Suomen Sotilas 6/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 3 • 1 3 , 5 Unohdettu partisaanisota Lapissa Er.Os.Sau:n Kannatamme yleistä asevelvollisuutta Upinniemi: merellinen valmiusjoukko RADALLA: BUSHMASTER | SODAN UUDET VANHAT KASVOT
Voit etäohjata VirbTM Eliteä älypuhelimella tai yhteensopivalla Garmin-laitteella. VIRB ™ Elite -mallissa lisäksi WiFi ™ , GPS, ANT ™ +, korkeusmittari ja kiihtyvyysanturi. VIRB ™ ja VIRB ™ Elite Mitä jos olisi actionkamera ilman perinteisten kameran rajoituksia ja joka kuvaisi fiksummin – ja pidempään. nopeus-, korkeusja syketiedot. Action. www.garmin.fi suomen sotilas6-2013 garmin-VIRB.indd 1 25.11.2013,48 8.37. GPS ja anturit lisäävät videokuvaan esim. Camera. Olisivatko tarinat silloin parempia. Garmin VIRB ™ 1080p HD-actionkamera 1,4” Chroma ™ -värinäytöllä, jopa 3 tunnin akunkesto, vesitiiveys IPX7. Lukuisia kiinnitysvaihtoehtoja ja laaja lisävarustevalikoima
Ilmoitusmyynti Markkinointi Kela, Markku Salomaa Puh: +358 (0) 45 855 4725 markku(at)markela.fi Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 1/2014 ilmestyy helmikuussa 2014. Yksikään sota ei jää käymättä tai siviili tappamatta, vaikka Suomi ei veisi tai valmistaisi ainuttakaan asetta. Kun aseet ovat oikeissa käsissä, ne ovat hyödyllisiä ja lisäävät hyvinvointiamme ja turvallisuuttamme. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Maakunnissa suljetaan rata toisensa jälkeen ympäristötai meluhaittojen perusteella. Ruotsi tunnetaan maailmalla rauhanpolitiikasta ja demokratiasta. Yrittäjiä ja työpaikkoja katoaa asealalta, ja moni menettää mielekkään harrastuksen, joka pitää mukana yhteiskunnassa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Byrokratia ei paranna aseturvallisuutta. Jos tavoitteena on vähentää laillisia aseita ja laillisia aseenhaltijoita Suomessa, niin se tavoite tulee kyllä toteutumaan. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Joulupukin maassa. Uusi ampumaratalaki näyttää varsin hyvältä, mutta suuri huoli nousee siitä, kuinka sitä tulkitaan. SAMAAN AIKAAN ASELUPIEN SAANTI on tehty järjettömän vaikeaksi ja hitaaksi. HALUAAKO SUOMALAISTEN ENEMMISTÖ tätä. Länsinaapurissa tehdään toisin. Se vain lisää poliisin työtä. Laillisten aseiden saannin vaikeuttaminen vain lisää laittomia aseita, ja juuri laittomat aseet ovat uhka turvallisuudelle. Jotain tarttis siis tehdä. OMAN PUOLUSTUSMATERIAALITEOLLISUUDEN alasajo ja yksityisen aseenomistamisen vaikeuttaminen ei ole kenenkään etu. Samaan aikaan kuningaskunta on väkilukuun suhteutettuna maailman suurin aseviejä. SAMAAN AIKAAN myös aseja puolustusmateriaaliteollisuus ajetaan seinää vasten tosimaailmasta vieraantuneella vientilupapolitiikallamme. Se ei näytä kansankodin mainetta hetkauttavan eikä Tukholman rauhantutkijoita häiritsevän. Onko seuraava askel koko kansan yksipuolinen aseidenriisunta vai kenties liittyminen Oslon sopimukseen vai ehkä oman puolustusmateriaaliviennin tappaminen. Vastuullisen puolustusmateriaalin viennin kohtuuton vaikeuttaminen taas parantaa vastuuttomien toimijoiden kilpailuasemaa ja heikentää kansainvälistä turvallisuustilannetta. Metsästystä, urheiluammuntaa ja maanpuolustustyötä harrastavien kansalaisten yhteiskunnallisesti hyödyllinen ja monelle henkisesti tärkeä ampumaja aseharrastus tehdään ensin vaikeaksi ja sitten mahdottomaksi. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Kettunen, Aleksei Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 30.11.2013 SUOMI TARVITSEE lisää työpaikkoja ja yrittäjiä. Niin pieni toimija olemme. Onko lainkuuliaisten aseen omistajien kiusaaminen kansakunnan edun mukaista. Poliisin tulkinnat voimassa olevasta aselaista ajavat asealan yrittäjän toisensa jälkeen lopettamaan toimintansa. Yksityinen laillisen aseen omistaja ei ole uhka kenellekään. JA ON TEHTY . Myös ne meistä, joilla ei ole kahta akateemista loppututkintoa, tarvitsevat oikeita tuottavia raadollisia töitä. Määräaikaistilausta ei voi perua. Työn lisäksi tarvitsemme mielekästä yhdessä tekemistä. Yksityisen aseenomistuksen ja suomalaisen aseosaamisen rampauttaminen heikentää myös maamme huoltovarmuutta ja puolustuskykyä. Toisaalta aseeton kansa on kyllä helpompi alistaa, tuli se sortaja sitten ulkoa tai sisältä. Aineistopäivä 10.1.2014. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ei ole enää yhtään kunnollista monipuolista siviiliampumarataa, jossa voisi ampua myös täyspitkille etäisyyksille kiväärillä. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Toimituspäällikkö Petri Välkki gsm 040 707 7550 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Markkinointi myynti@suomensotilas.fi Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk RES/RUL: 62,00 €/vsk MPKL: 57,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Joulupukin maassa kun päättäjätkin uskovat joulupukkiin. Ainoa mitä lapsenuskoisuudellamme saavutamme on suomalaisen teollisuudenalan kuolema ja lisää työttömiä. Mitä suuremmaksi kasvaa kelkasta pudonneiden armeija, sitä heikompi on yhteiskuntamme. Työ, harrastukset ja vapaaehtoistyö rakentavat parempaa Suomea. Se on vielä vastuuttomampaa kuin taannoinen päätös luopua jalkaväkimiinoista
Jos olympiapistooliampujia ei haittaa SRA aseiden kielto ja haulikkoampujia ei hait taa pistooliammunnan vaikeuttaminen tai metsästäjiä ei haittaa muiden kuin metsäs tyslajien rajoitukset, uhkaa kaikkia lopul ta tuho. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. – Jan Niukkanen 74 Kommentti: Taistelijapari ärähtää! – Petri Välkki 75 Kurkku poikki – Lähijuomaa Skotlannista – Tom Lindblom 76 DSEI – Messut: Suomi Lontoossa – Pekka Mäkelä 79 Palautteet 80 Sotilaan näkö. Saahan sitä aina toivoa, näin joulun alla. Uusi eduskunta voi myös perua edellisten tyhmiä päätöksiä. Olisiko siis liikaa toivottu, että myös ase alan toimijat alkaisivat vetää yhtä köyttä. Valitsemillemme päättäjille ja hei dän valvonnassaan toimiville virkamiehille toivotamme viisautta ja kykyä nähdä koko naisuuksia yli vaalikauden ja oman edun. – Tom Lindblom 81 Suihku, miesten (herras/upseeri), ulko – Tom Lindblom 81 Sykemittari. 64 TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 6 Sodan uuden vanhat kasvot – Jyri Kosola 12 Trendikkäästi pullonkaulassa – Jyri Kosola 14 Sodan muuttujat – Disruptiiviset muuttujat – Jyri Kosola 17 Lihamyllystä kuolemaan teloilla – Jyri Kosola JYVÄLLÄ 18 Turvallisuuskatsaus – Pakistan – Alankomaat & Mali – Kongo 20 Puolustusvoimat 21 Maailmalta 22 Kotirintamalla 23 Maailman tapahtumia 25 Historian hämärästä 27 Venäjä 29 Vuoden Suomen Sotilas: Eversti Sampo Ahto KAKSI KARIA 32 Kari Suomalainen – Simputuksesta… 33 Kari kommentoi – Kidutuksen käsikirja PUOLUSTUSVOIMAT 34 Upinniemi – Merellinen valmiusjoukko – Petri Välkki 41 Dragsvik jälleen maton alle – Petri Välkki STRATEGIA 42 Luoteisväylä aukeaa – Esa Järvelä 70 VUOTTA SITTEN 48 Er.Os.Sau – Partisaanisotaa Lapissa – Antti Karila 58 Huhtikuun 1944 suuret erämaataistelut – Antti Karila 60 Joukkomurhaajien jäljillä – Antti Karila 3XT LIITE 64 Rynnäkkökiväärien uusi sukupolvi – Bushmaster – Jan Niukkanen 72 Mikä ihmeen uusi sukupolvi. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. TÄSSÄ NUMEROSSA: Julkaistava aineisto. Sinä päätät siitä. No, reilun vuoden päästä on vaalit. Bushmaster Nyt testissä rynnäkkökiväärien uusi sukupolvi! Lue 3XT:n testin tulokset. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. – Tom Lindblom 82 Törnijotos 2013 – Tom Lindblom 83 Warhammer 40.000 – Tom Lindblom ARVOSTELUT 84 KIRJAT – Kolmannen valtakunnan vieraat – Kari Kuusela 85 KIRJAT – Murtuneet mielet – Kari Kuusela SOTARETKELLÄ 86 Vuoden lukijamatka 2013: Murmansk valloitettiin! – Kari Kuusela KNUUTI 90 7000 miestä lautoilla Lisämateriaalia Nettilehdessä WWW.SUOMENSOTILAS.FI Palvelukortti sivulla: 32 Kannen kuva: SAkuva SA -K U VA. T oivotamme kaikille lukijoillemme Rauhallista Joulua ja Menestyk se kästä Uutta Vuotta 2014. Tilaajarekisteri
Näkymätön muutos Mitä tekemistä on Ckasetilla ja sodankäynnin kehityksellä. Liian lähellä näkyäkseen. Keitä partisaanit olivat ja minkälaista oli sota heitä vastaan. Suuret muutok set ovat usein hiljaisia ja huomaa mattomia. Suomen Sotilas jatkaa unohdetun parti saanisodan jäljillä. Entä älypuhelimella. Elämme keskellä muutosta, aina. Sodankäyntikin muuttuu. Eversti Jyri Kosola avaa oven disruptiivis ten teknologioiden maailmaan ym pärillämme. Keitä olivat Er.Os.Saun ”vastaparti saanit” ja kuinka he toimivat. 6 34 48 Er.Os.Saun partisaanitorjunta Lapissa Unohdettu sota Saksalaisille he olivat terroriste ja, Neuvostoliitolle partisaaneja ja sankareita, suomalaisille sotilaille hankalia vastustajia ja siviiliväestöl le murhaajia. Jos Neuvostoliitto oli si hävinnyt sodan, heistä olisi tullut jahdattuja sotarikollisia, mutta kos ka se voitti, henkiin jääneistä par tisaaneista tuli palvottuja sotasan kareita. Millainen on Upin niemi, merivoimien merellinen valmiusjoukko?. Se joka havaitsee merkitsevät seikat, hallit see tulevaisuuden taistelukenttää, minkälainen se sitten onkin. Merellinen valmiusjoukko Upinniemi Merivoimien suurin joukko osasto elää reipasta merihenkistä sotilaselämää Helsingin kainalossa sitä suojaten
TEK S TI: INSINÖÖRIE VERS TI JYRI KOSOL A Arjen teknologia muuttaa sotaa Sodan uudet vanhat kasvot. On osattava jäsentää menneisyyttä ja nykyhetkeä, jotta voisimme nähdä eteenpäin niin hyvin kuin se on ylipäätään mahdollista. Mitkä ovat ne seikat, jotka voivat merkittävästi muuttaa sodan ja taistelun luonnetta seuraavien 20 vuoden kuluessa. Kerrotaan, että sotilaat pyrkivät käymään edellistä sotaa uudestaan tutkimalla millaisella taktiikalla ja kalustolla sota olisi voitettu. Näin puhuvat eivät usein ymmärrä, että tulevaisuuden hahmottamiseksi on tunnettava menneisyys. Väitetään, että kenraali on ihminen, joka hyväksyy uuden innovaation vasta kun se on niin vanha, että siitä pitäisi jo luopua. Erityisen tärkeätä tämä on, kun arvioidaan tulevaisuutta niin pitkälle, ettei sinne asti nähdä. 6 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Sanotaan, että kukaan ei ole niin konser vatii vi nen kuin sotilas
Valintalevystä kosketusnäyttöön Nykypäivänä kuvaavien sensoreiden koko ja hinta ovat sitä luokkaa, että jokaisella taistelijalla ja yhä useammassa ampumatarvik kees sa voi jo olla jonkinlainen elektroninen kamera. 2010-luvulla yhdistettiin kymmeniä erilaisia laitteita mobiilimoni toimi laitteiksi, joita hieman harhaanjohtavasti edel leen kutsutaan puheli mik si. Syy ja seuraus Tulevaisuuden arviointia varten olen jakanut tekijät kahdeksi ryhmäksi: tarpeeseen ja mahdollisuuksiin täyttää Kaksikymmentä vuotta on 7 300 päivää…. Samanlaisia hiljaa hiipineitä muutoksia on havaittavissa myös sodankäynnissä. Kaksikymmentä vuotta on 7 300 päivää. Kun tarkastellaan tulevaisuutta vuosikymmenen päähän, voidaan arviot perustaa siihen, että tuolloin tuotannossa olevissa järjestelmissä käytetään tällä hetkellä jo olemassa olevaa teknologiaa, jota tutkitaan ja kehitetään edelleen. Kriisin luonne määrit tää paljolti sitä, mihin suuntaan asevoimia kehite tään: perinteiseen valtioiden väliseen sotaan, kriisin hallintaan, terrorismintorjuntaan, kansa laisten elinolosuhteiden turvaamiseen, kansainvälisen kaupan toimintaedellytyksiin vai raaka-aine varo jen saannin turvaamiseen. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin CD-levyt syrjäyttivät Ckasetit ja DVD-levyt korvasivat VHS-kasetit. Tällä on olennainen vaikutus siihen, paljonko resursseja puolustukseen voidaan kohdentaa. Tietoliikenneteknologiassa aloitettiin 1970-luvulla ensimmäisillä käsivälitteisillä radio puhelinverkoilla. Optro niik ka korvasi magneettisen teknologian. Tästä kaksi kymmentä vuotta eteenpäin puolijohdemuistit ja aineettomat latauspalvelut ovat korvaamassa optiset tallenteet ja optoelektroniset laitteet. Kun pohditaan tulevaisuutta 20 vuoden päähän, on kuitenkin huomattava, että valtioiden ja alueiden painoarvot muuttuvat. Parikymmentä vuotta myöhem min Persianlahden sodassa digitaali kamerat muodostivat kuvan saman tien ja mahdollistivat nopean maalituksen ja tulen avauksen. Internet-maailma oli itsesäätyvä ja tuotti ratkaisuja kuluttajien ulottuville nopeammin kuin jäykän standar doinnin kohteena ollut ATM. Kaksikymmentä vuotta sitten siirryttiin digi taaliaikakauteen. Toisaalta erilaisten paikallisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten kriisien myötä halu kohdentaa varoja puolustukseen voi nousta merkittävästikin. Suuretkin muutokset voivat jäädä päivittäisessä elämässä huomaamatta. 1970-luvulla C-kasetti alkoi korvata kömpelöitä ja kalliita kela nauhureita. Väline tarpeen mukaan Teknistä kehitystä voidaan arvioida pelkäs tään tarkaste le mal la, mikä olisi teknisesti mah dol lista ja ajatella sen toteutuvan ajan mittaan. Mediatallenteiden kehittyminen on hyvä esimerkki siitä, miten arkielämässämme pikku hiljaa vaikuttanut kehitys on vuosikymmenten aikana johtanut todella suuriin muutoksiin. Samalla liiketoiminta on siirtymässä aineelli siin hyödykkeisiin perustuvasta kaupan käyn nis tä immateriaaliseen kauppaan, jossa myydään ja ostetaan bittejä. Evoluutio vai revoluutio. Teknologia edistyy tällä aikajänteellä jatkuvasti, mutta se voi johtaa mullistaviin seurauksiin teknisten rat kai sujen osalta, kuten digitaalisten kame roi den tai kännyköiden yleistyminen osoittaa. Paras ei voita… aina Teknologinen kehitys ei aina perustu siihen, että kehitetään uusia ratkaisuja ongel miin ja valitaan niistä teknisesti paras. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 7 V uodesta 1993 on kaksikymmentä vuotta. 1970-luvulla, vajaa neljäkymmentä vuotta sitten, tiedustelujärjes telmissä käytettiin filmikameroita, joiden tuotta ma tieto saatiin käyttöön vasta useiden tuntien kuluttua. Tästä esimerkkinä suorituskyvyltään heikompi internetteknologia syrjäytti tehok kaam man ATM:n markkina voi mien paineessa. Vielä ei kuitenkaan kyetä arvioimaan millaisia härveleitä ja vimpaimia tuolloin kehitetään
Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi Aasian valtioiden taloudellista kehitystä seuraa va poliittisen merkityksen ja sotilaallisen voiman kasvu, talou desta johtuva voimakas valtioiden välinen keskinäisriippu vuus, valtioiden roolin hämärtyminen sekä 2000-luvulla alkanut uusi kansainvael lus länsimaihin. heikompi internet-teknologia syrjäytti tehok kaam man ATM:n. Arktisen alueen merkitystä koros taa se, että noin neljäsosan maailman löy tä mättömästä öljystä arvioidaan sijaitse van siellä. Suomeksi sanottuna valtiot kiistelevät keskenään öljy-, mineraali-, kalaja muista luonnonvaroista sekä pyrkivät turvaamaan omia tai uhkaamaan toisen valtion meriliikenneyhteyksiä. > Ajatukseni on, että tarve on pysyvä tai ainakin se muuttuu varsin hitaasti. Yhteisen arvopohjan romah ta minen ja yhteiskuntien kaupungistuminen vaikut ta vat sekä kriisien syihin että niiden luon tee seen. Muuttuva sota Kan sain välisen järjestelmän, valtioiden roolin ja oman turvallisuusympäristömme muutokset ovat merkittävässä roolissa myös seuraavan 20 vuoden aikana. Toisen laisena esimerkkinä ei-valtiollisten toimijoi den merkityksestä käy tietoverkko sodan käynti, jossa hyökkäys voi tulla mistä tahan sa maapallolta ja hyökkääjä voi olla myös ei-valtiollinen toimija – ainakin virallisesti. Suomen osalta on huomioi tava sekä arktisen alueen että Afrikan raaka-ainevarojen merkityksen kas va minen. Laajat mellakat talojen ja autojen polttamisineen yleistyvät ja ovat jo levinneet naapurimaahamme Ruotsiin. Konflikti on yhä useammin valtion sisäinen, ja ulkoisessa konfliktissa osapuolena ei olekaan toinen valtio, vaan jokin ryhmit ty mä. Kun tunnistetaan suorituskykytarpeen täyttämisen esteenä olevat tekniset pullonkaulat ja arvioi daan, miten niiden taustalla olevat teknologiat kehittyvät, voidaan muodostaa käsitys siitä, miten ja milloin sodankäynnin jokin osa-alue tulee muuttumaan. Tämän kaltai sia kriisejä syntyy siis siellä, missä on luonnonvaroja tai missä niiden kuljettamisen pullonkaulat ovat. Hieman kauempaa löytyy romahtaneita valtioita, jotka ovat paikallisen epävakauden ja kansainvälisen terrorismin lähteitä. Kun kaikkeen tähän muutokseen lisätään väestöräjähdyksestä ja kehitysmaiden elintason noususta johtuva kulutuksen kasvu ja resurs sien niukkeneminen, sodan kuva jakautuu kahteen rinnakkaiseen, joskin hieman erisuuntaiseen, kehityssuuntaukseen. Uuden sodan vaatimukset… Sodan kuva on muuttunut, joten Muutokset voivat jäädä päivittäisessä elämässä huomaamatta. Länsimaissa on jo nähty, kuinka kokonaiset kaupunginosat on julistettu ghetoksi, jonne valtion valta ei ulotu. Toisen tyyppinen konflikti liittyy valtion toimintaedellytysten turvaamiseen tai toi minta edellytysten viemisellä uhkaamiseen joko resurssilähteellä tai logistisen ketjun äärellä. 8 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A ne
SA KU VA n Taisteluajoneuvon torniin asen netuista putkista laukaistava Horus UAV tuottaa reaaliaikaista tilan ne kuvaa ilmasta. 9 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Estämisestä turvaamiseen A lueellisen koskemattomuuden turvaamisesta ollaan siirtymäs sä toimintaedellytysten turvaa mi seen. Miinoitteiden etsintä ja rai vaa minen korostuvat oman miinoit tamisen sijaan. Pyrimme aina vaikuttamaan vastustajaan etäisyy del tä, jolta tämä ei kykene vastaamaan (kaukovaikutuskyky), sekä suojautumaan vastustajan vaikutuk sel ta ainakin sellaiselta etäisyydeltä, jolta itse ei kyetä joko väistämään tai vastaamaan (muuta toimintaa vaarantamaton ballisti nen suojaus). KO SO LA. Heitteitä ja laukaistavia ampu matarvikkeita on käytettävissä vain rajallinen määrä, joten osumistarkkuus on läpäisyn lisäksi tärkeätä (täsmä vaikutus ja läpäisy). Mahdollinen hyökkääjä ei enää välttä mät tä pyri valtaamaan maata, vaan haluaa kenties kiistää maan poliittisen johdon toimin ta vapauden muilla kei noin. Tämä puolestaan näkyy tekni sis sä ratkaisuissa, kun kehittämises sä panos te taan etsintä ja raivaus välineisiin eikä niinkään miinoihin ja miinoittamisjärjestelmiin. > n Jos meriliikenteen turvaaminen korostuu meriliikenteen estämisen kustannuksella, miinoittamisen mer kitys vähenee ja raivauskyvyn merki tys kasvaa. Miina saattaa kuitenkin olla varsin kustannus tehokas epäsymmetrian väline, jos halutaan esimerkiksi rajoittaa tai vai keuttaa vastapuolen toimintaa jollakin alueella. Tärkeää on myös pystyä toimimaan yhteistyössä muiden valtioiden, viran omaisten ja ei-valtiollisten toimijoiden (kuten vaikkapa Punaisen Ristin) kanssa, oman infrastruktuurin suojaaminen ja kyky uhata vas tus tajan infrastuktuuria myös tietojärjestelmissä. JK tulevai suu des sa kyky keskittää joukkoja eri puolille maapalloa tai operaatioalueen sisällä sekä toiminnan aloittaminen nopeasti ja sen ylläpitä minen kaukana omalta tukialueelta korostuu. Lisäksi korostuu voimankäytön oheisvaikutusten minimointi ja kyky säädellä voimaa tappavan ja ei-tappavan välillä. Voimaa tulee käyttää säästeliäästi, jotta pystymme vaikuttamaan mahdollisimman moneen vas tustajaan. Tämän vaatimusmäärittelyn valossa tulevaisuudessa on entistä vähemmän tarvetta raskaille järjestelmille, perin tei selle tulenkäytölle ja miinoittamiselle. Miina voi olla yhä myös erittäin tehokas hyökkäysase. …ja ne pysyvät tarpeet Vaikka konfliktien luonteet muuttuvat, säilyvät taisteluun liittyvät peruslainalaisuudet edelleen. Tämän ajattelutavan mukaisesti olisi tärkeämpää varmistaa meriliikenneyhteyksiä kuin torjua maihinnousuja. J. Sodankäynnissä täytyy myös varautua epäsym metrisiin keinoihin sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä, jotta pystymme suojautumaan myös joukko tuhoaseilta ja terrorismilta. Tällaisia taistelussa vallitsevia pyrkimyksiä on ollut jo kivi kaudes ta lähtien
n Alle 200 grammaa painava massoit tain käytettävä CICADAtiedustelulen nokki voidaan lähettää suo rit tamaan vaarallisia etsintätehtäviä. 10 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Taistelussa pyritään aina hakeutumaan vastustajaan nähden edullisempaan asetelmaan maaston suhteen, yleensä vastustajaa ylemmäs (operatiivinen keskittämiskyky ja taktinen liikehtimis kyky). Usein konflikteissa tarvitaan myös muiden apua vastustajan löytä miseksi ja lyömiseksi (verkosto i tuminen ja voimien keskittäminen) sekä järjen käyttöä voimaa vastaan (epäsymmetristen kei nojen käyttäminen). Tavoitteena on havaita vastustaja, ennen kuin se havaitsee sinut, ja pystyä päättämään paetaanko vai hyökätäänkö (tilannetietoisuus ja johtamis ky ky). Toiminnallinen yhdentyminen tarkoit taa ”itse laite häviää, mutta verkosto jää.” n Sähköisesti säädettävän pinnoitema teriaalin avul la CV90 tekeytyy henkilö autoksi lämpö kame ran kuvassa. Taisteluissa on kautta aikain usutettu vaaran paikkaan myös koiria, sikoja tai sota norsuja. Tärkeätä on myös estää vastustajaa havaitsemasta sinua, ennen kuin olet itse havainnut vastus ta jan ja joko väistänyt sitä tai käyttänyt sitä vastaan voimaa (häiveominaisuudet ja har hauttaminen). Taistelun pysyvistä tarpeista aiheutuvia teknisiä kehityssuuntauksia ovat esimerkiksi: VERKOSTOITUMINEN , joka jatkuu kohti kaiken katta vaa järjestelmien järjestelmää ja käsittää puolus tusjärjestelmien keskinäisen verkottu mi sen lisäksi myös niiden ja siviili yhteis kunnan järjestelmien verkottumisen. Modernia muotoa ansoittamisesta edustavat vaanivat aseet, jotka toimivat pitkään kohdealueella maaleja etsien ja hyökkäävät havaitsemiaan kohteita vastaan. Ansa voi myös laueta omaan nilkkaan, joten aktiivisesti liikkuva toimija ei edes toivo niitä toimialueelleen. Se kyke nee lentä mään kuutisen tuntia odotta en sopivaa maalia. Nykymaailmassa vastaavasti käytetään vaikkapa autonomisia järjestelmiä, taisteluro botteja ja ”vaanivia aseita”, kuten älykkäitä miinoja ja ampumatarvikkeita. Esimerkiksi kierrellessään kohdealueen yläpuolella ne estävät vastustajan liikkeen, mikäli vastustajan ilmatorjunta tai muut vastakeinot eivät tuhoa niitä. M BD A. Kehi tys vie toiminnal li seen yhdentymiseen ja toisaalta fyysiseen ha jau tumi seen. Epäsymmetrisesti toimiva sotavoima voi käyttää hyvin tehokkaasti myös varsin alkeellisia, kustannustehokkaita ja poliittisesti tai moraalisesti paheksuttavia keinoja. Kuusi ratkaisevaa suuntausta Sotateknologian tehtävänä on täyttää sodan käynnin tarpeet mahdollisimman hyvin. Lisäksi pienellä kiusanteolla toiselle osa puo lel le voidaan vähentää tämän motivaatiota ja toi mintamahdollisuuksia, esimerkiksi ansoittamalla ja mii noittaminalla, mutta se ei enää ole poliitti ses ti hyväksyttävää, ainakaan länsieurooppalaisen sivilisaation keskuudessa. BA E SY ST EM S n Fire Shadow vaanii maalia
Fyysinen hajautuminen tarkoittaa sitä, että toimintoja ei suoriteta jossakin tietys sä laitteistossa, vaan ne toteutetaan osina eri puolilla verkkoa, ilman että käyttäjä välttä mät tä edes tietää, missä hänen käyttä män sä palvelut tuotetaan. Esimerkiksi henkilökohtaisen tab le tin tai matkaviestimen kautta voidaan hyö dyntää mitä tahansa verkossa olevaa palve lua. Sanoman välitys on osa verkostossa olevien laitteiden ohjel mia, ei enää oma erillinen sota varusteensa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 11 sitä, että kaikki toiminnot on saatavissa käyttöön kaikissa pisteissä, joissa verkkoon päästään. TULIVOIMA lisääntyy ensijaisesti kun hakeutuvien ampumatarvikkeiden hin nat laskevat sekä aseiden suhteellinen koko pienenee, ja toissijaisesti niiden tarkkuuden ja kantaman kasvun myötä. Aseiden käyttökynnys laskee, kun valikoivuus paran tuu ja käytöstä aiheutuvat oheisvauriot pienentyvät. Kehitystä kuvaa hyvin sanomalaite järjestel mässä tapahtunut kehi tys: 1980-luvulla kehitetty salaava sano ma pääte kasvoi 1990-luvulla sanomalaite ver koksi. Sodan käyn nin tarpeena on toimia vastus ta jaa nopeammin sekä kohdentaa jokin muu kuin ihminen kaikkein uhanalaisimpiin tehtäviin. KAIKEN KATTAVA TILANNETIETOISUUS syntyy, kun sensoriteknologian halpenemisen myötä sensoreiden lukumäärä kasvaa ja niiden kantaman ja erottelukyvyn kehittyminen parantaa kohteiden ja toiminnan havaitsemista ja tunnistusta. 2010-luvulla itse laite häviää, mutta verkosto jää. JÄRJESTELMIEN AUTONOMIAN kehitys on mahdollista sodankäynnin tarpeen sekä senso ri-, robo tiikka-, säätöja tietojen käsit tely teknii koi den kehittymisen takia. Tämän johdosta eteen työnnetyt silmät, korvat ja asekä> KO N G SB ER G
Mooren lain mukaan transistoreiden määrä kaksin kertaistuu kahden vuoden välein. Tällöin mikroprosessorissa on yhtä monta kytkinelementtiä kuin ihmisaivoissa on hermo soluja, neuroneita. Mikroja nanosatelliittien myötä satelliittien kehittämisja laukaisukustan nuk set laskevat siinä määrin, että yhä useam malla valtiolla ja yksityistaholla on mahdollisuus hyödyntää niitä. TAISTELUTILA LAAJENEE AVARUU TEEN , jonka käyt töön kykenevällä osapuolella on merkit tävä etu toiseen näh den. TEK S TI: INSINÖÖRIE VERS TI JYRI KOSOL A JATKUU SIVULLE 14 >. Trendikkäästi pullonkaulassa Olennaisen tunnistamisen vaikeus Tulevaisuuden kannalta keskeisten teknolo gioiden tunnistamisessa voidaan soveltaa useita erilaisia menetelmiä. P ullonkaulateoria perustuu oletukseen, että sodankäynnin perus tarve jonkin asian suhteen on pysyvä. Siten myös avaruu den käytön kiistäminen tulee sodankäynnin piiriin. 12 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A det korvautuvat mie hit tämättö millä sensoreilla ja ase laveteil la. Kehitys on noudattanut tätä suuntausta jo 40 vuoden ajan. Jokin tekno loginen, sosiaalinen tai ideologinen seikka estää tämän tarpeen täyttämisen. Jo tällä hetkellä puolet Yhdysvaltain ilma voi mien koulutettavista lentäjistä on UAVpilotteja. Vastaavasti tiedonkäsit te ly auto mati soi tuu, mikä nopeuttaa esimer kik si maa lien paikan tamista ja tunnistamista sekä tulitus pää tös ten tekemistä ja tulitoimin nan aloittamis ta. NAVIGOINTI TEKNOLOGIA on muodostanut keskei sen pullonkaulan asejärjes telmien täsmävaiku tus kyvyn kehit tä mi sel le. Siten erilaisten elektronisen sodankäynnin ja tietojärjestelmäsodan käyn nin hyökkäys-, suojausja tiedustelume ne tel mien merkitys kasvaa. 2000-luvulla muutaman kilon painoinen ampuma tarvike kykenee hakeutu maan muuta man metrin koko luokkaa olevaan maalipis tees een. VASTAAVANLAISIA tarkasteluja voidaan tehdä esimerkiksi teknologian miniatyrisoitu misen, tiedonvälityskyvyn kehittymisen, ener gia varastojen energiaja painotiheyden, moot to reiden tuottaman työntövoiman tai ajo neu vo jen nopeuksien suhteen. Jos oletetaan tämän jatkuvan myös tulevaisuu des sa, mikroprosessorin transistoreiden määrä nousee 100 miljardiin 2020-luvun alkupuolella. RIIPPUVUUS ELEKTRONII KASTA, INFOR MAA TIO TEK NOLOGIASTA JA SÄHKÖMAG NEETTISESTA SPEKTRI S TÄ kasvaa ja muodostaa keskei sen yhteisen haavoit tu vuuspisteen erilaisille järjestelmille. Kun tarkastellaan, miten tuo seikka on kehittynyt vuosien saatossa ja arvioidaan, miten se kehit tyy tulevaisuudessa, voidaan tehdä perus teltu arvio siitä, milloin kehityksen esteenä oleva pullonkaula saadaan ratkaistua. SUUNTAUSTEN tarkastelun perusteella voidaan arvioida esi mer kiksi sitä, milloin suhteellisen halpa ja yleis käyttöinen tietokone kehittyy ihmisen tasolle tai miten tiedonkäsittelyn peruselementtien – transistoreiden – määrä kehit tyy mikroprosessoreissa. 1940-luvulla yli tuhat kiloa painava V1 kykeni sähköisellä kom pas si ohjauk sella navi goimaan suurkaupungin kokoi seen maaliin
SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 13 n Kompassi ohjautuva Fieseler FI103, kansan omai sem min V1 ohjus. W IK IM ED IA C O M M O N S. BU N D ES A RC H IV MIKROPROSESSOREIDEN TRANSISTORIEN MÄÄRÄ saavut taa ihmisaivojen neuronien arvioidun määrän 2020luvulla, jos nykyinen kehitys jatkuu
Ydinpommi oli aikanaan disruptiivinen teknologia, sillä se lisäsi pommikoneen tehoa 15 000-kertaiseksi! Vety pommin kehittäminen lisäsi ydinpommin tehoa monta kertaluokkaa, mutta sillä ei enää ollut disruptiivista vaikutusta, sillä aseen tuhovoima oli jo valmiiksi tasolla, joka muutti strategisen viite kehyksen. TEK S TI: INSINÖÖRIE VERS TI JYRI KOSOL A. KOSKA TEKNOLOGIA pienenee ja halpenee, kyetään kehittämään koko ajan pienempiä hakeutumiskykyisiä ampuma tarvikkei ta. Suurin osa teknologisesta kehityksestä kuuluu tähän kategoriaan. Sen kehittämi nen on ollut mahdollista, koska mikrosähkö mekaa ni sen tekno logian avulla on pystytty tekemään pieni kokoi sia laser peilejä sekä luodin liike suuntaa muut tavia aktuaat toreita ja proses soin ti tekniikka on kehitty nyt tasolle, joka mah dol lis taa riittä vän älykkyyden näin pienikokoisissa sovelluk sissa. Kehityksen kärkeä edustaa tällä hetkellä DARPAn projektissa kehitettä vä 12,7 mm:n laservalaisuun hakeutuva tarkkuuskiväärin luoti. Sadan gram man paino luokkaa oleva am pumatarvike hakeu tuu muutaman sentti metri luokan tarkkuu del la. Ratkaisevat tekijät Teknologia voi olla disruptiivinen joko sen joh dosta, että se mahdollistaa jonkin kokonaan uuden suorituskyvyn tai sen vuoksi, että sillä kye tään kiistämään jonkin suorituskyvyn toi mi vuus sen riippuvuuden tai haavoittuvuu den kautta. Ihmisen korvaaminen autonomisilla järjestel mil lä parantaa radikaalisti suorituskykyä. J. n Esimerkki navigointilaitteistojen kehitykses tä. 14 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A T eknologia, joka vain parantaa olemassa olevaa suorituskykyä tai mahdollistaa olemassa olevan järjestelmän korvaamisen paremmalla, ei ole disruptiivinen. Tällä hetkellä tarkkuushyrrät (oikealla) ovat kolmasosa siitä, mitä vielä muutama vuosi sit ten. Miten välttää tilannetta, jossa suorituskyvyn tullessa käyttöön sitä ei enää tarvita tai se perustuu konseptiin, joka on teknologisesti vanhentunut tai pian vanhen tu massa. KO SO LA n Täsmävaikutuksen keihäänkärkeä edustaa tällä hetkellä vielä kehitteillä oleva 12,7 mm:n laser hakeutuva luoti. Nyt se on pienen pieni ja edullinen laserhyrrä tai MEMS-teknologiaan pohjautuva kiihtyvyysanturi. Ihminen on kalVIELÄ JOITAKIN VUOSIA sitten paikkaohjautuvan am muk sen avain komponentti oli kuorma-auton akun kokoi nen ja omakotitalon hintainen sähkömekaaninen hyrräkompassi. Tämä on paljolti seurausta kuluttajaelektroniikan kehityksestä, jossa paikannus on noussut uudeksi suuntaukseksi. Miniatyyriset kiihtyvyys ja MEMStekno lo giaanturit (etualalla) ovat enää nappi luokkaa. Miten erottaa jyvät akanoista. Myös liikkeen estävällä teknologialla olisi disruptiivisia vaiku tuksia. SA N D IA N AT IO N A L LA BO RA TO RI ES SODAN MUUTTAJAT Disruptiiviset teknologiat RH EI N M ET A LL Disruptiivinen eli häiritsevä teknologia muuttaa sodankäynnin muotoa tai pelisääntöjä siinä määrin, että se pakottaa muuttamaan ase voimien doktriinia, rakennetta, resurssil injauk sia, henkilöstöja materiaalistrategiaa tai muita strategisia linjauksia. Esimerkiksi elektronisten jär jes tel mien, tietoverkkojen, sähkömagneet ti sen spekt rin tai avaruuden käyttämisen estävä teknologia olisi disruptiivinen
SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 15 lis ja painava järjestelmäelementti, joka ei juurikaan kestä kiihtyvyyksiä ja jolle tulee taata lämpötilojen ja ilman laadun osalta vakaa ympäristö. Toisen osapuolen liikkumisen estäminen esi merkiksi vaanivilla aseilla ja muilla miehittä mät tömillä sensorija asejärjestelmillä veisi tältä osapuolelta toimintaedellytykset. Verkosto Sensoriteknologia ja verkostot ovat jo johtaneet tilanteeseen, jossa aiemmin salatut seikat, kuten teiden ja siltojen kantavuus ja sotaväylien sijainti, ovat nykyään kaikkien saatavilla tietoverkossa. Ihminen on lisäksi hidas sekä päätöksenteossa että toiminnassa. Toisaalta ihminen kykenee hah mot tamaan tilanteen, osaa tehdä sovel ta via ratkaisuja ja kykenee toimimaan myös odotta mat tomissa tilanteissa. On arvioitu, että 2020-luvulla henkilö kohtaisen tietokoneen laskentakapasi teet ti vastaa ihmisaivoja. PU O LU ST U SV O IM AT. Robottien sota Johtaako teknologinen kehitys siihen, että koneet kykenevät ottamaan ihmisen paikan. Hyökkäysaseiden ohjel mointi verkosta saatavilla paikka-, maastoja kuva tiedoilla on jo nykyisin mahdol> RH EI N M ET A LL RH EI N M ET A LL n Aseiden ja maa littamisen saralla otetut edistysaske leet johtivat tulivoi man kehittymiseen ja maavoimien uu teen taistelutapaan, jossa suorituskyky rakennetaan kevy emmillä ja liikku vammilla joukoilla. Jo tällä hetkellä tietokoneen kasvojentunnistuskyky ylittää ihmisen kyvyt, minkä johdosta esimerkiksi elektroninen passi ja automaattinen tunnistus lentokentillä alkaa jo olla arkipäivää. Ennen pitkää näin voi hyvinkin käydä, kunhan koneiden kognitiiviset kyvyt kehittyvät. Samoin tulivoiman kehittyminen tasolle, jossa jokainen laukaus osuu ja jossa ampujan ei tarvitse itse edes nähdä maalia, asettaisi toisen osapuolen hyvin vaikeaan tilanteeseen
On vältettävä tilannetta, jossa suorituskyvyn tullessa käyttöön sitä ei enää tarvita tai se perustuu konseptiin, joka on teknologisesti vanhentunut tai pian vanhen tu massa. Tällä hetkellä tutkitaan mahdollisuut ta syöttää ihmisten pään sisään ääniä moduloimalla mikro aalto lähetystä audio signaa lil la. Tämä olisi merkittävä uhka valtioille ja saattaisi pakottaa ase voi mien tehtävien uudelleen määrittämiseen. Tietyn taajuiset mikroaallot läpäisevät kudosta. Säteily lämmittää kudoksia ja myös sisäkorvaa. JA N E’ S PU O LU ST U SV O IM AT. Tutkan säteeseen joutuneet tunnistavat mikro aalto pulssin napsahduksena korvassa. Toinen seikka on se, että sinänsä disruptiivisella tekno lo gialla voi olla vasta tekno logia, joka kehit tyes sään mitätöi sen mahdollisen vaikutuksen. 2000-luvun alussa informaatio teknologia jatkaa kiihtyvällä kehi tys polulla. Asevoi mien henkilöstöraken teen, materiaalin ja doktriinin muutosnopeus on varsin hidas. Joidenkin arvioiden mukaan geeni ja nanoteknologia voisivat olla 2000-luvun puolivälin tärkeimmät kehittyvät tekno logiat. Tällä voi olla disruptiivinen vaiku tus sodankäyntiin, jos vastapuolen sensorit, aseet ja ihmiset eivät häikäisyn vuoksi näe mitään. Tämä edellyttää paitsi historian tuntemista, myös tulevaisuuden tutkimista. Psykologinen efekti voi olla huima, kun ihmiset alkavat kuulla taistelukentillä ääniä kyke nemättä estämään sitä esimerkiksi kuulo suojaimilla. Hän on Suomen Sotilaan neuvottelukunnan jäsen. Mikro aaltoja voidaan käyttää tuottamaan kipu sig naa leja ihonalaisissa hermo soluis sa, jolloin säteen vaikutuspiirissä oleva kokee äärimmäistä kipua ja joko vetäytyy pois tai on toimintakyvytön. Kehitys tapahtuu näen näi sen hitaasti ja voi kestää jopa muutaman suku polven, ennen kuin aluksi epämääräisen outo ja uusi asia on arkipäivää. Hajautetut pienikokoiset sensorit muodostavat keskenään verkostoja ja seuraavat kaikkea. Joukkotuho Ydinräjähteiden, likais ten pommien, myrkkyjen, virusten ja muiden joukkotuhoaseiden kehittä miseen tarvittavien tietojen ja teknolo gioi den leviäminen sekä valmistusmenetelmien kehittyminen esimerkiksi energia teolli suu des sa, lääketieteessä ja maataloudessa voivat mah dol listaa aiemmin vain valtiollisilla toimijoilla olleiden aseiden leviämisen myös terroristien käsiin. Sodan käyn nissä tämä on osa normaalia ase–vasta-asekamppailua. Energiaa Suunnatun energian aseet tekevät mahdolliseksi suuri tehoisen valon, infrapunasäteilyn tai radio taajuisen mikroaaltosignaalin kohdentami sen koh teeseen. Teknologian mahdollisuudet pitäisi tunnistaa hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloin ei vielä ole varmuutta siitä, onko kyseisellä teknologialla 20 vuoden päästä merkit tä vää vaikutusta. 1900-luvun lopussa elektro niikka ja informaatioteknologia toivat mukanaan järjes tel miä, joilla oli suuria vaikutuksia yhteis kun taan, asevoimiin ja sodan käyntiin. On myös oltava rohkeutta esittää radikaalejakin ajatusmalleja. 16 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A lista. Tällä olisi radikaali vaiku tus myös taisteluun. Uudenlaisen suoritus kyvyn luominen kestää kehittämispäätöksestä operatiivisen joukon valmistumiseen jopa parikymmentä vuotta. Jos sensoriteknologia jää voitolle ase–vasta-ase-kamppailussa häivetek no logiaa vas taan, niin syntyy tilanne, jossa kaikki havaitaan ja mihinkään ei pääse piiloon. Laseria voidaan käyttää silmien ja elektro-optisten laitteiden, kuten lämpötähtäin ten ja ohjusten hakupäiden, häikäisyyn. Kolmas tunnista mis ta vaikeuttava tekijä on se, että teknologia voi olla miltä tahansa tieteen alalta. Jyvät ja akanat Disruptiivisen teknologian tunnistaminen on vaikeata monestakin syystä. Tämän johdosta erityisesti disruptiiviset seikat tulee tunnistaa ja huomioida. Sensori teknologia, erityisesti synteettisen aper tuu rin tutka (SAR) ja hyperspektrikuvaus kehittyvät tasolle, jolla on entistä vaikeampi piiloutua kaiken näkeviltä silmiltä avaruudessa, ilmassa ja maalla. Jyri Kosola on yleisesikuntaeversti, tekniikan lisensiaatti ja Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen johtaja. Tämän johdosta on helppo tuudit tau tua nykytilan rauhaan ja ajatella, että asioiden olotila jatkuu loput tomiin. Hiljainen muutos Disruptiivinen teknologia muodostaa harvoin – jos koskaan – hetkellistä murto pistettä, jonka jälkeen asiat ovat täysin eri lailla kuin aiemmin. n Notrhtrop Grummanin taktinen mikro aaltoase (HPM) painaa 227 kiloa. Metallurgian ja kone tek niik an kehitys puolestaan mahdollisti uuden lais ten panssari vaunu jen ja lento konei den kehit tämisen. 1800-luvulla metal lurgia oli disruptii vi nen teknologia, joka mahdol lis ti asetekniikan radikaalin kehityk sen. 1900-luvun alussa kemia oli korkeatekno lo giaa
Panssarijoukot etenisivät murto kohdista vihollisen syvyyteen ja aiheuttaisivat liikkeellä ja tulella sekasortoa vihollisen keskuudessa sekä romahduttaisivat vastustajan järjestäytyneen puolustuksen. GUDERIAN HALUSI muodostaa kokonaan mekanisoituja joukkoja, joiden ytimessä olisi vat panssarivaunut. takaa panssariautoilla. TEK S TI: INSINÖÖRIE VERS TI JYRI KOSOL A. Ensimmäi sen päivän aikana edettiin noin 13 kilometriä ja tappiot olivat ”vain” 22 000 sotilasta. 17 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 E nsimmäinen operatiivisesti disruptiivinen panssarivaunujen käyttö tapahtui vuonna 1918 Amiensin taistelussa, jossa noin 500 panssari vaunun hyökkäys mursi saksa laisten puolustuksen. Tuolloin edettiin vain kolme kilometriä ja sekä hyökkääjän että puolustajan tappiot olivat noin 600 000 miestä! HYÖKKÄYKSESSÄ integroi tiin ilmavoimien tulituki ja vihollista ajettiin n Uusi ajattelutapa, taktiikka, Guderianin kaltaiset osaavat ja innovatiiviset johtajat sekä moderni liikkuva ja johtamiskykyinen asevoima mullisti sodankäynnin 70 vuot ta sitten. Puolustuslinjo jen lopullinen tuhoaminen jäisi jalkaväen huo lek si sen jälkeen kun vastustajan johtamis toiminta, tykistö ja huolto olisi jo lamautettu. Tällaisesta hyökkäystavasta ja saksalaisten itse sodan lopulla kehittämästä syvään murtoon pyrkivistä iskuosastoista kehittyi sittemmin salamasodaksi kutsuttu malli, jonka hioi valmiiksi sotien välillä saksalainen kenraali Heinz Guderian. Ensimmäisessä maailmansodassa se mursi konekiväärin mahtiaseman taistelussa. Toises sa maailmansodassa se oli avainasemassa koko naan uudenlaisessa taistelutavassa. SALAMASOTA oli disruptiivinen taktiikka, jonka teki mahdolliseksi tulen, liikkeen, suojan ja johtamiskyvyn yhdistäminen (panssarivaunu), eteen tulleiden esteiden nopea tuhoaminen täsmävaikutuk sel la (syöksypommittajat ja maahanlasku jou kot) sekä liikkeen johtaminen (radio). Kuolema nousi siiville, pyörille ja teloille. Tämä oli todella vähän, kun tappioita vertaa Sommen taisteluun, jossa panssarivaunuja käytettiin vain jalkaväen tukena. Saksalaisten tappiot olivat 74 000. Lihamyllystä kuolemaan teloilla Panssarivaunu disruptiivisena teknologiana Panssariase oli disruptiivinen kahdessa mieles sä. Murtoa kyettiin hyödyntämään työntämällä panssarivaunuja ja ratsu väkeä murtokohdasta sisään
Hakimullah nousi TTP:n johtajaksi Yhdysvaltojen saatua tämän edeltäjän Baitullah Mehsudin hengiltä ilmaiskussa elokuussa 2009. Kuluneen vuoden aikana. Yhdysvalloille tappo on voitto, mutta vain taktinen sellainen. JY VÄLL Ä 18 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Pakistanin Taliban-johtaja kuoli ohjusiskussa P akistanin Taliban-liikkeen Teh rike Taliban Pakistanin (TTP) pelätty johtaja Hakimullah Mehsud kuoli Yhdysvaltojen tekemässä ohjusiskussa 1.11.2013. Pohjois-Waziristanin “Uskonsotureiden neuvosto” ilmoitti kostavansa Pakistanille ja Yhdysvalloille Hakimullahin kuoleman. Pohjois-Waziristanissa tehtyyn ohjusiskuun kulminoitui neljä vuotta kestänyt operaatio Mehsudin neutralisoimiseksi. Pian sen jälkeen, kun Hakimullah oli noussut TTP:n johtajaksi, Pakistanin armeija käynnisti hyvissä ajoin uutisoidun hyökkäyksensä Etelä-Waziristaniin ja työnsi TTP:n pääosan Pohjois-Waziristaniin. Johtajana Hakimullah oli viime kädessä vastuussa lukuisista terroristi-iskuista Pakistanissa ja Afganistanissa sekä epäonnistuneesta iskuyrityksestä New Yorkissa toukokuussa 2010. Kuuluisuuteen Hakimullah ponnahti propagandavideolla, jossa hän ajeli Yhdysvaltojen huoltokuljetuksesta varastamallaan Humveella. Hakimullahin ja TTP:n värväämä kolmoisagentti räjäytti itsensä amerikkalaistukikohdassa (30.12.2009) surmaten seitsemän CIA:n työntekijää. Aikaisemmin tänä vuonna Yhdysvallat surmasi hänen kakkosmiehensä, Wali urRehmanin. Vaikka Hakimullahin ja Wali urRehmanin kuolemat ovat pakottaneet TTP:n etsimään itselleen uusia johtohahmoja, eivät iskut ole olleet terrorostijärjestölle kohtalokkaita. Hakimullah oli poistumassa Danda Darpa Khelissä sijaitsevasta moskeijasta, kun kolme ohjusta räjähti Hakimullahin välittömässä läheisyydessä. ENNEN YLENNYSTÄÄN Hakimullah toimi Orakzain heimoalueen Taliban-komentajana. Yhdysvaltojen UCAV-sota heimoalueella ei myöskään ole estänyt al-Qaida-terroristiverkoston levittäytymistä alueella, vaikka vuoden 2004 jälkeen Pakistanissa tehdyissä ohjusiskuissa on saanut surmansa 98 johtavaa al-Qaida-, Talibanja muiden jihadistiryhmien johtajaa. Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:lle Hakimullahin neutralisointi oli kosto tämän toteuttamalle itsemurhaiskulle Khostissa joulukuussa 2009. HAKIMULLAHIN SURMA tapahtui juuri, kun Pakistanin hallitus oli virallisesti avaamassa neuvotteluyhteyttä terroristien kanssa. Hänen kakkosmiehekseen nimitettiin sheikki Khalid Haqqa ni. Mulla Fazlullahia pidetään erittäin radikaalina: hän oli viime vuonna tyttöjen koulunkäyntiä puolustaneen teinitytön Malala Yousafzain murhayrityksen takana. YHDYSVALLAT on iskenyt TTP:tä vastaan Pohjois-Waziristanissa toistuvasti, eikä Hakimullahin kuolema ohjusiskussa tullut yllätyksenä. Mulla Fazlullahin nousu johtajaksi on siinä mielessä merkittävää, että toisin kuin kaksi edeltäjäänsä, hän on Pohjois-Waziristanista eikä kuulu Mehsudheimoon. TTP NIMITTI Hakimullahin seuraajaksi mulla Fazlullahin, joka tuli kuuluisaksi, kun valtasi Swatin laakson ja alkoi hallita aluetta tiukan sharia-lain tulkintansa mukaan
Pääosin tutseista koostuva kapinallisliike aloitti toimintansa huhtikuussa 2012 ja syytti hallitusta aikaisemman rauhansopimuksen yhteydessä solmittujen sopimusten sivuuttamisesta. Alankomaiden työväenpuolue PvdA on vastustanut hankintaa. Alankomaat Malin operaatioon A lankomaat ilmoitti marraskuun alussa lähettävänsä 380 sotilasta Malin YK-operaatioon. 19 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Fazlullah on ottanut vastuun pakistanilaiskenraalin salamurhasta, ja hänen uskotaan piileskelevän Afganistanin syrjäisessä Kunarin läänissä. YK-operaation alaisuudessa olleet taisteluhelikopterit iskivät M23-sissejä vastaan ja tukivat Kongon asevoimien etenemistä. Joukko koostuu Alankomaiden erikoisjoukoista sekä ilmakomponentista, joka sisältää Apache-taisteluhelikoptereita. Alankomaiden päätös osallistua Malin vakautusoperaatioon näin merkittävällä panoksella on yhdistetty mahdolliseen sisäpoliittiseen lehmänkauppaan, joka liittyy hävittäjähankintoihin. Vahvimpana ehdokkaana on kallis Joint Strike Fighter F-35. Pääministeri Mark Rutten mukaan joukkojen tehtävänä on tiedonkeruu ja analyysi. Kongon M23-sissit laskivat aseensa M23:N TAPPIOTA edelsi kaksi viikkoa kestänyt YK:n tukema hyökkäys, joka pakotti sissit vetäytymään Ugandan ja Ruandan raja-alueelle. Aikaisemmin tänä vuonna YK hyväksyi uuden rauhaanpakottamisoperaation, johon saatiin joukot Tansaniasta ja Etelä-Afrikasta. Alankomaissa on käyty kiivasta keskustelua F-16-hävittäjien korvaajasta. M arraskuun ensimmäisellä viikolla Kongon demokraattista tasavaltaa vastaan taistellut M23-sissiliike laski aseensa ja lopetti 20 kuukautta kestäneen kapinointinsa, kun se oli menettänyt Kongon asevoimille viimeiset asemansa Tshanzun ja Runyonin kukkuloilla. >. Maan liberaali kansanpuolue VVD lienee saanut hallituskumppaninsa PvdA:n F-35-hankinnan taakse lupaamalla Alankomaiden osallistuvan YK:n Malin-operaatioon
EVERSTI Mauri Koskela ylennettiin prikaatikenraaliksi 15. Varusmies on voittanut jo aikaisemmin tänä vuonna sotilaselokuvien ensimmäisen palkinnon Puolan Varsovassa järjestetyillä filmifestivaaleilla. Koskela on aikaisemmin toiminut muun muassa henkilöstöpäällikkönä Maavoimissa, Jääkäriprikaatin komentajana, Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtajana sekä Porin Prikaatin esikuntapäällikkönä. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Satakunnan Lennoston komentajana ja laivueen komentajana, Maanpuolustuskurssien johtajana sekä EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan sotilasavustajana Brysselissä. 1961) nimitetään kenraalin virkaan 1.1.2014 lukien viiden vuoden määräajaksi. PÄÄESIKUNNAN valmiuspäällikkö, eversti Markku Johannes Myllykangas (s. 1961) nimitetään kenraalin virkaan 1.1.2014 lukien viiden vuoden määräajaksi. Puolustusvoimien Varusmies-elokuvalle palkinto PUOLUSTUSVOIMIEN Varusmies-elokuva voitti ensimmäisen palkinnon Italiassa kansainvälisillä Defence Film Festivaaleilla Institutional Communication -sarjassa. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Maavoimien Esikunnassa suunnitteluja apulaisosastopäällikkönä, Tykistöprikaatin komentajana, Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunnassa apulaisosastopäällikkönä sekä Reserviupseerikoulussa esikuntapäällikkönä ja kurssinjohtajana. Makengan antautuminen on merkittävä voitto Kongon asevoimille, joka on yrittänyt rauhoittaa maan itäisiä osia pian kaksi vuosikymmentä. 20 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 JY VÄLL Ä AFRIKAN valtionpäämiehet kehottivat M23:a luopumaan aseellisesta taistelusta ja solmimaan rauhansopimuksen Kongon presidentin Jo seph Kabilan kanssa. 1964) nimitetään kenraalin virkaan 1.1.2014 lukien viiden vuoden määräajaksi ja määrätään Ilmavoimien komentajaksi 1.4.2014 alkaen. marraskuuta. YK on listannut Makengan sotarikolliseksi, ja Yhdysvallat on syyttänyt tätä laajamittaisista veritöistä. Festivaaleille osallistui kaikkiaan 13 maata ja yhteensä yli 50 videota. Koskela siirtyi ylennystä seuraavana päivänä, 16. PUOLUSTUSVOIMAT Kenraaleita Suomeen ja maailmalle I L M A V O I M I E N operaatiopäällikkö, eversti Kim Erkki Akseli Jää meri (s. marraskuuta, Liberian rauhansopimusta valvovan YK-operaation esikuntapäälliköksi. Hänet määrätään Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajaksi 1.1.2014 alkaen. PU O LU ST U SV O IM AT , VA RU SM IE SEL O KU VA. Kongon hallitus ja YK ovat ilmoittaneet, ettei Makengaa tulla armahtamaan. M23-sissien johtaja Sultani Makenga antautui Ugandan viranomaisille satojen, mahdollisesti jopa 1 700 sissinsä kanssa Mgahingan kansallispuistossa 7.11.2013. Ugandaa ja Ruandaa on syytetty sissien tukemisesta. Makengan antautuminen on vaikea diplomaattinen pulma Ugandalle, sillä Kongo on vaatinut sissijohtajan luovuttamista. PANSSARIPRIKAATIN komentaja, eversti Pekka Juhani To veri (s. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa apulaisoperaatiopäällikkönä ISAF-operaatiossa Afganistanissa, Pääesikunnassa osastoesiupseerina ja vanhempana osastoesiupseerina, yhteysupseerina United States Joint Forces Commandissa Yhdysvalloissa, Panssarikoulun johtajana ja apulaissotilasasiamiehenä Tukholmassa
Vähennykset voidaan toteuttaa luonnollisen poistuman kautta ilman irtisanomisia. Kennosuojia Puolustusvoimille PUOLUSTUSVOIMAT on käyttänyt lisähankintavarausta, joka sisältyy tammikuussa 2012 tehtyyn hankintapäätökseen, ja tehnyt 1,3 miljoonan euron lisätilauksen Kenno Techin kennosuojasarjoista ja luotisuojatuista konteista. Toimintaa kuitenkin tehostetaan, ja vaatetushuollon henkilöstöä vähennetään nykyisestä 123:sta 107 henkilöön vuoteen 2015 mennessä. Miehistökul jetusversion aseistuksena voi olla esimerkiksi kaukoohjattu tykkitor ni. Patria tarjoaa vaunuaan yhdessä Lockheed Martinin kanssa, sillä kaupoissa täy tyy Yhdysvaltojen lain mukaan olla mukana paikallinen teollinen takuu yritys. Vaunussa on enti seen tapaan kahden hengen mie histö ja se voi kuljettaa mukanaan nyt 10 täysin varustettua taistelijaa. Toimitukset aloitetaan jo tänä vuonna, ja ne jatkuvat vuoden 2014 alkukesään. Vaunua kutsutaan toistaiseksi Next Generation Armoured Whee led Vehicle (AWV) konseptiksi. Selvityksessä oman toiminnan kehittäminen oli kuitenkin kokonaistaloudellisesti edullisin tapa. Säästöjä syntyy henkilöstö-, tila-, prosessija kuljetusmenoista. Vaunun bruttopaino on kasvanut 30 tonniin, ja hyötykuor ma 13 tonniin. Suomen Sotilas uutisoi uuden vaunun julkistuksen Lontoossa Facebooksivuillaan ja lehden edellisessä numerossa. Balpro ® Protector -kennosuojasarja on liikkuvien joukkojen tarpeisiin suunniteltu modulaarinen linnoittamis>. Uusi versio on moduulirakenteinen, ja helposti muunneltavissa erilaisiin tehtäviin. USMC:n vaatimukset ovat ko vat: Vaunun pitää pystyä lähtemään omatoimisesti maihinnousualuksel ta ja kuljettaa rantaan 17 taistelijaa vajaan parinkymmenen kilometrin matkan. G www.suomensotilas.fi Ulkoistus seis! PUOLUSTUSMINISTERI Carl Haglund päätti marraskuussa, että Puolustusvoimien vaatetuskorjaamo hoitaa Puolustusvoimien vaatetushuollon vuoden 2015 alusta alkaen. Vaunussa on 450 kW:n voimanlähde, Saabin tais telunjohtojärjestelmä sekä ajoneu von kuntoa seuraava tarkkailulait teisto. Päätös ei aiheuta välittömiä toiminnallisia muutoksia nykytilaan. Viral linen nimi julkistetaan vuoden 2014 Pariisin Eurosatorynäyttelyssä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 21 KOONNUT: JAAKKO BERGQVIST Patrialta uusi AWV vaunu Uusi AWV vaunu näyttää varsin samanlaiselta kuin Patrian AMV, mutta sen konstruktioon on teh ty huomattavia muutoksia ja otet tu huomioon AMVvaunusta saadut käyttökokemukset. Se pyrkii antamaan realistisen kuvan varusmiespalveluksesta ja siihen liittyvistä asioista, kuten sen tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Maavoimien Esikunta tilasi elokuvan vuonna 2011. Vaatetushuollon kehittämisellä pyritään saamaan vuositasolla pysyviä säästöjä noin 3 miljoonaa euroa jo vuodesta 2015 alkaen. Nopeus vedessä täytyy olla vähintään 12 solmua, ja sen tulee olla merikelpoinen jopa 90 > Elokuva on suunnattu kutsuntaikäisille miehille ja vapaaehtoista asevelvollisuutta harkitseville naisille. AWV:n runko on nyt aiempaa ti lavampi. Vaihtoehtoina tutkittiin mahdollisuutta ulkoistaa vaatetushuolto joko yhdelle valtakunnalliselle tai useille alueellisille kumppaneille. AWV on suunniteltu lähin nä vientimarkkinoille. Vaunu voi toimia myös vaikka pa 120 mm Nemokranaatinheitin järjestelmän lavettina. Ohjaajana ja käsikirjoittajana oli Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutusja kehittämiskeskuksen ohjaaja Irma Nyfors ja muina käsikirjoittajina yliluutnantti Jaakko AlaHiiro sekä Maavoimien Esikunnan majuri Timo Koljonen ja kapteeni Timo Miettinen. AWV/AMV on mukana, kun Yh dysvaltain merijalkaväki (USMC) et sii käyttöönsä sopivaa 8x8pyöräis tä miehistökuljetusajoneuvoa. Puolustusvoimien vaatetuskorjaamot sijaitsevat Säkylässä ja Mikkelissä
Merivoimat tarjoaisi jatkossa aluksille talvitelakoinnin, tarvittaessa laituripaikan ja harjoitusten yhteydessä polttoainetukea.. Alustava suunnitelma on, että veneitä käyttäisi ja ylläpitäisi Sininen Reservi ja sen jäsenyhdistykset. Toimitukset päättyvät vuonna 2014, kun koulutusvaihe on ohi ja vaunuille on rakennettu huoltojärjestelmä. Asepalvelusta pidetään myös tärkeänä kansakunnan yhdis täjänä, sillä neljä virallista kieltä ja 26 erillistä kantonia saattaisivat ai heuttaa hajaannusta, ellei maalla olisi yhdistäviä perinteitä, jotka si tovat sen valaliitoksi. Ihalaisen mukaan siviilipalvelusajalla voi olla suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä. Hän myös korostaa, että asevelvollisten tulisi kokea siviilipalveluksen olevan heille todellinen vaihtoehto asepalveluksen rinnalla. Sveitsi on pitkään ollut tunnettu reservipohjaisista asevoimistaan (militia). Kansanäänestys oli seurausta vuo den 2012 kansalaisaloitteesta, jo hon tarvittiin 100 000 allekirjoitus ta. Linnakeveneitä MPK:lle MERIVOIMAT on päättänyt luopua kuudesta linnakeveneestä ja luovuttaa ne Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. Se sijoitetaan Moskovaan samaan rakennukseen järjestelmä. Uusin tuote järjestelmässä on vartiotorni, ja kehitteillä on myös ajoportti. Balpro ® -tuotteet ovat alun perin kehitetty yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Siviilipalvelusaika muodostuu 28 vuorokauden mittaisesta Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa järjestettävästä peruskoulutusjaksosta ja noin 10,5 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Venäjä perustaa uuden ylipäällikön esikunnan Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti syksyllä 2013, että Venäjä tulee perustamaan vuon na 2014 uuden ylipäällikön esikun nan, joka tulee toimimaan mah dollisen sodan aikana asevoimien ylipäällikön, presidentti Vladimir Putinin esikuntana. Yhteensä siviilipalveluksen kesto on 347 päivää. Hän totesi myös, että jatkossa uudistettu koulutus tarjoaa enemmän työelämässä hyödynnettävää osaamista. Nai sille asepalvelus on vapaaehtoista. Sveitsi säilyttää asevelvollisuuden Syyskuussa pidettiin Sveitsissä kan sanäänestys asevelvollisuudesta ja ehdotus asevelvollisuuden lopet tamisesta hylättiin ylivoimaises ti, kun 73,2 % äänestäjistä kannatti yleistä asevelvollisuutta. Vain 26,8 % äänesti sitä vastaan. Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan kyse on periaatteellisesti merkittävästä uudistuksesta. www.suomensotilas.fi KOTIRINTAMALLA Siviilipalvelus valtiolle ENSI VUODEN alusta siviilipalvelustoiminnan järjestäminen siirtyy Lapinjärven kunnalta valtiolle. Esimerkkeinä näistä ovat muun muassa ensiapukoulutus ja järjestyksenvalvojakoulutus. Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli noin 2,4 miljoonaa euroa. Kenno Tech on teräksisten kerroslevyrakenteiden laserhitsaukseen erikoistunut riihimäkeläinen konepaja. Kuljetuskunnossa yksi kennosuojasarja vastaa kuuden metrin (20 jalkaa) merikonttia, ja siitä voidaan nopeasti koota 42 metriä leirin muuria tai yksi bunkkeri tai suoja. Parhaillaan selvitetään luovutuksen ehtoja, aikatauluja ja yhdistyksen resursseja vastaanottaa veneet. Äänestyk seen otti osaa 46,6 % kaikista ää nestyskelpoisista kansalaisista. Ase velvollisuus on Sveitsissä kaikille 19–34vuotiaille miehille pakolli nen. Tällöin muun muassa Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen henkilökunta siirtyy kunnalta valtion palvelukseen. Balpro ® Container -luotisuojatut kontit ovat tarkoitettu miehistön tai tarvikkeiden suojaamiseen pienikaliiperisilta uhilta. Omantunnonarat voivat kui tenkin valita siviilipalveluksen. 22 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 JY VÄLL Ä sentin aallokossa! Ruotsiin puoles taan toimitettiin maaliskuussa en simmäiset sen tilaamista 113 AMV vaunusta
Päätös ei johdu säästösyistä vaan uusista ”vihollisista” eli taistelusta ilmastonmuutosta ja ylipainoa vastaan. Prikaatit pyritään perustamaan kui tenkin niin, ettei asevoimien vah vuus ylitä auktorisoitua miljoonaa miestä, joista maavoimien osuus on 300 000. Moskovalla on ollut hankaluuk sia miehittää nykyisiäkin prikaate ja, sillä noin puolet toimivista 35 prikaatista on 2030 %:sti alimiehi tettyjä ja auktorisoidun miesvah vuuden vaje on noin 60 000 mies tä. Naton suurin ongelma lentotankkauskyvyn puute Naton erilaisia puutteita on usein lueteltu, ja Libyan kampanjassa Gaddafia vastaan niistä keskei seksi osoittautui eurooppalaisten Natomaiden puutteellinen lento tankkauskyky. Kyseessä on voimakas sähkömag> n Susilo Bambang Yudhoyonon.. Australiakin vakoilee INDONESIA ilmoitti katkaisevansa väliaikaisesti kaiken tiedusteluja asevoimien yhteistyön Australian kanssa. Operaatioon osallis tuvilla mailla ei ollut riittävästi len täviä tankkereita, vaan Naton oli > L-Luokan linnakevene Merivoimien käytössä oleva kolmen toista aluksen alusluokka. Lihatonta maanantaita on kokeiltu yhdessä norjalaisvaruskunnassa, ja ensi vuoden alussa se otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä, myös ulkomailla olevissa. NORJAN puolustusvoimat ilmoitti, että vastaisuudessa asevoimissa vietetään lihatonta maanantaita eli syödään kasvisruokaa. Indonesiassa vakoilu on kohdistunut ainakin presidentti Susilo Bambang Yudhoyonon ja hänen lähipiirinsä puheluihin. Maavoimia vahvistetaan perus tamalla 40 uutta maavoimien pri kaatia vuoteen 2020 mennessä. Tiedot on jaettu suoraan ainakin Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA:n sekä mahdollisesti myös Kanadan, Uuden-Seelannin ja Britannian kanssa. Pituus: ......................................... 14 tonnia Nopeus: .....................................13 solmua Miehistö: ...................................2 henkilöä Koneteho: .. Todennäköisesti Australia on kuitenkin vakoillut matkapuhelinverkkoja, ei itse puhelimia. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 23 puolustusministeriön kanssa. Uudet prikaatit ovat merkit tävä lisä maavoimiin, sillä prikaa tien määrä nykyisin on noin 70. Asialla lienee ollut Australian elektroninen tiedustelupalvelu (Defense Signals Directorate, nykyisin Australian Signals Directorate). 1,5 metriä Uppouma: ................................. Syy ilmoitukseen on australialaismedian julkaisemat Edward Snowde nin paljastamat salaiset asiakirjat, jotka väittävät, että Australia on vakoillut Indonesiaa. Samalla kootaan kansal linen puolustuskeskus, joka valvoo ydinasejoukkoja, vastaa päivittäi sen toiminnan johtamisesta ja ase voimien hallinnosta. Armeijalla on selvästi vaikeuksia asevelvollisten ja värvättyjen saa misessa lippujen alle. Niin ikään tarkoitukse na on perustaa uudelleen kaksi di visioonaa, jotka hajotettiin vuonna 2009. Asiakirjojen mukaan Australia on käyttänyt peräti kahdeksaa omaa suurlähetystöään vakoiluun muun muassa Indonesiassa, Thaimaassa, Vietnamissa ja Kiinassa. 2 x 214 kW tai 1 x 110 kW Kylkinumerot: ...................L101–L113 MAAILMAN TAPAHTUMIA Rehuilla sotimaan. Yleis esikunta Stavka tulee toimimaan uuden ylipäällikön esikunnan alai suudessa, toisin kuin aiemmin oli kaavailtu. Malli oli suosittu myös presidentin lähipiirissä, sillä ulkoministeri Hatta Rajasa ja presidentin puoliso Kristiani Herawati käyttivät samaa mallia. Järjestelyillä pyritään poistamaan reviirikiistat puolustusministeriön ja Stavkan väliltä. Ongelman toinen puoli on siinä, että sopimus aikojen mennessä umpeen, sopi musten uusijoita ei ole riittävästi. Aluksia on käytetty pääosin linnakkeiden huol totehtäviin, tavara ja henkilökulje tuksiin. Pieni Suomi-kytköskin asiasta löytyy: vuonna 2009 salakuunneltu presidentin puhelin oli Nokia E90 Communicator. Indonesian presidentti Yudhoyono toivoo tilanteen olevan väliaikainen, kunnes asia on diplomaattisella tasolla selvitetty ja maiden välit voidaan palauttaa normaalille, hyvälle tasolle. Kasvisruokapäivän arvioidaan vähentävän asevoimien lihankulutusta yli 150 tonnilla vuodessa. Huominen on tänään täällä NORJALAISET Naton tutkimuskeskuksen tutkijat ovat kehittäneet uutta eitappavaa asetta. 13 metriä Leveys: ...........................................4 metriä Syväys: ....................................... Alukset ovat valmistettu Uudenkau pungin veneveistämöllä (1985–1986) ja Finnspeed Boats Oy:llä (1991–1992)
Pelkästään maavoimista erotettiin ylipainon takia 168 sotilasta vuonna 2008. Kokonaisvahvuus nousee ny kyisestä 18 000 miehestä yli 21 000 mieheen. Erottamiset ylipainon takia ovat lisääntyneet. Nykyisellään suuntaaminen on ongelmallista, sillä se vaikuttaa laajasti ympäristöön. Heidän mukaansa ylipainoiset henkilöt menestyvät hyvin harvoin fyysisesti vaativissa tehtävissä. He väittävät, että se ei ota huomioon Yhdysvaltain kansalaisten keskimääräisen koon – mihin mittauksissa käytettävät kaavat osin perustuvat – kasvua muutenkin kuin lihomalla. Sädettä on toistaiseksi kokeiltu menestyksekkäästi autoon, lennokkiin ja vesiskootteriin. Eu rooppalaisilla oli yhteensä 42 tank keria, jotka olivat 12:ta eri tyyp piä. Tank kerikalustoa on niin ikään uudis tettava, ja EDAn mukaan keskit tyminen näyttäisi suuntautuvan amerikkalaisten käyttämiin KC46 ja KC767koneisiin sekä Airbusin A330 MRTT (MultiroleTankerTran sport) Voyager koneeseen, jollai sia IsoBritannia on hankkinut yh deksän. Viime vuonna määrä on yli kymmenkertaistunut, erotettuja oli 1 815. Asevoimien omat asiantuntijat kuitenkin tyrmäävät kritiikin täysin. Sitä tarjoavat muun muassa Omega ja Air Tanker yhtiöt. US Air Force lai nasi tilannetta pelastamaan omia KC135 ja KC10tankkereitaan. Viro esitellyt asevoimiensa kehitysohjelman Viro on esitellyt kansallisen puolus tuksen kehitysohjelman vuosiksi 2013–2022 (National Defence De velopment Plan), joka hahmottelee asevoimien hankintoja, miesvah vuutta ja rahoitusta. European De fense Agency (EDA) ja Movement Coordination Center Europa ovat kehottaneet jäsenmaita moderni soimaan ja yhtenäistämään lento kalustoaan niin, että kaikki koneet pystyvät ottamaan polttoainetta uusista tankkereista, kuten Italian äskettäin hankkima KC767. Jos sotilas kerrankin todetaan tarkastuksessa ylipainoiseksi, voi hän menettää mahdollisuutensa ylennyksiin jopa vuosiksi, pahimmassa tapauksessa saada jopa potkut. Sillä voidaan pysäyttää esimerkiksi itsemurhapommittajan ajoneuvo tappamatta itse kuljettajaa, mikä on yksi sen eduista. Siihen sisältyvät kanta henkilökunta, asevelvolliset ja no neettinen säde, joka häiritsee ajoneuvon sähköisiä hallintalaitteita ja sammuttaa moottorin. Suurena haasteena on vaikutuksen kohdentaminen. Ongelmaa pahensi sekin, että 40 %:lla oli rajoituksia tankata ope raatioissa käytettyjä taisteluko neita. Sotilasviranomaiset arvioivat kin, että Euroopalla on vain puolet operaatioissa tarvittavasta lento tankkauskyvystä. Aseella voidaan tehokkaasti häiritä erilaisten pommien etälaukaisua, koska se häiritsee tehokkaasti radiosignaaleja. He myös toteavat, että lievä ylipaino ei välttämättä vaikuta siihen, miten sotilas selviäisi taistelutehtävistä. Yhdysvaltojen sota vaakaa vastaan YHDYSVALLOISSA väestön voimakas lihominen vaikuttaa myös maan asevoimiin, joka on tiukentanut linjaansa ylipainoisia sotilaita kohtaan. Periaatteessa aseella voi sammuttaa minkä tahansa sähköiseen järjestelmään perustuvan moottorin. Jotkut asiantuntijat kritisoivat asevoimien käyttämää kehon rasvamäärän mittaustapaa. Säde sammuttaa ja häiritsee esimerkiksi lähellä olevia omia ajoneuvoja ja sähkölaitteita. Nyt sotilaiden keskuudessa on ilmennyt uusi ilmiö: amerikkalaisen uutistoimisto AP:n mukaan sotilaat käyttävät usein plastiikkakirurgiaa eli rasvaimua selvitäkseen mittauksista. 24 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 JY VÄLL Ä pyydettävä apua US Air Forcelta, jotta koneet pystyivät hoitamaan annetut tehtävät laajan erämaa valtion taivaalla. Yhdysvaltain puolustusministeriö ei ole kategorisesti kieltänyt sen käyttöä, mutta säännökset kieltävät periaatteessa kaiken kehon muuttamisen kirurgisesti tai dopingilla kuntotestien läpäisemiseksi.. Suunnitelmas ta päätetään lopullisesti vuonna 2015. Kaupallisen tankkauskyvyn lisääntyvää käyttöä on myös har kittu
Harkinnassa on myös osal listuminen pataljoonalla Nato Res ponse Force joukkoihin vuonna 2016. Viro tulee jatkossakin ole maan mukana EU:n pohjoisessa taisteluryhmässä (Nordic Battle Group). Reserviläisten määrä kasvaa niin ikään, kun nykyinen määrä noste taan 60 000 miehestä 90 000 mie heen. Viro, joka on hyvin tunnet tu kyberpuolustusreservistään, on ratkaissut kyberpuolustuksen on gelmia kehittämällä siviilisotilas yhteistyöpoolia niin, että kaikissa reserviyksiköissä on ryhmä vastaa massa kyberturvallisuudesta. Koneen nopeus ja lentokorkeus tekisivät siitä käytännössä mahdottoman torjua. Asevoimien rahoittamisek si puolustusmäärärahat pyritään pitämään kahdessa prosentissa BKT:sta. Koneen suunnittelijana toimiva Lockheed Martin julkisti tietoja projektista. Uusi avaus: Kiinalaisohjuksia Nato-Turkille Syyskuussa Turkin hankintaviran omaiset päättivät ostaa kiinalai sia HQ9 SAM maasta ilmaan lau kaistavia ohjuksia täydentämään TLoramidsilmapuolustusjär > LEGENDAARISELLE strategiselle tiedustelukoneelle Blackbird (suom. Hintaa ei ole ilmoitettu. Vuonna 2012 Viro liittyi myös NORDEFCOn (Nordic Defence Cooperation) jä seneksi. HISTORIAN HÄMÄRÄSTÄ Ensimmäinen ”Frogman” eli sammakkomies kuollut TOISESSA maailmansodassa taistelusukeltajana palvellut John Spence kuoli 95-vuotiaana Bendin kaupungissa, Oregonissa. Kone voisi ohjuksin varustettuna iskeä mihin tahansa maaliin Yhdysvaltain lentotukialuksilta tai tukikohtaverkostosta käsin vain noin tunnin sisällä. Laa jemmassa hankintaohjelmassa on mukana myös tykistöä sekä pans sari ja ilmatorjuntaa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 25 pean toiminnan joukot. Uusi kone SR-72 olisi äärimmäisen nopea ja voisi kulkea jopa kuusinkertaista äänen nopeutta (Mach 6 eli yli 7 000 kh/h). kesäkuuta 1918. Hän oli ensimmäisiä toisen maailmansodan aikaisia amerikkalaisia taistelusukeltajia, joiden saama koulutus ja kokemukset sodassa vaikuttavat yhä nykyiseen SEAL-koulutukseen. John Pitts Spence syntyi 14. mustarastas) SR-71:lle suunnitellaan Yhdysvalloissa seuraajaa. Hän liittyi laivastoon 18-vuotiaana vuonna 1936, palveli tykkimiehenä (gunner) taistelulaiva Idaholla ja > Legendaariselle Mustarastaalle seuraaja?. Yli rajojen menevää yhteis toimintaa Viro on harjoittanut Suo men (tutkat) ja Ruotsin (jalkaväen varusteet) kanssa. Moottoreiden kehitystyö liittyy läheisesti toiseen Yhdysvaltain asevoimien kehitysprojektiin eli itsenäiseen hypersooniseen ohjukseen (High Speed Strike Weapon, HSSW), joka myös kykenisi iskemään mihin tahansa maapallolla tunnin sisällä. Kokonaisuu tena Viro pyrkii lisäämään maa voimiensa mekanisointia. Projekti odottaa vielä päätöstä ja rahoitusta, jolloin tarkempi aikataulu selviää. Uusi SR-72 on suunnitelmien mukaan miehittämätön ja voisi olla operatiivisessa käytössä vuoteen 2030 mennessä
Hankinta aiheuttaa kitkaa myös Yhdysvaltojen ja Turkin vä lille. Vastaavaa laitetta käyttävät nykyään kaikkien maiden merivoimien erikoisjoukot. Kauppa oli sekä ta lous että ulkopolitiikkaa, sillä näin Kiina availi Euroopan ohjusmark kinoita ja hoiti samalla ulkosuhtei taan Turkkiin. Okinawan taistelujen aikana hän osallistui vielä ampujana taisteluun,. Venäjän Borey SSBN -ohjelma vaikeuksissa Kun Venäjä ryhtyi kehittämään uutta Boreyluokan ydinkäyttöis tä mannertenvälisin ballistisin oh juksin aseistettua sukellusvenettä (SSBN), sen pääaseistukseksi valit tiin jo käytössä oleva maalta lau kaistava ballistinen ohjus, joka jatkokehittelyssä modifioitiin su sai myöhemmin myös sukeltajakoulutuksen. Hankinta olisi Turkille noin 750 miljoonaa euroa halvempi kuin kil pailevat järjestelmät, venäläinen S300, Eurosam SAMP/T tai ame rikkalainen Patriot. Alunperin Spence halusi palvella kauppalaivoja suojaavilla aluksilla tykkimiehenä, mutta hänen sukeltajakoulutuksensa ja kokemuksensa johtivat siihen, että hänestä tuli ensimmäinen värvätty sotamies legendaarisen OSS:n (Office of Strategic Services) alaisuuteen perustettuun uuteen ryhmään. Seuraavaksi Spence siirrettiin kouluttamaan taistelusukeltajia Bahamalle, missä valmistauduttiin operaatioihin Japania vastaan. Iwo Jimalla hän suojeli ensimmäisenä maihin pyrkiviä taistelusukeltajia, joiden tehtävänä oli raivata maihinnousualuksia uhkaavat merimiinat. Hänen pettymyksekseen tehtävä peruttiin viime hetkillä, koska sen pelättiin paljastavan Normandian maihinnousun valmistelut. Spence pääsi kuitenkin tositoimiin, sillä hän osallistui brittikommandojen ja vastarintaliikkeen kanssa useisiin tuhoamisja pelastustehtäviin miehitetyssä Ranskassa. Kiinalaisen aseviennin seuraaviksi kohdemaik si Euroopassa arvellaan Kreikkaa ja Espanjaa. Koulutukseen sisältyi taisteluja lähitaistelukoulutusta, räjäytysja pioneerikoulutusta, tiedustelua ja sukeltamista. Mahdollinen kauppa ei kuitenkaan olisi Turkille niin edul linen kuin media on kertonut, sillä se ei sisällä tutkia ja hallintajärjes telmiä. Ryhmän tehtäviin kuuluivat iskuosastotehtävät vihollisen kohteita vastaan sekä vedenalaiset räjäytysja raivaustehtävät. Tilaus käsittää 12 laukaisualustaa hinnaltaan noin 2,2 miljardia euroa. Yhdysvaltain “saarihyppely-kampanjan” eli Tyynenmeren taistelujen aikana Spence siirtyi palvelemaan hävittäjä Wadsworthille, jossa hän oli jälleen ampujana. Ongel mia saattaa kuitenkin tuottaa aina kin aluksi se, että kiinalainen HQ9 SAM ei ole yhteensopiva muun Na ton kaluston kanssa. Yhteistyön sy ventämiseksi kiinalainen ohjusten valmistaja China Precision Machi nery Import Export Corp (CPMIEC) on tarjoutunut rakentamaan tek nologiapuiston Istanbulin Sabiha Gökcenin lentokentälle. Spence jätti laivaston vuonna 1940, mutta liittyi takaisin Japanin Pearl Harboriin tekemän hyökkäyksen jälkeen. Myöhemmin Spencen yksikkö lähetettiin Isoon-Britanniaan valmistelemaan hyökkäystä Saksan sukellusvenetukikohtaan Ranskan rannikolla. 26 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 JY VÄLL Ä jestelmäänsä. Koulutuksen aikana Spence tapasi Chris Lambertsenin, lääketieteen opiskelijan, joka oli omassa autotallissaan kehittänyt prototyyppiä suljettuun kiertoon perustuvalle hengityslaitteelle, jonka testaamisen Spence aloitti. Turkin, joka on jo vuosia tehokkaasti rakentanut omaa puolustusvälineteollisuut taan, päätöksentekoa edisti myös Kiinan aulis lupaus laajasta tekno logian siirrosta. He muun muassa pelastivat pudonneita lentäjiä. Legendan mukaan sammakkomiestermi syntyi, kun joku näki koulutuksen aikana Spencen nousevan vedestä vedenpitävässä vihreässä puvussa ja huudahti: ”Hey, Frogman!” Nimitys jäi heti elämään. Puolustusvälinete ollisuus on Turkille tärkeä vientitu lojen tuoja, sillä aseviennin arvon arvioidaan vuonna 2013 nousevan yli 1,1 miljardiin euroon
ilmahuoltopataljoonassa (188th Aviation Engineer Battalion) Havaijilla, Guamissa, Palaulla ja Iwo Jimalla. Overton palveli toisessa maailmansodassa 188. Laukaisukäsky tuli pääesikunnasta Moskovasta, kos ka samalla testattiin uutta auto matisoitua johtamisjärjestelmää. Ohjuksen lento keskeytyi jo toi sen lentominuutin aikana. Syys kuussa testialuksena oli SSBN Alexander Nevsky(Projekti 955). Ohjelma ei kuitenkaan ole su junut suunnitelmien mukaan, sil lä Bulavaohjuksen muuttami nen meriohjukseksi on kohdannut odottamattomia vaikeuksia. Alustavasti sen voimanlähde on perinteinen, mut ta se voidaan varustaa myös ydin reaktorilla. Syksyllä Overton vieraili ensimmäisen kerran elämässään yhdessä 89-vuotiaan naisystävänsä Earlene Loven kanssa Washingtonissa, jossa häntä pääsi tapaamaan myös presidentti Barack Obama. YK sopimukseen kansainvälisestä asekaupasta Kuuden vuoden kädenväännön jäl keen YK:n yleiskokous hyväksyi 2. G www.suomensotilas.fi VENÄJÄ Arktisella alueella vilinää Suurvalta herää pohjoisessa SYKSYN AIKANA on ollut useita merkkejä Venäjän aktivoitumisesta arktisella alueella. lentäjät, jotka halusivat kuolla”. Ilmaston lämpenemisen myötä alueelta helpommin hyödynnettävät luonnonvarat sekä Siperian pohjoispuolitse kulkeva Koillisväylä ovat tärkeitä strategisia tekijöitä. Viimei sin testi tehtiin syyskuussa Venä jän Kaukoidässä Kuran koeampu maasemalla. Uusi monitehtävähä vittäjä on tarkoitettu Sovremennyi luokan korvaajaksi. Laivasto vahvistuu Koska Koillisväylän käytettävyys lisääntyy jäiden vähenemisen takia vuosi >. Ohjelmassa on edelleen viisi lisä testiä, jotka toteutetaan muualla. Kun toisen maailmansodan aikaiset salaisuusmääräykset vihdoin vanhenivat, niin Yhdysvaltain maavoimien erikoisjoukot ja laivaston erikoisjoukot kunnioittivat Spenceä myöntämällä hänelle muun muassa vihreän baretin ja SEAL-joukkojen SEAL-Trident-tunnuksen. Hän nauttii yhden aspiriinin päivittäin ja toteaa, että terveydelle on myös tärkeää, ettei katso televisiota. Bulava on ensimmäinen ohjus, joka on kehitetty kylmän sodan päätty misen jälkeen 1990luvulla. Viski miehen tiellä pitää YHDYSVALTAIN epävirallisten tietojen mukaan vanhimman elossa olevan toisen maailmansodan veteraanin pitkän iän salaisuus on – lohdullista kyllä – viski ja sikarit. Alkuperäise nä tarkoituksena oli, että vuoteen 2015 mennessä käytössä olisi ollut kaikkiaan kahdeksan Borey SSBN venettä. Lisäksi hän polttaa päivän aikana jopa 12 sikaria. He joutuivat taistelemaan Japanin kamikaze-lentäjiä vastaan. Laivas ton komentaja Viktor Chirkov tu tustui syyskuussa uuden sukupol ven ohjushävittäjän kehitystyöhön Severnoyen suunnittelutoimistos sa Pietarissa. Sodan jälkeen Spence jäi laivaston palvelukseen eläkkeeseensä vuoteen 1961 saakka. Pintaalusten kehittely jatkuu kuitenkin keskeytyksettä. Arktisen alueen strateginen merkitys on kasvanut voimakkaasti. Puolus tusministeri Sergei Šoigu määrä si heti testit keskeytettäviksi, ja nyt etsitään syitä epäonnistumiseen. Syys kuuhun mennessä Bulavalla oli tehty 13 testilaukaisua, joista yli puolet on epäonnistunut. Richard Overton, 107 vuotta, nauttii joka-aamuisen kahvinsa aina viskillä terästettynä. Texasin Austinissa asuva Overton ahkeroi edelleen päivittäin pihatöissä ja auttelee hevosten hoidossa. Laivastosta eläkkeelle jäätyään hän toimi Lockheedin palveluksessa systeemijärjestelmäinsinöörinä. Venäjä on lyhyessä ajassa ilmaissut usealla tavalla panostavansa niin poliittisten, taloudellisten kuin sotilaallistenkin etujensa suojeluun arktisella alueella. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 27 kellusvenekäyttöön. Spence saavutti värvätyn henkilöstön korkeimpiin arvoihin kuuluvan Master Chief Gunner’s Mate -sotilasarvon (karkeasti Suomessa sotilasmestaria vastaava arvo, Yhdysvalloissa vain noin prosentti saavuttaa kyseisen arvon). huhtikuuta asekauppasopimuk > jota historioitsijat ovat kuvanneet seuraavasti: ”ampujat, jotka halusivat elää, vs. Pilke silmäkulmassa Overton toteaa myös, että on tärkeää pysyä erossa hankaluuksista
Vuosi na 2008–2012 suurimmat aseviejät olivat Kiina, Ranska, Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat. Venäjän turvallisuusjoukot iskivät voimalla ja valtasivat Greenpeacen aluksen ja pidättivät kaikki aluksella olleet 30 ihmistä. Koska Suomi ei ole Pohjoisen jäämeren rantavaltio, ei alueen militarisointi kosketa maatamme kuin välillisesti. Vähitellen Venäjän aikaisemmin lähes merkityksetön, jääpeitteen suojaama 20 000 kilometrin pohjoinen raja nousee merkittävään asemaan. Case Saarela & Greenpeace Suomalainen Sini Saarela joutui kokemaan Venäjän tiukentuneen otteen osoittaessaan mieltä Gazprom-yhtiön arktista öljynporausta vastaan venäläisellä öljynporauslautalla Petšoranmerellä. Rantala toteaakin, että sotilaallinen konflikti arktisella alueella on hyvin epätodennäköinen, sillä alueen valtiot ovat ilmoittaneet, että mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan rauhanomaisesti ja kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti. Sopimus edellyttää, että jäsenmaat laativat säännöstöt kahdeksalle eri tuoteryhmälle, esi merkiksi taistelupanssareille, pans saroiduille ajoneuvoille, tykistölle, rynnäkköhelikoptereille, hävittäjil le ja ohjuksille. Kiistelyihin osallistuvat lähinnä tietyt Nato-maat keskenään, Venäjä sekä öljy-yhtiöt. Myös syyttäjän aluksi pöytään lyömät kovat syytteet kertovat, ettei Venäjä siedä minkäänlaista puuttumista sen toimiin arktisella alueella. Suomelle mahdollisuus, ei uhka Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkija Ari Rautala totesi Verkkouutisille, että sotilaallisesta puolesta ja arktisen alueen militarisoitumisesta ei ole käyty riittävästi analyyttistä keskustelua, tai keskustelua ylipäätänsä. 28 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 JY VÄLL Ä sen (ATT), joka säännöstelee kan sainvälistä tavanomaisten aseiden kauppaa. Valtioiden tulee ase kaupassa arvioida, voiko asevien ti johtaa vakaviin kansainvälisiin ihmisoikeussääntöjen rikkomuk siin, terrorismiin tai rikollisuuteen. Venäjä ja Kiina pidättäytyivät ää nestyksestä, ja on epävarmaa tu levatko ne ratifioimaan sen. Tämän lisäksi Venäjä on keskittämässä alueelle lisää runsaasti muun muassa poliisin, rajavartioston ja merivartioston joukkoja. Maiden on vuosittain raportoitava kaikista asekaupoistaan YK:n sopi muksen toteuttamistuen yksiköl le. YK:ssa on 193 jäsentä. Venäjä ilmoittikin syksyllä avaavansa uudelleen Pohjoisella jäämerellä Uuden-Siperian saarilla aikaisemmin sulkemansa neuvostoaikaisen tukikohdan. Joukkoja ja erikoisjoukkoja Venäjän valtiollinen uutistoimisto RIA kertoi Venäjän erikoisjoukkojen harjoitelleen alkusyksystä ensi kertaa arktista sodankäyntiä Kuolan niemimaalla. Se näyt tää varsin vatimattomalta seuraa mukselta, mutta maamiinojen ja vuodelta, kasvaa myös Venäjän Pohjoisen laivaston painoarvo ja operointialue. Koulutusaiheina olivat muun muassa arktiset vuoristo-olosuhteet, selviytymisharjoitteet, tiedustelu ja tarkka-ammunta. Sopimuksen puolesta äänes ti 154 maata ja 23 pidättäytyi ää nestämästä. Yhtenä esimerkkinä on jäänmurtajien rakentaminen.. Harjoitus liittyy asiantuntijoiden mukaan osittain Venäjän ilmoittamaan tavoitteeseen muodostaa vuoteen 2020 mennessä arktiselle alueelle kaksi arktista prikaatia, jotka pystyvät tehokkaasti operoimaan mitä äärimmäisimmissä olosuhteissa. Rikkomuksista päärangaistus on kiusallisen nolo olo kansainvä lisessä kanssakäymisessä. Eduskunnan aikaisemmin syksyllä hyväksymä arktinen strategia sivuaa vain lyhyesti alueen turvallisuutta ja vakautta. Panostukset Pohjoiseen laivastoon jatkuvat myös tulevaisuudessa, ja laivasto tarvitsee enemmän tukeutumispisteitä toimintaansa varten. Kaupallisessa mielessä arktinen alue luo Suomelle mahdollisuuksia. 50 valtion pitää ratifioida sopi mus ennen kuin se astuu voimaan, mikä tapahtuu 90 päivää sen jäl keen, kun 50 ratifiointia on koossa
Hyvin koulutettuja, valmiita taistelemaan maalla, merellä ja ilmassa”, toteaa Rossijskaja gazeta. NH90 pystyy lentä mään öiseen aikaan samoissa sää oloissa kuin Mi8koneet päiväs > ”Suomen sotasalaisuus”, uutisoi Rossijskaja gazeta Venäjän hallinnon virallinen sanomalehti teki syksyllä jutun Suomesta otsikolla ”Suomen sotasalaisuus”. Artikkeli perustui lehden toimittajan vierailuun Suomessa. IOC ja IOC+ koneet saatetaan FOCvalmiuteen vuosina 2015–2018. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 29 A hto on ollut koko uransa ajan peloton tulenkantaja. Pahojen myöhästymisien takia vuonna 2008 NHIndustriesin kans sa sovittiin 20 miljoonan euron kor vauksista. NHIndustries maksoi Suomelle korvauksia 20 miljoonaa euroa Suomi tilasi NHIndustriesyhtiöltä 20 NH90taktista kuljetushelikopte ria vuonna 2001, jolloin niiden hin ta oli 343 miljoonaa euroa, ja koko paketti, johon kuuluivat työkalut, varaosat, lentotoiminnan tuki ja koulutus, maksoi 370 miljoonaa eu roa. Ahto on tänä vuonna julkaissut yhtäjaksoisesti puolen vuosisadan ajan sotahistoriallisia kirjoja, artikkeleita ja kolumneja. NH90 korvaa Suomen pitkään käyttämät venäläiset Mil Mi8 Hip kuljetushekot. Hän vieraili muun muassa Suomen puolustusministeriössä ja Uudenmaan Prikaatissa ja haastatteli eversti Kim Mattssonia sekä eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajaa, kansanedustaja Jussi Niinistöä (ps.). Artikkelin johtopäätökset ovat ajatuksia herättäviä ja osin mairittelevia. Tästä toimittaja esittää kovin raflaavan joskaan ei ehkä aivan totuuden mukaisen päätelmän: ”Suomen voisi valloittaa kahdessa päivässä, mutta voittamaan sitä ei pysty edes vuosisadassa”. Seurat tavaakin riittää, sillä kansainvälisen asekaupan arvo on noin 52 miljar dia euroa vuodessa. Hän myös ihmetteli asevoimiemme joustavaa toimintakulttuuria sekä mukavuuksia, joista hän mainitsi esimerkkinä ruoan laadun sekä saunatilat. Asevoimistamme lehti tekee johtopäätöksen, että Suomen sotasalaisuus ei ole armeijamme koko, kova kuri tai mahdollinen Nato-optio. Hän on uskaltanut kulkea omaa tietään ja esittää ja tuoda esille myös epämuodikkaita totuuksia historiasta ja nykypäivästäkin. Syyskuuhun 2013 mennessä Suomi oli saanut 16 hekoa, joista viisi on alustavassa lentokunnos sa (IOC), kymmenen tasolla IOC+ ja yksi lopullisessa operaatiovalmiu dessa (FOC). JA A KK O PU U PE RÄ YLEISESIKUNTAEVERSTI, TOHTORI SAMPO AHTO Hitlerin murhayrityksen tekopaikalla. Yh dysvallat on kuitenkin ratifioinut sopimuksen. Ahto on kirjoittanut lukemattoman määrän so tahistoriallisia artikkeleita ja vetänyt mon ta tasokasta sotahistoriamatkaa mennei syyden dramaattisille tapahtumapaikoille. Hänet tunnetaan sotahistorioitsijoiden ja sotilaiden keskuudessa aktiivisena ja voimakkaasti kantaaottavana keskustelijana, joka ei kuvia kumarra. Toimittaja pohtii ja kysyy suoraan, miksi Suomi ei halua liittyä Natoon ja miksi Suomi leikkaa puolustusbudjettia. Samaan ai kaan niissä tehdään joitakin tekni siä parannuksia, joilla parannetaan lentovalmiutta Suomen vaativissa olosuhteissa. Eversti Sampo Ahtosta Vuoden Suomen Sotilas Eversti Sampo Ahto (75) on valittu vuoden 2013 Suomen Sotilaaksi. Kuvan matkalla ItäPreussiin Suomen Sotilas sai otettua vaikeasti tavoitettavas ta everstistä valokuvankin. Tunnetun teoksensa Aseveljet vastakkain esipuheen lause vuodelta 1980 kiteyttää eversti Ahton roolin suomalaisessa sotahistoriassa ja sen ympärillä velloneessa keskustelussa: ”Olen omaksunut historiankirjoi> rypälepommien osalta se on maa ilmanlaajuisesti toiminut hyvin, hä peäntunteesta on syntynyt uusi kansainvälinen rangaistus. Ahton matkoil la mukana olleet eivät koskaan unohda everstin kykyä loihtia tapahtumapaikoille menneen tilanteen tuntu, sitoa maastoon.. Salaisuus on asevelvollisten kansalaissotilaiden korkea siviilija sotilaskoulutus ja motivaatio puolustaa maata. Sopimuksen ratifioinnilla voi olla myös sisäpo liittisia vaikutuksia, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa Kansallinen kivääri yhdistys (NRA) on vastustanut jyr kästi kaikkia käsiaserajoituksia. Uuden aikataulun mu kaan loput neljä FOCkonetta tul laan toimittamaan vuoden 2014 puoliväliin mennessä. ”Sotilaat eivät ole rivisotilaita vaan partisaaneja
Ahto on pysynyt linjallaan muistuttamassa sotilaita ja historioitsijoita heidän velvollisuudestaan ja totuudesta. Tämä on ikävä kyllä nykyään suomalaisen historiantutkimuksen keskuudessa yhä harvinaisempaa. Uuden sopimuksen mukaan han kintaohjelma jatkuu vuoteen 2018 asti, kun sen alkuaan piti päättyä jo vuonna 2014. Toimituksemme onnittelee herra everstiä näin lehden sivuilla ja toivottaa vanhalle sotilaalle menestystä ja hyvää vointia. Yhdysvaltain merijalkaväestä kun tulee ensin mieleen maineteot me rellisessä toiminnassa vuosia sitten Tyynellämerellä. Vuoden Sotilaan palkinnon luovutamme nopealiikkeiselle everstille, kun saamme hänet kiinni. Merijalkaväki (USMC) on varsin pitkälle eriytynyt omavaraiseksi kokonaisuudeksi, jol la on omaa tykistöä, lentokoneita, omia erikoisajoneuvoja ja muuta maihinnousuun käytettyä kalus toa. Ahto on perehtynyt Euroopan ja erityisesti Suomen sotahistoriaan, josta hän on kirjoittanut kymmeniä teoksia. Vii me kesään mennessä se oli toimit tanut 12 asiakkalleen yli 140 konet ta. Merijalkaväelle suunnitellaan uusia rotaatiopohjaisia sijoituksia Tyynellämerellä osana president Sympatiani on velvollisuutensa täyttäneiden sotilaiden puolella… Sampo Ahto 1980. Suutari on pysynyt myös lestissään. Vaikka everstillä onkin ollut joskus tapanaan nostaa sormi pystyyn, ei se ole hänen töidensä historiatieteellistä validiteettiä heikentänyt. Teollista valmiuttaan yhtiö on parin viime vuoden aikana lisännyt yhteisyrityksellä Agusta Westlan din, Eurocopterin ja Fokkerin kans sa. Helpottaakseni lukijan kritiikkiä haluan siksi paljastaa sympatiani ja antipatiani. Irakin ja Afganistanin kampan joiden päättyminen, samoin kuin Pentagonin juustohöylätyt määrära hatkin, merkitsevät tehtävien uudel leen määrityksiä ja vahvuuksien pie nentämistä. Ahto on Suomessa tunnettu ja laajalti arvostettu sotahistorioitsija ja on kehittänyt upseeriuransa aikana merkittävästi sotataidon opetusta ja tutkimusta. Myötätuntoa heitä kohtaan minun on sen sijaan vaikeampi tuntea.” AHTON yli kolmen vuosikymmenen takaisissa sanoissa on kiteytettynä sellaista objektiivisuuden oikein ymmärrystä, jota toivoisi enemmän nuoremman ja muutamien vanhemmankin polven historioitsijoiden töiltä. Takaisin rannoille: USMC palaa vanhaan rooliinsa Yhdysvaltain sodat Irakissa ja Afga nistanissa ovat muokanneet perus tavasti maavoimia. Suurimmillaan USMC oli 202 000 miestä. Yhtiö uskoo kuitenkin pahimman olevan ohi. Ahto on saanut muun muassa Hannes Ignatiuksen kirjallisuuspalkinnon vuonna 1990 sekä Suomen Marsalkka Mannerheimin sotatieteellisen rahaston kunniapalkinnon vuonna 2002. Sampo on vahva germanisti. Uutisoinnissa on tuntunut hiu kan oudolta, kun merijalkaväki so tii Aasian erämaissa ja vuoristoissa. Kokonaisuudessaan ohjelma myöhästyi kuusi vuotta. EMME TAVOITTANEET kiireistä sotahistorioitsijaa ennen lehtemme tämän numeron painoon menoa. ANSIOITUNUTTA ja palkittua everstiä huomioitiin aikaisemmin kuluvana vuonna sotatieteiden kunniatohtorin arvonimellä. Yleisesti otta en on tapahtunut kahtiajako, jossa joukkojen terävä iskukärki on muo dostunut merijalkaväestä muun jal kaväkitoiminnan jäädessä perin teisille maavoimille. Ehkä joskus saavutamme esikuvamme osaamisen ja pelottomuuden. Osa kirjoista on yhä aiheidensa perusteoksia, ja niitä luetaan ja käytetään edelleen Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksessa. Näiden kielitaitojen puutteen ikävä kyllä huomaa kovin usein anglistisen nykytutkijapolven töissä. Sympatiani on velvollisuutensa täyttäneiden sotilaiden puolella, olivat nämä sitten suomalaisia, saksalaisia tai neuvostoliittolaisia, sotamiehiä tai kenraaleita. 30 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 JY VÄLL Ä tuksesta vanhakantaisen länsimaisen näkemyksen, jonka mukaan asiat pitäisi kuvata niin kuin ne ovat olleet.” Ahto jatkaa niin ikään samaisessa esipuheessa: ”Olen silti tietoinen siitä, ettei tutkija voi halutessaankaan vapautua täydelleen omien käsitystensä painolastin vaikutuksesta. Ahto on pystynyt säilyttämään objektiivisuutensa myös silloin, kun tutkimuksen tai arvioinnin kohteena on ollut velvollisuutensa täyttäneet sotilaat. Optimistisesti yhtiö arvioi, että NH90koneiden myynti tulee kaikki aan nousemaan yli 700 koneeseen. Lopputulos on kui tenkin vielä pitkään auki, sillä siihen vaikuttaa vuoden 2014 kongressin välivaalit ja luonnollisesti presiden tinvaalit vuonna 2016. Suomen historian tutkijalle edes auttavat saksan, venäjän ja toki ruotsinkin kielten taidot ovat jokseenkin välttämättömiä. Meille Suomen Sotilaan toimituksessa Sampo Ahto on esikuvana siinä, kuinka sotilasjournalistin tulee suhtautua historiaan ja sen metodologiaan ja lähdekritiikkiin yleensä. NHIndustries on kärsinyt niukkojen määrärahojen aiheuttamista tila usten peruuttamisista. Nyt hahmo tellaan vuoden 2016 vahvuudeksi 174 000 miestä. Olen koettanut ymmärtää myös niitä, jotka valtapolitiikan harjoittajina koettivat parhaan taitonsa mukaan edistää oman maansa asiaa. aikaan, mikä merkitsee huomat tavaa parannusta suorituskykyyn. Ahto on Suomen pienessä sotahistoriayhteisössä myös sikäli kovin harvinainen – jollei ainutlaatuinen – yksilö, että hänessä yhdistyy vankka historiatieteellinen osaaminen vahvaan sotilasammattitaitoon ilman, että kumpikaan puoli pääsisi dominoimaan liikaa toista. EVERSTI AHTO valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1973 ja on työskennellyt sotahistorian opettajana Taistelukoulussa, Sotakorkeakoulussa, Kadettikoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa vuosina 1973–1997
Japani tehostaa ilmapuolustustaan uusilla tutkilla Kiinan ja Venäjän kiihtyneet aseva rusteluohjelmat ovat lisänneet Ja panin huolta niin KoillisAasian kuin maan omastakin turvallisuudesta. Lisätietoja ti laisuudesta ja tarkempi aikataulu jul kaistaan Panssarikillan internetsivuilla www.panssarikilta.fi kohdassa ”Ajan kohtaista”. Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupau tunut joukko alansa parhaita asiantun tijoita. ti Obaman painopistesuunnitelmaa. Niinpä japanilais ten T&Khankkeet kehittelevät uusia kaukotutkia, joilla vastustajan koneet tunnistetaan varhain ja niiden lentoa voidaan seurata. Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15. Paluu perinteiseen rooliin merkitsee myös laajoja kalustohankintoja, joi hin saattaa tulla hidasteita valtion heikon rahatilanteen takia. Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa! Ennakkoilmoittautuminen on vahvistet tava viimeistään perjantaihin 24.1.2014 mennessä maksamalla osallistumis maksu 32,00 euroa (Panssarikillan jä seniltä 30,00 euroa) Panssarikillan ti lille FI27 4260 1320 0126 80 Lammin Säästöpankkiin ja kirjoittamalla osallis tujakoodi viitenumerokenttään (osallis tujakoodi toimii viitenumerona). Hankin ta, koulutus ja taktisoperatiiviset seikat – käyttäjien näkökulma.” maj Simo Punkari, kapt (evp) Kauko Nieminen, kapt Jouni Rinne, ltn (evp) Jukka Niemi ”SturmgeschützBrigade 303” HuK, toimittaja Kari Kuusela, Suomen Sotilas -lehti ”T55panssarivaunutornista 100 56 TK tornikanuunaksi. järjestää panssarialaa käsittelevän seminaaritilaisuuden lauantaina 1.2.2014 Parolannummella. Seminaaripaikalle saavuttuaan vierai ta pyydetään ilmoittautumaan vastaan ottopisteessä, jossa läsnäolo rekiste röidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Niinpä joukkojen sijoit telu uudelleen ja komentosuhteet ovat myös tunnekysymys. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 31 Panssarikilta r.y. Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan ja muidenkin maanpuolustusjärjestöjen jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tämän vuoksi tilaisuuteen tulevien on tehtä vä ennakkoilmoittautuminen kaksivai heisesti: • ottamalla ensin yhteys Panssarikil lan toimistoon, puh 040 5681186 tai toimisto@panssarikilta.fi, josta anne taan osallistujakoodi osallistumismak sun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja • maksamalla osallistumismaksu käyt tämällä osallistujakoodia maksun viite numerona. Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo 10.00 – 17.00. Verkossa olevat 28 tutkaasemaa pystyvät kuitenkin jo nykyisin te hokkaasti löytämään kolmannen ja neljännen polven häivekoneet var sin kaukaa. Esa Muikku ”Siltapanssarivaunu BLG60M2. ItäKiinan meren saari kiistat korostavat kaukotutkien tar vetta erityisesti Senkakun saarten alueella. Japanilaiset ovat myös lisänneet Okinawan Nahan lentotu kikohdan early warning tiedustelu kapasiteettia. Uusissa järjestelyissä omaa rooliaan pelaa myös vanha aselajiylpeys: joukkojen uudelleensijoituksissa merijalkavä en miehet eivät halua komentajak seen jalkaväen miehiä. Suunnitteluprosessi ja kokemuksia eri laisista asejärjestelmistä.” Ins., os.pääll. Jari Lemmetyinen Kunkin luennon jälkeen on varattu ai kaa kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista. Kolmantena uhka na ovat PohjoisKorean ohjukset. Kulujen peittämiseksi peritään etukäteen osal listumismaksu, joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun sekä kahteen kahvitukseen. Se herätti myös epäilyksiä, että kiinalaisten tunkeu tuminen Japanin ilmatilaan on jo rutiinia. Uusi tutka ja tulenjohtojärjes telmä sijoitetaan helposti siirrettä viin maaajoneuvoihin. Kokonaisku van muodostamiseksi tutkat saavat dataa myös kiinteiltä maaasemil ta. Erityisesti Japania puhuttavat Kii nan ja Venäjän uudet häivehävit täjät Chengdu J20 ja PAKFA T50, joiden kaukotunnistus ei Japanin ny kytutkilla onnistu. Panssariseminaari 2014 SA -K U VA. Tehokkaan tutkavalvon nan merkitys korostui joulukuussa 2012, kun kiinalainen tiedusteluko ne lensi Senkakun yli japanilaisten havaitsematta sitä. Uuteen tutkaverkkoon liit tyvä ilmatorjunta hoidetaan keski matkan ChuSAMohjuksilla, jotka tunnetaan myös Type 03 tai SAM 4ohjuksina. Kehitys, valmistus, hankinta ja käyttö Suomessa.” dipl.ins. Ideasta romutukseen.” ST, kom (evp) Ove Enqvist ”Tulivoimaa panssariajoneuvoihin. Se on jo yli satavuotias perinne, josta halutaan pitää kiinni. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mah dollista ottaa vain 120 ensimmäisek si ilmoittautunutta kuuntelijaa. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luen tojen aiheisiin liittyvään kalustoon. Ohjelmassa olevien viiden luen non aiheet ovat seuraavat: ”Siltapanssarivaunut MTU20 ja BLG 60M2
32 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 K AK SI K ARIA n ”Pohjan Prikaa tissa palvellut asevelvollinen kanteli simputuk sesta.” Simputus oli tapetilla nel jännesvuosisata sitten ja siellä se on yhä. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 67 € / vsk määräaikaistilaus 86 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 62 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi kestotilaus ja 3xT-liite 76,90 € / vsk Osoitteenmuutos. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh
Ainakin johto sanoutui irti tällaisista metodeista ja lienee tehnyt jo tuoreeltaan tapauksen jälkeen joitakin ratkaisuja. Että kertokaa nyt ainakin se turvasana. Se on jopa toiminnan onnistumiselle selvä edellytys. Neljä ammattisotilasta sai sakkotuomion palvelusrikkomuksesta, mutta kaksi valvontavastuussa ollutta upseeria vapautettiin syytteistä. TOINEN MAHDOLLISUUS on sitten se, että kuulusteltavat ”terroristit” olivat ne, jotka harjoittelivat. Nyt sitten vaan ”lähti lapasesta” kuten esimiehet asia ilmaisivat. VAAN MITÄ TÄSSÄ NYT SITTEN OIKEASTI harjoiteltiin. Ei korostettu, että tapauksessa sekä kiusatut että kiusaajat olivat palkkaväkeä, varusmiehiä ei ollut mailla eikä halmeilla. Uutisointi johti normaalin lukijan harhaan. Kautta aikain tiedonsaantia sotavangeilta, vastarintamiehiltä tai agenteilta on tehostettu fyysisillä menetelmillä, joista osa on silkkaa raakaa kidutusta. Itse tapahtuma on kesäkuulta 2012, ja kyseessä oli Suomenlahden meripuolustusalueen harjoitus, jonka harjoitustilanteessa Suomea uhkasi joukko terroristeja. Vaan eipä kai suomalaisilla voi olla tällaisia kaavailuja meneillään ja tarvetta harjoitella asiaa. Taustalla on tietysti se, että suurvaltojen erikoisjoukot ovat toimineet iät ja ajat ympäristössä, jossa kiinni jääneen ei kannata kuvitella sotavankien kohtelua säätelevien sopimusten häntä suojaavan. Ensimmäinen vaihtoehto on se, että ”kuraportaan” erikoisjääkärit ovat omaksuneet roolinsa SAS:n kaltaisilta joukoilta ja viihdeteollisuudelta, ja joukon alakulttuuri on sitten Suomessakin sen mukainen. Ammattisotilaita ei pantu viralta, vaikka syyttäjä niin vaati, koska tuomiot olivat vain sakkoja, ehdonalaista saanut taas ei ole enää Puolustusvoimien palveluksessa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 33 Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi TIEDOTUSVÄLINEISSÄ on kuluvana syksynä käsitelty niin kutsuttua kidutustapausta, jossa harjoitusmielessä kuulusteltiin kahta vastaosaston ”terroristia” ja kysymyksiä tehostettiin riisumalla housut, suihkuttamalla vettä ja pistämällä piikillä peppuun sekä, ainakin käräjäoikeuden tuomion mukaan, operoimalla vähän anuksenkin suunnalla. VAAN EI TAINNUT MENNÄ ihan käsikirjoituksen mukaan, koska Puolustusvoimat itse käynnisti tutkinnan, joka johti siihen, että kahdeksaa kantahenkilökuntaan kuuluvaa syytettiin. TOINEN MAHDOLLISUUS on sitten se, että näille erikoismiehille todella ajatellaan samankaltaisia tehtäviä kuin heidän suurvaltojen erikoisjoukoissa palveleville esikuvilleen. ASIASTA UUTISOITIIN vasta yli vuosi tapahtumien jälkeen. Ajatus lienee ollut nolata kuulusteltavia ja saada heidät kertomaan salojaan. Tätä löytyy myös monen kovasti vapautta aina ja kaikkialla puolustavan länsimaan menneisyydestä, ja tuoreemmat tapaukset tietysti Yhdysvaltain suunnalta. Eräiden erikoisjoukkojen, kuuluisimpana ehkä Ison-Britannian SAS, koulutukseen kuuluu harjoitella kuulustelujen kestämistä. Näinhän sen on täytynyt olla, sillä eihän kyse voi olla laajemmasta kuraportaan toimintakulttuurista rykmentissä tai Merivoimissa, eihän. Tällainen uusi linjaus kuuluisi vähän meidän veronmaksajienkin tietää. Kidutuksen käsikirja. Marraskuun lopulla annetussa tuomiossa yksi ”kiduttajista” sai kolme kuukautta ehdollista vankeutta ja toinen sakkoja pahoinpitelystä sekä palvelusrikkomuksesta. VAAN JOS TÄLLAISTA KIREÄMMÄN lajin kuulustelua harjoiteltiin, niin silloin on kaksi mahdollisuutta. Tässä tuskin on ihmettelemisen aihetta, erikoisjoukkojen toimintakulttuurissa kun oman erikoisuuden ja erinomaisuuden korostaminen on itsestäänselvyys. Kyse oli Utin Jääkärirykmentin erikoisjääkäreistä ja Merivoimien Erikoistoimintaosaston henkilökunnasta, joilta homma vähän karkasi käsistä, kun eläytyivät kai liikaa. Tässä asia muuttuukin sitten kiinnostavaksi, ja olisi erittäin mielenkiintoista tietää onko näin. Skenaario ei ole mitenkään tuulesta temmattu, jos ei välttämättä kovin todennäköinenkään. Loppuun asti ei niissäkään harjoittelua oikein voi viedä, mutta tämä kesällä 2012 Louhella sattunut ”kuulustelu” muistuttaa kummasti niitä harjoituksia, joista erikoisjoukossa palvelleet ovat kirjallisuudessa kertoneet. Jos harjoiteltiin kuulustelutekniikoita, niin oltiin kyllä menty yli rajan, vaikka kyseessä olisi ollut oikeakin tilanne eli oikeat terroristit tai sellaisiksi epäillyt olisivat olleet raudoissa, huppu päässä ja niin sanotusti munasillaan vesisuihkun kohteena
34 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT UPINNIEMI Merivoimien suurin joukko-osasto n Merellinen valmiusjoukko TEK STI: PE TRI VÄLKKI KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT
Merellisessä ympäristössä toimivat yhteistyössä rannikkojoukot, laivastojoukot, tavalliset varusmiehet, laivat, kantahenkilökunta ja Merivoimien erikoisjoukot. > Merivoimien suurin joukko-osasto. 35 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Upinniemen varuskunta yllättää monipuolisuudellaan. Tehtäviä ja joukkoja Upinniemessä on paljon, myös tulevaisuudessa
PUOLUSTUSVOIMAT 36 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 U pinniemessä toimiva Suomenlahden meripuolustusalue (SLMEPA) on monessa mielessä merkittävä varuskunta. Palvelukseen saapuu vuosittain noin 2000 varusmiestä, joista suurin osa tulee pääkaupunkiseudulta. Koulutusta annetaan sekä laivastoettä rannikkojoukoille. Suomenlahden meripuolustusalueen tehtävät: • vastata osaltaan pääkaupunkiseudun ja koko Suomenlahden merellisestä turvallisuudesta • valvoa ja turvata merialueita • kouluttaa joukkoja • antaa virkaapua muille viranomaisille • osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan Suuri kouluttaja Upinniemi vastaa Kotkan rannikkopataljoonan lakkauttamisen jälkeen 1.1.2014 alkaen kaikesta Merivoimien suomenkielisestä alokaskoulutuksesta. Joukkoja koulutetaan kahdessa eri linjassa: rannikkojoukkokoulutuksessa (noin 70 %) ja laivastojoukkokoulutuksessa (noin 30 %).. Kahdeksan viikkoa kestävän peruskoulutuskauden jälkeen tehdään valinnat jatkokoulutukseen. Se vastaa osaltaan maamme pääkaupungin suojaamisesta meren puolelta, merivalvonnasta ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta Suomenlahdella, sodan ajan merimiinoituksesta ja meriliikenteen suojaamisesta. Upinniemen varuskunta toimii samanaikaisesti varusmiehille koulutusta antavana ja jatkuvassa valmiudessa olevana tukikohtana. Tukikohta antaa Merivoimien varusmiehille perus-, aliupseeri-, upseerija erikoiskoulutusta, joilla tuotetaan merkittävä osa Merivoimiemme sodan ajan joukoista. Myös mereltä tulevaan hyökkäykseen varaudutaan. Se on merellinen valmiusyhtymämme ja toinen operatiivinen rauhan ajan sotasatamamme, joka pitää yllä jatkuvaa merellistä tilannekuvaa, tulenkäyttöä, öljyntorjuntavalmiutta ja varautuu muuhun viranomaisyhteistyöhön
Tämän jälkeen siirrytään laivapalvelukseen Upinniemeen. Kuntotalossa on liikuntasali, monipuolinen kuntosali ja uimahalli. Peruskoulutuskauden ja laivastojoukkojen jatkokoulutuskauden jälkeen varusmiehet siirtyvät yksiköihinsä Upinniemessä, Merisotakoulussa (Helsinki) tai Saaristomeren meripuolustusalueella (Turku). Merivoimien rannikkojoukkojen tarvitsemat taistelijat saavat kuitenkin Maavoimien vastaavista joukoista usein melko poikkeavan koulutuksen. Siihen valitaan noin 30 % Merivoimien palvelukseen astuvista varusmiehistä. Sininen linja Merivoimien sininen linja kouluttaa tarvittavat varusmiehet kaikkiin Merivoimien aluksiin. Koulutus antaa myös laivastojoukkoihin määrätyille varusmiehille valmiuden toimia varusmiespalveluksen jälkeen tietyissä rannikkojoukkotehtävissä. 37 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Peruskoulutuskaudella valikoidaan myös noin 35 % varusmiehistä johtamiskoulutukseen, joka käydään Upinniemen Aliupseerikoulussa. Rannikkojoukkojen, meritiedustelijoiden tai rannikolla toimivien pioneerien peruskoulutus on samankaltainen Maavoimien kanssa, mutta merellinen elementti vaatii osaltaan aivan erilaisten varusteiden, osaamisen ja menetelmien hallintaa. Rannikkojoukkojen koulutus alkaa peruskoulutuskauden jälkeen Suomenlinnan rannikkorykmentissä ja Porkkalan rannikkopataljoonassa Upinniemessä. Varuskunnan omalla alueella on useita ampumaratoja, joissa pystytään ampumaan monipuolisia koulutusja taisteluammuntoja. Kaikille varusmiehille yhteisen peruskoulutuskauden jälkeen laivastojoukkojen koulutus jatkuu kahden viikon mittaisella rannikkojoukkokoulutusjaksolla Suomenlinnan rannikkorykmentissä. Vihreä linja Useille saattaa tulla yllätyksenä, että noin 70 % Merivoimiin astuvista varusmiehistä saa vihreän linjan eli rannikkojoukkokoulutuksen. Ensimmäisen vaiheen (AUK 1) jälkeen parhaiten menestyneet ja soveltuvimmat pääsevät jatko-opintoihin joko Reserviupseerikouluun Haminaan (rannikkolinja) tai Merisotakouluun Suomenlinnaan (laivastolinja). Pitkän rannikkomme, monilukuisen saariston ja demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustaminen edellyttää myös runsaasti maalla toimivia joukkoja. Kaikki löytyy Upinniemen varuskunta mahdollistaa erinomaisen koulutusympäristön merellisessä ympäristössä. Lähimaastoissa, niin mantereella kuin saarissa, riittää tilaa harjoitteluun ilman > Rannikkojoukkojen palvelustehtäviä Johtajakoulutus, palvelusaika 347 vrk Upseerikoulutus • Rannikkojalkaväkiupseeri • Sotilaspoliisiupseeri • Viestiupseeri • Tuliasemaupseeri • Merivalvontaupseeri • Tiedusteluupseeri • Huoltopalveluupseeri Aliupseerikoulutus • Aseseppäaliupseeri • Lääkintäaliupseeri • Pioneerialiupseeri • Rannikkojalkaväkialiupseeri • Sotilaspoliisialiupseeri • Tiedustelualiupseeri • Huoltopalvelualiupseeri • Sääaliupseeri • Tuliasemaaliupseeri • Merivalvonta/ tulenjohtoaliupseeri • Viestialiupseeri • Tietotekniikkaaliupseeri • Moottorialiupseeri • Kuljetusaliupseeri Miehistön erikoiskoulutus, palvelusaika 347 vrk • Sotilaskuljettaja C ja E Miehistön erikoiskoulutus, palvelusaika 255 vrk • Lääkintämies • Pioneeri • Pioneeri, pyörätraktori/ työkoneenkuljettaja • Sotilaspoliisi • Säämies • Merivalvonta/ vedenalainenvalvontamies • Lääkintämies / sairasajoneuvonkuljettaja Miehistön erikoiskoulutus, palvelusaika 165 vrk • Rannikkojalkaväkimies • Huoltopalvelumies • Viestimies • Tiedustelumies • Rannikkotutkamies • Merivalvonta/tulenjohtomies • Viestimies • kirjuri • sotilaskeittäjä • tuliasemamies
Ohjuslaivue – Amiraalin nyrkki Upinniemessä toimiva 7. Sen kalustona ovat Hamina-luokan ohjusveneet. Ohjusviirikkö. 1. 7. Luonnollisesti laivakalusto operoi ympäri Suomenlahtea. Laivueen sodan ajan päätehtäviä ovat meriliikenteen suojaaminen sekä pinta-, ilmaja sukellusveneentorjuntatehtävät. Varuskunta-alueelta löytyy oma asuinalue, päiväkoti, upseerikerho, upealla paikalla sijaitseva kirkko sekä vanha kauppakeskus, josta kylläkin kaupallinen toiminta (kauppa, ravintola) parturia lukuun ottamatta on lakannut. Rauhan aikana laivue kehittää pintaja sukellusveneentorjuntaa ja pitää yllä liikkuvaa valvontaa sekä tunnistusja torjuntavalmiutta. Jatkossa SLMEPA jatkaa aktiivista harjoitustoimintaa myös itäisellä Suomenlahdella, vaikka siellä toiminut Kotkan Rannikkopataljoona lakkautetaan. Ohjusviirikkö: Ohjusveneet Hamina (kylkinumero 80) ja Tornio (81) 2. ja 2. Ohjuslaivue on Merivoimiemme modernein ja tulivoimaisin alusyksikkö. Ohjusviirikkö: Hanko (82), Pori (83) Laivastojoukkojen palvelustehtäviä PE TR I VÄ LK KI Johtajakoulutus, palvelusaika 347 vrk: • Laivastoupseeri • Laivastoaliupseeri • Sotilasveneenkuljettaja aliupseeri • Laivaradioaliupseeri Miehistön erikoiskoulutus, palvelusaika 255 vrk: • Merkinantaja • Konemies • Sähkömies • Laivakokki • Tykkimies • Miinamies • Raivausmies • Ohjusmies. Oman varuskunnan ulkopuolella harjoitellaan lähisaarissa, Russarössä kuin myös ampumaja taisteluleireillä Syndalenissa. 38 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT pitkiä siirtymisiä. Laivueeseen kuuluu esikunnan lisäksi kaksi perusyksikköä: 1. Laivueen tärkeimmät asejärjestelmät ovat merimaaliohjus MtO 85M (ruotsalainen Saab Bofors Dynamicsin RBS15) ja ilmatorjuntaohjus ITO-04 (eteläafrikkalainen Denel Pty/Denel Dynamics Umkhonto)
Sen sodan ajan tehtävänä on tukea meriliikenteen suojaamista estämällä tarvittaessa merenkäyttö ja/tai kanavoida vastustajan toimintaa merimiinoitteilla. Se vastaa osaltaan sodan ajan huoltotoimintojen kehittämisestä ja joukkojen koulutuksesta. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa raskaiden merikuljetusten toteutus tarvittaessa koko Suomenlahden alueella sekä useat Upinniemen varuskunnan eri alojen huoltoja tukitoiminnot. Laivueen organisaatioon kuuluu tällä hetkellä miinaviirikkö, miinalaiva Pohjanmaa (01), joka poistuu käytöstä vuoteen 2015 mennessä, miinalaiva Hämeenmaa (02) 1.10.2013 alkaen, Sukeltajakoulu ja Merivoimien Erikoistoimintaosasto. Miinalaivueeseen. > Suomenlahden meripuolustusalueen joukkoyksiköt: • 7. Pataljoona on merellisen huollon asiantuntija. Siihen kuuluu Huoltoja kuljetuskomppania, Sotilaspoliisikomppania, Kuljetusviirikkö, Materiaalikeskus ja Tukikohtatoimisto. Miinalaivueen kokoonpano ja tehtävät ovat ehkäpä Merivoimiemme monipuolisimmat ja erikoisimmat. Miinalaivue • Porkkalan rannikkopataljoona • Suomenlinnan rannikkorykmentti • Kotkan rannikkopataljoona (lakkautetaan 31.12.2013). (Lue lisää Suomen Sotilas 4/2006). Ohjuslaivue • 5. Puolustusvoimien lisääntyneissä kansainvälisissä tehtävissä on 5. Laiva poistetaan käytöstä vuoteen 2015 mennessä, jolloin se todennäköisesti tullaan museoimaan. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 39 5. Sen päätehtävinä ovat olleet merimiinoitus, koululaivatehtävät sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Se kouluttaa raivaajaja taistelusukeltajia sekä ylläpitää valmiutta erilaisiin virka-apuna suoritettaviin sukeltajatehtäviin. Lokakuun alusta lähtien miinalaiva Hämeenmaa siirrettiin Pansiosta 4. Miinalaiva Pohjanmaa on toiminut pitkään Merivoimien lippulaivana. Miinalaivue vastannut käytännössä Merivoimien osuudesta. Merivoimien erikoisjoukko eli Erikoistoimintaosasto (ETO) kehittää osaltaan erikoisjoukkotoimintaa, pitää yllä valmiutta vaativiin virka-aputehtäviin sekä osallistuu ja valmistautuu kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Somaliassa operaatio Atalantaan osallistui miinalaiva Pohjanmaa, ja Merivoimien Erikoistoimintaosastosta palvelee miehiä jatkuvasti kriisinhallintatehtävissä. Sen päätehtävänä on merimiinoitus ja johtoalustehtävät. Sukeltajakoulu vastaa Puolustusvoimien sukeltajakoulutuksesta ja sen kehittämisestä. Miinaviirikköön kuuluvat Pansio-luokan miinalautat Porkkala ja Pyhäranta, joiden päätehtävinä ovat merimiinoitus sekä Merivoimien huollon kuljetustukitehtävät. Porkkalan rannikkopataljoona – valvontaa ja valmiutta Upinniemen tukikohdan suojaamisesta ja valvonnasta vastaa Porkkalan rannikkopataljoona. Miinalaivueesta Upinniemen 5. Miinalaivue – Miinoja, sukeltajia ja erikoisjoukkoja 5
Kotkan lento loppuu Vielä tämän vuoden loppuun toimii Kotkassa rannikkopataljoona, joka on vuoden 2007 alusta ollut joukko-osastona osa Suomenlahden meripuolustusaluetta. Tuleva organisaatio on vielä yksityiskohdiltaan työn alla, mutta pääkohdat on jo päätetty. Suomenlahden erilaiset merelliset huoltotehtävät ja rauhan ajan meritilanteen valvonta kuuluvat myös Porkkalan rannikkopataljoonan tehtäviin. Lisäksi siihen kuuluva ohjuspatteri sijaitsee Santahaminassa. Siitä on kasvanut erittäin suuri varusmiehiä kouluttava joukko-osasto. Muutoksella keskitetään toimintoja ja eriytetään laivastoja rannikkotoiminnot. Tämän ja suhteellisen keveytensä takia ne ovat ketteriä. Rungot ovat alumiinia ja yläpuoliset kan sirakenteet hiilikuidulla vahvistet tuja komposiittirakenteita. Rannikkorykmentin neljä komppaniaa sekä Aliupseerikoulu sijaitsevat Upinniemessä. Jatkossa se vastaa kaikesta Merivoimien suomenkielisestä alokaskoulutuksesta, minkä lisäksi se antaa erikoisalojen koulutusta muun muassa tuliasemamiehille, rannikkojalkaväelle, meritiedustelijoille, asesepille sekä meritorjuntaohjusyksikölle. Alusten suun nittelussa on pyritty pienentä mään niiden aiheuttamia akustisia, tutka, magneetti tai lämpöherät teitä. 8 metriä Syväys ................................ Muutoksen tuulet Puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat organisaatiouudistukset vaikuttavat myös Upinniemeen. Nykyiset meripuolustusalueet (Suomenlahti ja Saaristomeri) lakkautetaan, ja niiden tilalle tulevat Rannikkolaivasto (Turku, Pansio) ja Rannikkoprikaati (Upinniemi). Alukset ovat valmistuneet vuosina 1998–2006 Aker Finnyards tela kalla Raumalla. 40 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT Lisäksi pataljoona ylläpitää öljyntorjuntavalmiutta muun muassa ympäristöministeriön hankkimalla monitoimialus Louhella, joka kykenee monipuolisiin huoltoja pelastustöihin kuten öljyntorjuntaan, merikaapelitöihin, merimiinoitukseen, alusten huoltoja pelastustöihin sekä kuljetustehtäviin. Pituus ...............................51 metriä Leveys ................................. 2 metriä Nopeus .....................yli 30 solmua Uppouma .................... Kotkan rannikkopataljoonan vastuulla on ollut itäisen Suomenlahden alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen, valmistautuminen merellisten uhkien torjuntaan ja sodan ajan meritiedustelukomppanioiden tuottaminen. Lisäksi ohjusveneissä perinteiset potkurit on korvattu tehokkaalla vesisuih kupropulsiojärjestelmällä. Ne kiihtyvät, pysäh tyvät ja kääntyvät hyvin nopeas ti ja pystyvät toimimaan matalis sa vesissä. Ensi vuoden alusta sen toiminnot ja tehtävät siirretään Upinniemeen, mikä tulee olemaan haastavaa erityisesti Kotkan rannikkopataljoonan sodan ajan tehtävien osalta. 250 tonnia Miehistö ......................27 henkilöä Koneteho .....2 x 3 300 kilowattia Aseistus: 1x57 mm, 2x12,7 mm 4xMTO 85M ITO 2004 (Umkhontoilmatorjun taohjukset), Taistelunjohtojärjes telmä ANCS, valvontatutka, tu lenjohtoseurain, elektronisen sodankäynnin järjestelmät, harha maalijärjestelmä MASS Aluksia voidaan käyttää niiden päätehtävän meripintamaalien torjunnan lisäksi myös miinoituk seen, ilmapuolustuksen täydentä miseen, ilma ja pintavalvontaan sekä elektroniseen valvontaan. Upinniemen nykytilanteeseen muutos vaikuttanee käytännössä kohtuulli. Hamina-luokka H aminaluokkaan kuuluvat ohjusveneet Hamina, Tornio, Hanko ja Pori. Suomenlinnan rannikkorykmentti – varusmieskoulutuksen peruskivi Suomenlinnan rannikkorykmentti on henkilömäärältään ja tilojen käytöltään ylivoimaisesti suurin toimija Upinniemessä. Keinoina ovat alusten muo toilu ja valitut materiaalit
Ohjukset ovat merimiino jen ohella Merivoimiemme tärkein asejärjestelmä. Erikoista keskittämistä. Kukaan Upinniemen varuskunnasta ei kuitenkaan halunnut asiaa kommentoida. Upinniemen tulevassa Rannikkoprikaatissa joukkoja ja niiden tehtäviä organisoidaan uusiksi ja kokoonpano muodostunee kolmesta joukko-osastosta: • Suomenlinnan rannikkorykmentti • Meritiedustelupataljoona • Porkkalan Rannikkopataljoona Valoisa tulevaisuus Upinniemi on ollut viime vuosina voittajien joukossa Puolustusvoimien organisaatiomuutoksissa. Miinalauttojen tärkeimmät tehtä vät ovat miinoitus ja merikuljetuk set. Miinalaivue ja 7. noin 100 kilometriä Sytytin: ..............isku ja herätesytytin Ohjausjärjestelmä: ...inertia, GPS ja tutkaohjautuva Paino: .....................................1 520 kiloa Taistelukärki:........................... Kolmas Pansio luokan alus kuuluu Saaristomeren meripuolustusalueen 4. 200 kiloa Pituus: ..................................... Äkkiseltään maallikko voisi päätellä, että jos rannikkojoukot keskitetään Rannikkoprikaatiin Kirkkonummelle (Upinniemi), niin se tarkoittaisi, että määrällisesti suurin joukko siirrettäisiin myös sinne. Kantama: ............. Soittokierros kesäloman keskellä puolustusministeriöön herätti hämmennystä. Puolustusministeriö tiedotti 4.7.2013 puolustusministeri Haglundin tekemistä hallinnollista päätöksistä. Sotasatama ja tukitoiminnot jatkavat toimintaansa lähes nykyisessä laajuudessaan, vain organisaatio muuttaa muotoaan. Miinalaivu eeseen ja sen kotitukikohta on Pan siossa, Turussa. Hallinnollisesti Upinniemessä toimivat 5. Uudelleenjärjestely mahdollistaa resurssien tehokkaan ja joustavan käytön sekä keskitetyn valmiustehtävien ja harjoitustoiminnan toteutuksen.” Päätös on mielenkiintoista luettavaa lähinnä sen takia, että siinä ei mainita millään tavalla rannikkojoukkojen merkittävän osan eli ruotsinkielisen joukko-osaston, Uudenmaan Prikaatin, kohtaloa. 4,3 metriä Halkaisija: .....................50 senttimetriä Nopeus: ............................ Tulevaisuudessa varuskunta säilyttää ja todennäköisesti vahvistaa asemaansa niin osana Merivoimia kuin Puolustusvoimiakin. Laivue siirtyvät Rannikkolaivaston alaisuuteen, mutta niiden operatiivinen toiminta jatkuu Upinniemestä käsin. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan se ei koske noin 1 500 henkilön Uudenmaan Prikaatia. Pituus: ..................................... Seuraavan kerran Upinniemi nousee taas esille, kun mahdollisesti vuonna 2015 keskustellaan seuraavan kerran Puolustusvoimien rahoituksesta ja esille nostetaan ruotsinkielisen varuskunnan, Uudenmaan Prikaatin (Dragsvik), kohtalo. 43 metriä Leveys: .................................... Ruotsinkielinen joukko-osasto voidaan siirtää käytännössä vain Upinniemeen, mikäli Dragsvikin varuskunnan lakkauttamiseen päädytään. Miinalaivuee seen kuuluu kaksi Pansioluo kan miinalauttaa: Porkkala (777) ja Pyhäranta (875). PV KOMMENTTI Puolustusministeri lakaisee... Kiitämme Upinniemen varuskunnan henkilöstöä ja erityisesti SLMEPA:n komentajaa Markus Aarniota. Ja ei, se ei koske Dragsvikiä. Dragsvik jälleen maton alle. noin 300 m/s Valmistusmaa: ..............................Ruotsi set ja mahdollisuus kehittää varuskuntaa ovat olleet sen etuja. MTO-85M Meritorjuntaohjukset ovat tarkoi tettu vihollisen pintaalusten tor juntaan. 10 metriä Syväys: .......................................2 metriä Nopeus: .................................11 solmua Uppouma: ...........................620 tonnia Miehistö: .............................20 henkilöä Koneteho: ................. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 41 sen vähän. Sen maantieteellinen asema (tarpeeksi syrjässä, mutta strategisesti ja logistisesti hyvä sijainti), varuskunnan hyvät toimintaedellytykPansio-luokka S uomenlahden meripuolus tusalueen 5. 2x550 kilowattia Aseistus: ..............2x23 mm, 12,7 mm, miinat Merikuljetuskyky: ........120 tonnia tai 200 henkilöä Alukset ovat valmistuneet vuosina 1991–1993 Olkiluodon telakalla Eu rajoella. Tiedustellessani koskeeko tämä keskittäminen myös Uudenmaan Prikaatia, alkoi puhelu siirtyä vastaajalta toiselle. Niissä todetaan: ”Nykyisten meripuolustusalueiden laivastojoukot keskitetään 1.1.2015 perustettavaan Rannikkolaivastoon Turkuun (Pansio) ja rannikkojoukot 1.1.2015 perustettavaan rannikkoprikaatiin Kirkkonummelle (Upinniemi). ”Keskittäminen” tarkoittaa käytännössä vain Turun Pansion noin komppanian vahvuisen osan ja Kotkan Rannikkopataljoonan (noin 400 henkeä) toiminnan siirtämistä Upinniemeen. Alukset ovat jääkelpoisia (jää luokka 1 A)
42 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 STR ATEGIA Luoteisväylä aukeaa Uudet kanavahankkeet ja vaikeat olosuhteet kyseenalaistavat Luoteisväylän käytön laajenemisen.
Yksi tulevaisuuden vaihtoehto on myös TransPolarreitti. Suurimmat alukset eivät mahdu Panaman kanavan läpi, vaikka kanavaa laajennetaan nyt kuumeisesti. Vasta vuosina 1903–06 norjalaisen Roald Amundsenin johtama retkikunta purjehti Gjøa-laivalla ensimmäisenä koko Luoteisväylän läpi, mutta joutui viettämään kaksi talvea etelämpänä Kanadan arktisessa saaristossa vaikeiden jääolosuhteiden vuoksi ja onnistui kulkemaan koko väylän läpi vasta kolmannen talven jälkeen. Tutkimusmatkat arktisen alueen läpi Aasiaan olivat erittäin vaarallisia, ja satoja merenkulkijoita menehtyi näissä yrityksissä. Väylä aukeaa Arktinen alue oli kauan aikaa tutkimatonta aluetta erittäin vaikeiden olosuhteiden vuoksi. Talous kansainvälistyy, ja maailma verkottuu. Nyt kaulukset pystyyn, sillä hyinen merimatka jatkuu luoteeseen, jossa haasteet ovat koillistakin kovemmat. Samalla rahtikustannusten ja -aikojen merkitys kasvaa. Ensimmäisen yhtämittaisen Luoteisväylän läpikulun lännestä itään teki vuosina 1940–1942 kapteeni Henry Larsenin johtama kanadalainen alus St. Tai ainakin voisi olla, jos osaamme hypätä laivaan ajoissa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten takia Luoteisväylään liittyy tulevaisuudessa suurempia epävarmuustekijöitä kuin Koillisväylään. Kanadalla on aina ollut Luoteisväylän käytön ja valvonnan suhteen ratkaiseva rooli, koska kanadalaiset tulkitsevat reitin kulkevan maan sisäisten aluevesien kautta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 43 L uoteisväylällä on vaikutuksensa Suomeen – hyvinvointiimme ja turvallisuuteemme – kuten maantieteellisesti lähempänä olevalla Koillisväylälläkin (katso Suomen Sotilas 5/2013). Pohjoisten merireittien ja energialähteiden vapautuminen muuttaa kansainvälisen strategian perusasetuksia. Roch. TEK S TI: ESA JÄRVEL Ä Roald Amundsen. Sama alus teki vuonna 1944 paluumatkan Halifaxista takaisin Vancouveriin vain 86 > Maantiedekin muuttuu. Pelkästään polttoainekustannukset olivat yli 50 000 euroa pienemmät! Lisäksi pohjoista reittiä kulkeva laiva voi ottaa yli neljännestä suuremman lastin. Säästöä! Kun Nordic Orion purjehti lokakuussa Vancouverista Luoteisväylän kautta Poriin, sen matka oli noin 2 000 kilometriä lyhyempi kuin purjehdittaessa normaalireittiä Panaman kanavan läpi. Luoteisväylä on purjehduskelpoinen yhä vain parisen kuukautta vuodessa, mutta sen merkitys on silti huima. Edellisessä lehdessämme purjehdimme läpi Koillisväylän. Suomi on siinä mukana – jos haluaa – ja voi itse päättää, hyötyykö se pohjoisten alueiden taloudellisen ja poliittisen tilanteen muutoksesta vai jääkö nuolemaan näppejään. Säästöä tuli niin hiilidioksidipäästöissä kuin raa’assa rahassakin
Luoteisväylän vuosittaiset vaihtelut jään pinta-alassa sulamiskaudella ovat olleet aivan viime vuosiin asti suuria. 44 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 STR ATEGIA päivässä. Linjan rakentamiseksi 300 alusta kuljetti 300 000 tonnia rahtia kahden kesän aikana. EJ n DEWlinjan asema Point Layssa, Alaskassa.. Painopiste alkoi siirtyä vähitellen kansallisesta turvallisuudesta väylän kaupalliseen hyödyntämiseen. Rochista tuli ensimmäinen alus, joka kulki väylän läpi talvehtimatta. Se alkoi Alaskan luoteisrannikolta ja jatkui aina Baffininsaaren itärannalle vastapäätä Grönlantia. Linja rakennettiin antamaan riittävä ennakkovaroitus lähestyvistä Neuvostoliiton pommikoneista, jotta ne voitaisiin torjua mahdollisimman varhain. Koillisväylä puolestaan pysyy avoinna Beaufortin pyörteen ansiosta. Kuitenkin myös siellä on havaittavissa samansuuntainen kehitys kuin Koillisväylällä, jossa jään pinta-ala sulamiskaudella supistuu enemmän kuin aikaisemmin. Ilmastonmuutoksen vaikutus Luoteisväylään Beaufortin pyörre saa pohjoisnavan jäätikön pyörimään ja aiheuttaa jäälauttojen irtoamisen jäätiköstä, mitä Jäämeren lämpeneminen edelleen kiihdyttää. Irtoavat jäälautat ahtautuvat Kanadan ja Grönlannin väliseen arktiseen saaristoon, jonka kautta myös Luoteisväylän reitit kulkevat, ja osa taas kelluu muualle Grönlannin editse. Kylmää sotaa Luoteisväylällä Vuosina 1945–1969 Yhdysvaltain ja Kanadan kansallinen turvallisuus oli ensisijainen motiivi Luoteisväylän käyttöön. Linjaan rakennettiin vuosina 1954–1957 yhteen linkitetty ketju, joka muodostui 63 viestintäja tutka-asemasta ja oli ulottuvuudeltaan 4 800 kilometriä. Läpikulkujen painopiste oli arktisten luonnonvarojen etsinnässä ja keskittyi öljyhiekkavarojen löytämiseen Beaufortinmereltä. Vuodesta 1969 aina 1980-luvun lopulle Luoteisväylä kuljettiin täydellisesti läpi päästä päähän vain 30 kertaa eri tarkoituksiin soveltuvin aluksin. Suurin arktisen alueen turvallisuuteen liittyvistä rakennushankkeista oli tuolloin kaukovalvonnan ennakkovaroituslinja (The Distant Early Warning, DEW). Muut alukset, jotka Luoteisväylän läpi tuona aikana kulkivat, olivat polttoainetäydennyksiä kuljettaneita säiliöaluksia sekä kaivoksilta malmia tuoneita irtorahtialuksia. Luoteisväylän jäätilanne on ollut koko tarkastelujakson merenkulun kannalta pääsääntöisesti vaikeampi kuin Koillisväylän. Samalla matkalla St
Useimmat arktisen alueen irtorahtikuljetukset ajoitetaan avovesiaikaan tai jäättömälle osalle merialuetta. Lisäksi kaivostoiminta kasvattaa täydennyskuljetusten tarvetta. Suomen aseman strategisuus havainnollis tuu hyvin kartassa; napapiirin pohjoispuo lella on vain kahdeksan valtion suvereni teetin alle kuuluvia alueita.. Tämä lisää tavaroiden ja rakennusmateriaalien kysyntää myös jatkossa. Monet kesäaikaan > n Pohjoisten väylien strateginen merkitys kasvaa. Yleensä heinäkuusta lokakuulle kestävän merenkulkukauden aikana kuljetuksiin käytetään kantavuudeltaan 60 000-79 999 tonnin Panamax-luokan ja 40 000-59 999 tonnin Handymaxluokan aluksia. Vasemmalla Koillisväylä, josta laaja artikkeli lehtemme edellisessä numerossa. Täydennyskuljetukset Pohjois-Kanadaan lisääntyvät tulevina vuosina, koska alueen väestömäärä kasvaa 16 prosenttia vuosikymmenessä. Ympäri vuoden kuljetetaan ainoastaan nikkeliä Deceptioninlahdelta Pohjois-Kanadasta, koska metalli menettää arvoaan, jos se jätetään liian kauaksi aikaa ilman jatkokäyttöä. Oikealla Luoteisväylä. Red Dog Alaskassa puolestaan on esimerkki kaivoksesta, joka varastoi rikasteen ja kuljettaa sen sulamiskauden aikana merikuljetuksena Tsuktsimeren rannalla sijaitsevan sataman kautta asiakkaille. Sinisellä napapiiri. 45 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Sisäiseen käyttöön Kanadan arktisen alueen ja Luoteisväylän meriliikenteestä huomattava osa on yhä täydennyskuljetusliikennettä alueella sijaitseville yhteisöille, joilla ei ole lainkaan muita yhteyksiä tai ne ovat hyvin puutteelliset. Kesäkaudella joudutaan kuljettamaan talvikauden kaikki tarpeelliset tarvikkeet varastoitavaksi, koska useat asutusalueet ovat osan vuotta saarroksissa jääolosuhteiden takia. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin edellisessä numerossa käsitelty MCC Norilsk Nickelin Koillisväylällä
Vuonna 2007 Kanada julkisti suunnitelmansa rakentaa merivoimilleen 6-8 aseistettua jäänmurtajaa partiointiin arktisella alueella, sekä syvä sataman ja arktisen sodankäynnin koulutuskeskuksen. Toisaalta ne ovat samalla liian raskaita käyttötarkoitukseensa rannikkopartiointialuksiksi. Liuskekaasutuotan toon liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä lähitulevai suudessa, jos uusia porauslupia ei myönnetä ympäristöhaittojen vuoksi. Tilattavien aseistettujen jäänmurtajien käytettävyydessä on kuitenkin ongelmia, sillä niitä voidaan käyttää vain kesäkauden jäissä, eivätkä ne pysty tarjoamaan jäänmurtoapua muille aluksille. Toisaalta monien muidenkin raakaainei den olisi pitänyt loppua jo vuosi kymmeniä sitten, mutta toisin on käynyt. Vai aukeaako sittenkään. Nykyään käytössä olevat liuskekaasukaivot saattavat ehtyä jo muutamassa vuodessa, ja arvi on mukaan vuoteen 2020 men nessä parhaiden esiintymien tuo tanto olisi jo hiipunut. EJ. Niin yllättävältä kuin se saattaa vaikuttaa, Luoteisväylän käytöstä on saatavissa vähemmän tietoa, ja se on epätarkempaa. Pidemmän aikavälin kiinnostus liittyy läpikulkuliikenteeseen, erityisesti kaupalliseen merenkulkuun Yhdysvaltojen länsirannikolta Eurooppaan ja itärannikolta Aasiaan, varsinkin Kiinaan ja Japaniin. Nesteytetyn maakaasun vienti tulisi nykyisessä markkinatilan teessa kysymykseen lähinnä Koil lisAasian markkinoille. Luoteisväylän kaupallisen käytön kehityksen arviointiin liittyy enemmän epävarmuustekijöitä kuin Koillisväylän. New Yorkista Shanghaihin Panaman kanavan kautta kulkevan merikuljetusreitin pituus on 20 880 kilometriä, kun Luoteisväylän kautta vastaavan reitin pituus on 17 030 kilometriä. Yhdysvaltojen tavoitteet liittyvät lyhyellä aikavälillä Alaskan ulomman mannerjalustan alueen öljyja kaasuvarantojen mahdollisiin merikuljetuksiin sekä Alaskan alueen kaivannaisten merikuljetuksiin. Merkittävämpi lyhennys matkaan kuitenkin tulee Yhdysvaltojen länsirannikolta Aasiaan. Haasteita ja tavoitteita Luoteisväylän ja yleisesti arktisen alueen merenkulun suhteen Yhdysvaltojen tavoitteet liittyvät erityisesti merenkulun oikeuksiin. Yhdysvallat haluaa, että väylä määriteltäisiin kansainväliseksi vesialueeksi ja säännöt sen käyttöön olisivat sen mukaiset. Kanadalla on suuria puutteita pintaalusja sukellusveneliikenteen seurannassa Luoteisväylällä, ja sen tavoitteena onkin lisätä tiedusteluja tunnistuskapasiteettiaan erityisesti reitin sisääntuloväylillä. Kanada tulkitsee Luoteisväylän kulkevan sen sisäisten aluevesien kautta. Luoteisväylän kiinnostavuus vähenee osittain Panaman kanavan laajennuksen valmistuttua noin vuoteen 2015 mennessä, jolloin sen kautta voivat kulkea myös Panamaxluokkaa suuremmat, jopa 49 metriä leveät ja 366 metriä pitkät rahtilaivat! Lisäksi Nicaraguaan todennäköisesti rakennetaan hongkongilaisen yhtiön rahoittama uusi kanava, jonka rakennustyöt on määrä aloittaa vuonna 2014. Department of Ener gy käsittelee vientilupahakemuk set. Nicaraguan kanava Panaman kanavan kilpailijana tulee vaikuttamaan myös Luoteisväylän kiinnostavuuteen. On myös mahdollista, että TransPolar-reitti saattaisi avautua, enMaailmanmahdin strateginen energia Nykyisin Yhdysvaltojen koko kaa suntuotannosta saadaan jo noin puolet epäkonventionaalisista esiintymistä. STR ATEGIA 46 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Luoteisväylän alueella ja arktisella alueella yleisestikin kuljetuksia hoitavat irtorahtialukset eivät ole jäävahvistettuja. Olisiko suomalaiselle laivanrakennusosaamiselle kenties tulevaisuutta ja käyttöä täälläkin. Yhdysvalloissa on ollut vi reillä useita nesteytetyn maakaa sun (LNG) vientihankkeita, mutta selvitykset viennin vaikutuksista kotimarkkinoihin ovat olleet kes ken, ja vasta kun selvitykset ovat valmiita, U.S
Nämä tekijät vaikuttavat myös Venäjän armeijan varusteluohjelman toteuttamiseen, jonka rahoitukselta putoaa pohja pois. 2009. Samalla arktisen alueen tuotantokustannuksiltaan kalliiden luonnonvarojen hyödyntämisen kannattavuus laskee ja voi johtaa tuotannon pienenemiseen sekä merikuljetusten vähenemiseen erityisesti Koillisväylällä. Vai käykö kuinkaan. TransPolar-reittiä voitaisiin kulkea vaikkapa Islannista lähes suoraa reittiä Pohjoisnavan kautta Beringinsalmeen, ja se olisi tulevaisuuden kilpailija erityisesti Koillisväylälle, koska matka olisi vielä lyhyempi kuin Koillisväylää pitkin. Tällaiset viivästykset ovat haitallisia Venäjän asemyyntiin ja -kehittelyyn liittyvälle yhteistyölle Intian kanssa ja vaikuttavat myös Venäjän uskottavuuteen luotettavana sotateknologian toimittajana muiden aseostajien ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Nicaraguan kanava Panaman kanavan kilpailijana tulee vaikuttamaan myös Luoteisväylän kiinnostavuuteen.. n Luoteisväylän kiinnostavuus vähenee osittain Panaman kanavan laajennuksen valmis tuttua noin vuoteen 2015 mennessä. Suomen Sotilas 5/2013 Tieteen kuvalehti Turun Sanomat www.arctic.gov www.aristonshipping.gr http://barentsobserver.com www.thecanadianencyclopedia.com www.casr.ca www.fni.no www.gov.nt.ca www.grida.no www.opencanada.org www.perisuomi.fi www.reddogalaska.com www.uscg.mil http://valtioneuvosto.fi www.vtt.fi www.vuorimiesyhdistys.fi Alkuperäinen artikkeli lähdeviitteineen on tiedusteltavissa kirjoittajalta. Venäjän laivaston kehittämistä tulevat joka tapauksessa hidastamaan telakoiden kapasiteetti sekä suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät teknologiset ongelmat, joihin viittaavat myös Venäjän Ranskasta tilaamat Mistral-luokan maihinnousutukialukset sekä viimeisimpänä Intian tilaaman INS Vikramaditya -lentotukialuksen tähän mennessä jo yli viiden vuoden viivästyminen alkuperäisestä vuoden 2008 toimitusaikataulusta. Laskeva kysyntä ja markkinahinnat ovat erittäin haitallisia Venäjän voimakkaasti raaka-aineriippuvaiselle taloudelle. TransPolarin avautuminen voisi tarkoittaa muita, dramaattisiakin muutoksia lähialueellamme ja maailmanlaajuisesti. Ilman kristallipalloa sitä on mahdoton ennustaa. Arktisen alueen merikuljetuksiin liittyvät arktisen alueen öljyja kaasuvarantojen hyödyntämisen kannattavuuteen sekä ympäristösyihin liittyvät epävarmuustekijät, joihin osaltaan vaikuttavat epäkonventionaaliset liuskeöljyja -kaasuvarannot. Toinen energian, polttoaineiden ja mineraalien kysyntää sekä markkinahintoja laskeva tekijä on maailmantalouden heikko tila yhdistettynä Kiinan talousveturin roolin samanaikaiseen heikentymiseen. Viimeisin ongelma INS Vikramadityassa ilmeni, kun alusta testattiin 30 solmun huippunopeudella kesällä 2012, jolloin keraamiset palosuojaukset höyrykattiloissa vaurioituivat vakavasti. Heinäkuussa 2013 INS Vikramaditya aloitti uudet testiajot. On myös muistettava, että Venäjä vaatii hyvinkin laajoja merialueita pohjoisessa (Lomonosovin harjanne). Ehkä muutokset pohjolassakaan eivät tule olemaan niin nopeita. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 47 nen kuin Luoteisväylää pystytään käyttämään ympäri vuoden. Artic Council. Samalla putoaa pohja pois myös Venäjän Pohjoisen laivaston kehittämiseltä, ja näin kaikkiin Venäjän kehityshankkeisiin vaikuttava kierre on valmis. Yhdysvaltojen, maailman suurimman talouden – mutta myös muiden valtioiden – epäkonventionaalisten öljyja kaasuvarantojen käyttöönoton laajuus vaikuttaa merkittävästi energian ja polttoaineiden hintaan. Suurimmat energiahyödykkeiden ja polttoaineiden merikuljetusmääriin vaikuttavat epävarmuustekijät liittyvät Yhdysvaltojen epäkonventionaalisten öljyja kaasuvarantojen hyödyntämiseen sekä siihen, missä määrin niitä aiotaan myydä muualle vai käytetäänkö ne kokonaan tai lähes kokonaan energiaomavaraisuuden ylläpitoon. Lisäksi se mahdollistaisi purjehtimisen suurimmaksi osaksi kansainvälisillä vesillä, jolloin voitaisiin välttää Venäjän sisäisten aluevesien kautta kulkemisesta aiheutuvat kustannukset ja rajoitukset. Lisää aiheesta: Arctic marine shipping assessment 2009 report
48 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013
Joukosta erottuu var muudella vain kaksi kivääriä kauemmas vaikuttamista var ten. Tulivoimaa oli senkin edestä. TEK S TI: ANT TI K ARIL A n Partisaanien oli kannettava mukanaan valtavia tavaramääriä. Pohjois-Suomessa toimi jatkosodan aikana useita partisaaniosastoja, joiden nimissä kuvastui partisaanitoiminnan läheinen yhteys Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen: ”Bolsevikki”, ”Kostajat”, ”Stalinisti”, ”Napapiiriläinen” ja ”Napapiirin bolsevikit”. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 49 70 VUOT TA SIT TEN yyskuun 3. päivän yönä 1941 hyökättiin Pohjois-Suomessa Savukosken Kuoskun kylään. Mutta har va tuntee partisaanisotaa ja suomalaisten Erillisosasto Savukosken terrorisminvastaista sotaa jatkosodan aikana Lapissa. Tapaus osoitti, etteivät neuvostojoukot kaihtaneet hyökkäämistä siviilikohteisiin selusta-alueella. Kuoskun kylään iskun tehnyt osasto kuului rajavartiojoukkoihin, mutta tavallisesti nämä selusta-alueella toimineet joukot olivat partisaaneja. Meille suomalaisille partisaanisanalla on kolkko kaiku, ainakin niille, jotka tietävät, mitä parti saanit tekivät Suomessa 70 vuotta sitten. Partisaanitoiminta Pohjois-Suomessa lisääntyi sodan loppua kohden ja saavutti huippunsa vuonna 1944, lähes seitsemänkymmentä vuotta sitten. Kevyesti varustetut suo malaiset olivat liikkuvia, mutta tulivoimaa uupui pidemmälle kantamalle.. VI IM EI N EN A A M U /K A RJ A LA N TA SA VA LL A N KA N SA LL IS A RK IS TO E RILLISEN KEVYEN JOUKKUEEN lähtö partisaanitorjuntaan, ker too Savukoskella 2. Seitsemän siviiliä sai hyökkäyksessä surmansa ja useita haavoittui. huhtikuu ta 1944 otetun SAkuvan alku peräinen kuvateksti. Aseistus näyttää olevan kovin kone pistoolivoittoinen, pääasiassa Suomikonepistoolin kakkos mallia. Taistelijoista molemmin puolin on valtaosa jo poistunut ajasta iäisyyteen, mutta henkiin jääneistä siviiliuhreista ja > Syksyllä 2013 venäläisen lehden toimittaja kuvas i suomalaista varusmieskoulutusta näin: ”suomalai set kouluttavat varusmiehistä partisaaneja.” Venäläiset ymmärtävät partisaanisanan sisällön kovin myöntei sesti, sotilaskoulutuksemme oli siis tehnyt vaikutuk sen itänaapuriin, eli hoitanut päätehtävänsä rau han aikana. Tämä heikensi jouk kojen liikkuvuutta
Seitajärvellä menehtyi 14 ja Lokassa 21 henkilöä. Partisaanitoiminnalla on yleisesti tarkoitettu paikallisen, sotatoimialueelle jääneen siviiliväestön ja sotilaiden toimintaa miehittäjää vastaan. Savukoskella 5.9.1943 otetun SAkuvan alkuperäinen kuvateksti.. ja Lokkaan 14.7.1944. 50 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 70 VUOT TA SIT TEN partisaanisodan silminnäkijöistä monet olivat vain lapsia ja muistavat yhä neuvostojoukkojen hirmuteot Suomessa. Niiden välissä oli Luttojoella suomalainen, vahvennetun pataljoonan suuruinen Erillinen Osasto Petsamo. Savukosken Kuoskun emäntä Esteri Kuosku ryssän partion polttaman kotinsa raunioiden äärellä. Suomessa partisaani-iskuista vaiettiin vuosikymmenten ajan lähinnä ulkopoliittisista syistä. Suomessa toimineet partisaanit saapuivat pitkien etäisyyksien päästä omilta tukialueiltaan, eikä kyse ollut toiminnasta miehitetyllä alueella. Partisaani-iskut suomalaisiin siviilikyliin tunnetaan nykyisin jo melko hyvin, vaikka ne eivät ole edelleenkään muodikas ”tietofinladia-aihe”, toisin kuin vaikkapa venäläisten vankien kohtelu Suomessa. Partisaanien torjunta on jäänyt partisaanien terroritekojakin vähemmän tunnetuksi, vaikka kyse oli myös sotilaalliselta kannalta tärkeästä rintamien välisen alueen valvonnasta ja paikoin varsin laajoista ja dramaattisistakin sissioperaatioista. Rajaton erämaa Syksyllä 1941 rintamalinjat PohjoisSuomessa vakiintuivat Sallan suunnalla Vermanjoen ja Murmanskia kohti hyökänneen Vuoristoarmeijakunta Norjan kaistalla Litsajoen tasalle. Pohjois-Suomen siviiliväestön suojaamisen kannalta oli ongelmallista, että Vermanjoen ja Litsajoen välisellä alueella ei ollut yhtenäistä rintamalinjaa, joten POHJOISEN RAJAKYLÄN ELÄMÄÄ. Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä partisaaneihin on liitetty myytinomaisia piirteitä. Mikä oli siis Erillinen Osasto Savukoski (Er.Os.Sau) ja minkälaista oli sen sota Lapin erämaissa vuosina 1942–44. Kuvassa näkyvät sotilaat ovat kylää suojaavia suomalaisia partisaaneja. Jatkosodan aikana partisaanit iskivät yli 40 siviilikohteeseen ja surmasivat 181 siviiliä. Suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden välinen vuoropuhelu on tuonut asiaan uusia näkökulmia myös Venäjällä. Näistä tuhoisimpiin kuuluivat iskut Savukosken Seitajärvelle 7.7
Varmistuslinjoja sijoitettiin erityisesti jokien varsille, joista voitiin valvoa niiden ylityspaikkoja. Toiminnan sotilaallinen merkitys jäi Suomessa vähäiseksi ja aiheutti enemmän häiriötä kuin varsinaisia tuhoja. Alueen asuttuna pitäminen oli myös sotilaallisesti tarkoituksenmukaista, koska evakuoiminen olisi tehnyt erämaan > n Rintamalinjat pohjoisessa vakiintuivat syyskuussa 1941 kolmeksi vuodeksi. Havaintoja partisaaneista saatiin myös alueen siviiliasukkailta, jotka oli jätetty evakuoimatta. Jätetyt Rintamalinjojen välisen erämaan valvomiseksi Sallan ja Luttojoen välille muodostettiin kenttäja aliupseerivartioiden ketju, joiden välillä partioitiin aktiivisesti. Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän historiankirjoituksessa on perinteisesti liioiteltu ja kaunisteltu partisaanien toimintaa ja merkitystä sotatoimille myös muualla itärintamalla. Partisaanien joenylityksestä saattoi jäädä merkiksi lautta tai sen jäänteitä, jotka johtivat joukon jäljille. vihollinen saattoi tämän laajan erämaaalueen kautta lähettää tiedustelijoita ja tuhoamisryhmiä kauas selustaan. Partisaanitoiminnalla ei ollut todella merkittävää vaikutusta sodan kulkuun muualla kuin Jugoslaviassa. Iskuista siviilikyliin vaiettiin. Päätöstä perusteltiin taloudellisilla syillä ja evakuointikuljetusten toteuttamisvaikeuksilla. 51 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 ”…Vermanjoen ja Litsajoen välisellä alueella ei ollut yhtenäistä rintamalinjaa…” PARTISAANIEN JOUKOSSA oli paljon naisia, muun muassa tarkkaampujakiväärien takana. Savukoskella alueen valvontaja suojaustehtäviä suorittivat 14. Ilmasuojelukomppania. Erillinen linnoituskomppania ja 809. KA RT TA : RA U N IO , A RI , SO TA TO IM ET SU O M EN SO TI EN 19 39 -4 5 KU LK U KA RT O IN , PO R VO O 20 04. Partisaanitorjunta ja erämaa-alueen valvonta sitoivat kuitenkin joukkoja, joita olisi voitu käyttää muihin tehtäviin. Neuvostoliitto asetti partisaanitoiminnalle suuria odotuksia, ja partisaaniosastot liioittelivat raporteissa räikeästi saavutuksiaan. Partisaanien sotilaallisia kohteita olivat tieliikenne, puhelinyhteydet ja rautatiet. Erämaakylissä oli muutamia sotilaita siviiliväestön suojana. Naiset osoittivat siviilien teuras tamisessa aivan yhtä silmitöntä julmuutta kuin miehetkin. Talvisin valvonta oli luonnollisesti helpompaa ja partisaaniosastojen liikkeet voitiin havaita paremmin esimerkiksi saksalaisten lentotiedustelun avulla. Hyökkäykset siviilikohteisiin olivat tuhoisampia ja aiheuttivat alueen ihmisten elämässä jatkuvan epävarmuuden ja pelon tunteen. Yhtenäistä rintamaa ei pohjoisessa ollut
Er.Os.Sau Pelkkä rintamien välisen alueen valvonta ja vihollisen liikkeiden havaitseminen ei riittänyt partisaanien muodostaman uhan torjumiseen. Varusteet Erillisjoukkueiden miesten henkilökohtaisena aseena oli Suomi-konepistooli ja pistooli. Ensimmäisen joukkueen johtajana toimi tunnettu urheilumies ja Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi. Myöhemmin erillisten kevyiden joukkueiden määrä kasvoi viiteen. Osaston toiminta-alueena oli Savukosken kunta laajennettuna, kokonaispinta-alaltaan 8 000 neliökilometriä! Nykyisestä metsäautoteiden verkosta ei ollut tuolloin tietoakaan, sillä maantie ulottui Savukoskelta pohjoiseen ainoastaan Martin kylään saakka. Joukon nopea liikkuminen maastossa oli ensisijainen ominaisuus. Edellytyksenä evakuoimatta jättämiselle oli kuitenkin se, että siviiliväestöä oli kyettävä suojelemaan vihollisen hyökkäyksiltä. Ilmasuojelukomppania. Parakkikylän paikalla on nykyisin osaston muistomerkki. Erillinen linnoituskomppania ja 809. Joulukuussa 1942 perustettiin Rovaniemellä toimineen Yhteysesikunta Roin alainen Erillinen Osasto Savukoski (Er.Os.Sau), jonka tehtäväksi määrättiin partisaanitorjunta. Havaitut vihollisosastot oli tuhottava tai ainakin pakotettava luopumaan tehtävästään. Siitä alkoi kirjaimellisesti tietön erämaa. Erillisosaston komentajina oli rajavartioston upseereita. Er.Os.Saun esikunta ja pääsijoituspaikka sijaitsi Savukoskelta noin 11 kilometriä länteen Kemijoen varressa Saunakankaalla rajavartioston tukikohdassa. Ilmeisesti kuvaajaa varten lavastetussa kuvassa näkyy hyvin suomalaisten käyt tämä varsin ajanmukainen varustus.. Joukkueiden määrävahvuus oli aluksi hieman päälle 30, mutta nousi vuoteen 1944 mennessä yli 60 mieheen. Kivääreitä erillisjoukkueissa käytettiin harvoin tai ei lainkaan, KUN PARTISAANIEN LATU on kohdattu ilmoitetaan siitä edelleen radiolähettimellä, Savukoski 2.4.1944, kertoo alkuperäisen SAkuvan kuvateksti. 52 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 70 VUOT TA SIT TEN valvonnasta vieläkin haasteellisempaa. Väestön vapaaehtoinen evakuointi aloitettiin vasta heinäkuun loppupuolella 1944 Seitajärvelle ja Lokkaan tehtyjen hyökkäysten jälkeen. Siviilit tekivät useita havaintoja epäilyttävistä kulkijoista ja jäljistä ja välittivät tiedot sotilasviranomaisille. Joukkueisiin pyrittiin valitsemaan erämaaolosuhteisiin tottuneita ja hyväkuntoisia sotilaita. Joukkueiden aseistukseen kuului myös konekivääri, mutta ase jätettiin pois, koska sitä ei pidetty takaaajotehtäviin sopivana. Osastoon kuului sen perustamisvaiheessa kolme erillistä kevyttä joukkuetta sekä Savukosken alueella jo toimineet 14
Kranaatinheitintulella pyrittiin saamaan partisaanit liikkeelle, jolloin niiden kimppuun voitiin käydä hyökkääjälle edullisemmassa maastossa. Sotilaskivääri lisättiin erillisjoukkueiden jokaisen ryhmän aseistukseen, kun oli todettu konepistoolien heikkoudet avoimessa tunturimaastossa ja pidemmillä ampumamatkoilla. SA-kuva, alkuperäinen kuvateksti. Radiolla välitettiin tiedot esikuntaan Saunakankaalle sekä saatiin sieltä toimintaohjeita ja tietoa partisaanien ja omien joukkojen liikkeistä ja toiminnasta. Joukkueiden varustukseen kuuluivat tavanomaiset eräja sissivarusteet: olosuhteiden mukainen vaatetus, reppu, tulentekovälineet, yöpymisvarusteita, puukko, kirveitä, sahoja, purkkija kuivamuonaa, radio, akkuja, aseita, ampumatarvikkeita ja käsikranaatteja. Savukoski, Martinkylä 29.9.1943. Kuvanottoa seuranneena päivänä alkoi tunturissa sodan tuimin partisaanien takaa ajotaistelu. Taistelussa partisaanien hyvin puolustettavaan maastoon sijoitettuja tukikohtia ja varmistusosastoja vastaan todettiin joukkueiden tarvitsevan myös raskaampaa tulivoimaa. > n Rajan rahvaan parissa. TUPAKIN MITTAINEN TAUKO maistuu huhtikuun hangilla. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 53 sillä konepistoolin katsottiin soveltuvan paremmin partiotaisteluihin, jotka käytiin tavallisesti lyhyiltä etäisyyksiltä. Maasto oli monin paikoin kaikkea muuta kuin pikkupiirteistä, joten hyvä suunnistustaito ja maastontuntemus olivat tällaista karttaa käytettäessä välttämättömiä. Mannerheimristin ritari luutnantti Olavi Alakulppi kuuuntelemassa 80vuotiaan metsänvartija Pekka Ikäheimo sen elämänvaiheita ja kokemuksia. Vuonna 1944 joukkueiden käyttöön otettiin 47 mm:n neuvostoliittolainen sotasaaliskranaatinheitin, “Naku”, jonka ammuksen muutoin heikkoa sirpalevaikutusta lisäsi tuntureilla yleinen kivikkoinen maasto. Viestivälineenä oli kaukopartiotoiminnassakin käytetty partioradio ”Kyynel”. SA -K U VA. Sen jälkeen kun vihollisen partio vieraili hävittäen kylässä, tuli Alakulppi poikineen suojaamaan erä maakylän asukkaita. Sotaa selkosilla Suunnistamiseen ja paikanmääritykseen käytettiin 1: 400 000 mittakaavan karttaa (yksi sentti vastaa neljää kilometriä)
Partisaanit osasivat liikkua taitavasti maastossa, etenivät takaa-ajettaessa hajautetusti, hyödynsivät vesistöjä ja kivikoita sekä harhauttivat ja käyttivät runsaasti miinoja, mikä teki jäljittämisestä kokeneillekin sotilaille vaikeaa. n 16vuotias partisaani Valentina Derja bina. Kuvatekstin lähteenä on Veikko Erkkilän kirja Viimeinen aamu. Toisaalta partisaanien kantamukset olivat usein kohtuuttoman raskaita ja erityisesti talvella joukkojen liikkuvuus oli paljon suomalaisia kehnompaa heikon hiihtotaidon ja varsinkin todella huonojen, jopa luokattoman kehnojen, suksien vuoksi. Lentokoneilla – useimmiten saksalaisilla – pudotettiin huoltoa ja tiedusteltiin partisaaniosastojen liikkeitä. Naisilla oli ”tavanomaisempi” tehtävä, mutta he nauttivat erikoisasemasta ja luottamuksesta. Taktiikka Partisaanien takaa-ajossa toimittiin tavallisesti joukkueina, mutta usein kaksi joukkuetta yhdistettiin yhdeksi suuremVI IM EI N EN A A M U /A RK H A N G EL SK IJ E PA RT IZ A N Y V KA RE LI I 19 42 -1 94 4 VI IM EI N EN A A M U /V A LE N TI N A D ER JA BI N A N KO KO EL M A. minta erityisesti huollossa oli luontevaa saksalaisten kanssa sikälikin, että Er.Os. Miehet toimivat osaston johtotehtävissä, kaksi komentajana, yksi varakomentajana. Vihollinen Partisaanitoiminnalle otollista aikaa olivat erityisesti loppukesä ja syksy, jolloin pimenevät yöt vaikeuttivat havaitsemista ja takaa-ajoa. Tarvittaessa osaston kenttäja aliupseerivartioista saatiin miestäydennystä (esimerkiksi lääkintäaliupseeri), ja takaa-ajotilanteessa niiden kautta toimitettiin huoltoa, kuten ampumatarviketäydennystä tai uusia akkuja radioon. Saun toiminta-alue oli Saksan asevoimien vastuualueella, johon koko pohjoinen Suomi kuului. Sen jälkeen lapset tapettiin ampumalla. Kun takaa-ajoa ei ollut käynnissä, oli joukkueiden sijoituspaikkana tavallisesti Saunakangas, jossa olivat myös osaston komentaja ja esikunta. Anna Vasijeva oli todennäköisesti tyttö, joka puhui Seitajärvellä kyläläisille: ”Tulkaa tänne! Olemme ystä viänne, kun meitä ei enää ammuta. Erillisosaston tehtävänä oli nimenomaan partisaanien torjunta, joten partisaanien ajaminen pois Suomen alueelta oli sekin katsottavissa ainakin osittaiseksi onnistumiseksi. Jälkiä etsittäessä toimittiin usein hajautetusti, jolloin etsintä oli tehokkaampaa ja jäljet löydettiin nopeammin. Näin tehtiin erityisesti silloin, kun vihollisosasto oli vahva ja sen jälkiä kyettiin helposti seuraamaan. Partisaanien taito ja osastojen koko kasvoivat sodan kuluessa, ja samalla myös takaa-ajotehtävä vaikeutui. Suuremmalla osastolla oli paremmat edellytykset selviytyä, jos se tuli havaituksi. Partisaanien taktiset taidot olivat kuitenkin usein, varsinkin viimeisenä sotavuotena, varsin hyvät ja takaa-ajajat saatiinkin usein ansaan tai ainakin karistettua jäljiltä. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen joukkojen häikäilemättömyys ja julmuus myös omiansa kohtaan teki n Partisaanitoiminnan eliittihenkilöitä: Kaikki olivat kommunistipuolueen jäseniä. Tiedustelutiedot kulkivat esikunnan kautta takaa-ajaville joukoille. 54 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 70 VUOT TA SIT TEN Oman sijainnin salaamiseksi viholliselta käytettiin tiettyjen maastokohtien muodostamaa numeroitua pisteverkostoa (esimerkiksi jokihaara, lammen eteläpää). Takaa-ajoa ei saanut jatkaa pitkälle valtakunnanrajan yli. Suomalaisten perustaktiikkana oli pyrkiä taistelussa koukkaamaan partisaanijoukon sivustaan tai selustaan, tuhota se tai pakottaa liikkeelle. Yhteistoimaksi osastoksi. Kun partisaaneista saatiin ilmoitus, siirryttiin Saunakankaalta mahdollisimman lähelle toiminta-aluetta saksalaisilla kuormaautoilla. Aleksandr Nevzorov johti Poljarnikista koottua ryhmää, joka valtasi Seitajärvellä Ollilan talon. Syynä olivat voimien vähyys, huolto-ongelmat ja erikoistehtäviin varustetun ja koulutetun joukon vaara sitoutua pitkäaikaiseen taisteluun voimakkaan vihollisen kanssa. Satunnaisesti erillisjoukkueet toimivat takaa-ajo-operaatiossa yhteistyössä saksalaisten joukkojen kanssa, mutta suomalaisten ja saksalaisten sekajoukkueita ei luultavasti missään vaiheessa käytetty. Sijainti komentopaikalle ilmoitettiin suuntana ja etäisyytenä tiettyyn pisteeseen. Tytöt liitettiin muiden kyläläisten joukkoon. Jäljityksessä käytettiin sulan maan aikana koiria, joiden merkitys oli huomattava. Teille ei tehdä pahaa, jos antaudutte!” Piiloon ehtineet pikkuty töt tulivat nuoren tulkkina ja sairaanhoitajana toimineen Annan houkuttelemina esille piilostaan. Vuonna 1921 syntynyt Anna palkittiin lukuisilla kunniamerkeillä. Istumassa vasemmalta Ljubov Boroskih, Daniel Podopljokin ja Anna Vasijeva. Jäljittämistaito oli takaa-ajossa olennainen, ja siihen annettiin koulutusta erillisillä kursseilla. Tarvittaessa kuljettu reitti viitoitettiin omille joukoille esimerkiksi oksille nostetuilla sammalilla. Talvella partisaanit toimivat suurina, noin 100–200 hengen vahvuisina osastoina, mahdollisesti sen vuoksi, ettei toimintaa voitu silloin salata yhtä hyvin. Seisomassa Georgi Kalašnikov ja Aleksandr Nevzorov
??????. 55 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 niistä varsin vaativan vastustajan ankarissa erämaaoloissa niin suomalaisille kuin saksalaisillekin. Usein partisaaniosasto hajautui pienempiin ryhmiin, jotka lähtivät suorittamaan tehtäviään ja palasivat sitten tukikohtaansa. Suomen Sotilas koeam pui Shpaginkonepistoolin lehden numerossa 4/2011. Pistolet Pulemjot Shpagina) oli yksi venäläis ten partisaanien päätyökaluista. Tukikohtansa partisaanit sijoittivat siten, että se tarjosi suojaa, sitä voitiin puolustaa kaikkiin suuntiin ja siitä päästiin tarvittaessa irtautumaan. n Taruhukka sotakoira. Erityisesti tiheät kuusikot olivat partisaanien suosimia paikkoja, sillä kuuset antoivat hyvän näkösuojan ja hajottivat tehokkaasti leirinuotiolta kohoavan savun. SA -K U VA PE TR I VÄ LK KI VI IM EI N EN A A M U /K A RJ A LA N TA SA VA LL A N KA N SA LL IS A RK IS TO n Koiran unta. Takaa-ajettaessa partisaanit jättivät usein jälkivarmistuksen turvaamaan pääjoukon vetäytymistä. Tavaraa tunturiin Partisaaniosastojen aseistus ja varusteet olivat monipuoliset. Partisaanien tulivoimaa ja tulen ulottuvuutta pa ransi Degtjarevin ”Emma” pikakivää ri. Kun non levon sai vasta perillä omalla puo lella. Tukikohtia perustettiin pidempiaikaiseen ja lyhytaikaiseen käyttöön. Kevyt, luotetta va ja tulivoimainen. Aseistukseen kuuluivat tavallisesti konepistoolit, kiväärit, automaattikiväärit, pikakiväärit ja käsikranaatit, mutta myös tarkka-ampujakivääreitä ja vaimentimella varustettuja kivääreitä käytettiin. Tällainen jälkivarmistus ja jälkipartion saartamista yrittäneiden suomalaisten kaksipuolinen saartaminen koitui muun muassa Teuvo Alavaa ja hänen tovereitaan pelastamaan lähteneiden suomalaisten kohtaloksi (katso Suomen Sotilas 5/2013). Lue aseen testitu lokset Suomen So tilaan numerosta 1/2013.. Li> n Shpaginin PPSh41konepistooli (??????????????. Par tisaanisota oli ras kasta molemmille osapuolille
56 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 TÄLLAISELLA KARTALLA piti suomalaisten sissien suunnistaa partisaanijahdissa.
Huhtikuun 1944 taistelut Mikkelitunturissa ja Sotatunturissa olivat tappioilla mitattuina selvästi raskaimmat: 14 kaatunutta (kaksi upseeria, kolme aliupseeria ja 9 miestä), 9 haavoittunutta ja edellä mainitut kuusi, jotka jäivät vangiksi. Siihen ei ollut juuri mahdollisuuksiakaan, sillä tullessaan havaituksi partisaanit tavallisesti keskeyttivät tehtävänsä ja pyrkivät eroon takaa-ajajistaan antautumatta pitkäaikaiseen taisteluun, jossa aika olisi käynyt vääjäämättä suomalaisten eduksi. säksi osastoilla oli räjähteitä ja niihin liittyviä tarvikkeita. Veteraanin haastattelu julkaistiin Suomen Sotilaan edellisessä numerossa SA -K U VA 57 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 70 VUOT TA SIT TEN JA A KK O PU U PE RÄ n Konstit on monet. Iskuista siviilikyliin olisi mieluiten maksatettu korkein hinta, mutta koko partisaaniosaston tuhoaminen ei onnistunut käytännössä kertaakaan. Er.Os.Saun tappiot partisaanien takaa-ajotaisteluissa olivat osaston toiminta-aikana 1942–44 kaatuneina 22, haavoittuneina 22 ja kadonneina (vankeina) kuusi miestä (katso Suomen Sotilas 5/2013). Yksittäisen partisaanin kantamukset saattoivat painaa partioretkelle lähdettäessä yli 40 kiloa, joten kulku oli hidasta ja taukoja oli pidettävä usein. Moniko haluaisi kokeilla?. Osasto aiheutti partisaaneille huomattavia tappiota; partiokertomusten mukaan yli 140 kaatunutta. Luku saattaa olla liioiteltu, mutta se voi olla myös alakanttiin, koska tappioita ei voitu läheskään aina tarkistaa. Kaikki vangiksi jääneet palasivat vankeudesta elossa joulukuussa 1944. n Huhtikuussa 1944 jäi partisaanien so tavangiksi myös Teuvo Alava. Yhdysvaltojen Neuvostoliitolle toimittama materiaaliapu näkyi tavallisimmin säilyketölkkeinä ja jalkineina, mutta partisaaneilla oli käytössään myös Thompson-konepistooleja. Pohjois-Suomessa toimineiden partisaaniosastojen merkittävänä ongelmana oli huolto, sillä tarvittava ruoka ja tarvikkeet oli kuljetettava mukana. Yhteyttä esikuntaan he pitivät desanttienkin laajasti käyttämällä Sever-radiolla. Suomalaisen partion käyttä mä miinaharava, kuvattuna Savukoskella 2. Toiminta-alue oli valtava, ja sen täysin pitävä valvonta oli käytännössä mahdotonta. huhti kuuta 1944. Partisaaniosastoa saattoi lisäksi olla saattamassa erillinen kanto-osasto, joka kuljetti tavaroita valtakunnanrajan tuntumaan saakka. Kuljetuksissa käytettiin joskus myös poroja. Kun teknologia puuttuu tar vitaan kekseliäisyyttä. Tulosta ja tappioita Er.Os.Sau ei kyennyt estämään partisaanien toimintaa, mutta siihen ei suurimmillaankin vain 400–600 miehen vahvuisella osastolla ollut realistisia mahdollisuuksia. Todennäköisesti erillisosasto vähensi partisaaniosastojen aiheuttamia tuhoja
58 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 70 VUOT TA SIT TEN K aksi Er.Os.Saun erillistä kevyttä joukkuetta (I. Niemen osasto pyrki kiertämään ensin partisaanien molempiin sivustoihin ja sen jälkeen vielä koko osastolla vaaran länsipuolelta. Suomalaisten tappiot olivat neljä kaatunutta ja kuusi haavoittunutta. Noin 120 naisen ja miehen vahvuiseksi arvioitu partisaaniosasto oli asemissa Pesosjängänvaaran laella ja avasi tulen suomalaista tiedustelupartiota vastaan. Huhtikuun alussa oli havaittu par tisaaniosaston jäljet Illisvaarassa. Suomalaiset jäivät odottamaan apuvoimien saapumista. Ensimmäisenä partisaaneja lähti tavoittamaan luutnantti Niemen johtama neljäs joukkue. Partisaanien vetäytyminen jatkui itään, eikä vihollista enää tavoitettu. Toki neuvostopartisaaneilla oli myös ylivoima. Vihollinen kohdattiin seuraavan kerran Mikkelitunturissa 5.4., jolloin syntyi kiivas taistelu. tui jälleen irtautua taistelusta ja jatkaa vetäytymistään. Puolenyön jälkeen vihollinen murtautui saartorenkaan läpi ja lähti vetäytymään kohti itää. ja IV.) lähetettiin 3.4.1944 partisaanien takaa-ajoon. Seuraavana iltana kosketus partisaaneihin saatiin uudelleen, mutta vihollisen onnisKevätsota Lapissa TEK S TI: ANT TI K ARIL A Partisaanien toiminta oli keväällä 1944 aktii vista ja tuolloin käytiin kin laajimmat taistelut Er.Os.Saun ja partisaa nien välillä. Kaksi saksalaisosastoa saapui 6.4. Kumpikaan hyökkäys ei kuitenkaan onnistunut. suomalaisten vahvistukseksi. Suomalaiset yrittivät kiertää partisaanien selustaan, mutta yritys tyrehtyi vain 30 metrin päähän vihollisasemista. Jälkimmäinen osasto eteni aukean reunaa, jolloin partisaanit havaitsivat vahvistusten saapumisen ja lähtivät irtautumaan asemistaan. Varustuksen painon ja suksien huonon laadun huomioiden suoritus osoitti joko neuvostoliittolaisten taitoa ja peräänantamattomuutta tai suomalaisten taitamattomuutta ja vihollisen aliarviointia. Luutnant
Partisaanien keskuudessa myös uskottiin, että suomalaiset tappavat vangit, ja kun moni oli syyllistynyt siviilien murhiin, oli pelkoihin perustettakin tai ainakin se tuntui monen partisaanin mielessä kovin aiheelliselta. Niemi halusi saada kadonneet miehet takaisin tai ainakin maksattaa heidät vihollisella kalliisti, mutta toisin kävisi. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 59 ti Alakulppi oli haavoittuneiden joukossa. Myös Pitkäsen kolmas joukkue saapui paikalle, joten koko takaa-ajoosasto oli nyt koossa. joukkue luutnantti Niemen johtamana osastona. Ansa laukeaa Niemen kahden joukkueen vahvuinen osasto tavoitti nyt partisaanien jälkivarmistusjoukon Sotataipaleen alueella. Neljä kilomeriä edettyään Niemen osasto sai kosketuksen vihollisen jälkiosastoon, joka oli asemissa pienellä kumpareella. Vihollisen vahvuudeksi arvioitiin 25 miestä. Lihanhakureissu päätyy vankeuteen Seuraava suurempi yhteenotto oli jo Mikkelitunturin taistelun päätyttyä kehittymässä. Partisaanien todetut tappiot olivat 30 kaatunutta. ”Aamulla vihollisasemissa todettiin noin 10 kaatunutta, vangit he olivat vieneet mukanaan.” SA -K U VA. Vihollinen murtautui yöllä pimeän ja huonon sään turvin harvan saartorenkaan lävitse. Er.Os.Saun joukot joutuivat hyökkäyksessä osittain hajalleen, ja osa niistä lähti oma-aloitteisesti vetäytymään alueelta. Partisaaniosasto saarrettiin ja saartorengasta yritettiin supistaa, mutta se ei onnistunut. Partisaaneja oli kaatunut 11. Pitkäsen joukkueelle ei ollut tulossa apuvoimia, joten hän päätti vetäytyä taistelusta ja palata Niemen osaston yhteyteen, jonka tiesi olevan taistelussa toisen partisaaniosaston kanssa. Yöllä mottia vartioivia suomalaisia vastaan hyökättiin yllättäen idän suunnalta. hirvenlihoja hakiessaan partisaanien väijytykseen. Partisaanit saarrettiin kumpareelle. Partisaaniosasto vetäytyi nyt nopeasti kohti itää, ja sen takaa-ajosta luovuttiin, koska miehet olivat väsyneitä ja hajallaan. Asemat oli lähtiessä miinoitettu, joten kaatuneiden määrää ei voitu tarkasti todeta. Hyökkäys oli ohi viidessä minuutissa, ja partisaanit irtautuivat taistelusta motissa olleet mukanaan. Aamulla vihollisasemissa todettiin noin 10 kaatunutta, vangit he olivat vieneet mukanaan. Partisaanit alkoivat levittäytyä suomalaisten molemmille sivustoille. Yöllinen taistelupaikka tiedusteltiin seuraavana aamuna, jolloin vihollisen vahvuudeksi arvioitiin 150–200. Viisi miestä, joista neljä haavoittuneina, jäi partisaanien vangiksi. Vihollisella oli hyvin ampuma-alaa, ja Niemen joukkue menetti neljä miestä tarkka-ampujien luoteihin. Kärjessä edennyt Pitkäsen kolmas joukkue oli hiihtänyt aamupimeässä joukon ohitse. Partisaaneilla oli usein myös tapana surmata haavoittuneensa, ja moni saattoi tehdä sen myös itse. ja I. Suomalaisryhmä oli lähellä Reutuvaaran kämppää kaatanut hirviä ja joutui seuraavana aamuna 13.4. Er.Os.Sau menetti takaa-ajossa kaatuneina 10, haavoittuneina kolme ja vangiksi jääneinä edellä mainittujen viiden lisäksi vielä yhden miehen lisää. Tapahtumista ja miesten vaiheista vankeudessa voit lukea dramaattisen silminnäkijäkertomuksen lehtemme edellisestä numerosta. Kuri oli raakaa, ja monet partisaanit olivat hyvin fanaattisia – tai pelkäsivät. Luutnantti Pitkäsen johtaman kolmannen joukkueen kärki joutui erästä harjannetta laskiessaan suoraan vihollisen väijytykseen, mikä oli ainakin vangiksi jääneen Teuvo Alavan mielestä täyttä hölmöilyä. Lisäksi partisaaniosasto kuljetti jäljistä päätellen mukanaan useita haavoittuneita. Ensimmäisenä eteni luutnantti Pitkäsen kolmas joukkue ja sen takana IV. Partisaanien takaa-ajoon lähdettiin kahden joukkueen voimin. Pääosa joukoista lepäsi, ja mottia vartioi vain harva ketju
Takaaajoa jatkettiin, mutta sitä haittasi partisaanien runsas miinojen käyttö. heinäkuuta ensimmäisen joukkueen mukana ollut Jori-koira kuoli laukaistuaan partisaanien asettaman miinan. 70 VUOT TA SIT TEN TEK S TI: ANT TI K ARIL A Joukkomurhaajien jäljillä Er.Os.Sau Seitajärven Aamulla 8. 60 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 E nsimmäisenä Seitajärvelle saapui kevään haavoittumisestaan jo toipuneen luutnantti Alakulpin ensimmäinen joukkue. ja Lokkaan 14.7.1944 olivat tuhoisimmat partisaa nien siviiliväestöä vas taan kohdistamista yk sittäisistä hyökkäyksistä Suomessa. Surmattujen joukosta löytyi vielä elossa oleva tyttölapsi, jota kaksi sotamiestä lähti kuljettamaan Seitajärvelle. Partisaanit hyökkäsivät Seitajärven pieneen erämaakylään varhain aamuyöllä 7.7. Partisaanit tappoivat myöhemmin myös kolme mukanaan kuljettamaa siviiliä, Jalmari Arajärven, sekä Eliisi ja Valt teri Ollilan. Suomalaiset jakautuivat kahteen osastoon, joista toinen hyökkäsi polun suunnassa ja toinen pyrki koukkaamaan vihollisen oikeaan sivustaan. Molemmat suomalaisten hyökkäykset pysähtyivät vihollisen kovaan tulitukseen. Kylässä oli erillisosaston kenttävartio, jonka kah deksasta miehestä kaksi kaatui ja kolme haavoit tui. Kuuden kilometrin päässä Seitajärveltä löydettiin 11 siviilin ruumiit, jotka partisaanit olivat teloittaneet. Yksi mies haavoittui miinaräjähdyksessä. Molemmat erillisjoukkueet yhdistettiin Alakulpin johtamaksi takaa-ajo-osastoksi, joka löysi kylään hyökänneiden partisaanien jäljet ja majapaikan, jossa arvioitiin olleen noin 50–60 miestä. Iskut Seitajärvelle 7.7. Haavoittuneista yksi menehtyi myöhemmin. Etenemistä jatkettiin, kunnes iltapäivällä vihollinen avasi tulen osaston kärkeä vastaan. Vain yksi hyökkääjistä sai iskussa surmansa. Nuoret oli teloitettu kylmästi. Eliisin ja Valtterin maalliset jäännökset löydettiin vuonna 2006. Partisaaneilla todettiin olevan hyvät, miinoituksella suojatut puolustusasemat ylärinteessä, joten Alakulppi antoi käskyn kaivaa asemat. Kummastakin erillisjoukkueesta irrotettiin kaksi aliupseeria ja kolme miestä varmistamaan sivustoja ja käytettäväksi tiedusteluSA -K U VA. Aamupäivällä löydettiin partisaanien taukopaikka, joka oli ollut jälkien perusteella hyvin varmistettu joka suuntaan. Takaa ajoon lähtivät Er.Os.Saun ensimmäinen ja viides erillinen kevyt joukkue
Eteneminen pysähtyi partisaanien miinoittaman tasan taakse kovaan tulitukseen. Alakulppi kokosi molemmat joukkueet yhteen ja yritti vuorostaan päästä vihollisen asemiin kiertäen molemmilta puolilta. Puolenyön aikaan vihollinen hyökkäsi uudestaan, mutta se torjuttiin. Partisaanien oli ylitettävä Kemijoki uudelleen päästäkseen vetäytymään lyhintä reittiä itään. käskyn lähteä jälkikurssilaisten kanssa partisaanien takaa-ajoon ja etsiä kohta, josta he olivat ylittäneet Kemijoen mennessään Seitajärvelle. Hyökkäys torjuttiin, minkä jälkeen molemmat erillisjoukkueet suorittivat vastahyökkäyksen pienoiskranaatinheittimen tukemana. Tämäkin hyökkäys pysähtyi partisaanien kaivettujen asemien eteen, ja suomalaiset irtautuivat taistelusta. Siiri.. Lopulla osastolla Niemen > ” Tulkaa tänne! Olemme ystäviänne...” n Lokan kylän raunioita. SA -K U VA SA -K U VA VI IM EI N EN A A M U /K A RJ A LA N TA SA VA LL A N KA N SA LL IS A RK IS TO AnnaLiisa. Joenylityspaikka löydettiin iltapäivällä 8.7. Jäljet… katoavat Illalla kahdeksan aikoihin partisaanit hyökkäsivät voimakkaan tulituen turvin käyttäen runsaasti käsikranaatteja. Alakulppi määräsi kersantti Heikkilän kuuden miehen kanssa tekemään iskun partisaanien selustaan. 61 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 tehtäviin. Alimmaisen Kiviojan suusta kilometrin verran pohjoiseen, ja Niemi sai komentajalta käskyn asettaa ylimenopaikalle väijytyksen. Tämän yrityksen jälkeen partisaanit lähtivät irtautumaan ja jättivät taistelupaikalle yhteensä 18 kaatunutta. Kun Alakulpin kahden joukkueen vahvuinen osasto oli jo Seitajärvelle iskeneiden partisaanien perässä, sai luutnantti Niemi Er.Os.Saun komentajalta illalla 7.7
Itse asiassa yhteyttä Alakulppiin lähti ottamaan luutnantti Ahtovuo. Aamuyöllä 10.7. Puoli tuntia aikaisemmin Niemen sijaintipaikalle oli saapunut Alakulpin ja Ahtovuon yhdistynyt osasto, joka lähti Alakulpin komennossa jatkamaan takaa-ajoa. 62 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 70 VUOT TA SIT TEN tuli edetä Alemmalle Lattunakoskelle, jonne oli asetettava myös väijytys. Oletus, että partisaanit palaisivat menojälkiään, oli osoittautunut vääräksi. Luutnantti Niemi sai puolestaan käskyn siirtyä Ylemmälle Lattunakoskelle, jonne järjestettiin väijytys. Pian tämän jälkeen partisaanien yhdeksänmiehinen partio yritti ylittää Kemijoen Niemen ja Ahtovuon osastojen kohdalta. Niemi asetti näiden lisäksi vielä kaksi väijytystä muihin mahdollisiin paikkoihin, joissa joki oli riittävän matala ylitykseen. Uhtuan suunta 21.7.1944. n Artikkelin kirjoittaja Antti Karila toi mi oppaana, kun Suomen Sotilaan lukija matkalaiset tutustuivat kesällä 2013 Inarin Laanilan verityön muistomerkkiin. Niemi sai käskyn koota oma osastonsa Alemmalle Lattunakoskelle ja sen jälkeen liittyä Alakulpin osastoon. Partisaanit olivat jäljittän Toisenlainen kuva saksalaisista Lapissa vuodelta 1944. SAkuvan alkuperäinen kuva teksti: Samaan aikaan kun vihollisen partisaanit pohjoisella rajaseudullamme tekevät kam mottavia tihutöitään keräsivät saksalaiset aseveljemme keskuudestaan, kenraali Krakaun joukoissa lähes puoli miljoonaa (490,179:) markkaa jaettavaksi Karjalasta evakuoiduille siirtoväellemme.Tällä lahjoituksella he tahtovat lieventää Suomen vapauden puolesta ko tinsa uhraneen siviiliväestön kuormaa. Se oli jo liian pitkä, ja takaaajo-osasto sai käskyn palata takaisin. Kuvassamme adjutantti ilmoittaa keräystulokset kenraaliluutnantti Krakaulle hänen korpikomentopaikassaan. Suomalaisia haavoittui neljä, joista yksi menehtyi myöhemmin sotasairaalassa. Iskussa linjaautoa vastaan kuoli neljä siviiliä, jou kossa Lapin piispa. Seuraavana aamuna vihollisen etumatkan arvioitiin olevan jo 5–8 tuntia. Partisaaneista neljä kaatui jokeen ja neljä vastarannalle, yksi pääsi haavoittuneena karkuun. Puolenyön aikaan luutnantti Ah tovuo saapui Niemen väijytyspaikalle matkallaan Alakulpin osaston avuksi. JU RI VI SS A RI O N O V SA -K U VA. aamuyöllä. Yksi haastatelluista oli edellisessä lehtemme numerossa haastateltu Teuvo Alava. Alakulppi jatkoi osastollaan takaa-ajoa, kunnes jäljet katosivat 9.7. Samoihin aikoihin kun Niemen ja Ahtovuon osastot tuhosivat joenylitystä yrittäneen partisaaniryhmän, oli partisaanien pääjoukko irtautumassa taistelusta Alakulpin osastoa vastaan. Lisäksi Niemi lähetti Kynsikoskelle partion, joka palattuaan takaisin kello 22 ilmoitti, että partisaanit olivat ylittäneet Kemijoen Kynsikosken alapuolelta Mandelinin ja Niemen osastojen välistä. Tilinpäätös Puolenpäivän aikaan Alakulppi sai komentajalta tiedon, että luutnantti Niemen osasto tulisi partisaanien menojälkeä vastaan ja luutnantti Ah tovuo siirtyisi Niemen paikalle ylityspaikan kohdalla. Artikkelikokonaisuus perustuu arkistolähteisiin ja Er.Os.Saun veteraanien haastatteluaineistoon (yht. mistä vaikeuttaakseen hajautuneet useaan pienempään partioon. Gradua ja lähdeviitteitä voi kysyä toimituksesta. kaksi Alakulpin johtaman osaston miestä haavoittui partisaanien asettamasta miinasta. Partisaaneja kaatui takaa-ajovaiheessa suomalaisten ilmoituksen mukaan 26. 14 haastattelua). Kirjoittaja Antti Karila on tehnyt Erillisosasto Savukoskesta Suomen historian Pro Gradu -opinnäytetyön vuonna 2004
63 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Suomen Sotilaan Uusi aseja varusteliite Tässä liitteessä muun muassa: • Bushmaster ACR • DSEI-messut • Törni-jotos
64 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013
SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 65 Rynnäkkökiväärien uusi sukupolvi Uusi modulaaristen rynnäkkökiväärien sukupolvi valloittaa maailmaa. > TEK STI: JAN NIUKK ANEN KUVAT: MIK A PAKK ANEN, PE TRI VÄLKKI, REMINGTON. Onko tullut aika siirtyä jalkaväen aseissa seuraavaan sukupolveen. Millä eväillä vanhojen ja hyväksi havaittujen konstruktioiden asemaa yritetään horjuttaa
Ase on siis alunperin lippaiden pikavetolenkeistä, sittemmin lippaista ja muista asevarusteista tunnetuksi tulleen Magpul Industriesin kehittämä. Kehitystyön lähtökohdaksi otettiin AR-15-kivääri, josta poistettiin osat, joita ei koettu tarkoituksentai ajanmukaisiksi. Toimintamekanismiksi valikoitui lyhytiskuinen (kaasumäntä liikkuu vähemmän kuin hylsyn pituusmitan verran) kaasumäntäkoneisto. Tavoitteena oli toimintavarmuuden ja ergonomian parantaminen. n Bushmaster ACR enhanced kaliiperissa 5.56x45 NATO.. ACR:ää monilta ominaisuuksiltaan muistuttavan puolalaisen MSBS:n kohdalla modulaarisuus on viety niin pitkälle, että samaa ylärunkoa voi käyttää tavallisessa tai Bullpup-alarungossa. Bushmaster ACR on ensimmäinen uuden sukupolven ase, joka on vapaasti ostettavissa Suomessa, ja siksi se on erittäin mielenkiintoinen. 66 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 B ushmaster ACR (Adaptive Combat Rifle, mukautuva sotilaskivääri) edustaa uutta rynnäkkökiväärien sukupolvea. Aseita yhdistää alumiiniprofiilista jyrsitty, pitkällä picatinny-kiskolla varustettu pitkä ylärunko, johon muut osat kiinnittyvät, täysin kaksipuoleiset käyttölaitteet sekä erittäin suuri modulaarisuus. Muita uuden sukupolven edustajia ovat muun muassa FN Herstal SCAR (Belgia), CZ 805 Bren (Tšekki), MSBS 5,56 Radon (Puola) sekä Sakon emoyhtiön Berettan ARX160. Lipaslenkeistä asesuunnitteluun Bushmaster ACR aloitti elämänsä Magpul Masada -nimellä vuosien 2006–07 tienoilla, ja se esiteltiin virallisesti Shot Show 2007:ssä. Suunnitteluja kehitystyön edistyessä ase kasvoi ulos ARBushmaster ACR on ensimmäinen uuden sukupolven ase, joka on vapaasti ostettavissa Suomessa... Ergonomian haasteisiin vastattiin suunnittelemalla kokonaan uudenlainen alarunko ja perä luistinpalautusmekanismeineen ja siirtämällä viritysvipu käyttökelpoisempaan paikkaan. Aseiden ominaisuuksia pystyy muokkaamaan erittäin helposti käyttäjätasolla, ja esimerkiksi ACR:n tapauksessa kaliiperin vaihto kestää minuutin pari eikä vaadi työkaluja. Yksiosainen pitkä tähtäinkisko mahdollistaa nykyaikaiselle sotilasaseelle tärkeiden, erilaisten tähtäinlaitteiden, lämpökameroiden, valaisimien ja valonvahvistimien yksinkertaisen kiinnittämisen yhtenäiselle aseen kohdistukset säilyttävälle alustalle
Alkuperäiseen aseperheeseen kuuluvista komponenteista voitiin koota täysin erilaisia aseita lähes kuten Lego-palikoista. Bushmaster Firearms International on osa Freedom Groupia, johon myös > n Bushmaster ACR aloitti elämänsä Mag pul Masada nimellä vuosien 2006–07 tie noilla, ja se esiteltiin virallisesti Shot Show 2007:ssä.. tulinopeus (sarjatuliversio): .... Näin ilmeisesti siksi, että Magpul katsoi, ettei se kykene kokonaisen aseen tuotantoon siinä mittakaavassa, mitä olisi vaadittu. Suunnittelun lopputuloksena oli syntynyt erinomaisen ergonominen, täysin molemminpuolisesti käytettävä modulaarinen sotilasase. 800 laukausta minuutissa Piipun pituus: ................................27–46 senttiä (10,5–18 tuumaa) Paino: .......................................................................................3,6–4,4 kiloa 15-kiväärin saappaista, eikä siihen jäänyt lopulta muita AR-15:n osia kuin laukaisukoneisto, piippu, ulosvetäjän kynsi ja etutähtäimen jyvä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 67 (Adaptive Combat Rifle) Kaliiperi: .................... 5,56 x45 mm Nato, 6,8 mm Remington SPC Teor. Samaan ylärunkoon oli mahdollista rakentaa ilman työkaluja 18 tuuman piipulla sekä täysin säädettävällä perällä varustettu TA-kivääri tai 7,62x39:n patruunaa ampuva ja AK:n lippaita käyttävä kokoontaitettuna kokonaismitaltaan n ACR:n lukko muistuttaa suuresti AR15 kiväärin lukkoa, josta se on kehitetty. Masadasta tulee ACR Alkuvuodesta 2008 aseen oikeudet myytiin Bushmasterille, ja se nimettiin uudelleen Bushmaster ACR:ksi. vain karvan yli puolen metrin pituinen lähisuoja-ase
Asejärjestelmän modulaarisuus mah dollistaa samojen aseiden muuntamisen eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi.. Tämä on johtanut siihen, että käyttäjät ovat valmistaneet omatoimisesti erilaisia vaihtosarjoja käytn ACR:n purkamiseen ei tarvita työkaluja. Suurimmat erot näiden valmistajien välillä ovat alarungon valmistusmateriaali (Bushmasterin muovi vs. Aseen tuotannossa lienee jonkinlaista yhteistyötä Remingtonin ja Bushmasterin välillä, sillä aseen viranomaismallit myydään Remingtonin tuotemerkin alla. Vaikka 6,8SPC-vaihtopiippusarjat ovat olleetkin esillä yrityksen vuoden 2013 myyntiluettelossa, ei niitäkään ole vielä onnistuttu tuomaan markkinoille. Tätä kirjoitettaessa Bushmaster on tuonut siviilimarkkinoille ainoastaan muutamia erilaisia versioita 5,56x45:n (.223 Rem) kaliiperissa, joten aseen modulaarisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ei voi tällä hetkellä käyttää täysin hyväksi. Remingtonin ja Bushmasterin aseet vastaavat käytännössä toisiaan täysin ja komponentit ovatkin keskenään vaihtokelpoisia. Remingtonin kevytmetalli) sekä Remingtonin muista poikkeava etukädensija, joka on kevytmetallia ja varustettu irrotettavilla picatinny-kiskoilla. 68 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Remington kuuluu. Vasemmalla ylhääl lä Standardmallin kiinteä perä. n Vaunu ja ajoneuvomiehistöille sopiva, 267mm piipulla ja taittoperällä varustettu ACR on kokonaispituudeltaan 54 cm pitkä perä taitettuna. Kuvassa keskellä lukkoluisti sekä aseen kaasujärjestelmä osina
Erilaisen perän lisäksi enhanced-mallissa on alumiininen etukädensija kolmella picatinny-kiskolla ja molemminpuolisilla kantohihnan pikakiinnityspisteillä sekä Advanced Armament Corpin valmistama Blackout-liekinsammutin. Alumiinia ja taittoperiä Suomeen tulleet ensimmäiset aseet ovat kaikki enhancedmallia, joka eroaa standardimallista AAC:n liekinsammuttimen, taittoperän ja kiskollisen etutukin osalta. Ase toimitetaan isossa Bushmaster-muovisalkussa, jossa on aseen lisäksi Magpul MBUS -varatähtäimet, 30 patruunan PMAG Bushmaster-logolla, huomiokeltainen tyhjän patruunapesän merkki, yksinkertainen Blue Force Gearin kaksipistehihna, jossa on teräksiset pikairroituslenkit, aseen käyttöopas sekä aivan upeaa NRA-propagandaa Chuck Norrisin kuvalla varustettuna. Piipussa (kuten ilmeisestikin teräsosissa yleisesti) on kromauksen sijasta käytetty pintakäsittelynä nitrausta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 69 täen AR-15-piippuja ja Bushmasterin valmistamia ACR:n tarvikeosia. Tämän lisäksi korroosionkeston pitäisi olla erinomainen, mikä on piipun ja liikkuvien osien kulutuskeston kannalta merkittävä parannus. Army Indi vidual Carbine versio (yllä) on yhteensopi va siviiliversion kans sa. Näiden ja muiden muutosten johdosta tyhjän aseen painoa on saatu pudo tettua 3,6 kiloon. Toivottavasti jatkossa tullaan kaupoissakin näkemään ainakin 6,8SPCja 6,5 Grendel -vaihtopiippusarjoja sekä suomalaisittain kiinnostavaa alarunko-piippusarjaa kaliiperissa 7,62x39 myös tehdasvalmisteisina. pistooleissa käytetty Tenifer-käsittely, jolla sanotaan olevan parempi kulutuskesto kuin kromatulla. Piippu ja kaasukoneisto Piippu on 16,5 tuuman AR15-piippu 1:9:n rihlannousulla ja kranaatinheittimen leikkauksilla varustettuna. Bushmasteria on eri keskustelupalstoilla kritisoitu ACR:n piippuvalinnasta: rihlannousu ei ole optimaalinen raskaimmille luodeille, ja valittu piippuprofiili on suhteellisen painava varsinkin suhteutettuna poikittaisten kevennysleikkausten mahdollisesti heikentämään tarkkuuteen. Sotilasversiossa on luovuttu piipun pika irroituksesta sekä tait toperästä. Aika moni ase Suomessakin tullaan varmasti myymään standardimallin kiinteällä perällä, koska taittuvalla perällä ase on auttamattomasti vaikeasti luvitettava ”muu ase”. >. Kyseessä on vastaava käsittely kuin esimerkiksi Glockn Remington ACR:n uusin, U.S
Kaasuventtiili on säädettävissä joko normaalikäyttöä (”U”) tai vaimenninkäyttöä varten (”S”). Enhanced-mallin etukädensija on suhteellisen lyhyt eikä mahdollista ampumaotetta, jossa tukikäsi työnnetään suoraksi ammuttaessa, mutta toimii perinteisimmällä otteilla. n Kirjoittajan ase SRAammuntaan soveltuvassa muodossa; PWS:n FSC hybridisuujarrulla, pidemmällä Magpul PTS kädensijalla ja 16x suurennoksisella Vortex Razor II Gen tähtäinkiikarilla varustettuna.. Virityskahva on normaalisti asemoituna samaan paikkaan kuin MP5-konepistoolissa, mutta se on helposti irrotettavissa, ja sen voi kääntää ylätai alaviistoon tai asentaa kokonaan aseen toiselle puolelle. Virityskahva siis mahdollistaa aseen hiljaisen lataamisen sekä vajaasti pesittyneen patruunan työntämisen kunnolla pesään, mutta ei kuitenkaan hakkaa tukikäden sormia ammuttaessa. Virityskahva on siinä mielessä jännittävä toiminnaltaan, että vaikka se ei ammuttaessa liikukaan, niin viritysliikettä tehtäessä se lukittuu luistiin niin, että tarvittaessa luistin pystyy työntämään etuasentoonsa väkisin viritysvipua käyttämällä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun piippu vaihdetaan toiseen, kaasuosat seuraavat piipun mukana. Kuten aseen kaikki muutkin osat on kädensija helposti ja nopeasti vaihdettavissa joko pari tuumaa pidempään standardimallin kädensijaan tai Magpulin valmistamaan PTS-kädensijaan, joka Virityskahva on erittäin hyvässä paikassa oikea oppisesti tuki kädellä käytet täväksi. Etukäden ergonomiaa Virityskahva on erittäin hyvässä paikassa oikeaoppisesti tukikädellä käytettäväksi. Kaasukoneisto (venttiili, mäntä ja männän palautinjousi) purkautuu etukautta kääntämällä venttiili purkuasentoon ja vetämällä osat ulos. Näin voidaan varmistua siitä, että kaasun määrä on aina kullekin piipulle ja kaliiperille oikea, eikä mitään säätöjä tarvitse piippua vaihdettaessa tehdä. 70 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Kaasumäntäkoneisto on lyhytiskuinen (kaasumäntä antaa luistille liikeimpulssin muttei seuraa sitä), ja se on kiinnitetty piippuun
Piippu ja siihen kiinnitetty kaasujärjestelmä irtoavat ylärungosta eteenpäin vetämällä. > n Optroniikka vaatii paristonsa. Tämän jälkeen on mahdollista irrottaa aseen piippu. Jos säädettävyys on tarpeen, on syytä harkita teleperää, vaikka sitten taitto-ominaisuus lukittuna. Aseen mukana tulee kahden CR123-pariston kotelo. Ollessaan täysin auki se painaa piipun vapautusnastaa, jolloin kahvasta vääntämällä piippumutterin voi kääntää auki. Aseen etutukin saa irti, kun irrotetaan etutukin purkutappi ja vedetään etutukkia hieman eteenpäin niin, että tukki irtoaa etuosan uristaan. Sulkuna toimii AR-15-kivääreille tyypilliseen tapaan piipunjatke, joten ylärunkoon ei kohdistu ammuttaessa kovin merkittäviä voimia. Lukko-luisti-yhdistelmän purkaminen on yksinkertaista. Kun luistin takaosassa oleva sokkatappi työnnetään ulos, pääsevät iskupiikki ja sen jousi peräytymään taaksepäin lukon sisältä. Alarunko on muovivalua, ja sen kahvassa on Magpulin muiden kahvojen kanssa yhteensopiva säilytystila, jossa voi säilyttää esimerkiksi pattereita tai varalukon. Tämä vapauttaa puolestaan lukon ohjaintapin (cam pin), jonka irrottamisen jälkeen lukko irtoaa luistista eteen. Lippaanvapautin on molemminpuolinen ja samalla paikalla kuin AR-15:ssä. Pistooli kahvan sisälle mahtuu kaksi CR123A paris toa ja taittoperän poskipakan alla on tilaa toiselle paristoparille.. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 71 ulottuu jo merkittävästi pidemmälle ja mahdollistaa varmasti nykyaikaisemmatkin ampuma-asennot. Normaalissa kenttähuollossa asetta ei pureta tämän pidemmälle, sillä kun lukko-luisti-yhdistelmä on irrotettu, voi piipun ja sulkuolat puhdistaa kohtuullisen helposti takaa päin, ja lukko-luisti voidaan pyyhkiä puhtaaksi. Laukaisukoneisto on helposti vaihdettavissa ilman työkaluja. Molemmista peristä löytyy säädettävä kaksiasentoinen poskipakka korkealle asennettavaa optiikkaa varten. Sinänsä kiinteä perä on erittäin toimiva ja mielestäni hyvän mittainen, sillä se on tehty melko lyhyeksi: lyhyttä on helpompi käyttää paksussakin varustuksessa, vaikka se ei ehkä optimaalista asentoa tarkkuusammuntaan tarjoakaan. Laatikon kylkiin on molemmille puolille kiinnitetty neljällä ruuvilla teräksiset luistinjohteet, joiden varassa lukko liikkuu. Aseen voi ostaa joko standardimallin kiinteällä tai enhanced-mallin taittuvalla teleskooppiperällä. Taittoperässä on lisäksi kuusiasentoinen teleskooppisäätö, jonka avulla perään saa noin kymmenkunta senttiä lisää mittaa. Lukko irrota! Aseen purku alkaa kuten AR-15:ssä: kun perän ylempi purkutappi avataan, niin ase pääsee taittumaan ja liikkuvat voidaan vetää ulos. Luistin palautinjousi irtoaa tarvittaessa työntämällä sitä hieman eteenpän ja kääntämällä jousipakan päätytappi purku-uran kohdalle, jolloin jousipakan voi vetää takakautta irti. Hallintalaitteet Aseen käyttölaitteet on sijoitettu alarunkoon täysin symmetrisesti molemmin puolin, joten ampujan kätisyys tai suojan tehokas käyttäminen ei vaikuta ampumiseen. Piippua irrotettaessa piipun avauskahva käännetään irti piipusta. Luisti vapautetaan painamalla liipaisinkaaren alaosassa olevaa vipua alaspäin
Rekyylissä ase ikään kuin ravistaa itseään puolelta toiselle tähtäimien pysyessä kohtuullisen helposti SRA/SPOL-taulussa lyhyemmillä etäisyyksillä. Tämän takia ase ei rekyylissä nosta piippua lainkaan, mutta toisaalta perän paikkaa keholla on hieman nostettava siitä, mihin on tottunut, jotta silmä osuisi tähtäinlinjalle. Sää on vaihdellut tyypillisistä talvikeleistä kesäpäivien kuumuuteen, lämpötilat ovat liikkuneet hellelukemista napakoihin alle 20 asteen pakkasiin. Silloinkin ase sopii hyvin nopeaan ammuntaan. Ase on ampumaominaisuuksiltaan hyvä. Aseella ammutuista patruunoista valtaosa on ollut 62 grainin (4,0175 g) Barnaulia, jotka on ammuttu pääasiassa uudehkoista Magpul PMAG -muovilippaista. Käyttökokemuksia on kertynyt SRA-kilpailuista taisteluharjoituksiin, joissa on harjoiteltu aseen käsittelyä vuoroin lyömäaseena, vuoroin kiivaasti ampuen. Laukaisu on amerikkalaiseen tapaan raskas (vetovastus 4,5 kiloa) mutta lyhyehköllä ja nopeat jatkolaukaukset mahdollistavalla palautuksella. Ampumiskokemus on miellyttävä ja rekyyli kohtuullisen vähäinen. n Valmistaja tar joaa kivääriä 10,5 (267 mm), 14,5 (368 mm), 16,5 (419 mm), sekä 18,5 (470 mm) tuuman piipuilla varus tettuna. Kun ammuttiin 62 grainin Barnaulilla, kasan koko on tyypillisesti 60-70 millimetrin tienoilla. Hallintalaitteet ovat mielestäni erinomaisilla paikoilla, ja niiden käyttö on vaivatonta hansikkaatkin kädessä. Toiminta on ollut lähes häiriötöntä: koko aikana olen saanut aikaiseksi yhden syöttöhäiriön, jonka senkin luultavasti aiheutti käytetty alumiinilipas. Ergonomia on kohdallaan sekä hallintalaitteiden että kokonaisuuden kannalta. Satunnaiset koeampujat ovat käyttäneet omia lippaitaan ja patruunoitaan, sikäli kun heillä on niitä ollut. Aseen piippulinja on perään nähden hyvin matala, jopa alempana kuin AR-15-aseilla. Siviili version piippu on 16,5 tuumai nen.. Laukaisukoneisto on aika lailla tyypillinen AR-15:n tehdaskoneisto. Rekyylinhallinnan ja yleisen ammuttavuuden kannalta merkittävää on aseen geometria, erityisesti erittäin korkea perälinja. 72 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Ampumakokemuksia Tähän mennessä olen ampunut ACR:llä useita tuhansia laukauksia
Perinteisesti kiväärikaluston vaihtaminen on sito nut asevoimat hankitun aseen kaliiperiin ja kuhunkin asetyyppiin soveltuviin tähtäinjärjestelmiin. Sen lisäk si, että lisävarusteiden lisääminen on helppoa, sitä on myös itse aseen ominaisuuksien muuttaminen. Kyseisen aseen tapauksessa parhaiten käyviä patruunoita olivat kevyemmällä luodilla varustetut lataukset. Barnaulin kokovaippapatruunalla oli nähtävissä jonkin verran kipinöintiä piipun suulla, ja valonvahvistimella myös pieni liekki oli havaittavissa. Siirtyminen vakioituihin varusteiden kiinnitysjärjestelmiin mahdol listaa esimerkiksi tähtäimien vaihtamisen asejärjestel mästä toiseen tai vanhentuneen tähtäimen helpon päi vittämisen uuteen. MODERNIT ASEKONSTRUKTIOT ovat myös helppo ja huoltaa, sillä varsinaisia asesepän taitoja vaativat toi menpiteet alkavat olla harvassa. Vikaantuneita aseita ei tarvitse toimittaa komentoketjussa ylöspäin, kunnes tar vittavat tiedot, taidot ja työkalut löytyvät. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että liekinsammutin toimii kuin äänirauta, ja joka laukauksella kuuluu pamauksen lisäksi hienoinen pinggg-ääni piipun suulta. VUOSITUHANNEN VAIHTEESSA ja sen jälkeen suunni teltujen rynnäkkökiväärien tärkein ominaisuus on mo dulaarisuus ja helppous. Periaatteessa yksit täinen sotilas voisi muuttaa aseensa ominaisuudet, jopa kaliiperin, vastaamaan muuttuvia olosuhteita aina, kun ne muuttuvat. Usein nämä osat on kiinnitetty aseen runkona toimivaan pur sotettuun alumiinikappaleeseen erilaisilla pikalukituk silla tai nopeasti avattavin tappiliitoksin. Näistä suurin liittyy luistinjohteiden kiinnitysruuveihin, jotka saattavat aueta ajan myötä. Samoin patruunateknologian edisty essä, tai liittolaisten vaihtuessa, voidaan jopa koko ase voimien käyttämä kaliiperi vaihtaa uuteen murtoosalla niistä kustannuksista, joita koko asejärjestelmän vaihto aiheuttaisi. Kun optroniikka jatkuvasti kehittyy, onkin todennäköistä, että itse aseen elinkaari muodos tuu huomattavasti pidemmäksi kuin siihen hankittujen tähtäinlaitteiden. Toinenkin ruuvi oli lähtenyt jo löystymään ilmeisesti edellisen esimerkin innoittamana, mutta sain sen peukalon päällä ajoittain kiristämällä pysymään sen verran aloillaan, että sain ammunnat ammuttua ja pääsin sisälle työkalujen ääreen. Ainakaan käytössä olleessa aseessa ei ruuvien varmistamiseksi ole käytetty ruuvilukitetta. Positiivisten kokemuksien lisäksi on mukaan sattunut kuitenkin joitakin negatiivisiakin asioita. Valtaosa osista on joko alumiinia tai muovia, teräs tä löytyy lähinnä piipusta sekä sulkukappaleesta. Käyttökokemuksia Kokemukset aseesta ovat olleet pääosin positiivisia. Vaurioituneen piipun vaihtaminen uuteen on tästä hyvä esimerkki, sillä nykyisellä kalustolla se vaatii asesepän ja työpajan, mut ta joillakin uuden sukupolven kivääreillä sotilas voi teh dä koko työn itse ilman työkaluja. Selvää siis on, että hyvää tarkkuutta voi aseelta odottaa, mutta toisaalta on myös varauduttava hieman hakemaan sitä parhaiten aseesta käyvää latausta: muun muassa American Eagle 55 grainin patruunalla käynti oli selkeästi Barnaulia huonompaa. Ison plussan saa myös AAC:n liekinsammutin, joka on suorastaan erinomainen: Sellierin patruunalla suuliekkiä ei voinut havaita kahden metrin päästä lainkaan paljain silmin. Ruuvien käyttö on yleistä niissä osissa, joita käyttäjän ei odoteta kos kaan irrottavan. Parantuneet tuotanto tekniikat ja osien helppo vaihdettavuus johtaa siihen, että vaativatkin korjaustoimenpiteet voidaan suorittaa kentälle toimitettavin varaosin. SUURESSA MITTAKAAVASSA uusi asesukupolvi tarjo aa mielenkiintoisen mahdollisuuden eri maiden asevoi mille. Parhaim millaan vaikka piipun pituuden vaihto tapahtuu kenttä olosuhteissakin minuutissa, parissa. Niihin voidaan kulloisenkin tarpeen mukaan kiinnittää kohdistuksen säilyttävillä pikajaloilla erilaisia tähtäi miä, otepintoja, valaisimia ja valonvahvistimia. Ruuvilukitteen lisäämisen jälkeen löystymisongelmaa ei ole enää esiintynyt. Molemminpuoliset hallintalaitteet mahdollistavat aseen käsittelemisen riippumatta ampu jan kätisyydestä tai kulloisestakin ampumatilanteesta. Positiiviselle puolelle jää ehdottomasti erinomainen ammuttavuus ja ergonomia yleensä. Aseella on helppo ampua ja rekyyli melko ole>. Nämä piirteet näkyvät tuo tantolinjalta aina aseen elinkaaren jatkamiseen osia vaihtamalla ja niiden kehittyessä parempiin päivittämäl lä. Tarkkuudeltaan ase on mielestäni riittävän hyvä. Ruuvin puuttuminen ei vaikuttanut aseen toimintaan. Tämä tuli huomattua huonoimmalla mahdollisella hetkellä, eli lumisessa maastossa ammuttujen pimeäammuntojen jälkeen, kun ensimmäinen ruuvi oli jo tippunut. Kun ammuttiin 62 grainin Barnaulilla, kasan koko on tyypillisesti 60-70 millimetrin tienoilla. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 73 Mikä ihmeen uusi sukupolvi. ASEET OVAT HELPPOJA KÄYTTÄÄ: ne sopeutuvat am pujan mittoihin ja varusteisiin käden käänteessä. Sellier&Bellotin 52 grainin Match -lataus osoitti asetyypille erinomaista noin kulmaminuutin tarkkuutta viiden laukauksen kasojen koon ollessa 30 milliä molemmin puolin sadalta metriltä. Perän pituutta ja korkeutta voi säätää ampujan mittojen ja va rustuksen mukaan
Ainoa merkittävästi likaantunut osa oli kaasumäntäkoneisto, jonka säätäminen ei onnistunut enää paljain sormin karsTaistelijapari ärähtää! Kyllä Bushmaster ACR hieno ase on: erittäin helppo ampua ja hal lita, tukeva ja erittäin laadukkaan oloinen. Lopuksi Bushmaster ACR lunastaa sille asetetut tavoitteet. G www.suomensotilas.fi Ergonomian, suunnittelun sekä valmistustekniikan kannalta katsoen ACR on tällä hetkellä vailla vertaa. Se on toimiva uuden sukupolven rynnäkkökivääri, jonka uskon menestyvän vaikeissakin olosuhteissa. Asiaankuulumatonta kulumista ei ollut havaittavissa. Ammuttaessa ase likaa lähinnä kaasukoneistoa, lukon päätä ja piippua. Huoltoa ja sen puutetta Purin aseen täysin kappaleiksi, kun aseella oli ammuttu kolmisen tuhatta laukausta. Kaikkien hallintalaitteiden käyttö on vaivatonta ampuma-asentoa rikkomatta. Kiitämme aseen lainasta maahantuojaa Armoriaa ja Timo Turusta. Näistä pari tuhatta viimeisintä oli ammuttu asetta sen kummemmin puhdistamatta: lukko-luisti-yhdistelmä oli satunnaisesti pyyhkäisty talouspaperilla, ja piipusta oli poistettu irtoroskat puhdistusnarulla ratakäyntien jälkeen. Ergonomian, suunnittelun sekä valmistustekniikan kannalta katsoen ACR on tällä hetkellä vailla vertaa. Jos asiaa ajattelee uuden asetekniikan kannalta, suomalaisilla siviiliasemarkkinoilla ei ACR:llä ole suoraa kilpailijaa. Ase painaa, jo kevyessä 5,56kaliiperissa, reilusti yli 3,5 kiloa ilman mitään päälle tu levia nykyaikaan oleellisesti kuu luvia rensseleitä (tähtäin, valaisin, valonvahvistin, laser), joten koko naispaketti on painava. Ainakin siihen saakka kunnes FN, CZ, tai Beretta saavat itselataavan version aseistaan Suomen markkinoille. Erityisen positiivista on myöskin ollut aseen erinomainen luotettavuus huolimatta erilaatuisista patruunoista ja lippaista sekä vaihtelevista ja usein vaativistakin ampumaolosuhteista. KOMMENTTI. Toisaalta MR223 on ”ainoastaan” viisikymmentäluvun oppeihin vahvasti pohjautuva AR-15-kivääri. Maineeltaan valmistaja Bushmaster ei pysty kilpailemaan H&K:n kanssa. Aseen hintaan taas ei kyllä totu. Puhdistuksen jälkeen tarkastin aseen osat, ja ainoat käytön jäljet löytyivät lukko-luisti-yhdistelmästä niiltä kohdin, joilta se koskettaa luistinjohteita ja piipunjatketta, sekä kohdasta, jossa viritystappi vastaa ylärunkoon. Itselataavan ”siviilimallin” ostaja joutuu tosin pohtimaan aseen hinta–laatu-suhdetta pitkään. Ainoat likaantuvat kohteet, jotka mahdollisesti vaikuttavat aseen toimintaan, ovat kaasumäntä, lukon pää ja piipun sisäpuoli. Samoin ylärungossa on tuolla kohdalla karstaa. Muilta osin osat olivat varsin hyvässä kunnossa, sillä ne eivät nitrattuina ole kovin korroosioherkkiä. PV toittumisen takia. 74 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 matonta ilman jarruakin. Onneksi apuna voi käyttää vaikka hylsyä, joka sopii kaasunsäätimen reikään vipuvarreksi. Siihen kuiten kin tottuu nopeasti. Esimerkiksi FN Scar tai Berettan ARX160 ovat noin puoli kiloa kevyempiä. Vasenkätiselle tai heikolta puolel ta ampuvalle voi tulla yllätyksenä myös ACR:n ominaisuus heittää hylsy voimakkaasti takaviistoon kasvojen edestä. Kaasujärjestelmän puhdistus on paikallaan muutamien ratakäyntien välein ammutuista laukausmääristä riippuen. Muutama negatiivinenkin huomio tuli mieleen, päällimmäi senä aseen paino. Piippu likaantuu sekä ulkoettä sisäpuolelta, koska kaasu puretaan koneistosta piipun päälle. Vaikka ase onkin työnlaadultaan ja toiminnaltaan hyvä, osin jopa erinomainen, on se sitä myös lähimmällä kilpakumppanilla MR223:lla. ACR:n vähittäismyyntihinta on tällä hetkellä selvästi yli kolmen tuhannen euron ja asettuu jopa Heckler&Kochin MR223-kiväärin yläpuolelle. Normaalipuhdistuksessa yksittäisen ratakäynnin jälkeen riittää piipun ja lukon pään puhdistus. Raskaskaan kaasujärjestelmän karstoittuminen ei näytä kuitenkaan vaikuttavan aseen varsinaiseen toimintaan
Valitettavasti maamme tonic-valikoima on melko rajoittunut, mutta testasimme löytyvät ja yhden muun: Schweppesin, Hartwallin, Fever Treen ja Fentimansin tonicit, mutta emme saavuttaneet kuitenkaan yksimielisyyttä paremmuudesta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 75 E dellisessä lehdessä kirjoitimme gin tonicista, johon perinteisen sitruunan sijaan oli lisätty kurkkuviipale. Tonic-vesi sisältää kiniiniä, jota käytettiin malarian ehkäisemiseen ja hoitoon. Sitä paitsi mies ei salaattia (tai kurkkua) syö. Siksi siis kurkku (Cucumis sativus). Herrasmiessotilaamme tutki asiaa. No siksi, että ”oikea” gini tonicin seuraksi on raatimme mielestä Hendrick’s, ja se vuorostaan vaatii seurakseen kurkkuviipaleen. Mutta siitä huolimatta ja siihen liittyen gin tonic (GT) on herrasmiehen juoma. Ginistä ja kurkusta saavutimme jonkinlaisen yksimielisyyden. Tummaan, vanhaa apteekkipulloa muistuttavaan pulloon pakattu Hendrick’s on siis raadin valinta GT:n perustaksi. Toki näin on – tai ainakin pitäisi olla – jos ei muualla, niin ainakin siellä, missä Lauri Törni on edelleen roolimalli numero uno, tupakka poltetaan sisällä ja kusella käydään ulkona. Miksi kurkku eikä sitruuna. JA A KK O PU U PE RÄ. Koska 1800-luvulla käytetty tonic-vesi oli melko kitkerää, lisättiin siihen usein giniä, jotta se olisi paremman makuista. kurkkuversio herättää intohimoja ja keskustelua. Lukijapalautteen mukaan salaattipöytä ja drinkkiosasto pidetään erillään, niitä ei saa sekoittaa. Tarinan mukaanhan ginin ja tonicin täydellinen kombinaatio on peräisin brittiläisestä Intiasta. Miksi sitten kurkku. Kurkku poikki lähijuomaa skotlannista TEK S TI: TOM LINDBLOM Klassinen GT sitruunalla vs. Tämä tyttöily sallittakoon, kyseessä oli kuitenkin yläluokka, stiff-upper-lip-asenteestaan huolimatta
Pekka Mäkelä raportoi Lontoosta. DSEI on maailman suurin puolustus ja turvallisuusvälinealan tapahtuma, joka järjestetään kerran kahdessa vuodessa. Vain ammattilaisille avoin tapahtuma houkutteli tänä vuonna yli 32 000 kävijää. Meidän Puolustusvoimamme käy tällä hetkellä säästöliekillä, joten kotimaisista kaupoista ei aina löydy vastaavaa vetoapua suomalaisille yrityksille kuin mitä monet ulkomaiset yritykset saavat omilta kotimailtaan. Puolustusteollisuudella menee siis hyvin. Lisäksi kehittyvät maat – Kiina, Intia, Venäjä – sekä monet Lähi-idän maat varustautuvat kovaa vauhtia. 76 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 D SEI-messujen kävijöiden, näytteilleasettajien ja kansainvälisten virallisten delegaatioiden määrä on kasvanut viime vuosina. Mutta onko Suomi tekemässä oman aseteollisuutensa aseman liian ahtaaksi kovaan kansainväliseen kilpailuun. Vaikka puolustusmäärärahoja on läntisessä maailmassa lähes järjestään vähennetty, kalustoa modernisoidaan vastaamaan nykyaikaisen kriisin kuvaa. Puolustusteollisuutemme on perinteisesti ollut vaatimattomampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa vahvat teollisuusjätit ovat toimineet alalla jo pitkään. Näytteilleasettajia oli 1 489 yhteensä 54 eri maasta. Kansainvälisen kaupan esteeksi saattaa Suomessa myös muodostua valtioneuvostolta haettava vientilupa, jonka myöntämistä punnitaan usein poliittisin perustein. Kansainvälisten konsernien osanakin kaikkialla maailmassa tunnistetaan nimet Bofors, Celsius, Hägglunds, Kockums ja Saab. Suomalainen puolustusvälineteollisuus kamppailee kovan kansainvälisen kilpailun kanssa. Ruotsi onkin väkilukuun suhteutettuna maailman suurin aseviejä. Ruotsissa suhtaudutaan vientilupiin huomattavasDefence & Security Equipment International (DSEI) messut pidettiin Lontoossa 10.–13.9. TEKSTI: PEKKA MÄKELÄ Maailman suurimman puolustusmateriaalitapahtuman suosio kasvussa Suomi Lontoossa
Teollisuudellemme asetetuista suitsista huolimatta meiltä löytyy vankkaa huipputeknistä osaamista ja laadukkaita tuotteita, joita arvostetaan maailmalla. Länsinaapurissamme puheet ovat puheita ja kauppa on kauppaa. Älyä, kusoa ja tonni tenttua PATRIA OYJ on Suomen suurin puolustusalan konserni. Näin ollen pienillekin alan toimijoille on tärkeää tulla nähdyksi ja messujen avulla vahvistaa syntyneitä kontaktiverkostoja. Vaikka messuilta harvoin on kotiinviemisiksi uusia kauppoja, poissaolo kyllä huomataan. Suomalainen puolustusvälineteollisuus oli vahvasti esillä DSEI-messuilla. Patrian palveluliiketoimintaan kuuluu muun muassa huoltoja ylläpitoratkaisut sekä sotilasja siviililentokoulutus. n Patrian AWV konseptin miehis tötilaan välittyy tilannekuva erilli sistä monitoreista josta kerroimme Suomen Sotilas -lehden edellisessä numerossa. Tässä italialai sen Ivecon Superav 8x8 panssariajoneu von sotamaalaus. Antenniteknologian avulla voidaan esimerkiksi häiritä radio-ohjattavien tienvarsipommien käyttämiä taajuusalueita ja siten estää niiden laukaiseminen. Sen lisäksi yrityksellä on omaa optroniikan valmistusta, joskin Millogin laitteiden strategisimmat komponentit ovat tuontitavaraa. Millog oli tuonut DSEImessuille LISA-sensorin, joka on pimeänäkölaitteen, laser-etäisyysmittarin, magneettisen kompassin ja GPSvastaanottimen yhdistävä maalinosoituslaite. > n Millogin LISAsensori.. Riskinä on osaamisen ja työpaikkojen pako maailmalle, jos teollisuuden asema tehdään Suomessa mahdottomaksi. Tämä olisi valitettavaa erityisesti nykyisenkaltaisina taloudellisina aikoina ja myös maan huoltovarmuuden kannalta. DSEI-messuilla Patria esitteli uuden panssaroidun pyöräajoneuvokonseptin, AWV:n, n Patrian AMV:llä ja tulevaisuuden AWV konseptilla on useita kansainvälisiä kilpai lijoita. Sen päätuotteita ovat panssaroidut pyöräajoneuvot, kranaatinheitinjärjestelmät, tilannejärjestelmät, avaruusteknologia ja lentokonerakenteet. MILLOG tuottaa Suomen puolustusvoimille materiaali-, logistiikkaja kunnossapitopalveluja. Pienemmät yritykset olivat ryhmittyneet omaan Suomipaviljonkiinsa, ja erityisen näyttävästi omalla osastollaan esiintyi Patria Oyj. ESPOOLAINEN COJOT on erikoistunut antenniteknologiaan, jota käytetään kannettavissa laitteissa ja ajoneuvoissa. Cojotin eri taajuusalueilla toimivia antenneja voidaan käyttää erilaisiin elektronisen sodankäynnin sovelluksiin, taktiseen viestintään sekä taajuusalueiden valvontaan. DSEI-messujen kaltaiset tapahtumat ovat tärkeitä puolustusvälinealan yrityksille. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 77 ti pragmaattisemmin kuin Suomessa
Elektrobit esitteli messuilla taktisen langattoman IP-verkkojärjestelmän, joka koostuu reitittimistä ja radiolähetinyksiköistä, jolla voidaan toteuttaa liikuteltava ad hoc -verkko myös vaikeissa maasto-olosuhteissa. Ruukki käyttää innovatiivista karkaisumenetelmää, jolla teräkseen saadaan korkea kovuus ja kestävyys mutta myös hyvät leikkaus-, taivutusja hitsausominaisuudet. Näin yhdellä järjestelmähankinnalla saadaan katettua aluksen kaikki tilat. Vesisumu ei ole myöskään vaarallista henkilöstölle eikä kalustolle, joten laukaisukynnys voidaan säätää mahdollisimman alas. Noptelin ammunnanharjoitteluun tarkoitetut tuotteet ovat löytäneet asiakkaita myös ulkomailta. HiFog-järjestelmä suihkuttaa palotilaan korkealla paineella hienoa vesisumua, joka imee itseensä tehokkaasti lämpöä ja höyrystyessään estää palon lähteen hapensaantia. Vesisumusammutus sopii myös paremmin erilaisten tilojen käyttöolosuhteisiin, joten se voidaan asentaa yhtä hyvin esimerkiksi koneja laitehuoneisiin, majoitustiloihin tai taistelunjohtotiloihin. SUURELLE YLEISÖLLE tuntemattomampi suomalaisyritys Mikro-Pulssi esitteli messuilla ExAct Titan -palontorjuntajärjestelmänsä, joka on tarkoitettu panssaroituihin ajoneuvoihin. SI M O N G H ES Q U IR E / M A RI N E N AT IO N A LE. OULULAINEN NOPTEL on monelle tuttu yritys varusmiespalveluksen ajoilta. RUUKKI esiintyi osana brittiläisen puolustusalan yhteenliittymän NDI UK:n messuosastoa. Monissa tiheästi asutuissa maissa ampumaratojen vähyys vaikeuttaa myös kouluttautumista. 78 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 TOINEN suomalainen viestintäteknologian yritys Elektrobit toteuttaa puolestaan sotilaskäyttöön tarkoitettuja radioja verkkoratkaisuja. n BLOCKERmerimiina. Muun muassa ranskalaisissa Mistral-luokan maihinnouSuomalaista sammutusosaamista merillä ja pinnan alla Marioff Hi-Fog Mistralluokan maihin nousu/helikopterituki alus BPC Diximude. FORCIT DEFENCE esitteli DSEI-messuilla ensimmäistä kertaa Suomen merivoimien kanssa kehittämänsä BLOCKER-merimiinan. UUSIMPIEN rahtialusten ja upeimpien risteilylaivojen lisäksi Marioff onkin saanut asiakkaita maailman merkittävimmistä laivastomaista. Miilux on messuilla esiintynyt toinen suomalainen yritys, joka valmistaa suojausteräksiä erilaisiin puolustusteollisuuden käyttökohteisiin. Ruukki esitteli Ramor-sarjan teräksiään, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi ballistista suojaa vaativissa kohteissa. Miiluxin teräksillä voidaan toteuttaa esimerkiksi tukikohtarakennuksen suojaus. Vantaalaisen yhtiön sprinklerijärjestelmiä on asennettu siviilialuksien lisäksi runsaasti eri maiden sota-aluksiin. Varsinkin sota-aluksilla palontorjunta korostuu, sillä se vaikuttaa merkittävästi aluksen taistelunkestävyyteen. Suomalaisen keksijän Göran Sundholmin perustama Marioff on vuodesta 1991 kehittänyt Hi-Fog-sprinklerijärjestelmiä, jotka perustuvat ohuen vesisumun huomattavaan sammutustehokkuuteen. Miina on varustettu kehittyneillä sensorijärjestelmillä ja käyttäjän ohjelmoitavissa olevilla toimintaparametreillä. Hapen syrjäyttämiseen pyrkivät kaasusammutusjärjestelmät ovat puolestaan usein vaarallisia henkilöstölle. Noptel on ollut vuodesta 2011 osa FN Herstal -konsernia. Järjestelmä havaitsee panssarin lävistäneen asevaikutuksen ja räjähtävät tulipalot millisekunneissa ja tukahduttaa ne. Tällöin vaikka kasarmin käytävällä toteutettava harjoittelu on aina eduksi. Ajoneuvojen suojaaminen esimerkiksi tienvarsipommien (IED) vaikutuksilta on erityisen tärkeää nykyaikaisten konfliktien kuvassa. PERINTEISET sprinklerijärjestelmät vaativat suuren määrän vettä palon tukahduttamiseen, mikä puolestaan edellyttää laajoja putkistoja ja tehokkaita pumppuja. BLOCKER-miinan muoviräjähteet vastaavat räjähdysenergialtaan peräti 1 000:ta kiloa TNT:tä! COTS MARIOFF HIFOG on maailmanlaajuisesti tunnettu vesisumusammutusjärjestelmien valmistaja. Näin alkavat tulipalot saadaan tukahdutettua heti alkuunsa. SOTILASKÄYTÖSSÄ Hi-Fogsprinklerijärjestelmän edut ovat heti havaittavissa: sota-alusten pieniin ja usein tekniikkaa täynnä oleviin tiloihin on huomattavasti helpompaa asentaa sammutusjärjestelmä, joka vaatii vähemmän raskaita putkistoja ja laitehuoneita. T ulipalo merellä on aina ollut merenkävijän kauhistus. Kun määrärahat ovat tiukalla, patruunoita kuluttamaton ammunnanharjoittelu kiinnostaa laajasti
Ne olivat venäläisiä ja itäsaksalaisia aseita.” Itse mukana asiassa olleena ei näin ole. Aseet uppoöljyttiin teknisen tarkastuksen jälkeen suojaöljyllä. Suomen Sotilas 5/13 numeron PKM – maailman paras konekivääri -artikkelista n Tässä historiatietoja aikaisemmista 7.62 KK PKM -hankinnoista 1980–90-luvuilta. Muutamia kappaleita 7.62 KK PKM-aseita hankittiin Bulgariasta, ja ne olivat neuvostoliittolaisja bulgarialaisvalmisteisia. PM Artikkelin kirjoittaja vieraili DSEI-messuilla syyskuussa. MARIOFF on hyvä esimerkki eurooppalaisen puolustusmateriaalialan teollisuuden siviilitekniikkavetoisuudesta. Ensi kerralla paremmin PKM-artikkelin kirjoittaja Tapio Saarelainen vastaa saamaamme palautteeseen. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 79 suja helikopteritukialuksissa, ruotsalaisissa Visbyluokan korveteissa sekä Britannian uusimmassa Astute-luokan ydinkäyttöisissä sukellusveneissä käytetään suomalaisen Marioffin Hi-Fog-sammutusjärjestelmiä. 80-luvulla Suomeen tulleet (puutukkiset) aseet ovat panssarija ajoneuvokauppojen yhteydessä hankittuja NL:ssa Kovrovin asetehaalla valmistettuja aseita. Tšekkiläisiä PKT-aseita olen nähnyt ja ollut mukana romuttamassa Kuopion Asevarikolla. DDR:stä ei ole tullut Suomeen PKM-konekiväärejä, ei ainakaan JVaseita, vaunuaseista (PKT) en tiedä. Tämä kauppa perustui varaosahankintojen pään avaamiseksi Bulgariaan Armarille, jolta varaosia on hankittu Puolustusvoimien ja Millog Oy:n toimesta. Suomen Sotilas -lehden lukijana ja entisenä Kuopion Asevarikon ja nykyisin Millog Oy:n työntekijänä kiinnitin kirjoituksessa huomion kohtaan: ”Aikaisemmat PKM-konekiväärit hankittiin 1990-luvun loppupuolella Suomeen entisestä DDR:stä. Pahoittelu ei auta, vaan kovempi työ. Aseita oli enemmän kuin 1 000. Aseet olivat tehdasuusia Kovrovin asetehtaalla valmistettua muoviperäistä mallia. n Selvitin asiat käytössäni olleiden lähteiden perusteella, joita oli runsaasti. Olen itse ollut Millogilla teknisenä asianhoitajana näissä Bulgariasta PKM:lle hankittujen varaosien hankinoissa. En ole ollut yhteydessä kyseiseen asianhoitajaan, enkä tunne häntä. Joulukuun alussa 1999 tuli neljä junavaunullista aseita Kuopioon Pienen Neulamäen varastoalueelle, jossa ne purettiin venäläisistä junanvaunuista ja siirrettiin Suureen Neulamäkeen odottamaan teknistä vastaanottotarkastusta. Lisäksi 7.62 KK PKM -aseisiin tuli 1999 joulukuun alussa Venäjältä PKM:n käyttövaraosarjoja 1:50 ja korjausvaraosasarjoja 1:200 muutamia kymmeniä kappaleita. Aselaatikoista poistettiin venäläinen inhibiittipaperi (konservointi). SA -K U VA Kerron tämän siksi, koska olin tällöin työnjohtajana ja työntoteuttajana näitten vuoden 1999 hankintojen vastaanotossa ja teknisessä tarkastuksessa vuosina 2000–2001. Parhain terveisin Reijo Himanen, Järjestelmäasiantuntija, Millog Oy, Lievestuoreen toimipiste. pakkauslaatikkojen muutostyö ja tukkiin porattiin öljynpoistoreikä, josta varastoinnin uppoöljyämisen ylimääräinen öljy valuu pois. Tarkistin faktat MAAVE:n päässä ennen kuin laitoin artikkeliin menevät korjaukset. C RO W N C O PY RI G H T Palautteet osoitteella: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostilla: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa (.rtf, .doc tai vastaava tiedostomuoto). n Astuteluokan ydinsukel lusvene HMS Ambush. Aseille tehtiin tekninen vastaanottotarkastus Kuopion Asevarikolla sulkuvälin säätöineen, sekä muu ”suomettaminen” mm. Lisää aiheesta edellisessä numerossamme. Asevarikkojen toiminnat on osin annettu Millogille, siksi en tätä tahoa tavoittanut. Siviilivetoinen teknologia helpottaa ja nopeuttaa usein myös tuotekehityssykliä ja tekee RD-toiminnan rahoittamisen helpommaksi. Suurin hankinta tapahtui 1999 Venäjältä (niin sanottu vihreän veran äärellä tehty kauppa). Kahtaistuotteet – COTS – pitävät hinnat kurissa, kun tuotetta voidaan markkinoida ja myydä muillekin kuin sotilasasiakkaille. Käytin myös sisäisiä lähteitämme, jotka eivät paljastaneet tätä seikkaa
PU O LU ST U SV O IM AT. 3XT on lukijoita varten, joten toimituksen sedät tutkivat asian. Kutsuntojen kautta kootusta joukosta he nousevat esiin, kun tilanne siihen pakottaa/tarjoutuu. Aja B-luokan ero on asetettu sellaiseksi, että B-luokan puolelle asetetaan sellaiset silmät, joiden riski saada silmäongelmia on suurentunut tai kyky selviytyä tietystä tehtävästä on heikentynyt. Mitä eroa Aja B-luokilla. Sama pätee tilanteessa, jossa hakija ei nykyisellä taittovirheellä täytäkään luokan 1 vaatimuksia. Eli jos laseilla korjattu näöntarkkuus on normaali, vaatimukset täyttyvät. asevoimista. 80 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Tappajan työstä n Suomen Sotilaan numerossa 5/2013 amerikkalaisen tarkka-ampujan haastattelussa esille tullut ”tappamaan tänne on tultu” – ”aren’t we supposed to kill Japs?” – ”the best Indian is a dead Indian” – on vahvasti kulttuurija historiasidonnainen asenne. Se noussee korostetusti esiin, kun on kyse ammattiarmeijasta. Kysyjän taittovirhe on viestin mukaan -6.0 D. Parasta olisi, jos hakijalla olisi esittää silmälääkärin todistus näkökyvystä ja taittovirheen määrästä kutsuntatilaisuudessa, jolloin nykytiedon perusteella voisi olettaa, että hakija täyttää luokan 1 vaatimukset. Onhan meillä myös jopa esimerkkejä näihin toimiin valmennetuista yksiköistä, kauempaa historiasta ehkä kuuluisimmat esimerkit; SS-Sonderkommandot ja NKVD:n taustanvarmistajat. SA -K U VA M OILANEN VASTASI: Ilman tarkempia tietoja iästä, taittovirheestä ja silmien hyvinvoinnista ei voi antaa kovin tarkkaa arviota. Vaikeaa ajatella. Itsestään hän kertoi sen verran, että likinäköisyyttä on 6:n verran ja erikoisjoukkoihin olisi kova halu. Kysymys esitettiin Puolustusvoimien silmätautien ylilääkäri, SOLTK/AMC Jukka Moilaselle. Taittovirheleikkausta edeltävä likitaitto saa olla korkeintaan -8 D, jotta voidaan hyväksyä A-luokkaan, kunhan leikkauksen jälkeen muut näkövaatimukset täyttyvät. Sekään ei ole koskaan varmaa, mutta riski siihen on yleensä pieni. Olisiko hänessä ollut oraalla joku kouluammuskelija, joka löysikin kutsumuksensa. TEK S TI: TOM LINDBLOM 3XT:n nuori lukija lähestyi toimitusta kysymyksellä, kuinka näkökyky vaikuttaa tulevaan asepalvelukseen. Leo J Salo Palautteet osoitteella: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköpostilla: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa (.rtf, .doc tai vastaava tiedostomuoto). Näöntarkkuuden osalta A-luokan kriteerit täyttyvät helpommin, jos silmissä ei ole muuta vikaa. Sotilaan näkö Mitä tarvitaan palvelukseen Puolustusvoimissa. Millainen mahtaa olla Irvingin tausta. Taittovirheen osalta A-luokassa likitaittoa saa olla korkeintaan -6 D, mutta B-luokkaan voidaan määrätä, kun likitaiton määrä on -5 – -10 D, riippuen muusta silmätilanteesta. Aja B-luokan raja ei ole tarkka, vaan riippuu monesta tekijästä. Sinne voi jopa hakeutua Irvingin lailla ajattelevia/tuntevia tyyppejä. A-luokan raja on -6.0 D, ja tarkkaan ottaen alle -6.0 Viesti ei kerro, liittyykö taittovirheeseen hajataitteisuutta, joka voi muuttaa tilannetta. Leikkauksen jälkeen luokan muutosta on mahdollista hakea
TEK S TI: TOM LINDBLOM Suomen Sotilaan nettisivut ovat uudistuneet www.suomensotilas.fi. Mutta koska näin ei tehdä Ranskan muukalaislegioonassa eikä Navy SEALS -joukoissa, ei 3XTTT:kään niin tee. Hakija ei tätä täytä toistaiseksi, mutta hyvällä todennäköisyydellä täyttää tämänkin vaatimuksen leikkauksen jälkeen. Toki sykemittaria voi käyttää muuhunkin kuin mukavuusalueelta poistumiseen. Tai ainakin tulisi löytyä. Siellä vaatimuksena on 0.5-näöntarkkuus ja alle -1.5 D:n taittovirhe hakuvaiheessa, eikä silmäleikkauksia ennen varusmiespalvelusta hyväksytä. Siinä tapauksessa päätöstä palveluspaikasta tulisi lykätä siihen saakka, että hakijalla on esittää silmälääkärin lausunto normaalista näöntarkkuudesta leikkauksen jälkeen. Tiedot voi myös jakaa sosiaalisessa mediassa (SOME). SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 81 Eräissä aselajeissa on vaatimuksena hyvä eli 1.0-näöntarkkuus molemmissa silmissä ilman laseja. Ja moni varmaan myös niin tekee. Tosin hyvin toimi siinäkin. Kylmän veden vaikutuksen kalustonäyttelyynsä huomioiden. Harva asia on sopivampi vanhan liiton upseerille ja herrasmiehelle kuin 10 kiloa painava, suurelta osin messingistä valmistettu, ainoastaan kylmällä vedellä toimiva ja vielä (ratsastus)saapassuihkuksikin muuttuva ulkoilmasuihku. Kyseessä siis belgialaisen Atelier Tadewindsin valmistama Fieldshow’r. Kun säätää sykkeen alarajan tarpeeksi korkealle, on helpompi muistaa poistua mukavuusalueelta (Muk.v.al.) ja saada verenmaku suuhun (VMS). Mutta siis voisi, jos haluaisi. Valitettavasti. 3XTTT suosittelee lämpimästi. Huomasi myös, että teen ja gin tonincin (kurkulla) kulutus kasvoi kyseisessä muonakunnassa saman tien. Laitteella on siis myös muita positiivisia sivuvaikutuksia. O nko sykemittarista hyötyä. Nyt sitä tosin testattiin aliupseerikokoonpanossa. Omasta, jo kaukaisesta, varusmiespalveluksestaan muistaa yksi toimituksen likinäköisistä jäsenistä: ”Itse päivitin itseni B:stä A:han pelkästään toteamalla, että kyllä näen ihan riittävästi.” Siihen komppanianpäällikkö oli todennut: ”Ok, kirjuri soittaa lääkärille, ja puhuitte sitten samalla itsenne myös AUK:hon.” Ajat ovat ehkä muuttuneet, mutta eivät ilmeisesti kovin paljon. Hyvin toimii. Lento-RUK on ainoa paikka, johon hakija ei voi päästä onnistuneenkaan leikkauksen jälkeen. Lisää aiheesta: www.trade-winds.be. Käytöstä sen verran, että harva asia virkistää 1950-luvun omakotialueella niin kuin ulkona, kylmällä vedellä otettu suihku. Jos haluaa. Toki. Sykemittari mahdollistaa harjoittelun ja oman kehityksen tehokkaan seuraamisen. Peli/herrasmies ja oman elämänsä spartalainen ottaa sen luonnollisesti nudus/gymnos. PU O LU ST U SV O IM AT Sykemittari. Mit.) Polar RCX5:tä osana taktista juoksuharjoitteluaan (TJH). 3XTTT:llä on ollut mahdollisuus testata Polarin sykemittaria (Syk. On, totesi 3XT:n taktinen testiryhmä (3XTTT). Tämä on yleensä mahdollista noin kuukausi leikkauksen jälkeen. Hinta: upseerille ja herrasmiehelle sopiva. TEK S TI: TOM LINDBLOM Suihku, miesten (herras/upseeri), ulko T uolla hakusanalla tämä tuote löytyisi tahansa minkä tahansa puolustuslaitoksen kalustoluettelosta. Vaikkapa siellä pysymiseen tai muihin tyttöjuttuihin (TJut). Kutsunnoissa asia kannattaa ilmoittaa, jos on hakemassa sellaiseen paikkaan, jossa vaaditaan hyvä näöntarkkuus ilman laseja
Jotok sen järjesti Helsingin Seudun Reserviläispiiri yhdessä pää kaupunkiseudulla toimivien yhdistysten kanssa. Vantaan Reserviläiset ry toimi jotoksen vastuullisena järjestäjänä. Partiot kuljettavat mukanaan kilpailun aikana tarvitsemansa muonan ja varusteet Reserviläisurheiluliiton valta kunnallinen syysjotos järjestet tiin Vantaalla 20.–22.9. Rasteilla on tehtäviä, jotka liittyvät reserviläistietoihin ja -taitoihin, ammuntaan, suunnistukseen ja kartanlukuun, ensiapuja pelastuspalvelutoimintaan, luonnontuntemukseen sekä yleistietoihin. Jotosreitti ja tehtävät Jotos käsittää suunnistusosuuden, valinnaiset rastitehtävät ja lisäksi Törni-sarjassa sotilastehtävän. TEK S TI: TOM LINDBLOM. 82 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 J otos käynnistyi perjantaina kello 17.00 partioiden ilmoittaumisella. Kilpailusarjat olivat kaikille avoin Suomen Sotilasja vaativampi Törnisarja, johon otettiin rajattu (30) määrä partioita ilmoittautumisjärjestyksessä. Partion koko on Törni-sarjassa neljä henkeä, Suomen Sotilassarjaan hyväksyttiin myös kolmija viisihenkiset partiot, mutta tehtävät oli mitoitettu neljälle. Kilpailukeskuksena toimi Pitkäsuon maankaatopaikka, josta partiot suuntasivat Petikon maastoja pitkin pohjoiseen Serenan ja Luukin pohjoispuolelle asti
Sen lisäksi, että se tuo esiin pelaajaan luovuuden ja taiteelliset lahjat (ja omassa tapauksessani niiden puutteen), se myös antaa mahdollisuuden tehdä komentamastaan Warhammer-väkivaltakoneistosta juuri sellaisen kun itse haluaa. PELIHAHMOT myydään maalaamattomina ja kasaamattomina, joten ne täytyy itse liimata ja maalata, ennen kuin ne nostetaan pelipöydälle. Valitettavaa. Pelikenttä koostuu pöydästä ja sen päälle rakennetusta maastosta. JUONEN tärkein kohta on, että eletään vuotta 40 000 (mistä juontuu pelin nimi) ja ihmiskunta sotii sitä uhkaavia monia muukalaisrotuja vastaan. Rakentaminen ja maalaaminen ovat iso osa harrastusta. Tai jotain. Helsingin Seudun Reserviläispiiri ei ole Reserviläisliiton jäsen. Yhdistys jatkaa Helsingin Seudun Reserviläispiirin jäsenenä normaalisti kuten tähänkin asti. Niko Nimeistö Vantaan reserviläisistä kiitteli vuolaasti vapaaehtoisten panosta jotoksen toteuttamisessa. WARHAMMERIN taustana toimii todella monimutkainen juoni, josta on tehty monien kirjojen lisäksi myös elokuva. Toiminta Reserviläisurheiluliiton suhteen säilyy normaalina, ResUl:n jäsenyhdistyksiä ovat liittojen lisäksi RES:n ja RUL:n piirit. Molemmilla soturiyhteisöillä on käytössään laaja kirjo aseistusta. Myös LeKoja ja HeKoja. Myös 3XT:n toimittaja oli paikalla ihastelemassa toimivaa organisaatiota ja maanpuolustushengen näyttöä. W arhammer 40,000 eli 40k on sci-fi-teemainen miniatyyrilautapeli. KYSEESSÄ ON siis pienoismalleilla pelattava sotasimulaatio. VaRes on 5.11.2013 pidetyssä syyskokouksessa päättänyt yksimielisesti erota Reserviläisliiton jäsenyydestä vuoden 2013 loppuun mennessä ja aloittaa liittovapaan reserviläistoiminnan 31.12.2013 alkaen. Tällä kertaa osui arpaonni (tai noppa) Warhammer 40,000 peliin.. On hyökkäys-, rynnäkköja miehistökuljetusvaunua, ta-kivääreitä, KRH:ta, tykistöä, miinoja (ei siis enää Ottawan sopimusta), liekinheitintä sekä paljon muuta. Peliä pelataan itse rakennetuilla ja maalatuilla pienoismalleilla, jotka esittävät erilaisia sotilaita ja sota-ajoneuvoja. Koska olemme aina uutta etsivä ja muutenkin dynaaminen osa mediaa, haemme alati uusia kokemuksia. Kilpailujohtajana toimi Sampsa Olkinuora. Yksittäisten taistelijoiden koulutuksella ja johtajien johtamiskyvyllä on merkitystä taistelun ja pelin lopputulokseen, kuten myös maastolla ja sen käytöllä. Mukavaa yhdessäoloa perillistensä kanssa. Rauhanomaista rinnakkaiseloa ei siis ole luvassa 40 tuhannen vuodenkaan päästä. Uuden yhdistysjärjestelyn tarkoituksena on ohjata jäsenmaksuvaroja enemmän aktiiviseen reserviläistoimintaan ja toimintaedellytysten turvaamiseen tulevaisuudessa. Ihmisten joukot koostuvat tavanomaisemmasta jalkaväestä, Imperial Guard (IG), ja oman aikansa erikoisjoukoista, Space Marines. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 83 Törni-sarjan voitto meni tänä vuonna Kuopion reserviupseerikerholle ja Suomen Sotilas -sarjassa Kyrön seudun reserviupseereille. Usein taistelut käydään ihmisrodun ja muiden rotujen välillä. Vastapuoli on vähintään yhtä tehokkaasti aseistautunut. Vantaan Reserviläiset ry on muutenkin luonut uusia uria reserviläistoimintakentässä. Ja niin kuin aina, pelin loputtua on toki muistettava kertoa, että oikeassa elämässä väkivalta ei ole mikään ratkaisu
Faktat sinällään näyttäisivät olevan kohdallaan, mutta toinen asia on, voiko niistä tehdä aivan niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuin mitä Jokisipilä ja Könönen ovat tehneet. Se antaa ajattelemisen aihetta, vaikka ei itse sen johtopäätöksiä pitäisikään oikeina. Sillä on yhtä vähän tekemistä kansallissosialismin kanssa kuin valtaosalla maailman hakaristitunnuksista ylipäänsä. Jokisipilän ja Könösen 600-sivuinen tutkimus on paikka paikoin vähän raskasta luettavaa, mutta ehdottomasti lukemisen väärtti. Teoksen punainen lanka on nimittäin siinä, että kirjoittajat pyrkivät todistamaan Suomen ja kansallissosialistisen Saksan suhteiden olevan huomattavasti vanhempaa perua kuin mitä yleensä meillä on käsitetty. Erityinen paino kirjassa on annettu marsalkoiden Mannerheim ja Gö ring tuttavuudelle. Oliko kosmopoliitti Mannerheimilla todella erityissuhde Kolmannen valtakunnan toiseksi mahtavimpaan mieheen, jää ehkä kuitenkin kirjassa toteen näyttämättä. Ilmeistä kuitenkin on, että 1930ja 1940-lukujen historia on ehtymätön aarreaitta, koska siitä edelleen kirjoitetaan. 84 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 KIR JAT V TT Markku Jokisipilä on tullut tunnetuksi erilaisesta historiankirjoituksestaan, ja nuoremman polven tutkijana hän onkin löytänyt uusia näkökulmia vanhoihin aiheisiin. Sen sijaan Göringistä luodaan kuva Suomi-fanina, joka on hieman kärjistäen pelastanut maamme pariinkin kertaan. Tekstiä vaivaa myös jonkin verran jälkiviisaus, minkähänlainen tutkimus herroilta olisi syntynyt, jos Saksa olisikin voittanut sodan. He näkevät näissä suhteissa johdonmukaista toimintaa, joka on tehty erillään Suomen valtion virallisesta ulkopolitiikasta. Kaikella tällä tähdättiin Suomen syyllisyyden vähentämiseen ja pesäeroon Saksasta, joka osoittautui kovin, kovin pahaksi ja sitten meni vielä häviämään sodan. Janne Könönen puolestaan on ainakin allekirjoittaneelle tähän asti tuntematon tutkija, mutta herrojen yhteistyöllä on syntynyt mielenkiintoista luettavaa ja pohdittavaa. Tässäkin ideana on se, että suhde oli olemassa huomattavan aikaisin vallitsevaan tulkintaan nähden, ehkä peräti jo 1920-luvulla. Tämän kun muistaa, on kirja erittäin kiinnostavaa luettavaa. Suosittelen lämpimästi kirjaan tutustumista. Näin ollen luulisi, että kaikki esittämisen arvoinen on jo esitetty, eikä uudelle tutkimukselle kovin paljoa ole tilausta, ellei uusia, käänteentekeviä lähteitä löydy. Vaikka kyse ei olekaan ollut valtion virallisesta toiminnasta, kirjoittajat näkevät suhteiden olleen vaarallisia, sillä ne antoivat Neuvostoliitolle kuvan suomalaisten saksalaismielisyydestä, ja sitä kautta synnyttivät epäluuloa. Arvostelu: Kari Kuusela Markku Jokisipilä ja Janne Könönen Kolmannen valtakunnan vieraat Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 Otava 2013 602 sivua, sidottu ISBN 978-951-1-26881-9 Jotenkin kirjan kanteen on päätynyt Latvian ensimmäisen itsenäisyyden ajan ilmavoimien tunnus; punainen kallistettu hakaristi valkealla pohjalla. Tekstin tavoite näyttäisi olevan löytää kansallissosialismiin ja Saksaan huomattavan aikaisessa vaiheessa myötämielisesti suhtautuneita ja siis eräällä tavalla syyllisiä, kun sellaisen ”pahuuden” kanssa samaan kelkkaan lähtivät. Tässä Jokisipilän ja Könösen tutkimuksessa on kuitenkin löydetty todella uutta, mutta joissakin kohdin tulkittu asioita niin, että ne tutkimushypoteesiin hyvin sopivat. Tämä oli jatkoa jo sodan aikana noudatetulle erillissota-teesille ja jatkui ajopuu-teoriana. Loppujen lopuksi jo historiatieteellisesti voidaan kysyä, todistaako se, että yhteyksiä oli yhtään mitään. Siitä tässäkin järkälemäisessä tutkimuksessa oikeastaan on kysymys. Kirjassa vyörytetään tavattoman paljon henkilöitä ja tekoja sen teesin todistamiseksi, että kansallissosialistisella Saksalla ja Suomella oli ”suhde” jo paljon ennen kihlausta kauttakulkusopimuksen muodossa. Näkökulma on mielenkiintoinen, sillä sehän tarkoittaisi, että meidän suomalaisten pitäisi olla erityisen kiitollisia Göringille ja jotenkin se edelleen konkreettisesti osoittaa. Lienee mahdoton ajatus. Natseja etsimässä. Kirjoittajat ovat kuitenkin löytäneet runsaasti kontakteja suomalaisten ja saksalasten piirien välillä pitkin 1930-lukua eritoten kulttuurin saralla, sotilaiden kesken sekä itsensä marsalkka Mannerheimin toimissa. Kirjallisuus on osin kuvastanut omaa aikaansa, suhteiden selvittely aloitettiin historiantutkimuksessa oikeastaan hyvin selvästi eräänlaisen alibin etsimisellä ja löytämisellä. Kyllähän kulttuuripiirit ja sotilaatkin pitivät yhteyttä muihin maihin kuin Saksaan, mutta vertailua muihin maihin ei teoksessa tehdä. Tämän Neuvostoliiton johdon tunteman epäluulon ja Saksan pelon kirjoittajat näkevät syynä talvisotaan, ja sitä kautta siirtävät syyllisyyden taakkaa Suomelle. On nimittäin ehkä syytä muistaa, että suomalainen lukeneisto, tiede-elämä ja sotilaspiirit pitivät Saksaan ja muihinkin maihin yhteyttä pikemminkin natseista huolimatta kuin heidän vuokseen. Hakaristi myy, ja kannen ideahan on muutoinkin oikein oivaltava, mutta antaako tämäkään kirja kohteestaan kanttaan oikeampaa kuvaa. Vallitseva tulkintahan on ollut, että vasta talvisodan jälkeen Neuvostoliitto oikeastaan ajoi Suomen Saksan kylkeen ja jälkimmäinen kiinnostui Suomesta, kun operaatio Barbarossa, hyökkäys itään, alkoi muotoutua Adolf Hitlerin mielessä. Suomen ja Kolmannen valtakunnan, eli kansallissosialistisen Saksan, suhteesta on kirjoitettu lukemattomia kirjoja eri näkökulmista
Se, että sota vaikuttaa sen toimijoihin, sotilaisiin, myös psyykkisellä tasolla ei ole uusi asia. Hoitomuodot olivat pääsääntöisesti samoja kuin siviilipotilaisiinkin sovelletut, mutta keksi armeija ihan omiaankin. Mikään erityinen yllätys ei liene, että armeija oli sangen valmistautumaton koko ongelmaan ja joutui luomaan tyhjästä hoitoa psyykkisistä oireista kärsiville. Tämä siitä huolimatta, että lehdentekijänä ehdin parikymmentä vuotta olla tekemisissä sotainvalidien kanssa ja tätä kautta uskon olevani normaalia perehtyneempi myös niihin sodan ikäviin jälkiseurauksiin ja erityisesti niiden vaikutuksiin yksilöön, yksittäiseen sotilaaseen. Toki jo ensimmäisestä maailmansodasta jäi elämään termi ”shell shock”, kranaattikauhu, ja meilläkin on jo ainakin jatkosodan aikana puhuttu ”tärähtäneistä”. Päätös oli monen henkisesti vammautuneen ja hänen omaistensa kannalta karmea, varsinkin kun päätöksen takana on mitä ilmeisimmin ollut psyykkisesti vammautuneiden suuri lukumäärä sekä jossakin määrin myös mahdollisuus teeskennellä sopivia oireita. Laajemmin nykyihmisen tietoisuuteen se lienee kuitenkin tullut vasta 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa käydyn Vietnamin sodan sivutuotteena. Mielenkiintoinen ja ainakin minulle uusi tieto on, että Suomen valtio teki jo hyvissä ajoin päätöksen, että psyykkisesti murtuneet miehet eivät olleet sotainvalideja. Arvostelu: Kari Kuusela Ville Kivimäki Murtuneen mielet Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 WSOY 2013 475 sivua, sidottu ISBN 978-951-0-37466-5 Tärähtäneiden divisioona Unohdetut murtuneet ”Nykylukijalle kuvatut hoitokeinot tuntuvat sangen brutaaleilta, oikeastaan jopa karmeilta, mutta ne edustivat tuolloista lääketieteen valtavirtaa.”. Kirja on mitä suositeltavinta luettavaa, vaikka se paikka paikoin on vähän raskas. Erityisen yllättävä on Kivimäen esittämä luku noin 18 000 sotilaasta, jotka jossakin vaiheessa joutuivat psykiatrisiin sairaaloihin. Tämä tarkoitti sitä, että he jäivät ilman sitä tukea ja hoitoa, jota selvän fyysisen vamman saaneet sotilaat saivat. Lyhyesti asiaan voi tutustua myös Suomen Sotilaassa 5/2013 olleen asiaa koskettelevan artikkelin kautta, jossa haastateltiin tutkijaa, Ville Kivimäkeä. Se olisi saanut ilmestyä silloin, kun sotiimme osallistuneesta veteraanijoukosta suurin osa oli vielä keskuudessamme. Myös se ristiriita, johon lääkärit etiikkansa kanssa joutuivat palvellessaan armeijaa ja toteuttaessaan sen tavoitteita, tulee hyvin esille tekstissä. Kirjassa selostetaan sangen seikkaperäisesti organisaatiota, joka tätä psyykkisistä häiriöistä kärsivää potilasjoukkoa jatkosodan aikana luotiin hoitamaan. Kovaan paineeseen joutui myös se vähäinen tämänkaltaisiin vaivoihin erikoistunut lääkärijoukko, joka maassa oli käytettävissä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 85 L uulin tietäväni Suomen sotahistoriasta yhtä ja toista, mutta tässä kirjassa kerrotaan asiasta, joka oli minulle oikeastaan suurimmaksi osaksi uusi. Kirjoittaja esittelee myös niitä keskeisiä vaikuttajia, joiden ratkaisut kokonaisuuteen vaikuttivat, ja lääketieteellistä pohjaa, jolta he ratkaisuja tekivät. Tavoitteena oli potilaiden paras mahdollinen hoito ja jokaisen asekuntoisen miehen pitäminen rintamalla. VT Ville Kivimäen kirja on uraa uurtava, ja on harmi, että se kirjoitettiin vasta nyt. Kirja auttaa nimittäin ymmärtämään, että posttraumaattinen stressihäiriö kuten sitä vähän vaikeaselkoisesti nimitetään, ei ole pelkuruutta, ei karkuruutta eikä häpeän aihe. Ongelma on tietysti paljon, paljon vanhempaa perua, varmaankin yhtä vanha kuin sota itse. Joukko on siis suurempi kuin jalkaväkidivisioona, joita meillä ei ollut kuin 16! Toki tämä hirmuinen potilasmäärä ei yhdellä kertaa ollut poissa riveistä, mutta melkoinen vaikutus tällä on täytynyt olla. Valtio siis riisti näiltä miehiltä hoidon ja mahdolliset taloudelliset korvaukset, koska se olisi tullut kalliiksi. Sodankäynnin koneellistuessa 1900-luvun mittaan ja massa-armeijoiden käytyä kaksi maailmansotaa se vain on tullut esille voimakkaammin. Nykylukijalle kuvatut hoitokeinot tuntuvat sangen brutaaleilta, oikeastaan jopa karmeilta, mutta ne edustivat tuolloista lääketieteen valtavirtaa
Vain nopeimmat mukaan Kantalahden ja Murmanskin välillä noudateltiin suunnilleen Muurmannin radan reittiä, ja nähtiin välähdyksiä Kuolan niemimaan kaivoksiin ja metalSuomen Sotilaan lukijat tekivät sen, mihin yli seitsemänkymmentä vuotta sitten ei pystytty; valtasi Kantalahden ja Murmanskin. Nelipäiväisen matkan reitti noudatteli saksalaisen ArmeeOberkommando Norwegenin kahden pohjoisimman armeijakunnan saksalaisten ja suomalaisten joukkojen hyökkäysreittejä. kesäkuuta Rovaniemeltä Sallan kautta rajan yli Kantalahteen, josta pohjoiseen Murmanskiin ja sieltä länteen Parkkinan kautta Norjan Kirkkoniemeen, mistä palattiin etelään Rovaniemelle. Kesällä ja syksyllä 1941 itään pyrkinyt kaksi saksalaista ja yhden suomalaisen jalkaväkidivisioonan käsittänyt armeijakunta ei lopulta tavoitteeseensa päässyt vaan jäi aina syksyyn 1944 asti Vermanjoen linjalle, johon bussilastillinen lehtemme lukijoita tutustui monen muun kiehtovan taistelupaikan ohella. Vaunutyyppiä käytettiin melko pal jon pohjoisessa. Paluumatkan reitti noudatteli puolestaan saksalaisen vuoristoarmeijakunnan kahden divisioonan hyökkäysreittiä Petsamosta Murmanskia kohti. Ensi vuoden lukijamatka suuntautuu Viron ja Karjalankannaksen vuoden 1944 taistelupaikoille. Paluumatkalla tultiin armeijakunnan reittiä ikään kuin takaperin ja tutustuttiin samalla myös sodan loppuvaiheisiin pohjoisessa. Hyppää Suomen Sotilaan matkaan! Teksti: Kari Kuusela Kuvat: Jaakko Puuperä Vuoden 2013 lukijamatkan käsky: Vallatkaa Murmansk! R O VA N I E M I S A L L A A L A KU RT T I K A N TA L A H T I MU R M A N S K P ET S AM O K I R K KO N I E M I R O VA N I E M I n Heti alkumatkas ta Alakurtissa saivat panssarifriikit bon gata muistomerkiksi asetetun hyvin har vinaisen T27 ”tan ketin”. Lukijamatkalaisille tulivat tutuiksi myös pohjoisen taistelut Sallan ja Jäämeren välillä. n Kuun maisemaa Kolosjoella Petsa mon Nikelissä.. Tämäkin hyökkäys pysähtyi voimien puutteeseen, ja rintama juuttui syksyllä 1944 Litsajoen vaiheille. Matka antoi kattavan kuvan maastosta, olosuhteista ja välimatkoista, joissa seitsemän vuosikymmenen takaiset taistelut käytiin. Itään päin mentäessä kuljettiin saksalaisen 36. Armeijakunnan hyökkäyssuuntaa Sallasta Alakurtin kautta kohden Kantalahtea Muurmannin radan varressa. Matkan reitti kulki 13.–16. 86 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 SOTAMATK ALL A S uomen Sotilaan tämän vuoden lukijamatka tehtiin kesäkuussa Vanhaan Sallaan, Kantalahteen, Murmanskiin ja Petsamoon
Linjaautoa kuljetti erittäin ammattimaisesti kuusamolainen Markku Mustonen, jonka teiden ja paikkojen tuntemus oli aivan omaa luokkaansa. Antti Karila kertoo Vermanjoella taisteluiden kulusta. Yli rajan Rajanylitys meni sangen mutkattomasti, venäläiset viranomaiset toki olivat tarkkoja, mutta erittäin asiallisia. Sallasta ei ollut jäljellä juuri muuta kuin hautuumaat ja kivijalkoja, mutta alueen tunteneiden matkalaisten avulla saimme hyvän kuvan kylän laajuudesta ja vireydestä ennen sotia. Suurinta kiinnostusta näyttivät herättävän mukana olleet kolme sotilashautausmaille tarkoitettua seppelettä, joiden tarkoitusperän matkajohtaja Kari Kuusela pystyi asianmukaisella dokumentaatiolla osoittamaan. Matkalla laskettiin seppeleet suomalaisten, venäläisten ja saksalaisten sankarihaudoille, joita verisen sodan jäljiltä riitti. Matkan lähtöpiste oli Rovaniemi, jonne osanottajat saapuivat omin neuvoin. Matkan suosio yllätti matkanjärjestäjät, ja valitettavasti osanottajamäärä jouduttiin lopulta rajoittamaan 44 henkeen, jossa olivat mukana myös järjestäjät ja tulkki. n Antti Karila ja Kari Kuusela palkittiin Sal lan saksalaisella sotilashautausmaalla luki jamatkalaisten läsnä ollessa Vapaaehtoisen maanpuolustustyön mitaleilla.. Vaikka olimme Suomen Sotilaan tapaan tehneet alueelle huolellisen tiedustelumatkan tuoreeltaan pari viikkoa ennen matkaa, oli alueen tuntevalla kuskillamme meille paljon lisää annettavaa. Pohjoinen suunta ilmeisesti vaikutti siihen, että osanottajissakin oli runsaasti pohjoissuomalaisia lukijoitamme. Ja ehkä ”sattumalta” päällimmäiseksi jätetty venäjän kielellä sankarien muistoa kunnioittava seppele vaikutti asiaan. Entisessä Suomen Petsamossa puolestaan vastaan tuli Venäjän asevoimien vahva läsnäolo. Matkanjärjestäjänä toimi Pohjolan Matkat, joka pystyi erittäin hyvin täyttämään retkueen hankalatkin tarpeet, kuten saamaan luvan pysähtyä heti rajan jälkeen vanhassa Sallassa rajavyöhykkeellä niin saksalaisella sotilashautausmaalla kuin suomalaisellakin hautausmaalla. 87 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 liteollisuuteen perustuvasta taloudesta – ja suunnattomista ympäristötuhoista. Murmanskissa ja Norjan Kirkkoniemessä hotellit olisivat riittäneet suuremmallekin osanottajajoukolle, mutta kahteen linja-autoon ei nähty käytännön syistä mahdollisuutta, sillä matkan hinta oli vedetty niin alas, ettei siitä järjestäjälle juuri muuta jäänyt kuin lukijoiden palvelemisen ilo. Vanhan Sallan ja Vermanjoen välissä käytyjä taisteluja retkueelle selosti toinen sotahistoriaoppaamme Antti Karila, joka hyvinkin tarkasti tunsi tapahtumat ja pystyi sitoR O VA N I E M I S A L L A A L A KU RT T I K A N TA L A H T I MU R M A N S K P ET S AM O K I R K KO N I E M I R O VA N I E M I n Tähän päättyi saksalaisten ja suomalaisten eteneminen Sallan suunnalla. Käytössä olleen linja-auton ja Kantalahden hotellin kapasiteetti ei olisi suuremmalle joukolle venynyt
Ehkä mielenkiintoisin osuus kosketteli tuoreempaa asiaa eli sukellusvene Kurskin onnettomuutta, jolle oli omistettu oma osastonsa. Joissakin kohdissa oli vielä nähtävissä puheenaiheeksi tulleen Sallan radan penkkaa. Paikkakunnan merkitys varuskuntana näyttää olevan hyvin vähäinen. Ensimmäisen matkapäivän pisin pysähdys tehtiin Alakurtissa, joka oli tunnelmaltaan kuin Neuvostoliitossa vanhaan ”hyvään” aikaan. Joillakin paikkakunnilla vauraus näkyi taloissa ja varsinkin autoissa. n ”Aljosha”. Sotaa raaka-aineista Murmanskista irtauduttiin hyvissä ajoin ja eväin varustettuna, sillä edessä oli n Murmanskin pohjoisen laivaston museossa oli huomat tavan kiinnostavia valokuvia pohjoisen sodasta. Alakurtin lentokentällä ei näkynyt minkäänlaista toimintaa ja kylän laitamilla olevat varastoalueet olivat joko tyhjät kalustosta tai ajoneuvot olivat sen näköisiä, että eivät olleet liikahtaneetkaan pariin kymmeneen vuoteen. Reitillä ei ollut paria muistomerkkiä lukuun ottamatta sotahistoriallisesti mielenkiintoisia kohteita, mutta siellä täällä savua työntävät tehtaiden piiput kertoivat Kuolan niemimaan taloudesta, joka perustuu pitkälti kaivosteollisuuteen ja malmien jalostamiseen. Maastossa liikkumisen vaikeus ja joukkojen huoltamisen ongelmat ainakin selvisivät. Alakurtin vaatimattomat kaupat tarjosivat mahdollisuuden ostaa hiukan purtavaa ja kurkun kostuketta, rajan ja Kantalahden välillä ei oikeastaan ole yhtään ainoaa kahvilaa tai oikein kauppaakaan missään muualla. Ainoat asiallisen näköiset rakennukset olivat suomalaisten rakentamassa sotilaskylässä, muualla pitkään jatkunut rappio on saanut vallan. Vierekkäin saattoi nähdä modernia taloudellista toimeliaisuutta ja parhaiden neuvostoperinteiden mukaan tehtyjä, rapistuvia kerrostaloja. Kurskiin tutustuttiin kaupunkikierroksella toistamiseen, kun käytiin menehtyneiden merisotilaiden muistomerkillä, jota dominoi sukellusveneen komentotorninosa. Mäeltä avautui huikaiseva näkymä itse sankarikaupunkiin, sen satamaan, Kuolanvuonoon sekä arktiseen keskukseen, joiden strateginen ja taloudellinen painoarvo on nousussa pohjoisten vesien lämmetessä. Täällä retkikuntamme majoittui sangen vaatimattomaan hotelli Spolohiin. Matkapäivä päättyi illan suussa Kantalahteen, jonne 70 vuotta sitten ei siis päästy. Itse Murmanskin kaupunki, joka seurasi nauhamaisena Kuolanvuonon rantaa, oli mielenkiintoinen. Murmanskin kaupunkiin tutustuttiin paikallisoppaan johdolla, mieleenpainuvin kohde oli ”Aljosha” eli korkealle mäelle sijoitettu tyylitelty valtavan kokoinen puna-armeijan sotilasta kuvaava patsas. Alue on erämaata. Määränpäänä Murmansk Toisen retkipäivän reitti kulki Kantalahdesta Poljarnyje Zorin ja Montšegorskin kautta Murmanskiin. Vaikka nykyinen > tie ei joka kohdassa kulkenutkaan siten kuin hyökkäysvaiheessa 1941, maasto näytti olevan edelleen asumatonta ja hyödyntämätöntä, erämaata ja paikoin koskematonta aarniometsää, jota muutamat jokilinjat siellä täällä katkoivat. Murmanskissa majoituttiin hotelli Poljarnyje Zoriin, joka nimelleen uskollisena (”Napaseudun aamunkoi”) osoittautui sangen hyväksi, jopa hyvin länsimaiseksi tyyliltään. Kolmas retkipäivä alkoi tutustumisella Pohjoisen laivaston museoon, joka näyttää pääosin jääneen neuvostoaikaiseen asuunsa. Yllättäen museon opastus kertoi onnettomuuden syyn kaunistelematta johtuneen torpedon huonosta työn laadusta ja sukellusveneen huonosta suunnittelusta. Shpaginilla aseistettuna se varjelee väsymättä kaupunkia valloittajilta. 88 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 SOTAMATK ALL A maan ne maastoon. n Keskiyön aurinkoa Kirkkoniemessä.. Lukijoidemme hengestä ja kenttäkelpoisuudesta kertoo se, että matkalaisilta ei kuulunut paikasta valituksen sanaa
Viimeisenä matkapäivänä Kirkkoniemestä Näätämön ja Ivalon kautta Rovaniemelle käsiteltiin muun muassa Lapin ilmasotaa. Saksalle Petsamon nikkeli oli äärimmäisen tärkeä sotateollisuuden kannalta. Viimeisenä kohteena tutustuimme Norvajärven saksalaiseen sotilashautausmaahan. Petsamo-vuonon pohjukassa oleva hautasumaa on pelkistettyine rakenteineen ja laajoine nurmikenttineen vaikuttava paikka, mutta sijainnistaan johtuen valitettavasti hiukan vaikea paikka vierailla. Erityisen selvää sotaväen läsnäolo oli ensin Sputnikissa ja sitten Petshengassa, suomalaisittain Parkkinassa, joka näyttäisi olevan yhtä varuskuntaa. Yhtä vähän oli havaittavissa Suomen ja Neuvostoliiton vanhan Petsamon rajalinjaa, mutta autonkuljettajan aikaisemmilta matkoiltaan saaman kokemuksen perusteella osuttiin kohdalle. Ainakin minulle matkanjohtajana ja toisena oppaana tämä noin 1 500 kilometrin kierros oli elämys. Kohti vapautta Petsamosta poistuttiin Salmijärven kautta Norjan ja Venäjän rajalle. Hautausmaan muistomerkille laskettiin lehden ja sen lukijoiden seppele. Muodollisuudet olivat ensin täsmälliset ja aikaa vievät, mutta asialliset Venäjän puolella, Norjan puolella taas koostuivat lähinnä tervetulotoivotuksesta. Pitkähköllä ajomatkalla ensimmäinen pysähdys oli hieman ennen Litsajokea, jossa kaatuneille neuvostosotureille on suuri ja komea hautausmaa pakollisine panssarivaunuineen, tykkeineen ja muine symboleineen. Vain nopeimmat mahtuvat mukaan! Jaakko Puuperä, päätoimittaja Kari Kuusela, matkajohtaja Antti Karila, sotahistorian opas Juri Vissarionov, tulkki n Matkalaiset ryhmäkuvassa paluumarssilla kotiin.. Aikanaan saksalaisille tärkeä ja nykyisin Naton tukikohtana toimiva lentokenttä tuli huomioitua, lähinnä tienvarressa olevien uhkauksia sisältävien kylttien muodossa. Se oli kolmas lajiaan matkalla, jolla tuli siis nähdyksi kaikki kolme pohjoisen suurta saksalaista hautausmaata. Itään pyrkineen Gebirgskorps Norwegenin taisteluja selosti Litsajoella ja siitä länteen Kari Kuusela. Kun aikanaan näistä paikoista ensimmäisen kerran sotahistorian kirjoista luin, ei olisi tullut mieleenkään, että niissä joskus pääsisin käymään. Jos oli jo Murmanskin hotelli ollut hyvä, niin Kirkkoniemessä alettiin olla luksuksen puolella, seisovan pöydän kuningasravut ja jokiravut maistuivat. Nikkelin rikastamiseen pystytetty tehdasalue on edelleen toiminnassa, kuumainen saastunut maisema leviää kilometrien säteelle teollisuuskeskuksista, väestön elinikäodottama on keskimääräistä venäläistäkin alempi, jopa alle 50 vuotta! Paikkakunta ja nikkeli olivat kuitenkin eräs olennaisimmista syistä, miksi Petsamossa sodittiin 1941–44. Petsamon suurvaltapoliittiseen merkitykseen tutustuttiin lyhyellä pysähdyksellä Nikelissä, suomalaisittain Kolosjoella. Tapahtumien sitominen maastoon on alueella itse jokilinjaa lukuun ottamatta vaikeaa, sodasta ei muistomerkkejä lukuun ottamatta näy mitään merkkejä. Tutuksi tuli myös strategisesti tärkeä Jäämerentie. Jostakin kumman syystä tie heikkeni heti, kun raja oli ylitetty, mutta Kirkkoniemeen ja Thon Hotel Kirkenesiin päästiin kuitenkin aikataulussa ja majoittumisen jälkeen illalliselle. 89 SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 pitkähkö pätkä lähes asumatonta Kuolan niemimaata ja Petsamoa, ennen Titovkaa ei ollut yhtään taukopaikkaa tiedossa. Pikainen laskutoimitus kaatuneiden nimiä sisältävistä graniittilaatoista päätyi jonkun matkaa yli 15 000 nimeen, mikä kuvastaa tämän rintamasuunnan taistelujen kovuutta ja tappioiden suuruutta. Silmiinpistävää oli rakennusten hyvä kunto ja lauantaipäivästä huolimatta ilmeinen hyörinä ja koulutus kasarmien liepeillä. Itse kaupunkiin ei myöhäisen saapumisen ja seuraavan päivän aikaisen startin takia ollut mahdollisuutta tutustua. Suomen Sotilaan matkatiimi kiittää kaikkia onnistuneesta reissusta! Toisaalta tässä lehdessä löydät tiedot tulevasta lukijamatkastamme Kannakselle ja Viroon elokuussa 2014 . Parkkinassa on Suomen lähialueen suurin saksalainen sotilashautausmaa, jossa virallisen tiedon mukaan on noin 6 000 kaatunutta. Yleensä ison bussilastillisen luotsaaminen vieraassa ympäristössä on monimutkaista ja yllätyksellistäkin, mutta tällä kertaa joukko oli poikkeuksellisen helppoa ja mukavaa seuraa, tyypilliset itärajan takana tavatut ongelmat puuttuivat kokonaan. Lähestyttäessä Petsamovuonoa alkoi vastaan tulla myös asutusta, jos varuskunnat ja niiden kyljessä olevat henkilökunnan asuntoalueet tällaisiksi lasketaan. Antti Karila kertoi partisaanisodasta autenttisilla tapahtumapaikoilla
Melottavaa matkaa koitui kolmisen kilometriä, ja eteneminen tapahtui sumussa ja yön pimeydessä. Merimies päätti käyttää itselleen tuttua elementtiä: koukataan Kostianvirran länsipuolella olevan Mallasveden selän kautta. JÄRVEN YLI tulleen joukon on täytynyt olla huomattavasti pienempi kuin mitä Armfelt esittää. SUOMALAISTEN TIEDUSTELU oli havainnut lauttojen rakentamisen, ja 5. KENRAALI CARL ARMFELTIN johtamat suomalaiset olivat hyvin varustetuissa asemissa nykyisen Pälkäneen kirkonkylän keskustassa Kostianvirran pohjoisrannalla. 90 KNUUTI SUOMEN SOTILAS 6 • 2013 Jukka Knuuti ISONVIHAN suurimman taistelun Pälkäneen Kostianvirralla 6. Eikä syyttä. Käsittämätöntä, ettei niin tehty. LAUTOILLA TEHTY Mallasveden ylitys oli erittäin vaativa, suorastaan uskomaton operaatio. lokakuuta saatiin tieto venäläisten harjoittelevan lautoille menoa. Alueen kylissä oli tietysti veneitä, mutta ei satojen sotilaiden kuljettamiseen. 7 000 miestä lautoilla. Keskusteluissa kummasteltiin, kuinka venäläisissä ja ruotsalaisissa dokumenteissa olevat tiedot maihin nousijoiden määrästä ovat identtiset. lokakuuta, todettiin Mallasveden olevan mustanaan venäläisten sotilaiden melomia lauttoja. 50 miestä kantavaa lauttaa olisi ollut tilapäisvälineillä mahdotonta tehdä ja varsinkin saada pysymään koossa. Seminaarin osanottajat kertoivat omista kokemuksistaan suuntavaiston sekoamisesta sumuisella järvellä ja päättelivät, että lautta-armadalla on täytynyt olla käytössään kompasseja. Puolustajan alueella olleet vähäiset joukot kiirehtivät kohti maihinnousupaikkaa, mutta hyökkääjä oli nopeampi. MUTTA MITEN KULJETTAA joukot järvenselän yli. Kenraali Armfeltin raportin mukaista maihin nousseiden venäläisten määrää, noin 7 000:ta miestä, epäiltiin liioitteluksi. Suomalaisten saapuessa Mälkilään olivat venäläiset saaneet maihin jo 600-700 miestä. HUVITTAVA on venäläisen (nais)tutkijan taistelusta tehtyyn kirjaan (Aleksei Blandov, Kostianvirran taistelu 1713) piirtämä lautan kuva. lokakuuta 1713 venäläiset voittivat ainutlaatuisella sotaliikkeellä: he nousivat maihin suomalaisten selustassa. Materiaaliksi purettiin viiden kylän talot. No sehän johtuu siitä, että tuolloin herrat upseerit olivat sen verran kosketuksissa toisen osapuolen kollegoihin, että oli yhdessä keskusteltu venäläisille menestyksellisestä sotaliikkeestä. Kuudesta noin neljän metrin pituisesta tukista tehtyä lauttaa meloo kuusi miestä kuuden muun ampuessa musketeilla. Olihan se uskomaton sotaliike. Sen verran on pikkupoikana tullut kopukoita rakennettua, että aika paljon puuta tarvitaan sellaiseen lauttaan, joka kantaa edes yhden ihmisen. VIIME HEINÄKUUSSA Pälkäneellä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin venäläisten taitavan sotaliikkeen yksityiskohtia. Järvellä ei ollut yöllä partiointia, joten lautta-armada sai edetä rauhassa. Eipä ollut tutkijalla oikein käsitystä lautan kantokyvystä. JÄLKIVIISAASTI voi kuvitella, että suomaiset olisivat asettaneet seuraavana yönä veneitä partioimaan Mallasvedelle. Se oli uskomaton suoritus, sillä koukkaajat joutuivat melomaan kolme kilometriä yön pimeydessä alkeellisilla hirsikopukoilla. Lauttoja tuli kaiken aikaa lisää. Eikä hirsikopukka ole erityisen suuntavakaa. Joukkoja irrotettiin Kostianvirralta ja siirrettiin selustaan oletetuille Mallasveden maihinnousurannoille. Venäläiset juhlivat Kostianvirran voittoa ja löivät sen kunniaksi oikein mitalinkin. AKI-MAURI HUHTINEN arvioi puolustuksen epäonnistumisen syyksi puutteet tiedustelussa sekä reservien taitamattomassa ja passiivisessa käytössä. SOTIEN HISTORIASSA on tehty lukuisia maihinnousuja, mutta Kostianvirran taistelun tapaisista operaatiosta ei ole tietoa. Käytettävissä olleen 300 ratsumiehen hyökkäys maihin kahlaavaa joukkoa vastaan olisi ollut murhaava, jos se olisi ollut oikeaan aikaan. Ei muuta kuin lauttoja rakentamaan. Mutta kun hyökkäystä ei kuulunut, joukot palautettiin Kostianvirralle jatkamaan linnoitustöitä. Ne olivat menossa kohti Mälkilää, kauemmas pohjoiseen mihin maihinnousua oli odotettu. Ja totta on, että Mallasveden eteläpään viiden kylän rakennusten hirret eivät yksinkertaisesti olisi riittäneet tarpeeksi moneen lauttaan. Kun vihollinen oli selustassa, täytyi myös Kostianvirran puolustajien vetäytyä, vaikka he olivat torjuneet aiemmin kaikki joen yli tehdyt hyökkäysyritykset. Kun aamu valkeni ja sumu hälveni 6. Venäläiset arvioivat vesiesteen niin vaikeaksi, etteivät olisi pystyneet hyökkäämään menestyksellisesti sen yli. Suomalaisen ratsuväen vastahyökkäyskin epäonnistui, ja puolustajien oli pakko perääntyä. Omassa esitelmässään everstiluutnantti AkiMauri Huhtinen arveli, että venäläiset olivat tehneet lauttoja, jotka olisivat kantaneet 50 miestä. On arveltu, että venäläisten päätyminen hyvin ennakkoluulottomaan ja rohkeaan koukkausoperaatioon johtui siitä, että heitä johtanut Fjodor Ap raksin oli amiraali
Matkareitti ja alustava ohjelma (täsmennykset ohjelmaan keväällä 2014): 21.8. Taistelut ja tilanne Kannaksella ja Suomen rintamilla sekä Saksan itärintamalla alkuvuodesta ja kesällä 1944. Tilaajaetu 25 €. 24.8. Saksan roolia vuoden 1944 torjuntataisteluissa ja taisteluita Suomenlahden eteläpuolella valottaa toisena oppaana ja matkanjohtajana lehtemme erikoistoimittaja, useita sotahistoriallisia artikkeleita ja kirjoja tehnyt HuK Kari Kuusela. Helsinki Vaalimaa Viipuri Ihantala Terijoki Puna-armeijan hyökkäyksen pysähtyminen Viipurin valtauksen jälkeen. Yhteinen matkan päätöstilaisuus laivalla. Terijoki Siestarjoki Valkeasaari Kronstadt Krasnaja Gorka Oranienbaum Narva Puna-armeijan suurhyökkäys ja Valkeasaaren murtuminen, Leningradin rintama ja Kronstadtin rooli Pietarin-Leningradin puolustuksessa 1919-1944. Oppaana Kannaksella kokenut ja arvostettu sotahistoriaopas everstiluutnantti Esa Urhovaara. Lisäohjeita matkanjärjestäjältä. Matkan hinta sisältää: Laadukkaat ja asiantuntevat opaspalvelut. Varaa matkasi heti: myynti@ japi-matkat.fi tai 05 3559365 Lisätietoja reitistä ja matkaohjelmasta Kari Kuusela, kari.kuusela@suomensotilas.fi tai 0400 157158 Suomen itsenäisyys pelastettiin 70 vuotta sitten Karjalankannaksella ja Suomenlahden eteläpuolella Virossa. 22.8. Mikäli sinulla on oma voimassa oleva Venäjän viisumi, vähennetään matkahinnasta 70 €! (Esim kestotilaaja, jolla oma viisumi, matkan hinta 425,00 € / hlö). Vastuullinen matkanjärjestäjä on lähialueidemme sotahistoriamatkailuun erikoistunut, huippuasiantunteva ja luotettava osaaja JAPI-MATKAT Oy. Ostosja vapaa-aikaa Tallinnassa. Narva Narva-Joesuu Sinimäki Äksi Tartto Taistelu Virossa vuoden 1944 keväästä syksyyn 1944. Painopiste Narva, Sinimäet ja Tarton suunta. 23.8. Tartto Tallinna Helsinki Suomen irtautuminen sodasta ja Viron valtaus. Matkan hinta Suomen Sotilaan kestotilaajille NYT VAIN 495,00 € / hlö Normaalihinta muille kuin lehtemme kestotilaajille 520,00 € / hlö. Matkanjärjestäjät pidättävät oikeuden muutoksiin matkaohjelmassa. Kuljetuksen linja-autolla, majoituksen kahden hengen huoneissa, aamiaiset, neljä ruokailua, ryhmäviisumin, hoitokuluvakuutuksen, laivamatkan kansipaikoin sekä sisäänpääsymaksut ohjelmaan kuuluviin kohteisiin. SUOMEN SOTILAAN LUKIJAMATKA 21.–24.8.2014 SA -K U VA Varaa matka si heti! Vuoden 1944 ratkaisutaistelupaikoille Karjalankannakselle ja Viroon. Paikkoja riittää vain nopeimmille. L ähde Suomen Sotilaan ainutlaatuiselle lukijamatkalle 21.–24.8.2014 Kannakselle ja Viroon 70 vuoden takaisille taistelupaikoille ja saat vastauksen ratkaisutaisteluiden ratkaiseviin kysymyksiin. Varaa paikkasi heti! HUOM! Hinta sisältää ryhmäviisumin. Miten Saksan itärintaman pohjoiskulman tapahtumat vaikuttivat Suomen asemaan ja suomalaisten taisteluun. Miksi Suomen puolustus murtui Valkeasaaressa ja miksi punaarmeijan hyökkäys pysähtyi Tali-Ihantalassa. Puna-armeijan ulosmurtautuminen Leningradin piiritysrenkaasta ja eteneminen Narvajokilinjalle keväällä 1944
Suomen Sotilaan Uusi aseja varusteliite Vuodessa 100 sivua asiaa taktiikasta, tekniikasta ja turvallisuudesta Nyt Suomen Sotilaan kestotilaajille 3XT-liite vuodeksi hintaan 9,90 € tilaa täältä: www.suomensotilas.fi