R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 6 • 1 3 , 5 € HORNETIN SEURAAJAT SUOMESSA 100 SIVUA, MUKANA HISTORIA-EXTRA!
Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. Täytä ja lähetä oheinen kuponki tai soita tilaus (03) 4246 5334 tai faxaa (03) 4246 5341 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ kustantajapalvelut.fi SA -K U VA Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES 00003 HELSINKI Vastauslähetystunnus nro 5007541 KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomen Sotilaan kestotilauksena edulliseen 72 € hintaan Tilaajan tiedot: Nimi: ________________________________________ Osoite: ______________________________________ Postinro: _____________________________________ Postitoimipaikka: _____________________________ Puh. Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. nro _____________________________________ Sähköposti: __________________________________. Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sotataidosta, sotilastekniikasta ja sotahistoriasta
Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 5/2016 ilmestyy marraskuussa 2016. Nato-option ja Suomen skitsofreenisen, todellisuuspakoisen ulkopolitiikan kyseenalaistaja suljetaan marginaaliin. Poliittiset neologismit vakiintuivat poliittiseksi uussanakirjaksi, joka oli syytä oppia, jos aikoi pysyä virassaan ja edetä urallaan. Sittemmin valtiopotilaamme on vajonnut psykoosiin, jonka oireet ovat selvät. Psykiatri Yrjö Alasen määritelmän mukaan skitsofrenia on ”tavallisesti nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä alkava mielisairaus, jolle on tunnusomaista persoonallisuuden toimintojen eheän kokonaisuuden osittainen hajautuminen, kehityksellinen taantuminen, ja taipumus vetäytyä pois suhteista toisiin ihmisiin, subjektiiviseen sisäiseen miellemaailmaan, jota aistinharhat tai harhaluulot enemmän tai vähemmän sävyttävät”. Opimme itsesensuurin. Seurauksena on puheen hajanaisuus tai merkityksen menetys. Neologismit ovat meillä arkea. Sen pahempaa leimaa ei kai voi saada. Nämä mesikämmenet ja otsot, joilla pyritään olemaan kutsumatta asioita niiden omilla nimillä. Heille virallinen Suomi nauroi ja yritti pelleksi tekemällä neutraloida heidät – ja onnistui, psykiatri Olli Siipola sanoo. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Sen keskeisiä oireita ovat todellisuudentajun heikkeneminen eli psykoottisuus, aistiharhat, harhaluulot, jaksamattomuus, tunteiden latistuminen ja ajattelutoimintojen yleinen häiriintyminen. Valtiojohtomme on kehittänyt ja ylläpitänyt 1960-luvulta alkaen psykodynaamisesti arveluttavia, todellisuutta vääristäviä malleja. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Valtioruumisrinnastukset ovat tunnetusti vaarallisia, mutta ihmiset muodostavat yhteiskunnan ja päätöksentekijät ovat yksilöitä. Maassa, jossa ei ole korruptiota ja jolla on itsenäinen, uskottava puolustuskyky. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Leimataan Nato-kiimaiseksi Yhdysvaltojen – tämän psykoottisen kansan enemmistön suuren saatanan – ihailijaksi. Suomi on ollut rajatilassa pidempään kuin minä olen elänyt – yli puoli vuosisataa. Aikaansaatu joukkopsykoosi istuu tiukemmin kuin saasta tuvan seinässä. Orvasketemme alta löytyy ihan raaputtamatta karvainen eläin vain muutaman vähemmällä ravinnolla vietetyn päivän jälkeen. Maassa, johon mahtuu vain yksi harhainen ”totuus” kerrallaan. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Ne ovat uponneet kansaan. YYA-vuosina meihin istutettiin kameleontin käytös. Aineistopäivä 26.9.2016. Massapsykoosin. Neologismeja kaikki. Sama peli jatkuu yhä. Neologismit eli potilaan keksimät omat sanat, (vrt. Aikoinaan vain kaksi kansanedustajaa, Georg C Ehrnrooth ja loistava puhuja, Tuure Junnila, uhmasivat tätä sääntöä. Psykoosin oireita. Maassa, johon syntyminen on lottovoitto, aamunkoitto, torvensoitto… jaakko.puupera@suomensotilas.fi Massapsykoosi. Aloimme käyttää yhä räikeämmin kaksia punnuksia. Otimme käyttöön neologismeja, omatekoisia uudissanoja, jotka olivat joko täysin uusia, kuten ”neuvostovastainen”, nykymuodossaan russofobinen, tai joille annettiin alkuperäisestä merkityksestä huomattavasti poikkeava sisältö tai sivumerkitys, kuten ”Paasikiven linja” tai ”Itämeri – Rauhan meri”. Hulluhan se on, joka ei näe keisarin vaatteita. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Ihmisen psykologia on valtioiden politiikan takana, ja psykoosista voi tulla myös sosiaalipsykologinen ilmiö, massapykoosi. Ihminen ei ole pohjimmiltaan muuttunut psykofyysisenä olentona tunnetun historiamme aikana, eikä muutu näkyvissä olevassa tulevaisuudessakaan. neologismi kielitieteessä eli uudissana, kantasanoina kreikan Neos Logos) katkot tai irralliset väliintulevat tavallisen ajatuksen kulun katkaisevat ajatukset, ovat psykoosin varma merkki. Keksityt sanat, joilla kielletään todellisuus. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 4.9.2016 Skitsofrenia eli jakomielitauti on psykoosisairauksista yleisin. Määräaikaistilausta ei voi perua. Opimme käyttäytymään ja puhumaan aina seuramme ja ympäristömme mukaan. Paitsi jos uskaltaa vielä arvostella holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa, jolloin saa lisäksi myös rasistin leiman
Tällainen ihminen, yksilö, suku, heimo tai valtio ei suostu näkemään harmaan sävyjä. Se alkaa pelätä, että toiset tekevät sitä, mitä se itse haluaisi tehdä tai tekee (paranoia). Tätä kehitystä on ollut Venäjällä noin 1 000 vuoden ajan ja meillä Suomessa alati lisääntyvästi 1960-luvulta. 60 R ajatilassa, joka on neuroosin ja psykoosin välillä oleva tila, potilas ”splittaa”, näkee asiat mustavalkoisina. Psykoosissa todellisuudentaju katoaa. Kaila 66 SS-Untersturmführer Lennart Kihlström 68 SS-Schütze Martti Leppälä 71 SS-Schütze Keijo Kääriäinen 72 SS-Schütze Sakari Lappi-Seppälä 74 SS-Obersturmführer Yrjö Tenomaa 76 SS-Divisioona Wikingin historia – Kari Kuusela 78 Brewster-lentäjät siivosivat taivaan – Harri Mustonen 95 Gustaf ”Eka” Magnusson – Harri Mustonen 96 Brewster, surkea hävittäjä vai taivaan helmi – Harri Mustonen IIVI 77 Mustat joutsenet – Iivi Masso KNUUTI 98 Kapina, joka onnistui – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 99 Kannen kuva: bpk Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. DIVISIOONAN UNOHDETUT SS-MIEHET ILMASOTA 6 Hornetin seuraajat Suomessa – Kyösti Partonen 18 Tour de Sky 2016 – Kyösti Partonen JYVÄLLÄ 24 Turvallisuuskatsaus: Afganistania uhkaa kaaos 26 Sotahistoriaa vaalitaan yksityisvoimin Onko pakko, jos ei taho. s. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Tilaajarekisteri. RKP ja kokoomus Naton kannalle 27 Yhteispohjoismainen taisteluasu Suomeenkin Kertausharjoituksia nopeammin ja enemmän Hallitus julkaisi ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon 28 Suomi ja Iso-Britannia yhteistyöhön Miinalaiva Pohjanmaan uusi elämä Maailmalta – Pekka Mäkelä 33 Keksitäänkö Nato uudelleen. Sen merkkeinä ovat rajatilallekin tyypilliset puolustusmekanismit – kielto, siirto tai ulkoistaminen (denial, replacement, projection) – jotka psykoosissa vain vahvistuvat, ja lisäksi potilas, tässä tapauksessa valtio, oppii vainoharhaiseksi. Julkaistava aineisto. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. – Aleksei Kettunen 56 Kenttätykistön uusi suunta – Aleksei Kettunen HISTORIA-EXTRA – 75 VUOTTA SITTEN 60 SS-Divisioona Wikingin unohdetut SS-miehet – Kari Kuusela 64 SS-Hauptsturmführer Y.P.I. – Pekka Virkki 36 Kari kommentoi: Mukana maailmanhistoriassa – Kari Kuusela TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA 38 K9 Thunder, ukkosmyrsky teloilla – Aleksei Kettunen 45 Ukkosta Koreasta – Aleksei Kettunen 48 Suomen kenttätykistön itsevetävä tulevaisuus. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Sinulla on psykoosin oireet. Jos kuulostaa, suosittelen yhteydenottoa ammattiauttajaan. Kun luottamus katoaa, alkaa vallita kaikkien epäily kaikkia kohtaan, menetetään kyky erottaa tosi epätodesta, Kuulostaako sinusta se totuudelta, että oikeasti Venäjän hyökkäykset naapurimaihinsa Georgiaan ja Ukrainaan ovat Naton, USA:n ja EU:n syytä
Jenkeissä K9 on poliisin lyhenne koirapartiolle, Canine – joka auennee kielivitsinä latinisteille. 38 s. Nyt puhutaan kuitenkin raskaammasta pelistä, joka haukkuu ja puree – Suomen kenttätykistön telavetoinen tulevaisuus on tulossa Koreasta – aamuraikkauden maasta. 18 TOUR DE SKY 2016 ILMAILUN SUPERVIIKONLOPPU KUOPIOSSA s. 78. KAIKKI TUNTEVAT BREWSTERIT ja “Illu” Juutilaisen, mutta minkälainen kone Bylly-Waltteri, tuo Taivaanhelmi oli. Ja keitä olivat Lentolaivue 24:n sankarit, jotka pudottivat punatähden taivaalta 75 vuotta sitten. UKKOSMYRSKY TELOILLA s
6 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ILMASOTA D A SS A U LT A VI AT IO N / A LE X PA RI N G A U X n Kolme kilpakumppania: Italian ilmavoimien Eurofighter Typhoon edessä, US Navyn Boeing F/A-18F Super Hornet taustalla ja Dassault Rafale C ilmassa. TEKSTI JA KUVAT: KYÖSTI PARTONEN. HORNETIN SEURAAJAT SUOMESSA EU RO FI G H TE R
Kuluja lisäävät myös varalaitteet, aseet, polttoaineet, huoltoja vauriokorjaukset, varaosat ja päivitykset sekä elektroniikkaja asejärjestelmiin että lentorankaan. I lmavoimat etsii joko 4 .5tai viidennen sukupolven monitoimihävittäjää, joka tarjoaa Hornetin poistumisen jälkeen noin vuodesta 2030 seuraavaksi neljännesvuosisadaksi halutun toimintakyvyn sekä mahdollisuuden päivitysten perusteella toimia oletetussa ja mahdollisesti osin tuntemattomassa uhkaympäristössä. Konehankinnassa on aina kyse järjestelmästä eikä pelkästä koneesta. Muita valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat kaluston koko elinkaaren kustannukset. Suomen Sotilas on seurannut hanketta jo pitkään. Hankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan F/A-18 Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Vaihtoehtoina ovat yhdysvaltalainen Boeing F/A-18E/F Super Hornet, ranskalainen Dassault Rafale, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, yhdysvaltalainen Lockheed-Martin F-35 ja ruotsalainen SAAB JAS 39E/F Gripen. Lisäksi valittavan asejärjestelmän edellytetään olevan hankintapäätöstä tehdessä elinkaarensa kypsässä vaiheessa oleva kone, jossa ei ole enää lastentauteja, mutta sen on myös oltava valmistuksessa vuoden 2030 jälkeen ja tuotetuen on jatkuttava koko kaluston käyttöiän. Haettava paketti on laaja ja monimutkainen ja sisältää elinkaareen, huoltovarmuuteen, puolustuskykyyn, omavaraisuuteen, talouteen ja tukeutumiseen vaikuttavia, osin toistensa kanssa ristiriitaisia vaatimuksia. Vaatimukset ovat siis kovat. Pelkkä hankintakustannus on tyypillisesti kolmastai neljäsosa kaluston koko käyttöiän kustannuksista tai jopa vähemmän. Viidennen sukupolven häiveominaisuudet eivät ole ratkaiseva tekijä, mutta mahdollisen neljännen sukupolven koneen on ase-, navigointi-, sensorija viestintävarustukseltaan vastattava viidennen sukupolven haasteisiin. Kesäkuussa kävimme tutustumassa koneiden valmistajiin, jotka olivat esillä Kuopiossa. Suorituskykyä ja politiikkaa Järjestelmän suorituskykyyn vaikuttavat nopeus, nousuja kaartokyky sekä mukana kuljetettava – tässä hieman hirte. Peruskoneen lisäksi on hankittava tarpeelliset tukeutumisjärjestelmät apulaitteineen ja työkaluineen. 7 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 Ilmavoimien HX-projekti on edistynyt tietopyyntivaiheeseen
Myös perinteisellä yhteistyöllä Ruotsin kanssa on tällä hetkellä vankkaa kannatusta polittisten päättäjien joukossa. Yhteisiä osia siinä on lähinnä BOEING F/A-18F ADVANCED SUPER HORNET esittelee siipi-runkoliitokseen sijoitettuja polttoainesäiliöitään ja rungon alle ripustettua aseistuskapselia. Tällä alueella myös yllättävät poliittiset muutokset saattavat vaikuttaa tilanteeseen, kuten edessä oleva Yhdysvaltain presidentin valinta amerikkalaiskoneiden suhteen tai monet yllättänyt Brexit-äänestyksen tulos Eurofighterin kohdalla. Mitä kaikkea eri konetoimittajat tekevät kulisseissa, on luonnollisesti eri asia. Alustavina mahdollisuuksina mainitut Boeing F-15 Eagleja Lockheed-Martin F-16 Fighting Falcon -koneet putosivat näin kisasta ensikarsintavaiheessa. Jollakin näistä on tarkoitus korvata Hornet-kaluston suorituskyky vuodesta 2025 alkaen. Tuotanto aloitettiin vuonna 1997, ja palveluskäyttöön se tuli vuonna 2000. Havainto toki perustuu hankintaorganisaation ulkopuoliseen havainnointiin. Ensitiedusteluun tarjottavista konetyypeistä Yhdysvallat ilmoitti tarjoavansa Super Hornetia ja F-35:ttä. Koneena kaksimoottorinen F/A18E/F Super Hornet on F/A-18C/D:n jälkeen tarjolla olevista kaikkein tutuin. Sen suunnittelu aloitettiin 1980-luvulla ja perustui silloiseen Hornetiin, joka varustettiin suuremmalla siivellä ja pidemmällä rungolla, jotta olisi mahdollista kuljettaa suurempaa ulkoista kuormaa ja käyttää koneessa tehokkaampia moottoreita. Perinteisesti hyvää omavaraisuusastetta ja syvälllistä kaluston takulttuuri, joka tällä hetkellä perustuu yhdysvaltalaiseen kalustoon ja toimintatapoihin. Tilaus Super Hornetille saatiin vuonna 1992, ja se lensi ensimmäisen kerran kolme vuotta myöhemmin. Entä mitä ovat nämä pelurit. Eräänä mahdollisena valintaan vaikuttavana tekijänä on myös toimin. Tällöin on ollut mahdollista tehdä vaativat vauriokorjaukset ja koneiden huollot kotimaassa sekä suunnitella ja toteuttaa koneiden muutokset ja rakennevahvistukset itse, mikä on parantanut valmiutta ja huoltovarmuutta. ILMASOTA 8 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 hisesti kutsuttava – hyötykuorma ja sen määrä, sisäisen ja ulkoisen kuorman vaikutus toiminta-aikaan sekä ilmatankkausmahdollisuus. Lisäksi suorituskykyyn vaikuttaa myös sensorifuusio eli verkostoitunut tiedonvälitys ja -jakaminen muiden järjestelmään kuuluvien ilmassa ja maassa olevien asemien välillä, kuten toisten lentokoneiden, tutka-asemien ja taistelunjohdon. N A VY ERÄÄNÄ MAHDOLLISENA VALINTAAN VAIKUTTAVANA TEKIJÄNÄ ON MYÖS TOIMINTAKULTTUURI… teknistä ymmärrystä kartuttavaa kokemusta on rakennettu kokoamalla koneet – Drakenit, Hawkit ja Hornetit – Suomessa. BO EI N G U .S . Koneen on myös sovittava nykyiseen ja tulevaan tukeutumisjärjestelmään luolineen päätukikohdissa sekä käytettäväksi hajautetusti maantietukikohdista. Boeing F/A-18E/F Super Hornet Yhdysvaltalainen Boeing on vetänyt toistaiseksi julkisuudessa kaikista kisaan osallistuvista valmistajista matalinta profiilia. Valmistajat ovat kilvan integroimassa koneisiinsa entistä parempia tutkia ja muita sensoreita, uusia ohjuksia, älypommeja sekä ilmasta ilmaanettä ilmasta maahan -ohjuksia. Samoin mietinnässä on varmasti myös kahden moottorin aiheuttama kustannuslisä suhteessa sen mukanaan tuomaan lisäturvallisuuteen. Seuraava mahdollinen karsintavaihe perustuu tietopyyntöjen vastauksiin, joita odotetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kone on edeltäjäänsä noin neljänneksen suurempi ja kolmanneksen tehokkaampi. Kilpaveikot Kisaan osallistuu viisi valmistajaa: yhteiseurooppalainen Eurofighter Bae Systems Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen SAAB Gripen E/F ja yhdysvaltalaiset Boeing F/A18E/F Super Hornet ja Lockheed-Martin F-35A. Kuopion Tour de Skyssa Boeingin osasto oli VIP-alueella piilossa yleisöltä ja lehdistöltä
9 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 D A SS A U LT A VI AT IO N K. TO KU N A G A RAFALEN VAKUUTETAAN OLEVAN TUOTANNOSSA PITKÄLLE 2030-LUVULLE… D A SS A U LT A VI AT IO N / A LE X PA RI N G A U X
Eisenhoverilta, kutsumanimi Ike. Passiivisen infrapunamaalinosoittimen oletetaan olevan palveluskäytössä vuonna 2019. Boeing on omana projektinaan kehittänyt uudistettua versiota F/A-18E/ F:stä nimellä Advanced Super Hornet. BO EI N G. Siinä on merkittävimpinä muutoksina rungonmyötäiset lisäpolttoainesäiliöt siipien yläpinnoillla, kapseliin sijoitettu asekuorma tutkaheijastusten vähentämiseksi ja suurella kosketusnäytöllä varustettu ohjaamo, joka on optiona tilattaviin F/A-18E/F-koneisiin. Hävittäjä voidaan varustaa kolmella säiliöllä, jolloin kone voidaan aseistaa 12:lla AMRAAMja kahdella AIM-9X Sidewinder -ohjuksella. N A VY YHDYSVALTAIN LAIVASTON rynnäkköaseistetun F/A-18E Super Hornet -parin toinen kone laukoo omasuojaheitteitä partio lennolla Afganistanissa joulukuussa 2008. Prototyyppi lensi vuonna 2013, ja koneen kerrotaan pystyvän vastaamaan nähtävissä oleviin tulevaisuuden uhkiin ainakin 2040-luvulle saakka. Toistaiseksi Super Hornetia on myyty Yhdysvaltojen laivaston lisäksi AustU .S . AUKEAMAN KUVASSA RYNNÄKKÖHÄVITTÄJÄLAIVUE (VFA) 105:N Boeing F/A-18E:tä valmistellaan katapulttilentoonlähtöön lentotukialus USS Dwight D. Yhdysvaltain merivoimat päätti ottaa käyttöönsä tässä yhteydessä kehitetyt lisäpolttoainesäiliöt omiin Super Horneteihinsa. Koneessa on ollut vuodesta 2005 Block B:stä alkaen sähköisesti useaa maalia keilaava, paremmin häirintää kestävä ja nopea AESA-tutka. ILMASOTA 10 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 eturunko, ja komponenttien kokonaismäärä on laskenut 40 %. Vientiin tarjotaan tätä koneversiota. Näillä muutoksilla koneen tutkapoikkipinta-ala on puolitettu
Koneiden historialliset juuret ovat usein pitkät. Useita mahdollisia kauppoja on vireillä, sillä Lockheed-Martinin F-35 on kallis ja tuotanto on viivästynyt. n Rafalen ohjaamo on viimeistellysti muotoiltu, mitä ei juuri karuissa ja tarkoituksenmukaisissa sotilaskoneissa näe. Ranskassa sillä korvattiin useita konetyyppejä. Jopa koneen ohjaamo on viimeistellysti muotoiltu, mitä ei juuri karuissa ja tarkoituksenmukaisissa sotilaskoneissa näe. D A SS A U LT A VI AT IO N / A LE X PA RI N G A U X BOEING ON OMANA PROJEKTINAAN KEHITTÄNYT UUDISTETTUA VERSIOTA F/A-18E/ F:STÄ NIMELLÄ ADVANCED SUPER HORNET.. Lue lisää F-35:n ongelmista muun muassa lehtemme edellisestä numerosta. 11 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 raliaan. Yhteistyökumppanit kehittivät sittemmin kookkaan Eurofighter Typhoonin. Ranska kehitti yhteistyöprojektia pienemmän teknolgiademonstraattorin, joka lensi ensi kerran vuonna 1986. Projekti venyi useita vuosia poliittisista ja taloudellisista syistä, ja Ranskan laivasto otti Rafalen käyttöön vuoden 2000 lopussa viisi vuotta ennen ilmavoimia. Ranskan ilmavoimat ja laivasto kaavailivat 1970-luvun lopulla tulevaisuuden taistelukonetta. Mutta tässä vertailussa tarvitaan muitakin avuja. Lisää Super Hornetista: http://www.boeing.com/defense/fa18-super-hornet Dassault Rafale – kauneuskuningatar Jos kyseessä olisi hävittäjäkoneiden kauneuskilpailu, niin voittajan valinta olisi ilmeisen helppo. Seuraavan vuosikymmenen alkupuolella Iso-Britannia, Espanja, Italia, Ranska ja Saksan liittotasavalta suunnittelivat yhteistyöprojektia, mutta Ranska lähti siitä omille teilleen, koska halusi pienemmän tukialuskoneen. Tästä kehitettiin vuonna 1991 lentänyt yksipaikkainen monitoimihävittäjä Rafale C, kaksipaikkainen koulukone Rafale B ja laivastohävittäjä Rafale M
Ohjaamossa on normaalin keskellä sijaitsevan ohjaussauvan sijasta ohjain oikeassa sivupenkissä liikennekoneiden ja F-35 Lightning II:n tapaan. ”Ok, käynnistä moottorit”, hän jatkaa. Rafale B on harjoitushävittäjä, ja laivastoversio Rafale M poikkeaa maakoneista muun muassa vahvistetun laskutelineen, jarrukoukun ja integroitujen tikkaiden ansiosta. Dassault’lla ymmärretään, että suomalaisten täytyy tuntea kone perusteellisesti ja luoda sille riittävä huoltovarmuus myös kriisitilanteissa, jolloin apua ulkomailta ei ole saatavissa. Ratkaisua perustellaan paremmalla ergonomialla, koska käsi saa olla luonnollisemmassa asennossa, ja samalla mittaritaulun alaosaan jää enemmän tilaa ohjaajalle jaettavalle informaatiolle. Esimerkiksi erittäin modernin MBDA Meteor -ohjuksen sanotaan olevan valmis palveluskäyttöön vuonna 2017. http://www.dassault-aviation.com/ en/defense/rafale/introduction/ Eurofighter Typhoon – suuri ja voimakas ”Astu istuimelle ennen kuin laskeudut istumaan”, kehottaa italialainen Typhoon-ohjaaja untuvikkoa. Rafale on mukana useissa parhaillaan meneillään olevissa hävittäjävalinnoissa. Vientikauppoja on toisTYPHOON on kookas hävittäjä. Rafalea on käytetty taistelutoimintaan yli 25 000 lentotuntia Afganistanissa, Afrikassa, Iranissa, Libyassa ja Syyriassa, ja se on toiminut sekä kylmässä että kuumassa. Seuraa nopea esittely ohjaamon tärkeimmistä laitteista ja HUD-näytöstä. Rafalen vakuutetaan olevan tuotannossa pitkälle 2030-luvulle ja samalla muistutetaan Dassault’n edelleen tukevan Mirage III -konetta. Tähän kuuluu mahdollisuus loppukokoonpanoon Patrialla. AESA-tutkalla ja infrapuna-antureilla varustettuun koneeseen saa monipuolisen aseistuksen. 12 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ILMASOTA Rafale A on kaksimoottorinen monitoimihävittäjä, jota voidaan käyttää hävittäjäja rynnäkkötoiminnan lisäksi myös tiedusteluun, merimaalien tuhoamiseen ja ydinaseiden kuljettamiseen. taiseksi tehty Egyptiin ja Qatariin, ja Intiaan kaupat ovat olleet pitkään tekeillä. TO KU N A G A KY Ö ST I PA RT O N EN TYPHOONIIN ON MYÖS TULOSSA SIIVEN YLÄPINNAN MYÖTÄISET LISÄPOLTTOAINESÄILIÖT.. Ilmatankkausmahdollisuuden lisäksi konetta voidaan käyttää myös tankkerina. Kaksi voiD A SS A U LT A VI AT IO N K. Ranskalaisten asejärjestelmien lisäksi koneeseen on mahdollista integroida myös haluttuja muita järjestelmiä suoraan koneen elektroniikkaan ilman erillisiä moduleita
Sensoritekniikka verkostoituneine yhteyksineen kuuluu tässäkin koneessa asiaan. https://www.eurofighter.com/ n Itävallan ilmavoimien Typhoon-pari, jossa IRIS-T-lyhyen kantaman ilmasta ilmaan -ohjukset. Kuten useimmat muutkin verrokit Eurofighter on ollut tai on mukana suurimmassa osassa merkittävimpiä hävittäjävalintoja. Tunnustusta se on saanut liikehtimiskyvystään. ”Eihän se ole vaikeaa. LIIAN VÄHÄN JALKAA! EU RO FI G H TE R. Suoraan lentävä maali räjähtää hetken kuluttua. Siinä on pykälä ennen jälkipolton syttymistä. Kaarran kentän suuntaan ja hakeudun laskuun. ”Nyt vedät vähän, niin irtoat kiitotiestä, ja sitten voit vetää laskutelineet sisään.” Telineet tulevat kolahtaen sisään, ja kone lähestyy nopeuden koko ajan kiihtyessä kiitoradan päätä. Tuotantoa on jo nyt useissa maissa, eikä Eurofighter pidä kannattavana pystyttää uutta tuotantolinjaa suhteellisen pienelle konemäärälle. Teknologiademonstraattori ECA (European Combat Aircraft) lensi ensilentonsa vuonna 1986 ja varsinainen Typhoonin ensimmäinen prototyyppi vastaavasti vuonna 1994. Myös Typhoon on kaksimoottorinen monitoimihävittäjä, joka voidaan varustaa niin ilmasta ilmaan -aseistuksella kuin toimintaan maakohteita vastaan. Ulkona paistaa Dubain kuuma aurinko, kun esittelijän kanssa siirryn Eurofighterin osaston edessä olevalle maketille. Vedän koneen nousuun ja liikehdin hieman. Aseja tutkavarustusta kehitetään aktiivisesti. Työnnät vain loppuun asti.” Pykälä löytyy, lamput syttyvät, ja kiihtyvyys paranee. Konetta on myyty valmistajamaiden lisäksi Itävaltaan, Kuwaitiin, Omaniin ja Saudi-Arabiaan. Kone näyttää pisteen kiitotiessä ja tömähtää siihen kuin sukkasillaan, tosin hieman vinossa kiitorataan nähden, ja rullaa sivuun. Typhooniin on myös tulossa siiven yläpinnan myötäiset lisäpolttoainesäiliöt. Myös AESA-tutka on lentänyt ensimmäiset lentonsa heinäkuussa 2016. Liian vähän jalkaa! Saan onnittelut, pari valokuvaa tuoreesta ilmavoittajasta ja nousen ulos simulaattorin ohjaamosta. Siellä on viholliskone, kaarra siihen suuntaan, ja kun lähestyt kohdetta, lukitset tutkan siihen.” Teen työtä käskettyä ja ammun ohjuksen. Ensimmäisenä koneen saivat käyttöönsä Saksa ja Espanja vuonna 2003. Typhoonin synnytti 1980-luvun alussa yhteistyöryhmä, josta Ranska irtaantui kehitämään omaa Rafaleaan. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 13 makasta Eurojet EJ200 -voimanlähdettä käynnistyy, ja seuraavaksi tulee kehotus lähteä lentoon. Typhoon on osallistunut kansainvälisiin operaatioihin Libanonissa ja Syyriassa. ”Vedä nokka ylös ja lähde silmukkaan. Näetkö tuolla tuon salmiakin HUDissa. Hyvä, juuri noin, ja nyt kevennät vähän vetoa.” Silmukka taipuu miten taipuu, mutta oikenee kuitenkin ennen alla leviävää aavikkoa. ”Työnnä kaasu auki. Muun muassa MBDA Meteor -ohjus, Desert Shield -liitopommi sekä SPEARettä Brimstone -ilmasta maahan -ohjukset on kaikki koelaukaistu koneesta
Sen katsotaan olevan tarpeeton nykyaikaisten simulaattoreiden aikakaudella. Oikealla F-35A normaaleihin maatukikohtiin, keskellä F35B-pystysuoraan nouseva VTOL-kone ja vasemmalla F-35C-tukialuskone. Muuten elektroniikka, tutka U .S . Kyseessä on maailmanhistorian toistaiseksi kallein asejärjestelmän kehitysohjelma. 14 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ILMASOTA Lockheed-Martin F-35A Lightning II – uuden ajan airut Ryhmän ainoa viidennen sukupolven häivehävittäjä, yksimoottorinen F-35, on saanut runsaasti julkisuutta eikä pelkästään positiivista. KYSEESSÄ ON MAAILMANHISTORIAN TOISTAISEKSI KALLEIN ASEJÄRJESTELMÄN KEHITYSOHJELMA. Ilmasta ilmaan -ohjuksista IRIS-T:tä voidaan pitää modernimpana kuin AIM-9X Sidewinderia tai varsinkin AIM-120 AMRAAMia. F-35:llä on tarkoitus korvata useita eri konetyyppejä (aiheesta laajemmin aiemmissa Suomen Sotilaan numeroissa, muun muassa 3/2016). Tilauksia on karsittu, ja jotkut asiakkaat ovat harkinneet jopa luopumista koko koneesta. Meteor-integrointi odottaa rahoitusta. Kehityskustannusten sanotaan karanneen käsistä, koneessa väitetään olevan suunnitteluvirheitä, ja koko ohjelma on seitsemän vuotta myöhässä. Kyseessä on itse asiassa kolmen eri käyttötarkoitukseen suunnitellun rynnäkkökoneen ja ilmanherruushävittäjän perhe, jossa F35A toimii normaaleilta kiitoteiltä, F35B nousee ja laskeutuu pystysuoraan (VTOL) ja F-35C toimii tukialuksilta. N A VY LOCKHEED-MARTIN F-35 LIGHTNING II -KONEPERHE. Rahoitus hankkeelle on tullut Yhdysvaltain puolustusbudjetin lisäksi hankintaan sitoutuneilta Nato-mailta. Ohjelman hidasta etenemistä ja kallista hintaa on kritisoitu. Nykyisellään erityisesti koneeseen saatava rynnäkköaseistus on vaikuttava. Suursarjojen oppimiskäyrän ja volyymin kautta saavutetaan mainittua selvästi edullisempi yksikköhintataso, jos saavutetaan… Koneen suunnittelussa ja kehityksessä vetovastuu on Lockheed-Martinilla, ja Northrop-Grumman, Pratt&Whitney ja British Aerospace Systems ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Ainoana tämän vertailun koneista F-35:een ei edes suunnitella kaksipaikkaista harjoituskonetta. Suomessa on julkisuudessa esitetty tuotannon alussa pienissä erissä valmistettujen koneiden yksikköhintoja. LO C KH EE D -M A RT IN
Koneen otti ensimmäisenä käyttöönsä Yhdysvaltain merijalkaväki kesällä 2015, ja Yhdysvaltain ilmavoimat seurasi perässä hieman yli vuotta myöhemmin. Euroopassa on tuotantolinja Italiassa, ja sen katsotaan riittävän. Kuopijon konneita ”Anna koneen lentää itsestään ja voit vaikka lukea sanomalehteä. Tuotannon pitäisi jatkua pelkästään Yhdysvalloissa vuoteen 2037 asti, ja kone olisi käytössä vielä vuonna 2070! Muita tilaajamaita ovat Australia, Israel, Italia, Japani ja Turkki, joiden lisäksi hankintaa suunnittelevat Etelä-Korea ja Tanska. Hetkeä myöhemmin merkki näytöllä kertoo kahdesta pois päin lentävästä kohteesta. ”Lähes 30 vuotta sitten tällä lentokentällä!” https://www.f35.com/ n US Navyn F-35C:tä tankataan ilmassa. Luukut aukeavat, ja ohjukset lähtevät kohti pahaa-aavistamattomia kohteita. Nyt se on havainnut kohteen, valitse rynnäkköaseistus ja lukitse maali.” Asekuilun luukku kolahtaa auki, räjähtävää rautaa putoaa koneesta ja lentää kohti ITpatteria, joka muistuttaa BUK-M:n laukaisualustaa. Pahoja n F-35:n ohjaamoa hallitsee suuri näyttö. Merivoimat on ilmoittanut oman koneensa olevan sotavalmis, mutta sen arvioitu käyttöönottoaika on vasta vuosina 2017–2018. KY Ö ST I PA RT O N EN LO C KH EE D -M A RT IN. F-35:ssä käytetään ensimmäistä kertaa lentokoneen hiilikuituvahvisteisessa rakenteessa nanotekniikkaa. Vientikoneista Iso-Britannia, Alankomaat ja Norja on saanut joitakin yksilöitä. Nyt voit laukaista ilmataisteluohjuksen painamalla tältä puolelta ohjuksen laukaisunappia." Sauva on ohjaamon oikealla sivulla samaan tapaan kuin Lockheedin syömähampaassa F16:ssa tai Dassault’n Rafalessa. poikia… ”Lukitse ensin ensimmäinen ja sitten toinen. Häivepinnoitteen korjaaminen saattaa vaatia tehdaskorjausta samoin kuin koneiden peruskorjaukset ja suurimmat muutokset. Simulaattorin suuret näytöt taustalla. Avarassa ohjaamossa käsiohjaimet sijaitsevat ohjaamon sivuilla. Hetken päästä näkyy kaksi leimahdusta, ja kaksi kaksimoottorista ja -eväistä hävittäjää kaartuu viimeiseen syöksyynsä. Hetken kuluttua alhaalla leimahtaa ja case closed. ”Valitettavasti en”, vastaa kouluttaja. ”MiG-29 Fulcrumeita.” ”Ahaa! Tiedätkö, missä ne esiteltiin ensi kerran suurelle yleisölle?”, utelen. 15 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ja sensorit ovat viimeisen päälle, mikäli ohjelmistot ovat kunnossa. ”Hienoa! Onko sinulla jotain kysyttävää?” Kysyn, mitä koneita nuo alasammutut olivat
Nyt tarjolla on kolmannen sukupolven JAS39E/F Gripen, joka ainoana kisailijoista ei ole vielä lentänyt. neeseen tuodaan jatkuvasti. Tulossa olevaan JAS 39E/F Gripeniin luvataan moderni sensorivarustus, AESA-tutka ja entistä tehokkaampi moottori tasaamaan kasvanutta kokoa ja painoa. Tulevaan Gripeniin asenTULOSSA OLEVAAN JAS 39E/F GRIPENIIN LUVATAAN MODERNI SENSORIVARUSTUS, AESA-TUTKA JA ENTISTÄ TEHOKKAAMPI MOOTTORI TASAAMAAN KASVANUTTA KOKOA JA PAINOA. 16 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ILMASOTA Saab JAS39E/F Gripen NG – pieni, ketterä ja edullinen käyttää JAS39 Gripen on Hornetin valintaan päättyneen SAAB 35 Drakenin ja MiG21BISin DX-projektin veteraani. Kone on tämän lehden mennessä painoon vielä varusteltavana mittalaitteilla, ja neitsytlennon odotetaan tapahtuvan vielä kuluvan vuoden aikana. Vaaditusta kaksipaikkaisestakaan ei ollut vielä rakentamispäätöstä. Edellisellä kierroksella muut verrokit eivät olleet vielä lentäneet; Rafale oli jo lähellä, Typhoonkin pitkällä prototyyppipajassa, Super Hornet pyöri vielä valmistajansa suunnitteluohjelmistoissa ja F-35 oli vielä kauempana toteutumisesta. Kuopiossa Gripenistä kertonut, Luulajassa toimivassa F21-lennostossa kahdeksan vuotta lentänyt Gripen-ohjaaja sanoi rajan yli suomalaisia Horneteja vastaan lentämiensä harjoitusten perusteella, että näkökentän ulkopuolelta tapahtuvissa ohjuslaukaisussa Meteorohjus on aina tappava ase. Ensilennon odotetaan tapahtuvan vielä tänä vuonna. Gripenin ensilento oli vuonna 1988, ja ensimmäinen tuotantokone JAS39A luovutettiin Flygvapnetille vuonna 1993. Mainittavaa on, että tämän vuoden huhtikuussa Ruotsin ilmavoimat otti ensimmäisenä maailmassa käyttöönsä ranskalaisen MBDA:n Meteor-ohjuksen. Suomen Sotilaskin oli paikalla ja pettyi kun kone ei sitten kuitenkaan lentänyt. Uudistettuun ohjaamoon saa kolme pienempää tai yhden suuren kosketusnäytön. Neljännesvuosisata sitten Gripen oli vielä prototyyppivaiheessa ollut orastava tulevaisuuden lupaus, jonka valitseminen olisi ollut liian suuri riski. SA A B SA A B. Nämä koneet toimitettiin vuodesta 2002 alkaen. Ruotsi tilasi ensimmäisen Gripen-sarjansa kuukausi Suomen Hornet-valinnan jälkeen. Typhoonia hän pitää helposti havaittavana koneena, joka menettää kaartotaistelussa suuren kokonsa vuoksi nopeasti liike-energiansa. Ennen vuosituhannen vaihdetta tilatuissa JAS 39Cja JAS39Dkoneissa oli parannettu avioniikka, tehokkaampi moottori ja ilmatankkausmahdollisuus. Samalla myös ulkoisen kuorman ripustuspisteiden määrä kasvaa kahdella. Kone on siis periaatteessa koko ajan päivitetty. Sarja sisälsi myös kaksipaikkaisia JAS39B-koneita. Gripenin päivitykset poikkeavat esimerkiksi Hornetissa toteutetuista kahdesta laajasta, suuria muutoksia koneeseen tuovasta päivityksestä siten, että uusia ominaisuuksia koSAAB 39E GRIPENIN ensimmäisen prototyypin roll-out Linköpingissä 18.5.2016
Selättääkö Lockheed-Martin aikatauluongelmansa. Kuinka kivuttomasti Saab onnistuu Gripen E/F:n kanssa. Lähtevätkö Super Hornet -kaupat lentoon. Miten nämä toimivat varsinaisessa kolmannen sukupolven Gripenissä ja mitä mahdollisia muita yllätyksiä uuden rungon kanssa mahdollisesti sattuu, selvinnee loppuvuodesta. Brasilia on ensimmäisenä vientiasiakkaana tilannut JAS39E/F Gripeniä. Asiakkaita on haettu ennakkoluulottomasti monista sellaisista maista, joissa lennetään vanhoilla Dassault Mirage-, MiG-21(mukaan lukien sen kiinalaisvalmisteiset J-7-versiot) ja Northrop F-5-koneilla. Lisäksi yksi ruotsalainen kaksipaikkainen on Isossa-Britanniassa ETPS:n (Empire Test Pilots School) käytössä. Jos hankinta tehtäisiin nyt, niin vaatimuksena oleva koeteltu konetyyppi jättäisi valinnan Rafalen ja Typhoonin välille. BRASILIA ON ENSIMMÄISENÄ VIENTIASIAKKAANA TILANNUT JAS39E/F GRIPENIÄ. Saab yrittää tosissaan saada älykkään hävittäjänsä kaupaksi ympäri maailmaa. Kannunvalanta aiheen tiimoilta on varmasti suosittua kansanhuvia tämän päivän Esson baareissa. Kaikilla ehdokkailla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Kuinka paljon nykyiset läheiset suhteet Yhdysvaltoihin ja tottumus sikäläisiin toimintatapoihin vaikuttaa. …RUOTSIN ILMAVOIMAT OTTI ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA KÄYTTÖÖNSÄ RANSKALAISEN MBDA:N METEOR-OHJUKSEN. Entä Eurooppa-politiikka. 17 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ST EF A N KA LM / SA A B nettavia moottoria ja tutkaa on kokeiltu kaksipaikkaisesta JAS39D Gripenistä muutetussa teknologiademonstraattori Gripen NG:ssa vuodesta 2008 alkaen, joten niiden suhteen oltaneen varmalla pohjalla. Edellisellä kerralla Hornet tuli mukaan mustana hevosena, joten yllätyksiä voi tapahtua. Ruotsin Flygvapnetin lisäksi Gripeniä käyttävät Etelä-Afrikan, Thaimaan, Tšekin ja Unkarin ilmavoimat. Päätös kerrotaan tämän hetkisen tiedon mukaan vuonna 2021. Mutta mikä on tilanne viiden vuoden päästä. http://saab.com/fi/region/finland/ Mikä näistä. Jatkuuko niiden tuotanto riittävän pitkään. KY Ö ST I PA RT O N EN n Saab 39C Gripen lähdössä esityslennolle.. Mikä on miehittämättömien ilma-alusten ja projektiilien rooli tulevaisuuden sotataivaalla. Ratkaiseeko omavarainen huoltovarmuus pelin Gripenin ja Rafalen kaksintaisteluksi, ja pudottaako se Lightning II:n ja Typhoonin pois kisasta. Ennakkoluulotonta kaupantekotapaa edustaa se, että kaksi viimeksi mainittua käyttäjää vuokraa koneita. Ratkaiseeko raha, valitaanko poliittisesti sopiva vai sittenkin paras vaihtoehto
18 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 n Bell-Boeing CV-22 Osprey on erikoislaatuinen ilma-alus, jota käytetään erikoisjoukkojen vaativissa tehtävissä. TOUR DE SKY 2016 ILMAILUN SUPERVIIKONLOPPU KUOPIOSSA. Rungon sivuilla siipien päässä olevat moottorikondolit on tässä käännetty pystysuoran lennon mahdollistavaan asentoon
SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 19 19 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 T apahtuman järjestäjät olivat saaneet lentonäytöksen johtajan, Suomen Sotilaan lukijoille tutun kirjoittajan Perttu Kari valon parikymmenvuotisen kokemuksen ja kontaktien avulla paikalle monipuolisen lajitelman Suomessa ja osittain muuallakin harvinaisia vieraita, kohokohtana samasta tukikohdasta toimivan Karjalan lennoston vanhan ratsun, romanialaisen MiG-21-koneen. Säänhaltijat esittivät omaa tarjontaansa laidasta laitaan niin perjantain ammattilaispäivänä kuin viikonloppunakin. Suomen Sotilaalle ja sen lukijoille nämä koneet ovat tulleet tutuksi maailmalla, mutta Suomessa näimme tätä makiaa ensimmäisen kerran. Näyttävimmin julkisuudessa tuotettaan ovat markkinoineet Lockheed-Martin ja SAAB, mutta Kuopiossa suurimman näkyvyyden keräsi Dassault, jonka anteliaasti jakamia oransseja lippalakkeja näkyi kentällä kuin takavuosien maatalousnäyttelyissä Hankkijan oransseja päähineitä. Katsojat pääsivät tutustumaan Rajavartiolaitoksen ja Maavoimien helikoptereihin sekä sotilasilmailun historiaan ja tähän päivään. Tapahtuma kattoi ilmailun kirjon monipuolisesti. Ilmavoimat esittelivät F/A-18 Hornetia sekä rynnäkkökoneena että ilmanherruushävittäjänä, modernisoituina Hawkit puna-valkoisena entisenä sveit siläisenä Mk 66:na sekä vanhempana harmaana MK 51A:na. Puolustus. Huomionarvoisia olivat myös hyvin harvoin lentonäytöksissä missään nähdyt Yhdysvaltain erikoisjoukkojen käyttämät US Air Force Europen Bell Boeing CV-22B Osprey -kääntyväroottorinen lentokone ja Lockheed MC-130J Commando II. Ilmassa näistä nähtiin vain SAAB Gripenin JAS39C, joka on tarjottua JAS39E:tä vanhempi malli. Esille pääsivät lennokit, moottoroidut varjoliitimet ja pienkoneilmailu. n Rajavartiolaitoksen AgustaWestland AW119 Koala -helikopteria on käytetty joitakin vuosia maarajan valvontaan. Maanäyttelyssä oli lisäksi kaksipaikkainen JAS39D ja Eurofighterin kaksi RAF:n Typhoon FGR 4:ää. Edessä romanialainen MiG-21 LanceR-C, myötäpäivään taustalla Baltic Beesin L-39 Albatros -koneet, Suomen ilmailuopiston Embraer Phenom, Maavoimien NH90 ja MD 500E sekä Rajavartiolaitoksen AW119 Koala. n Yleisnäkymä Rissalan märälle asematasolle. Rissalaan olivat innokkaita tulemaan – kas kummaa – myös Ilmavoimien F/A-18 Hornet -kaluston korvaamiseksi hiljattain käynnistyneeseen HX-projektiin osallistuvat hävittäjävalmistajat Boeing, Dassault, Eurofighter, Lockheed-Martin ja SAAB. ILMASOTA. Lisäksi näytteillä olivat Vinka-alkeiskoulukone ja Karjalan lennoston perinnekone MiG-21BIS. TEKSTI JA KUVAT: KYÖSTI PARTONEN Kesäkuun kolmantena viikonloppuna vietettiin Rissalan lentoasemalla Kuopion pohjoispuolella Suomen ilmailuliiton päälentonäytöksen arvon saanutta Tour de Sky 2016 -ilmailutapahtumaa. Suomen Sotilas oli paikalla
…SÄÄ SATEINEEN JA VOIMAKKAINE TUULINEEN ESTI GAUNTLETIN SAAPUMISEN PELIPAIKOILLE, MUTTA ONNEKSI TOINEN VETARAANIKONE, VALTION LENTOKONETEHDAS VIIMA II, OLI PAIKALLA.. Täky laitettiin vetämään, ja siihen iskettiin kuin hauki Rapalaan. Tuttu konetyyppi molemmille miehille. MiG-21 … vielä kerran MiG-21-koneet palvelivat Rissalassa vuoden 1963 huhtikuusta reilun kolmannesvuosisadan, maaliskuuhun 1998. Viimeiset eurooppalaiset MiG-21:t ovat käytössä Kroatiassa. Romanialaisten Kuopiossa vieraillut MiG-21R LanceR perustuu suomalaisn Mauri Maunula ja Phil Lawton keskustelivat ilmailusta ja seurasivat näytöstä Lawtonin Viiman luona. Romania poistaa tyypin palveluksesta tämän vuoden lopulla ja korvaa ne Lockheed-Martinin F-16-koneilla. Mukavaa oli, vaikkei Maurin pääkohteena ollut Gloster Gauntlet päässytkään paikalle! TO U R D E SK Y – EE RI K KI SK O N EN n Baltic Bees -taitolentoryhmä lentää näyttävästi tšekkiläisillä Aero L-39 Albatros -suihkuharjoituskoneilla. Näin mahdollisuus nähdä lentävä MiG-21 Suomessa ja erityisesti Rissalassa oli tilaisuus, jota ei voinut jättää käyttämättä. 20 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ILMASOTA voimien edelliseen suureen lentävään hankintaan liittyvän helikopteripataljoonan NH90-helikopterin vieressä oli pysäköitynä myös Ruotsin ilmavoimien korkealla matkustamolla varustettu HKP 14E -versio, mikä teki näiden kahden erilaiseen käyttötarkoitukseen varustetun helikopterin keskinäisen vertailun helpoksi. Konetyypillä onkin kuopiolaisessa ilmailussa oma paikkansa varsinkin sen kanssa työskennelleiden sydämessä
Koneet on modifioinut israelilainen Elbit, joka on modernisoinut vastaavalla tavalla myös etiopialaisia ja kroatialaisia MiG-21-koneita. Myös aseistus vaihdettin vastaamaan uuden vuosituhannen haasteita, joten koneessa voidaan käyttää sekä länsiettä itäaseistusta: kone voidaan varustaa R-60-, R-73ja Python 3 -ilmasta ilmaan infrapunaohjuksilla, rautapommeilla, laserohjatuilla pommeilla sekä maalinohjausja elektronisen häirinnän laitteilla. Näillä muutoksilla koneiden tomintavarmuus ja selviytymismahdollisuudet vihamielisessä ympäristössä kasvoivat merkittävästi. Koptereiden varustukset poikkeavat huomattavasti toisistaan, lisäksi ruotsalaisessa HKP 14:ssä on korkeampi runko. Siinä se on! Vielä kerran! Samoin sekä lauantain että sunnuntain esityslennoilla Romanian ilmavoimien veteraani-MiG-21-ohjaaja näytti koneensa suorituskyvyn rajoja antaen pelin tuntea, kuka käskee! Jo tämän hienon, nostalgisen esityksen takia kannatti käydä Kuopiossa. Suuret kiitokset järjestäjille! Sotalentäjä Suomen Sotilaan Viimeiset kotkat -jutussa (2/2016) esitelty veteraanilentäjä, sotapilotti Mauri Maunula otti yhteyttä näytöksen järjestäjiin. Omasuojaa parannettiin asentamalla koneisiin sekä tutkavaroittimet että omasuojaheitejärjestelmät. n Romanian ilmavoimien kokenut MiG21-lentäjä esitti koneensa suorituskykyä räväkästi näyttävällä liikehtimisellä. 21 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ta neljännen MiG-21-sukupolven BISiä edeltäneeseen kolmannen sukupolven MiG-21MF:ään. Mauri toivoi mahdollisuutta päästä katsomaan konetta ja tavata sen lentäjä. Osa LanceR-A-koneista voitiin varustaa myös Rafael Litening -maalinohjaussäiliöillä tai Elbit/Aerostar-tiedustelusäiliöillä. Valitettavasti sää sateineen ja voimakn Suomalainen ja vasemmalla ruotsalainen NH90-helikopteri. Kun tuttujen deltasiipien hahmo ja Tumanskin jyrinä täyttivät ylilennoillaan ja näytöslinjojen tarkastuksella Rissalan taivaan kahdeksantoista vuoden jälkeen, varmaan monen paikalla olijan – olivat he sitten työskennelleet MiGien parissa tai seuranneet toimintaa muuten – rinnassa sykähti. Hän kertoi lukeneensa Suomen Sotilaasta, että Kuopiossa esiintyy Gloster Gauntlet, jollaisella – ja jopa samalla GT-400-koneyksilöllä – hänkin oli lentänyt koulutuksensa aikana. Suojamaalatun suomalaisen ulkoisessa ripustimessa on lisäpolttoainesäiliö, joka otettiin käyttöön NH90:n lopullisessa operatiivisessä konfiguraatiossa. Romaniaan päivitettiin 1990-luvun puolivälin jälkeen kaikkiaan 114 konetta kolmeen eri versioon: LanceR-A-rynnäkkökoneeksi 75 konetta (34 MiG-21M:ää ja 38 MiG-21MF:ää), 14 LanceR-B:tä harjoitushävittäjäksi (MiG21UM) ja 25 konetta LanceR-C-torjuntahävittäjäksi (MIG-21MF). VIIMEISET EUROOPPALAISET MIG-21:T OVAT KÄYTÖSSÄ KROATIASSA.. Mittavassa muutoksessa ohjaamoergonomiaa eli nykymuodin mukaan käyttöliittymää kehitettiin paremmaksi samalla kun navigointi ja kommunikointijärjestelmät uusittiin Nato-yhteensopiviksi ja mahdollistettiin myös yöja huonon sään toiminta. Elbitin kumppanina toimi romanialainen Aerostar
Niiden tehtävänä on omalta osaltaan mahdollistaa erikoisjoukkojen liikkuvuus hoitamalla ilmakuljetukset ja -tankkaukset, tarvikekuljetukset pudotuksineen, lennokkitiedustelu ja osin myös tulituki. Tämä tuli esille näytöksen jälkeisenä maanantaina, kun jo kotimatkalle lähtenyt Osprey palasi takaisin öljyvuodon takia. Kone on kaikista lupaavista ominaisuuksista huolimatta kärsinyt lastentaudeista, eikä se ole mitenkään erityisen luotettavassa maineessa. Tämä on toteutettu kahdella suurella potkurilla varustettujen moottorikehtojen kääntämisellä lentokonemaisesta vaakalentoasennosta pystyyn, jolloin potkurit vastaavat toiminnaltaan helikopterin roottoreita. … JO KOTIMATKALLE LÄHTENYT OSPREY PALASI TAKAISIN ÖLJYVUODON TAKIA. Osprey on kääntyväroottorinen lentokone, joka yhdistää helikopterin pystysuoran laskuja nousukyvyn potkuriturbiinikoneen nopeuteen, pitkään toimintasäteeseen ja alhaiseen polttoaineenkulutukseen. Ensimmäinen 51:stä operatiiviseen käyttöön tulevasta Ospreystä luovutettiin SOC:lle tammikuussa 2007, ja tyyppi saavutti alustavan operatiivisen valmiuden vuonna 2009. Se on varustettu integroidulla omasuojajärjestelmällä ja edistyksellisillä suunnistusvarusteilla. n CV-22 Osprey Puolan Ustkassa. Toimitukset jatkuvat aina vuoteen 2019. n Harvasta yli 50-vuotiaasta konetyypistä kehitetään enää uusia versioita. Commandin käytössä on monipuolista lentokalustoa, jolle yhteisenä piirteenä ovat hyvät hidaslento-ominaisuudet ja kyky toimia lyhyiltä tukeutumispaikoilta. ILMASOTA 22 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 kaine tuulineen esti Gauntletin saapumisen pelipaikoille, mutta onneksi toinen vetaraanikone, Valtion Lentokonetehdas Viima II, oli paikalla. Tunnetuimpia tehtäviä oli vuoden 2003 ”Operation Iraqi Freedom”, jossa syrjäytettiin Irakin presidentti Saddam Hus sein ja hänen Baath-puolueensa. SOC Yhdysvaltojen ilmavoimien erikoisjoukot (US Air Force Special Operations Command, SOC) esiintyvät harvoin julkisuudessa. Ikinuori Hercules on saanut uudet moottorit ja viimeistä huutoa olevan elektroniikan erikoisjoukkojen käyttöön MC-130J Commando II:na. Tämän tutun koulukoneen esittely onnistui, ja koneen ohjaaja, Suomeen historiallista lentolaivuetta suunnitteleva englantilainen Phil Lawton auliisti kertoi Viimastaan. Ospreytä käytetään syvälle tunkeutuvissa kuljetuksissa kohteeseen ja kohteesta pois sekä täydennysten vientiin erikoisjoukoille matalissa lentokorkeuksissa keskimääräisissä tai vaikeissa uhka-ympäristöissä. Suomen Sotilaan toimitus oli nähnyt tällaisen koneen viimeksi Puolan Ustkassa vuosi sitten. JA A KK O PU U PE RÄ. Suomessa ennen näkemätöntä ilma-aluskategoriaa edusti Bell-Boeing CV-22 Osprey. Tehtävät vaativat usein toimintaa suurilla etäisyyksillä vihamielisessä ympäristössä
23 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 MC-130J Commando II Lockheed MC-130J Commando II perustuu jo kuusi vuosikymmentä sitten ensilentonsa lentäneen Lockheed C-130:n viimeisimpään kehitysversioon C-130J:hin. MC-130J:n tehtävät tapahtuvat pääasiassa yöllä aistihavaintojen ja ilmasta tapahtuvan uhan vähentämiseksi. Sitä käytetään myös lentolehtisten pudotuksiin. Kun hankintaa käynnistettiin, epäiltiin koneen näkyvyyden olevan tutkassa liian suuri ja ehdotettiin häivetekniikkaan perustuvan koneen suunnittelua strategisena projektina. Lisäksi niitä käytetään viemään, noutamaan sekä täydentämään joukkoja joko laskeutumalla tai ilmapudotuksilla poliittisesti aroilla tai vihamielisillä alueilla. Koneessa on uudet turbiinimoottorit varustettuina täyskomposiittisilla kuusilapaisilla potkureilla. Commando II:n tehtävät ovat salaisia tai huonosti havaittavia yksittäisen tai usean koneen ryhmässä tehtyjä ilmatankkauksia SOC:n helikoptereille tai kääntyväroottorisille lentokoneille. Ensimmäinen 37 MC-130J:stä toimitettiin syyskuussa, ja viimeisten oletetaan valmistuvan budjettivuonna 2017. Vimpaimet ovat muutenkin viimeisen päälle infrapunajärjestelmineen, omasuojalaittteineen, suunnistusjärjestelmineen ja kaikkine muine, mitä tämänkaltaisen koneen voikaan kuvitella sisältävän. SUOMEEN HISTORIALLISTA LENTOLAIVUETTA SUUNNITTELEVA ENGLANTILAINEN PHIL LAWTON AULIISTI KERTOI VIIMASTAAN.
Kapinallistoiminta alkoi nostaa päätään vuonna 2007, mutta käännekohta saavutettiin vasta keväällä 2013, jolloin kapinalliset hyökkäsivät voimalla sen jälkeen, kun viimeiset norjalaiset ISAF-joukot olivat vetäytyneet Faryabista syyskuussa 2012. AFGANISTANIN asevoimien (ANA) 209. JATKUVAT yhteenotot Faryabissa alkoivat vuoden 2015 lopussa, mutta merkit tilanteen huonontumisesta olivat näkyvissä jo saman vuoden alussa, jolloin kapinallisten uutisoitiin pureutuneen Faryabin syrjäisempiin piirikuntiin. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 P ohjois-Afganistanissa sijaitseva Faryabin lääni oli ISAF-kriisinhallintaoperaation norjalaisjohtoisen jälleenrakennusryhmän (PRT) toiminta-alue, jossa myös Suomen ISAF-joukot toimivat vuosien 2003–2007 aikana. Nykyistä tilannetta verrataan kaksi vuosikymmentä sitten koettuun väkivallan laajuuteen ja vahvuuteen. Erityisesti Almarissa, Qaysarissa sekä osissa Pashtun Kotia kapinallisten onnistui vakiinnuttaa läsnäolonsa. Myöhemmin kapinalliset tekivät vielä itsemurhaiskun moskeijaan, jossa kuoli 40 ihmistä. Rezain mukaan kapinalliset hyökkäsivät TALIBAN ETENEE SUOMALAISTEN ENTISILLÄ PARTIOINTIALUEILLA FARYABISSA AFGANISTANIA UHKAA KAAOS. Kuluva vuosi on ensimmäinen, jolloin taisteluja on käyty kaikissa Afganistanin kahdeksassa pohjoisessa läänissä. Norjalaisten lähtöä pohjusti huhtikuussa 2012 tehty itsemurhaisku läänin pääkaupungissa Maimanassa, jossa sai surmansa 10. Maakuntaan arvioitiin tuolloin siirtyneen jopa 800 talibania. Faryabin epävakaus huolestuttaa Afganistanin pohjoisia rajanaapureita. Nyt lääni on muuttunut kapinallistoiminnan takia yhdeksi PohjoisAfganistanin levottomimmista. Armeijan viestintävastaava, eversti Reza Re zai kertoi, että 1.6.2016 Turkmenistaniin rajaavassa Gormachin piirikunnassa alkoivat kiivaat taistelut, jossa kapinalliset ja ANA molemmat kärsivät tappioita. Negatiivinen kehitys on kiihtynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Näiltä tukialueiltaan he ovat tehneet sekä pienimuotoisia että laajempia iskuja naapuripiirikuntiin. prikaati vastaa Pohjois-Afganistanista
LÄNSIMAISTEN JOUKKOJEN POISTUMINEN JOHTAMASSA ODOTETTUUN ROMAHDUKSEEN N IC KL A S G U ST A FS SO N /F Ö RS VA RS M A K TE N. Alueen kuvernöörin edustajan Jawid Bedarin mukaan ilman turvallisuusjoukkojen vahvistuksia kapinalliset saattavat vallata kaupungin. 25 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 myös Qaysarin, Dowlatabadin ja Khoja Sabz Poshin piirikunnissa ja liikenne Andkhoyn ja Maimanan välisellä moottoritiellä jouduttiin katkaisemaan. Dostumille juuri taistelu Faryabin hallinnasta on keskeistä, sillä lääni on perinteisesti ollut uzbekkien hallitsema. Kabulin hallitus on luvannut tukea Karyadia ja toimittaa aseita, ammuksia ja rahaa. Toisessa tapauksessa helmikuun lopussa kapinalliset sieppasivat Khaja Sabz Poshin piirikunnassa sata siviiliä, jotka olivat matkalla Faryabista Kabuliin. Helmikuussa 2016 talibanit sieppasivat kaksi bussia Andkhoin piirikunnassa Jangal Baghin alueella. LISÄÄNTYNYT väkivalta ja epävakaus on johtanut paikallisten etnisten suojeluskuntien perustamiseen. FARYABIN lääninneuvoston puheenjohtaja Tahir Rahman vahvisti ANAn hälyttävät tiedot kapinallistoiminnan laajuudesta ja vahvuudesta, kun hän varoitti kapinallisten lähestyvän läänin pääkaupunkia Maimanaa. Syynä oli kapinallisten tunkeutuminen Almarin, Qaysarin, Pashtun Kotin ja Gormachin piirikuntiin, joissa sadat kylät olivat joutuneet kapinallisten vallan alle. Talibanien eteneminen Faryabiin ja naapurilääni Jowzjaniin uhkaa näin Dostumin omaa valta-aluetta. TILANNE alueella pahenee, vaikka Afganistanin varapresidentti, sotapäällikkö Abdul Rashid Dostum on tullut toistuvasti itse johtamaan hyökkäyksiä Taliban-kapinallisia vastaan. Kapinalliset hallitsevat Qaysarissa 18 kylää. Sen on osoittanut Faryabin naapurilääni Jowzjanin tapahtumat, jossa paikallinen turkmeenikomentaja miehineen ajautui tulitaisteluun poliisin kanssa. Lisäksi kapinalliset ovat ryhtyneet sieppaamaan siviilejä, joita ovat epäilleet yhteistoiminnasta hallituksen kanssa. Talibanit surmasivat kaksi panttivankia ja päästivät loput vapaaksi. Vuoden 2015 aikana uutisoitiin, että Faryabin turkmeeniyhteisö, joka muodostaa läänin väestöstä 7 %, on muodostanut omia paikallisia suojeluskuntiaan. Kuitenkin erityisesti toisen Dostumin johtaman hyökkäyksen jälkeen tilanne on heikentynyt. Tämän jälkeen uusia läänin puhdistusyrityksiä on ollut kolme. Kylänvanhimmat olivat pyytäneet emiiriä suojelemaan kylää kapinallisilta. Turkmeenien voimamieheksi on mainittu sataa taistelijaa komentava emiiri Karyad, joka taisteli kapinalliskomentajana neuvostojoukkoja vastaan Afganistanin vapaussodassa (1979–1989). Lyhyen vankeuden jälkeen he vapauttivat vankinsa. Pashtun Kotin piirikunnassa he saavuttivat merkittäviä asemapaikkoja ja Khoja Sabz Poshissa he onnistuivat tuhoamaan turvallisuusjoukkojen tukikohdan. Ensimmäinen hyökkäys tehtiin elokuussa 2015. Kapinalliset, jotka ovat turkmeeneja, uzbekkeja ja tadžikkeja KeskiAasiasta, ovat katkaisseet Maimanasta Sheberghaniin johtavan tien. Syynä suojeluskunnan perustamiselle oli Taliban-liikkeen yritykset radikalisoida Karyadin kotikylän nuorisoa. Väkivalta ajoi yksin Faryabissa yli 30 000 siviiliä maan sisäiseen pakolaisuuteen. Ongelmatonta etnisten suojeluskuntien syntyminen ei ole
Suomalaisen sotahistorian ja asehistorian konservoinnissa päävastuu on ollut läpi itsenäisyyden yksityisillä keräilijöillä, harrastajilla ja kokoelmilla. Kansallinen Kokoomus päätti kesäkuisessa puoluekokouksessaan tavoitella Suomen Nato-jäsenyyttä lähivuosina. Keskustelussa on taustalla myös AY-politiikkaa. Kokouksessa hyväksytyssä esityksessä RKP pitää Nato-jäsenyyden edellytyksenä vahvaa kansan tukea ja sitä, että jäsenyydestä käydään laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Niinistön mukaan joukot pyrittäisiin kokoamaan ensisijaisesti vapaaehtoisista, mutta vapaaehtoisten puuttuessa tehtävään voitaisiin määrätä. ”Kansainväliseen toimintaan osallistuvissa joukoissa on avaintehtäviä, joiden täyttämättä jättäminen tarkoittaa sitä, että tehtävä jää toteuttamatta. Samaan aikaan Sotamuseon ahdinko on jättänyt yhä isomman osan suomalaisen sotahistorian vaalimisesta juuri yksityisten harrastajien harteille. Aseiden ja varusteiden puolesta elokuvan tekijöiden on tukeuduttava asekeräilijöihin ja sotahistorian harrastajiin, sillä Puolustusvoimilla ei sodanaikaisia varusteita enää ole, joten niiden käyttöön ei osata kouluttaa. Sotilaiden ammattijärjestöt luonnollisesti yrittävät lypsää jäsenilleen parhaat edut ulkomaankomennuksista, mikä on toisaalta niiden tehtäväkin. Ulkomaankomennuksille on käytännössä ihan pakko mennä, muuten sinut korvataan jollakulla toisella ennemmin tai myöhemmin. Myös kokoomus naulasi Nato-kantansa. Yksityisellä puolella työskentelevää – olipa työ sitten vaarallista tahi ei – keskustelu saattaa hieman hymyilyttää. EU:n huhtikuussa voimaan tullut deaktivoituja aseita koskeva direktiivi ja suunnitteilla oleva uusi asedirektiivi ovat ajaneet asekeräilijät ja historiaharrastajat ahtaalle. PUOLUSTUSVOIMIEN palkatun henkilöstön velvollisuudesta lähteä käskettynä ulkomaantehtäviin keskusteltiin eduskunnassa kesäkuussa. JY VÄLL Ä 26 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 Sotahistoriaa vaalitaan yksityisvoimin – ainakin vielä MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN kokeneet aseja sotilashistoriaan perehtyneet kouluttajat ovat laatineet kuvattavan uuden Tuntematon sotilas -elokuvan näyttelijöille koulutusohjelman. Kokoomus on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien, mutta nyt puolue asetti tavoitJO EL TH U N G RE N , FÖ RS VA RS M A K TE N KANSAINVÄLISEEN TOIMINTAAN OSALLISTUVISSA JOUKOISSA ON AVAINTEHTÄVIÄ… JO EL TH U N G RE N , FÖ RS VA RS M A K TE N. Harjoituksen aikana näyttelijät ovat tutustuneet 1940-luvun aseisiin ja varusteisiin sekä raskaiden maastoharjoitusten avulla siihen, miltä sotilastoiminta sodan aikana saattoi tuntua. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) perusteli pakkoa kansainvälisiin tehtäviin osallistuvien joukkojen toimintavarmuudella. Onko pakko, jos ei taho. Esimerkiksi yhden sähkömekaanikon puuttuminen voi pysäyttää laivan tai helikopterimekaanikon puuttuminen helikopterin”, Niinistö vastasi eduskunnalle. RKP ja kokoomus Naton kannalle RUOTSALAINEN kansanpuolue linjasi puoluekokouksessaan kesäkuussa, että Suomen tulisi olla Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsen vuoteen 2025 mennessä
Kertausharjoituksia nopeammin ja enemmän K E R TAU S H A R J O I T U K S I I N voidaan jatkossa määrätä nopeutetulla aikataululla entisen kolmen kuukauden asemesta. Nyt se on julkista: Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja kehittävät yhteistä taisteluasua kustannussyistä. Pukua myy Maanpuolustusyhtiön Inttistore. KERTAUSHARJOITUSVUOROKAUSIEN ENIMMÄISMÄÄRÄT KAKSINKERTAISTUVAT NYKYISESTÄ. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 27 teelle ensimmäistä kertaa aikataulun – joskin varsin lavean. Yhteispohjoismainen taisteluasu Suomeenkin SUOMEN SOTILAS kertoi tällä palstalla jo viime vuonna pohjoismaisesta taisteluasuhankkeesta tanskalaisiin lähteisiin viitaten. Ruotsin erityisasemaa Suomen kahdenvälisenä kumppanina tuodaan esiin aikaisempaa korostetummin. Tavoitteena on, että uusi asu olisi käytössä vuonna 2020. M05-puku jää Suomessa lomaja paraatipuvuksi, ja sitä saa nyt myös ostaa. Se on aika haastavaa”, Järjestelykeskuksen talousmateriaalisektorin johtaja, komentajakapteeni Jarkko Miettinen totesi kesäkuussa Ylelle. ”Asu suunnitellaan täysin taistelukentän ehdoilla. Univormu on perinteisesti ja sananmukaisesti ollut tapa ilmaista kuulumista samaan joukkoon. Myös arktinen alue halutaan nostaa ulkopolitiikan painopisteeksi, kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset kirjoittaa. Nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia ei lasketa mukaan enimmäismääriin. Suomen ulkoja turvallisuuspoliittinen yhteistyö sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista, ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta ilman rajoitteita, selonteossa todetaan. Samaan havaintoon päätyi Suomen Sotilas -lehti yhteistyössä Talousvarikon kanssa järjestetyissä laajoissa M05-kenttäkokeissaan vuosina 2004–2006. Kaksi edellistä pukua olivat kompromisseja kaikesta. Kannanotossa kokoomus määrittelee tavoitteeksi turvallisen, vauraan ja kansainvälistyvän Suomen sekä vakaan Itämeren alueen, vahvan EU:n ja hyvänä säilyvän keskusteluyhteyden Venäjään. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja Eurooppaan on jatkossakin olennaista Suomen turvaln M05-puku jää Suomessa lomaja paraatipuvuksi. Asialla on myös kansainvälisoikeudellinen ja palvelusturvallisuusnäkökulma. Edellä mainitun lisäksi kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät kaksinkertaistuvat nykyisestä. Saman puvun piti toimia taistelukäytössä, kasarmilla, lomalla ja paraatissa. Hallitus julkaisi ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon HALLITUKSEN ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteko julkaistiin kesäkuussa. Erikoista yhteispohjoismaisessa asussa on se, että maista kaksi – Tanska ja Norja – kuuluvat Natoon ja kaksi – Suomi ja Ruotsi – ovat liittoutumattomia EU-jäsenmaita. Kertausharjoitusten nykyiset enimmäismäärät ovat miehistöllä 40 vuorokautta, erikoiskoulutetulla miehistöllä 75 vuorokautta ja upseereilla ja aliupseereilla 100 vuorokautta. PU O LU ST U SV O IM AT. Tanskakin kuuluu EU:hun, mutta Norja taas ei. Myös Yhdysvallat mainitaan aikaisempaa korostetummin yhteistyökumppanina. Nopeutetusta, niin sanotun joustavan valmiuden kohottamisen kertausharjoituksesta päättää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä, jos Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve tätä edellyttää. Muutosta perustellaan sillä, että aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat viime vuosina tyypillisesti kehittyneet yllättävästi ja nopeasti, usein vain päivien tai viikkojen aikana. Alle 30-sivuinen esitys ei tuonut yllätyksiä
Trumania. “Iso-Britannia on kiistatta yksi Euroopan sotilaallisesti vahvimmista maista, ainakin sotilasbudjetiltaan suurin EU-maa. TRUMAN taisteluosastoineen yhteisharjoituksessa Marokon merivoimien kanssa Atlantilla kuluvan vuoden heinäkuussa. Yhdysvaltain ylivoima maailman merillä sekä sen globaali läsnäolokyky on kiistaton. N A VY. Trumanin toimintaa. Naton mukaan yllätykselliset harjoitukset kiristävät tarpeettomasti turvallisuuspoliittista tilannetta. Entinen miinalaiva remontoitiin merentutkimusja kartoituskäyttöön. Venäjä on viime vuosina toteuttanut lukuisia laajamittaisia valmiusharjoituksia. Suomi kuitenkin edelleen pitäytyy Naton ulkopuolella. Mareano-projekti kartoittaa merenpohjan syvyystietojen lisäksi meriympäristöä ja sen monimuotoisuutta. Yhdeksänkymmentä minuuttia kestäneen tapahtuman kuluessa venäläisalus oli lähimmillään vain 300 jaardin (noin 300 metriä) päässä amerikkalaishävittäjästä. Meritaito Oy on Suomen valtion omistama yhtiö, jonka toimialaan kuuluvat vesialueiden infrastruktuuriin liittyvät palvelut, kuten tutkimukset ja vesirakennusurakointi, vesialueiden palvelut, kuten viitat ja poijut, sekä öljyntorjunta. Amerikkalaisviranomaisten mukaan venäläinen fregatti pyrki tahallaan häiritsemään lentotukialus Harry S. LENTOTUKIALUS HARRY S. Pohjanmaa on nyt Meritaito Oy:n merentutkimusalus Pohjanmeri. Miinalaiva Pohjanmaan uusi elämä JO KERTAALLEEN romutustuomion saanut miinalaiva Pohjanmaa sai uuden elämän. Ruotsi ja Britannia sopivat kahdenvälisen yhteistyön lisäämisestä jo Naton Walesin huippukokouksessa vuonna 2014. Samaan aikaan Venäjän “sotaneuvosto” kutsuttiin koolle pohtimaan Kaliningradin (Neuvostoliiton toisen maailmansodan lopulla miehittämä ja itseensä liittämä osa Saksaa) puolustusta Itämeren “jännittyneen tilanteen vuoksi”. Aluksilla oli tässä vaiheessa etäisyyttä kaksi merimailia. Meritaito perustettiin merenkulkulaitoksen toimialojen pohjalle, ja yritysmuotoisena se voi palvella myös ulkomaalaisia asiakkaita. Venäläisfregatti häiriköi VENÄLÄINEN 4 000 tonnin fregatti Jaroslav Mudrij, lähestyi uhkaavasti Yhdysvaltojen lentotukialusosastoa Välimerellä 17.6.2016, kertoivat yhdysvaltalaiset viranomaislähteet. Suomi ja Iso-Britannia yhteistyöhön “ISO-BRITANNIA lähtee EU:sta, mutta se haluaa lisätä kahdenvälistä puolustusyhteistyötä valikoitujen kumppaneiden kanssa, joihin Suomi lukeutuu”, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kertoi Lännen Medialle heinäkuussa. Venäläisten tietojen mukaan harjoituksessa oli mukana palvelukseen kutsuttuja reserviläisiä, minkä lisäksi puolustusmateriaalin sodan ajan valmiusvarastoja avattiin harjoitusta varten. Tämän jälkeen Jaroslav Mudrijilta varoitettiin amerikkalaisia useaan otteeseen radiolla tulemasta liian lähelle, mutta venäläisalus itse jatkoi kääntymistään ja kiihdytti kohti USS Gravelyä ja USS Harry S. U .S . Venäjän mukaan harjoitukset ovat vain puolustuksellisia. Toiveikas yhteistyön rakentaminen ja vuoropuhelun ylläpitäminen toki kuuluu selonteon perinteiseen fraseologiaan. Venäjän suhteen selonteossa ollaan ehkä aikaisempaa kriittisempiä. Maa on ollut haluton EU:n puolustusyhteistyön syventämiseen, mutta Pohjolassa Iso-Britannia haluaa hyvin aktiivisesti syventää kahdenvälistä yhteistyötä, mikä on Suomelle hyvä asia”, Niinistö kiittelee. Meritaito voittikin vastikään Norjan karttaviranomaisen, Norwegian Hydrographic Servicen kilpailuttaman Mareano-merenmittausurakan. JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 lisuuden ja Euroopan vakauden kannalta. Venäläisfregatti ilmoitti amerikkalaisaluksille signaalilla, että sen liikehtimiskyky on rajoittunut. “Olemme erittäin huolestuneita venäläisen aluksen vaarallisesta ja epäammattimaisesta toiminnasta. Britannia on myös ydinasevalta ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. MAAILMALTA Venäjän yllätysharjoitukset jatkuivat VENÄJÄ piti kesäkuussa asevoimiensa yllätysharjoitukset, joissa testattiin laajasti armeijan liikekannallepanokykyä
an. Armeija on kaapannut vallan Turkissa kuusi kertaa sitten vuoden 1960. Turkin asevoimat ovat toimineet perinteisesti valtion perustajan Mustafa Kemal Atatürkin perustuslain takuumiehinä. Venäjän Itämeren laivaston johto erotettiin VENÄJÄN puolustusministeri Ser gei Shoigu erotti kesäkuun lopulla Itämeren laivaston komentajan Viktor Kravtšukin ja esikuntapäällikön Sergei Popovin. Venäjän puolustusministeriön mukaan Itämeren laivaston komentajakaksikko katsottiin vastuullisiksi taistelukoulutuksessa ilmenneisiin puutteisiin ja niiden peittelyyn. Eroon venäläisperinteistä UKRAINAN presidentti Petro Poro shenko on hyväksynyt uudet arvomerkkimallit Ukrainan asevoimille. Erdo . Lue Suomen Sotilas -lehden raportointi ja analyysit tapahtumien kulusta nettisivuiltamme www.suomensotilas.fi ISIS kiihdyttää terrorikampanjaansa ISIS-TERRORISTIJÄRJESTÖN pommi tappoi heinäkuussa ainakin 125 ihmisKULKEEKO TURKKI KOHTI ISLAMISMIA?. RT:n julkaisemalla videolla kerrotaan, miten venäläisten mielestä amerikkalaiset eivät noudattaneet kansainvälisiä meriliikenteen väistämissääntöjä vaan lähestyivät uhkaavasti venäläisalusta. Uusi asepuku esiteltiin 24.8. Ukrainan aliupseerien arvomerkkikulmat puolestaan muistuttavat monissa maissa, kuten Suomessa, käytössä olevaa järjestelmää. Lisäksi erotettiin joukko muita upseereita, uutistoimisto TASS kertoo. sotilasvallankaappausyritys, jossa yritettiin syrjäyttää islamilaista veljeskuntaa lähellä olevan AK-puolueen presidentti Recep Tayyip Erdo . Armeijan niin sanotut kemalistit ovat pitäneet huolta siitä, että maa pysyy uskollisena perustajansa näkemyksille uskonnottomasta valtiosta. anin aloittamat puhdistukset armeijassa ja oikeuslaitoksessa vaarantavat maan maallistuneen kemalistisen perinnön. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 29 Tällaisella toiminnalla luodaan tarpeettomasti mahdollisuus jännitteiden lisääntymiseen maidemme välille, ja se voi johtaa virhearviointeihin tai onnettomuuksiin”, Yhdysvaltain laivaston edustaja toteaa. an on myös lähentynyt Putinin Venäjää. Ukraina luopuu Venäjän vallan ajalta periytyvistä tähdistä ja ottaa käyttöön upseerien arvoissa muun muassa Saksan ja Britannian arvomerkkijärjestelmistä tutut nelisakaraiset tähdet (sternit) eli arvomerkkineliöt. Erdo?an tiukentaa otetta Turkista TURKISSA koettiin 15.–16.7. Oliko kyseessä oikea vallankaappausyritys. Epäonnistuneen kaappauksen myötä presidentti Erdo . Turkissa on pitkät perinteet sille, että asevoimat puuttuvat valtion yhteiskunnalliseen elämään. Yhdysvaltalaisviranomainen puolestaan totesi, että videon perusteella on selvää, ettei venäläisaluksen liikehtimiskyky ollut rajoittunut, vaikka alus niin signaloi. Erottamisten syyksi lueteltiin liuta laiminlyöntejä. Monien mielestä Erdo . Kulkeeko Turkki kohti islamismia. Venäläinen RT-kanava esitti tapahtuman täysin toisessa valossa. anin toiminta muistuttaa natsien toimintaa Saksassa vuonna 1933, kun Berliinin valtiopäivätalon polttamisesta saatiin tekosyy poikkeuslaeille ja maan perustuslain ohittamiselle
Nykyaikaisen yleisen asevelvollisuuden kehto, Ranska, hyllytti yleisen asevelvollisuuden vuonna 1999. Ranskan puolustusministeriön mukaan operatiivisen reservin käytöllä voidaan valmistautua yhtäaikaisiin operaatioihin eri puolilla maata. ISISin toiminta ei ole kuitenkaan keskusjohtoista tai erityisen koordinoitua: se on suhteellisen autonomisten terroristisolujen omaa toimintaa, jota yhdistää yleensä vain aatteellisuus islamilaisen valtion ja kalifaatin luomisen puolesta. Ranska kutsui terrori-iskun johdosta 26 000 reserviläistä palvelukseen vahvistamaan santarmeja, poliisia ja puolustusvoimia. Niin sanotun Islamilaisen valtion alueen koko ajan supistuessa Irakissa ja Syyriassa on odotettavissa, että ISIS lisää terrori-iskuja sekä länsimaiden että islamilaisen maailman keskuksiin. Ruotsi hyväksyi isäntämaasopimuksen RUOTSIN valtiopäivät hyväksyi Naton isäntämaasopimuksen toukokuussa selvästi äänin 291–21. Maan ammattilaisasevoimien tueksi luotiin reserviläisjärjestelmä vasta vuonna 2006. Asiantuntijoidemme mukaan Venäjä valmistautuu sotaan. Isku ajoitettiin vain viikko sen jälkeen, kun Irakin hallituksen joukot valtasivat Fallujan kaupungin takaisin ISIS-järjestöltä. Vakava terrori-isku jälleen Ranskassa TUNISIALAIS -ranskalainen 31-vuotias mies ajoi kuorma-autolla Ranskan kansallispäivää viettävään väkijoukkoon Nizzan kuuluisalla rantabulevardilla 14.7. Terroristijärjestö al-Qaida opasti jo vuosia sitten ohjelehtisessään, miten kuorma-autoa voisi käyttää terrori-iskun toteuttamiseen. Projektin aikana kolmen miehittämättömän koneen parvi on laajentunut yli kolmeenkymmeneen yksikköön. Parven toiminta edellyttää ohjaavilta tietokoneilta varsin suurta laskentakykyä, mikä on tutkimusprojektin haasteena. Toisin kuin Suomessa, yhteistoimintaa Naton kanssa perustellaan suorasanaisesti Venäjän luomalla uhalla: ”Venäjä ja Putin ovat arvaamattomia. Se tekee mobilisaatioharjoituksia, talousuudistuksia ja täyttää varastojaan. Vaikka vihollinen pystyisi tuhoamaan osan parven koneista, loput voisivat järjestyä uudelleen ja jatkaa tehtävää. YHDYSVALTOJEN merivoimat tutkii LOCUST-hankkeessa UAV (Unmanned Aerial Vehicle, miehittämätön ilma-alus eli drone) -parvien käyttöä sotilaallisiin tehtäviin. Se koostuu kahdesta elementistä: kansalaisreservistä (réserve citoyenne), joka koostuu lähinnä vapaaehtoisen maanpuolustuksen harrastajista, sekä operatiivisesta reservistä (réserve opérationnelle), jossa on valmiussopimuksen tehneitä reserviläisiä vuotuisella palveluvelvollisuudella. Elämme levottomia aikoja”, Ruotsin valtiopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Allan Widman totesi Ruotsin televisiolle. Ainoastaan Ruotsin vasemmistopuolue vastusti yhteistoimintamuistion hyväksymistä. ISIS iski pommeilla myös Bangladeshissa, mikä johti terroristien ja turvallisuusjoukkojen väliseen ammuskeluun ja panttivankitilanteeseen. Miehittämättömän ilmasodan tulevaisuus: UAV-parvet. JY VÄLL Ä 30 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 tä Irakin pääkaupungissa Baghdadissa. Hanketta on käsitelty laajemmin lehtemme aiemmissa numeroissa. Yli sata uhria vaatinut terrori-isku oli ensimmäinen, jossa käytettiin ajoneuvoa aseena. Ajatuksena on lähettää suuri joukko edullisia, itsenäisesti toimivia miehittämättömiä ilma-aluksia lentämään muodostelmassa parvena. Haastavaa on taata myös viestiyhteyden säiKI M SV EN SS O N /F Ö RS VA RS M A K TE N
Abe haluaisi irtautua perustuslain pasifistisista pykälistä, joiden mukaan Japanilla voi olla ainoasKanada pohtii uutta hävittäjää KANADAN tuore pääministeri Jus tin Trudeau lupasi vaalikampanjassaan, että hänen hallituksensa ei hanki F-35-koneita Kanadan uudeksi hävittäjäksi. Merkel on valmis myös vahvistamaan Saksan puolustusvoimia liittokunnan vahvistamiseksi. Toisaalta jotkut asiantuntijat väittävät, että brittien EU-ero voisi ajaa jäljelle jääneet maat jopa syvempään puolustusyhteistyöhön. Steinmeierin hieman suomettuneelta kuulostava lausunto nostettiin esiin myös Suomessa, jossa Nato-kriittisyys ja erityisesti inho Yhdysvaltoja kohtaan on kummallisen voimakasta yli puoluerajojen. Päätöksellä on myös turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Saksan ulkoministerin tarkoituksena ei ollut kuulemma kritisoida Naton toimia jäsenvaltioiden puolustuksen vahvistamiseksi. Britannialla on edelleen Euroopan vahvimmat asevoimat, mukaan lukien suuri laivasto, sukellusveneet ja ydinasepelote. Brexit ei vaikuta Natoon ISOSSA-BRITANNIASSA järjestettiin kesäkuussa kansanäänestys maan jäsenyydestä Euroopan unionissa. Sisilian läheisyydessä tuhoutunut P1.HH-prototyyppi oli ainoa laatuaan. SAKSAN ulkoministeri FrankWalter Steinmeier arvosteli kesäkuussa Naton Itä-Euroopan puolustuksen vahvistamiseen tähtääviä toimia sapelin kalisteluksi. JAPANIN kansallismielisenä pidetty pääministeri Shinzo Abe haluaisi muuttaa Japanin perustuslakia, joka rajoittaa maan asevoimien toimintamahdollisuuksia. Tämä siirtäisi uuden hävittäjäkoneen valinnan reilusti 2020-luvun puolelle, joten pääministeri Trudeaukin saisi pidettyä vaalilupauksensa. Nouseeko sotalippu Japanissa. Italialaisen Piaggio Aeron miehittämätön ilma-alus syöksyi Välimereen. Prototyypin tuhoutuminen saattaa jarruttaa kehitystyön edistymistä. Tavoitteena on täysin kytkettynä verkkona operoiva parvi; tieto kulkee parvessa aina jotakin kautta, vaikka verkkoyhteys katkeaisi joltain osin tai sen ”silmukoita” putoaisi pelistä. Piaggio Aeron omistaa Yhdistyneiden Arabiemiraattien Abu Dhabiin sijoittunut investointiyritys. Japanin perustuslaki on pysynyt muuttumattomana vuodesta 1945, jolloin amerikkalaiset miehittäjät sen osittain sanelivat. Yhdysvaltain merivoimat uskoo, että UAV-parvi pystyisi yksittäisiä ilma-aluksia paremmin läpäisemään vihollisen ilmapuolustuksen tiedustelutehtävän aikana. Aikaisemmin Italian ilmavoimien kerrottiin olevan kiinnostunut aluksesta. Finlandisierung. Saksan liittokansleri ja siis Steinmeierinkin esimies Angela Merkel ei kuitenkaan yhdy ulkoministerinsä näkemyksiin. Kanadalla on sama tilanne kuin Suomella: Kanadan CF-18 Hornet (Kanadaa varten valmistettu malliversio) -kalusto tulee pian käyttöikänsä päähän, ja uuden hävittäjän valinnasta käydään kovaa vääntöä. 31 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 lyminen. Jäsenyyttä vastustavat voittivat äänestyksen niukasti, mutta selkein numeroin. Steinmeierin esikunnasta peruuteltiinkin ministerin lausuntoa. P1.HH-UAV perustuu Piaggio Aeron potkuriturbiini-liikelentokoneeseen. Merkel totesi, että tämä on hänen hallituksensa kaikkien ministerien kanta. Britannian lähtö hautaisi todennäköisesti lopullisesti muutenkin kovin hataralla pohjalla olleet haaveet Euroopan unionin omasta puolustuksesta, jota tietyt jäsenmaat ovat yrittäneet kehitellä Pohjois-Atlantin liiton Naton rinnalle. Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg korostaa, että Britannia säilyttää keskeisen asemansa sotilasliitossa EU-erosta huolimatta. Uutena vaihtoehtona Kanadalle esitetään F/A-18E/F Super Hornetien hankintaa väliaikaisratkaisuksi. Joka tapauksessa sotilaallista kapasiteettia EU-mailla on Britannian lähdettyä selvästi vähemmän. Kone on kuitenkin ilmavoimien valinta, ja F-35:n jättäminen tarjouskilpailusta pelkästään poliittisin perustein voisi johtaa ikäviin oikeusjuttuihin.. Yhdistynyt kuningaskunta on Stoltenbergin mukaan Naton sotilaallisesti vahvimpia eurooppalaisia jäsenmaita. Päinvastoin, Merkelin mielestä on tärkeää, että Nato-maat sitoutuvat kasvattamaan puolustusbudjettejaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan, mikä on Naton suositus. Arabiemiraatit on sopinut yrityksen kanssa kahdeksan miehittämättömän ilma-aluksen hankinnasta
Hankintaohjelma keskittyy erityisesti Puolan ilmapuolustuksen tehostamiseen. JY VÄLL Ä 32 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 taan itsepuolustusvoimat. ALPHA-tekoäly voitti kaikki siJAPANI ON VAROITTANUT KIINAA KONFLIKTIN MAHDOLLISUUDESTA ETELÄ-KIINAN MERELLÄ.. Tätä on pohdittu Suomen Sotilaan sivuilla jo toistakymmentä vuotta. Kiinan kansantasavalta on aggressiivisesti pyrkinyt saamaan merialueita hallintaansa rakentamalla muun muassa keinotekoisia saaria sotilastukikohdiksi. Kuvien perusteella ei ole mitään epäselvää saarien sotilaallisesta käyttötarkoituksesta. ONKO TAISTELUKONEEN lentäjä pian pelkkää kuollutta kuormaa. “Kiina on rakentamassa lentokonehangaarit 24 hävittäjälle ja 3–4 isommalle sotilaskoneelle jokaiselle kolmelle suuremmalle keinotekoiselle saarelleen”, toteaa Gregory Poling, Asia Maritime Transparency Initiative (AMTI) -tutkimuslaitoksen johtaja. Puolan hankintalistalta löytyvät keskimatkan ilmaja ohjuspuolustusjärjestelmät (9 miljardia euroa), lyhyen kantaman ilmapuolustusjärjestelmät (4,5 miljardia euroa), taisteluhelikoptereita ilmavoimille (3 miljardia euroa) sekä sukellusveneitä laivastolle (2,3 miljardia euroa). Nyt ovat isommat samalla asialla myös suuremmin keinoin. Varsinkin maan aseteknologinen ylivoima on huomattava verrattuna esimerkiksi alueella äänenpainojaan koventaneeseen Kiinaan. Aikaisemmin on kerrottu, että Puolan puolustusteollisuuskonserni PGZ on allekirjoittanut sopimuksen Patriot-ilmaja ohjuspuolustusjärjestelmää valmistavan amerikkalaisen Raytheonyhtiön kanssa teknologiayhteistyöstä. Japani on varoittanut Kiinaa konfliktin mahdollisuudesta Etelä-Kiinan merellä. YK:n tuomioistuin totesi heinäkuussa Kiinan aluevaatimukset laittomiksi ja vahvisti Filippiinien, Vietnamin, Malesian ja muiden oikeudet kiisteltyyn merialueeseen. Kiinan puolustusministeri on jo kutsunut kansaa valmistautumaan sotaan merellä. Center for Strategic and International Studies on julkaissut satelliittikuvia Kiinan kansantasavallan kiistellyille Spratly-saarille tekemistä rakennelmista. Japanin viranomaisten laatimassa turvallisuusanalyysissä varoitetaan Kiinan yrittävän laittomien aluevaltaustensa avulla pakottaa muut alueen valtiot hyväksymään tilanne tapahtuneena tosiasiana. Ovatko miehitetyt taistelukoneet pian historiaa. Puola satsaa puolustukseen PUOLA aikoo käyttää lähes 20 miljardia euroa puolustuksensa parantamiseen. Puolustusministerin mukaan armeijan, poliisin ja kansan tulisi valmistautua puolustamaan maan suvereniteettiä ja alueellista koskemattomuutta erityisesti mereltä tulevaa uhkaa vastaan, Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua raportoi. Lisäksi Puola aikoo käyttää huomattavan rahasumman miehittämättömien ilma-alusten hankintaan. Kiinassa on vähätelty YK:n päätöstä ja syytetty sitä puolueelliseksi. Japanin perustuslain muuttaminen vaatii kuitenkin kansanedustuslaitoksen molempien kamarien määräenemmistön sekä kansanäänestyksen, joten urakka ei ole helppo. Hankinnoista kertoi Puolan varapuolustusministeri Bartosz Kownacki Puolan parlamentin puolustusvaliokunnalle. Käytännössä Japanin puolustus on ollut jo vuosikymmeniä Itä-Aasian vahvimpia
Suomen Sotilas Varsovan Nato-kokouksessa . Lee on itse lentänyt ja johtanut uransa aikana tuhansia taistelutehtäviä sekä testannut tekoälyvastustajia simulaattoreissa vuosikymmenten ajan. Vaikka joukkojen kyky vastata mahdollisiin aggressioihin on hyvin rajallinen, kasvaa muihin jäsenmaihin kohdistuva paine puolustaa liittolaisiaan huomattavasti. KEKSITÄÄNKÖ NATO UUDELLEEN. Kokonaisuudessaan kokouksen saavutuksia käsiteltiin suomalaismeA N TO N TH O RS TE N SS O N , FÖ R VA RS M A K TE N n Kuva Baltops 2016 -harjoituksesta. Joukkojen läsnäolo myös nostaa aina hyökkäyskynnystä. Päätökset joukkojen sijoittamisesta Baltiaan ja Puolaan sitovat maat entistä selkeämmin läntisen sateenvarjon alle. ALPHA-tekoälyn on kehittänyt Cincinnatin yliopiston tohtoritutkija Nick Ernest yhdessä Yhdysvaltojen ilmavoimien tutkimuslaboratorion kanssa. Suomen Sotilaan haastattelema ulkoministeri Timo Soini kutsui julistusta maamme kannalta erinomaiseksi. ALPHA voitti Yhdysvaltojen ilmavoimien entisen taistelunjohtajan ja ilmataistelutaktiikan opettajan, eversti evp Gene Leen jokaisella harjoituskerralla. Kokouksessa hyväksyttiin myös Euroopan unionin ja Naton yhteisjulistus, jossa käsiteltiin tavoitetta suojautua hybridiuhilta, esimerkiksi kyberhyökkäyksiltä. Eversti Lee totesi lausunnossaan, että ALPHA on aggressiivisin, herkimmin reagoiva, dynaamisin ja uskottavin tekoäly, jonka hän toistaiseksi kohdannut. Lockheed Martin F-35B on lähinnä tukialuskäyttöön tarkoitettu STOVL (short takeoff vertical landing) -versio F-35 Lightning II -hävittäjästä. Myös Varsovan kokouksesta povattiin merkittävää. V uoden 2014 Walesin Nato-kokouksesta povattiin historiallista Ukrainan tilanteen kärjistymisen vuoksi. Pitkään oli elätelty uskoa puolustusliiton tarpeettomuudesta tai ainakin kadonneesta roolista Euroopan rauhan takaajana. 33 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 muloidut ilmataistelut kokenutta hävittäjälentäjää vastaan Yhdysvalloissa, amerikkalainen suuri tiedelehti Popular Science kertoo. ALPHA on suunniteltu simuloitujen ilmataistelujen (koulutus, tuotekehitys ja tutkimus) tutkimustarkoituksiin, mutta on selvää, että teknologiaa tullaan jatkossa käyttämään miehittämättömien ilma-alusten kehittämisessä. Suomen Sotilas kävi selvittämässä Varsovan Nato-kokouksen tapahtumia ja henkeä paikan päällä. ”Sotavalmius on päätös, jota emme tee kevyin perustein”, kenraaliluutnantti Davis totesi haastattelussa. Samoihin pyrkimyksiin ovat siis sitoutuneet myös maat, jotka eivät ole kuin toisen liiton jäseniä. Tässä ja tulevissa numeroissamme käsittelemme kokousta ja sen oheistapahtumia, Suomen ja Puolan suhteita, sotahistoriasta kiinnostuneille suositeltavia nähtävyyksiä sekä sokerina pohjalla sosialistiajan turvallisuuspalvelun arkistoista löytyneitä suomalaisia koskevia dokumentteja. JSF-projekti on laajuutensa ja monimutkaisuutensa vuoksi kärsinyt viivästyksistä ja teknisistä vaikeuksista. Merijalkaväen ensimmäinen F-35B-laivue lähtee kuitenkin merille vasta keväällä 2018. Krimin liittäminen Venäjään ja itänaapurimme aloittama hyökkäys Itä-Ukrainassa räväyttivät tosiasiat läntisten päättäjien kasvojen eteen. TEKSTI: PEKKA VIRKKI. Yhdysvaltain merijalkaväen ilmailujoukkojen komentaja: F-35B on sotavalmis KENRAALILUUTNANTTI Jon Davi sin mukaan merijalkaväen F-35B on valmis käytettäväksi ISIS-terroristijärjestöä vastaan Irakissa ja Syyriassa
Kun Nato on pääosin ollut EU-jäsenten kaltaisten liberaalien demokratioiden puolustusliitto, sitä on ollut helppo markkinoida vapaan maailman suojana. Sotilaallinen arvoyhteisö Nato ei varsinaisesti ole ollut arvoyhteisö, mutta siitä tuli sellainen ikään kuin vahingossa. EU:n poliittinen merkitys kuitenkin ajan saatossa kasvoi, ja se kehittyi arvoyhteisöksi, jonka jäsenyyden on katsottu olevan tiiviisti yhteydessä länsimaiseen, liberaalin demokratian arvoihin perustuvaan yhteiskuntajärjestykseen. Brexit, Turkin vallankaappausyritys, maahanmuutto, yhteisvaluuttaan liittyvät ongelmat, erilaisten protestiliikkeiden nousu Euroopassa ja Yhdysvaltain vaalituloksen arvaamattomuus eivät ainakaan vaikeuta Venäjää pyrkimystä rikkoa läntistä yhteistyötä. Euroopan unioni perustettiin kauppaliitoksi ja Nato puolustusliitoksi. Uhat Läntiset rakenteet horjuvat. Armeijansa puolesta toiseksi vahvimman Nato-jäsenen päästäminen Venäjän liittolaiseksi ei liene tavoitteissa, mutta Ankara voi uhata liittolaisiaan tällä hahmotelmalla sekä turvapaikanhakijoiden vyöryllä Eurooppaan. Suomi ei kuulu Natoon. Vaikka nykytilannetta ei voikaan siihen suoraan verrata, ovat. Voimannäyttö, yhteistoiminnan harjoittelu mahdollisella toiminta-alueella ja läsnäolo ovat yksi Naton kaltaisen puhtaasti puolustuksellisen sotilasliiton tärkeistä sodan kynnystä nostavista toiminnoista. Pikkukuvassa yllä suomalais-varusmies kesäkuussa 2016 Syndalenissa. Tämä vastaa hyvin pitkälti todellisuutta, vaikka esimerkiksi Unkarissa hallitus on harjoittanut joissakin asioissa näiden kanssa ristiriidassa olevaa politiikkaa. Iso-Britannia pysyy kaikesta huolimatta Natossa, eikä poliittinen kuohunta Euroopassa ole ollut mitenkään uusi asia edes viime vuosikymmeninä. EU:n ja Naton rivien suoristaminen osuu ajankohtaan, jolloin kumpaankin kohdistuu poikkeuksellisen runsaasti epävarmuustekijöitä. 34 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 JY VÄLL Ä JO EL TH U N G RE N , FÖ RS VA RS M A K TE N A-10 THUNDERBOLTIT VIRON ÄMARISSA lokakuussa 2015. Oleellisempaa uhkaa saattavat sen sijaan edustaa Turkin tilanteen kehitys sekä Donald Trumpin mahdollinen nousu Yhdysvaltain presidentiksi – ensimmäinen murentamalla puolustusliiton korostaman arvoperustan olemattomiin ja toinen hahmottumattoman ulkopoliittisen linjansa vuoksi. Yhdysvaltain eristäytymispolitiikasta puolestaan on Itä-Euroopan mailla karvaat kokemukset maailmansotien väliseltä ajalta. Turkin tilanne pakottaa molemmat arvioimaan sotilaallisen ja poliittisen liittolaisuuden hintaa. Taustalla merellä alankomaalainen maihinnousutukialus. diassa varsin vähän. Tämä on erikoista etenkin, kun Suomella on tavoitteena saada keskeinen rooli hybridiuhkien torjunnassa ja asiaan perehtynyt Euroopan unionin keskus sijoitetuksi maahamme
Reunavaltioiden eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä Suomen ja Puolan suhteisiin pääsemme tutustumaan Jukka SoisalonSoinisen haastattelun myötä. Kalabaliikkia on synnyttänyt muun muassa kysymys siitä, toimiko ehdokkaan kampanjakoneisto Ukrainan tukemista koskevan lausuman lieventämiseksi republikaanipuolueen kokouksessa. Hyvää journalistista tapaa noudattaen emme tee puolivillaisia paljastuksia vaan pyrimme tarjoamaan lukijoillemme paitsi tietoa myös työkaluja sen käsittelemiseen. Nettilehdessämme voi jo tutustua huippukokouksen oheistapahtumassa puhuneen Jessikka Aron ajatuksiin Venäjän harjoittamasta informaatiovaikuttamisesta ja trollauksesta. Tutustuimme nimittäin Varsovassa myös satoihin Suomea ja suomalaisia koskeviin Puolan turvallisuuspalvelun dokumentteihin. Johtaako se käytännön toimiin muuten kuin retoriikan tasolla, jää nähtäväksi. Koska Moskovan arkistot ovat saavuttamattomissa, niin Kiovan, Varsovan ja Berliininkin filiaaliarkistot luovat ainutlaatuisen kurkistusaukon sosialistimaiden toimintaan etenkin 1980-luvun Helsingissä. Pysy mukana, tästäkin tulevissa numeroissa vain tilaajille ja irtonumeroasiakkaille. Suomalaiset Venäjän riveissä Seuraavien numeroiden sivuilla sekä nettilehdessä jatkuvassa artikkelisarjassa päästään historian, sotilaallisen ja yleisen turvallisuuspoliittisen kehityksen lisäksi kurkistamaan myös tiedustelun maailmaan. Onko eristäytyminen vaalipuhetta vai todellinen tavoite. Uhka, mahdollisuus ja opetus Kulunut sanonta muistuttaa kriisien sisältävän uhkien lisäksi mahdollisuuksia. Kun Venäjän vaikutustoiminta kiihtyy, tämä historian luku on tärkeää tuntea, jotta sen toistuminen muodossa tai toisessa voidaan estää. 35 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 Trumpin ja hänen taustahenkilöidensä Ukraina-kannat ja kytkökset Kremliä lähellä oleviin henkilöihin herättäneet laajalti huolta maissa, joita voi kutsua reunavaltioiksi tai eturintaman maiksi. Ylen toimittajan tutkiva toiminta on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta laajemminkin – tästä kertoo osaltaan sekin, että samassa tapahtumassa Aron kanssa puhuivat Ukrainan ja Georgian presidentit. Vaikutustoiminnan kohteena on koko läntinen yhteisö, mutta työkalut vaihtelevat maittain ja alueittain. Ei liene kovin liioiteltua arvioida, että Neuvosto-Venäjä selviytyi vuosina 1919–1920 vain Mannerheimin ja Puolan pitkäaikaisen valtionpään Józef Pi?sudskin ansiosta, kun herrat päättivät jättää yhteiset sotasuunnitelmat toteuttamatta. Kun saimme materiaalin käsiimme, jaoimme varmuuskopiot useaan paikkaan ja aloitimme aineiston analysoimisen, joka jatkuu edelleen. Pääsimme Varsovaan tekemämme vierailun myötä useiden sellaisten asioiden äärelle, joista toivon mukaan voi ottaa opiksi. Ensi vuonna vietettävää Mannerhei min 150-vuotissyntymäpäivää juhlittaessa on syytä muistaa hänen läheinen suhteensa maahan, josta sotien välillä kaavailtiin myös tiiviimpää Suomen liittolaista. Itämeren tilanteen jännittyessä vanha ajatus reunavaltioiden yhteistyöstä on kokenut jonkinlaisen renessanssin. Aiemmin itsekin presidenttiyttä tavoitellut Newt Gingrich kutsui Viroa Pietarin lähiöksi ja loi puheillaan entistä suurempaa epävarmuutta siitä, mikä republikaanipuolueen ulkopoliittinen linja itäisen Euroopan osalta oikein on. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Tällä hetkellä hän valmistelee aihetta käsittelevää englanninkielistä kirjaa
Joukko järjesti koulutusta jäsenilleen ja ymmärtääkseni jalkaväen perustemput olivat kohtalaisesti hallinnassa. Niin armeijassa kuin julkisuudessa hän on tullut tunnetuksi virallisesta totuudesta poikkeavista ajatuksistaan. Hänellä on kielitaitonsa ja sukutaustansa takia hyvät mahdollisuudet toimia virolaisessa ympäristössä. Tämä johtui siitä, että pyörin itse samoissa piireissä helsinkiläisen heimoaktiivin Jukka I. No, nostalgiahan on aina mukavaa, ja Viron uuden itsenäisyyden alkuajat olivat jännittävää aikaa. Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi. Olisimme voineet olla molempia, jos joku virallisempi taho olisi meidät ottanut komentoonsa, mutta tällaista ei tapahtunut. Kaikenlaista hankin itsekin silloin suomalaisturistien suosimalta Mustamäen torilta ja jälkikäteen olen harmitellut, ettei tullut ostettua enempää varusteita, asepukuja ja muuta. JUURI KUNNAKSEN takaamana tapasin tämän vastarintajoukkueen miehiä ja tiesin, mitä he puuhasivat, mikä lienee ollut melkoinen luottamuksenosoitus suomalaiselle. 36 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 JY VÄLL Ä Mukana maailmanhistoriassa HELSINGIN SANOMISSA – jota jostakin syystä edelleen luen, vaikka eräät lehden agendalla olevat jutut muun muassa maahanmuuttoon liittyen ovat melkoista propagandaa – Kaja Kunnas kirjoitti 25 vuotta sitten Tallinnassa vaikuttaneesta vastarintajoukkueesta 21. OSA VIROLAISISTA kuvitteli meistä omin nokkinemme ja omasta aloitteestamme Virossa operoivista reserviupseereista ja -aliupseereista enemmän kuin mitä olimme. Ja ennen kaikkea niistä jäi voimakas tunne, että kerrankin sai olla mukana maailmanhistoriassa, eräässä sen mullistuksessa. Tietolähteinä ainakin olisimme olleet mainioita, koska meillä oli pääsy varuskuntaan kuin varuskuntaan ilman sen kummempia muodollisuuksia. Ajauduin lopulta kouluttamaan Viron armeijaa ja Kaitseliittoa, kun nämä organisoituivat. Mattilan Viroon vetämänä. Kunnaksen kirjoittama Bunkkerin pojat -juttu kertoo 28 nuoresta miehestä, jotka aseistivat itsensä siltä varalta, että he joutuisivat puolustamaan Tallinnaa neuvostoarmeijaa vastaan. elokuuta. Koulutusapu kelpasi ja asiat hoidettiin hyvin mutkattomalla tavalla, parhaimmillaan asioista ja koulutuksesta sovittiin suoraan esimerkiksi pataljoonankomentajan kanssa niin, että Tallinnassa Narva maanteella oleva Viron asevoimien pääesikunta ei tainnut tietää mitään. Omia kokemuksiaan hän on valottanut parissa kirjassakin. Aseet tulivat samaiselta armeijalta, se kun ”vuoti” kaikenlaista varustetta ja asetta 1990-luvun alussa Neuvostoliiton romahduksen myötä. KAJA KUNNAS on Helsingin Sanomien Tallinnan-toimittaja ja hyvä sellainen. Elävästi on jäänyt mieleen eräs joukkueen jäsen, jonka kotona vierailin. Leo Kunnas kävi 1990-luvulla virolaisille tarkoitetun Suomen kadettikoulun kurssin ja palveli Viron armeijassa aina everstiluutnantiksi ja Viron pääesikunnan operatiivisen osaston päälliköksi asti ennen eroaan. Jotkut pitivät meitä virallisen Suomen lähettämänä epävirallisena apuna, toiset pitivät meitä tiedustelijoina ja vakoojina, mutta emme olleet kumpaakaan. Eteisen kaapista löytyi Kalasnikov varalippaineen ja patruunoineen, olohuoneen sohvan takaa muovipussissa oleva toimintavalmis kertasinko. Joukkoa ei onneksi tositilanteessa koskaan testattu, ja sen aktiviteetti kanavoitui lopulta viralliseen armeijaan ja Kaitseliittoon. OMA ROOLINI Viron asevoimien alkutaipaleessa oli varsin vaatimaton, mutta ajasta jäi mukavat muistot. TUNSIN AIKANAAN 1990-luvulla Leo Kunnaksen sekä Helsingin Sanomien jutussa mainitut Margus Rebasen ja Sten Allikin. Peräti kahdeksan vastarintajoukkueen miehistä palveli myöhemmin Viron asevoimien kantahenkilökunnassa ja osa heistä palvelee edelleenkin. Korkeimmat arvot ovat tietojeni mukaan Kunnaksella ja Allikilla, molemmat ovat everstiluutnantteja. TOINEN ASIA on sitten se, olisiko tämä joukkue kovin suuriin sankaritekoihin kyennyt sangen hyvästä varustuksestaan ja aseistuksestaan huolimatta. Nyttemmin hän on saanut mainetta myös mainion virolaisen sotaelokuvan 1944 käsikirjoittajana. Nyt puheena olevan jutun osalta hänellä on myös ollut aivan poikkeukselliset mahdollisuudet tietää, miten asiat menivät 1990-luvun alussa, sillä vastarintajoukkueen primus motor oli hänen nykyinen aviomiehensä Leo Kun nas. Johtoporras oli käsittääkseni kokeneita sotilaita, kuten Kunnas ja Rebane, mutta osa joukkueesta oli sotaväkeä käymättömiä nuorukaisia. Ei olisi r***ä ottanut sitä asuntoa ihan helpolla... Suomalaisena oli yllättävän helppoa liikkua maanpuolustuksesta kiinnostuneiden virolaisten parissa, ja he pääsääntöisesti luottivat meihin. Kaikesta silloin myynnissä olleesta on tullut jonkinasteista keräilytavaraa ja silloista hintaansa huomattavasti arvokkaampaa. MIKSI NYT herkesin muistelemaan tuota 25 vuoden takaista aikaa. Toimittaja oli häveliäästi jättänyt Leon nimen pois tekstistä, mutta jutun kuvassa Leo nähdään joukon kulmamiehenä
Se on suunniteltu tarjoamaan voimaa, tehokkuutta ja monipuolisuutta täydellisen tasapainoisesti. Näin kehittyi myös Gripen – monitoimihävittäjä, joka kykenee vaihtamaan rooliaan ilmassa ja johon voi luottaa kaikissa tehtävissä, kaikissa tilanteissa. Kun et voi luottaa resurssien yltäkylläisyyteen sinun pitää toimia viisaasti, haastaa olemassa olevia käytäntöjä ja pyrkiä uusien rajojen ylittämiseen. Saabin innovatiivisen ajattelutapa on ollut läsnä Gripenin jokaisessa kehittä misvaiheessa. Tästä syystä se tunnetaankin nimellä: The Smart Fighter – älykäs hävittäjä. Gripen on aina valmiina torjumaan uhkia ja suoriutu maan kaikista operatiivisista tehtävistä. USEITA ROOLEJA, USEITA VAHVUUKSIA www.saab.fi www.gripen.com 234-1056_7_Gripen_MultipleRoles_AD_210x297_FI.indd 1 2016-06-30 16:24
38 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A UKKOSMYRSKY TELOILLA ONKO SUOMEN TYKISTÖN TULEVA
Vahvana ehdokkaana on yllättävä valinta: eteläkorealainen Hanwha Techwin 155 mm 52L K9 Thunder -panssaroitu telakanuuna. Suomen Sotilas on seurannut hanketta ja itsevetävän kenttätykistön kehitystä maailmalla, eikä lehdellä olevan tiedon valossa voi muuta kuin onnitella Maavoimia hyvästä ehdokkaasta tykistöhankkeen loppusuoralle, parhaasta mitä länsimarkkinoilla Suomen käyttöön soveltuvasta arsenaalista löytyy!. 39 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ETELÄKOREALAINEN K9 THUNDER. Keväästä 2015 meneillään ollut Maavoimien raskaan 155 mm itseliikkuvan tykistökaluston hankintahanke on edennyt kesällä 2016 niin pitkälle, että tarjolla oleva kalustovalikoima on selvitetty
KUVAT: REPUBLIC OF KOREA ARMED FORCES K9 -PATTERI MARSSILLA. Panssaroidun K9 Thunder -telakanuunan valmistamisen taustalla on laaja kokemus itsevetävän 155 mm K55/K55A1-kaluston lisenssivalmistuksesta, modernisaatiosta ja käytöstä. Saatujen testitulosten ja neuvoteltujen hankintaehtojen perusteella lopullisen päätöksen asiasta tekee vuodenvaihteen jälkeen puolustusministeri Jussi Niinistö. 40 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A H ankintaprosessi on tällä hetkellä kesken: Maavoimat neuvottelee siitä, millaisilla ehdoilla vain vähän käytettyjä K9-panssarihaupitseja olisi saatavilla Etelä-Korean asevoimien varmuusvarastoista. Jos hankinta etenee suunnitellulla tavalla, niin varusmieskoulutus uudella kalustolla päästään aloittamaan muutaman vuoden kuluttua. Toinen taustavaikutin oman uuden telakanuunan kehittämisessä oli kantama-alivoima pohjoiskorealaiseen 170 mm M1978/M1989 (Koksan) -telakanuunaan, jonka kantama on 40–60 kilometriä. Koreat ovat yhä sodassa keskenään, ja . Koska hanke on vielä kesken, palaamme sen etenemiseen tulevissa numeroissamme. Mutta katsotaanpa, mil lainen salamanisku 155 mm 52L K9 Thunder on paperilla ja minkälaista tavaraa Etelä-Korea pystyy tarjoilemaan asiakkailleen. n Puolustusministeri Jussi Niinistö.. Etelä-Koreassa oli syntynyt selkeä käsitys siitä, ettei vanhan pitkään palvelleen amerikkalaisen M109-panssarihaupitsin pohjalta pysty tekemään järkevästi modernimpaa, pidemmän kantaman ja suuremman tulinopeuden pidempiputkista 52 pituuskaliiperin evoluutiota. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN . Tarkoituksena olisi tutustua kalustoon koeammuntojen yhteydessä jo tänä syksynä. Hanwha Techwin 155 mm 52L K9 Thunder Suomea kiinnostavan itseliikkuvan 155 mm:n kanuunan kehitystyö alkoi vuonna 1989. Valmistajansa mukaan K9 -panssarihaupitsi jättää tehokkaan moottorin ja kehittyneen tela-alustansa ansiosta monet modernit taistelupanssarivaunutkin nielemään pölyä niin tasaisella kuin maastossakin. K9 Thunder -panssarihaupitsi on tulossa Puolustusvoimien testattavaksi ja koeammuttavaksi Suomeen syystalvella 2016
Kehitystyön lopputuloksena syntyi toisena maailmassa ja ensimmäisenä Aasiassa vuonna 1999 palveluskäyttöön otettu moderni itsevetävä panssaroitu 155 mm:n 52 pituuskaliiperin tykistöasejärjestelmä. K10 on maailman ensimmäinen latausvaunu, joka lataa tykin ja täyttää itsensä uudella tuliannoksella täysin automaattisesti. Esimerkiksi ruotsalaisten tarjoamassa ratkaisussa panokset olisivat menneet uusiksi.. Etelä-Korea on tilannut niitä yhteensä 1 136 kappaletta, Turkki 350 ja Intia 100. Lisäksi K9 on vahva ehdokas Norjan M109A3GN-panssarihaupitsin korvaajaksi. Korealainen järjestelmä mahdollistaa meillä nykyisin käytössä olevien 155 mm:n ampumatarvikkeiden käytön. K9 Thunder on tuotantomäärältään maailman valmistetuin moderni länsimaalainen 155 mm:n 52 pituuskaliiperin panssaroitu telatykki. 41 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 maiden rajalla käydään säännöllisin väliajoin tykistövuoropuhelua, jossa ei aina ole vältytty ihmisuhreilta. K9-tela-alustan kehityksessä päädyttiin klassiseen, amerikkalaisesta 100-sarjasta ja neuvostoliittolaisesta ”kukkasarjasta” (muun muassa Suomen 122PsH74-panssarihaupitsi, Gvozdika, neilikka) tuttuun konseptiin: moottori, vaihteisto ja voimansiirto ovat rungon etuosassa ja 360° kääntyvä tykkitorni rungon takaosassa. Korean niemimaan hankalan ja vuoristoisen maaston takia ten K9:n alustalle rakennettu K10-latausvaunu, jonka panssaroidulla ammuskuljettimella varustettu ampumatarvikkeiden latausjärjestelmä voi täydentää K9 tuliannosta 12 laukauksen minuuttivauhdilla myös tulen alla. Puola on tilannut 120 Thunderin alustaa käytettäväksi AHS Krab -tykistöjärjestelmänsä lavettina. Vertailun vuoksi saksalaisen Panzerhaubitze 2000 (PzH 2000) -panssarihaupitsin kokonaistuotanto on vain 319 järjestelmää, mikä johtuu asevoimien vahvuuksien alasajosta Euroopassa kylmän sodan päätyttyä 1990ja 2000-luvuilla
Suojaa ja tulivoimaa Valtaosaa moderneista panssarihaupitseista ei ole tarkoitettu etulinjaan, ja ne onkin panssaroitu vain kiväärikaliiperiaseiden tulta ja sirpaleita vastaan, mutta K9 on suojattu hieman tuhdimmin. Tämä lisää samalla tietysti myös sen taistelunkestävyyttä vastatykistötulessa tai ilmauhkaa vastaan. n M109 -panssarihaupitsin alustalle kehitetty tulenjohtoja komentovaunu K77.. Samasta syystä vain 47 tonnin panssarihaupitsiin valittiin tehokas 1 000 hv:n kahdeksansylinterinen nestejäähdytteinen MTU MT 881 Ka-500 -dieselmoottori. 42 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A lapyörästössä päätettiin käyttää kehittynyttä hydropneumaattista jousitusta kaikissa telapyörissä. S&T Dynamics X1100-5A3 -vaihteisto kehitettiin M1 Abrams -taistelupanssarivaunun vaihteiston pohjalta. Painavammassa saksalaisessa 55 tonnin PzH 2000 -panssarihaupitsisissa käytetään samaa moottoria. Lopputuloksena on suhteellisen kompakti ja kevyehkö, erittäin maastokelpoinen ja länsimarkkinoiden ärhäkin raskaan panssarihaupitsin tela-alusta, jota puolalaiset eivät valinneet oman AHS Krab -tykkinsä alustaksi aivan turhan takia. Pääaseeksi valittiin Naton JBMoU-ballistiikkaaie sopimuksen mukainen 155 mm:n 52 pituuskaliiperin ja 23 litran panoskammion Hynda Wia -kanuuna. Hynda Wia on eräänlainen Etelä-Korean Tampella eli paikallinen kranaatinheitinja tykkijärjestelmien monopolivalmistaja, joka on vuosien saatossa ensin valmistanut lisenssillä johtavien länsimaisten tykkivalmistajien tuotteita, moderniK9:N MAKSIMINOPEUS ON 67 KM/H JA TOIMINTAETÄISYYS ILMAN POLTTOAINETÄYDENNYSTÄ 480 KILOMETRIÄ. K9:n maksiminopeus on 67 km/h ja toimintaetäisyys ilman polttoainetäydennystä 480 kilometriä. K9:ssä on viiden hengen miehistö: johtaja, ajaja, suuntaaja ja kaksi lataajaa. Vaihteita löytyy neljä eteen ja kaksi taakse. Sen suojaus kestää 14,5 mm raskaan KPV-konekiväärin panssarin läpäisevät ampumatarvikkeetkin
Am30 sekunnin kuluttua liikkeen lakkaamisesta ja ollessaan pysähdyksissä 30 sekunnin kuluttua tulikomennon vastaanottamista. Eteläkorealaisilla on samanlainen kokonaisvaltainen laatukäsitys kuin japanilaisillakin, mikä näkyy valtioiden suunnittelemissa ja valmistamissa asejärjestelmissä siten, että myös yksityiskohdat, joilla ei ole mitään vaikutusta suorituskykyyn tai käyttävyyteen, on yleensä valmistettu aivan yhtä laadukkaasti kuin kaikkein kriittisimmätkin kohdat. K9:n poikkeuksellisen hyvä vientimenestys on merkki siitä, että se on aasialaisella perinpohjaisuudella tehty laatutuote, jonka lastentaudit on jo ehditty korjata. Taisteluannos on 48 ammusta ja 48 panosta. Lisäksi korkeasta automaatioasteestaan ja suorituskyvystään huolimatta se on riittävän toimintavarma ja sopii hyvin myös vain varusmiesja reserviläiskoulutuksen saaneelle henkilöstölle. Suomen Sotilaan saamien tietojen mukaan K9 Thunder on luultavasti onnistunein moderni länsimaalainen 155 mm:n panssarihaupitsi. Jos sillä ei ole hintavaikutusta muun teollisuuden tuottaessa muutenkin tietyt laatustandardit täyttävää tavaraa, ei siitä ole haittaakaan. K9 pystyy siis yksittäisenkin panssarihaupitsin tasolla täysin itsenäiseen ja omavaraiseen toimintaan, kunhan se saa ulkopuolisista lähteistä maalitiedot. Kantama on perusampumatarvikkeilla 30 000 metriä, perävirtausyksiköillä varustetuilla pidennetyn kantaman ammuksilla 38 000–41 600 metriä ja rakettiavusteisilla pidennetyn kantaman ammuksilla 52 000–56 000 metriä. Homogeeninen ja itsenäinen Jos asejärjestelmä on suojattu ja maastoliikkuva, olisi myös ammushuollon tärkeää pysyä samassa rytmissä. mushuollon tulisi olla yhtä liikkuva ja taistelunkestävä kuin asejärjestelmänkin. Automaattinen ammunnanhallinta mahdollistaa myös nk. Oleellista on järjestelmän kyky irtautua tuliasemasta 30 sekunnissa tulitehtävän päättymisestä (shoot and scoot). K9:n kanssa samaa alustaa käyttävä K10-latausvaunu voi automaattisesti täydentää panssarihaupitsin 155 mm:n tuliannoksen noin 10 minuutissa. Lisäksi panssarihaupitsissa on 12,7 mm:n (.50) raskas it-konekivääri, jonka vaunuun mahtuu 500 laukausta. 43 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 soinut niitä ja siirtynyt loppujen lopuksi omien tykkien suunnitteluun ja valmistukseen. Korotuskulmat ovat -2,5…+70 astetta, ja sivusuunnassa voidaan ampua 360° sektorissa. MRSI-tuliryöppyammunnan, jolloin saadaan useampi kranaatti samasta putkesta yhdenaikaisesti maaliin muuttamalla laukausten välillä panosta ja/tai aseen korotuskulmaa. Sen normaali tulinopeus on kuusi laukausta minuutissa (kolmen minuutin ajan) ja jatkuva tulinopeus kaksi laukausta minuutissa. Siinä on onnistuttu yhdistämään markkinoiden huippua oleva tulinopeus, tarkkuus ja kantama keveään, kompaktiin ja maastokelpoiseen tela-alustaan. K9 on varustettu kehittyneillä paikannusja ammunnanhallintajärjestelmillä, joiden ansiosta se pystyy aloittamaan ammunnan. Kanuunan tai – kuten englanninkielisessä maailmassa nykyään kutsutaan – haupitsin (Suomessa käytetty aikaisemmin myös nimitystä kanuuna-haupitsi) korkein hetkellinen tulinopeus on kolme laukausta 15 sekunnissa. K9-panssarihaupitsissa ammukset ladataan automaattisesti ja ajopanokset käsin. K10latausvaunu kuljettaa mukanaan 104 ammusta ja 104 panosta. Käytettyä panssarihaupitsia hankittaessa kannattaa myös pitää mielessä, että esimerkiksi kaikki tarjolla olleet saksalaiset PzH 2000:t on jo myyty pois itäisen Keski-Euroopan valtioihin, kun taas K9:ää lienee …K9 THUNDER ON LUULTAVASTI ONNISTUNEIN MODERNI LÄNSIMAALAINEN 155 MM:N PANSSARIHAUPITSI
Etelä-Korean K9-panssarihaupitsit osallistuivat Pohjois-Korean vastaisen rajan yli tapahtuneseen Yeonpyeongin laukaukset -tykistökaksintaisteluun marraskuussa 2010, ja Turkin asevoimien kansalliset T-155 Firtina -versiot ovat osallistuneet taistelutoimiin Turkin ja Irakin rajalla vuosina 2007–2008 sekä Turkin ja Syyrian rajalla vuosina 2012 ja 2016. Tulevien jatkohankintojen kannalta K9 on eräs niitä harvoja moderneja länsimaalaisia 155 mm:n panssarihaupitseja, joiden uustuotanto tulee jatkumaan seuraavallakin vuosikymmenellä. Suomen Sotilas esittelee nykyisen ja seuraavan sukupolven kansainvälisen tykistökalustotarjonnan seuraavissa numeroissa. 44 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A tarjolla suomalaishankinnan jälkeenkin. Aika näyttää, riittääkö Suomessa poliittista tahtoa antaa riittävästi rahaa telavetoiseen tulevaisuuteen. K-9:stä kehitetään täysin automatisoidulla tornilla varustettua kauko-ohjattua versiota tykistökaksintaisteluja varten, jonka vain kahden hengen miehistöä tarvitaan ainoastaan vaunun ajamiseen tuliasemiin. Ilman näkeviä silmiä, toimivia viestiyhteyksiä ja määrällisesti sekä laadullisesti riittävää ampumatarviketta parhaimmastakaan panssarihaupitsista ei saa irti kaikkea sitä, mihin se pystyy. Kerromme myös erilaisista ampumatarvikkeista, tulenjohtojärjestelmistä ja muista tykistöjärjestelmän ja tulivaikutuksen elementeistä sekä ballistisesta suojasta asiantuntevasti, suomeksi, Suomen sotilaille, vain Suomen Sotilaassa. K9 Thunder -kalustohankinnan myötä tykistömme suurimmiksi haasteiksi nousevat kysymykset, jotka jäävät itse panssarihaupitsikaluston ulkopuolelle: koulutus, ampumatarvikkeet, tiedustelu ja tulenjohto. Tykistön kehitys ei tule pysähtymään siihenkään, vaan aikanaan lännessä solmitaan seuraava JBMoU-ballistiikka-aiesopimus ja siirrytään vielä suorituskykyisemmän kaluston valmistukseen ja käyttöön. Lopulta kokonaisuus ratkaisee. Taistelussa testattu ja opittu K9 Thunder on ollut mukana myös tositoimissa. …SOPII HYVIN MYÖS VAIN VARUSMIESJA RESERVILÄISKOULUTUKSEN SAANEELLE HENKILÖSTÖLLE.. EteläKorealla on itselläänkin jatkossa käyttöä tykistölle, samalla kun maailmalla ilmapiiri kuumenee, ja kenttätykistöjärjestelmät ovat kaikkialla maailmassa uudistamisen tarpeessa. Siitä huolimatta, että K9 Thunder edustaa 1990-luvun Naton JBMoU-ballistiikka-aiesopimukseen perustuvan 1990ja 2000-luvun länsimaisen panssarihaupitsikaluston parhaimmistoa, se ei ole mikään ihmease, eikä tykistön kehitys ole pysähtynyt sen tasolle. 2010ja 2020-luvun uusilla venäläisillä 152 mm:n telalavettisella 2S35 Koalitsija-SVja ajoneuvolavettisella 2S35 Koalitsija-SV-KŠ -panssarihaupitseilla on vielä korkeampi suorituskyky: tulinopeus on 16 ls/min, kantama jopa 70 kilometriä ja tuliannos 70 laukausta
Kummallakin näistä alueista ajoittaiset tykistökaksintaistelut ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Lisäksi Etelä-Koreaan on sijoitettu pysyvästi 28 500 amerikkalaissotilasta (maavoimat 19 200, merivoimat UKKOSTA KOREASTA . Kylmän sodan laajamittaisin sotilaallinen konflikti, 25.6.1950–27.7.1953 käyty Korean sota, ei ole vieläkään päättynyt: sotaa edeltävään rajaan perustuvasta aseleposopimuksesta huolimatta Pohjoisja Etelä-Korea ovat edelleenkin juridisesti sotatilassa. Ei siis ole ihme, että Intian, Pakistanin ja kummankin Korean tykistöt ovat niin kalustoltaan kuin taktiikaltaan maailman huippua. KUVAT: REPUBLIC OF KOREA ARMED FORCES Eteläkorealainen aseteollisuus ja sen tuotteet ovat Suomessa heikosti tunnettuja. 45 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 M aailmassa on paikkoja, joissa rauhasta huolimatta sota on vahvasti ilmassa. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN . Tykistön kannalta maailman vahvimpia kriisipesäkkeitä ovat Intian ja Pakistanin kiistan kohteena oleva Kashmirin alue sekä 38° leveyspiirillä sijaitseva Pohjoisja Etelä-Korean 250 kilometrin pituinen raja. Kummassakin Koreassa yhteiskunta on vahvasti militarisoitu. Korean niemimaan sotilaallinen vastakkainasettelu ja EteläKorean talousihme ovat taas tutumpia, ja näiden kahden tekijän seurauksena maahan onkin kehittynyt modernia kalustoa suunnitteleva ja valmistava aseteollisuus.. Vaikka on mainitsemattakin selvää, että eteläkorealaisten elämä on vapaampaa, vauraampaa ja muutoinkin parempaa kuin pohjoisen omituisessa sulkeutuneessa diktatuurissa, voi kummassakin maassa julkinen positiivinen kannanotto toisen Korean asioista johtaa vankeusrangaistukseen. Etelä-Korealla on 49 miljoonaa asukasta ja 628 000 sotilaan rauhan ajan asevoimat (maavoimat 495 000, merivoimat 70 000, ilmavoimat 65 000 ja puolisotilaalliset joukot 4 500 000). Reservissä asevoimissa on 4 500 000 ja puolisotilaallisissa joukoissa 3 000 000 henkeä. Yli 63 vuoden vastakkainasettelu näkyy kummankin maan arjessa. Veljet vastakkain 25 miljoonan asukkaan Pohjois-Korealla on 1 190 000 sotilaan vahvuiset rauhan ajan asevoimat (maavoimat 1 020 000, merivoimat 60 000, ilmavoimat 110 000 ja puolisotilaalliset joukot 189 000) ja reservissä asevoimissa on 600 000 ja puolisotilaallisissa joukoissa 5 700 000 henkeä
Sodan tuloksena alueen valtiot päätyivät enimmäkseen joko Yhdysvaltojen tai Neuvostoliiton johtamiin leireihin, eli jälleenrakennukseen ja teollistamiseen vaikuttavat päätökset tehtiin aluksi Moskovassa ja Washingtonissa. Näiden yritysten kehitystä ohjattiin tiivisti ja suunnitelmallisesti valtiollisella tasolla. Todellisuudessa ehkä jopa merkittävin ja usein eurooppalaisessa lintukodossa unohdettu tekijä Aasian talousihmeen takana on kylmän sodan aikainen suurvaltapolitiikka. Aluksi Korean sodan jälkeen EteläKorean asevoimat käyttivät amerikkalaiskalustoa. Kummankin Korean asevoimien ytimen muodostavat maavoimat, joissa on runsaasti tykistöä. Samaa voisi todeta myös vaikkapa varsin hyvinvoivasta mutta kovin epätasa-arvoisesta nykypäivän Singaporesta. Näin syntyivät joko sukutai klaaniomisteiset ja/tai kiinteään kumppanuussuhteeseen perustuvat suuryritykset: japanilaiset zaibatsut ja keiretsut sekä eteläkorealaiset chaebolit. Demokratia oli näissä maissa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä lähinnä päälleliimattua; sille ei ollut perinteitä, ja se oli myös kovin erilaista länsieurooppalaiseen demokratiakuvaan rinnastettuna. Nykyisen Etelä-Korean presidentin Park Geunhyen isän, alun perin verettömän sotilasvallankaappauksen avulla valtaan nousseen kenraalimajurin ja sittemmin vaaleilla valitun presidentin Park Chungheen valtakaudella 1961– 1979 tiukan ”teollistamisdiktatuurin” aikana maan bruttokansantuote henkeä kohti nousi 72 dollarista kaksikymmentäkertaiseksi, joskin kansalaisvapauksien kustannuksella. Historiallisena jäänteenä Korean sodasta Etelä-Korean asevoimat ovat tänäkin päivänä maahan sijoitettujen amerikkalaisjoukkojen komentajan, tätä nykyä kenraali Vincent Keith Brooksin, alaisuudessa. Teollistamisdiktatuuri Jos Japanissa prosessi toteutettiin demokraattisen viitekehyksen puitteissa, niin Etelä-Koreassa mentiin askelta pidemmälle. Yhdysvallat tarjosi liittolaisilleen uusinta teknologiaa ja pääsyn omille kotimarkkinoilleen. Esikuvina olivat muuten Stalinin ajan Neuvostoliiton suunnitelmatalouden ensimmäiset viisivuotissuunnitelmat. Viime vuosikymmeninä Etelä-Korea on siirtynyt kansallisesti kehitetyn kaluston käyttöön. Kylmän sodan tuotteet Yleensä Japanin, Etelä-Korean, Taiwanin ja muiden alueen valtioiden talousihme – maailman parhaimmistoon kuuluvan korkeateknologisen vientiteollisuuden luominen lähes tyhjästä – selitetään halvan ja koulutetun työvoiman sekä korkean aasialaisen työmoraalin tarjoamilla kilpailueduilla. 46 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A sarivaunua, Doosan Group K21 -rynnäkköpanssarivaunua ja tietysti Hanwha Techwin 155 mm 52L K9 Thunder -panssaroitua telatykkiä. Etelä-Koreassa kehityskulku käynnistyi vuosikymmentä myöhemmin 1960-luvulla. Kokemuksen ja osaamisen kertyessä tuotteiden laatu parani. Aasian talouskasvajat eivät suostuneetkaan 250, ilmavoimat 8 800 ja merijalkaväki 250). Aluksi Aasian maiden teollisuus toimitti vauraiden länsimaiden markkinoille massatuotteita, joiden ainoana kilpailuetuna oli selkeästi edullisempi hinta. Kahden Korean välistä vastakkainasettelua kuvaa se, että pohjoiskorealaiset agentit yrittivät murhata presidentti Park Chung-heen kahdesti, ensin vuonna 1968 ja sitten 1971. Maan teollisuuden, ja varsinkin sen korkeateknologisen sektorin kehittyessä tapahtui siirtyminen amerikkalaiskaluston lisenssivalmistukseen ja kansalliseen modernisointiin. Toisen maailmansodan jälkeen Aasia oli aivan yhtä raunioina kuin mannerEurooppakin, minkä lisäksi alueen valtiot olivat ennen sotaa miltei kokonaan maatalousyhteiskuntia tai vain maltillisesti teollistuneita. Japanin uudelleenteollistaminen käyn nistyi vasta 1950-luvulla Korean sodan puhjettua, kun Yhdysvallat päätti parantaa entisen vihollisensa ja uuden liittolaisensa yhteiskunnallista vakautta… ja sotapotentiaalia. Pohjois-Korealla on 8 500 vedettävää ja itsevetävää tykkiä, 5 100 tykistöraketinheitintä ja 7 500 kranaatinheitintä. Eräinä Etelä-Korean aseteollisuuden saavutuksina voidaan pitää esimerkiksi erittäin modernia Hyundai Rotem K2 Black Panther -taistelupans. Japani ja Korea puolestaan valjastivat prosessiin edullisen, koulutetun ja motivoituneen työvoimansa ja alistivat koko teollistamisprosessin keskitetylle suunnitelmalliselle johtamiskoneistolle. Etelä-Korealla on 3 500 vedettävää ja yli 1 353 itseliikkuvaa tykkiä, 185 tykistöraketinheitintä ja 6 000 kranaatinheitintä. Etelä-Korean amerikkalaisjoukkojen tykistö koostuu panssariprikaatin M109-panssarihaupitseista sekä tykistöprikaatin M270-tykistöraketinheittimistä
Kun tätä samaa teollistumisprosessia tarkastellaan Etelä-Korean aseteollisuuden puitteissa, niin 1990-luvulle saakka maan aseteollisuus valmisti lisenssillä amerikkalaiskalustoa, mutta 1990-luvulta lähtien se on siirtynyt kansallisen kaluston suunnitteluun ja valmistukseen. Kasvavan omavaraisen perustutkimuksen ja teknologiakehityksen sekä alun alkaenkin paremman laatuosaamisen myötä Aasian maiden teollisuus on tänä päivänä maailman huippua. Sama prosessi toistuu myös panssarihaupitsien osalta: 1 040:n alun perin amerikkalaiseen M109A2-panssarihaupitsiin perustuvan kansallisen K55/K55A1-evoluution lisenssivalmistus vaihtui vuonna 1989 omavaraisen ERÄÄNÄ ETELÄ-KOREAN ASETEOLLISUUDEN SAAVUTUKSENA VOIDAAN PITÄÄ ESIMERKIKSI ERITTÄIN MODERNIA HYUNDAI ROTEM K2 BLACK PANTHER -TAISTELUPANSSARIVAUNUA. K1ja K2-vaunujen suurimpana erona on se, että jälkimmäinen on eteläkorealaisten suunnittelema, ja vaikka siinä käytetään ulkomaalaisia komponentteja ja alijärjestelmiä, niiden integrointi on kansallista. Aasialaisen talousihmeen resepti on yhteinen kaikille alueen valtiolle: ensin valmistetaan halpoja jakoavaimia ja trikoota, sitten välivaiheiden myötä 40–50 vuoden kuluttua tarjotaan maailman parhaimmistoon kuuluvia korkeateknologisia tuotteita. Kiinalaisen kauppadelegaation edustajan kommentti noin kymmenen vuoden takaa on kuvaava: – Uskon, että Eurooppa tulee säilymään kiinnostavana ja kilpailukykyisenä turismin kohteena.. On myös hyvä huomata, että aasialaisten menestyjämaiden talouksissa sotateollisuus toimii siviiliteollisuuden ja markkinoiden ehdoilla eikä päinvastoin… Aamuraikkauden mailla Etelä-Korean asevoimien panssarikalusto koostui vielä 1970-luvulla amerikkalaisista M47ja M48 Patton -taistelupanssarivaunuista, jotka olivat alivoimaisia Pohjois-Korean modernimmalle panssarikalustolle. Loppujen lopuksi amerikkalaisen M1 Abrams -taistelupanssarivaunun pohjalta suunniteltiin kansallinen K1-taistelupanssarivaunu, jota valmistettiin Etelä-Koreassa vuosina 1985–2010 eri versioina. Olisiko tässä opittavaa meille länsimaiden nyttässä-ja-heti-kvartaalitaloustoimijoille. Seuraavassa vaiheessa Aasia tulee ohittamaan Euroopan myös asevalmistuksessa – niin innovaatioissa, laadussa, hinnassa kuin määrässäkin. 47 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 jäämään siirtomaiden kaltaisiksi halpatuotantoalustoiksi. Kohdemarkkinoiden kysyntää tutkimalla Aasian maiden teollisuus pystyi jo 1980–1990-luvuilla käyttämään samaa, alun perin länsimaista valmistusteknologiaa ja tarjoamaan edullisempia, laadukkaampia ja kuluttajien tarpeita paremmin vastaavia tuotteita. Jo tänään Euroopan ja Yhdysvaltojen parhaiden yliopistojen kampukset täyttyvät aasialaisista opiskelijoista. Väliratkaisuna panssarikalusto modernisoitiin M48A3Kja M48A5K-tasolle. Alueen eri valtiot ovat tässä prosessissa eri kehitysvaiheissa. kansallisen K9-panssarihaupitsin kehittämiseen. Vuonna 1995 alettiin kehittää jo täysin omavaraista kansallista K2 Black Panther -taistelupanssarivaunua, joka tuli palveluskäyttöön vuonna 2014
Tykistö tappaa, jalkaväki ryöstää ruumiit, tapaavat tykkimiehet lohkoa. Onko uusi vuosi telavetoinen. Ilma-aseen kiistattomasta merkityksestä huolimatta kaikissa 1900ja 2000-luvun aseellisissa konflikteissa juuri epäsuora tuli on aiheuttanut noin 80 % elävän voiman ja kaluston tappioista taistelukentällä. Mutta mikä on tykistön tulevaisuus Suomessa. 48 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A SUOMEN KENTTÄTYKISTÖN Kenttätykistöä ja yleensäkin epäsuoraa tulta kutsutaan taistelukentän valtiaaksi, sodan punaiseksi jumalaksi tai sotatantereen kuningattareksi. Toki parasta jälkeä on syntynyt, kun tuhoa on tuotettu yhdessä ilma-aseen ja tuettavan maavoiman kanssa. Itsevetävä tulevaisuus?
Tykistösuurvalta Suomi Kuluvan vuosituhannen alussa IISS-tutkimuslaitos väitti, että Suomessa olisi läntisen Euroopan suurin tykistö: 1 389 tykkiä ja raskasta kranaatinheitintä vuonna 2008. Kyse on järjestelmästä ja sen niveltämisestä tukemaan sotavoimaa kokonaisuutena taistelussa. Sama tutkimuslaitos teki vuonna 2016 The Military Balance -raportin, jonka mukaan Suomella oli Maavoimissa enää 647 tykkiä, raskasta 120 mm:n kranaatinheitintä ja raskasta raketinheitintä. Kenttätykistö muodostaa yhdessä perinteisten aktiotykkien sekä kranaatinja raketinheitinten kanssa maavoimien tulivoiman perustan – maasodankäynnin selkärangan – jota ilman ei voi taistella järkevästi. Puolustusvoimat on ilmoittanut, että hankitalistalla on itseliikkuva järjestelmä eli telatai pyöräalustainen 155 mm:n raskas tykki. 152 mm:n telakanuunat 152TELAK91 poistettiin varauksesta vuonna 2014. . Eivätkö olemassa olevat kenttätykit hoida tehtäväänsä jatkossakin. 49 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 K enttätykistö ei ole pelkkiä tykkejä. Tykistön suuri määrä perustui Puolustusvoimien suureen sodan ajan miesvahvuuteen sekä siihen, että Venäjän tykistön kalustovahvuus oli noin 26 000 putkea. Merivoimien rannikkotykistössä oli vielä 102 tykkiä lisää. Jatko riippuukin täysin tulevaisuuden rahoituskehyksistä, jotka eivät Maavoimien puolella ruusuja lupaile. Varoja hankintaan on käytettävissä 100 miljoonaa euroa. Lähteenä raporttiin kannattaa kuitenkin suhtautua epäillen. Miltä perinteisten aktiotykkien tulevaisuus sitten näyttää. IISS:n luvuista puuttuivat 122 mm:n 122RAKH89 M1 -raketinheittimet sekä vedettävät 152K89-kanuunat. Tarvitaan viesti-infra eli johtamisjärjestelmä, jolla luodaan yhteydet tulikomentojen ja tilannetiedon välittämiseen, logistiikka, näkevät silmät ja aistivat sensorit johtamaan tulta, ja mikä tärkeintä, koko järjestelmän ydin, tehokas ampumatarvikelajitelma. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN . Mistä on siis kysymys. KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT KENTTÄTYKISTÖ MUODOSTAA YHDESSÄ PERINTEISTEN AKTIOTYKKIEN SEKÄ KRANAATINJA RAKETINHEITINTEN KANSSA MAAVOIMIEN TULIVOIMAN PERUSTAN – MAASODANKÄYNNIN SELKÄRANGAN.. Mihin tarvitaan uutta ja minkälaista
Siksi hyväkin vanha tykki saattaa muuttua kuolleeksi kuormaksi, jos sen panos–tehokkuus-suhde ei kasva muutosten mukana. Käytettävissä olevat kriisiajan ampumatarvikevarastot ovat myös tärkeä tekijä. Uusien kranaattien, panosten ja sytyttimien hankinta SA-varaukseen maksaa saman verran kuin itse aseet, joten ei ole välttämättä järkevää suunnata rajallisia varoja vanhaan kalustoon, vaan harkita samalla koko järjestelmän vaihtamista kustannustehokkaampaan modernimpaan ratkaisuun. Tykit vanhenevat melkeinpä hitaimmin kaikista aseista, mutta toimintaympäristön muutos saattaa asettaa niille uusia vaatimuksia. Kun tulivoiman kasvu pakottaa hajauttamaan tuliasemat ja vaihtamaan tuliasemaa nopeasti, vaaditaan tykeiltäkin lisää liikkuvuutta, kantamaa, tulivoimaa ja suojaa sekä tietysti entistä parempaa johdettavuutta. Mutta hyvänkin tykin putki kuluu joka laukauksella ja on ajoittain vaihdettava uuteen. Tukeville asejärjestelmille, kuten epäsuoralle tulituelle, saattaa tulla uusia vaatimuksia, kun taktiikkaa joudutaan muuttamaan tai siirrytään vaikkapa uuteen taistelutapaan. Joskus vanhallakin lavetilla voidaan tehdä vielä täysi työ, kun sitä tukeva järjestelmä, kuten ampumatarvikkeet tai vaikkapa johtamisyhteydet, vain vaihdetaan. Myös lukkokoneisto sekä hidastinja palautuslaitteet vaativat huoltoa ja varaosia. Koko järjestelmä – eivät pelkästään tykit – joutuvat uusien haasteiden eteen. Kalustoa on melko paljon. SA-vahvuuksien pienentäminen on tuonut tykkimiehille lisäaikaa, sillä poistuvien joukkojen ammukset on voitu kohdentaa jäljelle jääville yksiköille. Ilmoituksiinkin kannnattaa suhtautua varauksella, koska niissä tahtoo olla usein päivittämättömiä ja jopa ristiriitaisia tietoja, mutta yllä olevat luvut antavat joka tapauksessa ainakin mittakaavan siitä, mitä varastoissamme on. Kaikella on aikansa Kuten mikä tahansa asejärjestelmä, kenttätykistökin vanhenee sekä mekaanisen kulumisen että teknisen kehityksen myötä. Huollon, viestiyhteyksien ja tulenjohdon on kasvettava vastaamaan uusia vaatimuksia. Kun ne loppuvat, loppuu samalla kaluston sodan ajan (SA) käyttöarvo. 122 RAKH 89 M1. Nykyiset aseet voivat olla alun perin vain rajalliselle käyttöajalle tarkoitettuja välikauden hankintoja. 50 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Puolustusvoimien 1.1.2016 antaman Wienin sopimuksen mukaisen ilmoituksen mukaan vahvuutemme on yhteensä 1 566 tykkiä, raskasta 120 mm:n kranaatinheitintä ja raketinheitintä: • 120 mm:n kranaatinheittimiä, joista pieni osa on mekanisoitu telakuorma-autoalustalle, on 698 • 122 mm:n haupitseja (122H63) on 471 • 122 mm:n raketinheittimiä on 34 • 122 mm:n panssarihaupitseja (122PSH74) on 72 • 130 mm:n kanuunoita (130K54) on 76 • 152 mm:n kanuunoita (152K89) on 24 • 155 mm:n kanuunoita on 132 • M270 MLRS -raskaita raketinheittimiä on 41 ja • Patria XA-361 AMOS -kranaatinheitinpanssariajoneuvoja on 18 (kussakin kaksi 120 mm:n putkea = 36x120 mm KRH). Mihin Puolustusvoimat tarvitsee uutta tykistöä, kun vanhaakin on yllin kyllin. Itse tykki on koko tykistöjärjestelmän osista halvimpia, SA-VAHVUUKSIEN PIENENTÄMINEN ON TUONUT TYKKIMIEHILLE LISÄAIKAA, SILLÄ POISTUVIEN JOUKKOJEN AMMUKSET ON VOITU KOHDENTAA JÄLJELLE JÄÄVILLE YKSIKÖILLE
51 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 298 RsRakH 06 155 K 83 97 152 TelaK 91 122 PsH 74 122 H 63 152 K 89 155 K 98 130 K 54 KENTTÄTYKISTÖMME NYKYISTÄ KALUSTOA
Vastustajalle aiheutetaan lakkaamatta tappiota sen koko syvyydeltä niin sivustoilta kuin selustastakin, mikä vaatii omilta resursseilta ja tulenkäytöltä suurempaa liikkuvuutta, pidempää kantavuutta ja tarkempaa tulta. Vallalla on liikkuvampi taistelutapa, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa liikkeen koko syvyydessä. Raketinheittimien kantama on korkeimmillaan 150–300 kilometriä ja tykistöohjusten – käytännössä hyötykuorman massasta riippuen – jopa 500 kilometriä. Samalla tulivoima on kasvanut. Suurvallat kehittelevät samaan aikaan konventionaalisia taistelukärkiä mannertenväliseen ohjusaseeseen. Myös maataistelujen luonne on muuttunut: kaksiulotteisesta taistelukentästä on siirrytty lopullisesti kolmiulotteiseen taistelutilaan. 52 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A koska kullekin käytössä olevalle tykille joudutaan ylläpitämään huomattavia kriisiajan ampumatarvikkeiden valmiusvarastoja normaalisti koulutuksessa kuluvien ampumatarvikkeiden lisäksi. Vaikka ampumatarvikkeita varastossa vielä olisikin, maksaa niidenkin varastointi. Nopeammin, enemmän, pidemmälle ja tarkemmin Kenttätykistön kehitys on kiihtynyt merkittävästi 1990ja 2000-luvulla niin tykkien kuin ampumatarvikkeidenkin osalta. Tykin ja sen ampumatarvikkeiden yhdistelmää voisikin verrata vanhaan henkilöautoon. Jossain vaiheessa sitä ei enää kannata ylläpitää ja siitä on luovuttava. Koska kaikkien näiden järjestelmien tulivoimaa voidaan käyttää keskitetysti tiedustelun antaman yhtenäisen 122-MILLINEN VEDETTÄVÄ HAUPITSI 122 H 63 TULIASEMASSA. Tulevaisuudessa voidaan vaikuttaa ilman lentävää miehitettyä ilma-alusta nopeasti, tarkasti ja erittäin tehokkaasti mihin tahansa. Vanhoja kranaatteja voidaan kunnostaa, mutta panoksilla on rajallinen käyttöaika, jonka jälkeen ne on hävitettävä. Vaikka kranaatinheitinten kantama on parhaimmillaankin 10 kilometriä tai alle, kenttätykistön kantama on noussut 30–40 kilometristä jopa 50–70 kilometriin. Vanhan ja tutun jo 1990-luvulla maksetun tykin sekä sen ampumatarvikkeiden käyttö-, huoltoja ylläpitokulut muodostuvat helposti suuremmiksi kuin uuden vastaavan tai paremman tykin hankinta ampumatarvikkeineen. Näin on varsinkin, jos vanhaan tykkiin ei saada enää modernimpaa ampumatarviketta ja sen tulivoima, kantama ja tarkkuus eivät kasva vaatimusten noustessa. Etualalla 122-milliset kranaatit, joiden kärkeen on on jo asennettu sytyttimet. Aukeaman oikean sivun kuvassa panoksia kootaan hylsyihin.. Parantunut tiedustelukyky helpottaa maalien havaitsemista, ja kasvanut tulivoima varmistaa sen, että kaikki mikä havaitaan, voidaan myös tuhota
Homogeenisempaan kalustoon Nykyinen kenttätykistömme on sangen sekalaista. Kenttätykistön osalta ainoa helppo tapa reagoida tähän uuteen uhkaan on parantaa tilannekuvaa ja johdettavuutta (sensorit ja yhteydet) sekä lisätä liikkuvuutta – ja jossakin määrin myös suojaa: ajetaan kiireesti tuliasemaan, ammutaan nopeasti ja poistutaan kiireen vilkkaan ennen kuin vastustajalta tulee terveisiä paluupostissa. Suurempi tarkan tulen syvyys ja kasvanut tulivoima ovat kaksiteräinen miekka, koska samalla kun se hyödyttää meidän resurssejamme, se myöskin uhkaa niitä. Tänään Puolustusvoimien käytössä on neuvostoliittolaista/venäläistä 122 mm:n haupitsikalustoa ja myös idästä peräisin olevaa 130 mm:n ja 152 mm:n kanuunakalustoa. 152 mm:n haupitseista on jo luovuttu, ja seuraavaksi poistuvat 130 mm:n ja 152 mm:n kanuunat, kun niiden ampumatar…KENTTÄTYKISTÖN KANTAMA ON NOUSSUT 30–40 KILOMETRISTÄ JOPA 50–70 KILOMETRIIN.. Onhan kenttätykistöllämme ollut pahimmillaan kymmeniä eri tykkimalleja ja valtavasti yhteensopimattomia ammusyhdistelmiä. 53 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 tilannekuvan mukaan, tulituki kokonaisuudessaan on tänä päivänä aivan eri tasolla kuin esimerkiksi kylmän sodan päättyessä vuonna 1991. Parhaiten tämä onnistuu itsevetävällä – ainakin kevyesti suojatulla – kalustolla. Vanhat tykkimiehet lienevät eri mieltä, koska heidän aikoihinsa verrattuna meidän tykistömme ei ole kovin kirjavaa
54 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 122-MILLINEN PANSSARIHAUPITSI 122 PSH 74 ja sen johtaja “toimipisteessään” metsäisessä tuliasemassa. Suhteellisen kevyellä, kompaktilla ja uintikykyisellä yläkulmilla ammuntaan pystyvällä panssarihaupitsilla voi hankalassakin maastossa ajaa mitä yllättävämpiin tuliasemiin. Tuliasemaraivausten tarve on vähäinen, mutta vanhat telahaupitsit tarvitsevat vielä ulkopuoliset tuliasemamittaukset.
Joka tapauksessa tulivoimaa – tarkkaa, kauaskantoista ja taistelun kestävää – tarvitaan tulevaisuuden sodissa entistä enemmän. Itsevetävät Nykyisen ajoneuvotykkimme (122PSH74) käyttökokemukset ovat hyvät, ja samaa alustaa on käytössä runsaasti, joten huoltojärjestelmäkin on kunnossa. Se on kova haaste. Oiva 122-millinen haupitsi alkaa jäädä jalkoihin lyhyen kantaman ja ampumatarvikkeen tehon puolesta. Puolustusvoimista kerrotaan, että panssarihaupitsikalustoamme pystytään pitämään käytössä vielä ainakin 10 vuotta. Erikoisampumatarvikkeiden rooli kasvaa, eikä 122-milliseen vaan saa pakattua sitä, minkä 155 mm:n kranaattiin. Pari vuotta sitten uusittiin viestiyhteydet ja jokainen vaunu sai asepäätteet. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 55 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A vikkeet vähenevät ja loppuvat lähivuosina. Mekanisoitujen joukkojemme 2S1 Gvozdika (Neilikka) -panssarihaupitsin eli 122PSH74:n alusta ei ole koskaan ollut täysin riittävä ja teknisesti luotettava sen hyötykuormana olevalle torniin asennetulle varsin painavalle kanuunalle (katso vaunun koeajo Suomen Sotilaan numerosta 1/2014). Nykyaikaisen tykistön on ammuttava ”salvonsa” ja vaihdettava tuliasemaa. Jos putkimäärä laskee jyrkästi, niin miten Maavoimien toimintakyvyn perustan muodostava tulivoima aiotaan korvata muilla keinoilla. 122-millisten lisäksi operatiivisilla joukoilla ja ylijohdon tykistöllä on käytössä lehtemme tietojen mukaan (vertaa yllä olevan ilmoituksen tietoihin, jotka ovat erilaiset!) 108 kotimaista 155 mm:n vanhempaa 39 pituuskaliiperin putkella varustettua vedettävää 155K83-97-kanuunaa ja 54 uudempaa 155K98-mallia, jossa on 52 pituuskaliiperin putki. Näin erityisesti, kun kenttätykistön tuliasematoiminta hajautuu, tulen keskittäminen muuttuu vaikeammaksi ja tulitoiminnot ovat yhä lyhytkestoisempia ja tarkempia. Monien EU-maiden maavoimissa itsevetävän tykistön määrä mitataan vain muutamissa kymmenissä yksiköissä. Taisteluajatus Yleisajatuksena Suomen kenttätykistöuudistuksessa näyttää olevan se, että alueellisille joukoille jäävät 122 mm:n vedettävät 2A18 D-30 -haupitsit eli suomalaisittain 122H63 (471 yksikköä ilmoituksen mukaan). Tykit saivat asepäätteet, ja jokainen patteri paikantamisajoneuvot. Toiminta nopeutuu, kun ei tarvitse rakentaa kaapeliyhteyksiä. Ampumatoiminnassa PSH74-patteri toimii perinteisen tykistön tavoin, vetäjät vain puuttuvat. Se ei enää pelkillä perinteisillä tykeillä ja taktiikalla onnistu, sillä ne tuhotaan jo taistelun alussa. Nopeammin hanketta ei ole varaa viedä läpi, eikä välttämättä järkeäkään, koska näin ehdimme käyttämään loppuun – tai ainakin mahdollisimman loppuun – poistuvat tykit ja varsinkin niiden ampumatarvikkeet sekä jakamaan kustannukset pidemmälle ajanjaksolle. Tulen on oltava tarkkaa, oikea-aikaista ja riittävän tehokasta myös suojautunutta liikkuvaa voimaa vastaan. Näiden joukkojen julkisuudessakin laajasti esillä ollut uusi taistelumenetelmä edellytti uudistuksia, jotka vietiin läpi ALTYK-hankkeessa. Uudistaminen tulee vaatimaan vuosikymmeniä ja tarkoittaa väistämättä myös nykyisten asemäärien runsaskätistä vähentämistä. Koska osa kenttätykistöstämme vanhenee lähivuosina joka tapauksessa, nyt on sopiva aika aloittaa kokonaisuudistus ja hankkia uutta tykistöä. …TULIVOIMAA – TARKKAA, KAUASKANTOISTA JA TAISTELUN KESTÄVÄÄ – TARVITAAN TULEVAISUUDEN SODISSA ENTISTÄ ENEMMÄN.. Mikä tulee siis olemaan Puolustusvoimien aiemmin runsaslukuisen kenttätykistön putkien määrä vedettävän ja itsevetävän kaluston osalta. Asevoimien ja niiden mahdollisen itävastustajan määrävahvuudet ovat kutistuneet, taistelutapa on muuttunut, ja tykistöjärjestelmien hinta on noussut. Johdinyhteydetkin vielä rakennetaan, mutta nyt voidaan toimia pelkästään radioteitsekin. Samaan aikaan 122 mm:n sinänsä hyvä haupitsi alkaa kärsiä siitä, että sen ampumatarvikkeen kantama ja teho maalissa suhteutettuna 155 mm:n kanuunan ampumatarvikelajitelmalla saavutettavaan panos–tehokkuus-suhteeseen, on riittämätön. Vuodet ovatkin tehneet tehtävänsä, ja kyseinen tyyppi alkaa kaivata korvaajaa. Vai tarvitseeko sellaista korvata, jolla ei olisi ollut muutenkaan enää elinmahdollisuuksia tulevaisuuden taistelukentällä. Kenttätykistömme kaipaa kaliiperimäärän supistamista ja tykkimallien karsimista sekä parempaa operatiivista ja taktista liikkuvuutta. Tulevaisuus Tulevalla 155 mm:n itsevetävällä kalustolla pitäisi siis ajan myötä korvata hankinnan yhteydessä poistuvien 130 mm:n ja 152 mm:n kanuunoiden tulivoima. Ikä tietysti näkyy: asekohtainen paikannuslaitteisto puuttuu eikä omasuojaa ole. Lisäksi koko laajasta tykkikannastamme itsevetäviä 122 mm:n panssarihaupitseja (122PSH74) on enää vain 72 kappaletta. Puolustusvoimissa vallitsevan itäallergian kannalta voidaan ironisesti todeta, että kaikki nykyinen itsevetävä tykistökalustomme tulee idästä. Yllä mainitut 122H74-panssarihaupitsit muodostavat mekanisoitujen ja moottoroitujen tst-osastojen tykistön. Viimeisenkin jäärän olisi korkea aika ymmärtää, että Tali–Ihantalan seitsemän vuosikymmenen takaiset ensimmäisen maailmansodan tyyliset kenttätykistötulikeskitykset ovat auttamattomasti historiaa
Niiden vastaavat kaliiperit olivat 122 mm ja 155 mm, ja ne ovat säilyneet kautta vuosisatojen meidän päiviimme asti. Tämän väljyisen ja kevyemmän kaluston käyttö päättyi meillä kaksi vuosikymmentä sitten, ja samoin on käynyt useissa muissakin länsimaissa. Alussa tykkimestarit itse valmistivat niin putket kuin kuulatkin. Taktisilta ja teknisiltä ominaisuuksiltaan tai pikemminkin suorituskyvyltään sen enempää 152 mm:n ja 155 mm:n tykeissä kuin niiden ampumatarvikkeissakaan ei ole juurikaan eroa. Saksalaiset puolestaan päätyivät 15 cm:n (150 mm) väljyyteen. 130 mm:n väljyys sinnittelee kiinteässä, vedettävässä ja itseliikkuvassa rannikkotykistön kalustossa. Keisariajan Venäjä sai modernin tykistöteknologiansa pääasiassa Ranskalta. Idässä katsottiin kuitenkin 152 mm:n väljyys 155-millistä paremmaksi, koska kuusi tuumaa oli yleinen myös laivatykistössä. Länsimaisessa järjestelmässä oli kahdenpainoisia tykinkuulia: 12 ja 24 naulaa. Kyseisessä väljyydessä yhdistyvät optimaalisella tavalla riittävä ampumatarvikkeen taistelulataus sekä kaluston riittävän pienet ulkomitat ja paino hyvän taktisen ja operatiivisen liikkuvuuden takaamiseksi. Kysymys on vain siitä, kumpi standardi valitaan käyttöön. Putki… Pidempää kantamaa tavoiteltaessa on kasvatettava kranaatin lähtönopeutta. 56 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A T ykistön erikoisten kaliiperien juuret ovat sen alkuhistoriassa. 152/155 mm suuremmat kaliiperit (esimerkiksi 175 mm, 180 mm, 203 mm, 230 mm, 280 mm ja 320 mm) ovat käytännössä jäämässä tai jääneet pois käyKUUSITUUMAISEN VOITTOKULKU Modernin kenttätykistön kehitys keskittyy yhä enemmän idässä 152ja lännessä 155-milliseen kalustoon. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN töstä, eikä niille suunnitella uusia tykkejä. Tähän päästään pidentämällä tykin putkea, jolloin panoksen ruutikaasut vaikuttavat pidemmän ajan.. KENTTÄTYKISTÖN UUSI SUUNTA . Osaltaan tämä johtuu myös siitä, että taktiset ydinaseet pienenivät jo 1960-luvulla 152/155 mm:n ammuksiin mahtuviksi. Pienemmän kaliiperin kenttätykistöä (105 mm tai 120/122 mm) käytetään vain silloin, kun tykin pitää olla erittäin kevyt tai liikkuva, kuten ilmakuljetteisissa joukoissa tai vuoristojoukoissa. Nykyään 152 mm:n kalustoa valmistavat Venäjä ja osittain Kiina, kun taas 155 mm:n kalustoa Yhdysvallat ja Natomaat. Venäjä ja Kiina valmistavat kalustostaan myös 155 mm:n vientimalleja. Kun aselajin kaluston valmistus teollistui, tehtiin aseet eri paikoissa, ja standardoidut kaliiperit syntyivät
57 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016
Tämän takia moderneja 152/155 mm:n kenttätykkejä kutsutaan kansainvälisesti kanuunahaupitseiksi tai haupitseiksi, vaikka ne perinteisen määritelmän mukaan ovat niin putkensa pituuden kuin äärikantamansakin puolesta nimenomaan kanuunoita. Panos kootaan joko hylsyyn tai se koostuu sellaisinaan panoskammioon ladattavista panoksista. Liian pitkä putki voi johtaa myös siihen, että tykin ulkomitat kasvavat niin suuriksi, ettei tykki enää sovellu maantie-, rautatie, lentotai laivakuljetuksiin, ja se muuttuu hankalaksi käyttää maastossa. …ja lavetti Koska nykyään pyritään suurempaan taktiseen ja strategiseen liikkuvuuteen sekä nopeampaan taktiseen toimintaan, uhkaa moottoroidun kenttätykistön määrä kasvaa ja jopa syrjäyttää perinteiPU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Eräät latausajoneuvot on varustettu panssaroidulla latauskuljettimella, mikä ainakin teoriassa mahdollistaa itseliikkuvan tykin tuliannoksen täydentämisen tulen alla. Sen sijaan yläkulmilla ampuminen ei ole ollut perinteisesti välttämättä kaikkien haupitsien ominaisuus. Putken pidentämisestä on haittojakin: paino kasvaa, koska kasvaneen rekyylin johdosta aseen rakennetta on vahvistettava. Haupitsillahan tarkoitetaan perinteisesti tykkiä, jonka putken pituuskaliiperi on 15–25 kaliiperinmittaa. Prikaatitasolla tykistön ampumatarvikehuollon perusyksikköjä tositilanteessa ovat junavaunulliset tai kokonaiset junalliset ampumatarvikkeita. Nato-maat ovat yhdenmukaistaneet 155 mm:n kenttätykistön ja sen ammusten kehityksen JBMoU (Joint Ballistics Memorandum of Understanding, yhteinen ballistiikka) -aiesopimuksella 39:n ja 52 pituuskaliperin putkeen ja 23 litran panoskammion tilavuuteen. Liian suuri lähtönopeus voi myös viedä ammuksen johtorenkaan ja putken rihlat mennessään, minkä takia esimerkiksi taistelupanssarivaunujen 120/125 mm:n kanuunoissa on siirrytty sileään, rihlattomaan putkeen ja ammukset vakavoidaan aerodynaamisilla evillä. Liian iso panoskammion tilavuus johtaa mitoiltaan, painoltaan ja rekyylivoimaltaan liian suureen tykkiin. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 58 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 152/155 mm:n kenttätykistön putkien pituus on kasvanut, ja nykyisin se on usein 52 pituuskaliiperia. Aseen lyhin mahdollinen ampumaetäisyys kasvaa myös. Eräs kenttätykistön akilleenkantapää on ampumatarvikehuolto. Panosten lukumäärää vaihtelemalla voidaan muuttaa esimerkiksi samalla korotuskulmalla ammuttaessa ammuksen kantamaa. Kutsuttiinpa nykyisiä kanuunoita miksi hyvänsä, alakulmilla ammuttaessa niillä on kuitenkin perinteinen kanuunoiden laaka lentorata. Ammus laukaistaan panoskammion sisällä sijaitsevan ajopanoksen palamisella, joka muuttaa panoksen räjähdysaineen sisältämän energian lämmöksi ja paineeksi kemiallisen reaktion avulla. Yksittäisen itsevetävän tykin kohdalla asia ratkaistaan nykyään erillisellä pyörätai tela-alustaisella latausajoneuvolla, joka täydentää mekanisoidun tykin tuliannoksen hienoimmillaan automaattisesti ja nopeasti. Ammus onkin itse asiassa tykistön tärkein palikka. Mitä suurempi on lähtönopeus, sitä pidempi on tykin kantama. Pituuskaliiperi on putken pituus ilmaistuna kertoimena, jolla kerrotaan aseen putken halkaisija, esimerkiksi 155 mm:n 52 pituuskaliiperin tykin putki on 8,06 metriä pitkä. Haupitsin alkuperäinen ajatus oli olla tykki, jolla on suhteellisen suuri ammuspaino ja teho maalissa suhteessa tykin massaan, eli käytännössä lyhytkantamainen epäsuoran tulen tulitukiase. Hieman yksinkertaistaen: mitä pidempi putki panoskammion jatkeena on, sitä suurempi osa tuosta energiasta pystytään muuttamaan ammuksen liike-energiaksi, jota mitataan yleensä ammuksen lähtönopeutena putken suulla. Ampumatarvikkeita nimittäin kuluu todella paljon. …kuulat… Kaikissa 152/155 mm:n tykeissä on rihlattu putki, ja laukaus koostuu kranaatista sekä panoksesta, joka ladataan erikseen. Meidän alkujaan 1980-luvun 155K-kanuunamme muutettiin tältä osin Nato-yhteensopiviksi jälkeenpäin. Vuonna 2006 toisen Libanonin sodan aikana (josta arabimaailmassa käytetään nimitystä kesäkuun sota) Israelin puolustusvoimien tykistö ampui 31 vuorokaudessa rajatulla sotanäyttämöllä 188 000 155 mm:n ammusta ja 1 800 270 mm:n MLRS-tykistörakettia, joiden lisäksi ilmavoimat tiputtivat ja ampuivat vielä 55 000 pommia ja ohjusta. Vaikka modernit pitkäputkiset 152/155 mm:n kenttätykit ovat suuren pituuskaliiperilukunsa (yli 30/25 pituuskaliiperia) perusteella kanuunoita, niillä voidaan kuitenkin ampua tarvittaessa kuten haupitseilla yläkulmilla (yli 45 asteen korotuskulmalla) ja jyrkän kaarevilla lentoradoilla
PU O LU ST U SV O IM AT. Suomen kaltaisen ilma-alivoimaisen osapuolen on aina pitänyt hajauttaa tykkinsä. Käytännössä itseliikkuvan tykin varustelu eri alijärjestelmillä, jotka laajentavat sen taktisia mahdollisuuksia, on aina tilaajan valinta. Moottoroidulla tykillä on yleensä lähipuolustusaseena konekivääri tai raskas konekivääri, joka voi olla kauko-ohjattu. Modernin 155 mm:n itseliikkuvan kenttätykin valmistaminen laadukkaasti on maantieteellisesti erittäin levinnyt taito. Aikaisemmin tykit kyettiin hajauttamaan ainoastaan jaoksittain eli 2–3 tykin ryppäiksi. Moderni kenttätykki Moderni itseliikkuva kenttätykki on varustettu inertiaja satelliittipaikannusjärjestelmillä, eli se määrittelee sijaintinsa ja suuntansa automaattisesti. Lisäksi eräissä vedettävissä tykeissä voi olla noin kilometrin matkan omavaraisen siirtymisen mahdollistava apumoottori, jolla tykki voi siirtyä omatoimisesti tuliasemaan ja siitä vaihtoasemaan. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että tykki on niin omavarainen, että heti saatuaan tiedot tulitehtävästä, se voi ajaa mihin tahansa sopivaan tuliasemaan, ampua ja poistua nopeasti paikalta ennen vastustajan vastatoimia. Alueelliset joukot tekevät sen uusien välineidensä turvin asekohtaisesti. Modernit tykit on varustettu myös omalla lähtönopeustutkalla. Jos tulitoiminnan aikana yksikin sen miehistön jäsenistä on ulkopuolella, se on telahaupitsi. Tykin ammunnanhallintajärjestelmä voi myös laskea ampuma-arvot itsenäisesti ja riippumattomasti. Jos tulitoiminnan aikana telavetoisen haupitsin koko miehistö on haupitsin sisällä, asetta kutsutaan panssarihaupitsiksi. Liikkuva kenttätykki voi käyttää joko edullisempaa pyöräalustaa (parempi operatiivinen liikkuvuus) tai kalliimpaa telaketjualustaa (parempi taktinen maastoliikkuvuus). SUOMEN KALTAISEN ILMA-ALIVOIMAISEN OSAPUOLEN ON AINA PITÄNYT HAJAUTTAA TYKKINSÄ. Sekä pyöräettä tela-alustaiset itseliikkuvat tykit on yleensä suojattu kiväärikaliiperin tulelta ja sirpaleilta. Eräissä tapauksissa itseliikkuvasta tykistä kehitetään samalla sekä pyöräettä telaketjualustaa käyttävät mallit eri käyttötarpeisiin. Perinteisesti kenttätykistön johdettavuus, toiminta ja huolto helpottuu sekä tulivaikutus tehostuu, jos useampi tykki kootaan yhteen paikkaan esimerkiksi patterikohtaisesti. Tykistön hajauttaminen lisää taistelukestävyyttä mutta heikentää johdettavuutta, huoltoa ja tulivaikutusta. Tällainen on myös meidän 155 K98 -tykissämme. Alan kärkitoimittajamaita ovat muun muassa Ruotsi, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Slovakia, Israel, Venäjä, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka, Kiina ja Etelä-Korea. Eräissä malleissa voidaan tykit suojata lisäpanssaroinnilla myös 12,7 mm:n ja 14,5 mm:n raskaan konekiväärin tulelta. Tykistön keskittäminen lisää kuitenkin sen menettämisen riskiä, koska se on yhteen koottuna helpompi havaita ja tuhota. Yleinen säästötapa onkin varustaa vain yksi patterin itsevetävistä tykeistä kaikilla herkuilla ja jättää muut patterin tykit edullisiksi karvalakkimalleiksi, mikä kylläkin tarkoittaa sitä, että tykkejä voidaan käyttää omavaraisesti vain patterin eikä yksittäisten tykkien tasolla. Vastaavia omavaraisuuden mahdollistavia järjestelmiä käytetään nykyään myös vedettävissä tykeissä, koska ne lyhentävät merkittävästi valmistautumiseen tarvittavaa aikaa ja parantavat tulen tarkkuutta. Näköetäisyydellä olevia maaleja varten tykki voidaan varustaa päiväja pimeänäkölaitteilla sekä laseretäisyysmittarilla, jotka mahdollistavat omavaraisen ammunnan suorasuuntauksella lähietäisyyksille kaikkina vuorokaudenaikoina ja kaikissa sääolosuhteissa. 59 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 sen vedettävän tykistön. Ainoat tarvittavat ulkoiset tiedot ovat maalia koskevat tiedot, jotka voivat tulla tulenjohtajalta, tiedustelulennokilta, tiedustelulentokoneelta, muulta robotilta, elektroniselta tiedustelulta, kaukovalvontajärjestelmiltä tai jopa tiedustelusatelliitilta
Wiking oli vapaaehtoisista koottuna moottoroituna divisioonana eliittiä, mutta yhtymänä taistelua kokematon. Keskeisenä aiheena kuvassa on kevyt konekivääri MG 34, saksalaisen jalkaväkiryhmän tulivoiman salaisuus.. 60 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN WIKINGIN MIEHIÄ ITÄRINTAMALLA poseeratussa kuvassa
61 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 Lehtemme kesäkuun numerossa ja irtonumeromyynnissä olleessa Jatkosota-extrassa kerroimme kevään 1941 värväyksestä, jonka perusteella noin 1 200 suomalaista lähti Waffen-SS:n palvelukseen Saksaan kahden vuoden sitoumuksella. Heistä noin kaksi kolmasosaa muodosti suomalaisen SS-pataljoonan, jota koulutettiin kesä ja syksy ennen rintamalle siirtämistä vuoden 1941 lopulla. Divisioonan unohdetut SS-miehet BP K. Vaan mihin joutuivat ne 429 miestä, joita SS-miehet itse kutsuivat ”divisioonan miehiksi” erotuksena suomalaiseen SS-pataljoonaan kuuluneista ”pataljoonan pojista”
Suomen edustajien protestit asiassa saivat myötätuntoa osakseen Saksassa, mutta mitään ei asian eteen tehty ennen vuoden 1942 alkupuolta. Suomalaisen päällystön sijoittamisen ”oikeisiin” tehtäviin oli divisioonan komentaja, SS-Brigadeführer (kenraalimajuri) Felix Steiner jopa kieltänyt! Upseerit toki saivat suomalaista arvoaan vastaavan SS-upseeriarvon ja siihen kuuluvat palkkaja muut edut mutta jäivät lähes poikkeuksetta ensin eräänlaisiksi myötäjuoksijoiksi tai seurustelu-upseereiksi. Vakanssiton diaspora Kaikkiaan 429 suomalaista hajotettiin divisioonan kolmeen jalkaväkirykmenttiin, tykistörykmenttiin, tiedustelupataljoonaan ja muihin yksiköihin, joissa he osallistuivat kesällä 1941 suursodan myöhemmin kuuluisiksi tulleisiin operaatioihin. Vasta kun divisioonan upseerikunta kärsi tappioita, oli suomalaisilla mahdollisuus saada vakanssi. Saksalaisille oli propagandan kannalta tärkeää, että vapaan Suomen vapaaehtoisia osallistui alusta alkaen idän ristiretkeen eli hyökkäykseen Neuvostoliittoon. Heidän hajalleen joutumisensa on yksi syy siihen, että joukko on jäänyt hieman pimentoon. Osalle ei missään vaiheessa auennut johtajan vakanssia, mikä katkeroitti suomalaisupseerien mieltä ja vei pohjan heidän kaavailuiltaan kahden vuoden urasta saksalaisena upseerina. Heistä, joukkoon liitetyistä koulutetuista ja jopa sodassa olleista miehistä muodostettiin suomalainen SSpataljoona, josta tarkemmin tulevissa Suomen Sotilaan numeroissa. TEKSTI: KARI KUUSELA . KUVAT: VELJESAPU-PERINNEYHDISTYKSEN ARKISTO, BPK. Näissä erissä olivat käytännössä kaikki sotilaskoulutusta jo saaneet suomalaiset. Suomalaiset sijoitettiin jossakin määrin heidän Suomessa saamaansa koulutusta vastaaviin divisioonan osiin, mutta tämä ei ollut mitenkään aukotonta. Yhtenäisen suomalaisen SS-pataljoonan edesottamukset ovat olleet paljon paremmin historian valokeilassa. Kouluttamattomat alokkaat muassaan joitain koulutusta saaneita lähetettiin Wieniin koulutettavaksi. Tarve oli maksimissaan noin 800 miestä, koska upseerija aliupseerikunta ja eräät erikoiskoulutetut miehet olivat joka tapauksessa saksalaisia. Merkittävä osa upsee. Kolme ensimmäistä kuljetuserää laivattiin Adlerilla Turusta Danzigiin (nykyisin Gdansk Puolassa). Yksikään upseeri tai aliupseeri ei saanut sotilasarvoaan vastaavaa tehtävää, koska heille ei ollut vakansseja auki. Miesten sijoittaminen divisioonaan eikä luvattuun kansalliseen pataljoonaan tapahtui vastoin saksalaisten lupauksia ja ilman, että siitä olisi Suomessa tiedetty, ennen kuin se oli jo tapahtunut. Siksi ne suomalaiset, joilla oli sotakokemusta, poimittiin kuljetuseristä ja heidät jaettiin lähtökohtaisesti suoraan pian rintamalle lähtevään SS-divisioona Wikingiin. Suomalaisten kokonaismäärä, noin 1 200 miestä, oli aivan liian suuri yhden jalkaväkipataljoonan tarpeisiin. 62 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN T oukokuussa 1941 SS-joukkoihin värvätyt vapaaehtoiset suomalaiset kuljetettiin saksalaisten viikottaisilla lomalaislaivoilla Saksaan. Ratkaisut teki kuitenkin yksittäinen saksalainen komppanianpäällikkö tai pataljoonankomentaja, mitään yhtenäistä järjestelmää ei ollut. Sen jälkeen miehet vietiin satamasta rautateitse Heubergin koulutuskeskukseen nykyiseen Baden-Württembergiin lähelle Sveitsin rajaa. Suomalaiset olivat järjestäneet kuljetuserät niin, että ensimmäisissä erissä olivat ne, joilla oli jo sotilaskoulutusta ja sotakokemusta, viimeisissä lähtivät kouluttamattomat
Kuollessaan 2014 hän oli viimeinen rykmentissä palvellut suomalainen.. 63 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 YLIMPÄNÄ ERÄÄN HAAVOITTUNEEN SUOMALAISEN siirtoa Wieniin koskeva sähkösanoma, sen alla SS-Regiment Westlandiin komennettuja suomalaisvapaaehtoisia. Oikealla rykmentissä palvellut Aarre Lönnroth kaikessa komeudessaan studiokuvassa. Lönnroth palasi Suomeen jo keväällä 1942, osallistui jatkosotaan ja muutti sodan jälkeen 1951 Kanadaan
KAILA 3./SS-Auflkärungs-Abteilung 5 6/1941-2/1942 U rhoollisuutta havaitsin SS-joukoissa paljon mutta taistelutaitoa tuskin ollenkaan. BP K (5. AROLLA PALAA! Maisemat olivat Wikingin suomalaisvapaaehtoisille kovin toisenlaiset kuin kotimaassa, tähystysmatkaa ja ampuma-alaa oli yllin kyllin. En sodan pikaisen tulon takia joutunut sanottavasti seuraamaan koulutustyötä joukkoosastoissa. Taistelua ja taistelun johtamista pidettiin niin yksinkertaisena asiana, että sitä varten ei tarvittu mitään erikoista sotilasammattitaitoa, suurgermaaninen urhoollisuus työntää sellaisen proosallisuuden varjoonsa. Tässä suhteessa sain hyvin epäedullisen kuvan. Käsitykseni SS-joukkojen koulutuksesta perustuu sen tuloksiin, toimintaan sotanäyttämöllä sekä taistelussa että sen ulkopuolella. SS-joukkojen upseeristo ei harrastanut taktillisia kysymyksiä. Kaikessa olin näkevinäni hyvin huomattavia merkkejä harrastelijamaisuudesta ja todellisen ammattitaidon joko tuntemattomuutta tai ylimielistä väheksymistä. Mieskuri oli moitteeton, havaintopiiriini ei joutunut tapausta, että mies olisi kieltäytynyt täyttämästä ryhmänjohtajansa vastenmielistä tai hengenvaarallistakaan käskyä.” Koulutuksen puutteen korvasi vaikkakin varsin verisin hinnoin yleisesti esiintyvä mieskohtainen urhoollisuus... tiedustelupataljoonan kolmas komppania). 64 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN SS-HAUPTSTURMFÜHRER Y.P.I. Marssilla moottoroitujen joukkojen järjestellyn käytön yksi perusedellytyksistä, ajokuri, oli kehno, majoittuminen epäkäytännöllistä ja epäsiistiä. Taistelussa oli huonoa maastonkäyttöä ja lyhytnäköistä “urhoollisuutta”, suoranaista yhteensulloutumismaniaa, tulikuri oli olematon ja komppaniankin johtaminen vain jonkinlaista esitaistelijana toimimista. Koulutuksen puutteen korvasi vaikkakin varsin verisin hinnoin yleisesti esiintyvä mieskohtainen urhoollisuus, missä suhteessa pidän näkemiäni SS-yksiköitä suhteellisen suuressa arvossa sotilaallisena raaka-aineena
Toisena oikealta myöhemmin kirjailijana ja Siperian kävijänä tunnetuksi tullut Unto Boman, myöhempi Parvilahti. Poikkeuksen suomalaisupseerien sijoittelussa teki Wikingin tykistörykmentti, jossa kuusi suomalaisupseeria sijoitettiin tulenjohtajiksi suomalaisen koulutuksensa takia. Monikansallisessa SS-divisioona Wikingissä oli koko kansallisuuksien kirjo. Vorgechobene Beobachterin vakassi ei saksalaisessa järjestelmässä kuitenkaan ollut varsinaisesti upseeritehtävä, kuten se meillä jo tuolloin oli. 65 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 reista palasikin Suomeen jo keväällä 1942. Wiking-divisioona oli jo organisoitu, se oli harjoitellut ja valmis sotaan. Miehistö hanttihommiin Miehistö sijoitettiin hajalleen joukon jatkoksi. Avonaisia tehtäviä ei tietenkään suomalaisten vapaaehtoisten suurelle määrälle ollut. Huomio kiinnittyy oikean kauluslaatan pääkalloon. He joutuivat useimmiten kielitaidottomina patruunalaatikoiden kantajiksi jalkaväkiryhmiin, joissa oli saksalaisia, tanskalaisia, norjalaisia, flaameja ja hollantilaisia. Yksittäisessä jalkaväkiryhmässä saattoi kuulla puolta tusinaa eri kieltä ja Upseeria Aliupseeria tai miehistöä Yhteensä Germania 9 9 Westland 5 77 82 Nordland 7 196 203 Tykistörykm 7 7 Viestipatl Tiedpatl 4 39 43 Pionpatl 2 2 Pstpatl 4 40 44 Itpatl 5 7 12 Huolto 28 28 SUOMALAISTEN SIJOITTUMINEN WIKING-DIVISIOONAAN 1941 WESTLANDIN 3. Tämä oli Wikingissä poikkeus ja seurausta ensimmäiset asepuvut jakaneesta yksiköstä, joka normaalisti palveli erästä Totenkopf-Standartea.. Suomalaisilla upseereilla ja osalla aliupseereista oli saksan kielen taitoa, mutta miehistö oli yleensä ummikoita. KOMPPANIAN MIEHIÄ lähdössä itään kesäkuussa 1941
Ohitimme aamulla Jaroslawin ja Zamoscin kaupungit. Koko matkan olemme nähneet, että saksalaiset hautaavat kaatuneensa taistelupaikan läheisyyteen tienviereen, jossa merkkinä puuristi ja sen päässä kypärä. 1.7. patteri). Ravaruskajan ohitimme 15.40 ja useita muita kaupunkeja... Klo 24 yövyimme noin 10 km Lembergistä. Vähän kaupungin yli mentyä yövyttiin autoissa.” (toimittajan huomautus, Lemberg on saksalainen nimi nykyiselle Lvoville Länsi-Ukrainassa. Taistelun jälkiä näkyi kaikkialla; eräs tehdas paloi parhaillaan, ikkunat oli rikki kaikista taloista. Myös muut paikannimet on transliteroitu saksalaisittain.). Tomaszowin kaupungissa olimme klo 12.40, Belzec klo 14.00... 66 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN 66 SUOMEN SOTILAS 3 • 2016 A joimme nyt poispäin rintamalta. Olemme nyt noin 100 km:n päässä Lembergistä, ja suunta on sinnepäin. Näyttää siltä, että lohkomme on siirretty etelämmäksi ja siksi tämä pitkä kierros... Venäjän ja Saksan rajan (= demarkaatiolinjan) ylitimme klo 14.10. Kaduilla kaikenlaista kamaa, venäläistä rahaa, kananmunalaatikoita ja jos mitä... Tie on täynnä kolonnia. Alkoi sataa, joten täytyi nukkua autossa istuallaan. SS-UNTERSTURMFÜHRER LENNART KIHLSTRÖM 1./SS-Artillerie-Regiment 5 1.7.1941 (Tykistörykmentti 5:n 1. Myös vihollisen hautoja on näkynyt. Zamoscin ja Tomaszowin kautta Lembergiin. Lembergiin saavuimme klo 21, arviolta noin Helsingin kokoinen kaupunki
Saksalaisiin toimintatapoihin ja jalkaväkitaktiikkaan tutustuttiin käytännössä operaatio Barbarossan alussa, kun oli jo tosi kysymyksessä. Osalla oli vahva käsitys kuulumisestaan saksalaiseen herrakansaan, mikä heijastui ”alempiarvoisten” kansojen edustajien kohtelussa. 67 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 komentokielen eli saksan osaaminen hyvin heikkoa. Kokonaisuutena yli 400 suomalaisen sijoittaminen suoraan SS-Division Wikingin sotaan lähdössä oleviin yksiköihin ei ollut erityisen järkevää. Heidät olisi tietysti suomalaisen SS-pataljoonan tavoin pitänyt ensin kouluttaa ja tutustuttaa saksalaiseen aseistukseen, organisaatioon ja taktiikkaan sekä harjoituttaa myös saksan kieltä. Divisioonan ensimmäiset osat lähtivät itään keskitysalueelleen Sleesiaan jo 3. Koulutusja sivistystaso siis vaikutti. Monikansallisia kivääriryhmiä johtivat saksalaiset aliupseerit, joiden ymmärrys vierasmaalaisia miehiään kohtaan ei aina ollut kovin hyvä. Suomalaisia ei välttämättä kohdeltu sen paremmin tai huonommin kuin muitakaan kansallisuuksia. Vain vähäisessä määrin miehiä ehdittiin kouluttaa aseiden käsittelyyn ja muihin aivan perustaitoihin ennen liikkeellelähtöä. PANSSARIDIVISIOONAAN kuuluvilla vaunuilla näyttää olevan meneillään kokoontumisajo arolla. Ensimmäisen kuljetuserän miehet tulivat divisioonaan 17.5., toisen kuljetuserän 1.6. kesäkuuta, eikä divisoonalla ollut mahdollisuuksia kovin kummoista koulutusta järjestää sille yhtäkkiä työnnetyille suomalaisille. BP K. Ilmeisesti jälkikäteen väritetyssä kuvassa vaunut ovat oikean mustanharmaan sijasta vihertäviä. Samaan Panzergruppe 1:een kuitenkin kuuluttiin tämän panssaridivisioonan kanssa, mistä merkkinä näissäkin vaunuissa on peräpeilissä valkoinen K, komentajansa kenraali Ewald von Kleistin mukaan. Muistelujen mukaan saksalaiset suhtautuivat suomalaisiin sitä paremmin mitä korkeammassa sotilasarvossa he olivat. Itään ilman mitään Suomalainen miehistö ja aliupseerikunta oli lähes tyystin suomalaisen sotilaskoulutuksensa varassa. Kohtelu oli toki aina kiinni kunkin saksalaisen johtajan henkilökohtaisista ominaisuuksista, oli hän sitten upseeri tai aliupseeri. Wikingissä palvelleet “divisioonan miehet” olivat panssarivaunujen kanssa tekemisissä, vaikka Wikingillä itsellään ei niitä kesällä ja syksyllä 1941 vielä ollut. ja kolmannen juuri divisioonan mobilisaatiopäivänä 3.6. Jonkin verran tasoitusta osalle suomalaismiehistä antoi talvisodasta saatu rin11
Oman lisänsä Wikingin vaikeuksiin aiheutti sen koostumus ”eurooppalaisena divisioonana”. EnSS-SCHÜTZE MARTTI LEPPÄLÄ 1./SS-Panzerjäger-Abteilung 5 18.6.1941 A amupäivällä oli tykkiharjoitus. Noin viikon verran muiden joukkojen perässä kulkenut Wiking osallistui tosissaan taisteluihin vasta heinäkuun alussa. Aivan 22. Kokonaan moottoroitu divisioona oli harvinaisuus Saksan asevoimissa, ja sen toiminta oli eritasoisille saksalaisille upseereillekin pääsääntöisesti uutta. Vaikka saksalainen sulkeisjärjestys ei sujunut, niin kivääri pysyi kädessä eikä tykistötulessa olo ollut uutta. kesäkuuta alkaneen idän retken alkutaisteluihin ei Wiking osallistunut, muut joukot avasivat tien. Sillä halumme on oppia toimimaan tykillä, jos tosipaikka tulee eteen.” SUURIN YHTEEN KOOTTU SUOMALAISJOUKKO oli lopulta Wikingin panssarintorjuntapataljoonassa toiminut SS-Obersturmführer Lennart Wallenin johtama panssarintorjuntajoukkue, joka siirtyi suomalaiseen SS-pataljoonaan miltei sellaisenaan. Aamupäivällä oli komppanialla suljettua, mutta meillä suomalaisilla oli tykkiharjoitus, josta iloitsimme, vaikka se olikin raskasta ja hikistä touhua. komppania). Puolasta… miltei Donille Divisioonaan joutuneiden suomalaisten sotatien kuvaaminen vaatisi hyvin monimutkaisen ja pitkän selostuksen, koska heidät oli sijoitettu pitkin divisioonaa. Divisioonana se ei ollut taistellut vielä ollenkaan. (Panssarintorjuntapataljoonan 1. Moottoroitu SS-divisioona Wiking kuului eteläisen armeijaryhmän eli Armee-Gruppe Südin joukkoihin, marsalkka von Kleistin johtamaan PanzerGruppe 1:een, jonka tarkoitus oli edetä Saksan miehittämästä Puolasta Ukrainan läpi Donille Rostoviin. Sain ensi kerran tähdätä tykillä... Kaikki temput ensin havainnollisesti näytettiin, ja sitten me harjoiteltiin tykin kuntoon laittoa. Me olemme kaikki ensikertalaisia pst:ssä, paitsi Lappalainen ja Horma ovat saaneet Suomessa pst-koulutusta. 68 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN tamakokemus. Kuvassa joukkueen miehiä ja 50 mm:n panssarintorjuntatykkiä vetävä schwerer Einheits-Personenkraftwagen, ajan mittapuun mukaan todella suuri maastohenkilöauto. Meitä “finnejä” opetettiin alusta alkaen niin kuin pitikin opettamalla eikä hosumalla. Wiking oli divisioonana uusi luomus, ja vain osalla sen päällystöstä oli sotakokemusta
Tänä aikana heinäkuussa idän sotaretken alusta alkaen Wikingissä palvelleista 431 suomalaisesta kaatui yhteensä 81 miestä eli 18,8 %. BP K BP K n SS-miehet työntävät mutaan juuttunutta BMW R 12 -sivuvaunupyörää. Lähes viidennes divisioonan suomalaisvapaaehtoisista sai hautansa Wikingin sotatien varrelta noin viidessä kuukaudessa 1941. Divisioonan sotatie kulki ensin Lembergin (Lvov tai Lviv) kautta kohti Kiovaa, sitten Zhitomirin itäpuolelta ja Berditševin kautta Belaja Zerkoviin, jossa taisteltiin heinäkuun lopulla. Samaa luokkaa ”divisioonan n SS-miehen tie on päättynyt etenemistien varteen. Moottorointi oli suurimmaksi osaksi vain muisto, koska kolmannes ajoneuvoista oli enää jäljellä ja nekin huonossa kunnossa. Lopullisen kuoliniskun Wikinginkin liikkuvuudelle antoi talvi.. Lopulta divisioona pääsi lähelle Rostovia marraskuun loppupuolella. Moottoroidun Wiking-divisioonan ajoneuvokalusto oli saksalaisittain määrältään aivan poikkeuksellisen suuri, mutta huonosti sopiva idän hankaliin olosuhteisiin. Saksalaiset vetäytyivät talviasemiin, jotka olivat Wikingin osalta joulukuun alusta Mius-joella, nykyisen Ukrainan ja Venäjän rajan tuntumassa, osin venäläisten Donetskin kansantasavallaksi nimittämällä alueella. Hurjat tappiot Jos edellä on mainittu suomalaiset seurustelu-upseereina tai patruunankantajina, niin se kuvaa pelkästään lähtötilannetta eikä ”divisioonan miesten” kesäkuun lopusta 1941 noin helmi-maaliskuulle 1942 jatkunutta sotaa. Resurssit oli käytetty loppuun. Dneprille Wiking pääsi elokuun alussa ja saman kuun lopulla Dnepropetrovskiin, jonne rintama pysähtyi pariksi viikoksi aina syyskuun loppuun asti. heinäkuuta 75 vuotta sitten, samoihin aikoihin joutuivat tuleen heidän aseveljensä kotona, kun Suomi aloitti päähyökkäyksensä Itä-Karjalaan heinäkuussa. Saksalaiset valtasivat kaupungin vähäksi aikaa, mutta sitä ei kyetty pitämään, vaan tappioiden ja huoltovaikeuksien takia hyökkäys kulminoitui. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 69 simmäisten suomalaisten tiedetään olleen tulessa 1. Suomalaisia kaatui divisioonan miehinä 81, mikä on noin kolmannes kaikista SS-miehenä kaatuneista suomalaisista. Kaatuneista kuusi oli upseereita. Divisioonan henkilöstöstä puuttui talviasemiin asetuttaessa kaatumisten ja haavoittumisten takia kolmannes eli yli 6 000 miestä. Kaatuneiden osuus on suuri, jos sitä vertaa esimerkiksi Suomen talvisodassa kärsimiin koko armeijan tappioihin (5,2 % kaatuneina) tai jatkosodan alun eli vuoden 1941 kaatumisprosenttiin (3,45 %)
Jos suomalaisten kokonaistappiot suhteutetaan koko divisioonan kärsimiin, niin ne olivat tuntuvasti suuremmat. Kärjessä etenivät panssaridivisioonat, niitä auttoivat moottoroidut divisioonat, ja jalkaväkidivisioonat tulivat kaukana perässä. Alkuaan yli 400 suomalaisesta ”divisioonan miehestä” oli vuoden 1942 alussa enää vajaat 150 rivissä eli noin kolmannes. Tämä johtuu tietysti siitä, että valtaosa suomalaisista palveli jalkaväessä, jossa tappiot olivat suurimmat. Kaatuneiden lisäksi suomalaisia oli haavoittunut, kuka vakavammin ja kuka lievemmin. Itärintama Prosenttiluvut eivät tietenkään ole aivan vertailukelpoisia, sillä ”divisioonan miehet” kävivät kovaa hyökkäyssotaa viitisen kuukautta. Haavoittuneista seitsemän oli upseereita, joista kaksi invalidisoitui loppuiäkseen. 70 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 miesten” kanssa olivat tammikuusta 1942 huhtikuulle 1943 rintamalla olleen suomalaisen SS-pataljoonan tappiot: kaatuneita oli 18,5 %! Siinä missä ”divisioonan miehet” menettivät viidenneksen vahvuudestaan kaatuneina, eivät ”pataljoonan pojat” olleet heitä huonompia, jos tällaista sanaa tässä yhteydessä voi käyttää. Talvisotamme oli lähes tyystin puolustussotaa, jatkosodan alku taas käytiin kovin erilaisissa olosuhteissa, ja SS-pataljoona oli aina kesän 1942 ITÄÄ KOHTI! Monelle saksalaiselle yksikölle idän sotaretken alku oli pelkkää jalkatai moottorimarssia riippuen siitä minkälaiseen joukkoon kuului. Kuvassa on Panzergruppe 1:n joukkoja, vasemmalla moottoripyörien runsaudesta päätellen jonkin divisioonan tiedustelupataljoonaa perässään yksittäinen 37 mm:n panssarintorjuntatykkiä vetävä puolitela.
Huolto on vaikeaa! 3.7.41. Tänään ajoimme vain noin 30 km. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 71 ”2.7.41. Jotain se kertoo myös Waffen-SS:n taistelutekniikasta, kokemattomuudestakin ja Wikingin käytöstä keihäänkärkenä ja uran aukaisijana. SS-pataljoonamme liikkuva hyökkäysja viivytyssota 1942–43 kesti kuukausina laskien kuitenkin suunnilleen saman verran kuin ”divisioonan miesten” sota. Klo 5:een asti vartioimme kummallakin puolen tietä esikuntaa yllätyksiltä, sillä meidän sivustoillamme ei enää ollut saksalaisia joukkoja! Läpimärkinä tulimme sitten aamulla komppaniaan, ja heti päälle ei muuta kuin työntämään autoja samassa liejussa valtatielle. Tämän vastapainona ovat tietysti ne aivan omaa luokkaansa olleet saavutukset, jotka Waffen-SS:n vanhimmat divisioonat Wiking mukaan lukien saivat aikaan. Rankassa vesisateessa lähdimme etenemään, ja II ja III pataljoona saivatkin kosketuksen viholliseen nopeasti, me kun sen sijaan etenimme kilometrikaupalla ottamalla vain muutamia vankeja. Nopeasti ajoimme autot erääseen rinteeseen, johon ryssä ei voinut ampua ja ryhmityimme hyökkäykseen. Huolto on vaikeaa! BP K (Nordland-rykmentin toinen komppania). loppuun rauhallisella rintamalla asemasodassa. SS:n on katsottu käyneen alussa sotaansa taitamattomasti ja tarpeettoman uhkarohkeasti, mikä on varmasti hyvin pitkälle tottakin. Suomalaisten osalSaksasta lähdettyämme on meillä ollut koko ajan nälkä. Meidän piti suorittaa hyökkäys. Kotiutukset ja siirrot Saksalaisten hyökkäyksen tyrehdyttyä ja Wikingin asetuttua talviasemiin oli rauhallisemmissa oloissa mahdollista ryhtyä järjestelyihin. Saksasta lähdettyämme on meillä ollut koko ajan nälkä. Vihdoin pysähdyimme erääseen pieneen kylään, jonka asukkaat kantoivat meille kilvan voileipiä, maitoa ja kananmunia... Tämä näyttää sodanjälkeisessä suomalaisten SS-miesten historiankirjoituksessa ja muisteluissakin vähän himmenneen. Divisioonassa palvelleiden kaatumisprosentti kertoo siis ainakin sen, että kovaa sotaa he kävivät ja tosissaan. Illalla lähdimme ajamaan edelleen, sillä tie edessä oli jälleen vapaa.” SS-SCHÜTZE KEIJO KÄÄRIÄINEN 2./Nordland Jos suomalaisten kokonaistappiot suhteutetaan koko divisioonan kärsimiin, niin ne olivat tuntuvasti suuremmat. Se, että SS-miestemme kaatumisprosentti oli niin divisioonassa kuin pataljoonassakin palvelleiden osalta viidennes, kertoo siitä inhimillisestä hinnasta, mikä tästä alun perin ulkopoliittisesta manööveristä maksettiin. Tänään klo 12 hälytys. Koko matkan ajan on tienreunustoilla tullut vastaan vapautettuja ukrainalaisia sotavankeja
He saapuivat Norjan ja Ruotsin kautta Tornioon 17.5., minkä jälkeen valtaosalle piE tenimmekin tavallisesti autoissa aina viholliskosketukseen saakka, jolloin ensimmäisten konekiväärisarjojen pyyhkiessä autojamme hyppäsimme alas ja ryhdyimme hyökkäykseen. Eri yhteyksissä – myös Suomen Sotilaassa – on tätä joukkoa kutsuttu muun muassa kanoottipartioksi, sillä he tekivät sotaretkiä aina Muurmannin radalle asti. SS-SCHÜTZE SAKARI LAPPI-SEPPÄLÄ 1./Westland BP K (Westland-rykmentin 1. Loppu Maaliskuussa 1942 kotiutettiin merkittävä osa divisioonassa jäljellä olevista suomalaisista, kun 117 aliupseerin ja miehen erä lähti kohti Suomea. Tammikuun alussa kotiutettiin rintamalta 21 upseeria, jotka palasivat Suomeen 13.2. komppania). Divisioonaan oli alun perin liitetty 44 suomalaista upseeria, joista suurin osa oli joko kaatunut, haavoittunut tai kotiutettu. Päästyämme lähemmäksi vihollista syöksyimme erityiseen Schützenkeil-muotoon, joka tarjosi meille paremmat tulitusmahdollisuudet.” Päästyämme lähemmäksi vihollista syöksyimme erityiseen Schützenkeil-muotoon, joka tarjosi meille paremmat tulitusmahdollisuudet. Tällaisen muodostelmaan kohdistunut harvanpuoleinen tykistötuli ei aiheuttanut suuriakaan tappioita, emmekä tavallisimmin menneetkään maihin elleivät kranaatit tulleet aivan luvattoman lähelle. Schützenreihe, jossa etäisyydet miehestä mieheen olivat 30 m ja ryhmävälit 100 m. Divisioonaan jäi vielä kuusi upseeria tykistörykmenttiin, yksi panssarintorjuntajoukkueen johtajaksi ja toinen yhteysupseeriksi divisioonan esikuntaan. Seitsemäntoista aliupseeria ja miestä siirrettiin tammikuussa ensin erikoiskoulutukseen Lehr-Regiment Brandenburgiin ja toukokuussa saksalaiseen kaukopartioyksikköön Suomeen. Tavallisin etenemismuoto taistelutoiminnan aikana oli ns. ja jaettiin eri tahoille Suomen armeijaan. 72 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN ta tämä tarkoitti sitä, että divisioonaan joutuneiden asia otettiin nyt käsittelyyn. Tämä tuli tarkoittamaan valtaosalle kotiutusta Suomeen ja osalle siirtoa tammikuussa 1942 Wikingiin liitettyyn suomalaispataljoonaan
SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 73 dettiin erikoiskurssi Hämeenlinnan seudulla ennen liittämistä eri joukkoosastoihin Suomen armeijassa. Osa heistä kaatui tai haavoittui uudessa yksikössään, kun he ottivat sodasta eräällä tavalla ”toisen erän”. He eivät enää palanneet alkuperäisiin vuoden 1941 yksiköihinsä, mikä olisi ollut tuolloinen saksalainen normaali menettelytapa. Myös rintamalle sotasairaaloista ja toipumislomalta palanneita miehiä siirrettiin pataljoonaan. Kannattiko. Kun miehet värväytyivät keväällä 1941, ei Saksa käynyt sotaa idässä eikä sellaisen ennakoiminen voinut mitenkään olla mahdollista tavalliselle suomalaiselle. Yksittäisille SS-miehille ja heistä selkeimmin ”divisioonan miehille” värväytyminen, kesän ja syksyn 1941 sotaretki ja toinen sotaretki loppukesästä 1942 aina kevääseen 1943 ei tuonut sitä, mitä luvattiin, eli sen on täytynyt olla pettymys. Todellisen merkityksen arvioiminen on tietysti mahdotonta, Saksan heräävä kiinnostus Suomeen olisi ehkä johtanut joka tapauksessa siihen poliittiseen ja sotilaalliseen lopputulokseen, jonka me historiastamme tunnemme. Ajatus urasta saksalaisena upseerina ei toteutunut SA -K U VA. Tämä onnistuikin, ja SS-värväyksen on täytynyt olla eräs tekijä. Lopulta vain vajaat 200 ”divisioonan miestä” jatkoi kaksivuotisen sitoumusaikansa edellyttämää SS-palvelusta loppuun asti. Osa vielä rivissä olleista ”divisioonan miehistä” siirrettiin täydennykseksi suomalaispataljoonaan sen tultua rintamalle vuoden 1942 alussa, ja siirrot jatkuivat aina saman vuoden toukokuuhun asti. Odotukset ja lupaukset eivät täyttyneet. Poliittinen ja sotilaallinen johtommekin sai tietää operaatio Barbarossasta kovin myöhään. ”Divisioonan miehistä” eritoten upseereille SS-palvelus on ollut mitä ilmeisimmin pääosin pettymys. SS-miesten värvääminen Saksan palvelukseen oli osa Suomen ulkopolitiikkaa, joka tähtäsi tuen saamiseen Saksalta, ainoalta kevättalvella 1941 käytettävissä olleelta Neuvostoliiton vastavoimalta
Ravaruskajan luona ylitimme aikoinamme rajan. Tosin oli paljon vauhtia ja touhua preussilaisella rytmillä, yöhälyytyksiä ja satojen kilometrien automarsseja kolonnatäsmällisyydellä abstandein, moottoripyörälähetein, käsi-zeichnerein, summa summarum motorisoidun sodan oppikirjojen mukaan. Ensimmäisten sotaviikkojen ajan havaitsimme, että saimme vain helppoja kyttäilytehtäviä. 74 75 VUOT TA SIT TEN Varsova Kiova Lvov Asovanmeri Mustameri Wes tlan d Nordl and Germ ania Westland West land Germ ania Nord land WIKING-DIVISIOONAN MARSSIREITTI 1941 SUOMALAISPATALJOONAN REITTI JOULUKUUSSA 1941 SUOMALAISPATALJOONAN PALUU 1943 YLLÄ DIVISIOONAN MIESTEN HYÖKKÄYSREITTI 1941, suomalaisen SS-pataljoonan kulkema reitti rintamalle loppuvuodesta 1941 ja paluu keväällä 1943. Samoin hävisi oppikirjakurikin, kuten esim. komppania). SS-OBERSTURMFÜHRER YRJÖ TENOMAA 9./Nordland K erron nyt aikaisemman tappelureittimme kulun. Nämä hienoudet sitten melko nopeasti myöhemmissä tositouhuissa katosivat, samoin kuin B-kuormastot upseerien suorahousuja sapelilaatikoineen ja sotaviireineen. Ukraina tuli tutuksi, koska osa kulki siellä vielä useaan kertaa haavoituttuaan ja palattuaan joukkoonsa. määräyksen odotus milloin hyisenkylmänä aroyönä sai vetää fahrmanttelin päälleen; savukettakin sai jo vedellä kypäräpäinen.” (Nordland-rykmentin 9. Sitten Zabaraz, Novikin maasto, jossa ensimmäiset kylätappelumme olivat pientä nihinää. Mielenkiintoista on, että talvi 1941–42 ja kevät meni niin divisioonan miehiltä kuin pataljoonaltakin Miusjoen vaiheilla tämän päivän Ukrainan ja Venäjän rajalla, separatistien hallitsemalla alueella. Sitten aromaisemien halki Zitomirin suureen kaupunkiin. Ajoimme Lembergin läpi, jossa jo saattoi nähdä kaikki suursodan kauhut. Komppaniassa palveli sotaretken alussa useita suomalaisia. ALLA 3./AUFKLÄRUNGSABTEILUNG 5:N eli Wikingin tiedustelupataljoonan ajoneuvoja ohittaa sotavankikolonnan
Jälkimmäinen kertoo hänen palvelleen Wikingin tiedustelupataljoonassa panssaroidussa ajoneuvossa.. Ilman yhdistyksen myötävaikutusta ei tätä juttua olisi voitu kunnolla kuvittaa, kuvat ovat pääsääntöisesti sen arkistosta. Jos nämä ”divisioonan miehet” jotakin jättivät jälkeensä, niin kirkkaimmin se näkyy suomalaisten soturimaineessa, joka SS-divisioona Wikingin historiasta on luettavissa. SS-Mann sotamies SS-Sturmmann korpraali SS-Rottenführer korpraali SS-Unterscharführer alikersantti SS-Scharführer kersantti SS-Oberscharführer ylikersantti SS-Hauptscharführer vääpeli SS-Sturmscharführer vääpeli SS-Untersturmführer vänrikki SS-Obersturmführer luutnantti SS-Hauptsturmführer kapteeni SS-Sturmbannführer majuri SS-Obersturmbannführer everstiluutnantti SS-Standartenführer eversti SS-Oberführer ei vastaavaa arvoa SS-Brigadeführer kenraalimajuri SS-Gruppenführer kenraaliluutnantti SS-Obergruppenführer kenraali Waffen-SS:n sotilasarvojen sodanaikaiset viralliset vastaavuudet Suomessa SA -K U VA n Kersantti on taas Suomen raskaassa kesällä 1942, muistoksi idän retkestä jäi rintaan toisen luokan Rautaristin nauha ja Panzerkampf-Abzeichen im Bronze. Aika velikultia Kun sotamme päättyi ja poliittinen suunta muuttui, oli SS-palveluksesta entisille SS-miehille ilmiselvää haittaa, muutamalle aktiiviupseerille kävi jopa niin, että he menettivät työnsä ja joutuivat hakeutumaan muihin ammatteihin. Valtiokaan, joka oli heidät ulkomaille osana ulkopoliittista peliään lähettänyt, ei pitänyt heidän puoltaan vaan pakotti muun muassa poliisiin töihin menneet eroamaan. Wikingin riveissä kesän ja syksyn 1941 palvelleet suomalaiset SS-miehet osallistuivat moottoroituun liikuntasotaan sen klassisessa muodossa rannattomilla Ukrainan aroilla. He näkivät uuden sodankäynnin konseptin ja olivat pieni ratas maailmanhistorian siihen asti suurimmassa hyökkäysoperaatiossa. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 eikä palveluksesta SS-miehenä ollut selkeää etua, ellei saavutettua henkilökohtaista kokemusta moottoroidusta suursodasta sellaisena pidetä. Onko tämä tarpeeksi annettujen henkilökohtaisten uhrien vastapainona, on tietysti toinen asia. Suomen Sotilas kiittää suomalaisten SSmiesten perinteitä vaalivaa VeljesapuPerinneyhdistystä ja sen sihteeriä Jari Sauriota. Wikingin kuorma-autojen taakse jääneet sadat kilometrit ja vallatut kaupungit ovat jotakin, mitä yksikään muu suomalainen sotajoukko ei ole kokenut eikä varmaan tule koskaan kokemaankaan. Yksittäisinä sotilaina he eivät kokonaisuudesta tietenkään paljon tietäneet, mutta sodan suomalaisittain valtavat mittasuhteet he kyllä käsittivät
Rykmentit toki syntyivät, Nordland Wieniin ja Klagenfurtiin, Westland Müncheniin, jossa oli myös divisioonan esikunta. Tämä oli Saksan asevoimissa täysin poikkeuksellista, sillä valtaosa miljoona-armeijasta marssi läpi sodan jalan. Täysi panssaridivisioona Wikingistä tuli vuonna 1944. SS-Infanterie-Regiment Germaniaa, joka oli menestyksellisesti ottanut osaa Puolan ja Ranskan sotaretkeen. 76 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN -divisioona Wikingin muodostaminen käskettiin syyskuussa 1940 käyttämällä runkona 2. D ivisioona taisteli kevääseen 1942 moottoroituna divisioonana, kunnes se nimettiin uudestaan 5. M uunmaalaisten vapaaehtoisten määrä ei riittänyt täyttämään divisioonan rivejä, vaan mukana oli myös valtakunnan saksalaisia, itävaltalaisia ja volksdeutscheja eli muiden maiden etnisiä saksalaisia. Divisioonan yksiköitä oli hajallaan myös Dresdenissä, Berliinissä ja Nürnbergissä. D ivisioona koottiin huhtikuussa 1941 Heubergin harjoituskeskukseen Württembergiin viimeistelemään koulutustaan. SS-DIVISION WIKING n Divisioonan komentaja Felix Steiner .. Siellä suomalaisvapaaehtoisten kuljetukset sen tapasivat, ja sieltä divisoona siirrettiin ensin Sleesiaan ja myöhemmin Puolaan operaatio Barbarossaa varten. Divisioonaa komensi sen alusta alkaen aina kevääseen 1943 SS-Brigadeführer Felix Steiner , joka myöhemmin kohosi panssariarmeijakunnan ja lopulta armeijan komentajaksi. Divisioonaan liitettiin aselajiyksiköitä, ja sen kaksi uutta jalkaväkirykmenttiä – Westland ja Nordland – oli tarkoitus rekrytoida vapaaehtoisista flaameista, hollantilaisista, tanskalaisista ja norjalaisista saksalaisen päällystön komentoon. Divisioonasta tuli monikansallinen ja malli Waffen-SS:n myöhemmälle kehitykselle, jossa ulkomaalaisilla vapaaehtoisilla oli erittäin merkittävä rooli. Divisioona oli kokonaan moottoroitu, sillä oli moottoriajoneuvoja lähes 6 000, eli laskennallisesti yksi noin kolmea miestä kohden. W iking-divisioona oli suuri, vuoden 1941 määrävahvuus oli 19 377 miestä kolmessa jalkaväkirykmentissä, tykistörykmentissä, tiedustelu-, panssarintorjunta-, pioneeri-, viesti-, ilmatorjuntaja huoltopataljoonassa. Divisioona taisteli koko ajan itärintamalla ja antautui toukokuussa 1945 amerikkalaisille Itävallassa. SSPanzergrenadier-Division Wikingiksi ja se sai panssarivaunuja. Esimerkiksi kullakin kymmenmiehisellä jalkaväkiryhmällä oli oma kuorma-autonsa, jossa se aseineen ja välineineen kulki. J oulukuussa divisioonan nimi Germania muutettiin Wikingiksi, jotta rykmentillä ja divisioonalla ei olisi samaa nimeä. mot
Mutta eivät ne olleetkaan. Mahdottomuus, joka yhtäkkiä osoittautui mahdolliseksi. Siksi puhumme mustista joutsenista. Mahdollisuuksista on uskallettava keskustella, vaikka jo siksi, etteivät ne toteutuisi pelkojemme mukaisesti. Toisin kävi. Tulevaisuudesta tiedämme varmasti vain sen, ettemme tiedä, mitä on tulossa. Mustat joutsenet. Pohdimme, miten saisimme talouden lähes pysähdyksestä hienoiseen kasvuun. Arabikevät käynnistyi vuonna 2011 melkein hetkessä. Kauhuskenaarioiden lietsonta ei ole sen viisaampaa kuin merkkien rehellisen analyysin leimaaminen kauhuskenaarioiksi. Tiedämmehän, että tulevaisuus on epävarma. Haluamme pohtia, miltä maailma näyttää viiden, kymmenen, sadan vuoden kuluttua. Tänä päivänä länsimaissa ymmärretään Venäjän arvaamattomuus. Emme oikeasti tiedä, kuinka pitkälle Venäjä on valmis menemään duginilaisessa imperiumin palauttamisen unelmassaan. POLARISOITUNEET keskustelut eivät auta meitä huomaamaan ajan hentoja merkkejä tulevan mahdollisuuksista. Uskottiin, että Lähi-itä ja PohjoisAfrikka ovat kuin itäinen Eurooppa. Turkista voi tulla EU:n jäsen tai sitten ei. Eihän. Näin ollen yllätymme yhä uudestaan. ELOKUUSSA juhlittiin Viron ja Latvian itsenäisyyden palauttamista Neuvostoliiton epäonnistuneen vallankaappausyrityksen varjossa.Vain vähän aikaa sitä ennen lännessä riitti asiantuntijoita, jotka eivät pitäneet Neuvostoliiton hajoamista mahdollisena, eikä toivottavanakaan. Enää vain Donald Trump uskoo Venäjän olevan luotettava kumppani kansainvälisellä areenalla. Jälkeenpäin se näytti miltei välttämättömältä. Silti uskomme hiljaa, että ei se nyt ainakaan Euroopan unioniin tai Natoon uskalla. Korkeankin tason asiantuntijat ovat usein väärässä ryhtyessään arvioimaan tulevia tapahtumia. TÄLLAINEN KEHITYS ei nyt vaikuta kovin todennäköiseltä, kuten ei myöskään Venäjän suunnanmuutos. Euroopassa on nyt selvästi aineksia huntingtonilaisen sivilisaatiokonfliktin kärjistymiseen. SAMAA suhtautumista tarvitaan muihinkin ajan merkkeihin. TULEVAISUUTTA visioidessamme unohdamme, että myös tulevat muutokset voivat tapahtua nopeasti. Varsinkin jos jo nähty, Lähiidästä Eurooppaan kantautunut ääriuskonnollinen väkivalta kiihtyy ja jos sille kehittyy väkivaltainen vastapuoli, jonka siemeniä voi nähdä kansallismielisen liikehdinnän eräänlaisissa ääripäissä. Yllättävien kehityssuuntien toteutuminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Yhtä lailla väitettiin, että ajatus Venäjän armeijan tunkeutumisesta itäiseen Ukrainaan on absurdi. Neuvostoliitosta piti vihdoin tulla oikeasti hyvä. Toisaalta on myös mahdollista, että ISISin kaltaisten toimijoiden äärimmäinen julmuus vauhdittaa kriittistä keskustelua uskonnon tulkinnoista, jonka seurauksena voi olla muslimiväestön laaja sekularisoituminen ainakin länsimaissa. Maailmalla on kiusallinen taipumus olla noudattamatta ennustajien visioita. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 77 Iivi Masso ENNUSTAMINEN on epäkiitollinen tehtävä. Juuri nyt näyttää siltä, että pikemminkin ei. Glasnostin ja perestroikan piti riittää. Otamme pitkiä asuntolainoja ja keskustelemme itse ajavista sähköautoista. Silti tulevaisuus kiinnostaa. Vähiten olemme väärässä silloin, kun emme kiirehdi sulkemaan pois mitään mahdollisuuksia. Tulevaisuuden siemenet ovat aina jossain näkyvissä, mutta kaikista siemenistä ei kasva taimia. Entä pakolaiskriisi, Venäjä, ISIS, Brexitin kaiku. PYSTYMME ehkä hahmottamaan nykyistäkin ankeamman talouskriisin tai paluun kasvuun. Vaihtoehtoja ei nyt haluaisi edes kuvitella. NYT ON JO HELPPO unohtaa, että Neuvostoliiton lähes väkivallaton hajoaminen oli eräänlainen historian musta joutsen. Toivomme tietysti, että jännitteet lähialueilla laantuvat ja massamaahanmuutto palautuu juuri sopivalle tasolle, jotta voimme edelleen kannattaa sitä vaikeita kysymyksiä esittämättä. Emme tiedä, ovatko kesällä Euroopassa arkistuneet ISIS-iskut väistyvän ääriliikkeen kuolonkouristuksia tai vasta alkusoittoa jollekin, jota emme edes uskalla vielä kuvitella. TÄLLÄ HETKELLÄ on vaikea hahmottaa Eurooppaa vuonna 2030, tai edes 2025. Heitä harvoin moititaan vääriksi osoittautuneista arvauksista. Mutta siltähän ei näyttänyt Neuvostoliiton hajoaminenkaan. VIELÄ VUONNA 2014 löytyi Suomessakin korkea-arvoisia poliitikkoja, jotka vakuuttivat, ettei Venäjä missään tapauksessa aio vallata Krimiä. Ukrainan kehitystä ennakoivat vuoden 2008 tapahtumat Georgiassa. Mitä herkemmin seuraamme ajan merkkejä, sitä mahdollisempaa on edes yrittää ohjata ohjaamatonta. ILMASSA OLEVIA viestejä on syytä kuunnella tarkkaan. Sitten kun ”kevät” oli jo käynnistynyt, alueelta odotettiin nopeaa demokratisointia. Merkkejä oli ilmassa silloinkin, mutta arvovaltaiset asiantuntijat eivät uskoneet, että sikäläisten diktaattorien veneitä voitaisiin keinuttaa ilman ulkopuolista apua. HAHMOTAMME tulevaisuutta paremmin, jos otamme tosissamme epätodennäköisten skenaarioiden toteutumisen mahdollisuuden, hyvässä ja pahassa. Sellainen lähestyminen näkyy nyt Naton suhtautumisessa Venäjään. Neuvostoliiton hajoamista ainakin toivoivat monet sen sisällä, joskaan he eivät uskaltaneet uskoa siihen
78 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN
3/LLv 24:n ohjaajat tutkailevat karttaa Rantasalmella 10.7.1941. KUVAT: SA-KUVA JA PENTTI MANNINEN TAKANA KAKSI KIIVASTA TAISTELUPÄIVÄÄ. 79 LENTÄJÄT SIIVOSIVAT TAIVAAN ”Heinäkuussa 41 joutui lentomestari Juutilainen tämän sodan aikana ensimmäisen kerran ilmataisteluun, jossa suomalaiset hävittäjälentäjät kohtasivat lukumäärältään ylivoimaisen vihollisen lentomuodostelman. Tässä taistelussa lentomestari Juutilainen häikäilemättä syöksyi päin viholliskoneita ja onnistui henkilökohtaisesti ampumaan alas 2 vihollishävittäjää.” Ote lentomestari Ilmari Juutilaisen Mannerheim-ristin perusteluista kertoo hyvin Lentolaivue 24:n kesän ja syksyn 1941 taisteluista sekä siitä lentäjähengestä, joka suomalaisilla ohjaajilla oli. Nämä ohjaajat pudottivat kahtena edellisenä päivänä yhteensä yhdeksän vihollishävittäjää.. . TEKSTI: HARRI MUSTONEN . Vasemmalta lentomestari Ilmari Juutilainen, lentueen päällikkö luutnantti Jorma Karhunen, luutnantti Pekka Kokko sekä vääpeli Lauri Nissinen
Eversti Jorma Karhunen kirjoitti muistelmissaan: ”Jos sinänsä heikohkoja Fokker-hävittäjiä olin Maailmanennätysmies. Näitä venäläispommikoneita hankittiin Saksan valloitetuilta itä-alueilta loppuvuodesta -41 Suomen Ilmavoimille. Luutnantti Jorma Sarvanto on laskeutunut Selänpäähän ammuttuaan SB-2-pommittajan alas 25.6.1941. n Vas. Koneet olivat lentokelvottomia ja ne piti kunnostaa Valtion Lentokonetehtaalla.. Kesäkuussa 1941 hän pudotti Brewsterillä kaksi vihollispommittajaa, niistä toinen oli uusi ja nopea Pe-2. Vihollishävittäjiä vastaan Fokkerit olivat kömpelöitä, ja ne joutuivat useimmiten irrottautumaan taistelusta syöksymällä – haavoittuvan puusiipisen ja osittain kangasverhoillun FR:n yksi harvoista hyvistä puolista oli kestävyys, sillä neuvostohävittäjät eivät kyenneet seuraamaan niitä syöksyssä. Mutta Fokkereita oli surkean vähän: talvisodan alussa laivuekäytössä oli 34 konetta ja sodan lopussa enää 24. Sarvanto pudotti talvisodassa kuusi DB3-pommittajaa 4–5 minuutissa, vastaavaan ei ole yksikään hävittäjälentäjä maailmassa pystynyt. Saksalaiset ihmettelevät yhtä lukuisista sotasaaliksi saamistaan Tupolev SB-2 -pommikoneista kesällä -41. 81 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 koneita, vaikka sen pienikaliiperiset konekiväärit jättivät osumavaikutuksessa toivomisen varaa
Maailmalla pommikoneita pidettiin tuolloin ylivoimaisina hävittäjiin nähden, mutta suomalaisten harjoituksissa käyttämien konekiväärikameroiden kuvat todistivat, että hävittäjä pystyi hyökkäämään menestyksellisesti pommikoneen takaa peräsinten katveessa. Niitä riitti niin sotatoimialueelle kuin kotimaankin taivaalle. 82 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN si ollut edes riittämiin, vaikkapa 60–90, niin tulokset olisivat olleet aivan toisia. Määrällä ei vieläkään päästy riemuitsemaan, mutta Brewsterien suorituskyTunnelma jatkosodan alkaessa oli kokonaan toisenlainen kuin mitä se oli ollut talvisodan aikana. Torjuttavista pommikonelautoistahan ei ollut suinkaan pulaa. Näiltä kursseilta valmistui Lentolaivue 24:n riveihin useita nuoria, kyvykkäitä ohjaajia, kuten kersantti Nils Katajainen ja myöhemmin elokuussa 1941 laivueeseen siirretty luutnantti Hans Wind. Heille antoivat laivueessa viimeisen silauksen muun muassa sellaiset talvisodan kokeneet hävittäjälentäjät kuin luutnantit Jorma Karhunen ja Eino Luukkanen, vääpeli Lauri Nissinen sekä lentomestari Ilmari Juutilainen. LAIVUEEN KOMENTAJA JA LENTUEEN PÄÄLLIKKÖ. Mieliala oli iloinen. Keskeisin niistä oli heiluritaktiikka, jossa vihollishävittäjän kimppuun syöksyttiin ylhäältä ja iskun jälkeen vedettiin nopeutta hyödyntäen takaisin lähtöasemaan. Lentolaivue 24 sai välirauhan aikana 44 Brewster Model 239 -hävittäjää (BW). lentueen päällikkö kapteeni Jorma Karhunen kapuaa nimikkokoneensa BW-366:n siivellä Rantasalmella 8. Myös hävittäjien välisiin taisteluihin kehitettiin omat yksinkertaiset taistelumenetelmänsä. Lentolaivue 24:n komentaja majuri Gustaf Magnusson keskustelee ohjaajansa kanssa, 3. Jo talvisodan aikana oli käynnistetty neljä ohjaajakurssia, ja lisää ohjaajia koulutettiin kiivaaseen tahtiin välirauhan aikana. elokuuta.. Ohjaajataitojen lisäksi kiinnitettiin huomiota ampumatarkkuuteen. Hävittäjätorjuntaa oli sodan alla kehitetty majuri Richard Lorentzin johdolla ja hyökkäysmenetelmiä harjoiteltu ahkerasti. Talvisodan kokemukset osoittivat Lorentzin opit oikeiksi. Pula oli tehokkaista torjuntahävittäjistä, ennen muuta juuri koneista, sillä sadan lentotunninkin nuoret lentäjät näyttivät kykenevän yllättävän hyviin suorituksiin.” Ohjaajien koulutukseen Ilmavoimissa olikin panostettu 1930-luvun lopulla
Viimeisenä hyökkäsin partion vasemmanpuoleisen koneen kimppuun. Kahden edellisen päivän taistelut neuvostoilmavoimien torjunnassa olivat olleet laivueelle voittoisat. lentueen päiväkirjaan 8. Majuri Magnussonin johtama kahdentoista BW:n muodostelma kohtasi aamuvarhain viisitoista Tsaikoiksi kutsuttua I-153hävittäjää.. Lentomestari Ilmari Juutilainen 3. 84 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN joitti ensimmäisestä taistelustaan: ”Viisi minuuttia startin jälkeen huomasin suuren viholliskonemuodostelman. Kostea kesäinen aamu auringon nousuineen. Ammuin sitten seuraavan vasemmalla siivellä olevan kolmen koneen partion kahta oikeanpuoleista konetta. Hyökkäsin äärimmäisenä oikealla olevan koneen kimppuun ja ammuin sen ensimmäisellä sarjalla tuleen. Mieliala oli iloinen. Tukikohdassa otimme aurinkoa ja vietimme vekkulielämää. Herätys. Kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa laivue lensi torjuntalentoja Etelä-Suomessa. KEHUJA TULEE. Tsaikkojen rauhoitusaika päättyi ”2.30. Aamukahvit juotiin termospullosta”, runoiltiin 1. heinäkuuta. Kone painui pystysyöksyssä metsään. Kone alkoi savuta, ja se painui aivan pintaan. Brewsterit olivat osoittaneet kyntensä suomalaislentäjien käsissä. Vedin ylös ja käänsin uudelleen sen taakse. Lyhyellä sarjalla sain koneen vasemman puolen tuleen, jolloin kone syöksyi palavana veteen.” Noviisi Lammen tilille kirjattiin 2½ pudotusta, kaikkiaan 2. Lennoilta palatessamme tulimme kentälle kauniissa muodostelmassa, siipi siivessä kiinni, ja kun radiokurikin oli tuohon aikaan löyhänlaista, laulelimme kaikenlaisia lauluja, kunnes radion asiaton käyttö kiellettiin.” Kesäkuun viimeisenä päivänä ilmataistelut kiihtyivät ja Brewsterit tuhosivat kahdeksan viholliskonetta. lentueesta kuvaili ilmapiiriä sodan ensimmäisinä päivinä kirjassaan Punalentäjien kiusana: ”Tunnelma jatkosodan alkaessa oli kokonaan toisenlainen kuin mitä se oli ollut talvisodan aikana. Ilmat olivat kirkkaita ja kesä hautovan kuuma. Laivue menetti kesäkuun lopussa myös yhden ohjaajan koneineen, kun vänrikki Matti Pastinen unohti hälytyslennolle startatessaan potkurin suurille lapakulmille ja törmäsi kiitoradan jatkeella kannokkoon. Rintamalla oli sinertävää savun härmää kaikkialla, kun suoritimme siellä torjuntaja saattolentoja. lentue sai ensimmäisenä sotapäivänä kolmetoista ilmavoittoa. Majuri Gustaf Magnusson pitämässä puhuttelua laivueelle Rantasalmella 10.7.1941. Vihollisia emme tänä aikana paljoa kohdanneet. Hyökkäsin koneen perään, jolloin kone hidasti vauhtiaan niin, että jouduin vetämään aivan sen sivusta pois, jolloin kk-ampuja pääsi ampumaan minua aivan vierestä
86 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 YLIKERSANTTI KINNUNEN koneensa luona, jolla hän ampui 4 ½ konetta alas. Selänpään lentokenttä 24.6.1941. Kuvan väritys: Tommi Rossi.
Olisikohan ohjaaja aavistanut jotakin, koska hän samalla hetkellä väisti, mutta se oli jo liian myöhäistä. ILMARI ”ILLU” JUUTILAINEN palveli Lentolaivue 24:ssä jo talvisodassa, jolloin hän sai kaksi ilmavoittoa. Heinäkuun hyökkäysvaiheen aikana laivueen pudotustilasto kasvoi vajaalla parillakymmenellä viholliskoneella. 87 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 käydyssä taistelussa jatkosodan ensimmäiset ilmavoittonsa. Hän saavutti parin Laatokan yllä: ”Tähtäsin tarkasti siipikonetta ja ammuin. Juutilainen oli jo sorvaamassa pakkolaskua pellolle, kun Wright Cyclone rähähti käymään. Kone suureni tähtäimessäni, ja nyt näkyivät jo kaikki yksityiskohdatkin. n Ilmari Juutilainen nimikkokoneensa BW-364 siivellä.. Valojuovat syöksähtivät molemmista runkoon sijoitetuista konekivääreistäni. Luodit olivat ennättäneet tehdä selvää jälkeä.” Toinen I-153 ehti tällä välin livahtaa karkuun. Mannerheim-risti 26.4.42 ja 28.6.44. Tulitettuaan tuloksetta ensimmäistä I-153:a hän syöksyi seuraavaksi alhaalla järven yllä lentävän viholliskoneen kimppuun: ”Nopeuteni tasoittuessa oikaisun jälkeen otin Tsaikan piikille jatkuvasti lähestyen. Liekö johtunut Tsaikka-hävittäjien raskaista tappioista, mutta Karjalan Armeijan hyökkäyksen käynnistyttyä oli vihollisen ilmatoiminta Laatokan Karjalassa ihmeen passiivista. Vuoden 1941 aikana hän sai 13 ilmavoittoa, parhaimpana päivänä kolme. LENTOLAIVUE 24:N OHJAAJISTA kuusi sai Mannerheim-ristin ja kahdelle se myönnettiin kaksi kertaa. Muutaman kymmenen metrin päästä, jolloin tähtäimeni osoitti jonnekin ohjaamon korkeudelle, painoin liipaisinta. Samalla minun oli tempaistava koneeni ylös, etten olisi ajanut päin uhriani, joka noin kymmenen metrin korkeudesta syöksyi metsään.” Brewsterin siipikonekiväärit eivät toimineet, kaiken lisäksi moottori alkoi pätkiä. Magnussonin Brewsterit olivat pudottaneet kymmenessä minuutissa kahdeksan viholliskonetta, kaikkiaan aamun aikana ilmavoittoja laivueelle tuli yksitoista. Kaikkiaan Juutilaiselle merkittiin sodissa 94 ilmavoittoa, enemmän kuin kellekään muulle suomalaisohjaajalle. Moottorin taas hyrrätessä suomalaisohjaaja lähti kahden Tsaikan perään, jotka suunnistivat omalle puolelleen. Heistä ensimmäiset saivat Mannerheim-ristin vuonna 1942: lentomestari Ilmari Juutilainen, vänrikki Lauri Nissinen ja kapteeni Jorma Karhunen
Lähinnä BW-373.. Kannaksen revohkat Heti elokuun ensimmäisenä päivänä joutui Brewster-laivue kahteen ilmataisteluun, joissa pudotettiin kahdeksan hävittäjää. Hovi ampuivat yhdessä Tsaikan alas. lentue kohtasi sulkulennolla kahdeksan vihollishävittäjän osaston. lentue: ”2. 88 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN Elokuuhun tultaessa ei sota vielä ollut ohitse, vaikka jotkut toiveikkaat olivat kuvitelleet pääsevänsä jopa heinäntekoon. Puolenpäivän jälkeen joutui taisteluun 2. Kenttäarmeijan etenemisen suojaamiseen tarvittiin myös Brewstereitä. Partio (parvi) 4 konetta partiomassa Immolan–Rautjärven tienoilla. Luutn. Nyt vastassa oli 1-16-hävittäjien lisäksi uudempia ja parempia MiG-3-hävittäjiä. Ilmataistelu Immolassa. Kaikkiaan tulitettiin tst:ssa 6 vih.konetta.” Suurempi taistelu käytiin myöhemmin iltapäivällä Rautjärvellä, jossa luutnantti Karhusen johtama 3. LENTUEEN BREWSTEREITÄ valmiina starttiin Römpötissä syksyllä 1942. Rimminen ja luutn. 1. Päinvastoin, Karjalankannaksen takaisinvaltaus alkoi heinäkuun viimeisenä päivänä. Ilman heitä ei parhainkaan hävittäjäohjaaja olisi päässyt nousemaan taivaalle torjumaan viholliskoneita. Toinen Tsaikka oli savunnut. Mekaanikoilla ja huoltohenkilöstöllä oli korvaamaton rooli laivueen menestyksessä. Myös Juutilainen oli mukana ja sai jälleen kaksi HUOLTO PELAA
Ilman väistöliikkeitä se painui suoraan syöksyyn kaartaen oikealle. lentueen neljällä BW:llä. Tuli alas Kirvun ja Koljolan välille. Karhusen 3. Seurasin tätä noin 1 000 metriä, mutta se jatkoi edelleen samassa asennossa. lentue pudotti yhdeksän Tsaikkaa, joista Juutilainen peräti kolme: ”Hyökkäyshetkellä näin noin 22 viholliskonetta. Siinä oli mukana tarkkaan harkittua taktiikkaa, ohjaajien taitoa mutta myös aimo annos onnea. Lentäjä ei hypännyt.” Lentolaivue 24:n ilmiömäinen sotataival jatkui läpi kesän ilman omia tappioita. Vain taistelun lopussa yksin jäänyt neuvostokone kamppaili taidokkaasti neljän Brewsterin kanssa ja yritti päästä matalalla liikehtien pakoon, mutta senkin kohtalo oli lopulta sinetöity. Tässä suomalaisten omassa salamasodassa Syväri saavutettiin jo neljässä päivässä. Samana päivänä perustettiin hyökkäystä tukemaan Hävittäjäosasto Luukkanen, joka käsitti 1. Pääsin yllättämään jälkimmäiset ja ammuttuani pitkän sarjan alkoi I-153 (maaston värinen) savuta kallistuen oikealle kyljelleen, siitä rauhallisesti selälleen ja savun voimistuessa pystysyöksyyn. Koneita Neuvostoliitolla kuitenkin riitti, ja seuraavan ”revohkan” laivue koki 12. BW oli Juutilaisen mukaan vihollishävittäjiin verrattuna nopeampi, ketterämpi ja nousukykyisempi, eikä neuvostopiloteista, joista suuri osa oli kokemattomia, ollut vastusta. elokuuta. Toista konetta ammuin takaa ylhäältä, ja lenteli siitä kappaleita ja veti kone suoraan ylös vähän matkaa, jonka jälkeen syöksykierrettä alaspäin niin pitkälle kuin saatoin nähdä. lentueen vahvennettuna 2. Aunuksen taivaalla Syyskuun alkuun mennessä oli Karjalankannas jälleen omien hallussa. Mies ei hypännyt. Seuraava sotatoimi, Karjalan Armeijan eteneminen Syvärille, käynnistyi syyskuun 3. n Sotasaalis DB-3F suomalaismaalauksessa.. 89 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 ilmavoittoa. Vaikka laivueen pääkentät Lunkulan ja Mantsin saarilla olivat nyt suhteellisen kaukana rintamasta, jatkuivat voitokkaat taistelut koko syksyn. päivänä. lentueen vahvennettuna 2. Syyskuun aikana Lentolaivue 24 siirrettiin kokonaisuudessaan Aunuksenkannakselle. Tässä auttoivat suuresti maajoukkojen mukana kulkeneet lai…perustettiin hyökkäystä tukemaan Hävittäjäosasto Luukkanen, joka käsitti 1. lentueen neljällä BW:llä. Taistelun päätyttyä vihollinen oli menettänyt kuusi hävittäjää. Kolmatta ammuin suoraan takaa ja sain siitä öljyt koneeni päälle. Koneesta ei kukaan hypännyt
Wind oli ilmeisesti saanut jo elokuun aikana laivueessa tyypit BW:stä, sillä jo kahden päivän. peen särkisin itseni, ja kone joka tapauksessa menisi kappaleiksi. Syksyn suurimmat tappiot punailmavoimat kärsivät Lentolaivue 24:ää vastaan 26. n 3. Kun rintama siirtyi idemmäksi, BW saatiin erämaasta takaisin vahvuuteen. Myös Juutilainen joutui tuossa taistelussa vaikeuksiin. päivänä kapteeni Per-Erik Soveliuksen 4. Olin juuri ponnistamassa, kun moottori rykäisi ja alkoi vaivalloisesti prutkuttaa. Juutilainen luuli koneen saaneen osuman. syyskuuta. lentueen ohjaajat Rantasalmella 8. lentueeseen ilmoittautui 21-vuotias Hasse Wind. 90 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN vueen omat radioasemat, jotka lähettivät etulinjasta ilmavalvontaviestejä ja johtivat näköhavaintojen perusteella ilmassa olevat hävittäjät viholliskoneiden kimppuun. Vasemmalta kersantti Nils Katajainen, alikersantti Paavo Mellin, kersantti Jouko Huotari, lentueen päällikkö kapteeni Jorma Karhunen, luutnantti Pekka Kokko, lentomestari Ilmari Juutilainen, luutnantti Georg Strömberg ja vänrikki Kim Lindberg. lentueeseen ilmoittautui 21-vuotias Hasse Wind, joka oli saanut lentokoulutuksensa päätökseen. Laskuteline vain ulos, ja kohta kenttä otti poikansa joustavasti vastaan”. Uusi tulokas Syyskuun 4. Karhunen on ylennetty neljä päivää aiemmin kapteeniksi. Ohjaaja vänrikki Reino Lampelto harhaili viikon verran ennen kuin selvisi omien puolelle. Käynti parani huomattavasti.” Juutilainen nilkutti Brewsterillä omien puolelle ja pääsi tukikohtansa ylle, jossa ”koukkauksen jälkeisessä ylösvedossa moottorini jälleen sammui... Hän sai pudotettua yhden I-16:n mutta sitten Brewsterin raskas runkokonekivääri räjähti ja rikkoi yhden polttoaineputkista. Hyppäsin kyykylleni istuimelle ja aloin käsipumpulla lisätä bensiinipainetta moottoriin. Karhusen mukaan tämä tehosti Brewster-laivueen toimintaa. Moottorin pysähtyessä hän valmistautui hyppäämään: ”Pakkolaskussa korSyyskuun 4. päivänä kapteeni PerErik Soveliuksen 4. Tosin BW-365 joutui tekemään pakkolaskun rintaman taakse suolle, Petroskoin eteläpuolelle, kun vihollinen osui sen polttoaineja öljytankkeihin. elokuuta 1941. Viimeiset mittarilentokurssit Porissa olivat viivästyttäneet innokkaan nuoren luutnantin pääsyä rintamalaivueeseen, mutta vielä ei ollut liian myöhäistä – Windin kohdalla voi jälkikäteen todeta, että kaikkea muuta. Tuolloin Karhusen seitsemän Brewsteriä pudottivat tiedustelulennon aikana kahdessa taistelussa yhdeksän vihollishävittäjää
Mannerheim-risti 31.7.43 ja 28.6.44. päästä lentueen päiväkirjaan kirjoitettiin: ”Luutn. Wind suoritti taitolentoharjoituksen.” Seuraavana päivänä oli jo vuorossa partiolentoharjoitus kapteeni Soveliuksen kanssa. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 91 HANS ”HASSE” WIND siirrettiin Lentolaivue 24:ään elokuussa 1941. Devervjannojen kentän yläpuolella tavattiin aivan pilvirajassa 1 000 m:ssä 4 yksitaso ja 4 I15-hävittäjää. Uusi tulokas sai tulikasteensa vajaata viikkoa myöhemmin. Wind tuhosi vuoden 1941 aikana vielä yhden viholliskoneen, kun hän ampui alas marraskuussa MiG-3:n. lentueen varapäällikkö ja toukokuusta 1943 alkaen 3. Wind = 1 I-15, vänr. Pyötsiä = 1 I-15 sekä kers. Taistelu kirjattiin sotapäiväkirjaan: ”16.00. Seuraavana vuonna miehelle kirjattaisiin jo kolmetoista ilmavoittoa, sodan aikana hänestä oli kehkeytyvä yksi voitokkaimmista hävittäjälentäjistämme.. Alasampujat kapt. Ensimmäinen ilmavoitto 27.9.41. Wind oli elokuusta 1942 lähtien 1. lentueen vahvistukseksi. Hän sai sodan aikana 75 ilmavoittoa, toiseksi eniten suomalaisista hävittäjälentäjistä. Äänisellä nähtiin iso laiva tai proomu, josta oli jäljellä enää hiiltynyt runko. päivänä Wind sai siirron 1. Tervo + lentomest. Ginman = 1 I-15.” Tuoreen hävittäjälentäjän tili oli nyt avattu, vaikkakin jaetulla ilmavoitolla. Samaisen kuukauden 21. lentueen päällikkö. Hyökättiin heti kimppuun ja taistelua käytiin vielä pilvessäkin. 8 konetta kapt. Luukkanen + luutn. Luukkasen johdolla etsintälennolle Petroskoin liepeille. 3 I-5 ehdittiin ampua alas, muut pääsivät pakenemaan
Brewster oli kelpo peli ajankohtaan sekä olosuhteisiin nähden. Miten se oli mahdollista, kun neuvostoilmavoimilla oli kuitenkin määrällinen ylivoima. Onhan näitä! Lauri ”Lapra” Nissinen tutkii myhäillen voittomerkkejään BW-384:n peräsimessä keväällä 1942, vuoden 1941 aikana hän pudotti peräti 14 viholliskonetta. Vihollisen kevyt it. Jatkosodassa hän oli 1. lentueen päällikkönä. Oliko Brewster niin ylivertainen hävittäjä. Nissinen kaatui 17.6.1944. oik. Mannerheim-risti 18.6.44. Elfving, vänr. kesäkuuta 1941. Mannerheim-risti 21.2.44. Kuitenkin myös muut hävittäjälaivueet, joilla ei ollut yhtä suorituskykyistä kalustoa, saavuttivat jatkosodan alussa hyviä tuloksia. lentueen päällikkö. n Ylh. elokuuta Lentolaivue 32:sta ja saavuttanut syksyn aikana 1½ ilmavoittoa. Myöhemmin sodassa Luukkanen toimi Lentolaivue 30:n ja 34:n komentajana. Luutn. Mannerheim-risti 5.7.42. 92 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN Taktiikassa sen salaisuus Joulukuun 3. n Alla vas. Vuoden 1941 aikana hän kartutti tiliään 5½ ilmavoitolla. vas. Kone syttyi heti tuleen painuen palavana syöksyyn. Vuoden loppuun mennessä laivue oli pudottanut kuuden kuukauden aikana 140 viholliskonetta ja ollut avainasemassa ilmaherruuden saavuttamisessa sotatoimialueilla. lentueeseen 18. (luutn. Tuore hävittäjälentäjä saavutti vuoden loppuun mennessä kuusi ilmavoittoa. lentueen päällikkönä ja sai talvisodassa 2½ ilmavoittoa. Kesäkuusta 1943 lähtien hän toimi laivueen 1. Sen saavutusarvot ja tekniikka olivat huomattavasti paremmat senaikaisiin neuvostokoneisiin verrattuna. Syyt menestykseen löytyvätkin kouluVuoden loppuun mennessä laivue oli pudottanut kuuden kuukauden aikana 140 viholliskonetta ja ollut avainasemassa ilmaherruuden saavuttamisessa sotatoimialueilla.. Nils ”Nipa” Katajainen siirrettiin Lentolaivue 24:n 3. Yhteensä hänen ilmavoittojensa määräksi on laskettu 32½. Lentue tekee kunniaa kelpo ystävällemme, sankarivainajalle!” Luutnantti Henrik Elfving oli saapunut 4. kerran laivue oli menettänyt ohjaajan onnettomuudessa kesäkuun lopussa. Nissinen saavutti talvisodassa Lentolaivue 24:ssä neljä ilmavoittoa. Kaikkiaan hänelle kirjattiin sodissa 56 ilmavoittoa. Elfvingin koneeseen (BW-385). Edellisen n Ylh. Hän oli ensimmäinen taistelutoimissa jatkosodan aikana kaatunut Lentolaivue 24:n lentäjä. lentueen sotapäiväkirja: ”9.00–12.00. Hälytysvuoro; I Parvi etsintälennolla. päivä, 4. Eino ”Eikka” Luukkanen toimi talvisodassa Lentolaivue 24:n 3. Lumme, kers:t Korhonen ja Järvi). sai osumia luutn. lentueeseen 9. Katajainen sai yhteensä 35½ ilmavoittoa. Elfving ei hypännyt varjolla
lentueen varapäällikkö ja myöhemmin 2. Mannerheim-risti 8.9.42. Myös Luftwaffen ilmataistelutaktiikan 24 kävi 17. Tämä kaikki oli suomalaislentäjille tuttua ja testattua jo ennen sotaa, toisin oli neuvostolentäjillä, joilla koulutus oli kehnoa ja taktiikkakin vielä pitkälti hakusessa jatkosodan alussa. 94 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN tuksesta, taistelunjohdosta sekä miehistä: ohjaajista, maahenkilöstöstä sekä laivueenja rykmentinkomentajista. Yllätys ja korkeusetu olivat avaimet voittoon. Vihollinen käytti HC-koneita aivan alkeellisesti.” JORMA ”JOPPE” KARHUNEN oli talvisodassa Lentolaivue 24:n 1. Jatkosodassa hän toimi 3. Lorentz oli havainnut jo 1930-luvulla, että perinteisen johtokoneen ja kahden siipikoneen käsittävän muodostelman sijaan kahden koneen pari oli huomattavasti liikehtimiskykyisempi ja sillä pystyi suorittamaan huomattavasti joustavammin taktisia liikkeitä. Karhunen kiteytti Brewstereiden voiton Maaselän talvisen maiseman yllä käydyssä kamppailussa: ”Taistelussa BW:t hallitsivat tilanteen paremman taktiikan perusteella pysytellen koko ajan viholliskoneitten yläpuolella, josta syöksyivät vihollisen kimppuun. Lisäksi kolmen koneen muodostelmassa siipimiehillä meni kaikki aika johtokoneen herkeämättömään tarkkailuun – mikä oli pois vihollisen havainnoimisesta. Vuoden 1941 aikana hän saavutti 8½ ilmavoittoa ja yhteensä sodissa 31½. Viimeisen suuremman ilmataistelun vuoden 1941 puolella Lentolaivue. Kahden hävittäjän parista muodostelma oli laajennettavissa parveen eli nelikoneiseen osastoon. Avainasemassa oli ennen muuta majuri Richard Lorentzin luoma taktiikka, joka oli kehitetty pääpiirteissään jo ennen sotaa. Osa niistä oli Hurricane-koneita (HC). joulukuuta, jolloin kapteeni Karhusen johtamat neljä Brewsteriä pudottivat viisi vihollishävittäjää. Tällä kuviolla pärjättiin myös, kun sota pitkittyi ja kohdattiin vastustajan yhä parempia hävittäjiä. Jatkosodassa suomalaislentäjät käyttivätkin menestyksellisesti heiluriAvainasemassa oli ennen muuta majuri Richard Lorentzin luoma taktiikka… taktiikkaa: isku takaa ylhäältä, tulitus ja ylösveto toimi hyvin I-153ja I-16-koneita vastaan. Kaksi parvea käsitti kahdeksan konetta, joista toinen parvi toimi ylempänä lakisuojana. lentueen päällikkö ja saavutti 5½ ilmavoittoa. Taistelujen kuvauksista voi päätellä, että jos mieli saada viholliskone alas, se onnistui parhaiten takasektorista. kehittäjä ja ässä eversti Werner Mölders tuli samaan lopputulokseen, mutta esimerkiksi britit käyttivät kolmen koneen muodostelmaa vielä sodan alussa, kunnes ilmataistelujen kova koulu johti heidätkin samoihin johtopäätöksiin. Se oli hävittäjätyyppi, joka oli edellisenä vuonna antanut kovaa vastusta Luftwaffelle taistelussa Britanniasta. lentueen päällikkönä ja kesäkuusta 1943 alkaen laivueen komentajana
MARRASKUUN 10. V uonna 1902 syntynyt Magnusson oli saanut Suomen lentomerkin numero 168 sekä ohjaajatodistuksen lokakuussa 1927. Magnusson pani käytäntöön laivueessaan. 1930-luvun jälkipuoliskolla Magnusson kävi useilla komennuksilla Euroopassa tutustumassa ja koelentämässä uusinta lentokalustoa muun muassa Fokker D.XXI:tä ja Heinkel He 112:ta. MAGNUSSON KEHITTI 1930-luvulla yhdessä Suomen hävittäjätaktiikan luojan eversti Richard Lorentzin kanssa hävittäjäkoulutusta ja -taktiikkaa, jonka GUSTAF ”EKA” MAGNUSSON . 95 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 Brewster-lentäjien menestyksen arkkitehti oli majuri Gustaf Erik Magnusson, joka toimi Lentolaivue 24:n komentajana vuosina 1938–1943. PÄIVÄNÄ 1941 Magnusson sai ylennyksen everstiluutnantiksi, samalla häneltä kiellettiin lentäminen. Rykmentinkomentajana hän loi alueellisen hävittäjien johtojärjestelmän. Lorentzin ja Magnussonin yhteistyön ansiosta Lentolaivue 24 selvisi talvisodasta murskaavan ylivoiman alla. Se, jos mikä, oli yksi talvisodan ihmeistä. Lorentzin ja Magnussonin yhteistyön ansiosta Lentolaivue 24 selvisi talvisodasta murskaavan ylivoiman alla. TEKSTI: HARRI MUSTONEN . Se perustui radiotiedusteluun ja siihen, että viestit saatiin lähetettyä radioilla miltei reaaliajassa ilmassa oleville yksiköille. KUVAT: SA-KUVA torjunnassa niin hyvin, että vihollisen oli ensimmäisten viikkojen karvaiden tappioiden jälkeen ryhdyttävä käyttämään pommikonemuodostelmien suojana saattohävittäjiä. 35 vanhentuneella Fokker D.XXI:llä Magnussonin laivue sai peräti 120 ilmavoittoa ja menetti ilmataisteluissa vain yhdeksän konetta. Järjestelmä saatiin käyttöön juuri ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä. Sen jälkeen hän palveli Ilmavoimien esikunnassa kolme vuotta, kunnes hänet siirrettiin vuonna 1931 Maalentoeskaaderiin hävittäjälentueen päälliköksi. Magnusson oli ehtinyt osallistua siihen mennessä 158 sotalennolle, ja hän sai talvisodassa neljä ilmavoittoa, kesällä 1941 yhden kokonaisen sekä toisen jaetun. Laivue onnistui sodan alussa hävittäjä. lentueen päälliköksi. Viisi vuotta myöhemmin hän sai siirron Lentolaivue 24:n 2. Toukokuussa 1943 Magnusson määrättiin Lentorykmentti 3:n komentajaksi
Laivasto sai myöhemmin tilalle uudempaa F2A-2-mallia. On laskettava everstiluutnantti Magnussonin erinomaisen johtajataidon, johtajakyvyn ja koulutuksen ansioksi ne tulokset ja ne menestykset, jotka hävittäjälentäjämme ovat saavuttaneet ylivoimaista vihollista vastaan käydyissä raivokkaissa ilmataisteluissa.” SODAN JÄLKEEN Magnusson jäi eläkkeelle Ilmavoimista ja toimi siviilissä pankinjohtajana vuoteen 1959 saakka. TEKSTI: HARRI MUSTONEN. Gustaf Magnusson kuoli vain vajaat puoli vuotta ylennyksestään, 91-vuotiaana. – SURKEA HÄVITTÄJÄ VAI TAIVAAN HELMI . Brewstereitä toimitettiin lisäksi Belgiaan, IsoonBritanniaan ja Alankomaihin. 96 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 75 VUOT TA SIT TEN ILMAVOIMIEN KOMENTAJA kenraalimajuri Jarl Lundqvist teki jo elokuussa 1941 esityksen Mannerheim-ristin myöntämisestä Magnussonille, mutta tuolloin se hylättiin. Tositoimiin Brewsterit – tai Buffalot, kuten niitä muualla kutsuttiin – joutuivat Suomen lisäksi Tyynenmeren taisteluissa, joissa niillä lentäneet yhdysvaltalaiset ja hollantilaiset pilotit jäivät kuitenkin alakynteen japanilaisten Mitsubishi A6M Zeroille. Tämän jälkeen Yhdysvaltain laivasto tilasi 54 konetta ja ensimmäinen sarjakone pääsi taivaalle kesällä 1939. Japanilaishävittäjä oli huomattavan ketterä, ja ahtimella sen huippunopeuden sai taistelutilanteessa On laskettava everstiluutnantti Magnussonin erinomaisen johtajataidon, johtajakyvyn ja koulutuksen ansioksi ne tulokset ja ne menestykset, jotka hävittäjälentäjämme ovat saavuttaneet ylivoimaista vihollista vastaan käydyissä raivokkaissa ilmataisteluissa. Prototyyppiä paranneltiin, ja sen huippunopeudeksi saatiin lopulta 5 000 metrin korkeudessa 490 km/h. Uusintaesitys kesällä 1944 hyväksyttiin, ja Magnussonille myönnettiin Mannerheim-risti 26.6.1944. BW:ssä oli yksi 7.62 mm:n konekivääri sekä kolme karkeakaliiperista 12.7 mm:n konekivääriä, joista kaksi siivissä. Näitä F2A-1-tyyppimerkinnän saaneita Brewstereitä luovutettiin laivastolle lopulta vain yksitoista, loput myytiin Suomeen joulukuussa 1939. Koneen toimintamatka oli poikkeuksellisen suuri, parhaimmillaan jopa 1 350 kilometriä. T ukialuskäyttöön suunnitellussa kokometallisessa Brewster-hävittäjässä oli sisäänvedettävät laskutelineet, säätöpotkuri ja 950 hevosvoiman Wright Cyclone R-1820-G5 -tähtimoottori, joka antoi koneelle huippunopeuden 480 km/h – amerikkalaishävittäjä kulki noin 65 km/h kovempaa kuin kiinteällä laskutelineellä varustettu Fokker D.XXI. Lento-ominaisuuksiltaan se todettiin erinomaiseksi, mutta suoritusarvoissa – lähinnä nopeudessa – oli sen sijaan toivomisen varaa. Esityksessä mainittiin muun muassa: ”Talvisodassa ja nykyisen sodan alkuvaiheessa everstiluutnantti Magnusson Hävittäjälentolaivueen komentajana osallistui henkilökohtaisesti lukuisiin ilmataisteluihin ylivoimaista vihollista vastaan ja on ollut täten hyvänä ja velvoittavana esimerkkinä alaisilleen. Hänet ylennettiin reservissä kenraalimajuriksi 4.6.1993. Hän on luonut alaisiinsa oikean taistelutahdon ja taisteluhengen esimerkillisen kasvatuksen ja koulutuksen perusteella. Brewsterin, tyyppimerkinnältään XF2A-1, ensilento tapahtui joulukuussa 1937
Hollantilaiset pärjäsivät Brewstereillään Jaavalla paremmin, mutta sillä ei ollut merkitystä lopputuloksen kannalta. 97 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 nostettua 555 kilometriin tunnissa. Koneen aseistuksena oli neljä 7,62 mm:n konekivääriä, kaksi siivissä ja kaksi tahdistettuna rungossa. Brewsterin korvasikin pian Grumman Wildcat, josta tuli laivaston päähävittäjä 1941. Se oli sopiva hävittäjä neuvostokoneita vastaan parin vuoden ajan, kunnes uusien taistelukoneiden tekniikka ja saavutusarvot menivät siitä auttamatta ohi.. Suomalaisilla Brewster-lentäjillä oli etulyöntiasema niin kauan, kun he käyttivät nopeusetuaan, ja tämähän toimi hyvin opitun heiluritaktiikan kanssa – kaartotaisteluun sen sijaan ei kummankaan vihollishävittäjätyypin kanssa kannattanut antautua. Näistä tyyppi 6 oli varustettu 750 hv:n moottorilla, ja sen huippunopeudeksi mitattiin 440 km/h. Se oli noin 20 km/h hitaampi kuin Brewster mutta kaartoi tiukemmin varsinkin alakorkeuksissa. Suomalaisten käsissä Brewster oli riittävä ase venäläisten Ratoja (I-16), Tsaikkoja (I-153) ja pommituskoneita vastaan. Jos BW kuitenkin joutui Tsaikan tai Ratan konekiväärien eteen, ei peli silti vielä ollut välttämättä menetetty. Midwayn taisteluun osallistuneista 21 Brewsteristä Zerot pudottivat 13. Toisin kuin kokemattomille yhdysvaltalaispiloteille, oli ”Taivaan helmi” oivallinen työkalu jatkosodan alussa hyvin koulutetuille ja jo talvisodassa lentäneille suomalaisohjaajille. Rataa 20–40 km/h nopeampi. Suuremman nopeutensa turvin BW tavoitti venäläisten pommikoneet ja oli Tsaikkaa 40–50 km/h ja n Suomalaisia vastassa olleiden Polikarpov I-16 ”Rata” -hävittäjien huippunopeus oli noin 460 km/h. Eräs koneen murheenkryyneistä laivaston käytössä oli laskuteline, joka ei tahtonut kestää tukialuksille tehtäviä rajuja laskuja. Epäsuosittu tyyppi siirrettiin tämän jälkeen pian harjoituskoneeksi. Suomalaisilla oli jatkosodassa kokeiluja vertailukoneina kaksi sotasaaliiksi saatua eri tyyppistä I-16:tta. I-153:ssa oli niin jäykkä kk-liipasin, että sen painaminen vaikutti ohjaukseen, I-16 taas oli pituusvakavuudeltaan kehnonpuoleinen. Zerot kurittivat pahasti myös Kiinan ilmavoimien I-16ja I-153-hävittäjiä, jotka olivat suoritusarvoiltaan japanilaishävittäjää huomattavasti heikompia. Tyyppi 18:ssa oli 850 hv:n moottori, sen huippunopeudeksi mitattiin 464 km/h. Varsinkin MiG-1ja MiG-3-koneiden huono liikehtimiskyky antoi tasoitusta BW:lle etenkin matalalla, jolloin MiGien ja BW:n nopeuserokin oli pieni. Myöhemmin rintamalle ilmestyneitä nopeampia Hurricane-, LaGG-3ja MiG-hävittäjiä vastaan Brewstereillä pärjäsivät kokeneet lentäjät vielä hyvin. Lisäksi neuvostoliittolaiset suuntasivat konekiväärinsä suoraan eteen, toisin kuin suomalaiset, joiden hävittäjissä tulitus oli kohdistettu yhtymään 150 metrin päässä, ja kokemattomien neuvostopilottien osumatarkkuus oli yleisesti huono. n Brewster nokillaan
98 SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 KNUUTI Jukka Knuuti PUOLA ITSENÄISTYI Venäjästä ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa, kuten Suomikin. Talvisodan aikana jääkäriupseerit johtivat Suomen armeijaa. SUOMEN SOTILAS on seurannut syksystä 2014 alkaen jääkäriliikkeen historiaa. Suomen jääkäriliikkeellä ei sitä vastoin ollut turvallista värväysaluetta. maaliskuuta 1995, kun viimeinen jääkäri, jääkärikenraali Väinö Valve kuoli. Tämän vuoden aikana tulee vielä tarina jääkäreistä itärintamalla vuosina 1916–1917. Pilsudski saattoi ilman ongelmia värvätä Itävalta-Unkarin hallitsemassa Galitsian kuningaskunnassa maanmiehiään lippujen alle. Se oli luonnollisesti maanpetoksellista toimintaa, josta sodan aikana rangaistuksena oli kuolemantuomio. Maanpetosta merkitsevän värväyksen piti tapahtua santarmien valvomassa Suomessa. Se, että he joutuivat sisällissotaan johtamaan suomalaisia hallituksen joukkoja punaisia vastaan, oli sosiaalidemokraattien bolsevistisen vähemmistön tekemän kapinan seurausta. JÄÄKÄRILIIKE oli kuitenkin paljon vaativampi harjoitus kuin kaksi verrokkiaan. JÄÄKÄRILIIKE onkin melko harvinaislaatuinen – jollei ainutlaatuinen – ilmiö. Irlantilaiset toimivat koko ajan kotimaassaan, ja puolalaiset värväytyivät vapautusarmeijaan kotiseudullaan, jota hallitsi Venäjän vihollinen. JÄÄKÄRIT siirtyivät lopullisesti historiaan 11. SAKSA toimitti aseita Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:lle, joka nousi keväällä 1916 Dublinissa niin kutsuttuun pääsiäiskapinaan. JÄÄKÄRIT olivat lähteneet Saksaan irrottaakseen Suomen Venäjästä. Mutta ongelmien aiheuttaminen viholliselle on sodankäyntiä sekin, vaikka ei siihen omia joukkoja käytettäisikään. Näitä legioonia käytettiin sotatoimiin Venäjää vastaan, kun Puola irrottautui entisestä emämaastaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. HUOLIMATTA tietyistä yhtäläisyyksistä Irlannin ja Puolan kanssa, Suomen jääkäriliike oli hyvin erilainen. Seuraavissa osissa kerromme myös jääkäreiden odysseian päättäneestä Libaun kaudesta 1917– 1918 ja toiminnasta vapaussodassa vuonna 1918. Kapina, joka onnistui. Osittain saman sodan seurauksena Irlannista tuli vapaavaltio. Pilsudskin mukana viimeiset itsenäisen Puolan armeijaan tulleet upseerit kuolivat NKVD:n niskalaukauksiin Katynin metsissä vuonna 1940. Jääkäreiden vaikutus Suomen puolustusvoimissa jatkui pitkään, sillä vasta vuonna 1959, kun Sakari Simelius tuli komentajaksi, päättyi jääkärien ketju asevoimien johdossa. Olemme julkaisseet laajan artikkelin Saksassa koulutustoiminnan aloittaneesta Pfadfinder-kaudesta helmi-elokuussa 1915 sekä koulutuksen pataljoonavaiheesta elokuusta 1915 toukokuuhun 1916. Ei Saksa rakastanut sen enempää Suomea kuin Irlantiakaan. Myöhemmin rauhansopimuksen hyväksynyt osa IRA:ta muutettiin uuden Irlannin vapaavaltion kansalliseksi armeijaksi. Saksan organisoimana se kuitenkin onnistui Ruotsin kautta, kun kuningaskunta antoi sen tapahtua. Tsaarin Venäjän santarmien kiinni saamat jääkärivärvärit odottivat tuomiotaan Spalernajassa, josta heidät kuitenkin vapautti vallankumous keväällä 1917. Melkein 2 000 miestä värvättiin sotilaskoulutukseen kauas vihollismaahan, jossa heistä muodostettiin itsenäinen pataljoona. Se palasi kolmen vuoden kuluttua kotimaahan, ja entisen emämaan asevoimissa Saksaakin vastaan palvellut kenraali Mannerheim jakoi jääkärit johtamaan hallituksen joukkoja kapinaan nousseita punaisia vastaan. PILSUDSKISTA tuli itsenäisen Puolan johtaja mutta samalla myös diktaattori. Suomesta tuli itsenäinen vuonna 1917, Puolasta 1918 ja Irlannista itsehallinnollinen vapaavaltio vuonna 1921 ja itsenäinen vihdoin 1949. Suomessa sen sijaan piti suuren salaisuuden vallitessa houkutella miehiä lähtemään sotilaskoulutukseen Saksaan, vihollisvaltioon. KEVÄÄN 1918 sisällissodan jälkeen jääkärit olivat runkona itsenäisen Suomen puolustusvoimia perustettaessa. Pilsudski kuoli vuonna 1935, ja vain neljä vuotta sen jälkeen oli Puolankin tarina taas kerran lopussa, kun Hitler ja Stalin jakoivat maan Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti. Jääkäriliike joutuikin toimimaan täysin maan alla. JOSEF PILSUDSKI värväsi vapaaehtoisia puolalaisia Itävalta-Unkarin ja Saksan armeijoista omiksi legiooniksi. Siinäkin prosessissa olivat Saksan sormet pelissä, sillä olihan Iso-Britannia Saksan vihollinen siinä kuin Venäjäkin. LIKI PARIN TUHANNEN miehen siirtäminen Saksaan ei noina aikoina ollut aivan yksinkertainen suoritus. Hänen mukanaan ei Puolaan tullut jääkäreitä vastaavaa hyvin koulutettua upseerija aliupseeriryhmää. KAIKKI KOLME kapinaliikettä johtivat tuloksiin
15 euroa). nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n. TILAA NYT. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta. SUOMEN SOTILAS 4 • 2016 99 Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos
Suomen sotilaat. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea). PU O LU ST U SV O IM AT. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät