HORNETJA HX-HANKE | EU HALUAA KIELTÄÄ LYIJYN. R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 5/2 1 7 • 1 3 , 5 € SUOMI 100 TUNTEMATON KENRAALI KEITÄ JÄÄKÄRIT OLIVAT
Paluu Helsinkiin sunnuntaina 17.6. Tutustumme matkalla myös Rautakorven luolastoon Viipurin pohjoispuolella, jossa toimi kesäkuussa 1944 Viipurin taistelun aikana kaupungin puolustajat ilman ampumatarvikkeita jättänyt IV armeijakunnan kenttämakasiini. Matkan hintaan ei sisälly laskutuslisää 5 €/ lasku, henkilökohtaista matkavakuutusta eikä alkoholijuomia aterioilla. Lähde rynnäkkötykkien telanjäljille Suomen Sotilaan lukijamatkalle 15.–17.6.2018 Rynnäkkötykkipataljoonan ja saksalaisen SturmgeschützBrigade 303:n sekä Erillisen panssarikomppanian kesän 1944 kohtalonpaikoille Kuuterselässä, Talissa, Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurissa. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv. Matkan hintaan sisältyy kahden yön majoitus aamiaisella, illallinen ja keittolounas Hotelli Losevskajassa, retkikahvit sekä lounas Ravintola Espilässä, Venäjän ryhmäviisumi, rekisteröintimaksu hotellissa, sisäänpääsy sotamuseoihin matkanjohtajan ja asiantuntijaoppaiden palvelut sekä ohjelman mukaiset kuljetukset Vihdin Liikenteen turistibussilla. noin kello 2200. Matkanjärjestäjä pidättää oikeuden mahdolliseen ohjelman ja hinnanmuutoksiin, koska Venäjän vuoden 2018 hintoja ei ole vielä saatavilla. Lähtö perjantaina 15.6.2018 Helsingistä Mannerheimin Ratsastajapatsaalta klo 0800. Matkan hinta 520 €/hlö kahden hengen huoneessa. Sovellamme Vihdin Liikenne Oy:n erityisehtoja matkan peruuntumistilanteissa. Matkaa hoitaa Vihdin Liikenteessä Helena Kuosmanen. Menomatkalla tutustutaan Sturm-rynnäkkötykkiin Haminassa ja lauantaina nähdään näyttävä taistelunäytös Kuuterselässä. Matkanjohtajana ja asiantuntijaoppaana toimii Göran Lindgren ja panssarisodan asiantuntijaoppaana Kari Kuusela. Ilmoittautumiset: Puhelimitse 09-444 774 tai sähköpostitse myynti@vihdinliikenne.fi Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat Albertinkatu 22-24 A 2 00120 Helsinki Tarkempi ohjelma tarkistettavissa www.suomensotilas.fi Lukijamatkalle mars!. Venäjän vuosiviisuminhaltijoille on alennus matkan hinnasta 76 €. Yhden hengen huoneen lisähinta on 55 €
Vapaata kilpailua, jossa darwinistiset lait vapautuvat sääntelyn kahleista. Siitä päätetään yhä digitaalisemmilla, joustavammilla ja hallitsemattomammilla markkinoilla verkossa, jossa päättäjät ovat yhä harvemmin valtioita. Tuskinpa. Aineistopäivä 6.11.2017. Jotkut pelkäävät syystä, koska ovat menettämässä valtansa, työpaikkansa ja vaurautensa. Siis malja itsenäiselle satavuotiaalle Suomelle, suomalaisille ja koko pallolle kaikkine elävineen. Vallanpitäjät pelottelevat ihmisiä uhkilla. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Yhä useampi pelkää ilmastonmuutosta ja suurta tulvaa ja haluaisi siksi kääntää kehityksen pyörää taaksepäin haluamatta kuitenkaan luopua kännykästään ja sosiaaliturvastaan. Vapaudesta ollaan valmiita luopumaan itse, kunhan kaikki pysyy vain ennallaan. Tieto ja raha siirtyvät planeetan ympäri silmänräpäyksessä. Meidän ensimmäinen vuosisatamme itsenäisenä valtiona. Paluu paratiisiin. Eikä siitä päätetä enää kuten sata vuotta sitten kabineteissa lännen suurissa kaupungeissa, eikä pienissäkään, ei Brysselissä eikä Helsingissä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Maailmanloppu. Valemedioita vastaan pärjää taatusti kilpailussa, jos osaa hommansa edes auttavasti. Ay-liike pelkää ulkomaalaista halpatyövoimaa, byrokraatit pelkäävät menettävänsä valtansa ja työpaikkansa ja perinteinen media norsunluutornissaan monopolinsa oikean totuuden levittämiseen. Uutta rakennetaan laholle perustalle. Rakenteille, jotka olivat kerran kenties hyviä mutta nyt jo aikansa eläneitä ja joita emme voi palauttaa. Sen päätyttyä kaikki on toisin. Liian moni – enemmistö – suomalaisista ja eurooppalaisista hyötyy menneen vuosisadan rakenteista. Mutta kaikkia se ei miellytä. Kaikki eivät voita juoksukisoissa. Sananvapautta rajoitetaan vihapuheen leimakirveellä, kun todellisuudessa on kyse vain siitä, ettei suostuta hyväksymään tuotannon, vallan ja tiedonjakelun hajautumista ja vapaata kilpailua. Muutosta pelätään ja vastustetaan. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Mäkelä, Pekka Rundgrén, Eerikki • Särestöniemi, Juha Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 15.10.2017 Se oli suuri vuosisata. Ihmisiä ei enää sido turve eikä tehtaan pilli. Moni pelkää vain, koska ei kykene näkemään muutosta mahdollisuutena vaan pelkkänä riskinä. No, tuskin sitäkään. Menneen vuosisadan suuruutta pää pensaassa haikailevat eivät halua nähdä sen menneen jo. Se oli valtavan byrokratian, suurten sotien, massamurhien ja kontrollin vuosisata. Määräaikaistilausta ei voi perua. Se tarkoittaa tehoa ja tulosta, mutta se voi tarkoittaa myös tappioita ja epäonnistumista. Joku muu saa maksaa, ne rikkaat vaikka. Valtiot menettävät otteensa jopa väkivallan ja valuutan monopoleista. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Vuosisata. Se tarkoittaa kilpailua. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 6/2017 ilmestyy joulukuussa 2017. Muutos tapahtuu joka tapauksessa, pidit siitä tai et. Joka tapauksessa siitä kirjoittaa joku toinen jossain toisessa mediassa sadan vuoden päästä. Jaksanpa uskoa, että nykyistäkin paremmassa ja vauraammassa maailmassa ja Suomessa. Valtiot hajoavat ja menettävät valtaansa. Tämä murentaa valtioiden valtaa ja tekee yksilöistä ja heidän yrityksistään entistä vapaampia. Muutos uhkaa turvallisuuden subjektiivista tunnetta. Suurten aatteiden, valtioiden ja yritysten vuosisata. Tänään maailma on kansainvälisempi, vauraampi ja keskimääräisesti arvioiden oikeudenmukaisempi ja parempi paikka elää valtaosalle sen moninkertaistuneesta väestöstä kuin mitä se oli sata vuotta sitten Suomen itsenäistyessä. Saavutetuista eduista ei luovuta, ja veljelle ei jätetä. Se oli keskitetyn tuotannon, vallan ja taloudellisen voiman vuosisata. Oikeastaan olen siitä ihan varma. Mitä tästä kaikesta seuraa. Mutta pyörä ei käänny. Tuotanto siirtyy sinne, missä se kannattaa, tarvittaessa nopeastikin. Ei vaikka kuinka uskoisi. Niinpä satavuotias Suomi takertuu hukkuessaan jo mätiin oljenkorsiinsa
Suomi sai vapautensa. – Max Liikka 66 Palle, Niel ja soiva aseveljeys – Christian Jokinen 71 Herms Niel, sotilas ja muusikko – Christian Jokinen 72 Kansakunnan synty, Suomi 100 – Aki Pulli JYVÄLLÄ 12 Turvallisuuskatsaus 17 Reserviläispoliisijärjestelmää kehitetään Kongsbergin järjestelmät Moukareihin 18 Papu-harjoitukset pidettiin syyskuussa Aselupaprosessi joustavammaksi Suomi ja USA harjoittelivat kyberpuolustusta 19 Venäjä trollaa Suomen hybridiuhkien keskusta Puolustusbudjetin BKT-osuus laskee Suomeen ei kodinturvajoukkoja pohjoismaiseen malliin Hornetin seuraajan asejärjestelmät haussa Yhdysvallat uhkaa jäädyttää yhteistyön Ruotsin kanssa 20 Maailmalta – Pekka Mäkelä 23 Pikatesti, Kortit liipaisimella – Jaakko Puuperä 24 Jotain uutta itärintamalta – Tom Lindblom IIVI 25 Yhdessä vai erikseen. – Iivi Masso SUOMEN SOTILAAT 42 Kaarlo Kivekäs, tuntematon kenraali – Jarmo Loikkanen PUOLUSTUSVOIMAT 82 Vuosisatojen hankinnat – Esa Järvelä ASEET 94 EU haluaa kieltää lyijyn – Mikko Niskasaari 97 Kommentti: Varautuminen biologiseen sotaan – Timo Metsola KNUUTI 98 Konetulen sosiaalihistoria – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 99 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI KEITÄ JÄÄKÄRIT OLIVAT. 54 B olševikkien kaapattua vallan Venäjällä sata vuotta sitten alkoi suomalainen vasemmisto vaatia Pietarin äänen kuuntelemista. Kun Suomi kuitenkin julistautui itsenäiseksi, yritettiin kapinaa uudelleen tammikuussa 1918. Sitä sopii miettiä sääntelynpurkutalkoiden alkua odotellessa ja mätkyjä maksellessa.. SUOMI 100 6 Tää korutont' on kertomaa – Juhani Veijalainen 26 Valkoinen kenraali – Robert Brantberg 41 Vuoden 1918 sota ja sadan vuoden sanasota – Jaakko Puuperä 54 Keitä jääkärit olivat. s. Nyt vallankumouksellisten ja valonnäyttäjien perilliset vaativat taas totalitarismia. Tilaajarekisteri. Vaan mitä muuta voi odottaa maassa, jossa aikuinen ihminen ei saa ostaa edes viinipulloa kaupasta ja aseen hallussapitoluvan voi menettää nimettömän kantelun perusteella. Se murskattiin verisesti, ja kosto oli kohtuuton. Sen keskeinen osa on sananvapaus. Halutaan mielipidepoliisi ehkäisemään ennalta – eli ennakkosensuroimaan – vihapuhe, jollaiseksi voidaan päättää sellainen puhe, joka tulee väärästä suusta tai ei muuten miellytä vesimeloniälymystöä. Sitä sen enempää kuin mitään muitakaan yksilönvapauksia ei proletariaatin diktatuuri olisi sallinut. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Julkaistava aineisto. Vapaus halutaan taas antaa pois. Lokakuussa vasemmisto oli hävinnyt vaalit, ja marraskuussa se yritti ensimmäisen kerran aseellista kapinaa yleislakon muodossa. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Veri virtasi ja kapina jäi lyhyeksi
Suomen Sotilas selvitti. Yksityinen aseharrastus jatkuu vapaan maailman harmaantuvassa kehdossa. Ja tarvitaan vastakin... KANSAKUNNAN SYNTY SUOMI 100 Kun ensimmäinen maailmansota romautti degeneroituneen ja takapajuisen Venäjän aukesi Suomelle ikkuna vapauteen. Vapaudesta oltiin eri mieltä, siitä sodittiin veli veljeä vastaan. Saksan kanssa rauhan solminut Lenin hylkäsi suomalaiset toverinsa, joita ilman hän ei olisi koskaan noussut valtaan. 72 EU ISKEE JÄLLEEN AMMUNTA HALUTAAN LOPETTAA EU:n uusi asedirektiivi saatiin osittain torjuttua. Hetken Suomesta oli tulla Saksan protektoraatti nukkekuninkaineen, mutta monet suomalaiset yllättänyt Saksan tappio sodassa päästi nuoren valtion kuin koiran veräjästä. Sisällissodasta tuli lyhyt kiitos Saksan ja bolshevikkien aselevon ja Saksan aseiden. HORNET JA HX ITSENÄISYYDEN AJAN ISOIMMAT HANKKEET Neljännes vuosisadan taakse jäävä Hornet-hankinta ja sitä muutaman vuoden päästä seuraava HX-hanke Hornetien suorituskyvyn korvaamiseksi ovat elinkaarija järjestelmäkustannuksineen ja seurausvaikutuksineen Suomen satavuotisen itsenäisyyden näillä näkymin suurimmat puolustusjärjestelmähankinnat. On kulunut sata vuotta. Säkää on tarvittu matkan varrella jos kohta osaamista ja työtäkin. Mutta komission kampanja jatkuu. 82 s. Miten ne vertautuvat toisiinsa ja onko HX-hanke perusteiltaan järkevä. 94 s. s. Nyt on vuorossa ampumatarvikkeet.
6 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 TÄÄ KORUTONT’ ON KERTOMAA
Entä tulevaisuus. Suomella oli hyvin ristiriitainen etuoikeus taistella aikansa kehittyneimmän sotakoneen rinnalla, mutta saadut opit jäivät kovin laihoiksi oman panssariaseemme kehityksessä. Miltä näyttää nykyinen sotaväki nuoren asevelvollisen silmin, Suomen sotilaan sammakkoperspektiivistä. Mutta entä nykyhetki ja tulevaisuus. Ensimmäisten vaunujen ominaisuudet eivät tosin juuri muuhun lähestymistapaan rohkaisseetkaan, mutta parinkymmenen vuoden kehitystyön tulos sekä tekniikassa että taktiikassa tuottivat hedelmää revanssihenkeen soditussa toisessa koitoksessa. Sotaväki 2010-luvun reserviläisen silmin . Jo muinaiset ranskalaiset Kuten lukijat varmasti tietävät, suomalaisen panssariaseen syntyhistoria lähti liikkeelle ranskalaisella tyylillä. Edes panssarikenraaliksi tituleerattu Ruben Lagus ei Suomen 100-vuotiaan taipaleen kunniaksi on muisteltu suurmiehiä ja suorittavan portaan miehiä Mannerheimista jääkäreihin ja viime sotiemme veteraaneihin – heitä, jotka toimillaan turvasivat nuoren valtion itsenäisyyden. Suomessa kun panssarijoukot kuuluvat jalkaväkeen, mikä kenties kertoo jotain suhtautumisestamme panssarien käyttöön tai sitten vain siitä, että vaunuja on ollut aina vähän. Siis nimenomaan panssariaseen, ei panssariaselajin. Renault FT-17 oli vuonna 1919 aikansa modernein vaunu. TEKSTI: JUHANI VEIJALAINEN. Sadan vuoden opetus. Vuodesta jäi käteen niin paljon erilaisia havaintoja, että päädyin kirjoittamaan niistä kirjan Kunnia ja velvollisuus – asevelvollisena Panssariprikaatissa. Silloin ranskalaiset hävisivät taktiikallaan teknisesti paremmista vaunuistaan ja lukumääräisestä ylivoimastaan huolimatta. Tämä kirjoitukseni Suomen Sotilaassa, Suomen sotilaille, perustuu kirjaani, jonka olen antanut luettavaksi vapaasti Suomen Sotilaan nettisivuille. Lappilaiselle valinta oli erikoisempi normaalin kolminaisuuden – Lapin ITR:n, Jääkäriprikaatin ja Ivalon rajajääkärien – sijaan. Seuraavan sadan vuoden alku. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 7 SUOMI 100 S uoritin varusmiespalvelukseni vuonna 2014 Panssariprikaatin riveissä Parolassa. Valitettavasti samaa ei voinut sanoa ranskalaisilta omaksutusta panssaritaktiikasta, jossa vaunut tukevat jalkaväkeä. Tunsin silti valinnan oikeaksi, nuoren miehen ehdottomalla varmuudella
Tähän syyllistyivät ajoittain sekä kantahenkilökunta että varusmiesjohtajat. Hänen esille nostamansa asiat vaikuttivat kovin tutuilta – pahimmillaan liiallinen jäykkyys ja ulkopuolinen kuri voivat tuhota hyvänkin motivaation. Ainakin ruohonjuuritasolta toiminta vaikutti jalkaväen tukemiselta ja puolustautumiselta tuliasematoiminnalla. Aliupseerioppilaista tulee yhtäkkiä aliupseereita, upseerioppilaista kokelaita. Tässä valossa se, että ammattisotilaiksi päätyy usein luonnetyypittelyltään niin kutsuttuja byrokraatteja, ei ole mikään ihme. Monelle ammattisotilaalle työnkuva on pikemminkin paperisotaa ja kamppailua käytännön ongelmien kanssa, kuten toimivatko tietojärjestelmät tai saavatko maastoon käsketyt joukot ruokaa ajallaan, kuin innovatiivisten taktisten ratkaisutapojen etsintää. Valta, näennäinenkin, kasvaa nopeammin kuin kyky kantaa sen Edes panssarikenraaliksi tituleerattu Ruben Lagus ei lähtenyt uudistusten tielle. Mitä sadassa vuodessa on opittu. Simputus on kiellettyä, koulutus taas sallittua. Alokaskaudella tunnelma varusmiesjohtajien alaisuudessa toi ajoittain mieleen Stanfordin vankilakokeen, eli miten ihmisten käytös muuttuu, kun heidät nostetaan tasa-arvoisesta tai alisteisesta asemasta valta-asemaan. Jääkärit sen tekivät -lausahdus kiteytti jääkärikenraalin lukkarinrakkauden. 8 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 lähtenyt uudistusten tielle. PU O LU ST U SV O IM AT SA -K U VA. Uhkailu, kiristys ja lahjonta oli aikoinaan lastenkasvatuksen pyhä kolminaisuus, sotilaskoulutuksessa se toimii edelleen. Koulutuksen ja rangaistuksen raja hämärtyy. Pahimmillaan tällaisen järjestelmän taakse on helppo piilottaa väärinkäytöksiä, kuten koulutuksen käyttämistä rangaistuksena eli vanhalla termillä simputusta. Koin tämän hyvinkin omakohtaisesti, eikä yleisesti tunnettu ilmiö ”gonahdus”, motivaation katoaminen ja väsymys järjestelmään, ainakaan kumoa väittämää. Mitä tällä kaikella on tekemistä nykyisen Panssariprikaatin kanssa. Hyökkäävyyden, panssariaseen pyhän kolminaisuuden – tulivoiman, liikkuvuuden ja suojan – merkitystä ei tuotu esiin riittävästi. Vasta, kun vihollinen oli vuodatettu kuiviin omaa puolustusta vasten, tehtiin vastahyökkäyksen omainen rynnäkkö. Kuri ja kontrolli Suomen Sotilaan 5/2015 artikkelissa Luottamus hyvä, kontrolli paha yliluutnantti Jari Laitila esitti huomioitaan pro gradu -tutkielmansa puitteissa Puolustusvoimien toimintakulttuurista käyttäen vertailuesimerkkinä erästä Panssariprikaatin peruskoulutusyksikköä. KSE Jokaisen virallisen organisaation sisällä on myös niin kutsuttu varjoorganisaatio omine normeineen
On huomattava, että monet edellä mainitut asiat ovat virallisen organisaation kieltämiä, mutta niitä tapahtuu silti. Tällöin myös kouluttajat alkavat luottaa varusmiesjohtajiin, tosin samanlaista ei ol. Alokkaan on käytävä läpi tietyt initiaatioriitit ennen hyväksyntää epävirallisen organisaation jäseneksi – ole höykytettävänä, että voit höykyttää. Syntyy KSE, koulutuksen suoma etu. Tilanne alkaa helpottaa vasta palveluksen loppuvaiheessa, kun leirien käytännön arki on hitsannut porukkaa yhteen – luonut koheesiota. 9 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 PU O LU ST U SV O IM AT vastuu
Näin ollen asevelvolliselle annetaan minimaalisesti tilaa ja lähtökohtia kehittää itseään sotilaana. 10 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 lut havaittavissa puoli vuotta palvelevia kohtaan. Saksantunti Auftragstaktik – tehtävätaktiikka – tunPU O LU ST U SV O IM AT. Unohdettu ihminen Kierrätys eri joukko-osastoissa ja aselajeissa tuo kaivattua näkemystä kokonaisuudesta, mutta se ei kaikki edellä mainitut seikat huomioiden välttämättä johda siihen, että upseerit voisivat keskittyä kehittämään aselajiaan tai toimialaansa vastaamaan muuttuvaa sodankuvaa. Kuten kouluttajani tapasi sanoa, sotavaltio on köyhä, eikä upseereita ole tarpeeksi. Samoin mittareita omasta suoriutumisesta on vain vähän ja negatiivinen palaute tulee tehdyistä virheistä. Se, miten luottamus jakautuu kouluttajien ja heidän esimiestensä kesken, on näkymättömissä varusmiestasolta, mutta Laitila nostaa artikkelissaan esiin puutteita luoda luottamussuhteita alati vaihtuvien ihmisten kanssa. Kouluttajien tekemät päätökset eivät ole läpinäkyviä, perusteluja esimerkiksi eri koulutusohjelmavalintoihin ei selitetä valitulle itselleen
Tämä vaatii tietysti, että alaisen osaaminen on tehtävään sopiva. Meillä ei säikytä, meillä ei surra – iske ja murra! Yrjö Jylhä Kirjoittajan varusmiesajastaan kirjoittama kirja ”Kunnia ja velvollisuus – asevelvollisena panssariprikaatissa” (2014) on luettavissa maksutta Suomen Sotilaan verkkosivuilta tämän linkin alta: http://www. Eipä sitä osattu tosin aikoinaankaan – sekä talviettä jatkosodassa taktiikoiden kehittäminen jäi lopulta reserviläisten harteille. Jos järjestelmän antama esimerkki sotii oppitunnilla käytyjä käytänteitä vastaan, onko ihme, etteivät varusmiesjohtajat hevin omaksu niitä. Syväjohtaminen on ollut Puolustusvoimien kavalkadissa jo jonkin aikaa, mutta omien havaintojeni mukaan toteutus ontuu. Oli organisaatio millainen tahansa, lopputuloksen tekevät ihmiset. Mitä on opittu. Räikeimmät esimerkit vastakkaisesta olivat aliupseeri vaatimassa joukolta itsekuria huutoäänellä tai kouluttajan kenttäkoulutuksessa raivokohtauksen kautta vaatima aloitteellisuus viholliskontaktin säilyttämiseksi. Analogisesti ilmaistuna taideteoksen tekemistä taulukehysten sisälle. Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Ennen kaikkea se opetti tuntemaan itsensä ja oman suorituskykynsä tavalla, jota ei hevin löydä siviilistä. Vaikka edellä esitetty vaikuttaa varsinaiselta murska-arviolta, jäi armeijasta käteen monta opetusta. Olkaamme ylpeitä tiestä, jonka kansakuntamme on kulkenut, ja tehkäämme tulevasta haluamamme. Se toi monta muistoa ja palvelustoveria sekä entistä kovemman arvostuksen veteraaneja kohtaan. Oli organisaatio millainen tahansa, lopputuloksen tekevät ihmiset. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 11 Johtaminen syvältä Keskimääräinen suomalainen asevelvollinen kuuluu maailman parhaiten koulutettujen joukkoon, ja tutkimusten mukaan hänellä on vieläpä Euroopan korkein maanpuolustustahto. Kahden viikon sulkeiskoulutuksen saanut talonpoika ei käy Blitzkriegiä, muttei sitä tee myöskään huippukoulutettu sotilas tsaarinarmeijan tavalla johdettuna. Suomi on taistellut kahdessa sodassa saksalaisten rinnalla ja yhdessä heitä vastaan. tuu olevan Suomessa suositumpaa puheissa kuin käytännössä. Menestys perustui siihen, että hyvin koulutettuihin miehiin luotettiin ja heille annettiin vastuuta. suomensotilas.fi/kunnia-ja-velvollisuus/ n Toisen SS-panssaridivisioonan Das Reichin panssarikrenatöörejä Kurskissa heinäkuussa 1943. Saksalaiset olivat alivoimaisina ja lyötyinäkin tehtävätaktiikkansa vuoksi kova vastus kaikille vihollisilleen katkeraan loppuun asti. Pitkälle yksinkertaistettuna tehtävätaktinen johtamistyyli on toimintavapauden antamista alaiselle suorittaa tehtävä resurssien ja tilanteen asettamissa rajoissa. Välineen, ihmisen ja johtamistyylin tulee kohdata, jotta tulosta saadaan aikaan.. Oppitunnit maksettiin verellä. Mitä jäi käteen. Poikkeuksen tekivät muutamat kouluttajat ja varusmiesjohtajat, joita olisi kiusaus kutsua luonnonlahjakkuuksiksi. Aikaa on kulunut sata vuotta. Miksi tätä voimavaraa ei osata hyödyntää. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa
YK:N yleiskokouksessa esitettyjen uhkausten ja loukkausten jälkeen sanasota jatkui. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä oli kantomatkaltaan pohjoiskorealaisohjusten uusi ennätys. Päivää aiemmin Pohjois-Korean virallinen uutistoimisto uhkasi upottaa Japanin ja tuhota Yhdysvallat tuhkaksi. Pohjois-Korealla pelätään olevan 5 000 tonnia kemiallisia aseita arsenaalissaan. Ohjuskoe tehtiin keskimatkan ohjuksella, joka saavutti 770 kilometrin korkeuden ja lensi 3 700 kilometriä. Kokeella oli geopoliittista painoarvoa. Toinen asia tietenkin on, osuisivatko ohjukset saareen. Kim Jongun puolestaan uhosi antavansa seniilille vanhukselle opetuksen tulella. ETELÄ-KOREA vastasi naapurinsa provokaatioihin laukaisemalla kaksi Hyunmoo-2-ohjusta ja kehottamalla väestöään varautumaan siihen, että Pohjois-Korea hyökkää kemiallisin asein. Pohjois-Korean ulkoministeri Ri Yong-ho uhkasi maan tekevän vetypommikokeen ilmakehässä Tyynenmeren yllä. Ensimmäinen Japanin yli lentäneistä ohjuksista lensi 550 kilometrin korkeudessa 2 700 kilometriä. Pohjois-Korea vastasi maan epäilevän Trumpin mielenterveyttä. TÄHÄN PRESIDENTTI Trump reagoi uhkaamalla ”rakettimiestä” uudelleen Pohjois-Korean täystuholla ja tehosti sanomaa lennättämällä B-1B LanKOREAN KRIISI SYVENEE. OSA POHJOIS-KOREAN pro vokaatiota oli laukaista elokuussa ja syyskuussa kaksi ohjusta Pohjois-Japanin Hokkaidon yli. Pjongjangin vastaus ei antanut kauaa odottaa itseään: maa teki uuden ohjuskokeen 15.9. Tunnelmat olivat siten valmiiksi latautuneet, kun maailman johtajat saapuivat YK:n yleiskokoukseen, jossa presidentti Trump kutsui 19.9.2017 Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia pieneksi ”rakettimieheksi”, joka on itsemurhatehtävää suorittamassa. Nyt Pohjois-Korealla on kyky iskeä esimerkiksi 3 400 kilometrin päässä sijaitsevaan Guamin amerikkalaistukikohtaan. Syyskuun puolessavälissä YK julisti tiukentavansa talouspakotteitaan Pohjois-Koreaa vastaan. 12 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 JY VÄLL Ä P ohjois-Korean ydinasekriisi on syventynyt syksyn mittaan. Se syöksyi maahan 1 180 ETELÄ-KOREA VASTASI NAAPURINSA PROVOKAATIOIHIN LAUKAISEMALLA KAKSI HYUNMOO-2-OHJUSTA... YHDYSVALLAT tuomitsi kovasanaisesti ohjuskokeet ja patisti Venäjää ja Kiinaa sulkemaan Pohjois-Korean öljyja rahahanat lopullisesti. kilometrin päässä Japanin rannikosta. Toisessa kokeessa 15.9.2017 pohjoiskorealaisohjus lensi jälleen Hokkaidon yli ja syöksyi mereen 2 200 kilometriä itään Japanin rannikosta
Myös Yhdysvaltojen ensi-iskua pidetään epätodennäköisenä. Vaikeammin arvioitavaa on kuitenkin Pohjois-Korean johdon päätöksenteko. Voimannäytöstä on kyse, tiukkaan muodostelmaan on taidettu mennä kuvausta varten. Konkreettisena vastatoimenpiteenä amerikkalaiskoneiden lennolle maan ilmatilarajaa myöten Pohjois-Korea ilmoitti siirtäneensä hävittäjiään etelärannikolle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Kim Jong-un voisi tehdä katastrofaalista virhearviointia. YHDYSVALTOJEN ENSI-ISKUA PIDETÄÄN EPÄTODENNÄKÖISENÄ. taman päässä maiden väliseltä rajalta. PJONGJANG ilmoitti 25.9.2017 olevansa valmis ampumaan alas amerikkalaiskoneet, vaikka ne eivät loukkaisi PohjoisKorean ilmatilaa. Soul on tykistön kann Japanin F-15 koneet ja Yhdysvaltain merijalkaväen F-35B -hävittäjät saattavat Guamin tukikohdasta lähteneitä Yhdysvaltain ilmavoimien B-1B Lancer pommikoneita Japanin Kyushun saaren ilmatilassa. Pentagonin edustajan mukaan pommikoneiden ja näiden saattohävittäjien lentoreitti oli poikkeuksellinen, sillä näin kauas pohjoiseen demilitarisoidusta alueesta ei ole tällä vuosisadalla lentänyt yksikään Yhdysvaltain hävittäjä tai pommikone. Vastaavanlainen operaatio amerikkalaisia aluksia tai lentokoneita vastaan pakottaisi varmuudella presidentti Trumpin siirtymään sanoista tekoihin.. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 13 cer -pommikoneita Pohjois-Korean ilmatilaa hipoen. Asiantuntijat eivät pidä sotaa todennäköisenä ja nostavat esille mahdollisen sodan aiheuttamat tuhot Etelä-Korealle. Hänen uskotaan henkilökohtaisesti johtaneen operaatiota, jossa pohjoiskorealainen sukellusvene upotti torpedolla eteläkorealaisen korvetin Cheonanin 26.2.2010. Lisäksi Pohjois-Korean ulkoministeri ilmoitti, että Trumpin loukkaukset ovat johtaneet maat sotatilaan keskenään. Todellisuudessa näillä tuskin olisi realistista kykyä haastaa Yhdysvaltojen ilmaherruutta. ONKO KOREAN niemimaalla todellista sodanvaaraa. Toistaiseksi Kim-dynastia hoveineen on ollut toiminnassaan rationaalinen ja edistänyt määrätietoisesti ydinaseja ohjusohjelmaansa. Hallinto tekee kaikkensa pysyäkseen vallassa, ja se tuskin uskoo voivansa voittaa sotaa Yhdysvaltoja vastaan
Poliittisesti Kurdistania ovat hallinneet toistensa kanssa kilpailevat mutta ulospäin aluetta yhdessä puolustaneet kaksi kurdipuoluetta, PUK ja KDP. Irakiin, Syyriaan, Turkkiin ja Iraniin rajaavan itsenäiseksi halajavan Kurdistanin maantieteellinen sijainti ei ole ollut kadehdittava. Irakin hallitus ilmoitti jo ennen vaaleja pitävänsä vaalien järjestämistä perustuslain vastaisena. Presidentti Haidar alKURDIT ÄÄNESTIVÄT ITSENÄISYYDESTÄ. Ilmoitus on nähtävä vastauksena naapurimaiden kovaan vastarintaan itsenäisyyshankkeen suhteen. Persianlahden sodasta lähtien Pohjois-Irakin kurdialueet ovat olleet käytännössä Bagdadin hallinnon ulottumattomissa. Äänestysprosentti nousi 78 %:iin. JY VÄLL Ä 14 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 I rakin Kurdistanissa järjestettiin 25.9.2017 kansanäänestys siitä, tulisiko alueen itsenäistyä. KANSANÄÄNESTYKSEN tulos oli odotettu: 93 % äänestäneistä antoi äänensä itsenäisyydelle. Äänestystulos ei ole sitova, mitä Kurdistanin presidentti Massud Barsani korosti ennen vaaleja ja myös niiden jälkeen. Irakille Kurdistanin itsenäistyminen olisi taloudellinen katastrofi, mutta myös ensiaskel koko Irakin hajoamiselle. Turkki, Iran ja Syyria pelkäävät Irakiin muodostuvan kurdivaltion lisäävään omien kurdivähemmistöjensä itsenäisyyspyrkimyksiä tai haluja liittyä Kurdistaniin. ISILin nousun myötä ajatus itsenäisyydestä on saanut lisäpontta Yhdysvaltojen ja kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – tuettua Irakin Kurdistanin joukkojen peshmergojen taistelua ISILiä vastaan. Pelkoja ruokkii se, että kurdit järjestivät kansanäänestyksen myös valloittamillaan alueilla, kuten Kirkukissa, joka ei ole alkuperäistä kurdien itsehallintoaluetta. Irakin varapresidentti Nuri al-Malikin mukaan kansanäänestys oli sodanjulistus Irakin yhtenäisyydelle
Vierailun pääteemana oli Yhdysvaltojen uuden Afganistanstrategian toimeenpano. Tapahtumien valossa ei ollut yllättävää, että YK:n pääsihteeri António Guterres ilmaisi huolensa kansanäänestystä seuranneista jännitteistä. 15 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Abadi puolestaan totesi, ettei kiinnitä vaalitulokseen mitään huomiota, ja hän vannoi tiukentavansa vastatoimia niitä kohtaan, jotka ovat vastuussa kaaoksesta ja eripurasta. Tämä oli Erdoganin uhkauksista lievin, sillä hän antoi ymmärtää olevansa valmis myös sotilaallisiin toimiin Pohjois-Irakissa. Y hdysvaltojen presidentti Trump hyväksyi uuden Afganistanstrategian syyskuun alussa. Maantieteellisesti toimintaansa laajentavan kapinallisryhmän kanssa kamppaileva Afganistanin hallitus on ottanut uutisen lisäjoukoista positiivisesti vastaan samoin kuin presidentti Trumpin kriittiset kommentit naapurimaa Pakistanista. Nähtäväksi jää, miten Nato tulee reagoimaan Yhdysvaltojen joukkojen lisäykseen Afganistanissa. ISILIN vastaisen taistelun edettyä pisteeseen, jossa ”kalifaatti” lakkaa olemasta maantieteellinen kokonaisuus, Kurdistanin kysymyksestä voi kehittyä seuraava aseellinen kriisi Lähi-idässä. YHDYSVALLAT PALAA AFGANISTANIIN YHDYSVALLAT ON VÄLÄYTTÄNYT OLEVANSA VALMIS TIUKEMPIIN TOIMIIN PAKISTANIN OSALTA.... Afganistan ja Pakistan syyttävät säännöllisesti toisiaan terroristien tukemista, mutta Abbasin lausunnon näkyvä tuomitseminen palvelee yritystä vaikeuttaa Pakistanin suhteita Yhdysvaltoihin. Iran puolestaan sulki maarajansa Kurdistaniin. OMIEN kurdikapinallistensa kanssa taisteleva Turkki ilmaisi myös syvän paheksuntansa kansanäänestyksen johdosta. SYYSKUUN lopussa 27.9.2017 Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis vieraili yhdessä Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa Kabulissa tavatakseen maan presidentin Ashraf Ghanin. Presidentti Recep Tayyip Erdogan uhkasi estää kurdien öljyntuonnin. Presidentti Trumpille amerikkalaisjoukkojen määrän lisääminen Afganistanissa on täyskäännös vaalilupauksista tuoda joukot kotiin Hindukushilta. Muutenkin puolustusliittoon kriittisesti suhtautuvan Trumpin voi odottaa kohdistavan paineita Naton jäsenmaihin joukkojen lisäämiseksi Afganistanissa. Turkkilaisilla ja irakilaisilla joukoilla olikin yhteiset sotaharjoitukset Turkin ja Irakin (Kurdistanin) rajalla. Kenties reaktiona presidentti Trumpin kritiikkiin afgaanilehti uutisoi syyskuun puolivälissä Taliban-johtajien mystisistä salamurhista Pakistanissa, joka olisi ajanut vielä hengissä olevia Taliban-komentajia Afganistaniin. Irakin parlamentti antoi määräyksen, että Irakin asevoimat ottaisivat haltuunsa kurdien valtaamat alueet itsehallintoalueen ulkopuolella. Myös Yhdysvallat, jonka tuesta kurdit ovat ISILin vastaisen taistelun merkeissä saaneet nauttia, varoitti kansanäänestyksen järjestämisestä. Yhdysvallat on väläyttänyt olevansa valmis tiukempiin toimiin Pakistanin osalta, jos maa ei sitoudu terrorismin vastaiseen taisteluun. Sen merkeissä Yhdysvallat lähettää arviolta 3 000 lisäsotilasta Afganistaniin. AFGANISTANIN media uutisoi näkyvästi syyskuun puolivälissä Pakistanin pääministerin Shahid Khaqan Abbasin lausunnon, jossa tämä myönsi toukokuussa tapahtuneen Kabulin tuhoisan lähetystörekkaiskun tekijän tulleen Pakistanista
ARSA, alun perin nimeltään Harakah al-Yaqin (Uskovien liike) yritti tiettävästi aiemmin hankkia tuloksetta jihadistiryhmien tukea Pakistanista. ARSAn puhemiehen mukaan hyökkäykset olivat kosto turvallisuusvoimien toimille. ETELÄ-AASIAN jihadistiryhmät kiirehtivät tuomitsemaan muslimeihin kohdistuneen vainon. NOBELIN rauhanpalkinnolla palkittu Myanmarin johtaja Aung San Su Kyi tuomitsi myöhään ja kierrellen kaikki ihmisoikeusloukkaukset maassa. Myanmaria on vaadittu lopettamaan väkivalta. Mikäli Hafiz Toharin tarkoituksena oli taistella rohingyoiden puolesta, on yritys johtanut valtavaan katastrofiin. YK ja ihmisoikeusjärjestöt sen sijaan katsovat, että kyse on humanitaarisesta kriisistä ja etnisestä puhdistuksesta. Poltetun maan taktiikan takia 400 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin. Vuonna 2014 ”kalifi” Abu Bakr al-Bagdadi mainitsi maan muslimien kärsimykset puheessaan. Väkivalta alkoi, kun aseellinen islamistiryhmä ARSA (Arakan Rohingya Pelastusarmeija) hyökkäsi 25.8.2017 useita Myanmarin turvallisuusjoukkojen tarkastuspisteitä ja asemia vastaan. Myanmar tosin on kiistänyt syyllistyneensä vainoon ja väittää ainoastaan taistelevansa terroristeja vastaan. Myös ISIL on vilkuillut Myanmarin suuntaan. Persianlahdella opettajana toimineen ryhmän johtajan Abu Ammar Junonin alias Hafiz Toharin on kerrottu yrittäneen saada ARSAn taistelijoille aseita ja koulutusta, mutta häneltä huijattiin Persianlahden maista saadut lahjoitukset. Turvallisuusjoukot reagoivat laajamittaisella ja täysin valikoimattomalla väkivaltakampanjalla, jonka seurauksena pääosa Rakhinen osavaltion rohingya-väestön kylistä on poltettu. Rakhinen osavaltion vainojen alettua Hafiz Tohar on kiistänyt ryhmällänsä olevan suhteita al-Qaidaan. Vuoden alussa maaliskuussa Tohar kuitenkin julisti pyhän sodan Myanmaria vastaan. KANSANMURHA MYANMARISSA. SELVÄLTÄ NÄYTTÄÄ, että ARSA aliarvioi Myanmarin asevoimien reaktion hyökkäyksiinsä. ARSAlle, al-Qaidalle ja ISILille pakolaisleireiltä värvätyt rohingyapakolaiset voivat kuitenkin muodostua merkittäväksi käyttövoimaksi. Todellisuudessa hänellä ei ole minkäänlaista otetta maan asevoimista, joiden toimien äänekäs arvostelu voisi helposti johtaa sotilasvallankaappaukseen ja paluuseen kotiarestiin. Laajamittaiset tuhopoltot hallinto on laittanut uhrien syyksi väittämällä näiden polttavan itse omat kylänsä. JY VÄLL Ä 16 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 N ykyisen Myanmarin, entisen Burman, Rakhinen osavaltiossa elokuussa käynnistynyt vaino ajoi elokuun aikana liki 400 000 islaminuskoiseen rohingya-kansaan kuuluvaa miestä, naista ja lasta pakolaiseksi Bangladeshiin. Myanmar ei pidä rohingya-heimon jäseniä myanmarilaisina eikä myönnä heille kansallisuutta, vaikka monet heimon jäsenistä ovat asuneet maassa sukupolvien ajan. MUSLIMEIHIN kohdistunut vaino on nostanut Burman tapahtumat jihadistiryhmien huomion kohteeksi. Tuomitsijoiden joukossa oli myös al-Qaida, joka kehotti kannattajiaan rientämään muslimiveljien avuksi Myanmariin. Kansainvälisen yhteisön tehoton puuttuminen Myanmarin toimintaan vahvistaa jihadistien väitteitä, joiden mukaan länsimaat eivät välitä muslimien kärsimyksestä. Intia on jo ilmaissut huolensa maan 40 000 rohingyan radikalisoitumisesta ja yhteyksistä jihadistiryhmiin. Myanmarilaisten enemmistö on buddhalaisia, ja buddhalaiset äärijärjestöt ovat lietsoneet jännitteitä
VENÄLÄISKENRAALI KAATUI SYYRIASSA. Venäjän puolustusministeriön antamaa kuolinilmoitusta edeltävinä päivinä Venäjä oli huomattavan aktiivinen Syyriassa. Puolustusvoimat vapauttaa reserviläisiä muiden viranomaisten ja yhteiskunnalle kriittisten yritysten käyttöön henkilövaraamismenettelyn (VAP) avulla, poliisin tiedotteessa todetaan. ICS on digitaalinen järjestelmä, jonka avoimien standardien liitettävyys mahdollistaa sen integroimisen tulevaisuuden ase-, sensorija viestintäjärjestelmiin. Kongsbergin Integrated Combat Solution (ICS) -järjestelmä asennetaan panssarihaupitseihin Etelä-Koreassa. Surmansa sai syyrialaisten ”neuvonantajana” toiminut divisioonankenraali Valeri Assapov. Sitä huomionarvoisempaa on, että 24.9.2017 uutisoitiin venäläiskenraalin saaneen surmansa (väitetysti) ISILin kranaatti-iskussa lähellä Deir ez-Zhorin kaupunkia. Suomen vastikään hankkima K9 Thunder joutui elokuussa käyttökieltoon Etelä-Koreassa. Käyttökiellon syynä on kovapanosammuntojen yhteydessä 18.8. Reservipoliisi tulisi korvaamaan nykyisen täydennyspoliisijärjestelmän, mutta sillä ei ole tarkoitus miltään osin kompensoida virassa olevia poliiseja normaalioloissa, poliisiylijohtaja Kolehmainen toteaa. sattunut onnettomuus, jossa panssarihaupitsin sisällä tapahtunut räjähdys tappoi kaksi sotilasta ja haavoitti viittä. Eteläkorealaisen Korea Herald -sanomalehden mukaan tekniset viat ovat vaivanneet K9 Thunder -panssarihaupitseja aikaisemminkin. KYSEESSÄ ON tiettävästi korkeaarvoisin Syyriassa kaatunut venäläissotilas. Epäselvää on, milloin kenraali Assapov sai surmansa. – Tavoitteena on, että reservipoliisi toimisi tehokkaasti poliisin valmiudensäätelyvälineenä sekä osaltaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvänä varautumismekanismina. Sukellusvene Veliki Novgorodin uutisoitiin laukaisseen Välimereltä useita Kalibrristeilyohjuksia Idlibin läänissä olevia Hayat Tahrir al-Sham -ryhmittymän (HTS) asemia vastaan. Kovapanosammunnoissa harjoiteltiin vastatykistötoimintaa sotatilanteessa Pohjois-Koreaa vastaan. Suomen Sotilas on kiinnittänyt aiemmin huomiota siihen, että iranilaiset ovat menettäneet useita korkea-arvoisia upseerejaan Syyriassa. Kyseinen kapinallisryhmä on alQaidan edustajajärjestö Syyriassa. Vaikka räjähdyksen tarkkaa syytä vielä tutkitaan, vaikuttaa siltä, että sen on aiheuttanut tykin ammuksen ajopanoksen ennenaikainen syttyminen aseen tornissa. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 17 Reservipoliisijärjestelmää kehitetään VAIN MUUTAMA tunti ennen Turun terrori-iskua 18.8. Kun vuonna 2010 Pohjois-Korea ryhtyi tulittamaan tykistöllä Yeonpyongdon saarta, Etelä-Korean K9-kaluston vastatykistötoimintaa vaivasivat toimintahäiriöt. RISTEILYOHJUSISKUN kerrotaan olleen kosto Haman läänissä tehtyyn hyökkäykseen, jossa 29 venäläissotapoliisia oli vähällä joutua HTS:n kapinallisten käsiin. – Puolustusvoimien reservissä on koulutustaustaltaan ja iältään sopivaa henkilöstöä, josta voitaisiin rekrytoida reservipoliiseja, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi yhteistyösopimuksen allekirjoitustilanteessa. poliisi tiedotti yhteistyösopimuksesta Puolustusvoimien kanssa reservipoliisijärjestelmän kehittämiseksi. Kongsbergin järjestelmät Moukareihin NORJALAINEN Kongsberg Defence Systems on sopinut eteläkorealaisen Hanwha Land Systemsin kanssa integroidun taistelunjohtojärjestelmän asentamisesta Suomen hankkimiin K9 Thunder (Moukari) 155 mm:n panssarihaupitseihin. Puolustusvoimien reservihenkilöstön lisäksi reservipoliisiin on tarkoitus rekrytoida useiden alojen osaajia eri puolilta muutakin yhteiskuntaa. Yhteistyön alkuvaiheessa tehdään selvitys, jossa on tarkoitus kartoittaa muun muassa reservipoliisin operatiivisia käyttömahdollisuuksia ja määritellä reservipoliisin kehittämisen toimintamalleja. V enäjän sotatoimista Syyriassa, mukaan lukien kärsityistä tappioista, löytyy niukalti luotettavia tietoja
Aselupaprosessi joustavammaksi JATKOSSA ASELUPAA voi hakea sähköisesti, mikä vähentää huomattavasti henkilökohtaisen asioinnin tarvetta, valtioneuvosto tiedotti syyskuun alussa. Siihen asti lupia haetaan kuten aikaisemminkin. Aseluvan hakeminen ei ole enää sidottu luvanhaltijan kotikuntaan tai kotipaikkaan, vaan lupahakemuksen voi jättää haluamalleen poliisilaitokselle. Yhdysvallat on kyberpuolustuksen kärkiosaaja ja luonnollinen harjoituskumppani kyberpuolustuskysymyksissä, Pääesikunnasta kerrotaan. Valmistajan mukaan yhtä asetta kohden tämä tarkoittaa viiden vuoden aikana noin kahta toimintahäiriötä, mikä ei ole tykistöasejärjestelmissä mitenkään poikkeuksellinen tai huolestuttava häiriötaajuusluku. Puolustusvoimat tiivistää kansainvälistä kyberpuolustukseen liittyvää yhteistyötä tulevina vuosina keskeisten toimijoiden kanssa. Suomi päätti viime helmikuussa hankkia 48 käytettyä 155 mm:n K9 Thunder -panssarihaupitsia. Lisäksi harjoitellaan paikallistason viranomaisyhteistyötä vaativissa tilanteissa. Harjoituksiin osallistui tällä kertaa noin 3 500 sotilasta. Muutokset tulevat voimaan 1.12.2017 ja joiltain osin joulukuussa 2018. Paikallispuolustusharjoitusten tavoitteena on lisätä paikallisjoukkojen valmiutta ja kehittää varusmiesten, reserviläisten sekä henkilökunnan osaamista paikallisjoukkojen eri tehtävissä. Sähköinen asiointi tulee voimaan joulukuussa 2018. PAIKALLISPUOLUSTUSHARJOITUKSIIN OSALLISTUI TÄLLÄ KERTAA NOIN 3 500 SOTILASTA.. JY VÄLL Ä 18 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Korea Herald -lehden tietojen mukaan noin tuhatta valmistettua panssarihaupitsia kohden on rekisteröity noin 1 700 toimintahäiriötä. Paikallisjoukkoihin kuuluvien maakuntakomppanioiden vapaaehtoisia reserviläisiä voidaan käyttää myös rauhan aikana muille viranomaisille annettavaan virka-apuun. Samaan aikaan keräilijöiden aseluvan saanti vaikeutuu ja muuttuu kalliimmaksi sekä luvanhakijoille että viranomaisille tiedoston pitoluvan poistuessa. Hallituksen tiedotteen mukaan perusteet aseluvan myöntämiselle eivät muutu, hakijan ja aseen tulee edelleen täyttää laissa säädetyt vaatimukset. Paikallisjoukkoihin sijoitetaan oman toiminta-alueensa hyvin tuntevia reserviläisiä. Luvan hakeminen on sen sijaan jatkossa sujuvampaa. Harjoituksen tavoitteena oli tunnistaa yhteistoimintamahdollisuudet ja toimintamallit kybertoimintaympäristössä. Soveltuvuustestistä sekä erillisistä hankkimisja hallussapitoluvista luovutaan, ja niiden tilalle tulee aselupa. Aseluvan hakijan soveltuvuuden arviointia tehostetaan entistä yksilöllisemmällä haastattelulla sekä hyödyntämällä viranomaisella jo olevia tietoja entistä paremmin. Sähköisen menettelyn rinnalla säilyy mahdollisuus hakea lupaa asioimalla henkilökohtaisesti poliisilaitoksella. Papu-harjoitukset pidettiin syyskuussa MAAVOIMIEN paikallispuolustusharjoitukset pidettiin syyskuun alussa eri puolilla Suomea: Kainuussa (Kajaani 17), Kaakkois-Suomessa (Kymi 17) ja Satakunnassa (Satakunta 17). Heitä koulutetaan kertausharjoituksissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla koko valtakunnan alueella. Etelä-Korealla on tällä hetkellä kentällä noin 500 K9-panssarihaupitsia. Suomi ja USA harjoittelivat kyberpuolustusta PÄÄESIKUNNAN johtamisjärjestelmäosasto piti Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen johtoesikunnan United States European Commandin (USEUCOM) kanssa kyberpuolustusharjoituksen 11.– 15.9. Yhteistoiminta perustuu kahdenvälisiin sopimuksiin sekä monikansalliseen yhteistyöhön
Vuonna 2008 voimaan tullut laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta määritteli Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n aseman julkisoikeudellisena yhteisönä. Maanpuolustuksen vapaaehtoista elementtiä kehitetään nykymallin pohjalta. – Kodinturvajoukot on vähän niin kuin nimispekulaatiota. Tietopyyntö on lähetetty Ison-Britannian, Israelin, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen hallituksille välitettäväksi edelleen maiden nimetyille yrityksille. Moskovan keskuksen avaamat väärät nettisivut ovat kopioineet todellisen keskuksen sivuston ulkoasun ja väittävät olevansa ”HybridCoE Helsinki Official”. Venäläisellä sivustolla levitetään valeuutisia, joissa todetaan, että internet on viime päivinä täyttynyt suomalaisten vihaisista ja järkyttyneistä puheenvuoroista, joissa ihmetellään Naton Helsinkiin perustetun vakoilukeskuksen toimintaa ja esimerkiksi oikeutta tehdä rikoksia. Missään tapauksessa jonkin mallin siirtäminen Suomeen sellaisenaan ei ole tarkoituksenmukaista, evästää selvitysryhmän puheenjohtaja Antti Lehtisalo puolustusministeriöstä. Pohjoismaisten kodinturvajoukkojen antama malli jäi vielä kangastelemaan taustalle, sillä selvitystyölle luvataan jatkoa. Vertailun vuoksi PohjoisAtlantin liiton Naton suositus jäsenvaltioilleen on 2 %. Tietopyyntö keskittyy vuoden 2025 jälkeen saatavilla oleviin suorituskykyihin, Puolustusvoimista kerrotaan. YK:ssa äänestettiin 7.7.2017 ydinasekieltosopimuksesta, jonka tarkoituksena on kieltää kansainvälisesti ydinaseiden suunnittelu, valmistus, varastointi, käyttäminen ja niillä uhkaaminen. Tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018. Tähän kuuluvat sekä puolustusmateriaalihankinnat että materiaalin kunnossapito ja joukkojen varustaminen. Hornetin seuraajan asejärjestelmät haussa PUOLUSTUSVOIMIEN logistiikkalaitos on lähettänyt seitsemän maan hallitukselle tietopyynnön Hornetin seuraajalle hankittavista asejärjestelmistä. Päätös hankittavista aseista ja varusteista tehdään osana lentokonetyypin valintapäätöstä. Hornetin seuraajaehdokkaat ovat Dassault Rafale Ranskasta, Saab JAS 39 Gripen E Ruotsista, Eurofighter Typhoon yhteiseurooppalaiselta konsortiolta, jota vetää BAE Systems Isosta-Britanniasta, Boeing F/A-18 Super Hornet sekä Lockheed Martin F-35 Lightning II Yhdysvalloista. Tietopyynnön päätavoite on selvittää, mitä Suomen arvioituihin tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia suorituskykyjä on saatavilla. Puolustusbudjetin BKT-osuus laskee PUOLUSTUSBUDJETTI kasvaa ensi vuodelle 42 miljoonaa euroa. Ydinaseet kuuluvat kuitenkin suurvaltojen ja myös puolustusliitto Naton puolustussuunnittelun ytimeen. Yhdysvallat uhkaa jäädyttää yhteistyön Ruotsin kanssa RUOTSALAINEN Dagens Nyheter on saanut käsiinsä Yhdysvaltojen puolustusministerin Jim Mattisin kirjeen virkaveljelleen Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvististille. Hallitus esittää puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoiksi vuodelle 2018 yhteensä 2 872 miljoonaa euroa. Suomeen ei tule kodinturvajoukkoja pohjoismaiseen malliin MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYSTÄ ei liitetä Puolustusvoimiin eikä siitä tehdä viranomaista – ainakaan toistaiseksi, toteaa asiaa pohtinut selvitystyöryhmä. YK:n sopimuksen puolesta ovat äänestäneet lähinnä Etelä-Amerikan, Afrikan ja Kaakkois-Aasian valtiot. 19 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Venäjä trollaa Suomen hybridiuhkien keskusta KUN PÄÄTÖS Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustamisesta Suomeen oli tehty, Venäjällä avattiin lähes samanniminen valesivusto, joka muistuttaa läheisesti aitoa esikuvaansa. Sivujen lukuisissa artikkeleissa todetaan muun muassa, että Nato ja EU pyrkivät kasvattamaan hybridisotaa Venäjää vastaan. Talouden kasvaessa puolustusmenojen suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta kuitenkin laskee: tänä vuonna puolustukseen käytetään noin 1,27 % bruttokansantuotteesta, ensi vuonna 1,24 %. Etsimme kuitenkin parasta mahdollista suomalaista mallia. Kirjeessä Mattis varoittaa Ruotsia puolustusyhteistyön tulevaisuudesta, mikäli Ruotsi ratifioi YK:n ydinasekieltosopimuksen. ÄäSAAB JAS 39 GRIPEN E, YKSI HORNETIN SEURAAJAEHDOKKAISTA.. Puolustusministeriön tiedotteen mukaan sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista on suunniteltu käytettävän noin 941 miljoonaa euroa (39 %) materiaaliseen valmiuteen. Aseet ja varusteet hankitaan erillisillä sopimuksilla rinnan lentokonehankinnan kanssa
Uutistoimisto TASSin mukaan kyseessä on Venäjän puolustusministeriön esittämät tietyt huomiot valmistajalle, joiden perusteella kehitystyö jatkuu aikataulun mukaisesti. Israelille hybridipanssareita IHAN TOYOTA Priuksen viitoittamalla tiellä ei Israelissa olla. Laivue 2020 -alusten ilmoitettu kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa. Euroopassa ainoastaan Irlannin tasavalta, Liechtenstein, Sveitsi ja Ruotsi äänestivät sopimuksen puolesta. Saksan parlamentti päätti viime lokakuussa, että maan Nato-velvoitteet edellyttävä uusien korvettien rakentamista. Israel on modernisoimassa Merkava Mark IV -taistelupanssarivaunujaan, minkä lisäksi maalla on käynnissä Project Carmel, jossa kehitetään Israelin tulevaa taistelupanssarivaunua seuraavan kymmenen vuoden aikana. Panssarien teknologian valmiusasteesta ei ole kuitenkaan saatu selvyyttä muutaman paraatiesiintymisen perusteella. Aluksilla on myös helikopterin laskeutumisalusta sekä hangaari kahdelle Camcopter S-100 -miehittämättömälle tiedustelukopterille. Alusten pääaseistukseen kuuluu neljä RBS-15 Mk 3 -meritorjuntaohjusta, 2 x 21 -putkinen RAM CIWS -ilmatorjuntaohjusten laukaisujärjestelmä sekä kaksi miinanlaskukiskoa 34 merimiinalle. Ne on varustettu yhdellä Oto Melara 75 mm:n automaattitykillä sekä kahdella Mauser BK-27 (27 mm) -revolveritykillä, joka on alun perin kehitetty lentokonekäyttöön. JY VÄLL Ä 20 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 nestyksestä pidättäytyivät keskeiset suurvallat, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina sekä kaikki Nato-maat ja Yhdysvaltojen liittolaiset. Myös Suomi pidättäytyi äänestämästä. Konsortiota johtaa Lürssen Defence Bremenistä, ja siihen kuuluvat lisäksi ThyssenKrupp Marine Systems sekä German Naval Yards Kielissä. Tulikin vain liivit... Venäjä saa vain sata Armata-panssaria VENÄJÄN uudet Armata-panssariperheen taistelupanssarivaunut ja rynnäkköpanssarivaunut tekivät vaikutuksen myös länsimaissa teknisillä ratkaisuillaan. Nykyisin käytössä olevilla lyijyakuilla virtaa riittää noin 4-5 tunniksi. Saksa hankkii viisi uutta korvettia SAKSA TILAA viisi Braunschweig-luokan korvettia. Mahdollinen puolustusteollisen yhteistyön hankaloituminen ruotsalaisten ja yhdysvaltalaisten yritysten välillä heikentää esimerkiksi Saab JAS Gripen -hävittäjän kehitysmahdollisuuksia, sillä se on vahvasti riippuvainen amerikkalaisteknologiasta. ARMATA-PANSSARIEN TEKNOLOGIAN VALMIUSASTEESTA EI OLE SAATU SELVYYTTÄ.. Braunschweig-luokka on Saksan uusin avomerikorvettiluokka, jonka ensimmäisen erän viisi alusta valmistuivat 2004–2007. Kaupan arvo on noin kaksi miljardia euroa. Suomen Merivoimille tulevan neljän Laivue 2020 -korvetin ennakoidaan olevan noin 100-metrisinä hieman suurempia kuin Saksan Braunschweig-luokka. Kyse on uudesta litium-ioni-akkuteknologiasta, joka mahdollistaa panssarikaluston väijymisen akkuvirralla jopa 12 tuntia kerrallaan ennen lataustarvetta. Nyt luku on tarkentunut. Braunschweig-luokan korvetit ovat 89,12 metriä pitkiä, ja niiden uppouma on 1 840 tonnia. Niin kutsuttujen Silent Watch -tehtävien aikana panssarit valvovat ympäristöään ja virtaa tarvitaan sensoreille ja ilmastoinnille. Nato haluaa, että Saksa voisi osoittaa neljä korvettia liittouman korkean valmiuden rannikonpuolustusoperaatioihin vuoteen 2018 mennessä. Alusten on määrä valmistua vuoteen 2025 mennessä. Venäjän asevoimat saa uusia panssareita käyttöönsä vain 100 vuoteen 2020 mennessä. Venäjältä kerrottiin alun perin, että Armata-panssarivaunuja valmistettaisiin peräti 2 300 kappaletta vuoteen 2020 mennessä
Tu-95MS-pommikoneiden, joiden Nato-koodi on Bear, mukana lensi Suhoi Su-35S -hävittäjiä sekä Beriev A-50 -tutkakoneita. Malesian korvettihankkeen kokonaiskustannus on noin 1,68 miljardia euroa, jolla Malesia saa kuusi korvettiluokan alusta. Vetoomuksessa varoitetaan uudesta asevarustelukilpailusta autonomisten asejärjestelmien kehittämiseksi. Uusi 3 100 tonnin alus sisältää häiveteknologiaa, ja sen pääaseistukseen kuuluu BAE Systemsin Mk3 57 mm:n konetykki sekä 16 vertikaalista laukaisuputkea MBSA VL MICA -ilmatorjuntaohjuksille sekä neljä laukaisualustaa norjalaisen Kongsbergin Naval Strike Missile -meritorjuntaohjukselle. Satakuusitoista tutkijaa ja yritysjohtajaa, mukaan lukien Teslan ja SpaceX -yrityksen perustaja Elon Musk ja Googlen tekoäly-yrityksen Deepmindin perustaja Mustafa Suleiman ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jonka tavoitteena on tällaisten asejärjestelmien kieltäminen kokonaan. Robottitaistelijoiden käyttö varmasti vähentäisi ihmissotilaiden tappioita ainakin varakkaimpien ja kehittyneimpien valtioiden käytössä, mutta sotilasalaa tuntemattomia siviiliasiantuntijoita ja bisnesmiehiä huolettavat riskit siviiliväestölle. Vetoomuksessa todetaan, että tällaiset järjestelmät voivat muodostua terrorin välineiksi, joita diktatuurit ja terroristit voivat käyttää siviiliväestöä vastaan. Alikoulutetut ja ylityöllistetyt miehistöt joutuvat kouluttautumaan operatiivisten tehtävien ohella lepoaikaansa leikkaamalla. laivaston törmäysonnettomuuksien syihin, jotka ovat vaatineet jo 17 merisotilaan hengen. Onnettomuudessa menehtyi seitsemän merisotilasta. Lisäksi aluksella on kaksi MSI Seahawk 30 mm:n konetykkiä ja kaksi J+S Marinen kolmeputkista torpedo-laukaisujärjestelmää. Tappajarobotit kiellettävä ROBOTIIKKAAN ja tekoälyyn keskittyneet tutkijat ja yritysten edustajat vaativat YK:lta autonomisten asejärjestelmien eli niin sanottujen tappajarobottien tiukkaa valvontaa. Moskovasta kerrotaan, että Venäjä ei hyväksy Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten yksipuolisia sotilastoimia PohjoisKoreaa vastaan. Onnettomuudessa menehtyi 10 merisotilasta. Tällainen kilpailu on oikeastaan jo käynnissä, kun katsotaan sellaisten yritysten kuin Raytheon, Dassault, MiG ja BAE Systems tuotekehityspanostuksia. Millä tavoin robotti on taistelukentällä vaarallisempi siviileille kuin esimerkiksi stressaantunut ja väsynyt sotilas. Viimeisen kahden vuoden aikana laivaston koulutusvajeesta on tehty kolme raporttia, joiden mukaan ulkomaille lähtevät merisotilaat joutuvat puutteellisesti koulutettuina suoraan operatiivisiin tehtäviin. Elokuussa puolestaan hävittäjä USS John McCain törmäsi öljytankkeriin Malakansalmessa, Malesian ja Singaporen edustalla. TUPOLEV TU-95MS, NATO-KOODI BEAR. Kesäkuussa hävittäjä USS Fitzgerald törmäsi Japanin edustalla rahtilaivaan. Malesian uusi korvetti vesille MALESIAN ensimmäinen ranskalaiseen Gowind 2500 -korvettiin perustuva rannikkotaistelualus laskettiin vesille elokuussa. Venäjä näytti voimaa Korean niemimaalla VENÄJÄ on lentänyt Tupolev Tu-95MS -strategisilla pommikoneillaan Korean niemimaan ympäri elokuussa. Venäjän voimannäyttö ajoittui Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen jokavuotisen suuren sotaharjoituksen yhteyteen. Lisäksi niitä voidaan mahdollisesti hakkeroida toimimaan ei-toivotuilla tavoilla. Etelä-Korea ja Japani lähettivät omat hävittäjänsä ilmaan seuraamaan venäläisten lentoa. Aluksen elektronisiin järjestelmiin kuuluu ranskalaisen Thalesin Smart-S MIEHISTÖ JOUTUU LOPULTA OLEMAAN PALVELUKSESSA KESKIMÄÄRIN 108 TUNTIA VIIKOSSA... Pohjois-Korea vastustaa sotaharjoitusta jyrkästi. Wall Street Journalin mukaan asiantuntijat olivat varoittaneet jo aikaisemmin laivastoa henkilöstöja koulutusbudjettien leikkauksista johtuvasta vaarasta. Sotilasasiantuntijoiden piirissä on kummasteltu keskustelua. Miehistö joutuu lopulta olemaan palveluksessa keskimäärin 108 tuntia viikossa, vaikka laivaston ohjeistuksen mukaan palvelusaika on 80 tuntia viikossa. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 21 Törmäilyjä valtamerillä THE WALL STREET JOURNAL on pureutunut Yhdysvaltojen merivoimien Tyynenmeren 7
Hylyn ja sieltä löytyneiden vainajien jäänteistä on voitu päätellä, että miehistö ei hukkunut aluksen upotessa. 22 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 JY VÄLL Ä Mk2 3-D -valvontatutka ja Captas-2 sonarlaitteisto. Miehistö liikutti alusta käsivoimin veivaamalla potkuria pyörittävää kampiakselia. HL Hunley upposi Yhdysvaltojen sisällissodassa 153 vuotta sitten. Ennen ainoaa taistelutehtäväänsä HL Hunley ehti upota koeajojen yhteydessä kaksi kertaa. Edellisen AGM-86B-risteilyohjuksen valmistaja Boeing jäi alkuvaiheessa noin 900 miljoonan dollarin arvoisesta projektista rannalle. Lopullisena tavoitteena on valmistaa noin 1 000 ohjusta, joiden kokonaisarvoksi amerikkalaiselle veronmaksajalle muodostuu 10 miljardia dollaria (noin 9,4 miljardia euroa). RAF myi kaikki kuusi käytöstä poistettua Tristar-konettaan Tempukselle. Nykyinen ydinasearsenaali on pitkälti kylmän sodan ajoilta. USS Housatonicin upottamisen yhteydessä sukellusvene katosi Charlestonin sataman edustalle mereen. ENSIMMÄISEN taistelussa vihollisen pinta-aluksen upottaneen sukellusveneen HL Hunleyn miehistön kohtalo on selvinnyt. Amerikan valtioliiton, eli Yhdysvaltojen sisällissodan hävinneen Etelävaltioiden laivastoon kuulunut HL Hunley hyökkäsi Pohjoisvaltioiden 1 250-tonnista USS Housatonic -sluuppia vastaan Charlestonin sataman edustalla 17.2.1864. Strategisista pommikoneista (B-52, B-1 ja B-2) laukaistava uusi risteilyohjus on osa Yhdysvaltojen ydinasepelotteen seuraaville 30 vuodelle ajoittuvaa modernisointiohjelmaa, johon kuuluu sekä maalta, mereltä että ilmasta laukaistavien järjestelmien uusiminen. Ensimmäisellä uppoamiskerralla onnettomuudessa kuoli viisi miehistön jäsentä, toisella kerralla menehtyivät kaikki kahdeksan miehistön jäsentä mukaan lukien aluksen suunnittelija Horace Hunley, jonka mukaan sukellusvene nimettiin hänen kuolemansa jälkeen. Yritys aikoo ottaa ilmatankkauskäyttöön kolme konetta, ja loput koneet jäävät varaosiksi. Sukellusveneen aseistuksena toimi alkeellinen torpedo: 6,7 metrin paalun päähän kiinnitetty 41 kilon räjähde. Ohjus voidaan varustaa ydinlatauksella. Hyökkäyksessä sukellusvene kiihdytti vauhtia ja puski paalun päässä olevan räjähdepanoksen vihollisaluksen kylkeen. Vaikka risteilyohjussopimus meni sivu suun, Boeingin osakkeenomistajia lohduttanee tieto siitä, että yritys sai vain muutamaa päivää aikaisemmin sopimuksen suunnitella yhdessä NorthropGrummanin kanssa uusi mannertenvälinen ohjus ikääntyvien Minuteman III -ohjuksien tilalle. Saksalainen Rheinmetal toimittaa alusten TMX/EO Mk2 -tulenjohtotutkan ja TMEO Mk2 -elektro-optisen maalinseurantajärjestelmän. Hunley upotti vihollisaluksen, mutta vedenalainen upposi myös itse vieden koko kahdeksanhenkisen miehistönsä mukanaan. Hintaa koko hankkeelle tullee huikeat tuhat miljardia dollaria. Hunley löydettiin uudelleen vuonna 1995 ja nostettiin museoitavaksi vuonna 2000. Uuden ohjuksen suunnitteluvaihe kestää 54 kuukautta. Näistä neljä on konfiguroitu ilmatankkaukseen ja kaksi rahtija matkustajakäyttöön. Kummallakin kerralla alus kuitenkin nostettiin ja kunnostettiin uudelleen käyttöön. Ilmatankkauksesta bisnes TEMPUS Applied Solution -niminen yritys osti Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien käytöstä poistetut Lockheed L-1011s Tristar -ilmatankkauskoneet ja ryhtyy tarjoamaan ilmatankkausta Yhdysvaltojen ja Nato-maiden ilmavoimille. Todisteiden perusteella näyttää Hooray Dixie! ...MIEHISTÖ MENEHTYI VÄLITTÖMÄSTI RÄJÄHDYSPAINEESEEN.. RAF ehti käyttää Tristarkoneitaan peräti 30 vuotta. Mitään jälkiä kamppailusta veden tuloa tai hapen loppumista vastaan ei aluksesta löydetty. Uusi risteilyohjus Yhdysvalloille LOCKHEED-MARTIN ja Raytheon saivat sopimuksen Yhdysvaltojen uuden pitkänmatkan ilmasta maahan -risteilyohjuksen valmistamisesta
J-20A:n käyttöönoton myötä Kiina on toinen maa, jolla on käytössään viidennen sukupolven hävittäjiä. J-20A on viidennen sukupolven häiveominaisuuksia hyödyntävä hävittäjä, joka on suunniteltu pitkänmatkan torjuntatehtäviin myös aseistuksensa puolesta. Niiden tarkoitus on torjua esimerkiksi merentakaisen vihollisen (Yhdysvaltojen) ilmatankkauskoneita. Hävittäjän voimanlähteiden luotettavuutta yritetään parantaa. Sisäosa on valmistettu alumiinista ja pohjassa on liipaisin, jota puristamalla (muista puristava laukaus) kortit nousevat ulos lippaasta. Vedessä ilmaa nopeammin etenevä paineaalto vaikutti lisäksi uhreihin kuusi kertaa kauemmin kuin vastaavassa ilmaräjähdyksessä, tutkijat ovat päätelleet. Kapasiteettia on vähintään kuudelle normikortille. Rahamiehille tiedoksi, että koteloon saa lisähinnasta myös lasermerkkauksen tai painatuksen, sopii siis vaikkapa firman liikelahjaksi näin joulun alla. Oman yksilöllisen kuudesti tai useamminkin laukeavasi saat helposti osoitteesta www.3Dcase.fi siltä, että miehistö menehtyi välittömästi räjähdyspaineeseen. Kortteja, kuten aseen hallussapitolupa ja ajokortti tai henkilökortti, joissa ei ole kohopainatuksia – kuten pankkikorteissa ja monissa etukorteissa – mahtuu koteloon kahdeksan. On kuitenkin epäselvää, miten J-20A:n todelliset ominaisuudet vertautuvat amerikkalaisten Lockheed Martin F-22 Raptorin ja F-35 Lightning II:n kanssa. Kaikki on kortilla, raha, henkilöllisyys ja erilaiset jäsenyydet sekä luvat olipa kyse autolla ajosta, aseen hallussapidosta tai muusta mukavasta. Testiryhmämme sai mahtumaan vielä ihan ohuen pressikortinkin yhdeksänneksi. Kaksimoottorisessa Chengdu J-20A:ssa ei näytä olevan suihkusuuntausta (thrust vectoring), joka parantaa koneen liikehtimisominaisuuksia. Koneen suihkumoottorit ovat kiinalaista valmistetta. Tai siis nykyään lähinnä kortteja. Liian lyhyen varren päässä ollut räjähdepanos aiheutti veden välityksellä paineaallon, joka särki sukellusveneen miehistön keuhkojen ja aivojen verisuonet. Kestää säätä ja menoa Suomen sotilaan reisitaskussa tai vaikka työkoneen lattialla. Kotimaassa ommellun ja valmistetun mukavalta kädessä tuntuvan ja tukevasti hiilijalanjälkeä kasvattavan maastoauton kojelaudalla kestävän kotelon pinta on nimittäin miehekkäästi loppuun ajettua työkoneen renkaan sisuskumia. Hintaa kotelolla on 45 € , joka saattaa tuntua kovalta, mutta sitä se ei ole, kun huomioit, että nyt ei ole kyse kiinalaisesta kertakäyttökrääsästä vaan oikeasti kestävästä sotavarusteesta. Koneen aseistus käsittää kiinalaisten PL-12-ilmasta ilmaan ohjukset, joiden torjuntaetäisyys ulottuu visuaalisen horisontin taakse (BVRAAM, beyond visual range air-to-air missile). Elämä on nykyään kortilla kuin pula-aikana konsanaan. SISÄOSA ON VALMISTETTU ALUMIINISTA. Vaikka lompakko olisi Suomen sotilaalla muuten tyhjä, niin on siellä aina matin lisäksi nippu muoviläpysköjä niin ettei meinaa kiinni mahtua. Jämäkän, pestävän ja kestävän kotelon RFID-suojaus pelastaa käyttäjän myös identiteettivarkauksilta. Parasta mitä kierrättämällä on tehty sitten Suomikonepistoolin lippaasta tehtyjen taskumattien. Jos joka paikasta tunkeva ekologisuus alkaa ärsyttää, niin nyt ei kannata antaa sen häiritä. Kiinassa myönnetään, että koneen tutka-aaltoja heijastavan pintamateriaalin kehitystyö on kesken. Kiinan ilmailuteollisuuden pitkäaikainen tavoite on ollut päästä irti riippuvuudesta venäläiseen tekniikkaan. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 23 Kiinalle häivehävittäjä KIINAN KANSAN vapautusarmeijan ilmavoimien mukaan se on ottanut palveluskäyttöön Chengdu J-20A -häivehävittäjän. n PIKATESTI: SUOMEN SOTILAAN KORTTIKOTELO KORTIT LIIPAISIMELLA Sodassa, rauhassa ja rakkaudessa tarvitaan...rahaa. MUTTA MIHIN ne kaikki tungetaan. Nyt löytyi siihenkin apu ja vielä kotimainen, RFID-suojattu, ekologisesti kierrätysmateriaalista tehty ja silti ehdottoman äijävä peli Suomen sotilaille
Toisinaan toiminta vilkastuu laantuakseen taas. CL: Ukrainalaisten joukkojen laatu vaihtelee, mutta noin yleisesti ainakin varustus on parantunut merkittävästi vuodesta 2015. Separatistit vaikuttavat heikentyneiltä mutta hyvin kaivautuneilta. CL: Se vaihtelee, mutta on noin yleisesti melko alhainen. Suomen Sotilas haastatteli Löfroosia uudestaan syksyllä 2017.. CL: Rintamalla tilanne on vakiintunut Debaltseven taistelun jälkeen. Käsitykseni separatistien sotilaallisista kyvyistä on huono. Fakta on kuitenkin se, että Venäjä päättää jatkosta – ei Ukraina. HAASTATTELU: TOM LINDBLOM JOTAIN UUTTA ITÄRINTAMALTA Suomen Sotilaita on taistellut eri puolilla maapalloa kaikkina aikoina jo ennen satavuotisen itsenäisyytemme alkuhetkiä. Löfroos on saanut varusmieskoulutuksensa tämän jutun kirjoittajalle niin rakkaassa Dragsvikissa. Menestys ei välttämättä ole johtunut ukrainalaisjoukkojen osaamisesta tai paremmuudesta vaan pikemmin Venäjän vakinaisen väen vähentyneestä läsnäolosta sitten vuosien 2014–15. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SS: Koska olit viimeksi Ukrainassa. Ukrainan tilannehan stabilisoitui heti, kun Venäjä aloitti Syyrian operaationsa. SS: Onko osapuolissa havaittavissa muutoksia. Ukrainan joukot ovat saavuttaneet jonkin verran paikallista menestystä valtaamalla heille aseleposopimuksen mukaan kuuluvia strategisia kohteita. Todennäköisesti ne ovat siellä jossain, mutta eivät osallistu taisteluihin samalla tavalla kuin aikaisemmin. Jopa osa ylimmästä johdosta on yrittänyt loikata, mutta niin kauan kuin heillä on Venäjän tuki, niin Ukraina pidättäytynee suuremmista operaatioista. Niin sanotut separatistit pystyvät harvoin tarjoamaan vastusta, ja vielä harvemmin he kykenevät vastahyökkäykseen. Myös ajoittaisia partiokahakoita esiintyy. . On siirrytty asemasotavaiheeseen, jossa epäsuoraa tulta vaihdetaan rutiininomaisesti ilman sen kummempaa tarkoitusta. CL: Tänä vuonna. SS: Miltä luulet tilanteen näyttävän vuoden päästä. Toki on niin, että Ukrainan voi olla vaikea pärjätä suurvaltaa vastaan, mutta voi olla myös niin, että aika ja sen kuluminen eivät juurikaan edistä Ukrainan asiaa. Suomen Sotilas haastatteli taannoin suomalaista Carolus Löfroosia, joka on osallistunut muun muassa Azov-pataljoonan riveissä Itä-Ukrainan taisteluihin Venäjän tukemia joukkoja vastaan. CL: En usko, että mikään muuttuu niin kauan kuin Venäjällä on toimintaa myös Syyriassa. Sehän jatkui vielä vuoden 2015 aselevon jälkeenkin ja päättyi lopulta Venäjän tukeman osapuolen voittoon. Kun tilanne Syyriassa muuttuu, niin se muuttuu myös Ukrainassa. SS: Mikä on taistelujen kiivaus tällä hetkellä. Linnoittautuminen on vahvistanut heidän kykyään puolustautua. Ukrainalla on ollut kaksi vuotta aikaa toimia, mutta se on valinnut passiivisuuden. Separatistien taktiikkana onkin ukrainalaisten tulittaminen niin raketinheittimillä kuin panssarivaunujen tykein vastahyökkäysten sijaan. SS: Miltä tilanne Ukrainassa sinusta nyt vaikuttaa. Se ei toki tarkoita sitä, että varustus olisi vieläkään hyvää
YHÄ UUDET itsenäistymispyrkimykset herättävät kiusallisia kysymyksiä aikana, jolloin kansallisvaltiota on alettu pitää aikansa eläneinä menneisyyden jäänteinä. Tšekki erosi Slovakiasta vuonna 1993. Moraali ei aina seuraa lakia. Katalonia. Silti kysymys siitä, milloin valtioiden pilkkoutuminen on väistämätöntä, herää yhä uudelleen. Jugoslavian kivuliaampi hajoamisprosessi päättyi vasta Kosovon itsenäisyysjulistukseen vuonna 2008, jos siihenkään. Kurdistan. Milloin valtioiden rajat ovat pyhiä, milloin eivät ole. Kansainvälinen laki erottaa itsenäistymisen itsehallinnosta (self-government) ja irtautumisesta (secession). Yhdessä vai erikseen?. Jos tšekit ovat liian erilaisia slovakeista, montenegrolaiset serbeistä, skotit englantilaisista ja katalaanit espanjalaisista voidakseen elää rinnakkain samoissa valtioissa, voidaanko luottaa siihen, että miljooniin kasvavat uudet vähemmistöt kaukaisemmista kulttuureista sulautuvat sujuvasti eurooppalaisten alkuperäiskansojen joukkoon. Ellei maailmassa, niin ainakin Euroopassa. Ja silti niitä haastetaan koko ajan. Tiivistyvän EU:n kannattajat väittävät, että kansallisvaltioiden lyhyt historia alkaa olla ohi: nyt liikutaan taas kohti isompia yksiköitä, eikä kansallinen identiteetti ole enää etninen. Siihenkin on katalaanien vapaustaistelua rinnastettu. Eroilla on kuitenkin väliä. JULKINEN KESKUSTELU ei usein erota itsenäistymistä vieraan vallan alta ja irtautumista, jonka tunnustamiseen tarvitaan emovaltion suostumus. Euroopan valtioista suuri osa on isojen valtakuntien – Itävalta-Unkarin, Venäjän ja Saksan – perillisiä. Mitkä kansat ja kansanryhmät ansaitsevat oman valtion. Etninen identiteetti on kuitenkin osoittautunut valtion rajoja vahvemmaksi. Skotlanti. Siitä ei ole pitkä aika, mutta sen jälkeen on jo ehtinyt syntyä mielikuva, että valtioiden rajat olisivat nyt lopullisia. Kiveen piirrettyjä karttoja ei ole. Nyt kun katalaanien ja skottien valtio-unelmillekin löytyy tukea, voimme kysyä uudestaan, onko sittenkin liian aikaista julistaa etnis-kulttuuriseen identiteettiin perustuvan kansallisvaltion idea kuolleeksi. Selvää on, että nykyiset rajat eivät ole välttämättä lopullisia. Krimin ”vapautuminen” kansanäänestyksellä ison naapurivaltion kainaloon on harvojen mielestä oikeutettu. Samalla heikkenee luottamus eurooppalaiseen demokratiaan. Puolan Sleesiassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen järjestetyissä kansanäänestyksissä maaseudun asukkaat kannattivat alueen siirtämistä Puolalle, kaupunkilaiset halusivat jäädä Saksaan. Juridisesti sama koskee Kurdistania, vaikka kurdit ovatkin iso kansa, joka vain unohtui, kun maailmansodan voittajat piirsivät valtioita Osmanien valtakunnan raunioille satakunta vuotta sitten. Itsenäistyminen tarkoittaa vapautumista vieraan vallan alta. Francon jälkeinen Espanja tunnetaan rentona ja mukavana eurooppalaisena demokratiana, jossa katalaanit ovat vapaan maan vapaita kansalaisia siinä missä muutkin espanjalaiset. Siksi Baltian vapautuminen epädemokraattisen valtiohirviön miehityksestä oli kansainvälisen oikeuden sekä yleisen oikeustajun kannalta melko yksiselitteistä. Ajatusleikki on toistaiseksi teoreettinen. Puola jäi Puolaksi Saksan, Venäjän ja Itävalta-Unkarin kesken jaettunakin, kurdit ovat pysyneet kurdeina neljän valtion puristuksessa, ja kielellisesti läheiset slaavilaiskansat ovat hajautuneet moniin pikkuvaltioihin. Kansojen itsenäistymispaineet, valtioiden hajoamisvaara. Katalonia ei kuitenkaan ole valloitettu maa, vaan valtiosta irtautumaan pyrkivä autonominen maakunta. Jonkinlainen moraalinen raja voidaan vetää alkuperäiskansojen ja väestönsiirtojen tuloksena syntyneiden kansanryhmien vapauspyrkimysten väliin. Espanjan poliisin väkivalta kansanäänestyspäivänä oli monille järkyttävä yllätys, joka pyörtää epäilijöiden kantoja erillisen Katalonian taakse sekä maakunnan sisällä että maan ulkopuolella. Seuraavan sodan yhteydessä karkotettiin väestöä alueelta puolin ja toisin. Nykyinen kansallisvaltioiden Eurooppa syntyi samoihin aikoihin kuin itsenäinen Suomi, ensimmäisen maailmansodan vanavedessä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 25 IIVI Iivi Masso BALTIAN MAIDEN vapautumisesta neuvostomiehityksen alta on kulunut reilu neljännesvuosisata. Mikä olisi itsenäisen Katalonian kastiliankielisten (eli espanjankielisten) asema. Kuitenkin vaikkapa Lapin eroaminen Suomesta tai Ruotsista olisi tuskin ihan läpihuutojuttu, jos saamelainen alkuperäisväestö sitä yhtäkkiä toivoisi. Serbiasta eronneeseen Bosniaan irtaantui uusi serbitasavalta, ja myös Kosovon serbit kokevat olonsa Kosovossa sorretuksi. KANSALLISET itsenäistymispyrkimykset ovat kiinnostavassa ristiriidassa myös nykyajan monikulttuurisuusaatteen kanssa. Katalaanit eivät ole alistettu eikä sorrettu kansa. Yksi ongelma on, että vähemmistöjen itsenäistyminen tuottaa aina uusia vähemmistöjä. Milloin kansojen, kansanosien ja vähemmistöjen itsenäistymistai irtautumispyrkimyksiä on syytä tukea ja milloin ei. Myös Abhasian, Itä-Ukrainan ja Transnistrian tapauksessa irtautumispyrkimykset palvelevat naapurin imperialistisia haaveita
Asemalla seisoi useita käyttökelpoisia vaunuja, joita sotilaat käyttivät majoitukseen. Osin sattumien kautta Venäjän sisällissodasta välttynyt upseeri joutui johtamaan toista vasta itsenäistyneessä synnyinmaassaan. ”Tässä on 500 ruplaa, hankkikaa meille vaunu.” Asia järjestyi. Kun tsaarinsa ja armeijansa menettäneen kenraaliluutnantin synnyinmaa julistautui itsenäiseksi, nousi viisikymmenvuotias viraton sotilas bolševikkien kaappaamassa Pietarissa Helsingin junaan. ”Karpatšev!” Mannerheim komensi. TEKSTI: ROBERT BRANTBERG VALKOINEN KENRAALI kantaa päässään Ruotsin armeijan turkislakkia ja rinnassaan Saksan ensimmäisen luokan rautaristiä ja toisen luokan nauhaa. Junaan nousivat myös Mannerheimin adjutantti, kornetti Martin Franck ja ukrainalainen sotilaspalvelija Ignati Karpatšev. Kornilovin sotilasvallankaappausyritys epäonnistui, eikä bolševikkeja vastaan saatu koottua riittävää voimaa ajoissa. Laillinen järjestysvalta tarvitsi suojaajansa. Seurue lähti 2 000 virstan matkalle Punaisen ristin vaunussa. Mannerheim oli pukeutunut univormuun päästäkseen ehkä helpommin levottomien alueiden läpi. ”Mikä mies te luulette olevanne!” joukon johtaja sanoi. Mutta mikä on totuus jumaloidusta ja parjatusta valkoisesta kenraalista sekä hänen johtamastaan vapaustaistelusta ja sisällissodasta, nuoren kansakunnan taipaleen tuskallisesta alusta sata vuotta sitten?. Etelä-Ukrainassa sotilaspartio tunkeutui Mannerheimin vaunuun. Keväällä 1918 saksalaisia vastaan yli kolme vuotta sotinut kenraali joutui nyt johtamaan Venäjää vastaan nousseita suomalaisia saksalaisten tuella venäläisten aseistamia suomalaisia vastaan. Sata vuotta sitten Suomi oli itsenäistymässä ja jakaantumassa kahtia. Korjaus kestäisi kolme vuorokautta. Seurue pääsi jatkamaan matkaansa tiistaina, mutta vaunu hajosi jälleen parin aseman jälkeen. Maa oli täynnä kuritonta venäläistä sotaväkeä, ja oppositio valmisteli aseellista kapinaa. ”Ei meillä kenraalit enää matValkoinen kenraali . Jo kolmen aseman kuluttua Mannerheimille ilmoitettiin, että vaunu oli epäkunnossa. Voittajien johtaja ja sankari, hävinneiden lahtari. Venäjän armeijan kenraaliluutnantti Mannerheim – sittemmin suurin suomalainen ja sotiemme ylipäällikkö – oli sata vuotta sitten ensin mukana yrittämässä nostaa sotajoukkoja vastavallankumoukseen tsaarin vallasta kaatanutta väliaikaista hallitusta ja sitten siltä marraskuussa 1917 vallan kaapanneita bolševikkeja vastaan. 26 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 K enraaliluutnantti Gustaf Mannerheim lähti Odessasta junalla läpi kuohuvan Venäjän kohti Pietaria maanantaina 3.12 1917
27 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 KU VA N VÄ RI TY S: TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G
Sosialidemokraatit äänestivät päätöstä vastaan, heidän mielestään asiasta olisi neuvoteltava bolševikkihallituksen kanssa. helmikuuta 1918.. Ihmiset olivat lamaantuneita. Joka puolella oli kurittomia sotilaita. Mannerheim asettui Hôtel d’Europeen. MANNERHEIM TARKASTAA Preussin jääkärit Vaasan torilla 26. ”Ulos täältä!” Franck määräsi. Porvarienemmistöinen edus kunta ei katsonut voivansa jatkaa yhteistyötä Venäjän kanssa. Väliaikaisen hallituksen aikana se vielä oli käynyt päinsä. Vasemmisto halusi tunnustuksen Venäjällä aseellisesti vallan kaapanneilta bolševikeilta. ”Kuulitte, mitä kenraali sanoi.” Sotilaat vilkaisivat partion johtajaa. Hän astui kohti joukkoa. Tunnelma rautatieasemalla oli painostava. Suomi julistautui eduskunnan päätöksellä äänin 100–88 itsenäiseksi torstaina 6.12. Sitten juna nytkähti. Tulette mukaan asemalle, jossa tarkistamme paperinne.” ”Kornetti, palauttakaa järjestys!”, Mannerheim sanoi adjutantti Franckille. Halua vastarintaan ei tuntunut olevan. Seuraavien päivien aikana hän otti yhteyttä tuttaviinsa. Pietari, joulukuu 1917 Mannerheim saapui Pietariin tiistaina 11.12. Katunäkymät olivat masentavat, kunnossapito ei toiminut ja liikenne Nevskillä oli harvaa. Se valta tulisi kestämään Venäjällä aina vuoteen 1991 asti. Bolševikkien vallankaappaus oli ollut häikäilemätön ja he käyttivät valtaa brutaalisti. Svinhufvudin senaatti ryhtyi toimiin ulkovaltojen tunnustuksen hankkimiseksi. Maa oli jakautunut kahtia. Kornetilla ei ollut muuta asetta kuin sapelinsa, jonka hän vetäisi huotrasta. Sotilaille tuli kiire, he tunkivat ulos osastosta ja hyppäsivät liikkuvasta junasta laiturille. 28 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 kusta omissa vaunuissaan
Keskiviikkona 9.1.1918 aamupäivällä kaksi sotilaskomitean jäsentä, ratsumestari Hannes Ignatius ja pankinjohtaja Aimo Hallberg, saapuivat hotelli Kämpiin Mannerheimin puheille. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 29 Mannerheim jatkoi matkaa Helsinkiin siviilivaatteissa. Paras tilanne oli Pohjanmaalla, josta oli tarkoitus tehdä tukialue. Suomeen oli perustettu paloja suojeluskuntia, joista saataisiin miehistöä ja alipäällystöäkin. Punakaartit rakensivat vallankumousarmeijaa. Rautatie Vaasasta kulki tärkeiden risteysasemien Seinäjoen ja Haapamäen kautta Pieksämäelle sekä sieltä Savonlinnaan ja Karjalaan. Piireihin päätettiin muodostaa kylittäin ryhmiä, jotka yhdistettäisiin pitäjittäin plutooniksi, komppanioiksi, pataljooniksi ja rykmenteiksi. Satamakaupunki Vaasa oli hyvä paikka toiminnan tukikohdaksi. Rajalla ei kysytty papereita. Punainen Suomi jaettiin kahteentoista sotilaspiiriin. Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen samana päivänä, Saksa seurasi perässä sunnuntaina. Seinäjoelta pääsi myös Oulun kautta Tornioon ja Ruotsiin.. Perille hän pääsi tiistaina 18.12. Mannerheimilla, jos kellään, sotatietoa oli yllin kyllin. Mannerheim lähti miesten seurassa sotilaskomitean kokoukseen Ritarihuoneelle. Helsinki, tammikuu 1918: Sotilaskomitea Bolševikkien kansankomissaarien neuvosto tunnusti perjantaina 4.1.1918 Suomen itsenäisyyden. Sieltä saataisiin päällystöä ja kouluttajia. Joulun ja uudenvuoden hän vietti sisarensa Sophien luona Kasarminkadulla. Maakunnassa arvioitiin olevan 30 000 suojeluskuntalaista. Mutta aseita ei ollut kaikille. Saksassa odotti kotiin kutsumista toistatuhatta suomalaista Preussin jääkäriä. Riveihin saataisiin koko maassa ehkä jopa 100 000 miestä. Ignatius kertoi, että sotilaskomitea tarvitsi kaiken käytettävissä olevan asiantuntemuksen. Laillista valtaa käyttäneen Suomen demokraattisesti valitun parlamentin luottamusta nauttineen senaatin sotilasasioita suunnitteli sotilaskomiteaksi itseään kutsuva entisten Haminan kadettien joukko. Vimpelissä oli päättymässä entisen tsaarin armeijan kenraalimajurin Paul von Gerichin johtama ja eräiden maahan jo saapuneiden jääkärien vetämä päällystökurssi, josta saataisiin ehkä jopa kaksisataa ”upseerinkorvaajaa” johtotehtäviin. Kaupungeissa jako tapahtui tehtaiden, ammattikuntien ja kaupunginosien mukaan. Aseita oli saatu Saksasta ja Pietarista sekä ostamalla niitä maassa olevilta venäläisiltä. Tilanne Suomessa kärjistyi
30 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 Mannerheim oli muutaman kokouksen jälkeen vakuuttunut siitä, ettei sotilaskomitea ollut tehtäviensä tasalla. Hämeenlinnan kohdalla Mannerheim vetäytyi nukkumaan. Punaiset surmasivat sisällissodan aikana arviolta 1 500 siviiliä. Junanlähettäjä Eero Lähteenmäen toiminta oli pelastanut Mannerheimin. n Tampereen punakaartin komppania rintamalla.. ”Pääkaupungin työväki on tänään uljaasti kukistanut synkän harvainvallan päämajan. Mannerheim myöntyi sillä ehdolla, ettei Suomi pyydä sotilaallista apua ulkomailta. Punakaartien yleisesikunnan päällikkö Ali Aaltonen antoi sunnuntaina 27.1. Punakapina Mannerheim ja puolenkymmentä sotilaskomitean jäsentä lähti perjantai-iltana 18.1. Myös Ylistaro, Lapua ja Seinäjoki olivat maanantaina 28.1. junalla kohti Vaasaa. ”Nouskaa ylös! Seuraatte meitä esikuntaan.” Mannerheim huomasi käytävällä miehen, jolla oli rautateiden virkalakki päässä. Tiistaina Mannerheim valittiin sotilaskomitean puheenjohtajaksi. toimintakäskyn. Svinhufvud suostui, ”elleivät ylivoimaiset syyt siihen pakota”. Tampereen asemalla kolme aseistettua venäläistä sotilasta tunkeutui osastoon. ”Miksi vaivata päätään tällaisella asialla?” Sotilaat epäröivät. Valta Suomessa kuuluu nyt järjestäytyneelle työväelle. Vapaussoturit Senaatin laillisen järjestysvallan asevoimaksi nimittämät Suojeluskunnat olivat aloittaneet venäläisten varuskuntien aseistariisunnan Laihialla tammisunnuntai-iltana 27.1.1918. ”Tässä näyttää olevan epäselvyyksiä.” ”Mielelläni. suojeluskuntien käsissä. Maanantaiaamuna punakaarti miehitti senaatintalon. Kaikki asiat käsiteltiin kollegiaalisesti, siis yhdessä, myös kaikkein vähäpätöisimmät. ”Mitä te haluatte?” juuri unen päästä kiinni saanut Mannerheim kysyi venäjäksi. ”Tämä on täysin kunnossa”, hän sanoi venäjäksi. Puhun venäjää, sekä ranskaa, englantia ja muitakin kieliä. Näin ei menetelty tsaarin armeijassa, eikä kyllä oikein missään muussakaan kunnon armeijassa. Svinhufvud ehdotti Mannerheimille, että tämä ottaisi vastuun järjestyksen ylläpitämisestä Pohjois-Suomessa. Keskiviikkona senaatin puheenjohtaja P.E. Vihdoin eräs heistä avasi suunsa. ”Voisitteko ehkä auttaa?” Mannerheim sanoi. Kaatuneen senaatin aseelliset avustajat kukistetaan armotta.” Helsinkiin jääneet senaattorit painuivat maan alle. ”Hyvä on, antaa miehen olla.” Samassa veturi vihelsi. Ylimielinen asenne ei miellyttänyt sotilaita. Alkoi punainen terrori. Juna nytkähti liikkeelle ja sotilaat poistuivat vaunusta. eduskunta antoi senaatille valtuudet järjestysvallan luomiseen. Hänellä oli käytössään 20 000 miestä, jotka olivat saaneet aseensa venäläisiltä. ”Te puhutte venäjää?” ”Olen liikemies. Ilmajoki antautui tiistaiaamuna. Entisen eduskunnan puhemiehen Kullervo Mannerin johtama vallankumoushallitus antoi julistuksen Suomen kansalle. Näyttäisittekö paperinne?” Virkamies silmäili matkustuslupaa. Mannerheimilla oli mukanaan kauppias Gustaf Malmbergille kirjoitettu asiakirja, joka oikeutti hänet matkustamaan kaikkialla Suomessa. Lauantaina 12.1
SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 31 Vaasassa taisteltiin kaksi tuntia. Myös Kristiinankaupungin, Pietarsaaren ja Kokkolan kahakoissa tuli tappioita. Ylipäällikkö teki pitkää työpäivää. Bror Erik Hildén Helsingistä, Ewald Piispanen Kuopiosta ja Jalo Lahdensuo Lapualta, oikealla Isak Kaitera Oulusta. Saaliina oli 8 000 kivääriä, 14 konekivääriä, neljä miinanheitintä ja 37 tykkiä sekä ampumatarvikkeita. Herätys oli kello puoli seitsemän aamulla ja töitä tehtiin puoli kahteen yöllä. Kristiinankaupunki antautui 31.1. Kahakassa kaatui ainakin 15 venäläistä, kaksi valkoista ja kaksi siviiliä. n Vapaussodan ylipäällikkö ja hänen lähimmät apulaisensa kenraalimajuri Gösta Theslöf ja kenraalimajuri Hannes Ignatius sekä päämajan neuvottelukunnan jäsenet, vas. Mannerheimin joukot olivat onnistuneet aseistariisunnassa neljässä vuorokaudessa. VA PR IIK IN KU VA -A RK IS TO. Esikunta syntyy Mannerheim oli venäläiseen mallin mukaan antanut varustaa itselleen liikkuvan stavkan, päämajajunan. Hän päätti siirtää päämajan Seinäjoelle, joka oli lähempänä tulevaa sotatoimialuetta. 14 valkoista kaatui. Kokonaistappiot olivat pienet. Mannerheim nimitti lauantaina 2.2 eversti Martin Wetzerin esikuntapäälliköksi ja ratsumestari Hannes Ignatiuksen päämajoitusmestariksi
Hamilton nimitettiin tykistökoulun johtajaksi. Tykistön kapteeni Adolf Hamiltonista tehtiin majuri, kuten muistakin kapteeneista. Apulaisikseen hän sai kaksi ruotsalaista ye-kapteenia, Archibald Douglasin ja Henry Peyronin. Suurista kaupungeista Helsingin lisäksi Turku, Tampere ja Viipuri, olivat punaisen käsissä. Mukanaan hänellä oli kuusi upseeria. Yleisesikuntakapteeni Gösta Törngrenistä tehtiin operaatiopäällikkö. Joukkojen kurittomuus pahensi asiaa. 32 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 Ensimmäisenä Ruotsin vapaaehtoisena ilmoittautui 50-vuotias Suomessa syntynyt eversti Ernst Linder, Mannerheimin vanha perhetuttava. Hänen tehtävänään oli tykistön luominen. Valkoisille tärkeä rata kulki Seinäjoelta Jyväskylän ja Savonlinnan kautta Sortavalaan. Entisestä tsaarin upseerista, eversti Vilho Nenosesta tuli tykistön tarkastaja ja ase-esikunnan päällikkö. Rintamalinja Rintamalinja kulki Pohjanlahdelta Porin, Tampereen, Heinolan, Lappeenrannan ja Viipurin pohjoispuolitse Laatokan rantaan. TY YN E BÖ Ö K / M U SE O VI RA ST O , H IS TO RI A N KU VA KO KO EL M A ALLA TUHOUTUNUTTA KYTTÄLÄN KAUPUNGINOSAA TAMPEREELLA Oikealla on Suvantokatu ja ensimmäinen poikkikatu on Aleksanterinkatu. Sen loppuselvittelyssä Mannerheimin johtama valkoinen armeija syyllistyi vakaviin sotarikoksiin. Punainen terrori kostettiin moninkertaisesti. Tampereen valtauksesta tuli Pohjoismaiden siihenastisen historian suurin taistelu. Punaisten yhteYLÄKUVASSA punaisten konekiväärimiehiä Helsingissä Siltasaarenkatu 6:n edustalla. VA PR IIK IN KU VA -A RK IS TO. Osapuolille oli jäänyt oma rautatieverkosto. Senaatti istui Vaasassa ja kansanvaltuuskunta Helsingissä
33 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 ys Pietariin kulki Riihimäen ja Viipurin kautta. ”Näin me olemme aina hyökänneet!” Nenosen tykit aloittivat kasarmialueen pommittamisen aamulla kello 9. Preussissa me teimme siten, että...” Ignatius keskeytti jääkäriupseerin vastaväitteet. Yksi rivistö olisi reservissä länsipuolella. Preussin asevoimissa esimiehen päätöstä sai kyseenalaistaa, jos näki sen vaarantavan tehtävän. Reservin turvin Ignatiuksen joukot pääsivät kaupunkiin etelästä. Ensimmäinen suuroperaatio oli onnistunut. Kaksi rivistöä etenisi kaupunkiin rautatien itäpuolelta ja yksi länsipuolelta. He avasivat tuhoisan tulen kohti eteneviä valkoisia. Ignatius määräsi leveän rintamahyökkäyksen, jossa miehet etenevät tiheässä rivistössä. Tulitaistelun jälkeen valkoiset joutuivat vetäytymään Intiön kasarmeilta kaupungin keskustaan, jonne he linnoittautuivat. Oulu olkoon omamme. Oulussa oli Pohjois-Suomen vahvin venäläisvaruskunta, noin 1 000 miestä. Ignatiuksella oli Oulun valtausta varten käytettävissään paikallisten lisäksi noin 900 suojeluskuntalaista. Ignatius oli joutunut maksamaan kovan hinnan hyökkäyksestä: yli 30 kaatuneena ja saman verran haavoittuneena. Venäläiset antautuivat kello puoli yksitoista illalla. Ensimmäiseksi piti saada lisää miehiä. Ignatius sai 700 vankia. Ignatius jakoi joukkonsa neljään osastoon, tai rivistöön, kuten ratsumestari asian ilmaisi. Työväentalo vallattiin kello puoli neljä iltapäivällä. Tiainen esitti kritiikin esimiehelleen; ”Hyökkäys rivistössä aukeiden yli aiheuttaa valtavasti tappioita. ”Hyvät herrat”, Mannerheim aloitti. Jääkärinä Zugführerin arvon saanut Suomen valkoisen armeijan kapteeni Lauri Tiainen oli saapunut Suomeen aselaiva Equitylla jo lokakuussa 1917. Mannerheim määräsi Hannes Ignatiuksen Pohjois-Suomen sotatoimien johtajaksi. senaatti ja Mannerheim söivät päivällistä hotelli Ernstissä Vaasassa. Koko ajan värvätään lisää miehiä.”. Oulun valkoisilla oli aseissa 300 miestä, jotka yrittivät riisua venäläiset aseista. Myös valkoisten selusta oli puhdistettava. Kaupungissa oli lisäksi noin 700 punakaartilaista. Ratkaisutaistelu käytiin 3.2. Punaisten tappiot olivat samaa suuruusluokkaa. Punaiset olivat ryhmittäneet noin 500 miestä Oulua halkovan kaupunginojan varteen. Lisäksi hänellä oli kaksi tykkiä ja14 konekivääriä. Hänellä oli varsin hyvä ja ajanmukainen sotilaskoulutus. ”Mutta onhan meillä suojeluskunnat. Pohjanmaa, helmikuu: Mobilisaatio Maanantaina 11.2. Ignatiuksen rivistöt olivat lähteneet liikkeelle pari tuntia aikaisemmin. Mannerheim oli tappioista huolimatta tyytyväinen. Ignatius oli yöllä lähettänyt everstiluutnantti Vilho Nenosen tykkeineen Oulujoen pohjoispuoliselle rantatöyräälle, josta oli määrä pommittaa Intiön kasarmialuetta. ”Meillä ei ole armeijaa.” Syntyi hälinä. Mannerheim ryhtyi organisoimaan joukkojaan
Puolet joukoista hyökkäsi Vilppulassa ja Ruovedellä. Voimat hajotettiin. ”Tämän jälkeen saatte hyökätä asevelvollisista muodostettuine pataljooninenne kohti Viipuria ja KarSENAATTORIT Senaattorit P.E. Kenraalimajuri Ernst Löfström sai hoitaakseen Savon ryhmän, jonka rintama kulki Päijänteen ja Saimaan välillä. Haapalaisella oli käytössään noin 10 000 miestä. Kuvan panssarijunan pysäytti Säiniöllä 23.4. Samalla saisimme niskoittelevat suojeluskunnat ruotuun.” Senaattori Renvall oli lakimies. Eikä heitä voi siihen pakottaa. Hämeen ryhmä otti eversti Martin Wetzerin johdolla rintamavastuun Näsijärven ja Päijänteen välillä. Värväys on epäonnistumassa. Suomen kansa ei halua taistella vapautensa puolesta.” ”Mitä meidän pitäisi tehdä?” senaattori Heikki Renvall kysyi. Jääkärit olisivat halunneet suoraan rintamalle omana joukkoosastona, mutta Mannerheim määräsi heidät kutsunnoissa saapuvien joukkojen kouluttajiksi. Panssarijuna tarjosi liikkuvaa tulivoimaa ja oli siksi pelottava vastustaja.. ”Voisimme tietysti harkita vuodelta 1878 olevan asevelvollisuuslain voimaan saattamista.” Päämajassa ryhdyttiin laatimaan mobilisaatiosuunnitelmaa. Punaisten tavoitteena oli linja, joka kulki Kristiinankaupungista Haapamäen kautta Jyväskylään, eli valkoisille tärkeän poikkiradan valtaaminen. Preussin jääkärit saapuivat Vaasaan 25.2. Ylipäällikkönä oli keskuskomitean puheenjohtaja Eero Haapalainen ja esikuntapäällikkönä eversti Mihail Svetšnikov, Tampereelle sijoitetun venäläisdivisioonan komentaja. Se oli ensimmäinen virhe. ”Voisimme turvautua pakko-ottoon. SUOMI 100 34 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 ”Suojeluskunnat eivät ole armeija”, Mannerheim jatkoi. Mannerheim jakoi joukkonsa neljään ryhmään, joiden väliset saumat kulkivat suurten järvien kohdilla. Satakunnan ryhmä vastasi Pohjanlahden ja Näsijärven välisestä alueesta. Toinen hyökkäyskiila kohdistui Mikkelin kautta radanvartta pitkin Jyväskylään. Svinhufvud (keskellä) ja Kaarlo Castrén tarkastavat Tornion suojeluskuntajoukot kevättalvella 1918. Jääkärit tulevat! Punaiset käynnistivät yleishyökkäyksen torstaina 22.2.1918. PUNAISTEN PANSSARIJUNA, joka oli käytössä Karjalankannaksella. ”Miehet eivät halua taistella maakuntansa ulkopuolella. Tuloksena oli yhdeksän divisioonaa, joissa oli yhteensä 27 rykmenttiä sekä erikoisjoukkoja. Kolmas painopiste oli Karjalassa. katkaistu rata. Jääkärikapteeni Aarne Sihvon Karjalan ryhmä hoiti Saimaan ja Laatokan välisen alueen. Sen päälliköksi tuli ruotsalaiseversti Ernst Linder. ”Aion vallata Tampereen mahdollisimman pian”, Mannerheim sanoi
III Keski-Pohjanmaan reservipataljoonan konekiväärikomppanian ryhmä. Bennich-Björkmanin 350 miehen ruotsalaisen prikaatin. Ruotsin joukot olivat miehittäneet Ahvenanmaan 15.2., mutta ne joutuivat poistumaan, kun saksalaiset nousivat siellä maihin 5.3. Tappioita tuli, mutta majuri von Bonsdorff patisti joukkojaan eteenpäin. Se on historiallinen tehtävänne.” Alokkaiden pikakoulutus käynnistyi. VALKOISTEN KONEKIVÄÄRI Leinolassa Tampereen valtauksen jälkeen. Kun heidät viimein sai liikkeelle, he eivät osanneet suojautua. Kalevankankaalla punaiset avasivat lumipyryssä murhaavan kuularuiskutulen kohti valkoisia, jotka olivat lähteneet suoraan rintamahyökkäykseen. Asevelvollisia ei tahtonut saada hyökkäykseen. Vaasan senaatti ylensi Mannerheimin ratsuväenkenraaliksi 7.3. Kuvan ase on venäläinen Maxim Sokolov-alustalla. ”Kun olin kenraaliluutnantti Venäjällä, minulla oli yli 40 000 ratsumiestä”, Mannerheim sanoi. Mannerheimilla oli käytössään yli 10 000 miestä ja lähes 30 tykkiä. 35 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 jalankannasta. Taistelussa kaatui myös upseereita, jotka yrittivät näyttää esimerkkiä. Äksiisikuri oli saksalaisen mallin mukaisesti kovaa. Varmuuden vuoksi, niin että hänen arvonsa taatusti olisi korkeampi kuin Saksan interventiojoukkojen komentajalla. VA PR IIK IN KU VA -A RK IS TO. Konekivääri eli kuularuisku, oli sodan ratkaisevia aseita. Saksalaiset olivat vastoin Mannerheimin tahtoa päättäneet tehdä intervention Suomeen. Näsijärven ja Roineen välissä oleva harju oli portti kaupunkiin. Joukko-osastojen nimet eivät nuoressa armeijassa aivan kertoneet niiden kokoa… Tykistö aloitti kello 7 ja jalkaväkihyökkäys käynnistyi kello 8. jääkärirykmentin sekä luutnantti F.V. ”Nyt, kun minulla on 600 rakuunaa, olen ratsuväenkenraali.” Kalevankankaalla kahreksantoista kuularuiskut laulo Taistelu Tampereesta alkoi 15.3. Mannerheim keskitti Kalevankankaan edustalle jääkärimajuri Gabriel von Bonsdorffin 2 000 miehen 2. Riveihin saapuneet miehet saivat pian huomata, että nyt oli tosi kyseessä. Kalevankangas sijaitsee Messukylään johtavan maantien varrella Tampereen kantakaupungin itäpuolella. VALKOISTEN JOUKKOJA Tampereen keskustassa 5.4.1918. Kiirastorstaina Kalevankankaasta tuli musta luku valkoisen Suomen historiaan. Mannerheim suostui saksalaisten väliintuloon ehdolla, että joukot alistetaan hänelle. Hiki säästäisi verta ja toistot veisivät taistelutekniikan lihasmuistiin
Luvussa on SAKSAN ITÄMERENDIVISIOONAN KOMENTAJA, Marnen ja Sommen veteraani, kenraalimajuri ja kreivi Rüdiger von der Goltz. Jääkäreiden kouluttaja, saksalainen eversti Eduard Ausfeld, vaati hyökkäystapaan muutosta. He olivat edenneet vain virstan verran. Hyökkäys pysähtyi iltapäivällä Viinikkaan Kalevankankaan eteläpuolelle. Kalevankankaalla oli käyty sisällissodan siihen mennessä verisin taistelu. Toteutuksen Mannerheim antoi eversti Martin Wetzerin tehtäväksi. Majuri Malmberg hyökkäsi Lapinniemestä Tampellan tehtaille, jotka hän valtasi iltaan mennessä. Iltapäivällä kello 4 punaiset olivat vetäytyneet vielä toisen virstan ja olivat asemissa yleisen sairaalan kohdalla. jääkärirykmentin ja ruotsalaisen prikaatin hyökkäykset pysähtyivät. Etelässä Kalle Wilkmanin tuleen lähettämä pataljoona sai tykistötulta niskaansa. Operaatioon osallistui yhteensä 30 000 punaista ja valkoista sotilasta. Vankeja valkoiset saivat yli 10 000. Useimmat kaatuneet olivat asevelvollisia. Taisteluissa kaatui noin 700 valkoista. Uhrien joukossa oli luutnantti Bennich-Björkman, joka kaatui yrittäessään vallata punaisten konekivääriä. Kalevankankaan jälkeen Mannerheimin ja ratsumestari Hannes Ignatiuksen suosima ”ryssäläinen” suora hyökkäystapa joutui vastatuuleen. Lauantaiaamuna kello puoli yhdeksän viimeiset Pyynikillä ja Pispalassa vastarintaa tehneet punaiset antautuivat. Wetzerin joukot jatkoivat kohti Tammerkosken siltoja, jonne hyökkäys pysähtyi kello 5. Tampereen valtaus oli siihen mennessä suurin pohjoismaissa käyty taistelu. Mannerheimin joukkoja oli huollettu ja täydennetty. Rautatieasema vallattiin kello yksi iltapäivällä. Hän sai tehtäväkseen laatia Tampereen lopullisen valtaussuunnitelman. 36 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 Ruotsalainen prikaati joutui avoimella pellolla tuleen. Rintamalinjat kulkivat Tammerkosken molemmin puolin. Siihen 2. SA LO N ST RI N D BE RG / M U SE O VI RA ST O. Tampereen asukkaat olivat saaneet viettää rauhallisen pääsiäisen. Taistelua käytiin kortteli korttelilta. Rauha päättyi keskiviikkoaamuna kello puoli kolme, kun valkoisen armeijan tykistö lähes 30 putken voimin aloitti Tammelan ja Kyttälän pommituksen. Eversti Wilkman pääsi etelästä Hämeenkadulle sekä verkatehtaalle. Puoleen päivään mennessä joukot olivat saavuttaneet Kalevankankaan hautausmaan. Kaupungintalo antautui perjantaina. Eversti Wetzer päätti käynnistää hyökkäyksen yli 20 000 miehen voimin seuraavana yönä. Välissä oli kolme helposti puolustettavaa siltaa. Punaisten tappiot olivat tuntuvasti pienemmät. Tappiot olivat melkoiset. Kalevankankaan punaisten yhteishautaan haudattiin 2 750 vainajaa. Saksalainen valtasi Tampereen Kalevankankaan verilöylystä oli tiistaina kulunut viisi päivää. Punaiset tekivät vastarintaa vielä pystyssä olevalla Tammelan kivisellä kansakoululla. ”He ovat tottuneet hyökkäämään eri tavalla.” Ausfeld sai tahtonsa läpi. Valkoisten kokonaistappiot kaatuneina, haavoittuneina tai kadonneina oli lähes 1 000 miestä, joista yli 200 oli kaatunut. ”Kalevankankaalla meni kymmeniä jääkäreitä”, hän sanoi. Muun muassa keskisuomalainen komppania menetti puolet miehistään. Joukossa oli myös 30 Preussin jääkäriä ja 20 ruotsalaista vapaaehtoista
Karjalankannas, huhtikuu: Taistelu Viipurista Kenraali Löfström käynnisti Viipurin offensiivin lauantaina 20.4. Näin Mannerheimin päämajalle jäi aikaa keskittyä sodan johtoon. Itäarmeijalla oli käytössään 12 rykmenttiä. Divisioona lähti marssimaan kohti Helsinkiä, joka vallattiin 13.4.1918. Myös Turun seutu oli puhdistettava. höyrynnyt kolme Hochseeflotten laivasto-osastoa jäänmurtaja Sammon saattamana. Hangon edustalle oli 3.4. Intomieli ei kuitenkaan taaskaan korvannut osaamista. Punaisten puolustus Helsingissä oli surkeasti organisoitua ja johdettua jos kohta paikoin kiivasta. Löfströmin itäarmeijan tehtävänä oli Pietarin radan katkaiseminen ja Viipurin valtaaminen. n Saksalaisia sotilaita konekivääreineen Esplanadilla 13.4.1918. ”Me emme tule valloittajina, emmekä tahdo omaksemme ainoatakaan palasta teidän kallista kotimaatanne.” Kenraali Goltz oli sopinut Berliinissä Svinhufvudin kanssa sanamuodosta, Mannerheimin vaatimukset oli siltä osin täytetty. Vastassa oli vain suomalaisia kapinallisia. Maanantaina Ausfeld hyökkäsi leveällä rintamalla kohti Pietarin rataa. Taustalla näkyy Saksan merivoimien aluskalustoa.. Saksalaiset nousevat maihin Wetzerin tehtävänä lännessä oli asettua puolustukseen Lempäälän tasalle sekä miehittää Porin rata. n Saksalaisten vartio-osasto keisarin palatsin eli nykyisen presidentinlinnan pihassa 14.4.1918. Mannerheim järjesti Tampereella voitonparaatin sunnuntaina 7.4. Hän jakoi sotavoimansa kahteen armeijaan. ”Me tulemme ystävinä teitä auttamaan teidän taistelussanne murhaajajoukkioita vastaan”, kenraali Goltz julisti. Ausfeld teki rohkean pikamarssin Kannaksen poikki Venäjän rajan läheisyydessä. Venäläiset eivät puuttuneet taisteluihin, vaikka heillä oli rajan takana 6 000 miestä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 37 mukana myös myöhemmin teloitetut ja vankileireillä kuolleet ihmiset. He palauttivat Suomeen aseettomina ne punaiset, jotka olivat paenneet rajan yli. Mannerheim matkusti Antreaan seuraamaan tilanteen kehittymistä. Kokeneet ja hyvin varustetut joukot suoriutuivat tehtävästään lähes leikiten ja varsin pienin tappioin. Pietari oli päättänyt noudattaa Brest-Litovskin rauhansopimusta, jonka mukaan venäläisten joukkojen oli poistuttava Suomesta. Saksalaisten 10 000 taistelijan Itämerendivisioona oli noussut maihin kreivi Rüdiger von der Goltzin johdolla. Länsiarmeijan komentajaksi hän nimitti kenraali Wetzerin ja itäarmeijan komentajaksi kenraali Löfströmin. Eversti Ausfeld lähti liikkeelle Raudusta. Wetzerin länsilohkoa komensi kenraalimajuri Linder ja itälohkoa Lempäälässä ruotsalaiseversti Harald Hjalmarson
Hyökkäys pysähtyi Papulanlahden rantaan. ”Punaisten johtomiehet ja taisteluun osallistuneet venäläiset ovat lain ulkopuolella”, Löfström sanoi. Oikean siiven oli määrä katkaista Viipurista Antreaan johtava rata Talin kohdalla ja sen jälkeen hyökätä kaupunkiin pohjoisesta. Samana päivänä Viipurin suojeluskunnan jäsenet tarttuivat aseisiin, mutta kun apua ei kuulunut, he joutuivat antautumaan.. Tahrattu kilpi Everstiluutnantti Aarne Sihvon tehtävänä oli katkaista yhteydet Viipurin länsipuolella. Viipuri antautui maanantaina. Valkoiset saivat vajaat 15 000 sotavankia. IV A R A LE KS A N D ER EK ST RÖ M / VA RK A U D EN M U SE O pohjoisesta Talin suunnasta. Heistä noin 500 kaatui valkoisten konekiväärituleen. Perjantain vastaisena yönä punajohtajat Kullervo Manner, Eero Haapalainen, Mihail Svetšnikov ja monet muut poistuivat kolmella laivalla Suomenlahden yli Pietariin. Sihvo oli saanut hyökkäyskäskyn vasta keskiviikkoiltana, jonka seurauksena hän myöhästyi lähdöstä. Valkoiset hyökkäsivät kohti kaupunkia torstaina 25. Ensimmäisen sotkun aiheutti malttamaton saksalaiseversti Ulrich von Coler, joka jääkäriprikaatillaan yritti keskiviikkona rynnäköidä kaupunkiin Vasen siipi oli joutunut päämäärän kannalta toisarvoisiin taisteluihin Säiniössä ja Kämärässä ja jääkärieverstiluutnantti Erik Jernström pääsi marssimaan kohti Viipuria vasta torstaiaamuna. Käskyn mukaan Viipuri oli vallattava äkkirynnäköllä vuorokauden kuluessa. Kenraali Kalle Wilkman hyökkäsi kahtena kiilana kohti Viipuria. Noin 7 000 punaista yritti murtautua ulos kohti etelää. Wilkmanin henkilökohtaisessa komennossa oleva oikea siipi oli yön aikana onnistunut valtaamaan Talin ja seisoi keskiviikkoiltana 24. Viipurin porteilla. Länsipuolella olevat punaiset onnistuivat irtautumaan ja vetäytymään kaupunkiin. Toisin kävi. n Valkoisen armeijan sotilaiden lepotauko Tammisuolla 28.4.1918 ennen etenemistä kohti Viipuria. Vasemman siiven tehtävänä oli hyökätä kaupunkiin idästä. 38 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 Kuolintapa Punaiset Valkoiset Muut Yhteensä Kaatunut 5 199 3 414 790 9 403 Teloitettu, ammuttu, murhattu 7 370 1 424 926 9 720 Kuollut vankileireillä 11 652 4 1 790 13 446 Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan 607 6 613 Kadonnut 1 767 46 380 2 193 Muut kuolintavat 443 291 531 1 265 Kaikki yhteensä 27 038 5 179 4 423 36 640 Sodan uhrit Keskiviikkona punaisten yhteydet itään olivat poikki. Korkeista johtajista vain kansanvaltuuskunnan jäsen Edward Gylling jäi Viipuriin. 4, mutta lyötiin takaisin. Sotasaalina oli 300 tykkiä ja 200 konekivääriä. 4. Mannerheimin joukot tunkeutuivat tulivalmistelun jälkeen Viipuriin sunnuntaina 28. 4. Tämä oli vastoin Mannerheimin ohjeita
Helsinki, toukokuu: Voitonparaati Valkoinen armeija piti sodan päättäjäisparaatin Helsingissä torstaina 16. Joukossa oli täysin syyttömiä ihmisiä, suurin osa oli siviilejä. ”Teitä oli kourallinen huonosti aseistettuja miehiä, kun aloititte vapaustaistelun Pohjanmaalla ja Karjalassa”, Mannerheim sanoi. 5. Jos uhri ei lähtenyt mukaan, hänet ammuttiin. Istuntosalissa senaatti odotti ylipäällikköä P.E. päivänä 1918. W IK IM ED IA C O M M O N S senaatinlinnassa, jonne hän oli saanut kutsun. Svinhufvudin johdolla. ”Suomen sotajoukkojen ylipäällikkö, ratsuväenkenraali, vapaaherra Gustaf Mannerheim on saapunut tuomaan Suomen hallitukselle oman ja Suomen armeijan tervehdyksen”, Svinhufvud ilmoitti. VALKOISET ottivat Viipurin taisteluiden aikana satoja punakaartilaisia vangiksi. Rautatieasemalla ammuttiin 150 ihmistä. Joukkojen järjestäytyessä Mannerheim käväisi lähimpine miehineen PUNAISET surmasivat 30 valkoista vankia Viipurin lääninvankilassa huhtikuun 27. Ja kuitenkin ratkaistaan nyt, kuten ennenkin, suuret kysymykset raudalla ja verellä.” Joukot marssivat Senaatintorille, jonne he saapuivat Porilaisten marssin tahdissa. Vangit häädettiin vallihautaan, jonka jälkeen satakunta valkoista, joukossa upseereja, avasivat heihin ristitulen. ”Lumivyöryn tavoin on Suomen armeija kasvanut voittokulkunsa aikana.” ”Nyt, yli sadan vuoden jälkeen kuulemme ensi kerran suomalaisten tykkien jyskeen Viaporin linnoituksesta. säteilevänä kevätpäivänä. Viipurin Haminan portilla järjestettiin verilöyly. Se on tervehdys kaatuneille urhoille, mutta myös viesti uuden päivän noususta.” ”Uusi aika uusine velvollisuuksineen. ”Tässä samassa linnassa suomalaiset upseerit saivat neljä kuukautta sitten tehtäväksi asettua johtamaan armeijaa, jota ei ollut, mutta joka. 39 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Ihmisiä pidätettiin ilmiantojen perusteella. Kuvassa valkoiset kuljettavat vankikolonnaa Viipurin kaupungin katujen läpi. Kaupungin vapauttamista seurasi voittajan kosto ja verilöyly, jossa surmansa sai moni valkoisten kannattajakin. ”Seison tässä Suomen nuoren, voittoisan armeijan edustajana”, Mannerheim vastasi suomen kielellä
Ongelmat ovat suurempia, kuin millään aikaisemmalla hallituksella tai kansanedustustolla maassamme aikaisemmin on ollut.” ”Armeija katsoo oikeudekseen avoimesti lausua toivomuksen, että moisten olojen uudistumisen välttämiseksi annetaan takeet luomalla yhteiskuntajärjestys ja hallitusvalta, jotka ainaiseksi suojaavat meidät uudelta hirmukaudelta. Myös Sophie Mannerheim oli seuraamassa tilaisuutta. Teidän ylijohdollanne ovat palavan isänmaanrakkauden elähdyttämät sotajoukot kulkeneet voitosta voittoon.” Mannerheim palasi Senaatintorille, jonne myös senaatti saapui. Mukana oli myös saksalaisia kreivi Rüdiger von der Goltzin johdolla. Mannerheim ja Svinhufvud kiersivät toria ja tervehtivät joukkoja. Juttu on julkaistu aikaisemmin Suomen Sotilaan Mannerheim-extrassa.. Jumalanpalveluksen jälkeen Mannerheim otti vastaan joukkojen ohimarssin Pohjois-Esplanadilla Runebergin patsaan kohdalla. 40 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 oli luotava uhrimielellä kootuilla varoilla sekä varustettava aseilla, jotka oli ostettava tai viholliselta otettava.” ”Hyvät herrat! Suuri tehtävämme on loppuun saatettu nyt, kun teidän tehtävänne alkaa koko laajuudessaan. ”Se oli elämäni onnellisin päivä”, Sophie kertoi. Svinhufvud esitti pelkät kiitokset. Armeija pitää takeena sitä, että valtiolaivan peräsin uskotaan lujiin käsiin, joihin puolueriidat eivät ulotu ja joiden ei tarvitse kompromisseja tehden pilkkahinnasta kaupitella hallitusvaltaa.” Puhe kuulosti enemmän määräykseltä kuin toiveelta tai tervehdykseltä. ”Teidän tarmokkaalla johdollanne Suomen nuori armeija luotiin
Eipä ole minusta sitä kiistämään, mutta joutava riitely sodan nimestä olisi aika lopettaa ja keskittyä siihen mitä tapahtui ja miksi sekä siihen ettei niin enää ikinä kävisi. Osuvia nimiä hirvittävälle ja maatamme sata vuotta repineelle tapahtumalle kaikki. Tavoitteena oli maan vapauttaminen venäläisistä ja toisaalta myös bolševismin uhasta, laillisen yhteiskuntajärjestyksen palauttaminen ja kapinan kukistaminen. Jaakko Puuperä, toimittaja Vapaussoturin tyttären poika Vuoden 1918 sota ja… sadan vuoden sanasota. Civil War), joka on käytännössä sisällissodan synonyymi. HÄVINNEIDEN punaisten suosimia termejä olivat ainakin luokkasota ja veljessota sekä vallankumous. Hänen armeijansa aloitti tahollaan sodan vapaussotana riisumalla aseista venäläiset hallussaan pitämillään alueilla. Toivottavasti me, joiden isovanhemmissa on jo edesmenneitä sotaan osallistuneita, olemme viimeinen sukupolvi joka jaksaa jatkaa joutavaa sotaa nimestä. Jonkun verran käytetään myös historiallisesti ja kansainvälisestikin helposti ymmärrettävää ja sinänsä myös oikein hyvin vuoden 1918 sotaa kuvaavaa nimeä kansalaissota (vrt. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 41 SATAVUOTINEN SOTA vuoden 1918 sodan nimestä, kertoo paljon, suomalaisista ja siitä kuinka sisällissodan varjo pimentää yhä kykyämme keskustella historiastamme. Pieni tiedostava osa työväenluokkaa ja punaisten johtoa varmasti näki taistelun luokkasotana ja yhteiskunta, jossa kapinaan noustiin oli epäoikeudenmukainen luokkayhteiskunta. KENRAALI ADOLF EHRNROOTH sanoi ennen kuolemaansa että sota alkoi vapaussotana, eli edellä mainittuna venäläisten aseistariisuntana ja muuttui sisällissodaksi. VAPAUSSODAN voittajien suosimia termejä olivat kapina, punakapina ja vapaussota, joista viimeistä Mannerheim vapaussotaa johtaneena valkoisena kenraalina itse käytti. Värittömiä, hajuttomia ja mauttomia – turvallisia kuin suomalainen ruoka – ovat myös nimet vuoden 1918 sota tai vuoden 1918 tapahtumat. Nämäkin kaikki oikein osuvia termejä. Vallankumousta yritettiin, kapinaan noustiin laillista, epäoikeudenmukaisena sortokoneistona pidettyä esivaltaa vastaan ja veljessotahan siitä seurasi. Tänään yleisimmin käytetty ja erittäin hyvin sodan luonnetta kuvaava, neutraali nimi, vuoden 1918 sodalle on sisällissota
SUOMEN SOTIL A AT 42 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Mannerheimin ja jääkärit tietävät kaikki, mutta vasta itsenäistyneen maan asevoimia oli rakentamassa vuosisata sitten moni muukin. Yksi heistä oli nykyään melko tuntematon kenraaliluutnantti Kaarlo Kivekäs, jonka syntymästä tuli 6.12.2016 kuluneeksi 150 vuotta. Tuntematon kenraali Kaarlo Kivekäs Ryssänupseeri, voimamies ja tykistön kehittäjä . TEKSTI: JARMO LOIKKANEN. Yhden merkittävän – ja usein unohdetun – ryhmän, johon Mannerheimkin kuului, muodostivat ryssänupseereiksi parjatut entiset Venäjän armeijan sotilaat, jotka lopulta joutuivat suurimmalta osin väistymään jääkäriupseerien tieltä
43 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 KIVEKÄS JOUTUI VENÄJÄLLÄ palvellessaan liikkumaan paljoin ratsain jopa satojen kilometrien taipaleita vuoristossa kasakoiden kanssa. Kuvassa hän on lähdössä johonkin viralliseen tehtävään, koska mukana on miekka.
Vapaussota ei ollut jäänyt väliin siksi, että ryssänkenraalilta, niin kuin näitä suomalaisia entisiä tsaarin upseereita tavattiin parjata, olisi puuttunut isänmaallisuutta tai suoranaista kansallismielisyyttä. Isokokoinen ja vahva, entinen kenraalimajuri komeine viiksineen oli pennitön. Virkaheiton ryssänupseerin asemaa nuoren valtion pääkaupungissa ei parantanut se, että hän ei ollut osallistunut vapaussotaan, niin kuin kevään sisällissotaa kuului tuolloin kutsua. oli puolustusvoimain lippujuhlanpäivä, ja vuonna 1927 juhlittiin Suomen kymmenettä itsenäisyyden vuotta.. Kolmekymmentäseitsemänvuotias jääkärikenraalimajuri Aarne Sihvo tarkastaa puolustusvoimain komentajana paraatijoukot Helsingin vapautuksen vuosipäivänä 16.5.1927, ja paraatijoukkoja komentanut Helsingin varuskunnan päällikkö kenraalimajuri Kivekäs (60) seuraa perässä. Vaikka venäläinen univormu ei kenties ollut saksalaisten ja valkoisten Helsingissä tuona kesänä se kaikkein suosituin pukine, ei juhlittua valkoista kenraalia, Carl Gustaf Mannerheimia puoli vuotta vanhemmalla herralla muutakaan vaatepartta ollut. Marraskuun 1917 bolševikkivallankaappauksen jälkeen suomalaiskenraali oli marssittanut divisioonansa itsenäisyyttä tavoitelleen Ukrainan puolelle, josta hän aloitti taistelun vuoroin Leninin bolševikkeja ja vuoroin saksalaisia vastaan, kunnes Ukrainaan tunkeutuneet, bolševikkien kanssa rauhan solmineet saksalaiset vaativat häntä hajottamaan divisioonansa Brest-Litovskin rauhansopimuksen nojalla. 16.5. Miehen nimi oli Kaarlo Kivekäs. Virkansa, elantonsa ja divisioonansa menettänyt vahvasti suomenmielinen kenraalimajuri sai kuulla vasta keväällä 1918 Kiovassa Suomessa juuri käynnistyneestä vapaustaistelusta, YHDEKSÄNKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN aika oli vaihtunut puolustusvoimien johdossa. Siitäkään ei ollut kyse, että kenraali olisi sympatiseerannut bolševikkeja tai punaisia. SUOMEN SOTIL A AT 44 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 K esällä 1918 Helsingissä kulki Venäjän tsaarin armeijan kenraalimajurin univormuun pukeutunut mies. Vielä edellisen vuoden lopulla kenraalimajuri Kivekäs oli komentanut divisioonaa Venäjän yhä kaoottisemmissa oloissa. Venäjän asevoimissa palvelleet “ryssänupseerit” saavat lähteä, ja kokeneita miehiä korvattiin Saksassa jääkärikoulutuksen saaneilla "poikasilla"
Helsingin katukuvassa rahaton entinen upseeri ei tosin ollut mitenkään järin ihmeellinen näky. Maa oli tulvillaan vallankumousta paennutta, omain Kivekkään henkilökortti ja kulkulupa. 45 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 joka muuttuisi heti veriseksi sisällissodaksi. Kivekäs erosi heti 3.4.1918 tehtävistään Ukrainassa, mutta bolševikkien kanssa rauhan tehneet saksalaiset eivät päästäneet virkaheittoa kenraalimajuria matkustamaan kotimaahansa tämän useista vaatimuksistaan huolimatta. Kokenut upseeri oli sysätty toissijaiseen tehtävään Helsingin varuskunnan päälliköksi.. Ei, vaikka Suomessa kapinaan nousseita punaisia vastaan taistelleet valkoiset kärsivät huutavasta upseeripulasta. heinäkuuta 1918 yhdessä 16 muun Kiovassa oleskelleen suomalaisen kanssa pitkän tykistöupseeriuran Suomen entisessä emämaassa tehnyt kenraalimajuri oli täysin rahaton oltuaan useita kuukausia palkatta Kiovassa. Ei, vaikka Saksa tuki valkoisia. Paluu kotimaahan onnistui vasta kesällä taisteluiden jo loputtua Suomen hallituksen avulla. Saavuttuaan Suomeen 26
Kadettikoulu käsitti neljä yleistä luokkaa, jotka vastasivat oppikoulun ylimpiä luokkia, ja niiden jatkona oli kolme erikoisluokkaa, joilla opetettiin sotilasaineita. Delegaatioon kuuluivat Kivekkään ja Sihvon lisäksi kenraaliluutnantti E Löfström, tykistöeversti L. Jo nimen vaihtokin kertoi nuoria elähdyttäneestä kansallisesta heräämisestä. Kivekäs kävi Hämeenlinnan normaalilyseon. Maat yhtenäistivät aseistustaan keskinäisillä vaihdoilla Puolan siirtyessä länsimaiseen kalustoon ja Suomen venäläiseen. Schwindt, ratsuväen eversti G. Poika varttui ja osallistui kotitilan töihin, joita riitti, olihan perheellä hoidettavanaan maatilan lisäksi kestikievari, Viipurin valtatien lauttaus Kymijoen yli sekä kauppa. Aejmelaes-Äimä, komentajakapteeni Y. Väkivahva Kivekäs ja hänen nuorempi veljensä Jussi (Johan) Backman olivatkin nuorina eräitä Suomen parhaista urheilijoista. Vaaleaan päällystakkiin pukeutuneen Kivekkään vieressä Aarne Sihvo, joka oli tuolloin eversti. Ylioppilaaksi Kivekäs kirjoitti keväällä 1886 arvosanalla laudatur. Perheellä oli riittävästi varallisuutta ja sivistystä, ja poika pääsi opintielle. Hamina Oppikoulun jälkeen Kaarlo Kivekäs pääsi keisarillisen Suomen kadettikouluun Haminaan. Kivekkäästä ja Paasikivestä tuli elinikäiset ystävät. Lodén, presidentin adjutantti C. Koulussa oli SUOMALAINEN UPSEERIDELEGAATIO vierailulla Puolassa 1923. Eikä olisi varmastikaan arvattu, että perheen vastasyntyneestä pojasta tulisi vielä kerran kenraali – ja itse asiassa toisenkin kerran, nimittäin itsenäisen Suomen armeijan kenraali. 46 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMEN SOTIL A AT suutensa menettänyttä venäläistä ja suomalaista upseeristoa, ylimystöä ja virkakuntaa aivan tavallisista tallaajista puhumattakaan. Kasteessa kauppias Backmanin poika sai nimen Karl Edvard. J. Kansallismielisen nuorison keskuudessa myös urheilulla oli merkittävä sija. Suomenkielisiä oppikouluja oli tuolloin vain muutama, ja Kivekkään mukaan koulunkäyntiä haittasi se, että suomenkieliset oppikirjat valmistuivat vasta oppilaiden edetessä luokalta toiselle. Ylemmällä luokalla koulua kävi muuan Jean Sibelius ja muutamaa luokkaa alempana Juho Kusti Paasikivi. Jo kouluaikanaan molemmat vaihtoivat nimensä suomenkielisiksi, Kivekäs ensin vuonna 1880 ja neljä vuotta nuorempi Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén) seitsemän vuotta myöhemmin. Suomi oli myynyt Puolalle myös kaksi pienempää tykkivenettä. Mutta se, että Kivekäs ei ollut vapaussoturi ja että hänet oli nähty vielä kesällä 1918 ”ryssänpuvussa” tulisi olemaan ase, jota käytettiin isänmaallista upseeria vastaan tulevina vuosina. Roos ja jääkärikapteeni R. Paroni Standertskjöld oli lahjoittanut koululle Berdan-kivääreitä, ja Kivekäs ampui niillä ahkerasti koulunkäynnin ohessa. Kajander.. Yhteistyö kiinnosti, sillä Puola oli juuri sotinut menestyksellä Neuvosto-Venäjän kanssa. Kouvola 6.12.1866 Kouvolalaisen talollisen ja maakauppias Carl Backmanin ja hänen puolisonsa Maria Henrika Henrikintytär Karénin perheessä ei tietystikään tiedetty, että se päivä olisi viidenkymmenenyhden vuoden päästä Suomen itsenäisyyspäivä
Koulu oli täysin ruotsinkielinen. Koulutus oli perusteellisempaa ja pitemmälle menevää kuin Venäjän vastaavissa oppilaitoksissa. Ka...hän kykeni taivuttamaan kolikon peukalon ja sormien välissä, vetämään hevosenkengän suoraksi ja taivuttamaan rautakangen niskansa takana.. Suomenkielisiä kadetteja oli vain muutama, eivätkä he yleensä tuoneet suomenkielisyyttään esiin. Kivekäs tilasi ainoana kadettina kouluun suomenkielisen sanomalehden. Muut kadetit pyrkivät aluksi käyttämään lehteä käymälässä muuhun kuin lukemiseen. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 47 kerralla keskimäärin noin sata oppilasta ja vuosiluokalla noin viisitoista. Poikkeuksellisen vahvana ja hyvänä urheilijana Kivekäs pärjäsi toveriensa kanssa, ja aikaa myöten lehti sai olla rauhassa. Hän arvioikin myöhemmin itsenäisen Suomen kadettikoulun paljon paremmaksi, jos kohta se oli muodoltaankin aivan erilainen opetuslaitos. Kivekäs piti koulutusta kuitenkin liian teoreettisena, sillä maastoharjoituksia oli vähän ja ne pidettiin usein karttaharjoituksina luokassa
Alueesta kilvoittelivat Iso-Britannia ja Venäjä, jonka vasallivaltio Buharan emiirin alueisiin se muodollisesti kuului. Erityisesti srapnellien ampuminen oli haasteellista, sillä niiden aikasytyttimien piti toimia ennen ammuksen iskeytymistä maahan, muttei niin aikaisin, että ammuksen sisältämät luodit menettäisivät liike-energiansa. Pamir, jota kutsutaan maailman katoksi, sijaitsi Venäjän, Kiinan ja Afganistanin rajaseudulla. Kadettiupseerien piti tuolloin palvella vähintään kolme vuotta venäläisissä joukoissa, ja jos niihin hakeutui vapaaehtoisesti, saattoi valita palveluspaikkansa. Miehistön palvelus alkoi ensin koulutuskomennuskunnassa, jonka jälkeen vannottiin sotilasvala, ja koulutus jatkui patterikoulussa. Fergana Uzbekistanissa). Kivekäs oli kesän 1890 kaartintykistössä, josta hänelle tarjottiin paikkaa. Uusi Margelan oli perustettu varuskuntakaupungiksi, ja sinne oli sijoitettu myös jalkaväkeä, kasakoita, kenttäja linnoitustykistöä sekä erilaisia sotilasvirastoja ja -laitoksia. Kivekäs tuli tunnetuksi voimistaan, sillä hän kykeni taivuttamaan kolikon peukalon ja sormien välissä, vetämään hevosenkengän suoraksi ja taivuttamaan rautakangen niskansa takana. Pamir Kivekkään rutiinipalvelus keskeytyi, kun hänet komennettiin vuonna 1893 Pamirin sotaretkelle. 48 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 dettikouluun päästäkseen piti olla Suomen suuriruhtinaskunnan kansalainen. Hän tutustui sosiaalisena ihmisenä paikallisiin asukkaisiin, opiskeli heidän kielensä ja puhui sujuvasti tadžikkia, uzbekkia sekä kirgiisiä. Kivekäs ei jäänyt vapaa-aikoina varuskuntaan vaan kulki ympäröivillä seuduilla ratsastellen ja metsästäen. Innokkaana eräja metsämiehenä Kivekäs valitsi kuitenkin palveluspaikakseen kaukaisen Turkestanin ja siellä erillisen ratsastavan vuoristotykistöpatterin Uudessa Margelanissa (nyk. Alokkaat patteriin tulivat pääasiassa Ukrainasta ja osa Puolasta. Patterista muodostui Kivekkäälle pitkäaikainen joukko-osasto, ja hän ennätti palvella sen kaikissa upseeritehtävissä. Koulun yhteydessä järjestettiin myös Venäjän armeijan suomalaisten joukkojen reserviupseerikursseja, jollaisen Kivekkään Jussi-veli suoritti. Hänen alaisuudessaan olivat kaikki sotilaspiirin joukot. Hän palveli Pamirilla neljä kertaa yhteensä lähes 10 vuotta. Vaativinta oli ammuntojen johtaminen vuoristossa, kun tulenjohtopaikan ja tuliaseman sekä maalin korkeuserot saattoivat olla satoja metrejä. Kun alueella ei ollut Venäjän sotaväkeä, sinne oli tunkeutunut kiinalaisia ja afgaaneja. Alueella oli sotilashallinto, jonka johdossa oli kenraalikuvernööri Taškentissa. Venäläisten vuoden 1892 Pamirin miehitys rauhoittikin aluetta, ja Venäjä alkoi pitää siellä jatkuvasti sotajoukkoa. Palvelusaika oli nelivuotinen. Täällä alkoi nuoren upseerin arki asevelvollisia kouluttaen ja samalla itse opiskellen käytännön tykistötaitoja. Valmistuvat kadetit osallistuivat viimeisenä kesänään Venäjän armeijan kesäleiriin Krasnoje Selossa. Kivekäs oli vastannut: ”Noin kaksitoista joka tusinassa”. Kerran patterin upseerit olivat kysyneet häneltä, onko Suomessa muita yhtä vahvoja miehiä. Turkestan 1800-luvun lopun Venäjän Länsi-Turkestan käsitti likimain nykyiset Turkmenistanin, Kirgisian, Uzbekistanin, Kazakstanin ja Tadžikistanin alueet. Patterin rauhan ajan vahvuus oli kuusi upseeria, 198 aliupseeria ja miestä sekä kuusi tykkiä. Uusi Margelan oli Turkestanin kaakkoisosan Ferganan hallintokeskus, jonka päällikkönä oli sotilaskuvernööri. Sieltä parhaat valittiin aliupseerikouluun. Kun hän joutui sotilaallisten tehAliluutnantti ...............................10.8.1890 Luutnantti ..................................15.6.1894 Alikapteeni .................................23.1.1898 Kapteeni .....................................25.8.1902 Everstiluutnantti ........................27.9.1905 Eversti .........................................31.8.1910 Kenraalimajuri ...........................23.9.1916 Kenraalimajuri .............................5.8.1918 Suomen armeijassa Kenraaliluutnantti .....................30.8.1928 Suomen armeijassa Ylennykset: Noin kaksitoista joka tusinassa.. Koulu lopetettiinkin yhtenä sortotoimenpiteenä vuosisadan vaihteen jälkeen. Kivekäs oli perustamassa rajavartiointia Afganistanin ja Kiinan vastaisille rajoille ja toimi myöhemmin Pamirin alueen joukon päällikkönä
49 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 KUN KIVEKÄS LÄHTI VLADIVOSTOKISTA maailmansotaan, hänen ranskanopettajavaimonsa Natalia suoritti ajan tapaan monien paremman väen rouvien tavoin lyhyen lääkintäkoulutuksen ja seurasi miestään rintamasairaanhoitajan tehtävässä. Rintamalle lähtö venyi kun tykkikalustosta oli pulaa ja sitä jouduttiin odottamaan. Kenraali Brusilov ja keisari suorittivat joukon tarkastuksen ja totesivat sen rintamakelpoiseksi. Kuvassa Kivekkäällä on urheudesta saatu Yrjön miekka.. Kuva on otettu vuoden 1916 alussa Odessa, jossa Kivekäs kävi perustamassa uuden tykistöprikaatin rintamalle
Kivekäs tuli tunnetuksi paikallisen väestön keskuudessa puolustaessaan alueen asukkaita afgaaneja ja Buharan hirmuhallintoa vastaan. Sota Kivekkään viimeinen tehtävä Turkestanissa oli vuoristotykistöpatterin päällikkyys. Kivekäs johti Pamirilla sotilasja siviilikriisinhallintaa paikallisen väestön kannalta niin onnistuneesti, että hänet muistetaan siellä vieläkin, vaikka hänestä ei saanut julkisesti puhua neuvostoaikana. Venäjän parhaita joukkoja oli sijoitettu Saksan vastaiselle rajalle, ja siellä piTAVAROIDEN LASTAUSTA ODOTELLAAN KIOVASSA vuosisata sitten. Hänen vastapelureinaan olivat muun muassa Afganistanin Masar-iSharifin imaami ja Bek. Seuraavaksi oli vuorossa Tykistöupseerien Ampumakoulun kurssin, jonka hän suoritti parhain arvosanoin. Palvelus Turkestanissa kesti kaikkiaan miltei kaksikymmentä vuotta. Kurssia seurasi siirto 2. kenttätykistörykmentin komentajaksi Liettuaan. 50 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 tävien ohella järjestämään siviiliasioita, annettiin hänelle sotilasmaaherran valtuudet. Kivekäs kokosi kaikki Kiovassa olleet, kotimaahan haluavat suomalaiset ja toi heidät kotiin saamansa luvan turvin.. Paluu Ukrainasta Suomeen onnistui vasta kesällä 1818 Suomen hallituksen ja kenraali Mannerheimin myötävaikutuksella. Rajavartiointia tarvittiin estämään vieraiden sotajoukkojen pääsyn lisäksi huumeidentuontia ja tuon aikakauden ääri-islamistista kiihotusta. Tiettävästi vain kaksi suomalaista upseeria onnistui tässä. Väestöliikehdintä oli niin suurta, että alueen väkiluku kaksinkertaistui 1900-luvun alkuvuosina. Kivekäs piti Venäjällä palvellessaan tiiviisti yhteyksiä Suomeen, hän toi varsin poikkeuksellisesti aina esille olevansa suomalainen. Hän joutui tästä vaikeuksiin, mutta hänen suomalaisuutensa tunnetaan vielä nykyään yli sata vuotta myöhemmin Tadžikistanissa, jonka alueella hän palveli kymmenkunta vuotta. Kivekäs oli tärkeä nappula venäläisten ja brittien välillä käydyssä ”suurena pelinä” tunnetussa kamppailussa alueen herruudesta. Kivekkään päällikkökausina osasto auttoi väestöä monin eri tavoin, esimerkiksi hankkimalla mahdollisimman paljon paikallisia tuotteita käyvällä hinnalla ja maksamalla hankintansa sekä kunnostamalla ja rakentamalla kastelukanavia. Hän järjesti myös Afganistanista tulevien pakolaisten vastaanoton
Jo elokuun alussa 1918 – oleskeltuaan vasta reilun viikon Suomessa – Kivekäs sai Suomen armeijan kenraalimajurin arvon. Rintamapalvelus jatkui saman prikaatin komentajana ja armeijakunnan tykistön päällikkönä, kunnes hän sai syksyllä 1917 komentoonsa 113. Kotimaa Kenraalimajurille löytyi töitä. Ensimmäinen maailmansota oli yhä käynnissä. Kivekäs ”ukrainalaisti” joukkonsa ja taisteli bolševikkeja sekä saksalaisia vastaan Ukrainan Volyniassa kevääseen 1918 asti, kunnes joutui Brest-Litovskin rauhansopimuksen jälkeen demobilisoimaan divisioonansa, jonka vahvuus oli vielä talvella 1917–1918 ollut 24 000 miestä. Eversti Kivekkään vieressä hänen pamirilainen ottotyttärensä Olga Kivekäs. ratsastavan vuoristotykistörykmentin komentajaksi Vladivostokiin, jossa palveli linnoitustykistössä kapteeni Wilho Nenonen. Patteristo siirrettiin sieltä lounaiselle Itävallan rintamalle, jossa Kivekäs ansaitsi Yrjön miekan keväällä 1915. Kivekäs osallistui maailmansodassa rintamakomentajana neljäänkymmeneen suurempaan taisteluun. Hän sai vartiopataljoonien komentajuuden ja tehtävän demobilisoida komentamansa joukot. tykistöprikaati pääosin ukrainalaisesta miehistöstä. Kivekäs piti tätä aikaa hyödyllisenä eri aselajien yhteistoiminnan oppimisen kannalta. Saksalaiset sotajoukot olivat Suomessa, ja maassa oli vallalla saksalaissuuntaus. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 51 SUOMI 100 dettiin suuria sotaharjoituksia. n Venäjän armeijan tykistöleirillä kesällä 1913. jalkaväkidivisioonan. Divisioona siirtyi bolševikkien marraskuussa 1917 tekemän vallankaappauksen jälkeen itsenäistä Ukrainaa perustavien nationalistien puolelle. Hän joutui tästä erimielisyyksiin esimiehensä kanssa, ja kun Kivekäs ei taipunut, edessä oli valtionhoitaja Pehr Evind Svinhufvudin puhuttelu. Kivekäs puuttui tähän ja vaati, että koulutus tapahtuu joko suomeksi tai ruotsiksi koulutettavien äidinkielen mukaan. Jantzyn ja tämän puolalaislähtöinen vaimo Anna. Täältä Kivekäs johti patteristonsa ensimmäiseen maailmansotaan Saksan rintamalle Pohjois-Puolaan syksyllä 1914. Hän käytti tykistöä tehokkaasti keskittäen sekä omien että muiden tuliyksikköjen tulen tarvittavaan kohtaan saaden tulen tehon todella vaikuttavaksi. Vaimon vanhemmat asuivat Keski-Aasiassa, mutta kävivät Euroopan puolella Venäjällä tyttärensä ja upseereina palvelevien poikiensa luona.. Lokakuussa 1918 Kivekäs oli jo Suomen rannikkotykistön komentaja. Rannikkotykistön varusmiehiä koulutettiin saksaksi. Kivekäs totesi: ”Te tiedätte lakimiehenä, että Suomen viralliset kielet ovat vain suomi ja ruotsi.” Herrat sattuivat 1930-luvulla samaan junaan, jolloin Ukko-Pekka oli todennut, että heillä molemmilla oli ollut tuolKivekäs osallistui maailmansodassa rintamakomentajana neljäänkymmeneen suurempaan taisteluun. Vuoden lopulla hän sai tehtäväksi perustaa 113. Sitten seurasi siirto 1. Vasemmalla vaimon vanhemmat, jo eläkkeellä ollut tanskalaislähtöinen kenraalimajuri V
Mannerheimin onni oli kääntymässä samoin kuin Kivekkään, joka joutui pian hankaukseen vaalit hävinneen valkoisen kenraalin kanssa. Tasavalta pelastui ja sotilasvallankaappaukselta vältyttiin.. Hän kiersi itse kasarmeissa valvomassa, että käskyä noudatettiin. n Valtionhoitaja ylipäällikkö kenraali Mannerheim ratsastaa tyytyväisenä toukokuun 16. Saksa häviää Ura kääntyi laskuun, mutta kenraali sai yhä haastavia tehtäviä ja paneutui niihin täysillä. Häntä seuraavat vapaussotaan osallistuneet kenraalit valkoisine turkislakkeineen ja taaempana Kivekäs päässään koppalakki. Miehet löivät kättä päälle sovinnon merkiksi. Ryssänupseeritaustasta huolimatta lahjakasta miestä tarvittiin, ja olihan hänellä takanaan toisen ryssänupseerin, valtiohoitaja Mannerheimin tuki. Kivekkään ura kotimaassa lähti nyt nousuun. Vuoden 1919 helmikuussa kenraalimajuri Kivekäs määrättiin ensin koko tykistön tarkastajaksi ja sitten tehtävänsä ohella yleisesikunnan virkaa tekeväksi päälliköksi kuukauden ajaksi (17.6.-18.7.1919) ja valtionhoitaja Mannerheimin ollessa presidenttiehdokkuutensa vuoksi estynyt hoitamasta ylipäällikön tehtävää vt. Kivekkään syrjäyttämiseen johtanut kehitys lienee alkanut viimeistään tuolloin, kesän 1919 presidentinvaaleja edeltäneistä tapahtumista. n Kivekäs oli jo pikkupojasta alkaen innokas metsäja kalamies, joka viihtyi harrastuksiensa parissa myös eläkkeellä Terijoen Kellomäellä. Vanha komeaviiksinen kenraali kävi päivittäin kalassa Haukijärvellä. Mutta takaisin itsenäisyyden ensivuosiin. Kivekäs pani vireille rannikkotykistön ja laivaston yhdistämisen Saksa häviää sodan. 52 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 loinkin sama päämäärä. päivän paraatin kärjessä vuonna 1919. Tämä kostautui Kivekkäälle, sillä hän menetti Mannerheimin tuen ja sai tukijoidensa vihat niskoilleen. Asia konkretisoitui seuraavien presidentinvaalien jälkeen. Kivekäs ei lähtenyt vaan ilmoitti uhkauksesta maan hallitukselle ja antoi päiväkäskyn, jossa kielsi sotilaita sekaantumasta politiikkaan ja käski heitä suojelemaan laillista yhteiskuntajärjestystä. Tällöin upseerilähetystöjä kävi painostamassa tulevaa presidenttiä Kaarlo Juho Ståhlbergia luopumaan presidenttiehdokkuudesta. Kun se ei tuottanut tulosta, toinen Venäjän armeijassa palvellut upseeri, Suomen armeijan kenraalimajuri Hannes Ignatius tuli ylipäällikkönä toimivan Kivekkään luo ja kehotti tätä menemään eduskuntaan painostamaan Ståhlbergia luopumaan tai muuten tulee valtiokaappaus. ylipäälliköksi 18.7.–12.9.1919
Rannikkopuolustuksen johdossa Kivekäs jatkoi vuoteen 1925, joskin vuoden 1923 sotaväen organisaatiouudistuksessa laivasto erotettiin rannikkopuolustuksesta, ja Kivekkään tehtävä muuttui rannikkopuolustuksen tarkastajaksi. Niin kotikuin ulkomaalaisissa aikalaisarvioissa Kivekästä kuvataan ihmisenä lämminsydämiseksi. Miten muuten eräässä vuoristoisessa maassa kaukana Suomesta Kaarlo Kivekäs tunnettaisiin yhä yli sata vuotta myöhemmin paremmin kuin kotimaassaan. Nenosen osalta. Suomen kenttätykistön historiateos kertoo Suomen oloja tuntemattoman Kivekkään vastustaneen edellä mainittuja ylennyksiä! Muitakin tapauksia löytyy esimerkiksi Kirken komission, laivaston kehittämisen ja V. Hänen onnistui pelastaa järeä rannikkotykistökalusto panssaritorneineen romutukselta. Hän joutui tekemään paljon töitä saadakseen pidettyä sotaväen alueet omassa käytössä valtion muiden tahojen ja Helsingin kaupungin vaatiessa niitä itselleen. Ignatius vastusti ja sotaväen päällikkö K. Hän sai myös estetyksi Puolustusvoimien ja suojeluskuntien ammusvarastojen keskittämisen yhteen paikkaan Viipurin lähellä, sillä hän piti tätä liian suurena riskinä. Kun myös rannikkopuolustuksen tarkastajan virka lopetettiin, Kivekäs siirrettiin heinäkuussa 1925 Suomenlinnan komendantiksi ja Helsingin varuskunnan päälliköksi. Toukokuussa 1940 Saksan Wehrmacht ajoi vaununsa reilussa viikossa Kanaalin rannalle, joten saksalaismielisimmät jääkäriupseerit saattoivat hymähdellä helmikuussa poisnukkuneen ryssänkenraalin edellisenä syksynä, toisen maailmansodan alkupäivinä esittämälle kommentille. Kivekäs oli aktiivinen ja aloitteellinen kehittäessään rannikkopuolustusta sen vaikeina alkuaikoina. Kaarlo Kivekäs oli todennut heti sodan alussa: ”Saksa häviää sodan.” Vanha sotilas perusteli kantansa sotapotentiaalin eroilla. Kuvassa näkyvä ystävätär lienee yksi presidentti Stålhbergin tyttäristä.. Kivekkään toimikaudella luotiin Suomen rannikkotykistön toiminnan perusta ottamalla käyttöön venäläisten rakentamien rannikkolinnoitusten materiaali sekä varustamalla myös Laatokan rannikko raskaalla tykistöllä. Wilkama päätti asian Ignatiuksen kannan mukaisesti. Hän ei ennättänyt näkemään ennustuksensa toteutumista, sillä hän menehtyi 73-vuotiaana 19.2.1940 talvisodan taisteluiden käydessä kiihkeimmillään. Kuvassa kenraalin, Natalia-vaimon ja Olga-tyttären lisäksi viimeksi mainitun ystävätär. Niin. Niiden tutkija voisi myös oikaista ryssänpuvussa kesällä 1918 kulkeneen viiksekkään miehen mainetta mustaavat väärät väitteet. Täältä perhe muutti Suomenlinnaan, jossa Rannikkopuolustuksen esikunta toimi. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 53 rannikkopuolustukseksi, ja syksyllä 1919 hän aloitti sen ensimmäisenä päällikkönä säilyttäen koko tykistön tarkastajan tehtävän toukokuuhun 1920 asti. Rakennus oli ollut Venäjän laivaston käytössä ja sittemmin itsenäisen Suomen laivaston esikunta. Hän loi ulkomailla myönteistä kuvaa Suomesta ja suomalaisista oman persoonansa ja ammattitaitonsa ansiosta. Harvapa on profeetta omalla maallaan. ARKISTOJEN UUMENISTA löytyy paljon mielenkiintoista tutkittavaa Kivekkään henkilöhistoriasta ja hänen vaikutuksestaan Puolustusvoimien kehittämisestä itsenäisyyden alkuvaiheessa. Vanha sotaratsu jäi eläkkeelle kenraaliluutnanttina vuonna 1928, mutta jatkoi vielä muutaman vuoden puolustusministeriön ammustarkastajana. Lisää 1800-luvun lopun ”suuresta pelistä” kotisivuillamme www.suomensotilas.fi Kirjoittaja Jarmo Loikkanen on maanpuolustustyötä ja sotahistoriaa harrastava RI, MSc ja on kirjan: ”Kaarlo Kivekäs – kolmen armeijan kenraali” toinen kirjoittaja. Kansallisarkistosta löytyy vuodelta 1919 kolme asiakirjaa Suomen Tykistökoulun käyneiden ylentämisestä aktiiviupseereiksi. Niiden mukaan Kivekäs esitti ylennystä, sotakoulujen tarkastaja H. n Kivekäs perheensä parissa Kaivopuiston Kalliolinnassa 1922
54 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 KEITÄ JÄÄKÄ R IT OLIVAT. ALIUPSEEREITA RYHMÄKUVASSA itsenäisyyden alkuvuosina. Jääkärijoukkoon mahtui koko kansa valkolakeista rettelöitsijöihin. Osalla rinnassaan keväällä 1919 vahvistettu jääkärimerkki todisteena heidän palveluksestaan kuninkaallisessa preussilaisessa jääkäripataljoonassa
55 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 KEITÄ JÄÄKÄ R IT OLIVAT. Jääkärijoukkoon mahtui koko kansa valkolakeista rettelöitsijöihin
Mikä oli heidän kohtalonsa. Vuoden 1918 sodan aikana jääkärien rivejä suoristettiin, ja joukosta jätettiin pois paljon sopimattomiksi katsottua ainesta. Kruunu ei ole aina pitänyt huolta omistaan.. Osa oli jo maassa, mutta pääjoukko odotti yhä pääsyä kotiin. Uusi kirjoittajamme Max Liikka kertoo tässä artikkelissa niistä miehistä, joiden vaikutus tapahtumien kulkuun ja itsenäisyyden alkuun satavuotiaan Suomen syntyhetkellä oli kiistaton. 56 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Sata vuotta sitten lähes kaksituhatta suomalaismiestä odotti ase kädessä pääsyä kotimaahan vapauttaakseen sen vieraasta vallasta. Mitkä olivat lähes kaksituhatpäisen joukon motiivit, toiveet ja tavoitteet. Vaikka osa jääkäreistä menestyi myöhemmässä elämässään, oli myös niitä, joiden kohtalona oli köyhyys ja unohdetuksi joutuminen. Lähes 1 900:n Saksaan lähteneen ja pataljoonassa palvelleen sekaan mahtui monenlaisia miehiä, jotka eivät aina suoriutuneet palveluksesta parhaalla mahdollisella tavalla
Matti Lauerma esitti puolestaan aikanaan suoranaiseksi klassikoksi nousseessa, vuonna 1966 julkaistussa tutkimuksessaan lukumääräksi muun muassa 1 886 ja 1 894 miestä. Vuosina 1915–1918 pataljoonaan ja sitä edeltäneisiin suomalaisista muodostettuihin sotilaallisiin yksiköihin kuului yhteensä alle 1 900 miestä, joista suurin osa palasi taistelemaan vuoden 1918 sodassa. Lauerman mukaan kurssin vahvuus ei koskaan ollut merkittävästi yli 150 miestä. Mukana oli ylioppilasaktivistien lisäksi esimerkiksi maanviljelijöitä, työläisiä ja internointileireiltä rekrytoituja merimiehiä. TEKSTI: MAX LIIKKA. Tarkoitus oli kouluttaa suomalaisia esimiesja sabotaasitehtäviin tukemaan . Myös jääkärien sosioekonominen tausta, poliittinen vakaumus ja motiivit liittyä koulutusjoukkoon vaihtelivat. Matti Lackman otti vuoden 2000 tutkimukseensa Jääkärimatrikkelista luvun 1 897 mutta toteaa kuitenkin, että osalle joukkoon kuuluminen kesti vain joitakin päiviä tai viikkoja. Toisin kuin yleensä mielletään, jääkäreiden taustat ja motiivit vaihtelivat kuitenkin suuresti. Miehiä tuli ja meni. Jääkärit olivat siis varsin heterogeeninen ryhmä. 57 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 ääkäripataljoona 27:n historiaan liittyy paljon mielikuvia yhtenäisestä, motivoituneesta ja demokraattisen Suomen itsenäisyyden puolesta toimineesta liikkeestä. Jääkärien tarkka määrä riippuu laskentatavasta. Aatteen miehet Jääkäreiden etujoukkona Saksaan lähti niin kutsutulle Pfadfinder-kurssille 189 miestä (katso laajemmin Pfadfinderja musketöörikausista vuonna 1915 lehtemme numerosta 3/2015). Myöskään jääkäreiden tavoitteet ja niiden edistämiseksi käytetyt keinot eivät ole niin yksiselitteisiä kuin välillä halutaan ymmärtää. Silti mielikuva yhtenäisestä joukosta on vahva vielä sata vuotta myöhemmin. Vaikka jääkäriliikkeen ulottuminen koko kansan keskuuteen oli hyödyllistä ja jopa tarpeellista, seurasi siitä myös omat haasteensa. Saksaan sotilaskoulutusta varten lähteneet jääkärit olivat eräänlainen kansakunnan pienoisotos
Valtaosa heistä oli ruotsinkielisiä, yliopistossa tai muussa korkeakoulussa opiskelleita tai sieltä valmistuneita. Ylioppilas ei ollut mikään yleinen oppiarvo 1900-luvun alun Suomessa. Vapauduttuaan maaliskuun vallankumouksen melskeissä 12.3.1917 Spalernajan vankilasta hän osallistui vapaussotaan luutnanttina ja komppanian päällikkönä ja kaatui Vienan Karjalan retkikunnan pioneeriosaston päällikkönä Kostamuksessa jääden kentälle.. Pfadfinderit edustivat pääsääntöisesti nuorsuomalaisen liikkeen aktiivisinta kärkeä: heidän tavoitteenaan oli aktiivisesti toimia sen hyväksi, että Suomi voisi irrottautua Venäjästä. Vakaumuksen miehiä ja puujalkoja Koulutuksen laajentuminen tarkoitti värväyksen laajentamista. Mukana oli myös yksi tohtoriksi väitellyt, eläinlääketieteen tohtori Marcus Kjöllerfeldt, joka ei kuitenkaan pysynyt koulutuksessa kuin puolitoista kuukautta. Kurssilaisten korkeaa koulutustasoa selittää osin se, että vaatimuksena oli saksan kielen taito, joka pidemmälle opiskelleilla oli todennäköisimmin hallussa. Hänet komennettiin joulukuussa 1915 värväriksi Suomeen ja käytyään erikoiskurssit Berliinissä hänet komennettiin tiedustelutehtäviin Pohjois-Suomeen, jossa venäläiset pidättivät hänet joulukuussa 1916. Maistereita ja väitöskirjatyönsä aloittaneita joukossa oli useampia. Pfadfinderien joukossa oli vain vähän alemmin koulutettua väkeä. 58 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 Saksan mahdollisia maihinnousupyrkimyksiä ja häiritsemään venäläisten sotaponnisteluja Suomessa. Koulutettavan joukon pienuus mahdollisti sen, että suurin osa lähtijöistä tuli ylioppilaspiireistä. Kun päätös kokonaisen pataljoonan muodostamisesta ja Lockstedtin koulutusjoukon perustamisesta tehtiin kesällä 1915, täytyi myös uusien jääkärikoKALTERIJÄÄKÄRI, SOTKAMOSSA SYNTYNYT JOHANNES VÄISÄNEN (18.4.1897–20.9.1918) oli torpparin poika, joka kävi jääkäriksi värväytyessään suomalaista yhteislyseota Helsingissä
Tämä oli monessa mielessä tarpeellista, sillä näin suurta joukkoa ei mitenkään olisi saatu koottua vain ylioppilaspiireistä. Osalla taas ei ollut harmainta aavistusta siitä, mitä Saksassa oli tarkoitus tehdä, vaikka valtaosa tiesikin suurin piirtein, mihin oli ryhtymässä. Suureksi värväykseksi kutsutun rekrytoinnin tavoitteena oli saada riveihin tavallista kansaa. Joukossa oli myös vakaumuksellisia aatteen miehiä, jotka olivat valmiita antamaan henkensä itsenäisyystaistelun edistämiseksi, kuten jääkäri Ilmari Pahkajärvi, joka kaatui Misse-joella 15.8.1916. Heitä ei tietenkään voitu ottaa mukaan koulutukseen, mutta tällaiset tapaukset kertovat siitä, että värväysjärjestelmässä oli selkeitä puutteita ja ongelmia. 59 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 kelaiden värväys aloittaa uudessa mittakaavassa. Hänet merkittiin kirjoihin, mutta poistettiin viiden päivän kuluttua, kun huomattiin, että hiihtomiehellä oli puujalka. Rekrytointi ei kuitenkaan sujunut ongelmitta. Värvätyt, huijatut… Ongelmallista kuitenkin oli, että joukkoon päätyi verrattain paljon myös sellaisia, jotka kokivat tulleensa huijatuiksi. Lockstedtiin saapui myös sairaita ja palvelukseen kelpaamattomia miehiä, sillä lähtijöille ei oltu järjestetty minkäänlaista lääkärintarkastusta. Lackmanin mukaan 1915 marraskuussa annetuissa ohjeissa sa...vaatimuksena oli saksan kielen taito.... Näissä tapauksissa merkittävimpinä tekijöinä olivat värvärien puutteelliset tiedot ja osin virheelliset lupaukset jääkäriksi lähteneille. Toinen esimerkki voisi olla koivulahtelainen suutari Edvard Finne, joka oli hiihtänyt Merenkurkun yli Uumajan etapille päästäkseen jääkäriksi. Sitä varten perustettiin omat värväysja etappiorganisaationsa, jotka toimivat hyvin vaihtelevalla tehokkuudella. Koska Saksaan matkasi nyt moninkertainen joukko aikaisempaan verrattuna, olivat myös lähtijöiden taustat ja tavoitteet paljon kirjavammat kuin pfadfindereiden. Myös sairaita tai muuten sotilaskoulutukseen kelpaamattomia saapui Saksaan
Vaikka ensimmäisen maailmansodan alku aina vuoden 1916 loppupuolelle oli taloudellista noususuhdannetta Suomessa, saattoi työn saaminen olla ajoittain ja alueittain joskus hyvinkin vaikeaa, ja niin jotkut värvärit houkuttelivat lähtijöitä korkeilla palkoilla. Koko koulutuksen ajan varottiin kuitenkin antamasta jääkäreille lupauksia Suomeen tehtävästä hyökkäyksestä, sillä saksalaisten painopiste oli länsirintaman taisteluissa, kirjoitti Osmo Apunen puolestaan jo vuonna 1968. Tarkkaa luetteloa siitä, minkälaisin motiivein miehiä lähti Saksaan, on vaikeaa tai jopa mahdotonta tehdä vuosisata tapahtumien jälkeen, mutta historiankirjoitus on listannut lähtijöiden keskeisimpiä motiiveja. E. Osa lähtikin Saksaan siinä luulossa, että heidän oli siellä mahdollisuus valita sotilaskoulutuksen ja siviilitöiden välillä. 60 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 nottiin suoraan, että värvärien tuli vakuuttaa, ettei jääkäreitä lähetettäsi rintamalle. He eivät joutuisi venäläisten tulelle alttiiksi vaan tulisivat toimimaan suomalaisen kansannousun johtajana. …ja huijarit Osaltaan lähteminen korvasi Yhdysvaltoihin suuntautunutta siirtolaisuutta, jota syttynyt sota vaikeutti. Varsinkin taloudelliseen toimeentuloon liittyviin syihin täytyy kiinnittää jonkin verran huomiota. Osa lähti Saksaan myös pelosta joutua pakotetuksi Venäjän armeijaan tai pakeni muusta syystä viranomaisia tai lähiympäristössään olleita ongelmia. Lackman käyttää esimerkkinä jääkäriksi värvättyä W. Hurmetta, joka kirjoitti päiväkirjaansa pelostaan joutua otetuksi Venäjän armeijaan. Vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa isänmaallinen mieli, paikallisten johtajien kanta, värväyksen tehokkuus, Ruotsiin pääsyn helppous, kotiseudun huono työllisyystilanne, värvärien lupaukset ja puhdas seikkailunhalu. Yksi esimerkki tästä ovat jääkärit John Back ja Johannes. Osa värvätyistä häipyikin Ruotsiin päästyään omille teilleen, ja jotkut päätyivät siirtolaisiksi merten taakse saamiensa matka-avustusten alkupanoksen turvin. Jääkärimatrikkelista W.E. Hurmetta ei löydy, joten todennäköisesti hänen uransa jääkärinä jäi varsin lyhyeksi
Vaikka olisi ollut mahdotonta saada kokoon riittävä määrä jääkäreitä, mikäli värväys olisi suoritettu vain sivistyneistön keskuudessa, koitui jääkärien hyvin kirjavista näkemyksistä myöhemmin ongelmia. Moni oli tullut Saksaan väärässä uskossa, eikä kova sotilaskoulutus ja rintamakomennus vastoin värvätyille annettuja lupauksia viehättänyt kaikkia. Uusien tulokkaiden saapuminen tyrehtyi lähes kokonaan vuoden 1916 huhtikuussa. He kertoivat saapuneensa Saksaan hankkiakseen töitä, joiden avulla elättää perheensä. Pataljoona pienoisyhteiskuntana Vaikka yleensä mielletään, että jääkärit olivat motivoituneita ja itsenäisyystaisteluun sitoutuneita miehiä, on syytä huomioida lähtijöiden heterogeenisyys. Suurin syy tähän oli ilmeisesti saksalaisten päätös viedä jääkäripataljoona rintamalle vastoin suomalaisille alun perin annettuja lupauksia. Nuorille työn perässä matkustaminen oli houkuttelevaa. Perheellisiä jääkäreitä oli yleisesti ottaen verrattain vähän. Jääkäripataljoonan suurimmat tappiot syntyivät juuri kurinpidollisista syistä poistetuista. Myös vaadittu palvelussitoumus ja venäläisten vastatoimet värväyksen estämiseksi vaikuttivat värvättyjen virran tyrehtymiseen. Jääkäripataljoonan suurimmat tappiot syntyivät juuri kurinpidollisista syistä poistetuista.. Jääkäreissä olikin paljon työläisiä mutta vain vähän talollisia, joilla oli paljon enemmän menetettävää. Jääkäripataljoona 27 kärsikin koko rintamakautensa ajan kurinpidollisista ongelmista, sillä saksalaisilta ei puolestaan löytynyt ymmärrystä koti-ikävästä kärsiville suomalaisille. Olivathan miehet iältään pääsääntöisesti kovin nuoria. 61 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Rönngård, jotka yrittivät karata ennen rintamalle lähtöä. Varsinkin rintamalla epämotivoituneimpien jääkäreiden turhautuminen ja politikointi purkautuivat niskoitteluna. Idea oli majuri Maximillian Bayerin, joka toimi Lockstedin koulutusjoukon komentajana. Molemmat miehet olivat tosin perheettömiä. Merimiesjääkärit Saksalaisten mielestä uusien jääkäreiden värväys ei toiminut aluksi tarpeeksi nopeasti, ja sen vuoksi aloitettiin suomalaisten merimiesten rekrytoiminen internointileireiltä. Lackman kirjoittaakin, että miesten kertomukseen pitää suhtautua tietyllä varauksella, olivathan he jääneet kiinni karkuruudesta. Lackman vertaa vankien värväystä Irlannin kapinaliikkeen johtajan sir Roger Casementin käyttämiin menetelmiin. Matti Lackman on arvioinut, että jääkärien yhtenäisyyden kannalta oli haasteellista, että värvättyjen joukko oli hyvin moninainen tasoltaan ja motiiveiltaan. Pataljoona otti rintamavastuun äärimmäisen rauhallisella lohkolla kesällä 1916
Vaikka sotapalvelus ei monia kiinnostanut, oli se houkutteleva vaihtoehto vankileirielämään verrattuna. 62 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 Saksalaisten sodan alussa internoimille suomalaisille merimiehille tarjottiin mahdollisuutta päästä vapaaksi ja liittyä Jääkäripataljoonaan. Jääkärien erilainen pohjakoulutus ja kielitaito aiheuttivat myös osaltaan ristiriitoja. Jääkärien eritasoinen kielitaito muodosti järjestelmän, jossa ylimpänä olivat saksalaiset, sen jälkeen ruotsia puhuvat pfadfinderit ja alimpana suoSaksalaisten päätös pataljoonan lähettämisestä rintamalle jakoi jääkärit jyrkästi. Osassa jääkäreitä päätös herätti suurta vastustusta. ...majuri Bayer uhkasi jääkäreitä koko pataljoonan hajottamisella.... Sekalainen seurakunta Saksalaisten päätös pataljoonan lähettämisestä rintamalle jakoi jääkärit jyrkästi. Merimiesjääkärit olivat lähtökohdiltaan täysin erilaisessa asemassa kuin Suomesta tulleet vapaaehtoiset. Motivaatio rintamapalvelukseen tai itsenäisyystaisteluun ei kuitenkaan ollut korkea. Monelle pfadfinderille ja asiaan tiukemmin sitoutuneelle jääkärille saksalaisten ilmoitus jääkäreiden siirrosta oli jopa juhlan paikka. Sotilaselämä oli joillekin heistä vaikeampi pala niellä. Monen mielestä koulutus leirillä oli puuduttavaa, ja tositoimiin haikailtiin. Vaikka osa merimiehistä aiheuttikin pataljoonassa kurinpidollisia ongelmia, oli joukossa myös niitä, jotka täyttivät roolinsa mallikkaasti. Monelle oli luvattu, ettei rintamalle tarvitsisi lähteä, ja jääkäreitä karkasikin kymmenen juuri ennen kuin pataljoona siirrettiin itään. Merimiestaustaisia jääkäreitä palveli pataljoonassa yhteensä noin 130, joista kaikki eivät kuitenkaan tulleet vankileireiltä. Kaikki karkulaiset saatiin kiinni
Pelkästään rintamakauden aikana yhteensä 189 jääkäriä poistettiin joukosta erilaisten kurinpidollisten rikkomusten vuoksi. Poistettuja ja karkureita Suuri joukosta poistettujen määrä kertoo siitä, että jääkärien keskuudessa oli paljon tyytymättömyyttä, joka purkautui niskoitteluna. Vankileireiltä saapuneiden merimiesjääkäreiden koulutustaso ja varsinkin kielitaito oli usein heikompi kuin Suomesta tulleilla vapaaehtoisilla, ja siksi merimiehet jäivätkin hierarkiassa usein alemmas. Jako vuohiin ja lampaisiin lisäsi jo lähtöjään huonommin motivoituneiden jääkärien tyytymättömyyttä. Karkureista kaksi oli ylennettyjä merimiesjääkäreitä. He olivat molemmat saapuneet pataljoonaan internointileiriltä. Kriisin seurauksena joukosta poistettiin 56 miestä. Lackman on todennut, että joukon harveneminen rintamakauden aikana johtui jääkäreiden sopeutumattomuuden sijaan myös joukon huonosta kohtelusta, viemisestä rintamalle vastoin sovittua ja saksalaisten käyttäytymisestä vastoin miehille annettuja lupauksia. Saksalaisilta ei kuitenkaan löytynyt ymmärrystä jääkäreiden huolille. 63 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 mea puhuvat rivijääkärit. Gruppenführer Tuominen ja Hilfsgruppenführer Wickström kavalsivat jääkärien asemat venäläisille. Esimerkiksi niin kutsutun syyskuun kriisin aikaan, syksyllä 1916, majuri Bayer uhkasi jääkäreitä koko pataljoonan hajottamisella, mikäli nämä eivät lopeta politikoimista pataljoonan siirtämiseksi pois rintamalta. Viimeiseksi jäänyt karkuri oli. Hän oli saapunut Suomesta suuren värväyksen aikana, ja häntä pidettiin mahdollisena venäläisten lähettämänä vakoojana. Mielenkiintoinen seikka on, että kieltäytyneistä valtaosa oli suomenruotsalaisia pohjalaisia. Kolmas karannut oli jääkäri Rissanen. Jääkäripataljoonan suurimmat tappiot olivatkin nimenomaan näistä syistä joukosta poistetut. Kuulustelujen jälkeen 69 jääkäriä siirrettiin Altona-Bahrenfeldin työleirille, kun nämä vakuutteluista huolimatta kieltäytyivät osallistumasta tehtävään. Suoranaisia rintamakarkureita oli vain neljä, mutta heidän taustansa olivat hyvin erilaisia. Toinen suuri joukko, joka siirrettiin pois pataljoonasta niskuroinnin seurauksena, oli Aa-joen hyökkäystaistelusta kieltäytyneet jääkärit
Monen Saksaan jääneen sympatiat olivat punaisten puolella. Jääkäreiden poliittisuus Matti Lackmanin mukaan jääkäreiden poliittisuutta ei ole käsitelty juurikaan aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa. Sairaudet olivat kaventaneet pataljoonan rivejä, ja moni jääkäri kuoli heikon terveyden uuvuttamana jo itsenäisyyden alkuvuosina. Osa jääkäreistä ei halunnut osallistua sisällissotaan ja jäi siksi Saksaan, osa taas katsottiin poliittisesti epäluotettaviksi. Sisällissota oli monelle järkytys, mutta moni myös osallistui hävinneisiin kohdistuneisiin julmiin veritekoihin taisteluiden aikana ja niiden jälkeen.. Heidän pelättiin vaihtavan puolta. Sodan jälkeen Suomeen palasi 451 jääkäriä, ja vuoteen 1919 mennessä lähes kaikki jääkärit olivat palanneet Suomeen. Jääkäreissä oli paljon sosiaalidemokraatteja, mutta monia pidettiin suorastaan bolševikkeina, eikä heidän tästä syystä annettu palata Suomeen. Monet olivat myös sitä mieltä, että Suomen itsenäisyys oli myyty saksalaisille, vastoin Suomen omaa etua. Valtaosa jääkäreistä, yhteensä 1 300 jääkäriä eli noin 68 %, otti osaa sotatoimiin valkoisten puolella. Valtaosalla jääkäreistä oli kovin heikot tiedot aatteista ja oman ajan ilmiöistä. Hän oli tunnettu tappelupukari, jota odotti syyte sotaoikeudessa. Karkaamisten vähäinen määrä kertoo siitä, että vastoinkäymisistä huolimatta karkaamista ei nähty jääkärien keskuudessa vaihtoehtona, vaikka siihen olikin mahdollisuuksia. Suurin osa jääkäreistä palasi Suomeen taistelemaan vuonna 1918, mutta moni jäi Saksaan joko vapaaehtoisesti tai pakotettuna. Osa jääkäreistä olikin loppuun asti selkeän kansallismielisiä. Jääkäreiden ja aktivistien pääosan ihanne-Suomi ei tietystikään voinut ollut vastaava kuin nykyään. Työläistaustaisten suuri osuus heijastuu myös jääkärien poliittisiin kantoihin. Osa taas osoittautui varsinkin vuoden 1918 sodan jälkeen saksalaistuneen, ja toisia kiehtoi Venäjällä alkaneen vallankumouksen levittäminen Suomeen. Moni Saksaan jäänyt jäi sinne myös terveydellisistä syistä. On toki myös aihetta muistaa, että se, mikä on jälkikäteen esitetty syyksi omaan toimintaan, ei välttämättä vastaa todellisuutta. SUOMI 100 64 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 jääkäri Niskanen. Työläistaustaisia jääkäreitä oli pataljoonassa yhteensä noin 560. Vaikka miehiä liittyi pataljoonaan yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta, esiintyy jääkäreiden jälkikuvassa usein hyvin yhtenäinen ja samanmielinen joukko. JÄÄKÄRIT PALASIVAT Suomeen 25.2.1918 ja taistelivat pääasiassa laillisen hallituksen joukkojen johtotehtävissä. Tämä koskee tietysti samalla tavalla myös heitä, jotka lähtivät pääjoukon mukana Suomeen helmikuussa 1918
Liikka, Max, Brotjäger, Überläufer und Gesinnungströrungen – Suomalaiset jääkärit saksalaisten sotapäiväkirjoissa. Yhtä kaikki jokainen pataljoonassa palvellut jääkäri suostui suureen uhkayritykseen, joka päättyessään huonosti olisi johtanut koko joukon tuomitsemiseen maanpettureiksi. Arkistolähteet Kansallisarkisto (KA) Helsinki Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27:n arkisto Sotapäiväkirjojen osat I ja II ajalta 30.5.1916–25.3.1917 Lisää aiheesta Apunen, Osmo, Suomi keisarillisen Saksan politiikassa 1914–1915. Kandidaatintutkielma, Tampere 2016.. Otava: Helsinki, 2000. Tällaisia syitä olivat esimerkiksi karkuruus, kapinointi ja henkirikokseen syyllistyminen, mutta myös väärän puolen tietoinen valinta vuonna 1918. Tammi: Helsinki, 1968. E. Avainasemassa päättämässä merkkien jakamisesta olivat jääkärieverstiluutnantti Erik Jernström, maisteri E. Yhteensä 232 jääkäriä jäi ilman merkkiä, heistä 142 sellaisia, jotka palasivat vuoden 1918 sodan jälkeen. Monen tuntemattomaksi jääneen rivijääkärin elämä päättyi köyhyyteen ja kurjuuteen, ainoana tukenaan Jääkäriliiton avustus ja pieni eläke. Kaila sekä jääkäriluutnantit Heikki Nurmio, Oiva Olenius, Eino Polón ja Jussi Laiti. Joitakin valituksia merkin antamatta jättämisestä tehtiin, mutta osalle merkkiä ei siitä huolimatta myönnetty. Postimuseo: Tampere 2016. Suurin osa jääkäreistä palasi Suomeen taistelemaan vuonna 1918... Jääkärijoukon hyvin moninainen luonne, pataljoonan kriisit ja muut vastoinkäymiset rajasivat pois monia toimikunnan mielestä sopimattomia jääkäreitä. Merkin käyttöönotto vahvistettiin 24.2.1919. Lackman, Matti, Suomen vai Saksan puolesta. Matti Lackmanin mukaan merkkiä jakaessa ei aina toimittu johdonmukaisesti. Jääkäreiden perintö Jääkärien muiston kunnioittamisen kannalta on olennaista, että joukon heterogeenisyys niin taustoissa, motiiveissa kuin toiminnassa tiedostetaan. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 65 Jääkärin risti Vuonna 1919 tehtiin aloite jääkärien vaivojen palkitsemiseksi rahallisesti ja kunniamerkillä, jota kutsutaan myös jääkärimerkiksi. Hoppu, Tuomas, Jääkärit Saksan tiellä. Jääkärien tuntematon historia. Lauerma, Matti, Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona 27: Vaiheet ja vaikutus. Esimerkiksi jääkärivääpeli Eliel Peltonen ja Johan Björlin sekä tämän veli Matti jäivät kaikki merkittä, koska palasivat Suomeen vasta vuoden 1918 marrasja joulukuussa. Jääkärimerkki oli tarkoitus myöntää kaikille pataljoonassa palvelleille jääkäreille paitsi sellaisille, jotka ovat toimineet tavalla, joka teki heistä ansiottoman saamaan merkkiä. Werner Söderström: Porvoo, 1966. Monet jääkärit luopuivat kokonaan sotilaspuvusta ja tekivät uraa siviilipuolella. Jääkäreiden kohtalot vuoden 1918 jälkeen vaihtelivat myös runsaasti, vaikka menestyksekkään sotilasuran tehneet jääkärit saavat yleensä eniten huomiota
66 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100
Päämaja ymmärsi viihdytystyön arvon erityisesti asemasotavaiheen alettua. Kun jatkosota alkoi, neljänneksi aselajiksikin kutsuttu propaganda, mielialahuolto ja viihde oli organisoitu paljon paremmin. TEKSTI: CHRISTIAN JOKINEN. Soiva aseveljeys Palle, Niel ja . 67 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Suomen sotilaskaan ei marssi yksin mahallaan, vaan sielukin tarvitsee ravintoa. Talvisodassa tiedotusja mielialahuolto olivat olleet pikaisesti järjestettyjä. Mielialojen ylläpitoon viihde on parasta lääkettä
Talvisodan aikana Pallen suosio oli hyödyksi hänen johtamalleen Päämajan propagandaosastolle. Välirauhan aikana hän aloitti viihdettä ja maanpuolustusasiaa yhdistäneet asemiesillat, joiden malli oli kulkeuKun ”laulumorsiamet” lensivät Suomeen SA-KUVASSA YLLÄ kirjailija Reino Hirviseppänä ja viihdemies Pallena tunnettu Reijo Wilhelm Palmroth. Alla Herms Niel. Hän tuotti niitä vuosina 1935–1945 kaikkiaan 66 kappaletta. Palmroth oli kesäkuussa 1940 ollut perustamassa henkisen sodankäynnin tueksi Propaganda-Aseveljet-järjestöä, jonka kantava voima hän oli. 68 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SA -K U VA. Kirjailija Reino Hirviseppänä ja viihdemies Pallena tunnettu Palmroth oli keskeinen toimija myös saksalaisen Herms Nielin yhä tunnettujen marssilaulujen Suomeen tuonnissa. M ajuri Reijo Wilhelm Palmroth (1906–1992) oli kiinnittänyt jo nuorena kadettina 1920-luvun lopulla huomiota siihen, että Suomen nuorilla Puolustusvoimilla oli vain vähän marssilauluja. Pahimpaan pulaan Palle suomensi vanhat saksalaiset sotilaslaulut Wenn die Soldaten (Sotapojat marssivat, katukivet kilkkaa), Ich hatt’ einen Kameraden sekä Junge, junge Anne-Marie, joita tätä ennen oli yritetty laulaa saksaksi. Sodanaikaista kapteeni Palmrothia voi pitää viihteen moniottelijana, joka hauskutti kuulijoitaan kupleteillaan, revyillään ja pakinoillaan. Koko kansan tietoisuuteen Palle nousi radiorevyidensä ansiosta
Yhteiset morsiamet Herms Nielin sävellyksistä ensimmäisiä Pallen suomentamia oli Erika. Kappale toimi Saksan propaganda-komppanioiden tunnusmarssina. Pallen laulukumppanina niin asemiesradioiltamissa kuin julkaistuilla levyilläkin toimi usein Georg Malmstén, joka oli Suomen suosituin laulaja vuodesta 1929 ja josta tuli sotavuosina eniten levyttäneitä suomalaisia laulajia. Nämä laulut ja muut suomalaiset marssit olivat jatkosodan alkaessa jo erittäin suosittuja. Kappaleen sanoitus perustuu runoilija Hans Leipin runoon. Nielin marsseista Edelweiss – Saksan maavoimien ja SS:n vuoristojoukkojen tunnusmarssi – sai Palmrothin käsittelyssä nimen Orvokki. Toinen, melko varhainen tuliainen Palmrothin Saksaan suuntautuneelta opintomatkalta oli Tellervo, alun perin Hans Carstenin säveltämä Lebe wohl du kleine Monika, jota Palmroth piti itse sisällöltään rikkaimpana. Pallen suomennokset laulumorsian-kappaleiden sanoituksissa olivat melko uskollisia saksalaisille alkuperäissanoituksille. Hän itse laski, että ”laulumorsiamia”, sotapoikien yhteisiä morsiamia, oli yhteensä kymmenen: Anna-Maija, Anneli, Anne-Marie, Annikki, Irene, Kaarina, Mirja, Orvokki, RoseMarie ja Tellervo. 69 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SA -K U VA. tunut Saksasta. Palle itse katsoi, että Kaarinan sanoitus oli ylen lyyrinen, eikä siinä ollut sitä sodan rautaisuutta, mikä löi leimansa yleensä saksalaisille sota-ajan lauluille. Kaarinan siirtymistä Suomeen edesauttoi laulun tarttuva melodia. Kaarina kuultiin radio-ohjelmassa jo samassa kuussa. Asemiesiltojen konseptilla ja itse säveltämillään kappaleilla Palmroth pyrki kohottamaan taistelumielialaa. Mielessä kaikuivat Erika-laulun säkeistöt, ja suomennos syntyi savukerasian kanteen Itämeren yllä. Lili ja Marleen Nielin sävellysten rinnalla suureen suosioon Suomessa nousi Norbert Schultzen vuonna 1938 säveltämä Lili Marleen, jota laulettiin ja kuunneltiin yli rintamalinjojen koko Euroopan sotanäyttämöllä ja joka tunnetaan yhä. Kaarina oli vain yksi Pallen suomentamista saksalaisista marsseista, jotka saivat suomennoksissa suomalaisia tyttöjen nimiä. Sanoitukseltaan nasevimpana Palle piti Nielin Matrosenliedin säveleen sovitettua Suomi marssii -kappaletta, jonka Georg Malmstén levytti vuonna 1942. Leip oli vuonAnna-Maija, Anneli, Anne-Marie, Annikki, Irene, Kaarina, Mirja, Orvokki, Rose-Marie ja Tellervo. Väitetään, että kappaleen kuullut Palmroth käänsi sen lentokoneessa 1.9.1939
Edelleen tunnettu laulu syntyi siis jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Se kuultiin kuitenkin ensimmäisen kerran julkisesti esitettynä vasta seuraavan sodan kynnyksellä Lale Andersenin esittämänä Willy Schaffersin kabareessa. Kuten Suomessa myös Saksassa sodan edetessä suosiotaan kasvattivat epäpoliittiset laulut, jotka toimivat henkisinä varaventtiileinä. Jatkosodan aikana propagandistiset isänmaalliset kappaleet ja ”ryssäntappoviisut” – esimerkiksi Pallen Silmien välliin – eivät nousseet suosioon. Suomessa kappaleen, jonka nimen Palle oli kääntänyt sanatarkasti Lyhdyn alla -nimiseksi, levyttivät sekä Georg Malmstén että A. Heinäkuussa 1939 Andersen lauloi kappaleen ensimmäisen kerran Kölnin radiossa. n Saksalainen kuljetusjuna on pysähtynyt Lieksan asemalle 1.7.1941. Saksalaiset laulavat, paikkakuntalaiset kuuntelevat laulaen mukana milloin laulu oli tuttu. Sittemmin Leip komennettiin rintamalle, jossa hän haavoittui. Aimona tunnettu Aimo Vilho Andersson. Leip tai hänen kaverinsa tekivät runolle melodian ja laulelivat runoa itsekseen. Toipilas komennettiin takaisin Berliiniin, jossa hän teki runoon kaksi lisäsäettä. Puhuttelevampia ja vetoavampia olivat sen sijaan yhteiseen, positiiviseen tulevaisuuteen tähtäävät, mahdollisuuksilla ja odotuksella leikittelevät romanttiset iskelmät. 70 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 na 1915 suorittamassa asepalvelustaan eräällä berliiniläisellä kasarmilla. Kappale saavutti aluksi suosiota Saksan Afrikan joukkojen parissa. Kun Suomen ja Saksan aseveljeys loppui Suomen erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa vuonna 1944, saksalaismarssien soittaminen radiossa loppui. Pallen laulukumppanina niin asemiesradioiltamissa kuin julkaistuilla levyilläkin toimi usein Georg Malmstén SA -K U VA SA -K U VA. Kappale oli jo saavuttanut kahlitsemattoman suosion akselivaltojen lisäksi myös liittoutuneiden puolella. Luutnantti Viherjuuri johtaa karjalaisten laulua. Lomalla ollessaan hän tapaili kahta tyttöä, Liliä ja Marlenea, jotka innoittivat hänet tekemään runon. Tahtotila Suomen ja Saksan lähentämiselle lienee luonut viitekehyksen, jonka puitteissa Palle Palmroth sai valita ne kappaleet, jotka hän päätti suomentaa. Valintaprosessissa kappaleiden melodia ja sanoitukset näyttelivät todennäköisesti ratkaisevinta roolia. Laulumorsiamien tuonti Suomeen oli osa laajempaa yritystä luoda erityissuhde Suomen ja Saksan välille. Vaikka saksalaiset ja suomalaiset laativat yhteisen laulukirjan, johon käännettiin suomalaisia lauluja saksaksi, eivät nämä juurtuneet saksalaisten käyttöön. Kulttuurituonti Saksasta Suomeen oli yksisuuntaista. Belgradin saksalainen sotilaslähetin soitti sen ensimmäisen kerran vuonna 1940. Propagandaministeri Joseph Goebbels yritti ensin kieltää kaihoisan Lili Marlenen, jota hän piti liian pasifistisena. Yritys militarisoida kappale 6. panssaridivisioonan kuoron sovituksena epäonnistui. Ei ole tiedossa, laulettiinko Nielin säveltämiä laulumorsiamia enää Lapin sodassa. Kysymys, kuinka tarkoituksellista ja johdettua tämä oli juuri Nielin kappaleiden osalta, on kuitenkin epäselvää
Samalla marsseissa on tiettyä keveyttä, mikä oli Nielin tietoinen tarkoitus. Niel hakeutui Kolmannen valtakunnan Työpalveluun ja sen orkesteriin. jalkaväkirykmentin riveissä. Monet Nielin säveltämistä marsseista kantoivat naisen nimeä. Niel kuoli vuonna 1954. Armeijan harmaisiin Niel astui 18-vuotiaana sotilasmuusikkona vuonna 1906. Saksaksi: "Kradschützen Singschar der Aufklärungs Abteilung 3, 1 Musikkorps des Infanterie-Regiments "Gross Deutschland". Marsseja Youtubesta Matrosenlied/ Suomi marssii Saksaksi: https://www.youtube.com/watch?v=ZIPX7mZRrvU (versiona, jossa marssi Deutsche Wochenschaun (528 – 16.10.1940) taustamusiikkina, jossa esitellään Kriegsmarinea toiminnassa) Suomeksi: https://www.youtube.com/ watch?v=nG220yhWp9U Lebe Wohl du Kleine Monika/ Näkemiin nyt pikku Tellervo: Saksaksi: https://www.youtube.com/watch?v=c1YGRz_nVoY (versiona, jossa Herms Niel kapellimestarina) Suomeksi: https://www.youtube.com/ watch?v=1vdVSnqDnPo (Tapio Rautavaaran sovituksena) Edelwiss/ Orvokki: Saksaksi: https://www.youtube.com/watch?v=u_J1sOO5FQY (Tiedusteluosasto 3.:n panssarikrenatöörikuoro, jota säestää GrossDeutschland jalkaväkirykmentin 1. Suomeksi: https://www.youtube.com/watch?v=RE-uTewAP5Q Wenn die Soldaten/ Sotapojat marssii: Saksaksi: https://www.youtube.com/ watch?v=MCWyhNDCDEQ Suomeksi: https://www.youtube.com/ watch?v=8yHJOw5MaQE (A. Reichsarbeitsdienstissa Niel nousi Oberstfeldmeisteriksi. Juuri tämän tyylilajin kappaleista useampi päätyi myöhemmin suomennettuina Suomeen. Sodan alla Niel ryhtyi säveltämään erityisesti sotilaille suunnattuja marssilauluja. Sitä edelsivät Hannelore, Annemarie, Marie-Mara-Maruschkaka, Annemariechen, Leonore ja sitä seurasivat vielä Gerda – Ursula – Marie, das Blonde Kind Antje, Edeltraut, kleine Elisabeth, Rosalinde, Waltraut, Renate, Margareth ja Ingeborg. Hän syntyi 17.4.1888 Nielenbockissa. "Laulumorsian"-kappaleet, sotilaallisuudestaan huolimatta, rajautuvat viihdemusiikkiin. Nielin tietoisena tavoitteena oli säveltää mielialaa kohottavia marsseja, jotka osaltaan helpottaisivat sotilaan raskasta arkea ja alistumista armeijan järjestykseen. Sotien välisen ajan Niel opiskeli musiikkia, sävelsi ja soitti. 71 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 H ermann Nielenbock alias Herms Niel oli yksi Saksan tuotteliaimmista marssilaulujen säveltäjistä ja sanoittajista. Soittokunnan muusikot toimivat myös apulääkintämiehinä. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen merkitsi Nielille ravintolamuusikon töiden loppumista ja paluuta keisarilliseen jalkaväkeen. Vuoden 1918 maaliskuussa länsirintaman torjuntataisteluiden yhteydessä apulääkintämiestehtävissä ollut Niel haavoittui vakavasti alaselkärankaan. Musiikkikorps. Erityistä Nielin omissa sanoituksissa on, että nämä ovat varsin epäpoliittisia. Niel toimi RAD:n orkesterin, Reichsmusikzugin kapellimestarina ja musiikkikoulutuksen johtajana RAD:n koulutuskeskuksessa Reichsführerschulessa Potsdamissa. Niel palveli sotilasmuusikkona vuoden 1913 syksyyn asti. Niel ei ollut poliittisesti aktiivinen, joskin sotaveteraani oli kansallismielinen ja tyytymätön Versaillesin "sanelurauhaan". Aimon tulkitsemana) Ich hatt' einen Kameraden/ Oli aseveikko mulla: Saksaksi: https://www.youtube.com/ watch?v=1QqHc6CQmLA Suomeksi: https://www.youtube.com/ watch?v=1eVnDvTAo40 Lili Marleen/Liisa pien: Saksaksi: https://www.youtube.com/watch?v=bUsePoATbrU Suomeksi: https://www.youtube.com/ watch?v=Bq6ostfO6MI (Georg Malmstenin tulkitsemana) Itärintaman marssi (von Finnland bis zum Schwarzen Meer): https://www.youtube.com/watch?v=6O1y7Kfq6fM Laskuvarjojääkärien marssi: https://www.youtube.com/watch?v=g-4wcfDoBy8 Balkanin rintamamarssi: https://www.youtube.com/watch?v=MFuXxLGBhrE Afrika Korpsien marsseja: Stuka über Afrika: https://www.youtube.com/ watch?v=a4e5Gj1zGIY Heia Safari: https://www.youtube.com/watch?v=21FpXjgjcFI Panzer Rollen in Afrika vor: https://www.youtube.com/ watch?v=7BLVQJU8Dl8 Unser Rommel: https://www.youtube.com/watch?v=g8PyoIfhyU Herms Niel – sotilas ja muusikko. Vuonna 1945 Niel päätyi venäläisten sotavangiksi, ja he laittoivat tämän opettamaan venäläisille sotilasmusikoille tanssimusiikkia. Kuuluisin Nielin marsseista on Erika. Ensimmäiseen maailmansotaan Niel osallistui entisen kotirykmenttinsä keisarillisen 1
SE PP Ä N EN EI N O W , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O Osa 1 Menestystarina, selviytymistarina vai avutonta räpellystä ja hyvää säkää. Taustalla näkyy helsinkiläisiä suojeluskuntalaisia valkoiset nauhat päähineissään. 72 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 SAKSALAISET TULEVAT, Helsinki on vallattu, vieras asevoima on korvattu toisella ja Itämeren divisioonan miehet pitävät taukoa Keisarinnan kivellä Kauppatorilla. Aleksandran obeliskin päässä komeilee taas sata vuotta myöhemmin kaksipäinen kullattu kotka, joka on jälleen myös Venäjän tunnus. TEKSTI: AKI PULLI. . Venäjän ja Saksan intressit Suomenlahdella ovat yhä jo satavuotiaan itsenäisen Suomen kohtalonkysymys
Seuraava osa on lehtemme joulunumerossa. Kuinka se oli mahdollista, mitä siitä seurasi ja miten tähän on tultu. Entä mitä pitäisi tehdä jatkossa. kansakunnan synty SUOMI 100. Sadan vuoden tilinpäätöksen ensimmäinen osa julkaistaan tässä Suomen Sotilaan Suomi 100 -teemanumerossa. 73 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Suomi juhlii joulukuussa satavuotiasta valtiollista itsenäisyyttään
Alkanut ”svobodan” aika merkitsi kuitenkin käytännössä Helsingissä ja muualla maassa myös melkoista kaaosta. Se oli marraskuun alussa tapahtunut bolševikkien vallankaappaus Pietarissa. Jos eduskunta olisi istunut tiistaina pitempään, olisi Suomen itsenäisyysjulistuksen päiväksi tullut tiistai 4.12. Suomen suuriruhtinas, Venäjän tsaari Nikolai II oli syrjäytetty maaliskuussa samana vuonna niin kutsutussa helmikuun vallankumouksessa. Muodostettu Venäjän väliaikainen hallitus edusti kuitenkin tiettyä jatkuvuutta ja piti myös Suomeen sijoitettua valtavaa sotaväkeä komennossaan, ainakin teoriassa. AktivisBARRIKADEILLA PIETARISSA maaliskuussa 1917. Itsenäistyminen ei olisi ollut mahdollinen ilman suurvaltojen kamppailua, jolloin Suomesta tuli käyttökelpoista vaihtotavaraa. Vallankumous riisti Pietarilta sen keisarillisen nimen. Vastaus on yksinkertainen. Ensimmäinen maailmansota luhisti takapajuisen Venäjän talouden ja johti ensin maaliskuun vallankumoukseen ja sitten marraskuussa vallankaappaukseen, joka avasi ikkunan Suomen itsenäistymiselle. 74 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 S uomen senaatti päätti itsenäisyysjulistuksesta istunnossaan 4.12.1917, mutta eduskunta sai asian käsiteltäväkseen vasta kaksi päivää myöhemmin, 6.12.1917. Mikä sai lokakuussa valitun uuden porvarienemmistöisen eduskunnan luottamusta nauttineen senaatin antamaan joulukuun alussa julistuksen, vaikka Suomi ei nykymittapuulla ollut itsenäinen sen enempää kuin edellisenä kesänä tai keväänä. Järjestysvallan romahdus ja venäläisten kurittomien sotilaiden väkivallan teot, maatalouslakot, elintarvikekeinottelu ja vuoteen 1916 asti jatkuneen taloudellisen nousukauden jyrkkä loppu Venäjän sotatalouden tilausten, kuten linnoitustyömaiden, hiipuessa ja lopulta loppuessa kokonaan ajoivat maan syksyyn 1917 tultaessa elintarvikepulaan. Rikollisuus räjähti. Tänään, sata vuotta myöhemmin, nimi on palannut, mutta mennyt loisto ei.. eikä torstai kaksi päivää myöhemmin
Oli kuitenkin tunne, että toimintaa tilanne vaatisi, jotta voitaisiin luoda juridinen peruste olla tottelematta Pietarista tulevia käskyjä. Tosin Nikolain otteet Suomen suuriruhtinaana vuodesta 1894 alkaen ja varsinkaan Bobrikovin nimityksestä 1899 lähtien eivät olleet vakuuttaneet suomalaisia vasemmalta oikealle. Seurauksena oli uudet vaalit ja porvarien vaalivoitto, vaikka sosialidemokraattinen puolue olikin yhä suurin. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 75 SUOMI 100 tit perustivat suojeluskuntiaan, joihin haluttiin myös työväkeä, mutta radikalisoituva työväenliike ja sosialidemokraattinen puolue julistivat porvarien järjestyskaartit vihollisekseen ja alkoivat muodostaa aseistettuja työväenkaarteja. Lokakuun vaaleissa vasemmisto menetti enemmistön eduskunnassa ja alkoi radikalisoitua entistä voimakkaammin. Venäjän vallan jatkumo katkesi, ja myös venäläisten joukkojen lojaliteetti hallitusta kohtaan oli täysin epäselvä ja avoin. Siksi sosiaalidemokraattien vastustus itsenäisyysjulistukselle ja sitä Nikolai II oli syrjäytetty maaliskuussa niin kutsutussa helmikuun vallankumouksessa.. Mitään varmuutta itsenäisyyden julistajilla ei tietenkään joulukuun alussa ollut siitä, että hanke oikeasti menestyisi. Varsinaiset koitokset olivat vasta edessä, eikä se ollut senaatin tai eduskunnan jäsenille mitenkään epäselvää. Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia vaan jätti sen käsittelemättä ja hajotti eduskunnan. Kun bolševikit kaappasivat vallan 7.11.1917, tilanne kärjistyi entisestään. Tietysti hallitsijanvakuudet ja muut olivat lauenneet jo siitä alkaen, kun tsaari Nikolai II:sta oli tullut maaliskuussa kansalainen Romanov, vaikka teoriassa hänen asemaansa Suomen suuriruhtinaana ei riistettykään virallisesti. Lokakuun 1917 vaalit olivat myös siinä mielessä mielenkiintoiset, että rajat itsenäisyyden kannattajien ja vastustajien välillä menivät enemmän puolueiden sisällä kuin niiden välillä ja tuloksen perusteella voidaan sanoa kansan antaneen epäsuoran mandaatin itsenäistymiselle. Keskinäiseen vastakkainasetteluun ajautuneet, osin omapäisesti toimineet järjestyskaartit ja venäläisten sotilaiden anarkistinen toiminta ei korvannut hajonnutta järjestysvaltaa. Valtalaista vallankumoukseen Vuonna 1916 valittu sosialistienemmistöinen eduskunta oli antanut heinäkuussa 1917 bolševikkien vielä tuolloin epäonnistuneen vallankaappausyrityksen pyörteissä valtalain, jolla se julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa ja jätti ulkopolitiikan ja sotilasasiat Pietarin keskushallitukselle eli väliaikaisen hallituksen toimivallan alle. Varsinaisesta itsenäisyysjulistuksesta ei pitäisikään valtalain kohdalla puhua, vaikka jotkut näin haluavat väittää. Silloin Suomella olisi tietysti ollut pelin paikka, jos olisi ollut halua ja toimintakykyä. Avautui historiallinen ikkuna toimia
76 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 reilun kahden kuukauden kuluttua seurannut vasemmiston aseellinen kapina kansan ja sen eduskunnan enemmistön luottamusta nauttinutta senaattia vastaan tuntuukin niin käsittämättömältä. Oikealla sivulla lehtileike kohtalon päivältä tammisunnuntailta 1918. Huomaa, että bolševikkien kansankomissaari nimenomaan kieltää venäläisiä sotajoukkoja osallistumasta kummallakaan puolella juuri samoilla hetkillä leimahtaneeseen sisällissotaan.. Ensimmäinen Suomen – lokakuun vaaleista alkaen porvarienemmistöisen – eduskunnan konkreettinen reaktio Pietarin tapahtumiin oli julistaa Suomen eduskunta korkeimman vallan haltijaksi Suomessa vain hieman yli viikko bolševikkivallankaappauksen jälkeen. Varsinkin kun suurin osa puolueen vaikuttajista lähti mukaan väkivallan ja Venäjän bolševikkien poliittisen peesauksen tielle sen sijaan, että olisi pyrkinyt kansalliseen yhtenäisyyteen, johon kuitenkin useimmissa muissa Venäjän rajamaissa samoihin aikoihin ja hiukan myöhemmin päästiin yllättävänkin helposti. Venäjän kanssa eletyn “unionin” loppu häämötti jo lähempänä kuin voijonon pää. Siinä ei juuri pitäisi olla kansallisen ylpeilyn aihetta. Jonon häntä kuvattu Unioninkatu 22:n kohdalla. Kuvassa jonotetaan voita elokuussa 1917 niin kutsuttujen voimellakoiden jälkeen Unioninkatu 26:ssa sijainneen Voija juustomyymälä Hansan myymälään. Kolmihenkisen valtionhoitajakollegion valintatavasta ja -aikataulusta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen kuten ei myöskään vallan siirtämisestä senaatin talousosastolle. Suomessa sen sijaan omat punaiset lähtivät väkivallan ja vastakkainasettelun tielle. Muissa entisissä Venäjän alusmaissa punaisten väkivaltainen toiminta oli selvästi ulkoapäin ohjattua ja suurelta osin Venäjän bolševikkihallituksen voimin ylläpidettyä. Sodan ikkuna Lokakuun vallankumouksena tunnettu bol še vikkien vallankaappaus Pietarissa 7.11.1917 sekoitti siis pakkaa Suomessa entisestään. Siksi näin jälkikäteen myös viidestoista marraskuuta voisi aivan hyvin olla Suomen itsenäisyyspäivä aivan kuten moni muu askel matkalla täyteen valtiolliseen suvereniteetELINTARVIKEPULA iski Suomeen Venäjän sotatilausten hyydyttyä ja loi hyvän kasvualustan agitaatiolle ja keskinäisen vihan kylvämiselle sekä rikollisuudelle
Suomessa nähtiin vuonna 1917 yli 500 lakkoa. Bolševikkien noustua valtaan sosiaalidemokraatit olivatkin yllättäen sitä mieltä, että vallansiirto Suomen eduskunnalle pitäisi tehdä yhteistyössä Pietarin bolševikkien kanssa. Elintarvikepulasta kärsinyttä maata kurittanut lakko 14.– 20.11.1917 tuki avoimesti Pietarin bolševikkeja, ja näitä tukeneet venäläissotilaat alkoivat jakaa punakaarteille aseita. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 77 tiin valtalain ja Tarton rauhansopimuksen solmimisen välillä. Se ei kuitenkaan riittäisi, vaan puolueen riveissä alettiin valmistella vallankumousta ja aseellista kapinaa. Kuolonuhreilta ei vältytty. PE KK A N IE M IN EN. Punakaartit alkoivat järjestäytyä ja aseistautua hyvin nopeasti, ja porvaristo vastasi tähän alkamalla aseistaa suojeluskuntia, jotka oli jo eri puolilla maata ehditty julistaa laillisiksi. Vasemmiston lehdistö aloitti räikeän vihakampanjan ja agitaation oikeistoa vastaan. Ensimmäiset aseelliset yhteenotot suojeluskuntien ja punakaartien välillä seurasivat, kun järjestysvalta yritti suojata yksityistä omaisuutta ja koskemattomuutta rettelöiviltä lakkoilijoilta ja punakaartilta sekä venäläissotilailta. Tsaarin vallan romahtamisen, bolševikkien valtaannousun ja Suomen itsenäisyyden mahdollisti viime kädessä se, että Venäjän imperiumi lähti mukaan ensimmäiseen maailmansotaan, jota maan kehno talous ja sitäkin kehnompi sotalaitos ei kestänyt. Vihan siemenet kylvettiin. Varsinkin suurissa kaupungeissa ja erityisesti Helsingissä lakosta tuli punakaartien voimannäyttö, joka sai samalla poliittisesti porvarienemmistöisen kansan ja sen vaaleissa valitseman eduskunnan luottamusta nauttineen senaatin etsimään suojaa uhkaavaa vasemmiston aseellista kapinaa vastaan. SDP sai näin läpi tahtonsa kahdeksantuntisesta työpäivästä ja demokraattisista kunnallisvaaleista. Emämaa ajautui TI M IR IA SE W IV A N , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O Suojeluskunnat aloittivat maassa yhä oleskelleen venäläisen sotavoiman aseistariisunnan... SDP kuitenkin hyväksyi eduskunnassa päätöksen siirtää valta eduskunnalle. Pahin oli viikko Pietarin bolševikki vallan kaappauksen jälkeen alkanut yleislakko
Suojeluskunnat aloittivat maassa yhä oleskelleen venäläisen sotavoiman aseistariisunnan ensin Karjalassa ja sitten Pohjanmaalla. Se, että vapaussotana ja kapinana alkanut sisällissota ja terrori päättyivät niin nopeasti ja maa pystyi sen jälkeen rakentamaan aikakautensa mittakaavassa tavallista edustavamman ja demokraattisemman yhteiskunnan lopulta varsin laajan yksimielisyyden vallassa, oli huomattava saavutus. Saksalaiset kohtelivat vankejaan pääsääntöisesti hyvin, ja Helsingissä sekä muissa saksalaisten valtaamissa kaupungeissa aseistariisunta ja maasta poistuminen tapahtuivat yleensä kurinalaisesti ja ongelmitta.. 1918 Tammikuun lopulla laillinen valtiovalta julisti suojeluskunnat maan laillisen järjestysvallan suojaksi ja asevoimaksi. Tämä ei olisi onnistunut ilman saksalaisten sekaantumista sotatoimiin Pietarin bol šeSUOJELUSKUNTIEN POLKUPYÖRÄPARTIO. Valkoiset kohtelivat internoituja venäläisiä paikoin erittäin huonosti. Ryssäviha oli syntynyt. Alakuvassa Joensuussa internoituja venäläisiä Helsingissä koottuna Melkkiin kuljettamista varten. Ilman Nikolai II:n kohtalokasta päätöstä lähteä soitellen sotaan olisi Suomi saattanut pysyä paljon kauemmin rappeutuvan Venäjän valtakunnan osana. Huomaa miesten varustuksen kunto. Vankeja jopa murhattiin ja pahoinpideltiin erityisesti Viipurissa ja Tampereella, heidän poliittiseen kantaansa ja toimintaansa katsomatta. Maan vapauttaminen vieraasta asevoimasta muuttui pian veriseksi sisällissodaksi sosiaalidemokraattien aloitettua maassa aseellisen kapinan. SUOMI 100 78 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 TI M IR IA SE W IV A N , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O taloudelliseen kriisiin, jonka kautta poliittinen paine yltyi niin voimakkaaksi, että mahdollisuuden ikkuna Suomen ja muiden rajamaiden itsenäistymiselle avautui. Suojeluskunnat laillistettiin jo syksyllä 1917, ja niistä tuli hallituksen asevoima 26.1.1918
Tämä jätti nuoren tasavallan perustajien kilpeen ikävän tahran ja hävinneiden sydämiin haavan, joka repii ainakin Suomen kansan vanhempaa osaa yhä kahtia sata vuotta kevään 1918 jälkeen. Lenin pettää toverinsa Voittaja kosti kapinallisille heidän tekonsa moninkertaisesti ja kohtuuttomasti, niin kuin voittajilla on sisällissodissa kovin usein tapana. Se ei tee julmuuksia tekemättömiksi eikä muuta valkoista valhetta todeksi, mutta ei haavoja paranneta sen enempää punaisella hutullakaan. Puolueeton historiallinen tutkimus osoittaa, että lopulta sodan jälkiselvittely oli kaikessa raakuudessaan huomattavasti helpompi kuin monissa muissa maissa. n Suojeluskuntalaiset saattavat Hyvinkäältä tuotuja naispunakaartilaisia kuljetettavaksi Helsingin edustan vankileirien saaristoon. Molemmin puolin tuntuu löytyvän yhä ihmisiä, joilla on tarve kaivaa vanhoja juoksuhautoja auki. Saksan Itämeren divisioonan ammattitaitoisen sotakoneen ja pohjoisesta etenevien hallituksen joukkojen puristuksissa kapina sammui lopulta lyhyeen. Lenin hylkäsi kylmästi suomalaiset toverinsa, joiden turvissa hän oli vielä edellisenä syksynä piileksinyt. Naisvankeja kohdeltiin erittäin huonosti. Punaiset jäivät yksin vain Suomessa oleskelleiden yksittäisten venäläisten sotilaiden ja pienten sotilasyksiköiden sekä satunnaisen Pietarista saadun aseavun varaan. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 79 TI M IR IA SE W IV A N , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O vikkihallituksen kanssa tehdyn sopimuksen turvin. Vangit, jotka eivät olleet kuolleet väkivallan tai nälän ja sairauksien uhrina, vapautettiin pääasiassa vuoden 1918 loppuun mennessä. Sosiaalidemokraatit olivat pian taas mukana eduskunnassa rakentamassa maata yhdessä voittajien kanssa. Värikuvassa punaakaartilaisnainen Arisaka-kivääreineen rekontruktiokuvassa. PE KK A N IE M IN EN. Saksalaiset joutuivat ajoittain puuttumaan valkoisten toimintaan leireillä ja niiden ulkopuolella
Ensi sijassa kyse oli ensimmäisen maailmansodan lopulla muodikkaan kansallisaatteen elävöittämästä, fyysisestikin kovin nuoren itsenäisyysaktivistien joukon halusta yhdistää samaa tai läheistä kieltä puhuvat väestönosat samaan valtioon. Suhteita mutkisti keskinäinen vihanpito, sillä suomalaiset olivat tyytymättömiä autonomisen Suomen rajojen takana olevien inkerinsuomalaisten ja karjalaisten tilanteeseen. Pieni ja tehokas saksalainen Itämeren divisioona sitä tukeneine saksalaisine maaja merivoimien joukkoineen oli korvannut suuren ja rapautuneen venäläisen sotavoiman. Suomalaiset aloittivat sen Karjalassa ja Pohjanmaalla väkivoimin, mutta lopulta tässäkin Saksan rooli oli merkittävä. Taustalla välkkyi jo heräävän Suur-Suomi -aatteen itu, jota tosin on tulkittu viime vuosikymmeninä usein historiallisesti värittyneesti. n 1918. Suomen rajaa oli myös autonomisena aikana veivattu muutamaan otteeseen, joten minään kiveen hakattuina itsenäistymisen ajan rajoja ei pidetty, ja sorretuiksi koettuja heimokansoja haluttiin vilpittömästikin auttaa. Turun kasarmi, Läntinen Heikinkatu 28, (nykyään Mannerheimintie 22-24, “Lasipalatsi”) saksalaisten joukkojen pommituksen aiheuttaman tulipalon jälkeen. Kaupunkilaiset etsimässä raunioista säilykepurkkeja. Venäläiset poistuivat maasta Saksan ja bolševikkiVenäjän rauhansopimuksen mukaisesti pääosiltaan ilman veren vuodatusta alkuvuodesta 1918. 80 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 SUOMI 100 Todellinen menestys oli ollut venäläisten varuskuntien onnistunut demobilisaatio keväällä 1918. Venäjä on rajamaa ja Suomi valtakunta… Suomen sisäinen vakauttaminen alkoi sotatoimien päätyttyä toukokuussa 1918. Toki moni haistoi myös rajantakaisen alueen taloudellisen arvon maaja metsätalousvetoisessa Suomessa. Pakon edessä valittu hirttäytyminen Saksaan rajoitti suhteiden luomista ensimmäisen maailmansodan tuleviin voittajiin, Saksan vihollisiin – läntisiin ympärysvaltoihin. LÖ N N Q VI ST G U N N A R, H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O. Suomi oli kuitenkin toukokuussa 1918 kaikkea muuta kuin itsenäinen ja riippumaton valtio. Voidaan jopa sanoa maan olleen kesällä jonkinlainen puoliitsenäinen protektoraatti. Bolševikkien valtaannousu oli Saksan tukema, jotta Venäjä saatiin pois sodasta, ja Lenin oli valmis uhraamaan suomalaiset toverinsa maksuna Saksalle saamastaan tuesta. Tuskin punaiset olisivat sotaa silti voittaneet, mutta verenvuodatusta olisi kestänyt mahdollisesti vuosia ja sen jälkiselvittely olisi ollut vieläkin raskaampaa. Suomen liikkumavapautta rajoitti Helsingissä isännän ääntä käyttänyt kenraali von der Goltz. Jos vanhalla siirtomaaherralla olisi ollut ote joukkoihin Suomessa ja halu käyttää niitä Saksaa ja valkoisia vastaan, olisi vuoden 1918 keväästä tullut paljon verisempi ja pidempi kuin siitä tuli. Suhteet eivät olleet mitenkään ystävälliset myöskään bolševikkien hallitseman Venäjän kanssa bolševikeilta ensimmäisenä saadusta itsenäisyystunnustuksesta huolimatta
Muurmannin legioonan punaiset olivat joutua jopa taisteluun brittien päävihollista Venäjän bolševikkeja vastaan, miltä kuitenkin vältyttiin. Näin Venäjän punaisia vastaan Venäjälle taistelemaan tulleet britit tukivat Suomesta paenneita punaisia, jotta saksalaisten kanssa yhteistyössä olevat demokraattisesti suuntautuneet suomalaiset vapaaehtoiset eivät voisi auttaa kielellisiä lähisukulaisiaan päättämään omasta kohtalostaan. Saksalaiset toivat mukanaan 84 lehmää, joita kuusi tehtävään määrättyä sotilasta hoiti. Ironista, mutta moiselle on myös termi: reaalipolitiikka, toisten mielestä jopa inhorealismi. n Saksalaiset lähtevät. Ensin Saksa oli käyttänyt valtavasti resursseja Venäjän romauttamiseksi, mikä antoi suomalaisille tilaisuuden irtautua emämaastaan, ja sitten Saksa romahti itse, mikä vapautti suomalaiset uhkaavasta kohtalosta Saksan satelliittivaltiona. Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa oli onnenpotku suomalaisille. Tuntuuko sekavalta. n Saksalainen sotilas lypsämässä lehmää. Joka tapauksessa suomalaispunakaartilaiset taistelivat näin valkoisten venäläisten rinnalla välillisesti myös Pietarin bolševikkeja vastaan. 81 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 Tilannetta mutkisti Britannian kesäkuussa 1918 tekemä sotilaallinen väliintulo Venäjän pohjoisosiin, aivan suomalaisten naapuriin. Itämeren divisioonan kolonna Läntisellä Viertotiellä (nykyään Mannerheimintie) Kansallismuseon kohdalla. Britit kokivat suomalaisten yritykset Vienassa vihollistoimintana suomalaisten läheisten Saksan-suhteiden takia, ja brittijoukkojen komentaja, eversti Philip James Woods varustikin kokonaisen rykmentin lähinnä suomalaisia punaisia ja johti näitä Vienan Kemistä käsin valloittamaan takaisin vienankarjalaisten keskustaajaman Uhtuan. Lue Suomi 100 -kertomuksen toinen osa lehtemme seuraavasta numerosta. Pysy Suomen Sotilaan kärryillä. SE PP Ä N EN EI N O W , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O. Sarjan seuraavassa osassa kerromme lisää onnenpotkuista ja työstä, jota sadan vuoden aikana on tarvittu
Yhdessä ne ovat Suomen satavuotisen historian suurimpia puolustusmateriaalihankintoja. Kuinka 1990-luvun Horneteihin päätynyt hanke vertautuu meneillään olevaan Hornetien suorituskyvyn korvaamiseen eli HX-hankkeeseen, jos käytetään soveltuvin osin samoja nyt julkisia 1990-luvun valintaperusteita ja HX-hankkeessa ilmoitettuja tavoitteita?. 82 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 PUOLUSTUSVOIMAT VUOSISATOJEN HANKINNAT Hornet-hankinta oli viime vuosisadan suurin hanke ja HX-hankkeesta tulee kuluvan vuosisadan tähän mennessä suurin. Viime vuosina olemme tarkastelleet tulevaa HX-hävittäjähanketta ja arvioinnissa mukana olevia koneita. Pian satavuotiaassa lehdessämme on ollut vuosien kuluessa useampia artikkeleita eri hankkeista
Siksi tässä artikkelissa tiettyjä asioita on pelkistetty sen mukaan, mitä nyt on julkisesti tiedossa ja on mahdollista pituudeltaan rajallisessa artikkelissa käsitellä. Hornet-hanke ja HX-hanke . Koneiden tekniikkaa sivutaan vain aseistuksen osalta, muuta tekniikkaa ja muita asioita on jo käsitelty useissa Suomen Sotilas -lehden aikaisemmin julkaistuissa artikkeleissa. 83 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 VUOSISATOJEN HANKINNAT Hankinnan parissa työskentelevillä virkamiehillä on tietysti huomattavasti kattavampi aineisto käytettävissään kuin meillä lehdessämme. Tämä artikkeli ei anna mitään viitettä siitä, mihin suuntaan Suomen päätös olisi kallistumassa. TEKSTI: ESA JÄRVELÄ. Siitä meillä ei ole mitään tietoa, ja jos olisi, emme sitä kertoisi. HX-hanke on herkässä vaiheessa, ja tietojen vuotaminen olisi vahingollista Suomen kansalliselle edulle, sillä se helposti nostaisi valinnan kohteena olevan koneen hintaa
MiG-29:n lyhyt elinkaari, joka oli vain noin puolet länsimaisista koneista, nosti sen kustannuksia. Vaikka muut vaatimukset olisivat paremmin täyttyneetkin, haluttiin kuitenkin epäilemättä eroon myös Neuvostoliitto/Venäjäriippuvuudesta kalustohankinnoissa ja sen turvallisuuspoliittisista seurausvaikutuksista. Toimintaympäristömmekin on jatkuvassa liikkeessä. Myyntimiesten puheet ovat vain puheita. MiG29 jäi 1990-luvun alussa valitsematta Neuvostoliiton romahduksen ja Venäjän silloisen epävakauden, koneen korkeimman hankintahinnan ja korkeimmiksi nousevien elinkaarikustannusten vuoksi. . MiG-29 Fulcrum. Palveluskäyttöön Mirage 2000 tuli vuonna 1983. . Lisäksi Ranskan ilmavoimille ja laivastolle on tilattu tai toimitettu 180 Rafalen eri versiota (syyskuun lopulla 2017). Rafalen on suunniteltu olevan Ranskan ilmavoimien päätaistelukone ainaPALVELUSKÄYTTÖÖN MIRAGE 2000 TULI VUONNA 1983. Lisäksi elektroniikka ja koneen huoltojärjestelmä eivät täyttäneet vaatimuksia. Julkisuudessa esitettyjä kauppahintoja vertailtaessa on huomioitava, että niiden sisällöt vaihtelevat huomattavasti. 84 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 PUOLUSTUSVOIMAT K onehankinta tehdään vasta vuonna 2021, joten tämäkin juttu ehtii vanheta ja tiedot vielä tarkentua moneen kertaan siihen mennessä. AGM-158 JASSM -risteilyohjuksia, AGM-154 JSOW -liitopommeja ja GBU31 JDAM -täsmäpommeja ei ainakaan mainita koneen aseistusvaihtoehtona nykyisellään. Intian tilaamien 36:n Rafale C/B -tyypin koneen kauppahinta – ilmeisesti asejärjestelmineen – koneet muunneltuna Intian tarpeisiin, on noin 8,78 miljardia euroa, joka tekee konekohtaisesti jaettuna noin 243,9 miljoonaa euroa. Lisäksi valuuttakurssien muutokset muuttavat hintoja hankintojen edetessä. Sen sijaan Ilmavoimien suorituskykyvaatimukset olisivat täyttyneet, ja kone olisi ilmeisesti ollut lentäjän kannalta suorituskykyinen sekä hyvä lennettävä. Ensimmäisenä palveluskäyttöön tuli laivaston versio Rafale M vuonna 2000 ja ilmavoimien versio vuonna 2005. HX-hävittäjähankkeen arvioinneissa mukana olevaa Dassault Rafalea on tällä hetkellä tilattu 36 konetta Intiaan ja 24 Egyptiin – osa on jo toimitettu. Rafale Suomessa Jos Suomi valitsisi Rafalen, merkitsisi se sitoutumista ranskalaiseen teknologiaan ja toimintakulttuuriin, vaikka aseistuksen puolesta nykyisissä F/A-18-koneessa käytettäviä AIM-9X Sidewinderja AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjuksia olisi ilmeisesti mahdollista käyttää myös Rafalessa. kin vuoteen 2040 asti tai pidempään. Lentotuntihintojen vertailuun on myös suhtauduttava varauksella, suurin osa niistä on arvioita, ja käytetyt arviointiperusteet vaikuttavat hintaan. Mirage M20005-versioita myytiin lopulta vain Taiwanille, Kreikalle ja Qatarille, yhteensä tilausmäärät jäivät ilmeisesti alle 100 koneeseen. Mirage M2000-5 vs. Qatar on tilannut 24 konetta. Mirage M2000-5.. Mirage 2000:n eri versioita oli tilattu noin 400 konetta, kun Suomi päätti hankittavasta hävittäjästä. Rafalen MIG-29:N LYHYT ELINKAARI NOSTI SEN KUSTANNUKSIA. Kyse ei ole pelkästään koneiden ja niiden ympärillä olevien järjestelmien hinnoista, vaan myös osapuolten turvallisuusja kauppapolitiikka vaikuttaa loppusummaan. Mutta aloitetaanpa vertailu… MiG-29 Fulcrum 1990-luvun valinnassa mukana olleelle MiG-29:lle ei vertailukelpoista konetta nykyisestä hankkeesta löydy, koska ymmärrettävistä syistä Venäjä on ollut hankintamaana käytännössä jo pitkään suljettu kokonaan pois. Myös sellaisten päätösten puuttuminen, kuten onko Suomi jatkossa liittoutunut vai liittoutumaton, vaikeuttaa asioiden arvioimista kokonaisuuden kannalta. Koneet varustetaan esimerkiksi MBDA Meteor -ilmataisteluohjuksilla. Dassault Aviation Rafale 1990-luvun vertailussa Mirage M20005 jäi valitsematta vaikeaksi arvioidun huoltojärjestelmän ja pienestä käyttäjäkunnasta johtuvien käyttökustannusten arvioidun nousun vuoksi
Ilmavoimat onkin todennut, että HX-hävittäjähanke ei saisi nostaa toimintamenoja, vaan niiden pitäisi pikemminkin laskea. JAS 39 Gripen NG. Tämän kokoluokan hankinta on aina sekä poliittinen että talousja teollisuuspoliittinen kysymys. Toimitukset Brasilialle ajoittuvat suunnitelmien mukaan vuosille 2019–2024. Kuinka tämä on mahdollista modernilla miehitetyllä sotilasilma-aluksella, on hyvä kysymys. Se on ollut sitä toisesta maailmansodasta asti yhä enenevässä määrin. Lentotuntihinnan arvioidaan olevan ylivoimaisen edullinen verrattuna muihin vertailtaviin koneisiin, se on noin 5 700 euroa. Jako on tietysti kovin keinotekoinen. Halvin ylläpitää ja käyttää Brasilian tilaamien 36:n JAS 39E/F Gripen NG -koneiden kauppahinta tukijärjestelmineen, simulaattoreineen ja kehittämiskeskuksineen Brasiliassa on noin 4,2 miljardia euroa, eli konekohtaisesti jaettuna noin 116,7 miljoonaa euroa. Käyttökustannuksiin liittyy vahvasti se, että nykyisten Suomen F/A-18-koneiden lentotunnin hinta on 9 000–9 500 euroa, jolla ei tällä hetkellä saada riittävästi lentotunteja lentäjille. 86 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 PUOLUSTUSVOIMAT tu mahdolliseksi käyttää Saab JAS 39E/F Gripen NG -versiossa. 116,7 M € LENTOTUNTIHINTA 5 700 € JAS 39E GRIPEN NG Käyttökustannukset puoltavatkin vahvasti JAS 39E/F Gripen NG:n valintaa. Myös MBDA Meteor -ilmataisteluohjusta ja laajaa valikoimaa muita ilmataisteluaseistusvaihtoehtoja on suunniteltu mahdolliseksi asearsenaaliksi. AGM-158 JASSM -risteilyohjuksia ei mainita aseistusvaihtoehtona nykyisellään, ja niiden integroiminen Gripeniin vaatisi Yhdysvaltojen luvan ja tuen. Kone, jota ei ole Uuden Gripenin tippumista vertailusta puoltaa se, että JAS 39E/F Gripen NG on vasta tehnyt ensilentonsa, joten lopputuotteesta ei ole vielä mitään konkreet. Taloudellisella ja turvallisuuspoliittisella puolella valintaa puoltaa valmistajan taholta lupailtu koneiden kokoonpano Suomessa ja mahdollisuus osallistua koneen kehitystyöhön. On toisaalta syytä muistaa, että Ruotsin sotilasilmailuteollisuus on muutenkin hyvin riippuvainen Yhdysvalloista. Kone soveltuu siten hyvin myös maantietukikohtiin. Myös muihin verrattuna kohtuullinen hankintahinta puhuu valinnan puolesta. FÖ RS VA RS M A K TE N. Mitä pienempi sarja ja parempi varustelu sekä järjestelmät, sitä suurempi konekustannus. Lisäksi AGM-154 JSOW -liitopommeja ja GBU-31 JDAM -täsmäpommeja on voitu käyttää jo Gripenin C/D-versioissa. Lisäksi hyvänä puolena on konventionaaliselle koneelle lyhyt nousukiito 500 metriä ja laskeutumisessa tarvittava 600 metriä. Se on nykyisillä tiedoilla ainoa kone, jolla päästäisiin valmistajan referenssien mukaan jopa 40 % pienempiin käyttökustannuksiin kuin nykyisellä kalustolla
On vain ja ainoastaan valmistajan lupauksia. FÖ RS VA RS M A K TE N. AGM-158 JASSM -risteilyohjusten integroiminen Gripen NG:hen vaatisi Yhdysvaltojen hyväksynnän ennen hankintaa, ellei tästä aseistuksesta luovuta hankinnan myötä. tista arvioitavaa. Tosin tilanne voi muuttua vuoteen 2020 mennessä, . JAS 39E/F Gripen NG jäisi siis valintakriteerien mukaan ainakin vielä valitsematta kesken olevien järjestelmäkehityksen ja testauksen sekä niihin liittyvien riskien vuoksi. JAS 39B Gripen. 87 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 1990-LUVULLA JAS 39A/B GRIPEN JÄI VALITSEMATTA, KOSKA MERKITTÄVÄ OSA SEN JÄRJESTELMISTÄ OLI VIELÄ KEHITYSASTEELLA... Epävarmaksi jää myös, millä toimitusvarmuudella ja hinnalla Ruotsi pystyy takaamaan vaaditun 30 vuoden elinkaaren päivitykset koneelle. Käytännön saavutusten vertailua voidaan tehdä vain Gripenin C/D-version kehitysasteen pohjalta. Myös koneen tilausmäärät ovat vielä pienet. Sen myötä ollaan kuitenkin selvästi lupaavammalla ja varmemmalla pohjalla kuin 1990-luvun alussa, mikä taas on toisaalta vähän sanottu
Ensimmäinen Yhdysvaltojen ilmavoimien F35-laivue vastaanotti kesäkuun lopussa 2017 viimeiset laivueen 24:stä F-35A-koneesta, ensimmäiset koneet laivue sai marraskuussa 2015. Lisäksi hyvänä puolena pidetään valmistajan taholta lupailtua mahdollisuutta liittyä Saksan, Italian, Espanjan ja Ison-Britannian rinnalle viidenneksi kumppanimaaksi, mikä ei kuitenkaan välttämättä alentaisi kustannuksia. Sen sijaan valitsematta jättämisen puolesta puhuvat korkeat käyttökustannukset ja huomattavan korkea hankintahinta – vaikka huomioisikin Kuwaitin tilaukseen kuuluvan tuen käyttöönotossa ja käytössä. 1990-luvun vertailussa General Dynamicsin/ Lockheed Martinin F-16C/D jäi valitsematta, koska se ei täyttänyt Ilmavoimien vaatimuksia kaikilta osin. Ainakaan Suomen väreissä. na ja ilman Ilmavoimien toivomia muutoksia. Huomioitava tosin on, että vielä vuonna 2008 valmistaja arvioi tilauksia tulevan kaikkiaan 4 000. Norjan tilaamien 52 F-35:n kauppahinta on noin 9,384 miljardia euroa, konekohtainen hinta 180,5 miljoonaa euroa. . Lockheed Martin F-35 Lightning II Tämä vertailupari on hieman ongelmallinen, mutta vertaillaan silti. Kaikkiaan valmistaja odottaa yli 3 000:a F-35-tilausta tulevina vuosikymmeninä. Näillä perusteilla Suomen taivaalla tuskin tullaan Taifuuneja näkemään. Valintaa puoltavat myös MBDA Meteorja IRIS-T-ilmataisteluohjusten käyttömahdollisuus. Palveluskäyttöön F-16 oli tullut jo vuonna 1979. F-35 VOISI OLLA SUOMEN VALINTA, JOS SUOMI KUULUISI NATOON... Jos Suomi haluaisi turvallisuuspoliittisesti suuntautua Eurooppaan ja olla yksi konetta kehittävistä maista, olisi kumppanimaaksi liittyminen houkuttelevaa. F-16C/D vs. Koneita oli silloin tilattu kaikkiaan 4 062, joista oli jo toimitettu 3 000. Koneen soveltuvuutta Suomelle heikentäisi myös nykyisin käytössä olevan ilmasta maahan -aseistuksen käytön sekä muiden järjestelmien ajantasalla pitämisen vaatimat päivitykset. Lisäksi valmistaja ei ollut halukas siihen, että kotimainen lentokoneteollisuus olisi osallistunut koneiden valmistukseen. HX-hävittäjähankkeen arvioinneissa mukana oleva Lockheed Martin F-35 Lightning II on tällä hetkellä palveluskäytössä vain Yhdysvalloissa. F-16 oli neljännesvuosisata sitten jo vanha ja koeteltu työkalu, mutta F-35 on vasta astunut operatiiviseen käyttöön. On epävarmaa, sisältääkö hinta Norjan F-35-hankkeen kumppanuudesta maksaman noin 126 miljoonaa euroa ja koneiden päivityksen toimittajan päivitysohjelman mukaisesti Norjan ja Na180,5 M € LENTOTUNTIHINTA 36 982 € F-35 LIGHTNING II F-16 OLI NELJÄNNESVUOSISATA SITTEN JO VANHA JA KOETELTU TYÖKALU... F-16C/D. Tällä hetkellä viimeisessä neuvotteluvaiheessa on 440:n F-35-koneen myynti 11 valtiolle mukaan luettuna Yhdysvallat. Olisiko se nyt sitten hyvä vai huono asia, siitäkin löytyy vähintään kaksi mielipidettä. F-35 Lightning II. N A VY. U .S . 89 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 rä, uskottava käyttäjäreferenssi ja pitkä palveluskäyttö. Niiden käyttöönotto monipuolistaisi ohjusvalikoimaa, sillä tällä hetkellä Suomi on riippuvainen AIM-120 AMRAAM -keskimatkan ohjuksesta ilmataisteluohjuksena ja NASAMSista ilmatorjunnassa. Valmistaja olisi halunnut toimittaa koneet valmii
Toisaalta sillä oli vielä riittävä elinkaari sekä päivitysmahdollisuudet edesF-35 ON EDELLEEN VERSIOSTA RIIPPUEN ENEMMÄN TAI VÄHEMMÄN KESKENERÄINEN... F-35 voisi olla Suomen valinta, jos Suomi kuuluisi Natoon, mutta liittoutumattomana maana koneesta ei saataisi koskaan irti sen hintaa ja laatua vastaavia tehoja. Tämän mukaan joko Norja on maksanut huikeasti ylihintaa koneistaan tai sitten kyseessä on kertaluonteinen alennus. Naton jäsenenä pienempikin konemäärä riittäisi, jos olisi odotettavissa, että liittolaiset tukevat Suomea omalla ilma-aseellaan viimeistään muutamassa päivässä kriisin alettua. U .S . Konemäärä ja lentotuntimäärä jäisivät yksinkertaisesti liian alhaisiksi. Lisäksi valmistaja ei todennäköisesti suosi räätälöityjä ratkaisuja koneisiin Suomen osalta ja haluaa pitää koneiden valmistuksen Yhdysvalloissa. Boeing F/A-18 Super Hornet Tämä on kenties selkeästi vertailukelpoisin pari. Osa ongelmista liittyy myös rakenteellisiin ratkaisuihin, joita ei voida enää muuttaa. F-35-hankkeen teknisistä ja muista ongelmista voi lukea tarkemmin muun muassa Suomen Sotilaan artikkelista numerossa 3/2016. Näillä perusteilla F-35 jäisi valitsematta, vaikka valmistaja antaa ymmärtää, että kone on niin ylivoimainen kilpailijoihinsa verrattuna, että sitä ei voi edes verrata vanhemman sukupolven koneisiin. Merijalkaväen lyhyen nousukiidon ja pystysuoran laskeutumisen F-35B (STOLV) -version sekä merivoimien F-35C-versiolle on tavoiteltu vuoteen 2029 asti lentotuntihinnaksi 27 187 euroa. F35:n hinnanalentamisen jälkeisestä hinnasta puuttuu paljon piilokustannuksia tulevista päivityksistä ja muista koneiden täyteen operatiiviseen valmiuteen saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Arvioidut valmistusmäärät ovat tulevaisuudessa ylivoimaisesti suurimmat arvioitavana olevista koneista, vaikka määrät vielä pienenisivätkin nyt arvioiduista. Tämä antaa melko hyvän varmuuden koneen elinkaaripäivityksistä tulevaisuudessa. Huomioitavaa on, että vuoden 2017 alussa Lockheed Martin sopi myyvänsä Yhdysvaltojen puolustusministeriölle 90 F-35A-konetta kauppahintaan 7,4545 miljardia euroa, eli 82,8 miljoonaa euroa per kone. 90 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 PUOLUSTUSVOIMAT ton vaatimukset täyttäen. Vuonna 2015 käytössä olleen 51 F35A:n lentotuntihinta oli 36 982 euroa. F/A-18 Hornet vs. Norja on arvioinut päivitykseen tarvittavan vuosina 2022–2025 yhteensä 740,6–952,2 miljoonaa euroa. F-35 on edelleen versiosta riippuen enemmän tai vähemmän keskeneräinen, joten teknologiariski on edelleen olemassa. Tavoite 30 vuoden ajalle on keskimäärin 18 417 euroa, mikä kuitenkin vaatisi lentotuntihinnan puolittamisen. Hankintahinta vaikuttaisi olevan kaikesta huolimatta kohtuullinen verratessa muihin arvioitaviin koneisiin, jos kustannusten aleneminen olisi pysyvää ja se siirtyisi laajemmin myös kansainvälisille asiakkaille. 55 konetta menee Yhdysvaltojen asevoimille ja 35 kansainväliselle asiakkaalle. Suomeen. Yhteensä kustannusvaikutus olisi, jos ne arvioidaan yhteensä miljardiksi euroksi, noin 19,23 miljoonaa euroa konekohtaisesti. F-35:n valintaa puoltaa se, että aseistuksen puolesta koneen eri versioissa voidaan käyttää vastaavaa aseistusta kuin nykyisissä F/A-18-koneissa. Hankintapäätökseen vaikuttivat ilmeisesti, että kone ei ollut enää kehityksen alussa ja ongelmat oli jo kitketty pois. Ongelma on siinä, että F-35 on suunniteltu ilmaylivoimaisen toimijan fiksuksi häiveaselavetiksi ja lentäväksi johtamisjärjestelmäksi eikä torjuntahävittäjäksi. F/A-18C/D Hornet -koneiden hankintapäätös tehtiin vuonna 1992. A IR FO RC E. Ainoastaan Yhdysvaltojen merkittävimmät liittolaiset ja suurimmat asiakkaat voisivat mahdollisesti saada teknologiasiirtoja, räätälöityjä ratkaisuja ja mahdollisuuden koneiden kokoonpanoon. Koneen valitsemista vastaan puhuvat huomattavan korkeat käyttökustannukset ja niiden lupailtuun laskemiseen tulevaisuudessa liittyvät epävarmuustekijät
Tämä tarkoittanee sitä, että F/A-18 Super Hornet -koneiden elinkaarta pidennetään eikä F-35C korvaisikaan puutteidensa takia 86,2 M € LENTOTUNTIHINTA 9 647–21 048 € F/A-18 SUPER HORNET F/A-18C/D HORNET -KONEET OTETTIIN KÄYTTÖÖN VUONNA 1995. Nykyisellään näyttää, että F/A-18 Super Hornetin päivitykset ja ylläpito jatkuisivat ainakin 2050-luvulle asti. F/A-18 Hornet. F/A-18C/D Hornet -koneet otettiin käyttöön vuonna 1995. On ollut epävarmuutta, mihin asti F/A-18E/F Super Hornetit pidetään Yhdysvaltojen merivoimien käytössä F35-hankkeeseen liittyvistä ongelmista johtuen. sukupolven yhteydessä mainitaan F-18. Testeissä kone osoittautui muita 1990-luvun ehdokkaita selvästi paremmaksi. Seuraava sukupolvi Yhdysvaltojen asevoimien tutkimusorganisaation (DARPA) hankkeessa kehitetään ja rakennetaan jo prototyyppejä 6. F/A-18 Super Hornet. Block III -version valmistus voisi alkaa 2020-luvun alkupuolella, ja myös vanhempia Super Hornet -versioita voitaisiin päivittää Block III -version ominaisuuksilla. Tarkoituksena on kehittää 6. HX-hävittäjähankkeen arvioinneissa mukana olevaa Boeing F/A18E/F Super Hornet -konetta on tällä hetkellä palveluskäytössä Australiassa ainakin 24 konetta ja Yhdysvaltojen laivastolla yli 500 konetta. N A VY. 91 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 säpäin. Kaikkiaan koneita on valmistettu yli 1 400. . N A VY U .S . Australian 24:n Boeing F/A-18F Block II Super Hornet -version hinta oli noin 2,069 miljardia euroa, joten konekohtaiseksi hinnaksi tuli 86,2 miljoonaa euroa. F/A-18E/F Super Hornetin lentotunnin hinta vaihtelee operatiivisesta valmiudesta riippuen 9 647–21 048 euron välillä, mikä on kyllä liian suuri vaihteluväli vertailua ajatellen. U .S . Mitä tähän tilaushintaan lopulta sisältyi, on epävarmaa. . Hankintahinta oli silloisilla tiedoilla toiseksi halvin heti F-16:n jälkeen. Perusteluna on, että Boeing kehittää uuden F/A-18 Super Hornetin Block III -version täydentämään F-35-koneen puutteita. Tulevaisuuden ratkaisu voikin olla suoritettavasta tehtävästä riippuen sopivana yhdistelmänä osa miehitettyjä ja osa muualta ohjattuja tai kokonaan autonomisia taistelukoneita. sukupolven korvaaja F-22:lle ja F-18:lle hävittäjätehtävissä, ja ainakin nämä prototyypit on ilmeisesti suunniteltu miehitetyiksi. Huomioitavaa edellisessä on, että yhtenä korvattavana hävittäjäkoneena 6. Nykyisellään näyttää, että F/A-18 Super Hornetin päivitykset ja ylläpito jatkuisivat ainakin 2050-luvulle asti. sukupolven hävittäjässä käytettävien ratkaisujen kokeiluun. Kiitoratatai maantievaatimuksena oli nousussa 430 metriä ja laskussa 850 metriä. . Arviot 30 vuoden käyttökustannuksista olivat keskitasoa mukana olleista koneista
Molemmilla koneilla on soveltuvuus ja riittävän lyhyt nousukiito sekä laskeutumismatka myös maantietukikohtaan. 92 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 PUOLUSTUSVOIMAT F/A-18E/F Super Hornet -koneita pitkälläkään aikavälillä kokonaan. Epävarmuus todellisista käyttökustannuksista, jotka vaihtelevat lähes nykyisten F/A-18C/D-koneiden käyttökustannuksista aina F-35-koneiden jälkeen selvästi korkeimpaan, eivät puolla koneen valintaa. A IR FO RC E. Suurin ongelma on F/A-18E/F SUPER HORNETIN VALINTAA PUOLTAA SE, ETTÄ ASEISTUKSEN PUOLESTA SEN ERI VERSIOISSA VOIDAAN KÄYTTÄÄ ILMAN PÄIVITYKSIÄ VASTAAVAA ASEISTUSTA KUIN NYKYISISSÄ F/A-18-KONEISSA. Kokoonpano ja huolto Suomessa onnistunevat vastaavalla periaatteella kuin nykyisten koneidenkin. Lisäksi jos ilmataisteluaseistukseen halutaan monipuolisuutta, todennäköisesti MBDA Meteorja IRIST-ilmataisteluohjusten käyttö ei olisi mahdollista. Valituksi pitäisi näin tulla F/A18E/F Super Hornet. Tulipa valituksi lopulta mikä konetyyppi tahansa, ei niillä ole taisteluarvoa, jos maantieja lentotukikohtien ilmatorjunta ei ole kunnossa, koneet tuhotaan jo tukikohtiinsa, niiden nousu/lasku ei enää onnistu tai tukija johtamisjärjestelmät on tuhottu. Sodan ajan olosuhteissa tehokkainta on estää koneiden tarkoituksenmukainen käyttö jo niiden ollessa maassa, jotta saavutetaan nopeasti ilmaherruus. Lisäksi yhteistyö F/A-18C/D Hornetien osalta valmistajan ja erityisesti Yhdysvaltojen laivaston kanssa on ollut ilmeisesti riittävän sujuvaa ja joustavaa. Varauksella on tosin suhtauduttava myös muiden konevaihtoehtojen käyttökustannuksiin ja siihen, mitä arvioituihin käyttökustannuksiin on sisällytetty. Molemmat osapuolet myös tuntevat toistensa toimintakulttuurin. Myös synergiaetuja saavutetaan, sillä tekninen toteutus on samankaltaista nykyisen kaluston kanssa. Uhkat ja mahdollisuudet Jos F/A-18E/F Super Hornetin arvioitu lentotunnin hinta on lähimpänä alempaa arviota ja kone arvioidaan riittävän suorituskykyiseksi, vaikuttaa valinta selkeältä edellä käsitellyillä valintaperusteilla. Sen sijaan, jos lentotunnin hinta alkaa olla merkittävästi suurempi kuin nykyisen kaluston, alkaa valinta kallistua JAS 39E/F Gripen NG:hen huolimatta sen suurista riskeistä. F/A-18E/F Super Hornetin hankintahinta on muihin ehdokkaisiin verrattuna hyvin kilpailukykyinen. SUURIN ONGELMA ON SUOMELTA KOKONAAN PUUTTUVA BALLISTISTEN OHJUSTEN KORKEATORJUNTAKYKY. U .S . Tämä siis edellyttää, että JAS 39E/F Gripen NG arvioidaan riittävän valmiiksi kokonaisuudeksi valintaa tehdessä, sen suorituskykyvaatimukset täyttyvät ja tulevaisuuden elinkaari sekä käyttäjäkunnan laajuus arvioidaan riittäviksi. F/A-18E/F Super Hornetin valintaa puoltaa se, että aseistuksen puolesta sen eri versioissa voidaan käyttää ilman päivityksiä vastaavaa aseistusta kuin nykyisissä F/A-18-koneissa
Kohteet ja käytettävä aseistus valittaisiin käytössä olevien resurssien, arvioidun vaikuttavuuden ja kohteen suojan mukaan. VUONNA 2015 KÄYTÖSSÄ OLLEEN 51 F-35A:N LENTOTUNTIHINTA OLI 36 982 EUROA. Siihen kyetään vain oikeanlaisilla ilmatorjuntaohjuksilla, joita Suomella ei enää Bukin alasajon jälkeen ole. Lisäksi pienikokoinen miehittämätön ilma-alus voi itsessään tiedustella, ja se on voitu varustaa taistelulatauksella, jolla tuhotaan havaitut arvokkaat kohteet. Maassa ollessaan koneet ovat ainoastaan erittäin kalliita robottien ja ohjusten maaleja. Investoinnista tulee negatiivinen, koska se syö varoja mutta ei tuo lisäarvoa. Tähän vastustaja voi yhdistää koneista laukaistavat pitkän kantaman täsmäaseet, ballistiset ja supernopeat risteilyohjukset. Lähdeluettelo on jätetty pois painetusta lehdestä tilan säästämiseksi. Jos puolustajalla ei ole eri uhkia vastaan porrastettua ja riittävän torjuntakykyistä ilmatorjuntaa lentotai maantietukikohdan vaurioiden rajoittamiseksi ja/tai kykyä syvään vaikutukseen vastustajan keskipitkän ja pitkän kantaman asejärjestelmiä vastaan, on toimintakykyisenä pysyminen täysimittaisessa sodassa lähinnä teoriaa, jolloin myös koneiden suorituskyky ilmassa jää käyttämättä. Iskuun voidaan yhdistää myös miehittämättömien ilma-alusten käyttö maalinosoitukseen ja risteilyohjusmaisesti toimivien miehittämättömien ilma-alusten iskut. A IR FO RC E. Pienikokoisimmat miehittämättömät ilma-alukset soveltuvat tiedusteluun ja täsmäaseiden maalinosoitustehtäviin kantaman puitteissa. Tekniikan edelleen kehittyessä iskuihin löytyy enenevässä määrin erilaisia variaatioita. Jos saatavilla ei ole ballistista ohjustorjuntaa, hyökkääjän on varminta tehdä yllätysisku ensin taktisilla ballistisilla ohjuksilla, mitä seuraa välitön isku risteilyohjuksilla tukikohtaan. Iskun jälkeen miehittämättömiä ilma-aluksia voitaisiin käyttää alueen jatkuvaan valvontaan tuhojen arvioinnissa. Näin pyritään vähintään estämään koneiden nousu. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 93 Suomelta kokonaan puuttuva ballististen ohjusten korkeatorjuntakyky. Artikkeli on luettavissa myös nettisivuiltamme, jossa siitä on täydellisellä lähdeluettelolla varustettu versio. Tehokkainta olisi estää koneiden lentäjiä lentämästä, mikä onnistuu perinteisesti erikoisjoukkojen ja/tai pienikokoisten miehittämättömien ilma-alusten iskuilla lentäjiä vastaan maassa. Jatkuvalla aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten toiminnalla voidaan myös eristää tukikohdat sekä estää tukikohdan toipuminen iskusta ja palauttaminen operatiiviseen toimintaan. Ongelmalliseksi ilmapuolustuksen kannalta ovat muodostumassa myös pienet ja vaikeasti havaittavat miehittämättömät ilma-alukset. Esitän seuraavassa vain yhden yleistasoinen uhkaskenaarion, josta suurin osa on jo teknisesti tätä päivää. Edellä mainituilla keinoilla voitaisiin iskeä, jos koneet on ehditty jo hajauttaa, ensisijaisesti johtamispaikkoihin, tutkiin sekä koneiden tukeutumisjärjestelmiin, esimerkiksi ohjusvarastoihin, polttoainesäiliöihin, kriittiseen infrastruktuuriin ja muuhun huoltojärjestelmään. Tavoitteena on estää koneiden uuteen tehtävään valmistelu ja niiden johtaminen. U .S . Hävittäjillä ei voida torjua ballistisia ohjuksia
EU HALUAA KIELTÄÄ LYIJYN EU:n komission ajama lyijyhaulikielto on päänavaus kieltää lyijy myös luodeissa. Perimmäisenä tavoitteena tuntuu välillä olevan lopettaa yksityisten kansalaisten aseiden hallussapito ja ammunta kokonaan. ASEET 94 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 A mpumaharrastajat ehtivät tuskin toipua taistelusta EU:n ampuma-asedirektiivin ylilyöntejä vastaan, kun EU:n komissio hyökkää uudelleen, nyt vaatimuksilla rajoittaa lyijyn käyttöä ampuma-aseiden patruunoissa. Näin lyijypäästöt vesistöihin ovat vähentyneet suuresti. Se iskisi ampumaharrastukseen asedirektiiviäkin pahemmin. Takapenkillä istuu myös Puola, joka on leikannut lyijypäästöjään vain kymmenisen prosenttia. Lähes kaikki jäljelle jääneet lyijysaasteet ovat peräisin energiantuotannosta ja muusta teollisuudesta. Vähennykset ovat samaa luokkaa useimmissa Euroopan maissa, vain Islanti ja Malta ovat lisänneet päästöjään. Siksi lyijypäästöjen vähentämiseksi on Euroopassa tehty paljon, ja siinä on myös onnistuttu. Suomalaiset tupruttivat taivaalle 336 tonnia lyijyä vuonna 1990, mutta vuonna 2015 enää 14 tonnia. Komission perusteluna on ympäristö, johon patruunoiden lyijykielto tuskin vaikuttaisi. ASEENOMISTAJIEN PIINA JATKUU EU-ALUEELLA . Eniten myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut kielto lisätä lyijyä bensiiniin. Myös lyijymaalien käyttö on monissa maissa lopetettu. Vain yhden prosentin tähden Suomalaisia ampujia edustavat järjestöt ottavat lyijyn myrkyllisyyden vakavasti. EU-komission uuden kampanjan perusteena on lyijyn myrkyllisyys. Suomalaiset saavat oman lyijyannoksensa pääosin perusruoasta, kalasta ja kalasäilykkeistä, juureksista, kasviksista, hedelmistä ja viljatuotteista. Kuten monet muutkin raskasmetallit, lyijy on myrkyllistä ja voi elimistöön joutuessaan, liuenneena tai ilman mukana hengitettynä, aiheuttaa suurta tuhoa. TEKSTI: MIKKO NISKASAARI. On kuitenkin syytä kysyä, kuinka suuri ongelma juuri patruunoiden lyijy on
Kosteikon HAULIT OVAT SIIS PELINAVAUS... Tämä koskee välittömästi metsästäjiä, mutta kuten aina ampumisen ehtoja kiristettäessä, kohteena ovat lopulta kaikki ammunnan harrastajat. Lyijyhaulikieltoa komissio ajaa jo tässä vaiheessa myös ampumaradoille, ainakin silloin, kun ne sijoittuvat kosteikkoalueelle. Tässä vaiheessa komission tulilinjalla ovat siis haulikoiden lyijyhaulit, mutta tavoitteet eivät suinkaan rajoitu siihen. SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 95 – Lyijyteollisuuden edustajat eivät neuvotteluissa vastustaneet komission vaatimuksia, koska heidän mukaansa lyijyn tuotannosta vain yksi prosentti kulutetaan patruunoissa, kertoo Suomen Metsästäjäliiton tiedottaja Kai Tikkunen. Hanke on siis käynnistetty heti sen jälkeen, kun komission vaatimukset asedirektiivin muuttamiseksi oli julkistettu. Varsin huolettomasti on lausuttu, että se saattaa edellyttää aseiden rihlauksen muuttamista. Turpeeseen sidotut Haulit ovat siis pelinavaus, jolla lyijykielto saadaan yleisesti hyväksytyksi. Aseet uusiksi… tai pois Lyijykiellon kehittelyn käynnisti EU:n komissio joulukuussa 2015 pyytämällä ECHA:ta valmistelemaan kieltoa. – Myöhemmissä vaiheissa, emme tiedä montako niitä tulee, selvitetään muuta lyijyn käyttöä ampuma-aseissa. PA SI LI N D RO O S. – Olen pyytänyt kotimaisilta viranomaisilta varmistusta patruunoiden osuudesta EU:n lyijynkulutuksesta, mutta toistaiseksi vastaukseksi on tullut vain, että onpa hyvä kysymys. Tikkunen oli mukana EU:n kemikaaliviraston ECHA:n lyijyä käsitelleessä työryhmässä, johon oli kutsuttu metsästäjien, ympäristöjärjestöjen, teollisuuden ja muiden etupiirien edustajia. Siis muussa haulikkometsästyksessä sekä luodeissa, muistuttaa Tikkunen. EU-maiden kansalaisten kaikkien luotiaseiden uusiminen olisikin melkoinen remontti. Komission mukaan lyijyhaulit muodostavat ihmisiin ja ympäristöön sekä erityisesti vesilintuihin kohdistuvan kohtuuttoman riskin, jota ei hallita. ECHA:n piirissä on jo esitetty näkemyksiä siitä, kuinka luotien lyijy korvataan
Komission tavoite on laatia ehdotus asetukseksi saman vuoden lopulla ja hyväksyä se vuoden 2019 alussa. Tanska on vielä pidemmällä. EU:n tiedotuksen välittämän tiedon mukaan ECHA:n lausunto toimitettaneen komissiolle vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Turvemaat eivät ole yleisesti ongelma, koska turve ”säilöö” lyijyn. Ne ovat matalia, ja varsinkin puolisukeltavat vesilinnut voivat saada hauleja elimistöönsä, jossa ruuansulatus liottaa lyijyä. – Alueet ovat ojitettuja, eivätkä haulit siis ole vedessä. Sopimukseen ei edelleenkään voi vedota jonkun suon suojelemiseksi, mutta komission mielestä se kuitenkin on oikea peruste määritellä alueet, joilla lyijyhaulikielto tulisi voimaan. Koska sopimuksessa mainitaan suot, siis turvemaat, komissio haluaisi kieltää lyijyhaulit kaikilla turvemailla. Mikä tärkeintä, niin turve, kuten kaikki kivennäismaan päällä oleva eloperäinen aines, edistää lyijyn stabilisoitumista. Komission pyytämä selvitys valmistui viime huhtikuussa ja on nyt ECHA:n komiteoiden tutkittavana. 96 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 ASEET määritelmä on komissiolla väljä. – Suomessa monet haulikkoradat ovat turvemailla, kertoo Ampumaharrastusfoorumin rata-asiantuntija Lotta Jaakkola. Prosessi lyijyja lyijysydämisten luotien kieltämiseksi ei luultavasti odota haulipäätöstä, vaan se voi käynnistyä milloin tahansa. Korvikkeet ovat usein lyijyä kovempia metalleja ja aiheuttavat sellaisina vahinkoja erityisesti sahatavaran tuottajille. Turpeeseen liittyy toinenkin ristiriita. Suomi ratifioi sopimuksen kolme vuotta myöhemmin ja toteutti sen asetuksella vuonna 1976. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että kaikkien ampuma-aseiden patruunoiden yhteinen osuus lyijyn kulutuksesta on marginaalinen ja sekin jää pääosin talteen ratojen penkkoihin. Se perustuu Ramsarin sopimukseen, jota käytetään yleisesti väärin. Lyijyn hyvä ominaisuus on huono liukenevuus luonnossa, varsinkin turpeessa. Esimerkiksi Suomi kielsi lyijyhaulit vesilinnustuksessa vuonna 1996 – poikkeuksena Ahvenanmaa. – Siksi tanskalaiset metsästysjärjestöt kannattavat EU:n komission ajamaa lyijykieltoa, Kai Tikkunen kertoo. Luotikielto Vaikka tanskalaisia nykytilanteessa ymmärtäisikin, niin vastaavanlaiset asenteet voivat tuottaa ampujille murhetta siinä vaiheessa, kun komissio alkaa jahdata lyijyä pois luotiaseista. Suomessa valtion maille metsästyslupia myyvä Metsähallitus kieltää rauta-, teräsja kovien volframihaulien käytön kokonaan metsäyhtiöiden vaatimuksesta. Sopimus tehtiin Iranissa, Ramsarin kaupungissa vuonna 1971 maailman kosteikkojen suojelemiseksi. Sitten kysyttiin, että riittäisikö 1½ vuoden siirtymäkausi, Kai Tikkunen kertoo. Suomen maapinta-alasta noin kolmannes on turvemaita, ja kun mukaan lasketaan ranta-alueet, komission tavoittelema lyijykieltoalue kattaa lähes puolet maamme pinta-alasta. Ramsarin sopimusta pidetään merkittävänä askeleena luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa, mutta soveltuuko se tarkoitukseen, johon komissio on nyt sen valjastanut. Silloin on tosi kyseessä. Ramsarin sopimus ei kuitenkaan aikoinaan lopettanut soiden ojittamista, joka alkoi hiipua lähinnä taloudellisen mielekkyyden puutteeseen. Tämä ongelma on kuitenkin monissa maissa jo ratkaistu. HANKE NÄYTTÄÄ ETENEVÄN VÄÄJÄÄMÄTTÄ JA SAMMUTETUIN LYHDYIN.. – Aluksi ilmoitettiin, että asetuksen hyväksymisen jälkeen olisi kolmen vuoden siirtymäaika. Ramsarin sopimuksen ensimmäinen artikla määrittelee, että vesiperäisillä mailla tarkoitetaan erilaisia vesija rantaruohikoita ja soita tai vesiä, luonnollisia tai keinotekoisia, pysyviä tai tilapäisiä, seisovia tai virtaavia, makeita, murtovesiä tai suolaisia vesiä, mukaan luettuna merialueet, joiden syvyys laskuveden aikana ei ylitä kuutta metriä. Tanska innoissaan Tämän jälkeenkin jää toki kysymys lyijyhaulien ympäristöriskeistä eräillä kosteikoilla, erityisesti rantaruovikoilla. Tanskassa ei myöskään ole lyijyn korvikkeita vastustavia suuria metsäyhtiöitä. Tämä on yksi syy siihen, miksi ampumaratojen siirtely paikasta toiseen on juuri ympäristönsuojelun kannalta äärimmäisen epäviisasta. Siellä lyijyhaulit on kielletty kokonaan, myös rata-ammunnoissa. Lyijyä on, mutta se ei liukene tai liukenee hyvin vähän. Ampumaradoilla tehdyissä tutkimuksissa lyijyä on eniten 10 cm:n syvyydessä maan pinnasta, mutta 10–20 cm:n syvyydessä sitä on alle ohjearvojen, jos maamassoja ei ole liikuteltu. Hanke näyttää etenevän vääjäämättä ja sammutetuin lyhdyin. Lyijykielto eteni varsin pitkälle, ennen kuin suuri yleisö havahtui
Esimerkiksi biologisten aseiden päätyminen jossain päin maailmaa terrorismin välikappaleeksi voi yhtä lailla aiheuttaa yllättävän pandemian. Kyseenalaista on, saadaanko uhkakuvan toteutuessa kansalaiset riittävän nopeasti suojattua. M AT TI A S N U RM EL A /F Ö RS VA RS M A K TE N Isorokkorokotusten palauttamista rokotusohjelmiin tulisi vakavasti harkita. . KOMMENTTI:. Kuvitteellisessa esimerkkitilanteessa, jossa ennalta ehkäisevän hyökkäyksen kohteeksi joutunut romahtava PohjoisKorea käyttäisi isorokkoa biologisena aseena Etelä-Koreaa vastaan, suomalaisten ja muiden ulkomaalaisten kiireellinen evakuointi kotimaihinsa olisi luultavasti jo aloitettu. Kemiallisten aseiden käyttö on yhtä lailla kansainvälisin sopimuksin kielletty. Näitä lukuja voi suhteuttaa vertaamalla niitä liikenteen aiheuttamiin riskeihin. Kuulun itse niihin, joita lapsena saatu rokote todennäköisesti suojaa. Ja yksi sadastatuhannesta saisi muuta vakavaa komplikaatiota, kuten aivokalvontulehdusta. Henkiin jääneistä noin 30 % saa vaikeita arpia, jotka rajoittavat toimintakykyä esimerkiksi kuromalla silmäluomet yhteen. WHO totesi vuonna 1980, että isorokko on rokotusten avulla hävitetty koko maailmasta. Ja nähdä pahimpaan varautuminen osana maanpuolustusta, joka on pohjimmiltaan kansalaisten suojelua. Maailmanlaajuista pandemiaa ei ehkä vältettäisi. Muutama viimeinen kaukomatkailija sai rokotteen vielä 1982. Suomessa lasten rokottaminen sitä vastaan päättyi 1978. Puolisoni ja lapseni eivät kuulu. Se leviää erittäin herkästi pisaratartuntana ihmisestä toiseen jo hieman ennen oireiden ilmaantumistakin. 97 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 B iologisten aseiden uhka tulee tiedostaa, ja varautumisen on oltava ajan tasalla huomioiden kansainvälisen lentoliikenteen synnyttämä tartunnan nopean leviämisen riski. Isorokkoon ei ole hoitoa. Kun huomioidaan isorokon 12 vuorokauden itämisaika tartunnasta oireiden alkamiseen, biologisten aseiden käyttö havaittaisiin mahdollisesti liian myöhään. Päätöksissä lähdettiin siitä, että tauti on voitettu ja kukaan ei tahallaan palauta sitä laboratorioistaan ihmiskuntaan. Päätös isorokkorokotusten aloittamisesta olisi helppo, ellei yksi miljoonasta kuolisi rokotteen aiheuttamiin komplikaatioihin. Suojan kehittyminen vaatii kaksi pistosta, joiden välissä on 28 vuorokautta. Silti aivan viime vuosinakin on syntynyt olosuhteita, joissa kemiallisia aseita on toistuvasti käytetty. VARAUTUMINEN BIOLOGISEEN SOTAAN Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat kansainvälisessä CBRN-harjoituksessa Säkylässä. Kysymys kytkeytyy osaksi laajempaa keskustelua aiempaan ajatteluun nähden epätyypillisistä uhkista, joiden suhteen Suomen täytyy tarkistaa varautumisen asteensa. Elämänmittainen suojautuminen isorokkoa vastaan aiheuttaa meille yhtä suuren riskin kuin liikkuminen viikon ajan normaalisti suomalaisessa tieliikenteessä. Siksi Suomi on varannut jokaiselle kansalaiselleen isorokkorokotteen. Riski biologisten aseiden käytölle on yhä olemassa. Isorokko on yleisimmin mainittu biologinen ase, mutta luotamme siihen, että biologiset aseet on kielletty ja niiden käyttökynnys on siksi erittäin korkea. 30 % sairastuneista kuolee. TEKSTI: TIMO METSOLA ISOROKKOON EI OLE HOITOA
Kun niiden käyttöönottoa alettiin valmistella 1980-luvulla, eivät lentäjät olleet lainkaan kiinnostuneita niistä. Ja tulokset näkyvät eri puolilla maailmaa, pahimmillaan Afrikassa. Konetulen sosiaalihistoria. Se on tyypillinen neuvostoliittolainen massakäyttöön valmistettu ase, jonka käyttö ja kunnossapito eivät vaadi merkittävää koulutusta. He ymmärsivät konekiväärin merkityksen, kuten Sommen esimerkki osoittaa. 1800-luvun lopulla Afrikassa käydyissä siirtomaasodissa britit ottivat käyttöön konekiväärin. Mutta samanlaista kehitystä vastustavaa roolia heillä ei ollut kuin brittiläisillä kollegoillaan. Toki Saksan armeijassakin korkeimmat upseerit olivat preussilaisia junkkereita. Siellä, missä runsaat sata vuotta sitten pieni valkoinen vähemmistö piti mustaa valtaväestöä kurissa viime kädessä konekiväärin voimin, terrorisoivat nyt väestöä ja kaatavat hallituksia erilaiset kapinaliikkeet, joiden voiman perusteena on AK-47 Kalashnikov. Erityisesti se piti paikkansa brittiläisten aatelisupseereiden keskuudessa. Mutta sellaisen on kuitenkin kirjoittanut brittiläinen John Ellis (The Social history of machine gun. Kenraali Douglas Haig sanoi vielä vuonna 1926 ensimmäisen maailmansodan kokemusten jälkeen, että hevosella on taistelukentällä edelleen yhtä suuri merkitys kuin ennenkin. KONEKIVÄÄRIN käytössä saksalaiset olivat länsiliittoutuneita fiksumpia. Haig oli noin sanoessaan 65-vuotias. Lienevätkö pilotit sittemmin viisastuneet, sillä jo varsin laajasti käyttöön tulleet miehittämättömät ilma-alukset (UAV) eivät ole kokeneet suurempaa vastarintaa. Brittejä komensi edellä mainittu kenraali Douglas Haig, joka ei siis tuntunut oppineen Sommesta mitään vaan luotti vielä ensimmäisen maailmansodan jälkeenkin enemmän ratsuväkeen kuin panssarivaunuihin. Keisarin Saksassa upseereilta vaadittiin ehdottomasti pätevyyttä, pelkkä hieno suku ei riittänyt. Panssarivaunut olivat vain jatke miehen ja hevosen yhdistelmälle. SITÄKIN ENEMMÄN konekiväärin sosiaalihistoria vahvistaa vanhan sanonnan, jonka mukaan kenraalit käyvät edellistä sotaa. Paljon myöhäisempänä esimerkkinä käykööt risteilyohjukset Yhdysvalloissa. Pimplico 1993, Great Britain) jo yli kaksi vuosikymmentä sitten. EI KONEKIVÄÄRI toki tuntematon ollut brittiläisen imperiumin sotaväessä. Koneet eivät sopineet heidän perinteisiinsä ja käytäntöihinsä, joissa etusijalla olivat komeat ratsuväkirynnäköt paljastetuin sapelein. Kalashnikov demokratisoi taistelukentän, sitä pystyy käyttämään lapsikin. SUHTAUTUMINEN konekiväärin käyttöön brittiarmeijassa oli esimerkki tyypillisestä muutosvastarinnasta, jota löytyy kaikista organisaatioista, ei vain sotaväestä. Eläkeiässä, mutta ei kuitenkaan iän puolesta vielä vanhuudenhöperö. 98 SUOMEN SOTILAS 5 • 2017 KNUUTI Jukka Knuuti EIKÖ KONEKIVÄÄRIN sosiaalihistoria jo ajatuksena tunnu melko perverssiltä. Paremmin käännettynä kirjan nimi olisi ehkä suomeksi pikemminkin sarjatuliaseen sosiaalihistoria, kansikuvassakin lukija katsoo suoraan Thompson-konepistoolin piippuun. ASEET , jotka muuttivat maailmaa -tyyppisissä kirjoissa konekivääri on keskeisin ase 1900-luvun alussa. Sillä on ollut todellista sosiaalihistoriallistakin merkitystä. Ratsumiehet eivät olleet lainkaan kiinnostuneet koneista, jollainen jo nimensä perusteellakin konekivääri oli. Sata vuotta myöhemmin samalla paikalla on yhä seitsemänkymppinen AK-47 Kalashnikov. Toki brittiarmeijalle hankittiin myös kotimaan käyttöön konekiväärejä, mutta ei niistä paljon piitattu tai kehitetty niiden käyttötaktiikkaa. KIRJA SISÄLTÄÄ varsin vähän sellaista, mitä voisi pitää varsinaisena sosiaalihistoriana. Se kertoo brittiläisestä sotaväestä, ja tunnetusti Iso-Britannia on ollut ja on edelleenkin tiukka luokkayhteiskunta – se tuo kuvaan sosiaalihistorian. Niinpä vähälukuiset eurooppalaiset pystyivät kerta toisensa jälkeen murskaamaan kymmentuhatpäiset hyökkäykset muutamalla konekiväärillä. Tämän brittitaktiikan ”komein” saavutus oli Sommen taistelu vuonna 1916, jolloin 1. Sosiaalihistoriaa konekiväärin hylkimisessä oli lähinnä siinä, että ratsuväen upseerit olivat aatelisia. Kun brittiläisen pataljoonan harjoituksessa ennen ensimmäistä maailmansotaa konekiväärikomppanian päällikkö kysyi pataljoonan komentajalta ohjeita konekiväärien sijoittamisesta, sai hän ohjeen: ”Pistä ne pirun rakkineet jonnekin sinne sivustaan.” BRITANNIASSA luotettiin vielä ensimmäisen maailmansodan alkaessa jalkaväen pistinhyökkäyksiin ja ratsuväkirynnäköihin. heinäkuuta yhden päivän aikana menetettiin 57 000 miestä, heistä kaatuneina 19 000. Nehän vievät lentäjien työt. Vielä toisen maailmansodan aikana jopa Saksan salamasotana (Blitzkrieg) tunnettu taistelu toimi vähintään 80-prosenttisesti hevosvedon varassa. Koskaan aiemmin maailmanhistoriassa ei ole ollut mahdollista hankkia aika vähin rahoin Kalashnikoviin verrattavaa suurta taistelupotentiaalia, jolla pienikin kapinallisjoukko pystyy kaatamaan hallituksia. Ja konekivääri oli jalkaväen ase. Ase on halpa ja tehokas. Koska hevosen ylläpito oli kallis harrastus, vähemmän varakkaat upseeriksi pyrkivät suuntautuivat jalkaväkeen. Yhdessä asiassa Haig tosin oli oikeassa hevosen merkityksestä sodankäynnissä, vaikka tuskin sitä tarkoitti
Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Koot: S, M, L, XL, XXL ja XXXL. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).. Hupparin väri: Military Green. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. (09) 449 801 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 shop@aviationshop.fi Verkkokauppa: www.aviationshop.fi Uutuushuppari Postitse + postimaks u Jalkaväen aseet 1939-44 Isänmaallinen huppari, jossa on edessä iso tasku ja kaksinkertainen kangas hupussa. Resorit hihojen suulla ja alareunassa. Hinta 39,39 ,Suomen Sotilas 5/17_Suomen Sotilas 6.10.2017 11.10 Sivu 1 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh
Koeajoja ja testejä sekä maan parhaiden asiantuntijoiden kirjoituksia panssarihistoriasta, -tekniikasta ja taktiikasta. Suomen Sotilaan 7.11. vain Lehtipisteessä. alkaen vain Lehtipisteessä • Hae omasi PANSSARIT Suomen Sotilaan PANSSARIT kertoo panssarivaunun satavuotisen historian suuret hetket. Myynnissä 7.11. Yli sata sivua reilun sadan vuoden koneöljyn ja ruudin tuoksuisesta historiasta. Mukana upea, värillinen SA-panssarikalenteri