76 73 35 -2 00 4 PA L. Ydinaseen historia KUINKA F-35 SYNTYI. RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 • 4/2020 • 13,50 € HIROSHIMA, NAGASAKI 75 VUOTTA KAUHUN TASAPAINO • 100 SIVUA F-35 Ihmekone vai kompromissi. V K O 20 20 -4 4
Määräaikaistilausta ei voi perua. Kolmatta maailmansotaa ei ole käyty, eikä ainakaan nyt näytä siltä, että kauppasodista ja uhosta huolimatta oltaisiin ihan pian käymässäkään. Se on paras pelotteena ja sellaisena niin suuri, ettei kukaan lähde haastamaan todellista ydinasevaltaa loppuun asti. Ydinase sen sijaan on tehnyt maailmasta kovin epätasa-arvoisen. Voihan kyse olla kausaliteetin sijasta vain samanaikaisuudestakin. Ydinenergian asekäyttö on vaikeaa, ja sen seuraukset haastavia. Sotia tullaan jatkossakin käymään ja toki estämäänkin ihan rynnäkkökivääreillä ja muilla konventionaalisilla asejärjestelmillä ja niitä käyttävillä asevoimilla, mutta totaalista ydinsotaa emme tule näkemään sen enempää kuin totaalista ydinaseriisuntaakaan. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Mutta tapahtuneen valossa voitaneen esittää ainakin melko suurella todennäköisyydellä, että ydinasepariteetti, kauhuntasapaino, ydinsodan ja massatuhon uhka – ase, jonka käyttäminen johtaisi omaankin tuhoon – on ollut vähintäänkin merkittävä tekijä siinä, että olemme välttyneet kolmannelta maailmansodalta eli suurvaltojen välittömältä yhteenotolta ja sitä kautta suunnattomalta inhimilliseltä kärsimykseltä. Aineistopäivä 7.9.2020. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Vaan missäpä inhimillisessä toiminnassa ei olisi riskejä. Siitäkin, takaako Parabellum , sotaan varautuminen, aseet, rauhan. Siksi se on hyvä renki mutta tietysti huono isäntä niin suurvalloille kuin hirmuvalloille, joilla vaan riittää paukkua sellainen hankkia ja jotka katsovat siitä hyötyvänsä. Toisaalta näyttää siltä, että maailmassa käydään koko ajan vähemmän ja vähemmän sotia, ja väkivalta on sosiaalisen median, iltapäivälehtien ja ihan oikeiden uutisten värikkäistä ja šokeeraavista otsikoista huolimatta yhä harvinaisempi tapa ratkoa kansojen välisiä sekä sisäisiä ja yksilöiden välisiä erimielisyyksiä. 75 vuotta sitten päättyneen sodan lopettaneet ensimmäiset ja ainakin toistaiseksi viimeiset sodassa räjäytetyt ydinpommit jakavat myös mielipiteitä. jaakko.puupera@suomensotilas.fi. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 5/2020 ilmestyy lokakuussa 2020. Toki niistä voi olla suunnatonta haittaakin, jos niiden leviämistä ei edes yritetä rajoittaa, niin epätasa-arvoista kuin se onkin. Siksi tulemme todennäköisesti elämään jatkossakin paremmassa maailmassa kuin esi-isämme. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Niinpä rauhantahtoiset hyvät ihmiset tekevätkin hartiavoimin työtä ydinaseiden kieltämiseksi. Valtaenemmistön mielestä ne ovat yksiselitteisesti paha asia, josta pitäisi yksinkertaisesti päästä eroon. Uhkia ja haittojahan ei kukaan täysipäinen ihminen kiistä. Vaikka ydinasetta sen enempää kuin ydinvoimaa siviilikäytössäkään ei voida – mielestäni onneksi – keksiä pois, ei ydinaseen leviämistä ole rajoittanut eniten ydinsulkusopimukset vaan yksinkertaisesti ydinenergian erilaisiin käyttötarkoituksiin kohdistuvat käytännön haasteet. Coltin ja Kalašnikovinhan sanotaan kyynisesti tehneen ihmisistä tasa-arvoisia taistelukentällä, mikrotasolla. 75 Hiroshiman ja Nagasakin jälkeistä vuotta eivät tietystikään ole olleet pelkkiä rauhan vuosia, mutta ihmisuhrien määrässä mitattuna paljon rauhallisempia kuin näitä hirveitä tapahtumia edeltäneet vuodet kirjoitetussa historiassa maailman väkilukuun suhteutettuna keskimäärin ja absoluuttisestikin. Mikään joka pojan käsiase ydinase ei ole, eikä siitä sellaista koskaan tule. Ainakaan militarismi ei johda hyvään, mutta kokemuksen valossa näyttäisi siltä, että ei johda yksipuolinen aseistariisuntakaan. Rauhanliikkeen ja hyväntahtoisten keskuudessa istutaan silti yhä menneisyyden juoksuhaudoissa kykenemättöminä tunnustamaan sitä tosiasiaa, että ydinaseet ovat tulleet jäädäkseen, ja niistä on ollut valtavista riskeistään huolimatta ihmiskunnalle suunnaton hyöty. Niin tai näin, eivät aseet maailmasta häviä, ja siksi pienenkin kannattaa säilyttää piikkinsä pysyäkseen elossa, vaikka muuten olisikin rauhanrakentaja. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Anttila, Mikko • Halila, Mikael Janhunen, Jukka • Karila, Antti Kesselring, Agilolf • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti • Lindblom, Tom • Masso, Iivi Mattila, Jukka I • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Rundgrén, Eerikki Sinkkonen, Jarmo • Säyrinen, Timo Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen 20.8.2020 Rauhantekijä Voidaan olla perustellusti ainakin kahta eri mieltä, ovatko Coltin Peacemakerin kaltaiset sotavälineet tuoneet maailmaan enemmän rauhaa vai kuolemaa. Olisi tietysti älyllisesti epärehellistä väittää ehdottomana totuutena, että viimeksi kuluneiden vuosikymmenten kehitys olisi yksin ydinaseen keksimisen ansiota. Johan ympäristöliikekin alkaa myöntää ydinvoiman energiatuotantokäytön edut. Ydinasetta ei pidäkään verrata Coltin rauhantekijään sen enempää kuin Parabellumiinkaan
Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Sotia rauhan ja vapauden tavoittamiseksi. Rauhaa sekään ei ole tuonut. Tilaajarekisteri. – Aleksei Kettunen 43 F-35 ja USAF – Aleksei Kettunen 49 Tiikerinloikkia – Aleksei Kettunen 56 Kuinka F-35 syntyi. Eikä valtaosalle maailman asukkaista edes vapautta. – Katariina Simonen 91 Intia ja Pakistan – Kaksi ydinasevaltaa napit vastakkain – Katariina Simonen 92 Kommentti: Ydinaseesta on vaikea puhua objektiivisesti – Jaakko Jäntti JYVÄLLÄ 18 Turvallisuuskatsaus 20 Maanpuolustustahto kasvaa Komppaniadroonit tulevat Homma joutuu ja porukka viihtyy Sako kehittämään K22-kivääriperhettä 21 Paukkupatruunat korvaava järjestelmä Puolustusvoimille Patria Nemo Amerikkaan. – Katariina Simonen 84 Aasian ydinasevallat – Katariina Simonen 88 Onko Pohjois-Korea todellinen uhka. Mutta rauha ja vapaus eivät ole synonyymejä eivätkä toistensa takeita. s. Julkaistava aineisto. Tarkoitus on pyhittänyt keinot. Unohdettu operaatio Denver on tapausesimerkki historiasta. Molemmat toki hyviä ja tavoiteltavia asioita, joiden tavoittamiseen joko yhdessä tai erikseen on usein lopulta käytetty myös aseita. 75 vuotta sitten lopetettiin sota paremman maailman luomiseksi kahdella ydinpommilla. – Aleksei Kettunen SODANKÄYNTI 93 Operaatio Denver – Agilolf Kesselring KNUUTI 98 Troijan hevonen – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 30 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. Talvitie on poissa – Jukka Knuuti IIVI 31 Ystäväsi algoritmi – Iivi Masso HX-HANKE 32 F-35 – Ihmekone vai kompromissi. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. OPERAATIO DENVER Kriisit ovat salaliittoteorioiden kulta-aikaa, ja kaikki on tietysti aina amerikkalaisten syytä, jollei sitten kiinalaisten tai venäläisten tai... SISU GTP 4x4 koekäyttöön Maavoimille 22 Reserviläisten palkkoja korotetaan Maailmalta – Pekka Mäkelä 25 Uskollinen siipimies paljastettiin – Pekka Mäkelä 29 Jyrki K. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. JOUKKOTUHO 6 Ydinaseuhka – Katariina Simonen 9 Atomipommi ja vetypommi – Katariina Simonen 10 Ydinaseen historia – Katariina Simonen 13 Kauhun tasapainon synty – Katariina Simonen 17 Ydinpommia kuljettaneen sotalaivan synkkä kohtalo 66 Uuden kylmän sodan kauhun tasapaino – Katariina Simonen 78 SALT I–II, START I–II, SORT, Uusi START, Open Skies – Katariina SImonen 79 Ajoiko aika sopimusten ohi. 93 T asa-arvoa, vapautta ja oikeudenmukaisuutta ei maailmaan tuoda ydinasein ja vain harvoin lopulta muutenkaan asein. Toivottavasti viimeisen kerran. Muistattehan vielä kylmän sodan, KGB:n ja HIVin
Säästimme viimeiseksi julkisuudessa eniten huomiota herättäneen HX-kandidaatin, amerikkalaisen viidennen sukupolven taktisen Lockheed Martin F-35A Lightning II -häivehävittäjän. 32 s. Tässä numerossa puramme ydinaseen, sen historian ja nykyhetken suupaloiksi.. 6 Lockheed Martin F-35 Lightning II Kauhun tasapainon synty I lmavoimien uuden taktisen monitoimihävittäjän HX-hankintaohjelma on loppusuoralla kuten Suomen Sotilaan HX-hävittäjäkandidaattien esittelykierroskin. s. Ydinaseet tulivat sotanäyttämölle 75 vuotta sitten, kun Yhdysvallat pudotti ydinpommin elokuussa 1945 Nagasakin ja Hiroshiman kaupunkeihin Japanissa
. Ydinaseiden leviämisen ehkäisemiseksi laadittiin useita valtiosopimuksia, joista merkittävin on vuonna 1970 voimaan tullut ydinsulkusopimus, johon on sitoutunut 190 valtiota. Ydinasevalloista sopimuksen ulkopuolella ovat Intia, Israel, Pakistan ja sopimuksesta vasta vuonna 2003 eronnut Pohjois-Korea. Se on myös ainoa sopimus, jossa viisi ydinasevaltaa – Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska – ovat sitoutuneet ydinaseensa kattavaan aseistariisuntaan. TEKSTI: KATARIINA SIMONEN. Ydinaseet eivät jääneet historiaan, vaan valtiot aloittivat kilpajuoksun ydinaseiden hankkimiseksi ja kehittämiseksi. Maailma jakautui ydinasevaltioihin ja ydinaseettomiin valtioihin. Suomen Sotilaan tässä numerossa puramme ydinaseen, sen historian ja nykyhetken suupaloiksi. 6 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO Ydinaseet tulivat sotanäyttämölle 75 vuotta sitten, kun Yhdysvallat pudotti ydinpommin elokuussa 1945 Nagasakin ja Hiroshiman kaupunkeihin Japanissa
7 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020
Pandemia lykkäsi tarkastelua Ydinsulkusopimuksen 10. Asevarantoja on vähennetty maiden välisen Uuden START -sopimuksen mukaisesti. Konferenssista olisi tullut joka tapauksessa hyvin riitaisa, sillä valtioiden enemmistön luottamus sopimukseen on vakavasti vaarantunut. Ydinaseet ovat myös kiinteä osa ydinasevaltioiden ja niiden liittolaisten puolustusstrategioita, ja niitä saatetaan varautua käyttämään myös tavanomaisin asein hyökkäävän vastustajan torjumiseen. Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen keskimatkan ohjuksia koskeva INF-sopimus kaatui vuonna 2019. Integrointi ei ole täysin riskitöntä harjoituksissa väärinymmärrysten vaaran vuoksi. Muutkin sopimusjärjestelyt ovat vaikeuksissa. Yhdysvalloilla ja Venäjällä on maailman suurimmat asevarannot, kummallakin on yli 6 000 ydinkärkeä maailman yhteensä noin 14 000 ydinaseesta. Ydinasevaltiot modernisoivat vahvasti omia asevarantojaan. TalousYdinaseet ovat tulleet jäädäkseen. Mukana on myös edistynyttä teknologiaa, kuten Venäjän hypersooniset ohjukset, jotka on suunniteltu ohittamaan Yhdysvaltojen ohjuspuolustus, sekä uuden sukupolven risteilyohjukset. JOUKKOTUHO 8 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 Y dinaseet ovat tulleet jäädäkseen. Valtioiden huomio on joka tapauksessa keskittynyt pandemian aiheuttamaan kriisiin, jonka keskipitkän ja pitkän tähtäimen seurauksia voi vain arvailla. Sopimus päättyy vuonna 2021, eikä jatkosta ainakaan vielä ole tietoa. Yhdysvallat irtautui Iranin ydinohjelmasopimuksesta vuonna 2019, ja Iranin vastaiset pakotteet otettiin täysimääräisinä käyttöön. Kiina ei halua keskustella keskimatkan ohjuksia koskevista uusista rajoitusaloitteista. Pohjois-Korea uhittelee ja testaa ohjuksia. tarkastelukonferenssi tältä keväältä lykättiin COVID-pandemian vuoksi. Iranin voi olla vaikea pysyä sopimuksessa mukana loputtomasti. Muut ydinaseaktivistit – Intia ja Pakistan – eivät ole kiinnostuneet sopimuksista vaan modernisoivat sekä varautuvat ydinsotaan toisiaan vastaan. Uusi, vuonna 2021 valittava presidentti ei todennäköisesti suhtaudu enää suopeasti kansainväliseen yhteistyöhön. Useat viimeaikaiset sotaharjoitukset (esimerkiksi Yhdysvaltojen Global Thunder 2019) ovat sisältäneet ydinasekykyjä tavanomaisten rinnalla tai integroituna niihin
Esimerkiksi Hiroshimaan pudotettu atomipommi sisälsi noin 64 kiloa korkearikasteista uraania, ja sen energiaräjähdys vastasi noin 15 000 tonnia (15 kilotonnia) TNT:tä. lokakuuta 2019. vaikutukset tulevat olemaan massiivisia ja lisäävät levottomuutta sekä turvallisuusriskejä. Y dinase tuottaa valtavan määrän räjähtävää energiaa. Atomipommin (A-bomb) räjähdys perustuu ydinfissioon. Ydinräjähdykselle on tyypillistä myös niin sanottu sienipilvi, kun räjähdyksen kuumentama ilma nousee ylöspäin keräten mukaansa pölyä ja muuta jätettä.. Esimerkkejä voidaan hakea 1930-luvun talouslamasta ja kehityskuluista, jotka johtivat toiseen maailmansotaan. Räjähdyksen mittaluokka kuvataan tavallisesti kilotonneina (1 000 tonnia) tai megatonneina (1 000 000 tonnia) verrattuna räjähdykseen, joka saadaan aikaiseksi tavanomaista kemiallista räjähdettä TNT:tä (trinitrotolueeni) käyttäen. 9 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 . Israel, Iso-Britannia ja Ranska jäävät tällä kertaa vähemmälle huomiolle vakaina ydinasevaltiona. Se alkaa ydinaseita koskevan tilannetietouden lisäämisestä ja uuden asevalvonnan sukupolven kouluttamisesta. Tervetuloa matkalle kauhun tasapainon trapetsille. Y dinfuusiossa kevyemmät atomit tulevat yhteen ja muodostavat raskaan ytimen energiaa vapauttaen. Vetypommissa (H (hydrogen)-bomb) ydinfissiota käytetään käynnistämään varsinainen ydinfuusio, josta energia sitten vapautuu. Kuvaamme tässä lehdessä tilannekuvan kannalta kiinnostavimmat toimijat eli Yhdysvallat ja Venäjän yksityiskohtaisesti. Vetypommia on kutsuttu toisen sukupolven ydinaseeksi muun muassa sen atomipommia suuremman tuhovoiman vuoksi. Teemanumeromme käy läpi myös keskeiset sopimusjärjestelyt ja niiden nykytilan, jonka pohjalta uutta tasapainoa voisi alkaa rakentamaan. Seuraavilla sivuilla kuvaamme tiiviisti ydinaseiden kehityshistorian ja valtioiden ydinaseohjelmien kilpajuoksun, jossa vakoilubisnes kerran kukoisti. Samoin kiinnitämme huomiosi maihin, jotka suomalaisessa keskustelussa jäävät vähemmälle huomiolle mutta joiden aktiivisuus ja siihen liittyvät riskit ovat huomattavia: napit vastakkain olevat ydinasevallat Intia ja Pakistan sekä Koillis-Aasiaa epävakauttava Pohjois-Korea. Ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden (kemialliset ja bioaseet) osalta olisi luotava uusi strateginen tasapaino, erityisesti Yhdysvaltojen ja Venäjän välille, mutta myös muut toimijat huomioiden. Suomen Sotilaan joukkotuhoase-teemanumero on pieni osa tätä isompaa tavoitetta. Myös Kiina suurine ja kasvavine varantoineen sekä Iran kysymysmerkkinä ansaitsevat oman lukunsa. ATOMIPOMMI JA VETYPOMMI Y dinase on laite, joka vapauttaa räjähdysmäisesti energiaa joko ydinfission, ydinfuusion tai näiden yhdistelmän pohjalta. Räjähdyksestä aiheutuu myös intensiivinen valo, voimakas paineaalto, korkea lämpötila sekä radioaktiivista säteilyä. Matka on pitkä. Ensimmäiset ydinaseet olivat atomipommeja. Ydinfissiossa radioaktiivisen aineen atomi halkaistaan kevyempiin, pienempiin atomeihin, jolloin runsaasti energiaa vapautuu äkillisesti. B-52H Stratofortress -koneet valmiina Barksdalen lentotukikohdassa Louisianassa 22. Vetypommi perustuu ydinfission ja ydinfuusion yhdistelmään
Presidentti Roosevelt päätyi tukemaan Fermin ja Szilárdin hanketta rahoittamalla uraanin ja grafiitin ostoa. Tällaisen painon kuljettaminen ilmateitse vihollisen alueelle saattaisi osoittautua mahdottomaksi. Fyysikot työskentelivät itse Columbian yliopiston rahoittamassa projektissa ensimmäisen ydinreaktorin luomiseksi. Presidentti päätti käynnistää huippusalaisen sotilashankkeen ydinenergian saamiseksi asekäyttöön ennen saksalaisia. Atomipommin kehittämiseen johtaneista tutkimuksista mainitaan usein erityisesti saksalaisten ydinfyysikkojen Otto Hahnin, Lise Meitnerin ja Fritz Strassmanin Berliinissä vuonna 1938 tekemät kokeet, joissa uraaniatomin ydin halkaistiin kahdeksi radioaktiiviseksi osaksi. Italialainen fyysikko Enrico Fermi sai ensimmäisenä tekemällään koesarjalla aikaiseksi atomiydinten hajoamisen ketjureaktiona vuonna 1934. TEKSTI: KATARIINA SIMONEN Ydinenergiatutkimus oli kovassa vauhdissa Euroopassa juuri ennen toista maailmaansotaa. MANHATTAN-HANKE 1945 ”The Jumbo device” suunniteltiin Los Alamosin laboratoriossa Trinity-testiräjähteen onnettomuusturvalliseksi säiliöksi.. Ongelmana oli paino. Saksasta paenneet tiedemiehet Rudolf Peierls ja Otto Frisch havaitsivat, että pieni määrä suuresta uraanimäärästä erotettua isotooppia – uraani-235:tä – riittää luomaan räjähdyksen, joka vastaa 1 000 kilon dynamiittiräjäytystä. Saksa oli nimittäin ottanut haltuunsa Tšekkoslovakian uraanikaivokset ja pakotti myymään kaiken uraanin Kolmannelle valtakunnalle. Toiminnallisen pommin arvioitiin painavan vähintään 40 000 kiloa. Rooseveltin korviin. 10 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO Y dinfission keksiminen johti ponnisteluihin maailman voimakkaimman pommin kehittämiseksi. . Tutkijat olivat varmoja, että Saksa ponnisteli ydinpommin aikaansaamiseksi. Yhdysvaltoihin emigroitunut, fysiikan Nobelin palkinnon vuonna 1938 voittanut Enrico Fermi ja hänen kollegansa Leó Szilárd seurasivat huolestuneena Saksassa tapahtuvaa kehitystä. Isossa-Britanniassa tehtiin vuonna 1940 havainto, joka muutti kaiken. Manhattan-hankkeeksi nimetty ohjelma käynnistyi verrattain hitaasti. Elettiin vuotta 1939. Harva uskoi tuolloin, että ydinpommin aikaansaaminen olisi mahdollista. Tutkijoiden ystävä, natseja Yhdysvaltoihin paennut Albert Einstein välitti huolet presidentti Franklin D
Varsinainen tekninen kehittely tapahtui laboratoriossa Los Alamosin piirikunnassa New Mexicossa. Oak Ridgestä pakkolunastettiin maata uraanin rikastamislaitosten alta. Jos kysyttiin, erottaminen oli välitön. Saksalaistaustaiset tiedemiehet, kuten Einstein, suljettiin projektin ulkopuolelle. Robert Oppenheimer, jota on jälkikäteen kutsuttu ydinpommin isäksi. . Ylh. Turvatoimet olivat massiivisia, kysymyksiä ei kysytty. Vas. Manhattan-hanke Frischin–Peierlsin muistio vauhditti Manhattan-hankkeen käynnistymistä toden teolla syksyllä 1942. Los Alamos oli kansakunnan parhaiten varjeltu salaisuus. Kuitenkin hänen taustansa Sak. Robert Oppenheimer. Alla Saksasta paenneet tiedemiehet Rudolf Peierls ja Otto Frisch, kuvassa keskellä.. Heihin ei luotettu. Peierls ja Frisch varoittivat kuuluisassa muistiossaan (Frisch-Peierls Memorandum) ydinräjäytyksestä aiheutuvan myös radioaktiivista säteilyä, jonka tuulet voisivat levittää estotta ympäri maailman. Johtoon nimitettiin määrätietoinen kenraali Leslie Groves, joka pelotteli Rooseveltin hallinnon antamaan projektilleen ehdottoman etusijan. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 11 Taustana työlle oli Frischin ja Lise Meitnerin vuotta aikaisemmin Saksassa tekemä teoriatason tutkimus uraani-235:n fissiosta. Ensimmäisistä ydinenergian kanssa työskennelleistä fyysikoista Leó Szilárd oli vielä projektissa mukana. . Atomipommi, lempinimeltään The Gadget, joka räjäytettiin terästornin huipulla. Työtä johti teoreettinen fyysikko J
Esimerkiksi Venäjän ydinaseohjelma perustui Saksasta ja Yhdysvalloista toisen maailmansodan aikana kerättyyn tiedustelutietoon. Ydinaseiden aikakausi oli alkanut. heinäkuuta 1945 – vain muutamaa viikkoa ennen atomipommien tiputtamista Hiroshimaan ja Nagasakiin. . Pommi räjäytettiin terästornin huipulla. Räjähdys tuhosi terästornin kokonaan 21 000 tonnin TNT-räjähdystä vastaavalla voimalla. Räjäytystä seurasi intensiivinen valon välähdys ja lämpöaalto, jota seurasi valtaisa tulipallona koettu räjähdys ja jopa 12 kilometrin korkeuteen ulottuva sienipilvi. Turvatoimiin oli syytäkin, sillä vakoilu oli yleistä, ja ydinpommin kehittelyyn liittyvästä tiedosta maksettiin huimia summia. Groves tutkii karttaa 18. Venäjän oma mies Los Alamosissa, Klaus Fuchs, raportoi suoraan Stalinille. FBI seurasikin tarkasti hänen toimiaan kaikkialla. 12 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO san kansalaisena ja pasifistina loivat epäluottamusta. Varoituskyltti Oak Ridgen alueelta. heinäkuuta 1945 autiomaassa lähellä Yhdysvaltojen ilmavoimien Alamogordon tukikohtaa New Mexicossa. Kokeen koodinimi oli Trinity Test, itse atomipommi puolestaan oli lempinimeltään The Gadget (härveli, vekotin). Turvatoimiin oli syytäkin, sillä vakoilu oli yleistä.. Ensimmäinen atomipommi räjäytettiin 16. Onnistunutta koetta seuranneen, Los Alamosin työtä johtaneen fyysikko Oppenheimerin kuuluisat, intialaisesta Bhagavad Gita -teoksesta lainatut sanat ovat jääneet historiaan: ”Nyt olen kuolema, maailmojen tuhoaja.” . Manhattan-hankkeen johtaja Kenraali Leslie R
13 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 . KAUHUN TASAPAINON SYNTY 75 vuotta Little Boysta . Toukokuussa 75 vuotta sitten sota oli päättynyt Euroopassa. Japaniin syksylle 1945 suunnitellun hyökkäyksen, jonka koodinimi oli Operation Olympic, arvioitiin maksavan liittoutuneille kymmenkertaisen määrän ihmishenkiä verrattuna Normandian maihinnousuun ja sen jälkeisiin operaatioihin läntisessä Euroopassa. TEKSTI: KATARIINA SIMONEN. Japani taisteli edelleen Yhdysvaltoja ja Brittiläistä imperiumia vastaan Aasiassa. Idässä, Japanin vastaisen operaation johdossa toimisi Yhdysvaltain kenraali Douglas MacArthur. Ydinpommi tuli kuitenkin tarjoamaan syyskesällä 1945 toisen – molemmille osapuolille – vähemmän tuhoa ja aikaa vaativan vaihtoehdon maihinnousulle. Atomipommin tuhoama Hiroshima elokuussa 1945. Käytännössä Japani oli jo menettänyt mahdollisuutensa sotilaalliseen ratkaisuun meneillään olleessa kamppailussa, mutta se oli yhä merkittävä ja voimia kuluttava vastustaja
Eversti Paul Tibbets laati huippusalaisen määräyksen ensimmäisestä atomipommein tehtävästä hyökkäyksestä. päivänä. Mikäli Japani ei suostuisi ehtoihin, nopea ja äärimmäinen tuho uhkaisi Japania. elokuuta mennessä, Fat Man -tyyppi olisi valmis elokuussa, syyskuussa valmistuisi kolme pommia lisää, ja pommeja valmisteltaisiin joka kuukausi siten, että joulukuussa olisi valmiina seitsemän pommia. Potsdamin julistuksessa 26. Fat Man valmistui käytettäväksi 11. Pommit olivat valmiita kokeiltavaksi. Eversti Tibbets ohjaisi itse raskasta B-29-pommikonetta, jonka hän nimesi Enola Gayksi äitinsä mukaan. Little Boy oli valmiina käyttöön. Kaupunkeja oli säästetty uuden aseen testikohteeksi. Little Boy olisi käytettävissä 6. Sääolot eivät sallisi kuitenkaan Little Boyn käyttöä Japania vastaan useaan päivään. 14 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 V uoteen 1945 mennessä Los Alamosin tiedemiehet olivat kehittäneet kaksi eri tyyppistä atomipommityyppiä: uraaniperusteisen Little Boyn ja plutonium-aseen nimeltään Fat Man. Truman tapasi Stalinin. Hiroshima valikoitui ensisijaiseksi kohteeksi. Japani oli tällä välin kieltäytynyt hyväksymästä Potsdamin julistusta ja lupasi taistella katkeraan loppuun. Samana päivänä Yhdysvaltain merivoimien Portland-luokan raskas risteilijä USS Indianapolis toimitti Little Boyn osat ja sukellusvene U-235 itse ammuksen Tinianin saarelle Tyynelle valtamerelle, jossa pommi koottaisiin. Yhteensä seitsemän B-29-lentokonetta osallistuisi tehtävään. 1. heinäkuuta 1945 asiasta viestin Potsdamiin, jossa Yhdysvaltojen tuore presidentti Harry S. Pommituslento vahvistui lennettäväksi elokuun 6. elokuuta. Myös viisi C-54 Skymaster -kuljetuskonetta lähti Kirtlandin lentotukikohdasta Albuquerquessa lastinaan Little Boy U-235 target, joka oli pommin viimeistelyyn tarvittava osa, sekä Fat Manin plutoniydin ja laukaisija. Sen alla Fat Man -atomipommi, joka pudotettiin Nagasakiin. Ylinnä eversti Paul Tibbetts Enola Gay -koneensa vieressä. heinäkuuta 1945 Yhdysvaltojen presidentti Harry Truman määritteli ehdot Japanin antautumiselle. päivänä elokuuta. Kohteina etusijajärjestyksessä olisivat Hiroshima, Kokura ja Niigata. Hiroshiman aurinko Little Boy räjähti aamukahdeksalta Hiroshimassa noin 600 metrin kor. Yhdysvaltojen sotaministeri Henry Stimson sai 23. Alinna värikuvassa Enola Gay Mariaanien saarilla 1945.
Neuvostoliiton ydinaseohjelma käynnistettiin toden teolla fyysikko Igor Kurtšatovin johdolla. Vuonna 1953 tehtiin ensimmäinen onnistunut fuusioräjähdystesti fyysikko Andrei Saharovin suunnittelemalla venäläisellä mallilla. Nagasakin pommituksen tarpeellisuudesta kiistellään yhä – 75 vuotta myöhemmin. Yhtäältä valtiot ymmärsivät ydinaseen tehokkuuden. Nagasaki ei ollut alun perin pommituksen kohde vaan Kokura, jossa oli yksi Japanin suurimpia ammustehtaita. Ranska puolestaan keskittyi sodan jälkeen rauhanomaiseen ydinenergiakehitykseen. Ydinaseiden kehittelyssä eteni toden teolla myös Britannia, jonka ydinaseohjelma oli käynnistynyt jo vuonna 1941. Kenraali MacArthur USS Missourin kannella 2.9.1945, jolloin Japani allekirjoitti antautumisasiakirjat. Noin 40 000 kaupungin asukasta kuoli välittömästi 9. Toinen maailmansota oli päättynyt. Se testasi ensimmäistä atomipommiaan onnistuneesti vuonna 1952 ja vetypommiaan 1956–57 Tyynellä valtamerellä. Kaksi vuotta myöhemmin räjäytettiin kaksi kertaa Fat Manin tehoinen pommi. Japanin keisari Hirohito julisti Japanin antautuvan ehdoitta 15. Alkoi kilpajuoksu sen hankkimiseksi. Amerikkalaiset viettävät sodan pättymisen muistopäivää 2.9., jolloin Japani allekirjoitti antautumisasiakirjat Iowa-luokan taistelulaiva USS Missourin kannella. keudessa lähellä Aioin siltaa, joka oli kohteena. Ensimmäinen ydinkoe tehtiin onnistuneesti Semipalantskin testialueella Kazakstanissa vuonna 1949. Sääolot estivät Kokuran pommituksen, joten Nagasaki valikoitui kohteeksi. Tilanne muuttui kenraali Charles de Gaullen valinnan ja viidennen tasavallan perustamisen myötä vuonna 1958. päivänä elokuuta 1945. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 15 . Yhdysvallat oli testannut omaa Ivy Mike -fuusiopommiaan Tyynen valtameren Marshallinsaarilla jo vuotta aikaisemmin. Yhdysvaltojen energiavirasto arvioi, että yli 200 000 ihmistä kuoli seuraavan viiden vuoden aikana pommin aiheuttamiin vammoihin, kuten paloja säteilyvammoihin sekä yksiselitteisesti ydinsäteilyn aiheuttamiin syöpäsairauksin. Tie vetypommien valmistukseen oli avoin. Kun Japani ei antautunut välittömästi pommituksen jälkeen, Yhdysvallat pudotti kolmen päivän kuluttua toisen atomipommin, Fat Manin, Nagasakin kaupunkiin. Kilpajuoksu alkaa Hiroshiman ja Nagasakin vaikutukset tuntuivat maailmalla. Pommi räjähti 12 000–15 000 tonnin voimalla ja tuhosi välittömästi ja täysin 12 neliökilometrin suuruisen alueen kaupunkia surmaten 80 000 ihmistä. elokuuta 1945 Japanin aikaa, joka tunnetaan Britanniassa V-J-päivänä (Victory over Japan Day). Los Alamosista saadut Fat Manin tekniset piirrustukset nopeuttivat työtä. De Gaulle totesi: ”Sellainen valtio, jolla ei ole ydinaseita samalla, kun
Lue lisää ydinaseista ja muista joukkotuhoaseista toisaalta tästä numerosta! Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori ja Maanpuolustuskorkea koulun dosentti. Uhka Vaikka ydinase oli haluttu ase, valtiot ymmärsivät myös ydinaseiden kasvavaan tuhovoimaan ja niiden leviämiseen liittyvät riskit omalle turvallisuudelleen. Ensimmäinen tällainen oli vuonna 1946 Yhdysvaltojen presidentti Trumanin esittelemä Baruch-suunnitelma, jonka mukaan valtioiden ydinaseet asetettaisiin juuri perustetun Yhdistyneiden kansakuntien valvonnan alle. Vuonna 1953 Yhdysvaltojen presidentti Dwight D. 16 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO muilla valtioilla on ydinaseita, ei kykene hallitsemaan kohtaloaan.” Ensimmäistä hyvin voimakasta atomipommia, jota kutsuttiin nimellä Gerboise Bleue (sininen aavikkorotta), testatiin Regannen keitaalla Algeriassa vuonna 1960, vetypommia testattiin vuonna 1968. HUHTIKUU 1945 "TOP SECRET" -LEIMALLA VARUSTETTU ASIAKIRJA Alustava luettelo japanilaisista kohteista, joihin on tarkoitus iskeä ydinaseella.. Varsinaisten rajoitussopimusten aikakausi alkoi 1960-luvulta, jolloin valtiot solmivat useita asevalvonnan alan kansainvälisiä sopimuksia. Valtioiden ydinasevarustelun rajoittamiseksi esitettiin jo varhain useita aloitteita. Mukaan lukeutui myös Ruotsi, joka luopui vuonna 1945 käynnistetystä aseohjelmastaan ratifioituaan vuonna 1968 ydinaseiden leviämisen ehkäisyä rajoittavan ydinsulkusopimuksen. Eisenhower teki puolestaan Atoms for Peace -aloitteen, jonka mukaan valtioita voitaisiin tukea rauhanomaisen ydinenergian käyttöön ottamisessa. Niiden maiden joukko, joilla oli ydinaseohjelma, oli huomattavasti suurempi. Aloite johti muun muassa Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) perustamiseen vuonna 1957. Muina aktiivisina maina voidaan mainita Kiina, Intia, Pakistan ja Israel. Suunnitelma ei saanut kannatusta
Tuomio päätti McVayn laivastouran, ja hän teki itsemurhan vuonna 1968. Aluksen päällikkö Charles Butler McVay III pelastui ja joutui sotaoikeuteen laivansa vaarantamisesta. 17 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 K un Yhdysvaltain raskas risteilijä USS Indianapolis oli kuljettanut ydinpommin osat ja radioaktiivisen materiaalin perille Tinianin saarelle Tyynelle valtamerelle, se määrättiin heinäkuun 28. Arviolta 300 henkeä 1 196:sta kuoli. Paul G. Alue tutkittiin 160 kilometrin säteellä, ja 316 miehistön jäsentä onnistuttiin pelastamaan. päivä. Vasta 2. Jos USS Arizonan upotusta Pearl Harborin iskussa ei huomioida, laivan tuho oli Yhdysvaltain laivaston kaikkien aikojen suurin yksittäinen tapahtuma menetettyinä ihmishenkinä. Alusta ei kaivattu määräsatamassa, sillä oletettiin, että alus oli saanut uuden tehtävän ja muuttanut kurssia. . elokuuta rutiinilennolla ollut lentokone huomasi miehet. Puolivälissä matkaa Filippiinien merellä, 30. McVay jätti väistelykuviot tekemättä ja oli määrittänyt kurssin suoraan kohteeseen. päivä heinäkuuta kello 00.15 laivan etuosaan osui kaksi Japanin laivaston I-58-sukellusveneen laukaisemaa torpedoa. elokuuta 2017 aluksen hylyn pohjoisen Tyynen valtameren alueelta 5,5 kilometrin syvyydestä. Charles Butler McVay III.. Suurin osa kuolleista oli saanut surmansa haiden hyökkäyksissä. Normaalisti aluksen edetessä määränpäähänsä reitillä tehdään suunnan muutoksia, jotta vihollinen ei löytäisi sitä niin helposti. Melkein 900 iskusta selvinnyttä miestä, pieni osa pelastuslautoilla ja suurin osa meressä pelkissä pelastusliiveissä, joutui olemaan yli neljä päivää haiden, luonnonvoimien, nälän ja janon armoilla. Allenin tutkimusalus Petrelin miehistö löysi 18. USS Indianapolis. Lokakuussa 2000 Yhdysvaltain kongessi käsitteli McVayn tapausta uudelleen ja vapautti tämän syyllisyydestä aluksen uppoamiseen. Vaikka Yhdysvaltain laivasto menetti yli 430 alusta toisessa maailmansodassa, McVay oli ainoa sotaoikeudessa tuomittu sota-aluksen päällikkö. päivänä 1945 purjehtimaan Leyten saarelle Filippiineille, jonne sen arvioitiin saapuvan 31. Alus kääntyi ylösalaisin ja upposi 12 minuutissa. Haiden hyökkäyksissä kuoli joka päivä noin 50 miestä. Ydinpommia kuljettaneen sotalaivan synkkä kohtalo . Laivan tuhosta ilmoitettiin julkisuudessa vasta kahden viikon päästä, kun Japani oli jo antautunut. Indianapolis oli viimeisiä toisessa maailmansodassa upotettuja aluksia. USS Indianapolikselta selviytyneitä sairaalassa elokuussa 1945. LÄ H D E: W IK IP ED IA • KU VA T: U S N A VY
Saksan erikoisjoukkoja koskeva kohu alkoi toukokuussa, kun erään KSK-sotilaan kotiin tehdyssä kotietsinnässä Saksissa viranomaiset löysivät ammuksia ja räjähteitä. Muilla komppanioilla on aikaa 31.10.2020 saakka osoittaa, ettei tarvetta koko joukkoosaston lakkauttamiselle enää ole. Puolustusministeri Kramp-Karrenbauerin tilaaman selvityksen loppupäätelmänä oli, että maan erikoisjoukot eivät voi jatkaa nykyisessä muodossaan ja ne tulee integroida paremmin osaksi Bundeswehriä. Kohu alkoi vuoden alussa, kun Saksan sotilastiedustelun raportin mukaan maan asevoimissa palvelee 600 äärioikeistolaista ajatusmaailmaa kannattavaa sotilasta. komppania, jonka henkeä pidettiin erityisen ongelmallisena) lakkautettiin 30.7.2020 Calwissa pidetyssä seremoniassa. Kaikkiaan noin tuhannen sotilaan joukko-osastossa, jossa varsinaisia erikoisjoukkosotilaita on arvioitu olevan 300, kahdellakymmenellä sotilaalla epäiltiin olevan äärioikeistolaisia ajatuksia. Ongelmat eivät kuitenkaan rajoittuneet vain äärioikeistolaiseen ajatteluun, sillä yhden KSK-yksikössä palvelleen uutisoitiin radikalisoituneen jihadistiksi. Komppanian sotilaat siirrettiin muihin KSK:n osiin tai muihin tehtäviin Bundeswehrissä. Komppanian sotilaat siirrettiin muihin KSK:n osiin tai muihin tehtäviin Bundeswehrissä.. Puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbaueria kritisoitiin, koska Bundeswehrin erikoisjoukkoihin oli pesiytynyt äärioikeistolaista ajattelua ja epätervettä joukkohenkeä. Käytännön toimenpiteenä yksi KSK:n neljästä komppaniasta (2. JY VÄLL Ä 18 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 BU N D ES W EH R KO M M A N D O SP EZ IA LK RÄ FT E Saksalaiskomppania lakkautettiin natsiepäilyksien vuoksi S aksan Bundeswehrin Kommando Spezialkräfte (KSK) lakkautti yhden komppanioistaan äärioikeistolaisepäilyjen vuoksi
Heinäkuun lopussa julkisuuteen vuodettiin tietoja, joiden mukaan viranomaiset ovat pyrkineet peittelemään Iranin koronakuolemien todellista laajuutta. Natanzissa valmistellaan ja testataan uusinta teknologiaa olevia sentrifugeja, joita käytetään uraanin rikastamisessa, ja Parchinissa Iran kehittää pitkän matkan ohjuksiaan. Azerbaidžanin puolustusministeriön edustaja kertoi 16.7.2020 maansa asevoimien kykenevän halutessaan tuhoamaan Armenian pääkaupungin Jerevanin läheisyydessä sijaitsevan Metsamorin ydinvoimalan. Kumpikin maa syytti toisiaan yhteenottojen käynnistämisestä. Taistelut alkoivat 12.7.2020 ja vaativat 14.7.2020 kaikkiaan seitsemän azerisotilaan ja neljän armenialaissotilaan hengen. Nyt yhteenottoja käytiin kuitenkin aiemmin rauhallisemmalla pohjoisella raja-alueella. Vain päiviä ennen nyt käytyjä yhteenottoja Azerbaidžan oli uhannut jättäytyä pois Vuoristo-Karabahia koskevista neuvotteluista. Yhdessä mystisten räjähdysten kanssa turvallisuusviranomaisten kansalaisten parissa nauttima uskottavuus on kärsinyt. Iranin turvallisuusviranomaisille räjähdykset ja tulipalot ovat noloja. Iranissa räjähdyssarja I rania ravisutti kesä-heinäkuun aikana sarja räjähdyksiä ja tulipaloja Iranin ydinja teollisuuslaitoksissa. Merkittävimmät vahingot kärsi Natanzin ydinlaitos 2. Iranin hallinto on pyrkinyt vähättelemään tapahtumia. heinäkuuta ja sitä aikaisemmin 26. Kenraalimajuri Polad Hasimovin uutisoitiin olleen azerikaatuneiden joukossa. Azerbaidžanin hyökkäyksen tukikohtaansa Tavushin piirikunnassa. YK:n pääsihteeri António Guterres vaati heinäkuun lopussa välitöntä ja kokonaisvaltaista tilanteen rauhoittamista ja patisti maita palaamaan neuvottelupöytään. Näiden lisäksi Iranin vallankumouskaartien Quds-joukkojen komentajan kuolema Yhdysvaltojen ohjusiskussa Irakissa tammikuussa, ukrainalaisen matkustajakoneen alas ampuminen muutamaa päivää myöhemmin, maan sakkaava talous, koronaepidemia sekä epäselvät räjähdykset ja tulipalot tekevät ensi vuoden vaaleissa väistyvän presidentti Hassan Ruhanin aseman vaikeaksi. Armenian mukaan Berdin kaupunki oli kärsinyt tuhoja vihollisen tykistötulesta, mutta armenialaisjoukot olisivat ”neutralisoineet” Azerbaidžanin tykistön. Iran ilmoitti samalla pitävänsä mahdollisena, että kyberhyökkäys olisi aiheuttanut vahingot. Myös Venäjä, Yhdysvallat ja EU kehottivat osapuolia malttiin ja pidättäytymään uhkaavasta retoriikasta. Kansainvälisissä spekulaatioissa Israelia on epäilty iskujen tekijäksi, mutta myös Yhdysvallat sekä esimerkiksi Saudi-Arabia voivat haluta Iranin ydinaseohjelman ottavan takapakkia. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 19 A rmenia ja Azerbaidžan ottivat heinäkuussa toistuvasti yhteen. Kumpaakin on pidetty Iranin sotaja ydinteollisuuden lippulaivoina, joissa tehdään viimeisintä kehitystyötä. kesäkuuta Parachinin sotateollisuuslaitos. Uhkaus oli selkeästi kovempi kuin mitä osapuolien normaalissa retorisessa sapelinkalistelussa on totuttu kuulemaan. Varmuutta siitä, oliko Iranin tapahtumissa kyse sabotaasista vai onnettomuuksista, ei ole saatu. Ensin maan viranomaiset kiistivät Natanzin ydinlaitoksen kärsineen merkittäviä vahinkoja ja kielsivät sabotaasin mahdollisuuden, kunnes muuttivat tiedotuslinjansa ja myönsivät ydinlaitoksessa tapahtuneen räjähdyksen ja tulipalon aiheuttaneen merkittäviä tuhoja uraanin rikastamiseen käytettävien sentrifugien tuotannolle. Armenia uutisoi estäneensä 16.7. Lisäksi räjähdyksiä ja tulipaloja on ollut voimalaitoksissa, tehtaissa ja teheranilaisessa sairaalassa. Edellisen kerran maat ottivat laajamittaisesti yhteen vuonna 2016, jolloin taisteluita käytiin Vuoristo-Karabahin alueella. Samalla siinä viitattiin Azerbaidžanin Israelista vuonna 2018 hankkimaan LORA-ohjusjärjestelmään. Armenia syytti naapurimaataan Berdin ja Azerbaidžan Armeniaa Dondar Gushchun kylän tulittamisesta. YLEn haastattelema suomalaisasiantuntija, kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n (International Atomic Energy Agency) tehtävissä Iranissa ollut Olli Heinonen on arvioinut, etteivät mahdolliset Natanzin ja Parachinin sabotaasi-iskut pysty pysäyttämään Iranin ydinaseohjelmaa, mutta ne ovat mahdollisesti olleet viesti Iranille, että sen toiminnasta ollaan hyvin selvillä. Yhteenotoissa kumpikin osapuoli käytti tykistöään. Molemmilla laitoksilla on keskeinen rooli Iranin kiistanalaisessa ydinohjelmassa. Armenia ja Azerbaidžan ottivat yhteen Kansainvälisissä spekulaatioissa Israelia on epäilty iskujen tekijäksi.... Poikkeuksen muodosti Turkki, joka ilmaisi tukensa Azerbaidžanille ja totesi Armenian saavan maksaa rikoksistaan. Maiden välejä hiertää Vuoristo-Karabahin konflikti, jonka merkeissä maat tulittavat toisiaan säännöllisesti
Kyseessä on siis niin sanottu kuluttajateknologia, ei mikään erityisesti sotilastarkoitukseen valmistettu lennokki. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluilla 1 004 suomalaiselle 15–79-vuotiaalle 24.–31.3.2020. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Sakon aiesopimus liittyy tarkkaampujien suorituskyvyn pitkäjänteiseen kehittämiseen Puolustusvoimissa. Kotiutuvien varusmiesten arvosanat maanpuolustustahdolle ja tyytyväisyys palvelusaikaan olivat molemmat tasolla 4,3, kun asteikko on 1–5 (vuosi sitten luku oli 4,2). Sako kehittämään K22-kivääriperhettä SAKO OY ryhtyy kehittämään Puolustusvoimille tarkka-ampujakivääriä ja itselataavaa kivääriä ryhmän tulitukiampujan käyttöön. Viime vuonna tehtyyn kyselyyn verrattuna halukkuus on kasvanut peräti kuusi prosenttiyksikköä. Myös esimiehet saavat kiitosta toiminnastaan, sillä parhaimpia arvosanoja varusmiesten loppukyselyssä saivat: arvio kantahenkilökunnasta 4,4 (vuosi sitten 4,3), arvio upseerikokelaista 4,2 (4,2) ja arvio ryhmänjohtajista 4,0 (3,9). Sotilaallista yhteistyötä muiden maiden kanssa kannatti 39 %. MAANPUOLUSTUSTAHTO KASVAA M aanpuolustusjärjestöjen Reserviläinen-lehti kertoi toukokuussa, että 90 prosenttia suomalaisista olisi valmis osallistumaan itse maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan, jos Suomeen hyökättäisiin. Päämääränä on sekä rakentaa kokonaan uutta suorituskykyä että korvata vanhaa kalustoa. Maavoimissa kartoitetaan parhaillaan kaupallisten valmistajien tuotteita, jotka soveltuisivat tarkoitukseen. Päin vastoin, varusmiesten loppukyselyn tulos on kautta aikojen paras, Puolustusvoimista kerrotaan. Kyselyn teettivät Taloustutkimuksella Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustuskoulutus MPK. Muuten sama ase tulee myös ryhmän tukiampujien käyttöön”, Peltoniemi jatkoi. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Lisäksi 57 % vastaajista pitää yleistä asevelvollisuutta Suomen maanpuolustuksen vahvuutena. Homma joutuu ja porukka viihtyy KORONAEPIDEMIAN aiheuttamat erityisjärjestelyt eivät ole vaikuttaneet varusmiesten palvelusmotivaatioon ja maanpuolustustahtoon. Tavoitteena on parantaa joukkojen reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamiskykyä ja johtamiskykyä. 20 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JY VÄLL Ä Komppaniadroonit tulevat MAAVOIMAT on hankkimassa tiedusteluun, valvontaan ja maalinpaikannukseen sopivia pieniä lennokkeja joukkueja komppaniatasolle. Myös kansainväliselle yhteistyölle ollaan avoimia: muiden maiden on mahdollista liittyä myöhemmin mukaan kiväärituoteperheen kehitystyöhön. ”Tavoitteena on luoda uusi kyky, jolla korvataan tällä hetkellä palveluskäytössä olevat vanhat 7.62 tarkkuuskivääri 85 pääosin sekä 7.62 tarkkuuskivääri Dragunov kokonaan”, jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi totesi kesäkuussa. ”Tarkka-ampujille aseessa tulee olemaan monipuolisempaa varustusta sekä optiikkaa, joka mahdollistaa pidemmät ampumasetäisyydet. Puolustusvoimat on aikaisemmin ilmoittanut hankkivansa kuluttajakäyttöön tarkoitettuja kiinalaisia DJI Mavic Pro -nelikoptereita paikallispuolustusjoukoille
Tarkoituksena on todentaa Nemon suorituskyky ja soveltuvuus Yhdysvaltain käyttämiin ajoneuvoihin ja ammunnanhallintajärjestelmiin sekä arvioida yhdysvaltalaisen ampumatarvikkeen soveltuvuus Nemo-kranaatinheitinjärjestelmään, Patria kertoo tiedotteessaan. Patria Nemo 120 mm -kranaatinheitinjärjestelmä yhdistettynä Patrian AMV-miehistönkuljetusvaunuun. Puolustusministeriö onkin tilannut kotimaiselta Nammo Lapua Oy:ltä paukkupatruunoita 5,5 miljoonan euron arvosta (ei sis. GTP:n paino on 14 000 kiloa ja hyötykuorma 7 000 kiloa. Yhdysvaltojen maavoimat selvittää Patria Nemo 120 mm:n kranaatinheitinjärjestelmän soveltuvuuden amerikkalaisten tarpeisiin. Se hyödyntää modulaarista suunnitteluperiaatetta, jossa samalle ajoneuvoalustalle voidaan asentaa nopeasti erilaisia korikonfiguraatioita erilaisiin käyttötarkoituksiin. 21 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 Paukkupatruunat korvaava järjestelmä Puolustusvoimille ISRAELILAINEN Bagira Systems Ltd toimittaa paukkupatruunoilla tapahtuvan harjoittelun korvaavan sähköisen järjestelmän Puolustusvoimille. Puolustusministeriöstä kerrotaan, että uusi sähköinen ja ladattava järjestelmä on mahdollista yhdistää Puolustusvoimien käytössä olevaan digitaaliseen koulutusympäristöön ja kaksipuoleisen taistelun simulaattoriin (KASI). Maavoimat kerää hankinnan avulla tietoa ajoneuvon suorituskyvystä ja käytettävyydestä Puolustusvoimien liikkuvuuden tulevaisuuden tarpeisiin kotimaassa ja kriisinhallinnan tehtävissä. ALV). SUOMALAINEN Patria teki toukokuussa lupaavan avauksen Yhdysvaltojen maavoimien suuntaan. SISU GTP 4x4 on kuusi metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja 2,55 metriä korkea. Sisulta hankittava testisarja käsittää kuusi Puolustusvoimien käyttöön varusteltua ajoneuvoa. MAAVOIMAT kokeilee SISU GTP 4x4 -maastoajoneuvoja kenttäolosuhteissa ensi vuonna. Sen akseliväli on 3,8 metriä ja maavara 40 cm. Ajoneuvossa on kuusisylinterinen diesel ja kuusipykäläinen automaattivaihteisto. Paukkupatruunoita ei ole tarkoitus korvata yhdellä kertaa vaan vaiheittain, ja toistaiseksi ne säilyvät koulutusja harjoituskäytössä aiempaan tapaan. . Hankinnalla ylläpidetään samalla kotimaassa toimivan ampumatarviketeollisuuden tuotantokykyä ja osaamista. SISU GTP 4x4 esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2018. Lue Suomen Sotilaan SISU GTP:n koeajoraportti lehtemme seuraavasta numerosta! SISU GTP 4x4 koekäyttöön Maavoimille. Patria Nemo Amerikkaan
VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT U S A IR FO RC E. MQ-9 Reaperia käytetään tiedusteluun ja tuhoamistehtäviin. Viron ilmavoimien komentaja, eversti Rauno Sirk oli tyytyväinen amerikkalaisten lennokkien tulosta. US Air Force päätti sijoittaa UCAVit Viroon ainakin heinäkuun loppuun, kunnes droonien nykyisen sijoituspaikan Miroslawiecin lentotukikohdan uuden kiitotien rakennustyömaa valmistuu Puolassa. Lisäksi kaikille maksetaan matkakulujen ohella päivärahaa 5,15 euroa päivältä. Reaperit Viroon YHDYSVALTOJEN ilmavoimat toi miehittämättömät aseistetut MQ-9 Reaper -ilma-alukset (UCAV, Unmanned Combat Aerial Vehicle) Viron Ämarin lentotukikohtaan. Reserviläispalkkaa saa vain käsketyistä kertausharjoituksista. 22 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JY VÄLL Ä Reserviläisten palkkoja korotetaan RESERVILÄISPALKKAA maksetaan kuluvan vuoden elokuun alusta alkaen puolustusministeriön päätöksellä miehistöön kuuluvalle 61,44 euroa (aiemmin 60,10 euroa), aliupseerille 64,52 euroa (aiemmin 62,80 euroa) sekä upseerille ja erikoisupseerille 67,59 euroa (aiemmin 65,85 euroa) päivältä. Venäläinen satelliitti Cosmos 2543 laukaisi 15. Vapaaehtoisista harjoituksista ei saa reserviläispalkkaa, mutta matkakulujen lisäksi osallistujat saavat 5,15 euron päivärahan. Raymondin mukaan kyseessä oli sama järjestelmä, josta Yhdysvallat varoitti jo aikaisemmin, kun venäläinen satelliitti oli viime marraskuussa liikehtinyt amerikkalaisen valtiollisen satelliitin läheisyyteen heti laukaisunsa jälkeen. Venäläisten uskotaan harjoittelevan vastustajan satelliittien puskemista tai vaurioittamista satelliitista laukaistavalla projektiililla. Miehittämättömien ilma-alusten käytön integrointi siviili-ilmailun lomaan luo omat haasteensa. Venäjä järjesti yllätysharjoitukset VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin määräsi ylipäällikkönä eteläisen ja länMQ-9 Reaper -droonit tulevat harjoittelemaan Virosta käsin Baltian ilmapuolustusta. Päiväraha on verotonta tuloa. Venäjä testasi tappajasatelliittia VENÄLÄISET ovat testanneet avaruudessa satelliitintorjunta-asetta, paljasti Yhdysvaltojen uusien avaruusjoukkojen komentaja, kenraali John Raymond heinäkuussa. Sirkin mukaan droonit tuovat oman lisänsä Viron kehittyvään ilmailukulttuuriin ja ilmapuolustukseen. Naiset saavat myös varusrahaa 0,50 euroa päivältä. Venäjä on vaatinut avaruuden demilitarisointia ja silti samaan aikaan kehittänyt satelliitintorjunta-aseistusta, mikä puolestaan on kismittänyt Yhdysvaltoja. heinäkuuta pienemmän kappaleen, joka liikkui noin 200 m/s eli noin 720 km/h nopeudella, mikä on poikkeuksellista. MQ-9 Reaper -droonit tulevat harjoittelemaan Virosta käsin Baltian ilmapuolustusta
Wagnerin uskotaan toimivan myös Ukrainassa, Syyriassa ja maailman muissa kriisipesäkkeissä. Libya on ollut sisällissotaa vastaavassa tilanteessa vuodesta 2014, jolloin Khalifa Haftarin johtama Libyan kansallinen armeija (LNA) asettui vastustamaan Tripolin kansainvälisesti tunnustettua hallitusta. . Satelliitti laukaistiin maan omalla Shavit-raketilla Palmachimistä, keskisestä Israelista. IAI:n avaruusdivisioonan johtaja Shlomi Sudri kuvasi Ofek 16 -satelliittia kehittyneeksi optoelektroniseksi satelliitiksi, joka edistää Israelin strategista tiedustelukykyä. Avaruuslentokone lähti salaiselle tehtävälle YHDYSVALLAT laukaisi salaisen X-37B-avaruuslentokoneen kuudennelle tehtävälleen 17.5. Atlas V -raketin kyljessä. Viimeisellä lennollaan se rikkoi ennätyksen oltuaan peräti 780 vuorokautta kiertoradalla. Alus on käynyt viisi kertaa aikaisemmin avaruudessa. Nyt X-37B laukaistiin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen uusien avaruusvoimien nimissä. Lennon kuluessa tehdään erilaisia kokeita, joista muutamista on kerrottu julkisuuteen. Satelliitteja tarvitaan monta, jotta joku niistä on aina sopivassa paikassa valvomassa Israelia uhkaavien valtioiden toimintaa. YK:n raportin mukaan venäläisellä Wagnerilla olisi Libyassa 800–1 000 operaattoria, joiden pääasiallisena tehtävänä on sotilaskaluston korjaaminen, tekninen tuki ja taistelutehtäviin osallistuminen. Yllätysharjoituksen tarkoituksena oli arvioida Venäjän asevoimien valmiutta puolustaa maan lounaisrajaa.. uuden Ofek 16 -tiedustelusatelliitin kiertoradalleen. Venäjän valtio kieltää tiukasti yhteydet palkkasoturiryhmään, mutta tutkivat journalistit ovat löytäneet linkin Wagnerin ja Putinin sisäpiiriin kuuluvan rikkaan liikemiehen Jevgeni Prigožinin välillä. Yllätysharjoituksen tarkoituksena oli arvioida Venäjän asevoimien valmiutta puolustaa maan lounaisrajaa, jossa Venäjän yleisesikunnan mukaan vallitsee vakava terrorismin uhka. Israelilla on jo useita tiedustelusatelliitteja taivaalla. Alus vie mukanaan muun muassa aurinkopaneelin, jolVenäläiset palkkasoturit Libyassa V enäläinen palkkasoturiyritys Wagner toimii Libyassa kapinakenraali, marsalkka Khalifa Haftarin puolella, YK:sta vuodetussa raportissa todetaan. Maan hajoamiseen johtanut kehityskulku alkoi Muammar Gaddafin syrjäyttämisestä vuonna 2011 niin sanotussa arabikevään liikehdinnässä. Se laukaistaan vertikaalisesti kantoraketin mukana mutta palatessaan ilmakehään se laskeutuu lentokoneen tavoin. Ukrainan mediassa on spekuloitu mahdollisuudella, että Venäjä ryhtyisi vielä hyökkäykselliseen toimintaan laajentaakseen Itä-Ukrainassa käytännössä hallussaan pitämiä niin sanottuja kapinallisalueita. Palkkasotilaiden käyttäminen välikäsinä erityisesti Syyriassa on ollut Venäjän hallinnolle poliittisesti helpompaa kuin riskeerata taisteluihin virallisia joukkoja ja kärsiä tappioiden, vammautumisten ja sinkkiarkkujen aiheuttamasta mainehaitasta kotona. Israel laukaisi vakoilusatelliitin ISRAELIN puolustusministeriö ja Israel Aerospace Industries (IAI) laukaisivat 6.7. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 23 tisen sotilaspiirin yllätystarkastuksen heinäkuussa, jolloin noin 150 000 sotilaan vahvuiset joukot mukaan lukien 26 820 erilaista asejärjestelmää ja kulkuneuvoa, 414 lentokonetta ja 106 alusta käskettiin sotaharjoitukseen. Lisäksi harjoituksella vamistauduttiin strategisen sotilasjohdon Kavkaz 2020 -harjoitukseen. Wagnerin Libyassa toimivaan henkilöstöön kuuluu kansallisuudeltaan pääosin venäläisiä, mutta myös valkovenäläisiä, moldovalaisia, serbialaisia ja ukrainalaisia palkkasotureita. Tätä uutista kirjoitettaessa tällaiset uhkakuvat eivät olleet toteutuneet. Boeing X-37B on miehittämätön lentolaite, joka muistuttaa käytöstä poistettua avaruussukkulaa mutta on selkeästi pienempi
Lentäjä pelastautui heittoistuimella. hävittäjälentolaivueeseen. F-22 Raptor oli onnettomuuden sattuessa noin 20 kilometriä koilliseen kotitukikohdastaan Eglin Air Force Basesta Floridassa. Intian valtion omistama Ordnance Factory Project Merak (OFPM) -yhtiö valmistaa alun perin neuvostoliittolaista suunnittelua edustavat BMP-2-rynnäkköpanssarit tehtaillaan Etelä-Intiassa. Intian armeijalla niitä on käytössä tällä hetkellä noin 1 500. Suomen puolustusvoimilla on noin 110 BMP-2-rynnäkköpanssarivaunua samanlaisella aseistuksella. OFPM on koonnut ja valmistanut vuodesta 1987 lisenssillä Intialle yli 2 500 BMP-2ja BMP2-K-rynnäkköpanssaria. Kuukautta myöhemmin 15.6. Vain neljä päivää myöhemmin Eglinin lentotukikohdassa sattui jo toinen maahansyöksy. Analyytikkojen mukaan siellä saattaa olla mukana kolme cubesat-satelliittia, joita ei ole rekisteröity kansainväliseen satelliittitietokantaan. Lockheed Martin F-22 Raptor on kaksimoottorinen yksipaikkainen häivehävittäjä, jota valmistettiin vuosina 1996– 2011 yhteensä 187 kappaletta. X-37B:n muu hyötykuorma pidetään visusti salassa. Lisää kakkosbemareita INTIAN maavoimat hankkii 156 uutta lisenssillä valmistettua BMP-2-rynnäkköpanssarivaunua. Intialaisten BMP-2-vaunujen aseistusvaihtoehtoihin kuuluu 30 mm:n 2A42-konetykki ja putken suuntaisesti ampuva 7,62 PKT -konekivääri sekä tornin katolle sijoitettu 9Sh119M1-laukaisin 9M113 Konkurs -panssarintorjuntaohjukselle. F-15C Eagle oli lähtenyt RAF:n Lakenheathin lentotukikohdasta Isossa-Britanniassa, ja se kuului sieltä operoivaan 48. Vuonna 2017 Puolustusvoimat päätti hankkia uuden pääaseen yhdeksään BMP-2MDvaunuun Naton logistiikkavirastolta. Hankintaan kuuluu lisähankintavaraus 91 tykin hankintaan varaosineen vuosina 2018–2021. F-35 oli palaamassa rutiniininomaisesta pimeälentoharjoituksesta. Joidenkin vaunujen runko on modifioitu Nag-panssarintorjuntaohjuksen laukaisua varten. Koneen lentäjä menehtyi onnettomuudessa. Mukana on myös Yhdysvaltojen ilmavoimien akatemian pieni Falconsat-8-satelliitti, jonka sisällä on viisi erilaista koelaitteistoa. Lentäjä onnistui pelastautumaan heittoistuimella. toukokuuta aamulla paikallista aikaa. hävittäjälentolaivueen F-22 Raptor putosi maahan Floridassa 15. Ilmailuonnettomuuksien sarja Yhdysvalloissa YHDYSVALTOJEN ilmavoimien 325. Raptorin tuotanto päättyi ennenaikaisesti kustannussyistä, ja painopiste siirrettiin monikäyttöisemmän F-35:n kehittämiseen. Yhdysvaltojen ilmavoimien F-15C Eagle -hävittäjä syöksyi Pohjanmereen. Niillä testataan esimerkiksi ruoka-aineiden altistumista avaruussäteilylle. F-22 Raptor oli onnettomuuden sattuessa noin 20 kilometriä koilliseen kotitukikohdastaan Eglin Air Force Basesta Floridassa.. 24 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JY VÄLL Ä la testataan energian siirtämistä mikroaaltoteknologialla kiertoradalta maan pinnalle. Yhdysvaltojen ilmavoimien F-35Ahävittäjä tuhoutui laskeutumisen yhteydessä 21.30 paikallista aikaa. Aseet toimittaa slovakialainen ZTS Special AS
Se varaa kuitenkin oikeuden tehdä sopimus vain yhden toimittajan kanssa tai hylätä kaikkien tarjoukset. Amerikassa päämajaansa pitävä Boeing on kuitenkin todennut, että markkinatilanteesta riippuen järjestelmiä voidaan valmistaa joko Australiassa tai Yhdysvalloissa. Boeingin Loyal Wingman on ensimmäinen Australiassa suunniteltu ja valmistettu ilma-alus viiteenkymmeneen vuoteen. Prototyyppien odotetaan valmistuvan vuonna 2023. Yhdysvaltojen ilmavoimien hankinnoista vastaava johtaja Will Roper on verrannut Skyborgia Tähtien so dan R2-D2-droidiin, joka auttaa Luke Skywalkeria lentämään X-Wing-hävittäjää. Siipimies-droonin toimintaetäisyys on 3 700 kilometriä. Viime vuonna Roper totesi Defense Newsille, että Skyborg-droonit voitaisiin ryhmäyttää Lockheed Martin F-35ja Boeing F-15EX -hävittäjien pareiksi, mikä avaisi mahdollisuudet aivan uudenlaiselle tavalle käydä ilmasotaa. Viralliselta nimeltään Boeing Airpower Teaming System (BATS) on häiveominaisuuksilla varustettu 11,5 metriä pitkä miehittämätön ilma-alus, jonka tarkoituksena on lentää Australian ilmavoimien F-35ja F/A-18-hävittäjien, Growler-ELSO-koneen sekä E-7Ailmavalvontakoneiden tukitehtävissä siipimiehenä. USKOLLINEN SIIPIMIES PALJASTETTIIN Loyal Wingman voi tiedustella ja partioida emokoneensa puolesta ja taistelukosketuksessa vetää puoleensa vihollisen tulta.. Yhdysvaltojen ilmavoimat on avannut Skyborgteknologiaohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää tekoälyä hyödyntävien itsenäisten miehittämättömien ilma-alusten perhe. Skyborg hyödyntäisi myös tekoälyä, kun se tukee miehitettyjen lentokoneiden lentäjiä informaatiovirralla. Loyal Wingman voi tiedustella ja partioida emokoneensa puolesta ja taistelukosketuksessa vetää puoleensa vihollisen tulta. Boeing valmistelee myös BATS-konseptin mukaisia lennokkeja Yhdysvaltojen ilmavoimille ja muille mahdollisille asiakkaille. Nyt esitellyn prototyypin ensilentoa odotellaan vielä tämän vuoden puolella. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 25 B oeing on paljastanut Australian ilmavoimille valmistettavan Loyal Wingman (uskollinen siipimies) -droonin prototyypin. Lentäjät puolestaan voisivat käskyttää drooneja erilaisiin tehtäviin. Ilmavoimat aikoo antaa useammalle yritykselle 400 miljoonaa dollaria Skyborg-järjestelmän droonien eri versioiden kehittämiseen. Toisin kuin miehittämättömät ilma-alukset yleensä, Loyal Wingman ei toimi kauko-ohjattuna, vaan se hyödyntää autonomisesti kehittynyttä tekoälyä
Ensimmäinen viidestä Nato-maiden yhdessä hankkimasta amerikkalaisesta Northrop Grumman Global Hawk -valvonta-UAV:sta aloitti lentonsa Välimeren yllä kesäkuussa. Strela (nuoli) -nimen saanut panssariajoneuvo soveltuu ilmakuljetettavaksi ja voidaan konfiguroida partioajoneuvoksi, komentoajoneuvoksi tai kuljetusajoneuvoksi. Droonit operoivat Sigonellan lentotukikohdasta Sisiliasta käsin. Naton omien valvontadroonien käytöstä vastaa Supreme Allied Commander Europe (SACEUR). Tyyppihyväksyntä avaisi mahdollisesti koko Euroopan ilmatilan miehittämättömien koneiden käyttöalueeksi. Strela Venäjän uusi panssaroitu partioajoneuvo. Siinä on 2,8 litran dieselmoottori, joka tuottaa 200 hevosvoimaa. V enäläinen puolustusteollisuusyritys VPK on esitellyt uuden 4x4-taktisen panssariajoneuvon. VPK 4x4 Strela on 4,7 metriä pitkä, 2,2 metriä leveä ja 2,1 metriä korkea. Virassa palvelee tällä hetkellä Yhdysvaltojen ilmavoimien kenraali Tod Walters. Lennokeilla voidaan kerätä tiedustelutietoja oman ilmatilan toiselta puolelta”, Naton hankinnoista vastaava apulaispääsihteeri Camille Grand toteaa. Naton viranomaiset ovat olleet toistaiseksi vaitonaisia siitä, mihin tehtäviin tarkalleen drooneja tullaan käyttämään. Ajoneuvossa on joko viisivaihteinen manuaali tai kuusipykäläinen automaattivaihteisto. Ajoneuvon suurin ajonopeus maantiellä on 155 km/h ja toimintaetäisyys 1 000 kilometriä. 26 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JY VÄLL Ä Nato hankki omat valvonta-UAV:t VIISITOISTA Nato-maata on hankkinut yhteisen suorituskyvyn, jolla riippuvuutta Yhdysvaltojen kalustosta voidaan vähentää. Ensimmäinen viidestä Nato-maiden yhdessä hankkimasta amerikkalaisesta Northrop Grumman Global Hawk -valvonta-UAV:sta (UAV, miehittämätön ilmaalus) aloitti lentonsa Välimeren yllä kesäkuussa. Samalla droonille pyritään saamaan Italian ilmailuviranomaisen lupa toimia siviili-ilmailun lomassa. ”Voidaan kuvitella, että tehtäviin kuuluu Naton rajojen valvonta etelässä, Lähi-idässä ja idässä. Ajoneuvon kuljetuskapasiteetti on maksimissaan kahdeksan henkilöä kuljettaja mukaan luettuna
Vuodesta 1985 US Air Forcen käytössä ollut Beretta M9 vaihtuu Sig Sauer M18 Modular Handgun Systemiin. Izumo-luokka on 248 metriä pitkä ja uppoumaltaan 24 000 tonnia. Japanissa on myös aloitettu maan itsepuolustusvoimien laivaston Izumoluokan helikopteritukialusten muuttaminen F-35B-hävittäjien operoinnille sopiviksi. Japani on Yhdysvaltojen jälkeen Lockheed Martin F-35 -hävittäjän suurin ostaja. Alusluokka on suunniteltu alun perin F-35B-operaatioita varten muun muassa hangaariCargo Launch Expendable Air Vehicle eli CLEAVER on risteilyohjus, joka voidaan pudottaa rahtikoneesta samaan tapaan kuin muita tarvikkeita pudotetaan ilmasta maahan.. Yhdysvaltojen ilmavoimat on nyt ottamassa saman aseen kompaktimman M18-version käyttöönsä. F-35B on Lightning II -hävittäjän lyhyeen nousukiitoon ja pystysuoraan laskeutumiseen kykenevä tukialuskäyttöön tarkoitettu tyyppi. Hävittäjä hyödyntää häiveteknologiaa, ja sen kerrotaan olevan yhteensopiva amerikkalaisen kaluston kanssa. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 27 Ohjuksia kuormalavalla YHDYSVALTOJEN ilmavoimat testaa risteilyohjusten pudottamista kuormalavoilla rahtilentokoneista. Kuljetuskoneet ovat pudottaneet ampumatarvikkeita maaliin aikaisemminkin Yhdysvaltojen ilmavoimissa. Yhdelle kuormalavalle voisi mahtua peräti 8–9 ohjusta, ja niiden pudottamiseen ei vaadittaisi erityistä lisäkoulutusta rahtikoneen miehistöltä. Japanilla on kaksi Izumo-luokan tukialusta. Pistooleita on hankittu 125 000 kappaletta yhteensä noin 22 miljoonan dollarin arvosta. AC-130J Super Hercules -kuljetuskone voisi kuljettaa kolmesta neljään tällaista kuormalavaa ja C-17 Globemaster III peräti kymmenen. Tällä hetkellä yhtiön kalustoon kuuluu 10 Hawk-harjoitushävittäjää, neljä tšekkoslovakialaista Aero L-39ZAja kolme Aero L-39 -harjoitushävittäjää. Näistä 42 on F-35B-tyyppiä, joka kykenee lyhyeen nousukiitoon ja pystysuoraan laskeutumiseen (STOVL). Hercules-rahtikoneesta modifioitu MC-130H Combat Talon II pudotti Afganistanissa 11-tonnisen Massive Ordnance Air Blast (MOAB) -pommin, joka tunnetaan myös lempinimellä kaikkien pommien äiti (mother of all bombs). Uudella koneella aiotaan korvata Japanin itsepuolustusvoimien ikääntyvät Mitsubishi F-2 -hävittäjät, jotka poistuvat käytöstä 2030-luvulla. Kirlinin yhtiö aikoo sijoittaa omat Hornetinsa eri puolille Yhdysvaltoja lentotukikohtiin, joista ne operoivat sotilaslentäjien harjoitusvastustajina, kun nämä kouluttautuvat ja hiovat taistelutaktiikoitaan. Japani aikoo hankkia yhteensä 147 F-35-hävittäjää. Seuraavaksi Don Kirlin on ostamassa kaikki Australian ilmavoimien käytöstä poistuvat F/A-18A/B Hornet -hävittäjät, yhteensä 46 kappaletta. CLEAVER on kuitenkin ensimmäinen hanke, jossa ampumatarvikkeita pudotettaisiin kuormalavoilla. Yhdysvaltojen maavoimat on jo aikaisemmin ottanut käyttöön M17-tunnuksen saaneen pistoolin, joka perustuu Sig Sauerin P320-pistooliin. Uusi pistooli USA:n ilmavoimille YHDYSVALLOISSA ilmavoimien palveluspistooli vaihtuu. Cargo Launch Expendable Air Vehicle eli CLEAVER on risteilyohjus, joka voidaan pudottaa rahtikoneesta samaan tapaan kuin muita tarvikkeita pudotetaan ilmasta maahan. Kirlinin yhtiö Air USA tuottaa kaupallisia harjoitusvastustajapalveluita Yhdysvaltojen asevoimille. Yksityisilmavoimat AMERIKKALAISELLA ilmailualan yrittäjällä Don Kirlinillä on pian todennäköisesti maailman suurimmat yksityiset ilmavoimat. Uuden hävittäjän tuotanto alkanee vuonna 2031, ja se on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuodesta 2035 alkaen. CLEAVER-ohjus kuitenkin irtoaa kuormalavasta pudotuksen aikana, levittää siipensä, käynnistää moottorinsa ja suuntaa lentoon kohti maaliaan. Japanin aurinko nousee JAPANI aikoo valmistaa oman kuudennen sukupolven hävittäjäkoneensa. Japani aikoo operoida F-35B-hävittäjiään käyttötarkoitukseen muutetulta <i>Izumo<i>-lentotukialukselta
Viidennen sukupolven tukialushävittäjää varten lentokantta pitää kuitenkin vahvistaa, lisätä laskeutumisalustoille lämpösuojaa pystysuoria laskeutumisia varten sekä lisätä lentokannen valo-ohjausta. Kiinassa hehkutetaan maan ensimmäistä sotilasilmailukauppaa Eurooppaan, ja sen toivotaan tuovan lisää tilauksia maan ilmailuteollisuudelle. Se pystyy torjumaan vihollisen lyhyen kantaman raketteja sekä kranaatinheittimien tai tykistön ammuksia. Iron Dome on ollut käytössä Israelissa vuodesta 2011. Iron Domen torjuntaetäisyys on julkisten tietojen mukaan 70 kilometriä, mutta sen kehitysversioiden odotetaan kantavan jopa 250 kilometriä. Serbialle on toimitettu yhteensä yhdeksän CH-92A-UCAV-ilma-alusta (aseistettu miehittämätön ilma-alus) sekä 18 kpl FT-8C-ilmasta maahan -ohjusta. Yhdysvaltoihin hankittava Iron Dome käyttää Rafaelin laukaisualustaa ja Tamir-ohjusta sekä Raytheonin valmistamaa versiota SkyHunter-ohjuksesta. Kiinalaislennokkeja Serbiaan SERBIA on hankkinut Kiinan kansantasavallasta aseistettuja CH-92A-tiedusteludrooneja sekä niihin sopivia ilmasta maahan -ohjuksia. Serbia on hankkimassa drooneja myöhemmin vielä 15 lisää. Serbialle on toimitettu yhdeksän CH-92A-UCAV-ilma-alusta.. Tullessaan käyttöön Japanin uudet tukialukset ovat ensimmäiset laatuaan sitten toisen maailmansodan. Iron Dome on ollut käytössä Israelissa vuodesta 2011. Israelilaisten mukaan Iron Dome on eniten käytetty ilmapuolustusjärjestelmä, joka on tehnyt yli 2 500 operatiivista torjuntatehtävää 90 prosentin torjuntatarkkuudella. Ilma-alus voi kuljettaa kaksi ohjusta. China Aerospace Science and Technology Corporationin (CASC) kehittämän miehittämättömän ilma-aluksen toimintasäde on yli 250 kilometriä, suurin lentokorkeus noin 5 000 metriä ja maksiminopeus 200 km/h. . Koneita varten Serbialle toimitetun FT-8C-ilmasta maahan -ohjuksen kantama on yhdeksän kilometriä. JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 tilojen, lentokonehissien ja lentokannen puolesta. Vielä ei ole kuitenkaan varmaa, tuleeko Izumo-luokkaan niin kutsuttua hyppyriä avustamaan F-35B:n lentoonlähtöä. Israelin Rautakupu Yhdysvaltoihin ISRAELILAINEN Rafael ja amerikkalainen Raytheon ovat sopineet Iron Dome -ilmapuolustusjärjestelmän toimittamisesta Yhdysvaltoihin
Kustantamon päätuotteena olivat kuitenkin sanakirjat, joita Jyrki kustansi 25 kappaletta. Matkoja oli kuitenkin todennäköisesti enemmänkin. Jyrkillä oli suunnitteilla Latinalaiseen Amerikkaan liittyvä kirja sekä laaja juttusarja Suomen Sotilas -lehdelle EteläAmerikasta. Vahvoista ranskalaisyhteyksistään huolimatta Kanada ei harkitse enää Suomen tavoin Dassault Rafalea tai Eurofighter Typhoonia, sillä kummatkin yritykset vetäytyivät Kanadan tarjouskilpailusta. Jyrki oli monitoimimies, jonka työt ja kiinnostuksen kohteet olivat käsittämättömän laajat. DX-harrastuksen tasosta kertoo, että hänen nimitettiin DX-liiton kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2016. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 29 Tietokirjailija Jyrki K. Uusien Leopardien toimitus maahan alkaa vuonna 2023. Kolme tarjousta Kanadalle KANADA oli alun perin mukana Joint Strike Fighter -ohjelmassa, jonka lopputuloksena syntyi Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjä. Iron Dome on kuitenkin Yhdysvalloille vain väliaikainen ratkaisu risteilyohjuksia vastaan, sillä maa kehittää omaa Indirect Fires Protection Capability (IFPC) -ohjelmaansa näitä uhkia vastaan. joulukuuta 1941. Gastronomia, ibero-amerikkalainen kulttuuri ja historia, matkaoppaana toiminen sekä maya-kulttuurin tutkimus olivat lähellä hänen sydäntään. Talvitie kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen vapunpäivänä kotonaan Porissa. Nyt Kanada on viimein valmis tekemään päätöksensä uudesta hävittäjäkalustostaan. Hän oli myös Guatemalan kunniakonsuli. Jukka Knuuti Tamir ja SkyHunter pystyvät yhdessä torjumaan myös risteilyohjuksia, miehittämättömiä ilma-aluksia rakettien ja tykistöammusten lisäksi. Unkari on tilannut 44 kappaletta Leopardin uusinta 2A7+-mallia. Hän hoiteli vuosikymmenet isoisänsä perustamaa Tietoteos-kustannusliikettä. Talvitie on poissa TIETOKIRJAILIJA Jyrki K. Saksa toimitti heinäkuussa 12 kappaletta vanhempaa Leopard 2A4 -tyyppiä Unkariin, jotta maan panssarijoukot voivat aloittaa uuden asejärjestelmän kouluttamisen. Unkarille Leopardeja UNKARI korvaa neuvostoliittolaiset T-72-taistelupanssarivaunut saksalaisilla Leopard-panssareilla. Iron Domen kehittäjäyritykseen kuuluu myös Israel Aerospace Industries, jonka Gabriel-pintatorjuntaohjuksia hankitaan Suomen merivoimille. Itse hän ajoi kilpaa moottoriradoilla ja pääsi kokeilemaan myös formula ykköstä ensimmäisten suomalaisten joukossa. Hän työskenteli kustantajana, tietokirjailijana, teki sanakirjoja, harrasti autourheilua ja oli DX-kuuntelun uranuurtajia Suomessa. Jyrkin itse laatiman CV:n mukaan hän oli 20 yhdistyksen jäsen, ja hänellä oli 27 luottamustointa. Jyrki puhui seitsemää kieltä ja oli tehnyt 120 ulkomaanmatkaa 77 maahan. Kanada oli alun perin mukana Joint Strike Fighter -ohjelmassa, jonka lopputuloksena syntyi Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjä.. DX-harrastuksen mukana tuli kiinnostus Latinaiseen Amerikkaan. Sitten maan nykyinen pääministeri Justin Trudeau antoi vaalilupauksen siitä, että kalliista projektista säästetään. Unkarin väitetyt Euroopan unionin oikeusvaltioperiaatteiden loukkaukset eivät tunnu saksalaisia ainakaan puolustusvälinekaupoissa haittaavan, sillä Saksasta tullaan edellä mainittujen panssareiden lisäksi toimittamaan muun muassa tykistöasejärjestelmiä ja muuta raskasta kalustoa yhteensä kahden miljardin arvosta. Jyrkin kustantamista kirjoista on tämän lehden lukijoille varmasti tutuin sarja Suomen ilmavoimien historiasta. Moottoriurheilussa Jyrki oli sekä näkijä että tekijä. Hän perusti Suomi–Meksiko-seuran vuonna 1975 ja oli sen puheenjohtaja runsaat pari vuosikymmentä. Hän oli syntynyt Hämeenlinnassa 2. Stadin kundina hän oli Eläintarhan ajojen vakiokatsojia ja teki ajoista tietysti myös kirjan. Hänen erikoisalansa oli Latinalainen Amerikka, jonne hän teki 43 matkaa Rio Grandelta Tulimaahan. Niinpä Kanada peruutti F-35-tilauksensa ja ryhtyi tekohengittämään ikääntyvää CF-18 Hornet -kalustoaan, joka on sille 1980-luvulla räätälöity versio F/A-18 Hornetista. Tarjolla on kolme ehdokasta, jotka ovat tuttuja myös Suomen Hornetien korvaajiksi: Lockheed Martin F-35 Lightning II, Boeing F/A-18E/F Super Hornet ja Saab JAS Gripen E. Tietoteos kustansi 1970–80-luvuilla kirjasarjan kaikista Suomen ilmavoimien talvija jatkosodan aikana käyttämistä sotilaskoneista alkaen Brewstreistä päätyen Fieseler Storchiin
R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 3 • 1 3 , 5 . MAALLA: UUSI TAISTELUTAPA | KEMIALLINEN TAPPAJA | ILMASSA: ”MERSUN” PUIKOISSA Suomen MERSUT 70 vuotta Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/vsk. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ jaicom.com R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 1 • 1 2 , 5 . 30 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JY VÄLL Ä Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. USA LIIPAISIMELLA | HÄVITTÄJÄN 4.5 SUKUPOLVI | KOITAJOKI 1944 Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta Uuden taistelutavan UUSI JUHTA Polarikselta R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 3 • 1 3 , 5 . PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA Ihmeaseita vai suuria lupauksia. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET KONEPISTO OLIEN TAISTELU TAISTELU TAISTELU TAISTELU 70 vuotta jatkosodas ta DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET DOPINGIA SOTILAILLE | KYMMENEN VUOTTA: WTC 0911 | JATKOSODAN ASEET R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 • 1 2 , 5 . Taivaan robotit Maavoimat uusiksi PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA PIKAKIVÄÄRIT VASTAKKAIN | PUOLUSTUSSELON TEKO | VENÄJÄLLÄ PUHUU RAHA R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 3/2 1 3 • 1 3 , 5 . Varaverkko uusiksi Varaverkko uusiksi KIINAN aurinko nousee KIINAN aurinko nousee SUOMEN MAAVOIMAT HUOMENNA | HISTORIA EXTRA: SAKSAN VIIMEINEN VOITTO 1943 R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 1/2 1 3 • 1 2 , 5 . ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN ILMASOTA EXTRA | SODASTA JA RAUHASTA | SVEITSI LUOTTAA RESERVIIN Suihkuhävittäjän VIIDES SUKUPOLVI Suihkuhävittäjän VIIDES SUKUPOLVI R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 2/2 1 3 • 1 3 , 5
Nykyään tämän helpon tehoratkaisun sijasta on vastassa pudotusvalikkojen labyrintti, jonka jäykästi ohjelmoidut vaihtoehdot eivät sisällä tilanteeseesi sopivia valintamahdollisuuksia. Haemme postipaketit hymyttömästä älylaatikosta, tilaamme matkaliput koneelta ja kuittaamme ostoksemme konemyyjälle, yhä tehokkaammin ihmisiä vältellen. Hän ajaa, mihin kone hänet vie. Olemme muutenkin yhä enemmän vuorovaikutuksessa koneiden eikä ihmisten kanssa. Kuka muistaa enää, mikä oli puhelinvaihde. Elämän koneellistaminen ei enää tee siitä helpompaa, saati miellyttävämpää. Konekommunikaatio ei korvaa pelkästään palveluja. Tietysti hyvää tarkoittaen. Kysykää jokaiselta, joka on viettänyt arkisten pikkuvälttämättömyyksien hoidossa tuntikausia algoritmien kanssa painien ja robottipuhetta automaateista kuunnellen. Se taas voi riippua viranomaisten päähänpistoista, kuten viime kuukausien kehitys maailmassa osoittaa. Kehitys kehittyy kuitenkin toiseen suuntaan. Silti Elon Musk esittää tosissaan juuri aivojesi sulauttamista tietokoneeseen. Mutta onko tekoälyihminen enää ihminen, onko sillä väliä. Jossain vaiheessa helppous on kuitenkin kehityksen perusteluista kadonnut. Itseliikkuvat robottikoneet ovat alttiita paitsi hakkeroinnille myös mielivaltaisen vallankäytön vaikutuksille. Byrokratian, oli kyseessä sitten verot, luvat, ilmoitukset , raportit tai muu, hoidamme yksin koneen seurassa vailla toisen ihmisen ääntä, katsetta, neuvoja, ohjausta. Autonomiset kulkuneuvot, kuten robottiautoja englanniksi osuvasti kutsutaan, tarkoittavat, että kuski ei enää ole autonominen. Haluammeko Muskin pääsevän aivoihimme. Siitä on tullut itsetarkoitus. Laskun maksu kotikoneelta on kiistatta kätevämpää kuin jonottaminen pankkikonttorin luukulla. Kuitenkin ”Siri” tunkeutuu elämääni, hän löytää minulle yhteystietoja ja muistuttaa päivän tapahtumista, pyytämättä. ALGORITMIT PÄÄTTÄVÄT , oletko sopiva havittelemaasi työpaikkaan tai luotettava nostamaan lainaa. Onko meillä edes vapaus keskustella kehityksen välttämättömyydestä. Eikä edes vain minun. Koneet tunkeutuvat henkilökohtaisiin suhteisiin, kilpailemaan oikeiden kavereiden kanssa huomiostasi. 31 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 IIVI PALJON ON PUHUTTU siitä, että työt siirtyvät ihmisiltä roboteille. Ei niin, että kone löytää tiedot. Kun ihminen voi lähettää ajatussignaaleja koneeseen, linja on auki myös toisinpäin. Koneellinen mielikuvitusolento löytää ne minulle, ikään kuin ihminen toiselle. Palvelualoilla siitä on tullut itsestäänselvyys. Vähemmän siitä, että me ihmiset myös asioimme, juttelemme ja vietämme aikaa yhä enemmän toisen ihmisen sijasta koneen tai tekoälyn kanssa. Avuliaita ihmisiä, jotka tietävät, kun heiltä kysytään, ja joskus jopa hymyilevät ystävällisesti. Iivi Masso Ystäväsi algoritmi. Itseajavat autot, joihin on investoitu miljardeja, johtavat siihen, että tien olemassaolo ei takaa, että autolla myös pääsee. Se on ihan vain ajatus. Kun arkinen työssäkäynti voi muuttua luvanvaraiseksi, miksei sitten mikä tahansa siirtyminen pisteestä A pisteeseen B. Minulle ainakin tulee jo ikävä oikeita ihmisiä. Johonkin asti tämä kehitys helpotti elämää. Ja kun vapaasta liikkumisesta tulee menneiden vuosikymmenten ylellisyys, liikkumisvälineiden koneellistumisesta paljastuu mainostetun joustavuuden ja turvallisuuden takaa toinen, pimeämpi puoli. Teollisen vallankumouksen ajoilta alkaen meille on opetettu, että teknologian kehitys on edistystä ja minkään sen osa-alueen siunauksellisuuden kyseenalaistaminen on taantumuksellista luddismia, koneita vastaan 1700-luvulla taistellutta Ned Luddia muistellen. Mitä sanoisi George Orwell. Kuten itseajavaa autoa myös aivoihin kytkettyä älykonetta ohjaa lopulta se, joka omistaa koneen tai ohjelmoi sitä. Nyt, kun paisutettu pandemiapelko on laittanut ihmiskontaktit pannaan, koneiden syöksy elämäämme nopeutuu entisestään. Muskin havittelema tekoälyn ja ihmisaivojen yhteenliittymä ei ole pelkästään yksisuuntainen, ihmisaivojen kykyjä laajentava kehitys. Jos joku teknofobi ennustaa, että tämän edistyksen lopullinen päämäärä on ihmisaivojen kytkeminen tekoälyyn niin, että ajatuksesi lakkaavat olemasta omiasi, hänelle suositellaan foliohattua päähän. Algoritmi päättää, kenen kanssa tuttavistasi olet yhteydessä somessa, kenen kuulumisia näet ja ketkä jäävät piiloon. Tietokoneissani asuu joku Siri, jonka olen asettanut tiukasti off-asentoon, koska en kaipaa sähköistä mielikuvituskaveria. Mitä jos säilyttäisimme henkilöihin johtavat puhelinlinjat, hymyilevät palveluihmiset, live-rekrytointikeskustelut, algoritmittomat kaveruudet, tietokoneettomat kokoukset ja autonomiset autokuskit, vaikka ne kaikki on toki teknisesti mahdollista korvata edistyksellisellä koneellisella vaihtoehdolla. Jos joku neuvoo, ohjaa, chattaa tai ”keskustelee”, se on pikemminkin algoritmi, koneäly. Henkilön ominaisuuksilla, kokemuksella, tiedolla tai kommunikaatiokyvyllä suhteessa ihmisiin on yhä vähemmän merkitystä. Se, että soitit isoon taloon ja kuin ihmeen kaupalla langan päähän ilmestyi asiaasi perehtynyt henkilö
Lockheed Martin F-35 Lightning II. HXHANKE 32 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 F-35 Ihmekone vai kompromissi
F-35-hävittäjän kannattajien mukaan koneen suorituskyky on vallankumouksellinen ja vastustajien mukaan se on täynnä kompromisseja, puutteita ja lastentauteja. 33 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 I lmavoimien uuden taktisen monitoimihävittäjän HX-hankintaohjelma on loppusuoralla kuten Suomen Sotilaan HX-hävittäjäkandidaattien esittelykierroskin. Suomen Sotilas otti selvää. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN KUVAT: LOCKHEED MARTIN, USAF, US NAVY, USMC LO C KH EE D M A RT IN. Säästimme viimeiseksi julkisuudessa eniten huomiota herättäneen HX-kandidaatin, amerikkalaisen viidennen sukupolven taktisen Lockheed Martin F-35A Lightning II -häivehävittäjän. . Mikä tilanne on todellisuudessa. Maailman kallein yksittäinen aseohjelma on jo toista vuosikymmentä hallinnut suvereenisti alan median otsikoita, eivätkä siltä ole säästyneet Suomen Sotilaankaan lukijat. Miksi F-35-hävittäjäperhe kehitettiin, mitkä olivat kehittämisen tavoitteet, miten niissä onnistuttiin, millainen on F-35A-hävittäjä syksyllä 2020 ja miten se sopisi Suomen ilmavoimien tarpeisiin vuodesta 2025 alkaen
Häivepintamuotoilusta ja häiveominaisuuksien edellyttämästä asekuorman ja polttoaineen sisäisestä sijoittamisesta johtuen F-35A on rungoltaan huomattavasti tanakampi, ja sen tyhjäpaino on 25 %, normaalilentopaino 34 % ja suurin lentoonlähtöpaino 34 % suurempi kuin Hornetin. Lopullisten tarjousten analysoinnin jälkeen Puolustusvoimat esittää hankittavaksi sen HX-kandidaatin, jolla on tarjotuista korkein sotilaallinen suorituskyky ja hallitus tekee hankintapäätöksen 2021 aikana. Ohjaamon takana olevat etunostopuhaltimen ilmanottoja suihkuluukut ovat auki, ja koneen moottorin suihkusuutin on käännetty alas L-asentoon. YLLÄ MERIJALKAVÄEN lyhyen nousukiidon ja pystysuoran laskeutumisen (STOVL) F-35B-malli laskeutumassa. Viidennen sukupolven taktinen häivemonitoimihävittäjä Lockheed Martin F-35 Lightning II on Yhdysvaltojen asevoimien kolmen eri puolustushaaran toisistaan eroavien tarpeiden sanelema kompromissi. 34 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE T ammikuussa 2020 saatiin hävittäjätoimittajilta tarkennetut alustavat tarjoukset, joten 7–10 miljardin euron HX-hanke on edennyt loppusuoralle. Lockheed Martin F-35A Lightning II -hävittäjän Suomelle tarjotun Yhdysvaltain ilmavoimien CTOL-tukeutumisympäristöversion sotilaallisen suorituskyvyn arviointi tuli mahdolliseksi vasta 2.8.2016 tapahtuneen alustavan operatiivisen toimintakyvyn (IOC) saavuttamisen myötä. Valittu HX-kalusto korvaa nykyisen Hornetkaluston kautta saavutetun suorituskyvyn ja se saadaan Ilmavoimille 2025-2030. Lentävä tietsikka Muiden HX-kilpailijoiden tapaan F-35 on ”siivillä varustettu tietokone”, jonka kokonaissuorituskyky muodostuu kolmesta osatekijästä: elinkaaren aikana hitaasti, jos lainkaan muuttuvasta lentorungosta (itse lentokone rakenteineen, moottoreineen ja aerodynaamisine pintoineen), nopeammin kehittyvistä ja päivitettävistä sensoreista ja aseistuksesta sekä kokonaisuuden toimintaa ohjaavasta ITjärjestelmästä sulautettuine ohjelmistoineen. ALLA PERINTEISESTI NOUSEVA ja laskeutuva (CTOL) ilmavoimien F-35A-malli harjoituslennolla Luken lentotukikohdassa Arizonassa 28.1.2019 F-35-esittelyryhmän komentajan kapteeni Andrew Olsonin ohjaamana.. Suomen HX-hankkeessa on mukana vain maatukikohdista käsin toimiva, perinteisesti nouseva ja laskeutuva (CTOL) Lockheed Martin F-35A Lightning II, joka on optimoitu pääkäyttäjänsä Yhdysvaltain ilmavoimien (United States Air Force, USAF) tarpeisiin. Konetta valmistetaan kolmena erilaisena versiona: ilmavoimien maissa sijaitsevista lentotukikohdista perinteisesti nousevana ja laskeutuvana A-mallina, merivoimien tukialuskäyttöön katapulttiavusteisesti nousevana ja vaijeripysäytyksellä laskeutuvana C-mallina sekä merijalkaväen erittäin lyhyen kiitotien nousun ja pystysuoran laskeutumisen (STOVL) B-mallina. F-35A-hävittäjä ei ole vielä saavuttanut seuraavaa täyden operatiivisen toimintakyvyn (FOC) statusta. Lentorunko F-35A on Ilmavoimiemme klassista F/A18C/D Hornet -monitoimihävittäjää ulkomitoiltaan jopa harhaanjohtavasti pituudeltaan 9 %, kärkiväliltään 6 % ja korkeudeltaan 6 % pienempi, mutta sillä on 12 % suurempi siipipinta-ala. Alkuperäisen, koronaepidemian takia noin 6 kuukautta myöhässä olevan aikataulun mukaan lopulliset tarjouspyynnöt lähtivät valmistajille heinäkuussa 2020 ja joulukuussa 2020 saadaan vastauksena niihin lopulliset tarjoukset
Ilmasta ilmaan -tehtävässä Hornetin asekuormana voi olla korkeintaan 10 keskikantaman tutkahakuista AIM-120C AMRAAMja kaksi lyhyen kantaman lämpöhakuista AIM-9X Sidewinder -ilmataisteluohjusta. 35 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 U SA F Vaikka työntövoimaa F-35A:lla on ilman jälkipoltinta 13 % ja jälkipoltolla 14 % enemmän, painavamman F-35:n tehopainosuhde on 5 % alempi (50 %:n polttoainemäärällä vain 1,07). F-35A:lla on sisäinen 2 600 kilon asekuorma ja Hornetia 32 % suurempi sisäinen ja ulkoinen 8 200 kilon maksimiasekuorma. Maksimiliikehdintäkyky F-35:llä on 9 G:tä ja Hornetilla 7,5 G:tä, joskin Hornet on korkeamman tehopainosuhteensa ja F-35A:lla on sisäinen 2 600 kilon asekuorma ja Hornetia 32 % suurempi sisäinen ja ulkoinen 8 200 kilon maksimiasekuorma.. Kumpikaan kone ei kykene yliäänilentoon ilman jälkipoltinta (supercruising-kyky). Lisäksi F-35A:lla on 15 % korkeampi siipikuormitus. F-35A:lla on sisäinen neliputkinen 25 mm:n GAU-22/A-Gatling-automaattikanuuna 180 laukauksen taisteluannoksella ja Hornetilla 20 mm:n kuusiputkinen M61A1-Gatling-automaattikanuuna 578 laukauksen taisteluannoksella. Kummankin koneen lakikorkeus on 15 000 metriä. F-35A:n sisäisenä asekuormana on neljä (pian kuusi) AMRAAM-ohjusta ja ulkoisena kahdeksan AMRAAMja kaksi Sidewinder-ilmataisteluohjusta eli kaksi tai neljä AMRAAM-ohjusta enemmän. F-35A:n 1 093 kilometrin taistelutoimintasäde on 51 % suurempi kuin Hornetin 720 kilometriä. F-35A:n huippunopeus täydellä sisäisellä 2 600 kilon asekuormalla korkealla on Mach 1,6, pinnassa Mach 1,06 ja matkalentonopeus 850 km/h. Suorituskykyä Hornetissa on yhdeksän ulkoista ripustinta ja F-35A:ssa neljä (pian kuusi) sisäistä ja kuusi ulkoista ripustinta. F-35A:n valtava sisäinen polttoainemäärä on 67 % suurempi kuin Hornetilla ja jopa 4 % suurempi kuin Hornetin suurin mahdollinen sisäinen ja ulkoinen polttoainemäärä. Hornet on hieman nopeampi: sen huippunopeus korkealla on Mach 1,8, pinnassa Mach 1,2 ja matkalentonopeus 1 060 km/h
HXHANKE 36 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 alhaisemman ilmanvastuksensa takia ketterämpi, pystyy jatkamaan tiukkaa liikehdintää pidempään ja kiihtyy ärhäkkäämmin. Eri “akateemisten veikkausten” mukaan F-35A:n RCS-arvo lienee 0,02-0,1 m 2 . Taikasauva Koska F-117 Nighthawk -häivekoneen 1990 Persianlahden sodan julkinen taisteludebyytti käynnisti etenkin Venäjällä ja Kiinassa vastahäiveteknologioiden kehittämisen, tutkahäive ei ole enää 2020-luvulla samanlainen kiistaton taikasauvaU SA F F-35A on toistaiseksi ainoa vientiasiakkaille tarjottava häivehävittäjä maailmassa. JSF-kaluston alkuperäisen 1990-luvun käyttökonseptin mukaisesti ennen F-35-hävittäjien käyttöä suorituskykyisemmät ja vaikeammin havaittavat F-22A Raprorit lamauttaisivat ja/ tai tuhoaisivat ensin pidemmän kantaman ilmatorjuntajärjestelmien ja ilmavalvonnan korkeamman lähetystehon tutkat sekä estäisivät vastustajan hävittäjien toiminnan. Koska F-35A:n aerodynamiikka on optimoitu noin 1 Machin nopeuden transooniseen liikehtimiskykyyn, se jää korkeammilla nopeuksilla liikehtimiskyvyssä jälkeen muille HX-kilpakumppaneilleen paitsi Super Hornetille, ja sama pätee myös kiihtyvyyteen ja nousunopeuteen. Hävittäjän tutkahavaittavuuden mitta on tutkapoikkipinta-ala (RCS), joka ilmoitetaan pinta-alana. Häive F-35A ei ole pelkästään ainoa HX-hankkeen häivehävittäjä, vaan toistaiseksi ainoa vientiasiakkaille tarjottava häivehävittäjä maailmassa. Kokonaisuutena F-35A:n lento-ominaisuudet ja liikehtimiskyky ovat kuitenkin HX-hankinnan kannalta täysin riittäviä, varsinkin ku koneen merkittävimmät vahvuudet ovat aivan muussa kuin taitolentoominaisuuksissa. Tutkahavaittavuuden lisäksi F-35:ssä pyritään alentamaan myös infrapunahavaittavuutta sekä vaikeuttamaan viestiliikenteen ja tutkan aktiivisen säteilyn havaitsemista. Suhoi Su-57 -häivemonitoimihävittäjissä on erilliset pidemmän aallonpituuden L-taajuusalueen lisätutkat häivekoneiden havaitsemiseksi.. . HX-hankkeen muiden osittaista häiveteknologiaa hyödyntävien kilpailijoiden RCS-arvot etusektorissa ovat noin 1-3 m 2 . F-35A-hävittäjän tutkahäiveominaisuudet on optimoitu etusektoriin lyhyen ja keskikantaman ilmatorjuntajärjestelmien sekä hävittäjien käyttämien taajuusalueiden alhaisen lähetystehon tutkia vastaan
Itse asiassa F35-hävittäjäperheen tilannekuvaideologia perustuu 1980-luvun teoreettiseen konseptiin täydellisestä hävittäjäohjaamosta, ja sen tärkein tarkoitus on palauttaa lentäjälle taktikon rooli. Kaikki tutkahäiveteknologiat (muotoilu, materiaalit ja pinnoitteet) toimivat vain määrätyn taajuusalueen tutkasignaalia vastaan ja vain määrätystä suunnasta. Venäjän jo käytössä olevissa Suhoi Su-35 -monitoimihävittäjissä ja lähivuosina palveluskäyttöön tulevissa Suhoi Su-57 -häivemonitoimihävittäjissä on jopa erilliset pidemmän aallonpituuden L-taajuusalueen lisätutkat nimenomaan häivekoneiden havaitsemiseksi. F-35:n alaeturungossa sijaitseva AN/AAQ-40-maalinosoitusjärjestelmä on koneen tärkeimpiä passiivisia sensoreita, jonka avulla F-35 voi vaikuttaa ilma-, maaja pintakohteisiin tutkaa käyttämättä, mikä vaikeuttaa sen havaitsemista.. F-35-hävittäjän tutkahäiveominaisuuksien tuoman lisäarvon, etenkin vastahäivekykyjen johtavan kehittäjävaltion Venäjän naapurissa, määrittely on parasta jättää Puolustusvoimien HXtiimin asiantuntijoille. Näiden viiden . Mikäli F-35-kalustoa käytetään sellaista tahoa vastaan, jolla ei ole vastahäiveosaamista, tilanne on tietenkin aivan toinen. Koska F-35A-hävittäjän lämpöhavaittavuuden alentamiseksi on tehty huomattavasti vähemmän kuin F-22A Raptor -hävittäjässä, se on luultavasti havaittavissa etenkin takasektorista modernien hävittäjien IRST-sensoreilla aivan yhtä hyvin kuin klassiset Hornetit ja muut HX-kilpailijat. F-35:n tasokas sensorikattaus koostuu aktiivisesti elektronisesti keilaavasta AN/APG-81-AESA-tutkasta, AN/ASQ239-ELSOja omasuojajärjestelmästä, optronisesta AN/AAQ-40-maalinosoitusjärjestelmästä (EOTS), hajautetusta moniapertuurisesta optronisesta AN/ AAQ-37-järjestelmästä (DAS) ja AN/ ASQ-242-viesti-, navigointija tunnistusjärjestelmästä (CNI). Tilannekuva,… Todellisuudessa merkittävin F-35A:n myyntivalteista on sen ainutlaatuisen monipuolinen tilannekuva: lentäjä voi kypäränäyttönsä avulla nähdä virtuaalisesti jopa hävittäjänsä rakenteiden läpi 360 asteen sektorissa. 37 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 ominaisuus kuin 1990-luvulla. Häivekoneistakin on tehty aivan hyvin havaittavia käyttämällä useampien eri taajuusalueiden tutkia yhteen verkottuneena, nostamalla tutkien lähetystehoa, parantamalla vastaanotinten herkkyyttä sekä käyttämällä samanaikaisesti tutkia eri sektoreista. Toisaalta jos F-35A:n katsotaan olevan paras HX-valinta muiden suorituskykyjensä perusteella, niin eipä sen häiveominaisuuksista ole haittaakaan
Suorituskykyinen AN/APG-81-AESA-tutka on kehitetty F-22A Raptor -hävittäjän AN/APG-77-tutkan pohjalta pienentämällä sen apertuuria sekä vähentämällä TR-yksiköiden määrää. Omien sensorien lisäksi tilannekuvaa täydentävät Link 16ja kehittyneemmän MADLdatalinkkien kautta saatavat ulkoisten lähteiden tiedot, ja niiden avulla F-35-hävittäjä voi myös jakaa omat havaintonsa ja datansa verkostopohjaisen sodankäynnin muiden toimijoiden kesken. Tutkaa on kehitetty vuodesta 2001 alkaen eli huomattavasti pidempään kuin muiden HX-kilpailijoiden AESA-tutkia, ja se on odotetun tuotantosarjan perusteella maailman suurin tutkaohjelma. 38 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE sensorin avulla F-35-hävittäjä voi omavaraisesti havaita ja mitata eri kohteita radiotaajuusja infrapunaspektreissä. JSF-projektin CAS-optimoinnin takia siinä on edistykselliset ilmasta ilmaanja ilmasta maahan -tehtävien, teräväpiirtotutkakartoituksen, useiden samanaikaisten liikkuvien maakohteiden havaitsemisen ja seuraamisen (GMTI), IFF-tunnistamisen, viestiliikenteen ja ELSOn suorituskyvyt. Tutkalla on AESA-teknologialle 120 asteen havainnointisektori hieman etuyläviistoon kallistet
…sensorit… Etusektorin optinen AN/AAQ-40-EOTSjärjestelmä on karkeasti kuvattuna muiden HX-kilpailijoiden IRST-järjestelmä yhdistettynä Hornetista tutun ulkoisen Litening-maalinetsintäja maalinosoitussäiliön toiminnallisuudella. F-35-hävittäjän sensoripaketin suurin etu on siinä, että sen maksimaalisen synergistä yhteiskäyttöä on kehitetty vuodesta 2001 lähtien sangen vakuuttavin tuloksin. YLLÄ F-35:N OHJAAMO Elegantin minimalistinen ohjaamo yhdessä kypäränäytön kanssa antaa koneen lentäjälle erittäin kattavan, koneen omien ja ulkoisten sensorien havainnot yhdistävän sensorifuusion muodostaman tilannekuvan taktisen päätöksenteon pohjaksi. Vaikka vastaavan järjestelmän kehittäminen kilpailevaan hävittäjään ei ole tänä päivänä ongelma, niin F-35-hävittäjän sensorien havainnot yhdistävällä sensorifuusiolla ja sen pohjalta muodostetulla tilannekuvalla säilyisi kuitenkin vähintään 19 vuoden etumatka tuotekehityksessä. Sen päivänvaloja lämpökamerat sekä laseretäisyysmittari ja lasermaalinosoitin voivat etsiä, havaita, tunnistaa, mitata, seurata ja osoittaa maaleja ilmassa, maassa ja merellä tutkaa käyttämättä. DAS-järjestelmän juuret ovat JSF-ohjelman vaatimuksessa kyvystä havaita omavaraisesti maamaaleja 360 asteen sektorissa CAS-tehtävissä. Ainutlaatuinen 360 asteen sektorin optinen AN/AAQ-37-DAS-järjestelmä luo kuuden hajautetun MWIR-sensorin avulla koneen ympäristön virtuaalisen infrapunakuvan suoraan lentäjän kypäränäyttöön. …ja sensorifuusio. Lisäksi se ei ole jälkikäteen kehitetty lisäsuorituskyky vaan eräs JSF-ohjelman tärkeimmistä alkuperäisistä sisäänrakennetuista suorituskyvyistä. Etupaneeli on yhtä 21-tuumaista ultralaajakulmaista teräväpiirtokosketusnäyttöä, jonka resoluutio on 2 560 x 1 024 pikseliä. VASEMMALLA KYPÄRÄNÄYTTÖ Kypäränäytön avulla F-35-pilotti voi taktisen tilannekuvan lisäksi myös nähdä virtuaalisesti 360 asteen sektorissa jopa oman koneensa rakenteiden läpi.. Käytännössä se korvaa pimeänäkölaitteet ja lisäksi varoittaa ohjuslaukaisuista. Ilmavoimien klassisesta Hornetista poiketen F-35A:ssa käytetään puomitankkausmenetelmää. Kaikki informaatio tulee näytöl. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 39 tuna, eikä siinä ole havainnointisektoria laajentavaa lisäkallistusjärjestelmää. F-35A ilmatankkaamassa Meksikonlahden yllä 2.3.2016. F-35-hävittäjän ohjaamo on elegantin pelkistetty
Käytännössä F-35-hävittäjän ohjelmistokehitys määrittelee koko F-35-ohjelman kehityksen, koska uudet suorituskyvyt ja ominaisuudet integroidaan sen avulla. Vaikka F-35-ohjelma kolmine tukeutumisympäristöversioineen, kunnianhimoisine suorituskykytavoitteineen, päätähuimaavine yli 3 291 koneen tilauskirjoineen ja vuoteen 2070 saakka jatkuvine pääkäyttäjien elinkaarineen on hyvässä mielessä suuruudenhullu über-hanke, niin juuri valtavan mittakaavan ja laajuuden aiheuttamat toistuvat viivästymiset F-35-hävittäjän ITjärjestelmä on toteutettu alun perin F-22A Raptoria varten kehitetyllä edistyksellisellä Pave Pillar -avioniikkaarkkitehtuurilla.. 40 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE le omiin ikkunoihinsa. HX-hankkeen kannalta sopivasti vuodelle 2024 luvattu, seuraava laajempi 80 %:n ohjelmistopohjainen ja vain 20 %:n laitepohjainen Block 4 -suorituskykypäivitys onkin uusimpien toukokuun 2020 tietojen mukaan kaksi vuotta myöhässä. IT-resurssit perustuvat avoimeen arkkitehtuuriin ja COTS-rautaan (Commercial off-theshelf eli kaupallinen hyllytavara tai hienommin kahtaisteknologia). Block 4 -suorituskykypäivitys tulee myös laajentamaan F-35A-hävittäjän amerikkalaiskoneeksi suppeahkoa aseistusvalikoimaa. Ensimmäisenä Israel suoritti F-35A -hävittäjillään toukokuussa 2018 ilmasta-maahan-iskuja Syyriaan. F-35-hävittäjän IT-järjestelmä (informaatioteknologia) on toteutettu alun perin F-22A Raptoria varten kehitetyllä edistyksellisellä Pave Pillar -avioniikka-arkkitehtuurilla, jossa sensorit ja muu avioniikka on yhdistetty erittäin nopealla väylällä keskitettyihin IT-resursseihin, joissa hoidetaan kaikki signaalinkäsittely ja laskenta. Yhdysvaltain merijalkaväki (USMC) teki F-35B-hävittäjillään ilmasta maahan -iskuja Afganistanissa syyskuussa 2018 tukeutuen USS Essex -maihinnousualukseen. Laajakulmanäytön lisäksi ohjaamossa on vain muutama käyttöpainike sekä kaasu ja -ohjaussauvat. F-35:n taistelukäyttö on toistaiseksi tapahtunut alhaisen uhkatason ympäristössä. Etupaneelin yläpuolelta puuttuu perinteinen HUD-heijastenäyttö, koska kypäränäyttö sisältää sen toiminnallisuuden. Yhdysvaltain ilmavoimat iski F-35A-hävittäjillä huhtikuussa 2019 Islamilaista valtiota vastaan Irakissa ja RAF lensi aseistettuja tiedustelulentoja Irakissa ja Syyriassa F-35Bhävittäjillä kesäkuussa 2019. Tulevaisuus F-35-hävittäjillä on myös ehditty osallistua taistelutoimiin. F-35-hävittäjän reaaliaikainen sulautettu ohjelmisto on kirjoitettu valtaosin suosituilla Cja C++ -ohjelmointikielillä, se uusiokäyttää osittain aiemmin F-22A Raptor -hävittäjälle Ada-ohjelmointikielellä kirjoitettua koodia ja on kooltaan mykistävät yli 10 miljoonaa koodiriviä
Yhdysvaltain merivoimat (US Navy) onkin ainoa puolustushaara, joka voisi pakon edessä pärjätä ilman F-35-hävittäjiä. 41 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 uusien suorituskykyjen toimittamisessa ja havaittujen lastentautien korjaamisessa herättävät kysymyksiä. Alinna F-22A Raptor -häivehävittäjä.. Koska Yhdysvalloilla ei ole ainakaan 2040-luvulle saakka mitään muitakaan vaihtoehtoja vanhenevan hävittäjäkantansa uudistamiseksi, niin F-35-hävittäjien 2 456 koneen amerikkalaishankinnat toteutetaan joka tapauksessa, satoi tai paistoi. Niitä kun kuitenkin piisaa. Toisaalta sitä salaista tietoa, jonka pohjalta HX-vaihtoehtojen sotilaallisen suorituskyvyn voisi laittaa faktapohjaisesti paremmuusjärjestykseen, ei ole kuin HX-hankkeen Puolustusvoimien asiantuntijoilla. Julkisten lähteiden perusteella ei ole mitään tietoa, jonka mukaan F-35A ei olisi sopiva valinta Suomen HX-hankinnassa. Suomelle. Yhdysvaltain ilmavoimat päätti vuosituhannen vaihteessa lähivuosina alkavien F-22ja F-35-sarjatuotantotoimitusten takia lopettaa uusvanhan edellisen sukupolven kaluston tilaukset, minkä seurauksena sen monitoimihävittäjien, hävittäjäpommittajien ja rynnäkkökoneiden keski-ikä on nyt yli 29 vuotta. F-35:n valmistajan kannattaisi ehkä muuttaa HX-markkinointiviestintäänsä siten, että hehkutettujen häiveominaisuuksien lisäksi kerrottaisiin enemmän koneen muistakin vahvuuksista. Ainoa Yhdysvaltain ilmavoimien aktiivinen hävittäjähankinta F-35-hankintojen lisäksi on 233 keskimäärin jo 35-vuotiaan F-15C/D-hävittäjäkannan nuorennusleikkaus viimeisimmän F-15EX-kehitysversion 144 koneen uustuotantohankinnalla. Vaikka F-35-hanke on edennyt 19 vuodessa pitkälle, se ei ole vielä ylittänyt maaliviivaa. Amerikkalaisnäkökulmasta F-35-hävittäjät ovat ainakin ilmavoimien ja merijalkaväen kannalta valintoja ilman vaihtoehtoja. Merijalkaväen klassinen Hornetja AV-8B Harrier II -kalustokaan ei käytössä nuorene. Koneen uskottavuutta kohotMERIJALKAVÄEN JA RAF:N F-35B -hävittäjät ilmatankkaamassa Etelä-Carolinassa merijalkaväen KC-130J-ilmatankkauskoneesta 18.3.2015. F-35Bja F35C-versioissa käytetään Ilmavoimien Horneteista tuttua letkutankkausmenetelmää
Olennainen kaikkia HX-kilpailijoita koskeva kysymys on se, onko HX-valinnan arviointiperusteena kilpailijoiden todennettu sotilaallinen suorituskyky vuonna 2020 vai valmistajan aikavälille 2025–2030 lupaama sotilaallinen suorituskyky. Saadaanko puutteet korjattua ennen sitä, vai jääkö jotakin Ilmavoimien korjattavaksi. Kysymyksiä Oman varjonsa F-35-hankeen uskottavuudelle langettavat Suomen valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaavan, liittovaltion rahankäyttöä seuraavan amerikkalaisen Government Accountability Officen (GAO) viranomaisten julkaisemat raportit F-35-hankkeen etenemisestä. Viimeinen tärkeä kysymys on se, miten F-35-hävittäjän nykyinen kansainvälisesti hajautettu huoltoja ylläpitomalli, jonka mukaan toimenpiteitä A voidaan tehdä vain paikassa X ja toimenpiteitä B vain paikassa Y, jotka ovat kumpikin Suomen ulkopuolella, saadaan istutettua HXhankkeen kynnysehtona oleviin kriisiajan huoltovarmuusvaatimuksiin. Tästä johtuen eräs merkittävimmistä kysymyksistä F-35-hävittäjän HX-arvioinnissa onkin: mikä tulee olemaan F-35Ahävittäjän puutelistan tilanne mahdollisten toimitusten tapahtuessa Suomeen vuosina 2025–2030. Mikäli arviointiperusteena on tulevaisuuden suorituskyky, niin miten varmistetaan se, että se myöskin toimitetaan määräajassa, koska aikataulujen venähtämistä tapahtuu kaikilla HX-kilpailijoilla. MERIVOIMIEN C-TUKIALUSVERSIO Salty Dogs VX-23 -laivueen katapulttiavusteisesti nouseva ja pysäytysvaijeriavusteisesti laskeutuva (CATOBAR) F-35C Lightning II -hävittäjä laskeutumassa USS George Washington (CVN 73) -lentotukialukselle Atlantin valtamerellä 16.8.2016. Vai velvoitetaanko hävittäjätoimittaja korjaamaan ne. 42 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE taisi aikaisintaan alkuvuodesta 2021 tapahtuva pääkäyttäjien täyden operatiivisen toimintakyvyn saavuttaminen sekä sen myötä alkava täysimittainen sarjatuotanto. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, koska HX-hävittäjäkalustonhan pitäisi olla käyttövalmis Ilmavoimien työkalu eikä tuotekehitysprojekti. Vaikka GAO on julkaissut vastaavia raportteja kaikista muistakin hävittäjähankkeista, eikä mikään niistä ole säästynyt lastentautien, saavuttamatta jääneiden suunnittelutavoitteiden, budjetin ylittämisten tai aikataulun viivästymisen aiheuttamalta kritiikiltä, niin F-35-hanke etenee tuskallisen hitaasti kohti tilannetta, jolloin kaikki puutteet olisi jo korjattu. Mikä tulee olemaan F-35A-hävittäjän puutelistan tilanne mahdollisten toimitusten tapahtuessa Suomeen vuosina 2025–2030?. Valittiinpa HX-kilpailijoista hankittavaksi mikä tahansa, mahdollisuus perehtyä perinpohjaisesti F-35-hävittäjän suorituskykyyn on todella arvokas lisä Ilmavoimiemme osaamiseen, koska F35:stä joka tapauksessa tulee maailman yleisin hävittäjä
Reserviorganisaatioissa ilmavoimien reservissä (Air Force Reserve, Suomeen tarjolla oleva F-35:n versio on räätälöity maailman suurimman ilmavoiman Yhdysvaltain ilmavoimien (United States Airforce , USAF) tarpeisiin. Millainen organisaatio USAF oikein on ja millaisia ovat sen tarpeet. Henkilöstöön kuuluu 332 800 sotilasta, ja siviilien työpanos täysipäiväisiksi työntekijöiksi muutettuna on 174 600. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Tänä päivänä Yhdysvaltain ilmavoimien avaintehtäviä ovat ilmaherruus, maailmanlaajuinen integroitu tiedustelu, valvonta, nopea liikkuvuus, iskukyky sekä johtaminen. Sellainen on F-35. USAF F-35 ja Käyttäjän tarpeiden mukainen työkalu . Aiemmin ilmavoimien toteuttamat sotilaalliset tehtävät avaruudessa, mukaan lukien 170 sotilassatelliittia, siirretään lähivuosien aikana uudelle vuonna 2019 perustetulle puolustushaaralle, Yhdysvaltain avaruusvoimille (United States Space Force, USSF). 43 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 I lmaa raskaampi sotilasilmailu alkoi Yhdysvalloissa 1.8.1907 maavoimien viestijoukkojen ilmailuyksiköstä ja toimi osana maavoimia (US Army) vuoteen 1947. Maailman kalleimman asejärjestelmäohjelman ymmärtämiseksi on välttämätöntä tuntea sen tilaaja. Maailman suurin Yhdysvaltain ilmavoimat on maailman suurin ilmailualan toimija niin siviilikuin sotilaspuolellakin. Erilliseksi puolustushaaraksi Yhdysvaltojen ilmavoimat muuttui vasta 18.9.1947
Yhteensä maailman suurimmalla ilmavoimalla on siis tätä lukiessasi noin 2 537 taistelukonetta 65 laivueessa, mikä on konemääräisesti 40 kertaa enemmän kuin Suomen ilmavoimien 64 HN/HXmonitoimihävittäjää. Amerikkalaisen sotilasdoktriinin mukaisesti ilmavoimien olisi samanaikaisesti pystyttävä aiheuttamaan tappio yhdelle vertaisvastustajalle, hillittävä muita lähes-vertaisvastustajia sekä jatkamaan ilmaoperaatioita ei-valtiollisia ääriliikkeitä vastaan. Toinen tapa hahmottaa Yhdysvaltain ilmavoimien ja sen reserviorganisaatioiden henkilöstömäärää on se, että se vastaa kahdeksasosaa Suomen koko väkiluvusta. Lähivuosina ilmavoimien vahvuutta suunnitellaan nostettavan noin 25 % eli nykyisestä 312 operatiivisesta laivueesta 386:een. Viimeksi mainitut aiheuttivat ilmavoimille vuonna 2018 pääasiassa Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa yli 94 000 tehtävää. Lisäksi ilmavoimien reservissä on kolme laivuetta ja 53 taistelukonetta ja ilmakansalliskaartin 21 laivueessa 493 taistelukonetta. Yhdysvaltain ilmavoimien parhaillaan neuvoteltava budjetti on 1.10.2020 alkavalle ja 30.9.2021 päättyvälle FY2021budjettikaudelle noin 153,6 miljardia dollaria, jolla on tarkoitus lentää yhteensä 802 654 lentotuntia – noin 17,7 tuntia per miehistö kuukaudessa pommikoneilla ja 15,4 tuntia hävittäjillä, mikä tarkoittaa korkeahkoa operaatiotahtia. Tällä hetkellä ilmavoimien henkilöstöstä Yhdysvaltojen ulkopuolella toimii 179 eri kohteessa noin 21 000 sotilasta. U SA F Lähivuosina ilmavoimien vahvuutta suunnitellaan nostettavan noin 25 % eli nykyisestä 312 operatiivisesta laivueesta 386:een.. Taistelukäyttöön korvamerkityssä hävittäjillä, hävittäjäpommittajilla ja/tai pommittajilla aseistetussa ja sodan ajan tehtäviin soveltuvassa 41 laivueessa on yhteensä 1 991 hävittäjää ja/tai hävittäjäpommittajaa. Tänä päivänä ilmavoimien käytössä on 5 182 (94 %) miehitettyä ja 381 miehittämätöntä (6 %) ilma-alusta. Yhdysvalloissa on siis pelkästään yhdessä ilmasodankäynnin puolustushaarassa (kun Yhdysvaltain merivoimien ja merijalkaväen erilliset ilma-aseet ja niiden reserviorganisaatiot jätetään huomioimatta) henkilöstöä noin 685 100 eli yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomen puolustusvoimien sodan ajan 280 000 henkilön vahvuudessa. Ilmavoimien FY2021-budjetin hankintojen painopiste on hävittäjä-, ilmatankkauskonesekä UCAV-kaluston (miehittämätön taistelukone) uudistamisessa. HXHANKE 44 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 AFR) on 70 000 henkeä ja ilmakansalliskaartissa (Air National Guard, ANG) lisäksi 107 700 henkilöä. Kylmän sodan päättyessä vuonna 1991 Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjäja/tai hävittäjäpommittajavahvuus oli noin kaksi kertaa suurempi: 4 000 konetta. Maailman taivailla Yhdysvaltain ilmavoimat toimii ympäri maailmaa: Yhdysvaltojen manneralueella sillä on 59 aktiivista tukikohtaa (lisäksi AFR:llä ja ANG:llä 89), Karibianmeren sekä Keskija Etelä-Amerikan alueella kuusi, Tyynenmeren sekä Itäja Kaakkois-Aasian alueella 14, Euroopan ja Afrikan alueella seitsemän päätukikohtaa ja 114 maantieteellisesti erillistä yksikköä ja Lähi-idän sekä Keskija Etelä-Aasian alueella 10 tukikohtaa, mikä tekee ilmavoimista erään maailman suurimmista kiinteistö-, kuljetus ja logistiikkatoimijoista
Yhdysvallat yhteiskuntana ja erityisesti sen asevoimat ovat perusfilosofialtaan huipputeknologiakeskeisiä, uskotaan teknisiin ratkaisuihin, ja sota nähdään matemaattisesti mallinnettavana ilmiönä. Periaatteessa tämä ei ole ongelma, jos aikaa, varoja ja resursseja riittää, mutta se näkyy yhä korkeampina puolustusmenoina, yhä pidempinä tuotekehityssykleinä ja asejärjestelmien kohoavana monimutkaisuutena jopa käytettävyyden ja kenttäkelpoisuuden kustannuksella. Ajattelu on ratkaisukeskeistä, ja ratkaisuksi haetaan uusia teknisiä innovaatioita. Vertailun vuoksi todettakoon, että maantieteellisesti huomattavasti alueellisemmin – jos kohta valtavalla pinta-alalla – toimivilla Venäjän ilmavoimilla on 148 000 miestä ja 4 163 ilma-alusta ja Kiinan ilmavoimilla 398 000 miestä ja 5 200 ilma-alusta. 42–43). Jälleen vertailuna ennen koronakriisiä maailman suurimmalla lentoyhtiöillä American Airlinesilla oli 129 000 työntekijää sekä 956 konetta ja toiseksi suurimmalla Delta Air Linesilla oli 89 000 työntekijää sekä 879 konetta. Amerikkalaisen yhteiskunnan kannalta sotilaspuolen huipputeknologiakeskeisyys hopealuoti-ilmiöineen saattaa olla jopa positiivinen asia, koska korkeilla puolustusbudjeteilla kehitetty ennennäkemätön huipputeknologia tulee nopeasti käyttöön myös siviilipuolella nostaen maan kilpailukykyä. Ilmavoimat on todellisuudessakin vain osa koko Yhdysvaltojen asevoimien laajempaa ilmasodankäyntikykyä, jota täydentävät myös maan maavoimien 4 400, merivoimien 2 600 ja merijalkaväen 1 300 ilma-alusta – yhteensä noin 13 500 ilma-alusta, joista etulinjan kiinteäsiipiset monitoimihävittäjät, pommija rynnäkkökoneet muodostavat tosin vain pienen osan. Suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna Yhdysvaltain ilmavoimat valtavine resursseineen ja kansainvälisine vastuineen on kuin keskivertoduunarin yllättäen ilmestynyt monimiljardöörisukulainen. Sotilaspuolella tämä ilmenee niin kutsuttuna hopealuotiilmiönä eli pyrkimyksenä löytää haasteisiin huipputeknologinen ratkaisu silloinkin, kun asia voitaisiin ratkaista helpommin, nopeammin ja edullisemmin muilla keinoin (Suomen Sotilas 3/20 ss. Monimutkaisemmat asejärjestelmät vaativat osaavampaa henkilöstä, ja kaikki tämä johtaa siihen, että uuden ja paremman asejärjestelmän taival kehittämispäätöksestä aina siihen saakka, kun sitä on käytössä tarvittava määrä ja sen käyttö on ihan oikeasti opeteltu, saattaa venyä vuosikymmenten pituiseksi. Hopealuoti Lehtemme viime numerossa kerroimme hopealuodista eli teknologiaja edistysuskosta ja sen vaikutuksista. Riski Mitä pidempi on uusien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisja käyttöönottosykli, sitä korkeampi on riski siitä, että kilpailevat valtiot ehtivät kehittämään nopeammin ja edullisemmin symmetrisiä tai epäsymmetrisiä keinoja joko korkeamman suorituskyvyn saavuttamiseksi tai uusien suorituskykyjen tuoman kilpailuedun neutralisoimiseksi. Maavoimien lentokalusto kostuu valtaosin kuljetus-, rynnäkköja monitoimihelikoptereista. Eräinä esimerkkeinä tästä ovat alun perin sotilaspuolella kehitetyt mikropiirit, IT-teknologiat ja Internet.. Koska meillä on vain murto-osa Yhdysvaltain ilmavoimien resursseista ja tehtävistä, lienee syytä pohtia tarkasti sitä, onko sen tarpeisiin optimoitu hävittäjäkalusto kaikkein sopivin ja optimoiduin valinta pienten alueellisesti toimivien Ilmavoimiemme tarpeisiin ja resursseihin vai ei. 45 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 Isot ja pienet Koko Yhdysvaltojen asevoimien ilmasodankäyntikyvystä tavataan sanoa, että kaikkein suurimmat ilmavoimat maailmassa ovat Yhdysvaltain ilmavoimat, Yhdysvaltojen maavoimat ja Yhdysvaltojen merivoimat merijalkaväkineen
Yhden amerikkalaisen ydinkäyttöisen lentotukialuksen 48+ -monitoimihävittäjän, viiden ELSO-koneen ja neljän tutkavalvontakoneen lentotukialuslennosto vastaa materiaalisesti vähintään kahden intialaisen, kiinalaisen tai venäläisen lentotukialuksen iskukykyä. Yhdysvaltojen 355 aluksen vahvuuteen pyrkivissä merivoimissa (US Navy) ei ole yksittäistä avainasejärjestelmää eikä edes avainasejärjestelmäryhmää, koska merivoimat on tavallaan pienoisasevoimat, jolla on omat merivoimat, ilmavoimat (merivoimien ja merijalkaväen ilma-aselajit) ja maavoimat (merijalkaväki). Yhden amerikkalaisen lentotukialuksen lennosto on hävittäjävahvuudeltaan usein suurempi kuin monien valtioiden ilmavoimat.. Kaikkia suorituskykyjä joudutaan ylläpitämään, käyttämään ja kehittämään yhtenä toimintakykyisenä kokonaisuutena, jossa esimerkiksi merivoimien ilmasodankäynnin suorituskyky on vain yksi asia muiden joukossa. 46 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE Amerikkalaisissa asevoimissa kaikkein huipputeknologiapainotteisempia puolustushaaroja ovat merija ilmavoimat, mutta niissä hopealuotiilmiö ilmenee eri tavoilla. Merivoimien ilmasodankäyntikyvylle ei löydy haastajia muiden valtioiden merivoimien joukosta. Yhdysvaltojen puolustusjärjestelmää tai puolustushaaroja, kuten Yhdysvaltojen ilmavoimia, ei voi hahmottaa kirkkaasti tuntematta suurvallan merikomponenttia ja sen tarpeita. Miltä vaatimukset näyttävät merellä. Maailman merillä Yhdysvallat on maailmanvalta vain niin kauan kuin se on merivalta. Koska Yhdysvaltojen merisodankäyntiin ohjaamat resurssit ovat omaa luokkaansa, voidaan myös osaamisen ja iskukyvyn otaksua olevan vieläkin suurempi. Yhteen suorituskykyyn ei voida panostaa liian paljon kokonaisuuden kustannuksella
F-35 tulee jatkamaan palveluskäytössä kuudennen sukupolven kaluston rinnalla 2070 asti. Ne on päätetty säästää seuraavan, jo kuudennen sukupolven Next Generation Air Dominance (seuraavan sukupolven ilmayliherruus, NGAD, aiemmin F/A-XX) -ilmaherruushäivehävittäjän kehittämiseen 2040-luvulle tähdäten. Lopputuloksena ovat tasaisesti kasvavat ilmasodankäynnin suorituskyvyt alhaisella riskillä ja maltillisella kustannustasolla mutta ilman selkeitä tiikerinloikkia. Tarpeet ja työkalut Ilmavoimat on instituutiona aivan eri tilanteessa kuin merivoimat, koska sen avainkompetenssi – kyky vaikuttaa ilmasta käsin tapahtumiin ilmassa, maalla ja merellä – voidaan saavuttaa vain kolmella tavalla tai niiden yhdistelmillä: 1. Tämä helikopteritukialus voi toimia myös kevyenä lentotukialuksena ja siihen voi tukeutua 20 F-35B-hävittäjää.. määrällisellä ylivoimalla tai korkeammalla osaamisella ja 3. ALLA Merijalkaväen F-35B-hävittäjiä USS America (LHA-6) -komentoja maihinnousualuksen lentokannella 18.11.2016. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 47 Kokonaisuudessaan Yhdysvaltain merivoimien 12 lentotukialuksen ylivoima ulkomaalaisiin merivoimiin on toistaiseksi kiistaton. Ankkurit ylös Merivoimien ilmasodankäyntikyvyn kehittämisessä on viime vuosikymmeninä keskitytty pienten harkittujen askelten toimintatapaan eli panostettu jatkuvaan kehitykseen korkeita teknologiariskejä välttäen. YLLÄ Merivoimien seuraavan, kuudennen sukupolven NGAD-hävittäjäkalusto on kehitteillä 2040-luvun palveluskäyttöön tähdäten. Lisäksi yhden amerikkalaisen lentotukialuksen lennosto on hävittäjävahvuudeltaan usein suurempi kuin monien valtioiden ilmavoimat. NGAD-hävittäjien palveluskäyttöön tulemiseen saakka tyypillinen amerikkalaisen lentotukialuksen tukialuslennosto tulee koostumaan kahdesta Super Hornet -laivueesta, kahdesta F-35C-laivueesta, yhdestä Growler-ELSO-laivueesta ja yhdestä Hawkeye-tutkavalvontakonelaivueesta sekä helikoptereista. johdettavuudella. laadullisella ylivoimalla (korkeammalla suorituskyvyllä), 2. Tällä hetkellä tulevan hävittäjän, jonka ilmavoimien vastineen nimitys on Penetrating Counter Air (tunkeutumiskykyinen vastailmatoiminta, PCA), konseptia ja perusteknologiaa kehitetään yhteistyössä ilmavoimien ja alan teollisuuden kanssa
Yhdysvallat on maailmanvalta vain niin kauan kuin se on merivalta. 48 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE Koska ilmavoimien toimialueena on koko maailma ja mahdollisina vastustajina ovat myös sotilasteknologisesti ja sotilaallisesti kehittyneet supervallat (vertaisvastustajat) ja lähes yhtä kehittyneet suurvallat (lähesvertaisvastustajat), niin laadullisen, määrällisen ja osaamisen ylivoiman tai niiden yhdistelmien saavuttaminen pelkän korkeita teknologiariskejä karttavan evoluution avulla on epätodennäköistä. U S N A VY F-35C JA F/A-18A++ Merijalkaväen (merivoimien) uusimman viidennen ja edellisen, neljännen sukupolven lentotukialushävittäjät yhteisessä muodostelmassa Lemooren lentotukikohdassa 5.6.2019.. Ylivoimainen osaaminen ja johdettavuus ovat sotilasteknologisen etumatkan lailla väliaikaisia kilpailuetuja, koska johtavissa sotilasvaltioissa kaikki ovat ammattilaisia ja seuraavat tarkasti toistensa edistymistä. Teknologinen räjähdys Laadullinen ylivoima eli korkeampi sotilaallinen suorituskyky perustuu sotilasteknologiseen kilpailuetuun, jota yksikään valtio tai liittoutuma ei tänä päivänä pysty ylläpitämään, vaikka sen väliaikainen saavuttaminen ei ole pelkästään mahdollista vaan jopa arkista. Koska modernin länsimaisen taktisen hävittäjäkaluston taistelutoimintasäde asekuormasta ja tehtävästä riippuen ilman ilmatankkausta on vain 500–1 850 kilometriä, sen on tukeuduttava maantieteellisesti rajalliselle alueelle. Pulmana on se, että tietyn valtion hetkellinen johtoasema sotilasteknologian määrätyillä osa-alueilla voi vaihtua nopeasti tasaväkisyydeksi tai perässähiihtäjän asemaksi. Määrällisen ylivoiman saavuttamista sotanäyttämötasolla vaikeuttaa rajallinen tukeutumiskapasiteetti eli esimerkiksi vain osa ilmavoimien taktisesta hävittäjäkalustosta voi tukeutua Yhdysvaltain liittolaisten alueelle Euroopassa tai Aasiassa. Esimerkiksi siirtosodankäynnin merkeissä uudelle tuntemattomalle toiminta-alueelle siirtyvä osapuoli on epäedullisessa asemassa, koska vastapuoli voi valmistella oman, hyvin tuntemansa alueen ilmasodankäyntiin sopivammaksi salatusti vielä rauhan aikana. Erityisen nopeasti ristiin oppiminen tapahtuu sotilaallisten konfliktien aikana. Lisäksi vertaisja lähes-vertaissodankäynnissä sekä vastustajan tukeutumiskapasiteetti että ilmatankkauskoneet ovat ensisijaisia maaleja, joiden määrä vähenee konfliktin aikana – ainakin jos se on lyhytkestoinen. Lisäksi myös ilmasodankäynnissä kotikenttäedulla on tänäkin päivänä merkitystä. Näiden asioiden syvällinen hahmottaminen asettaa myös F-35-hankkeen siihen viitekehykseen, jossa se Suomesta katsoen pitäisi nähdä ja toivottavasti myös nähdään
Niistä on jo liian kauan. TIIKERINLOIKKIA USAF, F-35. Miten tiikerinloikat ja takaa-ajoleikki johtivat F-35:een ja onko se vastaus huomisen ilmasodan haasteisiin. Voiko huipputeknologialla saavuttaa kustannustehokkaasti pysyvän etumatkan kilvassa paikasta taivaalla. 49 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 Onko häiveestä ilmasodan viisasten kiveksi. Modernin ilmasodankäynnin luonteen hahmottamista hankaloittaa merkittävästi se, että tuoreimmat sotilasteknologisesti ja sotilaallisesti symmetriset ilmasotakonfliktit ovat Israelin ja Syyrian väliset Bekaanlaakson ilmataistelut (operaatio Maamyyräsirkka 19) vuonna 1982 Libanonin sodan aikana sekä Argentiinan ja Ison-Britannian välinen vuoden 1982 Falklandin sota
Aiemmin Yhdysvaltain ilmavoimat oli tehnyt jälkikäteen neljänneksi hävittäjäsukupolveksi nimetyn teknologisen tiikerinloikan aloittamalla raskaan kaksimoottorisen ilmaherruushävittäjän, jolla on ennennäkemättömän hyvät lento-ominaisuudet, kehittämisen vuodesta 1965 lähtien. Suomen Sotilas 3/2020) hävittäjävisioon perustuva F-X-kehitysprojektin lopputuloksena syntyi raskas McDonnell Douglas F-15 Eagle -ilmaherruushävittäjä, jolla oli ennennäkemättömän korkea sotilaallinen suorituskyky. Eversti John Richard Boydin ja matemaatikko sekä puolustusanalyytikko Thomas P. Haasteet korkeamman sotilaallisen suorituskyvyn saavuttamisessa ja ylläpitämisessä korostuvat erityisesti Yhdysvaltain ilmavoimien ilmayliherruuden avaintehtävässä, jonka saavuttaminen on vuorostaan ennakkoedellytyksenä kaikkien muiden ilmavoimien avaintehtävien toteuttamiselle: maailmanlaajuiselle integroidulle tiedustelulle ja valvonnalle, nopealle liikkuvuudelle, iskukyvylle sekä johtamiselle Tästä johtuen ilmavoimat on hävittäjäkaluston korkeamman sotilaallisen suorituskyvyn tavoittelemisessa käytännössä pakotettu turvautumaan yhä enemmän korkean riskija kustannustason teknologisiin tiikerinloikkiin. Siksi se, mikä on Yhdysvaltain ilmavoimille kustannustehokasta ja parasta, mitä voi olla, ei ole sitä edes teoriassa pienelle ilma-aseelle. Sen ensilento oli vuonna 1972 ja palveluskäyttö vuodesta 1976 alkaen. Uuden kevyen viidennen sukupolven taktisen hävittäjän kehitysprojekti alkoi virallisesti vuonna 1996. 50 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE P ienen liittoutumattoman maan ilmapuolustuksen ja ilmasodankäynnin tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaiset kuin maailman johtavan suurvallan tarpeet ja kyvyt. (Lisää koneesta ja sen kehittämisestä voit lukea Suomen Sotilaan Hävittäjät -erikoisjulkaisusta, jonka saat vain irtonumerona Lehtipisteistä.) Tiike. Verkkaisemman teknologisen kehityksen ja nopeamman teknologisen vallankumouksen (tiikerinloikan) erona on se, että jälkimmäistä varten joudutaan ensiksi kehittämään täysin uusia perusteknologioita. Mitä oli ennen. Myös teknologiseksi sukupolvenvaihdokseksi kutsutun tiikerinloikan etuna on se, että sen avulla eri suorituskykyarvoja voidaan parantaa tuntuvasti ja/tai saavuttaa täysin uusia suorituskykyjä. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN . Etualalla F-15E-hävittäjäpommittaja ja taaempana kaksi F-15C-hävittäjää Ison-Britannian Gloucestershiren yläpuolella.. Suomen ilmavoimille HX-hankinnassa tarjottava amerikkalainen viidennen sukupolven taktinen Lockheed Martin F-35A Lightning II -häivehävittäjä on yritys tehdä edellä mainitun kaltainen korkean kustannusja riskitason teknologinen tiikerinloikka hävittäjäkaluston sotilaallisen suorituskyvyn kasvamisessa. Christien vuonna 1964 julkaiseman energia-liikehtimiskyky-teoria-tutkimuksen (ks
Seuraavana tulokkaana neljännen hävittäjäsukupolven kerhoon oli IsonBritannian, Saksan, Italian ja Espanjan yhteistyössä kehittämä Eurofighter Typhoon -hävittäjä (ensilento 1994, palveluskäyttö 2003 alkaen). . F-16-hävittäjästä tuli maailman yleisin sotilaslentokone, jota on toimitettu yli 25 valtioon yli 4 600 konetta. Koska suorituskykyisen ja kalliin kaksimoottorisen raskaan hävittäjän rinnalle haluttiin edullisempi mutta lähes yhtä suorituskykyinen kevyempi hävittäjä, Yhdysvaltain ilmavoimat aloitti vuonna 1972 LWF-hankkeen, jonka lopputuloksena oli hankintaja käyttökustannuksiltaan kaksi kertaa edullisempi kevyt monitoimihävittäjä General Dynamics F-16 Fighting Falcon (ensilento 1974, palveluskäyttö 1978 alkaen). Sen pohjalta kehitettiin kaksipaikkainen F-15E Strike Eagle -hävittäjäpommittaja (ensilento 1986, palveluskäyttö 1988 alkaen), jota valmistettiin ilmavoimille 236 kappaletta vuosina 1985–2001. Kaikkiaan ilmavoimille toimitettiin vuosina 1978–2005 F-16-hävittäjän yksija kaksipaikkaisia A-, B-, Cja D-kehitysversioita 2 256 konetta. F-15 Eagle -ilmaherruushävittäjän yksija kaksipaikkaisia A-, B-, Cja D-kehitysversioita valmistettiin ilmavoimille vuosina 1972–1985 yhteensä 894 konetta. Ensimmäinen neljännen sukupolven länsieurooppalainen hävittäjä, ranskalainen Dassault Mirage 2000.. Tänä päivänä ilmavoimien, ilmavoimien reservin ja ilmakansalliskaartin käytössä on vielä noin 894 F-16ja 242 F15-hävittäjää sekä 211 F-15E-hävittäjäpommittajaa. Seuraavana oli vuorossa vain kahdesta modernin hävittäjän kehittämiseen pystyvästä Euroopan valtioista toinen – Ruotsi – kehittämällä neljännen sukupolven Saab JAS 39 Gripen -hävittäjän (ensilento 1988, palveluskäyttö 1996 alkaen). Lopputuloksena olivat raskas Suhoi Su-27 -hävittäjä (ensilento 1977, palveluskäyttö 1985 alkaen) ja kevyt Mikojan MiG-29 -hävittäjä (ensilento 1977, palveluskäyttö 1983 alkaen). Yhdysvaltain merivoimille kehitettiin LWF-hankkeen kimmokkeena Suomen ilmavoimienkin käyttämä McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -hävittäjä (ensilento 1978, palveluskäyttö 1983 alkaen). Kahta supervaltaa seurasi ensimmäisenä Ranska, joka ensin kehitti neljännen sukupolven Dassault Mirage 2000 -hävittäjän (ensilento 1978, palveluskäyttö 1984 alkaen) ja sitten kehittyneemmän Dassault Rafale -hävittäjän (ensilento 1986, palveluskäyttö 2001 alkaen). 51 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 rinloikka saavutettiin entistä paremmalla aerodynamiikalla, kehittyneemmillä moottoreilla ja suorituskykyisemmillä sensoreilla. Kissa ja hiiri Samoihin aikoihin 1980-luvun ilmavoimiaan visioineessa Neuvostoliitossa seurattiin amerikkalaisia F-Xja LWF-hankkeita ja päätettiin kehittää vastaavalla konseptilla vielä suorituskykyisemmät uuden (neljännen) sukupolven hävittäjät
Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan (hallintokausi 1981– 1989) halusi voittaa kylmän sodan ajamalla Neuvostoliiton vararikkoon kiihtyvän kilpavarustelun avulla. Kone piti varustaa eteen suunnatusta päätutkasta ja kahdesta sivulisätutkasta koostuvalla moniapertuurisella tutkajärjestelmällä ja kehittyneellä IRST-järjestelmällä. Näin 2020-luvulta katsottuna amerikkalaisella neljännen sukupolven hävittäjäkalustolla oli myös merkittävä geopoliittinen ja historiallinen merkitys kylmän sodan loppukirissä. Supervaltojen ilmavoimissa vakiintui suhdeluku yksi raskas hävittäjä kolmea neljää kevyttä hävittäjää kohtaan. Eurooppalaisten puolustukseksi on mainittava, että kylmän sodan päättymisen takia puolustushankkeet Euroopassa muuttuivat vuonna 1991 kiireellisistä projekteista kiireettömiksi. Yllä mainittu neljännen ja sen pohjalta jatkokehitetty neljä ja risat -sukupolven kalusto muodostaa tänäkin päivänä valtaosan maailman hävittäjäkannasta. Suorituskykyä parannettiin etupäässä kehittyneempien sensorien ja aseistuksen avulla sekä parantamalla hävittäjien monitoimisuutta. Euroopan osalta kilpailuetu Ranskaan nähden oli kahdeksan vuotta, Ruotsiin 20 vuotta ja Eurofighter-jäsenvaltioihin 27 vuotta. Lisäksi viidestä HX-hävittäjäkandidaatista kaksi on tuon sukupolven hävittäjäkaluston uusimpia kehitysversioita (Eurofighter Typhoon ja Rafale) ja kaksi siihen perustuvia evoluutioita (JAS 39E/F Gripen ja Super Hornet). 52 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE Kylmän sodan voittajat Jos tätä tapahtumaketjua tarkastellaan kilpailuedun saavuttamisen ja ylläpitämisen näkökulmasta, niin Yhdysvaltain ilmavoimat saavutti neljännen sukupolven hävittäjäkaluston teknologisella tiikerinloikalla korkeamman sotilaallisen suorituskyvyn kilpailuedun, jota se pystyi ylläpitämään Neuvostoliittoon nähden raskaissa hävittäjissä yhdeksän vuoden ja kevyissä hävittäjissä viiden vuoden ajan, minkä jälkeen tilanne muuttui tasaväkiseksi. Vallankumouksellisen ATF-hankkeen alkuperäisistä tavoitteista teki pyrkimys supercruising-kykyyn eli pidempiaikaiF-16-hävittäjästä tuli maailman yleisin sotilaslentokone, jota on toimitettu yli 25 valtioon yli 4 600 konetta.. Lopputuloksena oli neljä ja risat -hävittäjäsukupolvi. Kohti viidettä hävittäjäsukupolvea Yhdysvaltain ilmavoimat aloitti jo vuonna 1981 raskaan McDonnell Douglas F-15 Eagle -ilmaherruushävittäjän seuraajan kehittämiseen tähtäävän Advanced Tactical Fighter (kehittynyt taktinen hävittäjä, ATF) -kehitysohjelman, jonka ensisijaisena tavoitteena oli neuvostoliittolaisten Su-27ja MiG-29-hävittäjien suorituskyvyn ylittäminen. Kilpavarustelu vuorostaan toteutettiin Pentagonin toisen kompensaatiostrategian keinoin vuosina 1979–1989 kehittämällä sotilaalliselta suorituskyvyltään ylivoimaisia, huipputeknologisia konventionaalisia asejärjestelmiä, joista neljännen sukupolven hävittäjät olivat täsmäaseiden ohella tärkeimpien joukossa. Alettiin nostaa rauhan optioita… Neljännen sukupolven hävittäjäkaluston palveluskäytön alkamisen myötä alkoi suorituskyvyn hitaampi jatkokehitys uusien kehitysversioiden, modernisointien ja evoluutioiden muodossa. Aluksi keinoina nähtiin parempi aerodynamiikka ja sen mukanaan tuoma korkeampi liikehtimiskyky, käännettävät suihkusuuttimet, digitalinen fly-by-wire-ohjausjärjestelmä, kyky toimia lyhyiltä 610 metrin kiitoradoilta, uusimpien materiaalien käyttö ja korkeamman työntövoiman moottorit
Haasteena oli kuitenkin se, että tavoitteiden saavuttamiseksi jouduttiin kehittämään täysin uutta huipputeknologiaa monella eri alalla, mikä näkyi ennätyksellisen korkeina kustannuksina ja pahasti lipsahtaneina aikatauluina. Aluksi häiveominaisuudet eli varsinkin alennettu tutkahavaittavuus eivät olleet osana ATF-hanketta, vaan ne tulivat siihen mukaan vasta myöhemmin huippusalaisen Lockheed F-117 Nighthawk -häivepommittajan (ensilento 1981, palveluskäyttö 1983 alkaen) käyttökokemusten karttuessa. F-22 ATF-ohjelman lopputuloksena oli vuonna 1990 ensilentonsa tehnyt Lockheed Martinin, Boeingin ja General Dynamicsin yhdessä kehittämä YF-22 Raptor -prototyyppi ja siitä jatkokehitetty viidennen sukupolven Lockheed Martin F-22A Raptor -ilmaherruushäivehävittäjä (ensilento 1997, palveluskäyttö 2005 alkaen). 53 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 seen lentoon ääntä nopeammin ilman jälkipoltinten käyttämistä noin Mach 1,4–1,5 nopeudella. F-22:sta on myös tullut eräänlainen viidennen sukupolven hävittäjän esikuva, johon kaikkia muita verrataan ja jonka myötä viidennen sukupolven hävittäjän vähimmäisvaatimuksina pidetään seuraavia ominaisuuksia: • häiveominaisuudet eli alennettu tutkahavaittavuus • suorituskykyiset sensorit (vähintään yhden apertuurin elektronisesti keilaava AESA-tutka) ja niiden havainnot yhdistävän sensorifuusion antama parempi tilannekuva • supercruising-kyky eli yliäänilento ilman jälkipolttimia • häiveominaisuuksien vaatima sisäinen asekuorma • korkeampi liikehtimiskyky • monitoimisuus. Kilpailuedun näkökulmasta Yhdysvaltain ilmavoimat saavutti suorituskykyedun, jota se pystyi ylläpitämään Kiinaan nähden 12 vuoden ajan (kiinalainen viidennen sukupolven Chengdu J-20 -hävittäjä teki ensilentonsa 2011 ja tuli palveluskäyttöön Tavoitteena oli neuvostoliittolaisten Su-27ja MiG-29-hävittäjien suorituskyvyn ylittäminen.. Loppujen lopuksi ATF-ohjelman tavoitteet nousivat ennätyksellisen korkeaksi; siinä yhdistyivät supercruising-kyky, poikkeuksellisen hyvä liikehtimiskyky, seuraavan sukupolven sensorit ja ennennäkemättömän hyvän tilannekuvan antava sensorifuusio sekä häiveominaisuudet. Sittemmin monitoimiseksi kehittynyt F22A Raptor on tänäkin päivänä maailman suorituskykyisin taktinen hävittäjä
Vuonna 1975 yksi edellisen sukupolven kevyt F-16A-sarjatuotantohävittäjä maksoi noin viisi miljoonaa dollaria ja raskas F-15A-hävittäjä noin 10 miljoonaa dollaria ilman tuotekehityskustannuksia, eli 34 vuoden aikana raskaan ilmaherruushävittäjän yksikköhinta oli ilman inflaatiokorjausta noussut 15-kertaiseksi ja inflaatiokorjattuna viisinkertaiseksi (ostovoimainflaatio Yhdysvalloissa vuosina 1975–2009 oli 298 %). Tämän takia alun perin suunniteltu 750 F-22A-hävittäjien hankinta kutistui vuoteen 2008 mennessä vain kahdeksaan testikoneeseen ja 187 operatiiviseen hävittäjään. . Amerikkalaiskäytännön mukaiset ATF-ohjelman pelkät tuotekehityskulut, joita ei jyvitetä sarjatuotantokoneiden kappalehintoihin, olivat 67 miljardia dollaria, ja sarjatuotantohävittäjän kappalehinta ilman tuotekehityskuluja oli vuonna 2009 noin 150 miljoonaa dollaria ja tuotekehityskustannusten kanssa 379 miljoonaa dollaria. HXHANKE 54 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 2017 alkaen) ja Venäjään nähden 15–16 vuoden ajan (venäläinen viidennen sukupolven Suhoi Su-57 -hävittäjän ensilento oli 2010, ja se tulee palveluskäyttöön 2020–2021). Hinta karkaa ATF-hanke ei kuitenkaan saavuttanut alkuperäistä tavoitettaan F-15-kaluston korvaamista liian korkeiden tuotekehitys-, hankintaja käyttökustannusten takia. Euroopassa viidennen sukupolven hävittäjien kehittäminen on päätetty jättää väliin ja kehittää suoraan seuraavan, kuudennen sukupolven hävittäjät 2040-luvun palveluskäyttöön tähdäten. Aluksi vientikieltoon asetetusta mutta myöhemmin vientiin sallitusta amerikkalaisesta M1 Abrams -taistelupanssarivaunusta poiketen vientikielto pitää yhä, vaikka F-22-hävittäjälle olisi ollut kysyntää Japanissa ja Australiassa. Koko 24 vuoden ATF-ohjelma tuotekehityskuluineen ja 195 koneen tuotantosarjoineen maksoi 74 miljardia dollaria. Edelleenkin erittäin suorituskykyistä F-22-hävittäjää on kuitenkin tarkoitus käyttää 2060-luvulle saakka, ja tällä hetkellä sitä modernisoidaan Increment 3.2 -tasolle. Koska Yhdysvaltojen kongressi kielsi F-22A-hävittäjän vientitoimitukset, sen tuotanto päättyi vuonna 2011. Ensimmäisenä maailmassa 2005 palveluskäyttöön otettu viidennen sukupolven F-22-häivehävittäjä, jonka kilpailijoita tänä päivänä ovat kiinalainen J-20 ja venäläinen Su-57.. Pommikoneen tiikerinloikka Samanlainen Yhdysvaltain ilmavoimien teknologinen suorituskykyloikka tapahtui vuonna 1979 käynnistyneen Advanced Technology Bomber (huipputeknologinen pommikone, ATB) -kehitysohjelman puitteissa, joka johti lopulta raskaaseen straB-2A Spirit on tänäkin päivänä ainutlaatuinen pommikone, jonka avulla ilmavoimat on ylläpitänyt saavuttamaansa suorituskykyetua jo 23 vuoden ajan
Tämän kaiken valossa voidaan todeta, että Yhdysvaltain ilmavoimien panostus häivekoneisiin 1970-luvulta alkaen johti niiden tulemiseen palveluskäyttöön jo 1980-luvulla. B-2A SPIRIT Häiveominaisuuksiltaan tänäkin päivänä ainutlaatuinen strateginen pommikone B-2A maksoi vaatimattomat 2,1 miljardia dollaria kappale. B-2A Spirit on tänäkin päivänä ainutlaatuinen pommikone, jonka avulla ilmavoimat on ylläpitänyt saavuttamaansa suorituskykyetua jo 23 vuoden ajan. F-117 Nighthawk teki ensilentonsa vuonna 1981, tuli palveluskäyttöön 1983 alkaen ja poistui palveluskäytöstä vuonna 2008. Häive vaikutti olevan eräänlainen ilmasodankäynnin viisasten kivi. Konetta valmistettiin vuosina 1983–1990 yhteensä 64 kappaletta, ja sen kappalehinta oli noin 110 miljoonaa dollaria. 1990-luvulle tultaessa usko häiveen tuomiin suorituskykyetuihin oli järkkymätön ja johti visioon siitä, että ilmavoimien kaikkien etulinjan taistelukoneiden pitäisi olla häivekoneita. Näkymättömiä koneita ei ole, ja teknologisen etumatkan ottaminen ja pitäminen osoittautuvat toisinaan mahdottomaksi tai ainakin kustannustehottomaksi. Siksi jo ennen vuonna 1996 alkanutta F-35-hävittäjän kehittämistä oli päivänselvää, että vuodesta 1981 kehitettävän viidennen sukupolven raskaan ATF-häivehävittäjän taistelupariksi olisi 1990-luvulla kehitettävä myös edullisempi kevyt häivehävittäjä F-16-kaluston korvaamiseksi. Moneen kertaan modernisoitu 68-vuotias B-52H Stratofortress -kalustokin lentää yhä rinnalla. Häiveominaisuudet ovat tärkeitä tulevaisuuden taivailla, mutta yksin niiden varaan suorituskykyä ei voi laskea. 55 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 tegiseen Northrop Grumman B-2A Spirit -häivepommittajaan (ensilento 1989, palveluskäyttö 1997 alkaen) ja jonka lopputulos oli kutakuinkin sama kuin ATF-ohjelmassa. Yön haukat Vuonna 1996 alkaneen F-35-hävittäjän kehittämisen viimeisenä aikalaisprojektina on syytä mainita vuonna 1989 operaatio Just Causessa Panamassa, 1992 Persianlahden sodassa ja 1999 Naton Jugoslavian pommituksissa (operaatio Allied Force/Noble Anvil) julkisuutta saanut taktinen häivepommikone Lockheed F-117 Nighthawk, jonka kehittäminen alkoi 1970-luvun Have Blue -teknologiaohjelmasta. B-2A Spiritin suorituskykyisempi mutta ”vain” 550 miljoonan dollarin hintainen seuraaja Northrop Grumman B-21 Raider -häivepommittaja on tulossa palveluskäyttöön 2020-luvulla, ja sitä hankittaneen 100–200 konetta nykyisen strategisen B-1B Lancer-, B-52Hja B-2A-kaluston korvaamiseksi. ALLA F-117 NIGHTHAWK, josta 1970-luvulla alkoi miehitetyn häivesotilasilmailun 1980ja 1990-lukujen menestystarina. Koska 22 vuoden ATB-ohjelman tuotekehityskulut olivat 44 miljardia dollaria ja yhden häivepommittajan kappalehinta nousi lopulta huimaan 2,1 miljardiin dollarin, alkuperäisen 132 pommikoneen hankinta kutistui vain 21:een. Myös muut Yhdysvaltojen puolustushaarat, merivoimat ja merijalkaväki olivat kiinnostuneita häivekoneista kuten Yhdysvaltojen lähimmät sotilaalliset liittolaisetkin. Tähän päivään mennessä pelkästään Yhdysvalloissa häivesotilasilmailun kehitykseen on käytetty 50 vuotta ja yli 50 miljardia dollaria.
TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN JSF. 56 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE Vuonna 1996 alkanut F-35-hävittäjäperheen kehitysprojekti eli Joint Strike Fighter (yhteinen hävittäjäpommittaja, JSF) -ohjelma perustui sekä aiempiin kehitysprojekteihin että kaikkien kolmen tulevan pääkäyttäjän – Yhdysvaltojen ilmavoimien, merivoimien ja merijalkaväen – tarpeisiin ja visioon siitä, millaista 2000-luvun ilmasodankäynti tulisi olemaan. Kuinka F-35 syntyi. . Toisena vaikuttavana tekijänä oli kolmen puolustushaaran muut jo käynnissä olevat uuden taktisen lentokaluston kehityshankkeet, jotka päällekkäisyyden välttämiseksi rajasivat JSF-projektin tavoitteet tiettyihin raameihin
57 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 M erkittävin rajaus on luettavissa suoraan projektin nimessä, koska strike fighter eli suomalaisittain vanhahtavasti hävittäjäpommittaja tarkoittaa lentokonetta, jonka tärkein tehtävä on toiminta maaja merikohteita vastaan mutta jolla on myös itsepuolustukseen tarvittava toissijainen ilmasta ilmaan -suorituskyky. JSF-kaluston kolmesta amerikkalaisesta pääkäyttäjästä kahden ja vaikutusvaltaisimman ulkomaisen kumppanin Ison-Britannian kannalta tämä ei ollut ongelma, koska vuoden 1996 tilanteesta katsottuna käytössä oli runsaasti muuta ilmasta ilmaan -tehtäviin optimoitua kalustoa ja sen seuraavan sukupolven korvaajat olivat kehitteillä. Ainoa alkuperäinen JSFkehittäjätaho, jolle F-35 tulee olemaan ainoa ratkaisu kaikkiin ilmasodankäynnin tarpeisiin, on Yhdysvaltain merijalkaväki (USMC).. JSF-kehityksen tavoitteena ei siis missään vaiheessa ollut optimointi ensisijaisesti ilmasta ilmaan -tehtäviin, vaikka tänä päivänä sen valmistajan HX-markkinointiviestintä antaa ymmärtää toisin
F-35-hanke on vuorostaan kiteytymä neljän eri toimijan useammasta kehitysprojektista, joilla oli eri tavoitteet ja jotka toteutettiin eri aikoina. USMC ja UK Kaikkien vanhin F-35-hankkeeseen lopulta integroitunut projekti oli Yhdysvaltain merijalkaväen ja IsonBritannian ilmaja merivoimien aliääninopeuksisen, pystysuoraan nousuun ja laskeutumiseen pystyvän British Aerospace/McDonnell Douglas Harrier/Sea Harrier -hävittäjäpommittajan yliäänisen korvaa. . Vasemmalla loppujen lopuksi F-35B-SVOL-hävittäjään johtaneen USMC:n ja Ison-Britannian vuosien 1983–1994 ASTOVL-kehitysohjelman prototyypppi tuulitunnelikokeissa. 58 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 Lockheed Martin F-35A Lightning II -hävittäjän kehityskaarta on hankalampaa hahmottaa kuin esimerkiksi sen eurooppalaisten HX-kilpakumppaneiden kehitystä, joissa yhden tai useamman maan resurssit valjastettiin yhteen ainoaan projektiin. Jopa toinen amerikkalainen HX-kilpailija Super Hornet on helpompi ymmärtää, koska se valittiin muutaman keskenään kilpailevan projektin joukosta. Yllä US Navyn pitkän toimintasäteen raskas Grumman A-6 Intruder -pommikone, joka oli palveluskäytössä 1960–1997.
Merivoimien edeltäjähankkeet Yhdysvaltain merivoimien puolelta F35-hankkeeseen myöhemmin integroituja edeltäjähankkeita olivat pitkän toimintasäteen raskaan Grumman A-6 Intruder -pommikoneen seuraajan McDonnell Douglas/General Dynamics A-12 Avenger II -häivepommikoneen kehittämisen Advanced Tactical Aircraft (ATA) -hanke vuosina 1983–1991 ja ilmavoimien F-22A Raptor -häiveilmaherruushävittäjän tukialusvastineen kehittämisen Naval Advanced Tactical Fighter (NATF) -hanke vuosina 1988–1991. Vuonna 1942 Guadalcanalin taistelun aikana merivoimat jätti maihinnousun tehneet merijalkaväen joukot ilman huoltoa sekä tulija ilmatukea muutamaksi kuukaudeksi jouduttuaan perääntymään Japanin keisarillisen laivaston vastaiskun tieltä. Kone oli palveluskäytössä 1967–1998. Katapulttilaukaisuja pysäytysvaijerijärjestelmien sijaan lyhyttä hyppyriavusteista nousua ja pystysuoraa laskeutumista lentotukialuksille käyttävän Sea Harrierin seuraajaa kaipaavat britit käytännössä ylipuhuivat samanlaista konetta tarvinneen maksukykyisen Yhdysvaltain merijalkaväen hankkeen sponsoriksi. Poliittisesti vaikutusvaltaisen Yhdysvaltain merijalkaväen ja ainoan ulkomaalaisen korkeimman tason yhteistyökumppanin Ison-Britannian ainutlaatuiset V/STOL-tarpeet tulisivat myöhemmin muodostumaan ratkaiseviksi F-35-hankkeen kehityksessä. Kolmas merivoimien F-35-hankkeeseen integroitu edeltäjähanke oli peYLLÄ F-111 USAF:n pitkän toimintasäteen pommikoneella oli 14 300 kg asekuorma, ja se oli optimoitu BAI-tehtäviin (taistelukentän eristämiseen). Merijalkaväen halu korvata AV-8 Harrierja F/A-18 Hornet -kalustonsa uudella yliäänisellä V/STOL-koneella perustui historialliseen pyrkimykseen omavaraisuuteen merivoimien lentotukialuksista. Sen jälkeen he joutuivat suojautuakseen jatkuvilta pommituksilta valtaamaan ja sitten rakentamaan loppuun keskeneräisen lentokentän. AV-8B HARRIER II vuosina 1981–2003 valmistettu pystysuoraan nouseva ja laskeutuva rynnäkkökone oli jo toisen sukupolven ratkaisu merijalkaväen Guadalcanalin taistelun traumoihin. AV-8B on niin vaativa lennettävä, että niistä on menetetty onnettomuuksissa yli kolmasosa.. Maihinnousujoukot, joilla oli vain viiden päivän muonavarat mukanaan, joutuivat ensin taistelemaan saarta puolustavilta japanilaisjoukoilta elintarvikkeet itselleen. Tästä viisastuneena merijalkaväki haluaa ehdottomasti pystyä lentokalustonsa omavaraiseen käyttöön tukeutumalla nopeasti perustamiinsa kenttätukikohtiin myös vuonna 1985 alkaen palveluskäyttöön otetun AV-8B Harrier II V/STOL -kaluston elinkaaren päätyttyä. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 59 HXHANKE 59 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 jan kehittämisen Advanced Short Take-Off/Vertical Landing (ASTOVL) -hanke, jonka DARPA toteutti yhteistyössä Ison-Britannian kanssa vuosina 1983–1994 sekä siihen liittyvä vuosien 1993–1994 Common Affordable Lightweight Fighter (CALF) -harmonisointihanke, johon osallistuivat myös Yhdysvaltain merivoimat ja ilmavoimat
Hankkeen tavoitteena oli raskaiden pitkän toimintasäteen merivoimien A-6 Intruderja ilmavoimien F-111-pommikoneiden sekä F-15E Strike Eagle -hävittäjäpommittajien korvaaminen uudella raskaalla, suorituskykyisellä häivemonitoimihävittäjällä. Maavoimilla on suhteellisen vähän kenttätykistön tulivoimaa ja ilmatorjuntaa, mikä korvataan ilmavoiman laajemmalla käytöllä. CAS Maajoukkojen toiminnan tukeminen ilmasta jaetaan perinteisesti jo tai lähes taistelukosketuksessa olevien joukkojen taistelukentän taktiseen lähi-ilmatukeen (Close Air Support, CAS) ja operatiiviseen vaikuttamiseen syvemmällä vastustajan selustassa oleviin joukkoihin niiden vasta edetessä taistelualueelle (Battlefield Air Interdiction, BAI, taistelukentän eristäminen). 60 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE ruutettujen ATAja NAFT-hankkeiden seuraajana syntynyt ilmavoimien ja merivoimien Advanced-Attack/Advanced/ Fighter-Attack (A-X/A/F-X) -yhteishanke vuosilta 1992–1993. Yhdysvaltain ilmavoimien F-35-hankkeeseen integroitu edeltäjähanke oli kevyiden F-16-monitoimihävittäjien ja A10-rynnäkkökoneiden suhteellisen edullisen seuraajan, uuden monitoimihävittäjän Multi-Role Fighter (MRF) -kehityshanke vuosilta 1990–1993. Modernisoidun A-10C-rynnäkkökoneen ohjaamo.. . Koska kylmän sodan Keski-Euroopan ahtaalla sotatoiminäyttämöllä BAI-toiminnan kaluston taistelutoimintasäteeksi vakiintui vähintään 1 200 kilometriä ja CAS-kalustolle noin 750 kilometriä, ensimmäiseen käytettiin suorituskykyisempää raskaampaa kalustoa, kun taas jälkimmäinen hoitui kevyemmälläkin, vähemmän suorituskykyisellä kalustolla. Suurimpia CAS-haasteina olivat maalien omavarainen haIlmavoimien 1980ja 1990-lukujen suurimpana haasteena oli omien maajoukkojen taistelun tukeminen. BAI-tehtäviin Yhdysvaltain ilmavoimilla oli runsaasti suorituskykyistä kalustoa (F-111, F-15E ja monitoimiseksi jalostuva F-22A Raptor) jo ennestään, mutta CAS-tehtävissä nykyisellä F-16ja A-10A-kalustossa oli puutteita. Tämän kaiken seurauksena merivoimat jäi toistaiseksi ilman 1990-luvulla kriittiseksi nähtyä häivelentokalustoa. USAF:n edeltäjähankkeet Kaikista F-35-hankkeen neljästä yhteistyökumppanista ilmavoimat oli tavallaan kaikkein vahvimmassa asemassa, koska sen viidennen sukupolven raskaan, ilmasta ilmaan -tehtäviin optimoidun häivehävittäjän ATFhanke eteni ripeästi 1990-luvun alkupuoliskolla ja tuotti uutta, erittäin suorituskykyistä ja vallankumouksellista perusteknologiaa, jota voitiin käyttää muihinkin kehityshankkeisiin. Ilmavoimien 1980ja 1990-lukujen suurimpana haasteena oli omien maajoukkojen taistelun tukeminen – riittämättömäksi koettu taktinen ja operatiivinen ilmasta maahan -suorituskyky, mikä korostuu amerikkalaisessa sodankäyntitavassa. Lopulta A-X/A/F-X hanke kaatui korkeisiin kustannuksiin ja pitkään tuotekehitysaikatauluun, koska vuonna 1992 tilatun Super Hornetin ja F-15E Strike Eaglen jatkokehittäminen osoittautui lyhyellä aikavälillä edullisemmaksi
Ratkaisuksi maalien havaitsemiseen nähtiin kehittynyt 360 asteen infrapunasensorijärjestelmä. Merkittävänä uuden tarkan dollarin aikakauden linjauksena oli luopuminen rinnakkaisten ja päällekkäisten asejärjestelmien kehittämisestä erikseen eri puolustushaaroille, ellei se ole aivan välttämätöntä. A-10C THUNDERBOLT II -rynnäkkökone ilmatankkaamassa Idahon yllä 7.12.2019. Taloudellisten syiden perusteella vuonna 1993 Yhdysvaltain puolustusministeriö lopetti kaikki erilliset puolustushaarakohtaiset kevyen hävittäjän/hävittäjäpommittajan kehityshankkeet. Integroimalla yhteiseen peruskoneeseen aiemmissa hankkeissa kehitettyä ja tulevaisuudessa kehitettävää huipputeknologiaa oli saavutettava kaikkien tukeutumisympäristöversioiden sotilaallisen suorituskyvyn sukupolvitason tiikerinloikka. Kylmän sodan loppu Kylmän sodan päätyttyä vuonna 1991 ja republikaanien George H. Varapuolustusministeri William Perry ilmoitti heinäkuussa 1993 Viimeinen ehtoollinen -tilaisuudessa amerikkalaisen sotilasmateriaaliteollisuuden edustajille, ettei maan hallitus pysty enää maksamaan alan teollisuuden tuotekehityksen ja tuotannon ylikapasiteetista ja kehotti alaa keskittymään. Bushin hävittyä vuoden 1992 presidentinvaalit demokraattien Bill Clintonille Yhdysvalloissa alkoi rauhanosingon jakaminen eli puolustusbudjetin sekä asevoimien kalustoja henkilöstövahvuuksien leikkaukset. Koska Yhdysvaltojen senaatti ja kongressi vastustavat A-10-rynnäkkökoneiden käytöstä poistamista, niihin on viime vuosina tehty elinkaarta pidentävät ja suorituskykyä parantavat modernisoinnit. W. Lähija keskikantaman ilmatorjunnan lyhyen aallonpituuden ja alhaisen lähetystehon tutkat neutralisoitaisiin häiveominaisuuksilla. Yhteisen perushävittäjän kolmen tukeutumisympäristöversion tuotekehitys-, hankintaja käyttökustannusten olisi oltava selkeästi alemmat kuin erillisinä puolustushaarakohtaisina hankkeina toteutettuna. Juuri näiden kahden pulman ratkaisemiseen JSF-kalusto päätettiin optimoida, koska kaikkiin muihin haasteisiin ratkaisut olivat jo olemassa. 61 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 vaitseminen etulinjan dynaamisesti vaihtuvassa ympäristössä sekä vastustajan lähija keskikantaman ilmatorjunnan aiheuttamat korkeat tappiot. Kuvassa varapresidentti George H. Kylmän sodan päätyttyä Yhdysvalloissa alkoivat puolustusbudjetin leikkaukset. JAST Vuonna 1993 alkaneen ennennäkemättömän kunnianhimoisen Joint Advanced Strike Technology (yhteinen kehittynyt hävittäjäpommittajateknologia, JAST) -ohjelman tavoitteena oli kaikkien puolustushaarojen kevyen hävittäjän/hävittäjäpommittajahankkeiden toteuttaminen yhden yhteisen perushävittäjän kolmella minimaalisesti räätälöidyillä tukeutumisympäristökohtaisella versiolla: normaalisti nousevalla CTOL-versiolla ilmavoimille, katapulttiavusteisesti nousevalla ja pysäytysvaijerin avulla laskeutuvalla CATOBAR-tukialusversiolla merivoimille sekä lyhyen nousun ja pystysuoran laskeutumisen STOVL-versiolla merijalkaväelle ja Isolle-Britannialle. Bush, presidentti Ronald Reagan ja pääsihteeri Mihail Gorbatšov New Yorkissa 1988.. . W
. Suorituskyky ja kehittyneet sensorit sopisivat myös CAS -tehtäviin. US Navyn VF-11 Red Rippers -laivueen F-14B Tomcat -ilmaherruushävittäjä Oceanan lentotukikohdan lentonäytöksessä 25.9.2004.. • Merivoimien Super Hornet -monitoimihävittäjiä täydentävä CATOBAR-tukialusversio, jolla olisi peruutetun A-12-häivehävittäjäpommittajan taistelukestävyys korkean uhkatason ympäristössä sekä poistuvan A-6 Intruder -kaluston ja A-12:n pitkä Kukaan ei ollut yrittänyt vastaavaa aiemmin. 62 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE Kun vuonna 1994 JAST-ohjelmaan yhdistettiin DARPAn toteuttama merijalkaväen ja Ison-Britannian ASTOVL-ohjelma, hankkeen nimeksi vaihtui Joint Strike Fighter (yhteinen hävittäjäpommittaja, JSF). Aiempien erillisten hankkeiden osaamisen kokoaminen yhteen teknologiasalkkuun ja uuden huipputeknologian kehittämistarpeen kartoittaminen olivat oma urotekonsa. Vaikka JSF-hankkeen tavoitteena oli suorituskykyloikka, niin JSF-kaluston pitäisi olla kokonaiskustannuksiltaan nykykalustoa edullisempaa. Ilmavoimien CTOL-koneista oltiin myös jälkikäteen kehitetty onnistuneesti, joskin huomattavasti suuremmalla vaivannäöllä, merivoimien CATOBAR-tukialuskoneita, kuten Yhdysvaltain merivoimien ja Suomen ilmavoimien käyttämä klassinen F/A-18A/B/C/D Hornet -monitoimihävittäjä, jonka juuret ovat Yhdysvaltain ilmavoimien kevyen hävittäjän LWFhankkeen YF-17 Cobra -prototyypissä. Ranskassa eteni Dassault’n Rafale-monitoimihävittäjähanke, joka JSF:n lailla perustui yhteisen perushävittäjän kahteen tukeutumisympäristöversioon: Rafale C/B -CTOL-versioon ilmavoimille ja Rafale M -CATOBAR-tukialusversioon merivoimille. CTOL Kokemusta CTOL-versioiden onnistuneesta kehittämisestä jälkikäteen ilmavoimille alun perin merivoimille kehitetyistä CATOBAR-tukialuskoneista oli runsaasti, esimerkiksi F-4 Phantom II -monitoimihävittäjä ja kevyt A-7 Corsair II -pommikone. JSF-vision pullonkaulaksi muodostuikin Yhdysvaltain merijalkaväen ja Ison-Britannian lyhyen nousun ja pystysuoran laskeutumisen STOVL-versio, koska kukaan maailmassa ei ollut aiemmin onnistunut STOVL-koneiden kehittämisessä muuten kuin puhtaalta pöydältä ja vain siihen käyttötarkoitukseen. Yhden peruskoneen kahden tukeutumisympäristöversion samanaikaisesta kehittämisestä Yhdysvalloissa oli aiempaa negatiivista kokemusta: puolustusministeri Robert McNamaran ajama TXF-ohjelma vuodelta 1961 hajosi muutamassa vuodessa erillisiksi ilmavoimien F-111 Aardvark -pommikoneen ja merivoimien F-14 Tomcat -hävittäjän hankkeiksi, joita yhdistivät vain yhteisessä ohjelmassa kehitetyt muuttuvageometrinen siipiteknologia, moottorit, sensorit ja aseistus. Kompromissi Oman haasteensa muodostivat tulevan kaluston pääkäyttäjien ristiriitaiset ja jopa toinen toisensa pois sulkevat ominaisuustoiveet ja suorituskykyvaatimukset, joiden harmonisoinnissa JSF-yhteensopiviksi oli iso urakka. Kaikkein suurin tappelu syntyi tulevan JSF-kaluston harmonisoidun tavoitesuorituskyvyn ja sen vaatimien teknologioiden kehittämistarpeiden optimoinnista panos–tuotos-kriteerillä. Lisäksi perinteisesti STOVL-koneiden sotilaallinen suorituskyky oli selkeästi vaatimattomampi CTOLja CATOBAR-aikalaiskalustoon verrattuna varsinkin vaatimattoman aliääninopeuden, lyhyemmän toimintasäteen sekä pienemmän hyötykuorman osalta. JSF-hankkeen tavoitteeksi kiteytyi lopulta huipputeknologinen, suorituskykyinen, häiveteknologiaa hyödyntävä mutta suhteellisen edullinen yhteinen viidennen sukupolven kevyt perushävittäjä/hävittäjäpommittaja kehittyneillä sensoreilla ja aseistuksella kolmena tukeutumisympäristöversiona: • USAF:in ilmasta-maahan-tehtäviin optimoitu CTOLmonitoimihävittäjä, jolla olisi F-16 -monitoimihävittäjän tasoinen ilmasta-ilmaan suorituskyky. Se korvaisi F-16 -monitoimihävittäjät ja A-10A -rynnäkkökoneet. JSF-hankeen suunnittelu annettuun tavoitehintaan -toteutusperiaate (design to cost) oli Yhdysvaltojen sotilasilmailuteollisuudessa vallankumouksellinen
. Kilpailutus JSF-hanke eteni ripeästi teknologiademostraattorikoneiden CDP-kilpailutukseen, johon päättivät osallistua McDonnell Douglas, Northrop Grumman, Lockheed Martin ja Boeing eli kaikki toimialan keskittymisestä selviytyneet amerikkalaiset sotilaslentokonevalmistajat. Kukaan ei ollut yrittänyt vastaavaa aiemmin. Alla Boeing X-32ja Lockheed Martin X-35 -prototyypit. Yllä Lockheed Martin X-35 -prototyyppi. Marraskuun 16. Tavoitteena olivat eri tukeutumisversioiden mahdollisimman identtinen korkea suorituskyky ja elinkaaren aikainen jatkokehittäminen yhtenä kokonaisuutena mittakaavaja synergiaetujen saavuttamiseksi. CATOBAR-tukialusversion erona peruskoneeseen olivat vankemmat laskutelineet ja rakenteet sekä pinta-alaltaan suuremmat siivet ja ohjauspinnat. • Merijalkaväen (ja Ison-Britannian) STOVL-versio, joka korvaisi AV-8B Harrier II -hävittäjäpommittajat ja klassiset F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät. Lockheed Martinin JSF-tiimiin liittyivät yhteistyökumppaneina Northrop Grumman ja brittiläinen British Aerospace (tänä päivänä HX-kilpailussa Eurofighter Typhoon -hävittäjää edustava BAe Systems). STOVLversion erona peruskoneeseen olisi lyhyen/pystysuoran nousun ja laskeutumisen vaatima erillinen propulsioja ohjausjärjestelmä. Kummankin kilpailijan piti rakentaa kaksi prototyyppiä ja esitellä niillä muun suorituskyvyn lisäksi niin CTOL-, CATOBARkuin STOVL-versioiden nousu ja laskeutuminen. Koska kaikki versiot käyttäisivät yhteistä perusteknologiaa, peruslentorunkoa, aerodynamiikkaa, moottoria, avioniikkaa, sensoreita ja aseistusta sekä kaiken tuon yhdistävää sulautettua ohjelmistoa, peruskoneen kehittämisessä oli ylitettävä aita korkeimmasta kohdasta varmistamalla, että peruskoneeseen voitaisiin integroida niin CATOBAR-tukialusversion vankemmat rakenteet, laskutelineet ja suuremmat aerodynaamiset pinnat kuin STOVL-version propulsioja ohjausjärjestelmä. Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen asejärjestelmäkehityksessä kilpailijoita kiellettiin käyttämästä tuotekehitykseen muita kuin puolustusministeriön myöntämiä 750 miljoonan dollarin varoja, millä haluttiin varmistaa, että JSFhankkeessa käytettäisiin alusta alkaen mahdollisimman kustannustaloudellisia suunnitteluja tuotantomenetelmiä.. 63 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 toimintasäde ja kehittyneiden sensorien mahdollistama ympärivuorokautinen toimintakyky ilmasta maahanja ilmasta pintaan -tehtävissä. päivänä 1996 jatkoon eli CDP-prototyyppien suunnittelemiseen, valmistamiseen ja testaamiseen valittiin Lockheed Martin ja Boeing
Syinä olivat klassiset koneiden tyhjäpainon nousu, viivästykset sulautetun ohjelmiston kehittämisessä sekä tietKautta linjan korkeampi suorituskyky ja STOVLversion luotettavampi toiminta ratkaisivat JSF-kilpailun Lockheed Martinin X-35:n voitoksi.. Täysin odotetusti SDD-ohjelman aikataulu venähti ja myös budjetti ylitettiin. JSF-ohjelman SDD-vaiheessa CDPteknologiademostraattorit piti jatkojalostaa alustavaan palveluskäyttöön valmiiksi asejärjestelmiksi. Jo vuonna 2009 ohjelman arveltiin olevan 30 kuukautta myöhässä, ja vuonna 2011 alustavan palveluskäytön alkamista siirrettiin suosiolla viidellä vuodella vuoteen 2015. Boeing X-32 oli kilpailijoista futuristisempi ja sisälsi enemmän teknologiariskejä. Samana päivänä Lockheed Martin sai F-35:n 126 kuukauden kestoisen 18,9 miljardin dollarin SDD-jatkotuotekehitystilauksen. Kautta linjan korkeampi suorituskyky ja STOVL-version luotettavampi toiminta ratkaisivat JSF-kilpailun Lockheed Martinin X-35:n voitoksi 26.10.2001. Lockheed Martin X-35 oli melkein kuin saman valmistajan F-22A Raptor -häivehävittäjä pienennettynä, ja se käytti testatumpaa teknologiaa. CTOLja CATOBAR-versioissa STOVL-järjestelmien tilalle asennettiin takaisin polttoainesäiliö ja normaali suihkusuutin. Ensimmäisen F-35A-tuotekehityskoneen ensilento oli 15.12.2006, ja koneen viralliseksi nimeksi tuli F-35 Lightning II toisen maailmansodan legendaarisen P-38 Lightning -hävittäjän kunniaksi. IT-projektin aikataulu… CDP-kilpailussa varmistuttiin vain siitä, että JSF-konseptin mukainen yhteisen peruskoneen kehittäminen kolmena minimaalisesti räätälöitynä tukeutumisympäristöversiona on ylipäätänsä mahdollista lentokoneen tasolla. X-32:n ja X-35:n merkittävämpänä erona oli STOVL-version lyhyen/pystysuoran nousun ja laskun vaatimien propulsioja ohjausjärjestelmien erilaiset toteutustavat. Alkuperäisen erittäin optimistisen aikataulun mukaisesti SDD-vaihe piti saada valmiiksi vuoteen 2010 mennessä, jolloin F-35-koneen kaikki kolme tukeutumisversiota tulisivat Yhdysvaltain ilmavoimissa, merivoimissa ja merijalkaväessä alustavaan palveluskäyttöön. Lockheed Martin ratkaisi STOVL-version propulsioja ohjausjärjestelmän pullonkaulan nerokkaan yksinkertaisesti: yhteisen perushävittäjän ohjaamon takana sijaitsevan polttoainesäiliön tilalle sijoitettiin moottorin ulosoton käyttämä etunostopuhallin, ja normaalin suihkusuuttimen tilalla käytettiin alas L-kirjaimen muotoon kääntyvää ohjattavaa suihkusuutinta. SDD-vaiheeseen sisältyi yhteensä 14 lentävän tuotekehityskoneen suunnittelu, tuotanto ja testaus (viisi ilmavoimien F-35A-, viisi merivoimien F-35Cja neljä merijalkaväen F-35B-versiota) sekä kahdeksan ei-lentävän tuotekehityskoneen tuotanto ja testaus. 64 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 HXHANKE X-35 Lockheed Martinin X-35-prototyyppi teki ensilentonsa 24.10.2000 ja Boeingin X-32-prototyyppi 18.9.2000
Tästä johtuen osa tähän mennessä 530 toimitetusta F-35-koneesta on tavallaan tuotekehityskoneita, joita tarvitaan Yhdysvalloissa ja muissa käyttäjävaltioissa lentoja huoltohenkilöstön koulutukseen sekä testaukseen. Pelkästään ylipainon karsimiseen kului 18 kuukautta ja 6,2 miljardia dollaria. Lopulta merijalkaväki otti F-35BSTOVL-version alustavaan palveluskäyttöön 31.7.2015, ilmavoimat F-35ACTOL-version 2.8.2016 ja merivoimat F-35C-CATOBAR-tukialusversion 28.2.2019. Vaikka perinteisesti amerikkalaisissa hävittäjähankkeissa sarjatuotanto alkaa vasta SDD-ohjelman päätyttyä tai ollessa loppusuoralla, JSF-ohjelmassa päätettiin hankkeen nopeuttamiseksi käyttää samanaikaisuuden (concurrency) periaatetta, eli tuotekehitys ja tuotanto tapahtuvat samanaikaisesti. Vuoden 2020 aikana valmistetaan jo 12 LRIP-tuotantoerää. LRIP-statuksen merkittävin haitta sekä valmistajan että ostajan kannalta on se, että se estää pidemmät, useamman budjettivuoden hankintasopimukset, joilla voidaan alentaa hankintaja käyttökustannuksia. SDD-ohjelman yli 9 200 testilennosta viimeinen oli 12.4.2018. Maaliskuussa 2020 F-35-ohjelman johtaja kenraaliluutnantti Eric Fick kertoi, että F-35:n operatiivisen testaamisen ja evaluoinnin päättäminen edellyttää vielä loppukesästä/alkusyksystä 2020 yhteisessä simulaatioympäristössä tapahtuvaa F-35:n testaamista korkeimman tason uhkia vastaan, neljää lennettävää testiä ja neljää asetestiä, joiden jälkeen F-35-ohjelmalle voidaan myöntää FRP-status aikaisintaan alkuvuodesta 2021. FRP LRIP-statuksesta seuraava on täysimittaisen sarjatuotannon (Full Rate Production, FRP) tila. FRP-status on asiakkaan kannalta tärkeä virstapylväs, sillä se merkitsee koneen olevan valmis pääkäyttäjiensä mielestä.. 65 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 tyjen teknologiariskien toteutuminen. LRIP Tällä hetkellä F-35-ohjelma on vuonna 2007 alkaneessa alhaisen alkutuotannon (Low Rate Initial Production, LRIP) tilassa. F-35-ohjelman piti vuoden 2001 alkuperäisen aikataulun mukaan saavuttaa se jo vuonna 2012, mutta se on toistuvasti lipsunut tulevaisuuteen
. TEKSTI: KATARIINA SIMONEN U S N A VY. Sen rooli voi olla taas kasvussa, kun uusi kylmä sota on ovella. Ydinase ja sen käytön pelote ovat yhä suurvaltapolitiikassa taustalla pidäkkeenä. 66 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO Uuden kylmän sodan Kylmän sodan päätyttyä ydinase häipyi suurista otsikoista. Mutta ydinasetta ei voi keksiä pois, eikä se ole poistumassa
67 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinase
ICBM-ohjusten usean miljardin modernisointiohjelma päättyi vuonna 2015 pidentäen ohjusten käyttöiän vuoteen 2030. Ohjus määritellään mannertenväliseksi ohjukseksi, kun sen kantama on yli 5 500 kilometriä. Washingtonin osavaltiossa on suurin ydinasevaranto siellä sijaitsevien Strategic Weapons Facility Pacific -tukikohdan sekä ballistisia ohjuksia kuljettavien sukellusveneiden Naval Submarine Base Kitsap -tukikohdan vuoksi. Yhdysvaltojen ilmavoimilla on 20 B-2A-pommikonetta ja 87 vanhaa työjuhtaa, B-52H-pommikonetta, joista molemmat voivat kuljettaa ydinaseita. Maalta (siilosta) laukaistavia pitkän matkan Minuteman III -ohjuksia on 400 jaettuna kolmeen eri tukikohtaan. Kolmannen kategorian muodostavat strategiset pommikoneet. 68 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO V uoden 2019 alussa Yhdysvaltain puolustusministeriöllä oli noin 3 800 ydinkärkeä käyttöä varten. Yhdysvallat on kuitenkin viimeaikaisten jännitysten seurauksena pohtinut mahdollisuutta vetää tukikohdassa sijaitsevat ydinaseet pois. Useat ydinkärjet on varastoitu tarpeen mukaan ladattavaksi ohjuksiin ja kuljetettavaksi pommikoneella. Federation of American Scientist -järjestön mukaan noin 1 750 ydinkärkeä on tällä hetkellä operationaalisessa valmiudessa. Päivityksillä ohjusten elinkaari riittää vuoteen 2084 asti. Noin 1 300 strategista ydinkärkeä on sijoitettu ballistisiin ohjuksiin ja 300 strategisiin pommikoneisiin. Neljä luokkaa Yhdysvaltojen ydinaseet jaetaan neljään eri kategoriaan. Yhdysvaltojen ydinaseita on Euroopassa eniten Turkin Incirlikin tukikohdassa. Vuodesta 2017 merivoimat on korvannut ohjustyypin uudella, päivitetyllä Trident II D5LE -ohjuksella (LE, life-extended). . Jokainen Trident-ohjus voi kantaa kahdeksan ydinkärkeä, mutta normaalisti ne kuljettavat neljästä viiteen ydinkärkeä. Tavallisesti 900–950 ydinkärkeä on sijoitettuna operationaalisiin ballistisiin ydinsukellusveneisiin. Uuden Columbia-luokan ydinsukellusvenemallin kehittely on käynnissä, ja se korvaa nykyiset Ohio-luokan ydinsukellusveneet vuodesta 2027 alkaen. Kolmas strategisen luokan pommikone, Washingtonin osavaltiossa on suurin ydinasevaranto... Toinen päivitys on mahdollinen tämän jälkeen, mutta on myös mahdollista, että uusi kehitteillä oleva ohjustyyppi, GBSD (GroundBased Strategic Deterrent), korvaa Minuteman III -ohjukset vuonna 2029 tai 2030. Useat sadat näistä on myös osoitettu käytöstä poistettavaksi. Minuteman III -ohjus.. Jäljellä olevat, yli 2 000 ydinasetta, on varastoitu suojaksi mahdollisten teknisten tai geopoliittisten yllätystilanteiden varalle. Mereltä ja ilmasta Toisen kategorian muodostavat Yhdysvaltojen merivoimien 14 Ohio-luokan ballistista, Trident II D 5 -luokan ohjuksilla varustettua sukellusvenettä. On arvioitu, että amerikkalaisia ydinaseita on sijoitettu pysyvästi 24 eri maantieteelliseen paikkaan 11:ssä Yhdysvaltojen osavaltiossa ja viiteen eri Euroopan maahan. Sukellusvene kantaa mukanaan enintään 20 ohjusta. Monet näistä on myös osoitettu käytöstä poistettavaksi. Mannertenväliset ICBM-ohjukset (Intercontinental Ballistic Missile) kantavat lähtökohtaisesti yhden ydinkärjen, vaikka kukin ohjus voisi kuljettaa 2–3 itsenäisesti ohjautuvaa ydinkärkeä. Lisäksi 150 taktista ydinasetta on sijoitettu Euroopan eri lentotukikohtiin
Yhdysvaltojen ydinasedoktriini Presidentti Obaman Prahassa huhtikuussa 2009 esittämä visio ydinaseettomasta maailmasta ei edennyt. Trumpin NPR eroaa kuitenkin merkittävästi edeltäjästään siinä, että Yhdysvaltojen ydinaseita ei tarkoiteta ainoastaan ydinpelotteen luomiseen, vaan siinä laajennetaan ydinaseoptiota käytettäväksi vastauksena myös muihin kuin ydinaseilla Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan tehtäviin strategisiin hyökkäyksiin, joita ovat esimerkiksi hyökkäys Jokainen B-2A-kone voi kuljettaa 16 ydinpommia... Pääpiirteissään strategiadokumentti seuraa Obaman hallinnon linjausta ydinasearsenaalin päivityksestä. Yhdysvallat modernisoi parhaillaan pommittajia päivittämällä ydinaseiden komentoja ohjausjärjestelmiä pommikoneissa, kehittämällä parannettuja ydinaseita (kuten B61-12-taktinen ydinase) sekä ottamalla käyttöön uuden, strategisen häivepommikoneen B-21 Raiderin. . Loppujen 550 ydinaseen oletetaan olevan sijoitettuna keskusvarastoon New Mexicossa. Trumpin hallinto julkaisi vuonna 2018 Yhdysvaltojen ydinasedoktriinin päivityksen (Nuclear Posture Review, NPR). Taktinen B61-pommi. Jokainen B-2A-kone voi kuljettaa 16 ydinpommia ja jokainen B-52H voi kuljettaa 20 ilmasta laukaistavaa risteilyohjusta (AGM-86B(/C)), joissa voi siis luonnollisesti olla konventionaalinen (CALCM, Conventional Air Launched Cruise Missile) tai ydinkärki (ALCM). Kyseisen pommiluokan suurempi tarkkuus kasvattaa niiden sotilaallisen suorituskyvyn vastaamaan Yhdysvaltojen strategisten ydinaseiden tasoa. Ensikäytön kieltävä politiikka olisi presidentin neuvonantajien mukaan antanut vääriä signaaleja Venäjälle ja Kiinalle epätoivotuin seurauksin. B61-pommit on tarkoitus korvata Euroopassa B61-12-pommilla vuosina 2022–2024. Arviolta 850 ydinasetta, mukaan lukien 528 ilmasta laukaistavaa risteilyohjusta, on määrätty pommikoneisiin, mutta vain noin 300 näistä on faktisesti sijoitettu. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 69 B-1, ei lähtökohtaisesti kuljeta strategisia ydinaseita. Uuden START-sopimuksen maaliskuun 2019 tietojen mukaan Yhdysvalloilla on tällä hetkellä 49 ydinasekykyistä pommikonetta (12 B-2A:ta sekä 37 B-52H:ta). Toisaalta taktiset aseet voidaan nähdä myös tärkeänä osana suurvaltojen välistä hyökkäyskynnystä ylläpitävää kauhun tasapainoa. Sen sijaan hallinto päätyi modernisoimaan Yhdysvaltojen taktisia ydinaseita. B61-12-ohjelma käynnistettiin presidentti Obaman kaudella. B61-12-ohjelma käynnistettiin presidentti Obaman kaudella. Räjähdysteho on 0,3–50 kilotonnia. . Obaman valtakaudella toiveita oli siitä, että Yhdysvallat ratifioisi kattavan ydinkoekieltosopimuksen (Comprehensive Test Ban Treaty, CTBT) sekä alkaisi noudattaa ensikäytön kieltävää ydinasepolitiikkaa (No First Use policy). Taktisten ydinaseiden ongelmana on pidetty niiden käytön korkeaa eskalaatioriskiä ja sitä, että vastustaja voi luulla konventionaalista kärkeä ydinkärjeksi ja vastata ydinaseella. Viimeksi mainitut on suunniteltu käytettäväksi esimerkiksi lentotukialusja maihinnousuosastoja sekä tietysti ydinsukellusveneitä vastaan. Edellä mainittujen lisäksi Yhdysvalloilla on varastossaan ei-strategisia eli taktisia B61-pommeja, joista noin 150 on sijoitettu kuuteen eri Euroopan kaupunkiin. Taktisiin ydinaseisiin on kuulunut perinteisesti ydinkärjellä varustettujen pommien ja ohjusten lisäksi tykistökranaatteja, miinoja ja muita pienempiä asennettavia räjähteitä, syvyyspommeja ja torpedoja. B-2A-pommikone.
Pidemmällä aikavälillä Yhdysvallat pyrkii myös hankkimaan ydinkärjellä varustetun sukellusveneestä laukaistavan risteilyohjuksen turvatakseen alueellista taktista läsnäoloa Euroopassa ja Aasiassa. Tosin NPR toteaa myös nimenomaisesti, että päivitys tehdään nopean vastauskyvyn luomista varten. NPR:n päivitys ei ole johtanut siihen, että Valkoinen talo olisi antanut uusia ohjeita Yhdysvaltojen ydinasestrategian toteutuksen osalta, vaan voimassa ovat yhä aikaisemmat, vuodelta 2013 olevat ohjeet, jotka perustuvat hyvin joustaviin, strategisten ja alueellisten ydiniskujen suunnitelmiin (esimerkiksi Operations Plan OPLAN 8010-12). Harjoituksissa nähtiin myös YhTrumpin hallinto julkaisi vuonna 2018 Yhdysvaltojen ydinasedoktriinin päivityksen. Vuonna 2019 järjestettiin strategisten ja alueellisten suunnitelmien harjoittelua ja tarkistamista varten useita sotaharjoituksia, joissa harjoiteltiin niin tavanomaisten kuin ydinaseidenkin käyttöä taistelussa (Global Lightning ja Global Thunder). NPR arvioi myös, että tämän asetyypin kehittelyllä voisi vaikuttaa Venäjään, jotta se suostuisi neuvottelemaan omien taktisten arsenaaliensa vähentämisestä tai jopa uudesta INF-sopimuksesta (IntermediateRange Nuclear Forces Treaty, keskimatkan ydinasevoimasopimus). Uusi kylmä sota Joidenkin asiantuntijoiden mukaan alueellisen läsnäolon vahvistaminen, INFkantaman ohjuksien tavoittelu sekä Yhdysvaltojen tavanomaisten aseiden pitkän kantaman iskukyvyn vahventaminen voisivat lisätä Venäjän turvautumista taktisiin ydinaseisiin ja lisätä Kiinan kiinnostusta näihin aseisiin. Tällainen ”matalan tehon” ydinase olisi Yhdysvaltojen puolustuspolitiikasta vastaavan alivaltiosihteeri John Roodin mukaan vakautta aikaan saava eikä madaltaisi ydinaseiden käyttökynnystä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi W76-1 90 kt -kaksivaiheisen termonukleaarisen ydinkärjen muuntamista siten, että pommin räjäytysvoimaa rajoitetaan ensiräjähdykseen (teholtaan noin 5–7 kt). Asevalvonnan asiantuntijat huomauttavat kuitenkin, että merivoimilla oli käytössään sukellusveneistä laukaistava ydinohjus (TLAM/N Tomahawk Land Attack Missile-Nuclear), joka poistettiin käytöstä vuonna 2011 tarpeettomana. Venäjä on jo ilmoittanut aikeista kehittää Kiinan ohjuspuolustuskykyä. SS-27 MOD 2 -ohjustyyppi, joka Venäjällä tunnetaan nimellä RS-24 Yars, kykenee kantamaan enintään neljä MIRV-teknologialla (Multiple Independently Targetable Reentry Vehicle) varustettua ydinkärkeä. Muut uhat sisältävät esimerkiksi kemiallisin asein, biologisin asein, kybertoiminnoin tai tavanomaisilla aseilla tehdyn laajamittaisen hyökkäyksen. NPR vastaa Yhdysvaltojen turvallisuushaasteisiin myös uusin, räätälöidyin kyvyin. Tosin Yhdysvallatkin on itse vetäytynyt INF-sopimuksesta. Venäjä on vähentänyt merkittävästi ballistisiin ohjuksiin sijoitettuja ydinkärkiä.... Tällaisella teknologialla varustettu ohjus toimittaa ydinkärjet omille ballistisille lentoradoilleen. 70 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO siviiliväestöä tai infrastruktuuria vastaan
Muutokset kertovat myös tavanomaisten ja ydinasekykyjen suuremmasta integroinnista, kun neljä B-52-pommikonetta, joista kaksi on ydinasekykyisiä, sijoitettiin maaliskuussa toimimaan osana Ison-Britannian ilmavoimia. Virallinen Venäjä ei myönnä tätä. Näin laskien Venäjän ydinasevaranto olisi noin 6 490 ydinkärkeä. Venäjä on vähentänyt merkittävästi ballistisiin ohjuksiin sijoitettuja ydinkärkiä Uuden START -sopimuksen alla. Normi oli täytetty. . Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu.. Muutokset kertovat idän ja lännen välisten suhteiden huonontumisesta sekä Trumpin hallinnon pyrkimyksistä lisätä suurvaltojen välistä kilpailua. Toisin kuin Yhdysvallat, Venäjä ei kuitenkaan julkaise tarkkoja tietoja strategisista ydinaseistaan. Aikaisempi Bomber Assurance and Deterrence -asemointi on vaihtunut Bomber Task Force -asemointiin, mikä merkitsee täyden hyökkäyskyvyn tuontia Eurooppaan. Federation of American Scientists arvioi, että vuoden 2019 alussa Venäjällä olisi hallussaan noin 4 490 ydinkärjen varanto, joista noin 1 600 strategista ydinkärkeä olisi sijoitettu ballistisiin ohjuksiin ja pommikoneisiin, kun taas arviolta noin 1 070 strategista ydinkärkeä olisi varastoituna 1 820 taktisen ydinkärjen ohella. Operatiivisen varannon lisäksi varastossa on suuri määrä, jopa noin 2 000, käytöstä poistettua ja purkamista odottavaa ehjää ydinkärkeä. Venäjän taloudellinen tilanne on asettanut haasteita modernisointiohjelman läpiviennille aikataulussa. Useiden asejärjestelmien, kuten Sarmat ICBM (SS-29), RS-26 Rubezh ja Barguzin ICBM, tuotanto on myöhästynyt. Ydinasekykyisten joukkojen integrointi tavanomaisiin kykyihin voi Federation of American Scientist -järjestön mukaan lisätä väärinymmärryksiä, epätasapainoa ja riskiä ydinasekonfliktista. On arvioitu, että Venäjän ydinaseet on sijoitettu noin 40 pysyvään varastoon ympäri maata, mukaan lukien noin 10 keskusvarastoa. 71 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 dysvaltojen ydinpommikoneiden konkreettinen paluu Eurooppaan. Vielä joulukuussa 2018 puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi Venäjän strategisten ydinaseiden modernisointiasteen saavuttaneen suunnitellun 82 %:n tason. Strateginen ase Satelliittikuvien ja Uuden START -sopimuksen tietojen perusteella Venäjällä arvioidaan olevan noin 318 ICBM-ohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan arviolta 1 138 ydinkärkeä. Toisaalta on esitetty myös täysin päinvastaisia näkemyksiä. Venäjä Venäjällä on ollut pitkään käynnissä strategisten ja taktisten ydinaseiden modernisointiohjelma
Huhut siitä, että SS-29 pystyisi kuljettamaan jopa 15 MIRV-teknologialla varustettua ydinkärkeä, ovat tiedemiesten mukaan liioittelua. Borei-luokka on Venäjän ensimmäinen uusi strateginen ohjusveneluokka sitten Neuvostoliiton romahduksen. SS-27 Mod 1, eli Topol-M, on yhden ydinkärjen liikkuva tai siilosta laukaistava ohjus. SS-29-ohjuksesta liikkuu mediassa paljon huhuja, ja sitä on kutsuttu nimellä Son of Satan, koska se on jatkokehitetty ohjuksesta SS-18, jonka Yhdysvallat ja Nato nimesivät Satannimellä sen erittäin merkittävän tuhovoiman vuoksi. Yllä: SS-27 Mod 1, Topol-M-ohjus.. Arvioiden mukaan se kykenisi kuljettamaan saman määrän ydinkärkiä kuin SS18-ohjus tai pienemmän määrän hypersoonisia kärkiä (Hypersonic Glide Vehicles HGV), jotka pystyvät ohittamaan Yhdysvaltojen ohjuspuolustuksen. ???????) ja K-535 Juri Dolgorukij (??. 72 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO ICBM-aseistus on erityisesti ollut modernisointiohjelmien kohteena, kun Venäjä pyrkii korvaamaan Neuvostoliiton aikaisen kaluston kokonaan. ???. SS-27 Mod 2 -ohjustyypin liikkuvan ja siilosta laukaistavan version sijoittelu eri joukkoihin alkaa olla tehty, lukuun ottamatta Ruzbehja Barzuginversioita, joiden sijoitus näyttää olevan linkitetty nykyisen modernisointiohjelman päättymiseen vuonna 2027. . Alla: Venäjän merivoimien vuonna 2015 operatiivisen käyttövalmiuden saavuttaneen neljännen sukupolven Borei (Pohjatuuli)-luokan (Project 955) ydinkäyttöiset, mannertenvälisin ballistisin ydinohjuksin varustetut strategiset sukellusveneet K-551 Vladimir Monomah (??. ??????????) Gadžjevossa. SS29-ohjukset (46 kpl) on luultavasti sijoi. Neuvostoliiton aikaisia ICBM-ohjuksia on jäljellä luokat SS-18 (RS-20V), SS-19 (RS 18 tai UR-100NUTTH) sekä SS-25 (RS-12M tai Topol). Venäjä kehittää myös SS-29-ohjusta (tai Sarmat RS-28), joka korvaa SS-18 (RS-20V) -ohjuksen asteittain vuodesta 2021 alkaen. ???????. Suurempi modernisointi on kohdistunut SS-27 Mod 2 -ohjustyyppiin, Venäjällä tunnettu nimellä RS-24 Yars, joka kykenee kantamaan enintään neljä MIRV-teknologialla (Multiple Independently Targetable Reentry Vehicle) varustettua ydinkärkeä. Siilosta laukaistavat 60 ohjusta on sijoitettu Tatištševon sotilastukikohtaan, kun taas 18 liikkuvalta lavetilta laukaistavaa ohjusta on sijoitettu Teikovon sotilastukikohtaan. Uusia ohjuksia on kahta SS-27-tyyppiä. Tällaisella teknologialla varustettu ohjus toimittaa ydinkärjet omille ballistisille lentoradoilleen
Kaksi Delta III -luokan alusta otettiin pois käytöstä vuonna 2018, ja yksi Delta III partioi osana Venäjän Tyynenmeren laivastoa Kamtšatkan niemimaalta. Kaikki Deltaluokan alukset korvataan uusilla Borei-luokan aluksilla, joissa kussakin on 16 SS-N-32 (Bulava) -ohjusta, joiden kuorma voi olla kuusi ydinkärkeä. Kuitenkin ainoastaan osa aluksista on operationaalisessa käytössä, ja Uuden START -sopimuksen rajoituksista johtuen ydinkärkien yhteismäärä on arviolta noin 600. Sukellusveneisiin on asennettu päivitetty SS-N-23-ohjus (Sineva), joista jokainen kykenee kuljettamaan neljää ydinkärkeä. Kuusi Delta IV -luokan alusta jatkaa 2020-luvun puoleenväliin Venäjän joukkojen ytimenä osana pohjoista laivastoa Kuolan niemimaalla olevassa Gadžijevon tukikohdassa. Ensimmäiset päivitetyt ohjukset olivat käyttövalmiita vuoden 2019 loppuun mennessä. Jokainen ohjus kykenee kuljettamaan useita MIRV-teknologialla varustettuja kärkiä, yhteensä siis yli 700 ydinkärkeä. ohjusdivisioonaan. ohjusdivisioonaan ja Ušurin 62. Taivaalta ja pinnan alta Venäjän merivoimilla on käytössään 10 strategista ydinsukellusvenettä: kuusi Delta IV -luokan, yksi Delta III -luokan ja kolme Borei-luokan alusta. 73 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 tettu Dombarovskin 13. Uusi START -sopimus on . Yllä: Venäjä on kehittänyt uutta Avangard HGV -hypersoonista ohjusjärjestelmää, joka pystyisi ohittamaan ohjuspuolustusjärjestelmät suuren nopeuden ja lentoradan ennakoimattomuuden vuoksi.. Venäjä on kehittänyt uutta Avangard HGV -hypersoonista ohjusjärjestelmää, joka pystyisi ohittamaan ohjuspuolustusjärjestelmät suuren nopeuden ja lentoradan ennakoimattomuuden vuoksi. Se sijoitetaan ensi tilassa olemassa oleviin SS-19-ohjuksiin ja myöhemmin päivitettyihin SS-18-ohjussiiloihin Dombarovskissa ja Ušurissa. Jokainen pystyy kuljettamaan 16 sukellusveneistä laukaistavaa ballistista ohjusta
Su-57-hävittäjä. Päivitetyt versiot kykenevät kantamaan uutta AS-23B (Kh-102) -risteilyohjusta. Tu-160 kykenee myös kuljettamaan lyhyen matkan hyökkäysohjusta AS-16 Kickback (Kh-15), mutta tämän aseen statuksesta ei ole tietoa. Tu-95MS kykenee kantamaan 6–16 AS-15B-ydinohjusta ja Tu-160 puolestaan 12. Tu-95MS.. Vastaavasti ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon ydinaseita on sijoitettuna strategisiin pommikoneisiin. Tu-95MS kykenee kantamaan 6–16 AS-15B-ydinohjusta ja Tu-160 puolestaan 12. Venäjä aikoo päivittää myös Tu-160-mallin uudella Tu-160M2-koneella, jonka tulisi olla käytössä vuoteen 2030 mennessä. Borei-luokan alukset korvaavat vanhat sukellusveneet vuosiin 2026–2027 mennessä asteittain, ja aluksista puolet osoitetaan pohjoisen laivastolle ja toiset viisi Tyynenmeren laivastolle. 74 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO rajoittanut kärkien määrän neljään per alus. Kumpikin konetyyppi kykenee kantamaan AS-15 Kent (Kh-55) -ilmasta laukaistavan ydinohjuksen sekä myös tavallisia ydinpommeja. Venäjän taktiset ydinaseet Venäjä päivittää myös useita, lyhyen matkan taktisia ydinaseitaan korvatakseen Neuvostoliiton aikaiset aseet. Lännessä suhtaudutaan epäilevästi Venäjän ilmateollisuuden kykyyn tuottaa ja kehittää samanaikaisesti kahta eri strategista pommikonetta. . Päivitetty kone on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu uuden sukupolven PAKDA-koneelle, jonka ensimmäinen lento on suunniteltu vuodelle 2025. Yhdysvalto. Tu-160. Kumpaakin konetyyppiä ollaan päivittämässä uusin ohjusmallein (yllä mainittu AS-23B ja tavanomainen risteilyohjus Kh101 eli AS-23A). Venäjän ilmavoimilla on käytössään kaksi ydinpommikonemallia: Tu-160 (Natokoodinimi Blackjack) ja Tu-95MS Bear H, joiden yhteismäärä on arviolta 60–70, mutta Uuden START -sopimuksen rajoitusten vuoksi käytössä on noin 50 konetta. Tuotanto pyritään aloittamaan vuonna 2023.
Kuusi uutta Jasen-M-alusta on suunnitteilla, ja ne voivat kuljettaa myös SS-N-16 (Veter) -sukellusveneiden torjuntaraketteja tai ydintorpedoita. Venäjä on myös kehittänyt uuden pitkän matkan kaksikäyttöisen ilmasta maahan -ohjuksen Kh-47M2 Kinžal, jonka kantomatka on 2 000 kilometriin asti. Jasen II -luokan Kazan (K-561).. Päivitetty versio, Kh-32, on kehitteillä. On myös mahdollista, että ilmavoimilla on erilaisia ohjattavia pommeja, ilmasta maahan -ohjuksia sekä ilmataisteluohjuksia. Se voi myös laukaista SS-N-26 (3M-55) -ohjuksia. On mahdollista, että varanto on suurempi ja että sitä kasvatetaan, mutta tästä on vaikea saada tietoja. Neljä eri konetyyppiä pystyy kuljettamaan tavanomaisia ydinpommeja. Tu-22M3 voi myös kuljettaa Kh-22 (Nato-koodi AS-4 Kitchen) -ilmasta laukaistavan risteilyohjuksen. Näistä toimista ei ole selkeää tietoa. Venäjän ilmavoimat on saamassa myös 12 uutta Su57-hävittäjää, joihin ilmeisesti sijoitetaan hypersoonisia ydinohjuksia. Varmaa on kuitenkin se, että Venäjän sotavoimat tulee edelleenkin pitämään taktisia ydinaseita tärkeässä roolissa osana merivoimien, ilmavoimien ja ilmaja ohjuspuolustusjoukkojen toimia lyhyen kantaman ballistisissa ohjuksissa. Syitä näiden aseiden tärkeyteen Venäjälle voi hakea siitä, että Venäjä haluaa tasapainottaa Naton ja erityisesti Yhdysvaltojen tavanomaisten asevoimien ylivoimaa. Suurin osa modernisointiohjelmista kohdistuu ydinhyökkäyssukellusveneprojektiin nimeltä Project 885/M tai Jasen-M. Lännessä arvioidaan, että Venäjällä olisi hallussaan noin 1 830 taktista ydinasetta. 75 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 jen NPR syyttää Venäjän kasvattavan taktisten ydinaseiden varantoaan ja parantavan niiden kuljetuskykyjä. Ydinkärjet voidaan sijoittaa hyvin erilaisiin merivoimien aluksiin sukellusveneistä risteilyaluksiin, ja niitä voidaan kuljettaa maaliin hyvin erilaisilla projektiileilla ohjuksista torpedoihin. Merivoimat kehittää myös uutta Status-6 (Poseidon) -pitkän matkan ydinkäyttöistä ja ydinkärjellä varustettua torpedoa. Alus voi kuljettaa 40 Kalibrluokan ohjusta. Toinen, paranneltu versio, Kazan, aloitti meritestit 2019 ja liittyy näillä näkymin vuoden 2020 loppuun mennessä Venäjän pohjoiseen laivastoon. Kalibr-ohjuksen ydinversio todennäköisesti korvaa nykyiset SSN-21-ohjukset tietyissä hyökkäykseen suunnitelluissa sukellusveneissä. Tuotanto on kuitenkin hidasta, minkä vuoksi Venäjä päivittää vanhoja sukellusveneitä, mukaan lukien Sierra-luokka (Project 945), Oscar II -luokka (Project 949A) sekä Akula-luokka (Project 971). Toisaalta Euroopassa helposti unohtuu, että Venäjä haluaa myös hakea tasapainoa rajanaapurinsa Kiinan kasvavaan tavanomaiseen asemahtiin. Suurin taktisia ydinaseita käyttävä taho on Venäjän merivoimat, jolla on arviolta 820 ydinkärkeä käytettäväksi hyökkäyksiin maalla, merellä, meren pinnan alla sekä ilmassa. Ilmasta ja maalta Venäjän ilmavoimilla on toiseksi eniten taktisia ydinaseita (arviolta 530). Taktisista ydinaseista ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälisiä sopimuksia, jotka voisivat rajoittaa Venäjän toimia. Ensimmäinen aluksista, Seve rodvinsk, otettiin käyttöön vuonna 2015, ja sillä arvioidaan olevan maahyökkäykseen suunniteltuja, mereltä laukaistavia Kalibr-risteilyohjuksia SS-N-30A. Lännessä arvioidaan, että Venäjällä olisi hallussaan noin 1 830 taktista ydinasetta, jotka voidaan laukaista aluksilta, lentokoneista tai maalta. Myös se seikka, että Venäjällä on merkittävä taktisten ydinaseiden varanto, luo Moskovan mielestä tasapainoa suhteessa Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan yhdistettyihin ydinasevarantoihin. . Alus on Severodvinskiä pienempi ja pystyy kuljettamaan 32 ohjusta
Näissä arvellaan olevan 64 ohjusta täydennyksineen. Venäjä pyrkii voimatasapainoon Yhdysvaltojen kanssa. SCC-8:n kantama tavanomaisella kärjellä on 2 000 kilometriä, ja ydinkärjellä 2 350 kilometriä. Epävarmuus puolestaan ruokkii puolustusmäärärahojen kasvua muualla, ydinaseiden modernisointiohjelmia sekä poliittista vastustusta ydinaseiden määrän vähentämiselle LänsiEuroopassa ja Yhdysvalloissa. SS-26 kuljettaa kahta, noin 350 kilometrin kantomatkan ohjusta.. Federation of American Scientist kertoo myös mahdollisuudesta, että SSC-7 (9M728 tai R-500) -maalta laukaistava risteilyohjus ja jotkin järeän luokan moniputkiset raketinheittimet saattavat olla ydinkykyisiä. Armeijalla on ainakin noin 70 ydinkärkeä lyhyen matkan ballistisiin ohjuksiin. Venäjän ydinasestrategia Modernisointiohjelma, sotilaallisten harjoitusten määrällinen ja laadullinen kasvu sekä useat eri tahoilla esitetyt uhkaukset ydinaseiden käytöstä ovat omiaan luomaan epäluuloja Venäjän tavoitteita ja sen ydinasestrategian luonnetta kohtaan. Kumpikin voi kuljettaa ydinkärkiä. Se pitää Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmiä todellisena riskinä sen oman reagointikyvyn uskottavuuden kannalta. Kun SS-21-laukaisin kuljettaa yhden, noin 120 kilometrin kantomatkan ohjusta, SS26 kuljettaa kahta, noin 350 kilometrin kantomatkan ohjusta. Yhdysvaltojen kansallisen tiedustelupalvelun johtajan (2017–2019) Dan Coatsin mukaan Venäjä testasi ohjusta ensin INF-sopimuksen kieltämällä matkalla (500–5 500 km) kiinteältä laukaisualustalta, minkä jälkeen Venäjä testasi sitä liikkuvalta laukaisualustalta alle 500 kilometrin matkoille. JOUKKOTUHO 76 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 Venäjän maavoimat on puolestaan päivittänyt lyhyen matkan ballistisia ohjuksiaan korvaten SS-21 (Toshka) -ohjuksen SS-26 (Iskander-M) -ohjuksella. Nyt rauenneen INF-sopimuksen taustalla oli kiista 9M729 (SCC-8) -ohjuksesta, joka on kaksikäyttöinen, maalta laukaistava risteilyohjus. Ohjuspataljoonat on sijoitettu Iskanderyksiköiden yhteyteen eri paikkoihin (Elanski, Kapustin Jar, Mozdok ja Šuja). Venäjä on siirtänyt eteläiseen, läntiseen, itäiseen ja keskiseen sotilaspiiriinsä kuhunkin yhden ohjuspataljoonan. Tämän lisäksi Venäjän puolustusteollisuudella on voimakkaita intressejä ja vaikutuskanavia Venäjän ydinasestrategian suunnittelussa
Esimerkiksi virkamiehet ovat uhanneet nimenomaisesti käyttää ydinaseita ohjuspuolustusjärjestelmiä vastaan. Tämä näyttäisi saavan vahvistuksen myös Venäjän virallisesta sotilasstrategiasta. Yhtäältä on myös pohdittu, olisiko sotaharjoituksen tarkoituksena ollut nimenomaisesti saada presidentti Trump neuvottelupöytään Uuden START -sopimuksen jatkosta sopimiseksi.. Esimerkkinä voi mainita Venäjän televisiolähetyksessä vuonna 2015 ensi kertaa paljastetun pitkän matkan ydinkäyttöisen ja ydinkärjellä tai tavanomaisella kärjellä varustettavan torpedon (Status-6, Venäjällä Poseidon), jonka kehittely ja käyttöönotto ovat ilmeisen pitkällä. Mikä ydinasestrategia onkaan, Venäjä kuitenkin vetoaa siihen aktiivisesti ja hyökkäyksellisemmin kuin aikaisemKantama Luokka Class 50–300 km Hyvin lyhyen matkan ohjukset Short Range Ballistic Missile (SRBM) 300–1 000 km Lyhyen matkan ohjukset 1 000–3 000 km Keskimatkan ohjukset Medium-Range Ballistic Missile (MRBM) 3 000–5 500 km Pitkän matkan ohjukset Intermediate-Range Ballistic Missile (IRBM) > 5 500 km Mannertenväliset ohjukset Intercontinental Ballistic Missile (ICBM) Kaikki kantamat Sukellusveneistä tai laivoista laukaistavat ohjusjärjestelmät Submarine Launched Ballistic Missile (SLBM) OHJUSJÄRJESTELMÄT Ohjusjärjestelmät jaetaan länsimaissa tyypillisesti viiteen tai kuuteen kategoriaan ohjusten kantaman mukaan. . min. Osa länsimaisista asiantuntijoista ei jaa tätä arviota sen vuoksi, ettei se saa vahvistusta Venäjän julkisissa lausunnoissa. Venäjän Thunder 2019 -sotaharjoitus oli poikkeuksellinen, sillä siinä harjoiteltiin massiivista strategista ydinhyökkäystä hyvin avoimesti. Esimerkiksi Valdai-klubin vuoden 2018 kokouksessa presidentti Putin sanoi, ettei Venäjän ydinasedoktriini sisällä ennalta ehkäisevää iskua vaan perustuu vastaiskuun Venäjää vastaan tehtävää, reaalista hyökkäystä vastaan. Myös viime vuoden Thunder 2019 -sotaharjoitus oli poikkeuksellinen, sillä siinä harjoiteltiin massiivista strategista ydinhyökkäystä hyvin avoimesti. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 77 Yhdysvaltojen NPR:ssä arvioidaan Venäjän ydinasestrategian ja doktriinin perustuvan siihen, että ydinaseilla uhkaamisella ja mahdollisella ensikäytöllä konflikti saataisiin rajoitettua ja rauhoitettua (escalate to de-escalate). Tosin äänenpainot ovat koventuneet. Esimerkiksi suurin osa Venäjän mannertenvälisistä laukaisulaveteista oli mukana harjoituksessa. Massiivista strategista ydinhyökkäystä kuvanneessa sotaharjoituksessa Thunder 2019, Venäjän puolustusministeriö totesi harjoituksen koskevan toimenpiteitä myös Venäjää uhkaavaa iskua vastaan. Sen lisäksi Venäjän aktiivinen, laajalla rintamalla tapahtuva ydinasekehittely kertoo omaa kieltään siitä, että doktriini todellisuudessa ulottuu pelotevaikutetta pidemmälle ja alueellisiin sotatilanteisiin varaudutaan konkreettisesti. Korkea-arvoiset sotilastahot ovat arvioineet Venäjän pyrkivän rauhoittamisen sijasta myös voittamaan. Myös kaatuneen INF-sopimuksen kiistakohde, keskimatkan ohjus SSC-8/9M729, oli avoimesti mukana harjoituksessa
78 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO SALT I (Strategic Arms Limitations Talks) keskustelut käynnistyivät Helsingissä marraskuussa 1969. Sopimus päättyy helmikuussa 2021, elleivät osapuolet sovi sen pidentämisestä seuraavaksi viideksi vuodeksi. Sopimus ei käytännössä rajoita ohjuspuolustusta tai pitkän matkan tavanomaisia iskukykyjä. Sopimus sallii osapuolten tekevän lyhyellä varoitusajalla miehittämättömiä tiedustelulentoja koko toisen valtion alueella tietojen keräämiseksi asevoimista ja niiden toimista. Uusi START on viimeinen Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä voimassa oleva aserajoitussopimus. START I:n vähennykset saatiin tehtyä vuoteen 2001 mennessä, ja sopimus päättyi joulukuussa 2009. heinäkuuta 1991. Uusi START -sopimus rajoittaa maiden strategisia arsenaaleja. Strategisten ydinkärkien enimmäismäärä on 1 550 sijoitettuna enintään 700 strategiselle kuljetusalustalle (ICBM, SLBM, ydinpommikone eli mannertenvälisen vaikutuskyvyn maaja sukellusvenesekä ilmalavetit). Trumpin hallinto ilmoitti vetäytyvänsä sopimuksesta toukokuussa 2020. Bush ja Gorbatšov lyövät kättä lehdistötilaisuuden päätteeksi Moskovan STARTneuvotteluissa 31. START II. Maat ovat verifioidusti vähentäneet strategisia arsenaalejaan STARTja SORT-prosessissa. Sopimus tuli voimaan kesäkuussa 2003, ja se korvattiin helmikuussa 2011 voimaan tulleella Uudella START -sopimuksella. SALT II. Sopimukseen sisältyy kattava verifikaatiojärjestelmä. Presidentti Reagan ilmoitti toukokuussa 1986, että Yhdysvaltojen strategisia ydinaseita koskevat päätökset perustuvat jatkossa Neuvostoliiton joukkojen luomaan uhkaan puutteellisen SALT II -sopimuksen sijasta. Bush esitti idean uudelleen toukokuussa 1989, ja neuvottelut Naton ja Varsovan liiton välillä käynnistyivät seuraavana vuonna. Sopimuksen voimaantulo myöhästyi usealla vuodella Neuvostoliiton hajottua. SORT (Strategic Offensive Reductions Treaty – Moskovan sopimus) on presidenttien George W. Sopimus ei edellyttänyt kuljetusalustojen tai ydinkärkien tuhoamista. Bush ja Boris Jeltsin sopivat lisärajoituksista START I:n pohjalta. START II allekirjoitettiin tammikuussa 1993. Käyttöön otettujen ja muiden laukaisualustojen määrä on enimmillään 800. Sopimus olisi rajoittanut maiden strategisten ydinaseiden määrän 2 250 kuljetusalustaan. Jos nämä rajoitukset poistuvat, paineet strategisten arsenaalien vähentämiselle poistuvat vastaavasti. Vuonna 1997 presidentit Bill Clinton ja Boris Jeltsin olivat myös pohjustaneet START III -neuvotteluja, joita ei koskaan pidetty START II:n epäonnistuttua. Sopimus ei kuitenkaan tullut koskaan voimaan, koska Yhdysvallat vetäytyi ABMsopimuksesta vuonna 2002. KS . Marraskuussa 1972 Yhdysvallat ja Neuvostoliitto päättivät jatkoneuvotteluista, ja SALT II allekirjoitettiin kesäkuussa 1979. Osapuolten tulee myös vaihtaa jatkuvasti telemetriatietoja. Eisenhowerin aloitteeseen siitä, että Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sallisivat tiedustelulennot alueidensa yli. Presidentti George W. Bush irtisanoi ABM-sopimuksen päättymään kesäkuussa 2002. Kuitenkin maat sanoivat noudattavansa sopimusluonnoksen ehtoja. Open Skies -sopimus perustuu alun perin presidentti Dwight D. Sopimus rajoitti strategiset ydinaseet 3 000–3 500 ydinkärkeen ja kielsi maalta laukaistavien, monikärkisten tasapainoa horjuttavien ohjusten käyttöönoton. SALT I-II, START I-II, SORT, UUSI START, OPEN SKIES Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton/Venäjän kahdenvälisillä, strategisten ydinasearsenaalien rajoitussopimuksilla on pitkä ja onnistunutkin historia.. Presidentit George W. Tämän ylittävät kuljetusalustat tuli tuhota, mikä varmennettiin sopimuksenmukaisilla kattavilla tarkastuksilla. Bushin ja Vladimir Putinin allekirjoittama sopimus, jonka mukaan maat vähentävät strategiset arsenaalinsa 1 700–2 200 ydinkärkeen. Presidentti George W. Sopimus allekirjoitettiin vuonna 1992. Sopimuksen mukaan käyttöön otettu strateginen kyky oli rajoitettava 1 600 kuljetusalustaan, joissa olisi enintään 6 000 sopimusmääräysten mukaan laskettua ydinkärkeä. Siihen kuuluu tällä hetkellä 34 jäsenvaltiota. Toukokuuhun 1972 mennessä oli saatu aikaiseksi kaksi merkittävää asevalvonnan sopimusta, ABM-sopimus (Anti-Ballistic Missile Treaty), joka rajoitti ohjustorjuntajärjestelmien rakentamista, sekä väliaikainen sopimus (Interim Agreement), joka rajoitti mannertenvälisten ja sukellusveneistä laukaistavien ohjusten lukumäärää ja sijoittelua. START I (Strategic Arms Reduction Treaty) allekirjoitettiin heinäkuussa 1991. Vaikka satelliittien kautta olisi mahdollista kerätä samat tiedot, kaikilla sopimuspuolilla ei ole tällaisia kanavia käytössään. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin joulukuussa 1979, Yhdysvallat kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta
TEKSTI: KATARIINA SIMONEN Ajoiko aika sopimusten ohi. Se on myös ainoa sopimus, jossa viisi ydinasevaltaa (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska) ovat sitoutuneet ydinaseitaan koskeviin rajoituksiin ja aseistariisuntaan. . Ydinsulkusopimuksen kaksi peruspilaria ovat, että ydinaseettomat valtiot sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita ja kaikki sitoutuvat toimiin, jotka johtavat ydinaseiden aseistariisuntaan. . Ydinasevalloista sopimuksen ulkopuolelle jäävät Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea, joka erosi sopimuksesta vuonna 2003. Yhdysvaltojen presidentti Lyndon Johnson ja ulkoministeri Dean Rusk ydinsulkusopimuksen allekirjoitustilaisuudessa 1. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 79 Ydinsulkusopimusta (Treaty on the Non-proliferation of Nuclear Weapons, NPT) pidetään ydinaserajoitusten kulmakivenä. Haagin kansainvälinen tuomioistuin vahvisti jälkimmäisen periaatteen luovan ydinasevaltioille sitovan tulosvelvoitteen vuonna 1996 antamassaan tuomiossa Legality of the Threat or Use of Nuclear Weapons. Siihen on sitoutunut 190 valtiota. Ydinsulkusopimuksen toteutumista tarkastellaan joka viides vuosi kokoontuvassa tarkastelukonferenssissa. heinäkuuta 1968.
Ohjusten määrä oli noin 600, mikä olisi riittänyt tuhoamaan kaikki suunnitellut kohteet Länsi-Euroopassa. Keskimatkan ohjuksia koskeva sopimus (Intermediate-Range Nuclear Forces Treaty, INF) saatiin aikaiseksi kylmän sodan kulminaatiovaiheessa. elokuuta 2019. Sopimus oli kuitenkin myös jäykkä, eikä se sallinut muuttuvien olosuhteiden huomioon ottamista. Tarkastelukonferenssissa ei odotettu saatavan aikaiseksi edes yhteistä julistusta. Mihail Gorbatšov ja Ronald Reagan poseeraavat Washingtonissa Valkoisen talon kirjastossa INF-sopimuksen allekirjoituspäivänä 8. Tilanne on erittäin vakava. joulukuuta 1987.. Tilannetta kiristi Neuvostoliiton Varsovan liiton maihin sijoittama keskimatkan SS-20-ohjus, joka oli nopeutensa, liikkuvuutensa ja lyhyen laukaisuaikansa vuoksi erittäin vaarallinen. Maat sopivat maalta laukaistavista keskimatkan (500–5 500 km) ohjuksista luopumisesta. Lopulta koko konferenssi peruttiin koronan vuoksi. marraskuuta 1987. INF tuli tiensä päähän 2. Ydinaseiden leviämisriski kasvaa sopimuksen heikkenemisen myötä. 80 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO V uoden 2020 ydinsulkusopimuksen toukokuun konferenssista odotettiin riitaista. Rajoitussopimus oli suuri askel. Yhdysvallat vetosi siihen, että Venäjä olisi rikkonut sopimusta uudella Novator 9M729 (SCC-8) . Doktriinitasolla oltiin siirtymässä niin lännessä kuin idässäkin ydinpelotteesta rajoitettuun ydinsotaan. Osa asevalvonnan sopimuksista oli kaatunut, eikä aseistariisunta ole tosiasiassa edennyt, vaan ydinasevallat modernisoivat asearsenaalejaan. Kun Mihail Gorbatšov tuli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 1985, SS-20:n ohjussijoittelu jäädytettiin. Gorbatšov tapasikin jo seuraavana vuonna presidentti Ronald Reaganin henkilökohtaisesti, ja valtionpäämiesten keskustelut johtivat INF-sopimuksen solmimiseen 24. Esimerkiksi Kiinan ohjuksista 95 % olisi rikkonut sopimusta, jos Kiina olisi ollut allekirjoittaja
Pohjois-Korea vetäytyi ydinsulkusopimuksesta (NPT) vuonna 2003.. 81 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 Mitä kenelläkin on Valtioiden ydinasevarastot vuonna 2019 A RM S C O N TR O L A SS O C IA TI O N . Ballistisen Hwasong-ohjuksen laukaisukoe PohjoisKoreassa
Iran on puolestaan ryhtynyt vastatoimiin. Venäjä puolestaan syytti Yhdysvaltojen Puolaan ja Romaniaan sijoittamien ohjuspuolustusjärjestelmien (Aegis Ashore) olevan sopimuksen vastaisia, etenkin kun Aegis Ashore oli tosiasiassa kohdennettu Venäjää eikä Irania vastaan. Vastineena sovittiin Irania vastaan kohdistettujen talouspakotteiden poistamisesta. Kuitenkin Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta yksipuolisesti toukokuussa 2018 ja palautti Iranin vastaiset pakotteet sekä niin kutsutut toissijaiset pakotteet tahoille, jotka tekisivät Iranin kanssa yhteistyötä. Sopimuksen rauettua keskimatkan ohjusten kilpavarustelu Euroopassa ja Aasiassa on jälleen hyvin mahdollinen. Se perustuu valtioiden ja kansalaisjärjestöjen turhautumiseen siihen, ettei ydinaseistariisunta ole edennyt ollenkaan. Ainoa sopimus, joka rajoittaa nyt kahden suurimman ydinasevallan strategisia ydinaseita on uusi strategisten aseiden rajoitussopimus (Uusi START), jonka voimassaolo päättyy helmikuussa 2021, elleivät presidentit Putin ja Trump sovi sen jatkamisesta viideksi vuodeksi. Iranissa sisäpoliittinen tilanne voi muuttaa tämän, mikäli presidentti Rouhanin kovalinjaiset vastustajat pääsevät valtaan. syyskuuta 2017, mutta se ei ole tullut voimaan. Tämän vuoden parlamenttivaalin tulos ennustaa konservatiivien voittoa myös vuoden 2021 presidentinvaaleissa. Presidentti Rouhani ilmoitti Iranin rikkovan sopimusta joka 60. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto vahvisti sopimuksen. 82 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO -risteilyohjuksellaan, jonka kantomatka ydinkärjellä on 2 350 kilometriä. Sopimus oli historiallinen, sillä se rajoitti Iranin ydinohjelmaa ja antoi Kansainväliselle atomienergiajärjestölle suuret valtuudet tehdä syvälle luotaavia tarkastuksia Iranissa. Konservatiivit tuskin ovat halukkaita jatkamaan ydinohjelmasopimuksen noudattamista. päivän välein, kunnes P4+1-maat noudattavat sopimusta. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry keskustelee Iranin presidentin Hassan Rouhanin veljen Hossein Fereydounin ja Iranin ulkoministerin Javad Zarifin kanssa ennen lehdistötilaisuutta Wienissä 14. INF INF oli juuri Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen sopimus ohjusten kantomatka ja nopeus huomioon ottaen. Sopimus merkitsee sitoutumista ydinaseiden täyskieltoon. Sopimus perustuu myös ydinaseiden käytön hu. Yhdysvaltalainen Arms Control Association arvioi, että Iran toimii laskelmoidusti ja pyrkii palaamaan sopimuksen kunnioittamiseen. Jos Biden valitaan Yhdysvaltojen johtoon, Yhdysvallat pyrkinee liittymään takaisin JCPOA –sopimukseen. Sopimus oli merkittävä, koska vaikkei Iran ollut tehnyt lopullista päätöstä ydinaseiden hankkimisesta, sen teknologiset kehittämisohjelmat, mukaan lukien uraanin rikastus, taistelukärjet ja kuljetusalustat, olisivat sallineet aseoption suhteellisen lyhyessä ajassa. Keskimatkan ohjus kykenee tuhoamaan kohteita syvällä Venäjällä ja Länsi-Euroopassa jopa ilman varoitusaikaa, mikä lisää myös väärintulkintojen mahdollisuuksia kriisitilanteessa. heinäkuuta 2015. Sopimuksen aikana tuhottiin yhteensä 2 692 Yhdysvaltojen ja Venäjän Eurooppaan sijoitettua ohjusta. heinäkuuta 2015. Tilanne jatkuu hankalana muille sopimuksen allekirjoittajille (P4+1), eivätkä ne ole kyenneet jatkamaan kauppaa Iranin kanssa tavalla, jota sopimus edellytti. Tällä hetkellä on olemassa viisi ydinaseetonta vyöhykettä.. Iran Sopimus Iranin ydinohjelmasta (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) saatiin aikaan Iranin ja Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Ranskan, Ison-Britannian ja Saksan (niin sanottu P5+1-maat) välillä 14. Ydinasekielto Ydinaseiden kieltosopimus (Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons) on ydinsulkusopimuksen kaltainen, maailmanlaajuista ulottuvuutta tavoitteleva sopimus, joka avattiin allekirjoituksille Yhdistyneissä kansakunnissa 20
Ranska jatkoi testejä vuoteen 1974 asti, Kiina taas vuoteen 1980. Poikkeuksen muodosti Alankomaat, joka osallistui sopimusneuvotteluihin muttei voinut ratifioida sopimusta, koska sopimuksessa kielletään myös niin sanotut nuclear sharing -järjestelyt, joihin Alankomaat osallistuu osana Naton suunnitteluprosessia. Asevalvonnan rajoituksia on kuitenkin vaikea saada aikaan ilman ydinasevaltojen osallistumista. Useimmat ydinasevallat – tietysti pois lukien Pohjois-Korea – ovat pidättäytyneet ydinkokeista 1990-luvulta lähtien, mikä on hillinnyt asekehittelyä. Ydinaseiden täyskieltoa koskevat sopimusneuvottelut käytiin ilman ydinasevaltioita ja niiden liittolaisia. Suunnitelmalla pyrittiin estämään ydinaseiden sijoittelu Puolaan, Tšekkoslovakiaan, Länsija Itä-Saksaan. Sopimuksessa on kattava monitorointijärjestelmä. Trumpin hallinnon aikana tuskin ratifiointiesitystä tehdään, sillä hallinnossa on esitetty myös ajatuksia koko sopimuksen kaatamisesta. Lisäpöytäkirjassa edellytetään, että ydinasevaltio kunnioittaa ydinaseetonta vyöhykettä eikä käytä ydinaseita tai uhkaa niillä ydinaseettomaan vyöhykkeeseen kuuluvaa valtiota. Ydinkoekiellot Ydinkokeet ilmakehässä, ulkoavaruudessa sekä veden alla kieltävä osittainen ydinkoekieltosopimus tuli voimaan vuonna 1963. Puolan ulkoministerin mukaan nimetty Rapacki-suunnitelma oli vuodelta 1958. Ydinasevalloista Venäjä, Iso-Britannia ja Ranska ovat saattaneet sopimuksen voimaan. Kansainväliselle atomienergiajärjestölle annetaan isot valtuudet monitoroida sopimusten noudattamista. Sopimuksen voimaan tuloa ja sen väliaikaista täytäntöönpanoa (mukaan lukien verifikaatio ja monitorointi) valmistelee kansainvälinen sihteeristö, jonka toimintaan myös Suomi osallistuu. Kumpikaan ei ole mukana sopimuksessa. Tällä hetkellä 35 maata on ratifioinut sopimuksen. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Sopimus ei ole kuitenkaan tullut voimaan, sillä siinä edellytetään kahdeksan valtion ratifiointia (Kiina, Yhdysvallat, Pohjois-Korea, Intia, Israel, Iran, Egypti, Pakistan). Näiden ydinaseettomien vyöhykkeiden lisäksi on olemassa sopimuksia ja julistuksia, joissa kielletään ydinaseiden sijoittaminen tietylle alueelle. Täydellisestä ydinkoekiellosta tehty sopimus avattiin allekirjoituksille syyskuussa 1996. Suurin kiistakysymys on ollut sopimuksen valvonta ja verifikaatiojärjestelmistä sopiminen, missä ei ole onnistuttu. Ydinasevallat ovat allekirjoittaneet tällaisia sitoumuksia vaihtelevasti liittäen usein sitoumukseensa erilaisia varaumia. Sopimus vaatii voimaan tullakseen 50 ratifiointia. Viimeisin yritys tehtiin vuonna 2011 Suomen johdolla, kun silloinen alivaltiosihteeri Jaakko Laajava yritti saada alueen maita istumaan saman pöydän ääreen onnistumatta siinä.. Sopimuksiin kuuluu myös ydinsulkusopimuksen tunnustamille ydinasevalloille (Kiina, Ranska, Venäjä, Yhdysvallat ja Iso-Britannia) osoitettu lisäpöytäkirja. Aloite ei ole edennyt useista yrityksistä huolimatta alueen maiden turvallisuusintressien vuoksi. Näistä mikään ei kuitenkaan toteutunut kylmän sodan vuoksi. Sopimus kieltää kaikki ydinkokeet ja räjäytykset. Ydinaseettomat vyöhykkeet ja erillisalueet Ydinaseeton vyöhyke (Nuclear-WeaponFree Zone, NWFZ) on tietty alue, jonka osalta maat ovat sitoutuneet siihen, etteivät ne valmista, hanki, testaa tai omista ydinaseita. Lisäpöytäkirja on oikeudellisesti velvoittava, mikäli ydinasevaltio sen allekirjoittaa. Tällaisia alueita ovat Antarktis, Mongolia, syvän meren pohja sekä ulkoavaruus. Yhdysvaltojen mahdollinen sopimuksen ratifiointi oli esillä presidentti Obaman aikana. Se ei kuitenkaan kiellä maanalaisia testejä, paitsi jos testeistä aiheutuu testivaltion ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia. Nämä alueet ovat Latinalainen Amerikka (Tlatelolcon sopimus 1967), Eteläinen Tyynimeri (Rarotongan sopimus 1985), Kaakkois-Aasia (Bangkokin sopimus 1995), Afrikka (Pelindaban sopimus 1996) sekä KeskiAasia (Semipalatinskin sopimus 2006). Tällä hetkellä on olemassa viisi ydinaseetonta vyöhykettä. Myös Neuvostoliitto, Ruotsi, Suomi – Kekkosen suunnitelma ydinaseettomasta Pohjolasta – Romania ja Bulgaria tekivät vastaavan kaltaisia ehdotuksia. Egypti ja Iran tekivät vuonna 1974 aloitteen Lähi-idän ydinaseettomasta vyöhykkeestä. 83 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 manitäärisiin vaikutuksiin, joiden yhteensovittamista humanitäärisen oikeuden vaatimusten kanssa pidetään mahdottomana. Jo 1950-luvulta alkaen tehtiin ehdotuksia ydinaseettomien vyöhykkeiden luomiseksi
Kiina ja Intia ovat myös nousevia talousmahteja. Pakistanin, Iranin ja Pohjois-Korean hallinnoille ydinase on tapa varmistaa oma koskemattomuus.. Aasiassa on viisi kovin erilaista ydinasemahtia ja kuudentena tietysti Israel. JOUKKOTUHO 84 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 AAS A NOUSEE Aasian ydinasevallat Kiina, Intia, Pakistan, Iran ja Pohjois-Korea Kiina nousee, eikä se nouse yksin
Iranista tuli yksi ensimmäisistä Yhdysvaltain ohjelman edunsaajista. 85 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 P residentti Eisenhowerin Atoms for Peace -politiikka mahdollisti teknologian ja koulutuksen tarjoamisen ystävällismielisille valtioille, jotka haluaisivat kehittää ydinenergiaohjelman siviilitarkoituksiin. Vuonna 1970 Iran liittyi ydinsulkusopimukseen ja hyväksyi, että Kansainvälinen atomienergiajärjestö valvoo sen ydinohjelmaa. . TEKSTI: KATARIINA SIMONEN. Alla aukeaman kuvassa Shaheen-III, Pakistanin keskimatkan ballistinen ohjus. Rankka sota Irakia vastaan sai Iranin käynnistämään ydinohjelmansa uudelleen. Iran teki Venäjän kanssa vuonna 1995 useita sopimuksia ydinohjelmansa kehittämisestä. Ensimmäinen Persianlahden sota Yhdysvaltojen ja sen tukena olleen liittouman ja Irakin välillä vuonna 1991 vahvisti Iranin haluja syventää ydinenergiaohjelmaansa. Teheranin ensimmäinen ydinreaktori saatiin Yhdysvalloista vuonna 1967. . Iranin šaahi Reza Pahlavi ja presidentti Eisenhower Teheranissa vuonna 1959. Sopimus ydinenergiayhteistyöstä allekirjoitettiin Washingtonissa vuonna 1957. Ylimmäksi johtajaksi kohonnut uskonoppinut ajatollah Khomeini pysäytti Iranin ydinohjelman toistaiseksi. Energian saanti oli turvattava. Valta vaihtui Iranissa vuonna 1979 islamilaisen vallankumouksen myötä
Tällä hetkellä varantoon kuuluu noin 290 ballistisin ohjuksin ja pommikonein laukaistavaa ydinkärkeä. Ydinaseen omistaminen näyttäytyi tässä valossa ainoana takuuna Yhdysvaltojen hyökkäystä vastaan. Kiinan kasvava ruokahalu Kiinalla on käynnissä pitkän ajan ydinasearsenaalin modernisointiohjelmat. Kiinan keskeisin strateginen päämäärä on turvata sen ydinpelote ensi-iskulta, ja sen vuoksi sen modernisointiohjelmat keskittyvät maalta laukaistaviin ohjuksiin ja niiden (salaiseen) sijoitteluun mannerKiinaan. Kiinan DF-41-ohjus.. Kansainvälinen atominenergiajärjestö katsoi seuraavana vuonna, että Iran rikkoo tiettyjä ydinsulkusopimuksen määräyksiä. 86 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO Pahan akselilla Vuoden 2002 alussa Yhdysvallat nimesi Iranin Irakin ja Pohjois-Korean ohella ”pahan akselin maiksi”. Moni muukin valtio saattaisi tällaisessa tilanteessa tehdä päätelmän, että ydinaseiden tavoittelu on niiden turvallisuuspoliittisten etujen mukaista. Iran teki merkittäviä ydinohjelmansa rajoitustoimia (esimerkiksi 98 % rikastetun uraanin varastosta tuhottiin) ja hyväksyi Kansainvälisen atomienergiajärjestön tiukan valvonnan, kuten tarkastukset lyhyellä varoitusajalla ja 24 tunnin valvonta. Historiallinen sopimus Iranin ydinohjelmasta saatiin aikaiseksi vuonna 2015, ja se astui voimaan vuoden 2016 alussa. Alkoi pitkä ja vaiheikas kädenvääntö Iranin ja kansainvälisen yhteisön välillä Iranin ydinohjelman mahdollisen aseulottuvuuden pois sulkemiseksi. Varanto on kasvamassa ja monipuolistumassa. Iran on itse tehnyt viisi asteittaista sopimusrikkomusta, jotka se sanoo peruuttavansa, mikäli muut osapuolet alkavat noudattaa sopimusta. Kiinalla on arviolta 180–190 maalle sijoitettua ohjusta, jotka voivat kuljettaa noin 220 ydinkärkeä. Arvioiden mukaan 80 Kiinan ohjusta pystyy tavoittamaan manner-Yhdysvallat salaisista sijoituspaikoistaan manner-Kiinassa. Pohjois-Korea vetäytyikin ydinsulkusopimuksesta (NPT) vuonna 2003 ja testasi ensimmäistä ydinasettaan vuonna 2006. Seuraisivatko Yhdysvallat, Israel tai Iranin välitön naapuri Saudi Arabia tätä sivusta. Iranin ulkoministeri Javad Zarif totesi, ettei Iranin kannata olla sopimuksen ainoa osapuoli. Suurin osa Kiinan ydinasearsenaalista on keskimatkan ohjuksia. Sopimus on tällä hetkellä vaikeuksissa Yhdysvaltojen vetäydyttyä siitä ja asetettua jälleen kattavat, Iranin vastaiset talouspakotteet voimaan. Iran on tyytymätön tilanteeseen, sillä muut ydinohjelmasopimuksen toimijat eivät ole kyenneet turvaamaan Iranin kanssa käytävää kauppaa esimerkiksi ostamalla Iranin öljyä. Tilannetta vaikeutti vuonna 2003 Yhdysvaltojen Irakiin tekemä hyökkäys Saddam Husseinin ydinaseohjelman neutraloimiseksi. Iranin neuvotteluhalukkuuden lisäämiseksi Irania vastaan kohdennettiin suuri määrä talouspakotteita. Arvio saattaa olla hieman liioiteltu. Ydinaseohjelmaa koskeva tiedustelutieto ei pitänyt paikkaansa. EU on käynnistänyt ydinohjelmasopimuksen mukaisen riidanratkaisumekanismin, joka saattaa johtaa siihen, että Iranin vastaiset talouspakotteet otetaan jälleen käyttöön myös EU:ssa ja YK:ssa. Tällöin Kansainvälinen atomienergiajärjestö joutuisi lopettamaan Iranin ydinlaitosten valvonnan, ja ydinohjelman sisällöstä päättäisi vain Iran itse ilman mitään läpinäkyvyyttä. Talouspakotteet eristivät Irania lännestä samaan aikaan, kun vaihtoehtoisia kauppareittejä löytyi muualta. Iran pysyi NPT:ssä edelleen mukana. Kiina on modernisoinut keskimatkan ohjuksen DF-21 (CSS-5, kantomatka 2 150 km), tuottanut merkittävän määrän uudentyyppistä, pitkän matkan ballistista ohjusta (DF-26, kantomatSuurin osa Kiinan ydinasearsenaalista on keskimatkan ohjuksia. Tässä tilanteessa Iranin vetäytyminen ydinsulkusopimuksesta (NPT) on todennäköinen riski. Vuoden 2002 lopussa Yhdysvallat esitti, että Iranilla olisi salainen ydinaseohjelma. Yhdysvaltojen puolustusministeriö arvioi varannon tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. Iranille ja Pohjois-Korealle oli tullut selväksi, että ne saattaisivat olla seuraavaksi vuorossa. Pakotteet vahvistivat myös lännen kannalta hankalia toimijoita, kuten puolisotilaallista vallankumouskaartia, joka keskitti Iranin talouden keskeisiä toimintoja itselleen valtionhallinnon ohjauksen ulkopuolella. Kiina ohittaa kuitenkin kohta Ranskan maailman kolmanneksi suurimpana ydinasevaltiona. Mannertenvälisten ohjusten varanto on kuitenkin kasvussa. Tällainen valtio toimisi amerikkalaismääritelmän mukaan terrorismin sponsorina. Presidentti Trump on kuitenkin tehnyt poikkeuksia pakotteista ja sallinut toistaiseksi Kiinan, Venäjän ja Ison-Britannian jatkaa toimia Iranin ydinohjelmasopimuksen tueksi.
Kiinalla on myös neljä Jin-luokan ballistista ydinsukellusvenettä, joista kukin voi kuljettaa 12 ohjusta. Ongelmalliseksi ominaisuudesta tekee se, että se mahdollistaa väärät tulkinnat ja saattaa johtaa ydinaseilla tehtävään vastaiskuun tai eskalaatioon mahdollisesti jopa ennalta ehkäisevästi. Kiinan modernisointiohjelmaan sisältyvä, strategisten ennakkovaroitusjärjestelmien kehittäminen avaruuteen on saanut Yhdysvallat huolestumaan, onko ensi-iskun kieltopolitiikka vaihtumassa ennakkovaroitukseen perustuvaksi iskuksi. Kiinan ydinasedoktriini on perustunut pitkälti puolustukselliseen reagointiin eli uskottavaan vastaiskuun Kiinaan tehtyä hyökkäystä vastaan. Kiinan DF-26-ohjus. 87 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 ka 4 000 km) sekä tuottanut uuden DF31AG-ohjustyypin aikaisempien DF-31ja DF-31A-versioiden rinnalle. Se on pitkään sitoutunut olemaan käyttämättä ydinaseita ensimmäisenä tai ydinaseettomia maita tai ydinaseettomia vyöhykkeitä vastaan. Myös ohjusten komentoja ohjausjärjestelmät on modernisoitu vastaamaan Yhdysvaltojen, Venäjän tai Intian yllätyshyökkäykseen. Kiinan viranomaiset ovat myös varoitelleet ydiniskusta, mikäli sen ydinasejoukkoja vastaan hyökätään tavanomaisin asein. Ilmavoimat on myös kehittänyt ilmasta laukaistavaa ballistista ohjusta, eli Kiinalla on jo/kohta käytössä koko ydinasetriadi maalta, mereltä ja ilmasta laukaistavine ohjuksineen. . Donald Trump ja Kim Jong-un.. Yhdysvallat ilmoitti helmikuussa 2020, että se suunnittelee kutsuvansa Kiinan ja Venäjän neuvottelemaan mahdollisista asevalvonnan uusista aloitteista. Uusi DF-41 (CSS-X-20) on ohjus, jolla on maailman pisin kantomatka (12 000– 15 000 km). Modernisointiohjelma Kiina on myös modernisoinut siiloihin sijoitettuja DF-5-ohjuksia sekä kehittänyt liikuteltavaa pitkän matkan DF41-ohjusta, jotka kumpikin voivat kuljettaa useita ydinkärkiä. . DF-26 on kaksikäyttöinen ja osumatarkkuudeltaan paranneltu, eli sitä voidaan käyttää myös tavanomaisia aseita kuljettavia kuljetuslentokoneita vastaan. Uuden DF-31AG:n osalta arvuutellaan, onko se varustettu MIRV-teknologialla Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmien läpäisemiseksi. Kiina on myös esittänyt, että sitä voitaisiin käyttää merellä laivoja vastaan. Kaksi muuta alusta on rakenteilla. Vuoden 2002 alussa Yhdysvallat nimesi Iranin Irakin ja Pohjois-Korean ohella ”pahan akselin maiksi”. Kaksikäyttöominaisuutta – ohjus voi kantaa tavanomaisen tai ydinkärjen – on sovellettu keskimatkan ja pitkän matkan ohjuksiin Kiinan, Intian ja Pakistanin varannoissa. Kuinka realistinen tämä kauhukuva on, onkin sitten toinen kysymys. Presidentti Xi Jinping totesi lokakuun 2019 sotilasparaatia avatessaan: ”Mikään voima ei voi pysäyttää Kiinan kansalaisia ja Kiinan kansakuntaa pyrkimästä eteenpäin.” Kiina ei ole osallistunut asevalvontaneuvotteluihin aikaisemmin vedoten pieneen varantoonsa. DF-31:n kantomatka on noin 7 200 kilometriä ja DF-31A:n 11 200 kilometriä. Huolta lisäävät Kiinan pyrkimykset kasvattaa merkittävästi uraaninrikastamiskapasiteettiaan yli siviilitarpeiden sekä Kiinan kasvavat satelliitintorjuntakyvyt. Tällainen muutos olisi vaarallinen, sillä ennakkovaroitukseen perustuva laukaisu johtaa väistämättä eskalaatioon, mikäli ennakkovaroitus on virheellinen. Ohjuksen arvellaan käyttävän MIRV-teknologiaa sekä kuljettavan 6–10 ydinkärkeä
Ydinohjelma eteni suurin harppauksin 1980-luvulla. Maa pyysi Kiinaa jakamanaan ensimmäisen ydinräjäytyksen tulokset (1964), mutta Kiina kieltäytyi, ja suhteet viilenivät huomattavasti. 88 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO Pohjois-Korea käynnisti ydinohjelmansa jo 1950-luvun alussa. Maa liittyi kuitenkin ydinsulkusopimukseen vuonna 1985, kun Neuvostoliitto lupasi toimittaa sille neljä kevytvesireaktoria. Onko Pohjois-Korea . Pohjois-Korea allekirjoitti vuonna 1977 Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa sopimuksen ydinohjelmansa valvonnasta. Neuvostoliitto oli osapuolena sopimuksessa IRT-2000-ydinreaktorin ja reaktorin polttoaineen toimittajana Pohjois-Korealle. TEKSTI: KATARIINA SIMONEN. 1960-luvun lopulta ohjelmassa oli sekä siviiliettä aseulottuvuus. Neuvostoliitto ja Kiina tukivat ohjelman alkuvaiheita, mutta merkittävin kehitys saatiin aikaan kansallisesti omin voimin
Neuvotteluja pyrittiin jatkamaan tasaisin aikavälein eri kokoonpanoissa Kiinan tai Yhdysvaltojen johdolla. Pohjois-Korea uhkasi vetäytyä ydinsulkusopimuksesta, jolloin Yhdysvallat ryhtyi välittäjäksi. Vuoden 2020 alusta Pohjois-Korean johto vihjaili jatkavansa ydinkokeita ja ohjustestejä. Vuonna 2018 jännitys laski Korea-suhteissa myös Yhdysvaltoihin nähden, kun presidentti Trump ja Kim Jong-Un tapasivat ensi kerran kesäkuussa. Pohjois-Korean ydinaseet Pohjois-Korea on tehnyt toistaiseksi kuusi ydinräjähdyskoetta. Se on myös testannut useita uusia ballistisia ohjuksia, joiden kantomatka mahdollisesti yltää Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Pohjois-Korea teki ensimmäisen ydinräjäytyskokeensa vuonna 2006, minkä jälkeen YK:n turvallisuusneuvosto määräsi Pohjois-Korean vastaisista talouspakotteista. Neuvottelukierrokset seurasivat toisiaan ilman todellista tulosta. Koreat allekirjoittivat tämän jälkeen julistuksen Korean niemimaan ydinaseriisunnasta. Kriisi vältettiin toistaiseksi, ja Pohjois-Korea suostui jäädyttämään ydinohjelmansa vastineeksi Yhdysvaltain monipuolisesta tuesta. Se on myös jatkuvasti testannut pitkän matkan/mannertenvälisten ohjusten ilmakehään paluuta suojaavaa teknologiaa KIM JONG-UN henkilökohtaisesti valvomassa vuoden 2017 mannertenvälisen ohjuksen testiä.. Pohjois-Korea vetäytyi ydinsulkusopimuksesta vuonna 2003 ja karkotti Kansainvälisen atomienergiajärjestön edustajat maastaan. Pohjois-Korea jatkoi ydinräjähdyskokeita ja ohjusohjelmaansa. 89 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 U usi vaihe käynnistyi vuonna 1991, kun Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä ydinaseensa pois Etelä-Koreasta. Näistä kaksi tuotti keskinkertaisen tehon (10–15 kt) ja viimeisin, syyskuussa 2017 tehty, suuren tehon (140–250 kt). Khan oli myynyt sentrifugiteknologiaa Pohjois-Korealle, Iranille sekä Libyalle. 2000-luvun alussa Yhdysvallat sai tietoonsa, että PohjoisKorea olisi ottanut vastaan Pakistanista HEU-teknologiaa (korkeasti rikastettua uraania, joka on ydinpommin ainesosa) vastineeksi ballistisesta ohjusteknologiastaan. PohjoisKorean johto pitää ydinasevarantoa henkivakuutuksenaan. Näihin aikoihin Pohjois-Korea aloitti rakentaa salaista uraanin rikastamislaitosta Kangsoniin Pjongjangin lähelle. Pohjois-Korean ydinasevarannosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta Federation of American Scientists arvioi sillä olevan tarpeeksi materiaalia 30–60 ydinaseen rakentamiseksi ja että sillä olisi tähän mennessä enintään 10–20 ydinkärkeä. Mitään konkreettista ei kuitenkaan ole saatu sovittua Pohjois-Korean ydinuhan lieventämiseksi. Vuonna 2004 kävi myös ilmi, että pakistanilainen ydinfyysikko A. Rauhanomaiset merkit eivät kestäneet pitkään, sillä kansainvälisen yhteisön tarkkailijat epäilivät Pohjois-Korean ydinohjelman rauhanomaisuutta (muun muassa plutoniumin tuotannon vuoksi), eikä maa suostunut päästämään tarkkailijoita tietyille alueille epäilyjen hälventämiseksi. Q
Ionosfäärin lämmittäminen (kohdennettu energiansyöttö) katkaisisi yhteyksiä, rajoittaisi ohjuspuolustuskykyjä ja muidenkin tutkien sekä sensorien toimintaa. Pohjois-Korean mukaan mannertenvälinen Hwasong-14-ohjus.. Yhdysvalloilla on tällä hetkellä eniten satelliitteja maata ympäröivällä kiertoradalla. Ohjuksissa voi olla tavanomaisten kärkien lisäksi myös kemiallisilla aseilla varustettu kärki. Satelliittiverkosto kokisi merkittäviä vaurioita. Pohjois-Korea on kehitellyt ainakin kolmentyyppistä mannertenvälistä ballistista ohjusta: Taepo Dong-2 (kantomatka 12 000 km), Hwasong-13 (ei lentotestattu) sekä Hwasong-14 (kantomatka 10 400 km). Räjäytyksestä aiheutuva riski kansalliselle turvallisuudelle on saanutkin Yhdysvallat pohtimaan Pohjois-Korean aikomusta mahdollisesti testata ydinasetta ilmakehässä tai avaruudessa esimerkiksi todistaakseen voimansa tai uhitellakseen. Onko Pohjois-Korea uhka. Ydinräjäytys keinotekoisen säteilyvyöhykkeen luomiseksi aiheuttaisi vielä laajempia seurauksia, kun ensiräjäytyksestä aiheutuva sähkömagneettinen pulssi (EMP) sulkisi voimaverkot ja kommunikaatioyhteydet. Kysymys on turha, mikäli sitä kysytään Pohjois-Korean naapurimailta, etenkin Etelä-Korealta tai Japanilta. Siirrytäänpä hetkeksi ydinaseista sääilmiöihin. 90 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO (Re-entry Vehicle RV) operationaalisen ydinkärjen toimittamiseksi. Arvioiden mukaan Pohjois-Korea on hyvin lähellä onnistumista. Muutamalla valtiolla on kyky keinotekoisesti vaikuttaa maan ja lähiavaruuden sääilmiöihin. Pitkän ajan seurauksia se aiheuttaisi lähiavaruuden vaikutuksille ja erilaisille sääilmiöille. . Pohjois-Korean laajasta ballistisesta ohjusarsenaalista ainoastaan Nodong-keskimatkan ohjus (kantomatka 1 200 km) saattaa kuljettaa operationaalista ydinkärkeä, mutta sen todellisesta operatiivisesta kyvystä ei ole varmuutta ydinkärkien kuljetusteknologian puutteiden vuoksi. Ydinaseilla uhkaileva, ydinkokeita ja ohjustestejä tekevä naapuri on vakava riski alueen rauhalle ja turvallisuudelle. Mahdollisesti kaksi tai useampi vastaava ohjus on tekeillä, mutta ilmeisesti Pohjois-Korea ei ole vielä onnistunut kehittämään toimivaa RV-teknologiaa ydinkärjen suojaamiseksi sen palatessa ilmakehään
Intialla on käytössään seitsemän ydinasekykyistä järjestelmää: kaksi lentokonetyyppiä (Mirage 2000-H Vajra sekä Jaguar IS/IB Shamser), neljä maalta laukaistavaa ballistista ohjustyyppiä (lyhyen matkan Prithvi II ja Agni I, keskimatkan Agni II sekä pitkän matkan Agni-III) sekä yksi mereltä laukaistava ohjustyyppi (Dhanush, 400 km:n kantomatka). TEKSTI: KATARIINA SIMONEN. Kolme muuta keskimatkan kehitteillä olevaa ohjusta ovat Shaheen-1A, Shaheen-3 sekä MIRVed Abadeel. Pakistan pyrkii luomaan kattavan ydinpelotteen, jolla sekä vastataan ydinasehyökkäykseen mutta myös Intian tavanomaisin asein Pakistania vastaan kohdistamaan hyökkäykseen. Asiantuntijoiden mukaan uskottava uhka Kiinaa vastaan voi muuttaa Intian Pakistan-strategian aggressiivisemmaksi. Intia ei ole sitoutunut ydinsulkusopimukseen. . Abadeel-ohjusta testattiin ensi kerran vuonna 2017, ja se on tarkoitettu ohittamaan mahdollinen Intian ohjuspuolustusjärjestelmä. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 91 I ntian ydinohjelma alkoi siviilienergiaohjelmana vuonna 1948, tosin sotilaallista ulottuvuutta ei koskaan suljettu pois. Intia on tuottanut arviolta noin 600 kiloa asekelpoista plutoniumia, joka riittää noin 150–200 ydinkärkeen. Ainakin viisi uutta järjestelmää on kehitteillä, kuten maalta laukaistava risteilyohjus Nirbhay, joka on mahdollisesti kaksikäyttöinen. Asetyyppi kiinnostaa hyvin paljon terroristeja. Sen varanto on nopeassa kasvussa. Intia on myös sitoutunut ensi-iskun kieltävään politiikkaan, vaikkakin useat asiantuntijat epäilevät sen sitoutumista, mikäli ydinaseita joudutaan tosiasiassa käyttämään. NASR-ohjus on herättänyt huomiota lyhyen kantomatkansa vuoksi (70 km), ja on arveltu, että se on tarkoitettu käytettäväksi Intian armeijaa vastaan hyökkäystilanteessa. Ensimmäinen onnistunut ydinräjähdys, hymyilevä Buddha, tehtiin vuonna 1974. Intialta meni kuitenkin toistakymmentä vuotta, ennen kuin sen ydinasearsenaali kuljetuslaitteineen oli valmiina käyttöön otettavaksi. Pakistan ei ole sitoutunut ydinsulkusopimukseen. Pakistan ei ole halunnut täsmentää, mitä kattava ydinpelote täsmällisemmin tarkoittaa. Intian ydinasestrategia on kohdentunut perinteisesti Pakistanin uhkaan. Pakistanin mukaan Babur voi kuljettaa erityyppisiä kärkiä, ja Ra´ad on puolestaan kaksikäyttöinen. Intia on kuitenkin arvioiden mukaan rakentanut 130–140 ydinkärkeä. Vihalle ja epäluulolle nousevan Intian ja Pakistanin välillä ei näy loppua. Se tulee tarvitsemaan lisää plutoniumia tuottaakseen ydinkärkiä rakenteilla oleviin ohjuksiinsa. Yhdysvaltojen myymiin F-16-koneisiin ei alun perin kuulunut ydinoptio, mutta Pakistan muunsi koneet itsellensä sopiviksi. Intian modernisointiohjelmat viittaavat siihen, että Intia varautuu myös Kiinan uhkaan. Vanhat lentokoneet korvataan ranskalaisilla Rafale-koneilla. Presidentti Trumpin hallinto on huolissaan myös Pakistanin taktisten ydinaseiden turvallisuudesta maan sisällä. Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Pugwash-tiedekonferenssit pitää Intian ja Pakistanin välistä tilannetta hyvin todellisena ydinuhkana. Pakistan Pakistanin ydinasevaranto on arviolta 140–150 ydinkärkeä. Pakistan todennäköisesti käyttäisi F-16 A/Bja Mirage III/V -koneita ydiniskuun. Intian ydinasedoktriini perustuu pelotteeseen ja uskottavaan vastaiskuun. Aseiden joutuminen terroristien käsiin lisäisi riskiä ydinaseiden leviämisestä alueella ja muutenkin merkittävällä tavalla. Tämä muutos on huolestuttanut useita valtioita, jotka pelkäävät ydinaseiden käyttökynnyksen alenevan mahdollisessa konfliktissa Intiaa vastaan. Pakistan kehittää myös edelleen risteilyohjuksia: maalta laukaistava Babur (Haft-7) sekä ilmasta laukaistava Ra´ad (Haft-8). Shaheen-3:n kantomatka yltää kaikkialle mannerIntiaan. Pakistanilla näyttäisi olevan kuusi operatiivista ydinasekykyistä maalta laukaistavaa ballistista ohjusta: lyhyen matkan Abdali (Hatf-2), Ghaznavi (Hatf-3), Shaheen-1 (Hatf-4) sekä NASR (Hatf-9), keskimatkan Ghauri (Hatf-5) sekä Shaheen-2 (Hatf-6). Pakistanin mukaan se yltää tarvittaessa myös Nikobarin ja Andamanien saaristoihin, jotka ovat Intian strategisia tukikohtia. Kasvun määrään vaikuttaa Intian ydinasevarannon kasvu ja se, kuinka paljon ydinaseen laukaisualustoja Pakistan haluaa itse ottaa käyttöön. Kehittämisohjelma on dynaamisessa vaiheessa ja tuottaa ensi vuosikymmenellä käyttöön otettavia pitkän matkan maalta ja mereltä laukaistavia, todennäköisesti MIRVteknologialla varustettuja ohjuksia. Se rakentaakin parhaillaan useita uusia plutoniumin tuotantolaitoksia. INTIA JA PAKISTAN Kaksi ydinasevaltaa napit vastakkain Intian ja Pakistanin ydinaseohjelma on kauhun tasapainoa paikallisesti puhtaimmillaan. Pakistanin ydinasestrategia on muuttumassa, kun se kehittää lyhyen matkan ydinasekykyjä vastatakseen strategista uhkaa matalampiin uhkiin
Ydinaseita käytetään myös osana strategista viestintää, mikä on tullut uudelleen ja voimakkaammin näkyviin, kun valtapolitiikka on koventunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Ydinaseet tarjoavat opetuksessa käytännöllisen ja helposti ymmärrettävän väylän moniin turvallisuuspolitiikan teoreettisiin tarkastelutapoihin. Muun muassa näiden tekijöiden vuoksi keskustelua ydinaseista leimaa joskus kuva vanhasta itämaisesta tarustosta tutusta kolmesta apinasta, jotka eivät halunneet nähdä, puhua eivätkä kuulla. Opetuksessa lähestymiskulmia aiheeseen on kaksi: asevalvonnan ja aserajoitussopimusten näkökulma sekä toisaalta ydinaseet osana ydinasevaltioiden doktriineja. Ydinaseen olemassaololla on perusteltu myös logiikkaa, jonka mukaan pienen valtion asevoimien ylläpito on turhaa, kun ydinaseen käytöllä kaikki yritykset puolustaa maata voidaan tehdä tyhjiksi. Kylmän sodan aikainen ajattelu ydinaseiden käytöstä laajamittaisessa sodassa, kun valtion olemassaolo on uhattuna, on laajentunut myöhemmin myös pienempimittakaavaisten sotien estämiseen ja mahdolliseen rajoitettuun käyttöön paikallisissa sodissa. Jälkimmäisessä näkökulmassa mukaan tulevat myös muun muassa peloteteoria, laajennettu pelote ja liittoutumisteoriat sekä kollektiivisten hyödykkeiden teoria ja taakanjako. Toiseen suuntaan ydinaseiden merkitystä on muuttanut asetekniikan kehitys, jonka myötä ydinaseet ovat pienentyneet ja ohjusten osumatarkkuudet ovat parantuneet, mikä voi johtaa ajatteluun ydinaseiden kontrolloidusta käytöstä. Tämä on pakko nähdä, ydinaseista täytyy puhua ja keskustelua ydinaseista on syytä kuunnella, komentaja Jaakko Jäntti Puolustusvoimista kommentoi Katariina Simosen Suomen Sotilaalle laatimaa ydinase-erikoisartikkelikokonaisuutta käsissäsi olevassa lehden joukkotuhoase-teemanumerossa. Kaikkiaan kylmän sodan jälkeen ydinaseilla on ollut vähenevä merkitys suurvaltojen pelotteen ja laajennetun pelotteen kannalta. Ydinaseet eivät ole katoamassa maailmasta. 92 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 JOUKKOTUHO Ydinase on hankala keskustelun aihe. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opetuksessa ydinaseet on nostettu hiljaisemman vaiheen jälkeen uudelleen aktiivisempaan käsittelyyn kaikilla kurssitasoilla, toisin sanoen upseereiden peruskoulutuksessa kadeteille sekä täydennysja jatkokoulutuksessa maisteri-, esiupseerija yleisesikuntaupseerikursseilla. Oma lukunsa on Kiinan haluttomuus rajata omaa aseteknologista ja asejärjestelmäkehitystään ylipäätään mitenkään. Yleisesti ydinaseisiin liittyy joitakin tässä mainitsemisen arvoisia suuntauksia. Ydinase mielletään joskus tuomiopäivän aseeksi, jonka käyttö johtaisi väistämättömään eskalaatioon, vastaiskuun, laajamittaiseen ydinsotaan ja ihmiskunnan tuhoutumiseen. Asevalvonnan ja rajoitussopimusten näkökulmasta voidaan todeta, että neuvotteluilmapiiri on tällä hetkellä hyvin vaikea. INF-sopimuksesta vetäytymisen jälkeen ja Uuden START -sopimuksen jatkamisen ollessa vaakalaudalla olemme liikkumassa kohti vähenevää läpinäkyvyyttä, pienempää kontrollia sekä mahdollista luottamuksen rapautumista suurimpien ydinasevaltojen välillä. Haasteita aiheuttavat muun muassa Yhdysvaltain haluttomuus palata neuvotteluihin ohjustorjunnasta, Venäjän haluttomuus neuvotella taktisten ydinaseiden rajoittamisesta tai Yhdysvaltain ehdotusten vastaisesti strategisten ydinaseiden rajoittamisen jatkamisesta. Aikaisemmasta kahdenvälisestä, Yhdysvaltain ja Venäjän (aik. Lisäksi voimme opetuksessa lisätä upseereiden valmiuksia toimia asiantuntijoina asevalvontaan liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Ydinaseesta on vaikea puhua objektiivisesti Kommentoija, komentaja Jaakko Jäntti on strategian pääopettaja Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksella.. Neuvostoliiton), neuvotteluympäristöstä ei ole nähtävissä helppoa tietä monenväliseen sopimiseen. KOMMENTTI • JAAKKO JÄNTTI EI NÄE, EI KUULE, EI PUHU Ydinaseet ovat olemassa, ja niiden käyttöä harjoitellaan. Harva ase tai asejärjestelmä herättää yhtä voimakkaita tunteita kuin ydinase
Suureen valheeseen suuresta salaliitosta. Unohdettu operaatio Denver on tapausesimerkki historiasta. Historia voi kuitenkin – tapahtumien jälkeen, muutoinhan se ei olisi historiaa – opettaa meille, mitä on väitetty aiemmin, ja joskus myös sen, oliko se totta vai tarua. Lähes samanaikaisesti venäläinen puolustusministeriötä vähintään lähellä oleva lehti Zvezda (Tähti) vihjaili, että virus olisi karannut Yhdysvaltojen bioaseohjelmasta ja että epidemia ja Yhdysvallat–Kiina-talouskiista olisivat kytköksissä toisiinsa. Sodankäyntiin ja tiedusteluun erikoistunut historioitsija ei tietenkään voi tietää nykyvirusten alkuperästä sen enempää kuin muutkaan uutisten seuraajat. Tammikuun 29. . Maaliskuussa eräs kiinalainen viranomainen taas tiedotti, että COVID-19:n alku olisi Yhdysvalloissa – kiinalainen Washingtonin-suurlähettiläs selitti sen jälkeen julkisesti, että tämä väite on väärä tieto. Tutustutaan siis operaatio Denveriin. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 93 SODANK ÄYNTI J o tammikuussa 2020 kuultiin ensimmäiset väitteet (New York Times, 24.1.2020), että COVID-19-virus olisi karannut kiinalaisesta bioaseohjelmasta. Kriisit ovat salaliittoteorioiden kulta-aikaa, ja kaikki on tietysti aina amerikkalaisten syytä, jollei sitten kiinalaisten tai venäläisten tai... Tapahtunut ei ole koskaan tae tulevasta, mutta jotain historiasta voidaan oppia vastaisuudenkin varalle. TEKSTI: AGILOLF KESSELRING. Kriisiä voidaan myös käyttää häikäilemättömästi hyväksi. päivänä sama lehti osoitti olevansa laatujulkaisu ja korjasi perättömän väitteen. Historialliset tapaukset voivat antaa myös osviittaa sille, miten erilaisia disinformaatiokampanjoita ylipäätään tehdään – tai ainakin tehtiin. Informaatiosodassa pandemiankin takaa voidaan etsiä salaliittoja ja julistaa syyllinen. Samalla on kuitenkin mahdotonta katsoa poliittisten kulissien taakse, ja siksi emme voi tapahtumien vyöryessä tietää, miksi ja kuka teki alun perin mitäkin. Muistattehan vielä kylmän sodan, KGB:n ja HIVin. Yleistiedon valossakin on kuitenkin täysin selvää, että koronavirus COVID-19 ei voi olla laboratoriovirus. Venäjän presidentti ei ottanut kantaa. SALALIITTO OPERAATIO DENVER ITÄBLOKIN DISINFORMAATIOKAMPANJA HI-VIRUKSESTA 1983–1989 Meneillään olevan pandemian yhteiskunnalliset seurausvaikutukset saattavat ylittää kriisin itsensä aiheuttaman vahingon. Äärinäkemyksistään tunnettu poliitikko Vladimir Žirinovski lausui julkisesti samankaltaisia väitteitä
direktoraatti. HVA-X samoin kuin bulgarialainen KDS:n 7. Yellow Rain -raportit olivat tuolloin hyvin ajankohtaisia. Todellisuudessa presidentti Richard Nixon oli lopettanut Yhdysvaltojen bioaseohjelman (U.S. Väite ilmestyi julkisesti ensimmäistä kertaa intialaisessa vähemmän tunnetussa Patriot-lehdessä nimettömänä mielipidekirjoituksena 17. Nimetön kirje sisälsi väitteen, että HI-virusta koskevat salaiset kokeet siirrettäisiin Intian arkkiviholliselle Pakistanille, ja sitä kautta sairaus rantautuisi myös Intiaan. Army Medical Research Institute of Infectious Diseases -laitoksesta (USAMRIID). Suurin osa HVA:n arkistoaineistosta tuhottiin tai vietiin Neuvostoliittoon vuosina 1989–90. Poliittisesti katsottuna merkittävin väite oli, että Yhdysvalloissa olisi valmistettu biologisia aseita Fort Detrickissä (Frederick County, Maryland). Kun länsimaat syyttivät helmikuussa 1985 Neuvostoliittoa siitä, että Kazakstanissa tehtiin bioasekokeita – mikä myöhemmin osoittautui todeksi – vastaiskuna KGB jatkoi HIV-disinformaatiokampanjaa mutta suuremmilla panoksilla. Bulgariassa säilyneistä materiaaleista ja itäsaksalaisen HVA-X:n silloisen johtajan, eversti Rolf Wagenbrethin lausuntojen avulla AIDSiin liittyvän disinformaatio-operaation suurimmat linjaukset ja myös monet yksityiskohdat ovat sittemmin selvinneet. Patriot-lehteä rahoitettiin kommunististen organisaatioiden kautta, ja se tunnettiin Intiassa Neuvostoliiton äänitorvena. Silloin AIDS ei ollut vielä Intiassa julkisen keskustelun aihe. Mielipidekirjoituksen sisältö oli, että HIV olisi luotu Pentagonin Fort Detrickissä. Tosiasia on, että väite oli silloin koko ajan olemassa, ja KGB reagoi siihen vastaväitteellä, että Yhdysvallat käyttäisi biologisia aseita samalla taistelukentällä. lokakuuta 1985 artikkeli, jossa väitettiin uudelleen, että HI-virus olisi peräisin Fort Detrickin laboratorioista. of. Maaliskuussa 1982 presidentti Ronald Reaganin hallinto laati 32-sivuisen raportin (Report to the Congress on Chemical Warfare in Southeast Asia and Afghanistan), ja siitä lähtien teema oli jatkuvasti tapetilla – erityisesti Pakistanissa, jonne ihmisiä pakeni Afganistanista. heinäkuuta 1983. KGB:n, Stasin ja KDS:n yhteishanke Nykytietojen mukaan pääroolissa oli itäsaksalaisen Ministerium für Staatsicherheitin (MfS, Stasi) HVA-X eli ulkomaantiedustelun (Hauptverwaltung Aufklärung) kymmenes osasto ja bulgarialainen Komitet za Daršawna Sigurnostin (KDS) 7. direktoraatti vastasi disinformaatio-operaatioista, itäsaksalaisessa terminologiassa ”aktiivisista toimenpiteistä” (aktive Maßnahmen). Kirjoittajaksi väitettiin erästä nimetöntä newyorkilaista tiedemiestä ja antropologia, ja kirje olikin lähetetty New Yorkista. 94 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 SODANK ÄYNTI Moskovasta Intiaan Yksi nykyhetkeen ja meneillään olevan pandemian loiskiehuntaan hyvin osuva tapausesimerkki on KGB:n (Neuvostoliiton valtiollinen ulkomaantiedustelupalvelu, Komitet gosudarstvennoi bezopasnosti SSSR) 1980-luvulla lanseeraama väite, että immuunikatotauti AIDSin (Acquired Immune Deficiency Syndrome) aiheuttaja HIV (Human Immunodeficiency Virus) olisi ollut peräisin Yhdysvaltain Pentagonin alaisesta ”bioase-instituutista”, Fort Detrickissä sijaitsevasta U.S. Neuvostoliittolaisessa Literaturnaja gazeta -lehdessä julkaistiin 30. Operaatiota johti KGB, joka antoi satelliittivaltioiden tiedustelupalveluille suorat ohjeet. Miksi disinformaatioisku tehtiin juuri Intiassa. CIA:n silloinen oletus oli, että asia liittyisi Neuvostoliiton kemialliseen sodankäyntiin Afganistanissa. Tekstissä oli kuitenkin – kuten silloisen CIA:n historioitsijan mukaan usein vastaavissa tapauksissa – pieniä venäjänkieliselle kirjoittajalle tyypillisiä kielioppivirheitä esimerkiksi sanajärjestyksessä. Siihen aikaan KGB:n kääntäjät osasivat hyvin englantia, mutta eivät juuri koskaan äidinkielenä. Edelleen kiistelty kysymys siitä, käyttikö Neuvostoliitto kemiallista asetta – ”keltaista sadetta” eli T-2-toksiinia – Afganistanissa vai ei, on tässä asiayhteydessä toissijaista. Amerikkalaisen sotaja tiedusteluhistorioitsija Thomas Boghardtin mukaan Patriotin mielipidekirjoituksen tyylissä oli selvät viitteet moskovalaiseen ”dezinformatsijaan”
New York Times julkisti 19. Bulgarialaisista dokumenteista käy ilmi, että KGB antoi 3. Sen takana oli laajemmin katsottuna Nixonin uusi Vietnamin sotaa koskeva linja ja niin kutsuttu Dugway sheep incident, jossa noin 6 000 lammasta kuoli maaliskuussa 1968 armeijan kemiallisten ja biologisten aseiden testausalueella (Dugway Proving Ground) Utahissa. Viralliset Neuvostoliiton tahot eivät toistaneet tämän jälkeen enää väitettä, että HIV olisi peräisin Fort Detrickistä. heinäkuuta 1970 lopetettiin myös kaikkien toksiinien valmistaminen. Nixonin uusi linjaus julkistettiin avoimesti, ja se oli hyvin tiedossa sekä Moskovassa että Itä-Berliinissä. Tämän jälkeen lopetettiin myös kemiallisin menetelmin kehittyneiden toksiinien valmistelu Rocky Mountain Arsenalissa (Denver, Ohio). syyskuuta 1985 operaatio Denverille kolme päämäärää: ensinnäkin oli kerrottava bioaseiden vaarallisuudesta, toiseksi vahvistettava Yhdysvaltojen vastaista mielialaa maailmassa ja lopuksi aiheuttaa sisäistä poliittista eripuraa Yhdysvalloissa. Bulgarian piti auttaa DDR:n toimittamien materiaalien jakelua Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa sekä kehitysmaissa. lokakuuta 1987 suoraan neuvostoliittolaiselle kollegalleen Eduard Ševardnadzelle, että Neuvostoliitto levitti vaarallista tietoa AIDSista, mikä aiheuttaisi takaiskuja AIDSin vastaisessa taistelussa. Yhdysvaltain ulkoministeri George Shultz protestoi 23. Segal toimi ”asiantuntijana”. Itäsaksalaisesta informaatiokeittiöstä Siitä, miten Segalin teesi – tai oikeastaan KGB:n, Stasin ja KDS:n disinformaatiokampanjan väliaskel – saatiin levitettyä Länsi-Saksaan, voisi yhä ottaa oppia valeuutisten vastaisessa sodankäynnissä. Samalla määrättiin itäsaksalaisen HVA-X:n ja bulgarialaisen KDS-7:n välinen työjako seuraavasti: DDR:n tehtävä oli tieteellisen tutkinnan järjestely, joka todistaisi, että AIDS on Yhdysvaltojen bioasetutkimuksen tuote. syyskuuta 1985 DDR:n HVA-X pyysi Bulgarian KDS:ää päästämään väitteet eteenpäin tiedepiireissä ja länsimediassa. Julkaisun rahoitti ja monisti itäsaksalainen HVA-X, ja sen jakelusta vastasivat bulgarialaiset kanavat Zimbabwessa Sitoutumattomien maiden liikkeen (Non-Aligned Movement; NAM) VIII konferenssissa elo-syyskuussa vuonna 1986. marraskuuta 1987 James Brooken artikkelin A Cradle of AIDS Theory, a Defensive Africa sees a Dispute for Racism, jossa mainittiin Segalin tuotos. Nimeen sisältyi sanaleikki silloin tuoreen Sydney Pollackin ohjaaman Out of Africa (Minun Afrikkani) -elokuvan kanssa. marraskuuta 1969, ja 20. Itäsaksalainen Stasi tarkensi operaatio Denverin tavoitetta bulgarialaisille disinformaatiorintaman kollegoille: ”Herättäkää meille edullista käsitystä, että sairaus [AIDS] on salaisten kokeiden lopputulos, jossa Yhdysvaltain salaisen palvelun ja Pentagonin uudenlainen biologinen ase karkasi valvonnasta.” Ja näin edettiinkin. (AIDS – taudinaiheuttaja geenilaboratoriosta?), johon Segal kirjoitti oman artikkelinsa. Toksiinien valmistusta oli jatkettu siihen asti Fort Detrickissä vain, koska armeija oli katsonut sen tapahtuvan bioja kemiallisten aseiden välimaastossa. SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 95 fensive biological weapons program) jo 25. Operaatio Denver Yhteys neuvostoliittolaisten epäiltyyn toksiinin käyttöön Afganistanissa selittää myös, miksi disinformaatio-operaation nimeksi valittiin operaatio Denver – entisen yhdysvaltalaisen kemiallisen toksiinin valmistuspaikan mukaan, vaikka väitteet kohdistettiin, kuten jo vuonna 1983, myös vuonna 1985 Nixonin puheesta tunnettuun Marylandin Fort Detrickiin. Malte Rauch, joka oli palkittu journalisti, oli omien DDR:n tehtävä oli tieteellisen tutkinnan järjestely, joka todistaisi, että AIDS on Yhdysvaltojen bioasetutkimuksen tuote.. Ranskasta DDR:ään muuttanut neuvostoliittolainen biologi Jakob Segal laati tutkimuksen (AIDS: Its Nature and Origin), josta työstettiin populaariversiona AIDS – USA home-made evil not out of Africa -esite. Silloisten TV-toimittajien Malte Rauchin ja Heimo Claasenin tekemässä dokumenttielokuvassa AIDS – die Afrikalegende väitettiin, että HI-virus olisi peräisin Fort Detrickistä. Tästä johtuen 7. Länsiberliiniläisen, hyvin vasemmistolaisen Die Tageszeitungin (TAZ) -lehden toimittaja Kuno Kruse julkisti vuonna 1987 kirjan nimeltään AIDS – Erreger aus dem GenLabor. Saksalaisen tiedusteluhistorioitsija Christopher Nehringin vuonna 2013 löytämät bulgarialaisen tiedustelupalvelun asiakirjat todistavat Stasi-eversti Wagenbrethin lausunnot ja amerikkalaisen tiedusteluhistorioitsija Boghardtin jo vuonna 2009 julkistaman CIA:n aineiston sisällöltään paikkansapitäviksi. Sen hoitivat tästä eteenpäin satelliittivaltioiden tiedustelupalvelut
”Todiste” on saksalaisessa televisiossa näytetty palkitun journalistin ”kiistelty” dokumenttielokuva. Hän siirtyi TAZlehdestä Der Spiegel -lehteen ja tämän jälkeen Der Sterniin. Saksalaisesta medioista vain Die Welt mainitsi julkaisun vuonna 2014. Saksan medioissa puhutaan usein ”kiistellystä dokumentista”. Miten tämä on mahdollista, kun KGB:n, Stasin HVA:n ja KDS:n disinformaatiohanke on todistettu jo yli kymmenen vuotta sitten ja jopa itse disinformaatiokampanjan johtaja on puhunut siitä avoimesti. Tapaus näyttää Stasi-teeman herkkyyden, ainakin silloin, kun kyse on länsimediasta osana disinformaatiokampanjaa – vielä yli 30 vuotta itse operaation jälkeen! Tapaus näyttää Stasi-teeman herkkyyden, ainakin silloin, kun kyse on länsimediasta osana disinformaatiokampanjaa – vielä yli 30 vuotta itse operaation jälkeen!. Claasen kirjoittaa nykyään ”asiantuntijana” koronaepidemiasta Afrikan näkökulmasta. tammikuuta 2020 BStU sai lopulta luvan julkaista Selvagen ja Nehringin tutkimuksen vuodelta 2014! Yhdysvaltain kansalainen Douglas Selvage sen sijaan julkaisi jo vuoden 2019 lopussa Harvardin yliopiston kylmän sodan historian instituutin aikakauskirjassa (Journal of Cold War Studies) artikkelin Operation Denver: The East German Ministry of State Security and the KGB’s AIDS Disinformation Campaign 1985–1986. Nehringin mukaan tänä ajanjaksona ainoa useampaan kertaan Saksassa näytetty AIDSiin liittyvä elokuva oli AIDS – die Afrikalegende. Vain lyhyen ajan sen ilmestymisen jälkeen Rauch haastoi tekijät oikeuteen kunnianloukkauksesta. BStU eli Saksan liittotasavallan entisen Stasin dokumenteista ja niiden tutkimisesta vastaava taho julkaisi vuonna 2014 Douglas Selvagen ja Christopher Nehringin 152-sivuisen Das Ministerium für Staatssicherheit und die AIDS Desinformationskampagne des KGB -tutkimuksen. Tiedusteluhistorioitsija Nehring löysi Bulgariassa säilyneistä asiakirjoista Stasi-eversti Wagenbrethin alaisuudessa työskennelleiden upseereiden Wolfgang Mutzin ja Hans Pfeiferin bulgarialaisille kollegoille lähettämän raportin, jonka mukaan HVA-X oli rahoittanut kolme kertaa Länsi-Saksassa näytettyä dokumenttielokuvaa 40 000 Saksan markalla (DEM). Päätös oli, että kaikki Rauchia ja Claasenia koskevat kohdat olisi poistettava. Googlaamalla näkee, että väite on edelleen elossa. 96 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 SODANK ÄYNTI kertomustensa mukaan poistettu Ranskasta vuoden 1968 opiskelijalevottomuuksien yhteydessä. Korona-aikana väite saa uudet siivet. Vuonna 1989 – ennen Berliinin muurin kaatumista – kyseenalainen, surullisenkuuluisa dokumenttielokuva ehdittiin näyttää Saksan televisiossa kolme kertaa, ensin 3.1.1989 Westdeutscher Rundfunkilla, sitten sen esitti 22.5.1989 Hessischer Rundfunk ja lopuksi vielä Südwestfunk 5.6.1989. Frankfurtin tuomioistuin (Amtsgericht) laittoi tutkimuksen julkistamiselle ennakkokiellon. Toinen vastaus on kiinnostavampi: Kylmän sodan loppuvaiheessa Der Spiegel (Peili) ja Der Stern (Tähti) olivat vastaanottavaisia Segalin teeseille. Jälkilöylyt Immuunikatotauti AIDSiin liittyvä disinformaatiokampanja ei jäänyt vain kylmän sodan muistoksi. Toimittaja Krusen omilla kotisivuilla vuoden 1987 kirjaa ei mainita. Osa bulgarialaisista dokumenteista löytyy nykyään alkuperäisinä ja englanniksi käännettyinä sivustolla wilsoncenter.org. Rauchin nimi löydettiin Stasi-kortistosta, jossa hänet oli luokiteltu IM-tunnuksella eli epävirallinen avustaja (Inoffizeller Mitarbeiter). Produktion kokonaissumma oli 120 000 Saksan markkaa. Yksi vastaus on salaliittoteorioiden yleinen suosio. Asia eteni Frankfurtin lääninoikeudesta (Landgericht, 2016) Frankfurtin hovioikeuteen (Oberlandgericht) vuonna 2017. Kesällä 2019 Saksan korkein oikeus kumosi kaikki Frankfurtissa annetut tuomiot, ja vasta 24. Saksankielinen tutkimus löytyy nykyään sivustolta bstu.de esimerkiksi käyttämällä hakusanaa AIDS
97 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 Hyvä Suomen Sotilas -lehden lukija Kutsun sinut Suomen Sotilas -lehden lukijatutkimukseen. Mielipiteesi on erittäin tärkeä, jotta voisimme tehdä Sinua entistä paremmin palvelevaa lehteä. Vastaaminen on täysin luottamuksellista eikä yksittäisen vastaajan tietoja voida tunnistaa. Arvomme osallistujien kesken viisi Suomen Sotilaan lahjatilausta ja/tai useita hienoja kirjapalkintoja. Vastaamaan pääsee oheisesta linkistä: www.suomensotilas.fi/tutkimus Kiitos yhteistyöstä Ystävällisesti, Taisto Lehikoinen, FT, toimitusjohtaja Mediatum Oy, Antennikatu 12, 40640 Jyväskylä suora: 010 440 3601 • mobiili: 050 586 6116 taisto.lehikoinen@mediatum.fi • www.mediatum.fi Osoitelähde ja tutkimuksen toimeksiantaja: Suomen Sotilas -lehti, yhteyshenkilö: jaakko.puupera@ suomensotilas.fi, puhelin 050 590 3964 LUKIJATUTKIMUKSEEN Osallistu Suomen Sotilas -lehden Voita Suomen Sotilaan ilmainen lahjatilaus vuodeksi tai hienoja kirjapalkintoja! Pyydämme vastauksesi mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 28.9.2020. SA -K U VA
Venäjällä ei voi olla varma rahojensa säilymisestä pankeissa. Metsähallitus neuvotteli asiasta Pääesikunnan kanssa, joka ei nähnyt kaupanteolle esteitä. Eduskuntaa on tietysti helppo syyttää siitä, että se Eurooppa-innossaan avasi ovat hämärille venäläisille kiinteistönostajille. Samaan aikaan, kun Pääesikunta totesi, ettei tontin myymiselle Merivoimien varikon suoja-alueelta Skinnarvikissa ole esteitä, myytiin Ähtärin asevarikon suoja-alueen sisäpuolelta maita venäläisille ostajille. Kuka jätti kymmeneksi vuodeksi täysin huomiotta avoimen sivustan, jota mahdollinen vastustaja saattoi käyttää täysin rinnoin hyväkseen. Hannu Luotola, mutta heidät vaiennettiin turhan hysterian levittäjinä. Pirkkalassa, Satakunnan lennoston naapurustoon ilmaantui kahdelle asumattomalle talolle venäläisostaja. Kuoreveden lentokentän välittömästä läheisyydestä venäläiset ostivat hyvään hintaan kaksi purkukunnossa olevaa kiinteistöä. Luetteloa venäläisten mielenkiintoisista kiinteistöhankinnoista voisi jatkaa. Se säilyy, vaikka hallitus tyhjentäisi pankkitilit. Sen takia on viisasta ostaa maata Suomesta. Yhteistä kaikille hankkeille on, ettei kiinteistöjä ole venäläisomistuksessa käytetty käytännössä lainkaan. Metsähallitus oli myynyt kaksi puolentoista hehtaarin tonttia, jotka sijaitsivat varikon suoja -alueella. Toisaalta voi myös ymmärtää suomalaisia myyjiä, joiden täysin arvottomille kiinteistöille ilmestyy rahakas venäläinen ostaja. Uusi puolustusministeri Jussi Niinistö käynnisti ripeästi tarpeellisen lainsäädännön valmistelun, joka saatiin valmiiksi hieman ennen kevään 2019 vaaleja. Keväällä 2015 puolustusministeri Carl Haglund vaati suomalaisia tarkastelemaan venäläiskauppoja Ukrainan tapahtumien valossa. Osa maakaupoista saattaa olla tällaisia talletuksia ”maapankkiin”. Samana keväänä olleiden vaalien jälkeen muodostetun Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattiin kiinteistökauppojen rajoittaminen turvallisuuden kannalta keskeisillä alueilla. Ostaja oli ukrainalainen liikemies, joka ilmoitti tarkoituksenansa olevan ryhtyä harjoittamaan alueella turistibisnestä. Kaikki meni kirjan mukaan. 98 SUOMEN SOTILAS 4 • 2020 KNUUTI Jukka Knuuti KEMIÖNSAARELLA Skinnarvikissa piti vuonna 2008 siirtää Merivoimien varikon aitaa. Miten on mahdollista, että naapurimaa voi ostaa mielen määrin kiinteistöjä, joiden oleminen vieraissa käsissä kriisin iskiessä olisi hyvin vahingollista maanpuolustukselle. Skinnarvikin maakaupoille on kyllä aivan järkeenkäypä selitys: Venäjä pyrkii bulvaaniensa välityksellä varautumaan yhteenottoon Suomen kanssa. Siellä on rakennettu ahkerasti majoitustilaa, laitureita ja helikopterikenttiä, mutta luvatuista turistivirroista ei ole näkynyt jälkeäkään. SUOMEN LIITTYMINEN EU:HUN edellytti, että Suomi poistaa EU:n jäsenmailta kiinteistöjen hankintaa koskevat rajoitukset. Venäläiset ovat tehneet Suomessa valtavan määrän maakauppoja, joissa useimmissa ei tunnu olevan päätä eikä häntää. Ja mikä pahinta, joukkoon kuuluu myös kotimaisia bulvaaneja. Ilmasotakoulu oli aiemmin Kauhavalla, ja sieltäkin venäläiset ostivat toimintansa lopettaneen puuteollisuuskiinteistön. Ilmeisesti Krimin vihreiden miesten kevät 2014 herätti fiksuimmat ja vastuullisimmat päätöksentekijät. Karjalan lennosto Rissalassa sai sekin venäläisen naapurin, jolla on suora näkyvyys kiitoradalle. Lapin lennoston naapuristoon tehdyn venäläistarjouksen Rovaniemen kaupunki torjui. Venäjän suurvalta operaatiot Suomessa. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Tuula Malinin kirja Putinin pihapiirissä. Ja mitä omistajasta, kunhan hän suhtautuu myönteisesti siihen, että omistusta voidaan käyttää. Samoin kiinteistökaupat ovat käytännöllisiä rahanpesussa. Mutta suurin syyllinen löytyy muualta. Ovi on siis suljettu. Toki oli pari huutavan ääntä erämaassa, kuten entinen työtoverini prikaatikenraali evp. Ja vaikka omistajan nimi vielä rekistereistä löytyisikin, on omistaja saattanut vaihtua vaikka kuinka moneen kertaa. Troijan hevonen. Ja tietysti Tikkakoskenkin lentokentän nurkilla venäläiset ovat olleet kiinteistöostoksilla. Ja kuten tiedetään, suoja-alueelle pääsy edellyttää kulkulupaa. Nämä kaupat tapahtuivat niin, ettei sotaväellä ollut niistä mitään tietoa. Hyöty jää kuitenkin rajalliseksi, kun hevonen on jo karannut. On käsittämätöntä, että rekistereiden luvatussa maassa myytiin kymmeniä kiinteistöjä paikoista, joilla on maanpuolustuksellista merkitystä. Rajoitukset poistettiin samalla kertaa kokonaan, mikä avasi markkinat myös venäläisille kiinteistönostajille. Jos ei sotaväki saanut aikanaan tietoja siitä, kuka tekee maakauppoja sen varikoiden nurkilla, ei ole tänäänkään koottua tietoa siitä, kuka omistaa Suomea ja mistä. Toki venäläisissä ostajissa oli paljon ihan rehellisiä vapaaajan mökin hankkijoita. Ei siitäkään huolimatta, että vuotta aikaisemin Merivoimien materiaalilaitoksen johtaja, kommodori Jaakko Tikka oli esittänyt maakauppojen kieltämistä Skinnarvikin alueella! Skinnarvikin myydyillä tonteilla ei ole nähty sen jälkeen mitään toimintaa toisin kuin runsaasti julkisuutta saaneessa Airiston helmessä Paraisilla. Naapurimaan edustajat ovat ostaneet muun muassa viitisenkymmentä hotellia tai kurssikeskusta sekä mitä sekalaisimman valikoiman rakennuskantaa vanhoista kouluista autiotiloihin. Mutta joukossa oli runsaasti ostajia, joiden tarkoituksia voi vain arvailla
Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland E U R O F I G H T E R H X. S U O M I P Ä Ä T T Ä Ä I T S E Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä