Suomen Sotilas 6/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 7 • 1 3 , 5 € SUOMI 100 | PRESIDENTTITENTTI | TUNTEMATON JÄÄKÄRI -MIEHESTÄ HÄVITTÄJÄLENTÄJÄKSI MARSKIN ULKOPOLITIIKKA VUODEN SOTILAS: ALPO RUSI JA KYLMÄNSODAN HAAMUT VUODEN SOTILAS: ALPO RUSI JA KYLMÄN SODAN HAAMUT VUODEN SOTILAAT
noin kello 2200. Lähtö perjantaina 15.6.2018 Helsingistä Mannerheimin Ratsastajapatsaalta klo 0800. Matkaa hoitaa Vihdin Liikenteessä Helena Kuosmanen. Paluu Helsinkiin sunnuntaina 17.6. Yhden hengen huoneen lisähinta on 55 €. Sovellamme Vihdin Liikenne Oy:n erityisehtoja matkan peruuntumistilanteissa. Tutustumme matkalla myös Rautakorven luolastoon Viipurin pohjoispuolella, jossa toimi kesäkuussa 1944 Viipurin taistelun aikana kaupungin puolustajat ilman ampumatarvikkeita jättänyt IV armeijakunnan kenttämakasiini. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv. Matkanjärjestäjä pidättää oikeuden mahdolliseen ohjelman ja hinnanmuutoksiin, koska Venäjän vuoden 2018 hintoja ei ole vielä saatavilla. Matkan hintaan sisältyy kahden yön majoitus aamiaisella, illallinen ja keittolounas Hotelli Losevskajassa, retkikahvit sekä lounas Ravintola Espilässä, Venäjän ryhmäviisumi, rekisteröintimaksu hotellissa, sisäänpääsy sotamuseoihin matkanjohtajan ja asiantuntijaoppaiden palvelut sekä ohjelman mukaiset kuljetukset Vihdin Liikenteen turistibussilla. Matkan hintaan ei sisälly laskutuslisää 5 €/ lasku, henkilökohtaista matkavakuutusta eikä alkoholijuomia aterioilla. Matkan hinta 520 €/hlö kahden hengen huoneessa. Venäjän vuosiviisuminhaltijoille on alennus matkan hinnasta 76 €. Matkanjohtajana ja asiantuntijaoppaana toimii Göran Lindgren ja panssarisodan asiantuntijaoppaana Kari Kuusela. Menomatkalla tutustutaan Sturm-rynnäkkötykkiin Haminassa ja lauantaina nähdään näyttävä taistelunäytös Kuuterselässä. Lähde rynnäkkötykkien telanjäljille Suomen Sotilaan lukijamatkalle 15.–17.6.2018 Rynnäkkötykkipataljoonan ja saksalaisen SturmgeschützBrigade 303:n sekä Erillisen panssarikomppanian kesän 1944 kohtalonpaikoille Kuuterselässä, Talissa, Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurissa. Ilmoittautumiset: Puhelimitse 09-444 774 tai sähköpostitse myynti@vihdinliikenne.fi Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat Albertinkatu 22-24 A 2 00120 Helsinki Tarkempi ohjelma tarkistettavissa www.suomensotilas.fi Lukijamatkalle mars!
Sosiaalidemokraatit olivat hävinneet syksyllä vaalit ja yrittäneet aseellista kapinaa jo marraskuussa esikuvanaan bolševikkien vallankaappaus Pietarissa. Se on hyvä muistaa myös tammisunnuntaina 2018 ja sunnuntaita seuraavina arkipäivinä tulevinakin vuosisatoina. Samaan aikaan laillisen järjestysvallan aloittaman venäläisten aseistariisunnan kanssa nousi maan poliittinen vasemmisto-oppositio aseelliseen kapinaan pyrkimyksenään kaataa vasta joulukuussa itsenäiseksi julistautuneen nuoren valtion demokraattisesti valittu johto. Vaikka voittajat toimivat julmasti ja saivat kirjoittaa historian, ei tulisi unohtaa, että ilman vapaussoturien työtä olisivat voiton saaneet tahot, jotka ajoivat kansanvallan sijasta proletariaatin diktatuuria. Punakaartit syntyivät. Tammisunnuntaina 1918 jouduimme traumaattiseen ja traagiseen veljessotaan. Sata vuotta sitten sekin asia oli toisin. Myös presidentin valtaoikeudet ovat muuttuneet dramaattisesti. Tosin kun mediaa seuraa, ei voi olla ihmettelemättä, kuinka mitättömistä ongelmista voidaankaan tehdä otsikoita, kun elämästä on tullut liian monille liian helppoa. He olivat esittäneet listan vaatimuksia yhteiskunnallisista uudistuksista käyttäen vipunaan väkivaltaista ulkoparlamentaarista painostusta. Veri virtasi. Mutta Suomi on muuttunut sadassa vuodessa paljon. Mutta presidentti on yhä mielipidejohtaja niin halutessaan. Hyvään suuntaan kyllä. Aineistopäivä 2.1.2018. Nimittäin tilanteessa, jossa valtaa ei käytä kukaan, on se sillä, joka sen ottaa. Samoina hetkinä tulee sata vuotta siitä, kun laillisesti vaaleilla valitun eduskunnan enemmistön luottamusta nauttineen senaatin sotavoimakseen nimittämät suojeluskunnat aloittivat maan vapauttamisen entisen emämaan rauhattomista ja kurittomista sotajoukoista. Tänään Suomen saavutettua sadan vuoden iän ovat ongelmamme kovin erilaisia ja kovin paljon pienempiä. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Suojeluskuntien pohjalle rakennettiin nykyiset Puolustusvoimat. Kapina rankaistiin kohtuuttoman julmasti niin kuin sisällissodassa usein käy, jos kapinan häviää. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Vapaussota ja kapina muuttuivat sisällissodaksi vapaussoturien noustessa senaatin asevoimana taisteluun kapinallisia vastaan. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 1/2018 ilmestyy helmikuussa 2018. Armon annettiin kuitenkin lopulta käydä oikeudesta. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Mäkelä, Pekka Rundgrén, Eerikki • Särestöniemi, Juha Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 30.11.2017 Satavuotias Suomi valitsee presidentin ja samalla Puolustusvoimiensa ylipäällikön seuraavaksi kuudeksi vuodeksi tammisunnuntaina 2018. Minkälaiseen onnelaan se sitten olisi johtanut, sitä voi käydä katsomassa vaikkapa itärajan takana. Samaan aikaan vasemmisto jatkoi itse aseistautumistaan. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Ilman voittajien viisautta ja laupeutta, joka ei tietystikään pese pois tehtyjä rikoksia ja julmuuksia sisällissodassa ja heti sen jälkeen, meillä ei olisi sellaista Suomea kuin meillä tänään vuosisata myöhemmin on. Ja toisen kauden presidentin ei enää tarvitse murehtia jatkokauttaan. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Kapinoitsijat – ne heistä, jotka olivat jääneet eloon ja Suomeen – saivat osallistua jo seuraavana keväänä järjestettyihin eduskuntavaaleihin, ja hävinneetkin pääsivät näin mukaan rakentamaan oikeudenmukaista tasa-arvoista Suomea, jossa tänään elämme. Sosiaalidemokraatit saivat kaikki vaatimuksensa läpi, paitsi eivät yhtä: vaatimustaan suojeluskuntien aseistariisumisesta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Olisi silti harhaa kuvitella, ettei haasteita olisi ja että toimintaympäristömme mahdollistaisi loputtomiin sen, että valtaosa väestöstä voi soittaa suutaan ja nostaa verorahoista elantonsa yhä harvempien tuodessa rahaa kirstuun. Määräaikaistilausta ei voi perua. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Tammisunnuntaina. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin käydyistä sodista, jälleenrakennuksesta ja vaaran vuosista emme olisi selvinneet tekemättä lujasti töitä – yhdessä, jos kohta ei aina ollen kaikesta samaa mieltä
Julkaistava aineisto. Jos emme itse kykene tekemään päätöksiä, tulee joku muu ne varmasti tekemään jatkossakin puolestamme. Oikeita ongelmia tässä maassa nimittäin on, mutta ne tahtovat jäädä sukupuolineutraalin tasa-arvokeskustelun jalkoihin, ja näin asiat vaan tapahtuvat – tai mikä pahinta – mitään ei tapahdu. Toisen kauden presidentti voisi nykyvaltaoikeuksienkin puitteissa ottaa kopin vakavassa kriisissä. Ulkomaalaisten maakaupat syyniin 38 Keskeyttäneiden määrä vakiintunut Saab toimittaa panssarintorjuntaohjuksia Kansa ei kannata Natoa 39 Britit arvioivat Patrian AMV:tä Suora linja Venäjälle Punapistetähtäimiä rynnäkkökivääreihin 40 Maailmalta – Pekka Mäkelä PRESIDENTINVAALIT 2018 44 Presidentinvaalit – Pekka Virkki SUOMEN SOTILAAT 48 Tuntematon jääkäri – Jaakko Puuperä 74 Vuoden Suomen sotilas, Alpo Rusi – Pekka Virkki 81 Tästä ei sitten puhuta tai teidät tapetaan! – Ahti Koskinen SILMINNÄKIJÄ 62 SS-komppanianpäällikön taistelulähetistä hävittäjälentäjäksi – Kari Kuusela 73 Haft-Hohladung 3 kg – Kari Kuusela KNUUTI 90 Miksi eläkeläisdiplomaateista tulee Nato-jäsenyyden kannattajia. – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 88 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI PIDÄ JYVÄLLÄ s. Siksi demokratiamme näyttää satavuotiskynttilöiden valossa kovin halvaantuneelta. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. SUOMI 100 6 Sadan vuoden uni – Aki Pulli 76 Mannerheimin linja – Antti Matikkala 85 Pitkän tien lyhyt tarina – Eerikki Rundgrén IIVI 27 Vapaa maa, vapaa sana – Iivi Masso JYVÄLLÄ 28 Turvallisuuskatsaus 35 Hallituksen uusi turvallisuusstrategia Suomen kokonaismaanpuolustuksen konsepti kerää kehuja 36 Venäjän lähettiläs varoitti Suomea Natosta E-urheilijat Urheilukouluun Ilmavoimat testasi ilmasta maahan -kykyään 37 Kotimaisia luotisuojaliivejä Puolustusvoimille Patria investoi Viron puolustusteollisuuteen MPK:n sotilaallinen koulutus osaksi Puolustusvoimia. Tästähän meillä on jo kokemusta. Vaikkei kriisi olekaan vuosien 1918, 1939 tai 1944 kaltainen, voi siitä tulla yhtä kohtalokas – tai jopa kohtalokkaampi – jos asioihin ei puututa nyt. Tilaajarekisteri. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 28 S uomi näyttää yhä kärsivän vuoden 1919 valtiosääntöoikeudellisesta valuviasta. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Haluttiin vakautta ja luotiin järjestelmä, joka ei pysty muutoksiin. SA -K U VA
TUNTEMATON JÄÄKÄRI Johan Edvard ”Eetu” Vähäsarjan elämä. Jos kahta viimeistä ei ole, ensimmäinenkin menettää merkityksensä, Aki Pulli muistuttaa Suomi 100 kronikkansa toisessa osassa. 6 HALUSI HÄVITTÄJÄÄSSÄKSI, PÄÄTYI SS-MIEHEKSI Klas Erik Forss on yksi viimeisistä. SADAN VUODEN UNI SUOMI 100 Pienen, ympäristöstään riippuvaisen valtion hyvinvoinnin edellytys on ketteryys, luotettavuus ja johdonmukaisuus. s. SSmies ja hävittäjälentäjä kertoo tarinansa.
Saksa ehti lyödä Venäjän ennen romahdustaan syksyllä. Keväällä 1918 saksalaiset ja venäläiset olivat solmineet aselevon ja venäläiset poistuivat kaupungista rauhallisesti jäiden lähdettyä.. SUOMI 100 6 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O Sadan vuoden uni Vuoden 1919 valuvika ja… n Ryhmäkuva Esplanadilla keväällä 1918. Oikealla toisen luokan rautaristillä palkittu saksalainen Itämeren divisioonan sotamies. Saksalaiset ovat juuri vallanneet Helsingin paikallisten suojeluskuntalaisten tuella. Vasemmalla vapaussoturi valkoisten tunnukset lakissaan ja hihassaan, hänestä oikealle venäläinen ja saksalainen matruusi ja toinen suojeluskuntalainen huopahatussaan
7 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 Vuosisata hukattuja tilaisuuksia ja hyvää säkää Satavuotias Suomi on selvinnyt läpi ankarienkin aikojen, mutta onko se menestynyt niin hyvin kuin itsellemme uskottelemme, ja miltä näyttää tulevaisuus, seuraavat sata vuotta. Miten meni niinku omasta mielestä?. Onko Suomeen syntyminen lottovoitto, torvensoitto, aamun koitto ja olisiko varaa parantaa jatkossa. Onko Suomi selvinnyt vuosisadan yksin vai nimenomaan yhdessä
Suomen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Friedrich Karl ilmoitti olevansa estynyt ottamaan kruunua vastaan. Saksan tappio näytti tulleen yllättävän monelle suomalaiselle yllätyksenä. 8 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 OSA II Kuningashaaveista tasavallaksi, Mannerheimista Niinistöön . Kuningaskuntatiellä olisi ollut muitakin vaihtoehtoja. Tietysti voimakas sitoutuminen Saksaan ja saksalaisaatelisen, jolla ei ollut mitään historiallista yhteyttä Suomeen, valinta Suomen kuninkaaksi voidaan mieltää vääräksi päätökseksi, kuten pian valinnan jälkeen ilmenikin. Tanskalaisvaihtoehto jäi vain epäviralliseksi spekulaatioksi keväällä 1918. Jälkikäteen on usein puhuttu kuningasseikkailusta monarkiaprojektin kohdalla, mutta ajankuvaan sovitettuna ei varsinaisesti voida puhua seikkailusta vaan täysin laillisesta ja tuona aikana normaalista valtiomuodosta ja sen tavoittelusta. Suomesta oli tulla Saksan protektoraatti aivan kuten Baltiastakin. TEKSTI: AKI PULLI S aksan sotilaallinen ja sisäinen romahdus marraskuussa 1918 ja vain alle puoli vuosisataa kestäneen keisarikunnan julistaminen tasavallaksi aiheutti Suomessa perustuslaillisen kriisin. Se oli vaihtoehto, jota ei koskaan katsottu loppuun Saksan kannan ja Suomessa vallinneen saksalaissuuntauksen vahvuuden takia. Ympärysvaltojen puolesta jo varhain puhunut ja Saksan tappiosta varoitellut Manner heimkin kannatti tanskalaista prinssia Suomen kuninkaaksi, mutta saksalaistahot olivat vaatineet juuri saksalaisen kuninkaan valintaa. Suomen itsenäisyysjulistus oli tuolloista poliittista ilmapiiriä heijastellen tasavaltalainen, mutta jatkuvuuden nimissä niin vuoden 1772 laki kuin myös useimmat autonomian. Norja oli valinnut vuonna 1905 Tanskan prinssi Axelin kuninkaakseen
E. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Vuoden 1919 perustuslain valuvikoja korjaillaan vielä lähes vuosisata myöhemmin. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. P. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 9 SU N D ST RÖ M ER IC , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN KOKOUS SÄÄTYTALOSSA VUONNA 1918. O. Poliittisten suuntausten aallonharjalla ratsastaminen tuli kalliiksi, ja lopulta Suomesta tuli vuonna 1919 uuden tasavaltalaisenemmistöisen eduskunnan nahkapäätöksellä tasavalta, jossa presidentillä olisi lähes monarkin asema rajoittamattomine kausineen. Haluttiin perustuslaki, joka estää voimakkaat muutokset. Ennen pois. Silti perustuslaki mahdollisti presidentti-instituution merkittävän väärinkäytön, kun riittävän vallanhaluinen henkilö tulisi valituksi, ja siksi se ei ollut jälkikäteen tarkasteltuna onnistunut. G. Edellisen vuoden trauma oli syvä. Toimiiko se vieläkään. A. Suomen malli oli suurine presidentin valtaoikeuksineen kuitenkin poikkeuksellisen vaikea ja riskialtis poliittinen yhtälö. Bergroth, Onni Rantasalo, J. W. Tammisunnuntain 2018 presidentinvaalissa on ainakin joulukuussa 2017 arvioiden jotakin, joka muistuttaa jotenkin Kekkosen aikoja… etäisesti toki. Kansallisen sovinnon kannalta merkittävää oli sallia kapinapuolue sosiaalidemokraattien osallistuminen vaaleihin. Antila ja Lauri Ingman. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. Wrede, Ernst Estlander, G. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. Raja Sinänsä tasavaltalaisuuden ja perustuslaillisen monarkian välillä ei kannata tehdä suurta eroa, sillä molempia löytyy maailman toimivimpien poliittisten järjestelmien joukosta. Toki voidaan sanoa, että Suomella kävi tuuri ja entiseen vapaussoturiin Urho Kekkoseen asti presidentit joko käyttivät valtaansa hyvin vastuullisesti tai jopa delegoivat sitä merkittävässä määrin, kuten Kyösti Kal lio talvisodan aikana Mannerheimille. aikana hyväksytyt lait tukivat monarkiaa, ja näiden perusteluiden myötä Suomestakin piti tuleman kuningaskunta. Sellainen myös saatiin. Rosenqvist, A. J. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. Länsivallat olivat tunnustaneet Suomen jo vuonna 1919, kun Saksa oli kadonnut kuvioista ja nuori valtio oli järjestänyt katseenkestävät eduskuntavaalit maaliskuussa. Vaikka punaisten kohtelu vankileireillä edellisenä vuonna heti sodan jälkeen oli ollut alle kaiken arvostelun, oli olojen vakauduttua leirejä tyhjennetty reippaaseen tahtiin ja annettu lopulta alun silmittömän teloitushuuman laannuttua armon käydä oikeudesta ellei ollut todella merkittävää henkilökohtaista syyllisyyttä osoitettavissa
Enin osa Suomeen jääneistä oli suomensukuisia pakolaisia Itä-Karjalasta ja Inkerinmaalta. Suomi oli saanut itäpuolelleen kansojen vankilan. Tarton rauhan solmimisen lokakuussa 1920 piti taata Suomelle pysyvä rauhantila, vaikka rauhanehdot olivat monelle raskaat. Kapinoitsijoita ja vakoilijoita Voimassa olevasta rauhantilasta huolimatta Moskovassa perustettu ja sinne asettunut Suomen kommunistinen puolue oli Venäjän bolshevikkien hyväksynnällä valmis väkivaltaisiin toimiin Suomen alueella. Valitettavasti suomalaisessa populaarikulttuurissa tuon ajan pakolaiskriisiä tunnetuimmin käsittelee totuutta turhankin paljon manipuloiva elokuva Raja 1918, jonka ainakin teoriassa pitäisi perustua Kai Donnerin autenttisiin kokemuksiin. Niin kutsuttu Läskikapina Lapissa Sallan-Savukosken alueella oli tästä merkittävin osoitus. Joidenkin mielestä hyvityksenä Suomi oli saanut Petsamon, joka oikeastaan oli pitänyt antaa Suomelle jo vuonna 1864 tehdyn Siestarjoen asetehtaan alueen luovutuksen yhteydessä aluevaihtona. Voittajien porsastelu ylitti saksalaisten upseerien sietokyvyn rajat. Pakolaistulva alkoi tasaantua vasta vuonna 1922, kun bolševikit vahvistivat entisestään ulkorajansa vartiointia ja maasta poistuminen kävi hyvin vaikeaksi. Suomi oli luopunut paikallisväestön tahdon mukaisesti maahan liitetyistä Repolasta ja Porajärvestä sekä lopettanut tuen inkerinmaalaiselle Kirjasalon tasavallalle ja evakuoi sen asujaimiston ja sotaväen Suomeen. SUOMI 100 10 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 tumistaan muutoin jopa varsin kovaotteiset saksalaiset olivat välillä joutuneet puuttumaan voittajien toimintaan vankileireillään ja niiden ulkopuolella. Myöskään Karjalassa ei tilanne ollut täysin rauhoittunut, koska taloudellinen tilanne Karjalan työkansan kommuunikRO O S RA FA EL , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O …lustraatio, on tänäkin päivänä Suomessa paitsi lopettamatta myös aloittamatta.. Joka tapauksessa Suomessa oli vuosina 1918–1922 valtava pakolaiskriisi, kun Venäjän poliittisissa mullistuksissa kymmenet tuhannet ihmiset pakenivat Suomeen, osa jäi ja osa jatkoi matkaa eteenpäin. Aikamoisen irvikuvan se kuitenkin luo valkokankaalle historiallisesta todellisuudesta ja valkoisesta Suomesta. Meno olikin paikoin melkoista
H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O si muuttuneessa Itä-Karjalassa oli huono ja väestö tyytymätöntä. Vuoden 1922 jälkeen raja alkoi kuitenkin Petsamoa lukuun ottamatta pääosin olla rauhallinen ja ylitykset suuntaan ja toiseen olla harvinaisia, vaikka esimerkiksi Salmissa Manssilan ja Rajakonnun välissä kulki valtionraja ja rajaa lähinnä olevista taloista saattoi kysellä kuulumisia yli rajan. Kesällä 1930 Lapuan liike oli valtansa huipulla. Kommunistilakien vauhdittamiseksi Lapuan liike järjesti 7.7.1930 talonpoikaismarssin, johon osallistui noin 12 000 liikkeen kannattajaa. Näin ollen rajaa ei voinut rauhansopimuksesta huolimatta pitää erityisen rauhallisena, sillä varusteita, aseita ja asekuntoisia miehiä virtasi välillä niin suuntaan kuin toiseenkin. 11 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 TALONPOIKAISMARSSI Turuntien (Mannerheimintien) ja Arkadiankadun kulmassa. Taustalla valmistumassa oleva Eduskuntatalo. Karjalan työkansan kommuuni eli myöhempi Karjalan tasavalta oli suomalaiskommunistien, vuoden 1918 sodan häviäjien, johtama puoliautonominen valtio bolševistisen Venäjän yhteydessä, ja revanssihenki oli paikoittain silläkin suunnalla kova. Suomalaiset aktivistit eivät halunneet jättää kansannousua tukematta pelkän ”häpeärauhan” takia. Yllä pikkukuvassa osanottajia kenraali Mannerheimin kanssa Suurkirkon portailla. Kansa oli noussut kommunisteja vastaan. Petsamossa ylitettiin rajaa monistakin syistä, ei vähiten
Moni pidätetyistä kuoli epäselvissä olosuhteissa, ja rajavartioston puolella keskiössä epäiltynä ollut Jalmari Pajakka, joka jo Läskikapinan aikaan oli toiminut epäilyttävästi, ammuttiin pidätettynä ollessaan. 12 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 historiallisista ja perheasioihin liittyvistä. Suomen puolella moni asiaa koskeva arkistotieto avautui vasta vuonna 2013, ja Venäjän puolella saadaan arkistojen avautumista vielä odotella. Asia tulikin ilmi niin kutsutun Petsamon suuren vakoilujutun yhteydessä syksyllä 1939, kun yli sata petsamolaista siviilija sotilashenkilöä pidätettiin tietojen vuotamisesta. Vuonna 1920 perustettu Suomen sosialistinen työväenpuolue SSTP oli eräs tällainen. Sen perustamiseen antoi sysäyksen äärivasemmiston jääminen tappiolle sosiaalidemokrattien sisäisessä valtataistelussa. Suo siellä, vetelä täällä Lisäksi oli laillista tai sen rajamailla liikkuvaa poliittista toimintaa, jota harjoitettiin erilaisten järjestöjen ja yhdistysten nimissä. Petsamon suuren vakoilujutun lopullista tulkintaa saadaankin varmaan vielä odottaa. Petsamossa rajavartiointi alkoi olla molemmin puolin sellaista, että ylityksestä tuli vaikeaa oikeastaan vasta Kolosjoen nikkelikaivoksen rakennustöiden ja Stalinin vainojen alla 1930-luvun lopulla. Kommunistien toiminta Suomessa ei suinkaan loppunut vuoden 1918 tappioon tai rajan sulkeutumiseen vuonna 1922. Näin n Mäntsälän kapinan osallistujia, osa suojeluskuntaopuvuissaan, majoitettuna tilapäisessä majapaikassaan ullakolla sunnuntaina 6.3.1932 juuri ennen kapinan raukeamista. Se oli nimellisesti laillisen toiminnan suojissa tapahtuvaa, ammattimaisempaa ja organisoidumpaa ja siksi myös vaikeampaa paljastaa. Suomen kannalta myös riski tiedon vuotamisesta väärälle puolelle oli todellinen. Rajan ylittävään kauppaan ja kanssakäymiseen muuallakin kuin Petsamossa liittyi monenlaista tiedonhankintaa, sabotaasia ja muuta ikävää. Myös kolttasaamelaisten elämäntapaan kuulunut vapaa liikkuvuus alueella ei kovin hyvin taipunut rajojen ylikulun vaikeutumiseen. Suojeluskunnat – jotka olivat osa puolustuslaitosta – ei lähtenyt organisaationa mukaan kapinaan.. Muitakin hämäriä kuolemantapauksia sattui viranomaisten käsissä, näiden osallisuudella tai ihan muista syistä
Vuonna 1923 puolueen kansanedustajat pidätettiin ja organisaatio lakkautettiin, mutta jatkossakin kommunistit osallistuivat eduskuntavaaleihin peiteorganisaatioin. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 13 kommunistit ja vasemmistososialistit saivat oman organisaationsa, joka osallistui vuoden 1922 vaaleihin peiteorganisaationsa STK:n kautta. Alla: Suojeluskuntien antama sotilaskoulutus oli ratkaisevassa osassa, kun Suomi joutui sotaan syksyllä 1939. Talouden ylikuumenenminen ja lopulta vuoden 1929 syksyn Wall Streetin pörssiromahdus sysäsi liikkeelle maailmanlaajuisen laman, ja Euroopassakin se lisäsi erilaisten populististen liikkeiden suosiota. SSTP:n puolueohjelman kirjoitti Moskovasta käsin Otto Ville Kuusinen. Ilman sitä olisi voinut käydä toisin.. Vakinainen sotaväki oli tarvittaessa valmis kukistamaan kapinan asevoimin. Erillisinä omina organisaatioinaan kommunistien vallankumouksellinen toiminta ehkä olisi ollut helpompi kontrolloida ja SDP pitää voimakkaammin äänestyslippumarxilaisena ilman vallankaappausmarxilaista vaikutusta. Monin paikoin tilanne muistutti 2010-lukua, koska liikkeet usein ratsastivat yhden tai korkeintaan muutaman yhteiskunnallisen ongelman laajalla kritisoinnilla. Suomessa tällainen liike oli antikommunismilla ratsastanut Lapuan liike, jonka toiminta huipentui niin kutsuttuun Mäntsälän kapinaan helmi-maaliskuussa 1932. Äärivasemmisto oli vuodesta 1928 alkaen herättänyt laajemminkin pahennusta yli poliittisen kentän, ja sen lojaliteetti rajan takaa tulevalle kiihotukselle ja Kominternin vallankumouksellisille ihanteille nähtiin uhkana yhteiskuntajärjestykselle. Kapinaa pidetään yleisesti suurimpana uhkana itsenäisyyden alkuvuosiYllä: Laillisen yhteiskunnan voimannäyttöä Helsingissä Mäntsälän kapinan aikana 6.3.1932. Voimannäyttö riitti, sen käyttöön ei jouduttu. He saivat tasaisesti hieman yli 10 %:n kannatuksen, kunnes Lapuan liikkeen ulkoparlamentaarisesta painostuksesta vuonna 1930 säädettiin niin kutsutut kommunistilait, joilla äärivasemmiston toimintaa rajoitettiin paino-, kokoontumisja yhdistymisvapauteen puuttumalla. Se sai vajaat 15 % äänistä ja 27 kansanedustajaa. Kommunistilait avasivat myös SDP:n vasemman sivustan kommunistimieliselle solutukselle, ja SDP:n sisällä onkin ollut aina meidän päiviimme asti oma Moskova-mielinen klikkinsä
Todellinen riski olisi ollut, jos painostus olisi onnistunut ja siitä olisi tullut pysyvä käytäntö vaikuttaa maan asioihin. Reunavaltioyhteistyö eli laaja puskurivaltioliittokunta laajentumishaluisen bolševistisen Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton hillitsemiseksi epäonnistui. Sotilaallinen yhteistyö Viron kanssa jatkui kuitenkin salaisesti, joskin sen tulokset olivat lopulta Suomelle negatiivisia, kun niukkoja maanpuolustusmenoja resursoitiin salaisen yhteistyön varassa olleisiin järjestelyihin, jotka sitten eivät toteutuneet. Reunavaltiopolitiikka, toisin kuin Suomessa usein ymmärretään, voidaankin jakaa useaan eri projektiin. Tunnuslauseena ehdotuksissa oli "VAPAA,VANKKA, VAKAA". Lapualaisten tavoitteena ei varsinaisesti edes ollut vallankaappaus vaan asialleen ymmärtäväisten henkilöiden saaminen avainpaikoille avoimella painostuksella. Vaakunan uudistustyö eteni hitaasti ja se unohtui sotavuosina. Suomi ei ole koskaan selviytynyt yksin. Suomen liittoutumattomuuspolitiikan ja sotilaallisen varustelun laiminlyömisen oletettiin edistävän rauhaa, mutta nämä olettamukset ajoivat lahjakkaasti ja lopullisesti karille Viipurin pamauksen 444-vuotispäivänä vuonna 1939, kun Suomeen kohdistettiin suurvallan resursseilla modernin totaalisen sodan periaatteiden mukainen hyökkäys. Rahaa tuhlattiin osin juuri meripuolustusyhteistyön vuoksi laivasto-ohjelmaan, joka ei koskaan haukkunut hintaansa. Taiteilija Germund Paaerin piirtämissä luonnoksissa varsinainen vaakunakilpi olisi ollut Suomen vanhan leijonavaakunan kaltainen, mutta lisäksi vaakunassa olisi ollut kilvenkannattajina kaksi heraldista karhua, arvokruununa suurruhtinaan kruunu sekä jalustana havuja. Yhtä mahdollista on, että lapualaisten kannattamat hahmot, kuten kenraali Rudolf Waldén pääministerinä tai liikkeen tuella presidentiksi valittu Pehr Evind ”UkkoPekka” Svinhufvud, olisivat viime kädessä toimineet laillisen ja eduskuntavetoisen yhteiskuntajärjestyksen palauttamiseksi eivätkä menneet mukaan ainakaan äärimmäisiin lapualaisten vaatimuksiin, mutta tämä jää arvailuksi. Lisäksi oli erilaisia löyhempiä ja tiiviimpiä kahden tai useamman toimijan samaan periaatteeseen nojaavia yhteistyökuvioita, kuten Suomen ja Viron suunnittelema Suomenlahden sulkumahdollisuus, jolla olisi estetty neuvostolaivaston pääsy Suomenlahdelta Itämeren pääaltaaseen. Ainoa, mikä olisi voinut ehkäistä sodan, olisi ollut antautuminen. Talvisodassa Suomen pelasti maan parantunut elintaso, koulutus ja hyvinvointi, joka oli hitsannut kansakunnasta yhtenäisen kahdessakymmenessä vuodessa katkeran sisällissodan jälkeen. 14 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 en sisäiselle järjestykselle. SA -K U VA. Vuosista 1919–20 alkaen oli niin kutsuttu Baltian Entente, Baltian maiden vetämä reunavaltioyhteistyökuvio, jota seurasi puolalaisvetoinen Intermarium. Virallisesti Suomi lopetti reunavaltioyhteistyön vuonna 1935 Neuvostoliiton mieliksi. Kapina laantui, ja siitä suuri kiitos kuuluu suojeluskunnille, jotka pysyivät puolustuslaitoksen osana uskollisena lailliselle yhteiskuntajärjestykselle Sota 1930-luvulla myös maailmanpoliittinen tilanne kiristyi. Se taas VAPAA,VANKKA, VAKAA Valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan tasavallalle täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Olettamukset siitä, että Stalinin aluevaihtoihin suostuminen olisi jotenkin voinut ehkäistä sodan, ovat spekulaatiota. Lähde: Wikipedia. Se, olisiko moinen onnistuessaan tuhonnut Suomen vapaan yhteiskuntajärjestyksen vai olisiko kyseessä ollut vain demokratiaan epäsopiva ulkoparlamentaarinen vallankäyttö, joka olisi jäänyt väliaikaiseksi, jää ikuisesti selvittämättä. AUKEAMAN KUVASSA Suomalaista jalkaväkeä Saijan maastossa 21.2.1940
Muuten Suomen tilanne maaliskuusta joulukuuhun 1940 oli äärimmäisen tukala Neuvostoliiton painostuksen ja rauhanehtojen vihamielisen tulkinnan johdosta. VIIPURI ON MENETETTY. Suomen pelastikin vuoden 1940 syksyllä uudelta sodalta vain Saksan vaikutusvalta liittolaiseensa Neuvostoliittoon. Myös mahdollisuus Britannian ja Ranskan edes vaatimattomasta osallistumisesta Suomen tukemiseen sotilaallisesti olisi riskeerannut diktaattorin huolella vaaliman suunnitelman saada länsimaiden viha keskittymään liittolaiseensa Hitleriin. 15 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 olisi tarkoittanut Viron, Latvian ja Liettuan kohtaloa kyydityksineen, teloituksineen ja kansalaisyhteiskunnan selkärangan taittamisineen totalitaarisen miehitysdiktatuurin hyväksi. Venäjän karhu ei onnistunut valtaamaan Viipuria talvisodassa, mutta kysymys oli enää vain päivistä. Puolassa reilun kahden viikon viivytys hyökkäyksessä oli saanut länsivallat julistamaan sodan vain Saksalle. Jatkosodassa puna-armeija otti tahtomansa.. Se, että Suomessa valtaan olisivat päässeet vuodesta 1918 asti kostoa hautoneet muutamat Stalinin vainoista selviytyneet telaketjukommunistit ja Suomen vapaata yhteiskuntaa sisältä päin nakertanut viides kolonna, ei asiaa todellakaan olisi parantanut. Raskaan välirauhan 1940 jälkeen Suomi oli erittäin pahassa tilanteessa. Viivytys sekä kommunistit ja vasemmistososialistit vakuuttanut taru, jonka mukaan Itä-Puolan sorretut valkovenäläiset ja ukrainalaiset vain vapautettiin ja näin estettiin Saksan laajeneminen idemmäksi, johtivat siihen, että Stalinin osallisuus Puolan veriseen pilkkomiseen ei ole saanut laajaa kansainvälistä vastareaktiota vielä tänä päivänäkään. Stalin oli taipunut rauhaan vain saadakseen ulkopoliittisen hengähdystauon, sillä sodan pitkittyminen olisi vaarantanut arvokkaat länsisuhteet
Neuvostoliitto jyräsi sodan lopulla kaikki maat, jotka se pystyi. Sitä paitsi mikään muu maa ei tuolloisessa poliittisessa tilanteessa olisi halunnut tai edes kyennyt riittävästi tukemaan Suomea tahi vaikuttamaan Stalinin politiikkaan. 16 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 Taas Saksa Suomi tukeutui vähitellen Saksaan ja vältti Stalinin uuden valloitusyrityksen. Kokkosalmi, Kiestinki 4.8.1941. Ei Puolakaan kyennyt, ja se oli sentään Ranskan ja Britannian liittolainen vuonna 1939, mitä Suomi taas ei ollut. Jos Suomi keväällä 1941 olisi kieltänyt Saksan joukkojen kauttakulkuoikeudet Lapin halki tai kategorisesti kieltänyt sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan Suomen alueen kautta, olisi Saksa varmuudella valloittanut Suomen ja siinä sivussa mahdollisesti Ruotsinkin tai ainakin osia Ruotsista. Jos se olisi tullut, olisi suomalainen veri vuotanut jo vuodenvaihteessa 1940–41 vielä täysin keskeneräisellä Salpalinjalla, ja maan mahdollisuudet puolustautua talvisodan kokemuksista oppinutta Neuvostoliittoa vastaan olisivat olleet jopa edellistä talvea huonommat. Tosin on epätodennäköistä, olisiko Suomi edes ilman talvisotaa kyennyt pysymään Ruotsin ja Sveitsin tapaan erossa eurooppalaisesta suursodasta, sillä yksikään toinen Saksan ja Venäjän laajentumishaluisten imSA -K U VA SA -K U VA. Saksa ei ollutkaan Suomen kannalta perustavaa laatua oleva olemassaolon uhka, kuten Stalinin Neuvostoliitto, tai ainakaan sitä ei sellaiseksi koettu. Raja olisi saattanut siirtyä pikemminkin Tornionjokeen kuin Kymijokeen. Aivan kuten Euroopan historian kannalta toisen maailmansodan siemenet kylvettiin ensimmäisen maailmanperiumien välitilaan joutunut valtio ei siihen kyennyt. Ja myös onnistunut. Näin Suomi olisi kokenut Norjan ja Tanskan kohtalon muttei välttämättä sotaa seuranneessa rauhanteossa olisi välttynyt idän rautasaappaan lopulliselta laskeutumiselta maan alueelle. Saksa oli suomalaisille myös kulttuurisesti helppo yhteistyökumppani – ei kansallissosialismin tähden, vaan siitä huolimatta. Siinä mielessä lähentyminen Saksaan 1940–41 oli Suomelta viisas ja ainoa oikea ratkaisu säilyttää itsenäisyys ja kansallista liikkumavaraa, vaikka Saksa tuolloin olikin paljon brutaalimpi diktatuuri kuin edellisellä kerralla vuonna 1918. 23.8.1939 solmittu Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salainen lisäpöytäkirja sen saneli, ja sen jälkeen ainoa asia, joka esti Suomen täydellisen alistumisen Stalinin valtaan joko sopimusteitse tai sotilaallisen valloituksen kautta, oli talvisodan ihme eli suomalaiset itse, yhdessä ulkomailta valuneen materiaalisen ja moraalisen tuen kanssa. Skylla ja Kharybdis Jatkosotaan mennessä Suomi siis ei ollut ajopuu, vaan taidokkaasti Skyllan ja SAKSALAISIA SS-MIEHIÄ tutustumassa suomalaisten pudottamaan lentolehtiseen. sodan rauhanteossa, Suomen kannalta jatkosodan siemenet kylvettiin talvisodan rauhanteossa. Kova oli myös Bulgarian kohtalo
SIELLÄ JOSSAIN Kiestingin ja Louhen välillä 10.1.1942. Sen sijaan se, mihin asti joukkojen olisi ylipäätään tullut edetä, ei ole helposti vastattavissa. Jatkosotaan osallistumisen osalta on vaikea osoittaa Suomen poliittista päätöksentekoa kohtaan kritiikkiä, varsinkin kun sotatoimia ei aloitettu, eikä edes saksalaisten annettu aloittaa laajamittaisia sotatoimia Suomen pohjoisosista Neuvostoliittoa vastaan ennen kuin punailmavoimat pommittivat Suomen kaupunkeja 25.6.1941. Kovin kritiikki voidaan kohdistaa sodan tavoitteiden asetteluun ja niiden toteuttamiseen, ennen kaikkea hyökkäysvaiheen massiivisten omien tappioiden osalta. Miksi ei edetty pidemmälle ja osallistuttu aktiivisesti Leningradin saartamiseen tai kukistamiseen. Toisaalta, idea mahdollisesta neuvottelupantista ei ollut huono, varsinkin kun länsiliittoutuneiden Stalinille antaman avun määrä ja laatu ei ollut vielä tiedossa. Tässä on vedossa 37-millinen Bofors-tykki.. Hyökkäys oli pakko lopettaa joulukuun alussa 1941. Jäkiviisastellen on esitetty mitä huimimpia teorioita suomalaisten kyvystä nähdä tulevaisuuteen ja pysyä varovasti pois näistä hankkeista. Mikäli Neuvostoliitto olisi tuolloin pidättynyt sotatoimista Suomen aluetta vastaan tai kohdistanut ne vain saksalaisiin sotilaskohteisiin Suomessa, olisi Suomen tilanne ollut moraalisesti huomattavasti tukalampi. Armeija oli täysin riittämättömästi varustettu ja ylimobilisoitu. Piti ottaa huomioon myös se, että Suomella ei olisi äännekkäitä puolestapuhujia, jos Saksa häviäisi sodan. 17 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 Kharybdiksen välillä luoviva pienen purren laivuri, jonka tavoitteena oli pienin pohjakosketuksin ja täristävin karien ylityksin välttää joutuminen kummankaan hirviön saaliiksi. Siksi nyt valittu etenemislinja Aunuksen ja Maaselän kannaksen osalta tuntui järkevältä ja oli tarkkaan pohdittu resurssien suhteessa Saksan toiveisiin ja vaatimuksin. Kansainvälisoikeudellisesti hyväksyttävä Tarton rauhan rajalinja ei ollut sellaisenaan erityisen puolustettavissa oleva, joten Laatokan pohjoispuolellakin olisi minimissään pitänyt turvautua Kannaksen tapaan linjan suoristamiseen valloittamalla vihollisaluetta sopivilta osin. Suomalaisten oli helppo toimia näin myös siksi, että Suomi oli saavuttanut vuoden 1941 lopulla kaikki sotilaalliset tavoitteet, jotka oli sovittu – Saksa ei yhtäkään. Sen sijaan vain käsittämättömän harva Suomen poliittisessa tai sotilaallisessa johdossa ymmärsi, että Yhdysvaltojen liittyminen sotaan ja Saksan sodanjulistus sille sinetöi samalla kolmannen valtakunnan Suomella ei riittänyt sotilaallista kapasiteettia... Nyt kuitenkin voitiin hyvällä omallatunnolla todeta sotatilan alkaneen ja aloittaa jo hyvin valmisteltu hyökkäys. Mutta vielä tarvittiin yli kolme vuotta, monta vetoa ja paljon verta sekä hikeä ennen kuin Suomi selviytyi ulos sodasta kuin koira veräjästä. Hyökkäys oli päättynyt ja sota käytännössä hävitty. Totuus on kuitenkin toinen. Suomella ei riittänyt sotilaallista kapasiteettia, siksi ei edetty pidemmälle
Syyskuussa saatiin aikaiseksi aselepo ja Suomi painostettiin aloittamaan sotatoimet entisen liittolaisen Suomessa olleita joukkoja vastaan. Suomi sai jäädä toistaiseksi. Suomessa ei myöskään omaksuttu ennen suurhyökkäystä saksalaisten jo paljon aiemmin itärintamalla menestyksekkäästi soveltamaa ohuen etulinjan taktiikkaa, jossa tarkoituksena on antaa etulinjan joustaa ja kuluttaa läpimurtoon vääjäämättä muutenkin pääsevää vastustajaa syvyydessä tykistöllä, sulutteilla, panssarintorjunnalla ja vastahyökkäyksillä. Suomalaiset saivat lopulta saksalaisten voimakkaalla avulla viivytettyä hyökkääjän aikataulua, ja Stalinin oli keskitettävä voimansa Suomenlahden etelärannalle, jossa hyökkäys oli pysähtynyt Narvan suunnalla. Toinen vaikea kysymys on siviiliväestön kohtelu. Karmivinta on se, että lähimmästä kenraalikunnasta ei olisi kovin helpolla löytynyt parempaakaan, onneksi sentään nuorissa eversteissä ja nuorimmissa kenraaleissa oli maailmanluokan osaajia. Nuorten osaksi jäi jälleen kantaa vastuu ja vanhojen ottaa kunnia. Piinkova valtiomies hän oli loppuun asti, mutta sotilaana hän oli sotansa jo sotinut. Nuorukaisille kuolla kuului… Puna-armeija valtasi Viipurin aikataulussa. Suomi kävi ensimmäisen maailmansodan kasvattien voimin edellistä sotaa. Selvää on, että suomalaiset viranomaiset kohtelivat muita kuin miehitettyjen alueiden suomensukuisia asukkaita ala-arvoisesti ja syrjivästi. Kohtalon kesästä häpeän syksyyn Jos poliittinen johto teki sen, mitä oli tehtävissä, ei Suomen sodanjohto ollut jatkosodassa ajan tasalla. Vastuu virhearvioista on yksiselitteisesti kovin yksinvaltaisesti sotaa johtaneella Mannerheimilla. Neuvostoliiton sotavoimien aktiivinen auttaminen, kuten Aleksandr Mari neskon S-13-sukellusveneen huoltaminen ja aseistaminen, kuului välirauhan SUOMALAISET JOUKOT ylittämässä Simojokea 6.10.1944 edetessään kohti Kemiä. Talvisodassa se oli jo tulla kalliiksi mutta riitti, jatkosodassa ei enää. Puna-armeija ei myöskään ollut vieläkään oppinut eristämään taistelualuetta ilma-aseella, vaikka sillä olisi ollut siihen kaikki mahdollisuudet. SA -K U VA. Suomalaiset saivat keskittää rauhassa joukkonsa Viipurin pohjoispuolelle, ja Stavkalla loppui aika pohjoisella suunnalla. Tuli kiire Berliiniin. Asemasotavaiheen laakereillaan lepääminen, vuoden 1943 keväästä alkaen väistämättömänä pidetyn suurhyökkäyksen edellyttämien puolustustoimien laiminlyönti sekä liian vähien joukkojen pitäminen Kannaksella, kun hyökkäyksen painopistealue alkoi olla selvä, oli koitua kesällä 1944 koko maan tuhoksi ja maksoi monta turhaa suomalaisuhria. Näin ollen turvallisuuden kannalta tietty varovaisuus ja eristäminen oli perusteltua, mutta ihmisoikeuksien, yleisen inhimillisyyden ja toisaalta vihamielisen aineksen vähentämisen kannalta olisi ollut järkevää pyrkiä kohtelemaan muitakin kuin suomensukuisia mahdollisimman hyvin ja ennen kaikkea välttämään turvallisuuden kannalta ei-välttämätöntä erottelua, eristämistä ja kiusantekoa. Tilanne vakiintui vasta heinäkuussa. Yhtä lailla tosiasia on, että ei-suomensukuisen väestön käännyttäminen lojaaliksi suomalaiselle hallinnolle olisi ollut yhtä lailla ylivoimainen tehtävä, koska itänaapuri on aina hallinnut propagandan ja mielien myrkyttämisen. ALLA STUKA-SYÖKSYPOMMITTAJAT lähdössä pommituslennolle Talin siltoja tuhoamaan. Immolan lentokenttä 28.6.1944. Amerikkalaisten ja brittien sota Normandiassa eteni surkeasti, ja Stalin näki tilaisuutensa tulleen painopistesuunnassa Suomenlahden eteläpuolella. Suomi oli nyt hyvin erilainen maa kuin aiemmin. Lähes 80-vuotias ratsuväkiupseeri ei ollut enää vuonna 1944 oikea mies johtamaan sotatoimia. 18 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 kohtalon ja koko idän seikkailun epäonnistumisen
19 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 ehtoihin. Suomessa käytiin nyt sisäpoliittista taistelua perustuslaillisen järjestyksen kumoamiseksi. Suomettunut Suomi Neuvostoliitto alkoi panostaa kommunistien ohella muihinkin hevosiin kilpailussa Suomen sisäpoliittisesta vallasta. Samalla voidaan myös sanoa Suomen välttäneen kommunismiin pakotettujen maiden vuonna 1989 aloittaman itsetutkiskelun ja poliittisen syyllisyyden analysoinnin. Vaaran vuodet on kuitenkin harhaanjohtava termi, sillä vaara ei niiden päätyttyä suinkaan mihinkään kadonnut. Joukkoon mahtui myös häikäilemättömiä pelureita, jotka eivät kaihtaneet liittoutua perustuslaillisuuden kumoamista haluavien kommunistien kanssa omaa valtapohjaansa laajentaakseen ja joille vallankäyttö oli machiavelliläistä inhorealismia. Voidaan sanoa, että Suomi vältti Tšekkoslovakian kohtalon olla viimeinen Euroopan vapaa maa, jossa Stalinin tukemat kommunistit kaappasivat vallan. Tunnetuin ja tuhoisin näistä tapauksista oli Wilhelm Gustloffin torpedoiminen. Tällainen prosessi, jolla on myös yleisesti käytössä oleva nimi, lustraatio, on tänäkin päivänä Suomessa paitsi lopettamatta myös aloittamatta. Länsi luovutti Suomea koskevissa asioissa päätäntävallan liittolaiselleen Stalinille. Suomettuminen eli maan edun uhraaminen isomman edessä nöyristelyyn ja ulkopoliittisen lyömäaseen käyttö sisäpoliittisten vastustajien suuntaan ei ollut tietenkään maailman tai edes SuoSA -K U VA. Tällaisista hahmoista merkittävin oli Urho Kekkonen, jolle valta ei ollut väline poliittisten tavoitteiden saaKuinka itsenäisiä lopulta olemme olleet. vuttamiseksi vaan toiminnan ainoa tavoite. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti, asekätkentäjuttu sekä tietysti punaisen Valpon ja neuvostoliittolaisten tahojen omavaltaiset toimet, ihmiskaappaukset sekä laittomat pidätykset ja Neuvostoliitolle luovutukset osoittivat, kuinka laajasti Suomessa valtaa oli liukunut pois laillisuusperiaatetta kunnioittavista käsistä. Vaaran vuodet Neuvostoliitto saneli rankasti Suomen asioita. Vain suomalaisten kommunistien mahdollinen vallankaappausuhka häipyi vuoden 1948 jälkeen, kun YYA-sopimus solmittiin ja kommunistinen Valpo otettiin laillisen poliittisen vallan alle. Tätä kautta Suomestakin tuli osallinen eteläisen Itämeren terrorisotaan, jossa venäläiset sukellusveneet torpedoivat saksalaisia evakkolaivoja ja aiheuttivat maailmanhistorian suurimmat yksittäiset henkilötappiot merellä. Turhaan ei jatkosodan jälkeistä aikaa Suomessa vuoteen 1948 asti kutsuta vaaran vuosiksi. Siirryttiin vaaran vuosista vähitellen suomettumisen aikaan. Kamppailun osapuolet joutuivat tukeutumaan Stalinin Suomessa oleviin edusmiehiin. Sen mukana upposi mahdollisesti jopa yli 10 000 ihmistä, joista noin 5 000 lapsia. Vertailun vuoksi Titanicin mukana meni 1 512 ja Estonian mukana 852 henkeä. Uskottavimmat arviot liikkuvat 9 000 ja 10 000 välillä
Kuvaavaa suomettumisen asteelle on presidentti Urho Kekkosen päiväkirjamerkintä 17.12.1979. Kekkosen seuraaja Mauno Koivisto ei tiettävästi juurikaan tehnyt mitään merkittäviä ulko-, eikä välttämättä monia sisäpoliittisiakaan päätöksiä konsultoimatta ensin samaista Vladimirovia – jonka uraan mahtui muun muassa KGB:n ”märkien operaatioiden” eli salamurhista vastaavan toiminnan johto. Neuvostoliiton olympiajoukkueen kisakylä Espoon Otaniemen teekkarikylässä. 20 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 men historiassa uusi ilmiö. Joukkueen majapaikan seinässä Neuvostoliiton tunnukset ja kuva Josef Stalinista. Ensin suoran väkivallan uhan ja ulkoisen painostuksen kautta, sittemmin paljon hienovaraisemman, suomalaisten vaikuttajayksilöiden turhamaisuutta hivelevän kotiryssätoiminnan kautta. O LY M PI A -K U VA O Y, H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O. Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaavasta Valposta tehtiin kommunistien ulossavustuksen jälkeen pikkuhiljaa ”presidentin poliisi” eli poliittinen turvallisuuspoliisi. HELSINKI OLYMPIALAISET 1952. Suomen tapauksessa sillä oli kuitenkin erityinen merkitys, sillä sen sijaan, että se olisi ollut yksi politiikan suunta, jonka menestyksestä olisi demokratian oloissa kilpailtu vapaissa vaaleissa, se hiipi suomalaiseen yhteiskuntaan takaportin kautta ilman demokraattista valtuutusta kansalaisilta. Kuten kaikki epäterveet ja pakotetut ilmiöt se alkoi välttämättömyydestä, mutta kun laajemmat kerrokset tulivat mukaan ja kasvoi poliittinen sukupolvi, joka ei muusta tiennytkään, tuli suomettumisesta selkäydinreaktio, ja se mädätti koko suomalaisen poliittisen kulttuurin aivan huipulle asti. Siinä hän mainitsee sopineensa KGB:n ja Neuvostoliiton suurlähetystön korkean edustajan Viktor Vladimirovin kanssa siitä, että keskustapuolueen puheenjohtaja vaihdetaan Johannes Virolaisesta Paavo Väy ryseen, samalla he olivat keskustelleet myös sopivista puoluesihteereistä. Kateus, pelko ja häpeä Suomessa yksittäisten poliitikkojen ja virkamiesten muodostamien laumojen lisäksi myös organisaatioita suomettui
Vielä niinkin myöhään kuin Seppo Nevalan kaudella 1990ja 2000-luvun vaihteessa Supo syyllistyi vähintään selektiiviseen toimintaan tasavallan presidentti Mart ti Ahtisaaren ulkopoliittista neuvonantajaa Alpo Rusia kohtaan, vaikka sokealle siilillekin oli selvää, että Stasi-agentti Rusi oli ollut Alpon edesmennyt alkoholistiveli Jukka. Nyt alkoi tapahtua. YYA-sopimus hyllytettiin, ja Pariisin rauhansopimuksen artiklojen olennaisimmat rajoitteet poistuivat Suomen yksipuolisella julistuksella perusteena Saksojen yhdistymissopimus ja sen artiklat, joiden myötä Suomellekin kohdistetuista rajoitteista suuri osa menetti merkityksensä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 21 SUOMI 100 Nimenmuutos suojelupoliisiksi vuonna 1949 ei juuri tilannetta muuttanut, ja Urho Kekkosen pitkä presidenttikausi vain lisäsi poliittisuuden merkitystä institutionaalisen ja riippumattoman aseman kustannuksella. Suomella oli kansainvälisessä diplomaattisessa kielessä pyrkimys puolueettomuuteen, mutta Suomi ei voinut olla puolueeton, koska YYA-sopimus sitoi Suomen sotilaallisen konfliktin tilanteessa Venäjän/Neuvostoliiton etuihin. Supon toiminnan läpivalaisu olisi tärkeää Suomen toisen itsenäisen vuosisadan kynnyksellä, koska organisaation ympärille ollaan rakentamassa siviilitiedustelupalvelua, jota koskevaa lakia ollaan ajamassa kuin käärmettä pyssyyn. Vaikka Neuvostoliitto kuopattiin muodollisesti vasta joulukuun lopulla, oli jo 22.9.1991 alkaen selvää, että valVain vapaa yksilö voi olla vapaan maan kansalainen. Nämä rajoitteet saatiin purettua vähitellen muutaman vuoden jakson aikana vuodesta 1989 alkaen. Suomi uskalsi vihdoin liittyä vapaa kauppaorganisaatio EFTAn täysjäseneksi vuonna 1986 ja kylmän sodan jäänteeseen Euroopan neuvostoon vuonna 1989, peräti reilut viisi vuotta ennen Venäjää. Laki sinänsä on tarpeellinen, samoin kuin toimiva siviilitiedustelupalvelu. Toisen maailmansodan aikana ja tuloksena itsenäisyys vietiin osittain ja Suomen suvereniteetille tuli ulkoa päin erilaisia rajoitteita, joihin suostumista ei voi pitää suinkaan vapaaehtoisena. Merkittävin etappi, joka sinetöi tapahtuneen kehityksen oli kuitenkin Ja najevin juntan vallankaappausyritys 19.9.1991, jota seuranneina päivinä Baltia vapautui ja Neuvostoliitto kuoli. Viimeistään sotasankari Arvo Pentin kaudesta 1972 alkaen suojelupoliisi oli myös epäilyttävän läheisissä suhteissa KGB:n kanssa ja vähintään Seppo Tiitisen 1978 alkaneesta kaudesta alkaen myös suomalaisten maanpetturien kohtelu on ollut Matts Dumellin näytösprosessia lukuun ottamatta enimmäkseen saamatonta. Ensimmäinen rajoite oli Suomen asema. Onko kuitenkaan järkevää rakentaa moista lakia ja tiedustelupalvelua luurankonsa Tiitisen listan ohella kassakaapissa pitävän suojelupoliisin varaan. mäisestä ei jäänytkään suoraa asiakirjamuotoista dokumentaatiota. Kyseessä oli monin tavoin suurempi ahaa-hetki kuin mitä Smolnan nunnaluostarin tyttökoulussa tapahtui 31.12.1917, vaikka jälkimLE H TI KU VA. Suomen ensimmäinen itsenäistyminen vuosina 1917–1920 oli monenlaisten tapahtumien ja sattumien ketju, joka johti Suomen täyteen valtiolliseen itsenäisyyteen. Mihail Gorbatshov kertoi lokakuussa 1989 Suomessa vieraillessaan Neuvostoliiton tunnustavan varauksetta Suomen puolueettomuuden. Uuden itsenäisyyden lyhyt ikkuna Neuvostoliiton avautuminen 1980-luvun puolivälistä alkaen sai aikaan Suomessa yllättävän vähän mitään konkreettista
Ehkä Ruotsi toimi Suomelta osin salaa, mutta Suomenkaan takertuminen liturgisiin vakuutteluihin ja niitä seurannut salamannopea lehmänkäännös eivät ole sitäkään vähää vakuuttavia. Pienen, ympäristöstään riippuvaisen valtion hyvinvoinnin edellytys on ketteryys, luotettavuus ja johdonmukaisuus. Sen sijaan dogmaattiseen liturgiaan tarpeettomasti takertuminen ja tilanteen uudelleenarvioinnin seurauksena tapahtuva sanojen syöminen ei sitä ole. Suomesta tuli siis neuvottelutuloksen ja sitä seuranneen kansanäänes...valtiota nimeltä Neuvostoliitto ei enää de facto ollut olemassa.... 22 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 tiota nimeltä Neuvostoliitto ei enää de facto ollut olemassa ja jäljellä oli vain saattohoito pahan valtakunnan hautaamiseksi. Jonkun mielestä nopeat tilanteen uudelleenarvioinnit voivat olla viisautta, ja se pitää paikkansa. Vuodet 1992–1999 olivat kuitenkin Suomen kannalta ulkoisen painostuksen osalta kutakuinkin yhtä leppoisia kuin vuodet 1923–1930. Jos kahta viimeistä ei ole, ensimmäinenkin menettää merkityksensä. Se, että saattohoito epäonnistui ja ruumis alkoi vuosien kuluessa osoittaa yhä enemmän elonmerkkejä, johtui yhtä lailla lännen saamattomuudesta ja löperöinnistä kuin vuodesta 1991 alkaen vallassa olleen entisen nomenklaturan, Jeltsin etunenässä, väärästä lojaaliudesta ”vanhoja kavereita” kohtaan. Valtiolaiva kääntyi pikaisesti Ruotsin EY-jäsenhakemuksen myötä syksyllä 1991 niin, että jo keväällä 1992, kun Koivisto oli saanut itänaapuria tarpeeksi konsultoitua, saattoi Suomikin hakea tulevan Euroopan unionin jäseneksi. EU-jäsenyys ja euro Neuvostoliiton liberalisoitumisesta ja Suomen poliittisen liikkumavaran kasvamisesta huolimatta Suomessa jatkettiin liturgianomaisesti, että Euroopan talousalue ja EFTA tulee olemaan Suomen poliittinen viitekehys näkyvissä olevaan tulevaisuuteen asti. Suomen itsenäisyyden ikkuna oli taas hetken auki
Suomen kannalta se oli merkittävämpi kuin vuoden 1955 YK-jäsenyys, sillä Suomesta tuli osa arvoyhteisöä, talousliittoa ja maailmanlaajuista vaikuttajaa eikä vain kansainvälisesti tunnustettujen hallitusten kerhon jäsen, kuten oli käynyt vuonna 1955. Niin kauan kuin Suomella ei ole mitään EU:n asiallisesti korvaavaa talousja arvoyhteisöä eikä varsinkaan turvallisuuspoliittista turvaverkkoa, on parempi olla mukana edes vähän vaikuttamassa kuin kokonaan pihalla. Nyt, loppuvuodesta 2017, kun talous taas kasvaa, tuntuu että viime vuosien kovat läksyt on myös ennätysnopeasti unohdettu. Myös eurovyöhykkeen vakaus pitkällä tähtäimellä on kyseenalainen, vaikka taannoiset kriisit on osin saatu selätettyä ja osin lakaistua maton alle. Hyvä että liittyi, mutta moni taisi äänestää uskoen, että EU:sta saadaan riittävä ja ikuinen turva Venäjää vastaan. Vielä kovempi oli euron tulo suomalaisille poliitikoille, jotka olivat tottuneet siihen, että katteettomat palkankorotukset, inflaatio ja devalvaatio olivat muodostaneet pyhän kolmiyhteyden, jolla voitiin paikata omat laiminlyönnit. Euron tulo vuoden 2002 alusta muutti Suomessa käytössä olevan valuutan nimen, ensi kertaa sitten 1860-luvun. Uskoteltiin, että talous kääntyy itsestään nousuun, tyksen seurauksena Euroopan unionin jäsen vuoden 1995 alusta. Kuten kaikissa kansanäänestyksissä, ei tässäkään tainnut kansa ihan ymmärtää, mihin liittyi. Silti Suomen pitäisi kyetä johdonmukaisempaan politiikkaan unionissa eikä tuhlata luottamuspääomaa ja vaikutusvaltaa täysin turhiin nurkkakuntaisiin asioihin, kuten liian usein tapahtuu. Se oli psykologisesti kova paikka monelle. Samoin kuin sopeutua raamiehtoihin, eikä valittaa,. Nyt kun kahta jälkimmäistä ei enää voitu käyttää, ei kuitenkaan suostuttu ottamaan käyttöön mekanismeja, joiden kanssa kolmas olisi saatu kuriin. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 23 täkin Suomessa vastustaa jonkinlainen joukko kansalaisista. Silti Suomen kannattanee pysyä eurossa ja EU:ssa niin kauan kuin se toimii ja Suomen kannalta olennaiset maat ovat mukana. Talouden nousukautena vuoteen 2007 asti kyseessä oli jotenkuten kontrolloitu ongelma, mutta kun talous notkahti ja jäi pysyvästi aallonpohjaan vuonna 2008, oli soppa valmis. Nattoon ei tarttis sitte männä… Suomen kannalta EU-jäsenyys oli merkittävä ja tarpeellinen askel tuolloin, mutta EU-politiikassakin Suomi on haparoinut uskomattomasti ja unohtanut omat elintärkeät etunsa ja johdonmukaisen toiminnan. Paitsi unionin oman toiminnan virheet ja epämääräisyydet myös Suomen ajoittain päätön ja omien etujen vastainen politiikka unionissa ovat loogisia syitä, miksi EU-jäsenyytilman että pitää tehdä mitään rakenteellisia uudistuksia yhteiskunnallisen ja taloudellisen skleroosin korjaamiseksi. Suomi hukkasi paitsi ennakoivien uudistusten tien myös nopean reagoinnin ja siten haittojen minimoinnin, kun talouden ruikuli oli jo housuissa
Suomi on 1990-luvulta alkaen osallistunut myös muihin kuin YK-vetoisiin sotilaallisiin ja siviilikriisinhallinnan operaatioihin. Se vain ei ole mukana missään sitovassa kollektiivisessa puolustusjärjestelyssä, jolla olisi jokin oikeasti selvä ja uskottava sekä tehokas toimintamekanismi. Näin ollen Suomi ei ole ainakaan kymmeneen vuoteen ollut puolueeton eikä edes sotilaallisesti liittoutumaton. Siis muukin kuin hyvä tahto ja luja usko. PU O LU ST U SV O IM AT. Puolustusvoimat on lähentynyt sekä kaluston että standardien osalta läntistä arvoyhteisöä ja Natoa. Muutenkin olo on kuin entisellä talonomistajalla, jolla on katossa reikä: kun paistaa, ei tarvitse korjata, ja kun sataa, ei voi korjata. Myös kylmän so...kun paistaa, ei tarvitse korjata, ja kun sataa, ei voi korjata. Toki Suomessa on monellakin sektorilla poliittinen keskustelu olematonta tai yksipuolista, mutta niin täynnä virheellisiä väittämiä ja irrallisia epäolennaisia heittoja yhdistettynä suoranaisiin valheisiin kuin Nato-keskustelussa ei Suomessa kai muuten löydy. Suurin osa niistä koskee niin kutsuttua sotilaallista liittoutumattomuutta. Suurimpana yksittäisena muutoksen signaalina oli Suomen päätös keväällä 1992 hankkia McDonnellDouglas F/A-18 Hornet -hävittäjiä vastaamaan Suomen ilmapuolustuksesta lentävän komponentin osalta. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten Natosta organisaationa ja Suomen mahdollisesta jäsenyydestä keskustellaan. Vuosina 1939–40 monen valtion ja kansainvälisen organisaation apu ja sympatiat auttoivat Suomea paljon enemmän kuin halutaan usein uskoa. SUOMI 100 24 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 että euro ei jousta kuten markka devalvaatiossa. Kova todellisuus Suomen turvallisuuspoliitinen päätöksenteko vapautui vuoden 1944 jälkeen tulleista rajoitteista viimeistään 22.8.1991, ja se on myös näkynyt monin tavoin. Uni Impivaarasta Jos historia jotain opettaa, niin sen, että Suomi ei ole koskaan selviytynyt yksin. Keskustelu ei myöskään alkanut silloin, kun sen olisi pitänyt alkaa, eli kun Suomi uudelleen itsenäistyi 1990–1991. Suomi ei ole ollut puolueeton siitä alkaen, kun Euroopan unionia on voinut pitää turvallisuuspoliittisena yhteisönä, ja sitä se on ollut viimeistään Lissabonin sopimuksesta 2007 alkaen, käytännössä oikeastaan jo 1980-luvulta alkaen pikkuhiljaa. Suomella on myös jostain syystä käsittämättömän kompleksinen suhtautuminen eurooppalaisten ja eurooppalaistaustaisten vapaiden valtioiden transatlanttiseen puolustusja turvallisuusyhteistyöhön silloin, kun sitä edustaa se ainoa uskottava järjestö, Nato. Jos euro ei jousta, pitää hintojen tai palkkojen tai molempien joustaa. Paljon on kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä. Vuodesta 1940 alkaen Saksan rooli Suomen selviytymisessä sodan melskeistä jotenkuten vapaana oli myös merkittävä. Suomalaisia sotilaita on myös saanut surmansa aidoissa sotatoimissa, ja vaikkei se mikään ylpeydenaihe olekaan, osoittaa se, että suomalaiset ovat ainakin yrittäneet kantaa kortensa kansainvälisen turvallisuuden kekoon poliitikkojen päätöksin sekä sotilaiden vapaaehtoisuuden ja henkikullan voimin. Itsenäistymisprosessissa Saksa oli merkittävänä hillitsijänä bolševikkien suuntaan aina siihen asti, että Suomi oli saanut tilanteensa vakautettua
Vakiintuneisiin ulkomaihin ei ensimmäisinä vuosina kohdennettu suurempia toimia, mutta vuonna 2004 sekaantuminen Ukrainan presiPU O LU ST U SV O IM AT. Strutsipolitiikka ja vastuun sysääminen muille tahoille ei kuulu vastuulliseen päätöksentekoon, kuten ei myöskään muunnetun totuuden puhuminen. Samat poliitikot, jotka eivät luota kansaan sen verran, että antaisivat näiden valita, kuinka vahvaa olutta lähikaupasta ostavat, yhtäkkiä uskovat, että aivan sama kansa kykenee tekemään tasapainoisen ja oikean päätöksen monimutkaisesta ja syvällistä perehtymistä vaativasta asiasta nimeltä ”Suomen puolustuksen optimoiminen ja liittoutumisen merkitys sille”. Totuus on nimittäin se, että ei Suomen kokoisella maalla voi nykymaailmassa olla itsenäistä ja uskottavaa puolustuskykyä. Oudolta vaikuttavat Suomessa poliitikkojen – tasavallan presidentin etunenässä – esittämät arviot, että Nato-jäsenyys edellyttäisi kansanäänestystä. Totuus on nimittäin se, että ei Suomen kokoisella maalla voi nykymaailmassa olla itsenäistä ja uskottavaa puolustuskykyä. Valinta ei saisi olla meneminen voimassa olevien lakien tai virkamiesten selän taakse. Sotilaat ovat kovan puolustuksen ammattilaisia, samoin turvallisuuspolitiikan tutkijat. Luopuminen on usein vaikeaa, mutta tässä tapauksessa valitsematta jättäminen on edesvastuutonta. Suomikaan ei ole turvassa, ja oikeastaan koko 2000-luvun on Venäjä eri tavoin sorkkinut käpäläänsä Suomen sisäisiin asioihin monien suomalaisten poliitikkojen selkäytimeen kirjoitetun suomettumiskoodin käynnistyessä herkästi tšekistisormien hivelystä, oli sitten kyseessä kissadiplomatia, pakotepolitiikan perimmäisten syiden aktiivinen unohtaminen, pakotteiden alaisten rahalaitosten johtokunnan jäsenyys tai Hanhikiven ydinvoimala. Valinta ei voi varsinkaan olla piiloutuminen äänestäjien selän taakse. Ja juuri sitä on Nato-kansanäänestyksen vaatiminen. Poliitikkojen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa on päättää parhaan mahdollisen tiedon pohjalta, ja niiden päätösten seuraukset puolestaan kansa kantaa selkänahassaan. 25 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 dan aikana länsi piti Suomen puolta monissa tilanteissa, vaikka Suomi joskus saattoikin ulkonaisesti vaikuttaa melko kiittämättömältä. Venäjän asevoimat harjoittelevat myös jatkuvasti hyökkäysoperaatioita, joiden yhtenä kohteena on Suomi. Vuonna 2008 Georgian sota, 2014 Krimin valtaus, Donbasin sota Ukrainassa ja MH17-lentokoneen alasampuminen sekä avoimempi ja lisääntyvä poliitikkojen ja poliittisten liikkeiden ostaminen ja vaaleihin sekaantuminen lännessä ovat kaikki signaaleja Venäjän pyrkimyksestä saada vaikutusvaltaa luomalla kaaosta. dentinvaalikampanjaan, 2007 Münchenin turvallisuuskonferenssin puhe ja Viron pronssisoturimellakka vain viikkoja Münchenin puheen jälkeen merkitsivät avoimesti hyökkäävämmän toiminnan alkua myös IVY-maiden ulkopuolella. Putinin varjossa Vladimir Vladimirovitš Putinin nimitys virkaa tekeväksi pääministeriksi vuonna 1999 ja räjähtävien kerrostalojen casus bellinä aloittaman verisen toisen Tšetšenian sodan muotoisen vaalikampanjan siivittämänä Kremlin herraksi presidentin tittelillä seuraavana keväänä valittu tšekisti muutti radikaalisti Venäjän suuntaa ensimmäisten vallassaolovuosiensa aikana. Jompikumpi on mahdollinen mutta eivät molemmat yhtä aikaa. Talousreformit kleptokratialla ja raaka-aineriippuvuudella korvannut imperialistinen Putinin Venäjä on kuin savijaloilla seisova jättiläinen, joka näyttää vakaalta mutta jonka jalat sulavat yhden rankkasateen seurauksena, ja maahan kaatuva jätti voi murskata monta lähelläolijaa kaatuessaan
Kolmantena itseluottamus. SUOMI 100 26 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 Miten meni ja menee niinku omasta mielestä. Suomen olemassaolon kannalta on olemassa lopulta vain yksi kohtalonkysymys. Tämän suuntaisesta muutoksesta ei ole näkyvissä mitään merkkejä. Oliko huippusoritus vai sellainen oma ihan hyvä veto. Ryhtyä subjektiksi ja jättää taakseen harha sadan vuoden yksinäisyydestä. Sekä yksilön, pienyhteisön, alueellisen, kansallisen että kansainvälisen toiminnan ja viitekehyksen kautta. Mutta vielä tärkeämpää on kysyä, miten tästä eteenpäin. Valtio, joka ilmestyi näille raukoille rajoille vuonna 1478 ja joka eri nimisenä ja eri hallintojärjestelmin on aiheuttanut suomalaisille päänvaivaa ja kärsimystä. Edellinen osa, joka keskittyi itsenäistymiseen 1917–1918, ilmestyi Suomen Sotilaan Suomen itsenäisyyden satavuotisteemanumerossa 5/2017. Ympäristöuhat, väestömassojen liikkeet, laajat talouskriisit ja muut muodikkaat ja kiistatta ihan todelliset ongelmat tai uhat saattavat kyllä uhata meitä ja aiheuttaa suuriakin ongelmia. Aloitetaan arvio toimintaympäristöstä, sitä kun emme voi kokonaan muuttaa. Neljäntenä, vaan ei vähäisimpänä, on vapauden arvostaminen. Uhka sisältä Suomalaisten suurin sisäinen uhka ja voimavara ovat suomalaiset itse. Se on Moskovan Venäjä. Vain vapaa yksilö voi olla vapaan maan kansalainen. Myös ennakkoluulottomuus uusia ideoita kohtaan ja luopuminen ajan jalkoihin jääneistä poliittisista ideologioista ja opeista voisi helpottaa toiselle itsenäiselle vuosisadalle astumista. Olisiko jo aika herätä unesta, jossa luulemme olevamme yksin, objekteina. Suomen itsenäisyysjulistuksen 100-vuotiskynttilöiden kajossa on hyvä hetki arvioida – tai jälkiviisastella – että miten meni. Niin ja missä määrin olemme voineet itse vaikuttaa. Silti mikään näistä valtamedian täyttävistä uhista ei tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa tunnu sellaiselta, että se voisi oikeasti uhata Suomen olemassaoloa yhtä välittömästi ja ehdottomasti kuin sotaisa – ympäristöstä ja tasa-arvokysymyksistä piittaamaton – sovinistinen naapurimme Venäjä. Ensimmäisenä asennemuutoksen kohteena olisi lisätä itsekriittisyyttä ja aikuisen kansakunnan tervettä itsetuntoa sekä huolehtia vähemmän siitä, mitä muut meistä ajattelevat. Suomen itsenäisyyden aikana on ollut olemassa vain yksi valtio, jonka politiikka on uhannut koko maamme ja kansamme olemassaoloa sellaisena kuin sen kansalaisten enemmistö edustajineen haluaa. PU O LU ST U SV O IM AT. Ehkä seuraava sukupolvi tekee sen ja pelastaa meidät. Suomalaiset voisivat lakata laiskottelemasta, häpeämästä, pelkäämästä ja kadehtimasta toisiaan. Sarjan seuraavassa osassa sukellamme itsenäisyyttä edeltäneeseen aikaan, siihen kuinka kansakunta syntyi. Se on ainoa Suomen tasavallan olemassaoloa uhkaava asia, jos avaruudesta tulevia valloittajia tai meteoriitteja/asteroideja tahi ydinsotaa – jossa Venäjä todennäköisesti olisi ainakin yksi osapuoli – ei oteta lukuun. Toisena olisi tosiasioiden tunnustaminen. Siksi Suomen kansainvälisen aseman vakauttamiseksi Venäjän valtioidean olisi muututtava lopullisesti samankaltaiseksi kuin länsimaillakin, eli kansalaisten olisi oltava poliittisen toiminnan tavoitteiden keskipisteessä, ei valtion ja sen arvovallan tai sen johdossa olevan klikin tahi valloitettujen neliökilometrien. Kuinka itsenäisiä lopulta olemme olleet. Toivottavasti
Taloudellisen rangaistuksen uhka epämääräisesti määritellystä ajatusrikoksesta ohjaa keskustelufoorumeita varmuuden vuoksi ennakkosensurointiin. Suurilta someyhtiöiltä vaaditaan jättisakkoja mahdollisen vihapuheen isännöinnistä. Yhdysvalloissa kiisteltiin 1990-luvulla siitä, nauttiiko vihapuhe sananvapauden suojaa. Suomessa suhtautuminen vihapuheeseen on muuttunut radikaalisti viimeisen vuosikymmenen aikana. Se on satavuotiaan maan tärkeä saavutus. Tätä ei kuitenkaan ratkaista algoritmien, nettipoliisien eikä orwellilaisen kielenpuhdistuksen avulla. Itsesensuurilla on keskeinen rooli epädemokraattisissa yhteiskunnissa. LAITONTA Suomessa on jo kunnianloukkaus, kiihotus kansanryhmää vastaan, uhkaus. 2000-luvun loppupuolella täällä oli ahkerasti äänessä dosentti, joka kutsui pientä eteläistä naapurivaltiota "fasistiseksi apartheidjärjestelmäksi" ja sieltä kotoisin olevia ihmisiä syntyperänsä perusteella fasisteiksi ja natseiksi. Tästä ei ole pitkä matka kielen typistämiseen orwellilaiseksi uuskieleksi, jossa sanat ja merkitykset menettävät kosketuksen toisiinsa. Nettipoliisit ja vihapuhetta seulovat algoritmit ovat jo totta. Siitä irvokkaina esimerkkeinä ovat hyökkäykset isänpäivää ja äitiyspakkausta vastaan. Siksi sananvapautta on aina syytä varjella.. Tämä kertoo toimituksen huonosta harkinnasta, mutta tuskin silti rikoksesta. Mautonta tekstiä ei hyvien julkaisujen tarvitse hyväksyä sivuilleen, vaikka laki sen salliikin. Nyt kysymys on juuri sen vyöhykkeen tiukemmasta kontrolloinnista viranomaisvoimin. Kun esimerkiksi keväällä 2015 Helsingin Sanomien Nytliite julisti yleisökyselyn virolaisia koskevista kutsumanimistä, lehti piti kritiikittä julkaisukelpoisena sellaisia nimikkeitä kuin "vorolaiset", joka leimaa koko etnisen ryhmän varkaiksi. Meillä on mahdollisuus haastaa puheillaan oikeaa vahinkoa aiheuttavat herjaajat ja uhkailijat oikeuteen. Julkaisupäätösten arvostelu ei ole sama kuin sensuurivaatimus. Se onkin huolestuttavaa. Mutta jos huonoa tyyliä pyritään kieltämään lailla, sananvapaus on jo vaakalaudalla. Silloin Suomi ei huolestunut etniseen ryhmään kohdistuvasta vihapuheesta. Pysyykö sana vapaana, kun julkisuudessa yhä kovemmalla äänenpainolla ilmaistu huoli vihapuheesta muuttuu pyrkimykseksi valvoa kaikkea julkista puhetta. Neuvostoliitto vaati "fasismiin" vedoten rajoituksia jo YK:n vuoden 1948 Ihmisoikeusjulistuksen ilmaisuvapausartiklaan §19. Vastaus yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymiseen tietyistä aiheista ei voi olla kaiken mahdollisesti joitakin osapuolia loukkaavan aineiston siivoaminen julkisesta keskustelusta kokonaan ja ennakkoon. Se rohkaisee ilmiantoilmapiiriä, ja pelko ilmiannoista puolestaan ruokkii itsesensuuria. Kiusaus vaientaa väärässäolijoita palaa yhä vapaisiinkin yhteiskuntiin takaoven kautta. Eräs Ylen nettikolumni julisti hiljattain, että "tyhmät" puheet eivät nauti sananvapauden suojaa. Silloin voitti kyllä-vastaus – paitsi jos ilmaisu täyttää uhkailun tunnusmerkit. Brittifilosofi John Stuart Mill arveli teoksessaan Vapaudesta vuonna 1859: "Se aika on toivottavasti mennyt, jolloin olisi ollut tarpeellista puolustaa 'painovapautta' yhtenä turvakeinona turmeltunutta ja tyrannillista hallitusta vastaan." Mill oli oikeassa, ja silti myös väärässä. Eräs tärkeä jakolinja jäi keskusteluissa huomaamatta silloin ja jää edelleen. Vihapuhe ei käsitteenä ole uusi. Hän sai tilaa vihapuheilleen arvovaltaisilla foorumeilla. Korkealaatuisen ja rikollisen ilmaisun väliin jää väistämättä vyöhyke, jossa puhe ei ole ehkä erityisen sivistynyttä, muttei myöskään rikollista. Henkilökohtaisesti toivon, että seuraukset henkilöille todellista vahinkoa aiheuttavasta mustamaalauksesta olisivat tekijälle nykyistä vakavampia. Kun poliisivoimia valjastetaan valvomaan kansalaisten nettikeskusteluja jopa kotiseuturyhmissä, jossa puheenaiheet pyörivät lähinnä koirankakan ja bussilinjojen ympärillä, on valtion luottamuksessa kansalaisiinsa jotain pahasti vialla. Neuvostoliitossa kansa tiesi ilman muistutuksia, mitä voi julkisesti sanoa ja mitä ei. Tämä ei ole edes vitsi. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 27 IIVI Vapaa maa, vapaa sana Iivi Masso SUOMI on sananvapausmaana yhä kansainvälisen vertailun kärjessä. Dosentilla oli korkea-arvoisia puolustajia, jotka vetosivat hänen sananvapauteensa ja leimasivat hänen arvostelijansa sananvapauden vihollisiksi, ikään kuin sananvapaus ei koskisi arvostelijoita samalla tavalla. Lähes puolitoista vuosisataa myöhemmin se aika ei ole vieläkään ihan mennyttä. Siksi on syytä pohtia uudestaan, kuinka paljon valvontaa vapaa kansalainen tarvitsee. Toisin sanoen: uhkaako pakkomielle vihapuheesta jo sananvapauttamme. KUN "VIHAPUHETTA" jahdataan viranomaisvoimin, kiusaus laajentaa kielletyn alueen rajoja kasvaa. Se on ero sananvapauden rajojen ja laatujournalismin toimituksellisen harkinnan välillä. Vapaa sana on vapaan yhteiskunnan peruspilari. Lehdellä on vapaus kirjoittaa, lukijalla vapaus vastata, tai myös lopettaa lehden tilaus
Stewart kommentoi asiaa sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen liittouman korkea-arvoinen edustaja Brett McGurk totesi, että hänen tehtävänsä on pitää huolta siitä, että jokainen ISILin vierastaistelija Syyriassa myös kuolee siellä. 28 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 I son-Britannian kansainvälisestä kehityksestä vastaava ministeri Rory Stewart totesi lokakuussa (23.10.2017), että ISILiin liittyneet brittiterroristit olisi parasta tappaa Syyriassa ja Irakissa. Yksi epäillyistä oli ladannut netistä erilaisia Puolustusvoimien opISILIIN LIITTYNEET PITÄISI SURMATA BRITANNIAN KEHITYSMINISTERI:. Myöhemmin Stewart käveli Afganistanin halki, kirjoitti kokemuksistaan kirjan The Places in Between ja perusti kansalaisjärjestön, joka pyrkii vaalimaan Afganistanin perinteisiä kädentaitoja. Syytteessä olevat liittyivät Syyriassa taistelevaan terroristiryhmä Katibat al-Muhajireeniin, joka myöhemmin yhdistyi ISILiin. Hän toimi IsonBritannian prinssien akateemisena tutorina Oxfordissa. Syytetyt ovat 33–37-vuotiaita miehiä, jotka tapasivat kokoontua Roihuvuoren moskeijassa Helsingissä. Neljä vuotta sitten (2013), kun vierastaistelijailmiö käynnistyi, nykyinen SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haa tainen kantoi huolta siitä, miten Suomi ja suomalainen sosiaaliturva suhtautuvat niihin mahdollisiin Suomen kansalaisiin, jotka yksityishenkilöinä osallistuvat aseellisiin konflikteihin, kuten Syyrian sisällissotaan. Stewart totesi ISIL-taistelijoiden muodostavan vaikea moraalisen kysymyksen: ”He uskovat äärimmäistä vihaa julistavaan oppiin, johon kuuluvat itsemurhat, muiden tappaminen ja väkivallan ja julmuuksien käyttäminen siihen, että saataisiin luotua valtio, jollaisia on nähty viimeksi 800tai 700-luvulla.” Stewartin mukaan kyseiset ihmiset muodostavat vakavan uhan Britannialle, jolloin ainoaksi keinoksi jää valitettavasti lähes jokaisen kohdalla tappaa heidät. Ministerin mielestä terroristit voivat odottaa kuolevansa, sillä he muodostavat vakavan uhan Britannian turvallisuudelle. OIKEUDENKÄYNTI SUOMALAISIA VIERASTAISTELIJOITA VASTAAN M arraskuussa (17.11.2017) alkoi oikeudenkäynti kolmea suomalaista epäiltyä vierastaistelijaa vastaan. Hän myös halusi tietää, mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen näiden henkilöiden asianmukaisen kohtelun. Stewart vastusti Ison-Britannian EU-eroa, eikä häntä voi pitää poliittisena räyhähenkenä, mikä antaa hänen lausunnoilleen erityistä painoarvoa. Syytettyjä syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Stewartin mukaan niin sanottua islamilaista valtiota kannattamaan kääntyneet uskovat äärimmäistä vihaa julistavaan oppiin ja ovat jättäneet taakseen kaikki siteet Britanniaan. Syyttäjä vaatii vastaajille vuoden ja kuuden kuukauden, vuoden ja yhdeksän kuukauden ja kahden vuoden vankeusrangaistuksia. Syytetyt luonnollisesti ovat kiistäneet syyllisyytensä. SUOMESSA keskustelu Syyrian vierastaistelijoista on ollut täysin eri linjoilla. Epäillyt hankkivat varusteita talousrikoksilla ja matkustivat vuoden 2013 aikana Syyriaan. Haataisen mielestä taistelijat tarvitsevat vammojensa vuoksi lääketieteellistä hoitoa sekä kuntoutusta palattuaan sota-alueilta. ENTINEN DIPLOMAATTI Rory Stewart on erittäin arvostettu. Lisäksi yhtä syytetään koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten ja toista myös värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen. Stewart toimi brittijoukkojen poliittisena neuvonantajana Irakissa, ja politiikkaan hän siirtyi vuonna 2014 konservatiivipuolueen kansanedustajana
ESIMERKIKSI Katibat al-Muhajireen ei Suomen Sotilaan saaman tiedon mukaan ollut 2013 YK:n millään listoilla terroristijärjestö. 29 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 paita, jotka syyttäjän mukaan oli helposti sovellettavissa taistelijan perustaitojen kouluttamiseen. Somaliaa jo vuosikymmenen terrorisoinut al-Shabaab-ryhmittymä ei ottanut vastuuta iskusta. JOKAISEN , myös terrorismista syytetyn oikeusturvan tulee olla yhtäläinen ja ehdoton. Mitä kielletään seuraavaksi, Suomen Sotilaan toimituksessa pohditaan. RANSKALLA HUOMATTAVA JIHADISTIONGELMA R anskassa muisteltiin marraskuussa (13.11.) kahden vuoden takaisia Pariisin terroristi-iskuja. Jos laillisen, julkisen ohjesääntötiedon lataaminen tai vaikkapa kasvomaalien ja otsalampun, aselaukun sekä maastopuvun ostaminen menee käräjäoikeudessa läpi todisteena terroristisen teon valmistelusta, lienee Suomen Sotilaan lukijoista ja tekijöistä monen syytä olla huolissaan omasta oikeusturvastaan. VAIN PARIA päivää oikeudenkäynnin alkamisen jälkeen norjalaistuomioistuin tuomitsi (20.11.2017) norjalaisen Kris tian Michelsenin seitsemän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen taistelemisesta ISILin riveissä. Ranskan turvallisuusviranomaiset arvioivat, että noin 400 lasta on syntynyt ranskalaisille jihadistiperheille Irakissa ja Syyriassa. Todellisuudessa ryhmän toimintatavat ja se, miten sitä arvioidaan kansainvälisesti, ratkeavat usein vasta ajan kanssa, eikä se ole liittymishetkellä ollenkaan selvää. Onhan EUalueella käytetty aselainsäädännön tiukentamisessakin tekosyynä juuri terrorismia. MOGADISHUSSA TUHOISA REKKAPOMMI-ISKU S omalian Mogadishussa tehtiin 14.10.2017 ennätyksellisen tuhoisa rekkapommi-isku, joka surmasi vähintään 358 ihmistä. EU:ssa onkin nyt painetta kaiken ulkomaille vapaaehtoistaistelijaksi lähtemisen kriminalisointiin. Palaajista 260 on vangittuna ja 138 hallinnollisten pakkokeinojen kohteena, ja he joutuvat säännöllisesti ilmoittautumaan turvallisuusviranomaisille. Seuraavaksi nousseekin kysymykseksi, mihin vedetään raja taistelijan roolin ja muun vapaaehtoistyön välille. Näistä 295 on naisia ja 28 alle 15-vuotiaita. Toistaiseksi 398 terroristiepäiltyä, joilla on Ranskan kansalaisuus, on palannut Ranskaan, jossa jokaista vastaan on avattu rikostutkinta. Yksi kysymys on se, tuleeko lähtijän pystyä tunnistamaan, onko joukko, johon hän on liittymässä terroristinen ja miten se määritellään. Eli mitkä ovat sisällissodan laillisia osapuolia ja mikä taas kansainoikeudellisesti yksiselitteisesti laitonta ja terroristista toimintaa. Esimerkiksi YK:n tai muun kansainvälisen järjestön terroristiryhmälistaukset ovat ongelmallisia, koska niitäkin päivitetään aina jälkijunassa. VAARANA on myös se, että mitä laillisimpia tekoja voidaan alkaa pitää raskauttavana todisteena. Mikäli nämä saivat iskussa surmansa, kuten on hyvin todennäköistä, oli Mogadishun rekkapommi-isku terrorismin historian neljänneksi tuhoisin yksittäinen pommi-isku. Todennäköisesti syynä tähän oli. Molins varoitti naiivista suhtautumisessa Syyriasta ja Irakista palaaviin jihadisteihin: ”Kyseiset palaajat ovat pettyneitä, mutta eivät katuvia.” Molinsin mukaan 690 ranskalaista taistelee tällä hetkellä Irakissa ja Syyriassa ISILin tai muiden terroristiryhmien riveissä. Tässä yhteydessä Ranskan terrorismin vastainen syyttäjä François Molins kuvaili Ranskaan kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Kuukausi iskun jälkeen kadoksissa oli edelleen 56 ihmistä. Myös liityntäpinnat ISISiin silloin ja nyt ovat kaksi eri asiaa samoin kuin se, mitä ihmiset asiasta tiesivät tuolloin ja nyt
On kuitenkin epätodennäköistä, että väSURMANSA SAANEISTA 150 PALOI TUNNISTAMATTOMIKSI JA HAUDATTIIN JOUKKOHAUTAAN.. JY VÄLL Ä 30 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 se, että iskua ei oltu alun perin suunnattu Mogadishun siviiliväestöä vastaan. Tosiasiassa surmansa saaneet olivat maanviljelijöitä. Rekka, jossa oli arviolta 350 kiloa räjähdettä ja kaksi tuhatta kiloa lannoitetta, oli niin ikään kiinnittänyt viranomaisten huomion, ja itsemurhapommittaja päätti räjäyttää pomminsa keskellä vilkasta Zooben risteysaluetta. Iskun toteuttaneen itsemurhapommittajan kerrotaan olleen entinen Somalian armeijan sotilas, jonka kotikylään amerikkalaisten ja Somalian asevoimien yhteispartio iski elokuussa. SOMALIALAISISSA täysin valikoimattomalta vaikuttanut pommi-isku herätti tyrmistystä ja suuntasi vihaa alShabaab-liikettä vastaan. Räjähdyksen voimasta useat rakennukset romahtivat. Iskussa haavoittui 228 ihmistä, joista pahimmin haavoittuneet, kaikkiaan 122, lennätettiin Turkkiin, Sudaniin ja Keniaan sairaalahoitoon. Surmansa saaneista 150 paloi tunnistamattomiksi ja haudattiin joukkohautaan. Amerikkalais-somalialainen erikoisjoukko surmasi kymmenen hengen (aseistetun) ryhmän uskoen näiden olevan al-Shabaabin jäseniä. MOGADISHUSTA julkisuuteen tihkuneiden viranomaistietojen mukaan itsemurharekkapommin tarkoitettu kohde oli kaupungin lentokenttä. VÄLIKOHTAUKSEN jälkeen selvisi, että Bariiren liepeillä sijaitsevalla alueella kaksi kilpailevaa klaaniryhmittymää oli kumpikin mustamaalannut vastustajansa al-Shabaab-terroristeiksi. Mies oli tunnistettu terroristiksi, jonka oli väitetty osallistuneen vuonna 2012 Mogadishussa Jazeera-hotelliin tehtyyn iskuun, jossa kuoli kahdeksan ihmistä. Pienemmän ajoneuvopommin tarkoitus oli räjähtää lentokentän portilla ja tehdä tietä isommalle rekkapommille. Vastuunotto iskusta, joka aiheutti suuren määrän siviiliuhreja, ei palvelisi terroristiryhmän tavoitteita. Epäonnistuneessa operaatiossa Ala-Shabellen läänissä Bariiren läheisyydessä kuoli kymmenen siviiliä, joukossa kolme lasta. Protestien symboliksi nousi punainen otsanauha. Välikohtaus johti kiivaisiin protesteihin, ja surmansa saaneiden klaanivanhimmat olivat vannoneet kostoa Somalian hallitukselle ja sen liittolaisille. Vajaata viikkoa aiemmin AMISOMrauhanturvaajat olivat vapauttaneet Bariiren kylän, jonka on tiedetty olleen al-Shabaabin tukialuetta. Kumpikin Mogadishun iskuissa käytetyistä ajoneuvoista oli aloittanut matkansa Bariiresta. Toukokuussa 2017 amerikkalainen SEAL-erikoisjoukkojen sotilas kaatui ja kaksi haavoittui iskussa Bariiressa sijainnutta al-Shabaab-leiriä vastaan. Pienempi ajoneuvo pysäytettiin useita satoja metrejä ennen lentokenttää, ja sen kuski pidätettiin. BRITTILÄISEN Guardian-lehden tietojen mukaan itsemurhaiskun motiivina saattoi olla kosto elokuussa 2017 tapahtuneesta epäonnistuneesta amerikkalais-somalialaisesta erikoisoperaatiosta. Räjähdysvaikutusta lisäsi se, että lähellä ollut polttoainelastissa ollut rekka räjähti
Samanaikaisesti paikalla olleet lennokit kuvasivat kyläsVIHREÄT BARETIT JOUTUIVAT VÄIJYTYKSEEN NIGERISSÄ. Isku alkoi, kun itsemurhapommittaja ajoi autopommin Naso Hablod 2 -hotellin edustalle. VAIN KAKSI VIIKKOA myöhemmin (28.10.2017) Mogadishussa tehtiin uusi pommi-iskujen sarja. Piiritys loppui vasta seuraavana aamuna (29.10.17), kun turvallisuusjoukot saivat kolme taistelijaa kiinni. 31 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 estön protesteilla on suurta merkitystä al-Shabaabille. Lukumäärällisen kasvun lisäksi pommien koko kasvoi viiden kilon räjähteistä 40 kilon räjähteisiin. Räjähdys tuhosi hotellin turvatoimet, jonka jälkeen aseistetut miehet ryntäsivät sisään hotelliin. ITSE VÄLIKOHTAUKSESTA ja siihen johtaneista tapahtumista on tihkunut julkisuuteen hajanaisia tietoja. Lesken ja puhelun kuulleen demokraattikansanedustajan mukaan presidentti oli unohtanut vainajan nimen ja todennut tämän kyllä tienneen, mihin oli sitoutunut. Partio saapui tapaamiseen yöpartion päätteeksi. Joidenkin tietojen mukaan amerikkalais-nigeriläinen partio houkuteltiin Tongo Tongon kylään, koska heille oli kerrottu, että kylä suhtautuisi myötämielisesti paikallisiin ISIL-toimijoihin ja että kylässä järjestettäisiin ISIL-mielinen kokous. Kyläläiset yrittivät viivyttää amerikkalaisten poistumista kylästä. Vihreät baretit ja nigeriläispartio olivat pyytäneet tapaamista kylänvanhimpien kanssa. Kongressi yllättyi, että Nigeriin on sijoitettu kaikkiaan 1 000 amerikkalaissotilasta, ja se myös kritisoi neljä kaatunutta vaatineen välikohtauksen taustojen heikkoa tiedottamista. Hotelli-iskun johdosta Somaliassa irtisanottiin tiedustelun ja poliisin päälliköt. Poliittisesti suuremmaksi skandaaliksi nousi kuitenkin presidentti Trumpin suruvalittelupuhelu väijytyksessä kaatuneen kersantti La David Johnsonin leskelle. Lisäksi alShabaab ei ole riippuvainen kaupunkilaisväestön tuesta. Autopommi-iskujen ja hotelliin tehdyn hyökkäyksen uhrimäärä nousi vähintään kolmeenkymmeneen. Iskujen määrä kasvoi valtavasti edellisvuodesta, jolloin niitä oli ollut vain 265. Pariisin Eiffel-tornin valot sammutettiin, ja terroristi-isku tuomittiin laajasti. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan 12 amerikkalaisen ryhmä oli yhteisessä tiedustelupartiossa nigeriläisten joukkojen kanssa. Ryhmä on herättänyt tyrmistystä ennenkin muun muassa tekemällä itsemurhaiskun lääkäreiden valmistujaisjuhlaan, käyttämällä naisitsemurhapommittajia ja vaikeuttamalla hätäavun toimittamista nälkää näkeville maanmiehilleen. TAPAUSTA tutkivien sotilasviranomaisten mukaan paikalliset jihadistit käyttivät tapaamista hyväkseen ja suunnittelivat väijytyksen. He pitivät hotellin turvallisuushenkilökuntaa panttivankeina ja kiersivät lehtitietojen mukaan hotellissa huoneesta huoneeseen surmaten hotellin vieraita. N eljä amerikkalaista vihreää barettia sai surmansa jihadistiterroristien väijytyksessä LounaisNigerissä sijaitsevalla Tillaberin alueella 4.10.2017. Vain paria päivää ennen iskua (27.10.2017) Somalian tiedustelupalvelun päällikkö Abdillahi Mohamed Sanbalooshe julkaisi New York Timesissa mielipidekirjoituksen, jossa hän arvosteli kansainvälisen tuen puutetta 14.10.2017 tehdyn iskun tutkinnassa. Välikohtaus nousi Washingtonissa poliittiseksi kiistakysymykseksi. Terroristit olivat pukeutuneet turvallisuusjoukkojen univormuihin. Sanbalooshen mukaan vuonna 2016 al-Shabaab teki 395 pommi-iskua, joissa sai surmansa 723 ihmistä yli 1 100 haavoittui. Kyseiseen al-Shabaabin sirpaleryhmään kuuluu arviolta 70 taistelijaa. MARRASKUUSSA Yhdysvallat avasi Somaliassa uuden rintaman ISILiä vastaan pommittamalla useampaan otteeseen ISILin somalialaisen alahaaran asemia. Kaksi terroristia räjäytti itsensä sen jälkeen, kun heitä oli ammuttu. Kansainvälisesti Somalian pommi-isku herätti hetkellistä sympatiaa
Raja-alueella toimii sekä al-Qaidalle että ISILille uskollisia ryhmittymiä. EPÄSELVÄÄ ON , mikä jihadistiryhmä oli väijytyksen takana. Samalla hän väläytti sotilaiden mahdollista väliintuloa: ”Kun kyseessä on vallankumouksemme, armeija ei epäröi puuttua tilanteeseen.” 93-VUOTIAS Mugabe oli kieltäytynyt nimeämästä itselleen seuraajaa. CHIWENGA oli kritisoinut Mugabea varapresidentti Emmerson ”Krokotiili” Mnangagwan erottamisesta ja vaatinut, ettei muita johtavia puolueen jäseniä enää erotettaisi. Valtapuolue Zanu-PF oli vastannut arvosteluun syyttämällä Chiwengaa maanpetoksellisesta käytöksestä ja pyrkimyksistä vallitsevan rauhantilan häiritsemiseen. 32 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 JY VÄLL Ä tä poistuvia henkilöitä, jotka työnsivät moottoripyöriään välttääkseen moottorin käynnistyksen aiheuttaman huomion. Mnangagwan erottaminen marraskuun alussa näytti sinetöineen valtataistelun Grace Mugaben hyväksi, mitä Mnangagwan ja tämän asevoimien piirissä olevien tukijoiden on ilmeisesti ollut mahdotonta hyväksyä. Järjestö totesi pidätyksen mahdollistavan Zimbabwen demokraattisen kehityksen jatkumisen. Vararikossa olevan Zimbabwen valtionvaroja tuhlailevan Grace Mugaben lempinimi on Gucci, eikä hän ole peitellyt aikomustaan nousta Robert Mugaben seuraajaksi puolisonsa kuoleman jälkeen. ZIMBABWEN asevoimien vallankaappausta edelsi asevoimien komentajan Constantino Chiwengan julkisesti esittämä hallituksen arvostelu (12.11.17). OPERAATION tavoitteena oli julkisuuteen astuneen kenraalimajuri Sibusi so Moyon mukaan heikkenevän poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen rauhoittaminen. MUGABEN PESÄNJAKO TOI ARMEIJAN KADULLE ZIMBABWESSA A frikan mantereen pitkäaikaisimman hallitsijan, maataan 37 vuotta hallinneen Robert Mugaben valtakausi tuli tiensä päähän. Amerikkalaiset pyysivät ilmatukea vasta tulitaistelun kestettyä tunnin, mikä viittaa siihen, että partio uskoi pärjäävänsä jihadisteja vastaan omin voimin. Boko Haram -ryhmän toiminta-alue on väijytyspaikasta kaukana, Tšad-järven ympäristössä Nigerin kaakkoiskulmassa. Hänen ruumiinsa löytyi kaksi päivää myöhemmin puolentoista kilometrin päässä viimeisestä väijytyspaikasta, josta kolme muuta amerikkalaiskaatunutta ja kaksi haavoittunutta evakuoitiin. Lennokki tuli paikalle minuuteissa, ja tuntia myöhemmin alueelle saapui ranskalaisia Miragehävittäjiä, jotka tekivät useita ylilentoja karkottaakseen hyökkääjät. Varapresidentti Emmerson Mnangagwa oli ennen erottamistaan ottanut toistuvasti yhteen presidentin vaimon, 52-vuotiaan Grace Mugaben kanssa. ZIMBABWEN toistaiseksi huomattavan ...SKANDAALIKSI NOUSI KUITENKIN PRESIDENTTI TRUMPIN SURUVALITTELUPUHELU.... Mnangagwan taakse asettui puolueen nuorisojärjestö, joka tiedotti Mugaben vangitsemisesta Twitter-tilillään. Samalla kenraalimajuri Moyo vakuutti, että lähes neljä vuosikymmentä maata hallinnut 93-vuotias itsevaltias Mugabe ja tämän perhe olivat turvassa. Julkisesti armeija kuitenkin kiisti käynnissä olevan sotilasvallankaappauksen ja ilmoitti toteuttavansa puhdistusoperaatiota presidentin lähipiirissä olevia rikollisia vastaan. Vakuuttelu oli tarpeen, sillä Mugaben virka-asunnon ympäristössä oli edellisenä päivänä kuulunut laukaustenvaihtoa. Hävittäjät eivät kuitenkaan käyttäneet kuolettavaa voimaa, koska lentäjät eivät pystyneet tunnistamaan hyökkääjiä eikä hävittäjillä ollut radioyhteyttä amerikkalaisiin. Sotilaat nousivat ajoneuvoihinsa ja vetäytyivät noin 1,5 kilometriä, mutta joutuivat uuteen väijytykseen. Ranskalaisten helikopteri kuljetti kaksi haavoittunutta amerikkalaista pääkaupunki Niameyhin. VARAPRESIDENTTI Mnangagwaa oli kuitenkin pidetty todennäköisimpänä Mugaben seuraajana, mutta viime aikoina Grace Mugabe oli parantanut mahdollisuuksiaan nousemalla ZanuPF-puolueen naisjaoston pääsihteeriksi ja savustamalla vuonna 2014 silloisen varapresidentin Joice Mujurun tehtävästään. Väijytyksen tapahtumapaikka on lähellä Malin vastaista rajaa. Ensi vuonna Zimbabwessa oli tarkoitus järjestää presidentinvaalit, joihin Mugabe oli jälleen ilmoittanut asettuvansa ehdolle. Jakolinja näyttää kulkeneen läpi Zanu-PF-puolueen. Hävittäjien saapuminen ajoi jihadistit kuitenkin taistelukentältä. AMERIKKALAIS-NIGERILÄISEN yhteispartion suunnattua kohti kotitukikohtaansa partio joutui jihadistien väijytykseen. Välikohtauksen aikana kersantti La David Johnson joutui eroon ryhmästään. Kapinallisten tulitus sai pian lisävoimaa epäsuorasta tulenkäytöstä eli kranaattitulesta. Mikään ryhmä ei toistaiseksi kuitenkaan ole ottanut vastuuta väijytyksestä tai julkaissut kuvamateriaalia tulitaistelusta. Marraskuun puolivälissä (13.–14.11.2017) Zimbabwen asevoimat miehittivät pääkaupunki Hararen keskeiset solmukohdat ja hallintorakennukset, maan parlamentin, hallituspuolueen ZanuPF-puolueen päämajan ja valtiollisen tv-yhtiön. Paikallisten uutistoimistojen arvion mukaan väijytys oli Abu Walid alSahrawin johtaman ISIL-ryhmän tekemä. Sotilaat jalkautuivat ajoneuvoistaan ja vastasivat tuleen. Grace Mugaben nousu Zimbabwen johtoon olisi tarkoittanut maan siirtymistä dynastiseen järjestelmään. Grace Mugabe toimi Robert Mugaben sihteerinä ennen avioitumistaan tämän kanssa
Todennäköisin seuraaja on Etelä-Afrikkaan paennut entinen varapresidentti Mnangagwa, jolle Mugaben täytyy armeijan käskystä luovuttaa valtansa. YRITYS savustaa Mnangagwa vallasta näyttää kostautuneen Robert Mugabelle ja tämän vaimolle, jonka on uutisoitu paenneen Namibiaan. NUORUKAISENA Emmerson Mnangagwa osallistui Rhodesian sisällissotaan, ja 21-vuotiaana hänet tuomittiin 10 vuoden vankeusrangaistukseen pommi-iskun tekemisestä. ”Hallittu vallansiirtäminen” antaa sotilasvallankaappaukselle perustuslaillisen pintakiillon, jolla maa yrittää välttää Afrikan unionin vastatoimet. Wikileaksin myötä julkisuuteen tullut, jo vuonna 2000 laadittu amerikkalaisraportti totesi Mnangagwasta vähemmän mairittelevasti, että miestä pelätään koko maassa ja hän saattaisi osoittautua vielä Mugabeakin pahemmaksi sortajaksi. Kun Mnangagwa vapautui vankilasta, hän siirtyi ulkomaille ja sai sotilaskoulutusta Egyptissä ja Kiinassa. VARARIKOSSA OLEVAN ZIMBABWEN VALTIONVAROJA TUHLAILEVAN GRACE MUGABEN LEMPINIMI ON GUCCI... wa tutustui Mugabeen. Mnangagwa on yhdistetty 1980-luvulla opposition tukialueella Ndebelessa tehtyihin joukkomurhiin, joihin hänen liikanimensä Krokotiili viittaa. 33 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 veretön sotilasvallankaappaus päätti Robert Mugaben Zimbabwelle turmiollisen valtakauden. Myöhemmin eri ministeritehtävissä hän toimi tärkeänä yhdysmiehenä yksinvaltaisen hallitsijan ja tämän voimaministeriöiden välillä. Myös muissa Afrikan maissa löytyy niitä, jotka ihailevat Mugabea tämän taisteluista Rhodesiaa ja Etelä-Afrikkaa vastaan. Hän toimi 40 vuotta Mugaben henkivartijana, tiedustelupalvelun päällikkönä, puolustusministerinä ja oikeusministerinä vastaten Mugaben hallinnon likapyykistä. Vallankaapparit tuskin surmaavat Robert Mugabea, sillä tämän teloittaminen toisi epävakautta maahan ja vaarantaisi sotilasvallankaappauksen. Grace Mugaben kerrotaan verranneen Mnangagwaa käärmeeseen, jonka pää pitäisi lyödä murskaksi. TODENNÄKÖISINTÄ Zimbabwen uutta hallitsijaa, Mnangagwaa, ei voi hyvällä tahdollakaan pitää demokratian majakkana. Pekingissä hän perehtyi Maoon ja tämän vallankumousoppiin.. Vankilassa MnangagZimbabween palattuaan Mnangagwa kuului Mugaben lähipiiriin. Hänen uskotaan häärineen takapiruna organisoimassa myös vuosien 1990 ja 2008 vaaliväkivaltaisuuksia. Harvat Afrikassa haluavat samalla muistaa Mugaben valtakauden seurauksia Zimbabwen taloudelle ja infrastruktuurille. Mugabella on edelleen maaseudulla tukijoita. Mugabe ilmoitti eroavansa 21.11.2017
Pakistan on kuitenkin osoittautunut lähes immuuniksi Yhdysvaltojen painostusta kohtaan, ja sen sisäpoliittinen epävakaus vaikeuttaa tilannetta entisestään. Lokakuun viimeisenä päivänä (31.10.2017) vain 14-vuotias itsemurhapommittaja räjäytti itsensä kaupungin diplomaattikaupunginosassa Wazir Akbar Khanissa, kohteena oli valtion radioasema RTA:n toimisto. Amerikkalaisen jälleenrakennusviraston SIGARin mukaan maan piirikunnista enää 57 % on Afganistanin hallituksen hallussa. Ainakin 14 ihmistä sai surmansa. Marraskuussa iskujen sarja Kabulissa jatkui, kun 17.11.2017 ISILin itsemurhapommittaja räjäytti itsensä tadžikkien pääpuolueen Jamiat-e-Islamin puoluekokouksen portilla. Vielä kaksi vuotta sitten vastaava osuus oli 72 %. Kabulissa shiia-moskeijaan tehdystä iskusta vastuun otti ISIL, joka on ottanut iskut maan shiialaista vähemmistöä vastaan tavaramerkikseen. Isku jatkoi lokakuun puolivälistä alkanutta terrori-iskujen sarjaa. Talibanliike oli kaapannut pariskunnan Afganistanista, kun nämä olivat olleet vaeltamassa vuorilla. Maan piirikunnista lähes joka kolmas on kiistelty. SYYSKUUN 2017 aikana amerikkalaishävittäjät pudottivat kapinallisten niskaan 751 pommia, enemmän kuin kertaakaan sitten vuosien 2010–2011, jolloin presidentti Obama lisäsi lyhyeksi ajaksi amerikkalaisjoukkojen määrän maassa yli 100 000 sotilaaseen. Syynä tähän voidaan pitää Yhdysvaltojen ja myös Afganistanin omien ilmavoimien lisääntyneitä ilmaiskuja kapinallisia vastaan. Talibanit eivät ole myöskään onnistuneet minkään isomman kaupungin valtauksessa, vaikka se oli asetettu tavoitteeksi kuluvana vuonna. Kuluneen vuoden aikana kaupungissa on tehty 15 isompaa terroristi-iskua. AFGANISTANISSA VERINEN LOKAKUU. YHDYSVALTOJEN uusi Afganistan-strategia tunnustaa, ettei Taliban-liike ole yksin sotilaallisin keinoin voitettavissa. Surmansa sai yhdeksän ihmistä ja kaksikymmentä haavoittui. Ilmaiseksi toiminta-alueen laajentuminen ei ole talibaneille tullut, sillä liike on kärsinyt raskaita tappioita. Talibanien viimeaikaiset iskut, joilla kapinallisliike yrittää osoittaa iskukykyään, ovat vastaiskuja ilmapommituksille. Kuuden päivän ajanjakson aikana Taliban ja ISIL tekivät viisi isoa iskua, joista kolme oli itsemurhaiskuja Kabulissa ja Ghorissa. Kenties tästä johtuen lokakuun puolivälissä Pakistanin armeija vapautti kanadalais-amerikkalaisen perheen vuosien vankeudesta. Yhdysvallat onkin lisännyt painetta Pakistania kohtaan. TERRORISTI-ISKUJEN lisäksi yhteenotot Taliban-kapinallisten ja hallituksen ja sitä tukevien koalition joukkojen kanssa ovat lisääntyneet, kun kapinalliset ovat edenneet uusille alueille. Niinpä lukkiutunut tilanne kapinallisten ja Afganistanin hallituksen välillä jatkuu, mikä näkyy sotatoimien ja terroristi-iskujen kierteenä. 34 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 JY VÄLL Ä A fganistanin pääkaupungista Kabulista on tullut yksi maan vaarallisimpia paikkakuntia
Vaikka Suomessa on käytössä asevelvollisuusjärjestelmä, Foreign Affairs näkee siinä elementtejä, joista voitaisiin ottaa mallia. Siihen pyritään puuttumaan ennalta ehkäisevillä palveluilla ja viranomaisten toiminnalla. Venäjällä luku on 60 %, Ruotsissa 55 % ja Saksassa vaatimattomat 18 %. Suomi ei ollut yksi niistä, DW kirjoitti lokakuussa. Turvallisuuden turvaaminen edellyttää jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten kanssa, strategiassa todetaan. Suomen Puolustusvoimat on onnistunut sellaisessa, mistä muut asevoimat voisivat ottaa oppia: se on tehnyt itsestään houkuttelevan kohteen niin asevelvollisille kuin ammattisotilaillekin. Uuden turvallisuusstrategian mukaan viranomaisten, kuten poliisien ja Rajavartiolaitoksen, resursseja on nostettu ja niiden tarvetta analysoidaan jatkuvasti. – Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mistä meidän tulee olla ylpeitä, hän tiivisti. 74 % SUOMALAISISTA OLISI VALMIS ASEELLISEEN MAANPUOLUSTUKSEEN TARVITTAESSA. – Meillä on valtava koulutettujen reserviläisten reservi, joka on yksi Euroopan suurimmista, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi DW:lle. Kun Saksan kansleri Angela Merkel taannoin totesi, että Euroopan tulisi ottaa enemmän vastuuta turvallisuudestaan, se varmasti hermostutti muutamia puolustuskykyään laiminlyöneitä valtioita. Tämä selittää, miksi asevoimien aliupseerin virkoihin on säännönmukaisesti enemmän hakijoita kuin paikkoja, lehti kirjoitti. Uudessa strategiassa on keskitytty erityisesti turvallisuusongelmien ennakointiin. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 35 Hallituksen uusi turvallisuusstrategia UUSI valtioneuvoston turvallisuusstrategia esiteltiin lokakuun alussa otsikolla Hyvä elämä – turvallinen arki. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan aiemmat turvallisuusstrategiat ovat olleet onnistuneita ja tuottaneet hyviä tuloksia. Lokakuussa nähtiin useammassa kansainvälisessä mediassa artikkeleita Suomen turvallisuusratkaisuista. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Saksalainen julkaisu kehuu myös suomalaisten maanpuolustustahtoa: vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan 74 % suomalaisista olisi valmis aseelliseen maanpuolustukseen tarvittaessa. Suomen kokonaismaanpuolustuksen konsepti kerää kehuja SUOMEN kokonaisvaltainen lähestymistapa turvallisuuteen ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn kelpaa esikuvaksi Euroopalle saksalaisen Deutsche Welle -kanavan mukaan. Yhdysvaltojen omat kokonaan vapaaehtoisuudelle perustuvat asevoimat ovat kärsineet jatkuvista vaikeuksista värvätä riittävästi joukkoja palvelukseen. Yhtenä näkökohtana on tuotu esille syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuuteen ajautuminen. Myös arvostettu amerikkalainen ulkopolitiikkaan keskittyvä julkaisu Foreign Affairs kehui Suomen Puolustusvoimia ja suomalaisten maanpuolustustahtoa. DW kertoo myös laajassa artikkelissaan, miten siviiliyhteiskunta valmistautuu kriisitilanteiden varalle muun muassa väestönsuojelun, terveydenhoidon ja pelastustoiminnan sektoreilla
Suomen elektronisen urheilun liitto on mukana tekemässä hakuvaiheen arviointia. Luulen kuitenkin kaikkien ymmärtävän, että Naton sotilaallisen infrastruktuurin tulo lähemmäs meidän rajojamme pakottaa meidät ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin. – Suorittamalla palveluksensa Urheilukoulussa elektronisen urheilun ammattilainen saa riittävän paljon aikaa harjoitella ja kilpailla varusmiespalveluksen aikana, liiton puheenjohtaja Joo nas Kapiainen sanoo tiedotteessa. JY VÄLL Ä 36 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 Jutussa huomautettiin myös, kuinka Mikael Granlundin ja Robinin kaltaiset urheiluja musiikkitähdetkin käyvät Suomessa armeijan sen sijaan, että hakisivat vapautusta. Venäjän lähettiläs varoitti Suomea Natosta – JOKAISELLA MAALLA on suvereeni oikeus itse määritellä kansallisen turvallisuusja puolustuspolitiikkansa linja. Tietokonepelien pelaaminen on tullut ryminällä suosituksi ammattilaislajiksi maailmalla. Ilmavoimat testasi ilmasta maahan -kykyään RUSKA 17 -ilmaoperaatioharjoitukseen osallistui Ilmavoimien lisäksi myös Ruotsin ilmavoimien Jas 39 Gripen -hävittäjiä ja henkilöstöä, jotka osallistuivat harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevien joukkojen osana että niiden vastaosastoja kuvaavassa roolissa. Ehkä joku tarvitseekin sitä, mutta eivät ainakaan Suomen ja Venäjän kansat, Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa lokakuussa. Tuntemattoman sotilaan tuttua repliikkiä mukaellen, siellä se naapuri vain rajojaan suojelee pienen Suomen hyökkäykseltä. Suurlähettiläs Kuznetsov ei tarkentanut, minkälaisiin vastatoimiin Venäjä ryhtyisi, jos Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä. Ilmavoimat pääsi harjoittelemaan myös Hornet-kaluston MLU 2 -elinkaaripäivityksen yhteydessä hankitulla ilmasta maahan -täsmäaseistuksella. Ruotsin ilmavoimista oli mukana kahdeksan Gripen-monitoimihävittäjää sekä valvontaja taistelunjohtokone Argus. E-urheilijat Urheilukouluun PUOLUSTUSVOIMIEN Urheilukoulu hyväksyy jatkossa myös elektronisen urheilun eli tietokonepelaamisen huiput suorittamaan varusmiespalvelustaan muiden kilpaurheilijoiden joukossa. Harjoituksen lentotoimintaan osallistui Ilmavoimista yli 30 Hornet-monitoimihävittäjää, 14 Hawksuihkuharjoituskonetta ja kuljetusja yhteyskonekalustoa sekä Maavoimien NH90-helikoptereita. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Urheilukouluun pääsevät elektronisen urheilun huiput valitaan erikoisjoukkohaussa. Myös perinteiset urheiluseurat ovat perustaneet e-urheilujoukkueita suosituimpien kilpapelien sarjoihin. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 5 100 Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä, varusmiestä ja reserviläistä. Hornetin ilmasta maahan -aseistus koostuu lyhyen kantaman ohjattavasta JDAM-pommista, keskipitkän kanMONIPUOLISEN ASEVALIKOIMAN ANSIOSTA ILMAVOIMAT KYKENEE VAIKUTTAMAAN HYVIN ERITYYPPISIIN MAAMAALEIHIN..
Milremillä on myös omaa tuotekehitystä. Samalla hävittäjä kykenee saman tehtävän aikana taistelemaan sekä ilmaettä maamaaleja vastaan, Puolustusvoimista mainostetaan. MPK:n sotilaallinen koulutus osaksi Puolustusvoimia. Erillistä varusteliiviä ei tarvita, Karjalainen jatkoi. Patria haluaa panostaa jatkossa aktiivisesti Milremin kykyihin vastata Viron puolustusvoimien tulevaisuuden tarpeisiin. Työ on jatkoa syyskuussa valmistuneelle esiselvitykselle, jossa pohdittiin vaihtoehtoja vapaaehtoisen toiminnan tulevaisuuden järjestelyille hallituksen tuoreen puolustusselonteon mukaan. – Liivin tärkeimpänä vaatimuksena on, että se suojaa mahdollisimman hyvin taistelijan keskivartaloa luodeilta ja sirpaleilta. Yritys valmistaa Puolustusvoimille vuosina 2017–2020 luotisuojaliivejä yhteensä 11,2 miljoonalla eurolla. Yritys huoltaa ja korjaa Viron puolustusvoimien XA180ja XA-188-ajoneuvojen lisäksi myös muita sotilasajoneuvoja Tallinnassa ja Võrussä. 37 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 taman JSOW-liitopommista ja pitkän kantaman JASSM-rynnäkköohjuksesta. Production Oy sai Puolustusvoimilta suuren tilauksen luotisuojaliiveistä. Patria investoi Viron puolustusteollisuuteen PATRIA OYJ ostaa enemmistöosuuden virolaisesta Milrem Oü:stä, joka tuottaa puolustusja turvallisuusalalle raskaiden ja panssaroitujen ajoneuvojen, asejärjestelmien ja muiden sotilaslaitteiden elinkaaritukipalveluita. Esimerkiksi taistelijan liikkuvuudesta ei saa tinkiä, Pääesikunnan logistiikkaosaston toimialapäällikkö majuri Juha Karjalainen sanoi Ruotuväki-lehdelle lokakuussa. Monipuolisen asevalikoiman ansiosta Ilmavoimat kykenee vaikuttamaan hyvin erityyppisiin maamaaleihin, jotka sijaitsevat jopa useiden satojen kilometrien etäisyydellä laukaisupaikasta, Ilmavoimista kerrottiin harjoituksen yhteydessä. Lakiehdotus on tulossa hallituksen käsittelyyn vuoden 2018 toukokuusPA SI LI N D RO O S. Milremin osto on osa Patrian uutta strategiaa, jossa yhtenä pääkasvualueena ovat puolustusvoimien kumppanuudet elinkaaritukipalveluissa erityisesti Pohjois-Euroopassa. Nyt ulkomaalaisten maakauppoja tärkeiden kohteiden lähellä rajoittava lainsäädäntö on viimein valmistumassa. PUOLUSTUSMINISTERIÖN työryhmä selvittää mahdollisuutta siihen, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallinen koulutus organisoitaisiin osaksi Puolustusvoimia. Ulkomaalaisten maakaupat syyniin ILTALEHTI toi keväällä 2015 näyttävästi esille ulkomaalaisten runsaat maakaupat maanpuolustukselle tärkeiden strategisten kohteiden lähellä. Kummastusta on herättänyt myös se, että Puolustusvoimiltamme puuttuu korkeatorjuntakyky, jota ilman hävittäjien tukikohdat ja tukeutumisjärjestelmät ovat helposti lamautettavissa. Toisaalta sen on oltava käyttökelpoinen yhdessä muun varustuksen kanssa vaativissakin olosuhteissa. Hornetien kuljettama ilmasta maahan -aseistus voidaan viedä nopeasti ja joustavasti tukemaan Maa-, Merija Ilmavoimien taistelua eri puolille toiminta-aluetta yllättävissäkin ja äkkiä kehittyvissä sotilaallisissa kriiseissä. – Niin sanottu levynkantojärjestelmä mahdollistaa sen, että luotisuojaliiviä voidaan muokata tarvittavan varustuksen mukaisesti. Suomen Sotilas on kertonut aikaisemmin Milremin miehittämättömästä sähkökäyttöisestä tela-ajoneuvosta, joka voidaan aseistaa kauko-ohjatulla raskaalla konekiväärillä tai käyttää miehistön ja varusteiden kuljetukseen taistelukentällä. Milrem jatkaa toimintaansa virolaisena yhtiönä ja paikallisessa johdossa, Patriasta kerrotaan. Kotimaisia luotisuojaliiveja Puolustusvoimille FORSSALAINEN C.P.E. Hävittäjillä tätä kykyä ei voida luoda. Suomen Sotilaassa on kummasteltu, kuinka hävittäjä muka kykenee kuljettamaan sekä täyttä ilmaettä maataisteluaselajitelmaa ja suorittamaan täysipainoisesti kahta eri tehtävää, kun siihen eivät kykene muidenkaan maiden ilmaaseet. Selonteossa mainittiin, että toimintaa kehitetään pohjoismaisen mallin suuntaan, millä viitattiin muissa Pohjoismaissa käytössä olevaan kodinturvajoukkomalliin
Kertakäyttöinen asejärjestelmä painaa ampumakunnossa 12,4 kiloa, ja sen tehokas ampumaetäisyys on noin 600 metriä. Alokkaille teetetyn alkukyselyn perusteella noin 70 prosenttia alokkaista ilmoittaa aloittavansa palveluksen positiivisin ennakko-odotuksin. Uuden lainsäädännön myötä voitaisiin paremmin myös seurata hybridisodankäynnin keinovalikoimaan kuuluvaa niin sanottua harmaan vaiheen valmistelua, jossa tuntemattomille joukoille hankitaan etukäteen tukikohtia. Kaikista palveluksen keskeyttäneistä noin kolme neljännestä keskeyttää terveydellisistä syistä. NLAW:tä käyttävät Suomi, Ruotsi ja Iso-Britannia. Laki takaisi turvallisuusviranomaisille nykyistä paremmat mahdollisuudet seurata strategisten alueiden lähellä tehtäviä maakauppoja. Kansa ei kannata Natoa HELSINGIN SANOMIEN tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä. Myös tukija liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ovat merkittävä terveydellinen poistuman syy. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Keskeyttäjien määrä vakiintunut VARUSMIESPALVELUKSEN keskeyttämisprosentti on saatu vakiintumaan 15 %:n tasolle, Pääesikunnasta kerrotaan. Olalta ammuttava NLAW lentää noin metrin tähtäyslinjan yläpuolella, ja alaspäin suunnattu ontelopanos iskee panssarivaunun ohueen kattopanssariin. – Kun tilannekuva hälyttää, että on tapahtunut vaarallisia siirtymiä, meillä pitää olla tehokkaita keinoja puuttua siihen, sanoo alivaltiosihteeri Timo Lanki nen valtiovarainministeriöstä. Tämä tekee siitä tehokkaimman kevyen jalkaväen panssarintorjunta-aseen kaikissa olosuhteissa mukaan luettuna kaupunkitaisteluolosuhteet, Saab korostaa. NLAW (New Generation Light Anti-Tank Weapon, myös MBT LAW (IsoBritannia), RB57 (Ruotsi)) on ruotsalaisen Saab Bofors Dynamics Ab:n ja brittiläisen Thales Air Defencen yhdessä kehittämä ja valmistama, niin sanotun kolmannen sukupolven lähipanssarintorjuntaohjus. Näistä hieman alle puolet liittyy mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöihin. Palveluskyselyiden mukaan varusmiesten maanpuolustustahto on pysynyt korkealla tasolla (4,2, asteikolla 1–5) vuodesta 2015 alkaen. Lykkäysten vuoksi ikäluokan lopullinen poistuma paljastuu vasta kun ikäluokka on täyttänyt 30 vuotta. Suomen Puolustusvoimat on käyttänyt NLAW-järjestelmää vuodesta 2007 ja oli Saabin toinen vientiasiakas, joka otti järjestelmän käyttöönsä. Ruotsissa syyskuussa järjestetyssä Aurora 17 -sotaharjoituksessa sekä Suomen että Ruotsin joukot käyttivät NLAW-järjestelmää, Saabilta kerrotaan. Vain 22 % väestöstä on Nato-jäsenyyden kannalla. 38 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 JY VÄLL Ä sa. Keskeyttämiset ovat olleet laskussa vuodesta 2009, jolloin 19 % palvelukseen astuneista keskeytti palveluksen. Keskeyttäneille teetettävän keskeyttämiskyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että keskeyttämisen taustalla ei ole keskimäärin huonoja kokemuksia palveluksesta vaan siihen näyttää pikemminkin yhdistyvän sosiaaliset ongelmat, joita on koettu jo ennen palvelukseen astumista, ja vaikeus sopeutua palvelukseen. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, suojelupoliisi, tulli ja Huoltovarmuuskeskus seuraisivat omien alueidensa lähellä tehtäviä kauppoja uuden lain perusteella. Palvelusmotivaatio on noussut vuoden 2010 tasosta (3,2) 3,7:ään. Saab toimittaa panssarintorjuntaohjuksia PUOLUSTUSVOIMAT tilaa ruotsalaiselta Saabilta lisää NLAW-panssarintorjuntaohjusjärjestelmiä. NLAW:TÄ KÄYTTÄVÄT SUOMI, RUOTSI JA ISO-BRITANNIA. NLAW on olalta laukaistava panssarintorjuntaohjusjärjestelmä, joka iskee kohteeseen sen yläpuolelta
Britit arvioivat Patrian AMV:tä SUOMALAISELLA Patrialla on mahdollisuus tehdä suuret kaupat Ison-Britannian kanssa. Kuten tavallista tämän tyyppisissä kaupoissa, britit tähtäävät siihen, että uusi ajoneuvo valmistettaisiin lisenssillä Britanniassa. Suora linja Venäjälle SUOMEN JA VENÄJÄN ”kuuma linja” avattiin marraskuun alussa. Patrian AMVXP on ehdolla kilpailussa arviolta lähes kolmen miljardin euron kaupoista. Fominin tapaamisessa toukokuussa 2017 Moskovassa, Suomen puolustusministeriöstä kerrotaan. Suomen Sotilas -lehden toimituksessa ihmetellään edelleen sitä, miksi maamme johtavat poliitikot haluavat Nato-kysymyksessä mennä kansan selän taakse piiloon. Tulevissa presidentinvaaleissa vain yksi ehdokas, ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds, on Nato-jäsenyyden kannalla. Tähtäimien toimitus tapahtuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Aloite tähän käynnistettiin puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juustin ja varapuolustusministeri kenraaliluutnantti A. Mielipidetiedustelujen valossa kansanäänestystä ei kuitenkaan tässä poliittisessa ilmapiirissä kannata edes järjestää, sillä tulos olisi varsin selkeä. Ison-Britannian apulaispuolustusministeri Mark Lancaster kävi marraskuussa tutustumassa Patria AMV -panssaroidun pyöräajoneuvon tuotantoon Hämeenlinnassa. Eduskunnassa katsotaan aiheelliseksi päättää kansan puolesta esimerkiksi siitä, minkä vahvuista olutta voi ostaa marketista, mutta maamme turvallisuuden kannalta elintärkeästä strategisesta ratkaisusta halutaan järjestää kansanäänestys. Aikaisempien mielipidetiedustelujen valossa voitaisiin kuitenkin lisäyksenä HS:n tutkimukseen todeta, että Nato-jäsenyyden kannalla on kuitenkin ainakin kaksi väestöryhmää: Puolustusvoimien ammattiupseerien ja reservin upseerien enemmistö kannattaa jäsenyyttä. Naton logistiikkavirastoa NSPA:ta hyödynnetään Puolustusvoimien hanPATRIA AMV ON 1 600 YKSIKÖN TUOTANNOLLAAN MARKKINAJOHTAJA. Punapistetähtäimiä rynnäkkökivääreihin PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (sin.) on valtuuttanut Puolustusvoimat tilaamaan modernisoitujen 7.62RK62rynnäkkökiväärien punapistetähtäimiä ja niiden suojapusseja. Hankinnalla parannetaan taistelijan aseenkäytön nopeutta ja tarkkuutta sekä rynnäkkökiväärin käytettävyyttä huonoissa valaistusolosuhteissa. Punapistetähtäimiä hankitaan yhteensä 5,5 miljoonalla eurolla. Patria AMV on 1 600 yksikön tuotannollaan markkinajohtaja, mutta kovaa kilpailua on odotettavissa muun muassa saksalaisen Rheinmetallin Boxer-ajoneuvon puolelta. Hankinta liittyy Puolustusvoimien maapuolustuksen kehittämisohjelman Taistelija-hankkeeseen. Aimpoint MicroT-2 -punapistetähtäimet ja suojapussit tilataan Naton logistiikkaviraston kautta, puolustusministeriöstä kerrotaan. Johtavat poliitikot Suomessa – tasavallan presidentti mukaan lukien – edellyttävät kansanäänestystä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Missään väestöryhmässä jäsenyyden taakse ei löytynyt enemmistöä. Suomen ja Venäjän puolustushallinnot ovat avanneet keskinäistä tiedonvaihtoa tehostavan puhelinlinjan erilaisia onnettomuus-, häiriöja poikkeustilanteita varten Suomen lähialueella. Eniten jäsenyyttä kannattivat yrittäjät (34 %) ja johtajat/ylemmät toimihenkilöt (33 %). 39 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 Helsingin Sanomat tutki Nato-kannatusta myös eri väestöryhmien keskuudessa. Britannia aikoo hankkia jopa 800 panssaroitua pyöräajoneuvoa maan asevoimien Mechanised Infantry Vehicle (MIV) -hankkeessa
NSPA tuottaa hankintoihin liittyviä palveluita Naton jäsenmaille ja kumppanuusmaille. Puolustusvoimat osallistuu NSPA:n kumppanuusohjelmaan, jonka avulla voidaan lisätä huoltovarmuutta, kustannustehokkuutta ja kansainvälistä yhteensopivuutta sekä tehdä hankintoja NSPA:n avulla, puolustusministeriöstä todetaan. Venäjän uutistoimiston Tassin mukaan Ratnik3-kokonaisuuteen kuuluvat myös suojalasit, rynnäkkökivääri ja siihen liittyvä kranaatinheitin, tarkka-ampujan kivääri, taistelupuukko sekä optisen ja lämpökuvan yhdistävä näyttö. Tarkoituksellinen ja poliittisten tarkoitusperien ohjaama disinformaatio on ollut osa Venäjän hybridivaikuttamisen välineistöä jo pidemmän aikaa. Norjan ensimmäiset 10 konetta ovat olleet norjalaisten hävittäjälentäjien koulutuskäytössä Yhdysvaltojen Forth Worthissä, Texasissa. EU puuttuu disinformaatioon ”VENÄJÄ ei ole koskaan hyökännyt ensin Eurooppaan.” ”Suomalaisilla oli paremmat oltavat Venäjän imperiumissa kuin Euroopan unionissa.” ”Helsingissä on ollut massiivisia maahanmuuttoa vastustavia mielenosoituksia.” Tällaista tarinaa Kremlin ohjaamat mediat tuuttaavat venäläisille itselleen ja muulle maailmalle jatkuvalla syötöllä. F-35-hävittäjillä Norja korvaa ikääntyneet F-16-hävittäjänsä. ensimmäisen kerran Norjan maaperälle. F-35 on ehdolla myös Suomen Hornet-kaluston suorituskykyjen korvaajaksi Suomen historian suurimmassa puolustusmateriaalihankinnassa, jonka kokonaiskustannusarvio tullee olemaan huikeat 10 miljardia euroa. Venäläistä Ratnik3taisteluasua esitellään sotaharjoituksessa.. Venäläiset esittelivät tulevaisuuden taisteluasua VENÄLÄISTEN RATNIK3 -taisteluasun myyntipuheet eivät ole ainakaan vaatimattomimmasta päästä. Antimagneettinen perinteinen mekaaninen vedettävä rannekello sai lokakuussa palstatilaa jopa ydinsodan olosuhteissa toimivana kellona. Sivustolta löytyy myös kattava uutisarkisto, josta voi hakea valheeksi osoitettuja vanhempia uutisia. Koneet lennettiin yhtäjaksoisesti ilmatankkauksen avulla Yhdysvalloista Norjaan. KOLME F-35-KONETTA LENNÄTETTIIN 3.11. Kolme F-35-konetta lennätettiin 3.11. Venäjällä on Neuvostoliiton ajoista lähtien ollut myös aiheeseen liittyvää akateemista tutkimusta useissa yliopistoissa: kommunistisen maailmanvallankumouksen propagandan vaikuttavuuden tutkimisesta siirryttiin joustavasti kyynisempään tutkimukseen siitä, miten mediaa voidaan käyttää aseena omien tavoitteiden ajamiseen. NORJAAN. Pukuun kuuluu vieterikellon lisäksi myös ulkoinen tukiranka, joka lisää sotilaiden voimaa ja kestävyyttä, viimeisintä luotiliiviteknologiaa ja kypäränäyttö. Ensimmäiset F-35:t Norjaan NORJA HANKKII Lockheed Martin F35A Lightning II -hävittäjiä yhteensä 52 kappaletta. Euroopan unioni on perustanut EU vs Disinformation -sivuston, joka löytyy myös Facebookista. 40 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 JY VÄLL Ä kintoihin Suomen Sotilaan tietojen mukaan ensimmäistä kertaa tällä laajuudella. Informaatiosivuston tarkoituksena on paljastaa valeuutiset ja disinformaatio, jota erityisesti Venäjä levittää
Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitos ilmoitti marraskuun alussa Dagens Industri -lehden mukaan Yhdysvaltojen ja Ranskan lähettiläille, että valinta ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä päätyi amerikkalaiseen Patriot-järjestelmään. Myös ranskalais-italialainen Aster SAMP/T -järjestelmä oli ehdolla. Kylteissä kerrotaan, etteivät muistomerkeissä esitetyt historian tapahtumien kuvaukset vastaa todellisuutta. Patriot-järjestelmä on ollut operatiivisessa käytössä käytännössä kaikissa sotilaallisissa konflikteissa 90-luvulta lähtien, mukaan lukien ensimmäinen Persianlahden sota, Irakin sota, Syyrian sisällissota sekä Israelin ja Gazan palestiinalaisalueiden konflikti. SAKSAN ILMAVOIMIEN HÄVITTÄJÄKALUSTOON KUULUU TÄLLÄ HETKELLÄ 125 EUROFIGHTER TYPHOON -HÄVITTÄJÄÄ.... Patsaiden poistamisen ja monumenttien tuhoamisen asemesta Liettuassa on liitetty yksinkertaiset kyltit muistomerkkien yhteyteen. SAKSAN Luftwaffen komentaja kenraaliluutnantti Karl Müllner vihjaa vahvasti, että myös Saksan tulisi hankkia F35-koneita. Yhdysvaltalaislähteet arvioivat yhden ohjuksen yksikkökustannukseksi 1–6 miljoonaa dollaria. Järjestelmän toimitukset voivat alkaa vuonna 2020, ja sen pitäisi olla valmiiksi asennettuna vuonna 2025, Ruotsin radiosta kerrottiin. Esimerkiksi eräässä kyltissä todetaan, että Neuvostoliiton sotilaiden haudat ovat toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta (kulttuurinen perintökohde) ja neuvostoajan ideologiset kirjoitukset ovat ristiriidassa historiallisten tosiasioiden kanssa. Ruotsi käyttää hankintaan noin 10 miljardia kruunua eli noin miljardi euroa. 41 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 Vaihtoehto patsaiden kaatamiselle LIETTUASSA on hoidettu tyylikkäällä tavalla suhtautuminen Neuvostoliiton ja puna-armeijan saavutuksia esitteleviin monumentteihin. Sen uusimman PAC-3 MSE -ohjusversion torjuntaetäisyys ballistisia ohjuksia vastaan on 35 kilometriä. Müllner sanoi marraskuussa puolustusteollisuuden konferenssin yhteydessä Berliinissä uutistoimisto Reutersille, että Saksa tarvitsee viidennen sukupolven hävittäjän, joka pystyy iskemään maaleihin etäisyyden päästä. Ruotsi hankkii Patriotin RUOTSI laittaa kertarysäyksellä korkeailmatorjuntansa ja ballistisen ohjuspuolustuksensa kuntoon hankkimalla Yhdysvalloista Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän. Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on Raytheonin valmistama, mutta uusia ohjuksia järjestelmälle valmistaa myös Lockheed Martin. Ruotsista ei vielä kerrottu minkä tyyppisiä Patriot-ohjuksia kauppaan kuuluu. Luftwaffe havittelee F-35:tä. RUOTSI KÄYTTÄÄ HANKINTAAN NOIN 10 MILJARDIA KRUUNUA ELI NOIN MILJARDI EUROA. PAC-2-version torjuntaetäisyys ilmamaaleja vastaan on 96–160 kilometriä
Bulgaria toppuuttelee Gripen-kauppoja BULGARIA on korvaamassa ikääntyneitä MiG-29-hävittäjiään ja haluaa hankkia länsikalustoa. Samalla on merkille pantavaa, että Kiinan politbyrooseen ei nimitetty Xille NEREHTA-ROBOTISTA ON TEHTY KOLME ERI VERSIOTA.. Italian ilmavoimien Typhoon tuhoutui lentonäytöksessä 24.9., kun kone syöksyi mereen silmukkaliikkeen päätteeksi. Pomazuevin mukaan robotit pärjäsivät paremmin kuin miehitetyt taisteluajoneuvot monella parametrilla mitattuna. Saksan ilmavoimien hävittäjäkalustoon kuuluu tällä hetkellä 125 Eurofighter Typhoon -hävittäjää ja 85 Panavia Tornado -rynnäkkökonetta. Syynä on muun muassa Hawk-harjoitushävittäjän vähentyneet tilaukset mutta ennen kaikkea Eurofighter Typhoonin takkuava kauppa. Kuningas Felipe vastaanotti Madridissa sotilasparaatin, johon kuului myös maan ilmavoimien ylilentoja. Xi tiukentaa otettaan Kiinasta KIINAN kansantasavallan presidentti Xi Jinping lujitti valta-asemaansa nousevan suurvallan peräsimessä. Xin edeltäjiä Jiang Zeminiä ja Hu Jintaota ei peruskirjassa ole mainittu nimeltä, vaikka heidän valtakausiensa poliittiset tavoitteet peruskirjaan kuuluvatkin. Tämä oli neljäs Espanjan ilmavoimien tuhoutunut Eurofighter Typhoon -hävittäjä. Sen torjuntavoima perustuu räjähdevaikutuksen asemasta täysosumaan. Venäjällä miehittämättömät taisteluajoneuvot ja -robotit nähdään tärkeänä kehityskohteena. Saksa on osallistunut yhteiseurooppalaisen Eurofighterin kehitystyöhön, mutta alkuperäistä tilausmäärää on pienennetty 180 koneesta 143:een. Tekoälyn kehittyminen mahdollistaa roboteille entistä monipuolisempia käyttötapoja. Aikaisemmin maininnan ovat saaneet vain puhemies Mao vuonna 1945 ja Kiinan linjaa merkittävästi muuttanut Deng Xiaoping. Tilauksia ei ole tullut toivottuun tahtiin. Bulgarian uudeksi hävittäjäksi on ollut ehdolla Saab JAS 39 Gripen Ruotsista, käytetyt General Dynamics F-16 Fighting Falconit Portugalista tai Italiasta ostettavat Eurofighter Typhoon -hävittäjät. Dengin nimi liitettiin kuitenkin peruskirjaan vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1997. 42 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 JY VÄLL Ä Saksan ilmavoimille on ollut ehdolla ikääntyvien Tornado-rynnäkkö/torjuntahävittäjien korvaajaksi F-15E Strike Eagle, F/A-18 Super Hornet ja Eurofighter Typhoonin päivitetty versio. Lockheed Martinin valmistama kehittyneempi PAC-3 otettiin vasta hiljattain käyttöön Saudi-Arabiassa. Bulgarian puolustusministeriön ennakkosuosikki oli Saab Gripen, mutta Bulgarian parlamentin asettama komitea haluaa palauttaa asian valmisteluun. Koneita hankitaan kuitenkin vain kahdeksan kappaletta. Patriot tositoimissa Saudi-Arabiassa PATRIOT -ilmatorjuntaohjuksen valmistajan Raytheonin mukaan Saudi-Arabia on torjunut yli 100 Jemenin kapinallisten ampumaa ballistista ohjusta. Paraatiin osallistunut Eurofighter tuhoutui ESPANJA vietti kansallispäiväänsä 12.10. Komitean mielestä hallituksen pitäisi lähettää uusi tarjouspyyntö, jossa kysyttäisiin myös muilta tarjoajilta uusia hävittäjiä. Kone kaatui laskun yhteydessä, eikä lentäjä ehtinyt käyttää heittoistuinta. Keskikokoisesta Nerehta-robotista on tehty kolme eri versiota: taistelu-, kuljetusja tykistön tulenjohtoversiot. Niiden avulla voidaan vaikuttaa paikkoihin, joihin ihminen ei voisi mennä. Edellisestä Eurofighter Typhoon -hävittäjää kohdanneesta onnettomuudesta ei ollut ehtinyt kulua kuin reilut kaksi viikkoa aikaa. Kiinan kommunistisen puolueen kerran viidessä vuodessa pidettävä puoluekokous antoi Xille poikkeuksellisen tunnustuksen: hänet mainittiin nimeltä puolueen peruskirjassa. Saudi-Arabian johtama koalitio on ollut Jemenin hallituksen puolella sen sotiessa Iranin tukemia huthi-kapinallisia vastaan vuodesta 2015 lähtien. Eurofighter Typhoon on ehdolla myös Suomen Hornet-kaluston suorituskykyjen korvaajaksi. Venäjä jatkaa taistelurobottien kehittämistä VENÄJÄN puolustusministeriön kehitysyksikön johtaja eversti Oleg Poma zuev sanoi Nerehta-taistelurobotin kunnostautuneen Alabinon testialueella. Puhuessaan viidennen sukupolven hävittäjästä Saksan ilmavoimien komentaja vaikuttaisi olevan kuitenkin Lockheed Martinin F-35 Lighting II -hävittäjän kannalla. Bulgaria on varannut kahdeksan uuden hävittäjän hankintaan noin miljardi euroa. Raytheonin mukaan noin 90 torjutuista ohjuksista ammuttiin alas Patriot PAC-2 -kehitysversion ohjuksella. Se voidaan aseistaa 12,7 mm:n tai 7,62 mm:n konekiväärillä sekä 30 mm:n AG-30M-kranaattikonekiväärillä. Eurofighter ei käy kaupaksi EUROFIGHTER-KONSORTIOTA johtava brittiläinen BAE Systems irtisanoo lähes 2 000 työntekijää. Yksi paraatiin osallistuneista Espanjan ilmavoimien Eurofighter Typhoon -hävittäjistä tuhoutui laskeutuessaan Albacetessä, Kaakkois-Espanjassa sijaitsevaan lentotukikohtaan, ja koneen lentäjä menehtyi
– Tavoitteenamme ei ole sota, vaan päinvastoin, Korean niemimaan peruuttamaton ydinaseriisunta, Jim Mattis sanoi Eteläja Pohjois-Korean rajalla tavatessaan eteläkorealaisen virkaveljensä, puolustusministeri Song Youngmoon. TURKKI SUUNNITTELEE S-400JÄRJESTELMÄN HANKINTAA. Sotilaallinen konflikti maiden välillä olisi mahdollisesti tuhoisa eteläkorealaiselle siviiliväestölle. Etelä-Korea on ollut selvästi Yhdysvaltoja varovaisempi kommentoidessaan Pohjois-Korean tilannetta sekä sen ydinja ohjuskokeita. Monien analyytikoiden mielestä tämä tarkoittaa sitä, että Xi on onnistunut lujittamaan valta-asemaansa merkittävästi ja että hän olisi jatkamassa vielä kolmannenkin kauden. Saksalaisvalmisteinen diesel-sähköinen sukellusvene on otettu käyttöön vuonna 1983, ja siinä on 44 hengen miehistö. Puolustusministeri Mattis liennytti YHDYSVALTOJEN puolustusministeri, kenraali evp Jim Mattis vieraili Etelä-Koreassa lokakuussa ja liennytti Pjongjangin ja Washingtonin välistä sanasotaa. Nyt pienen mietintätauon jälkeen on kuultu Naton vastaus: Turkin päätöksillä on seurauksia. ARGENTIINA etsi kuumeisesti ARA San Juan -sukellusvenettään marraskuussa. Xi Jinpingin puoluekokouksessa hyväksytyissä tavoitteissa halutaan edelleen vahvistaa maan taloudellista ja sotilaallista asemaa, tukea nykyistä maailmanpoliittista järjestystä ja tietenkin lujittaa kommunistisen puolueen asemaa ainoana sallittuna poliittisena liikkeenä samalla korruptiota kitkien. Argentiina menetti sukellusveneen. n ARA San Juan -sukellusvene. Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, tšekkiläinen kenraali Petr Pa vel totesi, että vaikka kaikki jäsenmaat ovat vapaita tekemään omat päätöksensä puolustuksensa suhteen, Turkin suunnittelema S-400-järjestelmän hankinta estää Turkin kuulumisen jatkossa mihinkään yhteiseen integroituun ilmapuolustusjärjestelmään ja voi johtaa myös muihin teknisiin rajoituksiin. Yhtenä osoituksena uusista ystävällisistä väleistä oli Turkin ilmoitus aikomuksesta hankkia venäläinen S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Vaikka Etelä-Korea ja Yhdysvallat jälleen vakuuttivat vahvaa liittolaisuuttaan ja yhteneväisiä tavoitteita, Etelä-Korea on tavoitellut maltillisempaa otetta ja diplomaattisempaa lähestymistapaa, jolla Pohjois-Korean toimiin pyrittäisiin vastaamaan ja kiristynyttä tilannetta liennyttämään. Nato varoitti Turkkia venäläisen kaluston hankinnasta KOHTI yhden miehen ja puolueen diktatuuria liukuva Erdo . Samalla Kiinan kansantasavallan on arveltu siirtyvän totutusta puoluebyrokraattisesta kollektiivisesta johtamismallista yhden karismaattisen johtajan malliin. Alukseen menetettiin viestiyhteydet ennen etsintöjen käynnistämistä. anin Turkki on löytänyt sielunveljeyttä Putinin Venäjän kanssa. 43 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 selkeää seuraajakandidaattia, kuten aikaisemmissa puoluekokouksissa ollaan nähty. Etelä-Korean pääkaupunki Seoul ja huomattava osa sen väestöstä on aivan maita erottavan demilitarisoidun vyöhykkeen naapurissa. Tämä on aiheuttanut hämmennystä länsimaissa, sillä Turkki kuuluu Pohjois-Atlantin liittoon Natoon
TEKSTI: PEKKA VIRKKI. 44 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 PR E S I D E N T I N VA ALI T 2018 Suomen Sotilas kysyi seitsemältä presidentti ehdokkaalta näiden näkemyksiä turvalli suutta ja maanpuolustusta koskevissa kysymyksissä. Entä hankinnoista ja aseellisen maanpuolustuksen kehittämisestä. Mitä mieltä Suomen ensi keväänä valittava presidentti ja puolustusvoimain ylipäällikkö on asevelvollisuudesta ja Natosta. Kaikki presidenttiehdokkaat vastasivat kyselyyn. Vastaukset kokonaisuudessaan ovat luettavissa verkkolehdestämme. Vastauksen löydät seuraavilta sivuilta.
Puolustusvoimien osalta ne liittyvät erityisesti uuden kaluston hankintaan. Myös sosiaalidemokraattien Tuula Haatainen nostaa niin kutsuttuihin hybridiuhkiin varautumisen keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kustannussyistä tulisi myös pyrkiä hankkimaan valmis kone valmiine asejärjestelmineen, eikä ainakaan lähteä aseteollisuuden tuotekehittelyn maksumieheksi. Kehittämistarpeita on kahdentyyppisiä. Kalustohankintojenkaan tarpeellisuutta ei erityisemmin kyseenalaista kukaan, vaikka vasemmistoliiton Merja Kyl lönen haluaisi laskea hävittäjien määrää. Tarkasteluun tulee ottaa 18 tai enintään 36 koneen hankinta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 45 A sevelvollisuusjärjestelmämme toimivuudesta ehdokkaat ovat hyvin yksimielisiä. – Konemäärän perusteena ei kuitenkaan voi olla 64–67 konetta vain siksi, että aiemmin meillä on ollut tämä määrä. Hankinta ei saa johtaa mihinkään sotilaalliseen liittoutumiseen, Kyllönen sanoo. Jo 18 koneella kyettäisiin tuottamaan hyökkääjälle tappionsietokykyä suuremmat tappiot. Istuva presidentti Sauli Niinistö painottaisi presidentin roolia maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Tässä tehtävässä myös siviilien ja siviilijärjestöjen tieto ja osaaminen on tärkeää, nykyinen ylipäällikkö uskoo. Sekä kone että siihen hankittavat järjestelmät sitovat meidät myyjiin. – Puolustusvoimamme on suorituskykyinen, ja kykenemme luomaan tuntuvan kynnyksen hyökkäystä vastaan. Hän näkee Puolustusvoimien kehittämistarpeen erityisesti materiaalisena kysymyksenä. – Onko puolustusjärjestelmämme varautunut riittävällä tavalla kyberhyökkäyksiin, joiden tavoitteena on tuottaa Asevelvollisuus yhdistää – Nato jakaa. Hybridiuhkien torjuminen taas vaatii eri viranomaisilta lisääntyvää valppautta ja kykyä yhteistoimintaan
– Suomi ei ole lintukoto. Hybridiuhkien torjuntaa pidän tärkeänä kehittämiskohteena, Haatainen sanoo. Supolla (suojelupoliisi) on hyvät valmiudet, mutta resursseja on syytä tarkastella, kuten on nyt Sipilän hallituksen aikana vastuullisesti tehty. Meidän täytyy tehdä EU-rintamassa töitä Afrikan investointivetoisen kehityksen eteen, ettei Euroopasta tule Afrikan tulevaisuuden maanosaa vaan Afrikasta itsestään kehittyy sellainen. – Meillä on korkeaa omaa osaamista tunkeilun tai terrorismin torjunnassa, mutta tiedonkeruussa ja saannissa olemme monesti olleet ulkopuolisen avun varassa. 46 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 PR E S I D E N T I N VA ALI T 2018 nopeasti vahinkoa yhteiskunnallisesti kriittiseen tietoinfrastruktuuriin. Hänen mukaansa Venäjällä on odotettavissa kriisi, jonka iskiessä Suomen tulee olla tiukasti läntisen sateenvarjon suojassa. Natoon vai ei. Samanlainen ajattelu ilmenee myös Niinistön vastauksessa: – Suomen on pidettävä avoinna mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä, tämä jo sellaisenaan on myös turvallisuuspoliittinen väline. – Afrikan tulevaisuuden kehitys on myös Suomen turvallisuuden kannalta olennainen kysymys. Siksi niin oman sotilaskuin siviilitiedustelunkin keinoja on lainsäädännöllä kehitettävä, Sauli Niinistö sanoo ja jatkaa, – näen suurimpana haasteena tässäkin hybridialueen, josta emme kaikkea edes tunnista. EU:n yhteistyöstä odotan mahdollisuutta satelliittiyhteistyöhön, Matti Vanhanen sanoo. – Niiden ja monenkeskisten järjestelmien vaihtoehtona on suurvaltojen maailma, ja sitä emme etupiireineen halua. – Olen pitkään kannattanut Euroopan puolustusyhteistyön kehittämistä ja nyt eteenpäin vietävää pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY). Tiedustelulait parantavat viranomaisten edellytyksiä hoitaa tehtäviään. Tiedustelulaki saa kannatusta Tiedustelulakia ei kovin äänekkäästi vastusteta presidenttiehdokkaiden keskuudessa. Kaikki tottelevat miinoja, ja niillä on tarkoitus suojata strategisia pisteitä, Huhtasaari linjaa. Nils Torvaldsin mukaan terrori on todellinen ja arvaamaton uhka. Keskustan Matti Vanhanen puolestaan haluaa säilyttää kansallisen liikkumatilan Nato-kysymyksessä. Niinistö haluaa selvittää tarkoin, mitä Euroopan unionin puolustusulottuvuus todella pitää sisällään. Olennaisinta on ylläpitää valmiuksia, ei määritellä aikataulua, Niinistö toteaa. Ehdokkaista ainoastaan RKP:n Nils Torvalds asettuu selkeästi Nato-jäsenyyden hakemisen kannalle. – Arvaamaton presidentti Yhdysvalloissa ja huolestuttava talouskehitys Venäjällä sekä brexitin vaikutus Euroopan puolustuskykyyn luovat ihan riittävästi haasteita. EHDOKKAISTA AINOASTAAN RKP:N NILS TORVALDS ASETTUU SELKEÄSTI NATO-JÄSENYYDEN HAKEMISEN KANNALLE.. Kansainväliset velvoitteet Myös perinteisten liittokuntien ulkopuolinen kansainvälinen kehitys sekä erilaisten sopimusten maallemme asettamat velvoitteet pohdituttavat ehdokkaita. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari haluaisi pitää Suomen tiukasti liittoutumattomana ja irti jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. – Jalkaväkimiinojen suorituskykyä ei sellaisenaan pystytä korvaamaan. Merja Kyllönen tosin epäilee lain hyötyjä, ja Tuula Haatainen pitää tämänhetkistä tilannetta melko hyvänä. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Matti Vanhanen puolestaan on huolissaan Afrikan kehityksestä. Vanhasen mukaan pieni Suomi tarvitsee tuekseen kansainvälisiä sopimuksia. Johtamani linja on ollut selvittää tarkoin, miten kukin jäsenmaa ymmärtää Lissabonin sopimuksen hengen ja velvoitteen ja miten se toteutetaan, tasavallan presidentti jatkaa
Niin ikään Pekka Haavisto korostaa kotoutuksen merkitystä. Kristallipallo Vaikka nyt näyttää siltä, että istuva presidentti ilman muuta valitaan kuuden vuoden jatkokaudelle, ei presidentinvaalien merkitystä tulevien vuosien linjavalintojen määrittäjänä tule vähätellä. 47 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 – Kaikki kokemukset osoittavat toisen polven maahanmuuttajien huonosti hoidettuun kotoutukseen. JO H A N LU N D A H L/ C O M BA T C A M ER A /F Ö RS VA RS M A K TE N. HYVÄ ON MUISTAA MYÖS SE, ETTÄ PRESIDENTIN VALTAOIKEUKSISTA ON KOVIN VÄHÄN JÄLJELLÄ. Puutteita hän näkee kuitenkin myös tiedonvaihdossa. AFGANISTAN 2012 Tienvarsipommi on osunut suomalaiseen ajoneuvoon. Myös ehdokkaiden lähestymistapojen väliset erot ovat merkittäviä: siinä, missä Haatainen ja Kyllönen painottavat voimakkaasti niin sanotun pehmeän turvallisuuden merkitystä, istuva presidentti edustaa varsin toisenlaista katsantokantaa. Hyvä on muistaa myös se, että presidentin valtaoikeuksista on kovin vähän jäljellä. Ruotsalainen sotilas haavoittui hyökkäyksessä. Se, millä areenalla voittajaehdokas joutuu ääniä kalastelemaan, saattaa olla viime kädessä jopa merkityksellisempää kuin ehdokkaan henkilöllisyys. Jos Sauli Niinistö tulee valituksi, näemme myös sen, muuttuuko presidentin linja, kun hänen ei tarvitse enää pelata itselleen seuraavaa kautta. – Tapahtumat Turussa nostivat esiin erilaisia puutteita tiedustelussa. Omanlaisiaan vastinpareja edustavat ainakin liittoutumista voimakkaasti puolustava Nils Torvalds ja toisaalta sitä kiivaasti vastustavat Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen ja Tuula Haatainen. Kansalaisten enemmistön silmissä presidentti on kuitenkin yhä mielipidejohtaja, ja sellaista suomalaisten enemmistö näyttää yhä kaipaavan. Esimerkiksi EU-maiden välinen tiedonvaihto rikoksentekijöistä ei toiminut, eikä jo saatuja vihjeitä oltu asianmukaisesti tarkistettu
48 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMEN SOTIL A AT Johan Edvard ”Eetu” Vähäsarjan puolivuosisatainen elämä on kuin satavuotiaan isänmaamme alkutaival yhden miehen tarinaan puristettuna. VÄHÄSARJAN PERHE juhlaparaatin jälkeen 8.5.1936 PPP 1:n saatua nimen JP 1. Kuvassa äiti Elli, Pentti, Antti ja isä Eetu.
49 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017
. Tuntemattoman jääkärin poika, Pentti Vähäsarja, kertoo isänsä – Suomen sotilaan – tarinan Suomen sotilaille. Tuntematon jääkäri, jonka elämä ylittää sata vuotta vanhat – joidenkin yhä ylläpitämät – vuoden 1918 juoksuhaudat. 50 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMEN SOTIL A AT Köyhyydessä syntynyt, lapsena porton pojaksi suotta solvattu, utelias, äkkipikainen, elämännälkäinen, lahjakas, varhain vahvan kansallisen herätyksen saanut isänmaallinen nuori mies, joka löysi ensin uuden aatteen, sosialismin, sitten hakeutui itsenäisyysliikkeen kautta jääkäriksi ja jolta kiitokseksi vietiin osa ansaittua kunniaa. Tarinan, joka voisi olla koko kansakunnan tarina. TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ KUVAT: JOHAN EDVARD VÄHÄSARJAN JÄÄMISTÖ JA PENTTI VÄHÄSARJAN ARKISTO SEKÄ JAAKKO PUUPERÄ. Hän taisteli vapaussoturina ja oli mukana rakentamassa kanta-aliupseerina itsenäisen isänmaan asevoimia antaen lopulta sen korkeimman hinnan synnyinmaalleen panssarijääkäriupseerina
Nythän pitäisi katsoa eteenpäin. Suomi oli suuriruhtinaskunnan viimeisinä vuosina ankara, epäoikeudenmukainen ja raaka yhteiskunta – siis nykyihmisen silmin arvioituna. Mutta niinhän se aina on: mauri on tehnyt tehtävänsä, joten maurin perhe saa mennä! Kaksitoistavuotiaana menetin uskoni ja luottamukseni laitokseen, jonka toimien ja päätösten oikeellisuuteen olin koko pikkupoikaikäni luottanut. Pentti Vähäsar ja, jääkärin pojista nuorin, muistaa tuon hetken tunnelmat yhä: "Se tuntui meistä pojista käsittämättömältä ja hirveältä. Lyhyen ajan sisällä olimme menettämässä kodin toistamiseen. Lumi narisi varuskunnan komendantin, luutnantti af Enehjelmin saappaiden alla hänen kävellessään pois. Pentin jääkäri-isä Eetusta tuli jälkimmäinen, mutta ei helpolla. Paljon. Hävitty sota ja sen uhrit haluttiin pois silmistä ja mielistä. Ja aina sekään ei auttanut. Ne olivat osoittautuneet pelkäksi tyhjäksi eleeksi. Siihen aamuun ja komendantin vierailuun päättyi minun lapsuuteni." Koska jääkäriluutnantti Vähäsarja ei enää ollut Puolustusvoimien palveluksessa, perheen oli lähdettävä mitä pikimmin. Vaan ei se ollut helppoa valtaosalle suomalaisista yleensäkään. Jokilehto) ensimmäisenä ja ainoana yhteisenä lapsena. Näin nimi Vähäsarja poistettiin käsittämättömän nopeasti turhana varuskunnan asukasluettelosta. Komendantin tyly, suullinen lähtökäsky kuukauden armonaikoineen tuli hirveänä järkytyksenä Ellille ja hänen lapsilleen. Kun Pentti pari päivää myöhemmin tallusteli koulusta kotiinsa, tuli vastaan kapteenin rouva, joka pysäytti kaksitoistavuotiaan ja sanoi: ”Eikö se nyt ole ihan väärin, että isäsi lepää sankarihaudassa, vaikkei hän saanut edes luotia rintaansa.” Kotona tuli itku. Vanhempien avioliitossa ei ollut kyse mistään suuresta rakkaudesta vaan kahden nuoren n Vänrikki Vähäsarja rintamalta kotilomalle juuri tulleena kesällä 1943.. Piti tehdä töitä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 51 O li kireä pakkasaamu. Tällä kertaa asialla ei ollut 'se vanha vainooja' vaan Suomen Puolustusvoimat. Mutta jääkärin poika ei katkeroitunut. Suomessa oli aloitettu aktiivinen unohtaminen. Edessä oli rikas ja pitkä elämä, joka vei lopulta Pentti Vähäsarjan 34 vuotta kestäneelle siviiliuralle Puolustusvoimiin, jonka miehenä hän pitää itseään yhä, 85-vuotiaana aktiivisena eläkeläisenä ja reservin majurina. Syyttömänä syntynyt Olen kuullut monen veteraanin sanoneen, että oli kaksi ammattikuntaa, jotka loivat sen sotilaallisen kyvyn, joka Suomella oli maan kohtalon hetkinä viime sodissa: kansakoulunopettaja ja kanta-aliupseeri. Nyt komendantin vierailun jälkeen laukaukset kaikuivat lesken korvissa kipeästi. Jääkärin leski Elli Vähäsarja oli juuri jättänyt avoimen haudan vieressä jäähyväiset miehelleen, jääkäriluutnantti Eetu Vähäsarjalle. Hautajaisten jälkeisenä aamuna oli Vähäsarjan ovelle ilmestynyt varuskunnan komendantti, kylmän ylimielinen aatelismies, luutnantti af Enehjelm. Johan Edvard ”Eetu” Vähäsarja syntyi 4.7.1890 Haapavedellä itsellisen Antti Matinpoika Vähäsarjan ja Maria Juhontytär Vähäsarjan (os. Helppo ei ollut Eetun elämän alkukaan. Sota raivosi vielä viime hetkiään Euroopassa. Ei sillä, etteivätkö lahjat olisi riittäneet vaikka mihin, mutta sata vuotta sitten Suomessa köyhistä lähtökohdista olevan lahjakkaankaan nuoren ei ollut helppo päästä eteenpäin. Oli tammikuu 1945. Kolme ja puolivuotias sisaremme Maila ei asiaa vielä ymmärtänyt. Siunaustilaisuudessa ammutut kunnialaukaukset olivat Puolustusvoimien viimeinen tervehdys jääkärille. Sisu ei antanut periksi itkeä kapteenskan nähden. Maassa oli kova asuntopula
Uusiin naimisiin hyljätyllä nuorella naisella ei ollut mahdollisuutta, mutta elanto piti jostain hankkia. Ensi alkuun hän työskenteli renkinä eri taloissa. Isä Antti oli kiertelevä ja levoton luonne. Juhlat olivat selvästi tappeluita vaarallisemmat. Ruumiinkulttuurin lisäksi nuoLauantaiiltoihin kuului sauna, ja sitten lähdettiin kylille tappelemaan.. Kirkonkirjoissa Marian kohdalla luki vielä vuosi ennen hänen varhaista kuolemaansa ”Olli Sulkalan portto”. Tervehtyminen vei runsaat neljä kuukautta Vantterarakenteisesta Eetusta tuli pian painimatolla paikallinen kuuluisuus. Lauantai-iltoihin kuului sauna, ja sitten lähdettiin kylille tappelemaan. Tappelun jälkeen jatkettiin saunomista ja sitten otettiin viinaakin. Kun kauemmas ei alkuun päässyt, niin hän meni naapuripitäjään Nivalaan. Mies kuvitteli sairaassa mielessään neitoa omakseen. Piiaksi ei haluttu hyljättyä naista, niinpä työtä oli vain satunnaisesti. Nivalasta tuli nopeasti Eetun kotipaikkakunta, Haapavedestä hän ei halunnut enää koskaan edes puhua. Jo kahta vuotta ennen äitinsä kuolemaa, 11-vuotiaana, määrättiin Eetu kiihkouskovaisen kaikki lapsensa menettäneen leskirouva-tätinsä Matleenan holhottavaksi, mistä tädille maksettiin pieni korvaus. Haikola ystävystyi Eetu-renkinsä kanssa jopa siinä määrin, että Riikka-emäntä joutui välillä torumaan miehiä heidän reippaista riennoistaan. Mustasukkainen, mieleltään häiriintynyt nuori mies viilsi partaveitsellä kesken tanssin syvän haavan Eetun suojaamattomaan selkään. Lasta täti kohteli portonpenikkana eikä veljensä poikana. Täytettyään 20 vuotta hän sai pysyvän pestin Ville Haikolalta aivan Kyösti Kallion puolison Kaisa Kallion lapsuudenkodin naapurista. Haapavedeltä hänellä ei ollut mitään muita kuin traumaattisia muistoja. Tätä kiihkouskovainen körttija lestadiolainen ympäristö ei tietystikään hyväksynyt, ja se kostettiin ”portolle” ja hänen lapsilleen, myös avioliitossa syntyneelle Eetulle, joka sai koko nuoruutensa kuulla olevansa porton kakara. Renkipoika Nivalasta Eetu lähti Matleenan hoivista heti, kun se oli lain mukaan mahdollista eli täytettyään 17 vuotta. Ilo ja nauru oli kielletty, ja äidin – siis nimenomaan äidin – syntejä kantaneesta pikkupojasta ajettiin ”äidiltä perittyä pahuutta” pois säännöllisin polvirukouksin varhain aamulla, päivällä ja illalla. Haapavedellä Eetu oli suorittanut kansakoulun nelivuotisen oppimäärän, joka antoi perustaidot selviytymiseen lukuja kirjoitussekä laskutaitoa unohtamatta. Kuvaavaa on, ettei pakolla avioon joutunut isä ollut paikalla edes poikansa kastetilaisuudessa. Seuraavana vuonna isä katosi Yhdysvaltoihin ja jätti 23-vuotiaan Marian ja vuoden vanhan Eetu-pojan oman onnensa nojaan. Asiantuntevan avun puuttuessa niskasta vyötäröön ulottuvan viillon runsasta verenvuotoa ei osattu tyrehdyttää. Lempiaineekseen Pentti muistaa isänsä joskus sanoneen äidinkielen ja kirjoituksen. Asiaa ei helpottanut se, että Maria synnytti seuraavina vuosina yhteensä neljä lasta kahdelle eri miehelle, yhden "metsäherralle" ja kolme avoliitossa talollisen pojalle Olli Sulkalalle. Tanssittaessa kerran häitä Angersaaren talossa Eetu oli jatkuvasti lattialla. Hien noustua pintaan Eetu heitti takkinsa nurkkaan ja jatkoi tanssia kaunis neito käsivartensa lujassa otteessa. Viinaa ei otettu, että pärjättiin tappelussa. SUOMEN SOTIL A AT 52 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 onnettomasta vahingosta ja sitä seuranneesta pakkoavioliitosta. Se oli koitua Eetun kuolemaksi. Koulunkäynti sujui vaivatta, vaikka kotona oli aina edessä täysi työpäivä ja loppuajan täytti rukoilu
kesäkuuta 1929. Santahaminakautena perheeseen syntyi kaksi poikaa, Antti ja Pentti.. 53 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 MORSIAMENSA ELLIN jääkäri löysi Santahaminasta, seitsenhenkisestä perheestä, jonka jäsenistä neljä oli – Ellin lisäksi – Puolustusvoimien palveluksessa. Avioliitto solmittiin 30
Koska ympäristön maanviljelijät Haikolaa ja Kaisa Kallion lapsuudenkodin eli Pirttiperän isäntäväkeä lukuun ottamatta eivät olleet pitäneet hänen kuulumisestaan työväenyhdistykseen, Eetu jäi nyt kahden kiistelevän poliittisen ryhmittymän välimaastoon. Hän toimi Keski-Pohjanmaalla värvärinä, kunnes joku värvättävistä tovereista paljasti hänen toimensa viranomaisille. Kesällä 1916 pataljoona marssi rintamalle, jossa myös nuori jääkäri Vähäsarja osallistui Misse-joen (Misa-joki nykyisessä Latviassa), Aa-joen (Lielupe myös niin ikään Latviassa) ja Riianlahden taisteluihin. Tässä vaiheessa Kaisa Kallio ehti kerätä kaikki etsintäkuulutetusta Vähäsarjasta otetut valokuvat ja kätkeä ne, ettei etsintäkuulutukseen voitaisi liittää kuvaa. Kaikki eivät suinkaan olleet Kesällä 1916 pataljoona marssi rintamalle.... Kahden kerroksen väkeä Kaksikymmentäviisivuotias etsintäkuulutettu maanpakolainen saapui Lockstedtin koulutusjoukkoon ja aloitti palveluksen alokkaana 8.12.1915. Kirjoittamisesta kovasti pitänyt Vähäsarja piti päiväkirjaa säännöllisesti koulutuskausien ja rintamalla olon ajan kertoen tapahtumista sekä omista ja tovereidensa mielialoista. Olkaamme siis suomalaisia Nuorukainen oli saanut uudessa elinympäristössään, jossa hänet hyväksyttiin sellaisena kuin hän oli, myös vahvan kansallisen herätyksen. Hän toimi muun muassa tiedottajana, jonka tehtävänä oli lähettää oululaiseen lehteen tekstejä yhdistyksen toiminnasta ja Kalajokilaakson tapahtumista. Pataljoona koostui monenkirjavasta joukosta. Jo ennestään heimoaatteen kannattajana Vähäsarja innostui itsenäisyysaatteesta ja siihen liittyvästä aktiivisesta toiminnasta – jota myöhemmin kutsuttiin jääkäriliikkeeksi. Tämä harrastus oli laajasti jääkäriveljien tiedossa. Sielultaan sivistyneet Haikolat ja Kalliot suvaitsivat poliittisesti toisinajattelevia ja uskoivat vahvasti oikeudenmukaisuuteen. Koska kumpikaan vaihtoehto ei kiinnostanut, ratkaisuksi tuli lähtö Saksaan sotilaskoulutukseen. Eetu osallistui poliittiseen toimintaan Nivalan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen aktivistina. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Kaisa Kallio tutustutti Vähäsarjan vuoden 1915 alkupuolella kirjailija-maanviljelijä Kyösti Vilkunaan, joka Pohjanmaalla värväsi miehiä Saksaan sotilaskoulutukseen osana akateemisissa piireissä syntynyttä toimintaa Suomen erottamiseksi Venäjästä itsenäiseksi kansakunnaksi. Vähäsarjaa ehdittiin kuitenkin varoittaa, ja hän ehti kätkeytyä ennen pidättäjien tuloa. 54 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMEN SOTIL A AT rukainen kiinnostui 1910-luvun alussa sosialismista, joka lupasi oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Hänen työnantajansa sekä Kyösti ja Kaisa Kallio olivat ystävinä hyväksyneet hänen poliittisen toimintansa, vaikka se ei ollutkaan körttiläistä eikä maalaisliittolaista. Yhdistyksen jäseniä kiellettiin erottamisen uhalla olemasta missään tekemisissä Eetun kanssa. Pahimmassa tapauksessa edessä olisi ollut matka Siperiaan… tai köysi. Kameran vuokraaminen Mitaun (Jelgava) pikkukaupungista auttoi tallentamaan tapahtumia ja rintamaolosuhteita. Vähäsarjan työväenyhdistyksen paikallisosaston kokouksessa esittämät jyrkät Venäjän valtaa ja venäläisiä arvostelevat mielipiteet aiheuttivat hänen äkillisen, näyttävän ja aggressiivisen erottamisensa yhdistyksestä
Maailma ja Suomen suuriruhtinaskunta olivat kovin epätasa-arvoisia. Vartiotoveri jäi asemiin, ja Vähäsarja lähti ryömien kohti vihollisasemia maastoa hyväksi käyttäen. Ei välttämättä yksin äidinkieli, vaan se, että ani harva heistä osasi saksaa, joka taas oli ylioppilaspojilla hyvin hallussa. Edellistä jääkärit pitivät murhaajana, koska hän oli ampunut komppaniassaan palvelleen, hyväksi sotilaaksi osoittautuneen jääkäri Saarikosken pataljoonan rivistön edessä. Riianlahdella syksyllä 1916 ollessaan etulinjassa parivartiossa Vähäsarja huomasi asemien edessä liikettä. Molemmat kertoivat tapahtumasta tahollaan, yhdenmukaisesti yksityiskohtia myöden ja toisistaan tietämättä, jääkärien kotiinpaluun jälkeen toisiaan tapaamatta. Aivan vihollisen asemien edessä Vähäsarja tavoitti kaksi saksalaisilta karannutta, omien puolelle pyrkivää aseetonta venäläistä upseeria ja pakotti heidät palaamaan kanssaan – ääntä päästämättä – takaisin jääkärien asemiin. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 55 liikkeellä mielessään kotimaan vapauttaminen Venäjän vallasta, vaan moni oli joukossa pakosta, kuten valtaosa Saksan internointileireiltä värväystä vastaan vapautetuista merimiehistä. Molemmat saivat Riianlahden taistelujen aikana rautaristin, toinen heistä sen Vähäsarjan ansaitseman. Armas Ståhlberg ja Olof Lagus kuolivat molemmat vapaussodan aikana hämärissä olosuhteissa, Ståhlberg Joutsenossa ja Lagus Heinjoella 20.4.1918. Vähäsarja hälytti toisen miehen tilalleen parivartioon ja vei vangit esimiehelle komppaniansa (1.K) komentopaikalle. Olof Lagus (Ruben Laguksen veli) oli äänekäs, mielivaltainen, alaisiaan halveksiva, korskea aatelismies. komppaniassa oli kaksi komppanian rivijääkärien vihaamaa suomalaista esimiesasemaan noussutta jääkäriä, alaisiaan avoimesti halveksineet öykkärit, Oberzugführer Armas Ståhlberg ja Zugführer Lars Olof La gus. Vähäsarjan kaltaisilla köyhistä oloista tulleilla jääkäreillä oli etenemisen tiellä usein juuri kieli. Varastettu kunnia Seuraavaa tapahtumaketjua Vähäsarja ei kertonut pyynnöistä huolimatta edes puolisolleen Ellille, joka huomasi jonkun jääkäriaikaisen tapahtuman painavan miehensä mieltä. Pentti Vähäsarjan haastatellessa myöhemmin kahta isänsä jääkäriveljeä, kummiaan, jääkärivänrikki Simo Pursiaista Lahdesta ja jääkärivääpeli, maanviljelijä Edvard Ainasojaa Nivalasta, alkoi Eetun vaikenema tapahtuma selvitä. Jääkäripataljoonassakin kukoistivat sääty-yhteiskunta ja kieliraja juhlapuheista poikkeavalla tavalla. Vangitsemisen yksityiskohdat kerrottuaan Vähäsarja luuli osuutensa tapahtumaketjussa jo päättyneen, mutta juttu paisuikin esimiehen toiminnan vuoksi koko pataljoonaa kiinnostavakEsimies otti kunnian itselleen ja sai urheudestaan rintaansa rautaristin.. Puhe "kaikkien jääkärien veljeydestä" oli rivijääkäreistä – nykykielellä sanottuna – juhlapuhekamaa! Pataljoonan 1
Siinä terve ja vahva jääkäri todettiin palvelukseen kelpaamattomaksi huonon kunnon ja terveyden vuoksi. Tällä perusteella Vähäsarja voitiin komentaa keväällä 1917 täydennysjoukkoon ja sieltä varmuuden vuoksi siviilityöhön. Rintamalta sai lähteä useampi mies sairaaksi tai muuten sopimattomaksi katsottuna vain siksi, että naama ei miellyttänyt. Koska asiaa ei haluttu käsitellä virallisesti, keksittiin ratkaisuksi lääkärintodistus. Vähäsarja ei ollut ainoa. Vähäsarjan kertomuksen kuultuaan esimies oli vienyt vangit pataljoonan esikuntaan ja kertonut siellä vilpilliseti vanginneensa karkulaiset itse. Esimies otti siten kunnian itselleen. Kunnian varastanut esimies oli hyvin vihattu miehistön keskuudessa, ja hän kaatui vapaussodassa osin oudoissa olosuhteissa. Paikalla ollut saksalainen kenraali oli tarinan kuultuaan ojentanut "urholle" hänen osoittamastaan rohkeudesta ja aloitekyvystä rautaristin. Näin rintamalta joutui tai pääsi pois myös miehiä, joita sotapalvelus ei huvittanut. Kiusallisesta jääkäristä haluttiin kuitenkin päästä eroon. Usean kuukauden ajan Vähäsarja yritti saada oikeutta puhein ja esittämällä asian virallista käsittelyä. Oman ryhmänsä muodostivat eri syistä kapinoineet, joukossa oli myös sosialisteja ja puhtaita pinnareitakin. Vähäsarja kuului heihin, jotka joutuivat joukosta pois vasten tahtoaan. 56 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMEN SOTIL A AT si alainen-esimiesdraamaksi. Vähäsarja palasi pataljoonaan Polangenista jälkijoukon mukana everstiluutnantti Thesleffin päiväkäskyn julkistamispäivänä 12.2.1918. Viiden kuukauden siviilityökauden jälkeen Vähäsarja palasi elokuussa 1917 takaisin pataljoonaan, mutta hänet komennettiin välittömästi viikkoa aiemmin alkaneelle räjäytys-, sabotointija sissikurssille Polangenin kylpyläkylään (nykyisin Palanga Liettuassa) jääkärien majapaikasta Libausta (Liepaja Latviassa) etelään. Päiväkäskyssä Raudun taistelussa Vähäsarja osallistui joukkueineen panssarijunan valtaukseen.. On epäilty, että jääkäriupseerin tappanut luoti ei olisi tullut vihollisen aseesta. Vähäsarja yritti oikaista asiaa rintamalla saatuaan kuulla esimiehensä menettelystä
Komppaniaan, jonka sijoituspaikka oli tuolloin Rautu. Vaasassa hänen kaikki päiväkirjavihkonsa varastettiin, mutta lasiset valokuvanegatiivit jätettiin kuitenkin omistajansa haltuun. Eetu Vähäsarjalle ja hänen aseveljilleen – vapaussotureille – se oli vapaussota. ”Ulkoministeriön mukaan rauha on astunut voimaan 31.12.1920 klo 6.25 ip.. Raudun taistelussa Vähäsarja osallistui joukkueineen panssarijunan valtaukseen. Seurasi puolen vuoden sairaalamatka, jonka aikana hän ehti miettiä tulevaisuutta. Komppanioiden sijoituspaikkoja vaihdettiin kuitenkin kahden kuukauden välein. Terijoen rajavartiopataljoona tuli siten osaksi Käkisalmen läänin rykmenttiä, sen 1. Kyseiset negatiivit jäivät talvisodan syttyessä Terijoelle. Pataljoonaksi, jonka sijoituspaikka oli edelleen Terijoki. Sotaa varjoissa Toivuttuaan vammoistaan tyydyttävään palveluskuntoon Viipurin rajavartiopataljoonan kirjoissa ollut Vähäsarja komennettiin 1.10.1918 Terijoen rajavartiopataljoonaan, jonka komppaniat ja vartiostot olivat rajan tuntumassa Kuokkalan ja Raudun välillä. Vähäsarja määrättiin vääpeliksi 3. Koska Vähäsarja ei ollut nähnyt ylennysluetteloa, hän allekirjoitti esimiesten antaman sitoumuspaperin palveluksesta Suomen armeijassa aliupseerina. Pohdinnan tuloksena oli päätös jatkaa palvelusta armeijassa sopimuskauden päätyttyä. Voimat ehtyivät kuitenkin Raasulissa. Vapaussodassa Suomen sisällissota. Hänet ylennettiin vääpeliksi 5.3.1918. Eetu Vähäsarja ja hänen jääkäriveljensä Sam Sihvo vuokrasivat yhdessä Kellomäeltä huvilan, joka oli heidän käytössään ja asuntonaan vuoden 1919 ajan. Varkautta ei ehditty selvittää, mutta erästä jääkäriä epäiltiin. Vähäsarja määrättiin 3. Vähäsarja palasi jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25.2.1918. Vähäsarja komennettiin 4. Näin sitoumuksen allekirjoittanut esimies, joka oli varastanut Vähäsarjan kunniamerkin, varasti myös alaiseltaan tälle kuuluneen sotilasarvon mukaisen aseman ja korvauksen. Herättyään joukkosidontapaikalla tajuttomuudestaan Vähäsarja kieltäytyi lähtemästä sairaalaan, koska hän halusi olla riveissä vapaustaistelun loppuun saakka. Lähelle iskeytyneen ammuksen räjähdyspaine heitti vääpelin rajusti kumoon. Päiväkäskyssä hänelle oli myönnetty kuitenkin korkeampi varavääpelin sotilasarvo, mitä hän ei ollut tiennyt. 57 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 ilmoitettiin jääkäreiden tulevat suomalaiset sotilasarvot. Kun rajajoukot organisoitiin uudelleen, kolme rajapataljoonaa yhdistettiin rykmentiksi 5.2.1920. Vähäsarja lainasi myöhemmin 1920-luvulla negatiivit Jääkäriliitolle, joka palautti ne valokuvat teetettyään. Komppaniaan joukkueenjohtajaksi. Komppanian vääpeliksi. Jääkärirykmentin 8. Jääkäripataljoonan 1. Suurehko lohkare suojasi sirpaleilta, mutta iskeytyminen maahan vei tajunnan, aiheutti ruhjeita ja joidenkin sisäelinten vahingoittumisen. Vähäsarja osallistui rajakahakoihin vuosina 1918–1920. Raudun aseman taistelussa Vähäsarjan joukkue sai rynnäkkökäskyn. Tämä todettiin myöhemmin sotasairaalassa
Lyhyet komennusmatkat rajavaruskuntiin ja rajavartiostoihin jatkuivat harvakseltaan hänen Hämeenlinnan kautenaan. Hän joutui tuolloin yleisen käytännön mukaisesti sanoutumaan irti armeijan palveluksesta. RUK:ssa upseerikokelas Vähäsarja kohtasi jääkäriupseerin, jota hän oli epäillyt Vaasassa jääkäriaikaisten muistiinpanojensa varastamisesta. 9.12.1922 Vähäsarja määrättiin rykmentin 1. Rajasotaa ei ollut, sitä käytiin vain varjoissa. Tapahtuma RUK:ssa vaikutti ratkaisevasti hänen palvelusuraansa Puolustusvoimissa. Ansioluettelon mukaan hän palasi palvelukseen seuraavana päivänä eli 1.11.1921. Eron ajankohdaksi merkittiin 31.10.1921. Vaihtoehtona olisi ollut ”lähteä lomalle”. Päivämäärällä 22.2.1942 Vähäsarja ylennettiin vänrikiksi.. Vähäsarja suoritti yksityisesti keskikoulun. Köyhissä ja ankeissa oloissa elävän väestön toiveet ja ajatukset kohdistuivat lähinnä kohtuullisen toimeentulon saamiseen. 1.5.1922 hän aloitti palveluksen koulutusaliupseerina Hyökkäysvaunurykmentissä, jonka komentajana oli jääkäriveli eversti Aarne Sihvo. Poissaolo kuitattiin asiakirjoihin lomana. Kahden jääkärin välille syntyi julkisella paikalla yhteenotto, jossa jääkäriupseeri jäi pahasti alakynteen. Vaikka hävinnyt osapuoli ei halunnutkaan jostain syystä nostaa syytettä, Vähäsarja tuomittiin kurssin viimeisinä päivinä – kurssin jo hyväksytysti suorittaneena – erotettavaksi välittömästi Puolustusvoimista esimiehen pahoinpitelyn vuoksi. Se käytännössä katkaisi urakehityksen tai ainakin hidasti sitä. Koska pätevistä kouluttajista oli pula, Vähäsarja kutsuttiin kolme viikkoa erottamisensa jälkeen takaisin palvelukseen mutta aiempaa alemmalle vääpelin vakanssille. Vienan retkeltä paluun jälkeen esimiehet häivyttivät Vähäsarjan poissaolokauden virallisista asiakirjoista. Ansioluettelossa todetaan vain eroamispäivä ja seuraavan päivän palvelukseen astuminen. Erottaminen pantiin täytäntöön omassa joukko-osastossa Hämeenlinnassa. RUK:n kurssitodistus jäi siten saamatta. Vaunun puikoista maitojunaan Rajajääkärikausi päättyi, kun Vähäsarja komennettiin Hämeenlinnaan. Innokkaana heimoaatteen kannattajana Vähäsarja osallistui seuraavaksi Vienan retkeen. 58 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMEN SOTIL A AT Sotatila Kannaksen Rajamaassa on lakannut samalla ja poikkeustila alkanut” kerrottiin rykmentin sekä pataljoonan päiväkäskyissä 1.1.1921. Marraskuun alusta 1921 helmikuun loppuun 1922 kestänyt Vienan retki sekä varsinkin sen jälkeinen kahden kuukauden erikoistehtäväkausi Vienan Karjalassa paljasti Vähäsarjalle ikävän tosiseikan; heimoaate liekehti lähinnä suomalaisten keskuudessa koti-Suomessa, ei juurikaan Vienan Karjalassa tai Aunuksessa. Virallisiin asiakirjoihin merkittiin ”keskeytti kurssin taloudellisten seikkojen vuoksi”. Sen suoritettuaan hänet voitiin komentaa oppilaaksi Reserviupseerikouluun Haminaan 1.6.1926. Meneillään oli RUK:n kurssi 11. Patteriston vääpeliksi, hyökkäysvaunun kuljettajaksi ja ajon opettajaksi. Pessimistisenä yleisenä näkemyksenä oli, että on aivan sama, hallitsipa kuka tahansa, mikään ei siitä muutu. Vähäsarjan heimoaateinnostus alkoi hiipua
Jatkuvien taistelujen ja riittämättömän levon vuoksi pataljoonan rajusti harvenneen päällystön ja miehistön väsymys lähenteli sodan loppuvaiheessa jo katkeamispistettä. Koska veri veti rajatehtäviin, vapaiden rajavakanssien seuraaminen oli jatkuvaa ja toi lopulta toivotun tuloksen. Komppanian vääpeliksi 8.10.1939. Vähäsarja komennettiin PPP 5:n 3. Santahaminasta Terijoelle Ruotsinkielisessä Uudenmaan rykmentissä oli yksi suomenkielinen yksikkö. Vielä sodan viimeisenä päivänä tuli saarroksiin jääneen 3. PPP 1:n nimi muuttui 8.5.1936 Jääkäripataljoonaksi – JP 1:ksi. Vähäsarja oli määrätty jo 20.9.1927 tämän 2/UR:n vääpeliksi. Alkoi YH:n eli ylimääräisen harjoituksen aika, jolloin Suomi käytännössä suoritti vaivihkaa liikekannallepanon hyökkäyksen varalta. Oman toimen ohella Vähäsarja valmensi rykmentin urheilujoukkuetta. Kevättalvella 1933 hänet komennettiin Taistelukoulun kanta-aliupseeriosaston jalkaväkikurssille, joka päättyi syksyllä 1933. Taas sota 3. Vähäsarjan seuraava palveluspaikka oli Santahaminassa, Uudenmaan rykmentissä, jonne hänet siirrettiin 1.10.1927. VK (viestikomppania)/JP 1:n vääpeliksi Vähäsarja määrättiin 28.5.1937. Lyhyet komennukset rajavaruskuntiin jatkuivat. Pataljoonan vastuulla oli Koiviston alue. Juuri ennen sodan alkua PPP 5 alistettiin 4.D:lle. 21.3.1934 Vähäsarja siirrettiin mieluisaan ja tuttuun paikkaan Terijoelle, Polkupyöräpataljoona 1:een ja määrättiin AUK (aliupseerikoulu)/PPP 1:n koulutusaliupseeriksi. Hyökkäykseen juuri valmistauduttaessa tuli Eetu Vähäsarjan neljäs ja viimeinen sota oli alkanut.. Vuoden 1939 loppupuolella yleistilanteen kiristyessä ryhdyttiin erilaisiin valmiustoimiin, joihin kuului osana uusien joukko-osastojen perustaminen. Siitä lähtien pataljoona oli osa laajaa rajan tuntumaan ryhmitettyä suojajoukkoa. 59 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 Henkilöstöä alettiin siirtää muihin joukko-osastoihin sen jälkeen, kun Hyökkäysvaunurykmentti kutistui ensin pataljoonaksi ja sitten komppaniaksi. Pääkaupunkiseudulle Vähäsarja ei täysin kotiutunut. Komppanan rippeille – vajaalle parillekymmenelle juuri ja juuri taistelukykyiselle miehelle – käsky vastahyökkäykseen, todennäköisesti kuitenkin läpimurtoon omalle puolelle. Hyökkäys sitten tulikin. Vaikka Vähäsarja oli talvisodan aikana jo 49-vuotias ikämies, oli iästään huolimatta kovakuntoinen mies koko sodan ajan komppaniansa mukana etulinjassa, tarvittaessa ase kädessä muiden joukossa vihollista torjumassa. PPP 5:n sotataival kulki linjaa Halola– Perkjärvi–Hatjalahti–Marjapellonmäki– Ylä-Sommee–Lihaniemi–Nisalahti. K/PPP 5:n ensimmäinen taistelukosketus viholliseen oli Tyrisevällä. Kannakselle sijoitettaviin uusiin pataljooniin komennettiin raja-alueen hyvin tuntevia upseereja ja aliupseereja
Oikealla junan päällikkö luutnantti K. Vähäsarja.. Jääkäriprikaatia, joka ryhmitettiin Tuupovaara–Korpiselkä-alueelle. Hhetki koitti 10. Puolitoista kuukautta sodan syttymisestä Vähäsarja sai viestin: "Olemme saaneet tyttären. Pienokainen oli isälleen elävä valopilkku pitkittyvän sodan harmaudessa. Viime hetkellä saatu tieto pelasti komppanian jäljellä olevat taistelijat muassaan jääkärivääpeli Vähäsarja. Miehistöja materiaalitappioiden lisäksi suuri joukko päällystöä ja miehistöä joutui sairaalahoitoon vakavan kylmettymisen eli hypotermian vuoksi. SUOMEN SOTIL A AT 60 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 viesti sodan loppumisesta. Vähäsarja määrättiin aluksi JP 2:n yhteydessä olleen Panssarijuna 1:n koulutusaliupseeriksi ja 17.6.1941 asealiupseeriksi JP 2:n esikuntaan. päivänä JP 2 lähti kahdessa kuljetuserässä Riihimäen kasarmilta kohti itää. Toukokuussa 1940 siirtyi PPP 5 Mikkeliin. Stalinin kanavan sulkuporttien räjäyttämisen aiheuttama tulva yllätti 8.12.1941 JP 2:n tulipalopakkasessa Poventsan valtauksen yhteydessä. Eetu Vähäsarjan neljäs ja viimeinen sota oli alkanut. Päivämäärällä 22.2.1942 Vähäsarja ylennettiin vänrikiksi. Uuteen sotaan Sodan loputtua PPP 5 oli levossa Haminan ympäristössä mutta samalla osana itäisen Suomenlahden rannikkopuolustusta. Järvinen ja vasemmalla junan vääpeli E. Uusi pataljoona nimettiin JP 2:ksi. Tyttövauvan syntyminen oli jääkärille poikkeuksellisen tärkeä tapahtuma. Me molemmat voimme hyvin." Isä näki Mailaksi kastetun kuopuksensa vasta seitsemän kuukautta myöhemmin. heinäkuuta. Tähän joukkoon kuului myös jo yli viisikymmenvuotias Vähäsarja. Kesäkuun 28. n Panssarijuna 1 Riihimäellä talvella 1940/41. Elokuussa PPP 5 sekä JP 2 siirrettiin Riihimäelle. Pataljoonan asealiupseerina Vähäsarjan tehtäviin kuului muun muassa pataljoonan hyökkäysuralle jääneen sotasaaliin luettelointi. Hyökkäysvaiheessa JP 2:n huomattavimmat taistelupaikat olivat Muuanto, Loimola, Karlohjärvi, Leppäsyrjä, Palalahti, Tuulos, Aunuksenkaupunki, Syväri, Derevjannoje, Petroskoi, Karhumäki, Poventsa ja Suurniemi (Tapponiemi). Marraskuun lopulla 1940 yhdistettiin PPP 5 ja JP 2. JP 2 oli osa jääkärieversti Ruben Laguksen komentamaa 1
Mutta annettuaan monien kaltaistensa tavoin henkensäkin rakkaalle isänmaalleen mies jätti jälkeensä Puolustusvoimien kannalta hyödyttömän joukkion, nelihenkisen perheen, josta täytyi päästä nopeasti eroon. Vähäsarja hoiti edelleen JP 2:n aseupseerin tehtäviä. päivä hänet ylennettiin luutnantiksi. Perhe hajosi, koska kaikille ei löytynyt yhteistä asuinsijaa. Kohta siitä on sata vuotta. Nimet Kuuterselkä, Perkjärvi, Järvikannakset, Rokkalanjoki, Sommeejoki, Juustilankangas sekä TaliIhantala kuvaavat Vähäsarjan sotataipaleen kulkua ja viimeisiä taisteluja panssarijääkärinä. Kun jääkäriluutnantti Johan Edvard Vähäsarja siunattiin haudan lepoon Riihimäen sankarihautausmaalla 28. Huhtikuun 11. Mutta Vähäsarjan sodat oli sodittu, vastuullisen tehtävän tunnollinen hoito oli uuvuttanut sairaan miehen täysin. Pieni määrä talvisodan evakkomatkan jälkeen uudelleen perustetun kodin huonekaluja jaettiin ystäväperheisiin. A. Kesäkuun alusta 1944 Vähäsarja määrättiin organisoimaan Panssarijääkäripataljoonan kaaosmaiseen tilaan joutunutta taloushuoltoa. 13.5.1942 alkoi pataljoonan siirto Karhumäkeen ja sieltä Äänislinnaan. Kuukauden kestänyt taistelu sairautta ja puna-armeijaa vastaan oli päättynyt, ja alkoi puolen vuoden sotasairaalavaihe ja -kierros, joka päättyi 11.1.1945 kuolemaan. Helmikuun puolivälissä 1944 Panssaridivisioona siirrettiin Lappeenranta–Enso–Jääski-alueelle. Hoidettuaan tehtäviään sairaudestaan huolimatta – pataljoonan komentajan majuri I. Edessä oli raskaita, vaikeitakin vuosia. Seuraavatkin sata vuotta. tammikuuta 1945.. Itsenäisyyttä, josta kiitos kuuluu tälle tuntemattomalle jääkärille ja tuhansille ja taas tuhansille hänen kaltaisilleen Suomen rakentajille ja puolustajille eilen, tänään ja huomenna. Mutta poisnukkuneen jääkärin perheen elämä jatkui. Ei muuta kunniaa… Eetu Vähäsarjan Libaussa pian sata vuotta sitten vannoma sotilasvala oli hänen elämänsä johtoteema, sen kantava voima. Suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 Vähäsarja kieltäytyi uudelleen sairaalapassituksesta, koska hänen mielestään jokaista miestä tarvittiin. Vetäytymistaistelussa hänen vastuullaan oli pataljoonansa (PsJP) hajallaan olevien, muille joukoille alistettujen osien muonitus ja muukin huolto. Ennen neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen alkua taloushuolto oli jo tyydyttävässä toimintakunnossa. Raudun tapahtuma vuodelta 1918 toistui. Kesällä 1942 JP 2 liitettiin osaksi perustettua uutta yhtymää, Panssaridivisioonaa. 61 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 JP 2 siirrettiin 11.–12.3.1942 Seesjärven länsirannalle Paateneeseen, jossa se ryhmittyi. Vähäsarja kieltäytyi sairaalamatkasta, koska hänet oli juuri määrätty haastavaan tehtävään. Jääkäriluutnantti Johan Edvard Vähäsarja siunattiin haudan lepoon Riihimäen sankarihautausmaalla 28. Puolustusvoimien kiitos jääkärille soturivelvollisuuden täyttämisestä viimeiseen hengenvetoon asti saattoi olla tällainenkin; perheen karkotus kodistaan sydäntalven pakkaseen ilman myötätuntoa, tukea tai auttamisen häivää. Se tuntui vaikeissa ja alati vaihtuvissa tilanteissa ja oloissa aluksi lähes ylivoimaiselta tehtävältä, mutta se onnistui; sitä voidaan pitää kokonaisuudessaan talousupseerin ja hänen alaistensa ihmesuorituksena. Vähäsarja oli kokenut pataljoonansa riveissä kaikki vetäytymisvaiheen taistelut Polviselästä alkaen. tammikuuta 1945, oli vapaussodan syttymisestä kulunut päivälleen 27 vuotta. Työtä ei pelätty, ja se palkittiin. Kokeneena käytännön organisoijana Vähäsarja joutui oman työnsä ohella järjestämään ja osittain johtamaan koulutuksen väliset pataljoonan työpalvelut ja -komennukset. Toukokuun lopulla 1944 iäkäs luutnantti määrättiin korkean kuumeen vuoksi sairaalahoitoon. Anomus asumisoikeuden säilymisestä sekä vetoomukset puolustushallinnon ja siviilipuolen eri tahoihin asunnon saamiseksi muualta eivät tuottaneet tulosta. Kirjoitus perustuu Pentti Vähäsarjan haastatteluihin ja hänen tekemäänsä teokseen ”Isäni tarina – Jääkärin elämänvaiheet” sekä arkistotutkimuksiin ja kirjallisuuslähteisiin, jotka ovat saatavilla toimituksesta. Näissä kunnollisissa, ahkerissa, isänmaallisissa ja aikaansaavissa ihmisissä, jotka rakensivat ja rakentavat maatamme tänään ja huomenna. Sellainen palvelusalttius oli tietysti Puolustusvoimien kannalta ihanteellista, ja se vastaanotettiin ylimääräisiä kiitoksia esittämättä. Samalla hänet määrättiin kyseisen pataljoonan talousupseeriksi. Vähäsarja määrättiin JP 2:n aseupseeriksi. Tuorin mukaan – kiitettävästi, Vähäsarjan voimat ehtyivät hetkessä, kun hän menetti tajuntansa kesken tehtäviensä hoidon Vuosalmen taistelujen alkaessa 9.7.1944. Näin Eetu Vähäsarjan kesken jäänyt elämä jatkui hänen jälkeläisissään ja jatkuu yhä. Vähän yli kuukauden ajan vanha jääkäri jaksoi taistella sairauttaan ja vihollista vastaan
62 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SILMINNÄKIJÄ LIIKUNTASOTAA KAUKASUKSELLA JA KALMUKKIAROLLA
Suomalainen SS-pataljoona on erikoislaatuinen vaihe suomalaisen sotilaan historiassa, ja asiaa on toistuvasti käsitelty Suomen Sotilaassakin. Pataljoonan jäsenet ovat käyneet vähiin, kirjoitushetkellä heitä on jäljellä enää kymmenkunta. Puheenvuoron saa silminnäkijä ja kokija, SS-veteraani, hävittäjälentäjä Klas Erik Forss. Viimeisin suruviesti tuli viime keväänä, kun moneen kertaan tässä lehdessä esiintynyt helsinkiläinen Kosti Cande sai kutsun viimeiseen iltahuutoon saappaat jalassa. . TEKSTI: KARI KUUSELA. Viime aikoina SS-miesten motiivit, taustat ja heistä tehty aikaisempi tutkimus ovat olleet taas valokeilassa. Suomen Sotilas haastatteli yhtä yhä joukossamme olevaa virkeää veteraania. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 63 TAISTELULÄHETISTÄ HÄVITTÄJÄLENTÄJÄKSI Jääkäreitä ei ole enää joukossamme mutta entisiä SS-miehiä on vielä muutama
64 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 S uomalaisista SS-miehistä ei ole vielä kerrottu kaikkea. Me menimme kysymään mieheltä, joka oli paikalla. Halusi hävittäjä-ässäksi, päätyi SS-mieheksi Helsingissä syntynyt, mutta Tampereella koulunsa käynyt Klas Erik Forss oli suojeluskuntalainen jo Waffen-SS:stä hän kuuli ensimmäisen kerran oikeastaan vasta mennessään laivalla Saksaan.... Haastattelu tehtiin kesällä Forssin kotona Sipoon Kalkkirannassa. SSpalveluksen jälkeen Ilmavoimien hävittäjälentäjäksi koulutettu Forss työskenteli myöhemmin Tampellassa merkittävissä johtotehtävissä, ja hän ymmärtää elämänkokemuksensa perusteella poikkeuksellisen selvästi syy-yhteyksiä, myös SS-aihepiirissä. SS-Rottenführer, vänrikki Klas Erik Forss näki 75 vuotta sitten suomalaispataljoonan kolmannen komppanian päällikön taistelulähettinä suomalaisten sotaa itärintamalla paljon tavallista rivimiestä enemmän. Häntä ei ole aiheesta aikaisemmin haastateltu
1.12.1923) muistaa hyvin 75 vuoden takaisen seikkailun SS-miehenä Saksan itärintamalla. Forss oli lentämisestä kiinnostunut ja ilmoittautunut vapaaehtoisena Ilmavoimiin UK 13 -kurssille, jonka piti alkaa kesäkuun alussa 1941. Välirauhan aikana harjoitukset jatkuivat, ja hyväkuntoinen veteraani muistelee hymyssä suin, kuinka he toimivat innokkaina maanpuolustuksen parissa. Ainakaan tämän virkeän veteraanin motiivina ei ollut silloin kerran poliittinen sympatia kansallissosialismia kohtaan vaan isä, joka halusi houkutella pojan mieluummin turvalliseen palvelukseen Saksaan kuin vaaralliseen lentäjän oppiin. n Klas Erik Forss (s. Idea Saksaan lähdöstä tuli Forssin isältä, Tampereella toimineen Puuvillatehtaiden Myyntikonttorin johtajalta, joka oli kuullut tuttujensa kautta värväyksestä. Kuusitoistavuotiaana talvisodan aikana nuori mies pääsi kirjoihin, sotaväen rulliin. Tämä suunta suomalaisten käytölle taas oli valtioiden välillä sovitusti suljettu. Isän tuttavina olleet vanhat jääkärit lienevät olleet alkuperäinen tietolähde. Aivan kuten viime keväänä menehtynyt aseveljensä Kosti Cande, haaveili Forsskin taivaan sinestä ja kunniasta ilmojen ritarina. Isä piti palvelusta Ilmavoimissa liian vaarallisena mutta Saksaan koulutukseen menemistä sen sijaan ilmeisesti ei. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että värväyksessä puhuttiin kahden vuoden palveluksesta ja koulutuksesta hyvin eduin, keväällä 1941 Saksa kävi sotaa vain Atlantilla ja Välimerellä, Balkanilla ja Afrikassa. Isä kuitenkin esti aikeen, hänellä oli sen kaltaista vaikutusvaltaa. SILMINNÄKIJÄ 65 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 15-vuotiaana oppikoululaisena. Lentäjäkin Forssista kuitenkin lopulta tuli, ja Saksan reissu osoittautui kaikkea muuta kuin turvalliseksi.. Tampereella suojeluskunnalla oli olennainen rooli värväyksessä, mutta Forssin osalta tieto tuli oman isän kautta
Seuraava etappi oli Heuberg Schwarzwaldissa, jossa sodassa olleet miehet eroteltiin ja liitettiin suoraan SS-divisioona Wikingiin. Isoa-Britanniaa vastaa suomalaisia ei saanut käyttää, ja jos Neuvostoliitto hyökkää, niin palataan kotiin. Ensikontaktit tähän erikoiseen asevoimaan Forss sai Stralsundissa. 66 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SILMINNÄKIJÄ Perheellä oli kyllä Saksaan kontakteja, Forssin sisko oli naimisissa Kriegsmarinessa (Saksan merivoimat) kapteeniluutnantin arvossa palvelleen sukellusveneen päällikön kanssa ja tämän veli oli puolestaan everstiluutnanttina ilmavoimissa, Luftwaffessa. Kouluttamattomat, kuten Forss, lähetettiin Wieniin, jossa n Eläkepäiviään viihtyisässä merenrantakodissaan puolisonsa kanssa viettävä kahden armeijan ja kahden puolustushaaran veteraani matkusti Saksaan kesäkuussa 1941 kolmannessa kuljetuserässä. Näitä halpoja drillipukuja vastaavia tetsauskamppeita käytettiin kyllä Suomen raskaassakin. Ne näyttivät aivan leipurin asuilta. Kahden vuoden kontrahti päättyi haavoittumiseen itärintamalla talvella 1943 ja sitä seuranneeseen kotiuttamiseen pataljoonan pääjoukon kanssa kesällä 1943.. Waffen-SS oli Forssin kokemuksen mukaan tuolloin erittäin moderni armeija, muun muassa maastoasuja se käytti laajassa mitassa ensimmäisenä maailmassa. Ei tiennyt, mihin liittyi Tänä syksynä on jälleen noussut kohu siitä, mistä syistä Suomesta lähdettiin SS-joukkoihin. Ainakaan Forss ei lähtiessään tiennyt SS-järjestöstä yhtään mitään. Waffen-SS:stä hän kuuli ensimmäisen kerran oikeastaan vasta mennessään laivalla Saksaan, kun eräs saksalainen aliupseeri kertoi, kuinka hieno porukka se on. SA eli Sturm-Abteilung oli kyllä tiedossa lehtien perusteella, mutta ei tämä toinen kirjainyhdistelmä. Yli 400 suomalaista joutui melko suoraan rintamalle divisioonan mukana. Ensimmäisenä vaikutelmana muistiin ovat jääneet oudot vaaleat, miltei valkoiset työpuvut, joita sotilaat käyttivät. Tuohon aikaanhan se oli ylioppilaalle itse asiassa aivan normaalia, saksa oli vallitseva vieras kieli toisin kuin nykyään. Kyseessä olivat ensimmäisen ja toisen kuljetuserän suomalaiset, joita kolmanteen kuljetuserään kuulunut Forss nyt tapasi saksalaisessa Drillich-Anzugissa. Jälkimmäinenhän ei toteutunut, saksalaiset eivät värväysvaiheessa annetusta lupauksesta piitanneet, ja suomalaiset SS-miehet jäivät Saksaan ja itärintamalle. Saksaa Forss osasi lähtiessään omasta mielestään hyvin, kieltä hän oli oppikoulussa lukenut kahdeksan vuotta. Wien Stralsundissa Forssin kuljetuserä sai varusteet ja vietti siellä parisen viikkoa. Nuori lähtijä tiesi tulevasta palvelussuhteesta Waffen-SS:ään oikeastaan vain sen, että asia oli hallitustasolla sovittu. Tarnjacke, maastopusakka, olikin olennainen osa SS-miehen ulkoasua. Saksa halusi pitää suomalaiset osana ensimmäistä Eurooppa-armeijaa eli SSdivisioona Wikingiä, jossa palveli monia kansallisuuksia
Ruotsinkielisiä oli joukossa kymmenisen prosenttia, ja he tapailivat toisiaan mahdollisuuksien mukaan ja puhuivat tietysti äidinkieltään. Veljesavun aikaansaaman SS-miesten matrikkelin maininta hänestä radistina on Forssin mukaan virheellinen ja perustuu yhteen valokuvaan, jossa hän esiintyy radion vieressä. Lähetiksi Jaon kohteena olleille ei kerrottu, mihin jako eri komppanioihin perustui. Huomaa miehen hyvä talvivaatetus. Forss sijoitettiin kolmanteen, joka oli yksi pataljoonan kolmesta normaalista saksalaisesta jalkaväkikomppaniasta. Pataljoona siirrettiin Wienistä ensin Stralsundiin parempiin koulutusolosuhteisiin ja lopulta Gross-Borniin, jossa varsinainen taistelukoulutus annettiin. Myös tulkiksi Forss joutui, ja hän muistelee edelleen sitä vaikeutta, joka hänellä ruotsinkielisenä oli tulkatessaan saksasta suomeksi. n SS-Sturmmann (alin korpraaliarvo) Klas “Gigi” Forssilla näyttää olleen syytä nauruun siellä jossain. Ainakin hyvällä saksan kielen taidolla on ollut merkitystä, koska Forss pantiin Melderiksi, taistelulähetiksi, ja hän toimi usein komppanianpäällikön apuna. Wienissä pataljoona jaettiin neljään komppaniaan. 75 vuotta sitten, toisena sotatalvena 1942–1943 SS-joukot saivat itärintamalle erittäin hyvät talvivarusteet. 67 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 varsinainen suomalainen SS-pataljoona perustettiin. Wienistä ei Forssille paljoa muistikuvia jäänyt, kaupungille hän pääsi saksalaisen aliupseerin johdolla peräti yhden kerran, mutta sentään Praterille. Joka aamu marssittiin harjoituksiin – ja toisin kuin Suomessa, saatikka Neuvostoliitossa – ammuttiin paljon ja kovilla. Alla MG 34 -konekivääri raskaalla jalustalla ja optisella tähtäimellä. Muuten hänellä ei radioiden kanssa ollut juurikaan tekemistä, hän oli taistelulähetti. Siellä edelleen olemassa olevalla ja nykyään keisarinna Maria Theresian mukaan nimetyllä kasarmilla Schönbrunnin linnan puiston toisessa päässä alkoi kasarmin kentällä äksiisi, paljon muuta ei koulutettu. Konekivääri oli saksalaisen jalkaväen tärkein ase. Toisin oli ollut ensimmäisenä talvena.. Stralsundista Forss muistaa hyvät ampumatuloksensa. Neljäs komppania oli raskas, eli siinä olivat lavetilta ampuvat konekiväärit ja raskaiksi saksalaisten luokittelemat 81 mm:n kranaatinheittimet. Miehet olivat mielissään, jos kaikki harjoituksiin kannetut patruunalaatikot olivat takaisin marssittaessa tyhjiä eli kevyempiä. Gross-Bornissa suomalaiset saivat varsinaisen taistelukoulutuksen
Forssin kaltaisen Melderin, lähetin, paikka oli yleensä komppanianpäällikön Volkswagenissa, mutta tietysti muillakin peleillä tuli tilanteen mukaan kuljettua. Jokaisella ryhmällä oli aluksi oma kuorma-autonsa, mutta myöhemmin niiden määrän vähetessä lavalle laitettiin enemmän väkeä. 68 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SILMINNÄKIJÄ Mielellään ne ammuttiin tyhjiksi, a-tarvikkeista ei ollut pulaa. Joskus oli pientä pottuilua saksalaisten esimiesten taholta, varsinkin koulutuskauden lopulla, kun suomalaiset odottivat pitkään rintamalle pääsyä ja turhautuivat. Leirillä vietetty aika oli Forssista asiallista ja välillä mukavaakin. Polttoainejärjestelmä tuppasi jäätymään, ja kulku loppui. Hienoa kuitenkin oli, että seuraavana päivänä kaikki oli unohdettu eikä illan rötöksistä seuraavana päivänä rangaistu. Suomalaiset osallistuivat onnistuneeseen vetäytymiseen ja menestyksekkäisiin mutta raskaisiin torjuntataisteluihin kevättalvella 1943.. Ase ei ollut kovin Aseena oli konepistooli MP 40 n SS-Schütze – sotamies – Forss joskus vuonna 1941. Kanttiineissa oli välillä vähän maaotteluitakin, joissa suomalaiset pärjäsivät hyvin, kun heidän joukossaan oli nyrkkeilijöitä ja painijoita. Taistelulähetti käänsi usein saksankielisen käskyn suomenkieliseksi, eli hän tulkkasi myös rintamalla. Kanttiineissa tavattiin päivän päätteeksi ja juotiin olutta ja snapsia. Kuorma-autoja jäi vuoden 1943 perääntymisessä paljon Kalmukkiarolle. Komppanialla oli tuolloin enää yksi miehistövaunu, toisin sanoen kuorma-auto sekä keittiövaunu, jonka lavalla oli kenttäkeitin, komppanianpäällikön Volkswagen ja yksi sivuvaunumoottoripyörä. Forssista tuli lopulta SSRottenführer (korpraali). Toisaalta komppaniakin oli pienentynyt joukkueen kokoiseksi. Alla suomalaisia SS-miehiä moottorimarssitauolla talvella 1942–1943. Melderit seurasivat komppanianpäällikköä hyökkäyksissä jalan ja toimittivat tämän käskyjä ja ilmoituksia eri tahoille. Aikanaan rintama-ajossa miltei puolet jäi tien päälle tavalla tai toisella epäkuntoisina. Komppanioina tästä huolimatta kuitenkin toimittiin, eikä tulivoima lukuisien konekiväärien vuoksi ollut juurikaan vähentynyt. Leirialueesta jäivät mieleen kanttiinit, joita oli peräti 22. Autot olivat huonoja, muistelee Forss, ranskalaisia ja tšekkiläisiä. Aseena oli konepistooli, MP 40, Maschinenpistole 40. Myöhemmin kesällä 1942 pataljoona sai diesel-käyttöisiä hienoja kuorma-autoja, joiden kanssa kuitenkin oli talvella ongelmia polttoaineen takia. Riidat olivat lähinnä liian viinan aiheuttamia, mikä ei liene yllättävää, kun kyse on suomalaisista ja yleensä nuorista sotilaista. Moottoroitu pataljoona Suomalaispataljoonasta tehtiin moottoroitu pataljoona, ja se sai autonsa GrossBornissa. Tehtävässä joutui liikkumaan paljon ja muistin piti olla kunnossa, kaikki asiat kulkivat suullisesti. Pohja saavutettiin Forssin muistaman mukaan, kun peräännyttiin Kalmukkiarolta vuonna 1943 Rostovin kautta länteen
Sivuvaunupyörä oli monessa tehtävässä käyttökelpoinen, ja sitä käytettiin myös haavoittuneiden kuljettamiseen. Myöhemmin alkuvuoden 1943 vetäytymisen aikana alla oli sivuvaunullinen Zündapp. Huolta oli muun muassa lippaiden jousien kanssa. Sadeviittaa pystyi käyttämään telttana, kun sen yhdisti kolmen muun toverin viittojen kanssa. Taistelussa mukana kulki taistelupakkaus, jossa oli vyöhön kiinnitettynä leipälaukku, pakki, juomapullo, sadeviitta, rautaisannos ja aseistuksen mukaiset patruunataskut. Muut tavarat olivat kuorma-autoissa tornisterissa, eräänlaisessa kulmikkaassa repussa, joita oli helppo pinota ajoneuvoon. Forssin ensimmäinen ajopeli oli soolopyörä Victoria, joka ei kuitenkaan kauan kestänyt, puhdas siviilipyörä kun oli. Pakkaus oli eräänlainen taisteluvyö nykyistä termiä käyttäen. Forssin vaikutelma oli, että kivääri ei ollut ollenkaan niin tärkeä kuin konekivääri. Varusteita haalittiin myös vastapuolelta, venäläinen karvalakki oli suosittu päähine talvella, sillä saksalaisten oma valmius talvisodankäyntiin oli mitä oli. Saksalaisia asepukuja ja varusteita Forss piti hyvinä ja asiallisina tuon ajan taso huomioon ottaen. Jokaisella ryhmällä oli konekivääri, joka oli ryhmän toiminnan keskipiste. Hyvää kesäkelille Lähetti kulki liikuntasodassa myös moottoripyörällä. Tässä asiassa saksalaiset olivat paljon edellä suomalaisia. Kaasunaamari peltisäiliöineen oli jätetty myös kuormastoon, ja muutenkin mukana pidettiin vain välttämättömin. Saksalainen normaali jalkaväen nahkasaapas oli tavattoman kylmä johtuen PE KK A N IE M IN EN n Suomalaispataljoonan 1. komppanian Schirrmeister, eli ajoneuvoaliupseeri, SS-Oberscharführer Max Drees Zündapp KS 750 -sivuvaunupyörän puikoissa. Sen käyttöön oli koulutettu joka mies. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 69 hyvä Forssin mielestä, se oli huonompi kuin suomalainen, mutta kevyt kantaa. Näistä pyöristä Forssilla on hyviä muistoja, ne olivat kestäviä, ja uudemmassa mallissa oli muun muassa maastovaihde ja sivuvaunun pyörässä veto, eli ne erosivat siviilipyöristä melkoisesti. Sivuvaunun valkoinen auringonkehrä oli SS-divisioona Wikingin tunnus.. Muihinkin aseisiin oli koulutus, niin normaaliin jalkaväenkivääriin Kar 98k:hon kuin kevyeen konekivääriin MG 34:ään
Ne, jotka säilyivät pataljoonan riveissä, joutuivat moniin kahakoihin, joiden tuloksena näitä merkkejä jaettiin, Forss kertoo vaatimattomasti. Tavallisella rivimiehellä ei toisaalta ollutkaan pataljoonankomentajaan mitään kontaktia. Kaatumiset ja haavoittumiset veivät pois paljon miehiä, joilla ei siis ollut mahdollisuuttakaan ansaita tätä merkkiä. Looginen syy merkkien vähäisyyteen suomalaisilla on hänen mukaansa se, että pataljoona supistui loppuvuoden 1942 ja alkuvuoden 1943 liikuntataisteluissa kovin pieneksi, vähän yli sataan mieheen. Tiedetäänkin tapauksia, joissa suomalaiset teettivät huovasta uudet lämpimämmät varret saappaisiinsa, tosin sotaoikeuden uhalla, valtion tavaran vaurioittaminen ei tietenkään ollut sallittua. Vähän vaatimattomasta ulkoasustaan huolimatta lähitaistelumerkki on siis harvinainen, suomalaisilla niitä on vain muutama. Kunkin sotilaan osalta komppanianvääpeli piti kirjaa, ja kun päivät täyttyivät, sai merkin, joka oli rinnassa vasemman taskun yläpuolella kannettava solki. Upseerit olivat pahimmillaan uhkarohkeita, mikä oli ilmiselvästi osa WaffenSS:n henkeä. Rintamalla asenne kyllä muuttui. Forss ei muista häntä rintamalla nähneensä oikeastaan kertaakaan. Aliupseereissa oli hyviä ja huonoja, eräät turhautuivat kielitaidottomien suomalaisten alokkaiden kouluttamiseen. Forssille selvisi vasta eräässä tapaamisessa sodan jälkeen, että Hortlingin kaatumiseen olivat syynä omat FORSSILLA ON suomalaisille melko harvinainen saksalainen kunniamerkki, Nahkampfspange im Bronze, eli pronssinen lähitaistelumerkki. Tänä syksynä kovan kritiikin kohteeksi joutuneessa SS-aihepiirin perusteoksessa, professori Mauno Jokipiin kirjoittamassa Panttipataljoonassa (1968) puhutaan ikävästä tapauksesta. Saksalaiset upseerit olivat esimerkillisiä, joskin joskus tarpeettoman rohkeita – jopa hölmönrohkeita. Hän mainitsee muun muassa Tsikolan ja Jekaterinovkan. Ensimmäisen sotatalven 1941–42 kokemusten perusteella seuraavana talvena varusteet olivat aivan eri luokkaa, oli hyvät huopavartiset saappaat, lyhyitä turkkeja ja muuta käyttökelpoista. Collani menehtyi taistelussa Sinimäissä vuonna 1944. FORSS KERTOI saaneensa merkin, kun oli mukana muutamissa tunnetuissa taisteluissa Kaukasuksella ja perääntymisvaiheen aikana alkuvuodesta 1943. Komppanianpäälliköistä Mühlinghausia Forss piti hienona miehenä, Schnabl oli enemmän paraatiupseeri eikä oikein upseerityyppi. 70 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SILMINNÄKIJÄ kantaraudoista ja pohjan rautanastoista. Nykyisen tiedon mukaan näitä pronssisia merkkejä jaettiin vain vajaat 37 000 Saksan noin 18 miljoonan miehen asevoimissa. Tapaus Hortling Tsikolassa joulukuussa 1942 kaatuneen SSObersturmführer (luutnantti) Kai Hortlin gin kohtalo jäi vaivaamaan Forssia. Collani ei ollut ystävällinen, mutta sen sijaan divisioonankomentaja Steiner oli ystävällinen eikä pitänyt etäisyyttä miehiin. Saksalaiset esimiehet Suomalaispataljoonan koko päällystö oli aluksi saksalaisia. Improvisointi johti myös erikoisiin ratkaisuihin, uimahousuja käytettiin pakkasella kasvosuojina. Komppanianpäälliköitä Forssilla ehti olla seitsemän, joista suurin osa kaatui. Vertailun vuoksi mainittakoon, että hyvin arvostettua Rautaristin ritariristiä jaettiin noin 7 000 ja Saksan kultaista ristiä noin 22 000. Collanin ansiot sotilaana olivat kiistattomat, vaikka hänen koulutustaustansa tehtävään oli perin vaatimaton. Monet saksalaiset pitivät suomalaisia aluksi jotenkin alempiarvoisina. Pataljoonankomentaja SSHauptsturmführer Hans Col lani ei ollut erityisen pidetty, hänet koettiin kylmäksi ihmiseksi. Sen sai, jos oli todistettavasti osallistunut taisteluun 15 sellaisena päivänä, jotka luettiin lähitaistelupäiviksi. Nimiä muistuu päällimmäisinä mieleen Schnabl, Lütgens, Müh linghaus ja Pohjanlehto, henkiin heistä jäi vain viimeinen, Suomen Sotilaan toimitukselle tuttu mies, joka nukkui pois kesällä 1995. SELVIYTYJÄ PE KK A N IE M IN EN
Sairaanhoitajat on pyydetty mukaan ryhmäkuvaan. Kenenkään muunkaan hän ei kyseisellä välineellä nähnyt onnistuvan. Forss kertoi magneetilla kiinnitettävästä ontelopanoksesta, joka piti viedä vaunun panssariin kiinni. Haavoittuminen Puna-armeijalla oli käytössä runsaasti panssarivaunuja, ja niistä oli suomalaispataljoonallekin tietysti riesaa. Lomailun Sleesiassa ja Itävallan Alpeilla on täytynyt tuntua 1940-luvun nuoresta todella eksoottiselta kokemukselta.. Kesäkuussa 1943 alkaneella kurssilla oli viitin Siipeen tuli ja kovia taisteluita käytiin mutta hauskaakin oli. Tapahtuma liittyy hyvin tunnettuun tapaukseen, jossa ylivoimaa vastaan puolensa pitäneet ja teostaan Saksan asevoimien kunniamaininnan saaneet täydennysmiehet Kalevi Könönen ja Yrjö Pyyhtiä vapautettiin saarroksista hyökkäyksellä. Forss kertoi yrittäneensä kerran itsekin sen käyttöä, mutta epäonnistui. päivänä 1943 hän oli yrittämässä venäläisen panssarivaunun lähelle eräässä kylässä, kun vastapuolen tykistö osui talon kulmaan, jonka takana hän seisoi valmiina ottamaan vaunusta mittaa. Pataljoonan raskaan komppanian 81 mm:n heittimen johtajan nimikin on tiedossa, mutta jääköön tässä mainitsematta. Nyt kuitenkin oli kiireessä suuntaimet unohtuneet ja tapahtui ikävä vahinko, ammuttiin lyhyeksi. Haavoittumien ei ollut kovin paha, mutta aiheutti kolmen kuukauden sairaalareissun, ja Forssin sotatie itärintamalla katkesi siihen. Saksalaisten Haft-Hohlladungiksi nimittämä ase vaati todella huimapäistä käyttäjää, sillä vaunun kylkeen viety panos räjäytettiin vetämällä lyhyestä narusta, minkä jälkeen oli 4,5 sekuntia aikaa suojautua. Toipumislomaa vietettiin upeissa vuoristomaisemissa, ja nyt ei tarvinnut palella eikä ollut pulaa ruoasta ja juomastakaan. Nämä tukivat yleensä hienosti hyökkäystä ja ampuivat vain 50 metrin päähän omien eteen. Helmikuun 12. Koko suomalaispataljoona – se, mitä siitä oli enää jäljellä – oli muutenkin irrottautumassa rintamalta, sillä kahden vuoden sopimusaika oli päättymässä. Hortling oli hyvä sotilas, ja hänen kaatumisensa oli suuri menetys, muistelee Forss. Myöhemmin käyttöön tulleita panssarinyrkkiä ja panssarikauhua ei tuolloin vielä ollut, joten ontelopanos oli ainoa suomalaisten käytössä ollut panssarilähitorjunta-ase. Lentäjäksi kuitenkin SS-palveluksen jälkeen Forss jatkoi Suomen asevoimissa Kauhavalla Lentosotakoulussa ohjaajakurssilla 5, jolla koulutettiin sekä hävittäjäettä pommikonelentäjiä. Yläkuvassa Forss tovereineen toipumassa sairaalassa. 71 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 kranaatinheittimet
SSpalveluksella ei tietenkään ollut mitään tekemistä ylennyksen kanssa, mutta ainakin se osoitti, ettei sitä pidetty esteenäkään. Suomalaisia SS-miehiä on enää kymmenkunta.. Täydennyslentolaivue 35, johon Forss kuului, toimi välillä muillakin kentillä kuin Kauhavalla, muun muassa Vesivehmaalla. Taisteluihin hän ei enää osallistunut, vain kerran Forss päivysti erään toisen lentäjän kanssa kentällä aseistetulla Fokker-hävittäjällä, mutta punatähtiset koneet eivät tulleet kauas Pohjanmaalle asti. 72 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SILMINNÄKIJÄ senkymmentä oppilasta. Klas Erik Forss (oikealla) viime keväänä menehtyneen aseveljensä Kosti Canden (17.12.1921–19.2.2017) kanssa tervehdyskäynnillä kentälle jääneiden suomalaisten SS-miesten muistomerkillä Helsingin Hietaniemessä. Alikersanttina sodasta kotiutunut Forss ylennettiin kurssin perusteella vänrikiksi 20.10.1967. n Viimeinen tervehdys. Se kesti noin vuoden ja päättyi kesäkuussa 1944. Aika oli Forssista mukavaa, koska hän oli erittäin kiinnostunut lentämisestä ja sai miltei päivittäin lentää monenlaisilla koneilla. Osa oppilaista siirrettiin pommikoneisiin muun muassa tähystäjiksi, mutta Forss jäi hävittäjäkoulutukseen Kauhavalle. Kauhavalla lennettiin Fouga-Magisterilla. Forssin viimeinen sotalento oli syyskuussa, ja kotiutuminen ja siviili olivat edessä lokakuussa 1944. Hän ja samalla kertaa myös vänrikiksi ylennetty Alf Silfverberg ovat viimeiset upseeriksi ylennetyt suomalaiset SS-miehet. Lapin sotaan hän ei enää joutunut, mutta nuorempia, vuonna 1925 syntyneitä kyllä joutui. Fokkerin ohella lennettiin paljon myös Fiat-hävittäjällä, jota Forss piti arvossa. Kurssi käsitti pari viikkoa opetusta Taistelukoululla ja saman verran Ilmasotakoulussa elo-syyskuussa 1967. Ilmavoimiin tuli miltei neljännesvuosisata myöhemmin vielä kontakti, kun Forss kävi kaksiosaisen Ilmavoimien kertausharjoituskurssin. Koulutus oli hänen mielestään erittäin hyvää
Suojautumisella oli siis todellinen kiire, ja myöhemmin sytytin vaihdettiinkin 7,5 sekunnin versioon käyttäjien pyynnöstä. Jälkikäteen asiaa pohdittuaan Forss ei omasta mielestään ollut valmis kyseiseen tehtävään, Tampellahan joutui myöhemmin suuriin vaikeuksiin. Panoksen korvasivat käytännössä syksystä 1943 alkaen panssarinyrkki ja panssarikauhu. Runkoa ja magneetteja yhdistävä bakeliittilevy on uusittu, ja puuttuvan sytyttimen tilalle on laitettu aito saksalaisen munakäsikranaatin sytytin. HAFT-HOHLLADUNGIA valmistettiin yli puoli miljoonaa, ja sitä toimitettiin myös Suomeen, jossa se tunnettiin nimellä Panssaripanos m/42. Panos oli kuitenkin vietävä vihollisen panssarivaunun kylkeen, mikä ei ollut niitä helpoimpia tehtäviä, ja laukaistava munakäsikranaatin sytyttimellä, jonka paloaika oli aluksi vain 4,5 sekuntia. ASE TULI KÄYTTÖÖN syksyllä 1942 ja oli ilmeinen edistysaskel saksalaisen etulinjan jalkaväkimiehen panssarintorjuntaan, joka perustui sitä ennen lähinnä kasapanoksiin. Silmiini ei kuitenkaan ole sattunut täsmällistä tietoa meille toimitetusta määrästä tai tietoa todellisesta käytöstä saatikka valokuvaa aseesta meidän käytössämme. Varatoimitusjohtajan vakanssilta hän siirtyi muihin tehtäviin. 73 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 R ottenführer Forssin kertomuksessa esiintyvä panssarintorjunta-ase oli sangen erikoinen, saksalaisittain Haft-Hohlladung 3 kg, eli kolmen kilon ontelopanos, joka kiinnittyi kolmella suurella magneetilla panssarilevyyn. Työura alkoi ensin Finlaysonilla kehräämön johtajana Forssassa ja sen jälkeen Tampellassa, jossa hän toimi erilaisissa johtotehtävissä tekstiiliosaston johtajana, pellavatehtaan johtajana ja välillä konepajateollisuuden johtajana. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1982. Kyseessä oli pelko siitä, että SS-palvelus tekisi hänestä haavoittuvan. Ase on purettu räjähdysaineesta, maalattu uudestaan, ja sen magneetit on puhdistettu korroosiosta. Se riitti lähes kaikkiin vastaan tuleviin venäläisiin panssarivaunuihin. Yhtiö oli Suomen mittakaavassa suuri, se edusti parhaimmillaan viittä prosenttia maan teollisuudesta. Suomen Sotilas toivottaa veteraanille terveyttä ja hyviä vuosia. 75 vuotta aroilla käytyjen kovien taisteluiden jälkeen vanha veteraani elelee vaimonsa kanssa rauhallisia eläkepäiviä viihtyisässä kodissaan meren rannalla. Panoksen suunnattuun räjähdysvaikutukseen perustuva panssarinläpäisy oli 140 mm. SS-miehiin kohdistuneeseen eräänlaiseen syrjimiseen Forss törmäsi Tampellalla, jossa hänen tiensä toimitusjohtajaksi esti sota-aikainen palvelus. Meren, jonka takana hän kerran koki elämänsä seikkailun. Forssin uran huipensi toimiminen ulkomaankauppaministeriön töissä kaupallisena neuvoksena kahdeksan vuotta Romaniassa ja Bulgariassa. Alikersanttina sodasta kotiutunut Forss ylennettiin kurssin perusteella vänrikiksi 20.10.1967 n Kirjoittajan kunnostama Haft-Hohlladung 3 kg, joka aikanaan hankittiin 90-luvulla Virosta. Kari Kuusela Polille ja Tampellaan Kun Forss astui siviiliin, hän pääsi jo vuonna 1944 Polille, josta valmistui aikanaan diplomiinsinööriksi. Naimisiin Forss meni seitsemänkymmentä vuotta sitten, vuonna 1947, ja lapsia perheeseen syntyi seuraavina vuosina viisi. HAFT-HOHLLADUNG 3 KG
Tämä siitä huolimatta, että suomalais-vasemmiston bolševistisen kumoSuomen Sotilas -lehden Vuoden sotilas -tunnustus on myönnetty professori Alpo Rusille. Tällainen voisi olla seurausta yllättävästä pakolaisvirrasta itärajan takaa tai muutoin yllätyksellisestä, mutta ohjatusta operaatiosta. – Tässä tapahtui koko ajan hidasta allejäämistä. – Suomeen syntyi hallinnollinen ja sivistyksellinen perusta, jolle valtiollinen itsenäisyys voitiin muodostaa, kun tsaarivalta romahti. 74 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMEN SOTIL A AT K ansainvälinen järjestelmä on murroksessa, kun uudet voimakeskukset hakevat muotoaan. Rusi on huolissaan myös perinteisen tiedustelun merkityksestä. Neuvostoliiton romahdus pelasti Presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajanakin toimineen Rusin mukaan Suomi selviytyi kylmästä sodasta pitkälti Neuvostoliiton romahduksen, ei niinkään taiturimaisen ulkopolitiikan ansiosta. Venäjä kamppailee asemastaan mutta joutuu perääntymään. Rusi muistuttaa, että Suomi erkaantui entisistä itäblokin maista 2000-luvulla jäämällä geopoliittisesti ongelmalliseen asemaan Naton ulkopuolelle. Rusi muistuttaa, että kun Suomesta tuli Venäjän vallan alainen suuriruhtinaskunta, tätä edelsi kuusisataa vuotta jatkunut vaihe osana Ruotsia ja sen myötä Pohjolaa. Vaikka elämme historiallisesti pitkää rauhan jaksoa, ovat epätavalliset ilmiöt Rusin mukaan mahdollisia. Professuuri on nimetty maailmansotien välisen reunavaltiopolitiikan arkkitehtina tunnetun, ulkoministerinäkin toimineen suomalaisdiplomaatti Ru dolf Holstin mukaan. – Historiaa tulisi etenkin Suomessa ymmärtää paremmin. – Pahin uhkakuva on, että Suomen alueen jokin osa, kuten Ahvenanmaa tai jokin strategisesti merkittävä alue, joutuisi jäätyväksi muodostuvan selkkauksen kohteeksi. Arkistot suljettiin, jotta totuus ei tulisi esille. HAASTATTELU: PEKKA VIRKKI JÄÄTYVÄ KONFLIKTI ON SUOMEN PAHIN UHKA Suomen satavuotisjuhlavuoden Suomen sotilas Alpo Rusi: SUOMI SELVIYTYI KYLMÄSTÄ SODASTA PITKÄLTI NEUVOSTOLIITON ROMAHDUKSEN, EI NIINKÄÄN TAITURIMAISEN ULKOPOLITIIKAN ANSIOSTA.. Sotilaalliset keinot ovat rajalliset, mutta ne yhdistettyinä muihin poliittisiin vaikuttamiskeinoihin ylläpitävät epävarmuutta, Vytautas Magnus -yliopiston Rudolf Holsti -professorina toimiva entinen suurlähettiläs Alpo Rusi sanoo. Hän katsoo ulkopolitiikan jähmettyneen 1970-luvulla Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden hoitamiseksi. Tähän liittyvät niin sanotut aktiiviset toimenpiteet eli vaikutusoperaatiot poliittisen ja talouseliitin sekä median suuntaan. Kysyimme Vuoden sotilaalta, kuinka hän näkee maamme lähialueen turvallisuustilanteen. . Tämä vuorostaan oli seuraus siitä, ettemme analysoineet avoimesti kylmän sodan kauden itäsuhdetta
– En pyrkinyt tehtävään, vaan minut määrättiin siihen, kun Saksan kanslerinvirasto esitti minua kesäkuun lopulla juuri ennen Suomen puheenjohtajuuskauden alkamista. Se oli minulle tärkein kiitos. Kokouksen järjestelyjen sujumista vaikeuttivat monet ongelmat: aikapaineen ja turvallisuushuolien ohella oli myös minusta riippumattomia epäselvyyksiä, jotka haittasivat työtäni. Balkanin ratkaisijana Rusilla on omakohtaistakin kokemusta siitä, ettei sota ole Euroopassa ollut viime vuosikymmenienkään aikana mikään mahdottomuus. Lopulta työni onnistui silti erinomaisesti. Teoksessa analysoitiin Neuvostoliiton hajoamisen geopoliittisia seurausvaikutuksia. Monet suurlähetystöt olivat järjestelyiden päätukijoita, ja useat valtionpäämiehet myös kiittivät henkilökohtaisesti. Rusi oli tasavallan presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja vuosina 1994–99 ja KaakkoisEuroopan vakaussopimuksen varakoordinaattori Brysselissä 1999–2000 sekä YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan vanhempi neuvonantaja 2007–2009 New Yorkissa. Kiitokselle on perusteensa: Balkanin vakaus vaikuttaa olleen jo vuosikaudet varsin hyvin turvattu, vaikka erityisesti Venäjä pyrkiikin edelleen provosoimaan konflikteja alueella käyttäen hyväksi asiamiehiään. Vuonna 1991 julkaistiin Rusin teos After the Cold War: Europe’s New Political Architecture, jonka kustantaja Macmillan asetti ehdolle Woodrow Wilson Foundation Prize -palkinnon saajaksi. Rusi väitteli valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 1982 Helsingin yliopistossa teemasta ”Lehdistösensuuri jatkosodassa: sanan valvonta sodankäynnin välineenä 1941–44”, josta hänelle myönnettiin Keski-Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto. Kysyttäessä suurinta palvelusta isänmaalle uran aikana hän nostaa esiin Sarajevon huippukokouksen EU-koordinaattorin tehtävän kesällä 1999. Suomen Sotilaan verkkolehdestä voit lukea Alpo Rusin ja Jarmo Korhosen yhdessä kirjoittamasta, marraskuussa 2017 julkaistusta Kremlin jalanjäljet -teoksesta (Docendo) ja tekijöiden näkemyksistä kyseisestä aihepiiristä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 75 uksen aloittama sisällissota oli tuhota itsenäisyyden alkuunsa. Vuodesta 2016 hän on toiminut Vytautas Magnus -yliopistossa vierailevana professorina ja vuodesta 2017 ulkoministeriön tukemana Rudolf Holsti -professorina. Bosnia-Hertsegovinan varapääministeri Haris Siladzij totesi minulle, että huippukokous oli heille yhtä tärkeä kuin aikanaan Sarajevon olympialaiset tai Bosnian sota 1992–95. VE IK KO SO M ER PU RO HISTORIAA TULISI ETENKIN SUOMESSA YMMÄRTÄÄ PAREMMIN.. A lpo Rusi (s.1949) toimi ulkoasianhallinnon eri tehtävissä vuosina 1973–2014, viimeksi Suomen suurlähettiläänä Sveitsissä ja Pyhän Istuimen luona 2009–2014
Maakohtainen käsittely väistämättä lokeroi aihetta kronologisen vertailtavuuden kustannuksella. TEKSTI: ANTTI MATIKKALA SA -K U VA. Osana juhlavuoden ohjelmaa Helsingin yliopistossa 17.–18.8.2017 järjestetyssä Mannerheim International -seminaarissa Mannerheimin suhdetta eri maihin tarkasteltiin seitsemän maan – Ruotsin, Puolan, Venäjän, Ison-Britannian, Ranskan, Saksan ja Sveitsin – kautta. MANNERHEIMIN LINJA . Esitelmissä ja keskustelussa korostui 1800-luvun maailmaan syntyneen aristokraattisen kaartinupseerin kyky sopeutua 1900-luvun dramaattisiin vaiheisiin. Oliko Marskin käytännöllinen suhde ulkovaltoihin suomalaisen reaalipolitiikan ja Paasikiven joustavan ja pragmaattisen linjan taustalla. Käsiteltävänä olivat niin Mannerheimin henkilökohtaiset yhteydet ja mieltymykset kuin keskeiset sotilaalliset ja poliittiset ratkaisut. Antti Matikkalan artikkeli päättää Mannerheimin ja itsenäisyytemme juhlavuoden Mannerheim-sarjan lehdessämme. Ainakin vanha sotilas taisi olla suurempi valtiomies kuin sotilas. 76 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 Suomen marsalkka Mannerheimin syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta 4.6.2017
SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 77 n Kenraali Eduard Dietl Mannerheimin vieraana Mikkelin klubilla helmikuussa 1942.
M A N N ER H EI M -M U SE O n Saksalaiskenraali Eduard Dietl oppi suomeksi sanat kiitos, anteeksi, onnea ja ryssä matalaksi. Toinen vasemmalta kenraali Sir Walter Kirke, Mannerheimin oikealla puolella yleisesikunnan koulutustoimiston päällikkö, everstiluutnantti ja myöhempi jalkaväenkenraali V.A. 78 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 V aikka Mannerheimin henkilökohtaiset mieltymykset eivät juurikaan muuttuneet hänen pitkän elämänsä aikana, joutui hän sotilaallisissa ja poliittisissa kysymyksissä useinkin tarkistamaan näkemyksiään, tai ainakin sitä, mitä hän toi julki. Sundman. Vuonna 1937 Mannerheim huomautti kuningas Edvard VIII:lle, että olipa kansallissosialismista mitä mieltä tahansa, ei voinut kieltää sitä, että se oli tehnyt lopun kommunismista Saksassa koko länsimaisen kulttuurin eduksi. E. Pohjois-Suomessa 1941–1944 vaikuttanut saksalaiskenraali Eduard Dietl oppi suomeksi sanat kiitos, anteeksi, onnea ja ryssä matalaksi, joita hän käytti runsaasti. Dietl oli yksi saksalaisista, joiden kanssa Mannerheimin tiedetään aidosti viihtyneen. Mannerheimin vierailtua Saksassa loppuvuodesta 1934 suomalaisissa sotilaspiireissä puhuttiin, että marsalkka on ollut hyvin ihastunut sikäläiseen meininkiin. Saksan pohjoisessa olleiden joukkojen komentaja lienee esitellyt kielitaitoaan myös Mannerheimille, sillä marsalkka päätti Dietlille toukokuussa 1942 lähettämänsä kirjeen huudahdukseen ”Bolscheviken matalaksi!”. SA -K U VA. Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen eräs Mannerheimin elämän keskeisimmistä johtotähdistä oli bolševismin vastainen taistelu, kuten englantilainen Mannerheim-tutkija J. O. Vaikka Mannerheimin sympatioita ranskalaista ja englantilaista kulttuuria kohtaan on käsitelty usein, puolustusneuvoston puheenjohtajana 1930-luvulla toimiessaan hän oli sillä kannalla, etteivät tunneseikat saa vaikuttaa Saksaan suhtautumiseen. Screen (1939–2009) ja myös professori Henrik Meinander tuoreessa Mannerheim-elämäkerrassaan ovat korostaneet. Pirullisten kiduttajatyrannien välissä Vuoden 1938 tapahtumat – Itävallan liittäminen Saksaan ja Münchenin sopimus ENGLANNIN-VIERAILULLA 1936. Venäläisvastaista hänen majesteettinsa keisarin seurueen kenraalista sen sijaan ei tullut. Kansallissosialismin tai minkään muunkaan sortin sosialismin kannattajaa vanhasta aristokraatista ei olisi saanut millään, mutta kommunismin vastaisessa taistelussa kaikki liittolaiset saivat kelvata
Mannerheim oli luonut Puolan aikanaan lämpimät suhteet puolalaisylimystöön toisin kuin monet venäläiset palvelustoverinsa. Ruotsalaisupseerin syyskuussa 1938 tekemän arvion mukaan Mannerheim oli pohjimmiltaan, osittain henkilökohtaisista syistä, saksalaisvastainen. Suomen vaihtoehdot olivat kuitenkin vähissä. Puola oli vanha palveluspaikka, joka oli Suomen tavoin kuulunut Venäjän keisarikuntaan. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 79 – muuttivat Mannerheimin suhtautumisen Saksaan varautuneemmaksi ja varovaisemmaksi. Entisen keisarin upseerin suhde Saksaan ja saksalaisiin oli viileä. Mannerheimin entinen yksityissihteeri kouluneuvos Erik Mandelin totesi jatkosodan alussa 1941 Mannerheimin olevan esteettisesti englantilais-ranskalaissympatisoija, mutta asiallisesti lojaali Suomen silloiselle politiikalle. Syyskuussa 1939 Mannerheim surkutteli ritarillisen ja urhoollisen – henkilökohtaisesti suuresti sympatisoimansa – Puola-paran kohtaloa tulla jaetuksi Stalinin Venäjän ja Hit lerin Saksan kesken: ”Se merkitsee tuhoutumista kahden pirullisen kiduttajan käsissä, sillä mitään inhimillistä on turha etsiä kummastakaan tyrannista.” Mannerheimilla oli oma henkilöhistoriansa Puolassa. Saksan Helsingin-lähettilään puoliso sai kuulla Mannerheimilta, että sudeettialueen miehityksen syyt olivat pelkkiä verukkeita, ja loppuvuodesta 1938 brittidiplomaatti saattoi hieman hämmästellen todeta, että Mannerheim oli paljon vähemmän saksalaisystävällinen kuin kaksi vuotta aiemmin. Heinäkuussa 1941 Neuvostoliiton ja Ison-Britannian hallitukset julistivat sitoutuneensa molemminpuolisesti osoittamaan toinen toiselleen kaikenlaista apua ja tukea M A N N ER H EI M -M U SE O Se merkitsee tuhoutumista kahden pirullisen kiduttajan käsissä, sillä mitään inhimillistä on turha etsiä kummastakaan tyrannista. n Ison-Britannian hallituksen päivälliset Mannerheimin kunniaksi Lontoossa 1936.. Grand seigneur Talvisodan aikana Ranskan Helsingin-lähettilääksi tullut kreivi Christian Carra de Vaux SaintCyr kirjoitti ihailevasti Mannerheimista vuonna 1953 muistellessaan lyhyttä Suomen-komennustaan 1940–1941: ”C’était le type du grand seigneur et du parfait gentilhomme.” Mannerheimin tavasta sovittaa sanansa kuuntelijan mukaan ja hänen perimmäisistä sympatioistaan de Vaux Saint-Cyr todisti kertoessaan, että ranskaa puhuessaan Mannerheim käytti saksalaisista aina väheksyvää nimitystä les Boches – ei halveksuen, ranskalaiskreivi lisäsi, mutta ei hyväntahtoisestikaan. Jatkosodan alettua de Vaux Saint-Cyr ei enää tavannut Mannerheimia. Toukokuussa 1939 Mannerheimin analyysi oli, että jos Suomi vastoin tahtoaan vedetään mukaan maailmansotaan, olisi pidettävä huolta siitä, että Suomi asettuu voittajan eikä häviäjän puolelle. Ranskaan – Venäjän vanhaan ystävään ja kulttuurimaahan – hän suhtautui lämpimästi
Huhtikuussa 1942 päämajan päivällispöydässä keskustelun aiheena oli jo Ison-Britannian alennustila bolševismin suhteen. Toukokuussa 1942 kenraaliluutnantti W. Nähtyään kuitenkin asiain kehityksen Mannerheim oli havainnut näiden maiden pyrkimykset, minkä vuoksi hänen myötätuntonsa oli kääntynyt Saksan puolelle ja hän oli vahvasti vakuutettu Saksan lopullisesta voitosta. Mannerheim katsoi Kivimäen käsittäneen hänen näkökantansa oikein ja varmasti muistavan ne monet kerrat, jolloin hän oli todennut, ettei Suomella ole varaa turmella ennestään Saksassa olevia saataviaan. Ainakin saksalaiskenraalien kanssa keskustellessaan Mannerheim tosin antoi ymmärtää kääntäneensä henkilökohtaisetkin sympatiansa. Henkilökohtaiset suhteet lukuisiin ulkomaalaisiin ystäviin tai muut seikat eivät Kalajan mukaan loppujen lopuksi merkinneet mitään. Tuompo ihmetteli, miten Mannerheim oli kyennyt muuttamaan perimmäisiä mielipiteitään englantilaisista. Mannerheimin ajatusmaailmaa henkilääkärin ominaisuudessa seurannut Lauri Kalaja painotti sitä, että marsalkan ajatuksia askarrutti ainoastaan Suomen paras ja etu. Samaa todisti Suomen päämajassa 1941–1944 Saksan asevoimia edustanut, Mannerheimin henkilökohtaisesti arvostama, jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth kiteyttäessään sodan jälkeen, ettei Mannerheim ajanut anglofiilistä, ei myöskään saksalaista, vaan aina yksinomaan suomalaista politiikkaa. Kirjoittaja Antti Matikkala on PhD, joka on tutkinut Mannerheimin suhtautumista ulkomaalaisiin sotilaspoliittisen kohteliaisuusdiplomatian näkökulmasta teoksessa Kunnian ruletti – korkeimmat ulkomaalaisille 1941–1944 annetut suomalaiset kunniamerkit (SKS 2017). n Mannerheim ja kenraali Erfurth heinäkuussa 1941. Ei mitään henkilökohtaista Kirjoittaessaan Suomen Berliinin-lähettiläälle T. Englantilaismielisenä pidetty Mannerheimkin tarkisti muuttuneessa tilanteessa vähitellen kantojaan niin suhteessa englantilaisiin kuin saksalaisiinkin. Suomen palveluksessa ollessaan Mannerheimin suhtautuminen ulkomaihin ja ulkomaalaisiin oli tarkoitushakuista kulloisenkin tilanteen sanelemien vaatimusten mukaan. Kivimäelle lokakuussa 1941 Mannerheim totesi pelkäävänsä, että Saksassa on vallinnut se harhakäsitys, ...ettei Mannerheim ajanut anglofiilistä, ei myöskään saksalaista, vaan aina yksinomaan suomalaista politiikkaa.. 80 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 nykyisessä sodassa hitleriläistä Saksaa vastaan, mistä puna-armeija tiedotti suomalaisjoukkoja levittämillään lentolehtisillä. M. Suomalaisdiplomaatti kuuli syyskuun 1941 että hän suhtautuisi henkilökohtaisesti negatiivisesti, ellei jopa vihamielisesti, koko tähän valtakuntaan ja sen kansaan. Puheena oli se, miten he nyt palvelevat venäläisiä. Kalajan mielestä väitteet siitä, että Mannerheim ei pitänyt saksalaisista tai hänen sympatiansa olivat Ranskan puolella, olivat epäolennaisia. E. Vielä kuukausi jatkosodan syttymisen jälkeen päämajan kenraalit pohtivat, miten marsalkka saataisiin suhtautumaan myönteisemmin saksalaisiin. alussa Saksan ilmavoimien kenraalimajurilta Otto Kühneltä, että Mannerheim oli kertonut sympatiansa aluksi olleen Ranskan ja Ison-Britannian suuntaan
Kaarlo Salmelasta tuli yksi Suomen sata vuotta kestäneen itsenäisyyden kriittisten hetkien silminnäkijöistä – tai kenties paremminkin korvin kuulijoista. Radiokuuntelijoilla ei ole ollut tapana hirveämmin jälkeenpäinkään kuulemistaan huudella.. Yksi viimeisistä radiotiedustelijoista ei silti vieläkään kerro kaikkea. 81 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 TÄSTÄ EI SITTEN PUHUTA TAI TEIDÄT TAPETAAN! Puumalalainen Kaarlo Salmela ei aavistanut vuonna 1942 asepalveluksen aloittaessaan, mihin pikku pojasta asti jatkunut hanurin soitto hänet johdattaisi
Siellä kuuntelijoiden sieppaamat viestit avattiin ja lähetettiin tarpeen mukaan eteenpäin. 82 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMEN SOTIL A AT M orsetus vaatii rytmitajua, ja tuota pikaa nuori mies sai tuta soittoharrastuksen seurauksista ja passituksen radiosähköttäjäkurssille. Kuri oli kova. Siitäkin olis paljon puhumista, ei vain ole täällä ylhäällä tietoa, Kaarlo koputtaa päätään, vaikka eihän vanhalla miehellä päässä vikaa ole. – Saksalaiset tulivat siihen ja puottivat niitä... Siksi oikeiden sanojen muistaminen ja lauseiden muodostaminen oli hankalaa. Tällästä tää on. – Piti äkkiä oppia ja saaha vastaan sata merkkiä minuutissa. Toisella korvalla kuuneltii yhtä ja toisella korvalla toista. Kuuntelua kahdella vastaanottimella Kurssin jälkeen Kaarlo komennettiin Sortavalaan, jossa toimi iso radiotiedustelukeskus Vaalijalan kehitysvammalaitoksessa. – Ei sillä ole mitään väriä.. Rauhanlinnassa työskenteli joitakin naisia, mutta heidän kanssaan miesten ei parannut vehdata. Hän oli kokenut lievähkön aivoinfarktin vähän ennen juttutuokiotamme. – Myö ei saatu naisten kanssa huastoo. voi perkele. HILJAISTEN KUUNTELIJOIDEN KOVA KURI . väliä. Kaarlo tuntuu muuten olevan 93 ikävuodesta huolimatta varsin hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin henkisestikin, mutta puheen tuottamisen vaikeutuminen harmitti selvästi tervaskantoa. Nuori ihminen, nuori mies, niin kaikkihan se oppii tekemään, Kaarlo muisteli viime vuonna. TEKSTI: AHTI KOSKINEN. Kaks konetta oli aina. – Niitä oli isoja konneita. Nuorukaisten omaa mielipidettä ei paljon kyselty, kun Kaarlo ja joukko hänen palvelustovereitaan komennettiin silloisen Säämingin Rauhanlinnaan. Kaks poikoo meni tyttöjen kanssa huastelemmaa, ni niiltä otettii hiukset pois! Se oli sitä sottoo! Sotahommoo, Kaarlo naurahtaa savolaisittain. Kurissa ja nuhteessa Kun kysyin Kaarlolta, kumpi oli helpompaa, lähettää viestejä vai ottaa vastaan, häneltä lipsahtaa
Hän huomasi kuitenkin yllätyksekseen, että hänen olisi pitänyt varautua KA A RL O SA LM EL A N KO TI A LB U M I n Kaarlo Salmelan ryhmä radiosähköttäjäkoulutuksessa Säämingin Rauhanlinnassa.. – Siitähän puhuttiin, ja se oli ihan hirveetä. Sanomasta selvisivät tiedot Arkangeliin lähtevästä saattueesta, ja saksalaiset pommittivat upoksiin ison osan aluksista. Tulivat ja antoivat kättä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 83 Tällainen amerikkalainen vastaanotin, National – ja vieläpä toimiva – löytyy esimerkiksi Kouvolan sotilasradiomuseosta, joka on Putkiradiomuseon yhteydessä. Me monta kertaa, niin kuin usein käy, tiedettiin asiat paljon ennemmin kuin venäläisten omat komentoportaat. Kaarlo Salmela nappasi sanoman kuuntelijatoverinsa kanssa, ja tälle saksalaiset toivat rautaristin. Lämmintä kättä Kuuntelijat eivät yleensä tienneet tuon taivaallista salasanomien sisällöstä. Ei saanu kenellekkää puhua tai tapetaan! Niin meille sanottiin. Työ oli ympärivuorokautista. Kuuden tunnin vuoroissa miehet kuuntelivat, toisella laitteella jotakin määrättyä asemaa, ja toisella etsittiin uusia lähetyksiä muilta taajuksilta. Olivathan ne alun perin venäjääkin. Venäläisten tavallista helpommalla salakielellä lähetetty sanoma oli tiedustelijoiden työn helmiä. Suomalaisetkin hyötyivät tapahtuneesta, koska saattueiden tuomia sotatarvikkeita olisi ilmaantunut omiakin joukkoja vastaan. – Minä en saanu mittään. – Radiotiedustelun kehittäjän ja sodanaikaisen johtajan eversti Reino Hallamaan haastattelu vuonna 1971/Museo Militaria Kuuntelun jatkamiseen varauduttiin Kaarlo sai sittemmin siirron Karhumäkeen ja ihmettelee yhä sitä, ettei nähnyt lähimpiä kuuntelijaveljiään sen koommin. Sodan jälkeen radiotiedusteluväkeä siirtyi miehityksen pelossa Stella Polaris -operaatiossa Ruotsiin. Toisin oli kuitenkin liittoutuneiden avustussaattueen PQ 18:n kohdalla. Kaarlo ei länsinaapuriin lähtenyt. Kyllä! n Juuri siellä moteissa Laatokan pohjoispuolella, se oli meille oikein kulta-aikaa. Laitteen vieressä on Asa Oy:n tekemä kopio. Mut kenellekään ei saanu huastaa, keitä meitä siellä oli
n Kyllä täytyy hattua nostaa sen ajan viestimiehille, että he sellaisilla laitteilla... – Minullakii ol nää sähkötysvehkeet Puumalassa. Ei huudeltu eikä palkittu Radiotiedustelijat eivät ole paljon sodanaikaisista kokemuksistaan julkisuudessa huudelleet. – Se oli sellainen juttu, että niistä asioista puhuminen ei juolahtanu mieleen. Ohjelmassa olevien viiden luennon aiheet ovat seuraavat: ”Suomalainen panssarieste 1938-1944” Juha Kilpeläinen ”Sturmbock panssarintorjuntaa pohjoisissa oloissa” evl evp Olli Dahl ”White-puolitelakuorma-autot puolustusvoimissa” Dipl.ins. Se oli niin surkeeta. Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo 10.00 – 17.00. Tämän vuoksi tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti: 1. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luentojen aiheisiin liittyvään kalustoon. Ja kun ei ole oltu esillä, ei tiedustelijoita ole ansioistaan paljon palkittukaan. Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaanottopisteessä, jossa läsnäolo rekisteröidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15.. Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Se pelotti. Ja vieläkin pelottaa. Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupautunut joukko alansa parhaita asiantuntijoita. vaikka ne hyviä laitteita olivatkin, kyllä ne olivat ne miehet, jotka ratkaisivat tämän asian Suomen eduksi. 84 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMEN SOTIL A AT jatkamaan kuuntelua. – Kouvolan sotilasradiomuseon vastaava Kari Syrjänen Panssariseminaari 2018 Panssarimuseo järjestää yhteistoiminnassa Panssarikilta r.y:n kanssa panssarija panssarintorjunta-alaa käsittelevän seminaaritilaisuuden lauantaina 3.2.2018 Parolannummella. Se kauhistutti sodan jo taakseen jättänyttä miestä. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuuntelijaa. Kulujen peittämiseksi peritään etukäteen osallistumismaksu, joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun sekä kahteen kahvitukseen. Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa! Ennakkoilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään keskiviikkoon 24.1.2018 mennessä maksamalla osallistumismaksu 35,00 euroa (Panssarikillan jäseniltä 33,00 euroa) Panssarimuseon tilille FI58 4260 1320 0758 51 Lammin Säästöpankkiin ja kirjoittamalla viitenumero sille tarkoitettuun kenttään. Suomeen jääneitä ja palanneita tiedustelijoita raahattiin Helsinkiin kuulusteltavaksi. Ensimmäisiä keskinäisiä tapaamisia alettiin järjestää vasta joskus 1950-luvulla. Ne minä hävitin sitte järveen. Kovia miehiä ovat olleet. Esa Muikku ”Raskas raketinheitin M270D1 osana kaukovaikuttamisen kärkeä” insmaj Kari-Pekka Niemelä ”PMPV 6x6 Misu: taksi vai taisteluajoneuvo?” hall puhjoht Jukka Kemppainen Kunkin luennon jälkeen on varattu aikaa lyhyitä kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista ja mahdollisuus lisäkysymyksille. Melkein luulen, että kukaan ei viinapäissäänkään puhunu mittää. ottamalla ensin yhteys Panssarimuseon toimistoon, puh 040 5681186 tai toimisto@panssarimuseo.fi, josta annetaan viitenumero osallistumismaksun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja 2. Kaarlo Salmelakin vietti sellissä pari viikkoa, mutta pääsi pois, kun hänen isänsä kuoli. Kuulustelut ja pitkäkestoiset pidätykset olivat omiaan pitämään vaiteliaisuudesta osaltaan huolen sodan jälkeen. maksamalla osallistumismaksu viitenumeroa käyttämällä. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi aikataulu julkaistaan Panssarimuseon internetsivuilla www.panssarimuseo.fi ja Panssarimuseon facebook-ryhmässä. Venäjällä minä kävin kaks kertoo mutta en minä oo sinne halukas menemään. Sen jälkeen hänet jätettiin rauhaan
SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 85 SUOMI 100 85 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 LIINAHAMARIN SATAMA 18.4.1942. Diktaattorit ovat löytäneet toisensa, ja Suomi on pelkkää kauppatavaraa. . Eletään kevättalvea 1940, ja painajainen jatkuu, vaikka aseet Suomen ja Neuvostoliiton välillä ovatkin vaienneet. TEKSTI: EERIKKI RUNDGRÉN Pitkän tien lyhyt tarina Jäämerentie ja Liinahamarin satama olivat Suomen henkireikä maailmalle välirauhan aikana. Itärajan suojaksi kaavaillaan puolustuslinjaa, josta kehkeytyy Pohjoismaiden kaikkien aikojen suurin yksittäinen rakennushanke. Itämeren kauppaväylä sulkeutuu lopullisesti, kun Saksa miehittää ensin Tanskan ja heti perään Norjan. Varovaisuuteen on syynsä, sillä puna-armeija on poistunut Petsamosta vain muutama päivä aiemmin. SA -K U VA. Sen enempää valtiovalta kuin kansakaan eivät kaiken tapahtuneen jälkeen usko ryssän hyväntahtoisuuteen – niin kuin itänaapuria tuolloin tavattiin kutsua maassa oikealta vasemmalle. Sotilaat siirtävät kuumeisesti aseita satamalaiturilla odottaviin kuorma-autoihin, joilla tärkeä lasti ajetaan saattueessa Rovaniemelle. Saksa on ollut penseä Suomen asiaa kohtaan sen Neuvostoliiton kanssa solmiman hyökkäämättömyyssopimuksen vuoksi. Isänmaan taivaalle ilmaantuu kuitenkin tummia pilviä muiltakin ilmansuunnilta. Länsivaltojen myötämielestä ja tuesta ei ole enää apua, kun Itämerestä on tullut Stalinin ja Hitlerin yhteinen Mare Nostrum – ainakin hetkeksi. E spanjasta saapunut SS Greta on ensimmäinen Liinahamariin keväällä 1940 saapunut iso rahtialus. Kuorma-autojono satamaan vievällä tiellä on katkeamaton, vaikka kuvanottohetkellä sataman ja Jäämerentien strateginen merkitys Suomelle oli jo käytännössä lopullisesti mennyttä. Sodan jälkeen Suomi menetti rantaviivansa ja satamansa pohjoisessa
Keväällä 1940 tie piti saada nopeasti sellaiseen kuntoon, että se kestäisi aiempaa huomattavasti suuremmat liikennemäärät. Valtava urakka toi paitsi töitä myös uutta väkeä Ylä-Lappiin. Liinahamarin pieneen kalastajakylään tieyhteys saatiin vihdoin vuonna 1931, mutta valmiinakin tie oli kapea ja mäkinen. Valtiolla kuorma-autoja on kuitenkin vähänlaisesti, eivätkä yksityiset autoilijat ensi alkuun ole innokkaita lähtemään pitkälle ja huonokuntoiselle taipaleelle rikkomaan kallista kalustoa. Toinen käsivarsi pysyi kuitenkin pitkään syrjäisenä erämaana, sillä pohjoisessa tie ulottui ainoastaan Kyröön eli nykyiseen Ivaloon. Talvisodassa armeijan käyttöön otetut autot ovat jo valmiiksi enemmän tai vähemmän huonossa jamassa. Talvisin sitä oli vaikea pitää auki, ja kelirikon aikaan sorapäällysteinen tie meni liki ajokelvottomaksi. TäHaaparannan, Rovaniemen ja Liinahamarin välillä liikennöi yötä päivää yli 2 000 autoa. Elämän tie Jäämerentien kuljetuksia varten perustetaan valtio-omisteinen Oy Pohjolan Liikenne Ab, jonka johtoon asetetaan talvisodassa jämäkistä otteista tunnetuksi tullut kenraali Paavo Talvela. Kuljetuksiin tarvitaan valtava määrä kalustoa. Ulkomaankaupan turvaamiseksi valtiovalta kääntää katseet pohjoiseen. Vuosina 1940 ja -41 tietöissä oli jatkuvasti pitkälti toistatuhatta miestä, pahimpina kelirikkoja varsinkin lumipyryaikoina lähes neljätuhatta. Heti alkuun piti korjata suomalaisten joukkojen talvisodan taistelujen yhteydessä tuhoamat sillat. SA -K U VA EE RI KK I RU N D G RÉ N. 86 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 Maassa on sodan jäljiltä huutava pula aseiden ohella lähes kaikesta muustakin eikä vähiten elintarvikkeista. Suomi on saanut pitää Jäämeren satamansa. Suuri työmaa Suomi sai Petsamon myötä kaistaleen läpi vuoden sulana pysyvää Jäämeren rantaa Tarton rauhassa vuonna 1920. Rovaniemen rautatieasemalta Petsamoon Liinahamarin satamaan kulkeva yli 500 kilometriä pitkä Jäämerentie on nyt Skyllan ja Kharybdiksen väliin puristuneen Suomen ainoa henkireikä maailmalle. Urupään ylitys on nykyäänkin yksi valtateittemme vaativimpia osuuksia pitää talvisin auki. Ilman sotaakin surkeassa kunnossa oleva tie Petsamoon pitää saattaa edes jollain tapaa liikennöitävään kuntoon. n Alla
Vaaratilanteita aiheuttivat myös vasemmanpuoliseen liikenteeseen tottuneet ruotsalaiskuljettajat. Kasvava JÄÄKÄRIT ETENEVÄT JÄÄMEREN TIELLÄ 1944. Keväästä 1940 kevääseen 1941 Jäämerentiellä kuoli erilaisissa onnettomuuksissa kaikkiaan 300 henkilöä. Syksyllä 1940 Jäämerentiellä kuvaan marssivat saksalaiset sotilaat. Huonokuntoinen tie ja kalusto sekä pitkät ajomatkat ja väsyneet kuljettajat olivat kuitenkin onnettomuusherkkä yhdistelmä. Jäämerentien varrelle nousi majataloja ja autokorjaamoja. Suomellakin tulisi olemaan rooli tässä näytelmässä, halusimme sitä tai emme. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 87 män päälle tulivat vielä autonkuljettajat, joita saattoi yhtäaikaisesti olla liikenteessä parituhatta. Suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa saksalaisten vetäytymiseen katosivat sitä myötä, kun vetäytyvä entinen liittolainen murrosti ja ansoitti tiet. Runsaan vuoden aikana reitillä kuljetettiin 521 500 tonnia tavaraa. Ensin on laitettava räjäytetyn sillan lähistölle väliaikainen silta, että eteneminen voi jatkua, kertoo alkuperäinen SA-kuvateksti Lapin sodan ajalta. Haaparannan, Rovaniemen ja Liinahamarin välillä liikennöi yötä päivää yli 2 000 autoa. Kauttakulkusopimuksen mukaisesti Saksan armeija sai luvan käyttää Jäämerentietä joukkojen kuljetuksiin Norjan ja Rovaniemen välillä. Päätimme haluta. Jäämerentie oli saksalaisille tärkeä väylä koko sodan ajan Lapin tiestön ollessa kovin vaatimaton. Tämä on suorastaan uskomaton logistinen saavutus sen ajan kalustolla ja vaarallisella reitillä. Väylä sulkeutuu Tilanne Jäämerellä kuten kaikkialla muuallakin kehittyi nopeasti Suomen kannalta entistä huonompaan suuntaan. Saksan asevoimat olivat valloittaneet lähes koko Euroopan ja valmistautuivat hyökkäämään Neuvostoliittoon. SA -K U VA. Jopa hengenmenoon johtaneet uhraukset pitivät kuitenkin Suomen pystyssä välirauhan aikana. Henkensä uhalla Jäämerentietä käyttivät myös ruotsalaiset, joilta oli yhtä lailla suljettu pääsy Itämereltä Pohjanmerelle
Seuraavana keväänä brittien merivoimat alkoivat pidättää Liinahamariin matkaavia kauppalaivoja. Jatkosota syttyi, ja Jäämerentien reitti maailmalle sulkeutui lopullisesti. Tämän seurauksena Iso-Britannia ja Neuvostoliitto alkoivat seurata entistäkin aktiivisemmin Petsamoon suuntautuvaa meriliikennettä. 88 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 epäluulo itänaapurin aikeita kohtaan sai Suomen lähentymään sotilaalliseksi suurvallaksi nopeasti kohonnutta kolmatta valtakuntaa. Vielä talvisodan aikana Suomen ystävänä esiintyneen Ison-Britannian suhtautuminen maahamme viileni syksyllä 1940. Uuden sodan jälkeen Suomi menetti Petsamon alueen. Vasta itsenäistynyt Suomi ja valkoisia venäläisiä tukeneet Ison-Britannian interventiojoukot olivat sotajalalla Jäämeren rannoilla jo yli kaksi vuosikymmentä aikaisemmin – vuosina 1918–20. Kesäkuussa britit ottivat haltuun jo suomalaisiakin aluksia. Ilmaston ja kansainvälisten suhteiden lämpeneminen toi viime vuosisadan lopulla esille ajatuksen yhteyden kehittämisestä Venäjälle nykyisin kuuluvan Petsamon ja Suomen Lapin välille, mutta Putinin valtaannousu seurauksineen sai senkin unohtumaan 2010-luvun puoliväliin mennessä, ja tie Petsamoon on saanut pysyä hiljaisena. Vain paria päivää myöhemmin Neuvostoliiton ilmavoimat ulottivat pommitukset aina Turkuun saakka. Sopimuksen mukaan Wehrmacht ei kuitenkaan aloittanut yhtäaikaisesti hyökkäystään pohjoisesta Suomen alueelta ennen kuin Suomi joutui sotaan. Saksalaiset aloittivat operaatio Barbarossan 22.6.1941. Kenties joskus taas, toisenlaisessa maailmassa. EE RI KK I RU N D G RÉ N. Jo seuraavana päivänä venäläiset rannikkotykit kuitenkin tulittivat suomalaista sota-alusta Petsamossa. Sama toistui vain parikymmentä vuotta myöhemmin. ...tie Petsamoon on saanut pysyä hiljaisena. Lontoossa ei katsottu tälläkään kertaa hyvällä saksalaisten kasvavaa aktiivisuutta Suomessa. PETSAMON KULJETUSTEN muistomerkki Urupään Magneettimäen museotiellä
Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Itsenäisen Suomen kenttätykistö ja Tykistökoulu 100 vuotta Vapaa pääsy! Kalustonäyttely Perjantaina 9.2.2018 kello 10–18 Kansalaistori, Helsinki Kalustonäyttelyssä on esillä monipuolisesti tykistön kalustoa, muun muassa 155 mm:n panssarihaupitsi K9. Tervetuloa! #kenttätykistö100. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Seppeleenlaskutilaisuus Hietaniemen hautausmaalla kello 9.00–9.30. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu maavoimat.. Perinnevaljakon asemaanajonäytökset kello 10.30 ja 13.00
Ne ovat yhden tai useamman maan muodostamia 1 500 miehen valmiusosastoja, joita voidaan käyttää kriisinhallintaan. Entinen diplomaatti pääsi kaikkiin uutislähetyksiin, kun hän tuoreessa kirjassaan Länttä vai itää. Vaikka sillä on suomalainen päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen, on se vain komitea. Suomalaiset journalistit voivat varmistaa juttunsa näkyvyyden kysymällä venäläiseltä haastateltavalta kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Suomi ja geopolitiikan paluu ehdotti Suomen jäsenyyttä liittokunnassa. Vielä diplomaatin virkaa hoitaessaan he ovat varmasti nähneet, että Suomi voi taata koskemattomuutensa vain kuulumalla liittokuntaan. LISÄKSI EU:n 28 jäsenestä 24 kuuluu Natoon, eikä niillä ole sen vuoksi pienintäkään kiinnostusta kehittää EU:hun sotilaallista kapasiteettia. Eli paras unohtaa EU:n antama suoja. Miksi eläkeläisdiplomaateista tulee Nato-jäsenyyden kannattajia?. Jos hän ei ole huolissaan Moskovan reaktiosta Natojäsenyyteemme, ei kenenkään muunkaan tarvitse olla. Ei muuta kuin hakemusta Brysseliin. HIMASEN tapaan lukuisat suurlähettiläämme ovat pian eläkkeelle jäätyään ilmoittautuneet Naton jäsenyyden kannattajiksi. Mutta maavoimien sodanvahvuus on 30 000 henkeä. HIMANEN muistuttaa, ettei Viron, Latvian ja Liettuan liittyminen Natoon vuonna 2004 aiheuttanut Venäjän taholta minkäänlaisia vastatoimia. EU:n ”kovaa” sotilaallista puolta edustavat taisteluosastot. Tällöin vain jää kertomatta pari pientä tosiasiaa. Niitä on ollut päivystämässä kotivaruskunnissaan vuodesta 2005, ja Suomikin on ollut muutamassa mukana. Tilanne Itämeren piirissä olisi paljon epävakaampi, jos baltit eivät nyt olisi Natossa. Ja onhan siitä Ruotsin osalta hiukan historiallista näyttöäkin, vaikka emme unohtaisi talvisodan ruotsalaisvapaaehtoisia, joiden merkitys oli kuitenkin marginaalinen. Olisi hyvä muistaa, että Naton symboliset joukot tulivat Baltiaan, koska noissa maissa pelätään Krimin ja Ukrainan tapahtumien toistumista siellä. Euroopan unionin sotilaallista ”voimaa” edustaa sotilaskomitea. Sillä on isommat ilmaja merivoimat kuin meillä. VIIMEISIMMÄN gallupin mukaan Nato-jäsenyyttä vastustaa 59 prosenttia ja kannattaa 22 prosenttia suomalaisista (HS 6.10.). VENÄJÄ rakentaa kuvaa Naton hyökkäävyydestä, kun Puolaan ja Baltian maihin on tuotu jokaiseen pataljoonan verran Nato-liittolaisten joukkoja. Mutta niitä ei ole koskaan käytetty. MITÄ TULEE venäläisten uhkaamiin vastatoimiin Suomen mahdollisesti liittyessä Natoon, Himasella on harvinaisen hyvät edellytykset ennakoida, mitä mahdolliset vastatoimet saattaisivat olla. Toki maailmalla on kriisejä piisannut, mutta ei koskaan sopivan kokoista EU:n taisteluosastolle. Toki ruotsalaisten kanssa on hyödyllistä harjoitella ja EU:n puitteissa parhaimmillaan pohtia jotain kyvykkyyksien yhteistä kehittämistä, kuten kyberosaamista. Hän on viettänyt diplomaattina Neuvostoliitossa/Venäjällä kolmeen otteeseen yhteensä yhdeksän vuotta. Tarina hyökkäävyydestä on tarkoitettu venäläiselle yleisölle, mutta se kelpaa myös meillä erilaisille ristovolasille, jotka syyttävät Natoa siitä, että se aiheuttaa jännitystä Itämeren piirissä. Onko se mikään ihme, kun poliittinen eliitti vakuuttaa, ettei jäsenyys ole ajankohtainen. Mutta varmaa on, ettei aseellisen kriisin iskiessä kummaltakaan taholta olisi konkreettista tukea tulossa. Vastustus on vuosien mittaan hiukan laskenut, mutta vastaavasti ei osaa sanoa -vaihtoehdon kannattajien määrä kasvanut. Eli epätietoisuus vain kasvaa. ENTÄ RUOTSI. SUURIN SYY Nato-jäsenyyden vastustamiseen Suomessa on pelko Venäjän reaktioista. Mutta virkamiehen on täytynyt noudattaa virallista linjaa, jonka mukaan luotamme EU:n sotilaalliseen yhteistyöhön ja läheiseen yhteistoimintaan Ruotsin kanssa eikä Nato-jäsenyys ole ajankohtainen. Ja sittenhän meillä on se Nato-optio… SUOMALAISET uskovat mielellään valtionjohdon vakuutteluihin EU:n puitteissa ja Ruotsin kanssa tehtävän sotilaallisen yhteistyön siunauksellisuudesta. 90 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 KNUUTI Jukka Knuuti ”SUOMEN turvallisuuden vahvistamisen näkökulmasta pidän perusteltuna, että Suomi hakeutuisi Naton jäseneksi mahdollisimman pian”, kertoi Suomen Moskovan-suurlähettilään paikan vuosi sitten jättänyt Hannu Himanen. Näin teki jokin viikko sitten myös Ilta-Sanomat ja sai Venäjän uuden Suomen-suurlähettilään Pavel Kuznetsovin vastaamaan – yllätys, yllätys – että Suomen Nato-jäsenyys johtaisi Venäjän vastatoimiin
Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sotataidosta, sotilastekniikasta ja sotahistoriasta. Postimaksu maksettu KUSTANNUS OY SUOMEN MIES 00003 HELSINKI Vastauslähetystunnus nro 5007541 KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomen Sotilaan kestotilauksena edulliseen 72 € hintaan Tilaajan tiedot: Nimi: ________________________________________ Osoite: ______________________________________ Postinro: _____________________________________ Postitoimipaikka: _____________________________ Puh. Täytä ja lähetä oheinen kuponki tai soita tilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse asiakaspalvelu@ jaicom.com SA -K U VA Tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. nro _____________________________________ Sähköposti: __________________________________ Tilaa nyt Suomen Sotilas
PU O LU ST U SV O IM AT. Hopeamitali myönnetään erityisansioista ja vain ulkopuolisesta esityksestä. Lunastushinnat ovat 45 € + postikulut (pronssi) ja 130 € + posti kulut (hopea). Suomen sotilaat. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali Hakemuslomakkeita ja sääntöjä voi tilata Suomen Sotilaasta tai tulostaa lehden kotisivuilta osoitteesta: www.suomensotilas.fi Pronssimitalin voi esittää tai anoa myös itselleen, jos mitalisääntöjen ehdot täyttyvät