R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 6 • 1 3 , 5 € TESTISSÄ: TITAANIKYPÄRÄ MURTUU! | ROBOTIT TÄYTYY TORJUA Vuoden Sotilas, komentaja Maunula: OMA ASE! RESERVILÄISELLÄ PITÄÄ OLLA Tirkistys Tiitisen tiedostoihin: www.suomensotilas.fi
Vastuullinen matkanjärjestäjä Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv Sitovat ilmoittautumiset matkalle 5.5.2017 mennessä: Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat Albertinkatu 22-24 A 2, 00120 Helsinki Puhelimitse numeroon 09-444 774 tai sähköpostitse osoitteella myynti@vihdinliikenne.fi Miten punapanssarit pysäytettiin kesällä 1944 Kannaksella. Siellä sotamies, Mannerheim-ristin ritari Eero Seppänen tuhosi yhdessä päivässä kauhullaan kuusi panssaria. Pidätämme oikeuden hinnan ja matkaohjelman muutoksiin. TOIMI HETI! MATKA MYYDÄÄN NOPEASTI LOPPUUN. Matkan hintaan sisältyy kaksi yöpymistä, aamiaiset ja yksi illallinen Hotelli Viipurissa, yhdet retkikahvit, yksi kevyt kenttälounas, lounas Traktir Na Rzevskom -ravintolassa, Venäjän ryhmäviisumi, rekisteröintimaksu hotellissa, sisäänpääsy sotamuseoon Viipurin Keskuskasarmeilla, matkanjohtajan ja asiantuntijaoppaiden palvelut sekä ohjelman mukaiset kuljetukset Vihdin Liikenteen turistibussilla. Ketkä sen tekivät ja miksi hyökkäys pysähtyi. Sovellamme Vihdin Liikenne Oy:n erityisehtoja matkan peruuntumistilanteissa. T utustumme maastossa paikan päällä kohtalonhetkien isoon kuvaan ja yksittäisten panssarintorjujien tekoihin! Matkalla näemme elävöitettyä sotahistoriaa maastossa ja paljon muuta ennennäkemätöntä! Käymme Joutselässä paikalla, jossa ainoat tehokkaat panssarintorjuntatykkimme 75 K 40:t ottivat ensi kertaa yhteen Puna-armeijan panssareiden kanssa. Lähde mukaan Suomen Sotilaan Hinta 496 € jaetussa 2 hengen huoneessa, mikäli osallistujia on vähintään 30. Käymme Kuuterselässä, jossa korpraali Veikko Leppäkoski tuhosi 75 K 40:llään puolessa tunnissa kuusi panssarivaunua, mutta ei voinut estää VT-linjan murtumista juuri samalla paikalla. Siiranmäessä näemme paikan, jossa Panssarikauhua käytettiin ensi kerran tehokkaasti. Kolmen päivän retkellä käymme Viipuriin tukeutuen myös muilla sotahistoriallisesti kiinnostavilla paikoilla, tutustumme Viipurissa uusittuun sotamuseoon Keskuskasarmeilla ja seuraamme VT-linjan murtumista esittävää näyttävää ja vauhdikasta taistelunäytöstä oikeilla tapahtumapaikoilla! Matkanjohtajana ja asiantuntijaoppaana Göran Lindgren, panssarintorjunnan asiantuntijaoppaana lehtemme erikoistoimittaja Kari Kuusela. Matkan hintaan ei sisälly laskutuslisää 5 €/lasku, henkilökohtaista matkavakuutusta eikä alkoholijuomia aterioilla. Venäjän vuosiviisumin jo omaaville on alennus matkan hinnasta 76 €. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 45 €/koko ajalta
Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 6.12.2016 Globaali tulonjako ja kansainvälisen politiikan painopiste muuttuu. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 1/2017 ilmestyy helmikuussa 2017. Uutta ei ole sekään, että peli käydään siellä, missä tehdään rahaa. Uusi diili takapihalla. Aineistopäivä 9.1.2017. Pelaako Trump ensimmäisen kierroksen suoraan Kiinan tilille ajamalla sopimuksen kiville vai löytyykö ratkaisu, jossa uusi presidentti säilyttää sisäpoliittisesti kasvonsa ja vapaakauppa saadaan toimimaan molempien suurvaltojen eduksi. Uudessa diilissä pärjää vain taidolla, kovalla työllä ja rohkeudella. Ratkaisevaa tulee olemaan, minkälaiset avustajat republikaanien koneisto ja sen ulkopuolelta tuleva kiistelty uusi presidentti itse saavat kerättyä maailman mahtavimman miehen esikunnaksi. Meille täällä takapihan koilliskulman hämärässä kysymys on erityisen kriittinen. Jos se jotain muistuttaa, niin Texas Holdemia. Ei sekään, että tarvittaessa pelilaudan alta löytyy revolveri. Mutta sillekin sopimus olisi tuottoisampi kuin sen epäonnistuminen. Se ei ole sitä koskaan ollut. Siis sellaisella, joka tuottaa jotakin muuta kuin kasan paperia ja hallinnollisen päätöksen tai julkisen hankkeen. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Tyhjä bluffi tai pelkkä säkä eivät kanna loputtomiin. Isoja poikia se ei enää kiinnosta, eikä ilta-auringon varjoisan pihan laiskan pulskeilla, keskenään nahistelevilla, itsetietoisilla, harmaantuvilla pojilla ja tytöillä ole enää mitään asiaa kadun puolelle isojen poikien pöytään. Diilistä tutusta Yhdysvaltojen vastavalitusta presidentistä, Donald Trumpista voi tulla kova peluri tähän pöytään. Se ei ole shakkia. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Mutta EU näyttää vain heikkenevän, ja siihen löytyvät syylliset Brysselistä. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Jos EU:lla olisi puhelinnumero, se voisi pelata taitavasti Kiinan ja USA:n kanssa tasapainoillen itselleen hyvän diilin. Ja kaikki tietävät, että ikuisella tyhjätaskuisella bluffaajalla on pöydän alla Nagant, jossa on seitsemän panosta rullassa. Rahaa taas syntyy vain ihan oikealla työllä. Eikä tässä isojen poikien pelissä ole oikeastaan mitään uutta. Euroopan etupiirijako on maailmanlaajuisessa pelipöydässä toissijainen aihe. Tyhjätaskuilla ei näihin pöytiin ole asiaa. Jos emme saa pidettyä amerikkalaisia sisällä, venäläisiä ulkona ja saksalaisia matalana, on edessä uusi etupiirijako. Määräaikaistilausta ei voi perua. Kiinalaiset ymmärtävät, että sota on bisnekselle paha ja vakaa vauraus on turvallisuuden paras tae. Pelin ensimmäinen kierros on Tyynenmeren vapaakauppasopimus. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Diili. Kun Ranska, Saksa ja Iso-Britannia lähtevät peliin kaikki yksin, on pelikassaltaan Italian kokoisella Venäjälläkin paikka pöydässä – ainakin takapihalla. Tässä pelissä pikkupelureilla on vain statistin rooli, jos kohta oikein pelaten, tuottoisa sellainen. Jos EU:n rooli heikkenee, pelaavat takapihan isot pojat taas entistä lujemmin omaan pussiinsa. Siinä Yhdysvallat on altavastaaja ja kiinalaiset taitava vastapeluri. Uusi jako tehdään pelipöydässä Tyynenvaltameren rannoilla. Jos EU olisi ulkopoliittinen yhtenäinen toimija, sillä olisi hyvät mahdollisuudet taata nyt se, että Eurooppa säilyy pelurina pääpöydässä, eikä siitä tule vain kasa heikosti arvostettuja pelimerkkejä. Kiinalle tilanne on helppo. Se voi nyt vain voittaa. Euroopasta on tullut takapiha, jossa takapihan pojat selvittelevät välinsä
LENNOKIT ON TORJUTTAVA Uusi uhka taivaalta on miehittämätön, peloton ja tappava, ja se on pakko torjua, maksoi mitä maksoi. s. Suojattavan kohteen arvo ratkaisee. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Vähän niin kuin Venäjällä. Julkaistava aineisto. Täällähän syytetään vihapuheesta ja huolestutaan kahtiajakautumisesta, jos joku uskaltaa olla oikeasti eri mieltä. Yhdysvaltojen politiikan muutokset vaikuttavat meidänkin turvallisuuteemme välittömästi kansainvälisen talouden kautta. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Kenties koska Yhdysvallat on yhä maailmanlaajuinen supervalta yli muiden. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Tilaajarekisteri. Sen voi haastaa ainoastaan Kiina. Vai johtuiko mielenkiinto kuitenkin siitä, että meillä ei ole politiikkaa kotimaassa. 6 TAKTIIKKA JA TEKNIIKKA 6 Lennokit on torjuttava – Ahti Lappi 12 Laserase tulee – Ahti Lappi 58 Vain harjoitus tekee taistelijaksi! – Mikko Anttila 74 Titaani ...myytti murtuu – Jukka Janhunen 85 Oikea kypärä oikeaan käyttöön – Jukka Janhunen 88 Titaani vs. Mutta onko se mahdollista ja onko korkeatorjuntakyvystä luopunut Suomi suojassa. teräs – Jukka Janhunen IIVI 14 Kansanvallan ansat – Iivi Masso JYVÄLLÄ 15 Turvallisuuskatsaus 17 Käytettyjä koulukoneita ja ilmavoimayhteistyötä 18 Varusmiehiä voi käyttää sotimiseenkin Suomi kiirehtii yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa Trollit vainoavat toimittajia 19 Gripenien kokoonpanoa Suomeen. Vastaako HX-hanke uusiin uhkiin. Robotti ei väistä, ja jos kohde on arvoltaan korvaamaton, pitää halvankin lennokin tai ohjuksen torjuntaan panostaa paljon. Onhan viihdyttävää seurata aitoa demokratiaa, jossa kamppaillaan vallasta ja äänestämällä voi vaikuttaa, kun vertaa sitä suomalaiseen näennäisdemokraattiseen korporatiiviseen byrokratiaan. 20 Rauhanliike pöyristyi Suomen aseviennistä Panssarimuseon joukkorahoituskampanja onnistui! Sodan ajan joukkojen vahvuus kasvaa Helsingin kaupunki sanoi Malmille (h)EI 21 Asevelvollisuuslaki koskemaan myös naisia. U SA F. 22 Ulkomaalaisten kiinteistöostot kansalaisuuksittain MPK:n organisaatio muuttuu Ensimmäiset BONUS-ammunnat Suomessa 23 EU:n hybridiuhkien osaamiskeskus Suomeen Hakkapeliittayhdistys 90 vuotta Tiedustelun ovi raottuu 24 Maailmalta – Pekka Mäkelä 30 Yhdysvalloilla pula miehittämättömien koneiden "lentäjistä" – Ahti Lappi 31 Nykyaikainen ilmauhka – Ahti Lappi SATA VUOTTA ILMASOTAA 34 Stow Mariesin sata vuotta sotaa taivaalla – Pekka Mäkelä 42 Sopwith Snipe 43 Albatros D.V 44 The Victoria Cross 45 Pour le Mérite 46 Paljon uutta ilmarintamalta – Kyösti Partonen 52 Punaisen paronin lentävä sirkus – Kyösti Partonen RADALLA 66 Taktinen kivääri – Mikko Anttila SUOMEN SOTILAAT 72 Vuoden Suomen Sotilas Hannu Maunula – Mikko Anttila ASEET 90 Raskasta deativointia – Kari Kuusela PALAUTTEET 96 Kummallista keskustelua ilmasodasta KNUUTI 98 Gotlanti ja Oolanti – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 97 Kannen kuva: Pasi Lindroos Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI M iksi Yhdysvaltain presidentinvaali puhutti niin paljon suomalaista valtamediaa
Mutta onko titaani henkilökohtaisen suojan varusteena yhtä läpäisemätön kuin Titanic oli uppoamaton. 74 TITAANI JA TERÄS SFERA 2 KOEAMMUIMME TITAANI-SFERA-KYPÄRÄN Titaani on myyttinen metalli nimeään myöten. s. Otimme maaliksi viime keväänä ampumamme venäläisen teräksisen Sfera-S-kypärän köykäisemmän siskon, titaanisen Sferan. RESERVILÄINEN TARVITSEE OMAN KIVÄÄRIN Nykyaikainen taistelukenttä vaatii taistelijalta paljon. Lue testiraportistamme, mikä materiaali sopii mihinkin käyttöön. Vuoden Suomen Sotilas, komentaja Hannu Maunula kouluttaa MPK:n kursseilla vapaaehtoisia reserviläisiä. Ilman asetta ei voi kouluttautua aseen käyttäjäksi. Harjoittelematta ei tule sotilaita ja Suomen kertausharjoitusmäärillä ei harjoitusta tule kylliksi. Mutta ymmärretäänkö sitä Arkadianmäellä, Brysselissä ja Poliisihallituksessa. Hän tietää, että reserviläisellä pitää olla ase. Oli selvää, että titaani ei päihitä painavampaa teräspottaa, mutta testitulos yllätti kuitenkin. 58 s. PA SI LI N D RO O S
6 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 U S A IR FO RC E LENNOKIT ON TORJUTTAVA
Kun yksittäisen koneen hinta laskee, kasvaa myös niiden määrä ja torjunta muuttuu yhä työläämmäksi. Mutta jollakin nekin on torjuttava ja torjutaan. Se taas ei ole aina kovin yksinkertaista. Aseistamattomina niitä käytetään tiedusteluun ja tulenjohtoon, aseistettuina niillä voidaan tuhota sekä liikkuvia että kiinteitä maaleja. 7 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Miehittämättömät koneet (UAV, Unmanned Aerial Vehicle) eli kansanomaisesti lennokit ovat jo pitkään olleet sotilaskäytössä ”likaisissa, tylsissä ja vaarallisissa” eli DDD-tehtävissä. TEKSTI: AHTI LAPPI, EVERSTI EVP U S A IR FO RC E. . Robotit eivät pelkää kuolemaa, joten ilmapuolustuksella ei ole pelotusvaikutusta. Jokainen UAV on tuhottava
Prototyyppejä kokeiltiin jo Afganistanin sodassa vuonna 2001 ja Irakin sodassa vuonna 2003. Suunnittelupöydillä ja tuotannossa on jatkuvasti uusia malleja, suuria ja pieniä. Matkalentonopeus on 575 km/h, maksimi lentokorkeus 18 kilometriä, lentoaika yli 30 tuntia ja lentomatka 22 000 kilometriä! Kone on tarkoitettu pitkäkestoiseen lentotiedusteluun, joten se on varustettu satelliittinavigointilaitteilla, tutkalla sekä optisilla ja infrapunasensoreilla. Niiden koko, rakenne ja suorituskyky vaihtelevat, mikä asettaa myös ilmapuolustukselle erilaisia vaatimuksia. Matkalentonopeus on 575 km/h, maksimi lentokorkeus 18 kilometriä, lentoaika yli 30 tuntia ja lentomatka 22 000 kilometriä. ALLA, RQ-4 GLOBAL HAWK on todella iso, liki pienen matkustajakoneen kokoinen, pituutta on 14,5 metriä, siipiväli on 39,9 metriä ja korkeus 4,7 metriä. UAV:t voidaan käyttötarkoituksensa mukaan jakaa kolmeen kategoriaan: strategiset, operatiiviset ja taktilliset koneet. 8 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A M iehittämättömiä UAVlennokkeja on eri maissa käytössä satoja erilaisia. U S A IR FO RC E. Se on todella iso, liki pienen matkustajakoneen kokoinen, pituutta on 14,5 metriä, siipiväli on 39,9 metriä ja korkeus 4,7 metriä. Normaali matkalentonopeus on 130 km/h ja maksimi lentokorkeus 5 500 metriä. Global Hawk kykenee suorittamaan vastaavia tehtäviä kuin miehitetyt U-2ja SR-71-koneet aikaisemmin. Strategiset lennokit Strategisen luokan miehittämättömiä tiedustelu-UAV:ita käytettiin jo Vietnamin sodassa 1960-luvulla. Amerikkalaisten RQ-4 Global Hawk on hyvä esimerkki nykyisistä strategisiin tehtäviin suunnitellusta miehittämättömästä koneesta. Koneesta on tehty erilaisiin tarkoituksiin useita eri versioita, kuten RQ-4A, 4B, YLLÄ, HERMES-450 on 6,1 metriä pitkä, siipiväli on 10,5 metriä, ja painoa on vain 450 kiloa
Bukin poistuttua Suomelta puuttuu kokonaan korkeatorjuntakyky. Korkeatorjuntakykyisiä ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä on olemassa, joten sellaisille aseille torjunta ei ole ongelma. Korkeatorjuntaan kykeneviä ohjusjärjestelmiä ovat ainakin Yhdysvaltojen Patriot, Ranskan SAMP/T ja Venäjän S-300VM, S-350, S-400 ja Buk-M2. Ei ihan halpa laite siis. Niitä on valmistettu jo puolensataa kappaletta. Korkealla lentävän miehittämättömän koneen torjuminen ei ole mahdotonta, mutta se vaatii ilmapuolustukselta riittävää ulottuvuutta. Torjuntahävittäjillä sitä ei voida korvata. Päinvastoin kuin usein luullaan eivät robotit – varsinkaan strategisella tasolla – ole välttämättä sen halvempia kuin miehitetyt ilmaaluksetkaan. Kalliita Global Hawk -koneita voidaan parhaiten käyttää alueilla, joissa vastustaja ei pysty uhkaamaan niitä. Muistetaan, että CIA:n vakoilukone U-2 ammuttiin alas 1.5.1960 Sverdlovskissa S-75 Desna -ohjuksilla (SA-2) yli 20 kilometrin korkeudelta. U S A IR FO RC E. Koneilla on takanaan jo ainakin puolentoista sataatuhatta lentotuntia. MQ-9 VOIDAAN ASEISTAA HELLFIRE-OHJUKSILLA TAI LASEROHJAUTUVILLA POMMEILLA. 9 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 4E Euro Hawk, MQ-4C Triton ja EQ-4b. Buk-M1 (ITO 96) on Suomessa poistuvaa kalustoa. Käyttöalueeltaan varsin rajallisen Global Hawkin yksikköhinta on noin 131,4 miljoonaa dollaria
Aseistetut lennokit olisi tietysti aiheellista torjua, mutta aseistamattomatkin voivat olla vaarallisia, jos ne antavat maalitietoja muille aseille. Osa HERO-400 painaa 40 kiloa ja on varustettu kahdeksan kilon taistelulatauksella. Esimerkiksi Hermes-450 on 6,1 metriä pitkä, siipiväli on 10,5 metriä, ja painoa on vain 450 kiloa. Se voi päivystää ilmassa neljä tuntia, etsiä sopivia maaleja ja hyökätä niitä vastaan operaattorin luvalla. Koneen normaali lentokorkeus on 7 500 metriä (maksimi 15 000 metriä) ja nopeus 315 km/h. MQ-9 on vähän isompi: pituus 11 metriä, siipiväli 10,5 metriä ja paino 2 223 kiloa. Venäläisten Dozor-600, joka on havaittu Syyriassa, on kokoluokaltaan ja ominaisuuksiltaan Hermes-450:n kaltainen. Lentokorkeus on kriittinen tekijä, sillä esimerkiksi Suomessa olevilla Crotale-ohjuksilla (ITO 90M) torjuntakorkeus on vain 6 000 metriä. Kokonsa puolesta tällaiset miehittämättömät UAV:t ja UCAV:t ovat havaittavissa tutkilla, jolloin myös niiden torjunta tutkaohjatuilla ohjusjärjestelmillä on mahdollista. 10 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 10 SUOMEN SOTILAS 5 • 2016 Operatiiviset lennokit Operatiivisen luokan UAV:ita on jo enemmän käytössä, ja osa niistä on myös aseistettuja (UCAV, Unmanned Combat Aerial Vehicle). Kone voidaan aseistaa Hellfireohjuksilla tai laserohjautuvilla pommeilla. Tämän luokan koneet ovat pienempiä kuin Global Hawk. MQ-9 voi myös puolustaa itseään ilmatorjuntaohjuksilla (Stinger), mitä on kokeiltukin. n MQ-9 voi myös puolustaa itseään ilmatorjuntaohjuksilla. Normaali matkalentonopeus on 130 km/h ja maksimilentokorkeus 5 500 metriä. Esimerkkeinä voidaan mainita amerikkalaisten MQ-9 Reaper, venäläisten Dozor-600 ja Israelin Hermes-450, joka on ollut Georgian sodassa (2008) ja brittien käytössä Afganistanissa ja Irakissa. U S A IR FO RC E U S A IR FO RC E. Taktiset lennokit Etulinjan lähitiedusteluun ja tulenjohtoon suunniteltuja pienikokoisia UAV:ita on käytössä pilvin pimein
Edellisen isoveli Hero-400 painaa 40 kiloa ja on varustettu kahdeksan kilon taistelulatauksella. Esimerkkinä näistä kamikaze-lennokeista voidaan mainita Israelin Hero-30 ja Hero-400. Halvinkin ohjus voi maksaa enemmän kuin pieni UAV, isot ovat vielä asia erikseen. Oikein pienet koneet eivät välttämättä näy minkäänlaisessa tutkassa, eikä niiden lämpösäteilykään ole kummoista, mikä vaikeuttaa eri aseiden käyttöä. n Israelin Hero-400. Kuinka arvokkaita ne ovat. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon mahdolliset omat tappiot, joita miehittämättömät koneet voivat aiheuttaa esimerkiksi osoittamalla maaleja täsmäaseille. On kehitteillä muun muassa laseraseita ja elektronisia torjunta-aseita – löytyykö niistä ratkaisuja. Iso kysymys on myös kustannustehokkuus: kannattaako halpaa UAV:ta ampua kalliilla ohjuksella. Isompi taistelulataus riittää kovempienkin maalien tuhoamiseen. Sähkömoottori tekee niistä entistä hiljaisempia, eikä niitä aina havaitse helposti optisesti. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 11 11 SUOMEN SOTILAS 5 • 2016 niistä on varustettu myös hyökkäystarkoituksiin, joten niiden torjuminen olisi ensiarvoisen tärkeätä. Aluspuolella kohdelähitorjunnassa käytetään myös massamaista tulta eli esimerkiksi erilaisia Gatling-tyyppisiä monipiippuisia automatisoituja korkean tulinopeuden ammusasejärjestelmiä, jotka ovat kuitenkin ammuskulutuksensakin puolesta painavia ja sellaisena käytöltään rajoitettuja. n Venäläinen Dozor-600. Mitä pienempi lennokki on, sitä vaikeampi se on havaita ja torjua millään aseella. Operaattori laukaisee miehittämättömän ilmaaluksen taivaalle pienestä kanisterista ja seuraa lentoa näytöltä. Se voi päivystää ilmassa neljä tuntia, etsiä sopivia maaleja ja hyökätä niitä vastaan operaattorin luvalla. Ensin mainittu on hyvin pieni sähkömoottorilla varustettu UCAV, joka painaa vain kolme kiloa ja sisältää puolen kilon taistelulatauksen. Tällainen taistelukentän yläpuolella päivystävä tappaja on ikävä uhka. 12,7 mm:n ilmatorjuntakonekivääri voi olla ihan hyvä ase, jos ampuja vain näkee maalin. Kun sopiva maali löytyy, kone hyökkää ja tuhoaa sen. Lentoaika on puoli tuntia, jona aikana kone voi pyöriä tietyllä alueella tai edetä 40 kilometrin etäisyydelle. Pienten UAV-koneiden uhka on käynnistänyt eri maissa ankaran kehitystyön sopivien torjuntakeinojen löytämiseksi. MITÄ PIENEMPI LENNOKKI ON, SITÄ VAIKEAMPI SE ON HAVAITA JA TORJUA MILLÄÄN ASEELLA. HALVINKIN OHJUS VOI MAKSAA ENEMMÄN KUIN PIENI UAV Lisää modernista ilmauhkasta ja sen torjunnasta tässä lehdessä sivuilla 30-32 ja sivulla 96!
N A VY LASERASE TULEE ”Olemme juuri muuttaneet tieteiskirjallisuuden todellisuudeksi”, lausui Yhdysvaltojen avaruuspuolustusjoukkojen komentaja, kenraaliluutnantti John Costello kesäkuussa 1999 laseraseella tehdyn koeammunnan jälkeen. USS Ponce (ASB(I) 15) koekäyttää Laser-asejärjestelmäänsä. Maalina oli Katjusha-raketti, joka tuhoutui. Laserjärjestelmät ovat vielä raskaita ja energiasyöppöjä, mutta ne ovat jo totta.. Tällaisia kokeiluja on tehty enemmänkin. Lasertekniikan käyttöä ilmatorjunta-aseissa on tutkittu jo yli 50 vuotta, ja nyt valoa näkyy jo tunnelin päässä. 12 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A U .S . . TEKSTI: AHTI LAPPI, EVERSTI EVP PERSIANLAHDELLA 17. marraskuuta 2014
Laseraseet on asennettu kuorma-auton lavalle, joten liikkuvuus on hyvä. Tehokas ampumaetäisyys on pari kilometriä. Pieni UAV voidaan ”käräyttää” parin sekunnin laserannoksella, isommasta koneesta voidaan tuhota elektroniikka. n Boeingin miehittämättömien ilma-alusten torjunta-ase (drone-killing laser weapon), joka on hyvin pienikokoinen laite. Sitä voidaan käyttää miehittämättömien UAV:iden lisäksi myös ammusten torjuntaan. Laserlaukauksen hinta on kuitenkin pieni ja ”patruunoita” riittää niin kauan kuin sähköä on. Siitä voisi löytyä onnistuessaan yksi väline hankalaan ballistisella lentoradalla lähestyvien projektiilien torjuntaan (muun muassa ballistiset ohjukset tai tykistöasejärjestelmien kranaatit). Lockheed-Martin on kehittämässä vähän isompaa konttiin sijoitettua ADAM (Area Defense AntiMunitions) -asetta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 13 A merikkalaiseen sotalaiva USS Ponceen asennettiin syyskuussa 2014 laserase LaWS (Laser Weapon System), jota on tarkoitus käyttää miehittämättömien ilma-alusten (UAV) ja pienten pinta-alusten torjunnassa. Tehokas ampumaetäisyys on yleensä hyvin lyhyt, joten kyseessä on vain lähitorjunta-ase. Yksikkö soveltuu pienten kohteiden suojaamiseen. Eräs niistä on Boeinn Lockheed-Martin on kehittämässä konttiin sijoitettua ADAM (Area Defense AntiMunitions) -asetta. Jahka niistä saadaan toimivia. gin miehittämättömien ilma-alusten torjunta-ase (drone-killing laser weapon), joka on hyvin pienikokoinen ja kompakti laite. Eräs niistä on kehitteillä oleva laserasejärjestelmä Iron Beam, joka on suunniteltu sekä miehittämättömien koneiden (C-UAV) että ammusten torjuntaan (C-RAM). Maalit saadaan seurantaan viiden kilometrin etäisyydeltä, ja tehokas ampumaetäisyys n Boeingin 10 kilowatin laser löytää maalin monisensorijärjestelmällään. Lasertekniikassa on kuitenkin rajoituksia, jotka heikentävät aseiden suorituskykyä. Tuliyksikköön kuuluu kaksi laserasetta, johtokeskus ja tutka. Huono sää, sade, sumu tai pöly heikentävät laseraseen tehokasta käyttöä. Kahden tai useamman laseraseen yhteiskäytöllä voidaan torjua samaa maalia. Voidaan todeta, että juuri pienten UAV-koneiden torjunnassa laseraseet voivat olla kustannustehokas ratkaisumalli. Kirjoittaja on Suomen Sotilaan vakituinen avustaja, entinen ilmatorjunnan tarkastaja ja ilmasotahistorioitsija. Itse säde etenee valon nopeudella, joten mitään ennakkoja ei tarvitse ottaa, vaikka maali liikkuisikin, mutta säteen pitää pysyä maalissa kiinni tarkasti jonkun sekunnin ajan. Israel on panostanut paljon erilaisten ilmatorjunta-aseiden kehittelyyn. Pienet pinta-alukset voidaan pysäyttää tuhoamalla moottorin elektroniikka. Laivasta on mahdollista saada myös riittävästi sähkövoimaa. Tulevaisuudessa laseraseesta voi tulla hyvinkin kustannustehokas lähitorjunta-ase perinteisten asejärjestelmien rinnalle. PIENTEN UAV-KONEIDEN TORJUNNASSA LASERASEET VOIVAT OLLA KUSTANNUSTEHOKAS RATKAISUMALLI.. Tämä on ensimmäinen operatiiviseen käyttöön otettu laserase. Yhdysvalloissa on kehitteillä muitakin laseraseita. on pari kilometriä. Tällaiset yhä kevyemmät järjestelmät tekevät laseraseesta taktisesti yhä käyttökelpoisemman myös maalla. Ase on prototyyppiasteella. Ihmisiä voidaan häikäistä matalalla teholla, mutta sokaiseminen on Geneven sopimuksilla kielletty, vahinkoja sattuu tietysti... Lasersäteen voimakkuutta voidaan säädellä kohteen laadun mukaan. LaWS on aika isokokoinen laite, mutta isossa laivassa se ei ole ongelma. Koeammunnoista saadut kokemukset ovat kuulemma yllättävänkin hyviä. Laserase on integroitu aluksen tutkiin, joiden avulla saadaan maalinosoitus
Ei Yhdysvalloista ole tulossa natsivaltiota. Kenellä on oikeus päättää, kuka on äänestänyt väärin. Se vain haluaa kielletyt aiheet takaisin keskustelun piiriin. 14 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 IIVI Iivi Masso AINOA AMERIKKALAINEN nettilehti, jota luen säännöllisesti, on New York Times. Venäjän toivelistalla se on ollut jo jonkin ajan. EPÄILY , onko joku osa kansasta riittävän kypsä äänestämään, ei ole sinänsä uusi. NYT KAUHISTELIJAT ovat poliittisesti vasemmalla, siis heitä, jotka ovat omien sanojensa mukaan syrjittyjen ja heikompien puolella. Leimaaminen ja moralisointi on keino väistää vakavaa tutkiskelua, mistä nykyinen ”kapina järjestelmää vastaan” oikeasti kertoo. Trumpin äänestäjien joukossa oli koulutettua väkeä, latinoita, liberaaleja muslimeita. Ei kansanvalta tarkoittanut heti kaikkien kansalaisten äänioikeutta. Jäämmekö taas kerran yksin. Epäilen, että väärin äänestävien kansalaisten leimaaminen tietämättömiksi hölmöiksi tekee vain vaalityötä populistien puolesta. Kuinka väärässä voi demokraattinen valinta olla. Aikoinaan tietämättömistä äänestäjistä valittivat samat vanhat valkoiset äijät, jotka nyt ovat ”typerien äänestäjien” turvin tarttuneet takaisin vallan kahvaan. Miten hän voisikaan palkata ensityökseen saman järjestelmän luottohenkilöitä. Niihin on liian kauan ollut eliitin mukaan vain yksi oikea vastaus. KUTEN BREXITIN jälkeen, niin myös Trumpin valinnan jälkeiset ensireaktiot olivat hyökkääviä tietämätöntä äänestäjää kohtaan. Trump lupasi äänestäjilleen ravistaa järjestelmää. KAPINAN yksi syy voi olla se, että monet aiheet, kuten maahanmuuttoja integraatiopolitiikka, vapaakauppa ja rajojen valvonta, on pyyhkäisty pois avoimen keskustelun areenalta. KUTEN BREXITIN jälkeen, nytkin tuntui melkein kuin pettyneiden kriitikoiden mielestä tällaisen roskaväen ei olisi pitänyt antaa äänestää ollenkaan. Siis ”loukkaus oikeutta vastaan”, ”hälyttävä valinta”, ”kangastava maailmanloppu”, viimeistä ei tarvinne kääntää. Sen sijaan eliitin tulisi alkaa kuunnella ”hölmöä kansaa” ja keskustella sen kanssa, ihan oikeasti. Kansanvallan ansat. Lehti kuvaili tulevan presidentin henkilöstövalintoja. SIVUSTAKATSOJAN on yhä vaikeampi ymmärtää, mitä oikeasti tapahtuu. Edellisenä iltana New York Times ennusti Hillary Clintonin voittoa presidentinvaaleissa 84 %:n todennäköisyydellä. En ollut avannut viihdesivua, jossa arvosteltiin viikon kauhuelokuvia. LIBERAALINA eurooppalaisena en itsekään ollut iloisesti yllättynyt vaalituloksesta. Kun Trump oli Kremlin suosikkiehdokas, Venäjän naapureiden on syytä olla varuillaan. En usko, että kansa länsimaissa kapinoi kansanvaltaa vastaan. SEURAAVAKSI pelätäänkin jo Marine Le Penin vaalivoittoa Ranskassa. Niinpä kuuluin niihin, jotka yllätyivät 9. Vai liioitteleeko lehti, joka ei vaalikampanjan aikana peitellyt sympatioitaan, kun osavaltiot valitsivatkin sen poliittisen vastustajan. Jotkut jo pelkäävät Euroopan uutta jakoa etupiireihin. Kuitenkin reaktiot vaalien tuloksiin ovat olleet yhtä mielenkiintoisia kuin tulokset itse. Ei siellä voi naisilta tai vähemmistöiltä viedä kansalaisoikeuksia noin vain. Maailmanlopun ennusteiden on pakko olla liioiteltuja. ITSELLÄNI ei riitä ylimielisyyttä julistaa kaikkia Trumpin äänestäjiä typeriksi, rasistisiksi junteiksi, vaikka olisin mieluummin nähnyt Clintonin voittavan. PARI VIIKKOA myöhemmin saman lehden pääuutisten otsikoissa luki: ”Insult to justice”, ”Alarming pick”, ”Looming Apocalypse” ja ”Oh No!”. Trumpin äänestäjät olivat valkoista roskaväkeä, köyhiä, työttömiä, machomiehiä, rasisteja – typeryyksiä, jotka eivät tiedä omaa parastaan, elleivät sitten olleet suorastaan pahoja. Yhdysvaltain perustuslain erityisen vahva asema varmistaa, että monet esitetyistä peloista ovat väistämättä turhia. marraskuuta aamulla. Niin kauan kuin eliitti ei suostu avaamaan näitä aiheita keskustelulle, se luo yhä uusia mahdollisuuksia populisteille, joita ei poliittinen korrektius kahlitse. Lähteekö länsi nyt peliin mukaan. Onko paniikki aiheellista, onko kymmenien miljoonien amerikkalaisten valinta mennyt niin pieleen, että politiikasta tuleekin seuraavien vuosien aikana kauhunäytelmä. ERÄS ONGELMA tässä keskustelussa on politiikan hyviksien into leimata niin monet mielipiteet rasismiksi, fasismiksi ja ksenofobiaksi, että vaikutus on kuin Poika ja susi -tarinassa, jossa paimenpoika huusi ”Susi tulee!” niin monta kertaa, ettei kukaan kuunnellut, kun se lopulta tulikin. SILTI PAIKALLISTEN reaktioiden hysteerisyydessä on jotain rauhoittavaakin. KANSANVALTA pystyy toki tuhoamaan itsensä, mutta Yhdysvallat vahvoine instituutioineen on epätodennäköisin paikka, jossa se tapahtuisi. Maantieteestä johtuen, täältä katsottuna suurin huolenaihe on hänen suhteensa Venäjän nykyjohtoon. Olemme kuulleet rasismisyytöksiä niin paljon, ettemme enää tiedä, mitä niillä tarkoitetaan. Kun äänioikeus myönnettiin varattomille miehille, naisille, maahanmuuttajille tai värillisille, löytyi aina vastustajia, jotka pelkäsivät tietämättömien uusien äänestäjäryhmien tuhoisaa vaikutusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. EMME VIELÄ TIEDÄ , mitä Trumpin valinta tuo tullessaan. Pitäisikö joiltakin taas ryöstää äänioikeus
Kriisi ja siviiliväestöön kohdistuvat väkivallanteot uhkaavat jäädä kansainvälisen huomion tutkahorisontin alle Syyrian ja maailmanpolitiikan suurempien kriittisten kysymysten viedessä kansainvälisen median huomion. Pääsihteerin huolestumista toisti marraskuun puolivälissä YK:n erityislähettiläs Adama Dieng, joka pelkää etnisen väkivallan kiihtymistä Etelä-Sudanissa. Ihmisten ja ryhmien kimppuun on hyökätty oletettujen poliittisten kytkösten perusteella. YK-lähettilään mukaan Etelä-Sudanissa on raportoitu tiettyjen etnisten ryhmien jäsenten tappoja ja raiskauksia. Samat ryhmittymät taistelivat keskenään myös sisällissodassa. Dieng varoitti äärimmäisestä polarisaatiosta joidenkin heimoryhmien kesken. Suomen Sotilas seuraa Etelä-Sudanin tilanteen kehitystä, jolla voi olla vaikutusta naapurimaidenkin tulehtuneeseen tilanteeseen ja muun muassa Euroopan pakolaiskriisiin.. Etelä-Sudan vajosi sisällissotaan joulukuussa 2013. Hän toisti aiemman esityksensä, jossa Etelä-Sudan määrättäisiin aseidenvientikieltoon. Sodassa kuoli kymmeniätuhansia, ja yli 2,5 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa. Hänen mukaansa poliittisena konfliktina alkanut tilanne on muuttunut ja voi yltyä suoranaiseksi etniseksi sodaksi. Asiaa ei helpota se, että Etelä-Sudanin hallitus rajoittaa rauhanturvaajien liikkumista. Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin kannattajat ottivat viime heinäkuussa jälleen yhteen pääkaupunki Jubassa. Hän muistutti, ettei noin 14 000 UUSI KIERROS SISÄLLISSODASSA Etelä-Sudanissa uhkaa miehen UNMISS-rauhanturvaoperaatio kykene estämään mahdollista verilöylyä. JY VÄLL Ä 15 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 V uonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on syöksykierteessä (lue Suomen Sotilas 5/2016). YK on huolissaan Etelä-Sudanin sisäisistä levottomuuksista. Ban Ki-moon aikoo lähettää delegaation Etiopiaan suunnittelemaan Afrikan unionin kanssa, mitä kriisin puhjetessa voitaisiin tehdä. V U O D E N V A I H T E E S S A väistyvä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon pitää huolestuttavana vihapuheen ja etnisen kiihotuksen lisääntymistä alueella. YK:n turvallisuusneuvosto päätti elokuussa lähettää maahan vielä 4 000 sotilasta alueen maista, mutta Kiirin hallinto kielsi joukkojen pääsyn Etelä-Sudaniin. YK:N PITÄISI pääsihteeri Banin mukaan määritellä, mitä se on valmis tekemään, jos laajamittaiset levottomuudet puhkeavat
SUOMEN TIEDUSTELU ON KESTÄMÄTTÖMÄLLÄ POHJALLA MARRASKUUN puolivälissä supon (suojelupoliisi) päällikkö Antti Pelttari arvioi Suomen tiedustelun olevan kestämättömällä pohjalla. Pelttarin mukaan tiedustelu vaatii pikaista panostusta. Hallitus ja kapinalliset ovat neuvotelleet rauhasta neljän vuoden ajan Kuubassa. JY VÄLL Ä 16 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 NATO VAHVISTAA läsnäoloaan ja tiivistää rivejään EU:n epäyhtenäisyydestä ja Britannian brexitistä huolimatta. Suomalaisillekin tutun raketinheitinjärjestelmän tehokas kantama on 15–70 kilometriä, ja se pystyy ampumaan GPS-ohjattuja ohjuksia 12 laukauksen minuuttivauhdilla. Puolustuksen pahimmat aukot löytyvät näin tiedustelusta. KOLUMBIAN HALLITUS JA FARC ALLEKIRJOITTIVAT RAUHANSOPIMUKSEN KOLUMBIAN hallitus ja sissijärjestö Farc ovat ilmoittaneet allekirjoittaneensa uuden rauhansopimuksen. Sopimuksella pyritään lopettamaan vuosikymmenien ajan kestänyt konflikti, jossa on kuollut yli 220 000 ihmistä. Brexit ei vie brittejä Virosta BRITANNIA VAHVISTAA LÄSNÄOLOAAN VIROSSA. Aiempi sopimus hylättiin kansanäänestyksessä lokakuussa (lue Suomen Sotilas 5/2016). Osavaltiossa on kuollut ainakin 130 ihmistä reilun kuukauden aikana. BURMASSA LEVOTTOMUUKSIA MYANMARISSA eli Burmassa sadat rohingya-muslimivähemmistöön kuuluvat ihmiset pakenivat marraskuussa maassa puhjenneita väkivaltaisuuksia rajan yli Bangladeshiin. Rakhinen osavaltiossa, jossa valtaosa rohingya-muslimeista asuu, on ollut meneillään Myanmarin armeijan operaatio. Entinen brittikenraali Richard Shirreff kertoi Daily Mail -lehdelle toivovansa, että Britannia ottaisi johtovastuun Baltian maiden suojelussa etenkin brexitin jälkeen. Hän sanoo, että turvallisuustilanteen muutos on ollut viime vuosina merkittävin supon historian aikana. Keskeiset syyt muutokseen ovat kiristynyt tilanne Itämeren ja Ukrainan alueella sekä Syyrian ja Irakin sodat. Valmisteilla oleva tiedustelulaki antaisi suojelupoliisille toimivaltuudet siviilitiedusteluun sekä toimimiseen ulkomailla ja tietoverkossa. Silminnäkijöiden ja Bangladeshin viranomaisten mukaan joitakin pakoon lähteneitä ihmisiä on ammuttu. Lausunnossaan Pelttari vertasi supoa Puolustusvoimien ja poliisin tilanteeseen. Laki parantaisi etenkin terrorismin torjumiseksi tehtävää työtä. Pelttarin mukaan Suomella täytyy olla oma kyky havaita Suomeen verkon kautta kohdistuvia hyökkäyksiä. Hänen mielestään armeijalla on keinot vastata uhkiin ja poliisi on yksi maailman tehokkaimpia. Britannia sijoittaa ensi vuonna Viroon kehittyneitä GMLRS-raketinheitinjärjestelmiä ja noin 800 sotilasta osana monikansallista joukkoa, johon kuuluu sotilaita myös Tanskasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista
Koneet eivät vastaa päivityksen jälkeen Grobin niille hankkimaa tyyppihyväksyntää. n Tšekkiläinen vaihtoehto Zlin Z 242 hylättiin. Suomalainen Hornet-ohjaaja opettaa ilmataistelua Yhdysvaltain merijalkaväessä (USMC) kolme vuotta, ja merijalkaväestä puolestaan lähetettiin ohjaaja samoihin tehtäviin Suomeen. Tšekkiläinen edullisempi vaihtoehto Zlin Z 242 hylättiin viime marraskuussa, koska sen ohjaamo on liian pieni pisimmillään 190-senttisille lentäjäoppilaille. Grob väittää, että Suomelle edullisin vaihtoehto olisi ollut ostaa pienempi määrä uusia koneita. Alkeiskoulutuskoneiden hankinta kuitenkin mutkistui, sillä koneiden saksalainen valmistaja Grob ei aio tukea käytettyjen koneiden huoltoa. Pääsyy tuotetuen kieltämiseen on se, etteivät 16–18 vuotta vanhat koneet sovellu enää pitkäaikaiseen sotilaskoulutuskäyttöön. Ilmavoimien nettisivuilta löytyvässä kapteeni Doughertyn kattavassa haastattelussa suomalaisen ja amerikkalaisen järjestelmän eroista ja elämästä Kuopion suunnalla paljastuu ainakin se, että joko Dougherty on nopea oppimaan tai savo ei olekaan niin vaikea kieli kuin on luultu. Joidenkin maiden ilmavoimissa on luovuttu kokonaan harjoitushävittäjistä, ja lentäjät siirtyvätkin alkeiskoulutuksen ja simulaattoriharjoittelun jälkeen suoraan hävittäjiin, mutta alkeiskoulukoneita tarvitaan yhä lentämisen perusteiden opetteluun. Grob olisi halunnut myydä Suomelle uuden G120TP-mallin, mutta Puolustusvoimien mukaan se oli liian kallis. n Grob G115E -harjoituskone.. Modernisointi sisältää nykyisten suunnistusmenetelmien koulutuksen mahdollistavat näyttölaitteet ja radiot. Lentäjä on oppinut suomea huiman nopeasti. Grobin mukaan se ei halua osallistua koneiden analogisen ohjaamon muuttamiseen niin kutsutuksi lasiohjaamoksi. Kapteeni Matthew Dougherty aloitti palveluksensa Hävittäjälentolaivue 31:ssa kesäkuussa 2016. Vaikka Grob ei myisikään tuotetukea, Puolustusvoimissa aiotaan ottaa koneet vastaan ja järjestää tuki itse Suomessa. Alkeislentokoulutusta on esitetty toisinaan myös ulkoistettavaksi ja ostettavaksi yrityksiltä. Koneita on suunniteltu modernisoitavan Suomessa hankinnan jälkeen. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 17 Käytettyjä koulukoneita ja ilmavoimayhteistyötä PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (ps.) on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan alkeisja peruslentokoulutuskoneita brittiläiseltä Babcock International PLC:ltä. Monissa maissa on etsitty kansainvälistä yhteistyötä kalliin lentäjäkoulutuksen kustannusten jakamiseksi. ALKEISKOULUKONEITA TARVITAAN YHÄ LENTÄMISEN PERUSTEIDEN OPETTELUUN. n Kapteeni Matthew Dougherty. Suomikin on ahkerasti mukana kansainvälisessä koulutusyhteistyössä, muun muassa Yhdysvaltojen kanssa lennonopettajavaihdossa. Hankinta sisältää 28 käytettyä Grob G115E -harjoituskonetta ja niiden käyttöönottoon tarvittavan koulutuksen
Jutussa on tutkittavana myös Ylen toimittaja, jonka epäillään käyttäneen työpaikalla saamiaan tietoja hyväksi muun muassa luovuttamalla Aroa koskevia tietoja rikoskumppanilleen. Lokakuussa nähtiin kaksi arvovaltaista yhdysvaltalaisvierailua Suomeen muutaman päivän sisällä. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunto oli, ettei lainsäädäntö estä varusmiesten käyttöä valmiuden kohottamiseen”, Niinistö kertoi Aamulehdelle lokakuussa. Suomen-vastaista propagandaa Venäjällä laajasti levittänyttä ja Itä-Ukrainan niin sanottujen separatistien perustamien Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” puhemiehenä esiintynyt Bäckman on kansainvälisilVarusmiehiä voi käyttää sotimiseenkin SE ON MERKITTÄVÄ LISÄ JA NOSTAA VALMIUTTA. Lisäksi vierailulla keskusteltiin Suomen käynnissä olevasta HX-hävittäjähankkeesta, jonka tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. ”Pyysin oikeuskanslerilta lausuntoa, koska ihmettelin laintulkintaa. Trollit vainoavat toimittajia POLIISI TUTKII ”kohudosentti” Johan Bäckmania Ylen entisen toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Tämän joukon lisäksi saamme tuhansia nuoria miehiä lisää varusmiespalveluksesta. Kansliapäällikkö Juustin ja ilmavoimaministeri Jamesin kahdenvälisessä tapaamisessa keskusteltiin maiden ilmavoimien yhteistoiminnasta, harjoitusyhteistyöstä sekä Hornet-kaluston ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvistä asiakokonaisuuksista. Suomi kiirehti yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa SUOMI KIIREHTI kahdenvälistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ennen uuden presidentin valintaa. PU O LU ST U SV O IM AT. Luovutetut tiedot ovat koskeneet esimerkiksi Aron olinpaikkaa ja työtehtävien hoitoa. Näinhän asia ei ollut kylmän sodan aikana, jolloin varusmiehiä pidettiin hälytysvalmiudessa ja muun muassa kolmen saapumiserän järjestelmällä pyrittiin takaamaan riittävä valmius ja koulutuskierto. 18 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 JY VÄLL Ä PÄÄESIKUNNAN lakimiesten tulkinta muuttui oudosti vuosituhannen vaihteessa. Tarkentunut laintulkinta parantaakin puolustusministerin mukaan valmiutta: ”Meillä on tällä hetkellä noin 8 000 ammattisotilasta, joilla on välitön valmius. Ilmavoimista vastaava apulaispuolustusministeri (Secretary of the Air Force) Deborah Lee James käväisi puolustusministeriön kansliapäällikön Jukka Juustin vieraana Suomessa 9.– 10.10. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Pääesikunnan juristit ovat tulkinneet väärin asevelvollisuuslakia viimeiset kymmenen vuotta. Yhdysvaltojen varapuolustusministeri Robert Work vieraili Suomessa Leen vierailua edeltävällä viikolla 6.–7.10. LA U RA PO H JA VI RT A / YL EN KU VA PA LV EL U n Jessikka Aro. Olimme varusmiehinä mukana harjoituksissa. 2016. Muistan, kun olin suorittamassa asepalvelusta 1990-luvulla. Se on merkittävä lisä ja nostaa valmiutta”, Niinistö totesi. Berliinin muuri kaatui, ja meillä järjestettiin harjoituksia kriisin varalle. solmimassa aiesopimuksen maiden välisestä puolustusyhteistyöstä. Vaikka laki ei muuttunut, niin yhtäkkiä varusmiehiä ei voinutkaan enää käyttää sodan ajan tehtäviin ennen koulutuksen päättymistä
Puolustusministeriöstä kuitenkin muistutetaan, että suuretkaan suunnitelmat teollisesta yhteistyöstä eivät mene Ilmavoimien uuden hävittäjän suorituskykyvaatimusten edelle. Saab kehuu koneensa matalia elinkaarikustannuksia ja käytettävyyttä talviolosuhteissa ja maantietukikohdissa. sen BAE Systemsin liiketoimintajohtaja Mark Parkinson sanoi, että Suomessa on sopivaa osaamista ja infrastruktuuria hävittäjän tuotantolinjalle. F-35 LIGHTNING II ON NIIN KALLIS, ETTÄ MONET SITÄ TILANNEET MAAT OVAT TYYTYNEET VÄHEMPÄÄN MÄÄRÄÄN KONEITA KUIN MITÄ HEILLÄ OLI AIKAISEMMIN. Saabin Suomen-kampanjan johtaja Magnus Skogberg kertoi, miten Brasiliaan tilattujen 36:n JAS Gripen -koneen hinta (noin 4,2 miljardia euroa) pitää sisällään myös kehittämiskeskuksen perustamisen Brasiliaan sekä koko maanpäällisen tukijärjestelmän simulaattoreineen. Gripenien kokoonpanoa Suomeen. Myös amerikkalainen Lockheed Martin on kertonut käyneensä keskusteluja F-35 Lightining II -hävittäjäänsä liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista suomalaisyritysten kanssa. Eurofighter-konsortioon kuuluvan brittiläin Eurofighter Typhoon. RUOTSALAINEN SAAB todella haluaa, että Suomi valitsisi Hornetin seuraajaksi JAS 39 Gripen E/F:n eli uuden Gripen NG:n. SA A B U SA F. Venäjän informaatiovaikuttamista ja trollitehtaita tutkinut Jessikka Aro on ollut ennennäkemättömän vihakampanjan kohteena sosiaalisessa mediassa. 19 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 lä verkkosivuilla väittänyt Aroa muun muassa Yhdysvaltojen salaisen poliisin, Viron turvallisuuspoliisin ja Naton avustajaksi. Valmistaja toisaalta esittää koneen olevan niin suorituskykyinen, että entiset konemäärät voidaankin korvata pienemmällä määrällä. Saabilta luvataan edullista tarjousta koko Suomen ilmavoimien toivomasta 60 koneen määrästä. Bäckman on kuitenkin itse avoimesti värvännyt Suomesta vierastaistelijoita Itä-Ukrainan separatisteihin, jotka Ukrainan valtio ja kansainväliset sodan lait luokittelevat terroristiryhmittymiksi. Ennakkosuosikkina pidetty amerikkalainen Lockheed Martin F-35 Lightning II on niin kallis, että monet sitä tilanneet maat ovat tyytyneet vähempään määrään koneita kuin mitä heillä oli aikaisemmin. Yhtiöstä kerrotaan, että JASien tuotantolinja voitaisiin rakentaa Suomeen ja että hankinnan kokonaishinta jäisi selvästi alle arvioidun 9–10 miljardin euron. Myös Suomen Sotilas -lehden tekemään Jessikka Aron videohaastatteluun tuli kuin salamaniskusta kymmeniä alatyylisiä ja henkilöön meneviä kommentteja profiileilta, jotka eivät aikaisemmin ole Suomen Sotilas -lehden julkaisuja kommentoineet. Marraskuussa kerrottiin, että myös Eurofighter Typhoon -hävittäjän kokoonpanoa lupaillaan Suomeen
Onko rauhanliikkeillä ideoita asealan ammattilaisten työllistämiseksi jatkossa esimerkiksi floristeina tai kyyhkyslakan hoitajina. Turkmenistaniin vietiinkin peräti 50 tarkkuuskivääriä ja Uzbekistaniin 150. Niinistö ei kuitenkaan vielä määrittele tulevaa tarkkaa vahvuutta, sillä hallituksen puolustusselonteko on vielä valmistelussa. Siinä Malmin kenttä on tuomittu asuntorakentamiseen. Puolustusalan yritysten yhteistyö myös SaudiArabian kanssa on huolestuttanut aseviennin vastustajia. Suomen viennin kahlatessa syvässä taantumassa ja työttömyyden vain pahetessa kysymmekin rauhanliikkeeltä ja toimittajakollegoiltamme: haluatteko, että tarkkuuskiväärivalmistus Suomessa loppuu ja siirtyy Italiaan, jossa se jo nyt omistetaan. Sotilasasioista jotain ymmärtävä tajuaa, että määrät eivät ole siis päätä huimaavia. Seuraavaksi eduskunta joutuu käsittelemään valtaisan suosion saanutta kansalaisaloitetta kentän säilyttämiseksi. Suojakatoksen rakennustyöt alkavat syksyllä 2017 onnistuneen keräyskampanjan ansiosta. Suomen Sotilas -lehden toimituksessa ihmetellään myös, miten muutaman tarkkuuskiväärin vienti saa median ja Rauhanpuolustajat ry:n edustajat riehaantumaan, mutta Venäjän terroripommitukset Syyriassa tuomitaan vain sivulauseessa vedoten konfliktin ”kaikkiin osapuoliin”. Kannattaa myös huomioida, että hallituksen myöntämät asevientilisenssit eivät ole sama asia kuin toteutunut vienti. Yli 56 000 nimeä käsittävä kansalaisaloiHALUATTEKO, ETTÄ TARKKUSKIVÄÄRIVALMISTUS SUOMESSA LOPPUU JA SIIRTYY ITALIAAN, JOSSA SE JO NYT OMISTETAAN. Joukkorahoituksella eli yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen lahjoituksilla on kerätty yli 60 000 euroa katosta varten. Helsingin kaupunki sanoi Malmille (h)EI KAMPPAILU Malmin lentokentän kohtalosta saavutti käännekohdan aamuyöllä 27.10.2016, kun Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen yleiskaavasta 2050. Panssarimuseon joukkorahoituskampanja onnistui! PAROLAN PANSSARIMUSEO saa vihdoin suojakatoksen harvinaisille ja jopa ainutlaatuisille vanhoille panssarivaunuille. Sodan ajan joukkojen määrä on asteittain pudonnut 2000-luvun kuluessa noin puolesta miljoonasta ensin 350 000:een ja viimeksi nykytasolle 230 000:een, johon Jyrki Kataisen (kok.) hallitus (2011– 2015) laski vahvuuden säästösyistä osana Puolustusvoimien rakennemuutosta. Sodan ajan joukkojen vahvuus kasvaa PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (ps.) pitää yhä kiinni siitä, että Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta on nostettava nykytasoltaan. PU O LU ST U SV O IM AT. Toisaalta Rauhanpuolustajat kuului aikanaan Neuvostoliiton vetämään Maailman rauhanneuvostoon ja tuki 60-luvulla vasemmistolaisten sissiliikkeiden aseellista taistelua monissa maissa. 20 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 JY VÄLL Ä Rauhanliike pöyristyi Suomen aseviennistä HELSINGIN SANOMAT kertoi lokakuussa, että Suomi on vienyt kiväärejä Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin, joiden ihmisoikeustilanne on huono. ”Katokset parantavat museovieraiden viihtyvyyttä, mahdollistavat ulkonäyttelyn ympärivuotisen aukiolon sekä ainutlaatuisen panssarihistorian säilymisen jälkipolville”, Panssarimuseon johtaja Timo Teräsvalli totesi Reserviläinen-lehdelle. Suruksemme ja rauhanliikkeen iloksi voimmekin nyt kertoa, että Suomen puolustusteollisuuden vienti on laskenut laskentatavasta riippuen peräti 50–80 % vuosien 2012– 2014 vientiin nähden
Hakola ja monet muut, jotka kannattavat kutsuntatilaisuuksien laajentamista naisille, eivät ole kertoneet, mistä varat ylimääräisiin kutsuntatilaisuuksiin n Messerschmitt Bf 109 G-6 Malmin lentokentällä 28.2.1944. lokakuuta. PU O LU ST U SV O IM AT SA -K U VA. Aloitteessa toivotaan, että eduskunta säätäisi lain, joka suojelisi lentokentän ja mahdollistaisi sen toiminnan jatkossakin. Selvimmin Malmin kentän lakkauttamista kannattivat Helsingin kaupunginvaltuustossa vasemmistopuolueet, vihreät ja kokoomus. Malmin lentokenttä ei ole pelkästään Helsingin kaupungin asia: kenttä on osa koko kansalle kuuluvaa kulttuurija sotahistoriaa. ”Uskallan väittää, että naisten puolustustahtovaje johtuu ensisijaisesti puutteellisista tiedoista. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 21 te luovutettiin Väestörekisterikeskuksen tarkistettavaksi 25. Varapuheenjohtaja Terhi Hakolan mukaan naispuolinen väestönosa saisi kutsunnoissa enemmän tietoa Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästämme, mikä kasvattaisi naisten maanpuolustustahtoa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viime marraskuussa tekemän kansalaistutkimuksen mukaan naisista 70 % puolustaisi Suomea sotilaallisesti kaikissa tilanteissa, kun miehistä tätä kannattaa 82 %. Julkaisimme nettisivuillamme äänestyksestä kartan, josta selviää, kuka äänesti Malmin lentokentän puolesta ja kuka vastaan viimeisessa ratkaisevassa äänestyksessä, jossa esitettiin yleiskaavan palauttamista Malmin kentän osalta takaisin valmisteluun. MALMIN LENTOKENTTÄ EI OLE PELKÄSTÄÄN HELSINGIN KAUPUNGIN ASIA: KENTTÄ ON OSA KOKO KANSALLE KUULUVAA KULTTUURIJA SOTAHISTORIAA. ”Esitän, että lakiin lisätään naisia koskeva velvollisuus osallistua kutsuntoihin ja siellä tapahtuvaan palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Jälkimmäisen läpäisevät voisivat vapaasti päättää, hakeutuvatko naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen vai eivät”, Hakola sanoi Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlissa. RESERVILÄISLIITON varapuheenjohtaja Terhi Hakola esittää, että myös naisten tulisi osallistua kutsuntoihin, vaikka varsinainen asepalvelus pysyisi heille vapaaehtoisena. Naisilla ei ole riittäviä tietoja Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästämme. http://www.suomensotilas.fi/pelastuukomalmin-lentokenttahelsingin-kaupunki-sanoi-kentalle-ei/ Asevelvollisuuslaki koskemaan myös naisia. Suurin osa naisista ei ole riittävän tietoinen siitä, että Suomella on monesta muusta Euroopan maasta poiketen edelleen itsenäinen ja uskottava kyky puolustaa koko valtakunnan aluetta”, Hakola sanoi. Lue Suomen Sotilas -lehden sivuilta lisää Malmin lentokentän kohtalosta. Saksalaisia hävittäjiä lämmitetään
Tavoitteena on, että jokaisen nykyisen KOTUn alueella pysyy koulutuspaikka ja perustetaan jopa uusiakin. Eniten kiinteistöjä Suomesta hankkivat venäläiset: kauppoja on tehty yhteensä 5 309. Kiinteistöistä suuri osa on luonnollisesti mitä ilmeisimmin täysin asiallisesti yksityiseen käyttöön hankittuja, mutta joukossa on outojakin hankintoja. Rovajärven ammunnoissa käytettiin aitoa maalimallia – panssarivaunuja. Ulkomaalaisten omistamien mutta Suomeen rekisteröityjen yritysten kiinteistökaupat eivät listauksessa näy. Kun öljyn hinta laskee, vähenevät kaupat Suomesta ja muualtakin ulkomailta, ja kun se nousee, kaupat lisäääntyvät. Koulutuspaikoilla suunnitellaan ja järjestetään kursseja. Valtioneuvoston tuoreessa talousarvioesityksessä MPK:n tukea on jälleen leikattu 400 000 euroa 1,4 miljoonaan euroon, joka on varsin vähän toiminnan laajuuteen nähden. 22 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 JY VÄLL Ä otettaisiin. Muutoksen tavoitteena on tehdä organisaatio joustavammaksi, kun taloudelliset resurssit muuttuvat. MPK:n organisaatiouudistuksen seurauksena koulutusja tukiyksiköt (KOTU) lakkautetaan, ja niiden hallinnolliset tehtävät siirretään maanpuolustuspiireihin sekä MPK:n keskustoimistoon. Koulutustoimintaa jatketaan, ja sen tavoitettavuutta vahvistetaan perustamalla yksi tai useampi uusi koulutuspaikka kaikkiin maakuntiin, joissa alueellisen koulutuksen jatkuvuudesta ja laadusta huolehtivat koulutuspäälliköt. Kutsuntojen järjestäminen ei ole ilmaista, eikä kutsuntapuolella ole liikaa osaavaa henkilökuntaa, Suomen Sotilas muistuttaa. Suomen Sotilaan laatimasta taulukosta selviää, että venäläiset ovat suurin yksittäinen ulkomaalaisryhmä, joka on hankkinut kiinteistöomistuksia Suomesta. Listaus ei paljasta myöskään Putinin hallintoa lähellä olevien Rothenbergien perheen tai Gennadi Timtšenkon yritysten kiinteistöomistuksia eikä esimerkiksi Venäjän valtiollisen energiayhtiö Rosatomin osaomistamaa Hanhikiven voimalaitoksen kiinteistöä. Ensimmäiset BONUSammunnat Suomessa MAAVOIMAT sai uutta suorituskykyä, kun Rovajärvellä ammuttiin marraskuussa ensimmäiset panssaroituun kohteeseen hakeutuvat 155 mm BONUS Mk II -ammukset. Tällaisia ovat esimerkiksi Turun laivaväylien läheisyyteen strategisesti sijoittuvien ja venäläisomistuksessa olevan Airiston Helmi Oy:n kiinteistökaupat. http://www.suomensotilas.fi/suomen-sotilas-selvitti-ulkomaalaisten-kiinteistoostotkansallisuuksittain/ MPK:n organisaatio muuttuu MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN (MPK) kokous päätti marraskuussa MPK:n organisaatiomuutoksesta. Lue lisää Suomen Sotilas -lehden nettisivuilta. Ulkomaalaistaustan selvittäminen on kohtuullisen helppoa vain yksityishenkilöiden osalta. Suomen Sotilas selvitti ulkomaalaisten kiinteistöostot kansallisuuksittain SUOMEN SOTILAS keräsi julkisista lähteistä saatavilla olevat tiedot ulkomaalaisten kiinteistöostoista kuluneen 16 vuoden aikana. Ammus sisältää kaksi laserja IR-sensoreiden avulla itsenäisesti kohteeseen hakeutuvaa taistelulatausta, ja niillä kyetään ampumaan aina 35 kilometriin saakka. Hankintojen intensiteetti on seurannut venäläisten hyvinvoinnin kehitystä. Koulutustoiminta jatkuu jokaisessa maakunnassa, eikä muutos vaikuta MPK:hon sitoutuneiden toimijoiden tilanteeseen. Sumuinen sää haittasi hieman suoraa näkyvyyttä tulenjohtopaikalta, mutta 155 K 98 -tykillä ammuttujen ammusten osumat pystyi huomaamaan kau155 K 98 PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Yhdistyksen kokoukseen osallistuivat MPK:n jäsenjärjestöjen edustajat. Suomen Sotilaan päätoimittaja Jaakko Puuperä oli kuultavana asiasta viime keväänä mediassa muutamaankin otteeseen
Yksinlaulua esitti oopperalaulaja, kaartinjääkäri Joonas Pajari. Hän käsitteli puheessaan maanpuolustuksen nykytilaa ja kehitysnäkymiä. Hän toimii keskuksen projektipäällikkönä seuraavat puoli vuotta. Hakkapeliittayhdistys 90 vuotta HAKKAPELIITTAYHDISTYS perustettiin 90 vuotta sitten vaalimaan suomalaisen ratsuväen vuosisataisia kunniakkaita perinteitä. Hakkapeliittayhdistys 90 vuotta . Rovajärvellä ammuttiin myös uudella, Suomen Sotilaan lukijoille jo tutulla korealaisella K9telakanuunalla. 90-vuotisjuhlaa vietettiin arvokkaasti ravintola Ostrobotnian juhlatiloissa keskiviikkona 9.11. Osaamiskeskuksen haasteena ovat toiminnan tavoitteet. Osaamiskeskus perustuu kevyeen verkostomalliin. Erikoistoimittajamme Pekka Virkki tutustui Puolan Kansallisen muistin instituutin arkistoon, joka sisältää runsaasti materiaalia Puolan sosialistihallinnon aikaisen turvallisuuspalvelun papereista. Hybridiuhkien torjunta on kattokäsitteenä varsin epämääräinen, ja mukaan tulevilla valtioilla on siitä erilaisia käsityksiä. Materiaalia on käyty läpi useamman asiantuntijan muodostamassa työryhmässä. Ratsumiesperinteet elivät vahvoina Suomen itsenäistyttyä. On myös mietittävä tehtävänjakoa esimerkiksi sellaisten Naton vastaavien organisaatioiden kuin Virossa toimivan kyberpuolustuksen osaamiskeskus CCDCOE:n ja Latviassa toimivan viestinnän osaamiskeskus StratcomCOE:n kanssa. Mukaan on kuitenkin lähdössä 11 valtiota, mukaan lukien Baltian maat ja Yhdysvallat. Tilaisuudessa julkistettiin Hakkapeliittayhdistyksen historiateos Hakkaa päälle. Tervehdyssanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja eversti Erkki Laukkanen. H ET A TO IS KA LL IO. Suomen Sotilas seurasi ammuntoja paikan päällä, mistä lisää tulevissa lehdissä ja nettisivuillamme. Kaartin soittokunnan esittämän Suomalaisen Ratsuväen marssin jälkeen juhlapuheen piti kenraaliluutnantti Timo Kivinen. Sotiemme veteraanit kertovat eloisia muistojaan Lappeenrannan ratsuväkikoulutuksesta ja sota-ajan tapahtumista. Virkki toi Suomeen yli 2 000 sivua Puolan turvallisuuspalvelun Helsingin aseman tuottamaa materiaalia sen suomalaisista yhteyshenkilöistä ja vakoojista. Hakkapeliittayhdistys perustettiin 6.11.1926. Kolmikymmenvuotisen sodan hakkapeliittojen maine on jäänyt pysyvästi kansakunnan muistiin. Tiedusteluspesiaalissa Suomen Sotilas julkaisee kokoelman artikkeleita, jotka kertovat materiaalista tehdyistä havainnoista ja löydöistä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 23 as, Maavoimista kerrottiin. EU:n hybridiuhkien osaamiskeskus Suomeen HELSINKIIN perustettavan osaamiskeskuksen vahvuudeksi tulee vain neljästä kuuteen ihmistä. Tiedustelun ovi raottuu SUOMEN SOTILAS julkaisi nettisivuillaan marraskuussa suuren tiedusteluspesiaalin. Resursseja Euroopassa ei ole liikaa, ja siksi päällekkäisyydet olisi karsittava tehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kaartin soittokuntaa johti kapteeni Hannu Simoinen. Teoksessa käsitellään suomalaisen ratsuväen ja hevosten historiaa toisen maailmansodan loppuun. Tilaisuudessa palkittiin lukuisia yhdistyksen jäseniä heidän toiminnastaan yhdistyksen hyväksi. Arvokkaaseen juhlaan osallistui 60 henkilöä, yhdistyksen jäseniä seuralaisineen sekä yhteistyökumppaneita. Suojelupoliisin osastopäällikkö Matti Saarelainen on toistaiseksi ainoa osaamiskeskukseen nimetty henkilö. Ruotsin Livhusarernas kamratföreningiä edusti Gustaf Wachtmeister ja Smoolannin Husaareita sen puheenjohtaja majuri Rolf Berggren puolisoineen. Taustalla sihteeri Henrik Degerman. Lisää aiheesta www.suomensotilas.fi n Puheenjohtaja eversti Erkki Laukkanen onnittelee kunniapuheenjohtajaksi kutsuttua Karl Nordgrenia
Presidentti myös peräänkuulutti Ruotsin halukkuutta osallistua Ahvenanmaan puolustamiseen. Joulukuu 1942. Suomalaisten kuuluisi ehtiä, mutta hinta voisi olla kova.. n Ruotsalaiset harjoittelevat Gotlannissa. Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) avasi sanaisen arkkunsa Ahvenanmaan turvallisuuspoliittisesta asemasta. Suomessa uusien kaasuputkien rakennusvaiheen logistiikkakeskuksia ollaan jo perustamassa Kotkaan ja Hankoon, vaikka Gazprom ei ole saanut kaikilta Itämeren reunavaltioilta rakennuslupaa. ”Ei kyllä siinä on Suomella selkeä linja ja kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä. Hänen mukaansa keskustelu Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta täytyy aloittaa ahvenanmaalaisten kanssa, sillä asia koskee ensisijaisesti heitä. Puolustusministeri kirjoitti, että demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin. Alkuperäinen SA-kuvan teksti. JY VÄLL Ä 24 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Ongelmia Itämerellä SUOMEN HALLITUKSEN kannan mukaan venäläisen Gazprom-yhtiön Nord Stream II -kaasuputkihankkeella ei ole turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. n virallisen vierailun yhteydessä. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén ei pidä suotavana, että vieraalla vallalla on pääsy Ruotsin puolustusvoimien kannalta tärkeään infrastruktuuriin. Myös Ruotsissa ollaan nihkeitä uudelle kaasuputkihankkeelle. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastasi lehdistön kysymykseen Ahvenanmaan asemasta Liettuan presidentin Dalia Grybauskait . Suomen kanta poikkeaa useiden muiden Euroopan maiden näkemyksistä: erityisesti Puola ja Baltian maat vaativat luopumaan hankkeesta. Ahvenanmaa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi viime joulukuussa, että hanke ei ole Suomelle poliittinen kysymys vaan kaupallinen hanke. Minkäänlaista keskustelua ei ole edes käyty siitä, että Ahvenanmaan asemaa punnittaisiin”, Sipilä sanoi Ylelle. Venäjän hävittäjien tekemät Suomen ilmatilan loukkaukset 6.10. Ruotsin puolustusvoimat vastustaa Gotlannin Sliten sataman vuokraamista Gazpromille putkihanketta varten. Ahvenanmaa on kansainvälisin sopimuksin demilitarisoitu alue, eikä Puolustusvoimilla ole siellä aseita eikä joukkoja. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös Anders Adlercreutz (r.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Antero Vartia (vihr.). Gotlannissa. Ahvenanmaalaiset on myös vapautettu asevelvollisuudesta. Kalustona amerikkalaisvalmisteinen Blackhawkkuljetuskopteri. Suomessa kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) jätti syyskuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen Nord Stream II -hankkeen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta. Sipilän mukaan Ahvenanmaan asemaa ei pohdita uudelleen. Kuka ehtisi demilitarisoidulle Ahvenanmaalle ensimmäisenä ja kuinka monta miestä se maksaisi. olivat osa Venäjän kummallista harjoitusta, jossa se MAAILMALTA JI M M Y C RO O N A /F Ö RS VA RS M A K TE N n Hammaruddan rantapyssyjä. Sodan aikana Suomella on kuitenkin velvollisuus puolustaa aluetta. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) puolestaan avasi blogikirjoituksellaan keskustelun Ahvenanmaan sotilaspoliittisesta asemasta. Demilitarisoituna Ahvenanmaa muodostaa hänen mukaansa sotilaallisen tyhjiön. …DEMILITARISOINTI EI VÄHENNÄ SAARIIN KOHDISTUVAA RISKIÄ, PIKEMMINKIN PÄINVASTOIN. Ahvenanmaan ainoa kansanedustaja sekä muutamat muut oppositon edustajat arvostelivat odotetusti puolustusministerin lausuntoa
Ainakin he saivat viestin, että me kykenemme.” Suomen puolustusministeriö totesi alueloukkauksia koskevassa tiedotteessaan, että Itämerellä oli ollut vilkasta Venäjän sotilaslentotoimintaa. Mannerheimin muistolaatta piiloon Pietarissa KENRAALI MANNERHEIMIN muistolaatta Pietarissa joutui isovenäläisen uhon silmätikuksi. Harjoituksen koko vahvuus oli yli 3 000 henkilöä ja 10 maihinnousuja lentotukialusta lähitulitukilentokoneineen ja helikoptereineen. Lentokone toisensa perään. Merivoimien esikuntaupseereita osallistui harjoitukseen Sardiniassa 2.–14.10.2016. YHDYSVALTAIN ilmavoimien X-37Bavaruuslentokone on ollut maata kiertävällä radalla yli 500 vuorokautta. Koelennot päättyivät, kun kone laskeutui autopilotilla Vandenbergin lentotukikohtaan Kaliforniaan. n X-37B. Koelentojen hyötykuormasta on paljastettu sen verran, että ne ovat liittyneet uudenlaisen ionisoivan propulsion ja materiaalitutkimuksen testaamiseen. Siivekäs avaruusalus muistuttaa etäisesti aikaisempia avaruussukkuloita mutta on selvästi pienempi. Emerald Move 16 -harjoitus Sardiniassa KUIN SOPIVASTI lokakuussa velloneeseen Ahvenanmaan demilitarisointikeskusteluun liittyen Merivoimat kertoi, miten yhteiseurooppalaisessa Emerald Move 16 -harjoituksessa johdettiin prikaatitason amfibiojoukkoa. Muistolaattaa ehdittiin tärvellä muun muassa punavärillä ja kirveellä hakkaamalla. Avaruussukkulan paluu. Yhdysvaltojen ilmavoimat ei ole paljastanut X-37B:n käyttötarkoitusta. Jatkuvan ilkivallan kohteeksi joutunut muistolaatta siirrettiin lokakuussa Zaharjevskaja-kadulta I maailmansodan museoon. Ilmavoimilla on käytössään kaksi alusta, joista ensimmäinen teki lennot 1 ja 3, nyt maata kiertävä alus oli edellisen kerran avaruudessa lennolla 2. Paljastustilaisuudessa ollut Putinin kansliapäällikkö Sergei Ivanov siirrettiin syrjään tehtävästään presidentin hallinnon keskeiseltä paikalta kesän kuluessa. BO EI N G. Emme tiedä, oliko harjoituksen idea nähdä, miten usein Nato ja Suomi kykenevät samaan aikaan vastaamaan. ERMO-16 oli European Amphibious Initiativen (EAI) tilaama ja Italian laivaston johtama monikansallinen harjoitus, jossa harjoiteltiin prikaatin vahvuisen yhteiseurooppalaisen yhtymän amfibiosuorituskyvyn käyttöä. Viron Ämarin lentotukikohdasta toimivan Saksan ilmavoimien päivystysvuorossa olleen Naton lento-osaston komentaja Swen Jacob kertoi Verkkouutisille yön tapahtumista. ”He haastoivat QRA:ta (nopeaa toimintaa) uudelleen, uudelleen ja uudelleen. Arvovaltaisessa seurassa paljastattu muistolaatta ehti olla paikoillaan vain neljä kuukautta. Orbital Test Vehicle 4 (OTV-4) -tehtävänimen saanut X-37B laukaistiin kiertoradalle Atlas V -raketilla Floridan Cape Canaveralista 20.5.2015. Sen pituus on vain 8,8 metriä ja siipien kärkiväli 4,6 metriä. n X-37B laukaistiin kiertoradalle Atlas V -raketilla Floridan Cape Canaveralista 20.5.2015. Saimme aloittaa alusta aina uudelleen, kun emme tietenkään voineet pysyä koko aikaa ilmassa”, hän kuvailee Ämarista lähettämiään tunnistuslentoja. Koneen kolme edellistä koelentoa kestivät 224, 468 ja 675 vuorokautta. Miehittämättömän aluksen lentoonlähtöpaino on 4 990 kiloa. Boeingin X-37B-koneeseen liittyvän patentin perusteella on todennäköistä, että aluksen lastiruumassa on mukana levitettävä aurinkopaneeli, joka tuottaa alukseen energiaa kuukausia kerrallaan kestävien lentojen aikana. “Se oli haaste, mutta meillä oli tarpeeksi voimavaroja ja hyviä teknikkoja pitämään koneet valmiina koko ajan. 25 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 lähetti koneitaan ilmaan 90 minuutin välein 24 tunnin ajan
Toki viime kädessä on ratkaisevaa se, kuinka paljon rahaa maa käyttää puolustukseensa absoluuttisesti, mutta suhteellinen panostus kertoo tahdosta puolustaa maata. Tällä hetkellä tavoitteen täyttää Baltian maista kirkkaasti vain Viro. Todellisuudessa muistolaattajupakka ei ollut niin yksinkertainen kuin Suomessa on kerrottu. NATON SUOSITUS ON, ETTÄ JÄSENMAAT KÄYTTÄISIVÄT VÄHINTÄÄN KAKSI PROSENTTIA BRUTTOKANSANTUOTTEESTAAN PUOLUSTUKSEEN. Norjaan sijoitetaan Yhdysvaltain merijalkaväkeä KUN NORJA liittyi Pohjois-Atlantin liittoon Natoon vuonna 1949, Norja halusi, ettei sen maaperälle sijoiteta muiden maiden joukkoja rauhan aikana. Nyt tilanne on muuttunut siten, että Norjaan tulee pysyvämmin 330 Yhdysvaltojen merijalkaväen sotilasta. Kuten usein Suomessa harjoituksista puhuttaessa, Norjassakin hankkeen vastustajat pelkäävät amerikkalaisjoukkojen provosoivan Venäjää. Muistolaatasta saatiin kuitenkin kansalliskiihkoilijoille sopiva symboli, ja sen poistamisesta tuli poliittinen show. Mannerheim saavutti Venäjän armeijassa kenraaliluutnantin arvon. Taustalla oli myös luvatta Mannerheimin nimeä hyväksi käyttävästä julkisissa tiloissa harjoitetusta bisneksestä ja muista ei-poliittisista tekijöistä. Oppositio on luonnollisesti eri mieltä. Kaikki Baltian maat saavuttavat tavoitteen vuoteen 2018 mennessä. Mannerheim oli kuvattu laatassa Venäjän keisarillisen armeijan univormussa. Viro, Latvia ja Liettua ovat tuplaamassa ja jopa triplaamassa puolustusmenonsa vuoteen 2019 mennessä. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. TÄLLÄ HETKELLÄ TAVOITTEEN TÄYTTÄÄ BALTIAN MAISTA KIRKKAASTI VAIN VIRO. Baltia varustautuu nopeiten maailmassa PUHEET BALTIAN MAIDEN vapaamatkustamisesta muiden siivellä voidaan unohtaa. Vertailun vuoksi Suomen puolustusmenot ovat kuluvana vuonna 1,37 % bruttokansantuotteesta. JY VÄLL Ä 26 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Suomen marsalkka ja tasavallan presidentti Mannerheim palveli keisarillisen Venäjän armeijassa vuosina 1887– 1917. Norjan puolustusministerin Ine Eriksen Søreiden mukaan tällä tavoin alkuperäistä periaatetta ei rikota. Heille ei kuitenkaan perusteta omaa tukikohtaa. Pohjois-Atlantin liiton Naton suositus on, että jäsenmaat käyttäisivät vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen
Dreadnought-luokka korvaa 90-luvulla käyttöönotetut Trident-ydinohjuksilla varustetut Vanguard-luokan ydinsukellusveneet, joihin Ison-Britannian ydinasepelote perustuu. 27 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Venäjän kone loukkasi Viron ilmatilaa VIRON puolustusministeriö kertoi 2.11., että Venäjän rajavartioston AN-148-lentokone loukkasi 1.11. Britannia päivittää ydinasepelotettaan BRITANNIAN kuninkaallinen laivasto vietti 21.10. kaksi kertaa Viron ilmatilaa Vaindloon saaren lähellä ensin kello 9.33 ja uudestaan kello 19.05. Suomen Sotilas Zhuhain ilmailunäytöksessä Kiinan sotilasilmailu kehittyy kovaa vauhtia AASIAN SUURIN ilmailualan tapahtuma, Zhuhain ilmailunäytös, järjestettiin Kiinassa marraskuussa. Sukellusvene tulee olemaan kymmenes kunniakasta nimeä kantava alus. Venäjä on loukannut Viron ilmatilaa nyt jo seitsemän kertaa tänä vuonna, ja tiedotusvälineet kertovat, että Venäjän suurlähettiläs olisi kutsuttu puhutteluun Viron ulkoministeriöön ilmatilaloukkausten johdosta. Kuuluisin Dreadnoughteista oli kahdeksas tätä nimeä kantanut alus: vuonna 1906 valmistunut HMS Dreadnought -taistelulaiva. Suomen Sotilas seurasi näytöstä paikan päällä, ja kerromme lisää Zhuhaista ja Kiinan nousevasta tähdestä tulevissa numeroissamme. Uusi alustyyppi muutti merisodankäyntiä. Muun maailman taistelulaivat vanhenivat kerKY Ö ST I PA RT O N EN KY Ö ST I PA RT O N EN. HMS Dreadnoughtin pituus tulee olemaan 152,9 metriä, ja se on suurin koskaan Britanniassa rakennettu sukellusvene. Lisäksi Kiina esitteli SW-6-miehittämättömän ilma-aluksen, joka voidaan taittuvien siipiensä ansiosta pudottaa esimerkiksi helikopterista tai lentokoneesta, sekä Z-10Kja Z-19E-taisteluhelikoptereita. Se perustui höyryturbiinin, entistä tuhdimman panssaroinnin ja järeän 12 tuuman (305 mm) pääaseistuksen käyttöön aluksen pääasiallisena tykistöaseistuksena. Trafalgarin taistelun 211-vuotismerkkipäivää. Näytteillä oli neuvostotekniikkaan perustuva, mutta Kiinassa laajasti modernisoitu H-6K-pommikone, joka on tällä hetkellä maailman ainoa sarjavalmistuksessa oleva pommikone. Näyttelyssä lensi muun muassa Kiinan ensimmäinen stealth-hävittäjä J-20. Veneen uppouma on 17 200 tonnia, ja siinä on 130 hengen miehistö. Kiina esitteli myös J-10B-hävittäjänsä, jolla on tehokas ilmasta maahan -taistelukyky. Kiinan kansantasavalta esitteli näyttelyssä kasvavaa sotilasmahtiaan ja uusimpia lentokoneitaan. Koneen kanssa esillä oli valikoima täsmäpommeja sekä meritorjuntaohjuksia. Juhlan kunniaksi brittilaivaston tulevan uuden ydinkäyttöisen ballistisen ohjussukellusvenesarjan ensimmäinen alus saa kuningattaren päätöksellä nimen HMS Dreadnought
Rynnäkökivääreitä on tilattu yhteensä 2 600 kappaletta, ja niiden kokonaishinta on noin 16,5 miljoonaa euroa. Sen jälkeen hän on palvellut merivoimien aluksilla tykistöupseerina, taistelunjohtoupseerina ja yliperämiehenä. Puolustusmenojen osuus on julkiset ja ei-julkiset menot yhteenlaskettuna näin ollen jopa seitsemän prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta (vertaa esimerkiksi Nato-maiden kahden prosentin tavoitetasoon ja Yhdysvaltojen 3,6 %:iin BKT:sta). Suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on vähätelty talouspakotteiden vaikutusta Venäjän valtiontalouteen hyvinkin suuriksi kuviteltujen öljytuloista säästettyjen rahastojen takia. Alus on 89,12 metriä pitkä, ja sen uppouma on 1 840 tonnia. Noin kaksi kolmasosaa salaisista menoista on sotilasja turvallisuussektorille suunnattuja menoja. Maavoimissa ei vielä yksikään nainen ole saavuttanut kenraalin arvoa. Uuden tehtävän myötä hänet ylennetään lippueamiraaliksi. Asiantuntijoiden mukaan suurin osa ei-julkisten menojen kasvusta liittyy kuitenkin maan sotateollisuussektorin krooniseen rahapulaan. Aseistuksena sillä on neljä ruotsalaista RBS-15 Mk.3 -meritorjuntaohjusta, RIM-116 ilmatorjuntaohjuksia, yksi Oto Melara 76 mm:n tykki ja kaksi Mauser PK-27 mm:n automaattitykkiä. Valtio joutuu rahoittamaan maan pankkisektorille pahasti velkaantunutta puolustusteollisuutta, jotta konkurssiaallolta vältyttäisiin. Lue lisää Suomen Sotilas -lehden nettisivuilta http://www.suomensotilas.fi/trafalgarinvuosipaiva-britanniapaivittaa-ydinasepelotettaan/ Nainen amiraaliksi ENNEN OLI laivat puuta ja miehet rautaa, sanotaan laulussa. Skoog Haslum aloitti sotilasuransa vuonna 1987 radiosähköttäjänä HMS Stockholm -korvetilla. Kukkaron pohja näkyy kuitenkin jo nyt. Salaisilla menoilla katetaan esimerkiksi Venäjän monilukuisten tiedusteluja turvallisuusorganisaatioiden kulut, Putinin uuden kansalliskaartin (tsaarinaajan santarmilaitosta muistuttava valtiollinen kasarmipoliisi) perustaminen, Syyrian sotaretki ja mahdollisesti myös Itä-Ukrainan separatistialueiden taloudellinen tukeminen. Lisäksi aseiden n Venäjän ainoa lentotukialus Admiral Kuznetsov.. Ruotsin puolustusvoimissa on Skoog Haslumia ennen ylennetty kolme naista kenraalikuntaan, kaikki ilmavoimista. Saksa hankkii viisi uutta korvettia SAKSAN VALTIOPÄIVÄT Bundestag hyväksyi 1,5 miljardin euron tilausvaltuuden viiden uuden K130-tyypin korvetin hankkimiselle Saksan laivastolle. Venäjän kassan pohja häämöttää VENÄJÄN VALTION vararahasto on kokonaan kulutettu ensi vuonna. Tšekin armeijalle CZ 806 Bren 2 -rynnäkkökiväärejä TŠEKIN TASAVALLAN ARMEIJA (ACR) on saanut käyttöönsä ensimmäisen erän tšekkiläisiä . Skoog Haslum on palvellut kansainvälisissä tehtävissä YK:n UNIFIL-operaatiossa Libanonissa, jolloin hän toimi HMS Sundsvallin päällikkönä. eská Zbrojovka (CZ) 806 Bren 2 -rynnäkkökiväärejä. Skoog Haslum on ensimmäinen merivoimien naispuolinen amiraali. JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 taheitolla nopean HMS Dreadnoughtin kymmenen 305-millisen kanuunan tulivoiman edessä. Tilaukseen kuuluu 1 900 rynnäkkökivääriä 14 tuuman piipulla ja 700 kivääriä 11 tuuman piipulla. Lisäksi aluksella on helikopterikansi ja kaksi miehittämätöntä Camcopter S-100 -tiedustelulennokkia. Toisin on 2010-luvun Ruotsissa. Salaiset turvallisuusmenot haukkaavat leijonanosan Venäjän budjetista. Ennen vanhaan merimiehet eivät halunneet naisia laivaan, koska uskoivat sen tuovan huonoa onnea. Salaisiksi määrättyjen menojen osuus Venäjän valtion budjetista on kasvanut peräti 22,3 prosenttiin, joka vastaa 53 miljardia euroa. Ewa Skoog Haslum aloittaa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun vararehtorina 1.12.2016. Saksan puolustusministeriö oli esittänyt parlamentille, että Braunschweig-luokan korvetteja rakennetaan lisää, sillä uuden alusluokan suunnittelu ja valmistus tulisi kalliimmaksi. Jos salaisen budjetin sotilasmenot lasketaan Venäjän viralliseen puolustusbudjettiin (56,4 miljardia euroa ja 23,9 % valtion menoista), nousevat Venäjän tosiasialliset sotilasja turvallisuusmenot peräti 40 prosenttiin kaikista valtion menoista. Aikaisemmat viisi Braunschweig (K130) -korvettia on suunniteltu ja valmistettu vuosina 2004–2007. Nämä ovat lisänneet ei-julkisten menojen osuutta, Kauppalehti kertoi lokakuussa. Valtion budjetti on pahasti alijäämäinen, ja Venäjä joutuu ottamaan rajusti lisää velkaa ja kuluttamaan viimeisetkin reservinsä, uutistoimisto TASS kertoi lokakuussa
Puhdistuksissa presidentti Recep Tayyip Erdo . LAIVASTO-OSASTON SIIRTÄMISTÄ VÄLIMERELLE PIDETÄÄN VENÄJÄN VOIMANNÄYTTÖNÄ.. Venäjän puolustusministeriö kertoo, että laivasto-osastoon kuuluvat kaksi hävittäjää ajoivat alankomaalaisen sukellusveneen kauemmaksi laivasto-osastosta. Alankomaiden merivoimien sukellusvene oli 20 kilometrin päässä lentotukialus Admiral Kuznetsovista, venäläiset kertovat. Joidenkin lähteiden mukaan loikkareita olisi yli 60. Kyseessä oli ilmeisesti MiG-29K-tukialushävittäjä. Lopullinen varmuus alusten saapumisesta Itämerelle saatiin, kun alukset kulkivat Tanskan salmien läpi. Bujan M -luokan ohjuskorvetit on aseistettu Kalibr (SS-N-27) -pitkän matkan risteilyohjuksilla, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä. Alankomaiden merivoimat ei ole kommentoinut venäläisväitteitä ja totesi ainoastaan, että sukellusveneoperaatioista ei anneta tietoja. Alukset pysähtyivät myös lähellä Gibraltarinsalmea Pohjois-Afrikan puolella sijaitsevassa, mutta Espanjalle kuuluvassa Ceutan satamakaupungissa. 2016. Turkin Nato-sotilaat loikkaamassa Saksaan SAKSALAISEN median mukaan useampi turkkilainen sotilas perheineen on hakenut poliittista turvapaikkaa Saksasta. Turkissa on käynnissä rajut puhdistukset maan asevoimissa, hallinnossa, oikeuslaitoksessa ja yliopistoissa. Svijazhsk-luokka on toinen nimi Bujan M -luokalle sen ensimmäisen aluksen Graf Svijazhskin mukaan. Admiral Kuznetsovilla ei ole katapulttia, vaan lentokoneet lähtevät kannelle muotoillun hyppyrin avustuksella ilmaan. Ohjusten kantomatka on 2 600 kilometriä. Paikallisten viranomaisten mukaan kyseessä on enemmän kuin yksi perhe, mutta tarkkaa lukua turvapaikanhakijoiden määrästä ei kerrota. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 29 varustukseen kuuluu Meoptan valmistamat optiset tähtäimet, taktiset veitset, kuljetussuojat, työkalut ja varaosat. Alukset kuvattiin ensin Bosporinsalmessa ja sen jälkeen täydentämässä varastojaan Maltalla. n Serpuhov (603) on Venäjän laivaston uusimpia aluksia. Alankomaiden laivaston komentaja Rob Verkerk twiittasi kuvan kahdesta Alankomaiden talousmerialueen läpi purjehtivasta Svijazhsk-luokan korvetista. Lisäksi CZ toimittaa 800 kappaletta 40 mm CZ 805 G1-kranaatinheitintä, jotka asennetaan aseen piipun alle. Venäjän laivaston ainoan lentotukialuksen Admiral Kuznetsovin johtama laivasto-osasto on nyt Välimerellä. Laivasto-osasto on – ainakin propagandatarkoituksessa – aloittanut operatiivisen toiminnan Syyrian sisällissodassa. Laivasto-osaston käyttöä eivät puolusta operatiiviset tai taktiset syyt, sillä Venäjällä on käytössä paljon paremmin tehtävään soveltuvia maatukikohtia Syyriassa. anin hallinto pyrkii hankkiutumaan eroon oppositiovoimista heinäkuussa 2016 epäonnistuneen mahdollisesti osin provosoidun tai jopa lavastetun vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa. Kaliningradin sotilassatamaan matkanneita aluksia pidettiin merkittävänä Itämeren turvallisuuteen vaikuttavana uhkana, vaikka aluksia ei ole suunniteltu toimimaan lainkaan talviolosuhteissa. 2016. Kaksipaikkaisen koneen mahdollisesta toisesta miehistön jäsenestä meillä ei ole tietoa. Naton mukaan venäläisten toimintaa tarkkaillaan Välimerellä ”maltillisella ja vastuullisella” tavalla. Alankomaiden NH-90-kopteri kuvasi alusten kulkua Pohjanmeren suuntaan. Zeleni Dol (runkonumero 602) ja Serpuhov (603) ovat Venäjän laivaston uusimpia aluksia. ADMIRAL KUZNETSOVIN MIG-29-HÄVITTÄJÄ SYÖKSYI MEREEN ONNETTOMUUDESSA 13.11. Koneen ohjaaja käytti heittoistuinta, ja hänet on pelastettiin helikopterilla merestä. Turkkilaiset sotilaat ovat palvelleet Naton ilmapuolustuksen päämajassa Saksan Ramsteinissa. Korvettien saapuminen Itämerelle sai aikaan pienimuotoisen kansainvälisen kohun. Mukana laivasto-osastossa olivat muiden muassa Venäjän ainoa lentotukialus, ikääntynyt Admiral Kuznetsov (alkuperäiseltä nimeltään Tbilisi) sekä ydinkäyttöinen taisteluristeilijä Pjotr Veliki, eli Pietari Suuri (alkuperäiseltä nimeltään Juri Andropov). Samaan aikaan Venäjä siirsi vastakkaiseen suuntaan Mustanmeren Sevastopolin tukikohdasta Krimiltä kaksi uutta Bujan M -luokan ohjuskorvettia Itämerelle. Lentotukialus Admiral Kuznetsov ja sitä seuraava laivasto-osasto on suorittamassa operatiivista tehtävää Välimerellä Syyrian sotaan liittyen. Venäjän kallis laivastoshow neljällä merellä MAAILMA SEURASI lokakuussa Venäjän laivasto-osaston kulkua Murmanskista Välimerelle. Kalibr-risteilyohjusta voi käyttää sekä meriettä maamaaleja vastaan. Venäjän laivaston lentotukialuksen Admiral Kuznetsovin MiG-29-hävittäjä syöksyi mereen onnettomuudessa 13.11. Sen sijaan laivasto-osaston siirtämistä Välimerelle pidetään Venäjän voimannäyttönä ja kovin kalliina ja epäuskottavana propagandatemppuna
Maksimissaan siitä kertyy 75 000–135 000 taalaa, joten rahasta ei ainakaan ole pula. Muutosta on ollut ajamassa vuodesta 2015 lähtien apulaispuolustusministeri Deborah Lee James. U SA F U SA F MQ-1 PREDATOR JA MQ-9 REAPER valmiina seuraavaan tehtäväänsä Creechin lentotukikohdassa Nevadassa. Ensimmäiseksi muutkin kuin upseerit saavat operoida isolla RQ-4 Global Hawk -koneella, myöhemmin muillakin (MQ-1 Predator, MQ-9 Reaper). Vuoden 2001 terrori-iskun (9/11) jälkeen miehittämättömien koneiden määrä on Yhdysvalloissa kasvanut moninkertaiseksi, niitä on jo noin 11 000. UAV:n operointiin tarvitaan useimmiten kaksi henkilöä: ohjaaja ja sensorioperaattori. 30 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 JY VÄLL Ä Y hdysvaltain ilmavoimissa (USAF) on ollut käytäntönä, että pilotit ovat upseereita, ja tämä on koskenut myös miehittämättömien koneiden lennättäjiä. Muutos on käynnissä, ja ensimmäiset ilman upseerin tai jopa aliupseeriarvoa olevat värYhdysvalloilla pula miehittämättömien koneiden ”lentäjistä” Miehittämätönkään ”drone” ei lennä ilman lentäjää, ainakaan vielä. . TEKSTI: AHTI LAPPI vätyt (enlisted personnel) ovat jo päässeet operaattoreiksi. Reserviin siirtyville lentäjäupseereille (sotilasarvot everstiluutnanttiin saakka) on tarjottu jopa 15 000 dollarin bonusta per vuosi, jos he värväytyvät UAV-operaattoreiksi 5–9 vuodeksi. Vanhemmille lentäjille tilaisuus jatkaa sotilasuraa entistä paremmalla palkalla on houkutteleva, ja monet ovat siihen tarttuneetkin. Noin 1 000 koneista on isoja, loput pienempiä. Ihmistäkin tarvitaan, ainakin vielä, kun keinoäly on vasta kehittymässä, joskin nopeasti… Niinpä yhä useampi ilmojen ritari, oikea pilotti, on joutunut siirtymään siisteihin sisätöihin lennokkioperaattoriksi. Tämä ei ole ollut kaikkien mieleen, sillä lentopoikakulttuuri (flyboy culture) istuu lujassa. Osa on jouduttu pakolla käskemään tehtävään. Suunnitelmissa on satsata 39,1 miljardia dollaria uusien hankintaan, ei siis mitään nappikauppaa! Ihmettelemme Suomen Sotilaassa vieläkin sitä, että HX-esiselvityksessä ei nähty miehittämättömille koneille roolia 2030-luvulta eteenpäin, kun muualla ne ovat jo nyt raakaa todellisuutta! Yhdysvallat satsaa miehittämättömään ilmailuun, mutta se ei ole todellakaan ilmaista eikä ongelmatonta. USAF on joutunut ristiriitaiseen tilanteeseen, kun miehittämättömien koneiden (UAV, UCAV) määrä on rajusti kasvanut eikä upseereita enää tahdo riittää operaattoreiksi. Nyt maassa istuvista UAV-operaattoreista on tulossa pula lennokkien kärkimaassa Yhdysvalloissa. Vuonna 2015 viidestäsadasta lennokkioperaat…rahasta ei ainakaan ole pula. Vuonna 2011 USAF koulutti jo enemmän lennokkioperaattoreita kuin miehitettyjen koneiden pilotteja. Sotilaita sisätöihin Muutoksen taustalla on ollut vaikeus värvätä riittävästi upseeripilotteja lennokkioperaattoreiksi. Nämäkään koneet eivät lennä ilman ihmistä ja osaajista tuntuu tulleen taas pula jopa Yhdysvalloissa.
31 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 toriksi siirretystä upseerista 412 halusi sitoutua tehtävään. Noin 1 200 pilottia operoi RQ-4-kalustolla. Britit ovat käyttäneet ISISiä vastaan Syyrian U SA F Muuttuva, monipuolistuva, miehittämätön... Amerikkalaiset varustivat MQ-1 Predatorin vuonna 2001 Hellfire-ohjuksilla. Tietokonepelit ovat jo lähellä todellisuutta. Ennen oli kaikki toisin päin.. Operaattorin homma on kuitenkin henkisesti hyvin rasittavaa. TEKSTI: AHTI LAPPI n MQ-9 Reaper -lennokkeja johdetaan tietokoneruutujen äärellä. Myös kustannustehokkuus on ongelma, kun tuhottava maali maksaa vähemmän kuin ammus, jolla se torjuntaan. Työ on stressaavaa, joten lentojen määrän supistamiseen on ollut painetta. Nykyaikainen ilmauhka Mini-täsmäpommeja ja lentäviä heittimiä Ilmatorjuntamiehille on tulossa kovia haasteita, kun taistelukentälle ilmestyy yhä pienempiä aseistettuja miehittämättömiä ilma-aluksia (UCAV, Unmanned Combat Aerial Vehicle) täsmäaseineen. Y hdysvallat on käyttänyt isoja miehittämättömiä koneita jo kauan ilmahyökkäyksiin terrorismin vastaisessa sodassa Afganistanissa, Irakissa, Jemenissä ja ties missä. USAF:lla on 970 pilottia, jotka operoivat MQ-1ja MQ-9-tyypeillä. Suomen Sotilas kummastelee sitä, että HX-esiselvityksessä ei nähty roboteille kummoisempaa roolia tulevaisuuden sotataivaalla, vaikka ne ovat jo täällä. Miehittämättömillä koneilla tehdään noin 65 taistelulentoa (combat air patrol, CAP) joka päivä. Jos kaikkein pienimmätkin laskettaisiin mukaan, ei kukaan enää edes pystyisi tarkasti sanomaan niiden määrää, osa kun on jo kulutustavaraa. Maavoimilla (Army) ja merivoimilla (Navy) on paljon erikokoisia omia miehittämättömiä ilmaaluksia. Tietokonepelejä pelaavat nuoret omaksuvat varmasti tarvittavat tekniset taidot muutenkin, eikä edes tarvita huimaa fyysistä kuntoa. Keväällä 2016 USAF:een haki 300 uutta lennokkioperaattoria. On myös ”yliopistokoulutusta” (Unmanned Vehicle University). . Toisaalta on myös ollut tarvetta lisätä operatiivisia lentoja; Pentagonin tavoitteena on tehdä 90 lentoa vuorokaudessa vuonna 2018. Myös Israel on käyttänyt miehittämättömiä ilma-aluksia jokapäiväisessä ilmasodassa palestiinalaisia vastaan. Erilaisia lennokkeja on käytetty sotatoimissa jo vuosikymmeniä, joten siinä ei ole mitään uutta, mutta kaluston pieneneminen tuottaa suurempia vaikeuksia havaita ja torjua maali. Määrä sisältäisi myös maavoimien, erikoisoperaatioiden ja siviiliyritysten lennot. Yhdysvalloissa on jo suuri määrä kouluja (college), joissa annetaan UAV-koulutusta. On varmaan kiistatonta, että omakohtaisesta lentäjäkokemuksesta on hyötyä miehittämättömän koneen ohjaamisessa taistelutilanteessa, mutta tuskin se ehdottoman välttämätöntä on
Isojen UCAV-koneiden käyttö kaukotoimintaan on perusteltua, mutta lähitoimintaan ne ovat liian arvokkaita ja liian haavoittuvia. Varsinainen taivaiden heitin tulee toiselta tunnetulta amerikkalaisvalmistajalta. Lentävä KRH Niitähän syntyi. Liitopommitekniikka merkitsee kuitenkin sitä, että laukaisuetäisyys on lentokorkeudesta riippuen suhteellisen lyhyt, eikä pieni miehittämätön kone kovin korkealla kykene lentämäänkään. Pommi vastannee teholn Raytheonin Pyros-pommia asennetaan lennokkiin. General Dynamics ja Tactical Weapon Systems (GDOTS) ovat suunnitelleet Tiger Shark -UCAV:iin asennettavan 81 mm kranaatinheittimen, jonka ammukset ovat ohjattavia, kertoi Global Defence Technology jo yli vuosi sitten. Lockheed Martin on testannut Shadow-UCAV-koneeseen sopivaa laserohjautuvaa Shadow Hawk -liitopommia, joka painaa vain viisi kiloa. toisesti puoliaktiivinen laser-, GPStai inertiaohjaus. Taistelulataus on ohjelmoitava, ja siinä on kolme vaihtoehtoa: ilmaräjähdys, iskusytytys tai hidasteinen sytytys. Maalin löytäminen on tietysti aina reunaehto. Näyttäisi myös siltä, etteivät pienet UCAV:t pysty kuljettamaan montaa pommia kerrallaan. Ohjausja sytytysjärjestelmät voidaan valita maalityypin mukaan. Pakkohan niitä on yrittää torjua, jos niiden uhkaamat kohteet ovat sen arvoisia. Pienen pommin torjuminen taitaa olla ylivoimaista, joten parempi olisi torjua itse UCAV-lennokki, jos mahdollista. Jos Stukaa kutsuttiin aikanaan lentäväksi tykistöksi, niin nyt on tullut lentävän KRH:n aika, miehittämättömänä. n MBDAn Saber-täsmäase. Pommi on 55 cm pitkä ja painaa kuusi kiloa. Tällaiset aseistetut pienoiskoneet ovatkin ehkä enemmän etulinjan joukkojen tulitukiaseita. Raytheon suunnitteli pienen liitopommin, joka sai nimen Pyros. Täsmäpommilla tehtiin koeammunta vuonna 2012. Kaikki ovat liitopommeja, koska painorajoitus pakottaa jättämään rakettimoottorin pois. MBDA on suunnitellut 4,5 kiloa painavan Sabertäsmäaseen, joka soveltuu myös liikkuvien maalien tuhoamiseen. Yhdysvalloissa käynnistettiin vuonna 2010 hanke, jonka tarkoituksena oli kehittää pieniin miehittämättömiin UCAV-koneisiin sopivia halpoja täsmäaseita, joiden maksimipaino olisi alle 11,3 kiloa. 32 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 JY VÄLL Ä ja Irakin alueella Brimstone-ohjuksia, jotka maksavat 100 000 puntaa kappale; onkin todettu, että ne ovat tällaiseen tarkoitukseen liian kalliita. n Tiger Shark -UAV.. Suunnitellut mini-täsmäpommit ovat teknillisesti niin yksinkertaisia, ettei ole mitään esteitä ottaa niitä sotakäyttöön pikaisesti. Siinä on vaihtoehtaan tarkasti maaliin osunutta kevyen heittimen tai muun kevyen tykistöjärjestelmän kranaattia
Se on syntynyt ja varttunut pohjoisessa ja täten luotu näitä olosuhteita varten. Käyttäessäsi Gripeniä alueellisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden turvaamiseksi olet aina tilanteen tasalla. Siksi se tunnetaankin nimellä: The Smart Fighter – älykäs hävittäjä. PUOLUSTAMASSA ITSENÄISYYTTÄ www.saab.fi www.gripen.com 234-1056_4_Gripen_DefendingYour_AD_210x297_FI.indd 1 2016-06-30 16:25. Tätä Gripen tarjoaakin. Ihmisten ja kansakunnan varjelu nykypäivän haasteellisessa ja vaativassa ympäristössä vaatii ilmaherruutta. Gripenin kyky vastata Suomen operatiivisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin ei ole sattumaa. Se takaa vapauden monipuoliseen toimintaan milloin tahansa ja minkälaisissa tehtävissä tahansa. Gripen on perinteikkään innovatiivisen ajattelutapamme tuotos
Koneita oli nähty sotataivaalla jo ennen ensimmäistä maailmansotaakin, mutta vasta sata vuotta sitten sota koneellistui ja saavutti taivaalla roolin, jolla alkoi olla vaikutusta sotien kulkuun. 34 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 34 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 SATA VUOTTA Sata vuotta sitten sota oli siirtynyt taivaalle. Euroopassa riehui jo kolmatta vuotta ensimmäisenä maailmansotana tunnettu ”suuri sota”, jonka myötä sota sai siivet. Ison-Britannian Stow Maries on Euroopan ainoa alkuperäisessä muodossaan säilynyt ensimmäisen maailmansodan lentokenttä. TEKSTI JA KUVAT: PEKKA MÄKELÄ STOW MARIES, ESSEX. . Siellä Suomen Sotilas tutustui satavuotiaan ilmasodan juuriin. Nuo sadan vuoden takaiset miehet lentävissä laitteissaan siivittivät tien ilmasodan kehitykselle
SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 35 35 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 SOTAA TAIVAALLA E ssexin kreivikunnassa, Lontoosta noin 70 kilometriä itään sijaitsee Stow Maries Great War Aerodrome. Vasta 1970-luvun lopulla joukko historioitsijoita ja ilmailuharrastajia tajusi kohteen ainutlaatuisuuden. Alue säilyi kuitenkin maatilana aina vuoteen 2013, jolloin ympäröivän Maldonin kunnan ja English Heritage -säätion tuella se lunastettiin Stow Maries Great War Aerodrome -yhteenliittymälle. Ensimmäisen maailmansodan aikaisen lentotukikohdan säilymisestä voidaan kiittää alueen savista maapohjaa: sodan jälkeen maanviljelyskäyttöön palautuneet aukeat eivät soveltuneet enää uuden suursodan sytyttyä ilmavoimien tarpeisiin ja alueen rakennuskanta jäi alkuperäiseen tilaansa. Täällä saimme viime kesänä nähdä omin silmin sadan vuoden takaisen koiratappelun taivaalla heräävän jälleen eloon.. Vuonna 2010 viranomaiset tunnustivat Stow Mariesin museaalisen arvon ja julistivat kentän suojeltavaksi. Nyt aluetta kehitetään vapaaehtoisvoimin museoja ilmailuharrastuskäyttöön
Siinä sivussa nationalismin nousu loi joukon uusia itsenäisiä valtioita, Suomenkin. Etualalla paja, jossa koneiden pintamateriaalina käytetty puuvillakangas kyllästettiin lakalla. Sivun yläreunassa Sopwith Snipe viivapiirros.. Pienestä kipinästä, serbialaisen nationalistin tekemästä Itävalta-Unkarin kruununperillisen murhasta kesäkuussa alkanut tapahtumaketju romahdutti koko korttitalon ja syöksi maanosan ensimmäiseen maailmansotaan elokuussa 1914. 36 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 36 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Stow Maries on avoinna vierailijoille ympäri vuoden, mutta varsinkin kesäkuukausina siellä on myös vilkasta harrastajalentotoimintaa. Taaempana lentokoneiden runkojen ja siipien rakenteita korjaava puusepän verstas. Sen taustalla oli – kenties nykypäivän ohella – tieteen ja teknologian historian merkittävimpien innovaatioiden ajanjakso, joka oli alkanut 1800-luvun alkuSTOW MARIESIN ENTISÖITYÄ RAKENNUSKANTAA. Itsevaltaisten monarkioiden aika oli ohi. Maailma oli jaettu siirtomaaimperiumeihin, joista vauraus valui Euroopan ytimeen. Tapahtumaa muistettiin ilmailunäytöksellä, jossa nähtiin tarkkoja lentäviä jäljennöksiä ensimmäisen maailmansodan hävittäjäkalustosta. Maailman mahtivaltiot olivat ylläpitäneet herkkää rauhaa monimutkaisten liittolaisuussuhteiden ja turvatakuujärjestelmien – ja mikä pahinta – salaisen diplomatian avulla. Uusi uljas maailma Ensimmäisen maailmansodan aikana koettiin huikea tieteellinen ja teknologinen harppaus sotatekniikan saralla. Sata vuotta sitten Euroopassa riehui suuri sota. Stow Maries on aktiivinen ilmailunäytösten areena: vuonna 2016 tulee kuluneeksi tasan sata vuotta lentokentän perustamisesta. Marraskuussa 1918 päättyneen sodan saldo näkyy yhä Euroopassa ja maailmalla. Miljoonien kaatuneiden lisäksi sodassa kaatui neljä keisarikuntaa: Saksan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän keisarikunnat sekä Osmanien valtakunta, joka tunnettiin myös Turkin sulttaanikuntana
Vallankumouksellisia keksintöjä oli tehty viestinnässä, liikenteessä, lääketieteessä, kemiassa ja lähes kaikilla elämänaloilla taiteesta politiikkaan, sodasta rauhaan. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 37 37 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Sotahistorian elävöittäminen on mielenkiintoinen harrastus. Wrightin veljesten ensimmäisestä lennosta oli kulunut vain 11 vuotta. Se oli ai. Suuren sodan aikana teknologinen kehitys ei ollut missään niin ilmeistä kuin sotilasilmailussa. Sodan alussa eri osapuolilla oli käytössään muutamia kymmeniä huteria puusta ja kankaasta rakennettuja lentolaitteita ja kokeiluasteella olevia ilmalaivoja lähinnä ilmasta tapahtuvaan tarkkailuun ja tähystykseen. Siinä, missä vuonna 1914 sotaan lähdettiin näyttävissä univormuissa sapelit kalisten ja piikkikypärät kimallellen, vuoteen 1918 mennessä sotanäyttämö oli muuttunut konetuliaseiden, tykistökeskitysten, panssarivaunujen, kaasuhyökkäysten ja ilma-aseen hallitsemaksi helvetiksi, jossa khakiin tai harmaaseen sarkaan pukeutunut teräskypäräpäinen rivimies kaivautui kaasunaamari päässään mutaiseen kuoppaan henkensä kaupalla. puoliskolla ja jatkunut kiihtyvää tahtia 1900-luvun alkuun
Se oli yksi monista pienistä merkeistä, jotka kertoivat niin uuden teknologian tulosta kuin myös siitä, että innovaation ja uuden tuotannon vankkureiden vetovastuu alkoi hitaasti siirtyä pois vanhasta Euroopasta. Saksassa ajateltiin, että aineellisen vahingon lisäksi selustan kohteiden pommittamisella olisi suuri merkitys vihollisen taistelutahdolle. Ensimmäisen maailmansodan kokemukset vaikuttivat vahvasti 1920ja 1930-lukujen strategiseen ajatteluun, toisen maailmansodan taktiikkaan sekä strategiaan ja asevoimien valintoihin sotien välillä. Ensimmäinen yritys pommittaa Isoa-Britanniaa zeppeliinistä Zeppeliini-pommitusten moraalinen vaikutus oli merkittävä.. 38 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 38 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 koinaan nopeasti unohdettu uutinen, hiljainen signaali, jota aikalaiset eivät tajunneet. Saksan keisarikunnassa tehtiin jo loppuvuonna 1914 päätös Britannian pommittamisesta vastoin tuon ajan kansainvälisiä tapoja. Sodan kuluessa kokeellisesta ilmailusta kehittyi todellista ilmasodankäyntiä, jossa tehokkaat hävittäjäkoneet kävivät kaartoilmataisteluja taivaalla ja monimoottoriset raskaat pommikoneet vaikuttivat vihollisen selustan siviilija sotilaskohteisiin
Stow Mariesin lentotukikohta avattiin syyskuussa 1916 vastikään perustetun Royal Flying Corpsin 37th (Home Defence) Squadronin (laivue tai lennosto) yhtä lentuetta varten. Imperiumin ylivoimaan luottaneet kansalaiset olivat ajatelleet, että sodat käydään aina jossain kaukana. Aerodromin ensimmäinen komentaja oli vasta 19-vuotias luutnantti Claude Ridley. Puolustajalla ei ollut yhtään helpompaa: brittien hävittäjäkoneet sekä alkeellinen ilmatorjuntatykistö ei ylettynyt zeppeliinien lentokorkeuksille. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 39 käsin tehtiinkin jo tammikuussa 1915. Lehdistö esitteli tuhoja yksityiskohtaisesti, ja päättäjiä vaadittiin vastuuseen puolustuksen laiminlyönnistä. N AT IO N A L A RC H IV ES /O FF IC IA L G ER M A N PH O TO G RA PH n Gotha G.IV. Vuoden 1916 aikana Stow Mariesilta n Tämä ei ole Zeppeliini. Saksalaissotilaat ja kasa kaasupulloja taustallaan suuri staattinen pallo valmiina nostettavaksi. Suuren yleisön vaatimuksesta sodanjohto joutui taipumaan järjestämään kotimaan ilmapuolustusta, vaikka strategisesti vihollisen pommitukset näyttäytyivät varsin merkityksettöminä. Terroria taivaalta Zeppeliini-pommitusten moraalinen vaikutus oli kuitenkin merkittävä: ensimmäisen pommituksen neljä kuolonuhria ja vaatimaton materiaalinen vahinko sai aikaan lähes paniikinomaisen reaktion. Tämä oli ensimmäinen kerta moneen sataan vuoteen, kun sota saapui Ison-Britannian kotikonnuille. Saksan ilmavoimat olivat siirtyneet käyttämään pommituksissaan kaksimoottorisia Gothapommikoneita. n Iso kuva: Kuninkaallisten ilmailujoukkojen alas ampuman ilmalaivan hylky kuvattuna Essexissä Englannissa sata vuotta sitten.. Tähystyspallot ja myöhemmin sulkupallot olivat laajasti käytettyjä vielä toisessa maailmansodassakin. Tuon ajan epäluotettava moottoritekniikka ja ilmalaivojen herkkyys säätilan ja varsinkin tuulen vaikutukselle teki pommituksista vaikeaa ja vaarallista
Vasemmanpuoleinen ajoneuvo on saksalainen sähkökuorma-auto, joka päätyi 1. Ilmalaivoilla tehtiin yhteensä vain 51 ja lentokoneilla 27 pommitushyökkäystä. n Ensimmäisen maailmansodan kuljetuskalusto oli suurelta osin hevosvetoista, mutta polttomoottorija sähkömoottorikalustoa käytettiin jo laajasti. Saksan ilmavoimat olivat siirtyneet käyttämään pommituksissaan kaksimoottorisia Gothapommikoneita. Watkins pudotti viimeisen Britanniaa pommittaneen zeppeliinin. Saksan strategiset pommitukset jäivät lopulta sekä määrältään että vaikutuksiltaan varsin vaatimattomiksi. Seuraavana vuonna toiminta kuitenkin laajeni merkittävästi, kun lentokenttä kaksinkertaisti kokonsa. Sähköautot olivat ennen ensimmäistä maailmansotaa yleisempiä kuin polttomoottoriauto.. maailmansodan aikana brittijoukoille ja on monien vaiheiden jälkeen nyt entisöitynä Stow Mariesin lentotukikohdassa. Vertailun vuoksi toisessa maailmansodassa Saksan pommitukset Isoon-Britanniaan aiheuttivat 40 000 siviilin menehtymisen. Vuonna 1917 kirjattiin yhteensä 149 taistelulentoa. Länsiliittoutuneiden aiheuttamien siviiliuhrien määrä Saksassa ja Japanissa sekä niiden liittolaismaissa …aikakauden lentokoneet olivat lähes yhtä vaarallisia lentäjille kuin vihollisillekin. Kuolonuhrien määrä jäi alle 1 400 henkilöön. Kesäkuussa Stow Mariesista lentänyt vänrikki L.P. 40 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 40 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 tehtiin vain yksi taistelulento
Suomi halveksii historiaansa Vuonna 1918 Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service yhdistettiin Royal Air Forceksi, johon myös Stow Mariesissa sijainnut 37. Ilmasodankäynnin ensiaskeleet oli kuitenkin otettu, eikä taaksepäin ollut enää katsomista. Lennättimestä ja puhelimesta huolimatta tiedonkulku oli hidasta ja zeppeliinit ehtivät usein kohteisiinsa ennen kuin puolustaja sai koneensa taivaalle.. Lentokentän väliaikaiseksi tarkoitettu rakennuskanta palveli sotien välillä ja jälkeen maatalousja yrityskäytössä. Hae omasi Lehtipisteestäsi. Ensimmäisessä maailmansodassa sai miehitetyn ilmasodankäynnin lisäksi alkunsa myös miehittämätön ilmasodankäynti. Historiallisia ilmailukohteita on rajoitetusti koko maailmassa. n Päivystävät lentäjät odottivat Lontoosta tietoa mahdollisesta ilmahyökkäyksestä. lennosto siirrettiin Biggin Hillin lentokentälle ja Stow Maries jäi tyhjäksi pysyvästi. Suomen Sotilaan Ilmasota on myynnissä vain lehtipisteissä aina tammikuun 2017 alkuun. Lue lisää ilmasodasta. Lehden mukana myös hieno Ilmasota vuosikalenteri vuodelle 2017. Jos Euroopan suurimman kaupungin Lontoon läheisyydessä voidaan tällainen kohde säilyttää kroonisesta rakennusmaapulasta huolimatta, luulisi sen olevan Suomessakin mahdollista. Osin erittäin huonokuntoiseksi päässeitä rakennuksia konservoidaan nyt vapaaehtoisvoimin. Stow Mariesin pelastuminen museoja harrastuskäyttöön on palvelus tuleville sukupolville. Valitettavasti yksi ainutlaatuinen kohde – Helsinki-Malmin lentokenttä – on joutumassa Suomessa hukkaan pysyvästi. Jos saksalaisten pommittajien tulokset jäivät sata vuotta sitten ohuiksi, ei puolustajan saavutuksillakaan voi juuri kehua: aikakauden lentokoneet olivat lähes yhtä vaarallisia lentäjille kuin vihollisillekin. Siitä lisää toisaalla tässä lehdessä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 41 41 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 ja miehittämillä alueilla onkin sitten ihan oma lukunsa. lennosto liitettiin. Maaliskuussa 1919, neljä kuukautta sodan päättymisen jälkeen, 37
Sopwith Snipessä on Bentleyn yhdeksänsylinterinen BR.2-tähtimoottori, jonka 230 hevosvoimaa antoivat koneelle noin 195 km/h huippunopeuden. Kanadalainen William Barker oli ensimmäisen maailmansodan viimeinen Britannian korkeimmalla urhoollisuusmitalilla, Victoria-ristillä, palkittu henkilö. n Stow Mariesin museo kertoo lentotukikohdan historiasta ja aikakauden teknologiasta mielenkiintoisella tavalla.. Tämä yksilö on maalattu RAF:n 70. Osasto oli sodan jälkeen sijoitettu hetken aikaa Saksaan osana miehitysjoukkoja. Lokakuussa 1917 esitelty kone pääsi sotatoimiin loppuvuodesta 1918. 42 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 42 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 S opwith Snipe ehti vain muutamaksi viikoksi suureen sotaan, mutta sitä pidetään ensimmäisen maailmansodan hävittäjäkoneiden teknologisena huipentumana. SOPWITH SNIPE Pituus: 6,05 m Siipien kärkiväli: 9,48 m Siipien pinta-ala: 25,2 m² Huippunopeus: 195 km/h Lakikorkeus: 5 945 m Toiminta-aika: 3 h Voimanlähde: Bentley BR.2 -tähtimoottori, 230 hv, 9 sylinteriä, iskutilavuus 24,9 litraa Aseistus: 2 x Vickers 7,7 mm:n konekiväärit sekä 4 x 11 kg pommit. Kone ei ollut suuren painonsa vuoksi aikakautensa nopein, mutta sen nousuja liikehtimiskyky veti pidemmän korren saksalaisista vastustajista. Barker ansaitsi Victoria-ristinsä Sopwith Snipe -hävittäjällään törmättyään yksin yli 15 viholliskoneen muodostelmaan. SOPWITH SNIPE STOW MARIESIN SOPWITH SNIPE on tarkasti alkuperäisten piirustusten mukaan vuonna 2015 Uudessa-Seelannissa rakennettu lentävä kopio. Barkerin Sopwith Snipe -koneen runko on esillä Kanadan sotamuseossa Ottawassa. Vaikeasti jalkoihin ja olkapäähän haavoittuneena Barker onnistui kuitenkin pudottamaan neljä saksalaiskonetta ja laskeutumaan omalle puolelle rintamalinjaa. laivueen väreihin. Snipe oli RAF:n viimeinen pyörivällä tähtimoottorilla varustettu hävittäjä, ja se oli käytössä vuoteen 1927
STOW MARIESIN ILMAILUNÄYTÖKSESSÄ lentänyt Albatros D.V on Sopwith Snipe -hävittäjän tavoin UudessaSeelannissa Vintage Aviator Ltd:n valmistama tarkka jäljennös alkuperäisestä koneesta. Stow Mariesin ilmailunäytöksessä nähty Albatros-kopio on maalattu luutnantti Paul Bäumerin käyttämiin väreihin ja Edelweiss-tunnuksin. Bäumer saavutti sodan aikana 43 ilmavoittoa ja sai ansioistaan keisarillisen Saksan korkeimman kunniamerkin Pour le Mériten, lempinimeltään Blauer Maxin. Konetyypin kuuluisia pilotteja olivat paroni Manfred von Richthofen (Punainen paroni) ja sittemmin natsipuolueen jäsenenä Luftwaffen kenraalieverstiksi ylennyt Ernst Udet. ALBATROS D.V ALBATROS D.V Pituus: 7,33 m Siipien kärkiväli: 9,05 m Siipien pinta-ala: 21,2 m² Huippunopeus: 186 km/h Lakikorkeus: 5 700 m Voimanlähde: Daimler Benz Mercedes D.III -kuusisylinterinen rivimoottori, iskutilavuus 14,6 litraa. Kone erottuu aikalaisistaan harvinaisen itsekantavan monokokki-rungon ansiosta. n Mercedes D.III -kuusisylinterinen rivimoottori.. Koneessa on Daimler Benzin valmistama Mercedes D.III -kuusisylinterinen rivimoottori, joka tuotti versiosta riippuen 170-200 hevosvoimaa. Rungon valmistuksessa on käytetty muun muassa vaneria. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 43 43 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 A lbatros D.V -hävittäjäkone saapui ensimmäisen maailmansodan näyttämölle toukokuussa 1917, ja se oli puutteistaan huolimatta käytössä sodan loppuun saakka. Koneen huippunopeus oli 186 km/h. Bäumer selvisi hengissä sodasta ja jatkoi sodan jälkeen hammaslääkärin ammattiaan, mutta kuoli lentoonnettomuudessa Kööpenhaminassa vuonna 1927. Aseistus: 2 x 7,92 mm LMG 08/15 konekiväärit
Tällä hetkellä elossa on vain kuusi Victoria-ristin saanutta henkilöä. Kunniamerkin perusti kuningatar Viktoria vuonna 1856 Krimin sodan aikana. Victoria-ristiä on myönnetty sen koko 160-vuotisen historian aikana vain 1 358 kappaletta. Merkki voidaan myöntää kenelle tahansa syntyperästä, aselajista ja sotilasarvosta riippumatta. Dramaattisena – ja Krimin miehityksen myötä tavallaan taas ajankohtaisena – lisänä päätettiin, että Victoria-ristit lyötäisiin Sevastopolista sotasaaliiksi saatujen kanuunoiden metallista. Ranskalaisen kunnialegioonan (Légion d’honneur) esikuvan mukaan haluttiin luoda urhoollisuusmitali, jonka myöntämiseen ei syntyperä, sotilasarvo tai palvelusajan pituus vaikuttaisi. 1988), joka sai kunniamerkin 26.2.2015. Se voidaan myöntää myös postuumisti eli kuoleman jälkeen. Viimeinen ensimmäisen maailmansodan palkituista oli Sopwith Snipe -hävittäjällään yksin 15 vihollislentokoneen muodostelmaan törmännyt kanadalainen William Barker, joka onnistui vaikeasti haavoittuneena pudottamaan neljä vihollista ja vielä laskeutumaan turvallisesti omalle puolelleen. 44 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 44 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 V ictoria-risti on Yhdistyneen kuningaskunnan korkein kunniamerkki, joka myönnetään vihollisen edessä osoitetusta poikkeuksellisesta urheudesta. Kunniamerkki on edelleen käytössä, mutta sen on toisen maailmansodan jälkeen saanut vain 15 henkilöä. Lentäjille myönnettiin tuolloin yhteensä 19 Victoria-ristiä. Suomen lähivesillä Victoria-ristejä on ansaittu peräti kolme vuonna 1919, kun brittilaivasto operoi mereltä ja ilmasta Suomeen tukeutuen bolsevikkeja vastaan Kronstadtin vesillä. Heistä viimeisin on Afganistanin sodassa ansioitunut korpraali Joshua Leakey (s. Tällä hetkellä metallia arvellaan olevan jäljellä noin 85 ristiin. The Victoria Cross. Ennen Krimin sotaa Britanniassa ei ollut yhtenäistä palkitsemisjärjestelmää kentällä osoitetusta urheudesta. Ensimmäisen maailmansodan aikana jaettiin eniten Victoria-ristejä: kunniamerkin sai 628 henkilöä
Huomattavia Pour le Mérite -ristin saajia olivat 1. maailmansodan lentäjä-ässistä koko sodan kärkinimi, Punainen Paroni Manfred von Richthofen, Hermann Göring ja Ernst Udet, joista kaksi jälkimmäistä nousivat myöhemmin natsipuolueen jäseninä Luftwaffen johtoon, Göring koko ilma-aseen johtajaksi ja valtakunnanmarsalkaksi. Pour le Mériten saattoi ansaita kuka tahansa, mutta käytännössä palkittavan henkilön sotilasarvo ja sosiaalinen asema vaikuttivat myöntämiseen. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 45 45 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 P our le Mérite oli kuninkaallisen Preussin yksiluokkainen kunniamerkkiritarikunta. Sen sijaan siviiliansioista myönnettävä merkki elvytettiin vuonna 1923 yksityisenä organisaationa, ja sitä jaettiin vuoteen 1933. Se siis oli arvoasteikossa tuolloin vielä vain kolmessa luokassa myönnettävän rautaristin yläpuolella. Pour le Mérite Blauer Max. Pour le Mérite -merkin sotilasluokan jakaminen loppui vuonna 1918, kun Saksan keisari luopui kruunustaan. Saksan liittotasavalta tunnusti siviiliansiomerkin uudelleen vuonna 1952. Ensimmäisen maailmansodan aikana Blauer Max oli korkein sotilaallisista ansioista myönnettävä kunniamerkki. Vuonna 1740 Preussin kuningas Fredrik II:n eli Fredrik Suuren perustama ritarikunta jakaantui sotilasja siviiliosastoihin. Muista ritarikunnista poiketen Pour le Mériten saattoi saada vain poikkeuksellisista henkilökohtaisista ansioista, ei esimerkiksi pelkästään syntyperän vuoksi tai diplomaattisen kunniamerkkien vaihdon yhteydessä. Saksan yhdistyttyä Preussin johdolla vuonna 1871 keisarikunnaksi, preussilaiset kunniamerkit, kuten rautaristi ja Pour le Mérite, vähitellen käsitettiin koko keisarillista Saksaa edustaviksi kunniamerkeiksi, vaikka Saksan muutkin kuningasja ruhtinaskunnat jatkoivat omien merkkiensä myöntämistä
TEKSTI: KYÖSTI PARTONEN. 46 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 46 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 PALJON UUTTA ILMARINTAMALTA
Päätöksen takana oli pelko, että ilma-asetta käytettäisiin puolustuskyvyttömiä asutuskeskuksia vastaan, vastoin Haagin sopimuksen 69. Lentokone otettiin laajamittaiseen käyttöön aseena vasta ensimmäisessä mailmansodassa, vaikka jo vuonna 1911 Madridissa kansainvälisen oikeuden instituutin (Institute of International Law) tekemä päätös rajoitti ilma-alusten käytön sodassa vain tiedustelutehtäviin ilman aseistusta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 47 47 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 J os sota taivaalla oli ensimmäisen maailmansodan alkaessa elokuussa 1914 herrasmiesten ritarillisia tervehdyksiä, oli se pari vuotta myöhemmin täyttä taistelua elämästä ja kuolemasta. Sotatoimien alussa meneteltiinkin pitkälti sopimusten mukaan, kun koneet olivat pääasiassa kaksipaikkaisia koulukoneita. Kenraalien epäilevä suhtautuminen ilma-aseeseen kuihtui, kun ratsuväki ei pystynyt enää toimittamaan tarvittavia tiedustelutietoja. artiklaa. Tämä usko tuntuu elävän yhä, sata vuotta myöhemmin.. Lentokoneita – uusia ilmaa painavampia lentolaitteita – oli nähty taistelukenttien yllä ainakin nykyisessä Libyassa, Tripolitaniassa, jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Koneellinen tappaminen ylsi meren pinnan alta jouksuhautoihin ja taivaan sineen. Epäilyn tilalle tuli vankka usko lentoaseen kaikkivoipaisuuteen ja hyötyyn yli kaikkien realististen mahdollisuuksien
Saksassa sen sijaan oli ennen maailmansodan syttymistä uskottu ilmalaivojen eli zeppeliinien tehokkuuteen enemmän kuin lentokoneisiin. Lentokoneen rooli nähtiin lähinnä tiedustelutietojen keräämisessä ja tykistön tulenjohdossa. n Kuninkaalliset ilmavoimat RAF perustettiin vasta sodan lopulla. N AT IO N A L A RC H IV ES. Kuvassa saksalainen tähystäjä ampuu valopistoolilla tähystyspallon gondolista. Jos vaikkapa Albatros B.II:lla ja Caudron G.3:lla lentävät ohjaajat sattuivat kohtaamaan vastapuolen virkaveljiä ilmassa, niin he usein tervehtivät toisiaan. 48 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 48 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 L änsirintamalla toimivat saksalaiset ja ympärysvaltojen lentäjät kävivät tiedustelemassa vastapuolen asemia korkeu dessa, jossa he pystyivät välttämään keveiden aseiden tulta. Houkutteleva värväysjuliste lupasi että liittymällä ilmavoimiin välttyi palvelukselta meritai maavoimissa. Vasta lentokoneen tulo toi sodan ja kuoleman täydessä tehossaan myös taivaalle. Tähystys, tiedustelu ja tulenjohto oli myös yksi lentokoneiden päätehtävistä ja on yhä tärkeä tehtävä miehittämättömille ja miehitetyille ilma-aluksille. SATA VUOTTA SITTEN iImaa kevyemmät laitteet olivat näytelleet – kovin vähäistä – osaansa sodankäynnissä jo pitkään. Ranskassa oli harjoiteltu eri aselajien yhteistoimintaa jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. U .S . Britit heräsivät myöhemmin ja nojasivat alussa ranskalaisten osaamiseen, kuten tekivät myös venäläiset. Kun Yhdysvallat liittyi sotaan vuonna 1917, joutuivat amerikkalaiset tukeutumaan voimakkaasti brittien ja ranskalaisten osaamiseen ilmailun saralla. Sotaa edeltävänä aikana toistensa kanssa eri kilpailuissa verisesti mutta herrasmiesmäisesti kamppailleiden miesten toiminta muuttui kuitenkin pian paitsi kirjaimellisesti veriseksi niin myös tappavan tehokkaaksi, kun aluksi mukaan otettujen pistoolien ja kiväärien sijaan koneita ryhdyttiin aseistamaan konetuliasein, pommein ja jopa raketein
SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 49 49 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Tiedustelusta pommituksiin Britit tekivät merkittävän tiedustelulennon jo 22. Tämän varhaisten taistelun Kapteeni Maurice Happe, ranskalaisen lentolaivueen MF 29 komentaja Farman MF.11 pommikoneineen vuonna 1915. Vastaavasti saksalaiset ilmoittivat hieman myöhemmin onnistuneensa tekemään osittain tyhjäksi venäläisten hyökkäysaikeet Tannenbergin taistelussa Itä-Preussissa (nykyisessä Puolassa). Tiedustelukoneiden kohtaamiset muuttuivat väkivaltaisemmiksi, kun käsiaseet vaihtuivat konetuliaseisiin, joita käytettiin vastustajan lentokoneiden lisäksi tähystyspalloja sekä heikosti puolustettuja maakohteita, kuten vaikkapa yllätettyjä marssirivistöjä, vastaan. Tiedustelukone kehittyi pian yhteystoimintakoneesta kevyeksi pommittajaksi, kun se varustettiin kiinteillä pomminripustimilla, tähtäimillä ja tähystäjäkonekiväärillä. Sodan kuluessa varustukseen lisättiin ohjaajakonekivääri ja kipinälennätinlaite eli radio. N AT IO N A L A RC H IV ES LI BR A RY O F C O N G RE SS BRITTIEN tiedustelukone siellä jossain länsirintaman yläpuolella. SAKSALAISET kantavat lentokoneen siipiä. Tähystäjät ryhtyivät ottamaan mukaansa myös käsikranaatteja sekä alkeellisia pommeja, joita he pudottelivat aluksi parhaan taitonsa mukaan silmämääräisesti tähdäten sopiviin kohteisiin. Työntömoottorikoneet olivat yleisiä liittoutuneiden puolella varsinkin sodan alussa. elokuuta 1914 ja havaitsivat muiden tiedustelutietojen vastaisesti saksalaisten yrityksen saartaa brittien siirtoarmeija, joka näin saatiin ajoissa vetäytymään Monsin suuntaan. Ensimmäiset lentokoneet olivat hyvin kevytrakenteisia , heikkotehoisia ja turvattomia.
Sekä Saksassa että Ranskassa oli patentoitu potkurin lapojen välistä – ei suinkaan potkurin läpi – ampumisen mahdollistava tahdistin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ensimmäinen ilmavoitto Parabellum MG14 -konekiväärin ilmajäädytteisellä versiolla aseistetulla Fokker M.5K/ MG:llä saavutettiin 1.7.1915, kun Leutnant (vänrikkiä vastaava alin upseeriarvo) Kurt Wintgens kenttälento-osasto 6:sta ampui länsirintamalla Lunevilles…sotataivaalle ilmestyi myös meritoimintaan tarkoitettuja vesihävittäjiä ja torpedokoneita.. huhtikuuta 1915 saksalaisten puolella rintamaa. Hävittäjäaselajin synty Torjuntatehtäviin kehitettiin pienempiä yksimoottorisia hävittäjiä, jotka olivat aluksi joko työntömoottorilla varustettuja kaksitasoja, joiden nokkaan oli sijoitettu ohjaajan käyttämä konekivääri, tai vetopotkurillisia yksitai kaksitasoja, joiden tason yläpuolelle kiinnitetty konekivääri ampui potkurin kehän läpi yläviistoon. Niinpä Roland Garros ehdotti MoraneSaulnier L -koneensa potkurin panssaroimista kiiloilla, jotka heittivät niihin osuneet luodit sivulle vahingoittamatta potkuria. Näin ranskalaisten keksinnöt päätyivät saksalaisten käsiin – terrible! Fokkerin rehua Ensimmäisenä tahdistimen (saksalaisittain työntötanko-ohjainlaite) sai tuotantoon Fokker Saksassa. Garros saapui modifioidun koneensa kanssa rintamalle maaliskuun lopussa 1915 ja saavutti yllätyksen avulla kolme ilmavoittoa ennen kuin hänet ammuttiin alas 18. 50 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 50 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 kenttien yleiskoneen lisäksi kehitettiin myös raskaampia kuormia kuljettavat yleisimmin kaksimoottoriset pommikoneet, mutta varsinkin saksalaisilla oli myöhemmin monimoottorisia suurkoneiksi kutsuttuja pommikoneita, joita toki muutkin rakensivat, myös silloinen emämaamme Venäjä. Ensimmäiset kokeilut tahdistimella tehtiin Ranskassa loppuvuodesta 1914, mutta huonolaatuisten patruunoiden ja Hotchkisskonekiväärin epävakaan tulinopeuden takia tulokset eivät olleet tyydyttäviä. Tästä seurasi se, että nokka kohti toista konetta lähestyvä vetopotkurinen lentokone ei ollut ampuma-asemassa lähestyttävään koneeseen nähden, eikä siten uhannut tätä. Koneena oli ironisesti sotaa edeltävään MoraneSaulnier-kilpakoneeseen pohjautuva Fokker-yksitaso, jonka suorituskyky ja lento-ominaisuudet eivät olleet ihmeelliset, mutta konekivääriasennus nosti sen pysyvästi historian jalustalle ensimmäisenä modernina hävittäjänä
Erikoistuminen eri toiminta-alueille jatkui, ja sotataivaalle ilmestyi myös meritoimintaan tarkoitettuja vesihävittäjiä ja torpedokoneita. Ensimmäiset maataistelutai rynnäkkökoneiksi soveltuvat konetyypit näkivät pian päivänvalon. Ilmatorjunta kehittyi ilma-aseen myötä. Lentoliikkeen nimenä näistä jäi elämään Immelmannin käännös. Näillä koneilla kollektiivisen kokemuksen kasvaessa lahjakkaimmat lentäjät, kuten Immelmann, Boelcke ja Edward Mannock, pystyivät kehittämään taktista liikehtimistä, hyökkäysmenetelmiä ja osastolentotaitoa. Boelcken kylvämät siemenet olivat uponneet otolliseen maaperään, jossa ne kasvoivat hyvin hänen valitsemiensa valio-ohjaajien keskuudessa. Nopeinta kehitys oli länsirintamalla. Boelcken työ loppui yllättäen 28. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 51 51 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 ta itään alas Morane-Saulnier L:n. Yksikkö sai joulukuussa uuden nimen – Jasta Boelcke – kunnioitetun edesmenneen johtajansa mukaan. Kumpikin saavutti kahdeksannen ilmavoittonsa 12. Syyskuun aikana Boelcke ampui itse alas 10 kuninkaallisten lentojoukkojen (RFC Royal Flying Corps, brittien RAF:n edeltäjä) konetta ja kävi yksinäisenä sutena aamulennoilla, mutta osaston johdossa hän vaati ehdotonta kurinalaisuutta. Heidän laivuetoverinsa jatkoivat edeltäjiensä työtä ja loivat edellytykset torjuntatehon kehittämiselle ja tuleville suurille ilmasirkuksille. Yksi heistä oli yhteentörmäyksen silminnäkijä, vapaaherra, ratsumestari Manfred von Richthofen – tuleva Punainen paroni – ensimmäisen maailmansodan tunnetuin ja ylivoimaisin ässä.. Samoihin aikoihin taistelukenttien taivaalle nousivat myös kevyt, ketterä ja nopea ranskalainen Nieuport 11 ja kahn Yksi varhaisista – ei niin kovin onnistuneista – innovaatioista eteenpäin ampuvaksi konekivääriksi vetopotkurillisessa koneessa. Boelcke kehitti ja koulutti hävittäjätaktiikkaa lentäjilleen ja teki siten yksikössään uraauurtavaa työtä. Immelmann kaatui kesäkuussa 1916 mahdollisesti oman ilmatorjuntatulen uhrina. Koneena tässä ranskalainen MoraneSaulnier L. della konekiväärillä aseistettu saksalainen Albatros D.I. Boelcke sai elokuussa 1916 komennettavakseen hävittäjäyksikön, kuninkaallisen preussilaisen Jasta 2:n (Jagdstaffel 2, hävittäjälentolaivue 2), johon hän sai itse valita mieleisensä ohjaajat. Vastineeksi länsirintamaa vaivanneelle vitsaukselle britit tarjosivat vuoden 1916 alkupuolella työntöpotkurikoneita. Eteenpäin ampuvalla konekiväärillä aseistetusta kaksitasosta tuli hävittäjäkoneen standardimalli seuraavaksi pariksi vuosikymmenneksi harvoin yksija kolmitasoisin poikkeuksin. Idässä ja eteläisillä rintamilla kehitys lähinnä seuraili länsirintaman kehitystä. Pian tämän jälkeen käyttöön saatiin parannettu Albatros D.II. tammikuuta 1916 ja sai saavutuksestaan Preussin ja samalla koko Saksan keisarikunnan korkeimman urhoollisuudesta kentällä myönnetyn kunniamerkin Pour le Mériten. Länsirintamalta paljon uutta Kilpajuoksun jatkuessa vuoden 1916 aikana sekä taktiikka että kalusto kehittyivät, mikä tuotti uusia taistelutapoja ja entistä kehittyneempiä lentokoneita. Näin alkoi ilmasodassa uusi aikakausi, jonka ensimmäisen luvun nimeksi kirjoitettiin Fokker-vitsaus ja jolloin brittiläiset BE-2-tiedustelukoneet ansaitsivat surullisen Fokkerin rehu -lempinimen. Huolimatta siitä, että kaikki kolme lentäjä-ässää saivat varhain surmansa ilmataistelujen pyörteissä, loivat he vankan pohjan hävittäjien taistelutaktiikalle, mistä oli hyvä jalostaa toimintaa edelleen. Näillä varhaisilla Fokkereilla lentäneistä ohjaajista kirjoitettiin pysyvästi ilmailun historiaan Max Immelmannin ja Oswald Boelcken nimet. lokakuuta 1916, kun hän syöksyi laivuetoverinsa kanssa saman viholliskoneen kimppuun ja he törmäsivät toisiinsa kohtalokkaasti
52 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 52 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Lentävä
TEKSTI: KYÖSTI PARTONEN Ilmojen ensimmäiset ja viimeiset ritarit. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 53 53 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 sirkus
Alakuvassa Punaisen Paronin Albatros D.V 4693/17, kuvattuna keskikesällä 1917 vain joitain päiviä ennen kuin von Richthofen ammuttiin tällä koneella alas. Ensimmäisillä ilmavoimilla ei ollut yhtenäistä koulutusta eikä virkapukuakaan. Jalkauttamiseen ja mielestään vähäpätöisempiin tehtäviin leipääntyneenä hän saksalaisia lentokoneita nähtyään haki keisarillisen Saksan lentojoukkojen palvelukseen. Huhtikuussa 1916 von Richthofen ampui Verdunissa alas ranskalaisen Nieuportin saamatta tätäkään tililleen. Nuoruudessaan hän rakasti ratsastamista ja metsästämistä, joten oli luonnollista, että hän aloitti sotilasuransa ratsuväessä. PARONIN punaiseksi maalattu Albatros D.V. Myöhemmin todettu ampumataito korvasi tämän puutteen. Sen sijaan hän sai jälleen siirron itärintamalle kaksipaikkaisiin. Saatuaan siirron länteen hän ampui tähystäjäkonekiväärillään alas ranskalaiskoneen rintaman taakse, joten hän ei saanut voittoa tililleen. Ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen ”kauniin” aikakauden hienoihin tapoihin oli kuulunut muun muassa nimikkörykmenttien nimeäminen naapurimaiden kuninkaallisten mukaan. Ensimmäisen maailmansodan alussa nuori ulaaniupseeri palveli ensin itärintamalla ja myöhemmin lännessä, jossa kaivautuminen juoksuhautoihin esti ratsuväen perinteisen käytön tiedustelutehtäviin ja syviin murtoihin. Anomukseensa hän kirjoitti: ”En ole lähtenyt sotaan kerätäkseni juustoa ja munia vaan muihin tehtäviin.” Epäsotilaallisesta käytöksestään huolimatta ja omaksi yllätyksekseen von Richthofen hyväksyttiin, ja hän liittyi lentojoukkoihin toukokuun 1915 lopussa. Tavattuaan Oswald Boelcken hän hakeutui ohjaajakoulutukseen lokakuussa 1916 ja osoittautui keskimääräistä huonommaksi ohjaajaksi. Kesän 1915 ratsuväkiupseeri toimi ensin kaksipaikkaisen lentokoneen tähystäjänä itärintamalla. Ensimmäisen maailmansodan järjettömyyttä kuvasti hyvin hänen ulaanirykmenttinsä nimi, se kun oli nimetty Venäjän keisarin Aleksanteri III:n rykmentiksi. Tässä koneessa oli keltainen runko ja sen pyrstö ja keula moottorin etupuolelta olivat punaiset. Vaatepartena palveli omien joukko-osastojen univormut ja usein myös siviilivarusteet.. n Ratsumestari, vapaaherra Manfred von Richthofen. 54 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 54 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 V apaaherra Manfred Albrecht von Richthofen syntyi vuonna 1892 Breslaussa Ala-Sleesiassa (nyttemmin Wroc?aw Puolassa) aristokraattiseen preussilaisperheseen
syyskuuta 1916 ensimmäisen vahvistetun ilmavoittonsa, jonka kunniaksi hän teetti hopeapikarin, johon kaiverrettiin päiväys ja vastustajan konetyyppi. marraskuuta 1916 käydyssä lähes loputtomassa taistelussa yksinäistä brittien työntöpotkurista DH-2-konetta vastaan tilanne ratkesi vasta, kun britti yritti poistua pelipaikalta. Yksikössä palveli useita saksalaisia eliittilentäjiä, joista osan hän oli kouluttanut itse. Taisipa käytäntö käydä kukkarollekin. …Albatros D.II, joka oli hyvä hävittäjä mutta jota von Richthofen piti pitkän koiratappelun jälkeen turhan kankeana.. Tämän vuoksi von Richthofen lensi n JG 1:n komentaja Manfred von Richthofen (oikealla) alaisensa ja veljensä Lotharin seurassa. Eräs näistä oli taitolentovirtuoosi Ernst Udet. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 55 55 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Ensimmäiset Von Richthofen tapasi Boelcken jälleen kesällä 1916, ja tämä valitsi ratsumestari-vapaaherran (Rittmeister, ratsumestari, vastaa kapteenia sotilasarvoltaan aivan kuten Suomessakin, ja vapaaherra, Freiherr, puolestaan on säätyläisarvo) Jasta 2:een (hävittäjälentolaivue 2). Kohtalonsa tapasi brittien johtava hävittäjätaktikko, Ison-Britannian Boelckeksikin kutsuttu, Lanoe Hawker. Ranskan Cambraissa von Richthofen saavutti 17. Ratsumestarin ratsuna tässä taistelussa oli Albatros D.II, joka oli hyvä hävittäjä mutta jota von Richthofen piti pitkän koiratappelun jälkeen turhan kankeana. FOKKER DR1 kolmitasossa Punainen Paroni löysi haluamansa koneen. Saavutettuaan samassa kuussa kaksi ilmavoittoa Albatrosin toinen alataso murtui rasituksesta – myös Nieuport oli tunnettu samasta viasta. varmistetun ilmavoittonsa tammikuussa 1917. Hän halusi ketterämmän koneen, vaikka se olisi hitaampikin. Lentävä sirkus Rittmeister, Freiherr von Richthofen komennettiin Jasta 11:n komentajaksi, kun hän oli saavuttanut 16. Tammikuussa 1917 von Richthofen sai alleen Albatros D.III:n. Hän jatkoi tapaa aina 60 voittoonsa saakka mutta joutui lopettamaan, kun saarretussa Saksassa ei enää ollut hopeaa saatavilla. Eeppisessä, 23. Siinä oli ranskalaista Nieuportia muistuttava puolitoistatasoinen siivistö, joka teki koneesta selvästi ketterämmän. Taustalla Fokker Dr 1, kolmitaso
Näillä meriiteillä hän sai kesäkuussa 1917 komennettavaksi uuden, neljästä Jastasta kootun yksikön, JG1:n (Jagdgeschwader, hävittäjälentorykmentti). Kun von Richthofenista tuli laivueen komentaja tammikuussa 1917, otti hän rohkean askeleen: uusi Albatros D.III oli hänen koneistaan ensimmäinen kauttaaltaan punaiseksi maalattu. Vammat kuitenkin vaativat lisää sairaalahoitoa syyskuun alusta lokakuun loppupuolelle. Myös muu yksikkö otti tunnusvärikseen punaisen, ja loputkin laivueet seurasivat esimerkkiä ja maalasivat koneensa värikkäiksi. Tämän jälkeen hänen koneensa olivat suurelta osin ellei kokonaan punaiseksi maalattuja, mikä teki komentajan koneen helposti havaittavaksi ja tunnistettavaksi. Termi kuvasi hyvin yksikön joustavaa siirtymistapaa kirjavien koneiden lisäksi. Maailman ehkä tunnetuin hävittäjälentäjä sai surmansa. Von Richthofen itse ei lämmennyt ajatukselle vaan halusi ahnaasti lentää edelleen. Hänelle tarjottiin tehtävänvaihtoa ja lentämisen lopettamista, koska julkisuudenhallinnasta vastuulliset pelkäsivät mahdollisen kaatumisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kansan moraaliin. Kunniaa Punaisen paronin kukistamisesta on tarjottu kanadalaiselle hävittäjälentäjälle ja useille maajoukkojen n Saksalaisässät ja heidän kaverinsa. Punainen paroni Huhtikuu 1917 tunnetaan ilmasodan historiassa verisenä huhtikuuna. II:lla. Sairauslomansa aikana vapaaherra ehti myös kirjoittaa muistelmansa Punainen lentohävittäjä. Kuukauden aikana ”sirkustirehtööri” johti joukkonsa voitosta voittoon ja tilasi itselleen 22 hopeapikaria, joista neljä samana päivänä – kokonaismäärä kohosi 52:een. Heinäkuun 1917 alussa von Richthofen – Punainen paroni – haavoittui pahoin päähänsä taistelussa brittien kaksipaikkaisosastoa vastaan. Vaikka käytäntö oli tiedustelumielessä vastustajaa suosiva, Saksan sodanjohto hyväksyi sen ja oli jopa luomassa myyttiä Punaisesta paronista. 56 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 100 VUOT TA ILMASOTA A 56 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 uudemman Albatrosin ollessa telakalla sekä vanhemmalla Albatrosilla että Halberstadt D. Miehet vasemmalta oikealle: Testner, Schäfer, Manfred von Richthofen ja hänen veljensä Lothar sekä äärimmäisenä oikealla Kurt Wulf.. Albatros D.III oli jälleen iskussa huhtikuun alussa, ja hän saavutti konetyypillä 22 ilmavoittoa ennen vaihtoa parannettuun Albatros D.V:een kesäkuun 1917 lopussa. Kone saatiin palveluskäyttöön marraskuussa 1917 sen jälkeen, kun rakenneheikkoudet olivat tulleet selätetyiksi. Kuivakkaat britit ryhtyivät kutsumaan vastustajan riemunkirjavaa osastoa Richthofenin lentäväksi sirkukseksi. Tässä välissä Punainen paroni oli ehtinyt tutustua Fokkerin uuteen kolmitasoon, jossa hän kohtasi haaveilemansa äärimmäisen ketterän joskin hitaahkon hävittäjän. huhtikuuta 1918 noin kello 11.00. Von Richthofen oli mukana tulevan Fokker D.VII:n kehityksessä, mutta kaatui ennen tämän erinomaisen hävittäjän tuloa palveluskäyttöön. …ja viimeinen Yksinäinen Fokker-kolmitaso syöksyi maahan Sommen lähellä 21. Hän teki onnistuneen pakkolaskun ja päätyi lähes kolmeksi viikoksi sairaalaan, mutta palasi rintamalle kuun lopussa tohtorin ohjeista huolimatta
Pidä kiirettä tai muuten jäät ilman. Vain Lehtipisteestä! 80 voittoa Punaisen paronin pudottamista vastustajista kaikki yhtä belgialaista Spadia lukuunottamatta olivat brittejä. JG1:n viimeinen komentaja oli Oberleutnant (vastaa luutnanttia) Hermann Göring. DH5 Bristol F2A BE2c BE2d BE2e DH2 Sopwith 1 1/2 Strutter FE2b FE2d Sopwith Pup Martinsyde G100 SE5a Nieuport 17 Spad S7 BE12 FE8 AWFK8 Bristol F2B Sopwith Camel RE8. n Kiinnostuitko. Von Richthofen oli loistava taktikko ja takasi osaston johtajana osastonsa ja ohjaajiensa menestyksen. Allaolevasta taulukosta näkyy kaikki vahvistetut voitot konetyypeittäin. Britit hautasivat vaarallisen vastustajansa sotilaallisin kunnianosoituksin. Ohjeeksi hän antoi keskittyä hävittäjässä ohjaajaan ja tiedustelukoneessa tähystäjään. Miehenä häntä on kuvattu kylmäksi ja ylimieliseksi, mutta todellisen Punaisen paronin tunteneet laivuetoverit ovat esittäneet poikkeaviakin mielipiteitä. Mars mars. Tyypillinen von Richthofenin hyökkäystapa oli syöksyä auringon suunnasta ja antaa miestensä suojata selusta. Boelcken ohjeiden seuraajana Manfred von Richthofen ei ollut veljensä Lotharin tapaan riskinottaja eikä Werner Vossin kaltainen taitolentäjä. Valtaosa on tiedustelukoneita, mutta ensilinjan hävittäjiäkin mahtuu joukkoon parikymmentä! Nykytiedon valossa näyttää siltä, että punaisen paronin kohtaloksi koitui ilmatorjunta, eikä vastustajan hävittäjä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 57 konekivääriampujille. Mukana hieno ilmasota-seinäkalenteri. Tetsaa lähimpään lehtipisteeseen ja hae itsellesi oma Suomen Sotilaan Ilmasota -lehti. Nuo rohkeat miehet riemunkirjavissa koneissaan. Hänen seuraajakseen JG1:n komentajaksi tuli Punaisen paronin itsensä valitsema kapteeni Willhelm Reinhard, joka kaatui jo heinäkuun 1918 alussa. Kuudestakymmenestä ensimmäisestä vapaaherra teetätti itselleen pienet pokaalit. Ilmojen ensimmäiset ja viimeiset ritarit. Lopullista varmuutta saadaan tuskin koskaan
58 TAKTISEN KIVÄÄRIN KOULUTTAJA KOMENTAJA HANNU MAUNULA.
KUVAT: PASI LINDROOS Taktisen kiväärin kurssien kouluttajan, juuri Vuoden Suomen Sotilaaksi nimitetyn, komentaja evp Hannu Maunulan mukaan riittävä taktinen ampumataito voidaan saavuttaa vain siten, että reserviläisellä on riittävän säännöllisesti käytettävissään ampuma-ase harjoittelua varten. Henkilökohtainen ase on yhä väline, joka jokaisen on minimissään hallittava. Erityisen paljon taktista aseenkäsittelyja ampumataitoa vaaditaan etulinjan jalkaväkiryhmän miehiltä. 59 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Taistelijaksi! Vain harjoitus tekee Oma ase tekee harjoittelun mahdolliseksi . Asetoimittajamme Mikko Anttila tutustui taktisen kiväärin koulutusohjelmaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssilla.. Selviytyäkseen taistelukentällä ja pystyäkseen toteuttamaan saamansa tehtävän menestyksellisesti on asevelvollisen reserviläisen harjoiteltava hänelle käsketyn tehtävän mukaisten välineiden käyttöä. TEKSTI: MIKKO ANTTILA . Heiltä, joille henkilökohtainen ase ja ryhmäaseet ovat päätyökaluja eivätkä vain oman hengen ja tehtävän suojaamista varten
Vieressä taistelevaan on voitava luottaa.. – Alun pitäen sysäys lähti Puolustusvoimien antamasta koulutuksesta 80-luvulla, jolloin organisaatiossa valmistauduttiin uusiin uhkakuviin. Reserviläisten olisikin taitojensa ylläpitämiseksi saatava harjoitella joko omalla aseellaan tai käytössään olevalla Puolustusvoimien aseella, kuten asia on muun muassa Sveitsissä ratkaistu. Kun kertausharjoituksia on yhä aivan riittämättömästi, korostuu omakohtaisen harjoittelun merkitys. Omat opintoni taktisen kiväärin opintolinjalla aloitin Pohjanmaan maanpuolustuspiirin alueella järjestettävillä kursseilla. Hyvän tilaisuuden johdettuun ja ohjattuun harjoitteluun sekä kouluttautumiseen omin asein tarjoaa useimmiten Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) kursseillaan. 60 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A U udessa taistelutavassa yksittäisen taistelijan, partion ja ryhmän osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat entisestään. Minkälaista koulutusta MPK tarjoaa, kun se on vielä mahdollista omin asein. Suomessa Puolustusvoimien aseita ei ole reserviläisten hallussa, mutta moni reserviläinen on sen sijaan hankkinut harjoittelua varten vastaavia puoliautomaattiaseita. KOULUTTAJAN ESIMERKKISUORITUS veitsellä uhkaavan taltuttamiseksi. n Taktinen kivääri Kuinka kaikki alkoi, komentaja Hannu Maunula. Tai oikeammin opintoohjelmaan, joka sisältää useita taktiseen kiväärin käyttöön harjaannuttavia kursseja. MPK järjestää taktista kiväärikoulutusta muun muassa Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan piireissä. EU:n mahdollinen uusi asedirektiivi uhkaa tosin niitäkin. Samalla se uhkaa koko Suomen puolustuskyvyn uskottavuutta. Yksi koekenttä oli myös Vaasan Sotilaspoliisikilta, jota olin Taistelutekninen ammunta perustuu tappavan voiman käyttöön. Tähän oli räätälöity henkilökuntasijoitteisia organisaatioita, joissa olin tuolloin mukana. Päätin ottaa asiasta selvää osallistumalla aktiivisille maakuntakomppaniaan tai muihin sodan ajan joukkoihin sijoitetuille reserviläisille tarkoitetulle taktisen kiväärin käytön kurssille. Haastattelin kurssin lomassa Vaasassa järjestettävien taktisten kiväärikurssien kouluttajaa, komentaja evp Hannu Maunulaa heti saatuamme taktinen kivääri 2 -kurssin päätökseen
SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 61 mukana perustamassa. On aina tiedettävä, miksi jokin asia tehdään, vaikka lopullista totuuttahan tässäkään ei ole. Nimenomaan kohteensuojausharjoitukset, joita vedin yli kymmenen vuotta, loivat nykyisen ”opintolinjan” kivijalan. – Keski-Pohjanmaan sissit tilasivat tämän tyyppisen koulutuksen joskus 1993–94 paikkeilla, mitä seurasi toinen vastaavanlainen. Kun siirryin vuonna 2005 reserviin, olin sijoitettuna maakuntakomppanian päällikön tehtäviin, jolloin yhtenä osana jatkui myös tämän genren kehittäminen. Milloin alkoi maakuntakomppanian miesten ja reserviläisten kouluttaminen taktiseen linjaan. Näissä tuli tutkittua ja toteutettua runsaasti erilaisia sovellettuja ampumaharjoituksia. Näillä kursseilla, joita nykyään pidän Vaasassa, käy edelleen runsaasti asiasta kiinnostuneita ympäri myös Suomea.. Totesin, että tästä voisi laatia nousujohteisen kouluttautumisen ohjelman. Merkittävä kehityskaari oli vetämäni sotilaspoliisikomppanian ja muiden kohteita suojaavien vartioyksiköiden sekä perustamiskeskusten kertausharjoitukset. Taktiikka kehittyi samalla oletettujen uhkakuvien perusteella. Ilman taktista taustaa, jää tekniikkakin ja sen ymmärtäminen puutteelliseksi. Laadin kursseille sisällön, jota alettiin toteuttaa silloisen Vaasan maanpuolustupiirin alueella varsinkin Kristiinankaupungin suunnalla
Puolustusvoimat tilaa MPK:lta kursseja. Kursseihin tarvitaan vain kouluttaja ja muutama avustava henkilö. – Vuosien myötä olen käynyt Suomessa vierailleiden ulkomaisten kouluttajien kursseilla. Merkittävänä erona on kuitenkin se, että toiminnassa painottuu tilanteenmukainen taktiikka ja asekäsittely, ei urheilupohjainen ammunta.. Kurssien aikana voidaan keskustella ja tutkia havaittuja asioita sekä keskittyä tarkemmin asioihin, koska niissä ei ole raskasta koneistoa kuten sotaväen kertausharjoituksissa. Oppia on haettu myös yksittäiseltä kurssilta Saksasta. Se sysää kehitysprosessin liikkeelle. Kurssit sisältävät enemmän ammuntaa, koska kursseihin voidaan käyttää selkeästi enemmän koulutusvuorokausia. Mikäli uusi metodi on perustellusti hyvä, se otetaan käyttöön ja hylätään vanha tai sitten aiempi tapa dominoi edelleen. Jossakin vaiheessa täytyy löytää joku, joka tekee saman asian hivenen eri tavalla. Ne sisältävät hieman teoriaa ja kylmäharjoittelua. – Kurssi ovat verrattavissa toiminnallisen ampumalajin, kuten practical-, SRA(sovellettu reserviläisammunta) tai IDPA-ammunnan tyyppiseen, harjoitteluun. MPK järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta Puolustusvoimien kanssa ympäri maata. MPK:n formaatti on mahdollistanut taktisen asekoulutuksen kehittämisen vapaamuotoisempana kuin Puolustusvoimissa olisi mahdollista, turvallisuudesta kuitenkaan tinkimättä. Kehitys on täsmälleen samaa kuin kamppailussakin. – MPK ei ole asettanut varsinaisia erityistavoitteita taktisiin asekursseihin. Eli vaikutteita pitää hankkia jatkuvasti, jotta pystyy surffaamaan kehityksen aalloilla. Lisätietoa löydät MPK:n omilta kotisivuilta www.mpk.fi Tässä on kuitenkin syytä noudattaa jatkuvaan oppimiseen liittyvää nousujohteisuuden periaatetta. 62 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Mistä olette itse saaneet koulutusta ja opitaanko jatkuvasti uutta. Miten itse on asiat hahmottanut, joutuu suurennuslasin alle. MPK MPK eli Maanpuolustuskoulutusyhdistys on valtakunnallinen puolustushallinnon ohjaama ja hallinnoima julkishallinnollinen yhteisö ja yhteistyöjärjestö. Prosessi on päättymättömänä äärimmäisen mielenkiintoinen! n Tavoite Mikä on MPK:n järjestämien taktisten kiväärikurssien tarkoitus ja tavoite. Lisäksi se tarjoaa muun muassa kaikille kansalaisille soveltuvia kansalaistaitoja ylläpitäviä ja kouluttavia valmiussekä turvakursseja
Vasta tämän jälkeen voidaan opettaa taktiikkaa. Siellä on massa-ammuntoja ja hieman kylmäharjoittelua. Molemmille on paikkansa ja molempiin pitää keskittyä, mutta tekniikka vaatii huomattavasti pienipiirteisempää treenaamista kuin Puolustusvoimissa käytettävissä olevassa ajassa ja resurssein on mahdollista. Kuten Ilkka ”Fraqu” Fraktman aikanaan kirjasi ohjesääntöön: ”Ammutaan niin kauan, kunnes kohde osoittaa toiminnallaan, ettei se ole enää uhka.” n …ja toimintaa Miten tulisi kouluttaa torjumaan taistelutilanteessa vastustajan sotilas, joka tuodaan raskaasti suojattuna mahdollisimman lähelle ja jalkautetaan vasta lähellä murtokohtaa. – Tekniikka ja taktiikka tulee nähdä kahtena erillisenä purona, jotka yhtyvät. Siinä ei laukauksia lasketa. Entä kuinka reagoidaan, jos vastustajan iskuosastolla on tavallista raskaampi ballistinen suoja. – Taktiset ammunnat on jaettava osiin. Kaavahan on tuttu voimankäytön tasoammunnasta, mutta prosessi on purettava ”atomeiksi”, jolloin pelkästään tästä teemasta saa helposti aikaan yhden kurssin. On osattava identifioida kohde, jota varoitetaan ja uhataan voimankäytöllä sen mukaan, millaisen uhan kohde muodostaa. Tulisiko koulutuksessa pyrkiä yhä tar. Mikäli käskyttäminen ei johda lopputulokseen, seuraa varoituslaukaus. Ensin on tekninen koulutus, joka on yhtä säntillistä ja pienipiirteistä kuten SRA:n, practicalin tai IDPA:n peruskoulutus. Kun kohdetta ei saada hallintaan, jatketaan raajalaukauksilla. On erotettava voimankäyttö ja taistelutekniikka. – Taistelutekninen ammunta perustuu kohteen tarkkaan ja nopeaan eliminointiin. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 63 n Vaatimukset Minkä tyyppisiin kouluammuntoihin tulisi panostaa tulevaisuudessa, jotta taistelijat saadaan varusmieskoulutuksen ja kertauksen kautta koulutettua riittävän hyviksi aseenkäsittelijöiksi nykytaistelukentän vaatimukset ja uusi taistelutapa huomioiden. Erikoisyksiköt harjoittelevat luonnollisesti eri tavoin kuin ”massakoulutuksen” läpikäyvät asevelvolliset. Voimankäytölliseen taktiikkaan kuuluu toimivaltuuden mukainen asteittaisuus. Toisena on kokonaisuus, jossa opetetaan tekniikoiden lisäksi toimintaa taktisesti. n Tekniikkaa, taktiikkaa… Mitä erityisesti tulisi huomioida koulutuksessa, kun varaudutaan joukkojen käyttöön rakennetuilla alueilla (muutkin kuin kaupungit, esimerkiksi moottoritieliittymäalueet, teollisuusja haja-asutusalueet) tai alueilla, joilla on myös siviilejä (harmaa vaihe). Se on hyvin tarkkaan määriteltyä eikä tue tilanteenmukaista taktista osaamista. Voimankäytössä ei pyritä tappavan voiman käyttöön. – Lähtökohtaisesti Puolustusvoimissa ei pystytä käytettävissä olevan koulutusajan rajallisuuden vuoksi tuottamaan niin hyvää aseenkäytön taitoa kuin näiden taitojen ja tekniikoiden kouluttaminen vaatisi. niikoiden pitää olla hallinnassa, oli sitten kyseessä lippaan vaihdot, liikkuminen, eri sovelletut ammunta-asennot tai turvallinen aseenkäsittely. Ennen tätä vaihetta perustekStressinsietokykyä pitää olla. – Taktiikka taas jakaantuu kahteen osaan: voimankäyttöön ja taistelutekniseen toimintaan. Toki on olemassa sovellettuja ”kissanpolkuammuntoja”, joita ei kuitenkaan voi pitää varsinaisina taktisina ammuntoina. Kylmäharjoittelu on Puolustusvoimien ammuntaohjelmiston mukaista
Näen taktisen ampumakoulutuksen samankaltaisena perustaitona kuin ensiaputoiminta. Taktinen kivääri 3: Sisäänmenotekniikat. Stressitilanteessa ihminen kuitenkin sokeutuu ja motoriikka häiriintyy, hän vain painaa liipaisinta, kuten hänelle on opetettu. Onko kiväärimiehen rooli enää vain itsensä, oman ryhmän, konekiväärimiesten sekä panssarintorjuntamiesten toiminnan puolustamista. Pitäisikö mielestäsi pyrkiä tilanteeseen, jossa parhaat miehet/naiset saavat perusteellisemman koulutuksen ja muiden osalta koulutusta painotettaisiin nopeaan tulenavaukseen ja ammusten kantamiseen kärkitaistelijoille. Taktinen kivääri 2: Lisätään fyysistä liikettä ja stressiä. Mikäli kyseessä on voimankäyttö, ammutaan rajallinen laukausmäärä ei-kuolettavalle alueelle. Taktinen kivääri 5: Johtaja suojamies, irtautumistaktiikoita, partiokohtaista toimintaa. Taktinen kivääri 1: Turvallinen aseenkäsittely, lippaan vaihdot, sovelletut perusampuma-asennot, kuten kyykystä sekä seisaaltaan. – Lähtökohtaisesti taktinen aseenkäsittelytaito on jokaisen taistelijan perustaito kuten hätäensiapukin. Koulutuksessa tarvitaankin maaleja, jotka pakottavat ampumaan useita laukauksia tarkoin rajatulle alueelle. Kahdeksannesta kurssista eteenpäin tulee skenaariopohjaisia ammuntoja IDPA-henkeen. Ampumataidon ylläpito ei onnistu mitenkään muuten kuin omalla aseella.. Esimerkiksi, jos minua ammutaan, on minun pystyttävä suojautumaan ja ampumaan takaisin. Sen sijaan MPK:n kursseilla voimme tutkia ja käydä asioita läpi pienemmillä koulutusryhmillä, joissa kursseille hakeutuneet reserviläiset kokeneempana oppilasaineksena ovat hyvin motivoituneita. Tällaisessa uhkakuvassahan kiväärimiehen aseen tehokas maalipinta pienenee, kun vastustajat ovat yhä suojatumpia ja liikkuvampia. Ammuntaa heikommalta puolelta sekä suojankäyttöä. Taktinen kehys on erilainen, mutta peruslähtökohta on sama, olipa kyseessä taistelutekniikka tai voimankäyttö. Jokaisen pitää pystyä suojaamaan itseänsä taisYhdestä seitsemään Taktisen kiväärin kurssit Mitä taktisen kiväärin opintolinjan kurssit sisältävät. – En pysty vastaamaan kysymykseen kuin epäsuorasti. – Jos emme opeta tarkkaa maaliin tulittamista, tärkeimpänä käsitteenä ”bullet placement”, me emme opeta taistelutekniikkaa, me emme opeta vastustajan eliminointiin tähtäävää taistelutekniikkaa! Vastustaja pitää eliminoida. 64 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A kempaan tuleen ja jopa päätai raajaosumiin vai korvataanko tarkkuus tulentiheydellä tai pyritäänkö kenties näiden yhdistelmään. Taktinen kivääri 7: Testaus, käydään läpi jokaisen kohdalla harjoittelua vaativat osa-alueet. Taktinen kivääri 6: Toiminta pimeällä, sisältäen kaikkia ensimmäisestä viidenteen heikoissa valaistusoloissa ja pimeällä. – Taistelussa tavoitteena on vastustajan eliminointi olitpa sitten keittiömies taikka erikoisjääkäri. Taktinen kivääri 4: Lähitaistelu, ammutaan erittäin läheltä, jolloin joudutaan myös toimimaan kylmin asein, käyttämään asetta lähitaisteluvälineenä ja vara-aseen käyttö. Mentaaliharjoitteita, joilla simuloidaan stressiä. Aseen kanssa on kyettävä toimimaan taistelussa tehokkaasti. Tehtävästä riippumatta tämä on perustaito, jota Puolustusvoimat ei käytössä olevin aikaresurssein kykene varusmiestai kertauskoulutuksessa riittävällä intensiteetillä opettamaan. n Taistelukenttä… Millainen on kiväärimiehen todellinen rooli uudistetussa taistelutavassa, jossa ryhmää kohden on kaksi konekivääriä sekä panssarilähitorjuntaa. On aivan sama, mikä tehtävä on. – Taistelutilanteessa, kuten irtauduttaessa tai kun kohde tulittaa edessä ”Fraqun” ohjesäännön mukaan, ammutaan paljon
SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 65 teluteknisesti henkilökohtaisella aseellaan. Kurssit oli järjestetty hyvin ruokailuja ja muita perusjärjestelyjä myöten. Tulisiko joukkojen kouluttamisessa ja varustamisessa painottaa enemmän raskaampaan ballistiseen suojaukseen ja sen käyttöön vai keskittyä liikkuvaan taistelutapaan kevyemmällä ballistisella suojauksella. Suomen Sotilas kiittää Hannu Maunulaa haastattelusta ja hyvästä kurssista! Ensimmäiset kurssit käytyäni voin todeta, että taktisen kiväärin kurssit ovat tuoneet omaehtoiseen harjoitteluuni vapaa-ajalla huomattavasti lisää mielekkyyttä ja monipuolisuutta. Uhkakuvia ei voiteta pelkillä kauniilla puheilla, vaan puheet täytyy muuttaa teoksi, ja teot ovat juuri sitä, että harjoitellaan. – Tärkeintä on halu kehittyä. Esimerkiksi kaupunkijääkäri, joka iskee kohteeseen, tarvitsee raskaampaa suojausta. Olen myös innostunut lisäämään omia harjoitusmääriäni entisestään. Myös tapani ajatella on muuttunut. Tulisiko taistelijan osata käsitellä taktisesti useampaa erilaista asetyyppiä. Asedirektiiviuhan alla joudun kysymään, tarvitsevatko taktisen kiväärin harjoittelijat ja harrastajat – nämä taitojaan ylläpitävät asevelvolliset – oman aseen. Mitä taktisen kiväärilinjan opiskelu mielestäsi vaatii taistelijalta. Harjoitellaan johtamista, harjoitellaan joukkojen perustamista, taistelutekniikkaa ja yksilötasolla erinäisiä sotilastaitoja. On se sitten taistelupari tai partio. Ihmisen on ymmärrettävä se, että oli kyseessä partio, ryhmä, pataljoona tai joukkue, on se yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, ja kukaan ei tahdo olla se tumpula. Taistelustressi lamauttaa ihmisen helposti, joten stressinsietokykyä pitää olla. Muuten elinpäiväsi ovat taistelukentällä luetut. – Tietenkin henkilökohtainen ase on olennainen, mutta kyllähän se on selvää, että ryhmän jokaisen jäsenen pitää pystyä käyttämään ryhmäasetta, esimerkiksi konekivääriä, heitteitä sekä kertasinkoa. Miksi. Painotetaanko Puolustusvoimissa riittävästi taktista ammuntaa. Jokaisen sijoitetun reserviläisen sotaväen joukossa pitäisi kokea pisto sydämessään, koska muuten joukkojen perustaminenhan olisi pelkkää roolileikkiä – larppaamista. – Taktinen ammunta jää vähiin muualla kuin erikoisjoukkojen koulutuksessa. Asioiden hermotus vaatii toistoja toistojen perään. – Kyllä! Polkupyörällä oppii ajamaan vain ajamalla polkupyörää. – Peräänantamaton, luova yksilö, joka pystyy toimimaan hengenvaarassa loogisesti. Kaikista ei tällaiseen ole. Vieressä taistelevaan on voitava luottaa. Kun kyseessä on massa-armeija, on tilanne tyystin eri. Tätä ominaisuutta pitää pystyä kehittämään luomalla sressipitoisia ampumatehtäviä harjoitteluun. Omasta ja Suomen Sotilas -lehden puolesta suosittelen jokaiselle reserviläiselle ja ampujalle näitä kursseja! Vain osallistumalla voit tietää! Ampumaan nimittäin oppii vain ampumalla… Asioiden hermotus vaatii toistoja toistojen perään.. – Suojan tulee olla tehtävän mukainen. Koulutuksessa on huolehdittava siitä, ettei ”tiikereitä vastaan aseteta lampaita”. n …ja taistelija Millainen on todellinen taistelija, soturi. Ampumataidon ylläpito ei onnistu mitenkään muuten kuin omalla aseella. Pitäisikö sitä olla enemmän. Olen alttiimpi kysymään, miksi joitain tiettyjä asioita tehdään, ja entistä kiinnostuneempi soveltamaan itse opitun pohjalta. Tavalliset reserviläisistä muodostetut kohteensuojausyksiköt joutuvat helposti valmiutta kohotettaessa kohtaamaan ja tunnistamaan peiteroolissa olevia vastustajan taistelijoita. Nykyisessä sodankäynnissä ei ole rintamalinjoja, niin kauan kun asetta kannat, on sinun sitä osattava käyttää. Kuten aikaisemmin totesin, jokaisen pitää aseellisen konfliktin aikana pystyä suojaamaan itseään ja muita
Ainakin jos aikoo menestyä tai edes selviytyä nykyaikaisella taistelukentällä… Mutta onko näin. Eikö varusmieskoulutuksen saaneen, reservissä kerranneen miehen ja naisen kuuluisi nämä hallita. Päätin ottaa asiasta selvää. R ADALL A 66 Taktinen kivääri . Suomen Sotilas MPK:n opissa. TEKSTI: MIKKO ANTTILA . Perussettiä, eikö vain. KUVAT: PASI LINDROOS Moni kuvittelee hallitsevansa nopeat lippaan vaihdot ja ammunnan erilaisista asennoista tai liikkeestä
SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 67
Alkoholin suhteen oli nollatoleranssi, aseista ja niiden käytön opiskelusta kun oli kyse. Kurssijärjestelyissä oli huomioitu aavan aukeen Pohjanmaan etäisyydet hyvin; pitkämatkalaisella oli mahdollisuus yöpymiseen Vaasassa sijaitsevassa Valtion virastotalossa kaikkine mukavuuksineen. Kurssimaksu määräytyy muun muassa sen mukaan, kuulutko maakuntakomppaniaan ja tuotko kurssille oman aseen ja patruunat. Kursseille saa siis todellakin ottaa mukaan oman aseen, patruunat sekä taktisia varusteita, kuten suojaliivit. Aamuja iltapalatarpeista kurssilaiset vastasivat itse. Tarvitaan kertausta, ja kun sitä ei ole tarjolla, on kouluttauduttava itse. Laina-aseen haluavalle tuli lisäkuluna tietysti patruunamaksu, joka sisälsi kurssin aikana kulutettavat patruunat. Kurssin johtajan, komenta. Lisäksi opiskeluun kuului etäpäiviä, kuten omaehtoista harjoittelua ja opiskelua. 68 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 R ADALL A M PK kouluttaa taktiseen kiväärin käyttöön. Siltä osin kun kyse oli aseiden käsittelystä, kuri oli asiallisen tiukka ja perustui tietysti pitkälti osallistujien itsekuriin. Lounas, joka sisältyi kurssin hintaan, nautittiin rennossa tunnelmassa paikallisessa kreikkalaisessa buffetravintolassa. Mutta asiaan, aseen käytöstähän tässä piti olla kyse… Kurssi alkaa Yhdeksältä aamulla oli nimenhuuto. Laina-aseiden käyttäjät kuittasivat aseet ja patruunat. Aloitin opinnot taktinen kivääri 1 -kurssilla viime pääsiäispyhinä MPK:n (Maanpuolustuskoulutusyhdistys) Pohjanmaan maanpuolustuspiirin lähiopiskelupäiviksi kutsutulla kurssijaksolla Vaasassa. Niin kuin kuuluukin, oli kurssilla vapaa ja rento meininki, mutta asialliset asiat hoidettiin tietysti jämptisti ja asiallisesti. Osaamaton ei kauaa taistelukentällä pärjää. Pelkällä kuuden kuukauden kiväärimieskoulutuksella tai vuoden jalkaväkijohtajan varusmiespalveluksella tämä taito ei nimittäin synny
Toinen päivä Ammuimme koko päivän, ensin aamusta hieman rauhallisemmalla tahdilla. Ammuntojen välissä aseen käyttäjän piti jatkuvasti varmistaa itselleen, että ase todellakin on tyhjä. Iltapäivällä aloitettiin harjoittelu ensin kouluttajan esimerkkiä seuraten ja sitten itse tehden käännöksiä ja ampuma-asentoja. Itse ammuin osumat bulgarialaisella Arsenal Sar M1 -kiväärilläni 1,85 sekunnissa. Ulkomaisissa aseissa näitä ongelmia ei ole. Kurssilla oli myös monta länsisuunnitteluun aseisKurssilaisille opetettiin tekemisen kautta jatkuvaa tietoisuutta aseesta.. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 69 ja evp Hannu Maunulan esittäytyminen ei jättänyt kylmäksi. Päivän lopuksi ammuimme kilpailuhenkisesti ajanottolaitteen kanssa. Hannu aloitti kertomalla isänsä sotataipaleesta viime sodissa kahdenkin eri armeijan riveissä. Nopein ampuja ampui osumat 1,34 sekunnissa suomalaisella Sako 92S -kiväärillä. Taustalla on eräiden vientikohdemaiden vaatimukset siviiliaseille. Pää joutui tekemään töitä, kun harjoiteltiin kouluttajan käskyjen mukaan tulenkäyttöä kuvioilla ja numeroilla varustettuihin tauluihin. Aamun ammuntoihinkin sisältyi jo edellisen päivän tavoin paineensietokykyä ja keskittymistä testaavia ja kouluttavia harjoitteita. Syy on sakolaisissa puoliautomaattilukoissa. Päivän lopuksi tehtiin kouluttajatarkistus, eli ase tarkistettiin joko itse tai sen tarkisti kouluttaja tai taistelupari. Kurssilaisille opetettiin tekemisen kautta jatkuvaa tietoisuutta aseesta. Näitä harjoiteltiin kylmäharjoitteina, kunnes siirryttiin kovapanosvaiheeseen. Lukko eroaa suomalaisesta Sakon ja muiden valmistajien sotaväen rynnäkkökiväärin lukosta siten, että siviilimallin lukon sisällä on hidastaja, jonka tarkoituksena on estää nallirikot ammuttaessa pehmeänallisia patruunoita. Sakon kivääreistä kahdessa kolmesta hajosi lukosta nallipiikki. Täyskäännös ja kolme laukausta, joiden piti osua osuma-alueelle. Jokaista uutta ampumatapaa ja -asentoa harjoiteltiin ensin ase tyhjänä, ja vasta kun kurssilaiset alkoivat kouluttajan mielestä osata asian, siirryttiin kovapanosvaiheeseen. Seurauksena on, että sakolaisista puoliautomaattikivääreistä katkeilee nallipiikkejä. Tiukkarytminen opetus jatkui kolmisen tuntia kestäneellä teoriaosiolla sekä aikaisempien kurssien videokoosteilla, joista voitiin käydä läpi mahdollisia virheitä. Kiinnostavaa on se, että päivän kaksi nopeinta aikaa ammutttiin AK (Avtomat Kalashnikova) -sukuisilla aseilla, jollaisia sakolaisetkin ovat. Oli opittava automaattisesti tarkistamaan, onko ase tyhjä vai onko patruuna pesässä liikuttamalla lukkoa taakse ase varmistettuna erikseen käskemättä. Päivän aikana tutuksi tuli Sonny Puzikasin sanoma lause: Ei ole ampuma-asentoja, on vain asentoja, joista ammutaan
Mukaan tuli aseen vaihto heikommalle puolelle ja takaisin vahvemmalle. Aloitettiin kylmäharjoituksilla, jatkettiin vanhan kertauksella ja opittiin uuttakin. Sinänsähän asetyyppinä ja ampumatarvikkeen puolesta ”arskoilla” pitäisi kyllä syntyä vähintään yhtä nopeita ja tarkkoja kolmen laukauksen osumia kuin AK-tyyppisilläkin, joskin todettakoon, että avotähtäimelliset itäpyssyt ovat monen mielestä nopeampia nyt simuloidun tyyppisissä nopeissa tulenavaustilanteissa, tai ainakin ne ovat helpompia oppia ja toimintavarmempia. Harjoitteisin lisättiin painetta ja stressinsiedon harjoitusta nyt myös ammuntaan ja asentoihin menoihin. Ilmoitusten piti kulkea ja kouluttajan tietää, missä mennään. Sitten joukko jaettiin neljään ryhmään, joille valittiin ryhmänjohtajat ja varajohtajat. Näin tällä kertaa. Kurssin lopuksi täytettiin palautekysely ja saatiin todistukset suoritetusta koulutuksesta. Seurasi kolme minuutin harjoitusta jatkuvalla puoleisuuden vaihdolla taukojen kera. Todistuksesta on apua haettaessa lupaa omaan reserviläiskivääriin. Päätettiin kaverini Jonin kanssa hakea jatkokurssille. AR-sukuisilla, Yhdysvaltojen asevoimien käyttämiin M-16-tyyppisiin kivääreihin perustuvilla puoliautomaattiaseilla ammuttiin parhaimmillaan 1,65 sekunnin aika. Tämän perään ammuttiin viidentoista laukauksen sarja vuorotellen vahvemmalta ja heikommalta puolelta. Kuin hyvä ruoka, tämä kurssi jätti hyvän maun ja kovan nälän jatkoon. 70 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 R ADALL A sa luottavaa ”arskamiestä”. Taktinen kivääri 2, mars, mars! Kakkoskurssi aloitettiin myös teorialla ja huomiosekä keskittymiskykyä testaavalla ja koulivalla harjoituksella. Asevalintani kakkoskurssille olisin voinut tehdä helpommaksikin valitsemalla keveämmän aseen mutta mukaani Toiselta kurssilta palatessa ei ollut epäselvää, että tätä pitää saada lisää!
Harjoiteltiin auton takaa ja alta ampumista, mukaan tulivat myös muun muassa ”Spetsnaz prone” -asennot. Päivän loppua kohti juoksimme yhä enemmän. MPK:n taktisen kiväärin kurssit tuovat uutta treenimotivaatioita kaikille reserviläisille välttämättömään ammuntaan ja kuntoiluun. Kilpailu oli tiukkaa, ja ohilaukauksista tuli aikasakkoa. Puoleen päivään asti oli hieman rennompaa ammuntaa sekä harjoitusta. Oma toiminta oli tarkoitus suojata tulittamalla, jonka jälkeen piti hallita tarvittavat toimenpiteet. Sitten juoksuun ja kouluttajan käsketyt laukaukset. Alettiin juosta ja opeteltiin liikkeestä ampumista, ensin tietenkin kylmäharjoittelemalla, jonka avulla poistettiin aseiden tarpeeton heiluminen jo pelkästään turvallisuussyistäkin. Suomen Sotilas suosittelee. Fyysisempää Lihashermotusharjoituksen perään ammuttiin 15 laukauksen sarja edellä kuvaamaani ylös-alas-liikettä keskeytyksettä toistaen. Ammunnan ei tarvitse aina olla staattista jähmettynyttä harjoittelua vähättelemättä sinänsä perusampumaharjoittelun tärkeyttä. Turvallisuutta ei kuitenkaan kyseenalaistettu hetkeksikään.. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 71 tarttui kotoa keskimääräistä roheampi, täyspitkää patruunaa ampuva FN FAL kaliiperissa 7,62x51, eli siviilipuolella tuumamitoituksena .308. Taktisen kiväärin koulutusohjelma on hyvää harjoitusta kenelle tahansa aseenkäsittelijälle, olipa kyse sotilaasta palveluksessa tai reservissä, metsästäjästä tai kilpa-ampujasta. Ennen ensimmäistä starttia pidimme itseämme ”lankkuina” rystysten varassa suorin käsin ja suoralla selällä minuutin. Kilpailu ei sisältänyt staattista alkupunnerrusta, mutta sadan metrin pyrähdyksen. Meno ja koulutus oli jämäkkää ja asiallista mutta rentoa, ilman mitään turhaa jäkitystä. Hiki virtasi jokaiselta! Toiselta kurssilta palatessa ei ollut epäselvää, että tätä pitää saada lisää! Koulutus oli kiinnostavaa, motivoivaa ja innosti harjoittelemaan myös kotiampumaradalla, mikäli sellainen on käytössä, monin paikoin Suomessa ei ikävä kyllä enää ole. Ainakin Vaasassa Hannu Maunulan vetämillä kursseilla näkyi ammattimainen ote. Päivän päätteeksi oli ryhmäkilpailu. Mukaan tulivat nyt myös ammunnat makuuasennosta ja jokaisen asennon huolellinen läpikäynti. Ruokailun jälkeen siirryttiin oikeaan sykkeeseen ja toimintaan. Jalat olivat saaneet kyytiä. Olit ylhäällä, alhaalla tai jossain välillä, piti pillin vihellyksestä ampua omaa kohdetta. Hyvää huomenta Toisen päivän ammunnat aloitettiin niin kutsutulla hyvää huomenta -harjoitukEi ole ampuma-asentoja, on vain asentoja, joista ammutaan. Hyvää porukkaa. Illalla turvauduimme muiden pitkämatkalaisten kanssa venyttelyihin ja muihin palauttaviin liikkeisiin taistelukunnon ylläpitämiseksi. Toinen voimaharjoite oli polvelle menon aikana ammuttavat laukaukset, minkä lisäksi polvelta noustessa ammuttiin tarvittava määrä laukauksia kouluttajan ohjeen mukaan hänen määräämiinsä kohteisiin. Koko loppupäivä oli todella fyysinen. Motivaatio on pysynyt päällä, vaikka kurssista on jo aikaa. Kävimme läpi uusia asentoja, ja sitten taas harjoittelua ensin aseet tyhjinä, sitten hermotusliikkeet äärimmäisen hitaasti – ikään kuin itse itseään käskien. Aloitimme tyhjin asein jatkuvasti tähdäten kohdetta toistaen polviasentoon menoa ja polvelta seisomaan nousuliikettä minuutin. Vaan mikäs siinä, kun ryhmähenki oli jo hitsautunut, olihan mukana jo tuttuja edelliseltä kurssilta. Seuraavia kursseja odotellessa, niille olen jo ilmoittautunut. sella, jossa lähdettiin nousemaan makuuasennosta ja ammuttiin kohdetta tarvittava määrä. Alkoi tuntua treeniltä. Huumorikin alkoi lentää. Tämän jälkeen oli minuutin tauko, jonka perään tehtiin vielä kaksi samanlaista suoritetta, joissa kokonainen minuutti pumpattiin liikettä ja pidettiin minuutin tauko. Paras kolmesta valittiin. Toinen päivä sisälsi täyden päivän ammuntaa ja suojautumisia liikkeen jälkeen
KOMENTAJA EVP Hannu Maunulan (61) ikää on vaikea arvata, kun vanha ammattisotilas pyörittää itse esimerkillään johtaen reserviläisten vapaaehtoista harjoittelua Maanpuolustuskoulutuksen kurssilla. ENSIMMÄINEN kokemukseni Hannu Maunulasta on tuoreessa muistissa, taktisen kiväärin kurssilta viime keväältä. TEKSTI: MIKKO ANTTILA . Toimenkuvaan kuuluivat oleellisesti muun muassa erilliskohteiden suojauksen suunnittelu sekä niitä suojaavien yksiköiden koulutus. Harrastuksiin kuuluvat myös kamppailulajit ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö. Vapaa-aikanaan hän on aktiivikilpailija practicalja Vuoden Suomen Sotilas . Maunula opettaa MilFightia sekä erinäisiä itsepuolustuslajeja. KUVAT: PASI LINDROOS IDPA-ammunnassa. Maunulan mukaansatempaavassa opissa jaksoi pysyä hereillä teoriatunneillakin. Hän oli esimerkillinen, oikeudenmukainen, osaava ja sitä paitsi huumorintajuinen ja mukava mies, joka ei jäänyt liian etäiseksi eikä vaatinut miehiltään enempää kuin itseltään, mikä tosin ei ole ihan vähän se. Reserviin rannikkotykistössä aktiiviuransa aloittanut upseeri jäi vuonna 2005. MAUNULALLA on kirjaimellisesti monta rautaa tulessa. Maunula kirjoitti takavuosina useita artikkeleita Suomen Sotilaan Huomio! -kirjaan käsitellen kohteen suojausta, taistelijan kuntoharjoittelua sekä kehittämäänsä MilFight-kamppailujärjestelmää. Näihin Maunula kehitti kohteensuojauskoulutusjärjestelmän ja siihen liittyvän ampumakoulutuksen, jota hän on edelleen kehittänyt työssään vapaaehtoisten reserviläisten kouluttajana sodan ajan tarpeisiin. Maunula on kadettikurssia 62. 72 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 SUOMEN SOTIL A AT S uomen Sotilaan lukijoista Hannu Maunulan tuntevat ainakin Huomio!-oppaaseemme aikoinaan perehtyneet. Miehestä huomaa, että hän on itse innostunut siitä, mitä opettaa, ja halukas oppimaan myös itse uutta. Mainittakoon monista kursseista naisille suunnattu Älä ole uhri! -teemakurssi. Kouluttajana ja kurssin johtajana Maunulasta jäi sellainen kuva kuin suomalaisesta upseerista pitäisikin jäädä. Hannun tulevat vielä tuntemaan varmasti lukuisat tyytyväiset kurssilaiset. Hannu Maunula. VUODEN SUOMEN SOTILAS , komentaja Maunula on nykyään Poliisihallituksen auktorisoima voimankäytön kouluttaja ja näyttötutkintomestari yksityisellä turvallisuusalalla. Koulutusrepertuaariin kuuluu luonnollisesti myös ammunta ja aseenkäsittely. Miehestä huomaa, että hän on itse innostunut siitä, mitä opettaa, ja halukas oppimaan myös itse uutta. Hänen koulutusosaamisensa ei todellakaan jää pelkkään voimankäyttöön ja taktiseen aseen käyttöön. SUOMEN SOTILAS kiittää Maunulaa hänen pitkästä urastaan isänmaan eteen ja toivottaa onnea ja menestystä myös tuleville vuosille. Maunula palveli Puolustusvoimissa vuosina 1978–2004, joista viimeiset 10 vuotta Vaasan sotilasläänin esikunnassa operatiivisella osastolla turvallisuusja valmiusalan johtajana. Toinen tehtäväkenttä Maunulalla on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessa Vaasassa koulutuspäällikkönä, jonka puitteissa Maunula vastaa muun muassa taktisista ampuma-asekursseista
Pyörivä kivi ei sammaloidu. Aseen lisäksi miehellä pysyy käsissä myös kitara. Opetusmenetelmät ovat oivaltavia ja tästä maailmasta. ONNITTELEN omasta puolestani Hannu Maunulaa Vuoden Suomen Sotilas -nimityksestä. Aika kuluu aktiivisella ja hyväkuntoisella upseerilla muun muassa IDPA-kilpa-ammuntaharrastuksen parissa, jossa Maunula on saavuttanut menestystä. Kurssia vetäessään Maunulasta ei voi olla huomaamatta, että miehen pää tekee koko ajan töitä. Uskonpa, että tähän onnitteluun yhtyvät kaikki, jotka miehen ovat tavanneet. VUODEN Suomen Sotilaalla on pedagogista pelisilmää. Mies on erittäin nopea liikkeissään, kun hän näyttää, kuinka irrottautua lähitilanteesta tai puolustautua hyökkääjää vastaan. Mies on erittäin nopea liikkeissään, kun hän näyttää, kuinka irrottautua lähitilanteesta tai puolustautua hyökkääjää vastaan.. Kurssit kehittyvät ja muuttuvat tarpeen vaatiessa. En ole itse saanut aikaisemmin Puolustusvoimissa enkä reservissä näin hyvää koulutusta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 73 MAUNULAN työ reserviläisten osaamisen ja yhteisen turvallisuutemme hyväksi on saanut tunnustusta. Vuonna 2012 tasavallan presidentti ylensi Hannu Maunulan komentajaksi reservissä. Maunulan tunneilla ei tunne itseään tyhmäksi ja uskaltaa kysyä tyhmiäkin. Hän tekee selväksi harjoituksen tarkoituksen sekä sen, miksi asioita tehdään. Alun seitsemättäkymmenettä käyvä mies käy esimerkiksi meille nuoremmille myös käytännön harjoitteissa. Maunula ei aliarvioi oppilaitaan
n TESTISSÄ STSH-81 SFERA …myytti murtuu!. Monet odottavatkin ihmeitä, missä ikinä sana titaani esiintyy. 74 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A TITAANI Titaani on metalli, josta kaikki ovat kuulleet ja johon liittyy paljon uskomuksia. Mistä titaani on tehty ja kuinka se pärjää teräkselle. Maaliksi valitsimme STSh-81 Sfera -kypärän, joka on alan väelle ja monille lukijoillemme tuttu, se aito ja alkuperäinen venäläinen ”pallokypärä” jo 1980-luvulta. Me emme odottaneet, mutta testitulos yllätti silti. Se on ikoninen ja myyttinen. Koeammunta noudatti samoja speksejä kuin Sferan teräksisen isosiskon SSSh-94 Sfera-S -kypärän testi Suomen Sotilas -lehden numerossa 1/2016. Sen testasimme
Kaikelta ei voida suojata, siksi on tehtävä valintoja. Komposiittikypärä on vanhojen ohuiden teräskypärien tavoin järkevä kompromissi. Suuria joukkoja varustettaessa suojama. Komposiittivarusteet ovat parhaimmillaan, kun todennäköisimmät uhat ovat erilaiset ammusten sirpaleet ja muu fragmentaatio. Valintoihin pakottaa myös hinta. Komposiitti kuuluu nykyaikaiselle taistelukentälle. KUVAT: JAAKKO PUUPERÄ VENÄLÄISET OVAT LUOPUNEET TITAANISESTA KYPÄRÄSTÄ JA VAIHTANEET SEN TERÄKSISEEN! MIES TITAANIA, tai no suojaus ainakin… Kuvan titaanipanssaroidulla soturilla on päässään testaamamme STSh-81 Sfera -kypärä ja vartalon suojana Polibrus Amulet-7titaaniliivit. Osumat päähän ovat yleisiä ja usein myös tappavia. TEKSTI: JUKKA JANHUNEN . Sinne, missä soditaan tosissaan ja osa tappioista on pakko hyväksyä. Kun kyse on henkilöstön suojaamisesta, on pää kaikkein kriittisin suojattava. Kun niitä käytetään suojan parantamiseen, tulee aina lähteä liikkeelle siitä, mitä vastaan ja minkälaista kohdetta pyritään suojaamaan sekä siitä, mikä on panostehokkuuden näkökulmasta järkevää ja mahdollista ja kuinka suuria määriä suojamateriaalia tarvitaan. Kaikelta ei voi suojautua ilman, että liikkuvuus ja taistelussa kestäminen kärsisivät liikaa, ja siksi on tuotettu suoja, joka riittää parhaimmillaan yleensä enintään pistoolikaliipereja vastaan ja on optimoitu nimenomaan sirpalesuojaksi. Koska suojan paino ja koko eivät saa kasvaa niin suureksi, että se rajoittaisi liikaa suojattavan kohteen toimintakykyä ja ergonomiaa, on kypärä valittava aina käyttötarkoituksen ja uhkakuvan mukaan. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 75 T itaania, terästä, komposiitteja ja niiden erilaisia yhdistelmiä käytetään monenlaisiin tarkoituksiin sotilasalalla. Erilaiset komposiitit ovat suoja-arvojen ja tuotantoteollisten näkökulmien kannalta sekä käytettävyydeltään perusteltu ratkaisu taistelujoukkojen suojamateriaaliksi. Leukaremmi on järkevästi avoinna, niin kuin usein näkee kentältä otetuissa kuvissa.
Rajoittavana tekijänä on tuotannon korkea hinta, erityisesti silloin, kun energian hinta on korkealla. Mutta onko titaani vastaus uhkiin, joissa kypärän pitäisi suojata jopa rynnäkkökiväärin luodilta eikä vain pelkiltä sirpaleilta. Titaanituotteiden valmistus ei ole siis kallista sen vuoksi, että raakaaine olisi kovin harvinaista, vaan koska titaanin erottamisprosessi malmista vaatii valtavasti kallista sähköenergiaa. Vuonna 1795 saksalainen kemisti Martin Klaproth nimesi tämän alkuaineen titaaniksi kreikkalaisen mytologian mukaan. Titaani on kevyttä, sillä on aineena hyvä lujuus suhteessa omaan painoonsa ja korkea sulamispiste. Yhtenä titaanin käytön mestariteoksena voidaan mainita Yhdysvaltojen SR-71 Blackbird -vakoilukone, joka kykeni yli kolminkertaiseen äänennopeuteen. Entä onko kalliista, kevyestä ja kestävästä titaanista haastamaan erikoistehtävissä halpa ja raskas teräs. Myös teräksen kiderakenne muuttuu, kun lämpötila nousee sulamispisteeseen asti. Titaanin kaltaisilla metalleilla on lähdetty hakemaan korkeampaa suojatasoa tilanteisiin, joissa pelkkä sirpalesuojaus ei riitä. Siitä otamme nyt selvää! Titaani Titaanin ominaisuudet tekevät siitä kiehtovan metallin. Ei. Sittemmin titaani on saanut palvella muun muassa sukellusveneen valmisYHTENÄ TITAANIN KÄYTÖN MESTARITEOKSENA VOIDAAN MAINITA YHDYSVALTOJEN SR-71 BLACKBIRD -VAKOILUKONE… n SR-71 Blackbird -vakoilukone.. Titaaniseoksia alettiin kehittää tosissaan vasta toisen maailmansodan jälkeen ensin sotilaslentokoneteollisuuden tarpeisiin. Titaanin olemassaolo havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1791 tuntemattomana oksidina ilmeniittihiekassa. 76 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A teriaali ei saa myöskään olla liian kallis. Kiderakenteen muutos seosaineiden liukoisuusmuuttujineen on tekijä, joka mahdollistaa materiaalin lämpökäsittelyn. Harvinaisuusko. Titaani on kevyttä ja kestävää. Epäsuoran tulen alla suojaa on haitallista liioitella, koska täydellinen suojaus on mahdotonta ja liian raskas varustus tekee joukoista vain entistä haavoittuvampia, jos liikkuvuus heikentyy. Titaani on seitsemänneksi yleisin metalli maankuoressa. Havainnon teki englantilainen William McGregor. Mystinen titaani kesytettiin ensimmäisen kerran toden teolla juuri tämän koneen päärakennemateriaaliksi. Kaikki metallit eivät lämpökäsittelyyn reagoi. Mutta mikä titaanista tekee niin ainutlaatuista. Kuinka usein ihminen onkaan kohdannut baabelintorninsa tavoitellessaan murtumattomuutta, täydellisyyttä, uppoamattomuutta ja milloin mitäkin, joka ei kuolevaiselle kuulu. Siis erikoisjoukoille tai poliisille, nykyaikaisen epäsymmetrisen, ”terrorismin vastaisen sodan” oloihin. Titaani, kuten alumiini ja magnesium, kuuluvat kevytmetalleihin. Valinta oli kenties hieman vaarallinen. Kuinka kävikään matkustajalaiva Titanicille. Se ei ole siis mikään ihmemetalli eikä kestävämpää kuin teräs, mutta sen paino suhteessa kestävyyteen tekee siitä kiinnostavan erityisesti ilmailuteollisuudelle. Kallis, kevyt, kestävä Titanic oli sananmukaisesti jättimäinen eli titaaninen, mutta ei toki titaania vaan ihan perinteistä rautaa. Titaanin kiderakenteen (allotrooppinen) muutos tapahtuu vasta +882 °C:een lämpötilassa
Loputon määrä eri käyttökohteisiin räätälöityjä seoksia. Hinta Kallis Tiheys 4,51 g/cm 3 (kevytmetalli) Sulamispiste 1 668 °C Tunnuspiirteet Seoksilla hyvät lujuusominaisuudet suhteessa omaan painoon. Titaani Raudan ominaisuuksia Alumiinin ominaisuuksia. Alfafaasi puolestaan kestää paremmin virumista. Hinta Halpa Tiheys 7,86 g/cm3 Sulamispiste 1 538 °C Tunnuspiirteet Mahdollista valmistaa erittäin lujia metalliseoksia. Vaikea koneistaa. Käyttökohteiden suhteen monikäyttöisin metalli. Hinta Noin kaksi kertaa teräksen hinta. Kiderakenne tarkoittaa vain sitä, että atomit ovat pinoutuneet tietyllä toistuvalla tavalla toisiinsa nähden. Titaanimetalliseoksien seosaineet stabiloivat joko alfatai beta-faasia huoneenlämpötilaan. Siihen täytyisi seostaa hieman beta-faasia stabiloivia seosaineita. Tiheys 2,70 g/cm3 (kevytmetalli) Sulamispiste 660 °C Tunnuspiirteet Seoksilla hyvät lujuusominaisuudet suhteessa omaan painoon. Beta-faasi muokkautuu paremmin kuin alfafaasi, ja se on suuremman lujuuden vuoksi parempi ballistisiin käyttötarkoituksiin. (Lue lisää titaanin ja yleensä metallien maaliballistisista ominaisuuksista Suomen Sotilaan numerosta 1/2016 ss. Hyvä korroosion kestävyys. Myöskään stabiileja beta-seoksia ei voida lämpökäsitellä. Titaanin ominaisuuksia Puhdas titaani esiintyy kahtena faasina: 1) alfa-faasina huoneenlämmössä ja 2) beta-faasina yli +882 °C:een lämpötilassa. JJ RAUTA Väri Metallin kiilto Saatavuus Rauta on toiseksi yleisin metalli maankuoressa. Lisäksi alfa-seokset voidaan jakaa alaryhmiin ”täysin alfa”tai ”lähes alfa”-seos. Taipuisuus eduksi monissa käyttökohteissa. Hyvät lujuusominaisuudet korkeissa lämpötiloissa. Korroosion kestävyys huono. Korkea sulamispiste. Sen sijaan metastabiilit beta-seokset ja myös dualfaasiseokset ovat lämpökäsiteltävissä. Myös betaseokset voidaan jakaa alaryhmiin ”lähes beta” ja ”metastabiili beta”. Hyvä korroosion kestävyys. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 77 TITAANI Väri Hopea Saatavuus Titaani on seitsemäksi yleisin metalli maankuoressa. 52–55.) Titaaniseokset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) alfa-faasia sisältävät seokset, 2) alfa ja beta eli dual-faasiseokset ja 3) beta-faasia sisältävät seokset. Alfa-faasi on kiderakenteeltaan heksagoninen tiivein pakkaus (HCP) ja beta-faasi on tilakeskinen kuutiollinen (BCC). Täysin alfa -seoksia ei voida lämpökäsitellä, sillä alfa-faasi on stabiili huoneenlämmössä. ALUMIINI Väri Hopeinen Saatavuus Alumiini on yleisin metalli maankuoressa
Tyypillisesti nanorakeiset titaaniseokset ovat staattisen lujuuden suhteen tuplasti lujempia verrattuna saman seoksen konventionaaliseen muunnokseen. AMULET-7-LIIVEISSÄ on edessä ja takana ballististen kangaskerrosten päällä ohuita titaanilevyjä, jotka torjuvat jopa hyvin läpäiseviä pistoolinluoteja. Päähän ei ihan iletty laittaa, ja kuten tulette huomaamaan, hyvä niin… Maaliksi valittiin STSh-81 Sfera -kypärä. Huomaa miten hyvin – lähes saumattomasti – Sfera ja liivi istuvat yhteen suojaten herkkiä alueita pään ja kaulan seudulla estämättä aseen käyttöä eri asennoissa. Kuinka kävisi anorektisen pikkusiskon. Neuvostoliitossa riitti raaka-ainetta ja energialla ei ollut aitoa kotimarkkinahintaa. TERÄS ON TERÄSTÄ JA MUUT TULEE PERÄSTÄ. Niinpä titaanista tuli suosittu materiaali työläisten paratiisissa sen viimeisinä vuosikymmeninä. Perimmäisenä tarkoituksena oli verrata titaani-Sferan ballistista suojaa teräksiseen isosiskoonsa SSSh-94 Sfera-S:ään. Nanomateriaalit ovat pitkälti tulevaisuuden materiaaleja. TITAANI-SFERA on hieman pienempi verrattuna teräksiseen isosiskoonsa, joka on seuraavalla sivulla alhaalla.. Venäläisillä VT23ja VT43-seoksilla on päästy staattisissa vetokokeissa (=alhainen muodonmuutosnopeus), jopa 2 100MPaja 2 300MPa-vetolujuuksiin, eli niiden lujuus on samaa luokkaa ultralujien ballististen terästen (UHH) kanssa. 78 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A tajia. Koeammuimme kypärää tammikuisen teräs-Sfera-S:n tavoin 7,62x39 mm:n nimellisväljyisellä patruunalla ampumaetäisyyden ollessa ainut muuttuja. Olisikin mielenkiintoista tietää nanotitaanien ballistisesta tehokkuudesta ja muokattavuudesta. Nanotitaani Kuten muistakin materiaaleista, voidaan titaanista valmistaa nanorakeisia seoksia. Tällä hetkellä ollaan vasta lapsenkengissä näiden materiaalien suhteen. Teräksinen SferaS – tai siis Sphera-S – kuten sen suomen kielen näkökulmasta virheellisesti edellisessä testissämme translitteroimme, osoittautui mainettaan kovemmaksi pähkinäksi. Tänä päivänä, kun energian hinta on alhaalla, on titaanin tuotanto taas edullista siellä, missä on energialähteitä, alan osaamista ja raaka-ainetta – kuten Venäjällä. Niiden tuoma jäykkyys liiveissä näkyy hyvin kuvassa. Saataisiinko niistä tulevaisuudessa syvävedettyä titaanikypäriä. Maalina titaanipotta Nyt siis tiedämme, mitä titaani on, joten titaanipotta kainaloon ja radalle. Miten kypärät eroavat toisistaan muuten kuin painon ja hinnan suhteen
Sfera Titaanilevyjen ainevahvuus Sferassa on tarkalleen 3,0 mm. S-liite tulee venäjän sanasta teräs, stal ( ????. On myös tärkeää muistaa, että puhumme nyt nimenomaan luotisuojakypäristä, sirpalesuojaus on eri asia, ja siihen on eri materiaalit. Toki lähes kaikkien nykyisten metallista valmistettujen luotisuojakyn Hurjaa menoa Venäjällä vuonna 1993 parlamenttitalon edustalta. Mielenkintoista on se, että venäläiset ovat luopuneet titaanisesta kypärästä ja vaihtaneet sen teräksiseen! Teräs on terästä ja muut tulee perästä, vai mistä on kyse. Suomen Sotilaalla olevan tiedon mukaan tämä on aivan normaalia Venäjällä. Suomen Sotilaan ja venäläistenkin testien tulosten mukaan ilman visiirin antamaa lisäsuojaa AK-47:n luoti puhkoo K6-3-kypärän vielä noin 300 metrin päästä! n Kuvan taistelijan suojana on Sfera-S-kypärä ja Kazak-4-liivit teräsinserteillä. Hieman järeämpi TIG PSH-77 ei pärjää varmasti huonommin paksumman kuoren ansiosta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 79 Sfera-kypärän titaaniversio (Sfera) on mitoiltaan hieman pienempi kuin teräksinen. Mitä koeammunta olisi sanonut. Tämäkin on aihe, johon mahdollisesti palaamme tulevaisuudessa. Puolakin on mainittu joissakin lähteissä kypärän valmistusmaana. Ukraina on eri asia, siellä niitä valmistetaan. Sivusuunnassa tilaa saa lisää, kunhan löysentää sivulevyjä kiinni pitäviä nauhoja (katso kuvat). Aina kun erä loppuu, löytyy jostain lisää. ). Sfera-Steräskypärässä levyjen ainevahvuus oli 2,5–2,6 mm. Tilaa on runsaasti päälaen panssarin alla, ja kypärään mahtuu isompikin pää. Arvioin, että maksimi päänkoko tähän titaanipalloon on noin 59. Mielenkiintoista olisi myös verrata venäläistä ja ukrainalaista Sferaa keskenään. Ainakin päälaen panssari jumittaa pahasti omaan päähäni. Sfera tuntuu olevan loppumaton luonnonvara, sillä niitä on sotilasliikkeissä ja eBayssa saatavilla hyvin. Levyjen ainevahvuus mitattiin digitaalisella työntömitalla, ja jokainen mittaustulos oli lähes 3,0 mm. Uudemmalla kevennetyllä mallilla K6-3 visiirin nosto viistosti otsan eteen nostaa yhdessä kypärän kuoren kanssa suoja-arvon noin GOST 3 -suojaluokkaan eli antaa suojan meikäläisen rynnäkkökiväärin (7,62x39) normaaliluotia vastaan lähietäisyydeltä ammuttuna. Käytämme jutussa tästä eteenpäin titaanisesta Sfera-kypärästä nimeä Sfera ja teräsversiosta Sfera-S. Tietääkseni Sferaa ei ole valmistettu Venäjällä sen jälkeen, kun teräsversio Sfera-S tuli käyttöön. Onko niissä kokotai metallurgisia eroja. Dragunov-kivääriä pitävällä FSB:n Alfa-operaattorilla on TIG PSH-77 -titaanikypärän visiiri avoinna tähtäämistä varten. Sfera-S yllätti testiryhmämme lujuudellaan viime keväänä.. Venäläiset myyjät eivät itsekään saa tietää, kuinka paljon varastossa on tavaraa, koska se on sotasalaisuus. Teräs-Sferassa (Sfera-S) ei ole tätä ongelmaa
50 metrin ampumaetäisyys valittiin sen vuoksi, että osumat kiikaritähtäimellä saatiin melkein millilleen siihen, mihin haluttiin. Titaani on pehmeämpää kuin lujat panssariteräkset, ja molemmissa Sfera-kypärissä levyjen ainevahvuudet ovat melkein samat. Mutta miksi ammumme pistooliluokituksellisia kypäriä kivääriaseella. Ampumaetäisyys oli 50 metriä, ja siksi hylsyihin ladattiin 1,52 grammaa Vihtavuoren N120-ruutia. Koeammunta Ammuimme jälleen suomalaista rynnäkkökivääriä simuloivalla 7,62x39 mm kaliiperin aseella. TÄMÄ LAUKAUS KERTOI ENEMMÄN TITAANISTA KUIN MUUT LAUKAUKSET YHTEENSÄ! KOMPOSIITTIKYPÄRÄ on yhä optimaalinen ratkaisu, kun haetaan riittävää, edullista ja ergonomista ballistista suojaa sirpaleita vastaan konventionaalisissa sotatoimissa. Yhdistämällä oikeanlaiseen kypärään oikean mallinen suojaliivi saadaan suojattua myös niska. Toisekseen, teräs-Sfera-S osoittautui paljon speksejään kestävämmäksi. 80 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A pärien sirpalesuojausta on parannettu kypärän sisäpinnan komposiittilinjauksella. Tämä siksi, että jos kypäräsi pysäyttää perus AK:n – tai siis RK:n – luodin (tässä tapauksessa perinteisessä Suomessakin käytetyssä väljyydessa 7,62x39) 250 metrin etäisyydeltä, ei se kerro paljoakaan. Keskivertosotilas ei välttämättä ole niin hyvä ampumaan rynnäkkökiväärillä, eikä rynnäkkökivääriä ole tarkoitettu niin pitkille etäisyyksillekään. Luodit ovat taivuttaneet titaania puhtaasti. Mehän haluamme tietää, kuinka veli venäläisen potta uskoo suomalaista luotia alkujaan venäläisessä väljyydessä M43. Ensimmäiseksi simuloitiin 150 metrin ampumaetäisyys, joten iskunopeuden maalissa täytyi olla noin 600 m/s (1 430 joulea). 150 metriä lyhempiä ampumaetäisyyksiä ei välttämättä tarvita titaanin pehmeydestä ja ainevahvuudesta johtuen. Ellei sitten tutkita esimerkiksi kypärän takapinnan traumaa, mikä olisi oman juttunsa väärti. Siksi, että ei ole järkeä ampua sellaisilla aseilla ja ampumatarvikkeilla, jotka kypärä varmasti pysäyttää. Sfera-S:n koeammunnan perusteella valittiin seuraavaksi ampumaetäisyydeksi 200 metriä, jos 150 metriä simuloivasta etäisyydestä menee läpi. Se nimittäin pysäytti rynkyn luodin ja veti testiryhmämme vakavaksi. ALAKUVASSA Sferan oikeanpuoleinen titaaninen sivulevy on ottanut kaksi osumaa, joissa simuloidaan 200 metrin ampumaetäisyyttä. Jatkoammunnoista voi alustavasti sanoa, että tarkoitus olisi ampua molemmista metalleista valmistettuja Sferaja Sfera-S-kypäriä ainakin 5,7x28 mm:n kaliiperilla, jota käyttäviä PDW (Personal Defence Weapon) -aseita testailimme taannoin erilaisiin suojamateriaaleihin. Molemmat menivät selkeästi läpi. Patruunat ladattiin käsin halutulle lähtönopeudelle, jotta luodin iskunopeus vastaisi 50 metrin päässä olevassa maalissa simuloitua ampumaetäisyyttä. 7,62x39 Luotina koeammunnassa oli 8,0-grammainen kokovaippaluoti pehmeällä lyijy-ytimellä. Epäilimme, että ei kestä. Siis sotaväkemme standarditavaraa vastaava kuula. Tämä tuotti 50 metrin lennon jälkeen noin 560 m/s iskunopeuden (1 260 joulea). Nämä päässäkö ne tulevat. Mutta kestäisikö titaani sen minkä teräs. Lyijyn säteittäisestä virtauksesta titaanin pinnalla on vain pieniä merkkejä.. Näin vältyttiin liian reunoille tulleilta epäreiluilta osumilta ja säästettiin titaania mahdollisia jatkoammuntoja varten. Toiseksi simuloiduksi etäisyydeksi otettiin 200 metriä, ja tällä kertaa hylsyihin ladattiin 1,45 grammaa Vihtavuoren N120-ruutia. Tämän ”mikrokaliiperin” testaaminen titaanija luotisuojateräskypäriin antaisi kiinnostavaa tietoa nopeiden pienten projektiilien terminaaliballistiikasta näissä suojamateriaaleissa. Näitä metalli-komposiittikypäriä kutsutaan usein hybridikypäriksi, ja ne edustavatkin alansa tämänhetkistä huippua! Pankaa tämä siis korvan taakse, jos haluatte todella hyvää suojaa tai edes loistaa tiukassa keskustelussa jätkäporukalla tuopin ääressä. Myöskään kaikkien rynnäkkökiväärien kunto ei välttämättä riitä pääosumaan 250 metristä normaaleilla rautatähtäimillä muuten kuin tuurilla. Maali… Jos Sfera pettäisi vielä 200 metrissä, ammunta lopetettaisiin
Myth busted! Kuten edellä totesimme, 250 metrin LUOTI LÄPÄISI KOKO KYPÄRÄN ELI MENI KAHDEN 3,0 MM AINEVAHVUISEN TITAANISEINÄMÄN LÄPI. Ehjää titaania jäi reilusti mahdollisesti myöhemmin suoritettavia koeammuntoja varten. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 81 Tarkoituksena oli viime keväänä julkaistun testin tavoin hakea reunaehtoja, joilla Sfera pysäyttäisi perusKalashnikovin luodin. 200 metrissä murtumismoodi eroaa täten hieman 150 metrin moodista, mutta kypärää kantavan taistelijan pään kannalta vertailu jäisi tietysti lähinnä akateemiseksi. Ero tulee siitä, mitataanko kulma suhteessa iskupintaan vai lentorataan. Jos näitä taipuneita seinämiä taivuttaa takaisin ehjäksi levyksi, ei niiden pinta-ala riitä paikkaamaan reikää. n Uuden tyylisuuntauksen komposiittikypärissä suojauspinta-ala jää melko vähäiseksi verrattuna Sferaan vaikkapa sivun 78 kuvassa. … ja vaikutus Ensimmäisenä ammuttiin molempiin sivulevyihin ja lopuksi päälaen panssariin. Mutta sekään ei muuttanut koetulosta. Muuttujana oli siis tämänkin Sfera-version kohdalla ampumaetäisyys. Iskukulmaksi asetettiin sama vakio 30° Nato-kulmissa mitattuna kuin Sfera-S:n kohdalla. Läpi meni todella tyylikkäällä ja puhtaalla petaling-moodilla. Koska Sfera petti 150 metrissä, päätettiin simuloitu ampumaetäisyys nostaa 200 metriin hylsyjen latausta vähentämällä aikaisemman selostuksen mukaisesti. Jos näitä taipuneita titaanin reunoja lähdettäisiin kääntämään takaisin ehjäksi levyksi, menisivät reiät peittoon. Suomalais-saksalaisen määritelmän mukaan iskukulma olisi siis 60°. Molemmat 150 metrin osumat menivät helähtäen lävitse titaani-Sferasta toisin kuin teräksisestä Sfera-S:stä, joka kesti vastaavan edellisessä testissämme! Osumat taivuttivat hieman läpäisyreiän titaaniseinämiä sisäänpäin, eli kyseessä on sitkeä murtumismoodi, englanniksi petaling. Tämä tarkoittaa sitä, että luodit ovat leikanneet pienen ympyrän muotoisen palan titaania mukaansa. Kyseessä on sitkeä murtumismoodi ohuelle levylle. Nuorempi polvi usein puhuu Nato-kulmista ja vanhempi kaarti suomalais-saksalaisista kulmista. Myös viereisen sivun perinteinen komposiittikypärä on huomattavasti tämän kuvan uutta kypärää suojaavampi.. Tämä leikkautumismoodi eli plugging on hauras murtumismoodi. Minkään pistooliluokituksellisen kypärän ei ole tarkoitus pysäyttää kiväärin – edes lyhytpatruunaisen rynnäkkökiväärin – luotia läheltä ja kohtisuoraan ammuttuna. Ampumaetäisyyttä vaihdettiin riippuen edellisen osuman tuloksesta, eli menikö läpi vai ei. Iskukulman kanssa kannattaa aina olla varma siitä, kummasta määritelmästä puhutaan, jos sitä ei ole mainittu
MOLEMMAT 150 METRIN OSUMAT MENIVÄT HELÄHTÄEN LÄVITSE TITAANI-SFERASTA TOISIN KUIN TERÄKSISESTÄ SFERA-S:STÄ, JOKA KESTI VASTAAVAN EDELLISESSÄ TESTISSÄMME! etäisyyttä ei simuloitu taktisen merkityksen vähäisyyden vuoksi. 82 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Ampumatarvike ratkaisee Tarkkaavaisimmat lukijamme huomasivat varmasti, että Sfera-kypärän kohdalla simuloimme 150 metrin ampumaetäisyyttä 1,52grammaisella Vihtavuoren N120-ruutilatauksella, kun viime keväisessä numerossamme teräksisen Sfera-S-kypärän kohdalla lataus oli 1,30 grammaa Vihtavuoren N120-ruutia. Ensimmäisen titaaniseinämän läpäisyn jälkeen luoti kääntyi maahan päin, kuten oli odotettavissakin. Ensimmäinen reikä oli aivan samanlainen kuin kaksi edellistä 150 metrin ampu. Asian pystyisi helposti selvittämään kovuusmittauksilla. Vaihtamalla latausta pääsimme vertailukelpoiseen iskuenergiaan ja läpäisytehoon maalissa. Syynä on koeaseen valitettava vaihtuminen. Aivan lopuksi, hieman turhautuneina tuloksiin, päätettiin ampua yksi laukaus päälaen panssariin samalla 30° Nato-iskukulmalla. Läpäisyssä projektiili menee aina alhaisemman vastuksen suuntaan, aivan kuten kaikki muukin luonnossa. Luojan lykky, että otettiin vielä tämä ”turha” laukaus, joka kertoi enemmän titaanista kuin edelliset laukaukset yhteensä! Luoti läpäisi koko kypärän eli meni kahden 3,0 mm ainevahvuisen titaaniseinämän läpi. Lopputuloksesta muodostui kaikista laukauksista mielenkiintoisin. Miksi näin, vaikka kaliiperi oli sama kuten muutkin koeammunnan muuttujat. Simuloitiin siis 150 metrin ampumaetäisyyttä. Venäläisistä ballistisista titaanisuojavarusteista on sanottu, että laatuvaihtelua voi olla levystä toiseen – ainakin vanhemman polven tuotteissa. Turhautuneina, koska olimme toki osanneet odottaa, ettei titaani voi kestää näillä diametreillä samaa kuin teräksinen Sfera-S, mutta että se olisi näin heikko... Sfera-S koeammuttiin pidempipiippuisella aseella, jolloin suurempi osa ruudista palaa piipun sisällä tuottaen pidemmän aikaa työntövoimaa luodille. Mutta kypärä tuskin oli mikään maanantaikappale. Ampumaetäisyys oli siis yhä sama 50 metriä, ja patruunaksi valittiin 600 m/s iskunopeuden tuottava lataus
Ei siis mitään ihmeellistä! Päälaen panssarin takaseinämän läpäisy oli adiabaattinen leikkautuminen. Metalleilla kovuus korreloi melko voimakkaasti ballistisen tehokkuuden kanssa. 560 m/s Läpäisy Petaling 4. 600 m/s Läpäisy, molemmat 3,0 mm seinämät 1. 600 m/s Läpäisy Petaling + Plugging 3. Sfera sopii hyvin myös tarkka-ampujan pään suojaksi. reikä Plugging STSh-81 Sfera -kypärän koeammuntatulokset KUVAN NAISTARKKA-AMPUJA on terässuojavarusteissa. Tuomio Testin lopuksi toteamme titaanin hävinneen teräkselle, mikä nyt oli odotettavissakin. 560 m/s Läpäisy Petaling 5. FSB:N ALFAOPERAATTORIT hakevat raskaasta kypärävarustuksestaan huolimatta tiukassa tilanteessa suojaa BMP-rynnäkkövaunustaan.. Pistoolija kivääriaseiden iskunopeuksissa materiaalin dynaamisilla mekaanisilla ominaisuuksilla on suuri merkitys lopputulokseen. Leukaremmi olisi tosin syytä jättää auki. Kaksi titaaniseinämää on liukunut poikki toisiinsa nähden aivan suoraa viivaa pitkin. Titaaniin syntyneen reiän seinämät olivat melko sileitä, aivan kuin ne olisi hiottu sileiksi. Laukaus Iskunopeus Lopputulos Murtumismoodi 1. Kaupalliset ballistisessa suojauksessa käytetyt titaanilaadut ovat pehmeämpiä kuin lujat ballistiset teräkset. 600 m/s Läpäisy Petaling + Plugging 2. Tätä voidaan sanoa oppikirjaesimerkiksi leikkautumisesta. Suuremmilla iskunopeuksilla läpäisy alkaa saada hydrodynaamista luonnetta mekaanisten ominaisuuksien menettäessä merkitystään. reikä Petaling + Plugging ja 2. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 83 maetäisyyttä simuloinutta osumaa
Molemmat osumat menivät selkeästi läpi. Nykyaikaisten titaanikypärien tehoa on nostettu komposiittikerroksen avulla, jolla titaania tuetaan ja pyritään estämään titaanille niin ominainen hauras projektiilin ulostulomoodi. Eli suomeksi voi sanoa, että sattuu päähän niin, että siitä ei entisenään selviä.. Titaanimetalliseokset ovat kehittyneet, mutta eivät niin dramaattisesti, että nykyiset titaanikypärät muuttaisivat tilannetta radikaalisti. SFERA-S-TERÄSKYPÄRÄN SIVULEVYIHIN tuli vain pelkät matalat painaumat 150 metrin etäisydeltä ammuttaessa. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 84 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 KIERRÄ TITAANIVERSIO KAUKAA… KOEAMMUTUN SFERAN vasen pääpanssarilevy simuloidun ampumaetäisyyden ollessa 150 metriä. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja edullisuudessaan maailmanluokan kypärä eikä hyvän istuvuutensa ja ergonomiansa vuoksi edes kohtuuttoman raskas kantaa! Sen sijaan kierrä titaaniversio kaukaa, jos haet maksimaalista suojausta etkä vain kallista ja kevyttä enintään pistoolin luodeilta suojaavaa sirpalesuojakypärää. Tämä parantaa titaanikypärän sirpalesuojatasoa, koska tylpät sirpaleet helposti aktivoivat ballistisissa titaaneissa ja myös teräksissä hauraan ulostulomoodin. Tämä tarkka-ampuja olisi ampunut takaisin! Sferan ja Sfera-S:n koeammunnan tuloksena voimme lämpimästi suositella edelleen teräksistä SSSh94 Sfera-S -kypärää kenelle vaan. Toisaalta vastaavan suojan saavutat myös komposiitilla paljon edullisemmin
Tähän käyttötarkoitukseen polymeerikuitukomposiittikypärät soveltuvat hyvin. Aramidija polyeteenikuiduista valmistetut komposiittikypärät ovat tällä hetkellä kaikkein keveimpiä ballistista sirpalesuojaa tarjoavia kypäriä. Siksi ne on hyvä tuntea tarkkaan, jotta ei valitse väärää materiaalia väärään käyttökohteeseen. Tällöin pää kääntyy voimakkaasti taakse. Polymeerikuitukomposiittimateriaalit pääsevät ennen kaikkea oikeuksiinsa pysäyttäessään pehmeitä ja muokkautuvia projektiileja. Nämä harvoin kulkevat käsi kädessä. JJ PU O LU ST U SV O IM AT Oikea kypärä oikeaan käyttöön Testituloksistamme huolimatta titaanillakin on paikkansa. Ballistisen kypärän hankinnasta . Maailmanlaajuisesti komposiittikypäriä käytetään lähes kaikissa organisaatioissa kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin, vaik”Pivot point” Niskat nurin Leukaremmit löysälle, pojat V enäläiseltä keskustelupalstalta, jossa käsiteltiin Sfera-kypäriä, luin kokemuksen osoittaneen, että leukaremmi tai -kuppi kannattaa jättää auki. Koska esimerkiksi otsaan tullut osuma on reilusti pivot pointin yläpuolella, se saa aikaan vääntömomentin. Pistemäinen ja voimakas kontakti pään kanssa voi koitua kuolemaksi tai ainakin vammauttaa pysyvästi. Polymeerikuitukomposiiteilta puuttuu materiaaliominaisuutena kovuus, joten lujia uhkia ne eivät pysty muokkaamaan. Toki takapinnan trauma muodostuu suureksi, kun iskuenergiaa alkaa olla tarpeeksi. Tämä johtuu kuulemma siitä, että jos remmi on kiinni ja osuma tulee päähän, niin kypärän pyörähdys taakse saattaa vammauttaa tai tappaa sinut. Tätä kutsutaan rigid-läpäisymoodiksi.. Muodikkainkaan materiaali tai muotoilu ei ole paras ratkaisu kaikkeen. Kypärä nykäisee päätäsi taaksepäin leukaremmin vetämänä. Sferathan istuvat päässä erittäin timmisti. Kun leukaremmi ei ole kiinni, pyörähtää kypärä päässäsi tai ehkä jopa tippuu pois päästä – kuka tietää. Tehdään siis yhteenveto ballististen kypärien materiaaleista, mikä voi toimia apuna sopivaa kypärää valittaessa. TEKSTI: JUKKA JANHUNEN ka saatavilla olisi optimaalisempiakin materiaaleja. Tätä kutsutaan englanniksi nimellä pivot point. Tämä ei kuitenkaan ole niin paha ongelma ihmisen ylävartalolle kuin päälle. Suojavarusteiden valinnan pitää aina perustua tarpeeseen, tarkoitukseen ja uhkaan. Tälle ilmiölle löytyy katetta toisen maailmansodan sotilaiden kertomana puolin ja toisin. Suoja ei tosin ole uusimmissa kypärämuodeissa välttämättä parantunut, ergonomia ja johdettavuus sen sijaan ovat. Tavanomaisessa sodankäynnissä todennäköisin ja suurin vammauttaja ovat erilaiset useimmiten epäsuoran tulen aikaansaamat ampumatarvikkeiden sirpaleet ja niiden vaikutuksen aiheuttama muu fragmentaatio (tulituksessa särkyvät esineet ja varusteet levittävät siis myös itsessään sirpaleita). Ihmisellä on tietty akseli, jonka suhteen pää kääntyy eteenja taaksepäin. Tällöin ollaan helposti tilanteessa, jossa projektiili läpäisee komposiittia rikkoutumatta tai muokkautumatta. Elokuvissa usein nähdään klassikkokohtaus, jossa pahan saksalaisen sotilaan kypärä pomppaa ilmaan tangentiaalisen osuman johdosta. Tilanteeseen vaikuttaa varmasti myös se, kuinka kireästi kypärä istuu päässäsi. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 85 J okaisella ballistisella suojamateriaalilla on hyvät ja huonot puolensa. Peruskomposiittikypärän saa muutamalla sadalla eurolla, kun nykysuuntauksen mukaiset kypärät maksavat jo lähemmäs tuhat euroa. Suositeltavaa luettavaa esimerkiksi viranomaisille
Pitää kuitenkin muistaa, että metallit ovat suojaavimmillaan painavampia ja/tai kalliimpia. Nykyään lähes kaikille tulee teräskypäristä mieleen perinteiset noin millimetrin ainevahvuiset tavanomaiset teräspeltikypärät, joiden pysäytyskyky ei ole ollut kovin hyvä. MASKA-1SCH on tullut käyttöön Sfera-S-kypärän jälkeen. Teräs ja titaani ovatkin siksi vaativammassa ballistisessa suojauksessa turvallisia materiaaleja päälle, komposiitit eivät sitä ole. Sen sijaan alhaisen energiatason vuoksi kevyiden sirpaleiden läpäisy jää pieneksi, ja ne voidaan pysäyttää. Kypärän takapinta (siis sisäpuolen pinta) ei saa iskeä päähän hyökkäävää projektiilia pysäytettäessä. Maska onkin todella erikoiskäyttöön ja lyhyisiin tilanteisiin tarkoitettu erikoisväline. Siksi niitä verrataan komposiittikypäriin ja kerrotaan, kuinka melkein saman painoinen komposiittikypärä pysäyttää tuplanopeuksisia sirpaleuhkia. Komposiitti on lyönyt hyvin läpi markkinoilla. Tällä hetkellä varteenotettavia titaanikypäriä valmistavat ainakin Venäjä ja JO TOISEN MAAILMANSODAN AIKAINEN AMERIKKALAINEN M1-TERÄSKYPÄRÄ KESTI .45-KALIIPERISEN PISTOOLIN OSUMAN. Se on valmistettu samasta teräksestä kuin Sfera-S-kypärät. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 86 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Raskaat, erityisen kovat, suurikokoiset ja nopeat sirpaleet ovatkin ylivoimainen haaste polymeerikomposiiteille. Mutta jos halutaan minimoida kypärän takapinnan traumaa luodin iskun aikana, eivät nykyiset polymeerikuitukomposiitit voita terästä tai titaania. Tilannehan on juuri näin! Kukaan ei kiistä komposiittien massatehokkuutta muokkautuvia luoteja ja suhteellisen kovia mutta matalaenergisiä sirpaleita vastaan, teräshän on ballistisista suojamateriaaleista yksi painavimpia. Kypärästä löytyy kahta muunnosta visiirin suhteen. Hyvä tietää, jos ilmestyy tämän näköinen potta tähtäimeen, että ei välttämättä tipu sillä perinteisellä otsaan ammuskelulla. Ensimmäisessä on polymeerilasi silmien suojana ja tässä kuvassa on toinen, vähän rajumpi versio. TERÄSPELTINEN KYPÄRÄ oli pitkään jalkaväkisotilaiden ainoa ballistinen suoja. Tämä kypärä päässä ei heiluta yhtä railakkaasti ja pitkään kuin Sfera-S:n kanssa. Se on pelastanut monen miehen pään sirpaleilta ja on yhä käyttökelpoinen väline konventionaalisia uhkia vastaan. Metallilla saavutetaan äärimmäinen suoja Metallikypärien maine on tänä päivänä huonompi kuin mitä ne ansaitsisivat. Kiväärinluodeilta se ei suojaa, vaan eivät suojaa normaalit komposiittipotatkaan.. Ei kynäniskoille eikä pikkusiskoille..
Kypärän täytyy palvella ensisijaisesti käyttäjän turvallisuutta rajoittamatta liikaa ergonomiaa ja liikkuvuutta; sen pitää edistää taistelussa jaksamista eikä vain näyttää hyvältä tai futuristiselta ja olla uusimman muodin mukainen. Muitakin valmistajamaita on, mutta meillä ei ole niiden tuotteista kokemuksia. Aseena oleva vuosimallin 1927 Degtjarev ”Emma” pikakivääri on kyllä riehakkaan näköinen mutta hieman outo asevalinta 2000-luvulla.. Tätä kypärää pystyisi modifioimaan vielä paljon. KUVAN MODERNILLA taistelijalla on päässä Maska-1sch -kypärä. Modernimpana esimerkkinä aivan omaa luokkaansa olevasta, erinomaisesta, halvasta ja yksinkertaisesta teräskypärästä voimme vain kehua Suomen Sotilas -lehden numerossa 1/2016 testaamaamme SSSh-94 Sfera-S -teräskypärää. Näitä teräskypäriä ei ole suunniteltu kivääriuhan pysäyttämiseen, mutta tietyillä reunaehdoilla ne pystyvät siihen, kuten testimme osoitti. SSSh-94 Sfera-S on tehnyt testiryhmäämme kuluneen testausvuoden aikana unohtumattoman vaikutuksen. 87 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Itävalta. Teräs oli suuren mangaanipitoisuuden iskukarkenevaa Hadfieldin terästä. Sirpaleita. Tärkeintä kypärää – tai ylipäänsä ottaen suojaa – ostaessa on tietää, mikä tulee olemaan todennäköisin uhkaskenaario. Mitä pitää pysäyttää. Siihen on hankala saada osumaa suoralla maalikulmalla. Ballistista kypärää, kuten mitään muutakaan ballistista suojavarustetta, ei kannata ostaa kuin muotivaatteita. Sfera-S ja samasta teräksestä valmistettu Maska-1-kypärä ovat todennäköisesti tuoneet maailmanlaajuisesti hengissä kotiin suurimman määrän taistelijoita, jotka ovat saaneet Kalashnikovin osuman kypäräänsä. Luodinkestäviä teräskypäriä valmistaa Venäjän lisäksi Israel. Komposiitilla on oma pysyvä paikkansa modernissa suojauksessa – kuten myös titaanilla – ja tulevaisuuden nanoteknologiat ovat jo ihan oma lukunsa. Sfera-S on myös muotoilultaan oivallinen. …muut tulee perästä Teräksellä on siis yhä vahvuutensa, mutta ei sekään ole missään tapauksessa vastaus kaikkeen. Paras kypärä ei ole välttämättä kallein tai halvin, vaan käyttäjän tarpeet täyttävä. Pää kannattaa joka tapauksessa suojata olosuhteiden vaatimalla suojalla, sillä se on kriittisin ja herkin kohta ihmisen kehosta. Teräs on terästä… Jo toisen maailmansodan aikainen amerikkalainen M1-teräskypärä kesti .45-kaliiperisen pistoolin osuman. On uskomatonta, miten halvasta ja yksinkertaisesta konstruktiosta saadaan noin suojaava ja turvallinen kokonaisuus. Luoteja
Ballistinen näkökulma: TITAANI VS. Sitkeillä metalleilla ohuet levyt (alhainen t/d-suhde) taipuvat rikki, eli ne murtuvat petaling-moodilla. 88 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A T itaani on Suomessakin varsin ajankohtainen kypärien ballistinen suojamateriaali. T/d-suhde kertoo, miten metalli murtuu ja sitoo liike-energiaa. Nyt olisi suomalaisten poliisien ja yhteiskuntamme turvallisuuden kannalta tärkeä muistaa, että titaani on terästä pehmeämpänä materiaalina hyvä pistooliuhkia vastaan ja myös tiettyjä pehmeäytimisiä kiväärinluoteja vastaan. Nanotitaanit tulevat varmasti tulevaisuudessa muut. Se on karu totuus! Ultrakovat ballistiset teräkset ovat kiväärikaliiperisten aseiden alueella tehokkaampi materiaali kuin nykyiset taPOLIISIN TITAANIKYPÄRÄHANKINTAA TULISI MIETTIÄ TARKOIN!. T tarkoittaa maalin paksuutta ja d hyökkäävän projektiilin halkaisijaa. steady-state-läpäisyvaihe eli vakaa läpäisy ja 3. Läpäisy materiaaliin voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: 1. Kun t/d-suhteen arvo on pieni, on levy ohut suhteessa projektiilin halkaisijaan ja päinvastoin. Poliisit ovat vaatineet parempia ballistisia suojavarusteita ampumatapauksien vuoksi. Hauraista ohuista metallilevyistä lentää sylinterimäinen korkki irti, eli murtumismoodi on adiabatic shear plugging (adiabaattinen murtuminen). Kun sitkeä metalli on paksuna levynä (suuri t/d-suhde), murtuu se ductile hole growth -moodilla. Tylpät sirpalesimulantit (FSP) tekevät usein titaanille näin. Muut titaanikypärät eivät varmasti kestä kiväärin osumia kuin todella kaukaa. Silloin puhutaan l/d-suhteesta, joka on tärkeä suure puhuttaessa nuoliammuksista, mutta se onkin sitten toisen vähän paksumpaa suojaa käsittelevän jutun juuri. Venäläinen NII Stalin valmistama 6B6-sarjan titaanikypärä otsavahvikkeella on ainut, joka kestää päähän tulleet 7,62x39 mm kaliiperin aseen osumat. Uutisissa on väläytetty, että osaan poliisin ajoneuvoista olisi hyvä saada titaanikypäriä. Näiden vaiheiden suhteelliset pituudet riippuvat monesta eri tekijästä. Hauras paksu levy puolestaan voi aluksi käyttäytyä sitkeästi, ja lopuksi sillä on hauras exiteli ulostulomoodi. läpäisyn lopetusvaihe. TERÄS tamaan tätä, ja nanomateriaalien kehitystä onkin syytä seurata tarkkaan. TEKSTI: JUKKA JANHUNEN Tässä artikkelissa on puhuttu jonkin verran murtumismoodeista. Venäläisten Sfera-S-teräskypärien 2,5-2,6 mm ainevahvuus on huomattavasti lähempänä matalinta kivääriluokitusta kuin 3 mm titaania. Toki ainevahvuutta kiväärinluoteja vastaan täytyy olla tällöin reilusti enemmän kuin melko monen titaanikypärän standardi 3 mm kuoren ainevahvuus, kuten edellä olevalla testillämme todistimme. JJ T/d-suhde, moodit ja vaiheet Kuinka suoja murtuu. Termin voisikin suomentaa englannista vapaasti taivutusmoodiksi. Yksi tärkeä tekijä on projektiilin hoikkuus, eli kuinka pitkä se on suhteessa halkaisijaansa. läpäisyn aloitus, josta käytetään usein ilmaisua kaoottinen vaihe, 2. Tämänhetkisiä titaanikypäriä – pois lukien ainakin yksi raskas malli – ei kannata ostaa, jos taka-ajatuksena on kiväärikaliiperin pysäytyskyky edes hieman etäämmältä ja viistosti ammuttuna. Tämän voisi kääntää vapaasti termiksi sitkeä läpäisyreiän avautumismoodi. Näitä moodeja käsiteltiin myös Suomen Sotilas -lehden numerossa 1/2016, mutta mikäli kaikilla ei ole mahdollisuutta saada vanhaa numeroa käsiinsä, niin kerrotaan asiasta vielä lyhyesti kertauksen vuoksi
Painokaan ei haittaisi, koska käyttötilanteiden yhtäjaksoinen pituus liikkeessä jää kovin rajalliseksi. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 89 vanomaiset kaupalliset titaaniseokset. Tämäkin on tärkeää ymmärtää valittaessa oikeaa suojamateriaalia tilanteen ja uhan mukaan. Tällöin titaani kukoistaa uudelleen! Kun titaani häviää teräkselle lähes kaikissa kiväärinluotien osumissa, päihittää se 1,5 km/s iskunopeusalueella ultralujat teräkset mennen tullen massatehokkuudessa. Siksi ballistisilta titaaneilta ja teräksiltä vaaditaan suuri ainevahvuus esimerkiksi M16-rynnäkkökiväärin noin 990 m/s lähtönopeuksista M193-perusluotia vastaan. Tällainen luoti muutenkin muokkautuu ja kuormittaa lujaa materiaalia todella tuhoisalla tavalla. Tällä hetkellä Janhusen päätutkimuskohteena ovat ballistiset suojakypärät.. M.O.T Molemmilla metalleilla, kun kyseessä ovat lujat seokset, aktivoituu adiabaattinen muodonmuutos sitä helpommin mitä suurempi on luodin iskunopeus. Nämä massatehokkuusarvot on suhteutettu tavanomaiseen pehmeään homogeeniseen panssariteräkseen eli RHA:han, jonka massatehokkuus on tällöin tasan 1,0. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät. Hän on suorittanut varusmiespalveluksen Panssariprikaatissa vuonna 1998 ja PsRUK 212 -kurssin. Tavanomaisten titaanien kovuustai lujuustaso ei vain yllä ultrakovien terästen tasolle. KUN TITAANI HÄVIÄÄ TERÄKSELLE LÄHES KAIKISSA KIVÄÄRINLUOTIEN OSUMISSA, PÄIHITTÄÄ SE 1,5 KM/S ISKUNOPEUSALUEELLA ULTRALUJAT TERÄKSET MENNEN TULLEN MASSATEHOKKUUDESSA Kun iskunopeutta kasvatetaan yli 1,2 km/s aina 1,5–1,8 km/s iskunopeuksiin, alkaa läpäisyllä olla jo niin paljon hydrodynaamista luonnetta, että materiaalin dynaamisten mekaanisten ominaisuuksien merkitys on jo reilusti vähentynyt. n Kirjoittaja on 38-vuotias materiaalitekniikan diplomi-insinööri. Parhaillaan Janhunen on vapaa tutkija, erikoisosaamisalueenaan ballistinen suojaus ja terminaaliballistiikka. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea). Teräksinen luotisuojakypärä sopisikin poliisikäyttöön erittäin hyvin. Tällä nopeudella titaanin massatehokkuus (Em) on noin 1,6 nuoliammuksia vastaan, kun taas ultraluja teräs pystyy vain 1,3 tehokkuuteen
90 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 ASEET Aseiden deaktivointi eli toimintakunnottomaksi tekeminen sai taas uuden säädöksen huhtikuussa, kun EUsäädös aiheesta tuli voimaan koko Euroopan yhteisön alueella. RASKASTA DEAKTIVOINTIA Poliisin tulkinta mielivaltaista ...eli kuinka raskaasta aseesta dekotaan laillinen romu?. Säädös ei koske ennen sen voimaantuloa deaktivoituja aseita, mutta koskee, jos dekoase myydään tai muulla tavalla luovutetaan toiselle tai ylittää valtioiden välisen rajan. Käsittelimme aihetta laajasti Suomen Sotilaassa viime keväänä. Säädös sisältää moninaisia teknisiä määräyksiä siitä, miten aseet tehdään ampumakelvottomiksi. Tässä jutussa ei käsitellä säädöstä muilta osin kuin mitä se tarkoittaa niin kutsuttujen raskaiden aseiden eli esimerkiksi kranaatinheittimien, kenttätykkien, panssarintorjuntatykkien ja panssarivaunukanuunoiden kohdalla
Viranomaisten kaiken toiminnan ja ohjeiden tulisi kuitenkin oikeusvaltiossa perustua lakiin. Näiden tekijöille ei nykyinen voimassa oleva aselaki tai -asetukset anna valtaa määritellä deaktivoinnin tapoja, vaan niistä pitäisi säätää sisäasiainministeriön asetuksella. Tällaista ei ole olemassa eikä toimituksen tämän hetkisen tiedon mukaan ole valmisteillakaan. TEKSTI: KARI KUUSELA …Puolustusvoimien ohjeen noudattaminen on käytännössä hyvä asia, vaikkei se lakiin perustukaan. Aseasioissa deaktivointi ei ole ainoa aihepiiri, jossa näin on käynyt. Entä Suomen viranomaiset. Suomen Sotilas otti selvää. Elokuvatkin jäisivät kuvaamatta ilman näitä harrastajien ylläpitämiä historiallisia reliikkejä. Historiallisen taistelunäytöksen kruunaa raskaiden aseiden näytös, olipa kyse valjakon asemiin tuomasta kenttätykistä tai vaunukanuunoiden paukkeesta ja savusta. . Raskaista aseista on olemassa joitakin aikaisempia teknisiä ohjeita, joita ovat laatineet muun muassa Puolustusvoimat ja poliisi. Ei koske tykkejä Asianharrastajat ovat kyselleet lehdeltämme raskaiden aseiden tämän hetONKO SUOMI OIKEUSVALTIO. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 91 R askas vaunu jyrisee paikalle telaketjut kitisten, kohta laulaa vaunukanuuna… ja yleisö hurraa. Miten näin voi olla. Viime vuosina näyttää kuitenkin tapahtuneen niin, että esimerkiksi poliisi vetoaa vanhoihin ohjeisiin ilman, että takana olisi laki. PE KK A N IE M IN EN. Mutta mitä tähän väkivaltaistavaan hirveyteen lausuu EU. Eräät poliisin tulkinnat aseasioissa ovatkin ilmeisen mielivaltaisia, siis Suomen perustuslainkin vastaisia
Koska Millog on Puolustusvoimien aseiden osalta se taho, joka myyntiin menevät aseet deaktivoi, niin sen epätietoisuus noudatettavista säädöksistä on tietona hieman hämmentävä. Sitä paitsi lainvoimainen termi on virallinen käännös suomeksi ja ruotsiksi, ei englanninkielinen alkuteksti toisin käännettynä. Kytösaaren mukaan huhtikuun EUsäädös aseiden deaktivoinnista koskee vain pientai käsiaseita, mitä sanaa nyt halutaankin tässä yhteydessä käyttää. Huhtikuinen EU-säädös muutti tilannetta, mutta lähinnä kevyen aseistuksen osalta. Poliisihallituksen tulkinta siis tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi deaktivoitua kranaatinheitintä myytäessä tai maasta toiseen siirrettäessä sen deaktivointia ei tarvitsisi muuttaa tai parantaa, kuten käsiaseissa, ellei nyt sitten vastaanottavan maan lait ja säädökset muuta vaadi. Häneltä toimitus on aikaisemminkin saanut hyvin selkeitä vastauksia juuri dekoaseisiin liittyen. SA -K U VA. Ei EU-linjaa Kytösaari ounastelee EU:n jossakin vaiheessa antavan säädöksen myös raskaiden aseiden deaktivoinnista, ikään kuin jatkeena huhtikuussa tulleelle käsiaseiden deaktivointia koskevalle säädökselle. Käsiaseiden deaktivoinnissa on eri maissa ollut eroavaisuuksia ennen huhtikuun EU-säädöstä, ja tämä pätee ilmeisesti edelleen raskaisiin aseisiin. Mielestäni tulkinta on oikea, säädöksessä tosin käytetään sanaa ”gun”, joka voidaan käsittää myös esimerkiksi tykkiä tarkoittavaksi, mutta itse säädöksen sisältö ei sanamuodoiltaan ja eri aseiden luokittelultaan mitenkään viittaa tykkeihin kranaatinheittimistä puhumattakaan. Suomen Sotilaan toimituksen tietoon tällaista hanketta ei ole tullut, mutta toki sitä voidaan EU-byrokratiassa verhon takana valmistella, eipä olisi ensimmäinen kerta. Minkäänlaisia tuoreita oikeustapauksia raskaiden aseiden deaktivointiin liittyen ei ole tietooni tullut, käsiaseista niitä näyttää olevan vireillä tämän tästä. Se ei siis koske raskaita aseita vaan pelkästään esimerkiksi pistooleja, revolvereita, kivääreitä, konepistooleita, rynnäkkökivääreitä tai konekivääreitä. 92 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 ASEET ken deaktivointisäädöksistä, ja koska en osannut suoralta kädeltä vastata, niin asioista piti ottaa selvää. Poliisihallitukselle sen tiedotuksen kautta tehty kysely toi noin kolmen viikon odotusajan jälkeen vastauksia asehallinnon ylitarkastaja Jussi Kytösaarelta. KansallisesKytösaari neuvoo ottamaan yhteyttä Poliisihallitukseen siinä tapauksessa, että joku suunnittelee vaikkapa panssarivaunun maahantuontia. Lisäpontta asiaan toi hiljattain saamani tieto siitä, että esimerkiksi Millog Oy on ollut kiinnostunut voimassa olevista raskaiden aseiden dekativointisäännöistä ja kysynyt niistä Poliisihallitukselta
Kytösaari kertoo näihin suhtauduttavan tapauskohtaisesti ja lähtökohtana ovat Puolustusvoimien deaktivointiohjeet eli PV:n linja, kuten hän kiteyttää. Puolustusvoimien aikanaan myymien kranaatinheittimien, kenttätykkien ja sinkojen osalta ei tietooni ole tullut väärinkäytöksiä, eli joko deaktivointi on ollut riittävää tai ampumatarvikkeiden saamisen mahdottomuus on ollut este. Jonkinmoinen teoreettinen pidäke voi olla kaupallisuus, eli vaikuttaako täydellinen deaktivointi aseesta saatavaan hintaan negatiivisesti. Teknisessä mielessä Puolustusvoimien käyttäminen asiantuntijana on järkevää, vaikka laki ei sille tällaista roolia anna. Norsupyssy Norsupyssy eli Aimo Lahden panssarintorjuntakivääri L-39 on ilmeisesti suurimmalle osalle lehden lukijoista tuttu. Toki ongelmia alkaa tulla myös vanhempien aseiden suhteen, koska niiden tuntijat ovat joko eläköityneet tai eläköityvät pian. Koska kyse on deaktivoidusta tavarasta, eli romusta, ei siitä ole tietenkään pidetty sen kummempaa rekisteriä. Puolustusvoimien dekot Suurin osa maassamme olevista deaktivoiduista raskaista aseista on vuosien varrella Puolustusvoimien myymiä ja jo valmiiksi sen omat ohjeet täyttäOnko norsupyssy kivääri vai tykki, kuten 20 mm kaliiperin ase meillä on totuttu luokittelemaan. Norsupyssyä siis ei ilmeisesti silloin SA -K U VA. Säännöt puuttuvat Miten raskaat aseet sitten olisi Suomessa deaktivoitava. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 93 ta lainsäädännöstä lähtevät erot siis jäävät kaiken järjen mukaan voimaan, jos muissa maissa tulkitaan samalla tavalla kuin meillä, että huhtikuun EU-säädös koskee vain käsiaseita. Merkittäviä määriä dekottuja raskaita aseita harrastajien käsiin tuskin tulevaisuudessakaan voi tulla muualta kuin Puolustusvoimien poistojen kautta. Jokin sille vieras ase voikin sitten olla jo vaikeampi. Raskaissa aseissa niiden toiminnan ja rakenteen osalta maan paras tekninen tietämys on löydettävissä Puolustusvoimista, ainakin niin kauan kuin ollaan aseissa, joita se itse käyttää. viä. Aselain sanamuoto soveltuu parhaiten hyvin tavanomaisiin käsiaseisiin. Säädöspohjana olisi aselain 112. Mutta onko se kivääri vai tykki, kuten 20 mm kaliiperin ase meillä on totuttu luokittelemaan. Käsitykseni mukaan aselaki ei anna Puolustusvoimille valtaa määritellä raskaiden aseiden deaktivointitapaa, kuten se ei anna tätä valtaa Poliisihallituksellekaan. Kytösaari pitää asetta kiväärinä, ja näin ollen sen deaktivointi pitäisi mennä käsiaseita koskevan EUsäädöksen mukaan. Puolustusvoimat taas voi deaktivoida aseet täysin haluamallaan tavalla edellyttäen, että lain vaatima taso täyttyy tai niin perusteellisesti kuin se katsoo tarpeelliseksi. Tässä hän on täysin oikeassa, tiedossani ei ole viime vuosilta kuin kolmen panssarihaupitsin ja parin taistelupanssarivaunun maahantuonti. Kytösaari katsoo, että raskaiden aseiden deaktivointi ja siinä mahdollisesti nähtävät ongelmat eivät ole kovin laaja ongelma. pykälä, jossa aseiden deaktivoinnista säädetään. Mielenkiintoiseksi asian tekee kuitenkin se, että lähes sama ase lavetoituna kaksoisilmatorjuntaaseeksi tekee siitä hänen mielestään tykin. Hallintoalamaisen kannalta tilanne, jossa säädöspohja on näin epäselvä, on erittäin hankala ja mahdollistaa viranomaisen lakiin perustumattoman päätöksenteon, joka pahimmillaan voi olla itse asiassa mielivaltaa. Sangen vaikeaa on kuvitellakaan, että niillä jotakin rikollista voitaisiin tehdä, ehkä jonkinlainen hupiammunta itse tehdyin paukkulaukauksin olisi mahdollista. Nämä aika ajoin vaihtavat omistajaa maan sisälläkin, mutta suurin virta näyttäisi käyvän maasta pois ulkomaalaisille keräilijöille Venäjälle ja Eurooppaan. Näissä asiaa on jouduttu pohtimaan vaunujen pääaseen osalta. Hallintoalamaisen asema tässä tilanteessa on vähintäänkin hankala, aselain ylimalkainen sanamuoto toimintakunnottomaksi tekemisestä on lähes mahdoton soveltaa esimerkiksi kranaatinheittimeen tai kevyeen sinkoon. Mahtaako se valtion tavaran myyjiä edes kiinnostaa
EU-säädöksen vaatimus dekoamisen tason nostosta, kun ase myydään tai siirretään maasta toiseen, ei siis koske raskaita aseita. Täysin ongelmattomasti eivät asiat näiden osalta ole kuulemma menneet, mutta itse deaktivoinnit on tehty suunnilleen samaan tapaan kuin Puolustusvoimien myymät dekotykit 1990-luvulla. EU-säädöksen vaatimus dekoamisen tason nostosta, kun ase myydään tai siirretään maasta toiseen, ei siis koske raskaita aseita.. Tietooni on tullut vain vähän maahan tuotujen raskaiden aseiden deaktivointeja, kyse on ollut oikeastaan vain edellä mainituista raskasaseisista panssaroiduista taisteluajoneuvoista. 94 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 ASEET koskisikaan huhtikuun EU-säädös vaan tapauskohtaisesti Poliisihallituksen ohjeen mukaan dekoaminen. Kytösaaren mukaan aseiden olennainen ero on siinä, että missä Norsupyssyn toimintatapa on itselataava kertatuli, niin kaksoisilmatorjuntatykissä se on sarjatuli. Maahan tuotu raskaskin deaktivoitu ase pitää aselain mukaan esittää paikallispoliisille tai Poliisihallitukselle 30 vuorokauden kuluessa maahantuonnista. Tällaisessa erityistapauksessa rajanveto on tietysti hankalaa, mutta lakiin perustuva ratkaisu pitäisi olla olemassa. Huhtikuun EU-säädös ei siis koske raskaita aseita, kuten kranaatinheittimiä, kenttätykkejä tai sinkoja. Norsupyssyjä on joitakin myös toimivina ja luvallisina keräilijöillä, ja ainakin eräs on luvassa ilmoitettu olevan ”muu ase” eikä kivääri. Keräilijän kannalta tämä dekoamisen taso ei ole mitenkään kovin ikävä vaan itse asiassa sangen järkevä, ja tässä mielessä Puolustusvoimien ohjeen noudattaminen on käytännössä hyvä asia, vaikkei se lakiin perustukaan. Selkeää lakiin perustuvaa teknistä ohjetta ei kuitenkaan ole, vain Poliisihallituksen tulkinta näin joulun lähestyessä, että asian ratkominen kuuluu sille ja lähtökohtana ovat Puolustusvoimien kehittämät deaktivointiohjeet. Kattavaa tietoa minulla ei ole määristä eikä siitä, miten ne luvissa on kuvattu. Paikallispoliisin asiantuntemus saattaa kenttätykin osalta loppua aika nopeasti, ja apuun huudetaan joka tapauksessa Poliisihallitusta, joten ehkä on pienempi vaiva aloittaa sieltä. Neuvottelun tie lieneekin ainoa mahdollisuus, koska selkeää, etukäteen tiedossa olevaa ja riittävän tarkkaa lakiin perustuvaa ohjetta ei ole. Että siitä vaan tykkejä pukinkonttiin. Näiden osalta deaktivoinnista määrää edelleen vain kansallinen aselakimme. Ratkaisu Kytösaari neuvoo ottamaan yhteyttä Poliisihallitukseen siinä tapauksessa, että joku suunnittelee vaikkapa panssarivaunun maahantuontia. Kaiketi aseen pitäisi kuulua samaan kategoriaan niin toimivana kuin sitä dekottaessakin. Saatuaan tietää esimerkiksi pääaseen tyypin he voivat antaa asiassa deaktivointiohjeita. Asia vaatisi jonkinlaisen selvityksen, vaikka ilmeisen pienistä asemääristä puhutaan
Ohjelmassa olevien viiden luennon aiheet ovat seuraavat: ”Suomalaiset jääkärit panssarijoukoissa” VTM Kari J. Tämän vuoksi tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti: 1. Panssarimuseo järjestää yhteistoiminnassa Panssarikilta r.y:n kanssa panssarija panssarintorjunta-alaa käsittelevän seminaaritilaisuuden lauantaina 4.2.2017 Parolannummella. SA -K U VA. Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa! Ennakkoilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään keskiviikkoon 25.1.2017 mennessä maksamalla osallistumismaksu 35,00 euroa (Panssarikillan jäseniltä 33,00 euroa) Panssarimuseon tilille FI58 4260 1320 0758 51 Lammin Säästöpankkiin ja kirjoittamalla viitenumero sille tarkoitettuun kenttään. Panssarinlähitorjunta TaliIhantalan ja Äyräpää-Vuosalmen taisteluissa kesällä 1944” maj Sakari Ilmanen ”8. 95 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupautunut joukko alansa parhaita asiantuntijoita. Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo 10.00 – 17.00. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuuntelijaa. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi aikataulu julkaistaan Panssarimuseon internet-sivuilla www.panssarimuseo.fi. Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaanottopisteessä, jossa läsnäolo rekisteröidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. maksamalla osallistumismaksu viitenumeroa käyttämällä. Tykkikomppania 1944” HuK Kari Kuusela ”BMP-2MD – vanhan sotaratsun uusi tuleminen – pimeydestä 24/7 toimintakykyyn” maj Harri Mäkelä & kapt Tomi Kalliosaari ”Mekanisoitu Kymen Jääkäripataljoona” kapt Pasi Saari Kunkin luennon jälkeen on varattu aikaa kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista. Kulujen peittämiseksi peritään etukäteen osallistumismaksu, joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun sekä kahteen kahvitukseen. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luentojen aiheisiin liittyvään kalustoon. Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15. Talvitie ”Hajanaisesta järjestelmästä keskitettyyn torjuntaan. Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan ja muidenkin maanpuolustus järjestöjen jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille. ottamalla ensin yhteys Panssarimuseon toimistoon, puh 040 5681186 tai toimisto@panssarimuseo.fi, josta annetaan viitenumero osallistumismaksun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja 2
Varma tieto on, että sellaisia käytiin vuonna 1982 Falklandin sodassa ja niin ikään samana kesänä Lähi-idän sodassa (Bekaan laaksossa). Suomen Sotilas -lehden toimituksen jäsen, eversti evp, ilmasotahistorioitsija. 96 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 PAL AUT TEET (Esa Koivuniemi, s. Ei kai vain huvin vuoksi. Nykyään pyrkimys on ampua vastustaja alas ilmataisteluohjuksilla mahdollisimman kaukaa, kuten tapahtui muun muassa PersianPALAUTTEET OSOITTEELLA: Suomen Sotilaan toimitus, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai sähköposti: toimitus@suomensotilas.fi Kaikki julkaistavaksi toivottu palaute on toimitettava sähköisessä muodossa (.rtf, .doc tai vastaava tiedostomuoto). Miten Suomessa. Viholliseen voidaan tarvittaessa vaikuttaa kustannustehokkaammin pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksilla sekä tykistöraketeilla ja -ohjuksilla. Eversti Lappi ihmettelee ilmasotakuvan vanhanaikaisuutta julkisuudessa käydyssä keskustelussa. Tähän suuntaan on kansainvälinen kehityskin jo mennyt. Sama koskee HX-hanketta, varsinkin kun tiedetään, ettei monitoimihävittäjä ole paras mahdollinen tyyppi ilmapuolustuksessa. Sen jälkeenkin on jokunen kone ammuttu alas hävittäjillä (Irak 1991, Jugoslavia 1999), mutta kaartotaisteluja ei ole käyty. Se on tietysti jossain määrin epäherrasmiesmäistä touhua… Jatkokysymyksen tulisikin nyt kuulua: miksi harjoitellaan epätodennäköistä tilannetta. Nautittavaa luettavaa oli myös pelkästään irtonumeromyynnissä oleva Ilmasota-lehti. Elävätkö monet yhä reippaassa lentopoikien ja taivaan ritarien maailmassa. n Dogfightin aika on ohi. 95, 5/2016) KUMMALLISTA KESKUSTELUA ILMASODASTA n Sain uuden Suomen Sotilaan (5/2016), ja taas oli hyvää asiaa, kiitos. Hornetin muuttaminen monitoimihävittäjäksi päivityksen yhteydessä vähän kyllä ihmetytti. Mihin on tarkoitus hyökätä. Toinen aspekti koskee monitoimihävittäjän tarvetta ja mielekkyyttä. Ahti Lappi. Siksi rohkenenkin esittää tietokilpailukysymyksen: milloin viimeksi on käyty kaartotaisteluja (dogfight) ihan oikeassa sodassa. KY Ö ST I PA RT O N EN. Miksi ryhdyttiin korostamaan ilma-aseen offensiivista käyttöä, kuten suurvalloissa on tapana. lahden sodassa. Hornet-hankinnan yhteydessä kukaan ei puhunut monitoimihävittäjästä, vaan meille hankittiin torjuntahävittäjä. Dialogissa F-35:n tiimoilta kiinnitin – taas – huomioni siihen, että puhutaan kaartotaisteluista (dogfight) ja sitä myös harjoitellaan innokkaasti (katso myös saman lehden sivu 21). Suomen Sotilaan numerossa 5/2016 palautesivuilla käyty keskustelu kuitenkin hieman ihmetytti minua ilmasodankäynnin ammattilaisena ja tämänkin lehden lukijoille tuttuna ilmasotahistorioitsijana. Etäisyys voi olla ohjustyypistä riippuen 50–200 kilometrä, jopa enemmän, jolloin alas ammuttu ei edes näe ampujaansa. Jälkimmäisessä tuotiin hienosti esille koko ilmasodan jo yli vuosisadan kestänyt kehityksen kaari
nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Hän kuoli Espanjassa vuonna 1970. Olin kyllä luetellut ne oikein mutta aloittanut oikealta, kun olisi pitänyt aloittaa vasemmalta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 97 Vasen ja oikea sekaisin Lehden viime numerossa oli laaja juttu suomalaisista SS-vapaaehtoisista, jotka joutuivat suoraan operaatio Barbarossaan kesällä 1941 SS-divisioona Wikingissä. Oikaisu Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Pahoittelen kömmähdystäni, oikea ja vasen olivat menneet sekaisin, kuvatekstin pitää siis kuulua: ”Toisena vasemmalta myöhemmin kirjailijana ja Siperian kävijänä tunnettu...” Unto Boman/Parvilahti oli SSmiesten joukossa erikoisuus, hän oli lähtiessään jo sangen varttunut, peräti 33-vuotias. Kari Kuusela n Unto Boman SS-Untersturmführerinä. Lukijamme Jarmo Seppälä oli tarkkana ja huomasi, että sivun 65 ryhmäkuvassa Westlandin miesten nimet olivat väärin päin. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu. Hänen rintamapalveluksensa kiväärimiehenä oli lyhyt ja pääasiallisen työnsä hän teki Berliinissä esikuntatehtävissä nousten ilman upseerikoulutusta SS-Untersturmführeriksi. Näin esimerkiksi tunnettu SS-aihepiirin kirjailija ja Siperian kävijä Unto Parvilahti ei suinkaan sijoittunut etualalle vaan ryhmän toiseksi viimeiseksi vasemmalle. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Sodan jälkeen hänet luovutettiin laittomasti huhtikuussa 1945 Neuvostoliittoon, jossa hänet tuomittiin leirille. Suomeen hän palasi vuonna 1954 ja kirjoitti ensin leirikokemuksistaan kirjan Berijan tarhat vuonna 1957 ja SShistoriikin Terekille ja takaisin vuonna 1958
AHVENANMAAN demilitarisoinnin syynä on ollut yleensä alueen puolustusmahdollisuuksien heikentäminen. Jalkaväkikomppanian miehistöstä pääosa on värvättyjä. Parhaimmillaan Gotlannin puolustukseen oli varattu rannikkopuolustuksen lisäksi kokonainen mekanisoitu prikaati. Hän sanoi Suomen haluavan luottaa kansainväliseen oikeuteen. VENÄJÄ alkoi Ukrainan jälkeen pullistella lihaksiaan myös Itämeren piirissä. TOKI SUOMI on nytkin varautunut Ahvenanmaan puolustamiseen, vaikka toiminnan edellyttämä materiaalin varastointi saarille onkin kielletty. Jonkun kerran onkin ”miehityspataljoona” pakattu laivaan yhdessä satamassa ja siirretty toiseen satamaan. Puolustusministeri Jussi Niinistö lainasi tätä ruotsalaisten vanhaa sanontaa viime kesänä. Mutta tämä poikkeus säilynee täältä ikuisuuteen – Venäjän ja ahvenanmaalaisten tyydytykseksi. VOISI TIETENKIN KYSYÄ , eikö juuri Ahvenanmaan alue ole osa Suomen ulkorajaa. Näillä 13 maalla tuskin olisi mitään demilitarisoinnin purkua vastaan. Niinpä Ruotsi päätti sijoittaa Gotlantiin 150 henkeä käsittävän jalkaväkikomppanian. Saari oli vahvasti varustettu, sillä se nähtiin ensimmäisenä kohteena, jos Neuvostoliitto tunkeutuisi Ruotsiin, minkä varalle länsinaapurimme oli kehittänyt saarelle vahvan puolustuksen. Vaunukomppanian värvätystä miehistöstä useimmat palvelevat Gotlannilla ajoittain. Tämä on otettava suunnittelussa huomioon. KANSAINLIITON johdolla tehtiin sopimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista vuonna 1921. NEUVOSTOLIITON kukistuttua ruotsalaiset päättivät 1990-luvulla, ettei sotaa enää koskaan tule, ja maanpuolustus romutettiin vauhdilla. Sopimuksen allekirjoittivat Saksa, Tanska, Islanti, Viro, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Intia, Italia, Latvia, Puola ja Ruotsi. Näiden lisäksi puolustusta tukee 450 henkilön kodinturvajoukot, Hemvärnet. TOISEN MAAILMANSODAN rauhoissa sovittiin Neuvostoliiton vaatimuksesta Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta. Myös Neuvostoliitto kielsi alueen linnoittamisen vuonna 1940. Käyhän se harjoittelusta paremman puutteessa. Jalkaväkikomppania yhdessä aiemmin varastoitujen vaunujen kanssa muodostaa nyt taisteluosasto Gotlannin. Gotlanti ja Oolanti. Sitä valvomaan Neuvostoliitto sai perustaa Maarianhaminaan konsulaatin. Ahvenanmaa väärissä käsissä on kuin pistooli Ruotsin ohimolla. Suomen valtionjohto ei ilmeisesti pidä asiaa merkityksellisenä, koska sitä ei ole otettu missään vaiheessa esille. Saarten puolustus on Porin prikaatin tehtävä. Nyt piti hankkia uudelleen vaunuhallit ja kasarmit kovalla rahalla. AHVENANMAAN demilitarisointi periytyy Krimin sodan ajalta, jolloin englantilais-ranskalainen laivasto hävitti Venäjän rakentaman Bomarsundin linnoituksen. Mutta ei tuon tasoisesta puheenvuorosta kannata piitata. 98 SUOMEN SOTILAS 6 • 2016 KNUUTI Jukka Knuuti KYLMÄN SODAN aikana Gotlantia kutsuttiin Ruotsin Itämeren uppoamattomaksi lentotukialukseksi. Vuonna 2013 saarelle päätettiin varastoida panssarivaunukomppanian kalusto, jonka ytimen muodosti 14 Leopard 2A5 -panssaria. JOS GOTLANTI oli Ruotsin uppoamaton lentotukialus, niin Ahvenanmaalla oli aikanaan myös suuri merkitys Ruotsille. MINISTERIN lausunto tulkittiin mediassa vaatimukseksi Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamiseksi. Yksikön sijoitusta aikaistettiin ja syksyllä 2016 saarelle sotaharjoitukseen tuotu komppania jäikin sinne pysyvästi. Tosin se luonnollisesti varusti alueen ensimmäisen maailmansodan aikana. TUOLLOIN OLISI SAATTANUT olla hyvä tilaisuus päästä eroon myös Suomen suvereniteettia rajoittavasta Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Suomen hallitus katsoi vuonna 1990 yksipuolisesti, etteivät Pariisin rauhansopimuksen vuoden 1947 Suomen aseistuksen rajoitukset ole ajanmukaisia, joten ne eivät ole voimassa poikkeuksena ydinaseista pidättäytyminen. Niinistö arvioi, että emme voi kriisitilanteessa siihen kuitenkaan sataprosenttisesti luottaa. Uskomattomin perustelu nykytilanteen säilyttämiseksi tuli tietysti Ahvenanmaalta: ”Sen sijaan, että Suomi valitsisi vaivalloisen ja kalliin sotilaallisen läsnäolon, maa voi panostaa ulkorajojen tehokkaaseen valvontaan.” Näin kirjoitti lokakuussa Ahvenanmaan rauhaninstituutin johtaja Sia Spilipoulou Åkerman HS:n Vieraskynä-palstalla. Yksi niistä, Ruotsi, jopa suunnitteli vuonna 1939 saarten linnoittamista yhdessä Suomen kanssa. Pariisin rauhassa vuonna 1856 Venäjä sitoutui olemaan linnoittamatta saaria. MUTTA SITTEN ALKOI Krimillä ja Ukrainassa tapahtua. Niille oli tarkoitus lennättää miehistö tarpeen vaatiessa mantereelta. Vuonna 1856 Iso-Britannia ja Ranska halusivat rajoittaa Venäjän puolustuskykyä Itämerellä. Ikuista rauhaa ei ollutkaan näköpiirissä, ja Ruotsi muutti suhtautumistaan Gotlannin puolustukseen. Neuvostoliitto ei tosin ollut sopimuksen osapuoli, sillä NeuvostoVenäjä ei ollut vuonna 1921 sopimusta tehtäessä vielä Kansainliiton jäsen. RUOTSI kuitenkin perääntyi Moskovan ärähdykseen. NYKYÄÄN EI OLE mitään syytä Ahvenanmaan demilitarisoimiseen. GOTLANNIN ”uudelleenvarustaminen” kohtasi alusta alkaen hankaluuksia, sillä sotaväen rakennukset oli jo ehditty myydä pilkkahintaan
Chrome free waterborne and high solids liquid paints and powder coatings, with industry leading technical support, services, available from local Sherwin-Williams facilities in Europe. Ask Sherwin-Williams.. For a better finish. for OEM’s and finishers supporting the military. OY Sherwin-Williams Finland AB Lyhtytie 17 | FIN-00750 Helsinki | Finland Phone +358 10 218 3600 | Fax +358 10 218 3666 www.sherwin-williams.eu Protection for the armed forces US-MIL-specifications qualified paint technologies with unique chemical and camouflage capacities, providing maximum survivability and protection to the armed forces. A FORMIDABLE ADVANTAGE... Protection for the assets Advanced corrosion resistance and finish durability like UV and colour stability providing significantly increased asset durability. Protection for the environment Environmentally innovative and responsible technologies. We understand what is at stake
Vain Lehtipisteestä Hae omas i Ilmasota-lehti + hieno Ilmasotavuosikalenteri vuodelle 2017 SE KOVA Paketti!