R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 5/2 1 3 • 1 3 , 5 MAALLA: T&T&T – PKM-KONEKIVÄÄRI | MERELLÄ: KOILLISVÄYLÄ MUUTTAA POHJOLAA Uusi liite aseista, varusteista ja turvallisuudesta Ruotsi: MAA ILMAN MaaVOIMAA
Historiantutkijoiden tuore elämäkerta purkaa tosiasioihin perustumatonta henkilökulttia ja piirtää tasapainoisen kuvan sodan vaurioittamasta sotasankarista. – Tuntematon Lauri Törni Hullunrohkea sotilas, isänmaanystävä, levoton seikkailija, maanpetturi. Kolmannen valtakunnan vieraat Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä – Demokraattisella Suomella oli omat syynsä hakeutua diktatuurivaltion vanaveteen. otava.. Mannerheimin haastaja Kenraali Harald Öhquist Mannerheimin tulilinjalle joutuneen kenraalin tarina on vaiettu kappale Suomen sotahistoriaa. – Tuntematon Lauri Törni Sensuroidut sotakirjoitukset Arkistojen kätköissä pitkään pysyneet rintamakirjoitukset välittävät karun ja moniulotteiKolmannen valtakunnan vieraat Isälle 10. Sensuroidut sotakirjoitukset Arkistojen kätköissä pitkään pysyneet rintamakirjoitukset välittävät karun ja moniulotteisen kuvan jatkosodasta. marraskuuta
Jokaisen, joka kykenee, on osallistuttava yhteiskunnan ylläpitoon ja hoidettava velvollisuutensa. Pitäisi myöntää ääneen, että jos rahaa ei riitä yleiseen asevelvollisuuteen, ei sitä silloin riitä maanpuolustukseen ylipäätään. Tätä mieltä ovat todelliset asiantuntijat, suomalaiset sotilaat. Jos kaiken maailman Ohi on -kampanjoiden taustatahot ja heitä varauksetta tukevat mediat olisivat aidosti perehtyneitä, tai edes kiinnostuneita, uskottavan puolustuskyvyn ylläpidosta, olisivat he huolissaan siitä, riittävätkö rahat ylipäätään minkäänlaiseen puolustuskykyyn. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Asevelvollisuusjärjestelmää kehitettäisiin nykyisestäänkin, jos saataisiin edes auttavasti määrärahoja. Sitten on niitä, joita ei nappaa yhtään mikään, jos ei ole pakko. Miksi se ei siis toimisi edelleen myös Suomessa. Aineistopäivä 11.11.2013. Päinvastoin, sillä pelastettiin maan itsenäisyys kolmessa sodassa. Heikoista on pidettävä huolta, mutta vapaamatkustajiin ei ole loputtomasti varaa. Ohi on -kansalaisaloitteen todellisena päämääränä on asevelvollisuuden ja sitä kautta maanpuolustustahdon alasajo. Tämä ei kuitenkaan heitä kiinnosta. Rahastahan Suomessa ei ole pula. Se on ihan pakko. Se ei ole totta. Vapautettavien absoluuttinen määrä pienenee. Puolustuskykymme on uhattuna siksi, että poliittinen johtomme laiminlyö sen rahoituksen. Sitä on ihan pakko löytyä. Kansamme enemmistö tahtoo yhä hoitaa oppi-, veroja asevelvollisuutensa. Olisiko kampanjan rehellisempää siis myöntää suoraan mitä tavoitellaan. Ilmoitusmyynti Markkinointi Kela, Markku Salomaa Puh: +358 (0) 45 855 4725 markku(at)markela.fi Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 6/2013 ilmestyy joulukuussa 2013. Siksi yhteiskunnassa on oltava pakkoja ja velvollisuuksia, ei pelkästään oikeuksia. Mutta pulaa taitaa olla tahdosta käyttää rahaa turvallisuuteen, sillä kun ei saa kuulemma ääniä. Vuonna 2012 vapautettiin kutsunnoissa terveydellisin syin alle 17 % kutsunnanalaisista. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Kettunen, Aleksei Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 22.10.2013 Puolustuskykymme peruspilari – yleinen asevelvollisuus – ei ole uhattuna siksi, ettei nuorista olisi muka asevelvollisiksi sotilaiksi. Väitetään, että nykynuoriso olisi jotenkin kyvyttömämpää tai haluttomampaa asepalvelukseen ja että asevelvollisuus olisi jotenkin vanhanaikainen järjestely. Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi ei niihin perustu. Faktoja vääristellään joko ymmärtämättömyydestä tai tarkoitushakuisesti. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Asevelvollisuus toimii lukuisissa muissakin maissa, kuten Virossa, Itävallassa, Sveitsissä ja Israelissa, vain muutaman pienen demokratian mainitakseni. Esimerkiksi vuonna 1976 syntyneistä miehistä varusmiespalveluksen on suorittanut 82 % ja vuonna 1982 syntyneistä noin 78 %. Luvut ovat maailman ennätystasoa. Näitä, joilla on ihan ohi vähän kaikki. Kustannustehokkaampaa tapaa hoitaa Suomen puolustus ei ole. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Toimituspäällikkö Petri Välkki gsm 040 707 7550 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Markkinointi myynti@suomensotilas.fi Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk RES/RUL: 62,00 €/vsk MPKL: 57,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Esimerkiksi vuonna 1929 kutsuntoihin saapuneista vapautettiin terveydellisistä syistä noin 36 %! Silti asevelvollisuutta ei lakkautettu ennen sotia. Asevelvollisuus ei ole aikansa elänyt kummajainen, mutta Suomi on sikäli, että täällä asevoimille ei anneta sen tarvitsemaa rahoitusta sille annetun tehtävän hoitoon. Nykynuoristamme on aivan yhtälailla sotilaiksi nykytaistelukentille kuin heidän isoisiensä isistä oli oman aikansa sotakentille. Keskustelu on tervetullutta, mutta sen pitää perustua tosiasioihin. Toki löytyy aina niitä, jotka eivät terveytensä, vakaumuksensa tai muiden syiden vuoksi voi kantaa reppuaan vaikka haluaisivat. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Määräaikaistilausta ei voi perua. Totta kai asevelvollisuusjärjestelmää pitää kehittää ja muuttaa, ja niin on tehty. Asevelvollisuusjärjestelmä voi pelastaa meidät sodalta – ja sodassa – jatkossakin, mutta vain jos koulutukseen ja varustukseen annetaan rahaa. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Ihan pakko!. Suomalaisten miesten valtaenemmistö suoriutuu asepalveluksesta hyvin, jopa entistä suurempi osa! Lopullisia tilastotietoja saa vasta kun ikäluokka on täyttänyt 30 vuotta. Sen sijaan Suomessa yritetään katkaista koko maanpuolustuksen tukiranka – yleinen asevelvollisuus – sillä nurinkurisella logiikalla, että rahat eivät muka riitä asevelvollisuuden ylläpitoon
Harva meistä olisi pikkupoikana jaksanut käydä koulua, jos ei olisi ollut pakko, eikä monikaan meistä aikamiehenä maksaisi – ainakaan näin paljon – veroja, jos ei olisi verovelvollinen. TÄSSÄ NUMEROSSA: Julkaistava aineisto. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajarekisteri. Mutta kun on pakko. Pois jäisi paljon myös sitä parasta ainesta. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Ja se pakko, vastuu ja velvollisuudentunne on hyvä oppia jo nuorena, asevelvollisena. Tutustu liitteeseen ja anna palautetta! O n ihan varma asia, että jos luovumme miesten yleisestä asevelvollisuudesta, jättää valtaosa menemättä vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. 63 TURVALLISUUSPOLITIIKKA 6 Ruotsin ratkaisu – Maa ilman maavoimia – Jaakko Bergqvist JYVÄLLÄ 14 Turvallisuuskatsaus – Sudan – Afrikka 16 Maailmalta 18 Puolustusvoimat 20 Kotirintamalla 23 Maailman tapahtumia 26 Historian hämärästä 26 Venäjä 27 Laine-Maire Kyöstilä on poissa – Kari Kuusela 28 Viimeinen peloton – Suurten ässien aikakausi päättyy – Markku Salomaa KAKSI KARIA 30 Kari Suomalainen – Miinakenttiä ja naisia 31 Kari kommentoi – Kuollutta hevosta hakkaamassa STRATEGIA 32 Koillisväylän aamunkoi – Esa Järvelä TURVALLISUUS 42 Vesi vakauttaa – Eeva Vänskä SODANKÄYNTI 44 Tärähtäneet – Rintamalla järkkynyt mieli – Vesa Keinonen PUOLUSTUSVOIMAT 48 Ettei kukaan jäisi yksin – Nykypäivän traumanhoito – Eeva Vänskä SILMINNÄKIJÄ 52 Partisaanien sotavankina – Jaakko Puuperä TTT – ERIKOISLIITE Uusi liite taktiikasta, tekniikasta ja turvallisuudesta 63 Näyte uudesta erikoisliitteestämme Liitteen sisällysluettelo sivulla 65 KIRJAT & PELIT 94 Tarkkaa tietoa SS-miehistä – Kari Kuusela 96 Punainen talvi – Tero Karasjärvi KNUUTI 98 Suomen sukellusveneiden vähän surullinen historia Lisämateriaalia Nettilehdessä WWW.SUOMENSOTILAS.FI Palaute sivulla 50 Palvelukortti sivulla 92 Kannen kuva: Mats Carlsson/Försvarsmakten/Norrbottens regemente SG T D A N IE L KL IN TH O LM /C O M BA T C A M ER A /F Ö RS VA RS M A K TE N. Se käsittelee taktiikkaa, turvallisuutta ja tekniikkaa aivan uudella tavalla. Ja hyvä niin. Uusi liite Tässä numerossa esittelemme uuden, Suomessa ainutlaatuisen TTT-liitteen
Partisaanien sotavankina Partisaanisota oli raakuudessaan ehkä traumatisoivimpia sodan muotoja. Maailman paras konekivääri. Teuvo Alava jäi partisaanien vangiksi huhtikuussa 1944, lähes 70 vuotta sitten. Maa ilman Maavoimia Ruotsi ajoi alas maavoimansa mutta panostaa yhä ilmaja merivoimiin. Lue miten ja miksi se vakuutti testaajamme: miksi väitämme, että se on maailman paras konekivääri. 66 6 52 PKM. Sodasta selviytyneeseen jättää raskaat arvet erityisesti jääminen sotavangiksi. Tällä kertaa käsissämme oli itänaapurimme aseteollisuuden merkkituote, PKM-konekivääri. Mitä lännessä tapahtuu ja olisiko meillä siitä opittavaa
6 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TURVALLISUUSPOLITIIKK A Ruotsin valtiojohto lupaa, että maan asevoimien uudistus on valmis vuonna 2019. Onko rauhanoptio nyt käytetty. Todellisuus näyttää karummalta. MAA ILMAN MAAVOIMIA TEK STI: JA AKKO BERGQVIST. Eikö Itämeri ollutkaan rauhanmeri. Ruotsalaisia tilanne alkaa hermostuttaa
7 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 FÖ RS VA RS M A K TE N
Sen sysäsi käyntiin vuodenvaihteessa puolustusvoimien komentaja Sverker Göransonin arvio Ruotsin puolustuksen kestävyydestä. 8 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TURVALLISUUSPOLITIIKK A N euvostoliiton romahdettua yli kaksikymmentä vuotta sitten tilanne Itämeren ympärillä rauhoittui. Lausunto nosti myrskyn, joka huipentui siihen, että syyttäjä Tomas Lindstrand sanoi harkitsevansa syytteen nostamista Göransonia vastaan, koska tämä oli lausunnollaan paljastanut liikaa Ruotsin puolustuspolitiikasta. Samalla Ruotsi käytännössä luopui maavoimista ja puolustuskyvystä. Ruotsi käytännössä luopui maavoimista ja puolustuskyvystä. Maanpuolustuskeskusteluun tuli nyt lisää pontta puolustusvoimien valmiustasosta. Ruotsi, joka oli rakentanut suojakseen vahvan puolustuksen, alkoi aprikoida, että uudessa tilanteessa se voisi keventää puolustustaan ja sen maan taloudelle asettamaa taakkaa. Ohjelmaa jatkettiin, vaikka muutama vuosi sitten Venäjä julkaisi satojen miljardien uudistussuunnitelman, jolla se ilmoitti nostavansa asevoimien organisaation ja varustuksen päivän tasalle vuoteen 2020 mennessä. Venäjällä oli hoidettavanaan kylliksi omia murheitaan kotona ja etelärajallaan. Suurin muutos oli yleisen asevelvollisuuden lopettaminen vuonna 2010. Koneet pysyivät maassa, sillä lentäjät olivat viikonloppuvapaalla. Toinen epäonninen jupakka sattui pääsiäisen tienoilla, kun venäläinen lentotiedusteluryhmä kävi testaamassa Tukholman seudun ilmapuolustuksen valmiutta. Nyt se on ympäripyöreästi kätketty tekstiin. Ruotsin turvallisuusuhka-analyyseissä ei nelisen vuotta sitten puhuttu juuri mitään Venäjän sotilaallisesta uhasta. Venäläiset saivat lentää rauhassa, tunnistajia ei tullut. Tämän kaiken jälkeen ei ole ihme, että vain kuusi prosenttia ruotsalaisista uskoo maansa puolustuskyvyn olevan riittävä. Erityisesti ruotsalaiset alkoivat uskoa, että vanhat uhkakuvat Neuvostoliitosta/Venäjästä olivat mennyttä aikaa. Rauhanomaisempi kehitys jatkui, ja Itämeri saatettiin todella nähdä rauhanmerenä. FÖ RS VA RS M A K TE N FÖ RS VA RS M A K TE N. Puolustusvoimat rauhoitteli tilannetta ja kommentoi asiaa sanomalla, ettei Göranson paljastanut Ruotsin armeijasta mitään, mitä asiantuntija ei voisi päätellä julkisten tietojen perusteella muutenkin. Voimaton maa Ruotsissa käynnistyy aina silloin tällöin ponteva turvallisuuspoliittinen keskustelu. Muutama vuosi sitten Ruotsi ei kokenutkaan Venäjää uhaksi, vaan käynnisti puolustuksensa alasajon. Hän katsoi, että Ruotsi kykenisi puolustautumaan itsenäisesti sotilaallista hyökkäystä vastaan korkeintaan viikon
Liittoutumattomuuden hinta nousee armottomasti. Helsingin Sanomien Olli Kivinen kysyykin, mikä on saanut Ruotsin heräämään reaalimaailmaan ja mihin se johtaa. Puolustusministeri Karin Enströmin kommentti kyselyn tuloksiin oli mielenkiintoinen. Hänen mukaansa kansalaiset olivat käsittäneet väärin sen, mitä vastaan Ruotsin pitää puolustautua. Yksi selvä syy on Venäjän luisuminen yhä syvemmälle harvainvaltaan sekä demokratian ja yksilönvapauden tapaisten länsimaisten arvojen hyljeksintään. Ruotsissa onkin vuodenvaihteen tienoilla esitetty varsin tiukkaa arvostelua Ruotsin toivotaan parasta -puolustusoppia vastaan, kuten Svenska Dagbladetin pääkirjoitus asian ilmaisi. Lisäksi vaakakupissa painavat globalisaatio ja Yhdysvaltain huomion kääntyminen Tyynellemerelle. Myös imperialismin suola janottaa yhä ilmeisemmin. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 9 Herätys Tutkimuslaitos Novuksen kyselyssä toukokuussa peräti 83 % epäili, ettei Ruotsi kykene puolustautumaan vieraan vallan sotilaallista hyökkäystä vastaan. Göransonin puheen nostattama kohu johtuu epäilemättä siitä, että se osuu vaikean rahapulan ja liittoutumattomuuden kipupisteeseen. JI M M Y C RO O N A / C O M BA T C A M ER A / FÖ RS VA RS M A K TE N. Sehän perustuu ajatukseen, että hädän hetkellä Nato tulee apuun. Nato-kyselyssä keväällä taas selvisi, että Nato-vastaisuus on laskenut 50 prosentista 32 prosenttiin. > …miltei puolet henkilöstöstä on upseereita
Ja mitä nämä edut yleensäkin ovat. FÖ RS VA RS M A K TE N SG T D A N IE L KL IN TH O LM /C O M BA T C A M ER A /F Ö RS VA RS M A K TE N. Pataljoonia vahvistetaan tehtävästä riippuen esimerkiksi tykistöllä, pioneereilla, ilmatorjunnalla tai panssareilla. Uudistus korostaisi joustavuutta ja nopeutta, sillä sen yhtenä tarkoituksena on tehostaa Ruotsin osallistumista kansainväliseen toimintaan. Siinä korostui ilmavoimien nykytilanne. Pääsiäisen munauksesta venäläiset keräsivät kaikki pisteet. Tiedustelulento oli hyvin onnistunut testi ja tapahtui täysin kansainvälisten sopimusten mukaan. Onko Ruotsin ilmavoimilla enää roolia ja kykyä Ruotsin puolustuksessa vai onko ilma-asekin vain kansainvälistä kriisinhallintaa varten. Puolustusvoimien pitäisi myös pystyä vastaamaan informaatiosodan haasteisiin. Nämä pataljoonat ovat uuden organisaation taktisia yksiköitä. Ovatko ilmavoimat vain JASin myynnin referenssiympäristö koneen markkinointityössä. Siihen mennessä Ruotsi ei pysty täysmittaisesti hyödyntämään uudistuksen tuomia etuja. Tapaus oli varsin nolo Ruotsille. Sen pitäisi olla lopullisesti valmis vuonna 2019. Mekanisoitujen jalkaväkipataljoonien määrä laskisi kahdeksasta kuuteen, kenttätykistöja ilmatorjuntapatteristojen viidestä kahteen. Näihin operaatioihin osallistuisivat ensi sijassa laivasto ja ilmaYhteiset aseet voivat tarvittaessa olla väärässä paikassa ja väärän peukalon alla. Referenssiarmeija Maavoimien mittava pienennys jättää armeijalle tietyn määrän kovaa rautaa, joka tarpeen mukaan tukee moduleista koostuvia pataljoonan kokoisia ammattisotilaista muodostettuja taisteluosastoja. Upseerien määräksi jäisi 800, aliupseereita olisi 1 400, reserviupseereita ja -aliupseereita 1 100. Se kertoi paljon uudistuksen toteuttamisesta ilmavoimissa. 10 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TURVALLISUUSPOLITIIKK A Ruotsin huolestuneisuuden voi osittain ymmärtää sillä, että sen toimeenpanema suuri organisaatio-uudistus on vielä pahasti kesken. Prikaatien määrä laskisi kolmesta kahteen, joiden kokonaisvahvuus olisi yhteensä noin 12 700 miestä
Ruotsalaisessa omistuksessa olevan Saabin lisäksi aseteollisuusklusteriin kuuluu 55 yhtiötä, joista 43 on PK-yrityksiä. Tuotanto> JI M M Y C RO O N A / C O M BA T C A M ER A / FÖ RS VA RS M A K TE N. Kalustollisesti Ruotsilla on ollut hyvät lähtökohdat, koska sen oma sotatarviketeollisuus on maan kokoon nähden suhteellisen laaja. Aseteollisuuden huomattavin hanke on JAS Gripen -hävittäjän vientiprojekti, jonka tuloksena Sveitsi ostaa 22 uusinta JASia, jotka eivät edes vielä ole tuotannossa. 11 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 voimat. Ruotsin omista kalustohankinnoista 30 % on tuontia. Sotatarviketeollisuus työllisti vuonna 2010 noin 20 000 työntekijää. Huomattava osa Ruotsin aseteollisuudesta on ulkomaisessa omistuksessa, kuten Kockumsin telakka (sukellusveneeet) ja BAE Systems (rynnäkköpanssarit, telakuorma-autot, Boforsin tykit). Ruotsi onkin jo nyt yksi innokkaimmista Naton Partnership for Peace -maista (PfP), ja se on ollut mukana kymmenissä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Teollisuusryhmän ulkomainen myynti vuonna 2010 oli 1,9 miljardia dollaria. Ruotsissa kehitellään jatkuvasti myös modernia aseistusta. Maa pyrkii säästämään hankinnoissaan myös ostamalla puolustusvoimilleen vakiotavaraa (off the self), joka on huomattavasti edullisempaa kuin erityisesti Ruotsille räätälöidyt hankinnat
Ammattiarmeija Puolustusvoimien kalustossa oli 2013 tammikuussa 280 panssarivaunua, 150 hävittäjää, 5 sukellusvenettä ja 19 pintaalusta, joista tulivoimaisin osa on seitsemän uudehkoa ja nopeaa korvettia. Siksi pienenkin maan kannattaa panostaa puolustukseensa. Niinpä osa upseereista koulutettiin erikoisupseereiksi, joka on uusi tehtävänimike puolustusvoimissa. Suuri osa kalustosta on korjattavana, tykkejä on jopa lainattu Norjasta koulutusta varten. Ammattiarmeijan vahvuudeksi ilmoitettiin vuoden 2012 lopussa 20 448. Huomattavia hankkeita ovat myös uuden sukupolven sukellusvene, A26, joka tulee palveluskäyttöön vuonna 2018 tai 2019, panssariajoneuvot ja Norjan kanssa yhteinen 6x6-pyöräalustalla liikkuva 155 mm:n tykkiprojekti Archer. Paljon puhutaan myös pohjoismaisesta solidaarisuudesta, jonka perään Norja on huudellut, mutta sitä ei ole pidetty voiman osoituksena, Armeija on nopea romuttaa mutta hidas ja kallis nostaa uudelleen.. Aluksi palkkautuminen oli nihkeää, sillä ilmeisesti asiaa ei tunnettu ja työpaikkoja oli tarjolla myös vapailla markkinoilla. Tilannetta helpotetaan myös mahdollisuudella työskennellä osa-aikaisesti. Supistusten yhteydessä puolustusvoimat pyrki järjestämään mahdollisimman monelle pehmeän laskun. Suomen puolustuskyky kiinnosti kylmän sodan synkimpinä hetkinä ja tietysti toisen maailmansodan vuosina, jolloin Ruotsikin koki samat yleiset sotilaalliset uhat vaaraksi myös omalle itsenäisyydelleen. Nyt Tukholmassakin on kirkastunut, että Venäjä pyrkii korostamaan suurvalta-asemaansa kaikin keinoin. Koulutus jatkuu edelleen. Suosio on jatkunut vuonna 2013, ehkä työllisyystilanteesta johtuen. Suomen Sotilaan saaman tiedon mukaan tämän lehden mennessä painoon viikolla 43 Ruotsin asevoimien operatiivisilla patteristoilla ei ollut kykyä liikekannellepanna yhtään kokonaista patteristoa kalusto-ongelmien vuoksi. Puolustus on kuitenkin tärkeä elementti sodankäynnissä tänäänkin. Vuoden 2013 loppuun mennessä määrä laskee 19 500 työntekijään. Tykistöä on alle sata putkea. Siirtyminen uuteen tehtävään on ollut vapaaehtoista. Ruotsalaiset ovat nyt ryhtyneet ajamaan yhteisiä puolustusjärjestelyjä Pohjoismaiden kesken, ja siinä asetelmassa Suomella on tärkeä sijansa, kun Tukholma katsoo itään. Vapaaehtoisten kodinturvajoukkojen (Hemvärn-yksiköiden) rekrytointi puolestaan on sujunut hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Jatkuvasti palveluksessa olevan miehistön (GSS/K) rekrytointi on sujunut yli odotusten, sen sijaan osa-aikaisten (GSS/T) hitaammin kuin odotettiin. Siitä sikäläisen komentajan arvio, että Ruotsi kestäisi vain viikon. Vuonna 2012 oli jo 19 480 hakijaa, joista naisia 3 678. Elokuun loppuun mennessä hakijoita oli jo kertynyt 33 146, joista naisia 6 551. 12 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TURVALLISUUSPOLITIIKK A prosessissa modernisoidaan myös Ruotsin omia koneita. Sodan ajan miesvahvuudeksi on eri lähteiden mukaan ilmoitettu 50 000-65 000. Ne merkitsisivät kuitenkin poliittisia sopimuksia maiden välille, eikä Suomi ole ollut niistä kiinnostunut. Heistä 8 424 oli upseereita, 1 116 erikoisupseereita ja 4 341 alipäällystöä tai miehistöä. Olosuhteet muuttuivat, mutta linja säilyi. Koulutus alkoi vuonna 2013. Neutraali suhtautuminen Venäjään oli alkanut 1800-luvun alussa, kun Suomen sodan jälkeen Ruotsi sitoutui luopumaan itäisistä maakunnistaan. Katse itään päin! Ruotsi ei ole ollut vuosikymmeniin kovinkaan kiinnostunut Suomen puolustuksesta. Ruotsalaiset ovat eri yhteyksissä puhuneet Pohjoismaiden puolustusliitosta ja erikseen yhteisistä puolustusjärjestelyistä Suomen kanssa. Sillä saadaan tilaa diplomatialle, ja isonkin maan kannattaa ennen hyökkäystään miettiä, onko hyökkäyksen hinta mahdollisesti liian korkea. Siviilityöntekijöitä oli 6 567, siis reilu kolmasosa koko vahvuudesta on siviilejä ja miltei puolet henkilöstöstä on upseereita. Erityisen kiinnostavaa on ollut havaita naisten kasvanut mielenkiinto palvelukseen. Korvatakseen yleisen asevelvollisuuden lopettamisen ja maavoimien alasajon jättämää miespulaa puolustusvoimat päätti vuonna 2010 palkata noin 6 900 kokoaikaista vapaaehtoissotilasta sekä 9 200 osa-aikaista. Ruotsin mahdollisuudet Venäjän hyökkäystä vastaan on analysoitui tarkkaan. Archerin kehittämisen kanssa on ollut vakavia ongelmia. Puolustusvoimat päätti vuonna 2011, että palvelukauden aluksi se antaa kaikille uusille tulokkaille kolmen kuukauden pikakoulutuksen (perussotilaskoulutuksen, GMU). Sukellusveneissä on ulkoilmasta riippumaton Sterling-koneisto, joka mahdollistaa niille pitkähkön sukellusajan
…luottamatta vieraan apuun On puhuttu myös Ruotsin ja Suomen yhteisestä aseistuksesta. Se olisi harkitsemisen arvoinen asia. 13 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 vaan pikemminkin hätähuutona. Mutta onko se mahdollista, kun maavoimat on ajettu kokonaan alas. Lähteet: Försvarsmaktens Delårsrapport 2013, International Herald Tribune (New York Times), Jane’s HS, IS, IL, Kymen sanomat, Nykypäivä, YLEn TekstiTV, STV:n TekstiTV, MTV3:n TekstiTV SG T D A N IE L KL IN TH O LM /C O M BA T C A M ER A /F Ö RS VA RS M A K TE N. Ruotsalaiset kuitenkin ovat olleet ahkeria ehdotusten tekijöitä. Yhteiset aseet voivat tarvittaessa olla väärässä paikassa ja väärän peukalon alla. Sekin edellyttää sopimuksia valtioiden välillä. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa voi vain toivoa, että Ruotsi onnistuu. Armeija on nopea romuttaa mutta hidas ja kallis nostaa uudelleen. Ruotsin tekemät puolustusvoimien leikkaukset ovat mittava organisaatiomuutos. Puolustusministeri Carl Hag lund ei sulje pois mahdollisuutta, että Suomi omistaisi yhteistä sotakalustoa muiden Pohjoismaiden kanssa. Yhteiset aseet ovat mahdollinen tulevaisuudenvisio, mutta se on pitkän tien päässä, sanoo Haglund, kun pohjoismainen puolustusliittokaan ei ole realistinen
Näin ollen myös hallituspuolue on yrittänyt vetää opposition mukaan hallitusvastuuseen. Sudanin hallitus leikkasi öljyn ja dieselin hintatukiaisia 23.9.2013, mikä nosti polttoaineiden hintoja. Mellakoiden tukahduttamisen yhteydessä noin kaksi sataa ihmistä sai surmansa.. Tämä puolestaan sai tuhannet ihmiset kaduille osoittamaan mieltään hallintoa vastaan. MAAN HALLITSEVA PUOLUE, Kansallinen Kongressipuolue, on aikaisemmin ehdottanut oppositiopuolueille laajapohjaista hallitusta, mutta oppositio on vaatinut siirtymäajan hallitusta, jonka vastuulle tulisi uusien vaalien järjestäminen ja uuden perustuslain muodostaminen. Amnesty Internationalin arvion mukaan Sudanin hallinnon ilmoitus seitsemänsadan mielenosoittajan pidättämisestä on alimitoitettu. Syyskuun puolivälissä autoritäärisesti Sudania johtanut presidentti ilmoitti lopettavansa kaikki maan eri kolkissa käytävät heimoja sisällissodat vuoden 2014 aikana askeleena kohti reiluja ja vapaita vaaleja. Kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttama al-Bashir halunnee ohjata vallanvaihtoa mahdollisimman pitkälle, sillä vallasta luopuminen kaoottisessa tilanteessa voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin hänen itsensä kannalta. Al-Bashir vetosi myös maan puolueisiin, jotta nämä sopisivat yhteisestä kansallisesta ohjelmasta. PRESIDENTIN RUUSUISISTA lupauksista huolimatta polttoaineen hinnannousu johti laajamittaiseen mellakointiin syys-lokakuun vaihteessa. Al-Bashirin heikkenevä terveys ja eliitin sisäiset valtataistelut ovat sovittelevien äänenpainojen takana. JY VÄLL Ä 14 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 Sudan valmistautuu vallanvaihtoon myrskyisissä merkeissä S udania 25 vuotta hallinnut Omar al-Bashir ilmoitti hiljattain, ettei tule asettumaan uudelleen ehdolle Sudanin seuraavissa vaaleissa vuonna 2015. Tämän merkeissä al-Bashir kehotti Khartumissa pidetyn Sudanin Nuortenliiton kokouksen avajaispuheessa (16.9.2013) maan sissiliikkeitä luopumaan aseellisesta toiminnasta ja tarttumaan neuvotteluihin konfliktien ratkaisemiseksi. Khartum reagoi mellakoihin pidättämällä satoja mielenosoittajia. Pidätysaalto pyyhki mukaansa myös kansalaisaktivisteja ja opposition edustajia
ISKUN MYÖTÄ kansainvälinen huomio kiinnittyi jälleen radikaali-islamistisen terrorismin uhkaan Afrikassa. Kumpikin oli julkisesti kritisoinut al-Shabaabin emiiriä Mohamed Abdi aw Godanea ja tämän itsevaltaista johtamistyyliä. Vasta ostoskeskuksessa puhjennut tulipalo ja sitä seurannut rakennuksen osittainen romahtaminen lopetti piiritystilanteen. ITÄ-AFRIKASSA terrorismi on perinteisesti yhdistetty Somaliaan. Lähes kahdeksankymmentä ihmistä kuoli. Vuoden 2013 kesän aikana al-Shabaabin sisällä käytiin valtataistelu, jonka seurauksena kaksi tunnettua terroristia, Ibrahim al-Afghani ja amerikkalainen Omar Hammami eli alAmriki saivat surmansa. Terroristit olivat lähellä onnistumista myös syyskuun alkupuolella, kun itsemurhapommittaja törmäsi Etelä-Somalian autonomisen alueen, Jubalandin ”presidentin” Ahmed Madooben autosaattueeseen. Pohjois-Afrikan al-Qaida -verkoston johtohahmon Mukhtar Belmokhtarin johtamat terroristit hyökkäsivät tammikuussa Algeriassa In Amenasin kaasukentälle kostaakseen Ranskan Maliin tekemän sotilaallisen väliintulon. > Itä-Afrikassa terrorismi on perinteisesti yhdistetty Somaliaan.. Vasta elokuussa Madoobe ja Mogadishun keskushallinto olivat päässeet sopuun vallanjaosta Juban alueella. Poliittinen epävakaus Pohjois-Afrikassa (Libya ja Egypti), LänsiAfrikassa (Mali ja Nigeria) sekä Itä-Afrikassa (Sudan, Somalia, Kenia) ovat hyödyttäneet erityisesti näitä ryhmittymiä. Vuoden 2013 aikana merkittävät terroristi-iskut Pohjois-, Länsija Itä-Afrikassa ovat herättäneet keskustelun terrorismin painopisteen siirtymisestä Afrikan mantereelle. Vuoden 2013 alussa terrorismin vastainen sota kohdistui Malia ja Sahelmaita uhanneita radikaali-islamistisia taistelujärjestöjä vastaan Länsi-Afrikassa. WESTGATE-ISKUN jälkeen asiantuntijat ovat kiistelleet siitä, oliko ostoskeskusisku al-Shabaabin heikkouden osoitus vai voimannäyttö. Iskussa kuoli kymmeniä, mutta sen pääkohde selvisi hengissä. Maan tilanteen on arvioitu kohentuneen viimeisen kahden vuoden aikana, mutta al-Shabaabin väkivalta on jatkunut maassa läpi vuoden 2013. Terroristit surmasivat kymmeniä siviilejä ja pitivät osia tiloista hallussaan neljä päivää. Nigeriassa radikaali-islamistinen väkivalta on vuoden 2013 aikana vaatinut satoja kuolonuhreja. He hyökkäsivät kesäkuussa Mogadishussa YK:n päämajaa vastaan, syyskuussa ravintolan parkkipaikalle jätettiin autopommi, ja sitä välittömästi seurannut itsemurhapommi-isku surmasi 15 ihmistä. Godane oli ilmoittanut vuoden 2012 alussa järjestön liittyvän al-Qaidaan. Westgaten isku saattoikin palvella useita tarpeita: al-Shabaab osoitti sitoutuvansa alQaidaan, näytti olevansa yhtenäisempi kuin ennen sisäistä puhdistusta ja pystyvänsä iskemään vihollistaan, Keniaa, vastaan tämän pääkaupungissa. Jos Madoobe olisi kuollut, niin saavutettu yhteisymmärrys olisi todennäköisesti romuttunut. päivä kun 4-6 somalialaisen al-Shabaabterroristiryhmän jäsentä hyökkäsi Westgate-ostoskeskukseen. Isku oli yksi vuoden 2013 toistaiseksi merkittävimmistä lännenvastaisista terroristi-iskuista maailmassa. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 15 Afrikka: Terrorismin vastaisen sodan seuraava näyttämö K enian Nairobi nousi uutisotsikoihin syyskuun 21. Mikäli he olisivat onnistuneet surmatyössään, olisivat seuraukset olleet vakavat. Kenialaisviranomaisten mukaan iskun toteuttivat Abu Baara al-Sudani, Omar Nabhan, Khattab al-Kene ja Umayr. Seuranneessa panttivankidraamassa sai surmansa 40 ulkomaalaista työntekijää ja 29 terroristia
Al-Libin pidätykseen ei näytä liittyneen suurta draamaa: joukko aseistettuja miehiä ajoi hänen asuntonsa eteen, kiskoi tämän autosta mukaansa ja vei tuntemattomaan paikkaan. SAMANAIKAISESTI Somaliassa Yhdysvaltojen laivaston SEAL-erikoisjoukot hyökkäsivät syöksyveneillä Baraawen satamakaupunkiin ja etenivät al-Shabaabin turvatalon läheisyyteen. Al-Libin liikkui täysin avoimesti kaupungissa, jonne myös muita al-Qaidan jäseniä on paennut. Newyorkilainen tuomioistuin nosti syytteen al-Libia vastaan vuonna 2000 ja liittovaltio lupasi hänestä 5 miljoonan dollarin löytöpalkkion. Yhdysvaltojen hyökkäys oli merkittävin amerikkalaisten sotilasoperaatio Somaliassa sitten vuoden 2009, jolloin amerikkalaishelikopterit surmasivat al-Qaidaterroristi Saleh Ali Saleh Nabhanin lähellä Baraawea. Puolan varustautuminen perustuu paikalliseen puolustusajatteluun. Tunnin kestäneessä tulitaistelussa kuoli al-Shabaabin väitteiden mukaan vain yksi terroristi. Kuluneen kesän aikana puolustusministeri Tomasz Siemoniak julkisti kymmenvuotisen asehankintaohjelman, jonka arvo on noin 32 miljardia euroa. Sillä katetaan ohjuspuolustuksen hankintoja, uusia aluksia laivastolle, koulutuskoneita, uusittuja taistelupanssareita, 70 helikopteria, UAV-koneita ja parempia varusteita kenttäarmeijalle. LIBYAN VIRANOMAISET ovat kiistäneet osallistuneensa pidätysoperaatioon, joka on merkittävä voitto Yhdysvalloille. Näin päättyi 15 vuotta kestänyt terroristijahti. Tähän maa pyrki muun muassa lähettäessään 2 600 miehen prikaatin Afganistaniin. Natossa Puola pyrkii myös korostamaan omaa suuruuttaan ja uutta varallisuuttaan saadakseen lisää painoarvoa organisaation sisällä. Puola käynnistää laajan perushankintaohjelman Puola vahvistaa sotilasbudjettiaan. Organisaatiota on uudistettu niin, että puolustusvoimat pystyy joustavasti ottamaan osaa kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Puolan asevoimien kalusto on yhä pitkälti vanhaa neuvostokalustoa. Vuonna 2001 Mark Bowdenin kirjaan (1999) perustuva Ridley Scottin elokuva Black Hawk Down nousi kassamagneetiksi. Qaddafin diktatuurin hajottua valtaa Tripolissa on pitänyt joukko aseellisia ryhmittymiä. Nyt vapaaehtoisessa armeijassa on 65 000 miestä ja tukena huomattavasti suurempi osa-aikareservi. Hän on ollut myös yhteyksissä al-Qaidaan ja neuvotellut islamilaisen emiraatin perustamisesta Libyaan. Idässä ärhentelee Putin, ja lännessä puolustuskyky heikkenee, kun Yhdysvallat siirtää painopistettään Tyynellemerelle. Aktiivisuus korostuu myös yhteisharjoituksissa. Se oli Puolan “panttiprikaati”. Sittemmin elokuva on noussut yhdeksi katsotuimmaksi sotaelokuvaksi kautta aikojen. Kaoottinen tilanne mahdollisti aseiden hankinnan ja koulutusleirien perustamisen. Yhdysvalloissa samaa päivä muistetaan Black Hawk Down -taistelun vuosipäivänä. Vuoden 2013 budjetti on noin 7 miljardia euroa, ja se on 7 % suurempi kuin vuoden 2012 budjetti. Muammar Qaddafin vuonna 2011 tapahtuneen syrjäyttämisen jälkeen libyalainen al-Libi palasi kotimaahansa ja ryhtyi jälleenrakentamaan paikallista al-Qaida-verkostoa. Maan ulkoministerin John Kerryn mukaan pidätys osoittaa, että Yhdysvallat saattaa vastuuseen sitä vastaan hyökänneet. Puola luopui yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2009. Libyassa Yhdysvaltojen erikoisjoukot vangitsivat pitkään etsityn 49-vuotiaan al-Qaida-terroristin Nazih Abdul Hamed al-Ruqain eli Anas al-Libin Tripolissa. Yhden Westgaten iskun terroristin uskotaan olevan Saleh Ali Saleh Nabhanin nuorempi sukulainen. Puola on lähellä Naton suosittelemaa budjettitavoitetta 2 % bruttokansantuotteesta (BKT), mistä useimmat Nato-maat vain unelmoivat. LOKAKUUN 3. Al-Libi oli osallistunut vuoden 1998 Yhdysvaltojen lähetystöpommi-iskuihin (7.8.1998) Itä-Afrikassa ja toimi Osama bin Ladenin ja Ayman az-Zawahirin avustajana. Olosuhteet ovat olleet tähän suotuisat. 16 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 JY VÄLL Ä KOONNUT: JAAKKO BERGQVIST OSOITUKSENA terrorismin vastaisen taistelun kiihtymisestä Afrikassa Yhdysvaltojen erikoisjoukot iskivät 5.10.2013 samanaikaisesti sekä Libyassa että Somaliassa. Baraawen asukkaat kertoivat, että talossa majaili joko yksi tai useampi johtava al-Shabaabin jäsen tai mahdollisesti ryhmä taistelijoita, joiden oli tarkoitus toteuttaa isku Somalian ulkopuolella. PÄIVÄ tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta taistelusta, joka muistetaan Mogadishussa Mustan meren tai Rangereiden päivän taisteluna. Marraskuussa Puola järjestää Steadfast
Presidentti Clinton keskeytti kaikki Aididin-vastaiset operaatiot 6.10.1993 antamallaan käskyllä. Yhdysvaltojen nopea vetäytyminen Somaliasta vakuutti Osama bin Ladenin siitä, että Yhdysvallat oli vain paperitiikeri... SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 17 VUONNA 1993 lokakuun 3–4. Somalialaisten tappioiden on arvioitu olleen sadoista (SNA:n mukaan kaatuneita 315, haavoittuneita yli 800) noin kolmeen tuhanteen. Maaliskuuhun 1994 mennessä amerikkalaisjoukot vetäytyivät maasta, ja 24.4.1994 YK:n pääsihteeri tunnusti Somalia-operaation päättyneen epäonnistumiseen. Lisäksi toisen alasammutun helikopterin lentäjä Michael Durant jäi somalien vangiksi. Presidentti Clinton perusteli Yhdysvaltojen toimettomuutta Ruandan kansanmurhan edessä Mogadishun traumalla. Ballistisin ohjuksin varustettu Arihant ei koostaan huolimatta ole hyökkäyssukellusvene, vaan se tulee valmistuttuaan muodostamaan osan Intian ydinpelotetriadista. Ensimmäinen sukellusvene Intian ydinpelotetriadille Intian laivanrakennusteollisuus saavutti merkittävän virstanpylvään viime kesänä, kun se sai valmiiksi kaksi laivastolleen tärkeää alusta. SNA:n taistelijoiden onnistui ampua viritetyillä RPG7-singoilla kaksi UH-60 Black Hawk -helikopteria alas. Nato-politiikassaan Puola painottaa erityisesti artikla IV:n velvoitteita. MOGADISHUN taistelulla oli kauaskantoiset seuraukset. Jazz -harjoituksen, johon osallistuu joukkoja pääasiassa Baltian maista ja Puolasta (70 %). 284-metrinen Vikrant on entinen venäläinen Kiev-luokan tukialus Admiral Gorshkov. Taistelu päättyi Yhdysvaltojen arvovaltatappioon: uutiskuvat mogadishulaisilla kaduilla raahatuista amerikkalaissotilaiden ruumiista käänsi Yhdysvaltojen kansan ja poliittisen johdon mielipiteen humanitääristä operaatiota vastaan. Pari päivää myöhemmin laskettiin vesille Intiassa uudistettu lentotukialus Vikrant, jota odotetaan palveluskäyttöön vuonna 2018. Sen jälkeen kun sotavangiksi jäänyt Durant saatiin neuvoteltua vapaaksi, Yhdysvallat ryhtyi nopeasti vetämään joukkojaan pois YK-operaatiosta. Uusvanhan aluksen hinta on noin 3,7 miljardia euroa. Räjähdyksessä kaksi torpedoa laukesi ja aiheutti lisävahinkoja. Yhdysvaltojen nopea vetäytyminen Somaliasta vakuutti puolestaan Osama bin Ladenin siitä, että Yhdysvallat oli vain paperitiikeri, joka perääntyisi heti kärsittyään tappioita. Vene upposi, ja 18 miestä menehtyi. Välikohtaus mobilisoi Aididin puolisotilaallisen SNA-liikkeen asemiehet, jotka hyökkäsivät amerikkalaisia vastaan. Se oli juuri palannut huollosta Venäjältä. päivien taistelu käynnistyi, kun Yhdysvaltojen Delta-erikoisjoukot ja Ranger-sotilaat yrittivät pidättää kahta Habr Gedir -klaanin sotapäällikön Mohammed Farah Aididin neuvonantajaa. Ensimmäinen alus oli kotimaassa suunniteltu ydinsukellusvene Arihant (Vihollisen tuhoaja), jonka ydinreaktori aktivoitiin elokuussa, ja alus jäi odottamaan koeajojaan. Intian laivasto on pärjännyt hyvin pinta-aluksissa, mutta sukellusveneet ovat menestyneet heikommin. Käytännössä Intia joutuu valvomaan ja/tai sulkemaan Intian >. Intialla on 14 sukellusvenettä, joista yhdeksän on Kilo-luokan veneitä. Yhdysvallat sen sijaan lupasi mukaan vain 200 miehen komppanian. PIDÄTYSOPERAATIOON osallistuneet 150 amerikkalaissotilasta yrittivät turvata helikoptereiden putoamispaikat, mutta yli vuorokauden kestäneiden taisteluiden aikana amerikkalaiset menettivät 18 sotilasta kaatuneina ja 80 haavoittuneina. Elokuussa vuotava vety räjäytti 16 vuotta vanhan Kilo-luokan veneen Sindhurakshakin
Puheloinen varoitti julkisen keskustelun suuntautumisesta vain 2020-luvun tilanteeseen, muun muassa uusiin torjuntahävittäjiin, sillä ensin pitää ratkaista 2010-luvun merkittävät haasteet. Kiinan ja Intian välillä käydään koko ajan kilpailua myös merivarustelussa. 18 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 JY VÄLL Ä PUOLUSTUSVOIMAT Puheloisen väkevä kannanotto Kenraalilta voimakas kyllä yleiselle asevelvollisuudelle SYYSKUUSSA 206. Ohjusten määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa. Nykyisin suurin yksikkö, 8 200 miesPU O LU ST U SV O IM AT. Jos vastaus on ”ei”, voidaan pohtia hyvinkin radikaaleja ratkaisuja yleisen asevelvollisuuden sijasta. Yleisen asevelvollisuuden sijasta voidaan ottaa käyttöön vaihtoehtoja, jotka ovat keskimäärin kansalaiselle vaivattomia ja yhteiskunnalle kevyitä. Hän nosti esille Puolustusvoimien kehittämisen ja suunnittelun kannalta oleellisen eli pitkän ajan poliittisen linjauksen puutteen. Viimeisimmässä, vuoden 2013 selonteossa, aikajänne on vain kahden vuoden pituinen. Puheloinen muistutti, että aikaisemmissa kolmessa selonteossa (1997-2004) Puolustusvoimien rahoitus on linjattu vähintään 7-8 vuoden päähän ja vuoden 2009 selonteossa annettiin rahoituslinjaus ilman tarkempaa ajallista määrittelyä. Puolustusvoimien kannalta linjausten pitkä ajallinen ulottuvuus sekä mahdollisimman laaja poliittinen yksimielisyys on tärkeää, koska Puolustusvoimien hankkeet ovat pisimmillään vuosikymmenten mittaisia. Vanha turva, panssarivaunut, ovat hyödyttömiä taisteluissa Iranin ydinohjelmaa tai pieniä terroristiryhmiä vastaan. Vielä laajempi peruskysymys on se, onko tarkoitus varautua puolustamaan maata sotilaallisesti vai ei. Nyt Kiina on edellä laivastonsa koossa ja suorituskyvyssä. Libanonin Hizbollah ja ääriryhmät Siinailla, Gazassa ja Syyriassa samoin kuin niiden keskeinen tukija Iran, ovat aina valmiina hyökkäyksiin Israelia vastaan. Lisää aiheesta edellisessä numerossamme sivuilla 19-20. Ilmavoimien komentajat käyvätkin sotaansa hävittäjillä, UAV-koneilla, tiedustelulla ja kybersodankäynnillä. Tätä edellyttää pelkästään jo valtion rahavarojen taloudellinen käyttö. Intia sen sijaan johtaa tukialusteknologiassa ja tukialusten operatiivisessa käytössä. Maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen muistutti poliitikkoja useista ajankohtaisista asioista. Komentajan mielestä pitkän aikavälin suunnitteluperusteet on linjattava jollain muulla tavoin, mikäli selontekomenettelyn vaikuttavuus hiipuu. Israelilla on yhä lukuisia vihollisia, joiden pyrkimys on maan tuhoaminen. Viime vuosina Israelin puolustusvoimat on muuttunut nopeasti. Hän myös muistutti selonteossa mainittujen peruslähtökohtien eli erityisesti koko maan puolustamisen ja yleisen asevelvollisuuden kuuluvan oleellisesti yhteen, sillä kotimaan puolustuksen tehtävä voi täyttyä vain siinä tapauksessa, että puolustetaan koko maata. Sota on muuttunut epäsymmetriseksi, sillä ryhmät liikkuvat nopeasti, ja niillä on runsaasti ohjuksia, joiden ampumiseen ei tarvita kiinteitä laitteita. Nämä ryhmät eivät kuitenkaan enää edusta perinteistä uhkaa. Mutta mikäli päädytään vastaamaan ”kyllä”, sitä seuraa koko joukko vaatimuksia, joihin ei Suomessa pystytä millä tahansa järjestelmällä vastaamaan. Täydennystä odotetaan kuudesta ranskalaisten suunnittelemasta, mutta Intiassa rakennetusta Scorpene-veneestä, mutta ohjelma on jo kolmisen vuotta myöhässä, ja yllätykset ovat aina mahdollisia. Israelilaisten suhtautuminen armeijaan muuttunut Lähi-idän tilanne on pakottanut israelilaisetkin arvioimaan uudelleen suhdettaan puolustusvoimiin. Ne eivät kuitenkaan mahdollista koko maan valtameren meriteitä kuudella veneellä
Miehiä on vähennetty, mutta asevelvollisuus elää ja voi hyvin. Suuntana on ollut miesten ja kaluston vähentäminen, mutta tulivoiman kasvattaminen. Kaikkien näiden kohdalla voidaan koota plussia ja miinuksia sekä muita vaikuttimia, mutta optimiratkaisu löytyy useiden tekijöiden kompromissista. Kansallisen turvallisuuden perusratkaisuja ei voi päättää esimerkiksi pelkästään kustannustekijöiden pohjalta. Eri järjestelmiä verrattaessa kaikki kolme näkökulmaa tulee huomioida, eikä tarkastelua saisi tehdä ainoastaan yhden tekijän pohjalta. Puheloinen kuitenkin muistuttaa, että nykyistä järjestelmää tulee jatkuvasti kehittää tehokkaammaksi. G www.suomensotilas.fi Suomalainen CCDCOE:hen SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT lähettää edustajansa ensi vuoden alusta alkaen Virossa sijaitsevaan Naton kyberpuolustuskeskukseen CCDCOE:hen (Cooperative Cyber Defence Of Excellence). Muut näkökulmat ovat yhteiskunnallinen ja kansalaisen näkökulma. Natolla on ympäri maailmaa yhteensä 18 erilaista tutkimusja osaamiskeskusta. Suunnittelussa näkyy luonnollisesti Su-27/30/35:n perheyhteys. T-50 PAK FA -hävittäjän ominaisuudet täsmentyvät Yksi tunnetun venäläisen MAKSilmailunäyttelyn vetonauloista oli tänäkin vuonna uusi T-50 PAK FA -häivehävittäjä, sillä nyt koneen yksityiskohdat ovat alkaneet täsmentyä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 19 sotilaallista puolustamista. Koneen moottorit sijaitsevat melko etäällä toisistaan, mikä antaa mahdollisuuksia työntösuihkun suuntaamiseen ja lisäävät siten koneen ketteryyttä. Vuonna 2008 perustetussa keskuksessa toimii yksitoista jäsenmaata, vuonna 2016 tavoite on jo kuusitoista jäsenmaata. ”Puolustusvoimat lähettää keskukseen yhden osaajan”, kertoi puolustusministeri Carl Haglund (r.) vieraillessaan Virossa kollegansa puolustusministeri Urmas Reinsalun luona. Uhkakuvien maailma ei osoita merkkejä supistumisesta, vaan niitä on enemmän, ja ne ovat monitahoisempia ja vaikeampia kuin aikaisemmin, kuten kyberuhat. Erityisesti patentit ovat koskeneet häiveominaisuuksia. Armeijan johdossa ei enää ole suuria, karismaattisia nimiä, ja puolustusbudjetteja on leikattu: vuonna 1991 puolustuksen osuus oli 17,7 % BKT:stä, nyt se on enää noin 6 %. Tällä hetkellä Suomi osallistuu Saksassa sijaitsevan matalan veden taisteluiden osaamiskeskuksen toimintaan. Armeija on myös arkipäiväistynyt. Strateginen näkökulma on se, pystyykö järjestelmä takaamaan maan ja kansalaisten turvallisuuden ulkoisia uhkia vastaan. Kenraali Puheloisen mukaan yleistä asevelvollisuutta ja sen vaihtoehtoja punnittaessa on asiaa tarkasteltava ainakin kolmesta näkökulmasta. Palveluskäyttöön kone > PU O LU ST U SV O IM AT. Traktorien hankinta on osa Maavoimien alueellisten joukkojen huollon > tä, keskittyy kybersodankäyntiin. T-50 pystyy lentämään supersoonista nopeutta ilman jälkipoltinta, ja sen tehokkaana nopeutena pidetään Mach kahta. Ohjukset kuljetetaan rungon sisäisissä pommikuiluissa, joita on neljä. Monet yksityiskohdat hävittäjän varusteista tai aseistuksesta ovat yhä salaisia, mutta Sukhoi on patentoinut lukuisia koneeseen liittyviä järjestelmiä suojatakseen tekemäänsä suunnittelutyötä. Ilmavoimat puolestaan on ottanut tehtäviä maavoimilta, kun panssariprikaateja on lakkautettu ja miesvoimaa yleisestikin vähennetty. Loput 106 traktorista valmistuvat kolmen seuraavan vuoden aikana. Palvelusaika on kolme vuotta, ja alle 40-vuotiaat miehet viettävät vuosittain kuukauden pakollisissa kertausharjoituksissa. ”Lisäksi on mahdollista, että jokin muu suomalainen instanssi lähettää myöhemmin vielä toisen asiantuntijan.” Ministeri muistutti, että keskus ei ole mikään NSA-henkinen vakoilulaitos vaan osaamisja tutkimuskeskus. Maavoimille liikennetraktoreita MAAVOIMAT vastaanotti ensimmäiset Valtran N163 Direct -malliset liikennetraktorit
Moottorit ovat nyt valmiina olevia, mutta T-50 saa uudet tehokkaammat moottorit viimeistään vuonna 2020. Tarkoituksena on varmistaa puolustusjärjestelmämme toimivuus myös tulevaisuudessa. Venäjällä puolestaan omaa An-2-projektiaan kehittelee tutkimusinstituutti SibNIA. Kaikkien traktorien ja perävaunujen on määrä olla Maavoimien käytössä viimeistään vuonna 2016. Kaupan arvo on neljä miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 13,5 henkilötyövuotta. Ryhmä vastaa itse työskentelytavoistaan, tavoitteistaan ja viestinnästään. Venäjän lehdistö on myös kertonut, että uusien paineistettujen g-pukujen ansiosta koneen lakikorkeus on nostettu 75 000 jalkaan (n. SibNIA luottaa Honeywellin TPE331-moottoriin ja Hartzellin viisilapaiseen potkuriin. Hevosvoimia on lisätty ja painoa kevennetty. Itä-Euroopassa on jäljellä runsaasti An-2. Tiettävästi amerikkalaiset haluavat vastaavanlaisen g-puvun, sillä F-22koneen operatiivinen lakikorkeus on vain 60 000 jalkaa (n. Se oli ilmojen Lada, tai kuten joskus on ilkikurisesti sanottu, Neuvostoliiton DC-3. Uupumatta se kuljetti ihmisiä ja lasteja. Moottorina on MS-14-potkuriturbiini, ja konetta vetää kolmilapainen Aerosila AV-17 -potkuri. Uutta mielenkiintoa on herännyt koneen paluun varmistamiseksi. Niillä kuljetaan konteissa joukoille muun muassa ampumatarvikkeita ja elintarvikkeita paikkoihin, joihin kuorma-autoilla ei pystytä kulkemaan. Selvitysryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.). 23 km). Sitä oli helppo korjata, ja kone oli korvenmiestenkin vaivattomasti hallittavissa. Vanha tähtimoottori vaihtuisi potkuriturbiiniin. KOTIRINTAMALLA Puolustuksen parlamentaarinen selvitysryhmä asetettu PUOLUSTUSMINISTERIÖ on asettanut parlamentaarisen selvitysryhmän, jonka perustamisen taustalla on viimeisimmän turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä tehty linjaus siitä, että seuraavan vaalikauden alussa eduskunnalla on käytössään selvitys puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta. 20 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 JY VÄLL Ä kehittämisen hanketta. Uutta maastouttamismateriaalia Maavoimille PUOLUSTUSVOIMAT hankkii naamioverkkoja ja niiden maastouttamisjärjestelmiä kuopiolaiselta IC2 Feeniks Oy:ltä ja israelilaiselta Fibrotex Ltd:ltä. Mielenkiintoakin on ollut jonkin verran. tulee vuonna 2016, ja ohjuspäätökset tehdään sitä ennen. An-2-100 maksaa 520 000-670 000 euroa. Hankinnan arvonlisäveroton hinta on noin 7 miljoonaa euroa ja materiaali toimitetaan Puolustusvoimille vuosina 2014–2015. Traktorien hankintasopimus on arvoltaan noin 14,3 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus on noin 30 henkilötyövuotta. Selvitysryhmän työtä tukee puolustusministeriö, ja se tulee kuulemaan muun muassa tasavallan presidentin kanslian ja ulkoasiainsekä sisäasiainministeriöiden edustajia sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita sekä teettämään selvityksiä työnsä tueksi. An-2-lentonostalgia elää Itä-Euroopassakin Neuvostoliiton/Venäjän ehkä tunnetuin yksittäinen kone oli yksimoottorinen kaksitaso An-2, joka oli rakennettu niin kestäväksi ja vähällä toimeentulevaksi, että sillä pääsi jokseenkin luotettavasti suuren imperiumin kaikkiin kolkkiin. Kokoonpano pohjautuu eduskuntaryhmien esityksiin. 18 km). Hanke on alkanut vuonna 2010, ja se ulottuu 2020-luvulle asti. Maastouttamisjärjestelmän hankkiminen kuuluu Puolustusvoimien joukkojen suojan kehittämisen kokonaisuuteen. Ukrainassa, missä lentokunnossa on 54 konetta, suunnitellaan uutta versiota An-2-100. Maavoimat hankkii myös liikennetraktorissa käytettäviä konttien kuljetusperävaunuja, jotka toimittaa SKJRakennustekniikka
Säästämisohjeet kattoivat myös puolustusministeriön ylisuuren byrokratian purkamisen, upseerien lähettämisen takaisin kentälle ja >. (varajäsenenä Stefan Wallin), kansanedustaja Sari Palm, kd. Hän aloitti räväkästi, sillä kaikkien kolmen puolustushaaran komentajat vaihdettiin samantien. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 21 Selvitysryhmän jäsenet: kansanedustaja Ilkka Kanerva, kok. Maan hallituksessa konservatiivit ovat olleet tehokkaan puolustuksen ajajia, kun taas liberaalit ovat pihdanneet määrärahoja niin, että heidän aikaansa puolustusministeriössä on kutsuttu pimeyden vuosikymmeneksi. Hankintojen takana on vuonna 2008 hyväksytty Canada First -ohjelma, joka keskittyy Kanadan omaan puolustukseen. Tarkoituksena on lopettaa turha tuumailu ja ryhtyä pontevasti uudistamaan asevoimia osoittamalla hankintoihin kylliksi rahaa. Hankintalistoilla on tukiajoneuvoja, SAR-helikoptereita, tykkejä, F-35hävittäjiä, vartioveneitä, kuljetushelikoptereita ja rannikkovartioston polarjäänmurtaja. Esityksessä määritetään ampumaaselakiin useita tarkennuksia liittyen aseen säilytykseen, tehokkaiden ilmaaseiden lupiin, lääkärien ilmoitusvelvollisuuteen ja ampumaratoihin. (varajäsenenä Mika Kari), kansanedustaja Jussi Niinistö, ps., kansanedustaja Tom Packalén, ps. (varajäsenenä Ismo Soukola), kansanedustaja Seppo Kääriäinen, kesk., kansanedustaja Eero Reijonen, kesk. (varajäsenenä Sofia Vikman), kansanedustaja Johannes Koskinen, sd. Venäjällä on yli 330 lentävää konetta ja noin 1 200 varastoituna ladon taa. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tämän syysistuntokauden aikana. (varajäsenenä Risto Kalliorinne), kansanedustaja Pekka Haavisto, vihr. Turvakaapin hankintaan olisi viiden vuoden siirtymäaika. > Aselakiin muutoksia HALLITUKSEN esitys aselakilainsäädännön seuraavasta uudistuskierroksesta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Kulkuneuvossa asetta saisi säilyttää vain väliaikaisesti ampuma-aseen käyttöön tai kuljetukseen liittyen. (varajäsenenä Anni Sinnemäki), kansanedustaja Thomas Blomqvist, r. Antonovin mukaan Kazakstanissa on 290 konetta, Uzbekistanissa 143, Turkmenistanissa 89, ValkoVenäjällä 82, Azerbaidsanissa 63 ja Kirgisiassa 30. (varajäsenenä Peter Östman) Sihteerinä toimii valiokuntaneuvos Juha Martelius. Kanadan armeija “Strong, Proud, Ready” Ketään ei hämmästytä tieto, että Kanada on rahapulassa, mikä heijastuu myös puolustusvoimiin. (varapj.), kansanedustaja Tuula Väätäinen, sd. Aseen säilytys tiukentuu • Jatkossa ampuma-asetta ei olisi mahdollista säilyttää niin, että ase tai sen osa ei olisi lukittuna. Tällöin ase pitäisi säilyttää lukitussa paikassa tai muutoin lukittuna niin, ettei sitä voi nähdä auton ulkopuolelta. • Jos luvanhaltijalla on yli viisi asetta säilytettävänään tai jos ase on erityisen vaarallinen, aseet pitäisi säilyttää hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa. (puheenjohtaja), kansanedustaja Esko Kurvinen, kok. Ohjelmaa valmisteli komissio, joka esitti, kuinka hallitus säästäisi rahaa sijoittamalla kyberturvallisuuteen ja arktiseen toimintavarmuuteen. Heinäkuussa puolustusministeri vaihtui, kun Rob Nicholson otti ohjat. • Aseiden tilapäistä säilyttämistä ehdotetaan säänneltäväksi. (varajäsenenä Mari Kiviniemi), kansanedustaja Annika Lapintie, vas. koneita, joista osa lentää, osa ei
Ryhmä toimii ylimpänä keskitettynä vallankäyttäjänä kyberpolitiikassa. • Ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen olisivat jatkossa luvanvaraisia toimintoja. • Ampumaradalla pitää olla järjestyssäännöt, joilla varmistetaan rata-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä olevien ihmisten turvallisuus. • Jokaisella ampumaradalla pitää olla jatkossa ratavastaava, joka valvoo radalla tapahtuvaa toimintaa ja turvallisuutta. • Tehokkaiden ilma-aseiden hankkiminen, hallussapito, kauppa ja valmistaminen olisivat luvanvaraista toimintaa. Telkkä-luokan aluksista jouduttiin luopumaan niiden rajallisten talvitoimintaominaisuuksien sekä toiminnallisten säästöjen takia. Tavin osalta tarjouskilpailun voitti UK Border Force eli Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan rajavartiolaitos. Telkän ja Tiiran osalta myyntiprosessi jatkuu edelleen. Osa uudistuksista on myös pelkkää silmänlumetta. Vartiolaiva Tavi Isoon-Britanniaan TARJOUSKILPAILU Rajavartiolaitoksen käytöstä poistettujen Telkkä-luokan vartiolaivojen Tavin, Telkän ja Tiiran myymiseksi aloitettiin tammikuussa 2013. 22 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 JY VÄLL Ä Tehokkaat ilma-aseet ampuma-aselain piiriin • Tehokkaaksi ilma-aseeksi luokiteltaisiin sellainen ase, jonka piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35 millimetriä ja joka on tarkoitettu metalliluodin ampumiseen. Puolustusministeriö kokoaa Cyber Command -yksikköönsä seuraavien neljän vuoden aikana 4 000 asiantuntijaa, joista muodostetaan 40 kybertiimiä, jotka pohtivat kybersodan eri muotoja. Tietoja saisi käsitellä vain aselupatietoa käsiteltäessä. Niin sanottujen vähäisten ampumaratojen osalta riittäisi kuitenkin pelkkä ilmoitus. Pari vuotta sitten laivasto ja ilmavoimat lisäsivät viralliseen nimeensä sanan “kuninkaalliset”, sotilasarvoissa palataan vanhoihin nimityksiin ja asepukujen kansainvälisiin tunnuksiin liitettiin sanat “Strong, Proud, Ready” (vahva, ylpeä, valmis). Silloin puolustusministerillä on oikeus päättää operaatioista ilman presidentin hyväksyntää. Yhdysvaltojen uusi kybersodan ohjesääntö julkaistu Pentagon on julkaissut ensimmäisen kybersodan ohjesääntönsä, joka sisältää toimintaohjeet kybersotatilanteessa mukaan lukien keskeiset toiminnan vaatimat vastaiskut. Näin asevoimien kaikki 68 000 taistelijaa pääsevät osallisiksi uudistuksista. Lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus kiristyy • Lääkärillä olisi velvollisuus ilmoittaa poliisille henkilöstä, joka on sopimaton aseiden tai ammusten hallussapitoon. konsulttien käytön merkittävän vähennyksen, niin ettei “häntä heiluttelisi koiraa”. Siinä todetaan, että kiireisissä hätätapauksissa presidentti saattaa olla estynyt antamaan käskyjä. Lupaviranomaisena toimisi Poliisihallitus. Ne koostuvat kolmesta eri linjasta: kansallinen kyberJA A KK O PU U PE RÄ. • Velvollisuus ulottuisi myös hoitotilanteisiin, joissa lääkäri tai hoitaja huomaisi henkilön oleva sopimaton aseen hallussapitoon. Telkkä-luokan kolme alusta korvaa syksyllä käyttöön otettu uusi ulkovartiolaiva Turva. Ampumaratalainsäädäntö ajan tasalle Ampumaratoja koskeva lainsäädäntö on hallituksen mielestä liian suppea ja vanhentunut, edellinen sääntely on vuodelta 1915. Ohjeistusta täydentää Valkoisen talon toimintaohje. • Ilmoituksia voitaisiin säilyttää poliisin hallintoasiain tietojärjestelmässä enintään kolme vuotta. Asioista päättää tavanomaisesti National Command Authority, jonka päättävä ydin koostuu presidentistä, puolustusministeristä ja kyberkomentajakenraali Keith Alexanderista. Kirjan nimenä voisi olla “Yhdysvallat hyökkäyksen kohteena”
Taiwanilla 12 kuukauden palvelusaikaa pidetään pitkänä Kiinan vauhdikas varustautumi>. Toiminnasta vastasi valtio aina vuoteen 1945 saakka, jonka jälkeen tehdas yhtiöitettiin. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 4.9.2013, että valtio antaa ruutitehtaan toiminnanharjoittajalle rajatun ympäristövastuusitoumuksen. MAAILMAN TAPAHTUMIA Ruotsia kaduttaa TURVALLISUUSja puolustuspolitiikka on tämän vuoden aikana noussut uudestaan pinnalle Ruotsissa. Suomalais-norjalainen puolustusvälinekonserni Nammo on kuitenkin kiinnostunut ostamaan tehtaan. Cyber Command toimii läheisessä yhteistyössä kansallisen turvallisuusviraston (NSA) kanssa. Sillä on kotimaisten työpaikkojen säilymisen ohella myös laajempaa merkitystä pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön kehittämiselle. Izumossa ei ole hyppyreitä eikä jarrukaapeleita, mutta melko pienin muutoksin se muuttuisi lentotukialukseksi, joka pystyisi toimimaan F-35-koneiden tukialuksena. Vielä tänään Izumo kuitenkin on risteilijä ja lentotukialus valepuvussa. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 23 Ruudin valmistus säilyy Suomessa RUUDIN VALMISTUS jatkunee Laukaan Vihtavuoressa sijaitsevassa Suomen ainoassa ruutitehtaassa. Toiminnanharjoittaja olisi kuitenkin edelleen vastuussa omista ympäristövaikutuksistaan, eikä valtio myöskään ottaisi vastuuta pilaantumisen aiheuttajilta. Lisää tulivoimaa Japanin laivastolle Japanin uusin risteilijä, kesällä julkistettu Izumo (Suurisuinen sammakko) näyttää lentotukialukselta ja on iso kuin lentotukialus (pituus 248 metriä, uppouma 27 000 tonnia). Keskustelu vilkastui, kun puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson kommentoi Ruotsin puolustuksen kestävän hyökkäystilanteessa enintään viikon. Kun alus tulee palveluskäyttöön vuonna 2015 helikoptereiden tukialuksena, sen varusteisiin kuuluu 14 helikopteria, joita käytetään sukellusvenetorjuntaan ja rajavalvontaan. Puolustusministeri Carl Haglund ja työministeri Lauri Ihalainen totesivat kotimaisen ruudintuotannon turvaamisen olevan huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Lisää vettä myllyyn heittivät venäläiset pommikoneet, jotka tekivät hyökkäysharjoituksen huhtikuussa Ruotsia kohti, eikä Ruotsin ilmapuolustus reagoinut siihen mitenkään. Se on kuitenkin toistaiseksi risteilijä, joka vähällä vaivalla muuttuu lentotukialukseksi, jollaiseksi se on suunniteltu. Myynnin esteeksi on noussut tehtaiden aikaisempien vuosikymmenien päästöjen aiheuttamien ympäristövastuiden siirtyminen mahdolliselle uudelle toiminnanharjoittajalle. Kooltaan se on samaa suuruusluokkaa Ranskan Charles de Gaullen tai Italian Cavourin kanssa. Tapetilla ovat olleet myös > TO RB JÖ RN F G U ST A FS SO N /I N FO S/ FÖ RS VA RS M A K TE N puolustus, kyberjoukkojen tukitoiminta eri puolilla maailmaa sekä puolustusvoimien tietoverkkojen pyörittäminen ja puolustaminen. Ympäristövastuusitoumuksen voimassaolon ehtona olisi, että uusi yhtiö ylläpitää huoltovarmuuden kannalta tärkeää kykyä sotilaallisten ruutien valmistamiseen Suomessa. Vihtavuoressa on valmistettu ruutia vuodesta 1926. Kybersotaorganisaation kuluiksi on arvioitu 23 miljardia dollaria (noin 17 miljardia euroa). Se varmistaisi, ettei Nammo joudu vastuuseen alueella aiemmin toimineiden yritysten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta. Uuden aluksen rakentaminen ei merkitse, että Japani olisi luopumassa pasifistisesta rauhanperustuslaistaan, mutta se osoittaa, että Japanikin on huolestunut Kiinan mittavasta varustautumisohjelmasta, joka lisää epävakautta Itä-Aasiassa. Nykyisen omistajan Eurencon alaisuudessa tehdas on kärsinyt kannattavuusongelmista, ja yritys onkin ilmoittanut luopuvansa siitä osana konsernijärjestelyjään
Nyt on takki kääntynyt. Prikaatinkenraali Stefan Andersson toteaa Ruotsin puolustusvoimien verkkosivuilla: ”Mikäli turvallisuuspoliittinen tilanne heikkenee, niin tällä me hankimme itsellemme toimintavapautta.” M AT S C A RL SS O N /F Ö RS VA RS M A K TE N FÖ RS VA RS M A K TE N nen tuntuu myös Taiwanilla, joka on kokenut mannermaan painostuksen jo vuosia. Aseiden hankinta länsilähteistä on ollut vaikeaa, sillä myyjät ovat pelänneet Pekingin vastatoimia. Ala kärsii kuitenkin pahasta pirstoutumisesta, koska turhan usein kansallinen etupolitiikka, kuten työllisyyden säilyttäminen, ajaa kansainvälisen rationalisoinnin ja yhteistoiminnan edelle. 24 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 JY VÄLL Ä asevoimien rekrytointiongelmat sekä Venäjän ja Valko-Venäjän syyskuussa pitämät suursotaharjoitukset Itämeren lähialueilla. Syksyn aikana Ruotsin puolustusvoimat palauttaa saarelle 14 Stridsvagn 122 -taistelupanssarivaunua, joka on ruotsalainen versio myös Suomessa käytössä olevasta saksalaisesta Leopard 2 -panssarivaunusta. Kutsunnat koskisivat 18 vuotta täyttäneitä, ja ne olisivat pakolliset sekä miehille että naisille. Tämän jälkeen Itämeren suurimman saaren turvaamisesta on vastannut satakunta kodinturvajoukkojen miestä. Vuosien mittaan asevelvollisuus on muuttunut kunnioitetusta velvollisuudesta pakkopullaksi. Taiwanilla itsenäisyyden alkuvuosina maanpuolustus koettiin henkilökohtaisesti tärkeäksi. Lisäksi Gotlannin demilitarisointia ollaan purkamassa. Puolue on tehnyt eduskunnassa aloitteen pikaisen selvityksen tekemisestä pakollisten kutsuntojen palauttamiseksi, jolla laajennettaisiin asevoimien rekrytointipohjaa. Suurimmillaan sen osuus oli 3,8 %. Siihen on osasyynä jopa kuolemiin johtanut asevelvollisten raaka kohtelu armeijassa, mistä viimeisimmät esimerkit viime kesältä. Nyt ote lipsuu. Tällöin poistettiin muun muassa kutsunnat ja demilitarisoitiin Gotlanti. Saarella ei ole ollut raskasta aseistusta vuoden 2004 jälkeen, kun siellä ollut joukkoosasto lakkautettiin. EU pyrkii kuitenkin luomaan yhteisiä sääntöjä alan toiminnan tehostamiseksi. Kymmenen vuotta sitten demarit olivat pääosassa, kun Ruotsin puolustusta ajettiin alas. Sotilasbudjetin prosenttiosuus BKT:sta on laskenut vuosien mittaan niin, että nyt se on vain 2,1 %. Taistelupanssarivaunujen palauttaminen tehdään kaiken varalta. Nuoret katsovat, että 12 kuukauden asevelvollisuus on hukkaan heitettyä aikaa, koska saman ajan voisi käyttää opiskeluun. Asevelvollisten surkea kohtelu on myös vähentänyt vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvia. EU:n Common Security and De. Niiden lisäksi Gotlantiin sijoitetaan myös muita taisteluajoneuvoja ja materiaalia. Eurooppa yhdentää puolustusvälineteollisuuttaan Euroopassa aseteollisuus on merkittävä toimiala lähes kaikissa EUmaissa. Taiwanilla puolustus on pitkään ollut keskeinen puheenaihe, sillä käytännössä sen ainoa merkittävä kansainvälinen tukija on ollut Yhdysvallat. Kiina näet katsoo, että Taiwan on osa Kiinaa, se on nyt vain historian saatossa tilapäisesti irronnut emämaasta
2001–10 Euroopan puolustusmäärärahat laskivat 23 % ja olivat 194 miljardia euroa. Nyt kenkää sai kansanarmeijan yleisesikunnan päällikö, kenraali Kim Kyok-sik. Ilmailuteollisuuden osuus oli 49 miljardia euroa, josta 43 % tuli viennistä. Eri puolustushaaroilla on omat joukkonsa aina sen mukaan, millaisiin tehtäviin ne on koulutettu. Puolustusvälineteollisuuden laskutus vuonna 2012 oli 96 miljardia euroa ja teollisuus työllisti suoraan 400 000 työntekijää. Vain muutaman kuukauden virassaan toiminutta 74-vuotiasta Kim Kyoksikiä pidetään kovan linjan edustajana. Koulutuksen ohessa luodaan myös vahvaa me-henkeä >. Projekti on nimeltään ”Tulevaisuuden taistelijan kevyt taktinen hyökkäyspuku” (Tactical Assault Light Operator Suit, TALOS). SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 25 Vaikka materiaalin määrä on vähäinen ja joukko-osastoa saarelle ei perusteta, voidaan nyt tehtyjä päätöksiä pitää merkittävinä. Kim Jong-unin arvioidaan vaihtaneen kahdessa vuodessa jo yli 40 prosenttia maansa korkeimmista virkamiehistä ja upseereista. The New York Timesin mukaan Pohjois-Korean valtiollinen media on vahvistanut tiedon, ja uudeksi yleisesikunnan päälliköksi on nimitetty kenraali Ri Yong-gil. Toiminta on osa vallanvaihtoa ja pyrkimystä lujittaa omaa asemaa. G www.suomensotilas.fi Diktaattori vaihtaa väkeänsä POHJOIS-KOREAN johtaja Kim Jongun jatkaa puhdistuksia asevoimien korkeimmassa johdossa. DARPA on alkanut kerätä tutkimuslaitoksilta ja yrityksiltä ehdotuksia erilaisista teknologioista, joita voitaisiin käyttää tulevaisuuden taistelupuvussa. fense Policy (CSDP) eli yhteinen turvallisuusja puolustuspolitiikka määrittelee asian näin: ”Euroopan pirstoutunut puolustusvälineteollisuus, johon liittyy puolustusmäärärahojen jatkuva pienentyminen, voi voittaa hankaluudet vain, jos alalla tehdään kauas ulottuvia poliittisia ja rakenteellisia uudistuksia.” EU:n neuvosto aikoo saada asiakirjan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Asu voisi sisältää esimerkiksi käyttäjälle ylimääräistä voimaa antavia ulkoisia tukirankoja, erinomaisen ballistisen suojan sekä integroidun tietokoneen, joka tuottaisi tilannetietoa taisteluympäristöstä, toimisi johtamisen apuvälineenä sekä sisältäisi sotilaan omaa terveydentilaa ja taistelukuntoa seuraavia antureita. Vuosina 2010–2013 lisäpudotuksen arvioidaan olevan 10 %. Kyseessä on selkeä viesti siitä, että tehdyt puolustuspoliittiset ratkaisut olivat hätiköityjä ja vaativat uudelleenarviointia. MIT-yliopistossa kehitetään parhaillaan nestettä, joka voitaisiin muuttaa kiinteään muotoon vain millisekunneissa magneettikentän tai sähkövirran avulla. Mielikuvituksellinen taisteluasu YHDYSVALTAIN asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA (Defense Advanced Research Projects Agency) on aloittanut uuden, vallankumouksellisen taisteluasun kehittämisen. Kokonaiskuvan saa hyvin vuoden 2012 numeroista. Vuonna 2012 Aasian puolustusmenot ylittivät ensimmäistä kertaa Euroopan puolustusmenot. Myös hänen edeltäjänsä varamarsalkka Hyon Yong-chol toimi virassa vain lyhyen ajan. BRIC-maissa (Kiina, Venäjä, Intia ja Brasilia) sotilaalliseen tutkimukseen ja kehitykseen käytetyt varat lisääntyivät vuonna 2013 200 %, mikä on saman verran kuin Ison-Britannian, Saksan ja Ranskan vuonna 2008 T&K-toimintaan käyttämä summa. Heijastusvaikutuksineen työntekijöiden määrä oli 960 000 työpaikkaa. Ballistinen suoja saattaisi perustua nestemäiseen panssarointiin. Naisia Afganistanin erikoisjoukkoihin Nykyisin eri maiden puolustusvoimissa erikoisjoukkojen määrä on kasvussa, vaikka miesmäärää muuten joudutaankin rahoitussyistä karsimaan
G www.suomensotilas.fi niin, että sotilaille syntyy luja käsitys omasta erinomaisuudestaan. Suomi ja Venäjä solmivat vuonna 2006 sopimuksen velkasaatavien osittaisesta hoitamisesta. Sodan jälkeen hän toimi puolustusministerinä vuoteen 1980 saakka ja vaikutti aktiivisesti politiikassa aina vuoteen 1991 asti toimien muun muassa varapääministerinä. Uusi ilmiö on naisten erikoisjoukot Afganistanissa, missä naisen asema on edelleenkin vaikea. Kuva erikoisjoukkoihin kuulumisesta on myös värväysperuste, kun yksilöllä on tilaisuus korostaa omaa minäänsä. Ensimmäiseen ryhmään kuului 16 naista iältään 20–25-vuotiaita. Tappio johti osaltaan Ranskan vetäytymiseen Vietnamista. Hän organisoi vastarintaliikkeen japanilaismiehityksen aikaan ja vuonna 1946 nousi ranskalaisia vastaan taistelleiden joukkojen ylipäälliköksi. Giáp oli arvostettu sotilasstrategi myös maailmalla, ja hän kirjoitti useita kirjoja. Hyvä palkkaus houkuttelee myös hakijoita. 26 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 JY VÄLL Ä HISTORIAN HÄMÄRÄSTÄ Valtakunnanmarsalkan sikareita myynnissä BRITTILÄINEN huutokauppa myi äskettäin valtakunnanmarsalkka Hermann Göringille kuuluneen sikarilaatikon. Hanoissa 102-vuotiaana. Erikoisjoukot ovat jo pitkään olleet avoinna myös naisille, jotka helposti ovat oppineet tarvittavat tappamistaidot. Kiinnostus erikoisjoukoissa palveluun on jonkin verran kasvanut. Ho Tši Minhin hallituksessa Giáp toimi puolustusministerinä sekä armeijan ylipäällikkönä Vietnamin sodan aikana vuosina 1964–75. ”Antautuminen ei kuulu sanavarastooni”, väitetään hänen sanoneen. Aikoinaan häntä pidettiin Ho Tši Minhin jälkeen Vietnamin toiseksi tärkeimpänä johtajana, ja hän oli viimeinen elossa olleista kommunistisen vallankumouksen johtajista. Sikarit myytiin lopulta 1 300 punnalla eli noin 1 500 eurolla. Kun ISAF vuonna 2014 lähtee maasta, heidän käyttökelpoisuutensa arvioidaan uudestaan, mutta nyt komentavat upseerit ovat olleet naissotilaisiin tyytyväisiä.. Afganistanin armeija havaitsi, että siviilinaisten käsittely islamilaisten sääntöjen mukaan oli hankalaa. VENÄJÄ Hyviä uutisia Venäjältä VENÄJÄ MAKSOI viimeisen, noin viiden miljoonan euron erän entisen Neuvostoliiton veloista Suomelle. Niinpä armeija perusti pienen naisyksikön hoitamaan siviilejä, etupäässä naisia ja lapsia. Vietnamin suuri strategi kuollut VIETNAMIN itsenäisyyssodan sankari, kenraali Võ Nguyên Giáp on kuollut. Arvostelijat muistuttavat kuitenkin Giápin armottomuudesta ja julmuudesta: hän oli valmis sietämään suuriakin tappioita ja tuomitsi antautumisen ankarasti. Giáp aloitti taistelunsa jo toisen maailmansodan aikana japanilaisia miehittäjiä vastaan. Yleinen kiinnostus oli aluksi laimeaa. ”Punaisen Napoleonin” sissitaktiikka oli merkittävässä roolissa sekä ranskalaisten että amerikkalaisten joukkojen lyömisessä Vietnamin sodissa. Giáp kuoli 4.10. Sikarit olivat poikkeuksellinen hyvässä kunnossa, ja laatikko oli varustettu muun muassa Göringin nimikirjaimilla ja vaakunalla sekä valmistajan Gildemann Limitedin tunnuksella. Vuonna 1954 Giáp saavutti kuuluisimman voittonsa, kun hän löi ranskalaiset Diên Biên Phun taistelussa. He saivat jalkaväen yötaistelijakoulutuksen ja ovat jo olleet palveluksessa Kabulin ulkopuolella. Kun Neuvostoliitto romahti, jäi Suomelle 600 miljoonan euron saatavat maiden keskisen clearing-kaupan jäljiltä. Kyseiset sikari olivat varta vasten luksuselämään viehtyneelle Göringille tehtyjä, mikä ilmenee laatikon tekstistä: ”Sondernfertigung Reichsmarschall Hermann Göring” eli valmistettu erityisesti valtakunnanmarsalkka Hermann Göringiä varten. Alun perin sikarit ”löydettiin” Göringin kodista heti toisen maailmansodan jälkeen, ja ne päätyivät tuhansien muiden esineiden tavoin sotasaaliiksi ja -muistoksi kotiin palaavien sotilaiden mukana. Huutokauppaan sikarit päätyivät yksityishenkilöltä, joka oli saanut ne perintönä
Enimmäiskokonaispaino 30 tonnia. Sairaanhoitajaksi vuonna 1940 valmistunut Kyöstilä työskenteli elokuusta 1940 Suomen Punaisen Ristin Invalidisairaalassa. Kenttäsairaalassa Itä-Karjalassa ja Karjalankannaksella. Komennus toisen suomalaisen sairaanhoitajan kanssa kesti lokakuusta 1942 huhtikuuhun 1943, mikä loi Laine-Mairen ja suomalaisten SS-miesten välille siteen, joka kesti hänen kuolemaansa asti. Kyöstilällä oli vahva rooli rintamanaisten toiminnassa. Kenttäsairaalassa, mutta palvelun katkaisi puolen vuoden komennus Saksaan, minkä jälkeen hän toimi 25. Kari Kuusela Laine-Maire Kyöstilä 1917–2013 Laine-Maire Kyöstilä on poissa. syyskuuta Helsingissä. Kuollessaan hän oli kuluvan vuoden alkupuolella lakkautetun liiton kunniapuheenjohtaja. Hän oli syntynyt 15.6.1917 Tampereella ja oli kuollessaan 95-vuotias. Englannissa suoritettujen jatko-opintojen jälkeen hän työskenteli sairaanhoidon opettajana, sairaanhoidon tarkastajana lääninhallituksessa ja lopulta sairaanhoidon koulutuksen tarkastajana ammattikasvatushallituksessa. huippunopeus yli 100 km/h, toimintasäde 600 1 000 km voidaan varustaa erilaisella aseistuksella aina 120 mm kaliipereihin saakka. Joka toinen vuosi vain ammattilaisille suunnattu Lontoossa järjestettävä DSEI on maailman suurin puolustusja turvallisuusalan tapahtuma. Laine-Maire Kyöstilä siunattiin haudan lepoon Munkkivuoren kirkossa Helsingissä 19.10. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1980. Hän oli mukana ensin järjestötoiminnassa alemmilla tasoilla ja Rintamanaisten liiton toiminnanjohtajana hän oli 1983–1995 ja vuodesta 1995 liiton puheenjohtaja. laajan suvun, rintamanaisten ja SS-miesten edustajien saattelemana. Kyöstilä palkittiin lukuisin kotija ulkomaisin kunniamerkein, terveydenhuoltoneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1994. Näytteilleasettajia oli 1 489 yhteensä 54 eri maasta. Sodan jälkeen hän palasi Invalidisairaalaan, jossa työskenteli vuoteen 1949. Taustalla on hänen komennuksensa sairaanhoitajana SS-Panzergrenadierdivision Wikingin kenttäsairaalaan SS-Lazarett (mot.) 5 Kislovodskiin Kaukasuksella. Näytön paikka DSEI 2013 Lontoossa n Patria New Vehicle Concept AWV. Patrian tuotejulkistus herätti myös laajaa kansainvälistä huomiota, ja se mainittiin tapahtumajärjestäjän omissa tiedotteissa yhtenä messujen kohokohtana. Hänen erityiseksi ansiokseen lasketaan leikkausja anestesiologisen sairaanhoidon koulutuksen kehittäminen maassamme. Hän oli naimaton, mutta hänellä oli poika. Jatkosodan hän aloitti 54. esittelymallin pääaseistus: SAAB 25x59 mm Dual Feed Chain Gun DSEI:ssä joulukuussa vieraillut erikoistoimittajamme Pekka Mäkelä kertoo lisää messuista ja suomalaistuotteiden näytön paikasta Lontoossa Suomen Sotilaan seuraavassa numerossa joulukuussa. SUOMEN puolustusteollisuuden lippulaiva Patria esitteli messuilla näyttävästi täysin uudistetun modulaarisen panssariajoneuvokonseptin: Future Generation Armoured Wheeled Vehiclen. Uusi ajoneuvo on modulaarisena räätälöitävissä helposti asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Sairaalan kautta kulki suuri osa Kaukasuksella haavoittuneista suomalaisista SS-miehistä. Tämän noin 600-paikkaisen sairaalan henkilöstössä oli runsaasti muitakin kuin saksalaisia, mikä heijasti useista eri kansallisuuksista koostuvaa divisioonaa. Tänä vuonna tapahtuma houkutteli paikalle yli 32 000 kävijää. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 27 SUOMEN SOTILAS tutustui syyskuussa Defence & Security Equipment International (DSEI)-messuihin. TEK S TI: PEKK A MÄKEL Ä T unnettu rintamanainen, sairaanhoitaja, terveydenhoitoneuvos Laine-Maire Kyöstilä kuoli 29. Hän toimi pitkään Veljesavun rahastonhoitajana ja oli ahkerasti yhteydessä SS-miehiin vuosikymmenien ajan. Patria AWV 8X8 pituus 8,4 m, leveys 2,8 m, korkeus 2,4 m hyötykuorma 13 tonnia. Laine-Maire tunnettiin myös toiminnastaan SS-vapaaehtoisten yhdyssiteen Veljesapu ry:n piirissä
Samassa tilaisuudessa tapasin myös kapteeni Walter Schuckin ja kapteeni Peter Spodenin. Mutta pitkä sota, neljä pakkolaskua itärintamalla vihollisen puolelle ja loppusodan taistelu liittoutuneiden murskaavaa ylivoimaa vastaan Saksan kaupunkien yläpuolella lienevät vaatineet veronsa. Seuraavaksi vastausvuoron saanut Bob kuittasi kuivasti ilmeenkään värähtämättä: ”Hävittäjälentäjät eivät pelkää mitään.” Koko täpötäysi auditorio puhkesi aplodeihin. Ensimmäisenä vastausvuorossa oleva Spoden jaaritteli pitkään yötaistelujen vaikeudesta ja Mosquitojen vaarallisuudesta. JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 Saksalainen hävittäjä -ässä, majuri HansEkkehard Bob menehtyi 12.8.2013 synnyinkaupungissaan Freiburgissa. TEK S TI: MARKKU SALOMA A B ob oli yksi kolmesta saksalaisesta hävittäjä-ässästä, joita olen kätellyt ja kiittänyt. Hans-Ekkehard Bobin elämänkerran (Ace Profiles 1) alkusodan kuvissa paljastuu toisenlainen Bob. Hän palVIIMEINEN PELOTON Suurten ässien aikakausi päättyy. Liki ilmeettömänä hän tarkkaili ympäristöään kuin petolintu. Kättelin vanhaa veteraania ja sanoin hänelle ”danke”. Hans-Ekkehard Bob puolestaan oli kuin seipään niellyt. Tapasimme vuonna 2009. Bob ehti olla hävittäjälentäjä koko toisen maailmansodan ajan. Hän ehti saavuttaa kunnioitettavan 96 vuoden iän. Vähäeleinen Bob otti yleisönsä lyhyellä vastauksellaan yleisökysymysten kohdalla. Joku täpötäydessä ilmailumuseon auditoriossa kysyi, mitä he pelkäsivät eniten taistelussa. Tilaisuudessa Walter Schuck oli poikamaisella tavalla vilkas ja jokaista terävästi tarkkaileva ”nuori mies” harkitun huolimattomasti kietaistussa kaulahuivissaan. Kaikki kolme olivat samassa Suomen Ilmailumuseon ja Koala-kustannuksen järjestämässä tilaisuudessa vuonna 2009. Vaikka Bobin sotilasurasta oli siinä vaiheessa kulunut yli 60 vuotta, pystyi hänet helposti kuvittelemaan Luftwaffen univormuun, jonka kaulusta kiristää Rautaristin ritariristi. Peter Spoden oli setämäinen, lupsakka ja tottuneen oloinen esiintyjä. Iloisesti tovereidensa keskellä hymyilevä nuori upseeri, joka poseeraa aina koppalakki hieman oikealla puolella kallellaan. Saksankielinen kiitokseni oli pääasiassa tarkoitettu Schuckille, jonka sotavuosista vuodet 1942–45 kuluivat Luftwaffen Jäämeren rintamalla ja Petsamossa, siis Suomen ilmapuolustuksen tukena
Siellä voit käydä kokeilemassa myös itse, miltä hävittäjällä lentäminen tuntuu, ja kysyä vanhalta lentäjältä, minkälaista se oli silloin kerran siellä jossain. Bob lensi lähes koko uransa Bf 109:n eri versiolla. Sen aikana Bob kehitti kahta hävittäjälentäjien käyttämää tekniikkaa. Kolmatta mahdollisuutta ei sitten tullut. Toinen merkittävämpi ja aikaansa edellä oleva taktinen sovellus oli hävittäjäpommittaja (Jabo) -tekniikoiden kehittäminen. Saksan luhistuessa Bob oli Itävallassa, mistä hän käveli kuudessa viikossa 1 400 kilometriä kotiinsa Celleen pohjoisessa Hannoverissa. Tätä kutsuttiin sen jälkeen Lufwaffessa termillä ”tehdä Bobit”. Lentäjä loppuun asti. Canterburyn yllä hän sai osuman Bf 109 E:n jäähdyttäjään, mikä aiheutti moottorin kuumenemisen. Walter Schuckista kerroimme lehtemme numerossa 1/2011.. Hans-Ekkehard Bobilla ja hänen komentamallaan Staffel 9:llä oli suuri merkitys tekniikoiden kehittämisessä ja käytännön testaamisessa. Toisen maailmansodan sotineet vanhat lentäjät ovat hupeneva luonnonvara, joten heitä kannattaa käydä katsomassa, kun se on vielä mahdollista. Vaikka sitä voidaan pitää ihmettä hipovana saavutuksena, ei kuitenkaan kannata luottaa, että hän tulee enää toista kertaa Vantaalle… Ajan hammas syö lopulta viimeiset pelottomatkin. Bob pystyi kuitenkin lentämään koneellaan takaisin Ranskaan käyttämällä tekniikkaa, jossa hän otti korkeutta lyhyillä spurteilla ja antoi moottorin aina jäähtyä loivissa liu’uissa alaspäin. Yrityksensä lisäksi Bob perusti myös Cellen ilmailukerhon ja oli sen aktiivisena jäsenenä koko loppuelämänsä. Kunniavieraiden joukossa näin 32 ¼ pudotuksen pilotin ja suomalaisten reserviläislentäjien parhaan Kyösti Karhilan. Nyt tai ei koskaan Maaliskuussa 2009 vanhoja ässiä oli tullut Vantaan Ilmailumuseoon katsomaan täysi auditoriollinen yleisöä. Hänen pudotustilillään on myös yksi B 17 -lentävä linnoitus, jonka hän pudotti törmäämällä! ”Hävittäjälentäjät eivät pelkää mitään.” Valtakunnan puolustuksessa Bobin oli tarkoitus siirtyä Me 262:een, ja hän saikin sitä varten kokonaista kahden tunnin koulutuksen! Sota ehti kuitenkin loppua ennen hänen ensimmäistä suihkukonetaistelutehtäväänsä. 14.12.2013 on Suomen Ilmailumuseoon Vantaalle tulossa Wolfgang Wollenweber, joka lensi ensin kaksimoottorisella Bf-110:llä, sitten Fw-190:llä ja lopulta He-162-suihkukoneella. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 29 veli jo Tšekkoslovakian Sudeettialueiden miehityksessä, jatkoi sieltä Puolan valloitukseen ja suoraan länsirintamalle taisteluun Britanniasta. Hän kuuluu niihin harvoihin yhä elossa oleviin, jotka jäivät henkiin lennettyään useampia tunteja kyseisellä hätäisesti kasatulla loppusodan ihmekoneella vastustajan musertavan ilmaherruuden alla. Hän lensi suihkukoneellaan 14 taistelulentoa. Aikanaan Suomen Ilmailumuseolla vieraili 275 pudotuksen ässä, kolmanneksi eniten maailmassa ilmavoittoja saavuttanut, Günther Rall. RAF:llä ei ollut tapana siinä vaiheessa ilmasotaa nousta torjuntaan pelkästään hävittäjien lähestyessä, joten Jabo-hävittäjille avautui tyhjä taivas tehtävien suorittamiseen. joulukuuta ja suuntaa Vantaalle. Göring esitti Jagdbomber-ajatuksen, johon tartuttiin innokkaasti. Se on jotain ihan muuta kuin se saksalaisen sotilasjohtamisen irvikuva, jonka olemme oppineet näkemään Hollywood-tuotannoissa. No nyt se on myöhäistä, Kössi kuoli 16.9.2009. Tehtävätaktinen yritysjohtaja Britannian ilmasodan jälkeen tuli siirto Balkanille ja sieltä edelleen itärintamalle, josta uudelleen länsirintamalle ja lopulta valtakunnan puolustukseen. Sodan jälkeen Bob elätti ensin itsensä kaikenlaisilla töillä, ennen kuin perusti poraja maanrakennusvälineitä valmistavan Bomagin. En mennyt katsomaan, ”kun oli kiire”. No seuraavan kerran, kun hän oli tulossa, peruuntui tilaisuus hänen sairastumiseensa. Koska säät huononivat syyskuun lopulla 1940 ja saattotehtävät koko ajan vaikeutuivat, oli päiväpommituksista tullut niin vaarallisia ja kalliita, että päätettiin siirtyä yöpommituksiin, ja se uhkasi tehdä koko JG 54:stä joutilaan. Rall kuoli 4.10.2009. Siinäpä joululahja itsellesi vähän förskottiin vielä. Lue Suomen Sotilaan edellisestä numerosta Markku Salomaan juttu Vantaan ilmailumuseon Messerschmitt-simulaattorista. Hän kertoi johtaneensa yritystään samalla tavalla kuin oli johtanut miehiään ilmavoimissa. Bobilla oli vielä 91-vuotiaana, vanhimpana Saksassa, voimassa oleva lentäjän lupakirja. Ujouttani en mennyt paiskaamaan hänenkin kättään ja kiittämään kaikesta. Tehtävätaktiikka sopiikin hyvin liikkeenjohtoon. Jugoslavian ilmavoimilla oli Bf 109-koneita, joista Bob pudotti yhden. Hän oli myös yksi harvoista, joka sai voittotililleen myös yhden Messerschmittin. Laita siis kalenteriisi 14. 250 kilon pommin ripustaminen Bf 109:n alle ei ollut Saksan sodanjohdon typeryyttä ja hävittäjäkoneiden pilaamista, niin kuin asiasta saatetaan ajatella, vaan taistelukykyisten ja -haluisten pilottien pitämistä toiminnassa
(09) 449 801 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 shop@aviationshop.fi Verkkokauppa: www.aviationshop.fi Uutuuskirjat Postitse + postimaks u Afrikan taivaan voittamaton Hans-Joachim Marseille oli Luftwaffen valovoimaisimpia hävittäjä-ässiä. 224 siv. Kovak. Kovakantinen. Tilausnumero: 57-505 Hinta 35,Suomen Sotilas 5/2013_Suomen Sotilas 11.10.2013 10.39 Sivu 1. Voittamaton.” 224 sivua, 8 sivun kuvaliite. 2000-luvun sotahevonen PolaRIs sPoRtsMan 800 eFI 6x6 Polaris on Suomen myydyin mönkijä ja sillä on markkinoiden laajin maastoja traktorimönkijämallisto. Kaksi hänen lentämäänsä konetyyppiä olisi tuskin voinut enempää poiketa toisistaan: kaksimoottorinen raskashävittäjä Messerschmitt Bf 110 ja suihkuhävittäjä Heinkel He 162. Ennen kuolemaansa Marseille saavutti 158 ilmavoittoa, joista seitsemäntoista yhtenä päivänä. Hänen tempauksensa Kolmannen valtakunnan johtajien luona ovat legendaarisia. Kirjan laaja, osin aikaisemmin julkaisematon kuvitus on koottu yksityishenkilöiden albumeista, SAkuvista sekä suomalaisten ilmailumuseoiden arkistoista. Hautakiveen kirjoitettiin: ”Kapteeni Hans-Joachim Marseille. Ehkä jännittävimmät sotalentonsa hän lensi sodan lopussa Heinkel He 162:lla. Karilla oli jo aikoinaan asiasta hirtehinen näkemyksensä. Lentokoulutuksen jälkeen Wollenweber komennettiin Hävittäjärykmentti 5:een Jäämeren rannalle. 150 sivua. Tilausnumero: 57-995 Hinta 30,Ilmasodan veteraanit kertovat Tässä kirjassa veteraanit kertovat omin sanoin kokemuksistaan talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taivaalla. Tilausnumero: 57-504 Hinta 27,Valtakunnankotka Napapiiriltä suihkuhävittäjän ohjaimiin Insinööriyliluutnantti Wolfgang Wollenweber lensi toisen maailmansodan aikana monilla eri lentokonetyypeillä. 30 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 K AK SI K ARIA n Asevelvollisuusjärjestelmämme on kuulemma sukupuolisesti epätasaarvoinen. Korkeimmilla kunniamerkeillä palkittu ”Afrikan tähti” oli äärettömän taitava lentäjä, mutta myös kapinoiva ja suorastaan boheemi. Naisethan eivät ole asevelvollisia. www.polaris.fi Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh
Vastauksiin tutustuttiin, mutta niistä ei piitattu. VAAN MIKÄ TÄSSÄ nyt sitten olikaan uutta. OHJELMAN VÄITTEESEEN olivat päätyneet sen haastattelemat tutkijat. Tämä imago on suomalaisille tuttu, tosin se esitetään useimmiten jännittävän positiivisessa valossa. Mannerheim päätti ohjelman mukaan jatkosodan aikana itsevaltaisesti toimista, jotka johtivat muun muassa puolustuksen kohtalokkaaseen murtumiseen Karjalankannaksella. Tutkimuksen keskuudessa aihe ei ole uusi, mutta kansan keskuudessa populäärihistorian saralla aihe lienee ilmeisesti yhä outo ja arkakin. MANNERHEIM oli jatkosodan alussa sotilaallisen kokemuksensa osalta ykkönen Suomessa. SUOMEN ASEVOIMIEN lepotilaa vuoden 1942 alusta aina kesään 1944 tuskin voidaan laittaa yksin Mannerheimin syyksi. Siinä voisi olla tutkimisen aihetta. Kaksi ohjelmassa haastateltua evp-upseeria tukivat tulkintaa. Kaikki ihmiset tekevät virheitä, ja se on tietysti hyvä aina välillä todeta ääneen. On hyvä, että historiaa tutkitaan estottomasti ja kuvia kumartamatta, mutta olisi tärkeää esittää asiat oikeassa viitekehyksessä ja mittasuhteissa. Mitä yllättävää siinä on. Mannerheimillakin. Mieleen tulee, että sodanjohto annettiin kuitenkin parhaan käytettävissä olevan miehen käsiin. KESÄN 1944 puolustustaistelussa kuoli MOT:n mukaan noin 20 000 suomalaissotilasta, ja tästä suuri syy lankeaa Mannerheimin virheille. Toisaalta Mannerheimin ja hänen itsevaltaisesti johtamansa Päämajan vähäinen usko Kannaksen kautta tulevaan puna-armeijan suurhyökkäykseen on pantu paperille monissa sotahistorian kirjoissa ja muisteloissa jo aikoja sitten. Toisaalta MOT:n siteeraamat tutkijat ovat aivan oikeassa siinä, että yksinvaltaisella johtajalla on myös suuri vastuu tapahtuneesta. Suurimpana Mannerheimin virhearvioista ohjelmassa pidettiin joukkojen ja linnoitustoiminnan painopisteen pitämistä Itä-Karjalassa, vaikka puna-armeijan suurhyökkäys tulikin sitten Karjalankannakselta ja oli murtaa suomalaisten puolustuksen. Ohjelman mukaan virheet maksoivat jopa tuhansien suomalaissotilaiden hengen. Kymmeniä vuosia ammattisotilaana ja ensimmäisessä maailmansodassa armeijakunnan komentajana toimiminen nostivat hänet aivan eri luokkaan kuin hierarkiassa seuraava porras. Odotusarvo oli siis erittäin hyvä ja päätöksenteko huomattavasti laajemmalla pohjalla kuin Mannerheimin ”virheiden varassa”. Punaarmeija mitä ilmeisimmin kesäkuussa 1944 todella yllätti niin Marskin kuin Päämajankin, mutta näinhän hyökkääjä usein pääsee sodassa tekemään, koska siihen se nimenomaan pyrkii. Henkilöpalvontaa emme tarvitse. Kuollutta hevosta hakkaamassa. Mannerheimista seuraavina olleet, tuolloin viisikymppiset kenraalit, olivat ensimmäisessä maailmansodassa taistelleet rauhallisella rintamalla kiväärimiehinä tai parhaimmillaan ryhmänjohtajina ja vuoden 1918 sisällissodassa johtaneet nuorina upseereina kiväärein aseistettua siviilimiesten joukkoa toista samanlaista vastaan. Miksi siihen ei yritettykään vaikuttaa omalla sotilaallisella voimalla tai poliittisesti, ja ennen kaikkea, miksi armeija päästettiin taantumaan taidollisesti. ONKO NYT SIIS KYSE pelkästä kuolleen hevosen lyömisestä. Olisiko heistä joku hoitanut homman paremmin. Tähän rinnalle on syytä tuoda vuoden 1941 hyökkäysvaiheen tappiot, jotka ovat jopa tuhansia miehiä suuremmat. Kenties. Mannerheimin ongelman ydin oli se, että kaikkea oli liian vähän: divisioonia, aseita ja työvoimaakin pitkän itärajamme puolustamiseen. Vasta talvisodassa he olivat päässeet kolmeksi kuukaudeksi oikeaan, joskin monin tavoin poikkeukselliseen sotaan. Lähtö mukaan sotaan on jälkikäteen arvioiden tietysti virhe, mutta tässä on syytä korostaa sanaa jälkikäteen. Tätäkin on toki tutkittu ja asiasta on koitettu pyristellä eroon erillissota-teesillä ja ajopuu-teorialla. SE, ETTÄ PAINOPISTE ei sen selkeämmin ollut Kannaksella, on toki esitettävissä Mannerheimin virheenä, mutta sille on myös toinen selitys: Itä-Karjalassa oli pidettävä tietty määrä divisioonia, jos se ylipäänsä haluttiin pitää. On muistettava, että kun suurhyökkäys alkoi, iski se pian myös Syvärille, Aunukseen ja Itä-Karjalaan, jotka oli nopeasti evakuoitava. Myös Mannerheimin omintakeinen, jopa despoottinen ja ehkäpä tsaarin Venäjän upseereille tyypillinen toimintaperiaate ja päätöksentekosysteemi ovat juurtuneet lähtemättömästi Marskin imagoon. Toinen asia on sitten se, minkä arvoista oli yleisesikuntakoulutusta vailla olleen ensimmäisen maailmansodan hävinneen Venäjän armeijan upseerin osaaminen vuonna 1941. Muun muassa yleisesikuntaupseerikoulutus oli lakkautettu koko sota-ajan! Miksi ei otettu huomioon puna-armeijan kehittymistä, josta saksalaisilla oli yllin kyllin kokemusta ja johon saksalaisilla olisi ollut myös vastauksia. Tutkimuksen silmissä tässä ei ole oikein mitään uutta. Suomen Sotilas ja monet muut kriittisesti ja analyyttisesti historiaa käsittelevät julkaisut ovat kirjoittaneet aiheesta jo vuosikymmenet. Koska siitä kesän 1944 katastrofissa on mielestäni kysymys, ei siinä, mitä mahdollisia pienempiä virheitä tehtiin. Itään lähdettiin Saksan kyljessä, koska se oli vuosina 1940–41 aivan suvereeni mannerEuroopan hallitsija ja sillä oli alueen voimakkaimmat asevoimat. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 31 Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi YLEN AJANKOHTAISOHJELMA MOT kertoi 23. Ongelma oli laajempi. syyskuuta sangen jyrkästi marsalkka Mannerheimin jatkosodan aikana tekemistä suurista strategisista virheistä. Ohjelman mukaan nyt on tehty jonkinlaista uutta tutkimusta, jossa nämä Marskin virhearviot paljastetaan. Tämä siitäkin huolimatta, että saksalaiset hoitivat puolen Suomen puolustamisen meidän puolestamme. MANNERHEIMIN mätkimisen sijaan voisi tutkia sitä, miksi Suomen asevoimat vuoden 1941 hyökkäysvaiheen jälkeen jäivät odottelemaan asemasodan lepotilassa ratkaisun syntymistä muualla. Totta on, että kunnollista tutkimusta Päämajasta ja sen johtajasta on tehty vähän ja vasta viime vuosina. Kuka tai ketkä siitä päättivät
Hyisten vesien taloudellinen ja strateginen arvo kasvaa. Pohjoisen merireitin aamunkoilla on myös sotilaallinen ulottuvuus. 32 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 STR ATEGIA Aurinko paistaa pohjoiseen. KOILLISVÄYLÄN AAMUNKOI TEK STI: ESA JÄRVEL Ä. Koillisväylästä on tulossa strateginen tekijä, ja se vaikuttaa Suomen asemaan maailmanlaajuisestikin. Ilmastonmuutoksen ja arktisen merenkulkuteknologian kehitys nostaa Koillisväylän nykyistä merkittävämpään rooliin merikuljetuksissa ja arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä. Ketkä sen takovat. Venäjän rooli pysyy ratkaisevana. Suomalaiselle meriteollisuusosaamisellekin olisi lähitulevaisuudessa kasvavaa kysyntää, jos siitä on enää silloin mitään jäljellä. Rauta on nyt kuumaa
Arktiset sääolosuhteet kuitenkin tekivät Koillisväylästä yhden maailman vaikeimmista merenkulkureiteistä, eikä se soveltunut kauppareitiksi vielä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun merenkulun kehitystasolla ja teknologialla. Neuvostoliiton liittyessä sotaan Saksaa vastaan vuonna 1941 Koillisväylästä tuli tärkeä reitti, jonka kautta liittoutuneet toivat saattueissa materiaalitäydennyksiä maahan kaikkiaan 120 aluksella. Nordenskiöldin tekemä matka osoitti, että siihen aikaan nopealla aluksella Koillisväylän purjehtimiseen meni aikaa noin kaksi kuukautta. Vuosina 1942–1945 noin 450 000 tonnia tarvikkeita kuljetettiin Koillisväylän kautta Neuvostoliittoon! Vuosina 1953–1978 Neuvostoliitossa rakennettiin uusia jäänmurtajia ja alan osaamista tilattiin myös ulkomailta, muun muassa suomalaiselta telakkateollisuudelta. Vuonna 1940 saksalainen apuristeilijä Komet oli ensimmäinen ulkomainen alus yli 20 vuoteen, jolle myönnettiin läpikulkuoikeus Koillisväylän kautta. Komet naamioitiin matkan salaamiseksi kahdeksikin erityyppiseksi neuvostoliittolaiseksi alukseksi, ja se oli tarkoitettu käytettäväksi sotatoimiin liittoutuneiden aluksia vastaan Tyynellä valtamerellä. Koillisväylään liittyvää infrastruktuuria parannettiin rakentamalla uusia satamia sekä kehittämällä viestintäjärjestelmiä ja meteorologisia asemia. 33 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 uomalainen tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld aloitti heinäkuussa vuonna 1878 tutkimusmatkan arktiselle alueelle höyrylaiva Vegalla ja pääsikin kahden päivämatkan päähän Beringinsalmesta, mutta jääolosuhteet estivät matkan jatkumisen 28.9.1878. Kehitystoimenpiteet loivat edellytykset Koillisväylän läntisen osan ympärivuotiselle käytölle, jolla oli merkitystä varsinkin Neuvostoliiton sisäiselle liikenteelle. Vuonna 1932 Otto Julievitsh Schmidtin johtama neuvostoliittolainen retkikunta purjehti Koillisväylää pitkin ensimmäisenä Arkangelista Beringinsalmeen yhtenäisenä matkana ilman talvehtimista matkan aikana. Vasta 10 kuukauden talvehtimisen jälkeen Vega pystyi taas jatkamaan matkaa ja purjehti lopulta ensimmäisenä aluksena koko Koillisväylän läpi. Kylmää sotaa Neuvostoliitolle Koillisväylä oli myös sotilaallisesti tärkeä reitti, joka mahdollisti liikennöinnin Tyynenmeren laivaston ja Pohjoisen laivaston välillä suurimmaksi osaksi tai jopa kokonaan > n Nordenskiöld ja Vega-laiva.
Öljyn hinnannousu ja varantojen Venäjä haluaa vahvistaa sotilaallista läsnäoloa arktisella alueella.... Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen liennytys ja Venäjän sotilaallisen voiman heikkeneminen vaikuttivat yhdessä arktisen alueen sotilaallisen merkityksen alenemiseen 1990-luvulla. Taloudellista toimeliaisuutta arktisella alueella lisäsi erityisesti Venäjän, EU:n, Kiinan ja Yhdysvaltojen kasvava mielenkiinto alueen luonnonvarojen – öljyn, kaasun ja kaivannaisten – hyödyntämiseen. Ensimmäinen länsimainen kauppa-alus purjehti Koillisväylän läpi kuitenkin vasta vuonna 1997. Vuonna 1987 Koillisväylän liikenne saavutti Neuvostoliiton-aikaisen huippunsa, kun 331 alusta kuljetti 6 600 000 tonnia rahtia 1 306 matkalla! Virallisesti Koillisväylä avattiin eivenäläisten alusten liikenteelle ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen vasta kesällä 1991, vain hetkeä ennen kuin Neuvostoliitto hajosi. Kyseessä oli suomalaisen Neste Oilin alus MT Uikku. Kylmän sodan aikana arktiset merialueet olivat merkittävässä asemassa myös ydinasepelotteen ylläpitämisessä. Jääpeite antoi suojan sukellusveneille ja mahdollisti niiden pääsyn vastustajan tiedustelujärjestelmiä vältellen strategisten ydinohjusten laukaisualueille. Vuosina 1978–1979 saavutettiinkin läntisellä osalla jäänmurtajan avustamana säännöllinen ympärivuotinen liikennöinti reitillä Murmanskista Dudinkaan. Erityisen merkittäväksi arktinen alue tuli strategisesti, kun Neuvostoliitto otti käyttöön vuonna 1972 ensimmäisen Delta-luokan ydinsukellusveneen, jonka ydinohjukset ulottuivat Yhdysvaltoihin maalitettuihin kohteisiin Barentsinmereltä asti. 34 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 STR ATEGIA Neuvostoliiton aluevesien ja talousvyöhykkeen kautta. Jää murtuu Vuosina 1978–1991 Neuvostoliitto pyrki vakiinnuttamaan ympärivuotisen Koillisväylän läntisen osan liikennöinnin. Vuosina 1999–2008 arktisen alueen kiinnostavuutta lisäsi 2000-luvun alusta voimistuneen maailmantalouden kasvun mukanaan tuoma energiavarantojen ja raaka-aineiden hintojen nousu. Neuvostoliiton strategiset ydinsukellusveneet suunniteltiin siten, että ne pystyivät tarvittaessa murtautumaan sukelluksista tietyn vahvuisen jääpeitteen läpi laukaisemaan ydinohjuksia. Sotilaallisten ja poliittisten syiden vuoksi Koillisväylä oli suljettu kansainväliseltä liikenteeltä koko kylmän sodan ajan
Kyseiset LNG-säiliöalukset on suunniteltu Venäjän Karanmerellä >. 35 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 hyödyntämisen mahdollistavan teknologian kehittyminen tekivät arktisen alueen öljyvarojen hyödyntämisen nyt erittäin houkuttelevaksi ja kannattavaksi. Sarjan alukset on tarkoitettu toimimaan itsenäisesti ilman jäänmurtajan avustusta vaikeimmissakin jääolosuhteissa. Vuodesta 2007 alkaen toimitetun sarjan aluksia on käytetty Koillisväylällä öljynkuljetuksiin Murmanskista Kiinaan. Vuonna 2008 Aker Arctic Technology Oy:llä oli suunnittelu käynnissä myös jäätä murtavan nesteytettyä maakaasua (LNG) kuljettavan säiliöaluksen kehittämiseksi. Suomen osaamiselle kysyntää Teknologian kehittämiseen sisältyi jääolosuhteisiin soveltuvien öljyntuotantoja kuljetusjärjestelmien kehittäminen. Suomalaisen Aker Arctic Technology Oy:n suunnittelema jäänmurtaja-kuljetustankkeri oli ensimmäinen öljynkuljetusalus, joka pystyi toimimaan kiintojääolosuhteissa ilman jäänmurtajan avustusta. Ensimmäinen Aker Arctic Technology Oy:n suunnittelema ja Aker Yardin valmistama venäläisen MMC Norilsk Nickel -kaivosja metalliyhtiön tilaamista kontinkuljetusaluksista, MS Norilskiy Nickel, toimitettiin maaliskuussa 2006 testattavaksi Karanmerellä (Novaja Zemljan itäpuolinen merialue). Samanlainen teknologian kehitys näkyi myös kontinkuljetusaluksissa. Kyseiset alukset pystyvät kuljettamaan 85 300 kuutiometriä öljyä ja murtamaan yli 1,5 metrin paksuista jäätä kolmen solmun nopeudella sekä eteenpäin että taaksepäin liikkuen
Kustannustasojen vertailut joudutaan tekemään aina tapauskohtaisesti ja kustannuksiin kokonaisuutena vaikuttavat Koillisväylää käytettäessä arktisten olosuhteiden aiheuttamien vaikutusten lisäksi Venäjän viranomaisten läpikululle asettamat ehdot ja vaatimukset.. Viisi viimeistä vuotta Vuosina 2008–2013 Venäjä on edelleen ollut Koillisväylän pääasiallinen käyttäjä. Norjalaisen varustamoja logistiikkakonserni Tschudin irtorahtialus MV Nordic Barents lähti 4.9.2010 Norjan Kirkkoniemestä lastinaan 40 140 tonnia rautamalmirikastetta kohti Kiinan Lianyungangia. Vertailtava asia Suezin kautta Koillisväylän kautta Koillisväylän eduksi / haitaksi Etäisyys (meripeninkulmaa) 12 180 6 500 5 680 Odotettu matkanopeus (solmua) 13 12 -1 Matka-aika (Vrk) 40 22,5 17,5 Polttoaineen kulutus (tonnia) 1 128 634,5 493,5 Maksut käytöstä / saatosta (dollaria) 200 700 200 700 n Matkareittivalintaan vaikuttavien tekijöiden vertailuesimerkkinä MV Nordic Barentsin Koillisväylän kautta Lianyungangiaan tekemä matka ja sen vertailu vastaavaan matkaan Suezin kanavan kautta. STR ATEGIA 36 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 sijaitsevan Jamalin kentän maakaasun hyödyntämiseen. Ydinkäyttöinen jäänmurtaja I/B 50 Let Pobedy saattoi Arc 4 -jääluokan MV Nordic Barentsia 8.–14.9.2010 välisenä aikana 1 746 meripeninkulman matkan. Samankaltainen panostus arktisen teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon oli viimeksi 40 vuotta sitten, kun otettiin käyttöön Pohjanmeren öljyja kaasuvaroja. Tärkein syy kasvavaan kiinnostukseen Koillisväylää kohtaan ovat merkittävät kustannussäästöt, jotka tulevat lyhentyneen matkan vaikutuksina. Vertailu on vain suuntaa antava maksujen ja kulujen suhteen, koska muuttuvia tekijöitä on paljon kustannustasoja vertailtaessa. Koillisväylä on tärkeä Venäjän öljyn, kaasun ja kaivannaisten viennille. Rahdin määrä jatkoi kasvuaan 2000-luvun alkupuolella, ja vuosina 2005–2007 se kasvoi arktisella alueella yli 2 miljoonaan tonniin vuodessa. Vuonna 2000 Koillisväylän kautta kulkeva kokonaisrahtimäärä alkoi jälleen kasvaa 1990-luvun romahduksen jälkeen. Huomattava osa matkoista oli eri varustamoiden koepurjehduksia, joiden avulla haluttiin käytännössä tutustua Koillisväylän käytön kustannusvaikutuksiin sekä arktisiin merenkulkuolosuhteisiin. Kiinalaiset koepurjehtivat Koillisväylällä vuonna 2012, kun jäänmurtaja Xue Longista tuli Kiinan ensimmäinen alus, joka kulki koko Koillisväylän läpi. Vuonna 2010 koko Koillisväylän läpi purjehti vain neljä alusta, joilla oli yhteensä 110 000 tonnia rahtia. Venäjä on tuonut sitä pitkin ruokaa, polttoainetta ja rakennustarvikkeita arktisen alueen eri toimijoille. Vuonna 2012 rahtia kuljetettiin koko väylän läpi 46 aluksella 1 261 545 tonnia. Tavoitteena on taloudellisesti kannattavan kuljetuskauden pidentäminen 6-7 kuukauteen vuodessa uusien merenkulun teknologisten ratkaisujen avulla. Jäästä reitiltä raportoitiin viiden päi…tärkein liikennereitti on Koillisväylän itäinen osa. Reitti on avoinna kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattaville kuljetuksille 4-5 kuukautta vuodessa. Koillisväylän itäisellä alueella merenkulkukausi on pidentynyt nyt jo kuuteen kuukauteen
> KIINALAISET koepurjehtivat Koillisväylällä vuonna 2012, kun jäänmurtaja Xue Longista tuli Kiinan ensimmäinen alus, joka kulki koko Koillisväylän läpi.. Partiointi Koillisväylällä osaltaan auttaa kaupallista liikennettä, kun lentokoneet havainnoivat samalla muun muassa ahtojäätilannetta ja erilaisia meriliikennehäiriöitä. Perille Lianyungangiaan se saapui 27.9. Arktisella alueella toimivilla venäläisillä yrityksillä on tavoitteena saada alueen merikuljetuksiin sopivaa uutta teknologiaa, joiden avulla merikuljetukset voidaan hoitaa ilman jäänmurtajan avustusta mahdollisimman taloudellisesti. Osittain Koillisväylä kulkee alueilla, jotka ovat kiistanalaisia sen suhteen, ovatko ne Venäjän aluevesiä vai kansainvälisiä vesiä, ja näiden alueiden suhteen Venäjä haluaa puolustaa omia näkökantojaan. Takana oli 6 504 meripeninkulmaa. Pienemmässä mittakaavassa turvaudutaan jatkossakin junakuljetuksiin. Kantavuudeltaan huomattavasti yli 30 000 tonnin aluksena MV Nordic Barents joutui käyttämään Uuden-Siperian saarten pohjoispuolitse menevää suuremmalle syväykselle sopivaa Koillisväylän ulointa reittiä, jossa jääolosuhteet ovat saaristoreittejä vaikeammat. Se partioi jälleen vakituisesti alueella meritiedusteluja sukellusveneentorjuntalentokoneilla, kuten Neuvostoliiton aikanakin. Tavoitteena on myös pidentää merenkulkuaikaa sekä ottaa hyöty irti ilmastonmuutoksesta. matkattuaan 3 067 meripeninkulmaa. Infrastruktuuria Venäjä pyrkii kehittämään ja pitämään riittävän hyvässä kunnossa vähintään oman meriliikenteen tarpeisiin. Venäjä haluaa vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella etujensa turvaamiseksi. Oikealla näkyvä reitti vastaa melko tarkasti Venäjän määritelmää, jonka mukaan Koillisväylä ulottuu Karanmereltä Beringinsalmeen. 37 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 vän matka-ajalta, joista kahtena päivänä alusten nopeus oli 6-12 solmua. Beringinsalmen alus ohitti 15.9. Venäjän tavoiteena on kontrolloida sen talousvyöhykkeen ja osittain myös aluevesien läpi menevää Koillisväylän liikennettä sekä pitää se avoinna maan omalle kaupalliselle liikenteelle ja Luoteisväylä Koillisväylä LUOTEISVÄYLÄN JA KOILLISVÄYLÄN KULKUREITIT läpi arktisen alueen. läpikululle. Molemmat reitit haarautuvat välillä, eikä kuvasta pysty erottamaan yksityiskohtaisesti kaikkia eri reittivaihtoehtoja. Arktisen alueen huolto ja erityisesti raaka-aineiden hyödyntäminen ja energian tuotanto halutaan turvata kaikissa olosuhteissa. Venäjän tavoite Venäjällä on kaikissa olosuhteissa suoria etuja puolustettavanaan Koillisväylän suhteen. Luonnollisesti öljyn ja kaasun putkikuljetukset ovat merikuljetusten vaihtoehtoina, silloin kun se on taloudellisempaa ja olosuhteiden puolesta mahdollista. Venäjälle tärkeimmät kaupalliset kuljetukset ovat öljyn, maakaasun ja kaivannaisten rahti
EJ Ennuste arktisen merijään pinta-alan kehityksestä syyskuussa vuosien 2010–2090 välillä. Naton ja Yhdysvaltojen vastaisesta retoriikasta huolimatta Pohjoisen laivaston päätehtävät ovat arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisen suojaaminen, Koillisväylän ja yleisesti merenkulun suojaaminen sekä lipunnäyttäminen arktisilla alueilla ja poliittisesti tärkeillä alueilla pitkän kantaman aluksilla koko maailmassa. Todennäköisesti naapurimaamme merivoimien pääsuunta tulevaisuudessa on kuitenkin Tyynellä valtamerellä ja sen laivaston toiminnassa, koska Venäjä haluaa vastata modernisoituvan Kiinan laivaston muodostamaan haasteeseen sekä puolustaa sen alueisiin ja luonnonvaroihin liittyviä etuja Aasiassa. Ne eivät kuvaa yksittäistä vuotta, ja vuosittaiset vaihtelut jäätilanteessa sulamiskauden loppupuolella ovat tähän asti olleet todella suuria. Pohjolankin aurinko… Kokonaisuudessaan maailman käyttöönottamattomista öljyvaroista arktisella alueella sijaitsee 5-13 prosenttia ja kaasuvaroista 20-30 prosenttia vaihdellen käytettävien arviointimenetelmien ja arvioinnin tekijän mukaan. Itämeren laivasto ja Mustanmeren laivasto pysyvät puolestaan toisen luokan rannikkopuolustuslaivastoina. Arvioissa on kuitenkin huomioitava, että ennusteet kuvaavat keskimääräistä tilannetta kahden vuosikymmenen ajalta. Tulevaisuudessa Venäjän talouden kannalta tärkein liikennereitti on Koillisväylän itäinen osa. Syksyllä 2012 arktinen merijää oli sulanut pienemmäksi kuin koskaan vuoden 1979 jälkeen, jolloin arktisen merijään pinta-alan satelliittiseuranta aloitettiin. Viime vuosien aikana satelliiteilla havaittua jyrkkää laskua merijään pinta-alassa eivät simulaatiot ole kyenneet ennustamaan. KUVASSA vuodelta 2004 on yhdistettynä viisi erilaista ilmastomallia, joiden perusteella on luotu ennuste arktisen merijään pinta-alan kehityksestä tällä vuosisadalla. Syksyllä 2012 merijää peitti noin 15 prosenttia Jäämerestä ja oli pinta-alaltaan noin 3,41 miljoonaa neliökilometriä, mikä on 49 prosenttia vähemmän kuin vuosien 1979–2000 pinta-ala keskimäärin ja 18 prosenttia vähemmän kuin edellinen minimipinta-ala vuoden 2007 syksyllä. Sieltä kulkevat suorat luonVALLITSEVAN nykytutkimuksen tulkinnan mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama jääpeitteen supistuminen avaa uusia reittimahdollisuuksia pohjoisille merialueille. 38 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 STR ATEGIA Venäjän uudelleen varustautumisen myötä myös Pohjoinen laivasto saa osansa laivaston rakennusohjelmasta. Pohjoinen laivasto säilyy strategisten ydinsukellusveneiden päätukikohtana, vaikka valmistuvista Borej-luokan ydinsukellusveneistä suurin osa menee todennäköisesti Tyynenmeren laivastolle korvamaan sieltä poistuvia Delta III -luokan sukellusveneitä. Tämä vaikuttaa merireitin jatkuvaan käytettävyyteen ja ennustettavuuteen heikentävästi. Ilmastonmuutos 2010–2030 1982 2007 2040–2060 2070–2090. Kun verrataan kuvan ennustetta viereisellä sivulla julkaistuun kuvaan vuoden 2012 syyskuun todellisesta tilanteesta, voidaan havaita, että jäätilanne oli lähempänä ennusteen tilannetta vuosina 2070–2090, joten jos vuoden 2012 syyskuun jäätilanne jäisi vuoteen 2030 asti usein toistuvaksi ilmiöksi, olisivat simuloinnit jopa vuosikymmeniä jäljessä todellista tilannetta
39 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 JÄÄ KUTISTUU . ?. ???. Alustavat sopimukset noin kuudentoista LNG-säiliöaluksen toimittamisesta ympärivuotisiin kuljetuksiin Jamalista on jo tehty vuoden 2013 kesällä. ??, Tšukotskoje more, Beringinsalmen pohjoispuolinen merialue Venäjän, Alaskan ja pohjoisnapajäätikön välissä) ja Framinsalmen (Pohjoisen jäämeren ja Pohjois-Atlantin yhdistävä salmi Huippuvuorten ja Grönlannin välissä), välillä olevan 3,1 metriä, kun vastaavat tiedot vuosilta 1993–1996 osoittivat merijään paksuudeksi enää noin 2 metriä! nonvarojen merikuljetusreitit Aasian kasvukeskuksiin ja tuotantolaitoksiin. Valkoisella alueella arktisen alueen jääpeitteen laajuus 17.9.2012 verrattuna oranssilla viivalla merkittyyn vuosien 1979–2000 mediaanijääpeitteeseen. Koillisväylän läntisen osan kuljetusmäärien arvioidaan kasvavan, mutta todennäköisesti vähäisemmässä määrin kuin itäisen osan, koska suurin osa Jamalin niemimaan LNG-kuljetuksista ja Jeniseijokea pitkin kuljetettavista metalleista viedään suoraan Aasian markkinoille. Koillisväylän läntisenkin osan kuljetusmäärät tulevat silti kasvamaan huomattavasti nykyisestä, ja rahdin pääsuunta saattaa olla sama kuin idässä; lännestä itään. Uinahtavassa vanhassa Euroopassa ei ole vastaavia raaka-ainemarkkinoita. Nykyisissä jääolosuhteissa alusten merenkulkuaika on pidentynyt aina heinäkuusta joulukuuhun asti koko Koillisväylän pituudelta. ????. Näiden alusten tulisi pystyä murtamaan 2,1 metrin jäätä ja toimimaan -50 °C lämpötilassa! Vähäisemmässä määrin kuljetaan myös öljyä ja metalleja. Kaikki Koillisväylän reittivaihtoehdot sijaitsevat nykyisissä ilmasto-olosuhteissa ensimmäisen vuoden jään alueella, joka yleensä arktisella alueella kasvaa talvikauden aikana yli 1,6 metrin paksuiseksi. Itäisen osan liikenne tulee koostumaan pääasiallisesti ympärivuotisista Venäjän LNG-kuljetuksista Jamalin niemimaalta (Novaja Zemljan kaakkoispuolella) Aasiaan. Jamalin niemimaalle kuljetetaan jatkossa yhä enemmän Murmanskista ja suoraan Euroopasta sekä Atlantin takaa kaasun ja öljyn tuotantoon tarvittavia rakennustarvikkeita sekä huoltotäydennyksiä. Eikä vain pinta-alaltaan vaan myös paksuudeltaan. Myös kulutushyödykkeitä viedään yhä enemmän, kun väestö ja työntekijät vaurastuvat ja Siperian tuotantoja logistiikkakeskusten ihmismäärä kasvaa. Syysja lokakuussa, jolloin merenkulkukausi on puolivälissä, Koillisväylän reitit saattavat nykyään olla kokonaan sulia. > merkittävimmiksi toimijoiksi noussevat kiinalaiset.. SUKELLUSVENEIDEN hankkimilla tiedoilla täydennetyt uusimmat tutkimustiedot monivuotisen merijään paksuudesta osoittivat vuosina 1958–1976 merijään paksuudeksi keskisellä Jäämerellä Tšuktšimeren (Tšuktšienmeri ven
Lisäksi kuljetusmääriä nostavat arktisen alueen ja erityisesti Grönlannin mineraalivarat, joiden hyödyntämisestä EU ja Kiina kilpailevat. He haluavat etsiä, hankkia käyttöoikeuksia ja ostaa käyttökelpoisia raaka-aineja energiavarantoja kaikkialta maailmasta. Säännöllistä laajamittaista kaupallista merenkulkuliikennettä ajatellen väylän tulisi olla jatkuvasti ja luotettavasti käytettävissä ja muidenkin edellytysten vaatimassa kunnossa. Koillisväylää kiinalaiset varustamot voisivat käyttää vaihtoehtoisena merikuljetusreittinä Eurooppaan. Greenpeacestäkään ei taida olla enää jatkossa häiriötä alueen kehittämiselle. Koillisväylän itäisen ja läntisen osan rahtimäärissä puhutaan kymmenistä miljoonista tonneista ja läpikulun osalta miljoonista tonneista jo kymmenen vuoden sisällä. Opetus taisi mennä perille. STR ATEGIA 40 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 …nousee idästä Koillisväylän läpikulkuliikenteessä merkittävimmiksi toimijoiksi noussevat kiinalaiset, joiden omistamien varustamoiden kuljetukset tulevat koostumaan pääasiallisesti kontinkuljetusliikenteestä Eurooppaan. Yrityksille ja varustamoille olisi eduksi, että Koillisväylän käyttömaksut olisivat kilpailukykyiset Suezin kananavan käyttömaksuihin verrattuna eikä niissä saisi olla suuria vaihteluita. Jäämerellä eivät merirosvotkaan riehu. Koillisväylästä tulee yhä useammalle kauppa-alukselle se houkuttelevampi reitti markkinoille. Kiina pyrkii myös solmimaan raaka-aineja energiavarantojen hyödyntämisessä yhteistyösopimuksia ja rahoittamaan hankkeita. Vertailun vuoksi vuonna 2012 Suezin kanavan läpikulkuliikenteen rahtimäärä oli Suomikin voisi saada pohjoisen kasvusta osansa, mutta mukaan pitäisi lähteä nyt.. Samalla reitti vähentäisi Kiinan riippuvuutta Malakansalmen ja Suezin kanavan kautta kulkevan reitin suhteen. Kiinan tavoitteet liittyvät merikuljetuksiin Koillisväylän läpi mutta myös arktisen alueen raaka-aineja energiavarantoihin
Kaikki historiaa lukeneet muistavat Koillisväylän avaajan Nordenskiöldin ja hänen 46-metrisen 70 hevosvoiman höyrykoneella ja purjeilla varustetun Vega-valanpyyntialuksensa 135 vuoden takaa. Kamppailu arktisesta alueesta. Tulevissa numeroissa lisää aiheesta, muun muassa suomalaisen sotilasasiantuntijan tutkimustuloksia alueen merkityksestä Suomen turvallisuudelle. Suomenkin on aika kääntää taas katseensa pohjoiseen ja kaivaa vanhat kartat esille. JA A KK O PU U PE RÄ. Lokakuussa päättyi myös Kansallismuseon näyttely A.E Nordenskiöldin karttakokoelmasta. Tänään Koillisväylällä purjehtii yhtä monta alusta purjehduskaudessa kuin Vegassa oli hevosvoimia. Strategisen kulttuurin vaikutus Venäjän arktisten intressien turvaamisessa. 2010. Sotilasaikakauslehti Suomen arktinen strategia. Miksi myös Luoteisväylä on Suomelle tärkeä. Sen sijaan Venäjälle Koillisväylän itäisen ja läntisen osan rahtimäärät ovat taloudellisesti hyvin merkittäviä, eikä niitä voida muilla merireiteillä korvata. Pohjoisreitti Mika Raunun Maanpuolustuskorkeakoulun diplomityö 2009. Entä Luoteisväylä. Wikipedia www.akerarctic.fi www.arctic.gov www.arctic-lio.com www.arcticyearbook.com http://barentsobserver.com www.cnrs-scrn.org www.grida.no www.kansallisbiografia.fi www.naval-technology.com www.novatek.ru http://nsidc.org www.kirkeneskonferansen.no www.nornik.fi www.pame.is www.petroleumnews.com https://edit.portofrotterdam.com/nl www.rosatomflot.ru http://russiamil.wordpress.com www.suezcanal.gov.eg www.tem.fi www.unric.org www.weathernews.com www.vuorimiesyhdistys.fi yle.fi/uutiset Lähdeviittein varustettu versio jutusta saatavilla toimituksesta tai suoraan kirjoittajalta. 1A-jääluokan tanskalaisalusta liikuttaa 18 420 hevosvoiman konevoima. Esa Järvelä ohjaa Suomen Sotilaat lehtemme seuraavassa numerossa läpi Luoteisväylän. Suomikin voisi saada pohjoisen kasvusta osansa, mutta mukaan pitäisi lähteä nyt. Lokakuussa 2013 225-metrinen MV Nordic Orion toi 73 500 tonnia hiiltä Porin satamaan Vancouverista läpi Beringinsalmen Luoteisväylää pitkin. 41 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 739 919 000 tonnia, jonka kuljettamiseen käytettiin 17 255 alusta. Tuomas Kiisken Pro gradututkielma Turun Yliopisto 2012. Maailman mittakaavassa varsinkaan läpikulun osalta ei voida puhua lähitulevaisuudessa Koillisväylän osalta merkittävistä rahtimääristä. Pohjoisten alueiden kartat kannattaa ottaa esille pysyvästi. Kauppalehden Ilkka Lampea lainaten ”Kaikkien ei tarvitse lähteä Kiinaan.” Lisää aiheesta: Jussi Jämsénin Maanpuolustuskorkeakoulun diplomityö 2011
Vesi liittyy kaikkeen, se linkittyy terveyteen, politiikkaan, kaupankäyntiin ja niin edelleen. TEK S TI: EE VA VÄNSK Ä. Yli 35 prosenttia maailman väestöstä asuu alueilla, joilla veden riittävyys on riskirajalla uusiutuviin vesivaroihin verrattuna. Samaten vesipula voi seurata liiasta veden käytöstä, vaikka vettä sinänsä olisikin riittävästi. Usein ihmiset ajattelevat vesipulasta puhuttaessa käyttämäänsä talousvettä, siis kotona valutettuja suihkulitroja ja niin edelleen. – On tärkeää ajatella maailmanlaajuisesti, vaikka toimii ja kuluttaa paikallisesti. Tekniikan tohtori Matti Kummu Aaltoyliopistosta sanoo, että maailmanlaajuiset haasteet ovat myös kotimaisia haasteita. Suurin osa vedestä kuluu energian tuottamiseen sekä teollisuuden tarpeisiin. Miten vesipula sitten koskee meitä, suomalaisia. Milloin on pula. Vesi vakauttaa Vesi ei lopu maailmasta ihan heti, mutta on toinen asia, riittääkö sitä käyttökelpoisessa muodossa kaikille ihmisille ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Voi olla myös tilanne, jossa vesi on niin saastunutta, että sitä ei voida käyttää, kuten Kiinan eteläosissa, joissa teollisuus on saastuttanut vesistöjä. 42 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TURVALLISUUS M aailman vesivarat eivät välttämättä riitä tulevaisuudessa, koska vesi on jakautunut epätasaisesti maapallolla. Kun suurella maantieteellisellä alueella vesi vähenee niin, että uusiutuvia vesivaroja ei ole tarpeeksi ihmisten määrään verrattuna, voidaan puhua vesipulasta. Talousvesi on kuitenkin vain pieni osa veden kulutuksesta. Veden riittävyys on tärkeää esimerkiksi diplomatian, turvallisuuden, yhteisvastuun ja ruokaturvan takia. Jos vesipula kasvaa, se voi myös merkitä turvallisuuden vähenemistä
Ruokaturvaa voidaan lisätä vähentämällä elintarvikkeiden poisheittämistä, muuttamalla ruokatottumuksia, lisäämällä tuottavuutta, hyödyntämällä käyttämätöntä viljelymaata sekä mahdollisilla uusilla kasvilajikkeilla. Muita vesipulaan tepsiviä konsteja Suomessa ovat kotimaisten elintarvikkeiden ja kasvisten suosiminen, ruoan poisheittämisen vähentäminen, ylensyönnin välttäminen, kierrätys, kulutuksen vähentäminen sekä rakenteelliset muutokset. Jos maailmalla tulee pulaa ravinnosta, se vaikuttaa suoraan ruoan hintaan ja näin myös suomalaisiin. – Köyhillä alueilla, joilla ei ole varaa tuoda vettä tai ruokaa muualta, vesipula voi johtaa jopa laajoihin kansainvaelluksiin. Jos maailmalla tulee pulaa ravinnosta, se vaikuttaa suoraan ruoan hintaan ja näin myös suomalaisiin. Myös jokialueet voivat olla konfliktiherkkiä, koska useat vesistöt ulottuvat monen valtion alueelle ja veden käytöstä voi olla eriäviä näkemyksiä. sa sillä tarkoitetaan ruoan riittävyyttä ylipäätään. Ruoan tuotanto ja vesivarat kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. – Vesivarat ovat entistä kallisarvoisempia, kun väestömäärä kasvaa. Ruokaturva on käsitteenä osa huoltovarmuutta, ja tässä jutus. Teollisuus käyttää vedestä noin 15 prosenttia. Matti Kummu mainitsee esimerkkinä Itä-Afrikan kuivuuden vuonna 2011, jolloin satoja tuhansia, jopa miljoonia ihmisiä, joutui jättämään kotinsa ja muuttamaan naapurimaiden pakolaisleireihin. Etelä-Aasian ja Afrikan konfliktit voivat kumuloitua ja vaikuttaa paitsi kansalliseen, myös kansainväliseen turvallisuuteen. Jopa 47 prosenttia suomalaisten käyttämästä vedestä tulee ulkomailta jossain muodossa. Ruokaturva Ruoan kulutuksella on suuri vaikutus vesivarantojen riittävyyteen siksi, että jopa 90 prosenttia ihmisen hyödyntämästä vedestä käytetään maataloudessa. Myös ”land grabbing” eli vapaasti suomennettuna ”maan sieppaaminen” aiheuttaa pulmia: maan ohella vuokrataan tai ostetaan toisen maan vesivaroja, joita paikalliset eivät enää voi käyttää. Riittäisikö vesi poikkeusoloissa Suomessa ja kuinka sen saatavuus taataan asutuskeskuksissa ja haja-asutusalueilla. Vesipulaa on esimerkiksi Lähiidässä, Australiassa, Pohjois-Afrikassa sekä Eteläja Itä-Aasiassa. Kyse on vähän samasta asiasta kuin ilmastopakolaisuudessa, paitsi että ihmisen suora toiminta paikallisesti, kuten pohjaveden kestämätön käyttö, vaikuttaa suoraan veden riittävyyteen. – 30-40 prosenttia suomalaisten kuluttamasta ruoasta tuodaan ulkomailta. Lue lisää kriittisistä raaka-aineista ja niiden saatavuuden turvaamisesta lehtemme tulevista numeroista. 30-40 prosenttia suomalaisten kuluttamasta ruoasta tuodaan ulkomailta. Suomessa vedestä yli 80 prosenttia kuluu jollain tavalla ruoantuotantoketjussa. Kestävää huoltovarmuutta – On usein järkevämpää kasvattaa sellaisia kasveja, jotka ovat sopeutuneet paikalliseen ilmastoon, kuin kuluttaa vesipulasta kärsivän maan vähiä vesivarantoja vaikkapa puuvillan kasvattamiseen vientiä varten. n Tekniikan tohtori Matti Kummu sanoo, että vesipula voi pahentuessaan johtaa joillakin alueilla paitsi kansallisiin, myös kansainvälisiin konflikteihin. Tällainen pakolaisuus voi olla turvallisuusriski valtioiden välillä. Etelä-Aasian ja Afrikan konfliktit voivat kumuloitua ja vaikuttaa paitsi kansalliseen, myös kansainväliseen turvallisuuteen. Viljellään siis sitä, mitä pystytään luonnollisesti kasvattamaan. Sellaisia voi olla esimerkiksi puuvillan korvaaminen kotimaisella puukuidulla. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 43 Vesiturvallisuus Missä mielessä vesi on turvallisuustekijä. Tämä voi aiheuttaa vakavia jännitteitä maiden sisällä, varsinkin Afrikassa. Vesivarat ovat entistä kallisarvoisempia, kun väestömäärä kasvaa
SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 44 SODANK ÄYNTI TÄRÄHTÄNEET Rintamalla voi romahtaa lähes kuka vaan
Osaselitys oli, että Suomessa ja juuri muuallakaan ei silloin ollut ymmärrystä viiveellä pintaan nousevista traumoista. Arviolta peräti 18 000 suomalaista sotilasta joutui jossakin vaiheessa toista maailmansotaa potilaaksi psykiatrisiin sairaaloihin. On muistettava, että psykologian ja psykiatrian tuntemus ja menetelmät > Miehiä haukuttiin tärähtäneiksi ja heitä kohdeltiin ajoittain kammottavin tavoin. – Heti jatkosodan alettua otettiin käyttöön noin 600 sotapsykiatrista hoitopaikkaa. Potilaiden kohtelu vaihteli asiallisesta hoidosta rajuunkin simputukseen erikoisyksiköissä. – YH:n aikana syksyllä 1939 perustettiin sotasairaaloita, joihin oli varattu joitakin kymmeniä psykiatrisia hoitopaikkoja. Posttraumaattinen stressihäiriö tunnistettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin. – Ajateltiin, että kun akuutit oireet oli voitettu, niin sotilas on täysin kunnossa. Ongelmaa jouduttiin ratkomaan osittain improvisoidenkin. – Hoitopaikkoja jouduttiinkin nopeasti kasvattamaan, syys-lokakuulla 1941 eri sairaaloissa oli käytössä jo 1 600 vuodepaikkaa. Monissa suuremmissa armeijoissa tämä ilmiö oli tunnistettu jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Miehiltä oli hoidettu oireet pois mutta ei itse traumaa. Tämä ei riittänyt alkuunkaan, vaan sairaanhoitopaikkoja piti perustaa huomattavasti lisää. Ilmeisesti ajateltiin, että kun hyökätään menestyksellisesti, niin suurempia potilasmääriä tuskin edes tulee. Olisiko kunnianpalautuksen aika. Suurin työ jäisi voitokkaalle Wehrmachtille. Sota on aina karmea kokemus ensikertalaiselle, mutta talvisodan järkyttävyyttä saattoi lisätä se, että siinä suomalainen sotilas joutui tutustumaan aivan uudenlaiseen sodankäynnin tapaan. – Siihen kuuluivat muun muassa tykistön rumputuli, panssarivaunut ja ilmavoimat. Talvisota oli myös hyvin intensiivinen: lyhyessä ajassa Suomenkin armeija koki valtavat tappiot. Kesäkuussa 2013 Åbo Akademissa filosofian tohtoriksi väitelleen Ville Kivimäen mielestä Suomi lähti talvisotaan lähes valmistautumattomana sotilaiden psyykkisiin häiriöihin. Myös sotapsykiatriaan panostettiin. Niin uskottiin kesällä 1941. Heti sodan alusta psyykkisiä häiriöitä alkoi ilmestyä taistelevissa joukoissa hyvinkin runsaasti. Nämä sotilaat ovat saaneet kantaa aiheetta häpeää. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 45 R esurssit olivat ennen sotia mitä olivat, ja maailma oli kovin toisenlainen kuin tänään. Toisin kuitenkin kävi. Talvisodan posttraumat Välirauhan aikana armeijan lääkintähuoltojärjestelmää muokattiin talvisodan kokemusten perusteella. Oireen poistoa Paljon pohdittiin sitä, mistä tämä johtui. Sodan uskottiin kuitenkin olevan vain lyhyt sivustanäyttämön hyökkäyssota. Psyykkisten sotavammojen määrä oli tutkija Ville Kivimäen mukaan sodan aikana suuri yllätys suomalaiselle sotilaslääketieteelle. – Oli suomalaisittain uusi ilmiö, että esimerkiksi ankaran tykistökeskityksen jälkeen kuopista saattoi löytyä ulisevia ja vapisevia sotilaita. Uuden sodan syttyminen nosti kuitenkin edellisen sodan käsittelemättä jääneet koettelemukset esille, Kivimäki pohtii. Taistelujen pitkittyessä lähes jokaisen sotilaan mieli oli vaarassa järkkyä. HA AS TAT TELU: VESA KEINONEN • KUVAT: SA-KUVA
Siitä huolimatta sotilaita sairastui psyykkisesti tasaiseen tahtiin. Syö rotan lailla Asemasodan aikana suurempia taisteluja ei juurikaan käyty Suomen rintamilla paria poikkeusta lukuun ottamatta. Shokkihoitoja ja tarkkailukomppaniaa Pääosin kotirintamalla toimineet sotapsykiatrit olivat hyvin etäällä tavallisesta rintamamiehestä. Sen sijaan varsinkin nuoremmat rintamaupseerit ymmärsivät romahtaneita miehiään paremmin. Potilaankin etu johdettiin sen aikakauden kansallisista arvoista ja ihanteista. Heikko sotilaallinen osaaminen maksettiin usein verellä mutta toisinaan myös psyyken romahtamisina. Moderni ajatus psyykkisestä hyvinvoinnista ja onnellisuudesta oli tuolloin Kivimäen mukaan vieras. Sotilaspsykiatreissakin oli eroja. Muun muassa perheellisten huoli omasta ja kotiväen pärjäämisestä teki ikämiesten – siis yli komikymppisten – henkisen taakan painavammaksi kuin 19-vuotiaiden poikasten, jotka eivät usein osanneet pelätä mitään. Yksittäisen miehen jaksaminen unohtui, kun kyse oli koko maan selviytymisestä. Puun ja kuoren välissä Kivimäen mukaan sotapsykiatrina toimiminen vaati eräänlaista tasapainoilua. – Esimerkiksi kevättalvella 1940 ja kesällä 1944 heikosti koulutettuja täydennysjoukkoja paiskottiin koviin taisteluihin ilman mitään sopeutumisaikaa. – Sotilaslääkärit olivat armeijan palveluksessa, ja sillä oli omat pyyteensä. Turhautuminen, huoli kotiväestä ja joskus myös halu päästä pois ja nopeasti vaikuttivat miesten käytökseen, ja se teki myös diagnostisoinnin kovin vaikeaksi. Ville Kivimäki pitää pitkään jatkunutta sotaa riskitekijänä psyykkisen sairastumisen kannalta. Tässä maailma ei ole muuttunut. … ’potilaan paras’ ymmärrettiin sotaaikaan eri tavalla kuin nykyisin.. – Esimerkiksi painajaisuni, kotoa tullut huono uutinen ja kaverin tai oma haavoittuminen saattoi olla miehelle se viimeinen pisara. Saksassa opiskellut lääkintäkapteeni Konrad von Bagh edusti tiukkaa linjaa. Vastapainona asiassa vaikutti tietysti myös lääkärin oma etiikka. Nuoret kestivät Ratkaiseva tekijä luhistumiseen saattoi olla yksinkertainenkin. Ilmiöön vaikuttivat myös muut kuin varsinaiset taistelukokemukset, esimerkiksi armeijan eteneminen kauas vanhojen rajojen taakse laski monien miesten motivaatiota. Tarpeeksi tiukan paikan osuessa eteen lähes jokainen saattoi menettää hermonsa. – Sotilas, joka oli talvisodassa ja jatkosodan alussa pärjännyt oikein hyvin, saattoi romahtaa kun taistelut jatkuivat kuukausia tai vuosia. Riskiryhmää olivat vanhemmat sotilaat, ja erityisesti täydennysmiehet. Nähtiin olevan myös miehelle hyväksi, että hän pystyi tekemään velvollisuutensa yhteiskunnalle. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 46 SODANK ÄYNTI olivat 70 vuotta sitten kovin toisenlaiset kuin tänään. Miehen henkinen kestävyys tavallaan kului loppuun. Kun ei ollut olemassa itsenäistä sotilaspsykiatrista alaa, niin tämä ajatusmalli siirtyi sellaisenaan armeijan lääkintähuoltoon. Sotilaiden psyykkisiin sairauksiin ei ollut olemassa omaa diagnostiikkaa, vaan se piti kehittää sodan aikana. Miehistä ja ajasta oli pula, ja täydennysmiehiä ei usein ehditty kouluttaa kunnolla. Kevyissä kantimissa Sotapsykiatria oli toisen maailmansodan aikana maassamme ohuella pohjalla: psykiatrinen koulutus oli yhteensä vain noin 60 lääkärillä koko maassa! Psykiatrian yleinen oppirakennelma lähti tuolloin siitä, että psyykkiset sairaudet johtuvat pitkälti yksilön huonosta perimästä, kieroon kasvaneesta luonteesta ja degeneraatiosta. Kuka oli lintsari ja kenellä petti pää oikeasti. – Monien sotapsykiatrien oli varmasti vaikea hahmottaa, mitä miehet tulimyrskyssä todella olivat kokeneet. Myös käsite ”potilaan paras” ymmärrettiin sota-aikaan eri tavalla kuin nykyisin
Suoranaisen kidutuksen Kivimäki kuitenkin kiistää. Sotilaiden psyykkisiin häiriöihin liitettiin toisen maailmansodan Suomessa voimakas moraalisen paheksunnan ja häpeän stigma. Sen kautta kulki jatkosodan aikana tuhansia mieleltään järkkyneitä sotilaita. Sotainvalidien Veljesliiton piirissä käytiinkin näistä asioista seuraavina vuosina keskustelua. Sodassa psyykkisesti romahtaminen oli hyvin inhimillinen ilmiö, jota ei enää pitäisi vierittää näiden miesten häpeäksi, tutkija sanoo. Tutkija Ville Kivimäen mielestä psyykkisesti romahtaneet kaipaisivat maineenpalautuksen. Tämä olisi tärkeää myös heidän vielä elossa oleville omaisilleen. Ohjelman tarkoitus olikin synnyttää potilaassa eräänlaista ”pakoa terveyteen”, Kivimäki toteaa. Rahalliset sotainvalidikorvaukset eivät nykytilanteessa ole Kivimäen mukaan enää kaikkein akuutein kysymys. Kuitenkaan ei saavutettu yksimielisyyttä siitä, että liitto lähtisi koko arvovallallaan ajamaan myös psyykkisesti vammautuneiden sotilaiden asiaa. n Ville Kivimäki ja Tampereen Tammelantorin Talvisodan muistomerkki. Todettaisiin, että siinä ei ollut kyse pinnaamisesta, karkuruudesta tai pelkuruudesta. Maineenpalautuksen paikka. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 47 – Hänet komennettiin vuonna 1943 lääkäriksi Lahdessa toimineeseen Kotijoukkojen Henkilötäydennyskeskuksen tarkkailukomppaniaan. – Kyse on pikemminkin siitä, että tunnustettaisiin ilmiön olemassaolo. Rintamalla järkkyneitä hoidettiin muun muassa insuliinipistoksilla, kouristuksia aiheuttaneella Cardiazol-lääkkeellä sekä sähköshokeilla. Myös psyykkisiin potilaisiin sotasairaaloissa sovelletut shokkihoitomenetelmät saattavat nykyaikana herättää puistatusta. – Sitä yritti presidentti Ahtisaari vuonna 1994 sotainvalidien syyskeräyksen avajaispuheessaan. Lue aiheesta seuraavilla sivuilla. Kuinka suomalainen yhteiskunta ja Puolustusvoimat varautuu sotatraumoihin ja posttraumaattisiin stressireaktioihin tänään. Ei mitään pelkureita – Negatiiviset asenteet rintamalla ”tärähtäneitä” kohtaan tuntuivat olleen edelleen yllättävänkin syvällä, Kivimäki pohtii. VE SA KE IN O N EN n Ville Kivimäen teos Murtuneet mielet ilmestyi syksyllä 2013.. Nämä käsitykset ovat jatkuneet nykypäivään saakka. – Kaikkia näitä hoitokeinoja pidettiin vilpittömästi moderneina ja kauan odotettuina hoitokeinoina psyykkisiin sairauksiin. – Kyseisessä yksikössä oli käytössä rankka voimisteluohjelma, joka oli käytännössä simputusta
Kriisinhallintatehtävissä palvelleiden sotilasstressi halutaan yhtäläiseen hoitoon. Miinaan ajaminen on tällainen tapahtuma, mutta ahdistus ei ole, vaikka se on syntynyt operaation kestäessä. Jos varusmies tarvitsee traumatisoivan tapahtuman jälkeen kriisiapua, varuskunnissa on esimiesten tuen lisäksi tarjolla sotilaspapin ja kuraattorin palvelut. 48 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT P eriaatteessa järjestelmä on ollut kunnossa, Puolustusvoimat hoitaa omansa. Ettei kukaan jäisi yksin Psyyken hoito on paljon muuttunut sitten niiden päivien, kun sotainvalidimme saivat vammojaan. Mikäli suunnitelma toteutuu, tuki tullee voimaan rajallisena. Puolustusvoimat tarjoaa tukea henkilöstölleen sekä palveluksessa oleville, oli kyse sitten fyysisestä tai henkisestä vammautumisesta. Palvelustressin hoitoketjun aukkoja paikataan TEK S TI: EE VA VÄNSK Ä PU O LU ST U SV O IM AT. Everstiluutnantti Ville-Veikko Vuorio Pääesikunnasta sanoo, että kriisinhallintatehtävissä olleiden psykososiaalisen tuen saannissa on ollut aukkoja. Aina tarvittaessa ohjataan julkisen terveydenhuollon piiriin. Keskitetysti ja välittömästi Parhaillaan selvitetään, voitaisiinko hoito keskittää henkisen huollon osalta kokonaan HUSiin. Nyt halutaan eroon psykososiaalisen tukijärjestelmän aukoista, joihin voi pudota varsinkin siviiliin siirryttäessä. Kriisinhallinnassa ja rauhan ajan yhteiskunnassakin sattuu ja tapahtuu, eivätkä vammat aina näy päälle. – Kysymys on ollut siitä, kuka ottaa vastuun sen jälkeen, kun henkilön palvelus loppuu. Uudet ovat ajat ja veteraanitkin. Puolustusvoimilla on voimassa oleva sopimus oman henkilöstön ja varusmiesten psykiatrisesta hoidosta HUSin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) kanssa. Tähän mennessä Valtiokonttori ei ole hyväksynyt kriha-tehtävissä olleiden posttraumaattisia oireita korvausten piiriin, elleivät ne johdu äkillisestä tapaturmavakuutuslain edellyttämästä tapahtumasta. Toisin sanoen veteraani voisi saada psykiatrista hoitoa esimerkiksi vuoden tai kaksi palveluksen jälkeen
Operaation aikana palveluksessa olevan omaisille järjestetään vähintään yksi oma tukitilaisuus. – Tämä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista, vaan se, että laki olisi lähtökohtaisesti sellainen, että tukea on saatavilla sitä tarvitseville. Psykososiaalisen tuen tarvitsijoita on rauhanturvaajissa vähän, arviolta kolme prosenttia rotaatiosta. Jatkossa otetaan entistä voimakkaammin yhteys kaikkiin omaisiin. Tuntevatko lääkärit maamme eri terveyskeskuksissa tarpeeksi sosiaalivakuutusalaa. Tarkoituksena on kehittää paikallisesti tuen tarjontaa niin, että tuen saatavuus paranee ja omainen pääsisi halutessaan mukaan riippumatta arjen tilanteesta. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 49 Käytännössä epäselvyydet ovat johtaneet siihen, että Puolustusvoimat on solminut lisävakuutussopimuksen, jolla kriisinhallintaoperaatioihin osallistuneiden hoito saataisiin asianmukaiseksi myös palveluksen jälkeen. Mutta jos korvausta eikä apua saa, vaikka sitä tarvitsisi ja oireiden syy löytyy palveluksesta, herättää vähempikin epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen. Operaation päätteeksi on lopputarkastus, jossa selvitetään tuen tarvetta. Yhdestä reissusta muistuttaa Suomen Kaartin muistomerkki Pääesikunnan pihalla. Valtiokonttori on antanut korvauspäätöksen 95 prosentissa tapauksista. Kriha-tehtävissä olleiden psykososiaalinen tukiverkko on tähän mennessä muodostunut esimiesorganisaation, sotilaspapin, lääkärin ja sosiaalikuraattorin palveluista, Rauhanturvaajaliiton vertaisryhmätapaamisista sekä Puolustusvoimien järjestämistä infotapaamisista. Kriisinhallintaoperaation lähtijä saa tietoa ennen tehtävää, mitä uhkia ja huolenaiheita voi olla edessä. Vaikka veteraani olisi saanut korvauspäätöksen, käytännön hoito on toinen juttu, varsinkin kun avuntarvitsija voi olla miltä paikkakunnalta tahansa. – Tässä on yksi kehittämisen kohta. Vuorio kehuu yhteistyötä Valtiokonttorinkin kanssa, epäkohtiin on nyt tartuttu. – Voi olla, että lähiomaiset eivät pääse mukaan järjestettyyn tilaisuuteen esimerkiksi lasten hoitamisen vuoksi. Lähtijää tuetaan myös tehtävän aikana. Tilaisuus kestää kahdesta kolmeen päivään. Yksi korvauspäätökseen vaikuttava tekijä on se, miten hakemusteksti on muotoiltu. Jatkossa täytyy pitää huoli siitä, että jokainen kriisinhallintaoperaation osallistunut käy myös jälkipalavereissa, Ville-Veikko Vuorio muistuttaa.. Sen yhteydessä ollaan uudistamassa sotilastapaturmalakia. Onko julkisessa terveydenhuollossa kykyä vastata traumatisoituneen sotilaan avuntarSUOMALAISET SOTILAAT ovat saaneet fyysisiä ja psyykkisiä vammoja sotatantereilla jo vuosisatoja. Oikeudenmukaisuutta. Psykiatrisen hoidon keskittämiselle näyttää olevan perusteita. – Kyllä tässä on vahva yhteinen tahtotila kaikkien toimijoiden kanssa. Ahdistus saattaakin iskeä vasta kotona, kun vaativat olosuhteet vaihtuvat toisiin vaativiin olosuhteisiin. Tällä hetkellä sotilastehtävissä palvelee maailmalla nelisensataa miestä ja naista suomalaisessa univormussa. Jatkossa myös kriisinhallintatehtävissä palvelevien omaisille tarjotaan apua entistä paremmin, Ville-Veikko Vuorio lupaa. peeseen. Lisäksi Valtiokonttoria on konsultoitu, jotta osattaisiin tehdä hakemukset niin, ettei päätösviivettä sen takia synny. – Dokumentoinnin tarkkuutta ja kattavuutta ollaan korjattu. Kun ahdistaa oikein kunnolla, voi pienikin vaikeus kaavakkeiden täytössä tuntua kohtuuttomalta. Lisäksi palvelusajalta kaikista poikkeavista tapahtumista täytyy olla kattava dokumentointi, vaikka kukaan ei juuri siinä kohtaa oirehtisikaan. Mitä tukea on jo nyt. Jos jotain yllättävää tapahtuu, järjestetään ryhmäpalaveri ja asiaa käsitellään. Kun apua tarvitsee, sitä pitää saada viipymättä. Onko osaamista tai resursseja. Psykososiaalisen tukiverkon paikkaaminen on poliittisesti hyvässä myötätuulessa. Lisäksi koko henkilöstö kutsutaan kolmen tai neljän viikon jälkeen operaatiokohtaiseen palautetilaisuuteen. Jos henkilö on palvellut maataan, hänestä on myös huolehdittava, ja avun pitää tulla viiveettä, Ville-Veikko Vuorio toteaa. Siinä kuullaan asiantuntijoita sekä pidetään ryhmäja yksilökeskusteluja. Vaikka palautetapaamiset on kirjattu palvelusopimukseen, eivät kaikki pääse niihin osallistumaan sinänsä pätevistä syistä. Lakimuutosesitys psykososiaalisten vammojen korvauksien kattavuudesta on valmisteilla. Kestää kestää Kriisinhallintaoperaatioissa olleet ovat kritisoineet korvauspäätösten viipymistä ja sitä, että yhä uudelleen kysytään lisätietoja; juuri kun se konkreettinen apu olisi kipeimmin tarpeen
Veteraanien vertaistuki on ollut täysin Rauhanturvaajaliiton toiminnan varassa. Samalla suunnitellaan uutta Veteraanikeskusta, joka muodostuu neljästä sairasja veljeskodista. n Uusia veteraaneja on kotiutunut rauhanturvaja kriisinhallintatehtävistä vuodesta 1956 asti. Sosiaalikuraattorin tehtävä perustetaan jatkossa muihinkin suuriin kriisinhallintaoperaatioihin. Toiminta on yhteisten tilaisuuksien järjestämistä operaatioissa palvelevien perheille ja lähiomaisille sekä operaatioissa palvelleille. 50 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT Palautetta edellisen lehden pääkirjoituksesta n 6.9.2013 Suomen Sotilaassa kirjoitatte: ”Ostamme kiltisti alati kasvavilla veroilla palveluita, vaikka ne heikkenevät ja kallistuvat, kun palveluita ulkoistetaan yrityksille.” Ansiokas kirjoitus vaatii vain tuon lauseen loppuosan kohdalta oikaisua. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Semi Korpela, toimitusjohtaja Biohit Oyj VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUSTYÖN ANSIOMITALI Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Vaikka nahka olisi ehjä saattaa sisällä olla vammoja Tukea myös omaisille Kriisinhallinnan kansallinentukiohjelma vauhdissa Apua omalla paikkakunnalla PU O LU ST U SV O IM AT Palautteet osoitteella: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostilla: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa (.rtf, .doc tai vastaava tiedostomuoto).. Mukana on Rauhanturvaajaliiton alueorganisaation lisäksi Sotilaskotiyhdistys. Kokeilun tuloksena tukiverkon toimintaa kehitetään ja laajennetaan maan kattavaksi viimeistään vuodesta 2015 alkaen. Poliittisen tahtotilankin siivittämänä hankkeessa on jo tapahtunut paljon. Valtiokonttorin johtama työryhmä vastaa hankkeen etenemisestä. Lisäksi vuonna 2014 Puolustusvoimiin tulee uusi kriisinhallinnan tuen erityisasiantuntijan tehtävä. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + postikulut (hopea). Esimerkiksi GastroPanel-seulonnan hinta yhteiskunnalle on marginaalinen, tähystyksiin verrattuna säästöt ovat välittömät. M ittavin uudistus lienee alueellisen tukiverkoston luominen. Esimerkiksi terveydenhuoltosektorin haasteita ratkaistaan uusilla menetelmillä, jotka eivät vaadi lisäresursseja vaan säästävät. Kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa ovat olleet kehittämässä Puolustusvoimien lisäksi puolustusministeriö, Valtiokonttori, Sotilaslääketieteen keskus, Suomen Rauhanturvaajaliitto sekä sosiaalija terveysministeriö. Tällä hetkellä kriisinhallintatehtävissä palvelevien tuesta vastaa palvelussuhteen aikana Puolustusvoimat eli käytännössä Porin Prikaati. Professori Pentti Sipposen mukaan voitaisiin näin säästää vuosittain jopa 250–300 turhaa mahasyöpää. Libanonin operaatioon palkattiin oma sosiaalikuraattori, joka tekee yhteistyötä Porin Prikaatissa työskentelevän kansainvälisistä asioista vastaavan sosiaalikuraattorin kanssa. Julkisen sektorin velkaantumispaineita on mahdollista vähentää ja samaan aikaan julkisen terveydenhuollon toimintaa on mahdollista tehostaa, parantaa ja säästää kustannuksia. Keskuksessa saisivat kuntoutusta kriisinhallintajoukoissa ja varusmiespalveluksessa vammautuneet. Kriha-henkilöstön tuen koordinointija suunnittelutyö siis helpottuu. Li äti d t Ki Vi i K riisinhallinnan veteraaniohjelma tulee toivottavasti takaamaan sen, että jokainen ulkomaankeikalle osallistunut henkilö saa tarvitsemaansa apua. Puolustusvoimat kokeilee vuonna 2014 alueellista tukiverkkoa Keski-Suomen pilottiprojektissa
MP-myymälä on uudistunut. Uusia tuotteita. Uusi ilme. Täysin! Uusi nimi. Ja paljon paljon muuta uutta! Inttistore.fi , Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma–pe 10–18, la 12–16 JATKOSSA PALVELEMME SINUA NIMELLÄ turva erä lahjatavara army. Uudis tettu myymälä. Uudet verkkosivut
52 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 SILMINNÄKIJÄ HA ASTATELU: ANT TI K ARIL A JA JA AKKO PUUPERÄ KUVAT: SA-KUVA PE TR I VÄ LK KI
Ne oli sielä jängän toisessa reunassa, kun ne näki meijän tulevan ja seisottuvat siihen. Illalla ammuttiin pilkkaan ryhmänjohtajan uudella pystykorvalla, ja yö nukuttiin ilman vartiota. Partisaanit olivat tämän arvanneet, olivat varmasti kuulleet ammuskelun illalla ja järjestäneet väijytyksen Savukosken vanhan savottaveturin pumppuaseman kohdalle 10-30 miehen joukolla. Partion tehtävänä oli ollut epävirallisesti myös hirvenkaato. 53 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 V iipurissa syntynyt, Helsingin Kannelmäessä eläkepäiviään viettävä Teuvo Alava palveli ErOs Sau:n (Erillisosasto Savukoski) neljännessä joukkueessa. Partisaanisota oli raakuudessaan ehkä traumatisoivimpia sodan muotoja. Teuvo Alava jäi partisaanien vangiksi huhtikuussa 1944, lähes 70 vuotta sitten. Iltapalaksi syötiin hirventurpaa ja maksaa. He vetivät ahkiota, ja me Röningin Topin (Toivo) kanssa lähettiin hiihtämään niitä kiinni. Hän kuului ryhmään, joka joutui partisaanien yllättämäksi 13.4.1944, vain 31 päivää ennen kahdettakymmenettä syntymäpäiväänsä. Vangiksi jäämistä edellisenä päivänä eräät joukkueen miehistä olivatkin Martinkylältä mukaan otetutun siviilimetsästäjän Alpi Ikäheimosen avustuksella kaataneet kolme hirveä lähellä Reutuvaaran kämppää. Artikkelin kuvituksesta osa on kuvattu vain 11 päivää ennen Alavan kohtalokasta lihojen hakureissua.. Seuraavana aamuna lähdettiin hakemaan lihoja. Juuri kun läksimme liikkeelle, niin sillon aukas venäläiset tulen. Tavotimma niitä ja taisimma vettäki heittää, toiset tupakin polttivat. – Kolme kaveria läksi etukynteen, siinä oli Pasasen Hiski, Komulaisen Yrjö ja Saarisen Armas. Sodasta selviytyneeseen jättää raskaat arvet erityisesti jääminen sotavangiksi. Ryhmämme johtaja kersantti Veijo ”Sota-Roope” Nylund ja Alpi oli jääneet vielä meijän jälkeen tulemaan, ne ei kerinneet siihen jängällekkään asti tulla, Teuvo Alava muistaa yhä kohtalokkaan kevättalvisen PARTISAANIEN SOTAVANKINA Teuvo Alava joutui partisaanien vangiksi huhtikuussa 1944 Sota jättää jälkensä. Alava ja neljä muuta sotilasta joutuivat väijytykseen, mutta kaksi ryhmään kuulunutta oli jäänyt hieman jälkeen, joten he sekä kaksi kämpälle jäänyttä pelastuivat ylläköltä. Alava oli ollut Martinkylässä odottamassa kahden viikon päästä alkavaa lomaa, mutta aika oli tullut pitkäksi, ja mies oli lähtenyt vapaaehtoisena ryhmän partioretkelle Sotatunturin suuntaan
– Vuohtusjoeksihan (Vuohtojoki) sitä sanotaan, mutta purohan se on. Saarinen ehdotti antautumista. Minä rakastan sinua – Pari kolme venäläistä siihen tuli sitte ”..sillä oli tämä vasen puoli lumipukua aivan veressä.” JA A KK O PU U PE RÄ. Alava oli haavoittunut pahasti oikeaan kyynärvarteensa. > Kämpälle olivat jääneet jalkansa rakoille hiihtänyt Leevi Vainio ja radisti Nylund, jolle Teuvo oli lainannut äidiltään saamansa rippikellon. 54 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 SILMINNÄKIJÄ päivän tapahtumat kirkkaasti. Kun hänen kaverinsa Topi ryömi ohitse suksiaan raahaten, Teuvo kertoi aseveljelleen haavoittuneensa. Edes puron syvät lumiset penkat eivät suojanneet heitä partisaaneilta. – Kummallakin kävi jo mielessä itsemurha, olihan meillä Beretta-pistoolit vielä tallessa. Luodit pöllyttivät lumipenkkaa. Sodan jälkeen todettiin, että oli se hyvä, ettei kumpikaan sanonut sitä ääneen. – Topi sano, että älä välitä, niin sattu häneenki. Teuvo ja Toivo saivat hädin tuskin kömmittyä haavoittuneina ja vaatteet märkinä jäälle. Ylläkkö! Partisaanien avattua väijyksistä tulen miehet yrittivät hakea suojaa savotan pumppuhuoneen takaa. Vain Pasanen jäi jälkeen, koska oli menettänyt tajuntansa leukaperiinsä saamansa kiväärinluodin iskusta. Se särky minun alla, ja minä kompesin ulos, menin taas uuttaalle ja sitten toisen kerran putosin. – Hyvä että lainasin, tuolla se piironginlaatikossa on yhä tallessa. Myös Komulainen ja Saarinen olivat joen jäällä edessämme. Nostettiin kädet ylös. Sit minä näin, että sillä oli vasen puoli lumipukua aivan veressä. Siinähän oli semmosta kohvajäätä vain. Pasanen ja Komulainen ryömivät joessa heidän edellään
Että yks luoti siitä meni, mutta neljä reikää. – Yksi heti vangiksiottohetkellä otti kiinni konepistoolinsa piipusta ja tähtäs perällä niinku lyyäkseen minua, kun minä suksilla menin siinä. Siinä yks partisaani kai kuoli sillon heti ja toinen haavottu pahasti. No sitten kun minä sitä verta valuin, niin ne pani semmoisen oikein tumman pienen sanitääritytön sitomaan minua. Miehet olivat kovin eri ikäisiä, joukossa Alavan kaltaisia nuorukaisia mutta myös varsin vanhoja reserviläisiä. Ja se tyttö jotakin sitten siinä puhu, ja minä kysyin siltä konepistoolimieheltä, joka ymmärsi suomea, että mitä se sanoo. Savukoski 5.9.1943.” ErOs Sau:ssa oli paljon pohjoisen miehiä mutta myös suuri joukko eri puolilta Suomea koottuja sotilaita. He eivät tienneet, montako suomalaista heitä kohti oli avannut tulen. Alkuperäinen kuvaajan, luutnantti Pekka Kyytisen kuvateksti kuuluu: ”Suomalainen partisaani ja rajasissi sotamies Eino Porttimaa Haapajärveltä. Topi ja minä kumpikin haavottuneina ja Komulaisella oli osuma takapuolessa, luoti istumalihaksista läpi. Toinen partisaani kuitenkin kielsi lyömästä. No minä sanoin niinikkään, että niinhän minäkin rakastan tätä, niin se taas tyttö vuorostaan kysy, mitä minä sanoin. Tuli vastaan talon rauniot, Sotataipal vai mikä sen nimi oli, sitä kuvetta me hiihettiin, ja sielä löyty sitte se varsinainen pääpaikka, jossa niijen komentaja oli, Alava muistelee tuskaista hiihtoa. Pojilla oli kiväärit, ja ne oli hyviä ampujia, sieltä ne pitkän matkan päästä osuivat, Alava muistelee aseveljiensä yritystä pelastaa heidät. Oli vaarana, että paikalle olisi tulossa isompikin apujoukko. Kuulustelu – No sitä lähettiin sitte hiihtämään, Pasanenki oli jo virkistyny. 55 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 komentamaan meitä, mutta jälkeemme jääneet Alpi ja Roope avasivat niitä kohti tulen. Minä oon sitn Sota-ajan kuvamateriaalissa partisaanisanaa käytettiin kovin laveasti, myös omia vihollisen partisaaneja vastaan taistelevia joukkoja saatettiin kutsua suomalaisiksi partisaaneiksi. Partisaaneille tuli nyt kiire. Miesten aktiivinen toiminta pelasti kuitenkin partion muut neljä miestä joutumasta partisaanien käsiin. Se ku kerto, niin nehän kaikki rähähti nauramaan sielä. Kokonaisuudessaan osasto oli arviolta satamiehinen. Vangiksi jäänyt, haavoittunut Alava käskettiin tovereineen hiihtämään partisaanien mukana ensin metsikön reunaan, jossa odotti loput partisaanijoukkueesta. Rautaristin nauha napinlävessä kertoo kunnostautumisesta yhteisoperaatioissa saksalaisten kanssa.. No mitä siinä teet, eihän muuta ku katoin vain sitä ja aattelin, että se lyöpi minua, kerranhan se kai minun pääki kestää. – No, siinä oli herrasmies, johti siinä tulilla kuulustelua. Pian toisia selvästi pidemmälle 19-vuotiaalle nuorukaiselle selvisi, että häntä luultiin upseeriksi, olihan hänellä ollut Beretta-pistooli ja Suunto-kompassi. Se sano, että minä rakastan sinua, mies vastas. Ainoastaan Saariselle ei ollu käyny mitenkään
Ne sitte ilikeesti tuntu ne omien luodit, ne vinku kaikkein pahimmin. Kolmas joukkue oli laitettu jäljittämään partisaaneja ja yrittämään naapurijoukkueen vangiksi jääneiden miesten pelastamista. – Oli sitä tyhmyyttä, että lähtivät menemään kuruun. Otettiin > lapikkaat pois, ja yks ukko kuivaili niitä nuotiolla ja yks sanitäärityttö minun jalkarättiäni, että sehän oli minusta semmonen hieno homma. Joukkueen kärki hiihti suoraan partisaanien syliin. Omat luodit Yötä myöten vangit laitettiin hiihtämään. Onnistuin näin salaamaan, että olin suojeluskuntalainen ja mennyt vapaaehtoisena väkeen. n Teuvo Alavakin kohtasi useita naispuolisia neuvostosotilaita ja partisaaneja. Kyllä minä koitin hyvin höyliä ja kohteliaskin olla siinä, olla vähän niinku äiti on opettanu kohtelias olemaan. Kuulustelu oli oikein asiallinen, ei uhattu ampumisilla sun muilla niin kuin myöhemmin tapahtui. Kyllä kai tässä yhteydessä tätä väkevämpää, sanoin. Maailman parashan siinä on väijytyspaikka sielä kurunreunalla. ”Oman haavoittuneensa ne ampuivat siinä, ne lopettivat sen.”. Yksi pelastuspartion suomalainen kaatui, toinen haavoittui mutta pääsi pimeän turvin elävänä omalle puolelle. – Oman haavoittuneensa ne ampuivat siinä, ne lopettivat sen. Niillähän oli partisaaneilla se tyyli, että jos ei oma haavottunut kykene seuraamaan porukkaa, niin se tapetaan, ettei vihollinen saa siltä tietoja. Teetäkin tarjosivat ja kysyivät vielä, että väkevämpää vai miedompaa. Taival päättyi syvään kuruun, johon leiriydyttiin päiväksi. Puna-armeijassa palveli runsaasti naisia muun muassa sanitääreinä. 56 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 te kuullu, että ois ollu ihan everstiluutnantti, tiiä sitte oliko. Kuulustelun päätteeksi lupasivat, että pääsemme kaikki sodan jälkeen kotiin turvallisesti. Niitä kiinnosti kovasti, että millaisella porukalla me ollaan liikkeellä. – No sielä oli vähän sitte ikävä olla, siinähän kävivät kovvaa sotaa, ampuivat kovasti. Pojille olin vannottanu, että kaikki kertoo vain omista asioistaan. Partisaanit tekivät hiljaisen hälytyksen ja asettuivat hyviin asemiin
– Oli ikävä, kun ne tuli sielä naureskellen. Partisaaneilla oli huonot sukset ja heikko hiihtotaito. Pelastusoperaatio sai nolon lopun, ja 13 suomalaista kaatui tai haavoittui. – Sano, että hän ei lähteny sitä varten, jotta teille se ois kostettuna hänen lähtönsä. Yksi jäi vangiksi. Kun tuli minun vuoroni laskea alas tykkylumisten puiden välistä tunturin rinnettä, kysyin saisinko odottaa vähän, että mäki vapautuisi, kun minulla oli toinen käsi siteessä ja vaikea laskea mäkeä yhdellä sauvalla. Vielä kerran pojat Miehet majoittuivat taas päiväksi tulille. Partisaanit olivat jättäneet jälkeensä metsäsaarekkeeseen pienen partion, jonka kimppuun suomalaiset hyökkäsivät koko voimallaan. Partisaanit kuitenkin saartoivat suomalaiset molemminpuolisella pihtiliikkeellä pelastusjoukon selustaan. Partisaani sanoi, että odota vain. – Takanani hiihti suomea puhuva partisaani. Paikalle saapui myös Saarinen, ja miehet kysyivät, mikset sinä paennut, kun olisit päässyt, terve mies. Myös ensimmäinen ja neljäs joukkue olivat yhtyneet partisaanien takaaajoon. Toivottiin, että siihen osuis ja saatais sen konepistooli, mutta ei. Suomalaiset luulivat saartaneensa partisaanit mutta kävikin päinvastoin. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 57 SILMINNÄKIJÄ Rovaniemi Borovitshi Tsherepovets Boksitogorsk Karhumäki Sorokka Vienan Kemi Kantalahti Alakurtti Mikkelitunturi (Gora) Sotatunturi Salla Savukoski Leningrad/Pietari Että siinä yhtä ja toista tietysti ajatusta kulukee mielellään. Pakoon. Matka sujui hitaasti, ja mäissä äijiä ja tyttöjä kupsahteli nurin. Pian Alavan kunto alkoi heiketä. Se oli viimeinen edes teoreettinen tilaisuus paeta. Hämärän tultua matka jatkui taas. Lääkkeeksi tarjottiin vain kuumaa vettä ja pirtua. Niillä oli mukana suomalaisten reppuja, ja sitten ne näytteli, oliko se Toivonen se ensimmäisen joukkueen ”...ilikeesti tuntu ne omien luodit, ne vinku kaikkein pahimmin.” JA A KK O PU U PE RÄ TEUVON SOTAMATKA vei Lieksasta Savukosken kautta Tsherepovetsin vankileirille kuoleman porteille.. Vartiomies oli konepistoolin kanssa, ja sen ties tarkalleen, mikä tehtävä hänellä oli, jos partisaanit ois joutuneet pakosalle. – Siihen sitte Topikin tuli, sillä oli myös pakeneminen mielessä, mutta eihän meillä haavoittuneilla olisi ollut mitään mahdollisuuksia selvitä pakoon, terveenä olisi päästy siinä helposti, oli ne niin huonoja hiihtäjiä ja metsän suojassa oltiin. Teuvon haavaa alkoi särkeä, ja hänelle nousi kova kuume
Kuulustelu jatkui, ja vangeilta kysyttiin kaiken maailman asiat poliittisista kannoista siihen, mitä ystävät ja sukulaiset olivat kirjoittaneet kotirintamalta. Ja ne kutka käskettiin vetämään kyllä kahto hyvin vihasesti. Partisaaneilla osoittautui olevan muutenkin todella hyvät tiedustelutiedot. Alavan neljännen joukkueen johtajana toimi luutnantti Pekka Niemi. Kuulustelut Matka jatkui yli rajan. Minä pivin ilman muuta selvänä, että ne ampuu tähän, mutta olin niin väsynyt ja kuumeessa ja vertaki olin menettäny. Hirvee polina alkoi ympärillä, ja aattelin vaan sitä, että saas nähä mitenkä ne ampuu. Mutta nyt mätin selälläni lunta suuhun, ja oli niin mukava olla. Haluttiin saada tietoa suomalaisten mielialoista. Se oli nukahtanu lumikuoppaansa, kun olivat sielä väsyneitä ja oli herännynnä siihen, kun ne oli tökänneet sitä pistimenkärellä jalakaan. 58 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 SILMINNÄKIJÄ vänrikki, sen kauluslaattaa, niin totta kai sen saatto arvata, ettei se sitä sovinnolla ollu antannu. Partioretkiä tehtiin joskus myös yhdessä saksalaisten kanssa. Uhattiin pistoolilla, nimitettiin fasistiksi, lyötiin, välillä Alava putosi tuolilta menettäessään tajuntansa heikkouttaan. No sittenhän ne kiels multa äkkiä lumen syönnin, ja tuotiin ahkio ja kolome miestä vetämään. Varmaan jos niillä vetäjillä ois ollu valtaa, niin äkkiä ois ollu se ahkio tyhjä. Sitten ne vetivät minut hevostielle, kilometrimääriä minä en tiiä. Aamusella ko piti lähtee liikkeelle, niin minä heittäyvyin sitte hangelle pitkälleen ja kieltäyvyin hiihtämästä. Samalla lailla siinä oli vääpeli Nuutisen kauluslaatat ja yhden > kaatuneen suomalaisen radistikortti. Joukkueen päätehtävänä oli varmistaminen ja partisaanitorjunta Sallan ja Korvatunturin välillä, se oli lähes asumaton 150 kilometrin korpi. ”...mätin selälläni lunta suuhun, ja oli niin mukava olla.”. Saksalaiset vastasivat huollosta maastoon ilmakuljetuksin. Perillä kuulustelut jatkuivat paareilla maaten. Ne oli minulta kieltäneet matkan varella lumen syönnin. Jokainen, joka on joutunu armeija-aikoinaan ahkiota vetämään, niin tietää, että ei se nyt miellyttävintä ole. Että ampuvatko siihen tuosta eestä, että minä nään vai ampuvatko niinko takaa, etten nää. – Nousun Kalle oli tammikuussa jotunu vangiksi, ja häneltä oli ilmeisesti saatu osa tiedoista. Kuvassa partio on lähdössä partisaanitorjuntaan 2.4.1944 ja saa todennäköisesti saksalaiset sissimuonansa majoituspaikassaan Savukosken Saunakankaan parakkikylässä, jossa sijaitsi Sau:n esikunta. Vaadittiin tietoa suomalaisten ja saksalaisten esikuntien sijainnista Mikkeliä myöten. – Minä luulen, että se oli se paikka, jossa ne malmiesiintymät oli ja nykyään isot kaivokset sielä Kouvrossa, Kovdorissa, siellä oli semmoisia pieniä geologien mökkejä. Hänet kannettiin välillä kuulusteluihin paareilla. Nähtiin, että nyt on huonosti käynynnä sielä porukalle, ja eihän siinä oltukkaan aikaa, niin sieltähän tuli yks meijän joukkueen poika lisää, Arvo, jota Isoksvuoreksi sanottiin, ko niitä oli kaks Vuori -nimistä. Partisaaneilla tuntui olevan varsin hyvät tiedot suomalaisista. Välillä uhkailtiin ja vaadittiin tietoja omien ryhmityksistä ja vahvuuksista. ErOs Sau:n miehiä kuvattuna pohjoisessa vain muutama päivä ennen Alavan vangiksi jäämistä
Seurasi vuosi varmistustehtäviä ja partisaanisotaa. No minä sanoin, että niin itketään meitäki kotona. Yhdeksän kuukauden ikäisenä oli edessä muutto vanhempien matkassa Kanadaan. Ja sillon uhkaavasti käyttäytyvä naislauma hiljeni. Entinen sotavanki jäi eläkkeelle 56-vuotiaana matkailunedistämiskeskuksesta. Saarinen jäi partisaanien vangiksi yhdessä Alavan ja kolmen muun neljännen joukkueen miehen kanssa.. Kesällä 1943 tehtiin tiedusteluja tunnusteluretkiä. Isän kuoltua Vancouverissa muutti perhe Lieksaan. Pataljoonan jääkärijoukkueen matkassa rajan yli 3.7.1941. Alava oli Savukoski-Kuoskun välisellä tieosuudella vartiotehtävissä, kun partisaanit hyökkäsivät rakennuskomppanian miesten kimppuun. Semmonen pellavapää nuori tyttö oli tulkkina, ja siviilien käskystä se kysy, että mitä varten te ammuitta Marusjan isän Mikkelitunturin taistelussa, että nyt hän itkee. Sieltä Teuvon matka jatkui ensin ammattikouluun Viipuriin ja talvisodassa työvelvollisena Valtion pukutehtaalle Teuvalle. Talvisodassa Neuvostoliiton sotavangiksi jäi tuhatkunta suomalaista, joista alle yhdeksänsataa palautettiin. Koulutuskeskuksessa Teuvosta koulutettiin konepistoolimies. Teuvo oli mukana, kun suomalaiset tuhosivat Vuotostunturissa kuuden miehen ja yhden naisen partisaanipartion. Kevät 1943 oli rauhallinen. Heihin, jotka selvisivät. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 59 TEUVO OLAVI ALAVA syntyi Amerikan siirtolaisvanhempiensa Suomenmatkalla 14.5.1924. Minkä tähen ammuitte. 13.4.1944 Alava ja ensin neljä ja sittemmin vielä viides mies, jäivät ”Mstitely” eli Kostajat-nimisen partisaaniosaston vangeiksi Sotatunturin maastossa. Hän on omistanut paljon aikaa entisten sotavankien eteen tekemälleen työlle ja oli mukana tekemässä kirjaa Rukiver, suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, jossa on myös sotavankimatrikkeli. Eräänä yönä suomea puhuva neuvostokapteeni tuli hakemaan Alavaa ja hänen toveriaan vankien joukosta. Alava osallistui myös partisaanitaisteluihin Mikkelitunturissa (ven. – Seuraavaksi meidät siirrettiin uuteen paikkaan, jossa majoitumme kulttuuritalon näyttämön lattialle. Kunto oli huono, mutta miehille oli laitettu kaksi vartijaa koko yöksi. Jatkosodan noin 3 500 sotavangiksi jääneestä suomalaisesta 1 500 (noin 43 %) kuoli tai surmattiin vangiksi ottohetken jälkeen tai vankeudessa. Pääsn Armas Saarinen Savukoskella syyskuussa 1943. Gora) ja Pöytösvaarassa. Lieksassa Teuvo meni keväällä 1941 vapaaehtoisena asepalvelukseen rajavartiokouluun ja vannoi juuri 17 täytettyään sotilasvalan toukokuussa 1941. Yksi pääsi karkuun. Varusmiespalvelukseen hänet käskettiin reilun vuoden päästä lokakuussa 1942. Matka jatkui sotaan JR10:n 1. Sitten tuli siviilejäkin kattomaan. Alava oli jo varma, että se olisi loppu nyt. Lihotuskuuri oli tehonnut, ja nuori mies alkoi olla jo hyvässä kunnossa. Kerroin, että meiltä on parhaat viety pois. Oli pakko olla ihan vierekkäin, ettei olisi paleltunut. Veteraanin pitkä matka Viipurista Vancouveriin – vankileiriltä vapauteen n Teuvo Alava Hangon vastaanotto leirillä 28.12.1944. Eläkepäiviään pian yhdeksänkymmenvuotias veteraani viettää Helsingin Kannelmäessä. – Nämä sitten jatko, mutta tietihän ne tämmöset pojanrassikat ku me ollaan, niin mitä helevettiä meillä on tietoja eikä kokemusta. Mutta miehet vietiin pieneen pesutupaan, jonka ovi revittiin irti ja laitettiin heille laveriksi. Meiltä oli viety lapukkaatkin eikä oltu peseydytty koko aikana ja nuotiolla oli asuttu. Sitten ne ihmettelivät, mitä varten ootta niin likasissa ja huonoissa vaatteissa. Syyskuussa nuorukainen passitettiin kotiin ja sieltä käskettiin linnoitustöihin. Alava kuului onnekkaampiin. Lähdettiin kohti metsänreunaa ja konepistoolista vedettiin liikkuvat taakse. Hänet lähetettiin ensin Laguksen joukkoihin ja sieltä alkutalvesta 1943, vain hieman yli vuosi ennen kohtalokasta hiihtoretkeä, hänet käskettiin Erillisosasto Savukoskeen (ErOs Sau). ALAVA YLENNETTIIN reservissä korpraaliksi 4.6.1969. Nuori mies ehti kuulua suojeluskuntapoikiin Turussa ja Pielisjärvellä. SOTAVANKIVETERAANEJA on elossa enää muutama
Uni toteutui, kun Teuvo kannettiin leikkaussalista sairaalakorsuun ja hän tapasi ensimmäisenä saksalaisen haavoittuneen sotavangin. Mieletön kestonälkä oli alkanut, ja se jatkuisi Suomeen pääsyyn asti. Sitten Teuvo ja Toivo kuskattiin Kantalahteen. Johtaja saa tehtävän ErOs Sau:n komentajalta majuri Kaarlo Parviaiselta.. Kuulustelut jatkuivat tiukkasävyisinä. Kyyti oli kovaa kevätkelirikon rikkomilla teillä käteen ja kylkeen haavoittuneille paaripotilaille. Kantalahdesta matka jatkui eteenpäin isolla amerikkalaisella ambulanssilla. Uni Alava oli nähnyt unen, että hän jäi vangiksi ja siellä oli saksalainen vanki. Matkalla epämiellyttävimpiä kokemuksia olivat naislaumat, jotka sylkivät päälle ja käyttäytyivät aggressiivisesti. Hän oli loikannut isänsä kanssa Neuvostoliittoon 30-luvulla. Kelirikko oli jo pitkällä, ja vaunun vartijakin tuntui ymmärtävän, että vangit eivät voisi päästä pakoon. n Borovitshissa oli yli 300 suomalaista vankia. Tulkkina toiminut Teuvon kanssa samanikäinen sallalaispoika vei kerran Teuvoa tarpeilleen ja kuiskasi Alavalle: ”nää ryssät on semmosia, mitä enemmän sinä tiijät, sen enemmän ne kyselee, tiijä vähemmän, vähemmän kysyvät.” Se oli semmonen hyvä neuvo, ja kuulustelut loppuivat, veteraani muistaa. 60 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 SILMINNÄKIJÄ tiinkin pian pesulle, oli oikein kaakeliseinät ja suihkut ja kaikki, vaikka vesi oli kyllä kylmää. – Aamulla jatkettiin ensin hevosella talvitietä järvenjäätä pitkin ja sitten sähköjunalla Kantalahteen. Moni loppuvaiheessa huonon kuntonsa vuoksi kotiuttamatta jäänyt olisi ollut vielä pelastettavissa välittömällä kotiutuksella. Oltiin suuren Imantrajärven rannalla, koska vastaran> nalla näkyi Hiipinätunturit ja valtavia kuonakasoja. Isä oli kaatunut partisaanina keväällä Mikkelitunturissa, poika palveli puna-armeijassa. Alava muistaa kun hyvä kuntoisimmat tuotiin Tsherepovetsiin ennen kotiutusta. Kun Alava sekosi joenmutkasta ja näytti paikan kartalta väärin, niin kuulusteleva luutnantti ärähti ja sanoi, ettei se ole siinä, ja osoitti missä kämppä oli oikeasti kartalta. Tiedossa jo olleiden asioiden kysely oli osa kuulustelutaktiikkaa. Miesten siteet vaihdettiin, ja he saivat nyt kunnollista lääkintähuoltoa. Leirille jääminen olikin monen aliravitun miehen kuolemantuomio. Uhkailtiin. Sitä paitsi kelirikko olisi pidellyt kovakuntoisempaakin karkuria. Poika oli ilmeisen kyllästynyt toimimaan venäläisten tulkkina. Määränpäässä Alakurtin suunnan kenttäsairaalassa odotti puoliksi maan alle kaivettu leikkaussali, jossa naissanitäärit ja miespuolinen harjoittelija leikkasivat Alavan Petromaxin valossa pelkkien kipulääkkeiden turvin. Päivisin parakeissa oleskelivat vain heikkokuntoisimmat. Vartijat olivat sisäasiainministeriön nuoria poikia, jotka vartioivat tiukkaan, mikä lähinnä huvitti, kun kummastakaan ei olisi kuntonsa puolesta ollut pakenemaan, vaikka olisi päästy. JOKSEENKIN LAVASTETUNOLOISESSA TK-KUVASSA erillinen kevyt joukkue ilmoittautuu valmiina partisaanitorjuntaan. Alava makasi miltei tiedottomana paareillaan, kun häneltä kysyttiin Pyhäjoen kenttävartiokämpän sijaintia
Ja ne perkele tuli kuselle siihen viereisille reijille. Minä ihmettelin, että mitä varten se hoitaja ja sen kaveri nauraa niin ja Topi räpyttelee silimiään, niin Topi sano, että sillä ei ollu housuja. Asemalla Teuvon kunto oli niin huono, että juuri vangiksi jäänyt suomalainen pommituslentäjä, kapteeni Erkki Jaakkola kantoi hänet reppuselässä asemalle. Alava pyysi toveriaan lopettamaan tuskansa. – Minä kun olin isompi mies, niin ehkä ravintooki ois pitäny olla enemmän. Kiskot vievät itään Perillä Boksitogorskissa vangit eristettiin pariksi viikoksi karanteeniin kulkutautien leviämisen estämiseksi. – Siinä me sitten olla köllötettiin, neljä kuukautta sairaalassa. Topin paleltuneet varpaat leikattiin luusaksilla, ja miehet tapasivat taas toverinsa Pasasen. Sellaisia vessoja, joissa oli monta reikää vierekkäin, niinku ennen oli koulussaki. Elettiin jo syyskuuta. Miehet vietiin pian taas junaan. No semmosta piruilua se oli niiltä. Kun Jaakkola laski Karhumäessä leirillä Alavan selästään, oli tämä lohkaissut, että heikko sortuu elontielle, jätkä senkun porskuttelee. – Vessat oli mallia Neuvostoliitto. Topi makas siinä ikkunan alla, ja siinä ylhäällä oli fortuska, josta oli narut poikki, ja hoitaja siihen toinen jalaka Topin sängynreunalla ja toinen ikkunalauvalla, että hän ylettää sitte ottaan sieltä sen ikkunan auki. 61 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 Sotasairaalassa oli yksi suuri huone vangeille. Seksuaalista häirintää – Ja nämä vähän niinkun semmosta seksuaalistakin koiruutta tekivät. No me ei niitä surtu, kun uskotiin, että nyt päästään kotiin. Alavan kunto alkoi kuitenkin pikemminkin heiketä. Seuraavaksi miehet siirrettiin Karhumäkeen. Äänislinnan (Petroskoi) asemalla työnsi joku nainen siitä härkävaunun ovenraosta meille sen suomenkielisen Leniniläinen Totuus -lehen, ja siinä myö nähtiin sitte rauhan ehdot. Sitten levisi tieto, että välirauha oli tullut. Jos ne ois antaneet enemmän ruokaa, niin kai ois aika äkkiä tervehytty. – No myöhän tietysti lapsellisesti luultiin, että no nythän sitä kotia lähetään viemään. Huumori auttoi jaksamaan. Eräänä päivänä Toivo ja Teuvo puettiin venäläisiin sotilasvaatteisiin ja nostettiin kuorma-auton lavalle. Minä olin kykölläni, ja niitä naisia oli tulossa sitten sinne, ja ne aukas ensimmäisenä oven ja sitte se yks huusi, että mushina, mies sielä ja meni pois, niin toinen aukasi oven ja sano, että njet mushina, että voenniiplennii, että ei mies vaan sotavanki. Leirillä oli paljon saksalaisia ja suomalaisia kaivamassa bauksiittia, alumiiniteollisuuden ”…njet mushina, että voenniiplennii, että ei mies vaan sotavanki.”. Aamusella sitten kun herättiin siinä vaunussa, niin tämä Jaakkola sano, että kuulkaahan pojat, ei me Suomeen mennä, me mennään itään päin. Multa meni jaloistaki tunto pois, mie en kyenny kävelemään muuta kun pitämällä seinistä kiinni. – Yks Puolangan poika sitte jälestäpäin sano Hangon leirillä ennen kotiinpääsyä, että kyllä hän luuli sillon, että ei tuo elävänä kyllä täältä seleviä, mutta kova on luonto. Matka jatkui kaupungin laidalla olleen suuren vankileirin ohi ja päättyi Belomorskiin eli Sorokkaan. Mie olin ihan, ihan siis olemattomassa kunnossa. Kova on luonto Alavan kunto oli todella heikko, ja Topin oli jo raahattava häntä
Eihän siellä ketään tyttöä ollut. – Sotavankien kohtelu oli kaikkialla sitä, mitä se oli. Jälkeenpäin oon ajatellut, että ei ois tarvinnu niin ylimielisesti meijän kattella niitä saksalaisia, jotka jäi haikeina kattomaan, kun me päästiin vapauteen. Mikä oli ErOs Sau ja kuinka suomalaiset taistelivat partisaaneja vastaan. Ja siitä se katottiin, että jos oli vähänkään pyylevämpää persettä, niin ei muuta kun töihin vain. Lue lisää partisaanisodasta, sen voitoista ja tappioista, lehtemme seuraavasta numerosta, jossa Antti Karila kertoo pohjoisen partisaanitorjunnasta ja ErOs Sau:sta. Vainikkalassa oli junanvaihto. Kantapala kiersi vuorona porukassa. Jouluyö oltiin Neuvostoliitolle jääneessä Viipurissa. Vaatteet vaihdettiin. Härkävaunut oli sinne pistoraiteelle tuotuna, ja niihin mentiin. Junan pysähdyttyä Tsherepovetsin leirille mentiin loppumatka marssien. Sitten yhtenä aamuna meidät, noin viitisensataa kaveria, erotettiin muista ja marssitettiin kaupungin toiselle puolelle tyhjään leiriin hirveen isoon parakkiin, jonne ois mahtunut enemmänkin väkeä. HANGOSSA miehiä pidettiin karanteenissa kolme viikkoa ennen kotiinpääsyä. Kotiin kuitenkin – No meijät vietiin sitten takasin, ja nyt varmistu se, että lähetään kotia. Oli joulupäivä. – Lähtöpäivän aamuna meidät huudettiin kokoon. Johansson sanoi esimiehensä kuullen saksaksi, että ei hän voi mitään lääkkeitä määrätä, kun niitä ei ole. Alavaa joutuivat nyt jo toverit raahaamaan. Olenhan minä nähnyt, miten niitä Suomessakin kohdeltiin. Kotiväelle lähetettiin asiasta kirje. Hädissäni väitin, että kotona odottaa tyttö, Helmi. Kysyttiin haluaako lähteä Suomeen. Sitten tuli tietoa, että ne toistatuhatta, jotka jäi sinne pääleirille Tsherepovetsiin, on päässeet kotia, ja se oli, se oli kova isku. Hän antoi Teuvolle yöllä kuolleiden mutta vielä muonavahvuudessa olleiden ruoka-annokset. No totta haluaa, ja sitten se pirullinen kysymys, että mitä varten. – Minä sitten friskauvuin sielä ollessa. 62 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 SILMINNÄKIJÄ raaka-ainetta, josta neuvostokaupunki > oli saanut nimensäkin. Kaikki kuusi huhtikuussa vangiksi jäänyttä ErOs Sau:n miestä palasivat vankeudesta elävänä kotiin. – Vangin päässä oli vain ravinto. ”…jos oli vähänkään pyylevämpää persettä, niin ei muuta kun töihin vain.” JA A KK O PU U PE RÄ JA A KK O PU U PE RÄ. Leivän kantapaloja haluttiin. Sanitäärinä toiminut Veikko Liukkonen oli ollut vankina jo vuodesta 1941. Ja sitten tultiin Suomeen. Suomen liput oli pantuna leirin portin kahta puolta. Sain taas suomalaisen asetakin, josta oli palanu tasku pois, ja sitten ne anto puhtaan alusvaatekerraston ja vanhan armeijan tornisterin, sielä oli muki ja toinen uus aluskerrasto, että oikein hyvää tyykiä tehty kerrasto oli. Sitten päästiin kotiin. Kenenkään ei tarvinnut tehdä enää töitä, mutta huoli tulevaisuudesta oli entistä suurempi. Mies käskettiin vietäväksi sairastuvalle, ampulatoorioon, kuten sitä kutsuttiin. Yhtenä päivänä Borovitshista tuotiin suuri joukko suomalaisia vankeja, joukossa vanha alikersanttini. – Suomessa meitä odotti asiallinen kuulustelu sekä kohtelu ja lyhyt karanteeniaika. Sopanjakohan oli kans sitten tarkkaa. Alava pysyi kuitenkin kuntonsa puolesta neljännessä luokassa, joka oli vapautettu sisäpalveluksestakin. Melkein elämäni suurimpia luottamustehtäviä oli se, että minä pääsin sopanjakajaksi, elämästä ja kuolemastahan siinä oli kyse, ko oli ravinnosta kysymys. Kai se huono kohtelu oli sitä yksittäisten ihmisten sivistyksen puutetta. Lääkärinä oli kannaksella vangiksi jäänyt suomalainen lääkintämajuri Carl-Johan Johansson, jonka esimiehenä oli venäläinen naislääkintäkapteeni. Nälkiintyneellä miehellä ei oo nimittäin perspakaroita, ne häviää ihmiseltä. – Päivät oli suurinpiirtein samanlaisia, täitä, nälkää, kavereita käytiin tapaamassa aina ja kattelemassa, jos oli uusia tullu sinne. Sitten taas radan varteen, johon oli koottu Alavan arvion mukaan viitisensataa suomalaisvankia. Ne oli tiiviimpää, niissä on vähemmän vettä ja enemmän ravintoa. Nelosluokan pakarat – Palveluskuntotarkastus kävi niin, että lääkäriin selin ja siinä housut kinttuun
63 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 Uusi erikoisliite •aseista •varusteista •tekniikasta ja tekniikoista •taktiikasta ja turvallisuudesta
ESITTELEMME JA TESTAAMME mitä erilaisempia varusteita: aseita, keittimiä, taktisia vempeleitä, reppuja, kenkiä, pamppuja… kaikkea mitä ihminen enemmän tai vähemmän tarvitsee. Ota kantaa rohkeasti: ttt@suomensotilas.fi Terveisin 3T:n toimitus 3T – Taktiikka, Tekniikka ja Turvallisuus TTT tulee ja tehoaa!. Mitä meidän tulisi tutkia ja kertoa sinulle. Se käsittelee laaja-alaisesti niin sotilas-, turvallisuusja viranomaispuolen kuin harrastajien uusimpia varusteita, tekniikoita ja taktiikoita. Liite alkaa ilmestyä omana maksullisena osana lehteämme ensi vuoden aikana. Seuraamme arjen turvallisuutta, kirjoitamme alan tapahtumista ja raportoimme, mitä kentällä tapahtuu. OLE NYT MUKANA luomassa liitettä! Kerro meille, mistä sinä haluaisit meidän kirjoittavan. 64 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS LUET JUURI näytettä Suomen Sotilas -lehden TTTerikoisliitteestä. Mitkä varusteet kiinnostavat. TAKTIIKKA, TEKNIIKKA JA TURVALLISUUS lähestyy asioita Suomessa aivan uudella tavalla. Kiinnostaako ampumatekniikka, miten suojata kotia tekniikan avulla vai luetko mieluummin metsästysvarusteista tai raportin vaikkapa poliisin arjesta
65 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 Tässä liitteessä: PKM – MAAILMAN PARAS KONEKIVÄÄRI 66 PKM radalla – Tapio Saarelainen 78 7.62 KK 62 -konekivääri– Tapio Saarelainen 79 PKM – ase – Tapio Saarelainen 80 PKM on paras – Jaakko Puuperä KANNOSSA 84 Leatherman Raptor, Leatherman MUT – Tom Lindblom 85 Kelly Kettle, erilainen kattila/keitin – Tom Lindblom 86 Ampumatuki Suomesta– Tom Lindblom NURKKAUS 88 Jengit aseistautuvat! • Oranssi eikä punainen! Suposta tiedustelupalvelu. • KRP:lle uusi päällikkö TARKKA-AMPUJA 89 Yhdysvaltalainen ammattitarkka-ampuja Suomessa – Tom Lindblom
66 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS Venäläinen konekivääri tuplaa tulivoiman kivääriryhmässä
Yksinkertaisesti paras. Kyllä se on. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 67 Maailman paras konekivääri Puolustusvoimat hankkii lähitulevaisuudessa lisää PKM-konekivääreitä sekä niiden varaosia. Vaikka sodan ajan vahvuus laskee, kasvaa kevyiden konekiväärien tarve, kun niiden määrä tuplaantuu uuden taistelutavan mukaisissa jalkaväen kivääriryhmissä (lue muun muassa Suomen Sotilas 4/2013). > TEK S TI: TAPIO SA AREL AINEN, MA JURI, SOTATIE TEIDEN TOHTORI KUVAT: JA AKKO PUUPER Ä. Se enemmän kuin kaksinkertaistaa suomalaisen kivääriryhmän tulivoiman. Puolustusvoimien valintaa – Kalashnikovin maailmankuulua PKMkonekivääriä – ei voi moittia. Suomen Sotilas päätti testata, onko vanhaa kunnon pitkää laippakantaista ”viiskolmeärrää” ampuva ase maineensa väärti. Aseita on ollut käytössä Suomessa 1990-luvun lopulta, ja niistä on vain hyviä kokemuksia
Hankittavat konekiväärit ovat samanlaisia kuin Puolustusvoimien aiemmin käyttöönsä hankkimat venäläiset PKM-konekiväärit. Kauppaan sisältyvillä varaosilla turvataan uusien ja aiemmin hankitPE TR I VÄ LK KI. Vain hieman yli kolmen miljoonan euron hankintasopimus konekivääreistä ja niiden varaosista solmittiin hiljattain venäläisen AO Rosoboronexportin kanssa. Kun hyväksi havaittujen aseiden lukumäärä todettiin riittämättömäksi, käynnistettiin viime vuonna lisähankinta. Ne olivat venäläisiä ja itäsaksalaisia aseita, joissa oli lähinnä ulkoasueroja. Juuri tällainen työkalu on venäläinen PKM-konekivääri (??????. ?????????????????, Pulemjot Kalašnikova Modernizirovannyi, eli Kalashnikovin uudistettu konekivääri). Tämä ratkaisu tuo synergiaetuja jo aiemmin hankittujen aseiden huollon sekä varaosien saannin ja riittävyyden suhteen. Yksinkertainen, tulivoimainen ja luotettava asejärjestelmä on tähän paras vastaus. Aikaisemmat PKM-konekiväärit hankittiin 1990-luvun loppupuolella Suomeen entisestä DDR:stä. ??????????. 68 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS 68 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 usi taistelutapa asettaa uudet suorituskykyvaatimukset ja haasteet kalustolle ja sen käyttäjille. PKM-konekiväärit ja varaosapaketti toimitetaan kuluvan vuoden aikana Maaja Merivoimien käyttöön
Vastaavana, mutta huonosti toimivana, > Aseeseen on saatavilla sekä katkeavaa että katkeamatonta vyötä. Suomessa käytetään jälkimmäistä. Konekivääri Virallisesti ja tyhjentävästi määriteltynä 7,62 mm:n konekivääri PKM on kaasurekyyliperiaatteella toimiva vyösyöttöinen sarjatulta ampuva automaattiase. Jokainen tuttua ja luotettavaa Kalashnikovtyyppistä kotimaista rynkkyämme käsitellyt löytää konekivääristä paljon tuttua ja turvallista jo nostaessaan laatikon kannen auki ja viimeistään ampuessaan aseella. 69 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 KONEKIVÄÄRI ON KÄSIASE. Siksi se toimii myös muuttuneessa maailmassamme. (yläkuva) PE TR I VÄ LK KI. Tällä menettelyllä voidaan hyödyntää aikaisempia hankintoja ja matkan varrella hankittua osaamista. PKM-konekivääri on palveluskäytössä lukuisissa maissa. Käyntikortti PKM on ollut Venäjän ja aiemmin Neuvostoliiton käyntikortti maailmalla. tujen PKM-konekiväärien elinkaari vuoteen 2020. PKM on suunniteltu kylmän sodan aikakautena ja tehty taistelukentille, kestämään ja toimimaan. Kyseessä ei siis ole ryhmäase, joka vaatii usean ihmisen työpanoksen toimiakseen. Aseen modernisoitu versio tuli käyttöön 1960-luvun jälkipuoliskolla. Aikanaan sitä käyttivät Tšekkoslovakiaa lukuun ottamatta kaikki Varsovan liiton maat. Se toimii, toimii ja toimii. Valtamediaan on levinnyt harhaanjohtava termin tulkinta, jossa käsiaseella tarkoitetaan pistoolia tai revolveria, ikään kuin ”yhden käden” asetta, sekin tietysti outo tulkinta pistoolista ja revolverista. Oikeasti käsiase tarkoittaa asetta, jota yksi ihminen pystyy käyttämään. Toki PKM-konekiväärin tapauksessa patruunankulutus saattaa ajoittain olla suuri, joten patruunoiden kantajia tarvitaan aina. Se, että asetta on valmistettu yli miljoona kappaletta, kertoo omaa kieltään aseen luotettavuudesta sekä suorituskyvystä. PKM-konekivääri – tai paremminkin sen edeltäjä PK, josta PKM on modernisoitu – suunniteltiin 1950–60-lukujen taitteessa Neuvostoliitossa ja otettiin palveluskäyttöön uuden vuosikymmenen alussa
Pääsyinä kotimaisen konekiväärin heikkouteen PKM-konekivääriin verrattuna ovatkin 7.62 KK m/62:n mekaanisen rakenteen puutteet sekä käytettävä pienempitehoinen ampumatarvike. Neljäkymmentäluvulla Neuvostoliitossa kehitetty 7,62x39 on yhä loistava rynnäkkökiväärikaliiperi meikäläisiin olosuhteisiin, mutta konekiväärin patruunana sillä on rajoitteensa, vaikka yhteinen ja kevyempi ampumatarvike koko kivääriryhmässä olikin aikanaan kiistaton etu. Kun verrataan PKM-konekivääriä kotimaiseen, poistumassa olevaan 7.62 KK 62 -konekivääriin, on keskeistä, että PKM:n 7,62x53R:n (venäläisittäin 54R) ampumatarvike on huomattavasti voimakkaampi patruuna kuin kotimaisen konekiväärin käyttämä rynnäkkökiväärin 7,62x39-patruuna. Pitkä 53R oli suomalaisten ja neuvostoliittolaisten sotilaskiväärien, konekiväärien ja pikakiväärien pääkaliiperi toisessa maailmansodassa. Ja haastavia taisteluolosuhteet tahtovat olla, käytettiinpä asetta sitten Afganistanissa tai koti-Suomessa. Aseiden lukumäärästä johtuen PKM:n rinnalla koulutetaan ainakin toistaiseksi vanhaa kevyttä konekivääriä (7.62 KK 62). PKM on varmatoiminen ase. Nämä kaikki vaatimukset PKM täyttää. Kyseisiä aseitahan on yhä varauksessa ja käytössä, siispä niidenkin käyttöä täytyy kouluttaa niin kauan kun niitä meillä on. n PKM on kuusikymmenluvun tuote, mutta päinvastoin kuin kuvassa näkyvä amerikkalainen M-60, PKM on yhä ajanmukainen ase. Kalashnikovin konekivääriä on helppo käyttää, ja se toimii haastavissakin olosuhteissa. Sen maksimiampumaetäisyydeksi ilmoitetaan huikeat 3 800 metriä, mutta kyse on kuitenkin patruunan teoreettisesta tehollisesta maksimikantamasta. PE TR I VÄ LK KI. Voimakkaampana patruunana 53R tuottaa enemmän ruutikaasuja ja takaa suuremman käyttövoiman. Palveluksessanne PKM on tänään palveluskäytössä myös Suomessa, ja sitä koulutetaan osalle varusmiehistä. Kun PKM:n piippu kuumenee nopeasti, mutta se on myös nopea vaihtaa. M-60 onkin siirtynyt jo aikoja sitten toisen linjan aseeksi. Patruuna on kehitetty 1800-luvun lopulla tsaarin Venäjällä. Kun ase on yksinkertainen, sen käsittely on myös helppo opettaa. 70 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS saman aikakauden tuotteena voisi mainita amerikkalaisen M-60-konekiväärin, jonka suorituskyky ei yllä mitenkään mitaten samalle tasolle PKM-konekiväärin kanssa. Toisin on Kalashnikovin käyntikorttien laita; AK(Avtomat Kalashnikov) ja PK-tyyppiset aseet loistavat uutiskuvissa, sodittiinpa missä päin maailmaa hyvänsä
PKM:llä on suoraan sanottuna pikakoulutettunakin aika vaikea ampua ohi normaaleissa maalitilanteissa. Aseen tähtäimet on porrastettu 100 metrin portaittaisilla säädöillä aina 1 500 metriin saakka. Yhdessä peltirasiassa on 22 pakkausta, yhteensä siis 440 patruunaa. PKM-konekivääri on kohdistettu venäläisellä a-tarvikkeella, joka tunnetaan Suomessa nimikkeellä JVA 0250, joka on 9,6 gramman terässydänluodilla ladattu rautahylsyllinen ampumatarvike. Tämä ase on todella tervetullut lisä jääkäriryhmän tulivoimaisimmaksi aseeksi. Sivusuuntakohdistus tehdään säätöruuvilla ¼-kierroksittain hahlolevyä siirtämällä. TA PI O SA A RE LA IN EN PE TR I VÄ LK KI. > PKM on yksinkertainen purkaa ja koota kuten vastaavat muutkin Kalashnikovin suunnittelemat aseet. Siinä on suhteellisen kova rekyyli, mutta se suuntautuu ergonomisesti, ja siksi jo pienellä totuttelulla aseella osuu hyvin. Ajoneuvoalustalta tai kolmijalalta ammuttaessa ja varsinkin tähtäinoptiikalla tehostettuna tehollinen kantama kasvaa helposti yli kilometriin, tosin Suomen oloissa yli 600 metrin näkyvyyskin on harvinaista herkkua konekivääriampujalle. Yksi kierros vastaa 17 cm 150 metrin etäisyydellä. PKM:N TAKAJA ETUTÄHTÄIN. Vaunualustalta ja vaunuaukeilla aseella vaikuttaa helposti juuri niin kauas kuin vaunukonekiväärillä tarvitseekin vaikuttaa. Konekiväärin kohdistaminen on helppoa. PKM on yksinkertainen purkaa ja koota kuten vastaavat muutkin Kalashnikovin suunnittelemat aseet. Patruunat on pakattu 20 kappaleen paperikääreisiin, jotka on sidottu narulla. Pakkaustapa on sotaja asehistorian harrastajille tuttu, käytännössä sama kuin puna-armeijalla viime sodissa. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 71 ammutaan makuulta etujalkojen tuella, on 400–600 metriä lähempänä totuutta. Jyvää siirretään päinvastaiseen suuntaan, mihin osumien halutaan siirtyvän. Edullinen ja yhä toimiva. Paperikääreet on puolestaan pakattu peltirasioihin. Aseen valmistaja on määrittänyt taistelutähtäimeksi aseelle 400 metriä, joka säädetään siirtämällä asetin tähtäintangon etupäähän, jossa on merkkinä kyrillinen ?-kirjain (latinalainen P). Tasajyvällä Aseen omat tähtäimet muodostuvat – perinteisiin venäläisiin kiväärin avotähtäimiin verraten – ikään kuin takaperin olevasta tangenttihahlosta ja jyvästä. PKM tunnetaan Suomessa myös vaunuaseversiona PKT. Korkeussuunnassa kohdistus suoritetaan aseen yleisavaimella jyvän korkeutta muuttamalla
Se on havaittavissa aseen suunnittelutyössä ja materiaalivalinnoissa. Liikkuvat osat (lukko ja luisti) jäävät taka-asentoonsa pidättimen varaan. Aseessa ei ole mitään turhaa. PKM-konekivääri viritetään vetämällä viritinkahvasta lukko ja luisti taakse, jolloin palautinjousi jännittyy. Asemiehen silmään tämä ase näyttää Aseelta. Näillä tulee pärjätä ja varmasti pärjätäänkin, mikäli taistelija on oikein koulutettu. 7.62 KK PKM:n varusteet ovat seuraavat: neljä patruunalaatikkoa (2 x 100 ja 2 x 200 patruunaa), puhdistuspuikko (sijaitsee etutuessa), puhdistusvälinekotelo (aseen tukissa), puhdistusharja, poistinpuikko, yleisavain, pesuri, vaihtopiippu, vaihtopiipun suojus, aseen suojus, asehihna, varaosapussi SA-tilannetta varten, iskuri, ulosvedin, ulosvetimen akseli, ulosvetimen jousi, piipun salvan ruuvin sokka sekä katkenneen hylsyn ulosvetotyökalu. Idioottivarma Kalashnikovin aseille tyypillisesti PKM:ssä on vähän osia, eikä niitä voi sijoittaa paikoilleen kuin yhdellä ainoalla oikealla tavalla. 72 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS PKM-konekivääri on valmistettu sotaa varten. Aseen huoltaminen ja korjaaminen tavanomaisimpien vikojen osalta on helppoa jopa taistelukentällä. Kaikissa konekivääreissä asia ei ole näin yksinkertainen. Toisin kuin AK-tyyppiset rynkyt, PKM ampuu avoimelta lukolta. Muutoin ase on varsin karu ja pelkistetyn oloinen. Luisti kääntää syöttövipua, joka siirtää seuraavan patruunan syöttöaukolle. Samalla tarttuin vetää patruunan irti vyöstä ja kannen vipu painaa patruunan ottoaukolle. TS. Metalli on kovaa, pinnat on hiottu ja puunattu ainoastaan siellä, missä se aseen toiminnallisuuden turvaamisen kannalta on välttämätöntä. Lopuksi virityskahva työnnetään takaisin etuasentoonsa. Ei mikään kaunotar, mutta toimiva, ja kauneushan on katsojan silmässä. Luisti kääntää AK-tyyppisten rynnäkkökiväärien sulkulaitetta muistuttavan pyörähtävän Tarvikkeet PKM-konekivääri on toimiva paketti. Kun liipaisimesta painetaan, lukko ja luisti syöksyvät palautinjousen työntämänä eteenpäin ja työntävät samalla ottoaukolla olevan patruunan patruunapesään, jolloin ulosvetimen kynsi tarttuu patruunan kantaan
Aseessa on kolmiasentoinen kaasunsäädin, jolla säädetään kaasukammiosta ulos ohjattavan kaasun määrää. Patruunoiden loppuessa lukko ja luisti jäävät vastaavasti etuasentoonsa. Aseiden osia voidaan vaihtaa keskenään, mutta aseen piiput (tavallisesti kaksi kappaletta asetta kohti) on sovitettu sulkuvälin suhteen yhteensopiviksi jo asetehtaalla. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 73 lukon sulkuasentoon, jolloin jäykkäyhteys muodostuu. Samalla vastavipu pitää vyötä paikoillaan ja syöttövipu siirtyy oikealle seuraavan patruunan taakse. Aseeseen kuulumattomia piippuja ei tule vaihtaa toisiin piippuihin. Sarjatuli jatkuu niin kauan kuin liipaisin pidetään pohjassa ja vyössä riittää patruunoita. Kun ampuja vapauttaa puristuksen liipaisimelta, aseen lukko ja luisti jäävät avoimelta lukolta ampuville aseille tyypillisesti taka-asentoonsa lukonpidättimen varaan. Itäsaksalaisen aseen erottaa venäläisistä muun muassa sen raamiperän ja kahvalevyjen ruskeasta väristä. TA PI O SA A RE LA IN EN. Sarrrrrjatulta Kun iskuri lyö nalliin, patruunan sisällä oleva ruuti syttyy, jonka seurauksena ruutikaasut työntävät luodin piipussa eteenpäin. Säätö suoritetaan kääntämällä kaasunsäädintä hahloon asetetulla hylsyllä tai sormilla. Asento 1 tarkoittaa suurempaa kaasureiän kokoa, asento 2 pienempää, ja asennossa 3 koko ruutikaasuvirtaus käytetään kaasumännän taaksepäin suuntautuvan liikkeen aikaansaamiseen. Perusasetuksena on se, että ammunta aloitetaan aina säätimen asennolla 1, > n Aseessa on kolmiasentoinen kaasunsäädin, jolla säädetään kaasukammiosta ulos ohjattavan kaasun määrää. n Aseen itäsaksalainen versio huoltopurettuna, kansi ja syöttimen kansi nostettuina ylös. TA PI O SA A RE LA IN EN Etualalla venäläinen ja takana itäsaksalainen ase. Tarttuin puolestaan kiinnittyy seuraavaan syöttöaukolla vyössä olevaan patruunaan. Ruutikaasu työntää kaasumännän välityksellä luistia taakse, jolloin luisti taaksepäin peräytyessään avaa laatikon vasemmassa kyljessä olevan hylsynpoistoaukon kilven, ulosvetimen pidätyksessä oleva hylsy törmää ulosheittimeen, ja hylsy lentää ulos aseesta
Tämän jälkeen ampuja tarkastaa, että kaikki patruunat ovat tasaisesti samalla syvyydellä vyössä kiinni. Seuraavaksi poistetaan aseesta varmistus kääntämällä varmistin alakautta etuasentoon. 74 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS joka on perusasetus. Aseeseen on saatavilla myös lyhyiksi 10 patruunasijan pätkiksi katkeavaa vyötä. Aseilla ammuttiin etutuelta 150 metrin etäisyydeltä ampumaradalla ja vaihtelevista etäisyyksistä taisteluampumaradalla. Suomessa käytetään katkeamattomia vöitä. Merkille pantavaa aseen rekyylikäyttäytymisessä on rekyylin suuntautuminen ja hallinta. Tämän jälkeen vedetään vyö syöttimeen siten, että ensimmäisen patruunan kanta tulee tarttuimeen. JATKUU SIVULLE 76 >. Virityskahva takaisin etuasentoon, ja ase varmistetaan kääntämällä varmistin takaisin taka-asentoon. Vyö… PKM voidaan varustaa 100 patruunan rynnäkkövyölaatikolla, joka kiinnittyy aseen rungon alle helposti, nopeasti ja luotettavasti. Asentoa 3 käytetään vain sodan ajan tilanteissa. Mikäli ammunnassa esiintyy laukeamattomia tai syöttöhäiriöitä, jotka johtuvat luistin vajaasta perääntymisestä, voidaan säädin kääntää asentoon 2. Rakuunaeskadroonan ja Utin Jääkärirykmentin varusmiesten kanssa Taipalsaarella sekä Merivoimien harjoituksissa Upinniemessä. Patruunat työnnetään yksi kerrallaan vyöhön niin syvälle kuin ne menevät. Syy tähän on aseen mittasuhteissa, Aseen rekyyli – makuulta ammuttuna etutukea käyttäen – suuntautuu suoraan taaksepäin, ei yläviistoon, kuten useimmilla muilla vastaavilla aseilla. Sitten laatikon kansi suljetaan. Ampuja tarttuu oikealla kädellä vyölaatikkoon kantolenkin puoleisesta päästä, nostaa vasemmalla kädellä aseen olkatuesta ja tarttuu vyölaatikon aseen alla olevaan istukkaan vasen reuna edellä. Vajaalta vyöltä ammuttaessa ei ole väliä, ovatko patruunat vyön alussa, lopussa vai keskellä. Tulta! Ammuimme aseella tätä artikkelia varten muun muassa Maasotakoulun 1. Kun vyö on valmis, ampuja avaa vyölaatikon kannen, laskostaa täyden vyön vyölaatikkoon, pujottaa pääohjaimen laatikon aukosta ulkopuolelle ja sulkee vyölaatikon kannen. …ja viritys Aseen viritys aloitetaan painamalla oikean käden peukalolla aseen laatikon kannen salpaa ja nostamalla vasemmalla kädellä kansi auki. Aseen käyttö on helppoa, ja ammunta sujuu hyvin, kun keskittyy täysin asiaan. Aseen rekyyli – makuulta ammuttuna etutukea käyttäen – suuntautuu suoraan taaksepäin, ei yläviistoon, kuten useimmilla muilla vastaavilla aseilla. Tällöin kaasuportti on asennossa, joka pakottaa aseen toimimaan ja kuluttaa asetta merkittävästi enemmän. Viritys tapahtuu vetämällä viritinkammesta liikkuvat taakse, jolloin ensimmäinen patruuna irtoaa vyöstä ja putoaa patruunan ottoaukkoon. Tarkka tähtäys, pito, puristus ja laukaukset osuivat lyhyinä purskeina ja Janter-maalilaitteet saivat niiata ja nousta ylös tuon tuosta. Aseessa voidaan käyttää myös 200 patruunan vyölaatikkoa, mutta tätä ei voi kiinnittää aseeseen. Tämän jälkeen hän nostaa vyölaatikon oikeaa reunaa niin, että vyölaatikon kiinnityssalpa kiinnittyy aseen runkoon
75 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 n Ase tulivalmiina, varmistin poistettuna. n Kansi avattuna, syöttimen kansi alhaalla. Vyö voidaan nyt laittaa paikalleen, jonka jälkeen kansi suljetaan. (Oik. alhaalla) KU VA T: TA PI O SA A RE LA IN EN. (Vas. alhaalla) n Syöttimen kansi nostettuna ja liikkuvat takana
Tähtäinkuva on varsin selkeä, ja tähtäimet erottuvat hyvin ampumaradalla ja melko hyvin taisteluampumaradalla. Kun ase on ampumakunnossa ja kaikki edellä kuvatut toimenpiteet on tehty, kannattaa vielä kerran tarkistaa ampuma-asento ja ottaa tukeva ote aseesta. Aseessa ei ole juuri toimintahäiriöitä, mikäli sitä huolletaan ja käytetään oikein. Radalle Kirjoittajan kokemukset PKM:stä rajoittuvat noin 4 000 ammuttuun laukaukseen eri olosuhteissa. Aseessa on maastossa ja taistelukentällä tapahtuvaa huoltoa varten seuraavat työkalut: puhdistuspuikko, huoltovälineet ja yleisavain. Ase toimii yleensä varsin hyvin myös kotimaisilla 53R-messinkihylsypatruunoilla (muun muassa VPT:n D-166). Näillekin tuli tarvetta, kun ammuttiin huonolaatuisilla ampumatarvikkeilla ja kuluneella yksityisomistuksessa olevalla aseyksilöllä. Paras ballistiikka, osuvuus ja toimivuus saavutetaan venäläisten aseeseen suunnittelemilla oikeilla ampumatarvikkeilla. Ammuitpa sitten oikealta tai vasemmalta puolelta kehoasi, asetta tukeva käsi kannattaa sijoittaa tukin takaosaan, jotta rekyylinhallinta ja tulen siirtäminen. Matala ampuma-asento tukee jo itsessään, kun ammutaan vahvasti taaksepäin peräytyvällä itselataavaa sarjatulta ampuvalla käsiaseella. Aseen omalla teräshylsyisellä venäläisellä sotilaspatruunalla mitään ongelmia ei esiintynyt kuluneellakaan aseyksilöllä. Se toimii moitteetta Puolustusvoimien käytössä olevilla ampumatarvikkeilla. Patruunaan ja sen hylsyyn kohdistuu suuri rasitus, eivätkä halvat ja ohutseinämäiset hylsyt kestä suuria syöttöja latauskoneiston tuottamia kiihtyvyyksiä. Jos sinistys on pahoin kulunut tähtäimistä ja aiheuttaa valon kiiltämistä sekä tähtäämisen vaikeutumista, niin perinteinen konsti eli tähtäinten mustaus auttaa! Tällä hetkellä aseeseen ei voida kiinnittää optista tähtäintä, koska kiinnityskisko puuttuu, mutta asiaan on tulossa parannusta lähiaikoina. PKM-konekiväärin käyttövoimana on patruunoiden ruutikaasu, joten patruunan liikuttelu vyössä ja syöttökoneistossa on varsin rivakkaa. Toimii Sen lisäksi, että ase on toimintavarma, sillä on hyvä ampua. Muilla kuin Puolustusvoimien aseilla suorittamissamme PKM-ammunnoissa hylsyjä katkeili ja juuttui aseen patruunapesään. 76 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS massassa sekä muissa aseen teknisissä ratkaisuissa. Tähtäinlinja on matala, jolloin ampuja on mahdollisimman suojassa vihollisen tähystykseltä ja tulelta. Erityisesti Sellior & Bellotin ja Wolfin patruunat toimivat aseessa huonosti
Huomaa etualalla olevien aseiden ylös nostettu olkatuki, joka tulee laittaa ammuttaessa tähän asentoon. Ruutikaasujen määrä on ammuttaessa suuri, joten tulen tähystäminen saattaa tuntua vaikealta ainakin pidemmillä sarjoilla. Kun lukitus on avattu, piippu työnnetään eteenpäin irti aseesta, tarvittaessa kantorivasta kammeten. Jokaisella laukauksella palaa kolmisen grammaa kivääriruutia, ja vähintään 9,6 gramman luoti jättää aseen piipun taakseen. Ensin ampuja avaa laatikon kannen, nostaa syöttimen kannen ylös, irrottaa palauttimen työntämällä sen luistinrajoitinta eteenpäin sekä nostamalla ja vetämällä palautin jousineen irti. Muussa tapauksessa patruunat poistetaan ja ase tehdään turvalliseksi. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 77 onnistuvat suunnitellulla tavalla. Kun ampuja ampuu lyhyitä pistesarjoja, ruutikaasujen määrä pysyy kohtuullisena ja tuli tarkkana. Apua tähän saa laittamalla vyöhön normaalipatruunoiden sekaan valojuovapatruunoita, joiden iskemät on helpompi havaita myös vaihtelevasta maastosta. Seuraavaksi piipun salpa avataan painamalla sitä oikealta vasempaan. Fysiikan lakien mukaan ase tuottaa rekyylivoiman, joka tässä aseessa tuntuu vain mietona tärinänä ja työntövoimana kohti ampujan olkapäätä. ” Tähtäinlinja on matala, jolloin ampuja on mahdollisimman suojassa vihollisen tähystykseltä ja tulelta.”. Aseen ääni on kova. Näin aseesta irtoavat myös lukko ja luistiin kiinnitetty kaasumäntä. Helppohuoltoinen Venäläinenkin ase tulisi aina ammunnan päättyessä huoltaa. Piippu asetetaan alustalle varovasti, jotteivat patruunapesän reunat kolhiinnu, ja männänohjaimen telkilevy painetaan alaspäin ja männänohjain etutukineen vedetään etukautta irti aseesta. Ase on helppo ja nopea sekä purkaa että koota. Kun vyö on tyhjä, jäävät liikkuvat osat etuasentoon. Tämän jälkeen ampuja ottaa lukon vasempaan käteensä ja irrottaa iskurin. Tämän jälkeen poistetaan varmistus, vedetään liikkuvat osat viritinkammesta taakse, työnnetään viritinkampi eteen, nostetaan luisti ylös ja vedetään se takakautta irti aseesta. PKM kyllä laulaa aika pitkään huoltamattakin, mutta aseen elinkaaren kannalta huolto on aina paikallaan. Hallitsevampi käsi sijoitetaan luonnollisesti aseen kahvalle. Tämä kertoo erinomaisesta aseen suunnittelusta ja rekyylivoimien suuntaamisesta aseesta suoraan ampujaan. Ase on suunniteltu kovaan käyttöön, mutta konekiväärillä kannattaa ampua patruunoita järkevästi, koska ampumatarvikkeita on aina rajallinen määrä. Myös tulen tarkkuus ja teho laskee hillittömällä tulella. Ampujan on pidettävä lujasti kiinni luistinrajoittimesta, jotta jousivoima ei sinkoa palautinta taaksepäin sitä aseesta poistettaessa, aivan kuten rynnäkkökiväärissäkin. Sitten ampuja ottaa luistin vasempaan käteen, vetää lukkoa taaksepäin ja kiertää sitä noin 180 astetta oikealle samalla sitä eteenpäin työntäen, jolloin se irtoaa luistista. Sitten vain laatikon kansi kiinni, poistetaan varmistus ja vapautetaan liikkuvat osat eteen liipaisimella ja lopuksi varmistetaan ase. Ensiksi ase varmistetaan, jonka jälkeen avataan laatikon kansi. Lopuksi liekinvaimennin poistetaan painamalla lukitustappi sisään ja kiertä> n Etualalla itäsaksalainen ja venäläinen asemalli etujaloillaan ja taaempana jugoslavialainen ase Stepanov-kolmijalalla. Hillitön tulenkäyttö myös lisää ampujan paikantamisen helppoutta, jolloin vastassa oleva vihollinen voi helpommin tuhota ryhmän vaarallisimman ja tulivoimaisimman aseen käyttäjän. Etutukea tulee niiata hieman eteenpäin, niin kuin yleensäkin ammuttaessa kaksijalkaiselta ampumatuelta. Samalla ampuja tietää, että hänen ampumaasentonsa on oikea. Vyö nostetaan ylös ja poistetaan syöttöaukossa oleva patruuna
TEK S TI: TAPIO SA AREL AINEN, MA JURI, SOTATIE TEIDEN TOHTORI 7.62 KK 62 tiin valmistaa ja hankkia. Jos se ei mene kohdalleen, ei piipun kytkeminen onnistu. Pelkkä piipun vaihto sujuu nopeasti: avataan kansi ja vapautetaan edellä esitetyllä tavalla piipun salpa. Tämä sujuu koulutetulta ampujalta muutamassa sekunnissa. Haluttiin varmistaa osaaminen ja kriittisten tuotteiden elinkaari. Ratkaiseva tekijä on aseen tuottama suorituskyky. Aseeseen saa patruunoita kaikilta mantereilta, ja ase–patruunakonstruktio on hyväksi havaittu. Tuotanto päättyi vuonna 1976, johon mennessä aseita oli valmisPU O LU ST U SV O IM AT Vanhan kotimaisen laulut alkavat olla laulettu, mutta yhä käyttökelpoinen ase säilyy varauksessa ainakin vielä toistaiseksi. Laippakantainen patruuna on 1890-luvulta, mutta se ei ole vanhentunut, vaan on yhä nykyaikaa. Tämän jälkeen ase puhdistetaan normaalisti, kuten mikä tahansa ampuma-ase. PKM-konekivääri ja sen käyttäjäkunta lienee asiasta yhtä mieltä. Mainettaan paremman aseen taustahistoria auttaa ymmärtämään, miksi monien parjaama, pitkään palvellut ryhmäaseemme oli ja on sellainen kuin se on, ei parempi, ei huonompi. Näihin aseisiin kuuluivat jalkaväen puolelta 7.62 KK 62 -konekivääri ja rynnäkkökivääri 7.62 RK 62. Sen todistavat muun muassa uutisfilmit maailmalta. Miksi tyytyä siis huonompaan, kun paras asetyyppi on tarjolla, ainakin tässä tulivoimaluokassa. Tänään omavaraisuuspyrkimyksistä on käytännössä luovuttu. Kovassa taistelussa piippu saatetaan joutua vaihtamaan, jos se kuumentuu. Paras meille Mikäli maailmalla on jokin parempi ja toimintavarmempi konekivääri kuin PKM, siihen olisi mukava tutustua. Aseen ensimmäinen tuotantosarja hyväksyttiin vasta vuonna 1967, lukuisien alkuvaiheen ongelmien vuoksi. Jalkaväkiaseetkin määriteltiin kriittisiksi tuotteiksi, joten perusaseet haluttiin valmistaa itse. Normaalissa asekäsittelyssä ei männänohjainta, etutukia ja liekinvaimenninta irroteta, mutta aseen perusteellisessa puhdistuksessa näin tulee toimia. Ensin mainitun kohdalla kyseessä lienee ollut osin omavaraisen asetuotannon turvaaminen, mikä oli aikanaan varsin tärkeä hyve, ja siksi kotimaista tuotantoa halutVäljyys 7,62x39 Aseen kokonaismitta 1 085 millimetriä Aseen massa 8,5 kiloa Piipun pituus 470 millimetriä Lipas Vyö (100 patruunaa) Teoreettinen tulinopeus 1 000–1 100 laukausta minuutissa Käytännön tulinopeus 400–500 laukausta minuutissa Käytännön tehokas ampumaetäisyys 0–300 metriä 7.62 KK 62:n matka alkaa olla lopussa. S otiemme jälkeen olivat asiat toisin kuin tänään. Piippua kiinnitettäessä tulee kiinnittää huomiota kaasumännänohjaimeen. 78 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS mällä liekinvaimenninta vasempaan (vasenkätinen kierre!). 7.62 KK 62 on suomalaisvalmisteinen kevyt konekivääri, joka ampuu lyhyttä 7,62x39-patruunamerkinnällä olevaa ampumatarviketta. Sitä PKM tarjoaa kilpailijoitaan runsaskätisemmin. Siis samaa kuin rynnäkkökivääri. Haetaan elinkaarikustannuksiinsa nähden tehokkaita ratkaisuja. Kyseisessä 7,62x53R tai sitä vastaavan tehoisessa (esimerkiksi 7,62x51 NATO) kaliiperissa varmempitoimisempaa asetta saa todella etsiä. Muuta kai ei aseelta voi vaatia. Puolustusvoimissamme PKMkonekivääreillä korvataan vanhentuneet, kuluneet ja ajan kuluessa epäkäytännöllisiksi osoittautuneet kevyet konekiväärit. On vaikea keksiä modernia sotaa, jossa ei olisi mukana AKtai PK-tyyppisiä Kalashnikovin tuotteita. Modernisoitu konekivääri PKM täyttää Maavoimien tarpeet varmasti pitkälle 2020-luvulle. Asetta korvataan PKM:n uushankinnoilla.. Maavoimien taistelu 2015 -konseptiin aseet soveltuvat edeltäjiään – muun muassa 7.62 KK 62 – paremmin
Siksikin PKM:n kaltainen idioottivarma työkalu ajaa meillä asiansa vanhaa ja huonoa mainettaan kelvollisempaa kotimaista paremmin. 7.62 KK 62 -konekivääri perustuu tekniikaltaan tšekkiläiseen vz.52-konekivääriin ja toimii kaasurekyyliperiaatteella. ????????, Pulemjot Kalašnikova Tankovyi) on suunniteltu ajoneuvoissa käytettäväksi, ja siinä on raskaampi piippu. Vanha kotimainen puolustaa kuitenkin paikkaansa PKM:n rinnalla, kunnes se on saavuttanut normaalin elinkaarensa pään. n Stepanov-jalan saa nopeasti myös ilmatorjunta-asentoon. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 79 tettu Valmetin Tourulan tehtaalla vain muutamia tuhansia kappaleita. Piippu voidaan vaihtaa hyvin nopeasti uuteen, ratkaisu on tuttu raskaista konekivääreistä (muun muassa Suomessa käytössä oleva venäläinen 12,7 NSV ItKK). PKM – ??. PKM on Mihail Kalašnikovin suunnittelema ja palveluskäytössä myös Suomen puolustusvoimissa nimikkeellä 7.62 KK PKM (762KKPKM). Kaikkia tämän patruunamerkinnän patruunoita, joissa on riittävän suuri ruutilataus ja riittävän raskas luoti sekä kunnollinen hylsy, voidaan käyttää aseessa. Liipaisinkaaren alaosan puuttuminen mahdollistaa sen, että ampuja voi käyttää paksujakin hansikkaita, mutta se myös lisää vahingonlaukauksien riskiä. Siitä on valmistettu useita eri versioita, joista tyypillisimpiä ovat PK-, PKS-, PKT-, PKMja PKMS-mallit. Aseiden kuluneisuus alkaa kuitenkin jo näkyä niiden toimivuudessa, joka ei siis ainakaan ole parantunut. Ase laukaistaan sähköisesti solenoidilla, mutta se voidaan laukaista myös käsin laukaisukoneiston laukaisuvivusta. Vyön (ja ääritilanteissa piipun) vaihdot mukaan luettuna päästään aseen käyttäjän koulutustasosta riippuen noin 250 laukaukseen minuutissa. Tulitoiminnan jatkamisen turvaamiseksi aseessa on mielenkiintoisia ratkaisuja. Suomalaisten kotimainen konekivääri on aseena varsin omaperäinen. Syynä oli maan jo perinteisesti korkeatasoinen ja laaja sotatarviketeollisuus, joka tuotti kylmän sodan vuosina monia merkittäviä innovaatioita, joita myös kopioitiin maailmalla, pienistä konepistooleista hyviin palveluspistooleihin ja omaan rynnäkkökivääriin asti. PKT (ven. ??????. TS ??????. Asevelvollisuusarmeijassa myös todella osaavien konekiväärimiesten määrä on rajallinen. Syy tähän on konstruktiossa ja heikkotehoisessa patruunassa. ??????????. Teoriassa korkea tulinopeus (1 000–1 100 laukausta minuutissa) ei mahdollista lyhyen patruunavyön (100 patruunaa) takia riittävän suurta käytännön tulinopeutta. Tšekkoslovakiahan oli sattumalta juuri se Varsovan liiton maa, joka ei ottanut noihin aikoihin käyttöön venäläisiä jalkaväkiaseita kuten PKM:ää. PKM ON PARANNELTU malli alkuperäisestä PK-versiosta. ????????????????. Teoreettinen tulinopeus 700 laukausta minuutissa Käytännön tulinopeus 250 laukausta minuutissa Käytännön tehokas ampumaetäisyys 0–1 000 metriä PKM-KONEKIVÄÄRIN ampumatarvike on laippakantainen 7,62x53R-kiväärinpatruuna. PKMS taas on muuten identtinen PKM:n kanssa, mutta sitä käytetään Stepanov-malliselta kevyeltä kolmijalkaiselta jalustalta, jollaista Suomen Sotilaan toimitus myös testasi ammuntojen yhteydessä. Aseen teoreettinen tulinopeus on 700 laukausta minuutissa. Aseesta on olemassa PKTja PKMS-versiot. Kaliiperi 7,62x53R Aseen kokonaismitta 1 160 millimetriä Aseen massa 7,8 kiloa Piipun pituus 658 millimetriä Lipas Vyö (100/200/250 patruunaa) Vyölaatikko 1,2 kiloa tyhjänä/3,4 kiloa täynnä (100 patruunaa), 1,8 kiloa tyhjänä/6,2 kiloa täynnä (200 patruunaa). Aseen suuri kokonaismassa (tyhjänä 8,5 kiloa) ei vastaa tarkoitustaan, kun huomioidaan käytettävän patruunan teho. ??????????. Käyttäjäkin saa osansa vikaantumisista, sillä aseen on oltava todella puhdas toimiakseen kunnolla. Todella osaavan ampujan käsissä 7.62 KK 62 oli mainettaan parempi. Käytännön tulinopeudeksi ilmoitetaan 400–500 laukausta minuutissa, mutta käytännössä aseen vikaantuminen tai toimintahäiriöt pudottavat aseen tulinopeuden ilmoitettua alemmas. JA A KK O PU U PE RÄ
TEK S TI: JA AKKO PUUPER Ä JA A KK O PU U PE RÄ. Ehkäpä otsikko on raflaava, eikä aseita pitäisi edes vertailla. Mutta jos kuitenkin niin tehPKM ON PARAS n Kaksi pitkää patruunaa ampuvaa konekivääriä ryhmässä nostaa suomalaisen jalkaväkiryhmän tulivoiman ennen näkemättömälle tasolle. Miten PKM olisi Minimiä tai MG-3:a parempi. 80 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS O lemme ampuneet Suomen Sotilaan testeissä ja niiden ulkopuolella monilla todella hyvillä nykyaikaisilla konekivääreillä. Siis miksi me otsikoimme juttumme ”Maailman paras konekivääri”. Viimeksi testattavana oli Minimi, josta ei siitäkään juuri moitteen sijaa löytynyt. Mutta miten PKM muka on parempi meille kuin sen kovat haastajat. Toinen hyvä haastaja nyt ampumallemme PKM:lle voisi olla Suomenkin puolustusvoimien käytössä oleva saksalaisesta MG-42-konekivääristä (Tulossa testiin tulevissa numeroissamme) kehitetty MG-3 (Leopardien tornikonekivääri), sekin maailman nykykonekiväärien huippua
Ase on kehitetty Saksassa toisen maailmansodan aikaisesta MG-42-konekivääristä, ja se ampuu Naton 7,62x51-patruunaa. Tulivoima ja tulen tehollinen kantama on pitkissä patruunoissa, kuten PKM:n 7,62x53R:ssä tai MG:n 7,62x51:ssä, aivan eri luokkaa kuin > n MG-3 on tulivoimaltaan hyvin vastaava kuin PKM. Laakista vainaa Jos PKM-konekivääriä vertailisi esimerkiksi Leopardien mukana tulleeseen MG-3:een, joka on ehdottomasti yksi maailman tämän hetken parhaista konekivääreistä ja oli luonnollinen hankinta sen tullessa Leopardin mukana, tai koeampumaamme Minimiin, toiseen ehdottomaan huippuaseeseen, huomaamme, että jalkaväkiryhmäaseena PKM pesee – tai on vähintään yhtä hyvä – oikeastaan kaikilla kriteereillä ja erityisesti sen hintalaatusuhteen vuoksi. n Pitkä ”kolmenlinjan” (7,62X53R/54R) sotilaskivääripatruuna painaa enemmän kuin uudet pienkaliiperipatruunat, mutta on tehoissakin eroja. Aseet eivät ole täydellisiä, ne ovat kaikkien välineiden tavoin aina suhteessa käyttäjäänsä ja sen tarpeisiin. MG-3 olisi ampumatarvikkeensa puolesta käytännössä yhtä tehokas kuin PKM, mutta se häviää venäläiselle muun muassa hinnassa, kenttäkelpoisuudessa ja huollettavuudessa, vaikka onkin toki erittäin kenttäkelpoinen ja luotettava ase, ajoneuvoaseena loistava. Sehän on ollut käytössä Suomessa koko itsenäisyyden ajan. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 81 dään, on perusteltava, miten konekivääri valitaan. Lisäksi erityisesti suurempien järjestelmien osalta nousevat pintaan teollisuus-, kauppa-, työllisyysja muut poliittiset kysymykset. PKM sopii hyvin huoltojärjestelmäämme myös ampumatarvikkeensa, meillä tutun pitkän venäläisen sotilaspatruunan vuoksi. Suomessa ase on käytössä Leopard-panssarivaunujen vaunuaseena. KU VA T: PE TR I VÄ LK KI PU O LU ST U SV O IM AT 5,7 x 28 mm 7.62x39 5.56x45 mm 7.62x53R. Uskallamme nimittäin väittää, että Puolustusvoimien valinta uuden taistelutavan joukkojemme ryhmäaseeksi oli paras ja siis erittäin onnistunut. Kun asevoimat valitsevat asetta, painavat vaakakupissa ainakin seuraavat asiat: 1) aseen sopivuus sille suunniteltuun tehtävään ja käyttäjille 2) aseen kenttäkelpoisuus, käsiteltävyys, tulivoima ja huollettavuus 3) aseen soveltuvuus olemassa olevaan aseja ampumatarvikekantaan (huoltojärjestelmät, käyttökokemus, yhteensopivuus) 4) aseen saatavuus ja sen hinta suhteessa käyttöarvoon 5) huoltovarmuustekijät PKM täyttää hyvin kaikki yllämainitut kohdat. Viidentoista laukauksen sarja 5,56 mm:n Nato-patruunalla ei lamauttanut testinukkea. Vanha raskas patruuna lunastaa paikkansa taistelukentillä vielä ainakin seuraavat parikymmentä vuotta. Tehovaikutus kasvaisi käytettäessä erikoisluoteja. Vanhan 53R:n maalivaikutus puolipehmeässä massassa on hirvittävä. 7,62X53R:llä ammuttu sarja olisi vienyt maalina olleen taistelijan hautuumaalle. Paras meille Yksi ase voi olla hyvä yhdelle mutta ei niin hyvä toiselle. Sarjatulella 5,56 vain murensi levyä ja olisi pakottanut taistelijan vähintään vaatteiden vaihdolle. n Naton 5,56 x 45 mm:n patruunan haavakanava kertoo että tehot riittävät tässäkin kaliiperissa, mutta kantaman, peitteistön ja suojautuneisuuden kasvaessa 5,56 ei pärjää raskaammalle 53R:lle. n Ammuimme IV-suojatason keraamiseen suojalevyyn neljällä eri kaliiperilla. 7,62X51 olisi ollut vaikutukseltaan vastaava. Minimin kaltaisten 5,56 kaliiperin patruunaa ampuvien konekiväärien etu on PKM:n rinnalla vain se, että ampumatarvikelogistiikka helpottuu kevyemmän ampumatarvikkeen myötä, mutta on myös muistettava, ettei 5,56:n patruunaa voi verrata tulivoimaltaan 7,62x53R:n (PKM) tai 7,62x51:n (MG-3) tehoon suojautunutta elävää voimaa, rakenteita ja suojaamattomia ajoneuvoja ja laitteita vastaan. Levy pysäyttää kaikki, mutta 7,62x53R tekee selkeästi isoimman kolon ja oli ainoa joka jätti levyn taakse traumapainauman, joka tosin ei ollut letaali. Yksittäisen konekiväärin hankinnassa näin ei välttämättä tarvitse olla
Käytännön esimerkki: ammuimme taannoin eri kaliipereilla taiteilijasavesta tehtyyn maalinukkeen, joka oli suojattu nelinkertaisella 3Asuojatason luotiliivillä ja keraamisella IV-suojatason traumasuojalevyllä. Eri valmistajamaiden versioissa ei ollut mitään käytänSumma summarum: PKM on helppokäyttöinen, luotettava, nopea kouluttaa, ja siinä on tehokas ampumatarvike. Ase tunnetaan Suomessa, ja se on helppo kouluttaa nopeasti asevelvollisille joukoille. Viidentoista laukauksen sarja 5,56 mm:n Nato-patruunalla ei lamauttanut testinukkea. Pitkä 7,62X53R oli kuitenkin ainoa patruuna, joka aiheutti jo kertalaukauksella havaittavan trauman suojatussa kohteessa. PKM:n sarjatuli olisi taatusti lamauttanut taistelijan. 5,56 kaliiperin aseissa. Yhdistettynä jalkaväkiryhmiemme rynnäkkökiväärituleen (7,62x39) saavutetaan huomattava tulivoima erityisesti suomalaisessa peitteisessä maastossa. Ilman traumalevyä 53/54R luodit tekivät nelinkertaistetulla 3A tason suojauksella suojatusta kohteesta laakilla vainaan. Pitkää ikää! Kokeilimme asetta myös Stepanov-tyyppiseltä tukikohtajalustalla, jota Suomen hankintaan ei kuulu. TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS 82 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 n Etualalla jugoslavialainen PK/PKMS Stepanov-jalustalla, sen takana Puolustusvoimien venäläinen ja (takimmaisena) itäsaksalainen ase etujaloillaan perän olkatuki nostettuna. Kouluttajina toimivat varusmiesjohtajat ja kantahenkilökunta. Aseina otimme tuntumaa venäläiseen/neuvostoliittolaiseen, DDR-läiseen ja jugoslavialaiseen versioon PKM:stä. nön eroja. Kolme mallia Ammuimme testeissä Puolustusvoimien radoilla Taipalsaaressa ja Upinniemessä kantahenkilökunnan johdolla ja valvonnassa. Seurasimme myös aseen koulutusta varusmiehille ja reserviläisille. Jugo-versio oli sikäli mielenkiintoinen, että se muistuttaa eräiltä osin PK:n kantamuotoa. Näistä ensin mainitut olivat Puolustusvoimien kalustoa ja viimeksi mainittu oli lainattu Jussi Paavolan kokoelmasta Haminasta. Huomaa venäläisen ja jugoslavialaisen aseen ylös nostettu kansi. Lamauttavaa vaikutusta ei saatu myöskään yksittäisellä 53R:n laukauksella. Jalan saa nopeasti muutettua myös ilmatorjuntajalaksi. Häiriöitä ei tullut, ja varusmiehet alkoivat pudotella Jantereita heti ensi yrittämällä saatuaan nopean mutta perusteellisen koulutuksen yksinkertaiseen venäläisaseeseen. Ase on erittäin helppo hallita, erityisesti kun ammutaan makuulta etujalkojen varassa. Jugoaseen vyössä SellierBellotin tshekkiläistä patruunaa, joka toimi aseessa huonosti. Tämäkin on yksi PKM:n vahvuuksista. Kun vielä liittäisi aseen päälle pätkän piccatinny-kiskoa ja siihen JA A KK O PU U PE RÄ JA A KK O PU U PE RÄ Häiriöitä ei tullut, ja varusmiehet alkoivat pudotella Jantereita heti ensi yrittämällä saatuaan nopean mutta perusteellisen koulutuksen yksinkertaiseen venäläisaseeseen.. Kaikki aseet toimivat moitteettomasti. Testasimme myös aseen liikuteltavuutta ja käsittelyä maastossa. Kevyt teräspellistä puristettu jalka lisäsi huomattavasti aseen käsiteltävyyttä ja tarkkuutta sekä tulivoimaa. Suomeen on hankittu sekä venäläisiä että itäsaksalaisia PKM-konekivääreitä. Lisäksi kokeilimme yksityisomistuksessa olevia aseyksilöitä yksityisradalla. PKM osoitti hyvin tulivoimaisuutensa, helppokäyttöisyytensä ja huollettavuutensa
Sen sijaan kehitys kohdistuu tällä hetkellä aseiden lisävarusteisiin, tähtäin-optroniikkaan ja ampumatarvikkeisiin. Siksi voi olla, että PKM palvelee isänmaatamme vielä pidempään kuin moni uskaltaa arvatakaan. n Suomen Sotilas koeampui FN Minimin numerossa 6/2011. PKM:n 53R sarja olisi lamauttanut suojattavan kohteen. Lisää tällaista. sellaista, mistä ei vielä ole aavistustakaan. Jos ase jotain kaipaisi, niin lisävarusteosana asennettua varustekiskoa, joka mahdollistaisi lähinnä valonvahvistinkaluston, punapistetähtäimen tai jopa pienen lämpökameran käytön. Katso videoklippi aseella ammunnasta nettisivuiltamme G www.suomensotilas.fi TA PI O SA A RE LA IN EN. Nämä ja tukikohtajalka tekisivät aseesta aika pelin 24/7/365. Ase on riittävän tarkka eli soveltuu suomalaiselle asevelvolliselle sotilaalle kuin nenä päähän. Tai ainakin näin sietää toivoa. punapistetähtäimen ja pimeänäkölaitteen, niin a vot… Summa summarum: PKM on helppokäyttöinen, luotettava, nopea kouluttaa, ja siinä on tehokas ampumatarvike. Näin varmasti on, ja uskaltaisin väittää, yrittämättä haastaa ammattimiehen asiantuntemusta, että pidemmällekin, jos ei asekehityksessä tapahdu jotain Kehumme: + asetta kokonaisuutena ja sen ampumatarviketta ja tulivoimaisuutta + edullista hankintahintaa + hyvää soveltuvuutta suomalaiseen koulutusja huoltojärjestelmään + erittäin helppoa käsiteltävyyttä, kenttäkelpoisuutta ja yksinkertaisuutta Moitimme: lisävarustekiskon puutetta (asiaa ollaan korjaamassa) tukikohtajalan jättämistä pois hankintaohjelmasta n IV-suojatason keraamiseen suojalevyyn ammuttu 12 laukauksen sarja 5.56x45 mm. Puolustusvoimista saamamme tiedon mukaan tähtäinkiskon asennus kuuluu tulevaisuuden kehitysohjelmiin. Levy pysäytti kaikki luodit ja säilytti muotonsa siten, että sen käyttäjä ei olisi saanut merkittävää traumaa (painuma suojatussa massassa alle 50 mm). Toisaalla tässä artikkelikokonaisuudessa majuri Saarelainen toteaa, että ase täyttää tarpeet pitkälle 2020-luvulle. Jalkaväkiaseistuksen maailmassa ei ole tapahtunut varsinaisten aseiden ja niiden ampumatarvikkeiden kehityksessä juuri mitään todella mullistavalla tavalla merkittävää vuosikymmeniin. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 83 n PKM ja sen 100 ja 200 laukauksen vyölaatikot. Kaiken kaikkiaan erinomainen hankinta
Laitetta kokeiltiin eri olosuhteissa. 84 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS n KANNOSSA: Leatherman Raptor TEK S TI: TOM LINDBLOM TEK S TI: TOM LINDBLOM RAPTOR ON Leathermanin uusimpia aluevaltauksia. Näin todella on, sillä MUT:sta löytyy esimerkiksi tappityökalu kyseisen aseen purkamisen avuksi. Mukana tullut muovinen kotelo ei testiryhmää täysin vakuuttanut, mutta esimerkiksi tetsariin tungettuna ja paracord-narulla varmistettuna se toimii. G www.suomensotilas.fi JOKIN AIKA SITTEN (Suomen Sotilas 1/2013) testasimme Victorinoxin raskaan yleistyökalun. Myös ”vasara” toimii, vaikkei ehkä kakkosnelosen naulaamisessa. AK-uskossa elävä ehkä ihmettelee, eikö olisi vain helpompaa käyttää asetta, jonka jokainen pystyy purkamaan ilman työkaluja, mutta se onkin jo toisen jutun aihe. Pikkunaputtelussa se on yllättävän hyvä, mutta vasaraa korvaamaan siitä ei kuitenkaan ole. Näin tapahtukoon. Kaikki ominaisuudet toimivat. Erityisesti raatia miellytti sahan ja pihtien toiminta. Työkalua testattiin vaihtelevissa olosuhteissa maalla, kaupungissa, metsässä ja merellä. Useampi lukija otti meihin yhteyttä ja halusi meidän testaavan myös Leathermanin vastaavan laitteen. Hinta 89 euroa, pituus 12,7 senttimetriä ja paino 164 grammaa. MUT:n jämäkkyys tuntui hyvältä ja myös veitsen Leathermanille ominainen yhdenkäden aukaisu. Hyvin toimi. Vastaus on useimmiten ”ei”. Mutta esimerkiksi autossa, lääkintälaukussa tai lääkintämiehellä ”kyllä”. Hyvää MUT:ssa on jämäkkyys ja hyvä laatu, huonoa taas paino (318 grammaa), hinta ja AR-15:lle räätälöidyt ominaisuudet, jotka voivat olla turhia AK-maailmasLeatherman MUT. Uhriksi valittiin tällä kertaa Leatherman MUT, joka myyntipuheiden mukaan on tehty AR-15-sukuisten aseiden kaveriksi. Toisaalta voiko 239 euron hintaiselta laitteelta muuta odottaa. Koska kaikki on rajallista, myös mukaan otettavan tavaran määrä, heräsi useammallakin testaajalla kysymys, korvaako tämä työkalu hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta perus-Leathermanin. Kyseessä ovat taktiset sakset, joihin on liitetty leikkuukoukku, sormusleikkuri, viiden senttimetrin mitta, lasinrikkoja ja happipullonavaaja
Korkkia ei tässä vaiheessa pidä laittaa kiinni. ERITYISESTI testiryhmän mieleen jäi sateinen, syksyinen iltapäivä, jolloin kello viiden tee nautittiin kelttikattilan lämmittäessä vettä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 85 sa eläville mutta joille testiryhmä löysi muuta käyttöä. Laitteen hyviä puolia ovat lähes aina turvattu polttoaineen saanti, melkein kaikki käy: puu, paperi, lanta ja hätätilassa muovikin. KÄYTTÖ ON HELPPOA. Uusvanha ratkaisu, joskaan ei ehkä kaikista taktisin, on irlantilainen Kelly Kettle. Kurkulla, ei sitruunalla toki. Hinta noin 65– 90 euroa. Rakkaan vaimoni mielestä jopa lähikauppaan lähtö näyttää olevan miehelle mahdoton rasti ilman paria monitoimityökalua, taktisesti sijoiteltuna toki, sillä ”two is one – one is none”, eikä koskaan tiedä, mitä voi tapahtua. Muissa Leathermaneissa, esimerkiksi Wave-mallissa, oleville pienille saksille olisi ollut maastossa käyttöä. MUT:ssa on kärkipihdit, 154CM-teräksestä valmistetut vaihdettavat sivuleikkurit, suoraja sahateräveitsi, pullonavaaja, talttaja ristipäämeisseli, vasara, leikkuukoukku, saha, naskali tai patruunapesän puhdistuspuikko, ripustuslenkki, kiinteä adapteri, irrotettava vyöklipsi ja vaihtokärkisarja. G www.suomensotilas.fi sä seurassa. Mutta jos koosta ja painosta ei tarvitse välittää, niin kelttikattila mukaan ja matkaan. Ruoka on muutakin kuin energian tankkausta. Kaikista Suomen Sotilaan testaamista monitoimityökaluista MUT on toistaiseksi se, jonka tämä testiryhmä otKelly kettle erilainen kattila/keitin LÄMMIN RUOKA – oli se sitten mamman tai jonkun toisen laittamaa – pitää miehen, myös sotamiehen, tiellä ja motivaation yllä. Laite muistuttaa Trangian ja termospullon yhteisen lemmenhetken tulosta. Välineen koko voi rajoittaa sen mukaanottoa, etenkin jos pitää kantaa muutakin. G www.suomensotilas.fi TEK S TI: TOM LINDBLOM. Pullossa olevan veden lisäksi voidaan laitteella lämmittää muutakin, myös samanaikaisesti veden kanssa. Se toimii luonnonpolttoaineilla ja termospullosta poiketen sillä voi myös tuottaa lämpöä. Tähän lämpimän ruoan tarpeeseen löytyy monta ratkaisua myös maasto-oloihin, on Trangiaa tenulla ja kaasulla, MRE-pakkausten lämmittimiä... KOKO 0,57 l (1 Pint)–1,6 l (2,6 Pint), kuusi eri mallia. Polttoainetta lisätään hormista. Vaikka oltiin asutuskeskustaisteluharjoituksen valmistelevassa tiedustelussa puliukkojen ja narkomaanien käyttämässä, töherrysten ja saastan peittämässä hylätyssä varastossa, tuli herrasmiesmäinen olo, ja alkoi heti myös tehdä mieli myös giniä ja tonicia. Pulloon vettä, tuli pesään ja pullo pesän päälle. Nykyteknologia mahdollistaa ravinnon nauttimisen myös kylmänä ja suoraan pussista MRE:n muodossa. Kuitenkin useimmat meistä nauttivat – ja nimenomaan nauttivat – ravintonsa lämpimänä ja vielä hyvästaisi mieluiten mukaansa minne vaan. Muutama varoituksen sana: sen verran riippuvuutta aiheuttavia nämä monitoimityökalut ovat, että yhdenkin yön metsäreissulle lähteminen ilman jonkinlaista monitoimikalua tuntuu nykyään oudolta
Tuote on yhtä mielenkiintoinen kuin tarina sen kehitystyöstä. 86 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS P uunhalaajan” kehittäjä, Lauri Kakkonen, on 31-vuotias ja toiminut sotilasja viranomaisalalla koko aikuisikänsä. Varusmiespalveluksen hän suoritti Onttolan rajajääkärikomppaniassa vuonna 2002 ja kolme päivää reserviin siirtymisen jälkeen hän aloitti sopimussotilaana Pohjois-Karjalan Prikaatin sissikomppaniassa. Siellä Kakkonen palveli vuoden 2003, ja erityisen mielenkiintoista hänen mielestään oli johtaa kahden saapumiserän Erilainen puunhalaaja… TEK S TI: TOM LINDBLOM Ampumatuki Suomesta tarkka-ampujakursseja. 3HGR-projektin tiimoilta hän on ollut vuoden virkavapaalla ja viimeistelee samalla opintojaan Itä-Suomen yliopistosKyllä Suomessakin vielä osataan. Virkakurssin jälkeen Lauri Kakkonen aloitti työt Niiralan rajanylityspaikalla, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2006 saakka. Tällä kertaa meillä on ilo kertoa uudesta kotimaisesta asealan innovaatiosta, 3HGR-ampumatuesta (lausutaan tree hugger, puunhalaaja). Tällaista soisi maassamme olevan enemmänkin, etenkin näinä taloudellisesti haasteellisina aikoina.. Prikaatista hän siirtyi Rajavartiolaitoksen palvelukseen vuonna 2004. Ensin kahdeksan kuukauden pesti kouluttajana rajajääkärikomppaniassa, josta hän siirtyi Värtsilän rajavartio-asemalle (nykyisin Tohmajärven rajavartioasema)
3HGR:n syntyhistoriasta Idea aseen tukemisesta puuhun syntyi syksyn 2011 aikana, kun Kakkonen huomasi idean toimivan hyvin metsästyksessä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 87 sa, josta olisi tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana hallintotieteiden maisteriksi pääaineena kriminaalipolitiikka ja rikollisuuden tutkimus. Useamman testiryhmän jäsenen pieniä oivalluksia löytyy myös lopullisesta tuotteesta. Testiryhmästä oli erityisen paljon hyötyä syksyllä 2012, jolloin prototyyppiä testattiin käytännön metsästystilanteissa. Samoihin aikoihin hän rakenteli ensimmäiset alustavat prototyypit, kun valmista tuotetta ei löytynyt mistään. Nykyisiä aseita alkaa olla jo melko hankalaa kantaa perinteisellä kantohihnalla. Kanto-ominaisuuden lisääminen oli Kakkosen mielessä, mutta lopullinen päätös tehtiin testiryhmältä tulleiden viestien perusteella. Koska keksijä itse lähti projektiin tavallaan pystymetsästä, oli tämä vaihe äärimmäisen tärkeä. Apua ja hyviä neuvoja sai aina tarvittaessa. Huomaamme kyllä usein ongelmia, mutta niitä ei ratkaista lainkaan tai ne jätetään muiden huoleksi. Saatu palaute oli erittäin positiivista, vaikka testaajilta pyydettiin hyvin kriittistä suhtautumista. Varsinainen tuotekehitys pyörähti käyntiin joulukuussa 2012, ja tuote valmistui juhannuksen aikoihin 2013. Omasta työyhteisöstä (RVL) oli valtava apu tuotetta kehitettäessä. Meillä suomalaisilla on toisinaan tapana vähätellä omaa osaamistamme ja pitää kynttilää vakan alla. Ei oppi siis ojaan kaada, vaikka liika teoreettisuus ja akateemisuus alkaa jo olla aikamme vitsaus. Samalla kehitystiimi sai tärkeää tietoa teknisten ratkaisujen tueksi. Konsultaatiossa selvisi myös alustavasti, kuinka suuri työmäärä edessä olisi. Kakkonen oli alkuun hieman ihmeissään, että mitähän tämän viritelmän kanssa tekisi, mutta lyhyen etsinnän jälkeen apu löytyi ELY-keskuksen innovaatioasiantuntijasta. Varsinaisen tuotekehitystiimin ratkaisuja oli hyvä testauttaa toimialan varsinaisilla asiantuntijoilla eli metsästäjillä ja sotilailla. Kakkosen tutkinnosta noin kolmasosa on psykologiaa ja oikeuspsykologiaa. Projektin aikana Lauri Kakkosen mieleen tuli, että suomalaisessa metsästäjä-, viranomaisja sotilaspopulaatiossa on taatusti omassa käytössä suuri määrä erilaisia apuvälineitä ja tuoteaihioita, joita ei ole viety valmiin tuotteen tasolle. Periaatteena oli se, että mikäli idea ei toimi käytännössä, sitä ei kehitetä sen pidemmälle. Kognitiivisen psykologian kurssien yhteydessä käsitelty ongelmanratkaisu myötävaikutti merkittävästi tuotteen syntymisessä. Tämän perisynnin Kakkonen myöntää vaivaavan vähän > Vinkkejä keksijöille ja niille, joilla on hyviä ideoita On varmaa, että metsistä ja autotalleista löytyy erinomaisia ideoita ja tuoteaihioita, joita ei vielä syystä tai toisesta ole kehitetty valmiiksi tuotteeksi. 3HGR-ampumatuessa on hyödynnetty sotilaskäytössä olevia materiaaleja muoviosissa ja IR-suojatuissa hihnoissa.. Hyvälle keksinnölle on luonteenomaista, että se ratkaisee ongelman eikä vain luo keinotekoista ongelmaa. 3HGR:ssä ratkaisu lisäsi hieman investointeja, mutta oli jälkikäteen ajateltuna todella onnistunut. Tässä muutamia vinkkejä: Älä aliarvioi ideaasi tai ajattele, että se on jo keksitty – tarkista asia! Älä säntäile – jos keksintösi tuntuu hyvältä vielä kahden viikon jälkeen, se todennäköisesti on hyvä Hyvä perusidea on tärkeä, mutta lopullinen tuotekehitys vielä tärkeämpää – homma kannattaa tehdä täysillä tai sitten ei ollenkaan Keksintösäätiö tai ELY-keskusten innovaatioasiantuntijat osaavat auttaa alkuvaiheessa Luota itseesi, mutta kuuntele myös muita, erityisesti tuotekehittämisen asiantuntijoita Jos keksinnössäsi on jotain suojattavaa, älä tee siitä liian julkista – se on pahimmillaan patentoinnin este Varaudu valtavaan urakkaan, mutta älä menetä intoasi
Oranssi tai oranssinpunainen väri on huomattavasti helpompi havaita syksyisessä metsässä, ja erityisesti punavihersokeille (lähes 10 % miehistä) sen havaitseminen on selkeästi helpompaa. Lardot nosti heti esille verkkorikollisuuden ja katsoi sen ehkäisemisen olevan tulevaisuuden suurimpia haasteita. Ideoita, tarvetta ja osaamista kyllä löytyisi. 88 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS itseäänkin, sillä omaa tuotetta on todella hankala kehua. Tällöin Supon tehtäviin voitaisiin liittää tiedusteluja vakoilutehtävät Suomen rajojen ulkopuolella. Itsekin hän vietti muutaman vähäunisemman yön, mutta kyllä siitä selvittiin. Näissä tilanteissa aseen täytyy olla todella tukevasti selässä. Viranomaistoiminnassa tarkka-ampujat joutuvat usein kiipeämään katoille tikkaita pitkin tai liikkumaan muuten hankalissa paikoissa. Myös raskaan aseen kantaminen vaikeassa maastossa helpottui huomattavasti. Työryhmä ei kuitenkaan aio esittää Supon muuttamista siviiliviranomaiseksi, vaan sen jatkamista osana poliisihallintoa. Suurin yllätys Kakkoselle oli, kuinka valtava määrä huomioitavia asioita ja linjattavia ratkaisuja noin yksinkertaisessa tuotteessa on! Tuotekehitys on melkoinen lihamylly, eikä hän ihmettele yhtään sen yleisintä lainalaisuutta: yleensä loppuu into, raha tai molemmat. Supolla itsellään arvioidaan olevan kiinnostusta siirtyä suoraan sisäministerin poliisiksi tai esimerkiksi valtioneuvoston kanslian alaisuuteen eräänlaiseksi ”mini-CIA:ksi”. Joukossa on myös sarjatuliaseita sekä deaktivoiduista aseista toimiviksi muutettuja aseita. Sotilasja viranomaisaseet ovat usein vaimennettuja. Yksinkertaista mutta toimivaa. METSÄ Oranssi eikä punainen! V iime kesäkuussa voimaan astuneessa metsästyslaissa metsästäjien lakisääteinen huomioväri muuttui. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) perustama työryhmä on alkanut analysoida ja pohtia Supon asemaa ja toimivaltuuksia. Erityisesti pystyammunta kivääri puuhun kiinnitettynä oli mukavaa ja tarkkaa. Luonnollisesti myös testasimme 3HGR-ampumatukea, ja hyvin se toimii. Miksi näin. Nyt siis kauppaan ja oranssit huomiovaatteet syksyiseen jahtiin! Poliisista hyvää päivää! Suposta tiedustelupalvelu. Maastossa ja metsissä tuki toimii yhtä hyvin sotilaskuin metsästyskäytössä. KRP:lle uusi päällikkö K eskusrikospoliisi sai uuden päällikön lokakuun alussa. 3HGR-ampumatuessa on hyödynnetty sotilaskäytössä olevia materiaaleja muoviosissa ja IR-suojatuissa hihnoissa. n NURKKAUS. Rakennetusta ympäristöstä löytyy paljon lyhtypylväitä, puhelinpylväitä ja liikennemerkkejä, joihin ase on mahdollista tukea. Pelkästään tämän vuoden tammi-syyskuussa on takavarikoitu yli 135 asetta. Viranomaisympäristö tarjoaa kuitenkin erinomaisen ympäristön erilaisten tuotteiden kehittämiselle, sillä ympärillä on osaamista ja hiljaista tietoa, minkä avulla pääsee lopulta parhaaseen mahdolliseen konseptiin. 3HGR:n valjasratkaisu toimii erinomaisesti juuri vaimennettujen aseiden kanssa, jotka tuppaavat olemaan jatkuvasti poikittain selässä tavallisella kantohihnalla kannettaessa. Suomen merkittävimmiltä rikollisjoukoilta (United Brotherhood, Cannonball, Bandidos ja Helvetin enkelit) takavarikoitujen aseiden määrä nousee vuosi vuodelta. Hän totesi, että poliisin tietoon tulee vain murto-osa kaikista tehdyistä verkkorikoksista. Lopulta käyttäjä näkee tuotteen sellaisena kuin se on. Ase pysyi hyvin paikoillaan, ja paino jakautui tasaisemmin. Tehtävään nimitettiin Poliisihallituksen rikostorjuntayksikön päällikkö, poliisijohtaja Robin Lardot. Vuonna 2010 suomalaisilta rikollisjengeiltä takavarikoitiin 63 asetta, vuonna 2011 145 asetta ja viime vuonna jo 155. S uomessa on herännyt keskustelu Supon asemasta. Mutta miksi täällä Simo Häyhän maassa ei ole enemmän vastaavia tarinoita tämän tuotteen ja SAKOn mainion TRG-kiväärin lisäksi. Keskustelu käynnistyi, kun nykyinen EU:n tiedustelukeskuksen johtaja Ilkka Salmi (Supon päällikkö vuosina 2007–2011) ehdotti vajaa vuosi sitten, että Supo tulisi muuttaa tiedustelupalveluksi. Puunhalaaja sotilaalle Alunperin 3HGR oli suunnattu puhtaasti metsästyspuolelle, mutta useamman ulkopuolisen mielestä – ja toki myös Lauri Kakkosen oman näkemyksen mukaan – käyttöä olisi myös sotilasja viranomaispuolella. Suomalaista mieltä lämmittää, että tämäkin tuote on huomattu myös ulkomaisessa asealan mediassa. Uuden asetuksen mukaan metsästäjän vaatteesta tai päähineestä vähintään kaksi kolmasosaa täytyy olla oranssia. Ihailtavaa on, että kerrankin ideasta syntyy tuote myös Suomessa. Lisäksi esimerkiksi kastunut ja tummunut punainen vaate ei välttämättä erotu hyvin taustasta, varsinkaan Suomen tyypillisissä huonoissa valaistusolosuhteissa. Mikäli kohde sijaitsee esimerkiksi korkeassa rakennuksessa, pystyy 3HGR:n avulla ampumaan huomattavasti jyrkempään kulmaan kuin kaksijalkaisilla ammuntatuilla. Kädet on myös pidettävä mahdollisimman vapaina, ja valjastai turvahihna pitää aseen tukevasti selässä vaikka käsirysyssä. Viimeistään ensi syksystä alkaen suojavärin on oltava oranssi tai oranssinpunainen. G www.suomensotilas.fi Jengit aseistautuvat! K eskusrikospoliisi on huolissaan
Suomessa keväällä vieraillut amerikkalaistarkka-ampuja kertoi työstään 3T:lle kiertelemättä. 89 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TARKKA-AMPUJA TEK S TI: TOM LINDBLOM N icholas G. Irving kertoi työstään valikoidulle yleisölle ja 3T:lle vaatimattomaan tyyliinsä. Irving on entinen Yhdysvaltojen armeijan erikoisjoukkojen tarkka-ampuja. Hänen kokemuksensa mukaan yli 90 prosenttia ampumisesta tositilanteessa tapahtuu muusta asennosta kuin perinteisestä makaavasta ampuma-asennosta. Irvingin mukaan erityisesti kylmäharjoittelu (dry firing) tekee mestarin. Ampumisesta Perusteiden hallitseminen on ammunnassa kaiken perusta. Ampuma-asentoa, liipaisua ja hengittämistä pitää harjoitella, ja paljon. Jälkimmäisestä Irvingin näkemys oli, että tyhjillä keuhkoilla ampuu tarkimmin. Irving esitti myös väitteen, että hyvin yleinen cold bore -teoria ei päde. Näin suhtautuu ihmiselämään, kuolemaan ja sotaan yksi entinen amerikkalainen ammattisotilas. Siitä puhutaan harvoin sen omalla nimellä. Hän on työskennellyt Irakissa ja Afganistanissa, missä hänellä on tilillään 170 vahvistettua osumaa eli tappoa. Hänen käyntinsä Suomessa viime keväänä sai myös kielteistä julkisuutta mediassa. Osumisesta Tähtäyspisteen valinnan suhteen Irving kehotti välttämään tähtäämästä päähän, sillä osuminen on vaikeaa ja epävarmaa. Sen mukaan kylmällä aseella ammutun ensimmäisen laukauksen osumapiste on >. Yhdysvaltalainen ammattitarkkaampuja Suomessa Sodassa on viime kädessä usein kysymys tappamisesta. Hän totesi, ehkä jopa yllättäen, että kovilla ampuminen voi heikentää suoritusta ja kehittymistä, varsinkin jos sitä on liikaa suhteessa kylmäharjoitteluun. Siksi erilaisten ampuma-asentojen harjoittelua ja toisella kädellä tai toiselta puolelta ampumista tulee harjoitella paljon
Irving kertoi heidän testanneen asiaa ja päätyneen siihen johtopäätökseen, että aseen piipun lämpötilaa enemmän laukauksen osumapisteeseen vaikuttaa ampujan ”viileys”. 1 118 millimetriä Piipun pituus: .......609 millimetriä / 24 tuumaa Paino: ............................................. Erillistä tähystäjää ei useimmiten käytetty, sillä maaleja oli runsaasti. Tappioita Vastatarkka-ampujatoiminnasta Irvingillä oli myös kokemusta. Harjoittelun merkitys kasvaa entisestään. 800 metriä Teoreettinen kantama: ......noin 2 000 metriä Taistelu kesti viisi päivää ja päättyi siihen, että Irving menetti koko viiden miehen ryhmänsä... Irving muistutti myös, että pimeällä ampuu helposti yli. Esimerkiksi ammuttaessa 7,62x51 Nato-kaliiperin kansainvälisissä sopimuksissa hyväksytyllä reikäpääluotityypillä ikkunalasin takana olevaa kohdetta voitiin vastustajaan vaikuttaa lamauttavasti vielä viiden metrin päähän välissä olleesta lasista. Yhdysvaltain asevoimat teki hankintasopimuksen aseesta vuonna 2005. Irvingillä oli myös paljon kokemusta helikopterista tapahtuvasta tarkka-ammunnasta, joka eroaa merkittävästi liikkumattomalta alustalta tapahtuvasta. Aikaisemmin oli harjoiteltu ampumista melko suuriin maaleihin, mutta nyttemmin niitä on pienennetty. Hän kertoi esimerkin omasta toiminnastaan; vastassa oli erittäin kokenut taistelija, jolla väitettiin olevan yli 300 tappoa. Ase suunniteltiin alun perin SEALjoukkojen käyttöön, mutta niiden lisäksi sitä käyttävät muun muassa Yhdysvaltojen armeijan erikoisjoukot (United States Special Operations Command) ja Israelin puolustusvoimat. Koulutus uusiksi Irakin ja Afganistanin opetukset ovat muuttaneet paljon Yhdysvaltojen tarkka-ammuntakoulutusta ja -taktiikkaa. Luoti hajosi, mutta luodin ja lasin sirpaleet aiheuttivat riittävän vaikutuksen. Mieheltä tuntui löytyvän näkemys ja vinkki lähes jokaiseen taistelukentällä tapahtuvaan liikkeeseen ja tilanteeseen. erilainen kuin seuraavien, lämpimällä piipulla ammuttujen. Ammattimies on ammattimies. Yhdysvaltojen kuten monien muidenkin maiden erikoisjoukot toimivat nykyään pääasiassa pimeän turvin.. Tämän jälkeen voidaan hyödyntää tehokkaasti pimeätoimintakyvyn ja -tekniikan tuomia etuja. Se sisältää kiväärin lisäksi Leupold Vari-X Mil-dot -tähtäinkiikarin, 20 patruunan lippaan, QD-kiikarinjalat, Harrisin etujalat ja QD-äänenvaimentimen. Asutuskeskus tuo Irvinginkin mukaan toimintaan omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Asutuskeskusoloissa rakenteet aiheuittavat omat vaatimuksensa. 5, 10, tai 20 patruunaa Lähtönopeus: .. Taistelu kesti viisi päivää ja päättyi siihen, että Irving menetti koko viiden miehen ryhmänsä ja vastapuolen ta-mies jäi henkiin. Liikkuminen on vaikeaa mutta ampumamatkat yleensä lyhenevät ja ovat usein vain noin 70-80 metrin luokkaa. 7,62x51 mm Nato (.308) Pituus: ........................... 90 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS Miehen työkalu SR -25 SR-25 on AR-10-kivääriin pohjautuva puoliautomaattinen tarkkuuskivääri, jota pidetään yhtenä maailman tarkimpana ja kestävimpänä itselataavana tarkka-ammuntakiväärinä. 853 metriä sekunnissa Tehokas kantama: ............... Erilaiset oudotkin ampuma-asennot ovat yleisiä ja yllättäviä. Aseen virallinen nimike on United States Navy Mk 11 Mod Sniper Weapon System (Nato-koodi: 1005-01-475-7980). Mikäli toimitaan pimeällä ja alue on keinovalaistu ta-miesten tehtävä on ampua ensin valonlähteet ja pimentää alue. Ympäristöistä Afganistanissa ampuminen oli sen vuoksi erilaista, että ta (tarkka-ampuja)-parin molemmat osapuolet ampuivat. 4,3 kiloa Lipas: .................. Valmistaja: .............Knight’s Armament Company Kaliiperi: .......
Ne ovat vain hänen mielipiteitään, toki hänellä on rintamakokemusta ja hänen käsityksensä ovat varmasti taktisesti ja teknisesti kiinnostavia ja arvokkaita – mutta vain oikein tulkittuna. Irvingin katsanto sotaan ja tarkka-ampujatyöhön on vain yksi kapea näkökulma kiikarikiväärin tähtäinkaukoputken läpi sotaan. Niitä joko > KOMMENTTI Sotilaita vai tappajia?. Nicholas G. Kiväärinä oli useimmiten SR-25 ja siinä Leupoldin tähtäin sekä äänenvaimennin. 91 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 Yllättäen Irving kertoi, että Yhdysvaltojen erikoisjoukot hankkivat suuren osan koulutuksestaan siviilitoimijoilta. Ne ovat kiinnostavia myös sikäli, että ne maalaavat yhden sotilaan mielenmaisemasta melkoisen selvän kuvan. Erikoisjoukkojen taistelukomennus kestää yleensä kolme kuukautta, kun tavallisen sotilaan komennus on yli vuoden pituinen. Itse asiassa siistimme tekstistä pari roiseinta kohtaa pois, Irving muun muassa kertoi pitävänsä pääosumia ihmiseen hyvän näköisinä. Erikoisjoukkojen komennuksella jokainen päivä on kuitenkin työpäivä: joka päivälle on vähintään yksi tehtävä, joskus useampi, ja tehtävät sisältävät yleensä myös tappamista. Hänen mukaansa parhaat kouluttajat ja kurssit löytyvät usein juuri sieltä. Kypärää tai etäisyysmittaria hän ei käyttänyt. Omalla terveydellään vapautemme lunastaneet häyhät eivät hakeutuneet tappamaan ihmisiä toiselle puolelle maapalloa palkan perässä, vaan tappoivat koska oli pakko. Päinvastoin kuin Irving, Häyhä ei koskaan halunnut puhua, saatikka kehuskella teoillaan. Kiipeämisen osuus tarkka-ampujan liikkumisessa on myös yllättävän suuri, ja se on korostunut Yhdysvaltojen tämänhetkisissä operaatioissa, joissa pitää kyetä kiipeämään niin katoille, muurin yli kuin vuorillekin. Siviilit eivät ole sidottuja valtiohallinnon byrokratiaan ja hallinnolliseen hitauteen, ja he voivat viedä erityisosaamisen huippuunsa. Joissakin tilanteissa lämpökamera mahdollisti myös kevytrakenteisen seinän läpi ampumisen. En pidä tappamisesta, mutta tappaminen on joskus välttämätöntä tässä maailmassa. SIKSI TÄMÄ JUTTU, että haluamme välittää koristelemattoman kuvan sodan vastenmielisestä todellisuudesta konsolipelien ja syvän rauhan ajan turruttamille länsimaisille, suomalaisille lukijoillemme. Irving korosti toveruuden merkitystä erikoisjoukoissa. TARKKA-AMPUJA Irvingin haastattelu aseliitteessämme pistää miettimään. Cool, eikö. Hänen kommenteistaan ei kannata siis vetää vääriä johtopäätöksiä. Lisätietoja osoitteesta www.suomensotilas.fi. Annamme äänen ihmiselle, joka on vapaaehtoisesti hakeutunut tappamaan ihmisiä henkilökohtaisesti. Irvingille voi esittää kysymyksiä 3T:n kautta. Irving kertoi, että osa niistä operaatioista, joihin hän on osallistunut, on päätynyt myös tietokoneja konsolipeleiksi. Toki hän antoi raporttinsa opiksi aseveljilleen. Myös tarkka-ampujina. Se mitä Irvingin korvien välissä tapahtuu, ei jää kovin epäselväksi, kun lukee kuinka ylpeä hän on ihmisten tappamisesta. Surmaamisesta nauttivat ovat ihan oma porukkansa. Hänellä ei ollut mukanaan juurikaan ruokaa, sillä se hankittiin kentältä joko ostamalla, varastamalla tai yhteistyömiehiltä. Jotkut pitävät sitä suurimpana kunnianosoituksena, jonka ”operaattori” voi 2010-luvulla saada osakseen. Ammattisotilaalle, joka tekee laillista työtä ja on ylpeä työstään, tappamisesta, kuten hän sen itse määrittelee. Ammattisotilaita tarvitaan maailman kriisipesäkkeissä. Irving ei käyttänyt tehtävissään kertaakaan .50-kaliiperista antimateriaali-kivääriä. Varusteista Varusteistaan Irving kertoi, että hänellä oli aina mukanaan 210 patruunaa, soft plate -tyyppinen suojaliivi, jossa ei ollut edessä lainkaan taskuja tai varusteita, kaksi erilaista tikasvälinettä, ea-välineet, kiipeilykengät, paikallista rahaa ja tunnistevalo (beacon). Irving kehui ohimennen myös suomalaisia, Sakon TRG-kivääriä ja Simo Häyhää. He ovat harvoin edes hyviä tappajia, siitä puhumattakaan, että olisivat hyviä sotilaita, metsästäjiä tai yleensä ihmisiä. IRVING KERTOO vain yhden, oman näkemyksensä. Erilaisissa töissä. Hän ei edusta Yhdysvaltojen asevoimia, eikä tarkkaampujia tai ammattisotilaita erilaisissa tehtävissä yleensä. Se pistää kysymään ainakin miksi tällainen juttu ja mitä siitä pitäisi ajatella. Kentällä Kun Irving toimi valepuvussa, hän kantoi mukanaan taittoperäistä ta-kivääriä ja pistoolia. Annamme näin puheenvuoron ihmiselle, jolla ei ole lähtökohtaisesti juuri mitään yhteistä sen lapsuuden kotikaupungistani Haminasta tutun Simo Häyhän kanssa, joka lähti oman kotipeltonsa reunalta oma suojeluskuntakivääri kädessä puolustamaan isänmaataan, maahan hyökännyttä suurvaltaa vastaan. Olemme sotilaslehti ja kerromme sotilasasioista. Sitä pitää harjoitella, ja siihen pitää varustautua. Tappamisesta Tappamisesta Irving totesi, että se on sotilaan työtä. Väärä johtopäätös olisi myös yhden sotilaan kertoman perusteella tuomita esimerkiksi Yhdysvaltain sotatoimet Irakissa ja Afganistanissa. Itse en pidä minkäänlaisia osumia mihinkään elävään hyvännäköisinä, vaikka tuleekin tapettua joka syksy ja joskus keväisinkin. Ei siis yleistetä. Hyvä työmies tekee työnsä ja lähtee sen jälkeen kotiin. Aina ylös kipuaa… Vuonna 2002 Yhdysvalloissa kauhua kylväneen DC-ampujaksi nimetyn, 10 ihmistä surmanneen John Allen Muhammadin tekojen analysointi opetti kouluttajille paljon siitä, kuinka toimia vastustajan kotikentällä. Ei sen kummempaa. IRVING EDUSTAA vain itseään
Eikö tappaminen muka ole sotilaan työtä ja eikö sodassa ole päämääränä tappaa vihollisia. Kenties Irvingin maailmankuvaan vaikuttaakin amerikkalainen bodycount-ajattelu, jossa sodan päämääränä näyttää todella olevan vihollisen tappaminen. Irvingien ei ehkä tarvitsekaan ymmärtää. SAKSAN WEHRMACHTIN ylin johto, Yhdysvaltain asevoimat Vietnamissa tai yksittäinen tarkka-ampuja Irving Afganistanissa ei ilmeisesti koskaan sisäistänyt von Clausewitzin saatikka Sunzin (Sun Tzu) ajatusten perimmäistä olemusta. Sodan päämäärä on vastaosapuolen taivuttaminen omaan tahtoon. Minusta se ei ole makeeta. Välineen erottaminen päämäärästä on nimittäin kaiken toiminnan tehokkaan kehittämisen ja toteuttamisen sekä johtamisen edellytys numero yksi. TAPPAMINEN ei siis ole sodan päämäärä eikä edes sotilaan työ. Häviäminen teki moraalittomasta toiminnasta myös rikollista. Tappaminen on pahimmillaan sodan väline, ja se on tarvittaessa sotilaan tapa tehdä työtään. Tietysti aina voidaan kysyä, eivätkö kaikki patruunan kantajat ja keittäjät ole osallisia liipaisimen puristajan työhön. Alempiarvoinen vihollinen piti hävittää. Sota nimittäin on politiikan jatkamista toisin välinein, vaikkeivat kaiken maailman irvingit ja keeganit tämän lauseen syvintä olemusta tule koskaan käsittämään. Saksalaisilla oli muuten samanlainen ajattelutapa itärintamalla 70-vuotta sitten. Kannattaa lukea ajatuksen kanssa, niin huomaa, että se ei ole saivartelua. Parasta Irvingin tekstin lukemisessa on se, että kirjoitus paljastaa sodan ikuiset kasvot vastenmielisyydessään, häpeilemättömästi. Jaakko Puuperä Päätoimittaja Suomen Sotilas -lehti KOMMENTTI. Näinhän Irving toteaa. Se ei ollut yksinomaan moraalisesti tuomittavaa ja rikollista vaan myös tyhmää ja johti osaltaan tappioon sodassa. Itse asiassa läpi sotahistorian suurin osa sotilaista ei ole koskaan osallistunut suoranaiseen tappamiseen. Irvingin ristikossa oli terroristi, terroristin ristikossa taas maahantunkeutuja. USKALLAN SILTI VÄITTÄÄ, että Irvingin näkemys siitä, että tappaminen on sotilaan työtä, on yhtä harhaanjohtavaa ja todellisuutta vääristävää asioiden yksioikoistamista kuin hänen kehuskelunsa tappamisella on vastenmielistä ja inhimillisesti alamittaista. KENTIES amerikkalaisen yksittäisen etulinjan rivimiehen silmin sota saattaa näyttää pelkältä tappamiselta, enkä minä ole mikään sitä sinänsä kyseenalaistamaan, kun en ole koskaan sodassa ollut, sotatoimialueilla vain joskus journalistina piipahtanut. Irvingin tasoisen suorittavan portaan tappajan näkökulmasta edellä esitetty on varmasti yhdentekevää, mutta todellisuudessa se ei ole. Jos ei huomaa, niin kannattaa jatkaa konsolipelien ja sarjakuvien maailmassa. En tiedä. Sodan päämäärä nimittäin ei ole tappaminen. 92 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 TAK TIIKK A , TEKNIIKK A & TURVALLISUUS kannattaa tai ei, mutta sen mielipiteen muodostamiseen tarvitaan muutakin kuin yksi Irving puheineen. Siihen tarvitaan aina voimaa, mutta ei aina voimankäyttöä. SOTILAAN TYÖ on paljon muutakin kuin tappamista. Kuulostaako saivartelulta. Jos sitä ei ymmärrä, niin silloin sopiikin enintään liipaisimen puristajaksi ja vain tiukasti valvottuna. Sotilaan päätyö ei ole tappaminen. Jo Clausewitz ja Sunzi painottivat sitä, että sotavoiman ja sotilaiden työ on onnistunut parhaiten silloin, kun he onnistuvat tavoittamaan asetetun poliittisen päämäärän voimannäytöllä ja välttämään voimankäyttöä. IRVINGIN SUORIEN ja kursailemattomien kommenttien arviointi tässä kommentissani voi vaikuttaa joidenkin mielestä tekopyhältä hurskastelulta
NETTIETU KOHTALON RATKAISUISTA SOTAHISTORIAN TOIVETEOKSIA, SYKSYN UUTUUKSIA KIRJAKAUPOISTA KAUTTA MAAN. Matti Koskimaa Suomen kohtalon ratkaisut – Talvisota ja jatkosota 1939-1944 Yleisesikuntaeversti Koskimaa (s.1932) on kerännyt aineistoa 550-sivuista kirjaa varten 23 vuotta. Voimassa 20.12.2013 asti. Jarkko Kemppi Kenraali ja sotataidon kehittäjä N.V. Teoksen kattavuus on vertaansa vailla. Lisäetu vain osoitteesta: www.docendo. Kirjan painopisteet ovat erityisesti jatkosodan ratkaisevissa vaiheissa 1944. Tähän keskusteluun Visuri tuo uuden tutkimusaineiston pohjalta uutta näkökulmaa. Janne Mäkitalo, Jukka Vainio Valkeasaaressa läpimurto – JR1 jatkosodassa ”Ansiokas historiateos. Kirjoittajat ovat onnistuneet rakentamaan JR1:n vaiheista jatkosodassa totuudenmukaiselta ja realistiselta vaikuttavan kuvan. Se kokoaa yhteen kansakunnan kohtalon hetket, yli 100 tilannekartan ja runsaan kuvituksen kera. Ehdottomasti yksi vuoden merkittävimpiä sotateoksia. Kirjassa ei etsitä syyllisiä, mutta lukijalle tulee selvästi se käsitys, että rintaman murtuminen Valkeasaaressa oli monien eri tekijöiden summa. Pekka Visuri Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat – Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa Uutta tietoa ja tulkintaa: Miksi Suomen hallituksen rauhantunnustelut eivät onnistuneet ja miksi puna-armeijan hyökkäys 1944 pääsi niin pahasti yllättämään. . Hersalo. Etu huomioidaan tilaustenkäsittelyssä, se ei näy ostoskorissa. Runsaaseen lähdeaineistoon perustuvassa teoksessa pääsevät esiin myös veteraanien muistot eri tilanteista.” Etelä-Suomen Sanomat Etuja ja tarjouksia kustantajan Docendo. 70 vuoden takaisista vaiheista on kerrottu muistelmissa ja tehty päteviä tutkimuksia, mutta silti monet kysymykset ovat jääneet vastausta vaille. -kirjakaupasta: kolmen sotahistoriakirjan kertatilauksesta Albert Puroma -uutuusteos kaupan päälle (1 kpl/asiakas). Saat edun lisäämällä tilausviitteeksi tarjoustunnuksen: sotakirjaetu27
Saksalaisten kunniamerkkien osalta on minulle käsittämättömästä syystä kuitenkin rajattu pois taisteluja haavoittumismerkit, kuten esimerkiksi useimmille SS-vapaaehtoisille myönnetty Infanterie-Sturmabzeichen, suomalaisittain useimmiten ”rynnäkkömerkiksi” nimitetty ja edellisestä poiketen hyvin harvoille tullut Nahkampf-Abzeichen, ”lähitaistelumerkki”. Matrikkelissa julkaistujen tietojen luotettavuuden ja todenperäisyyden varmistaminen ei ole mahdollista, sillä teoksessa ei ole minkäänlaista lähdeapparaattia eli viittausta käytettyihin lähteisiin. Teoksen pääasiallisen annin muodostavat SS-vapaaehtoisten ja heihin kytköksissä olleiden henkilöiden perushenkilötiedot. Tiedoissa on muun muassa sotilasarvot, palvelussuhteen kesto, joukko niin Saksassa kuin Suomessakin sekä useimmiten myös tehtävä. Koviin kansiin sidottu ja yli 300-sivuinen matrikkeli on näyttävä ja mukavasti taitettu kirja. Varsinaisen vapaaehtoisjoukon, jolla tässä tarkoitetaan alkukesästä 1941 värväyksen kautta Saksaan siirtyneitä 1 197 miestä sekä syksyllä 1942 tappioiden täydennykseksi lähetettyjä 201 Suomen armeijassa palvellutta, lisäksi matrikkeli esittelee vapaaehtoisten lääkintäja muuhun huoltoon sekä värväykseen liittyneitä henkilöitä. 94 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 KIR JAT V eljesapu eli suomalaisten SS-vapaaehtoisten perinnejärjestö julkaisi ensimmäisen matrikkelin suomalaisista SS-miehistä vuonna 1999. Tällä lähestymistavalla valtaosa historiankirjoituksesta jäisi tekemättä. Tarkkaa tietoa SS-miehistä ”Koviin kansiin sidottu ja yli 300-sivuinen matrikkeli on näyttävä ja mukavasti taitettu kirja.”. Matrikkelin toimitustyössä näyttää tällä kerralla asetetun tärkeimmäksi tavoitteeksi henkilöiden oikeiden henkilötietojen luotettava selvittäminen. Kirjassa ei ole edes alkeellista lähdeluetteloa, joka ainakin tieteellisestä näkökulmasta on valitettavaa. Nämä merkit muiden samaan kategoriaan kuluvien ohella olivat kuitenkin niin olennainen osa saksalaista palkitsemisjärjestelmää, että mielestäni tässä on menetelty virheellisesti. Aiheeseen syvemmin kiinnostusta tuntevien osalta tämä on myös puute. Tästä jo aikoja sitten loppuunmyydystä matrikkelista on ilmestynyt uusi, tuntuvasti tarkentunut ja parannettu versio. Kysymyksessä ei oikeastaan ole edellisen matrikkelin uusi painos, vaikka teoksessa niin vaatimattomasti väitetäänkin, vaan täysin uusi, huomattavasti parempi teos. Henkilöiden perustietojen lisäksi on julkaistu tietoja perhesuhteista, ammateista ja koulutuksesta sekä luonnollisesti erityisesti sotilaspalveluksesta niin SS-joukoissa kuin Suomen armeijassa. Matrikkelissa ei ole huomioitu niitä noin 150-200 suomalaista, jotka palvelivat SS-organisaatiossa vuosina 1944–45. Siitäkin huolimatta, että matrikkelin toimituskunta on perustellut asiaa niin, että ei ole mahdollisuutta päästä täydellisyyteen. Lähteinä on aikaisemmasta vuoden 1999 matrikkelista poiketen käytetty virallisia, luotettavia asiakirjoja, kuten sotilaskantakortteja ja kirkonkirjoja sekä säästynyttä osaa suomalaisen SS-pataljoonan arkistosta. Myös henkilön saamat kunniamerkit on huomioitu
Vaikka tässä esittelyssä on runsaasti moitettakin, tämä Suomalaisten Waffen-SS-vapaaehtoisten matrikkeli 1941–1943 on erittäin arvokas ja käyttökelpoinen kirja ja kuuluu tietysti jokaisen alasta kiinnostuneen kirjahyllyyn. Matrikkeli ei ole kirjakauppamyynnissä, vaan sitä voi tilata 70 euron hintaan suoraan Veljesavun sihteeriltä: jari. ISBN 978-952-93-1930-5 ”Mielenkiintoinen lisä ovat kirjan lopussa olevat kartat, jotka esittävät suomalaisten SS-miesten toiminta-aluetta.” Matrikkeli on taitettu siten, että perussivulle on sijoitettu kuuden henkilön tiedot, mikä tarkoittaa käytännössä kuvan lisäksi noin kymmentä tekstiriviä henkilötietoja. Panssarintorjuntatykkien miehistöä he olivat eivätkä panssaroiduissa ajoneuvoissa kulkevaa jalkaväkeä, kuten termi nykyään mielletään. Mielenkiintoinen lisä ovat kirjan lopussa olevat kartat, jotka esittävät suomalaisten SS-miesten toiminta-aluetta. Jonkin verran matrikkelia vaivaa ilmeinen tietämättömyys sekä saksalaisesta että suomalaisesta sotilasorganisaatiosta ja kielitaidon puute. Samoja tehtäviä tykillä hoitavia miehiä suomalaispataljoonassa kuitenkin nimitetään matrikkelissa oikein pst-miehiksi. Törnin muu toiminta näyttää hämänneen matrikkelin tekijät, jotka näkevät hänen kohdallaan aiheen mainita 1960-luvulla saatuja kunniamerkkejä, Purple Heartia eli yhdysvaltalaista haavoittumismerkkiä myöten, vaikka vastaava saksalainen merkki muiden SS-palveluksen osalta teoksessa rajataan pois. 1945 vaiheet ovat kiistanalaiset. Arvostelu: Kari Kuusela Suomalaisten Waffen-SS-vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943, Veljesapu-Perinneyhdistys ry. Määrä on riittävä keskeisimpien tietojen esittämiseen ja selvästi enemmän kuin edellisessä matrikkelissa. Lisätietoa olisi varmaan vielä saatavissa käyttämällä ainakin saksalaisia arkistoja, joista ehkä tärkein tämän matrikkelin lähteistä puuttuva on Berliinissä oleva Bundesarchivin hallussa oleva SS-organisaation henkilöarkisto. saurio@iki.fi tai 050 584 8090. Tiedusteluosasto on suomalaisessa sotilasterminologiassa jonkin korkeamman esikunnan kyseistä asiaa hoitava osasto. Esimerkkinä mainittakoon vaikka Wiking-divisioonan Aufklärungs-Abteilung 5, joka teoksessa on virheellisesti suomennettu ”tiedusteluosastoksi”, vaikka kysymys on oikeammin tiedustelupataljoonasta. Hänet on sijoitettu teoksessa epäloogisesti myöhemmän sukunimensä Thorne alle. Vastaavanlainen väärään suuntaan ohjaava käännösvirhe on nimittää ”panssarijääkäreiksi” Panzerjäger-Abteilung 5:ssä palvelleita. 95 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 SS-palveluksen osalta tiedot näyttävät olevan kuitenkin sen verran tarkat, kuin ne Suomessa tehtävän tutkimuksen perusteella voivat olla. Porvoo 2013. Toki olisin lukenut mielelläni lisää esimerkiksi SS-vapaaehtoisten sodanjälkeisestä elämästä, mutta sivumäärä olisi tietysti kasvanut. 320 sivua, sidottu. Nämä ja muut vastaavat käännösvirheet eivät sinänsä haittaa, jos lukija tietää organisaation ja ymmärtää kokonaisuuden. Vastaavasti tässä pataljoonassa palvelleista suomalaisista käytetty tehtävänimike ”tiedustelumies” antaa väärän kuva, ihan samanlaisia kiväärimiehiä he olivat kuin muutkin, eivät mitään agentteja. Herra saa matrikkelissa peräti kahden henkilön tilan siitä huolimatta, että hänen vajaan kahden kuukauden palveluksensa Waffen-SS-joukoissa kesällä 1941 on ajallisesti niitä lyhyimpiä ja vuoden. Matrikkelin käytettävyyttä ja suuren henkilömäärän hallintaa olisi helpottanut henkilöhakemiston sijoittaminen teoksen loppuun etenkin, kun esitellyt henkilöt on osin ryhmitelty teoksessa eri kategorioihin ja aakkostaminen ei kaikin osin noudata vakiintunutta esitystapaa. Toki tässä olisi vaadittu huomattavasti enemmän henkilöja taloudellisia resursseja. Koska kysymys on kuitenkin vieraan valtion palveluksessa olleista henkilöistä eikä suomalaisesta pataljoonasta, olisi erityisesti palvelushistoriaa Waffen-SS-joukoissa koskevissa tiedoissa pitänyt käyttää myös muualla olevia lähteitä ja tutkimusjulkaisuja. Jostakin syystä merkittävin poikkeus henkilöesittelyn laajuudessa tehdään Lauri Törnin kohdalla
Harmillisempaa sen sijaan on operatiivisen ja taktisen tason pelien pieni määrä. Yksi pelikierros edustaa noin puoltatoista tuntia reaaliaikaa, paitsi yökierrokset, jotka alkavat jo puoli viideltä iltapäivällä ja kestävät aina puoli kahdeksaan asti aamulla. Lauta on jaettu historiallisten sotapelien perinteiseen tyyliin kuusikulmioihin, heksoihin, jotka määrittävät pelinappuloiden sijaintia ja liikkumista. ARVOS TELU: TERO K AR ASJÄRVI. Yhden heksan läpimitta on 425 jaardia eli 389 metriä, eli mittakaavaa lienee haettu tuo ajan jalkaväkiaseiden äärimmäiseltä taisteluetäisyydestä, joka Suomen oloissa on aika lailla yläkantissa. divisioonan eteneminen ja suomalaisten joukkojen vastahyökkäys Tolvajärvellä 8.-12. Pienen Suomen osuus suuressa maailmanpalossa on kuitenkin jäänyt valitettavan vähälle huomiolle. Liekö syynä aiheen tuntemattomuus päämarkkina-alueilla, kielitaidon ja asiantuntemuksen puute tai se, että Suomen sotien mallinnuksessa eivät päde mitkään tavanomaiset pelilliset kaavat, kuten eräs pelisuunnittelija taannoin valitteli. Neuvostoliiton puolella pelaaja voi heittää taisteluun enimmillään neljä panssarikomppaniaa, joiden PUNAINEN TALVI Suomalaisten vastahyökkäys Tolvajärvellä 8.-12.12.1939 Toinen maailmansota on ollut ja on edelleen lopu ton innoituksen lähde historiallisten sotapelien suunnittelijoille. No Retreatissa Suomella on jopa armeija, mutta sen ainoa tehtävä on odottaa Neuvostoliiton väistämätöntä hyökkäystä pelin loppupuolella. Sinänsä Suomen pieni osuus suurstrategisissa peleissä on varsin ymmärrettävää. RED WINTER on mittakaavaltaan taktinen peli. Tänä vuonna tilanne kääntyi kuitenkin kerralla valoisammaksi, kun yhdysvaltalainen historiallisia lautapelejä valmistava GMT Games julkaisi Red Winter -nimisen pelin, jonka aiheena on Neuvostoliiton 139. 96 SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 trategisen tason peleissä Suomen kohtalona on yleensä ollut päätyä sivunäyttämöksi, koko itärintamaa vuosina 1941–45 käsittelevässä pelissä Stalin’s War Suomi kuitataan yhdellä ainoalla pelikortilla. Yksiköt ovat pääasiassa jalkaväkikomppanioita, joita tukevat erilliset konekivääri-, kranaatinheitinja tykistöosastot. Talvisen Suomen lyhyt valoisa aika on siis otettu pelisuunnittelussa hyvin huomioon! Tolvajärveä ja sen ympäristöä kuvaava pelikartta perustuu vuoden 1939 maanmittauskarttoihin. Talvisota on nyt innoittanut lautapelejä valmistavaa GMT:tä; syntyi Red Winter, suomalaisten vastahyökkäys Tolvajärvellä 8.-12.12.1939. joulukuuta 1939
Nappulat ovat 5/8 tuuman (noin 1,5 cm) kokoisia ja siten helposti käsiteltäviä. Kaiken kaikkiaan Red Winter on kerrassaan mainio pelipaketti, jota voi suositella kaikille talvisodan historiasta tai ylipäätään hyvistä historiallisista sotapeleistä kiinnostuneille. GMT Games 2012. Jos molemmat pelaajat tuntevat pelin säännöt, niin lyhyemmän skenaarion saa pelattua tunnissa parissa. KAIKEN KAIKKIAAN Red Winter on kerrassaan mainio pelipaketti, jota voi suositella kaikille talvisodan historiasta tai ylipäätään hyvistä historiallisista sotapeleistä kiinnostuneille. Varsinkin varsinaisen pelikartan ulkopuolelle sijoittuvien tykistöyksiköiden tuli-iskujen suunnittelu ja yhdistäminen jalkaväen hyökkäyksiin on haastavaa, mutta onnistuessaan palkitsevaa. Mokszycki on saanut pelisuunnittelussa apua suomalaisilta pelija historiaharrastajilta. Menestyksellisen hyökkäyksen tai puolustuksen rakentaminen vaatii pelaajilta ainakin jonkinlaista käsitystä tuon ajan sodankäynnin realiteeteista. Taisteluyksiköiden lisäksi pelissä tulee mukana erilaisia apunappuloita sekä omat nappulansa muun muassa everstiluutnantti Aaro Pajarille ja suomalaisten kenttäkeittiöille. Red Winterin sääntöpaketti luo mielestäni varsin uskottavan kuvan talvisodan aikaisesta taktiikasta. Pelin suunnittelija Mark Mokszycki onkin korostanut sitä, että hänen tavoitteenaan oli luoda nopeatempoinen peli, jossa pelaajat kamppailevat toisiaan eikä sääntökirjaa vastaan. Peli tarjoaa maittavan pelikokemuksen, ja sen mukana tuleva pelikirja, johon on koottu runsaasti taustatietoa ja pelisuunnittelijan näkemyksiä Tolvajärven taistelusta, on kiinnostavaa luettavaa jo siitäkin syystä, että se paljastaa, miten talvisodasta kiinnostunut yhdysvaltalainen pelisuunnittelija tilanteen ja faktat tulkitsee. Pelinappuloissa on päädytty nykyään muotiin tulleeseen tapaan vähentää Naton taktisten merkkien käyttöä ja elävöittää nappuloita siluettikuvilla esimerkiksi kranaatinheittimistä ja panssarivaunuista. Tämä näkyy pelikirjaan kootusta mittavasta lähdeluettelosta ja siitä, että pelikartan suomenkielisissä paikannimissä ei ole yhtään kirjoitusvirhettä! Red Winter – The Soviet Attack at Tolvajärvi, Finland, 8-12 December 1939. RED WINTERIN GRAAFINEN suunnittelu ja pelivälineiden laatu ovat hyvää ja modernia tasoa. RED WINTERIN PELILLISEN rungon muodostaa taistelun kaikkiaan viisi päivää kestävä kampanjapeli, jonka voi pelata joko historiallisena varianttina tai vaihtoehtoisena versiona, jossa Kenttätäydennysprikaatin 13. Jotkin vanhan kaartin pelipuristit eivät tästä muodista oikein pidä, mutta minulla ei ole asian kanssa mitään ongelmaa. Pelin koko graafinen ilme on hyisen talvinen ja pelikarttaa katsoessaan voi miltei kuulla Tolvajärven jäällä viuhuvan viiman ja tuntea pakkasen nipistyksen ihollaan. Vaikka Tolvajärvellä käytetyt T-26ja T-37-panssarivaunut eivät mitään varsinaisia panssarihirviöitä olekaan, niin suomalaisilla ei ole asettaa niitä vastaan kuin Boforsin 37 mm:n pst-tykkejä tai ensimmäisen maailmansodan aikaisia Obuhoveja. n Talvimaskilla naamioitunut ja ruotsalaisella Mauser-kiväärillä pistimineen aseistautunut taistelija pelin kuvituksessa on vähintäänkin hieman outo, mutta ei ehdottoman väärä kuvavalinta.. Pataljoonan konekiväärikomppaniaa edustaa pelissä kaksi nappulaa, mikä antaa taktista joustavuutta tukiaseiden käytölle. Kampanjapelin lisäksi Red Winterissä on tusinan verran lyhyempiä skenaarioita, joista osa on tehty nimenomaan peliä ensi kertaa pelaavia ajatellen. jalkaväkikomppaniasta, joista jokaiselle on oma nappulansa. Helpohkot perussäännöt täydentyvät joukolla Tolvajärven sotatapahtumiin liittyviä lisäsääntöjä, kuten neuvostojoukkojen öisin rakentamat valtavat kokkotulet ja suomalaisten murhaavat tehokkaat yöhyökkäykset, sekä edistyneemmille pelaajille tarkoitetuilla valinnaisilla säännöillä ja pelimuunnelmilla. pataljoona ja joukkueellinen kranaatinheittimiä on lähetetty JR 16:n avuksi Tolvajärvelle. SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 97 PELIT varustuksena on kevyitä T-26ja T-37panssarivaunuja sekä BA-10-panssariautoja. Suomalainen jalkaväki voi yrittää hyökätä vaunuja vastaan lähitaistelussa aseenaan Molotovin cocktailit ja halot. Neuvostojoukkoja komentava pelaaja voi itse päättää, milloin hän lähettää vaunut taisteluun, mutta niiden käyttö nostaa hänelle asetettuja voittovaatimuksia. Pelinappulat noudattavat tarkasti historiallisia organisaatioita. Aivan oma lukunsa ovat neuvostoliittolaisen osapuolen käytössä olevat neljä panssarikomppaniaa. Esimerkiksi suomalainen I/JR16-pataljoona koostuu 1., 2. RED WINTERIN SÄÄNNÖT joukkojen liikkumiselle ja taistelemiselle ovat suhteellisen yksinkertaiset. ja 3
Runko oli naamiomaalattu ja torni oli keltainen. Se palveli punalippuista Itämeren laivastoa Vyborg-nimisenä ja romutettiin vasta vuonna 1966. Nimialus ja sen kaksi sisaralusta, Vesihiisi ja Iku-Turso, olivat uppoumaltaan 500 tonnia. Aina kun veneitä koeajettiin, oli mukana saksalaisia meriupseereita, tosin siviilivaatteissa. Sodan päättyessä ne telakoitiin, ja lopullinen tuomio tuli Pariisin rauhansopimuksessa. MELKON KIRJASTA totesin oikeaksi senkin muistikuvan, että yhtä veneistä, Vesihiittä, näytettiin maksua vastaan Belgiassa saksalaisena sukellusveneenä, jonka torniin oli maalattu teksti U-17. Päivittäin seurattiin uutisia hinauksen edistymisestä ja sitä, kuinka Saukko karkasi myrskyssä hinaajilta. Upotussaaliiksi koko sodan ajalta jäi kolme sukellusvenettä ja yksi kauppalaiva. Ne rakennettiin Turussa ja Helsingissä, mutta töihin palkattiin runsaasti saksalaisia insinöörejä. Naapuri tunsi veneidemme hintelän suorituskyvyn eikä huolinut niitä. SUKELLUSVENEET myytiin romuksi Belgiaan. Olimme mukavasti edesauttamassa Versaillesin sopimuksen kiertämistä. Vesikon uppouma oli 250 tonnia. JA LÖYTYIHÄN se vastaus keltaiseen torniin. Ei yleisöä täysin huijattu. Eli samanlainen kuin lentokoneidemme takarungossa ollut itärintamatunnus. Erityisesti Saukko kärsi jatkuvista moottorija muista teknisistä ongelmista. Sukellusveneiden vaatima huoltojärjestelmä sekä tarvittava henkilökunta eivät olisi mitenkään mahtuneet puolustusbudjettiin, josta maksettiin juuri ostettuja Horneteja. VERSAILLESIN RAUHANSOPIMUS vuonna 1919 kielsi saksalaisilta sukellusveneet. Suomen sukellusveneiden vähän surullinen historia. SUOMALAISTEN VENEET olivat melko pieniä. He kuitenkin uskoivat vielä nousevansa ja tarvitsevansa myös sukellusveneitä. Ja niinpä Vesikko tapasi kesällä 1937 peräti seitsemän sisarustaan, kun Kriegsmarine tuli laivastovierailulle. SUOMENLINNAN MUSEOVENE Vesikko oli itse asiassa Kriegsmarinen tilaama CV 707, jonka Suomi lunasti itselleen. Minulla on vieläkin mielessä Uuden Suomen etusivun kuva, jossa sukellusveneet jököttävät Suomenlinnan telakka-altaan pohjalla odottamassa viimeiselle matkalle lähtöä. Saman tyypin veneitä valmistettiin myöhemmin Saksassa maan omiin tarpeisiin. ITSE ASIASSA sotatoimintaa kiinnostavampaa on veneiden hankinta ja myös niiden kohtalo sen jälkeen, kun Pariisin rauhansopimus ne meiltä kielsi. Saadakseni vastauksen kysymykseen kaivoin hyllystä aikanaan lukematta jääneen Markku Melkon kirjan Suomen sukellusveneet. ”Meillä ei olisi varaa niihin, vaikka ilmaiseksi saataisiin”, sanoi puolustusministeriön silloinen kansliapäällikkö Pertti Nykänen. Toki panssarilaiva Väinämöinen kelpasi heille. Eikä ihan kovia paikkoja tainnut olla, kun ei tullut tappioitakaan. Suurin oli Vetehinen-luokka. Aluksia tarjottiin Neuvostoliitolle osasuorituksena saksalaissaatavista. SUOMALAISTEN SUKELLUSVENEIDEN taistelutoiminnasta ei ole kovin paljoa kerrottavaa. Joukon jatkona oli minisukellusvene, 100 tonnin Saukko, joka oli suunniteltu Laatokalle, minne sitä ei tosin koskaan viety. Miksi ennen sotalaivanharmaa alus oli nyt kirjava. 98 KNUUTI SUOMEN SOTILAS 5 • 2013 Jukka Knuuti KUN RUOTSI LUOPUI 1990-luvulla Sjöorm-sukellusveneluokastaan, niitä tarjottiin myös Suomelle, ennen kuin ne myytiin Singaporeen. SUOMENLINNASSA olevan museosukellusvene Vesikon omituinen maalaus herätti kiinnostuksen vedenalaistemme historiaan, kun se kesällä avattiin remontin jälkeen uudelleen museokäyttöön. Kun saksalaiset ja suomalaiset suvet operoivat samoilla alueilla, maalattiin tunnistamisen helpottamiseksi veneiden torneihin leveä keltainen raita. KIINNOSTAVAA ON myös sukellusveneidemme uran loppu. Sen vuoksi he perustivat Alankomaihin sukellusveneitä suunnittelevan insinööritoimiston, joka suunnitteli myös meidän vedenalaisemme. Kyllähän se Vesihiisi aika lailla saksalainen olikin. Toki torpedoja ammuttiin, enimmäkseen ohi. MAHTOIKO SUKELLUSVENE olla järjestelmänä halvempi 1930-luvulla, kun meillä oli silloin varaa peräti viiteen vedenalaiseen. Vai olivatko ne yhtä tyhmä hankinta kuin samaan aikaan hankitut panssarilaivat, jotka eivät paljoa sotineet, mutta söivät rahat, joita olisi tarvittu Maavoimien varustamiseen
55,50,13,www.swat-team.fi Swat-Team Oy, Aleksanterinkatu 31, 15140 Lahti • avoinna arkisin 09.00 – 17.00, la suljettu, puhelin 03 752 4383 Turkislakki m-91 on vielä osittain Suomen puolustusvoimien käytössä. Jokaisesta ostetusta lippaasta lahjoitetaan 5,00 e Rintamaveteraaneille. Ota mukaan vaikkapa hirvijahtiin. Uudenveroinen Räikkälipas saa deaktivoidunkin Suomi-koopeen laulamaan. Myymme ja ostamme kaikkea viime sotiin ja armeijaan liittyvää. Swat-Team Oy on sotilasalan erikoisliike. (Valmistuisvaiheessa lakin kokomerkinnät ovat menneet väärin joten olemme määritelleet uudelleen niiden todelliset koot.) Verkkokaupastamme löydät paljon ohjesääntöjä. Käyttämätön. 6 kpl 7.62 x 39 30 ptr peltinen lipas. Kokardi on kankainen ja joudut ompelemaan sen itse lakkiin. Kauttamme myös turva-alan tuotteet. Tornileimoilla. Asiakaskuntaamme kuuluvat myös vartijat sekä järjestyksenvalvojat. Voit valita itse kokardin