Suomen Sotilas 6/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 5 • 1 3 , 5 € KOEAJOSSA: T-34-85 | 762 RK 62 UUSIKSI Langatonta ÄLYÄ Suomesta taistelukentälle PANSSARIT ETEEN! ARMATA Osa III EU:n asedirektiivi uhkaa: www.maanpuolustuksenasialla.fi
Ilmoittaudu mukaan nyt!. Mukaan mahtuu 40 ensin ilmoittautunutta. Niille, joilla on itse hankittu voimassa oleva viisumi, alennus matkan hinnasta on 70 €. Matkan alustava hinta on kahden hengen huoneella 477 € (yhden hengen huoneessa 517 €). fi tai 0400-157 158. Ilmoittaudu matkalle tästä: Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, Helena Kuosmanen, Puh. Matkanjohtajana ja yleisoppaana kokenut ja tunnettu Kannaksen sotahistoriamatkojen opas KTM, ylil res Göran Lindgren. 09-444 774 helena.kuosmanen@vihdinliikenne.fi SUOMEN SOTILAAN LUKIJAMATKA Viimeisiä viedään. Panssarisodan asiantuntijaoppaana toimii Suomen Sotilaan erikoistoimittaja Kari Kuusela ja matkanjärjestäjänä Vihdin Liikenne Oy, VL-Matkat. Ohjelmassa muun muassa VT-linjan Kuuterselkä, VKTlinjan Viipuri, Tali, Murokallio, Portinhoikka, Juustila, Ihantala ja paljon muuta. Mitä siellä tapahtui, miten hyökkääjä käytti panssariasettaan, miten puolustaja omaansa ja miten toimi panssarintorjunta. Panssaris otaa Kannakse lla 1944 10.–12.6.2 016 S uomen Sotilaan lukijamatkan kohteena on ensi kesänä sotahistoriallisilla retkillä aikaisemmin harvoin käsitelty panssarisota Kannaksella, niin vihollisen kuin omiemmekin silmin. Pidätämme oikeuden muutoksiin ohjelmassa. Ohjelmaa koskeviin kysymyksiin vastaa kari.kuusela@suomensotilas
Aineistopäivä 8.1.2016. Yhteisen strategian puute, haparointi liittovaltiosuuntauksen ja löyhän tulliunionin välillä, suuruudenhullu pyrkimys unionin laajentamiseen ja syventämiseen yhtä aikaa, omien periaatteiden ja sääntöjen, kansalaisvapauksien, omaisuuden suojan sekä subsidiariteettiperiaatteen loukkaukset ja kontrolloimaton virkamiesvaltaisuus ovat ajamassa EU:n pahempaan kriisiin kuin moni EU-kriitikkokaan vielä tajuaa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. PÄÄTÖS siitä, noudatetaanko tätäkin järjetöntä direktiiviä, tehdään yksin Suomessa. Siitä on turha Brysseliä syyttää, jos antaa viedä itseään kuin pässiä teuraaksi. MEISTÄ KUKAAN ei ole terroristi. Me, teidän äänestäjänne, odotamme. DIREKTIIVI VAHINGOITTAA Suomen muutenkin laiminlyötyä puolustuskykyä. Luotettavaksi itse itsensä arvioinut, kritiikitön, asioita kovin yksipuolisesti esittelevä ja verorahoin ylläpidetty valtiollinen tiedotusvälineemme vaikenee tästä. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Suomessa automaattiaseiden omistajat ovat lainkuuliainen ja yhteiskuntaan sitoutunut joukko isänmaallisia kansalaisia. UNIONI TOIMII kriisistä toiseen heikosti ja itsetuhoisesti. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 1/2016 ilmestyy helmikuussa 2016. ASEDIREKTIIVI ei tule auttamaan terrorismin torjunnassa. SAMMUTETUIN LYHDYIN Pariisin terrori-iskun verukkeella ajettu asedirektiivi yksityishenkilöiden hallussa olevien puolija täysautomaattiaseiden kieltämiseksi ja poiskeräämiseksi on tietysti pikku juttu EU:n pitkälti itse aiheuttamien talous-, pakolaisja terrorismiuhkien rinnalla, mutta se on vähintään vakava oire, ja kertoo unionista, josta on tullut suuri pienessä ja pieni suuressa. Me olemme tämän yhteiskunnan kuuliaisimpia kansalaisia. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Se paljastaa päätöksentekokoneiston, joka toimii mielivaltaisesti omistajansa – meidän eurooppalaisten ihmisten – kontrollin yläpuolella. Yhteydet viranomaisiin ovat tiiviit ja hyvät. Aseiden omistajia rangaistaan kollektiivisesti ilman omaa syytä toisten rikoksista. Puoliautomaattikivääriä ei täällä kuka tahansa saa, sarjatuliaseiden keräilyluvista puhumattakaan. Sen sijaan se tulee aiheuttamaan suurta vahinkoa. Asedirektiivi on vain jäävuoren huippu. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 30.11.2015 EUROOPAN UNIONIN ja sen jäsenmaiden turvallisuutta ja menestystä ei uhkaa mikään niin paljon kuin unionin oma päämäärätön toiminta. Määräaikaistilausta ei voi perua. Läpi ajettuna direktiivi toimii kuin kieltolaki, se tekee laillisesta toiminnasta laitonta, mutta ei lopeta sitä. Mikä kansalaisryhmä maksaa seuraavaksi päätöksentekijöiden virheistä. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Jäävuori. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Samaan aikaan muun muassa poliisi antaa kansanedustuslaitoksellemme asiassa virheellistä tietoa. Kun meiltä uhataan viedä meille tärkeä ja yhteiskunnalle hyödyllinen harrastus sekä laillisesti hankittu omaisuus tavalla, joka on perustuslakimme hengen ja kirjaimen vastainen, niin meistä ei tule entistä kuuliaisimpia kansalaisia vaan alistuneita alamaisia. Toiminta on tarkoin valvottua ja kontrolloitua, ja seula on tiukka. Näin se samalla laskee satojentuhansien eurooppalaisten lainkunnioitusta ja sitoutumista yhteiskuntaan. Erityisesti sen suurten jäsenmaiden taipumus ajaa uhkatilanteissa omaa etuaan unionin edun sijaan paljastaa koko nuoren yhteisön sisäisen tilan. Tästä asiasta vastuun kantavat Suomessa kolme nyt hallituksessa istuvaa puoluetta. Se loukkaa kansalaisten omaisuuden suojaa ja on sellaisena perustuslakimme vastainen. Pieneltä vähemmistöltä halutaan aseet pois ja suuri enemmistö siunaa sen luullen, että se parantaa turvallisuutta vaikka todellisuudessa se heikentää sitä. KUN TÄMÄ KAIKKI TAPAHTUU aikana, jolloin kansainvälinen turvallisuuspoliittinen tilanne kiristyy, tulisi Suomessakin alkaa herätyskellon soida
– Kari Kuusela SUOMEN SOTILAS 2015 35 Vuoden Sotilas Pauli Järvenpää – Pekka Virkki TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA 38 Armata Osa III – Aleksei Kettunen 48 Panssari palaa taistelukentälle – Aleksei Kettunen 55 Aktiivinen suoja – Aleksei Kettunen 81 Bittium, kotimaista langatonta älyä – Pekka Hietala 82 TAC WIN ja MANET – Pekka Hietala 83 BITTIUM Tough Mobile – Pekka Hietala IIVI 59 Joku raja – Iivi Masso KOEAJOSSA 62 T-34-85 – Kari Kuusela 73 T-34 – Kari Kuusela 78 Veekakkonen – Kari Kuusela 80 T-34:n tekniikka – Kari Kuusela SILMINNÄKIJÄ 84 Kahden armeijan jaloissa – Vesa Keinonen PIKATESTI 86 Katajaisen kansan kyröläinen kyytimies – Tom Lindblom PALAUTTEET 88 Oppilaslähtöisesti – Mika Aalto ELOKUVAT 89 Virolainen 1944 – Kari Kuusela KNUUTI 90 Ilmavoimilla ei sotia voiteta – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 91 Kannen kuva: Puolustusvoimat Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. A sedirektiivi tulee viemään syvän laman aikana myös työpaikkoja, ja se vahingoittaa eurooppalaista alan teollisuutta ja tuotantoa sekä kauppaa. Seuraa asedirektiiviasian kehittymistä reaaliaikaisesti Suomen Sotilaan nettisivuilla www.suomensotilas. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. – Arto Pulkki 16 5.56 mm NATO vai 7.62 mm M43. Suomen Sotilas kokeili ja otti selvää. Se tulee lopettamaan myös Suomen Sotilaan aseteknisen koeja tutkimustoiminnan, jolla on ollut myös kiistaton yhteiskunnallinen arvonsa. Samalla tuhoutuu kansainvälisestikin arvioiden korvaamattomia kokoelmia. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Tilaajarekisteri. 62 T-34-85 Koeajossa voittajan vaunu Pitkäputkisella Sotkalla voitettiin toinen maailmansota ja monet sen ratkaisut olivat maailman parhaiden panssarivaunujen teknisten perusratkaisujen pohjalla aina viime vuosiin asti. – Arto Pulkki 17 Amerikkalainen ratkaisu – Arto Pulkki JYVÄLLÄ 21 Turvallisuuskatsaus 28 Jyvällä; Suomi, Ruotsi ja Venäjä – Pekka Mäkelä 30 Maailmalta, MH-17, Viro ja Ukraina – Pekka Mäkelä 31 Syyria, Iran ja Ranska, asedirektiivi ja omakohtaista ilmatorjuntaa – Pekka Mäkelä 32 Tykkejä ruotsalaisille, Nato ja kranaattikiväärin äly – Pekka Mäkelä 33 Kiina, Viro ja Venäjä – Pekka Mäkelä 34 Kanada luopuu F-35:sta, Panssariseminaari 2016 – Pekka Mäkelä 37 Kari kommentoi: Ranskan asia on meidän vai…. Suomen Sotilas vartioi sinun etujasi 24/7/365. Suomestakin sattuu löytymään sellaisia... toistaiseksi. Mutta oliko se sodan paras panssarivaunu. Julkaistava aineisto. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. fi ja Facebookissa. Jos reserviläisten puoliautomaattikivääreihin varauma saadaankin, on todennäköistä, että lainkuuliaiset asekeräilijät uhrataan komission alttarilla. Pari tuhatta täysin nuhteetonta keräilijää Suomessa maksaa siis sen, että EU-byrokraatti voi kehua torjuneensa terrorismia. Allekirjoita adressi www.maanpuolustuksenasialla.fi PU O LU ST U SV O IM AT RYNKYT UUSIKSI 6 7.62 RK 62M – Arto Pulkki 15 Taittoperä rynnäkkökiväärissä – Arto Pulkki 16 Punapisteellä vai tähtäinkaukoputkella. Se on kuitenkin pikku juttu verrattuna siihen, mitä direktiivi tekee vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle
Naapurin aseet on hyvä tuntea. Voitonpäivän paraatissa Moskovassa 9.5.2015 julkistettu Armata-panssarivaunuperhe ja muut venäläiset kalustouutuudet herättivät laajasti huomiota. Entä se kaliiperi. Suomen Sotilas tutustui projektiin. Valtiosta ja näkökulmasta riippuen ulkomaisten analyysien lopputulos saattoi olla joko positiivinen tai negatiivinen, lohduttava tai kauhunsekainen ja oman kaluston välitöntä modernisointia vaativa. Maailmalla vallitsee kuitenkin yhteisymmärrys siitä, että Armata-panssarivaunuperhe on uusi virtapylväs panssarikaluston kehityksessä ja siihen pitää reagoida, joskin keinoista ollaan montaa mieltä. Miten temppu tehdään meillä ja muualla. ARMATA osa III. 38 6 7.62 RK 62M Vanhasta vara parempi Suomi modernisoi vanhan kunnon ”Rynkyn” 7.62 RK 62:n. Koska uudesta kalustosta oli aluksi saatavissa varsin rajoitetusti luotettavaa tietoa virallisista venäläisistä lähteistä, varsinkin länsimaisessa sotilasalan mediassa alkoi reipas analysointi ja arpominen uuden kaluston taktisista kyvyistä, hinnasta, palveluskäyttöön tulemisen aikataulusta ja kaikesta muustakin. Onko vanhasta vielä kisaamaan taistelukentällä ja kannattaako modernisointi. Kävipä projektin niin tai näin, on se jo muuttanut panssarisodan kehitystä
PE KK A N IE M IN EN. 6 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Rynnäkkökivääri ystävänä ja lapiona – oppitunti 2
M A A VO IM AT. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 7 SUORITUSKYKYÄ iskuportaan jalkaväkitaistelijalle 7.62 RK 62M 7.62 RK 62M -prototyyppi, jonka päälle on kiinnitetty pienikokoinen Aimpoint Micro T-2 -punapistetähtäin
8 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Suomalaisen 7.62 RK 95:n perän mitoitus on itse asiassa täsmälleen sama kuin Yhdysvaltain merijalkaväen 5.56 mm M16A4 -rynnäkkökiväärissä.
Viimeisimmässä kotimaisessa rynnäkkökiväärissä on toki jo nyt mahdollisuus käyttää optista tähtäintä ja valonvahvistinta erillisen sivujalan avulla – vaikka itse tähtäimiä ei ole ollut jakaa kaikille 7.62 RK 95 TP:n käyttäjille. SA KS A N PU O LU ST U SM IN IS TE RI Ö PU O LU ST U SV O IM AT. Suomen olosuhteissa kyky taistella myös hämärässä ja pimeässä on erittäin tärkeää suurimman osan vuodesta. Se hyötyy muutoksista eniten, ja sitä on ylivoimaisesti eniten. Koska kaikkien kiväärien uusimiseen ei Suomessa(kaan) ole varaa, on päätetty muutoskorjata riittävä määrä vanhoja. Tavoite on erinomainen, sillä optiikka lisää huomattavasti niin rynnäkkökiväärin kuin kevyen konekiväärinkin suorituskykyä – olipa itse tähtäin sitten heijastetähtäin, punapistetähtäin tai matalalla suurennoksella oleva tähtäinkiikari. Ongelmat korostuvat entisestään, kun yllä on sirpaletai luotisuojaliivit. 7.62 RK 62:n pohjalta tehty muutosmalli on hyvin perusteltu myös siksi, että siitä seuraa pienimmät vaikutukset käyttäjien koulutukseen ja aseiden huoltojärjestelmään. . Uusinta 7.62 RK 95 TP -kalustoa on myös hankittu suhteessa hyvin vähän; asetta ei riitä edes kaikille iskuportaan joukoille. TEKSTI: ARTO PULKKI LYHYT TELESKOOPPIPERÄLLÄ VARUSTETTU 9 MM:N konepistooli (9.00 KP 2000, H&K MP5) saattaa olla perusteltu työväline tietyissä erikoistehtävissä, mutta etulinjan taistelijan aseeksi siitä ei ole. Maavoimien taisteluajatus päivitetystä 7.62 RK 62:sta on hyvä, ja sen toteutus tuntuu toimivalta. Suomalaisia ja yhdysvaltalaisia rynnäkkökiväärejä vaivaavat pitkälti samat ongelmat – hyviä ampumaradalla, hitaita ja hankalia taistelukentällä. ”Modernien” aseiden määrä myös nousee näin eniten, koska 7.62 RK 95 TP jää toki edelleen käyttöön. Esimerkiksi venäläisten 5,45 mm AKS-74(6P21) ja AK-74M (6P34) -rynnäkkökiväärien taittoperät ovat jo paremmin mitoitettuja, vaikka nekään eivät ole säädettäviä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 9 M aavoimien 7.62 RK 62M -projektin tärkein tavoite on saada optinen tähtäin mahdollisimman monen etulinjan taistelijan henkilökohtaisen aseen päälle. Monissa sotilasorganisaatioissa on huomattu, että kilpa-ammunta on varsin huono lähtökohta sotilasaseen suunnittelulle. Aseessa on myös sen käsittelyä ahtaissa tiloissa ja monissa tukitoiminnoissa helpottava taittoperä. Kaikissa kotimaisissa rynnäkkökivääreissä on kuitenkin vakava ergonomiaongelma: niiden perän pituus on sopiva perusammuntoihin, mutta se on aivan liian pitkä taistelukäyttöön. Ei siis ihme, että muutosprosessin kohteeksi on valittu 7.62 RK 62. Aseen pitäminen tarkoituksenmukaisessa ampuma-asennossa on raskasta ja hankalaa useimmille taistelijoille, ja aseen nostaminen valmiusasennosta ampuma-asentoon on hidasta
Muutosten ideointiin ja kokeiluun ovat osallistuneet niin teollisuuden edustajat, ammattisotilaat kuin aktiivireserviläisetkin. Perän säätövara on kohtuulliset 8 cm, minkä lisäksi siihen saa helposti kiinni valmiita korokepaloja, mikä taas helpottaa optiikan käyttöä. Uutta jalkaa maaväelle 7.62 RK 62M -projektin keskeisin uudistustavoite on optiikan käyttömahdollisuus, mikä käytännössä tarkoittaa aseen laatikon kylkeen pikakiinnitettävää optisen tähtäimen jalustaa. Ja kun perän runkoputki tehdään nimenomaan M4-karbiinin mitoituksella, on itse perän vaihtaminen toisen malliseksi myöhemmin helppoa ja edullista. Alun perin M4-karbiiniin tarkoitettu perä maksaa vain joitain kymmeniä euroja – toki ilman työtä, tarvittavaa putkea ja kiinnitysholkkia. Tilalle asennetaan 7.62 RK 95 TP:n perän tavoin piipun kanssa suorassa linjassa oleva perä, joka on myös pituussäädettävä (teleskooppiperä). 7.62 RK 62M -prototyyppiaseissa käytetty, polymeerikomposiitista valmistettu Magpul CTR -teleskooppiperä on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. N AT O TÄSTÄ 7.62 RK 62M -PROJEKTISSA ON KYSE: nostetaan jalkaväen iskevän osan perustaistelijan suorituskykyä lisäämällä jo olemassa olevaan asejärjestelmään optinen tähtäin ja säädettävä perä. Molempia varten tarvitaan aseeseen sopiva sovitin.. RK 95 TP:n nykyinen tähtäinjalka ja sen kiinnityskisko (M/03) eivät käy, koska aseissa on eriSUOMALAINEN ERIKOISTOIMINTAJOUKKOJEN SOTILAS Naton Trident Juncture 2015 -harjoituksessa Portugalissa, aseenaan punapistetähtäimellä ja maalinosoituslaserilla lisävarusteltu 7.62 RK 95 TP sekä 9.00 PIST 2008 (Glock 17). Vaikka mitään ei ole vielä päätetty, on jo nyt käytännössä selvää, että muutostyössä 7.62 RK 62:n pitkä ja vinolinjainen putkiperä saa lähteä. Taustalla on pitkään jatkunut kehitystyö; vaatimusten määrittely aloitettiin jo 2000-luvun alkupuolella. Näin saavutetaan merkittävää etua rekyylinhallinnassa, minkä lisäksi perä voidaan myös sovittaa taistelijan ruumiinrakenteen, varustuksen, tähtäimen ja ampuma-asennon mukaan. Ensimmäisen muutaman sadan aseen esisarjan on määrä valmistua lähiaikoina, joten laajempi kenttätestaus voidaan käynnistää vuonna 2016. 10 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Muutosprojekti Maavoimien esikunnan Taistelija-hankkeen osana kulkevan 7.62 RK 62M -projektin erilaisia prototyyppejä on kokeiltu eri yksiköissä ja sotakouluissa jo vuodesta 2010. Maavoimien tarkastajan eversti Jukka Valkeajärven mukaan asejärjestelmän varsinainen prototyyppivaihe on nyt ohi
Ruotsalaiset poistivat omassa AK-4B-muutosprojektissaan takatähtäimet pysyvästi, joskin AK-4:ssä (H&K G3) tämä mahdollisti samalla myös varustekiskon hitsaamisen suoraan laatikkoon. RK 62:n ja RK 62 TP:n kolmipiikkinen liekinsammutin on erittäin tehokas ja sellaisenaan erinomainen varuste sotilasaseen piipun jatkeeksi ja suojaksi. Yksittäiset luvut eivät kuitenkaan kykene kertomaan kuin pienen osan sotilasaseen todellisesta ergonomiasta, johon vaikuttaa olennaisesti muun muassa aseen kokonaismassa ja sen jakautuminen. Siinä on taittoperä, jota voidaan myös säätää pituussuunnassa. Mitään varsinaista pakottavaa tarvetta RK 62 -kaluston liekinsammuttimen vaihtoon ei siis ole, mutta toisaalta aseen monikäyttöisyyttä lisää, jos piipun päähän vaihdetaan esimerkiksi sellainen liekinsammutin, jossa on valmis ulkopuolinen kierre äänenvaimentimelle. Esimerkiksi AK(RK)-tyyppisissä aseissa varsinaisen peräosan pituus on tätä lukua 8–9 cm lyhyempi. SUOMEN SOTILAAN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIEN KOKOTAULUKKO n 5.56 mm NATO -kalliperin FN SCAR-L on suomalaisten erikoistoimintajoukkojen tuleva henkilökohtainen pääase (nk. ”partioasejärjestelmä”). RK 95 TP:n nykyinen sivujalka on myös turhan korkea. Perän pituus, ja sen mahdollinen säädettävyys, on tärkeä osa aseen mitoitusta. Jälkikäteen vastaavan ratkaisun toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Arto Pulkki. Erityisesti ahtaissa tiloissa kuulovaurio voi syntyä erittäin helposti. Joensuulaisen Ase Utran nelipiikkinen HiPer on yksi tällainen vaihtoehto – ei siis ihme, että sitä on myös nähty eräissä RK 62M -prototyypeissä. Yksi vaihtoehto olisi toimittaa sivujalan mukana erillinen laatikon kansi, jossa ei olisi lainkaan takatähtäintä. Esimerkiksi itävaltalaisen AUG (StG-77) -rynnäkkökiväärin perän vetopituus on yllä olevan joukon pisin, mutta bullpup-rakenteen ansiosta asetta on silti todella helppo käsitellä. Erillisellä laatikon kannella varustetussa RK:ssa (AK) tämä ei ole toimiva ratkaisu. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 11 laiset laatikot ja takatähtäimet. Asejärjestelmä Aseen pituus Perän pituus* 7.62 RK 62 93,5 cm 34 cm 7.62 RK 95 TP 94,5/69,5 cm 34,5 cm 7.62 AKMS 92/65,5 cm 33 cm 5.45 AKS-74/AK-74M 94/69,5 cm 32 cm 5.56 M16A1 98,5 cm 33 cm 5.56 M16A4 100,5 cm 34,5 cm 5.56 M4/M4A1 84–75,5 cm 33–24,5 cm 5.56 FN SCAR-L 90–84/65,5 cm 35,5–29,5 cm 5.56 StG-77A1 (AUG A1) 80,5 cm 38 cm 7.92 STG-44 (MP-43/44) 93,5 cm 36 cm *Aseen perän pituusmitta (vetopituus) on mitattu liipaisimesta peräkappaleen keskiosaan. 7.62 RK 62M:n ja RK 95 TP:n päälle sopivia, Puolustusvoimien jo nyt käyttämiä optisia tähtäimiä ovat muun muassa: • Punapistetähtäin 2004 (Aimpoint CS), • Punapistetähtäin 2009 (Aimpoint Comp M4), • Kiväärikaukoputki 2004 (Trijicon TA11FI 3,5x35 ACOG) ja • Kiväärikaukoputki 2014 (Zeiss/Hensoldt ZO 4x30i) Uusimmissa prototyypeissä sivujalan varustekiskon korkeutta on saatu jo laskettua lähemmäksi RK:n laatikon kantta ja siten luonnollista tähtäyskorkeutta. Suujarru-liekinsammuttimen käyttö kiväärikranaatin ampumalaitteena on myös jäänyt meillä hyödyntämättä. Sivujalan päällä olevaan varustekiskon avulla muutoskorjattuun RK 62M -kivääriin voidaan kiinnittää RK 95 TP:n tavoin punapistetähtäin, kiväärikaukoputki ja/tai valonvahvistin. Sananen suujarrusta Morsiamessa oleva mahdollisimman tehokas suujarru on erinomainen apuväline toiminnallisessa urheiluammunnassa, mutta todellinen kirous taistelukentällä. Kisko tulee epäilemättä olemaan uuden NATO Accessory Rail (STANAG 4694) -standardin mukainen, mutta se on alaspäin yhteensopiva myös MIL-STD 1913 (Picatinny) -kiskojärjestelmän kanssa. RK 95 TP:n FNC-tyyppinen suujarru-liekinsammutin-yhdistelmä vähentää toki hieman rekyyliä, mutta toisaalta se lisää jo aivan selkeästi pimeällä tuliasemat paljastavaa suuliekkiä. Kevytkin suujarruvaikutus lisää myös varsin huomattavasti ampumameteliä niin ampujan kuin naapurinkin korvaan
Entä sitten optiikan merkitys rynnäkkökiväärissä. Tämä ei ainakaan heikennä aseen ominaistarkkuutta. Osassa prototyyppiaseista onkin kokeiltu erilaisia alumiinista valmistettuja etukädensijoja, joissa lisälaitteiden vaatimat kiinnityskiskot ovat joko valmiiksi koneistettuja tai helposti kiinnitettäviä. Moni 7.62 RK 95 TP -rynnäkkökivääriä palvelusaseenaan kantava ja prototyyppisarjan 7.62 RK 62M -aseita kokeilemaan päässyt on todennut saman: vaihtaisin heti, jos voisin. M A A VO IM AT. RK 95 TP -kalustolle on olemassa tätä varten erillinen lisälaiteadapteri, jolla valaisin, lasermaalinosoitin tai muu vastaava lisävaruste voidaan kiinnittää aseen piipun sivulle (ei alle kolhittavaksi, vaikka sieltäkin kisko toki löytyy). Se on varsin huoYKSI 7.62 RK 62M -PROTOTYYPEISTÄ Kokonaisturvallisuus 2015 -messuilla. Vastaavaa lisälaiteadapteria on suunniteltu myös RK 62M -projektin osana. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 12 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 Sotilaspoliisikäytössä ja taisteltaessa rakennetulla alueella on tarpeen myös murtaa lukkoja, saranoita sekä muita erilaisia rakenneteräksiä. Piipun etuosasta eristetty etukädensija estää lisäksi osumapisteen vaihtelun, jos aseen tukea muutetaan. Tätä varten osa kenttäkoesarjan aseista tullaan varustamaan erityisellä murtojarrulla, jolla harjateräkset voidaan ampua poikki turvallisesti, nopeasti ja ilman, että mukana tarvitsee kuljettaa suurikokoisia katkaisupihtejä ja/tai -laikkaa. Kyllä on. Etukädensijaa tuskin uusitaan kaikissa aseissa. Jos uudenmallinen etukädensija tuetaan sopivalla holkilla laatikon etuosaan ja piipun perään, saadaan piipusta myös nykyistä selkeästi vapaammin värähtelevä. Joulu on jo ovella Aseeseen kiinnitettävät valaisimet ja lasermaalinosoittimet ovat varsin yleisiä lisävarusteita tämän päivän taistelukentällä. Käytännössä pieneen lisälaiteadapteriin sopii kuitenkin hyvin ja tukevasti vain pienehkö valaisin tai osoitin. Monikäyttöisen maalinosoituslaserin ja valaisimen tarkoituksenmukainen kiinnittäminen vaatisi käytännössä varustekiskoilla varustettua etukädensijaa. Näin aseeseen voidaan kiinnittää valaisinten ja osoittimien lisäksi esimerkiksi aseen käsittelyä helpottava lyhyt etukahva tai vaikka etujalat – ja nimenomaan helposti. Aseessa on kiinni Aimpoint Comp M4 (Punapistetähtäin 2009) sekä L3/Insight Mod 7500 (AN/PEG-2A) -maalinosoituslaser. Tässä eräitä 7.62 RK 62M -projektin prototyyppejä. Esimerkiksi teräsbetoniin murtoaukkoja räjäytettäessä harjateräkset jäävät ainakin osittain ehjiksi. MONIKÄYTTÖISEN MAALINOSOITUSLASERIN ja valaisimen tarkoituksenmukainen kiinnittäminen vaatisi käytännössä varustekiskoilla varustettua etukädensijaa. Iskuportaan ase Onko rynnäkkökiväärin säädettävällä perällä sitten oikeasti niin iso merkitys
13 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 mattava. Ihmiset niitä kaikkia käyttävät.. Valonvahvistimen käyttömahdollisuus on myös hyvin tärkeä. Millä aikataululla ja miten 7.62 RK 62M -projekti sitten etenee. Voi siis hyvin olla, että kenttäkokeiden lopputuloksena päädytään hankkiSyksyisestä metsästä voi löytää rynnäkkökiväärejä. Punapistetähtäin nostaa merkittävästi niin taistelijan tilannetietoisuutta kuin käytännön ampumanopeuttakin 0–200 metrin ampumamatkoilla. Vaikka niissä on erilaisia teknisiä ratkaisuja ja osa niistä eroaa toisistaan merkittävästi myös mitoitukseltaan, ovat monet mitat silti varsin samanlaisia. Vaikka pimeätoimintakykyä voidaan tuottaa myös valaisulla, on selvää, että ilman valonvahvistimia toimiva joukko on armottomassa alakynnessä tämän päivän taistelukentällä ja varsinkin Suomessa. Kenttäkokeiden on määrä käynnistyä ensi vuonna, ja Maavoimien tavoite on, että valmius tehdä hankintoja saavutetaan vuoteen 2017 mennessä. Kenttäkoesarjaan lähdetään kolmella eri versiolla, joilla selvitetään paitsi valittujen rakenneratkaisujen toimivuutta, myös sitä, kuinka paljon erilaiset ratkaisut ja lisävarusteet todellisuudessa tuovat lisää suorituskykyä eri käyttöympäristöissä. 3–4 kertaa suurentava laadukas kiväärikaukoputki mahdollistaa maalien havaitsemisen ja tulittamisen aina 500 metriin asti – ainakin niin kauan kuin päivänvaloa riittää edes jotenkin
Se, että suomalaisen taistelijan henkilökohtaisen taisteluvälineen perän yksi osa ei ehkä enää tulevaisuudessa kestä ihan yhtä hyvin käyttöä lapiona (”taistelukentän yleistyökalu M/62”), on hyvin pieni hinta muuten selkeästi parantuneesta suorituskyvystä. nopealla aikataululla vastaamaan viimeaikaisia taistelukentän kokemuksia edellyttäen, että saamme tarvittavat resurssit käyttöön, eversti Valkeajärvi toteaa. 14 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A maan aseita hieman erilaisilla kokoonpanoilla eri joukoille. Kun ottaa huomioon keskeisen tavoitteen (etulinjan taistelijan suorituskyvyn kasvattaminen optisen tähtäimen avulla) ja yrittää hahmottaa kokonaisuuden (näkyvissä olevat taloudelliset resurssit sekä aseiden koulutukseen ja RA/SA-huoltoon liittyvät näkökulmat), on vaikea olla pitämättä 7.62 RK 62M -projektia hyvin perusteltuna ratkaisuna. Samanaikaisesti selvitetään myös 7.62 RK 95 TP -kaluston päivitystä, ennen kaikkea punapistetähtäimien hankintaa. Molemmissa on etunsa. Toki edellyttäen, että asekohtaiset muutoskustannukset pysyvät mielekkäällä tasolla. Perusteltua – Suunnitelma ja tarve on uusia Maavoimien sekä Ilmaja Merivoimien tärkeimpien jalkaväkijoukkojen henkilökohtaiset aseet mahdollisimman Se, että suomalaisen taistelijan henkilökohtaisen taisteluvälineen perän yksi osa ei ehkä enää tulevaisuudessa kestä ihan yhtä hyvin käyttöä lapiona, on hyvin pieni hinta muuten selkeästi parantuneesta suorituskyvystä. YLÄKATEGORIA: SOTILASKÄSIASEET, ALAKATEGORIA: RYNNÄKKÖKIVÄÄRIT. Kaksi hyvin erilaista tutkielmaa samasta aiheesta. PU O LU ST U SV O IM AT. AKS-74 on suunniteltu massavalmistuksen ehdoilla taistelukentälle ja RK 62 kilpa-aseeksi, joka kestää rajuakin käsittelyä isältä pojalle
Pidetään siis huoli, että näistä laitetaan pataan vain ne oikeasti hylkykuntoon menneet. Jos taittoperää jossain käytetään ja kaivataan, niin lähinnä telttojen pystytyksen aikana. Taittuva perä ei myöskään tarkoita vielä käyttäjän tai tähtäimen mukaan säädettävää ergonomiaa. Tykki-, heitin-, viestija lääkintämiehet ovat sitten jo eri asia – kun käsillä on tarkoitus tehdä ihan jotain muuta kuin kantaa henkilökohtaista asetta, sopii selkään mainiosti vaikka 7.62 RK 72 TP, eli harppi-Saksan AKM (MPi KMS-72). Esimerkiksi 7.62 RK 95 TP -mallin taittoperä on huomattavan kallis ja pomminvarman näköinen, mutta silti sekin löystyy varusmiesten käytössä. Taittoperäinen tai muuten lyhyt ase soveltuu erinomaisen hyvin esimerkiksi panssarikaluston miehistön aseeksi. Sellaisen kantaminen tukija erikoistehtävissä on myös selkeästi helpompaa – niissä kun ase on suurimman osan ajasta selässä. 7.62 RK 62M -projektin yhteydessä kuitenkin havaittiin (jälleen kerran), että jälkiJos sotilaan henkilökohtaisessa aseessa on taittoperä, on siitä kiistämättä useita selkeitä etuja. TEKSTI: ARTO PULKKI n AKS-74:n (oikealla) ja AK-74M:n (alla) taittoperät ovat yksinkertaisen saranamekanisminsa ja edullisen rakenteensa puolesta nerokkaita. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 15 T aittoperä ei kuitenkaan ole ilmainen ominaisuus, varsinkaan, jos se toteutetaan asejärjestelmään jälkikäteen. Kokemukset ulkomaanoperaatiosta ovat täsmälleen samat. Jos siis pitää valita, niin iskuportaan jalkaväkitaistelijan aseen perästä kannattaa ehdottomasti tehdä mieluummin säädettävä kuin taitettava. PU O LU ST U SV O IM AT A RT O PU LK KI A RT O PU LK KI. TAITTOPERÄ RYNNÄKKÖKIVÄÄRISSÄ . Saranamekanismi lisää yleensä selkeästi aseen hintaa ja painoa, ja aseeseen tulee yksi käytössä kuluva osa lisää. Omat ja muiden havainnot kertovat, että jalkaväen etulinjan taistelijat, eli pääsääntöisesti XA (PASI)ja CV90tai BMP-2 ja MTLBv-kalustolla liikkuvat jääkärit, eivät taita 7.62 RK 95 TP:n taittoperää silloin, kun he nousevat ajoneuvoihinsa. Tänä päivänä markkinoilla on jo aseita, joissa on onnistuttu yhdistämään toimivalla tavalla taittuva ja säädettävä perä. käteen asennettuna yhdistelmä lisäisi perän minimipituutta sekä ennen kaikkea muutostyön hintaa. Niiden kuuluukin hajota aseeseen kohdistuvassa väännössä ennen kuin aseen ohutlevystä tehtyyn laatikkoon syntyy peruuttamaton (plastinen) muutos. Prototyyppien kenttäkokeiden palautteissa taitto-ominaisuuden puute ei myöskään ole noussut esille, mikä on varsin ymmärrettävää, kun huomioidaan kohderyhmä
Se lisää huomattavasti niin osumatarkkuutta, tosiasiallista tulen ulottuvuutta kuin partion/ryhmän kykyä tarkkailla ympäristöään. Suurentava optiikka on myös selvästi punapistettä herkempi silmänetäisyydelle ja pään asennolle, vaikka esimerkiksi Puolustusvoimien käyttämä 3,5x suurentava ACOG TA11 onkin tässä suhteessa hieman armollisempi kuin vaikka Yhdysvaltain merijalkaväen 4x suurentava ACOG TA31. Näin varmasti on, sillä esimerkiksi yhden M4-karbiinin hankintakustannus on vähintään 600 euroa. PS. Kun tähän lisätään välttämättömät tarvikkeet, varaosat ja välittömät koulutuskustannukset, on tosiasiallinen hintalappu helposti jo tuplat tästä. U S M A RI N E C O RP S . Sopivien kiväärikaukoputkien hankintahinta on kuitenkin vähintään kaksikertainen vastaavan tasoisiin punapistetähtäimiin verrattuna. Punapisteellä on ennen kaikkea selkeästi helpompi ampua nopeasti huonoista ampuma-asennoista, eli juuri niistä, joita taistelukentällä tosiasiassa joudutaan käyttämään. Modernit punapistetähtäimet toimivat yhdellä AA-paristolla useita vuosia, vaikka niitä pitäisi päällä jatkuvasti. TEKSTI: ARTO PULKKI. Vaikka 5.56 mm NATO -kaliiperin pienempi rekyyli ja suorempi lentorata helpottavat viholliseen osumista, on optisen tähtäimen vaikutus paljon suurempi tavanomaisilla ampumaetäisyyksillä. Tänä päivänä paristojen ja akkujen kesto ei myöskään ole enää mikään ongelma. Maavoimista on todettu, että uusien aseiden hankintaan riittävässä laajuudessa ei ole yksinkertaisesti varaa. 7.62 mm M43 Mitä jos kuitenkin ostettaisiin uusia aseita. Huomattavasti suuremman yksikkökustannuksen johdosta lopputuloksena olisi korkeintaan muutama taisteluosasto, joissa olisi uudet, mutta ihan erilaiset aseet, tai sitten iso määrä ryhmiä, joissa on jälleen yksi uusi asejärjestelmä ja kaliiperi – sekä entisestään kuormitettu rauhan ja sodan ajan koulutusja huoltojärjestelmä. Ja kyllä, 5.56 mm NATO -kaliiperin asejärjestelmän (FN Scar-L) hankkiminen suomalaisten erikoisjoukkojen käyttöön oli hyvin perusteltua monellakin tapaa. Monien mielestä Puolustusvoimien ei ole järkevää sijoittaa vähäisiä varoja 7.62 RK -kaluston päivittämiseen. 16 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A A COG-tähtäimen tyyppinen matalalla suurennoksella varustettu – riittävän laadukas – kiväärikaukoputki on erinomainen ratkaisu sotilaan henkilökohtaisen aseen päälle. Yhdistelmä, jossa yhdellä partion jäsenistä on kiväärikaukoputki ja muilla punapistetähtäimet, onkin hyväksi havaittu – meillä ja maailmalla. Ei hyvä. Maavoimien mukaan 7.62 TK 62 -projektin tavoitteena on, että jokaisella iskuportaan taistelijalla on tulevaisuudessa optiikalla varustettu henkilökohtainen ase. Sotilaskäyttöön tarkoitetun punapistetähtäimen jatkoksi on lisäksi helppo asentaa valonvahvistin, mikä on tärkeää Suomen olosuhteissa. Eikä tässä summassa ole vielä optista tähtäintä. Selkeästi valaistulla tähtäinkuviolla varustettu kiväärikaukoputki toimii myös useimmilla – joskaan ei kaikilla – punapistetähtäimen tavoin lähietäisyyksille ammuttaessa. 5.56 mm NATO vs. Suurimmalla osalla tämä tulee varmasti olemaan ilman suurennosta oleva punapistetähtäin. Hieman huonomminkin koulutettu ampuja kykenee myös tähtäämään sellaisella molemmat silmät auki, mikä lisää taistelijan kykyä tarkkailla ympäristöään. AP Laitetaanko mukaan punapistettä vai kiväärikaukoputki. Kiväärikaukoputkella on kuitenkin aiemmin mainitut omat etunsa. On aivan totta, että erityisesti huoltovarmuus puhuisi 5.56 mm NATO -kaliiperiin siirtymisen puolesta
Tämä muutosprojekti saatiin maaliin vasta muutama vuosi sitten, kun viimeisetkin M16A2-kiväärit poistuivat kaikista merijalkaväen aktiiviyksiköistä ja koulutuskeskuksista. Muutos ei ole aivan niin suuri kuin voisi luulla, sillä puolet merijalkaväestä käyttää jo nyt tätä lyhyttä rynnäkkökivääriä. Muutoksen perustelut ovat pitkälti samoja kuin kotimaisessa 7.62 RK 62M -projektissa esitetyt, eikä merijalkaväkikään varsinaisesti hanki uusia aseita. 17 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 Y hdysvaltain merijalkaväen (USMC) uuden komentajan kenraali Robert Nellerin äskettäin tekemä päätös korvata M16A4-kiväärit oli varsin odotettu. Tämä erinomainen optinen tähtäin lisää huomattavasti niin aseen osumatarkkuutta kuin partion/ ryhmän kykyä tarkkailla ympäristöään. Merijalkaväessä on pidetty täysimittaista rynnäkkökivääriä oikeana aseena sen iskevien osien kiväärimiehille. Yhdysvaltain armeijan eli maavoimien puolella 5.56 mm M4ja M4A1-karbiinit ovat olleet uushankintojen pääkohde jo vuosia. TEKSTI: ARTO PULKKI • KUVAT: USMC Carbine, 5.56 mm, M4 n Merijalkaväen M4-karbiinit on varustettu Trijiconin valmistamilla ACOG 4×32 RCO (TA31RCO-M4CP) -tähtäimillä. Merijalkaväki otti nykyisen M16A4-rynnäkkökiväärin käyttöön vuonna 2003, jolloin asejärjestelmällä korvattiin ensimmäinen erä vuodesta 1985 käytössä olleita M16A2-rynnäkkökiväärejä. Maaleihin on hankala vaikuttaa, jos niitä ei edes havaita. Aseissa on myös AN/PEQ15-maalinosoituslaser.. . Siirtymäaikaa on annettu syyskuuhun 2016 asti. Myös merijalkaväessä päällystö, kuljettajat, lääkintäja tykkimiehet sekä monet muut tukija erikoisaselajien taistelijat ovat kantaneet 5.56 mm NATO -kaliiperin M4-karbiineja jo useita vuosia. Ase on merijalkaväen vakiomittaista M16A4-rynnäkkökivääriä kevyempi ja lyhyempi, ja siten helpompi käsitellä, mutta se on silti huomattavasti tulivoimaisempi ja tarkempi kuin esimerkiksi 9 mm Beretta M9ja M9A1-pistoolit tai vastaavat konepistoolit. Taisteluergonomiaa amerikkalaisittain Yhdysvaltain merijalkaväki korvaa kaikki M16A4-rynnäkkökiväärit M4-karbiineilla jalkaväen iskevissä osissa
Kyse ei ole mistään akateemisesta ongelmasta. Suomen Sotilas palaa näihin uusiin 5.56 mm NATO -kaliiperin ampumatarvikkeisiin tulevissa numeroissaan. Osansa aiemmista päätöksistä selittää kuitenkin myös kustannustekijät, sillä 2000-luvun alussa M4/M4A1-karbiinit olivat hankintahinnaltaan selkeästi kalliimpia kuin M16A4-rynnäkkökiväärit. Merijalkaväessä lähes kaikki kiväärit ja karbiinit on varustettu 4x suurentavilla ACOG-kiväärikaukoputkilla (RCO, Rifle Combat Optics), ja sen taistelijoita on tulikosketuksessa käytännössä 365 päivää vuodessa. Taisteluergonomiaa M4/M4A1:n säädettävä teleskooppiperä mahdollistaa henkilökohtaisen aseen sovittamisen tilanteen, varustuksen ja käyttäjän koon mukaisesti. Nykyaikaisten 5,56 x 45 -ampumatarvikkeiden avulla ulkoja maaliballistinen ero täysimittaiseen M16-kivääriin on myös kutistunut lähes olemattomaksi tosiasiallisilla ampumaetäisyyksillä. Merijalkaväen M16A2-mallista jo periytyvä pitkä kiinteä perä toimii aivan erityisen huonosti sellaisten tähtäinjärjestelmien kanssa, joissa ampujan silmä on saatava lähelle tähtäintä – eli lähes kaikkien optisesti suurentavien tähtäinkaukoputkien kanssa. Optisten tähtäinten yleistyminen on joka tapauksessa poistanut käytännössä kokonaan pidemmän piipun (eli tähtäinvälin) tuoman tarkkuusedun. Suurin osa taistelijoista joutuu näiden kanssa ampumatilanteessa tukemaan aseensa perän olkavarteensa ja lisäksi kääntämään yläruumistaan asentoon, jossa luotisuojaliivien huonosti suojattu kylki avautuu vihollisen suuntaan. Kiväärimiestensä ampumatarkkuudesta ylpeilevälle merijalkaväelle kokoerolla on epäilemättä ollut vähintään psykologista merkitystä. asennosta ilman suojavarusteita ja rautatähtäimillä. Toisaalta merijalkaväen suosimilla kiväärikaukoputkilla tarkan tulen pystyy hyvissä olosuhteissa ulottamaan tarvittaessa jopa 600 metriin asti. Ongelma korostuu entisestään pienikokoisten taistelijoiden kohdalla. 18 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Pituudella ei ole merkitystä M4ja M4A1-karbiinien piipun pituus on toki ”vain” 368 mm (14,5”), kun M16A2ja M16A4-kivääreissä se on 508 mm (20”). Tähän palataan tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa. Merijalkaväen päätöksen taustalla. Punapisteja heijastetähtäimillä silmän etäisyydellä ei ole käytännössä juurikaan merkitystä, ja siten perän sopiva pituus ei olisi aivan niin kriittinen. USMC onkin viime vuodesta lähtien vaihtanut M16A4-kivääreihin M4-mallin teleskooppiperiä juuri kaikkein pienikokoisimmille etulinjan taistelijoille. Nykyisten M16A4-rynnäkkökiväärien perän mitoitus toimii hyvin lähinnä silloin, kun suoritetaan perusammuntoja: makuuM16A4:n ergonomiaongelma on siten sama kuin kotimaisilla 7.62 RK 62ja RK 95 -rynnäkkökivääreillä – vertaa siis myös tämän lehden 7.62 RK 62M -juttuun
Pursketulikoneistolla varustettu versio (Colt R0920) sai tuolloin mallimerkinnän Carbine, 5.56 mm, M4 ja aseen sarjatulikoneistolla varustettu versio (Colt R0921) mallimerkinnän Carbine, 5.56 mm, M4A1. Nykyisten M4/M4A1-aseiden ensimmäinen prototyyppisarja syntyi sekin jo 1980-luvulla, kun Colt suunnitteli uuden karbiinimittaisen aseen käyttäen hyväksi merijalkaväelle suunnitellun M16A2-kiväärin ratkaisuja. Irakin ja Afganistanin sodan perusteella tiedetään, että ainakin maavoimissa valtaosa tavallisten jalkaväkitaistelijoiden henkilökohtaisilla aseillaan viholliselle tuottamista tappiosta syntyy joka tapauksessa partioiden kevyillä konekivääreillä – tuelta ammuttu lyhyt sarja tavoittaa hyvin myös kiireisesti liikkuvan vihollisen. M4ja M4A1-mallin aseita on jo nyt USMC:n kirjoissa ja kansissa reilut 80 000 kappaletta, ja näistä arviolta vajaat 20 000 joudutaan sijoittamaan uudestaan. Aseita tulee jakoon kaksi per partio, sillä merijalkaväen neljän hengen partiossa partionjohtajalla on jo nyt 5.56 mm M4-karbiini, ja sen konekivääri-/tulitukimiehelle jää edelleen käyttöön joko nykyinen 5.56 mm M249 SAW -kevytkonekivääri tai uusi 5.56 mm M27 IAR -pikakivääri. Maan ilmavoimat ja armeija hankkivat nimittäin jo vuonna 1966 käyttöönsä ensimmäiset erät 5.56 mm Colt Commando XM177 -”konepistooleja”. Armeijan ja ilmavoimien jalanjäljissä Merijalkaväen M4-karbiinissa ei ole kyse uudesta aseesta myöskään siksi, että Yhdysvaltain asevoimat hyväksyi Coltin suunnitteleman, aiemmin XM4-nimellä kulkeneen karbiinin sotavarusteeksi alun perin jo vuonna 1994, eli yli 20 n 5.56 mm M16A4-rynnäkkökivääri on ollut Yhdysvaltain merijalkaväen jalkaväkipataljoonien ja vartiojoukkojen kiväärimiesten henkilökohtainen ase. Partionjohtajan M4 on varustettu myös 40 mm:n M203-kranaatinampumalaitteella, ja ryhmässä on kolme samalla tavalla varustettua partiota. On kuitenkin selvää, että ainakin lähitulevaisuudessa myös kaluston kulumisen vuoksi tehtävät uushankinnat tullaan kohdistamaan nimenomaan M4/ M4A1-kalustoon tai niiden päivitettyihin versioihin. Nyt aseet vaihdetaan teleskooppiperällä varustetuiksi 5.56 mm M4 -karbiineiksi. Lyhyitä CAR/M16-aseperheen jäseniä on toki ollut Yhdysvaltain asevoimien käytössä jo paljon pidempään – ensi vuonna jo täydet viisi vuosikymmentä. vuotta sitten. Aseen pitkän perän aiheuttama yläruumiin kierto näkyy hyvin kuvassa. Nimellä M16A2 Carbine (Colt Model 723) tunnetussa aseessa oli tosin edelleen ohut M16A1-mallinen piippu, ja asetta han. New Deal Nyt vahvistettu päätös varustaa kaikki merijalkaväen jalkaväkipataljoonat vuoteen 2016 mennessä M4-rynnäkkökivääreillä ei itse asiassa vaadi ensivaiheessa lainkaan uusien aseiden hankintaa, vaan se toteutetaan siirtämällä tukevien osien käyttämät M4:t etulinjan kiväärimiesten (ja konekivääriampujien apulaisten) henkilökohtaisiksi aseiksi. Vietnamin sodassa näistä lyhyistä ja kevyistä aseista tuli eri variaatioina nopeasti hyvin suosittuja kaikkien puolustushaarojen erikoistoimintajoukkojen keskuudessa. Jälkimmäinen ei siis ole ensin mainitun uudempi tai kehittyneempi versio, kuten usein esitetään. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 19 on epäilemättä myös sama tutkimustieto kuin maavoimissa
Kun mukaan lisättiin kiskojärjestelmällä varustettu etutukki (M4 RAS), varatähtäimet (BUIS) ja seitsemän lipasta, nousi yhden aseen hankintahinta jo yli 1 300 dollariin ilman, että aseessa oli vielä minkäänlaista optista tähtäintä. Yhdysvaltojen armeijalla on M4ja M4A1-karbiineja jo nyt yhteensä yli 500 000 kappaletta, ja lisää on tulossa seuraavan viiden vuoden aikana ainakin 100 000 kappaletta. Velkasaneerauksesta ponnistaminen on tosin ollut ihan yleistä monille keskisuurille Yhdysvaltalaisille puolustusvälinealan valmistajille, eikä se suinkaan tarkoita samaa kuin konkurssi. Mutta koska tilaus on tyypiltään IDIQ (Indefinite Delivery/Indefinitely Quantity), ei se vielä kerro, kuinka paljon kummaltakin valmistajalta aseita tilataan yli tietyn minimimäärän. Koska varsinkin uusilla ampumatarvikkeilla lyhyiden karbiinien hyödyt ylittävät selkeästi niiden haitat, on Yhdysvaltojen armeija hankkinut viime vuosina lähes pelkästään M4A1-karbiineja. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, Coltilta ostetut M4/ M4A1-karbiinit maksoivat kaksinkertaisen hinnan kilpailutuksella hankittuihin M16-kivääreihin verrattuna. Nykyisen muotonsa M4-karbiini sai 90-luvun alussa, kun siihen vaihdettiin raskaampi piippu ja irrotettava kantokahva, jonka alla on MIL-STD-1913 (Picatinny) -varustekisko optisten tähtäinten kiinnittämiseksi. 20 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A kittiin edelleen pieniä määriä lähinnä erikoisjoukoille. Coltin kovasta väännöstä huolimatta Yhdysvaltain armeijan vuonna 2013 tekemä noin 100 miljoonan dollarin M4/ M4A1-tilaus meni FN:lle, mikä painoi välittömästi Coltin velkakirjat roskalainaluokkaan. M4 hintasodassa Colt piti hallussaan M4/M4A1-rynnäkkökiväärien teollisia oikeuksia (M4 TDP, Technical Data Package) aina vuoteen 2009 asti, eli 15 vuotta. Karbiinimallin aseita olisi ehkä hankittu nopeammallakin aikataululla, mutta kyse on ollut myös kustannuksista. Yhtiö hakeutui tänä kesänä myös velkasaneeraukseen. Se estänee kuitenkin tehokkaasti valmistajia riitauttamasta tehtyä hankintapäätöstä. Sotavarusteiden kilpailutusten päätyminen markkinaoikeuteen on aika lailla arkipäivää jo meillä Suomessakin. Kilpailutuksen ansiosta yhden M4A1:n uushankintahinta on nyt noin 650 dollaria, mikä on käytännössä sama kuin M16A4-rynnäkkökiväärillä. Colt Defensen saattaa nostaa jollain tavoilla jaloilleen jo tämän vuoden syysMateriaalinumerot (NATO Stock Number) CARBINE, 5.56mm, M4 – NSN 1005-01-231-0953 CARBINE, 5.56mm, M4A1 – NSN 1005-01-231-0973 RIFLE, 5.56mm, M16A4 – NSN 1005-01-383-2872 kuussa tehty uusi, arvoltaan yli 200 miljoonan dollarin M4/M4A1-tilaus, joka on ositettu ja jaettu FN:n ja Coltin kesken. Vuoden 2009 jälkeenkin Colt Defense on taistellut voimakkaasti oman tuotantonsa puolesta – niin sotilaallisia ja poliittisia päättäjiä lobbaamalla kuin oikeussaleissakin. Puolustushaarojen yhteisen tilauksen toimitusaikataulu on vuosina 2015– 2020. Merijalkaväen jokaiseen aseeseen asentama laadukas optinen tähtäin (RCO, 4x32 Trijicon TA31 ACOG) sekä IRja näkyvän valon lasermaalinosoitin (AN/PEQ-15, L3/Insight ATPIAL) nostavat kuitenkin yhden M4-asejärjestelmän todellisen hinnan reilusti yli kolminkertaiseksi.. Aiemmin pääosin hankittuja M4malleja on nyttemmin myös päivitetty sarjatulitoimiseksi M4A1-malliksi, joka aiemmin oli lähinnä vain erikoisjoukkojen käytössä
Iranin tuen symboliksi on noussut IRGC:n Quds-joukkojen komentaja kenraalimajuri Qassem Soleimani, joka on tehnyt useita laajasti uutisoituja vierailuja rintamalinjoille Syyriassa ja Irakissa. prikaatin Hazrat Bani Hashem -eliittipataljoonan komentajana. KORKEA-ARVOISTEN upseerien menetykset kertovat IRGC:n sotatoimien laajuudesta Syyriassa ja Irakissa. Syyriassa IRGC:n joukot taistelevat Haman ja Aleppon alueella Jaysh al-Fateh -kapinallisyhteenliittymää ja muita kapinallisryhmiä vastaan. Toukokuussa komentaja Jassem Nouri kuoli puolestaan Irakin Ramadissa tukiessaan shiialaisten puolisotilaallista joukkoa. JO TAMMIKUUSSA Iran menetti prikaatikenraalin, kun Quds-joukkojen Mohammad Ali Allah-Dadi sai surmansa yhdessä viiden muun iranilaisupseerin ja kuuden Hizbullah-terroristiryhmän jäsenen kanssa Quneitrassa, todennäköisesti Israelin ilmaiskussa. Loka-marraskuun vaihteessa Iranin vallankumouskaartin (IRGC) prikaatikenraali ja eversti saivat surmansa. JY VÄLL Ä 21 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 V iimeisen vuoden aikana Iranin sotatoimet liittolaisten tukemiseksi Syyriassa ja Irakissa ovat maksaneet Iranille monen korkea-arvoisen sotilaan hengen. Kyseessä on IRGC:n erikoisjoukko-osasto. Prikaatikenraali Hossein Hamedani kuoli Aleppossa taisteluissa ISISiä (ISIL) vastaan. Iran on tukenut merkittävästi Syyrian hallintoa ja Irakin hallitusta sekä suoraan että auttamalla maassa toimivia shiialaisia puolisotilaallisia ryhmittymiä ja terroristiryhmiä. Iran on julKorkea-arvoisia iranilaisupseereja kuollut Syyriassa ja Irakissa EDESTÄ JOHTAMISEN HINTA kisesti kiistänyt joukkojensa osallistuvan sotatoimiin ja väittänyt upseeriensa toimivan vain neuvonantajina. Prikaatikenraali Reza Khavarin uutisoitiin kuolleen Keski-Syyriassa täyttäessään iranilaisviestimien mukaan velvollisuutensa Syyrian asevoimien neuvonantajana. Hamedanin kaatumista surivat Iranin presidentti, puolustusministeri, ulkoministeri ja muut korkea-arvoiset iranilaisjohtajat. Eversti Mostafa Ezzatollah Soleimani, joka iranilaisen uutistoimiston mukaan toimi Syyrian asevoimien neuvonantajana, kuoli niin ikään taistelussa Aleppon läänissä. Iranin tuen symboliksi on noussut IRGC:n Qudsjoukkojen komentaja kenraalimajuri Qassem Soleimani.. Soleimani toimi ennen Syyrian komennustaan Länsi-Iranin Shahr-e Kordissa majaansa pitävän 44. LOKAKUUN lopussa uutisoitiin myös yhdeksän muun IRGC:n jäsenen saaneen surmansa Syyriassa: kaatuneiden joukossa oli muiden muassa majuri Seyed Sajjad Hosseini, jonka kerrottiin kuuluneen Khordad 15 -tykistöosastoon. Ennen kaatumistaan prikaatikenraali Khavari toimi IRGC:n alaisen Fatemiyoun-divisioonan komentajana. Joulukuussa 2014 IRGC ilmoitti prikaatikenraali Hamid Taqavin saaneen surmansa ISISin tarkka-ampujan luodista Irakin Samarassa toimiessaan toisen shiialaisen puolisotilaallisen joukon Saraya Khorasanin neuvonantajana
Kun Omar kuoli, liikkeen ylin johto salasi asian, ja talibaneja alkoi johtaa itsensä seuraajaksi nostattanut mulla Akhtar Mohammad Mansur. Merirosvojen käsiin merimiehet joutuivat maaliskuussa, kun näiden kalastusalus joutui merirosvojen saaliiksi. Merirosvojen alus räjäytettiin ja upotettiin kolme päivää myöhemmin. Vuonna 2011, jolloin merirosvous saavutti huippunsa, merirosvoilla oli hallussaan 700 panttivankia ja 32 kauppa-alusta. Omarin kuoleman salaamisesta pahastuneet ja Akhtar Mansurin nousua Taliban-liikkeen johtoon vastustaneet komentajat muodostivat lokakuussa sirpaleryhmän nimeltä Afganistanin islamilaisen emiraatin johtoneuvosto. Pohjanmaan lisäksi Suomi on osallistunut operaatioon vuoden 2013 aikana itsenäisellä alussuojausosastolla sekä operaation alusta asti esikuntaupseerien panoksella. SUOMEN LAIVASTON lippulaiva, miinalaiva Pohjanmaa osallistui ATALANTA-operaatioon helmi-huhtikuussa 2011. Suomen Sotilas analysoi alkusyksystä (4/2015) Talibanliikkeen johtohahmon kuoleman merkitystä Afganistanin kapinallisliikkeelle. Laivalta löytyi aseita ja merirosvouteen liittyvää materiaalia. OPERAATIO ATALANTA on jäänyt muiden, ajankohtaisempien kriisinhallintaoperaatioiden varjoon. Varustamojen tehokkaat suojautumisja varautumisjärjestelyt ja EU:n jäsenvaltioiden merivoimien yhteisoperaatio ATALANTA ovat tehokkaasti padonneet Somalian merirosvouksen, joka vielä pari vuotta sitten oli yksi seuratuimmista kansainvälisistä turvallisuushaasteista. Talibanit toisiaan vastaan Mulla Omarin manttelinperijästä valtataistelu MULLA OMARIN kuolema vuonna 2013 tuli julkiseksi kesällä. Operaatio vaikuttaa kuitenkin onnistuneen tavoitteissaan, mikä näkyy Afrikan sarven merialueiden selvänä rauhoittumisena. SIRPALERYHMÄ ilmoitti Farahin läänissä pidetyssä kokouksessa, että entinen talibanien Nimrozin läänin varjokuvernööri mulla Mohammad Rasool . Galgadudissa Keski-Somaliassa vapautetut iranilaiset merimiehet olivat tiettävästi viimeiset merirosvojen hallussa olleet panttivangit. Laivan 18 miehistön jäsentä vangittiin. huhtikuuta 2011, kun suomalaiset otOPERAATIO ATALANTA OLI MENESTYS! Viimeiset merirosvojen vangit vapaaksi tivat kiinni laivan, jota epäiltiin yhdeksi merirosvojen emälaivoista. Muistona välikohtauksesta Suomenlinnan sotamuseossa on merirosvoilta takavarikoitu vene. 22 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 JY VÄLL Ä S omalian asevoimien sotilaat vapauttivat marraskuun alussa neljä somalialaisten merirosvojen sieppaamaa iranilaista merimiestä. KUVAT: EU NAVFOR. Pohjanmaa pääsi tositoimiin 6. Kyseessä on ensimmäinen Taliban-liikkeestä irrottautunut ryhmä sitten liikkeen 1990-luvulla tapahtuneen synnyn. Alus pysähtyi vasta kun sen eteen ammuttiin varoituslaukauksia. Samanaikaisesti on kuitenkin selvää, että ilman ATALANTAn laivasto-osaston partiointia merirosvous kyseisillä merialueilla todennäköisesti tekisi pikaisen paluun
FARAHIN LÄÄNISSÄ pidetyssä kokouksessa Rasoolin varamiehiksi ja sotaasiainvastaaviksi valittiin Abdul Manan Niazi, Mansur Dadullah ja Shir Mohammad Akhundzada. Nykyisessä Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien sotilaallisessa interventiossa Jemenissä taistelee koko joukko arabimaiden palkkasotureita. Lisäksi mulla Baz Mohammad Haris valittiin poliittisten asioiden varajohtajaksi. MULLA RASOOLIN johtama Talibanliikkeen sisäinen kapinointi on Omarin kuoleman ja Akhtar Mansurin valtaannousun jälkeen merkittävin käänne Taliban-liikkeen historiassa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 23 on valittu ryhmän johtajaksi. On epäselvää, kuinka paljon kannatusta sirpaleryhmällä on: liikkeen sisäisten kapinoitsijoiden mukaan useat Afganistanin länsija pohjoisosissa toimivat komentajat tukevat Rasoolia. Kyseessä on haaste Akhtar Mansurille, samaan aikaan kun Islamilainen valtio (ISIS, ISIL tai Daesh) yrittää levittäytyä Afganistaniinkin. Rasoolin mukaan Akhtar Mansuria suostuteltiin luopumaan tehtävästään ja pyydettiin hyväksymään konsensusratkaisu uuden johtajan valinnassa, mutta tämä olisi kieltäytynyt sovintoratkaisusta. Toistaiseksi Rasoolin sirpaleryhmä on torjunut Islamilaisen valtion niin sanotun Khorasanin provinssin jalansijan Afganistanissa. Siinä missä Dadullahin ilmoitus on nähtävä henkilökohtaisen kunniahimon ilmentymänä, on jälkimmäinen syytös ISIn salamurhamääräyksistä yritys maalata Akhtar Mansur afgaanien silmissä Pakistanin sätkynukeksi. SaudiArabian asevoimat ovatkin iskukykyisimmästä päästä Lähi-idässä, mutta riippuvaisia palkkasotureistaan. BBC:n haltuunsa saamalla videolla Mohammad Rasool piti lähemmäksi sadalle sirpaleryhmää kannattavalle taliban-taistelijalle puheen, jossa syytti Akhtar Mansuria Taliban-liikkeen sieppaamisesta silkkaa ahneuttaan. Heratissa 7.11. VALTATAISTELU Akhtar Mansuria ja Rasoolia kannattavien Mansur Dadullahin komennossa olevien talibanien välillä johti marraskuun alussa taisteluihin Zabulin Khak-i-Afghanin ja Arghandabin piirikunnissa. VARAKOMENTAJISTA huomionarvoisin on Mansur Dadullah, jonka veli oli pelätty Taliban-komentaja mulla Dadullah Lang, joka johti liikkeen sotatoimia ensiksi maan pohjoisosissa Pohjoista liittoa vastaan kunnes siirtyi vuoden 2001 lopussa Etelä-Afganistaniin. Kolumbialaisia palkkasotureita Riadin palveluksessa Jemenissä JO PITKÄÄN on ollut tiedossa, että Saudi-Arabian asevoimat ovat riippuvaisia ulkomaalaisista ammattisotilaista: pakistanilaisista lentäjistä, jordanialaisista aliupseereista, Etelä-Aasiasta ja PohjoisAfrikasta värvätystä jalkaväestä sekä amerikkalaisista ja englantilaisista kouluttajista ja neuvonantajista. Hiljattain kolumbialainen El Tiempo -lehti uutisoi sadan ko...Rasool totesi kannattavansa sekä al-Qaidan että Islamilaisen valtion toimintaa Afganistanin ulkopuolella mutta vastustavansa jälkimmäisen läsnäoloa Afganistanissa.. Yhteenotoissa sai surmansa Zabulin varapoliisipäällikön mukaan 60 Mansur Dadullahin ja 20 Akhtar Mansurin kannattajaa. Vaikka ilmoitetut luvut ovat todennäköisesti hieman liioiteltuja ja vain suuntaa antavia, osoittavat ne kuitenkin suuruusluokan ja sen, että mistään pienestä kahinasta ei Zabulin taisteluissa Afganistaninkaan konfliktin mittakaavassa ollut kyse. Vertailun vuoksi todettakoon, että Kunduzin taistelussa syys-lokakuussa (Suomen Sotilas 5/2015) kuoli ”vain” reilut 50 ihmistä. Dadullah Lang toimi kapinallisten EteläAfganistanin ylipäällikkönä kunnes sai surmansa Ison-Britannian SBS-erikoisjoukkojen iskussa Darveshanin kylässä toukokuussa 2007. Mansur Dadullah nousi veljensä korvaajaksi, mutta ehti toimia tehtävässä vain puoli vuotta ennen kuin Omar erotti hänet. pidetyssä kokouksessa Rasool totesi kannattavansa sekä al-Qaidan että Islamilaisen valtion toimintaa Afganistanin ulkopuolella mutta vastustavansa jälkimmäisen läsnäoloa Afganistanissa. MANSUR DADULLAH ilmoitti vastustavansa Akhtar Mansurin valintaa ja väitti, että Pakistanin tiedustelupalvelu ISI olisi käskenyt tämän toteuttaa salamurhaiskuja Afganistanissa
T aistelu ISISiä (ISIL) vastaan Irakissa osoittaa alustavia edistymisen merkkejä, mutta Syyriassa Venäjän väliintulo vaikeuttaa taistelua terroristiryhmää vastaan. Operaation tavoitteena on laajentaa sotilaallinen interventio shiialaisten kapinallisten sydänalueille Jemenin pohjoisosiin. Näiden lisäksi Jemenin rintamalle on matkalla mahdollisesti jopa 700 kolumbialaista lisää. SAMANAIKAISESTI yhteistyö Yhdysvaltojen ja Irakin kurdijoukkojen välillä näyttää tiivistyneen. Amerikkalaiset Delta-erikoisjoukot ja kurdikommandot toteuttivat 22.10.2015 yöllisen operaation Hawijassa ja vapauttivat 70 ISISin vankina pitämää ja teloitettavaksi määrättyä kurdia. Tapahtuneet ja/ tai väitetyt sotarikokset osoittavat, että Irakin shiia–sunna-konfliktin kumpikin osapuoli käyttää tilannetta hyväkseen lisätäkseen jännitettä Irakissa. Kotimaassaan kolumbialaisten palkka oli huomattavasti vaatimattomampi, 600 dollaria kuussa. Kurdierikoisjoukkojen voidaan odottaa näyttelevän entistä merkittävämpää roolia ISISin vastaisten maaoperaatioiden tukena sekä linjojen takana tehtävissä tiedusteVENÄJÄ SOTKEE PAKKAA SYYRIASSA Menestystä Irakin rintamalla. Strategisesti tärkeästä kaupungista käytyjen taisteluiden yhteydessä Suomesta lähteneen jihadistin uutisoitiin tehneen itsemurhaiskun syyskuun lopussa. Komennuksen jälkeen kolumbialaisilla on oikeus Arabiemiraattien kansalaisuuteen. He ovat entisiä Kolumbian asevoimien sotilaita, jotka ovat hankkineet taistelukokemuksensa pitkässä taistelussa FARC-terroristijärjestöä vastaan. Kolumbialaisia värvätään, koska he eivät ole muslimeja; muslimipalkkasotilaat saattaisivat pitää ongelmallisena toisten muslimien ampumista. Baijin strateginen merkitys piilee siinä, että sen kautta kulkee Bagdadin ja Mosulin välinen moottoritie, ja paikkakunnalla sijaitsee myös tärkeä öljynjalostamo. Taistelun kääntyminen Irakin hallituksen hyväksi osoittaa irakilaisjoukkojen ja shiiamilitioiden etenevän hitaasti kohti ISISin hallussapitämää Mosulia. New York Timesin mukaan Arabiemiraatit perusti Blackwater-turvayrityksen avulla ulkomaalaislegioonan, joka jo tuolloin värväsi kolumbialaisia riveihinsä. El Tiempo -lehden mukaan kolumbialaissotilaat saavat työstään 3 000 dollarin kuukausipalkan, jonka lisäksi heille maksetaan 1 000 dollarin viikkobonus. Operaation yhteydessä kaatui myös Delta-sotilas. Kyseessä oli ensimmäinen amerikkalainen kaatunut käynnissä olevassa ISISin vastaisessa operaatiossa. Myös suomalainen evp-kenraali Markku Koli on toiminut Arabiemiraattien palveluksessa. Baijin taistelussa merkittävää roolia näytteli shiialaisen Harakat al-Iraq al-Islamiyah -ryhmittymän aseellinen siipi, Imaami Ali -pataljoona. Kyseinen operaatio kuitenkin osoitti kurdierikoisjoukkojen iskukyvyn sekä näiden läheisen suhteen amerikkalaisiin kouluttajiinsa. Persianlahden sunnimaiden laajempana poliittisena tavoitteena on palauttaa kapinallisten syöksemä Jemenin presidentti Abedrabbu Mansur Hadi valtaan. Alueen sunniheimojen edustajat ovat syyttäneet militiaa kahdeksan sunnimoskeijan polttamisesta ja kansanmurhasta sunneja vastaan. Samalla surmattiin 15 ISISin terroristia. El Tiempon tietojen mukaan palkkasoturit palvelevat saudiunivormuissa mutta arabiemiraattien komentamina taistelussa Houthikapinallisia vastaan. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 lumbialaisen palkkasoturin saapuneen Adenin satamakaupunkiin. IRAKILAISJOUKOT ja näiden rinnalla taistelevat shiialaiset puolisotilaalliset ryhmittymät saavuttivat huomionarvoisen voiton lokakuun puolivälissä, kun seitsemän kuukautta jauhaneet taistelut päättyivät Baijin vapauttamiseen ISISin hallusta
New York Timesin keräämien tietojen mukaan pääosa koalition arabimaiden ilmavoimista on siirtänyt voimansa Jemeniin. SYYRIAN JA IRAKIN taivaalla Yhdysvaltojen ilmavoimien vastuulle on pitkälti jäänyt länsimaiden ja alueen sunnimaiden koalition tekemät ilmaiskut. Yhdysvaltojen rinnalla taistelevan kahdeksan arabija länsimaan koalitio on vastannut vain viidestä prosentista yhteensä 2 700 ilmaiskusta Syyriassa mutta jopa 30 %:sta Irakissa tehdystä 5 100 ilmaiskusta! Eurooppalaista maista aktiivisin on ollut Ranska, jonka koneet ovat tehneet 270 ilmaiskua Irakissa ja Syyriassa, näistä tosin vain kaksi Itä-Syyriassa. Vuoden 2014 syyskuussa alkaneen ilmasodan alkuvaiheessa Yhdysvallat hehkutti arabiliittolaisten osallistumista ISISin vastaiseen ilmasotaan. Ilmaiskut ISISin asemia vastaan ovat pohjustaneet marraskuun toisella viikolla alkanutta maaoperaatiota Sinjarin vapauttamiseksi. Strategiassa on nähtävissä joitain yhtymäkohtia Yhdysvaltojen vuonna 2001 noudattamaan taktiikkaan Afganistanissa, erityisesti erikoisjoukkojen, paikallisten liittolaisten ja ilmaylivoiman yhteiskäytössä. 25 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 luoperaatioissa. BAHRAININ ilmavoimien koneet iskivät viimeksi Syyriassa oleviin kohteisiin helmikuussa, Arabiemiraattien maaliskuussa, Jordanian elokuussa ja SaudiArabian koneet syyskuussa. Ranska saikin maksaa kovan hinnan Venäjän ryhtymistä maaoperaatioon Syyriassa pidetään epätodennäköisenä, joskaan ei mahdottomana.. Qatarin hävittäjät tekevät partiolentoja Syyriassa, mutta sen panos on ollut vaatimaton. Yhdysvallat on ilmoittanut siirtävänsä huomionsa kasvavassa määrin ISISin johtoa vastaan tehtäviin iskuihin tavoitteenaan terroristiryhmän sotilaallisen kyvyn merkittävä vahingoittaminen. Myös Yhdysvaltojen ilmahyökkäys jatkuu Irakissa ja suuntautuu taktisia kohteita vastaan. Sen jälkeen kun ISIS-terroristit surmasivat eläimellisesti alueelleen tippuneen jordanialaisen taistelulentäjän, Jordania on vähentänyt panostaan Syyriassa ja siirtänyt osan koneistaan Jemenin operaation tueksi. Näin ovat tehneet erityisesti Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien ilmavoimat. IRAKIN ASEVOIMIEN ja puolisotilaallisten shiiajoukkojen hidas eteneminen kohti pohjoista, kurdijoukkojen ja amerikkalaisten yhteistyö sekä ilmapommitukset ovat ISISin vastaisen koalition pääelementit. YHDYSVALTAIN presidentti Barack Obama alleviivasi koalition monikansallisuutta hälventääkseen operaation amerikkalaisjalanjälkeä
Motiivina on rajoittaa länsikoalition toimintavapautta Pohjoisja Länsi-Syyrian ilmatilassa: kun Bashar al-Assadin vastaisilta ryhmiltä puuttuvat ilmavoimat ja ballistiset ohjukset, on tätä pidetty ainoana loogisena syynä. Maan pääministeri Shiekh Hasina on syyttänyt iskuista maan poliittista oppositiota, ja sisäministeri Asaduzzaman Khan Kamal on luonnehtinut isRadikaali-islamistinen terrorismi leviää BANGLADESHISSA SARJA ISKUJA. Neel oli neljäs vuoden 2015 aikana murhatuista bloggaajista. Ilmaiskujen lisäksi Venäjä on siirtänyt ohjusilmatorjuntakalustoa Syyriaan. Iskut ovat herättäneet pelkoa Bangladeshin kulttuurieliitissä. Ranska on nyt uhonnut lisäävänsä sotilaallista toimintaansa ISISiä vastaan. Iskuista on ottanut vastuun al-Qaidan paikallinen siipi Ansar al-Islam. Ryhmä otti vastuun myös elokuussa murhatun bloggaajan Niloy Chowdhury Neelin kuolemasta. BANGLADESHIN hallitus on kiistänyt iskujen olevan al-Qaidan tai ISISin toteuttamia. Yhdysvallat on pyrkinyt paikkaamaan poistumaa siirtämällä Turkin Incirlikin lentotukikohtaan tusinan A-10-maataistelukoneita ja tusinan F-15-hävittäjiä. Theodor Roosevelt -lentotukialusosasto poistui Persianlahdelta lokakuun alussa. Venäjän oman ilmakampanjan taistelulentojen määrä on yksittäisinä päivinä yltänyt lähes yhdeksäänkymmeneen, mikä lähentelee länsikampanjan keskivertoa. Uhreja yhdistää se, että he ovat kirjoittaneet kriittisesti radikaalista islamista tai julkaisseet aihetta negatiivisesti käsitteleviä julkaisuja. Samalla Venäjä on jatkanut edelleen Latakiassa olevan tukikohtansa laajentamista. Lentotukialuksen hävittäjät vastasivat 10 % päivittäisistä ilmaiskuista Irakissa ja Syyriassa. Laajemmasta radikaali-islamistisesta väkivallan aallosta kielii se, että Islamilaista valtiota (ISIL/ISIS) edustava ryhmä otti hiljattain vastuun italialaisen avustustyöntekijän murhasta Dhakassa (28.9.2015), japanilaisen avustustyöntekijän murhasta (3.10.2015) maan pohjoisosassa Rangpurissa ja lokakuussa (24.10.2015) tehdystä maan ensimmäisestä terroristi-iskusta paikallista shiiaväestöä vastaan. Joissain arvioissa on esitetty Venäjän luovan valmiutta vähintään prikaatin (3 000–5 000 miestä) siirtämiseksi Syyriaan. YHDYSVALTOJEN ilmakampanjaa vaikeuttaa se, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007 Yhdysvalloilla ei ole Persianlahdella lentotukialusta. B angladeshissa on vuoden 2015 aikana tapahtunut sarja radikaali-islamistisesti motivoituja murhia, joiden kohteena ovat olleet lehtimiehet, kirjailijat ja kustantajat. Tämän uskotaan viittaavan pitkäaikaiseen operaatioon Syyriassa. Frankfurter Allgemeinen tietojen mukaan Latakian tukikohtaan on rakennettu majoitustilat jopa 2 000 sotilaalle. Vain muutamaa tuntia ennen kustantajan surmaa kaksi lehtimiestä ja bloggaajaa joutuivat veitsi-iskun kohteeksi. Marraskuun alussa maan pääkaupungissa Dhakassa murhattiin kustantaja Faisal Arefin Dipan. Yhteistä iskuille on ollut myös niiden tekotapa viidakkoveitsellä. 26 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 JY VÄLL Ä aktiivisuudestaan marraskuun puolivälin terrori-iskujen toteuduttua. LOGISTISTEN ongelmien lisäksi huolta aiheuttavat myös Venäjän toimet Syyriassa. Toimillaan Venäjä on luonut sateenvarjon liittolaistensa eli Bashar al-Assadin ja Hizbullahin operaatioalueen ylle ja pakottanut länsikoalition konsultoimaan tai vähintäänkin huomioimaan Venäjän edut alueella. Venäjän ryhtymistä maaoperaatioon Syyriassa pidetään epätodennäköisenä, joskaan ei mahdottomana
Maaliskuussa entinen presidentti Mohamed Nasheed tuomittiin kolmentoista vuoden vankeusrangaistukseen, koska tämä oli vuonna 2012 pidätyttänyt korruptiosta syytetyn tuomarin. VUONNA 2013 tapahtuneen valtaannousunsa jälkeen presidentti Yameen on ollut jopa Malediivien poliittiseen kulttuuriin verrattuna poikkeuksellisen ahkera passittamaan vastustajiaan vankilaan. Malediivien poliisi puolestaan vaati kahdeksan epäillyn luovuttamista Malesiasta ja Sri Lankasta. Maan opposition mukaan oikeudenkäynnit ovat poliittisia. Pian presidentti Yameen antoi pidätyttää varapresidentti Ahmed Adeebin maanpetoksesta syytettynä. Nähtäväksi jää, vaikuttaako maan poliittinen kuohunta luonnonkauniin lomaparatiisin pääelinkeinoon turismiin. Intian valtamerellä sijaitsevilla Malediiveilla (paikalliskielellä maan nimi tarkoittaa tuhannen saaren maata) poliittiset juonittelut ja salaliitot eivät ole uutta, mutta syysmarraskuun aikana maan poliittinen kriisi syveni poikkeuksellisen merkittävästi. Amnesty International luonnehti oikeudenkäyntiä oikeuden irvikuvaksi. MALEDIIVIEN PRESIDENTTI pystyttää diktatuuria saarivaltioon. DEMOKRATIA-AKTIVISTISTA presidentiksi noussut Nasheed voitti Malediivien ensimmäiset vapaat vaalit vuonna 2008 ja syrjäytti samalla maan pitkäaikaisen diktaattorin, vuodesta 1978 maata johtaneen Maumoon Abdul Gayoomin. Nasheedin nyt saamaa tuomiota selittää pitkälti se, että nykyinen presidentti Yameen on Gayoomin velipuoli. Sisäministerin mukaan asialla ovat maan oma kotoperäinen islamistipuolue Jamaat-e Islami sekä terroristiryhmät Ansarullah Bangla Team, Jama’at ul-Mujahideen Bangladesh sekä Harakat ul-Jihadi Islami, jotka noudattavat ISISin ideologiaa. Poikkeustilan taustalla on syyskuun lopussa tapahtunut räjähdys laivalla, jolla myös presidentti Yameen oli. BANGLADESHIN nykyinen poliittinen tilanne on epävakaa: useat maan islamistipuolueen Jamaat-e Islamin johtajat ovat tuomiolla maan itsenäisyyssodassa vuonna 1971 tehdyistä rikoksista. Presidentti Abdulla Yameen julisti marraskuun alussa Malediiveille 30 päivän poikkeustilan kansallisen turvallisuuden nimissä. Niinpä maan entinen puolustusministeri Tholhath Ibrahim on tuomittu terrorismista kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen, Yameenin nimittämä puolustusministeri vallankaappauksen valmistelusta yhdentoista vuoden vankeusrangaistukseen, ja heinäkuussa presidentin lähipiiriin kuulunut Mohamed Jameel joutui maanpetostutkinnan kohteeksi. M alediivit tunnetaan yleensä paratiisillisena lomakohteena tai yhtenä maailman matalimmista maista, jonka on välillä uumoiltu jopa vajoavan aaltoihin meriveden pinnan noustessa. Todellisuudessa näiden ryhmien sitoutuminen Islamilaisen valtion ideologiaan ennakoi vaikeita aikoja Bangladeshille. Asian tekee vaaralliseksi se, että myös poliisi on kommentoinut tutkivansa ”ison veljen” (kansallispuolueen) sekaantumista murhiin. Asaduzzaman Khan Kamalin mielestä kotoperäisyys vähentää kyseisten ryhmien uhkaa. Aluksi räjähdyksen uutisoitiin olleen onnettomuus, sitten seurausta pommi-iskusta. Räjähdyksessä loukkaantui Yameenin vaimo sekä kaksi presidentin avustajaa. Vuonna 2012 Nasheed erosi virastaan entistä valtaa kannattaneiden poliisien kapinoitua. Paikalle kutsutut Yhdysvaltojen liittovaltion keskusrikospoliisin FBI:n asiantuntijat eivät löytäneet aluksesta mitään pommi-iskuun viittaavaa, mutta Malediivien ulkoministeriö ilmoitti tutkimusten päättyneen tuloksettomina. Maata hallitseva Awami-puolue on yrittänyt syyttää terroristi-iskuista Lontoosta käsin toimivaa Bangladeshin kansallispuoluetta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 27 kuja yksittäistapauksiksi. Bangladeshilaiset tuomioistuimet ovat tuominneet islamistijohtajia kuolemantuomioihin. Nyt tuomioistuin katsoi presidentin siepanneen kyseisen tuomarin ja syyllistyneen näin terroritekoon
Valiokuntaneuvos Peter Saramo on yksi Tiitiseltä vapautuvaa eduskunnan pääsihteerin paikkaa hakeneista 26 henkilöstä. Poikkeuksellisesti Jantunen mainitsee kirjassaan suoraan nimeltä useita julkisuudessa toimivia henkilöitä, joiden tekemiset näyttäytyvät tahattomalta tai tahalliselta Venäjän propagandan myötäilyltä tai jopa suoranaiselta suomalaisen yhteiskunnan horjuttamiselta. Ruotsin puolustusvoimien uusi komentaja: ”Natossa saa nauttia turvallisuudesta” KENRAALI MICAEL BYDÉN sanoi Suomen vierailullaan, että Ruotsi seuraa lähialueidensa kehitystä ja erityisesti Venäjää ja sen toimia hyvin tarkasti. Jantunen mainitsee esimerkiksi eduskunnan suuren valiokunnan sihteerin, valiokuntaneuvos Peter Saramon, joka on aktiivisesti osallistunut muun muassa Facebookissa toimivan Venäjän trolliarmeija -yhteisön toimintaan. Kirjassaan Jantunen perkaa suorin sanoin – tahtoen tai tahtomattaan – informaatiosodan välikappaleiksi ryhtyneet vaikuttajat aina turvallisuuspoliittisen keskustelun hyssyttelijöistä räikeää Venäjän propagandaa toitottaviin trolleihin saakka. Sen sijaan vapaaehtoisten reserviläisten muodostamia maakuntajoukkoja voidaan käyttää virka-aputehtävissä nopeastikin, mikä todettiin lokakuussa, kun tilanne Suomen länsirajalla oli pahimmillaan. Avoimesti Venäjä-myönteisessä ja EU-vastaisessa trolliarmeija-yhteisössä Saramo on muun muassa arvostellut yleisradion toimittaja Jessikka Aron Venäjä-kriittistä kirjoittelua sekä kehunut Venäjän valtiollista suomenkielistä uutistoimintaa tekevää Sputnik-propagandasivustoa. Kenraali Bydénin mukaan Venäjän tapa toimia on provokatiivinen ja aiheuttaa Vapaaehtoisten reserviläisten muodostamia maakuntajoukkoja voidaan käyttää virka-aputehtävissä nopeastikin. PU O LU ST U SV O IM AT. Maakuntakomppaniasta koottavan virkaapuosaston käyttö voi tulla kyseeseen, jos viranomaisten operaatio länsirajalla pitkittyy niin paljon, että varusmiesten koulutus alkaa kärsiä. Tiitistä on itseään arvosteltu Supon suomettumisen ajan läheisistä KGB-yhteyksistä ja muun muassa suomalaisten DDR:n hyväksi toimineiden poliitikkojen nimiä sisältävän niin kutsutun Tiitisen listan salaamisesta. Eduskunnan pian eläkkeelle siirtyvä pääsihteeri ja suojelupoliisi Supon entinen päällikkö Seppo Tiitinen ei ole Saramon kirjoittelussa jyrkkyyksiä havainnut. Torniossa viranomaisia avusti syys-lokakuussa kuitenkin varusmiehistä ja kantahenkilökunnasta muodostettu virka-apuosasto. Myös Saara Jantunen on itse saanut osakseen tiukkaa arvostelua valiokuntaneuvos Saramolta. Puolustusministeriössä valmistellaan lakimuutosta. Kirja Venäjän informaatiosodankäynnistä kuohutti SOTATIETEEN tohtori Saara Jantusen Infosota -kirja aiheutti laajaa keskustelua syksyllä. JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015 Nopean valmiuden hitaita joukkoja PUOLUSTUSVOIMIEN nopean valmiuden joukkojen kokoaminen kaatuu toistaiseksi lainsäädäntöön: laki velvoittaa antamaan reserviläisille kolmen kuukauden varoitusajan ennen harjoituksia. Varusmiehiltä ja reserviläisiltä kerätyt sitoumukset nopeammasta valmiudessa olosta eivät näin ollen todellisuudessa velvoita mihinkään
Ehrnroothista paljastaa kuinka rumasti suomettuneen Suomen toisinajattelijoita, länsimielisiä ja perustuslaillisuuden puolustajia saatettiin kohdella. Turvapaikanhakijoiden joukossa Suomeen saapuneet ja konfliktialueiden väkivaltaisiin ryhmiin kytköksissä olevat henkilöt 3. Suojelupoliisi totesi salaisessa muistiossaan, että kirjeiden anastaminen, kopiointi ja julkaisu Päivän Sanomissa oli Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n tarkkaan harkittu isku Ehrnroothia vastaan. Historiantutkija Riku Keski-Rauskan tuore elämäkerta Georg C. Kotimaiset ääriliikkeet, varsinkin maahanmuuttovastainen liikehdintä, mutta Supo mainitsee myös rasisminvastaisiin mielenosoituksiin osallistuneet anarkistit Suomen Sotilaan saamien tietojen mukaan varsinkin Irakista saapuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa olisi Saddam Husseinin hallintoon kuuluneita ja arabisosialistisen Baath-puolueen entisiä jäseniä: sotilaita ja virkamiehiä. Suomen ja Ruotsin läheinen yhteistyö Nato-jäsenyyden suhteen on Bydénin arvion mukaan selvää. Georg C. “Olen varma, että kysymyksestä käydään läheistä keskustelua maidemme välillä, eikä siitä seuraa yllätyksiä, jos toinen maa valitsee tuon tien.” Suomettumisen ajankohtaista historiaa NEUVOSTOLIITTO ja KGB puuttuivat armotta Suomen sisäpolitiikkaan kylmän sodan aikana. Joidenkin lähteiden mukaan maahan on saapunut jopa kenraalitasoisia henkilöitä, jotka ovat saattaneet luoda ympärilleen jo jonkinlaista avustajaorganisaatiota. Lue lisää www.suomensotilas.fi Suojelupoliisi päivitti terrorismin uhka-arviota SUPO PITI 3.11. Suojelupoliisin mukaan tällä hetkellä kansalliselle turvallisuudelle uhan muodostavat kolme ryhmää: 1. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 29 yhteentörmäyksiä eri tavoilla. Toimittajamme kysyikin paikan päällä, onko suojelupoliisi havainnut mitään tähän viittaavaa. Neuvostoliiton myötäily muodostui maan tavaksi sekä vasemmalla että oikealla. Vaikka lehden toimitus sai tapauksesta sakkoja, viranomaiset eivät koskaan selvittäneet, miten kirjeet olivat postista päätyneet kopioitavaksi. Ehrnrooth, toisin kuin useimmat aikalaisensa, muistetaan suoraselkäisenä isänmaan miehenä, perustuslain puolustajana ja kommunismin vastustajana. Suojelupoliisin ylitarkastaja Kari Harju vahvisti Suomen Sotilaalle, että FÖ RS VA RS M A K TE N. Nato-jäsenyydestä Bydén toteaa, että se vaikuttaisi turvallisuuteen selvällä tavalla. Ulkomailla radikaali-islmaistiseen aseelliseen toimintaan osallistuneet ja Suomeen palanneet henkilöt 2. Suomettumisen varjo vaikuttaa vieläkin: vuonna 2009 ilmestyneessä teoksessa suojelupoliisin historiasta ei Ehrnroothin villaisella painetusta postiskandaalista mainittu sanallakaan. Kylmän sodan päätyttyä Ehrnroothin ei tarvinnut tehdä tiliä poliittisen menneisyytensä kanssa eikä selitellä linjanmuutoksiaan. harvinaisen tiedotustilaisuuden, jossa käsiteltiin kansallisen turvallisuuden uhka-arvioita. Se etu on mailla, jotka liittyvät”, Bydén sanoo. Ehrnroothin elämäntarina on osoitus siitä, ettei enemmistö ole automaattisesti oikeassa ja vähemmistö väärässä. Postikaan ei vaivautunut vuotajaa selvittämään. Ehrnroothin yhdysvaltalaispoliitikolle lähettämää henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, jonka sitten vasemmistolehti näyttävästi julkaisi. “Mukaan menevä maa saa nauttia turvallisuudesta, jota ei ole, ellei ole jäsen. Mihinkään toimenpiteisiin ei kuitenRI KU KE SK IRA U SK A N KO KO EL M A kaan ryhdytty. Yksi elämäkerran pysähdyttävä paljastus kertoo siitä, miten KGB varasti ja kopioi suoraan postista Georg C
Viro toimii koulutustehtävässä muiden Nato-maiden kanssa. FSA:ta on tukenut myös Yhdysvallat, mutVI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Ennen tutkintalautakunnan virallisen selvityksen valmistumista Bellingcat-tutkimusryhmä ehti julkaista avoimeen lähdeaineistoon perustuvan tutkimuksen, jossa lähes aukottomasti kuva-analyysiin perustuen osoitetaan, miten ohjus ammuttiin Itä-Ukrainan kapinallisalueella liikkuneesta venäläisestä BUK-ilmatorjuntajärjestelmän ohjusajoneuvosta, jota vielä mahdollisesti käyttivät venäläiset sotilaat itse. Allekirjoittajien joukossa oli 36 kansanedustajaa SKDL:sta, ensimmäisenä Hertta Kuusinen, kymmenen RKP:sta, seitsemän SDP:sta ja kaksi Maalaisliitosta, nykyisen Suomen Keskustan eli aiemman Keskustapuolueen edeltäjästä. PÄIVÄNÄ tuli kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä, kun Suomen itsenäisyyden historian häpeätahra, niin sanotut sotasyyllisyysoikeudenkäynnit alkoivat. Sotasyyllisyysoikeudenkäyntien aloittamiseen johtivat erityisesti silloisen sisäministeri Urho Kekkosen aktiivinen toiminta sekä 55 kansanedustajan allekirjoittama välikysymys kesällä 1945. Nyt sen väitetään kuitenkin tulleen Ukrainan joukkojen puolelta. Suomen sodanaikainen poliittinen johto asetettiin tuolloin syytteeseen lähinnä omien takinkääntäjien ja opportunistien työn tuloksena. Turvapaikanhakijoiden haastatteluista vastaa maahanmuuttovirasto, joka pyrkii myös arvioimaan haastateltavan luomaa mahdollista uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Vapaan Syyrian Armeija (FSA) edustaa Syyrian sisällissodan osapuolista “maltillisempaa” linjaa, jossa al-Assadin hallinto haluttaisiin korvata demokratialla. Nyt näin hullunkurisesta väitteestä on virallisella tasolla luovuttu. Tuoreeltaan viime heinäkuussa Venäjän yleisesikunta vielä todisteli, että syyllinen olisi ollut ukrainalainen maataistelukone, jonka “haamu” mukamas näkyi joillakin tutkanäytöillä. 30 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 JY VÄLL Ä n MAAILMALTA turvapaikanhakijoiden joukosta on noussut esiin sotilastaustaisia henkilöitä, mutta mistään isommista sotilasjoukoista ei ole kysymys. Tuomittujen kunnia on kuitenkin suuren suomalaisen enemmistön mielestä edelleen tahraton, tuomitsijoiden ei. Venäjän valtiolliset tiedotusvälineet myöntävätkin, että koneen pudotti BUKohjus. Viro on myös tuplannut humanitaarisen apunsa Ukrainalle: pieni Viro käyttää 2,35 miljoonaa euroa Ukrainan avustamiseen! Saudi-Arabialta tukea Syyrian kapinallisille SAUDI-ARABIA on toimittanut Vapaan Syyrian Armeijalle TOW-panssarintorjuntaohjuksia. Venäjä syyttää myös valmistunutta alankomaalaista tutkimusta puolueelliseksi. Tosiasiat eivät kuitenkaan lopeta keskustelua malesialaiskoneen alasampumisesta. Edes Neuvostoliiton edustajat eivät tätä aluksi vaatineet. Lausunto MH17:n alasampumisesta valmistui KANSAINVÄLISEN tutkintaryhmän loppuraportissa todettiin yksiselitteisesti jo yleisesti tunnettu tosiasia: MH17 ammuttiin alas BUK-ilmatorjuntajärjestelmän ohjuksella. Viro tukee Ukrainaa KAKSIKYMMENTÄ Viron erikoisjoukkojen sotilasta matkustaa Ukrainaan kouluttamaan paikallisia erikoisjoukkoja, laskuvarjojoukkoja ja jalkaväkeä. Sotasyyllisyysoikeudenkäynneistä 70 vuotta MARRASKUUN 15. Suojelupoliisi saa tiedon muun muassa Tornion vastaanottokeskukseen saapuvista henkilöistä
Putinin hallinto onkin lähennellyt nyt Ranskaa pitäen sitä liittolaisenaan sodassa ISIS (ISIL) -terroristijärjestöä vastaan. Iran tukee Venäjän rinnalla Bashar al-Assadin hallintoa Syyrian sisällissodassa. Laivaliikenteen lisäksi Venäjä toimittaa tavaraa Syyriaan lentoteitse. Obaman hallinto on yrittänyt liennyttää suhteita Iraniin. Yhdysvalloissa Obaman peruuttelevaa Lähi-idän politiikkaa arvostellaan rajusti. Syyrian sodan aidalla keikkujat IRANIN valtiollinen televisiokanava FARS on näyttänyt kuvamateriaalia Iranin islamilaisen vallankumouskaartin ilmailujoukkojen tukikohdasta, joka on syvälle maan alle kaivettu kompleksi. A IR FO RC E. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että diplomaattisten edistysaskelien lisäksi Iran on alkanut lähentyä Venäjää. Tavallisesti Syyrian Välimeren-satamiin, Tartousiin ja Latakiaan, on tullut muutamia aluksia kuukaudessa, mutta syys-lokakuun aikana aluksia saapui yli 130. 31 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 ta Venäjä on joidenkin tietojen mukaan suunnannut ilmaiskujaan runsaasti myös FSA:ta vastaan. Terrorismia näillä eväillä ei kitketä. Lähikuukausina näemme, kummalle puolelle aitaa Iran ja Ranska keikahtavat vai jäävätkö aidalle keikkumaan. Samaan aikaan laivaliikenne Venäjältä Syyriaan on kasvanut rajusti. Pariisin marraskuisen terrori-iskun jälkeen olemme saaneet seurata myös toista aidalla keikkujaa, Ranskaa, jolla on ollut perinteisesti hyvät suhteet Venäjään. suomensotilas.fi Amerikkalainen F-16 sai osumia käsiaseiden tulituksessa Afganistanissa VARUSMIESPALVELUKSESSAKIN harjoiteltava lähi-ilmatorjunta henkilökohtaisella aseella ei ole vitsi. Venäjä toimittaa Syyriaan ruokaa, sotatarvikkeita, polttoainetta ja teknisiä laitteita. Lue lisää Syyrian sodasta, Pariisin terrori-iskuista ja asedirektiivistä Suomen Sotilaan nettisivuilta www. Syyrian sisällissodassa on karkeasti jaoteltuna neljä osapuolta: al-Assadia tukevat hallituksen joukot, Syyrian opposition joukot, kurdit ja ISIS. Materiaali julkaistiin lokakuussa vain muutama päivä sen jälkeen, kun Iran ilmoitti tehneensä pitkän matkan ballistisella ohjuksella onnistuneen ohjuskokeen. Yhdysvaltojen mukaan tämä rikkoo todennäköisesti YK:n päätöslauselmaa 2231, joka kieltää Iranilta ohjuskokeet, joilla voidaan katsoa olevan yhteyksiä ydinaseohjelmaan. Kuvissa esitellään Iranin ballistisia ohjuksia. Iran onkin osoittanut merkkejä halukkuudestaan sopia maan ydinohjelmasta. Obamalla on kuitenkin vielä laajojen kansanryhmien tuki, koska monet ovat kyllästyneet kolmetoista vuotta jatkuneeseen Irakin ja Afganistanin operaatioon sekä niiden hintaan ja tappioihin. Afganistanissa taliban-taistelijat ovat onnistuneet pudottamaan useamman liittouman heliU .S . Toistaiseksi Ranska on saanut kuitenkin asiassa aikaan lähinnä vahinkoa ajamalla lainkuuliaisten eurooppalaisten automaattija puoliautomaattiaseiden omistajien laillisten aseiden takavarikointia, mikä varmasti hymyilyttää Kremlin johtajia
päivänä Yhdysvaltojen ilmavoimien F-16-hävittäjä joutui tekemään hätälaskun ja pudottamaan osan aseja polttoainekuormastaan saatuaan osumia pienaseiden tulesta. ARCHER on 155 mm:n automaattitykki, joka on sijoitettu Volvon 6x6 -maansiirtoauton alustalle. Asemaanajosta kestää noin 30 sekuntia, kun ensimmäinen ammus on ilmassa. Vuonna 2013 tilanne oli jo niin huono, että Ruotsin ainoa tykistörykmentti joutui lainaamaan Norjasta tykkejä harjoitteluun. Lentäjä kevensi konetta pudottamalla kaksi lisäpolttoainetankkia, ilmasta maahan -ohjuksen sekä kaksi perinteistä pommia päästäkseen takaisin tukikohtaansa. XM25 on puoliautomaattinen 25 mm:n älykäs kranaattikivääri, jonka atarvike voidaan ohjelmoida räjähtämään halutulla hetkellä, myös ilmaräARCHER on 155 mm:n automaattitykki, joka on sijoitettu Volvon 6x6 -maansiirtoauton alustalle.. Ruotsi sai vihdoin ensimmäisen erän ARCHER-tykkejä RUOTSALAISET ehtivät hävittää kaikki tykistöaseensa odotellessaan vuonna 2009 tilatun ARCHER-tykistöjärjestelmän toimituksia. Lokakuun 13. Alunperin Yhdysvaltojen ilmavoimat ilmoittivat, että heillä ei ole mitään operatiivista raportoitavaa, kun Taliban väitti ampuneensa alas amerikkalaislentokoneen. Tykin miehistö on suojassa panssaroidussa tilassa. Vihollisen tulen takia ei ole koneita menetetty. Tulevaisuuden älykäs kranaattikivääri kenttätesteihin. Lisäksi Britannia esitti, että Nato palaisi kylmän sodan aikaiseen harjoittelurutiiniin, jossa testattaisiin Nato-maiden valmiuksia, kun aseellinen konflikti eskaloituisi aina ydinsotaan saakka. JY VÄLL Ä n MAAILMALTA 32 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 kopterin miesja ryhmäkohtaisten kiväärikaliiperisten aseiden tulella. He kuitenkin joutuivat täsmentämään tapahtunutta, kun esille tuotiin valokuvia, joissa naamioituneet taistelijat poseeraavat lentokoneen pudottamiKI M SV EN SS O N /C O M BA T C A M ER A /F Ö RS VA RS M A K TE N en romuttuneiden järjestelmäosien äärellä. Tykki kykenee erittäin nopeaan tulenavaukseen. Lisäksi käsiteltiin Venäjän luomaa uhkaa Baltian maille. Lue lisää www.suomensotilas.fi Nato harjoittelemaan ydinsodan varalle. Puolustusministerit päättivät kaksinkertaistaa Naton nopean toiminnan joukkojen vahvuuden 40 000:een. ARCHER-prototyyppi on ollut nyt Ruotsin tykistörykmentillä testattavana muutaman vuoden, ja ensimmäiset varsinaiset toimitukset ovat päässeet käyntiin. VIIDEN VUODEN kehitystyön jälkeen Orbital ATK:n valmistama XM25-kranaattikivääri on päätymässä Yhdysvaltojen asevoimien arsenaaliin. Yhdysvallat ja liittouman jäsenet ovat menettäneet vain kaksi F-16-hävittäjää Afganistanissa, kummatkin tapaukset ovat olleet onnettomuuksia. Pudotetut aseet eivät olleet viritettyjä, joten ne romuttuivat osuessaan maahan. NATO-MAIDEN puolustusministerit kokoontuivat lokakuussa keskustelemaan Venäjän laajentuvasta osallistumisesta Syyrian konfliktiin ja sen tekemistä ilmatilaloukkauksista Turkin puolelle rajaa
Suomalaiseksi kodinturvaksi mainostetuissa maakuntajoukoissa on noin 5 000 henkeä. Venäläiset pommikoneet harjoittelivat hyökkäystä Etelä-Ruotsiin DAGENS NYHETER on julkaissut tarkempia tietoja venäläisten Tu-22M Backfire -strategisten pommikoneiden harjoitteluhyökkäyksestä kohti Tanskaa ja Ruotsia viime kesänä. THAAD-torjuntaohjuksen kantama on noin 200 kilometriä ja torjuntakorkeus 150 kilometriä. Kiina ärsyyntyi USA:n ohjuspuolustuksesta YHDYSVALLAT on sijoittamassa THAAD-ohjuspuolustusjärjestelmän yksiköitä Etelä-Koreaan Pohjois-Korean ballististen ohjusten luoman uhan takia. THAAD-järjestelmän tutka kattaa noin 1 000 kilometrin säteen, joten se pystyy valvomaan koko Pohjois-Korean ilmatilaa ohjusiskujen varalta. Aseen suurin ampumaetäisyys on 500 metriä. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT U S A RM Y. Sotilaallisista kapasiteeteista käytävä shakkipeli muistuttaa kylmän sodan ajoista. Viron lotta-järjestön, Naiskodukaitsen, jäsenmäärä kasvaa VIRON SUOJELUSKUNTIEN Kaitseliitin ja Naiskodukaitsen jäsenmäärä on kasvanut yli 10 % Ukrainan kriisin alettua. Järjestelmän ensimmäinen ulkomainen ostaja on Yhdistyneet Arabiemiraatit, mutta Qatar ja Saudi-Arabia ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa. Yhdysvaltojen asevoimat ottavat XM25:n kenttätesteihin, ja se esiteltiin lokakuussa United States Army’s 2015 Annual Meeting and Exposition -tapahtumassa Washington DC:ssä. Viron suojeluskunnissa on nyt 16 000 jäsentä. Ohjuksen torjuntateho perustuu kineettiseen energiaan, eli ohjus ei räjähdä vaan törmää kohteeseensa. Kiinaa hiertää järjestelmän tuonti alueelle, sillä se pystyy torjumaan myös Kiinan ohjuksia. Venäläiset pommikoneet lähestyivät 4. Jos Suomessa olisi vastaava organisaatio ja siihen osallistuttaisiin yhtä ahkerasti kuin Virossa, meillä olisi yli 83 000 hengen vapaaehtoinen joukko vahvistamassa maanpuolustusta. Aseeseen kuuluu monipuolinen optiikka, pimeätoimintakyky, laser-etäisyysmittari, ballistinen tietokone, kompassi ja ympäristösensoreita. Toisen osapuolen poikkeuksellisen hyvä torjuntakyky horjuttaa tasapainoa, jolloin toisen osapuolen on vastattava siihen jollain tavoin. heinäkuuta Ruotsin ilmatilaa 900 km/h nopeudella ja olivat vain 15 sekunnin päässä Ruotsin ilmatilasta Blekingen edustalla. Ruotsin ilmatilan rajaa hipoen pommikoneet muuttivat uudeln XM25-kranaattikivääri. THAAD (Terminal High Altitude Area Defense) on Lockheed Martin -yhtiön valmistama ohjuspuolustusjärjestelmä, joka pystyy tuhoamaan lyhyen ja keskipitkän kantaman ballistisia ohjuksia. Lockheed Martin väitti ohjuksen osumatarkkuuden olevan 100 %, kun se tuli testikäyttöön vuonna 2005. Aluksi koneet lensivät kohti Tanskalle kuuluvaa Bornholmin saarta, sitten koneet kääntyivät kohti Karlskronaa, jossa on Ruotsin merivoimien tukikohta. Valmistajan ilmoituksen mukaan tämän ansiosta aseella pystytään tuhoamaan vihollinen 3-5 kertaa paremmin kuin perinteisillä kranaattikivääreillä. Näin voidaan torjua esimerkiksi ydinlatauksen sisältäviä ohjuksia, koska ydinlataus ei räjähdä yhteentörmäyksessä eikä radioaktiivinen ydinmateriaali pääse leviämään kovin laajalti. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 33 jähdyksenä. Emiraattien hankinnan arvo on yli 3,4 miljardia dollaria
Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luentojen aiheisiin liittyvään kalustoon. Sekä Tanskan ilmavoimat että Ruotsin ilmavoimat seurasivat koneiden lentoa ilmassa: Tanska lähetti paikalle kaksi F-16-hävittäjäänsä ja Ruotsi kaksi Jas Gripen -hävittäjää. Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupautunut joukko alansa parhaita asiantuntijoita. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi aikataulu julkaistaan Panssarimuseon internet-sivuilla www.panssarimuseo.fi. 34 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 JY VÄLL Ä leen kurssiaan ja jatkoivat kohti Gotlantia ja lopulta palasivat kansainvälisen merialueen yllä kohti Venäjää. Lisäksi Kanada investoi ohjelmaan 150 miljoonaa dollaria. Kanada etsii vaihtoehtoa F-35:lle KANADA LUOPUU F-35 Lightning II -kaupasta ja käynnistää avoimen tarjouskilpailun uuden hävittäjäkoneen hankkimiseksi. PANSSARISEMINAARI 2016 PU O LU ST U SV O IM AT. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että F-35-ohjelman viivästyminen ja kohonneet elinkaarikustannukset ovat muuttamassa kanadalaisten päätöstä: hävittäjähankinta avataan myös muiden valmistajien tarjouksille. Kulujen peittämiseksi peritään etukäteen osallistumismaksu, joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun sekä kahteen kahvitukseen. ottamalla ensin yhteys Panssarimuseon toimistoon, puh 040 5681186 tai toimisto@ panssarimuseo.fi, josta annetaan viitenumero osallistumismaksun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja 2. Useat kanadalaiset yritykset ovat mukana F-35-ohjelmassa alihankkijoina. Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo 10.00 – 17.00. Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaanottopisteessä, jossa läsnäolo rekisteröidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Panssarimuseo järjestää yhteistoiminnassa Panssarikilta r.y:n kanssa panssarija panssarintorjunta-alaa käsittelevän seminaaritilaisuuden lauantaina 6.2.2016 Parolannummella. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuuntelijaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Lockheed Martinin F-35 olisi edelleen mukana yhtenä mahdollisuutena Kanadan ilmavoimien uudeksi hävittäjäksi. Tämän vuoksi tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti: 1. heinäkuuta on Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivä. Tällä hetkellä Kanadalla on jäljellä 77 ikääntyvää Hornetia. Vuosien varrella Horneteja on tuhoutunut 17. Kanadan ilmavoimat ovat käyttäneet vuodesta 1984 McDonnell-Douglas CF-18 Hornet -hävittäjiä. maksamalla osallistumismaksu viitenumeroa käyttämällä Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa! Ennakkoilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään perjantaihin 29.1.2016 mennessä maksamalla osallistumismaksu 32,00 euroa (Panssarikillan jäseniltä 30,00 euroa) Panssarimuseon tilille FI58 4260 1320 0758 51 Lammin Säästöpankkiin ja kirjoittamalla viitenumero sille tarkoitettuun kenttään. 4. Ohjelmassa olevien viiden luennon aiheet ovat seuraavat: ”Panssarihälytys! Hyökkäysvaunukokeiluosaston ajokokeet Kannaksella 1934” kapt Aleksi Lintunen ”Valmista, osta ja varasta Suomen panssarintorjuntakyvyn kiirastuli talvisodassa” FM Simo Liikanen ”Panssarikoulun tutkimusja kehittämistoiminnasta” maj Harri Mäkelä ”Marksman 1991-2015-20??” dipl.ins. Kanada liittyi F-35-projektiin jo vuonna 1997 ja sitoutui hankkimaan 65 lentokonetta 33,6 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Samana päivänä Venäjän Tu95-pommikoneet lähestyivät Alaskan ja Kalifornian rannikkoa harjoittelulennollaan, mihin Pohjois-Amerikan ilmapuolustuskeskus NORAD vastasi lähettämällä F-22 Raptor -hävittäjät seuraamaan kahden venäläisen pommikoneen ja ilmatankkauskoneen kulkua. Esa Muikku ”Leopard 2 A6 -taistelupanssarivaunun käyttöönotto Suomessa” kapt Pertti Kainulainen Kunkin luennon jälkeen on varattu aikaa kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista. Pommituslentojen ajankohta on saatettu valita mielenosoituksellisesti tahallaan. Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15. Esillä ovat olleet muun muassa nykyisin Boeingin nimen alla valmistettava F/A18:n jatkokehitysversio Super Hornet ja ranskalainen Dassault Rafale. Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan ja muidenkin maanpuolustusjärjestöjen jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille
Suomen Sotilas tiedusteli Järvenpään ajatuksia Ukrainan ja Suomen lähialueiden tilanteesta syyskuussa 2015, ja Järvenpää vastasi. –Lopullista tarinaa presidentti Putinin Venäjästä ei toki ole vielä kirjoitettu, mutta venäläisten toimet Ukrainassa, poliittisen ja taloudellisen vallan keskittyminen . Pauli Järvenpää kutsuttiin marraskuussa 2015 Vuoden Suomen sotilaaksi ja toimitus luovutti hänelle kunnianosoituksen myötä jaettavan kiertopalkinnon Tallinnassa itsenäisyyspäivän alla. Reservin everstiluutnantti Järvenpää työskenteli vuosina 2001–2010 puolustusministeriössä ylijohtajana ja puolustuspoliittisen osaston päällikkönä, ensimmäisenä ja tähän asti ainoana siviilihenkilönä. – Ukraina on monella tapaa edelleenkin niin sekasortoisessa tilanteessa, että minusta on suoranainen ihme, kuinka hyvin sen asevoimat ovat tähän saakka menestyneet. HAASTATTELU: PEKKA VIRKKI Pauli Järvenpää on tehnyt pitkän uran Suomen puolustusja ulkoasiainhallinnossa. – Olemme toki saaneet olla elinaikanamme todistamassa toistakin suurta murrosta, Berliinin muurin murtumista ja kymmenien miljoonien itäeurooppalaisten, mukaan lukien balttien, vapautumista kommunismista. Hän muistuttaa Venäjän osoittaneen voimaansa toistuvasti ja simuloineen harjoituksissaan ydiniskuja ainakin Varsovaa, Tukholmaa, Bornholmia ja IsonBritannian kohteita vastaan. – Minusta kykenevien länsimaiden tulisi nyt astua esiin ja tarjota Ukrainalle puolustuksellista aseapua: esimerkiksi panssarintorjuntaa, ilmatorjuntaa, vastatykistötutkia, panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja, tiedusteluja vastatiedusteluvälineistöä. Vastassa heillä on kuitenkin ajanmukaista venäläistä kalustoa ja sen käyttäjinä separatistien rinnalla venäläisiä ammattisotilaita, Järvenpää totesi juuri ennen Venäjän entistä vahvempaa sekaantumista Syyrian sotaan. Järvenpään mukaan suurimpia haasteita ukrainalaisille ovat henkilöstön osaaminen ja kalusto. Donbassin ihme. – Meillä on ollut etsikkoaikamme parantaa kansainvälistä asemaamme myös sen jälkeen, summittaisesti sanoen vuosikymmen 1995–2005, mutta sitä emme halunneet tai tohtineet käyttää hyväksi, hän toteaa ja muistuttaa, ettei jäsenyys ole vieläkään mahdoton. Yhdysvallat, IsoBritannia sekä Saksa ovat jo antamassa koulutusapua. Kabulissa suoritetun suurlähettiläspestin jälkeen voimakkaana pitkän linjan Natojäsenyyden kannattajana tunnetuksi tullut valtiotieteen tohtori on työskennellyt tutkimusjohtajana puolustusasioita tutkivassa International Centre for Defence and Security -keskuksessa Tallinnassa. Liittymisen vaikeuskerroin on kuitenkin jo toista luokkaa. Nyt voisivat johtajat astua kaksi askelta eteenpäin ja ilmoittautua.. Järvenpää uskoo sitä kuitenkin olevan liian vähän. SUOMI JA RUOTSI NATOON! Vuoden Suomen sotilas, tohtori, everstiluutnantti (res) Pauli Järvenpää: Kremliin yhä harvempiin käsiin, Venäjän narratiivi väärin kohdeltuna ja aina oikeassa olevana myyttisenä kansana sekä Venäjän kansalaisten hurmosta lähentelevä kannatus nykyisille johtajilleen eivät historiallisessa katsannossa hyvää lupaa, Järvenpää pohtii Suomen Sotilaalle loppusyksystä 2015. Järvenpää muistuttaa kuitenkin Suomen ottaneen uuden suunnan kylmän sodan jälkeen, vielä presidentti Mauno Koiviston kaudella. Kaikesta on rintamilla puutetta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 35 SUOMEN SOTIL A AT E i tällaista ole aikaisemmin tapahtunut meidän elinaikanamme, Järvenpää kommentoi Venäjän irtisanoutumista vakaaksi luullusta Euroopan turvallisuusjärjestelmästä. Mutta se oli riemukas tapahtuma, josta hyvä ystäväni Francis Fukuyama puhui – erheellisesti, nyt sen tiedämme – historian loppuna
Akateemiset arvonsa tohtori Järvenpää on suorittanut Harvardin ja Cornellin yliopistoissa Yhdysvalloissa (1969–1978). Järvenpää suosittelee katsomaan Baltiaan, mikäli ei usko Naton merkitykseen kovan paikan tullessa. Sekin osaltaan muistuttaa, että kriisit eivät ratkea yksin rintamatilanteen perusteella. Sen kansantalous kasvaa nopeasti ja sen lähes 40-miljoonainen väestöpohja antaa mahdollisuuden uskottavan puolustuksen rakentamiseen. – Ukrainan tilanteen kiristyessä Baltian ilmatunnistusvoimaa lisättiin ja amerikkalaisia joukkoja tuli raskaine kalustoineen niin Baltiaan kuin Puolaankin. Kaikkiin näihin maihin perustetaan pieniä suunnitteluyksiköitä, jotka suunnittelevat ja koordinoivat kunkin maan puolustusta osana Naton laajempaa puolustussuunnittelua, hän luetteloi nostaen esiin lisäksi taannoin Suomessa pienimuotoisen ulkopoliittisen kalabaliikin herättäneen Ämarin lentokentän vaikutuksen Pohjois-Itämeren alueen tärkeänä harjoitusja tukeutumiselementtinä. Venäjän toiminta ja aggressiivinen retoriikka ovat toimineet herätteinä. Potilas voi hyvin – Tässä vain muutamia esimerkkejä Naton heräämisestä Itämeren alueella. Nyt voisivat johtajat astua kaksi askelta eteenpäin ja ilmoittautua. Silloin olisimme suojattomina vaarallisella ei-kenenkään maalla, jossa olisimme avoinna erilaisille painostuskeinoille, propagandasta ja taloudesta sotilaallisiin keinoihin saakka. Hän muistuttaa muiden Baltian maiden ja Puolan päättäneen seurata Viron esimerkkiä ja pyrkivän käyttämään vuodessa kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Naton uutta keihäänkärkijoukkoa, VJTF:ää, räätälöidään parasta aikaa erityisesti Itämeren alueen puolustustehtäviin. luokan ristillä. – Suomen pitäisi hakeutua Natoon yhdessä Ruotsin kanssa. Paitsi poliittista symboliarvoa tällä kaikella toiminnalla on vahvaa konkreettista merkitystä Itämeren alueen Nato-jäsenmaiden puolustuksessa. Näkemys ei ole vailla historiallisia perusteita – vaikka analyytikko ei sitä suoraan mainitsekaan, länsimaiden antaman avun mahdollisuutta on pidetty keskeisenä tekijänä talvisodan rauhan aikaansaamisessa. Naton puitteissa sotilaita koulutetaan, varustetaan ja harjoitutetaan, Järvenpää kertaa etelänaapuriemme suhtautumista kiristyneeseen tilanteeseen. Sitten Nato teki päätöksen raskaan kaluston ja logistiikkamateriaalin ennakkovarastoinnista näissä neljässä maassa. 36 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 SUOMEN SOTIL A AT Uskottavampaa puolustusta rakentamassa – Baltian maat ja Puola ovat heränneet kohentamaan maanpuolustustaan. Pauli Järvenpää Vuoden Suomen sotilas Valtiotieteen tohtori Pauli Järven pää (67) toimii tätä nykyä vanhempana tutkijana Tallinnassa sijaitsevassa maanpuolustukseen ja kansainväliseen turvallisuuteen keskittyvässä ajatushautomossa International Centre for Defence and Security (ICDS). Sitä ennen hän toimi vuodet 2002–2010 puolustusministeriön ylijohtajana ja ministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkönä, tässä virassa ensimmäisenä ja tähän saakka myös ainoana siviilinä. Järvenpää on myös palvellut puolustusasiainneuvoksena Suomen Nato-edustustossa (1999–2002) ja Suomen Washingtonin-suurlähetystössä (1991–1994). Järvenpään mukaan jo uhka tällaisesta aseavusta toimisi pelotteena Venäjälle ja jouduttaisi poliittista ratkaisua. Hän on suorittanut Reserviupseerikoulun kurssin numero 129 (1968–1969), 79. – Tärkein maa tässä suhteessa on Puola. Mark Twainia mukaillen, uutiset Naton kuolemasta ovat kovin ennenaikaisia. Ennen eläköitymistään vapunpäivänä 2013 Järvenpää palveli Suomen suurlähettiläänä Afganistanissa vuosina 2010–2013. Sotilasarvoltaan Järvenpää on reservin everstiluutnantti. Suomen pitäisi hakeutua Natoon yhdessä Ruotsin kanssa. Myös sankaritarinat ”aina yksin pärjänneistä maista” joutuvat tässä mielessä erilaiseen valoon kuin ne usein on kansallisessa historiankirjoituksessa esitetty.. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin (1981) sekä Puolustusvoimien ylimmän johdon kurssin nro 12 (1997). Pahinta mitä minusta Suomelle voisi tapahtua on se, että jäisimme yksin Naton ulkopuolelle Ruotsin päättäessä hakea jäsenyyttä. Järvenpää on palkittu Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan komentajan arvolla sekä virolaisella Maarjamaan Ritarikunnan 3
Vaan kerrataanpa, mitä turvatakuista on liittosopimuksessa sanottu: jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. Ranskan väkivaltainen sotkeutuminen muiden maiden sisäisiin asioihin on merkittävä osasyy Eurooppaa viime kuukausina rassanneelle kansainvaellukselle, joka sekin osoitti EU:n ja sen jäsenvaltioiden kyvyttömyyden löytää yhteistä toimintasuunnitelmaa. Nyt nimittäin nähdään, miten muut EU-maat pyyntöön reagoivat ja mitä konkreettista apua ne Ranskalle antavat. On käyty läpi normaalit vaiheet, mitä tällaisten tapahtumien jälkeen yleensä läpi käydään. Hän kyllä sopii kyseisen maan kanssa, kun sotilaat vaan kertovat mihin haluavat. Heillä kun olisi hyvät tiet ja raskaan panssarikaluston siirtelylle sopiva kalusto. artiklan mukaisesti. Sitä on nyt saatu. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 37 KIRJOITTELEN TÄTÄ muutama päivä Pariisin terrori-iskujen jälkeen. NYKYTYYLIIN Ranska pyrki ilmavoimien käytöllä välttämään maasodan väistämättä tuomia kaatuneita sotilaita, joita olisi sinkkiarkussa toimitettu takaisin kotimaahan. Linkki islamiin on normaalille ajattelevalle ihmiselle niin päiväselvä, että sen kieltäminen on kyllä lapsellista retoriikkaa. Tästä voi nimittäin sitten päätellä, mikä merkitys näillä takuilla on Suomelle, eli ovatko ne totta vai kuuluvatko samaan luokkaan kuin taannoin esillä olleet ”takuut” Kreikan lainoille. Ranskan johto on osoittanut lujaa päättäväisyyttä ja mielikuvitusta lähettämällä sotilaat kaduille, mistä jokaiselle selviää, että tällaisiakin resursseja olisi, mutta niistä ei nyt ollut apua ei etueikä jälkikäteen. Taustakuoro on samanaikaisesti hokenut meillä ja muualla, että tällä ei ole mitään tekemistä islamin eikä varsinkaan pakolaisten kanssa. Pohtia sopii, että mitenkähän suuren maasotaoperaation hinta Ranskan hyvinvarustetulta ammattisotilasarmeijalta tämä nyt koettu 130 kaatuneen tappio olisi ollut. Suomi aloitti omalta osaltaan irtautumisen heti toteamalla useammaltakin taholta, että laki kieltää joukkojen lähettämisen muualle sotahommiin, joten apu on jotain muuta. Buddhalaisten syyksi tätä taitaa tosin olla vaikea saada, kuten ei saada laskujeni mukaan seitsemää muutakaan jihadistien vuoden mittaan tekemää terroritekoa Ranskassa. Se nimittäin pyysi, että EU:n turvatakuut otetaan käyttöön, ja kaikki jäsenet riensivät heti hyväksymään tämän yksimielisesti. Se on ollut kovin aktiivinen pommittamaan milloin mitäkin Välimeren muslimimaata ja kaatamaan niissä kovaa kuria pitäneitä diktaattoreita. Se tai mikään muukaan maa ei pysty siviiliväestöään suojaamaan tämänkaltaiselta terrorilta, sen varmistaa EU:n heikko kyky valvoa rajojaan ja Schengen-sopimuksen ylevät periaatteet ihmisten ja tavaran vapaasta liikkuvuudesta. Mikään sotilaallinen konflikti ei ratkea pelkästään lentokoneen ohjaamosta tai näyttöpäätteeltä käsin, loppupelissä asiat hoitaa jalkaväen kiväärimies. Kari.kuusela@suomensotilas.fi Kari kommentoi Ranskan asia on meidän – vai onko?. Nyt kun olisi sille ihan ensimmäinen kunnon keikka eikä tarvitsisi vain harjoitella ja päivystellä vuodesta toiseen. Kukin maa on jo alkanut miettiä omia etujaan ja tullee kiemurtelemaan tästä yksimielisestä päätöksestä jollakin verukkeella irti. NYT SITTEN VOISI TYHMEMPI luulla, että tätä valtioiden päämiehet oikeasti tarkoittavatkin. Olisiko sillä saavutettu kuitenkin enemmän kuin pommituksilla. Jää sitten nähtäväksi, mitä tämä apu on oikeasti ja miten päättäjiemme mielikuvitus riittää tekemään jonkin marginaalisen teon merkittäväksi. RANSKA on valitettavasti nyt saanut sitä, mitä se on tilannut; jihadistien vihat päälleen ja siviiliväestönsä maalitauluksi. EU:ssa, jossa sielläkin on yllättäen melkoinen esikunta ammattisotilaita, olisi katsottu, että mikäs sen EU:n nopean toiminnan joukon tilanne onkaan ja tilattu näille kuljetus. VAAN RANSKA tekikin jotakin, mikä avaa aivan uuden alueen, jolla osoittaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden johtajien päättämättömyyttä. Aivan yhtä varmaa on, että ellei ISISiä nopeasti kukisteta, niin uusia terroritekoja tehdään Ranskassa. Tunnetuin suomalainen tuote eli äitiyspakkaus ei tässä taida auttaa, vaikka sitä tuhatmäärin lähetettäisiinkin Ranskaan ja se olisi turvallinen vaihtoehto jihadistien vihan välttämiseksi. VAAN NÄINHÄN SE EI MENE . Valtionjohtajat ovat lähetelleet surunvalittelujaan, toimittajat ovat haastatelleet asiasta mitään tietämättöminä pariisilaisia, jotka tietävät vielä vähemmän, kynttilöitä on sytytetty, logo tapahtuneelle on keksitty, kovasti on surtu ja hiukan yhdessä marssittukin. Suomessa olisi ryhdytty peruuttelemaan Hornet-lentäjien viikonloppuvapaita ja ylipäällikkö olisi soittanut Kasarmitorin laitaan kyselläkseen, että milloinkas se ensimmäinen mekanisoitu taisteluosasto saadaankaan liikkeelle ja kannattaako se purkaa Beirutissa vai mahtaisivatko juutalaiset auttaa asiaa ottamalla sen johonkin omaan satamaansa. SUOMEN KANNALTA Ranskan vetoaminen EU:n turvatakuihin on kuitenkin mainio juttu. AINOA, MIKÄ ON VARMAA , on sodan jatkuminen puolin ja toisin
38 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 OSA III PANSSARI ON TAAS POP
Mutta mitä Armatasta pitäisi tai voi tulla. 39 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 Armatasta on ollut todella vaikea saada luotettavaa tietoa. Kesän ja taakse jääneen syksyn aikana tilanne on parantunut hieman, kun virallisista tai luotettavimmista venäläislähteistä on saatu uutta tietoa. Miten se vaikuttaa jo nyt kilpailijoiden toimintaan, puolustusmateriaalivalmistukseen ja taktiikkaan. . Silti kaikkeen tässäkin lehdessä aiheesta esitettyyn tulee suhtautua varauksellisesti. Valmistajan tiedot ovat aina valmistajan tietoja, ja koko projektin yllä roikkuu Damokleen miekkana Venäjän talousahdinko. Suomen Sotilas on koonnut uusimmat tiedot seuraaville sivuille. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Lisäksi palaamme asiaan aina tarvittaessa, kun uutta tietoa ehditään analysoida – seuraavissa numeroissamme, lehtemme verkkosivulla ja Facebookissa
Myös meillä panssarivaunut ja panssarintorjunta ovat nyt pop niin sotilaspiireissä kuin siviilienkin keskuudessa, varsinkin kun Puolustusvoimien uusien Leopard 2A6NL -taistelupanssarivaunujen toimitusten alkaminen ja virallinen mediaesittely ajoittui samalle aikavälille. Tällöin vaunusta julkaistiin lisää tietoja. YLLÄ KORNET-D PST-AJONEUVO eli Tigr-M MRAP-ajoneuvo varustettuna kahdella neljän Kornet-E -panssaritorjuntaohjuksen laukaisulaitteella. Panssari on taas pop Luonnollisesti kansainvälinen sotilasmedia – Suomen Sotilas muiden mukana – on tehnyt parhaansa pysyäkseen tilanteen tasalla. Venäjän puolustusministeriötä ja Armata-panssarivaunuperheen valmistajaa, Uralvagonzavodia voi onnitella erittäin menestyneestä tuotejulkistuskampanjasta. Paljon hehkutusta mutta paljon asiaakin. V oitonpäivän debyytin jälkeen uusi vaunuperhe nähtiin Moskovan Kubinkassa 16.–19.6.2015 pidetyn, lähinnä siviileille suunnatun maanpuolustushenkisen Armeja 2015 -tapahtuman yhteydessä. Hieman kärjistäen voidaan myös sanoa, että eri maiden panssariaselajit ja niiden kaluston tunnettavuus ovat maailmanlaajuisesti saaneet merkittävän piristysruiskeen Armatan myötä. Alla Kurganets-25 -rynnäkköpanssarivaunu.. Seuraavan kerran lisätietoja saatiin 1.–15.8.2015 pidetyssä kansainvälisessä Armeija-kilpailussa, joka on muilla aselajeilla laajennettu versio aiempien vuosien Panssarivaunukilpailuista. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 40 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 Kolmas julkaisuaalto ajoittui 9.– 12.9.2015 pidettyyn raskaampaan maasotakalustoon keskittyvään Nižni Tagilin Russia Arms Expo 2015 -asenäyttelyyn ja huipentui Venäjän panssariaselajin lippujuhlaan, syyskuun toisena sunnuntaina kohtuullisen railakkaastikin vietettävään Panssarimiesten päivään 13.9.2015, jolloin Venäjän puolustusministeriön oma TV-kanava Zvezda esitti 50 minuutin dokumenttiohjelman Armata-panssarivaunuperheestä
Vaikka Venäjä ei koskaan onnistuisi tuottamaan vaunusta niin hyvää kuin se lupaa tai Venäjän talous romahtaisi ja vaunu jäisi tekemättä, on se jo vaikuttanut panssarikehitykseen ympäri maailman pelkällä esisarjallaan. Länsimaista puhuttaessa tilanne on siinä mielessä ainutlaatuinen, että ensimmäistä kertaa kylmän sodan jälkeen niin poliitikot, sotilaat, alan teollisuus kuin julkinen mielipidekin ovat yhtä mieltä siitä, että panssariaselajia ja panssarintorjuntakykyä pitää kehittää nyt ja heti. Useissa valtioissa kylmän sodan jälkeisenä aikana lähes tarpeettomana historiallisena jäänteenä pidetty ja joissain maissa jopa leikkauslistalle päätynyt panssariaselaji on tullut taas ajankohtaiseksi ja saanut muiden valtioiden panssarikaluston valmistajat pyyhkimään pölyt pois vain puoli vuotta sitten tarpeettomina pidetyistä nykyisen kaluston modernisaation ja tulevan kaluston suunnitteluprojekteista. Armata T-14 -taistelupanssarivaunu keskittyy yksinomaan vahvasti suojattujen kohteiden torjuntaan, koska sen 125 mm:n kanuunalla on eniten tulivoimaa niitä varten. Erilaisia vaunuja ei ole tarkoituskaan käyttää erikseen, vaan ainoastaan yhdessä toistensa kanssa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 41 Armata-panssarivaunuperheestä ei kuitenkaan vielä tiedetä läheskään kaikkea. Yhdessä enemmän T-14:ää ei tulisi vertailla sen mahdollisiin vastustajiin, vaan tulee ymmärtää koko Armata-tuoteperhekonsepti ja sen käyttöajatus. Vaikutusta Armata-julkistus ja sitä seurannut keskustelu on nostanut esille nykyisen panssarikaluston ja panssarintorjuntavälineiden modernisoinnin ja uuden kaluston kehittämistarpeen muissakin maissa. Armata-panssarivaunuperheen kaikki vaunut muodostavat yhdessä Armata T-14 -taistelupanssarin, Koalitsija SV -panssarihaupitsin, Kurganets -rynnäkköja kuljetuspanssarivaunujen sekä Bumerang-panssariajoneuvojen kanssa kokonaisvaltaisen synergisen tulevaisuuden taistelujärjestelmän. Nähtäväksi jää, miten nyt hahmottuva budjettipiirakka tullaan jakamaan, eli mitkä tulevat olemaan panssarikaluston ja muun panssaritorjuntakyvyn osuudet. Koska raskas Armata T-15 -rynnäkköpanssarivaunu on vähintään yhtä suojattu kuin T14-taistelupanssarivaunu, se voi edetä tämän rinnalla Koska raskas Armata T-15 -rynnäkköpanssarivaunu on vähintään yhtä suojattu kuin T-14-taistelupanssarivaunu, se voi edetä tämän rinnalla tai jopa edellä.. Tarkempaa suorituskykytietoa tulee vasta siinä vaiheessa, kun vaunuperheen markkinointi ulkomaalaisille asiakkaille alkaa tai vaunu ilmestyy taistelukentille... Vaunuperhe operoi yhdessä. Ajatuksena on se, että kukin vaunu keskittyy vahvuuksiinsa ja ulkoistaa puutteensa muille järjestelmän vaunuille, jotka pystyvät hoitamaan ne paremmin
Se pystyy havaitsemaan automaattisesti optiset laitteet (esimerkiksi pst-ohjusten laukaisulaitteiden tähtäimet) ja uhat hahmontunnistuksen avulla. Samanlainen tornimoduli on myös Kurganets-rynnäkköpanssarivaunussa ja Bumerang-panssariajoneuvossa. Ei ole mielekästä kasvattaa turhaan painoa suojaamalla ballistisesti tarpeetonta tyhjää tilaa. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 42 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 tai jopa edellä. Havaittuja uhkia seurataan automaattisesti, minkä jälkeen niiden tuhoaminen on vain tulenavausluvan antamisesta kiinni. Kolmen hengen miehistö on sijoitettu erilliseen, vahvasti panssaroituun tilaan rungon etuosaan juuri tornin etupuolelle. Norsulla on nyt kaverinaan lauma leijonia, jotka hoitelevat pensaistossa vaanivat hottentotit. T-14:ssä moottori voimansiirtoineen ja polttoaineineen, aseistus ampumatarvikkeineen ja miehistö ovat kukin eristettyinä omiin osastoihinsa. Lisäksi kummassakin yksikössä on ympäristöä automaattisesti tarkkaileva optinen tutka, joka pystyy automaattisesti tunnistamaan ja seuraamaan havaittuja uhkatekijöitä. erillisiin osastoihinsa kaikki se, mikä on vanhemmissa vaunuissa useimmiten yhdessä ja samassa tilassa, sekä minimoimalla sisätilavuus niissä osastoissa, missä sitä ei tarvita. T-15 ja Kurganets-25 -rynnäkköpanssarivaunuille sekä Bumerang-panssariajoneuvoille yhteinen tornimoduli ei edellytä läpivintiä vaunun katossa eikä ulotu vaunun sisätiloihin. Armata T-14 -taistelupanssarivaunussa on täysin miehittämätön ja automatisoitu torni, jossa aseistus ja ampumatarvikkeet on eristetty omaan panssaroituun tilaansa. Kevyempää ja kestävämpää Painonhallinta ja ballistisesti suojattavan sisätilavuuden minimointi on ratkaistu Armatassa erottelemalla omiin RASKAAN ARMATA T-15 -RYNNÄKKÖPANSSARIVUNUN miehittämätön Bumerang-BM -tornimoduli ja Afganit -aktiivisuojajärjestelmän laukaisimet. Raskaan T-15-rynnäkkövaunun Bumerang-BM-tornimodulissa on 30 mm 2A42-automaattitykin, 7,62 mm PKTM-konekiväärin sekä neljän Kornet-panssarintorjuntaohjuksen lisäksi todella mielenkiintoinen piirre: siinä on kaksi identtistä, toisistaan riippumatonta tähtäin-, tähystysja ammunnanhallintayksikköä, joiden avulla se voi tulittaa samaan aikaan kahta eri maalia. Lisäksi miehittämättömän tornin sisätilavuutta voidaan olennaisesti alentaa, koska siihen
Nam, il maxim voles preptam doluptat. Vaununjohtajan kääntyvä panoraamatähtäin on tornin päällä ja ampujan tähtäin pääaseen oikealla puolella. Enda debis voluptus. sa T-14 on lähes täysin robotisoitu – siitä voisi tehdä täysin miehittämättömän taistelupanssariajoneuvon lisäämällä siihen kauko-ohjauksen vaunun ulkopuolelta. Aborehenis resequi ipsant, occus explit landit eos inulparum quasperion num que nisquossunt assin. Kekseliäiden ratkaisuiden takia vahvasti panssaroidun, hyvin tulivoimaisen ja erittäin liikehtimiskykyisen T14-vaunun paino on saatu pidettyä alle 50 tonnissa, vaikka ulkomitat ovat suurempia kuin esimerkiksi T-90MS-vaunulla. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 43 ei tarvita tilaa useamman miehistön jäsenen toimintaa varten, mikä johtaa pienempään suojattavaan pinta-alaan ja siten olennaisesti pienentää vaunun painoa. Suuremmat ulkomitat tulevat tarpeen ajan myötä, kun vaunun 30–50 vuoden elinkaaren aikana tehostetaan aseistusta, tuliannoksen kokoa ja parannetaan panssarointia. Bis erum ut eum re magnis qui con con re, utemolorero dolut estrum restore, cuptur. Itäpanssareille tyypillinen kuuden telapyörän telapyörästö on pidentynyt yhdellä telapyörällä, ja T-14 on aiempia venäläisvaunuja korkeampi. Miehistön erottaminen muusta vaunusta tarkoittaa myös sitä, että kaikkia vaunun koneistoja käytetään etäohjatusti – itse asiasARMATA T-14 TAISTELUPANSSARIVAUNUN MIEHITTÄMÄTÖN TORNI, joka on täynnä eri järjestelmien antureita. Aktiivinen suoja Armata T-14 on ainoa panssarivaunu maailmassa, jonka ballistinen suojaus käyttää teräsja komposiittisuojan sekä modulaarisen dynaamisen suojan lisäksi myös jo suunnitteluvaiheessa lisättyä aktiivista suojaa. Toisaalta nykyaikaisten tarkkojen tykkien ja kehittyneiden tulenjohtojärjestelmien myötä vaunun ulkomittojen minimointi ei ole enää taktisesti perusteltua (katso Suomen Sotilas 4/2015). Vaunun aktiivinen Vaikka Venäjä ei koskaan onnistuisi tuottamaan vaunusta niin hyvää kuin se lupaa tai Venäjän talous romahtaisi ja vaunu jäisi tekemättä, on se jo vaikuttanut panssarikehitykseen ympäri maailman pelkällä esisarjallaan.. Kolmen hengen miehistö on sijoitettu erilliseen, vahvasti panssaroituun tilaan rungon etuosaan juuri tornin etupuolelle. Ebit laudae. Ratius ea dem es atuscimincta dolupient que nos ma niento idit andae. KUVATEKSTI Ei pitkä teksti. T-14:ssä siis moottori voimansiirtoineen ja polttoaineineen, aseistus ampumatarvikkeineen ja miehistö ovat kukin eristettyinä omiin osastoihinsa
Ne jyrää meitin… Syyskuussa 2015 saatujen uusien tietojen mukaan Armata-vaunuperheen aktiivisen suojan kehitys jatkuu yhä, eli toukokuun voitonpäivän paraatissa ja syyskuun RAE 2015 -näyttelyssä esiteltyjen vaunujen aktiivinen suoja onkin vain välimalli. Kyseessä voi tietenkin olla myös softkill-heitejärjestelmä tai jopa perinteinen savupanosjärjestelmäkin, mutta ne ovat harvemmin kääntyviä. Tornin juuressa on sen kummallakin puolella yhteensä 10 suurikokoista laukaisuputkea, jotka kattavat vaunun 180° etusektorin. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 44 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 suoja, joka pystyy tuhomaan lähestyvät vastustajan projektiilit ennen niiden osumista, tulee meilläkin aiheuttamaan koko panssaritorjunnan aseistuksen ja taktiikan täysremontin. Raskaan Armata-panssarialustan T14-taistelupanssarivaunun aktiivinen suojajärjestelmä koostuu kahdesta eri alijärjestelmästä. Tornin päällä on sen kummassakin kyljessä yhteensä kaksi kääntyvää 12 pienemmän putken laukaisinta, jotka ampuvat yläviistoon. Kun palauttaa mieleen israelilaisen Iron Fist -aktiivisen suojajärjestelmän kääntyvän kaksiputkisen laukaisualustan, kyseessä voi olla hardkill-torjuntapanosten laukaisujärjestelmä, joka suojaa vaunun yläsektoria. Aktiivisen suojajärjestelmän tulenjohdon hoitavat tornin kyljessä olevat neljä AESAtutkaa sekä useat optisetja laseranturit. Moottorin teho on säädettävissä 1 100 –1 800 hv. Raskaassa T-15-rynnäkkövaunussa on aivan sama järjestelmä, joskin sen komponentit on sijoitettu eri kohtiin. Lisäksi vaunun tornin takaosassa on vielä kaksi suoraan ylöspäin ampuvaa 12 putken laukaisinta. ARMATA-VAUNUJEN 12-SYLINTERINEN X-muotoinen A-85-3A (12N360) nelitahtinen turbodieselmoottori, jonka jatkeena on 16-vaihteinen automaattivaihteisto (8 vaihdetta eteen ja 8 taakse). Armata-vaunujen valmistajan, UVZ (Uralvagonzavod) -konsernin asetekniikkayksikön johtaja Vjatšeslav Halitov ilmoitti medialle, että aktiivinen hardkill-suojajärjestelmä tulee suojaamaan vaunuja vaakatasossa myös alikaliiperisilta nuoliammuksilta ja yläsektorin hardkill-suoja myös yläsektoriin hakeutuvilta onteloprojektiileilta ja räjäyttämällä muodostettavilta projektiileilta. Moottorin voi vaihtaa kenttäolosuhteissa 30 minuutissa.
Ase ja ammukset Vaunun pääaseena on rihlaton 125 mm:n 2A82-M1 -panssarivaunukanuuna, jonka ammuksen kineettinen energia putken suulla on 15–18 % korkeampi kuin tehokkaimpien länsimaisten panssarivaunukanuunoiden. Kaikkiaan tämä tarkoittaa sitä, että Armata-vaunuperheeseen on tulossa lähivuosina aktiivinen suojajärjestelmä, joka olisi selkeä tiikerinloikka aktiivisen suojan kehityksessä. Pidempien nuoliammusten käyttömahdollisuus tuli vasta T-90-taistelupanssarivaunuihin, joiden latausautomaattia muutettiin nimenomaan sitä varten. II -ammuksia. Pääasetta käytetään myös panssaritorjuntaohjusten laukaisuun. Koska venäläisillä oli Objekti 195ja Objekti 640 -koevaunuissa valmiiksi 152 mm:n panssarivaunukanuuna, uuden 125 mm pääaseen katsotaan olevan riittävä todennäköisten vastustajien nykyisille ja tuleville vaunuille. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 45 Onteloprojektiileilla tarkoitetaan lähinnä yläsektoriin vaikuttavia moderneja sinkoja ja ohjuksia, kun taas räjäyttämällä muodostettavat ammukset tarkoittavat lähinnä kenttätykistön ja tykistöraketinheitinten kuorma-ampumatarvikkeiden hakeutuvia tytärammuksia, kuten esimerkiksi Puolustusvoimien 155 mm:n Bonus Mk. Jo muutama päivä paraatin jälkeen Venäjän aseteollisuudesta vastaava apulaispääministeri Dmitri Rogozin ilmoitti, että vaunuun tulee vaihtoehtoisesti myös 152 mm:n 2A83-panssarivaunukanuuna, joka kehitettiin sarjatuotantokuntoon ampumatarvikkeineen Objekti 195 -vaunun kehittämisen yhteydessä. Vaunusta näyttää puuttuvan pääaseen kanssa samalle tähtäinlinjalle ampuva, pääaseen viereen asennettu konekivääri, mutta tornin päällä olevan kauko-ohjatun konekiväärin ohjelmointi tähän tarkoitukseen ei liene merkittävä haaste. Asiantuntijaarvioiden mukaan T-14-vaunu pystyy SAKSALAISEN RHEINMETALLIN 120 mm panssarivaunukanuunan unitaarisia (eli ammus hylsyineen ovat yhtä kokonaisuutta) ampumatarvikkeita. Lisäaseistuksena on 7,62 mm:n konekivääri omassa kauko-ohjattavassa asetornissaan tornin päällä vaunun päällikön panoraamatähtäimen takana. Aiempien erillislatausta käyttävien 125 mm venäläisten panssarivaunukanuunoiden ampumatarvikkeiden eräänä pulmana on ollut unitaarista 120 mm Naton ampumatarviketta lyhyemmät nuoliammukset. Venäläiset 125 mm ampumatarvikkeet koostuvat erikseen ladattavista ammuksesta ja hylsystä.
Miehittämätön torni on vain vahvasti suojattu panssarilaatikko, jossa ei ole miehistöä ja tilaa tarvitaan vain tykin lukonkehykselle ja lukolle, hidastusja palautuskoneistolle, sen rekyyliliikeradalle ja automaattilatausjärjestelmän mekanismien liikeradalle. Vaunun päällikkö ja ampuja voivat toimia perinteiseen hunter-killer-tapaan. Toisaalta esimerkiksi 9 123-1 Hrizantema-S -pst-ohjusvaunussa on toisena tulenjohtoja tähystysjärjestelmänä päiväoptiikan ja lämpötähtäimen lisäksi myös tutka. Ammunnan hallinta ja johtaminen Ammunnanhallintajärjestelmässä on videoja lämpötähtäinkanavat, omat tähtäimet niin vaunun päällikölle kuin suuntaajallekin ja kehittynyt konenäköjärjestelmä uhkaavien kohteiden automaattiseksi havaitsemiseksi sekä maalien seuraamiseksi. 46 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A käyttämään jopa 900 mm:n pituisia alikaliiperisia Vakuum-1-nuoliammuksia, joiden läpäisykyky on 2 000 metrin etäisyydellä noin 900 mm. Vaunumaalin havaitsemisetäisyys lienee päivänvalooptiikalla 5 000–6 000 metriä, lämpökameralla 6 000 metriä, laseretäisyysmittarin mittausetäisyys on 7 500 metriä ja käytännön ampumaetäisyys 4 000 metriä. Vaunussa on mukautuva aktiivijousitus, joka parantaa muun muassa tulen tarkkuutta. Huhuista huolimatta Armatassa ei luultavasti ole mitään muuta tutkajärjestelmää kuin se, minkä aktiivinen suojajärjestelmä vaatii toimiakseen. Vaunua ohjataan rattiohja3D-MALLINNUS SIITÄ, miltä T-14:n torni näyttää ilman ulkoista muotokuorta ja sen sisäisten mekanismien sijoituksesta.. Tornissa ei säilytetä ampumatarvikkeita. Vetopyörästö perustuu perinteiseen vääntösauvajousitukseen hydropneumaattisella iskunvaimennuksella. Sama tutkaja anturipaketti on myös tornin kummallakin puolella takasektorissa. Moottorin teho tulee kasvamaan sarjatuotantovaunuissa 1 800 hevosvoimaan. Niiden takaa löytyvät edestä ampujan tähtäin ja aktiivisen suojajärjestelmän kaksi etusektorin AESA-tutkaa sekä erilaiset optisetja laseranturit. Vaunun taistelujohtojärjestelmä on täysin verkostopohjaiseen sodankäyntiin optimoitu, eli se mahdollistaa tilannekuvan muodostamisen ja tietojen vaihtamisen niin muiden vaunujen kuin kaikkien muidenkin ulkoisten toimijoiden kanssa. Mahdollisista tykin kautta laukaistavista uusista panssarintorjuntaohjuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta jo vanhemmat 125 mm:n panssarintorjuntaohjukset pystyvät torjumaan vastustajan taistelupanssarivaunun yli 5 000 metrin etäisyydellä eli yli kaksi kertaa pidemmältä kuin panssarivaunukanuunoiden 120/125 mm:n nuoliammukset. Liikkuvuus Vaunun voimanlähteenä on 1 500 hv:n X-muotoinen ahdettu monipolttoainediesel ja automaattivaihteisto (8 vaihdetta eteen ja 8 taakse). Armatan tuliannos ja latausautomaatti sijaitsevat rungossa tornin alla. Paraatikuvissa tornin läpiviennit oli suojattu suojakilvillä. Torni Koska Armata T-14:n tornin ballistisen suojan paksuus on herättänyt paljon huomiota, niin kerrottakoon, että vaunun tornin ulkopinnassa on vain kevyt sirpalepanssarointi ja muotopelti, jota tarvitaan vain tornin eri antureiden kiinnittämiseen. Tornin varsinainen ballistinen suoja löytyy huomattavasti syvemmältä. 152 mm tykin kantama kasvaa 5 000 metriin. Vastaavasti 152 mm tykin nuoliammusten läpäisykyky on yli 1 000 mm
Suomen Sotilaan seuraavassa numerossa analysoimme taisteluvaunujen vientimarkkinoita ja tarjontaa sekä Armatan vaikutusta markkinoihin. Koska uusi länsivaunu maksaa yleensä 10 miljoonaa euroa, T-14:n hinta tulee olemaan Venäjän asevoimille verrattain edullinen. Suojatasoluokasta ei ole tarkkaa tietoa. Armatan suunnittelijat ja Uralvagonzavod alihankkijoineen ovat tehneet miehen työn – pidimmepä siitä tai emme. Vuoden kahden kenttäkokeiden ja havaittujen puutteiden korjaamisen jälkeen alkaa vaunun sarjatuotanto. Niiden takaa löytyvät edestä ampujan tähtäin ja aktiivisen suojajärjestelmän kaksi etusektorin AESA-tutkaa sekä erilaiset optisetja laseranturit.. Koulutus keskitetään valmistajatehtaan lähistölle rakennettavaan uuteen Nižni Tagilin koulutuskeskukseen. ...erilaisia vaunuja ei ole tarkoituskaan käyttää erikseen, vaan ainoastaan yhdessä toistensa kanssa. Armata-vaunuperheen lisäksi kerromme tulevissa numeroissamme Kurganets-25-rynnäkköja kuljetuspanssarivaunuista, Bumerangpanssariajoneuvoista, panssaroidusta Taifunja Tigr-M MRAP -ajoneuvoista ja paljon muustakin. Aikaisemmat osat Armata-sarjastamme löydät numeroista 3/ ja 4/2015. Vientiasiakkaille hinta tulee olemaan markkinalähtöinen. Venäjä sieppasi aloitteen Armata T-14:ää on tarkoitus valmistaa Venäjän maavoimien tarpeisiin vuoteen 2020 mennessä 2 300 vaunua. Sekä vaunu kokonaisuudessaan että varsinkin sen miehistö, pohja ja vetopyörästö on suojattu miinoilta. Paraatikuvissa tornin läpiviennit oli suojattu suojakilvillä. Tela katkeaa kyllä yhä telamiinaan ajettaessa. Pysy kyydissä! Tätä tietoa et muualta saa. Uusimpien tietojen mukaan Armata-vaunuperheen miehistöt tulevat koostumaan vain värvätystä henkilökunnasta. Näyttää erittäin vahvasti siltä, että parhaimpien taistelupanssarivaunujen kehittämisen kruunu on palannut takaisin Venäjälle. Voitonpäivän paraatissa nähtyjen esituotantosarjan T-14-vaunujen kappalehinta oli venäläisittäin korkeahko 500 miljoonaa ruplaa (7 miljoonaa euroa marraskuun alun kurssin mukaan), mutta täysimittaisessa sarjatuotannossa hinta tulee laskemaan 250 miljoonaan ruplaan (3,6 miljoonaa euroa). Suomeksi aiheesta on kirjoittanut ansiokkaasti kuluneen vuoden numeroissaan myös Panssari-lehti. moottoroitu armeija. Myös johtaminen ja taktiikka muuttuvat. Ensimmäisenä Armata-vaunuperheen saavat käyttöönsä Läntisen sotilaspiirin vuonna 2015 muodostetut uusi 1. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 47 uksella. Ennen vuotta 2020 vaunua ei tule vientiin. panssariarmeija ja Kaartin 20. Taistelupanssarivaunujen, rynnäkköpanssarivaunujen ja panssariajoneuvojen lisäksi Venäjän asevoimat on uudistamassa lähes kaiken pyörillä ja telaketjuilla liikkuvan kalustonsa, joten kerrottavaa riittää
48 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A SA -K U VA
Uuden tehokkaamman panssaritorjunta-aseen kehittäminen ja käyttöönotto on usein huomattavasti helpompaa, halvempaa ja nopeampaa kuin siltä suojaavan uuden panssarivaunun kehittäminen. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Nouseeko feeniks-lintu tuhkasta. Lopettaako Armata alennustilan vai alkaako vain uusi kierros pelissä. Olisiko aika ottaa lusikka kauniisti käteen. 49 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 Panssarikriisistä panssarirappioon Panssarikalusto on syntymästään lähtien joutunut toistuvasti panssarikriisiksi tai jopa -sukupuutoksi kutsuttuun tilaan, jossa torjuntatavat ja -keinot kehittyvät nopeammin kuin paikallaan junnaava kaluston kehitys, sillä seurauksella, että tilanne alkaa näyttää panssarikaluston tehokkaan käytön kannalta lähes toivottomalta. . Voiko vanhoin konstein vastata uusiin uhkiin
Alan kirjallisuudessa tätä prosessia kutsutaan panssaridekadenssiksi tai panssarirappioksi. Sodan loppupuolella yksittäinen jalkaväkitaistelija saattoi tuhota ällistyttävän halvalla, yksinkertaisella ja tehokkaalla panssarinyrkillä, -kauhulla tai muulla vastaavalla lähitorjunta-aseella (kuten amerikkalaisten Bazooka tai brittien ”ritsa” P.I.A.T) useammankin kalliin taisteluvaunun päivässä. Toinen maailmasota oli yhtä keskeytymätöntä panssarikriisiä alusta loppuun. Koska panssarikalustossa ei ollut integroitua NBC-suojausta, miehistön oli pakko käyttää henkilökohtaisia NBC-suojavarusteita, jotka hankaloittivat huomattavasti toimintaa vaunun siSAKSAN JA SEN LIITTOLAISTEN 1941 idänretken karmaisevimpiin yllätyksiin kuuluivat neuvostoliittolaiset keskiraskaat T-34 ja raskaat KV-panssarivaunut, joiden tulivoima ja ballistinen suoja olivat ennenäkemättömiä. Uusi kriisi Viimeisimmät panssarikriisit tapahtuivat 1950ja 1960-luvuilla. Lähitorjuntaaseina käytettiin polttopulloja, panssarintorjuntakranaatteja, kasapanoksia ja jopa halkoja. 50 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A T aistelupanssarivaunujen reipaasti kylmän sodan aikana edennyt kehitys hidastui suorastaan tervanjuonniksi, kun kylmä sota päättyi. Jo vuonna 1939 saksalaisen Flak 88 -ilmatorjuntatykin 88 mm:n lopullinen argumentti voitiin ampua jopa kahdesta kilometristä, eikä sen ajan panssareilla ollut siihen mitään sanottavaa. Silti tuosta kaikesta selvittiin, ja toinen maailmansota muistetaan nimenomaan panssarivaunujen sotana. Mikä pahinta, panssarikaluston torjunnan välineet ja taktiikka jatkoivat nopeaa kehitystään. Saksalaisten vastaukset, keskiraskaat Panzerkampfwagen V Panther ja raskaat Panzerkampfwagen VI Tiger -panssarivaunut ehtivät mukaan vasta sodan jälkipuoliskolle.. Idän retkestä perikatoon Vuonna 1941 saksalaiset joutuivat itäseikkailujensa alussa huomaamaan suureksi kauhukseen, että naapurilla olikin vähän isommat panssarivaunut, joissa oli hämmästyttävän paksu panssarointi ja käsittämättömän isot tykit. Espanjan sisällissodassa vuonna 1936 ja talvisodassa vuonna 1939 panssarivaunuja torjuttiin 30–40 mm:n panssarintorjuntatykeillä sekä pienempikaliiperisilla 7,92–14,5 mm:n panssarintorjuntakivääreillä muutaman sadan metrin etäisyydeltä. Ensimmäinen kriisi syntyi, kun panssarikaluston piti vastata ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden haasteisiin
Miten panssarikalusto on kehittynyt 1990-luvulta tähän päivään. Ylipainoongelma Onko tämän päivän tilanteessa havaittavissa panssarikriisin merkkejä. Kriisinä voidaan pitää myös ilma-aseen tai yleensäkin raskaan pitkän kantaman tulenkäytön tarkkuuden ja tehon kasvua. Panssari on kuitenkin möyrinyt uudelle vuosituhannelle ilmauhasta ja ylhäältä vaikuttavista hakeutuvista tytärammuksista huolimatta. ...3. Toinen kriisi johtui ensimmäisten lankaohjattujen ontelotaistelukärjellä varustettujen panssarintorjuntaohjusten laajamittaisesta käytöstä. Kriisi ratkaistiin uudella taktiikalla, jossa jalkaväki suojasi vaunuja paremmin, ja uusilla vaunuilla, joissa oli tehokkaampi ballistinen suoja, ja tietysti tulenkäytöllä. Kriisi ratkaistiin, kun kehitettiin uutta panssarikalustoa, jossa vaunun vakiovarusteena oli integroitu NBC-suojaus, joka pystyi suojaamaan miehistöä useamman vuorokauden ajan. 51 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 sällä ja johtivat loppujen lopuksi siihen, että miehistö altistui sangen nopeasti taisteluaineille. Vaunun miehistön oli erittäin vaikeaa havaita ja tuhota pst-ohjuksia ajoissa. ja 3+ -sukupolven vaunujen kehityspolku on johtamassa umpikujaan. U S A RM Y U S A RM Y. Vaunu pystyttiin torjumaan tehokkaasti, helposti ja halvalla pidemmiltä etäisyyksiltä
Neljäs mies Toisena länsivaunujen pulmana on valtava panssaroitu sisätilavuus: Leopard 2 -vaunun panssaroidun moottoritilan tilavuus on suurempi kuin T-64/T-72/T80/T-90-vaunujen koko panssaroitu sisätilavuus! Toinen sisätilavuutta ja sen ballistisen suojaamisen painoa länsivaunuissa lisäävä tekijä on se ylimääräinen neljäs mies eli lataaja, jonka korvaaminen automaattisella latausjärjestelmällä mahdollistaisi ulkomittojen, miehistötilan tilavuuden ja painon alentamisen. Kaiken kaikkiaan 3. ja 3+ -sukupolven vaunujen kehityspolku on johtamassa umpikujaan. Kaikki tekijät yhdessä ovat johtaneet siihen, että vaikka nykyvaunut dynaamisine lisäsuojineen ovat todella hyvin suojattuja etusektorista, niin niiden ballistinen suoja muista sektoreista on yllättävän heppoista: ruotsalaisen CV90 (Strf 9040) -rynnäkköpanssarivaunun 40 mm Boforsin automaattisella panssarivaunukanuunalla voi ampua Leopard 2:n tai M1 Abramsin rungon kyljestä läpi sopivalla ampumatarvikkeella jopa 1 500 metristä – ja vielä sarjatulella. Kaikista parannuksista huolimatta perusvaunut ovat käytännössä samoja kuin 25–35 vuotta sitten, ja niiden jatkoevoluutiolle alkaa tulla jo raja vastaan. Vaikka kaikki 25–35 vuoden aikana tapahtuneet parannukset noudattavat kuuliaisesti panssarimiehen pyhää kolminaisuutta – tulivoimaa, liikkuvuutta, suojausta ja johdettavuutta – nykyään tuhdeimmillaan eli kaupunkisodankäynnin vaatimalla lisäsuojalla varustetut länsivaunut alkavat uhkaavasti lähestyä jo 70 tonnin painoa, mikä on ”nuorempana ja laihempana” tehdyille 40–50 tonnin vaunujen perusratkaisuille jo liikaa. Kaikkien vaunujen ongelmana on miehitetty torni – johon tulee valtaosa osumista – sekä se, että miehistö, aseistus ja ampumatarvikkeet ovat samassa rajatussa tilassa, mikä sopivan osuman tapahtuessa merkitsee sankarihautajaisia koko miehistölle. Vastaavasti ultrakompakteissa automaattilatauksella varustetuissa ja vain kolmen hengen miehistön itävaunuissa (tässä yhteydessä itävaunuilla tarkoitetaan venäläisiä, ukrainalaisia ja kiinalaisia vaunuja, joiden kaikkien taustalla on neuvostoliittolainen vaunuideologia) sisätilavuus ei enää riitä tehokkaampaan aseistukseen, suurempaan ampumatarvikemäärään ja parempiin johtamisjärjestelmiin. Leopard 2 -vaunun panssaroidun moottoritilan tilavuus on suurempi kuin T-64/T-72/T-80/T-90-vaunujen koko panssaroitu sisätilavuus!. Perusvaunuista on loppumassa pelivara, sillä yhä tehokkaampi aseistus ja ballistinen suoja vaativat tilaa ja lisäävät myös vaunun painoa. 52 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 1990-luvun perinteisten Merkava-, M1 Abrams-, Leopard 2ja T-64/T-72/T80/T-90-vaunujen ja niiden uusimpien versioiden ainoita eroja ovat paremmat ampumatarvikkeet, tuhdimpi ballistinen suoja, pidempiputkinen ja tehokkaampi pääase ja verkostopohjaiseen sodankäyntiin optimoitu kehittyneempi johtamisjärjestelmä – sekä tietenkin huomattavasti suurempi hintalappu
Lisäksi suuressa sodassa vastustajalla ei ollut liikaa aikaa miinoittamiseen, koska panssarikärjet lähestyvät jo uhkaavasti Le Mansia tai Moskovaa. 1990ja 2000-lukujen aikana panssarivaunuja on käytetty kapinasodissa, joihin niitä ei ole edes suunniteltu. Panssarintorjuntakeinot ovat monipuolistuneet – esimerkiksi KMW:n (Krauss-Maffei-Wegmann, Leopardin valmistaja) suunnittelijat eivät edes villeimmissä unelmissaankaan voineet kuvitella, kun suunnittelivat 1980-luvulla Leopard 2A4 -vaunua, että 2000luvulla omatekemät IED-räjähteet olisivat todellinen riesa. 53 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 Väärässä sodassa Miten sitten panssarintorjunnan taktiikka ja aseistus ovat muuttuneet samana aikana. Taistelualueena on usein kaupunki tai vuoristo, johon ei ole panssarisodankäynnin oppi-isien mukaan panssarivaunulla edes menemistä ennen kuin lähiympäristö on ensin siivottu. M1A2 Abramsin tornissa sijaitsevat vaununjohtajan, ampujan ja lataajan “työpisteet”.. Tai jos miinasota juolahtikin mieleen, niin sitä varten olivat pioneerijoukot ja raivausvälineet. Ja jos olikin, niin siinäkin oli sentään LÄNSIVAUNUJEN TORNIN ruhtinaallisen tilavat sisätilat
Rynnäkköpanssarivaunujen ja muun kevyemmin panssaroidun kaluston suurimpana ongelmana on niiden huomattavasti vaatimattomampi suojaustaso: jos Leopard-taisteluvaunuilla ja BMP2/CV90-rynnäkkövaunuilla suoritetaan muutama hyökkäys, niin kevyemmin suojatut ja suurempia tappioita kärsivät rynnäkkövaunut loppuvat pian kesken, minkä jälkeen jäljelle jääneet taisteluvaunut altistuvat yhä enemmän vastustajan singoille ja ohjuksille. Venäläinen vastaus Sinkojen ja panssarintorjuntaohjusten läpäisykyky ja kantama ovat kasvaneet, ja niistä on tullut pienempikokoisia ja liikkuvampia. siirtymäsukupolven panssarikalusto kohtaa koko ajan kasvavia uhkia, joihin on vaikeaa vastata sen keinoilla ja mahdollisilla kasvupoluilla. siirtymäsukupolven länsivaunuja vastaava vaunu on huomattavasti kevyempi, mutta paremmin suojattu. 3. Voiko tulevaisuuden haasteisiin ylipäätänsä vastata eilispäivän keinoin. 54 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A joku taktinen järki, mitä tämän päivän kapinasodissa ei välttämättä ole ollenkaan. Toisena vaihtoehtona on painon nostaminen, mikä vaatii jossakin vaiheessa vaunun ulkomittojen kasvattamista, jolloin myös suojattava sisätilavuus kasvaa ja taas tarvitaan enemmän painavaa ballistista suojaa. Armata-panssarivaunuperheessä on hyödynnetty kumpaakin yllä mainituista lähestymistavoista. Painon kasvun hillitsemiseksi siinä on minimoitu painavalla ballistisella suojalla turvattava sisätilavuus ja käytetty sellaisia suojaratkaisuja, joiden paino on mahdollisimman alhainen. Taistelupanssarivaunun miehistön on entistä haastavampaa havaita ja tuhota niitä omin voimin, koska vaunun aseistusta, ammunnanhallintajärjestelmää, tähtäysja tähystysvälineitä ei ole edes suunniteltu havaitsemaan ja tuhoamaan yhtä tai muutamaa maastoutunutta vastustajan taistelijaa. Näiden lähestymistapojen ansiosta ulkomitoiltaan 3. Samalla on luotu vaunujärjestelmä, jossa teho ja taistelukestävyys perustuvat eri vaunutyyppien yhteistoimintaan. Yhtenä vaihtoehtona on siivota taistelukenttää huikealla tulivalmistelulla ennen taistelua, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia myös omalle toiminnalle. Jos haavoittuvien sektorien ballistista suojausta parannetaan, kärsivät liikkuvuus, tulivoima, taisteluannoksen koko ja todennäköisesti etusektorin ballistinen suojakin. siirtymäsukupolven taistelupanssarivaunulla on suuri suojattava sisätilavuus, sitä ei voida tehokkaasti suojata kaikista sektoreista, vaan ballistinen suoja keskitetään Kurskin taistelun nostalgian hengessä etusektoriin, mikä tekee siitä haavoittuvan yläsektorista, sivuilta, takaa ja altakin. Koska tämä on ihan oikeasti noidankehä, niin joko huonosti suojattujen sektorien kanssa pitää tavalla tai toisella oppia elämään, suojattavaa sisätilavuutta pitää vähentää tai ballistisen suojan painoa pitää alentaa siirtymällä esimerkiksi huomattavasti kevyempään aktiiviseen suojaan. Ne ovat myös yhä halvempia, minkä johdosta niitä on taistelukentällä enemmän. Näiden lisäksi Puolustusvoimilla on käytössä aiemmin hankittuja Leopard 2A4 -taistelupassarivaunuja ja BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunuja eli kalustomme on aluperin suunniteltu ja tullut palveluskäyttöön 1980-luvulla (BMP-2 ja Leopard 2A4), 1990-luvulla (CV9030) ja 2000-luvulla (Leopard 2A6). Looginen keino olisi joko lisätä nämä ominaisuudet vaunuun tai ulkoistaa ne jalkaväelle tai rynnäkköpanssarivaunulle. Kurskin nostalgia Koska 3. SUOMEN PUOLUSTUSVOIMIEN UUSINTA PANSSARIKÄRKEÄ: yllä toukokuussa 2015 toimitettu Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunu ja alla vuosina 2000 ja 2004 tilatut CV9030 -rynnäkköpanssarivaunut. D A N IE L KL IN TH O LM /F Ö RS VA RS M A K TE N PU O LU ST U SV O IM AT. Koska vaunulla ei ole siihen keinoja, on se aivan samassa tilanteessa kuin hottentottien saalistama norsu
Vastustajan projektiilin osumista vain häirinnän tai harhautuksen keinoin estäviä järjestelmiä kutsutaan softkill-järjestelmiksi ja uhkaavan projektiilin vaurioittamiseen tai tuhoamiseen suunnatulla sirpalevaikutuksella tai räjähtävällä muovattavalla ammuksella perustuvia ratkaisuja hardkill-järjestelmiksi. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN KILL HARD, KILL SOFT, STAY ALIVE AKTIIVINEN SUOJA. Aktiivisessa suojassa mennään askelta pidemmälle: vastustajan projektiili pyritään tuhoamaan tai minimoimaan sen vaikutus jo ennen sen osumista vaunuun joko ampumalla uhkaava projektiili alas, vaurioittamalla sitä merkittävästi tai estämällä sen osuminen vaunuun esimerkiksi häirinnän avulla. Tämä hardkill-järjestelmä koostuu kahdesta vaunun tornin kyljissä sijaitsevista neljän ammuksen laukaisimesta. Neuvostoliitto avaa pelin Aktiivisten suojajärjestelmien kehitys alkoi Neuvostoliitossa jo 1950-luvulla, mutta sarjatuotantoon ja palveluskäyttöön ne tulivat vasta vuonna 1983 modernisoidun T-55AD-taistelupanssarivaunun vuosina 1977–1978 suunnitellun Drozd-järjestelmän muodossa. Englanninkielissä alan kirjallisuudessa aktiivista suojaa kutsutaan aktiiviseksi suojajärjestelmäksi (Active Protection System). 55 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 T yypillinen aktiivinen suojajärjestelmä koostuu kolmesta elementistä: vaunun ympäristöä tarkkailevista ja lähestyvän projektiilin havaitsevista optisista antureista ja/tai tutkasta, uhkaavan projektiilin tuhoavista tai sitä häiritsevistä ammuksista/heitteistä ja näiden kaikkien toimintaa ohjaavasta keskusyksiköstä. Järjestelmän 24,5 GHz:n tutka tarkkailee vaunun 160 asteen etusektoria, havaitsee lähestyvän projektiilin korkeintaan 330 metrin etäisyydellä, alkaa Sekä passiivinen suoja että dynaaminen lisäsuoja (katso Suomen Sotilas 4/2015) perustuvat siihen, että vastustajan projektiilin annetaan ensin osua vaunuun ja vasta sitten yritetään estää tai minimoida sen tuhoavaa vaikutusta. . Kyseessä on eräänlainen yksittäisen vaunun projektiilintorjuntajärjestelmä tai omasuojajärjestelmä
Lasketulla torjuntahetkellä 107 mm torjunta-ammus räjäytetään 6-8 metrin etäisyydellä vaunusta ja sen suunnattu sirpalevaikutus tuhoaa uhkaavan projektiilin. Torjunta-ammus räjähtää 6–7 metrin etäisyydellä ja tuhoaa lähestyvän projektiilin suunnatulla sirpalevaikutuksella. Arenan keskusyksikkö tutkineen sijaitsee keskellä tornin päällä ja torjunta-ammukset on sijoitettu tornin ulkoreunalle, josta ne laukaistaan yläviistoon. Järjestelmän kokonaispaino oli vain tuhat kiloa ja hinta 30 000 dollaria eli kohtuullisen vähän kilpaileviin vaunun ballistista suojaa parantaviin ratkaisuihin verrattuna, toki suunnitelmataloudessa hinta muodostui kovin eri tavoin kuin markkinataloudessa. Lasketulla torjuntahetkellä torjunta-ammus räjäytetään, jolloin sen suunnattu sirpalevaikutus tuhoaa uhkaavan projektiilin.. Drozd-suojatun T-55AD-vaunun tappoi pääsihteeri Mihail Gorbatšovin leväperäisyys aserajoitusneuvotteluissa, ja Drozd-järjestelmän laajempi käyttö sekä Drozd 2 -evoluution tuotekehitys kaatuivat talouskriisiin ja Neuvostoliiton hajoamiseen. 56 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A seurata projektiilia, mittaa sen nopeuden 130 metrin etäisyydellä ja määrittää tarvittavan laukaisimen ja torjunta-ammuksen laukaisuhetken. AKTIIVISEN DROZD-SUOJAJÄRJESTELMÄ laukaisimet T-55AD -vaunun tornin kyljessä. Jopa 1 200 m/s nopeudella lentäviä projektiileja torjuva ja myös kevyisiin ajoneuvoihin sopiva, modulirakenteinen Drozd 2 saatiinkin kehitettyä vasta 2000-luvulla. Järjestelmän torjuntatodennäköisyys oli 0,78 ja valmiusaika seuraavaan torjuntaan 0,35 sekuntia. Järjestelmän testaus osoitti, että se paransi vaunun selviämismahdollisuuksia taistelukentällä 1,2–1,5-kertaisesti. AKTIIVISELLA ARENA -SUOJAJÄRJESTELMÄLLÄ VARUSTETTU T-80U -VAUNU. Drozd-järjestelmä pystyi torjumaan 70– 700 m/s nopeudella lentäviä singon ammuksia ja panssarintorjuntaohjuksia 80° etusektorissa sivusuunnassa ja 20° sektorissa korkeussuunnassa. Torjunta-ammuksen kaliiperi oli 107 mm, paino yhdeksän kiloa ja lähtönopeus 190 m/s
Myöhemmin Arenasta tehtiin hajautetuilla tutkayksiköillä varustettu, kevyempi ja edullisempi versio Arena-E. Järjestelmä koostuu neljästä laser-säteilyn anturista, jotka toimivat aallonpituuksilla 0,65– 12,6 µm, pst-ohjuksen ohjauskanavan havaitsevasta anturista, 12 savupanoksen laukaisimesta, kahdesta IP-häirintälähettimestä ja sää-aseman anturista. Järjestelmän etuna on pieni toimintaja varoetäisyys sekä modulaarisuus, mutta se ei ole vielä palveluskäytössä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 57 Arena Seuraava neuvostoliittolainen aktiiviinen suojajärjestelmä oli 1980-luvulla kehitetty, mutta vasta vuonna 1997 ulkomaalaisille esitelty hardkill-järjestelmä Arena. Järjestelmän torjuntasirpalepanosja anturielementit sijoitetaan vaunun etuosaan ja tornin päälle. Pst-ohjuksen ohjauskanavan käytön havaitessaan järjestelmä laukaisi savupanoksen, joka esti laserin normaalin toiminnan ja tämän lisäksi kytki päälle IP-häirintälähettimet, jotka estivät pst-ohjuksen ohjusjärjestelmää näkemästä ohjuksensa takaosassa olevaa IP-soihtua, jolloin ohjusta ei voinut enää ohjata maaliin. Vasemmalla myös kevyempäänkin kalustoon sopivan israelilaisen Iron Fist -aktiivisuojan kääntyvä laukaisin. Operatiiviseen ja jopa taistelukäyttöön saakka on toistaiseksi päässyt vain israelilainen Trophy.. Arenan ja Arena-E:n torjuttavien projektiilien nopeusalue on sama kuin Drozdilla eli 70700 m/s, mikä tarkoittaa käytännössä sinkojen ja panssarintorjuntaohjusten projektiilejä ja tykkien onteloammuksia – panssarivaunukanuunoiden alikaliiperisten evävakautettujen nuoliammusten nopeudet ovat huomattavasti suurempia, 1 500–1 900 m/s. Kenttäkäyttöön lännessä Lännessä aktiivisten suojajärjestelmien kehitys alkoi jälkijunassa 2000-luvulla ja silloinkin vasta pakon edessä, kun kolmannen maailman sissisodissa kuljetusja panssarikaluston tappiot nousivat yllättävän korkeiksi varsinkin sinkojen ja panssarintorjuntaohjusten takia. Paino nousi 1 100–1 300 kiloon, ja hinta kohosi jo 300 000 dollariin. Kolmas venäläinen aktiivinen suojajärjestelmä oli vuonna 1989 palveluskäyttöön tullut sähkö-optinen softkilljärjestelmä Štora-1, joka häiritsi laseria etäisyyden mittaamiseen ja maalin osittamiseen käyttäviä täsmäasejärjestelmiä ja pst-ohjuksia. Tehokkaampi ja nopeampi keskusyksikkö seurasi ympäristöä vain 50 metrin säteellä, ja 22 torjunta-ammusta pystyivät suojaamaan vaunua jo 270°:n sektorissa. Kehitettävistä ja käyttöön tulevista länsimaisista aktiivisista suojajärjesYLLÄ TROPHY -AKTIIVISUOJALLA varustettu Merkava IV -taistelupanssarivaunu. VENÄLÄINEN erillisestä ammuksesta ja hylsystä koostuva 125 mm panssarivaunukanuunan evävakautettu nuoliammus. Myös valmiusaika seuraavaan torjuntaan pieneni 0,2 sekuntiin. Ukrainalainen aktiivinen suojajärjestelmä Zaslon perustuu vaunuun kiinteästi asennettaviin torjuntasirpalepanoksiin, jotka tehoavat ainakin valmistajan mukaan myös nuoliammuksiin. Kun järjestelmä havaitsi, että vaunua mitataan tai osoitetaan, se laukaisi savupanoksen, joka esti laserin normaalin toiminnan. Uhkaavan projektiilin lähestyessä järjestelmä räjäyttää radiaaliseen sirpalevaikutukseen perustuvan torjuntapanoksen vain 0,5–1 metrin etäsyydellä projektiilista sivusuuntaisesti. Järjestelmä on asennettu tornin kylkiin
Eräät näistä järjestelmistä soveltuvat käytettäväksi myös kevyessä kalustossa. ...esimerkiksi Suomessa on alle kolmesataa taistelupanssarivaunua, mutta satoja panssarintorjuntaohjuksia ja tuhansia sinkoja.. Kahta erilaista torjuntaohjusta käyttävää Quick Killiä lukuun ottamatta ne kaikki perustuvat suunnattuun sirpalevaikutukseen. Jos käytössä ei ole erikoisampumatarvikkeita, niin kohteeseen on ammuttava samasta sektorista useampi projektiili lyhyen ajan sisällä siten, että toinen tai myöhäisempi niistä osuu vaunuun aikaikkunan kuluessa. Torjuntapanosten laukaisujalustojen takana sijaitsevat teräslevyt, jotka suojaavat luukut auki ajavan vaunun miehistöä sirpaleilta. Aktiivinen suoja on kaiken kaikkiaan erittäin lupaava uusi lähestymistapa sekä panssarikaluston että kevyemmän kaluston suojan parantamiseen, sillä se on nyt vasta ensimmäisten laajemmassa käytössä olevien järjestelmien tasolla. Kaikkiaan israelilaistietojen mukaan yhteensä noin 60 eri panssaria sai taisteluvaurioita, näistä 48–52 oli taistelupanssarivaunuja. Koska 65–70-tonnisen Merkava IV:n ballistisen suojan parantaminen perinteisin keinoin oli lähes mahdotonta, aiemmin eksoottisina ja tarpeettomina pidetyt aktiiviset suojajärjestelmät tulivatkin nyt ajankohtaisiksi. Helpompi keino on aikaikkunaa hyödyntävä erikoisampumatarvike, joka koostuu ensimmäisenä ammuttavasta harhauteprojektiilista, joka laukaisee kohteen aktiivisen suojan, ja sen perään samalla laukaisulla hiuksenhienolla viiveellä ammuttavasta varsinaisesta projektiilista, joka osuu vaunuun ennen kuin aktiivinen suoja pystyy jatkamaan normaalia toimintaansa. Lisäksi ne on valtaosin suunniteltu toimimaan vain sinkojen ja panssarintorjuntaohjusten projektiileja vastaan. Järjestelmä osoitti tehokkuutensa Gazassa vuonna 2014 operaatio Suojaava reunan aikana, kun kaikki sen suojaamat vaunut selvisivät ilman taisteluvaurioita. Ohuemmasta putkesta ensin ammuttava harhauteprojektiili laukaisee kohteen aktiivisuojan, mikä tekee sen hetkeksi toimintakyvyttömäksi. Taistelukenttä ei ole tyhjentynyt. 58 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A telmistä voidaan mainita Saabin LEDS150, israelilaiset IMI:n Iron Fist ja Eltan Trophy, eteläkorelainen KAPS, saksalaisten Diehlin MAPS ja AWISS sekä IBD:n AMAR-ADS ja amerikkalaisen Raytheonin Quick Kill. Torjuntaja varoetäisyys on erittäin lyhyt, koska sirpale-elementteinä käytetään kevyitä hauleja. Vaikka nykyiset aktiiviset suojajärjestelmät toimivat valtaosin vain sinkoja tai panssarintorjuntaohjuksia vastaan, ne ovat kuitenkin huomattavasti yleisempi uhka vaunuille: esimerkiksi Suomessa on alle kolmesataa taistelupanssarivaunua, mutta satoja panssarintorjuntaohjuksia ja tuhansia sinkoja. Israelin puolelta sotaan osallistui 370–400 taistelupanssarivaunua. VENÄLÄINEN RPG-30 KRJUK (suom. Järjestelmä kehitettiin paniikkiprojektina vuonna 2006 Libanonin sodan jälkeen, kun israelilainen panssarikalusto oli kärsinyt kovia tappioita Hizbollahin panssarintorjuntaohjusten takia. Israelilaistietojen mukaan 45 taistelupanssarivaunua sai sinkojen ja panssarintorjuntaohjusten osumia, yhteensä vaunuihin osui 51 projektiilia. Jopa erittäin paksunahkaisina tunnettujen Merkava IV -taistelupanssarivaunujen tappiot olivat tuntuvat. Koukku) -erikoiskertasinko aktiivisuojattujen kohteiden torjuntaan. Se muuttuu. Siihen tarvitaan miehiä ja aseita. Erityisen houkutteleva aktiivinen suoja on kevyen kaluston osalta, koska sen riittävä ballistinen suojaaminen sinkoja tai panssarintorjuntaohjuksia vastaan on muilla keinoin lähes mahdotonta. Operatiiviseen ja jopa taistelukäyttöön saakka on toistaiseksi päässyt vain israelilainen Trophy. Hizbollahin mukaan israelilaistappiot olivat huomattavasti korkeammat, 164 Merkava-taistelupanssarivaunua, mutta luku lienee vahvasti liioiteltu. Esimerkiksi venäläinen RPG-30 Krjuk -kertasinko tai Bumrang-BM-tornimodulin neljä Kornet -panssarintorjuntaohjusta, jotka tornin ammunnanhallintajärjestelmä pystyy ampumaan peräkkäin samaan kohteseen nimenomaan aktiivisen suojan aikaikkunaa hyödyntäen, ovat tällaisia. 47 %:ssa osumista ontelosuihku läpäisi vaunun panssaroinnin. Kolmas, jokamiehen vaihtoehto on ampua kohdetta niin monella projektiililla, että sen aktiivisen suojan tuliannos loppuu. Kun järjestelmä huomaa lähestyvän projektiilin, se laukaisee torjuntapanoksen, joka tuhoaa projektiilin suunnatulla sirpalevaikutuksella. Aktiivinen Trophy-suojajärjestelmä (tunnetaan myös nimillä ASPRO-A ja Windbreaker) Merkava IV -taistelupanssarivaunussa koostuu kahdesta vaunun tornin kumpaankin kylkeen asennetusta moduulista, joissa on kaksi 360° peiton antavaa AESA-tutkaa ja kääntyvä torjuntapanosten laukaisualusta sekä sen latausmekanismi. Aikaikkuna Aktiivisella suojajärjestelmällä varustetun panssarivaunun tuhoamiseen singolla tai panssarintorjuntaohjuksella on toistaiseksi kehitetty kolme toimivaa keinoa, joista kaksi ensimmäistä hyödyntävät aktiivisen suojan laukaisujen väliin jäävää aikaikkunaa. Tämän aikaikkunan kuluessa tandemontelotaistelukärjellä varustettu 105 pääprojektiili tuhoaa kohteen
Jääköön asiantuntijoiden arvioitavaksi, onko se sinänsä turvallisuusriski, että suuri määrä armeijaikäisiä miehiä saapuu Suomeen yhdestä vieraasta maasta. Kannatan EU:n työvoiman vapaata liikkuvuutta. Myönteiset puolustavat avoimia rajoja ja avointa lompakkoa, mistään rajoista – rajatarkastusten palauttamisesta saatikka tulijamäärien ylärajoista – ei saa edes puhua. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 59 IIVI Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa on keskustelu maahanmuuttopolitiikasta kiihtynyt, mutta pysynyt mustavalkoisena. Silti nykyinen avointen rajojen politiikka – mikä on ollut koko EU:n linja, vaikka sen ongelmallisuuteen on jo herätty – nostattaa kysymyksiä, joista pitäisi voida keskustella ilman rasismileimaa. Masso on toiminut Helsingin yliopiston tutkijana ja opettajana, virolaisen ulkopolitiikkalehden Diplomaatian päätoimittajana, Viron presidentin neuvonantajana ja on tällä vapaa tutkija ja kirjoittaja. Osa heistä on lähtenyt omille teilleen. Kysymys on enemmän siitä, keitä autetaan verovaroin rajallisten resurssien puitteissa ja ketkä unohdetaan. Avoimien rajojen politiikassa ei siis ole välttämättä kysymys siitä, halutaanko auttaa hädänalaisia, eikä siitä, kuinka monia pyritään auttamaan. Emme tiedä, ketkä tulijoista ovat väkivallan uhreja, ketkä taisteluihin osallistuneita. Itäisen Euroopan maiden vastahakoisuuden taustalla saattaa hyvinkin olla herkempi tietoisuus omasta haavoittuvuudesta, eikä niinkään, tai ei ainakaan pelkästään, ksenofobia. Jos pakolaiset olisi tuotu Suomeen pakolaisleireiltä, vaikka alkuperäistä kiintiötä monenkertaisesti kasvattaen, autettavien demografia näyttäisi erilaiselta. Miljoonat sotalesket lapsineen suljetaan näillä perustein pois autettavien joukosta, kuten myös perheiden hylkäämät raiskausten uhrit ja ne, jotka pelkäävät omia perheitään – arabikulttuurissa kysymys on perheen kunniasta, eli raiskausleireiltä paenneita naisia rankaisevat usein omatkin. Viihdyn ympäristöissä, joissa on paljon erilaisia ihmisiä; näkisin Suomessakin mielelläni enemmän väkeä muualta. Kuitenkin siellä, missä vaara on vakavin, turvapaikan odotukseen kuluva aika on pitkä. Olenhan itsekin taustaltani maahanmuuttaja, olen asunut vieraana useassa maassa. Nykymaailmassa ihmiset liikkuvat, ja se on hieno asia. Sen ei tarvitse tarkoittaa yhteiskunnan sulkeutumista, päinvastoin. Kun kaikkia ei voida auttaa, autettavat valikoituvat jotenkin. Tämä on estänyt järkevän keskustelun aiheesta. Oikeusvaltio tarkoittaa valtiota, jossa kunnioitetaan lakia. Uusi kolumnistimme, valtiotieteiden tohtori Iivi Anna Masso tuo ihmisnäkökulman turvallisuuden päivänpolttaviin, arkisiin ja yllättäviinkin, kysymyksiin. Rajaton maailma olisi periaatteessa hieno – kuten John Lennonin kauniissa Imagine-laulussa. Rajojen puolustamisessa on kysymys oikeusvaltion säilyttämisestä, koska ilman rajoja ei voida määritellä aluetta, jossa lait ovat voimassa tai keitä ne koskevat. Kun pakolaisstatuksen perusteena ei ole henkilökohtainen vaino, vaan lähtömaan rauhattomuus, turvapaikkaan ovat oikeutettuja kyseisen maan kaikki asukkaat, eivät pelkästään vainotut. Jos on pakko valita puolia, olen ilman muuta maahanmuuttomyönteinen. Helpottaisin ihmisten työhönottoa Euroopan ulkopuoleltakin ja ulkomaalaisten opiskelijoiden maahan jäämistä opintojen jälkeen. Kumpikaan ei ole kovin rakentava lähestymistapa. Kun riittävän monet lähtevät liikkeelle, tilanne muuttuu ongelmalliseksi varsinkin silloin, kun muuttoaalto suuntautuu isommista maista pienempiin. Kriittiset vaativat rajoja kiinni ja pitävät lähes kaikkia tulijoita potentiaalisina rikollisina ja raiskaajina. Lohduttaudumme hokemalla, että tänne omin voimin hakeutuneet miehet tuovat perheensä myöhemmin perässä. Tämä on paitsi turvallisuuskysymys, myös moraalinen kysymys. Vapaa liikkuvuus on hieno asia, mutta se toimii niin kauan kuin sääntöjä yleisesti noudatetaan. Vielä vähemmän siitä, onko ihmisten muutto rajojen yli sinänsä hyvä vai huono asia. Samaan aikaan Syyrian ja Irakin naisten asema kauhistuttaa: kyseessä on muutenkin maailman epätasaarvoisimpiin kuuluva alue, ja nyt ISIS myy naisia ja tyttöjä orjiksi, heitä raiskataan, vangitaan, tapetaan ja ahdistellaan leireilläkin. Tietysti myös pakolaisia täytyy auttaa. Rajojen merkitystä on syytä pohtia myös filosofisemmin. Vain lain voima takaa sellaisten yhteiskuntien olemassaolon, jotka pystyvät tarjoamaan turvaa, omille asukkaille ja uusille tulijoille. Voimme väittää pystyvämme vastaanottamaan rajattomasti väkeä itseämme isommista maista vain, mikäli kiellämme oman pienuutemme ja haavoittuvuutemme, omien kykyjemme rajallisuuden. Tunnemme olevamme hyviä, kun annamme virran kulkea – mutta olemmeko. Näin ei todellisuudessa ole. Ihmiset jakautuvat – tai jaetaan – nuiviin ja suvakkeihin, myönteisiin ja kriittisiin, puolesta ja vastaan. Mitä enemmän näitä tulijoita on, sitä vähemmän ajatellaan pakolaisia, joita olisi voitu auttaa muilla perustein. Rajojen ollessa auki valintakriteeriksi on muodostunut henkilöiden kyky ylittää valtioiden rajoja – se edellyttää riittävää fyysistä kuntoa ja riittävää varallisuutta. Pitämällä rajoja auki Eurooppa on päättänyt auttaa ensisijaisesti täysissä voimissa olevia miehiä. Uskoisin, että YK:n pakolaissopimukset tehtiin aikoinaan ajatellen Neuvostoliiton kaltaisia diktatuureja, joista ihmisten oli vaikea päästä ulos. Mutta se edellyttää, että koko maailmassa olisi suunnilleen sama arvomaailma, kaikki eläisivät suunnilleen samojen sääntöjen mukaan. Rajoilla on väliä Iivi Masso. Jos joku onnistui loikkamaan vapaaseen maailmaan, hänet kuului ottaa pakolaisena vastaan
SCANIA puolustusvoimien palveluksessa maalla, merellä ja ilmavoimissa! Kaapelialus, pääkoneet 2 x Scania DI 16 Scania R 500 6x4 Patria AMV, Scania DC 13 Scania P 400 6x6 -puhdistusajoneuvo Scania G 480 8x2 -säiliöajoneuvo Scania R 500 6x2 säiliöajoneuvo Maihinnousualus, pääkoneet 2 x Scania DI 16
www.scania.fi Varavoima-asema, Scania DI 14 Scania CrewCab -koulutusajoneuvo CV 90 -rynnäkköpanssarivaunu, Scania DI 16 Scania P 380 4x4 -sammutusajoneuvo Scania G 420 8x8 Scania P 380 6x6 -pelastusajoneuvo
Puna-armeijalla itselläänkin oli paljon parempi vaunu eli JS-2, tuttavallisemmin Josif Stalin. Oliko se kuitenkaan paras hinta-laatusuhteeltaan. T-34-85 oli kuitenkin vaunu, jonka tiliin menee suurin osa liittoutuneiden voitosta, lähinnä siksi, että se oli riittävän hyvä ja sitä oli käytettävissä ennennäkemätön määrä. Se hävisi monen ominaisuutensa osalta esimerkiksi saksalaisille Pantterille ja Tiikerille. Nyt on vuorossa nuorempi veli, joka itse asiassa on veljeksistä painavampi ja vakavammin otettava vastustaja. Ainakin se oli voittajan vaunu, jolla ajettiin Berliiniin ja Tyynenmeren rannoille. Suomen Sotilas otti T-34-85:stä mittaa, ajoimme sillä ja pengoimme koko kasan aineistoa ja käyttäjien kokemuksia. Toki näitä on Stenillä tallissaan useampi. T-34-85 eli meikäläisittäin pitkäputkinen Sotka ei ollut toisen maailmansodan paras panssarivaunu, ainakaan absoluuttisesti, kuten joskus kuulee väitettävän. 62 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 KOEA JOSSA P ilataan jännitys ja vastataan heti alkuun siihen kysymykseen, johon niin moni suomalainen poikaporukka kaljakuppilassa yhä jossain kohtaa iltaa päätyy: ei se ollut paras, vaikka olikin hyvä vaunu. T-34-85, jolla ajoimme kuuluu inkoolaisen panssarivaunukeräilijän Sten Johanssonin talliin ja osoittautui sangen timmiksi laitteeksi, parhaaksi ajamistani Sotkista. Käyttötarkoitus ja -tapa olivat lähtökohtaisesti erilaisia, kuten käyttäjätkin. TEKSTI: KARI KUUSELA • KUVAT JAAKKO PUUPERÄ. Suomen Sotilas koeajoi 76 mm:n tykillä ja pienemmällä tornilla varustetun T-34:n eli lyhytputkisen Sotkan numerossa 5/2003. Elokuvatähtiä oikein… T-34-85 KOEAJOSSA: VOITTAJAN VAUNU T-34 oli aikansa edelläkävijä, mutta oliko sen nuorempi versio, pitkäputkinen Sotka toisen maailmansodan paras taisteluvaunu, minkämoinen peli se lopulta oli ja on ja miten se pärjää vertailussa vastustajiensa kanssa. Siis otetaanpa ensin tyypit: kapteeni Kuusela, vaunu mars! . Voiko votkaa ja konjakkia edes vertailla
SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 63
Näppärin konsti on ottaa tykin putkesta kaksin käsin kiinni ja pudottautua luukusta jalat T-34 OLI KESÄLLÄ 1941 paha yllätys Wehrmachtille, sen 37-75 mm panssarivaunukanuunat ja 37 mm panssarintorjuntatykit eivät yleensä mahtaneet vaunulle mitään. Vanhempi vaunumallikin kelpasi hyvin budapestiläisten siviilien yliajamiseen. Meno vaunuun ajajan paikalle käy joko tornin kautta ja pujottelulla tykin ohi tai sitten sinänsä aika suuresta ajajan etuluukusta. Kuvasta käy ilmi vaunun solakat muodot, jotka myöhemmin “pilattiin” suuremmalla tornilla ja kaikenlaisilla laatikoilla sekä polttoainesäiliöillä. Myös ulkopuoliset varustelaatikot ovat muuta kuin sodanaikaiset. 64 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 KOEA JOSSA Tšekkilaatua Liekö vaunuyksilön laatuun vaikuttanut sen valmistusmaa ja -ajankohta, sillä ajamamme vaunu on Tšekkoslovakiassa sodan jälkeen valmistettu, ja siinä on modernisointien takia useita sellaisia laitteita, joita sen veljissä sodan aikana ei ollut. Tšekkoslovakiassahan on pitkät ajoneuvoja moottorivalmistuksen perinteet, hyvä teollinen kapasiteetti, osaavia tekijöitä ja sodan jälkeen oli paremmin mahdollisuuksia panostaa laatuunkin, kun ei ollut niin kiire linjalla. Käytettiinpä vaunua vielä vuonna 1956 myös alustalaisten kurittamiseen. Ajamassamme modernisoidussa vaunussa on T-54:stä ja T-55:stä tutumpia laitteita, joista ulospäin näkyvin taitaa olla normaalin ajovalon vieressä oleva infrapunavalonheitin ajajan pimeänäkölaitett a varten. Tšekkivaunun tunnistaa helpoimmin tornin vasemmassa kyljessä olevasta loivasta pahkurasta, jota aidossa T-34-85-vaunussa ei ollut. Tšekkoslovakia oli sodan jälkeen vaunua valmistaneista satelliiteista ahkerin, ja sen Sotkia käytti moni muukin maa. Kuvan notkoon ajanut tai työnnetty T-34 voi olla yksi näistä, koska reikiä tai palojälkiä ei näy. Neuvostoliitto itse siirtyi aika pian sodan jälkeen tuoreempiin vaunutyyppeihin, ja T-34 jäi eurooppalaisille liittolaisille ja kaukaisemmille kumppaneille. Ei ihan ajonautinto Olen aikaisemminkin ajanut T-34:ää, mutta ilmeisesti viime kerrasta on liian kauan, koska olin jo ehtinyt unohtaa, kuinka epämiellyttävä ja hankala se oikeastaan on, vai lienevätkö vuodet tehneet työtään... Huomaa suuri tornin luukku, joka haittasi vaununjohtaja eteenpäin näkemistä.. Merkittävä osa näistä Puna-armeijan ylivoimaisista vaunuista kuitenkin kärsi mekaanisista ongelmista ja matka loppui
Eli siis suosiolla tornista sisään, hiukan akrobatiaa vaunun ahtaissa paikoissa ja penkille. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 65 edellä samalla kiertyen ja linkkuun kehoaan taivuttaen, ettei lyö takaraivoaan luukun yläreunaan. Ehkä suunnittelijoilla oli 30-luvun lopulla vähän lyhyempi ja hoikempi panssarimies mielessään, kun he suunnittelivat ergonomiaa, ja tuotannon tarpeet ohittivat ajajan tarpeet. Eräänlainen cruisecontrol siis. Neuvostoihmisille Mutta sitten vastaan tulee vielä hölmömpi asia, kun vaunua pitäisi kääntää. Joskus olen tämän nähnyt videolta venäläisen tekijämiehen tekemänä, mutta keino vaatii kovaa harjoittelua, hyvää fysiikkaa ja mieluusti hieman lyhyempää vartta. Ajajan paikka sinänsä on väljä ja asiallinen, mutta hallintalaitteiden sijoittelu on vähintäänkin kyseenalaista – ja kovin neuvostoliittolaista. Lihavalle ajaminen ei oikein luonnistu, koska maha tulee reiden tielle ennen kuin jalka on riittävästi koukussa. Ergonomia ei tainnut olla Neuvostoliitossa se ykkösjuttu ja onkin yksi T-34-vaunujen heikkouksia. Matka-ajossa jalan voi oikeastaan ottaa polkimelta poiskin, koska kierroslukua voi säätää heti ajajan istuimen oikealla puolella olevasta heebelistä haluamakseen. Ergonominen työympäristö lisää työn tehoa ja parantaa jaksamista. Etuasennossa olevat ohjaussauvat ovat. Moottorin käyntinopeuden säätö ja vaihdekeppi sentään ovat kivasti oikean käden ulottuvilla, mutta jarruja kytkinpoljin tulevat niin lähelle, että tällainen 182 cm pitkä ajaja saa koukistaa jalkaansa aika tavalla saadakseen jalkansa polkimille. Kaasupoljin sen sijaan on aika hyvin sijoitettu, ja kantapää loksahtaa sopivaan paikkaan ja pysyy siinä niin, että itse poljin osuu väistämättä sopivasti jalan alle. Pysyittekö perässä
Moottorin startattua ajajan on muistettava kääntää hana siihen asentoon, että säiliöihin pääsee ilmaa korvaamaan niistä poistuvaa polttoainetta. Parkissa seisseessä vaunussa ajaja pumppaa jalkojensa välissä olevalla käsipumpulla ylipainetta polttoainesäiliöihin polttoaineensyötön varmistamiseksi ja voi vielä varmistua dieselpolttoaineen vedettömyydestä ja ilmattomuudesta laskemalla lähellä paikkaansa olevasta hanasta polttoainetta. Kolmannen kerran ajajan pituus tulee peliin, kun avoimesta ajajan luukusta pitäisi tähyillä edessä avautuvaa maisemaa ja koittaa valita reitti niin, että esimerkiksi pysyy tiellä. Se lienee länsimaiselle nykylääketieteellekin vielä ratkaisematon ongelma. Vaunua myös modernisoitiin ja tuotanto alkoi Puolassa ja Tsekkoslovakiassa. Ennen ajajan paikalle istahtamista pitäisi tehdä pitkä lista tarkistuksia koskien polttoaineen määrää, jäähdytysvettä, moottoriöljyä ja telakoneiston kuntoa. 66 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 KOEA JOSSA niin kaukana, että polkimia ajatellen liian pitkällä ajajalla eivät kädet niihin ilman merkittävää kumartumista ylety. Esileikit… Jospa lopetetaan ajajan paikkaan liittyvä valittelu ja katsotaan, miten tämä peto saadaan liikkeelle. Nyt tätä ei tehdä, koska vauT-34-84 SÄILYI MERKITTÄVÄNÄ neuvostovaununa pitkään sodan jälkeen vaikka sitä parempia taistelupanssarivaunuja tuli tuotantoon. Hivenen monimutkaista ehkä. Oikea menetelmä on siis roikuttaa päätään niin alhaalla kuin mahdollista ja istua kyyryssä. Viimeisimmät havainnot vaunutyypistä sotatantereella ovat 1990-luvun alusta. Tässä jutussa nämä järkevät ja tylsät toimenpiteet ohitetaan ja kuvitellaan, että panssarilla lähdetään ajoon ihan kuin sillä tuoreehkolla henkilöautolla, jolla paikalle saavuttiin. Kuvan vaunu ei kuitenkaan ole sodassa tuhoutunut vaan on joutunut Unkarin kansannousua tukahduttaessaan ilmeisesti polttopullon uhriksi.. Jotenkin omituinen ruumiinrakenteeltaan on täytynyt sen stahanovilaisen neuvostotestikuljettajan olla, jolle tämä panssari on tehty. Silmät nimittäin osuvat luonnollisessa asennossa istuessa luukun yläreunan yläpuolelle. Mistä tullaan taas siihen, että polvet pitäisi nostaa sangen ylös, jotta jalat saa polkimille, mikä on kyyryssä istuvalle entistä hankalampaa...Huh, ehkä vaan olen epäsopiva tähän hommaan ja pitäisi katsoa muita töitä. Tässä kohtaa pitäisi siis olla taas itseäni lyhyempi tai saada silmät tiputettua kurkkuun
Moottori ei starttaisi, koska ruiskutuspumppu ei kakkua sylintereihin syöttäisi. Heti istuimen oikealla puolella on käsikaasun vivun pyöreä nuppi ja siitä vielä oikealle vaihdekeppi. PARI KUVAA VAUNUN SISÄTILOISTA, oikealla ampujan paikka ja alla ajajan. Ohjaussauvat ovat polkimien sivuilla ja luukun alareunassa paneelissa tuiki tärkeät mittarit jäähdytysveden ja moottoriöljyn lämmölle sekä öljynpaineelle. ...kone käyntiin… Mutta kuten sanottu, me jätämme voitelut ja ilman pumppaamisen väliin, koska Sotka on hetki sitten ajosta lämpimänä pysähtynyt, ja painamme starttinappulaa, joka löytyy vasemman puolen paneelista. Jos akuissa on virtaa, niin mittareissa alkaa hehkua lämmin valo ja jokunen sisävalokin saattaa syttyä. Näiden alapuolella on tekstissä mainittu ilmapumppu ja etupanssarissa kaksi paineilmasäiliötä moottorin käynnistystä varten.. Sähköpumppu on sodanjälkeisiä keksintöjä, Talinmyllyllä aamukankeaa konettaan kesällä 1944 käynnistelevä kaartin panssarimies olisi pyöräyttänyt jonkin aikaa moottoria startilla tehdäkseen saman voitelun. Vaunun päävirtakytkin löytyy, kun kääntyy oikealle ja kurkottaa kädellään, eli vahingossa sähköjä ei tule kytkettyä. Ajajalla on edessään vasemmalla kytkinja oikealla jarrupoljin, josta vielä oikealle pyöreä kaasupoljin. Käsikaasulle on haettu paikka edellä mainitulle tyhjäkäyntikierrosluvulle vaunua enemmän ajaneen kaverin opastuksella, kohdan löytää vain kokemuksella. Vasta tämän voitelun jälkeen hän siirtäisi käsikaasun 600–700 kierrosta antavalle kohdalle ja starttaisi moottorin. Kylmällä koneella pitäisi vielä varmistua siitä, että käsikaasu on mahdollisimman takana eli syöttöä ei ole, ja painaa vasemmalla olevan paneelin alla olevaa sähköisen öljypumpun nappia, jotta pumppu painaisi öljyä moottorin laakereihin. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 67 nu tuli hetki sitten omin voimin paikalle, eli kaiken pitäisi pelata
15.6 hv/tonni Telapaine ...............................................................................0,83 kg/cm 2 Polttoainesäiliöt.....................................................................545+270 l Toimintasäde .....................................................................350 km tiellä Huippunopeus ........................................................................... 0,73 esteen, 2,5 m kaivannon Kahlaa ..............................................................................................1,3 m. 55 km/h Nousukyky ....................................................................................30–35° Ylittää......................................................... Taistelupaino ............................................................................32 tonnia Pituus ................................................................8,15 m, josta runko 6,2 m Leveys ..................................................................................................3 m Korkeus ............................................................................................2,6 m Maavara ...........................................................................................0,4 m Miehistö ..................................................................................................5 Panssarointi ..............Torni edestä 90 mm, sivuilta 75 mm, takaa 60 mm Runko edestä 90 mm, sivuilta 60 mm, takaa 47 mm, päältä 21 mm, pohja 20 mm Aseistus .......85 mm ZIS-S-53 panssarivaunukanuuna, jolle 56 patruunaa kaksi 7,62 mm DTM-panssarivaunupikakivääriä, joille 1 920 patruunaa Moottori ............ 68 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 KOEA JOSSA T-34-85 Vaunua teki useampi tehdas sodan aikana ja sen jälkeen, tässä olevat tekniset tiedot ovat tyypilliset sodan aikana tehdylle vaunulle, ei siis koeajetulle tšekkivaunulle. 500 hv, nestejäähdytteinen V-12-dieselmoottori V-2-34 Tehopaino ..........................................................................
69 SUOMEN SOTILAS 5 • 2015
Alakuvassa lataajan paikka tornissa DTM-pikakivääreineen.. Vaunun oma kompressori sitten hoitelee pullot taas täyteen. Vaihtaminen on ajamisen hankalin puoli Sotkassa, vaihteet eivät oikein tahdo mennä päälle. Vaihtaminen tapahtuu kuten vanhassa autosT-34-85:N MOOTTORI JA VAIHDELAATIKKO OLIVAT RUNGON TAKAOSASSA. Liikkeellelähtöä varten polkaistaan vasemmalla jalalla kytkinpoljin pohjaan ja ryhdytään hakemaan kakkosta sisään. …pykälää silmään Edellä kuvatut käynnistystoimenpiteet tuntuvat näin paperille pistettynä hiukan monimutkaisilta, mutta hoituvat oikeasti varsin nopeasti muutamalla käsiotteella. …ja liikkeelle Tämä vaunuyksilö toimii hyvin täsmällisesti ja lähtee liikkeellekin sen enemmittä ongelmitta. Se on normaali liikkeellelähtövaihde tasaisella ja kuivalla pohjalla, ykkönen on varattu pahempiin paikkoihin tai mäkiin. Kun painaa kaasua, niin vauhti kiihtyy, ja pian ollaan siinä vaiheessa, että kolmosta pitäisi ryhtyä hakemaan. Jos kyseessä olisi kylmä moottori, niin edessä olisi näillä tyhjäkäyntikierroksilla lämmityskäyttö, jossa tavoitteena olisi saada jäähdytysveden lämpötila jonnekin 45–50 asteen tietämille ja moottoriöljy 40 asteeseen. Moottorin takana on hopean ja ruskean värinen vaihdelaatikko. Oikea jalka on ajoissa siirretty kaasupolkimelle, ja samalla kun kytkintä nostetaan, niin syöttöä lisätään. 70 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 KOEA JOSSA Moottori käynnistyy nöyrästi ja käy lämpimänä tasaisesti. Vaihdekaava on sangen selkeä: takana vasemmalla on kakkonen, siitä suoraan eteen kolmonen, oikealla takana nelonen ja siitä eteenpäin viitonen. Keskellä takana on ykkönen ja edessä pakki. Aikansa juonittuaan ja voimaakin käyttäen se kuitenkin onnistuu ja liikkeelle päästään, kun kytkinpoljin lasketaan joustavasti irti. Ennen moottorin starttaamista on syytä varmistaa, että kuskin penkin oikealla puolella oleva vaihdevipu on vapaalla ja ohjaussauvat edessä. Ilmapullo auki, niin moottori kolahtaa käyntiin, ja sen jälkeen venttiili kiinni. Jos akut ovat tyhjät tai on kova pakkanen, niin koneen saa käyntiin myös paineilmalla, jota löytyy pulloista ajajan edestä etupanssariin kiinnitettynä. Ylhäällä kunnostuksessa olevan Sotkan konetila kuvattuna takaa päin, V-12 -moottori ja sen sivuilla olevat jäähdyttimet näkyvät hyvin
Ohjaus toimi tässä yksilössä hyvin täsmällisesti, ja ainoa ongelma oli edellä mainittu omien käsien riittämättömyys, aina ohjatessa oli kumarruttava KOEAJON VAUNUMIEHISTÖ, edessä vasemmalta Kari Kuusela ja Juha Tähtinen, tornissa Sanel Tekesic. Vaunussa on ohjauskytkimiin ja -jarruihin perustuva järjestelmä, eli kun sauvasta vetää, niin ensin sen puolen kytkin aukeaa ja veto telasta katkeaa, pidemmälle vedettäessä alkaa jarrutus, ja sen voimakkuus on kiinni ajajan jarrutukseen käyttämästä voimasta. ”Siis mitä?” kysyy nyt nuorempi AB-kortin ajanut sukupolvi. Ja mitä kovempaa sauvasta vetää, niin sitä jyrkemmin vaunu kääntyy. Kuuselan kädessä oleva ”Papasha” ei ole miehistön kurissa pitämiseksi vaan kuvausrekvisiittaa. Vaihtaminen ajoissa on siis tarpeellista. Vauhdin hidastuessa tulee eteen vaihe, jossa pitäisi vaihtaa pienemmälle, ja se vaatii edellä mainitun kaksoispoljennan lisäksi välikaasua. Näyttää siltä, että kuten näiden synkronoimattomien vaihdelaatikoiden kanssa aina tuppaa olemaan, niin ajoja varsinkin vaihtamisharjoittelua tarvitaan. Loiva käännös onnistuu irrottamalla kytkin ja antamalla kaasua. Kytkin painetaan pohjaan, vaihde siirretään vapaalle, kytkin lasketaan hetkeksi ylös ja oikealta edestä pitäisi löytyä kolmonen. Järjestelmä on yksikertainen ja tehokas, jos kohta raskas käyttää. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 71 sa, Sotkassa on tietysti synkronoimaton vaihteisto. Tämä on vielä vaikeampaa kuin ylöspäin vaihtaminen, mutta kun siihen tottuu, niin se sujuu aivan ajattelematta. Asia ei ole mitenkään uusi vanhojen vehkeiden kanssa paljon pelanneille. Välikaasu on kaasun painamista hetkeksi, kun vaihdekeppi on vapaalla, ennen pienemmän vaihteen valitsemista. Kunnolla vetämällä vaunun saa helposti kääntymään paikallaan. Vaan vähän huonosti löytyy, ja voimaa tarvitaan taas. nappi moottorin käynnistystä varten.. Vain kokemus auttaa löytämään oikean hetken kytkimen painamisella ja ylöspäästämiselle sekä vaihdekepin käyttämiselle. Mutkat suoriksi Vaunu on siis saatu kulkemaan, mutta tie alkaa kaartua, ja jotakin pitäisi tehdä, jotta ei mennä mutkasta suoraan. Sekä loivissa käännöksissä että varsinkin vaunua paikallaan käännettäessä on painettava kaasua lisää, muuten meno hyytyy, kun kitka kasvaa ja vain toinen tela vetää. Moottorin suurin järkevä kierrosluku on 1 700–1 800 kierroksen vaiheilla, eikä moottoria ole syytä sen suuremmille kierroksille kaasulla käskeäkään. AJAJAN VALTAKUNTA, vasemmalla paneeli, jossa mm
Moottorin voitelun kannalta ei tyhjäkäyntikierrosluvun 600–700 kierrosta alle saisi mennä, sillä paine tippuu liian alas. Vaunun ja miehen onneksi nyrkki ei ollut kova, muuten olisi voinut tämäkin juttu jäädä kirjoittamatta. Siis, kiitti kyydistä. Ajon aikana on syytä seurata erityisesti moottorin toimintaa. Vaunu seis! Vaunun liikkumisen hillitseminen käy ensin kytkintä ja sen jälkeen jarrupoljinta painaen kuten normaalisti autossa ikään. Vaununjohtajan onkin annettava ajossa ja varsinkin taistelussa ajajalle ohjeita. TAKAISIN KOTITALLISSA, koeajettu vaunu lähimpänä ovea, edessä toinen ajokuntoinen ja kolmantena kunnostuksessa oleva. 72 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 KOEA JOSSA eteenpäin. Suomen Sotilas kiittää vaunuaan lainannutta panssarivaunukeräilijä Sten Johanssonia, ajokouluttajana toiminutta Markku Leikkasta sekä toisena kuljettajana, vaununjohtajana ja panssarimiesmannekiinina toiminutta vanhaa bemarikuskia Juha Tähtistä ja toisena vaununjohtajana toiminutta itätai pikemminkin kaakkoisvahvistusta Sanel Tekesiciä. Toki Sotka on vanhaa ja raakaa tekniikkaa, jos helppoihin nykyvaunuihin vertaa. Eteen on kuitenkin syytä katsella, ja muuallehan ei ajaja vaunusta näekään. Kaasua kun painaa tai käsikaasusta säätää, niin vaunu liikkuu vaivattomasti. Mutta varmasti kiintoisaa monelle elokuvia katsoneelle ja vaunuja vähemmän ajaneelle lukijalle. Tankistin tunnelmaan Vaihdetta vaihtaessa ja vaunua ohjatessa tulee helposti jätettyä tähystäminen sikseen. Meno myös hyytyy vetämällä molemmat sauvat taakse. Mitään vauhdin hurmaa ei koeajossa päästy kokemaan, koeajopaikka oli sen verran kapea hiekkatie. Edellisessä lehdessä kerrottiin panssarivaunuleffa Furyssa olleen Sherman-kopion ajamisesta, nyt oli vuorossa sotaelokuvana vakavammin otettavan elokuvan tähti ja ihan oikea vaunu eikä mikään lelu. Oikealla kuvassa kaiken tämän aikaansaanut panssarivaunukeräilijä Sten Johansson Inkoosta.. Luukun auki ollessa näkymät ovat ihan riittäviä, mutta luukku kiinni prismoista ajaminen on aivan toinen juttu. Mielenkiintoinen tuttavuus Panssarivaunulla ajo on aina oma elämyksensä. Jos vaunu on tarkoitus panna parkkiin, on ajon jälkeen syytä käyttää moottoria tyhjäkäynnillä jonkin aikaa lämpöjen laskemiseksi ja tehdä tiettyjä tarkistuksia. Mutta ehkä juuri se tekee Sotkasta mielenkiintoisen. Ja onhan se legendaarinen, eräs maailmassa eniten valmistetuista panssarivaunuista. Muutamaa Sotkaa on tullut ajettua, ja tämä yksilö oli niistä teknisesti parhaassa kunnossa, se reagoi täsmällisesti ja mukisematta ajajan otteisiin. Kohtalonani näyttää olevan filmitähtinä toimineiden vaunujen ajaminen. Elokuvan kuvauksissa se oli viime vuoden kesällä. Leffatähtenä Juuri tätä Sotkaa tuolloin ajanut Sakari Nurmi kertoi jännittävimmän hetken olleen, kun vaunua ammuttiin kuvauksissa kahteen kertaan panssarinyrkillä. Mutta tämä on taas sitä tylsää rutiinia, eli ei siitä tämän enempää. Tätä varten onkin luukun alareunaan hyvin ajajan näkökenttään sijoitettu mittarit jäähdytysveden lämpötilalle, moottorin öljynpaineelle ja öljyn lämpötilalle. Vaunu pysähtyi koeajotilanteissa tehokkaasti melkoisesta painostaan huolimatta. T-34 on legendaarinen meillä ja muualla. Näkökenttä on hyvin suppea, ja ajaminen enemmän arvailua, varsinkin jos noustaan jyrkkiä nousuja ja tehdään tiukkoja käännöksiä kovissa nopeuksissa. Tämä Sotka oli nimittäin yksi kaikkiaan neljästä virolaisen eepoksen 1944 T-34-85:stä. Vaunu kun ei ole mikään henkilöauto, kuten eivät nykyvaunutkaan. Näille on maksimiarvonsa, joita ei ole syytä ylittää, öljynpaineelle on vielä alarajansakin. Polkimillakaan ei jalkoja tarvitse pitää, jos vaunulla ajo olisi vain suoraan eteenpäin menoa. Kolme Sotkista oli Suomesta ja näistä kaksi Sten Johanssonin tallista. Minkään sortin häiriöitä ei tullut, ja ainoat ongelmat tulivat, koska minulla ei ollut kokemusta juuri tästä vaunusta. Koko ajan ei sauvoista tarvitse pitää kiinni, sillä suoraanhan vaunu menee pitelemättäkin, kun palauttaa sauvat eteen ohjaamisen jälkeen. Vaunun kilinät ja kolinat pitivät kuitenkin huolen tunnelmasta. Kovin vaivaton se ei ole ajaa, mutta kaipa legendalle ja filmitähtöselle täytyy jotain antaa anteeksi. Edellinen on tehokkaampi keino, mutta jälkimmäinenkin näyttää hitaassa vauhdissa riittävän. Nyt ajettu yksilö tuli Suomeen Tšekin tasavallasta viime vuonna
Puna-armeijan panssarikärki pysäytettiin, ja tappiot nousivat tuhansiin vaunuihin, vaikkei vastustajalla edes ollut kunnollisia pst-välineitä. Tuotanto alkoi vielä samana vuonna, ja operaatio Barbarossan alkaessa kesäkuussa 1941 vaunuja oli tuotettu noin tuhat. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A . Uusien vaunutyyppien eräs kehityslinja (pohjana Christietyyppiset nopeat vaunut eli neuvostoliittolaisittain BT:t) huipentui T-34:ään, jonka prototyyppi oli valmis helmikuussa 1940, siis puna-armeijan vielä hakiessa ratkaisua Kannaksella Suomea vastaan. Talvisota Suomea vastaan talvella 1939–1940 osoitti jo aiemmin saadut havainnot oikeiksi karulla tavalla. 73 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 E spanjan sisällissota ja Japania vastaan käyty sota Mantsuriassa vuosina 1938–39 herättivät punaarmeijan huomaamaan, että sen 1930-luvun alussa kehittämät ja suurina määrinä tuottamat T-26ja BT-panssarit olivat helpohkoja suupaloja yleisesti käytössä oleville 37 mm:n panssarintorjuntatykeille ja niihin pystyttiin vaikuttamaan panssarintorjuntakivääreilläkin. TEKSTI: KARI KUUSELA
74 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A U udessa vaunussa oli useita mullistavia uutuuksia. Kierrejousiin ja vaappuvipuihin perustuva jousitus oli parempi kuin monien muiden maiden vaunujen lehtijousiin perustuvat järjestelmät, sitä paitsi suuret telapyörät olivat edulliset valmistaa. Johtaja oli kuormitettu tehtävillä, KUVASSA ON ILMEISESTI MENOSSA OPETUS tai esittely sangen pian sodan jälkeen, valitettavasti tarkemmat tiedot puuttuvat. Huomio kannattaan kiinnittää myös takapanssarin pulttikiinnitykseen ja alareunan saranoihin. Teho-painosuhde oli erittäin hyvä. Hän ei voinut parantaa tilannetta edes pitämällä päätään ulkona, koska ampujan kanssa yhteinen suuri tornin luukku aukesi eteenpäin ja esti näkyvyyden. Vaunusta näki huonosti ulos, mikä haittasi erityisesti johtajaa. Uusi 76 mm:n panssarivaunukanuuna oli läpäisyltään ajankohtaa ja mahdollisia vastustajia ajatellen hyvä. Moottori, vaihdelaatikko, ohjausjarrut ja vetopyörät olivat takana, jolloin taistelutilaa ja tornia varten jäi selkeä tila näiden etupuolelle. Radio oli ajajan vieressä istuvan pikakivääriampujan hoidossa, eikä johtajalla ollut siihen suoraa mahdollisuutta vaikuttaa. Vain kaksi miestä sopi ahtaaseen torniin, ja tehtäväjaossa vaununjohtajaa oli johtamisen lisäksi kuormitettu tykin ja tornipikakiväärin lataamisella – siis sama ajattelullinen virhe, johon ranskalaiset olivat sortuneet omissa vaunuissaan kohtalokkain seurauksin. Peräti 500 hevosvoiman dieselmoottori yhdistettynä leveään telaan antoi vaunulle poikkeuksellisen maastoliikkuvuuden eikä 55 km/h huippunopeuskaan ollut väheksyttävä. Fiksu ratkaisu!. Koko levy oli pultit avaamalla käännettävissä pois tieltä moottorin ja vaihdelaatikon korjausta tai pois nostamista. Hyvin virtaviivaisen muotoisen vaunun sisällä piili kuitenkin ongelmia, joista olennaisin oli pienehkö torni ja vain nelihenkinen miehistö. Teknisesti vaunu oli monin tavoin edistyksellinen. Rungon panssarilevyt oli aseteltu viistoon, mikä paransi suojaa, ja niiden paksuus oli ennennäkemätön. Sieltä täältä auki leikatusta T-34-85:stä selviävät panssarien paksuudet
Menetelmä otettiin käyttöön jo ensimmäisessä maailmasodassa, vaan mitenkä todellinen se enää 1940-luvulla mahtoi olla?. Vain saksalaisten parempi koulutus, kehittyneempi taktiikka, vaunujen paremmat johtamismahdollisuudet ja onnistuneempi viisihenkisen miehistön työnjako tasoittivat tilannetta. Alkuperäisessä muodossaan tämä suomalaisittain Sotkaksi ja sittemmin lyhytputkiseksi Sotkaksi nimitetty vaunu oli kuitenkin Wehrmachtille niin kuin sen liittolaisillekin erittäin paha yllätys kesällä 1941. TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEENKIN Neuvostoliitossa suhtauduttiin hyvin vakavasti asevoimiin. Saksalainen 37 mm:n panssarintorjuntakanuuna oli kertaheitolla käyttökelvoton, ja avuksi piti ottaa rohkeat miehet kasapanoksineen tai 88-ilmatorjuntatykit ja tietysti lentävä tykistö, eli Luftwaffen taktinen tulituki. Peräti 38 000 kappaleen painoksena julkaistu kirja on eräänlainen jokamiehen panssariaapinen, jossa pääosassa on selvästi T-34. Ahtaassa tornissa oli hyvin vähän tilaa patruunoille, ja niitä oli vaikea käsitellä. JOKAMIEHEN PANSSARIVAUNUAAPISEN ohjeissa kerrotaan myös, miten oja ylitetään suuria vitsaskimppuja käyttäen. Tykin patruunat olivat pääosin lattian alla olevissa lokeroissa, joista niitä oli hankala saada käsille ja ladatuksi putkeen. Tuotanto edellä Taistelutilan suunnittelu oli jossakin määrin myös epäonnistunut, koska tornin alla ei ollut sen mukana pyörivää lattiaa. Suuressa mittakaavassa saksalaiset myös johtivat panssariyksiköitään ylivertaisesti verrattuna kesän ja syksyn 1941 punaarmeijaan. Sen tykki oli parempi kuin oikeastaan missään saksalaisessa vaunussa, liikkuvuus ja suoja samoin. Vanhentuneet kevyemmät panssarivaunut puolestaan varustettiin uudestaan samalla 75 mm:n panssarintorjuntatykillä panssarintuhoajiksi. 75 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 ja jos oman vaunun johtaminen vielä jotenkin onnistui, niin joukkueen ja komppanian johtamiseen edellytykset olivat heikot. Vaunussa oli menty tuotanto edellä ja unohdettu, että sitä pitäisi voida käyttääkin. T-34:n luoma yllätys pakotti saksalaiset parantamaan vaunujensa panssarointia ja kanuunaa sekä aloittamaan uusien vaunutyyppien kehittämisen. Pz.Kpfw IV, Panssari nelonen, sai edellä mainitun panssarintorjuntatykin kanssa lähes identtisen kanuunan, kuten StuG III -rynnäkkötykkikin, johon Pz.Kpfw III:n tuotantokapasiteetti siirrettiin. Kevyet saksalaiset Pz.Kpfw Ija II -vaunut olivat täysin alakynnessä ja raskaammatkin Pz.Kpfw III ja IV olivat hätää kärsimässä. Kuvassa 1949 julkaistu 120-sivuinen kirjanen, jossa traktoristeille ja autonkuljettajille annetaan runsaasti ohjeita panssarivaunun ajamisessa, huollossa ja pikkukorjauksissa. Panssarintorjunnassa oli siirryttävä suurempien ja monimutkaisempien 75 mm tykkien tuotantoon, jotta venäläisvaunuja vastaan olisi niiden panssarin läpäisyyn pystyvä ase
Kesäkuun loppuun 1945 mennessä valmistui yhteensä 53 479 eri tyyppistä T-34-vaunua, joita ehti vielä sotaan Japaniakin vastaan. Maailman toiseksi yleisin Yhteensä T-34-vaunuja valmistettiin noin 84 000 – vaikka joskus esitetään suurempiakin tuotantomääriä – ja versiota T-34-85 noin 49 000. Lisäksi valmistui tuhatmäärin T-34-alustaan perustuvia muita taisteluajoURALILLE SIIRRETTY panssarivaunutuotanto pääsi lopulta käsittämättömiin tuotantolukuihin. Saksalainen panssarivaunujen kehittely vastasi T-34:ään lähinnä Pantterilla. 76 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Punainsinöörit RDtöissä Puna-armeija sai osan vaunun puutteista korjattua, samalla kun tuotanto siirrettiin idemmäs osin aina Uralille asti saksalaisten ulottumattomiin. Neuvostoliittolaiset hyötyivät myös modernista dieselkoneestaan saksalaisten ajellessa bensakoneilla. Tykki uusittiin, mutta se säilyi edelleen 76-millisenä. Paremmin panssaroituina, paremmalla tykin läpäisyllä ja johtamisvälineillä sekä käyttäjälleen ergonomisempina ne vetivät taistelussa useimmiten pidemmän korren ja pystyivät tuhoamaan neuvostovaunun kauempaa kuin tämä pystyi saksalaisvaunuun vaikuttamaan. Vuoden 1942 alussa tornia ensin suurennettiin ja seuraavassa vaiheessa samana vuonna siihen saatiin johtajan luukkuun korotus, joka paransi johtajan tähystysmahdollisuuksia olennaisesti 360° sektorissa. Kuvassa on sen alkuperäisen tekstin mukaan menossa vuosi 1943 Tšeljabinskissä. Saksalaisten vaunujen laatu korvasi määrän tiettyyn rajaan asti, mutta ei loputtomiin, eikä sodan voittoon. Ratkaiseva muutos vaunun käyttökelpoisuudelle oli entistä suuremman kolmelle miehelle tarkoitetun tornin tulo tuotantoon joulukuussa 1943. Se ja aikaisemmin kehitetty Tiikeri olivat kumpikin ylivoimaisia vastustajia niin lyhytputkiselle T-34:lle kuin T-34-85:llekin. Ensin tuli 85 mm:n D-5T-tykki, ja myöhemmin saman kaliiperin ZiS-S-53-tykillä aseistettu versio olikin sitten T-34:n kehityksen huippu. Saksalaiset vaunut olivat myös hyvin kalliita ja monimutkaisia valmistaa ja kärsivät voimansiirto-ongelmista sekä riittävän suurien moottorien puutteesta. Etualalla olevat 76 mm F-34 -tykit ja takana olevat tornit ovat menossa T-34:n malliin 1942 eli menossa on vielä T-34-85:ttä edeltävä tuotanto.. T34-85:n suuri tuotantomäärä kuitenkin käänsi monesti taistelun lopputuloksen toisin päin. Tällä aseella varustettu vaunu oli sodan loppupuolen taistelukentillä yleisin neuvostoliittolainen vaunu
Moni nuori kasvoi vielä palveluksessa kun pääsi paremmille sapuskoille. neuvoja kuten SU-85-, SU-100ja SU-122-rynnäkkötykkejä. Tšekkivaunuista yli kolmannes meni vientiin, ja monista Afrikan ja Lähi-idän maista edelleen tavatut vaunut ovat juuri näitä. Tšekeissä T-34-85:tä valmistettiin vuosina 1951–56 yhteensä 3 185 vaunua mukaan lukien erikoisversiot. Eräs lähde kirjoittaa komppaniastaan Stalingradissa, että pituus oli harvoin enemmän kuin 155 cm, mutta mainitseekin erikseen, että se oli poikkeuksellista nälkäporukkaa. Vaunujen alatyypit ovat vuonna 1944 laajassa käytössä olleita. 77 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 Paino (tonnia) Moottoriteho (hv) Huippunopeus (km/h) Teho/paino (hv/tonni) Panssarointi (mm) Pääase (mm) Miten T-34-85:lle käy T-34-85 32 500 55 15,6 90-47 85 L/51,5 Tasaveroinen Pz.Kpfw IV 25 265 40 10,6 80-30 75 L/48 Tasaveroinen StuG III 24 265 40 11,1 80-30 75 L/48 Tasaveroinen Panther 45 700 46 15,6 110-40 75 L/70 Häviää Tiger 57 700 38 13 100-80 88 L/56 Häviää Königstiger 68 700 35 10,3 180-80 88 L/71 Häviää VAUNUT VASTAKKAIN Panssarointi on ilmoitettu vain edestä, sivuilta ja takaa. Tätä juttua varten koeajettu vaunu on yksi näistä. Palvelukseen astuvien pituus kasvoi merkittävästi 1942 jälkeen, kun Siperiasta, Keski-Aasista ja myöhemmin vapautetusta Ukrainasta tuli pidempää porukkaa. Lisäksi siihen vaikutti sodan aikana parantunut huoltotilanne eli oli enemmän syötävää kuin 1941-1942. Lisäksi vaikuttavia asioita ovat ainakin vaunujen käyttötaktiikka, vaunun johdettavuus ja luotettavuus sekä miehistöjen osaaminen ja käyttöympäristö. Vertailu vaunujen kesken on monimutkainen asia, ja taulukko kuvastaa vain kirjoittajan käsitystä, joka perustuu lähinnä arvioon panssaroinneista ja pääaseen läpäisyistä. Pääaseen kaliiperin yhteydessä on ilmoitettu putken pituus kaliipereina. 1916 167,03 1917 166,68 1918 167,19 1919 167,01 1920 167,71 1921 168,04 1922 168,04 1923 166,62. Vaunu säilyi tšekkiarmeijan käytössä aina 1970-luvulle asti. T-34 SISÄTILAT tuntuvat suomalaisesta nykymiehestä kovin epäergonomisilta ja kyllä niissä kuten kaikissa taisteluajoneuvoissa onkin ratkaisuja jotka ovat tuotantotekniikan eikä ergonomian sanelemia. Pienet sisätilat selittyvät kuitenkin ihan toisella asialla: aikakauden neuvostoihmisen ruumiinmitoilla. T-34-taisteluvaunu on maailman toiseksi valmistetuin panssari seuraajansa T-54/T-55:n jälkeen. Ennen sodan alkamista 1941 harva palvelukseen astuva varusmiehistä oli pidempi kuin 160 cm ja ani harva painoi enemmän kuin 50 kg. Neuvostoliitossa tapahtuneen tuotannon lopusta on vaihtelevia tietoja, tuoreehko venäläinen lähde mainitsee vuodeksi 1960! Vaunua valmistettiin sodan jälkeen hieman modernisoituna myös Puolassa ja Tšekkoslovakiassa. Vaikka esimerkiksi StuG III on rynnäkkötykki eikä siinä ole kääntyvää tornia, kävi Sturmin paremman johdettavuuden, pitempikantamaisen tykin, osaavampien miehistöjen ja joustavan käyttötaktiikan takia usein niin, että T-34-85 hävisi mittelön, kunnes vaunuylivoima kasvoi kyllin suureksi. Neuvostoliiton kaupunkilaismiesten keskimääräiset pituudet syntymävuoden mukaan sentteinä olivat seuraavat: Maalaispojat olivat hieman pidempiä. VAUNU KÄÄPIÖILLE
Siis onnea seitsämänkymmentäviisivuotiaalle! tekijöitä, kuten vähäisempi häiriönaiheuttavuus radiolaitteissa. Oikeasti sodan muutti kuitenkin jo aikaisemmin neuvostoliittolainen veekakkonen, joka oli veekaksitoista, maailman ensimmäinen laajasti käyttöön otettu panssarin dieselmoottori, johon perustui venäläisen vaunun voimanlähde aina Armatan päiviin asti. Moottori oli rakenteeltaan tuolloin erittäin moderni, sen kumpikin sylinteriryhmä ja sylinterinkansi oli niputettu kampikammion kanssa yhteen pitkillä pinnapulteilla. Moottori oli nopeakäyntinen, vesijäähdytetty V-12-dieselmoottori, jonka kehitystyö oli alkanut jo 1930-luvun alussa ja lopullinen malli syntyi Harkovan veturitehtaassa Konstantin Tshelpanin johdolla. Myöhemmin dieselin eduksi taisteluajoneuvoissa havaittiin muitakin VOITTAJAN VEEKAKKONEN 75-vuotias Churchillillä oli victory-käsimerkkinsä, vee, saksalaisillakin oli veekakkosensa, ballistinen ohjus, jonka piti muuttaa sota. Itse asiassa diesel yleistyi voimanlähteenä sotilasajoneuvoissa vasta sotien jälkeen kaikkialla lännessä. Kumpaakin venttiililajia kullakin sylinterillä oli kaksi. 78 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A O lennainen osa T-34:n hyvää liikkuvuutta oli sen moottori, jonka tyyppimerkintä oli V-2 ja nimenomaan T-34:n kohdalla V-2-34. Moottorissa oli kummallakin sylinteriryhmällä kaksi yläpuolista nokka-akselia, joista toinen ohjasi imuja toinen pakoventtiileitä. Moottorissa oli kuivasumppuvoitelu eli öljy ei jäänyt öljypohjaan vaan pum. Voimanlähteen polttoaineeksi valittiin dieselöljy, koska sitä oli helpommin saatavilla ja se mahdollisti samalla polttoainemäärällä suuremman toimintasäteen kuin ottomoottorin bensiini eikä ollut taistelutilanteessa yhtä helposti syttyvää. TEKSTI: KARI KUUSELA. Neuvostoliitto oli siis tässä ehdoton edelläkävijä jo 75 vuotta sitten. Muissa maissa, muun muassa Saksassa, panssarivaunujen moottorit käyttivät ennen sotaa ja sen aikanakin bensiiniä. Dieseleitä oli kokeiltu jo T-34:n teknisissä esi-isissä BT-vaunuissa
Moottori päätettiin säästää näyttelyesineeksi ja laittaa tilalle tuoreempi, sellainen kun oli saatavilla. Kuva on huhtikuulta tältä vuodelta, parisen viikkoa myöhemmin vaunu oli saanut tornin päälleen ja liikkui. Panssarivaunujen ohella sitä on käytetty raskaissa kuorma-autoissa, veneissä ja teollisuusmoottoreina kuten erilaisten aggregaattien voimanlähteenä. Sitä käytettiin myös raskaammissa vaunuissa IS-2 ja tämän rynnäkkötykkiversioissa ISU-122 ja ISU-152. Suomen Sotilaan upseeripartio totesi V-2-moottorin elinvoiman huhtikuussa tänä vuonna käydessään Rääpyvässä Pietarin itäpuolella eräässä yksityiskokoelmassa katsomassa Nevasta nostetun KV-1:n kunnostustyötä: alkuperäinen moottori oli korvattu lähes identtisellä uudella moottorilla, joka oli ostettu ”kaupan hyllyltä”. Moottorista on uusien vaunutyyppien myötä otettu lisätehoa nostamalla puristusta, ahtamalla ja kierroslukua lisäämällä. Melkoista jatkuvuutta ja yhteensopivuutta moottoreissa, kun yli 70 vuotta sitten tehtyyn panssariin saa edelleen uuden moottorin! Onnea vanhukselle, joka ei näytä jäävän vieläkään eläkkeelle. Näin on päästy jopa 1 200 hv tehoon, mikä on yli kaksinkertainen alkuperäiseen nähden! V-2 jatkokehitelmineen on maailman valmistetuin ja tärkein panssarivaunumoottori, jonka tuotanto jatkuu yhä tänä päivänä. n Nevasta nostettu KV-1:n alkuperäinen moottori yksityiskokoelmassa. n KV-1 entisöinnin kohteena, moottori jo korvattu uudella. Myöntää sen jo länsimainenkin tiedemies… Sodan jälkeen moottorin käyttöä ja kehitystyötä jatkettiin, ja se oli modifioidussa muodossa käytössä T-54/T55-panssareissa ja muissa saman perheen jäsenissä, jatkokehitelminä T-62:ssa, T-72:ssa aina T-90:een asti. Näin vasemman sylinteriryhmän iskunpituus oli pienempi kuin oikean. Kone joka lähtöön Moottorin iskutilavuus oli 38,8 litraa, ja sen teho alkuperäisessä muodossaan 500 hv/1 800 rpm (kierrosta minuutissa). Moottori oli käytössä myös samaa alustaa käyttävissä näiden johdannaisissa eli T-34:n osalta SU-85ja SU-100-rynnäkkötykeissä, KV-1:n osalta KV-2:ssa sekä KV-85:ssä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 79 pattiin sieltä säiliön kautta uudelleen kiertoon voitelukohteisiin. Moottorissa käytettiin kevytmetallia, mikä oli uutta näin raskaaseen käyttöön tarkoitetuissa voimanlähteissä. KA RI KU U SE LA KA RI KU U SE LA. Ensimmäiseksi moottoria käytettiin BT-8-vaunussa, mutta huomattavasti tärkeämmäksi se muodostui T-34ja KV1-vaunuissa. Jo sodan aikana kehitettyihin raskaampiin vaunuihin tehoa nostettiin, KV-1:ssä 600 hevosvoimaan, mutta moottoria käytettiin myös huomattavasti pienemmällä teholla esimerkiksi telatraktoreissa. Vähin erin moottorit saatiin kuitenkin paremmiksi, ja siihen oli tarvettakin, sillä puna-armeijan panssarien liikkuvuus oli suurimmaksi osaksi tämän yhden ja ainoan moottorityypin varassa kevyempiä panssareita lukuun ottamatta. Vaikka samaa perusmoottoria käytettiin kaikissa näissä, oli eri vaunutyyppien moottorien yksityiskohdissa ja apulaitteissa eroja. Laatuja raaka-aineongelmien takia tuotannon alkupuolella moottorit eivät kestäneet odotetusti, mitä moottori-ja panssarivaunutehtaiden siirtäminen Uralille saksalaisten alta vuonna 1941 ei tietenkään edistänyt. Moottorin erikoisuus oli, että vain kuusi oikean puolen mäntää oli yhdistetty kiertokangilla kampiakseliin, toiset kuusi vasemman puolen kiertokankea oli laakeroitu edellisiin kiertokankiin
Pohjimmaisena esikuvana oli amerikkalainen Christie-vaunu, mutta neuvostoinsinöörit olivat kehittäneet pakettia pitkälle eteenpäin hyvinkin omintakeisesti. Jäähdytysilma otetaan sisään moottoritilaan sen päältä. T-34:N TEKNIIKKA Oheisesta piirroksesta selviää T-34:n tekniikan pääpiirteinen sijoittelu. Piirroksessa vaunun menosuunta on vasemmalle.. Vaunun järjestely ja laitteiden sijoittelu taakse vaati pitkät tangostot hallintalaitteille. Näiden oikea säätö on vaunun huollossa merkittävä asia, koska väärin säädetyt tankojen pituudet tekevät vaunun hallinnasta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ajajan paikalta vaunun etuosasta löytyy vaihdetanko (5) sekä kytkinja jarrupolkimet (4). Johtopyörän (2) asento on säädettävissä (1) ja sillä kiristetään tai löysätään tela haluttuun kireyteen. Telapyörästö oli jousitettu vaappuvivuin (3) ja kierrejousin (6). Vaihdelaatikko (19) on aivan takana, ja sen sivuilla ovat ohjauskytkimet ja jarrut (20). Vetopyörät vetävät telaketjun hampaista, mikä on erilainen tapa ratkaista asia, yleensä aikalaisvaunuissa vetopyörässä oli hampaat, jotka vetivät telaketjua telakenkien rei’istä. Ajajan tehtävä onkin vaunumiehistön tehtävistä fyysisesti rasittavin. Se poikkesi monista aikalaisistaan, joissa toki moottori oli yleisesti takana, mutta vaihdelaatikko yleensä ajajan vieressä ja telaketjujen veto tapahtui edestä. 80 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A T-34:n moottori (12) on vaunun takaosassa, ja sen lohkojen välissä on polttoaineen ruiskutuspumppu (11). Moottorin takana on suuri puhallin, joka imee ilmaa moottorin sivuilla olevien kahden jäähdyttäjän läpi ja puhaltaa sen moottoritilan kannen takaosasta ulos. Käsikaasu (23), joka on yhteydessä kaasupolkimeen, on ajajan istuimen oikealla puolella. Puhaltimen yhteydessä on pääkytkin (15) ja starttimoottori (18). Aivan ajajan edessä on kaksi painesäiliötä, joissa oli paineilmaa moottorin käynnistämistä varten, ja hänestä oikealle on vaunun lattiassa soikion muotoinen luukku hätäpoistumista varten. Mitään tehostusta ei sen kummemmin pääkytkimessä kuin jalkajarrussa tai ohjaussauvoissakaan ole, eli ajajalta vaaditaan jonkin verran voimaa
Toinen osa Elektrobitiä oli autojen ohjelmistoliiketoimintoihin keskittynyt Automotive, joka osoittautui autojen viestintäja kuljettajaa avustavien järjestelmien kehityksen myötä melkoiseksi menestystarinaksi. BITTIUM . Bittium Oyj:n myyntijohtaja Jari Sankala toteaa, että yritysjärjestelyn myötä yhtiö palaa tavallaan alkujuurilleen, onhan sillä jo 30 vuoden kokemus radioteknologian, tietoliikenteen ja langattomien tietoliikenneratkaisujen kehittämisestä sekä ohjelmistoja elektroniikkasuunnittelun alihankintatyöstä. Sankala korostaa, että Puolustusvoimien kanssa jo 90-luvulla aloitettu yhteistyö langattoman runkoverkon rakentamiseksi jatkuu. Kotimaista Suomalaisomistukseen jäi kuitenkin Wireless-liiketoiminta, johon myös Puolustusvoimille toimitettavan langattoman runkoverkon tuotekokonaisuus kuuluu. Kaupan myötä myös Puolustusvoimien viestintälaitteistakin tuttu Elektrobit-tuotemerkki siirtyi Continentalille. Vastedes yhtiö ja sen valmistamat laitteet tunnetaan Bittium-nimellä. TEKSTI: PEKKA HIETALA • KUVAT: BITTIUM OY Puolustusvoimien viestintäverkkotoimittajasta tuli S uomalainen Elektrobit on tullut Puolustusvoimille ja Suomen sotilaille tutuksi yhtiön Wireless-liiketoimintasegmentin toimittamasta laajakaistaiseen IP-tiedonsiirtoon soveltuvasta langattomasta runkoverkkoratkaisusta (Tactical Wireless IP Network). Suomalaisomistukseen jo suureksi kasvanut Automotive-liiketoiminta myytiin kesäkuussa 2015 saksalaiselle Continental-konsernille. Turvallisia LTE verkkopalveluita Nykyisen Bittiumin tuoteperheeseen kuuluu langattoman runkoverkkojärjestelmän ja sen päätelaitteiden lisäksi myös muun muassa Bittium Tough Mobile -LTE-älypuhelin, jossa tieto. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 81 Maavoimien uudistettua taistelutapaa tukemaan kehitetty langaton runkoverkko on jo koulutuskäytössä. Nyt on jo edetty laitetoimituksiin, joissa niissäkin vain tuotemerkki muuttuu. Laitetoimittaja Elektrobit muuttui yritysjärjestelyjen myötä Bittiumiksi, mutta ohjelmistoradioteknologia pysyy edelleen suomalaiskäsissä
Järjestelmien vaatimuksia vastaavaa viestikalustoa, kuten puhelimia, on tarjolla myös Bittiumin tuoteperheessä. n Runkoverkon idea on tarjota nopeasti liikkuville joukoille langaton runkoverkkoratkaisu, joka mahdollistaa myös linkkija liityntäverkkoyhteydet ilman tukiasemia. Yhtiö pyrkii markkinoimaan maailmalla myös Puolustusvoimille kehittämäänsä langatonta runkoverkkoa. 82 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A turvaominaisuus on maksimoitu puhelimen softan (ohjelmisto) lisäksi laitteen perustaan, eli ”rautaan”, erillisillä tietoturvaa lisäävillä komponenteilla. Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuudesta vastaava viranomainen suunnittelee koko maan laajuista LTE-pohjaista Firstnet (First Responder Network Authority) -verkkoa, johon kuuluu muun muassa poliisivoimat ja pelastuslaitos. Puolustussektorin viestintäjärjestelmien lisäksi Bittium suuntaa myös muille viranomaisviestintämarkkinoille, joissa suljetut korkeakapasiteettiset ja yhä nopeammat LTE-verkkoratkaisut ovat yleistymässä. Niinpä myös parikaapelin vetäminen metsään kuuluu edelleen ohjelmaan, mutta nyt sen kautta voidaan ajaa laajakaistadataa SHDSL-yhteyksinä. TAC WIN suunnattiin palvelemaan Maavoimien uudistunutta taistelutapaa. Toiminta perustuu taistelukentällä kehittyvän tilannekuvan muodostamiseen ja tarvittavan tiedon jakamiseen kaikille johtoportaille yhdistettynä taistelujoukkojen koordinointiin ja ajoneuvojen täsmälliseen logistiikkaan. Tavoitteena on tehokas tilannekuvan muodostaminen taistelukentältä, joukkojen koordinointi ja täsmällinen ajoneuvologistiikka.. Laajakaistaa parikaapelikelalta Langattoman runkoverkon ydin on ohjelmistoradiopohjainen taktinen reititin, joka mahdollistaa langattomien verkkojen lisäksi myös langalliset yhteydet viestiasemien ja johtamispaikkojen välillä. TEKSTI: PEKKA HIETALA • KUVAT: BITTIUM OY Suomen puolustusvoimat päätti ottaa käyttöönsä tuolloin vielä Elektrobit-nimellä kulkevan taktisen langattoman IP-pohjaisen runkoverkon eli TAC WINin vuonna 2011. MANET on langaton, tiettyä tarkoitusta varten (ad hoc) muodostuva verkko, jossa ei ole tukiasemia, vaan jokainen verkon solmu toimii myös reitittimenä. Tämän päivän megatrendi, IoT (Internet of Things), kuuluu myös Bittiumin liiketoimintaan. TAC WIN JA MANET Langaton runkoverkko taistelukentän tarpeisiin . Tetra ei riitä Myös Euroopassa tunnetuksi tullutta tetra–viranomaisverkkoa kapasiteetiltaan laajempaan verkkomuotoon siirtymistä valmistellaan muun muassa Britanniassa. Idea oli kehittää nopeasti liikkuville joukoille suorituskykyinen langaton runkoverkkoratkaisu, jolla voidaan rakentaa nopeasti ja joustavasti myös linkki-, liityntäja MANET (Mobile Ad Hoc Network) -verkkoyhteyksiä. T AC WIN -verkkoa kehitettiin tiiviisti yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa 2000-luvun alussa. Asiakkailleen Bittium kehittää kokonaisratkaisuja, jotka sisältävät asiakkaan vaatimuksiin perustuvat langattomat yhteydet, erilaiset sensoriliittymät ja ratkaisun integroinnin pilvipalveluihin. Toiminta edellyttää kasvavan datamäärän hallintaa, johon tarvitaan laajakaistainen IP-tiedonsiirto, joka on voitava liittää myös kiinteisiin verkkoihin ja perinteisiin puhelinlinjoihin. Eräs tunnetuin referenssi on Adidakselle suunniteltu älykello. Viranomaisviestinnän saralla on juuri nyt tapahtumassa mielenkiintoisia asioita
TAC WIN -järjestelmän laitteet Runkoverkko on paikasta riippumatta itsenäinen laajakaistaverkko, joka on yhteensopiva olemassa olevan, sekä kiinteän että langattoman infrastruktuurin kanssa. n TAC WIN -järjestelmään kuuluu kolme radiopäätä (I,II,III), joilla voidaan muodostaa erilaisia verkkorakenteita ja valita taajuusalueet kulloisenkin verkkotopologian mukaan. Viiden tuuman HD-kosketusnäyttö. TAC WIN -aaltomuodolla voidaan toteuttaa monipuolisesti eri verkkotopologioita, kuten MESH, Point-to-Point ja Point-to-Multipoint. 1. Järjestelmään kuuluvilla kolmen eri taajuusalueen radioyksiköillä voidaan muodostaa erilaisia verkkorakenteita erilaisiin viestintätarpeisiin. Laitteessa voidaan ajaa vain sellaisia ohjelmia, jotka on luotu tiettyjä suojausavaimia käyttäen, ja laite havaitsee (ja tuhoaa tietonsa), jos avainkomponentteja yritetään vaihtaa. Taktinen reititin eli Bittium Tactical Router. 2. Radiopäät I, III ja IV eli Bittium Radio Heads I, III ja IV (RH-I, RH-III, RH-IV). Puhelin on varustettu pushto-talk-radiopuhelinpainikkeella, iskunkestävyys on MIL-STD-810G-tasolla ja vedenja pölykestävyys tasolla IP67. Tough Mobilessa tietoturvaominaisuus on maksimoitu puhelimen softan (käyttöjärjestelmä) lisäksi sen perustaan erillisillä tietoturvaa lisäävillä komponenteilla. Lisäksi yhteyksiä voidaan muodostaa sähköisinä ja optisina Ethernet-yhteyksinä ja reitittimeen voidaan liittää kenttäradioita, joilla muodostetaan komentoverkkoyhteyksiä sanomille ja puheluille. PH n Taktinen reititin on Puolustusvoimien käytössä olevan laajakaistaisen ja langattoman runkoverkon ydin. PH BITTIUM TOUGH MOBILE -älypuhelin Puhelimessa yhdistyvät viimeisimmät tietoturvaratkaisut ja kaupalliset laiteteknologiat. Anroid-käyttöjärjestelmä Puhelimen markkinat ovat viranomaisja sotilaspuolella, joissa tietoturvan merkitys korostuu. PU O LU ST U SV O IM AT Taktinen reititin voi palvella verkkojen toteuttajia hyvin erilaisissa operaatioissa ja taistelutilanteissa.. SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 83 Bittiumin Defense-tuoteja palvelualueen johtaja Harri Romppainen muistuttaa, että radioverkkoihin liittyy paljon elektronista tiedustelua ja häirintää taistelutilanteissa, joten kaapeli on tietyissä tilanteissa edelleen turvallinen ja varma valinta. Käytettävät taajuusalueet voidaan valita kulloisenkin verkkotopologian vaatimusten mukaan. Järjestelmän modulaarinen rakenne alentaa lisäksi merkittävästi elinkaarikustannuksia. Puhelimen tietoturva on toteutettu erikoiskomponenteilla, jotka mahdollistavat kerroksittaisen laiteja tietoturvasovellusten integroimisen. Bittium Tough VoIP -tuoteperheen tuotteilla voidaan TAC WIN -verkkoon tuoda lisäksi taistelunkestävä IP-puhepalvelu ja päätelaitteet. Ohjelmistoradioteknologiaan perustuvalla taktisella reitittimellä voidaan muodostaa vapaasti sekä langallisia että langattomia laajakaistaisia tiedonsiirtoyhteyksiä. 3. Taktinen reititin voi palvella verkkojen toteuttajia hyvin erilaisissa operaatioissa ja taistelutilanteissa. Tämä on järjestelmän ydin
Reipas nuorukainen ei epäröinyt tarttua kivääriinkään, kun partisaaneja hiippaili lähistöllä. Vuonna 1939 syntynyt Saara Rantala (os. Lapin sotana tunnettu konflikti ei rajoittunut kuitenkaan vain pohjoisimpaan Suomeen. Uteliaana Kaarlo päätti vielä vilkuilla ympärilleen. Perheen isä oli menehtynyt jo ennen sotia. Myöskään syksyllä 1944 Kaarlo Härkösen ei tarvinnut lueskella seikkailukirjoja saadakseen elämäänsä jännitystä. TEKSTI: VESA KEINONEN PE KK A N IE M IN EN. Se kosketti myös Kainuuta, jossa selkkaus tunnetaan nimellä saksalaissota. Osapuolina olivat saksalainen pioneeriryhmänjohtaja ja suomalaispoika. Se oli tavallaan kovin kohtuutonta, olla niin kaukana kaikesta siitä, mistä sota oli saanut alkunsa, mutta joutua keskelle sen kurimusta kahden suurvalta-armeijan jalkoihin. – Sotilas näytti rannekelloaan, pyöräytti sormella tuntiviisarin ympäri ja huudahti että PAM! Tajusimme, että aikaa käydä kotona on tasan yksi vuorokausi. Osa perheestä oli sisäisessä evakossa kunnan turvallisemmalla länsipuolella. Vanhan emännän ja minun tuli mennä rantaan tiettyyn aikaan. – Huomasin, että jokivartta pitkin kulki kaksi pitkää johtoa. Heikkinen) oli yksi evakuoiduista. Suomussalmen kirkonkylän itäpuolella asunut Härkösen perhe oli joutunut lähtemään kotoaan jo keväällä 1944. Kun pojat kuormineen palasivat sillalle, niin alueella ei näkynyt enää ristin sielua. Moottorivene tuli sitten hakemaan meidät sovitusta paikasta. Perääntyessään Kuhmon suunnasta pohjoiseen saksalaiset aiheuttivat siltojen ja tei84 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 . Reissu meinasi kuitenkin tyssätä alkuunsa. Olisiko silta jo räjäytetty, kun palaamme sinne. Kokkokosken sillalla uurasti joukko saksalaisia pioneereja miinoituspuuhissa. Heidän perässään seurasivat voiton makuun päässeet neuvostojoukot. Mukaan saimme ottaa vain yhden laukun. Härkönen pääsikin veljensä kanssa kotiin noutamaan halutut tavarat mukaan. Sillan yli ehdittiin Syyskuun puolimaissa Kaarlo lähetettiin evakkopaikasta veljensä kanssa käymään kotonaan. SAKSALAISTEN JA VENÄLÄISTEN JALOISSA J o talvisodassa kovia kokeneet suomussalmelaiset sattuivat syyskuussa 1944 jälleen suursodan keskelle. Paljoa niitä ei ollut, mutta sota-ajan huutavan pulan keskellä kaikki oli tarpeen. – Meidän piti noutaa sieltä hevoskärryillä perheellemme tärkeitä tavaroita. Uhtuan rintamalta vetäytyvät saksalaiset marssivat kunnan kautta kohti pohjoista. Telamiinojakin oli näkyvissä – Meillehän tuli hätä käteen. Nähtävästi niiden päässä oli laite, jolla miinat oli tarkoitus räjäyttää. Vanhimmat pojat taistelivat rintamalla. Vuonna 1930 syntynyt Kaarlo Härkönen sai kantaa isoa vastuuta perheen asioista. Yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta käynnistyivät neuvottelut. SILMINNÄKIJÄ Syksyllä 1944 Suomi joutui aselevon jälkeen kääntämään aseensa entistä aseveljeä, Saksaa, kohti. – Suomalaissotilas tuli taloomme ja ilmoitti, että talon aikuisten naisten on lähdettävä kuljettamaan karjaa länteen. Suomussalmen itäpuolen asukkaat piti epävarmassa tilanteessa siirtää kiireesti turvallisemmille seuduille. Sillan päihin oli jo kaivettu isot montut
n Saara Rantala ja Kaarlo Härkönen tutkimassa punasotilaan uuninluukkuun ampumaa ylimääräistä tuuletusreikää. Toimintatapa oli tuttu kaikille vetäytyville asevoimille maailmassa, myös suomalaisille, eikä siis sinänsä mikään sotarikos. Käytännössä tämä merkitsi sotaa monivuotista aseveljeä vastaan. – Kaikki rakennuksemme oli poltettu savusaunaa lukuun ottamatta. Kaikki suomussalmelaiset eivät olleet yhtä onnekkaita. Sotaa käytiin Lapin lisäksi myös Kainuussa, jossa se muistetaan yhä saksalaissotana.. – Takaa päin jyryytteli neuvostoarmeijan kuorma-auto. Tarkistuspisteitä oli tiheään, mutta paperimmehan olivat täysin kunnossa. Kaarlo Härkönen pääsi omakohtaisesti tutustumaan myös itäisen armeijan edustajiin. Perusteena oli perunannosto. Pyysimme saada nousta kyytiin, ja se onnistuikin. Tykinruokaa tarvittiin paljon kipeämmin suursodan keskeisillä taistelukentillä. Vetäytymisvaiheessa puut räjäytettiin tien tukkeeksi, suomalaisittain ilmaistuna murrosteeksi. Sauna kunnostettiin asunnoksi, ja siinä asuimme seuraavat pari vuotta. SA -K U VA SA -K U VA TOINEN PANZER-ABTEILUNG 211:n kahdesta suomalaisten lokakuussa 1944 KemiTornio maantielle tuhoamista ranskalaisista Somua-sotasaalispanssareista. Neuvostojoukkoja vyöryikin syyskuussa 1944 Suomen valtion alueelle. Kyseessä lienee ollut Stalinin luoma paineistus Suomen hallitukselle. Samoin laajat alueet Kuusamoa oli neuvostojoukkojen kontrollissa. Painetta Suomelle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan suomalaisten tuli riisua aseista maassa olevat saksalaisjoukot. Viime sotien muistot ovat Suomussalmella monin paikoin edelleen läsnä. Kun perunat oli saatu nostettua, niin Härköset lähtivät paluumatkalle. Mikäli Suomen armeija ei tehtävästä suoriutuisi, niin neuvostojoukoilla oli oikeus antaa uusille liittolaisilleen veljellistä apuaan. Siellä tiedustelupartiot ulottivat toimintansa jopa kymmeniä kilometrejä kirkonkylän länsipuolelle. – He olivat laittaneet puihinkin noin metrin korkeudelle trotyylipanoksen. Ivalon seudulla miehitys kesti lähes vuoden. Useimmat tienvarren talot poltettiin noin 50 kilometrin matkalta. – Saimme lupalappujen turvin käydä kotonani veljeni ja sisareni kanssa. Neuvostoliittolaisten kyydissä Kun viimeinenkin Saksan valtakunnan sotilas oli poistunut Suomussalmen alueelta, niin neuvostoliittolaiset seurasivat tiiviisti perässä. Syksyn 1944 neuvostomiehityksen aika molemmissa kunnissa jäi lyhyeksi. Kaarlo Härkönenkin muistelee saksalaisten miinoitusten olleen Suomussalmella perusteellista työtä. Sehän oli sopivasti jo kymmeniä kilometrejä Suomen puolellakin. Saara Rantalan perhe pääsi kesällä 1945 palamaan kotiinsa täysin erilaisissa olosuhteissa. Saunan jättivät Kaarlo Härkönen muistaa kyseisestä ajasta myös juhlaportein koristellut neuvostoliittolaisten majoitusparakit kirkonkylällä sekä läheisessä Karhulanja Näyhänvaarassa. Moni paikallinen saikin rakennuksista oivaa materiaalia omiin uudisrakennuksiinsa. Mikäli sotaan saksalaisia vastaan ei oikeasti ryhdyttäisi, niin neuvostoarmeija olisi valmiina puuttumaan tilanteeseen. – Kun neuvostoarmeija vetäytyi pois, niin niitä ei tuhottu. Tätä tukea ei suoranaisesti kaivattu, mutta voimansa tunnossa oleva Stalinin armeija oli sitä hyvinkin innokkaasti tarjoamassa. Suomussalmella suunnilleen rykmentin vahvuiset joukot miehittivät kunnan alueesta noin puolet. Myös muille paikallisille asukkaille myönnettiin vastaavia lupia. 85 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 den ohella myös asutukselle suurta tuhoa. Jo marraskuussa joukot vedettiin pois. Myös Kuusamossa ja Suomussalmella neuvostoarmeija marssi rajan yli. Kuraista syystietä pitkin talsiminen ei mitään herkkua ollut
…VOITTOON Mutta takaisin alkoholin, tuon inhan, pariin. Itseään ja perhettään säästämättä. Gini on nimetty Napuen taistelun mukaan, ja kyseisen taistelun muistomerkistä on lainattu myös juoman tislaamon käyttämä fontti. Lukijat ovat pyytäneet juttua Napue Ginistä. helmikuuta 1714. Testaajan mielestä Napue Gin on giniä parhaimmillaan. Kovaa duunia siis. Siellä ruhtinas Mihail Golitsynin johtamat venäläiset löivät kenraali Carl Gustaf Armfeltin johtamista Ruotsin karoliineista ja heitä avustaneista pohjalaisten talonpoikien nostoväestä kootun joukon. Isoviha oli nimensä veroinen, siviiliväestöä murhattiin, naisia joukkoraiskattiin ja väkeä vietiin itään pakkotöihin ja orjuuteen. Mikä siis on tämä tuote, jolla työmiehemme nyt kehoaan ravitsee. TEKSTI JA TESTI: TOM LINDBLOM KATAJAISELTA KANSALTA Napue Pohojammaalta Koivunlehdet, karpalo, tyrni sekä mesiangervo täydentävät ginin.. Näin vanhana ja elämän katkeroittamana olen huomannut, että näin ei ole, ei ainakaan minun duunini. No mitä tekee firman soturi ja lukijoiden uskollinen palvelija. Niin kuin tämäkin juttu nyt. Kävelee valtion ylläpitämään monopoliliikkeeseen, hankkii kyseistä tuotetta riittävän annostuksen ja aloittaa uutteran ja perusteellisen testaamiseen. TAPPIOSTA… Napuen taistelu oli suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu. 86 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 PIK ATESTI N uorena, viattomana, komeana ja naiivina – kauan sitten siis – kuvittelin, että toimittajan työ on glamouria, kauniita naisia ja muuta hyvää meininkiä. Suosittelemme sekoittaman tästä gourmet-ginistä melko lyhkäisiä, voi aloittaa vaikka sekoitussuhteella 1:2, siis jälkimmäinen luku tonicin osuus. Venäläisten jalkaväkeen kuului 280 upseeria, 280 aliupseeria ja 5 600 miestä sekä ratsuväkeen 200 upseeria, 200 aliupseeria ja 4 300 miestä. Se on Napue Gin. Isovihan nimellä tunnetun venäläisten miehitysja sortokauden on katsottu myös alkaneen tuolloin. Gini-viina, joka valmistetaan ruispohjaiseen alkoholiin. Karua työtä, ja kaunis nainenkin on täytynyt hakea muualta. Tyylikkäästi pakattu ja nyt testattu kotimainen gini sopii vaikka joululahjaksi Suomen sotilaalta Suomen sotilaalle. Liekö viinanperkele ollut osasyynä näihinkin kauheuksiin. Konstailematonta, suoraviivaista, kirkasta mutta sopivasti maustettua alkoholia, joka sopii tonicin ja monen muun sekoitteen kanssa. Tykkejä venäläisillä oli 10. Myös pullo etiketteineen edustaa samaa Kansainvälinen sotilasyhteistyö edellyttää muidenkin kirkkaiden kuin votkan tuntemusta. Älä käytä halpistonicia vaan kunnon tavaraa. Onhan tämä tuote todettu kansainvälisilläkin kentillä hyväksi. ”Alkuvaiheessa 10 kuivayrttiä maseroidaan 16 tunnin ajan ja ennen tislauksen aloittamista pot still -pannun kuparihuppuun asetetaan yrttikori ryyditettynä kahdella hennommalla yrtillä. . No niinhän se on, tuumaa tarinamme työmies ja jatkaa päihdykkeen ytimekkääseen Napue-nimeen. Ruotsalaisiin joukkoihin kuului 3 000 miehen vahvuinen jalkaväki, 1 500 miehen vahvuinen ratsuväki sekä 1 100 nostoväkeen kuulunutta keihäin ja kiväärein aseistautunutta pohjalaista talonpoikaa. Taistelu käytiin Isossakyrössä 19. Kuparipannuissa tapahtuva tislaus tekee suutuntumasta pehmeän ja tuoreet yrtit viimeistelevät tuoksun”, kertoo tuotekehityksessä mukana ollut Mikko Koskinen. Tislauksen jälkeen Napue ‘säädetään’ neljällä tuoreista raaka-aineesta valmistetulla tisleellä; koivunlehdet, karpalo, tyrni sekä mesiangervo täydentävät ginin. Ruotsalaisten tykistö koostui yhdestä haupitsista ja seitsemästä kanuunasta
Jottei viranomaisten tarvitse kuluttaa maksamaamme kallista aikaansa rakastavaan peräänhuuteluun, kerrottakoon, että pullon ostin handelista omin rahoin ja kaikki maisteltu alkoholi syljettiin maistamisen jälkeen sylkykuppiin, joka hävitettiin ongelmajätteenä. Napue oli paras Gin&Tonic-sarjassa. ONNEA JA VIISAUTTA Suomalaisten viranomaisten ponnistelut tämänkin pienen yrityksen vientityön edesauttamisessa eivät ole valuneet hukkaan. Tuomaristo arvosteli kyseisessä kilpailussa nimenomaan ginit vastakkain, eli 1 osa giniä, 2 osaa tonicia. Saamamme viranomaispalaute nöyrän alamaisesti huomioiden korostamme, että alkoholi ei ole leikin asia ja siitä ei sovi kirjoittaa kevyesti, mitä emme siis tee, vaan raskaasti ja työmme uuvuttamina. Se on saanut hopeaa Dieline Awardsissa väkevien pakkaussuunnittelusta, Kultainen huippu -palkinnon Grafian Vuoden Huippu -kilpailun yritysilme-sarjassa ja onpa sillä vyöllään myös Cannes Lions -mainosfestivaalin shortlistauskin. Ja tietysti myös jaksamista ja viisautta valitsemillemme ja palkkaamillemme lainsäätäjille sekä virkamiehille. Suomen Sotilas on raitis, reipas ja raikas eikä viinaan hupimielessä koske, joulupöytään siis vain kirkasta – vettä. JA A KK O PU U PE RÄ Napue on HelsinkiVantaan lentokentän myydyin gini.. Siis onnea osaaville yrittäjille. Napuen valmistaja on menestynyt hyvin maailmalla. Terveisiä myös Keskisuomalainen-lehden koko toimitukselle, jolla on riittänyt intoa ja huolenpitoa kannella lehtemme toiminnasta viranomaisille. Ja lämpöistä joulua kaikille lukijoille, myös sensor… viranomaisille, jotka valvovat meitä rakastaen ja huolta pitäen. Gini tämän testaajan perussuomenruotsalaiseen makuun. Helan går… Ginimme tislaamon, Kyrö Distillery Companyn juuret ovat Isossakyrössä, mutta nämä pojat eivät ole jääneet lumeen makaamaan, vaan sen lisäksi, että osaavat tiputella, he osaavat myös markkinoida ja myydä! Tuotetta myydään jo ainakin yhdeksässä maassa, ja saamamme tiedon mukaan on Napue Helsinki-Vantaan lentokentän myydyin gini. Napue on osallistunut myös International Wine & Spirit Competition -kilpailuun, ja kun Pohojammaalta lähdetään kisaamaan, niin on tavattu voittaa. 87 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 konstailematonta toiminnallista kauneutta. Vinkkinä kerrottakoon, että Napue Ginistä on kirjoittanut ennen meitä myös monet muut kotimaiset mediat. Näillä eväillä saadaan Suomi nousuun
Mika Aalto KTT Palautteet osoitteella: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköposti: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa (.rtf, .doc tai vastaava tiedostomuoto). Lisäksi johtoryhmälle annettu viesti oli kaikilta osin niin oppilaiden kuin opettajienkin edun mukainen, joten kenelläkään itseään kehittämään pyrkivällä, uuteen tietoon avoimesti suhtautuvalla ihmisellä ei olisi pitänyt olla pienintäkään syytä suhtautua sanomaan kielteisesti. Esitykseni osalta kyse oli siis oikeastaan vain siitä, että koska musiikillisesti lahjakkaiden nuorten opiskelupotentiaalin tiedetään olevan poikkeuksellisen hyvän, kyseiseen asiaan kannattaisi kiinnittää suurta huomiota, kun pyritään suunnittelemaan ja kehittämään Suomen johtavan musiikkilukion opetusta. 88 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 PAL AUT TEET Lukio-opetusta pitää kehittää oppilaslähtöisesti n Sibelius-lukion rehtori Hannu Rantala kommentoi vastineessaan Jaakko Puuperän artikkeliin Byrokraatit strategeina koulun johtoryhmälle pitämääni esitystä siitä, miten koulun toimintaa kannattaisi kehittää sen luovien ja lahjakkaiden oppilaiden erityispiirteet nykyistä paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Sibelius-lukion johtoryhmän (enemmistön) reagointi asiaan oli siis Puuperän artikkelissa kerrotun mukaisesti irrationaalinen, koska jostain syystä johtoryhmälle kertomani viesti siitä, että pienellä opetuksellisella hienosäädöllä Sibelius-lukion olisi mahdollista parantaa opetustuloksiaan selvästi nykyiseen nähden, tulkittiin jostain minulle epäselväksi jääneestä syystä johtuen negatiivisesti. Sibelius-lukiolle kertomani viesti oli yksinkertaisesti vain se, että koulun olisi syytä huomioida nykyistä paremmin oppilaidensa erityispiirteet opetusta suunnitellessaan, eli kyse oli siis juuri sellaisesta opiskelijalähtöisyyden korostamisesta kuin millaista hyvät oppilaitokset ovat tähän astikin aina korostaneet. Suomen Sotilaan uudistuneet kotisivut: www.suomensotilas.fi. En Sibelius-lukion johtoryhmän jäsenistä poiketen myöskään esittänyt tilaisuudessa henkilökohtaisia mielipiteitäni vaan asiaa koskevia tutkimustuloksia. Opettajat eivät nimittäin voi toimia menestyksellisesti opiskelijoiden ohjaajina, mikäli he eivät vaivaudu perehtymään edes oppilaidensa ohjaustarpeisiin erittäin merkittävästi vaikuttaviin keskeisimpiin erityispiirteisiin. Kerroin siis koulun johtoryhmälle faktatietoa juuri sen omien oppilaiden erityispiirteistä, jotta opettajien olisi mahdollista kohdentaa opetuksensa juuri tällaisille nuorille sopivaksi. En myöskään kritisoinut koulun kehittämistai opetussuunnitelmia. Lopuksi on vielä syytä todeta, että mikäli rehtori Rantala olettaa uuden, opettajien ohjaajaroolia korostavan opetussuunnitelman kautta saavutettavan aikaisempaa parempia opetustuloksia, niin tällöin opettajien pitää joka tapauksessa oppia tuntemaan oppilaansa juuri niin kuin johtoryhmälle kertomassani viestissä korostin
Jonkin verran kerronta on kliseistä, ja sotaelokuville tyypillisiä kohtauksia on jokunen, mutta sitä ei aihepiirissä voine välttää. 89 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 ELOKUVAT 1944 n Kuten toisaalla tässä lehdessä olevassa koeajojutussa kerrotaan, osallistui Suomen Sotilaan koeajama Sotka virolaiselokuva 1944 kuvauksiin yhtenä neljästä T-34-85-vaunusta. Korsussa ryyppääminen ja tuoreen täydennysmiehen kaatuminen heti tarkka-ampujan luotiin on kuin Tuntemattomasta sotilaasta ikään. Omaa tahtoa ei kovinkaan paljon kyselty, mutta aina oli kolmas tie, paeta Suomenlahden yli Suomeen. Elokuvan on ohjannut Elmo Nüganen ja käsikirjoittanut Leo Kunnas, ja sen ovat tuottaneet Ilkka Matila (MRP Matila Röhr Productions) ja Kristian Taska (Taska Film). Kuvaaja ja leikkaaja ovat onnistuneet mainiosti, samoin puvustajat ja rekvisitöörit. Taistelukohtaukset ovat osin erinomaisia ja tasolla, johon ei toistaiseksi Suomessa ole pystytty. Nüganen tunnettaneen Suomessa parhaiten Viron vapaussotaan 1919 liittyvästä elokuvasta Nimet marmoritaulussa, ja Kunnas on kirjoittanut kaksikin kirjaa kokemuksistaan sotilaana. Sten Johanssonin tallista elokuvassa oli kaksi vaunua, yksi oli Panssarimuseolta Parolannummelta ja kolmas virolaisesta museosta Lagedista Tallinnan läheltä. Elokuvaa on joissakin medioissa syytetty siitä, että se ”pesee” virolaisia puhtaaksi mahdollisesta omasta syyllisyydestä. Tätä elokuvassa ei yllättävää kyllä käsitellä mitenkään, vaikka lähtijöitä piisasi useita ja heistä valtaosa päätyi taistelemaan Virossa saksalaisten riveissä sodan lopussa. Arvostelu: Kari Kuusela. Totuuden nimessä on kuitenkin muistettava, että Virolla ja sen nuorilla miehillä oli vuosina 1939–45 kovin vähän valinnanvaraa suurten puristuksessa. Vaunut ovat mukana sangen vauhdikkaissa kohtauksissa, ja niiden toiminta esitetään epätavallisen realistisesti, meno on siis aivan toisenlaista kuin hömppäelokuvassa Fury. Kymmeniä vuosia sitten käytyä sotaa ei myöskään ole syytä käsitellä tämän päivän tilanteesta eikä syvän rauhantilan moraalista käsin. Saksalaiset ja heidän riveissään taistelleet erimaalaiset vapaaehtoiset kantoivat paljon suuremman osan tuossa nykyisin suorastaan eeppisessä taistelussa. Taustoja tälle tai yleensäkään tapahtumille ei juurikaan selitetä, vaan elokuva edellyttää melkoisesti taustatietoja, jotta sen tapahtumat osaa sijoittaa oikeaan aikaan ja suurempaan syy-yhteyteen. Virolaisten kohtalo taistella toisiaan vastaan tulee elokuvan juonessa hyvin esille. Elokuvaa 1944 on mukava katsoa, mitä ei kai saisi sotaleffasta sanoa. Jonkin verran elokuva vie ilman näitä tietoja harhaan, sillä Viron alueen kohtalosta taistelivat kuitenkin pääosin muut kuin virolaiset. Elokuvana 1944 on mainio ja vetää pienestä budjetistaan huolimatta vertoja Hollywoodin jättibudjetein tehdyille kassamagneeteille. Kunnaksesta en olisi ikinä uskonut tutustuessani häneen 1990-luvun Virossa, että hän joskus vielä kirjoittaa elokuvakäsikirjoituksen. Positiivista suhtautumista elokuvaan lisää toki myös se, että elokuvan ajoneuvot ovat pääosin tuttujeni ajopelejä Virosta ja elokuvassa vilahtelee tuttuja kasvoja sikäläisestä re-enactment eli historiatoisintoharrastuksesta. Pienikin voi siis tehdä laadukasta jälkeä, kannattaa todella mennä katsomaan. Tämä mukavuus ainakin allekirjoittaneella tulee kuitenkin siitä, että aseet, asepuvut ja tilanteet on tehty erittäin hyvin. Totta onkin, että virolaisia SSmiehiä ei elokuvassa syyllistetä, kuten nykyään kai pitäisi, ja puna-armeijasta annetaan paikka paikoin vähemmän mairitteleva kuva, joskin vähemmän mairittelevaa oli sen toimintakin. Elokuvan tarina on kaksiosainen, ensin kerronta etenee Sinimäissä kesällä 1944 taistelleiden virolaisten SS-miesten silmin ja pääosan esittäjän kaaduttua kerronta siirtyy hänet tappaneen virolaisen puna-armeijalaisen sotatiehen, joka vie syksyllä Tallinnaan ja sen jälkeen Saarenmaalle viimeisiin Viron maaperällä käytyihin taisteluihin. Tämän elokuvan käsikirjoittaja, ammattiupseeri ja kirjailija Leo Kunnas lienee Suomessakin upseerin oppia saaneena ja kieltä erinomaisesti osaavana lukenutkin teoksen. Panssarivaunut eivät ole 1944:n pääaihe, vaan siinä käsitellään virolaisten nuorten miesten joutumista enemmän ja vähemmän pakosta joko puna-armeijaan tai saksalaisten palvelukseen Waffen-SS:ssä. Sinimäissäkin virolaisten SS-miesten rooli oli tuntuvasti vähäisempi kuin yleensä luullaan
Pommit menivät osoitteeseensa, joka vain sattui olemaan väärä. Itse teos on minulta vielä lukematta, mutta joku tulkitsi kirjan tilastomateriaalia Facebookissa siten, että Saksan kukistumisessa ratkaisevia tekijöitä eivät niinkään olleet suuret itärintaman maataistelut kuin kolmannen valtakunnan sotateollisuuden tuhonneet länsiliittoutuneiden strategiset ilmapommitukset. Kuulosti jotenkin tutulta. TÄSMÄASEIDEN käytön ansiosta siviilien tappiot (collateral damage, amerikkalainen eufemismi oheisvahingolle) ovat viime aikojen sodissa vähentyneet. Pommitukset jatkuvat edelleen. Vaikka pommitukset voivat saada aikaan suurta aineellista tuhoa ja siviileille mittaamattomia kärsimyksiä, ei maailmassa ole voitettu yhtään sotaa pelkästään ilmavoimilla. Ilmavoimilla ei sotia voiteta. TÄMÄN SYKSYN kirjamarkkinoille on ilmestynyt Pentti Perttulan kirja Nykyaikainen ilmasodankäynti. Erittäin ansiokas kirja aiheesta, josta suomenkielistä aineistoa julkaistaan luvattoman vähän. Mutta niistä huolimatta Normandian maihinnousu ja taistelut länsirintamalla eivät olleet mitään juhlaa Kapernaumissa. Ellei poikkeukseksi lueta Yhdysvaltojen Japaniin 1945 pudottamaa kahta ydinpommia. ILMAVOIMAT eivät todellakaan ole taistelukentän kaikkivoipia valtiaita, kuten edellä olevat esimerkit osoittavat. Mutta ei niistä kokonaan eroon päästä, ainakaan jos ja kun täsmäaseiden ohella käytetään tyhmiä rautapommeja, joita Venäjän ilmavoimat Arto Pulkin (Suomen Sotilas 5/2015) havaintojen mukaan ripustaa rynnäkkökoneisiinsa Syyriassa. SOSIAALISESSA mediassa on viime viikkoina lainattu Phillips Payson O’Brienin tuoretta kirjaa How The War Was Won: Air-Sea Power and Allied Victory in World War II. Yhtä kaikki, ketä sitten onkin pommitettu, eipä ole viestimissä näkynyt uutisia Syyrian hallituksen joukkojen etenemisestä, jota varten punatähtiset pommeja pudottavat. Vilkaisin teemaa hieman netistä, ja siellä O´Brien todistaa Yhdysvaltojen ja Britannian ylivoimaisesta teollisuuskapasiteetista, joka tuotti strategiset pommittajamassat, joilla Saksan kaupungit muutettiin soraläjiksi. PUHUMATTAKAAN itärintamasta, jossa puna-armeija kärsi kesä-elokuun 1944 aikana joka päivä saman verran tappioita kuin länsiliittoutuneet Normandian ensimmäisenä ja verisimpänä päivänä. TOTTA KAI LIITTOUTUNEIDEN strategiset pommitukset haittasivat suunnattomasti Saksan sotaponnistuksia. 90 SUOMEN SOTILAS 6 • 2015 KNUUTI Jukka Knuuti KUN IRAKIN KURDIT olivat hätää kärsimässä ISIS-terroristien hyökätessä, aloitti Yhdysvallat ilmaoperaation kurdien tueksi. Täsmäaseet pelastavat omien pommittamiselta, mutta sekään ei auta, jos maalitieto on väärä. Mene ja tiedä. Venäjän hävittäjäpommittajat ja rynnäkkökoneet ovat moukaroineet hallituksen vastaisia kapinallisia. Muistan lukeneeni joskus hyvin kauan sitten Paul Kennedyn kirjan The Rise and Fall of Great Powers. ONPA TULLUT VASTAAN sellainenkin väite, että PohjoisVietnamiin olisi pudotettu enemmän räjähteitä kuin Saksaan toisen maailmansodan aikana. Siinäkin todiste täydellisen ilmaylivoiman rajallisuudesta ainakin epäsymmetrisessä sodassa. Menestys perustuu ilmavoimien ja muiden puolustushaarojen väliseen yhteistyöhön. Vaikka ISIS (ISIL) ei ole sotilaallisesti enää yhtä vahvoilla, ei sitä kyllä tuhottukaan ole. Pelkkien pommitusten varaan ei voi rakentaa toiveita menestyksellisistä maaoperaatioista. Israelin ilmavoimat pommittivat saamiaan maaleja Gazassa vain 20 minuutin viiveellä. Jälkimmäinen sota oli tosin lyhyt, mutta jälkiselvittelyt sitäkin pitemmät. Niiden käsittämättömän tuhon edessä Japanin keisari oli valmis antautumaan, mutta ehkäpä sekään ei olisi riittänyt ilman Yhdysvaltain maihinnousun uhkaa. TÄSSÄ KAKSI tuoreinta esimerkkiä ilmavoimien käytön vaikutusten rajallisuudesta. Siitä tuore esimerkki oli Yhdysvaltojen pommittama sairaala Afganistanissa. MAAILMAN tehokkaimmat ilmavoimat pystyvät toimittamaan tulitukea hyvinkin nopealla tilauksella. Sekään ei kuulemma riitä, sillä vasteaika pyritään puristamaan puoleen. Ei liene liioittelua sanoa, että Saksa kukistettiin itärintaman verellä ja kuralla ennemmin kuin ilmapommituksilla. Kokonaan oma lukunsa ovat taistelukentän yläpuolella päivystävät aseistetut lennokit. Kohteena ovat olleet erotuksetta niin ISIS kuin sellaiset vastarintaryhmätkin, joita Yhdysvallat tukee. Nato, Venäjä ja maailman kriisipesäkkeet. Tästähän on esimerkkejä vaikkapa Saksan etenemisestä Ranskassa keväällä 1940, kun panssarikiilat löivät vastarinnan Stukien tuella. Kennedy todisti, että suuret sodat on aina voittanut se osapuoli, joka tuottaa enemmän hiiltä ja terästä. VENÄJÄ alkoi puolestaan tänä syksynä tukea Syyrian diktaattorin Bashar al-Assadin hallintoa välittömällä sotilaallisella tuella. Tuoreempia esimerkkejä ovat tietysti vaikkapa Persianlahden sodat 1990 ja 2003. Mutta joka tapauksessa amerikkalaiset lähtivät ja Pohjois-Vietnam ja Vietkong miehittivät Saigonin. ILMATUESSA on perinteisesti kaksi ongelmaa: Tulituki tulee liian suurella viiveellä ja saattaa pahimmassa tapauksessa kaatua omiin asemiin. Korjatkaa, jos väite on väärä. O´Brien kertoi saman asian, mutta hiilen ja teräksen sijasta hän puhui lentokoneista
nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Kirjan hinta 39 euroa + postituskulut (n. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu Kustannusosakeyhtiö Suomen Miehen kustantamaa, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisusarjaan kuuluvaa kirjaa on saatavissa Suomen Sotilas -lehden kautta. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. 15 euroa). Kirjan voi myös ostaa 39 euron hintaan Inttistoresta, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 Helsinki. Kirjaa voi tilata sähköpostitse osoitteesta: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai puhelimitse: (03) 4246 5334. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. TILAA NYT
Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea). Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomen sotilaat. PU O LU ST U SV O IM AT. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä