R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 5/2 1 5 • 1 3 , 5 € UKRAINAN ANATOMIA | SOTAKONE: JEHU JA SCANIAN V8
Ohjelmassa muun muassa VT-linjan Kuuterselkä, VKTlinjan Viipuri, Tali, Murokallio, Portinhoikka, Juustila, Ihantala ja paljon muuta. 09-444 774 helena.kuosmanen@vihdinliikenne.fi SUOMEN SOTILAAN LUKIJAMATKA Matkalle mahtuu 40 ensin ilmoittautunutta. Matkanjohtajana ja yleisoppaana kokenut ja tunnettu Kannaksen sotahistoriamatkojen opas KTM, ylil res Göran Lindgren. Pidätämme oikeuden muutoksiin ohjelmassa. Matkan alustava hinta on kahden hengen huoneella 477 € (yhden hengen huoneessa 517 €). Ohjelmaa koskeviin kysymyksiin vastaa kari.kuusela@suomensotilas. Mukaan mahtuu 40 ensin ilmoittautunutta. fi tai 0400-157 158. Ilmoittaudu mukaan nyt!. Niille, joilla on itse hankittu voimassa oleva viisumi, alennus matkan hinnasta on 70 €. Lisää lehden seuraavassa numerossa joulukuussa. Mitä siellä tapahtui, miten hyökkääjä käytti panssariasettaan, miten puolustaja omaansa ja miten toimi panssarintorjunta. Panssaris otaa Kannakse lla 1944 10.–12.6.2 016 S uomen Sotilaan lukijamatkan kohteena on ensi kesänä sotahistoriallisilla retkillä aikaisemmin harvoin käsitelty panssarisota Kannaksella, niin vihollisen kuin omiemmekin silmin. Ilmoittautua voi jo nyt: Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, Helena Kuosmanen, Puh. Panssarisodan asiantuntijaoppaana toimii Suomen Sotilaan erikoistoimittaja Kari Kuusela ja matkanjärjestäjänä Vihdin Liikenne Oy, VL-Matkat
Samaan aikaan viimeisiään vetelevä imperiumi, Britannia, kokosi rivinsä ja nousi saarensa ilmatilaan torjuen totalitaarisen diktatuurin hyökkäyksen tai vaalta, vaikka muutama harjoittikin sotakeinottelua ja joku tunsi myötätuntoa vastustajaa kohtaan syystä tai toisesta. Päinvastoin, kriisi ja sen koko vakavuuden hahmottaminen vahvistaa mei tä yksilöinä ja yhteisönä. Takana oli sota totalitaa rista diktatuuria vastaan, ja kansalaissodan vain kaksi vuosikymmentä aikaisemmin jaka ma nuori kansakunta seisoi yhdessä, muutamaa lopulta aika säälittävää äärilaidan kulki jaa lukuun ottamatta. Kovin paljon hitaammin. Te muutamat norsunluutorneis sanne; me emme ole valkoista roskaväkeä. Eurooppa nousi jaloilleen revittyään itsensä jo toisen kerran riekaleiksi ja raunioiksi muutaman vuosikymmenen sisällä. Ei suomalainen yhteisöllisyys yhteen pakolaiskriisiin ja sitä paljon vakavampaan tuottavuusongelmaan, talouskriisiin tahi muutaman hassahtaneen putinistin parranpä rinään hajoa. 75 VUOTTA SITTEN Suomi eli niin kutsutun välirauhan aikaa. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Nyt olisikin tärkeintä esittää asiat oikeassa valossa ja mittasuhteissa, liioittelematta tai myöskään vähättelemättä. Kummassakin maassa oli nähty edellisen kahdenkymmenen vuoden ajan huomattavasti nykypäivää pahempia hajoamisen merkkejä, mutta yhteisö kesti. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Yhteisön tähden. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Ja tiukan paikan tul len ohuen orvasketemme alta löytyy vain kevyellä raaputuksella karvainen kädellinen, laumaeläin, joka on valmis tekemään mitä vaan rakkaidensa tähden. Määräaikaistilausta ei voi perua. Kyllä fiksu suomalainen valtaenemmistö tunnistaa propagan dan ja tajuaa, kun meitä yritetään viilata tai yliholhota. Ajat muuttu vat, mutta ihminen ei muutu muutamassa vuosikymmenessä, eikä vuosisadassakaan, ei vaikka päivälehti korvautuisi surffailulla sosiaalisessa mediassa tai mäntämoottorikone ja urheat miehet kivääreineen robotiikalla ja elektronisella sodankäynnillä. Aineistopäivä 9.11.2015. MEDIALLA ei ole enää sen mennyttä monopolia jakaa oikeaa tai väärää tietoa. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 23.10.2015 SUOMI ei ole jakautumassa eikä hajoamassa muualla kuin lehtien sivuilla ja kuva ruudulla. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 6/2015 ilmestyy joulukuussa 2015. Parhaimmillaan se tiivistää rivejämme, pahimmillaan sulkee ne. Suomalaiset kestivät vielä seuraavankin hävityn sodan, ja britit sodan jälkeen seu ranneen imperiuminsa perikadon. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Suomalai set ovat maailman parhaiten koulutettuja, eikä meidän medialukutaitoamme tule aliar vioida. Yhteisön tähden. Ihminen muut tuu hitaammin kuin luomansa teknologia. MENNYT EI TOISTU sellaisenaan, eikä se siksi ole myöskään tae tulevasta
Erikoistoimittajamme Pekka Virkki matkustaa seuraavilla sivuilla Ukrainan historian läpi sen nykypäivään. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Kykenemättömyys muutokseen johtaa perikatoon. Tilaajarekisteri. Se edellyttäisi ennakkoluulottomuutta ja kykyä luopua järjettömistä hankkeista. Myös maanpuolustuksemme kaipaisi revisiota. JYLINÄÄ DUXFORDISSA S uomessa asioita vain tapahtuu. Julkaistava aineisto. 6 63 UKRAINAN SOTA 6 Ukrainan lyhyt historia – Pekka Virkki 15 Konfliktista toiseen – Pekka Virkki JYVÄLLÄ 17 Turvallisuuskatsaus 22 Juusti kansliapäälliköksi – Pekka Mäkelä 23 Armeijan kuntovaatimukset kiristyvät – Pekka Mäkelä 23 Sotilaiden eläkeikä nousee – Pekka Mäkelä 24 Uusia ideoita jalkaväkimiinojen korvaajiksi – Pekka Mäkelä 24 Suomen hävittäjähanke kiinnostaa – Pekka Mäkelä 24 Kenraaleille karenssiaika – Pekka Mäkelä 25 Uudet Leopardit remonttiin – Pekka Mäkelä 25 Viron suojeluskunnat nousukiidossa – Pekka Mäkelä 25 Puolustuskyky vaarantuu – Pekka Mäkelä 27 Maailmalta – Pekka Mäkelä TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 32 Näin syntyy sotakone – Jaakko Puuperä PUOLUSTUSVOIMAT 36 Luottamus hyvä, kontrolli paha – Jari Laitila 45 Autonomiaa vai kontrollia – Jari Laitila 46 Ihmiset ovat erilaisia – Jari Laitila PALAUTTEET 47 Lukijoilta 75 VUOTTA SITTEN 48 Taistelu Britanniasta – Kari Kuusela 61 Historiallinen lentonäytös – Kari Kuusela 62 Kirjoittaja ja Battle of Britain – Kari Kuusela SOTAHISTORIA 62 Historian siipien jylinää Duxfordissa – Kari Kuusela 70 Unohdettu operaatio Goodwood – Antti Karila 85 Mitä Normandia opetti panssarisodasta. Rakenteiden kriittistä ja aitoa tarkastelua. – Antti Karila 91 Suomen Sotilas ihmemaassa – Kari Kuusela ELOKUVAT 96 Fury – Kari Kuusela 97 Toimittaja ja Brad Pitt Furyn panssarissa – Kari Kuusela KNUUTI 98 Myytti Molotovin koktailista – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 99 Kannen kuva: Jaakko Puuperä Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI UKRAINAN ANATOMIA opiskelijaprotesteista sotaan Suomen Sotilas teki reportaasimatkan Ukrainaan, Puolaan ja Baltiaan syksyllä 2015. Hölmöt ja aikansa eläneet rakenteet pysyvät pystyssä, vaikka valtaenemmistö näkee, ettei keisarilla ole vaatteita. Sillä kyvyttömyydellä on myös nimi, korporatiivinen byrokratia, joka on korvannut toimivan demokratian. Puolustusvoimiin kohdistuu jälleen kohtuuttomia säästöpaineita, mutta nekin olisi ratkottavissa tavalla, joka vain lisäisi puolustuskykyä. Muutos edellyttää kykyä luopua ja tehdä valintoja. Suomen Sotilas otti tuntumaa 75 vuoden takaiseen ilmasotaan Britanniasta Duxfordissa Englannissa syyskuussa 2015. Kaksikymmentä käytännössä tarpeetonta helikopteria tai aivan älytön pitkään jauhettu ja nyt käynnistyvä fregattihanke ovat esimerkkejä kyvyttömyydestä viheltää peliä poikki. Yhden sortin fasismia sekin. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Britannia hallitsi ilmaa, kun taivaalla nähtiin yhtä aikaa 17 ”Spittiä”, kolme Hurricanea ja suomalaisillekin tuttu ”Blennu”… ja paljon muuta! JA A KK O PU U PE RÄ JEHU – turhaan emme kehu! 32. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu
Britannian taivaallaan saavuttaman torjuntavoiton tarina myös tunnetaan Suomessa suunnilleen yhtä ylimalkaisesti kuin talvisota Britanniassa. Briteille 75 vuotta sitten käyty taistelu Britanniasta on yhtä myyttinen kansallisen identiteetin rakennuspalikka kuten talvisota meille suomalaisille. LUOTTAMUS HYVÄ, KONTROLLI HUONOMPI. Britannia jäi kiveksi kolmannen valtakunnan marssisaappaaseen. Kuria ja järjestystä tarvitaan aina, mutta vääränlainen kontrolli vain heikentää tehoa. Combat Dealersistä tuttu Bruce Crompton esitteli aarteensa ja päästiinpä koeajollekin. Kontrolloivalla käskyttämisellä ei nykytaistelukentillä enää pärjätä. Yliluutnantti Jari Laitila on tutkinut kontrollia ja sen vaikutusta organisaatioon ja työn tuloksellisuuteen Puolustusvoimissa. SUOMEN SOTILAS IHMEMAASSA Suomen Sotilas eksyi marssillaan Brittein saarille syksyllä isojen poikien karkkikauppaan, sotilasajoneuvokokoelmaan johon täytyy palata. Tehtävätaktiikka perustuu hyvin koulutettuihin ihmisiin ja siihen, että heihin voi luottaa. Kiveksi, joka osaltaan hiertäisi jalan rikki. Tai ainakin sen pitäisi olla. Kari Kuusela kertoo nyt käsissäsi olevan Suomen Sotilaan historiateemanumeron artikkelissaan, miten ja miksi Saksan ja sen Luftwaffen vuoden kestänyt voittokulku pysäytettiin Britannian vihreiden nummien yllä ja niin harvat tekivät niin paljon niin monien puolesta. 50 36 91 Tehtävätaktinen toimintatapa on nykyaikaa. 75 vuotta sitten Saksa pysäytettiin lännessä ja sen johtaja teki kohtalokkaan päätöksen kääntää katseensa itään. Tilanteet muuttuvat nopeasti, ja alaisilla on siksi oltava toiminnan vapautta myös yhteyksien pätkiessä
Viimeiset kaksi vuosisataa Uk rainan alueet ja niiden kulttuuri on ollut ”oman”, taustaltaan mui den muassa Kiovan Rusin varja givaltakunnan ja kasakoiden pe rintöön pohjautuvan identiteetin lisäksi erityisesti juuri Puolan, Itä vallan ja Venäjän leimaama. Voi daan myös perustellusti väittää, että ennen mongolivalloittajien saapumista 1200luvulla laajoja alueita hallinnut Kiovan Rus on nykyisen ukrainalaisuuden, venä läisyyden ja valkovenäläisyyden kulttuurinen pohja. Ei ole kaan, mutta maillam me on tiettyjä yhtä läisyyksiä. Sitä ennen oli myös suomalaisverta vuodatettu ym päri Eurooppaa kolmen kruunun puolesta. Ruotsalaisten esiisillä oli siis jo muinoin näp pinsä pelissä valtapiirissä, joka ulottui Itämereltä jokireittejä pit kin aina Mustallemerelle asti. Kä vipä ruotsalainen kuningas myös sinetöimässä Ruotsin suurvallan lopun vuodattamalla miestensä verta juuri ukrainalaiseen mus taan multaan reilut kolme sataa vuotta sitten. Sen taustojen tuntemus ja tieto kriisin kehityksestä on kuitenkin meillä melko pintapuolista. Molemmat ovat vuosisatoja si jainneet suurvaltojen rajamailla. Suomen Sotilas selvitti lukijoilleen konfliktin syyt ja sen kehityskulun. TEKSTI: PEKKA VIRKKI. Näin siitä huolimatta, että kyseessä on Euroopassa sijaitseva Venäjän naapurimaa. Ukrainan tilanne on ollut turvallisuuspoliittinen kestopuheenaihe Suomessakin viimeistään Maidanin mielenosoituksia seuranneesta vallanvaihdoksesta alkaen. . Yhtäläisyyksiä löytyy siis Suo men ja Ukrainan välillä läpi vuo SYYT SODAN TAKANA UKRAINAN lyhyt historia Mistä Ukrainassa soditaan ja miksi. Siinä missä Suomea ovat etupii riinsä eri aikoina vetäneet Ruotsi, Saksa ja Venäjä, näistä viimeinen sekä Novgorodina, imperiumina että Neuvostoliittona, Ukrainas sa ovat vaikuttaneet Itävalta, Puo la, Venäjä ja toki aikaisemmin niin ruotsalaiset viikingit, turkkilaiset kuin tataaritkin. 6 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 UKR AINAN SOTA S uomi ei ole Ukraina”, alkoi osa suomalaisis ta muistuttaa kriisin eskaloiduttua
SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 7
Tällä on juurensa niin historiassa, kulttuurissa kuin elinkeinorakentees sakin. UKR AINAN SOTA 8 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 sisatojen. Siinä missä Suomessa ei täl laista kahtiajakoa ole kovin jyrkkänä ollut vuosisatoihin eikä hallinnollises ti vuoden 1812 jälkeen ollenkaan, Uk rainan eri osat ovat kuuluneet useisiin eri valtioihin vielä 1900luvun alku puoliskolla. Nykyään Suomena tunnetta van alueen jakoi vuonna 1323 solmit tu Pähkinäsaaren rauha, jonka raja linja vaikuttaa häilyvänä edelleenkin muun muassa murrealueisiin ja vä häisessä määrin myös muuhun kult tuuriin. ”Ukrainalaisuus on syntynyt”, voi kuulla sanottavan viime aikojen ta pahtumiin viitaten. Ukrainassa kynnys on alempi. Niin, Suomi ei ole Ukrai na, mutta… Rajamaat Ukraina on kirjaimellisesti rajamaa – kuten Suomikin. Kyseessä on kuitenkin kärjistys, ja viime aikoina kehitys on kulkenut täysin päinvastaiseen suuntaan. Vaan vielä suurempia ovat erot. On usein toistettu tosiasia, että itäisen Ukrainan väestö on poliittisesti venäläismielisempää. Juopa on nähtävissä Uk rainassa. On siis selvää, että tämä on jättänyt jälkensä Ukrainan väestön asenteisiin. Tämä ei tieten kään tarkoita, etteikö ukrainalaisuut NATIONALISMI VOI YHDISTÄÄ JA EROTTAA. Vaikka meilläkin on välillä savolaisen vaikea käsittää pohjalais ta ja päin vastoin, on silti vaikea ku vitella, että suomalaiset ihan vähäl lä alkaisivat ampua toisiaan ainakaan etnisin perustein. Uk rainalaisten kansallinen identiteet ti on vahvistunut kielestä ja asuin alueesta riippumatta ulkoisen uhan edessä
Kiovan hallituksen pyrkimysten li säksi LänsiUkrainassa oli erillinen val. Neuvostoliiton perustajasta itsenäiseksi valtioksi Ukrainan jakautuminen eri valtioiden alueille on tehnyt kansallismielisyydestä ainakin ulkoisesti hiukan erilaista kuin millaista se olisi selkeässä itsenäisyys kamppailussa yhtä imperiumia vastaan. Presidentti Viktor Janukovitshin hallinnon aikana armeijaan, poliitti seen johtoon ja kaikkialle yhteiskun taelämään soluttautuneet Venäjän tie dustelun operatiivit tekivät myyräntyötä Ukrainassa. Nukkevaltioiden käyttäminen kansain välisen informaatiovaikuttamisen väli neenä kuulostaa myös kovin tutulta. Historian lisäksi Suomen ja Ukrainan välillä on löydettävissä myös maantie teeseen ja politiikkaan liittyviä yhtäläi syyksiä, jotka olisi epärehellistä jättää huomiotta. Donbassin konfliktia ja Krimin valtausta tuskin voi suoraan pi tää Suomen taannoisen henkiinjäämis taistelun kaltaisena tarinana, mutta hy bridisodan elementtejä on löydettävissä sekä Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suo meen vuonna 1939 että sen Suomeen kohdistamasta sotilaallisesta ja poliitti sesta painostuksesta kylmän sodan vuo sina. Keskeinen ongelma oli muiden muas sa suurmaanomistajien ja talonpoikien etujen ristiriitaisuus, jota käyttivät hy väkseen sekä saksalaiset että kumman kin väriset venäläiset. Kylmän sodan aikaisen Suo men kotiryssäjärjestelmä perustui sa malle ajatukselle, mutta oli seurausvai kutuksiltaan vain kalpea aavistus siitä, mitä nämä myyrät tekivät Ukrainalle. Ukraina pyrki saavuttamaan Venäjäl tä laajemman autonomian ja itsenäisyy denkin ensimmäisen maailmansodan loppupuolella vallankumouksen yhtey dessä. Koko väestön läpi virrannut kansallismieli nen aalto on kuitenkin luonut uuden laisen hengen, jossa monet, jotka ovat ennen vain kokeneet asuneensa Ukrai nassa, ovat ryhtyneet mieltämään itsen sä osaksi kansakuntaa. Kiovan hallitukset kuitenkin suu relta osin epäonnistuivat tavoitteissaan. Nationalismi voi yhdistää ja erottaa – saksalaiset ja italialaiset se yhdisti, suo malaiset se erotti Venäjän keisarikun nasta ja irlantilaiset se hajotti uskonnon mukaan itsenäiseen valtioon ja entiseen emämaahan. Terijoen hallitus Ei ole vaikeaa havaita Donetskin ja Lu hanskin “kansantasavaltojen” saman kaltaisuus Terijoen hallituksen kanssa. Silti jotkut ovat suositelleet Ukrai nalle malliksi vallanvaihdoksen jälkeen suomettumista, jossa se voisi päättää si säisistä asioistaan vapaasti, kunhan si toutuisi pitäytymään sotilasliitto Naton ulkopuolella. 9 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 ta olisi sitä ennen ollut olemassa. Ukrainalaiseen nationalis miin on liittynyt molempia elementtejä. Ensinnäkin, molemmat ovat sotilaal lisesti liittoutumattomia maita Venäjän länsipuolella. Samantyyppinen prosessi nähtiin Suomessa viime vuosi sadalla
Holodomor Holodomor – NeuvostoUkrainassa tar koituksella aiheutettu nälänhätä – tap poi eri arvioiden mukaan jopa 310 mil joonaa ihmistä vuosien 1932–33 aikana. Ukrainan sosialistinen neuvosto tasavalta vakiintui suurimmalle osal le nykyUkrainan aluetta 1920luvulle siirryttäessä. Maanviljelijöiltä takavarikoitu vilja myy tiin länteen, mikä osaltaan sai sen sulke maan silmänsä ukrainalaisten hädältä. Kysymys siitä, oliko kyseessä kansan murha, on ollut poliittisen kiistelyn aihe. UKR AINAN SOTA 10 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 tiohanke, joka kuitenkin kariutui niin ikään nopeasti. Kuitenkin esimerkiksi län siukrainalainen Lviv (saksaksi Lemberg, venäjäksi Lvov) liitettiin Neuvostoliit toon vasta toisen maailmansodan myö tä – sitä ennen kaupunki ja Galitsianakin tunnettu alue oli kuulunut viimeksi it senäiseen Puolaan vuodesta 1919 ja sitä ennen ItävaltaUnkariin vuodesta 1772
Saksalaiset eivät Banderan pyrkimyksistä huolimatta sal lineet Ukrainalle edes Kroatian tai Slo vakian kaltaista juridista itsenäisyyttä ja vangitsivat hänet pian uudelleen. Siviiliväestön asema varsinkin maaseudulla oli epä toivoinen, kun toisiaan vastaan sotivat neuvostopartisaanit, kansallismieliset ukrainalaispartisaanit, saksalaiset apu reineen sekä Puolan valkoiset ja punai set partisaanit. Toisen maailmansodan aikana muun muassa Galitsiassa sotaa kävi useampi osapuoli toisiaan vastaan. 11 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 vielä Ukrainan itsenäistymisen jälkeen kin. Toisen maailmansodan aikana sak salaiset vapauttivat puolalaisvankilassa istuneen ukrainalaisen nationalistiliik keen johtajan Stepan Banderan, jon ka persoona on ollut hyvin keskeinen Venäjän propagandassa Ukrainan ny kyhallintoa vastaan. Toisen maailmansodan seurauk sena Ukraina sai alueita Puolalta ja Tšekkoslovakialta. Eri väestönosien siir tymistä tapahtui lännestä itään ja idästä länteen kansallisuuden mukaan – asui vathan ukrainalaiset ja puolalaiset pal n Ukrainan alue ja Puolan rajat 1772 (Petrolin väri).. Sak salaismiehityksen aikana Ukrainan alu eella käytiin veristä partisaanisissisotaa ja sisällissotaa, joka jatkui vielä sodan jälkeen nyt neuvostojoukkoja vastaan
Titush keiksi kutsutut provokaattorit tekivät tuhojaan myös protestien lomassa. Suomen Sotilaan sotilasasiantuntija Arto Pulkki oli yksi ensimmäisistä, joka pystyi todistamaan joukkojen olleen yksi selitteisesti venäläisiä. Venäjämielisen, ItäUkrainasta suurelta osin kan natuksensa keränneen Viktor Ja nukovitshin voitettua presidentin vaalin vuonna 2010 Timoshenko löysi itsensä pian syytetyn penkiltä. Janukovitshin tyhjenneeltä huvi lalta otetut, kansainvälisesti laajal le levinneet äärimmäistä pröystäilyä huokuvat kuvat herättivät pahennus ta. Ukrainan SNT:n korkeimman neuvoston puhemiehen paikal ta presidentiksi noussutta Leonid Kravchukia seurasi tehtävässä Venä jämielinen Leonid Kutshma. Tätä siirtoa on sit temmin yritetty selittää Venäjällä lait tomaksi ja siten perustella Krimin miehitystä. 12 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 UKR AINAN SOTA jolti limittäin valtioiden rajan pin nassa. Kysymyksenasettelu ei jättänyt to dellisia vaihtoehtoja äänestäjille, eikä puolueettomien vaalitarkkailijoiden VALLANKUMOUS ALKOI EUROMAIDANINA. Mielenilmauksesta verilöylyyn Janukovitshin kaudella osaa länsiin tegraation porteista kuitenkin kol kuteltiin. Pian tämän jälkeen Uk rainan parlamentti erotti presidentin, joka pakeni Venäjälle. Monelta osin toisen maailmansodan aikaista Balti an sovjetisointia muistuttava prosessi sinetöitiin kansanäänestyksellä, jota edelsi voimakas propagandakampan ja. Myös suuri yleisö lännessä saattoi niitä katsellessaan ymmärtää hiukan paremmin ukrainalaisten turhautu mista hallintoon. Protestit laajenivat, ja monille oli yhä selvempää, että kyse ei ole enää yksin assosiaatiosopimuksesta vaan Janu kovitshin korruptoituneen hallinnon vastustamisesta. Pian itsenäistymisensä jälkeen Ukraina luopui ydinaseistaan ja sopi Venäjän kanssa Krimin asemasta. Gongadze oli selvittänyt hallituksen korruptiota. Ukrainalla oli myös hyvin keskei nen asema Venäjän pyrkimyksessä luoda Euraasian liitto, joka virallisesti muistuttaisi EU:n itäistä versiota. Hallitus ja oppositio allekirjoittivat sopimuksen kriisitilanteen ratkaise miseksi 21.2. Maidan Maidan muuttui seuraavien viikkojen aikana massiiviseksi mielenosoitus leiriksi. Kymmeniä ihmisiä menehtyi, mie lenosoittajien lisäksi myös poliiseja. Suhteet Natoon ja Euroopan unioniin ovat olleet kylmän sodan jälkeen keskeinen kiistakapula Ukrainan politiikassa, eivätkä jakolin jat tältä osin ole välttämättä olleet yk siselitteisen helppoja hahmottaa. Tästä kuitenkin alkoi tapahtumasarja, joka johti verilöy lyn kautta vallanvaihdokseen Kiovas sa, Krimin miehitykseen ja Donbassin sotaan. Kylmän sodan ja Neuvostoliiton lähestyttyä loppuaan Ukrainassakin alkoi syntyä kansallismielistä liikeh dintää. Kamppailu paikasta Naton rauhankumppaniksi Ukraina ryhtyi vuonna 1994, samana vuon na kuin Suomikin. Hänen tuomiostaan muodostui kiis takysymys lännen ja Ukrainan suh teissa. Maa julistautui ensin suveree niksi ja sittemmin itsenäiseksi vuonna 1991. Niin sanotut oranssit poliittiset voimat ajautuivat kuitenkin sisäi siin ristiriitoihin, joista etenkin Julia Timoshenkon ja presidentin vä lirikko on usein nähty tuhoisana vallankumouksen tavoitteiden toteut tamisen kannalta. Helmikuun puolivälin jälkeen mie lenosoitukset saivat yhä traagisempia piirteitä, kun viranomaiset pyrkivät tukahduttamaan protestin ampumal la. Virallisen väkivaltamonopolin edustajien lisäksi Janukovitshia oli tu kemassa palkattuja rikollisia. Edellinen presidentti Kutshma ja käytännös sä myös Venäjä tukivat vaaleissa vas taehdokas Viktor Janukovitshia, joka myöhemmin nousikin presidentiksi. Myö hemmin tosin myös Kravchuk asettui uuden presidentin tukijaksi. Neuvostoliitossa tehtiin sisäinen rajamuutos vielä vuonna 1954, kun Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta luopui Krimistä Ukrainan hyväksi. Toistuvasti esiin on noussut toimittaja Georgi Gongadzen murha, jota on epäilty Kutshman tilaamaksi. Kutsh man johtamistapaa pidettiin melko autoritaarisena. Mitä presidentti Janukovitsh ajat teli peruuttaessaan EUassosiaatio sopimuksen allekirjoittamisen, jää nee mysteeriksi. Käytännössä Venäjä hyväksyi Krimin osaksi Ukrainaa, mutta sai kuitenkin sopimuksen nojalla pitää laivastotu kikohtansa Sevastopolissa. Mie lenosoitukset olivat rauhallisia ja ver rattain pieniä, kunnes viranomaiset puuttuivat protestointiin kovin ottein. Oranssina vallankumouksena tun nettu protesti johti vuoden 2004 epä selvän presidentinvaalin tuloksen puntarointiin uusitulla toisella vaa likierroksella, jonka länsimielinen Viktor Jushtshenko voitti. Vallankumous alkoi Euromaidani na, jonka osanottajat olivat suurelta osin EU:n kanssa läheisempää yhteis työtä kannattavia opiskelijoita. Vaalitulosta sormeiltiin ja äänestä jiin vaikutettiin. Moni lähti myös saksalaisten matkaan joko omasta halustaan tai pakosta. To dellisuudessa kyseessä olisi ollut yk sinkertaisesti Kremlin vaikutusvallan lisääminen Ukrainassa. Yksi keskeisimmistä tavoit teista liittyi Euroopan unionin kanssa loppuvuonna 2013 solmituksi aiot tuun assosiaatiosopimukseen. Sota Krimille alkoi seuraavien päivien aika na ilmestyä tunnuksettomia joukkoja, joita leikillisesti kutsuttiin myös “pie niksi vihreiksi miehiksi”
13 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015
Keskeisenä syynä Donbassin konflik tille on esitetty Venäjän halu epävakaut taa Ukrainaa ja siten myös estää sen lä heisempi länsiintegraatio. Venäjä on kiistänyt osallistuvansa so taan Ukrainassa, vaikka onkin myöntä nyt vapaaehtoisten sotilaidensa taistele van siellä. Tulitaukosopimuksen ehto jen täyttämisestä on tullut myös kiistaa. Donbassin alueen epävakautta minen pääsi vauhtiin kevään edetes sä “separatistien” vallattua hallintora kennuksia maan itäosissa. Kiistämisessä lieneekin ollut kyse ennen muuta hämmennyksen ja epä uskottavien selitysten luomisesta diplo maattisiin tarkoituksiin. Tilanteen kehitys on toistaiseksi vain spekulaatioiden varassa. Yhdysvallat ja Euroopan unioni asettivat Venäjän pre sidentti Vladimir Putinin lähipiiriläisil le pakotteita Krimin miehityksen joh dosta. Erityisesti jo neuvostoai kana voimakkaasti vainottujen krimin tataarien asema on herättänyt kansain välistä huomiota. Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtshynov julisti ATOn (antiter roristinen operaatio) kapinallisia vas taan huhtikuussa. Donetskin ja Luhanskin niin sanotut kansantasaval lat perustettiin Kremlin marioneteiksi. Lento MH17 MH17lennon alasampuminen teki en tistä selvemmäksi, että kyse on euroop palaisesta kriisistä, joka vaikuttaa mui KUMPI KESTÄÄ PIDEMPÄÄN, KIOVAN HALLINTO VAI KREML. UKR AINAN SOTA 14 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 sallittu toimia alueella. Sopimuksista huolimatta tulitus on jatkunut ja sopu on hauras. Joidenkin arvioiden mukaan kyse onkin nyt kilpa juoksusta ajan kanssa – kumpi kestää pi dempään, Kiovan hallinto vai Kreml.. Sotilaita ja materiaalista tukea on kuitenkin virrannut rajan yli runsaas ti. hinkin kuin sotilaisiin ja paikallisiin siviileihin. Krimillä on Venäjän miehityksen ai kana raportoitu poliittisista ja etnisistä sortotoimista. Tapauksen myötä Venäjäl le asetettiin lisää pakotteita. Myös Donbassin alueella on esiintynyt vastaavia ongel mia. Ensimmäinen tulitaukosopimus sol mittiin Minskissä syyskuussa 2014 ja toi nen helmikuussa 2015. Toistaisek si maa on estänyt tapauksen tutkinnan kansainvälisessä tuomioistuimessa. Järjestäytyneellä rikollisuudella oli tiettävästi merkittävä rooli kummankin alueen tuomisessa Venäjälle myönteis ten tahojen hallintaan
– Tieto ja näkemys maan ja koko ara bialueen tilasta oli osattava kaivaa maan alta ja kuulla ihmisiltä omien yksityisten verkostojen kautta. Molemmilla alueilla on ollut jo pitkään käynnissä laajempi yh teiskunnallinen, poliittinen ja taloudellinen siirtymäkausi. Molemmilla alueilla konfliktei hin vaikuttavat suurvaltaristiriidat ja suurvaltojen paikallisiin luomat vasallisuhteet. Opetukset kulkevat myös toiseen suuntaan: väkivaltaa harjoitta vat eurooppalaiset äärioikeisto ja ää rivasemmistoryhmät ovat perehtyneet esimerkiksi Hizbullahin, alQa’idan ja Da’ishin toimintatapoihin. Kiovassa Suomen Kiovansuurlähetystössä Kull bergin tehtäviin kuuluu erityisesti poli TÄMÄ ON HYBRIDISOTAA. Samanlaista olisi to dennäköisesti ollut länsimaisella diplo maatilla ItäBerliinissä tai jossain muus sa kommunistimaassa kylmän sodan aikana. Kullberg toteaa, että kun länsimaat eivät puuttuneet vuonna 2008 Georgian konfliktiin ja vuodesta 2011 alkaen Syy rian tapahtumiin, niin passiivisuus vai kutti suoraan Ukrainan tilanteeseen. KONFLIKTISTA TOISEEN Haastattelussa lähetystöneuvos Anssi Kullberg Vakaudesta kaaokseen Kullbergin mukaan Damaskos vuosi na 2005–2008 on hyvä esimerkki siitä, kuinka näennäistä diktatuurin vakaus oli. Ja kun ei ole voimavaroja omaan riittävän laajaan tietojen tarkisteluun, ollaan riippuvaisia muutamasta virallisesta tai toisen käden lähteestä. 15 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 Suomen suurlähetystössä Kiovassa lähetystöneuvoksena työskentelevällä Anssi Kullbergilla on laaja kokemus murrosvaiheessa ja sen kynnyksellä olevista valtioista. . – Suomalaisten perisyntinä on hyväuskoisuus. Tätä nimitetään nykyään usein hy bridisodaksi. – Tämä on valitettavasti kannusta nut yhä laajempaan kumoukselliseen, terroristiseen ja propagandistiseen so dankäyntiin länsimaita ja länsisuuntau tuneita alueen maita vastaan, Kullberg analysoi tilanteen kehitystä. Monen ulkomaalaisen käsitys muo dostui suppean tuttavaverkoston perus teella. Neuvosto liitossa ja Venäjällä nämä taktiikat ovat perinteisesti kuuluneet myös valtiollis ten erityispalvelujen oppeihin, terroris miinkin hyvin perehtynyt diplomaatti muistuttaa. Molemmat ovat EU:n naapu rustoa, ja tapahtumat vaikuttavat väis tämättä EUalueelle, vaikka EU itse olisi passiivinen, Kullberg valottaa Ukrainan ja Lähiidän konfliktien samankaltai suutta. – Kovin paljon ei tarvitse pereh tyä taktiikoihin, toimijoihin ja propa gandaan, kun huomaa erittäin vahvat samankaltaisuudet identtistä propa gandaaineistoa ja tapahtumien käsikir joituksia myöten. Kullbergin mukaan Venä jä ja Iran ovat vuosien 2003–2005 värivallankumouksista alkaen pi täneet demokraattisia kansan nousuja valtansa vakavimpana haastajana ja tehneet yhteistyötä es tääkseen alueen valtioiden demokrati soitumisen. Kansalaisten suh de autoritäärisiin hallintoihin on katkera. HAASTATTELU: PEKKA VIRKKI L ähiidän ja ItäEuroopan ta pahtumilla on yhtymäkohtia. Suomen Sotilas kysyi Kullbergin näkemyksiä meneillään olevasta Ukrainan konfliktista sekä Lähiidän tilanteesta. Moni heistäkin raportoi muu rin murtumiseen saakka, että järjestel mä on vakaa, hän muistelee. Tämä herättää tietys ti kysymyksen yhteisestä sylttytehtaasta. Kullberg korostaa monipuolisen kon taktiverkoston tärkeyttä. Toisaalta on muistettava, kuinka ahke rasti islamilaiset radikaalit lainasivat op peja äärivasemmistolta kylmän sodan loppua kohti
Hybridisodankäynniltä suojautumi nen edellyttää Kullbergin mukaan yh teiskunnallisen tietoisuustason ja yhte näisyyden kohottamista. Talous, me dia, nuoriso ja poliittinen ilmapiiri – ne ovat kaikki hybridisodankäynnin koh teita, koska ne ovat niitä yhteiskunnan tukijalkoja, joiden horjuessa yhteiskun ta ajautuu ongelmiin, ja silloin myös ul kopuolisen pahaaikeisen on helppo tuikata lusikkansa soppaan. Kullberg on toimittanut myös muun muassa teoksen ”Suomi, terrorismi ja Supo – koira joka ei haukkunut”. Hänen mukaansa ukrainalaisen yh teiskunnan moniarvoisuus ja monipuo luejärjestelmä yhdistävät maan Euroop paan. – Ukrainan kansalaisyhteiskunta osoitti voimansa kahdessa vallankumo uksessa ja sen jälkeen maanpuolustuk sen polkaisemisessa pystyyn suurvalta hyökkääjää vastaan, joten on mielestäni turha puhua heikosta kansalaisyhteis kunnasta. Sillä on tiettävästi ollut merkittävä vaikutus, vaikka joi denkin taistelijoiden ideologiset motii vit ja tunnukset ovat herättäneet voima kasta paheksuntaa niin Venäjällä kuin länsimaissakin. Pekka Virkki matkusti läpi Ukrainan, Puolan ja Baltian ja haastatteli paikallisia. Kullberg muistuttaa Suomen toistu vasti korostaneen sitä, että Venäjän hybridisodassa on vaarallisinta kan sainväliseen oikeuteen ja sopimuksiin pohjautuvan sääntöjärjestelmän hajot taminen. ”Ei ole helppoa olla taloudellisesti heikko ja poliittisesti epävakaa valtio, johon kohdistuu suurvallan hyökkäys kaikilla rintamilla, Kullberg kuvaa tilannetta.”. Lue muun muassa latvialalaisen Edv ?ns Šnoren, kiovalaisen Ostap Kryvdykin ja lviviläisen Juri Mindjukin haastattelut lehtemme nettisisvuilta www.suomensotilas.fi Lisää Ukrainan kriisistä tulevissa numeroissamme. – Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienet ja varsinkin liittoutumatto mat maat ovat taas omillaan ja joutu vat turvaamaan vakautensa aseisiin. Tälle järjestelmälle on raken nettu Euroopan ulko ja turvallisuus poliittinen vakaus maailmansotien ja kylmän sodan jälkeen. – Tämä on hybridisotaa, jota käydään suorien hyökkäysten ja aluevaltausten samoin kuin kaikkien epäsuorempien keinojen kautta. Hampaaton se ainakaan ei ole verrattuna vaikkapa valtion tuilla elä vään suomalaiseen järjestökenttään. Suomen Sotilaan kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies kustansi taannoin Kullbergin yhdessä Christian Jokisen kanssa kirjoittaman teoksen ”Separatismi ja Islamismi”. Ei ole helppoa olla talo udellisesti heikko ja poliittisesti epäva kaa valtio, johon kohdistuu suurvallan hyökkäys kaikilla rintamilla: sotilaalli nen, poliittinen, kumouksellinen, talou dellinen ja propagandistinen, Kullberg kuvaa tilannetta. Varsinaisen propagandan lisäksi info sotaan kuuluvat esimerkiksi vaikuttaja agenttien ja provokaattorien käyttö, eri mielisten vaientaminen, uhkailu ja diskreditointi sekä median ja keskuste lupalstojen trollaus keskustelun häirit semiseksi, hän luettelee. Donbassin sodas ta ei ollut tietoakaan, kun hän aikanaan saapui Viktor Janukovitshin hallitse maan maahan. Miten padota. Suomen Sotilaan netti sivuilla on julkaistu aiemmin Pravyi Sek torissa toimineen Juri Mindjukin haas tattelu, jossa myös käsiteltiin aihetta. Kullberg ei nostanut asiaa erikseen esiin, mutta en voinut tässä yhteydes sä olla pohtimatta vapaaehtoisen maan puolustuksen merkitystä Ukrainan asi an edistämisessä. Anssi Kullberg tunnetaan laaja-alaisena ja asiantuntevana ulkoasiainhallinnon virkamiehenä ja aktiivisena kirjoittajana. 16 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 UKR AINAN SOTA tiikan seuraaminen. Yk sikään länsimaa ei tällaiseen halunnut palata. – Aktiivisten toimintaalueidensa ku ten Ukrainan, Moldovan, Georgian ja Syyrian lisäksi Venäjä on viime vuosina aktivoitunut erityisesti kahdella EU:n reunaalueella – Balkanilla ja Itämeren alueella. Hänen mukaansa hybridisodan ylei sin muoto on propagandasota, jonka jokainen voi havaita joka päivä. – Use ampi asiantuntija onkin viime vuosi na todennut, että Venäjän propaganda on suurempi kansainvälinen ongelma kuin Venäjän sotilaalliset operaatiot. Kansakuntaa, jolla on toimiva oikeuslaitos, valveutu nut media ja reipas nuoriso, on vaike ampi murtaa kuin korrupotoitunutta ja autoritääristä järjestelmää. – Asiat eivät ole Suomessa niin hei kosti kuin Syyriassa, Libanonissa tai Uk rainassa, mutta eivät ne myöskään ole niin hyvin kuin voisivat olla. Näistä jälkimmäinen koskettaa tietysti Suomea aivan suoraan ja konk reettisesti
Venäjän sotilaallinen interventio Syy riaan osoittaa konfliktin geopoliittisen luonteen. Presidentinhallin non päällikön Sergei Ivanovin mukaan Venäjän ase voimat osallistuvat Syyrian sotaan puolustaakseen Ve näjän kansallisia etuja ISIS terroristiryhmää (tunnetaan myös nimellä ISIL) vastaan ja estääkseen Islamilaisen valtion riveissä taistelevi en Venäjän kansalaisten pa luun Venäjälle. Turkin ilmatilaa Yayladagissa Hatayn alueella, ja seuraa vana päivänä tunnistamaton hävittä jä häiritsi Turkin ilmavoimien F16hä vittäjistä koostunutta partiota Turkin ja Syyrian ilmatilojen rajalla. Ilmaiskut ovat kohdistuneet PohjoisSyyriassa oleville alueille Hom sissa, Hamassa ja Aleppossa. Tosiasiassa alAssadin armeija taistelee terroristeja vastaan.” Viimeisimmät viitteet Venäjän so tatoimivalmisteluista Syyriassa nousi vat huomion kohteeksi syyskuun alussa, kun kansainväliset uutistoi mistot raportoivat Venäjän Tartusin laivastotukikohdan ja Latakian lähellä sijait sevan lentokentän laajen nustöistä. Ilmasta maahan toimintaan keskittyvään ilmasotatoi miyhtymään kuuluu SU24Mpommit tajia, SU25rynnäkkökoneita, usei ta SU30SMhävittäjäpommittajia sekä ainakin kuusi uutta SU34hävittäjä pommittajaa. Sergei Ivanov itse totesi Interfaxin haastatte lussa 30.9.2015, että operaation ainoana tavoitteena on ilmatuen antaminen Syy rian hallituksen joukoille näiden tais telussa ISISiä vastaan. Naton pää sihteerin Jens Stoltenbergin mukaan ta paukset eivät olleet vahinkoja. Venäjän ilmaiskujen työjuhtina ovat Venäjän puolustusministeriön mu kaan toimineet pääosin SU24M ja SU 25malliset pommittajat ja maataiste lukoneet. Todellisuu dessa Venäjän sotatoimilla Syyriassa on geopoliittisia syitä, joilla ei ole juuri mi tään tekemistä Islamilaisen valtion uhan tai sen torjunnan kanssa. Samana päivänä annettu Putinin lausunto osoitti, mi ten Venäjä tulkitsee Syyrian konfliktia: ”Kansainväliset kumppanimme sano vat, että alAssadia vastustaa oppositio. Lisää osaston kokoonpanosta, kalustosta, käytöstä ja aseistuksesta tämän lehden Jyvälläsi VENÄJÄ SYYRIAN SISÄLLISSOTAAN vuilla Arto Pulkin asiantuntijaartik kelissa ”Venäjän ilmavoima Syyriassa” sekä Pulkin kirjoituksissa Suomen Soti laan nettisivuilla www.suomensotilas.fi. Viesti länteen Ilmayhtymän kokoonpano heijastelee sen käyttötarkoitusta, mutta se on myös tarkoitettu viestiksi Yhdysvalloille, Tur kille ja muille koalition ilmavoimille; Ve näjä ei pyri haastamaan ilmaherruutta Syyriassa. Venäläis hävittäjä loukkasi 3.10. Venäjä on kertonut, että ilmaiskut oli suunnat tu ISISiä vastaan, mutta todellisuudes. JY VÄLL Ä 17 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 S yyskuun viimeisenä päivänä Bashar al-Assadin hallintoa tukenut Venäjä liittyi avoi mesti Syyrian sotaan, kun Venäjän parlamentin ylä huone antoi virallisen siuna uksena Venäjän sotatoimille Syyriassa. Ve näjän puolustusministe riö ilmoitti lähettäneensä kentän suojaksi vahviste tun merijalkaväen taktillisen pataljoo naryhmän eli käytännössä merijalka väen taisteluosaston. Syyskuun aikana Venäjä siirsi lentokentälle lentorykmentin kokoisen yhtymän, jossa oli yli 50 hä vittäjää ja helikopteria. Tästä huolimatta Venäjän ilmavoi mien koneet loukkasivat lokakuun en simmäisellä viikolla Turkin ilmatilaa ainakin kahteen otteeseen. Lisäksi Venäjän ilmavoi mat sijoitti Latakiaan lähitulituki ja pelastushelikoptereita. Presidentti Putinin hallinnon edustajat ilmaisivat sotatoimien todel lisen tarkoituksen selvin sanoin. Ivanov pyr ki näin kuvaamaan Venäjän sotatoimet ennalta ehkäise vinä ja terrorismia torjuvina
Lontoosta käsin toimivan Syri an Observatory for Human Rights jär jestön mukaan Haman taistelut ovat ol leet kiivaimmat kuukausiin. Muutamaa päivää myöhem min länsiviestimet raportoivat iranilai siin uutislähteisiin nojaten, että neljä ohjusta oli tippunut Iraniin. Venäjä tyrmäsi väitteet siitä, että ilmaiskut kohdistuivat lännen tuke mia Vapaan Syyrian armeijan joukkoja ja muita alAssadin hallintoa vastustavia kapinallisia vastaan, ja syytti länttä in formaatiosodasta. Vapaan Syy rian armeijan edustajat kertoivat 7.10., että hallituksen joukot, Venäjän ilmais kujen tukemina, käynnistivät hyökkä yksen 30 kilometrin levyisellä rintamal la Haman kaupungin pohjoispuolella. Ilmaiskujen lisäksi Venäjän Kaspi anmeren laivasto osallistui sotatoimiin 6.10. On kuitenkin epäselvää, onko Ha man hyökkäyksessä kyse alAssadin mainostamasta suurhyökkäyksestä vai vain osasta sitä. Venäjän sotatoimet alkoivat samaan aikaan, kun Syyrian hallinnon joukot käynnistivät hyökkäyk sen Haman läänissä eiISISiin kuuluvia kapinallisvoimia vastaan. Tämän myötä on mahdollista, ettei Venäjää kiinnos ta, ovatko sen pommittamat kohteet ISISin vai muiden oppositioryhmien kohteita, sillä alAssadin armeija toi mittaa valikoimattomasti oppositio kohteita venäläisten pommitettavaksi. Putinin lehdistöedus taja Dimitri Peskov löi syytökset leikiksi toteamalla huvittuneena: ”Onko Vapaa ta Syyrian armeijaa olemassa Syyriassa. Syyrian armeijan tavoitteena on vallata kapinallisilta La takian kaupungin lähellä sijaitseva, stra tegisesti tärkeä Ghabin tasanko. ampumalla 26 risteilyohjusta Kas pianmereltä Syyriassa oleviin maalei hin. Taistelualue sijaitsee strategisesti tär keän, Damaskoksesta Aleppoon vievän moottoritien varrella. Arabimediat ovat uuti soineet Syyrian hallinnon valmistelevan suurhyökkäystä yhdessä libanonilaisen terroristiryhmän, shiialaisen Hizbulla hin, ja mahdollisesti iranilaisjoukkojen kanssa. Venäjän sotapropagandistinen väite ISI Sinvastaisesta sodasta onkin suunnattu länsiyleisölle ja pyrkii antamaan Venä jän toiminnalle oikeutuksen. Eivätkö he kaikki liittyneet ISISiin?” Venäläisten valitseman logiikan mu kaan kaikki, myös lännen tukemat al Assadia vastustavat kapinallisryhmät, ovat terroristeja. Venäjän television esittämässä pre sidentti Putinin ja puolustusministeri Sergei Shoigun tapaamisessa Shoigu il moitti Kaspianmeren laivastoon kuulu vien neljän aluksen ampuneen yhteen sä 26 risteilyohjusta Islamilaisen valtion yhteentoista kohteeseen ja tuhonneen nämä. Samanaikaisesti Venä jän puolustusministeriö sanoo pommi tuskohteiden tulevan alAssadin ase voimien esikunnasta. Myös ilmaiskujen ajoitus on huomionarvoista. Venäjän puolustusministeriön mukaan risteilyohjukset olivat mallil taan KalibrNKmerkkisiä, ja ne lensivät Kaspianmereltä Iranin ja Irakin yli koh teisiinsa. 18 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 JY VÄLL Ä sa ne keskittyivät alueille, joilla ISIS ei ole läsnä. Geopoliittiset tavoitteet Kun tarkastellaan Venäjän ilma ja ohju siskujen maantieteellistä sijoittumista, voidaan todeta, että iskut ovat kohdistu neet ensisijassa kapinallisryhmiin, jotka uhkaavat Bashar alAssadin hallinnon Välimeren rannikolla sijaitsevia avain alueita. Hamaan rajaavassa Idlibissäkin on ihmisoikeus järjestön mukaan tehty lähes 40 ilmais Ainekset veriselle ja pitkälle varjosodalle kylmän sodan tyyliin ovat koossa.
Pyyntö riippuu alHakimin mukaan siitä, kuinka Ve näjän ilmaiskut Syyriassa onnistuvat. RAJOITETTU NUMEROITU 1900 kpl:n PAINOS kua. Postikulut €! Tilaukset ja lisätietoa: Pommituslentäjät Suomen sodissa 1918–1945 on laaja perusesitys suomalaisten pommituslentäjien urakoinnista, urotöistä ja koko aselajin kehityksestä ja merkityksestä 1910–1940 -luvuilla. Yhdysvaltojen puolustusministeri syytti Venäjää traagisen väärästä strategiasta. Painettu taidepainopaperille. Irakissa Venäjän suora tuki Bashar alAssadille on johtanut keskusteluun siitä, pitäisikö Venäjältä pyy tää ilmaiskuja myös Irakissa olevia ”ISISkohteita” vastaan. Ennen Venäjän puuttumista Syyrian tilanteeseen alAssad oli ajautunut altavastaajaksi. Pommituslentäjät Suomen sodissa 1918–1945 on laaja perusesitys suomalaisten pommiTeos on sidottu koviin ylivetokansiin, nahkaselkä foliopainatuksin ja pintein, lukunauha. Kapinallisliittoutuma on tästä huolimatta saanut tukea taisteluunsa Turkilta, Qatarilta ja SaudiArabialta. Jaysh alFatah on ilmoittanut taistelevansa Ve näjää vastaan. Teos on samalla kunnianosoitus kotimaisen pommitus ilmailun pioneereille ja lentävälle henkilöstölle. Tämän vuoksi alSamili. TOIMI NOPEASTI! VARMISTA ITSELLESI OMA KAPPALE! Seija Lehtonen 040 505 9902 Reino Lehtonen 0400 636 309 tai www.suurteokset.com 452 sivua • Lähes 400 kuvaa Koko: 245 mm x 340 mm Tehty ja painettu Suomessa Hinta vain 318 € Voit maksaa vaikka kuudessa erässä korottomasti. Suurvaltojen näkökulmaero piilee suh tautumisessa Bashar alAssadiin: länsimaat näkevät hänessä omaa kansaansa tappavan diktaattorin, Ve näjä ja Iran geopoliittisen liittolaisen, jonka kaatu minen uhkaisi maiden alueellisia etuja. Jaysh alFatah kapinallisliittouma oli vallannut alkuvuodesta Idli bin läänin ja uhkasi sieltä käsin Latakian lääniä, joka on alAssadin hallinnon sydänaluetta. Jaysh alFa tah kapinallisliittoumassa toimii myös alQaidaan kuuluva Jabhat alNusra. Syyrian opposition väitteiden mukaan ilmais kuissa, joihin Venäjän ilmavoimat ovat osallistuneet, olisi käytetty kuormaammusjärjestelmiä eli niin sa nottuja rypälepommeja. Venäjä käyttää sotatoimiaan Syyriassa myös ky seenalaistaakseen Yhdysvaltojen aseman Lähiidäs sä. Irakissa Yh dysvaltojen panosta ISISinvastaiseen taisteluun pidetään riittämättömänä. SaudiArabia on puolestaan uhan nut lisätä sotilaallista tukea liittolaisilleen Syyrias sa Venäjän ilmaiskujen vuoksi. Yhdysvallat linjasi keskiviikkona, ettei sotilaallinen yhteistyö Venäjän kanssa Syyriassa ole mahdollista. Irakin parlamentin puolustuskomitean pu heenjohtajan Hakim al-Samilin mukaan Irak saat taa lähiviikkoina pyytää Venäjältä sotilaallista tukea
Kevään aikana, erityisesti 24.4.2015 käytyjen yhteenottojen myötä, taliba nien onnistui edetä Kunduzin porteille. Virallisesti piirikuntien valta vaih tui heinäkuussa, jolloin hallituksen edustajat vetäytyivät alueelta. Tapaus ei ole ensimmäinen Saksas sa tai sen puolustushallinnossa. Tanskan kesäkuussa aloittanut puolustusministeri Carl Holst joutui eroamaan nimitysepäselvyyksien ta kia, joita ministeri teki toimiessaan ai emmin aluejohtajana. Talibanit valtasivat Kunduzin Kunduzin romahdus saattaa ennakoida koko Afganistanin kehityskulkua. Gortepaan etenemi nen huhtikuussa oli merkittävää myös siitä näkökulmasta, että alue rajaa jo pi demmän aikaa talibankapinallisten tu kialueina toimineisiin Chardaran ja Qa lae Zalin piirikuntiin. Afganis tanin asevoimat eivät onnistuneet ke vään taisteluissa puhdistamaan Gorte paa ja lähialueita kapinallistoiminnasta. Armeija pystytti sen sijaan tukikohdan kaupungin ja Gortepan välisen tien yh teyteen ja pyrki näin estämään kapinal. Myös Naton pääsihtee ri Jens Stoltenberg puhui Naton puo lustusministerien kokouksessa Afganis tanista ja totesi, että Nato ei ole tehnyt vielä uusia päätöksiä Afganistanissa olevien joukkojen määristä, mutta ker toi puolustusliiton jatkavan Afganista nin tukemista. AFGANISTANIN Talibanliikkeen on nistui valloittaa ensimmäistä kertaa sit ten vuoden 2001 merkittävä kaupun ki Afganistanissa. päivänä kapinalliset ottivat haltuunsa 300 000 asukkaan Kunduzin Afganistanin poh joisosassa. Tanskan ja Saksan puolustusministerit pinteessä TANSKAN JA SAKSAN puolustusmi nisterit joutuivat kohujen keskelle syys kuussa. Symboliseksi kaupungin valtauksen teki myös sen toteutuminen päivää en nen presidentti Ashraf Ghanin kansalli sen yhtenäisyyshallituksen ensimmäistä vuosipäivää. Holstin oli väitet ty käyttäneen aluehallinnon työntekijää omana vaaliavustajanaan. Von der Leyen viittasi Kunduzin taisteluihin (lisää ai heesta toisaalla turvallisuuskatsauk sessamme) ja totesi Talibankapinallis ten saaneen Afganistanissa merkittäviä voittoja sen jälkeen, kun Naton johtama kansainvälinen sotilasoperaatio päättyi viime vuonna. Kaupunki oli viimeinen, jota lii ke puolusti marrasjoulukuussa 2001 sitä vastaan käydyssä salamasodassa, joka päättyi Talibanliikkeen syöksemi seen vallasta. Kunduzin valtaus kesti usei ta päiviä ja on merkittävä symbolinen voitto Afganistanin talibankapinalli sille. Nyt kapinallisten onnis tui valloittaa kaupunki ensimmäisenä Afganistanin merkittävistä kaupungeis ta. Kuten Suomen Sotilas aiemmin keväällä (3/2015) raportoi, kapinallisten vuosittainen keväthyökkäys käynnistyi poikkeuksellisesti PohjoisAfganistanis ta. He ottivat haltuunsa 4050 kylän muo dostaman Gortepan alueen, joka ulot tuu lähimmillään kahden kilometrin päähän Kunduzin keskustasta. Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen, jonka toilailut ovat olleet lehtemme sivuilla esillä aikaisemmin kin, joutui puolustuskannalle, kun Der Spiegel väitti, että 40 prosenttia ministe rin tekemästä väitöskirjasta olisi plagioi tu. 20 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 JY VÄLL Ä totesi Irakin toivovan, että Venäjä näyt telisi aktiivisempaa roolia Irakissa, aina kin isompaa roolia kuin Yhdysvallat. Yllätyksenä Kunduzin kaatuminen ei tullut. Hallituksen joukkojen osaaminen ja moraali on osoittautunut odotettuakin heikommaksi. Von der Leyen on kiistänyt syytökset ja pyytänyt Hannoverin yliopistoa selvit tämään asiaa. Syyskuun 28. Tilannetta vaikeuttaa edelleen Islamilaisen valtion muodostama uhka. Alue toi mi syyskuussa Kunduzin valtausoperaa tion lähtöpaikkana. Myös Saksan aiempi puolustusministeri KarlTheodor zu Guttenberg joutui vuon na 2011 eroamaan plagiointisyytösten vuoksi. Ainekset veriselle ja pitkälle varjoso dalle kylmän sodan tyyliin lännen ja Per sianlahden kuningaskuntien tukemien kapinallisblokin sekä Venäjän, Iranin ja Hizbullahjärjestön tukeman Syyrian hallinnon välillä ovat koossa. Nato joutuu jäämään Afganistaniin pidemmäksi aikaa SAKSAN puolustusministeri Ursula von der Leyen totesi lokakuun ensimmäi sellä viikolla, että Nato saattaa joutua pysymään Afganistanissa pitempään kuin on suunniteltu
Kau punkiin etenevät kapinalliset käyttivät megafoneja ja kehottivat kaupunkilai sia pysymään sisätiloissa. Osa joukoista vetäytyi Kunduzin lentokentälle, jonka kapinalliset yrittivät vallata yöhyökkäyksellä 28.–29.9. 21 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 lisia etenemästä kaupunkiin. Vaikka taistelu Kunduzista vaa ti 5.10.2015 mennessä ”vain” reilut 50 kuollutta ja 600 haavoittunutta, muut tui Kunduzin vapautus katastrofiksi Af ganistanin hallituksen ja erityisesti Yh dysvaltojen kannalta maineenhallinnan näkökulmasta: Yhdysvaltojen ilmavoi mat iskivät 3.10.2015 vahingossa use ampaan otteeseen Lääkärit ilman rajoja (MSF) järjestön sairaalaan ja surmasi Suurin syy Kunduzin kaatumiseen löytyy Afganistanin hallinnon sisäisestä heikkoudesta.. Ka pinallisten vastahyökkäys johti kuiten kin epäselvään tilanteeseen, joka päättyi 4.10.2015, kun hallitus ilmoitti kaupun gin tuleen vallatuksi. Yhdysvaltojen ilmavoimien tukema Afganistanin asevoimien vastahyökkäys alkoi 29.9.2015, ja 1.10.2015 mennessä pääosa Kunduzista oli jälleen päätynyt väliaikaisesti hallituksen haltuun. Moraali murtuu Kapinallisten eteneminen kaupunkiin kolmesta eri suunnasta sujui suhteel lisen helposti: talibanit valtasivat halli tuksen avainvirastot lähes vastarinnatta. Talibanit murtautuivat kaupungin van kilaan ja vapauttivat sadat rikolliset ja kiinnisaadut kapinalliset. Operaatio ei onnistunut, ja kaksi päivää sinnitelleet afgaanisoti laat joutuivat antautumaan 30.9.2015. Kapinallisten taitava psykologinen sodankäynti siivitti talibanien etene mistä kaupunkiin. Tämä ei kuitenkaan estänyt kapinallisia vahvis tamasta otettaan Kunduzia ympäröivis tä strategisesti merkittävistä alueista. Sorry about that... Jälkimmäisessä hallitusta kannattavat tadžikit taistelivat talibaneja vastaan, mikä ei kuitenkaan estänyt kapinallisten asettumista alueelle. Viestinnässään talibanit pyrkivät esiintymään siviilien suojelijoina. Jo ennen hyökkä ystä, kun kapinalliset soluttautuivat kaupunkiin, he levittivät sosiaalisessa mediassa viestiä lähestyvästä voitosta ja Eidyllätyksestä (muslimien Rama dankuukauden lopettava juhla). Yhdys valtojen ja Afganistanin ilmavoimien il maiskut pelastivat lentokentän, johon lennätettiin vahvistukseksi kummankin maan erikoisjoukkoja. Seurauksena oli, että talibanit onnis tuivat uhkaamaan kaikkia turvallisuus joukkojen huoltoreittejä samalla, kun he itse vahvistivat otettaan kaupungis ta koilliseen sijaitsevassa Imam Sahi bin piirikunnassa, kaakkoon sijaitsevas sa Khanabadin piirikunnassa ja etelässä sijaitsevassa Ali Abadin piirikunnassa. Kentältä käsin erikoisjoukot yrittivät pelastaa Kundu zin pohjoispuolella kapinallisten piirit tämäksi joutuneen sadan afgaanisoti laan osaston. Afganistanin hallitukselle järkyttä vintä lieneekin ollut kaupungin turva na virallisesti olleiden 7 000 sotilaan, poliisin ja puolisotilaallisten joukkojen täydellinen luhistuminen arviolta vain satoihin yltävien kapinallisjoukkojen edessä. Elokuun puolivä lissä kapinalliset onnistuivat ottamaan haltuunsa Aqtasshin alueen Khanaba din piirikunnassa, ja samalla he katkai sivat Kunduzin läänin yhteydet naapuri lääni Takhariin. Samalla kapi nalliset väittivät kiinnittävänsä erityistä huomiota sairaaloihin ja muihin huma nitäärisiin kohteisiin. Välittömästi kaupungin valtauksen jälkeen liikkeen uusi johtaja Akhtar Mansur kehot ti taistelijoitaan kohtelemaan siviilejä ja lyötyä vihollista hyvin
Vuosina 2008–2010 Juusti toimi European Defence Agen cyn (EDA) asehankintajohtajana. Kunduzin hallinto täytyi uudistaa myös siksi, että entinen kuvernööri pakeni ulko maille. Nytkin vat 12 järjestön työntekijää ja kym menen potilasta. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) oli asiassa aktiivinen, ja mediaan levitettiin asiasta väärää tietoa – joko tie tämättömyydestä tai tahallisesti. Suomen Sotilas on seurannut puo lustushallinnon johtavien siviilivirkojen miehittämistä sotilailla jo vuosia. Myös lännen julkisuuden hallinta ja siviileihin kohdistuneet iskut, vaik ka ne olisivatkin vahinkoja, muis tuttavat ikävällä tavalla Vietnamissa kärsitystä nöyryytyksestä. Kau pungin poliittiset johtajat ja virka miehet ovat olleet tukkanuottasilla jo pitkään. Presidentti Ghanin nimittä mä kuvernööri, taustaltaan pataani Mohammad Omar Safi ei tullut toi meen pääministeri Abdullah Abdullahin nimittämien ja tadžikien Jamiati Islami puolueeseen kuulu neiden varakuvernööri Hamdullah Daneshin ja poliisipäällikkö Mohammad Qasim Jangalbaghin kanssa. Mediassa an nettu kuva tapahtumien kulusta oli ko vin kaukana todellisuudesta. Alaa seuranneille se ei kuitenkaan ole mi kään yllätys. Orpon ohella erityisen aktiivisia Juustin vastustajia olivat kan sanedustajat Pertti Salolainen ja Ilkka Kanerva sekä Timo Heinonen. Kunduzin kaatuminen ei ollut seurausta taliba nien sotilaallisesta ylivoimasta, vaik ka kapinallisten hyökkäys hyötyikin merkittävästi, kun Pakistanin Zarb e Azb hyökkäyksen seurauksena maasta Afganistaniin ajetut jihadistit täydensivät kapinallisten rivejä. Rätyä pidettiinkin niin varmana valintana seuraavalle viisi vuotiskaudelle, ettei hakuun osallistu nut kuin kaksi pätevää hakijaa, Juusti ja Räty, joka yritti myös vaikuttaa siihen, että edellinen puolustusministeri Carl Hagglund olisi valinnut kansliapääli kön jo toimitusministeriössä, mutta oi keuskansleri totesi ratkaisun lainvas taiseksi. Alun perin Niinistö oli saanut hallituskumppaneil taan pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) ja kokoomuksen puheenjohtajalta, val tiovarainministeri Aleksander Stubbilta hyväksynnän valinnalleen, mutta jos tain syystä Stubb yllättäen pyysi paperit pöydälle. Hallinnon sisäiset riidat johtivat mai neen rapautumiseen, mikä teki Kun duzista helpomman valloitettavan kuin kapinallisten sydänmailla sijait sevien Kandaharin ja Helmandin, joi den hallinnot ja turvallisuuskoneis tot ovat yhtenäisempiä. Suurin syy Kunduzin kaatumiseen löytyy kuitenkin Afganistanin hallin non sisäisestä heikkoudesta. Erityi sen aktiivisena toimi kaksi kokoomus taustaista toimittajaa. Kokoomuksen rinnalla Rätyn kampanjan aisoissa oli aktiivisesti Upseeriliitto, jonka jäsenis tön keskuudessa on paljon kokoomuk sen kannattajia. EDAn paikkaa haki silloin myös viimeiset vii si vuotta ministeriön kansliapäällikkönä toiminut kenraaliluutnantti Arto Räty, mutta kansainvälinen valintalautakunta totesi Juustin yksiselitteisesti päteväm mäksi. EteläVietnamin nel jänkymmennen vuoden takaista ta pahtumakulkua muistuttava kehitys on ollut nähtävissä jo vuosia ennen amerikkalaisten lähtöä. Afganistanin hallitukselle, Yh dysvalloille ja laajemmin länsimail le Kunduzin luisuminen kapinallisille on merkittävin takaisku sitten presi dentti Obaman ja Naton päätöksen vetää joukkonsa Afganistanista. Tällä hetkellä Juusti toimii puolustus ministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkönä. Räty olisi halunnut jatkaa kanslia päällikkönä, vaikka hänen kautensa oli kin päättynyt. Elokuussa monet yllättänyt henkilövaihdos herättikin runsaasti kes kustelua julkisuudessa. PU O LU ST U SV O IM AT. Juusti on taustaltaan diplo miinsinööri ja insinööriupseeri, ja hän on tehnyt pitkän uran Puolustusvoimis sa muun muassa sotavarustepäällikkö nä Pääesikunnassa ja Puolustusvoimi en pääinsinöörinä. 22 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 JY VÄLL Ä Jukka Juusti puolustusministeriön kansliapäälliköksi VALTIONEUVOSTO nimitti minis teri Jussi Niinistön (ps.) esitykses tä puolustusministeriön uudeksi kansliapäälliköksi 1.1.2016 alkaen in sinöörikenraalimajuri Jukka Juustin
Cooperin 12 minuutin juoksutestis sä alustavat rajat on hahmoteltu näin: • erikoisjoukot 3 000 metriä, • taistelujoukot 2 800 metriä, • kriisinhallinta 2 600 metriä, • esikunta ja tukitehtävät 2 300 metriä. Eläke iän noston myötä kaaderire servi käytännössä lakkaa ole masta. Muitakin ratkaisuja olisi. Armeijan kuntovaatimukset kiristyvät PUOLUSTUSVOIMAT kiristää henkilös tönsä, kantahenkilökunnan, varusmies ten ja reserviläisten kuntovaatimuksia: jatkossa rajat määräytyvät tehtäväkoh taisesti, ei iän mukaan. Suomen Sotilas kritisoi an karasti jo edellistä eläkeikien nostokierrosta. Päteviä siviilejäkin olisi ollut, mutta tehtävää pidetään käy tännössä kadettiupseerien mandaatti na, eikä sitä siksi haeta. Kun kaa derireservi katoaa, joudu taan lisäämään virkaupsee rien määrää, vaikka sodan ajan joukot pienenevät. Muualla maailmassa on yleisempää, että eri koulutustaustaisia upseereita palvelee asevoimissa ja siir tyvyys asevoimien ja siviilitehtävien vä lillä on runsasta. Kokeilut määräaikaisen upsee riston luomiseksi epäonnistuivat taka vuosina pahoin. Monia muita ammattiryhmiä alhaisemman eläkeiän yhtenä tarkoi tuksena on ollut kasvattaa sodan ajan kaaderireserviä. Lue lisää kansliapäällikön vaihtoon liittyvistä yksityiskohdista nettisivuil tamme www.suomensotilas.fi. Olemme julkaisseet siellä myös kirjoituksia vuo sien takaa siitä, kuinka ministeriötä vyö rytetään. Sotilaiden eläkeikä nousee OSANA VALTIONTALOUDEN terveh dyttämistä ammattisotilaiden eroami sikää aiotaan nostaa nykyisestä 55 ikä vuodesta. Puolustusvoimat haluaa, että so tilaiden fyysinen kunto vastaa nykyistä paremmin tehtäväkohtaisia vaatimuk sia. Muutos johtuu varsinkin nuorten heikentyneestä kun nosta. Sanomattakin lienee selvää, että sotilaiden ammat tijärjestöt vastustavat muutosta. Evphenkilöt ehtivät olla viisi vuotta reservissä, ennen kuin asevelvollisuus päättyy 60vuotiaana. Tämäkin on jo kovin lyhyt aika ja pilk koo kaaderireservin käyttökelpoisen osan kovin pieneksi. Toinen ongelma on suomalaisen hallinnon sii loutuminen, kokonaisetua ei nähdä. Varsinkin ylemmässä päällystössä eläkeikä on lähentynyt jo pitkään siviili maailman vastaavaa: puolustusvoimain entinen komentaja Ari Puheloinen jäi eläkkeelle 62vuotiaana. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 23 tehtävään haki vain kaksi pätevää hen kilöä, molemmat sotilaita, joskin Juusti ei ole kadettiupseeri. Pa ras ja nopein olisi ollut las kea upseerien eläkeikää ja sitten ajan kanssa muuttaa koko henkilöstöjärjestelmä länsimaisempaan suuntaan, Suomen Sotilaassa uskotaan. Toinen vaih toehto olisi koko henkilöstörakenteen uudistaminen. PU O LU ST U SV O IM AT. Nyt onkin vaarana, että osittain eläkeiän noston – erityisesti sen edellisen kierroksen – takia upseerikun nan pää kasvaa ja jalat heikenevät, ku ten Suomen Sotilas varoitteli jo vuosia sitten. Kateus näyttää kuitenkin yhä vie vän kalatkin vedestä Suomessa. Suomessa käytännös sä kaikki virkaupseerit erikoisupseereita lukuun ottamatta tulevat samasta kou lusta. Nii den mukaan sodan ajan tarve edellyt täisi 600 uuden viran perustamista ja 40 miljoonan euron lisäkustannuksia. Tämä olisi kokonaisuutena tuonut valtiolle säästöjä sa malla, kun se olisi parantanut asevoimiemme sodan ajan osaamista soa
Hävittäjäkaupan rahoitus on vielä avoinna. Rahaa hankkeeseen tulee kulu maan ainakin 510 miljardia euroa. Ottawan sopimus ei olisi kieltänyt porapanosten eikä paino ja vetosytyttimien säilyttämistä, ne kun eivät ole yksiselitteisesti miinan osia. Vastakaupoiksi on usein luokitel tu sellaisiakin kauppoja, jotka olisivat toteutuneet ilman puolustusmateriaali ostojakin. ”Suomi lähtee siitä, että hävittä jät pitää pystyä huoltamaan ja korjaa maan edes jollakin tavalla Suomessa vaikka keskellä kriisiä”, totesi puolus tusministeriön resurssipoliittisen osas ton johtaja, tuleva puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti vierailun yhteydessä. ”Nyt voidaan tehdä etäaktivoitu ja miinakenttiä. Kevääseen men nessä pitäisi olla selvillä, miten Ottawan sopimuksen kieltämät sakaramiinat voi taisiin korvata vastaavalla pelotteella. Lopullinen hin ta onkin sitten vaikeammin määriteltä vissä, eikä ainoastaan siksi, että markan arvo devalvoitui rajusti laman aikana. Direktiivit kuitenkin sallivat sen, että puolustusmateriaalihankintoihin liite tään erilaisia velvoitteita yhteistyöstä ostajamaan teollisuuden kanssa. Ver tailun vuoksi 1990luvun alun Hornet kauppojen suunniteltu loppusumma oli 10 miljardia markkaa. Ennen liittymistä koko upseerikunta julisti miinojen ole van korvaamattomia, sopimukseen liit tymisen jälkeen tapahtui yhden yön ihme; yllättäen kaikki upseerit julistivat virallisissa ulostuloissa miinojen jouta vankin massaräjäytettäväksi turhina ja vanhentuneina. Miinat ovat kor vaamattomia liikkuvassa hajautetussa taistelussa sivustojen ja selustan suojaa misessa ja muun muassa maahanlasku jen torjunnassa. Tässä on kotimaisella puolustusteollisuudella mahdollisuus uusiin innovaatioihin, ja voin luvata, että mielenkiintoisia uutisia on tulossa”, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) lupaili eduskuntaryhmänsä kesäkoko uksessa elokuussa. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 Uusia ideoita jalkaväkimiinojen korvaajiksi PUOLUSTUSMINISTERIÖ ryhtyi selvit tämään jalkaväkimiinojen korvaamista uudenlaisilla miinoilla. Suomen Sotilaassa nähdään edelleen jalkaväkimiinojen korvaaminen jollain muulla järjestelmällä teknisesti mah dottomaksi. Päätös uusista hävittäjistä tehtäneen vuonna 2021. Kenraaleille karenssiaika KENRAALIEN JA AMIRAALIEN äkilli nen siirtyminen muiden työnantajien palvelukseen halutaan estää karenssiso pimuksilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että ir PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Suomelle hä vittäjiään kauppaavat amerikkalainen Lockheed Martin (F35 Lightning II), ranskalainen Dassault (Rafale), ruot salainen Saab (JAS 39 Gripen E/F NG), monikansallinen Eurofighterryhmä (Eurofighter Typhoon) ja amerikkalai nen Boeing (F/A18E/F Super Hornet). Erityisen outoa oli ma teriaalin hävitys. Erityisesti Maavoimien uusi taistelutapa ja joukkojen pieneneminen puoltaisi miinojen hyvin dokumentoi tua ja vastuullista käyttöä vastustajan liikkeen paljastamiseksi, hidastamisek si ja kanavoimiseksi. Erityisen outoa oli päätös hävittää kaik ki putkimiinat, nehän olisi voitu nimetä viuhkamiinojen (nykyään viuhkaräjäh depanos) tavoin ampumatarvikkeiksi ja määritellä niiden käyttö tähysteiseksi. Edelliseen hävittäjähankintaan liit tyneet laajat vastakaupat ovat nykyisen EUlainsäädännön mukaan kielletty jä. Suomen hävittäjähanke kiinnosti valmistajia SUOMEN tulevia hävittäjähankinto ja hamuavat yritykset olivat syyskuussa Suomen puolustus ja ilmailuteollisuus yhdistyksen vieraana. Suomen Sotilaassa on kummasteltu Suomelle vahingol lisen Ottawan sopimukseen liittymisen jälkeistä toimintaa. Vasta kaupat ovat todellisuudessa toteutuneet huonommin kuin mitä julkisesti esite tään
Puolustusministeriössä tehtiin päätös muutostöistä syyskuus sa. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 25 tisanoutunut kenraali ei saisi siirtyä toi sen palvelukseen ennen kuin yksi vuosi olisi kulunut. Suomen Sotilas tutki tuolloin tapa usta ja kysyi asiasta mielipidettä sekä silloiselta ulkoministeriltä Erkki Tuomiojalta (sd.) että puolustusministeril tä Stefan Wallinilta (r.). Silloin Puolus tusvoimien kakkosmies, Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Markku Koli irtisanoutui, kun häntä ei nimitetty puolustusvoimain seuraavaksi komen tajaksi, ja siirtyi Arabiemiraattien ase voimien ylimmän johdon neuvonanta jaksi. Uhkana on, että Puolustusvoimia jo vuosia vaivannut toimintamenojen vaje pahenee. Ne ovat uudempaa mallisar jaa kuin Suomen aikaisemmin hankki mat 2A4tyypin Leopardvaunut. Uudet Leopardit remonttiin ALANKOMAISTA ostetut Leopard 2A6 taistelupanssarivaunut muutetaan vas taamaan suomalaisia standardeja. Suomalaiseksi ko dinturvajoukkojen korvaajaksi väitetty maakuntajoukkomalli on kooltaan hy vin vaatimaton verrattuna Ruotsin ko dinturvajoukkoihin tai Viron Kaitselii tiin. Suo malaisen johtamisjärjestelmän lisäksi vaunuihin pitää tehdä liikenne ja mui den viranomaismääräysten edellyttämiä muutostöitä. Hankkeen arvo on noin 6,6 miljoo naa euroa. Maakuntajoukkojen vahvuus on noin 5 000 reserviläistä, ja toiminnan taso vaihtelee alueellisesti. Suhteutettu na väkimäärään tämä tarkoittaisi, että jos Suomessa olisi vastaava järjestö, sen vahvuus olisi Viron aktiivisuustasolla yli 80 000 vapaaehtoista. Suomen Sotilaan toi mituksen käsitys on, että vaje on kyl PU O LU ST U SV O IM AT VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Ensimmäinen ei halunnut ottaa asiaan mitään kantaa, ja jälkimmäinen ei nähnyt mitään laillista estettä sille, että Puolustusvoimien ylim mästä johdosta siirrytään vieraiden val tioiden palvelukseen. Lähihistoria tuntee ainakin yhden laajaa kummastusta herättäneen ta pauksen vuodelta 2011. Tämäkin luku sisältää samoja henkilöitä, joten se ei ole absoluuttinen koulutettujen eri henkilöiden määrä. Suun nitteilla onkin, että varusmiesten maas tovuorokausien määrää joudutaan näil lä näkymin laskemaan alustavasti 35:stä 30:een, mutta vasta vuodesta 2017 al kaen. Maanpuo lustuskoulutusyhdistys kouluttaa lisäksi oman ilmoituksensa mukaan vain noin 27 000 reserviläistä vuosittain. Kaitseliitissa on nyt 16 000 vapaaehtois ta osaaikaista sotilasta. Sata käytettynä Alankomais ta ostettua Leopardtankkia maksoi 200 miljoonaa. Uusia leikkauksiakin tehdään, kun toimintamenoista sääs tetään edelleen. Viron suojeluskunnat nousukiidossa VIRON suojeluskuntajärjestön, Kaitselii tin, vapaaehtoisten määrä on kasvanut 10 prosenttia Ukrainan kriisin alettua. Karenssivuosi olisi palkal linen. Sen sijaan tuolloi nen eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toiminut, nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ihmetteli jyrkkäsanaisesti loikkaamisen helppoutta. Leikkaukset kohdis tuvat puolustushallinnon palkkaliuku maan sekä hallitusohjelman mukaisesti toimintamenoihin, sotilaallisen kriisin hallinnan kalusto ja hallintomenoihin sekä maanpuolustusjärjestöille myön nettävään valtionapuun. Lue lisää nettisivuiltamme. Helsingin Sanomien kautta loka kuussa vuodetun Pääesikunnan sisäisen muistion mukaan toimintamenorahoi tuksessa on merkittävä vaje vuodesta 2016 eteenpäin. Puolustuskyky vaarantuu rahoitusvajeen vuoksi VUODEN 2016 puolustusbudjetti sisäl tää hallitusohjelmassa luvatun 50 mil joonan euron lisäyksen puolustusmate riaalihankintoihin. Varusmiesten maastovuorokausien ja varusmieskou lutuksen taso sekä reservin kertaushar joitusten määrä pyritään säilyttämään vuoden 2015 tasolla. Lue lisää nettisivuiltamme
Nyt Pääesikuntakin tuntuu heränneen sil mille räjähtävään toimintamenojen va jeeseen, joka on todellisuudessa hyvin pitkän kehityskulun tulosta. ”Näiden kahden rahoituslinjan väli maastoon on vuosien saatossa kehitty nyt melkoinen kustannuspommi. Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2016 ennuste tusta bruttokansantuotteesta on 1,37 % (vuonna 2015 1,29 %). Varusmiehiä kouluttavien sopimusso tilaiden määrää vähennettäneen vuo desta 2017 alkaen, jollei jo aikaisemmin. Näiden leikkauksien vuoksi Puolustusvoimat joutuu säästä mään toiminnasta ja rakenteista. Suomi ei sotilasliitto Natoon kuu lu, mutta vertailuna voidaan todeta, että Nato suosittelee jäsenmailleen, että puolustukseen käytettäisiin 2,0 % brut tokansantuotteesta. 26 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 JY VÄLL Ä lä ollut merkittävä jo huomattavasti pi dempään, mutta nyt se näyttää vain pahenevan. Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg puuttui valtakunnallis ten maanpuolustuskurssien avajaisis sa syyskuussa materiaalihankintojen ja toimintamenojen väliseen ongelmaan. Toinen lähialueemme toimija – myöskin liittoutumaton – Ruotsi käyt tää ensi vuoden talousarviossaan puo Toimintamenoissa säästetään myös laskemalla hävittäjäja helikopterikalustojen lentotuntien määrää. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Suomi ainoana toimintaympäristönsä maana ajaa sotilaallista toimintaansa alaspäin”, Lindberg maalaili tilannetta. Myös henkilöstöpuolelle osuvat sääs töpaineet heikentävät suoraan Puolus tusvoimien rauhan ajan ydintoimintaa – asevelvollisten osaamisen ylläpitämis tä – jota ilman ei voi olla valmiuttakaan. Perinteisesti Puo lustusvoimissa on oltu huolissaan materiaalitilanteesta, jota Suomen Sotilaassakin on usein kummasteltu. Puolustusminis teriön pääluokan määrärahojen osuus kaikista valtion budjettitalouden määrä rahoista nousee vastaavasti 5,3 prosent tiin (kuluvana vuona 4,9 %). ”Rahoitusvajetta syventää lisäksi uu den hallituksen kehyspäätös, joka sisäl tää lisäleikkauksia Puolustusvoimien toimintamenoihin. Puolustusbudjetin loppusumma on 2 886 miljoonaa euroa, mikä kuitenkin sisältää arvonlisäveroja 367 miljoonaa euroa. On myös syytä huomioida, että jaottelu toimin ta, hankinta ja henkilöstökuluihin ei ole ollut enää vuosiin kovinkaan yksi selitteinen, muun muassa hankintaku luissa on ostopalveluiden henkilöstö kuluja, henkilöstökuluissa on suoraan toiminnasta syntyviä kulueriä, ja han kinnoissa pitäisi huomioida koko elin kaari, jolloin pitää pystyä arvioimaan hankinnan aiheuttamia henkilöstö ja toimintakuluja, Suomen Sotilaasta muistutetaan. Tämän tavoitteen täyttää säännöllisesti vain ani harva Na tomaa. Vuodetun muistion mukaan rahoitus vaje on muodostunut puolustusvoima uudistuksen aikana Puo lustusvoimille kohdennetuista lisäleikkauksista ja vel votteista sekä kustannustason huomat tavasta noususta. Päämi nisteri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa luvataan, että puolustuk sen uskottavuudesta huolehditaan kai kissa olosuhteissa. Puolustusministeri Jussi Niinistön puolueen perussuoma laisten eduskuntavaaliohjelman päätee moja oli Puolustusvoimien rahoituksen nostaminen riittävälle tasolle”, Helsingin Sanomat jatkoi lokakuisessa kirjoi tuksessaan. Nykyään tavoitteeseen pääse vät lähinnä Yhdysvallat, IsoBritannia ja Viro. Toimintamenoissa säästetään myös las kemalla hävittäjä ja helikopterikalusto jen lentotuntien määrää
Keskeiset maanpuolustusjärjes töt vetoavatkin nyt eduskuntaan, että se palauttaisi budjettikäsitte lyssään leikatut määrärahat maan puolustuskoulutukseen. Jo 30.9. Päin vastoin, Syyri an sisällissota ja Yhdysvaltojen vetäyty n MAAILMALTA KOONNUT: PEKKA MÄKELÄ PUTIN ASSADIN ASIALLA. Vuodesta 2011 käynnissä ollut sisällissota ei ole kuitenkaan tuonut rat kaisua tilanteeseen. Samaan aikaan Puolustusvoimien kertausharjoituksiin osallistui vain 6 000 reserviläistä. VENÄJÄ ON TUKENUT koko vuonna 2011 alkaneen sisällissodan ajan Syyri an asemastaan kamppailevaa diktaat toria Bashar al-Assadia poliittisesti ja sotilaallisesti. Kreml ilmoitti lisäksi, että se katsoo olevansa tästä eteenpäin ainoa laillinen ulkomaalainen toimija Syyrian erikoisoperaatiossa, sillä muut toimivat alueella ilman Syyrian laillisen hallituk sen kutsua. Yhdysvalto jen ulkoministeri John Kerry ilmaisi 6.9. Se on 5 161 miljoonaa euroa, eli lä hes kaksi kertaa Suomen puolustus budjettia suurempi summa. Rahassa tämä vastaa noin 400 000 euroa. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 27 lustukseen 48 827 432 000 kruunua. Vielä tuolloin Venäjän presi dentti Vladimir Putin vahvisti, että Ve näjä tulee antamaan merkittävää tukea Syyrialle, mutta suorasta sotilaallisesta interventiosta ei voitaisi vielä puhua. Leikkausten to teutuessa MPK:n mahdollisuudet vapaaehtoisen koulutuksen järjes tämiseen heikkenevät oleellisesti. saatiin tieto siitä, että Venä jä on aloittanut ilmaiskut ISISiä vastaan. Nämä oppositioryhmät ovat monin paikoin myös taistelleet menstyksekkäästi ISISiä vastaan. Yhdysvaltojen ja länsimaiden, myös Suomen, tavoitteena on ollut Syyrian diktaattorin Bashar alAssadin syrjäyt täminen. Hallitus leikkaa vapaaehtoista maanpuolustusta HALLITUKSEN esityksessä ensi vuoden budjetiksi on maanpuolus tusjärjestöjen rahoituksesta leikattu pois peräti viidennes. Nyt Venäjä käytännössä helpot taa ISISin asemaa iskemällä oppositiota vastaan. Venäjä on Syyrian pitkä aikainen liittolainen, jolla on Syyrias sa muun muassa laivastotukikohta. Yh dysvallat puolestaan on tukenut tiettyjä alAssadia ja ISISiä (ISIL) vastaan tais televia syyrialaisia kapinallisryhmitty miä, minkä lisäksi Yhdysvallat liittolai sineen taistelevat suoraan ISISjärjestöä vastaan ja ovat käytännössä onnistuneet pysäyttämään sen leviämisen Syyrian itäosiin ja PohjoisIrakiin. Venäjä korosti tuolloin, että sen toimien tarkoituksena on nimenomaan taistelu terrorismia ja Islamilaisen valtion taiste lijoita vastaan. MPK koulutti oman ilmoituksensa mukaan viime vuonna 11 000 reser viläistä Puolustusvoimien tilaamil la kursseilla sekä 18 000 reserviläis tä muilla sotilaallisilla kursseilla. Valtion kokonaismenoista tämä on varsin mitätön summa, mutta merkittävä rahamäärä vapaaehtoiselle maan puolustustyölle. Leikkaus vaikuttaa erityisen pa hasti vapaaehtoista maanpuolus tuskoulutusta antavaan Maanpuo lustuskoulutusyhdistykseen (MPK), joka on valtiontuen suurin saaja. Venäjän ilmoitus iskujen kohdista misesta pelkästään ISISin asemiin ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaan sa: Venäjä näyttää olevan tukemassa il maiskuin Syyrian diktaattori Bashar al Assadin taistelua pääasiassa maltillisia oppositioryhmiä vastaan, joita Yhdys vallat ja monet länsimaat tukevat. huolensa venäläiselle kollegalleen Sergei Lavroville uutisista, joiden mukaan Venäjä olisi lisäämässä sotilaallista tu keaan presidentti alAssadin hallinnolle Syyriassa
Cy30CM) monitoimihävittäjät ja Su34 (Cy34) hävittäjäpommittajat ovat Ve näjän ilmavoimien uusinta hävittäjäko nekalustoa. Eri asia sitten on, mi ten maaoperaatioihin haluton Yh dysvallat ja sotilaallisilta kyvyiltään vaatimattomat Euroopan maat ky kenevät saavuttamaan neuvotte luissa tavoitteitaan, kun mukana on paljon häikäilemättömämpiä pelaa jia. 28 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 JY VÄLL Ä n MAAILMALTA minen Irakista ovat luoneet otolliset olosuhteet ISISjärjestön toiminnal le: se hallitsee tällä hetkellä suuria maaalueita PohjoisIrakissa ja Syy riassa. . Toisaalta nyt saadaan paljon kansainvä lisen median ”ilmaaikaa” konetyypin mahdollisille ostajille – ja niitä kauppo ja Venäjän aseteollisuus kaipaa nyt ki peästi. Venäjän interventio Syyriaan on sekoittanut pakkaa entisestään. TEKSTI: ARTO PULKKI VENÄJÄN ILMAVOIMAA SYYRIASSA. Sama koskee Kaspianmereltä voimannäytösluonteisesti laukaistuja kahta tusinaa 3M-14-risteilyohjusta. Vaik ka Syyriassa olevien koneiden tunnukset on maalattu yli ennen siirtolentoja, on ne silti yksilöitävissä lähikuvissa näkyvi en valmistus ja runkonumeroiden pe rusteella. V enäjän lentävästä ja räiskyväs tä mediakampanjasta huoli matta – ja juuri sen takia – on syytä muistuttaa yleisestä ti lanteesta. Saksan liittokansleri Angela Merkel on radiohaastattelussa jo toden nut, että sotilasoperaatioiden lisäksi Syyrian kriisin ratkaisuun tarvitaan Assadin hallinnon, oppositiovoi mien sekä Yhdysvaltojen, Venäjän, SaudiArabian ja Iranin lisäksi Sak san, Ranskan ja IsonBritannian edustus. Mutta kyllä venäläisellä lento-osastolla on myös ihan oikeaa operatiivista iskukykyä. Venäjällä on epäilemättä kova halu esitellä modernien Su-30ja Su-34-hävittäjien suorituskykyjä, mutta Syyriassa muutamalla koneella tuskin saavutetaan sen suurempaa operatiivista merkitystä. Latakian (Bassel alAssadin) kansain väliseltä lentoasemalta nyt operoiva ve näläinen lentoosasto on koottu useas ta eri lentotukikohdasta, ja sen yksiköt edustavat kalustoltaan hyvin eri aikakau sia. Mutta vaikka kyse on kuinka modernista 4+ sukupolven monitoimi hävittäjästä, voidaan yhdellä neljän ko neen lentueella Su30SMhävittäjiä tar jota lähinnä muodollinen ilmasuoja operaation varsinaisille iskeville osille. Venäjä siirsi syksyllä 2015 Syyriaan erillisen lento-osaston. Syy riassa ei myöskään ole käynnissä mit kään puolustus ja ilmailualan messut, jossa osallistujille tarjoillaan kuohuviiniä ja cocktailpaloja, vaan satoja tuhansia kuolonuhreja vaatinut verinen sisällisso ta, joka on ajanut miljoonia syyrialaisia pakolaisiksi maan rajojen ulkopuolelle. Lentoosaston Suhoi Su30SM (ven. Arvellaan, että Ve näjän tavoitteena on muita oppo sitiovoimia heikennettyään asettaa muu maailma valinnan eteen: al Assad vai ISIS. Jo nyt Ranskan pääministeri on joutunut kehottamaan Venäjää koh distamaan ilmaiskunsa vain ISIS järjestöä vastaan ja säästämään si viiliväestöä iskuilta. Venäjä väittää taistelevansa ISISiä vastaan, mutta on viitteitä siitä, että oikeastaan se on hyökännyt lähinnä Yhdysvaltojen tukemia maltillisem pia Syyrian oppositiovoimia kuten FSA:ta (Syrian Free Army) ja kurdi joukkoja vastaan. ItäUkrainassa on juuri nyt tulitauko, mutta Ve näjä miehittää edelleen Kri min niemimaata, minkä lisäksi Venä jän varustamat, huoltamat, kouluttamat ja osin myös miehittämät joukot pitä vät hallussaan puolta Donbassista. Osa vanhemmista lentokoneista on kuitenkin modernisoitu aivan viime vuo sina – mikä on selvitettävissä koneiden ulkoisten tunnusmerkkien lisäksi myös niiden tunnistetietojen perusteella. AlAssad siis hyväksytään ainakin Berliinissä neuvottelu kumppaniksi. Osastoon kuuluvat lentueelliset Suhoi Su-30SM -monitoimihävittäjiä ja Su-34hävittäjäpommittajia, sekä laivueelliset Su-24M-rynnäkköpommittajia ja Su-25-rynnäkkökoneita
Yleisin koneiden ripustimissa näkyvä pommi on kuitenkin ollut 270 kilon OFAB250 270 ( O???-250-270), joka on tarkoitettu niin elävää voimaa kuin kevyesti pans saroituja ajoneuvoja vastaan. Konetyypin vanhentuneet sensori, navigointi ja ammunnanhallintajärjes telmät rajoittavat kuitenkin sen käyt töä täsmäasepommituksiin. Tämä järjestely mahdollistaa jo jonkinlaiset lentosuoritusmäärät tila päisestäkin lentotukikohdasta. Toisaalta Bassel alAssadin lentoase malta kuvatusta materiaalista on sel västi havaittavissa, että taistelulennolle lähtevän Su34:n pommikuormana on usein vapaasti putoavia 500 kilon FAB 500M62 ( ???500M62) rautapomme ja sekä eiohjautuvia erikoispommeja, kuten BetAB500 ( ?????500) tunkeu mapommeja tai RBK500 SPBE ( ??? 500 ????) kasettipommeja. Suurin osa Su24Mkaluston taistelulennoista Syy riassa onkin tehty perinteisillä vapaas ti putoavilla rautapommeilla, 250–500 kilon FABsarjan yleispommeilla sekä OFABsarjan sirpalepommeilla. Koneiden uusittu digitaali nen ammunnanhallinta ja navigointi järjestelmä tukee satelliittipaikannusta (GLONASS/GPS) ja parantaa muun mu assa H25MLrynnäkköohjusten käy Yksi Su-24M kykenee yhä edelleen kantamaan yli kaksinkertaisen pommikuorman toisen maailmansodan aikaiseen Boeing B-17 Flying Fortress -pommikoneeseen verrattuna.. Medi alle esitelläänkin nyt mieluusti tämän suorituskykyisen hävittäjäpommittajan käyttöä korkealta tapahtuviin täsmäase pommituksiin. Syyriassa näitä on suo ritettu lähinnä inertia ja satelliittiohja tuilla KAB500S ( ???-500?) pommeilla. Mmallilla pysty tään myös pudottamaan laserhakeutu via pommeja sekä laukaisemaan ilmasta maahan ammuttavia rynnäkköohjuksia. Syyriassa ve näläiseen operaatiotaitoon keskeisesti kuuluvan jatkuvan paineen suorituskykyä edus tavat lentoosaston Su24M ( ??24?) rynnäkköpommittajat sekä Su25 ( ??-25) rynnäkkökoneet, joita molem pia on täydet 12 koneen laivueet. Maatalouskoneet Venäläisen lentoosaston rynnäkkö konelaivueen kalustona on alun perin 1980luvulla valmistettuja, mutta aivan äskettäin modernisoituja Su25SM ( ??25??) rynnäkkökoneita. 29 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 Su34hävittäjäpommittajia on pai kalla sentään kuusi – lentueella on siis kaksi varakonetta, joista toinen voi daan tarvittaessa purkaa vaikka vara osiksi. Riittävä määräkin on laatua Kun tarkoituksena on tehdä operatii visesti merkittäviä ilmaiskuja, muul loinkin kuin sunnuntaiiltapäivisin toi mittajien kameroiden edessä, tarvitaan lentolaivueita, ei yksittäisiä lentueita (Suomessa neljän koneen osastoa kut sutaan parveksi). Päi vitys parantaa myös koneen pimeätoi mintakykyä, joskaan se ei nouse Su 34:n tasolle. Laivueen kaikki yksipaikkaiset ”mus tavarikset” sen sijaan on peruskorjat tu ja modernisoitu Su25SMtasolle vuosina 2012–2014, eli ne ovat hyväs sä iskussa. Syyriassa Su24Mkoneita on aseistettu jonkin verran puoliaktiivisilla laserha keutuvilla H(Kh)25ML ( ?-25??) oh juksilla. M2mallien uusittu ammun nanhallinta ja navigointijärjestel mä mahdollistaa muun muassa edellä mainittujen KAB500Spommien käy tön sekä parantaa osumatarkkuutta myös eiohjautuvilla pommeilla. Lentoosaston Su24laivueeseen kuuluu myös yksi lentue 2000luvulla päivitettyjä Su24M2rynnäkköpom mittajia. Venäjän ilmavoimat ovat käyttäneet näitä kaksipaikkaisia ko neita maalialueiden tiedusteluun niin Afganistanissa, Tšetšeniassa kuin Ge orgiassakin, mutta nykyään tähän tehtä vään soveltuvat paremmin miehittämät tömät lennokit – varsinkin, kun näiden Su25UBkoneiden elektroniikkaa ei näyttäisi olevan modernisoitu. Laivueessa on myös kaksi kaksipaikkaista Su25UB ( ??-25??) konetta, joita voidaan käyt tää niin harjoitus, rynnäkkö kuin tie dustelukoneina. Kääntösiipiset Su24Mrynnäkkö pommittajat edustavat oman aikansa huipputeknologiaa, joskin tästä ajas ta on vierähtänyt jo melkein neljä vuo sikymmentä. Yksi Su24M kykenee silti yhä edelleen kantamaan yli kaksinker taisen pommikuorman (noin 8 000 ki loa) toisen maailmansodan aikaiseen Boeing B17 Flying Fortress pommiko neeseen verrattuna. Isohkolla ohjaamolla varus tettu Su34 soveltuu hyvin myös maa operaatioiden tukena tehtävään pitkä kestoiseen (ilmatulituki)partiointiin, minkä lisäksi se kykenee toimimaan hy vin myös yöllä ja haastavissa sääolosuh teissa. Jou kossa on epäilemättä ollut myös vas taavan muotoisia palopommeja. Koneen edeltäjäänsä (Su24M) selkeästi kehit tyneempi sensori, ammunnanhallinta ja navigointijärjestelmä parantaa osu matarkkuutta myös vapaasti putoavilla pommeilla
Su24Mkaluston tavoin yleisin Su 25SMkoneiden ripustuksissa Syyriassa näkyvä pommikuorma on neljästä kah deksaan 270 kilon OFAB250270 sir palepommeja. Aikaisemmin näillä pidem millä lennoilla on nähty lähinnä van hempaa teknologiaa edustavia Tupolev Tu95 Bear potkuriturbiinipommiko neita. Uk rainan armeija ei enää taistele sekalais ten venäläis ja terroristiryhmien kanssa, kuten miehityksen alkuvaiheessa, vaan nyt sitä on vastassa Venäjän vakituisen armeijan järjestäytyneitä yksiköitä”, Uk rainan turvallisuusneuvoston johtaja Oleksander Turtsinov kirjoitti Ukrainan turvallisuusneuvoston sivuilla. Miehistön kerrotaan koostuvan 40prosenttisesti Donetskin ja Luhans kin separatistialueiden asukkaista. Pommikoneiden mo dernisointiohjelma on käynnissä, ja en simmäiset modernisoidut koneet val mistuivat viime joulukuussa. Sen siipien geometria on muutettavis sa lentonopeuden mukaan. Ukrainalaisten mukaan joukkojen ko mentajat ovat Venäjän armeijan upsee reita. Ukraina: Venäjä muuttanut taktiikkaansa Itä-Ukrainassa ELOKUUN LOPUSSA Ukrainan turval lisuusneuvosto arvioi Venäjän muutta neen toimintatapaansa ItäUkrainan ka pinallisalueilla. On esitetty jopa arvioita, että Venäjä haluaisi vetäytyä Donbassilta, mutta kasvonsa säilyttäen, ja siirtää senkin takia huomiota Syyriaan. Lieneekö osasyynä ollut Venäjän lisääntynyt toi minta Syyriassa. JY VÄLL Ä 30 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 tettävyyttä yksipaikkaisessa konees sa. Venäjällä on 16 Tu160pommikonetta, joista osa on varastoituna. Tu160 on neuvostovalmisteinen strateginen pommikone, joka pystyy yli kaksinkertaiseen äänennopeuteen. Kuulovaurioita ehkäisevä lääke kehitteillä YHDYSVALLOISSA testataan lääkettä, joka torjuisi kuulovaurioiden syntymistä esimerkiksi ammunnoissa. Lääke sisäl tää dmethioninenimistä ravintoainet ta, jota löytyy muun muassa juustoista. Syyskuun aikana tulitaukosopimuk sen rikkomukset ja taistelut ItäUkrai nassa rauhoittuivat selvästi. Tuleeko länsi hyväksymään sen ajan kanssa, nähdään lähivuosina, jollei kriisiin tule jotain vielä dramaattisempaa suunnanmuutosta. Loput ovat venäläisiä sopimus ja palkkasotilai ta. Venäjä harjoitteli pitkän matkan pommituslentoja VENÄLÄISET Tupolev Tu160 Blackjack pommikoneet uskaltautuivat pitkäs tä aikaa pidemmälle lennolle ja lähel le IsonBritannian ilmatilaa syyskuun puolivälissä. Aineen lääketieteellistä käyttöä kehittä. Halutaanko huomio siirtää pois Ukrainasta. ”Venäjän sotilastoimien luonne itäisessä Ukrainassa on muuttu nut radikaalisti kesän 2015 aikana. Turvallisuusneuvoston mukaan Venä jän ItäUkrainan joukot koostuvat kah desta joukkoosastosta, joita tukevat Ve näjän Rostovista operoivat huoltojoukot. Osaston ilmaoperaatiot Syyriassa tukevat presidentti Bashar alAssadin hallintoa ja kääntävät niin omi en kuin muiden huomion pois ItäUk rainasta. Oli niin tai ei, jää Venäjä joka tapauksessa Krimille. Rynnäkkökoneen kaksiputkisella 30 mm:n GŠ302 ( ??-30-2) konetykillä on nyt myös mahdollista ampua useilla eri tulinopeuksilla välillä 180–2 600 ls/min
Fort Jack sonin ampumaradoilla kymmenet tu hannet sotilaat joutuvat alttiiksi melulle, mukaan lukien ammunnan johtajiksi kouluttautuvat kersantit, joiden kurs sille kuuluu runsaasti ammuntaa. Oshkosh LATV (Light Combat Tacti cal AllTerrain Vehicle) ajoneuvon tark koja teknisiä tietoja ei ole annettu julki suuteen, mutta ajoneuvo painaa noin 6 400 kiloa, ja siinä on GM Duramax V8 moottori, jonka teho lienee noin 300 hevosvoimaa. Neuron on pituudeltaan 9,5 metriä, ja sen siipien kärkiväli on 12,5 metriä. Lääkkeelle on runsaasti käyttöä myös si viilipuolella aina tehtaiden ja rakennus työmaiden äänekkäiden koneiden käyt täjistä klubeilla juhliviin teineihin. Ne korvaavat asteittain yli 120 000 Humveemaastoajoneuvoa, joita Yhdysvallat on käyttänyt vuodesta 1984. Neuron valmiina testeihin Ruotsissa EUROOPPALAINEN aseistettu miehit tämätön ilmaalus (UCAV) Neuron on saanut päätökseen testilentojen en simmäisen vaiheen Italiassa. Ruotsin testeissä aiotaan kokeilla myös Neuronin asejärjestelmiä. Yhdysvaltojen asevoimat käyttää huomattavia summia rahaa kuulovau rioista kärsivien veteraanien korvauk siin. Il maaluksen maksimilentoonlähtöpaino on 7 000 kiloa, suurin nopeus 980 km/h ja lentokorkeus 14 000 metriä. Hanke on Krigerenin mukaan vielä al kuvaiheessa, eikä ole tarkalleen sel villä, mitä elementtejä siihen otetaan mukaan. Wisconsilainen Oshkosh toimittaa ensimmäisessä eräs sä 55 000 maastoajoneuvoa Yhdysvalto jen asevoimille. Taisteluolosuh teissa on muutenkin hankala käyttää kuulosuojausta; sotilaat kertovat korva tulppien vähentävän tilannetajua (situ ational awereness), eivätkä kuppisuojai met ole mukavat kuumissa olosuhteissa. Se aseis tetaan kahdella 230 kilon täsmäpom milla. Sopimuksen arvo on 6,7 miljardia dollaria (5,85 miljardia euroa). Lää kettä saavien ja ilman lääkitystä olevien verrokkiryhmien vertailu on helppoa sa mankaltaisen rasituksen alaisuudessa. Uuden ajoneuvon suunnitteluedellytyksinä oli neljän henkilön kuljetuskyky varustei neen, miinojen ja tienvarsipommien kesto sekä riittävä keveys ilmakuljetuk seen. Yh teinen maastopuku voisi korvata Tans kan m/11maastopuvun vuoden 2019 jälkeen. Neuronprojektin päätoimittaja on ranskalainen Dassault Aviaton, ja pro jektissa on mukana ruotsalainen Saab AB, kreikkalainen EAB, sveitsiläinen RUAG Aerospace, espanjalainen EADS CASA ja italialainen Alenia. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 31 nyt professori Kathleen C.M. Campbell sai armeijasta kumppanin, kun hän etsi sopivan suurta testiryhmää, jolla lääk keen vaikutusta voisi tutkia. Humveen seuraaja valittu OSHKOSH-YHTIÖN LATV valittiin Humveen korvaajaksi. Vielä ei ole selvillä, mitkä Poh joismaat ovat lopulta mukana yhtei sen asukokonaisuuden kehittämisessä. Koneen seuraavat testit suoritetaan lähiaikoi na Ruotsin Vidselin lentotukikohdassa. U S A RM Y. Taisteluolosuhteissa tinnityksesta kärsiviä sotilaita joudutaan usein myös ottamaan pois tehtävistään heikenty neen kuulon vuoksi. NORDEFCOon kuuluvat kaikki Pohjois maat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja ja Is lanti. Yhteispohjoismainen hanke olisi taloudellisesti edullisempi kaikil le kuin erilliset kansalliset projektit. n Oshkosh L-ATV (Light Combat Tactical All-Terrain Vehicle). Yhteispohjoismainen maastopuku kehitteillä TANSKALAISEN Krigerensotilasjulkai sun sivuilla kerrotaan, että pohjoismai sessa puolustusalan yhteistyöorgani saatiossa NORDEFCOssa kehitetään yhteistä taistelijan asujärjestelmää
Länsimaissa ja vieläpä Pohjoismaissa meillä on itse asiassa loistavat edellytyk set kilpailukykyiseen sotamateriaalituotan toon, koska meillä on maailman parhaiten koulutettu työvoima ja erittäin kehittyneet Suomen Sotilas otti elokuun lopussa Ruotsissa Dalarön vesillä tyypit Jehu-taisteluveneestä (lue myös Suomen Sotilas 4/2015) ja sen kahdesta 1 150 heppaisesta V8-meridieselistä. Mutta kuinka yhdistää maailmanlaajui sen kilpailun haasteet ja turvallisuustar peet. Scania ja Marine Alutech ovat kaksi eri kokoista todistetta tästä. Sitä paitsi temppu on mahdollista tehdä myös kilpailukykyisesti kansainvälisillä kovilla markkinoilla. Kuinka tehdään sotakone taloudel lisesti kannattavasti ja niin, että se vastaa todellisiin tarpeisiin. Ja kuinka se tehdään siten, että myös oma tuotantotaloudellinen valmius pysyy yllä. Lean management Tuotannon tulee olla taloudellisesti järke vää, vaikka tehtäisiinkin sinänsä tuottamat tomia välttämättömyystarvikkeita, kuten turvallisuuteen tarvittavia sotakoneita, la vetteja, voimanlähteitä, asejärjestelmiä tai järjestelmäkokonaisuuksia. Koeajamamme paketti on myös elävä todiste siitä, että kalliissa lännessäkin voidaan – ja kannattaa – tehdä yhä myös aluksia, voimanlähteitä ja tuotteita, joilla yhteiskunta toimii. Peliohjelmien ja viih teen vääntäminenkin voi olla ihan kelpo bisnestä, mutta väi te, että perusteollisuutta ja varsinkin sen huippua, kuten vaikkapa laivanrakennusta ja konepajateol lisuutta, ei kannattaisi muka enää pyörittää Euroopassa on järjetön ja vaarallinen. SOTAKONE . TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 32 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 O n strateginen kysymys, pystyy kö talous tuottamaan laitteita ja järjestelmiä, jotka ovat elin tärkeitä. Ruotsalaisen Scanian moottorit ja kotimaisen Marine Alutechin Watercat M18 AMC – eli suomalaisittain Jehu – ovat esimerkki siitä, kuinka nykyaikainen sotakone tulee rakentaa, kulkipa se maalla, merellä tai ilmassa. Jos laadukas ja nykyaikainen peruste ollisuus ja investointitavaroiden tuotanto, huippuosaaminen ja vienti ovat talouden ja turvallisuuden kivijalkoja ja strateginen re surssi, on puolustusmateriaaliteollisuus sitä myös. Tutustuimme myös moottorituotantoon Södertäljessä Scanian tuotantolaitoksilla. TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ NÄIN SYNTYY Modulaarisuus ja kustannustehokkaasti tuotettu laatu yhdistää Scaniaa ja Marine Alutechia
Perusajatuksena on vastuuttami nen (lisää aiheesta toisaalla tässä lehdessä Jari Laitilan johtamista käsittelevässä jutussa) ja osallistaminen. Moottori tuotannossa ihmisellä on yhä keskeinen rooli myös laadun takaajana. 33 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 tuotantoolosuhteet. Scanian tehtaat Södertäljessä ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka koulutettu ja moti voitunut työvoima on yhä avaintekijä teolli suudessa. Kun yksittäinen työtiimi vas taa omasta työpisteestään ja suoritteestaan ja voi itse vaikuttaa omaan työmukavuuteen sa ja sitä kautta työn tuottavuuteen, saadaan osaavista individualistisista eurooppalaisista irti valtava teho. Käynti Scanian kaltai sen huippunykyaikaisen moottorivalmistajan tehtailla voisi olla opettavaista vaikka ihan jul kisen sektorin tehostamisen kanssa painiville päättäjille, sotilaillekin. Yhdysvaltojen ja Japanin kaut ta omaksuttu auto ja moottoriteollisuudel le kaikkialla tuttu lean management ajattelu sopeutettuna pohjoismaiseen kulttuuriin voi si olla ratkaisu moniin tuottavuusongelmiin meilläkin. Organisaatio oppii itseltään. Samalla saavutetaan lisää kustannustehokkuutta. Tuotantolaitos on myös esimerk kinä siitä, että robotiikka ja automaatio eivät ole uhkia vaan mahdollisuuksia. Tämä säästää niin työnantajaa kuin tekijöitäkin. Salaisuus on juuri siinä kieltämättä kal liissa, mutta myös perusosaamiseltaan hy vin laadukkaassa ja oppimiskykyisessä vä estömassassa ja erityisesti siinä, kuinka työ organisoidaan ja ihmisiä johdetaan sekä mo tivoidaan. Scanian tehtaalla Södertäljessä työntekijät koulutetaan huolellisesti tehokkaisiin ja ergonomisiin työtapoihin. Keskeistä on työntekijöiden kuunteleminen. Kyllä, tehtaalla tekevät töitä yhä ihmiset eivätkä pelkät robotit, työs sä oppiminen on kunniassa, työntekijät vas taavat työstään ja työpisteestään – tehtaalla ei ole edes siivoojia, tiimi siivoaa työpisteensä itse – ja kyllä, Scania, jolla on 42 000 työnteki jää ympäri maailman 1 800 myynti, palvelu, ja tuotantopisteessä, tekee moottorinsa Ruot sissa Södertäljessä ja vieläpä erittäin kannat tavasti! Muualla maailmassa koneita valmiste taan vain Brasiliassa, jossa tehdään moottorit Brasilian ja Argentiinan tuotantolaitoksia var n Perustuotanto on kannattavaa Pohjoismaissakin, kun se organisoidaan hyvin. Palkkakustannusten karkaaminen on toki ongelma ja haaste eri tyisesti Suomessa, mutta sekään ei ole este kilpailukykyisen puolustusmateriaaliteolli suuden ylläpidolle esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa. Työprosessien kehittyessä säästynyt aika lisää työskentelymukavuutta, työssä viihtymistä ja työn laatua sekä yrityksen kannattavuutta.
Siitä yli vii si miljardia käytettiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joka on tarkkaan las kien 5,8 prosenttia nettomyynnistä ja siis noin 500 miljoonaa euroa. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 34 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 ten. Tässä(kin) kohtaa suomalaisilla olisi tänka pån paikka. Modu laarisuus. Kahtaistuotanto (siviili ja sotilas käyttöön soveltuvat tuotteet tai tuote ryhmät ja innovaatiot) laajentaa myös vientimarkkinoita. Neljänkymmenen sol mun nopeus toki kovin kevyellä kuor malla ja kepeässä loppukesän säässä ei tuntunut oikein missään. Scania toimitti muiden tuotteidensa, kuten ajo neuvojen, ohessa asiakkailleen vuonna 2014 yhteensä 8 287 moottoria, mikä oli myyntiennätys. On nimittäin eri koista, että humaani ja kiltti Ruotsi on yksi maailman merkittävimpiä puolus tusmateriaaliviejiä samaan aikaan kun Suomessa uhkaa viimeinenkin aseteh das siirtyä ulkomaille, kun vientilupia ei tappovehkeisiin heru… Oleellista kaikessa tuotannossa on tietysti riittävän suuri panostus tutki mukseen ja tuotekehitykseen (RD, Re search and Development). Toisin sanoen puolustus materiaaliteollisuus, joka pohjautuu tuotteisiin, joilla on myös siviilimark kinat, laskee yhtä aikaa puolustusma teriaalin hintaa mahdollistaessaan suuremmat sarjat, ja toisaalta myös tu kee tutkimusta ja tuotekehitystä. Modulaarisuus Mikä yhdistää konetta ja venettä. Huol toverkkoon kannattaa kiinnittää huomi ota myös pohdittaessa vaikkapa moot torihankintojen elinkaarikustannusta ja kriisivalmiusvarautumisnäkökulmia. Veneyksilö ero si sotaväelle aikaisemmin toimitetuista siinä, että peräkannen alle alukseen oli laskettu kahden 900heppaisen V8 Sca nian sijasta kaksi saman valmistajan 1 150hevosvoimaista uuden kiiltävää voimanpesää. Yli neljänkymme nen solmun nopeudessa tiukatkin suun nanmuutokset sujuivat tyhjäpainoltaan lähes kolmekymmentonniselta veneeltä ja sen kokemattomaltakin kuskilta on gelmitta. Normaaliolojen siviiliinfra on se, jon ka varaan rakennetaan myös poikkeus olojen infra. Koeajamamme hieman alle kaksi kymmentämetrinen U700 Jehuluo kan Watercat M18 AMC oli numeroltaan U705. Aasian markkinat olivat ratkaisevassa osassa Euroopan rypiessä lamassaan. Täydessä kuormassa on toki huomioitava aluksen keulapainon kas vu. Kaikkea tuotantoa ei tarvitse, voi, eikä pidä siirtää Kiinaan tai Filippiineille. Puolustusmateriaa lilla tuleekin olla vientimahdollisuus, jotta omaan käyttöön hankittavan ka luston hinta saadaan pysymään järke vänä. Täs täkin Jehu ja Scania ovat hyvä tapausesi merkki, turhaan emme kehu. Summa summarum, Scanialla osaa via ihmisiä kuunnellaan, olivatpa he vai hetyöntekijöitä, asentajia tai insinööre jä, eikä vain siksi, että se on osallistavaa ja motivoivaa, vaan siksi, että tekijöil lä on usein paljon viisasta ja hyödyllis tä kerrottavaa. Olihan n Merivoimat haluaa moottorinsa valkoiseksi maalattuna, mutta muitakin värejä löytyy asiakkaan vaatimusten mukaan – vaikkapa se Scanian perinteinen punaoranssi.. Ajoimme veneellä siviililipun alla Tukholman saaristossa. Lopputuloksena on uu den Scanian 1 150heppaisen veekasin kaltaisia elinkaarikustannukseltaan ja huoltopalveluiltaan edullisia huippu tuotteita, joita kilpailijat kadehtivat. Vaikka oman maan tai puolustusyh teisön valmiuden ylläpito ja tietty oma varaisuus on arvokasta, on puolustus materiaaliteollisuudessakin kuitenkin muistettava, että ainoa keino mahdollis taa tehokas sotamateriaalituotanto on kansainvälinen yhteistyö – ja vienti. Kaikki muut moottorit kansainväli sille markkinoille valmistetaan Södertäl jessä. COTS Mutta eikö sotamateriaalin tai kauniim min puolustusmateriaalin tuotanto ole aina viime kädessä tuottamatonta toi mintaa. Ei, jos se perustuu niin paljon kuin mahdollista COTS eli kahtaistuo teajatteluun. Koe ajamamme sotakone edustaa tällais ta tuotantoajattelua kaikkien kolmen ydinkomponenttinsa – lavetin (Marine Alutech), ohjausjärjestelmän ja propul sion (RollsRoyce) sekä voimanlähteen (Scania) – puolesta. Veneen käsit tely oli helppoa ja miellyttävää, toki ul kona istuville märkää, jos siis on tarvetta olla ulkona, Jehussa miehistö on nimit täin liikuttaessa normaalisti koko ajan sisällä suojassa säältä. Reservejä kuitenkin piisasi varsin kin ajamassamme alusyksilössä. Toisaalta laaja asiakaskunta ja hyvin palveleva huoltoverkko tuovat tuottoja myös huonoina aikoina. Scanial la RDkustannus oli kuluneena vuonna ihailtavat 6 % liikevaihdosta! Vuonna 2014 Scanian koko nettomyynti oli yli 90 miljardia Ruotsin kruunua
Perusajatuksena on kuitenkin hakea suojaa nopeudes ta, liikehtivyydestä ja pienestä koosta, eikä niinkään häive tai kineettisen suo jan ominaisuuksista. Alustyypille olisi Suomen puolustuksessa paljon käyttöä. Toivoa sopiikin, että Puolustusvoimien rahat riittävät jatkossakin tämän kaltaisten maanpuolustuksen ja kotimaisen teollisuudenkin edun mukaisten hankkeiden läpivientiin. Modulaarisuunnittelun suurin haaste onkin, että alkuperäisen konseptin pitää olla hyvin skaalautuva. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 35 tässä puolen tuhatta hevosta enemmän kuin Puolustusvoimille toimitetuissa sarjaaluksissa (U701–704, katso sar jamallien tekniset tiedot edellisestä nu merostamme 4/2015). Ps. Koeajamamme vene ja Suomessa käytössä olevat alukset ovat miehistönkuljetusmallia (24 täysin va rustettua taistelijaa mies ja joukkokoh taisine varusteineen suojatussa tilassa keulakannen alla, josta suora maihin nousu rampillisen keulaportin kautta). Siinä olisi työtä enemmän pienille nopeille aluksille kuin muutamalle satametriselle fregatille. Aluskonsepti mahdollistaa modu laarisena helposti esimerkiksi nopean aselavetin rakentamisen vaikkapa 120 mm:n Patrian Nemotornille tai ohjus laukaisualustalle, toki kantavuuden ja dynamiikan puitteissa. Häivesuojaan voi si toki upottaa enemmänkin rahaa, mut ta sitä lisäämällä ei olisi saavutettavissa vastaavaa etua. Miehistötila toimii myös sellaisenaan rahtiruumana ja on nopeasti muutetta vissa esimerkiksi MEDEVAC (sairaseva kuointi) käyttöön. Kaikki tilat on suojattu taisteluaineita vastaan (CBRN). Riittävään määrään molempia rahat eivät tule riittämään. Periaatteessa samoista perus palikoista syntyy niin tasaiselle jatku valle kierrosluvulle suunniteltu teolli suusmoottori kuin kiihkeään käyttöön rakennettu nopean taisteluveneen me ridiesel, CV90rynnäkkövaunun kone tai siviilirekan voimalähde. Jehussa varusteluun kuuluu myös – toki sekin modulaarinen – kaukoohjattava vakautettu SAABin Trackfire RWS asetorni, johon Suo messa asennetaan tarpeen mukaan joko 40 mm:n kranaattikonekivääri tai 12,7 mm:n NSV ITKK ja koaksiaalinen 7,62x54Rväljyyden PKMkonekivääri. Painoa ei kui tenkaan haluta kasvattaa. Veneen modulaarisuudesta kertoo jo se, kuinka pienillä muutoksilla kone tilaan oli saatu mahtumaan 500 hevos voimaa lisätehoa. Modulaarisia ovat myös Scanian dieselit. Suomella ei tule koskaan olemaan varaa meriyhteyksien suojaamiseen, mutta rannikon ja satamien puolustukseen tulisi panostaa sen ulkoisen avun vastaanottamisen takaamiseksi. Alutechilta kerrotaan, että kaikissa muutosvarian teissa kokonaispaino tullaan pitämään samana. Alutechin ja Scanian sotakoneessa tämä näyttäisi toteutuvan. Modulaa risuudella tavoitetaan suuret tuotan tologistiikkaedut, kunhan sen ei anne ta sanella liikaa tuotantoa ja rajoittaa tuotekehitystä. Jehu ja sen moottori ovat hyvä pienen mittakaavan esimerkki onnistuneesta kansainvälisestä puolustusmateriaaliyhteistyöstä. Uusilla Scanian myllyillä tehoa riittäisi huomattavaan kin painonlisäykseen. Kineettinen suoja vas taavasti heikentää aluksen liikkuvuut ta ja merikelpoisuutta ja saattaa muun muassa muuttaa painopistettä sekä te hopainosuhdetta. Lop putuloksena kustannustehokasta vaiku tusta maaliin. Alukseen on saatavissa eri suojaluokkien modulaarisia kineet tisen suojan paketteja. Sekin hyvä esimerkki siitä mitä modu laarisuudella voidaan saavuttaa; laadu kas ja toimintavarma jos kohta vanha venäläinen konekiväärikalusto, joita Suomessa on valmiiksi, on yhdistetty länsimaiseen huipputekniikkaan. Kaikissa V8 koneissa on muun muassa sama sylin terin halkaisija, samat sylinteriputket ja jopa samat sylinterikannet
36 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 PUOLUSTUSVOIMAT . TEKSTI: YLILUUTNANTTI JARI LAITILA • KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT LUOTTAMUS HYVÄ, KONTROLLI PAHA SA -K U VA
Mutta näitäkin tärkeämpää on huomioida muutos, joka on koh dannut yhteiskuntaa ja suomalaisia yksilöinä vii meisen 15 vuoden aikana. Myös sodan kuva on muuttunut. Yliluutnantti Jari Laitila on tutkinut kontrollia ja sen vaikutusta organisaatioon ja työn tuloksellisuuteen Puolustusvoimissa. Määrärahat ovat pienentyneet entisestään, sodan ajan joukko ja on pienennetty, ja Maavoimat on ottamas sa käyttöön uuden taistelutavan. Kontrolloivien ja käskyttävien johtajien alaiset voivat huonom min kuin kannustavien… Kun työntekijät taas tunsivat, että he saivat työskennellä itsenäi sesti ja että heitä kannustettiin vas tuunottoon, he voivat paremmin.” – Taloussanomat, Huono pomo on vaarallisempi terveydellesi kuin luulitkaan, 29.2.2012. Muutos edellyttää meiltä lisää tehokkuutta; pienenevillä resursseilla on saatava enemmän aikaiseksi. Ukrainan tilanne osoittaa, että lähi alueella käytetään todella luovia ratkaisuja po liittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kuria ja järjestystä tarvitaan aina, mutta vääränlainen kontrolli vain heikentää organisaation tehokkuutta ja hidastaa sen kehittymistä. Heiltä evätään vaikutusmahdollisuudet omaan työhön liittyvissä päätöksissä ja heidän mielipiteet sivutetaan heitä tai heidän ydinosaamista koskevia asioita valmistettaessa. Suurin haaste on se, miten saamme yksittäisen ihmisen toimimaan tehokkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä, olemaan luova ja innovatiivinen, hakemaan rat kaisuja laatikon ulkopuolelta, poistumaan mu kavuusalueeltaan, näkemään kokonaisuuden sekavissa tilanteissa, ennakoimaan tulevaa ja py symään motivoituneena ja toimintakykyisenä yhä pidemmän työuran ajan sekä työnsä tulok sena säilyttämään maanpuolustuksen tason pie nenevillä resursseilla tai jopa parantamaan sitä. Tein tänä keväänä pro gradu tutkielman Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja so tilaspedagogiikan laitokselle aiheesta esimiehen ja alaisen välinen vuorovaikutus perusyksikössä ja asiantuntijaorganisaatiossa. Kontrollointi kasvatti epäluuloa ja oli suurin motivaatiota laskeva te kijä. Yllä oleva lainaus kuvaa vain yhtä kontrolloin nin monista negatiivista vaikutuksista. Se laskee ihmisten motivaatiota ja työhyvinvointia, estää täyden potentiaalin saavuttamisen ja tappaa sekä luovuuden että innostuksen. Tutkimus tehtiin yhdessä Panssariprikaatin perusyksikössä ja yh dessä Spankin yksikössä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 37 Vääränlainen kontrollointi vaikuttaa negatiivisesti organisaatioon Puolustusvoimissa työntekijöitä ja varusmiehiä kontrolloidaan liikaa. Puolustusvoimat on kohdannut – ja tulee kohtaamaan – isoja muutoksia. Ainoan poikkeuksen teki perusyksikössä esiintynyt yli määräinen kontrollointi. Tämä laskee organisaation tehokkuutta ja jarruttaa kehitystä. Kontrol loiva johtaminen heikentää työn tehoa, työnteki jän motivaatiota sekä kehittymistä työssä. B usiness Insider verkkopalvelun mukaan johtajan negatiivinen suhtautuminen säteilee myös alai siin. Tutkimuksen mukaan perusyksikössä ja asiantuntijaorganisaatiossa oli hyvin samankaltainen vuorovaikutus. Heidän toimintaansa säädellään kankeilla ja huonosti valmistelluilla normeilla. Vastaavasti luottamuksen osoittamisen vai kutuksia oli muun muassa työn helpottuminen ja motivaation kasvaminen sekä tehokkuuden, viihtyvyyden ja työhyvinvoinnin lisääntyminen.. Ihminen ratkaisee Kaiken keskiössä on ihminen ja osaaminen, ei pelkkä tekniikka ja välineet
Emme voi muuttaa vain toista, vaan muutoksen on tapahdut tava molemmissa kulttuureissa. Koulutuskulttuurin muu tos on teemansa puolesta yh teydessä johtamiskulttuuriin. Kontrolli on avainasemassa sekä koulutus että johtamiskulttuu rin muutoksessa. Väitöskirjan mukaan koulutta jat itse kokevat tärkeäksi pyrkiä avoimeen vuorovaikutukseen, aktivoimiseen sekä oman ajat telun korostamiseen. 38 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 PUOLUSTUSVOIMAT Muutos Pekka Halosen väitöskirjas sa Puolustusvoimien koulutuskulttuurin rakentuminen kirjoittaja toteaa, ettei koulutta jakeskeisyyteen ja perinteisiin toimintamalleihin pohjautuva kouluttajamalli vastaa kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin. Itse olen osallistunut sotatieteen mais teriopinnoissa MPKK:n taktii kan harjoituksiin, joissa käytet tiin uudistettua taistelutapaa. Kouluttajien on pyrittävä siirtymään kouluttajakeskeises tä koulutustavasta koulutettava keskeiseen koulutustapaan, jos sa kouluttaja on enemmän ulkoa ohjaava voima kuin esimerkki vastaus ongelmiin. Lisäisinkin haasteisiin vielä joh tajilta vaadittavan luovuuden, opetettujen taistelutapojen so veltamisen erilaisiin tilanteisiin sekä rohkeuden toimia itsenäi sesti ilman tietoyhteyksiä ja eris tettyinä. Koulutus kulttuurin muutosta hidastaviksi tekijöiksi todettiin Puolustusvoi mien pitkä historia, organisaa tiokulttuurin erityispiirteet ja pysyvyys, vahvat perinteet, mo nitasoiset symboliset kulttuuri tuotteet, ohjaava koulutusnor misto sekä perinteiset ajattelu ja toimintamallit. Jaakko Puuperä kirjoitti Suomen Sotilaan pääkirjoituksessa 1/2013, että Maavoimien uudis tetun taistelutavan – muutoksen – kriittisimmät haasteet liitty vät muun muassa johtamiseen. Kouluttajien tulee hallita koulutustapojen ja menetelmi en käyttö, jotka tukevat yllämai nittujen ominaisuuksien kehitty mistä.” ...valistuneita nykyihmisiä ei voida enää johtaa kontrolloimalla, vaan heitä on johdettava heidän potentiaalinsa kautta.. Seuraavassa lainaus Vappulan työn tiivistel mästä: ”Tutkimustulosten perusteel la uudistettuun taistelutapaan siirtyminen vaatii kouluttajilta ja koulutukselta ominaisuuksia, jotka kehittävät koulutettavien itsenäisyyttä, omaaloitteisuutta ja kykyä arvioida omaa toimin taa. Julius Vappula on tehnyt Maanpuolustuskorkeakoululle kandidaatin tutkielman Uudistetun taistelutavan tuottamat vaatimukset kouluttajan pedagogisille valmiuksille. Hyvin koulutetusta ja osaavasta ihmisestä saa kaiken tehon irti vain antamalla hänel le toiminnan vapautta. Koulutetta vien tulisi aktiivisesti arvioida omaa oppimistansa ja toimin taansa sekä ilmaista käsityksiään niistä. Puuperän mukaan uudistettu taistelutapa vaatii joukolta entis tä enemmän itsenäisyyttä, jonka edellytys on luottamus. Itsenäisesti Omaaloitteisuus ja itsenäisyys tulevat esiin parhaiten autono miaa korostavassa johtamisym päristössä. Tulevaisuuden epävarmuus, jatkuva muutos ja kiire, koulutuksen aliarvostami nen sekä täydennyskoulutuk sen määrä suhteessa muutoksiin ovat myös tekijöitä, jotka hidas tavat koulutuskulttuurin kehi tystä, Halonen toteaa. Kontrollointia ja sen vaikutus ta oppimiseen, kehittymiseen ja motivaatioon on tutkittu kauan
Sotilasorganisaatiossa pakkoon perustuva vallankäyttö on esillä enem män kuin missään muussa organisaati ossa. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 39 Tehtävätaktisesti Maavoimien uudistettu taistelutapa on hyvin lähellä tehtävätaktiikkaa. Käytännössä se tarkoittaa, että työntekijästä on saatava enemmän te hoja irti. Sotilasorganisaatio vaatii jäykkää tottelemista. 2. Toisin sanoen esimiehen täytyy luottaa siihen, että alainen ky kenee hoitamaan tehtävän. Itse uskon, että jälkim mäinen on todennäköisempi vaihtoehto ja siihen täytyy panostaa mahdollisim man pian. Jopa rakennusten sisä lämpötilaa on laskettu säästöjen synnyt tämiseksi. Tällainen toiminta tapa vaatii, että alaisella on päätösvalta oman tehtävän toteuttamiseen liitty vissä asioissa. Sotilasorganisaatio Kontrollointia pidetään itsestäänselvyy tenä sotilasorganisaatioissa. Tehtä vätaktiikassa ainoastaan tehtävän to teutumisella on merkitystä. Tämä tarkoittaa sitä, että pienemmillä resursseilla tuli si kyetä tekemään sama tulos kuin aikai semmin. Stouffer nimesi vuonna 1949 kolme asiaa, jotka erottavat sotilasorga nisaation siviiliorganisaatiosta: 1. Puolustusvoimat on ollut säästö kuurilla koko sen ajan, kun olen ollut palveluksessa. Puolustusvoimien tehtäviä ei kuitenkaan ole karsittu. Enää pelkkä tehtävän täyttäminen alai sen parhaaksi katsomalla tavalla ei riitä, vaan alaisen toiminta on tarkkaan sää deltyä ja kontrolloitua. Puolustus voimien nykyinen johtamiskulttuuri on liukunut tehtävätaktiikasta normatii viseen ja kontrolloivaan johtamiseen. Tämänkaltainen taktiikka vaatii alai selta soveltamista. Sotilaallisen auktoriteetin katsotaan perustuvan dominointiin, jonka pohjal ta käyttäytymistä ohjaillaan tarkoin nor mein. Tämä onnistuu joko sillä, että työntekijät ovat valmiiksi parempia kuin aikaisemmin tai sillä, että heitä johde taan paremmin. Amerikkalainen sotilassosiologi Samuel A. Esimies antaa tehtävän ja tietyt reunaehdot teh tävän toteutukseen, ja alainen toteuttaa tehtävän parhaaksi katsomallaan taval la. Niitä pi detään autoritäärisinä organisaatioina, joissa vaaditaan ehdotonta tottelemis ta. Sotilasorganisaatiossa vallitsee
Mutta kun sotilaan täytyisi käyt tää luovasti oppimiaan asioita vaativissa olosuhteissa, turha kuri johtaa ennal ta arvattaviin ratkaisuihin ja rohkeuden puutteeseen päätöksissä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisun Sisäinen motivaatio mukaan käskevä ja kontrolloiva johtamistyyli ei sovi enää nykyaikaiseen liikeelämään. Alaisia pyritään kontrolloimaan, valvomaan ja sopivilla porkkanoilla kannustamaan työntekoon. Kuri Sotilasorganisaation ominaispiirteisiin kuuluu kurin korostaminen. Oman järjen käyttäminen, innostus sekä kehittyminen himmene vät ja haalistuvat pois, kun yksilö keskit tyy sopeutumaan ulkoisesti asetettuihin kriteereihin. Sotilasorganisaatiota voidaan pitää todella kontrolloivana ja autoritäärisenä organisaationa. Ryhäsen tutkimuksen mukaan turha kuri oli yksi keskeisiä pal velusta haittaavia tekijöitä. Kontrolloin tia – ja siis kuria ja järjestystä – tarvitaan aina tehtävän reunaehtojen määrittämi seen. Mutta jo armeijaajasta käytettävät sanonnat ”aivot narikkaan” ja ”teet vain niin kuin käsketään”, osoit tavat puutteita johtamis ja koulutus kulttuurissa. Kurilla ja kontrolloinnilla on paik kansa myös uudistetussa Maavoimien taistelutavassa. Toisaalta kuri selkeyttää ja järjestelmällistää koulu tusta, mutta toisaalta se voi väärin käy tettynä aiheuttaa koulutukseen hie rarkkisuutta, jäykkyyttä ja avoimuuden tukahduttamista. 3. 40 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 PUOLUSTUSVOIMAT voimakkaasti kerrostunut sosiaa linen järjestelmä, jossa muodolli nen ja yksityiskohtainen tottelemi sen ja kunnioituksen osoittamisen hierarkia perustuu virallisiin sää döksiin; näissä säädetään myös rangaistukset säädösten rikkomi sesta sekä palvelusaikana että sen ulkopuolella. Tämä on kuin itseään to teuttava ennustus. Johtajan omat arvot ja käyttäytyminen ovat jatkuvasti työn tekijöiden arvioinnin kohteena. Liian moni yritysjohtaja koh telee alaisiaan kuin näillä ei olisi min käänlaista sisäistä motivaatiota. Liukkosen mu kaan johtaminen perustuu liian usein kontrolliin. Sotilasorganisaatio painottaa asi oiden suorittamista traditionaa lisella tavalla ja vieroksuu oma aloitteisuutta. Ne toimivat hyvin selkeässä ja line aarisessa toiminnassa, jossa ratkaisut ovat ilmiselviä ja tavoite helposti näh tävillä. Kontrolli Kontrolloinnin negatiivisista vaikutuk sista on kirjoitettu johtamiskirjallisuu dessa jo jonkin aikaa. Kilpisen Kontrollointi kasvatti epäluuloa ja oli suurin motivaatiota laskeva tekijä.. Koulutus ja osaaminen va luvat ainakin osittain hukkaan. Yleinen pal velusohjesääntö (2002) määrittelee soti laallisen kurin annettujen määräysten ja käskyjen täsmälliseksi noudattamiseksi. Michel Foucault pitää kuria ja kurinpitovaltaa riistämi sen sekä vallankäytön välineenä. Kilpisen mukaan valistuneita ny kyihmisiä ei voida enää johtaa kont rolloimalla, vaan heitä on johdettava heidän potentiaalinsa kautta. Nykyään tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja esimerkillisyyttä. Kurin ja kontrolloin nin kanssa täytyy kuitenkin olla tarkka na. Mitä enemmän alai sia kontrolloi ja valvoo, sitä vähemmän he tekevät muuta kuin heille käsketty jä tehtäviä. Jotta johtaja voi nauttia työntekijöiden arvos tuksesta ja luottamuksesta, johtajan on oltava rehellinen, sanojen ja tekojen on vastattava toisiaan, ja hänen on elettävä omien arvojensa mukaisesti. Kuri on velvollisuutta noudattaa ehdo tonta kuuliaisuutta esimiestä kohtaan ja täyttää täsmällisesti esimiehen antamat käskyt ja määräykset. Ryhäsen varusmiesten palvelusko kemuksia kartoittaneen seurantatutki muksen mukaan kurin merkitys koulu tuksessa on ristiriitainen
Palautteesta muodos tuu kontrolloivaa, jos se perustuu vain lopputulokseen. On tärkeää, että työnte kijä saa rakentavaa palautetta siitä, mil lä tavalla tehtävä on toteutettu. Joudun työssä ni jatkuvasti tilanteisiin, joissa minun on kysyttävä esimieheltäni hyväksyntää ajamalleni asialle. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 41 mukaan ihminen, joka on pakotettu noudattamaan strategiaa, toteuttaa sitä pienimmällä mahdollisella liekillä, mutta inspiroitunut ihminen noudat taa strategiaa luomalla siihen lisäarvoa oman potentiaalinsa kautta. Näin pa laute on informatiivista eikä muodostu käyttäytymistä kontrolloivaksi tekijäksi. Pauli Juuti on puolestaan todennut henkilös tön työtyytyväisyyden tärkeimpinä edel lytyksinä olevan muun muassa työnte kijän vaikutusmahdollisuudet työhön, työympäristöön ja yrityksen toimintaan. Näin voi olla myös perusyksikössä, tai ainakin tämän tulisi olla tavoitteena. Asiantuntijaorganisaatio… Asiantuntijaorganisaatioissa – jollainen Puolustusvoimien perusyksikkökin mie lestäni on – työntekijät hallitsevat työ tehtävät sisällöllisesti ja menetelmälli sesti paremmin kuin esimiehensä, joten ylhäältäpäin saneleva ja kontrolloiva johtaminen ei toimi. Kehittyminen liittyy myös yksilöiden sodan ajan tehtävissä kehit tymiseen. Johtamisen haasteet liittyvät nykypäivänä enimmäkseen ihmisten johtamiseen. Potentiaalin joh taminen edellyttää johtajalta ihmisten johtajan taitoja ja ihmisten potentiaa lin arvon ymmärtämistä organisaation kannalta. Tämän päivän johtaminen vaatii muutakin kuin kontrollointikykyä, se vaatii tunneälyä ja ihmisläheisyyttä. Informatiivinen palaute kertoo proses sin suoritustavasta, sitä olisi hyvä antaa tehtäviä suoritettaessa eikä vain suori tusten jälkeen. Yksilöiden kehittymisen voi daan katsoa vaikuttavan sodan ajan valmiuteen sekä suorasti johtajien ke hittymisen kautta että epäsuorasti pa remman sodan ajan joukkojen koulu tuksen kautta. Lähes kaikki lukemani mo tivaatioteoriat korostavat autonomian merkitystä motivoivana tekijänä. Esimiehen osoittama kiinnostus luo tunteen työpanoksen tär keydestä, mikä kasvattaa työntekijän motivaatiota ja sitoutumista. …ja intti Puolustusvoimissa päätöksenteko kes kitetään esimiehille. Oppimisella ja kasvulla ei Kaplanin ja Nortonin mukaan ole merkitystä, jos työntekijä ei ole motivoitunut, eikä hä nellä ole toiminnanvapautta tai päätök sentekovapautta. Siitosen mukaan mo tivaatio ja voimaantumistutkimuksissa korostetaan muun muassa vapautta, it semääräämisoikeutta, valinnanvapaut ta, vapaata tahtoa, itsesäätelyä, luot tamusta ja toiminnanvapautta. Pahimmassa tapa uksessa hänen on vielä mentävä hake maan hyväksyntä omalta esimieheltään.. Kontrolloinnin suurimmat vaikutuk set kohdistuvat motivaatioon ja työtyy tyväisyyteen. Kontrollointi voi tulla esille palaut teen antamisessa. Perusyksikössä tuloksellisuus pe rustuu yksilöiden suorituksiin, kasva miseen ja kehittymiseen, sillä työnteki jöiden kehittyminen johtaa parempiin innovaatioihin, tehokkaampiin käytän töihin ja laadukkaampiin koulutusta pahtumiin. Asiantuntijat tarvitse vat esimiestä tavoitteiden asettamiseen ja työn organisoimiseen. Esimiehen pa laute koetaan tärkeäksi, vaikka työ olisi kin itsenäistä. Kaplanin ja Nortonin mukaan työntekijän ja organisaation oppiminen ja kasvu ovat olennaista organisaation menestymisel le. Ihmisresurssi Johtajien tulisi kiinnittää yhä suurem paa huomiota siihen tärkeimpään ja kal leimpaan resurssiinsa – henkilöstöön ja heidän potentiaaliinsa
Mitä tapah tuisi, jos kaikilla olisi tämä valta. Lisätietoa löytyy esimer kiksi Daniel Pinkin kirjasta Drive. Tällä on saatu merkittäviä myönteisiä uudistuk sia aikaan. Samalla on muodostunut kä sitesekaannus, jossa johtajuuden ja val lankäytön raja on joko hämärtynyt tai jopa kadonnut. Tätä vaihtoehtoista, demokraattista ja osallistavaa johtamis ta käytetään muun muassa Ruotsin ase voimissa. Kriisinhallintaoperaatiossa operaati on suunnittelu ei tapahdu yhtä nopealla aikajänteellä kuin sotatilanteessa. Syväjohtamisen viitekehyksessä pi dän kontrollointia älyllisen stimuloinnin eli oppimisen vastakohtana. Mitä tapahtuisi, jos minulla – pe ruskoulutettuna asiantuntijana – olisi valta tehdä asioita juuri sillä tavalla kuin itse organisaation ja tehtävän asettelun kannalta parhaaksi näen. Mutta mie lestäni päätöksiä pitäisi tehdä sen hen kilön, joka tietää asiasta eniten tai jon ka työhön päätös eniten vaikuttaa, ei sen, joka on organisaatiossa ylimpänä. Vaihtoehtoja kontrolloinnille Kontrollointiin kannattaa kiinnittää huomiota Puolustusvoimissa ja muis sakin vahvasti kontrolloivissa organi saatioissa. Syväjohtamisen mukainen negatiivinen kontrollointi pe rustuu alaisen toiminnanvapauden ra joittamiseen, vastuun ja päätösvallan itsellä pitämiseen, negatiiviseen palaut teeseen, keskittymiseen epäoleellisiin muotoasioihin ja virheiden vääränlai seen käsittelyyn. Mielestäni syväjohtamisessa ei ko rosteta tarpeeksi oppimista, vastuun antamista ja ihmisen kehittymistä mo tivaation lähteenä. Joutuisiko Puolustusvoimat kaaokseen ja sekasortoon. Tuntuu, että syväjoh tamisessa motivaatio nähdään jonain, mitä esimiehen täytyy itse synnyttää alaisessa, eikä alaisen autonomian, työn merkityksellisyyden ja alaisen kehitty misen tarvetta huomioida motivaati on lähteenä. Mielestäni syväjohtamisen korosta ma esimiehen rooli alaisen motivoin nissa kuvastaa hyvin Puolustusvoimien johtamiskulttuuria. Saneleva ja kontrolloi va johtaminen koetaan vieraaksi asian tuntijaorganisaatiossa, mutta organi saatio tarvitsee johtamista toimiakseen tavoitteellisesti ja järjestyneesti. Työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa työyhteisön, toimintatapojen ja strate gian kehittämiseen on lisätty. Johta ja ei siten tule tarpeettomaksi, vaan de mokraattista vallankäyttöä sovelletaan niiltä osin kuin se on mahdollista ja tar koituksenmukaista. Kontrollia tarvi taan tavoitteiden sekä yhteensovittami sen ja työn reunaehtojen asettamiseen. Tämä lienee kaikille selvää. The Surprising Truth About What Motivates Us. PUOLUSTUSVOIMAT 42 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 Kuvitellaan tilanne, että saisin tehtäväk si esimerkiksi aliupseerilinjan johtami sen. Ope Puolustusvoimien nykyinen johtamiskulttuuri on liukunut tehtävätaktiikasta normatiiviseen ja kontrolloivaan johtamiseen.. Jos se, joka tietää päätökseen liittyvästä asiasta eniten, ei ole sama henkilö, jon ka työhön asia liittyy, olemmeko silloin onnistuneet organisoinnissa. Sen mukaan ruot salaiset olivat huomattavasti suomalai sia demokraattisempia ja neuvottele vampia. Näitä seikkoja motivaation lähteenä kuitenkin korostetaan nyky aikaisessa motivaatio ja johtamiskir jallisuudessa. En esimerkiksi voisi päättää, että pal velusturvallisuusasioista voidaan tinkiä. Tällainen ajattelu ei tie tenkään toimi työni kaikissa osaalueis sa. Syväjohta misen mukaisen oppimisen ulottuvuus perustuu alaisen aktivoimiseen, haas tamiseen, vastuun antamiseen, demo kraattiseen johtamiseen, valmentami seen ja ohjaamiseen. Kontrollista ei voida täysin luopua, eikä pidäkään. Kontrolli on kurin tavoin oikein annos teltuna organisaation liima ja informaa tiota siitä, missä ovat toiminnan rajat ja mikä on sen suunta. Syväjohtamisessa motivaatio tapahtuu pitkälti kiittämi sen, kannustamisen ja esimerkin näyt tämisen keinoin. Eräissä asiantuntijaorganisaatioissa on viime vuosina korostettu demokrati sointia ja osallistavaa johtamista käskyt tävän johtamisen sijaan. Liika ja turha kont rolli on kuitenkin vahingollista, ja se las kee tehoa. Pesonen tutki opinnäytetyös sään johtamisen kulttuurillisia haasteita kriisinhallintatyössä. Mitä tapahtuisi, jos minä vastaisin itse omista päätöksistäni ja minun esimieheni aino astaan ohjaisi minua oikeaan suuntaan
Syvä johtaminen ei missään nimessä kannus ta kontrollointiin vaan päinvastoin kan nustaa autonomiaan. Tällaisessa tilanteessa de mokraattinen, osallistava johtaminen johtaa mielestäni parempiin tuloksiin. Jos syväjohtamista käytettäisiin ja sen op peja sovellettaisiin nykyistä laajemmin Puolustusvoimissa, ei kontrolloinnil la olisi ainakaan teoriassa negatiivisia vaikutuksia. Vapaus on kuitenkin tietyl lä tavalla illuusio. Syväjohtaminen perustuu syväjohtamisen ulottuvuuksiin, joista yksi on kontrolloiva johtaminen. Tällaisella johtamisella on sovellukset myös Maavoimien taistelu 2015:ssä. Mo lemmissa johtamistavoissa on varmasti puolensa. Kontrollointi tapah tuu tehtävän antamisella ja tavoitteiden asettamisella. Johtaja rohkaisee, motivoi oppimaan, tutkimaan, kyseenalaistamaan ja avaa maan ymmärrystä itsestään ja muista ihmisistä, organisaatioista ja sen tapah tumista. Mistä kontrollin tarve kumpuaa. Sii nä vaiheessa, kun ensimmäistä operaa tiota suunnitellaan ja valmistellaan, olisi tärkeää ottaa suoranaisten alaisten ha vainnot operaation toteuttamiskelpoi suudesta huomioon. Tutkimusten mukaan alaisen sitoutuminen tavoitteisiin ja tehtäviin kasvaa, jos hän on pystynyt itse vaikuttamaan niihin. Kurilla ja kontrolloinnilla on paikkansa myös uudistetussa Maavoimien taistelussa.. Koutsausta Johtamiskirjallisuudessa esiintyy myös valmentavan johtamisen käsite, jossa esimiehen rooli nähdään alaisen voi maantumista edistävänä valmentajana. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 43 raation valmisteluun voi olla jopa kuu kausia aikaa. Näinhän tulisi toimia esikuntatyössäkin. Mutta miksi luottamus on niin vai keaa, varsinkin sotilaille. Kontrolloinnin vastakohta lienee luotta mus. Mitä me pel käämme. Ajattelen asian siten, että alaiset ovat oman joukkonsa käytön asiantuntijoi ta. Otin Ruotsin mallin esimerk kinä siitä, että Suomen malli ei ole ainoa vaihtoehto, eikä sitä pitäisi pitää itses täänselvyytenä. Demokraattisempi ja neuvottele vampi johtamiskulttuuri on jo käytössä Ruotsin armeijassa. En sano, että Ruot sissa asiat tehtäisiin paremmin. Paras arvioija siitä, voiko joukkue tai komppania toteuttaa heille annetun tehtävän, on joukon joh taja itse, ei tehtävän antaja. Valmentajan rooli korostuu val mennettavan itsepohdinnan tukijana. Onko se esimiehen reaktiota siihen, että vastuuta saanut alainen on yksin joukkonsa kanssa maastossa pi tämässä harjoitusta. Tämä on kuitenkin aikaa vievää, niin kuin kaikki hyvä suun nittelu on, eikä se sen takia toimi pika tilanteissa, toisaalta pikatilanteisiinkin voidaan varautua ennakolta suunnitte lemalla ja harjoittelemalla, ja siinä työs sä olisi tärkeää osallistaa asiantuntijat. On resurssien tuhlausta jättää tämä asiantuntijuus käyttämättä operaation suunnittelussa. Puolustusvoimissa on käytetty vuo desta 1998 syväjohtamisen mallia sekä henkilökunnan johtamisessa että va rusmiesten johtajakoulutuksessa. Alainen on saanut tehtävän, tavoitteet ja vapauden suorit taa tehtävä
Tällaisesta toimintatavasta löytyy maailmalta ja Suomestakin paljon hyviä esimerkkejä, esimerkiksi teollisuudesta. Ennen kaikkea on luotettava työntekijöihin ja tuettava heidän työs kentelyään. En tiedä, mitä tapah tuisi, mutta haluaisin mahdollisuuden ottaa selvää. Mikä tärkeintä, pää töksiä tehtäisiin siellä, missä päätös ten tekemiseen on paras tilannetieto, ja päätösten seuraukset näkyvät heti. Tällaiset esimiehet harvoin puuttuvat siihen, mitä joukko on saanut aikaan ja esimerkiksi kuinka omatoimi sia tai ammattitaitoisia yksikön varus miesjohtajat ovat. Vastuuta olisi yhtä paljon, mutta se oli si tasaisesti jakaantunut, ei keskittynyt tietyille henkilöille. Mitä jos ylhäältä sanottaisiinkin, että täs sä on tavoite ja reunaehdot, tehkää niin hyvä joukko kuin pystytte. Päällikkö vastaa yksiköstään ja komen taja joukkoyksiköstään tai joukkoosas tostaan. Näin ollen myös nopea korjausten tekemi nen olisi mahdollista. Toivoisin, että jokainen esimiesase massa oleva miettisi, onko kontrollointi välttämätöntä ja tehokkain tapa toimia organisaation tavoitteiden kannalta. Kontrollointi voi myös joh tua siitä, että esimies ei itse osaa asiaa, joten ei usko myöskään alaisensa siihen kykenevän. Työnteki jästä alkaa tuntua, ettei esimies ymmär rä hänen tehtäväänsä ja työnsä sisältöä. Yleensä oikea tapa on ylhäältä käsketty. Luottamus on kaksisuun tainen tie. Innostus, kehittyminen, oppiminen, luovuus ja innovointi toisivat lisätehoa maanpuolustukseen resurssien vähe tessä. Työntekijät koki sivat olevansa itse vastuussa työstään, ja itse työ toimisi parhaana motivoija na. Yleensä komentajan tai pääl likön paikalla istutaan vain muutama vuosi, ennen kuin urapolku vie uuteen paikkaan. Johtajan tehtävä on saada alainen toi mimaan parhaalla mahdollisella tasolla, saada alainen innostumaan, motivoida häntä kehittymään. Au tonomialla voi olla yllättäviä positiivisia vaikutuksia. Tällainen käytös syö työntekijöiden motivaatiota. 44 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 PUOLUSTUSVOIMAT Puolustusvoimien koulutuskulttuu ri perustuu pitkälti asioiden tekemiseen juuri tietyllä tavalla. Luottamus Jokainen sotilas on kokenut nuorena kouluttajana, kun esimies käy tarkasta massa joukon koulutusta, miten tämän huomio kiinnittyy siihen, miltä jouk ko näyttää tai kuinka tarkkaan vartio mies on osannut sanoa ennalta sovitut vuorosanat. Olen itse sitä mieltä, että kontrolloin ti johtuu nimenomaan epäluottamuk sesta. Kontrollointi voi olla myös osa organisaatiokulttuuria, tapa toimia. Lyhyessä ajassa luottamus ta ei ehdi muodostua. Ei lannistaa, vaan innostaa. Päinvastoin, se vähentäisi raportointia ja vapaut taisi resursseja tärkeämpiin tehtäviin. Jos alaiseen ei luota, ei hän myöskään toimi luottamuksen arvoises ti. Toimittaisiin ihan oikeas ti tehtävätaktisesti. Lisäksi on poistettava es teet innovaatioiden, innostuksen ja mo tivaation tieltä. Kun alaisille osoittaa, että heihin luotetaan ja heitä tuetaan, esi miehet ja Puolustusvoimat voivat yllät tyä lopputuloksesta. Val lan ja toimintavapauden myötä kulkee aina myös vastuu. Haluan, että tätä maata puolustaa te hokkain mahdollinen organisaatio, joka toimii tehokkaimmalla mahdollisella ta valla. En näe, että kontrolloinnin vähentä minen veisi mitään pois Puolustusvoi mien johtamiskulttuurista. Kirjoittaja, sotatieteiden kandidaatti, yliluutnantti Jari Laitila (32) palvelee Parolannummella Panssariprikaatissa Aliupseerilinjan johtajana. Artikkelissa käytetyt lähteet ja kirjallisuusluettelo on saatavissa toimituksesta tai suoraan kirjoittajalta.. Mielestäni avoin keskustelu epä kohdista on edellytys tehokkuuden li säämiseksi. Puolustusvoimissa paine asioiden tekemiselle juuri tietyllä niin kutsutul la oikealla tavalla voi kasvaa suureksi ja vastuu henkilöityy yleensä esimieheen. Sekä tutkimusten että johtamisesta käytävän yleisen keskustelun pohjalta tämä on kuitenkin saavutettavissa vain kontrollia vähentämällä. Sen täytyy tulla alaisesta itsestään. Ei luoteta siihen, että työntekijät itse kykenisivät toimimaan yhtä hyvin kuin esimies. Tämän jälkeen perusyksikköä tuettaisiin kaikin mahdol lisin keinoin. Tämän artikkelin ainoa tarkoitus on aikaansaada avointa kes kustelua. On haudattava ajatus oikeasta tai väärästä tavasta ja annet tava lisää vastuuta työntekijöille kaikil la tasoilla. On aika keskit tyä tekemisen sisältöön muotoseikkojen sijasta ja henkilökunnan kehittymiseen ja oppimiseen. Epäluottamuk sen myötä syntyy kiusaus kontrolloida ja mikromanageroida asioita. Tällaisia asioita ei voi käskeä. On olemassa niin sa nottu oikea ja väärä tapa tehdä asioita
Passiivinen ja kontrolloiva johtami nen aiheuttaa tuhoavaa ja haittaavaa tyytymättömyyttä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 45 AUTONOMIAN TUNNE syntyy tietoi suudesta, että ajatuksilla ja käsityk sillä on merkitystä työhön liittyvissä asioissa. Perustan ajatuksen siihen, että harva ihminen on luontaisesti ulkoisesti motivoitu nut tai amotivoitunut. AUTONOMIA on työpaikan motivaati oilmaston kannalta tärkeä tekijä, sillä autonomiaa pidetään ihmisen hyvin voinnin kulmakivenä. Alus sa kaikki ovat sisäisesti motivoitunei ta, ja kontrollin myötä ihminen va joaa kohti amotivaatiota. Keppinä tässä tilantees sa toimii esimerkiksi laki tai virkaeh tosopimus ja porkkanana palkka. Nissisen, Anttalaisen ja Kauppisen mukaan esimiehen käyt täytyminen voi siirtää työyhteisön tu hoavan tyytymättömyyden alueelle. Tämä johtuu useimmin kontrolloi vasta johtamisesta. Kontrolloinnilla on suurin rooli tuhoavan tyytymättömyyden ai heuttajana, kun taas motivointi lisää tyytyväisyyttä. TYYTYVÄISYYDELLÄ on tutkitusti po sitiivinen vaikutus organisaation te hokkuuteen. On hyvin vaikea innostua sellaisesta, johon on pako tettu. Ulkoi sesti motivoituneen ihmisen toimin ta perustuu niin sanotusti keppiin tai porkkanaan. Sisäi sesti motivoituneen ihmisen toimin ta perustuu haluun tehdä asiat hyvin ja kehittyä omassa työssään. Syväjohtaminen on ollut Puolustusvoimien johtamis koulutuksen ja johtamisen mallina vuodesta 1998. Autonomiasta kumpua va innostus on helposti tuhottavis sa mikromanageroinnilla ja kontrol loinnilla. Liukkosen mukaan kontrolli heikentää merkittävästi työ motivaatiota, ajan mukaan tyytymät tömyys kontrolloivaan ilmapiiriin vaikuttaa myös työntekijöiden tuotta vuuteen työssä. Autonomian vastakohta on kontrolli. ITSE NÄEN ASIAN toisin päin. Moni johta ja kuvittelee kontrolloinnin ja sään töjen tarkan noudattamisen lisäävän työn tehokkuutta. Täysin kontrolloidussa tilantees sa työntekijän valtaa amotivaatio, eli täydellisen motivaation puutteen tila. Hän kokee asian omakseen. Tehtäviin turtuminen, vaikutusmahdollisuuksi en puute ja kontrolli aiheuttavat mo tivaation laskun. Autonomia lähtee yksilöstä itsestään. Tämä voi johtaa siihen, että yk silö oppii vihaamaan jotain sellaista, josta hän muuten nauttisi, koska hä net on alun perin pakotettu sitä te kemään. Autonomialla tarkoitetaan ihmisen kokemusta siitä, että hän on vapaa päättämään itse tekemisistään. TUTKIMUKSET TUKEVAT autonomi an keskeistä roolia sisäisen motivaati on, innostuksen ja korkeamman mo tivaation lähteenä. Uskon uuden työn tai uusien tehtävien saavan ai kaan sisäistä motivaatiota. JL AUTONOMIAA VAI KONTROLLIA. Syväjohtamisen kul makivien mukainen johtamiskäyttäy tyminen (inspiroiva tapa motivoida, älyllinen stimulointi, ihmisen yksilöl linen kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen) saa aikaan tuottavaa tyytyväisyyttä ja saa työntekijän op pimaan ja kokeilemaan uusia asioita. Autonomisessa toiminnas sa motivaatio lähtee yksilön sisältä. Isossa osassa motivaa tioteorioita autonomia on avainase massa motivaation lähteenä. Tällai nen ihminen on sisäisesti motivoitu nut, kun taas kontrolloitu ihminen on yleensä ulkoisesti motivoitunut. Autonomian edellytys on valinnan ja toiminnanvapaus, sen vastakohta on pakotettu ja tiukasti kontrolloitu te keminen. Kun keppi ja porkkanat eivät riitäkään.... Tällaisessa tilan teessa työyhteisön tuottavuus romah taa ja työntekijät hakeutuvat muualle töihin. LIUKKOSEN MUKAAN autonomi an kasvaessa myös motivaatio kas vaa
Intuitiivinen ihminen tarvitsee tehtävän ja tavoitteet, jonka jälkeen hänet pitää kuvainnollisesti päästää irti. Teetätin omilla oppilaillani MB TItestin. Tämän tyypin edustajia on pal jon johtotehtävissä, vaikka he eivät aina ole hyviä ihmisten johtajia. Puolustusvoimien isoin mainoskampanja on varusmiespalvelus. Suomen Sotilaan numerossa 4/2015 kerrottiin Mika Aallon väitöskirjatutkimuksesta ja viitattiin Meyers–Briggstestiin (MBTI). Korkeimmat pisteet P1 kokeesta, P2kokeesta, vertaisarvioin nista ja johtajatehtäväradasta saanut oli tyypiltään ENTP (edelläkävijätyyp pi). 39 prosenttia kadettiupseereista Ekstrovertti, tosiasiallinen, ajatteleva ja järjestelmällinen ESTJ haluaa kontrol loida ympäristöään. Tämä on uhka puolustusvoimille. SF ja ST tarvitsevat enemmän esimiehen tukea ja valvontaa. Testin teki 15 aliupseerilinjan varusmiesoppilasta. Muuttujat ovat: E (ekstrovertti) – I (introvertti), S (tosiasiallinen) – N (in tuitiivinen), T (ajatteleva) – F (tunteva) ja J (järjestelmällinen) – P (spontaani). Ylikorostunut kuri ja kontrollointi vetävät puoleensa yhdenlaisia ihmisiä ja työntävät luotaan toisenlaisia. Stressitilanteissa ESTJ saattaa saada hä nelle epäominaisia tunteenpurkauksia, ja hän voi loukkaantua pienestä. Olemme liian samanlaisia. Tämä ei voi olla sattumaa. He ovat erilaisia, ja organisaatiot tarvitsevat erilaisia ihmisiä erilaisiin tehtäviin. Tuloksista näkyy, että vapaus on NT-tyypille selvästi tärkeämpää kuin muille persoonallisuustyypeille. Monimutkaiset ongel mat saattavat aiheuttaa heille stressiä. ESTJ on jär jestelmällinen, päättäväinen ja toimii rationaalisesti. 46 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 PUOLUSTUSVOIMAT P uolustusvoimien käytössä ole van johtamisopin, syväjohta misen, mukaan ihmisiä täy tyisi kohdella yksilöllisesti. Hänel le on tyypillistä taipumus yksinkertais taa kompleksisia ilmiöitä. TEKSTI: YLILUUTNANTTI JARI LAITILA Ihmiset ovat erilaisia, ...pitäisikö heitä siis johtaa eri tavoin?. Tämä voi osaltaan selittää sitä, että upseeristossa ST-tyyppi on ylikorostunut (58 %) ja NTtyyppiä esiintyy todella vähän (2 %). Hän pitää analyyseista ja järjestyksestä. Yhdeksän oppilasta sai tulokseksi ENTJ (johtajatyyppi). Seuraavassa on lyhyt kuvaus Puolustusvoimien kadet tiupseeristossa yleisimmästä ESTJtyy pistä sekä sotaväessä aliedustetuista ENTJ ja ENTPtyypeistä. . n Kuvasta näkyy selvä ero tosiasiallisten SFja STsekä intuitiivisten NTja NF-tulosten välillä. Otos oli toki pieni. Vain kolme vastaajaa sai tuloksek si Puolustusvoimien upseeriston enem mistön (59 % ESTJ tai ESFJ), ESalkuisen persoonallisuustyypin. Väitän, että kontrolloiva organisaatiokulttuuri vetää puoleensa ST-persoonallisuustyyppiä ja työntää luotaan NT-tyyppiä. Johtajatyyppi Ekstrovertti, intuitiivinen, ajatteleva ja järjestelmällinen ENTJ on intuitiivinen. MBTItesti on yleisesti käytetty persoo nallisuustesti, jolla voidaan kuvata ihmi sen persoonaa käyttämällä neljää ulot tuvuutta. ENTJ on looginen, päättäväinen ja ta voitteellinen. Aallon mukaan ESTJ (ekstrovertti, tosiasiallinen, ajatteleva, järjestelmäl linen), eli niin sanottu vartijatyyppi on Puolustusvoimien virkaupseeriston kes kuudessa yleisin persoonallisuustyyppi (39 %). Tästä voi myös tehdä johtopäätöksen, että tosiasiallisten ja intuitiivisten ihmisten johtaminen tulisi olla erilaista. Hänellä on selkeät tavoit teet, joita kohti hän pyrkii ja ohjaa myös Antaa vapautta -faktorin tulokset (Tanja Latomaa, 2015). Hän on toimissaan suoraviivainen, ja hänellä on selkeät ta voitteet. Tämä ei tarkoita, että toinen on huonompi kuin toinen
Hän ei myöskään pidä päätösten teon jälkeisestä jahkailusta. Viereisellä sivulla on kaavio, joka esittää, kuinka tärkeänä pidet tiin sitä, että esimies antaa työnteki jöiden tehdä ja päättää itse omasta toiminnastaan ja työn aikataulutta misesta. Haluamme toteuttaa parhaalla mahdollisella taval la lukion perustehtävää mahdollisim man hyvän jatkoopintokelpoisuuden takaamiseksi opiskelijoille. Hän on tehnyt tulkintansa tämän perusteella. Kontrollin veto Tanja Latomaa on vuonna 2015 tehnyt Vaasan yliopiston kauppa tieteelliseen tiedekuntaan pro gra du tutkielman aiheesta persoonal lisuustyyppi ja johtajuusodotukset. Pelkkien jeeshenkilöiden yhtei söt eivät kehity. Sääntely, tiukat sään nöt ja aikataulut voivat aiheuttaa hä nelle stressiä. Emme kutsuneet Aaltoa kokoukseen siltä pohjalta, että olisimme kaikki asioista samaa mieltä, vaan ta voitteena oli tuoda esille erilaisia näke myksiä. Artikkelissa kerrottiin Aallon vierai lusta Sibeliuslukion johtoryhmässä. Tieto tekniikan käytöstä tulee luonteva osa kaikkea lukion toimintaa. muita pyrkimään. Näitä kaikkia tyyppejä varmasti tarvitaan Puolustusvoimissa ja mis sä tahansa organisaatiossa, mutta jo tämän lyhyen kuvauksen perusteel la heitä tulisi johtaa hyvin erilaisin keinoin ja heidät tulisi sijoittaa hyvin erilaisiin tehtäviin johtajina. Siinä on ilmaistu erinomaisella tavalla koulum me laajaalainen toiminta sekä kuului san Sibiksen hengen peruspilarit. Suomen Sotilaan edellisen numeron upseerikoulutusju tussa (Jaakko Puuperän kirjoitus Byro kraatit strategeina 4/2015) oli kerrottu epätarkasti upseerikoulutuksen nyky järjestelyistä. Valmistuneet ylen netään luutnanteiksi. Kirjoituksessa pohdittiin sitä, millaiset valmiudet suomalainen koulu tusjärjestelmä antaa strategisiin tehtä viin hakeutuville. Edelläkävijä Ekstrovertti, intuitiivinen, ajatteleva ja spontaani ENTP on analyyttinen ja nopeaälyinen, ja hän nauttii toimin nasta. On ilmeistä, että artikkelin perus teella näyttää siltä, että meillä oppilai toksena ja Mika Aallolla on erilaisia nä kemyksiä oppilaitoksen toiminnasta ja kehittämisestä. Hän on sosiaalinen ja usein hauskaa seuraa. Aalto vieraili lukiomme johtoryhmässä puolen tunnin pituisen ajan, josta osa käytettiin keskusteluun. Hän ottaa mielellään vastuuta ja valtaa, ja stressiä hänelle aiheutuu kin muiden käskettävänä olemises ta. Tämän vuoksi myös Mika Aallolla oli mahdollisuus vierailla johtoryhmässä. Elokuussa 2016 otetaan käyttöön uudet opetussuun nitelmat. Osoituksena tästä ovat lukuisat sekä taiteellisen että akateemisen maailman huipulle nousseet Sibeliuslukiosta val mistuneet opiskelijat. Sibeliuslukion kehittämisessä us komme avoimeen vuorovaikutukseen ja erilaisten mielipiteiden esilletuontiin. Lukioissa opitaan enemmän yhdessä, muuallakin kuin luokkahuoneessa. Digitalisaatio tuo isoja muutoksia sekä oppimiseen että opettamiseen. Yk sittäisten oppiaineiden sijaan opetuk sessa tarkastellaan laajempia ilmiöitä. Hän huomioi en sin asiat, vasta sitten ihmiset, jolloin hän saattaa tahtomattaan loukata muita. Hän voi olla yhtä aikaa mones sa mukana ja yrittää samalla houku tella muitakin mukaan projekteihin. Kehittämisessä pysyviä tuloksia ei saa da edellyttämällä kaikkien olevan samaa mieltä. Toimitus Sibelius-lukiossa ollaan avoimia muutokselle n Artikkelissa Byrokraatit strategei na (Suomen Sotilas 4/2015) kerrottiin Mika Aallon kolmen vuoden takaisesta väitöskirjasta Strategin tragedia – Suomalaisupseerit clausewitzlaisina strategeina. Tutkimuksessa kyseistä koh taa mitattiin kysymällä, kuinka usein esimiehen haluttiin antavan täyden vapauden työskentelyyn ja omaan päätöksentekoon vai haluttiinko, että työt määrätään ja valvotaan niistä suoriutumista. Toiminnan tuloksellisuuden mittaaminen tulee olla laajaalaista eikä voi perustua yksittäisiin keskiarvoihin (VATT Tutkimukset 179, Lukioiden vä liset erot ja paremmuusjärjestys). Niiden myötä opettajan roo li muuttuu yhä enemmän ohjaajaksi. Perustutkinto on nykyään sotatieteen kandidaatin tutkinto, joka kestää kolme vuotta perustutkintoosas tolla (Kadettikoulu). Palautteet osoitteella: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköposti: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa (.rtf, .doc tai vastaava tiedostomuoto).. Hänelle sopivat työt, joissa saa toimia ilman tiukkoja raameja ja sääntöjä, koska hän nauttii siitä, että saa itse ajatella. Lukioissa kehitetään uutta toimin takulttuuria koko ajan. Koulumme motto on Tunne, Tiedä, Taida, Tahdo. Stressi saattaa ilmetä yliherkkyytenä ja rii taisuutena. Hannu Rantala Rehtori, Sibelius-lukio Oikaisu juttuun Byrokraatit strategeina n Lukijamme Risto Sinkko oli lukenut lehtemme tarkoin. Stressaantuneena hän saattaa muuttua joustavasta jousta mattomaksi ja päivittäiset tarpeet, kuten syöminen, saattavat unohtua. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 47 Sibeliuslukio kehittää avoimesti toi mintaansa ja on aktiivinen uuden toi mintakulttuurin kehittäjä. 4–5 vuoden työko kemuksen jälkeen heidät komennetaan maisterikurssille, jossa he tekevät muun muassa pro gradu työn ja valmistuvat sitten maistereiksi. Erityises ti painotamme sellaisten tulevaisuuden taitojen omaksumista, jotka ovat keskei siä yhteiskunnassa ja työelämässä pär jäämisessä. Tutkielmassaan Latomaa tutki MB TIpersoonallisuustyyppien ja LBD QXIIjohtajuuskyselyn tulosten suh detta. Sibe liuslukion toiminta on hyvin tuloksellis ta
Yhtymäkohtia toki on: kummassakin asevoimaltaan alivoimainen demokratia taistelee vahvempaa totalitaristista maata vastaan ja torjuu sen. Sodasta ja Winston Churchillin kuuluisista lauseista lähtien Battle of Britain on ollut Isossa-Britanniassa käsite ja legenda. Sen ilmatilassa käytiin taistelu Britanniasta. Kummankin aikana sotanäyttämöt muualla Euroopassa ja maailmalla olivat hiljaisia, ja median huomio kiinnittyi siksi juuri meneillään olleeseen taisteluun. Torjuntavoitto se oli myös, aivan talvisodan tapaan, vaikka vastassa olleet tavallaan jättivät taistelun lopulta kesken – niin kuin talvisodassakin. Britit olivat nyt yhtä yksin kuin suomalaiset vuotta aikaisemmin. S yksyllä 75 vuotta sitten maailman huomio kohdistui Britteinsaarille. Taistelu Britanniasta on yhä opettavainen esimerkki strategian, johtamistaidon ja -teknologian, osaamisen ja ilma-aseen merkityksestä sekä siitä, että yksin ilma-aseella ei sotia ratkaista vielä 75 vuotta myöhemminkään… > Brittien ”talvisodasta” 75 vuotta 48 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015. Vaikka iltaruskoaan eläneen brittiläisen imperiumin ja 1930–40-lukujen Suomen välillä on vain vähän yhtäläisyyksiä, kokevat britit taistelun Britanniasta jotakuinkin samalla lailla kuin suomalaiset talvisodan. Iso-Britannia oli maailman merkittävimpiä suurvaltoja, mutta elo-syyskuussa 1940, kun taistelu Britanniasta oli kuumimmillaan, se oli sotilaallisesti lähes polvillaan. Eikä turhaan, olihan se brittien ensimmäinen voitto jo vuoden kestäneessä toisessa maailmasodassa
. TEKSTI: KARI KUUSELA 49 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015
Siksi voikin sanoa, että brittihävittäjälentäjät pelastivat maan saksalaisten maihinnousulta. Saa rivaltakunta oli vallattavissa vain mai hinnousulla, ja Saksan valtakunnan johtaja antoi tätä koskevan valmistelu käskyn 16. Saksan maa ja merivoimien osalta Seelöwen (Merilei jona) peitenimellä tunnetussa maihin nousussa oli kyseessä sotatoimi, josta ei ollut merkittäviä kokemuksia ja jota var ten ei ollut olemassa minkään näköis tä aikaisempaa suunnitelmaa tai val mistelutyötä. Heistä tuli osa legendaa Winston Churchillin kuu luisien sanojen myötä: ”Koskaan sodan käynnin historiassa niin monet eivät ole olleet kiitollisuudenvelassa niin harvoil le”. Aivan kuten niin kutsuttu salamasota lännessä oli ollut suunnit telematon ja improvisoitu, piti nyt suunnitella maihinnousu tyhjästä. Toi saalla tässä lehdessä kerrotaan Normandian taisteluista. No, ehkäpä Churchillin puhe ei ollut niinkään historiallinen kuin kansallis tunnetta kohottava, mutta niinhän kan sakunnan keulamiehen puheen sodassa tulee ollakin. kesäkuuta 1940 Saksan ja sen johtajan Adolf Hitlerin katse suuntautui Kanaalin taakse Doverin rantakallioiden suuntaan. Brittien mannerEuroopassa tais tellut pieni ja ammattitaitoinen, joskin opillisesti kovin vanhakantainen siirto armeija (BEF, British Expeditionary For ce) oli palannut kesällä pahan tappion kärsineenä ja kalustonsa menettänee nä Dunkerquesta kotimaan kamaralle. 50 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN A ir Chief Marshal (kenraa li) Hugh Dowdingin johta ma Fighter Command tais teli kahta Kanaalin toiselta puolelta hyökkäävää saksa laista lentolaivastoa vastaan ja, jos ei nyt ihan voittanut, niin sai ainakin torjuntavoi ton. heinäkuuta. n Spitfire oli Battle of Britainin voittaja. Merileijona oli yli päätään huonosti suunniteltu. Sodan kokonaiskuva Battle of Britai nin alkaessa oli sellainen, että vuotta ai kaisemmin syttyneen toisen maailman sodan kuluessa saksalaista salamasotaa olivat saaneet maistaa niin Puola, Tans ka, Norja, Alankomaat, Belgia kuin Rans kakin. Katse Britanniaan Ranskan antauduttua 21. Asiaa ei helpottanut Saksan meri ja ilmavoi mien olematon yhteistyötaito, joka tuli vaivaamaan saksalaisten yhteisoperaa tioita läpi sodan. ”Saarivaltakunta oli vallattavissa vain maihinnousulla.” n Air Chief Marshal Hugh Dowding, RAF:n Fighter Commandin johtaja. Maavoimia IsollaBritannialla ei ollut enää nimeksikään, jäljellä olivat lähinnä kalustonsa menettäneet, hajonneet ja piestyt kaaderirykmentit ja heikosti va rustetut ja koulutetut kodinturvajoukot, mutta vielä briteillä oli ylivertainen lai vastonsa ja sangen vahvat, hyvin koulu tetut ja varustetut ilmavoimansa. Kuvan vuonna 1940 valmistunut alatyypin Mk Ia edustaja lentää edelleen entisöitynä.. Me rileijonaa ja Overlordia ei voi edes verrata toisiinsa, ei resur soinnin, toteutumismahdolli suuksien eikä varsinkaan suun nittelutyön osalta
Churchill torjui tarjouksen omassa puheessaan pari päi vää myöhemmin, joten poliittinen tie oli käytännössä kuljettu loppuun. Harvalukuiset lentäjät ja koneet joutuivat välillä myös lentämään niin usein, että seuraavaa tehtävää varten käytiin vain hakemassa polttoainetta ja a-tarvikkeita, ja pian kone kiisi taas taivaalla kohti tutkien etsimää maalia.. Hänen Messerschmittinsä on Jagdgeschwader 2 “Richthofenista” n Aukeman kuvassa RAF:n pilotit juoksevat koneilleen, joita kenttähenkilökunta jo valmistelee lentoonlähtöön. 51 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 Rinnan maihinnousun valmistelun kanssa Hitler piti poliittistakin ratkai sua mahdollisena ja teki viimeisen eh dotuksensa briteille 19. Pommituk setkin johdettiin kovin huonosti. Taistelu Britanniasta on yhä tutustumisen arvoi n Ylinnä edelleen lentävä Messerschmitt, joka on oikeammin Hispano HA-1112. Saksalaiset olisivat voineet saada aikaan paljon enemmän, jos he olisivat keskit täneet ilmapommitukset brittien johtamisjärjestelmään, tutkiin ja lentotukikohtiin ja meri sotatoimet satamien mii noittamiseen ja meren kulun estämiseen. Kuva Duxfordin lentonäytöksestä. Oli lähdetty soitellen so taan, ja alkumenestys johtui pikemmin kin vastustajan sotataidollisesta heikko udesta ja poliittisesta hajanaisuudesta sekä saksalaisten taktisoperatiivises ta osaamisesta kuin materiaalisesta tai strategisesta ylivertaisuudesta. Sala masota ei ollut saksalaisten doktriini, se oli muutaman sotilaallisen neron, kuten Guderianin ja Merileijonan suunnitteluun ilman kunnollisia re sursseja valjastetun Mansteinin yk sityisajattelua ja improvisointia, joka johti menestykseen syksyllä 1939 ja kesällä 1940. Saksan resurssit olivat jo vuonna 1940 riittämättömät. Fyysisiltä mi toiltaan ja puheiltaan suuri Hermann Göring toki lupasi Luftwaffensa pysty vän taas enempään kuin oli mahdollista, aivan kuten hän oli luvannut Dunker quessa estää pelkällä ilmaaseella brit tien siirtoarmeijan vetäytymisen. Kun nollista strategista painopistettä niil lä ei ollut koko ilmasotaretken aikana, vaan eipä Saksalla ollut strategisia ilma voimia tai strategiseen pommitukseen kelpaavaa kalustoakaan. Brittien johtamisjärjestelmä antoi usein ennakkovaroitukset niin hyvissä ajoin, ettei miesten tarvinnut juosta. Paljon paremmin ei johdettu Saksan Kriegsma rinen – merivoimien – operaatioitakaan, joista puuttui painopiste ja kalustoa. Ilmeisen vastentahtoisesti Hitler ryhtyi ilmaso taan ja piti sopua ehkä vieläkin mahdol lisena, koska hän muun muassa rajoit ti pommitukset taistelun alkuvaiheessa selvästi sotilaskohteisiin. n Alapuolella saksalainen hävittäjälentäjä valmistautuu elokuussa 1940 lennolle Britanniaan Normandiassa Ranskassa. Mutta Sak san sodanjohdon ja asevoimien heikkoudet ja strategisen osaa misen puute paljastui viimeis tään Britannian taivaalla ja merellä 75 vuotta sitten. heinäkuuta pi tämässään puheessa
Saksan merivoimat oli alusmää rältään pahasti alakynnessä verrattu na brittien Royal Navyyn, eikä Kanaalin herruudesta olisi ollut epäilystäkään, jos saksalaiset olisivat pelkästään laivaston sa suojassa koittaneet maihinnousua. n Brittilentäjät tarkastelevat alas ammutun saksalaisen Heinkel He 111 -pommikoneen hylkyä Englannin etelärannikolla heinäkuussa 1940. Kiirettä tehtävän suorittami seen toi se, että saksalaisilla oli mahdollisuus käyttää maihin n Taistelulla Britanniasta oli kummallakin osapuolella myös propagandasodan luonne. Saksan maavoimien ajatukset olivat sa mansuuntaiset kuin merivoimienkin, ja ainoaksi ratkaisuksi nähtiin ilmaherruu den saavuttaminen Kanaalissa ja ete läisessä Englannissa. Vai ratkaisiko. Saksan merija maavoimat pulassa Miksi Saksa lähti ilmasotaan. 75 vuotta sitten rat kaistiin Britannian taivaalla osaltaan myös koko suursodan jatko ja sitä kaut ta Euroopan ja pienen Suomenkin koh talo. Reichsmarschall Hermann Göring lupasi Saksan ilmavoi mien, Luftwaffen, saavuttavan ilmaher ruuden neljässä viikossa. Kyse ei ollut pelkästään Göringin haihattelus ta, vaan siitä, että ilman ilmasotaretkeä maihinnousu olisi ollut mahdoton. Yllä brittilehti kertoo RAF:n menestyksestä alasammuttujen saksalaisten koneiden määrällä. Saksalla olisi saattanut olla edelly tykset lyödä IsoBritannia kolmannen valtakunnan resurssipuutteista huoli matta, mutta toisin kävi, ja epäonnis tuminen osaltaan ratkaisi koko sodan. 52 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 nen aihe Suomessakin. Erityinen huomio näkyy kiinnittyneen saksalaiskoneen konekivääreihin.. Kello nimittäin kävi koko ajan Saksaa ja sen huonosti suunnitel tua suuruudenhullua sotasuunnitelmaa ja varsinkin sen suunnitelman puutetta vastaan. Kumpikin puoli yliarvioi vastustajalle tuotettuja tappioita. Käytännös sä se tarkoitti brittien ilmavoimien tekemistä toimintakyvyttömäksi, ja työ olisi aloitettava sen hävittäjäil mavoimista. Britit onnistuivat siinä, mutta saksalai set epäonnistuivat. Se on esimerkki jointtaitojen, teknologian hyödyntämi sen ja johtamissodankäynnin merkityk sestä nykyaikaisessa sodankäynnissä
n RAF:n hävittäjälentäjät rentoutuvat Doverin yllä 29. RAF:n lyömiseen käytettävissä oleva aika oli siis käytännössä vain muuta mia viikkoja, jollei sitten odotettaisi seuraa vaan kesään, jolloin Britannia olisi jo vah vistunut. Puutetta, kurjuut ta, ongelmia ja haasteita oli briteilläkin ja varsinkin Dunkerquen jälkeen. Kerätyistä aluksista merkit tävä osa oli muun muassa Saksan suurilta joilta peräisin, eivätkä ne pystyneet kulke maan kovinkaan kovassa aallokossa, tulol laan olevissa syysmyrskyissä eivät missään tapauksessa. Hugh Dowdingin rooli tässä kuten myö hemmin puolustustaistelun johtamisessa oli olennaisen tärkeä. RAF muutoksen kourissa Aika oli ratkaiseva tekijä. Jonkin verran tappioita oli kärsitty Ranskassa, mutta merkittävin osa hävittäjälaivueista ja niiden henkilöstöstä oli pidetty kotimaassa, vastoin muun mu assa pääministeri Winston Churchillin tah toa. Mai hinnousua varten rakennettuja aluksia ei ollut, eikä niitä mitenkään ehdittäisi kehit tää ja rakentaa. Taustalla oleva Hawker Hurricane oli lukumääräisesti merkittävin brittihävittäjä Britannian taistelun alkaessa, mutta Spitfire korvasi sitä koko ajan. BP K. heinäkuuta 1940 käydyn ilmataistelun jälkeen, kuuluu kuvan alkuperäinen kuvateksti. Hitlerillä oli sitä paitsi ruokahalu kasvanut syödessä, ja hän katsoi jo itään… Hitler oli oikeassa siinä, että hänellä olisi kii re, mutta riittäisivätkö rahkeet kiirehtimällä kään. Kuvan kone lentää toukokuussa 1940 Ranskan yllä. Britannian kuninkaallisten ilmavoimien, Royal Air For cen, osalta varustautuminen oli vielä käyn nissä, eivätkä ne olleet saavuttaneet suun niteltua laajuuttaan. Brittiilmavoimat olivat vasta 1930lu vun loppuvuosina siirtyneet hävittäjien sä osalta kaksitasoista yksitasoihin, ja mer n Luftwaffe odotti kaksimoottoriselta hävittäjältä Messerschmitt Bf 110:ltä paljon, mutta pettyi pahasti taistelussa Britanniasta, kone ei pärjännyt brittien yksimoottorisille hävittäjille. 53 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN nousuun vain tavallisia rahtilaivoja, hinaa jia, kalastusaluksia, proomuja tai lotjia
Jos Hurricanea ja Spitfireä verra taan saksalaisten hävittäjiin, niin ko vasti yleistäen Hurricane ei välttämättä pärjännyt sitä nopeammalle Messer schmitt Bf 109 E:lle, mutta kaksimoot torisen Messerschmitt Bf 110:n kans sa se otteli jo tasaväkisemmin. Valtaosa kuvan koneista on vuoden 1940 jälkeisiä malleja.. Toki ilmataistelussa ratkaisee myös moni muu tekijä, kuten lentäjän koke mus, korkeusero alkutilanteessa, osas ton johtaminen ja taktiikka, kuka näkee kenetkin ensin ja kummalla on taiste lun alkaessa enemmän polttoainetta. Näistä tukevamman ja suuremman nä köinen Hurricane oli hitaampi ja vä hemmän liikehtimiskykyinen kuin ur heilukonemainen ja sulavalinjainen Spitfire. Aseistukseltaan ne olivat käytännössä yhdenvertaiset. Kuvassa entisöity kone hävittäjäversiona Duxfordin lentonäytöksessä. Pelkkä koneiden tekninen vertailu ei välttämättä kerro kamppailun loppu tulosta. n Koneet odottavat Duxfordissa Battle of Britain -näytöksen alkua syyskuussa 2015. Pommikoneiden yleisin tyyppi oli kak Lontoo Cherbourg Dunkerque Portsmouth Deauville Hävittäjäkoneiden komentotukikohta Luftwaffen hävittäjäkoneiden tukikohta Luftwaffen pommittajakoneiden tukikohta Fighter Commandin lentorykmentit (Group) Luftlotten alueet Messerschmitt Bf 109:n toimintasäde Junkers Ju 87:n toimintasäde Matalavalvontatutkan toimintasäde Korkeavalvontatutkan toimintasäde n Brittien pommikoneiden yleisin tyyppi oli kaksimoottorinen kevyt pommikone Bristol Blenheim. 54 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN kittävimmät konetyypit olivat Hawker Hurricane ja Supermarine Spitfire. Spitfire puolestaan oli ensin mainittua EMer sua hivenen hitaampi, mutta selväs ti ketterämpi ja kaksimoottoriseen Bf 110:een verrattuna se oli ylivoimainen. Kun tais telua Britanniasta käytiin, oli Hurricane yleisempi konetyyppi, mutta sen tilalle oli tulossa Spitfire, jota lopulta valmis tettiin lukuisina alatyyppeinä aina toi sen maailmansodan loppuun asti ja vä hän sen jälkeenkin. Brittiilmavoimia rasittivat kaluston osalta muutamat harhaaskeleet, kuten 1920 ja 1930luvun yleisten ilmasota teorioiden mukainen pommikoneiden suosiminen hävittäjien kustannuksella. Kumpaakin vauhditti Rolls Roycen Merlin, 12sylinterinen ahdettu ottomoottori
Näiden alaisina toimivat Wingit (laivueet) sekä yksittäiset Squad ronit (lentueet). Pommikoneiden suosiminen johtui teoriasta, jonka mukaan ilmasota oli siirrettävä vastustajan alueelle, eikä RAF ollut suinkaan ainoa eurooppa lainen ilmaase, jonka tavoite oli tämä. Johtokeskukset pystyi vät ohjaamaan yksittäisiä lentueita lo pulta erittäin tehokkaasti.. Saksalaisten lentäjien tilannekuva IsonBritannian taivaasta oli parhaassakin tapaukses sa tunteja vanha ja yleensä paikkaansa pitämätön, eli he taistelivat ”pimeässä” silloinkin, kun päivä paistoi täydeltä te rältä. Saarivaltakunta oli rakentanut ympärilleen ja erityises ti etelärannikolleen tutkia, joiden avul la ilmapuolustus sai ennakkovaroituk sen saksalaisista lentokoneosastoista parhaimmillaan jo ennen kuin ne ylit tivät Ranskan rannikon. RAF oli jaettu pommikoneita joh tavaan Bomber Commandiin ja Hugh Dowdingin Fighter Commandiin. Tilannekuva oli hyvin suppea, pa himmillaan vain se, mitä he omilla sil ”Johtamisjärjestelmä mahdollisti saksalaisten liikkeiden päättelyn etukäteen ja hävittäjälaivueiden keskitetyn johtamisen.” millään näkivät. 55 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 simoottorinen kevyt pommikone Bristol Blenheim. Tällä saatiin aikaiseksi paikallinen yli voima ja koneiden rajoitettu lentoaika pystyttiin käyttämään mahdollisimman täysimääräisesti hyväksi. Tutkat yhdis tettynä esimerkiksi kuulosuuntimiin ja aistinvaraista tähystystä tekeviin ilma valvontaasemiin loi lähes reaaliaikai sen ilmatilannekuvan, joka mahdollisti hävittäjätorjunnan johtamisen enne näkemättömällä tavalla. Tämä yhdistettynä koneen hitau teen teki niistä helpohkoja saaliita sak salaisten Messerschmitteille. Parhaassa tapauksessa ne pys tyttiin pitämään viime hetkeen asti val miudessa maassa ja sopivalla hetkellä käskemään ilmaan sekä keskittämään toimintansa olennaisimpaan paikkaan. Jäl kimmäinen oli jakautunut neljään alu eelliseen Groupiin, joista Battle of Britainissa joutuivat pahiten tuleen Ete läEnglannista vastuussa olevat Group 10 ja Group 11. Har haaskelia oli myös hävittäjien puolella, joista ehkä pahin oli Boulton and Paul Defiant, yksimoottorinen kahden mie hen tiedustelukone ja yöhävittäjä, jon ka aseet oli keskitetty ohjaamon taak se pyörivään torniin, mutta eteenpäin kiinteästi ampuvia aseita ei ollut ollen kaan. Hidasteina oli vain tuon ajan viestivälineiden aiheut tama viive. Sitä paitsi saksalainen hävittäjälentäjä oli usein sidottu suo jattavaan pommikonemuodostelmaan sa ja, mikä pahinta, kuluttanut jo suuren osan polttoaineestaan kohdatessaan ve reksenä tankit täynnä ilmaan nousseet vastustajansa, joita johdettiin keskittä en ja paikallista ylivoimaa luoden tilan nekuvasta tietämättömien hyökkääjien kimppuun. Johtamisjärjestelmä mahdollisti sak salaisten liikkeiden päättelyn etukäteen ja hävittäjälaivueiden keskitetyn johta misen. Ilmeisen etulyöntiase man brittien ilmapuolustus sai tutkan kehittämisessä ja varsinkin sen tehok kaassa käyttämisessä. Johtaminen ratkaisi Taito on tekniikkaakin tärkeämpää, mutta erityisen tärkeää sodassa on osata hyödyntää uusinta tekniikkaa taitavas ti ja tehokkaasti. Taistelussa Britanniasta pommikoneista oli kuitenkin hyvin vähän hyötyä
Tämä tuottikin tulosta sodan alussa, mutta tais ”Jos brittikone vaurioitui, se pääsi saksalaista vastustajaansa useammin palaamaan lentokentälle.” n Alhaalla kenttähenkilökunta valmistelee patruunavöitä taustalla oleviin Hurricane-hävittäjiin. Kuva on vielä taistelusta Ranskassa, Lille-Seclinistä ja koneet 85th Squadronista. Britit taisteli vat hyvin lähellä omia kenttiään eikä taka na ollut siirtymislentoa, joka saksalaisilla hävittäjillä kesti PohjoisRanskan kentil tä puolisen tuntiakin. Luftwaffe olikin ko neitaan myöten tehty pikemminkin maa voimien suoraan tukemiseen kuin stra tegisen tavoitteen saavuttamiseen. Brittihävittäjä pystyi siis toimi maan tehokkaammin, ja kun tämä yhdis tettiin tilannekuvaan ja kykyyn keskittää voimaa, tasoitti se lukumäärien eroa niin, että puolustajalle syntyi helposti paikalli nen ilmaherruus. Voittoisa Luftwaffe Jos Saksan maavoimien parhaat kyvyt oli vat oivaltaneet ja osoittaneet, että pans sariaseella tulee pyrkiä strategisiin tavoit teisiin ja jalkaväen työ on tukea sitä, oli ilmavoimissa tilanne toinen. Luftwaffe oli tukipuolustushaara, lentävä tykistö, jota hävittäjät suojasivat. RAF ei käyttänyt kuin osan hävittäjävoimastaan Ranskassa, koska säästeli sitä oman maan puolustukseen.. Lisää etua tuli siitä, että ilmataistelut käytiin pääsääntöisesti EteläEnglannis sa, omien lentokenttien läheisyydessä. Briteille koneiden tankkaus ja ampumatarvikkeiden täydennys oli myös huomattavasti nopeampaa kuin saksa laisille. Las kuvarjon varaan päätynyt Pilot Officer pu tosi siis ainakin yleensä omalle maalleen ja saattoi jatkaa taistelua hyvinkin pian, saksalainen Oberleutnant sen sijaan jou tui sotavangiksi, ja hänen koneensa saat toi pienenkin moottorihäiriön tai poltto aineen loppumisen takia päätyä vieraalle maalle… tai Kanaaliin. Briteillä oli etulyöntiasema konekiväärien vyösyötöllä, patruunakapasiteetti oli suurempi kuin saksalaisten rumpulippaita käyttävillä konekivääreillä. Toinen erittäin merkittävä etu liittyi koneiden toimintaaikaan. Jos brittikone vaurioitui, se pääsi saksalaista vastustajaansa useammin palaamaan len tokentälle, ja pahimmassakin tapauksessa lentokoneen tuhoutuminen ei välttämät tä tarkoittanut lentäjän menetystä. 56 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN Kotikenttäetu Britit taistelivat sisälinjalla, mistä oli heille etua. Tämä tarkoitti sitä, että briteillä oli toimintaaikaa käytettä vissä niin paljon kuin mitä polttoainesäi liöiden tilavuus salli, saksalaisilla vain pie ni osa siitä
Luftwaffen tärkeimmät hävittäjä tyypit olivat yksimoottorinen Messer schmitt Bf 109 E ja kaksimoottorinen Messerschmitt Bf 110. Saksalaiset hävittäjät sidottiin pää osin pommikoneiden saattotehtäviin, mikä rajoitti niiden toimintavapaut ta, mutta saksalainen pommikoneka lusto huomioon ottaen tämä oli välttä mätöntä. Kone oli hitaampi kuin vastapuolen hävittäjät ja hyökätessään suojaton. Saksalaiskoneiden moottorit olivat hyvin brittimoottorien kaltaisia Daim lerBenzin 12sylinterisiä ottomootto reita. He olivat kaikki tulleet Luftwaffen johtopaikoille vasta 1930luvun puolessa välissä, ja sen jäl keiset vuodet olivat kuluneet Saksan il maaseen luomisessa lähes tyhjästä ja valtavalla vauhdilla. Douhetismi oli muodissa Saksassakin. Pitemmän toimintasäteen Bf110:llä ei taas oikein pärjätty dogfightissa, lähitaistelussa. Saksalaiset hävittäjät pystyivät ole maan pommituskohteen yllä Britannian taivaalla vain vähän aikaa, ja jo pelkkä pommikoneiden myöhästyminen läh dön jälkeisestä tapaamisesta saattoi joh n Junkers ju 87 “Stuka” oli syöksypommittajana käyttökelpoinen kone pistemaalien tuhoamiseen eli taktiseen rooliin. Strategiseen vaikuttamiseen siitä ei pienen pommikuorman takia ollut, ja sen käyttäminen vaati ilmaherruutta. Ensimmäistä kertaa taistelukentällä vastustajan il mavoimat ja ennen kaikkea sen hävit täjät yritettiin tuhota lähes pelkästään ilmataisteluilla. Pommikoneiden saattoon ei kuitenkaan oltu kehitetty toimivia me netelmiä, vaan edettiin kokeilujen ja erehdysten tietä. Mutta IsonBritannian hävittäjäaset ta ja sen johtamisjärjestelmää vastaan ei saksalaisilla ollut mitään teknistä etu lyöntiasemaa. Koke musta oli hankittu jo Espanjan sisällisso dassa, josta kaikki muistavat Guernican. Myös Luftwaffessa nähtiin pommikone tärkeimpänä ilmasodan toimijana, jolla sota viedään vastustajan alueelle. Luftwaffe oli ollut voittamaton. Aikaisempia vastusta jia vastaan saadut kokemukset eivät ko vinkaan paljon auttaneet. Ilmaher ruuden saavuttaminen vastustajan il mavoimien tuhoamisella mahdollisti omien maavoimien tehokkaan tukemi sen, mikä oli olennainen osa salamaso taa. Tästä ei kellään ollut ko kemusta, eli tilanne oli uusi. Niiden etuna oli polttoaineen ruis kutus brittimoottorien kaasuttimien sijasta. Edellinen osoit tautui sangen rajoitetusta toimintasä teestään huolimatta Battle of Britainissa hyvin käyttökelpoiseksi, mutta jälkim mäinen oli liian kömpelö, ja raskaiden tappioiden jälkeen sen käyttöä rajoitet tiin. Luftwaffe oli sittemmin hoitanut stra tegisen tehtävänsä erinomaisesti Puo lassa ja Ranskassa, mutta näissä maissa oli vastassa osin pahastikin vanhentu neita lentokoneita, ja saksalaiset pääsi vät yllättämään vastustajansa parhaassa tapauksessa jo lentokentillä. Uusi se oli varsinkin Luftwaffen korkeimmalle joh dolle, joka koostui joko ensimmäiseen maailmansotaan nuorina lentäjäup seereina osallistuneista tai maavoimis ta siirretyistä miehistä. Syöksypommittaja oli myös erittäin helppo maali ilmatorjunnalle.. Saksalaiset moottorit olivat tun teettomampia lentokoneen asennoille ja polttoaineen tulo sylintereihin oli var mempaa. 57 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 telu Britanniasta toi tähänkin käänteen. Merkittävä ongelma oli muuten tehokkaampien yksimoot toristen (EMersut) hävittäjien huo mattavasti pommikoneita lyhyempi toi mintasäde, joka teki kunnollisen suojan järjestämisestä konstikasta
n Messerschmitt Bf 109 (vas.) ja Supermarine Spitfire olivat osapuolten tärkeimmät hävittäjätyypit taistelussa Britanniasta. Niiden paremmuutta koskeva mielipiteenvaihto jatkuu tänäkin päivänä. ”Luftwaffen tärkeimmät hävittäjätyypit olivat yksimoottorinen Messerschmitt Bf 109 E ja kaksimoottorinen Messerschmitt Bf 110.”. Jälkimmäinen oli toki käyttökelpoi nen taktisessa roolissaan pistemaalien tuhoamisessa kuten Stukakin, mutta jyrkkään syöksyyn perustuva pommi tustekniikka teki kummastakin haa voittuvan. Pommikoneet riittivät vain taktisiin tehtäviin Pommikoneissa päätyypit olivat Hein kel He 111 ja Dornier Do 17, molemmat kaksimoottorisia vaakapommittajia, joi den nopeus ei ollut hävittäjien luokkaa ja pommikuorma strategista pommitta mista ajatellen vaatimaton. Niiden puo lustusaseistus oli liian heikko, jotta ne olisivat pärjänneet Hurricaneille ja Spit fireille, ja ainoa pelastus olivatkin suu ret muodostelmat ja omien hävittäjien saatto. Tämä kuva on lavastettu, näin sopusointuista lentelyä ei syksyn 1940 taistelu tietenkään ollut. Täs sä mielessä sotaa edeltävät teoriat sodan voittamisesta pelkillä ilmavoimilla osui vat harhaan ainakin nyt käytettävissä ol leilla konemäärillä ja niiden laadulla. Saksalainen organisaatio oli raskaampi mutta keveämpi Vaikka saksalainen tehtävätaktinen so danjohtamistapa oli joustava ja vas tustajiaan edellä, oli Saksan asevoi mien komentotie kokonaisuudessaan yhä kovin byrokraattinen, työllistävä ja jopa jäykkä. Saksalai set pommikoneet olisivat voineet lentää pidemmälle, mutta siihen niillä ei ollut käytännön mahdollisuuksia päiväsai kaan ilman saattoa, lopputuloksena oli si ollut erittäin suuret tappiot. 58 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN taa huonoon lopputulokseen. Varsinkin suhteellisen hidas Stuka olisi tarvinnut suojakseen ilma herruutta, ja tämäkin kone jouduttiin vetämään pois taistelusta korkeiden tappioiden takia. Saksalainen erikoisuus oli syöksy pommittaja, aikansa täsmäpommitta ja, joita oli käytössä kahta päätyyppiä, yksimoottorinen Junkers Ju 87 – Stu kana suuren maineen aikaisemmilla sotaretkillä saavuttanut lokinsiipinen kone – ja kaksimoottorinen Junkers Ju 88. Saattohä vittäjät pystyivät toimimaan eteläisessä Englannissa alueella, joka oli ehkä kym menesosa maan pintaalasta. Jopa nuoren Luftwaffen organisaatio oli hyvin moniportainen. Luftwaffe oli ilmeisen valmistautu maton pommikoneiden saattotehtäviin, vaikka esimerkiksi hävittäjien irrotetta via lisäpolttoainesäiliöitä oli kokeiltu jo Espanjan sisällissodassa. Saksalaisten keveillä pommikoneilla ei ollut mahdollista suorittaa strategista tehtävää esimerkiksi tuhoamalla Britan nian teollisuutta tai edes merkittäväs ti vaurioittamaan asutuskeskuksia
Kaksita soisia Gloster Gladiatoreitakin oli vielä käytössä, ja osa kaksimoottorisista Bris tol Blenheimeistä toimi jopa hävittäjinä! Lukumääräisesti ja osin laadullisestikin n Oikealla Heinkel He 111 matkalla pommittamaan Englantia marraskuussa 1940, nokka-ampuja/pommittaja on paikallaan, ohjaaja istuu taaempana. Nämä kahden lentolaivaston yksiköt oli keskitetty PohjoisRanskaan, Belgiaan ja Alankomaihin heinäkuun loppuun mennessä, jolloin ne olivat val miita aloittamaan hyökkäykset Isoon Britanniaan. Briteillä oli sitä vastoin aluk si suuria osastoja, joita koitettiin joh taa kootusti. Melko monimutkaisel ta kuulostava organisaatio ei alimmalla taktisella tasolla kuitenkaan haitannut, vaan esimerkiksi saksalaiset hävittäjät lensivät sangen väljissä muodostelmissa ja pystyivät käyttämään omaa päätän tävaltaa. n Alhaalla pommitusvaurioita Lontoossa. Näille lentolaivastoille oli alistettu muun mu assa hävittäjä ja pommitusrykmenttejä, joita saksalaiset nimittivät Jagdgeschwa dereiksi ja Kampfgeschwadereiksi, Stu kat olivat Stukageschwadereissa ja ras kaat hävittäjät Messerschmitt Bf 110:t Zerstörergeschwadereissa. Voimasuhteet Yhteensä hyökkäävissä kahdessa saksa laisessa lentolaivastossa oli Britanniaan tehtävää hyökkäystä varten 17 pommi tus, 10 hävittäjä, kolme Stuka ja kol me raskasta hävittäjärykmenttiä (Bf 110). SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 59 Brittien ilmavoimien toimintakyvyt tömäksi tekeminen oli annettu kahdel le PohjoisRanskaan, Belgiaan ja Alan komaihin keskitetylle lentolaivastolle: Generalfeldmarschall (sotamarsalkka) Hugo Sperrlen Luftflotte 2:lle ja Gene ralfeldmarschall Albert Kesselringin Luftflotte 3:lle. Näitä tuki pienempi, Nor jasta käsin operoiva Luftflotte 5. Luftflotten ja Geschwaderin välissä oli lentoarmeija kuntia, Fliegerkorpseja. Tässä näkyivät saksalaisten kokemukset Espanjasta. Geschwader puolestaan koostui yleensä kolmesta Gruppesta (laivuees ta), nämä kolmesta Staffelista (noin 12 koneen lentueesta), jotka jakaantuivat Schwarmeihin (nelikoneisiin parviin) ja ne taas kahteen Rotteen (kahden ko neen pariin). Tiedot lentokoneiden määristä vaihtelevat, mutta rykmenteissä oli noin 1 000 hävittäjää, joista neljännes kaksi moottorisia, sekä noin 1 200 pommiko netta, joista kolmannes oli syöksypom mittajia. BP K. Briteillä oli asettaa taisteluun noin 900 yksimoottorista hävittäjää, suurin osa Hurricaneja, kasvava määrä Spitfi rejä ja muutamia Defianteja. Saksalaiset oli vat strategisista ja rakenteellisista puut teistaan huolimatta taktisesti huimasti edellä vastustajaansa, mikä näkyi ilma taisteluissa saksalaisille edullisella taval la, mutta se ei koko sotaa pelastanut
Pari päivää myö hemmin saksalaiskoneet tekivät noin 1 800 lentoa, mikä oli lähellä maksimia heidän voimillaan. elokuuta EteläEnglannin lentokent tiä ja tutkaasemia vastaan. Tässä kohtaa Dowdingin ratkaisu oli varmasti oikea, jos tällaisella jälkikäteisarviolla si nänsä on mitään arvoa. Saksalaisethan saivat moukaroida ranskalaisia, belgialaisia, hollantilaisia ja brittien joukkoja mel koisen vapaasti hyökätessään länteen juuri ilmaherruutensa turvin, ja pans saridivisioonat etenivät häikäilemättö mästi syvyyteen syöksypommittajien tukiessa kärkeä ilman vihollishävittäji en uhkaa. ”RAF veti laivueensa kauemmas rannikosta ja pyrki välttämään tappioita pelkkiä saksalaishävittäjiä vastaan.”. syyskuuta noin 600 koneen voimin, ja n Kolme Hurricanea saattaa Blenheimiä Duxfordin lentonäytöksessä tämän vuoden syyskuussa. RAF veti laivueensa kauemmas ranni kosta ja pyrki välttämään tappioita pelk kiä saksalaishävittäjiä vastaan. Saksalaiset lensivät päivän aikana noin 1 500 len toa, mutta eivät saaneet mitään todel la ratkaisevaa aikaan. Kaukoviisasta ehkä, mutta voidaan myös kysyä, mitä brittien hävittäjäaseel la ja siirrettävällä johtamiskalustolla oli si saatu aikaan Ranskan sotaretken aika na keväällä 1940. Toinen vaihe taistelussa alkoi, kun saksalaiset tekivät yhdistetyin hävittäjä ja pommikonevoimin suurhyökkäyksen 13. päivään asti. Ensimmäinen mer kittävä hyökkäys Lontooseen tehtiin 7. Kokonaiskuva ratkaisee, ja se on puristettavissa lyhyeen. Tiukka muodostelma ei tietenkään vastaa todellisuutta syksyllä 1940. Tämä puolestaan poiki Hitlerin kostohyökkäykset Lontooseen, jonka siviilikohteita hän aikaisemmin oli käskenyt välttää. Jo Ranskan taistelun aikana Luft waffe oli hyökännyt heikoin voimin Ka naalin laivaliikennettä vastaan katkais takseen mannerEuroopassa olevan brittien siirtoarmeijan huollon. Tämän vaiheen aikana käytiin hävittäjätaisteluja ja hyö kättiin edelleen laivaliikennettä vastaan. Ranskan antauduttua ilmahyökkäykset brittien laivaliikennettä vastaan voimistuivat ja lopulta pakottivat heidät rajoittamaan liikennettä, koska Fighter Commandin Dowding ei halunnut käyttää hävittäji ään laivaliikenteen suojelemiseen vaan pitää ne valmiina tulossa olevaa koitos ta varten ja säästää voimiaan tappiol ta. Elokuun lopulla saksalaiset alkoivat pommittaa myös brittien lentokoneteh taita sekä vahingossa Lontoota, minkä takia Churchill määräsi kostohyökkäyk sen Berliiniin. Tämän vaiheen aika na Luftflotte 5 teki hyökkäyksiä Norjasta ja Tanskasta käsin, mutta suurten tappi oiden takia lennot lopetettiin. Heinäkuun mittaan käynnistyi saksa laisten hyökkäyksen ensimmäinen vai he, jonka lasketaan kestäneen aina elo kuun 7. 60 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN britit olivat alakynnessä, mutta aiem min mainitut edut vähintäänkin tasoit tivat tilannetta. Se varsinainen taistelu Itse taistelu Britanniasta on sen verran monimutkainen ja tahoinen tapahtu masarja, että sen yksityiskohtainen kä sittely tämän pitkänkään lehtijutun puitteissa on mahdotonta ja oikeastaan tarpeetontakin. Käytän nössä kumpikin taisteleva osapuoli kävi lähellä kestokykynsä rajoja, varsinkin hävittäjälentäjät joutuivat lentämään useita lentoja päivässä
Kumpikin puoli jännitti päi vän mittaan voimansa äärimmil leen; briteillä oli välillä joka ainoa lentokykyinen hävittäjä ilmassa torjumassa hyökkääjiä, ja Luftwaf fe teki noin 1 000 lentoa. Tänä syk synä Battle of Britain heräsi jäl leen henkiin Cambridgeshiren sinisellä taivaalla. Viimeinen suuri saksalainen yritys brittien lyömiseksi tehtiin 15. Isänmaallis ta hehkutustakin tarvitaan, mutta sitä ei saa luulla objektiiviseksi kuvaksi todellisuudesta. Se palasi kuitenkin vielä kerran vanhoihin tapoihinsa ja löi kesällä 1941 Neu vostoliiton ilmaaseen vanhalla kaavalla, useissa tapauksissa ken tilleen, minkä jälkeen Luftwaffe palasi siihen, minkä se parhaiten osasi, eli maavoimien suoraan tu kemiseen ja sittemmin myös val takunnan ilmapuolustukseen liit toutuneiden terroripommituksia vastaan. syyskuuta, mutta sekään ei onnis tunut. Myytit ja nimet ovat pohjim miltaan totta, tai ainakin ne perustu vat todellisiin tapahtumiin. Käytännössä tämä tarkoitti maihinnousun peruutta mista, ja sitä varten varattuja aluk sia alettiin siirtää muualle. Maihinnousu peruuntuu Syyskuun puolen välin lähestyessä alkoivat mahdollisuudet samana vuonna tehtävään maihinnousuun käydä säiden puolesta kyseenalai seksi. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 61 tästä lähtien Luftwaffen mahdol lisuudet keskittyä Fighter Com mandin lyömiseen heikkenivät, sen käytettävissä oleva konemää rä ja henkilöstö ei kerta kaikkiaan riittänyt. > D uxfordissa elävöitetään ihailta valla tavalla historiaa. Historiallinen len tonäytöskin on aina vain lentonäy tös – vaikka se onkin niin hieno kuin se Duxfordissa aina on… HISTORIALLINEN LENTONÄYTÖS. Lopputulos oli, että Luftwaffen yritys voittaa sota Britanniasta vain ilmasta käsin ei onnistunut eikä maihinnousuakaan tehty. Päivää on myöhemmin nimitetty Battle of Britain Dayksi, ja esimerkiksi tänä vuonna suuri Britannian taistelun muistojuhla ja lentonäytös pidet tiin lähellä virallista muistopäivää 19.–20.9. Saksan johtajan katse oli kääntynyt itään. Hitler siirsikin maihinnou sua useaan otteeseen, ja vihdoin 17. Painopis te hukattiin. Saksalle tämä oli ensimmäinen vakava tap pio ja oire sen ilmaaseen käyttö kelvottomuudesta tämänkaltaisis sa strategisissa tehtävissä. Mutta kuinka paljon hienoinkin sotahistoriatapah tuma toimii historian havainnollista jana ja kuinka paljon se on vain medi an ja poliitikkojen luomien mielikuvien restaurointia ja ylläpitoa. Jos alussa voimat eivät riittäneet sinänsä hyvin ja oikein kohdistettuihin iskuihin, nyt me netettiin sekin vaikutus. Myytit ja perinteet ovat arvokkaita kansallisen identiteetin ja historiakuvan raken nuspalikoita, mutta ne voivat myös pahimmillaan peittää meiltä histori an koko totuuden ja toimia vääränlais ten opetusten perustana. Media ja poliitikot loivat myös myy tit talvisodasta, Battle of Britainista ja Blitzistä. Ilmasota Britannian taivaan yllä ei lakannut, mutta sen luonne muuttui Lontoon ja eräiden mui den kaupunkien pommittamisek si. Salamasota oli ilmiönä totta, mutta termin keksivät lehtimiehet, jotka loivat myös paikkan sa pitämättömän myytin puolalaisen ratsuväen hyökkäyksistä taistelupans sarivaunuja vastaan. Duxfordissa, jossa Suomen Sotilaskin oli seuraamassa ta pahtumia paikan päällä. syyskuuta hän päätti siirtää sen hamaan tulevaisuuteen. Tämä Blitz (salama), kuten britit sitä nimittävät, jatkui aina kevää seen 1941 asti. Syynä oli sään huononeminen ja Luftwaffen epäonnistuminen ilmaherruuden hankkimisessa
Jos lähdetään liik keelle Churchillin sanoin ”niistä le gendaarisista muutamista” eli brit tien hävittäjälentäjistä, niin heistä ainakin kolmannes, eli 544 kaatui ja monet haavoittuivat, osa kammotta vasti palohaavoistaan kärsien. Myös Saksalle kokeneiden lentäji en korvaaminen oli vaikeaa, ja heitä olisikin monet kerrat tarvittu Luftwaf fen tulevina työntäyteisinä taistelu vuosina. Vaan sitten kun tuon tastelun niminen leffa tuli teattereihin, niin olimme kaikki todella myytyjä, ensi kertaa näimme koneita lentämässä valkokankaalla ja vielä väreissä. Oli todella hurjaa nähdä leffa, jossa NE oikeat koneet lensivät. Koneita heidän sanotaan menettäneen 1 887. Itse tarina ei kiinnostanut niinkään, siihen kun oli ympätty naisia ja muuta asiaan kuulumatonta... Katso lisää osapuolien päivittäisistä tappioista ja taistelun laadusta: http://www.bbc.co.uk/news/uk11029903 Kuuntele brittien radiolähetyksiä ja Churchillin kuuluisia puheita: http://www.bbc.co.uk/archive/battleofbritain/ ”...Saksalle kokeneiden lentäjien korvaaminen oli vaikeaa...”. Bomber Commandin lentäjistä kaa tui 718 ja Coastal Commandista 280. Televisiohan oli tuolloin vielä mustavalkoinen ja kovasti rakeinen. 62 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 75 VUOT TA SIT TEN KIRJOITTAJA JA BATTLE OF BRITAIN E nsimmäisen kosketuksen Battle of the Britainiin sain 13-vuotiaana oppikoululaisena muistaakseni vuonna 1969. Lentäjät olivat briteille huomat tavasti tärkeämpiä kuin lentokoneet, jälkimmäisissä tuotanto pystyi tais telun alkuvaihetta lukuun ottamat ta pian korvaamaan tappiot ja lisää mään määrääkin. Ja sitten se viimeinen kysymys, eli kannattiko. KK Mitä tämä maksoi Osapuolien tappiolukuja on hanka lahko esittää, koska ne vaihtelevat eri lähteissä kovasti. Kaikki edellä mainitut luvut ovat luotettavan oloisista lähteistä. Siitä huolimatta niihin kannattaa suhtau tua varovaisesti ja vain suuntaa anta vina. Ilmatorjunnalla oli ilmavalvonnan ohella merkittävä – usein unohdettu – rooli taistelussa Britanniasta. Myös Britannian kuninkaalliset me rivoimat osallistuivat taisteluun niin konein kuin aluksin. Koneita brittien mainitaan menet täneen yhteensä 1 547. Mukana ovat kaikki edes yhden lennon tehneet. RAF:n Fighter Comman din uhrautuminen oli siis ainoa mah dollisuus ja sotilaallisesti perusteltu toimi. Myös historianopettajan kanssa oli jo kinasteltu kumpi niistä olikaan se parempi kone. Saksalaiset puolestaan menetti vät kaatuneina 2 698 miestä, sotavan keina 967 ja kadonneina 638. Kaiken kaikkiaan Battle of Britainiin osallis tui ainakin 2 936 brittien lentäjää, tä hystäjää tai ampujaa. Monet vuodet oli kaverien kanssa jo tehty muovipienoismalleja Spitfireistä ja Messerschmitteistä. Ainakin briteille kan natti, koska saarivaltio jäi valloitta matta tilanteessa, jossa maihin pääs syt Wehrmacht tuskin olisi enää ollut lyötävissä. Hävittäjälentäjistä ja varsinkin kokeneemmista tuli pu laa, joten heitä saatiin siirtämällä miehiä muista tehtävistä sekä otta malla palvelukseen ulkomaisia len täjiä Puolasta, Tšekkoslovakiasta sekä dominioista kuten UudestaSeelan nista, Rhodesiasta, EteläAfrikasta ja Kanadasta
Historiallinen lentokenttä Brittien on onnistunut käsittämät tömän taidokkaasti yhdistää histori alliset lentokoneet, museotoiminta, lentokoneiden entisöinti ja lento koneista innostunut yleisö Lontoon pohjoispuolella Cambridgen tuntu massa Duxfordissa, jossa Battle of Bri tainin 75vuotislentonäytös pidet tiin 19.–20. RAF:n Fighter Commandin hävittäjälentäjät eivät antaneet periksi Luftwaffen Jagdgeschwadereiden vastapelureilleen. Elo-syyskuussa 1940 käyty usean viikon kamppailu Royal Air Forcen ja Luftwaffen välillä päättyi siihen, että saksalaiset hävittäjät eivät saaneet ilmaherruutta EteläEnglannin yllä eivätkä tämän takia pystyneet tekemään suunniteltua maihinnousuaan. Suomen Sotilas seurasi syyskuussa 2015 kaksi päivää hävittäjien kaartoja Cambridgeshiren taivaalla Imperial War Museumin Duxfordin elävässä museossa.. Taiste lu oli toisessa maailmansodassa en simmäinen, jonka IsoBritannia kat soi voittaneensa, ja tapahtumasarjan sijoittuminen historiaan oli selvä. Erityisen suurta juhliminen on tasavuosina ku ten nyt, kun taistelusta tuli kuluneeksi 75 vuotta. Ja kuten Britanniassa on ta pana, vanhat koneet lentävät, ja juh linta on aivan eri tavalla kansanjuhla kuin meidän suomalaisten tapa juhlia sotiemme saavutuksia. Erityisen osuvaa Duxfordin len tokentän käyttäminen lentonäytök seen on myös siksi, että se todellakin oli kahden RAF:n hävittäjälaivueen kotikenttänä taistelussa Britannias ta. syyskuuta. Britanniassa taistelulla on erittäin tärkeä asema maan sotahistoriassa ja sitä juhlitaan säännöllisesti. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 63 SOTAHISTORIA S eitsemänkymmentäviisi vuotta sitten, ensimmäis tä kertaa maailmanhis toriassa taivaalla kamp pailivat satojen, jopa yli tuhannen lentokoneen il malaivastot, jotka ottivat toisistaan mittaa. Vaikka kentälle on rakennettu lisää rakennuksia sodan jälkeisinä vuosi Historian siipien JYLINÄÄ DUXFORDISSA . TEKSTI: KARI KUUSELA • KUVAT: JAAKKO PUUPERÄ Taistelusta Britanniasta tuli syyskuussa kuluneeksi 75 vuotta. Kamppailusta tuli eeppinen, ja Winston Churchill nimitti sen osuvasti Battle of Britainiksi. Vanha, jo 1918 käyttöön otettu sotilaskenttä oli vii konlopun ajan valtavana näyttämö nä, jolla vieraili kumpanakin päivänä 20 000–25 000 katsojaa ja lensi lähes 40 vanhaa sotakonetta toisen maail mansodan ajalta tai sen tuntumasta sekä koko paketti modernimpaa ka lustoa
Lukuisista vuosikymmenien aikana pidetyistä len tonäytöksistä johtuen Duxford on Bri tanniassa eräänlainen lentokoneharras tajien pyhäkkö, jossa voi minä päivänä tahansa nähdä lentävän vanhan sota linnun. Valtavasta, jopa liikkumisen estä neestä väenpaljoudesta huolimatta ei minkäänlaista häiriötä tai outoa käytös ”Kaikkien mieleenpainuvin oli B-17:n, Lentävän linnoituksen, rauhalliset liikkeet kentän yllä.”. Briteille lentonäytös näyttää olevan koko perheen juhla, johon otetaan tuo lit, viltit, piknikvälineet sekä syötävät ja juotavat mukaan. Kaikkein intomielisimmät lentokone bongarit näyttivät tulevan paikalle heti aamusta, tunteja ennen näytöksen al kua ja kiinnittivät itsensä ja tuolinsa ket tingeillä kentän teräsaitaan, jotta paikka vain säilyisi. 64 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA kymmeninä aivan viime aikoihin asti, on siellä vielä paikoitellen löydettä vissä vanhan, jo kadonneeksi luul lun lentokentän tunnelmaa. Siinä välissä he söivät meidän suomalaisten mieles tä käsittämättömän outoa – tai siis pa haa – englantilaista pikaruokaa ja vie railivat useissa Imperial War Museumin kentällä olevissa museohalleissa tutki massa panssarivaunuja, tykkejä, autoja, lentokoneita ja kaikkea muuta esillä ole vaa meren pohjan ja avaruuden väliltä. Paikalle tulleet seurasi vat suurella hartaudella legendaaristen brittikoneiden manöövereita taivaal la ja ostivat matkamuistoja ja hyödyllis täkin tavaraa lukemattomista markki naalueen myyntiteltoista. Ihailtavaa on myös se, kuinka mutkattomasti julkisen vallan ylläpitä mä museotoiminta, yksityisrahoitteiset säätiöt ja kampanjat, yritykset, yksityi set ilmailuharrastajat ja lentokoneke räilijät tekevät yhteistyötä, jota ilman tällainen ei olisi mahdollista. Ostamalla Gold Passin voi näytöstä toki seurata myös suuren ja ylellisen ravintolakatoksen aidatulta alueelta nauttien samalla täyden palve lun tarjoiluista
Yhtä aikaa silmiemme edessä kieppui parhaimmillaan 17 Supermarine Spitfirea ja Seafirea. 65 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 KOLMETOISTA SPITTIÄ lentää samassa kuvassa. Kaikki muut koneet kuvassa ovat Spitfiren myöhempiä malleja. VIHOLLINEN oli edustettuna heikosti ja oikeastaan vain maalauksissa. Toisintoharrastajat eli Reenactment-ryhmät aikakauden asuineen ja varusteineen tuovat sotahistoriatapahtumaan elämää ja ihmiskasvot, joskus kauniitkin.... Messerschmitt Bf 108 ei ollut alun alkaenkaan taistelukone, eikä Duxfordissa nähty yksilö ollut edes sota-ajalta, mutta saipa vaan toimia Hurricanejen ja Spittien kaniinina Duxfordissa, huomiota herättävine maalauksineen ja itärintamatunnuksineen. Vasemmalla alhaalla B-17, joka ei myöskään liittynyt päivän teemaan, mutta oli komea näky ilmassa niin kuin uudemmatkin Spitit ja Seafiret. KOMEA RIVISTÖ Spitfiren tuoreempia neljäja viisilapaisilla potkureilla varustettuja malleja odottaa pääsyään taivaalle Duxfordin aamuisessa udussa. Näimme niin maassa kuin ilmassa kaikki kuulun hävittäjän tärkeimmät mallit koko sen tuotantoajalta. Kaikki Spitit eivät siis suinkaan olleet taistelun Britanniasta ajalta 75 vuoden takaa vaan kuvan koneistakin varsinaisia RAF:n taistelun (syksy 1940) aikana käytössä olleita tyyppejä 75 vuoden takaisessa tai sitä vastaavassa maalauksessa ja tunnuksin ovat vain vasemmalta lukien kolmas kone (Mk Ia), viides kone (Mk 1a), kuudes kone (Mk 1a) ja vasemmalta lukien neljäntenä lentävä Royal Navyn kone (Mk IIIc)
Kolme ja puoli tuntia kestänyt lento näytös oli Suomen Sotilaan upseeri partiolle käsittämätön spektaakkeli, niinpä se oli kin pakko katsoa kahdes ti peräkkäin sii tä huolimatta, että olim me molemmat vierailleet Duxfor dissa aiemminkin. Duxfordissa on mahdollisuus tutustua myös autenttiseen 75 vuoden takaiseen ilmasodan johtokeskukseen. 66 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA tä tullut silmiin. Muutama ryhmä nautti sivistyneesti valkoviiniä kristallilaseis taan, jotka oli kauniisti pakattu pajusta tehtyihin piknikkoreihin. Vanhat sotakoneet lensi vät ilmeisen taitavien ohjaajiensa käsis JOHTAMINEN RATKAISI taistelun Britanniasta. Kaikkien lentonäytösten äiti. Ihmiset olivat ystävällisiä, iloisia ja toisensa huomioivia. Näköjään bri tit osaavat tämänkin meitä paremmin. Meillä yleisötapahtu missa niin yleinen keski kaljan kittaus ja siitä seu raava meininki puuttui täältä tyystin. Suomalaiskatsojalle sykähdyttävää oli nähdä ilmassa myös Blenheim-pommikone, jos kohta kanadalainen versio (aukeaman alareunassa kuvattuna kentällä).. Kaksipaikkaisia Spitin koulukonemalleja (kuvassa TR 9) nähtiin ilmassa useampia. Kaikki eivät tosin olleet alkuperäisiä ”trainereita” vaan joukossa oli myös yleisölennätystä varten muutettuja versioita
Duxfordissa näimme ilmassa kolme Hurricanea.. UP SHE GOES! Hawker Hurricane Mk IIc saa hellää hoivaa ammattitaitoiselta mekaanikolta ennen lentoa Duxfordissa syyskuussa 1940. Ilmassa nähtiin tunnettuja sotako neita kuten Hawker Hurricane ja Su permarine Spitfire, jotka toki ovat näh tävissä muutenkin, jopa ilmassa useina viikonloppuina eri puolilla Englantia. Hurricane oli jäämässä taistelun Britanniasta aikana ajastaan jälkeen, mutta se oli RAF:n määrällisesti merkittävin sotaratsu 75 vuotta sitten – ja olipa niitä Suomenkin ilmavoimilla. Näytös oli jaettu loogisiin ryhmiin, joissa oli hä vittäjiä, pommikoneita, koulukoneita, pari purjekonetta ja jopa autogiro. Näiden koneiden ääni, liikehtiminen ja olemus on aina jotakin erikoista, kun se näkee ja kokee. Näytöksessä kaikkein korkeimman tunnelman loi kuitenkin seitsemäntois ta yhtä aikaa taivaalla kurvailleen Spit firen RollsRoyce Merlin moottoreiden ujellus, kun koneet lensivät näytöksen loppuhuipennuksessa yhtä aikaa ylläm GLOSTER GLADIATOR lensi aikoinaan myös Suomen väreissä. Brit tien ja amerikkalaisten nykyilmavoimat osallistuivat näytökseen Eurofighter Typhoonilla ja F15E:llä, toisena näytös päivänä esiintyi myös RAF:n Red Arrows taitolentoryhmä. 67 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 sä täsmällisesti ja varmasti, mitä ei par haimmillaan 1930–40lukujen taitteessa suunnitelluilla ja tehtaasta ulos rullan neilta sotakoneilta odottaisi. Kone on itse asiassa hämmästyttävän suurikokoinen ja edusti oman aikakautensa huippua. Duxfordissa näimme yhden lentävän yksilön. Ennenkin Chinookin taivaalla nähneille oli ilo nähdä, kuin ka kaksimoottorisesta kuormajuhdas ta otettiin kaikki irti taitolentohelikop terina
Ja samal la – jos malttoi – voi sulkea silmänsä ja ajatella samaa paikkaa 75 vuotta aikai semmin, vaikka Messerschmittien ääni ja taistelun äänet seasta puuttuivatkin. Erityisen mieleenpainu vaa tämä tietysti oli suomalaiselle, kos ka kumpikin tyyppi on lentänyt myös meidän ilmavoimissamme. Näitä Taistelu Britanniasta -elokuvan veteraaneja näimme Duxfordissa samat kaksi kuin vuosi sitten, toinen maalattuna komeasti hiekanruskeaksi. 68 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA me. Vaan ehkä kaikkien mieleenpainuvin oli B17:n, Lentävän linnoituksen, rau halliset liikkeet kentän yllä. Sally B:ksi kastetun koneen näkeminen ei ole aivan jokapäiväistä, tämä Duxfordiin pysyvästi majoittunut kone on ainoa lentävä yksilö koko Eu roopassa. Elokuvatähtikin se on, min kä huomaa nokan toiselle puolelle maa latusta pinuptytöstä ja Memphis Belle. Meillä oli käytössämme varsin monta Blenheim konetta, joilla oli tärkeä rooli kevyinä pommittajina ja tiedustelukoneina. Battle of Britainin määrällisesti mer kittävin hävittäjä Hurricane jäi näytök sessä lukumääräisesti huonommak si, sillä niitä ei yhtä aikaa ilmassa nähty kuin ”vain” kolme, mutta ne olivat si täkin komeammin saattamassa Bristol Blenheimiä. näyttävä kone on luonnossa itse asiassa aikamoinen järkäle. Ilmassa ja kuvissa jotenkin pieneltä MERSUA MALLASIVAT 50-luvun espanjalaiset Hispano-hävittäjät. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi koneen kaunis muoto ja ilmeisen hyvät lentoominaisuudet. Parissa jonomuo dostelmassa suoritetut sinänsä yksiker taiset lentokuviot loivat kentän päälle mukavasti kieppuvien brittihävittäjien sirkuksen, jota kelpasi katsella. Neljän suu ritehoisen tähtimoottorin ääni ja ko neen valtaisa koko olivat aivan omaa luokkaansa. Kolmas hivenen yllättävä konetyppi, myös meillä tuttu, oli Gloster Gladiator
Brittejä ei voi kuin onni tella hienosta tavasta muistaa 75 vuot ta sitten käytyä taistelua, joka maksoi heille myös noin 1 500 kuollutta lentä jää. Koneyksilön maalaus ei viittaa niinkään 75 vuoden takaiseen taisteluun Britanniasta vaan menneen imperiumin toiselle laidalle, jossa Hurricanet puolustivat reilua vuotta myöhemmin Burmaa japanilaisten hyökkäystä vastaan. Vastustaja sivuosassa Lentonäytös oli ylivoimainen brittiko neiden esitys, 75 vuotta sitten taivaalla olleen vastustajan, Luftwaffen, koneita ei nähty kuin muutama. Kuten eräitä muitakin kentäl lä majailevia koneita, tätäkin pidetään ainakin osittain yllä lahjoitusvaroin. Saksalaisen osapuolen puuttuminen ei välttämättä lentonäytöksen ja juhlan kannalta nyt niin traagista ollut, ei se näyttänyt britteihin vaikuttavan. 69 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 tekstistä. Suomen Sotilaan toimitus oli tutustunut jo vuo si sitten Duxfordiin, josta oli lehdessä silloin laaja artikkelikin, mutta tämän vuoden näytös oli aivan omintakeisen sa, olihan nyt kyse Battle of Britainin 75vuotismuistonätöksestä, ja sen huo masi. Oli se sen arvoista Koko ilmailunäytös oli kaikilta mitta suhteiltaan sen verran mahtava, että tällaista en ole ennen nähnyt. Taidettiin sittenkin olla viime so dassa väärällä puolella. Alla oikealla kurkistus Spitin ohjaamoon.. Alueelta löytyikin monen monta kerä yskojua, joissa kerättiin varoja lentäville kaunottarille, vaikkapa Mosquiton saat tamiselle lentokuntoiseksi. Vaan parinkin suomalaisen yleisössä olleen il mailuentusiastin kuulin mutisevan, että liian vähän mersuja, kun kuulumisia ky selin. Näistä Hispanot kui tenkin olivat mitä ilmeisimmin Battle of Britainin veteraaneja, tosin vasta sen vuonna 1967 tehdyn elokuvan... Kaksi Mersun eli Messerschmitt Bf 109:n oloista hävit täjää oli itse asiassa Hispano HA1112 koneita, Messeschmitt Bf 108 Taifun oli tarkemmin katsoen ranskalainen Nord 1002, ja Bücker Bü131 Jungmankin rul lasi kiitoon ensimmäisen kerran Espan jassa vuonna 1954. Britit suhtautuvat vanhoi hin sodankäyntivälineisiin ja sotahis toriaan erittäin terveesti, meillä ei aina näin tapahdu. Toki IsoBritannia on suuri maa meihin verrattuna ja resurssit ovat tie tysti suuremmat, mutta jokin ero meissä ilmeisesti on. Nämäkin oli vat kaikki itse asiassa vähemmän saksa laisia, vaikka siipien ja rungon merkeistä olisi voinut muuta luulla. HAWKER HURRICANE MK IIC laskeutuu onnistuneen näytöksen päätteeksi Duxfordissa syyskuussa 2015. Tällainen tapa on mielestäni mitä parhain tapa juhlia ilmassa saavutettua voittoa. Monen molemmin puolin vakavas ti haavoittuneen kärsimykset ovat jatku neet meidän päiviimme asti
70 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA GOODWOOD . TEKSTI: ANTTI KARILA
Eräs tärkeimmistä doktriinin muodostukseen vaikuttaneista Overlordin osaoperaatioista oli brittien operaatio Goodwood Caenin suunnalla. 71 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 S uomen Sotilas käsitteli viime vuonna laajasti Normandian maihinnousua ja sitä seuranneita operaatioita. Olihan suuresta maihinnoususta tasan 70 vuotta ja vielä viimeisiä veteraanejakin elossa. Goodwood on kiintoisa myös sikäli, että se on jäänyt usein paremmin tunnettujen amerikkalaisoperaatioiden varjoon.. Mutta kuinka Normandian opetukset vaikuttivat läntisten voittajavaltioiden sotaoppeihin 70 vuotta sitten syntynsä saaneessa kylmässä sodassa ja voitaisiinko jotain oppia vieläkin. Vastaus on kiintoisa. Oppia otettiin erityisesti alivoimaisen puolustajan – saksalaisten – onnistumisista ja epäonnistumisista
Saksalaiset menettivät aikail lessaan ensimmäisten kahden vuo rokauden aikana mahdollisuuden temmata aloite itselleen, mutta toi saalta he onnistuivat rajoittamaan sillanpään huomattavasti liittou tuneiden suunnittelemaa tavoitet ta suppeammaksi. Vaunu ei pärjännyt saksalaisten vaunuille teknisessä vertailussa juuri muulla kuin liikkuvuudellaan, mutta suuri lukumäärä tasoitti tilannetta taistelussa. Merkittävimpiä syitä olivat sillan pääasemien ruuhkautuminen sekä lukuisten miinakenttien ja esteiden raivaus, joiden selvittäminen kes ti arvioitua kauemmin. Viralliselta nimeltään Medium Tank M4 oli erittäin yleinen 1944 länsirintamalla, ja sitä tavattiin myös idässä, koska puna-armeija sai niitä yli 4 000 lend-lease-apuna. Maihinnousupäivänä tärkeimpiä tavoitteita olivat Caenin kaupunki ja sen lähellä oleva Carpiquetin len tokenttä, mutta ne jäivät valtaamat ta. Lopullinen läpimurto saatiin vasta elokuussa 1944. Arvokkai ta tunteja kului, ja saksalaiset ehti vät tointua yllätyksestä, joka oli ollut maihinnousun paikan suhteen täy dellinen. Maihinnousu ja sillanpään valtaus onnis tui brittien ja kanadalais ten maihinnousukaistoilla suhteellisen helposti, mut ta tavoitteena ollut nopea eteneminen sisämaahan ei toteutu nut. Liittoutuneille kaupungin valtaus merkitsi pääsyä liikuntaso taan, sillä sen eteläpuolelta avautui moottoroiduille joukoille sopiva BRITTIEN KÄYTÖSSÄ OLEVA AMERIKKALAINEN SHERMAN ajaa ranskalaisen kaupungin kadulla. KA RI KU U SE LA. Tämän jälkeen joukot py syivät Cotentinin niemimaalla laa jentuneessa asemassaan vielä koko heinäkuun. 72 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA L iittoutuneet nousivat maihin Normandiassa 6.6.1944. Caen Caen oli molemmille osapuolil le strategisesti tärkeä liikenteen sol mukohta. Myös saksa laisten vastarinta oli odotettua ko vempaa, sillä 21. Liittoutuneet nö köttivät sillanpäässään ankarasti taistellen aina kesäkuun loppuun ja valtasivat Cotentinin niemimaan ja Cherbourgin vasta aivan kuun lo pussa. Ame rikkalaisten kärki ylitti Seinen vas ta 20.8., ja Pariisi vapautettiin vasta 25.8. Sherman oli eräänlainen yleisvaunu liittoutuneille, koska sitä oli saatavilla suuri määrä. Maihinnoususta oli tuolloin ku lunut jo 80 päivää. panssaridivisioona oli lähempänä rannikkoa kuin ennen hyökkäystä oli arvioitu
Caen yritettiin vallata ensin suo raan edestä, mutta sen epäonnistuttua paino piste siirtyi sivustoille. Puo lustus oli taipunut, mutta ei murtunut. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 73 maasto ja nopea etenemismahdol lisuus kauaksi sisämaahan. ”Good tank country” Orne ja Divesjoen välinen 10–20 km levyinen alue soveltui melko hyvin panssarivaunujen käyttöön. Divesjoen itä puolella tiheät metsät, puutarhat ja kaupun git eivät nekään olleet panssarihyökkäykselle edullisinta maastoa. Kaupungin pohjoisosat vallattiin viimein operaatio Charnwoodissa 7.–11.7. kovien tais teluiden jälkeen. Taistelut muuttuivat kulutussodankäynniksi sotilaallisesti tärkeim mistä maastonkohdista, ja osapuolten tappiot kasvoivat huomattavan suuriksi. Saksalaiset vetäytyivät kaupungin halki vir taavan Ornejoen taakse ja pitivät yhä kiinni kaupun gin eteläosista. Kuvan koneesta puuttuu maihinnousuun osallistuneiden koneiden valkea raidoitus maalauksesta takarungon ja siipien pinnoilta.. Or nejoen länsipuolella maasto oli hyökkäykselle vaikeampaa tiheiden ja vaikeasti läpäistävien pensasaitojen vuoksi. Tämän tiesivät myös aluetta puolustavat sak salaiset, jotka järjestivät puolustuksensa use aan peräkkäiseen tasaan syvän puolustuksen oppien mukaisesti. Sak salaisille kaupunki muodosti lähtöalueen suurelle, mai hinnousurannikolle suun tautuvalle vastahyökkä ykselle, jota ei lopulta koskaan tullut. Amerikkalaisten sekto rilla se johti kuluttaviin, lyhyiltä etäisyyksiltä käytyihin jalkaväkitaisteluihin, joissa panssa rivaunut olivat jatkuvasti alttiina saksalaisten lähipanssarintorjuntaaseille. Halifaxin tavoin nelimoottorista Avro 683 Lancasteria valmistettiin eri malleina Britanniassa ja Kanadassa vain hieman enemmän, 7 377 konetta. Hyökkäysalueen maasto oli loivasti kum puilevaa, mutta kohosi vähitellen Bourguébu sin harjanteeksi, joka oli noin 60 metriä kor keammalla kuin Caenin kaupungin itäosat kahdeksan kilometriä pohjoisempana. Aikataulusta oltiin jäljessä jo yli kuukausi, eikä saavutettu menestys mer kinnyt Normandian taisteluiden ratkaisua. Poliittiset paineet tämän Normandian alu een tärkeän teollisuuskaupungin ja liikenteen solmukohdan valtaamiseksi kasvoivat. Eisenhower oli tyytymätön brittien ja kana dalaisten etenemiseen. Läpimurron aikaan saamiseksi päätettiin toteuttaa operaatio Goodwood Caenin kaakkoispuolella. Har janteelta oli hyvät tähystys ja tulenjohtomah n Handley Page Halifax oli yksi raskaista pommikonetyypeistä, joita käytettiin Caenin pommituksissa heinäkuussa 1944. Myös Halibag-nimellä pilkattu jättiläiskone kantoi Lancasterin ohella suuren taakan Saksan terroripommituksissa, mutta ei ole konetyyppinä yhtä tunnettu, vaikka se oli lähes yhtä tärkeä kuin Lancaster ja käyttötehtäviltään monipuolisempi. Koti rintamalle tarvittiin uutisia menestyksestä. Sitä käytettiin jopa ELSO-koneena! Koneita valmistettiin yli 6 176, ja se soveltui myös laskuvarjopudotuksiin ja kuljetustehtäviin. Amerikkalaiset olivat juuttuneet omalla sektorillaan kuluttaviin taisteluihin niin kutsutussa pensasaitamaas tossa, ja paineen helpottamiseksi toivottiin brittien ja kanadalaisten sitovan enemmän saksalaisjoukkoja Caenin alueella, jossa maas to soveltui paremmin hyökkäykseen. Joukot oli sidottava taisteluun sitä mukaa kuin ne saa puivat maihinnousurinta malle, ja vastahyökkäykset jäivät paikallisik si. Britit ja kanadalaiset joukot eivät saavut taneet kesäkuun hyökkäyksillään ratkaisevaa menestystä. Hyökkäykset eivät johtaneet ratkaisuun: Caen pysyi saksa laisilla. Se koski luonnollisesti kumpaakin osapuolta, ja avoin maasto sopi myös pans sarintorjunnalle, erityisesti saksalaisten pit kän kantaman panssarintorjuntatykeille. Liittoutuneiden ilmaherruus oli musertava. Hyökkäys panssarivoi min Orne ja Divesjoen välistä käytävää pitkin kohti etelää oli helpoimmin toteutettavissa
Goodwoodissa Tiikereillä taisteli 503. Nii den väliset etäisyydet olivat tavallisesti 800 metristä puoleentoista kilometriin, jolloin niiden välille voitiin muodostaa tehokas toisiaan tukevien puolustusase mien tuliverkosto. Caenista Troarniin ja Vi montiin johtavat rautatiet eivät olleet YKKÖS-TIIKERI oli 88 mm panssarivaunukanuunoineen ylivoimainen vastus liittoutuneiden kaikille vaunuille. Tavoitteet Operaatio Goodwood päätettiin ajoit taa siten, että amerikkalaisten läpimur tohyökkäys St. raskas panssaripataljoona. Lô Caen Liittoutuneiden hallussa 1.8.1944 USA Britit Kanada SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 74 SOTAHISTORIA dollisuudet, ja se soveltui erittäin hyvin panssarintorjuntaan. Lôn suunnalla alkaisi päivää myöhemmin. Pataljoonan Tiikerit taistelivat menestyksekkäästi operaatio Goodwoodissa Bourguébusin harjanteella mutta kärsivät kovia tappioita liittoutuneiden ilmahyökkäyksissä 18.7. Useat pie net kaupungit ja kylät levittäytyivät ta saisesti hyökkäyskäytävän alueelle. erityinen ongelma. Takarinteessä oli suojaisia asemia tykistölle. YLIVOIMAISTEN LIITTOUTUNEIDEN JOUKKOJEN valtaama alue ei ollut vajaat kaksi kuukautta maihinnousun jälkeen kovinkaan suuri. Or ne Div es Cherbourg Le Havre Falaise Avranches Sein e St. Puolustajalle lujat, kivestä rakenne tut talot, muurit ja kiviaidat tarjosivat hyvän suojan. Sen sijaan Colom bellesin terästehtaalta etelään johtava ratapenger oli paikoitellen niin korkea, että se oli panssarivaunuillekin huomat tava este, jonka merkitys havaittiin vasta hyökkäyksen aikana. Hyökkäys laajalla rintamalla sitoisi saksalaisten reservit ja
Tämä teki liittoutuneiden saksalaisia heikommista vaunuista helppoa riistaa panssarintorjunnalle, 88-ilmatorjuntatykeille ja tietysti taistelupanssarivaunuille. Etäisyys Caenis ta etäisimpään tavoitteeseen Argenta niin oli 55 km. Liittoutuneille tuli kylmänä yllätyksenä se, että ilmapommitusten ja laivaston järeän tykistön tulituen teho jäi niin heikoksi. Brittien kahden jalkaväkidivisioonan ja pans saroidun prikaatin vahvuinen I armei 4TH COUNTY OF LONDON YEOMANRYN CROMWELLVAUNU tuhottuna Villers-Bogacessa kesäkuussa, reilu kuukausi ennen operaatio Goodwoodia. pans saridivisioona ja 7. Kanadalainen II armeijakunta valtaisi kahden jalkavä kidivisioonan ja panssaroidun prikaa tin voimin Caenin eteläosat ja jatkaisi hyökkäystä kohti Verrièresin harjannet ta. Onnistuessaan hyökkäys olisi todennäköisesti murtanut saksa laisjoukkojen puolustusmahdollisuudet Normandiassa ja pakottanut ne vetäy tymään kohti Seineä. Ilmavoimilla oli jo operaation suun nitteluvaiheessa tärkeä merkitys. Tavoitteena oli edetä ensimmäisessä vaiheessa Bour guébusin harjanteelle ja jatkaa hyök käystä sieltä kohti Falaisea ja valla ta Ornejoen kaikki ylityspaikat Caenin ja Argentanin välillä. 75 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 jakunta varmistaisi hyökkäyksen va semman sivustan. Liittoutuneiden ongelmaksi tuli pian se, että sillanpään jäätyä odotettua pienemmäksi, oli erityisesti panssarijoukot sullottava aivan liian pienelle alueelle eikä materiaalista ylivoimaa kyetty näin hyödyntämään. Ras kaiden pommikoneiden massiivisilla murtaisi puolustuksen. Käytännössä ilmaherruus kuitenkin ratkaisi taistelun katkoessaan saksalaisten selustayhteydet ja estäessään operoinnin päivisin.. Operaatioon kes kitettiin kolme armeijakuntaa. Päävastuu hyökkäystavoitteiden saa vuttamisesta oli VIII armeijakunnalla, johon kuului kolme panssaridivisioonaa (kaartin panssaridivisioona, 11. panssaridivisioona), yhteensä 870 panssarivaunua
armeijaryhmän komentaja, kenraali Bernard Montgomery oli aikai semmin suhtautunut epäluuloisesti pans sarijoukkojen keskitettyyn käyttöön ja oli julistanut, ettei tulisi koskaan käyttämään panssariarmeijakuntaa. Panssarivaunujen ääniä yritettiin peit tää tykistötulella, mutta se vain vahvisti saksalaisten epäilyjä, että jotakin suurem paa oli tekeillä. Yllätysetu… menetetään Satojen panssarivaunujen hyökkäys oli vaativa operaatio ja edellytti huolellis ta valmistelua. BP K. Ongelmia syntyi jo joukkojen keskitysvaiheessa, sillä maihinnousun yhteydessä brittien 6. Panzerkampfwagen IV Ausf. Sekin oli kova vastus kaikille liittoutuneiden vaunuille. Liittoutuneiden yleisin vaunutyyppi Sherman hävisi Panzerkampfwagen IV:n Normandiassa käytössä olleille malleille oikeastaan joka suhteessa, pois lukien liikkuvuus, jossa Sherman oli vähintään tasavertainen saksalaisten perustyöjuhdan kanssa. Vaunussa oli liittoutuneiden vaunuja paremmat johtamismahdollisuudet ja hyvä pääase, sekä mikä tärkeintä, usein kokeneet ja hyvin yhteen pelaavat taktisesti liittoutuneita taitavammat miehistöt. 76 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA iskuilla oli tarkoitus raivata aukko saksa laisten puolustukseen, josta panssarivau nut etenisivät nopeasti syvälle selustaan. Länsiliittoutuneet käyt täisivät strategisia pommitusilmavoimi aan tehtävään, johon punaarmeija käyt ti massiivista tykistöään. Montgomery oli jo PohjoisAfrikan taisteluissa tunnet tu varoivaisesta ja riskejä välttävästä toi mintatavasta, mutta hän vakuuttui ope raatio Charnwoodissa ilmapommitusten tehokkuudesta saksalaisten vastarinnan murtamisessa. Panssarivaunujen siirtyminen lähtö alueilleen oli hidasta, ja ryhmitysalueen ahtaudesta johtuen hyökkäys jouduttiin aloittamaan osan joukoista oltua vielä Or nejoen länsipuolella. Brittien 21. laskuvarjodivisi oonan valtaama sillanpääasema Ornejo en itäpuolella oli yhä melko pieni, ja joen ja Caenin kanavan ylitys oli suoritettava muutamaa siltaa pitkin. Yli 800 panssarivaunun li säksi VIII armeijakunnalla oli 8 000 muuta ajoneuvoa. Saksan ilmavoimilla ei ollut liittoutu neiden valtavan ilmaylivoiman vuoksi juu ri mahdollisuuksia vaikuttaa Normandian PANZER IV:N PITKÄLLÄ 75 MM:N VAUNUKANUUNALLA ja lisäpanssarikilvillä varustettu myöhemmän tuotannon malli oli saksalaisten yleisin taisteluvaunutyyppi Normandiassa. Joukkojen ja mate riaalin siirrot suhteellisen ahtaalla ryh mitys ja taistelualueella olivat hankalia ja vaativat aikaa. Laajamittaisten hyökkä ysvalmistelujen salaaminen oli vaikeaa, mutta siitä huolimatta yllätyksen mahdol lisuuteen uskottiin. Ilmavoimien johtoporrasta tämä ei ilahduttanut, sillä maavoimien taistelun tukeminen poikkesi melkoisesti strategisten kohteiden ja kau punkien pommituksista. J -vaunuja oli käytössä myös Suomen puolustusvoimissa 1960-luvun alkuun asti
n Panzerkampfwagen V – eli Pantteri – oli 75 mm:n vaunukanuunoineen ehkä yksi toisen maailmansodan parhaista vaunuista. SSpanssaridivisioona HitlerJu gendista. Vaalea merkki puolestaan on InfanterieSturmabzeichen, jalkaväen rynnäkkömerkki, joka kertoo kantajansa ottaneen osaa ainakin kolmeen hyökkäykseen kolmena eri päivänä. Yllätysetu menetettiin, ja sak salaisille jäi pari vuorokautta puolustuksensa järjestämiseen. panssa ridivisioonasta, 200. BP K. Panttereita oli kalustona muun muassa operaatio Goodwoodin torjuntaan osallistuneella SS-panssaridivisioona HitlerJugendilla. Piirros teoksesta Tanks and armoured Fighting Vehicles (Amber Books 2010) esittää myös Normandiassa taistelleen 2. Niiden taakse varattiin tulivoimainen liikkuva reservi, jonka oikeaaikainen vasta hyökkäys ratkaisisi taistelun. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 77 taisteluihin. Takarinteessä olivat armeijakunnan ja divisioonien tykistön asemat sekä III ilma torjuntaarmeijakunnan pääosat, yhteensä 78 pelättyä 88 mm:n ilmatorjuntatykkiä. Niiden takana oli osa 21. panssaridivisioonan, panssarirykmentti 4:n vaunua, joka on mallia A. kenttädivisioona ja sen vasemmalla puolella vasta EteläRanskasta saapunut 272. Vinkkeli hihassa kertoo sotilasarvoksi Gefreiterin, joka vastaa meikäläistä korpraalia. n Käteen haavoittunut saksalainen Caenissa. Myös sitä edeltänyt D-sarja oli hyvin yleinen Normandiassa. raskas panssaripataljoona Tiikereineen. Harjanteelle oli ryhmitetty 21. Taaimmainen puolustusvyöhyke oli Bourgué busin harjanteella ja sen takana. panssaridivisioonan panssa rintorjuntapataljoona ja ilmatorjuntapatteris to, joita suojasivat pioneeri ja tiedustelupa taljoona. Reservinä olivat 1. rynnäkkötykkipataljoona ja 503. Puolustaja Saksalaisten puolustus perustui kolmeen sy vyyteen porrastettuun puolustusvyöhykkee seen. Nuorekkaasta muodosta huolimatta näyttää olevan kyse kokeneesta sotilaasta, taskun merkeistä tumma on haavoittumismerkki, joka kertoo kantajansa haavoittuneen jo aikaisemmin kerran tai kaksi. SSpanssaridivisioo na LAH (Leibstandarte Adolf Hitler) ja taiste luryhmä 12. Myös näitä liittoutuneet saivat vastaansa Normandiassa. Näiden lisäksi oli käytettävissä myös 2. panssaridivisioonan joukkoja. Puolustus noudatti itärintaman taisteluissa tutuksi tul lutta kaavaa, jossa hyökkääjän voimaa kulu tettiin syvyyteen porrastettujen asemien tais telulla. Tämän ajan saksalaiset käytti vät tehokkaasti siirtämällä joukkoja ja ryhmit tämällä niitä uudelleen. materiaalikuljetukset Ornejoen yli, ja niiden arvioitiin ennakoivan suurhyök käystä Caenin kaakkoispuolella 17.–18.7. jalkavä kidivisioona. Lentotiedustelu havaitsi kuiten kin yöllä 16.7. Etummaisia asemia miehittivät oikeal la taisteluissa pahoin kulunut Luftwaffen 16. Joukkojen ja materiaalin keskitys Ornejoen sillanpäähän voitiin vahvistaa myös tähystä mällä korkeasta savupiipusta Colombellesin tehdasalueelta
noin 2 000 pommiko netta aloitti hyökkäyksen pudotta malla useassa aallossa 7 000 tonnia pommeja ennalta määritettyihin kohteisiin. Ilmeises ti saksalaisten puolustuksen syvyys arvioitiin väärin. Arvio puolusta jan voimista oli liian optimistinen, sillä saksalaisilla on arvioitu todelli suudessa olleen yhteensä 270 pans sarivaunua ja rynnäkkötykkiä, 150 panssarintorjuntatykkiä ja 350 tyk kiä ja kranaatinheitintä. 1. Divisioonan taisteluryh mä oli kuitenkin toimintavalmis ja selvästi luultua lähempänä, Cae nista Falaiseen johtavan tien varrel la. SS panssaridivisioonan arvioitiin ole van Falaisen eteläpuolella, eikä sen uskottu olevan aikaisempien kovi en taisteluiden jälkeen hyökkäys kykyinen. Kun ottaa huomioon saksalaisten passarivaunujen aseistuksen ja panssaroinnin laadullisen parem muuden erityisesti pitkiltä tais teluetäisyyksiltä, olivat asetelmat liittoutuneiden kannalta vielä huo nommat. Alakuvassa Royal Winnipeg Rifles -rykmentin kanadalaisia sotilaita marssilla. SOTAHISTORIA 78 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 Brittien kannalta oli kohtalokas ta, että tiedot saksalaisjoukkojen kokonaismäärästä ja ryhmitykses tä jäivät epätarkoiksi. n Yllä kaksi kanadalaista sotilasta ja saaliiksi saatu natsilippu. Tulivalmistelu pommikoneilla Aamulla 18.7. Pommitus suunnitelmissa Bourguébusin har janne ei ollut keskeinen kohde ja sen takana olevaa maastoa ei aiot tu pommittaa lainkaan. rynnäkkötykkipataljoonaa ja 503. Läpimurtoalueella saksalaisten vahvuudeksi oletettiin enimmillään 230, mutta todennäköisemmin 120 panssarivaunua ja 30–40 panssa rintorjuntatykkiä. Ilmahyökkäyksen aikana harjanne peittyi lisäksi sa vuun, jolloin pommitustarkkuus jäi heikoksi ja osa pommikoneista jätti pommit pudottamatta. Raskaita pommeja pu dotettiin lähinnä hyökkäysalueen sivustoille ja Cagnyyn. raskasta panssaripataljoonaa ei il meisesti havaittu lainkaan! 12. Lukumää räinen ylivoima oli yhä hyökkääjäl lä, mutta se oli odotettua pienempi. 200. KA RI KU U SE LA. SSpanssa ridivisioona LAH:n tiedettiin olevan hyökkäysalueella, mutta sen tar kempi sijainti ei ollut selvillä. Oli opittu, että suurim mat pommikraatterit olisivat vai keuttaneet omaa etenemistä, joten keskelle hyökkäyskäytävää pudote tut pommit olivat kevyempiä, lisäk si osassa pommeja käytettiin herk kiä ja aikautettuja sytyttimiä, jotka räjäyttivät pommit joko juuri en nen maahan iskeytymistä tai aivan pinnassa. Käytännössä kanadalaisuus ei näkynyt kuin sotilaiden joukko-osastotunnuksista, olemus asepukuineen, varusteineen ja aseineen on tyypillinen brittijoukkojen olemus
Pommituksen psykologiset ja moraa liset vaikutukset olivat huomattavasti laajemmat, ja parin tunnin ajan saksa laisjoukot olivat lamaantuneita eivätkä yleensä kyenneet tehokkaaseen vasta rintaan. Ornejoen itäpuo lella olevasta sillanpäästä hyökkääville panssaridivisioonille hyökkäyksen al kuvaiheita vaikeuttivat aikaisemmin ra kennetut laajat miinakentät, joihin oli raivattu hyökkäyksen alkamiseen men nessä vain kolme panssarivaunulla ajet tavaa uraa. Erään arvion mukaan yli 1 000 saksalaista antautui heti operaation al kuvaiheessa. Perässä seuraavat kaksi muuta rykmenttiä eivät päässeet Cagnyn ohitse yhtä helpolla, vaan joutuivat taisteluun saksalaisten 88 mm:n tykkipatteria ja 503. 79 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 Suurin osa pommeista pudotettiin kuitenkin määriteltyihin maaleihin, ja arviolta lähes puolet saksalaisten maa lialueilla olleista noin 110 panssarivau nusta ja rynnäkkötykistä tuhoutui tai vaurioitui käyttökelvottomaksi. Panssaridivisioonien kuolemanratsastus Ilmapommituksen lisäksi saksalaisase miin kohdistettiin noin 700 tykin tuli, joista 400 painopistealueelle VIII armei jakunnan tukemiseen. panssaroi tu prikaati. Joko kuva on tyypillinen rintamalavastus tai miehen koulutus on todella heikko, tai kenties sekä että; miehen tuliasemavalinta ja sijainti ikkunassa kiväärinpiippu ulkona saattaa tehdä lattialla olevan pajukorin tarpeelliseksi…. raskaan pans saripataljoonan Tiikereitä vastaan. Pom mituksen aiheuttamia henkilötappioi ta ei ole kyetty luotettavasti arvioimaan, mutta yhtenä arviona on esitetty sak salaisten kokonaistappioiksi 700 mies tä. Britit menettivät 31 vaunua, mutta saavuttivat Caen–Vimontrautatielinjan ja jatkoivat n Brittiläinen tarkka-ampuja Caenissa heinäkuussa 1944. Hyökkäyksen kärkenä eteni 11. Sen ensimmäinen rykment ti ohitti Cagnyn vaikeuksitta, sillä saksa laisten puolustus oli vielä lamaantunut tulivalmistelun vaikutuksesta. panssaridivisioonan 29
Tykkipattereiden siirtyminen Ornejoen ylitse vaati aikaa, ja ne olivat uudelleen ampumavalmiina vasta myöhään ilta päivällä. Sekään ei ollut helppoa, sillä saksalaiset tiesivät, mitä vastapuolen ilmaherruus taistelu kentän yläpuolella merkitsi: huolellinen naamiointi oli ehto selviytymiselle. Usein paikallaan olevan, hy vin maastoutetun kohteen havaitsemi nen taistelun aikana oli vielä osumista kin vaikeampaa. Jalka n Saksalaisia sotilaita raunioituneessa Caenissa. Sen jälkeen suoraa radioyhteyttä ilmavoi miin ei enää ollut, vaan ilmatukea jou duttiin pyytämään VIII armeijakunnan esikunnan kautta. 80 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA väki oli jäänyt jälkeen panssarivaunuis ta tai sitoutunut taistelu ja varmistus tehtäviin. Brittivaunut joutui vat kuitenkin harjanteella asemissa ole vien 88 mm:n ilmatorjunta ja panssa rintorjuntatykkien tuleen. rynnäkkötykkipataljoo nan rynnäkkötykit lisäsivät sekasortoa ampumalla brittivaunuja niiden oike alta sivustalta. Saksalaisten ilmatorjunta oli myös tehokas. Ilmavoimien tukea oli saatavissa, mutta 29. panssaroidun prikaatin ainoa mukana ollut ilmavoimien tulenjohtajan korkean taajuusalueen radiolla varustet tu komentoajoneuvo oli tuhoutunut. Liittoutuneilla oli käytettävissään tu hansia lentokoneita ja on usein vaikea käsittää, miten jo pelkästään niiden tu livoimalla ei kyetty tuhoamaan saksa laisten vastarintaa. Brittien tilannetta pahensi se, että hyökkäyksen kärki oli edennyt osittain tykistön kantaman ulkopuolelle. Taistelun kaaoksessa 88 mm:n tykit tuhosivat erehdyksessä myös ras kaan panssaripataljoonan kaksi Tiikeriä, mikä pysäytti saksalaisten kannalta hy vin alkaneen vastahyökkäyksen. Majuri Alfred Beckerin 200. SSpanssaridivisioonasta Bourguébusin harjanteelle puolustuksen vahvistami seksi. Tiedustelutietojen mukaan saksa laisten pääpuolustuslinja olisi nyt lä päisty, eikä merkittävää vastarintaa olisi enää odotettavissa. Lentokonetykit ja konekiväärit olivat tehokkaita, mutta erityisesti tykinammuksia oli melko vä hän, eikä niitä voinut roiskia mihin sat tuu. Konekiväärimies ja häntä seuraavat toverit näyttävät asepuvuista päätellen olevan Luftwaffen jalkaväkeä eli mitä todennäköisimmin 16. Vaikka länsiliittou tuneiden hävittäjäpommittajat olivatkin vaarallinen uhka, ei ilmavoimien osu matarkkuus ollut sitä tasoa, jollaisek si se viihdekirjallisuudessa ja elokuvien välityksellä usein mielletään. Tulituki oli hiipumassa juuri silloin, kun sitä olisi erityisesti tarvittu. Esimer kiksi ilmasta maahan ammuttavien ra kettien osumatodennäköisyys yksittäi seen panssarivaunuun tai ajoneuvoon oli keskimäärin vain 4 %. Saksalaiset siirsivät alu eelle myös Caenin eteläosista osan 1. Paikallaan asemissa olevia kohteita oli erittäin vaikea havai ta ilmasta ja pienet yksittäiset pistemaa lit oli osoitettava maasta käsin. Luftwaffen-Feld-Divisionin miehiä.. Ilmavoimat pystyivät tukemaan hyökkäystä lähinnä hyökkää mällä saksalaisten liikkuvien yksiköiden etenemistä ratapenkereen alikulkukäy tävien kautta kohti Bourguébusin har jannetta
Divisioo nalle osoitettu ryhmitysalue oli ahdas, ja se sai hyökkäysryhmityksensä valmiiksi vasta iltapäivällä. Osaamisella ja kokemuksella ylivoimaa vastaan Saksalaisten panssariyhtymien joukot oli vat keskimäärin varsin kokeneita. Ilmaherruus jähmetti puo lustuksen ja teki siitä tehottomampaa kuin mitä se olisi ollut liikkuvana ja joustavana. 7. Kylät ja metsät hyökkäysuran sivustoilla aiheuttivat jatkuvasti ongelmia. OPERAATIO GOODWOOD 18–22.7.1944 kimppuun, mikä rajoitti ankarasti saksalais ten operointia, painopisteen luomista, vas tahyökkäyksiä ja joukkojen keskittämistä taistelun aikana. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 81 Brittien ja kanadalaisten eteneminen 18.7. Kanadalainen II armeijakunta BP K BP K n Winston Churchill ja kenraali Montgomery (selin vaaleassa takissa) tuhotussa Caenissa taistelujen jälkeen. 11. panssaridivisioona osallistui ensim mäisenä hyökkäyspäivänä vähiten taistelui hin. Etulinja aamunkoitteessa 21. Ilta päivällä panssarivaunut saivat lopulta tuek seen jalkaväkeä, joka valtasi Cagnyn melko nopeasti. Divisioonan komentaja ei ollut erityisen innokas aloittamaan hyökkäystä tilanteessa, jossa operaation epäonnistumi nen alkoi näyttää jo varmalta. Toisin oli hyökkääjän puolella. Beckerin rynnäkkötykit sekä 21. Divisioonan teh tävänä oli vallata ja varmistaa Cagny, jon ka puolustus oli nyt täydessä valmiudessa. Kaupunkia yritettiin vallata useilla hyök käyksillä eri suunnista, mutta saksalaisten puolustus piti. Brittien panssaridivisioonien eteneminen 18.7. Osia kaartin panssaridi visioonasta eteni Caenista Vimontiin johta valle maantielle saakka, mutta saksalaisten vastahyökkäys pakotti ne vetäytymään. panssari divisioonan ja 503. Etulinja aamunkoitteessa 18.7. Herrojen välistä näkyy kaupungissa tuossa vaiheessa olennainen väline, tiekarhu, koska kaupungista tuli sellainen soraläjä, että sen läpi ei päässyt ajoneuvoilla.. Myös hyökkäyskiilan sivustoilla käytiin kovia taisteluja. panssaridivisioonan perässä edennyt kaartin panssaridivisioona oli kokematon, ja sitä johdettiin heikosti. Se tuli kolmesta panssaridivisioonasta viimeisenä Ornejoen sillanpäähän ja miina kenttiin raivattujen aukkojen läpi. raskaan panssaripatal joonan panssarivaunut uhkasivat brittien sivustoja ja estivät tehokkaasti murtoalu een laajentamisen. Etulinja keskiyöllä 18.7. Divisioonan panssarivaunut osallistuivat vain lyhyeen yhteenottoon lähellä Grenthevilleä, mutta siinäkin menetettiin kuusi panssarivaunua. Brittiläinen I armeijakunta saavutti hyökkäyksen itäsivustalla melkein kaikki tavoitteensa, mutta myös tappiot oli vat raskaat. 7
Hyökkäyksen jatkaminen pimey den turvin olisi saattanut johtaa ratkaisuun, mutta brittijoukkoja ei ollut koulutettu tais telemaan yöllä. 11. Tiedotteessaan Montgomery ilmoitti aamun ilmapommi tuksen olleen ratkaisevan tehokas ja pans saridivisioonien edenneen Tilly la Campag neen ja Vimontiin, mikä olisi tarkoittanut Bourguébusin harjannemaaston läpäisyä ja operatiivisen liikkumisvapauden saavut tamista. Kaartin panssaridivisioona menetti päivän aikana 60 panssarivaunua, ja myös sen panssari vaunut vedettiin yöksi pois etulinjasta. Di visioona menetti päivän aikana 126 pans sarivaunua, mikä oli noin puolet sen alku peräisestä vahvuudesta. 7. ra jatummin tavoittein, sillä panssarivaunujen suureen läpimurtoon ei enää uskottu. panssaridivisioona ei ennättänyt osallistua päivän kovimpiin taisteluihin, ja sen tappi ot jäivät edellä mainittuun kuuteen panssa rivaunuun. Osaaminen ja ko kemus teki alivoimaisen puolustajan ylivoi maiseksi vastustajaksi. Lisäksi saksalaisten etuna olivat hyvät aseet ja niiden käyttötai to, liittoutuneiden ilmaherruus kuitenkin tahtoi vesittää osaavan puolustajan taktisen ja operatiivisen herruuden. Panssarivaunut vedettiin yöksi etummaisten asemien taak se eräänlaiseen puolustusleiriin. Pelastava vesisade VIII armeijakunnan hyökkäys jatkui 19.7. Käytän tö oli peräisin PohjoisAfrikan taisteluista, mutta vain britit sovelsivat sitä Norman diassa. Uut ta ilmapommitusta ei pyynnöstä huolimatta saatu, sillä raskaat pommikoneet oli varattu BRITTISOTILAS AUTTAA KUIN IHMEEN KAUPALLA ELOONJÄÄNYTTÄ ikääntynyttä caenilaisrouvaa pois tämän raunioituneesta kotikaupungista. Aluevoitoista oli kuitenkin maksettu kova hinta, eikä rat kaisua ollut saavutettu. Olipa syyllinen suuriin siviilitappioihin kuka hyvänsä, oli normandialaisten kurja osa ja huono onni jäädä sodan jalkoihin.. Montgomery: ”täydellinen menestys” Brittikenraali Montgomery arvioi iltapäiväl lä hyökkäyksen onnistuneen ja tiedotti siitä marsalkka Alan Brookelle. panssaridivisioona hyökkäsi vielä kaksi kertaa, mutta molemmat hyökkäykset lyötiin takaisin huomattavin tappioin. Todellisuudessa hyökkäys oli juut tunut paikoilleen. 82 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA suojasi VIII armeijakunnan oikean sivustan, ylitti Ornejoen, valtasi Caenin eteläosat ja Vaucellesin kaupungin ja pääsi iskuetäisyy delle Verrièresin harjanteesta. Mutta vallinneessa tilantees sa brittien yötauko oli selkeä virhe. Vastarintaliikkeen toiminta ei välttämättä myöskään helpottanut tavallisten siviilien asemaa. Panssarivaunujen ryn näköllä ilman voimakasta tukea ei ollut onnistumisen mahdollisuutta. Vastustajalla oli yöllä myös etuna se, että liittoutuneiden ilmaherruus ei ollut pimeässä yhtä paha ongelma kuin päivänvalossa. Eräs brittisotilas muisteli sodan jälkeen: ”Oli vaikeaa katsoa kaupunkilaisia silmiin, kun tiesi kuka oli tuhon aiheuttanut.” Toinen puoli mitalia oli se, että eivätpä saksalaisetkaan tehneet juuri mitään siviiliväestön evakuoimiseksi ja suojaamiseksi taistelualueella
Sää muuttui päivän aikana satei seksi, ja se teki maaston kelvottomaksi panssarivaunujen nopealle etenemisel le. Taistelut Verrièresin harjanteella jatkuivat, mutta käytän nössä operaatio Goodwood oli päätty nyt. ta vastahyökkäyksiä, joilla kanadalaisten hyökkäys pysäytettiin. Huono sää siirsi kuitenkin amerik kalaisten operaatio Cobraa – hyökkäystä St. Jos korkea maasto val lattaisiin, se muodostaisi hyvät lähtö kohdat seuraavalle suurelle hyökkäyk selle kohti Falaisea. Toisaalta eipä tuo olisi Panttereille ja Tiikereille pärjännyt avomaastossakaan.. SSpanssaridivi sioonan, 2. Montgomerylle tulos oli pettymys, ja hän selitti jälkeenpäin mustan valkoi seksi väittäen, että operaation tavoittee na olikin vain saksalaisjoukkojen sitomi nen amerikkalaisten valmisteilla olleen läpimurtohyökkäyksen tukemiseksi. Toisaalta tämä oli sopiva syy epäon nistuneen operaation keskeyttämiseen. Brittien panssarivaunut, jalkaväki ja tykistö toimivat toisena hyökkäyspäi vänä tiiviimmässä yhteistyössä, ja usei ta kaupunkeja ja kyliä vallattiin kovissa taisteluissa. Panssarivaunuja ryhdyttiin vetämään yöllä taaksepäin. Ongelmana oli sekin, että maasto ja joukkojen sumppuuntuminen ei mahdollistanut vaunun käyttämistä sille suunnitellulla tavalla. Hyök käys 20.7. saakka. Kanadalainen II armeijakunta ete ni brittien VIII armeijakunnan oikealla puolella kohti harjannemaastoa ja saa vutti sen alarinteen Verrièresin kohdal la. CROMWELL oli tehtäväänsä kohtuullisen hyvä vaunu 75 mm:n tykkeineen ja kaksine konekivääreineen, mutta se hävisi kaksintaistelussa käytännössä kaikille vastaan tuleville saksalaisille taisteluvaunuille. Lôn suunnalla – 25.7. Kanadalaisten menestys saattoi vie lä kääntää operaation edes osittaiseksi onnistumiseksi. Saksalaisten 1. saavutti jonkin verran menes tystä, mutta johti raskaisiin tappioihin, sillä panssarivaunut eivät suojanneet tehokkaasti jalkaväkeä, vaan jäivät liian taakse. Ennen kaikkea sieltä oli tähystyksellä mahdollista hallita laa jaa aluetta ja johtaa tykistön tulta. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 83 amerikkalaisten läpimurron valmiste luun. jalkaväkidivisioonan joukot puolusti vat harjannetta sitkeästi ja tekivät usei n Tuhoutuneita brittipanssareita, lähimpänä on 95 mm:n haupitsilla aseistettu Centaur IV. Saksalaiset pitivät yhä hal lussaan harjannetta ja Bourguébusia, jo ten ratkaiseva menestys ei ollut hyök käyskiilan vasemmalla laidalla helposti saavutettavissa. Tappiot olivat edelleen raskaat. panssaridivisioonan ja 272. Näitä käytti Normadiassa Royal Marine Armoured Support Group, eikä se ollut varsinaisesti panssaritaisteluun tarkoitettu vaunu
Saksalaisten puolustuksen syvyys arvioitiin alakanttiin, ja ilmapommi tusta ei ulotettu riittävän voimakkaana Bourguébusin harjanteelle. Amerikkalaiset ja britit eivät ole vie lä tähän päivään mennessäkään oppi neet saksalaisilta tehtävätaktista toi minta ja johtamistapaa, jossa alaisille joukoille annetaan toiminnanvapautta ja niitä johdetaan tehtävällä. Suomalai sille tehtävätaktiikka onkin tuttua. Montgomery todellakin oli onnis tunut auttamaan ratkaisevasti amerik kalaisia, vaikka mitä ilmeisimmin oli si mieluummin ollut itse joukkoineen ratkaisun tekijä eikä sen tukija. Operaatio Goodwoodin lopputulokses ta ei ole saavutettu yksimielisyyttä. ja 116.), jotka oli aiottu siirtää ame rikkalaisten vastaiselle rintamanosalle, päätettiin ryhmittää Caenin eteläpuolel le puolustuksen vahvistamiseksi. On esitetty myös tätä korkeampia panssari vaunujen tappiolukuja, mutta niitä voi daan pitää liioiteltuina. Ta voitteena ollut läpimurto kohti Falaisea ja Argentania ei toteutunut. Saksalaiset onnistuivat estämään lä pimurron ja aiheuttamaan ylivoimai selle hyökkääjälle huomattavat tappi ot. Liittoutuneet ei vät kyenneet hyödyntämään riittävästi määrällistä ylivoimaansa ja omia vah vuuksiaan: ilmavoimia ja voimakasta tykistöä. Mer kittävää vastahyökkäysreserviä ei enää ollut. Kaksi panssaridivisioonaa (2. Kenties operaation merkittävin seuraus oli, että saksalais ten oli pakko sitoa yhä enemmän jouk koja pidentyneen puolustuslinjan mie hittämiseen. Opetukset. Saksalaiset olivat myös koke neet aika lailla Goodwoodia isompiakin kahakoita Neuvostoliittoa vastaan nel jän vuoden ajan. Brittien ja kanadalaisten tappiot oli vat erittäin raskaat: noin 5 500 miestä ja noin 250 panssarivaunua, joista suurin osa voitiin kuitenkin korjata taisteluken tän jäätyä liittoutuneiden haltuun. Taistelun lopputulokseen vaikuttivat saksalaisten joukkojen ja aseiden, eri tyisesti panssarivaunujen laadullinen paremmuus. Pohdittavana oli tuolloin Varsovan liiton panssaridivisioonien pysäyttäminen, ja siihen saksalaisten syvän puolustuk sen opit muodostivat hyvän perustan. Liittoutuneiden pahimpia virheitä oli tiedustelun epäonnistumi nen. Siitä huoli matta pääosa operaation ensimmäisen päivän tavoitteista saavutettiin: Orne joki ylitettiin laajalla rintamalla ja Caen vallattiin kokonaan. Clausewitzilainen totuus siitä, että jokainen suunnitelma joutuu haastetuksi ja kyseenalaistetuk si taistelun alettua, tuntuu olevan yhä atlanttisille asevoimille vieras. Toki neuvoa olisi voitu kysyä saksalaisil ta enemmänkin, olihan liittotasavallan asevoimat kymmenen vuotta sodan jäl keen länsiliittoutuneiden kanssa samal la puolella. Ratkai su jäisi nyt amerikkalaisille ja Pattonille. Saksalaiset menettivät panssa rivaunuja ja rynnäkkötykkejä erään ar vion mukaan 75, joista 47 hyökkäystä edeltäneessä ilmapommituksessa. Tiedustelu ei kyennyt myöskään sel vittämään saksalaisten tarkkaa vahvuut ta hyökkäysalueella. Ryhmitysalue oli joukoille lii an ahdas. Saksalaisten tappioiden on arvioitu olleen 4 000 miestä, joista 2 500 van keina. Normandian taistelut kuitenkin kalpenevat itärintaman ma teriaalitaisteluille ja valtaville operaati oille. Operaatio Goodwoodia käytettiin lännessä kylmän sodan aikana esimerk kinä onnistuneesta alivoimaisen osa puolen puolustustaistelusta, jossa hyö dynnettiin taistelukentän syvyyttä. Tilannetta heikensi paheneva polttoainepula, joka rajoitti panssarivaunujen tehokasta käyttöä. Operaatio Goodwoodissa ja koko operaatio Over lordissa oli havaittavissa läpi linjan ang loamerikkalainen johtamistapa, jossa suunnitelmat eivät helposti elä tilan teiden muuttuessa. Va loisalla saksalaisten panssarivaunut ja panssarintorjuntatykit hallitsivat taiste lukenttää ja pystyivät tuhoamaan britti panssarit ennen kuin ne olivat oman te hokkaan kantamansa päässä. Liit toutuneisiin verrattuna menetetyn ma teriaalin korvaaminen oli saksalaisille huomattavasti vaikeampaa. Miinakentät ja suhteellisen kapea hyökkäysura johtivat siihen, että panssarivaunut etenivät useana peräk käisenä aaltona jonomaisesti melko tii viissä ryhmityksessä, jolloin määrälli nen ylivoima ei päässyt vaikuttamaan tehokkaasti. 84 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA Voitto vai tappio. Erityisen hyvin tehtävätaktinen joustava ajattelu tapa ja doktriini sopisi juuri nykyaikai seen verkottuneeseen sodankäyntita paan kuten suomalaiseen maavoimien uudistettuun taistelutapaan. Seit semänkymmenen vuoden takaa voitai siin siis yhä ottaa oppia, jos osataan ja halutaan.. Harjanteen takamaastoa ei pommitettu lainkaan, jolloin saksalaisten vahva tykistö ja rake tinheittimet säilyivät toimintakykyisinä ja aiheuttivat erityisesti brittien ja kana dalaisten jalkaväelle raskaita tappioita. Panssarihyökkäyksen jat kaminen yöllä olisi saattanut johtaa lä pimurron saavuttamiseen, mutta sen sijaan panssarivaunut vedettiin taak se vakiintuneen tavan mukaisesti
Aliarvostettu kompromissi Normandian taisteluissa Sherman oli liit toutuneiden yleisin vaunutyyppi. Se oli vaunu, joka oli suunniteltu logistiikan ja tuotannon ehdoilla. . TEKSTI: ANTTI KARILA KA RI KU U SE LA. Nyt 70 vuotta myö hemmin panssarijoukoissa pähkäillään perusteiltaan samoja ongelmia: kuinka suoja, liikku vuus, tulivoima ja johtamiskyky toimivat vaihtelevissa maastooloissa aina isoilta aukeilta pensaistoihin, metsiin ja asutus keskuksiin. ...eli mitä Normandia opetti länsiliittoutuneille panssarisodasta. Pans sariaseen tekninen kehitys ajoi kuitenkin Shermanin ohitse jo vuonna 1943. Toki on muistettava, että viime kädessä jokainen sotakone on kompromissi. Yleisin brittien panssarivaunutyyppi Normandiassa oli amerikkalaisen liitto laisen arsenaalista saatu Sherman, joka oli teknisiltä ominaisuuksiltaan kompro missi. Saksalai set kutsuivat sitä Normandialla ja sen jälkeisillä taisteluilla 70 vuotta sitten niin LänsiEuroopassa kuin Aasiassakin oli vaikutuksensa myös panssarien kehitykseen lännessä sodan jälkeen. Vaunu ansait si tämän vuoksi vähemmän mairittele via kutsumanimiä, kuten Ron son (tunnetun sytyttimen mukaan). Tehok kaammalla 75 mm:n pitkäputkisella ty killä varustetun Panzer IV:n ja Tiikerei den määrä oli PohjoisAfrikan taisteluissa sen verran pieni, etteivät ne vielä uhan neet Shermanin asemaa taistelukentäl lä, varsinkin kun niiden kohtaloksi koitui usein jäädä liittoutuneiden ilmaaseen tai polttoainepulan lamauttamiksi. Nimittäin maasto osoittautui ongelmaksi liit toutuneiden panssarijou koille. Miten britit ja amerikkalaiset ottivat onkeensa saamansa opetukset. Sen etuina olivat nopeus, tekninen luotet tavuus ja pitkä toimintasäde. Huomat tavimpina puutteina olivat panssarin läpäisykyvyltään vanhentunut 75 mm:n kanuuna, korkea profiili ja taipumus syttyä osumasta tuleen. 85 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 N ormandiassa tiedustelu on nistui hyvin, ainakin mel ko hyvin. TIIKERIKAUHUA, KOMPROMISSEJA, RISTEILIJÖITÄ JA JALKAVÄKIPANSSAREITA... Shermanin tultua ensimmäistä kertaa rintamalle PohjoisAfrikassa, se menestyi hyvin taistelussa saksalaisten jo nopeas ti ja pahoin vanhentuneita Panzer III:a ja sitä kevyempiä vaunuja vastaan
Panssarin miehistö on ollut sen verran pessimistinen vaununsa etupanssarin osalta, että on latonut hiekkasäkkejä lisäsuojaksi. Shermanin lukuisista puutteista huolimatta on hyvä muistaa, että sak salaisten yleisimpään panssarivau nutyyppiin Panzer IV:ään verrattuna Sherman oli lähes tasavertainen. SHERMAN M4A3(76)W Kun amerikkalaiset totesivat Shermanin alkuperäisen 75 mm M3-kanuunan riittämättömäksi, he kehittivät Shermanista version, jonka aseistuksena oli pidempiputkinen 76 mm:n kanuuna L/55 M1A2, jonka läpäisy oli noin kaksinkertainen ja tasoitti tilanteen saksalaisen Pz.Kpfw. Ongelmaa pyrittiin korjaamaan muuttamalla am pumatarvikkeiden sijoitusta sekä pa rantamalla ammuskaappien suojaus ta esimerkiksi lisäpanssarilevyillä sekä veden ja glyseriinin sekoituksella täy tettävällä panssarirakenteella. Tarkkaampujat ja epäsuora tuli aiheuttivat huomattavia tappioita vau nunjohtajille. Vaunussa on amerikkalaiseksi hyvin poikkeavasti useampivärinen naamiomaalaus. Noin 70 % saksalaisten panssarivoimista Normandiassa oli juuri nelosia ja ryn näkkötykkejä. Miehis töt lisäsivät suojaksi myös esimerkiksi telaketjunpätkiä ja betonilla täytetty jä hiekkasäkkejä, mutta niiden merki tys jäi lähinnä psykologiseksi. Uusi tykki vaati hieman suuremman tornin, mikä näkyy tornin suurempana takaylityksenä. Panttereita ja Tiikereitä ei riittänyt joka puolelle, mutta varsin SHERMAN JA AMERIKKALAISIA SOTILAITA. Piirroksen vaunu on saanut nimen Sad Sac, joka oli sota-aikainen piirroshahmo kirjoitettuna muodossa Sad Sack. Päinvastoin kuin usein luullaan, syt tyminen ei johtunut tavallisesti poltto ainejärjestelmästä vaan liian heikosti suojattujen ammusten kordiitin aihe uttamasta räjähdyksestä. Vaunussa on parannettu HVSS-telapyörästö ja jousitus.. IV eli “Panssari nelosen” kanssa, mutta hävisi vielä Pantterille ja Tiikerille. Shermanin tornissa ei ollut saksa laispanssarivaunuissa käytettyä vau nunjohtajaa suojaavaa kupolia, ja vau nunjohtaja oli selvästi haavoittuvampi johtaessaan pää torninluukun yläpuo lella. Tämä tarkoitti typerää, hivenen säälittävää sotilasta sen ajan jenkkislangissa. 86 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA myös Tommykeittimeksi, mikä kuva si raadollisella tavalla useiden miehis töjen kohtaloa. Haitta puolena oli myös vaunun lisääntynyt paino, joka rasitti moottoria ja telako neistoa
Brittien Firefly oli kanuunan läpäisyltään parempi kuin amerikkalainen pitkäputkinen Sherman. Tämän O.G.F 17-pounder -tykin kaliiperi oli kolme tuumaa eli 76,2 mm ja läpäisy 1 200 m/s lähtönopeudella ja panssariammuksella riitti lähes kaikkeen, mitä Normandiassa vastaan tuli. Uuden panssarivaunun valmistus vähensi tila päisesti jo tuotannossa olleiden panssa rivaunutyyppien tuotantomääriä, min kä vuoksi Kuningastiikeriin siirtyminen ei saanut varauksetonta kannatusta (lue Kuningastiikeristä lehtemme numeros ta 2/2015). Määrä korvasi laadun Shermanin puutteet olivat yleisesti tie dossa, mutta teknistä luotettavuutta ja suurta tuotantomäärää pidettiin tär keämpänä kuin uusien panssarivaunu tyyppien kehittämistä ja käyttöönottoa, johon liittyi aina useita epävarmuuste kijöitä. Saksalla tilanne oli pitkälti päinvas tainen. Saksalaisten nelospanssari en vahvuudeksi Shermaniin verrattuna osoittautui kuitenkin usein osaavampi miehistö, parempi taktiikka ja parem pi johdettavuus. 87 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 kin Tiikeri aiheutti liittoutuneiden pans sarimiehistöissä sellaista kauhua, että Panzer IV:ää erehdyttiin usein pitämään Tiikerinä. Sherman päihitti ne lospanssarin oikeastaan vain liikkuvuu dessaan. Se ei voinut kilpailla tuotanto määrissä, joten jatkuvan kehitystyön tuloksena syntyi uusien perusmalli en lisäksi huomattava määrä teknises ti paranneltuja, mutta lopulta liian vä hän tuotettuja alaversioita. Siitä huolimatta esi merkiksi Tiikeristä kehitettiin uusi, pa ranneltu malli, Kuningastiikeri. Brittien uudella pidemmällä tykillä varustetut Shermanit saivat nimen Firefly. Vuonna 1944 saksalaiset olisivat tarvinneet enemmän määrää kuin laatua, sillä käytettävissä olleet panssarivaunut olivat laadullises ti riittävän hyviä. Amerikkalaisesta pitkällä 76 mm:n putkella varustetusta Shermanista brittivaunun erottaa tykin suun pyöreämmästä suujarrusta ja lyhyemmästä tornista.. Vaikka Sherman säilytti asemansa länsiliittoutuneiden runsaslukuisimpa na panssarivaununa, olivat britit olleet jo pitkään tyytymättömiä Shermanin 75 SHERMAN FIREFLY Koska Shermanin alkuperäisen 75 mm M3-kanuunan läpäisy ei riittänyt saksalaisten vaunujen kanssa kamppailussa, britit asensivat osaan omista vaunuistaan 17-pounderiksi (17-naulainen, ammuksen painon mukaan) kutsutun panssarintorjuntatykin putken. Samalle alustalle valmistettiin panssarivaunun lisäksi panssarintuho ajavaunuja, korjauspanssarivaunuja ja telahaupitseja
Myös Yhdysvalloissa Shermaniin asennettiin voimakkaampi 76 mm:n tykki, joka kuitenkin jäi läpäisykyvys sä brittien versiota heikommaksi, sil lä tykkiä lyhennettiin torniin ja tykkiin tarvittavien teknisten muutosten vält tämiseksi. Ei ol lutkaan yllättävää, että 76 mm vaunu kanuunan tarjoama kompromissirat kaisu ei vakuuttanut amerikkalaisia rintamakomentajia ennen kuin pa rempi panssarinläpäisykyky todettiin Normandian taisteluissa välttämättö mäksi. Tehokkaampi tykki ei tietystikään poistanut Shermanin mui ta puutteita, kuten liian heikkoa pans sarointia. Haittapuole na oli tykin voimakas suuliekki, johon vaunun nimikin luultavasti perustui. IW M D U X FO RD / JA A KK O PU U PE RÄ. Se oli tähtimuotoon asennetuista viidestä Chryslerin vakiotuotantoon kuuluneesta suorasta kutos-koneesta rakennettu 445 hevosvoimaa tuottanut voimanpesä. Leimahdus paljasti myös vau nun aseman viholliselle, joten tuliase maa oli vaihdettava usein. Kone oli huoltomiehen painajainen mutta hyvä esimerkki amerikkalaisten tuotantologistisesta ajattelutavasta; kun valmista isoa vaunuun sopivaa konetta ei ollut, rakennettiin se yhdistämällä standardimoottoreita. On gelman ratkaisemiseksi britit asensivat osaan vaunuista tehokkaan 17nau laisen (76 mm) panssarintorjuntaty kin. Muunnos sai ni mekseen Tulikärpänen (Firefly), ja nii tä pyrittiin sijoittamaan yksi jokaiseen neljän panssarivaunun joukkueeseen, brittiläiseen ja amerikkalaiseen tapaan siis ripotellen, ei lorautellen, eli juuri päinvastoin kuin saksalaiset ja sittem min myös venäläiset tekivät. Firefly soveltuikin erityisesti vihollispanssarivaunujen hyökkäysten torjuntaan ja väijytyksiin. n Shermannin tyypillisin voimanlähde oli Chrysler A57 Multibank -kone. Tykin asennus Sherma niin vaati muutoksia tornin rakentee seen, muun muassa vastapainoa tor nin takaosaan, jotta vaunusta ei tulisi liian etupainoinen. Lopputulos oli kaikkea muuta kuin hyvä, mutta se oli tuotantotaloudellisesti motivoitu. Se oli huomattavasti alkuperäis tä 75 mm:n tykkiä pidempi, ja siinä oli suujarru. Ampujan oli suuliekin vuoksi vaikea seurata ammuksen osumista, jolloin myös ohilaukauksen korjaaminen oli vaikeaa. Ripaus leimahtavaa tulivoimaa Tehokkaampi tykki lisäsi joukkueen tu livoimaa erityisesti pidemmillä etäi syyksillä, ja sen panssariammus pystyi läpäisemään saksalaisten Pantteri ja Tiikeripanssarivaunujen etupanssa rin yli 1 000 metrin etäisyydeltä! Sak salaisille panssarimiehille Fireflystä tulikin sen vaarallisuuden vuoksi en sisijainen maali. Shermanin 75 mm:n tyk ki oli edelleen ajanmukainen yleistyk kinä, jonka sirpaleammus oli 76 mm kanuunaan verrattuna parempi. SOTAHISTORIA 88 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 mm:n kanuunaan, erityisesti sen am muksen panssarinläpäisykykyyn
Tykkitorni, 10. Voimanlähde, 14. Yh dysvaltojen raskas panssarivaunu Per shing osallistui taisteluihin vasta vuo den 1945 puolella. Johtopyörä, 16. Periskooppi, 5. Vaihteisto, 25. Liukurengas, 22. Vesipumppu, 17. Risteilijöitä ja jalkaväkipanssarivaunuja Toisen maailmansodan alkaessa brittien armeija oli täysin moottoroitu ja tekni sesti melko hyvällä tasolla. Ajajan luukku, 30. Brittien näkemyksen mukaan pans sarivaunujen ajateltiin toimivan kahdes sa pääroolissa: nopeissa hyökkäyksissä syvälle vihollisen selustaan ja toisaalta läpimurroissa ja jalkaväen tukena. Uuden panssarivaunun suunnittelu, kehitystyö ja tuotannon aloittaminen vaativat sodan ajan olo suhteissakin aikaa, eikä hanke saanut edelleenkään varauksetonta tukea. Tornin luukun reunus, 6. Sodan alkuvaiheen materiaalitappiot vuosina 1940–42 pakottivat britit aset tamaan tuotantomäärän laadun edelle. Ilmanpuhdistimen putkisto, 13. Tykkitornin istuin, 7. M1919A4-konekivääri. Brittien omalla panssarivaunu jen kehitystyöllä ja tuotannolla oli vahva perusta, olihan maa ottanut panssari vaunun ensimmäisenä laajamittaiseen käyttöön ensimmäisessä maailmanso dassa, jossa saavutettu voitto tuntui to sin lähinnä hidastavan ja vaivaavan ase voimien operaatiotaidollista ja taktista kehitystä läpi toisen maailmansodan. Ajajan istuin, 27. Teli, 24. Jäähdytin, 18. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 89 Näkemyseroja Brittien näkemykset panssarivaunujen käyttömenetelmistä poikkesivat selvästi Yhdysvalloissa omaksutusta linjasta. Jalkaväen panssarivaunu Matilda aiheutti saksa laisille huomattavia vaikeuksia Ranskan sotaretkellä 1940, sillä se oli useimpiin saksalaisiin panssarivaunuihin verrattu na niin panssaroinniltaan kuin aseistuk seltaan ylivoimainen. Pakoputki, 15. Heillä oli etunaan myös yhdysvaltalaisia pidempi sotako kemus. Sherman sai vuonna 1944 rinnalleen brittiläisen Cromwellin, jonka osuus brittien pans sarikalustosta kasvoi vuoden 1944 lop pupuolella huomattavaksi. Taa’immainen vetoakseli, 20. Yh dysvalloissa panssarivaunujen ajateltiin toimivan ratsuväen tapaan ja hyödyntä vän jalkaväen vihollisen puolustukseen murtamia aukkoja. Etummainen vetoakseli, 23. Konekivääriampujan istuin, 28. Jäähdytysnesteen täyttö, 12. Tykkitornin kori, 21. Ilmanpuhdistin, 11. Tykkitornin istuin, 9. Vetopyörä, 26. Ne oli vat panssarivaunuja nopeampia, mutta myös kevyemmin panssaroituja. Panssarivaunuissa käytetyt 40 ja 57 mm:n kanuunat olivat panssa rinläpäisykyvyltään hyviä, mutta nii den teho pehmeitä maaleja, kuten jal kaväkeä ja panssarintorjuntatykkejä vastaan oli heikko. Tällai nen panssarivaunujen ja panssarintu hoajien roolien jyrkkä erottaminen oli konseptina erikoinen, eikä perustunut taistelukokemuksiin. Raskas ta, jalkaväkeä tukevaa panssarivaunua ei pidetty tarpeellisena ennen kuin sen merkitys nousi esille PohjoisAfrikas sa yhdysvaltalaisten kohdatessa ensim mäisiä kertoja saksalaisten Tiikeripans sarivaunuja. Useat brittien kehittämät uudet pans sarivaunumallit olivat teknisesti epä luotettavia. Latausgeneraattori, 19. Briteillä oli erilainen näkemys ja myös panssarivaunujen kehittäminen oli aktiivisempaa. Brittivaunujen luotettavuus ongelmat saatiin vähitellen korjattua vuoden 1943 lopulla, mutta Sherman ja sen alaversiot pysyivät laajasti käy tössä sodan loppuun saakka. Pans sarivaunut luokiteltiin tämän roolijaon W IK IP ED IA M4A4-tankin poikkileikkaus 1. Tehtäväjako heijastui suoraan pans sarivaunujen, erityisesti niiden panssa roinnin ja tykin kehittämiseen. Ampujan istuin, 8. Panssarijoukot olivat sen vuoksi riippuvaisia tykistön tues ta. Tuuletuspuhallin, 3. Useiden panssariyksiköiden varusta minen amerikkalaisvaunuilla vuodesta 1942 alkaen ratkaisi nämä puutteet, sillä M3 Grant ja M4 Sherman olivat molem mat teknisesti varmoja ja niiden pääase 75 mm:n tykki oli nimenomaan yleistyk kinä hyvä. 75 mm:n tykki, 29. Tykkitornin luukku, 4. Nostolenkki, 2. Panssarivaunujen ei ajateltu ensisijaisesti taistelevan toisia panssarivaunuja vastaan, vaan se oli sii hen tarkoitukseen suunniteltujen pans sarintuhoajavaunujen tehtävä
1st SS Panzer Corps in Normandy. Normandian opetus Normandiassa tällaisesta panssarivau nujen kaksoisroolista luovuttiin. Panssaridivisi oonia ja erillisiä panssaroituja prikaateja käytettiin vastoin alkuperäistä ajatusta jalkaväen tukemiseen ja läpimurtoihin. Suomeen hankittiin so tien jälkeen kymmeniä Comet ja Cha rioteervaunuja, halvalla kun saatiin... The complete illustrated history of British, American and Commonwealth tanks 1939–1945. Kesäl lä 1944 brittien miesreservit oli käytetty niin tehokkaasti, ettei suuriin tappioihin ollut varaa. Panther vs Sherman. Fighting the Waffen SS in Normandy. Buckley, John. Wafe, Pat. Kun britit ja saksalaiset taistelivat vasta Caenin edustalla, vyöryi tämä 46. Aivan kuten Atlantin takana oli Yh distyneessä kuningaskunnassakin soti laalliset voimavarat ennen sotaa keski tetty meri ja ilmavoimiin. Jarymowycz, Roman Johan. Centurion ei ehti nyt osallistua taisteluihin, mutta viitoit ti brittien panssarivaunujen kehityksen suuntaa pitkälle sodan jälkeen, ja sen eri kehitysversioiden tuotanto päättyi vas ta vuonna 1962. Sherman Firefly. Jäikö lehti saamatta. British Armour in the Second World War, Part 1. South Yorkshire 2004: Pen & Sword. Paris 2008: Histoire & Collections. British Armour in the Normandy Campaign 1944. Leicestershire 2004: Silverdale Books. New Vanguard 141. Maavoimat olivat pienet ja ammattimaiset. Simonds and Montgomery Attempt the Armoured Breakout. Chamberlain, Peter; Ellis, Chris. Lodieu, Didier. Daglish, Ian. Bayeux 2000: Editions Heimdal. Battle of the Bulge. Samalla päättyi brittitaisteluvaunujen vuodesta 1933 alkanut keskeytyksetön käyttö Suomen puolustusvoimissa. www.suomensotilas.fi Lisää aiheesta: Bernage, Georges. Erityi sesti tykistön ja ilmavoimien merkitystä korostettiin. The Panzers and the Battle of Normandy 5 June to 20 July. Fletcher, David. Operation Goodwood. McGill University 1997. Lue lisää panssarivaunukehityksestä toisesta maailmansodasta nykyhetkeen Suomen Sotilaan edellisestä numerosta 4/2015. Cometiakin edistyk sellisempi oli sodan aikana suunnitel tu Centurion, mutta niitä valmistui vain kuusi kappaletta ennen sodan päätty mistä Euroopassa. Mechanicsburg 2011: Stackpole Books. Voitto oli saatava tek nologialla ja materiaalilla. Osaamiseen ja uuteen doktriiniinkaan ei ollut aikaa, koska oli nopeampaa hankkia tulivoi maa ja tavaraa kuin muuttaa ajattelu tapoja ja kouluttaa ne joukoille. Steel Inferno. Syynä oli Churchillpanssarivaunujen riittä mätön tuotantomäärä. Niistä pelätyimpiä olivat liekinheitinpanssari vaunu Churchill Crocodile ja bunkkerin murskaajaksi tarkoitettu 290 mm:n heit timellä varustettu Churchill. Reynolds, Michael. British Cruiser Tanks of World War 2. Oxford 2008: Osprey Publishing. London 2004: Frank Cass. Shermanit ja kevääl lä 1944 käyttöön tullut Cromwell A27M menivät syviin iskuihin tarkoitettujen panssaridivisioonien ja erillisten pans saroitujen prikaatien käyttöön. British and American Tanks of World War Two. kaartin läpimurtopanssarirykmentin Mk IV Churchill IV -panssari Viipurissa Rautatienkadulla hotelli Continentalin editse 20.6.1944, kuukausi ennen operaatio Goodwoodia.. Oxford 2008: Osprey Publishing. Operation Goodwood. Neuvostoliiton avustamiseen vaunuja oli riittänyt. Cometit jäivät käytöstä vuonna 1971, ja Charioteerien vuoro tuli vuonna 1980. New York 1997: Dell Publishing. n Briteillä oli raskaista Churchill-vaunuista pula Normandiassa, ja juuri siellä tälle raskaasti suojatulle vaunulle olisi ollut käyttöä. Vuoden 1944 lopulla britit alkoivat varustaa panssarijoukkojaan Cometilla, joka oli suorituskyvyltään selvästi Sher manin perusmallia parempi ja kykeni taistelemaan menestyksellisesti myös saksalaisten Pantteri ja Tiikeripanssa rivaunuja vastaan. Teknologian merkitys nä kyi myös Normandian maihinnousua varten kehitetyissä erikoispanssarivau nuissa, joita oli kehitetty muun muas sa Dieppeen vuonna 1942 tehdyn mai hinnousun kokemusten pohjalta. Sherma neja ja Cromwelleja ei oltu suunniteltu tällaiseen toimintaan, ja panssarivaunu tappiot nousivat suuriksi. Kent 2014: Kelsey Publishing Group. Tilaa Suomen Sotilas, niin ei jää saamatta. The Great Tank Scandal. Zaloga, Steven J. London 1989: HMSO. Myös vaunu miehistöjen koulutus oli toteutettu al kuperäisen tehtäväjaon mukaisesti, eikä yhteistoiminta jalkaväen kanssa sujunut siksi aina vaaditulla tavalla. Fletcher, David. The Quest for Operational Manouver in the Normandy Campaign. Kalusto ja materiaali voitiin korvata, mutta ihmishenkien menetyk set olivat pysyviä. The War Archives. Cometit tulivat tutuk si aikanaan monelle suomalaisellekin vaunumiehelle. 90 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 SOTAHISTORIA mukaisesti risteilijäpanssarivaunuihin ja jalkaväen panssarivaunuihin. Surrender Invites Death. Erilli set panssarivaunuprikaatit ja rykmen tit oli tarkoitettu läpimurtoihin ja jal kaväen tukemiseen, ja niiden käyttöön pyrittiin varaamaan Churchillpanssa rivaunut, jotka olivat hitaita, mutta vah vasti panssaroituja. English, John A. Se tarkoitti pitkäaikaista toimintaa vi hollisen panssarintorjuntaaseiden vai kutusalueella, jolloin suoja ja tulivoima olivat tärkeämpiä ominaisuuksia kuin nopeus ja pitkä toimintasäde. Mechanised Warfare. The 11th Armoured Division in action. The Great Tank Charge July 1944
91 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 uomen Sotilaan toimittaja ajautui esiintymään Discovery Channelin sarjassa Combat Dealers, jossa brittiläinen militariakeräilijä Bruce Crompton kiertää maailmaa ja muiden keräilijöiden varastoja ja ostaa mielenkiintoisia aseita, ajoneuvojen osia ja muuta alaan kuuluvaa. Kuvausten aikana Bruce Crompton tuli tutuksi, ja kun matkamme suuntautui syksyllä Britanniaan DSEI-puolustusmateriaalimessuille ja Duxfordiin, niin hänen kokoelmaansa tutustuminen tuli ajankohtaiseksi.
TEKSTI: KARI KUUSELA KUVAT: JAAKKO PUUPERÄ. 1400luvulta oleva päära kennus ja vielä vanhempaan eläinsuojaan tehdyt hulppeat oleskelutilat valtavine tak koineen, assegaineen, MartiniHenryki vääreineen, seiniä koristavine taistelu maalauksineen Isandlwanasta ja Rorkes Driftista sekä muine brittien siirtomaa sotahistoriasta muistuttavine esineineen osoittavat todellista perienglantilaista an taumusta historian säilyttämiseen. Talon kalustoon kuu luu luonnollisesti – Englannin sydänmail la kun olemme – myös jackrusselinterrieri ja kaksi englanninbulldogia, joista toinen tuo mieleen jotenkin Winston Churchillin, vaikka narttukoira onkin. Kyse ei ole enää pelkästä kokoelmasta vaan myös pienestä sotilas ajoneuvovarikosta. Kertonee jo paljon, että kokoelmassa työskentelee päätoimisesti viisi palkattua ammattimiestä ja yksi osa aikainen asentaja. Pihalla ja sen rakennuksissa aukeaa ikuisten pik kupoikien taivas. Juotuam me talon viehättävän emännän tarjoamat erittäin hyvät ja maistuvat kahvit – mikä ei ole Englannissa itsestäänselvyys, olimme han jo viikon verran tutustuneet englanti laisten näkemykseen kahvista – siirrymme ajoneuvojen pariin. 92 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 ruce Crompton kuuluu panssari ja ajoneuvoke räilijöiden kärkikaartiin IsossaBritanniassa, ja hä nen kokoelmansa sijaitsee East Angliassa, Suffolkissa. Cromptonin koti ja koko elma vetävät jo pihaan tul lessa hiljaiseksi
Niinpä niitä ei Cromptoninkaan kokoelmissa näy. Alustana pari alkuperäistä vanhaa kokislootaa täysine pulloineen. Sille piti sitten hankkia seuraksi brittikypärä, ja siitä kaikki alkoi. n Tästä se alkaa, Cromptonin mykistävä kokoelma. Taloudellisen pohjan paljon rahaa vieneelle keräilyharrastukselle on an tanut työ menestyvän suuren yhtiön johtajana. Alla oikealla Crompton esittelee Full Metall Jacket -elokuvan mainoksesta tuttua, elokuvassa ollutta kypärää ja patruunavyönpätkää. IsonBritannian aselait teke vät asekeräilyn näinkin vakavassa mi tassa vaikeaksi. Valtaosa aseista on toimivia. Kaikki ajoneuvot ovat ajokunnossa...tai no, koska sitä vanhoista autoista voi ihan varma olla.... SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 93 SOTAHISTORIA Bruce kertoo keräilynsä alkaneen siitä, kun hän 11vuotiaana poikasena ohitti koulumatkalla päivittäin erään vanhan herran kasvihuoneen, jossa kukkaruukkuna oli saksalainen teräsky pärä. Koska Cromptonin ko koelmalla on merkittävä museaalinen arvo ja aseita käytetään myös elokuvis sa, on hänellä brittiläisittäin poikkeuk sellisesti myös toimivia sarjatuliaseita. Ainoa, mihin Cromptoninkaan kaltai set keräilijät eivät saa poikkeusta muis ta kuolevaisista, on hänen majesteettin sa hallituksen ja parlamentin erikoinen näkemys pistooleista ja revolvereis ta, joita nykyään usein myös käsiaseik si kutsutaan. Rohkaistuneena hän meni katso maan sitä ja sai sen omakseen. Sittemmin pian kuu dettakymmenettä ikävuottaan lähesty välle Cromptonille on kertynyt paljon ajoneuvoja, tykkejä ja tavaton määrä aseita ja pienesineistöä. Brucen ensimmäinen ajoneuvo oli saksalainen Schwimmwagen, joka on tällätty herkulliseen 1/1 dioraamaan taustallaan esikuvana oleva maailmankuulu valokuva Ardenneilta yli 70 vuoden takaa. Esimerkiksi kuvassa oikealla olevia Kettenkradejakin löytyi kaksin kappalein. Tykeistä moni oli tullut Brucelle Suomesta. Pst-puolelta löytyi PAKit kolmeseiskasta, viiskymppiseen ja seiskavitoseen asti. Britanniassa edes tämän luokan keräilijä ei saa omistaa vuo den 1919 jälkeen valmistettua toimivaa pistoolia tai revolveria. Toi mivia konekivääreitä ja konepistoolei ta kylläkin. Ei sitten maistettu kuitenkaan. Jokainen sotavaruste ja pikkuesine kokoelmassa on Cromptonin mukaan aito, reproja ei tähän kokoelmaan ole hyväksytty. Kaikkea löytyy kasikasiflakista eli ”rämäpäästä” alkuperäisiin sota-aikaisiin kokispulloihin, röökiaskeihin ja baseball-räpylöihin asti. n Tästä se alkoi: ensimmäinen kypärä ja sen ylpeä omistaja
Oikealla osa kokoelman toimivista sarjatuliaseista, löytyipä joukosta Emmakin.. n Vasemmalla kylpyamme, joka on todella kuulunut Winston Churchillille, olipa koelmassa Piperinkin kylpyamme. Kyseessä on vieläpä aito vaunu, ei sodan jälkeen Tšekeissä Sveit sin armeijalle tehty ja siitä ”sak salaistettu”, kuten nämä tuppaavat yleensä olemaan. Kypärästä ja Volkkarista se alkoi… Ensimmäisen ajoneuvonsa, saksalaisen Volkswagen Schwimmwagenin, Bruce osti vuonna 1986 Ranskasta, ja sen jälkeen hä nen halliinsa on ilmestynyt useita lähin nä saksalaisia toisen maailmasodan aikai sia ajoneuvoja. 94 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 Sotilasuraa nuorukaisena kaavaillut Bru ce oli jo astumassa vakinaiseen palveluk seen, mutta siviilielämä muutti suun nitelmat, ja asepalvelusta kertyi vain nelisen vuotta laskuvarjo jääkärinä Territorial Armyssa. Jokainen telakenkä on neulalaakeroitu! Näin saatiin aikaan telaan suurempi pyörimisnopeus ja parempi kestävyys, mutta myös huima valmistuskustannus ja huoltomiehen painajainen... Yllättäen The Cromton Collectionista, ku ten kokoelma viralliselta nimeltään on, löy tyy vankkaa Suomiyhteyttä. Työn alla oli raskas vetäjä ja panssaroitu puolitela-miehistönkuljetusvaunu. Aikaa yhden telan entisöintiin kuluu helposti kolmesta viikosta kuukauteen. Ilmeisen suuri kiinnostus kui tenkin säilyi ja näyttää heijas tuvan keräilyharrastukseen kin. Nämä vaunut ovat alkuperäisiä, eivätkä mitään tshekkikopioita. Esillä on muun muassa kaksi panssaroimatonta ja pari panssaroitua puo litelavetäjää, Kübelwagen, Kettenkrad sekä BMW:n ja Zündappin klas sikkosivuvaunulliset moottori pyörät. Varsinainen kokoelman helmi on Jagdpanzer Hetzer, nykyään yksityisissä käsissä erittäin harvinainen saksalai nen panssarintorjuntavaunu. Niin kaksi sak salaista 75 mm:n panssarintorjuntatykkiä, n Laadulla on tekijänsä. Yksi Cromptonin viidestä kokopäiväisestä asentajasta kertoo kuvaajalle puolitelaketjuvetäjän telojen ja pyörästön entisöinnistä
Televisiotähti Laajempaan maineeseen Crompton on noussut Discovery Channelilla ainakin eräissä maissa näkyvän Combat Dealers sarjan myötä. Paja siis myös tuottaa tuloja kokoelman ylläpitoon, ja kuten keräilys sä aina, vaihtokauppa on tärkeässä osas sa. Katso lisää Bruce Cromptonista: https://www.facebook.com/brucecromptoncollection The Crompton Collectionista: http://www.axistrackservices.com/ https://www.facebook.com/axistrack n Kübelwagen, Steyr, kuorma-autoja, jeeppi, moottoripyöriä... Paikal le täytynee palata tulevaisuudessa pa remmalla ajalla. Kuten monilla ajoneuvoke räilijöillä, Bruce Cromtonilla on ollut tekemistä monen sotafilmin kanssa. Suomen Sotilas kiittää talonväkeä ja henkilökuntaa upeasta vieraanvarai suudesta mykistävissä puitteissa. Suomen Sotilaan toimittajien vierail lessa pajalla oli työn alla erään toisen suuren brittiläisen kokoelman saksalai nen kahdeksan tonnin puolitelavetäjä ja panssaroitu Sd.Kfz 251 miehistönkulje tuspuolitelavaunu, joiden hyvin moni mutkainen tekniikka oli purettu ensin aivan alkutekijöihinsä ja joita nyt oltiin jo kasaamassa. Sarjaan on luvassa jatkoosiakin tu levaisuudessa, ja Bruce tulisi kuulemma mielellään uudestaan maahamme, mut ta haluaisi tehdä sen silloin, kun luvas sa on lunta, jäätä ja pakkasta. Hänen kalus toaan on ollut mukana kymmenkunnas sa elokuvassa, joista meillä tunnetuim mat ovat Pelastakaa sotamies Ryan, Taistelutoverit, Kapteeni Corellin mandoliini ja viimeisimpänä tämä Brad Pittin tähdittämä panssarivaunuleffa Fury, johon Crompton toimitti koko saksalai sen puolen kaluston ja oli muutenkin vahvasti mukana. Eri tyisen tärkeää se on, jos ajoneuvo on sodasta lähtien maannut joen pohjamu dassa ja vasta hiljattain nostettu, kuten eräälle kokoelman ajoneuvolle on käy nyt. Kun yhdessä Sd.Kfz:n te lakengässä on neulalaakeripakan neulat mukaan lukien yhteensä noin sata osaa, on helppo ymmärtää, että palapelin ko koamiseen menee aikaa. Asentaja ker toi, että yhteen telaketjuun kuluu aikaa noin kolme viikkoa. Työ ei Cromptonin asentajien mukaan ole mitenkään kovin vaikeaa ja osiakin saa. Onnistuisikohan kansainvälisellä yh teistyöllä. Cromptonilla on kunnostuspuo lella töissä viisi asentajaa, jotka tekevät entisöinti ja kunnostustyötä myös ul kopuolisille. Yhtä jo esitet tyä osaa kuvattiin osin myös Suomessa parin kolmen täkäläisen keräilijän luo na. Tässä lehdessä siitä saa esi makua Brad Pittin leffavaunun ajojutus sa – joka ei sekään ollut ihan ryppyot saista hommaa. Res pect. Välivaihei den jälkeen auto myytiin IsoonBritan niaan, ja kas kummaa, täältä suffolkilai sesta kokoelmastahan se löytyy sulassa sovussa vieressä olevan amerikkalais kaluston kanssa. Herääkin ajatus, että ehkäpä oman Panssarimuseomme pitäisi turvautua osaavaan alihankkijaan, kun kuulemma Sturmiemme kanssa on ongelmia juu ri moottoripuolella. Suomen Sotilas voisi mieluus ti tarjota tässä apuaan. Ajoneuvot on upeas ti varusteltu. Kolme viikkoa telakenkää Aseita voi aina keräillä ostamalla nii tä kaappiin, mutta Cromptonin ajo neuvokeräily ei ole pelkästään ostamis ta, vaan myös asiallisella kunnostus ja entisöintityöllä on suuri merkitys. Amerikkalaisen pioneeri en työajoneuvon laatikosta löytyy vielä alkuperäinen moottorisahakin, joka toi mii… siitä saisikin kivan koeajojutun, jo hon voisi kuulua vähän puunkaatoa ja muuta pientä liikkeenedistämistä. Vaunussa niitä on kaksi, joten saattapi mennä pidempään kin. SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 95 88 mm:n rämäpääilmatorjuntatykki kuin kaksi 10,5 cm:n (105 H 33) haupit siakin ovat tulleet Suomen kautta, ku ten osa pienesineistöstäkin. loputon jono jatkaa marssiaan suffolkilaisessa näyttelyhallissa, jossa aika tuntuu pysähtyvän.. Cromptonin kokoelmaa kiertäes sä ja isännän hyvin monisanaisesti sel vittäessä kunkin ajoneuvon ja esineen historiaa huomaa nopeasti, että aika han tässä loppuu pahasti kesken. Rauhallisten ja moniosaavien mies ten hommaa. Eiköhän tämä voida luvata hänelle, kuten leh temme toimittaja jo tekikin päätoimitta jan nyökkäillessä hyväksyvästi… erittäin hyväksyvästi. Siinä hän kiertelee keräi lijöiden aarreaittoja eri maissa ja ostaa kaikenlaista kiinnostavaa. Kokoelman sangen harvinainen BüssingNAG 4500A nosturiauto on yksi niistä kuormaau toista, jotka helmikuussa 1944 tulivat Rynnäkkötykkipataljoonallemme ja jon ka kangasalalainen autoharrastaja Olavi Sallinen entisöi 1980luvulla. Tämä paljastui, kun olimme kesällä lämmittämässä uudel leen vanhaa, yli kymmenen vuotta sit ten tekemäämme Sturmin koeajoa, jo hon olisimme halunneet tehdä uuden ajolenkin ja kuvat, vaan ei onnistunut. Jos tämä onnistuu, niin lehti palaa asiaan juttujen ja ties vaikka jonkin kauniissa englantilaisessa maa laismaisemassa tehdyn koeajojutunkin muodossa. Mielenkiintoista oli myös nähdä Cromptonin mahdollisuudet moottori puolella, josta löytyi peruskorjattu sak salaisen rynnäkkötykin Sturmin moot tori ja toinen odottamassa kunnostusta
Suomen Sotilaan toimittaja ajoi oheisessa jutussa esitel tyä Furyn kuvauksissa käytettyä replika Shermania myös niin ikään Englannis sa, elokuvan varustaneen The Crompton Collectionin mailla Suffolkissa. Ne on hoidettu epätavallisen hyvin ja tyylil lä, suorastaan brittiläisellä epookinteon pieteetillä. Ja tie tysti Furynimen saanut pitkäputkinen Sherman M4A3E8, jonka miehistön toi mia elokuvassa seurataan. ELOKUVAA tehtiin hieman yllättäen Englannissa, Oxfordshiressä ja osin Ox fordin kaupungissa. 96 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 ELOKUVAT FURY n Viime vuonna ensiiltansa saanut Fury on David Ayerin ohjaama ja käsikirjoit tama toiseen maailmansotaan sijoittu va panssarivaunuelokuva. Joka tapauksessa Furysta tuli Sotamies Ryanin tavoin suuri taloudellinen menestys niin Yhdysvalloissa kuin muu allakin. KRIITIKOT ottivat sangen suurella rahal la toteutetun elokuvan hyvin vastaan, ja sitä pidettiin jopa parhaana sotaeloku vana sitten Pelastakaa sotamies Ryanin, mihin nyt ei oikeastaan voi todeta muu ta kuin, että olemme täällä Suomen Sotilaassa sanattomia… tai no sanotaanko, että kieltämättä elokuvissa on paljon sa maa. Itse tarina sen sijaan on kauniisti sa nottuna ”amerikkalainen”, eikä sillä ole normihollywoodia enempää – eli juu ri lainkaan – tekemistä todellisen länsi rintamalla vuonna 1945 käydyn panssa risodan kanssa. ELOKUVASSA on panssari ja ajoneuvo kalusto, asepuvut ja rekvisiitta mainios ti toteutettu, ja tunnelma on siltä osin – mutta vain siltä osin – hyvin realistinen. Vaununjoh taja Pitt on amerikkalaisten 2. KK ...Elokuva on harmittomana hömppäviihteenä toki katsomisen arvoinen, jos ei muuten, niin ainakin liikkeellä olevan kaluston ja puvustuksen takia.. Elokuvaa mainostettiin panssariasiaa tuntevalle yleisölle siinä näkyvän, maailman ainoan liikkuvan saksalaisen Tiger I vaunun kautta. Sel lainen elokuvassa toki nähdään, mut ta se toimii aivan yhtä epätodellisesti ja hölmösti kuin kaikki muutkin elokuvan panssarit. Vaan näinpä nämä sotaeloku vat näemmä useimmiten tehdään. Sen pääosis sa ovat Brad Pitt, Shia LaBeouf, Logan Lerman, Jon Bernthal, Michael Peña, Jason Isaacs ja Scott Eastwood. Edellä kirjoitetusta huolimat ta elokuva on harmittomana hömppä viihteenä toki katsomisen arvoinen, jos ei muuten, niin ainakin liikkeellä ole van kaluston ja puvustuksen takia. panssari divisioonan kersantti Don ”Wardaddy” Collier, kokenut ja kyyninen tyyppi
Vaunun ajaminen on niin yksiker taista kuin se vain voi olla. No tietysti se, että tässä muoviShermanissa on kuvattu niin Brad Pittiä kuin muita kin elokuvan kärkinäyttelijöitä. Suomen Sotilaan toimittaja pääsi nyt siis samaan ajoneuvoon ja ihan ajamaan. Toimittaja ja Brad Pitt FURYN PANSSARISSA Crompton Collectionin haltuun päätyi useita Fury-panssarivaunuleffan teossa käytettyjä ajoneuvoja ja paljon rekvisiittaa. Ja jot ta vaunun ajaja olisi poissa tieltä ja näytteli jöille olisi tilaa, niin hänet on sijoitettu etutasanteen kuoppaan, jonne hallintalait teet eli ohjaussauvat sekä kaasu ja jarrupolkimet on siirretty. n Brad Pitt, ei vaan Kari Kuusela. No, aina ei pidä ajaa niin otsa kurtussa, ja nythän nähtiin sitten sekin, minkälaisella lavetilla sotaleffoja tehdään. TEKSTI: KARI KUUSELA • KUVAT: JAAKKO PUUPERÄ vipu ajoasentoon, kaasua peliin ja sen jälkeen mennään. Katkaisijasta käyntiin, automaattivaihteiston valinta n Katso videoklippi muovi-Shermanista Suomen Sotilaan nettisivuilta. Suomen Sotilas tyypitti.. Sauvoista vetämäl lä muoviSherman kääntyy sinne, min ne halutaan, ja kun samalla vähän lisää kaasua, niin kääntyminen sujuu suffol kilaisella sateen pehmittämällä pellolla kin. Jostain syystä meikäläiselle ei tullut ajaessa kovin bradpittmäistä oloa, oli si ehkä pitänyt kuitenkin kiivetä torniin, antaa jonkun muun ajaa ja otella hetki Tiikerin kanssa laukauksia vaihtaen. Pitkähkön etu ja peräylityksen takia täytyy vähän ennakoida, miten kään tyy ja miten ahtaaseen väliin vaunuaan koittaa työntää. Kuulet myös moottoriäänen, josta ei ihan pääse Sherman-tunnelmiin. Ajaminen on hauskaa, vaikka heti ajajan takana ajoneuvon no kalla olevan vaihteiston ja moottorin ää net tuntuvat hyvin epäterveiltä ja pellon pitkä ruoho pyrkii kyytiin. Jotta kameraryhmän kuvaus hommat elokuvanteossa oli sivat onnistuneet, niin Shermanin nokalla ja pe rässä on tasot, joilta ku vaaminen tehtiin. Olennaista on, että sen pituus ja telapyöräs tö ovat vähän sinne päin kuin aidossa Shermanissa ja sen päälle on ollut helppo rakentaa elokuvaajo neuvo sen matalan rakenteen vuoksi. Minkälainen on elokuvapanssari. Vaan mikäs tästä tekee erikoisen. Alustana toimii käytetty Alvis Shiel der, Natoyhteen sopivasti sanottuna High Mobility Load Carrier – tuttu alusta Irakin soti en uutisfilmeistä vuosien takaa Kutin suunnalta ja muualtakin. 97 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 T ämä Sherman on lasikuitua ja vaneria, mutta hyvin aidon nä köinen, varsinkin kun sen ul koasu on nyttemmin sangen rähjäinen. Erikoisin ajoneuvo on kuvauksiin tehty Sherman-kopio, jota Suomen Sotilaalla oli mahdollisuus ajaa ikään kuin huvittelumielessä.
Asiaa auttoi se, että vaunut varsinkin sodan alkuvaiheis sa ajelivat ilman jalkaväkeä ja myöhemminkin kömpelösti ja massamaisesti tiiviissä muodossa vaunuja tukenut jalkaväki suojue oli usein helppoa riistaa jalkaväelle ja vähälle epäsuo ralle ammunnallemme. Ranskalaiset ja britithän ripottelivat lännessä vaununsa Stalinin tavoin jalkaväen tuki aseiksi, ja huonosti kävi. 37-MILLINEN kanuuna tuhosi helposti T26.n ja BT5:n. Ja nyt profes sori tekee tuosta salaisesta aseestamme myytin. Niin, kuinka oli sikaan käynyt, jos Suomella olisi ollut enemmän psttykkejä ja vähemmän panssarilaivoja. KUVAUKSIIN talvisodasta kuuluu olennaisena osana Molo tovin koktaili, polttopullo, jolla lumipukuiset suomalaiset sy tyttivät punaarmeijan panssareita palamaan. PUNA-ARMEIJAN panssarit olivat talvisodassa suurelta osin kevyitä T26vaunuja eri alatyyppeineen. Eikös sen nimi silloin kuuluisi olla Litvinovin cocktail. Hän kun oli Molotovin edeltäjä Neuvostoliiton ulkoministerinä. Sodan edetessä alkoi esiintyä myös T28 ”Postijuna”vaunuja, joihin tykki tehosi lähinnä sivusta ammuttuna. Niitä vain oli aivan liian vähän. JOTAIN KERTOO punaarmeijan taistelutaidosta suomalais ten harvojen psttykkien hengissä pysyminen. PS. Näin kirjoittaa historian emeritusprofessori Jouko Vahtola kirjassaan Tankit tulee (Docendo 2015). MIINA PYSÄYTTI tuonaikaiset panssarit tehokkaasti. Mutta silti on käsittä mätöntä, että samassa taistelussa yksi tykki saattoi rankaise matta tuhota jopa toistakymmentä vaunua. Samalla oli pan tu seinää vasten, leirille tai muuten vain viralta lahjakkain osa punaarmeijan ylintä upseeristoa. Yhden Klimin tornista laskettiin 38 Boforsin osumaa, mutta ne eivät läpäisseet panssaria. Professori on käynyt perusteellisesti läpi ku vaukset neuvostopanssareiden osallistumisesta talvisodan taisteluihin. Linjojen läpi ajanut yksinäinen lii kuntakyvytön vaunu oli tuhoon tuomittu. Hänellä on hyvät perustelut. PARAS PANSSARINTAPPAJA oli tietysti Boforsin 37 mm:n pstkanuuna. Hän viivytti kaikin tavoin päätöstä pstkiväärin tilaamisesta. Niistä suomalaiset tuhosivat 1 900. Se tehtiin yleensä pimeyden turvis sa. Niiden mukaan polttopulloja toki joskus käytet tiin liikuntakyvyttömäksi saatettujen vaunujen tuhoamiseen. Kyllä sellainenkin miina teki te lasta selvää. Heinrichs kuului konekiväärin kannattajiin. Toki miinojakin oli aivan riittämättömästi. Sitten oli ”pommarien” tehtävä hävittää liikuntakyvytön vaunu kasapanoksella. Myytti Molotovin koktailista. Onneksi huonosti toimiva punaarmeija antoi panssaritorjujillemme aika mu kavasti tasoitusta. Korsuissa tehtiin puulaatikoita, jotka täytettiin räjähdysaineella. syyskuuta 1939. Hän suostui allekirjoitta maan hankintapäätöksen vasta 6. Tieto on hieman yllättävä, sillä tykistömme talvisodan atarviketilanteen tie täen eivät suomalaisten torjuntaiskut kovin massiivisia voi neet olla. Vuonna 1938 valmistunut prototyyppi oli osoit tautunut hyvin tehokkaaksi sen ajan panssareita vastaan. Myyttiin polttopullosta kuuluu uskomus, että se oli suo malainen innovaatio. Saksan panssaridivisioonat antoivat Ranskassa kesäkuussa 1940 osviittaa siiitä, miten Tuhatshevs kin panssaritaktiikan mukainen syvä taistelu, ”salamasota”, olisi saattanut toimia Karjalankannaksella, vaikka maasto ja sääolot olivat tietysti kovin erilaiset. Toki miehiä kaatui ja tykkejä vaurioitui ja tuhoutui. 98 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 KNUUTI Jukka Knuuti POLTTOPULLOJEN merkitys talvisodassa on myytti, joka on syytä unohtaa. Kävipä Vahtolan mukaan paikalla myös jokunen KV1 Klim Vorosilov, joihin 37millinen ei tehonnut lainkaan. Vielä murheel lisempi oli Aimo Lahden suunnitteleman 20 millin pstkivää rin kohtalo. Panssarivaunusta tehtiin vain jalkaväen apuase. Loput menetettiin teknisten syiden takia. Sitä kuitenkin käytettiin jo Espanjan si sällissodassa – ja itseasiassa aikaisemminkin. Pahaksi onneksi jalkavä en tarkastaja, jääkäriupseeri, kenraalimajuri A.E. Pääasiassa 7576 millin, siis var sin keveiden, tykistökranaattien sirpaleet riittivät vaunun tu hoamiseen tai ainakin vaurioittamiseen. Niiden panssari oli sen verran ohutta, että normaali tykistöisku saattoi pysäyt tää panssarien etenemisen. Vallitsi kuitenkin oppiriita, oliko oikea ase panssaritorjuntaan raskas konekivääri (!) vai pstkivääri. Aseen lisens sivalmistus oli sodan alla viivästynyt, kun ne haluttiin tehdä kotimaassa ja ensin piti rakentaa tykkitehdas. PUNA-ARMEIJA menetti Kannaksella 3 200 panssarivaunua (tämän lisäksi tulevat panssaritappiot muilla rintamilla Laa tokan pohjoispuolella). Toki Kannaksella ko keiltiin myös uusia raskaita panssarityyppejä pienessä mit takaavassa. Mutta tärkein osa tästä tuhotyöstä tuli kasapanosten osaksi. SUOMALAISTEN panssaritorjujien onneksi Stalin oli tehnyt Tuhatshevkista kansanvihollisen, ja tämän kehittämä hyvin edistyksellinen panssaritaktiikka oli purettu. Vain kaksi koekappaletta ehti talvisodan rintamalle, ja ne osoittautuivat erinomaisiksi aseiksi. Räjähdys katkaisi telan ja vaunu jäi pyörimään paikalleen
TILAA NYT. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. 15 euroa). Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334
Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomen sotilaat. PU O LU ST U SV O IM AT. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea)