktisessa vaiheessa. Katso lisää tietoa, kuvia ja videoklippejä Ustkan maihinnoususta Suomen Sotilaan nettisivuilta www. Voin sanoa, että reserviläiset olivat vähintään samalla tasolla kuin Yhdysvaltain merijalkaväen ammattisotilaat, komentaja Mäkelä kertoo huomioistaan
Polnocny-luokan aluksia on rakennettu Puolassa vuoden 1986 jälkeen 107. Neuvostoliittolaista suunnittelua olevia maihinnousu-tela-ajoneuvoja on yhä käytössä lukuisissa maissa ympäri maailmaa. A MPH FINCOY on kansainvälinen rannikkojääkäriyksikkö, normaali joukkotuotettu yksikkö, jolla on oma SA-tehtävä (sodan ajan tehtävä). Pian tämän kuvan ottamisen jälkeen suomalaisten rannikkojääkäreiden KRH-joukkueen maihinlaskenut PTN upposi rantaveteen paluumatkalla maihinnousualukseen. Ustkan maihinnousussa ei vältytty tappioiltakaan. Alus on 73 metriä pitkä, ja se saavuttaa 18 solmun huippunopeuden. Joukolla on kertausharjoituksia kerran vuodessa. 33 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 ORP POLNOCNY -LUOKAN MAIHINNOUSUALUS laskee suomalaisrannikkojääkärit maihin Ustkassa aamulla 17.6.2015 uivalla PTN-amfibioajoneuvolla. U udenmaan prikaatin malli on toimiva ja testattu, ja samaa periaatetta voidaan hyödyntää Mäkelän mukaan myös esimerkiksi viime kesänä tapetille nousseen välittömän valmiuden joukkojen (VVJ) rekrytoinnissa. Suomen Sotilas koeui vastaavanlaisen ajopelin taannoin Suomessa. Vapaaehtoisuus AMPH FINCOY:n osalta tarkoittaa sitä, että sotilaat ovat kaikki hakeneet varusmiesaikanaan ATU-kriisinhallintakoulutukseen sekä myöhemmin reserviläisinä allekirjoittaneet suostumuksen siitä, että heidät voi käskeä kertausharjoitukseen esimerkiksi ulkomaille. Lisäksi vapaaehtoiset voivat osallistua vapaaehtoisiin harjoituksiin sekä kursseille ja moni harjoittelee ja ylläpitää osaamistaan myös omaehtoisesti. TV MIKÄ ON AMPH FINCOY?. Henkilövahingoilta vältyttiin. – Tarvitsemme vapaaehtoisia, hyväkuntoisia ja motivoituneita taistelijoita kansallisen puolustuksen ja KRIHA-valmiuden tarpeisiin, komentaja Mäkelä toteaa
Suomi johti maihinnousua Puolassa juuri HMS Oceanilta, jonka kannella näkyy vasemmalta lukien maihinnousussa käytetty Chinook-kuljetushelikopteri, brittiläinen kevyt Westland Lynx -monitoimihelikopteri ja Apache-taisteluhelikopteri. Ensimmäiset kolme venettä otettiin vastaan Raaseporissa kesäkuun alussa. MAIHINNOUSU Puolan Ustkaan oli kansainvälinen Joint-harjoitus, jossa suomalaiset ammattisotilaat ja reserviläiset pääsivät keskeiseen ja vaativaan osaan. UUSI JEHU U-700 -LUOKKA on tarkoitettu etulinjan maihinnousujoukkojen käyttöön. Veneissä on ballistinen suojaus, joka suojaa aluksen miehistöä ja siinä kuljetettavia taistelujoukkoja nykyisin käytössä olevia Jurmo-luokan veneitä paremmin. 34 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A SUOMALAISJOUKOILLA oli BALTOPS 2015 -harjoituksessa mukana kolme uutta Jehu-luokan taisteluvenettä. Siitä lisää tulevissa lehdissä. Testiin pääsi myös uusi Jehu-veneluokka. Yleisölle ja tiedotusvälineille veneet julkistettiin virallisesti vasta heinäkuussa. Suomen Sotilas tutustui ja koeajoi Jehun viimeisimmän yksilön (U-705) elo-syyskuun taitteessa Ruotsissa. Kannattaa pitää reelingistä kiinni ja pysyä mukana Suomen Sotilaan vauhdissa! Jehu-taisteluvene Rannikkojääkärien uusi ase . TEKSTI: TUOMO VALVE. Testaamassamme veneessä oli aikaisemmista malleista poiketen kaksi 1 150 hevosvoiman Scanian diesel-konetta, eli 500 hevosvoimaa ylimääräistä potkua – tehoreserviä piisasi, ja se tuntui. KUVASSA OIKEALLA JEHU Ison-Britannian kuninkaallisen laivaston helikopteri-maihinnousutukialus HMS Oceanin edessä BALTOPS-operaation aikana. ALUKSESSA on kauko-ohjattava, vakautettu asetorni, johon voidaan sijoittaa joko raskas 12,7mm:n NSV-ilmatorjuntakonekivääri ja koaksiaalinen 7,62x54R-PKM-konekivääri tai Heckler&Kochin kranaattikonekivääri
2-6 Kuljetuskyky: ............. 35 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 U-700 – Jehu-luokka Alustyyppi: .........................................Nopea kuljetusvene Kylkinumerot: ............................................U-701 – U-712 Miehistö: ..................................................................... n. 20 metriä Leveys: ............................................................ JU H A M Ä KE LÄ , U U D EN M A A N PR IK A AT I. 25 täysin varustettua sotilasta sekä joukkokohtainen varustus Telakka: ..........................Marine Alutech Oy Ab, Teijo/Salo Tilattu: .............................................................15.10.2012 Käyttöönotto: .....06/2015 (Initial Operational Capability), 2017 (Final Operational Capability) Paino: 2 ..............................................................7,5 tonnia Pituus: ........................................................... 1 metri Nopeus: .........................................................40+ solmua Voimanlähde: ..........2 x Diesel 900 hv (2 x 660 kw) Scania Aseistus: ......1 x SAAB Trackfire RWS, jossa 40 mm:n KRKK tai 12,7mm:n ITKK ja 7,62 KK n Jehu HMS Oceanin edessä BALTOPS-operaation aikana. n. n. 5 metriä Syväys: .............................................................
HMS OCEAN (L12) Kuninkaallisen merijalkaväen meritaksi . 36 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A B ALTOPS 2015 -harjoituksen maihinnousun komentoaluksena toimi brittien HMS Ocean, joka on kuninkaallisen laivaston suurin sota-alus. Nyt palveluksessa oleva alus on kuninkaallisen laivaston kuudes HMS Oceanin nimeä kantava laiva. Vasemmalla taka-alalla on suojaamassa ruotsalainen CB-90 ja oikealla taivaanrannassa juuri USS San Antoniolta lähtenyt amerikkalainen LCAC -ilmatyynyalus, joka tuo maihin suomalaiskomppanian Pasi-miehistönkuljetusajoneuvoja.. HMS Ocean pystyy kuljettamaan 830 kuninkaallisen merijalkaväen taistelijaa operaatioalueelle. Sen kotisatama on Devonport, Plymouth. Takaoikealla häämöttää amerikkalaisen maihinnousutukialuksen USS San Antonion keula. Varsinainen maihinnousu tapahtuu helikoptereilla tai miehistönkuljetukseen tarkoitetuilla LCVP Mk5 -maihinnousuveneillä. TEKSTI: TUOMO VALVE n Kuninkaallisen merijalkaväen käyttämät LCVP Mk5 -maihinnousualukset lähestyvät rantahietikkoa Ustkassa. nopeita pintamaaleja vastaan. Helikopterija maihinnousutukialus (LPH, Landing Platform Helicopter) on erityisesti suunniteltu toimimaan maihinnousuoperaatioiden komentoaluksena. Tulitukitehtäviin on alukseen sijoitettu Apache-taisteluhelikoptereita ja Lynx AH7 -monitoimihelikoptereita sekä kuljetustehtäviin Sea Kingja joukkojenkuljetukseen Chinook-helikoptereita. Maihinnousun jälkeen brittimerijalkaväellä ei ole välittömästi käytettävissään ajoneuvokalustoa, sillä taistelijat rantautuvat jalkamiehinä. n HMS Oceanilla on neljä Bushmaster DS30M Mark 2 -automaattitykkiä, jotka on tarkoitettu aluksen lähipuolustukseen esim. Ustkan maihinnousua johtivat suomalaiset upseerit juuri HMS Oceanilta! Alus on laskettu vesille vuonna 1995 ja otettu operatiiviseen käyttöön syyskuussa 1998. Ase on täysin automaattinen, eli asetta operoidaan aluksen taistelukeskuksesta käsin
Niin hävittäjähankinta kuin muutkin tulevat Puolustusvoimien kehittämishankkeet vaatisivat niiden optimaaliseksi läpiviemiseksi päätöstä siitä, pysyykö Suomi liittoutumattomana vai liitymmekö Natoon. Tämä päätös vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, kuinka Suomea puolustetaan ja minkälaisiin harjoituksiin osallistutaan ja millä välineillä. 6,5 metriä matkanopeus .................................................... Ustkassa maihinnousua tukivat ruotsalaiset JAS-Gripenit. Gripen NG saattaa olla Hornetien seuraaja. 37 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 MAIHINNOUSU nykyaikaisen vastustajan hallussa olevalle rannalle on uhkapeliä ilman ehdotonta alueellista ja ainakin tilapäistä ilmatilan herruutta. Ilman päätöstä – nykytilassa – järkevä suunnittelutyö on mahdotonta, eikä yhteistoimintaharjoituksista ja hankinnoista saada täyttä tehoa irti. 18 solmua Aseistus • 4 Bushmasterin DS30M Mark 2 -automaattitykkiä (30 mm) • 3 Phalanx-lähi-ilmatorjuntatykkiä • 4 Minigun (7.62x51 mm NATO) Lähteet: www.royalnavy.mod.uk, The Royal Navy Handbook. Yleensäkin harjoitusja näytöskuvia katsoessa on ymmärrettävä, että harjoituksessa toiminta näyttää kokonaisuudessa ja monilta yksityiskohdiltaan aina erilaiselta kuin todellisessa operaatiossa. USTKAN HARJOITUKSESSA HMS OCEAN oli huomattavasti lähempänä maihinnousurantaa kuin se lähtökohtaisesti tositilanteessa tuotaisiin. Niistä oikealle on erotettavissa neljä ruotsalaista Stridsbåt CB-90 -taisteluvenettä ja aivan Oceanin keulan kupeessa uusi suomalainen Jehu. HMS Ocean Miehistö .......................................................................285 Merijalkaväki ...............................................................830 FAA/RAF:n lentävä henkilöstö ja lentävän kaluston ylläpitohenkilöstö ........................................................180 Uppouma .....................................................21 500 tonnia Pituus ............................................................ 15 solmua huippunopeus ................................................... Kuvassa HMS Ocean taivaanrannassa ja sen edessä nousemassa maihin kuninkaallista merijalkaväkeä LCVP Mk5 -maihinnousualuksilla. 35 metriä syväys ............................................................... BALTOPS oli hyvä osoitus yhteistyön voimasta, ja yhteistyötä Suomi tulee tarvitsemaan jatkossa myös ilmapuolustuksessa. 203,4 metriä leveys ................................................................
38 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A USS SAN ANTONIO (LPD-17) Osa suomalaisista maihinnousujoukoista operoi yhdysvaltalaiselta USS San Antoniolta käsin. . USS San Antonio (LPD, Landing Platform Dock) on maihinnousutukialus, joka on suunniteltu tukemaan 800 merijalkaväen sotilaan – pataljoonan vahvuisen taisteluosaston – maihinnousua mereltä ja ilmasta. N A VY JU H A M Ä KE LÄ , U U D EN M A A N PR IK A AT I. TEKSTI: TUOMO VALVE U .S
Näiden lisäksi alukseen mahtuu kaksi LCAC-ilmatyynyalusta tai yksi tavanomainen maihinnousualus (LCU), joilla voidaan kuljettaa maihin raskasta ajoneuvokalustoa, kuten panssarivaunuja. Alusluokkaan kuuluu yhdeksän palveluksessa olevaa alusta, ja se korvaa Austin-, Newportja Charleston-luokan alukset. Silmiinpistävimpänä esimerkkinä on laivojen kaksi Advanced Enclosed Mast/Sensors (AEM/S) -tornia, joiden sisään on sijoitettu laivan sensorijärjestelmiä. Huomaamatta ja voimalla San Antonio -luokan alukset ovat Yhdysvaltain laivaston suurimpia aluksia, joiden rakenteissa on käytetty häiveteknologiaa. Ilmasta maihin Aluksen lentokannelta pystyy yhtäaikaisesti operoimaan neljä CH-46 Sea Knight -helikopteria tai kaksi taittuvaroottorista MV-22 Osprey -ilma-alusta. JU H A M Ä KE LÄ , U U D EN M A A N PR IK A AT I. > SUOMALAISILLE PASI-KUSKEILLE oli varmasti mieleenpainuva kokemus lastata ajoneuvot USS Antonion kalustokannelle ja tämän jälkeen peruuttaa ne LCAC-ilmatyynyalukselle. Aluksen kolmelle kalustokannelle mahtuu maihinnousuun käytettävää ajoneuvokalustoa. Suomen Sotilaan toimituspartio sai nähdä Ospreyden operoivan USS San Antoniolta. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 39 O peratiiviseen käyttöön vuonna 2006 otettu USS San Antonioon maihinnousualusluokkansa (San Antonio -luokka) lippulaiva ja ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston alus, joka kantaa nimeä USS San Antonio. Muutenkin aluksen ulkorakenteissa on vältetty ylimääräisiä heijastepintoja ja kaikki mahdollinen on sijoitettu rakenteiden sisään. Merijalkaväki nousee maihin uivilla P7/A1-amfibio-tela-ajoneuvoilla, joilla se pystyy operoimaan tarvittaessa sillanpääaseman jälkeenkin. BALTOPS 2015 -harjoituksessa suomalaiset Pasi-vaunut kuljettiin maihin LCAC-ilmatyynyaluksilla
USS San Antonio Laivamiehistö: upseereita .................................................28 värvättyjä (other ranks eli aliupseerit ja miehistö) ...335 Merijalkaväki: upseereita .................................................66 värvättyjä ................................................633 uppouma ................................25 000 tonnia pituus ........................................208,5 metriä leveys ..........................................31,9 metriä syväys ............................................. Kuvassa harjoitellaan loukkaantuneen evakuointia aluksesta helikopterilla. 40 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A n Suomalaisjoukko harjoitteli yhteistoimintaa helikoptereiden kanssa. 22 solmua JU H A M Ä KE LÄ , U U D EN M A A N PR IK A AT I. 7 metriä matkanopeus ..............................
n Suomalaisten raskas kalusto tuotiin maihin San Antoniolta kuljetusilmatyynyaluksella (LCAC). Osa suomalaisista maihinnousujoukoista operoi yhdysvaltalaiselta USS San Antoniolta. Pasit ajavat maihin.. Osprey tuli Yhdysvaltojen merijalkaväen operatiiviseen käyttöön vuonna 2007. USS San Antonio sulkee taustalla juuri peräporttiaan, ja myös helikopterikansi on tyhjä koneiden vietyä juuri miehiä ilmateitse maihin. Konetyypin kanssa on ollut valtavasti ongelmia, mutta sen suunnitteluprosessista myös opittiin paljon, ja se myös vietiin läpi, jos kohta hinta oli kova ja lopputulos ei ole kaikkia tyydyttänyt. 41 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 YKSI USS SAN ANTONION (LPD-17) ILMATYYNYALUKSISTA lähestyy rantaa Ustkassa. Ilma-alukseen mahtuu 24 taistelijaa tai noin yhdeksän tonnia kuormaa. Se on maihinnousutukialus, joka on suunniteltu tukemaan merijalkaväen maihinnousua mereltä ja ilmasta. n Kääntyväroottorinen MV-22 Osprey Ustkassa
AMPH FINCOY:n kanssa samaan maihinnousuosastoon kuului ruotsalaisia rannikkojääkäreitä ja yhdysvaltalaista merijalkaväkeä. – Seurasin tarkkaan kaikkia viittä maihinnousuosaston komppaniaa sekä kovapanosammunnoissa että harjoituksen taktisessa vaiheessa. Voin sanoa, että reserviläiset olivat vähintään samalla tasolla kuin Yhdysvaltain merijalkaväen ammattisotilaat, komentaja Mäkelä kertoo huomioistaan.. PUOLALAISIA PANSSARIJÄÄKÄREITÄ BMP-1-rynnäkköpanssarinsa vieressä. Hyvin koulutettu ja motivoitunut reserviläinen pärjää monesti paremmin kuin moni ammattiarmeijoiden värvätty sotilas. 42 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A KUSTJÄGARE – KUNINKAALLISET RANNIKKOJÄÄKÄRIT. Myös ruotsalaiset rannikkojääkärit ovat nykyään ammattisotilaita, eli suomalaiset olivat ainoat reserviläiset maihinnousuosastossa. Puolalaisten aseistus on onnistunut sekoitus uutta ja sellaista vanhaa, joka toimii yhä. Muutoin näimme harjoituksissa reserviläisiä muistakin maista, muun muassa Yhdysvalloista, jolla on hyvin laajat puolustushaarakohtaiset reservijoukot sekä kansalliskaarti. AMMATTILAINEN VAI AMMATTIMAINEN RESERVILÄINEN Harjoituksesta saadut hyvät kokemukset ovat omiaan puolustamaan suomalaista yleistä asevelvollisuusjärjestelmää. RPG-singot ja PKM-konekiväärit vastaavat edelleen täysin nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksia aivan kuten miesten ”bemari-ykkönenkin”
SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 43
Puolalaisten vaunusta tekee todellisen rynnäkkövaunun sen ajoneuvon suorituskykyä ja hintaa hyvin vastaava aseistus: 30 mm:n Bushmaster II -automaattitykillä ja 7,62 mm:n yhdensuuntaisella konekiväärillä varustettu italialainen OTO Melara Hitfist-30P -torni. Vaunusta on suomalaistenkin käyttämää miehistönkuljetus-AMV:tä muistuttava miehistönkuljetusversio, kevyemmällä aseistuksella ja isommalla miehistön ottokyvyllä (2+10). Rynnäkkövaunuversion miehistön muodostaa kolme sotilasta, ja se kuljettaa mukanaan kahdeksan taistelijaa. 44 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A JOTAIN UUTTA JOTAIN VANHAA… Esillä olivat tietysti myös isäntämaa Puolan asevoimat. Käytössä on yhä myös vanhempaa kalustoa.. Kalustona kuvassa suomalaisille tuttu Patrian AMV:n puolalainen lisenssiversio Rosomak. Puolalaiset panssarijääkärit vaikuttivat ammattimiehiltä
Sekin yhä täysin käyttökelpoista kalustoa, joka tosin Suomessa on jo romutettu. AAV-P7/A1AMFIBIOVAUNUT nousevat maihin USS San Antoniolta Ustkassa 17.6.2015 ruotsalaisten taisteluveneiden suojatessa. SUOMALAINEN KRH-MIES juoksee kohti tuliasemaa noustuaan maihin puolalaisella PTNvaunulla.. Amerikkalaiset ovat tutustuneet Puolassa yhteistoimintaharjoituksissa suomalaista suunnittelua olevaan Rosomakiin ja todenneet AMV:n hakkaavan heidän Stryker-pyörävaununsa kaikessa, mikä on tosin Strykerin tuntien vähän sanottu… Joka tapauksessa AMV:hen on oltu Puolassa ja sen liittolaismaissa kovin tyytyväisiä. 45 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 BMP-1-VAUNUN TORNI 73 mm:n 2A20 Grom -matalarekyylitykkeineen, koaksiaali-konekivääreineen (7,62x54R PKT) ja vanhoine lankaohjattavine pst-ohjuksineen (9S415 Malutka)
46 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A
OSA II ARMATA VENÄJÄN UUSI NYRKKI Venäjän panssarijoukkojen ja panssarikaluston kehittämisen perusajatus. Kalustouutuudet ovat ilmestyneet, koska ne liittyvät suurempaan viitekehykseen, joka on tapahtunut vuodesta 2008 lähtien monille tarkkailijoillekin tavallaan näkymättömissä. Tarkkasilmäistä tilanne ei yllätä. Jatkamme lehtemme viime numerossa alkanutta uuden panssariperheen ja sen taustalla olevan uudistuksen esittelyä. Tässä osassa sukellamme taustoihin, kansainvälisiin panssarisukupolviin, suojan kehitykseen sekä Venäjän panssarijoukkojen kehittämisohjelman tavoitteisiin. Sarja jatkuu tulevissa numeroissa, joissa esittelemme muita vaunuperheen vaunuja, ampumatarvikkeita ja paljon muuta, jota et muualta suomeksi löydä. Kukaan ei kehitä uutta kalustoa vain sen takia, että se on seksikästä. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 47 Voitonpäivän paraatissa vuonna 2015 esitellyt venäläiset panssarikalustouutuudet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ei nähdä metsää puilta
Venäläisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin vahvuus on karkeasti sanottuna noin 4 000 miestä ja panssariprikaatin noin 2 200 miestä. Koska tällä erää keskitymme vain panssarikalustoon ja sitä käyttäviin joukkoihin, rajaamme tarkastelumme vain aktiivija reservijoukkojen panssarijoukko-osastoihin ja moottoroidun jalkaväen joukko-osastoihin. 48 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A V enäjän federaatiolla on vuosille 2011–2020 voimassa oleva valtiollinen aseohjelma, jonka mukaan nykyistä kalustoa modernisoidaan ja uutta kalustoa suunnitellaan ja hankitaan. Samalla Venäjän asevoimat on asettanut myös joukkojensa kokoonpanolle selkeän tavoitteen, mikä sekin syntyi todellisten tarpeiden ja vuosien aikana havaittujen puutteiden sekä avautuvien mahdollisuuksien yksityiskohtaisen ja aikaa vievän analyysin myötä. Venäjän maavoimien perusjoukko-osasto on prikaati, joka on samalla pienin itsenäisiin taistelutoimiin pystyvä yksikkö eli sotatoimiyhtymä. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Aseohjelman kehittäminen aloitettiin jo vuonna 2008 Georgian sodan eli Etelä-Ossetian ja Abhasian konfliktin jälkeen, ja se saatiin valmiiksi loppuvuonna 2010. On siis syytä huomata heti alkuun, että prikaatin miesvahvuus on tullut huimasti alas siitä, mitä se oli vielä viime vuosituhannella! Prikaati on nyt vahvempi ja tietysti itsenäisempi kuin entiset rykmentit, mutta selvästi vanhoja prikaateja kevy
Uudessa panssaridivisioonassa on 180 taistelupanssarivaunua ja 120 rynnäk...78 prosenttia panssarikalustosta pitää olla modernia. Jokaisessa panssariprikaatissa on 93 taistelupanssarivaunua ja 40 rynnäkköpanssarivaunua. VENÄJÄN ARMATAA EDELTÄVÄÄ siirtymäkauden panssarikalustoa: ylävasemmalla vientituotteeksi suunniteltu T-90MStaistelupanssarivaunu, jonka pohjalta suunnitellaan kansallinen modernisaatio T90M Proryv-3 ja uustuotantovaunu T-90MA. Joukot ovat siis entistä joustavampia ja ketterämpiä, mikä helpottaa erityisesti strategista liikuteltavuutta. Vuonna 2013 eliittijoukko-osastojen sotilasperinteiden vaalimiseksi päätettiin perustaa uudestaan kaksi uuden kokoonpanon divisioonaa: 2. Uudet divisioonat ovat vahvuudeltaan suurempia kuin uudet prikaatit, mutta vain puolet vanhoista 12 000 miehen divisioonista – siis jotakuinkin entisaikojen perinteisten prikaatien kokoisia. kaartin Kantemirovskaja panssaridivisioona nykyisten prikaatien pohjalta. kaartin moottoroitu Tamaskaja jalkaväkidivisioona ja 4. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 49 empi – divisioonista nyt puhumattakaan. Yläoikealla modernisoitava BMP-3 -rynnäkköpanssarivaunu. Vastaavasti jokaisessa moottoroidussa jalkaväkiprikaatissa on 41 taistelupanssarivaunua ja 120 rynnäkköpanssarivaunua. Myös elinkaarikustannukset alenevat ja huolto helpottuu, jolloin on kevyempää ylläpitää prikaateja korkeassa valmiudessa. Tavoite vuonna 2020 Venäjän maavoimien vuoden 2020 tavoitetila on neljä panssariprikaatia (joista yksi reservissä) ja 48 moottoroitua jalkaväkiprikaatia (14 reservissä). Uloimpana alaoikealla T-72B3. Tavoitteena onkin korkea valmius ja varhainen puuttuminen. Huonona puolena taas on se, että joukkojen taistelukulutuksen kestävyys heikkenee, eivätkä ne välttämättä kykene toimimaan pitkiä aikoja niin itsenäisesti kuin vanhat yhtymät. Alavasemmalla ja sisempänä alaoikealla T-14 Armatan miehittämätön torni ilman ulompaa panssarointia.
Modernisointi ja uushankinnat pitävät lisäksi panssaritehtaiden ja alihankkijoiden tuotantolinjat pyörimässä. T90-vaunuja on tällä hetkellä aktiivikäytössä 300 ja varastossa 200. T-14 Armata -vaunua odotellessa väliaikaiseksi ratkaisuksi tulee luultavasti muodostumaan T-90-vaunujen päivittäminen T90M Proryv-3 -tasolle ja mahdollisesti jopa uusien T-90MA-vaunujen tilaaminen. 50 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A köpanssarivaunua ja moottoroidussa jalkaväkidivisioonassa vastaavasti 90 taistelupanssarivaunua ja 240 rynnäkköpanssarivaunua. Uusista taistelupanssarivaunuista T-14 Armataa on tarkoitus hankkia vuoteen 2020 mennessä 2 300 vaunua. T-14 Armataa on tarkoitus hankkia vuoteen 2020 mennessä 2 300 vaunua.. Ja kalustoa onkin syytä ostaa mahdollisimman paljon, koska hankinnat maksavat ikään kuin itsensä takaisin jo 2020-luvulla. Loput 700–1 200 vaunua ovat päivitettyjä T-90-panssarivaunuja ja muutaman sadan vaunun vuosinopeudella T-72B3-tasolle päivitettäviä T-72-vaunuja. Emme ala tässä spekuloimaan, täyttyykö tavoite, vaan yksinomaan kerromme, mitä Venäjä suunnittelee. Eli 9.5.2015 Punaisen torin voitonparaatissa esiteltyä seuraavan sukupolven kalustoa olisi järkevää hankkia heti sen jälkeen, kun se pystytään jalostamaan palveluskäytön edellyttämälle tasolle karsimalla lastentaudit. Panssariajoneuvojen ja kuljetuspanssarivaunujenkin osalta tilanne on sama. Rynnäkköpanssarivaunujen osalta tilanne on samankaltainen: uutta raskasta T-15 Armataja kevyttä Kurganets 25 -rynnäkkövaunuja odotellessa jatketaan nykyisten BMP-2ja BMP-3-vaunujen modernisointia sekä tilataan uusimpia BMP-3-malleja. Poistuvan sukupolven panssarikaluston modernisoinnissa ja uushankinnoissa on toimittava maltillisesti, koska vuoden 2020 jälkeen tuon kaluston jatkokehityksessä saattaa tulla seinä vastaan. T-72:ta on nyt aktiivikäytössä 1 700 ja varastossa 7 300, joista noin 500 vaunua on jo päivitetty T-72B3-tasolle. Kun lasketaan yhteen kaikkien joukko-osastojen kalustomäärä, saadaan vuonna 2020 tarvittavan panssarikaluston kokonaislukumäärä: 3 000–3 500 taistelupanssarivaunua, 5 000–6 000 rynnäkköpanssarivaunua ja 3 000–4 000 kuljetuspanssarivaunua. Määräthän maasta löytyvät, mutta nyt halutaan myös modernisoida kalusto. Modernisointiohjelma Valtiollisen aseohjelman 2011–2020 mukaan 78 prosenttia panssarikalustosta pitää olla nykyaikaista tai nykyisestä kalustosta modernia vastaavaksi päivitettyä
Koska panssarivaunujen kehitys tapahtuu eri maissa eri tahtiin, sukupolvijako ei ole aikasidonnainen – samojen taktisten ominaisuuksien vaunut voidaan suunnitella ja ottaa palveluskäyttöön eri maissa jopa vuosikymmenten viiveellä. 51 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 Alan kirjallisuudessa taistelupanssarivaunut jaetaan yleensä eri sukupolviin. Saman sukupolven panssarivaunuissa on usein käytetty samankaltaisia teknisiä ratkaisuja, ja niillä on samankaltaiset taktiset mahdollisuudet. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. TAISTELUPANSSARIVAUNUJEN SUKUPOLVET
Ensimmäistä sodanjälkeistä 1950ja 1960-lukujen sukupolvea edustavat esimerkiksi amerikkalaiset M47, M48A1 ja M48A2 Patton, brittiläisen Centurionin ja neuvostoliittolaisten T-54:n ja T-55:n ensimmäiset mallit sekä japanilainen Tyyppi 61, joka tuli palveluskäyttöön vasta 1961, vaikka se suunniteltiin jo 1950-luvulla. Ensimmäisen sukupolven vaunut muistuttivat kovasti toisen maailmansodan parhaimmiksi osoittautuneita vaunuja, kuten neuvostoliittolaista T-34-85:tä ja saksalaista Panzerkampfwagen V Pantheria, ja ne perustuivatkin niiden teknisiin innovaatioihin: leveisiin telaketjuihin, kallistettuun panssarointiin, dieselmoottoriin, kardaaniakselista luopumiseen sekä voimanlähteen ja voimansiirron yhdistämiseen yhdeksi kokonaisuudeksi vaunun takaosaan. Hieman yleistäen voidaan sanoa, että vaikka panssarien kehitys oli sotavuosina varsinkin Saksassa ja Neuvostoliitossa huimaa, niin vuoden 1939 panssarimies tuskin löytäisi vuoden 1945 vaunusta ensimmäistäkään täysin uutta laitetta. 52 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 K oska toisen maailmansodan aikana huimasti kehittyneissä panssarivaunuissa ei ole havaittavissa tekniseltä kannalta selkeää sukupolvijakoa, sukupolvien laskenta alkaa vasta sodanjälkeisestä kaudesta. Kaikkien valtioiden panssarivaunu
1 (Vijayanta), neuvostoliittolainen T-62, ranskalainen AMX-30, saksalainen Leopard (1A1, 1A2 ja 1A3), sveitsiläinen Pz61 ja ruotsalainen Strv 103. Toisen sukupolven vaunuja ovat muun muassa amerikkalaiset M60, M60A1, brittiläiset Chieftain ja Vickers Mk. Tulenjohtojärjestelmiin tulivat analogiset ballistiikkalaskimet ja laseretäisyysmittarit, vakautusjärjestelmät levisivät myös tähtäimiin ja tähystysvälineisiin ja passiiviset pimeänäköjärjestelmät yleistyivät. Vaunun miehistön määrä laski viidestä neljään, eli radistista/kk-ampujasta luovuttiin. Näille vaunuille olivat tyypillisiä seuraavat uudet ominaisuudet: • pääaseen vakautusjärjestelmä, • aktiivisten IP (infrapuna)pimeänäköjärjestelmien antama yötaistelukyky, -mekaaniset ballistiikkalaskimet sekä pääaseen kaliiperin kasvaminen 105-115 mm:iin asti. Tämän siirtymäsukupolven vaunuja ovat muun muassa amerikkalaiset M60A2 ja M60A3, brittiläinen Vickers Mk. Vuosina 1970–1980 kehitettyjä vaunuja pidetään siirtymäsukupolvena, koska sen ajan vaunut olivat enimmäkseen edellisen sukupolven vaunujen modernisoituja versioita. Toinen sukupolvi Toisen sukupoven panssarivaunut kehitettiin vuosina 1960–1970. Kolmas sukupolvi Kolmannen sukupolven panssarivaunut ENSIMMÄISEN SUKUPOLVEN M48 PATTON -VAUNU ylävasemmalla lähdössä Vietnamin sotaan New Yorkissa 1959. Yläoikealla romanialainen T-72M ja sen alla englantilainen museoitu Chieftain Bovingtonissa 2006.. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 53 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A suunnittelijat hyödynsivät Neuvostoliitossa kehitettyjä valettujen tornien valmistusmenetelmiä, amerikkalaisen M47-vaunun optisen etäisyysmittarin uutta rakennetta, hydrokineettistä voimasiirtoa ja vetopyörästön kumipäällysteisiä telapyöriä ja telaketjuja. Alavasemmalla saman sukupolven puolalainen T-55A Puolan poikkeustilan aikana 1981-83. 3, saksalainen Leopard 1A4, neuvostoliittolaiset T-64 ja T-72, italialainen OF-40, sveitsiläinen Pz68, japanilainen Tyyppi 74 ja israelilainen Merkava I. Uudet ballistisen suojan ratkaisut kehittyivät voimakkaasti
Neljäs sukupolvi Kolmannen siirtymäsukupolven vaunujen jatkokehityksen haasteena on se, että kylmän sodan aikaisten kolmannen sukupolven perusvaunujen kasvuvara painon, tilan ja koon suhteen on loppumassa. Ballistisessa suojassa kehitys on tapahtunut etupäässä siirtymällä modulaariseen dynaamiseen suojaan. Kehitystä on hidastanut myös erilaiset enemmän tai vähemmän ammattimaiset arviot taistelupanssarivaunun kuolemasta. Aiemman alan perustutkimuksen ja ainakin uuden T-14 Armata -vaunun – joka on täln Yllä venäläinen T-90A ja alla saksalainen Leopard 2A6. Johdettavuuden kehitys vuorostaan perustuu uusiin verkostopohjaisen sodankäynnin taistelujohtojärjestelmiin ja niiden antamaan parempaan tilannekuvaan. Tämän sukupolven vaunuja ovat muun muassa amerikkalaiset M1 ja M1A1 Abrams, brittiläinen Challenger 1, neuvostoliittolaisen T-80:n tietyt versiot, saksalainen Leopard 2A4, israelilainen Merkava 3 ja italialainen Ariete. Kolmannen sukupolven vaunujen modernisoidut evoluutiot muodostavat kolmannen siirtymäsukupolven. Tulivoima on parantunut kehittyneempien tulenjohtojärjestelmien, uusien tehokkaampien ampumatarvikkeiden sekä pidempiputkisten pääaseiden myötä. n Amerikkalainen M1A1.. Hautajaisia on pidetty, mutta ruumis taitaa yhä puuttua… Tulevan, neljännen sukupolven panssarivaunut ovat 2010-luvun puolivälissä vasta hahmottumassa. Tämän sukupolven vaunujen erityispiirteitä ovat: • digitaalisen ballistiikkalaskimen, laseretäisyysmittarin, ulkoisten ja sisäisten antureiden, lämpötähtäimen ja tähystysvälineiden muodostama integroitu tulenjohtojärjestelmä, • pääaseen kaliiperin kasvaminen 120-125 mm:n tasolle, • siirtyminen rihlaamattomaan pääaseeseen, • halutun kääntösäteen mahdollistava hydrostaattinen voimansiirto, • kaasuturbiinivoimanlähteiden (M1 Abrams ja T-80) ja hydropneumaattisen ripustuksen yleistyminen (Challenger, Tyyppi 88 ja Tyyppi 90). Merkittävä osa tämän siirtymäsukupolven vaunuista ei ole uustuotantoa, vaan ne on valmistettu modernisoimalla kylmän sodan ajoilta jääneitä kolmannen sukupolven merkittäviä panssariarmadoja. Niissä on panostettu ennen kaikkea parempaan ballistiseen suojaan, tulivoimaan ja johdettavuuteen. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 54 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 kehitettiin 1980ja 1990-luvuilla kylmän sodan aikana, ja evoluutioineen ne muodostavat tänäkin päivänä sotilaallisesti kehittyneiden valtioiden maavoimien ytimen. Tämän siirtymäsukupolven vaunuja ovat muun muassa saksalainen Leopard 2A5, 2A6 ja 2A7, uusimmat amerikkalaiset M1 Abrams -mallit, venäläiset T-90-uustuotantovaunut sekä T-72ja T-80-vaunujen modernisaatiot, israelilainen Merkava IV, japanilainen Tyyppi 10, eteläkorealainen K2, kiinalainen Tyyppi 99A2, italialainen Ariete, brittiläinen Challenger 2 ja ranskalainen AMX Leclerc
Vaunun etusektorin ballistisessa suojassa käytettiin ulomman ja sisemmän panssarilevyn välissä sijaitsevaa lasikuituvahvistettua muovitäytettä, joka vaati enemmän tilaa kuin saman suojaustason takaava homogeeninen panssarilevy, mutta oli paljon kevyempi. Perinteistä teräspanssarointia ja komposiittipanssarointia kutsutaan myös passiiviseksi suojaksi. 55 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 A lun perin kaikkien panssarivaunujen ballistinen suoja koostui vain valssatuista homogeenisesta panssarilevyistä eli erikoisteräksestä. Maailman ensimmäinen komposiittisuojattu eli epähomogeenisella (epäyhdenmukaisella) ballistisella suojalla varustettu taistelupanssarivaunu oli neuvostoliittolainen T-64, joka suunniteltiin vuosina 1951–1964 ja tuli palveluskäyttöön vuonna 1964. Komposiittisuoja mahdollistaa vaunun suojaustason merkittävän parantamisen ilman vaunun painon liiallista kasvua. Kaikkea ei voi maksimoida, ja kaikki tukevat toisiaan. Dynaamisella tai reaktiivisella suojalla tarkoitetaan sellaista lisäsuojaa, joka projektiilin (yleensä kineettinen alikaliiperinen evävakautettu nuoliammus tai ontelopanos) osuessa siihen kohdistaa projektiiliin sen läpäisykykyä ja tuhovoimaa minimoivaa aktiivista vaikutusta, eli suojan ominaisuus muuttuu dynaamiseksi tarvittaessa. Ballistisen suojan kehityksessä etsitään alati kevyempiä ratkaisuja, koska vaunun painon kasvu aiheuttaa ongelmia erityisesti liikkuvuudelle. Jotain uutta, jotain vanhaa… Mikään valtio ei ole koskaan ollut niin vauras, että sen käytössä olisi vain uusimman sukupolven kaikkein moderneimpia panssarivaunuja. Komposiittisuojaa joko lä hetkellä ainoa edes protoasteen ohittanut 4. Edellisten panssarisukupolvien kokemusten perustella vaunujen elinkaareksi on välimodernisointien myötä muodostumassa jopa 30–50 vuotta. Toinen luonteva tapa vanhemman vaunun hyödyntämiseksi on muuttaa se esimerkiksi siltavaunuksi, hinauspanssariksi tai muuksi lavetiksi avustavaan ja tukevaan käyttöön. Lisäksi vanhemmille vaunuille löytyy reservistä myös valmiiksi koulutettu miehistö. Suojan kehittäminen on aina kompromissi liikkuvuuden ja tulivoiman välillä. Dynaaminen suoja Tänä päivänä vaunujen passiivisen komposiittisuojan ulkopinnoille asennetaan myös dynaamista lisäsuojaa. Neljännen sukupolven panssarikalusto tulee laajamittaiseen palveluskäyttöön johtavissa sotilasvaltioissa vasta 2020-luvulla. sukupolven vaunu – myötä neljännen sukupolven erikoispiirteiksi näyttävät nousevan: • miehittämätön torni miehistön ja ampumatarvikkeiden erottamiseksi toisistaan (samalla voidaan pitää tornin koko ja paino kohtuullisena), • kaikkien vaunun järjestelmien etäkäyttö sekä yhä voimakkaampi digitalisoituminen, • aktiivinen suoja myös nuoliammuksia ja vaunua yläsektorista uhkaavia projektiileja vastaan, • siirtyminen ajan myötä 140155 mm:n pääaseeseen. SUOJA Panssarivaunujen ballistisen suojan kehitys . TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. kevyiden ja/tai erittäin tiheiden ja painavien (esimerkiksi köyhdytetty uraani) epähomogeenisten täytteiden muodossa käytetään tänä päivänä kaikissa taistelupanssarivaunuissa. Kaikkea ei siis pienessäkään maassa kannattaisi ajaa sulattoon, kun suurvallatkaan eivät niin tee. Taistelupanssarivaunu on liikkuvuuden, tulivoiman, suojan ja johtamiskyvyn yhdistelmä. Vanhemmat vaunut konservoidaan talteen tulevien haasteiden tai mahdollisen modernisaation varalle, tai niitä käytetään sellaisissa tehtävissä, joihin ei välttämättä vaadita sitä kaikkien iskukykyisintä ja kalleinta kalustoa. Passiivisen suojan rinnalle on tullut aktiivinen suoja
vasemmalta) NII Stal:in dynaamisen suojan osastojohtaja ja N.A. Hieman myöhemmin sama suoja kehitettiin vuosina 1967–1969 Länsi-Saksassa Man fred Heldin johdolla MBB-Schrobenhausen-konsernissa. n Venäläinen Kontakt ERA-suojalla varustettu T-72.. Dorohov (4. oikealta) vieraillessa NII Stali -tutkimuslaitoksessa 1990-luvun alkuvuosina: D.A. vasemmalta) Relikt ERA-suojan suunnittelujohtaja. oikelta) Kontakt ja Kontakt-5 ERA-suojan kehittäjä, A.I. Ensimmäisenä dynaaminen/reaktiivinen suoja kehitettiin Neuvostoliitossa NII Stali -tutkimuslaitoksessa akateemikko Bog dan Voitshehovkin johdolla 1950-luvun loppuvuosina, mutta se tuli ajankohtaiseksi vasta vuonna 1974, koska Neuvostoliiton panssarijoukkojen komentaja marsalkka A.H. 56 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Alunperin dynaaminen/reaktiivinen lisäsuoja kehitettiin minimoimaan vastustajan onteloammusten läpäisykykyä. Osuessaan onteloammukset muodostavat erittäin kuuman kaasuja metallissuihkun, joka polttaa itsensä vaunun ballistisen suojan läpi ja aiheuttaa panssariajoneuvon sisällä räjähdysmäisen lämpötilan ja paineen kasvun. Rototaev (2. Hankkeen tilaajana oli Israelin puolustusvoimat. Babadžjanjan oli sitä mieltä, että hänen vaunuihinsa ei kyllä asenneta mitään räjähtävää. Ensimmäisinä vuonna 1978 palveluskäyttöön tullutta dynaamista Blazer-suojaa käyttivät israelilaiset vuoden 1982 Libanonin sodassa, mikä johti dynaamisen suojan tuotekehityksen räjähdysmäiseen suosioon kaikkialla maailmassa. Grigorjan (2. oikealta) SNTL:n ensimmäisten ERA-projektien johtaja, N.S. Tätä dynaamista suojatyyppiä kutsutaan räjähtäväksi reaktiiviseksi suojaksi (Explosive Reactive Armour, ERA), ja se asennetaan vaunun ulkopinnoille erillisiln ERA-suojan merkkimiehet samassa kuvassa Manfred Heldin (3. Platov (5. Ensimmäisen sukupolven dynaaminen panssarointi suojasi vain onteloprojektiileiltä ja perustui räjähdevaikutukseen: ontelopanoksen muodostama kaasusuihku on erittäin herkkä vinosti tai poikittaissuunnassa aiheutetulle räjähdevaikutukselle
n Vasemmalla israelilainen museoitu M60 Blazer -vaunu ERA-suojalla. Ensimmäisen sukupolven Blazer ERA -modulit paransivat M60A1-taistelupanssarivaunun suojatasoa panssarintorjuntaohjuksia vastaan HRA-panssarilevymillimetreinä mitattuna: eturungon alaosa 170:stä 539:ään milliin, eturungon yläosa 250:stä 654:ään milliin, tornin etuosa ammuksen 30 asteen osumiskulmassa 250:stä 780:een milliin ja rungon kylki ammuksen 30 asteen osumiskulmassa 250:stä 485:een milliin. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 57 lä moduleilla, jotka räjähtävät vastustajan projektiilin osuessa siihen. n Oikealla ylhäällä yksittäinen Kontakt ERA-suojan moduli, jonka sisällä on kaksi räjähtysainelevyä. n Alla T-90-vaunun etuhelman ballistisen suojan levyt ja eturungon yläpuolen ERA-elementit.. Kun ERA-modulien ulkopinnoille lisättiin vastustajan projektiiliä kohti räjähtävä suurella nopeudella viistosti ”ammuttava” teräslevy, niiden tehokkuus parani, ja ne alkoivat suojata myös kineettisiltä alikaliiperisilta evävakavoiduilta nuoliammuksilta. n Oikealla T-72B3 -vaunun tornin Kontakt-5 ERA-suojan elementit
Muita variaatioita ERA-suojasta ovat IRA (Insensitive Reactive Armor, epäherkällä räjähdysaineella varustettu suoja), SLERA (Self Limiting ERA, itsevaimentava suoja), LERA (Lightweight enhanced reactive armor, kevennytty ja suuremman räjähdystehon ERA), LRA (Locally Reacting Armour, paikallisesti vaikuttava ERA). Dynaaminen lisäsuoja on yleensä modulirakenteista, koska se on kertakäyttötuote, eli aina osuman jälkeen vahingoittunut moduli tulisi korvata uudella ja ehjällä modulilla vaunun suojatason ylläpitämiseksi. Dynaamisella suojalla varustetun vaunun torjunta vaatii kahta peräkkäistä ontelopanosta eli tandem-ontelotaistelukärkeä. Vasta tutkimusasteella olevaa, tieteiskirjallisuudelta kuulostavaa dynaamista suojaa edustaa sähköinen suoja. Kevyemmin panssaroidun BMP3-rynnäkköpanssarivaunun ERA-suojan 4S24-modulit suojavat vaunua 500 mm läpäisykyvyn singoilta ja panssarintorjuntaohjuksilta, 14,5 mm konekiväärin panssarin läpäiseviltä luodeilta ja 30 mm tykin ammuksilta. Myöhemmin kehitettiin modulaarisen lisäsuojan materiaalien ominaisuuksiin (esimerkiksi täyteaineen fragmentaatioon tai paineiskupiikin muodostamiseen kvasinestemäisessä täyteaineessa) tai sen rakenteiden muotoon (ontelosuihkua hajauttava/heijastava rakenne tai nuoliammuksen kääntävää, katkaisevaa tai sen kineettistä energiaa vaimentava rakenne) perustuvaa dynaamista suojaa. Tämän suojamenetelmän haittana on se, että se vaatii suuritehoisen energialähteen ja voisi sopeutua paremmin pinta-alusten panssarointiin, koska niissä on tilaa vaadittavalle energialähteelle. Ensimmäinen, pienempi ontelopanos läpäisee dynaamisen suojan ja avaa tietä toiselle, suuremman ontelopanoksen kaasusuihkulle, joka vuorostaan läpäisee dynaamisen lisäsuojan alta löytyvän muun suojan ja tuhoaa vaunun. Suojattava pinta päällystetään kahdesta toisistaan eristetystä levymäisestä johtimesta koostuvilla moduleilla. NERA Myöhemmin räjähteet korvattiin vakailla ei-räjähtävillä täyteaineilla (kuten kumi), jotka projektiilin osuessa niihin yhdessä lisäsuojamodulin ulkokuoren erittäin nopean muodonmuutoksen kanssa neutraloivat sekä onteloettä nuoliammukset. 58 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Neuvostoliittolaiset ensimmäisen sukupolven Kontakt-ERA-suojan 2S20modulit paransivat suojatasoa sinkoja ja panssarintorjuntaohjuksia vastaan 400500 mm:n verran ja onteloammuksia vastaan 200-250 mm. Itä-Ukrainan taisteluissa käytetyt ukrainalaiset Nožja Duplet-ERA-suojamodulit vuorostaan perustuvat lisäsuojaelementtien ontelovaikutukseen vastustajan projektiiliin sivusuunnassa, mikä neutraloi onteloprojektiilin kaasusuihkun ja katkaisee nuoliammuksen. Jos kaksoisonteloprojektiilia ei ole käytössä, on ammuttava useammalla tavallisella onteloprojektiililla samaan dynaamisen lisäsuojan moduliin.. Koska ERA-suojan räjähdystehosta vaunun suojaamiseen menee vain 10% ja loput 90% menee hukkaan, seuraavaksi räjähteet korvattiin vakailla ei-räjähtävillä täyteaineilla (esimerkiksi polykarbonaatti, polyuretaani, silikoni, kumi, orgaaninen lasi), jotka projektiilin osuessa niihin yhdessä lisäsuojamodulin ulkokuoren erittäin nopean muodonmuutoksen kanssa neutraloivat sekä onteloettä nuoliammukset (ei-räjähtävä reaktiivinen suoja, Non-explosive Reactive Armour, NERA). Vastustajan projektiilin puhkaistessa johtimien välisen eristekerroksen virtapiiri sulkeutuu ja kondensaattori johtaa projektiiliin niin suuren määrän energiaa, että se kirjaimellisesti haihtuu savuna ilmaan. Kun johtimiin liitetään korkeajännitteistä sähköä, ne muuttuvat kondensaattoreiksi, jotka varastoivat valtavan määrän sähköenergiaa. Usein yhdessä ja samassa dynaamisessa suojaelementissä voidaan käyttää useampaa lähestymistapaa, jolloin sitä kutsutaan kombinoiduksi dynaamiseksi suojaksi. Esimerkiksi orgaaniseen lasiin perustuva Merkava IV -taistelupanssarivaunun helmapanssarointi suojaa sitä 300–350 mm perinteistä panssaria läpäisevältä onteloprojektiililtä. Toisen sukupolven Kontakt V -ERA-suojan 2S22-modulit paransivat suojatasoa sinkoja ja panssarintorjuntaohjuksia vastaan 400-500 mm:n verran, onteloammuksia vastaan 200-250 mm ja evävakautettuja nuoliammuksia vastaan 20 %. Dynaamisen suojan astuminen näyttämölle Libanonin sodassa 1982 ja sen nopea yleistyminen varsinkin itävaunuissa aiheutti vallankumouksellisen muutoksen panssarintorjunnassa, koska valtaosa aiemmin tehokkaista ammuksista, singoista ja panssarintorjuntaohjuksista muuttuivat tehottomiksi kertaiskulla alle vuosikymmenessä. Panssarintorjuntaan oli haettava uusia ratkaisuja. Kolmannen sukupolven integroitu Relikt-ERA-suoja estää vaunun tuhoamisen onteloprojektiileillä, myös peräkkäisillä ontelopanoksilla varustetuilla, joiden läpäisykyky on 1 000 mm ja nuoliammuksilla, joiden läpäisykyky on 850 mm
SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 59 Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu SUOMEN SOTILAAN UUDISTUNEET KOTISIVUT: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos
60 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 SUOMEN SOTIL A AT . TEKSTI: EEVA OLSSON JA JAAKKO PUUPERÄ SOTALENTÄJÄ TOPI VUORISEN SOTA JATKOSOTA FOKKERIN JA MORANEN PUIKOISSA
Maaliskuun 27. lennon sankari, luutnantti Topi Vuorinen Fokkereineen ottaa vastaan laivueen lahjan onnitteluineen Rukajärven suunnalla Tiiksjärvellä 11.8.1942. Vain harvoilla oli edes mahdollisuutta olla yksi ässistä. Topi Vuorisen sota on yksi kuva ilmasodan raa’asta arjesta yli 70 vuotta sitten. 61 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 On perjantai. Erään sotalentäjän, majuri Topi Vuorisen, maallinen taival on päättynyt. päivä 2015. SA -K U VA SA -K U VA. Pian on heistä viimeinenkin poissa. Iltapäivällä juuri ennen kolmea Hornethävittäjän pauhu saa kadullakulkijat Helsingin Lapinlahdessa kääntämään katseensa taivaalle. Sodan, jossa Ilmavoimien lentävän henkilöstön valtaenemmistön osana oli puurtaa kovilla olevan ja suomalaisten kohdalla useimmiten vanhentuneen kaluston kanssa. Hävittäjä kaartaa noin kolmensadan metrin korkeudessa Hietaniemen hautausmaan yli ja kääntyy pystysuoraan nousuun. n 100
n Fokkerin puikoissa kului puolet Topin sodasta. Koneella oli vielä aivan jatkosodan alussa tärkeä rooli torjuntahävittäjänä, vaikkei se oikein siihen enää soveltunut, mutta parempaakaan ei ollut. Lentämisenkaipuuta ja myös monien nuorten suomalaisten jatkosodan alun sotilaiden ajattelutapaa kuvaa esimerkiksi kadettikoulun päättymisen jälkeinen, tuolloin täydennyslaivueen adjutanttina toimineen upseerin huoli siitä, että sota ehtisi päättyä ennen rintamalaivueeseen pääsyä. Siellä Topi Vuorinen oli osallistunut lukuisten muiden kouluaikaisten harrastustensa ohella sekä lennokkiettä ilmailukerhoon. 62 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 SUOMEN SOTIL A AT L akki vinossa ja lentäjäntakki huolettomasti avoinna. Topi kuului vuosina 1936–1939 Vaasan suojeluskuntaan ja pysyi partiolaisena läpi elämänsä. Luja maanpuolustustahto ja kaipuu taivaalle oli syntynyt jo nuoruusvuosina kotikaupungissa Vaasassa. Topi keskellä käy läpi lennon tapahtumia Into Mäkisen (vasemmalla) ja Pirre Heikkisen kanssa. Kun katsoo Topi Vuori sen sota-ajan kuvia ja lukee hänen muisteluitaan, piirtyy kuva huolettomasta ja lentämistä rakastavasta nuoresta miehestä. Ilmailureserviupseerikoulun (IlmRUK9) oppilas Vuorinen aloitti kesän Lakki rempseästi takaraivolla, värikäs huivi kaulassa ja lentäjän turkisvuorattu takki auki. Pian oli edessä siirtyminen Moraneen.. Lentämistä hän kuvasi myöhemmin halutuimmaksi asiakseen elämässään. Ilmailukerho vaikutti kuitenkin harrastuksista eniten Topin myöhempään elämään, sillä juuri kerhon vetäjä innosti Topia hakeutumaan Ilmavoimiin. Kuva Topi Vuorisen Fokker FR-109 -koneesta palaamassa Tiiksjärvelle sadannelta sotalennolta 11.8.1942
342 (354) km/h Suurin nopeus 5 000 metrissä ..418 km/h (350 km/h) Nousuaika 5 000 metriin .....6,5 (10) min. 11 m Pituus .....................................8,2 (8,3) m Korkeus ................................2,95 (3,1) m Siipipinta-ala ............................... Vielä talvisodassa Fokkerilla tehtiin mainetekoja, muun muassa Jorma Sarvannon maailmanennätysuroteko: kuuden DB-3-pommittajan pudotus vajaassa viidessä minuutissa. Fokkerillakin lennettiin eri tehtävissä sodan läpi. Kone on Lentorykmentti 1:n kalustoa. Lakikorkeus ...............10 100 m (9 600 m) Lentomatka ..................................950 km Fokker D.XXI. Ensimmäiset 35 Fokkeria oli varustettu Bristol Mercury VII -moottoreilla. kuussa 1939 Kauhavalla. Talvisodassa Ilmavoimiemme sekalaisen kaluston parhaimmistoa edustanut alankomaalaishävittäjä oli tyypillinen esimerkki aikansa nopeasta teknisestä kehityksestä. Koulutus kesti puoli vuotta, minkä jälkeen alkuvuodesta 1940 sitä täydennettiin vielä yölentokoulutuksella. Ohessa alkuperäisen Ukko-Mokkerin tekniset tiedot. Niilo Helanderin harvinainen värikuvaotos on Nurmoilasta lokakuulta 1943. Loput koneet saivat voimanlähteekseen amerikkalaisen Pratt & Whitney R-1535 Twin Wasp Junior -moottorin. Hyvätkin koneet vanhentuivat ja menettivät käyttöarvoaan muutamassa vuodessa. Topin kone oli UkkoMokkeri. Tämän jälkeen koulutus jatkui kadettikurssi 24:llä. Sotaan Kun rintamakomennus vihdoin vuoden 1941 heinäkuun lopulla alkoi, oli Vuorisen sijoituskohteena ensin Lappeenrannan lentokenttä, josta Lentolaivue 14 teki rintamalentoja Kannaksen suuntaan Fokker D.XXI -koneilla. 16,7 m 2 Tyhjäpaino ......................1 595 (1 785) kg Lentopaino .....................1 970 (2 150) kg Suurin nopeus merenpinnassa ............ Suluissa Waspin tiedot. 63 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 S uomella oli yhteensä 97 Fokker D.XXI -konetta. Mutta viimeistään jatkosodan alkaessa vielä hankintahetkellään ajanmukainen kone oli jo täysin alakynnessä. Nopea sotatekSA -K U VA SA -K U VA Kärkiväli .........................................
Siipien verhous oli Plymax-levyä eli alumiinilla päällystettyä vaneria. Sama päivä, jona Topi Vuorinen haavoittui kentällä pommituksessa. 64 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 SUOMEN SOTIL A AT ninen kehitys oli lentänyt Fokkereiden ohi, eikä niiden suoritusarvoa pidettykään enää vuonna 1941 erityisen hyvänä. Morane-Saulnierin runkokehikko oli teräsja duraliputkea, siipisalot ja kaaret duralia. Osittain vanhentuneisuuden, osittain muuttuneen käytön vuoksi oli Fokkerin hyötysuhde jatkosodassa kovin erilainen talvisotaan verrattuna. Kesällä 1941 konetta vielä käytettiin torjuntahävittäjänä, mutta rooli vaihtui pian tiedusteluja koulutuskäyttöön. Fokkerin prototyyppi oli lentänyt ensimmäisen kerran vuonna 1936. Ilmavoittoja saavutettiin jatkosodassa enää 60, kun omat menetykset välirauhan aika mukaan lukien nousivat 43 koneeseen. Liekö meneillään pommitusvaurioiden korjaus. Moranen takarungon alapuolen pohjaverhousta uusitaan. Lentolaivue 14:n lähes päivittäin ja toisinaan useamman kerran päivässä toistuneet sotalennot olivat ennen kaikkea tiedustelulentoja ja niihin liittyneiKENTTÄHENKILÖKUNNAN PITI OSATA MONENMOISIA TÖITÄ. Verhous oli vain eturungossa ja takarungon yläosassa duralilevyä, mutta takarungon sivuilta ja alta kangasta kuten kuvassa hyvin näkyy. Ei siis ihme, että komennuksesta heinäkuussa 1941 ilmoittanut laivueenkomentaja Kurimo toivotti nuorelle luutnantille paljon onnea ja jatkuvaa hengissäpysymisen taitoa. SA -K U VA SA -K U VA. On ensimmäinen elokuuta 1944 Värtsilässä. Koneesta tehtiin Suomessa lukuisia muutosversioita, ja sillä lennettiin viimeisen kerran vielä vuonna 1948, mikä kertoo enemmän Ilmavoimiemme sodanjälkeisten vuosien taloudellisesta ja teknisestä alennustilasta kuin konetyypin ajanmukaisuudesta. Vakaimet ja peräsimet olivat duralia. Vaikka se oli liikehtimisja nousukykynsä suhteen Neuvostoliiton talvisodan aikaiseen valtakalustoon kuuluneita I-16ja I-153-hävittäjiä huonompi, saavutettiin sillä 127 ilmavoittoa, kun omat menetykset olivat vain yhdeksän alasammuttua konetta! Jatkosodassa kiinteällä laskutelineellä varustetulla koneella oli vaikea pärjätä yhä uudenaikaisempia neuvostohävittäjiä vastaan
Koska venäläiset Migit, Tsaikat ja Lagit olivat Fokkereita nopeampia ja ketterämpiä, oli hävittäjälentoja eli ilmataisteluja nimenomaisesti kehotettu välttämään. Nuoresta lentäjästä onkin täytynyt tuntua katkeralta, kun hänen lentohalukkuutensa joutui jatkosodan alussa vakavan epäilyn alaiseksi. Kehotus ei tuntunut nuoria lentäjiä vakuuttaneen, vaan ”leikkitovereiden härnääminen” oli yksi lentojen tavoitteista. SA -K U VA. Keväällä edesmennyt lentäjäveteraani muisteli tapausta aikoinaan: ”13.8.1941. Tiiksjärvellä 18.5.1943 oli aikaa. ’Mennään suojamaan tulenjohtolentoa! Me odotamme sinua kentän yläpuolella!’ Kahta kertaa ei tarvinnut pyytää, ja vimmatun juoksun jälkeen istuin ohjaamossa. tä maataistelulentoja. Olihan kyseessä puolustushaara, johon oli vapaaehtoisesti hakeuduttu. 65 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 VASTUSTAJAN KONEKALUSTO OLI YLIVOIMAISTA, mutta silti Topikin sai taitavana lentäjänä tililleen yhden vahvistetun ilmavoiton: Bell P-39 Airacobran. Maataistelutilanteissa lentäjiä vastassa olivat ilmatorjuntatykistön lisäksi nelipiippuiset ilmatorjuntakonekiväärit eli ”urkupyssyt”, joiden luodit tavoittivat matalalla lentäneet koneet. Minulle ei ollut määrätty lentovuoroa, ja seisoskelin katselemassa toisten lähtöä. Neuvostoliitto sai Yhdysvalloilta toisen maailmansodan aikana noin 5 000 Airacobra-hävittäjää, joista valtaosa oli kuvan tyyppiä P-39Q. Ohi rullasi luutnantti AlaPanulan kone, ja samassa kuului huuto: ’Topi, ota tuo kone tuolta!’ Käsi osoitti FK-113:a. KäynnistettäesTOPIN LENTÄJÄTOVERI LUUTNANTTI KALIMA osallistuu mekaanikkojensa kanssa koneen huoltoon. Jo lentäminen itsessään oli nuorten miesten toiveiden täyttymys, ja kun tähän saattoi vielä yhdistää isänmaan talvisodassa kärsimän vääryyden oikaisun, ei pilotteja tarvinnut taivaalle patistaa. Euroopassa vain yksi – joka on parhaillaan näytillä Tuusulan ilmatorjuntamuseossa. Revanssi Jos suomalaiset jalkaväkisotilaat olivat jatkosodan alussa motivoituneita, niin innottomuus ei liene vaivannut lentäjiäkään. Ei ollut mitenkään epätavallista, että lentäjät vähintäänkin seurasivat koneidensa huoltoa, jos siihen vain oli aikaa. Kuva Mehis Helmen Viron ilmasotaa käsittelevästä teoksesta. Topi korosti aina osaavien mekaanikkojen arvoa ja merkitystä ilmasodankäynnissä. Koneita on maailmalla enemmän tai vähemmän hyvin entisöitynä alle 20 yksilöä
Nyt hikeä nostatti kiukku. Kun sotatoimien päättymisestä ei kuitenkaan vuoden 1941 lopulla ollut mitään tietoa, alkoivat mielialat ja taistelutahto rakoilla. Topin mukaan ohjaajan käytöksessä saattoi toisinaan ilmetä innottomuutta ja haluttomuutta. Lentueenpäällikkö ei kuitenkaan ollut tyytyväinen. Kasvot alkoivat punottaa ärtymyksestä. Ohjaamoon tuli tummaa savua, ja kierrokset heittelivät laidasta laitaan. sä moottorista pöllähti savua, mutta kiire toisten perään oli kova. Lento saatettiin keskeyttää teknisen syyn SA -K U VA. 66 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 SUOMEN SOTIL A AT TOPI Moranen ohjaamossa. Sodan pitkittyminen vaikutti myös lentäjiin, vaikka samanlaisia ääri-ilmiöitä kuin maavoimissa ei lentävän henkilöstön keskuudessa esiintynytkään. Moottori sammui, ja pomppaavan laskun jälkeen kone pysähtyi kentälle. Luutnantti joutui lentämään autobensalla, korkeaoktaanisen lentobensan sijasta.’” Ei ihmisiä vaan koneita Suomessa oli odotettu lyhyttä sotaa. ’Kuulkaas luutnantti, minä lensin samalla koneella eilen, ja se kävi moitteettomasti. Sisään astui sotilasmestari Virtanen, mekaanikkojen vanhin. ’Herra kapteeni, minä en pelkää lentämistä, koska se on minulle halutuin asia elämässäni. Ehjänä. 1/LELV 28:N MORANET MS-619 JA MS-643 Latvan eteentyönnetyllä työkentällä Niilo Helanderin kuvaamana 9.9.1943. ’Kone 113, jolla luutnantti Vuorinen aikoi lähteä, siihen oli apumekaanikko vahingossa pumpannut polttoainetta väärästä tynnyristä. Lentäminen ja sotalennot erityisesti.’ ’Kuulkaas luutnantti, teidän käytöksenne...’ Samassa oveen koputettiin. Lento oli hervotonta, mutta lopulta pääsin laskuliukuun. Vedin koneen irti maasta, ja samassa moottorissa paukahti kolme kertaa. Luutnantti taitaa pelätä sotalentoa!’ Lennolla jännitys oli nostanut Topille hien pintaan
1 940 kg Lentopaino ............................................... Sodan pitkittymisen myötä muuttuivat myös lentäjät. Siinä lentäjä näki konekivääriensä ja tykkinsä vaikutukset elävissä kohteissa, ja vielä 70 vuotta tapahtumien jälkeen sai Topin tarinointi toisenlaisen luonteen, kun siirryttiin ilmataisteluista maataistelutehtävien kuvauksiin. Nämä kaikki olivat tekijöitä, jotka Lentorykmentti 2 komentajan, everstiluutnantti HarjuJeantyn mukaan vähensivät lentäjien taisteluhalua. ”Se oli kyllä surkean näköistä”, Topi muisteli. Nämä hyökkäykset aiheuttivat tappioita suomalaisille lentäjille, mutta myös niiden aiheuttamat tappiot viholliselle olivat lentäjien näkökulmasta kokonaisvaltaisia ja helposti havaittavia ja näin ollen arvatenkin omien lentäjätoverien menetyksen rinnalla sodan raskainta puolta. Myöhemmin syksyllä laivue siirrettiin Itä-Karjalaan Tiiksjärvelle. Moranet Alkusyksystä 1941 Lentolaivue 14 siirtyi Suulajärven lentokentälle Kannakselle, josta tiedustelulennot suuntautuivat muun muassa Leningradin ilmatilaan. Fokkereihin verrattuna kyseessä oli selvä kalustoparannus, mutta yhtä kaikki, vuonna 1942 Morane oli sekin jo ajastaan jäljessä. Seikka, joka Topin saksalaisille JATKUU SIVULLE 69 >. Sodan jälkeen hän hieman häpeillen tunnustikin sodan olleen hänen elämänsä parasta aikaa, eikä hän sen tunteen kanssa ollut yksin. Täällä tiedustelulentoihin yhdistyivät matalahyökkäykset muun muassa Muurmannin radalla havaittuihin viholliskolonniin. 67 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 vuoksi, ja kun huonoa onnea tekniikan suhteen alkoi kasaantua tietylle henkilölle, epäilyt heräsivät. Ikää kertyi, avioiduttiin ja perustettiin perheitä. Pienen maan lentäjän ei kuitenkaan auttanut olla kranttu, ja positiivisesti jaksoi Topikin iloita siitä, että laskutelineet tulivat Moranessa sisälle runkoon. 2 500 kg Suurin nopeus merenpinnassa ......377 (435) km/h Suurin nopeus 5 500 metrissä 449 km/h (4 000 metrissä 525 km/h) Nousuaika 5 000 metriin ...................10 minuuttia Lakikorkeus .............................8 500 m (11 800 m) Lentomatka ................................................840 km Topi Vuorinen lensi Moraneilla: MS-310 MS-318 MS-640 (nimikkokone) MS-656 Kuvan tavallisesta poikkeavin näyttävin hain hampain koristeltu Morane oli Topin lentäjätoverin vänrikki Kurtenin pensselistä omaan nimikkokoneeseensa laatima. Se oli nuoruutta ja monelle eloon jääneelle elämän parhaiden vuosien suuri seikkailu, jonka kauheudet ja raskaat muistot vuodet kultasivat. Kuva Suomen Ilmavoimien historia -sarjassa (23) julkaistusta Keskisen ja Stenmannin teoksesta ”Sotamaalaus”. Lentäminen oli parasta, mitä nuoren miehen elämässä oli, ja vihollista ammuttaessa ei tähdätty lentäjään, kollegaan, vaan viholliskoneeseen. Tekninen muutos Lentolaivue 14:n toiminnassa tapahtui syksyllä 1942, kun se alkoi saada käyttöönsä ranskalaisia Moraneita. Toista oli rynnäköinti maakohteita vastaan. Tiettyä ristiriitaa sotalennot kuitenkin Topissa aiheuttivat. Topilla intoa kuitenkin riitti. Morane-Saulnier M.S 406/410 ja Mörkö MS v Mörön MS v alkuperäiskoneesta poikkeavat tekniset tiedot suluissa Kärkiväli ....................................................10,62 m Pituus ..........................................................8,17 m Korkeus .......................................................3,26 m Siipipinta-ala ..............................................17,2 m 2 Tyhjäpaino ...............................................
68 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 SUOMEN SOTIL A AT FOKKER D.XXI KELPASI jatkosodan edetessä ja vastustajan konekannan parantuessa enintään tiedusteluun, eikä sodan lopulla enää edes siihen. Tämän artikkelin Fokker-kuvat ovat juuri Vuorisen sadannen lennon paluun yhteydessä otettuja. Luutnantti Vuorinen on juuri laskeutunut sadannelta sotalennoltaan. SA -K U VA. Kuvassa vuorossa Ilmavalvontaelimen onnittelut lentäjälle. On 11.8.1942. Sadatta lentoa juhlistettiin perinteisin menoin, pilotti seppelöitiin sadannen lennon kranssilla
Yksi ohjaaja sai surmansa. Siivissä oli kiväärikaliiperiset konekiväärit. M orane-Saulnier M.S 406 ja 410 olivat Topin lentämän Fokkerin tavoin tyypillinen esimerkki 1930-luvun kiihkeästä teknisestä kehityksestä. Ranskalaiskonetta valmistettiin lisenssillä Sveitsissä, ja sen parannellulla sveitsiläisellä lisenssimallilla 3801 lennettiin vuoteen 1959 asti. Kun Morane 406 -sarjatuotantomalli tuli vuonna 1938 Ranskan ilmavoimien käyttöön, oli sen prototyypin M.S 405:n ensilennosta vain kolme vuotta, ja kone alkoi jo jäädä jälkeen kilpailijoistaan. Topikin toimi elokuussa Värtsilästä, jossa hän myös haavoittui lievästi. Alkuperäisen konekiväärin korvanneita potkurinnavan läpiampuvia runkoasevaihtoehtoja olivat 12,7 mm:n neuvostoliittolainen Berezina, samakaliiperinen Colt tai kotimainen LKKK/42 sekä 20 mm:n Hispano-Suiza. Sotien jälkeen HLeLv 21 jatkoi toimintaansa Mörkö-Morane-kalustollaan (20 konetta). Suomen 30 ensimmäistä Morane-Saulnier M.S 406 -konetta saatiin lahjoituksena Ranskan valtiolta talvisodan aikana, jolloin menetettiin yksi kone ja saavutettiin 14 ilmavoittoa. Suurin osa Ilmavoimiemme käytössä olleista 87:stä Moranesta oli mallia 406. Lisäksi koneissa oli siipikonekiväärit (M.S 410:ssä neljä siipikonekivääriä) ja mahdollisuus 12,5–25 kilon pommien ripustamiseen. Pienimmillään aseena oli ”hernepyssy” – 7,5 mm:n Chatellerault-konekivääri. Asiaa ei helpottanut se, että koneet olivat varustukseltaankin kirjavia, ja ajan mittaan kirjavuus vain lisääntyi. Loput 57 koneyksilöä ostettiin Saksan sotasaalisvarastosta vuosina 1940–1942. Suomessa lennettiin kuitenkin sillä mitä oli. Lento-onnettomuuksissa tuhoutui vielä rauhan vuosina kaksi konetta ja kolme vaurioitui korjauskelvottomiksi. Myöhemmin tuli neuvostoliittolaisella Klimov M-105P -moottorilla päivitetty, hurjannäköisestä jäähdyttäjäpatteristaan nimen ”MörköMorane” saanut MS v . Kuvassa alla Topin laivueen kone Tiiksjärvellä 8.6.1943. Morane eri muunnoksineen olikin teknisen henkilöstön painajainen ja tekniikan pettäessä lentäjänkin. SA -K U VA SA -K U VA. Mekaanikkojen rooli oli keskeinen ja vain korostui, kun konekanta oli sekalaista ja usein kulunutta. Molemmat olivat nestejäähdytteisiä V-12-moottoreita. 69 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 ja brittiläisille kollegoille oli ollut itsestäänselvyys jo vuonna 1940! Aseistuskaan ei Topin lentämissä Moraneissa ollut tehokkaimmasta päästä. Syyskuun yhdeksäntenä 1948 MS v -321 ja -651 lensivät konetyypin viimeiset lennot Suomen ilmavoimissa. Voimanlähteenä Moranessa oli alun perin Hispano-Suizan 860 hevosvoiman 12Y-31-moottori. Koneet poistettiin lopullisesti vuonna 1952. MORANEN VOIMANLÄHDETTÄ VAIHDETAAN Värtsilän lentotukikohdassa 20.8.1944. Siitä ominaisuudesta ei valitettavasti kuitenkaan ollut iloa, kun koneen nousukyky oli kehno ja aseistus sekä tekniset järjestelmät varsin epäluotettavia. Kone oli erittäin ketterä, ja Topinkin muistin mukaan varsinainen taitolentokone, monien muiden lentäjien arvioiden mukaan jopa toisen maailmansodan aikaisen kalustomme ketterin kone. Koneesta oli kaksi perustyyppiä, mallit 406 ja 410, joista ensimmäinen oli Suomessa tyypillisempi malli. Myöhemmin niin kutsutuissa Mörkö-Moraneissa käytettiin saman koneen neuvostoliittolaista jatkokehitelmää, Klimovin 1 100 hevosvoiman M-105Pkonetta. Sen runkoaseena oli saksalainen MG 151 -tykki. MörköMoraneiksi muunnettiin vuosina 1943–1945 kaikkiaan 41 ranskalaiskonetta. Esimerkiksi potkureita ja potkurinnavan läpi ampuvia aseita oli neljää, tai alkuperäinen kk-versio mukaan luettuna viittä eri mallia. Sodan sytyttyä seuraavana vuonna kehitys vain kiihtyi, ja seuraavalla vuosikymmenellä miltei kaikki 30-luvun jälkipuoliskon koneet jäivät jo alakynteen nuorempiensa käsittelyssä
Ensimmäinen elokuuta 1944 – torjuntataisteluiden alkaessa jo laantua – kun Topi oli väliaikaisella komennuksella Värtsilässä Morane-lentueensa kanssa HLeLv 28:n tukena, hän haavoittui ohjaamoon lentäneestä sirpaleesta, joka repi sekä lentäjänpäähineen että päänahan auki. 14. Sodan lopussa jo täysin vanhentuneiden Moraneiden ja niillä lentäneiden osaavien nuorten miesten – kuten Topinkin – sota jatkui jatkosodan loppuun ja vielä Lapin sotaan entisiä aseveljiä vastaan. Miksi koneet eivät olleet saaneet lähtölupaa Topin pyynnöistä huolimatta vaan olivat joutuneet jäämään kentälle viholHÄVITTÄJÄ ilmaja sirpalesuojassaan. Läheltä piti Läheltä piti -tapauksia sattui sotalennoilla useasti, mutta kahdella niistä oli erityistä dramatiikkaa. SA -K U VA. Vuonna 1943 startissa puhjennut pyörä johti sotalennon jälkeiseen mahalaskuun. Jo koneissaan lentolupaa odottaneet Morane-lentäjät olivat joutuneet pommituksen kohteiksi. Äänislinna, Viitana 17.3.1942. Laskeutumiskentäksi määrättiin Joensuun Onttolan kenttä, jossa konetta ja pilottia olivat odottamassa kaksi paloautoa, yksi ambulanssi ja vaahtosammuttimilla varustetut sotilaat. Pahimmalta oli vältytty: kone ei syttynyt palamaan, mutta potkurin lavat olivat kääntyneet käppyrään. Lisäksi yksi kone menettiin ilmatorjuntatulessa ja kaksi teknisen vian vuoksi. Lentäjä pelastautui laskeutuneesta koneesta lopulta hyppäämällä vaahtosammuttajien suihkuun. SUOMEN SOTIL A AT 70 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 Ukko-Mokkeria parempi sentään Topin jälkikäteisarvio uusista Fokkereita ketterämmistä koneista tuo esiin pienen parannuksen aiempaan, mutta tosiasiallisen jatkuvan altavastaaja-aseman suhteessa vihollisen koneisiin: ”Vähän Ukko-Fokkeria [Ukko-Fokker tai Ukko-Mokkeri eli Fokker D.XXI:n ennen sotaa valmistuneet alkuperäissarjat I-III, jotka erosivat myöhemmistä muun muassa voimanlähteensä osalta] nopeampi, mutta sekin auttamattoman hidas, kun vastassa alkoi olla Yhdysvaltain apuna Neuvostoliittoon tuotuja koneita, ensin Kittyhawkeja ja sitten Airacobria, joiden aseistuskin oli mahtava Moraneihin verrattaessa.” Topin laivue saavutti Tiiksjärveltä ranskalaiskalustollaan (28.7.1942– 4.9.1944) varsinaisen päätehtävänsä tiedustelutoiminnan ja rynnäköinnin ohessa 17 vahvistettua ilmavoittoa ja menetti ilmataisteluissa vain kolme konetta. Moranea käytettiin jatkosodassa myös hävittäjänä. Mahalaskussa syntyvä kitka ja kipinäsade peltisen rungon ja soran välillä aiheutti palovaaran yhdessä rikkoontuneiden öljyputkien, jäähdytysnesteiden ja herkkien polttoaineiden kanssa. helmikuuta 1944 laivueen nimi muuttui sen tehtävän mukaiseksi, Lentolaivue 14 oli nyt Tiedustelulentolaivue 14 (TLeLv 14). Niitä käytti jo talvisodassa ranskalaiskoneella lentänyt Lentolaivue 28 (Hävittäjälentolaivue 28 HLeLv 28), joka saavutti Morane-Saulnier-koneillaan jatkosodassa 104 ilmavoittoa ja menetti vihollistoiminnan takia 24 konetta
Yönsäkin Topi kertoi nukkuneensa lentohaalareissa, jotta hälytyksen alettua lähtö olisi nopea. Tehtävinä olivat III Armeijakunnan tiedustelu ja Lentorykmentti 4:n pommikoneiden suojaus. Viimeisen jatkosodan lentonsa Lentolaivue 14 lensi syyskuun 3. Lokamarraskuussa Topin lentue lensi vanhoine Moraneineen Pohjois-Suomen suuntaan, jossa käytiin lyhyt ilmasotaretki entistä aseveljeä vastaan yhdessä HLeLv 28:n Mörkö-Morane-lentueen kanssa. SA -K U VA SA -K U VA. Haavoittuminen oli onneksi lievä: komennus – tai lupa – takaisin lentämään tuli heti ensihoidon jälkeen. Tehtiin vielä pari tiedustelulentoa Rovaniemen pohjoispuolelle, minkä jälkeen sää esti lentotoiminnan. päivänä 1944. Viimeiset lennot Lentämisen tahti kiihtyi jatkosodan loppua kohden, ja päivittäin lentoja saattoi olla neljästä viiteen. Lokakuun puolivälissä Topin lentue siirtyi Pudasjärven kentälle. Välillä operoitiin myös Vaalan kentältä Säräistenniemellä. Topi oli lentueensa kanssa Paltamossa jo 21.9., ja lokakuun alussa seurasivat 28:n Möröt. Marraskuussa tulikin siirto ensin Kemiin ja sitLENTOLAIVUE 14:N MORANE on laskeutunut 20.6.1943 onnekkaasti Tiiksjärven kentälle tyhjällä renkaalla. 71 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 lisen helpoksi kohteeksi, jäi hänelle arvoitukseksi
Topi ja ultrakevyt vuonna 2002. Topi pääsi vielä kertaamaan Ilmavoimiin vuonna 1956. Tästä kertoo myös hänen aktiivisuutensa Pilvenveikkoja perustettaessa. Hän ehti nähdä, rakentaa ja rakastaa isänmaataan asein ja töin yli yhdeksänkymmenenkuuden vuoden ajan. Tällöin esteeksi muodostui kuitenkin huonontunut kuulo. Sen vanhat Moranet lähetettiin muutettavaksi Mörkö-Moraneiksi MS v , ja se sai tilalle HLeLv 28:n Möröt. Tuolloin koneena oli jo Morane ja kohteena Bell P-39 Airacobra. syyskuuta 1918, kun isänmaamme otti ensiaskeleitaan. Ehkä hieman yllättävänkin rauhallisen uravalinnan rinnalla elivät kuitenkin nuoren upseerin intohimot: lentäminen ja kirjoittaminen. Kaiken kaikkiaan Topi Vuoriselle kertyi sotalentoja ansioluettelon mukaan 267. n Vielä kerran taivaalle. Jo Reserviupseerikoulun tovereihinsa tutustumista hän kuvaa muistelmissaan löytämisen iloa korostaen: ”Riemastuin. Valvontakomissio rajoitti Ilmavoimien toimintaa, eikä ilmaan päässyt. Topin laivueen tukikohdaksi jäi Rissala. Tilastoihin hänelle on merkitty yksi vahvistettu pudotus, joka on heinäkuulta 1944. Topin tiedustelulentolaivueen nimi muuttui Hävittäjälentolaivue 21:ksi (HLeLv 21). Ura jatkui siviilissä yrittäjänä. Yksi viimeisistä oli laskettu isänmaan poveen. SA -K U VA. Tuolloisesta kertausharjoituksesta lentäjä sai lausunnon: ”Nopea reagointikyky, johdonmukainen, siveellisesti ryhdikäs.” Majuriksi Vuorinen ylennettiin itsenäisyyspäivänä 1968. Varjolentueeseen majuri Topi Vuorinen siirtyi 28.2.2015, viimeisenä Pilvenveikkojen perustajajäsenistä. Sitten oli lennot lennetty. Lentäjien keskuudessa arvostettiin paitsi lentotaitoa myös mutkattomuutta ja huumoria. Nuorelle lentäjälle myönnettiinkin ero 7.10.1945. Olin päässyt mukavien veikkojen joukkoon.” Topi Vuorinen syntyi Vaasassa 3. SUOMEN SOTIL A AT 72 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 ten 27.11. Vapaa-ajan lentämistä hän harrasti Cessnalla aina vuoteen 1970, ja vielä vuonna 1991 hän aloitti lentolupakirjan suorittamisen. Niin oppilas kuin majuri Vuoriselle lentäjien ja mekaanikkojen muodostama joukko oli tärkeä yhteisö. Koneesta kynään Sodan jälkeen Topi Vuorinen siirtyi 17.3.1945 kirjoittamaan Suomen ilmavoimien historiaa jatkosodan ajalta Ilmavoimien Esikuntaan. Joulukuun alussa 4.12. Historiankirjoittamista kesti noin seitsemän kuukautta lokakuuhun 1945 asti. Kirjoituksen lähteenä on käytetty lukuisia keskusteluja Topi Vuorisen kanssa sekä hänen kirjoittamiaan muistoja ja muistelmia, joista osa on julkaistu teoksessa Vaasan Metsäveikot. Topin sota oli ohi. Maaliskuussa yksinäinen Hornet-hävittäjä lensi Hietaniemen hautausmaan yli. Rissalaan. Ylilento Poikamainen seikkailullisuus on luettavissa paitsi Topin sota-ajan muistoista myös hänen vuonna 1948 Poikien seikkailukirjastossa ilmestyneestä romaanistaan Petturien perässä. Yhdessä opettajan kanssa hän pääsi vielä lentämään ultrakevyellä koneella vuonna 2002. Todennäköisesti hänen omalle tilillensäkin olisi voitu lukea muutama pudotus lisää, mutta ne jäivät todistamattomina pois tilastosta. Ura Ilmavoimissa ilman lentämistä ei kuitenkaan vastannut odotuksia, vaikka kirjoittaminen olikin yksi hänen intohimoistaan. Kirjoittamissaan muistoissa Topi kuvaa kuitenkin myös muita ilmataisteluja, joissa hänen lentueensa oli aiheuttanut tappioita vihollisille. Lentäminen oli teemana useissa hänen myöhemmin kirjoittamissaan eri lehdissä julkaistuissa tarinoissa. Sota-aika partiopoikien kokemana 1939–1944
Sen sijaan Topin yksikkö, Le.Lv 14, sai Moranet käyttöönsä vasta syksyllä 1942, jolloin aika oli hyvää vauhtia ajamassa koneista ohi – tai oli oikeastaan jo lentänyt näiden ranskalaisten edelle ja pitkälle ohi. Kaksi tahditettua potkurin takaa ampuvaa 7,7 mm:n runkokonekivääriä ja kaksi samanlaista Browningin asetta siivissä. Koneen aseistus oli heikko. Lentorykmentti 2:n komentaja, eversti Lorentz, totesikin Ilmavoimien Esikuntaan syyskuussa 1942 lähettämässään kirjeessä Moranen olevan yksiselitteisesti sopimaton hävittäjäkoneeksi. Ei tarvitse olla sotilasilmailun harrastaja tunteakseen Ilmari ”Illu” Juu tilaisen tai Hans ”Hasse” Windin nimet saksalaisista yli kolmensadan pudotuksen ässistä puhumattakaan. Lentäjästä riippumattomia syitä voidaan etsiä koneista, joilla pilotit pääsivät lentämään. 73 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 H ävittäjälentäjistä tulevat useimmille mieleen kymmeniä viholliskoneita pudottaneet kuuluisat lentäjät, ässät. TEKSTI: TUOMAS KRAFT n FR kuutamossa Tiiksjärvellä 5.11. Toinen vaihtoehto on se, että ne olivat usean lentäjän yhteistyön tulos, jolloin kukaan yksittäinen ohjaaja ei päässyt pudotustiliään kartuttamaan. Topin kohtaloksi tässä suhteessa koitui se, että hän joutui koko jatkosodan ajan lentämään vanhentuneella kalustolla. MIKSI SITTEN Ilmari Juutilainen saavutti jatkosodassa yli 90 ilmavoittoa, mutta Topi Vuorinen vain yhden. Ilmavoittojen määrällä mitaten Moranen kulta-aika jatkosodassa ajoittui vuoteen 1941. Siitä, miksi ne eivät ole viralliseen tilastoon päätyneet, on vaikea sanoa mitään varmaa ilman tutustumista arkistosta mahdollisesti löytyviin ilmataistelukertomuksiin. Le.Lv 28:n pudotustilasto vahvistaa Lorentzin johtopäätöksen: peräti 2/3 laivueen kaikista pudotuksista tuli jatkosodan kuuden ensimmäisen kuukauden aikana! LENTOYKSIKÖIDEN tehtävät olikin tarkoituksenmukaista määritellä niiTOPIN FR-LENTUE saapuu Tiiksjärvelle sotalennolta 11.8.1942. Tämä johtui pitkälti siitä, että kyseinen yksikkö lensi Moranella heti sodan alusta alkaen, jolloin sillä oli vielä hyvät mahdollisuudet pärjätä viholliskoneita vastaan. Myös Oerlikonin 20 mm:n tykki oli mahdollinen, mutta niistä luovuttiin epäluotettavuuden vuoksi. Yksi mahdollisuus on se, että pudotukset jäivät ilman todistajaa. Topi Vuoriselle kertyi 267 sotalennolta virallisesti vain yksi pudotus. Morane-Saulnier 406 oli Topin käyttämistä koneista modernein, mutta senkään suhteen Topia ei onnistanut parhaalla mahdollisella tavalla. ÄSSIÄ JA OHJAAJIA Peräti 2/3 laivueen kaikista pudotuksista tuli jatkosodan kuuden ensimmäisen kuukauden aikana! . Topin muistiinpanoista käy kuitenkin ilmi, että pudotuksia olisi ollut vielä kaksi muutakin. 1941. SA -K U VA SA -K U VA. Kuvaavaa onkin, että 121:stä jatkosodassa Moranella saavutetusta ilmavoitosta peräti 86 % kirjautui Le.Lv 28:n ohjaajien tilille
Oikeastaan se oli ihan romanttinenkin tyyppi, joka vaan osas lentää helvetin hyvin. KOMMENTTI: JAAKKO PUUPERÄ SA -K U VA. Ruutsalo kertoo lentäjätovereistaan ja päättää kuvauksen Topiin: ”KUN TÄHÄN LETKAAN otetaan vielä Topi, niin pakko on ihmetellä, miten samaan puljuun oli sattunut niin monta hyvää kundia. 74 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 SUOMEN SOTIL A AT den käyttämän kaluston mukaisiksi. Topi oli mutkaton; ei sekään tärkeillyt. Kaikissa ilmavoimissa oli paljon osaavia ohjaajia, joista ei tullut koskaan ässiä, koska siihen ei ollut tilaisuutta. Suomalaisten sotalentäjien, kuten Topin, arvoa nostaa monien muiden maiden lentäjien rinnalla vielä se, että he joutuivat lentämään kelvottomalla tai riittämättömällä kalustolla. n Morane saa polttoainetta Tiiksjärvellä 8.6.1943. Suomalaiset lentäjät olivat kansainvälisesti vertailtuna erittäin valikoitua ja hyvin koulutettua väkeä, olivatpa sitten ässiä tai eivät. SA -K U VA TUNTEMATTOMAT LENTÄJÄT . Oikeastaan se oli ihan romanttinenkin tyyppi, joka vaan osas lentää helvetin hyvin. Moraneilla lentäneen Le.Lv 14:n tehtäväksi muodostuivat tiedustelulennot sekä maataistelutehtävät. Niiksi sodan arjen työntekijöiksi, Suomen sotilaiksi, joiden ansiosta lippumme liehuu ja joista yhdelle annoimme puheenvuoron haudan takaa. Aika velikultia. Asiaa ei auttanut sekään, että vihollisen pommikoneetkin alkoivat jo olla Moranelle liian nopeita. VALTAOSA näistä ohjaajista jää historiassa tuntemattomiksi sotilaiksi. Aina siellä, missä oli sauma!” ITSE TOPI VUORINEN ei sotalennoillaan kehuskellut. Selvää on, että mahdollisuudet ilmavoittotilin kartuttamiseen eivät näissä tehtävissä olleet parhaat mahdolliset. Tämän on täytynyt olla hävittäjälentäjän näkökulmasta erittäin turhauttavaa. TUNNETUN TAITEILIJAN, Topin Tiiksjärven ajan lentäjäkaverin Eino Ruutsalon sanat teoksessaan Tiiksjärven ilmataistelijat antavat yhden todistuksen Topi Vuorisesta. N iinpä
Ydinvoiman kannattajien mukaan ydinvoima lisää energiaomavaraisuutta, parantaa huoltovarmuutta ja lisää turvallisuutta. TEKSTI: EEVA VÄNSKÄ TV O. 75 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 NKO YDINVOIMA TURVALLISTA ...myös kriisissä ja sodan aikana. Saimme sekä rauhoittavia että yllättäviä vastauksia. Voiko ydinvoimaan luottaa kriisissä, harmaan vaiheen aikana ja jopa sotatilassa. Kysyimme TVO:n ydinturvallisuusosaston johtajalta, kuinka turvallista ydinvoima on. > . Ydinvoima jakaa kuitenkin mielipiteitä normaaliaikoinakin
– Normaalitilassa halutaan varmistaa, että toiminta ei ole häiriöherkkää, mutta jos on poikkeustila, niin silloin pyritään estämään onnettomuuden syntyminen. Toiminnallinen suunnittelu pyrkii häiriötilanteiden ehkäisyyn, suojaamiseen ja lieventämiseen. Ydinturvallisuus perustuu radioaktiivisten aineiden eristämiseen. Käytämme analyysiohjelmia, ja usein taustalla on kokemuksia, joihin riskiä voi peilata. – Meillä on käytössä monenlaista mallinnusta. Jos onnettomuus kuitenkin pääsee syntymään, niin sitä varten on olemassa vielä lieventäviä järjestelmiä. – Pohjan määrittää ydinenergialaki eli se, että ydinenergian tuotannon pitää olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista eikä tuotannosta saa aiheutua vaaraa. – Mikäli laitoksen toiminta vaarantuisi, tuotanto voidaan tarvittaessa ajaa alas neljässä sekunnissa pikasululla. TURVALLISUUS 76 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 M arjo Mustonen ei vastaa pelkästään ydinturvallisuudesta, vaan on myös vastuullinen johtaja Olkiluoto 3:n (OL3) rakentamisessa. Syvyyspuolustus Marjo Mustonen jakaa turvallisuussuunnittelun kahteen lohkoon: rakenteelliseen ja toiminnalliseen. – Mikäli turvallisuus vaarantuisi, meillä on aina mahdollisuus ajaa laitos alas, Marjo Mustonen sanoo. Turvajärjestelmien erottelu on yksi kantavista turvallisuusperiaatteista. – Periaatteena on se, että turvallisuudesta pitää huolehtia tuotannon koko elinkaaren aikana, suunnittelusta rakentamiseen ja käyttöön asti. Rakenteellinen turvallisuussuunnittelu perustuu moninkertaisiin esteisiin radioaktiivisuuden leviämisen estämiseksi. SOTA ON ydinvoimalan luvanhaltijan suunnitteluperusteiden ulkopuolella. EE VA VÄ N SK Ä. Onko ydinvoima turvallista. Mistä tiedetään, että mitoitus pitää kutinsa. Tämän kaiken ymmärtää helposti, mutta et vielä sanonut kovin paljon. Hyväksymisrajan määrittävät viranomaiset. OL3:ssa lentokonetörmäys on huomioitu rakennusten sijoittelulla ja siten, että laitoksessa on kaksinkertainen suojarakennus. Meillä on moninkertaiset turvajärjestelmät, jotka ovat toisistaan riippumattomia, eroteltuja ja eri periaatteilla toimivia. Myös asiantuntevalla henkilöstöllä on iso rooli turvallisuudessa, joka on integroitu kaikkeen toimintaan. Analyysilla voidaan esimerkiksi laskea mahdollisen lentokonetörmäyksen vaikutuksia. Nopeimmillaan tuotanto voidaan ajaa alas neljässä sekunnissa. Mustonen muistuttaa, että turvallisuuden mahdollistaa teknisesti hyvä laitosyksikkö, joka täyttää viranomaisvaatimukset. Mutta entäpä sitten leviävät kriisit, miten niihin on varauduttu. – Rakennukset on suunniteltu ja rakennettu siten, että ulkoiset uhat on otettu huomioon. Tätä kutsutaan syvyyspuolustussuojaukseksi
– Käyttökokemustoiminta on tärkeää, sitä voidaan hyödyntää toiminnan jatkuvassa parantamisessa. OL3:ssa on käytössä jo mainittu kaksinkertainen kuori ulkoisena suojana sekä ”sydänsulansieppari”. Jos jäähdyttämiseen tarkoitettu vesi on liian lämmintä, laitoksen pitää suunnitelmallisesti laskea tehoa. Meillä varmistetaan, että vastaavaa ei voi tapahtua ja lujuudet riittävät. – Väliaikainen nostolaite, joka oli siirtämässä komponenttia, romahti. Vanhakin laitos on turvallinen Mustonen sanoo, että on vaikea vetää suoraan mitään yhtäläisyysmerkkejä laitosten turvallisuuteen, koska OL1 ja OL2 ovat kiehutusvesireaktoreita, kun taas kolmonen on eri laitostyyppiä, painevesireaktori. Esimerkiksi 30 vuotta sitten tietoturvavaatimukset olivat ihan eri tolalla kuin tänään. Parannusta ja oppia Kun rakennetaan uusi laitos, myös turvallisuus tulee samalla päivitettyä. – Laitoksen vitaalinen alue on erilainen eli tilat, jotka sisältävät turvallisuustoimintojen kannalta välttämättömiä rakenteita, on osin suunniteltu hieman eri tavalla. Voitko kertoa esimerkin opettavaisesta tapahtumasta. Riskiprofiili sahaa Mustosen mukaan on hyvä, että riskiprofiili sahaa. Kuinka niin. Voiko tästä päätellä, että Olkiluoto 1:n ja 2:n turvallisuus on huonompi kuin uuden rakenteilla olevan voimalan, koska kaikki samat hienoudet eivät ole vanhoissa voimaloissa käytössä. Joskus turvallisuus lisääntyy prosessin parantamisella: Olkiluoto saa nyt automaattisesti ilmoituksen pelastusviTUOTANNOLLISET SEIKAT EIVÄT VOI AJAA TURVALLISUUDEN OHI. Marjo Mustosen mukaan aika on vaikuttanut sääntelyyn. Silloinkin kun tuotanto seisautetaan, laitos on vastuussa jälkilämmön poistosta. – Vanhojen laitosten muutostöissä on otettava turvallisuuden päivittäminen huomioon, eli kyllä me sielläkin koko ajan parannamme turvallisuutta. Jos riskikäyrä pysyy tasaisen korkeana, se on meidän kannaltamme huono juttu. Tähän liittyy myös vertailu kansainvälisiin kokemuksiin. – Se tarkoittaa sitä, että kun jokin riski on havaittu, sille myös tehdään jotain. TV O. Yksi parannus suunnitteluun on se, että vakavan laitosonnettomuuden mahdollisuus on otettu jo suunnitteluperusteissa huomioon. Tästä esimerkkinä käytetyn polttoaineen varaston eteen rakennettu maavalli ja polttoainealtaiden betonikannet. – Tuotannolliset seikat eivät voi ajaa turvallisuuden ohi. Päätökset tehdään tapauskohtaisesti turvallisuuden ehdoilla. Mustonen itse istuu ohjausryhmässä. – Sellainen tilanne on ollut lähellä tositilanteessa, että meriveden lämpötila on noussut. Suomalaisilla on ruotsalaisten voimayhtiöiden kanssa ryhmä, joka seuloo käyttötapahtumista ne, joista pitää ottaa opiksi. – Niin kauan kun turvallisuus voidaan varmistaa, perusvoima on käytössä, ja totta kai se on hyvä asia huoltovarmuudelle ja yhteiskunnan energian saannille. 77 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 Huoltovarmuus Millainen merkitys ydinvoimalla on mielestäsi huoltovarmuuden kannalta. Jos reaktorin sydän sulaisi, se jäähdytetään automaattisesti altaissa. Mutta uhan kasvaessa tarpeeksi suureksi meillä on aina mahdollisuus tuotannon alasajoon
78 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TURVALLISUUS MITÄ VALVOTAAN. Miten omistajuus vaikuttaa mielestäsi ydinturvallisuuteen. Suunnittelussa on myös otettava huomioon, että lainvastaista toimintaa yrittävällä henkilöllä tai ryhmällä on … aseita ja räjähteitä sekä sellaista tietoa ja asiantuntemusta, jota ei ole julkisesti saatavilla.” Mutta eikö sodankin varalta pitäisi olla varautumissuunnitelma. ranomaisilta, jos lähialuevesillä on tapahtunut öljyonnettomuus. Tämä antaa laitokselle enemmän aikaa toimia. Ydinvoimalaitoksen suunnitteluvaiheessa on tärkeää ottaa huomioon sisäiset uhkat, kuten laiteviat tai henkilökunnan inhimilliset virheet, mutta myös ulkoisiin uhkiin varaudutaan. osallistuva henkilö taikka ulkopuolinen ryhmä tai henkilö, jolla voi olla avustajana laitoksella tai kuljetukseen liittyvässä tehtävässä työskentelevä henkilö. Meillä on voimayhtiönä koko jakamaton vastuu, ja toimimme viranomaisen kanssa ilman vastakkainasettelua. Unohdettu sota. Viides on rakenteilla Olkiluotoon. Viime vuonna Säteilyturvakeskus (STUK) uudisti koko ohjeistonsa. – Jos se vaikuttaisi, se olisi ydinvoimalain hengen vastaista. Luvanhaltijan vastuulla on, että ydinmateriaali ei joudu vääriin käsiin, ydinturvallisuusjohtaja Marjo Mustonen sanoo. Ydinmateriaaleja valvoo STUKin kanssa Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) sekä Euratom. – Kyllähän meillä on vaatimuksena, että olemme perillä erilaisista uhkakuvista ja siitä, miten niihin pitää varautua, mutta varsinaiset sotatilanteet eivät tosiaan ole suunnittelun perusteena. YDINVOIMALAITOSTEN lisäksi ydinmateriaalit ja ydinjätteet ovat valvonnan kohteena. – Tämänhetkinen arvio on vuonna 2018. YDINMATERIAALIVALVONNAN tarkoitus on estää materiaalin lainvastainen käyttö ja siihen kohdistuva vahingonteko. Terroristiuhan varalta on varautumissuunnitelmat. Vaatimuksia viilataan paitsi sääntelyn, myös tarkastuskäyntien sekä turvallisuuden uudelleenarvioinnin mukaan. Lain mukaan: ”Turvajärjestelyjen suunnittelussa on varauduttava … siihen, että lainvastaiseen toimintaan saattaa ryhtyä yksittäinen laitoksella työskentelevä tai ydinmateriaalin tai -jätteen käsittelyyn ja kuljetukseen …TUOTANTO VOIDAAN TARVITTAESSA AJAA ALAS NELJÄSSÄ SEKUNNISSA PIKASULULLA. Sitä, että ydinvoimatuotanto perustuu Suomen lainsäädäntöön. Ohjeiden muuttaminen liittyy jatkuvaan turvallisuuden parantamistyöhön. Meillä on myös laitospaikan valvontaa, eli reaktorihallissa on kamerat, joita valvovat viranomaiset käyttävät. SUOMESSA TOIMII tällä hetkellä neljä ydinvoimalaitosta. VALVONTA PERUSTUU ydinenergialakiin, mutta yksityiskohtaiset ydinenergian käyttöä koskevat turvallisuusvaatimukset asettaa Säteilyturvakeskus. – OLKILUODOSSA pidetään kirjaa sekä ydinmateriaalista että kaksikäyttötuotteista. – Luvanhaltijan ei tarvitse tähän lain mukaan varautua, mutta toki varautumissuunnitelmat toimeenpannaan myös sotatilanteissa. – Suomessa on etuoikeus, että maassamme on niin asiantunteva viranomainen. Olemme vaatineet selkeän aikataulusuunnitelman, jota lähdemme seuraamaan.. – OSA NIISTÄ on ennalta tiedossa, mutta myös yllätystarkastuksia tehdään. Kertoisitko tästä esimerkin. Toistaiseksi maailman kriiseissä energiantuotantolaitokset on jätetty rauhaan, Mustonen huomioi. Sota ei kuitenkaan ole laitoksen suunnittelun perusteena, tämä käy ilmi YVL A.11 -ohjeesta vuodelta 2013. Eli omistajuus ei vaikuta. – Nyt kirjauksena on se, että valmiustilanteessa täytyy olla organisaatio valmiina hoitamaan useampi laitosyksikkö samanaikaisesti hätätilanteessa. Miksei sota ole perusteena, sehän on kuitenkin keskeinen voimalan turvallisuuteen vaikuttava ulkoinen tekijä. Kerro vielä, milloin Olkiluoto 3 on valmis. HÄN KERTOO, että kansainvälisiä tarkastuksia tulee melko usein. Tarkkaa sääntelyä Pitkin keskustelua ydinturvallisuusjohtaja korostaa sääntelyn merkitystä. Tarkastelemme paraikaa laitetoimittajan suunnitelmia, jos niissä olisi ilmaa välissä
Vapautuneen energian määrää voidaan ilmaista Albert Einsteinin löytämällä massan ja energian ekvivalenssin määräävällä yhtälöllä E = mc2 , toisin sanoen, energia ja aine ovat yhtä. Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä halutaan sulkea hallitusti, kun tuulivoimaloille määritetty 2 500 MVA:n kokonaiskapasiteetti on käytännössä täyttynyt. Ydinvoima on 6,3 %:n osuudellaan maailman primäärienergiasta merkittävin päästötön energianlähde. Kun kannattamattomia energiamuotoja tuetaan, tuottajat lakkaavat investoimasta kannattaviin energiamuotoihin, ja jopa uusia laitoksia puretaan, koska aidosti kannattava tuotanto ei pärjää vääristyneessä kilpailussa tuetun energian kanssa. Fissiovoimalat tuottavat radioaktiivista ydinjätettä, joka voidaan kierrättää tai loppusijoittaa. Muutoin EU määrittelee noin 80 % energiapolitiikastamme. Ydinvoiman tuotannossa osa energian lähdeaineen atomien massasta muuttuu energiaksi, joten ydinpolttoaineen energiasisältö on tavanomaisiin polttoaineisiin verrattuna hyvin suuri. JP TV O. Päästöttömien uusiutuvien energianlähteiden osuus on vain noin 0,5 %. Kun vapautat magneetit puristuksesta, ne sinkoutuvat eri suuntiin. Suomi on nyt myös heräämässä tiukentamaan uusiutuvan energian tukipolitiikkaa. Fuusiovoiman ei uskota olevan valmista kaupalliseen käyttöön ennen vuotta 2050. Nykyisen merkityksensä ydinvoima on saavuttanut suhteellisen nopeasti, sillä vielä 70-luvun alussa sen osuus oli alle prosentin. FISSIOVOIMALOIDEN hiilidioksidipäästöt ovat lähes olemattomat. KUN MUUALLA maailmassa energian tuotannossa ydinvoiman rooli kasvaa, on Euroopan talousveturi Saksa päättänyt luopua siitä. Päätämme itse myös energian verotuksesta. Hallitsematonta fuusioenergiaa käytetään sen sijaan ydinaseissa. Tämä ja tuetun, todellisuudessa taloudellisesti kannattamattoman, energian kuten tuulija aurinkoenergian tuotanto heikentää Euroopan kilpailukykyä, laskee EU-alueen energiantuotannon omavaraisuutta ja vääristäessään energiamarkkinat tekee koko Euroopan energiajärjestelmästä kalliin ja tehottoman. Vastaava reaktio tapahtuu hallitsemattomassa ydinenergian vapautumisessa, atomin halkeamisessa. Ydinvoiman tavoin päästöttömällä vesivoimalla tuotetaan 2,2 % maailman primäärienergiasta. Suomi on päättänyt jatkaa ydinenergian käyttöä myös tulevaisuudessa. Tämä heikentää koko EU-alueen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta teollisuuden investointikohteena. Fuusiovoimalat ovat tutkimuksen alaisena, ja koevoimala ITER sijaitsee Cadarachessa, Ranskassa. Euroopassa merkittävimmät ydinvoiman tuottajat ovat Ranska ja Venäjä. Kansantajuisesti fissioreaktiota voisi kuvata vaikkapa seuraavasti: kuvittele, että sinulla kaksi saman merkkistä magneettia, ja purista ne väkisin yhteen. Fissioreaktiossa atomeita halkaistaan ja fuusioreaktiossa atomeita yhdistetään. Kun se saadaan hallittua, voidaan sitä hyödyntää. 79 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 Y dinvoiman eli ydinenergian tuotanto on atomiytimien sidosenergian vapautumista fissiotai fuusioreaktiossa tai muissa ydinreaktioissa, kuten radioaktiivisessa hajoamisessa. Energiasisällöltään ydinvoiman käyttö vastaa yli seitsemän miljardin öljytonnin polttamista vuosittain. YDINVOIMAN OSUUS maailman energiantuotannossa jatkaa nopeaa kasvuaan, pelkästään Kiinaan suunnitellaan sataa uutta ydinreaktoria, Yhdysvaltoihin noin kolmeakymmentä. Kyse on siis energiasta. MAAILMAN hyödyntämiskelpoisesta energiasta eli exergiasta ydinvoimalla tuotetaan seitsemän prosenttia. SUOMI päättää itse raaka-ainepaletistaan, kuten siitä, käytämmekö ydinvoimaa vai emme. Maailman sähköntuotannosta ydinvoimalla katetaan jopa noin 17 %. Maailman primäärienergiasta noin 91 % tuotetaan polttamalla erilaisia polttoaineita
80 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TURVALLISUUS YDINJÄTE SÄILÖTÄÄN VARMASTI
81 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 PO SI VA O Y IHMISEN TOIMINTA MAAN PINNALLA EI VAARANNA LOPPUSIJOITUSTA Ydinvoimaa on kritisoitu pitkälti käytetyn ydinpolttoaineen aiheuttaman ongelman vuoksi. > . TEKSTI: EEVA VÄNSKÄ. Ydinjätteen loppusijoitussuunnitelmat on kuitenkin hoidettu Suomessa pitkäjänteisesti ja läpinäkyvästi, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntija
Paljon tietoa Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) on toiminut ydinjäteryhmä vuodesta 1978 lähtien. Hän vetää kallioperägeologien ja geofyysikon muoPO SI VA O Y. Mutta kun uraania on käytetty polttoaineena ydinvoimalassa, fission lopputuotteena syntyy äkäistä korkeaaktiivista ydinjätettä. – Jotta näin tapahtuisi, tarvitaan reitin lisäksi myös kuljettava väliaine. – Meillä vedellä on matala kierto, Suomessa ei esimerkiksi ole vuoristoja. Kuparikanisterin ympärille tulee vielä bentoniittisavikerros. Jos kuuma ydinjäte säilöttäisiin heti kallioon, se aiheuttaisi kallioperän lämpenemistä ja muun muassa epätoivottua pohjavesien reaktiivisuutta. 2023 Ydinjätteen loppusijoitus kallioon alkaa Suomessa vuonna 2023. Millaisia kuoppia tahansa ei voi kaivaa. Jäähdytetty ydinjäte siirretään kapselointilaitokseen, jossa se pakataan kuparikanistereihin. Vasta sen jälkeen se loppusijoitetaan. Luku muodostuu Loviisan kahden reaktorin ja Olkiluodon neljän reaktorin koko toiminnan laskennallisesta käytetystä polttoaineesta. Tutkimuskeskus osallistuu loppusijoituksen tutkimuksiin geologian ja geofysiikan asiantuntijana. Systeemi on ruotsalaisten kehittämä geologinen loppusijoituskonsepti. Lopuksi sijoitustunneli täytetään kivimurskeella ja bentoniitilla. Tutkimukset osoittavat, että kuparikanisteri kestää vähintään vaaditun 100 000 vuotta. Geologi Timo Ruskeeniemi on ydinjätteen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden asiantuntija. 82 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TURVALLISUUS U raani on itsessään myrkyllistä, mutta vain heikosti säteilevää. GTK on etsinyt ydinjätteen loppusijoitukseen soveltuvia kalliolohkoja. Se täytyy säilöä luotettavalla tavalla pitkäksi aikaa. Lisäksi pitäisi olla tekijä, joka synnyttää virtauksen, jonka mukana jäte liikkuisi. Jokaisella loppusijoituskomponentilla on laskennallinen minimi-ikä. Suomessa varaudutaan 9 000 tonnin ydinjätemäärän loppusijoitukseen. Niitä löytyikin yli sata, ja pitkän harkinnan jälkeen eduskunta siunasi loppusijoituspaikaksi Olkiluodon. Loppusijoituspaikan tarkat kriteerit tulevat viranomaisilta. Normaaliolosuhteissa ei ole mahdollista, että vesi kiertäisi 420 metrin syvyydeltä. Sinetöidyt kanisterit siirretään lopuksi 420 metrin syvyyteen rakennetun tunneliston lattiaan porattuun kallioreikään. Ensin käytettyä polttoainetta jäähdytetään noin 40-60 vuotta. Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntija Timo Ruskeeniemi sanoo, että vielä tähän mennessä ei ole pystytty keksimään, miten haudattu radioaktiivinen aines voisi joutua maan pinnalle
Käytännössä se on kuitenkin häviävän pieni vaihtoehto. Savikerros toimii suojana: savi johtaa vettä huonosti, mutta paisuu entisestään veden vaikutuksesta ja suojaa kanisteria pohjaveden liikkeiltä. Vesi voisi teoriassa kuljettaa radionuklideja pois loppusijoitusonkalosta. Millainen loppusijoitukseen soveltuvan lohkon pitää olla. – Loppusijoitussyvyydellä tavatussa pohjavedessä ei ole kuitenkaan havaittu liuennutta happea. Ydinjätteen halutaan pysyvän mahdollisimman vakaasti paikallaan ilman reittejä ulos. Jääkausi tai meteori Voisiko loppusijoituspaikka hajota esimerkiksi ilmaiskun seurauksena. YDINJÄTTEEN loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden asiantuntija Timo Ruskeeniemi sanoo, että ainoastaan meteoriitti-isku tai jossain tapauksessa jääkausi voisi teoriassa vahingoittaa ydinjätteen loppusijoituspaikkaa. – Sen pitää olla mahdollisimman yhtenäinen, sellainen, jossa on mahdollisimman vähän rakoja. Hapellinen vesi voisi liuottaa nuklideja käytetystä polttoaineesta ympäristöön. Jotta radioaktiivisuus pääsisi leviämään ympäristöön, tarvittaisiin suojien rikkoutuminen ja virtaavaa vettä, jossa on happea. Kuparikapseli ympäröidään vielä bentoniitilla, joka on savea. EE VA VÄ N SK Ä PO SI VA O Y. MELKEIN 1,9 MILJARDIA VUOTTA VANHA KALLIO ON VAKAA. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 83 dostamaa ryhmää. Käytetty ydinpolttoaine sinetöidään 50 milliä paksun kuparikanisterin sisään. Mutta on kallioraoissa toinenkin varottava puoli: – Pohjavesi käyttää näitä rakoja kulkuväylänä. Kallion pieni liike maan kohotessa tapahtuu olemassa olevia saumoja pitkin. Kapseleita ei sijoiteta kohtiin, joissa näitä saumoja on, koska liikkuminen voisi rikkoa kapselin
Entä palauttamiskeskustelu eli se, että joskus tulevaisuudessa olisi tarvetta kaivaa ydinjäte esiin. Suolaiset vedet voivat olla kymmenestä sataan miljoonaan vuotta vanhoja. Energialaki määrittelee vastuualueet. – Ei kuulosta järkevältä, että joku joskus käyttäisi haudatun ydinjätteen uudestaan. Viime jääkauden seurauksena maa kohoaa Olkiluodossa noin seitsemän milliä vuodessa. Taustaselvitykset ja tutkimukset tehdään, ja samalla on kerätty ydinjäterahastoon varat varsinaista ydinjätteen loppusijoitusta varten. Yli 400 metrin syvyydessä sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tähän nimenomaan pyritäänkin. Tulee halvemmaksi ostaa uutta polttoainetta ja loppusijoittaa vanha. Jokainen ydinenergiaa käyttävä maa Euroopassa joutuu nykyisellä lainsäädännöllä vastaamaan itse syntyneen ydinjätteen loppusijoituksesta. Ruskeeniemi on tutkinut sulamisveden liikkeitä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa Grönlannin projektissa. – Meillä on loppusijoituskysymys hoidettu läpinäkyvästi. Sen lisäksi, että meillä on samantapainen kallioperä, meillä on myös samanlainen ilmasto ja toimiva turvallisuutta korostava yhteiskuntajärjestelmä. Sanottakoon vielä, että lähtökohtaisesti alle 100 metrin syvyydessä olosuhteet alkavat olla pelkistäviä, eivät hapettavia. Liikkeet ovat todella hitaita. Se on kuitenkin useimmille maille aivan liian kallista. PO SI VA O Y. – Pitää ymmärtää, missä olemme geologisesti nyt, ja myös arvioida sitä, miten asiat kehittyvät. Mutta kuinka todennäköinen on uusi jääkausi, onhan niitä ollut ennenkin. Grönlannista saadaan tietoa siitä, miten jäätikön vetäytyminen vaikuttaa ympäristöön ja miten syvät pohjavedet käyttäytyvät. Jääkauden tulo ei kuitenkaan sinällään ole uhkatekijä ydinjätteen loppusijoitukselle. Silloin radioaktiivinen aines liikkuisi veden mukana. Suomessa on hyvä tilanne paitsi olosuhteiden osalta, myös muuten. Lisäksi heti alusta asti tehdyt hyvät suunnitelmat ovat pysyneet jäntevästi aikataulussa. Syvällä kalliossa pohjaveden virtaus on erittäin hidasta. Tällä hetkellä selvitämme hypoteettisia uhkia. – Joskus kallioperässä on havaittu taskuja, joissa on säilynyt vanhaa jäätikön sulamisvettä jopa 400 metrin syvyydellä. Ydinvoimalaitosten rakentamisessa ja jätteen loppusijoituksessa onkin tehty yhteistyötä Ruotsin kanssa. Käytetty ydinpolttoaine sisältää edelleen uraania ja kapseleissa on kuparia. Ydinjäte haudataan melkein puolen kilometrin syvyyteen, vahingossa sinne ei kukaan eksy. – Tutkimustaakkaa on voitu jakaa, ja se on tietysti laskenut kustannuksia. Suolaisuus on pääasiassa liuennut kivestä, eli vesikerrokset ovat ikivanhoja. Tai meteoriittiisku. – Geologina luotan kallioperään. – On totta, että kukaan ei voi tietää, millainen sää on sadantuhannen vuoden päästä. Kyllä jollain aikavälillä on odotettavissa jääkausi, luultavasti kerran seuraavan sadantuhannen vuoden aikana. Peruskallio kestää Radionuklidien irti pääsemistä on mallinnettu. Eli teoriassa tämä on mahdollista. Melkein 1,9 miljardia vuotta vanha kallio on vakaa. Ainoastaan uusi jääkausi, joka painaisi kallioperää, voisi periaatteessa vahingoittaa kapseleita. Ydinasevallat, joilla on riittävästi resursseja ja tekniikkaa, käsittelevät uudelleen käytettyä polttoainettaan sekä siviiliettä sotilastarpeisiin. Meteoriitin putoaminen loppusijoituspisteeseen on lähes mahdotonta. Suomalainen kallioperä on vakaata ja vanhaa, samantapaista kuin naapurimaassa Ruotsissa. On paljon turvallisempaa sinetöidä käytetty ydinpolttoaine kallioperään kuin jättää se johonkin saataville tarpeita varten, joita ei vielä ole tiedossa. Etelärannikolla kohoamista on kolmisen milliä vuosittain. Tiedetään esimerkiksi se, miten pohjavedet ovat kerrostuneet ja miten virtausreitit menevät. Päällä on makeaa vettä ja syvällä suolaista vettä. Mutta jos jäätikön hapelliset sulamisvedet pääsisivät jotenkin tunkeutumaan loppusijoitussyvyydelle, se voisi olla ongelma. Geokemian ja kallion stabiilisuuden kannalta jäätyminen on yhdentekevää. Ajatuksena on selvittää asia nyt, jotta kaikki uhat voidaan minimoida. Entäs sitten jos. 84 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TURVALLISUUS – Ei, mikään ihmisen toimi ei hajota yli 400 metrin syvyyteen haudattua suojaa. Jääkauden kestävä Kriittistä on kuitenkin se, onko vedessä liuennutta happea, sillä se muuttaisi uraanin hapetusastetta ja lisäisi sen liukoisuutta. – Meidän tehtävämme on varmistaa, että vaikka jääkerros liikkuisi nykyisen Suomen alueen halki edestakaisin, niin ydinjätteen loppusijoituspaikka olisi siitä huolimatta suojassa
Valvonnan pitää olla tarkoituksenmukaista, silloin se palvelee parhaiten kaikkien etua. – Meillä ydinvoima-asiantuntemus on omissa käsissä. – Ei vouhoteta. TEKSTI: EEVA VÄNSKÄ HERKKO PLIT TOTEAA, että ydinvoiman käytössä on turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää, että asiantuntemus on suomalaisissa käsissä. EE VA VÄ N SK Ä. Entä miksi Suomi haluaa tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa Fennovoima-hankkeessa. – En ryhdy ottamaan tähän kantaa. Niin kauan kuin tilanne on tämä, me voimme myös hoitaa ydinenergian tuotannon turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Mitä kommentoit siihen. Ei siis sotaa, vaan sitä, että poikkeusoloissa sääntelyä muutetaan ydinvoimalaitosten osalta. Miksi näin ei tehdä. YDINENERGIAA TUOTETAAN SUOMESSA AINAKIN VUOSIKYMMENIÄ, MUTTA MIKÄ ON . Kuulostaa loogiselta. Lainsäädäntö lähtee siitä, että ydinenergian käyttö ei saa tuottaa vaaraa. Mutta puhutaan vielä poikkeusoloista: eikö sääntelyn yleisyydestä makseta kova hinta, jos vain tuudittaudumme siihen, että kaikki on turvallista, mutta todellisuudessa ratkaisut tehdään vasta, kun on pakko ja vaikkapa sota on jo käynnissä. – Uhkatilanteessa päätökset tehtäisiin hyvinkin nopealla aikataululla ja huomioitaisiin vallitseva tilanne. Suojatoimet ovat raskaat, ja kaiken pohjalla on se, että ydinvoiman käyttö pitää olla turvallista kaikissa olosuhteissa. Entä yhteiskunnan pyöriminen talouden kannalta. Mutta eikö sääntelyn muuttaminen ole myöhäistä, kun tilanne on jo päällä. Osaatko kertoa, minkä vuoksi sotaa ei tarvitse huomioida ydinvoimalaitoksen suunnittelussa. YDINVOIMAN HINTA. Kuinka todennäköisenä tätä pidät. Ministeriö vastaa ydinvoimaa koskevasta sääntelystä. Sääntely jälkijunassa Normaalioloissa vastuu ydinvoimalan turvallisuudesta on laitoksen turvallisuusjohdolla. – Jos syttyisi sota, tulisi ehkä tarve ottaa käyttöön erikoissääntelyä. Sanoit, että turvallisuus on tärkeämpää kuin talous. Mutta se on eri asia kuin vaikkapa täsmäilmaisku voimalaan. – Tavoitteena on se, että pystymme paremmin ennakoimaan tulevia tarpeita. – Kyllä sota otetaan huomioon, mutta turvajärjestelmäsuunnittelussa se ei tosiaan ole lähtökohtana. – Uudet laitokset kestävät esimerkiksi lentokonetörmäyksen. Vouhotetaanko turvallisuusasioista niin, että ydinenergia ei enää ole kannattavaa. Talous on toissijaista turvallisuuden rinnalla. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 85 T eollisuusneuvos Herkko Plit työja elinkeinoministeriöstä tuntee sekä ydinenergia-alan sisällöt että hallinnon. Eli sotaa ei tarvitse huomioida suunnittelussa, eikä se vaikuta ydinvoimalan turvallisuuteen. Joka tapauksessa ydinenergia ja voimalaitosten toiminta ovat yhteiskunnan kannalta kriittistä toimintaa. Talouden merkitys. Normaalioloissa, yleisessä lainsäädäntötilanteessa, sääntely on tullut jälkijunassa, eli muutoksia on jouduttu tekemään, kun asiat ovat jo pöydällä. – Lainsäädännön yleislinjauksista vastaa ensisijaisesti eduskunta. Plit sanoo, että laitoksessa on uhkatilanteessa aina mahdollisuus mennä seisokkivaiheeseen. – Jos sota otettaisiin huomioon suunnitteluperusteissa, siis lainsäädännössä, niin silloin se pitäisi ottaa lähtökohtaisesti huomioon muillakin yhteiskunnan aloilla. Tuleeko se kustannusrakenteellisesti liian raskaaksi. Kysyimme työja elinkeinoministeriöstä (TEM), minkä takia sotaa ei huomioida ydinvoimalan suunnitteluperusteissa. Kysymys on siitä, mikä on tarkoituksenmukaista sääntelyä
– Tällaisia laitoksia ovat esimerkiksi Dekra ja Inspecta. Entä jos on kriisi, suoranainen konflikti käynnissä Suomen ja Venäjän välillä. Eikö omistajuus vaikuta sittenkään. – Polttoainetta on 1-2 vuoden ajaksi. Suomessa on käytössä vuoden polttoainejakso, jonka jälkeen osa polttoaineesta vaihdetaan. 86 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 TURVALLISUUS Plit sanoo, että olisi naiivia uskoa, etteikö taloudella olisi mitään merkitystä. Meillä ryhdyttiin yhteistyöhön Rosatomin eli käytännössä Venäjän johdon kanssa, vaikka muut länsimaat eivät tee kaupallista yhteistyötä vaan käyttävät pakotteita Ukrainan tilanteen takia. Miten ihmeessä Suomella on varaa jättää Ukraina ja muiden länsimaiden mielipide huomiotta. – Tätä voit kysyä ministeriltä. Jos on kyseessä rakentamisvaihe, niin se pitää joka tapauksessa lisenssoida Suomen tiukkojen turvallisuusmääräysten mukaan, jotka STUK hyväksyy. – Turvalliset laitokset toimivat luotettavasti: Suomessa laitokset käyvät parhaimmalla teholla verrattuna maailman ydinvoimalaitoksiin. Herkko Plit lisää: – Kun yhtiö omistaa osan tuotantolaitosta, kuten Rosatom Fennovoiman tulevaa ydinvoimalaa, niin normaalioloissa Rosatomin tavoitteena on saada investoinnista rahansa takaisin. Mitä hyötyä Rosatomista on Fennovoiman omistajana. Mutta jos polttoainetta ei saataisikaan ulkomailta, kuinka pitkään ydinvoimalaitokset voivat toimia omilla varastoillaan. En kuitenkaan lähde kysymään ministerin mielipidettä. Olisiko laitos rakenteilla vai jo valmis. – Jos laitos on käytössä, niin silloin on omistajien etu, että se tuottaa sähköä, ja sitä kautta rahaa omistajilleen. On varma tieto siitä, että verkossa riittää virtaa. Eli normaalioloissa maailmaa pyörittää kauppa, ja poikkeusolot ovat erikseen. Laitokset toimivat hyvin huollon takia. – Rosatom on halunnut tulla Suomeen, koska he uskovat pärjäävänsä ulkomaan markkinoilla. Jotain hyötyä kai on, jos se kerran on tulossa hankkeeseen mukaan. Plitin mukaan kaikki perustuu tehokkaiden vuosihuoltojärjestelmien tasoon. Säteilyturvakeskus (STUK) vastaa ydinvoiman turvallisuudesta riippumattomana viranomaisena. Ne hoitavat käytännössä tarkastukset ja hyväksynnät muun muassa painelaitteille, jotka eivät ole laitoksen ydinturvallisuuden kannalta kriittisiä. Kun he tulevat Fennovoiman osakkaiksi, Rosatom voi käyttää sitä referenssinä kansainvälistymisessä. Plitin mukaan on hyväksyttävää, että vähemmistöomistus on jonkun muun kuin Suomen hallussa. Näin investoinneista saadaan maksimituotto. Se ei siis ole työ-ja elinkeinoministeriön alainen yksikkö. Herkko Plit listaa kolme syytä, miksi ydinvoimaa käytetään maassamme: meillä on omat arvostetut asiantuntijamme, hyvät viranomaiset ja sääntely sekä vastuulliset ydinjäteratkaisut. Eli parhaimmillaan laitosta voidaan ajaa kuluva vuosi sekä yhden polttoainevaihdon jälkeen toinen vuosi perään. – Luvanhaltijan täytyy olla kotimainen. Työja elinkeinoministeriöllä on Suomessa ylin valta ydinenergian käytön osalta. Entäpä sitten huoltovarmuus. Entä huoltovarmuus. Sähkö tuotetaan Suomen sähköverkkoon. – Tähän osaisivat vastata parhaiten Fennovoiman edustajat, mutta julkisuudessakin on esitetty, että Rosatomin myötä Fennovoima saa lisää rahoitusta ja osaamista. Plit tiivistää, että huoltovarmuuden kannalta ydinvoima tuottaa hyvän peruskuorman. Onko tämä yleinen valmius vai toiminnan maksimipituus ilman lisäpolttoainetta. FE N N O VO IM A. Rosatom, Rosatom, Rosatom… Entäpä omistajuus, miten se vaikuttaa ydinvoiman käyttöön Suomessa. – Ydinvoima tuo varmuutta muuttuvassa maailmassa. Mutta kyllä tuo kritiikki on ollut tiedossa, kun valtioneuvosto on asiasta päättänyt ja eduskunta asian vahvistanut. Lisäksi kotimaisen omistuksen täytyy olla laitoksessa selkeänä enemmistönä. Tarkoituksenmukaista valvontaa on Herkko Plitin mielestä esimerkiksi se, että STUKin resursseja on vapautettu kriittisiin toimintoihin ja alempiasteisia toimintoja on annettu tarkastuslaitosten hoitoon. – Laitospaikoilla on aina seuraava vaihtolataus valmiina. – Täytyisi katsoa, mikä vaihe laitoksen elinkaaressa olisi. Tuossa vaiheessa omistajuudella ei ole Plitin mielestä niin merkittävää roolia, vaan samat vaatimukset koskevat kaikkia
KOMMENTTI • JAAKKO PUUPERÄ. Parlamentaarinen energiaja ilmastotyöryhmä esitti tiekartan, miten tavoitteeseen päästäisiin, ja siihen ovat sitoutuneet kaikki puolueet. YDINVOIMA TUO VARMUUTTA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Emme tiedä. Ja pitäähän tasavallassa kansalaisten saada tietoa voidakseen päättää yhteisistä asioista. – Meillä on tavoitteena pienentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. TURVALLISUUDEN näkökulmasta siis tarvitsemme ydinvoimaa, koska turvallisuuden tärkein kivijalka on talous ja talouden yksi keskeinen perusta on juuri edullinen energia. Mahdollisuuksia on. YDINVOIMAAN kohdistuu normaalioloissa paljon tunnepitoista kritiikkiä, joka valitettavan usein ei perustu muuhun kuin siihen ihmisen alkukantaiseen piirteeseen, että se mikä menee yli ymmärryksen, on valtaosan mielestä pelottavaa. Entä Suomen kannalta. . Onko ydinvoiman tuotannon korkea turvallisuustaso tekijä, joka saattaakin tehdä siitä heikon lenkin sotaoloissa, jos tuotantoa joudutaan ajamaan alas esimerkiksi ilmaiskun uhatessa. Miten markkinatilanne sitten vaikuttaa ydinenergian tulevaisuuteen. Emme saaneet vastausta. Elämää myöhemmin Herkko Plitin mukaan ydinvoimalla tulee olemaan merkitystä myös tulevaisuuden energiantuotannossa. Mutta miksi kukaan ei vastaa, voiko ydinvoimaan luottaa sodan uhan ja sodan aikana. Toivottavasti olen taas väärässä. Mutta en osaa ennustaa tulevaisuutta. ON VARMA TIETO SIITÄ, ETTÄ VERKOSSA RIITTÄÄ VIRTAA. Itselleni tuli ainakin sellainen olo, että hiilivoimaloita taidetaan tarvita näillä leveyspiireillä jatkossakin, ainakin niin kauan kuin tämän allekirjoittaja elää ja hiilipölyä hengittää, muuhunkin kuin normaaliolojen säätövoimaloiksi. Kivihiili on, mutta sen käytön lisäämistä ei tahdo kukaan. – Fortum on neuvottelemassa vesivoimaomistuksesta Venäjällä, ja näiden investointien laajuus vastaa yli kahden Fennovoiman ydinvoimalaitoksen tuottamaa sähkömäärää. Pelkästään nykyiset suomalaiset ydinvoimalaitokset tuottavat sähköä vuosikymmeniä. Esimerkiksi Iso-Britannia rakentaa tulevaisuuttaan muun muassa ydinenergian varaan. KUKAAN haastattelemistamme tahoista ei varsinaisesti osannut tai halunnut vastata kysymykseemme, onko ydinvoima energianlähde, joka todella lisää huoltovarmuutta myös poikkeusoloissa – jopa sodassa. – Onkin mielenkiintoista, miten ydinvoimasta voidaan saada kilpailukykyä. – Fennovoima saa kaipaamaansa kotimaista omistuspohjaa sekä vankkaa kotimaista alan osaamista hankkeen tueksi. Herkko Plit mainitsee Wärtsilän, joka tekee hätädieseleitä ja on näin hyödyntänyt ydinvoima-alaa bisneksessä. SUMMA SUMMARUM. Kun energia on riippumatonta jatkuvasta tuontivirrasta, kuten ydinenergia on, on se myös huoltovarmuuden kannalta hyvä ratkaisu. Meille vakuutettiin, että turvallisuudesta pidetään huolta myös poikkeusoloissa, eikä sitä ole syytä epäillä. – Tarvitsemme silti kaikkia energiatuotannon muotoja. – Yksi vaihtoehto on ydinvoima, tämä on tunnustettu kansainvälisestikin. Itse teen töitä myös fuusioenergian kehittämisen kanssa, ehkä tästä saadaan tulevaisuudessa fission korvaava energiamuoto. Hänen mielestään suomalaista osaamista voitaisiin viedä myös maailmalle. Mikään ei ole surkeampi vastaus virkamieheltä kuin vedota olemassa olevaan lakiin. Sen jälkeen alkaa rakentamisvaihe, jota valvoo STUK. Yhtiöiden kannalta tämä on tilanne, jossa kumpikin voittaa. Miten kommentoit Fortumin roolia, eli sitä, että se ilmaantui Fennovoima-hankkeeseen mukaan ja yllättäen samaan aikaan Fortumille järjestyy mittavia vesivoimainvestointimahdollisuuksia Venäjältä. ONKO YDINVOIMA HUOLTOVARMUUDEN TAE. Tämän jälkeen voimalaitos on ”business as usual”. Se olisi tärkeä asia tietää, ja jos ihmiset eivät tiedä asiasta totuutta, herää taas se epäilys sellaista asiaa kohtaan, jota ei ymmärrä… NIIN. Onko ydinvoima kannattavaa pitkälle tulevaisuuteen, jos sähkön hinta pysyy nykyisellä tasollaan, näyttää aika. Lakeja voidaan muuttaa, mutta fysiikan ja sodan lainalaisuuksia ei määritellä Suomen lailla eikä asetuskokoelmalla. Plitin mielestä myös uusiutuvia energiamuotoja tarvitaan. Se ei ilmastonmuutoksesta huolestunutta huonokeuhkoista helsinkiläistä kauheammin naurata, mutta minkäs teet, kun täällä pitäisi elää ja selviytyä poikkeusoloissakin, eikä se ituja kasvattamalla ja tuulivoimatariffista höpisemällä onnistu, vaikka kuinka olisi kulkupelinä Jopo ja Helenin aurinkopaneeliosakekin ostettu. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 87 Talouden ehdoilla – Meidän näkökulmastamme Fennovoima-ratkaisu toimii, kunhan osoitetaan, että omistuksesta vähintään 60 prosenttia on kotimaisessa omistuksessa. Keinotekoisesti tuettu ja todellisuudessa tuottamaton vaihtoehtoenergia ei ole mikään vaihtoehto ydinvoimalle. Siitä vinkkelistä Fennovoimasuunnitelma on poikkeus. – Sähkön hinta on alhaalla ja investoinnit jäissä. Plit kehuu suomalaista asiantuntemusta esimerkiksi ydinjätteen loppusijoituksessa. Onko ydinvoima huoltovarmuuden tae myös sodan aikana. Mutta onko ydinvoimasta kriisiajan sähköntuotannon kivijalaksi. Siksi olisikin tärkeää jakaa ydinvoimasta mahdollisimman oikeaa ja kansantajuista tietoa. Suomi ja koko eurooppalainen talousalueemme tulee tarvitsemaan ydinvoimaa vielä vuosikymmeniä perusvoiman tuottamiseksi. Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus piti toimittaa kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Se on se ja sama, mitä laissa sanotaan, jos laki on laadittu niin, ettei se kata kysymyksen alaa. Ydinvoimalla on se etu, että se ei tuota kasvihuonekaasuja
. Aallon mukaan kyse on ensinnäkin siitä, ettei nuorista upseereista todennäköisesti ole löydettävissä riittäväsMyrskyn vesilasissa tyynnyttyä on aika nostaa uudestaan esille suomalaisen upseerikoulutusjärjestelmän ongelmia käsitellyt Mika Aallon reilun kolmen vuoden takainen väitöskirjatutkimus, jonka johtopäätöksissä tutkija esitti, että upseerien rekrytointija koulutusjärjestelmää pitäisi kehittää. TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ PU O LU ST U SV O IM AT. Väitöskirjan keskeisenä johtopäätöksenä oli, että varsinkaan nuorten suomalaisupseereiden akateemis-strategiset valmiudet eivät vastaa kovinkaan hyvin nykyupseereilta edellytettävää, jatkuvasti kohoavaa vaatimustasoa. Näin ollen pyrkimys suomalaisen upseerikunnan, reservin upseerit mukaan lukien, tason jatkuvaan nostamiseen pitäisikin olla keskeisin kriteeri, kun Puolustusvoimia kehitetään. Keväällä 2012, kolme vuotta sitten, julkaistiin keskustelua herättänyt Mika Aallon väitöskirja Strategin tragedia – Suomalaisupseerit clausewitzlaisina strategeina (http://epub.lib.aalto.fi/pdf/ diss/Aalto_DD_2012_029.pdf). Ihminen on ratkaisevampi tekijä kuin hänen käyttämänsä kalusto. Ongelma ei kuitenkaan koske ensisijaisesti nuorten upseereiden työtehtäviä vaan sitä, että kyseisten ihmisten valmiudet toimia upseerin ylemmän tason tehtävissä heikkenevät nopeasti uralla etenemisen myötä. 88 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 PUOLUSTUSVOIMAT M uutosvastarinta ei ole muutoksen suunnasta riippuvainen asia. Kysymys on keskeinen, koska osaaminen ja osaajat – pätevät upseerit – ovat käytännössä ainoa voimavara, jolla Suomi voi kilpailla muiden valtioiden asevoimien kanssa. BYROKRAATIT STRATEGEINA ...eli minkälaisia ihmisiä sotaväki haluaa ja mitä se saa
SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 89
Tällaiselle kaikkien osapuolten edun vastaiselle suhtautumistavalle ei siis liene muuta selitystä kuin se, että opettajat eivät ole valmiita poistumaan mukavuusalueeltaan, vaikka objektiiviset tosiasiat ovatkin osoittaneet heidän toimintatapansa heikoiksi. Koulun johtoryhmälle kuitenkin kerrottiin, että Sibelius-lukiolla on kaikesta huolimatta erinomaiset mahdollisuudet päästä huippulukioiden joukkoon, kunhan opetuksessa vain huomioidaan nykyistä paremmin lahjakkaiden opiskelijoiden erityispiirteet. Eliittikoulu Tapasimme Mika Aallon lehtemme aloitteesta kesällä 2015. Esimerkiksi vuonna 2014 Sibelius-lukio sijoittui STT:n tekemässä opiskelijoiden lähtötason huomioon ottavassa lukiovertailussa heikoimman 15 %:n joukkoon, vaikka jo pelkästään edellä mainitusta lahjakkuustekijästäkin johtuen sen olisi pitänyt olla kärkilukioiden joukossa. Heidän näkemyksensä mukaan tämän eliittikoulun oppilaista ei siis ole huippulukioiden haastajiksi, Aalto kertoi Suomen Sotilaalle. Tästä huolimatta opettajien enemmistö suhtautui Aallon viestiin erittäin kielteisesti, sillä heille oppilaiden näkeminen pelkkinä ”taviksina” tuntui päinvastoin olevan hyvin tärkeää. – Kyse ei siis olekaan siitä, että ”tavikTietynlaiset ihmiset vain kokevat kaikki muutokset uhkina. Siis toisin kuin varsin usein kuvitellaan, aktiivinen musiikkiharrastus ei ole pätevä syy selittämään keskimääräistä heikompaa opiskelumenestystä. Toiseksi kyse on siitä, että upseerintehtävien nopea monimutkaistuminen edellyttää hyviä akateemis-strategisia valmiuksia myös yhä alemman tason tehtävissä toimivilta upseereilta. Tarkoitus oli esittää tutkimukseen perustuvaa rakentavaa kritiikkiä, jotta saataisiin aikaan tarvittavia uudistuksia. Aalto kertoi minulle uuden mielenkiintoisen esimerkin suomalaisesta koulutuksen arjesta tällä kertaa sotaväen ulkopuolelta. Akateemisessa pedagogisessa koulutuksessahan korostetaan aivan erityisesti, kuinka tärkeää on tukeutua opiskelijalähtöisiin opetusmenetelmiin. Asia nostettiin kuitenkin esille, jotta voitaisiin korjata upseereiden rekrytointija koulutusjärjestelmässä olemassa olevia puutteita. Väitöskirjan viesti oli upseerikunnalle enemmän tai vähemmän epämieluisa. Aalto oli käynyt keväällä 2015 kertomassa Sibelius-lukion johtoryhmälle, että heidän koulunsa oppilaat ovat akateemisesti katsoen poikkeuksellisen hyvätasoista oppilasainesta. PU O LU ST U SV O IM AT. Tästä huolimatta Sibelius-lukion abiturienttien yo-menestys ei vastaa lähimainkaan heissä piilevää potentiaalia. Ongelma mitä ilmeisimminkin johtuu jossain määrin akateemisia oppiaineita vähättelevästä suhtautumistavasta ja harrastusaineiden (musiikki ja tanssi) korostamisesta sekä opettajakunnan vaikeudesta ymmärtää poikkeuksellisen lahjakkaita nuoria. Luovien ja musiikillisesti lahjakkaiden oppilaiden (akateeminen) opiskelumenestys on tutkimusten perusteella selvästi keskimääräistä parempi. 90 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 PUOLUSTUSVOIMAT ti päteviä henkilöitä Puolustusvoimien johtotehtäviin. Lukiovertailuihin sisältyvät epävarmuustekijät eivät ainakaan riitä asiaa selittämään. Onhan tärkeää, että tulevaisuuden upseerit vastaisivat sotilaallisen maanpuolustuksen todellista tarvetta. Tavikset Opettajille tällaisen asian ymmärtämisen ei pitäisi olla vaikeaa. Ongelma todentuu tätä kautta myös huomattavan paljon aikaisemmin kuin perinteisesti on tapahtunut. Lisäksi luovuuden positiivinen vaikutus korostuu opiskelun muuttuessa yhä akateemisemmaksi
Tärkeämpi syy reagointiin näyttäisikin Aallon mukaan olevan sanoman sisällön sijasta sen poikkeavuus olemassa olevaan käsitykseen nähden. Tietynlaiset ihmiset vain kokevat kaikki muutokset uhkina. Ennen kaikkea Sibelius-lukion esimerkin tekee kiintoisaksi se, että juuri tällaisiin muutosta vastustaviin persoonallisuustyyppeihin kuuluu Mika Aallon tutkimuksen ja siinä lähdeaineistona käytetyn Puolustusvoimien oman tutkimuksen valossa pääosa upseerikunnasta, ja suureksi yllätyksekseni näköjään myös ilmeisen suuri osa Sibeliuslukion opettajakunnasta. Kumpikin organisaatio toimi siis oman todellisen etunsa vastaisesti ja antoi tosiasioiden vastaisen muutosvastarinnan estää positiivinen muutos. Aallon tutkimuksen ja kokemusten valossa molemmat organisaatiot vastustivat niin niiden itsensä kuin opiskelijoidensakin edun mukaista positiivista muutosta sen sijaan, että olisivat reagoineet niihin ammattimaisesti. MBTI Persoonallisuus on tarkastelunäkökulma, ei kaiken kattava selitys. Koska tällaisen ajattelun taustalla on tietynlaisille persoonallisuustyypeille tunnusomainen tapa vastustaa kaikenlaista muutosta, on asiaan syytä kiinnittää huomiota. Vastarinta Erikoista näiden tapausten osalta on tietenkin se, että vaikka Kadettikoulun ja Sibelius-lukion tilanteet ovat keskenään lähes täysin päinvastaiset, reagoi kumpikin organisaatio viesteihin lähes samalla tavalla. Suomi on kovin materialistinen ja mekanistinen kulttuuri. Myöskään sillä, kuinka hyvin – tai tieteellisesti – perusteltu uusi näkemys on, ei näyttäisi olevan asian kannalta juurikaan merkitystä, sillä kummassakin tapauksessa korjaustoimenpiteet aiheelliseksi osoittanut viesti pyrittiin pääsääntöisesti kumoamaan joko pelkkien henkilökohtaisten mielipiteiden tai tieteellisesti pätemättömien yksittäistapausten pohjalta. SU O M EN SO TI LA S. Puolustusmenoista puhuttaessa meillä puhutaan …organisaatio toimi siis oman todellisen etunsa vastaisesti ja antoi tosiasioiden vastaisen muutosvastarinnan estää positiivisen muutoksen käynnistymisen. Tällainen itseään toteuttava negatiivisen lopputuloksen syntymistä edesauttava tapa mitätöidä oppilaiden lahjakkuus ei myöskään ole OAJ:n julkaisemien opettajien ammattietiikan ja eettisten periaatteiden mukaista, Aalto jatkaa (katso http://www.oaj.fi/cs/oaj/opettajan%20 ammattietiikka%20ja%20eettiset%20 periaatteet). Vaikuttaakin vahvasti siltä, ettei viestin sisällön myönteisyys tai kielteisyys vaikuta siihen, miten vallitsevan käsityksen vastaiseen viestiin reagoidaan. Vaikka persoonallisuus ei missään tapauksessa ole ainoa inhimillistä käyttäytymistä selittävä tekijä – eikä näin esitetyistä väitteistä huolimatta Aallon väitöskirjassakaan niin väitetä, eikä sitä myöskään ole pelkästään sen varaan rakennettu – on persoonallisuuden merkitys kuitenkin huomattavan paljon suurempi kuin millaisena sen merkitystä on viimeisten vuosikymmenten aikana varsinkin Suomessa pidetty. Aivan erityisesti tietenkin ihmetyttää, miksi yliopistotasoisen pedagogis-didaktisen koulutuksen saaneet Sibelius-lukion opettajat reagoivat kielteisesti heille kerrottuun erittäin positiiviseen viestiin. SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 91 sia” olisivat oppilaat, vaan hedelmättömiin käytäntöihin urautuneet opettajat, jotka eivät ole valmiita muuttamaan toimintatapojaan sen enempää koulun statusta nostaakseen kuin oppilaiden edun mukaisia oppimistuloksia aikaansaadakseenkaan, Aalto kirjoitti Suomen Sotilaalle tapaamisemme jälkeen
Näistä neljästä temperamenttityypistä suomalaisille kadettiupseereille selvästi yleisin on SJ (tosiasiallinen ja järjestelmällinen), sillä peräti 84 % ammattiupseereista kuuluu kyseiseen tyyppiryhmään. PUOLUSTUSVOIMAT SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 92 yleensä aina koneista ja laitteista, ehkä joskus jopa järjestelmistä, mutta vähemmän niiden käyttäjistä. Kussakin ulottuvuudessa on puolestaan kaksi vaihtoehtoista ääripäätä persoonallisuuden määrittelemiseksi. MBTInäkemyksessä ihmisten persoonallisuus määritellään neljän eri perusulottuvuuden pohjalta. Monien kritisoimassa ja vain harvojen lukemassa Aallon väitöskirjassa persoonallisuuden tarkastelua ei kuitenkaan ulotettu joitain poikkeustapauksia lukuun ottamatta yksittäisten persoonallisuustyyppien tasolle (esimerkiksi ESTJ). Kyseiset ulottuvuudet ovat: sisäänpäin kääntynyt–ulospäin suuntautuva (I–E), tosiasiallinen–intuitiivinen (S–N), ajatteleva–tunteva (T–F) ja järjestelmällinen–spontaani (J–P). Missä ovat lahjakkaiden ryhmiä suvereenisti vallitsevat intuitiiviset ajattelijat (NT). Näin erilaisia persoonallisuuksia/temperamentteja on siis vain neljä kuudentoista sijaan. Lähestytäänpä siis asiaa kenties tunnetuimman persoonallisuuden määrittelymenetelmän eli MBTI:n (Myers– Briggs-tyyppi-indikaattori) pohjalta. Suomalaiselle upseerikunnalle selvästi yleisimmät persoonallisuustyypit ovat ESTJ (39 %), ESFJ (20 %) ja ISTJ (19 %). Temperamenttityypit MBTI:ta kritisoidaan muun muassa sen tavasta määritellä persoonallisuus liian yksityiskohtaisesti. Samaista aparaattiahan ovat käyttäneet niin Puolustusvoimat kuin Mika Aalto väitöstutkimuksessaan. Tämän seurauksena erilaisia MBTI-persoonallisuustyyppejä on siis kaiken kaikkiaan 16 (katso tarkemmin esimerkiksi http:// en.wikipedia.org/wiki/Myers-Briggs_Type_ Indicator). MBTI:n taustat ovat jungilaisessa psykologiassa, ja sen kehittivät Katherine Briggs ja hänen tyttärensä Isabel Myers. Persoonallisuustyyppitasoinen tarkastelu on siis korvattu sitä selvästi yleisemmällä MBTI-temperamenttityyppien tasolla (SJ tosiasiallinen ja järjestelmällinen, SP tosiasiallinen ja spontaani, NT intuitiivinen ja ajatteleva ja NF intuitiivinen ja tunteva). Sopivat Vaikka MBTI:n mukaan ei määritellä sen enempää hyviä ja huonoja persoonallisuustyyppejä kuin temperamenttityyppejäkään, PU O LU ST U SV O IM AT
SJ-tyypin ihmisille on tunnusomaista vahva usko siihen, että todellisuutta voi hahmottaa luotettavasti omien aistien avulla peilaamalla asioita aikaisempiin henkilökohtaisiin kokemuksiin, mutta heidän valmiutensa hahmottaa olevaisuutta intuitiivisten (N) ihmisten tavoin erilaisten symbolien, teorioiden ja muiden abstraktien asioiden kautta on puutteellinen. Myersin ja McCaul leyn tyyppikuvauksen mukaan SJ-tyypit ovat henkilöitä, jotka käyttävät arvioinnin funktiona ajattelua tai tunnetta kanssakäymisessään ulkoisen maailman kanssa, kun taas heidän sisäinen maailmansa rakentuu hyvin pitkälle välittömien havaintojen ja tosiasioiden varaan. Tyypillisesti NT-tyyppien osuus kasvaa selvästi epäakateemisesta akateemiseen ympäristöön siirryttäessä. 93 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 erilaiset persoonallisuudet/temperamentit kuitenkin soveltuvat eri tavoin toimintaan erilaisissa tehtävissä. He välttävät myös moniselitteisiä tilanteita, jotka he mahdollisesti kokevat hankalina tai vieraina hahmottaa. Tämä siirtymä on kaiken lisäksi niin selkeä, ettei kaikkein lahjakkaimmissa ihmisryhmissä ole tutkimusten mukaan käytännöllisesti katsoen lainkaan tosiasiallisia S-tyyppiryhmien edustajia, Aallon kolmen vuoden takaisessa tutkimuksessa todetaan. SJ-tyypit etsivät järjestystä ympäristöönsä. Luovien johtajien asemesta sotilasorganisaatio hellii ’byrokraatteja’, jotka pitävät kiinni kaavoista, ohjeista ja määräyksistä. – Siksi jo pelkästään tämän jakauman pohjalta on perusteltua olettaa, ettei upseereiden suuri enemmistö, niin valitettavaa kuin se onkin, voi olla akateemis-strategisessa merkityksessä erityisen lahjakasta opiskelija-ainesta, kun heitä verrataan tyypillisen akateemisen koulutuksen saaneisiin ihmisiin, Aalto toteaa Suomen Sotilaalle kesällä 2015. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että esimerkiksi lahjakkaiksi luokitelluista yhdysvaltalaisista oppikoululaisista kyseiseen ryhmään (NT) kuuluu 37 % opiskelijoista ja ei-lahjakkaistakin peräti 16 %. Ilmo Laaksonen Sotilasaikakauslehti 10/1994. Konservatiivisia byrokraatteja Koska suomalaisupseerit ovat poikkeuksellisen selvästi SJ-tyyppisiä (tosiasiallinen ja järjestelmällinen), on syytä käsitellä hieman tarkemmin, millaisia SJ-tyypin ihmiset pääpiirteissään ovat. He ovat tehokkaita rauhan aikana, mutta menettävät kriisissä tai taistelussa tilanteen hallinnan sen ennakoimattomuuden takia. Kun SJ-tyypit hakevat järjestystä ympäristöönsä, he myös tyypillisesti kieltävät moniselitteisten tilanteiden olemassaolon, minkä seurauksena heillä on myös keskiSotilasorganisaatio tuottaa sekä suosii rauhan aikana johtajia, jotka eivät ota riskejä ja joilla ei ole ’visioita’. Aallon näkemys saa tukea Atlantin takaa: kesäkuun lopulla tulleessa amerikkalaisen Military Strategyn päivityksessä korostetaan, että tulevaisuuden upseerin tulee olla innovatiivinen, kyetä kyseenalaistamaan vallitsevia käytäntöjä ja olla valmis jatkuvaan muutokseen. Akateemis-strategisesti kaikkein lahjakkaimpaan NT (intuitiivinen ja ajatteleva) -ryhmään heistä kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteiden laitoksen mukaan vain 2 %. Heillä on tapana ratkaista ongelmatilanteita tukeutuen menneisiin kokemuksiin vastaavista tilanteista. Abstraktit asiat ja pelkistäminen ovat SJ-tyypille epämieluisia tai vieraita. Aallon väitöskirja sen enempää kuin Puolustusvoimien omat tutkimuksetkaan eivät siis totea, että suomalaiset upseerit olisivat huonoja, vaan että joukkoon tarvittaisiin enemmän intuitiivisia ajattelijoita. He ovat usein hyvin organisoituneita, luotettavia ja konservatiivisia. Esimerkiksi keirseylaisen näkemyksen mukaan SJ-tyypin vahvuudet ovat ensisijaisesti hallinnollisia ja toissijaisesti taktisia, samalla kun heidän diplomaattiset ja varsinkin strategiset valmiutensa ovat heikot. Toisin sanoen Aallon tutkimuksen valossa näyttää siltä, että suurin osa suomalaisupseereista ei ole kovinkaan hyviä strategisissa tehtävissä
Russell toteaa, että asevoimissa syrjitään suurten tavoitteiden saavuttamiseen pyrkiviä ihmistyyppejä (seikkailunhaluinen, mielikuvituksellinen, innovatiivinen, rohkea ja päättäväinen) rauhan ajan rutiinitoiminnan hoitamiseen ja vaikeuksien välttämiseen keskittyvien (luotettava, tunnollinen, yksityiskohtaorientoitunut, säntillinen ja epäitsekäs) persoonallisuuksien kustannuksella, Aalto jatkaa. SJ-tyypin ihmiset eivät siis lähtökohtaisesti todellakaan ole Puolustusvoimien peräänkuuluttamia syväjohtajia. Ratkaisuja haetaan oireisiin, ei ongelmiin. – Myös Yhdysvaltojen asevoimissa asiaan on kiinnitetty huomiota, sillä esimerkiksi Russellin mukaan asevoimiin valikoituu rauhan aikana vääränlaisia ihmisiä sodan ajan tarpeisiin nähden, ja lisäksi vielä juuri siten kuin Suomen puolustusvoimissakin näyttäisi tapahtuvan. McNeill on tarkastellut sotilasorganisaatioiden toimintaa. McNeillin kanssa hyvin samanlaista näkemystä edusti jo 1990-luvun puolivälissä myös Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskuksen (PVKK) psykologi Ilmo Laaksonen, joka totesi Sotilasaikakauslehdessä (10/1994, 24) seuraavaan tapaan: ”Sotilasorganisaatio tuottaa sekä suosii rauhan aikana johtajia, jotka eivät ota riskejä ja joilla ei ole ’visioita’. Strategeita tarvitaan ”alhaallakin” Aallon väitöskirjan mukaan upseereiden strategiset puutteet eivät tästä huolimatta kuitenkaan ole Puolustusvoimien kaikkein polttavin ongelma vaan se, PU O LU ST U SV O IM AT JATKUU SIVULLE 96 >. Aallon mukaan he ovat siis juuri sellaisia kaikenlaisiin uudistuksiin peruskielteisesti suhtautuvia muutosvastarintaisia ihmisiä kuin millaisiin Sibelius-lukion opettajien osalta viitattiin. Heidän konservatiivisuutensa puolestaan johtaa helposti siihen, että ratkaisut ongelmiin haetaan menneisyyden ratkaisumalleista myös sellaisissa tilanteissa, joissa aika tai olosuhteet ovat auttamatta ajaneet kyseisten mallien käyttökelpoisuuden ohi (esimerkiksi mahdollisia tulevia sotia pyritään ennakoimaan vaikkapa talvisodan tai viimeisimpien rauhanturvaoperaatioiden kokemusten pohjalta, toinen on liian kaukana historiassa ja toinen taas olosuhteena erilainen). He ovat tehokkaita rauhan aikana, mutta menettävät kriisissä tai taistelussa tilanteen hallinnan sen ennakoimattomuuden takia.” Aalto muistuttaa, että tuolloin nuorten upseereiden taso oli kolmen vuoden takaista tilannetta parempi, sillä 1990-luvun kadettikurssit olivat tuolloin kaikkien aikojen parhaimmat. Tällaisten ihmisten löytyminen Puolustusvoimista puolestaan johtuu ennen kaikkea siitä, että syväjohtajuuden kriteerit ovat suhteellisia ja testissä parhaiten menestyvät ovat absoluuttisesta tasostaan riippumatta aina syväjohtajia. PUOLUSTUSVOIMAT 94 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 määräistä suurempi taipumus yksinkertaistaa monimutkaisetkin ongelmat muotoon, johon on löydettävissä helppoja (näennäis)ratkaisuja. Päinvastoin. Tämä ei tarkoita sitä, että SJ-tyypin ihmiset olisivat huonoja tai eivät kelpaisi mihinkään. Luovien johtajien asemesta sotilasorganisaatio hellii ’byrokraatteja’, jotka pitävät kiinni kaavoista, ohjeista ja määräyksistä. Keirseyn mukaan SJ-tyyppien vahvuutena ovat ensisijaisesti heidän hallinnolliset taitonsa. Jäykkälavettiset Myös sosiaalihistorioitsija William H. Byrokraatteja ja ylläpitäjiäkin tarvitaan, mutta keskeistä olisi pohtia sitä, onko vaarallista, jos heidän luonnetyyppinsä edustajat ovat valtaenemmistönä ja he pääsevät tai ajautuvat tehtäviin, joihin he eivät luonnetyyppinsä puolesta sovellu. SJ-tyyppikuvauksessa mikään ei siis puolla sitä, että tällaisista ihmisistä olisi toimimaan sodankaltaisissa monitahoisissa tilanteissa sen enempää poikkeuksellisen hyvinä ”managereina” kuin ”liidereinäkään”. Lyhyesti sanottuna SJ-tyyppi on helposti taipuvainen etsimään miellyttäviä, selkeitä, helppoja ja tuttuja ratkaisuja ja saattaa sulkea silmänsä taustoilta. Hänkin on sitä mieltä, että sotilailla on muuallakin maailmalla taipumus järkiperäistää monitahoinen todellisuus näennäisen järkevästi toimivaksi ja hallittavissa olevaksi, vaikka kyseiselle toimintatavalle ei olisikaan löydettävissä kestäviä perusteluja
JP MBTI on kehitetty ensisijaisesti itsetuntemuksen ja toisten erilaisuuden ymmärtämisen välineeksi. Myers–Briggs-tyyppiindikaattori on yhä suosittu menetelmä työelämässä, vaikka se onkin jo lähes seitsemän vuosikymmentä vanha.. Testin kysymyssarjasta on olemassa useita eri laajuisia ja sisältöisiä versioita. Testiä käytetään usein myös väärin. Suomalaisupseereille (tarkoittaen virassa olevia kadettiupseereita) yleisimmät tyypit ovat ESTJ ”vartija-tyyppi”(39 %), ESFJ ”hoitaja” (20 %) ja ISTJ ”tunnollinen” (19 %). MBTI:hin on kohdistettu kritiikkiä muun muassa sen heikon vakauden ja tieteellisen pätevyyden suhteen. Siinä näkyy yhden tutkimuksen mukainen kunkin luonnetyypin yleisyys prosentteina Yhdysvaltain koko väestöstä. Jakauma poikkeaa huomattavasti suomalaisesta väestön jakaumasta. MYERS–BRIGGS-TYYPPI-INDIKAATTORI on yhä suosittu menetelmä työelämässä, vaikka se onkin jo lähes seitsemän vuosikymmentä vanha. 95 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 ISTJ ISFJ INFJ INTJ 11-14 % 9-14 % 1-3 % 2-4 % tunnollinen suojelija turvaaja tutkija ISTP ISFP INFP INTP 4-6 % 5-9 % 4-5 % 3-5 % asentaja taiteilija idealisti ajattelija ESTP ESFP ENFP ENTP 4-5 % 4-9 % 6-8 % 2-5 % toimija esiintyjä innoittaja edelläkävijä ESTJ ESFJ ENFJ ENTJ 8-12 % 9-13 % 2-5 % 2-5 % vartija hoitaja antelias johtaja E (Extraversion) Ulospäinsuuntautunut I (Introversion) Sisäänpäinkääntynyt * S (Sensing) Tosiasiallinen N (Intuition) Intuitiivinen T (Thinking) Ajatteleva F (Feeling) Tunteva J (Judging) Järjestelmällinen P (Perception) Spontaani MYERS–BRIGGSTYYPPI-INDIKAATTORI *)E–I-jaottelussa ei ole kysymys ekstroversio-introversio jaottelusta ilmaisujen perinteisessä tarkoituksessa. Oikein käytettynä sitä kuitenkin pidetään laajasti yhä käyttökelpoisena, jos kohta kritiikkiä on esitetty paljon niin MBTI:tä kuin koko jungilaista psykologiaa kohtaan. Siihen kuten muihinkin vastaaviin testipaketteihin tulee sinänsä suhtautua varauksella. Taulukkoon on laitettu myös luonnetyyppiä kuvaava ylimalkainen luonnehdinta jokaisen tyypin kohdalle. Tarkoituksena ei ole luokitella ihmisiä ”hyviin” ja ”huonoihin” vaan luoda tyypittely, jonka avulla voidaan tehdä suuntaa antavia päätelmiä erilaisten ihmisten soveltuvuudesta erilaisiin tehtäviin. Laaja kymmeniä kysymyksiä sisältävä testi on henkilökohtainen, ja siinä valehteleva huijaa lähinnä itseään. TAVOITTEENA ei ole siis laittaa ihmisiä jonoon, vaan löytää heidän erilaisuudestaan nousevia vahvuuksia. E–I-jaottelu voi antaa viitettä myös siitä, muodostaako henkilö kuvansa todellisuudesta enemmän ”ulkoisen maailman” ihmisten ja asioiden kautta (E) vai ”sisäisen” ideoiden maailman kautta, jos kohta paremmin tästä kertovat S–Nja T–F-muuttujat. Koko indikaattorijärjestelmän alkuperäinen ajatus oli auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan ja jungilaiseen tapaan lähtemään siitä, että oppii tuntemaan itsensä. Kaikissa neljässä tyyppi-indikaatiovaihtoehdossa on muistettava, että henkilö voi olla ja on käytännössä jotain niiden väliltä, esimerkiksi 40 % I, 60 % E, jolloin tyyppi-indikaattoriksi määrittyy vahvempi eli esimerkin tapauksessa E. Suomalaisupseerit ovat yleensä tyyppiä SJ, eli ”tosiasiallisia” ja ”järjestelmällisiä”; tyypit ovat siis ISTJ, ISFJ, ESTJ ja ESFJ, eli ”tunnollisia”, ”suojelijoita”, ”vartijoita” ja ”hoitajia”. ANALYYSIN TULOKSENA saadaan kuusitoista luonnetyyppiä, jotka on esitetty oikealla olevassa taulukossa. E–I-akselilla haetaan muun muassa sitä, hakeutuuko ihminen paineen alla joukkoon vai pyrkiikö hän vetäytymään, kummassa hän tuntee olonsa mukavammaksi
Yhdysvalloissa kuten monissa muissakin maissa kadettikoulu ei ole ainoa tie virkaupseerin uralle. – Ongelmien korjaaminen tulee siis edellyttämään myös sellaisten upseeriPU O LU ST U SV O IM AT. Lisäksi opiskelupaikan West Pointiin saa vain noin 13 % hakijoista, ja siitä huolimatta noin neljäsosa heistä karsiutuu opiskeluaikana pois koulutuksesta. Tästä huolimatta West Pointista valmistuu suomalaiseen terminologiaan tukeuduttaessa ainoastaan sotatieteiden kandidaatteja (bachelor) eikä maistereita (master) niin kuin Suomessa tapahtuu. Se, miksi saksalaisten uuteen sotaoppiin ei siitä huolimatta osattu vastata, kertoo juuri siitä, minkälaista jälkeä syntyy, kun päätöksentekijät eivät ole intuitiivisia strategeja vaan byrokraattisia ylläpitäjiä. Esimerkiksi saksalaisen niin kutsutun salamasodan oman aikansa sodankäyntiin tuoma todellinen muutos oli huomattavasti pienempi kuin nykysodankäynnin muutos, koska sen periaatteet olivat ensinnäkin varsin yksinkertaisia, ja toiseksi, ne tunnettiin vastapuolella aivan hyvin jo ennen sotaakin. Tarve korostuu niin uudessa taistelutavassa kuin hybridi-sodankuvassa tai rauhanturvaoperaatioissa. Aalto muistuttaa, että Maanpuolustuskorkeakoululla (MPKK) on kaiken lisäksi myös tiedeyliopistostatus, ja jo yksin sen vuoksi jokaisen nykyupseerin pitäisi täyttää kaikilta yliopisto-opiskelijoilta edellytettävät akateemiset kriteerit. Ainakin ennen vuotta 2012 keskimääräinen suomalaiskadetti oli vain keskinkertainen lukiolainen, kun taas esimerkiksi Yhdysvaltojen asevoimien sotilasakatemian eli West Pointin opiskelijoista lähes 70 % rankataan lukioaikana parhaan 20 %:n joukkoon. Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että ilman akateemisesti päteviä opiskelijoita Maanpuolustuskorkeakoulu ei ole kuin vain näennäisesti akateeminen opinahjo. Tästä puolestaan seuraa tilanne, jossa akateemisesti pätevien opiskelijoiden puutteessa ja pätevimpienkin opiskellessa heikoimpien ehdoilla, Maanpuolustuskorkeakoulu ei edes halutessaan voi kouluttaa upseereita, jotka kykenisivät vastaamaan jatkuvasti kasvaviin haasteisiin, Aalto kritisoi. Puolustusvoimien ei näin ollen pitäisikään elää sellaisen perusteettoman harhakuvitelman varassa, että suomalainen upseeriaines olisi edelleenkin poikkeuksellisen erinomaista, kun verrataan sitä muiden maiden upseereihin. Yhä alempana tarvitaan yhä strategisempaa ja itsenäisempää päätöksentekokykyä. Toisin sanoen, vaikka esimerkiksi Carl von Clausewitz (1780–1831) ei suoranaisesti tällaisia ominaisuuksia alatason upseereilta edellyttänytkään, nykyaikainen sodankäynti edellyttää strategisen ajattelun valmiuksia tukevien persoonallisuudenpiirteiden ilmenemistä kaikissa pätevissä sotilasjohtajissa. 96 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 PUOLUSTUSVOIMAT että näitä edellytyksiä vailla olevat persoonallisuudet tuskin menestyvät sen enempää Maanpuolustuskorkeakoulun akateemisissa opinnoissa kuin nuorten upseereiden arkirutiineja vaativammissa tehtävissäkään. Viime aikoina Yhdysvaltojen asevoimissa onkin päädytty johtopäätökseen, että sodankuvan muutoksen myötä pitäisi myös alemmalla tasolla toimivilta upseereilta edellyttää strategisia kykyjä. Näkemykset siitä, että upseereista vain pienen osan tarvitsisi olla akateemis-strategisesti päteviä, on Aallon mukaan virheellinen, koska akateemista pätevyyttä edellytetään jo paljon ennen kuin henkilö ylenee strategiselle tasolle. Aallon perusväite on se, että mikäli Suomi haluaa pysyä upseereiden osalta kehityksen kärjessä, pitäisi myös upseerikuntaa uudistaa tähän suuntaan, koska nykyisen upseeriaineksen pohjalta meillä ei ole realistisia valmiuksia vastata sodankuvan muutoksen edellyttämiin vaatimuksiin. Itse asiassa yhdysvaltalaisupseerit saavat maisterin arvon vasta suunnilleen suomalaista yleisesikuntaupseerikurssia vastaavalla School of Advanced Military Studies (SAMS) -koulutusjaksolla, johon on hyvin paljon suomalaista yleisesikuntaupseerikurssia hankalampi päästä. Myös muut yliopistot tuottavat asevoimille upseeriainesta, mikä lisää kilpailua ja tuottaa oikeasti korkeatasoisia upseereita. Suomalaiseen upseerikoulutusjärjestelmään sisältyy aikaisemmin kerrotun lisäksi siis myös titteliharha, joka antaa upseereille heidän todellista pätevyyttään korkeamman statuksen suhteessa eräiden johtavien maiden asevoimiin. Vaarallinen harhakuva Niin valitettavaa kuin se onkin, hyvin suuresta osasta nykykadetteja ei näyttäisi olevan tiedeyliopisto-opiskelijoiksi, puhumattakaan siitä, että heistä olisi Puolustusvoimien ylijohdossa toimiviksi strategeiksi. Ongelma on aivan varmasti todellinen, sillä pystyyhän Sibelius-lukiokin tekemään akateemisesti poikkeuksellisen lahjakkaista oppilaista keskinkertaisuuksia, vaikka periaatteessa sen pitäisi olla hyvin paljon vaikeampaa kuin akateemisesti lahjattomammasta henkilöstä huippuasiantuntijan tekemisen
Ymmärrettävyys ei kaikesta huolimatta kuitenkaan tee tällaisesta reagoinnista hyväksyttävää, koska työntekijöiden toiminnan tulisi olla organisaation ja yhteiskunnan edun mukaista. Toisin sanoen, jos pedagogisen koulutuksen saaneet opettajat pystyvät suhtautumaan lähtökohtaisen kielteisesti positiiviseen viestiin, joka tarjoaa helpohkon tavan korjata nykytilanne sekä koulun että oppilaiden edun mukaiseksi, niin tämän perusteella ei enää olekaan outoa, että negatiivisen viestin organisaatiostaan saavat ihmiset toimivat samalla tavoin. Kuten Sibelius-lukion esimerkistä huomaamme, nämä ongelmat eivät koske pelkästään Puolustusvoimia vaan organisaatioita yleisemmälläkin tasolla niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Rakentavaa kritiikkiä Nykyinen nuori upseerikunta ei siis vaikuta Aallon mukaan olevan akateemisstrategisilta valmiuksiltaan erityisen hyvää verrattiinpa sitä sitten suomalaisiin yliopisto-opiskelijoihin tai alansa laadukkaimpien ulkomaisten sotilasoppilaitosten ainekseen. Väitöskirjassa esimerkiksi käydään läpi melkoinen määrä erilaisia käytännön esimerkkejä, joiden pohjalta on mahdollista arvioida upseereille tyypillistä tapaa toimia. Tulkinnat ja näkemykset artikkelissa ovat kirjoittajan ja perustuvat muun muassa laajoihin keskusteluihin Aallon ja häntä puoltaneiden sekä opponoineiden henkilöiden kanssa niin Puolustusvoimissa kuin puolustushallinnossa. Jos haluamme, että Suomella on myös tulevaisuudessa uskottava puolustuskyky, olisi upseereiden korkea aika pyrkiä korjaamaan ainakin sotilaallisen maanpuolustuskyvyn kannalta kaikkein keskeisimmässä asemassa oleva (johtajuus)ongelma. Niidenkään joukosta ei löytynyt esimerkkejä, jotka olisivat osoittaneet perusnäkemyksen SJ-tyypin suomalaisupseereista virheelliseksi. Heikoissa organisaatioissa hienot mahdollisuudetkin nähdään uhkina. Suomen Sotilaan artikkelissa rajoitutaan käsittelemään vain yhtä KTT Mika Aallon väitöskirjassaan käsittelemää osa-aluetta; ihmisten persoonal lisuuden määrittelemiseen käy tettävää Myers–Briggs-tyyppi-indikaattoria (MBTI). Aallon väitöskirjassa esitetyt näkemykset eivät perustu pelkästään Myers–Briggs-tyyppi-indikaattoriin, vaan sen lisäksi asiaa tarkastellaan myös hyvin monista muista näkökulmista. Artikkelin pohjalta ei siksi pidä vetää liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä Aallon väitöskirjasta. Aivan erityisesti asia ilmeni Maanpuolustuskorkeakoulun rekrytointija pääsykoejärjestelmän vääristymänä, joka nykymuodossaan tukee vielä entisestäänkin epäakateemisten ja epästrategisten ihmisten upseerinuralle hakeutumista ja valikoitumista, vaikka tiedeyliopiston pääsykokeena sen luonnollisestikin pitäisi valikoida koulutukseen pelkästään akateemiset kriteerit täyttäviä ihmisiä. PU O LU ST U SV O IM AT ÖL JY VÄ RI TY Ö AL KU PE RÄ IS TÄ TE OS TA M UK AI LL EN : JA AK KO PU UP ER Ä …nykyisen upseeriaineksen pohjalta meillä ei ole realistisia valmiuksia vastata sodankuvan muutoksen edellyttämiin vaatimuksiin.. Mikä pahinta, tämä myös yhdenmukaistaa henkilöstön, ja se on kaikille organisaatioille vaaraksi. Näitä intuitiivisia ihmisiä tarvittaisiin jo rauhan aikana rakentamaan ja kehittämään asevoimaa, ettei sotaan koskaan edes jouduttaisi. Hyvissä organisaatioissa uhat pyritään päinvastoin näkemään suurina mahdollisuuksina. Itse olen lukenut Aallon väitöskirjan osin useampaankin kertaan ja pitäisin sitä työnä, jota ei tulisi sivuuttaa. Aallon väitöskirjan tarkastelu on paljon tässä esiteltävää laajempi. Voisivatko Mika Aallon kaltaiset tutkijat ja heidän tutkimuksensa olla sittenkin mahdollisuus eikä uhka. Ennemminkin kävi juuri päinvastoin, sillä myös moni sellainen Puolustusvoimien toiminta, joka näytti pintapuolisesti tarkasteltuna hyvin toteutetulta, osoittautui syvällisemmässä tarkastelussa tyyppiesimerkiksi upseereiden SJtyyppisyydestä. Hyvät organisaatiot eivät reagoi negatiivisesti kritiikkiin. 97 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 kuntaan ulottuvien, vasta valitettavan pitkän ajan kuluttua käytännön tasolla vaikuttavien vaikeiden päätösten tekoa, jollaisia Puolustusvoimat on perinteisesti vierastanut, Aalto toteaa Suomen Sotilaalle. Voisiko näistä asioita puhuminen olla pikemminkin hyväksi Suomelle ja sen viranomaisinstituutioille kuin pahaksi. Olen kuitenkin törmännyt useammin kuin kerran upseereihin, jotka ovat todenneet : ”En ole lukenut, enkä aio lukea Aallon väitöskirjaa, mutta tiedän sen olevan huonon.” Uhka vai mahdollisuus. Sitä kannattaa veronmaksajan ja renkinsäkin miettiä. Mutta voisimme ottaa kritiikistä ja tutkimuksesta oppia ja kehittyä paremmiksi, sillä kansainvälinen kilpailu niin rauhassa kuin sodassa kiristyy, ja siinä kilpailussa taito ja tehokkuus ovat avainsanoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Puolustusvoimien pitäisi mitä pikimmiten pyrkiä korvaamaan selvästi nykyistä suurempi osa vallitsevista MBTI:n S-tyypin (91 %) hallinnollisista byrokraateista myös sotien johtamiseen kykenevillä N-tyypin intuitiivisilla strategeilla, jotka olisivat samalla myös oikeanlaisia ja avarakatseisia henkilöitä suunnittelemaan Puolustusvoimilta edellytettävää muutosta
Muidenkin kaupunkien lähellä tehtiin enemmän tai vähemmän luotettavia sukellusvenehavaintoja. Joakim Braunin & Lars Gyllenhaa lin kirjassa Ryska eliförband (Venäläiset eliittijoukot) on esimerkkeinä karttoja 17 ruotsalaisesta kaupungista. Ryhdyn selvittämään, mistä tuo kartanpala oli. VENÄJÄN UHASTA kertovaa kirjallisuutta julkaisee muun muassa kirjakerho Svenskt militäshistoriskt bibliotek. Karttojen mittakaava on 1:10 000, ja ne ovat hyvin yksityiskohtaisia. Pääosa kartoista on painettu kylmän sodan aikana 1970-luvulla. – Puhtaasti puolustuksellinen, sanoi eversti. Kun kotiin palattua katselin lappua, huomasin kartassa koordinaatteja. NEUVOSTOLIITON sorruttua tuon genren kirjojen tuotanto loppui. OLIN JOSKUS 1990-LUVUN alussa luennoimassa Slovakiassa Liptovski Mikulis -nimisen kaupungin upseeriakatemiassa. Kirjoittelin slovakialaiseen lappuun jotain ja pistin sen taskuuni. Viimeksi mainitun kaupungin vesille neuvostoliittolainen sukellusvene U 137 oli matkalla, kun se syksyllä 1981 ajoi karille tämän Ruotsin suurimman sotasataman lähistöllä. Sarja kertoi kuvitellusta Neuvostoliiton hyökkäyksestä Ruotsiin 1990-luvulla. Kirjoittaja, ukrainalais-ruotsalainen Vera Efron spekuloi Putinin aikeita Ruotsin suuntaan. Toimittaja Lars Wilderängin vuonna 2013 kirjoittamassa kirjassa Midvinterrmörker (Keskitalven pimeys) Venäjä hyökkää Gotlantiin ja perustaa sinne nukkevaltion. Toisessa kuvassa on luettelo karttalehdistä, joissa on koodit Q-35 A,B Rovaniemi, Q-35-B,G Oulu sekä P-35-A,B Kuopio. Mukaan on päässyt myös kuva karttalehdestä Vaasan ja Kokkolan väliltä. Niille ei ollut menekkiä, kun uskottiin idän uhan lopullisesti poistuneen. Parhaillaan ilmestyy Venäjän hyökkäysuhasta tai hyökkäyksestä kertovaa kirjallisuutta, joka sisältää niin fiktiota kuin faktaa. Vuonna 2014 ilmestyneessä jatko-osassa Midsommargryning (Juhannusaamun sarastus) Ruotsi valtaa saaren takaisin varsin kovaan hintaan. Nyt sen uutuuslistalla on kirja Med sikte på Gotland (Tähtäimessä Gotlanti). Olivatkohan käyneet ottamassa mallia Suomesta, sillä samaan tapaan kuin esimerkiksi maanpuolustuskurssilla muistiinpanot kirjoitettiin kartankappaleiden valkoiselle kääntöpuolelle. Historian loppu ja viimeinen ihminen, kuten Francis Fukuyaman ikoniksi muuttunut kirjan nimi kuului. Jotain tarkoitusta varten tällaiset kartat on tehty, eikä se tarkoitus liene turismi. STEN EKDALIN kirjassa Sovjetiskt storanfall mot Norrbotten (Neuvostoliiton suurhyökkäys Norrbotteniin) on karttoja mittakaavassa 1:100 000. Venäjä käyttää jopa ydinasetta. Asialla olivat nimittäin todelliset spesialistit: Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen FOI:n entinen tutkimuspäällikkö Ingemar Dörfer sekä eversti Bo Hult. MYÖS MEIDÄN KAUPUNGEISTAMME on taatusti riittävästi karttoja, joissa tekstit on painettu kyrillisin kirjaimin. Mutta toisaalta kartat Helsingborgista, Kalmarista, Malmösta ja Uppsalasta ovat vuosilta 1993 ja 1994. Rannikkokaupunkien kartoissa on erittäin tarkat merkinnät veden syvyydestä. Kun kävin tapaamassa koulua johtanutta everstiä, kysyin häneltä, mikä oli kylmän sodan aikana Tsekkoslovakian armeijan tehtävä. MUTTA NYT NELJÄNNESVUOSISATA myöhemmin Ruotsissa on palattu asiaan. Stuttgartin liepeiltä. Operation Garbosta on ilmestynyt uusi painos. Täysin puolustuksellinen tehtävä. Vuosi sitten SMB julkaisi Efronin kirjan Baltikum nästa (Seuraavana Baltia), jossa kirjoittaja spekuloi Venäjän hyökkäystä Viroon. 98 SUOMEN SOTILAS 4 • 2015 KNUUTI Jukka Knuuti RUOTSISSA ILMESTYI vuonna 1988 nimimerkki Harry Winterin kirjoittama kolmen kirjan sarja Operation Garbo. Venäjä uhkaa ruotsiksi. Karttoja tutkineiden asiantuntijoiden käsityksen mukaan esimerkiksi veden syvyystietoja ja muita yksityiskohtia varten on tarvittu paikan päällä tehtyjä havaintoja. Useimmat kartat ovat – yllätys, yllätys – rannikkokaupungeista, kuten Tukholma, Göteborg, Helsingborg, Uumaja, Gävle ja Karlskrona. OPERATION GARBO kuului samaan sarjaan kuin kaksi vuotta aiemmin ilmestynyt Tom Clancyn Red Storm Rising (suomennettu nimellä Myrsky nousee), joka kertoi Neuvostoliiton hyökkäyksestä Keski-Eurooppaan. PÖYDÄN KULMALLA oli muistiinpanoja varten paperilippuja. Sisältö oli hyvin asiantuntevaa ja myös uskottavaa. Juuri niin. IHAN OIKEAA FAKTAA eikä mitään spekulaatiota ovat kirjat, jotka kertovat esimerkiksi venäläisistä sotilaskartoista Ruotsin kaupungeista
Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n. TILAA NYT Suomen Sotilaan uudistuneet kotisivut: www.suomensotilas.fi. 15 euroa). Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta
Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sota taidosta, sotilastekniikasta ja sotahistoriasta. Taiv aan robo tit Maa voim at uusi ksi PIKA KIVÄ ÄRIT VAST AKKA IN | PUOL USTU SSEL ONTE KO | VENÄ JÄLL Ä PUHU U RAHA PIKA KIVÄ ÄRIT VAST AKKA IN | PUOL USTU SSEL ONTE KO | VENÄ JÄLL Ä PUHU U RAHA PIKA KIVÄ ÄRIT VAST AKKA IN | PUOL USTU SSEL ONTE KO | VENÄ JÄLL Ä PUHU U RAHA Jääkärit 100 vuotta Suomen Sotilas vuodesta 1919 R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 1 • 1 2 , 5 . R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 3 • 1 3 , 5 . Varave rkko uusik si Varave rkko uusik si KIINAN aurinko nousee KIINAN aurinko nousee SUOMEN MAAVOIM AT HUOMEN NA | HISTORI A EXTRA: SAKSAN VIIMEIN EN VOITTO 1943 R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 1/2 1 3 • 1 2 , 5 . Tilaa nyt: www.suomensotilas.fi/fi/tilaa. DOPINGI A SOTILAIL LE | KYMMEN EN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSO DAN ASEET KONE PISTO OLIE N TAIST ELU TAIST ELU TAIST ELU TAIST ELU 70 vuott a jatko soda sta DOPINGI A SOTILAIL LE | KYMMEN EN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSO DAN ASEET DOPINGI A SOTILAIL LE | KYMMEN EN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSO DAN ASEET DOPINGI A SOTILAIL LE | KYMMEN EN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSO DAN ASEET Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. R I I P P U M AT O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/ 2 1 3 • 1 3 , 5 . MA ALL A: UUS I TAI STE LUT APA | KEM IAL LIN EN TAP PAJ A | ILM ASS A: ”ME RSU N” PUI KOI SSA Suo me n ME RSU T 70 vuo tta R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 3 • 1 3 , 5 . PIKA KIVÄ ÄRIT VAST AKKA IN | PUOL USTU SSEL ONTE KO | VENÄ JÄLL Ä PUHU U RAHA Ihm ease ita vai suu ria lupa uks ia