R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 4 • 1 3 , 5 SOTA PINNAN ALLA ILMAPUOLUSTUKSESTA OHJUSTORJUNTAAN | ISIS JA NOUSEVAN PUOLIKUUN VALTIO
75 vuotta talvisodasta Suomen Sotilas kiittää veteraaneja. Ville Kaarnakarin romaaneista sanottua: "Sotakirjailija Ville Kaarnakari taitaa faktan ja fiktion sekoittamisen." – Länsiväylä "Kaarnakari kirjoittaa älykkään sujuvasti ja lukijaa koukuttavalla tavalla. Tarinaa ei voi jättää kesken, vaan lukemista on jatkettava viimeiselle sivulle saakka." – Ammattisotilas "Vanha jännitysromaanin arvostelukriteeri täyttyy, sillä luin kirjan loppuun yöunesta tinkien." – Helsingin Sanomat UU TU US Ville Kaarnakari HAKARISTIN LEIMAAMA Erittäin jännittävä ja kuohuttava romaani suomalaisista SS-miehistä – ja rohkea keskustelunavaus jälkiviisaasta tuomitsemisesta
Nyt haaveissa on yli satametrisen alustyypin hankkiminen Merivoimille, vaikka Maavoimien uuden taistelutavan edellyttämän materiaalin ja koulutuksen rahoitus on jäämässä riittämättömäksi samaan aikaan, kun ilmapuolustuksen uusiminen on edessä. Suomi on jälleen yksin, tällä kertaa vielä omasta tahdostaan. Nyt olisi priorisoitava, koska kaikkeen varat eivät riitä. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 1/2015 ilmestyy helmikuussa 2015. Tavoitteena on Venäjän imperiumin palauttaminen eli entisten vasallien saaminen takaisin Venäjän kontrollin alle. Venäjä käyttäytyy aggressiivisesti pyrkien horjuttamaan vastustajansa tasapainoa ja sieppaamaan röyhkeästi aloitteita. Määräaikaistilausta ei voi perua. Olemme myös syyllistyneet takavuosina samanlaisiin strategisen tason virhehankintoihin, joita teimme ennen sotia. Teemmekö taas panssarilaivaakin suuremman virheen. Se on ydinasevaltio ja sotilaallinen suurvalta avaruudessa sekä erittäin osaava elektronisessa sodankäynnissä, hybridisodassa ja moderneissa informaatio-operaatioissa. Ne upseerit, jotka rohkenevat yrittää tuoda asiantuntijanäkemystään esille saavat niskaansa poliitikkojen syytökset poliittiseen päätöksentekoon sekaantumisesta. Tänään, 75 vuotta myöhemmin, puolustuskykymme uskottavuus arvioidaan edelleen Moskovassa eikä Helsingissä. Aineistopäivä 9.1.2015. Tilanne on erittäin vakava, mutta poliittinen johtomme ei osaa taata edes riittäviä määrärahoja maanpuolustukseen saati, että se tekisi päätöksen siitä, liitymmekö Natoon vai emmekö liity. Kertausharjoituksiin ei ole ohjattu rahaa ja vapaaehtoistyötä ei ole haluttu hyödyntää. Virheinvestointien uhka kasvaa, kun poliitikot eivät määritä, mihin ollaan menossa. Me taas olemme laiminlyöneet puolustuksemme, eikä meillä ole edes sitä ratkaisevaa vahvuutta, jonka koulutettu reservi ja suojeluskunnat toivat maallemme seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten. Venäjä ei ole Neuvostoliitto, mutta se panostaa yhä enemmän asevoimiinsa. Meitä ei pidetty Moskovassa uskottavina. Poliitikkojen höpinät Nato-optiosta ovat vain keino työntää pää pensaaseen ja vältellä vastuuta vaikeassa kysymyksessä näin vaalien alla. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Itänaapurimme on hyökännyt jo toiseen naapurivaltioonsa muutaman vuoden sisällä, ja se miehittää anastamiaan alueita. Vanhan johtamisopin mukaan tärkeintä on tehdä päätös, vaikka väärä, koska sekin on parempi kuin olla päättämättä ollenkaan. Jos talouspakotteita ei jatketa ja vahvisteta, häikäilemätön, ketterä ja sotateknisesti läntistä teknologiaa vastaan hyvin varustautunut Venäjä on pian uhka koko Euroopalle. Samaan aikaan kun Suomen valtiojohto työntää päätään syvemmälle puskiin, ”Uusi Venäjän doktriini” vaatii Venäjän vaikutusvallan palauttamista naapurivaltioissa harkitulla, laajalla ja monipuolisella informaatiosodalla. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Tempoileva puolustuspolitiikka tulee kalliiksi. Se on myös toistuvasti loukannut ilmatilaamme ja käyttäytyy uhkaavasti kansainvälisillä areenoilla. Suomella saattaa olla viimeiset hetket tehdä päätös siitä, päätämmekö asioistamme jatkossakin itse. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Mäkelä, Pekka Rundgrén, Eerikki • Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 30.11.2014 75 vuotta sitten Suomi oli sodassa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Jouduimme sotaan, koska olimme jääneet sotilaallisesti ja poliittisesti yksin ja koska olimme laiminlyöneet puolustuskykymme. Mutta eikö virkamiehen tehtävä, velvollisuus ja oikeus vapaana kansalaisena ja veronmaksajien palvelijana ole kertoa päättäjille ja omistajille faktat, vaikka ne eivät olisikaan kivoja kuulla. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Päätös. Puolustusvoimiemme johdon on tällaisessa tilanteessa mahdotonta kehittää Puolustusvoimia pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti
Palkkioksi isänmaa jakoi linnatuomioita isänmaallisille asemiehille. Ase poskelle ja tasajyvälle! Suomen Sotilaan jyvällä näkyy, mitä maailmalla tapahtuu. Suojeluskuntalaiset pelastivat maansa vielä viimeisen kerran, vaikka itse järjestö lakkautettiin. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. – Mikko Patokallio ja Juha Saarinen 70 VUOTTA SITTEN 60 Suojeluskuntalaiset asekätkijät pelastivat Suomen – Lauri Väättänen 81 Red Ball Express – kun huolto ratkaisi sodan lännessä – Kari Kuusela SUOMEN SOTILAS KOEAJAA 66 Kuuspyörävedolla voittoon – Kari Kuusela 74 Kemsulla ajossa – Kari Kuusela KIRJAT 88 Sota 2016 – Jukka Knuuti KNUUTI 90 Putinin-Molotovin-Ribbentroppin sopimus – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 89 Kannen kuva: Försvarsmakten Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. Tilaajarekisteri. 70 vuotta sitten toteutettu täysin laillinen aseiden hajavarastointi, jonka kommunistit nimesivät asekätkennäksi, toteutettiin käytännössä suojeluskuntalaisten hartiavoimin. Julkaistava aineisto. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Sivut 25–39. JYVÄLLÄ 60 TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 6 Ohjuspuolustus ratkaisee – Ahti Lappi 19 Hornetin jälkeen – Jaakko Puuperä 20 Uusi sodankuva – Jaakko Puuperä 24 Tähdet kertovat – Jaakko Puuperä JYVÄLLÄ 25 Turvallisuuskatsaus: Kimin Low Tech UAV – ISIS – Terrorismin uhka taas kasvussa 28 Maailmalta – Jaakko Bergqvist 31 Maanpuolustus – Pekka Mäkelä 33 Turvallisuus – Pekka Mäkelä 35 Venäjä – Pekka Mäkelä 38 Vuoden Suomen Sotilas: eversti Ahti Lappi – Jaakko Puuperä 39 Kari kommentoi – Venäjä uhkaa! – Kari Kuusela TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 40 Ruotsin vedenalainen ase Itämerellä – Aleksei Kettunen 44 Ei sukellusvenettä Suomelle – Aleksei Kettunen 46 Sukellusvene eilen ja huomenna – Aleksei Kettunen 84 Tilanne Suomenlahdella – Tom Lindblom 87 Gabriel Suarez villistä lännestä – Tom Lindblom KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA 55 Islamilaisen valtion uhka – Mikko Patokallio ja Juha Saarinen 57 Mikä ISI on. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Onko siis itsepetosta puhua itsenäisestä puolustuksesta ja liittoutumattomuudesta, kun todellisuudessa kaikkien länsimaiden – kenties Ranskaa lukuun ottamatta – sodankäynnin avaimet ovat Washingtonissa. Lisää Facebookissa 24/7/365. Tänä päivänä olemme entistä riippuvaisempia. ASEKÄTKENTÄ pelasti Suomen vuotta sitten olimme kenties suvereenimpia kuin tänään, mutta silloinkin olimme täysin riippuvaisia ulkomaiden tuesta ja kansainvälisistä suhteista
Itämeren kiristynyt tilanne, Venäjän uhittelu ja ruotsalaisten sähläily ovat nostaneet jälleen keskustelun myös Suomen meripuolustuksen tilasta. Get Kicks on 6X6! 40. Mikä on sukellusveneaseen tulevaisuus maailman seitsemällä merellä ja Itämereksi kutsutussa murtovesialtaassa. Kyse on kuitenkin paljon suuremmasta päätöksestä kuin pelkästä konetyypin valinnasta. Tämä peli rokkaa. GMC Sotien todellisia ratkaisijoita eivät ole aina seksikkäät panssarit ja lentokoneet. Miehittämättömät taivaanrannan takaa laukaistavat aseet ovat korvaamassa uhkakuvana miehitetyn koneen. Pitäisikö puolustusratkaisummekin vastata tähän uuteen uhkaan. Onko Suomella enää mahdollisuuksia puolustautua nykyaikaisia uhkia vastaan yksin, kun se ei onnistunut 70 vuotta sittenkään. ST EF A N KA LM , C O PY RI G H T SA A B A B Ohjuksia vai hävittäjiä. Raha ei riitä kaikkeen, varsinkaan yksin. Emme kokeneet vauhdin huumaa, mutta sitäkin enemmän sitä, mitä voi kokea vain vanhan sotilasajoneuvon puikoissa. 6 66 SUKELLUSVENESOTAA ITÄMERELLÄ Sukellusvenejahti kuohutti mediaa ja Itämeren aaltoja syksyllä. Mutta omalla tavallaan seksikäs oli kyllä koeajamamme kuusipyörävetoinen työjuhtakin, jolla lännen pyörät pyörivät voittoon 70 vuotta sitten. Päätöksen tekee vaikeaksi resurssipula ja se, että sotilaat eivät saa poliitikoilta ja kansalta päätöstä, liittoudummeko vai pysymmekö yksin. Suomella on edessä ilmapuolustuksen suurhankinta – Hornetin korvaaminen. Tarvitsisiko Suomikin sukellusveneitä
Ilmasodan muutos näkyy Yhdysvalloissa vahvasti. Perinteisen ilmassa käytävän ” dog-fightingin” aika alkaa olla amerikkalaisessa katsannossa ohi. Moniin tehtäviin kehitetään miehittämättömiä koneita ja osa ilma-asevaikutuksesta korvataan kaukovaikutteisilla täsmäaseilla, jota voidaan laukaista maalta, mereltä tai horisontin takaa ilmasta. Torjuntahävittäjien sijaan kehitetään mahdollisimman taistelunkestäviä lentäviä häiveaselavetteja, jollainen Suomeenkin harkittava F-35 on. Uudessa ilmasodan kuvassa ohjuspuolustuksen tarve kasvaa ja maalien määrä vähenee.. YHDYSVALTAIN toisen ilmatorjuntarykmentin kolmannen patteriston miehet keskustelevat Patriot-ohjuspatterin rutiiniluontoisen tarkastuksen jälkeen Turkissa Gaziantepin sotilastukikohdassa. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 6 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 ILMAPUOLUSTUKSESTA Mitä Hornetin jälkeen. Tällaista tukea Suomikin voisi jäsenenä saada. Ohjukset ovat osa Naton tukea jäsenelleen Turkille epävakaassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa
7 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 OHJUSPUOLUSTUKSEEN Syksyllä julkisuudessa puhuttiin edessä olevasta Hornetien korvaamisesta uudella konetyypillä. A IR FO RC E. > n TEKSTI: AHTI LAPPI, EVERSTI EVP U .S . Täsmäaseiden käyttöönotto on tehnyt ilmapuolustuksen tehtävän entistä vaikeammaksi. Todellisuudessa kyse on kuitenkin paljon suuremmasta asiasta kuin pelkästä uuden lentokoneen hankinnasta. Ohjukset ja miehittämättömät ilma-alukset ovat korvanneet miehitetyt koneet ja torjuntaohjukset ovat korvanneet hävittäjät. Ilmasodassa on parin vuosikymmenen aikana tapahtunut radikaali muutos, joka on mullistanut myös ilmapuolustuksen
Vietnamin sodassa lennettiin yli 3 000 taistelulentoa miehittämättömillä koneilla, joten kyseessä ei ole ihan uusi juttu. Yhdysvallat vei ensimmäiset puhtaasti sotilaalliset satelliitit avaruuteen vuonna 1960. Tiedustelutekniikka on edistyksellistä, kiinteiden kohteiden salaaminen on liki mahdotonta, mikään ei pysy enää piilossa. SENIOR AIRMAN, eli vanhempi lentosotamies Jason Atwell varmentaa laserohjattavan Paveway II liitopommin siivekkeiden toimivuuden MQ-9 Reaper UAV/UCAV (Unmanned Aerial Vehicle, miehittämätön ilma-alus, UCAV = aseistettu miehittämätön ilmaalus) -koneen asekuormausharjoituksessa 432. 8 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A S trateginen ilmasota on muuttunut täysin viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana. Aiemmin muun muassa Vietnamin ja Lähi-idän sodissa käytetyt televisioja laser-ohjattavat täsmäpommit vaativat hyvät olosuhteet, ja niiden laukaisuetäisyys oli rajoitettu enimmillään kymmenen kilometrin luokkaan. Konetyyppi itse kuvassa oikealla, on yhä käytössä, mutta nykyään se toimii horisontin takaa laukaistavien asejärjestelmien lavettina ja muissa tehtävissä kuin suorissa pommituksissa. A IR FO RC E VIIMEISET PERINTEISET POMMITUKSET B-52-koneilla tehtiin Vietnamin sodassa joulukuussa 1972. Niillä on saavutettu reaaliaikainen ja pitkäkestoinen tiedusteluja valvontakyky. Strategiset (miehitetyt) tiedustelukoneet on korvattu satelliiteilla ja miehittämättömillä tiedustelukoneilla. Laserohjattava pommi alkaa olla jo vanhempaa kalustoa, mutta se toimii hyvin miehittämättömän ilma-aluksen aseena kun vastustajalla ei ole toimivaa ilmatorjuntaa. Vasemmalla kuvassa B-52:n esiisä, toisen maailmansodan työjuhta B-17. Esimerkiksi mekanisoidun venäläisen jalkaväkirykmentin ilmatilaan tällaisella yhdistelmällä ei olisi mitään asiaa.. Strategiset pommikoneet on sittemmin pääosin korvattu taktillisilla ballistisilla ohjuksilla ja risteilyohjuksilla. Viimeiset perinteiset pommitukset B52-koneilla tapahtuivat Vietnamin sodassa joulukuussa 1972 – USAF:n (US Air Force, Yhdysvaltain ilmavoimat) suuret koneja miehistötappiot vaikuttivat osaltaan miehittämättömien hyökkäysaseiden kehitykseen. Satelliittiohjautuvilla täsmäaseilla on saavutettu miltei täydellinen jokasään hyökkäyskyky ja suuri osumatarkkuus kiinteisiin kohteisiin. Pitkän kantaman taktisilla täsmäaseilla on saavutettu strateginen ulottuvuus (yli 1 000 kilometriä) ja tuhoU .S . Miehitettyjen lentokoneiden käyttöä riskialttiisiin tiedusteluja hyökkäystehtäviin on oleellisesti vähennetty. huoltolaivueessa
vaikutus myös kiinteisiin maaleihin. Vuoden 1991 Irakin sodassa käytettiin vielä paljon vanhempia täsmäaseita, jolloin eri asetyyppien laukaisuetäisyyksien teoreettinen keskiarvo oli 12,3 kilometriä, mutta vuoden 2003 sodassa uuden tekniikan ansiosta 47,4 kilometriä. Miehittämättömän ilmailun rooli kasvaa varsinkin epäsymmetrisessä sodassa, mutta UAV ja UCAv ovat yhä hyvin helppoja maaleja. N A VY Uhka on siirtynyt taivaanrannan taakse. TIEDUSTELULENTUEEN MQ-1 Predator miehittämätön ilma-alus lähtee lennolle lokakuussa 2013. Konevalintaa oleellisempaa on kuitenkin kokonaisuus eli se minkälainen ilmaja ohjuspuolustuksen konsepti ja doktriini Suomessa omaksutaan. GPS-ohjaus tai Venäjällä paremminkin GLONASS-ohjaus voidaan sijoittaa jopa 152 tai 155 mm:n kranaattiin. Venäjällä on jo käytössä oma läntistä GPS-järjestelmää vastaava satelliittipaikannusjärjestelmä GLONASS, jolla on jo varustettu ensimmäiset risteilyja tykistöohjukset (SS-21 Tochka-U, Iskander-M). Robotiikkakaan ei ole ilmaista. 9 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 U .S . Venäjä on palaamassa myös miehittämättömään ilmailuun, jonka kehitystyössä se oli aikanaan – Neuvostoliiton parhaina vuosina – pitkällä. JAS:sta oli laaja selvitys lehtemme kuluvan vuoden ensimmäisessä numerossa. 324. PE TE R LI A N D ER , C O PY RI G H T SA A B A B VENÄJÄN ISKANDER-M on ”aeroballistinen” tykistöohjusase, jonka torjuminen asettaa ohjuspuolustukselle kovia teknillisiä haasteita. JAS GRIPEN on varteenotettava vaihtoehto Hornetin seuraajaksi. Uhka on siirtynyt taivaanrannan taakse. Ero on ilmapuolustuksen kannalta merkittävä. UAV yksikön elinkaarikustannus voi pahimmillaan olla suurempi kuin vastaavan miehitetyn järjestelmän.. Venäjän ilmavoimien käytössä on myös käytännössä kaikkia vastaavia moderneja täsmäaseita, joita Yhdysvalloiltakin löytyy. Kehitys on kuitenkin alalla nopeaa. Ladun avaaja Teknisen kehityksen kärjessä on Yhdysvallat, mutta muutkin maat kehittelevät vastaavia järjestelmäkokonaisuuksia
Myös taisteluja kuljetushelikopterien merkitys on vähentynyt, osittain tehokkaan ilmatorjunnan takia. Yhdysvalloilla on tällä alalla vielä toistaiseksi pitkä etumatka, mutta se alkaa kaventua. Vuoden 1991 sodassa tehtiin 109 897 taistelulentoa, vuonna 2003 alle puolet siitä (41 404). Luoko PAK FA:n haaste uuden tarpeen kaartotaistelukykyisille hävittäjille myös lännessä vai jääkö Venäjän ilmavoimien toivo vain haaveeksi, johon raaka-ainetuottajakehitysmaaksi taantuneen entisen suurvallan resurssit eivät riitä?. Ilmaja ohjuspuolustuksen haasteet Ilmapuolustuksen näkökulmasta Irakin sotien vuosina 1991 ja 2003 vertailu tuo esille mielenkiintoisia kysymyksiä. Miehitetyt rynnäkkökoneet ja taisteluhelikopterit on osittain korvattu tykistöohjuksilla ja -raketeilla, kuten Venäjän BM-30 Smerch ja Yhdysvaltain MLRS. Tämä selittyy sillä, että tavallisten ”tyhmien” pommien määrä väJATKUU SIVULLE 12 > PUNATÄHTI on palannut Putinin kaudella niin taivaalle kuin ohjuspuolustukseenkin. Sen ohjukset ja PAK FA -hävittäjä haastavat Yhdysvaltojen ilmasotakuvan. Miehitettyjen maalien (lentokoneiden, helikoptereiden) määrä supistui rajusti samalla kun niiden torjuntaetäisyys kasvoi. Taktiset tiedusteluja tulenjohtokoneet on korvattu miehittämättömillä koneilla (UAV Unmanned Aerial Vehicle), joita joskus kutsutaan myös lennokeiksi (Yhdysvalloissa RQ-1 Predator, RQ-7 Shadow 200). Venäjä on niin ohjuskuin ilma-aluskehityksenkin johtavia maita maailmassa. Aseistetuilla miehittämättömillä ilma-aluksilla (UCAV, Unmanned Combat Air Vehicle, esimerkiksi MQ-9 Reaper ”Hunter-Killer”) tulivaikutusta on voitu saada aikaan, kun vastustajalla ei ole tehokasta ilmatorjuntaa. UCAV on yhä kovin herkkä ilmatorjunnalle. Lentävät robotit eivät ole asevaikutuksessa korvanneet vielä miehitettyä konetta, mutta sen ovat tehneet kaukovaikutteiset asejärjestelmät. 10 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Venäjänkin on pakko panostaa miehittämättömään ilmailuun, sillä taktisen tason ilmasota on muuttunut
PU O LU ST U SV O IM AT. Kalusto poistetaan palveluskäytöstä parin vuoden kuluttua. Ohjuspatterin hallitsema ilmatila (500 000 km²) on suurempi kuin Suomen pintaala. BUK-M1 (VAS.) on Suomen ilmapuolustuksen ainoa asejärjestelmä, jolla on mahdollista torjua myös tykistöohjuksia ja -raketteja. 11 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 S-400 TRIUMF (ALLA) on Venäjän uusin pitkän kantaman torjuntaohjusjärjestelmä, jolla korvataan vanha S-200-kalusto (SA-5)
Yhdysvalloissa organisaatiot uudistettiin täysin. Painopiste ohjuspuolustukseen! Persianlahden sodan huonot kokemukset ballististen ohjusten torjunnassa mullistivat amerikkalaisten ilmapuolustusajattelua. Ohjus on asennettu modifioidulle kotimaisella Pasialustalle. 12 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A heni 95 % samalla kun täsmäaseiden osuus lisääntyi 5,8 prosentista 68,3 prosenttiin koko ilma-aseen käyttämästä ampumatarvikemäärästä! Ensimmäisessä Irakin sodassa noin 95 % ilmahyökkäyksissä käytetyistä aseista laukaistiin lyhyen kantaman ilmatorjunta-aseiden vaikutusetäisyydeltä, mutta vuoden 2003 sodassa vain 33 %. Niistä 84 % (TLAM, 802 ohjusta) laukaistiin laivasta, loput ilmasta (CALCM,153 ohjusta). Satelliittiohjautuvien (GPS) täsmä/etäaseiden laajamittainen käyttö (vajaa 8 000) merkitsi osumatarkkuuden paranemista ja esteetöntä jokasään hyökkäyskykyä. Myös tykistörakettien (MLRS) käyttö oli merkittävää, niitä ammuttiin 857. Merkittävää on, että myös ilmaja ohjustorjunta integroitiin, syntyi Air and SKYSHIELD on Rheinmetallin 35 mm:n ammustentorjuntajärjestelmä, joka on suunniteltu pienten kohteiden suojaamiseen täsmäaseita vastaan. Army Space and Missile Defense Command). Irakin ilmatorjunnan ulottuvilla oli lisäksi suuri määrä miehittämättömiä tiedusteluja tulenjohtokoneita sekä UAV:ita. Risteilyohjusten määrä lisääntyi kolminkertaisesti. Kotialueella ohjusten torjuntavastuu annettiin vuonna 2002 omalle organisaatiolle (Missile Defense Agency). Miehittämättömien ilmamaalien osuus kasvoi Irakin sodissa rajusti. Konetappiot vähenivät samassa suhteessa. Vuoden 2003 sodassa miehittämättömiä maaleja oli 27-kertainen määrä (8 658) ja ballistisia maaleja 13-kertainen määrä (414). PU O LU ST U SV O IM AT RANSKALAISET CROTALE ilmatorjuntaohjukset ovat palvelleet Suomen ilmatorjuntaa jo pitkään. Kuva Lohtajan ampumaleiriltä.. Vuoden 1991 sodassa Irakin ilmatorjunnalla oli vain 317 miehittämätöntä maalia (risteilyohjus) ja 32 ballistista maalia (tykistöohjus ATACMS). Maavoimissa yhdistettiin 1.10.1997 ohjusja avaruuspuolustus (U.S
Miehitettyjen lentokoneiden ja helikopterien torjuminen ei ole ilmapuolustukselle mikään teknillinen ongelma, korkeintaan resurssikysymys. Maavoimien ilmaja ohjuspuolustus on ilmatorjunnan vastuulla. Järjestelmä esiteltiin Moskovan ilmailunäyttelyssä elokuussa 2013.. Tänä päivänä Venäjä on Israelin, Ranskan ja Yhdysvaltojen ohella johtava ilmatorjuntaohjusteknologian maa. Avaruuskomponentti on kuvassa mukana; tätä varten maavoimiin muodostettiin oma yhteistoimintaorganisaatio (Army Space and Information Operation Element), joka pitää yhteyttä avaruussotaorganisaatioon (U.S. Eri sotanäyttämöille synnytettiin omat organisaationsa, joiden tehtävänä on taktillisten ohjusten ja ilma-aseen torjunta. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana käydyissä sodissa alivoimaisen osapuolen hävittäjillä ei ole ammuttu alas yhtään viholliskonetta. Ilmatorjuntaohjuksilla on ammuttu alas yli 2 000 lentokonetta ja helikopteria. Ohjuksilla kyetään torjumaan kaikkia ilmamaaleja, myös ballistisia ohjuksia. Kaukaa maasta, laivasta tai ilmasta laukaistavien täsmäaseiden takia ilmaja ohjuspuolustuksen vaikutuspiirin tulee yhä enemmän vain miehittämättömiä n S-350 VITJAZ on Venäjän uusin ohjusjärjestelmä, jolla korvataan vanha S-300PS-kalusto. Ensimmäiset ilmatorjuntaohjukset saatiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa 60 vuotta sitten vuonna 1954, Neuvostoliitossa vuotta myöhemmin. Missile Defense (AMD). Ballististen ohjusten torjunta on noussut esille myös Euroopassa. Ilmapuolustus on ollut ilmatorjunnan vastuulla. Kehitys Venäjällä on ollut samansuuntaista. Viidenkymmenen viime vuoden aikana käydyissä tärkeimmissä sodissa ilmatorjunnan osuus lentokoneiden ja helikoptereiden taistelutappioista on ollut noin 87 %, alivoimaisella puolella 97 %. Maavoimiin perustettiin vuonna 2001 avaruussodan operatiivisia tukiryhmiä (Army Space Support Team), joita on käytetty Afganistanissa ja Irakissa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 13 Ilmasodassa on tapahtunut mullistus, ja sitä kaivataan myös Suomen ilmapuolustuksessa. Uusia aseita uusia uhkia vastaan Miehitettyjä koneita ei tarvitse riskeerata, kun sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa voidaan käyttää ohjuksia. Space Command)
Tilanne tuli tutuksi jo vuosikymmeniä sitten merivoimissa, josU S N A VY RISTEILYOHJUKSET ja täsmähakeutuvat ballistiset ohjukset ovat korvanneet pitkälti suoran ilmavaikutuksen tarpeen. Amerikkalaiset määrittelivät pahimmaksi ilmauhaksi taktilliset ballistiset ohjukset, risteilyohjukset ja UAV:t, joita vastaan ryhdyttiin kehittämään aivan uusia asejärjestelmiä. 2000-luvulle tultaessa Venäjällä on kehitelty useita uusia ohjusjärjestelmiä, joista S-400 Triumf on jo tullut palveluskäyttöön ja lyhyemmän kantaman S-350 Vitjaz on pian tulossa. Näillä ohjusjärjestelmillä voidaan torjua kaikkia maalityyppejä. Resursseja tarvitaan enemmän kuin ennen. Venäjällä tämä oli tiedostettu jo aiemmin, nyt se huomattiin lännessäkin. Sen apuna voidaan käyttää Patriot-ohjusjärjestelmän PAC-3-versiota. Ranskalla on käytössä seitsemän ja Italialla kolme ohjusyksikköä. Israelissa on operatiivisessa käytössä ARROW II -torjuntaohjusjärjestelmä, jonka avulla pitäisi kyetä torjumaan ohjushyökkäykset Iranin tai Syyrian suunnalta. Samalla maalien kokonaismäärä kasvaa. Täsmäpommien, ohjusten ja UAV:iden torjumisesta on tullut välttämätöntä, kun itse laukaisulavetti ei ole torjuttavissa. Ilmapuolustus on kulutussotaa. Jokaista maalia pitäisi tulittaa, jokainen tuhota. 14 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A maaleja. Maavoimien käyttöön vuonna 1990 tullut, Suomessakin oleva Buk-M1-ohjusjärjestelmä soveltuu myös rajoitetusti ”aeroballististen” tykistöohjusten ja -rakettien torjumiseen – testattu on. Maalien kokonaismäärä vähenee ja niiden tarkkuus kasvaa.. Yhdysvalloissa on suunniteltu maavoimien käyttöön soveltuva aluesuojausjärjestelmä THAAD (Terminal High Altitude Area Defense), jonka ensimmäiset ohjusyksiköt ovat juuri tulleet palveluskäyttöön. Puhutaan myös ammustentorjuntajärjestelmistä. Tätä ohjusjärjestelmää tarjottiin myös Suomelle 2000-luvun alussa. Hyvään torjuntatulokseen pääseminen vaatii erilaisten ilmamaalien tuhoamiseen kykeneviä torjunta-aseita, etupäässä ohjuksia. Ilmapuolustuksella ei ole enää pelotusvaikutusta, kun vastassa on vain robotteja. Kaikki huomasivat, ettei vanhanaikaisella tekniikalla menesty modernissa ilmasodassa ja että uusien uhkien (maalien) torjumiseen tarvitaan enemmän ilmatorjuntaa kuin hävittäjätorjuntaa. Kaikilla voidaan torjua myös muita ilmamaaleja. Venäjä on ilmatorjunnan edelläkävijä Venäjä on ollut edelläkävijä ilmatorjuntasektorilla, koska sillä on jo aiemmin ollut käytössään kehittyneitä torjuntaohjusjärjestelmiä: A-35 Moskovan suojana (nykyisin A-350), S-300PS (SA-10) ilmapuolustusjoukkojen käytössä ja S-300V (SA-12) maavoimien suojana. Kaikkien ilmasotien äiti Persianlahden sota vuonna 1991 aiheutti muutoksen ilmapuolustuksen teknillisessä kehittämisessä. Läntisessä Euroopassa vain Ranskalla ja Italialla on ballististen ohjusten torjuntakyky SAMP/T-järjestelmän (Mamba) ansiosta. 100 prosenttinen torjunta on mahdotonta. Vastustaja ilmasta iskee ilmapuolustuksen torjuntaetäisyyden ulkopuolelta ja päätyö miehittämättömien projektiilien torjunnassa jää ohjuspuolustukselle. Ne voidaan luokitella kahteen kategoriaan: taktillisten ballististen ohjusten torjuntajärjestelmät ja erilaisten täsmäaseiden torjuntaan soveltuvat hyvin lyhyen kantaman torjunta-aseet. Ballististen ohjusten torjuntajärjestelmät ovat teknillisesti kehittyneitä ja kalliita. Sadan prosentin torjuntavarmuus on kova haaste, melkein mahdoton
THAAD yhdessä AEGIS johto, valvontaja aseohjausjärjestelmän kanssa mahdollistanee tulevaisuudessa entistä tehokkaamman kerroksellisen ja verkottuneen puolustuksen luomisen. Amerikkalaiset tekivät 2000-luvun alussa mielenkiintoisen ratkaisun ottamalla laivaston Phalanx-torjuntajärjestelmän maavoimien käyttöön (LBWS, Land-Based Phalanx Weapon System) Irakissa. Asejärjestelmä asennettiin ajoneuvoalustalle, ja sitä on käytetty onnistuneesti tukikohtien suojana rakettien torjunnassa. Sota-alusten torjunta-asejärjestelmät ovatkin olleet verrattain kehittyneitä. n Alueellisen korkeatorjunta (THAAD Terminal High Altitude Area Defense) -ohjusjärjestelmän onnistunut testilaukaisu. Järjestelmät ovat olleet Israelissa kovassa ja menestyksekkäässä käytössä.. Torjunta-asejärjestelmä Iron Dome on osoittautunut käyttökelpoiseksi palestiinalaisten laukomien rakettien torjumisessa. U S A RM Y sa uhkana olivat meritorjuntaohjukset. Israelilla on eniten käytännön kokemuksia ammusten torjunnasta. 15 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 IRON DOME on ylittänyt Israelissa odotukset ammustentorjuntajärjestelmänä. Pariisin ilmailunäyttelyssä esiteltiin kesäkuussa 2013 israelilaisten uusin torjuntaohjusjärjestelmä David’s Sling. Järjestelmällä on torjuttu huomattava määrä palestiinalaisterroristien raketti-iskuja
Ylivoimainen hyökkääjä voi panna kapuloita rattaisiin, kukaan ei hyökkää alivoimalla. 16 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Ammustentorjuntajärjestelmiä on kehitelty muuallakin. Venäjällä on jo ennestään siihen sopivia aseita, kuten Pantsir ja Kashtan. Ballististen maalien ja täsmäaseiden torjuntakykyä hävittäjillä ei ole. Samalla ilmatorjunta menettää korkeatorjuntakyvyn, joka sillä on ollut yli 30 vuotta. Se on teknillisesti mahdollista jokasään torjuntaan soveltuvilla ilmatorjuntaohjuksilla, joita meillä ovat uusin NASAMS II FIN (ITO VENÄJÄN BM-30 SMERCH (ALLA) JA YHDYSVALTAIN ATACMS (VAS.) ovat tykistöohjuksia, joilla on korvattu hävittäjäpommittajat ja rynnäkkökoneet. Buk-M1 on ainoa asejärjestelmä, jolla voitaisiin torjua myös tykistöohjuksia ja -raketteja, mutta se on suunniteltu poistettavaksi parin vuoden kuluttua palveluskäytöstä. Vallankumousta kaivataan Tärkeiden kohteiden suojaaminen edellyttää kykyä torjua risteilyohjuksia ja täsmäpommeja. Tätä kykyä ei meillä kaikilta osin ole ollenkaan eikä miltään osin riittävästi. Historiassa palataan taaksepäin samaan aikaan, kun uhkakuva kehittyy juuri päin vastaiseen suuntaan. Sitä tarjottiin myös Suomelle 2000luvun alussa.. Ohjuspuolustuksesta voidaan puhua tuskin ollenkaan. Pääkaupungin suojaaminen korkealta ja kaukaa suoritettavia ilmahyökkäyksiä vastaan vaikeutuu. Hävittäjäkone puolustaa vain ollessaan ilmassa, eikä ilmapäivystys pienellä konemäärällä ole pitkäaikaisesti mahdollista. SAMP/T (YLLÄ) on taktillisten ohjusten torjuntaan soveltuva ohjusjärjestelmä. Uusimpia ovat maavoimien tela-alustainen ohjusjärjestelmä Sosna-R sekä merivoimien Palma, josta on suunniteltu sekä 30 mm:n tykkiversio että hybridiaseversio tykille ja ohjuksille. Pääosa resursseista on kohdennettu ilmavoimiin, ilmatorjunnan osuus on jäänyt vähemmälle. Suomen ilmapuolustusdoktriini kaipaa päivitystä Tehtävänsä toteuttamiseksi ilmapuolustuksella täytyy olla kyky havaita ja torjua miehittämättömiä koneita (UAV), risteilyja tykistöohjuksia sekä erilaisia täsmäpommeja. Ilmapuolustuksella tulisi olla kyky torjua tällaisetkin maalit. Se on palveluskäytössä Ranskassa ja Italiassa. Sellaisia ovat kohdesuojaukseen tarkoitettu Rheinmetallin 35 mm:n Skyshield ja Oerlikonin 35 mm:n laivastoversio Millennium. Hävittäjillä voidaan torjua tavanomaisia ilmamaaleja, myös risteilyohjuksia. Suomen ilmapuolustuksen rakenne on hyvin konventionaalinen
Itse asiassa kone ei ole torjuntahävittäjä vaan ilmaherruuden omaavan osapuolen käyttöön tarkoitettu monipuolinen lentävä aseja järjestelmälavetti. F-35 voi olla Suomen seuraava hävittäjähankinta. Viimeistään Hornetien korvauspäätöksen lähestyessä tulisi käydä aito ja vakava pohdinta siitä, voiko Suomi enää puolustaa aluettaan ja väestöään yksin liittoutumattomana. A IR FO RC E. Vastaako se Suomen tarvetta ja onko meillä enää varaa seuraavan sukupolven hävittäjään, ovat nyt olennaisia kysymyksiä. 17 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 Ensimmäisessä Irakin sodassa noin 95 % ilmahyökkäyksissä käytetyistä aseista laukaistiin lyhyen kantaman ilmatorjunta-aseiden vaikutusetäisyydeltä, mutta vuoden 2003 sodassa vain 33 %. U .S
Tämän artikkelin kirjoittaja, Suomen Sotilaan avustaja ja ilmapuolustusasiantuntija, eversti evp Ahti Lappi on tunnettu ilmasotahistorioitsija ja entinen ilmatorjunnan tarkastaja. Resurssejahan meillä on. Ilmasodassa on tapahtunut mullistus, ja sitä kaivataan myös Suomen ilmapuolustuksessa. Ilmaja ohjuspuolustuksessa tarvittavan suorituskyvyn analysointi osoittaa, mitä teknillisiä järjestelmiä tarvitaan. Sirpale-elementtikoostumus on aika lailla eksoottinen, koska Buk suunniteltiin toimimaan niin isokokoisia ”pehmeitä” maaleja (lentokoneet ja helikopterit) kuin pienikokoisia ”kovia” maaleja (eri asejärjestelmien projektiilit kuten ballistiset ohjukset) sekä pintamaaleja (alukset) vastaan. Maavoimilla ja merivoimilla tulisi tietysti olla tämän lisäksi omaa taktillisen tason ilmatorjuntaa. Hornethävittäjien hankinnan ja päivityksen kustannukset olivat liki viisi miljardia euroa, sama määrä uusia hävittäjiä maksaa 2020-luvulla ehkä 10–12 miljardia euroa. Muut asejärjestelmät ovat paljon halvempia. Torjuntahävittäjillä ei ongelmia ratkaista, pitää vain selvittää mihin tarkoitukseen ja kuinka monta niitä tulevaisuudessa tarvitaan. Ilmaja ohjuspuolustuksen saattaminen ajan tasalle vaatisi vähemmän rahaa, henkilöstöä ja infrastruktuuria. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 18 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 12) ja päivitetty CROTALE NG (ITO 90M). Kuvassa kaatopaikalle kärrätty Buk-ilmatorjuntaohjuksen taistelukärjen koulutusversio (inertti eli kärki ei sisällä räjähdysainetta). Resursseja pitäisi kohdentaa sellaisten torjunta-asejärjestelmien hankintaan, joilla saavutettaisiin kyky torjua edellä kuvatut uhat. Järjestelmä täydentää hienosti ilmatorjuntaamme, mutta ei pysty korvaamaan Buk-järjestelmää suorituskyvyssä. SUOMEN UUSI NASAMS -JÄRJESTELMÄ käyttää samaa AMRAAM-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät. Se romuttaisi Puolustusvoimien muun kehittämisen, mikä ei ole järkevää eikä tarpeellista – kustannustehokkaampia vaihtoehtoja on. Paljon enemmän. Puolustusvoimien hankintamäärärahat vuonna 2014 olivat 470,4 miljoonaa euroa, joten hävittäjähankinta veisi kaikki määrärahat yli 20 vuoden ajalta. Uloimpana ovat kuutionmuotoiset, niiden alla suuntaissärmiön/suunnikassärmiön/ parallelepipedin muotoiset (kaksi kärjistään yhdistettyä kolmiota), niiden alla taas kuutionmuotoiset, niiden alla ø8 mm ja ø12 mm kuulanmuotoiset ja alimpana esisirpaloitu ø1-2 mm teräslanka. Ohjusyksikön voi ostaa parin hävittäjän hinnalla, eikä niitä edes tarvita monta. Lappi kutsuttiin joulukuussa 2014 vuoden Suomen Sotilaaksi. Tällainen on muun muassa Buk, joka meillä on joutumassa nyt romuttamoon. Valtakunnan strateginen ilmapuolustus on ilmavoimien vastuulla, joten ilmavoimilla pitäisi olla johdossaan myös korkeatorjuntakykyisiä pitkän kantaman ohjusyksiköitä. Suojattavia kohteita on paljon, joten torjunta-aseitakin tarvittaisiin nykyistä enemmän. Suurikokoisesta maalista, jollainen esimerkiksi MH-17 oli, pitäisi löytyä näiden kaikkien jälkiä. Ohjusyksiköiden ylläpitokulut ja henkilöstön tarve ovat myös pienet hävittäjäkoneisiin verrattuna. Buk-ohjuksella ammuttiin alas mahdollisesti myös malesialainen matkustajakone MH-17. NASAMS:n johtamisjärjestelmä on erittäin edistyksellinen.. Niillä voitaisiin myös suojata ilmavoimien omia tukeutumisalueita, jopa lentotoimintaa. n Nykyaikainen ilmatorjuntaohjus soveltuu hyvin myös ohjusten torjuntaan. Kuvan toimitti Suomen Sotilaalle Aleksei Kettunen. Sen tilalle ei ole luvassa mitään vastaavaa
IL M A VO IM AT , M IK KO M A LI N IE M I Mitä Hornetin tilalle. Kyseessä on koko puolustusjärjestelmäämme vaikuttava valinta. EHDOTUS ohjuspuolustusvastuun antamisesta ilmavoimille on looginen: ilmavoimien henkilöresurssit ovat moninkertaiset kovin alasajettuun ilmatorjunta-aselajiimme verrattuna, resursseja vapautuu lentokaluston määrän supistuessa ja ilmavalvontaja johtamisjärjestelmä on ilmavoimien vastuulla jo nyt. Ennen kuin ratkaisuja tehdään, tulisi päättää, pysyykö Suomi jatkossakin sotilasliiton ulkopuolella vai liittoudummeko me. Onko tätä vaihtoehtoa tutkittu vai mennäänkö vanhoilla. Pelkkä höpinä olemattomasta Nato-optiosta ei riitä. Yksin emme voi saavuttaa koskaan samoja tehoja kuin yhdessä liittolaisten kanssa. Olemme Suomen Sotilaassa tutkineet ja kirjoittaneet paljon siitä, mitä erilaiset valinnat maksaisivat Suomelle. Nyt on suunniteltu Hornetin korvaamista uudella lentokonetyypillä. Kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin siitä, mikä hävittäjätyyppi valitaan. n KOMMENTTI • JAAKKO PUUPERÄ. Entä jos lähtisimmekin hakemaan jotain toisenlaista kokonaisuutta. 19 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 HORNETILLE ETSITÄÄN SEURAAJAA . Huonokin päätös on usein parempi kuin ei päätöstä ollenkaan. ILMASOTA on kenties sen historian mullistavimman muutoksen kourissa. Tarvitaan päätöksiä. Pitäisikö Suomessakin nyt tutkia ennakkoluulottomasti sitä, miten meidän taivaalliset tarpeemme olisivat parhaiten toteutettavissa. Säästyvät rahat voisi käyttää ilmasta ilmaan -ohjusjärjestelmiin, ballistisiin tykistöohjuksiin ja miehittämättömiin ilma-aluksiin sekä kestävään johtamisja valvontajärjestelmiin hyvän tilannekuvan takaamiseksi. Sekin on päätös, että ei liittouduta. TULEVAN HÄVITTÄJÄHANKINNAN hinnalla voisi hankkia vaihtoehtoisesti esimerkiksi pienemmän määrän hävittäjiä – liittoutuneena jopa hyvin pienen määrän – joka riittäisi rauhan ajan koulutukseen sekä ilmatilan valvontaan ja liittolaisavun vastaanottokyvyn ylläpitoon. Se minkälaista, on pitkälti riippuvaista muun muassa siitä, olemmeko jatkossakin yksin vai voimmeko nojata liittolaisiin joidenkin järjestelmien ja kokonaisuuksien osalta. OLI RATKAISU Suomen tulevaksi ilmapuolustusja pitkän kantaman tulenkäytön konseptiksi sitten se tai tämä ja olipa Suomi sitten liittoutunut tai liittoutumaton, joudumme joka tapauksessa käyttämään jatkossakin ilmapuolustukseen rahaa
Suomen rajalliset puolustuspanostukset edellyttävät keskittymistä siihen sodan kuvaan, joka on turvallisuutemme kannalta keskeisin. Se ei ole mahdollista ilman Nato-päätöstä. Puolustuksemme voi olla joko tehokas, uskottava ja verkottunut tai tehoton ja itsenäinen. Tarvitsemme pitkäjänteistä puolustuskyvyn kehittämistä. SODAN KUVA TÄSMÄLLINEN n TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ. 20 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 SODANK ÄYNTI Sota Venäjän kaltaista häikäilemätöntä, ketterää ja teknisesti kehittynyttä vastustajaa vastaan olisi aivan erilainen kuin sota, jota länsi käy kehitysmaiden terroristiliikkeitä vastaan
Vihollinen kun voi häiritä satelliitteja. Tällaisessa tilanteessa satelliittien haltijan paikannuksen tarkkuus säilyy, mutta kaikkien muiden järjestelmän käyttäjien saama tuki joko lakkaa toimimasta tai sen tarkkuus ja luotettavuus heikkenee merkittävästi. Yhdysvalloilla, Venäjällä ja Kiinalla on toimivat ja testatut keinot häiritä tai jopa estää vastapuolen tukeutuminen paikkatietosatelliitteihin. Erityisesti Venäjällä, mutta tärkeimpien järjestelmien osalta myös Yhdysvalloissa, järjestelmät varustetaan myös autonomisella navigaatiolla kuten inertiapaikannuksella. More bang per buck, sanoo amerikkalainen. Liittoutuneelle sen sijaan konstit on monet. Älykkäät aseet, autonomiset järjestelmät ja verkottuminen tuovat mahdollisuuksia ja parantavat asevoiman kustannustehokkuutta. Kun tarkkuus laskee, heikkenee tulivoima. Tulivoima kasvaa tarkkuuden kasvaessa. Satelliitit Yhdysvalloilla ja Venäjällä on mahdollisuus kytkeä omien satelliittiensa tuki kokonaan pois päältä tai aiheuttaa siihen häiriöitä ja tahallista virhettä niin halutessaan, haluamallaan alueella. Paras tapa turvata täsmä ELSOlta on varustaa projektiilit satelliittipaikannusjärjestelmistä riippumattomilla hakeutumisjärjestelmillä. Liittoutuminen ei saisi johtaa siihen, että luovumme asevelvollisuudesta ja kyvystämme suoriutua itsenäisesti kaikkein strategisimmista toiminnoista ainakin rajallisen ajan ennen liittolaisten avun käynnistymistä tai liittolaisen avun ja tuen häiriintyessä hetkellisesti. Liittoutumattomana emme voi luottaa ulkoiseen tukeen lainkaan. Toki tarkkuus, nopeus ja kustannustehokkuus laskevat ja vastaavasti hinta nousee, mutta temppu onnistuu kuitenkin myös ilman GPS:ää, ja hyvä niin. Satelliittiohjautuvilla amerikkalaiseen GPS:ään tai venäläiseen GLONASS-järjestelmään nojautuvilla ilmasta maahanja maasta tai mereltä maahan -projektiileilla päästään suureen tarkkuuteen yhä pidemmälle ja yhä kohtuullisemmin kustannuksin. Täsmäase, jonka tarkkuus laskee muutamasta metristä useisiin kymmeniin tai jopa satoihin metreihin ei ole enää mikään täsmäase. Ne ovat ainoat maat maailmassa, jotka voivat taata satelliittituen myös sodan aikana. Näin pienelle maalle olla täysin suvereeni tai edes au. Kyllä ja ei. Vai voivatko nekään. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 21 R obotiikka ja satelliittiohjautuvat järjestelmät näyttävät kyntensä kehitysmaiden Kalashnikov-rynnäkkökiväärein aseistettuja lukutaidottomia paimentolaisia vastaan. Kalliiseen täsmäaseeseen käytetyn investoinnin panoshyöty laskee. Filosofisesti tämän ajattelutavan pitäisi näkyä läpi puolustusratkaisumme, myös siinä tilanteessa, että päättäisimme liittoutua. Eihän EU ole saanut edes Galileo-paikannusjärjestelmäänsä kuntoon. Liittoutuneena Suomikin voisi nojata osin verkottuneisiin yhteisiin järjestelmiin ja satelliittitukeen, kunhan suojaudumme ELSOja kyberriskeiltä. Vaikka satelliittinavigaation merkitys kasvaa kaikkialla, ei Suomi voi luottaa pelkästään satelliittijärjestelmiin sodan ajan järjestelminä olematta liittoutunut joko Venäjän tai Yhdysvaltojen kanssa. Äärimmillään ne voivat jopa tuhota satelliitteja avaruudessa, mitä tuskin tapahtuisi ennen kuin suurvallat olisivat sodassa keskenään. Tarkasti maaliin hakeutuvat asejärjestelmät ovat nykysodassa välttämättömiä, ja niiden tehon saavuttaminen pelkästään autonomisilla järjestelmillä ilman satelliittiohjausta tulee helposti kalliimmaksi kuin esimerkiksi GPS:ään nojautuvilla. Kysymys kuuluukin keskinäisriippuvaisessa maailmassamme: onko se enää mahdollista. Täsmä Pitäisikö meidän puolustuksemme siis rakentaa enemmän syvän satelliittiohjatun täsmätulivaikutuksen varaan. Täsmä ja robotiikka tulevat kaikkialla sodankäyntiin, mutta niin tulevat niiden vastatoimetkin. Tarvitsemme satelliittiohjautuvia järjestelmiä, ja niihin tuleekin investoida, mutta niiden varaan ei yksin voi laskea, eikä niitä saisi esittää minään ihmeaseina, sillä niitä ne eivät ole. EU:lla ei tällaisia kykyjä ole. Siksi myös Suomessa strategiset siviilija sotilasjärjestelmät voivat toimia myös autonomisesti ilman satelliittitukea. Olisikin todennäköistä, että jos Suomi Natoon kuulumattomana maana joutuisi sotaan Venäjää vastaan, pyrkisi Venäjä jo kriisin alkuvaiheessa panostamaan paljon siihen, että Suomen kyky hyödyntää amerikkalaista satelliittipaikannusjärjestelmää luotettavasti häiriintyisi, siis siinäkin tapauksessa, että Yhdysvallat takaisi GPS-tuen maalle, joka ei kuulu Natoon. Toinen vaihtoehto olisi yrittää saada maahan valmiiksi liittolaisjoukkoja ja kalustoa, ja silti olisi hyvä pitää edes joku avain itsellään. Mutta verkottuneet ratkaisut altistavat spektristä ja ohjelmistoista riippuvaisina samalla järjestelmät elektroniselle sodankäynnille (ELSO) ja kybersodankäynnille. Autonomia Päätösten tekijöiden olisi siis hyvä ymmärtää, että se aivan sama suhteellisen halpa GPS-hakuinen projektiili, joka toimii loistavasti kehitysmaan demokratiaan ohjaamisessa, voi olla meidän oloissamme – todennäköisimmässä aluepuolustusskenaariossa – pahimmillaan lähes käyttökelvoton. Yhdysvallat ja Venäjä eivät nimittäin laske itsekään yksin satelliittinavigaation varaan
Tapausta ei myöskään kiistetty. Olemmeko itsekin satelliitti vai kaikki toistemme satelliitteja. Suurvaltojen toimintatapoihin kuuluu vastustajan härnääminen häirinnällä ja valehyökkäyksillä, jotta nämä siirtyisivät SA-moodeihin, jotka sitten tallennetaan ja analysoidaan häirintämenetelmien kehittämiseksi. Hyvä esimerkki on tapaus Donald Cook. Alkujaan venäläisten levittämän ja länsimediaan hyvin uponneen tarinan mukaan viime huhtikuussa kesken Ukrainan kriisin kiihkeimmän vaiheen neljännen sukupolven amerikkalainen Tomahawk-risteilyohjuksin aseistettu ohjushävittäjä USS Donald Cook (DDG-75) joutui vetäytymään Venäjän aluevesirajan läheltä satamaan Romaniassa oltuaan vasta kaksi päivää Mustallamerellä. Automaattisen navigoinnin mahdollistavan satelliittisignaalin ja inertian lisäksi vaikutusta voidaan ohjata maaliin tarkasti myös muun muassa suhteellisen radionavigoinnin (laitteet tietävät suhteellisen paikkansa toisiinsa nähden ja oman tarkan paikkansa, jos joku verkosta tietää oman absoluuttisen paikkansa), tähtitaivasta lukevien elektronisten järjestelmien sekä maareferenssiä (tutka tai optinen kuva maasta korreloituna koko maapallon kattavaan satelliitilla kerättyyn karttaan eli hieman yksinkertaistaen, vertaa mitä näet ikkunasta ja mitä Google Maps kertoo) käyttävät järjestelmät. Venäjä on taitava myös informaatio-operaatioissa ja propagandassa. Mikä on suvereenisuuden hintalappu ja onko heikkenevän tuottavuuden mailla kuten Suomella enää varaa riippumattomuuteen. Sitä paitsi aluksilla on hyvät varajärjestelmät. Mutta yhtä varmaa on myös se, että robotiikan lisääntyessä sen vastakeinotkin lisääntyvät. Tässä vain muutama tekniikka esimerkiksi. AEGIS-järjestelmän täydellinen lamauttaminen ELSO-hyökkäyksellä kuulostaa kuitenkin aivan uskomattomalta. Autonomisiakin järjestelmiä voidaan häiritä tai siepata, mutta se ei ole niin helppoa kuin usein väitetään. 22 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 SODANK ÄYNTI tonominen valtio. Lamautettuaan ohjushävittäjän elektroniset järjestelmät aseistamaton ELSO-kone teki yhteensä 12 simuloitua ja onnistunutta ohjushyökkäystä alusta vastaan. Vastaavasti puolustajan on tarkkaan harkittava, onko hyökkäys oikea ja kannattaako salassa pidettävät aaltomuodot paljastaa.. ELSO Autonomiset järjestelmätkään eivät tuo täyttä turvaa elektroniselta sodalta. Verkottuneesti senkin voi tehdä tehokkaammin kuin yksin. Edellisessä lehdessämme esittelimme maarobotiikkaa. N A VY VENÄJÄ ON VAHVA ELSOSSA, ja sen huomioimatta jättäminen järjestelmiä kehitettäessä voi muuttaa sodan kuvaa yllättävästi ja dramaattisesti. Olisiko tehnyt 13, jos ei polttoaine olisi pakottanut lopettamaan, ja olisiko tehnyt yhtään, jos Cook olisi käyttänyt ohjuksiaan. Suomeksi sanottuna paksussa valehtelussa. Venäläisten väittämän mukaan isku lamautti kokonaan aluksen huippumodernin AEGIS-taistelunjohto-, valvontaja ohjuspuolustusjärjestelmän. Esimerkki halvasta ja kustannustehokkaasta epäsymmetrisestä vastakeinosta on ELSO-järjestelmä, joka signaalillaan harhauttaa vastustajan tykistöammusten tutkaherätesytyttimet räjähtämään väärässä paikassa väärään aikaan. Se tulee taistelukentälle, ja sillä voidaan saavuttaa paljon, siitä ei ole epäilystäkään. Se on melkoisen tunnoton ELSOlle, ainakin pilvettöminä öinä. Sen sijaan mediassa esitetyt väitteet robottijärjestelmien, kuten miehittämättömien koneiden sieppaamisista ja harhautuksesta ovat hieman kyseenalaisempia. Käyttäjäänsä vastaan höökivä vastustajan sieppaama aserobotti tai tietoja vuotava tiedustelu-UAV (Unmanned Aerial Vehicle, miehittämätön ilma-alus) olisi ikävä yllätys. Venäläiset eivät voi tietää, mitä Cookilla tapahtui ja mitä ei. 12.4.2014 alus joutui Venäjän ilmavoimien Su-24-taktisen pommikoneen elektronisen sodankäynnin Khibiny-järjestelmän vaikutuspiiriin. Tehokkaita molemmat, mutta niitä vastaan voi puolustautua. Verkoston voimaa Jos täsmäaseet eivät ole ihmeaseita, eivät sitä ole ELSO-aseetkaan. Näitä tekniikoita voi yksin yrittävän pikkutoimijan olla vaikea tavoittaa tehokkaasti ja pitää yllä yksin. Yhdysvallat kiisti aikoinaan Iranin pystyneen hakkeroimaan lennolla olleen UAV:n ohjausjärjestelmän ja vakuutti, että ilma-aluksen turvajärjestelmät estäisivät arvokkaan tiedon U .S . Mutta teknisesti kehittynyt toimija voi saavuttaa paljon kehittäessään ja käyttäessään niitä yhdessä verkottuneesti, liittolaistensa kanssa. Johtavissa sotilasvaltioissa on käytetty hämmästyttävä määrä aikaa ja rahaa elektronisten vastatoimien kehittämiseen. Suomen Sotilaan asiantuntijalähteet eivät halunneet ottaa tapaus Cookin yksityiskohtiin kantaa. Amerikkalaisilla on jo käytössä esimerkiksi tähystys/maalinosoitusjärjestelmä, jossa on ylöspäin osoittava kamera ja tähtikarttaa lukeva paikannusohjelma. Venäjän kuitenkin kannattaa väittää, että se saa noin vain amerikkalaisen teknologian nurin ja ettei länsimaiden kannata laskea liikaa Yhdysvaltain tuen varaan
Ensi keväänä näemme, saako sotaväki lisää rahaa vai jäävätkö lupaukset vain vaalipuheiksi. Se on ollut vaikeaa, koska Nato-päätöksen puuttuminen ja määrärahojen epävarmuus ja riittämättömyys estävät pitkäjänteisen suunnittelun. Monimutkaisempien tietotekniikkaa sisältävien järjestelmien kohdalla riskit kasvavat liian suuriksi. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Venäjältä tai Kiinasta voisi ostaa tykkejä, tankkeja tai konekivääreitä, jos siihen ei ole poliittisia tai sopimuksellisia esteitä. Ratkaisu toimii loistavasti teknisesti kehittymättömiä valtioita vastaan, joita ollaan hätyytelty koko kylmän sodan jälkeinen aika, mutta sen tarkkuus ja luotettavuus voi olla huomattavasti pienempi teknisesti kehittynyttä vastustajaa vastaan. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 23 päättymisen Iranille. Oman tuliaseman paikka pystytään määrittämään nopeasti perinteisillä, isoisän aikaisilla keinoillakin, jos niitä vain koulutetaan joukoille, kuten muun muassa Suomessa on tehty ainakin tähän asti. Yksinkertaisimmissa järjestelmissä ja yksittäisinä asehankintoina venäläiset aseet voisivat monin paikoin olla jatkossakin Suomelle hyviä valintoja osana puolustusjärjestelmäämme. Esimerkiksi tulivoiman tarkkuuden alenemisen kompensointi edellyttää ainakin suojattujen kohteiden osalta projektiilin tulivoiman säilyttämiseksi konventionaalisen taistelukärjen kasvattamista tai sen korvaamista taktisella ydintaistelukärjellä. Tarkkuus ei toki ole GPS-luokkaa, mutta paljon tyhmiä pommeja parempi. Suomessa on tehty hienoa työtä puolustuskyvyn kehittämiseksi kovin rajallisin resurssein. Se on täsmällinen totuus.. Tulisi kysyä, onko puolustuksemme uskottava vai itsenäinen, koska molempia se ei voi olla. Toisaalta Naton jäsenenä myös Naton ydinasemaiden ydinasesateenvarjo olisi Suomen suojana. Siksipä eräät valtiot ovat hankkineet ydinaseen pyrkiessään säilyttämään suvereniteettinsa. Tavoitteet ovat oikeita, mutta ne eivät ole saavutettavissa ilman riittäviä määrärahoja ja sitä päätöstä, pysymmekö yksin vai verkotummeko. Uskottavuus Puolustuskyvyssämme tärkeintä on jatkossakin uskottavuus. Suomen Sotilaassa ei pidetäkään kovin todennäköisenä, että iranilaiset olisivat saaneet korkeimmin turvaluokiteltua informaatiota käsiinsä. Esimerkkinä tästä taktiselta tasolta voisi mainita vaikkapa Maavoimiemme pyrkimykset uuteen taistelutapaan. Olemme teknologisesti, tieteellisesti, sivistyksellisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti niin sitoutuneita ja riippuvaisia länsimaailmasta, että strategisten sotilasjärjestelmiemme on järkevää nojata länteen. Iranin tai Pohjois-Korean tie tuskin on Suomen tie. Täsmä voidaan siis saavuttaa ilman satelliittiriippuvuutta ja tulevaisuudessa suhteessa yhä edullisemmin. Riippumattomaan puolustuskykyyn pyrkivän pienen maan on luovuttava uskottavuudesta ja tehosta. Koska emme saa siihen luotettavaa vastausta venäläiseltä kenraalilta, joudumme vastaamaan siihen itse. Eli valtavat määrät varastosta valmiiksi löytyviä pommeja on pystytty modernisoimaan aivan uudelle tulivoimatasolle hyvin alhaisilla kustannuksilla. Informaatiosotaa. Venäläinen näkökulma Venäläinen sotamateriaali on kehitetty sotaan huippukehittynyttä länttä vastaan. Esimerkkinä tästä on ilman ulkoisia järjestelmiä toimivat aeroballistisen Iskanderin optroninen hakeutumisjärjestelmä sekä Smerchin tykistörakettien inertiaohjaus. Olisi myös erittäin outoa, jos amerikkalaiset eivät käyttäisi sotilaslaitteissaan itsetuhoutuvia mikropiirejä, mutta toki se on mahdollista. Todellisuudessa olisi kuitenkin varsin kummallista, että UAV:n datalinkki ei olisi ollut salattu ja iranilaiset olisivat sen onnistuneet kaappaamaan. Kysymys tulisikin muotoilla toisin. Suomen kannattaa siis hankkia puolustusmateriaalia jatkossakin lännestä. Ilman päätöstä siitä, liittoudummeko vai emme, emme voi kehittää puolustuskyvystämme itsenäistä eikä uskottavaa. Useissa, muttei toki kaikissa, GPS-aseissa on jo nyt inertiavarmennus. Se on osa sotaa, jossa olemme jo. Vastaus on: ei ole. Lisäksi se olisi suora nolaus ”Suurelle Saatanalle”. Tekninen vika ei lopettaisi Yhdysvaltojen lentoja Iranin yllä, mutta luulo ohjauksen kaappaamisesta kylläkin. Laserhyrrät ja tulevat MEMS-kiihtyvyysanturit alentavat inertiapaikannuksen hintaa, mikä mahdollistaa niiden lisäämisen kaikkiin järjestelmiin. Onko itsenäinen puolustuksemme Uskottavuutemme arvioidaan jatkossakin Moskovassa, ei kotimaisella kansanäänestyksellä tai katukyselyllä. Itse asiassa muuhun meillä ei ole varaa eikä enää todellisia mahdollisuuksiakaan. Mutta Suomi ei ole Naton jäsen. Venäjä, PohjoisKorea ja Iran levittävät tehokkaasti propagandaa, jossa läntinen teknologia pyritään esittämään tehottomana. Todennäköisesti kyse oli teknisestä viasta johtuneesta pakkolaskusta ja sen jälkeisestä propagandaoperaatiosta. Järjestelmien järjestelmissä voi helposti olla kätkettynä keinoja, joilla tavaran myyjä voi vaikuttaa aseeseen, jos se suunnataan myyjää vastaan, tosin tästä ollaan montaa eri mieltä. siis uskottava. Amerikkalaisten ja läntisen sotatekniikan puolustukseksi on väärinkäsitysten välttämiseksi muistutettava myös siitä, että tyypillinen GPS-ohjattu peruspommi on itse asiassa hieman yksinkertaistaen useimmiten vain kylmän sodan aikana suurina sarjoina valmistetun ”tyhmän” pommin ja GPS-muunnossarjan yhdistelmä. Uskottavuutemme arvioidaan edelleen Moskovassa, ei kotimaisella kansanäänestyksellä tai katukyselyllä. Toisaalta sitten niitä pitää pudottaa enemmän, ja jos niitä on varastossa ja kestetään omia tappioita, niin mikäpä siinä. Tämäntyyppisen epäkonventionaalisen tulivoiman hankintaan Suomella ei taida olla poliittista halua eikä kykyä. Ja vaikka rahaa tulisikin, on sitä tulossa niin vähän, että se ei tule riittämään uskottavuuden saavuttamiseen yksin
Olemme yhä riippuvaisempia toisistamme. Panoshyöty kasvaa. SUOMELLE ei siis ole mahdollista rakentaa puolustusjärjestelmää, joka olisi samaan aikaan tehokas ja riippumaton – siis itsenäinen ja liittoutumaton. Kauniista lyhyestä täsmäsodasta tulee kuluttava, epätarkka, pitkä ja ruma. Suurvallan kavereihin ei kosketa, koska se johtaisi sotaan, joka olisi liian tuhoisa. LIITTOUTUMISEN puolesta puhuu myös puolustusjärjestelmien monimutkaistuminen, joka tekee niistä koko ajan kalliimpia. Varmaa on vain se, että Moskovassa tiedetään hyvin, ettei Eurooppa selviäisi Venäjää vastaan ilman amerikkalaisten tukea. EDELLÄ MAINITUT kaksi seikkaa johtavat siihen, että vain supervalloilla (Yhdysvallat ja Kiina sekä vain sotilaallisilta resursseiltaan myös Venäjä) on edes teoreettisia mahdollisuuksia rakentaa muista riippumaton puolustusjärjestelmä ja ylläpitää sotilaallista suvereniteettia. Ukrainan kriisi ja sen seuraukset tulevat näyttämään meille, uskaltaako Venäjä haastaa täysin ylivoimaisen maailmanmahdin vai ovatko Yhdysvaltain liittolaiset jatkossakin Venäjän uhan ulottumattomissa. Toisaalta samalla kun yhden yksikön kappalehinta kasvaa, myös sen suorituskyky nousee. SIKSI LIITTOLAISUUS suurvallan kanssa tekee pieneenkin valtioon koskemisen vaaralliseksi. Yllättäen pommeja ja ohjuksia kylvetäänkin enemmän ja epätarkemmin saman tehon saavuttamiseksi. Ydinsodan pelko piti suurvallat pois toistensa kimpusta kylmän sodan vuosina. Tälle asiantilalle ei ole nähtävissä toistaiseksi loppua. 24 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 SODANK ÄYNTI KUN SATELLIITTEJA häiritään ja käydään laajamittaista elektronista sotaa, sodan kuva muuttuu radikaalisti siitä, miltä sota kehitysmaata vastaan näyttää CNN:n uutisissa. Teho voidaan saavuttaa enää yhteistyöllä. Nyt suurvallat pelkäävät ydinsotaakin enemmän liian pitkiä ja taloudellisesti sekä inhimillisesti katsoen liian kuluttavia sotia. Olennaista on atomaarisen, eli pienimmän yksilön, joka ei enää ole pilkottavissa, koon kasvu. Liittoutumisen oleellisin arvo onkin pienen maan näkökulmasta ennaltaehkäisevyys ja vaikutus puolustuskyvyn uskottavuuteen. TÄHDET KERTOVAT Ovatko Yhdysvaltojen liittolaiset jatkossakin Venäjän uhan ulottumattomissa n KOMMENTTI • JAAKKO PUUPERÄ. Ne ovat kestämättömiä varsinkin läntisille demokratioille mutta myös Venäjälle, jonka talous horjuu jo nyt. ILMIÖ vain korostuu taloudellisen tuottavuuden ja kilpailukyvyn laskiessa länsimaissa. Nato näyttäisi olevan ennaltaehkäisevä niin kauan kun Yhdysvallat pysyy sen jäsenenä ja sotilaallisesti ylivoimaisena maailmanmahtina. Siksi Venäjä haluaa lyödä atlantiseen suhteeseen kiilaa. Tehokkaan yhteistyön vaihtoehto on itsenäinen tehottomuus. Inhimillisesti, taloudellisesti ja ekologisesti se olisi katastrofi ja poliitikoille painajainen. Samaan aikaan puolustusjärjestelmien keskinäinen verkottuminen moninkertaistaa suorituskyvyn ja tuo kustannussäästöjä, mutta se syventää keskinäisriippuvuutta entisestään ja tekee meistä entistä riippuvaisempia toisistamme, jos kohta samalla entistä tehokkaampia yhdessä ja tehottomampia yksin. Itsenäinen ja uskottava ovat tänään ja tulevaisuudessa toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja
Iran kiersi puukkoa haavassa iloitsemalla sillä, että maa oli saanut haltuunsa Yhdysvaltojen korkeaa vakoiluteknologiaa sisältävän laitteen. Pohjois-Korean ilma-aluksia näyttää olleen julkaistujen valokuvien valossa kahta eri mallia. Yhdysvallat kiisti Iranin pystyneen hakkeroimaan lennolla olleen UAV:n ohjausjärjestelmän ja vakuutti, että ilma-aluksen turvajärjestelmät estäisivät arvokkaan tiedon päättymisen Iranille.. Yhdysvallat ilmoitti kadottaneensa kyseisen UAV:n Afganistanissa; Iran väitti kaapanneensa kyseisen vakoilulennolla olleen koneen Iranin ilmatilassa ja pakottaneensa sen laskeutumaan. Parin viikon sisällä rajan tuntumaan oli pudonnut kaksi muutakin vastaavaa miehittämätöntä ilma-alusta. UAV:t olivat kaksi metriä pitkiä, ja niiden siipiväli oli kolme metriä. Pohjois-Korean Low Tech -UAV:t jäivät Etelä-Korean tutkajärjestelmissä havaitsematta, koska ne lensivät suhteellisen matalalla ja hitaasti tai ne tulkittiin tutkakuvissa linnuiksi. Miehittämättömissä koneissa oli kiinalaisia ja japanilaisia osia, ja ne oli varustettu pienillä kameroilla. Tapaus oli Yhdysvalloille nolo. POHJOIS-KOREAN UAVohjelma on viimeisin osoitus miehittämättömien ilma-alusten määrän kasvusta. Marraskuussa Iran ilmoitti testanneensa ensimmäisen kerran tiedustelu-UAV:ta, joka on kopio sen vuonna 2011 haltuunsa saamasta Lockheed Martinin valmistamasta RQ-170 Sentinel -miehittämättömästä ilma-aluksesta. Teknologialtaan vaatimattomien UAV:iden tarkoituksena oli eteläkorealaisten viranomaisten mukaan lentää ohjelmoitujen reittisuunnitelmien mukaisesti Etelä-Korean sotilaskohteiden yli ja palata lopulta takaisin. 25 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 JY VÄLL Ä Pohjois-Korean Low Tech -ilma-alukset MAALISKUUSSA Etelä-Korea uutisoi pohjoiskorealaisen tiedustelu-UAV:n (miehittämätön ilma-alus) maahansyöksystä Etelä-Korean puolella rajaa. Pohjois-Korean pieni, siniseksi maalattu UAV putosi maaliskuun viimeisenä päivänä maiden välisellä rajalla sijaitsevalle Baeknyeongin saarelle. Foreign Policyn mukaan miehittämättömiä koneita on nähty myös Pohjois-Korean sotaharjoituksissa ja paraateissa. Foreign Policy -lehden mukaan hitaasti lentävät UAV:t läpäisivät ainakin neljästi vuoden 2014 aikana Etelä-Korean ilmapuolustuksen
Yhdysvallat ei ole myöskään sulkenut ovea laajemmalta sotilaalliselta tuelta. ISIS ON JATKANUT omaa terrorikampanjaansa Syyriassa ja Irakissa. Sanomme sinulle, että olet valehtelija.” Samalla propagandavideolla näytettiin 20:n ISISin vangiksi ottaman syyrialaissotilaan mestaaminen. ISISin videolla englantia puhuva terroristi ilmoitti järjestön mestanneensa Kassingin ja poseerasi tämän irtileikatun pään kanssa. Dempsey sanoi Yhdysvaltojen Irakiin lähettämien kouluttajien ja neuvonantajien pelastaneen Irakin kuilun partaalta. Marraskuun aikana irakilaisjoukot ilmoittivat vapauttaneensa kesäkuussa ISISin valtaaman Baijin kaupungin ja sen lähellä sijaitsevan tärkeän öljyjalostamon. Jihadi-Johniksi nimetty terroristi toteaa videolla: ”Obama, väität Yhdysvaltojen vetäytyneen Irakista neljä vuotta sitten. ISIS oli ennen Kassingin mestausta murhannut kaksi amerikkalaista lehtimiestä ja kaksi brittiavustustyöntekijää. Presidentti Barack Obama on valtuuttanut 1 500 lisäkouluttajan lähettämisen Irakiin. Amerikkalaisjoukkojen käyttäminen irakilaisten tukena Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin vapauttamisoperaatiossa ei ole poissuljettu mahdollisuus, kuten Dempsey totesi Yhdysvaltojen kongressin puolustuskomitealle. duksen autettuaan irakilaisjoukkoja pysäyttämään ISISin etenemisen Arbiliin. Kenraali Dempsey puhui Bagdadissa Irakiin lähetetyille yli tuhannelle amerikkalaissotilaalle, jotka kouluttavat Irakin omia asevoimia. AFP uutisoi marraskuun puolivälissä ryhmittymien sopineen taktisesta yhteistyöstä. MarDempsey sanoi Yhdysvaltojen Irakiin lähettämien kouluttajien ja neuvonantajien pelastaneen Irakin kuilun partaalta.. AMERIKKALAISTEN ja brittipanttivankien raa’at murhat on nähtävä länsivastaisuuden lisäksi myös turhautumisen merkkinä. ISISIN SEKOITTAMASSA Lähi-idän liittolaissuhteiden pakassa Yhdysvallat tukee Irakin asevoimia, jotka toimivat yhteistyössä Iranin tukemien Irakin shiialaisten muodostamien puolisotilaallisten joukkojen kanssa. Lisää aiheesta toisaalla tässä lehdessä Patokallion ja Saarisen analyysissä Islamilaisesta valtiosta. Hän totesi ISISin sotilaiden olevan mitättömiä taistelijoita, jotka juoksentelevat ympäriinsä erittäin radikaalin ideologian kanssa. YK:n mukaan järjestö on syyllistynyt systemaattisesti sotarikoksiin mestauksin, joukkomurhin ja -raiskauksin. Siinä missä Dempsey kiitteli amerikkalaisjoukkojen pelastaneen Irakin kuilun partaalta, Iran on todennut estäneensä Irakin romahraskuun puolivälissä ISIS ilmoitti mestanneensa viimeisimmän länsipanttivankinsa, 26-vuotiaan amerikkalaisen avustustyöntekijän Peter Kassingin. Paria päivää myöhemmin tämä kuitenkin julkaisi nauhoitetun puheen, jossa viittasi ilmaiskun jälkeisiin tapahtumiin. Marraskuun toisella viikolla uutisoitiin ISISin johtajan, kalifiksi julistautuneen Abu Bakr al-Baghdadin mahdollisesti saaneensa surmansa Yhdysvaltojen ilmaiskussa. Yhdysvalloilla on nyt Irakissa arviolta 1 400 sotilasta. ISISinvastainen strategia nojaa luottamuksen rakentamiseen Irakin sunnien ja shiiojen välille. 26 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 JY VÄLL Ä Amerikkalaiskenraalin arvio: Taistelu ISISiä vastaan tulee kestämään vuosia IRAKISSA marraskuussa yllätysvierailulla käynyt Yhdysvaltojen asevoimien komentaja kenraali Martin Dempsey arvioi aloitteen olevan siirtymässä ISISin (Islamilainen valtio Irakissa ja Syyriassa) vastustajille. Samalla kenraali Dempsey kertoi ISISin-vastaisen taistelun kestävän todennäköisesti vuosia. ISISinvastaisen ilmakampanjan ei-toivottuna seurauksena on ollut mahdollisesti myös ISISin ja sen kilpailijan, al-Qaidaan kuuluvan Jabhatal-Nusran välien parantuminen
YLLÄTTÄVÄNÄ listauksessa voidaan pitää Israelin ja Meksikon melko hyviä sijoituksia (32). Naapurimaamme Norja löytyy sijalta 44 ja Ruotsi sijalta 82. visionofhumanity.org Terrorismi lisääntynyt merkittävästi maailmassa viimeisen parin vuoden aikana. Intiassa, Filippiineillä ja Thaimaassa terrorismi on paikallista ja kytkeytyy pitkäaikaisiin separatistisiin konflikteihin, Intiassa ja Filippiineillä muslimienemmistöisiin Kashmiriin ja Mindanaoon sekä Thaimaassa maan eteläosiin. Norjan suhteellisen huonoa sijoitusta selittää Anders Breivikin vuonna 2011 toteuttamat terroristi-iskut. EU:n jäsenvaltioista pahiten terrorismi koskettaa Isoa-Britanniaa jonka sijoitus on 27. Raportti on luettavissa tutkimuslaitoksen nettisivuilla: http://www. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 27 TUTKIMUSLAITOS Institute for Economics and Peacen kahden vuoden välein julkaiseman terrorismin yleisyyttä ja sen aiheuttamaa hintaa mittaavan Global Terrorism Indexin tulosten mukaan terrorismi on lisääntynyt maailmanlaajuisesti viimeisen kahden vuoden aikana. Meksikon sijoitusta voi tosin selittää se, että maassa tapahtuneita väkivaltaisuuksia ei ole laskettu terrorismiksi vaan järjestäytyneestä rikollisuudesta kumpuavaksi. Vuonna 2013 maailmassa raportoitiin 10 000 terroristi-iskua, joissa kuoli kaikkiaan lähes 18 000 ihmistä. Huonoa sijoitusta selittää Pohjois-Kaukasuksella jatkuva konflikti. Länsimaista Suomi sijoittui näin samaan kategoriaan Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Slovenian, Slovakian ja Uuden-Seelannin kanssa. Iskujen lukumäärä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna 44 % ja niiden vaatimat ihmisuhrit 61 %:lla. Kumpikin maa näyttäytyy mediassa terrorismin kohdemaina. Kaikkiaan terroristi-iskuissa surmansa saaneista 80 % (lähes 15 000) kuoli viidessä pahiten terrorismista kärsivässä maassa: Irakissa, Syyriassa, Afganistanissa, Pakistanissa ja Nigeriassa. Terrorismin merkittävimpiä harjoittajia olivat radikaali-islamistiset terroristiryhmät: Syyriassa ja Irakissa toimiva ISIS, alQaida, nigerialainen Boko Haram ja Afganistanin Taliban-liike. Suomi oli yksi maailman turvallisimpia maita sijoittuen vertailussa sijalle 124. Tämä suuntaus osoittaa myös sotien luonteessa tapahtunutta muutosta. Samaan kategoriaan ylsivät tosin lukuisat Afrikan maat sekä totalitaristiset diktatuurit Pohjois-Korea ja Turkmenistan. RAPORTTI OSOITTAA kansainvälisen terrorismin olevan ennen kaikkea sunnilaisen radikaali-islamismin motivoimaa ja terroristisen väkivallan kytkeytyvän voimakkaasti käynnissä oleviin sisällissotiin tai aseellisiin konflikteihin. Suomen naapurimaista terrorismi koskettaa eniten Venäjää, joka sijoittui sijalle 11. Kymmenen pahiten terrorismista kärsivän maan joukkoon pääsivät myös Intia, Somalia, Filippiinit, Jemen ja yllättäen myös Thaimaa. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ero myös terrorismin osalta on yksi maailman jyrkimmistä
Kokonaisvahvuudeksi arvioidaan noin 4 000 miestä. Pian päätöksen jälkeen Naton pääsihteerin tehtävän jättänyt tanskalainen Anders Fogh Rasmussen totesi, että RAP on Naton uusi keihäänkärki, jonka perustamisesta kaikki järjestön 28 jäsenmaata olivat yksimielisiä. Uusi suunnitelma lisäisi nyt Naton joukkojen läsnäoloa Euroopassa sekä tehostaisi myös yhteisiä harjoituksia. Yhteisoston suuruus olisi 700-800 vaunua. V4-ryhmälle yhteishankintoja VISEGRAD-MAAT (Puola, Tshekki, Slovakia ja Unkari) pohtivat alkusyksystä yhteisiä asehankintoja, sillä suurin osa niiden kalustosta on eräiltä osiltaan jo vanhentunutta tai lähiaikoina vanhenevaa neuvostovalmisteista rautaa. Natosta todettiinkin, että järjestely ei ole mikään poliittinen sopimus, vaan tekninen järjestely. RAP moninkertaistaa Naton valmiuden. Yhdysvaltain rotaatiojoukot olisivat ilmaja maavoimien sekä mahdollisesti merijalkaväen yksiköitä. Joukot vaihtuisivat rotaatiosuunnitelman mukaisesti, ja erityisesti Itä-Euroopan uudet Nato-maat saisivat aktiivisen roolin koulutuksessa. Tshekki puolestaan haluaa korvata vanhentuneet Mi-8-taisteluhelikopterit kevyemmillä useampaan tehtävään sopivilla koneilla. Puola on erityisen kiinnostunut eri tarkoituksiin käytettävien helikopterien ja tela-alustaisten jalkaväen taisteluvaunujen hankinnoista. Puolan ostoslistoilla on jopa 70 keskiraskasta helikopteria, jotka jaettaisiin tarpeen mukaan maa-, merija ilmavoimien kesken. Joukot koostuvat maaja ilmavoimien, merijalkaväen, erikoisjoukkojen ja johtoportaan komponenteista. Washington tarkisti kuitenkin kantaansa jo viime vuonna tilanteen Euroopassa osoittaessa kiristymisen merkkejä. Viimeisen vuoden aikana Euroopan kiristynyt tilanne on antanut Washingtonille aiheen harkita joukkojen määrän palauttamista aiemmalle tasolle, totesi Naton komentaja Philip Breedlove. Rahoituksen varmistamiseksi Nato-maiden on tarkoitus tulevan kymmenvuotiskauden aikana nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. V4-maat haluavat korvata uudemmalla kalustolla ikääntyvät neuvostovalmisteiset, suomalaisillekin tutut BMP-rynnäkköpanssarivaunut. Toisin kuin nykyiset vähemmän nopeat Nato Responce Forces (NRF), jotka tarvitsevat kuukausia saadakseen liikkelle 20 000 miehen miesvoiman ja kaluston, RAP-joukot tarvitsevat liikkeelle lähtöön vain kahdesta kuuteen päivään. Vielä muutama vuosi sitten vallinnut suhteellisen rauhallinen tilanne Euroopassa, sisäpoliittiset paineet, talousvaikeudet ja joukkojen tarve muualla sai Pentagonin suunnittelijat harkitsemaan amerikkalaisten joukkojen määrän supistamista Euroopassa. Erityisesti Puola on painottanut yhteishankintoja, sillä yhteisostoilla ostaja saa hintaetuja, jotka erillisostoissa jäisivät saavuttamatta. RAP-järjestelyjen arvioidaan käynnistyvät viimeistään vuoden 2016 alussa. Joukon komentokeskus päätettiin sijoittaa Szczeciniin (entinen Saksan Stettin) Pommerissa Puolassa. Puola on niin ikään U S A IR FO RC E. Tilanteen niin vaatiessa RAP käyttää jo aiemmin itäiselle alueelle varastoitua kalustoa. n MAAILMALTA KOONNUT: JAAKKO BERGQVIST 28 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 JY VÄLL Ä NATO RAP SYYSKUISESSA Naton kokouksessa Cardifissa jäsenmaat päättivät luoda erityisen nopean valmiuden joukot, Readiness Action Plan (RAP). Vielä vuonna 2011 Yhdysvallat oli vetämässä pois Euroopasta kaksi prikaatia joukkojen painopisteen siirtyessä Lähi-itään. Valkoinen talo esitti valmiusohjelman rahoittamiseen 925 miljoonaa dollaria
V4 maat tekevät jo nyt yhteistyötä muun muassa 3D-tutkan hankinnoissa. Määrärahoja leikataan 80 miljoonalla lisäeurolla vuonna 2015. SA A B. Myös M3-version tuotanto jatkuu entiseen tapaan. Myös sen tähtäinlaitteita on parannettu. M4 painaa nyt vain 6,7 kiloa ja on näin kolme kiloa kevyempi kuin maailmalla suosittu ja muun muassa Yhdysvaltain asevoimien käyttämä M3! Useilla mahdollisilla ostajavaltioilla on edelleen käytössä myös 14,2 kilon M2-versio. Itävallan puolustusmenojen odotetaan vuonna 2015 olevan 1,75 miljardia euroa, joka on noin 0,55 % maan bruttokansantuotteesta, mikä on suhteellisesti Euroopan alhaisin puolustuspanostus. Seuraavien kahden vuoden aikana tullaan osana säästötoimia myymään Bundesheerin 13 kasarmia, koulutuskeskusta ja muuta rakennusta. Aseen putki on terästä, mutta monet ulkoiset osat ovat erilaisia komposiitteja ja muoveja. Viime numerossamme kerroimme Saksan asevoimien alennustilasta. On toki huomioitava, että Itävallan turvallisuuspoliittinen – ja erityisesti sen geopoliittinen – asema on kovin lokoisa, eikä sillä kulu rahaa muun muassa merivoimiin maan sisämaa-aseman vuoksi. 29 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 ehdottanut, että V4-maat voisivat myös yhdessä kehitellä uutta jalkaväen taisteluajoneuvokonseptia. Pyöräajoneuvopuolella Puolalla on käytössä Patrian modernit AMV-vaunut, joita sillä on huomattavat määrät nimellä Rosomak (Ahma). Uusien raaka-aineiden käyttäminen on nostanut aseen hintaa. Patria tarjoaa Australiaan uutta 8x8modulivaunuaan AUSTRALIAN maavoimat on hankkimassa uusia 8x8-tiedustelupanssareita. Sveitsi sen sijaan näyttää pitävän yhä pintansa asevelvollisuusjärjestelmineen, vaikka se marraskuussa ilmoittikin purkaneensa loputkin miinoitteet pois rajasilloistaan. Painosäästöt on saavutettu muun muassa ottamalla käyttöön titaaniosia. Puolustusvoimien aikomus on vähentää nyt 1 400 tointa, 5,9 % kokonaisvahvuudesta, joka nyt on 23 990 miestä ja naista. Aseen myyntikampanja on jo alkanut ja ensimmäiset toimitukset alkavat vuonna 2016. AMV on pärjännyt myös Afrikassa ja Balkanilla, joskin kauppoja Balkanilla ovat värittäneet ikävät lahjussyytökset. Aseeseen on liitetty myös useita varmistusmenetelmiä, jolloin sen kuljettaminen taistelussa on aiempaa turvallisempaa. Suomen Sotilas kertoi aiheesta tuoreeltaan Facebookissa aiemmin tänä syksynä. Kalustosta myydään 155 mm:n haupitseja, Leopard-taistelupanssareita, pst-ohjuksia, kranaatinheittimiä sekä suurehko määrä erilaisia moottoriajoneuvoja. Saabin uusi Carl-Gustav M4 SAAB ESITTELI syksyllä uuden version olkapäältä ammuttavasta rekyylittömästä 84 mm:n Carl-Gustav-pst-aseesta. Brittiläinen BAE Systems ja suomalainen Patria tarjoavat vaunun pohjaratkaisuksi Patrian 8x8-modulivaunua, pyöräpanssaria, jonka vanhempi AMV-malli on käytössä muun muassa Puolassa. n Carl-Gustav M4. Ase on suunniteltu aiempia kevyemmäksi. Itävallan puolustus romuttuu KUN MUUALLA EUROOPASSA aletaan herätä Venäjän uhkaan, ajaa pieni puolueeton Itävalta liittoarmeijaansa Bundesheeria alas. Suomen Sotilas käsitteli laajasti Itävallan asevoimien huimia henkilöstömenoja jo vuonna 2011. Henkilöstökulut ovatkin yhä Itävallan asevoimien suurin rahareikä, ne syövät 65 % maan puolustusbudjetista. Nyt liipaisimella on siis pieni Itävalta. Rakennepaketti 2018 -ohjelma saattaa merkitä vielä lisäsäästöjäkin. Muutoksissa myös aseen pituus lyheni 1 000 milliin. Bundesheerillä onkin ilmeisesti edessään myös kaluston myyntejä
Muitakin versioita on tulossa. Asekelpoisen uraanin väkevöittäminen on lisääntynyt, kun Pakistan on kasvattanut uraanin käsittelykapasiteettiaan Punjabissa sijaitsevassa Dera Ghazi Khanin ydinlaboratoriossa. Viimeisimmät laajennukset heijastavat Pakistanin pyrkimyksiä kehittää pienempiä latauksia, jotka paremmin sopivat käytettäväksi taistelukentällä. Itsenäisyyden alusta vuoteen 1999 asti maan turvallisuuskoneisto ja puolustusvoimat toimivat saman koneiston alaisuudessa, mutta 2000-luvun alussa niiden tiet erosivat. Puolustusvoimilla on tärkeä tehtävänsä myös taistelussa merirosvoutta, salakalastusta ja salakuljetusta vastaan. Ydinaselaboratorio on varsin turvallinen, sillä se sijaitsee melko eristetyssä paikassa ja täyttää siten kaikki ydinturvallisuuden ja sotilaallisen turvallisuuden vaatimukset. Indonesialla sanotaan olevan 700 pinta-alusta, mutta oikeampi luku lienee 150. Armata (Kurganetz-25) kuuluu Kurganmashzavod-tehtaan uuteen vaunuperheeseen, johon on kehitetty myös jalkaväen telavetoinen taisteluvaunu ja 8x8-henkilökuljetusvaunu. BMP-3.. Asevoimien vuoden 2015 puolustusbudjetti on 0,8 % maan bruttokansantuotteesta, kasvua edellisestä vuodesta on 14 %. Samat mittasuhteet koskevat myös muuta kalustoa, jota Indonesia on hankkinut vähitellen. Intia tyytymätön PAK-FA-hankkeen edistymiseen INTIAN ILMAVOIMAT on tuonut Venäjälle julki huolensa teknisistä ongelmista ja viivytyksistä, jotka koskevat 10,5 miljardin dollarin budjetilla yhteisesti kehitteillä olevaa viidennen sukupolven hävittäjähanketta (FGFA). 30 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 JY VÄLL Ä n MAAILMALTA Armata esiteltiin yleisölle VENÄJÄN uusin panssaroitu taisteluajoneuvo Armata esiintyi ensikertaa julkisuudessa, kun vaunun ensimmäinen valmistuserä, 32 kappaletta, luovutettiin joukoille. Intialaisten harmistusta on lisännyt myös se, että he ovat jo maksaneet Moskovalle 300 miljoonaa dollaria ennakkoja kotimaisen yksipaikkaisen, kaksimoottorisen viidennen sukupolven keskiraskaan taistelukoneen (AMCA) perussuunnittelusta. Kun tuotanto lähtee käyntiin, tehtaan pitäisi toimittaa panssarijoukoille kahden prikaatin vaunut vuodessa. Kiinan poliittinen ennalta-arvaamattomuus on niin ikään lisännyt poliittista jännitystä. Ydinasejoukoilla on käytettävissään sekä vapaasti pudotettavia pommeja että kolme erilaista lyhyen matkan ballistista Haft-ohjusta (SRBM, lyhyen kantaman ballistinen ohjus). Intian ilmavoimien (IAF) keskeisimmät valituksenaiheet koskevat AL41-moottorin liian pientä tehoa, koneen häiveominaisuuksia ja asejärjestelmien ripustusta. Esiintymisen arveltiin olevan testejä ja harjoitusajoa muun muassa Voiton päivän suurta 70-vuotisparaatia varten Moskovassa vuonna 2015. Indonesia etsii tasapainoa Kiinan varustautumiselle 2000-LUVULLA tapahtunut Kiinan asevoimien ja kaluston kasvattaminen on herättänyt syvää huolta sen naapurimaissa, sillä Kiinalla on ollut käytettävissään lähes loputtomat varat, ja se näkyy. Keskeisenä toiminta-alueena on laaja suorakaide Tyyntämerta, jonka mitat ovat 5 120 kilometriä x 1 760 kilometriä. Taistelukoneita on 180 ja sukellusveneitä Indonesialla on reilu tusina. Maavoimien ytimen puolestaan muodostaa 20 000 miestä merijalkaväestä. Hanke pohjautuu Venäjän ilmavoimien käyttöön tulevaan Sukhoin T-50 PAK-FA -hävittäjään. Armata on modulivaunu, jonka perusrunkoon voidaan rakentaa panssariajoneuvoja eri tarkoituksiin. Pakistan kehittää ydinaseitaan YDINASEIDEN merkitys Pakistanin puolustuksessa kasvaa. Varsinaisten ydinlatauksien lisäksi Pakistan on kehittänyt entistä tarkempia ohjuksia ja pommeja latausten toimittamiseksi perille. Intialaisten närää on lisännyt se, että venäläiset ovat nostaneet projektin hintaa miljardilla dollarilla siitä huolimatta, että Intia on hankkeen tasavertainen kehittäjä ja rahoituskumppani. Puolustusta ei kehitetä vain mahdollista ulkoista hyökkäystä vastaan, vaan myös jonkinasteiseksi pelotteeksi, kun Indonesia ryhtyy kehittämään omaa alueellista öljyja kaasuteollisuuttaan. Indonesia on vaikeasti hallittava maa. Suunnitelman mukaan asevoimat saavat vuoteen 2020 mennessä 5 000 uutta panssaroitua ajoneuvoa ja 14 000 uusittua ajoneuvoa, muun muassa T-72B3-taistelupanssareita, BMP-3rynnäkköpanssareita sekä BTR-82-miehistönkuljetusajoneuvoja. Kaksipaikkaisen koneen tilaukset peruutettiin kokonaan. Indonesialla on myös omaa pienimuotoista asekehittelyä ja -tuotantoa. Viime vuosina Jakarta on kuitenkin pontevasti rakentanut maansa yhtenäisyyttä. Se on tarkoitus kasvattaa 1,5 %:ksi BKT:stä vuosikymmenen loppuun mennessä. Sirpaleinen jättiläissaarivaltio potee jatkuvaa rahapulaa. Maa koostuu 17 000 saaresta, jotka sijaitsevat hajallaan Tyynenmeren lounaiskulmassa. Väestöä on runsaat 230 miljoonaa. Mielipide-erot koskevat myös AESA-tutkan toimintakykyä, sen ylläpitoa ja turvallisuusongelmia. Intia onkin pienentänyt tilausmäärän 220:stä 30-145 koneeseen. Vaunun koeajot kestävät 12-18 kuukautta. Pakistan näyttääkin siirtävän painopistettä raskaista ohjuksista joustavammin käytettävissä oleviin kevyehköihin taktisiin taistelukentän ohjuksiin
Palveluksessa olevien kenraalien ja everstien kohdalla luku oli 76 prosenttia. Kenraaleista ja eversteistä Nato-jäsenyyttä kannatti 68 prosenttia. Työryhmä luovutti asiaa esittävän mietinnön ulkoministeri Erkki Tuomiojalle marraskuun alussa. Sipilä kuitenkin toteaa, että Nato-jäsenenä “raudan saanti” kriisitilanteissa olisi paremmin turvattu, jos joutuisimme suurvallan hyökkäyksen kohteeksi. Kansallinen liikkumavara on säilytettävä ja itsetunnon oltava kohdallaan, jotta voimme tehdä ajassa päätöksiä”, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo Talouselämä-lehden haastattelussa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kurvinen (kok.) taas esittää, että tulevalla eduskuntakaudella on syytä selvittää perusteellisesti sotilaallisten liittoutumisen tarve hyötyineen ja haittoineen. Ne poliitikot taas, jotka ovat eri mieltä, eivät anna näkemyksillemme juuri arvoa vaan korostavat, että tämä on poliitikkojen käsissä”, Hannu Sipilä vastasi Verkkouutisten kysymykseen. kohta) aseellisen hyökkäyksen sattuessa jonkin jäsenmaan alueelle. Se on Sipilän mielestä turvatakuu. ”Vaikuttaa siltä, että ne poliitikot, jotka ovat upseerien enemmistön kanssa samaa mieltä Natosta, ottavat tämän tosissaan. Suomen vaatimuksesta artiklaan lisättiin lause “Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuusja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.” Puolustusvoimien uusi organisaatio VUODEN 2015 alusta alkaen Puolustusvoimien organisaation muodostavat: – Pääesikunta ja sen alaiset laitokset – Maavoimat: Maavoimien Esikunta sekä kahdeksan joukko-osastoa: Jääkäriprikaati , Kaartin Jääkärirykmentti, Kainuun Prikaati, Karjalan Prikaati, Panssariprikaati, Porin Prikaati, Utin Jääkärirykmentti sekä Maasotakoulu. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 31 MAANPUOLUSTUS Nouseeko Nato vaaleihin. Suomi kuitenkin jätti siihen silloisen presidentti Tarja Halosen vaatimuksesta varauman, jolla Suomi luisteli irti sotilaallisista velvoitteista muita jäsenmaita kohtaan ja myös mahdollisuudesta saada apua. Upseerit vaikenevat Natosta VUODEN 2013 kyselyssä Upseeriliiton jäsenistä hieman yli puolet kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä ja kolmannes vastusti. Sopimus solmittiin jo vuonna 2007, ja se astui voimaan vuonna 2009. Keskusta on mukana sellaisessa hallituksessa, joka ei kirjaa sitä, että jäsenyyttä ei haeta. Logistiikkalaitos muodostuu nykyisistä Maa-, Merija Ilmavoimien materiaalilaitoksista, Sotilaslääketieteen keskuksesta, Hämeen Rykmentin huoltokoulusta ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen osista. – Puolustusvoimien logistiikkalaitos, joka perustetaan tammikuussa 2015, toteuttaa kaikki logistiikan järjestelyt valtakunnallisesti. Selvitys antaisi Kurvisen mukaan yhtenäisen pohjan keskusteluun ja päätöksentekoon liittoutumisen hyödyistä ja haitoista. Sipilän mukaan liittoutumaton Suomi ja Ruotsi muodostavat vyöhykkeen, joka ei muodosta uhkaa kenellekään. N AT O. ”KESKUSTA ei ole mukana hallituksessa, jos sen ohjelmassa lukee, että Nato-jäsenyyshakemus jätetään. – Merivoimat: Merivoimien Esikunta sekä neljä joukko-osastoa: Rannikkolaivasto, Rannikkoprikaati, Uudenmaan Prikaati sekä Merisotakoulu. Lissabonin sopimuksessa on erikseen myös keskinäistä avunantoa edellyttävä velvoite (42 artiklan 7. Eli asia jätetään auki niin, että kansakunta arvioi jatkuvasti tilannetta, jos se muuttuu. – Ilmavoimat: Ilmavoimien Esikunta sekä neljä joukko-osastoa: Karjalan Lennosto, Lapin Lennosto, Satakunnan Lennosto sekä Ilmasotakoulu. Avun antamista ja vastaanottoa helpotettava ULKOMINISTERIÖN työryhmä esittää, että Suomi voi jatkossa tarvittaessa antaa tai vastaanottaa sotilaallista apua muilta EU-mailta. Muutosten taustalla on EU:n perussopimuksen eli Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulauseke, jossa edellytetään avunantoa terrori-iskun tai suuronnettomuuden sattuessa. Upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilä ennakoi Verkkouutisten haastattelussa Ukrainan tilanteen vaikuttavan vuoden 2015 kyselyyn
Jihadistia ei jätetä KAIKILLE sota-alueelta palaaville, myös terroristijärjestöjen taistelijoille tarjotaan apua yhteistyöverkostossa, jonka tiimeissä toimii poliiseja, sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Neljää somalitaustaista henkilöä syytetään terrorismin rahoittamisesta. Viimeksi heinäkuussa nähtiin kanavan Lontoon uutisankkurin irtisanoutuminen suorassa lähetyksessä hänen tuohduttuaan RT-kanavan malesialaiskoneen alasampumista koskevan uutisoinnin valheellisuudesta. Kremlin ääni Helsinkiin RT:N eli entisen Russia Today -kanavan taustalla oleva Venäjän valtiollinen Rossija Segodnja -mediayhtiö kansainvälistää rajusti toimintaansa. Se olisi poliittista signalointia. PU O LU ST U SV O IM AT. Sen sijaan ulkoministeri edelleen uskoo neuvotteluratkaisuun: – Pakotteiden vaikutukset tulevat näkyviin pidemmällä aikavälillä, ja ne purevat jo nyt, joten niiden lisääminen ei välttämättä toisi muutosta. Syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin, mutta myöntävät rahansiirrot Somaliaan. Kauppoja on lehden selvityksen mukaan tehty ilmavalvontaja lennonjohtojärjestelmien, tutka-aseman, räjähdeainevarikon, ammusvälinevaraston ja salaisen ilmasotaharjoitusalueen naapurustossa. RT-kanavan propagandistinen linja koveni Ukrainan kriisin alettua, ja moni sille työskennellyt länsimainen toimittaja on eronnut kanavan palveluksesta. Lisärahoituskaan ei vallitsevissa oloissa riitä valmiuden tai suorituskyvyn kehittämiseen, sanoi puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg maanpuolustuskurssin avajaisissa. JY VÄLL Ä 32 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 Kenraali Lindberg: Suunniteltu lisärahoitus ei riitä ILKKA KANERVAN selvitystyöryhmän raportissa puolueet suosittavat lähes yksimielisesti Puolustusvoimille asteittain nousevaa lisärahoitusta tämän vuosikymmenen loppuun. Venäläisten maakauppojen rajoittaminen erityisesti tärkeillä suoja-alueilla on ollut näiden tapausten johdosta esillä myös eduskunnassa. Suomen ensimmäinen terrorismijuttu SUOMEN ENSIMMÄINEN terrorismioikeudenkäynti alkoi 7.10. Heidän mukaansa tarkoituksena ei ollut terrorismin rahoittaminen, minkä lisäksi he kyseenalaistivat sen, voidaanko al-Shabaabia pitää terroristijärjestönä. Se aikoo perustaa kymmeniä uusia mediakeskuksia eri puolille maailmaa, myös Helsinkiin. Tuomioja uskoo rauhaan ULKOMINISTERI Erkki Tuomioja vähättelee uuden kylmän sodan uhkaa. Tarvitaan arvio siitä, miten ne ovat tähän asti toimineet ja ennen kaikkea, millä lailla tästä päästään ulos, ja siinä pitäisi EU:lla olla vahvempi rooli, Tuomioja sanoi. Tuomioja ei myöskään halua laajentaa Venäjän-vastaisia pakotteita, vaikka tilanne Itä-Ukrainassa on jälleen eskaloitumassa. Samaan aikaan Suomen rauhanturvaamisja kriisinhallintatehtävissä palvelleet ja vammautuneet joutuvat taistelemaan hoitoihin ja kuntoutukseen pääsystä sekä korvauksista valtiokonttorin kanssa. Venäläisten oudot maakaupat ILTALEHDEN tekemän selvityksen mukaan venäläiset ovat ostaneet maa-alueita ja kiinteistöjä Maa-, Ilmaja Merivoimien tukikohtien läheisyydestä eri puolilla Suomea. Rossija Segodnja sanoo haluavansa tarjota vaihtoehdon niille, jotka ovat kyllästyneet yksinapaisen maailman aggressiiviseen propagandaan. Päätekijäksi epäillylle vaaditaan lisäksi rangaistusta värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Syyttäjän mukaan syytetyt ovat keränneet ja toimittaneet rahavaroja ItäAfrikassa toimivalle al-Shabaab-järjestölle. RT on jäänyt toistuvasti kiinni sepitettyjen uutisten levittämisestä. Vasta viime marraskuussa käynnistynyt veteraaniohjelma ei ole vielä sellainen laaja-alainen ohjelma, jonka rauhanturvaja kriisinhallintaveteraanit tarvitsisivat, sanotaan vammautuneiden rauhanturvaajien asiaa ajavassa Vaikeasti Korvattavat ry.:ssä
Isompi ois kiva HELSINGIN SANOMIEN mukaan Laivue 2020 -hankkeessa pohditaan torpedoaseistusta uuteen alustyyppiin. Laivue 2020:n myötä Merivoimat havittelee myös entistä suurempia aluksia, sillä sen alukset olisivat kooltaan käytöstä poistetun miinalaiva Pohjanmaan luokkaa, joka oli 78-metrisenä Merivoimien suurin alus. Yli 90 % 300-miehisen komppanian henkilöstöstä on asevelvollisia reserviläisiä. mennessä etsinnät olivat siirtyneet ulommas merialueelle. Sopimusjärjestely parantaa merkittävästi Suomen normaalija poikkeusolojen huoltovarmuutta. Irvileuat ovat vinoilleet Merivoimia harmittavan, kun rannikkovartiostolla on uusi yli satametrinen alus eikä Merivoimilla ole ollut niin pitkää koskaan… Rannikkojääkärikomppania läpäisi testin NATON NOPEAN toiminnan joukkojen (NRF) valmiuteen valmistautuva Merivoimien rannikkojääkärikomppania (AMPH FINCOY) on 29.8.–12.9.2014 järjestetyssä kansainvälisessä Northern Coasts 2014 -harjoituksessa läpäissyt Naton korkeamman tason (NEL-2) -arvioinnin, mikä oli edellytys joukon asettamiselle NRF-valmiuteen vuonna 2015. Sastamalassa sijaitseva tuotantolaitos on Suomen ainoa tehdas, joka kykenee teräskranaattien (ensisijaisesti 155 mm tykistön ampumatarvikkeiden) kuoPU O LU ST U SV O IM AT rien tuotannon alkuvaiheisiin eli kuoriaihion puristukseen ja lämpökäsittelyyn. TURVALLISUUS Ruotsalainen pannukakku LOKAKUUN 18. Lehdistö levitti juttuja venäläisestä pienoissukellusveneestä ja sen hätäviesteistä. Suomen Sotilaassa on kummasteltu jo pitkään, millä tavoin suurempi alustyyppi parantaisi Suomen puolustuskykyä ja kuinka paljon se söisi muutenkin niukkoja määrärahoja. Tiistaihin 21.10. Etsintäoperaation aikana huhumylly pyöri kuumana: ruotsalaislehdistö seurasi venäläisten tiedustelualusten PU O LU ST U SV O IM AT FÖ RS VA RS M A K TE N. Kaappaajaksi paljastui australialainen muslimiksi kääntynyt Christopher Havard, joka kuoli sittemmin Yhdysvaltain UAV-iskussa Jemenissä viime vuoden marraskuussa. Seuraavana päivänä Ruotsin puolustusvoimat kiisti kaikki huhut. päivä Tukholman saaristossa alkoi tuloksettomana päättynyt etsintäoperaatio, johon osallistui aluksia, helikoptereita ja kodinturvajoukkoja. Sastamalassa pystytään tekemään myös kuorituotannon muut työvaiheet sekä tuottamaan kranaatinheittimistön kranaatteja. Torpedot olisivat tehokkaampia sukellusveneiden torjuntaan, sillä niissä hyödynnetään maaliin hakeutumista ja kauemmaksi ulottuvaa vaikutusta. 33 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 Terroristi hiuskarvan varassa JOULUKUUSSA 2012 Jemenin pääkaupungissa Sanaassa siepattu suomalaispariskunta Atte ja Leila Kaleva onnistuivat tuomaan mukanaan erään sieppaajansa hiuksen, jonka DNA:n perusteella selvisi kaappaajan henkilöllisyys. Sopimus allekirjoitettiin puolustusministeriössä maanantaina 17.11.2014. Pääosalla reserviläisistä on takanaan joko Uudenmaan Prikaatin tai Porin Prikaatin kansainvälinen varusmieskoulutus ja/tai operaatiokokemusta. Ruotsin puolustusvoimat kertoivat samana iltana tiedotustilaisuudessa, että kolmen aikaisemman havainnon lisäksi etsinnöissä on tehty kaksi uutta havaintoa. Kranaattituotanto Nammolle NAMMO osti Patrialta Sastamalassa sijaitsevan ampumatarvikkeiden tuotantolaitoksen. Viranomaisten mukaan epäiltiin vieraan vallan vedenalaista toimintaa, johon saattoi liittyä sukeltajia, pienoissukellusvene tai muunlainen vedenalainen kulkuväline. Viime vuonna Nammo otti vastuulleen kotimaisen ruutituotannon turvaamisen ostaessaan Vihtavuoren ruutitehtaan
Yhdysvallat on puolestaan halunnut päästä Assadin kovia otteita käyttäneestä diktatuurista eroon ja tuki aikaisemmin Syyrian kapinallisjoukkoja. Jihadistit kehuskelivat itse jo kesäkuussa teloittaneensa yli 1 700 irakilaista sotavankia, jotka terroristien julkaisemassa kuvaja videomateriaalissa näyttävät olevan siviilivaatteisiin puettuja miehiä ja poikia. ISIS ei edes yritä peitellä tekemiään sotarikoksia. Nyt näyttää siltä, että Yhdysvallat saattaa taipua ISIS-järjestön terrorismin luoman suuremman uhan edessä hyväksymään Venäjän linjan ja sietämään Assadin hallinnon toimenpiteet jihadisteja vastaan Syyriassa. Muutoin on uhkana, että Assadin ja ISISin joukot pääsevät niskan päälle. ”Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö aluevesiämme olisi loukattu”, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven puolestaan totesi. Ensimmäiset heistä astuvat palvelukseen kesällä 2016. Kysymykseen tulisiko Ruotsin liittyä Natoon vastasi Tv4:n kyselyssä kyllä 37 %, ei 36 % ja en osaa sanoa 27 %. Kapinalliset ovat vaatineet Yhdysvalloilta lisää tukea. Syyrian oppositiolähteiden mukaan ISIS-järjestön ja al-Qaidaan kuuluvan Nusra-rintaman johtajat ovat tavanneet ja sopineet lopettavansa keskinäisen taistelun ja toimivansa jatkossa yhteistyössä. JY VÄLL Ä 34 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 liikkeitä, ja erään meripelastusaluksen liikehdinnän katsottiin myös liittyvän etsintäoperaatioon. Asiantuntijalähteiden mukaan yhteistyö ei kuitenkaan vielä merkitse järjestöjen sulautumista. ”Yhteinen tavoitteemme on kuitenkin ISIS-järjestön tuhoaminen”, Kerry on sanonut uutistoimisto AP:n mukaan. Kenraali Göransson arvioi Expressenlehdessä marraskuussa, että Suomella ja Ruotsilla on yhdeksässä vuodessa yhteinen puolustuslinja. Asevelvollisuus koskee vuonna 1997 ja sen jälkeen syntyneitä naisia ja miehiä. Norjasti ruotuun NORJA ottaa käyttöön kaikkia koskevan asevelvollisuuden ensi vuonna. Venäjä on Syyrian johtajan Bashar al-Assadin hallinnon vankka tukija. ISIS on kuitenkin kasvanut voimakkaammaksi, ja se on onnistunut valtaamaan ison osan Pohjoisja LänsiIrakia kesän aikana. Human Rights Watchin ja Business Insider -lehden tutkimassa ISISin auliisti levittämässä videoja kuvamateriaalissa on järkyttäviä otoksia ainakin kolmesta. Human Rights Watchin marraskuun alussa julkaiseman raportin mukaan ISIS-järjestön jihadistit tappoivat yli 600 ihmistä yhdessä joukkomurhassa. Uusia ystäviä Syyrian rintamalla YHDYSVALTAIN ulkoministeri John Kerryn mukaan Yhdysvalloilla ja Venäjällä on velvollisuus tehdä yhteistyötä muissa asioissa, vaikka maat ovat täysin eri mieltä Ukrainan kriisin ratkaisemisesta. Norjalaisnaiset ovat jo aiemmin osallistuneet kutsuntoihin, mutta he ovat voineet kieltäytyä asepalveluksesta. Tällaiset sopimukset myös purkautuvat nopeasti. Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Sverker Göranson vakuutti, että Tukholman saaristossa todellakin liikkui vieraan vallan sukellusvene. Nyt edetään askel kerrallaan, ja talvella esittelemme syventyneen yhteistyön raportin.” Samaan aikaan Nato-jäsenyyttä kannattavien osuus kasvoi Ruotsissa ensimmäisen kerran suuremmaksi kuin sitä vastustavien osuus. Vielä 15.11. Norjassa on käytössä valikoiva asevelvollisuus. ISIS tunkeutui Syyriaan vasta vuonna 2012 Irakista, joka on järjestön syntypaikka. Al-Qaida ei aluksi hyväksynyt ISIS-järjestön raakaa toimintatapaa, ja pian ryhmittymät taistelivat myös toisiaan vastaan. ISISin ja Nusran tavoitteena on avata uusia rintamia kurditaistelijoita vastaan Pohjois-Syyriassa ja tuhota Syyrian vallankumousrintama, joka on vahva kapinallisryhmittymä ja jota myös Yhdysvallat on tukenut. Käytännössä naisia ei jatkossakaan pakoteta armeijaan, vaikka laki sen nyt mahdollistaisikin. Tällä hetkellä asevelvollisuuden suorittaa noin joka kuudes norjalainen. Suomen puolustusministeri Carl Hag lund kehui Göransonin visiota kunnianhimoiseksi: ”Aika näyttää, mihin päästään. Naisten määrä on ollut noin 13 prosenttia kaikista asevelvollisuuden suorittaneista. Lokakuun viimeisinä viikkoina etsintäoperaatio purettiin, eikä varsinaisia tuloksia koskaan esitelty julkisuudessa. Göranson toivotti muutkin tervetulleeksi
John McCain on Vietnamin sodan veteraani ja sotainvalidi. Meduza-projektin tarkoituksena on tuottaa uutisia ja välittää muiden tuottamaa materiaalia venäjänkieliselle yleisölle. VENÄJÄ Eurooppa riippumattomaksi Venäjän maakaasusta EUROOPAN KOMISSIO julkaisi lokakuun 16. Vaalivoittajat edellyttävät ulkopolitiikkaa johtavalta presidentti Obamalta tiukempaa linjaa. 35 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 eri joukkomurhasta. Palvellessaan ilmavoimissa hän haavoittui vakavasti USS Forrestal -lentotukialuksen palossa vuonna 1967, ja samana vuonna hänet ammuttiin alas Hanoin yläpuolella. Kiina vähentää riippuvuuttaan lännestä KIINALAISTA tekniikkaa on pian kaikissa tietoteknisissä laitteissamme, sen sijaan kiinalaiset itse haluavat varmistua, että heidän omat järjestelmänsä ovat vain ja ainoastaan kiinalaista valmistetta. Kiinalaisyritys on valmistanut ensimmäiset täysin kotimaista tekoa olevat palvelimet. Palvelimissa käytettävän Loongson 3B -suorittimen on valmistanut paikallinen siruvalmistaja Loongson Technology. Kevään aikana Venäjällä säädettiin mediatalojen kansainvälistä omistuspohjaa rajoittavia lakeja, ja niiden myötä ei-toivottuja omistajia savustettiin tiedotusvälineistä pois. Republikaanit haukkana REPUBLIKAANIT voittivat Yhdysvaltojen täytevaalit ja saivat enemmistön sekä senaattiin että edustajainhuoneeseen. Tulevasta tehtävästään senaattori McCain totesi: ”[Käsittelemme] esimerkiksi Ukrainan hallituksen joukkojen aseistamista, Lähi-idän strategiamme uudelleenarviointia, valmiuksiamme presidentti Vladimir Putinin suhteen ja Kiinan jatkuvaa tunkeilua Etelä-Kiinan merellä”. Samaan aikaan myös muissa venäläismedioissa nähtiin kokonaisten toimitusryhmien irtisanoutumisia, joilla vastustettiin valtion tiukentuvaa otetta tiedonvälityksestä. Näitä on tehty kesän aikana muun muassa ISIS-järjestön haltuunsa saamissa Mosulin ja Tikritin kaupungeissa Irakissa. Kun Venäjä menettää Euroopan markkinat, sen voi olla vaikeaa enää palata niille. Yksi asia on varma: Venäjällä ei ole varaa menettää myyntituloja edes pienestä toimituskatkosta. Hän jäi Vietkongin sotavangiksi ja vapautui vasta vuonna 1973. Jos Putin ei ole tyytyväinen eurooppalaisten asiakkaidensa käyttäytymiseen, annetaan hänen katkaista maakaasutoimitukset ja katsotaan, mitä tapahtuu, kirjoittaa talouslehti Forbes. Se vain kiihdyttäisi eurooppalaisten intoa etsiä uusia toimittajia ja muita energialähteitä. Ryhmää johtaa Galina Timtshenko, joka sai maaliskuussa yllättäen potkut venäläisen uutissivusto Lenta.ru:n päätoimittajan paikalta. Sitä varten tehdyt stressitestit osoittivat, että Eurooppa kestää, vaikka Venäjä lopettaisi maakaasutoimitukset kokonaan. Vaikka Venäjä edelleen sallii vapaan tiedonvälityksen internetissä, se pyrkii tukahduttamaan muut näkökulmat pitämällä huolen siitä, että valtion oma ääni kuuluu kaikkein äänekkäimmin ja tiukentamalla otettaan maan mediakentästä. io) on kahdenkymmenen Latviaan siirtyneen venäläisen journalistin hanke riippumattoman venäjänkielisen tiedonvälityksen puolesta. Veteraanisenaattori John McCain noussee senaatin asevoimien ja puolustusministeriön rahoituksesta vastaavan komitean johtoon. Eurooppa on kaikessa hiljaisuudessa kehittänyt energiaohjelmiaan ja infrastruktuuriaan vähentääkseen riippuvuutta Venäjän kaasusta vuonna 2009 tapahtuneen Ukrainan ja Venäjän välisen kaasukiistan ja toimitusrajoitusten jälkeen. Timtshenkon potkut johtivat yli 70:n Lenta.ru:n journalistin joukkoirtisanoutumiseen protestiksi tapahtuneesta. Venäläistä vastarintaa MEDUZA PROJECT (www.meduza. Koska Venäjän valtio voi jossain määrin kontrolloida nettisivujen näkyvyyttä ja blokata ei-toivotut sivustot, Meduza aikoo tehdä mobiililaitteisiin myös oman sovelluksensa, jonka estäminen on teknisesti paljon vaikeampi toteuttaa.. Lisää ISIS-järjestöstä ja Syyrian sodasta toisaalla tässä lehdessä. päivä Euroopan energiaturvallisuusstrategian, jossa selvitettiin, miten riippuvuutta Venäjän maakaasusta voitaisiin vähentää. Epäluotettavalle energiatoimittajalle ei ole tarjolla kuin matalan hintatason spot-kauppaa maailman energiapörsseissä. Ero saattoi olla poliittisesti onnistunut taktinen veto republikaaneille. Marraskuun lopussa demokraattien presidentti Obaman ja tiukempaa linjaa vetäneen republikaani-puolustusministeri Chuck Hagelin näkemyserot johtivat turhautuneen ministerin eroon. Kotimaisella tietotekniikalla Kiina puolustautuu kyberuhkia vastaan. Markkinalähtöisen lähestymistavan myötä Venäjän kaasusta riippuvaisille maille on tarjolla jatkossa yhä enemmän vaihtoehtoja. Lenta-uutispalvelun omistaa Putinin lähipiiriin kuuluva oligarkki Alexander Mamut, joka ei ollut tyytyväinen Timtshenkon tapaan käsitellä Ukrainan kriisiä. Näihin kuuluu energiakaupan vapauttaminen tuontirajoituksista, varastointikapasiteetin kasvattaminen ja siirtyminen vaihtoehtoisiin energiamuotoihin kuten LNG-kaasuun
Ohjuksessa on START II -sopimuksen sallima yksi ydinkärki, jonka teho on 800 kilotonnia, mutta se voidaan varustaa useamman taistelukärjen sisältävällä MIRV-kärjellä (multiple independently targetable re-entry vehicle). Siinä on kiinteää polttoainetta käyttävä kolmivaiheinen raketti, ja se voidaan laukaista joko siilosta tai liikkuvalta alustalta. Aivan viime vuosina presidentti Putinin keskittäessä valtaa itselleen on pienet ja keskisuuret yritykset ajettu ahtaalle. kello 9.20 paikallista aikaa. ”Entä missä ovat Occupy Wall Street -mielenosoitukset. Yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden break even -hinta on kuitenkin 80 dollarin tasolla, joten saudit ovat selvästi liikkeellä puolustamassa markkinaasemaansa. Putin syytti Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia sotilaallisesta tunkeutumisesta entiselle neuvostoalueelle ja Ukrainan työntämisestä kaaokseen. Ohjuksen pituus on 22,7 metriä ja ensimmäisen vaiheen halkaisija on 1,9 metriä. Viimeaikaisen hinnanalennuksen pahin kärsijä on kuitenkin Venezuelan ja Iranin lisäksi Venäjä, jonka koko kansantalous perustuu energiavientiin. Venäjä testasi mannertenvälistä ohjusta VENÄJÄN puolustusministeriön tiedotteen mukaan (MBR) RT-2PM2 Topol-M -ohjus laukaistiin Plesetskin avaruuskeskuksesta lauantaiaamuna 1.11. Venäjän talouskasvu ja valtion budjettisuunnittelu ovat perustuneet vähintään 100 dollarin barrelihintaan. ”Karhu ei kysy keneltäkään lupaa. 36 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 JY VÄLL Ä Kaikki on Amerikan syytä! VLADIMIR PUTIN puhui lokakuussa Sotshissa asiantuntijaryhmälle, jossa oli myös Venäjälle kriittisiä toimittajia. Tämän jälkeen Putin aloitti suoranaisen hyökkäyksen amerikkalaista yhteiskuntaa ja hallitustapaa vastaan. Karhu on vahva ja perinteikäs eläin. Laukaisumassa on 47 200 kiloa mukaan luettuna 1 200 kilon hyötykuorma. ”Yhdysvalloissa ei ole todellista demokratiaa”, oli Putin todennut ja viitannut valitsijamiesvaalitapaan (joka muuten oli ennen suoraa kansanvaalia käytössä presidentinvaalien yhteydessä Suomessakin). ”Me emme aloittaneet tätä”, sanoi Putin. Vuonna 2008 Venäjän strategisiin ohjusjoukkoihin kuului 48 siiloihin sijoitettua Topol-M-ohjusta ja kolme liikkuvaa ohjusta. Yhdysvallat onkin öljyn suhteen jälleen omavarainen ja pystyy viemään öljyä ulkomaille. Ohjuskokeen tarkoituksena oli testata ohjuksen teknisiä ominaisuuksia. ”Yhdysvallat yrittää muokata koko maailman mieleisekseen omien etujensa lähtökohdista”, hän jatkoi. Neuvostoliiton jälkeen valtion omaisuus yksityistettiin nopeasti laajoille kansanjoukoille eräänlaisilla yksityistämisseteleillä, mutta pian omaisuus alkoi jälleen keskittyä ensin kommunistisesta puolueesta lähtöisin oleville puolueoligarkeille, sitten usein hämäräbisneksillä aloittaneille yrittäjäoligarkeille ja nyt viimeksi maan turvallisuuskoneistoa ja presidentti Putinia lähellä oleville silovikioligarkeille. Nyt kun öljyn hinta on laskenut, on ruplan kurssi romahtanut ja talouskasvu törmäämässä seinään. Topol-M-mannertenvälinen ballistinen ohjus on ensimmäinen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä kehitetty tämän kokoluokan ohjus. Venäjä nesteessä Öljyn hinta sukeltaa ÖL JYN maailmanmarkkinahinta kävi marraskuussa alimmillaan 75,84 dollarissa barrelilta, mikä on matalin hintataso sitten vuoden 2011 lokakuun. Krimillä kansallistetaan jo yrityksiä PUTININ VENÄJÄÄ on joskus kuvattu sanalla kleptokratia, varkaiden hallinto. Syynä viimeaikaiseen vahvaan hinnanlaskuun on Saudi-Arabian valtiollinen öljy-yhtiö, jonka sanotaan kilpailevan markkinaosuudestaan Yhdysvalloissa. Ohjuksen kantomatka on 11 000 kilometriä. Yhdysvaltojen oma öljytuotanto on liuskeöljyesiintymien ja frakkaustekniikan kehittyessä kasvanut merkittävästi. Ne kuristettiin kehtoonsa”, Putin valisti kuulijoitaan Yhdysvaltain sisäpolitiikasta. Venäjällä suositaan nyt massiivisia. Se ei antaudu”, Putin puhisi
Akuutin vaiheen päättyessä syyskuun aikana kalusto siirrettiin jälleen muihin tukikohtiin. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 37 valtionyrityksiä ja presidentin lähipiiriin kuuluvien miljardöörien omistamia suuryrityksiä. Krimillä onkin nousemassa tyytymättömyys uusia vallanpitäjiä kohtaan. Nyt Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on julistanut sopimuksen lopullisesti kuolleeksi, eikä siihen voida hänen mukaansa enää palata. Useat tehottomiksi, strategisesti merkittäviksi tai Ukrainan tukijoiksi leimatut yritykset on kansallistettu – suomeksi sanoen varastettu omistajiltaan. Viimeisimmässä tapauksessa AN72koneen pilotti käytti koneestaan kutsua ”Aeroflot”. Tämä on tuplasti niin paljon kuin koko viime vuonna. Venäjän puolustusministeriö kiisti ensimmäisen ilmatilaloukkauksen ja väitti lentokoneen olleen normaalireitillään Kaliningradiin kansainvälisessä ilmatilassa. ”En oikein näe, mihin niillä pyritään ja mitä höytyä niillä saadaan. Liettuan puolustusministeriön mukaan Baltian lähialueilla olevat Naton koneet olivat nousseet lähestyneiden venäläiskoneiden takia ilmaan 86 kertaa lokakuun puoliväliin mennessä. Venäjä ulos TAE:sta TAVANOMAISTEN aseiden rajoitussopimusta (TAE) ei ratifioitu Nato-maissa, koska Venäjä miehitti silloin (kuten edelleen) osia Georgiasta ja Moldovaan kuuluvasta Transnistriasta. Suomen ilmavoimien komentajan prikaatikenraali Kim Jäämeren mukaan Ilmavoimat on tehnyt tänä vuonna jo yli 120 operatiivista lentoa, kun viime vuonna niitä oli 60. Aina löytyy joku sopiva veroepäselvyys tai tekaistu rikostutkinta, minkä verukkeella yritys voidaan ottaa valtion haltuun. Syyskuun aikana Venäjä osoitti poikkeuksellista aktiivisuutta ilmassa myös kauempana rajoiltaan. Naton ilmavalvontaa suorittavien hävittäjien määrä on nostettu neljästä kahteentoista. Vielä lokakuun lopulla uutisoitiin, miten Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa havaittiin useampi ryhmä venäläisiä taistelukoneita, jotka eivät käyttäneet havainnointilaitteistoa, eli transpondereita, eivätkä olleet yhteydessä alueellisiin lennonjohtoihin. Suomalainen lennonjohtaja kertoi kuulustelussa pitäneensä tätä harhaanjohtavana, koska sillä viitataan siviilikoneeseen. Tutkatransponderien käyttämättä jättäminen aiheuttaa vaaraa siviililentoliikenteelle. Ehkä niillä halutaan lähettää jokin signaali, mutta minne”, Jäämeri kummeksuu Venäjän toimintaa. Seuraaviin tapauksiin kommentteja ei venäläisviranomaisilta vielä tämän lehden mennessä painoon joulukuussa 2014 ole saatu. Venäjä aktivoituu sotilaallisesti VENÄJÄN valtion ilma-alukset loukkasivat Suomen alueellista koskemattomuutta kolme kertaa elokuussa. Royal Air Forcen Eurofighter Typhoon -hävittäjät ja Yhdysvaltain ilmavoimien F-22 Raptor -hävittäjät olivat vastassa venäläispommikoneita, jotka pysyttelivät kansainvälisessä ilmatilassa ennen kääntymistään takaisin Venäjälle. Krimin uusi hallinto on nopeasti ottanut haltuunsa useita yrityksiä leipomoista telakoihin. Jos tarkoitus on testata ilmatilaloukkauksen kohteeksi joutuneen maan ilmavoimia, niin sen maan ilmavoimista loukkauslento ei kerro mitään. Naton mukaan myös Suomi oli lähettänyt hävittäjänsä tunnistuslennolle. Viro on puolestaan roportoinut venäläiskoneiden loukanneen Viron ilmatilaa kuusi kertaa tänä vuonna, kun edellisvuonna ilmatilaloukkauksia todettiin kaksi. Venäjän ilmavoimien Tupolev Tu-95 -strategiset pommikoneet ovat lentäneet Pohjois-Atlantilla lähellä Ison-Britannian sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan ilmatilaa. Ei siis ole mikään ihme, että Venäjän valtaamalla Krimillä on jo nyt lupaukset leveämmästä elämästä petetty. Niin nopeasti hävittäjien sijoituspaikkoja ja määriä voidaan muuttaa. Viimeisellä kerralla Ilmavoimien hävittäjät tunnistivat koneen AN72-tyyppiseksi kuljetus/tiedustelukoneeksi. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan Aeroflot-viestintä viittaa siihen, että kyseessä oli harkittu ja törkeä Suomen valtioalueloukkaus. Ilmavoimat ei operatiivista syistä kommentoinut hävittäjien sijoituspaikkoja. IL M A VO IM AT. Naton Baltian maiden ilmavalvontaa suorittavat hävittäjät seurasivat venäläiskoneiden lentoa. Kolmannen ilmatilaloukkauksen jälkeen Ilmavoimat siirsivät Hornet-kalustoa Helsinki–Vantaan lentokentälle, josta ne silminnäkijähavaintojen mukaan tekivät seuraavina päivinä useampia tunnistuslentoja
Jaakko Puuperä päätoimittaja Suomen Sotilas -lehti yhtenä merkittävimmistä ilmasotahistorioitsijoista. Lappi tunnetaan tänään Suomen Eversti Ahti Lapista Vuoden Suomen Sotilas 2014 puolustusteknologiaa kuin ilmatorjunnan ja ilmasodan historiaa. Ahti Lappi syntyi 7.7.1941 Vaasassa. Hän on kadettikurssia 48 ja RUK-kurssia 105. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea). Lukijamme saavat nauttia everstin terävästä kynästä varmasti myös tulevina vuosina. Ennen jäämistään reserviin vuonna 1997 Lappi toimi ilmatorjunnan tarkastajana vuosina 1988–1996. Lappi on toiminut aktiivisesti lehden ilmasota-asinatuntijana ja alansa erikoistoimittajana jo pari vuosikymmentä. Suomen Sotilaan lukijoille everstimme on tuttu lukuisista kiinnostavista, välillä viiltävän kriittisistä ja aina analyyttisistä jutuista lehdessämme. Reservissä Lappi on julkaissut useita artikkeleita ja tutkimuksia sekä osallistunut aktiivisesti asiantuntijakeskusteluun Suomen asevoimien kehittämiseksi, ei vähiten Suomen Sotilaan sivuilla. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Suomen Sotilas kiittää eversti Lappia ja toivottaa suurelle sotilaalle menestystä myös jatkossa. Yksi esimerkki Lapin ajankohtaisista ja herättelevistä kirjoituksista on nyt käsissäsi olevan numeron pääjuttu ”Ilmapuolustuksesta ohjuspuolustukseen”. Lapin jutut ovat käsitelleet niin uusinta ilmaja ohjus. S uomen Sotilas on valinnut vuoden 2014 Suomen Sotilaaksi eversti evp Ahti Lapin. 38 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 JY VÄLL Ä Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Vuoden Suomen Sotilaaksi Lappi kutsuttiin ansioistaan kuvia kumartamattomana, rohkeana ja asiantuntevana, riippumattomana keskustelijana ja keskustelunherättäjänä
Omiin silmiini liioittelun huippu oli suvereenisti Ilta-Sanomissa 24. Ei vaikka otettaisiin Parkkinasta itään oleva erittäin siisti ja tehokkaan näköistä merijalkaväkijoukkoa kouluttava Sputnikin varuskunta joukkoineen mukaan arvioon. VENÄJÄN UHALLA pelottelu myy. Mutta lisää väkeä se on rajan taakse sijoittamassa, joten kyllä sillä täytyy olla pahat mielessä, sellainenhan ry... Suomen Sotilaan vuoden 2013 lukijamatka vei minut kahteen kertaan juuri edellä mainituille paikkakunnille. Pataljoonia. Toki ilmojen teitä voidaan väkeä ja jossakin määrin kalustoakin kuljettaa, mutta silloin meille vaarallisempi on Pihkovassa majaileva maahanlaskurykmentti. Kylään veivät paksussa ruosteessa olevat rautatiekiskot, täysin hiljaisen lentokentän ympärillä oli ruosteista piikkilankaa ja parissa aitauksessa viimeksi 90-luvulla liikkuneita MT-LBkuljetuspanssareita. Venäjä on yhä sotilaallisesti suurvalta. Käynnistäni on toki jo yli vuosi, mutta jokainen, joka tietää, minkälaisen infrastruktuurin vaatii rauhan ajan prikaatin kokoisen joukko-osaston siirtäminen, sijoittaminen ja toiminta vieläpä arktisissa olosuhteissa, ymmärtää, että ihan hetkessä esimerkiksi Alakurttiin ei prikaatia siirretä ja muodosteta. KUN NYT KERRANKIN puhuttiin paikoista, joissa olen päässyt käymään ja tehnyt ihan itse havaintoja, joudun esittämään muutaman kommentin näistä ryhmityksistä. Itse jutussa asiaa arvioi eräs evp-upseeri, jonka arviot ja muun muassa ”vihreiden miesten” tunnistukset olivat taannoin kohteliaasti sanoen epätarkkoja. Alakurtista Suomeen päin on sangen heikko, osin jopa sorapäällysteinen tie. Vielä hankalampi on päästä maanteitse Suomeen Parkkinasta. Se voi keskittää joukkojaan suhteellisen nopeasti eri puolille laajaa valtakuntaansa. marraskuuta julkaistu kartta, jossa oli sijoitettu vakuuttavan oloisesti erinäisiä venäläisiä joukkoja pohjoisrajallemme. Sen muuttaminen Raatteen tieksi ei tunnu mitenkään ylivoimaiselta. 3 000–4 000 miehen prikaatia siellä ei voinut ikimaailmassa olla, eikä sinne synny sellaisen tehokkaan toiminnan kaipaamaa infrastruktuuria vielä ensi suveksikaan. On ollut ilmatilan loukkauksia, ja suomalaiseen tapaan niitä koskevissa keskusteluissa hypättiin itse asiasta sivuraiteelle kinastelemaan siitä, kuka tiesi mitä ja kuka sanoi tätä. TALVISODAN syttymisen 75. Silloin on unohdettu, että Venäjän armeija on vain kalpea haamu suuren ja mahtavan Neuvostoliiton asevoimista. Tie ei ole ratkaisevasti parempi kuin mitä se oli kesällä 1941 yhden suomalaisen ja parin saksalaisen divisioonan yrittäessä Kantalahteen, sinne koskaan pääsemättä. Koulutus oli käynnissä ja kalusto asiallisen näköistä. Suomessakin on uskottu valtiojohtoa myöten, että voimapolitiikan aika on ohi kylmän sodan katoamisen myötä, armeijat voidaan ajaa alas, asevelvollisuudesta luopua ja käyttää säästyneet rahat vaikkapa demokratian levittämiseen voimatoimin vähempiosaisille kansoille. Puolustuksemme kun ei ole kovin häävissä kunnossa. Sitten on vielä erilaisia ohjusprikaateja, Itämeren laivastoa ja Pohjoista laivastoa. Omien asevoimiemme merkittävä vahvistaminen ei tässä keskustelussa oikein näytä olleen varteenotettava vaihtoehto, vaikka se olisi helpoiten omilla päätöksillä saatava lisäturva. Mutta kasarmialueen laajuus, liikkeellä olevien sotilasajoneuvojen tai varastoaitauksissa olevien panssariajoneuvojen määrä tai mikään muukaan ei antanut sellaista vaikutelmaa, että tuolla sangen suppealla alueella olisi peräti kaksi prikaatia. TERVEELLINEN HERÄTYS kääntyi meillä julkisessa keskustelussa kuitenkin väittelyksi siitä, pitäisikö meidän kuulua Natoon vai ei sekä kuuluisaan ja Suomea kovasti kaikelta pahalta suojaavaan ”Nato-optioon”, jota ei oikeasti ole olemassa. Muistaakseni yhden maastopukuisen miehen näin sekä yhden vihreän niin sanotun Pulla-UAZin, jonka rekisterilaatta kertoi sen olevan asevoimista. Meillä on uskottu varsin naiivisti, että status quo jatkuu ikuisuuteen, historia on päättynyt ihanan demokratian voittoon ja hajonneen mahtavan Neuvostoliiton tilalle tullut Venäjä on valtio siinä missä muutkin, ainakin melkein. vuosipäivän tienoilla Venäjän uhka nousi taas julkisuuteen. Mutta ilman kunnollista infraa se ei onnistu, ja sitä Venäjän luoteiskulmalla ei ole, toistaiseksi. Nimellisesti siellä voi olla yhteensä kaksi prikaatia, mutta mikä lie todellinen vahvuus. Kartan mukaan muun muassa Alakurtissa on jo – tai sinne on ainakin piakkoin tulossa – moottoroitu prikaati, Petsamossa olisi sellaisen lisäksi merijalkaväkiprikaatikin ja Montshegorskissa peräti lentotukikohta. Kesäkuussa 2013 ei Alakurtissa ollut minkäänlaista prikaatia, rykmenttiä, pataljoonaa eikä ehkä edes komppaniaa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 39 Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi KRIMIN MIEHITYS ja Venäjän ylläpitämä itäisen Ukrainan sisällissota herättivät niin suomalaiset poliitikot, median kuin tavallisenkin kansan siihen, että maailman ja Euroopan muutos ei olekaan päättynyt. Tietä katkovat vielä siellä täällä joet, ja sitä ympäröivät umpimetsät. Hui, Venäjä uhkaa!. itänaapurimme on vaikka voissa paistaisi. Kolmas on se, kuinka paljon oleellisempaa on siirtoja tukeutumisinfrastruktuuri kuin varuskunnat. Keskellä ei mitään olevan uneliaan ja pahasti rapistuneen aavemaisen kylän raitilla uhkaavinta oli räksyttävä kulkukoira. anteeksi... Suomen valtiollista turvallisuutta nämä tahattomat tai tahalliset yksittäistapahtumat eivät kuitenkaan uhkaa, suurempi vaara ilman lennonjohdon kontrollia lentävistä venäläiskoneista on siviili-ilmailuliikenteelle. VIIMEISIN UUTINEN Venäjän kasvavasta uhasta on ollut eräiden lehtien todistelu sillä, miten hurjasti Venäjällä on joukkoja rajojemme tuntumassa. PETSAMOSSA , venäläisittäin Petschengassa ja meikäläisittäin Parkkinassa nähtiin reissulla toki hyväkuntoisen oloiset kasarmit, ja varsin virkeän näköisiä sotilaita liikkui alueella. TOINEN ASIA on sitten ihmetellä, miten nämä aaveprikaatit voisivat Suomea uhata. Vaikuttavia olivat myös lähteet osin englanninkielisine nimineen
Miehistön ja veneen kokoa vertailemalla huomaa veneen yllättävän pienen koon.. 40 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A FÖ RS VA RS M A K TE N RUOTSALAINEN EDELLISEN SUKUPOLVEN 1987-1990 rakennetun dieselsähköisen Västergötland-luokan 2003-2004 Södermanland-luokan AIP-veneeksi modernisoitu HMS Södermanland pinta-ajossa idyllisessä saaristomaisemassa
Ruotsin syksyinen sukellusvenejahti oli länsinaapurimme merivoimille nöyryytys. Suomen Sotilas otti selvää, mitä Ruotsin pienelle sukellusveneaseelle kuuluu tulevaisuudessa. Mitä Itämeren pinnan alla tapahtuu. Hienoja saavutuksia, mutta riittääkö se Ruotsin puolustamiseksi. Venäjä on tehnyt pullistelullaan rauhanmerestä ja tärkeimmästä huoltokäytävästään taas kilparadan. Ruotsalaisten vastaus on uusien korvettien ja taisteluveneiden ohella AIP-voimanlähdettä hyödyntävä sukellusvene ja vallankumouksellinen johtamisjärjestelmä. > n TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. 41 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 RUOTSIN SUKELLUSVENEASE ITÄMERELLÄ Kilpa Itämerellä jatkuu kylmän sodan jälkeisen hengähdystauon jälkeen
Gotlandluokan seuraajaksi hahmottui vuonna 1997 Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteinen Viking-luokan sukellusveneprojekti, jossa Suomikin oli mukana tarkkailijana. Norjan vetäydyttyä hankkeesta tuotantoerä laski kahteen ruotsalaiseen ja neljään tanskalaisveneeseen. Viking-projekti kaatui lopullisesti, kun Tanska ilmoitti luopuvansa sukellusveneaselajistaan vuonna 2004 käytösn HMS Halland pysähtyneenä kuvattavaksi Karlskornan laivastotukikohdan edustalla. Määrittelyvaihe saatettiin loppuun vuonna 2002. Maakomponentti Ruotsilla on sen sijaan erittäin kehnossa jamassa. 42 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A R uotsi panostaa edelleen sukellusveneisiin. Sukellusveneisiin uppoaa rahaa, mutta Ruotsi myös tekee niillä sitä. Ruotsalainen Kockums, norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace ja tanskalainen Odense Steel -telakka perustivat projektia varten yhteisyrityksen. Projektin tarkoituksena oli rakentaa suorituskykyisempi ja vaikeammin havaittava Gotland-luokan seuraaja, joka olisi uusimpia polttokennotekniikkaa käyttäviä saksalaisia Tyyppi 214 -AIPsukellusveneitä kolme kertaa halvempi. Tavoitteet olivat kovat, mutta ruotsalainen insinööri on onnistunut tällaisessa ennenkin. Maan kyky merellä ja ilmassa on huomattava, ja myös sen joint-kyvyt ovat maailman huippua. Ruotsalaiset tarvitsivat kaksi uutta Viking-sukellusvenettä vanhempien Västergötland-luokan sukellusveneiden korvaamiseksi vuoteen 2015 mennessä, Tanska ja Norja tarvitsivat kukin neljä venettä vuodesta 2005 alkaen. JO H A N LU N D A H L / C O M BA T C A M ER A / FÖ RS VA RS M A K TE N n Ruotsalaisen Gotland-luokan AIP-sukellusveneen HMS Hallandin komentokeskus, joka muistuttaa korkeateknologista toimistoa: tilannekuvaa, mukavuutta ja ergonomiaa piisaa…
Ensimmäisen veneen tuotannon piti alkaa vuoden 2012 lopussa, mutta vuoteen 2013 mennessä yhtäkään sukellusvenettä ei oltu tilattu. Modernien dieselsähköisen sukellusveneiden valmistukseen kykenevät Ruotsin ohella vain Saksa, Venäjä, Ranska, Italia, Kiina ja Japani. Maaliskuussa 2013 Kockums sai tilauksen kahden Gotland-luokan veneen MLU-päivityksestä. A26 Kockums jatkoi Gotland-luokan seuraajan, A26-projektin kehittämistä omin voimin. Ruotsi ratkaisi välittömät sukellusvenetarpeensa modernisoimalla kaksi neljästä Västergötland-luokan sukellusveneestään Södermanlandluokan AIP-sukellusveneiksi vuosina 2003–2004. Päivitetyt veneet tulevat olemaan käytössä vuoteen 2025 asti uusien A26-veneiden rinnalla. Vuoden 2020 jälkeen saatetaan tehdä päätös uusien A26-veneiden lisätilauksesta Gotland-luokan korvaamiseksi. Syyskuussa 2013 ilmoitettiin A26-projektin viivästyneen teknisistä syistä ja ensimmäisen veneen valmistuvan aikaisintaan vuonna 2020. Erikoisena lisänä tulee olemaan korkeampi avomerikelpoisuus myös suolaisemmissa vesissä ja lämpimämmässä ilmastossa kansainvälisiä tehtäviä ja vientikauppoja varten. Ruotsin merivoimien kehityskoordinaattorin Per Skantzin mukaan Gotland-luokan iskukyky heikkenee olennaisesti vuosina 2015–2017. Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors ilmoitti 11.4.2011, että kahdella uudella tilattavalla A26-veneellä on tarkoitus korvata kaksi Södermanlands-luokan venettä vuosina 2018–2019 ja kahdelle Gotland-luokan veneelle tehdään MLU-päivitys. Ruotsin valtiopäivät antoi hallitukselle valtuudet kahden A26-sukellusveneen tilaamiseksi 16.6.2010. Teknisesti A26-projektissa käytetään edistyneempää GHOST (Genuine HOlistic STealth – aito kokonaisvaltainen häive) -teknologiaa ja kehittyneempää Stirling-tekniikkaa. Kaiken lisäksi ruotsalainen Stirlingsukellusvene on hankintahinnaltaan kolme kertaa halvempi kuin taktisesti samanarvoinen saksalainen polttokennosukellusvene. Södermanlandin ja Östergötlandin painerungot katkaistiin tornin takaa, ja niihin lisättiin 12-metrinen AIP-voimanlähteen ja sen alijärjestelmät sisältävä moduuli. Ruotsalaiset pystyivät kuitenkin ensimmäisinä ottamaan palveluskäyttöön turvallisen ja toimivan AIP-voimanlähteen, eikä Gotland-luokan sukellusveneessä ole montaa ulkomaista komponenttia. Lisäksi A26 pystyy lähettämään ja vastaanottamaan kauko-ohjattuja vedenalaisia aluksia torpedoputkiensa avulla, ja se tulee paremmin kestämään eri aseiden aiheuttamia paineiskuja. A26-luokan veneestä tulee Gotland-luokkaa hieman suurempi – uppouma sukelluksissa nousee 1 599 tonnista 1 930 tonniin, pituus 60,4 metristä 63 metriin, leveys 6,2 metristä 6,4 metriin ja syväys 5,6 metristä 6 metriin. Miehistön määrä vähenee 17-26 mieheen. FÖ RS VA RS M A K TE N. Reservissä olleet Västergötland ja Hälsingland modernisoitiin samalla tavalla ja myytiin Singaporen laivastolle. Singaporessa nämä sukellusveneet ovat olleet palveluskäytössä vuodesta 2009 alkaen Archer-luokan veneinä. Kolmen tai neljän tanskalaisen Viking-sukellusveneen arvioitu yhteishinta oli 652 miljoonaa dollaria ja ruotsalaisveneiden arvioitu yksikköhinta oli 133 miljoonaa dollaria. > N IC KL A S G U ST A FS SO N /C O M BA T C A M ER A , FÖ RS VA RS M A K TE N Ruotsalaiset pystyivät ensimmäisinä ottamaan palveluskäyttöön turvallisen ja toimivan AIPvoimanlähteen. 43 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 sä olevien saksalaisveneiden vanhentuessa ja käyttävänsä säästetyt varat maavoimiensa kehittämiseen. Autonominen toiminta-aika tulee olemaan 45 vuorokautta ja sukellusaika 18 vuorokautta AIP-voimanlähteellä
Yhdysvallat saattoi tarvita Gotlannin syvännettä ydinkäyttöisten ohjussukellusveneidensä partiointialueeksi 1960-luvulla, kun näistä sukellusveneistä laukaistavien strategisten ballististen Polaris-ydinohjusten kantama oli vain 1 850 kilometriä. Vaikka sekä ruotsalaisissa sukellusveneissä että johtamisjärjestelmissä käytetään myös kolmansista valtioista hankittua osaamista ja teknologioita, Ruotsin aseteollisuuden jääräpäiselle pyrkimykselle omavaraisuuteen, visionäärimäiselle sekä kunnianhimoiselle tasolle nousemiselle ja vuosikymmenten sinnikkään aherruksen lopputuloksena syntyneille innovatiivisille ja iskukykyisille asejärjestelmille ei voi kuin nostaa hattua. Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyössä Suomella voisi olla paljon saatavaa... 44 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 44 SUOMEN SOTILAS 5 • 2014 Heja Sverige Vaikka moderneja johtamisjärjestelmiä valmistetaan useissa valtioissa, 9,5 miljoonan asukkaan Ruotsi ei ole pelkästään pystynyt kehittämään maailman parhaimmistoon kuuluvaa merisodankäynnin johtamisjärjestelmää, vaan sen lisäksi se on pystynyt luomaan vastaavat ilmaja maasodankäynnin johtamisjärjestelmät ja integroinut ne kaikki siviilijärjestelmien kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Erityisen arkana asiana nähtiin Venäjän merivoimien mahdollinen läsnäolo Gotlannin syvänteen alueella, jonka ruotsalaiset olivat venäläisten mukaan jo 1960-luvulla luvanneet Yhdysvaltain laivaston strategisten ydinkäyttöisten ohjussukellusveneiden toiminta-alueeksi. Lisäksi lienee syytä olettaa,. Tämä kaikki on tehty myös ensimmäisten joukossa. Hanke ei ottanut tuulta purjeisiinsa, ja suomalainen sukellusvenehaihattelu upposi pinnan alle palatakseen taas pintakuohuihin syksyllä 2014. FÖ RS VA RS M A K TE N n KOMMENTTI • TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN JA JAAKKO PUUPERÄ Osasyynä Suomen osallistumiseen Viking-projektiin sanotaan olleen halu tutkia mahdollista sukellusveneen hankintaa Merivoimillemme. Vilpitön huolestuneisuus maailman voimakkaimman laivaston ja Merivoimiamme iskukykyisemmän Ruotsin laivaston pärjäämisestä oli suorastaan hellyttävää seurattavaa. Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyössä Suomella voisi olla paljon saatavaa, ja toki Ruotsillakin, ainakin sen aseteollisuudella, edellyttäen ettei yhteistyössä käy niin kuin siinä on usein käynyt, Ruotsi vie ja Suomi vikisee. Mutta eihän se ole tyhmä joka vie… N ord Streamin toteutumisen povailtiin Suomessa aikanaan johtavan Venäjän Itämeren laivaston vilkkaaseen toimintaan kaasuputken reitillä. Nykyään vastaavien ohjusten kantamat ovat kasvaneet jopa 8 000–10 000 kilometriin, strategisten risteilyohjuksien kantamat 2 500–3 000 kilometriin ja taktisten risteilyohjuksien kantamat 1 700 kilometriin, mikä on tehnyt tarpeettomaksi taistelupartioinnin vastustajan rannikon tuntumassa. Tästä päädyttiin melko kummallisen ajatusketjun kautta siihen lopputulokseen, että hankittavan sukellusveneen avulla Suomi voisi helpommin torjua Venäjän Itämeren laivaston kasvavaa uhkaa. Perusteetonta toiveajattelua Suomalainen sukellusvene …vai perusteltu hankinta. Viking-projektin kaaduttua suomalaisen sukellusveneet pulpahtivat taas pintaan, kun Yleisradion toimittaja Olli Ainola ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Alpo Juntunen keksivät avata keskustelun Suomen sukellusvenetarpeesta Venäjän Nord Stream -kaasuputkeen liittyvien uhkakuvien maalailun yhteydessä
Ruotsista materiaalit voidaan toimittaa Suomeen tarvittaessa myös maateitse, jos kohta se olisi vakavassa kriisitilanteessa erittäin vaativaa ja haastavaa, koska tiestön ja rautateiden syöttökyky on alempi kuin merikuljetusten ja haavoittuvuus samaa luokkaa. Varsin vähäiseksi jääneet Nord Stream -jupinat Suomessa loppuivat kuin seinään, kun Venäjä kytki epävirallisesti hankkeen etenemisen Suomen metsäteollisuuden kannalta tärkeään venäläisen raakapuun vientitulliin alentamiseen ja Saksan ärähdettyä Brysselissä hankkeen puolesta. Suoriudummeko huollostamme ja sen turvaamisesta ilman liittolaisia. Putkessahan on kyse Saksan ja Venäjän välisestä kaupasta ja pikemminkin länttä ja itää yhdistävästä kuin erottavasta asiasta. Mutta upottamalla rahat sukellusveneeseen ei tätä haastetta ratkaista. Suomessa on muutenkin kaivattu perinteisesti meriyhteyksiemme luotettavaa turvaamiskykyä, mutta se on aina osoittautunut liian kalliiksi, koska kriisioloissa Suomen logistiikka on halvempaa ja turvallisempaa hoitaa Ruotsin kautta maanteitse tai lyhyin merikuljetuksin Merenkurkun poikki. Millä tavoin ruotsalaisten fiaskoon päätynyt sukellusvenejahti voisi johtaa siihen, että Suomen pitäisi hankkia sukellusvene. Seuraava kierros Seuraava mahdollisuus suomalaisen sukellusvenekeskustelun nostamiseen parrasvaloihin tarjoutunee Venäjän Itämeren laivaston modernisoinnin ja vahvistumisen myötä vuoden 2020 jälkeen. Kuten suomalaiseen maanpuolustuskeskusteluun yleisesti, niin myös suomalaiseen sukellusvenekeskusteluun kaivataan rehellistä argumentointia ja vastausta siihen, miksi sukellusveneaselaji olisi kustannustaloudellisesti perusteltu lisäys meripuolustukseemme. Osa puolustusmenoista upposikin sitten ihan konkreettisesti panssarilaiva Ilmarisen myötä Itämeren pohjamutiin. Miten kaasuputki olisi edellyttänyt Suomelta mittavaa investointia vedenalaiseen toimintaan. Ylipäänsä ottaen koko uhkakuvamaalailu oli outoa. Alkuperäinen SA-kuvan teksti. Strategisten ohjussukellusveneiden tehtävänä on varmistaa ydinvastaiskun vääjäämättömyys. Seivästo-Ino 2.6.1942. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 45 45 SUOMEN SOTILAS 5 • 2014 että Ruotsin laivasto osaa hoitaa Gotlannin syvänteen puolustamisen ilman suomalaisen sukellusveneen apua. Ruotsilta ja Natolta sukellusveneitäkin löytyisi. n Hieman isompikokoinen maailman suurin sukellusvene – 172,8 metriä pitkä ja 23,2 metriä leveä venäläinen Projektin 941 Akula -luokan (NATO-nimitys Typhoon-luokka) ydinkäyttöinen strateginen ohjussukellusvene. Jos Suomelle halutaan luoda kyky turvata ”saattueita Rotterdamiin”, koko maanpuolustuksemme prioriteetit joudutaan arvioimaan uudelleen. Ei kai sellaista logiikkaa voi löytyä muualta kuin iltapäivälehtien lööpeistä. Jos kaipaamiamme materiaaleja ei pystytä toimittamaan edes Ruotsiin, kyseessä on luultavasti niin vakava kansainvälinen kriisi, etteivät omat resurssiimme riitä sen hallintaan. Joka tapauksessa edessä on arvioinnin paikka. Samaa voidaan kysyä nyt syksyllä 2014 käydystä sukellusvenekeskustelusta. Tänä päivänä olemme entistä riippuvaisempia ulkomaankaupasta. n Sukellusvene ottaa torpedoja. Ainokaiseen sukellusveneeseemme uppoaisi aika siivu Suomen puolustusmenoista, aivan kuten rahaa upotettiin ennen viime sotia järjettömään laivastohankkeeseemme. Ainakaan 70 vuotta sitten emme suoriutuneet. Nyt kun Nord Stream on valmis ja käytössä, Venäjän laivaston aktiviteetti ei ole sanottavammin lisääntynyt sen reitillä ainakaan putken takia. Mutta vielä oudompaa on sukellusvenelogiikka. SA -K U VA. Kuudesta 1975-1989 rakennetusta kahdella 190 MW ydinreaktorilla varustetusta veneestä yksi on nykyään käytössä aseja alijärjestemien testiveneenä ja kaksi on konservoitu reserviin. Se, että Suomessa on ollut sukellusveneitä ennen Pariisin vuoden 1947 rauhansopimusta ja että nyt niitä voisi taas hankkia, ei ole riittävä perustelu
Miten sukellusveneet ja niiden taktiset mahdollisuudet ovat kehittyneet 73 vuoden aikana. 46 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Sukellusvene Wolfgang Petersenin vuonna 1981 ohjaamassa elokuvassa Das Boot, suomeksi Sukellusvene U-96, ja sen esikuvana olleessa kirjassa kuvataan varsin realistisesti saksalaisen Tyyppi VIIC -sukellusveneen toimintaa Atlantilla toisen maailmansodan aikana lokakuussa 1941. n TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Sukellusveneen kaikkia alijärjestelmiä ohjattiin ja valvottiin manuaalisesti aistihavaintojen, viisarija nestepatsasmittareiden sekä uusinta huipputeknologiaa edustavan katodisädeputken avulla. Jos 1930-luvun sukellusveneteknologiaan haluaa tutustua kouriintuntuvammin, kannattaa käydä Suomenlinnan Tykistölahden Vesikko-museosukellusveneessä. U-96:n aseistuksena olivat kanuunan, kevyiden ilmatorjuntatykkien ja merimiinojen lisäksi vain suoraan kulkevat torpedot, joissa ei ollut hakeutumisjärjestelmää. Viestiliikenteeseen käytettiin morsetusta. Veneessä oli – elokuvassa hieman virheellisesti esitetty – useasta passiviisesta hydrofonista koostuva vedenalainen hydroakustinen Gruppenhorchgerät-järjestelmä, jolla kohteen tyyppi, suunta ja etäisyys pystyttiin määrittelemään vain karkeasti. Periskoopilla pystyttiin tekemään visuaalisia havaintoja optiikan avustaman ihmissilmän aistimusten puitteissa. Navigointiin käytettiin merikarttoja, kronografia ja keskiajalta saakka periytyvää vankkaa navigointiosaamista, koska ulkoisia paikannusjärjestelmiä ei ollut vielä käytössä
Mitä nopeammin torpedo kulkee, sitä pienemmäksi muodostuu sen kantama. Vedenalaisen toiminnan ainoa tarkoitus on vaikeuttaa tämän alustan ja sen alijärjestelmien havaitsemista, mistä johtuen tänä päivänä sukellusveneen tärkein ominaisuus on sen mahdollisimman vaikea havaittavuus. 47 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 A ivan kuten panssarivaunu on itse asiassa panssarointinsa suojaamaa liikkuvaa tulivoimaa, sukellusvene on vain liikkuva alusta, jonka tehtävänä on toimittaa veneen aseja tulenjohtojärjestelmät oikealla hetkellä oikeaan paikkaan pinnan alla. Torped 62 on kuusi metriä pitkä, painaa 1 450 kiloa, ja sen kantama on yli 50 kilometriä, nopeus yli 45 solmua ja syvyysulottuma yli 500 metriä. Vuonna 2012 FMV solmi Saabin kanssa sopimuksen Torped 62:n viestintäjärjestelmien sekä sen taistelukärjen herätejärjestelmien päivittämisestä vuosina 2013–2016. Noin 300 kilon taistelukärjessä on sekä hydroakustinen herätesytytin että iskusytytin. Itämerellä Gotland-luokan AIP-sukellusveneiden asejärjestelmä koostuu erilaisista torpedoista ja merimiinosta. Ainoana erona ovat kantama, nopeus, hakeutumisjärjestelmän tehokkuus ja taistelukärjen paino. Gotland-luokan veneissä on neljä 533 mm:n (21”) ja kaksi 400 mm:n (15,7”) torpedoputkea. Aluksi käytössä oli vain sukellusveneiden torjuntaan tarkoitettu Saabin Torped 43, joka ensin korvattiin monin Torped 62 (vientinimitys Torpedo 2000) -monitoimitorpedo. Torpedossa on vetyperoksidia hapettimena ja parafiinia polttoaineena käyttävä erittäin kompakti kehämäntämoottori (axial piston engine) ja vesisuihkupropulsio. Raskaiden torpedojen tuliannos on kaksitoista 533 mm:n torpedoa. Nykyään sekä raskaat että kevyet torpedot ovat monitoimisia, eli niitä käytetään pintamaalien ja sukellusveneiden torjuntaan. Alun perin käytössä oli vain pintamaalien torjuntaan tarkoitettu Bofors Underwater Systemsin Torped 613 -raskas torpedo, joka korvattiin vuonna 2001 Saab Bofors Underwater Systemsin kehittyneemmällä pintamaalien ja sukellusveneiden torjuntaan soveltuvalla Torped 62 (vientinimitys Torpedo 2000) -monitoimitorpedolla, jonka kehitystyö alkoi jo 1980-luvulla. Siinä on sekä aktiivinen että passiivinen akustinen hakeutumisjärjestelmä ja lankaohjaus, joka mahdollistaa torpedon kauko-ohjauksen sukellusveneestä käsin. FÖ RS VA RS M A K TE N. Kevyiden 400 mm:n torpedojen tuliannos on kuusi kappaletta. Raskaat torpedot kehitettiin alun perin pinta-alusten torjuntaan, kevyet torpedot sukellusveneiden torjuntaan ja ultrakevyet torpedot sukellusveneiden torjuntaan lentokalustosta laukaistuna. Käyttötarkoituksesta riippuen modernit torpedot voidaan jakaa perinteisiin 533 mm:n (21”) raskaisiin ja 324/400 mm:n kevyisiin torpedoihin sekä vasta tulossa oleviin 124 mm:n ultrakevyisiin torpedoihin
Sukellusvene avomerellä. Etsintäkuvio voi olla esiJos vertaamme tämän päivän sukellusveneen taktisia mahdollisuuksia U-96:n ja Vesikon aikakauteen, ero on valtava. Suomenlahti 6.8.1942. Meritorjuntaohjusoptio Ruotsin merivoimien käytössä ei ole sukellusveneestä laukaistavia meritorjuntatai risteilyohjuksia. Jos kohde ei löydy heti, torpedo alkaa etsiä sitä liikkumalla ”kuution” sisällä määrätyn etsintäkuvion mukaisesti. Vielä. Torpedon lankaohjaus vastaa ilmataisteluohjuksen ja tulenjohtojärjestelmän kaksisuuntaista datalinkkiä, jolla torpedoa voidaan kauko-ohjata sekä päivittää torpedon tulenjohtotietoja interaktiivisesti. Modernin torpedon tuotekehitys on asejärjestelmien kehittämisen kuninkuuslajeja, ja siihen kykenevät valtiot voidaan laskea kahden käden sormin. Pienemmästä taistelukärjestään huolimatta se on riittävän tehokas ei-ydinkäyttöisen sukellusveneen tuhoamiseksi ja kevyen pinta-aluksen vaurioittamiseksi. Ruotsalaiset merimiinat ovat erittäin kehittyneitä ja optimoitu Itämeren vaativiin olosuhteisiin. merkiksi laajeneva spiraali tai harppauskerroksen läpäisevä reitti lähemmäksi pintaa tai syvemmälle. Moderni torpedo toimii taistelutilanteessa aivan samalla tavalla kuin keskipitkän matkan ilmataisteluohjus. Gotland-luokan veneet voivat käyttää niin torpedoputkesta laukaistavia, Torped 27:n pohjalta kehitettyjä haluttuun sijaintiin automaattisesti siirtyviä Saab Tyyppi 42:n miinoja kuin perinteisiä paikalleen laskettavia merimiinoja, joita voidaan kuljettaa ulkoisesti ripustettuna 48 kappaletta. Torpedot Torped 45:ssa on 4,2 kWh:n AgIZn-akuilla toimiva sähkömoottori, ja sen paino on 320 kiloa ja pituus 2,85 metriä. Ruotsalaistorpedot on suunniteltu saariston ja rannikkovesien vaativaan ympäristöön, ja ne edustavat taktisilta ominaisuuksiltaan maailman kärkeä. Kun torpedo saavuttaa tämän ”kuution”, sen hakeutumisjärjestelmä aktivoituu, ja se voi tarvittaessa torjua kohteen automaattisesti hakeutumisjärjestelmänsä avulla. Torpedo ammutaan määrättyyn ”kuutioon”, jossa kohteen arvellaan tai tiedetään olevan. 48 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A toimisella Saabin Torped 42x2 -modifikaatiolla ja myöhemmin uudella Saabin Torped 45 -monitoimitorpedolla. Kevyiden torpedojen kantama on raskaita torpedoja pienempi. Tämäkin torpedo on varustettu sekä aktiivisella että passiivisella akustisella hakeutumisjärjestelmällä ja lankaohjauksella. Ruotsalaiset ovat valmistaneet maailman parhaimmistoon kuuluvia torpedoja yli 100 vuotta. Kaikki pohjatyö niiden käyttämistä varten on jo tehty, ja ruotsalaisten sukellusveneiden asehallinta-, tulenjohtoja taistelujohtojärjestelmissä on sisäänrakennettu tuki muun muassa MBDA:n SM39. Tarvittaessa torpedo voidaan ampua myös 1940-luvun malliin hakeutumisjärjestelmää ja lankaohjausta käyttämättä luotisuoraan kohteeseen
huhtikuuta 1986) oli saksalainen laivastoupseeri ja sukellusvenekomentaja. Sukellusveneen sijainti määritellään omavaraisen inertianavigoinnin ja elektronisten paikannusjärjestelmien signaalien avulla tai havaitsemalla maamerkkejä eri antureiden avulla ja käyttämällä havaintojen välillä merkintälaskua, joka perustuu tunnetun nopeuden ja suunnan ekstrapolointiin. Heinrich LehmannWillenbrock toimi kirjan kapteenin, Ukon, esikuvana. joulukuuta 1911 – 18. Asia on siis kiinni haluttujen ohjusten hankintapäätöksen tekemisestä. H einrich Lehmann-Willenbrock (11. Saabin RSB-15-meritorjuntaohjus on käytössä meillä Suomessakin nimellä Meritorjuntaohjus 85 (MtO85/85M) Haminaja Rauma-luokan ohjusveneissä sekä maissa toimivissa meritorjuntaohjuspattereissa. Vaikka veneen ollessa pinnalla ilmatorjunta onnistuisi lähi-ilmatorjuntaohjusten avulla, näiden ohjusten käytöstä ruotsalaisissa sukellusveneissä ei ole tietoja. DAS BOOT BU N D ES A RC H IV SA -K U VA JATKUU SIVULLE 50 >. Miten sukellusvene havainnoi ympäristöä ja muodostaa tilannekuvan ollessaan pinnan alla. Sen seitsemännellä partiomatkalla miehistöön liittyi sotakirjeenvaihtaja, luutnantti Lothar-Günther Buchheim, joka kolme vuosikymmentä myöhemmin kirjoitti kokemuksiinsa perustuen kirjan Das Boot. 49 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 Exocetja Boeingin UGM-84A Harpoon -meritorjuntaohjuksille. Koska sukellusveneen torpedoputkista laukaistavat ohjukset koostuvat raskasta torpedoa vastaavasta laukaisusäiliöstä ja sen sisältämästä ohjuksesta, ruotsalaiset voivat myös tehdä Saabin RSB-15-meritorjuntaohjuksesta sukellusvenekäyttöön sopivan version. Sodan jälkeen Lehmann-Willenbrock oli kapteenina useilla kauppa-aluksilla ja vuonna 1969 hänestä tuli ydinkäyttöisen rahtilaiva NS Otto Hahnin kapteeni. Laivastouransa vuonna 1931 aloittanut Lehmann-Willenbrock siirtyi huhtikuussa 1939 sukellusvenelaivastoon ja sai saman vuoden joulukuussa komentoonsa ensimmäisen veneensä, U-5:n. Alkusyksystä 1940 Lehmann-Willenbrock komensi VIIC-tyypin sukellusvenettä U-96. Käytännössä navigointi on n Erich Topp (vasemmalla), Lehmann-Willenbrock (keskellä) ja tunnistamaton upseeri (oikealla) Ranskassa toukokuussa 1941 palattuaan U-96:n partiomatkalta
Vastaanotinelementit (vedenalaiset mikrofonit eli hydrofonit) on ryhmitetty useamman elementin sisältäviksi matriiseiksi, joiden avulla voidaan tarkasti mitata kohteen aiheuttaman äänen voimakkuus, spektri ja suunta. Kun kohteen äänisignaalin spektriä analysoidaan ja verrataan tietokantaan tallennettujen eri alusten äänijälkiin, voidaan määritellä tarkasti kohteen tyyppi. Ruotsalaiset ovat valmistaneet maailman parhaimmistoon kuuluvia torpedoja yli 100 vuotta. Tilannekuvan muodostamisen kannalta Gotland-luokan veneen tärkein anturijärjestelmä on saksalaisen Atlas Elektronik GmbH:n integroitu kaikumittainjärjestelmä CSU 90-2, joka koostuu passiivisesta keulamatriisista, lähetysmatriisista ja kahdesta passiivisesta kylkimatriisista. Kaikumittainjärjestelmää voidaan käyttää passiivisesti ympäristön äänien kuunteluun tai aktiivisesti lähettämällä ääni-impulsseja ja havaitsemalla ympärillä olevat kohteet niiden heijastumien perusteella. 50 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A täysin automatisoitu osana taistelujohtojärjestelmää. Kaikumittain on siis vedenalainen tutka, joka käyttää radiosignaalien sijaan äänisignaaleja. Heräte Huippuluokan kaikumittainjärjestelmien kehittäminen on vielä harvinaisempaa osaamista, ja siihen kykenevät vain muutamat valtiot. FÖ RS VA RS M A K TE N SUKELLUSVENE HMS HALLAND saapumassa kotisatamaan. FÖ RS VA RS M A K TE N. Etäisyys kohteeseen voidaan arvioida karkeasti äänisignaalin voimakkuuden avulla, ja tarkka etäisyys saadaan kolmiomittauksella. Kaikumittainjärjestelmän avulla voidaan myös tutkia tarkasti merenpohjaa sekä havaita miinoja. Kohteen luonteesta ja ominaisuuksista, ympäristöstä ja hydroakustisesta ”kelistä” riippuen kaikumittainjärjestelmä pystyy havaitsemaan kohteet joko muutaman kilometrin tai jopa yli sadan kilometrin etäisyydeltä. Aktiivista kaikumittausta eli ääni-impulssien lähettämistä käytetään vain pakkotilanteessa, koska silloin sukellusvene on helpompi havaita. Koska jopa saman alussarjan eri alusten äänijäljet ovat yksilöllisiä, tällä tavalla voidaan määritellä jopa mikä tietty alus on havaittu. Kaikumittainjärjestelmän kyky havaita vastustaja ensimmäisenä on sukellusveneen taistelutehokkuuden kannalta ensisijaisen tärkeä tekijä, koska vastustajan havaitseminen ennen oman veneen paljastumista takaa lähes ratkaisevan taktisen ylivoiman – torpedohyökkäyksen väistäminen tai torjunta on nimittäin todella haastavaa. Haasteena on nimittäin sekä huippuluokan anturien että niiden antamien havaintojen mahdollisimman tehokkaaseen analyysiin pystyvien ohjelmistojen kehittäminen – kaikista meren äänistä pitää pystyä poimimaan taustahälyn seasta kohteen hyvin heikko äänijälki, ja meriympäristö on erittäin tehokas häirintälähetin
Mutta kun viestiyhteys on saatu, Gotland-luokan vene muuttuu osaksi Ruotsin siviiliviranomaisten ja asevoimien eri puolustushaarojen yhteistä integroitua valvonta-, johtamisja viestijärjestelmää. Veneen havaittavuuden vaikeuttamiseksi järjestelmän salattua radiolinkkiyhteyttä voidaan käyttää vain passiiviseen vasn Etualla Gotland-luokan AIP-sukellusveneen valmistus ja taka-alalla Västergötland-luokan muutostyöt perinteisestä dieselsähköisestä AIPsukellusveneeksi telakalla. Kuvasta saa hyvän käsityksen sukellusveneiden rakenteesta. Koska tutka-antennin korkeus merenpinnasta on varsin vaatimaton (eli sen tutkahorisontti on varsin lähellä), se pystyy vain lähistöllä olevien kohteiden havaitsemiseen. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 51 Lyhyt horisontti Kun ympäristöstä halutaan visuaalinen havainto tai käyttää tutkaa ja käydä viestiliikennettä, veneen on kohottava periskooppisyvyyteen ja nostettava vedenpinnan yläpuolelle periskooppi, tutkamasto ja tarvittavat antennit. Gotland-luokan veneet on varustettu amerikkalaisen L-3 Kollmorgen Electro-Opticalin etsintäja hyökkäysperiskoopeilla. n Kiireinen toimistopäivä HMS Södermanland -sukellusveessä. Tutkana on tanskalaisen Terman X-taajuuskaistan kompakti Scanter-navigointitutka, jossa on navigointi-, pintavalvontaja ilmavalvontatoiminnot. Koska vesi estää tehokkaasti sähkömagneettisen säteilyn etenemistä erittäin matalan taajuuden (eli varsin vaatimattoman informaatiosisällön) radiosignaaleja lukuun ottamatta, viestiliikennettä varten on noustava periskooppisyvyyteen tai nostettava muulla tavalla antenni meren pinnalle. Thales Groupin passiivinen ELSO-järjestelmä Manta muodostaa elektronisen tilannekuvan valvomalla, havaitsemalla, analysoimalla, luokittelemalla ja tunnistamalla ympäristön radiosignaalien lähettimet D-J-taajuuskaistoilla maa-, pintaja ilmakaluston havaitsemiseksi. FÖ RS VA RS M A K TE N M AT TI A S N U RM EL A / C O M BA T C A M ER A / FÖ RS VA RS M A K TE N. Moderneissa periskoopeissa on yleensä optiset videoja lämpökamerakanavat sekä laseretäisyysmittari. Tilannekuvan muodostamisen ohella tämän järjestelmän olennaisin tehtävä on estää sukellusveneen havaitseminen tutkan avulla
Toinen vaihtoehto on käyttää erittäin suuntaavaa antennia ja tietoliikennesatelliitteja. Kun veneen vaikeasta havaittavuudesta tingitään enemmän, ulkoisiin järjestelmiin voidaan olla interaktiivisessa reaaliaikaisessa yhteydessä. Jos veneen lähettämien radiosignaalien havaittavuutta halutaan vaikeuttaa, viestiliikenne on saatava näyttämään luonnolliselta radiotaajuuksien taustakohinalta sopivan koodauksen ja käytettävän taajuuden nopean vaihtelun avulla. Käyttäjän kannalta koko taistelujohtojärjestelmä koostuu kolmesta monitoimisesta työpisteestä, JI M M Y C RO O N A / C O M BA T C A M ER A / FÖ RS VA RS M A K TE N n HMS Upplandin aseupseeri tarkistamassa torpedoputkea. Kun viestiyhteyttä käytetään vain vastaanottamiseen veneen vaikeasta havaittavuudesta olennaisesti tinkimättä, vene pystyy hyödyntämään myös kaikkien muiden järjestelmien muodostamaa tilannekuvaa, muttei pysty täydentämään sitä omilla tiedoillaan. Tuskinpa olisi ainakaan palannut reissultaan. Sukellusveneen erityisominaisuuksilla täydennetty 9SCS Mk. Taustalla amerikkalainen ydinkäyttöinen lentotukialus USS Ronald Reagan (CVN 76), jonka HMS Gotland “upotti” kaikkine muine sen lentotukialusiskuryhmittymän aluksineen: pienelläkin sukellusveneellä voi saavuttaa valtavia tuloksia! Toinen kysymys on se olisiko temppu onnistunut oikeasti, jos tukialusryhmä olisi ottanut käyttöönsä sen kaiken SA-moodilla olevan vastatoimintakyvyn. YHDYSVALTAIN LAIVASTON Joint Task Force Exercise 06-2 (JTFEX 06-2) -merisotaharjoituksiinsa vuokraama HMS Gotland todella kaukana kotivesiltään Tyynenmeren San Diegon Point Loma -laivastotukikohdassa 1.10.2005. Se yhdistää tilannekuvan, asejärjestelmien hallinnan, viestiliikenteen ja tulenjohdon yhdeksi kokonaisuudeksi. 52 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A taanottoon. Tulenjohtoalijärjestelmä pystyy useamman torpedon samanaikaiseen ohjaukseen. FÖ RS VA RS M A K TE N. 3 (Ruotsin merivoimien tunnus SESUB 940A) -taistelujohtojärjestelmän avulla. 3. 3 käyttää samaa ohjelmistoa kuin pinta-alusten taistelujohtojärjestelmä 9LV Mk. Kun vene pyrkii olemaan mahdollisimman vaikeasti havaittavissa, se joutuu toimimaan itsenäisesti – vain veneen omien antureiden antaman tilannekuvan ja jo aiemmin ulkoisilta järjestelmiltä saadun, nopeasti vanhenevan tiedon varassa. Tilannekuva ratkaisee Sukellusveneen omien ja ulkoisten järjestelmien antama tieto jalostetaan tilannekuvaksi Saabtech Vectronicsin (entinen CelsiusTech) 9SCS Mk
Taistelujohtojärjestelmä voi toimia automaattisesti, puoliautomaattisesti tai manuaalisesti yksittäisen aluksen, useamman aluksen muodostaman ryhmittymän tai koko taistelunäyttämön laajuisesti tarjoten järjestelmän jokaiselle käyttäjälle juuri hänen tarvitsemansa tiedot ja toiminnot joko vain veneen autonomisten järjestelmien antaman tiedon varassa tai käyttäen koko Ruotsin asevoimien integroidun järjestelmän tietoja. N A VY priorisoi uhkia ja luo automaattisesti jatkuvasti päivitettävän tulenkäyttösuunnitelman uhkien torjumiseksi nopeasti muuttuvissa olosuhteissa – järjestelmä luo siis aina ajan tasalla olevan hyökkäystai puolustusratkaisun. Tämänkaltaisia johtamisjärjestelmiä kutsutaan C4I -järjestelmiksi (command, control, communications,. Koko järjestelmä mahtuu muutamaan sotilasspekseillä valmistettuun 140 kilon painoiseen 19 tuuman IT-laitekaappiin, jonka mitat ovat 590x600x1 260 mm. Järjestelmä myös analysoi eri hyökkäystai puolustusratkaisuvaihtoehtojen tehokkuuden automaattisesti jo ennen tulenkäyttöä mallinnuksen, suorituskykytietojen sekä historiallisten tietojen perusteella. Käytännössä taistelujohtojärjestelmä toimii seuraavasti: sukellusveneen kapteeni tai ensimmäinen upseeri valvoo järjestelmän kolmen operaattorin toimintaa ja muodostaa yhdessä heidän kanssaan taistelujohtoryhmän. Jokaisella operaattorilla on käytössään isokokoinen teräväpiirtovärinäyttö, näppäimistö ja ohjauslevy. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 53 joilla hoidetaan johtaminen, valvonta, viestiliikenne ja aseiden hallinta. Verkostosotaa Ruotsalaisilla sota-aluksilla on omilla aluevesillä toimiessaan merkittävä kotikenttäetu, koska ne voivat hyödyntää Ruotsin valtakunnalliseen verkostopohjaiseen sodankäynnin järjestelmään integroitua laajaa ja tehokasta merivalvontajärjestelmää. Vuonna 2006 Ruotsin hallitus tilasi Saabilta uuden SESUB 960 -taistelujohtojärjestelmän sekä Gotland-luokan sukellusveneiden navigointi-, anturihallintaja asehallintajärjestelmien päivityksen. Lisäksi tulenkäyttö voi tapahtua käyttäen vain veneen omaa aseistusta tai käyttämällä koordinoidusti myös muiden verkostopohjaisen sodankäynnin järjestelmän käyttäjien tulivoimaa. Taistelujohtojärjestelmä antaa käyttäjilleen koko verkostopohjaisen sodankäynnin järjestelmän muodostaman tilannekuvan tai vain sellaisen osan, jota käyttäjä sillä hetkellä tarvitsee. Kaikki tämä antaa taistelujohtojärjestelmän käyttäjälle etulyöntiaseman päätöksenteossa eli optimaalisen taktisen toimintatavan valinnassa. Kun päätös on tehty ja taktiset toimenpiteet valittu, taistelujohtojärjestelmä voi torjua uhan jopa täysin automaattisesti. Saabin koko johtamisjärjestelmäpakka on käytössä tarvittavilta osiltaan myös Suomen merivoimissa. Saab 9LV -järjestelmä on itse asiassa kokonainen tuoteperhe, johon kuuluvat kaikki toiminnot sisältävä Saab 9LV CMS -taistelujohtojärjestelmä, tulenjohtoja asehallintapainotteinen 9LV FSC -tulenjohtojärjestelmä, kevennetty 9LV Compact -taistelujohtojärjestelmä pienempiin aluksiin ja kevyisiin veneisiin (esimerkiksi nopeaan kuljetusveneeseen) sekä vain tilannekuvan ja viestiominaisuudet sisältävä 9LV SAT -tilannekuvajärjestelmä. Karkeasti sanottuna tämä muistuttaa joukkueverkkopelin pelaamista useamman pelaajan kesken Sonyn PlayStation 4:llä. Kaikki järjestelmät toimivat osana verkostopohjaisen sodankäynnin järjestelmää. Kattavan tilannekuvan lisäksi taistelujohtojärjestelmä tarjoaa käyttäjilleen myös laajan valikoiman erilaisia valmiiksi analysoituja taktisia ratkaisuja. Taistelujohtojärjestelmä seuraa automaattisesti kaikkia havaittuja kohteita, luokittaa ja U .S
Silloin kaikki havainnot tehtiin joko alkeellisten järjestelmien tai aistihavaintojen avulla. Käytettävä tekniikka on periaatteessa aivan samanlaista. Kaikkiaan 40 vuoden aikana 9LV-järjestelmä on ollut palveluskäytössä yli 230 sota-aluksessa usean valtion merivoimissa: useassa sukellusveneessä, yli 150 ohjusveneessä, 16 korvetissa, 53 fregatissa ja neljässä komentoja hyökkäysaluksessa. Sekä sukellusveneessä että hävittäjässä yhdistetään omien ja ulkoisten antureiden tekemät havainnot kokonaisvaltaiseksi tilannekuvaksi datafuusion avulla. Sen uusin käytössä oleva versio, Mk. SA -K U VA. Jos vertaamme tämän päivän sukellusveneen taktisia mahdollisuuksia U-96:n ja Vesikon aikakauteen, ero on valtava. Ainoana erona on se, että vesi on taisteluympäristönä haastavampi, koska havaintojen tekeminen on vaikeampaa ja nopeudet ovat vähintään kymmenen kertaa alhaisemmat kuin ilmassa. Sukellusveneen taistelujohtokeskuksessa on enemmän tilaa, ihmisiä ja aikaa taktisten päätösten tekemiseen kuin hävittäjän ohjaamossa. Lisää sukellusvenesodankäynnistä seuraavassa Suomen Sotilaan numerossa 1/2015. Tilannekuva muodostettiin periskoopin näköetäisyyden ja hydroakustisen järjestelmän havaitsemisetäisyyden puitteissa kipparin päässä hänen ja miehistönsä koulutukseen ja kokemukseen perustuen. 4, edustaa jo neljättä järjestelmän sukupolvea. n Sukellusvene Vesikko nousee pintaan 1.8.1941. 54 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A computers, intelligence – komento,valvonta-, viesti, ITja tiedustelu). Sodan sumun merkitys toisen maailmansodan sukellusvenesodankäynnissä oli niin valtava, että hyvällä onnella oli vähintäänkin yhtä paljon merkitystä kuin miehistön ammattitaidolla ja sukellusveneen suorituskyvyllä. Koska Saabin 9LV-johtamisjärjestelmä on valtaosin ohjelmistopohjainen, perustuu avoimeen arkkitehtuuriin ja käyttää uusien komponenttien integrointiin standardirajapintoja, on sen kehitystyö nopeaa ja edullista. Oman ja vastustajan kaluston toimista havaintoetäisyyden ulkopuolella ei ollut harmainta aavistusta koordinoidusta toiminnasta puhumattakaan. Oman ja vastustajan kaluston toimista havaintoetäisyyden ulkopuolella ei ollut harmainta aavistusta koordinoidusta toiminnasta puhumattakaan. Säkällä ne seilasi ennen Gotland-luokan sukellusveneen taistelujohtokeskuksessa tehdään samoja tehtäviä ja päätöksiä saman teknologian avulla kuin modernin taktisen monitoimihävittäjän ohjaamossa
Huolestuneena siitä, että ISIS ajaa al-Qaidan tavoin jihadismia, harjoittaa valtapiirissään silmitöntä väkivaltaa ja uhkaa koko maailmaa terrorismilla, rakentaa Yhdysvallat nyt kansainvälistä liittokuntaa ISISin ja Islamilaisen valtion tuhoamiseksi. Mutta onko sota Islamilaista valtiota vastaan tehokas keino sen tuoman uhan torjumiseksi ja minkälaisen uhan ISIS todellisuudessa muodostaa. 55 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 UHKA Islamilaisen valtion Yhdysvallat aloitti syyskuussa sotilasoperaation ISIS-nimellä tunnettua Islamilaisen valtion Syyriaan ja Irakiin perustanutta jihadistiryhmää vastaan. > n TEKSTI: MIKKO PATOKALLIO JA JUHA SAARINEN
Syyriaan arvioidaan matkustaneen kaiken kaikkiaan 12 000–15 000 vierastaistelijaa noin 80 eri maasta. Iskut ovat tehokas tapa nostattaa ISISiä ei voi tuhota pelkin ilmaiskuin.. Tällä hetkellä Islamilainen valtio on kansainvälisen jihadismin lipunkantaja – ryhmä, joka menestyy ja edistää jihadismin tavoitteiden saavuttamista. ISIS on syyllistynyt joukkomurhiin sekä terrori-iskuihin valtaamillaan alueilla ja niiden lähistöllä. Pian tämän jälkeen ryhmä saavutti toisen merkittävän merkkipaalun jihadismin historiassa julistamalla kalifaatin perustetuksi. Odotettavissa saattaa pahimmillaan olla kahden terroristijärjestön kilpailu iskuista länsimaihin tai länsimaita symboloiviin kohteisiin kaikkialla maailmassa. Kun tätä juttua tehtiin marraskuussa 2014, ei ollut vielä mitään näyttöä siitä, että ISIS todella pyrkisi iskemään oman tukialueensa ulkopuolella länsimaissa. Suurin osa heistä on liittynyt nimenomaan ISISin riveihin. ISISiin verrattuna al-Qaida näyttäytyy sen ensimmäisen sukupolven – yhä symbolisesti tärkeistä – terrori-iskuista huolimatta heikkona ja eristäytyneenä ryhmänä. ISIS on verrattain pieni aseellinen toimija, ja sen voimavarat riittävät vain operointiin sen välittömässä ympäristössä. Tästä ovat toistaiseksi olleet vastuussa joko yksittäiset kotiin palanneet vierastaistelijat tai piensolut, joilla ei tiettävästi ole organisatorista tukea Islamilaisen valtion keskusjohdolta. ISIS pyrkii laajentamaan toiminta-aluettaan, mutta sillä on siihen heikot mahdollisuudet muutoin kuin asymmetrisin iskuin. Länsimaiden ja alueen valtioiden uhkana on nyt se, että vierastaistelijat saattavat palattuaan kotimaihinsa ajaa Islamilaisen valtion ja maailmanlaajuisen jihadistiliikkeen asiaa, esimerkiksi agitoimalla paikallisen muslimiväestön keskuudessa, keräämällä rahoitusta ja tekemällä terrori-iskuja. Tämä on kuitenkin alkanut ilmaiskujen jatkuessa muuttua, ja ryhmä on entistä näyttävämmin pyrkinyt inspiroimaan länsimaissa asuvia kannattajiaan terrori-iskuihin. Egyptissä, Turkissa, Algeriassa ja Libanonissa on jo nähty Islamilaiseen valtioon sidoksissa olevaa terrorismia. Ryhmän viesti vierastaistelijoiden kouluttamisesta terrori-iskuihin muuallakin antaa kuitenkin aihetta huoleen. Viimeisen kahden vuoden aikana ISIS on keskittynyt valtaamaan ja pitämään hallinnassaan alueita Irakissa ja myös Syyriassa. Syyriassa on syntymässä uusi jihadistisukupolvi. Islamilainen valtio kilpailee maailmanlaajuisen jihadistiliikkeen johtajuudesta ainakin al-Qaidan kanssa. 56 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A K esällä Islamilaiseksi valtioksi itsensä nimittänyt terroristiryhmä ISIS tuli rytinällä laajan yleisön tietoisuuteen syksyllä 2014. Noin 2 500–4 000 on tullut länsimaista. Syytä huoleen antaa kuitenkin suuri vierastaistelijamäärä Islamilaisen valtion riveissä. Muutaman viikon sisällä nämä jihadistit, osana laajempaa kapinallisrintamaa, valloittivat laajoja osia Irakin sunnialueista, mukaan lukien maan toiseksi suurimman kaupungin Mosulin. Uhoa vai tuhoa. Ryhmän laajentuminen Syyriaan haastaa alueen valtiojärjestelmän perustan
Samanaikaisesti maa ajautui sisällissotaan suurelta osin AQI:n aikana tehtyjen provokaatioiden edistämänä. Itse ongelma pitää ratkaista ennemmin tai myöhemmin. Mutta ISISiä ei voi tuhota pelkin ilmaiskuin. Vastarinta – silloin kun sitä on ilmennyt vaikkapa Bagdadin, Erbilin tai Syyrian hallinnon tai muiden oppositioryhmien taholta – on hidastanut merkittävästi ISISin marssia. Islamilaisen valtion murskaamiseksi tarvitaan laajempia poliittisia ratkaisuja ja ymmärrystä siitä, mistä jihadistiryhmä saa vahvuutensa. Kalifaatin julistamisen jälkeen ryhmä on sitonut arvovaltansa valloittamiinsa alueisiin – etenkin symbolisesti tärkeisiin paikkoihin kuten Mosuliin ja Raqqaan, jotka ovat ryhmän edustaman ”islamilaisen” vallan perikuvia. Alusta asti Irakin al-Qaidan (AQI) tavoitteisiin kuului islamilaiseen lakiin nojaavan valtion luominen sekä Irakin puhdistaminen shiiamuslimeista. n TEKSTI: MIKKO PATOKALLIO JA JUHA SAARINEN Mikä on ISI. 57 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 profiilia ja saada lisää uskottavuutta. Kansainvälisistä tavoitteistaan huolimatta ryhmän toimintamalli ja historia ovat hyvin vahvasti sidottu sen ensisijaiseen toimintaympäristöön Irakissa. ISIS on alkujaan al-Qaidasta irtaantunut jihadistiryhmä. Mikäli se menettää näitä alueita näyttävästi länsimaiden ilmaiskujen tai paikallisten ryhmien vastaisten taisteluiden seurauksena, voi se pyrkiä paikkaamaan kärsinyttä imagoaan näyttävillä iskuilla konfliktialueen ulkopuolella. Eli Islamilaisen valtion lyhyt esihistoria. Ryhmän äärimmäisen julmat toimintatavat ja sen pöyristyttävä ideologia ovat järjestelmällisesti vieraannuttaneet sen osan väestöstä, jonka tukea se kuitenkin – niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin – on tavoitellut. Pelkkä oireiden hoito ei pidemmän päälle auta. Se näkee itsensä, al-Qaidan tavoin, muslimien uskonyhteisön puolesta taistelevana etujoukkona sekä maailmanlaajuisen jihadistiliikkeen itseoikeutettuna johtajana. O rganisaatio, josta myöhemmin muodostui Islamilainen valtio, on ollut aktiivinen Irakissa ainakin vuodesta 2002. Islamilaisen valtion murskaamiseksi tarvitaan laajempia poliittisia ratkaisuja ja ymmärrystä siitä, mistä jihadistiryhmä saa vahvuutensa. ISIS onkin keskittynyt ensi sijassa taistelemaan itseään heikompia toimijoita vastaan Syyriassa tai hyödyntämään asymmetrisiä keinoja – kuten terrorismia – sitä vahvempia toimijoita vastaan. Sillä on 1990-luvulle ulottuva historia, jonka aikana ryhmä on tunnettu useilla eri nimillä. Muutamaa kuukautta myöhemmin tämä ryhmä julisti Irakin islamilaisen valtion (ISI) muodostetuksi. Kansainvälisen toiminnan ja oman toimialueen ulkopuolelle tehtävien iskujen todennäköisyys kasvaa, jos Islamilaisen valtion asema Irakissa ja Syyriassa heikkenee. Kokonaan jihadistien toimintaedellytykset poistuvat kuitenkin vasta kun sekä Irakin että Syyrian konflikteihin löytyy kestävä ratkaisu ja alue vakautuu. Myös Irakissa ryhmän eteneminen osana laajempaa sunnikapinaa on hidastunut kesän shokkivalloitusten jälkeen. Islamilaisen valtion vahvuus on etupäässä seurausta muiden toimijoiden heikkoudesta. Syyskuussa julistettu kansainvälinen koalitio ja Yhdysvaltojen johtama ilmapommituskampanja Irakin ja Syyrian puolella ovat toistaiseksi jääneet lännen merkittävimmäksi näkyväksi reaktioksi Islamilaista valtiota vastaan. Näkyvimmillään vuosina 2004–2006 ryhmä kuului al-Qaidan alaisuuteen ja pyrki karkottamaan amerikkalaiset Irakista. Kun Syyrian opposition eri haarat yhdistyivät vuoden 2014 alussa häätämään ISIS-taistelijoita alueiltaan, ISIS menetti nopeasti merkittäviä alueita Syyriassa ja oli lähellä menettää otteen pääkaupungistaan Raqqasta. Hyvä esimerkki tästä löytyy pian vuoden takaa. Paras lääke ISISiä vastaan olisikin vahvistaa paikallisia ISISin-vastaisia toimijoita, joita on lukuisia niin Syyriassa kuin Irakissakin. Vaikka ISIS on pystynyt palauttamaan menettämänsä alueet kontrolliinsa, niin hyökkäys osoitti, että ISIS ei suinkaan ole lyömätön. Kun heidän johtajansa Abu Musab al-Zarqawi kuoli heinäkuussa 2006, sulautui AQI osaksi Uskonsotureiden neuvostoa – sunnijihadistiliikkeiden kattojärjestöä – jossa Zarqawin lähipiiriin kuuluneet Abu Omar al-Baghdadi ja Abu Ayyub al-Misri olivat keskeisessä roolissa. Mikä neuvoksi. Ryhmä tekikin itsemurhaiskuja shiiamuslimeja sekä heidän keskeisiä uskonpyhättöjään vastaan
ISIn ylimielinen asenne ja alttius väkivaltaisuuteen vieraannutti sen entisistä liittolaisistaan ja Irakin sunniyhteisöstä, jonka tuki olisi ollut sille elintärkeä. Sahwan synnyttyä ISIn arvellaan menettäneen jopa 95 % jäsenistöstään. Vierasperäiset taistelijat – pääosin arabimaista – saapuivat Irakiin Syyrian kautta ja muodostivat merkittävän osan ryhmän vahvuudesta. 58 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 K AN SAI N VÄLI N E N P O LI T I I K K A AQI:n tavoin ISI erottautui muista ryhmistä radikaalin ideologiansa lisäksi kansainvälisellä koostumuksellaan. ISI-ryhmälle tarjoutui kuitenkin yllättävä mahdollisuus Syyriassa. Sitä ei kiinnostanut hallinnointi, vaan ryhmän toiminta keskittyi hyvin pitkälti terrorismiin ja raakaan väkivaltaan vastustajiaan vastaan. Vuonna 2010, jolloin Abu Bakr al-Baghdadi valittiin ryhmän johtoon, ISI vaikutti murretulta ryhmältä: sen ideologinen viesti oli ontto, ja suurin osa sen johdosta pidätetty tai surmattu. Ryhmän iskujen kohteena olivat yhtä lailla Irakin valtio, Yhdysvaltain asevoimat alueella kuin myös shiiaja sunnisiviilit. Nimestään huolimatta ISI ei pyrkinyt luomaan mitään, mikä toimisi valtion tavoin. Bashar al-Assadin hallinto on kuitenkin pyrkinyt maalaamaan Nimestään huolimatta ISI ei pyrkinyt luomaan mitään, mikä toimisi valtion tavoin.. Sahwa-liikkeenä tunnettu järjestäytyminen kävi pian kohtalokkaaksi ISIn toiminnalle. Samanaikaisesti Irakin keskushallinto pyrki vahvemmin saamaan maan sunniväestöä osallistumaan maan politiikkaan, mikä osaltaan myös ajoi ISIn ja sen edustaman terrorismin entistä enemmän marginaaliin sunnirintaman sisällä. Uusia taistelijoita houkutteli ryhmän ideologinen viesti. Ryhmän toiminta rajoittui pitkälti mafiamaiseen rikollistoimintaan maan sunnialueilla. Sahwa ISIn ylilyönnit saivat lopulta Irakin sunniheimot järjestäytymään sitä vastaan ja karkottamaan jihadistit alueiltaan. ISI(S) laajentuu Syyriaan Kun Syyrian kansannousu alkoi keväällä 2011, kyseessä oli vahvasti rauhanomainen ja kansalaisoikeuksia vaativa oppositionalkio
Radikaaleista aatteistaan huolimatta JAN liitti itsensä laajempaan Assadin-vastaiseen oppositiorintamaan. Aktivoitumista helpotti se, että Irakin al-Qaidan alkuvuosina Assadin hallinto oli avustanut jihadistien siirtymistä Irakiin. Vaikka Syyrian maltilliset oppositiovoimat eivät sitä halunneet, näkivät jihadistiset toimijat tilaisuuden Syyrian kansannousussa ja liittyvät taisteluun Assadia vastaan. Yhteistyö ilmeni Fallujahin ja Ramadin kaupunkien valloituksessa tammikuussa 2014, mutta ennen muuta kesän 2014 hyökkäyksissä, jolloin ISIS valtasi Mosulin ja julistautui kalifaatiksi. Tämä on seurausta ISIn vahvistumisesta Syyrian konfliktin avulla, mutta myös toimintaympäristön muuttumisesta ISISille suotuisammaksi. Samalla muodostui syvenevä ja pysyvä juopa ISISin ja JANin johtojen välillä. Lisää ISIS:n ja al-Qaidan yhteistyöstä ja islamilaisen valtion toiminnasta marraskuussa 2014 tämän jutun kirjoittamisen jälkeen tämän lehden Jyvällä-sivuilla. Mikko Patokallio on Lähi-idän tutkija Crisis Management Initiativessä, Juha Saarinen on avustaja tutkija Maanpuolustuskorkeakoulussa ja asiantuntija FMECG:ssä. Heikenneet suhteet Irakin keskushallinnon ja maan sunniväestön välillä kärjistyivät poliittiseen kriisiin vuonna 2013 ja aseellisiin yhteenottoihin sunnitaistelijoiden ja irakilaisten turvallisuusjoukkojen välillä. Pääroolissa tässä oli ISI, joka pyrki vahvistamaan jihadististen toimijoiden aktivoitumista ja siirtymistä Syyriaan, se kun oli Irakissa kovin ahtaalla. Kalifaatti syntyy tyhjiöön Huhtikuussa 2013 ISIn johtaja Baghdadi julisti laajentuvansa Syyriaan ja ilmoitti, että ISI ja JAN yhdistyisivät Irakin ja Suur-Syyrian Islamilaisen valtion (ISIS) nimen alle. Näkyvä rooli ja menestys Syyriassa kasvavan vierastaistelijamäärän mahdollistamana teki ISISistä vahvemman ja kyvykkäämmän sotilaallisen toimijan, samalla kun sen suosio kasvoi ja toimintaympäristö Irakissa muuttui suotuisammaksi. Ryhmä oli arviolta vastuussa noin 85 % iskuista Irakin keskushallintoa ja armeijaa vastaan vuonna 2013. Assad on Venäjän liittolainen, ja Venäjä on toistanut aktiivisesti Syyrian hallinnon propagandaa ja levittänyt sitä kansainvälisesti. Tässä konfliktissa ISIS on pystynyt esiintymään Irakin sunniväestön suojelijana ja onnistunut löytämään yhteisen sävelen kansallismielisten sunnitaistelijoiden kanssa keskushallintoa vastaan. Yhdistymisilmoitus herätti tuntuvasti kysymyksiä siksi, että Golani kiisti asian ja vahvisti JANin kuuluvan al-Qaidan eikä ISISin alaisuuteen. Al-Qaidan keskusjohto tuki Golania, mutta sillä ei ollut tosiasiallisesti väliä. Sisällissodan synnyttämä tyhjiö mahdollisti sen, että ISIS pystyi valloittamaan ja pitämään hallussaan alueita Syyriassa.. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 59 sitä vastustavan opposition jihadisteiksi, ikään kuin Syyrian hallinto taistelisi radikaali-islamismia vastaan. ISIS saavutti suosiota, ja suurin osa JANin rivitaistelijoista liittyi ISISiin. Ryhmä muun muassa toteutti näyttäviä pommi-iskuja Assadin hallintoa vastaan Damaskoksessa ja Aleppossa. Assadin hallinto vastasi Syyrian kansannousuun väkivallalla, mikä johti maan yhä jatkuvaan sisällissotaan vuonna 2012. Syyrian sisällissodan myötä ryhmän riveihin virtasi tuhansittain taistelijoita. Myöhemmin kesällä 2013 vierastaistelijavirta alueelle kiihtyi huomattavasti. Baghdadin johtaman järjestön virallinen laajentuminen Syyriaan paransi oleellisesti ryhmän toimintakykyä. Vuonna 2011 Yhdysvallat vetäytyi Irakista jättäen maan turvallisuusjoukot yksin vastuuseen. Se onkin ajautunut avoimeen sotaan muita oppositiotaistelijoita vastaan. Vaikka myöhemmin Syyria pyrki sulkemaan näitä tukemiaan verkostoja, yhteyksiä oli jo syntynyt syyrialaisten ja irakilaisten jihadistien välillä. Sisällissodan synnyttämä tyhjiö mahdollisti sen, että ISIS pystyi valloittamaan ja pitämään hallussaan alueita Syyriassa – ja täten luomaan islamilaista valtiota aivan eri tavalla. Lähi-idästä, islamilaisesta maailmasta sekä länsimaista Syyriaan matkustaneille vierastaistelijoille ISIS osoittautui suositummaksi järjestöksi: jopa 80 % Syyriaan matkanneista vierastaistelijoista lienee päätynyt Islamilaisen valtion riveihin. Tämän takia JAN koettiin pienuudestaan huolimatta merkittävänä ja laillisena opposition osana – erityisesti, koska apua Syyrian oppositiolle ei tullut muualta. Yhteydet edesauttoivat Abu Mohammed al-Golanin johtaman Jabhat al-Nusra -ryhmän (JAN) aktivoitumista Syyriassa alkuvuodesta 2012. ISIS alkoi erkaantua al-Qaidasta. ISIS onkin keskittynyt oman otteensa vahvistamiseen valtaamillaan alueilla, ei niinkään Assadin hallinnon vastustamiseen. Tämä vahvisti myös jihadististen ryhmien toimintaedellytyksiä Syyriassa. Vuoden 2011 jälkeen väkivalta Irakissa on kasvanut säännöllisesti, pääosin ISISin takia. Kyynikkojen kuulee Suomessakin usein esittävän, että Assadia pitäisi tukea ISISin tuhoamiseksi
Asekätkentä ei olisi ilman suojeluskuntalaisia onnistunut. päivänä, että suojeluskunnat on lakkautettava seuraavana päivänä. Tasavallan presidentti vahvisti lain 3.11.1944, ja puolustusministeriö teki päätöksen marraskuun 6. Mutta entiset suojeluskuntalaiset tekivät vielä isänmaalleen palveluksen. Suojeluskuntalaiset asekätkijät pelastivat Suomen. Piiritasolla suojeluskuntien tehtävät siirtyivät sotilaspiireille. n Teksti: Lauri Väättänen, yleisesikuntaeverstiluutnantti. 60 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN Suojeluskuntalaisten viimeinen palvelus isänmaalle ASEKÄTKENTÄ PELASTI SUOMEN Suojeluskunnat lakkautettiin Suomessa välirauhan-sopimuksen mukaisesti syksyllä 1944
Koko Suomea valmistauduttiin puolustamaan. Miehitysvalmisteluja tehtiin jossakin. Martti Turtola arvioi, että Neuvostoliitto olisi saattanut vuonna 1944 pyrkiä Suomessa samaan, minkä se saavutti vuosina 1939–1940 Virossa. Päämajassa asioita hoidettiin salaisesti, ja sama periaate toteutettiin piiritasolla ja myös kunnissa kenttätasolla. Everstiluutnantti Usko Haahden suunnitelman mukaan maan 34 suojeluskuntapiiriin määrättiin hajavarastointia johtamaan 2. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 61 L oppukesällä 1944, kun sota oli vielä käynnissä, ideoivat Päämajan everstiluutnantti Usko Haahti sekä majurit Reino Lukkari ja Reino Arimo suunnitelman pahimman vaihtoehdon varalle. Suomen hajavarastointivalmistelut oli tehty niin hyvin, että Suomen miehittäminen olisi vaatinut runsaasti joukkoja, ja Neuvostoliitto olisi toimillaan hankaloittanut länsisuhteidensa solmimista. Sen tiesi Zdanovkin. Tehtävät olivat salaisia, mutta ne kuuluivat normaaliin maanpuolustustyöhön. Oli tehty tarvittavat valmistelut, aseita ja varustusta käyttäisivät tarvittaessa suojeluskuntapiirien, ja niiden tultua lakkautetuiksi, sotilaspiirien iskupataljoonat. Komissio ei pidempään enää tukenut vasemmiston väitteitä laittomasta asekätkennästä. Vasta sen jälkeen, kun Moskovan arkistot avautuvat, saadaan tietää tämän asian venäläinen todellisuus. Toiminnassa mukana olevia miehiä alettiin nimittää asemiehiksi. Tuominen perusteli väitettään sillä, että Valvontakomission johtaja Andrei Zdanov oli raportoinut Moskovassa Stalinille Suomessa valmistellusta operaatiosta. Jos Neuvostoliitto pyrkisi Suomen miehittämiseen, maan puolustusta varten hajavarastoitaisiin sotavarustusta 35 000 miehelle ja kuhunkin suojeluskuntapiiriin organisoitaisiin pataljoonan suuruinen taisteluosasto. Näitä operaatioita ei saisi vaarantaa hukkaamalla niukkoja resursseja Suomen suunnalle. yleisesikuntaupseeri. Liittoutuneiden valvontakomissio huomasi pian, että hajavarastointisuunnitelma oli normaaliin maanpuolustusvalmisteluihin kuuluvaa suunnittelua ja valmistelua. Arvo Poika Tuomisen todistuksen valossa näyttäisi siis siltä, että Suomi pelastui asekätkennän ansiosta. Suomalaisten arkistolähteiden mukaan Arvo Poika Tuominen tapasi myöhemmin 1950-luvulla Pariisissa Valo Nihtilän ja kertoi everstille, että asekätkentä oli pelastanut Suomen. Asekätkentätutkija eversti Matti Lukkari on todennut asekätkennän ja nimenomaan sen paljastumisen olleen varoitus Neuvostoliitolle. Asekätkennän merkitys Sotavarustus onnistuttiin hajavarastoimaan syksyn 1944 ja talven 1945 aikana. Niinpä alettiinkin puhua salaisesta ja laittomasta asekätkennästä. Nämä huolellisesti valitut upseerit saivat Mikkelissä tehtävämääräyksensä syys-lokakuun vaihteessa. Isänmaata valmistauduttiin puolustamaan pahimmassakin tilanteessa. On muistettava, että sota ei todellakaan ollut vielä syksyllä 1944 ohi. Asemiehet Suomalaistutkijat perustavat omat arvionsa asekätkennän merkityksestä osittain edellä mainittuun tietoon Arvo Poika Tuomisen kertomuksesta eversti Nihtilälle ja toisaalta omiin tutkimuksiinsa. Puna-armeija kävi myös täyttä sotaa Euroopassa vielä toukokuun 1945 alkuun asti. Stalinin päätös oli tämän jälkeen ollut se, että Suomen vuoro tulee myöhemmin. Hajavarastointisuunnitelma-nimi ei asioita tutkivalle kommunistisille Valpolle ja sisäasiainministeriön tutkintaelimelle sopinut. Neuvostoliitto keskittyikin Suomen sijaan omien operaatioidensa loppuunsaattamiseen Puolassa, Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa. Hajavarastointisuunnitelma sai eversti Valo Nihtilän ja päämajoitusmestari, kenraaliluutnantti Aksel Airon hyväksynnän. Kun Stalin lähetti Zdanovin Suomeen, oli ohjeena ollut, että Zdanov hoitaisi Suomessa asiat samalla tavalla kuin ne oli tehty Virossa vuonna 1940. Airo informoi asiasta myös Suomen marsalkkaa, joka oli elokuussa aloittanut tehtävänsä tasavallan presidenttinä. Isänmaata valmistauduttiin puolustamaan pahimmassakin tilanteessa.
62 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN Helsingin Sanomien arvostettu toimittaja ja kolumnisti Olli Kivinen (1939–2014) kertoi oman näkemyksensä asekätkennän merkityksestä joulukuussa 2013. O LL I LU N TA M O N KO KO EL M A n Mynämäen asekätkennän kuntasolun johtaja turkiskasvattaja Väinö Metsämäki oli kuulunut suojeluskuntaan vuodesta 1918. Suojeluskuntalaisista asekätkennän runkomiehitys Matti Lukkarin Asekätkentä-kirjassa esitetään perusvaatimukset tehtäviin nimetyille 2. n Vakka-Suomen Suojeluskuntapiirin 2. Stalin ja hänen Moskovan asiantuntijansa sitoivat miehitysvalmistelujen keskeyttämisellä näin Zdanovin ja Suomen kommunistien kädet. Eversti Pertti Kilkki on kirjoittanut Nihtilän elämäkerran. Maakunnissa ja kunnissa sotavarustuksen hajavarastointia tehtiin todellisena suojeluskuntatyönä. Suomessa ei voida saavuttaa sotilaallista menestystä, mutta Suomesta voidaan sotakorvauksilla saada tukea neuvostotaloudelle. Kivisen mukaan asekätkentä oli jatkoa torjuntataisteluille. Sen mukaan Nihtilä oli Pariisissa Tuomisen tavatessaan kysynyt tältä lopuksi Suomen pelastamisesta. Olen tutkinut asekätkentää ja kirjoittanut kirjan Lauri Miettinen ja asekätkentä Vakka-Suomessa. Neuvostoliitto tarvitsi sotakorvauksiin kuuluvia aluksia. Telakoiden työrauha tuli taata. Asekätkentä pelasti Suomen, siis myös näiden todisteiden valossa. yleisesikuntaupseerina oli tehnyt valintansa sillä perusteella, että Heininen ja Miettinen olivat jatkosodan aseveljiä. yleisesikuntaupseerin Lauri Miettisen valitsemista kymmenestä kuntasolun johtajasta vain yhdellä ei ollut aktiivisuojeluskuntalaisen taustaa. En puhu Teitä lohduttaakseni.” Ketkä kätkivät aseet. Hänkin, eli Lokalahden kuntasolun johtaja Uuno Heininen oli ollut suojeluskunnan jäsen, mutta todennäköisesti majuri Lauri Miettinen 2. ”Mahtaako olla varma, että näin on ?” Hän – Tuominen – sanoi: ”Aivan varmasti näin on. Lauri Miettinen oli Vakka-Suomen Suojeluskuntapiirin aluepäällikkönä Vehmaalla vuodesta 1937 alkaen ja edelleen välirauhan aikana 1940–1941. Neuvostoliiton mahdolliset miehitystoimet Suomessa olisivat asekätkennän takia vaarantaneet tai jopa estäneet rauhansopimuksessa sovittujen sotakorvausten maksamisen. yleisesikuntaupseereille. M ET SÄ M Ä EN O M A IS ET. Kymmenestä kuntasolun johtajasta vain yhdellä ei ollut aktiivisuojeluskuntalaisen taustaa. Olen selvittänyt kymmenen vakkasuomalaisen kunnan osalta, miten siellä 1944–1945 sotavarustusta hajavarastoitiin. Yksi näistä on: ”Hänen tuli tuntea suojeluskuntapiirinsä alue ja sen avainhenkilöitä jo ennestään.” Kirjoittaessaan siitä, millaisia kenttätason asekätkijät olivat Lukkari toteaa: ”Lähes kaikkia asekätkennässä mukana olleita yhdisti velvollisuudentunnon ohella suojeluskunta-aate. Uudenkaupungin kauppias Arvo Mäkinen, Laitilan huoltojohtaja Antti Eerola ja Mynämäen turkiskasvattaja Väinö Metsämäki olivat aktiivisuojeluskuntalaisia tai oman suojeluskuntansa paikallispäälliköitä. Suomessa ei voida saavuttaa sotilaallista menestystä, mutta Suomesta voidaan sotakorvauksilla saada tukea neuvostotaloudelle. Apulaisikseenkin he valitsivat useimmissa tapauksissa suojeluskuntamiehiä. Muut Vakka-Suomen kuntavastaavat olivat tullessaan tehtäviin valituiksi oman paikallisen suojeluskuntansa johdossa
Esillä oli paljon keskisuomalaista asekätkentää. Myös kuntien ja kylien tärkeimmät mielipidevaikuttajat olivat poikkeuksetta oman suojeluskuntansa johtomiehiä. Asekätkennässä hänen roolinsa oli keskeinen. Useassa tapauksessa oli suorastaan mahdotonta sivuttaa suojeluskunnan paikallispäällikköä valittaessa kunnan solun johtajaa.” Lukkari toteaa edelleen, että yli 99 prosenttia syytteeseen asetetuista oli kuulunut suojeluskuntaan. Tutkimusteni tulokset julkaistiin näiden kuntien veteraanimatrikkeleissa. Asekätkentä kiinnostaa edelleen Tutkin vuosina 2012–2013 viiden vakkasuomalaisen kunnan asekätkentää. Esiin kaivetuista kätköistä oli tuotu näytteille aseluurankoja. Tutkimuksiini liittyen pidin vuonna 2014 alustuksia ja keskustelutilaisuuksia asekätkennästä Laitilassa, Mynämäellä ja Uudessakaupungissa. Työtä ei leimattu salaiseksi, mutta Puolustusvoimat vaikeni siitä. Keski-Suomen museo Jyväskylässä järjesti kesällä asekätkentänäyttelyn. Kaikkeen tutkimustyössä käytettyyn lähdemateriaaliin en ole päässyt vieläkään tutustumaan. Niiden sivuilta ovat veteraanien jälkeläiset päässeet tutustumaan myös paikalliseen asekätkentään. vaieta. Pitkään salattu ja vaiettu aihe koettiin kiinnostavaksi. Nyt tiedän, että tuota työtä pidettiin vuosia lukkojen takana ja siitä piti n Eversti Valo Konstantin Nihtilä (1896-1973) on kenties itsenäisyytemme ajan merkittävimpiä sotilaita. Keskitalo joutui antamaan silloiselle SotakorkeaKaikkeen tutkimustyössä käytettyyn lähdemateriaaliin en ole päässyt vieläkään tutustumaan. Nihtilä oli merkittävä vaikuttaja niin talvikuin jatkosodan kohtalonhetkillä. Tiedän, että näitä kirjoja on luettu ahkerasti. On perusteltua todeta sotavarustuksen hajavarastoinnin olleen suojeluskuntalaisten työtä. Iltatilaisuuksiin osallistui satoja henkilöitä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 63 --Oli kuntia, joissa lähes kaikki asekuntoiset miehet kuuluivat suojeluskuntaan. Asekätkennästä on myös vaiettu Sain kesällä 2013 vinkin vuonna 1967 Sotakorkeakoulussa laaditusta asekätkentää käsittelevästä diplomityöstä. Jatkoin asekätkentätutkimuksiani viiden lisäkunnan osalta. SA -K U VA. Siellä viisituhatta näyttelyvierasta sai ”oppitunnin asekätkennästä”. Joukosta ei voi löytää muuta yhteistä piirrettä. Kiitokseksi palveluksistaan Nihtilä kärsi vankeustuomion, ja häntä ei koskaan ylennetty kenraaliksi, eikä hän saanut Mannerheim-ristiä. Kapteeni (myöhemmin eversti) Martti Keskitalo laati tutkimuksensa otsikolla ”Suomen puolustusvoimain vuoden 1944 asekätkennän tausta, organisaatio, suunnitelmat ja niiden toteuttaminen sekä toiminnan paljastumiseen johtaneet tekijät”. Valokuvin ja tekstein esiteltiin muun muassa Viitasaaren sankarihaudasta vuonna 2006 esiin otetut kätköaseet
Varmuuden vuoksi oli parempi vaieta, että tiedot eivät vuoda ulkopuolisille ja ulkomaille. Tämä Suomen tunnetuin asekätköase on esillä Sotamuseossa. Yksi heistä oli ollut Mauno Koivisto eli todennäköisyydellä yhden suhde kolmeen olisi kätköstä esiin otettu Degtjarev eli Emma ollut presidentin ase. Asetta tunnistettaessa siitä puuttui kantohihnan yläkiinnike sekä tukijalat. Tämä tabu on osittain hälvennyt vasta, kun Elisabeth Rehn antoi vuonna 1992 maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan tunnustuksen asekätkennälle ja asemiehille. Jatkosodan aikaisen 1. Pitkä hiljaisuus päättyy Koettaessani selvittää, miksi Keskitalon työstä vaiettiin samaan aikaan, kun tasavallan presidentti Urho Kekkonen nimitti puolustusministeri Arvo Pentin esityksestä kenraalimajuri Yrjö Keinosen puolustusvoimain komentajaksi ja jatkossa vielä kenraaliluutnantti Reino Arimon pääesikunnan päälliköksi. Epäonnistunut esimerkki tästä on Helsingissä tapahtunut ruotsinkielisen Old Boys -suojeluskunnan omien aseidensa kätkeminen. Tästä tutkimuksesta on johonkin joutunut yksi liite, joka puuttuu sekä Keskitalon kappaleesta että Kansallisarkistossa säilytettävästä kappaleesta. Liitteen otsikko on ”Pirkka-Hämeen Suojeluskuntapiirin alueella paljastuneet ja paljastumattomat materiaalikätköt sekä sissitoiminnan johtamista varten tiedustellut komentopaikat ja rakennettu johdinlinja (kartta)”. Kuvassa näkyy myös aseen tukin onteloon kätketty nenäliina, josta Koivisto tunnisti aseen omakseen. Kun Lauri Törni kaatui vuonna 1966 Vietnamissa, tiesi tästä Enon kätköstä enää Arvo Männistö. En ole yrityksistäni huolimatta onnistunut kadonnutta liitettä löytämään. Pentti, Keinonen ja Arimo olivat kaikki tulleet aikanaan tuomituiksi asekätkentäoikeudenkäynneissä. Näillä perusteilla ase saattaisi olla Koiviston ase. Arvo Männistö kertoi silloin, että kesällä 1944 oli Törnin komppaniassa kolme pikakiväärimiestä. Näyttelyvitriinissä on esillä myös löytymisestä kertovia tekstitauluja ja valokuvia. M ikkelin Päämajan organisoiman asekätkennän lisäksi tapahtui myös spontaania kätkemistä. 64 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 70 VUOT TA SIT TEN koulun johtajalle kunniasanan, että ei puhu tai esitelmöi tutkimuksestaan. Kätköt paljastuivat jo marraskuussa 1944. Oman tutkijakappaleensa Keskitalo sai vasta vuonna 1992. Asekätkentä oli ollut varautumista pahimman vaihtoehdon varalta, ja nyt vaiettiin pahimman vaihtoehdon varalta. Eversti Valo Nihtilän ja hänen apulaistensa suunnitelma oli jo asekätkentäaikaan samanlainen kuin 1960-luvulla käyttöön otetun alueellisen puolustuksen suunnitelma. Ensimmäinen yritys löytää kätkö tehtiin syksyllä 1992. Divisioonan jääkärikomppanian päällikkö Lauri Törni kätki yhdessä komppanian asealiupseerin Arvo Männistön kanssa toisten tietämättä vastaisuuden varalle komppanian aseita Enon korpimetsään. Lopullisesti presidentti tunnisti aseen omakseen, kun sen tukin ontelosta löytyi kirjailtu sotasaaliiksi otettu nenäliina. Olikohan Männistö saanut vinkin maaliskuisesta Elisabeth Rehnin puheesta. Toukokuussa 1993 tehtiin uusi yritys ja kätkö sekä aseet löytyivät. Varauksellisesta suhtautumisesta asekätkentään kertoo myös se, että vuonna 1984 ei Matti Lukkari saanut esimiehiltään eikä palvelustovereiltaan mitään kommentteja julkaisemastaan Asekätkentä-kirjasta. Suomen tunnetuin asekätkentäase n Teksti: Lauri Väättänen n Sotamuseossa on esillä presidentti Mauno Koiviston käytössä ollut Degtjareveli Emma-pikakivääri. Sellaisen oli pikakiväärimies Mauno Koivisto laittanut aseeseensa. Yhdessä Sotamuseon kanssa Männistö oli valmis purkamaan vanhan kätkön vuonna 1992. Olisiko vaikenemisen ja salaamisen perusteena ollut sama syy kuin itse asekätkennässäkin. Old Boys -kätkentä ja Helsingin Suojeluskuntapiirin kätkentä olivat täysin erillisiä. Kätkö jäi silloin löytymättä. LA U RI VÄ ÄT TÄ N EN
Ohjelmassa olevien viiden luennon aiheet ovat seuraavat: ”Sisu XA-180 Puolustusvoimissa. Hannu Soikkasen ja Juha-Pekka Vihavaisen vuonna 2008 julkaisema kirja Varustautumista pahimman varalle. Asekätkijän vankilapäiväkirja ja Erkki Mäkitalon kirja isästään vuodelta 2007 Puolustusvoimien varusteiden hajasijoitusta Säkylässä. Asekätkentää Sulkavalla 1944–1946 on perusteellinen ja tieteellisesti laadittu tutkimus yhden kunnan asekätkennästä. Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaanottopisteessä, jossa läsnäolo rekisteröidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Hän on palvellut everstin palvelusarvossa ulkomaantehtävissä vuosina 1991–1992 sekä 1998–2002. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 65 Uusinta tutkimusta V iime vuosien aikana on julkaistu useampia asekätkentää käsitteleviä kirjoja. maksamalla osallistumismaksu viitenumeroa käyttämällä Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa! Ennakkoilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään perjantaihin 30.1.2015 mennessä maksamalla osallistumismaksu 32,00 euroa (Panssarikillan jäseniltä 30,00 euroa) Panssarimuseon tilille FI58 4260 1320 0758 51 Lammin Säästöpankkiin ja kirjoittamalla viitenumero sille tarkoitettuun kenttään. Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo 10.00 – 17.00. Tämän vuoksi tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti: 1. Kokemuksia ja tapahtumia alkuajoilta.” tekninen päällikkö Pertti Martikainen ”Leningradin rintaman panssarijoukot Karjalankannaksen suurtaisteluissa 1944” museonjohtaja Bair Irincheev ”Kevyiden sinkojen pst-asekokeilutoiminta Suomessa 1950-luvulla” aseinsinööri Ilkka Heikkilä ”30 years a Brit Tankie then Wargaming” warrant officer (ret.), military specialist Europe Robert Cutland Kunkin luennon jälkeen on varattu aikaa kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuuntelijaa. LV Kirjoittaja on yleisesikuntaeverstiluutnantti. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi aikataulu julkaistaan Panssarimuseon internet-sivuilla www.panssarimuseo.fi. Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupautunut joukko alansa parhaita asiantuntijoita. Esa Muikku ”Suakkunoita Pasin rinnalla. Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15. Ensimmäiset 30 vuotta.” dipl.ins. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luentojen aiheisiin liittyvään kalustoon. Etelä-Savon kuntien asekätkentää esittelee vuonna 1998 julkaistu Minna Pirhosen ja Kalevi Salovaaran kirja Asekätkentää Etelä-Savossa 1944–1945. Panssariseminaari 2015 PU O LU ST U SV O IM AT. Pekka Permin vuonna 2003 julkaistu kirja Asekätkentää länsirajalla vuosina 1944–45 esittelee sen alueen tapahtumia. Mielenkiintoisia ovat myös Pirkko-Liisa Schulmannin kirja isästään vuodelta 2011 Hugo Lindfors. Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan ja muidenkin maanpuolustus järjestöjen jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille. P anssarimuseo järjestää yhteistoiminnassa Panssarikilta r.y:n kanssa panssarija panssarintorjunta-alaa käsittelevän seminaaritilaisuuden lauantaina 7.2.2015 Parolannummella. Kulujen peittämiseksi peritään etukäteen osallistumismaksu, joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun sekä kahteen kahvitukseen. Väättänen erosi Puolustusvoimien palveluksesta vuonna 1993 ja on palvellut sen jälkeen Virossa neuvonantajana vuosina 1993–2004. ottamalla ensin yhteys Panssarimuseon toimistoon, puh 040 5681186 tai toimisto@panssarimuseo.fi, josta annetaan viitenumero osallistumismaksun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja 2
66 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 KOEA JOSSA Sodista puhuttaessa on tapana vertailla aseiden, vaikkapa panssarivaunujen ominaisuuksia. On panssarien paksuutta, tykkien kaliipereita tai ammusten läpäisyä. Mikään ei ammu, mikään ei liiku eikä kukaan syö elleivät kuljetukset pelaa. > toisesta maailmansodasta 6X6 n TEKSTI: KARI KUUSELA. Tässä jutussa koeajetaan länsirintaman todellinen voittaja, amerikkalaisten yleisin kuorma-auto, joka tehtaan mielestä ansaitsee niinkin monimutkaisen nimen kuin GMC CCKW 353B2 mutta joka sotien jälkeen Suomessa tunnettiin ”Kemsuna”. Vaan tosiasiassa nuo eivät paljoa merkitse, ellei sotien todellista voittajaa eli huoltoa saada pysymään kunnossa. Suureksi osaksi juuri Kemsulla kuljetettiin ne käsittämättömät määrät polttoainetta, ammuksia ja muuta huoltoa, jolla yhdysvaltalaisarmeija pidettiin liikkeellä toisessa maailmansodassa
67 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 NELLIKSI TAI PIKKU NELLIEKSI nimetty GMC, kuljettaja ei näköjään ole osannut päättää nimeä, maihinnousualuksen keulaportilla. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Auto on peruuttamassa sisään Englannin päässä, puskurin koukkuihin on kettingillä kiinnitetty perävaunu, jota hinataan näin vähän takaperoisesti. Kahlausta varten pakoputki on vedetty tuulilasin vierestä ylemmäksi, mikä oli normaalia kaikille maihinnousuun osallistuneille ajoneuvoille
Lisää tehtiin vain vaaditun maastoliikkuvuuden tarpeisiin eli jakolaatikoita, voimanulosottoja ja vinssejä. Tuotantoon kuorma-auto meni syksyllä 1940, ensin General Motorsin konserniin kuuluvan Yellow Truck and Coach Divisionin tehtaalla Pontiacissa Michiganissa ja myöhemmin Chevroletin tehtaalla St. Ratkaisuksi tuli tehdä sotilasajoneuvoja ja tukeutua jo tuotannossa oleviin ja koettuihin osakokonaisuuksiin, jotka otettiin siviiliautoista. Auto varustettiin vinssillä sekä hurjan näköisellä lattarautagrillillä ja maalattiin oliivinvihreäksi. 68 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 KOEA JOSSA Y hdysvaltain armeija oli tosipaikan edessä, kun maa alkoi varustautua ja asevoimille piti loihtia valtava määrä ajoneuvoja, koska kaikki piti saada pyörien päälle. Eräs puhdasverisimmistä tämän suunnittelufilosofian lopputuloksista on General Motorsin vuonna 1939 saaman tehtävän mukaan suunniteltu kuorma-auto, jolla oli 2,5 tonnin (2 268 kiloa) lastauskapasiteetti maastossa. Louis’issa, Missourissa. Pohjana oli Ranskan armeijalle hieman aikaisemmin tehty hyvin siviilimäinen kuormaauto, jolle tehdas antoi tyyppimerkinnän ACKWX. Moottorit, akselit, vaihdelaatikot ja monet muut komponentit olivat jo tuotannossa ja linjat valmiina. Koska Yhdysvalloilla oli maailman suurin ja ehkä tehokkainkin autoteollisuus, niin jälkeä syntyi. Auto tuli säilymään tuotannossa lähes viisi vuotta aina elokuuhun 1945 asti, ja kokonaistuotanto oli noin 530 000 auLYHYTRUNKOINEN GMC vetää 105 mm:n tykkiä maihinnousurannalla.. 2,5 Ton Truckissa lavan pituus oli vähintään 12 jalkaa eli 3,7 metriä, ja muun muassa sen akselit, moottori, vaihdelaatikko ja hytti otettiin suoraan siviilikuormaautoista
Tässä mielessä he olivat äveriäitä ja heidän ajoneuvoteollisuutensa niin laajaa, että se pystyi täyttämään käytänKA RI KU U SE LA N KO KO EL M A Tuotantomäärässä GMC häviää vain legendaariselle sota-jeepille.. Oli tankkiautoa, lukuisia erilaisia korjaamoautoja, viestiautoja, sora-autoja, paloautoja ja jopa erityinen liikkuva hammaslääkärin vastaanotto. Tuotetusta ajoneuvomäärästä on muitakin tietoja, puhutaan jopa yli 562 000 autosta. Kymmeniä eri versioita GMC:n käyttötarkoitukset olivat erittäin monenlaiset, joten tehdastekoisesti autosta valmistettiin useita virallisia versioita. Tämä oli tietysti luonnollista, amerikkalaisilla kun jokaista tehtävää varten piti olla jokin väline ja ajoneuvo, joka oli suunniteltu juuri siihen tehtävään. Näiden lisäksi tulivat monet joukkojen itsensä tekemät erikoisversiot ja modifikaatiot. Tuotantomäärässä GMC häviää vain legendaariselle sota-jeepille. 69 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 toa, tarkaksi luvuksi on mainittu 528 829. Se oli erittäin suosittu ja käyttökelpoinen, jos kohta sangen kevyesti ja halvalla tehty. Yhteensä eri käyttötarkoituksen mukaan tehtyjä versioita oli lopulta kymmeniä
Tällä säästettiin pullonkaulaksi muodostunutta ohutta teräspeltiä ja saatiin auto matalammaksi Eurooppaan laivausta varten. KOEA JOSSA 70 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 nössä minkä tahansa asevoimien esittämän toiveen. Lentokuljetuksen ajaksi kuorma-auton runko voitiin katkaista hytin takaa ja auto kuljettaa kahdessa osassa. Oma erikoisversionsa kuorma-autosta tehtiin maahanlaskujoukoille. Määränpäässä runko taas pultattiin yhteen. Näkyvin oli normaalin siviilikuorma-autoista peräisin olevan umpihytin vaihtuminen kangaskattoiseen avohyttiin asteittain lokakuusta 1942 aina heinäkuuhun 1943. Viisi tonnia tyhjänä ja kymmenen tonnia täydessä lastissa painavalle kuorma-autolle se oli hieman väärä moottori, mutta General Motors pystyi tekemään sitä vaadittavan määrän. Edellinen oli miehistön ja tavaran kuljetukseen tarkoitettu sekä useimpien erikoisversioiden alusta, jälkimmäinen meni tykistölle 75 mm ja 105 mm tykkien vetoon. Ottamalla vielä pyörät pois saatiin avohyttisiä kuormaautoja sopimaan kaksi päällekkäin samaan tilaan, jonka aikaisemmin oli vaatinut yksi auto. Muuttuu tuotannon kestäessä Tuotannon aikana autoon tehtiin lukuisia muutoksia ja parannuksia. Jälkimmäisiä oli vain noin 10 % koko tuotannosta. Perusversio oli kuitenkin avolavakuorma-auto, Truck, Cargo, 2½-Ton, 6x6, jota valmistettiin pitkällä 167 tuuman (424 cm) ja lyhyellä 145 tuuman (368 cm) akselivälillä. Teräspellin säästöön pyrittiin myös muuttamalla alkuperäinen teräslava puulavaksi vuonna 1943, mutta huonot kokemukset siitä pakottivat siirtymään tammikuussa 1944 sekarakenteiseen lavaan, jossa laidat olivat terästä ja pohja puuta. Teknisesti auto oli suureksi osaksi siviilituotannossa olevaa, koeteltua tekniikkaa. KAKSI GMC:TÄ ylittää tuhoutuneen sillan tilalle rakennettua ponttonisiltaa Normandiassa. Moottorin kierrosluku rajoitettiin teknisesti sangen matalaksi, eikä kaasutinkaan ollut kovin tehokas. Moottori oli tuolloin kuitenkin moMoottoriksi armeija valitsi juuri tuotantoon tulleen 270 kuutiotuuman (4,4 litran) kansiventtiilikoneen, joka oli oikeastaan henkilöautoihin tarkoitettu nopeakäyntinen moottori. Joka neljäs avohyttinen GMC sai hytin päälle telineen .50 kaliiperin raskaan konekiväärin ilmatorjuntaa varten. Moottoriksi armeija valitsi juuri tuotantoon tulleen 270 kuutiotuuman (4,4 litran) kansiventtiilikoneen, joka oli oikeastaan henkilöautoihin tarkoitettu nopeakäyntinen moottori. Lähin ajoneuvo on lyhytrunkoista versiota.. Suureen osaan autoista, lähinnä normaaleihin avolavakuorma-autoihin, asennettiin nokalle mekaaninen vinssi
Auton runko oli normaali tuon ajan kuorma-auton palkkirunko, johon tekniikka, hytti ja akselit kiinnittyivät. n GMC ranskalaisessa kaupungissa. Tänä päivänä GMC voikin olla melkoinen sekasotku ja poiketa paljon siitä, minkälaisena se tehtaan jätti. Aluksi autot tehtiin Timken-yhtiön akseleille, mutta pian ryhdyttiin kasvavan tuotannon takia käyttämään myös GM:n omia akseleita, jotka poikkesivat teknisesti edellä mainituista. Akselien erovaisuuksien, avotai umpihytin, akselivälin, vinssin tai vinssittömyyden ja monen muun syyn takia autoissa oli näennäisen yhdenmukaisuuden sijasta melkoinen määrä eroavaisuuksia. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. panssaroituun kenttätykistöpatteristoon ja sen huoltopatteriin, ollen patterin seitsemäs ajoneuvo. Tuotannon loppuun asti käytettiin kahden eri valmistajan akseleita, mikä aiheutti ongelmia varaosahuollolle, akselistoissa ei ollut oikeastaan mitään vaihtokelpoista vaan kummallekin oli oma vaihdelaatikkonsa, jakolaatikkonsa, kardaaninsa tai jarrurumpunsa. Puskurin merkintöjen mukaan se kuuluu Yhdysvaltojen neljännen panssaridivisioonan 94. Jäähdyttäjän säleikköön kiinnitetyn kilven mukaan sen päätyö on kuljettaa syötävää ja juotavaa. Tätä lisäsivät peruskorjaukset jo sodan aikana ja varsinkin sodan jälkeen eri maiden armeijoissa ja siviilikäytössä. 71 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 derni, ja sitä valmistettiin aina vuoteen 1963 asti
Niin Euroopassa kuin Suomessakin moottorit vaihtuivat ajan myötä alkuperäisistä bensasyöpöistä dieseleihin. Tänä päivänä Kemsuun törmää varmimmin amerikkalaisessa tai muussa toisesta maailmansodasta kertovassa elokuvassa. GMC olikin yleinen kuorma-auto sodan jälkeen Ranskan, Belgian, Alankomaiden, Tanskan, Norjan ja Itävallan armeijoissa, merkittävimmät käyttäjät mainitaksemme. Näissä GMC on sota-jeepin ohella vakiotähti. Viimeiset siviilikäytössä olleet GMC:t Euroopassa olivat paloautoja ja hinausautoja, joita molempia saattaa vieläkin nähdä ainakin Ranskassa pienemmillä paikkakunnilla. KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A GMC:TÄ PURETAAN MAIHINNOUSUALUKSESTA. Pisimpään kuorma-autoa käyttivät Ranska, jossa sitä tapasi vielä ainakin 1970-luvulla, sekä pienet Natomaat. Valtaosa näyttäisi olevan normaaleja avolavakuorma-autoja. Amerikkalaiset itse eivät kovinkaan pitkään käyttäneet Kemsua, mutta Korean sodassa sitä vielä tapasi. Sitä tuli myös Suomeen, ja viimeiset tienasivat elantoaan sorakuopilla ja metsätöissä. Seuraavaan suureen sotaansa eli Vietnamin sotaan 1960-luvun lopulla oli kehitetty jo korvaaja eli M35. Osa autoista jäi tietysti Yhdysvaltain armeijan käyttöön Euroopassa, mutta suuri osa joko annettiin liittolaismaiden uusille armeijoille tai myytiin siviilikäyttöön. Merkittävä osa näistä oli Euroopassa, josta ei periaatteessa kuljetettu ajoneuvoja takaisin Yhdysvaltoihin ollenkaan. Kemsu oli näillä markkinoilla ylijäämää ja sangen edullista hinnaltaan. KENTÄN TÄYDELTÄ joukkojen pois luovuttamia Kemsuja, tästä saa hyvän kuvan siitä valtavasta määrästä ajoneuvoja, joita amerikkalaisilla oli. Ihan elävänä sen voi kohdata harrastusajoneuvona myös Suomessa, jossa käsitykseni mukaan on noin 10-20 rekisterissä olevaa ja todella liikkuvaa Kemsua. Ehkä viimeinen käyttäjä oli Norja, jossa autoja oli merkittäviä määriä reservissä aina 1990-luvun alkuun ja josta tässä jutussa koeajettu yksilökin on peräisin. Suuri tuotantomäärä on taannut sen, että kuorma-autojen kokoluokassa GMC on maailman yleisimpiä sotilasajoneuvoharrastajien omistamia kuorma-autoja. Siviilikäytössä GMC tuli sodan jälkeen huutavaan tarpeeseen korvaamaan sodassa tuhoutuneita siviilikuorma-autoja. Toki Vietnamissakin GMC:tä käytettiin, mutta aikaisemmassa vaiheessa, kun sotiminen oli vielä ranskalaisten murheena. Tässä on kyseessä lyhytrunkoinen malli, jonka erottaa pitkärunkoisesta helposti siitä, että varapyörät ja polttoainetankki ovat hytin ja lavan välissä eivätkä lavan alla kuten pitkärunkoisessa.. KOEA JOSSA 72 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 Sodan jälkeen Sodan päättyessä suurin osa yli puolesta miljoonasta GMC:stä oli tappioista huolimatta jäljellä
Göteborgista sen osti vielä samana vuonna Kari Kuusela, tämän artikkelin kirjoittaja. Jostakin syystä alkupään tuotantoon kuuluva auto oli säilynyt sodan ja Norjan armeijan käytön läpi sangen alkuperäisenä eikä entisöintiprojektina ollut kovin vaativa. Omistajan muiden kunnostusprojektien jälkeen autoon tartuttiin taas tosissaan vuonna 2013. Lähinnä jarruja sähköjärjestelmiin keskittyneen kunnostuksen, norjalaisuuksien poistamisen ja varustamisen jälkeen auto rekisteröitiin museoajoneuvona elokuussa 2014. Euroopassa sen viimeinen aktiivikäyttäjä oli Norjan armeija, jonka reservistä se myytiin vuonna 1994 huutokaupassa suuremmassa erässä göteborgilaiselle sotilasajoneuvoihin keskittyneelle kauppiaalle. Koeajettu Kemsu. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 73 K oeajon kohteena ollut GMC luovutettiin toukokuussa 1942 Yellow Truck and Coach Divisionin tehtaalta Michiganissa Yhdysvaltain armeijalle normaalina avolavakuorma-autona, joka se tänä päivänäkin on. Jossakin vaiheessa se rahdattiin Eurooppaan, mutta todelliset tiedot puuttuvat. Pienin korjauksin ajokuntoiseksi saatu auto saapui Helsingin Sompasaareen laivakuljetuksena Göteborgista vielä saman vuoden syksyllä, hiekkapuhallettiin ja maalattiin, mutta jäi varastoituna odottamaan huolellisempaa kunnostusta ja entisöintiä. Auto oli sangen hyväkuntoinen, koska Norjan armeija oli peruskorjannut sen 1980-luvulla ja pitänyt siitä huolta lähes myyntihetkeen asti
Hytti on hyvin kapea, ja tilaa on sivusuunnassa itse asiassa vähemmän kuin monessa tämän päivän henkilöautossa. Kun auton hyttiin istahtaa, niin pienuuden havaitsee. Pituutta GMC ei ole ulkomitoiltaan kovinkaan suuri, ulkonäkö jostakin syystä hiukan hämää. Kuljettaja istuu autossa hyvin keskellä, mikä nykyaikaisempiin ajoneuvoihin tottuneelle on hämäävää. Kun ajolinjaa arvioi, niin GMC:hen tottumaton ajaa koko ajan hieman liian oikealla. Suurelle miehelle ja varsinkaan hänen jaloilleen ei ole kovin paljon tilaa kuljettajan puolella, apumiehen puolella suuren osan lattiatilasta vievät lukuisat tangot. Kemsulla ajossa n TEKSTI: KARI KUUSELA. Ehkä siihen on syynä kolmiakselisuus tai pienehköt pyörät, mutta moni tämän päivän pieneksi kuorma-autoksi ajateltu ajoneuvo on itse asiassa GMC:tä suurempi. Rasvamontun päälle ajaessaan tai muuta vastaavaa tehdessään on myös syytä muistaa, että etupyörien raideväli on sangen kapea, sama kuin taka-akselien paripyöristä sisempien. Suomessa jälleenrakennuskauden aikana heti sodan jälkeen ”Kemsu” oli suuri kuorma-auto ja jokapyöräveto erikoisuus. Kääntyy hyvin Muuten GMC ei tunnu kovin isolta autolta, eikä se sitä olekaan. 74 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 KOEA JOSSA H arrasteajoneuvolle tämä ei tietenkään ole välttämättä kovinkaan suuri haitta, GMC on kuitenkin riittävän suuren ja miehekkään näköinen, jotta sillä tien päällä tai bensa-aseman parkkipaikalla erottuu massasta ja tämän päivän hengettömistä kulkupeleistä. Kaikki on hyvin lähellä kuljettajaa, ja jos viereen tulee apumies, niin olkapäät osuvat toisiinsa ja auton oviin. Toisaalta kaikki hallintalaitteet sekä lattiaan laitetut lukemattomat tangot ovat oikeastaan aika hyvin käsillä. Kovin pitkälle miehelle ei tilaa myöskään ole, oma 182 cm pituuteni vielä autoon sopii, mutta pään päälle ei paljon tilaa jää. Lavan oikea etukulma on vielä paljon enemmän oikealla, ja sitä on syytä varoa ahtaissa paikoissa. Helposti huomioon ottamatta jää, että hytin oikea ovi ei olekaan lähellä auton oikeaa äärirajaa
Tai sitten yksikertaisesti kertoa totuuden; auto pari viikkoa rekisteröinnin jälkeen ja sen ylpeä omistaja.. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 75 n Moottoriajoneuvoista vastaava jenkkiupseeri on tehnyt tarkastuksensa ja auto on valmis ajoon, voisi tämän kuvan teksti kuulua
Tekniset tiedot vaihtelevat hieman eri lähteissä. Lattialla on kuitenkin melkoisesti tankoja, kuljettajasta päin oikealla ensin musta vaihdetanko, sitten käsijarruvipu ja sen juuressa pyöreäpäinen vinssin hallintavipu, viimeisenä vierekkäin maastolaatikon ja etuvedon kytkevät vivut. Liikkeelle autolla lähdetään miltei normaaliin tapaan eli painamalla kytkinpoljin pohjaan, vetämällä ryyppyä tarvittava määrä ulos kylmällä koneella bensiin GMC CCKW 353B2 tekniset tiedot n Polkimet ovat vasemmalta kytkin, sitten jarru ja kaasu sekä äärimmäisenä oikealla pieni pyöreä starttipoljin. Nämä tekniset tiedot ovat tässä jutussa koeajetulle versiolle, joka oli virallisesti Truck, Cargo, 2½-Ton, 6x6, long-wheelbase. Esimerkiksi ohjaus on hyvin kevyt, vaikka sitä ei mitenkään ole tehostettu. Hytistä näkee lopulta varsin hyvin, mutta taakse ja osin sivuille vain peileistä, kuten yleensäkin kuormaja pakettiautoissa. Auton käsittely on vaihtamista lukuun ottamatta helppoa. Hytin ja akseliston rakenne vaihteli, ja autosta tehtiin monia virallisia ja epävirallisia versioita eri käyttötarkoituksiin. Osasyynä tähän on ratti, jossa on sangen suuri halkaisija. Auton mittoihin tottuu nopeasti jahka muistaa, että edessä on piilossa katseelta varsin pitkälle työntyvä jykevä puskuri vinsseineen. Kun kuljettaja istuu korkeammalla kuin normaalissa henkilöautossa, niin näkymät ja mahdollisuudet ennakoida liikennettä ovat ihan hyvät. Pituus 686 senttimetriä (vinssillä) Leveys 225 senttimetriä Korkeus 236 senttimetriä (normaali kuorma-auto ilman konekivääritelinettä) Omapaino 4 750 kiloa (vinssillä) Kuormauskyky 5 000 kiloa tiellä, 2 500 kiloa maastossa Vetokyky 4 500 kiloa Moottori GMC 270, suora kuusisylinterinen ottomoottori, 4,4 l, 92 hv (68,2 kW)/2 750 rpm Polttoaineenkulutus 35 l/100 km Huippunopeus 72 km/h on vain vajaat seitsemän metriä ja painoa tyhjänä vain viitisen tonnia. Kääntösäde on tietysti aika suuri, noin 11 metriä, mutta ihan kaupunkiliikenteessäkin GMC sopii kaistoille ja kääntymään ihan hyvin. n Ohjaamo on hyvin pelkistetty, vain välttämättömimmät mittarit ja katkaisijat löytyvät kojetaulusta. n GMC:n kuten lähes kaikkien muidenkin Yhdysvaltain asevoimien sotilas ajoneuvojen varusteisiin kuului kirves, lapio ja hakku erityisessä vakiotelineessä, jonka paikka vaihteli samankin ajoneuvotyypin eri yksilöissä.. 76 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 KOEA JOSSA A utosta on olemassa kaksi eri perusversiota, toinen lyhyellä ja toinen pitkällä rungolla sekä kummastakin vinssillinen ja vinssitön versio
77 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 niseoksen rikastamiseksi, kääntämällä kojetaulun virtakatkaisijasta sytytysvirta päälle ja painamalla oikealla jalalla starttipoljinta. Merkintä TP 55 viittaa rengaspaineeseen, joka on 55 lb eli 4,5 kg/cm 2 .. Vaihteisto on muuten looginen eli kulississa kakkonen on edessä vasemmalla ja kolmonen siitä suoraan taakse. Vaihteita riittää Vaihtaminen on hivenen vaikeaa laatikon synkronoimattomuuden takia eli ylöspäin mentäessä on kytkinpoljinta painettava kaksi kertaa, ensin käytössä olevan vaihteen irrottamiseksi, sen jäln Kuljettajan ase oli Carbine M1, jolle autossa on jälkikäteen asennettu teline. Sangen nopeasti on kuitenkin löydettävä kolmonen, koska kakkosella moottori karkaa pian suurille kierroksille. Ihan oikein, auto siis startataan kaasupolkimen oikealla puolella olevalla pienellä polkimella. Nelonen on kuitenkin yllättävästi kolmosen vieressä ja viitonen siitä taas suoraan eteenpäin. Auton varusteisiin kuului myös väkipyörä vinssin 50 metrin teräsvaijeria varten. Tämä ei 1930-40-luvuilla ollut mitenkään tavatonta, mutta tänä päivänä ilmeinen este auton luvattomalle käyttöönotolle, virtakatkaisimesta kun ei n Mekaaninen vaihdelaatikon kyljestä voimansa ottava vinssi oli monen GMC:n varuste, vetokykyä vinssillä oli ohjekirjan mukaan noin 4,5 tonnia. starttimoottori nykytapaan pyörähdä. Vaikeassa maastossa tai ylämäessä liikkeelle lähtöön tarkoitettu ykkönen on puolestaan oikealla edessä ja pakki suoraan siitä taakse. Jos tämä pääsee unohtumaan, niin tuulilasin yläpuolella on ohjekilpi vaihdekaavasta ja muistakin tangoin hallittavista jutuista, eli etuvedosta, maastolaatikosta ja vinssistä. Liikkeellelähtöä varten viisivaihteisesta vaihdelaatikosta valitaan kakkonen, joka on normaali liikkeellelähtövaihde
Koko operaatiossa eri vaihteiden rytmitys ja osuminen oikeaan kohtaan niin auton kuin vaihdelaatikon rattaidenkin nopeuksissa on asia, jota ei opi kuin ajokokemuksen kautta. Koeajetun auton akselit ovat GM:n omaa tuotantoa, jota puhekielessä nimitettiin Suomessakin ”banjo-peräksi”, koska tasauspyörästön kansi muistutti kyseistä soitinta. Vaihtaminen onkin nykyautoihin tottuneelle vaikein osuus GMC:llä ajamisessa. 78 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 KOEA JOSSA keen laskettava poljin hetkeksi ylös pyörimisnopeuksien tasaamiseksi ja sitten painettava uudestaan pohjaan uuden vaihteen kytkemiseksi. Kun liikkeelle on päästy ja vaihteita vuorotellen valittu, niin maantienopeudessa pitäisi päästä viitoseen, joka on ylivaihde eli moottori kiertää hitaammin kuin vaihdelaatikon kytkinakseli. Viitosella pitää kuitenkin vauhdin olla lähellä huippunopeutta, moottori ei muuten oikein jaksa. Tämä siis ylöspäin vaihteita mentäessä, alaspäin vaihdettaessa polkimen ylöspäästämiseen on vielä liitettävä pieni välikaasu. n Auton takimmainen akseli ja teli, joka pääsee liikkumaan sivusuunnassakin jonkin verran. Parasta GMC:n ajoominaisuuksissa ovat sen käsittämättömän tehokkaat jarrut.. Tällä rakenteella pyrittiin parantaman maastoliikkuvuutta, mutta tiellä se on välillä hieman yllättävä. Normaalin vaihdelaatikon lisäksi autossa on maasto/jakolaatikko, joka puolittaa kierrosluvun, eli käytännössä vaihteita on siis 10 eteen ja kaksi taakse. Kokematon ei saa aikaan muuta kuin pahaenteisiä ääniä vaihdelaatikosta. Se oli aikanaan sangen paljon, kun normaalissa autossa vaihteita oli kolme eteen
Pomppuisella tiellä tai nimismiehenkiharoilla teli liikkuukin sinne tänne auton alla, ja sen suhteen on syytä olla varovainen, ettei auto karkaa esimerkiksi pomppuisessa alamäessä omille teilleen. Ohjaamon ohjekylteistä löytyy jokaiselle vaihteelle oma suurin sallittu nopeutensa, jota ei ole syytä ylittää. Tosiasiassa maksimilastissa oleva auto painoi kummassakin tapauksessa enemmän. Loivassakin ylämäessä puhti alkaa loppua hyvin pian ja vauhti laskee nopeasti pakottaen vaihteen vaihtamiseen. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 79 Normaalin vaihteen ykkönen ja hidas alue yhdistettynä käsikaasuun tuottaa sopivalla asennolla nopeuden, joka on hitaampi kuin kävelyvauhti. Alipainetehosteiset nestejarrut pysäyttävät auton tyhjänä voimakkaalla jarrupolkimen polkaisulla miltei kuin seinään. Moottorin kierrosluku puolestaan on teknisesti rajoitettu 2 750 kierrokseen. Parasta GMC:n ajo-ominaisuuksissa ovat sen käsittämättömän tehokkaat jarrut. n Keltaiseen laattaan on merkitty ajoneuvon painoluokka, joka ratkaisi voiko se ylittää tietyn painoluokan sillan. n Kuten auton valmistajanlaatasta selviää, auto on nähnyt päivänvalon Pontiacissa Michiganissa ja luovutettu armeijalle toukokuussa 1942. Tässä luku 10 tarkoittaa, että GMC:n paino perävaunu perässä on maksimissaan 10 tonnia, ilman perävaunua 8 tonnia. Pitkillä pätkillä GMC kerää jonoa taakseen, koska käyn Kemsun moottori on General Motorsin omaa tuotantoa, nopeakäyntinen henkilöauton moottori, joka ei oikein ole sovelias kuorma-autoon. Siviiliauto ei ole vielä niin kaukana kuin tuotannon lopussa.. Jarruttamisessa onkin syytä olla hieman varovainen ja painaa kevyesti kunnes tuntuma on saatu. Teho ei riitä Ehkä häiritsevin piirre Kemsussa on moottorin tehottomuus. Kaikki vetää Auton akseliston rakenne on sellainen, että kumpikin taka-akseli vetää koko ajan ja etuvedon voi kytkeä halutessaan. Taka-akselin, toisin sanoen telin akseleiden, välillä on jäykkä yhteys, ja itse teli on rakenteeltaan sellainen, että akselit pääsevät jonkin verran liikkumaan toisiinsa ja runkoon nähden. Nykyliikenteen tahdissa ei tällä veteraanilla siis pärjää mitenkään, se on hidas kiihtymään, ja vaihtamisen lievän monimutkaisuuden takia vauhti tippuu aina vaihteiden välillä. Hitaassa vauhdissa se ei tunnu, mutta kun pikitiellä kuvittelee saavuttavansa luvatun huippunopeuden 72 km/h, niin sitä joutuu tyhjälläkin autolla aika tovin odottamaan. Jousitus taas on lehtijousia, jotka käytännössä tuntuvat olevan vain telin täristyslaite, minkäänlaisia iskunvaimentimia takana ei ole. n Mittareita on vasemmalta katsoen jäähdytysveden lämpötilalle, polttoaineen määrälle, nopeudelle, öljynpaineelle ja lataukselle. Valmistusnumero sijoittaa sen koko valmistetun määrän ensimmäisen seitsemänneksen loppuun, eli auto on tuotannon alkupäätä, mikä näkyy sen monissa yksityiskohdissa. Syytä on myös muistaa, että tässä ei ole mitään ABS-jarruja, vaan pyörät saa voimakkaalla polkaisulla lukkoon, minkä jälkeen meno ei soratiellä tai liukkaalla pinnalla enää olekaan kuljettajan suuntavalinnoista kiinni
Vakiomittarit Auton tekniikan toimimista seurataan öljynpaine-, ampeeri-, jäähdytysveden lämpöja polttoainemittarin avulla. Pehmeään paikkaan auto jää varmasti kiinni, jolloin pääsee harjoittelemaan nokalla olevan mekaanisen vinssin käyttöä. 80 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 KOEA JOSSA tännössä edes 80 km/h nopeuteen ei sillä oikein mitenkään pääse. Se on itse asiassa vain suuri nopeakäyntinen henkilöauton moottori, ei GMC:n valmistusajankohdan sitkeä amerikkalainen kuorma-auton moottori. n Auton kansallisuustunnus on leveällä valkoisella ympyrällään sangen näkyvä ja mallia, joka tuli käyttöön ennen maihinnousua PohjoisAfrikkaan. Syynä tähän on yksiselitteisesti kone. Omat äänensä kuuluvat myös lehtijousituksesta, korin ja lavan kitinöistä sekä taka-akselistosta, eikä normaali puhe tahdo kovassa vauhdissa oikein onnistua, kun hyvin peltinen hytti vielä korostaa auton ääniä. Nuppi kojetaulun alla avaa raitisilmaluukun. Tarvittaessa myös yläreunasta saranoitu tuulilasi voidaan avata raolleen tai kokonaan auki.. Nämä tärinät eivät ole pelkästään epämukavuutta aiheuttavaa vaan myös riski autolle, jota ei ole todellakaan suunniteltu nopeaan maantieajoon. Suoraan hytin alla oleva suorahampainen vaihdelaatikko ja sen perässä oleva jakolaatikko sekä viisi kardaaniakselia pitävät melkoista ääntä varsinkin maantienopeuksissa. Konepellin etuosan tekstit kertovat, että pakkasnestettä on laitettu jäähdytysjärjestelmään talven 1944/45 varalle. Moottori ei puolestaan kuulu kovassa vauhdissa ollenkaan. Kyse ei myöskään ole pelkistä äänistä vaan tasapainottamattomat karkeakuvioiset pyörät, monet pyörivät akselit ja massat värisyttävät ja tärisyttävät koko autoa nopeassa ajossa. Kojetaulusta löytyy vielä käsikaasu, ryyppy sekä omat katkaisijansa ajovaloille ja mittaritauluvaloille. Varsinaisessa maastoajossa autoa ei tällä kertaa kokeiltu, mutta hyvinkin huonolle tielle se sopii ihan hyvin. Tämä tarkoittaa erittäin huon Katkaisijoita ja muita hallintalaitteita vasemmalta katsoen: valokatkaisin, ryyppy, sytytysvirta, käsikaasu, katkaisin mittaritauluvaloille ja katkaisin himmennetylle ajovalolle. Vaihteiden määrä ja jokapyörävetoisuus tekevät siitä kyllä oman aikakautensa mittapuun mukaan maastokuorma-auton, mutta lukkojen puuttuminen akseleista ja kapeahkot pyörät sen sijaan tänä päivänä eivät. n Yhdysvaltain asevoimien vaalimaan tapaan hytissä on runsaasti erilaisia ohjekylttejä, joissa neuvotaan vaihdekaavasta, etuvedosta, jakolaatikosta, vinssistä, jäähdytysnesteen poislaskemisesta, ohjekirjojen numeroista, suurimmista sallituista nopeuksista eri vaihteilla ja hieman yllättäen myös siitä, mitä pitää tehdä, jos ajaa piikkilankaesteestä läpi. Pienestä vivusta keskellä kun vetää, niin kuljettajan tuulilasinpyyhin menee päälle. Ajovalokatkaisin on sangen monimutkainen ja käsittää myös niin sanotut sotavalot. Toinen häiritsevä tekijä on hyttiin kantautuvat hurjat ulinat ja kolinat. Nopeusmittarikin on, oikein Ameriikan maileja näyttävä, mutta sen tarve on vähäinen, ylinopeudesta ei vaaraa ole
SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 81 70 VUOT TA SIT TEN 81 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 nosti näkyviä parkkeja eteen ja taakse sekä yhtä huonosti näkyvää jarruvaloa. Pitkät ja lyhyet ajovalot valitaan vasemmalla jalalla lattiassa olevalla vaihtimella. Yli 70 vuoden iästään huolimatta Kemsu kulkee sangen mukavasti. Lisää ohjeita löytyy hytin seinillä olevista lukuisista ohjekilvistä. Matkantekoon on varattava aikaa, ja aina on riski jostakin viasta. Auto on kuitenkin sen verran yksinkertaista ja järjellä käsitettävää tekniikkaa, että ongelmista selviää tien päälläkin, jos vain perustyökalut ja -välineet ovat mukana. Tai sitten voi ajatella olevansa ajamassa vuorokauden kestävää vuoroa Ranskan halki Red Ball Expressissä lavalla viisi tonnia bensiiniä jerrykannuissa. Liittoutuneilla oli noin 28 divisioonaa, joista jokainen kulutti päivässä noin 750 tonnia tavaraa, yhteensä siis yli 20 000 tonnia. Huolto ei yksinkertaisesti pystynyt toimittamaan tarpeeksi tavaraa eturintamalle, jotta eteneminen olisi voinut jatkua, ja kriisi oli valmis. Red Ball Express n TEKSTI: KARI KUUSELA KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A. Pelkästään polttoainetta amerikkalainen jalkaväkidivisioona tarvitsi 150 tonnia päivässä pysyäkseen liikkeellä ja panssaridivisioona 350 tonnia. Oma katkaisijansa on vielä tähän autoon jälkikäteen lisätylle himmennetylle ajovalolle. GMC on täysverinen Amerikan auto, jolla voi ihan mukavasti polttaa kallista bensiiniä tehokkaasti. Pikitielle sitä ei ole tehty, silloin sen ajosta ei vähänkään pitemmällä matkalla nauti. Nopea eteneminen ja pitkiksi kasvaneet huoltoreitit pysäyttivät etenemisen kuitenkin tehokkaammin kuin saksalaisten vastarinta. Sillä pääsee myös 40-luvun ja toisen maailmansodan tunnelmaan vetämällä sopivan univormun päälleen ja kuvittelemalla olevansa Ardenneilla kuskaamassa lavan täydeltä palelevia GI’ta, jotka ovat menossa pysäyttämää saksalaista panssarikärkeä. Varsinaiset ajovalot ovat katkaisijassa lukon takana, jotta eivät mene vahingossa päälle ja vihollinen huomaa. Pyörien täytyy pyöriä. Se ei kiihdy eikä kulje yhtä nopeasti kuin nykyautot, ja kuljettajalla onkin oltava rauhallinen mielenlaatu. S aksan armeijan murtuminen elokuussa 1944 Normandiassa kahden kuukauden taistelujen jälkeen avasi liittoutuneille tien edetä nopeasti läpi koko Ranskan, ja heidän kannaltaan sota näytti vihdoinkin etenevän mukavasti. Niin mittarit kuin katkaisijatkin ovat samat kuin aikakauden muissakin amerikkalaisissa sotilasajoneuvoissa ja selkeällä englannilla merkitty. Silloin eivät äänet ja tärinät haittaa ja voi mukavasti luu ulkona eli käsivarsi avoimessa ikkunassa nauttia auton rasvankäryisestä nostalgiasta. Tali-Ihantalaankin kuljetettiin puna-armeijan joukot ja kranaatit pitkälti amerikkalaisilla kuorma-autoilla. Auton hurmaa Omimmillaan auto on rauhallisessa vauhdissa hiekkatiellä kauniina kesäpäivänä. Näitä määriä ei nopean etenemisen takia mitenkään pystytty kuljettamaan. Länsirintaman Red Ball Express on osa modernin sodankäynnin tarinaa, joka jatkuu yhä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pyyhkimet liikkuvat hyvin moottorin käydessä tyhjäkäynnillä, mutta huonommin matkanopeuksissa moottoria kaasutettaessa. Bensaa eteen Suurin osa Ranskan satamista oli vielä joko saksalaisten hallussa tai niin Yhdysvaltalaisessa katsannossa sota on logistiikkaa. 70 vuotta sitten amerikkalaiset tehtaat, laivat ja lopulta kumipyörät veivät liittoutuneet voittoon niin idässä kuin lännessä. Jos ajettavaa on kymmeniä kilometrejä, niin ajo muuttuu pian rasittavaksi. Olisi pysäytettävä ainakin osa joukoista eli joko vasemmalla siivellä etenevät britit ja kanadalaiset tai oikealla etenevä Pattonin kolmas amerikkalainen armeija. Eräs Amerikan omituisuus ovat tuulilasinpyyhkimet, jotka toimivat alipaineella
Kuljetuksiin pyrittiin saamaan maksimaalinen teho mm. Kolonna näyttäisi olevan tyhjä ja siis palaava, ensimmäisenä ajavan lavalla olevat bensakannut ovat omaa kulutusta varten, GMC vei täydessä lastissa vähintään 35 l/100 km ja ylipainoisena vielä enemmän. Komppaniat koostuivat tyypillisesti neljästä sota-jeepistä, 48 kuorma-autosta, keittiöautosta ja hinausautosta. kuvan kaltaisilla propagandakylteillä. Liikenteestä tehtiin yksisuuntaista, eli kolonnat ajoivat määrättyä ja kaikesta muusta KA RI KU U SE LA N KO KO EL M A Ainoa kuljetusväline oli kuorma-auto, joita huollon tehtäviin oli varattu liian vähän. pahasti tuhottuja, että huollon oli edelleen kuljettava maihinnousurantojen kautta. Tarinan mukaan huoltotilanteen takia liittoutuneiden sotilasjohtajat pitivät Ranskassa elokuun lopulla 36 tunnin kokouksen, jonka seurauksena syntyi kuljetusjärjestelmä, jonka nimeksi annettiin Red Ball Express. Tavara jätettiin rintamalla olevien divisioonien omille huolto-organisaatioille, jotka jakoivat sen normaaliin tapaan. n Sotapoliisi Charles H. Kuljetusten reitti meni Cherbourgista Chartresiin, pohjoisen kautta vietiin tavaraa, ja paluuliikenne kulki etelässä. ma-autoja ja miehiä taistelevilta joukoilta. Kuljetuksista vastaavat huoltomiehet olivat laskeneet ennen maihinnousua, että tarvetta etenemisen alkaessa olisi 240 kuorma-autokomppanialle, mutta he saivat vain 160 komppaniaa. ojaan keikahtanut puoliperävaunu ja syvälle tiehen uppoavia autoja. 40 000 kumia puhki Liikenne pyrittiin saamaan mahdollisimman kurinalaiseksi määräämällä autot upseerien tai toimiupseerien johtamiin kolonniin, joissa välit olivat 60 jaardia (55 metriä) ja ajonopeus tasainen 25 mailia tunnissa (40 km/h ). Ainoa kuljetusväline oli siis kuorma-auto, joita huollon tehtäviin oli varattu liian vähän. päivänä toiminnassa oli jo 132 kuorma-autokomppaniaa, joilla oli 5 958 ajoneuvoa ja jotka saivat päivän aikana kuljetettua 12 342 tonnia tavaraa. Liittoutuneet itse olivat pommittamalla tuhonneet maihinnousun yhteydessä Ranskan rautatiet ja sillat. Ennätys säilyi kaksi viikkoa, minkä jälkeen tyypilliseksi päivän kuljetusmäräksi vakiintui noin 12 000 tonnia. elokuuta ja 29. Ensimmäiset kuljetukset lähtivät liikkeelle 25. Samalla operaatiolle muodostettiin oma huolto-, korjausja sotapoliisiorganisaationsa. syyskuuta 1944. Operaatio käskettiin eversti Loren Albert Ayersin johtoon, ja hän ryhtyi muodostamaan lisää kuljetuskomppanioita ottamalla kuor. 70 VUOT TA SIT TEN 82 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 RED BALL EXPRESSIN LIIKENNE (edellisen sivun kuva) oli periaatteessa erittäin kurinalaisesti organisoitua, mutta kurikaan ei voinut mitään liikenteen alla pettäville teille, ylirasituksesta nukahteleville kuormaautonkuljettajille tai ylipainon takia hajoaville autoille. Kuvassa nähdään mm. Kuljettajiksi otettiin periaatteessa vapaaehtoisia muista kuin taistelutehtävistä, ja tavoitteena oli saada kaksi kuljettajaa joka autoon. Johnson 783rd Military Police Battalionista valvoo Red Ball Express -liikennettä Alençonissa 5. Huoltomiehet olisivat myös halunneet 10 tonnia kantavia puoliperävaunullisia autoja, mutta saivat pääsääntöisesti vain kolmiakselisia 2,5 tonnin autoja (joiden todellinen kantavuus oli kuitenkin 5 tonnia)
Pääasia, että kuljettaja sai lavan tyhjäksi ja pääsi paluumatkalle. Belgiaan briteille ja kanadalaisille puolestaan toi tavaraa Red Lion Express ja ABC Express Route hoiti yhteyttä Antwerpenistä Brysseliin ja Charleroihin. W IK IM ED IA C O M M O N S. Myös mustaan pörssiin katosi osa kuljetettavasta, kaikestahan oli miehityksestä juuri selvinneessä Ranskassa huutava puute. Autojen kaasuttajista otettiin kierrosluvun rajoittimet pois, ja niitä säädettiin lisätehon ja -nopeuden saamiseksi. Viimeinen suuri kuljetusoperaatio oli XYZ Route, joka kuljetti tavaraa Saksassa sodan viimeisinä viikkoina. Renkaita puhkesi, kytkimiä ja akseleita hajosi ja moottorit leikkasivat kiinni. Reitti oli merkitty punaisin ympyröin ja renkain eksymisen varalta, koska kuljettajille oli parhaimmillaankin annettavissa vain kojetauluun teipattu käsin piirretty kartta. He olivat kokkeja, kirjureita, lääkintämiehiä, tykkimiehiä ja muita, joille ajaminen oli ehkä ollut siihen asti satunnaista. Ideana oli pitää auto liikkeellä koko ajan, toisen ajaessa toinen nukkui vieressä. Merkittävä osa, erään tiedon mukaan jopa 3/4 oli n Red Ball Expressin reitti. Suurin osa kuljettajista oli kaikkea muuta kuin kuorma-autonkuljettajia. Red Ball Express päättyi virallisesti 16. lokakuuta 1944, ja sen laskettiin kuljettaneen noin 30 000 kuljettajan ja 6 000 kuorma-auton avulla 81 päivässä yhteensä 412 193 tonnia tavaraa. ”Didn’t brake” Autojen kestämisen ohella suurin ongelma oli kuitenkin kuljettajien väsyminen, vaikka heitä oli periaatteessa kaksi jokaisessa kuorma-autossa ja muutenkin vaihtomiehiä pyrittiin käyttämään. n Ranskassa muistoksi säilytetty Red Ball Expressin reitin merkki, joka on maalattu betoniseen ranskalaiseen kilometritolppaan. Red Ball Express rikkoi noin 40 000 rengasta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 83 liikenteestä tyhjennettyä tietä yötä päivää sotapoliisien tarkassa kontrollissa. Moni ulosajo ja törmäys johtui kuitenkin pikemmin kuljettajan nukahtamisesta kuin teknisestä viasta. White Ball Express kuljetti lokakuusta alkaen tavaraa Le Havresta ja Rouenista Pariisiin, Little Red Ball kuljetti valikoitua tavaraa samoin Pariisiin, Green Diamond Express taas hoiti kuljetusta Normandiasta toimiville rautatielinjoille asti. Käytännössä kolonnat tietysti myös hajosivat ja kuljettajat eksyivät pimeässä. Käskyjä ei tietenkään lopulta noudatettu kirjaimellisesti, ja ajonopeudet pyrkivät tarinoiden mukaan kasvamaan aina 60 mailiin tunnissa eli noin 95 kilometrin tuntivauhtiin, joka olisi sen ajan kuorma-autoille sangen kunnioitettava nopeus. Kuormien sallituista painoista pyrittiin aluksi pitämään kiinni, mutta pian kuormat käskettiin kaksinkertaistaa, mikä ei autoille, niiden rungoille, jousitukselle ja renkaille tiennyt hyvää. Yleensä tavaralle kuitenkin löytyi halukas ottaja, vaikka se ei ehkä ollutkaan kuorman käsketty määränpää. Jos hänellä kävi huono tuuri, niin paluukuormana oli tyhjiä tykin hylsyjä, tyhjennettyjä jerrykannuja, saksalaisia sotavankeja tai kaikkein ikävimmässä tapauksessa amerikkalaisia kaatuneita. Tämä suuri kuljetusoperaatio jäi elämään amerikkalaisarmeijan tarustoon motolla ”Red Ball trucks broke, but didn’t brake” eli autot hajosivat, mutta eivät jarruttaneet. Eräät joukot myös yksikertaisesti kaappasivat alueelleen eksyneen toisille tarkoitetun lastin. Syömiseen oli aikaa autoa lastattaessa tai purettaessa, muuten pyörien piti pyöriä. Red Ball Express rikkoi noin 40 000 rengasta. Suurin osa Red Ball Expressin kuorma-autoista oli hivenen kevytrakenteisia 2,5 tonnin autoja, lähinnä GMC CCKW -tyyppiä, jotka eivät kestäneet kovaa rääkkiä, ylipainoa ja ylinopeuksia Ranskan kehnohkoilla teillä. Kuljetusoperaatio ei suinkaan ollut ainoa vaikkakin kuuluisin. mustia, joiden rooli amerikkalaisarmeijassa oli rotuerottelun takia palvella lähinnä huollossa ja aputehtävissä
84 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A U usimaan ampumat varoituslaukaukset muuttavat asennetta Lenan komentosillalla ja englannin kielen osaamistakin alkaa löytyä radioon asti. n HAASTATTELU: TOM LINDBLOM PU O LU ST U SV O IM AT. Oikeaa yhteiskuntavastuun kantamista, myös muuten kuin veronsa maksamalla. Intensiivisten radiokutsutoistojen jälkeen MV Lenalta vastataan, tosin Filippiineillä puhutulla tagalogin kielellä, ja käskyjen tottelemattomuus jatkuu. Halusimmekin kysyä varustamon edustajalta muutaman kysymyksen. Jo pelkkä valmistelu harjoitti hyvin oman organisaatiomme kykyä toimia ja arvioida, miten alustarkastus toimiii ja miten operaatiot toteutetaan. SAL Heavy Liftin Peter Sandberg, miksi varustamo lähti harjoitukseen mukaan. Suomenlahdella n Tilanne Suomenlahdella: rahtialus MV Lena ei vastaa FNS Uusimaan radiokutsuihin vaan jatkaa itsepäisesti matkaansa. Suomen merivoimat on kansainväisestikin tunnettu hyvästä ammattitaidosta ja osaamisesta, se on neutraali arvostettu toimija kansainvälisissä harjoituksissa. Uusimaan lähettämä aluksentarkastusyksikkö nousee Lenalle. MV Lena vetoaa kansainvälistä merenkulkua säätelevään UNCLOSohjeistukseen ja aloittaa merirosvojen torjuntaan kehitetyt toimet ottamalla vesiletkut ja tykit esiin. Maanpuolustushenkistä toimittajaa lämmittää tieto siitä, että Suomessa toimiva varustamo on valmis antamaan kalustoaan ja miehistöään Puolustusvoimiemme tueksi. Kuvaus voisi olla kiristyneestä tilanteesta lähivesillämme, mutta onkin tämän syksyn Northern Coasts 2014 (NOCO 2014) -harjoituksesta. Toimijat ovat kuitenkin aitoja, Merivoimiemme Uusimaa ja SAL Heavy Liftin MV Lena. – SAL Heavy Lift näki hyvän tilaisuuden harjoitella yhteistoimintaa, kommunikaatiota ja omia käytäntöjämme turvallisessa ympäristössä asiantuntevien tahojen kanssa, tarkoitan tässä koko NOCOn harjoitusorganisaatiota. Kuinka ollakaan aluksella kaikki ei ole ihan niin kuin pitää, ja alustarkastusyksikkö saa lisää työtä. Mielenkiintoiseksi asian teki kansainvälisyys ja moniulotteisuus. SAL Heavy Lift toimii maailmanlaajuisesti, ja valitettavasti vapaa merenkulku ei aina toteudu, vaan varustamot joutuvat ottamaan huomioon kriisialueilla operoinnin.Tästä vain yhtenä esimerkkinä merirosvous Afrikan molemmin puolin
Sen voin sanoa, että tiettyjä asioita tullaan kehittämään ja joitain muuttamaan tästä harjoituksesta saatujen kokemuksien perusteella. Teettekö jatkossakin yhteistyötä. Oliko vaikea saada ulkomaalaisia päättäjiä mukaan. Kysymyshän on siitä, miten asian esittelee ja mitä ollaan tekemässä. Ennen kaikkea MV Lenan miehistö ja päällystö sai arvokasta kokemusta yhteistoiminnasta, kommunikaatiosta ja toimintatavoista. Ihan kaikkea en voi tässä kertoa, sillä testasimme samalla varustamon omia käytäntöjä ja toimintoja, joihin saimme arvokkaita kommentteja. SAL Heavy Lift on kansainvälinen toimija, ja tällaisten asioiden harjoittelu antaa meille lisää työvälineitä ja kasvattaa oppimiskäyrää nopeasti. Kaikkea ei pysty oppimaan vain teorian kautta, välillä on hyvä harjoitella myös käytännössä. Pystymme harjoituksen perusteella kehittämään käytäntöjämme ja parantamaan omaa toimintaamme. Harjoittelu parantaa varustamon valmiutta toimia kriisialueilla, ja varmasti tulemme jatkamaan yhteistyötä ja harjoittelua Merivoimien kanssa. – Saimme paljon positiivista palautetta aluksemme MV Lenan päälliköltä ja miehistöltä sekä maaorganisaatioltamme. Ammattilaisia on vaikea saada provosoitumaan, vaikka käytimme keinoja, joita olemme oppineet maailman meriltä. Vastapuoli pysyi asiallisena eikä lähtenyt peliin mukaan. Tämä ymmärretään myös konsernin päättävissä elimissä. – Sotalaivaa voi päästä karkuun, mutta laivan tykkiä ei. 85 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 Mitä opitte. Myös meidän pääkonttorissamme kat sotaan tämän kaltaisen harjoittelun tuovan lisäarvoa ja parantavan varustamon valmiuksia. > n Peter Sandberg.. Sitoutumisen aste on korkea, kun voimme turvallisessa ympäristössä kokeilla omien metodiemme ja organisaatiomme toimintaa. – Ei ollenkaan, päinvastoin
Aluksen operaattorit saivat harjoitella radioilla tehtäviä rutiinikuulusteluja ja tarkennettuja kuulusteluita erittäin hankalan kohdealuksen kanssa. – Haluamme Merivoimissa jatkaa tätä yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaistenkin varustamojen kanssa aina, kun se operatiivisiin harjoitustavoitteisiimme ja varustamojen toimintaan istuu. Toimittaja ei voi muuta kuin ihastella, kuinka hyvää yhteistyötä Suomenlahdella harjoitetaan. Jokainen rahtialus lasteineen on erilainen ja tarjoaa alustarkastusosastolle uuden toimintaympäristön. Lastiin, laivaan sekä henkilöstön ja rahtaajan papereihin liittyviin tarkastuksiin paneuduttiin ja harjoiteltiin väärennösten tunnistamista ja jopa kevyttä voimankäyttöäkin. Johtoportaan ja varustamon kanssa harjoiteltiin eri menetelmien käyttämistä tilannekuvan muodostamisessa ja tietojen välittämisessä kohdealuksesta. PU O LU ST U SV O IM AT n Komentajakapteeni Toni Joutsia.. Tilannetta hämmensi harjoitukseen kuuluneen toisen osapuolen taistelualus, joka yritti estää alustarkastuksen. 86 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 Entäpä Merivoimien edustaja, komentajakapteeni Toni Joutsia, MLC Uusimaan ja miinaviirikön päällikkö, Voitko kertoa harjoituksesta omasta näkökulmastasi. – Tämän osaharjoituksen merkittävimpiä asioita oli Sandbergin sitoutumisen kautta erittäin tarkasti suunniteltu haastava harjoituskokonaisuus varustamolle, MV Lenalle sekä FNS Uusimaalle ja sen orgaaniselle alustarkastusosastolle. Prosessina harjoittelimme myös varoitustulenkäyttöä tarkastettavan aluksen eteen tämän kieltäydyttyä aluksi yhteistyöstä. Harjoittelimme paitsi taktista manöveerauskykyä ja varautumista voimankäyttöön, myös YK:n operaatioihin liittyvien sopimusasiakirjojen soveltamista. – Tällainen harjoitustoiminta palvelee alustemme kotimaanpuolustuksen valmiuksia AKV/AKTja viranomaisyhteistoiminnan osalta. Olemme harjoitelleet vuodesta 2005 alustarkastuksia integraalisen alustarkastusryhmän ja sittemmin nykyisen aluksellemme orgaanisesti sijoitetun alustarkastusosaston kanssa. – Ensiksikin täytyy sanoa, että arvostan Peter Sandbergin kehitys-ja yhteistyöhalukkuutta niin maanpuolustuksen kuin yrityksensä turvallisuuden kehittämisessäkin. Kansainvälisen toiminnan osalta kehitimme tässäkin harjoituksessa kriisinhallintakykyjämme Embargo ja Maritime Interdiction -operaatioiden osalta (kauppasaarto, meriliikenteen valvontaoperaatiot). Kiitos SAL Heavy Lift Ltd:lle ja Peter Sandbergille tuesta Northern Coasts 2014 -osaharjoituksessa. Tämä ei ollut ainutkertainen harjoitus itsessään. – Alukselle ja päällikölle harjoituksen parasta antia oli toimintavaltuuksien pyynnöt aselajikomentajalta (MIO), osin myös omalta tst-osaston komentajalta (CTU), sekä voimankäyttösäännösten ja lakitulkintojen harjoittelu tilanteen kehittyessä
Millaista on yritystoimintasi. tisiin pistooleihin olemme myös edenneet pitkälle. >. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 87 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 n HAASTATTELU: TOM LINDBLOM Kuka on Gabriel Suarez. Pistooli kuuluu monen amerikkalaisen päivittäiseen varustukseen siinä missä puhelinkin, ilman sen kummempia perusteluita. Tuotamme myös kirjoja ja videoita aiheesta. Nyt vuorossa on yksi Yhdysvaltojen alan kiistellyimmistä persoonallisuuksista, Gabriel Suarez. Miten kuvailisit taktisten lajien harrastajia Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Meillä on toimiva verkosto kouluttajia ja yhteistyökumppaneita. Olen myös vetänyt omaa Kyokushinkai-tyylistä täyskontakti-budosalia. Viranomaiset tulevat perässä. – Olen yrittäjä, väkivallan opiskelija ja suorapuheinen kaveri – joka ei pelkää jakaa oppimaansa. Punapistejärjestelmien kehittämisessä takKOULUTTAJA LÄNNESTÄ n Olemme aikaisemmissa numeroissa esitelleet erilaisia väkivallan ammattilaisia ja jatkamme sillä linjalla. Kertoisitko hieman taustastasi. Aseen kantaminen siviilipuolella on yleistynyt niin, että tämä joukko on suurempi kuin poliisi tai sotavoimat. – Yhdysvalloissa taktiset opit kiinnostavat myös laajaa joukkoa siviilejä. Se ei kuitenkaan ole minun juttuni. – Työskentelin aikanaan Los Angelesin alueen sheriffin ja poliisin palveluksessa sellaisissa yksiköissä kuten swat, huume ja ATARI. Mielestäni aseellinen kamppailu (gun fighting) -koulutuksemme on markkinoiden parasta, ja kaikki testataan vastustajaa vastaan (force on force). Toki jotkut vievät tämänkin överiksi, vaikka marssimalla M4 selässä paikalliseen kahvilaan. Useimmat innovaatiot tulevat mielestäni joko päivittäiskantajilta tai urheiluampujilta. – Toimintamme on kansainvälistä. Niin tai näin, mielestäni siviilimarkkinat ovat Yhdysvaltojen asemarkkinoiden kantava voima
Tunnetuimpia näistä kirjoista ovat Operation Garbo I – III, jotka julkaistiin kylmän sodan päättymisen aikoihin. Kirjan taisteluissa venäläiset hyökkäävät varsin pienin voimin. – Mielestäni se kuluu perusoikeuksiimme, ja sen kieltäminen on väärin. Nordbooks, 2014. – Ei se mahdotonta ole. Kymenlaakson nykymaantiedekin heittää pahasti häränpyllyä. Seurauksena on sota. Toiminnan taktisella tasollakaan kirjoittajan, evp-upseerin, nykysodan kuva ei ole oikein uskottavaa. Mitkä ovat suosikkivarusteesi. Mitä ajattelet sanasta taktinen. 444 sivua. Teidän maailmankolkallanne esimerkiksi Anders Breivikin pysäyttämiseen olisi riittänyt yksi aseistautunut siviili. koulutus, siirto rintamalle ja lopulta taistelu. 88 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 KIR JAT Euroopassa asiat näyttävät olevan toisinpäin, eli suurin osa kiinnostuneista on poliisin tai puolustusvoimien palveluksessa. Arvostelu: Jukka Knuuti Laine, Jere: Sota 2016. Lukekaa kirja, sillä se taitaa olla jokseenkin ainutlaatuinen ilmiö tässä genressä. Yleensä mukanani on Glock 17 tai 19 punapistetähtäimellä. Meillä tämän alan kirjoittajat ovat harvassa. Lintukodon loppu. Tarinaa seurataan pääasiassa yhden henkilön kautta. Tuorein alan ruotsalainen kirja on tänä vuonna julkaistu Lars Wilderängin Midsommargryning. – Kamppailu-urheilussa vapaaottelu uudisti paljon vanhoista budolajeista periytynyttä ajattelua, ja myös aseellinen harjoittelu tulisi uudistaa. Eivätkä Iskander-ohjukset lennä matalalla vaan hyvinkin korkealla ballistisella radalla. – Sana muiden joukossa. Kirjassa kuvattuun sotatoimeen ei varmasti osallistuisi MiG-31-hävittäjiä. Kirjan tarina on tehty turhan laajaksi. Tällä hetkellä tosin hallituksemme haluaa estää kaikkien ulkomaalaisten kouluttamisen, myös liittolaistemme. ”Lukekaa kirja, sillä se taitaa olla jokseenkin ainutlaatuinen ilmiö tässä genressä.”. On vaikea uskoa, että sotaan valmis Venäjä antaisi Suomen aivan rauhanomaisissa oloissa tehdä sotavalmistelunsa ja joukkojen keskityksen. Pseudonyymi Harry Winterin takana olivat muun muassa Bo Hugemark ja Ingemar Dörfer, molemmat tunnustettuja turvallisuuspolitiikan tutkijoita. Isommat kuviot eivät toimi senkään vertaa. Mutta tämä on vain Tom Clancyn ja vastaavien ulkomaisten kirjoittajien poispilaaman nojatuolistrategin nipotusta. Koko tarina käydään läpi varsin pienissä puitteissa. Minun kuvitelmani mukaan venäläisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin hyökkäyksen kärki olisi kovempi kuin muutama taistelupanssari ja joukko panssaroituja miehistöajoneuvoja. Aseenkanto-oikeuden kieltäminen on väärin moraalisesti ja loukkaa perusoikeuksiamme. Sodassakin tuntuu olevana liikkeellä vain pari prikaatia sekä suomalaisten että venäläisten puolella. Olisi ehkä kannattanut keskittyä enemmän joukkojen taisteluun ja sen pohtimiseen, kuinka syvästä rauhan tilasta sotaan temmatut suomalaiset reserviläisjoukot selviäisivät sodasta yleensä ja taistelusta enemmän tai vähemmän ammattimaisia venäläisiä joukkoja vastaan. Mitä muuttaisit taktisessa koulutuksessa. Maavoimien miehelle ei ilmassa tapahtuva toiminta tunnu olevan oikein tuttua. R uotsissa on tapana julkaista romaaneja, joissa kerrotaan maan joutumisesta nykyaikaiseen sotaan. Oletko joskus tulossa Suomeen. Tässä esitetyt mielipiteet ja väitteet ovat vain ja ainoastaan Gabriel Suarezin, ei lehden tai kirjoittajan. Viime aikoina olen myös käyttänyt paljon lyhytpiippuista M4:ää kaliiperissa 300 AAC. Aikanaan olin myös AK:n vankkumaton kannattaja. Enemmän voimaa ja nopeutta ja hiukan vähemmän äärimmäisen tarkkuuden hiomista. Mitä mieltä olet aseenkanto-oikeudesta. Toivoisin enemmän harjoittelua takaisin ampuvaa vastustajaa vastaan. Ei hyvä, ei huono. – Olen Glock-mies. Mutta ajat voivat muuttua. Sen vuoksi on tyytyväisenä pantava merkille Jere Laineen kirja, jossa laajaan sotilaallisen kriisiin joutunut presidentti Putin esittää Suomelle vaatimuksia, joihin maa ei suostu. Pitäisi vaatia lisää fyysisyyttä. Käydään läpi liikekannallepano, joukkojen muodostaminen, Näinköhän se menisi, jos Venäjä hyökkäisi. Näin sanaili Gabriel Suarez, yksi Yhdysvaltojen kiistellyimmistä yksityisen puolen taktisista kouluttajista. Joka päivä
nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu SUOMEN SOTILAS FACEBOOKISSA 24 / 7 / 365. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 67 € / vsk määräaikaistilaus 86 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 62 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 89 Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh
Tästä lisäpöytäkirjasta Putin ei maininnut mitään puhuessaan nuorille historioitsijoille. Vuonna 1989, viisikymmentä vuotta sopimuksen jälkeen Gorbatshovin kauden lopulla, Moskova myönsi, että lisäpöytäkirja on olemassa. Itse dokumenttia ei Berliinin raunioista löytynyt. Näin presidentti Vladimir Putin puolusti Molotov– Ribbentrop-sopimusta nuorille venäläisille historiantutkijoille tänä syksynä. SEITSEMÄNKYMMENTÄVIISI vuotta sitten sopimuksen pöytäkirjaa ryhdyttiin panemaan ripeästi toimeen. elokuuta 1939 solmima maiden välinen hyökkäämättömyyssopimus oli tietysti kaunis ele. KUN PUTIN IHMETTELI , mitä vikaa Molotov–Ribbentrop -sopimuksessa oli, kertoi hän osatotuuden jättäessään mainitsematta lisäpöytäkirjan ja lisäksi pyyhki pöytää maansa parlamentin kannanotolla. Britit olivat Ranskan tavoin taanneet Puolan rajat. Tshekkoslovakian edustajaa ei katsottu tarpeelliseksi kutsua paikalle. Marraskuun viimeisenä päivänä 75 vuotta sitten Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi 105 kunnian päivää kestänyt talvisota. SAMASSA YHTEYDESSÄ naapurin presidentti otti esille Münchenin sopimuksen syksyltä 1938. toukokuuta 1940 Saksan hyökätessä Ranskaan. Sopimusta tarvittiin ajan voittamiseksi sotavalmisteluja varten. Molemmat julistivat sodan Saksalle syyskuussa 75 vuotta sitten, joskin se jatkui valesotana (phoney war), joka päättyi viimeistään 10. 90 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 KNUUTI Jukka Knuuti MITÄ SIINÄ ON VÄÄRIN , jos Neuvostoliitto ei halunnut sotia. Britannian pääministeri Neville Chamberlain palasi Münchenin kokouksesta ja lausui kuolemattomiksi jääneet sanat: rauha meidän ajallemme. Samoin myönnettiin Neuvostoliiton ”kiinnostus” Romaniaan kuuluvaa Bessarabiaa (nykyinen Moldova) kohtaan. STALININ JA HITLERIN ulkoministereiden 23. Sudeettialueilla oli enemmistönä saksankielinen väestö, kuten Krimillä venäjänkieliset. syyskuuta Neuvostoliitto marssitti joukkonsa jo lyödyn Puolan itäosiin. Tuo sopimus oli todella häpeällinen: Ison-Britannian ja Ranskan pääministerit sekä Hitler ja Mussolini sopivat keskenään, että Saksa voi miehittää Tshekkoslovakian sudeettialueet. Myöhemmin syksyllä neuvostojoukot marssivat Baltian maihin. TIETOJA LISÄPÖYTÄKIRJAN sisällöstä levisi maailmalle jo 1939. Sallimalla Hitlerin miehittää Tshekkoslovakian sudeettialueet hänen uskottiin tyytyvän rauhanomaiseen ratkaisuun. Mutta eivätpä ole vastustaneetkaan. Münchenissä Iso-Britannia ja Ranska eivät tavoitelleet eivätkä saaneet alueita. LÄNSIMAAT eivät ole todellakaan lyöneet rumpua Münchenin kokouksesta. Samalla Venäjän parlamentti eli duuma tuomitsi pöytäkirjan sisältämän menettelyn. MOLOTOV–RIBBENTROP -sopimus ei olisi jäänyt historiaan ilman sen salaista lisäpöytäkirjaa. De facto Krim on nyt Venäjän osa vastustivat tahi eivät. TUO RAUHA KESTI melkein vuoden, sillä britit olivat sodassa vain vajaa vuosi Münchenin jälkeen. Saksa hyökkäsi Puolaan 1. Saksan kukistuessa 1945 amerikkalaisten käsiin joutui mikrofilmi sopimuksesta. SUDEETTIALUEET ja niiden miehittäminen olivat tietyllä tapaa rinnasteinen tapahtuma Venäjän tekemälle Krimin valtaukselle ja sen toiminnalle parhaillaan Itä-Ukrainassa. Siinä Puola jaettiin Hitlerin ja Stalinin kesken. Lisäksi Stalinille annettiin vapaat kädet Baltian maiden ja Suomen suhteen. Krimin liittämistä Venäjään eivät muut maat ole kuitenkaan hyväksyneet. Putinin–Molotovin– Ribbentroppin-sopimus. Todellisuudessa kuitenkin molemmat diktaattorit valmistautuivat kiihkeästi hyökätäkseen toistensa kimppuun. syyskuuta 1939, ja 17. Tämä ei estänyt Neuvostoliittoa kirkkain silmin kieltämästä koko pöytäkirjan olemassaoloa. Mutta sitä ei voi verrata Molotov– Ribbentrop-sopimukseen, jossa Stalin ja Hitler jakoivat keskenään etupiirejä. HISTORIA EI TOISTA ITSEÄÄN , mutta meillä ihmisillä on tapana tehdä samoja virheitä uudelleen
Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Isänmaan hyväksi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea).
Tilaa nyt Pukink onttiin. Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta 23.5.2014 alkaen. 15 euroa). Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n