Suomen Sotilas 6/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HX-HANKE: RAFALE JA KILPAKUMPPANIT 6/2019 • 13,50 € 76 73 35 -1 90 6 PA L. V K O 20 20 -0 8 EU:N KIELTOLISTALLA SEURAAVANA: LYIJY TALVISOTA LAPINSOTA
Vain Lehtipisteestä.. Hae omasi
Määräaikaistilausta ei voi perua. Ja kuunnella tai ainakin muistaa ja välittää eteenpäin niiden harvojen enää joukossamme olevien kokemukset ja tieto. Kaikilla oikeasti tieteellisillä mittareilla mitattuna. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 1/2020 ilmestyy helmikuussa 2020. Joulunaluksen kuumin huolenaihe ei ollut talven lämpötila eikä se, onko sopivaa syödä joulupöydässä kinkkua. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Kun oli ihan pakko syödä, mitä pakin pohjalta löytyi, ja ampua tai tulla ammutuksi. Heidän, joita ilman meitä ei olisi. Voisimme me kaikki, jotka olemme nähneet, minkälainen maailma oli ennen vuotta 1989, kertoa kiitollisuutemme siitä, että elämme tänään niin paljon paremmassa maailmassa ja Suomessa kuin elimme 30, 50, 75 tai 100 vuotta sitten. Kenties – tai niin ainakin haluan uskoa – fiksumpia kuin me ja esi-isämme olimme. Oli huoli lähimmäisistä rintamalla, evakossa, kadonneena, haavoissaan. Todellisemmat. Ai, miksikö. Monessa joulupöydässä olivat särpimet vähissä, eikä se ollut suinkaan mikään eettinen valinta vaan silkka pakko. Seistiin selkä suorana ja otettiin sisällä lakki päästä. Sinäkin jouluna ihmisten murheet ja huolenaiheet olivat kovin toiset kuin 75 vuotta myöhemmin. Viisi vuotta myöhemmin, jouluna 1944 seistiin samassa tilanteessa, lyötynä mutta ei murskattuna eikä alistettuna. Heidän, joiden ei annettu valita. Rakennettiin Suomi, jossa elämme tänään. Joulupöydässä. Ei siitä niin kauan ole, eikä se viimeiseksi kerraksi jää. Oli pakko. Huoleen huomisesta oli aihetta. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Heitä, jotka odottivat jäätyneessä juoksuhaudassaan seuraavaa hyökkäystä jouluna 80 vuotta sitten, ei ole enää joukossamme montaa. Rintamalla sota ei tuntenut joulunpyhiä, sitä käytiin armoa antamatta ja pyytämättä. Montaa kotia ei enää ollut. Monessa kodissa oli pöydässä tyhjiä tuoleja. Itsenäisyys säilyi, vaikka maata ja sen kansaa silvottiin. Heidän, joista moni ei jäänyt kertomaan. Älkää edes kuvitelko. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Halila, Mikael • Janhunen, Jukka Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Masso, Iivi • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Rundgrén, Eerikki Sinkkonen, Jarmo • Särestöniemi, Juha Säyrinen, Timo • Valve, Tuomo Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen 12.12.2019 Kahdeksankymmentä vuotta sitten joulu oli toisenlainen. Nyt joukossamme kulkee uusi uljas sukupolvi. Meitä, jotka muistamme, kuinka veteraaneja halveksittiin, lietsottiin ydinsodan ja maailmanlopun pelkoa ja vastustettiin kaikkia länsimaisia asevoimia kansainvälisen solidaarisuuden, demokratian ja rauhan nimessä sen sijaan on monta, ja me emme unohda sitä, kenen on kiitos, että olemme vapaita päättämään itse, milloin syömme, mitä ja missä. Suomesta ja Euroopasta rautaesiripun jälkeen. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. No, koska oli pakko. Tänä jouluna. Kolmekymppisiä ja sitä nuorempia, joilla ei ole henkilökohtaisesti mitään muistijälkeä maailmasta ennen Berliinin muurin kaatumista. Loppuivatko ne. Ja se kannatti. Eikä kansakunta taistellut turhaan eikä tyhjästä. He tekevät nyt valintojaan. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Vai alkoivatko ne jo aikaisemmin. Fiksuja suomalaisia tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Aineistopäivä 3.1.2020. Toivottavasti muustakin kuin siitä, mitä joulupöydässä on sopivaa syödä ja millä voimanlähteellä torpan saa pitää lämpöisenä, ettei tofukinkku jäädy. Vaaran vuosia kesti vuodesta 1939 vuoteen 1989 puoli vuosisataa. Muutoin olisi kuoltu. Sota hävittiin, mutta maata ei miehitetty. Kansakunta taisteli olemassaolostaan. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Jouluillallinen. Aamulla oli taas mentävä töihin, ja niitä töitä tehtiin hartiavoimin, pitkään ja paljon sillä korvauksella, joka oli mahdollista maksaa. Oli mitä puolustaa ja miksi
Seuraavassa Suomen Sotilaassa on aiheesta laaja juttu. Ja ehkäpä siitä voisi kertoa jälkipolvillekin. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. J ouluna neljä vuosikymmentä sitten Neuvosto liitto miehitti Afganistanin. s. Julkaistava aineisto. Maat olivat solmineet edellisenä vuonna YYA-sopimuksen. 34 Maapaikkalainsäädäntö maaliin Diabeetikot takaisin riviin. 76 TALVISOTA 6 Sodan kasvot – Kyösti Partonen 18 Suomen Sotilas Kuhmon taistelupaikoilla – Timo Säyrinen 23 Majuri Jussi Kekkonen – Timo Säyrinen 24 Tolvajärvi, ensimmäinen voitto – Mika Kulju JYVÄLLÄ 28 Turvallisuuskatsaus 31 Mummon sukat Ilmavoimien vuoden suurin harjoitus Hävittäjien lukumäärä yhä auki 32 Tupakointi vähenee, nuuskaaminen lisääntyy Suojeluskuntatalo kaupan Tiedustelu-upseeri varoittaa venäläisistä Kaartin jääkärit harjoittelivat Ruotsissa 33 Leopardit viimein kotiinsa Maavoimilla arvovaltainen vieras Kauan on kärsitty... Me olimme solmineet vastaavan itänaapurimme kanssa jo kolme vuosikymmentä aikaisemmin. Ihan muistin virkistämiseksi. Vain osapuolet ovat vaihtuneet. Muistan yhä joulun 1979 ja uutiskatsauksen televisiosta, jossa oli kaksi kanavaa. Sodasta maassa, jossa soditaan yhä. – Aleksei Kettunen ASEET 60 EU:n kieltolistalla seuraavana: lyijy – Jaakko Puuperä 75 VUOTTA SITTEN 66 Taistelu Tankavaarassa – Eerikki Rundgren 100 VUOTTA SITTEN 76 Sota Baltiassa 1919, Osa II – Agilolf Kesselring 94 Kuperjanov, Svinhufvud, Manteuffel – Agilolf Kesselring KNUUTI 98 Ruotsi oli Naton 17. Tilaajarekisteri. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Se kannattaa muistaa. Suomi ja Yhdysvallat avaruusyhteistyöhön Tiedustelulaista lisäpuhtia kyberpuolustukseen 35 Maailmalta – Pekka Mäkelä 39 Suomen Sotilas 100 vuotta – Jaakko Puuperä IIVI 41 Mielipiteet paketissa – Iivi Masso HX-HANKE 42 Rafale, Osa II – Aleksei Kettunen 51 Rafale sotataivailla – Aleksei Kettunen 56 Mihin hävitäjiä tarvitaan. jäsen – Jukka Knuuti Kansikuva: Suomen Sotilas, SA-kuva Palvelukortti sivulla: 39 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI
Suomen Sotilaan kaksiosainen raportti HX-hankkeen ranskattaresta päättyy.. 6 Löytyykö Suomen ilmavoimien joulupukinkontista ranskatar. s. Kuinka käy Ruotsin Gripenin. 42 KUHMON UNOHDETTU TALVISOTA s
6 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 SODAN KASVOT
Eri yksiköiden sotatiet, voitot ja tappiot, poliittinen ja sotilasjohdon toiminta käydään tänäkin tasavuonna perusteellisesti läpi julkaisuissa ja ohjelmissa toisensa jälkeen. Talvisodasta muistetaan usein ensimmäisinä asioina Mainilan laukaukset, Raatteentie, Kollaa, Häyhä sekä kenties hävittäjä-ässä Sarvannon maailmanennätys loppiaisena 1940. 7 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 . Se oli talvisodan joulu. Siviiliväestön kärsimyksistä muistetaan evakuoinnit, sotalasten vienti Ruotsiin ja usein eri paikkakuntien pommitukset uhreineen. 80 vuotta sitten se oli erilainen. SO TA M U SE O. Kuhmon Löytövaaran taistelijoita JR 65:stä maaliskuussa 1940. Pian on taas joulu. Tänään korvessa tyhjyyteen tuijottavien hylättyjen talojen ja autioiden pihojen kerran monilukuisen kansan muistot tahdotaan kuitenkin usein unohtaa
Sisarukset Anna ja Hilda Liisa-äidin hautajaisten aikaan helmikuussa 1943.. 8 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 TALVISOTA Suomen Sotilas sai käyttöönsä kahden 80 vuotta sitten naapureina erämaataloissaan eläneen perheen kertomukset talvisodan alkamispäivästä ja sitä seuranneesta inhimillisestä murhenäytelmästä. Yhden talon tyttären poika, avustajamme Kyösti Partonen kertoo tarinat alkuperäisten tekstien hengessä. SA -K U VA KUHMON UNOHDETTU TALVISOTA
Tämän jälkeen noin joka toinen sukupolvi oli rakentanut sen viereen uuden päärakennuksen, joista Juho oli saanut uusimman, rivin viidennen, valmiiksi muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuhmo 13.3.1940.. TEKSTI: KYÖSTI PARTONEN K uhmoniemestä nimensä vuoden 1937 alusta virallisesti Kuhmoksi muuttaneen pitäjän itärajalla hieman Lieksan pohjoisrajasta pohjoiseen sijaitsi Saunajärven kylään kuulunut Riihivaaran tila, jota isännöi 80 vuotta sitten jo kypsään 51 vuoden ikään ehtinyt metsänvartija Juho Piirainen. Vaaran alapuolelta länteen – Suomeen päin – sijaitsi Kuusijärvellä Hiilikon rajavartio. Malisten asuttama Laamasenvaaran, tai kuten silloin sanottiin, kaenuulaisittaen Ala-Luamusen erämaatalo sijaitsi myös Saunavaaran alueella neljä ja puoli kilometriä Riihivaarasta koilliseen. Siellä asuivat veljekset . 9 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 . Se oli syrjäseudun taloksi käytössä olevien mahdollisuuksien rajoissa hyvin viimeistelty muun muassa peiliovin. Vaaralla itäisimpänä sijainneen vanhimman hirsitalon oven päälle oli veistetty kirveellä vuosiluku 1777. Huoltotie Saunajärvelle
Syyskuun lopulla Moskovasta lähetettiin etelästä alkaen Baltian maille vuorotellen uhkavaatimus neuvottelujen aloittamiseksi tukikohtien vuokraamisesta puna-armeijalle ja kauttakulkuoikeuksista niihin. Juhannuksesta 1939 alkaen – ehkä jo aiemminkin – alkoi rajan takaa suuren ja suljetun Neuvostoliiton puolelta kuulua yhä enemmän erilaisia ääniä, jotka kielivät jotakin olevan tapahtumassa: moottoreiden mylvintää, telojen kirskunaa, hevosten hirnuntaa, räjähdyksiä ja metsätöiden ääniä. Tästä totalitaarisen suurvallan pieni tasavaltainen naapurimaa katkaistaisiin Ouluun suuntautuvilla hyökkäyskärjillä. Laamasenvaarasta aukesi hyvä näkyvyys itään päin yli valtakunnanrajan. Riihivaaran emännän hautajaiset helmikuussa 1943. Diplomaatit vuorostaan lähtivät takaamaan eri länsivaltojen kanssa neuvottelemalla toimintavapautta haluttuihin suuntiin. Sormi kartalla Jo tätä ennen, aivan vuoden 1939 alussa, kaukana Kainuun korvista, Kremlin muurien suojassa suurille pöydille levitettyjen karttojen ääressä osoitti miehen sormi nuoren Suomineidon vyötäröä. Oli šokki neuvotteluja käyneille Isolle-Britannialle ja Ranskalle sekä Neuvostoliiton läntisille naapureille kun Saksan pääministeri Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton vastaava viskaali Vjatšeslav Molotov solmivat elokuun 23. Rajan takana rakennettiin Kolvasjärveltä tietä Saunajärven suuntaan. Maailmantilanteen muutokset kantautuivat asukkaiden korviin pääasiassa sanomalehtien ja kuulopuheiden tuomina. Molemmin puolin demarkaatiolinjaa alkoi hirvittävä terrori, kansanmurha ja pakkosiirrot. 10 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 TALVISOTA Antti ja Juho (”Jussi”) Malinen perheineen, joihin kuului miesten lisäksi yhteensä yhdeksän henkeä. Ala-Laamaselta noin kilometrin päässä sijaitsi Korhosten Ylä-Laamanen, jossa asui Pekka Korhonen vaimonsa ja kahdeksan lapsensa kanssa. Jo reilua viikkoa myöhemmin Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolan kimppuun. päivänä maidenvälisen hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa saneltiin muun muassa reunavaltioiden kohtalot. Näistä asujaimista Laamasenvaara oli lähinnä rajaa, noin kolmen kilometrin päässä. Baltian maiden suostuttua Neuvostoliiton esityksiin vastaava vaatimus tukikohdista, rajan tarkastukKUHMO YH 1939 Kainuun poikia YH:n (ylimääräinen harjoitus) aikana syksyllä 1939 Kuhmossa ruoanlaittohommissa. Kainuun kaakon kulmalla, Kuhmon korpimailla elettiin vuonna 1939 kuten ennenkin. Kainuussa niin kuin kaikkialla muuallakin Suomessa suojeluskuntalaisilla oli ratkaiseva rooli YH:n menestyksekkäässä läpiviennissä ja seuranneessa sodassa. Parissa viikossa Puola oli kypsynyt riittävästi, ja Neuvostoliitto valloitti itselleen etupiiriksi luvatun Puolan itäisen osan. Riihivaara sijaitsi noin viiden kilometrin päässä rajasta. Esikunnat saivat käskyt suunnitella ja tehdä valmistelut tarpeellisia operaatioita varten useammankin pienen naapurimaan – reunavaltioiden – pään menoksi. KY Ö ST I PA RT O N EN KY Ö ST I PA RT O N EN . Juho-isäntä viides oikealta.. Päivien lyhentyessä rajan takaa näkyi myös autojen valoja, ja syksyllä rajalinjan pinnassa kävi myös punaarmeijan upseereita. Kuun lopussa etupiirijakoa muutettiin niin, että myös Liettua tuli Neuvostoliiton etupiiriin, ja Saksa sai hyvitykseksi osan Puolasta. Sieltä oli Riihivaaraan matkaa viitisen kilometriä. Näiden kahden vaaran välillä kulki vain pahainen rekitie
ja 337. Kantalahteen sijoitetut joukot oli. Mainilassa Karjalankannaksella sodan syyksi lavastetut laukaukset ammuttiin 26. kaaderidivisioona oli Kuhmon korkeudella, ja neljä muuta divisioonaa olivat pohjoisempana Suomussalmen ja Sallan alueilla. marraskuuta 1939 kello 6.50 koko rajan mitalta. jalkaväkirykmentti tukenaan kenttätykistörykmentti 86. Kaukaa viisaasti Suomessa lähetettiin lokakuun alussa kutsut reserviläisille saapua ylimääräisiin harjoituksiin. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 11 sesta Karjalankannaksella ja eräiden Suomenlahden saarien luovuttamisesta Neuvostoliitolle lähetettiin Suomen hallitukselle Helsinkiin. Sen viidestä divisioonasta Leningradin sotilaspiirin joukkoihin kuuluva kenraalimajuri N. marraskuuta 1939. välisenä yönä Itämeren laivaston verkossa lähetettyyn viestiin; ”Fakel” (soihtu). Molotov totesi pahaenteisesti poliitikkojen epäonnistuttua tehtävässään, että seuraavaksi on sotilaiden vuoro. P. YH:n nimellä tunnetulla harjoituksella pantiin käytännössä sodan ajan armeija portaittain liikekannalle. Puna-armeijan radiohiljaisuus, klassinen hyökkäyksen merkki, katkesi 29.–30.11. armeijan. Gusevskin divisioonaan kuuluivat 118. Gusevskin komentama 54. Duhanovin komentaman 9. Korpisotaa Neuvostoliitto oli sijoittanut Kainuun vastaiselle rajalle M. A. lokakuuta alkaneet neuvottelut etenivät hitaasti, ja ne päättyivät kolmen tuloksettoman kierroksen jälkeen 9. Moskovassa 12. marraskuuta myös maidenväliset diplomaattisuhteet. marraskuuta 1939, kaksi päivää myöhemmin Neuvostoliitto sanoi irti vuodelta 1932 peräisin olleen hyökkäämättömyyssopimuksen ja 29. Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan varhain aamulla 30
Lunta oli satanut aamusta nilkkaan asti. ja 3. Hiilikon rajavartioasemalle oli jäänyt vakinainen henkilökunta ja kylän suojeluskuntalaisia. He olivat tulleet Ylä-Laamasen kymmenhenkisen perheen päätä Pekka Korhosta vastaan, ja kun tämä saapui Hiilikkoon, Huttunen käski tätä palaamaan kotiinsa evakuoimaan perhettään. Ennen talvisotaa divisioonan esikunta sijoitettiin Repolaan. YH:n aikana Hiilikon vartiota vahvistettiin reserviläisillä. komppania sekä konekiväärijoukkue määrättiin Saunajärven Alasenjärven kannakselle ja toinen komppania Sumsaan (katso kartta tämän jutun perässä olevasta jutusta Kuhmon taisteluista). Pari kilometriä Riihivaarasta Suomeen päin oli Kilpelänkankaalla, valtion metsän luona, rajamies Välijoen aivan uudessa, vasta kolme viikkoa aikaisemmin valmistuneessa kauniisti keltaiseksi maalatussa talossa toistakymmentä kertausharjoituksiin käskettyä reserviläistä. SA -K U VA. marraskuuta 1939 Er.P 14:n komppaniat saivat käskyn miehittää puolustusasemansa. NEUVOSTOLIITON ARMEIJA ON YLITTÄNYT SUOMEN RAJAN USEISSA PAIKOISSA. 12 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 TALVISOTA täydennetty taisteluvahvuisiksi jo maaliskuussa 1939. Illalla 29. Jo aikaisemmin Ala-Laamasen isäntä Antti Malinen oli kuullut rajalta laukauksia ja lähtenyt Hiilikkoon ottamaan asiasta selvää. Joukot valmistautuivat yöllä toimintaan ja aloittivat aamulla siirtymisen rajalle pääasiassa jalan marssimalla ja osin harvoilla käytössä olevilla autoilla. Divisioona oli vajaa, siitä puuttui yksi rykmentti, mutta se oli miesainekseltaan ja koulutustasoltaan puna-armeijan parhaita divisioonia talvisodassa. Suomen pienestä kenttäarmeijasta Kuhmoon oli sijoitettu sodan alkaessa vain erillinen pataljoona 14 (Er.P 14) ja erillinen komppania (Er.K) Kaasila. n Pääpuolustuslinjaa Kuhmossa 6.2.1940. Rajakersantti Eino Huttunen tuli sinne joukkueenjohtajaksi, mutta aiemmin syksyllä Riihivaaraan majoittuneet reserviläiset oli jo siirretty pois korpimaalta. Jo alkumatkasta tuli partiota vastaan toinen rajalla olleista miehistä ilmoittaen: ”Niitä on niin paljon, että vilisee!” Huttunen oli lähettänyt rajamies Uuno Kimpimäen ja sotamies Väinö Tauriaisen Laamaseen viemään evakuoimiskäskyä. Leivät olivat pirtin pöydällä kohoamassa samalla, kun uuni oli hiipumassa paistamiskuntoon. Alueella perustetun suojajoukkopataljoonan ja erillisen komppanian miehistö koostui pääasiassa kuhmolaisista ja sotkamolaisista reserviläisistä, joista moni oli ylläpitänyt ja kehittänyt vapaa-ajallaan suojeluskunnissa sotilastaitojaan. Kenttäkelpoisuus ja tottumus talviseen erämaaelämään oli korpimailla kaikilla hyvä. Pataljoonan 1. Riihivaarassa Piiraisen väki oli aloittanut päivän normaaleilla maatilan töillä mutta myös valmistautumalla käskettyyn evakkoon lähtöön. Aiemmin, noin yhdeksältä, oli rajakersantti Huttunen lähettänyt rajalle partion saatuaan ilmoituksen 14 venäläisen rajanylityksestä. Aseistukseltaan ja vahvuudeltaan se oli vajaanakin materiaalisesti ja miesmäärältään täysin ylivoimainen verrattuna suomalaisten joukkoihin alueella. Emäntä oli valmistanut ruisleipätaikinan, jotta evakkomatkalla olisi omasta takaa saatavissa murua rinnan alle. Niin paljon, että vilisee! Torstaina, marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 – Antin päivänä – pyrytti. Heidän joukossaan oli Riihivaaran pojista Onni Piirainen sekä talon vävypoika Eetu Kettunen. Suunnitelmissa oli myös kahden sian teurastus, jota varten vesi oli jo kiehumassa navetan muuripadassa. Toinen komppanioista sai käyttöönsä kaikkiaan kolme kuorma-autoa, toisen ajoneuvoista ei ole tietoa
Kuten syksyn kuluessa monena muunakin aamuna olivat Ala-Laamasen Antti Malinen ja Ylä-Laamasen Pekka Korhonen käyneet reellä jauhamassa viljaa myllyllä ja saapuneet sen jälkeen Riihivaaralle kuuntelemaan aamu-uutisia. Kohta pihaan ajoi armeijan auto, josta pudotettiin Hiilikon vartion miehille suksia ja piikkilankakeriä, sinnekään ei mennyt ajokelpoista tietä. Emäntää kiellettiin menemästä, mutta hän kuitenkin kävi parasta mahdollista vauhtia aitalla, koska mukaan oli käsketty ottaa evästä. Se ei ollut 80 vuotta . Juhon poika Matti Piirainen oli todennäköisesti tuonut laitteen taksillaan kesällä vasta kymmenkunta vuotta aikaisemmin valmistunutta Saunajärventietä syntymätalolleen. 13 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Riihivaaran isäntä Juho Piirainen oli epävarman poliittisen tilanteen takia hankkinut edellisenä kesänä paristoilla toimivan radion, jotta Yleisradion uutisista saataisiin tiedot maailmantapahtumista nopeammin kuin viiveellä saapuvista sanomalehdistä. Uutisten alussa oli kerrottu: Neuvostoliiton armeija on ylittänyt Suomen rajan useissa paikoissa… Laamaslaiset lähtivät kohti kotitalojaan, Pekka paksussa lumessa juosten ja Antti sekä Eino hevoskyydillä. Kaikille taloille ei tietä mennyt. Mukana oli myös Antin 14-vuotias poika Eino Malinen, joka istui jauhokuorman päällä. Riihivaaran emäntä lähti juosten eloaitalle, mukaan piti saada purtavaa. Talon isäntä katsoi vielä radiota ja sen paristoja ilmeisesti miettien pirtin arvokkaimman laitteen ottamista mukaan, mutta jätti sen sikseen. Kuhmon puolustajia kirkonkylällä 80 vuotta sitten. KY Ö ST I PA RT O N EN. Kun auto oli tyhjennetty, Riihivaaran isäntä pyysi automiehiltä: ”Ottoatte nuo meiän avuttomimmat kyytiin, sota on alakanna.” Pihassa olivat talon tytär, Eetu Kettusen vaimo Saimi pariskunnan 1ja 3-vuotiaiden lasten kanssa sekä talon nuorimmat tytöt, 10-vuotias Anna ja häntä vuotta vanhempi sisko Hilda. Hiilikolta nähtiin miehistön lähtevän oikotietä Kuusijoelle. Hiilikolta saapuivat nyt Eetu ja Onni kotipihaan katsomaan, onko siellä vielä ketään kotona jäämässä sodan jalkoihin. Automiehet kieltäytyivät: ”Emme ota siviilejä armeijan autoon.” Näin oli joku ylempi viisaudessaan käskenyt. Riihivaaralaisten seistessä avuttomana pihalla Eetu ryhmänjohtajana otti vanhimpana paikalla olleena sotilaana itseoikeutetusti komennon ja käski tyttöjen ja pienimmäisten nousta äitinsä kanssa autoon. Jumala silimiänne alla Saimin ja lasten istuessa autossa automiehet ihmettelivät, miten tässä nyt näin kävi. Seuraavana kuului komento: ”Hiljaa!” Etäältä kuului aivan kuin laukauksia. He olivat itsekin ihmeissään eivätkä käskeneet kyytiläisiä pois vaan kysyivät: ”Mihin tämä joukko viedään?” Eetun napakka vastaus kuului: ”Nimismiehelle.” Isä antoi vielä tytöilleen läksiäisiksi elämänohjeen: ”Pitteäte tytöt Jumala silimäenne alla.” Auto lähti liikkeelle kohti Kuhmon kirkonkylää, jonne oli matkaa 54 kilometriä. Sota! Riihivaaralla valmistauduttiin pakoon. Mukanaan hän toi pärevasullisen palvilihaa, jonka heitti hevosen tyhjään rekeen
Vanhemmat tytöt Leena ja Elsa lähtivät polkupyörillä tietä pitkin. Pyyheliinaan käärittynä oli paistinkuppi, lusikoita ja haarukoita. Suojattomat siviilit joutuivat puna-armeijan tulituksen maaleiksi. Yllätys Ala-Laamasella Ala-Laamasen perheelle kävi huonommin. 14 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 TALVISOTA sitten lumen kinostamalla kuhmolaisella maantiellä mikään suhaisu, vaan oikeasti pitkä ja työläs taival. Antti yritti nyt kääntää nopeasti hevosta, mutta reki osui kantoon ja juuttui paikoilleen. Näin ensimmäiset Kuhmon talvisodan evakot saapuivat kirkonkylän kansakoululle, jossa piha oli täynnä pelästyneitä koululapsia. Perillä auto kurvasi pihaan, ja nimismies Lauri Korteniemi antoi ensi hämmennyksestään päästyään pian kuljettajalle ohjeen viedä siviilit kansakoululle. Antti yritti kääntää hevoset, mutta samalla kuorman päällä istuneeseen Eino-poikaan osui tappava luoti, joka suisti 14-vuotiaan maahan. Pieni Erkki-poika sai sirpaleen päähänsä. Kun se hajosi osumista, lähti hän konttaamaan pakoon, jolloin yksi luodeista viilsi takin kauluksen auki niskasta. Rajamies Kimpimäki ja reservisotamies Tauriainen olivat menneet ilmoittamaan, että nyt on kiireesti lähdettävä taipaleelle ja heittivät sisälle mennessään vitsinä, että tällä kertaa aseita ei jätetäkään ulos. Rajamies otti johdon käsiinsä ja käski perhettä suojautumaan piisin kupeelle. Antti ampaisi juoksuun ilmeisesti suomeakin taitaneen punasotilaan huutaessa: ”Jos . Palattuaan tajuihinsa Hanna kaappasi kaksi pientä tyttölastaan syliinsä ja yritti paeta juosten Pekan talolle, mutta venäläiset tavoittivat heidät ja komensivat pelosta ja kylmästä tärisseet siviilit puupinon päälle istumaan. Emäntä puolestaan lähti matkaan hiihtäen. Myös Hanna oli haavoittunut käsiinsä ja päähänsä ja menetti hetkeksi tajuntansa. PUNASOTILAAT HEITTIVÄT SISÄÄN KASAPANOKSEN.... Hetken kuluttua ovi aukesi uudelleen ja suljettiin nopeasti. Ensiksi Riihivaaran kolmetoistavuotias Tyyne-tyttö lähetettiin kertomaan tienvarren taloihin sodan syttymisestä. Kun pirtin puolelta avattiin eteisen ovi, niin sen takana seisoi nuori puna-armeijan sotilas täysissä varusteissa pistimellä varustetun kiväärinsä kanssa. Jossakin vaiheessa hänkin pääsi armeijan autoon. Mies perääntyi takaisin, mutta ovesta yritti sisään heti toinen puna-armeijalainen, jota Kimpimäki huitaisi nopeasti kiväärillään. Sohvi lähti kotitalolleen, jonka jälkeen Hanna alkoi pukemaan lapsiaan lähtökuntoon. Annista laskettiin myöhemmin 16 sirpaletta. Polkupyörillä lumisella, auraamattomalla tiellä kulkevat Leena ja Elsa pääsivät 19 kilometrin matkan jälkeen armeijan autoon ja sillä kirkonkylälle. Varsa kiinnitettiin reen perään, ja viisitoistavuotias Piiraisen Eino-poika ohjaili varsaa, kun isäntä ohjasi hevosta. Hevonen valjastettiin reen eteen, heiniä ja apetta heitettiin rekeen, ja Onni haki pikaisesti aitasta mukaan, mitä kiireessä käteen sattui. Antti Malinen ja hänen poikansa Eino ajoivat nyt pahaa-aavistamatta pihaan jäätyään ensin Pekasta jälkeen huonokuntoisella tiellä. Isäntä ei ollut ensin oikein uskoa todellisuutta ja tilanteen kiireellisyyttä. Auton lähdettyä Onni ja Eetu panivat töpinäksi. Sattuipa mukaan myös puolikas kahvisäkki. Emäntä oli hiihtäessään katsonut taakseen ja nähnyt kodin roihuavan liekeissä, huimasi, mutta eteenpäin oli mentävä henkensä hädässä. Seuraavaksi punasotilaat heittivät sisään kasapanoksen, jonka Kimpimäki kuitenkin ehti viskata ulos ennen sen räjähtämistä. Ala-Laamasen talo, jossa kiivas lähitaistelu käytiin. Kilpelänkankaan tienoilla isäntä tavoitti vaimonsa ja kysyi, mikä nyytti hänellä on kainalossa. Mies heittäytyi läheisen kannon suojaan. Haavoittuneita yritettiin sitoa hellan suojassa millä löydettiin. Matkalta otettiin Kilpelänkankaalta kyytiin myös rajamies Välijoen vaimo kolmine lapsineen. Ylä-Laamasen Pekan Sohvi-vaimo oli juomassa Jussin Hanna-vaimon keittämää kahvia pirtin pöydän ääressä, kun Sohvin 14-vuotias Anni-tytär tuli taloon ja kertoi kahden suomalaisen sotilaan tulleen ja käskeneen väkeä lähtemään evakkoon. Koko Riihivaaran väki oli nyt tien päällä. Sisään oli heitetty käsikranaatti, joka haavoitti Annia ja vain viisivuotiasta Erkkiä
SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 15 ette juokse, emme ammu.” Jussi oli asiasta toista mieltä ja jatkoi juoksuaan välistä mutkitellen kohti Ylä-Laamasta. Onneksi lapset Väinö ja Esteri olivat olleet hakemassa puita hevosella, ja kun he olivat kuulleet kahakan ääniä, niin ajoivat he kiireen vilkkaa kotiinsa. Paon huomanneet venäläiset kuitenkin osuivat jo metsän reunaan taistelupariaan seuranneeseen Tauriaiseen, josta tuli näin Kuhmon talvisodan ensimmäinen sankarivainaja. Puna-armeija oli kintereillä. Kuhmon ensimmäinen sankarivainaja Ylä-Laamasen perhe oli päässyt tällä välin vielä viime tipassa Riihivaaran kautta pois. Kun vaaralle päästiin jatkosodan aikana takaisin, tunnistettiin osa jälkeen jätetyistä talon kotieläimistä, muun muassa Punikki-niminen lehmä maastosta löytyneistä nahkojen riekaleista ja tutusta sarvien mallista. Matka jatkui vauhdilla eteenpäin kohti Löytövaaraa. SA -K U VA. Kimpimäki rikkoi olkapäällään talon länsipäädyn pienen ikkunan ja ammuttuaan ensin viimeisen patruunansa hän syöksyi siitä ulos pyrkien kiivaasti metsän suojaan. Tauriainen seurasi heti perässä. Aseettomien siviilien katsottiin olevan paremmin turvassa erillään sotilaista. Riihivaara oli vain hetken tyhjä. Kun Pekka lähestyi juosten kotitaloaan näki hän vain reen vilahtavan pois talolta Riihivaaran suuntaan. Pekka Korhonen oli juossut kilometrin päähän ja oli juuri tulossa kotiinsa Ylä-Laamaseen, jossa perhe oli peloissaan kamarissaan. Miehet odottivat apuvoimia Hiilikosta, mutta sitä ei kuulunut. Ala-Laamasen Juhon talon piiritys jatkui. Ampumatarvikkeet alkoivat olla jo vähissä. Nälkäjoulu Laamasenvaarasta jäi puna-armeijan käsiin kaikkiaan kahdeksan siviiliä. Siviilit lastattiin keskellä yötä nelipyöräisiin vankkureihin, ja heitä alettiin viedä Kolvasjärvelle. Samaan aikaan eräs rajamiehistä jo valeli pirtin tanhuaa petrolilla ja heitti tulta perään. Osaavat ja työhön tottuneet lapset valjastivat hevosen liistereen eteen. Pakolaiset ajoivat hevosella täyttä laukkaa Riihivaaraan, mutta talo oli jo tyhjä. Punasotilaiden piirittämän ja räjähtein pehmittämän Ala-Laamasen Juhon talon sisällä olijoiden nähtyä tapauksen alkoi rajamies Kimpimäki ampua vihollissotilaita kiväärillään. Reen laidatkin jäivät hädässä nostamatta ylös. Sieltä tempaistiin mukaan pari täkkiä lasten suojaksi, olihan pienin evakoista vain nelivuotias Eila. Tupaan heitettiin jälleen ovesta kranaatti, jonka sotamies Tauriainen onnistui nakkaamaan eteiseen, jossa heite räjähti. Pekkakin pääsi takaa-ajettuna pakenemaan punasotilaita kahlaamalla hyisen joen yli ja saapui lopulta uupuneena Kälkäseen. Perhe nousi nopeasti kyytiin. Alkoi vinha pako vaaran rinnettä alas. Viiden päivän päästä alkoi heidän tuskien taipaleensa rajan taakse. Kimpimäki pääsi monen vaivan kautta – hän putosi matkan varrella muun muassa jääkylmään puroon – viimein turvaan Välijoelle. Sotilaiden oli tehtävä vaikea ratkaisu. Roihahti heti... JUOKSUHAUTA Kuhmossa helmikuussa 1940
Laamasenvaaralaisille kokemus oli niin rankka, että molemmat tilat jäivät ensin autioiksi. ”Varmasti on. Kolvasjärven kolhoosissa oli kolmisenkymmentä lehmää, mutta lapselle ei annettu tilkkaakaan maitoa. Hanna sanoi: ”Kuhan ies joku kuusi on pystyssä, niin sen kengälle halluumme mennä”, ja jatkoi ”eihän teäällä laula linnutkaan niin suloisesti kuin Suomessa.” Vangit palautettiin Suomeen Vainikkalan kautta toukokuun viimeisenä päivänä 1940. Nälkä ja kylmä olivat koko ajan vieraina. Hanna laski jälkeenpäin olleensa 39 kirjallisessa kuulustelussa, tämän lisäksi tulivat vielä suulliset tenttaukset. Se jokin kuusi lie yhä pystyssä. Eipä näkynyt niitä tuojia. Sodan päätyttyä vankeja ei heti päästetty pois. Heille syötettiin propagandaa ja sanottiin, että miksi palata sinne Suomeen, kun kaikki paikat on pommitettu maan tasalle. Lapsille se oli kovinta. Kotikuusen juurella Eräänä päivänä kaksi nuorta punaupseeria tuli kysymään, missä on finski-emäntä, ja toinen heistä huudahti: ”Tulkaahan katsomaan, minkä talon hevosella me ajamme.” Hanna meni ulos ja tunsi heti nuoren raudikkotamman: ”Tehän minun Liljalla ajatte!” Toinen upseereista vielä varmisti, onko tamma varmasti Hannan. Ruokana oli koko ajan ollut pääasiassa vettä ja leipää, ja vielä elossa olleiden laamasenvaaralaisten kunto heikkenikin uhkaavasti. Vangit kuljetettiin tammikuussa Repolasta Muujärven kautta Rukajärvelle, jossa ”Pölökkykylän” metsäsavottakeskuksesta löytyi majapaikka. Rakentamisen aikana väki asui maakuopassa. Aikuiset olivat antaneet lapsille ruokaa omistaankin, mutta ravinto oli pienokaisille liian kehnoa. Matka jatkui karanteeniin Helsinkiin. 16 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Päivässä ei päästy viidentoista kilometrin matkaa loppuun asti vaan jouduttiin yöpymään nuotiolle. Riihivaaraa päästiin siivoamaan syksyllä 1941, ja sitä jatkettiin vuonna 1942, jolloin tilalle rakennettiin uusi talo. Tänään 80 vuotta myöhemmin tila on autio ja hylätty. Ja näittehän te itekkii, miten se keänsi peätänsä ja tunsi heti minut.” Kun hevonen varmasti tunnettiin, niin upseerit antoivat reestä Hannalle lehmän lavan ja lupasivat, että hevonen palautetaan sodan jälkeen kotitalliinsa. Jutun siviilihenkilöiden kertomukset perustuvat Riihivaaran osalta Anna Partosen os. Eilakin kuoli nälkään. Neljännellä vuodella ollut Eila alkoi heiketä, ja lopulta pienen tytön voimat eivät riittäneet. Vangeilta kyseltiin Nuorisoliittoon ja lottiin kuulumisesta, ja lapsensa punasotilaiden käsissä menettänyttä vakavasti sairasta Hannaa syytettiin muun muassa oman lehmän hakemisesta rajan takaa. Juuri ennen joulua pienokainen kuoli nälkään taudin ja nälän heikentämän äitinsä käsivarsille. Metsät ja tiet olivat täynnä vainolaisia. Kuhmossa kaatuneita tai sidontapaikoilla selustassa haavoihinsa kuolleita punasotilaita haudattiin jatkuvasti Repolassa, ja Hilkka laskettiin hautaan yhden punasotilaan arkun päälle. Hanna sairastui eikä toisella vuodella olleelle Hilkka-tyttöselle annettu vieläkään maitoa. Matka jatkui seuraavana aamuna Repolaan, josta siviilit oli evakuoitu, ja vangit sijoitettiin kylmillään olleeseen Mari-Vanna Mokkeejan taloon, johon jäätiin yli kuukaudeksi. Kaiken kauheuden keskellä vankeja kuulusteltiin jatkuvasti, yleensä heidät herätettiin keskellä yötä. Piiraisen, kertomuksen kirjoittajan äidin omien muistojen sekä hänen siskojensa ja veljensä On...PIENOKAINEN KUOLI NÄLKÄÄN TAUDIN JA NÄLÄN HEIKENTÄMÄN ÄITINSÄ KÄSIVARSILLE.
Yksi on Iivantiirassa. Älä unohda Suomen Sotilaan Talvisota -erikoislehteä, jossa on laaja juttu Kuhmon taisteluista. Lähteinä ovat olleet Onni Palasteen kirjoittama haastatteluun perustuva artikkeli ”Hanna Huotarin Rukajärven retki” ja rajavartiomestari evp Henrik J. Muisteloita ristiin vertaamalla on kirjoittaja pyrkinyt korjaamaan mahdollisia muistivirheitä. Yhteensä partisaanien terrorismin uhrina kuoli 181 suomalaista siviiliä vuosina 1941–1944. Muistot Laamasenvaaran tapahtumista löytyvät Kansa taisteli -lehden julkaisemattomien artikkelien verkkosivustolta. Jatkosodan aikana Itärajan salomaista Pohjois-Karjalasta Lappiin muodostui partisaanisodankäynnin näyttämö. Kuhmossa partisaaniterroristit iskivät siviiliasumuksia vastaan viidesti. Siihen on kaiverrettu 24.7.1944 partisaanien kahteen taloon tekemässä hyökkäyksessä murhattujen suomalaisten nimet. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 17 TALVISOTA nin kertoman perusteella kirjoittamaan muistelutekstiin ”Talvisodan alkamispäivää ei unohda koskaan – Se alkoi 30.11.1939 ”, joka on julkaistu 27. Jälkien perusteella löydettiin myöhemmin läheltä valtakunnanrajan toisella puolella ollut partisaanien ilmeisesti liikennetarkkailuun käyttämä tukikohta, ”jonka asukit vapautettiin pian maallisista murheista”. Neuvostoliiton Karjalan partisaanipiirin (Itä-Karjala + Viena) alueella toimi parhaimmillaan noin 25 joukkuetta, joissa oli kussakin 20– 30 partisaania. Nastapohjaisten kenkien jäljet perunakellarin ja ulkohuussin luona paljastivat pian naapurin käyneen hankinnoillla ja asioilla myös pihapiirissä. Toisin kävi. Talvisodan saat vain irtonumerona Lehtipisteestäsi. marraskuuta 1999 ilmestyneessä Lauttasaari-lehdessä sekä eräissä veteraanilehdissä. Valtaosassa tapauksista siviilien murhaaminen oli suunnitelmallista. Pohjois-Karjalassa partisaanit iskivät siviilien kimppuun vielä syyskuun 1944 aselevon jälkeenkin. Laamasen isäntien käyntiä kuuntelemassa uutisia Riihivaarassa ei mainita kummassakaan Laamasenvaaraa käsittelevässä tekstissä. Läheinen vartio antoi kuitenkin turvaa Riihivaaran asukkaille. Uhreista suuri osa oli naisia, lapsia ja vanhuksia. Timo Säyrinen Kiinnostuitko. Kaikkiaan iskuja tehtiin jatkosodan aikana Suomessa noin 30 kylään, joista joihinkin useaan otteeseen. Sodanjälkeisessä Neuvostoliitossa ja nykyään myös Venäjällä partisaaneja pidetään sotaja kansallissankareina. Partisaanitoiminnan piti kohdistua esimerkiksi rautateiden räjäyttelyyn ja erilaisten kuljetusten ja kiinteiden sotilaskohteiden tuhoamiseen. Moraalisesti partisaanien toimintaa ei voi puolustella millään. T iedustelupartiomme löysi retkellään 80 vuotta talvisodan jälkeen myös karmivat muistot viisi vuotta talvisodan kauhujen jälkeen Kuhmon siviiliväestöä terrorisoineista neuvostopartisaaneista. Terrorin uskottiin vaikuttavan siviiliväestön mielialoihin ja heikentävän suomalaisten maanpuolustustahtoa, aivan kuten liittoutuneet ajattelivat terroripommitusten heikentävän saksalaisten taistelutahtoa. Toinen sijaitsee Viiksimon rajavartioaseman läheisyydessä. Kesällä 1942 uudisrakennusta rakentavia riihivaaralaisia varoitettiin menemästä rakennuksen katolle lähistöllä liikkuvien partisaanien aiheuttaman vaaran takia. Siviliit olivat helpompia vastuksia kuin sotilaat. Sotilasja siviilikohteiden suhteen neuvostopartisaanit tekivät päätöksen, että he sodan kestäessä yhä enemmän keskittyivät siviilikohteisiin. Vuokkolan sekä vielä ilmeisesti 1960–70-luvuilla elossa olleiden paikallisten asukkaiden, muun muassa Antti Malisen, ja sotilaiden haastattelut. Vaikka koko Suomi huomioiden partisaaniterrorin ajallinen painopiste oli kesä 1944, Kuhmon hyökkäyksistä kolme tapahtui jo vuonna 1942. Kuhmon alueella sijaitsee ainakin kolme partisaanien uhrien muistomerkkiä. PARTISAANITERRORIA KUHMOSSA . Kuhmon uudelta hautausmaalta löysimme kolmannen muistomerkin, jossa lukee: ”Ei vapautta ilman uhria”. Partisaanien uhrien muistomerkit Kuhmon uudella hautausmaalla ja Iivantiirassa.. Omille johtoportailleen partisaanit ilmoittivat tuhonneensa Suomen ja Saksan armeijan tukikohtia ja tappaneensa ”fasistija bandiittisotilaita”. Siviilit kärsivät, mutta kukaan siitä ei hyötynyt. Asiasta enemmän kiinnostuneet voivat käydä Kuhmon Talvisotamuseon verkkosivuilla, jossa on kerrottu talvisodan alun tilanne Kuhmossa varsin selkeästi
Taisteluista voit lukea laajemmin myös Suomen Sotilaan Talvisota -erikoisnumerosta, jonka löydät Lehtipisteestä. Lehtemme tiedustelupartio matkusti Kuhmon ja Suomussalmen taistelupaikoille 80 vuotta taisteluiden jälkeen. 18 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 TALVISOTA Kuhmon taistelut talvisodassa 80 vuotta sitten tunnetaan yleensä muita talvisodan rintamia huonommin. KUHMON TAISTELUPAIKOILLA SUOMEN SOTILAS. Halusimme ottaa tuntemattomasta sodasta Kuhmossa selvää. Taistelupaikoilta suoraan raportoi avustajamme, komentajakapteeni Timo Säyrinen. Edellisillä sivuilla kerroimme tarinan sodan jalkoihin jääneistä kuhmolaisista. 80 vuotta sodan syttymisen jälkeen kuvatut kuvat otti Säyrisen taistelupari Janne Aro
Alueelle siirrettiin 8.12.1939 alkaen komentajansa mukaan nimetty kiireellä kasaan haalittu prikaati Vuokko. JR 65:n komppanianpäällikkö ja hänen miehiään talvisodan lopulla maaliskuussa 1940 Kuhmon Löytövaarassa. SO TA M U SE O SA -K U VA. aamulla, kun puna-armeijan 54. Pataljoonan tukena oli liikekannallepanosuunnitelmaan kuulumaton erillinen komppania Er.K Kaasila. Divisioonassa oli puna-armeijan määrävahvuuksista poiketen vain kaksi jalkaväkirykmenttiä kolmen sijasta. Prikaatiin . TEKSTI: TIMO SÄYRINEN . divisioona ylitti rajan Kolvajärveltä tulevaa tietä pitkin. Seuraavassa voit lukea lyhyen raportin Kuhmosta. Suomussalmea, jonne muodostui maastontiedustelun ajallinen ja toiminnallinen painopiste, käsittelemme seuraavassa numerossa. Kuten edellisillä sivuilla kerroimme, oli Suomen kenttäarmeijasta alueella aluksi vain Kuhmossa perustettu erillinen pataljoona 14 (Er.P 14), joka aluksi viivytti hyökkääjää äsken mainittujen teiden suunnassa. 19 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 M aastontiedusteluretkemme suuntautui Kuhmoon ja Suomussalmelle. Divisioona suojasi pohjoisen sivustansa hyökkäämällä vahvennetun komppanian voimin Hukkajärven tien suunnassa. Sotatoimet Kuhmon alueella alkoivat 30.11
Kun suomalaisille kävi selväksi, että Hukkajärven tien suunnassa hyökkää vain yksi vahvennettu puna-armeijan komppania, ryhtyi osasto Kekkonen hyökkäykseen mutta vasta jouluaattona. Prikaati ja Er.P 14 pysäyttivät puna-armeijan divisioonan etenemisen Rastin tienristeykseen 8.–12.12.1939 samoihin aikoihin seuraavilla sivuilla esiteltävän talvisodan ”ensimmäisen” voiton, Tolvajärven taisteluiden kanssa. 20 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 TALVISOTA kuului jalkaväkirykmentti 25 (JR 25) ja eräitä erillisyksiköitä. . Paikka sijaitsee Hukkajärven tien varrella. Hukkajärven tien suunnassa hyökännyt puna-armeijan komppania pääsi vaarallisen pitkälle, melkein Tyrävaaraan saakka. Joulukuun 29. . Tälle alueelle ryhmittyi puolustukseen osasto Kekkonen 13.12. Taistelutoimet Rastin alueella jähmettyivät paikallisiksi hyökkäyksiksi, vastahyökkäyksiksi ja laukaustenvaihdoksi aina tammikuun ensimmäiselle viikolle saakka. Alueelle muodostetun osasto Kekkosen jouluaattona alkaneen vastahyökkäyksen avulla punakomppania lyötiin kuitenkin vuoden loppuun ÖISTÄ TAI AINAKIN PIMEÄN VUOROKAUDEN AJAN maastontiedustelua Tyrävaarassa noin 13 kilometriä Kuhmon keskustasta itään. päivään mennessä oli Hukkajärventien suunnassa toiminut punaarmeijan komppania työnnetty takaisin omalle puolelleen valtakunnanrajaa. Täydennysjoukkoja Kuhmon Saunajärvellä. Koko valtakunnanrajalta Rastiin johtava tie oli puna-armeijan hallussa. Venäläisen tykistötulen jälkiä. SA -K U VA SA -K U VA. Kuhmon Löytövaara
SA -K U VA. divisioonan vastahyökkäys Kun puna-armeija oli lyöty Suomussalmella, siirrettiin 9. divisioona pääosiltaan Kuhmon kaakkoispuoliselle alueelle 21.–26.1.1940. Divisioonan voima ei kuitenkaan riittänyt mottien laukaisemiseen ja puhdistamiseen: neuvostoyksiköillä oli ollut reilu kuukausi aikaa kenttälinnoittaa ryhmitysalueensa, ja 54. Suomen 9. 9. Yhtymä suuntautui kohti Kuusijärven luoteispuolella taistelevan JR 27:n selustaa ja saikin rykmentin huoltoyhteydet katkaistua pääosillaan Saunajärven ja Kiekinkosken välisellä alueella 13.2.1940. 21 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 mennessä takaisin omalle puolelleen valtakunnanrajaa. Yhtymän kaikilla sotilailla oli lumipuvut ja sukset toisin kuin puna-armeijan normaaleilla yhtymillä. Se maksoi paljon suomalaisen jalkaväen verta. Mikä pahinta, suomalaisilta puuttui tykistöä ja ampumatarvikkeita, joilla pehmittää motit. Punailmavoimat huolsi motteja laskuvarjopudotuksilla. Kone jäi vaurioituneena suomalaisten käsiin. Tammi-helmikuun vaihteessa uusi puna-armeijan yhtymä ylitti valtakunnanrajan Hukkajärven suunnasta: kyseessä oli komentajansa mukaan nimetty Dolinin KUHMON TAISTELUPAIKOILLA Dolinin hiihtoprikaatin koukkaus ja tuho hiihtoprikaati, joka oli erityisesti koulutettu ja varustettu talvisodankäyntiin. divisioonan yksiköiden kimppuun ja saarsi ne useisiin motteihin melkein koko tien pituudelta. Prikaati oli neuvostoliittolaisittain varsin maastoliikkuva, ja se oli erittäin tulivoimainen, joskin kevyt liikkuvuuden mahdollistamiseksi. divisioona keskitti hiihtoprikaatia vastaan kahden jalkaväkirykmentin pääosat sekä osasto KekSAUNAJÄRVEN JÄÄLLE LASKEUTUNUT Neuvostoliiton ilmavoimien TB-3-pommikoneesta muunnettu kuljetuskone. Divisioona hyökkäsi pääosillaan 29.1. Kolvajärven tielle ryhmittyneiden Neuvostoliiton 54. Alueella siihen asti taistelleet suomalaiset joukot alistettiin nyt voitokkaalle divisioonalle. Prikaatiin kuului kolme hiihtopataljoonaa ja erillisyksiköitä. divisioona oli miesainekseltaan kenties talvisodan paras neuvostodivisioona
divisioonan esikunta. Vainajien joukossa oli myös prikaatin komentaja, joka kohtasi tiensä pään tukkikämpällä alikersantti Timosen tiedustelupartion tulessa. Sotasaalista kootaan. . Kuhmo, Palvela. Yhdeksäs divisioona keskitti joukkoja helmikuun loppupuoliskolla Kuusijärven pohjoispuolelle estääkseen Kolvajärven tietä länteen hyökkäävien puna-armeijan yksiköiden avustusyritykset. Seuraava taistelualue Kuhmoon johtavan tien suunnassa olikin Rastin risteysalue. 22 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 TALVISOTA kosen, ja prikaati tuhottiin lähes täysin neljä päivää kestäneissä taisteluissa. ON ARVIOITU, ETTÄ PRIKAATIN NOIN 1 800 SOTILAASTA NOIN 1 700 KAATUI TAISTELUSSA. Tukikohta-alueen laidalla Saunajärven rannassa on venäläinen muistomerkki. . Kannaksen puolustus kesti, mutta alueelle ryhmittyneet joukot joutuivat vetäytymään saarrostusvaaran takia. Kuhmon alueen taisteluissa Er.P 14:ään kuuluneet yksiköt viivyttivät puna-armeijan 54. Tammi-maaliskuussa Suomen 9. On arvioitu, että prikaatin noin 1 800 sotilaasta noin 1 700 kaatui taistelussa. divisioonan hyökkäystä Saunajärven ja Alasjärven välisellä kannaksella 4.–5.12. Näistä kolme säilyi aina talvisodan loppuun saakka. SA -K U VA. divisioonan vastahyökkäyksen aikana kannaksella oli vastapuolen joukkoja motitettuna neljään erilliseen mottiin, muun muassa 54. Puolustuslinja piti sodan loppuun saakka. Osa Kolvajärven tielle motitetuista punaarmeijan yksiköistä kykeni puolustamaan mottejaan loppuun saakka, ja sodan päättyminen 13.3.1940 pelasti kovin kuluneet ja kiistattoman sitkeästi asemiaan puolustaneet viholliset Kuhmon korvesta. Tänään alueella on entisöity tukikohta-alue taisteluhautoineen, tuliasemineen ja majoituskorsuineen
SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 23 S uomen tasavallan myöhemmän presidentin Urho Kekkosen veli Jussi Kekkonen syntyi Iisalmessa 30.9.1910. Näistä kahdesta komppaniasta muodostettiin osasto Kekkonen. Taistelukyvyn riistäneen haavoittumisen jälkeen Kekkonen ylennettiin majuriksi. Hyökkäyksessä Kekkonen sovelsi pienellä joukollaan koukkaustaktiikkaa. Haavoittunut toimitettiin sairaalahoitoon, mutta hänen näkökykyään ei voitu enää pelastaa. Taistelussa kiväärinluoti osui Kekkosen konepistoolin lippaaseen ja kimposi hänen kasvoihinsa sillä seurauksella, että hän sokeutui. Komppanian tehtävä oli hyökätä erillisessä suunnassa Miinoasta kohti Rukajärveä. Hän suoritti varusmiespalveluksensa Kainuun rajavartiostossa vuosina 1929–1930. Sodan jälkeen hän toimi erään laivanvarustamon johtotehtävissä. Helmikuussa 1940 osasto Kekkonen osallistui Dolinin hiihtoprikaatin tuhoamiseen sen pohjoisella siivellä Kiekinniemen alueella. Kolmenkymmenen ikäinen kapteeni makasi toista vuorokautta vesisateessa maastossa, kunnes oma partio löysi hänet. Edetessään itään päin komppania päätyi taistelukosketukseen ylivoimaisen puna-armeijan yksikön kanssa. Kekkosen komppania siirrettiin erilleen pataljoonan pääosista viivyttämään Hukkajärven–Tyrävaaran tien suuntaan, jossa jo sitä ennen taisteli erillinen komppania Kaasila. Jatkosodan alussa kapteeni Kekkonen toimi 15. Viivytystaisteluiden jälkeen osasto Kekkonen perusti puolustusaseman Tyrävaaraan. Hieman ennen talvisotaa hänet määrättiin Kuhmon rajavartiokoulun johtajaksi. rajajääkärikomppanian päällikkönä. MAJURI JUSSI KEKKONEN Sissiupseeri ja presidentin pikkuveli HELMIKUUSSA 1940 OSASTO KEKKONEN OSALLISTUI DOLININ HIIHTOPRIKAATIN TUHOAMISEEN... Asepalveluksen jälkeen nuori Kekkonen haki ja pääsi Kadettikouluun. Jouluaattona 1939 aloittamallaan hyökkäyksellä osasto pakotti Hukkajärven tien suunnassa toimineet puna-armeijan joukot ulos maasta. Talvisodan jälkeen Kekkonen ylennettiin kapteeniksi. Ikuisten sankarien rajakomppaniaan majuri Kekkonen siirtyi 1.4.1962. KOLMENKYMMENEN IKÄINEN KAPTEENI MAKASI TOISTA VUOROKAUTTA VESISATEESSA MAASTOSSA.... Talvisodan alla sodan ajan joukkoja perustettaessa luutnantti Kekkosesta tuli Erillisen Pataljoona 14:n (Er.P 14) toisen komppanian päällikkö. Hänet on haudattu Kajaanin sankarihautaan
Eikä siinä kaikki; Kannaksen puhdistuksen jälkeen päämäärinä olivat Mikkeli, Kuopio sekä Pielisjärven ja Maaselän alueet. Mannerheim hermostui kenraalimajuri Heiskasen toimintaan, ja 4. TEKSTI: MIKA KULJU • KUVAT: SA-KUVA. 24 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 TALVISOTA M yös Laatokan pohjoispuolella neuvostojoukkojen määrä oli suomalaiselle sotilasjohdolle yllätys. TodelliLaatokan Karjalan merkitys Suomen puolustukselle oli Kannakseen verrattuna toisarvoinen mutta silti erittäin merkittävä. divisioona, ja etelässä puolustuksessa oli eversti Hannu Hannukselan komentama 13. ENSIMMÄINEN VOITTO Tolvajärvi . Pelkona oli, että puna-armeija iskisi Aunuksesta Sortavalaan ja jatkaisi sieltä Kannaksen joukkojen selustaan. joulukuuta lähtien IV armeijakuntaa komensi kenraalimajuri Woldemar Hägglund. Talvisodan ensimmäisen viikon aikana puna-armeija eteni pitkälti suunnitelmiensa mukaan, kun taas puolustajien toiminta oli aloitteetonta. Niitä ei montaa ollut. Suomalaisten puolustuksen murtaminen oli annettu 8. armeijan viiden divisioonan tehtäväksi. Tavoitteena oli myös yhteyden saaminen 9. Peli saattoi nyt alkaa. Laatokan Karjalasta oli vastuussa IV armeijakunta komentajanaan kenraalimajuri Juho Heiskanen. Vallinneissa sääoloissa käytettävissä olleella kalustolla ja tiestöllä suunnitelma olisi ollut kauniisti sanottuna optimistinen, vaikka suomalaisten puolustus olisi ollut heikkoa. Armeijan tuli edetä kymmenessä päivässä linjalle Sortavala – Tohmajärvi – Joensuu, minkä jälkeen sen piti hyökätä Mannerheim-linjan selustaan. divisioona. Suunnitelma kertoi vastustajan pahan aliarvioimisen lisäksi myös heikosta operatiivisesta osaamisesta. armeijaan, jonka päätehtävänä oli Suomen katkaiseminen kapeimmalta kohdalta pohjoisessa. Pohjoisessa hyökkäyksen otti vastaan eversti Lauri Tiaisen komentama 12. Puna-armeijan divisioonat kävivät rinnakkain hyökkäykseen lähes kaikilla alueen vähänkään kulkukelpoisilla teillä. Verinen ottelu, joka toisi Suomelle sen ensimmäisen, ratkaisevan voiton puna-armeijasta
25 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Ampumahautaa Aittojoella joulukuussa 1939.
lähtien ryhmä Talvela), jonka n Vasemmalla: Eversti Pajari Tolvajärvellä. n Yllä vasemmalla: Vallattu panssariauto Tolvajärven rintamalta 18.12.1939. 26 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 TALVISOTA suudessa tapahtumien kulku ei ollut Heiskasen syytä, ja hän oli tehnyt monia oikeita ratkaisuja vähäisillä resursseillaan. Koko ajan perääntyneiden suomalaisjoukkojen mieliala oli matala, eivätkä teitä täyttäneet evakot ainakaan piristäneet tunnelmaa. Talvela iskee Itsenäisyyspäivänä Mannerheim muodosti osasto Talvelan (19.12. Viikon etenemisen jälkeen puna-armeija saavutti Kollaanjoen, Tolvajärven ja Lutikkavaaran. Hänen seuraajansa ei osoittautunut ainakaan paremmaksi kuin edeltäjänsä. Joukot olivat säilyneet taistelukykyisinä. n Yllä keskellä: Vallattu hyökkäysvaunu Tolvajärvellä. Päämaja totesi Tolvajärven tilanteen uhkaavaksi, ja vaaran pysäyttämiseksi koottiin lisävoimia vähäisistä reserveistä. n Yllä oikealla: Ampumahautaa Aittojoella joulukuussa 1939.. Hallitus ei ollut antanut suostumusta evakuoinnille rajan pinnassa, ja esimerkiksi Hyrsylän mutkassa koko kylän väki jäi puna-armeijan vangeiksi
Tolvajärvellä suomalaiset löivät 12.–15. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 27 vastuulla oli Tolvajärven ja Ilomantsin suunta. Rintama vakiintui Aittojoelle sodan loppuun saakka. divisioona kärsi tappion Ägläjärvellä. Ensimmäistä kertaa suomalaisjoukot osoittivat, että puna-armeija oli torjuttavissa. Suomalaisten voitto oli murskaava, mutta sen hinta oli kova: lähes 400 kaatunutta, yli 500 haavoittunutta ja yli 30 kadonnutta. Kolmessa viikossa Suomi oli osoittanut, että lumisessa korvessa määrällisestä ja materiaalisesta ylivoimasta ei ollut kovin suurta hyötyä. Tolvajärven ja Ägläjärven taisteluissa neuvostosotilaat joutuivat osaksi paniikin valtaan ja pakenivat hyisiin metsiin. Näillä voitoilla oli huima merkitys suomalaisten kestävyyden kannalta. Lisäksi neuvostojoukkojen taistelukunto oli surkea, sillä yöt jouduttiin viettämään maastossa alkeellisissa oloissa ilman lämmitettäviä majoitteita. TOLVAJÄRVEN JA ÄGLÄJÄRVEN TAISTELUISSA NEUVOSTOSOTILAAT JOUTUIVAT OSAKSI PANIIKIN VALTAAN JA PAKENIVAT HYISIIN METSIIN. Eversti Talvelan johtama osasto saavutti historialliset ensimmäiset suurvoitot, jotka valoivat ennennäkemättömällä tavalla uskoa suomalaisten mahdollisuuksiin. Neljä päivää myöhemmin puna-armeijan 75. joulukuuta punaarmeijan 139. joulukuuta kenraalimajuriksi ja hänen lähimmän alaisensa Aaro Pajarin everstiksi. Mannerheim ylensi Talvelan 18. Ägläjärveltä neuvostosotilaat vetäytyivät kaakkoon, ja heidän puolustuksensa murrettiin myös Pojasvaarassa ja Lammassärkällä, mutta Aittojoen vahvat asemat olivat suomalaisille liikaa. divisioonan vastahyökkäyksellä hajalle. Partiot tosin kahakoivat vielä rauhan tulon jälkeenkin, sillä keskellä korpea tehtävissä olleet miehet eivät tienneet poliitikkojen päätöksistä.. Lyödyt divisioonat olivat väliaikaisesti toimintakyvyttömiä, eikä suomalaisten puolustusta pystytty murtamaan tällä lohkolla myöhemminkään
JY VÄLL Ä 28 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 A merikkalaiset Delta Force -erikoisjoukot surmasivat 26.10. HUOMIONARVOISTA ON , että al-Bagdadi oli yllättäen Koillis-Syyrian Idlibin maakunnassa lähellä Turkin vastaista rajaa eikä Länsi-Irakin autiomaassa, jossa hänen epäiltiin piileskelevän. ISISin alueelliset siivet jatkavat toimintaansa KALIFI KUOLI, ISIS EI johtajamenetyksestä huolimatta. Alueelliset haarat tulevat jatkamaan toimintaansa, eikä al-Bagdadin kuolema ole niille kuin PR-takaisku. itsensä kalifiksi julistaneen ISISterroristijohtajan Abu Bakr al-Bagdadin. Valitettavasti hänen kuolemansa ei kuitenkaan merkitse ISISin lopullista tappiota. Maakunnassa toimii kuitenkin myös HTS-ryhmittymää radikaalimpi sirpaleryhmä Hurras al-Din, joka edelleen on uskollinen al-Qaidan johdolle ja jonka johtohahmon rakennuk. ISISin rahavarat mahdollistavat toiminnan jatkumisen, ja sen ideologinen ”puhtaus” vetoaa edelleen jihadisteihin al-Bagdadin kuolemasta huolimatta. Kun amerikkalaisjoukot tunkeutuivat al-Bagdadin piilopaikkaan, tämä pakeni tunneliin kahden lapsensa kanssa. ISIS on osoittautunut oppivaksi ja sitkeäksi organisaatioksi. Al-Bagdadi oli tärkeä keulakuva ja symboli ISISille, mutta järjestön toiminnan johtamisesta hän ei enää vastannut. Sen sisäinen tehokas byrokratia, kyky nojautua paikallisiin resursseihin ja usko dogmaattiseen ideologiaan eivät ole sidottuja johtajan kohtaloon. Kiinnijäämisen sijaan umpikujaan joutunut terroristijohtaja räjäytti itsensä ja lapsensa pommiliivien avulla. Idlibin maakunnassa valtaa pitää al-Bagdadin kiistakumppani Hayat Tahrir al-Sham -liike, joka irrottautui johtajansa Abu Mohammad al-Julanin johdolla ensiksi ISISistä asettuakseen al-Qaida-johtajan al-Zawahirin alaisuuteen ennen irtiottoa myös tästä. ISISin nousua siivittäneet taustatekijät – huonon hallinnon aiheuttama turhautuminen ja sunnien kokema syrjintä Syyriassa ja Irakissa – eivät ole kadonneet vaan itse asiassa kärjistyneet. Voitonriemuinen presidentti Trump totesi tiedotustilaisuudessaan, että al-Bagdadi ”kuoli kuin koira”. AL-BAGDADIN kuoleman myötä yksi ajanjakso terroristijärjestö ISISin historiassa tulee päätökseen
Trumpin puheista huolimatta amerikkalaisjoukot näyttävät ilmeisesti kuitenkin jäävän Koillis-Syyriaan, mutta vain suojelemaan alueella olevia öljykenttiä. Sopimus kesti vain vuoden 2016 heinäkuuhun, jolloin Machar taistelijoineen pakeni pääkaupungista. SYYRIAN geopoliittisella shakkilaudalla al-Bagdadin kuolemaa merkittävämpi tapahtuma oli pari viikkoa aikaisemmin tapahtunut presidentti Trumpin ilmoitus vetää amerikkalaisjoukot kurdien YPG-taistelujärjestön ja Turkin välistä. Näin ollen on mahdollista, että alBagdadi oli Idlibissä selvittääkseen mahdollisuuksia al-Qaidan ja ISISin lähentymiselle. Maan talous on täysin riippuvainen öljytuloista. Etelä-Sudanin taisteluhelikopterien ahdistelemina Machar ja arviolta 2 000 hänen kapinallistaistelijaansa perheineen vetäytyivät Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevaan Garamban kansallispuistoon. SYYSKUUN 9. Machar palaa samalla jälleen varapresidentiksi. Seurasi kolme vuotta veristä sisällissotaa, nälänhätä ja kaksi miljoonaa pakolaista. päivänä Machar palasi pääkaupunki Jubaan rauhanneuvotteluihin presidentti Kiirin kanssa. ETELÄ-SUDANIN sisällissota alkoi joulukuussa 2013 vain kaksi vuotta sen jälkeen, kun maa itsenäistyi Sudanista. RAUHA ETELÄ-SUDANIIN?. PARADOKSAALISESTI ainoana yhdistävänä tekijänä Macharin ja Kiirin välillä pidetään maan kurjaa taloustilannetta. V uoden 2016 heinäkuussa varapresidentti ja entinen kapinallisjohtaja Riek Machar pakeni jalan pääkaupungista Jubasta, jossa Macharin kannattajat ja presidentti Salvar Kiirin tukijat olivat kääntäneet aseet toisiaan vastaan. Neuvotteluiden keskiössä on uuden yhtenäisyyshallituksen muodostaminen marraskuun aikana sekä vuonna 2015 pitämättä jääneiden maan ensimmäisten vaalien järjestäminen vuonna 2021. Jatkuva epävakaus iskee myös poliitikkojen kassavirtoihin. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan lapsien pakkovärväys aseryhmiin on käynnissä ja sotapäälliköt ovat vahvistamassa asemiaan. Saavutettu sopimus muistuttaa huomattavan paljon vuonna 2015 solmittua mutta pian romahtanutta rauhansopimusta. Heidän etujensa mukaista voi olla nyt tilanteen rauhoittaminen – ainakin joksikin aikaa. Operaatio Rauhan lähde johti Syyrian konfliktin rintamalinjojen uudelleenvetoon, minkä kenties yllättävin ilmentymä ovat Nato-maa Turkin yhteiset partiot Syyriassa olevien venäläisjoukkojen kanssa. Uutiset Etelä-Sudanista eivät lupaile hyvää uuden sopimuksen pitävyydelle. Trumpin ilmoitus joukkojen vetämisestä Syyriasta oli lahja Syyrian hallinnolle ja Venäjälle, joiden syliin Turkkia pelkäävien kurdien oli hypättävä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 29 sessa al-Bagdadin on uutisoitu päättäneen maanpäällisen vaelluksensa. Tätä seurasi pari päivää myöhemmin 9.10.2019 Turkin jo pitkään uhkailema hyökkäys terroristeina pitämiään vasemmistolaisia kurdisissejä vastaan. Venäläisten uutisoitiin siirtyneen amerikkalaisten kiireellä jättämiin etuvartioasemiin ja rakentavan lähelle Qamishlin kaupunkia omaa tukikohtaa, jonka suojaamiseksi Venäjä on tuomassa ilmatorjuntaohjuksia. Länsimaiden rauhanvälitys johti vuonna 2015 väliaikaiseen rauhansopimukseen, jonka merkeissä Machar asettui Jubaan ja tämän taistelijat majoitettiin varuskuntaan pääkaupungin ulkopuolelle. Suunnitelmissa on Macharin sissien yhdistäminen Etelä-Sudanin asevoimiin sekä yhteisen henkivartiokaartin perustaminen. Konfliktin ytimessä oli Macharin ja Kiirin edustamien väestönryhmien – nuerit ja dinkat – keskinäinen vihanpito
VUONNA 1995 nykyinen perustuslaki määritteli Etiopialle yhdeksän kansallisuuksiin perustuvaa lääniä. Pääministeri sai Nobelin solmittuaan rauhansopimuksen Etiopian pitkäaikaisen vihollisen Eritrean kanssa. 30 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 JY VÄLL Ä L okakuun lopussa Nobel-komitea ilmoitti palkitsevansa Etiopian pääministerin Abiy Ahmedin rauhanpalkinnolla. Jawarin kannattajat – oromojen qeerroo-ryhmän jäsenet – marssivat Addis Abebassa sen jälkeen, kun heidän johtajansa oli väittänyt, että hallitus valmistelee hänen murhaamistaan. Taustalla on Etiopian oma kieliriita: oromot vaativat afan omoro -kielelle virallista asemaa Etiopian kielenä. Jawar on äänekkäästi kritisoinut pääministeriä ja ilmoittanut harkitsevansa tämän haastamista tulevissa vaaleissa. Yhtäältä ne ovat ilmentymä oromojen sisäisestä valtataistelusta. Kaikkiaan vajaan sadan ihmisen arvioidaan kuolleen puhjenneissa yhteenotoissa. Seurauksena oli yhteenottoja, ryöstelyjä ja etnisesti motivoituneita veritöitä: ainakin 16 ihmistä sai surmansa. Todisteena Jawar väitti, että poliisi yritti häätää pois hänen taloaan vartioivat henkivartijat yön pimeydessä. Ahmedin demokratiapyrkimykset ovat kuitenkin johtaneet etnisiin levottomuuksiin Etiopiassa. Osa surmansa saaneista kuoli, kun kirkkoihin ja moskeijoihin hyökättiin – jakolinja ei näyttäisi olevan yksin etninen vaan myös uskonnollinen. LEVOTTOMUUKSIEN keskellä tuoreen nobelistin asema ei ole kadehdittava. Levottomuuksien taustalla on kaksi tekijää. ADAMASSA mielenosoitukset provosoivat kaupungin amharoita. Nobelistin vaikea tasapainoilu – Etiopiassa levottomuuksia Taustalla on Etiopian oma kieliriita. Monet Jawaria kannattavat qeerroot kokevat, ettei Abiy Ahmed ole edistänyt oromojen asemaa. Valtaantulonsa jälkeen Ahmed on pyrkinyt demokratisoimaan maataan: sen merkeissä hallitus on vapauttanut kymmeniätuhansia poliittisia vankeja, antanut maanpakoon ajettujen palata ja luvannut vapaita vaaleja vuonna 2020. n Etiopian pääministerin Abiy Ahmedin kannattajia.. Viimeisten vuosikymmenien aikana maata ovat hallinneet tigreläiset, jotka kuitenkin ovat olleet 6 % väestönosuudellaan vähemmistö. VÄKIVALTAISUUDET puhkesivat 23.10.2019, kun sadat nuoret miehet kerääntyivät oromo-kansalaisaktivistin, vuonna 2018 maanpaosta palanneen Jawar Muhammedin asunnon ympärille. Suivaantuneet qeerroot sulkivat teitä, osoittivat mieltä ja polttivat pääministeri Abiyn hiljattain julkaiseman kirjan, jossa tämä peräänkuuluttaa kansallista yhtenäisyyttä. Sekä Abiy Ahmed että Jawar Muhammed ovat oromoja. Nyt vallassa ovat oromot, mikä puolestaan on herättänyt närää amharoissa ja joissain muissa vähemmistökansoissa, jotka pelkäävät oromonationalismin ajavan heidät marginaaliin. Marraskuussa yhteenotot levisivät yliopistoihin. Toinen tekijä liittyy oromojen ja amharoiden keskinäiseen kilpailuun. Seurauksena on ollut kansallisuuksien välinen kilpailu
Purasen mukaan hintakaton puitteissa tai täysimääräisen suorituskyvyn täyttyessä voi tarjoaja tarjota myös 64:stä poikkeavaa konemäärää. Ruotsin ilmavoimista oli mukana kahdeksan JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjää sekä valvontaja taistelunjohtokone Argus. Purasen mukaan saadun ohjauksen myötä loppusyksystä lähetettävän tarkennetun n F/A-18 Hornet Ruska 19 -harjoituksessa. Tänä vuonna hakureissulla oli mukana myös Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Mika Kalliomaa, joka kiitti Kaisu Pihlajaa sukista. Puolustusvoimain Pohjanmaan alueen kutsuntaupseeri luutnantti Harri Kevari on ollut jakamassa Kaisu Pihlajan kutomia sukkia kutsuntatilaisuuksissa alusta asti. Viimeiset kuusi vuotta Kevari on myös hakenut sukkalaatikon Pihlajalta. Maavoimista harjoitukseen osallistui joukkoja panssariprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Kysymys kuuluu, miten esimerkiksi synkkenevien talousnäkymien vuoksi heikkenevän euron ostovoima säilyy Teoriassa hintakaton puitteissa tarjoukseen voi siis kuulua jopa enemmän kuin 64 hävittäjää.... Ruskan lentotoimintaan osallistui Ilmavoimista 26–28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 14 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kuljetusja yhteyskonekalustoa sekä yksi Maavoimien NH90-helikopteri. Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot olivat mukana. Aiemmin Puolustusvoimista viestitettiin vahvasti, että Hornet-hävittäjien suorituskykyjen täysimääräinen korvaaminen edellyttäisi 64 uuden hävittäjän hankintaa. Hän ajatteli, että jos niillä ei ole mummuja tai ne eivät osaa tehdä kantapäitä”, Kaisu Pihlaja kertoi Ylelle. 31 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Mummon sukat KAISU PIHLAJA (86) on kutonut villasukat kaikille kotikuntansa kutsuntaikäisille jo 13 vuoden ajan. RI ST O H Y VÄ RI N EN / IL M A VO IM AT tarjouspyynnön hintakatoksi asetettiin 10 miljardia euroa. Ja näin koneiden määrä ei enää olekaan kiveen hakattu. Harjoitukseen osallistui yhteensä 4 500 henkilöä, joista noin 2 000 oli reserviläisiä. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden puolelta tiettyyn konemäärään lukittautuminen kuitenkin kyseenalaistettiin eduskuntavaalikampanjoiden aikana ja kustannukset nostettiin päätöksenteon keskiöön. Ilmavoimien vuoden suurin harjoitus ILMAVOIMIEN pääharjoitus Ruska 19 pidettiin syys-lokakuun taitteessa. Teoriassa hintakaton puitteissa tarjoukseen voi siis kuulua jopa enemmän kuin 64 hävittäjää, mutta käytännössä tilanne voi olla se, että joudutaan tyytymään vähempäänkin. ”Jaakko pyysi minulta sukkia niille, joilla ei ollut. Ajatus villasukkien kutomisesta syntyi Reserviupseerikoulussa palvelleen pojanpojan Jaakko Pihlajan ansiosta: hän huomasi, että kaikilla ei ole oman mummon kutomia villasukkia mukana. Hävittäjien lukumäärä yhä auki HX-HANKKEEN ohjelmajohtaja Lauri Puranen kirjoitti lokakuussa blogissaan, että hanke sai poliittiselta johdolta selkeän ja oikea-aikaisen ohjauksen. Ruotsalaiset osallistuivat harjoitukseen sekä omien että harjoitusvastustajien joukoissa. Nyt SDP, vasemmisto ja vihreät ovat hallituksessa, ja keskustalaisesta puolustusministeristä huolimatta puolustusministeriön sekä sotilaiden suuntaan on annettu ”poliittista ohjausta”
Suojeluskuntatalossa, jota on kutsuttu myös Manttaalitaloksi tai Mantun linnaksi, on 800 kerrosneliömetriä. Kirittääkö se heitä paketoimaan tarjouksensa sopivasti niin, että 10 miljardilla saataisiin juuri kaavailtu 64 konetta vai voisiko heikompana kandidaattina itseään pitävä ehdokas luvata jopa enemmän. Keskellä kylää seisova komea kivirakennus on mahdollista ottaa käyttöön vaikka yksityiskodiksi, mutta myyjän puolelta talolle toivottaisiin myös jotain julkista käyttötarkoitusta. ”Olisi älyllistä epärehellisyyttä uskoa siihen, että jos olemme venäläisille kilttejä, he eivät suunnittele voimankäyttöä meitä vastaan. JY VÄLL Ä 32 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 dollariin verrattuna, jos suorituskykyvertailussa valinta päätyisi amerikkalaiskoneeseen. ”Seuraajan pitää olla kova kaveri, esimerkiksi pääministeri Dmitri Medvedev on liian pehmeä. Tai sitten voi tulla yllätysnimikin. Tiedustelu-upseeri varoittaa venäläisistä ENTINEN sotilastiedustelun apulaispäällikkö, eversti evp. Suojeluskuntajärjestöllä oli ympäri Suomen useita vapaaehtoisin voimin ja varoin rakennettuja ja ylläpidettyjä suojeluskuntataloja, jotka järjestön pakkolakkauttamisen jälkeen ovat siirtyneet eri omistajatahoille. Kari sanoo. Seuraaja voi olla joku, joka on jo lähellä Putinia. ”Jokainen tekee oman ratkaisunsa, miten nikotiinituotteita käyttää.” Huomo sanoo, että monet nuuskaajista ovat armeijaan tullessaan nuuskanneet jo vuosikausia, jopa alakoulusta lähtien. Väkivaltakoneiston työnä on suunnitella voimankäyttöä”, Martti J. He ovat varastaneet niin paljon valtiolta rahaa”, Kari täräyttää. Martti J. ”Koko Putinin johtama niin sanottu Leningradin jengi haluaa koskemattomuuden. Vallanvaihto voi tapahtua aikaisemminkin kuin vuonna 2024”, Martti J. Kaartin jääkärit harjoittelivat Ruotsissa KAARTIN jääkärirykmentin valmiusyksikkö ja kaupunkijääkärit harjoittelivat Ruotsin Kvarniin rakennetulla kaupunkisodankäynnin harjoitusalueella lokakuussa. RU K. TUPAKOINTI VÄHENEE, NUUSKAAMINEN LISÄÄNTYY Piippu maistuu upseerioppilaalle RUK:n kurssilla 96 vuonna 1958. Hän toteaakin, että nikotiiniriippuvuuden vaaroihin pitäisi pystyä puuttumaan jo esimerkiksi koulussa. Tupakointi vähenee, nuuskaaminen lisääntyy PUOLUSTUSVOIMIEN ja keuhkoterveysjärjestö Filhan tekemän selvityksen mukaan varusmiespalvelua suorittavista miehistä päivittäin tupakoi joka neljäs. Kari arvioi Kouvolan Sanomien haastattelussa lokakuussa, että Putin valitsee seuraajakseen kovan linjan miehen, joka takaa hänelle koskemattomuuden ja leppoisat eläkepäivät. Ylen haastattelema Karjalan prikaatin työja palvelusturvallisuuspäällikkö Pasi Huomo muistuttaa, että kampanjoinnin ja tiedotuksen kohderyhmänä ovat täysi-ikäiset ihmiset. Kolmena vuonna tehdyn kyselyn mukaan nuuskaajien määrä kasvoi vähitellen niin, että nuuskaa käytti enimmillään päivittäin noin joka viides, Yle kertoi lokakuussa. Kari oli myös suorasanainen Suomen ja Venäjän suhteista. Entä miten hävittäjävalmistajat suhtautuvat hintakattoon. Esimerkiksi kuinka monta F-35-konetta 10 miljardilla eurolla saa. Samalla kun Puolustusvoimat haluaa hyväkuntoisia ja terveitä taistelijoita, haluaa se pitää tupakoinnin ja nuuskaamisen vastaisen kampanjoinnin realistisena. Kari toteaa. Näissä asioissa ei ole mitään henkilökohtaista. Suojeluskuntatalo kaupan VARKAUDEN KAUPUNKI myy Kangaslammin kylässä sijaitsevaa entistä suojeluskuntataloa vain 60 000 eurolla
Ruotsin maavoimien rakennetun alueen koulutuskeskus Kvarnissa on pienen taajaman kokoinen harjoitusympäristö, joka mahdollistaa realistisen taistelun rakennetulla alueella. Taistelu käytiin vuonna 1877 osana Turkin sotaa Venäjän ja ottomaanien välillä. Taistelussa kaatuneiden muiston kunnioittaminen on ollut bulgarialaisille niin tärkeää, että jopa kommunistien vallan aikana Bulgarian suurlähetystöstä saavuttiin vuosittain laskemaan seppele kaatuneiden muistomerkille Kaartin kasarmille Helsingin ytimessä. ”Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuhankintaprojekti on edennyt suunnitellussa aikataulussa ja hyvässä yhn Kvarn 19 -harjoitus järjestettiin Ruotsissa 12.–20.10.2019. teistyössä Alankomaiden ja kaikkien hankkeeseen osallistuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaartilaisista 24 kaatui, ja heidän nimensä on kaiverrettu muistomerkkiin. Harjoituksen päätavoitteena oli Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikön ja kaupunkijääkäreiden valmiuden ja suorituskyvyn kehittäminen vaativissa taistelutehtävissä rakennetulla alueella. Kummankin esikunnan komentajat raportoivat suoraan Naton Euroopan joukkojen komentajalle Supreme Allied Commander Europelle (SACEUR). SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 33 Kvarn 19 -harjoitus järjestettiin Ruotsissa 12.–20.10.2019. A LF JO H A N SS O N /F Ö RS VA RS M A K TE N Leopardit viimein kotiinsa KAIKKI SATA Alankomaista käytettynä ostettua Leopard 2A6 -panssaria ovat saapuneet Suomeen. päivänä vietettiin jälleen Gornyi Dubnjakin taistelun muistopäivää. LOKAKUUN 24. Venäjän joukot valtasivat linnakkeen, joka oli suojannut turkkilaisten käyttämää Plevnan ja Sofian välistä tietä. Taistelu oli lopulta merkittävä niin sodan lopputulokselle kuin myös Bulgarian itsenäistymiselle. Natolla on Euroopassa kaksi Allied Joint Force Command -esikuntaa: Brunssumissa Alankomaissa sijaitseva koordinoi Pohjois-Euroopan puolustusta, ja Napolissa Italiassa oleva johtaa Etelä-Euroopan puolustusta. Suomen kaarti lähti Turkin sotaan tuhannen miehen vahvuisena osana Venäjän joukkoja. Vaunujen viimeinen erä saapui Vuosaaren satamaan perjantaina 25.10.2019, Maavoimista kerrotaan. Harjoitukseen osallistui varusmiehiä ja henkilökuntaa yhteensä noin 200 henkilöä. Hankkeen myötä Maavoimille on muodostunut merkittävä uusi kärkisuorituskyky ja huomattavaa suorituskykyä kohtaamistaisteluun”, jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi toteaa Maavoimien tiedotteessa. Kauan on kärsitty... PU O LU ST U SV O IM AT. Maavoimilla arvovaltainen vieras POHJOIS-ATLANTIN liiton Naton toisen operationaalisen johtoportaan Allied Joint Force Command Brunssumin (JFCBS) komentaja, saksalainen kenraali Erhard Bühler tutustui Suomen maavoimiin ja varusmiehille annettavaan koulutukseen lokakuussa. Suomi päätti sadan käytetyn Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunun hankkimisesta Alankomaista vuonna 2014. Suomessa ei ole vastaavan laajuista asutuskeskusharjoitusympäristöä
34 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 JY VÄLL Ä Maakauppalainsäädäntö maaliin VUODEN 2020 alusta tulee voimaan laaja lakikokonaisuus, jonka keskeinen elementti on vaatimus EUja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien kiinteistöostojen luvanvaraisuudesta Suomessa, puolustusministeriö tiedotti lokakuussa. PUOLUSTUSMINISTERI Antti Kaikkonen (kesk.) on palauttanut diabeetikkojen palvelusmahdollisuuden lopettamisen uudelleenharkintaan. Avaruustilannekuvaan perustuvaa tietoa avaruusesineiden sijainneista ja liikkeistä voidaan hyödyntää esimerkiksi puolustusvoimien oman toiminnan suunnittelussa ja suojaamisessa”, kenraalimajuri Jokinen sanoi tilaisuudessa. Diabeetikoilta poistettiin mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus palvelusturvallisuuteen vedoten. Suomi ja Yhdysvallat avaruusyhteistyöhön SUOMELLA ei ole liittoutumattomana maana pääsyä länsiliittoutuneiden eli Nato-maiden yhteiseen tiedusteluja tilannekuvatietoon. Diabetesliitto oli ratkaisuun pettynyt, ja kertoi erityisesti maanpuolustushenkisten jäsentensä harmittelevan ratkaisua. Yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella on tarkoitus vaihtaa Suomen ja Yhdysvaltain kesken julkista avaruustilannetietoa. Suomea edusti Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen ja Yhdysvaltoja kontra-amiraali Marcus Hitchcock Yhdysvaltain avaruusesikunnasta (USSPACECOM). Puolustusvoimista kerrottiin marraskuun alussa, että Suomi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Uusien lakien myötä puolustusministeriöstä tulee lupaviranomainen, joka käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset lupien osalta koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Diabeetikot takaisin riviin. Toistaiseksi viimeiset diabeetikot astuivat palvelukseen tammikuussa 2018. Onneksi kahdenvälinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on kehittynyt viime vuosina harppauksin. Tiedustelulaista lisäpuhtia kyberpuolustukseen ”KYBERTURVALLISUUTEEN ja digitalisaatioon liittyvät turvallisuusuhat ovat vaikeasti ennustettavissa, varoitusajoiltaan lyhyitä ja seurannaisvaikutuksiltaan arvaamattomia”, Puolustusvoimain PU O LU ST U SV O IM AT. Lupaprosessilla ei pyritä hidastamaan tai hankaloittamaan ulkomaista kiinteistökauppaa Suomessa, mutta se antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden puuttua sellaiseen kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta, puolustusministeriöstä todettiin. ”Ilmavoimat tuottaa operaattorin roolissa avaruustilannekuvan, joka integroidaan osaksi puolustusvoimien yhteistä tilannekuvaa
Yhdeksän hävittäjän hankinta enteilee Alankomaiden tavoitetta hankkia kokonainen kolmas laivue hävittäjiä. Kun yhteiskunnassa osaamistaso on korkea, niin myös meidän on helpompi kehittää toimintakykyä kyberympäristössä”, Kivinen sanoi. Alankomaat on puolestaan päättänyt ostaa yhdeksän Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjää lisää yhteensä miljardilla eurolla. F-35-hävittäjillä on lennetty tähän mennessä 230 000 lentotuntia. Venäläisen it-ohjuksen hankinta otettiin länsiliittoumassa pettymyksellä vastaan, ja Turkin osallistuminen F35-konsortioon jäädytettiin. F-35-hävittäjä on ehdolla myös Suomen Hornet-hävittäjien korvaajaksi. F-35-kalusto on IOC-statuksella kahdeksalla maalla: USA:n merijalkaväki, ilmavoimat ja merivoimat, Israelin ilmavoimat, Italian ilmavoimat, Britannian ilmavoimat, Japanin itsepuolustusvoimien ilmavoimat, Alankomaiden ilmavoimat ja Norjan ilmavoimat. 35 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 komentaja, kenraali Timo Kivinen totesi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa marraskuussa. F-35:n ja venäläisjärjestelmän turvallinen ja tehokas käyttö yhdessä on myös teknisesti ongelmallista muun muassa tietoturvallisuuden näkökulmasta. ”Pitää muistaa, että Suomessa osaamistaso on näissä asioissa monessa mielessä korkea. Koneita ostettaisiin Moskovasta luvatulla 50–70 miljoonan dollarin yksikkökohtaisella tarjoushinnalla kaksi laivuetta eli 48 konetta. TO RB JØ RN K JO SV O LD / FO RS VA RE T Turkille venäläisiä Su-35-hävittäjiä. Norjasta tuli samalla Alankomaiden, Ison-Britannian ja Italian jälkeen neljäs Euroopan valtio, jonka F-35-hävittäjät ovat saavuttaneet käytettävyyden asteen. TURKKI oli yksi osallistujamaa Joint Strike Fighter -projektissa, jonka lopputuloksena syntyi Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjä. Kalustolle on koulutettu yhteensä 955 pilottia ja 8 485 hengen tukihenkilöstö. Alankomaat on korvaamassa F35-hävittäjillä ikääntyvän F-16-kalustonsa. Suomen kyberpuolustuskyky on kenraali Kivisen mukaan kohtuullinen. Kesällä voimaan astunut uusi tiedustelulaki antaa Puolustusvoimille paremmat mahdollisuudet toimia kyberympäristössä, mutta kenraali Kivinen ei voinut kertoa, ovatko uudet valtuudet tuoneet jo tuloksia. Norjan F-35hävittäjäkalusto on IOC NORJAN ILMAVOIMAT ilmoitti maahan hankitun Lockheed Martin F-35A Lightning II -hävittäjäkaluston saaneen IOC (Initial Operating Capability) -statuksen eli hävittäjät ovat saavuttaneet alustavan operatiivisen suorituskyvyn. Mukaan tulevista laitteista, aseista ja järjestelmistä ei ole tarkempaa tietoa. Alankomaiden ilmavoimat on täysin integroitunut naapurimaan Belgian ilmavoimiin, joka on hankkimassa 34 F-35-hävittäjää. Turkkilaisten mukaan kyseessä olisi kertaostos, mutta he odottaisivat venäläisiltä apua ja teknologiasiirtoja vastineeksi omaan hävittäjäohjelmaansa. Kaupan myötä Alankomaiden ilmavoimat operoisi yhteensä 46 F-35-hävittäjällä. Samaan aikaan Turkin matka Naton F-35-kalusto on IOCstatuksella kahdeksalla maalla.. Sen osavalmistusta ja kokoonpanoa kaavailtiin Turkkiin, kunnes maan itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdogan löysi uuden sielunveljen Vladimir Putinista ja päätti hankkia Venäjältä S-400-ilmapuolustusjärjestelmän. Sitä varten F-35-koneita pitäisi hankkia kuitenkin vielä 15 lisää. Uudesta linjastaan itsevarmat turkkilaiset päättivät panostaa omaan hävittäjäohjelmaan, mutta se tuntuu törmänneen suuriin teknisiin vaikeuksiin. Yhteensä F-35-kalustoa on toiminnassa 455 konetta 20 eri lentotukikohdassa ympäri maailmaa. Yhteensä Benelux-mailla on siis tulevaisuudessa 80 F-35-hävittäjää. Nyt turkkilainen viranomainen paljastaa, että maassa pohditaan venäläisen Suhoi Su-35 -hävittäjän hankintaa
Nyt myös länsimaiset tiedusteluviranomaiset ja tutkijat ovat vahvistaneet näitä havaintoja ja tulkintoja. Italian puolustusministeri Lorenzo Guerini on aikaisemmin todennut, että asejärjestelmän takaisinveto on suunniteltu toimi, eikä se liity Turkin aloittamaan operaatioon Pohjois-Syyriassa. Erityiset piikit tässä toiminnassa nähtiin Krimin valtauksen vuonna 2014 ja Yhdysvaltojen presidentinvaalien 2016 yhteydessä. Venäjän kyseenalaisten – ja sitä paitsi usein epäonnistuneiden – toimien sarjan aloitti Ison-Britannian ja Venäjän välejä jäähdyttänyt Alexander Litvinenkon murha vuonna 2006, mutta siinä päävastuullisena pidetään Venäjän sisäistä turvallisuuspalvelua FSB:tä, joka jatkaa KGB:n manttelinperijänä ja joka on perinteisesti kilpaillut yhä usein vanhalla nimellään GRU:ksi kutsutun GU:n kanssa. Yksittäisten operaatioiden lisäksi GU:n erikoisyksiköiden uskotaan koordinoivan myös kyberoperaatioita länsimaita vastaan, mihin kuuluu suoran hakkeroinnin lisäksi mielipidevaikuttaminen vaikkapa trollitehtaiden muodossa. GU:n yksikkö 29155:n toiminnasta tiedetään hyvin vähän, mutta vapaaehtoisista tutkijajournalisteista muodostunut Bellingcat-yhteisö on saanut avoimista lähteistä hyvin paljon selville yksikön henkilöstöstä ja sen toimintatavoista. Venäjällä strategisten ohjusjoukkojen yllätysharjoitukset KREMLISTÄ kerrottiin vain päivää aikaisemmin, että Venäjä pitää suuret strategisten ohjusjoukkojensa harjoitukset 15.–17.10. Viestin halutaan menevän perille. Kaikesta tästä huolimatta yksikkö 29155 tuntuu toimivan varsin vaatimattomalla budjetilla: avoimen tiedustelutiedon perusteella sen henkilökunta elää vaatimattomasti ja esimerkiksi Skripalin myrkytystehtävässä olleet agentit matkustivat ja asuivat halvasti. Aika selvältä näyttää kuitenkin se, että Nato-liittolaisten sitoutuminen Turkin puolustukseen on koetuksella sen jälkeen, kun maa lähentyi voimakkaasti Venäjää ja hankki venäläistä puolustusteknologiaa. 36 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 JY VÄLL Ä ulkokehälle jatkuu: Italia aikoo poistaa Turkin maaperälle sijoittamansa ilmatorjunta-aseistuksen. Turkkilainen viranomainen paljastaa, että maassa pohditaan venäläisen Suhoi Su-35 -hävittäjän hankintaa.. Vaikutelmaa vahvistaa myös tieto siitä, että Espanja aikoo poistaa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmänsä Turkista. Toisaalta venäläiseen hybridivaikuttamiseen kuuluu oleellisena osana myös se, ettei toimintaa pyritäkään täydellisesti peittelemään, vaan osa sen vaikuttavuutta perustuu pelkoon ja tietoon sen olemassaolosta. Lisäksi toiminnan peittelyssä on ilmeisesti tehty vakavia virheitä, sillä Bellingcatinkin tutkijat saivat agenttien henkilöllisyyden nopeasti selville julkisista lähteistä aina koulutustaustaa myöten. Italian varapuolustusministeri Angelo Tofalo ilmoitti maan parlamentille lokakuussa, että Italia tuo takaisin kotiin Turkin ja Syyrian rajalle sijoittamansa SAMP/T-ilmatorjunta-asejärjestelmän ja sen 130 vahvuisen henkilöstön vuoden loppuun mennessä. Harjoituksen osallistui suunnitelmien mukaan 12 000 sotilashenkilöä, lentokoneita, mukaan lukien strategisia ydinpommittajia, pinta-aluksia ja sukellusveneitä. Venäjä haluaa horjuttaa Eurooppaa LÄNSIMAISET tiedusteluviranomaiset ovat tulleet siihen tulokseen, että Venäjän sotilastiedustelupalvelun GU:n erikoisjoukkoyksikkö 29155 on ollut Moldovan epävakauttamiskampanjan, bulgarialaisen asekauppiaan Emilian Gebrevin myrkytysyrityksen (vuonna 2015), Montenegron vallankaappausyrityksen (2016) ja entisen venäläisen vakoojan Sergei Skripalin myrkytysyrityksen (2018) takana. SAMP/T-korkeatorjuntaohjusjärjestelmä oli aikanaan ehdolla Suomeenkin, mutta Suomi päätyi huomattavasti matalamman kantaman NASAMS-järjestelmään. Venäjän pohjoinen laivasto osallistui harjoitukseen osana sen omaa harjoittelua Itämerellä, Barentsinmerellä, Mustallamerellä ja Kaspianmerellä. Venäjän puolustusministeriön mukaan harjoituksen tarkoituksena oli testata asevoimien komentoketjun toimintaa ja miten käskyt saadaan toteutettua. Vaikka iso osa GU:n toiminnasta on lännessä edelleen mysteeri, erilaiset havainnot ovat muodostaneet laajempaa kuvaa Venäjän valtion harjoittamasta määrätietoisesta hybridivaikuttamisesta, jonka tarkoituksena on ei enempää eikä vähempää kuin länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen epävakauttaminen ja sitä kautta Venäjän mahdollisten vihollisten heikentäminen
Silminnäkijän mukaan yksi koneen neljästä moottorista alkoi yskiä ja savuta, minkä jälkeen kone yritti kääntyä laajalla kaarella mutta törmäsi maahan. Museolentokoneessa oli kolmen hengen miehistö ja 10 matkustajaa. USA:n armeijan työhyvinvointitutkijoiden mukaan sellaisilla henkilöillä, n Venäläinen Kirov-luokan taisteluristeilijä Pjotr Veliki. Ne ovat syrjäyttäneet tunnistautumisen, käteisen ja maksukortit jopa niin, että kerjäläisetkin vastaanottavat almuja QR-koodien avulla. Kaikki internetissä toimivat palvelut ovat valtion valvonnassa. Brian Mast on nimestään huolimatta (mast = masto) palvellut Yhdysvaltojen maavoimissa ylikersanttina, joten sinänsä ei ole ihme, että maakravulla menee helposti sotalaivat sekaisin. Inhimillinen ja historiallinen menetys YHDYSVALLOISSA tapahtui lokakuun alussa traaginen ilmailuonnettomuus ja harmittava sotahistoriallisen museokoneen menetys. US Navy laajenee SARJASSAMME sattuuhan sitä paremmissakin piireissä: republikaanipuolueen kongressiedustaja Brian Mast Floridasta onnitteli Yhdysvaltojen laivastoa sen merkkipäivänä 29.10. Kiinassa valtiovalta käyttää valtavasti resursseja kansalaisten tunnistamiseen, tekniseen valvontaan ja seurantaan. twiittaamalla kuvan Venäjän merivoimien taisteluristeilijä Pjotr Velikistä (Pietari Suuri). Tai sitten Washingtonissa joku avustajaparka on kuunnellut korvat punaisena palautetta työstään samalla, kun joutui poistamaan pikaisesti tämän nolon twiitin. Yhdysvaltojen armeijan tutkijoiden mukaan tukija liikuntaelimien vammat eivät välttämättä riipu työsuoritteen yksitoikkoisuudesta, työasennosta tai liikuteltavista massoista. Joka tapauksessa Suomen Sotilaskin toivottaa onnea 244-vuotiaalle Yhdysvaltojen merivoimille sen laajentumisen johdosta. Sotilaiden ballistisissa liiveissä näytti muiden tunnusten ohella olevan QRkoodi, jonka käyttötarkoitus ei ole tarkemmin tiedossa. Yhdysvaltojen maavoimissa menetetään 4,1 miljoonaa työpäivää palveluksessa saatuihin vammoihin, joista 70 % liittyy tukija liikuntaelimiin. Mokan taustalla lienee se, että Shutterstock-kuvapalvelusta hakusanalla ”warship” ilmestyy ensimmäisenä kuva venäläisestä Kirov-luokan taisteluristeilijästä. n Boeing B-17 Flying Fortress -museokone.. Sen sijaan suuri vastaavuus vammautumiselle löytyykin siitä, miten kohdehenkilö suoriutuu juoksutestistä. Juoksukunnolla käänteinen yhteys rasitusvammaherkkyyteen SOTILAIDEN KUNTO , palvelusturvallisuus ja rasitusvammojen estäminen ovat myös kokonaan vapaaehtoisten asevoimien henkilöstön kenttäkelpoisuuden ytimessä. Lentokuntoinen Boeing B-17 Flying Fortress -museokone syöksyi maahan Beaver Countyssä, Pennsylvaniassa. 37 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Kiinan mystinen QR-koodi KIINAN kansantasavallan perustamisen 70-vuotisparaatissa nähtiin 1.10. QR-koodeista on tullut Kiinassa viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavan suosittuja muun muassa Alipayja WeChat-mobiilisovellusten ansiosta. massiiviset määrät joukkoja ja kalustoa. Collins Foundation -säätiön omistama pommikone ei ehtinyt taistelutoimintaan toisessa maailmansodassa, mutta sitä käytettiin ydinräjäytysten vaikutusten mittauskoneena sekä pelastusja palontorjuntakoneena 1950-luvulla ennen entisöintiä museokäyttöön. Lisäksi maa on esimerkiksi kasvojen tunnistamistekniikan ehdotonta huippua, minkä myötä viranomaiset voivat valvoa kansalaisten liikkumista julkisilla paikoilla. Heistä seitsemän kuoli, ja muut loukkaantuivat maahansyöksyssä
jotka eivät suoriudu armeijan standarditestistä eli kahden mailin (3 219 m) juoksusta alle 15 minuutissa (naiset alle 18 minuutissa), on kohonnut riski saada tukija liikuntaelinten rasitusvamma. Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaanottopisteessä, jossa läsnäolo rekisteröidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Esa Muikku ”Leopard 1 ARV: hankinta ja käyttöönotto Suomessa” Dipl.ins. Ohjelmassa olevien viiden luennon aiheet ovat seuraavat: ”PT-76ja BTR-50-vaunujen hankinnat ja käyttö Suomessa” Dipl.ins. n Yhdysvaltojen asevoimat treenaa. Päättömästä ravaamisesta, joka johtaa helposti ylirasitukseen, ollaankin luovuttu, ja tilalle on tuotu aerobista kuntoa kehittäviä liikuntamuotoja, joiden tarkoituksena on tulla parempaan kuntoon vähemmillä askelilla. Panssariseminaari 2020 SA -K U VA. 38 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 JY VÄLL Ä Panssarimuseo järjestää yhteistoiminnassa Panssarikilta r.y:n ja Panssariprikaatin kanssa panssarija panssarintorjuntaalaa käsittelevän seminaaritilaisuuden lauantaina 1.2.2020 Parolannummella. Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo 9.15. Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa! Ennakkoilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään keskiviikkoon 22.1.2020 mennessä maksamalla osallistumismaksu 38,00 euroa (Panssarikillan jäseniltä 35,00 euroa) Panssarimuseon tilille FI58 4260 1320 0758 51 Lammin Säästöpankkiin ja kirjoittamalla viitenumero sille tarkoitettuun kenttään. Yhdysvaltojen asevoimissa on Suomen tavoin ryhdytty kehittämään tehokkaampia ohjelmia kunnon kohottamiseksi. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuuntelijaa. Aki Toivonen ”Suomalaisten panssarivaunujoukkojen alku: paloja vaunukoulutuksesta, -huollosta ja käytöstä sekä operatiivisista tehtävistä” Evl evp Asko Itkonen ”100 vuotta suomalaisten panssarisotilaiden univormutunnuksia” Restonomi Seppo Simola ”Havaintoja Erillisestä Panssarikomppaniasta 1943-1944” HuK Kari Kuusela, Suomen Sotilas Kunkin luennon jälkeen on varattu aikaa lyhyitä kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista ja mahdollisuus lisäkysymyksille. maksamalla osallistumismaksu viitenumeroa käyttämällä. ottamalla ensin yhteys Panssarimuseon toimistoon, puh 040 5681186 tai toimisto@panssarimuseo.fi, josta annetaan viitenumero osallistumismaksun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja 2. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi aikataulu julkaistaan Panssarimuseon internet-sivuilla www.panssarimuseo.fi ja Panssarimuseon facebook-ryhmässä sekä Panssarikillan internet-sivuilla www.panssarikilta.fi. Lisäksi tupakointi, ylitai alipaino tai unen puute kasvattavat riskiä, Army Wellness Centereiden tutkijat toteavat. Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupautunut joukko alansa parhaita asiantuntijoita. Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo 10.00 – 17.00. Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tämän vuoksi tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti: 1. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luentojen aiheisiin liittyvään kalustoon. Kulujen peittämiseksi peritään etukäteen osallistumismaksu, joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun sekä kahteen kahvitukseen
Asiantuntijoiden yhteinen viesti oli pitkälti se, että Suomen mahdollisuudet ja edellytykset menestyä toimintaympäristössään ovat hyvät, mutta se edellyttää ensisijaisesti vahvaa tahtotilaa ja strategiaa niiden saavuttamiseksi. Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ PA LV E L U KO R T T I asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilaan Suomen Sotilaan ______ / ______ 20 ___ alkaen Yhteensä 6 Suomen Sotilaan numeroa kestotilaus 72 € / vsk määräaikaistilaus 91 € / vsk opiskelijat ja varusmiehet 67 € / vsk tilaan lehden itselleni lahjaksi Osoitteenmuutos. Kansallismuseolla järjestetyn Suomen Sotilaan 100-vuotisjuhlaseminaarin juonsi vankalla ammattitaidollaan monille teeveestä tuttu kasvo Jan Erola. Tilaisuuden avasi asiantuntevasti kaksi todellista suomalaista Venäjän-tuntijaa, Sinikukka Saari EU:n turvallisuusalan tutkimuslaitokselta (EUISS) ja entinen ulkoministeri, pitkän linjan ulkoja turvallisuuspolitiikan vaikuttaja, kansanedustaja Erkki Tuomioja. Venäjän nykytilasta ja tulevaisuudesta Suomen näkökulmasta ei kummallakaan ollut kovinkaan ruusuista kuvaa. Saari painotti, että Putinin Venäjä ei näe vaihtoehtoa suurvalta-asemansa palauttamiselle globalisoituvassa maailmassa. Se nähdään Kremlissä elämän ja kuoleman kysymyksenä. 39 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 S uomen Sotilas juhlisti reilu satavuotista taivaltaan kurkistamalla 27.11.2019 – 80 vuotta ja yksi päivä Mainilan laukausten jälkeen – huipputason kutsuvieras-asiantuntijaseminaarissaan kristallipalloon. nro: _________________ Sähköposti: ____________________ Uusi osoite tai lahjatilauksen maksaja (yliviivaa tarpeeton) Nimi: ________________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Postinro ja toimipaikka: _____________________________________ Puh. Osoite muuttuu ____ / ____ 20 ___ alkaen Vanha osoite tai lehden saaja (yliviivaa tarpeeton) Kustannus Oy Suomen Mies 00003 Helsinki Vastauslähetystunnus 5007541 Postimaksu maksettu. Maan demokratiakehityksen nähtiin kateederin kummallakin reunalla pysähtyneen. Tähtäin oli kunnianhimoisesti vuodessa 2039. Tulevaisuuden sodankuvasta, puolustusmateriaaliteollisuutemme haasteista ja mahdollisuuksista sekä globaalin toimintaympäristömme näkymistä aina kahdenkymmenen vuoden päähän maalasi tilannekuvaa kolme alan suomalaista huippuasiantuntijaa: eversti Jyri Kosola Pääesikunnasta, Tuija Karanko suomalaisen puolustusja ilmailuteollisuuden järjestöstä PIA ry:stä sekä Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista
Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland E U R O F I G H T E R H X. S U O M I P Ä Ä T T Ä Ä I T S E Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä
Ellet tue mitään niistä avoimesti, niin luultavasti salaa kuitenkin. Aina välillä joku järkevä keskustelija varoittaa liiallisesta vastakkainasettelusta, mutta polarisointi vain kasvaa. Nyt jako ei tapahdu yksittäisten kysymysten vaan kokonaisten mielipidepakettien ympärillä. Siihen ei sisälly enää pelkästään maahanmuutto-, taloustai edes ulkotai ilmastopolitiikka. Voiko hän uskoa vilpittömästi lasten poliorokotusten välttämättömyyteen, mutta epäillä jokavuotisten flunssarokotusten siunauksellisuutta. Paketti on kokonaisuus. Äärioikeistolaisen leima heilahtaa, jos mistään edellä mainitusta on väärää mieltä. Jos et ole Hyvä Ihminen, olet setämies ja mersupersu, edistyksen vihollinen. Voiko sananvapauden kannattaja, joka soisi yksilölle nykyistä tehokkaamman lain suojan mustamaalaukselta, vastustaa kuitenkin lisäpykäliä vihapuheen kieltämiseksi, koska sananvapaus demokratian ehdottomana peruspilarina lakkaa olemasta, ellei se tarkoita vapautta ilmaista kaikenlaisia mielipiteitä. Valinta on sinun. Joten mielipiteesi on mitätöitävä. Hyvät välittävät ilmastosta, rakastavat Greta Thunbergia ja inhoavat mersupersuja. Voiko homeopatiaa vieroksuva skeptikko uskoa kuitenkin tietoon ihmisestä kokonaisuutena ja ravinnon sekä muiden elämäntapavalintojen olennaiseen rooliin sairauksien ennaltaehkäisyssä. Ja paketti kasvaa. Hyvät syövät papuja, kieltäisivät eläinmaatalouden ja ajavat sähköpotkulaudalla. Hyvät haluavat pitää rajat auki ja rakastavat monikulttuurista monimuotoisuutta. Eikö olekin helppoa. VOIKO YMPÄRISTÖSTÄ aidosti välittävä puunhalaaja kysyä, onko alaikäisen käyttö hallitusten ilmastopolitiikan mainoskasvona aitoa ruohonjuurikapinaa vai ylhäältä ohjattua poliittista PR-kampanjaa. Hyvät jahtaavat vihapuhetta, sananvapauden puolustamisestakin on tullut pahisten agenda. Hyvät kallistuvat poliittisesti vasemmalle, pahat ovat – tietenkin – äärioikeistolaisia. Hyvät arvostavat tiedettä ja halveksivat kaikkea puoskarointia. Hyvät inhoavat Trumpia ja kammoksuvat brexitiä, pahat suhtautuvat nuivasti EU:n keskusvallan käskyihin ja sympatisoivat salaa Putinia. Joko nielet koko paketin, johon sisältyy EU-komission erehtymättömyys, ehdoitta avoimet rajat kaikille, Greta-kultti, papuproteiinit, sähköpotkulaudat ja vihapuhekiellot tai sitten sinua epäillään kuulumisesta joko Perussuomalaisten kasvavaan kannattajajoukkoon, johonkin äärioikeistolaiseen salaliittoon tai itänaapurin varjovaikuttajiin. Pahat ovat setämiehiä, vihaavat Gretaa ja ajelevat dieselmersuillaan kuin katastrofi ei olisikaan ovella. Pakettia myydään vain kokonaisuutena. Pahat haluavat rajat kiinni ja vihaavat kaikkea vierasta. Iivi Masso Mielipiteet paketissa. Pääsylippu hyvisten puolelle ei irtoa oikeassa olemisesta parissa kysymyksessä. Pahat vaarantavat paitsi maapallon tulevaisuuden myös lasten elämän vastustamalla rokotuksia. Ja voiko henkilö, joka ymmärtää Euroopan unionin välttämättömyyden varsinkin sen itäreunalla sijaitsevien valtioiden tärkeänä viiteryhmänä, olla pitämättä EU:n komissiota absoluuttisen erehtymättömänä; voiko hän puolustaa jäsenvaltioiden suvereeniuden säilyttämistä vastoin liittovaltiokehitystä isojen ehdoilla. Voiko suomalainen demokratian ystävä haluta Britannian pysyvän osana Eurooppaa ja tukea Yhdysvaltojen liberaaleja, mutta silti myös kunnioittaa näiden maiden kansalaisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Saako hän epäillä, onko selfie-poseeraus upporikkaiden megakuluttajien – joiden henkilökohtainen hiilijalanjälki ylittää tavallisen autoilevan syntisen jalanjäljen kymmeniä kertoja – seurassa parasta mahdollista ympäristökampanjointia, tai onko arkikuluttajan kurittaminen lisäveroilla paras tapa ratkaista tuhlausongelma, kun massaturismin tai betonirakentamisen jatkuvan kasvattamisen välttämättömyyttä ei edes aleta kyseenalaistaa. Se on ajan henki. Nykykeskustelussa harmaille sävyille ei oikein löydy tilaa. Siitä ei voi ottaa palasia pois. Jos lipsut yhdestäkään asiasta, rangaistuksena on sijoitus vihollisten leiriin. 41 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 IIVI ELÄMME HÄLYTTÄVÄSTI polarisoituneessa mielipideilmastossa. Eikä kysymys ole yksittäisistä tunteita herättävistä kysymyksistä, kuten maahanmuutosta tai markkinat versus sääntelytaloudesta, jotka perinteisemmin jakavat ”oikeistolaista” ja ”vasemmistolaista” maailmankuvaa. Olet joko meidän tai vihollistemme puolella. Mutta joukkoon lisätään yhä uusia irrallisia kysymyksiä, kuten terveys ja ravinto, lääketiede ja luontaishoidot, vihapuhe ja sananvapaus, brexit, Trump, rokotukset, Putin ja trollit. Pahat syövät lihaa ja ymmärtävät Antti Heikkilää. Nekin, tietysti. Entä voiko ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa arvostava liberaali epäillä, muuttuuko massamaahanmuutto äärikonservatiivisilta alueilta haasteeksi Euroopan liberaaleille arvoille. Voiko terveystietoinen maallikko, jonka vatsa ei kestä papueikä viljaproteiineja ja jonka kehon kokemus vakuuttaa Heikkilän olevan oikeassa, puolustaa lasten ja vanhusten ravinnon saantia muista kuin ideologisista syistä. Hyvät ihmiset ovat maailmaa syleileviä liberaaleja, pahat konservatiiveja ja nationalisteja
Tilanne ei ole tästä muuttunut. HXHANKE 42 SUOMEN SOTILAS 5 • 2019 R anskan tavoitteena Rafale-monitoimihävittäjän kehittämisessä oli kansallisen sotilasteknisen omavaraisuuden säilyttäminen. Ruotsi pystyi samaan kuin Ranska vain osittain käyttämällä amerikkalaisten ja länsieurooppalaisten kriittisten teknologioiden hankintaa ja lisenssivalmistusta, mistä Ruotsille on tullut lunta tupaan amerikkalaisten kiellettyä eräät ruotsalaishävittäjien vientikaupat. Kunnianhimon tasosta kertoo se, että samaan pystyivät 1980-luvulla Ranskan lisäksi vain supervallat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. . Suomen Sotilaan kaksiosainen raportti HX-hankkeen ranskattaresta päättyy. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN n Osa II. Kuinka käy Ruotsin Gripenin. Löytyykö Suomen ilmavoimien joulupukinkontista ranskatar. Hävittäjän ja sen moottorien lisäksi Ranskan oli siksi kehitettävä omavaraisesti myös kaikki uuden hävittäjän alijärjestelmät aina avioniikasta sensoreihin ja aseistukseen. Mutta pystyykö Ranska enää jatkossa itsenäiseen, riippumattomaan ilmasodankäyntiin ja tuotantoon
Egypti ja Qatar tilasivat molemmat 24 konetta vuonna 2015, ja Qatar vielä 12 konetta lisää vuonna 2017. Palveluskäyttöön saamisen nopeuttamiseksi käyttöönotto tapahtuu usein vaiheittain. Toimitukset Ranskan asevoimille käynnistyvät uudelleen vuonna 2022 ja päättyvät 2024, kun loput tilatut 24 hävittäjää luovutetaan. Megaprojekti vaatii taakseen myös megaorganisaation, joka on muodostunut Dassault Aviationin ympärille. HXHANKE 44 SUOMEN SOTILAS 5 • 2019 M odernin monitoimihävittäjän ja kaikkien sen alijärjestelmien kehittäminen, tuotanto, ylläpito ja jatkotuotekehitys on megaprojekti, johon pystyy kansallisesti ja itsenäisesti vain kolme valtiota maailmassa. KAKSIPAIKKAINEN RAFALE B valmistajan kylmätestauksessa Rovaniemellä tammi-helmikuussa 2019. Kaikkiaan Rafale-ohjelma työllistää noin 7 000 ihmistä. Vaikka lukijan kannalta tämä on sekavaa, koska yhden ja saman hävittäjän ensimmäinen ja n:nnes standardi voivat olla sotilaalliselta suorituskyvyltään aivan eri planeetoilta, se on monitoimihävittäjän käyttäjän kannalta kuitenkin merkittävä etu, koska aiemmin hankitun monitoimihävittäjän sotilaallista suorituskykyä voidaan parantaa merkittävästi kohtuullisin kustannuksin vielä sen elinkaaren kuluessa. Dassault valmistaa Rafalen noin 50-prosenttisesti, loppuosan tekee Safran ja Thales alihankkijoineen. Vientitilausten takia toimitukset Ranskan asevoimille keskeytyivät väliaikaisesti vuonna 2018, jolloin ilmavoimille oli toimitettu 58 kaksipaikkaista Rafale B:tä ja 48 yksipaikkaista Rafale C:tä sekä merivoimille 46 yksipaikkaista Rafale M:ää eli yhteensä 152 hävittäjää tilatusta 180:stä. HX-hankeen ulkopuolisten Dassault'n testien aikana konetta säilytettiin koko ajan ulkosalla, suoritettiin käynnistysja rullauskokeita sekä koelentoja.. Ennen vientitilausten saamista vuoden 2012 verkkainen tuotantotahti oli 11 Rafale-hävittäjää vuodessa. Muutamia ei-kriittisiä Yhdysvalloista toimitettavia komponentteja lukuun ottamatta Rafale valmistetaan miltei kokonaan Ranskassa. Muutaman kierroksen jälkeen hävittäjä saadaan kehitettyä alun perin tarkoituksena olleen tehtävävalikoiman ja suorituskykyjen tasolle. Ranska on niistä yksi. Koska modernin monitoimihävittäjän kehittäminen jatkuu senkin jälkeen, tuleviin ja uusia suorituskykyjä tarjoaviin standardeihin pyritään kokoamaan monitoimihävittäjän eri alijärjestelmien parannukset järkeviksi kokonaisuuksiksi. Näillä näkymin Rafalen tuotantolinja on toiminnassa varmasti ainakin vuoteen 2030 asti. Tammikuussa 2019 Rafalehävittäjiä oli toimitettu yhteensä 175 konetta 276 tilatusta. Vuosikymmenien kehitystyö Länsimaisen monitoimihävittäjän kehittäminen kestää projektin aloittamisesta palveluskäyttöön saakka yhdestä kahteen vuosikymmentä. Hävittäjästä riippuen tällöin puhutaan tuotantoeristä tai -sarjoista, varusteluvaihtoehdosta, mallista tai standardista. Tammikuussa 2019 Rafale-hävittäjiä oli toimitettu yhteensä 175 konetta 276 tilatusta. Ranskalaisyritys työllistää 11 500 ihmistä, ja sillä on viiden miljardin euron liikevaihto. Merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat ranskalainen moottorija sotilasmateriaalivalmistaja Safran (henkilöstöä 92 000, liikevaihto 21 miljardia euroa) sekä avioniikkaja sotilasmateriaalivalmistaja Thales (henkilöstöä 80 000, liikevaihto 16 miljardia euroa) sekä yli 500 alihankkijayrityksen Rafale-klusteri. Ensimmäiseksi palveluskäyttöön tulee monitoimihävittäjän lentorangoltaan valmis versio, jonka avioniikan, sensoreiden ja aseistuksen suorituskyky on rajattu vain helpoiten ja nopeimmin toteutettavissa oleviin tehtäviin. Näiden lisäksi Intia tilasi 36 Rafalea vuonna 2016, joten vientitilausten myötä tuotanto on nopeutunut. Yhden Rafale-monitoimihävittäjän kokonaistuotantosykli alihankintoineen oli 24 kuukautta. Tuotanto tapahtuu valtaosin neljässä tehtaassa, ja loppukoonpano Bordeaux–Mérignacin tehtaalla. Ranskan puolustusministeri Florence Parly ilmoitti äskettäin, että vuonna 2023 tullaan tilaamaan vielä 30 Rafale-hävittäjää lisää toimitettavaksi vuosina 2027–2030
Seuraavan F2-standardin toimitukset alkoivat vuonna 2006, ja se kykeni myös ilmasta maahan -tehtäviin. F3-mallin toimitukset alkoivat vuonna 2008. Merkittävää on se, että modernisointi on koskenut myös Rafalen ulkomaalaisia käyttäjiä, mistä voisi päätellä, että modernisointimenettely on alun alkaen sisältynyt vientisopimuksiin. Sillä on laajempi asevalikoima, se on ydinaseyhteensopiva ja pystyy myös tiedusteluja ilmasta pintaan -tehtäviin. AESA-tutkien toimitukset ja aiempien PESA-tutkien (katso Suomen Sotilas 5/2019) modernisointi alkoi vuonna 2013. A LM A N SA . Ohjausjärjestelmään tulee tontinesto eli maahan törmäämisen estävä automatiikka ja viestisekä IFF-omakonetunnistusjärjestelmiä parannetaan. Rafalen ensimmäinen varustelustandardi oli rajoitettu vain ilmasta ilmaan -tehtäviin. Samalla alkoi kaikkien aiempien Rafale-mallien modernisointi F3-standardin tasolle. Tontinestoa ja uusia aseita Loppuvuodesta 2018 on tilaajan hyväksyntätestauksessa ollut uusin Rafale F3R -standardi, joka tuli alustavaan palveluskäyttöön syksyllä 2019 ja tulee operatiiviseen palveluskäyttöön ensi vuoden toisella neljänneksellä. A LE X A N D RE PA RI N G A U X © D A SS A U LT A VI AT IO N V. AEROS Reco-NG -tiedustelusäiliö ripustettuna Rafalen rungon keskiripustimelle.. Tuoreimman standardin evaluoinnin ja hyväksynnän myötä se otetaan käyttöön uusien Rafale-hävittäjien tuotannossa, ja ainakin tähän saakka myös aiemmin valmistetut Rafalet on päivitetty siihen. F3R-standardissa modernisoinnin kohteena ovat Rafalen ohjelmistot ja lähes kaikki alijärjestelmät. 45 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Jatkuva kehitys Rafalen sarjatuotantotoimitukset alkoivat vuonna 2000 F1standardista, jossa F-kirjain tarkoittaa Ranskaa (France). Tuorein jo palveluskäytössä oleva Rafale-standardi on F3R. Tutkaan, SPECTRA ELSO-järjestelmään sekä datalinkkiin tulee parannuksia, asevalikoima laajenee Meteor-ilmataisteluohjuksella, HAMMER Block 3 -täsmäliitopommeilla/ohjuksilla, ja käyttöön tulevat uudet TALIOS-maalinosoitussäiliöt sekä Pod Reco NG V8 -tiedustelusäiliöt
Alla: Laivaston Rafale M lähtörullauksessa Charles de Gaulle -tukialuksella CDG8-komennuksen aikana. Samalla modernisoidaan myös ASMP-A-ydinohjusta. Ensimmäisenä taistelulentokoneena maailmassa Rafale tullaan varustamaan verkostokeskeisen sodankäyn© D A SS A U LT A VI AT IO N P. . Evaluointija hyväksyntämenettelyn ideana on se, että viimeisimmän tilatun ja toimitetun Rafale-standardin uudet suorituskyvyt ensin testataan erillisessä evaluointiorganisaatiossa, joka kehittää myös niitä hyödyntävät uudet toimintatavat. Asevalikoima täydentyy järeämmällä 1 000 kilon HAMMER-täsmäpommilla/ohjuksella sekä modernisoidulla, GPS-häirinnälle vähemmän alttiilla Scalprynnäkköohjuksella. Kunnianhimoisemmassa ja sen takia enemmän aikaa vaativassa F4.2-standardissa pääpaino on Rafalen verkostokeskeisen sodankäynnin suorituskykyjen tuntuvassa parantamisessa. 46 SUOMEN SOTILAS 5 • 2019 HXHANKE Uusin tiedossa oleva Rafalen varustelustandardi on Ranskan puolustusministeriön tammikuussa 2019 tilaama F4-standardi, joka on jaettu ensin vuoden 2022 hyväksyntäevaluoitiin tulevaksi F4.1ja myöhemmin vuonna 2024 testattavaksi tulevaksi F4.2-standardiksi. Palveluskäytön porrastusta alustavaan ja operatiiviseen tarvitaan vuorostaan siihen, että henkilöstö pitää kouluttaa käyttämään uusia suorituskykyjä ja toimintatapoja. Yllä: Lasehakuisten täsmäpommien ripustustuksen tarkastus. Hyväksyntäevaluointivaihe kestää toista vuotta, ja hyväksynnän myötä uusin standardi tulee ensin alustavaan ja noin puolta vuotta myöhemmin operatiiviseen palveluskäyttöön. SA G N ES © D A SS A U LT A VI AT IO N S. Kypäränäyttöä ja verkostosotaa F4.1-standardissa keskitytään nopeasti tuotettaviin uusiin suorituskykyihin: kypäränäyttö, suurempikokoiset ohjaamon HD-kosketusvärinäytöt, suorituskykyisemmät SPECTRA-järjestelmä ja optroninen IRSTjärjestelmä FSO, jota täydennetään lämpökameralla, kehittyneempi IFF-järjestelmä ja tutkan täydentäminen GTMI-toiminnolla liikkuvien maakohteiden havainnoimiseksi sekä tarkemmalla synteettisen apertuurin SARtoiminnolla. . Koneseen on ripustettu 4 AASM -täsmäpommia/ohjusta ja kaksi 2000 litran polttoainesäiliötä.. Ylimpänä: Rafale-pilotti käyttämässä ”reisitaskukartan” korvajaa – Fighter Sphere -tablettia. RA N D É
Optisiin FSO-sensoreihin lisätään lämpökamera, jolla kohteet voidaan tunnistaa myös yöllä, SPECTRA-omasuojajärjestelmää kehitetään edelleen, ja Rafale tulee saamaan hyökkäyksellisiä ELSO-kykyjä. 47 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 nin integroidulla laajakaistaisella tietoliikennepalvelimella kasvavan tietoja viestiliikenteen turvallisempaa ja nopeampaa käsittelyä varten. Tabletti reiskaan Lentäjän käyttöliittymä laajenee reisitaskussa perinteisen kartan sijaan pidettävällä ”Rafale-iPadilla” eli tabletilla, johon voidaan lisätä uusia toimintoja nopeammin ja halvemmalla, koska se ei edellytä muutoksia koko hävittäjän ohjelmistoon. RA N D É . Perinteisten IP-soihtuja silppuheiteharhautteiden lisäksi käyttöön otetaan liikehtimiskykyiset, mikrolennokkia muistuttavat aktiiviset stand-in-tutkahäirintäharhautteet, jotka laukaisun jälkeen lentävät suojattavan Rafalen ja uhkaavan tutkan väliin. Samalla harhautevalikoima laajenee aktiivisilla ei-liikehtimiskykyisillä tutkahäirintäharhautteilla. Lentäjän käyttöliittymä laajenee reisitaskussa perinteisen kartan sijaan pidettävällä ”RafaleiPadilla” eli tabletilla. Viestija tietoliikennekyvyt täydentyvät nopeammalla ja turvallisemmalla kolmiulotteisia aaltomuotoja käyttävällä FO3D-datalinkillä sekä satelliittiyhteyksillä perinteisen Link 16:n lisäksi. © D A SS A U LT A VI AT IO N S. Rafalen koelento vuodelta 2014 pitkän toimintasäteen raskaassa ilmasta-maahan-asekuormassa: kuusi AASM -täsmäpommia/ohjusta, neljä MICA ja kaksi Meteor -ilmataisteluohjusta sekä kolme 2000 litran lisäpolttoainesäiliötä.
Rafalessa voisi käyttää esimerkiksi 18 kevyttä 120 kilon täsmäliitopommia/rynnäkköohjusta. Tällä hetkellä on jo tiedossa, että FCAS/SCAF-järjestelmän uusien suorituskykyjen kehitysympäristönä tulee olemaan projektin osallistujavaltioiden käyttämä Rafaleja Eurofighter Typhoon -monitoimihävittäjäkalusto, eli ennen kuin uudet ratkaisut integroidaan tulevaan hävittäjään, ne tulevat käyttöön Rafalessa. Nykyisen FCAS/SCAF-järjestelmän alustavan vision mukaan siihen tulevat kuulumaan uuden 30-40 tonnin maksimilentoonlähtöpainon – Rafalea tuntuvasti painavamman ja kookkaamman – monitoimihävittäjän lisäksi ainakin sen kanssa yhdessä käytettävät miehittämättömät aseistetut UCAV-lennokit sekä täysin uudet aseistuskonseptit. Merkittävin potentiaali Rafalen sotilaallisen suorituskyvyn parantamiseen jatkossa löytyy kuitenkin 2040-luvulle tähtäävän Dassault Aviationin ja Airbusin ranskalais-saksalais-espanjalaisen tulevaisuuden ilmasodankäynnin FCAS/SCAFjärjestelmän puitteissa kehitettävistä uusista konsepteista ja ratkaisuista. Täysin uutta asekonseptia edustaa Remote Carrier -konsepti, joka on 120 tai 240 kilon hyötykuorman omavarainen miehittämätön minihäivelentokone. 48 SUOMEN SOTILAS 5 • 2019 HXHANKE Tutkassa parannetaan hitaiden häiveilmamaalien havainnointia UAV-lennokkien torjumiseksi. Eurofighter Typhoon.. Tällainen voi olla esimerkiksi sulute, ilmatorjuntajärjestelmä tai vaikkapa pitkäaikaiseen toimintaan kykenevä taistelulennokki UCAV. F5-standardin visiona on tutkan päivittäminen GaN-teknologioilla ja eturungon kylkiin asennettavilla AESAlisätutkilla havainnointisektorin laajentamiseksi sekä tulevan 2030-luvun aseistuksen integrointi. Maaja pintamaaleja sekä varsinkin A2/AD-järjestelmiä (Anti Access/Area Denial) vastaan käytettäväksi tarjotaan verkottuneita, useampaa hakeutumismenetelmää käyttäviä, laukaise-ja-unohda-tyyppisiä rynnäkköohjuksia ja liitopommeja eri painoja kantamaluokissa. Ilmataisteluohjukseksi FCAS/SCAF-järjestelmään tarjotaan keskimatkan Meteor-ohjuksen tulevaa, pidemmän kantaman evoluutiota, jonka hakeutumisjärjestelmää terästetään AESA-tutkalla. F5 ja FCAS 2030-luvulle tähtäävä Rafale F5 -standardi on tällä hetkellä vasta hahmottumassa, ja sitä koskevat linjaukset tehdään 2020-luvulla. Maasta, pinta-aluksesta, kuljetuskoneesta tai monitoimihävittäjästä laukaista. Tutkien funktionaalisuus tulee todennäköisesti laajenemaan myös viestija tietoliikennetoimintojen sekä ELSO-kykyjen suuntaan. A2/AD-järjestelmä on asejärjestelmä, jolla pyritään rajoittamaan tai estämään alueen käyttö tai kanavoimaan vastustajan operaatiot. Ensimmäinen uusi konsepti oli hävittäjää uhkaavien vastustajan ilmataisteluja ilmatorjuntaohjusten kineettiseen torjuntaan tarkoitettu, noin metrin pituinen ja 10 kilon painoinen itsepuolustusohjus. F4.2-standardiin sisältyy myös yhteensopivuus muutamaa vuotta myöhemmin palveluskäyttöön tulevien, 30 % pidemmän kantaman MICA NG -ilmaistaisteluohjuksien kanssa. Miehittämättömät siipikoneet Pariisin 2019 ilmailunäyttelyssä MBDA ja Airbus esittelivät FCAS/SCAF-järjestelmän uusia aseistuskonsepteja
Suomen ilmavoimien HX-valinnan eräänä vaatimuksena on valittavan monitoimihävittäjän säilyminen pääkäyttäjiensä eli valmistajavaltioiden palveluskäytössä koko koneen 2060-luvulle yltävän elinkaaren ajan kohtuuhintaisen modernisaatiotarjonnan ja ylipäänsä elinkaarentuen takaamiseksi. 49 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 va, omilla sensoreilla ja viestijärjestelmillä varustettu Remote Carrier on omavarainen verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmän osa, jonka tarpeen mukaan vaihdettava hyötykuorma voi koostua lisäsensoreista, tuhoavista ja ei-tuhoavista vaikutuskeinosta (aseistuksesta) sekä ELSO-, harhautus-, häirintä-, tiedustelutai viestijärjestelmistä. Käyttäjä ostaa suorituskykyä ja käyttötunteja eikä vikaantumisriskiä ja huoltotunteja. Lisäksi jo olemassa olevan, FCAS/SCAF-järjestelmän kanssa yhteensopivaksi modernisoidun Rafaleja Eurofighter Typhoon -kaluston ennenaikainen poistaminen käytöstä olisi rahan heittämistä tuuleen. Rafale lentää 2050-luvulle FCAS/SCAF-järjestelmän aikataulusta johtuen Rafaleen integroitavia uusia suorituskykyjä riittää ainakin 2050-luvulle ja sen jälkeenkin, koska Rafale ja Eurofighter Typhoon eivät ole pelkästään uuden järjestelmän kehitysalustoja vaan myöskin täysipainoinen osa tulevaa FCAS/SCAF-järjestelmää siihen saakka, kunnes ne korvataan kokonaan tulevilla FCAS/SCAF-monitoimihävittäjillä, mikä tapahtunee vuonna 2070. Kelpaa malliksi muuallekin. Samankaltainen ylläpitoja huoltokonsepti on ollut vuodesta 2007 alkaen käytössä muun muassa Ison-Britannian Eurofighter Typhoon -hävittäjäkalustossa. Asiakaslähtöistä ylläpitoa ja riskinhallintaa Rafalen ylläpitoja huoltojärjestelyt ovat siinä mielessä erikoiset, että Ranskan puolustusministeriön lentokaluston ja ilmailutekniikan elinkaaren aikaisesta ylläpidosta vastaava SIMMAD-organisaatio solmi Dassault Aviationin kanssa vuonna 2008 kymmenenvuotisen Rafale Care -sopimuksen, jonka veloitusperusteena eivät ole perinteiset huollon miestyötunnit, varaosat ja kulutusmateriaalit vaan Rafale-kaluston käyttöaste ja lentotunnit. Kaikki yllä mainittu kiteytyy siihen, että 2040-luvulle tähtäävä FCAS/SCAF-järjestelmä ei tarkoita Rafalen ja Eurofighter Typhoonin jatkotuotekehityksen hiipumista 2040-luvun kynnyksellä. Win-win-tilanne, siis. Lisäksi se voi toimia ”uskollisena siipimiehenä” osana monitoimihävittäjän ja Remote Carrierin lento-osastoa. Päinvastoin, niiden jatkotuotekehitys voimistuu tuntuvasti ainakin vuoteen 2050 saakka, koska ilman sitä Ranskan, Saksan ja Espanjan ilmavoimat eivät pysty kehittämään tulevaa FCAS/SCAF-hävittäjäkalustoa eivätkä ottamaan sitä palveluskäyttöön ilman tuntuvaa ilmasodankäynnin suorituskykysukellusta noin vuosikymmenen ajaksi. Klassista kiinalaista lääkäri-potilassuhdetta, jossa lääkärille maksetaan vain potilaan terveenä olemisesta eikä hänen sairauksiensa ja vaivojensa hoitamisesta, muistuttavan ylläpitoja huoltokonseptin käyttö Suomessa edellyttäisi huoltovarmuuden takaamiseksi sitä, että HX-hävittäjätoimittaja antaisi valtaosan ylläpitoja huoltokyvystään suomalaisen ilmailuteollisuuden tehtäväksi ja perustaisi Suomeen ylläpitoja huoltovastuussa olevan organisaation. Tilaajaystävällisen mallin etuna ovat ennalta tiedossa olevat, kiinteät hävittäjäkaluston elinkaaren aikaiset ylläpitoja huoltokustannukset, jolloin kaikista riskeistä vastaa kalustotoimittaja. Rafalen elinkaarta pidentävä lisätekijä voi olla myös se, että Rafalea tuntuvasti kookkaampi ja painavampi FCAS/SCAF-monitoimihävittäjä ei välttämättä sovi käytettäväksi ranskalaisissa lentotukialuksissa. Lockheed Martin F-35 Lightning II on vasta elinkaarensa alussa.. Samalla se myös motivoi hävittäjävalmistajaa kehittämään hävittäjäkaluston käytettävyyttä ja huollettavuutta
Keskinäisriippuvuutta on aina esiintynyt, ja se kasvaa. Amerikkalaisenkin sotilasmateriaalija ilmailuteollisuuden sotilastekninen kansallinen omavaraisuus alkaa olla muistoa vain. Nykymaailmassa yksikään kehittynyt valtio, joka haluaa pysyä mukana kehityksessä, ei ole, eikä voi enää olla saari sanan kuvaannollisessa mielessä. Kiina saattaakin olla tulevaisuudessa uusi itsenäiseen asejärjestelmätuotantoon ja tuotekehitykseen pystyvä suurvalta, jos kiinalaiset niin haluavat ja varsinkin jos Yhdysvaltojen aloittama kauppasota pakottaa heidät siihen. Vaikkapa heittoistuimia kehittää vain kolme yritystä maailmassa: brittiläinen Martin-Baker, amerikkalainen Collins Aerospace Specialty Seating ja venäläinen NPP Zvezda. Ainakaan tässä Ranska ei ole omavarainen. Ei tietenkään tule kuvitella, että edes Ranska sen enempää kuin mikään muukaan maa maailmassa olisi täysin riippumaton ulkomaisesta teknologiasta, mutta Venäjän ja Yhdysvaltojen ohella se on omassa sarjassaan. Rafale on jopa kansallisesti omavaraisempi monitoimihävittäjä kuin HX-hankinnan amerikkalaiset vaihtoehdot. Eurooppalaisten sotilasmateriaalija ilmailuteollisuuden toimijoiden omistusjärjestelyistä, fuusioitumisista, ristiin -omistuksesta ja kansainvälistymisestä johtuen Rafale-monitoimihävittäjän ja sen eri alijärjestelmien takana oleva teollisuusklusteri alihankkijoineen on edelleenkin joko täysin tai osittain ranskalaisomistuksessa. Täydellisen omavaraisuuden hintalappu on yksinkertaisesti liian suuri. Kaikissa HX-kandidaateissa käytetään MartinBakerin heittoistuimia. Esimerkiksi amerikkalaisten AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjusten kiinteää polttoainetta käyttävien moottorien ainoa jäljelle jäänyt toimittaja on norjalais-suomalainen Nammo, amerikkalaisten rynnäkkökiväärien ja kevyiden konekiväärien takaa löytyvät saksalainen Heckler & Koch sekä belgialainen Fabrique Nationale Herstal ja F-35-hävittäjän kriittisen Helmet Mounted Display System -kypäränäyttöjärjestelmän on kehittänyt israelilainen Elbit Systems. Se on yhä hyvin riippuvaista ulkomaisista lisensseistä ja teollisuusvakoilusta, mutta tämä on muuttumassa kovaa vauhtia yhä keskusjohtoisessa maassa, jossa on valtava suunnitteluja tuotantokapasiteetti. Super Hornetin tai edes Gripenin uusimman NG:n tulevaisuus ei ole niin varma. Yksin vai erikseen. Entä Kiina. Siksi modernissa hävittäjäkalustossa onkin kiinnostavia toimittajapullonkauloja. Kauanko ranskalaisilla riittävät rahkeet, on toinen kysymys. Rafale on jopa kansallisesti omavaraisempi monitoimihävittäjä kuin HX-hankinnan amerikkalaiset vaihtoehdot.. 50 SUOMEN SOTILAS 5 • 2019 HXHANKE Tämän päivän tietämyksellä – ainakin julkisten suunnitelmien ja motiivien tasolla – näyttäisi siltä, että HX-vaihtoehdoista tämän keskeisen vaatimuksen täyttävät vaihtoehdot edes 2050-luvulle asti ovat Rafale, Eurofighter Typhoon ja F-35. Suomen Sotilaan numerossa 4/2019 tutustuimme Kiinan ilmailuteollisuuteen
51 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 RAFALE SOTATAIVAILLA Kaikista HX-tarjokkaista Rafale on nähty useimmilla sotataivailla. RA N D É. 2000-luvun amerikkalaisjohtoisiin konflikteihin osallistunut Ranska on niiden lisäksi ainoa hävittäjäkalustoa käyttävä länsitoimija eräissä Afrikan maiden konflikteissa. . TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN © D A SS A U LT A VI AT IO N S
Vastustajat ovat vaihdelleet vain kevyesti aseistetuista sissijoukoista kolmannen maailman parhaimmillaan jopa suhteellisen modernisti aseistettuihin kaaderiasevoimiin. Yksityiskohtaista tietoa näiden koneiden taistelulentojen määristä ei valitettavasti ole julkisesti saatavilla. USAF:in F-22 Raptor, RAF:n Typhoon FGR4 ja Armée de l’Airin Rafale C -hävittäjät lentävät muodostelmassa kolmen maan yhteisessä sotaharjoituksessa tukeutuen Langley-Eustisin lentotukikohtaan 7.12.2015. U .S . Lockheed Martin F-35 Lightning II on vasta elinkaarensa alussa. Yksikään HX-kandidaateista ei ole sotinut sotilaallisesti ja teknologisesti kehittynyttä ilmapuolustusta vastaan, mikä tietenkin vähentää niiden sotakokemusten hyötyä HXhankkeelle, koska Suomen puolustusvoimien suorituskyvyt mitoitetaan nimenomaan sotilaallisesti ja teknologisesti ke. Israelilaiset ja amerikkalaiset saivat konetyypillä laajempaa taistelukokemusta ensimmäisen kerran Syyriassa. Niin tai näin, Dassault Aviationin Rafale-monitoimihävittäjä on osallistunut ahkerasti sotilaallisiin konflikteihin koko palveluskäyttönsä ajan. Kun muistetaan vielä se, että Ranska on maailman kolmanneksi merkittävin ydinasevaltio, niin sen panostus sotilastekniseen omavaraisuuteen – kuten Rafale-monitoimikoneeseen – ei vaikutakaan enää gallialaiselta oikulta vaan entisen suurvallan määrätietoiselta päätökseltä pysyä maailman parrasvaloissa. Saab JAS 39 E/F Gripen ei ole vielä palveluskäytössä, mutta E/Fevoluutiota edeltäneillä C/D-mallin 5–8 perus-Gripenillä lennettiin vuonna 2011 Libyassa kuuden kuukauden aikana yli 650 tiedustelulentoa ja yli 2 000 lentotuntia. A IR FO RC E Rafalen ulkomaiset käyttäjät eivät ole vielä ehtineet käyttää konetta tositoimissa.. Kun tähän vielä yhdistää ranskalaisen luonteenlaadun, on tuloksena Ison-Britannian ohella kansainvälisesti kunnianhimoisin ja vaikutusvaltaisin EU-valtio. EU:n suurimmilla ja Nato-maista Yhdysvaltojen ja Turkin jälkeen kolmanneksi suurimmilla, Euroopan kattavimman puolustusmateriaaliteollisuuden varustamilla Napoleonin perillisillä – Ranskan asevoimilla – näyttää siis riittävän työnsarkaa jatkossakin. Kilpailijat Boeing F/A-18E/F Super Hornetilla on todennäköisesti lennetty suurempi määrä taistelulentoja kuin Rafalella, mutta Eurofighter Typhoonin osalta tilanne on epäselvä, koska huomattavasti ahkerammin käytetty brittien ilmasta maahan -sotaratsu on ollut Panavia Tornado GR4 ja RAF:n Eurofighter Typhoon -hävittäjien ilmasta maahan -suorituskyvyt tulivat palveluskäyttöön vasta vuonna 2008. Nykyaikainen ilmapuolustuskyky vastustajilta on kuitenkin puuttunut. Siksipä Rafalekin nähtäneen sotataivailla vielä vuosikymmeniä. Maalla, merellä ja ilmassa. 52 SUOMEN SOTILAS 5 • 2019 HXHANKE T oisen maailmansodan sytyttyä 80 vuotta sitten Ranska oli pinta-alassa mitattuna maailman toiseksi suurin siirtomaaja huoltoalueimperiumi. Toinen kysymys on se, nähdäänkö sitä koskaan Suomen väreissä. Ranskalla onkin tuon jo kauas taakse jääneen menneisyytensä vuoksi – ainakin omasta mielestään – vielä tänäkin päivänä merkittäviä kansallisia etuja turvattavanaan etupäässä Välimerellä, Afrikassa ja Lähi-idässä
Se on myös paras tapa selvittää, miten kaluston jatkotuotekehitys on syytä priorisoida. 53 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 hittyneen vastustajan mukaisesti. Koska varhaisen F1standardin koneet kykenivät tekemään vain ilmasta ilmaan -tehtäviä, ne keskittyivät ilmapartiointiin. © D A SS A U LT A VI AT IO N S. Yleisintä aseistusta olivat ranskalaiset AASM/Hammer-täsmäliitopommit, amerikkalaiset Paveway-täsmäpommit sekä integroitu 30 mm:n automaattikanuuna. Ranskalaisten Rafale-hävittäjien taistelukäyttö alkoi vuonna 2002 seitsemän merivoimien Rafale M -hävittäjän osallistumisella Afganistanin sotaan (operaatio Enduring Freedom Afghanistan osana olleen ranskalaisen Mission Héraclès -operaation puittessa) tukeutuen ranskalaiseen Charles de Gaulle -lentotukialukseen. Se alkaakin olla yksi nykyaikaisen monitoimihävittäjän päätehtävistä tiedonkeruun ja jakamisen sekä ELSOn (elektroninen sodankäynti) ohella. Ilmataisteluita ei ole juuri käy. Rafalen ulkomaiset käyttäjät eivät ole vielä ehtineet käyttää konetta tositoimissa. Tyypillisempiä tehtäviä olivat ilmasta maahan -tehtävät omien maajoukkojen tukemiseksi. päivän terroritekojen jälkeen. Kaluston sotakokemukset kertovat kuitenkin paljon esimerkiksi koneen kenttäkelpoisuudesta ja käytettävyydestä tositoimissa ja ovat varmin keino karsia uuden kaluston väistämättömät puutteet ja lastentaudit. RA N D É. Laivaston Rafale M -hävittäjän siipiripustimen kolmen laserhakuisen GBU-12 -täsmäpommien kiinnityksen tiukentaminen oikeaan momenttiin. Afghanistanista… Käytännössä Rafale-monitoimihävittäjät ovat osallistuneet kaikkiin sotilaallisiin konflikteihin, joissa Ranska on ollut mukana vuoden 2001 syyskuun 11. Laajemmassa mittakaavassa sekä ilmavoimien että merivoimien F2-standardin Rafalet, jotka pystyivät nyt tekemään myös ilmasta maahan -tehtäviä, osallistuivat taistelutoimiin Afganistanissa vuosina 2006–2011
A LM A N SA. Ohjusten osumatarkkuus oli korkea. Referenssiä aseille Käytettävä aseistus laajeni kaukovaikutteisilla SCALP-rynnäkköohjuksilla. 54 SUOMEN SOTILAS 5 • 2019 HXHANKE ty vuosikymmeniin, tosin viimeisestä keskenään vertailukelpoisten ilma-aseiden välisestä kamppailusta on siitäkin jo vuosikymmeniä. Kaikkiaan interventioon osallistui muun koalition ja ranskalaisen lentokaluston ohella 10 merivoimien Rafale M -hävittäjää, jotka tukeutuivat Charles de Gaulle -lentotukialukseen, ja kahdeksan Sisilian Sigonellan tukikohdasta toimivaa ilmavoimien Rafale C/B -hävittäjää. . Interventio Libyan sisällissodassa oli Rafalelle ensimmäinen konflikti, jossa vastassa olivat kevyesti aseistettujen sissijoukkojen sijaan mekanisoituun sodankäyntiin kykenevä, joskin vanhentuneella aseistuksella varustettu kaaderiarmeija. Militantit ääri-islamistit ajettiin pakosalle Malista, ja tuaregiheimojen kanssa solmittiin aselepo, joka on pysynyt voimassa vaihtelevalla menestyksellä tähän päivään saakka. Ensimmäistä kertaa Rafale lamautti ja tuhosi vastustajan ilmavalvontaa, ammusja ohjusilmatorjuntaa (SEADtehtävät) ja suoriutui siitä mallikkaasti ilman koalition SEADja/tai ELSO-erikoiskoneiden tukea. Ensimmäistä kertaa Rafalea vastassa oli ainakin paperilla edes jonkinlaista vastustajan ilmavalvontaa, ilmatorjuntaa ja hävittäjäkalustoa. Lennot edellyttivät useampaa ilmatankkausta. Mali Libyan sisällissodan seurauksena Malin pohjoisosaa asuttavat tuaregiheimot saivat haltuunsa runsaasti aseita ja alkoivat vaatia itsenäisyyttä. Vastassa olevat uhatkin muuttuivat vakavimmiksi. Alueella paukkuu ajoittain vieläkin. CEP 10 metriä, niillä oli myös pitkä 50–60 kilometrin kantama, ja ne sopivat parhaiten käytettäväksi suurilta korkeuksilta ammusilmatorjunnan ja olalta laukaistavien ilmatorjuntaohjusten ulottutumattomissa. Rafalen tähtihetki koitti vuonna 2011, kun ilmaja merivoimien F3-standardin jo aidosti monitoimiset Rafale-hävittäjät toimivat keihäänkärkenä Nato-maiden interventiossa Libyaan. Suosituimpia olivat AASM Hammer -täsmäliitopommien GPS-hakuiset versiot, koska ne eivät olleet laserhakuisista täsmäpommeista poiketen riippuvaisia sääolosuhteista, kuten pilvisyydestä ja näkyvyydestä maanpinnan tasolla. © D A SS A U LT A VI AT IO N V. Rafalen tehtävävalikoima laajeni suhteellisen nopeasti suomalaisittain erikoisella, kolmannen maailman konflikteille ominaisella ”psyykkinen hyökkäys” -tehtävällä, jossa joko monitoimihävittäjän ilmaantuminen kohdealueelle tai sen kovaääninen ohilento matalalla pelästyttää vastustajan vetäytymään. Tyypillinen Rafalen taistelulento Libyassa kesti kuusi tuntia, ja yleisin asekuorma koostui neljästä MICA-ilmataisteluohjuksesta, neljästä tai kuudesta 250 kilon rakettiavusteisesta AASM Hammer -täsmäliitopommista, Damoclès-maalinosoitussäiliöstä ja kahdesta ulkoisesta polttoainesäiliöstä. Muun Ranskan lentokaluston ohella Malin sisällissotaan (ranskalaisittain operaatio Serval) osallistui kuusi ilmavoimien Rafale-hävittäjää, joiden tehtävänä oli vastustajan infrastruktuurin tuhoaminen ja omien joukkojen tulituki. Malissa Ranska antoi maan hallituksen pyytämää ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöksen vahvistamaa sotilasapua vuonna 2012 alkaneessa Malin sisällissodassa, jossa hallitusta vastustivat maan pohjoisosan tuaregikapinalliset sekä militantit ääri-islamistit. … Libyaan Rafale-monitoimihävittäjien tehtävävalikoima laajeni ISTAR (Intelligence, Surveillance, Tactical Acquisition and Reconnaissance, valvonta, taktinen maalinosoitus ja tiedustelu) sekä SCAR (Strike Coordination And Reconnaissance, ilmaiskun johtaminen ja tiedustelu) -tehtävillä. Ranskan 4 000 miehen ja Afrikan unionin jäsenmaiden 2 900 miehen AFISMA-osaston joukot valtasivat Pohjois-Malin takaisin puolessatoista kuukaudessa tammi-helmikuussa 2013. Kaksipaikkainen Rafale B kylmätestauksessa Rovaniemellä tammihelmikuussa 2019. Saab JAS 39 E/F Gripen ei ole vielä palveluskäytössä... Kohteetkin muuttuivat – nyt oli iskettävä komentokeskuksiin, logistiikkajärjestelmän kriittisiin kohteisiin sekä tykistön tuliasemiin ja jopa yksittäisiin panssarivaunuihin
Ohjusiskuun osallistui viisi SaintDizierin lentotukikohdasta noussutta ilmavoimien Rafale C -hävittäjää, joista kunkin aseistuksensa oli kaksi pitkän kantaman SCALP EG -rynnäkköohjusta. Ohjukset laukaistiin tunkeutumatta Syyrian ilmatilaan, mistä johtuen lentoosastolle ei osoitettu vastarintaa. Tuorein konflikti, jossa on käytetty Rafale-hävittäjä, on taistelu Islamilaista valtiota vastaan Irakin ja Syyrian alueella. Suomen Sotilas palaa lopputulokseltaan kiistanalaiseen yhteensä 105 laukaisun rynnäkköja risteilyohjuksen (66 Tomahawk -risteilyohjusta, 19 JASSM-, kahdeksan Storm Shadow-, kolme MdCNja yhdeksän Scalp ER -rynnäkköohjusta) ohjusiskuun tarkemmin tulevissa numeroissamme, koska sillä saattaa olla suuri vaikutus länsimaisen ilmasotadoktriiniin jatkokehitykseen. päivänä 2018 ilmavoimien Rafale-hävittäjät osallistuivat Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Ranskan yhteiseen ohjusiskuun Syyrian hallitusta vastaan mereltä ja ilmasta. Rafaleja suojasi neljä Luxeuilin lentotukikohdasta noussutta Mirage 2000 -5Filmaherruushävittäjää ja tuki kaksi Avordin lentotukikohdasta noussutta Boeing E-3F -tutkavalvontakonetta sekä kuusi Istresin lentotukikohdasta noussutta Boeing C-135FR -ilmatankkauskonetta. Keski-Afrikasta… Rafalea käytettiin myös operaatio Sangarisissa Keski-Afrikan tasavallassa vuosina 2013–2016, kun maan presidentti pyysi Ranskalta sotilasapua islamististen séléka-kapinallisten kukistamiseksi. reaktio maan hallituksen väitettyyn kemiallisten aseiden käyttöön oppositiota vastaan Ghoutassa helmikuussa 2018. Hyökkäys oli. 55 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Neljä Rafalea teki ilmavoimien historian etäisyydeltään ja kestoltaan pisimmän taistelulennon: koneet nousivat ilmaan Itä-Ranskan Saint-Dizieristä ja laskeutuivat keskiafrikkalaisen Tšadin tasavallan pääkaupunkiin N’Djamenaan vietettyään ilmassa 9 tuntia 35 minuuttia ja iskettyään matkan varrella 21 kohteeseen. Interventio tehtiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä, mutta mainittakoon, että se oli jo seitsemäs Ranskan sotilasoperaatio sen siirtomaavallasta vuonna 1960 itsenäistyneessä maassa. Boeing F/A-18E/F Super Hornetilla on todennäköisesti lennetty suurempi määrä taistelulentoja kuin Rafalella... Muun Ranskan lentokaluston lisäksi tähän edelleen jatkuvaan operaatioon on pääasiassa osallistunut Charles de Gaulle -lentotukialukseen tukeutuvat 18 merivoimien Rafale M -hävittäjää ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Al Dhafran lentotukikohdasta käsin toimivat ilmavoimien kuusi Rafale-hävittäjää. Tšadiin perustettiin eteen työnnetty FOB-tukikohta, jonka vahvuus nostettiin kahdeksaan Rafale-hävittäjään. …Syyriaan Huhtikuun 24. Vaikka Yhdysvallat aloitti Islamilaisen valtion vastaisen operaatio Inherent Resolven jo kesäkuussa 2014, Ranskan operaatio Chammal alkoi vasta syyskuussa Syyriassa, Ranskan vanhassa mandaattivaltiossa
Miksi se tehdään ja mitä sillä tavoitellaan. . Vastustajan ilmavoimalta suojaamisen lisäksi ne voivat tarjota ajantasaisia tiedustelutietoja ja antaa tulitukea maalla ja merellä. Maailmalta toki löytyy maasta tai mereltä laukaistaviakin kaukovaikutteisia järjestelmiä, mutta Suomessa on päädytty ilmalavettiin. Tietenkin valtioita, joiden asevoimat vaikuttavat alimitoitetuilta, on paljon enemmän, kuten 8,5 miljoonan asukkaan Itävalta, jonka ilmavoimilla on vain 15 monitoimihävittäjää. Toki on maita, joissa on laskettu toisinkin. Klassisella Hornet-hävittäjällä lentää Suomen päästä päähän etelästä pohjoiseen (1 157 km) 1,062 km/h matkalentonopeudella alta tunnissa ja idästä länteen (542 km) puolessa tunnissa. MIHIN HÄVITTÄJIÄ TARVITAAN. Ja kyllä nykyaikaisessa monitoimihävittäjässä kapasiteettia lavettina riittääkin; poistuvan HN-monitoimihävittäjän 6 200 kilon asekuorma on selvästi suurempi kuin toisen maailmansodan strategisella pommikoneella, ja mikä tärkeintä, kuorman vaikutus maalissa on jo pelkästään sen tarkkuuden takia moninkertainen. Monitoimihävittäjät ovat Puolustusvoimien strategisesti liikkuvin aseja sensorijärjestelmä, joka pystyy valvomaan ympäristöään sekä tarvittaessa vaikuttamaan aseistuksellaan yli sadan kilometrin säteellä sijainnistaan. Ne ovat valtioita, jotka syystä taikka toisesta ovat joko ulkoistaneet maanpuolustuksensa osittain liittolaisilleen (esimerkiksi Uusi Seelanti, Viro, Liettua ja Latvia) tai joiden maanpuolustuskyky on muutenkin nimellinen. HX-hanke, vuosina 2025–2030 käytöstä poistuvien taktisten F/A-18C/D Hornet (HN) -monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaaminen, on Suomen historian suurin sotilasmateriaalihankinta ja kokonaisuudessaan noin 10–15 vuoden kestoinen Puolustusvoimien jättihanke. TEKSTI: ALEKSEI KETTUNEN. Lisäksi Puolustusvoimien ainoa kaukovaikutteinen asejärjestelmä ovat HN-monitoimihävittäjistä laukaistavat 370 kilometrin kantaman AGM-158A JASSM -ilmasta maahan -rynnäkköohjukset. 56 SUOMEN SOTILAS 5 • 2019 HXHANKE K ysymys ei ole pelkästään siitä, että monitoimihävittäjät ovat joustava ja tehokas väline vastustajan ilmavoimien toiminnan estämiseksi, vaan ne tukevat tehokkaasti myös muiden puolustushaarojen toimintaa. Moderni monitoimihävittäjäkalusto on kriittistä myös Suomen puolustuskyvyn uskottavuuden kannalta. Itävaltalaisilta voisikin maan sijainnista huolimatta – tai ehkä juuri sen tähden – kysyä, mitä niin pienellä hävittäjäarmadalla ylipäänsä tekee
Molempia tarvitaan, mutta riittävätkö rahat. Se valmistui kesällä 2015. Toistaiseksi Suomelta puuttuu kuitenkin korkeatorjuntakyky, joka meillä oli vielä Buk-järjestelmän aikana. Hanke Itävallan esimerkki on varoittava, ja sitä tulee välttää. Huhtikuussa Tyypillinen Rafalen taistelulento Libyassa kesti kuusi tuntia.... Koska monitoimihävittäjät kehittyvät nopeasti, hankittavan kaluston olisi oltava myös modernisoitavissa elinkaarensa aikana. Tämän vuoksi muun muassa lentotukikohdat ovat tällä hetkellä vailla ilmasuojaa taktista ballistista ohjusiskua vastaan. Tavaraa on oltava riittävästi, ja laadun on oltava riittävä, tai sitten kannattaa luopua leikistä. Kun kyse on näin kalliista hankkeesta, on sen merkitys kokonaisuuden kannalta sitäkin suurempi. HX-hanke alkoi vuonna 2014 käynnistyneellä esiselvityksellä Hornetien suorituskyvyn korvaamisesta. Kaikkein tehokkain ja joustavin ilmapuolustuskyky saavutetaankin vain monitoimihävittäjien ja ilmatorjuntajärjestelmien yhdistelmällä. Ilmatorjunta ei myöskään ole ilmaista torjuntaa. Nykyään yhä yleisempiä ballistisia täsmäaseita vastaan hävittäjillä ei tee mitään, mutta nykyaikaisella ohjusilmatorjunnalla tekee. Vaikka ilmatorjunnan ja ilmavalvonnan kehittäminen eivät ole osa HX-hanketta, ne etenevät ja tulevat lähivuosina johtamaan kalustohankintoihin ja niiden myötä uusiin ilmasodankäynnin suorituskykyihin. Jos investointi ei ole riittävä, on siihen käytetty raha myös pois muualta. Hävittäjä voi esimerkiksi päivittää ilmatorjuntaohjusjärjestelmän laukaiseman ohjuksen maalitietoja. Se on vakava ongelma. Väärässä paikassa säästämällä kumotaan koko kallis järjestelmä, ja investoinnista tulee virhe. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 57 Entä ilmatorjunta. Toisaalta kohdetorjunnassa ja painopistealueilla moderni ilmatorjunta voi olla myös A2/AD-järjestelmä (Anti Access/Area Denial, alueen käytön estävä). Jos päätetään hankkia esimerkiksi monitoimihävittäjäjärjestelmä, joka tietysti liittoutumattomalla maalla on oikeastaan pakko ainakin vielä tänä päivänä olla, pitää siihen kuulua uhkakuvan kannalta riittävä lukumäärä lavetteja, ja niiden olisi oltava riittävän moderneja, koska sotilaalliselta suorituskyvyltään vanhentuneella monitoimihävittäjäkalustolla jäädään vastustajan jalkoihin. Viidellätoista koneella ei pahimmillaan osta edes aikaa. Ilmavalvontatutkien ja Merivoimien alusten lisäksi tämä johtamisjärjestelmä laajenee lähivuosina myös Maavoimien uusilla monitoimisilla vastatykistötutkilla. Vastustajan ilmavoimaan voidaan tietenkin vaikuttaa myös ilmatorjunnalla, mutta sen strateginen liikkuvuus on alhaisempi ja vaikutusalue suppeampi kuin monitoimihävittäjillä. Tästä kokemusta löytyy erityisesti Israelilta ja osaamista toki monelta muultakin maalta. Esimerkiksi venäläinen S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä pystyy jopa 400 kilometrin kantamastaan huolimatta havaitsemaan tasamaastossa hyvin matalalla lentäviä risteilyohjuksia omilla tutkasensoreillaan vain alle 40 kilometrin etäisyydellä radiohorisontista johtuen. HN-monitoimihävittäjä pystyvät yhteistoimintaan esimerkiksi ItO12 NASAMS II FIN -ilmatorjuntaohjusjärjestelmien kanssa, koska verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmän avulla ne voivat jakaa sensoriensa muodostamaa tilannekuvaa sekä maalitietoja. Ohjus ei kuitenkaan sekään ole mikään ihmease. Elinkaareen on siis panostettava riittävästi, ja se sisältää hankinta-, toimintaja henkilöstökuluja. Jos on varaa yhteen Cessnaan, ei kannata kuvitella voivansa pyörittää rahtifirmaa. Niitä tarvitaan paljon. Asian eteen onkin tehty paljon työtä. Eri kantamaluokkien ilmatorjuntaohjusjärjestelmistä integroidun valtakunnallisen ilmatorjuntajärjestelmän hankintakustannukset ovat nekin useampia miljardeja euroja. Lavetti on itsessäänkin tärkeä, mutta sitäkin tärkeämpää on se, minkälaista hyötykuormaa koneeseen on varaa hankkia ja että järjestelmää myös osataan käyttää
Itse asiassa HX-monitoimihävittäjä on tärkeä osa Puolustusvoimien verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmää ja sen alaisuudessa toimivia sensoreita ja aselavetteja. Ensimmäinen tehtävä on hävittäjäkalustolle tyypillinen ilmasta ilmaan -tehtävä eli puolustuksellinen ja hyökkäyksellinen toiminta vastustajan miehitettyjä ja miehittämättömiä ilmaaluksia – lentokoneita, helikoptereita, lennokkeja ja risteilyohjuksia – vastaan. Evaluointi Vaikka sotilaallisen suorituskyvyn karkea arviointimalli on tiedossa, sen pisteytysja painotustavat eivät ole julkista tietoa. Maalinosoitus tarkoittaa tunnistetun, paikannetun ja luokitellun kohteen torjuntaa joko monitoimihävittäjän omalla aseistuksella tai maalitietojen välittämistä toiselle ampuvalle lavetille. Tällä hetkellä HX-hävittäjävalmistajien kanssa käydään tarkentavia neuvotteluja ensimmäisen kierroksen tarjouksista, ja tavoitteena ovat tarkennetut toisen vaiheen tarjouspyynnöt. Sotilaallisen suorituskyvyn evaluointi tehdään analysoimalla HX-järjestelmän suorituskykyä viidessä eri tehtävässä. Neljäs tehtävä on kaukovaikuttaminen eli kaukovaikutteisen asekuorman, kuten AGM-158A JASSM -rynnäkköohjuksen, käyttö. HX-hanke ei ole vain Ilmavoimien vaan koko Puolustusvoimien järjestelmä, joka tuo onnistuessaan merkittäviä synergiaetuja ja suorituskykyjä kaikkien puolustushaarojen ja aselajien toimintaan. Puolustusvoimat voi testata ja mitata vain osan evaluoitavista suorituskyvystä, mutta kaikki valmistajilta saatavat tiedot pyritään todentamaan. Tavoitteena on, että HX-toimitukset tapahtuvat vuosina 2025–2030 ja HX-järjestelmä saadaan alustavaan palveluskäyttöön vuonna 2027 ja täyteen operatiiviseen käyttöön vuonna 2030. Ei mikään konekauppa HX-hankkeen tavoitteena eivät ole vain itse monitoimihävittäjät, vaan niihin perustuva laajempi ilmasodankäynnin järjestelmä, jonka valintakriteerinä ovat kynnysehtojen täyttymisen lisäksi järjestelmän maksimaalinen sotilaallinen suorituskyky Suomen käytössä. Viisi USAF:n 56. U .S . Toinen tehtävä on ilmasta maahan -tehtävä eli toiminta vastustajan kiinteitä ja liikkuvia alueja pistemaamaaleja vastaan sisältäen myös kyvyn tehokkaasti havaita nämä kohteet. hävittäjälentueen (56th Fighter Wing) F-35A Lightning II -hävittäjää ryhmittyneenä lähtökiitoa varten Luken lentotukikohdassa 27.7.2019. Hallitus voi vuorostaan vuonna 2021 valita joko Puolustusvoimien suositteleman tai muun HX-vaihtoehdon, jättää hankinnan tekemättä, lykätä päätöksen tekemistä ja päättää hankinnan lopullisesta laajuudesta ja budjetista. Tiedustelu-, valvontaja maalinosoitus ovat tietyssä mielessä yhden prosessin eri vaiheita: HX-monitoimihävittäjän kehittyneiden sensoreiden on havainnoitava toimintaympäristöään tunnistaen, paikantaen sekä luokitellen havaitut kohteet tilannekuvan muodostamiseksi. Perinteisesti hyvä monitoimihävittäjän suorituskyky tässä tehtävässä luo perustan tehokkaalle toiminnalle muissakin vaadituissa tehtävissä. Kolmas tehtävä on ilmasta merelle -tehtävä, jossa havaitaan ja vaikutetaan vastustajan pinta-aluksiin ja meri-infrastruktuuriin. Puolustusvoimat evaluoi kaikki kandidaatit, pisteyttää niiden sotilaallisen suorituskyvyn ja esittää sen pohjalta hallitukselle korkeimman sotilaallisen suorituskyvyn HX-vaihtoehdon hankintaa. Olipa kyse 155 mm:n K9-panssarihaupitsista, 298 RSRAKH 06 -raskaasta raketinheittimestä, ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä, vastatykistötutkasta, Laivue 2020 -korvetista, pintatorjuntaohjuksesta tai ilmavalvontatutkasta, kaikki Puolustusvoimien aselavetit ja sensorit tulevat toimimaan yhtenäisen verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmän alaisuudessa ja voivat käyttää synergisesti toinen toistensa sensoreita ja tulivoimaa. Näiltä valmistajilta saatiin alustava HX-tarjous tammikuun 2018 loppuun mennessä. A IR FO RC E Paras kone voittakoon!. Kandidaateiksi valikoituivat amerikkalaiset Boeing F/A-18E/F Super Hornetja Lockheed Martin F-35 Lightning II-, brittiläis-saksalaisespanjalais-italialainen Eurofighter Typhoon-, ruotsalainen Saab JAS 39 E/F Gripenja ranskalainen Dassault Aviation Rafale -monitoimihävittäjä. Lopulliset tarjoukset on toimitettava vuoden 2020 lopussa. 58 SUOMEN SOTILAS 5 • 2019 HXHANKE 2016 monitoimihävittäjävalmistajille lähettiin tietopyynnöt, joiden vastaukset saatiin loppuvuonna 2016. Viides tehtävä on tiedustelu-, valvonta-, johtamisja maalinosoitustehtävä, joka on avainasemassa verkottuneen sodankäynnin synergian kannalta. Johtaminen tarkoittaa myös kaikkien monitoimihävittäjän sensorien tekemien havaintojen ja tilannekuvan
Sotilaallisen suorituskyvyn evaluoinnin osalta Rafale edustaa Eurofighter Typhoonin ohella lento-ominaisuuksiltaan HX-kilpakumppanien kärkeä, mikä luo hyvän perustan korkealle suorituskyvylle ilmasta ilmaan -tehtävässä. © A N TH O N Y PE C C H I. Dassault Aviation on vuodesta 1929 lähtien toimittanut yli 10 000 lentokonetta 90 maahan sekä kehittänyt yli 100 prototyyppiä. Dassault Aviation on perinteisesti vientiorientoitunut sotilaslentokonevalmistaja, jolla on vahvaa näyttöä toiminnasta ulkomaisten asiakkaiden kanssa. Rafalen osalta tämä tarkoittaa joko lähikuukausina palveluskäyttöön tulevaa F3R-standardia, parasta aikaa kehitettävää F4-standardia tai vasta hahmottumassa olevaa 2030-luvulle tähtäävää F5-standardia, joiden suorituskyvyssä on tuntuvia eroja. Rafale on mielenkiintoinen ja suorituskykyinen lisäys tasokkaaseen HX-kilpakumppanien joukkoon. Sensorien ja aseistuksen osalta Rafale on vähintään samalla tasolla muiden HX-tarjokkaiden kanssa. Rafalella on myös näyttöä muidenkin tehtävätyyppien suorittamisesta taistelukäytössäkin. Kehityspotentiaalin eli tulevan elinkaaren aikaisen modernisoinnin kannalta Rafale on vahvoissa asemissa, koska Ranskassa se tulee säilymään palveluskäytössä vuoteen 2070 asti tulevan FCAS/SCAF-hävittäjän rinnalla. Rafale Miten Dassault Rafale täyttää HX-hankkeen ennakkoehdot ja selviää evaluointivaiheesta. Lisäksi HX-monitoimihävittäjä voi tarvittaessa linkittää johtamisjärjestelmän muiden toimijoiden viestija tietoliikenneyhteyksiä sekä koordinoida eri toimijoiden yhteistoimintaa. Eräs HX-hankkeen suuria kysymyksiä on se, mitä evaluoidaan vuoden 2021 HX-valintaan saakka: HX-tarjokkaiden jo olemassa olevia ja palveluskäyttöön otettuja vuosien 2018– 2021 versioita vai niiden seuraavia, esimerkiksi vuosina 2025– 2030 saatavilla olevia tulevia versioita. Rafale on teknisesti kypsä ja konflikteissa testattu monitoimihävittäjäjärjestelmä, jonka lastentaudit on karsittu ja puutteet korjattu lähes kahden vuosikymmenen palveluskäytön myötä. Ehkäpä varmin tapa olisi evaluoida tuorein palveluskäytössä oleva malli ja arvioida tulevat varustelustandardit osana HX-kandidaatin kehityspotentiaalia. Tässä mielessä Rafale täyttänee suorituskykyevaluointiin saakka pääsemiseksi olevat järjestelmämäärittelyn, huoltovarmuuden, elinkaarikustannusten ja teollisen yhteistyön kynnysehdot vähintään yhtä hyvin kuin muutkin HX-kandidaatit. Mitä vertailla. Nykyisen F3R-standardin jälkeen Rafaleen tullaan kehittämään ainakin neljä uutta modenisaatiota (F4, F5, F6, ja F7). Neljän viimeksi mainitun tehtävän merkitys on tulevaisuuden sodissa kasvava. ...Rafale tullaan varustamaan verkostokeskeisen sodankäynnin integroidulla laajakaistaisella tietoliikennepalvelimella... 59 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 jakamista verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Sitä on myös jatkokehitetty ahkerasti
. TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ EU:n kieltolistalla seuraavana: Eli pari sanaa politiikasta, hysteriasta ja kemiasta. Tutkia kannattaisikin. Uusin uhka on EU:n suunnittelema lyijyn täyskielto, jota Suomessa sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) nyt alkaa tutkia. Aselakien tiukennukset ja ampumaratojen sulkemiset milloin ympäristöperustein, milloin naapuruston meluhaittavalitusten vuoksi, ovat tehneet ampumataidon ylläpidosta aina vain vaikeampaa ja kalliimpaa. 60 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 ASEET Maanpuolustusväki, reserviläiset ja muut suomalaiset luvallisen aseen omistavat ammunnan harrastajat, kuten kilpa-ampujat ja metsästäjät, ovat joutumassa harrastuksensa suhteen vuosi vuodelta tiukemmalle. Lyijystä ja sen vaaroista tuntuu olevan liikkeellä enemmän luuloa kuin tietoa
Lyijyn kaasuilta on kuitenkin varsin helppo suojautua. Miksi lyijyn täyskieltoon sitten ollaan pyrkimässä. Lyijy on myrkyllistä. Kannattaisi, koska suolistobakteerit ovat hyvin vaarallisia. ...harmiton aine, kun sitä käsitellään oikein.. Lyijy nimittäin on jokseenkin – tai käytännössä usein täysin – harmiton aine, kun sitä käsitellään oikein. Mikähän tämänkin teollisen ponnistuksen hiilijalanjälki sitten mahtaisi olla, kuten nykyään tulee pohtia. Käsienpesun paikka Pesetkö kätesi käytyäsi vessassa. Siinähän on hyvä sauma saada muun muassa lyijyä elimistöönsä. Mahdetaanko rajoitus ulottaa koskemaan myös lyijylasitöiden tekemistä. Kyllä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 61 L yijyn täyskielto ampuma-aseissa koskisi vain yksityisiä aseen omistajia. Ja kuten edellä on todettu, ennen ruokahetkeä on samat säännöt kuin WC-käynnin jälkeen: pese kätesi. Aivan, lyijyä ja lyijy-yhdisteitä ei pidä hengittää. Kenelle nyt tulisi mieleenkään ruokailla pesemättä käsiään vaikkapa autorempan välitauolla. Onhan se myrkyllistä, mutta niin on moni muukin hyödyllinen maaperästä löydettävä aine, jos sitä käytetään väärin ja huolimattomasti. Mielipiteen muokkaus on jo niin pitkällä ja iskostunut niin syvälle tavallisten mattijamaijameikäläisten tajuntaan, että mikään muu ei enää mene läpi kuin lyijy on myrkky ja siitä on päästävä eroon ihan kokonaan. Suomessa lyijyn täyskiellolla olisi kuitenkin vaikutus myös maanpuolustukseen, koska moni reserviläinen ja ammattisotilaskin harjoittelee omalla yksityisellä aseellaan. Osa aseista pitäisi uusia, ampumatarvikkeiden ominaisuudet heikkenisivät, ja se aiheuttaisi riistalle entistä enemmän turhaa kärsimystä, kasvavaa ohilaukausten riskiä ja niin edelleen. Sotilaat ja muut viranomaiset saisivat tietysti jatkossakin lasettaa lyijyluoteja tarpeidensa mukaan, ja hyvä niin. Jo nykyään voimassa olevat lyijyhaulien käyttökiellot kosteikkoalueilla ovat olleet luonnonsuojelullisesti täysin riittäviä. Ei lyijykielto siviilien ja reserviläisten ammuntaa tietystikään lopettaisi, mutta se tekisi sen entistä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Se saisi taas lanseerata uusia tuotteita korvaamaan vanhat, aivan kuin jalkaväkimiinakiellon kohdalla aikoinaan. Hyötyjänä olisi toki aseja ampumatarviketeollisuus. Eikä tarvitse säikähtää – kaasunaamaria ampuja ei edelleenkään tarvitse. Ammunta lyijyluodeilla ja -hauleilla on täysin turvallista, kun muistaa muiden turvallisuusohjeiden noudattamisen lisäksi myös pestä kätensä eikä altista itseään jatkuvalle lyijypölyn hengittämiselle. Tieteellisiin tosiasioihin perustuvaa syytä hankkeelle emme ole löytäneet. Miksi nyt halutaan kieltää lyijy kaikkialla, myös kalastuksessa. Ne tappavat vuosittain miljoonia ihmisiä maailmalla. Sama koskee lyijyä sisältävien ampumatarvikkeiden käsittelyä. Lyijyn täyskieltoa ajavat tahot – jotka hämmästyttävän usein ovat myös yksityisen aseen omistamisen, aseiden, ampumaharrastuksen, metsästyksen ja jopa aseellisen maanpuolustuksen vastustajia – ovatkin tehneet lobbaustyötä ainakin vuosikymmenen
No, siten niin, että metallinen lyijy ei liukene puhtaaseen neutraaliin veteen lainkaan. Lyijyllä ei ollut asian kanssa tuon taivaallista tekemistä. Meillä käytössä olleiden mittalaitteiden tarkkuudella mitaten luodit eivät olleet menettäneet yli sadassa vuodessa happamassa Metallinen lyijy ei liukene puhtaaseen neutraaliin veteen lainkaan. Ystäväni vanhassa kotikaupungissani Haminassa kaivoivat aikoinaan kultaisessa nuoruudessani 1980-luvulla entisen tsaarinaikuisen – jo tuolloin lähes sata vuotta peltona olleen – ampumaradan povesta vanhoja Berdan-kiväärin lyijyluoteja. Siis vaipattomia, joita ei mikään suojaisi liukenemasta veteen ja tappamasta eläimiä ja ihmisiä, pellon antimien nauttijoita. Eiväthän kaikki pese käsiään vessakäynninkään jälkeen. Kaikille aseiden kanssa pelailleille tuttu äksiisinomainen harjoittelu on tässä paikallaan ja myös toisto: ”Metallinen lyijy ei liukene puhtaaseen neutraaliin veteen lainkaan.” Toista. Jo muinaiset roomalaiset Kaikkihan sen tietävät, että Rooman sivilisaatiokin tuhoutui, kun roomalaiset saivat lyijyvesiputkistaan lyijymyrkytyksen ja degeneroituivat. 62 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 ASEET Maastoon ammuttuna lyijy ei ole sen vaarallisempaa kuin alkuperäinenkään lyijy, jonka olemme käyttöömme maaperästä kaivaneet. Osa luodeista oli ilmeisesti ammuttu talvella, eivätkä ne olleet muuttaneet lainkaan muotoaan. No varmaan sellaisiakin ampujia on. Ei, vaikka haulit ovat menneet mahahappoisen ruuansulatuksen läpi. Brysselissä ilmeisesti uskotaan tai ainakin esitetään, että välipala syödään käsiä välillä pesemättä, kun on touhuttu ampumaradalla öljyisten aseiden ja patruunoiden kanssa tuntitolkulla väliin maaten ja väliin seisoen. Kyseessähän täytyisi olla salakavalampi tappaja kuin vaikkapa asbestoosi, kreosootti, radon tai kivihiilen hiukkaspäästöt. Onkin siis täysin järjen-, tieteenja todellisuudenvastaista väittää, että riistassa oleva lyijyjäämä olisi tällainen piilotappaja, josta ei löydy vaikkapa Uralin länsipuolisen Euroopan yli 700 miljoonan populaatiosta lainkaan esimerkkejä eikä syy-seurausyhteyttä ampumatarvikkeisiin ja niiden käyttöön. Jos toisin olisi, niin tuosta olisi varmasti hälyttävän runsaasti havaintoja kaikkialla maailmassa. Jos satut syömään haulin tai pari taikka koko elämäsi aikana parin patruunan verran lyijyhauleja – niin paljon tuskin ahnainkaan riistan syöjä elämänsä aikana elimistöönsä saa – niin kenenkään ei tiedetä saaneen siitä edes lievää lyijymyrkytystä, saati kuolleen. Sen pituinen se. ...ei tarvitse olla huolissaan, vaikka lyijyluoteja ja hauleja kylvettäisiin ampumaratojen maastoihin ja metsästysmaille Suomessa jatkossakin.. Hyvä. Miten niin ei muka ollut. Eivät maksaneet, ja päällikkö julistautui keisariksi. Sinäkin siellä lukulampun valossa. Paitsi että se ei ole totta. Sitten hopea loppui, ja barbaaripäällikkö tuli Roomaan kysymään palkkaansa. Rooman loppu koitui lyhyesti sanottuna, kun ei enää napannut tuottava työ ja lopulta vietiin vain hopeaa, jolla ostettiin barbaareilta työnteko aina rajojen puolustusta myöten. Kun tämä nyt on kaikille selvää, niin voimme jatkaa roomalaisajasta kohti nykypäivää. EU:n esittämissä perusteluissa lyijyluotien kieltämiseksi kuitenkin oletetaan selvästi, että ampujat eivät ole kovin siistiä väkeä tai he eivät vastaa toisin sanoen edes omasta hygieniastaan. Lyijymyrkytykset nimittäin saadaan yhä maailmalla ihan muualta kuin hauleista tai luodeista. Niin
Siis, jos vain osasi ampua ja vanhuksen piipussa oli vähänkin rihloja. Tällä hetkellä näyttää nimittäin vahvasti siltä, että lyijyn täyskielto tulee menemään läpi EU:ssa ja tietysti myös direktiivien noudattamisen mallioppilasjäsenmaassa Suomessa, jossa myös asiaa tutkiva Euroopan kemikaalivirasto sijaitsee. Ja kun lyijypaniikki on jo saatu aikaiseksi, PA SI LI N D RO O S. Ei kai lyijykieltoa sitten tule, kun siihen ei ole mitään tieteellistä tai muutakaan järkiperustetta. Koska luonnonvesi on usein happamuudeltaan lähes neutraalia, ei puhdas metallinen kiinteän olomuodon lyijy tai ampumatarvikkeissa käytetyt seosyhdisteet juurikaan liukene veteen. Lyijyn pintaan tulee hyvin herkästi oksidikerros, joka eristää metallisen lyijyn ympäristöstä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 63 maassa lainkaan painoaan. No, tämähän tulikin jo todettua. Suomen edustajat EU:ssa tuskin tulevat edes yrittämään sen estämistä. Huolissaan ei tarvitse olla varsinkaan, kun tietää sen fysikaalisen ja kemiallisen tosiasian, että metallinen lyijy ei pohjaveteen edes liukene. Tämän vuoksi lyijy kestää myös korroosiota sekä mietoja happoja ja emäksiä erittäin hyvin. Hyvin osui yhä. Siksi tuntuukin kovin tarkoitushakuiselta ja epätieteelliseltä, kun tutkimustuloksissa saatetaan lopuksi todeta, että ”alinta turvallista altistuksen määrää ei voida osoittaa”. Kun mennään sama aika taakse päin, niin tiedämme vain sen, että emme tiedä siitä ajasta itäisellä Uudellamaalla tai koko planeetallamme paljoakaan, tuolta ajalta ei ole kirjoitettua historiaa. Saattaa olla Haulien ja luotien tai vaippaluodeissa luotien sydänten lyijyseokset ovat useimmiten lähes puhdasta metallista lyijyä. Happamaan suoveteen voidaan kylläkin saada liukenemaan sen verran lyijyä, että sen voi juuri havaita nykyisillä laboratoriomittauksilla ja -tarkkuuksilla. Niinpä niitä sitten latailtiin uudelleen Berdaneihin ja ammuttiin. Ei, vaikka Brysselissä pidetäänkin 75 % Suomesta kosteikkona, turvemaata kun on. Mutta senhän taisimmekin jo kertoa… Näillä perusteilla voisikin siis huokaista helpotuksesta. Vaan ähäkutti. Toivottavasti olemme väärässä. Ei ole suomaan nimi turhaan Suomi. Voidaankin siis melkoisen turvallisin mielin todeta, että ei tarvitse olla huolissaan, vaikka lyijyluoteja ja hauleja kylvettäisiin ampumaratojen maastoihin ja metsästysmaille Suomessa jatkossakin. 20 000 vuotta Seuraavaksi matskustamme 20 000 vuoden päähän tulevaisuuteen. GTK:n mukaan lyijyn siirtymisaika pohjavesitasolle on 20 000 vuotta. Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) tutkivat taannoin länsiuusmaalaisen Mansikkakuopan ampumaradan maastoon jääneen lyijyn ympäristövaikutuksia. M.O.T.: metallinen lyijy ei liukene puhtaaseen neutraaliin veteen lainkaan. Ainakaan me emme ole lyijyn täyskiellon pysäytysyrityksistä saaneet vihiä. Ennen merkitseviä lukuja nollia on jo rutosti
Ehkä sellaista ei ole tehtykään. Onko koe-eläintuloksilla lyijyhaulien ja luotien kiellon suhteen merkitystä, jos koe-eläinten ruokalistalla on muita lyijy-yhdisteitä kuin lyijy siinä muodossa kuin se hauleina tai luoteina maassa tai riistan lihassa on. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa saada kootuksi satoja, jopa tuhatta, ammunnan harrastajaa ja metsästäjää antamaan verinäytteen tutkimusta varten. Joditabletit häipyvät apteekeista. Näin yksikin muodikkaasti raflaava ”saattaa olla” -tutkimus nollaa julkisuudessa helposti kymmenen oikeasti tieteellistä ja aukotonta tutkimusta, joiden tulos on, ettei realistista näyttöä pahimman toteutumisesta ole olemassa. Mittakaavataju katoaa. Mutta onhan meillä korkeasti koulutetussa, Pisa-tutkimustulosten maailman parhaassa mallimaassa isolla rahalla rahoitettuja tutkimuslaitoksia ja virastoja, kuten GTK, SYKE, Työterveyslaitos ja Euroopan kemikaalivirastokin. 64 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 ASEET tarttuu media tähän. Onhan luonnossa taustasäteilyäkin. Entä koe-eläintulokset. ...tai sitten lyijykielto on vain veruke muille päämäärille.. Niin se katoaa toisinkin päin: milli, mikro, nano, piko… Heitäpä vaikka itse heti lonkalta, kuinka monta pikoa tarvittiinkaan yhteen milliin. Silti keskiverto kuluttaja menee paniikkiin, jos ilmoitetaan vaikka normaaleja taustasäteilyarvoja alempia säteilymittaustuloksia. Itse olen entisenä partiopoikana aina valmis antamaan veriuhrini tieteen alttarille. Kilot, megat, gigat ja terat menevät iloisesti sekaisin toimittajien, poliitikkojen ja katurahvaan mielessä. Lyijyn liukenemismäärät happamaan suoveteen ovatkin vähän samanlainen juttu kuin tuulivoiman potentiaalin vertailu ydinvoimaan tai nurmiporan tulivoiman vertailu kenttätykkiin, mutta toisinpäin. No. Tai jos rotan ruokavaliossa on joka kerta pari haulia ja juotavaksi valmiiksi liuotettua lyijy-yhdistettä. Menikö oikein. Jos tutkittais ennen ku hutkittais Työterveyslaitoksen valmistelemassa perustelumuistossakin (https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/11/Lyijy.pdf ) on se keskeinen puute, että perehtymättä erikseen muihin tutkimuksiin, lukija ei voi päätellä reaalisia altistumisasteen vakavuuksia. Onkin outoa, ettei näin yksinkertaista tutkimusta ole tullut vastaan
Toisena on lyijykloraatti, joka muiden kloraattien tavoin on voimakas hapetin. Sanomattakin on varmasti kaikille selvää, että tällaiset aineet eivät voi esiintyä luonnossa, vaan niitä valmistetaan erikseen tiettyyn käyttöön. Syanidi taas tietysti kuulostaa useimmista ihmisistä vallan kamalalta, mutta kuten monet muutkin kemialliset yhdisteet, sillä on kemiassa lukemattomia erinomaisia ominaisuuksia, joita tarvitaan aivan arkisessa jokapäiväisessä tuotantotekniikassa. Lyijynitraattia käytetään muun muassa kangaskuitujen valmistuksessa ja metallien erotuksessa syanidiliuoksesta. Niillä ei ole haulien ja luotien kanssa oikeastaan mitään suoranaista tekemistä, mutta ne ovat veteen kohtuullisesti liukenevia. Jos tällä tarinalla ei ole muuta opetusta, niin olkoon se, että kemian opetuksesta huolimatta oppi ei tunnu kovin hyvin uponneen päätöksentekijöidemme mieliin, tai sitten lyijykielto on vain veruke muille päämäärille. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 65 Lyijy-yhdisteet Mitä, sanoinko, että liuotettua lyijy-yhdistettä. Ensimmäinen on lyijynitraatti. Kyllä sanoin, ja sellaisiakin on olemassa. Hapetusreaktiot voivat olla erittäin nopeita, ja siksi kloraatteja on ennen käytetty esimerkiksi sytyttimien raaka-aineina. ...muistutamme vastuullisten ampumamatkojen ja harjoittelun merkityksestä. Lyijy on myrkyllistä myös ihmisille.” Suomen Sotilas vastaa: Totta, mutta muistutamme vastuullisten ampumamatkojen ja harjoittelun merkityksestä. Kaleva-lehdessä 16.9.2019 BirdLife Suomi ry:n toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa sanoo: ”Yksikin hauli tai lyijynsiru voi tappaa linnun. Lyijynitraattia ei esiinny luonnossa lainkaan. Niin, ja lyijyluotien ja haulien kanssa näillä ei ole mitään tekemistä. Sitä valmistetaan varta vasten liuottamalla metallista lyijyä, lyijyoksidia tai lyijykarbonaattia typpihappoon. Vähemmän pyssyistä tietäville ja niitä kammoaville kerrottakoon tähän väliin, että tällaisia sytkäreitä ei siviilien lyijyä linkoavissa aseissa käytetä. PA SI LI N D RO O S. Eikä lyijykloraattia nykyään käytä enää väkivaltainstituutiotkaan, koska se tekee hapettimena sytyttimistä liiankin herkkiä ja epävakaita. Kohtuullisen vesiliukoisia lyijy-yhdisteitä tuodaan ansiokkaasti esille myös edellä esitetyssä Työterveyslaitoksen perustelumuistiossa
TEKSTI: EERIKKI RUNDGREN • KUVAT: EERIKKI RUNDGREN, SA-KUVA. 66 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 75 VUOT TA SIT TEN TAISTELU TANKAVAARASSA Lapin unohdettu torjuntavoitto Puna-armeijan suurhyökkäys Jäämeren suunnalla torjuttiin
67 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 P una-armeijan suurhyökkäys syksyllä 75 vuotta sitten on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle, vaikka sen myötä Suomi menetti yhteyden Jäämerelle ja neuvostojoukot etenivät aina Ivaloon saakka. Voittaja osti itselleen voimalaitosalueen kaupassa, jossa myyjän mielipiteellä ei ollut merkitystä.. Se oli torjuntavoitto, josta Suomi hyötyi, vaikka olikin jo sodassa Saksaa vastaan. Saksalaiset taistelivat Suomelle aikaa syksyllä 1944 Suomenlahden etelärannalla Viron Sinimäissä mutta myös pohjoisessa Jäämerellä. REVONTULET PAATSJOEN YLLÄ LOKAKUUSSA 2019. Sodan lopulla Suomi menetti yhteyden Jäämerelle ja kaksi vuotta rauhanteon jälkeen myös Paatsjoen Jäniskosken
Tankavaaraan sijoitetuilla saksalaisilla oli ehdoton käsky pitää asemat lokakuun loppuun saakka. Samaan aikaan kun entinen aseveli ahdisteli perääntyvää Wehrmachtin vuoristoarmeijaa etelästä, hyökkäsi puna-armeija valtavalla voimalla tätä vastaan idästä. Vasta kun pääjoukko saavuttaisi Ivalon ja jatkaisi vetäytymistä edelleen Karigasniemen kautta Norjaan, saisivat Tankavaarassakin olevat joukot irtautua ja liittyä pääjoukon matkaan. Syksyllä 1944 saksalaiset Ju-52-koneet rahtasivat lähes päivittäin Sallan suunnalta sotamateriaalia Sodankylän lentokentälle, josta sitä kuljettiin kuorma-autoilla edelleen Tankavaaraan. Kahden tulen välissä Vain hieman aiemmin neuvostojoukot olivat hyökänneet saksalaisia vastaan valtavalla voimalla Petsamossa. Puna-armeija keskitti saksalaisia vastaan toistasataatu...saksalaiset onnistuivat vain täpärästi välttämään saartorenkaaseen joutumisen.. Syynä ehdottomuuteen oli saksalaisten pääjoukkojen vielä kesken ollut vetäytyminen Petsamon suunnalta. Saksalaiset valmistautuivat ottamaan suomalaiset vastaan kovalla kiireellä valmistetussa ja vielä osin keskeneräisessä Schutzwall-asemassa. 68 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 75 VUOT TA SIT TEN L okakuussa reilu 75 vuotta sitten saksalaiset kävivät pohjoisessa kahden rintaman sotaa suomalaisia ja Neuvostoliittoa vastaan
Toisin kuin puna-armeija suomalaiset eivät olleet saksalaisille todellinen uhka. Oikealla: Sodankylän raunioiden keskelle jäi saksalaisilta polttamatta seitsemän taloa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 69 hatta miestä, yli sata panssarivaunua ja parituhatta tykkiä. Suomalaisilla ei ollut Neuvostoliiton resursseja, varsinkin kun valvontakomissio vaati suomalaisia sotimaan Saksaa vastaan ja kotiuttamaan kenttäarmeijan joukot samanaikaisesti. Wehrmacht oli läksynsä oppinut, sillä se oli ollut vähintään yhtä suurissa . Se tehtiin, minkä valvontakomissio määräsi, ei enempää. Yllä: Jääkärit etenevät Jäämeren tiellä lähellä Ivaloa 5.11.1944. . . Seuraavan viikon aikana suomalaiset saivat niskaansa yli 4 000 tykistön ja raketinheitinten ammusta. Niin miehistöltään kuin aseistukseltaankin ylivoimaisilla saksalaisilla ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia pidätellä suomalaisia. Suomalaiset kyllä osasivat korpikoukkaukset, mutta ne jäivät ponnettomiksi, kun mukana kulki vain jalkaväen kevyt aseistus ja minimimäärät ampumatarvikkeita. Hyökkääjä oli lähes täysin sidottu vähiin ja kapeisiin maanteihin, joiden varrelle puolustaja taas ryhmitti valtaosan tulivoimastaan. Koukkaaminen puolustajan sivustaan tai selustaan vaikeakulkuisessa maastossa onnistui ainoastaan pieniltä joukoilta ja näiltäkin kevyessä varustuksessa. Suomalaiset halusivat välttää viisaasti tappioita ja saksalaiset taas ampua varastonsa mahdollisimman tyhjiksi ennen kuin vetäytyisivät asemistaan aikataulunsa mukaan. Tankavaarassa – kuten muuallakin Lapissa – maastokin suosi puolustajaa. Lähellä romahtamista olleet alivoimaiset saksalaiset onnistuivat vain täpärästi välttämään saartorenkaaseen joutumisen. Suomalaisilta taisi puuttua haluakin taistella entistä aseveljeä vastaan Neuvostoliiton piikkiin, mutta vähissä olivat pian kyvytkin, kun sodan ajan armeijan kotiutus eteni. Suomalaiset saavuttivat 23. Vasemmalla: Saksalaisten tulenjohdon tähystysasema Jorpulipäällä Tankavaaran itäpuolella. lokakuuta saksalaisten eteen työnnetyt asemat Tankavaaran eteläpuolella. SA -K U VA EE RI KK I RU N D G RE N
Operaation valmistelu ja puolustusasemien tiedustelu aloitettiin kaikessa hiljaisuudessa maaliskuussa 1944. Kaikki piti salata visusti. Alla: Ivalon Inariin päin johtava silta hävitettynä. Operaatio Birke Saksan sodanjohto alkoi jo vuonna 1943 valmistautua tilanteeseen, jossa Suomen puolustus romahtaa ja Neuvostoliitto miehittää Etelä-Suomen ja/tai suomalaiset kääntävät aseensa saksalaisia vastaan. Vasta useita tunteja myöhemmin suomalaiset joukot miehittivät saksalaisten tyhjiksi jättämät asemat. SA -K U VA SA -K U VA EE RI KK I RU N D G RE N. Oikealla: Jäämerentie oli vahvasti sulutettu ja ansoitettu. Miinoja haetaan Jäämeren tiellä. Se oli temppu, jonka vetäytyvä Wehrmacht oli tehnyt punaarmeijalle itärintamalla kerta toisensa jälkeen. Yllä: Saksalaisten kunnostettu panssarintorjunta-asema Tankavaaran Kultamuseon läheisyydessä. 70 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 75 VUOT TA SIT TEN vaikeuksissa hyökätessään sodan alkuvaiheessa kesällä ja syksyllä 1941. Pitkien huoltoyhteyksien takia asemaa ei kannattanut si. Irtautuminen jäi ensi alkuun suomalaisilta jopa huomaamatta. Suomalaisille asiasta kerrottiin vasta elokuussa, kun rakennustyöt olivat jo alkaneet. Saksan sotateollisuudelle tuiki tärkeän Petsamon nikkelikaivoksen turvaamiseksi tuli varautua puna-armeijan hyökkäykseen paitsi idästä myös etelästä. Ivalon tärkeää maanteiden solmukohtaa suojaamaan tarkoitettu Schutzwall (suojavarustus) -asema rakennettiin Tankavaaran tasalle Jäämerentien molemmin puolin. . Viimeiset saksalaiset viivytysjoukot vetäytyivät Tankavaaran Schutzwallasemasta lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun ensimmäisen päivän välisenä yönä. . Suomalaisten ohella omille esikunnillekin kerrottiin peitetarina varautumisesta puna-armeijan hyökkäykseen Suomen poikki idästä länteen Pohjanlahdelle
Näiden suojaksi rakennettiin lähipuolustusta varten taistelupoteroita. Tankavaaraa puolsi myös laajat ja vaikeakulkuiset suoalueet välittömästi puolustusasemien edessä. Puolustuslinjan tykistöasemat rakennettiin Ylisenvaaraan, Tankavaaran laitaan sekä Pikku-Tankavaaraan. Asemien lähelle rakennettiin myös majoituskorsuja. Kaikki rakenteet tehtiin puusta, hiekasta ja kivestä. Asemat suojattiin piikkilankaestein ja murroksin. Yhtenäisiä, pitkiä taisteluhautoja pyrittiin välttämään, jotta asemia ja poteroita olisi vaikeampi havaita ja jotta vihollinen ei pääsisi etenemään taisteluhautoja pitkin. Schutzwall-asema Asemat saatiin valmiiksi ainoastaan Jäämerentien välittömässä läheisyydessä sekä tien itäpuolella Pikku-Tankavaarassa. Naamioinnin takia metsäalueita ei saanut tarpeettomasti hakata. Pioneereilla on paljon työtä Jäämeren tien hävityspaikoilla.. Terästä tai betonia linnoittamisessa ei käytetty. . SA -K U VA Puna-armeija keskitti saksalaisia vastaan toistasataatuhatta miestä, yli sata panssarivaunua ja parituhatta tykkiä. Kaikki asemat varmistettiin kaivamalla kahden miehen taistelupoteroita suojaamaan vihollisen selustahyökkäyksiä vastaan. 71 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 joittaa tämän etelämmäksi. Yhä osin säilyneet vaarojen rinteille rakennetut asemat ovat maahan kaivettuja tai kivistä ladottuja, noin metrin syvyisiä tasaiseksi tehtyjä raskaiden aseiden ampuma-asemia
75 VUOT TA SIT TEN 72 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Tykistöasemien läheisyyteen rakennettiin viestija tulenjohtopesäkkeitä. Vetäytymisreittejä oli aina kaksi siltä varalta, että vihollinen tuhoaisi tai sulkisi toisen. Tämän lisäksi syvälle sisämaahan ulottuvat vuonot, lukuisat joet ja alavampien maiden laajat suot tekevät maastosta haasteellisen. Kenttätiet toimivat myös vaihtoehtoisina vetäytymisreitteinä. Taustalla Iso Tankavaara eli Jorpulipää. Alla saksalaisten huoltoja vetäytymistie Ylisenvaaran itäpuolella. Jäämeren rannikko Petsamon ja Kirkkoniemen välillä on enimmäkseen avointa ja kivikkoista tunturiylänköä. Vajaan kuukauden päivät kestänyt taistelu käytiin erittäin vaativassa ympäristössä. Petsamon–Kirkkoniemen hyökkäys Neuvostoliiton hyökkäys saksalaisia joukkoja vastaan Jäämeren rintamalla lokakuun alussa 1944 aloitti historian suurimman – usein unohdetun – arktisella alueella käydyn taistelun. Petsamon–Kirkkoniemen hyökkäys on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka sen myötä Suomi menetti yhteyden Jäämerelle ja punaarmeija eteni aina Ivaloon saakka. Ilmasto läpi talven sulana pysyvän Jäämeren rannikolla on yleensä talvellakin varsin lauha, mutta välillä ankariksi yltyvät myrskyt vesija räntäsateineen ovat yleisiä. Yllä saksalaisten terveiset entiselle aseveljelle Muoniossa. SA -K U VA EE RI KK I RU N D G RE N. Linnoitustöiden yhteydessä yhtenä tärkeänä rakennuskohteena olivat huoltotiet Jäämerentiestä itään ja länteen. . Sisämaahan siirryttäessä ilmasto kylmenee nopeasti, ja maa saa pysyvän lumipeitteen loka-marraskuun vaihteessa
Ennen suurhyökkäyksen alkua 14. vuoristoarmeijan 19. Pohjois-Suomi ja Petsamo olivat menettäneet strategisen merkityksensä, kun Saksan varusteluministeri Speer il. armeijan vahvuus oli noin 97 000 miestä. Täälläkin venäläiset toki purkivat juuri ennen sotaa valmistuneen päärakennuksen ja veivät sen rajan taakse vetäytyessään Inarista marraskuussa 1945. ilma-armeijasta sekä pohjoisen laivaston merijalkaväestä ja rannikkopuolustusjoukoista. EE RI KK I RU N D G RE N. Puna-armeijan ainoa huoltotie rintamalle kulki Murmanskin kautta. Kaikkiaan hyökkäykseen osallistui yli 133 000 neuvostosotilasta. Puna-armeijan hyökkäys alkoi 7. armeijasta, 7. vuoristoarmeijakunta, jonka vahvuus oli noin 50 000 miestä. Vuoristoarmeijan kaksi armeijakuntaa olivat vetäytymässä Suomen Lapissa kohti Norjaa, ja Petsamon rintamaltakin oli tarkoitus vetää joukot 15. Puna-armeijaa vastassa oli Saksan 20. lokakuuta alkaen. Neuvostojoukot koostuivat 14. Päähyökkäyssuunnassa tieyhteys ei edes yhdistänyt rintamalinjoja. Joukkoja kuitenkin vahvistettiin Suomen vastaiselta rintamalta vedetyillä Karjalan rintaman ja Neuvostoliiton ylijohdon joukoilla. 73 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Arktista sotaa Syksyllä 1944 harva maantiestö käsitti Jäämerentien Petsamosta Ivaloon, Norjan puolella valtatien 50 Kirkkoniemeen sekä saksalaisten joukkojen rakentamia huoltoteitä – pitkää saksalaisten rakentamaa köysirataverkostoa unohtamatta. lokakuuta 1944. Raja-Joosepin asuinkenttä Inarissa on harvoja sodan melskeiltä säästyneitä rakennusryhmiä
lokakuuta 1944. Saksalaiset määräsivät jälleen tahdin. Lähteestä riippuen Neuvostoliiton tappiot Suomessa ja Norjassa käydyissä taisteluissa olivat 40 000–50 000 miestä kaatuneina ja haavoittuneina. Täällä, kuten Tankavaarassakin, maasto kuitenkin suosi puolustajaa, ja vuoristoarmeija onnistui lopulta vetäytymään Ivalon suuntaan varsin hyvässä järjestyksessä. Vaikka hyökkäystä oli osattu odottaa, yllätti sen voimakkuus saksalaiset pahemman kerran. Suurhyökkäys Puna-armeijan hyökkäys alkoi 7. Petsamon– Kirkkoniemen hyökkäys oli yksi monista puna-armeijalle kalliiksi käyneistä taisteluista ja jäi sitä paitsi pahasti puolitiehen aiotusta tavoitteestaan. Panssariaseen käyttöön hankalassa maastossa ei oltu valmistauduttu mitenkään, sen enempää kuin erittäin huonossa säässä tehtyihin uskaliaisiin maihinnousuihin rintamalinjojen takana. vuoristoarmeijan joukot Pohjois-Suomesta ja PohjoisNorjasta vahvistamaan Eteläja KeskiNorjan puolustusta oletettua brittiuhkaa vastaan. divisioonan tekemillä vastahyökkäyksillä. Jäämerentien suunnalla loppuun kuluneet neuvostojoukot keskeyttivät hyökkäyksen 30. . Vuoristoarmeija uhkasi joutua saarroksiin heti alusta alkaen. Täydellinen romahtaminen saatiin estettyä Kuusamon suunnalta siirretyn 163. Puna-armeija oli tunkeutunut Petsamon–Kirkkoniemen hyökkäyksen myötä syvälle niin Norjan kuin Suomenkin rajojen sisäpuolelle. Saksa tarvitsi 20. lokakuuta 1944. Saksalaiset välttyivät joutumasta saarroksiin ensin Luostarin suunnalla ja kohta perään Petsamossa. Pykeijan idyllinen suomalaiskylä Ruijan rannikolla säästyi sodan tuhoilta syrjäisen sijaintinsa ansiosta.. Saksalaisten kahtaalle jakaantuneista joukoista toinen oli joutua saarroksiin vielä Norjan Kirkkoniemessä. 75 VUOT TA SIT TEN 74 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 moitti, että maan omat nikkelivarannot riittävät. Norjassa puna-armeija oli valloittanut Kirkkoniemen vain paria päivää aiemmin mutta menetti sielläkin kosketuksen hyvässä järjestyksessä vetäytyviin saksalaisiin marraskuun alussa. Taistelujen loppuvaiheessa Jäämerentiellä käydyt viivytystaistelut kuluttivat entisestään molempien osapuolien suuria tappioita kokeneita joukkoja
Seuraavaa kesää ei koskaan tullut. Ivalo on saavutettu. Pohjoiseen oli rahdattu hyvissä ajoin ennen talven tuloa riittävä määrä sotamateriaalia seuraavaan kesään asti. Suomalaisten etenemistä ilman sen suurempia vaikeuksia viivyttäneet saksalaiset liittyivät Ivalon kautta Inariin ja edelleen Karigasniemelle vetäytyvään vuoristoarmeijan pääjoukkoon. Saksalaiset määräsivät jälleen tahdin kuten tähänkin saakka. Saksa määräsi pohjoisessa tahdin Tankavaarasta vetäydyttyään saksalaiset ottivat yhteen entisten aseveljiensä kanssa vielä Kaunispäällä ennen vetäytymistään Ivaloon. Vetäytyvä joukko joutui hävittämään osan sotamateriaalistaan, kun kaikkea ei saatu mukaan. Ampumatarvikkeitakaan ei tarvinnut säästellä. Puna-armeija tuskin olisi malttanut pysähtyä, jos eteen olisi avautunut tilaisuus jatkaa eteenpäin aina Pohjanlahdelle ja Ruotsin vastaiselle rajajoelle saakka. SA -K U VA. . päivänä suomalaisten kärkijoukot saavuttivat Ivalon, jossa saksalaisten sijaan vastassa olivat idästä maahan tunkeutuneet neuvostojoukot. Puna-armeijan puolitiehen jäänyt Petsamon–Kirkkoniemen hyökkäys ja valtavat miestappiot saattoivat koitua jälleen kerran Suomen pelastukseksi. Koruttomassa kohtaamisessa entiset viholliset sopivat Ivalon itäpuolella kulkevasta demarkaatiolinjasta, minkä jälkeen suomalaiset jatkoivat saksalaisten perässä kohti Inaria. Kolmas valtakunta oli jo hävinnyt sodan, mutta sen divisioonat olivat yhä ärjyjä vastustajia – katkeraan loppuun asti. 75 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Saksalaisten vuoristoarmeija jäi tuhoamatta. Marraskuun 2. Pohjoisessa Wehrmachtilla ei ollut pulaa materiaalistakaan. Kirjoittaja on Suomen Sotilaan Lapissa asuva vakituinen avustaja. Loppuvuodesta 1944 – 75 vuotta sitten – saksalaiset taistelivat Suomelle aikaa ensin Suomenlahden etelärannalla ja tämän jälkeen myös pohjoisessa Jäämerellä
Baltian Landeswehrin – tai jonkin muun “saksalaisen” muodostelman tykistöä toiminnassa Riian edustalla sata vuotta sitten.. 76 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN 1919 Osa II: Goltzin ja Avaloffin sodat sota Baltiassa
Sata vuotta sitten.. 77 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Ensimmäinen maailmansota ei loppunut itäisessä Euroopassa 11.11.1918 eikä 28.6.1919. Baltian sadan vuoden takaisilla sotakentillä kunnostautuivat myös miehet, jotka rakensivat sittemmin ensin Reichswehrin ja sen päälle Wehrmachtin. Sata vuotta sitten romahtaneiden eurooppalaisten suurvaltojen raunioilla – reunavaltioissa, Suomen naapurissa – käytiin eurooppalaista sisällissotaa, sarjaa vapaussotia, joilla oli kohtalokkaat seuraukset ja vaikutukset koko Euroopan ja Suomen historiaan. Vaikutukset, jotka näkyvät yhä. Avustajamme, tohtori, sotataidon historian dosentti, Saksan asevoimien everstiluutnantti evp Agilolf Kesselring jatkaa lehtemme viime numerossa alkanutta aikamatkaa Suomenlahden etelärannalle
Näin AOK Nord jatkoi käytännössä vanhan 8. tammikuuta 1919. Bartenstein oli vain noin 7 000 asukkaan pikkukaupunki, mutta se oli toiminut jo sotamarsalkka Paul von Hindenburgin (1847–1934) ja kenraali Erich Ludendorffin (1865–1937) 8. jan kaupunkirajoja, ja hän oli riippuvainen saksalaisen kaupunkikuvernöörin joukoista. Käytännössä asia oli kuitenkin monimutkaisempi. Pohjoisen armeijan päällikkö oli tunnettu jalkaväenkenraali Ferdinand von Quast (1850–1939), sotakentillä mainetta niittänyt, entinen preussilaisen kaartinarmeijakunnan päällikkö, sittemmin 6. Pohjoisen armeijan esikunta luotiin nimenomaan Itä-Preussin puolustamiseksi ja siirrettiin Itä-Preussin Bartensteinin (nyk. Quastin ansioista kertoo jotain, että Pour-le-mérite tammenlehvillä myönnettiin ensimmäisessä maailmansodassa vain 122 kertaa. jassa (saks. Ehkä kovin kohta oli numero 13, jossa vaadittiin kansallisia puolustusosastoja. Samoista maisemista purjehtivat jääkärit Suomeen vuotta aikaisemmin. puolalainen Bartoszyce) kaupunkiin. armeijan perintöä. Saksan aivan sodan lopulla Baltian maiden kenraalikäskynhaltijaksi (Generalbevollmächtiger für die Baltische Länder) nimittämä sosialistitaustainen poliitikko August Winnig (1878–1956) sai neuvoteltua latvialaisen pääministerin K . 78 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN os saksalaisten asema Baltiassa oli tammikuussa 1919 heikko (ks. Baltische Landeswehr) saksalaiset osastot. Keväällä 1918 kaupungissa olivat saksalaiset ja britit. Baltiansaksalaisten kansallisneuvosto – käytännössä baltiansaksalaisten etninen edustus – lähetti oman ”neljäntoista kohdan ohjelmansa” Ulmaniksen hallitukselle ensimmäisen kerran 21. Sata vuotta sitten merisotaa vaikeutti sään lisäksi ensimmäisen maailmansodan jälkeensä jättämät miinoitteet.. Vuotta myöhemmin britit jättivät Itämeren. Kuvassa näkyvät alukset ovat kuninkaallisen laivaston kevyt risteilijä HMS Caledon sekä hävittäjät HMS Wrestler ja Valhalla. armeijan päällikkö ja Pourle-méritellä tammenlehvien kera palkittu länsirintaman sotasankari. jassa oli saksalaisen Gouverneur von Libaun käsissä. Ulmaniksen valta ei silloin käytännössä ylittänyt Liep . Libau). TEKSTI: AGILOLF KESSELRING Pour-le-mérite SUOMALAISILLEKIN TUTTU Libaun satama tammi-helmikuussa 1919 ikuistettuna akvarelliin. Tammikuun loppupuolella 1919 saksalaiset joukot järjestettiin uudelleen Itä-Preussin Königsbergistä (nykyisin Venäjän Kaliningrad) käsin. Baltian Landeswehr oli siis tammikuussa 1919 teoriassa Latvian armeija. Jo nimi viittasi Yhdysvallan presidentti Woodrow Wilsonin (1856– 1924) tammikuussa 1918 pitämään puheeseen, ja sisältönä oli pääasiassa baltiansaksalaisten kansojen itsemääräämisoikeutta vaativia kohtia, kuten kaikkien kansojen yhdenvertaisuus (1), kulttuurinvapaus (3), kirkkoja kouluautonomia (10), saksan ja latvian kielten tasavertaisuus (11) ja kaikkien kansojen vaaleihin perustava hallitus (14). Ulmaniksen Latvian hallitus sijaitsi suomalaisille jääkärien koulutuskaupunkina tutussa Liep . Uusi saksalainen komentoelin oli Armeeoberkommando (AOK) Nord. Itämeren olosuhteet olivat olleet maailman merten herralle pahimmillaan ylivoimaiset, jos kohta ne olivat – ja ovat yhä – sitä kaikille. Tyhjiö oli valmis täyttymään uusin vanhoin toimijoin. rlis Augusts Vilhelms Ulmaniksen (1877– 1942) kanssa, että järjestysvalta olisi tilapäisesti Saksan sotilasvoimien käsissä. Paikallinen poliisivalta Liep . Suomen Sotilas 5/2019), näin oli myös latvialaisten kohdalla. Quastin yleisesikuntapäällikkönä toimi silloinen kenraalimajuri Hans von Seeckt (1866–1936) – toinen tammenlehvät ansainnut, myöhemmin Sak. armeijan esikunnan kotipaikkana. Viimeksi mainittu kohta oli käytännössä jo olemassa: Baltian Landeswehrin (saks
SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 79 IW M
Quentinissä siihen tammenlehvät. päivänä 1919 käskettiin 1. jaan. GardeReserve-Division kenraalimajuri Paul Tieden (1858–1946) johdolla oli värvätyistä vapaaehtoisista koottu paperilla noin 10 000 miehen vahvuinen joukko. Fritsch kaatui ensimmäisenä saksalaiskenraalina toisessa maailmansodassa Varsovassa arvoansa räikeästi alemmassa tehtävässä. Tämä ei pidä paikkansa. 80 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN san yleisesikunnan päällikkö ja Reichswehrin luoja. Tiede oli johtanut divisioonaa jo Cambrain taistelussa sekä Cambrain ja St. kaartin reservidivisioona) Liep . Hän oli jo Suomen vapaussodan ajoilta tunnettu bolševikkien kauhu ja preussilaisen kaartin kasvatti, edellä mainittujen tavoin sotakentillä kannuksensa ja kunniamerkkinsä ansainnut sotilas. Tammikuusta 1919 lähtien 1. Goltzin on joskus kuvailtu olleen Libaussa vapaajoukkojen johtaja. Suomalaisille tuttu Goltz ei ollut kuka hyvänsä Pour-le-mérite-sankari. Helmikuun 1. Pour-le-mérite Pohjoisen armeijan alaisuudessa perustettiin kuudes reserviarmeijakunta (VI Reserve-Korps) kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin (1865–1946) johdolla. Samoissa maisemissa ja töissä olivat olleet myös Suomen jääkärit ensimmäisen maailmansodan vuosina. Divisioonakomentajana hän ansaitsi Cambraissa Pour-le-mériten ja St. . virassa 1934–1938). Goltz toimi täysin saksalaisen komentoketjun sisällä. Garde-Reserve-Division oli preussilaisen kaartinrykmentin reserviläisistä vuonna 1914 mobilisoitu divisioona. Garde-Reserve-Division (1. Quentin välisessä torjuntataistelussa. Saksalaiset, todenäköisesti Baltian Landeswehrin miehet, konekivääriäksiisissä siellä jossain Kuurinmaan loputtomilla hiekkarannoilla sata vuotta sitten. 1. Preussilaisen kaartin kasvatin, bolševikkien ja Ententen kauhun kreivi Rüdiger von der Goltzin tähti paloi kirkkaana sata vuotta sitten.. Marraskuussa 1918 länsirintamalta kotiuttamisen jälkeen divisioonaa käytettiin ensin Berliinissä valtiovallan suojeluun ja järjestyksenpitoon. . Ensimmäisenä yleisesikuntaupseerina (Ia) toimi majuri Werner von Fritsch (1880–1939), jonka Hitler myöhemmin syrjäytti maavoimien ylipäällikön paikalta (em
Alfred Fletcher (1875–1959), 44-vuotias majuri, oli toiminut kenttätykistörykmentti 102:ssa ensiksi patteristonkomentajana ja myöhemmin rykmentinkomentajana Makedonian Salonikin rintamalla. jan kaupunkiasiat. Hänkin oli preussilaisen Garde-Regiment zu Fussin (kaartin jalkaväkirykmentti) kasvatti, ja hänen vaimonsa oli Helsingin vapauttajan, eversti Hans von Tschirschky und Bögendorffin sukulainen. Rykmentissä oli vain kaksi komppaniaa. Hän korvasi eversti Friedrich Kummen(1868–1927) rautaprikaatin komentajana. Garde-Reserve-Division), Graf Heinrich zu Dohna-Schlobitten (1882–1944) (Baltische Landeswehr) ja vähemmän tunnettu ye-kapteeni Biese (Eiserne . Uudet johtajat olivat valikoituja ja karismaattisia sodan kokeneita kenttäesiupseereita. Se oli käytännössä vain rauhan ajan preussilaisen jalkaväkirykmentin taisteluvahvuus. Aluksi paikalle saapui vain divisioonan alainen ensimmäinen prikaati (1. Melkein kaikki johtajat kantoivat myös preussilaisen kaartin perintöä. jaan ennen helmikuun 20. Helmikuun 1919 alussa molempien ”divisioonien” vahvuus oli kuitenkin vain noin 3 000 miestä. VI reserviarmeijakunnan ensimmäiselle yleisesikuntaupseerille (Ia), yleisesikuntakapteeni Hans-Georg von Jagowille (1880–1945) jäi käytännössä operatiivinen johto Goltzin tahdon mukaisesti. jan kaupungin komendantti. kaartin rykmentin kasvatti. Siellä, missä ei ollut riittävää rataverkkoa, pyrittiin rakentamaan kenttäratoja. Vaikka Goltzin joukot olivatkin armeijakunnaksi heikkoja, hän sai valikoidun esikunnan, jossa oli poikkeuksellisesti kaksi esikuntapäällikköä: majurit Hagemann ja Heinersdorff. Johtajilla oli sotakokemusta, he olivat huippulahjakkaita, ja heillä oli myös karismaa, eikä urhollisuuttakaan puuttunut. Alivoimaisellakin joukolla voitiin sotia menestyksekkäästi, jos niitä kyettiin keskittämään nopeasti. päivää. Se mahdollisti joukkojen nopeahkon keskittämisen mutta myös rajoitti taktista liikkuvuutta. Baltian maaliikenneinfra oli sata vuotta sitten surkea, eikä se ole häävi vieläkään. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 81 Koko divisioona ei ehtinyt Liep . Rautaprikaatista tehtiin rautadivisioona (Eiserne Division), ja myös Baltische Landeswehr nähtiin divisioonana. Rautatie oli sata vuotta sitten sodan avain. Toisaalta pienoisyhtymällä oli omat lento-osastonsa ja vahvat kenttätykistöpatteristonsa. Voidaan siis todeta, että Goltzin armeijakunta (VI Reserve-Korps) ei ollut käytännössä miesvahvuudeltaan paljon enempää kuin juuri ja juuri yksi vahvistettu divisioona. Hänestä tuli Baltian Landeswehrin komentaja. Komentaja Plehwe oli myös Pour-le-mériten kantaja ja 3. Prikaatiin kuului kuitenkin silloin vain reservikapteeni Karl von Plehwen (1877–1958) johtama toinen rykmentti. Näin VI reserviarmeijakunnan upseeriluettelo kuulostaa aivan preussilaiselta kuka kukin on -kirjalta. Hänestä tuli samanaikaisesti armeijakunnan komentaja ja Liep . Saksalainen kapea raiteinen sotilaskenttärata kuljettaa Eiserne Divisionin joukkoja jossain Baltiassa sata vuotta sitten.. Goltzin sota Goltzin ensimmäinen tehtävä oli Baltian rintaman uudelleen järjestely. Josef Bischoff (1872–1948) oli 47-vuotias majuri ja ansainnut jalkaväkirykmentti 461:n komentajana Pour-le-mériten, kuinkas muutenkaan. Baltiansaksalaiset vapaajoukkojen johtajat vaihdettiin valtakunnansaksalaisiin johtajiin. Goltzin armeijakunta sai myös pätevät yleisesikuntaupseerit jokaiseen divisioonaan: Ia-upseerieina toimivat ye-kapteenit Friedrich von Rabenau (1884–1945) (1. Garde-Reserve-Infanterie-Brigade) eversti, vapaaherra Theobald von Schrötterin (1863–1949) johdolla. Goltzin asema oli erikoinen. Virallisen armeijakunnan ja sen kolmen divisioonan alta löytyivät johtajien nimiä kantavat vapaajoukot, kuten Detachement Brandis (Hauptmann, kapteeni Cordt von Brandis 1888–1972), Bataillon Maltzahn (Oberleutnant, luutnantti, Freiherr von Maltzahn), Freikorps Eulenburg (Rittmeister, ratsumestari, Graf zu Eulenburg) ja Stosstrupp Manteuffel (Leutnant, vänrikki, paroni Hans von Manteuffel-Szoege 1894–1919). Hagemann hoiti poliittiset suhteet ja Heinersdorff Liep . He olivat miehiä, joilla oli komean sukupuun lisäksi myös vahvat näytöt lujasta osaamisesta ja menestyksestä sotakentillä
. Mainitsemisen arvoinen on myös – silloin vielä tuntematon – rautadivisioonan toinen yleisesikuntaupseeri (Ib), ye-kapteeni Heinz Guderian (1888–1954), joka oli myöhemmin panssaritaktiikan nerona ylistetty ja kiistelty Saksan armeijan yleisesikuntapäällikkö heinäkuusta 1944 maaliskuuhun 1945. Ennen kaikkea ye-upseereiden tehtävä oli kuten aina saada ylemmän johdon eli Jagowin ja Fritschin kautta välittynyt pohjoisen armeijan – käytännössä Seecktin – tahto vietyä läpi viimeiseen vapaajoukkokomppaniaan asti. Tunne oli molemminpuolinen. Tämä johti siihen, että operatiiviset johtotehtävät jäivät Ia-upseerin harteille. Divisioonien (Eiserne Division ja Baltische Landeswehr) Iaja Ib-upseerien tehtävät olivat paljon haastavammat kuin normaalisti. Synkkä perintö Baltian Landeswehr, silloisen itsenäisen Latvian armeija, oli käytännössä Saksan ja Goltzin näkökulmasta vain yksi kolmesta hänen armeijakuntansa divisioonasta. 82 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN Division). Myös Ib:n tehtävät eli materiaalipuoli oli vapaajoukoista kootuissa divisioonissa eri asia kuin valmiiksi varustetuissa normidivisioonissa olisi ollut. Rautadivisioonan pääkallomerkki.. Divisioonan komentajat olivat vain majureita eivätkä kenraalimajureita, joskin joukotkin olivat todellista divisioonaa paljon pienempiä. Tämä johti myöhemmin osaltaan siihen, että monet entiset vapaajoukkosotilaat, joista oli 1930-luvulla tullut natsipuolueen SA (Sturmabteilung) -johtajia, pitivät entisiä esimiehiään, preussilaisaristokraatteja, kuten myöhemmin kenraaleiksi ylenneitä von Rabenauta, kreivi Dohnaa ja von Jagowia, vastustajinaan. Preussilaisille aristokraattiupseereille ruskeapaitaiset natsit olivat vastenmielistä roskaväkeä. Besorgauksesta tuli tärkeä osaamisalue. Dohna teloitettiin vuonna 1944 Plötzenseen vankilassa ja Rabenau Flossenbürgin leirillä 1945 eversti Claus von Stauffenbergin (1907–1944) epäonnistuneen pommiattentaatin (20.7.1944) jälkeisissä puhdistuksissa
päivänä 1919 Pohjan poikien niin kutsutussa Pajun taiste. Natsipropaganda pohjautui vahvasti vapaajoukkomytologiaan eli Freikorps-myyttiin. Sitä ennen ne olivat koristaneet jo vuosisatoja saksalaisten husaarien ja eräiden muidenkin ratsuväkijoukkojen univormuja. Wehrmachtin panssarijoukkoihin edellä mainitusta SS-pääkallona tunnetusta tunnuksesta ulkonäöltään poikkeava pääkallotunnus taas tuli ilmeisesti Guderianin kautta. Tammikuun 31. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 83 Elämään jäänyt käsitys, että Baltian vapaajoukoista olisi syntynyt kansallissosialistinen aate, on siis ainakin osin epätarkka ja jopa virheellinen väite. Valka, saks. Alla huonommin Suomessa tunnetun Ekströmin vapaajoukon “spanaarien” – tiedustelijoiden – päällikkö ratsumestari Erkki Varmavuori käsikynkässä mantteliin pukeutuneen varapäällikkönsä luutnantti Karl Nygårdin kanssa.. Pääkallo oli suosittu tunnus myös muissa asevoimissa sata vuotta sitten. Natsipropagandan luoma tarkoitushakuisen romantisoitu ja vääristynyt kuva Baltian taisteluista hallitsee valitettavasti edelleen nykykäsitystä sadan vuoden takaisista tapahtumista Suomenlahden etelärannalla. TURPA RULLALLE on korjattu kuvan alkuperäinen teksti Pohjan pojista Virossa reilu sata vuotta sitten. Vähemmän tunnettu on Kalmin Valgan operaation yhteys Goltzin operaatioihin. Tämän takia Goltzia kehotettiin pyrkimään yhteistyöhön suomalaisten ja virolaisten voimien kanssa. Heinrich Himmlerin (1900–1945) SS:n pääkallomerkit ovat todennäköisesti siltä ajalta, kun Himmler toimi vuonna 1926 Pfefferin sihteerinä. Walk). Suomen armeijan everstiluutnantti, virolainen Hans Kalm (1889–1981) hyökkäsi samaan aikaan Viron ja Latvian rajakaupunkiin Valgaan (latv. Iskuosastosotaa sadan vuoden takaa Pohjoisen armeijan käskyssä (1.2.1919) kenraalimajuri von der Goltzille annettiin operatiivinen tavoite suojella Itä-Preussia mahdollisimman kauas sen rajoista työnnetyllä tasalla. Myytti jäi elämään vielä natsien jälkeenkin. Sittemmin kolmannen valtakunnan aseellisissa muodostelmissa käytetyt erilaiset pääkallomerkit olivat olleet jo ensimmäisen maailmansodan lopulla iskuosastojen Sturm-pataljoonien (Sturmabteilungen) tunnuksina. Rautadivisioonan kantamat pääkallomerkit ovat kenties tunnetuin symboli, jonka natsit kopioivat. Suomessa Kalmin Pohjan poikien historia eli noin kolme kuukautta kestänyt operaatio Virossa ja Latviassa on varsin hyvin tunnettu osana Viron vapaussotaa. Baltian vapaajoukkojen tunnuksetkin siirtyivät kansallissosialistien käyttöön. On totta, että SA:n johtaja (1926–1930) ja luoja Franz Pfeffer von Salomonin (1888– 1968) johtama Freikorps Westfalen (myös Freikorps Pfeffer) oli taistellut huhtikuusta 1919 lähtien Baltiassa, ja näin monet vanhat Baltia-taistelijat löysivät 1920-luvun lopussa tiensä SA:han
Taktisella tasolla Goltzin VI reserviarmeijakunta antoi käskyn pienten osastojen muodostamisesta. 84 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN lussa (Pajun kartano, saks. Kuitenkin tärkeimmät kaupungit sijaitsivat rannikolla. Luhde Grosshof) kyse ei ollut vain Viron rajojen varmistamisesta vaan latvialaisten tarkka-ampujien hyökkäyksen hidastamisesta ja saksalaisiin kohdistuvan paineen heikentämisestä sitomalla latvialaiset punaiset taisteluun Viron suunnalla. Voitetun ajan Goltz käytti omaan hyökkäykseensä (operaatio Tauwetter, suojasää). Kyse oli juuri Detachement-tyyppisistä osastoista, nykyään niitä kutsuttaisiin Task Forces -taisteluosastoiksi tai sitäkin pienemmiksi itsenäisiksi yksiköiksi. Pienten osastojen piti työskennellä yhdessä mutta toimia itsenäisesti, jos yhteydet katkeaisivat. Garde-Reserve-Division etelään. Divisioonista oli mahdollista saada myös ilmatukea – sata vuotta sitten! Lentäjät huolehtivat sekä yhteyden pitämisestä että tulesta vi. Näin baltiansaksalaisten asema tulisi vahvistumaan. Tämä selittää, miksi Baltian sodassa tunnetaan vain nimiosastot, kuten Stosstrupp Manteuffel, osasto Medem tai osasto Kleist. Huono huoltovarmuus ja tieverkosto pakottivat pienten osastojen muodostamiseen. Goltz tiesi, että baltiansaksalaisten asema tulevassa Latviassa oli mahdoton ilman etnisten latvialaisten ja liivinmaalaisten tukea. Taistelun operatiivinen idea oli eteneminen ”oikea olkapää edellä” eli vinosti niin, että Tieden divisioonan nopeampi eteneminen ajaisi puna-armeijan joukkueet pohjoisesta pois ja helpottaisi Baltian Landeswehrin etenemistä. Riian vapauttaminen nimenomaan Baltian Landeswehrin ansiosta voidaan nähdä saksalaisten poliittisena päämääränä. Taktinen järjestelmä muistuttaa myös ensimmäisen maailmansodan lopulla kehitettyä Sturm-iskuosastoperiaatteetta ja Goltzin nopeaa sodankäyntiä vuotta aikaisemmin Suomessa. Noin kaksi tai kolme jalkaväkikomppaniaa tulisi vahvistaa konekiväärikomppanialla, tykistöllä, miinanheitinosastolla ja pioneereilla. Armeijakunnan kolme divisioonaa järjestettiin maastossa siten, että majuri Fletcherin Baltian Landeswehr sijoitettiin pohjoiseen, majuri Bischoffin rautadivisioona keskelle ja kenraalimajuri Tieden 1
Tämä selittää, miksi Goltz ei suostunut saamiensa käskyjen vastaisesti Tauwetteriä seuranneen operaatio Eisgangin (8.–14.3.1919) jälkeen vaihtamaan hyökkäyksestä puolustukseen. Rautadivisioona ehti suurin tappioin Jelgavaan kaksi päivää myöhemmin. Sodan jälkeen kreivit von der Goltz ja zu DohnaSchlobitten kinastelivat kirjeitse siitä, oli. päivänä 1919 aloitettu operaatio Tauwetter oli sotilaallisesti suuri menestys. Iskuosaston tunnusmerkit; 7,7 cm:n kevyt kenttätykki ja MG 08/15 -kevyt konekivääri valmistautuvat pitämään sillan ja tukemaan hyökkäystä eteenpäin. Sen merkittävin vaihe oli rautadivisioonan ja kaartin reservidivisioonan yhteinen hyökkäys Muravjevon rautatieristeykseen (liet. Tuckum) – sekin Mitaun tavoin suomalaisille jääkäriliikkeen vaiheista tuttu paikannimi – suoraan Jelgavaan. päivänä laadittu Mitaun (Jelgavan) hyökkäyssuunnitelma sai nimen operaatio Frühlingswind. Poliittisesti tai suurstrategisesti katsottuna operaatio Eisgangin kautta saavutetut asemat riittivät mainiosti Saksan valtakunnalle Itä-Preussin turvavyöhykkeeksi. Bolševikit hallitsivat Jelgavaa, ja panssarijunahyökkäykset olivat jatkuva vaara. maaliskuuta. Maaliskuun 18. Jelgavassa yhdistyi neljä junarataa. Soppa oli valmis, ja sen voittajia olivat lopulta Lenin ja bolševikit, joiden vastaisen muutoinkin eripuraisen rintaman brittien hajoita-ja-hallitse ja valkoisten venäläisten jääräpäisyys hajotti. Taitavan operaation sijaan Fletcher oli pakottanut Goltzin muut divisioonat suoraan hyökkäykseen. Tauwetter, Eisgang, Frühlingswind Maaliskuun 3. Mažeikiai) ja sen valloittaminen 5. Niinpä panssarijunat näyttelivät tärkeää osaa Baltiassakin. Näin Baltian sodankäynti muistutti jo vahvasti myöhempiä saksalaisia liikesodankäynnin oppeja. Idea oli hyökätä lännestä – mikä katkaisisi Riian ja Jelgavan rautatieyhteydet – ja sen jälkeen käynnistää monisuuntainen hyökkäys Jelgavaan. Mitau) Kuurinmaalla. Kuvassa brittien 57 mm:n laivastokanunalla aseistettu virolainen panssarijuna.. Puna-armeija perääntyi Riikaan asti ja otti suurimman osan baltiansaksalaisista ja porvarillisista latvialaisista ja venäläisistä vangeista mukaansa. . SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 85 hollisten konekivääripesäkkeitä vastaan. Brittiamiraali Sinclair aseisti virolaisia sotaan bolševikkeja ja baltiansaksalaisia vastaan. Näin Jelgavan haltuun saaminen ei ollut vain edellytys Riian valloittamiselle, vaan Jelgava oli operatiivisesti katsottuna Baltian kulmakivi. Hyökkäyksiä piti tehdä sivustaan. . Tämä avasi molemmat rautatieyhteydet nykyisen Latvian Jelgavaan (saks. Maaliskuun 17. Saksalaiset puolestaan sotivat bolševikkeja vastaan. 22.5.1919 kello 12, Väinäjoen sillat on vallattu punaisilta. Tämä ei tapahtunut suunnitelmien mukaisesti, koska samana päivänä Baltian Landeswehrin komentaja majuri Fletcher päätti itsenäisesti hyökätä Tukkumista (saks. päivän kuolemanmarssi Jelgavasta Riikaan jäi surullisena tapahtumana historiaan. Goltzin VI reserviarmeijakunta pyysi lupaa Jelgavan valloittamiseen ja sai vastauksena, että sen jälkeen VI reserviarmeijakunnan tehtävät olisi suoritettu. Alla: Valkoinen venäläinen talvivartiovarustuksessa Baltiassa sata vuotta sitten. Lopputulos oli voitokas, mutta hintana olivat siviiliuhrit ja suuret sotilastappiot, vaikka Jelgavassa vahvana ollutta puna-armeijaa ei oltu saatu tuhottua. Ensimmäinen maailmansota oli ollut sotaa aikataulun mukaan. Rautateiden merkitys oli strateginen ja joskus taktinenkin
Keskimmäistä kolonnaa johti latvialainen eversti Ballod. ...panssarijunat näyttelivät tärkeää osaa Baltiassakin.. Tulokset Goltzin neuvotteluista Saksan valtakunnanjohdon kanssa 11.5.1919 olivat ristiriitaiset. päivänä 1919 noin kello 12 Väinäjoen (Daugava) sillat olivat saksalaistaustaisten ryhmien hallussa. Bauska). Toukokuun 22. Majuri, kreivi Yorck von Wartenburgin ja kapteeni Cordt von Brandiksen johtamat osastot löivät 5. Sen alaisuudessa toimivat latvialainen prikaati Ballod, itäpreussilaisen reservikapteeni Botho Wendt Graf zu Eulenburgin osasto ja venäläisen ratsumestarin, ruhtinas Anatoli Lievenin (1873–1937) osasto. Erikoisuus oli Aa-Flottille (Lielupen jokilippue, saksaksi Aa-joki). Ehkä kiivaimmat taistelut käytiin kuitenkin kaartin reservidivisioonan alueella, noin 65 kilometriä Riiasta sijaitsevassa Bauskin kaupungissa (latv. Samaan aikaan kun Goltz kielsi ye-upseereilta Jelgavan tapauksesta viisastuneena itsenäiset hyökkäykset Riikaa kohti, Latvian hallitus pyysi tai käski Baltian Landeswehrin hyökkäämään Riikaan. Goltz jatkoi VI reserviarmeijakunnan komentajana, Riian valtausta ei hyväksytty mutta ei sinänsä kiellettykään, jos paikalliset joukot päättäisivät tehdä sen. Dohna-Schlobitten puolusti ye-upseerina komentajansa Fletcherin päätöstä. Venäjän hajoamisja sisällissodissa vuosina 1917–1922 oli käytössä lähes 500 erilaista panssarijunaa. Erityisesti Britannian ja Ranskan näkökulmasta sodan hävinneet saksalaiset olivat valloittaneet Baltian alueet ilman voittajavaltojen kansainvälistä hyväksyntää. Yksi argumentti oli, että myös Tukkumin valtaus oli ollut itsenäisen päätöksen seuraus ja armeijakunta oli hyväksynyt sen jälkikäteen. VI reserviarmeijakunnan Ia, kapteeni HansGeorg von Jagow ja divisioonakomentajat, majurit Fletcher ja Bischoff kokoontuivat sillan itäpuolella. ja 8. Oikeaa kolonnaa johti Fletcher, ja siihen kuuluivat Stosstrupp Manteuffel, Bataillon Malmede ja Abteilung Medem. . Samanaikaisesti Medemin ja Manteuffelin etuvartiot vapauttivat vankeja, ja Manteuffel kaatui. VI armeijakunta ei antanut divisioonille hyökkäyskäskyä, mutta sen ensimmäinen ye-upseeri (Ia) kapteeni HansGeorg von Jagow ajoi esikunnasta esikuntaan ja sovitti yhteistä toimintaa. punaisen latvialaisen tarkka-ampujarykmentin. Riian valtaus tarkoitti bolševikkien vallan loppua Baltiassa – ainakin vuoteen 1940 asti. Väinäjoen ihme tai Riian valtaus Sodan voittaneet länsivallat painostivat Saksan hallitusta antamaan Goltzille lähtöpassit. Kyseessä oli rautadivisioonan venäläisen merivoimien luutnantti Duvsingin johdolla koottu jokilippue. Viides rykmentti oli muodostettu V . Viron “Soomusrong” eli suomeksi panssarijuna 2:n henkilöstöä Tallinnassa joskus satakunta vuotta sitten. Tehtävän kulmakivi oli nopea Väinäjoen siltojen haltuun saaminen, ennen kuin bolševikit ehtisivät räjäyttää sillat. Itse rautadivisioona eteni kolmella kolonnalla, mutta se erotti nopeat joukot, kuten panssariautot, autot ja moottoripyörät, ja saapui jo puolen päivän aikoihin Väinäjoen silloille. Baltiansaksalaisten ja ainakin porvarillisten muiden Baltian asukkaiden näkökulma oli erilainen. Baltian Landeswehrhän toimi – ainakin muodollisesti – Latvian valtion alaisuudessa. Majuri Fletcherin noin 6 000 miehen vahvuinen Baltian Landeswehr hyökkäsi kolmella kolonnalla. Kenraali Tieden 1. Etelässä eteni kolonna Schlock, johon kuului kaksi latvialaista komppaniaa, yksi eskadroona ja patteristo. Käytännössä rautadivisioonan ja kaartin reservidivisioonan tehtävät liittyivät suoraan Riian valtaukseen. Tukkumin ja Jelgavan valtaukset ovat hyvä esimerkki tehtävätaktiikan hyödyistä ja haitoista. Garde-Reserve-Division toimi Riian valtauksessa suurin piirtein reservinä, mutta majuri Bischoffin Eiserne Division osallistui myös itse valtaukseen. Suurin syy kiirehtimiseen olikin, että valtauksen pitäisi tapahtua ennen kuin takaisin kotiin Saksaan käsketty kaartin reservidivisioona olisi lähtenyt Baltiasta. 86 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN ko hyökkäys Jelgavaan ollut oikein vai väärin. On todennäköistä, mutta ei täysin todistettavissa, että pyyntö oli sovittu VI reserviarmeijakunnan kanssa. Tykistövaunun kyljessä seisoo suomalaisten kansojen tarustoista tuttu “Kalew” vielä saksalaisittain weellä. cietiksen omasta pataljoonasta, ja sitä voidaan kutsua erityiseksi eliittirykmentiksi (lue latvialaisista tarkka-ampujista ja heidän johtajastaan lisää lehtemme edellisestä numerosta)
Goltzin vastaus Goughille oli, että saksalainen kenraali ei ota brittikenraalilta käskyjä ja että vaatimukset olisi esitettävä diplomaattista virkatietä. Seuraavana päivänä ympärysvaltojen ranskalaiset ja amerikkalaiset neuvottelijat saapuivat C . kesäkuuta Tallinnaan. rlis Ulmanis teki kaikkensa, että Latviasta syntyisi etnisesti ”puhdas” kansallisvaltio. sisiin. Siitä lähtien, kun nuori Manteuffel oli 24. päivänä 1919 Saksan oli pakko suostua rauhanehtoihin ja allekirjoittaa sopimus Versailles’ssa. Leri . Latvialainen . päivänä 1919 PohjoisLatvian prikaatin edustajat lähtivät ”neuvottelemaan” Baltian Landeswehrin kanssa kahden panssarijunan tuella. Kesäkuun 8. Kesäkuun 3. K?rlis Ulmanis.. . i). Kiistelty alue oli ennen kaikkea junarata Wolmar (latv. huhtikuuta lopettanut Ulmaniksen vallan, tämä oli riippuvainen Isosta-Britanniasta. Gough johti Itämeren aluetta valvonutta ympärysvaltojen sotilasvaltuuskuntaa asemapaikkanaan Helsinki ja oli siirtynyt 10. Latviassa baltiansaksalaisten tukeman Andrievs Niedran (1871–1942) hallituksen aika oli jo lopussa, ja ympärysvaltojen suosikki K . Wenden) käynnissä olleet virolais-saksalaiset neuvottelut keskeytettiin. Seuravana päivänä ”virolainen” panssarijuna tulitti Ramotskissa (latv. Kesäkuun 28. sisiin, mutta Landeswehrin puolustus piti suurin tappioin. Hän korosti, että taistelun bolševikkeja vastaan pitäisi olla yhteinen tavoite. Goltz, jonka alaisuudessa Baltian Landeswehr ei ainakaan virallisesti enää toiminut, aloitti uudet neuvottelut vaatien, että virolaislatvialainen raja olisi kielirajan mukaisesti Valgan kohdalla. Ulmaniksen hallitusta ei kuitenkaan kutsuta brittien nukkehallitukseksi. heinäkuuta asti. Ulmanis teki kaikkensa, että Latviasta syntyisi etnisesti ”puhdas” kansallisvaltio. Samalla on mainittava, että Ulmaniksen hallitus ennen Niedraa oli yhtä lailla Saksan sotilaallisesta voimasta riippuvainen. Ulmaniksen hallituksen entinen sotilasvaltuutettu, everstiluutnantti Semitan oli kasannut tammikuusta 1919 lähtien Virossa niin kutsuttua Pohjois-Latvian prikaatia. Ilman saksalaisten tukea ja sotilaallista voimaa Niedran hallitusta ei olisi ollutkaan. Daugavpils, suomeksi Väinänlinna). Krutspils). Brittiläinen kenraaliluutnantti Sir Hubert de la Poer Gough (1870–1963) käski Goltzia vetäytymään Viron vaatimusten mukaisesti; puolet saksalaisosastoista tulisi vetää takaisin Saksaan, ja ylin valta tulisi luovuttaa Ulmaniksen hallitukselle. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 87 Versailles’n varjo Riian valtauksen jälkeen bolševikkien vastainen liitto mureni Baltiassa. sisin. sisiin, ja amerikkalaisen eversti Greenin avulla saatiin aselepo ainakin 13. i, noin 70 km Riiasta) Baltian Landeswehrin Stosstrupp Manteuffelia. päivänä virolaiset hyökkäsivät C . Viitisen tuntia kestäneen kiivaan taistelun jälkeen Landeswehr miehitti C . Liivinmaalainen Kreutzburg sijaitsee junaradalla Riika–Dünaburg (latv. Niedran hallitusta kutsutaan usein Saksan nukkehallitukseksi. ”Latvialaisten” eli käytännössä Baltian Landeswehrin ja ”virolaisten” eli käytännössä Pohjois-Latvian prikaatin välisestä vastuualuerajasta ei saatu yhteysymmärrystä. Samalla bolševikit olivat huomanneet valkoisten liittoutuneiden keskeiset ristiriidat ja hyökkäsivät virolaisia vastaan Kreutzburgissa (latv. Valmiera) – Ramotzki (latv. Majuri Fletcher ja hänen Ia-upseerinsa, ye-majuri Dohna-Schlobitten päättivät hyökätä C . Ulmaniksen omassa armeijassa – Semitan Pohjois-Latvian prikaatissa – palvelivat käytännössä latvialaiset sotilaat brittiläisissä univormuissa brittiläisillä aseilla ja palkattuina brittiupseereiden alaisuudessa. sisin kaupungissa (saks. Samanaikaisesti C . Tärkeimmät päätökset tehtiin kuitenkin Baltian ulkopuolella Pariisin esikaupungissa. Saksalaisten valtaama venäläinen panssariauto Riiassa 1919. Leri
Kun VI reserviarmeijakunta ei voinut enää länsivaltojen vaatimuksesta johtaa taistelua, operaation koordinaatio petti. Võidupüha Bischoffin rautadivisioonan pioneerisillan rakentaminen Lielupen (saks. Gough vaati 11. Sotaa bolševikkeja vastaan käytiin sata vuotta sitten eri suunnilla. Baltian Landeswehrin pääosien ja rautadivisioonan hyökkäyksen operatiivinen idea oli, että Baltian Landeswehr hyökkäisi vasta päivän päästä siitä, kun rautadivisioona olisi jo hyökännyt C . Virossa kesäkuun 23. su kaujas ja viroksi Võnnu lahing) on sekä Latviassa että Virossa suuri kansallinen merkitys. Saksalaisten ja Niedran hallituksen latvialaisten vahvuus oli noin 4 000 kivääriä, 45 tykkiä ja yksi passarijuna. Sotatoimia ei koordinoitu, ja valkoiset kenraalit olivat joustamattomia ja keskenään riitaisia, mikä lopulta pelasti Venäjällä vallan kaapanneen Leninin ja hänen kommunistinsa.. kesäkuuta. Kenraaliluutnantti Sir Hubert de la Poer Gough. Baltian Landeswehrin komentaja Fletcher vaati virolaisten poistumista Latviasta viimeistään 18. 88 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN Baltian Landeswehriin kuulunut eversti Ballod ei saanut ympärysvaltojen lupaa tukea Kreutzburgin puolustusta. Lisäksi tykistö oli virolaisten puolella paljon tehokkaampi kuin bolševikkien tykistö oli ollut Baltian rintamalla. Saksalais-latvialaisen osapuolen voimia vähensi se, että ratsumestari von Lievenin alaisuudessa olleet Baltian Landeswehrin osastot päättivät pysyä puolueettomina. Fletcherin Landeswehr ei tätä tiennyt, ja se hyökkäsi ennenaikaisesti, mikä pakotti Bischoffin suoraan avustushyökkäykseen. kesäkuuta 1919 käyty taistelu muistetaan nykyisissä Baltian maissa yleensä vain kansallisesta näkökulmasta. sisin sivustaan. Alexander – myöhemmin tunnettu sotamarsalkka ja Rommelin voittajana Tunisin varakreivi – palveli vuonna . Taistelulla (latviaksi C . heinäkuuta 1919, että Baltian Landeswehr alistetaan brittiläiselle everstiluutnantti Harold Alexanderille (1891–1969). . Nykyään Latviassa sijaitsevassa C . Kun saksalaisilla huonoissa voimasuhteissa olisi taktisella taidolla ollut vain pieni mahdollisuus voittoon, puuttuva koordinaatio ratkaisi taistelun. sisissä. Virolaisten ja Ulmanisin latvialaisten vahvuus oli omien laskelmien mukaan noin 8 000 kivääriä, 32 tykkiä ja kolme panssarijunaa. Konekiväärien määrä oli tasavertainen. Aa) yli viivästyi. Baltian Landeswehrin alistuttua Niedran Latvian hallituksen alaisuuteen vapaehtoisen sopimuksen turvin oli rautadivisioona liian heikko hyökkäykseen. Kun vastausta ei tullut, lopetettiin aselepo. päivä on kansallinen juhlapäivä – voitonpyhä – Võidupüha. Kuvassa voiton hetkiä; kenraali Denikinin valkoiselle vapaaehtoisarmeijalle antautuneita punaisia saatetaan vankeuteen sata vuotta myöhemmin Ukrainan ja Venäjän kiistasta tutussa Kertšissä Krimillä 30.5.1918. sisissä 19.–23. Taistelun ratkaisi tusina uusia brittiläisiä tykkejä C
Syy oli strateginen, ja käsky ei johtunut operatiivisesta tilanteesta. Goltz ei suostunut käskyyn, ja kaksi päivää myöhemmin tuli brittien päätös, että saksalaiset upseerit saisivat palvella vielä neljä viikkoa Baltian Landeswehrissä Alexanderin johdolla. Baltiansaksalaisia joukkoja jäi jäljelle lopulta vain yksi rykmentti: kolme jalkaväkipataljoonaa, yksi eskadroona ja yksi patteri. Baltiansaksalaisille taas ei jäänyt muita vaihtoehtoja. Hänen paikkansa sai alkujaan ruotsalaista aatelissukua edustanut kommodori, paroni Taube af Odenkat. sisin taistelun ratkaisua (23.6.1919) saksalainen armeijan ylin johto käski kuitenkin kaikkia saksalaisia joukkoja vetäytymään Baltiasta. Kolmas saksalainen taho oli aselepokomissio. Tukkumin jalkaväkirykmentiksi osana Latvian uutta armeijaa. Harold Alexander marsalkkana.. Hänen tilalleen tulivat nyt siviilimies sosiaalidemokraattinen sotaministeri Gustav Noske (1868–1946) ja kenraaliluutnantti Wil. Saksan ulkoasiainministeriö ja ylin armeijanjohto olivat kuitenkin samaa mieltä, että Baltiasta poistuminen pitäisi hoitaa järjestelmällisesti, ja se vaatisi vääjäämättä aikaa. Ei saksalaisilla ollut itselläkään muuta tahtoa tai edes kykyä. Strategisesti katsottuna oli selvää, että Saksa oli hävinnyt maailmansodan, ja sen mukaisesti saksalaisia joukkoja oli kotiutettava ja demobilisoitava. Järkevimpänä pidettiin väestön evakuointia Itä-Preussiin. Oli epäselvää, mitä tapahtuisi, kun saksalaiset joukot eivät enää suojelisi heitä. Goltz kielsi valtakunnansaksalaisten upseereiden alistumisen brittiläiselle johdolle. Päivää ennen C . päivänä Riian voiton jälkeen tärkein syy Baltiaan jäämiselle – bolševistinen uhka Itä-Preussille – tuntui olevan ohi. Sotaa aikaa vastaan Jopa baltiansaksalaisten joukkojen tulevaisuutta monimutkaisempi ja hankalampi ratkaistava oli lopulta valtakunnansaksalaisten joukkojen kohtalo. Baltian Landeswehrin komentaja majuri Fletcher lähti valtakunnansaksalaisena upseerina takaisin Saksaan. Rivivahvuus ei ollut lähelläkään preussilaisen rykmentin virallista kirjavahvuutta. 89 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 1919 ympärysvaltojen valvontakomissiossa Puolassa. Suurin ongelma oli noin 50 000–60 000 baltiansaksalaisia siviiliä. Toukokuun 22. Syyskuussa 1919 rykmentti taisteli Tukkumissa bolševikkeja vastaan, ja maaliskuussa 1920 se nimitettiin 13. Samanaikaisesti 26.5.1919 aselepokomissio eli käytännössä sen johtaja kenraalimajuri Hans von Seeckt oli sitä mieltä, että kaikkien saksalaisten sotilaiden pitäisi jäädä toistaiseksi Latviaan ja Liettuaan. toukokuuta 1919 VI armeijakunta oli laatinut kotiutumissuunnitelman, ja Oberkommando Nord oli hyväksynyt sen. Jo 18. Todellinen syy taustalla oli sotamarsalkka Hindenburgin ero armeijan ylimmän johtajan virasta. Jo toukokuussa 1919 oli päätetty, että Goltzin VI reserviarmeijakunnan oli palattava takaisin Saksan valtakunnanrajojen sisälle – käytännössä marssittava tai tultava kuljetetuksi Itä-Preussiin
Saksalaiskenraalina Goltz olisi sodassa niin kauan, kun ei olisi voimassa olevaa rauhansopimusta. Goltz taktikoi ja käytti sekä teknisiä että poliittisia argumentteja. Siksi rautadivisioonan olisi joka tapauksessa jäätävä saksalaisten turvaksi Baltiaan. Nykyään tiedetään esimerkiksi, että kenraali Goltz oli saanut jo 17. Sekalainen arsenaali brittikoneita on siirtynyt Viron väreihin joskus vuosisata sitten. kesäkuuta 1919 tilanneselvityksen AOK Nordilta, missä lukee selvästi, että saksalainen hallitus oli jo päättänyt, että vetäytymisoperaatio olisi käynnistettävä ja se saisi kestää kahdeksan viikkoa. päivään on yhdeksän viikkoa eli 63 päivää! Muistetaan vielä alkuperäinen laskelma, jossa vetäytymisoperaatio olisi tehtävä 74 päivässä, jos käytettävissä olisi kolme junaa joka päivä. Jos britit voisivat taata kolme junaa päivässä, vetäytymisoperaatio kestäisi 74 päivää. Näin katsottuna Goughin vaatimus, että saksalaisten pitäisi poistua Baltiasta 20. Brittiläinen kenraaliluutnantti Gough vaati 19. Myös itse kenraalimajuri Goltz sai luvan vaihtaa komentosuhteita latvialaisten alaisuuteen. Paikallispsykologiaa ja henkilökemiaa ei saa aliarvioida, mutta puolueilla oli selvät poliittiset agendat, ja on todettava, että ainakin osa Goltzin preussilaisesta jästipäisyydestä oli hyvin laskelmoitua ja pikemminkin ovelaa kuin jääräpäistä. Saksalaisjoukkojen vetäytyminen Baltiasta voidaan nähdä melko klassisena aselepoja rauhanneuvottelutapauksena. heinäkuuta ja uudelleen uhkavaatimuksen tehostamana 2. Kesäkuun 17. Myös logistiikan näkökulmasta tämä olisi ollut todellisuudessa hyvin mahdollista: kahdeksan viikkoa on 56 päivää, ja Goltzin ensimmäisen ye-upseerin kapteeni Hans-Georg von Jagowin suunnitelmassa kotiutumisoperaation pitäisi kestää 50 päivää. AOK Nordin käskystä selviää myös todelliset saksalaiset syyt viivyttämistaktiikkaan. Goltzin kanta oli, että koska Versailles’n sopimusta ei oltu vielä allekirjoitettu, artiklat 433 ja 440 eivät olleet vielä voimassa, ja siksi saksalaiskenraali ei voinut ottaa käskyä brittikenraalilta. elokuuta 1919 kenraalimajuri von der Goltzilta, että saksalaiset joukot vetäytyisivät kokonaan Baltiasta 20. lokakuuta 1919 asti. Kenraali Anton Denikin.. päivästä elokuun 20. Operaatio kestäisi 50 päivää eli 8. elokuuta mennessä, oli siis täysin saksalaisten poliittisten lupausten mukainen. Käskyjen pitäisi siis tulla hänelle AOK Nordista. Sotaministeri Noske vaati ainakin virallisesti vetäytymistä, mutta Befehlsstelle Kolberg käytännössä esti sen 11. Koska tätä ei olisi mahdollista toteuttaa saksalaisena joukkona, olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni rautadivisioonan sotilas siirtyisi latvialaisten palvelukseen. . Goltz vain tervehti sotilaallisesti, ja näin loukkaantunut voittajakenraali lähti ja tuli vasta kaksi viikkoa myöhemmin takaisin. Hänen esikuntansa laskelmiin perustuneen suunnitelman mukaisesti saksalaisjoukot tarvitsivat 214 junaa vetäytymiseen. sisissä esti vetäytymisen. Uusi ylin armeijajohto (kutsumanimeltään Befehlsstelle Kolberg) ei kuitenkaan pannut kotiutuskäskyä käytäntöön. Preussilainen pelimies Muodollisesti ja juridisesti Goltzin argumentit olivat päteviä, mutta todellisuudessa kaikki osapuolet tietysti näkivät hänen pelaavan aikaa. Toiseksi saksalaismyönteisen Niedran hallituksen hävittyä brittiläismyönteiselle Ulmanisin hallitukselle baltiansaksalaisten kohtalo oli epäselvä. heinäkuuta. Kreivi tunsi tietysti tavat ja osasi käyttäytyä, mutta hän osasi myös pelin ja tiesi, milloin olla kova ja jopa brutaali. Syitä oli monia: Ensinnäkin operatiivinen tilanne erityisesti C . Goughin käsky pohjasi Versailles’n sopimuksen artikloihin 433 ja 440. Mutta muistelmissaan itsekin avoimesti poliittiseksi kenraa. päivänä AOK Nord hyväksyi VI reserviarmeijakunnan vetäytymissuunnitelman. Elokuun 20. 90 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN helm Groener (1867–1939). Päämääränä oli, että mahdollisimman paljon saksalaisia jäisi Baltiaan ja massapako tulisi välttää. Goltzin kiistellyistä mutta heti tuoreeltaan vuonna 1920 julkaisemina yhä hyvin kiintoisista ja jo tuolloin suomeksikin käännetyistä sotamuistelmista (Toimintani Suomessa ja Baltian maissa) voi lukea, miten Goltz oli välittömästi tapahtumien jälkeen peittelemättömän ylpeä siitä, miten hän ei antanut Goughille kättä, vaikka tämä yritti kättelyä kaksi kertaa. Brittien kanssa soturi selvästi käytti Preussi-korttia. elokuuta mennessä. Historioitsijoille on vielä tänä päivänäkin vaikeaa nähdä tapahtumien kulku objektiivisesti erilaisten intressien ja näkökulmien prisman läpi – sata vuotta sitten tämä oli täysin mahdotonta
...Goltz vaati, että bolševismille olisi annettava armokuolema.... Maata Latvian hallitus ei suoraan luvannut – tämä oli myös loogista, koska Latvian hallituksella ei silloin ollut omaa maata käytettävänä. Hän hoiti kenraalimajurin tehtäviä ja käyttäytyi sen mukaisesti. Baltian ritarikunta eli baltiansaksalaiset suurmaanomistajat olivat jo vuoden 1917 lopussa bolševikkien kaapattua marraskuussa Venäjällä vallan luvanneet saksalaisille sotilaille maata siitä hy. On myös silmiinpistävää, että Goltzin tärkeimpänä johtoajatuksena ollut Baltian siirtokunta-ajattelu on hyvin lähellä Haushoferin Lebensraum-käsitettä, jonka natsit omaksuisivat myöhemmin tunnetuin, Saksallekin tuhoisin seurauksin. Bischoffin päätös, että kotiutumiskäskyä ei noudatettaisi, oli aikaisemmin annettujen armeijakunnan käskyjen mukainen. Voidaan olettaa, että majuri Bischoffin tietotaso oli eversti Fleischerin tietotasoa korkeampi. Goltz painotti kuitenkin kansallissosialistien myöhemmistä ajatuksista poiketen hyviä välejä Venäjään ja suositti sitä myös Suomelle – siis vuonna 1920! Ajattelutapa ei ole täysin vieras nykysaksalaisillekaan, suomalaisista puhumattakaan. Kenraali Johan Laidoner (toinen vasemmalta) yhdessä valkoisten venäläisten joukkojen kanssa Pihkovan valtauksen jälkeen toukokuun lopussa 1919. armeijakunnan väliseen sopimukseen loppuvuodesta 29.12.1918. Bischoff ei ollut tavallinen majuri eli rivirykmenttikomentaja vaan strategisen – joskin kooltaan pienen – divisioonan komentaja. Goltzin strategisen näkemyksen mukaan tämä olisi poistanut sisäpoliittisesti vallankumouksen uhan Saksassa, koska sen aiheuttaja lakkaisi näin olemasta. Niinpä, kun majuri Bischoffin rautadivisioona sai kuuluisan kotiutumiskäskynsä 23. elokuuta selvän käskyn, että armeijakunta oli vedettävä takaisin valtakunnan alueelle välittömästi. Goltzin VI reserviarmeijakunta oli saanut jo 14. Latvian hallitus lupasi jokaiselle saksalaiselle Baltian taistelijalle neljän viikon palveluksen jälkeen Latvian kansalaisuuden. Goltzin kanta oli samankaltainen kuin geopolitiikan isän, kenraalimajuri evp Karl Haushoferin (1869–1946). elokuuta 1919, sekä VI reserviarmeijakunnan päällikkö että hänen lähin ye-upseerinsa olivat molemmat neuvottelemassa joukkojensa siirtämisestä venäläisten alaisuuteen! Epäselvää on kuitenkin se, miksi Goltzin sijainen, eversti Fleischer vaati majuri Bischoffilta juuri silloin hätäisesti joukkojen siirtoa Itä-Preussiin. Geopolitiikkaa ja antikommunismia Jo kesä-heinäkuussa 1919 vuotta aikaisemmin Helsingissä Venäjän oikeiston kanssa yhteistyötä tehnyt Goltz vaati, että bolševismille olisi annettava armokuolema Venäjän valkoisten kenraalien Anton Denikinin (1872–1947) ja amiraali Aleksandr Koltšakin (1874–1920) hyökkäysten yhteydessä. Vasemmalla valkoisten venäläisten ratsujoukkojen komentaja kenraali Stanis?aw Bu?ak-Ba?achowicz. Baltian siirtokunta-ajattelu perustui osaaltaan Ulmaniksen hallituksen ja 8. SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 91 liksi tunnustautuneen Goltzin suunnitelmat olivat suurisuuntaisempia, eivätkä ne rajautuneet pelkästään etnisiin kysymyksiin tai paikallisiin rajakiistoihin. Talouspoliittisesti Saksa saisi Venäjästä hyvän poliittisen kumppanin. Oliko Fleischerin käsky ja Bischoffin tottelemattomuus vain osa tempausta, jolla yritettiin narrata brittejä ja pelata lisää aikaa, on ainakin hyvin mahdollista, mutta jäänee ikuisiksi ajoiksi todistamatta
Tukea löytyi myös Britanniasta. Saksalaiset voisi pettää, kun bolševismin uhka oli ensin torjuttu heidän verellään. Toukokuussa 1919 Baltian Landeswehrissä – ja näin ollen siis käytännössä Goltzin alaisuudessa – palvellut venäläinen ratsumestari, ruhtinas Anatoli Pavlovitš von Lieven (1872–1937) neuvotteli Berliinissä saadakseen värvättyä kolme venäläistä emigranttiosastoa everstien BermondtAvaloff, Virgoli. Takana oli brittien painostus ja Ulmaniksen köyhät latvialaiset äänestäjät. Tämä selittää myös sen, miksi komentoketju Judenitšin ja Avaloffin välillä oli olemassa vain paperilla. Ruhtinaan tittelin ja Avaloffin nimen hän otti itse käyttöön vuonna 1919. Vapaajoukkojen värväyskomitean vahvin argumentti oli ollut siirtokunta – taistelun kautta sotilaat ansaitsivat maata, kuten legioonalaiset vanhassa Roomassa. Yksi Venäjän sisällissodan ja Baltian sadan vuoden takaisten tapahtumien mystisimmistä avaihenkilöistä oli Venäjän valkoisten nk. Moskovassa varauduttiin pakoon. Syyskuun 20. Mannerheimillä (1867–1951) oli yhteys Judenitšiin ja halu tuoda Suomi mukaan bolševismin vastaiseen rintamaan. ja Skobolevski johdolla. Tammikuussa 1919 entinen Kaukasian armeijan komentaja ja Ezrumin taistelun sankari, kenraali Nikolai Judenitš (1862– 1933) oli siirtynyt Pietarista Helsinkiin, ja hänestä oli tullut niin kutsutun Venäjän komitean johtaja diktatorisin valtuuksin. Elokuussa 1919 Saksa lopetti maksut brittien painostuksesta, mikä näkyi heti sotilaiden, hevosten ja materiaalin puutteena. Valtakunnansaksalaiset palkkasotilaat tunsivat tietenkin itsensä petetyiksi. Käytännössä kyse oli etupiirijaosta Baltiassa kaksi vuosikymmentä ennen Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaista lisäpöytäkirjaa, joskin latvialaisten suostumuksella. päivä 1919 kaatui Kursk ja 13. Heitä kutsuttiin Venäjän länsiarmeijaksi. Huhtikuun lopussa Koltšakin joukot ehtivät jo Kasanin kaupunkiin noin 800 kilometrin päähän Moskovasta. Bermondtin satumaisesta elämästä, joka kuulostaa joiltain vaiheiltaan suorastaan fantasialta, jäänee osa ikuisesti selvittämättä. lokakuuta Orjol, 360 kilometriä Moskovasta lounaaseen. Värvätyt venäläiset saivat univormut, aseet ja rahoituksen saksalaisilta. heinäkuuta 1919, että saksalaiset sotilaat eivät saisikaan Latvian kansalaisuutta. Oman kertomuksensa mukaan Bermondt-Avaloff oli vuonna 1914 vielä Ussurin kasakkakapteenin, georgialaisen prinssi Avalishvilin adoptiopoika ja eteni maailmansodan aikana tsaarin armeijan everstiksi. Joka tapauksessa Bermondt-Avaloff värväsi noin 3 000 venäläistä sotilasta riveihinsä Salzwedelin sotavankileireiltä. 92 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN västä, että heitä puolustettaisiin bolševikkeja vastaan. Hehän lupasivat myös maata köyhälistölle. Merkittävin oli Pavel Bermondt-Avaloff (1877–1974). Etelässä voittoisan kenraaliluutnantti Anton Ivanovitš Denikinin armeija miehitti Kiovan elokuussa. “Länsiarmeijan" komentaja Pavel Boérmondt-Avalov – tai vanhahtavasti suomalaisittain transliteroiden Avaloff.. Judenitš oli Britannian kannattaja, ja saksalaisten rahoittamaa Avaloffia pidet. Nikolai von Essenin (1860–1915) entisen Itämeren laivaston esikuntapäällikön ja myöhemmin Mustanmeren laivaston päällikkönä palvelleen Japanin sodan sankarin, amiraali Aleksandr Koltšakin siperialaisten kanssa jo maaliskuussa 1919 aloittama alusta alkaen menestyksekäs hyökkäys oli samalla edistynyt lupaavasti, ja Ufan kaupunki Uralin junaristeyksineen oli jo valkoisten käsissä. Vaalilupaus jakaa saksalaisten tilaomistajien maat köyhille takaisi vaalivoiton ja vetäisi maton bolševikkien kannattajien alta. Samanaikaisesti Saksan hallitus kielsi kaikki yhteydet venäläisjoukkoon. Riian valtauksen jälkeen uusi Ulmaniksen hallitus päätti 15. Suomen yhteistyö valkoisten kenraalien kanssa kaatui kuitenkin jääräpäisten ja ylpeiden venäläisaristokraattien haluttomuuteen tunnustaa Suomen itsenäisyys sekä Mannerheimin tappioon presidentinvaaleissa heinäkuussa 1919. Avaloffin sota Kesällä 1919 Leninin (1870– 1924) johtama Neuvosto-Venäjä oli tuhon partaalla. Kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltz oli siitä kyllä tietoinen. Vuoden 1918 bolševikkiuhan alla sopimus oli kaikille osapuolille hyvä: baltiansaksalainen maanomistaja sai pitää omat maansa, valtakunnansaksalaiset sotilaat perustaisivat osasta maasta siirtokuntia ja puolustaisivat tulevaisuudessakin aateliston omistusoikeuksia, ja Ulmaniksen hallitus saisi Saksasta suojavaltion Venäjän suuntaan olipa sen tuleva hallitusmuoto sitten mikä hyvänsä. Hänen veljensä Joachim johti värväyskomiteaa
Hyökkäyksen piti alkaa 15. 93 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 tiin kilpailijana, kun olisi pitänyt käydä sotaa yhdessä Leninin bolševikkivaltaa vastaan. Viimeiset ratsastajat Kun Goltz palasi Baltiaan elokuun lopussa ja rautadivisioona oli jo kieltäytynyt kotiutumisesta, hän toi Berliinistä mukanaan lupauksen, että Saksan hallitus maksaisi kolmen kuukauden ajan hänen osastojensa palkat venäläisen Avaloffin organisaation kautta. Huolto ja kuljetukset organisoitaisiin Väinänlinnan kaupungin kautta. Samana päivänä Baltian valtojen ministerikokous kielsi Liettuan junarataverkon käytön hyökkäyksessä. Hän oli mukana vallankaappausyrityksessä Berliinissä kenraali Ludendorffin kanssa. Lenin saikin lopulta kiittää pelastumisestaan valkoisia kenraaleita, brittejä ja kansalliskiihkoisia sisäpolitikoivia baltteja. syyskuuta 1919, ja päämääränä oli Pihkovan oblastissa sijaitseva Velikije Luki. Bolševikit olivat saaneet taas keskenään riiteleviltä vastustajiltaan elintärkeän hengähdystauon. Loppusyksyllä rautadivisioona ja saksalainen legioona taistelivat vielä virolaisia ja latvialaisia vastaan Väinäjoen rannalla, ennen kuin ne pääsivät ennen vuoden vaihdetta Saksaan, jossa joukot riisuttiin aseista ja kotiutettiin. Hajoita ja hallitse toimi. joulukuuta 1919 vain kymmentä päivää alle vuosi sen jälkeen, kun Goltz viimeisine miehineen oli purjehtinut pois Suomesta. Goltz kutsui suunnitelmaa ”ukkosenjohdattimeksi”, ja Saksan hallituksen mielestä se kuulosti myös siksi järkevältä, että Avaloff oli saanut neuvoteltua puolalaisten johtajan Józef Klemens Pi?sudskin (1867–1935) latvialaisten, liettualaisten ja virolaisten kanssa yhteiseen operaatioon bolševikkeja vastaan. Viimeinen yritys saada suostumus oli samana päivänä tehty kapinayritys kapteeni, vapaaherra Cordt von Brandisin johdolla. Avaloffin venäläinen läntinen armeija koostui syyskuussa 1919 noin 35 000 taistelijasta, heistä noin 30 000 oli saksalaisia. Avaloff sai myös lupauksen, että ensimmäisten menestyksekkäiden hyökkäysten jälkeen hänet ylennettäisiin kenraalimajuriksi. Yksinkertaistaen Deutsche Legion muodostui kaikista VI reserviarmeijakunnan alaisuudessa olevista saksalaisista vapaajoukoista, jotka eivät kuuluneet rautadivisioonaan mutta jotka eivät voineet päästä myöskään Latvian hallituksen alaisuuteen. Itse Goltz pysäytti innokkaan kapteenin tien Kaunakseen. Syyskuun 10. Goltzin viimeinen näytös maailmanhistorian näyttämöllä nähtiin 17. päivänä Judenitš antoi käskyn järjestää koko Baltian rintama Avaloffin komennon alle. Lopputarina on tuttu. Vallankaappausyritys tunnetaan usein Kapp-Lüttwitz-vallankaappauksen (Kapp-Putsch) nimellä. Eurooppalainen sisällissota oli kuitenkin vasta alkamassa. Goltz sai lähteä kaksi viikkoa tämän jälkeen syyskuun loppupuolella brittien painostuksesta. VI armeijakunta pääsi Itä-Preussin Tilsitin kaupunkiin (nykyään Sovetsk, Venäjän Kaliningradin alueella) 6. Saksalaista legioonaa johti kommodori (Kapitän zur See) Siewert. Avaloffin alaisuuteen siirtyivät sekä rautadivisioona että saksalainen legioona (Deutsche Legion). Vahvimmat osastot olivat rautadivisioona ja saksalainen legioona. Viimeiset yritykset voittaa bolševikkien hirmuvalta Venäjällä jäivät jatkossa vain yrityksiksi. Pelkästään saksalaisella legioonalla oli 56 tykkiä ja yli 150 konekivääriä! Suurin materiaaliongelma olivat puuttuvat talvivarusteet. Näin lähtö Väinänlinnasta ei onnistunutkaan, eikä hyökkäys ollut enää mahdollinen. Omsk kaatui 14. Vallankaappausyritys tunnetaan usein Kapp-Lüttwitz-vallankaappauksen (Kapp-Putsch) nimellä.. maaliskuuta 1920. marraskuuta 1919, ja petetyksi joutunut Koltšak teloitettiin helmikuussa 1920
Kuperjanovin kuolemasta oli silloin jo kulunut yli kuusi vuotta. Se helpotti elämää tsaarinvallan loppupuolella panslavistisen nationalismin nostaessa päätään. Unt lähti vuoden 1944 jälkeen Saksaan, josta hän emigroitui vuonna 1947 Kanadaan. Heinäkuussa 1917 urhea tiedustelu-upseeri haavoittui molempiin jalkoihin, ja hänet viettiin Moskovaan sotasairaalaan. Nyky-Viron asevoimiin kuuluu arvostettu jalkaväkipataljoona Kuperjanovi jalaväepataljon. Samanikäisistä pataljoonan, komppanian ja joukkueenjohtajista Virossa tunnetaan muiden muassa myöhemmät esiupseerit, silloinen vänrikki Ernst Leithammel (1894–1955) ja luutnantti Jaan Unt (1894–1974). TEKSTI: AGILOLF KESSELRING. Keitä he olivat. Kuperjanov ehti kuitenkin vasta marraskuussa 1917 Tartoon, ja hänestä tuli virolaisen reservi-jalkaväkipataljoonan (Eesti Tagavara Jalaväepataljon) 4. Everstiluutnantti Unt liittyi Waffen-SS:n Eesti Leegioniin. Valgassa oleva Viron vapaussodan muistomerkki vihittiin käyttöön Kuperjanovin 31-vuotissyntymäpäivänä 11.10.1925. Lahjakas Julius kävi lukion jälkeen Tarton KUPERJANOV • SVINHUFVUD • MANTEUFFEL opettajaseminaaria, josta hän valmistui 1914. Kun Kuperjanov oli sotasairaalassa, Venäjällä päätettiin oman virolaisen osaston perustamisesta. Kuperjanovi jalaväepataljon . Näin entiset aseveljet joutuivat historian armottoman kulun kautta vastakkaisille puolille. Baltian sodan ikäluokka 1894: Baltian vuoden 1919 sodan taistelijoista suurin osa oli nuoria miehiä. Kuperjanovin haudalla Tartossa oli vielä 1980-luvulla niin suuri poliittinen merkitys, että KGB vahti, ketkä sinne kokoontuivat tai veivät kukkia. PIHKOVAN kuvernementissa syntynyt Julius Kuperjanov muutti 10-vuotiaana vanhempiensa kanssa Tartoon, josta perhe oli alun perin lähtöisin. Joukko vuonna 1894 syntyneitä 25-vuotiaita upseereita komensi tahoillaan pataljoonaa. Viron armeijassa everstiksi edennyt Leithammel taisteli Omakaitse-johtajana toisessa maailmansodassa saksalaisia vastaan ja pakeni Ruotsiin vuonna 1944. 94 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN J ulius Kuperjanov (1894–1919) tunnetaan Virossa vapaussodan sankarina. Syyskuussa 1940 neuvostovalta hajotti monumentin, ja virolaiset jälleenrakensivat sen vuonna 2013. Hän ehti opettaa noin vuoden, ennen kuin hänet kutsuttiin Venäjän armeijaan helmikuussa 1915 ja sijoitettiin vänrikkikouluun Pietariin. Muistaako heitä enää kukaan. komppanian päällikkö. Kuperjanov valmistui vänrikiksi samana vuonna, ja hänet lähetettiin Karpaattien rintamalle, jossa hän eteni nopeasti luutnantiksi ja ansaitsi muun muassa II, III ja IV luokan Pyhän Annan kunniamerkin, IV luokan Pyhän Vladimirin kunniamerkin, II ja III luokan Pyhän Stanislavin kunniamerkin ja IV luokan Pyhän Yrjön ristin. Juliuksen vanhemmat Liisa ja Daniel olivat muuttaneet saksalaisen Kupper-sukunimensä Kuperjanoviksi. Hänen mukaansa on myös nimetty katu
Suomen vapaussodassa hän toimi jääkärikapteeniksi ylennettynä 3. Gustav Svinhufvud komensi Suomen vapaussodan jälkeen Baltiassa toista kahdesta Pohjan poikien pataljoonasta, jossa noin puolet sotilaista oli jääkäritaustaisia. Aarne Snellman (1894–1942). Kuitenkin vain neljä päivää sen jälkeen saksalaiset miehittivät koko Viron, ja venäläiset sotilaat – jollaisina saksalaiset kohtelivat myös Venäjän armeijaan kuulunutta Viron jalkaväkeä – internoitiin. Kolmekymmenluvulla Snellmanilla oli merkittävä rooli Suomen ilmavalvonnan ja ilmapuolustuksen kehittämisessä. Suomessa tärkeät suvut tunnetaan hyvin. helmikuuta 1919. VI RO N PU O LU ST U SV O IM AT. Jääkärieversti Snellman toimi sittemmin 1934–38 Berliinissä Suomen sotilasasiamiehenä. Nyky-Viron asevoimiin kuuluu arvostettu jalkaväkipataljoona Kuperjanovi jalaväepataljon. Hänet valittiin vuonna 1916 jääkäritykistöön, palkittiin tammikuussa 1917 rautaristillä, ja hän eteni Zugführeriksi. Sillä oli tärkeä osuus Tarton vapauttamiseen bolševikeista tammikuussa 1919 ja Pajun taistelussa Valgassa, jossa Julius Kuperjanov haavoittui. Helmikuun 20. Snellman toimi patteriston komentajana (1923–1924), ennen kuin lahjakas mutta vaikea majuri siirrettiin suojeluskuntaan moottorijoukkojen tarkastajaksi 1924–1927. 95 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 VUONNA 1917 latvialaisista tarkka-ampujista tuli Venäjän lokakuun vallankumouksen punainen eliittiosasto. Kun saksalaiset lähtivät Virosta, Kuperjanovin omaa pataljoonaa alettiin kutsua Tarton vapaaehtoispataljoonaksi ja Tarton sissipataljoonaksi (Tartumaa partisanide pataljon). . jääkäripatteriston komentajana jääkärimajuri Lauri Malmbergin jääkäritykistöprikaatissa. Hän kuoli haavoihinsa Tartossa 2. Kuperjanov pakeni ja aloitti maanalaisen saksalaisvastaisen sissitoiminnan (Omakaitse). Snellman suoritti saksalaisen A-kurssin, mitä voisi varovaisesti verrata sodan ajan oloissa järjestettyyn tiivistettyyn yleisesikuntakurssiin. Snellman oli liittynyt jääkäreihin jo ensimmäisessä Pfadfindereli partiolaisvaiheessa keväällä 1915. Viron vapaussodan jälkeen Snellman osallistui Aunuksen retkeen. päivänä 1918 Leithammel, Kuperjanov ja Unt kukistivat bolševikkien vallankaappausyrityksen Tartossa. Snellman komensi Pohjan poikien patteristoa, jolla oli ratkaiseva osa Pajun taistelussa. Hänestä tuli Suomen ilmailupataljoonan komentaja (1922–1923), ja myöhemmin hänet käskettiin takaisin kenttätykistöön riitauduttuaan esimiehensä Arne Somersalon kanssa. Snellman kävi sotilaslentäjäkoulutuksessa Ranskassa ja sai vuonna 1921 Suomen lentomerkin. Jääkärit Valgassa taistelivat myös samanikäiset Saksassa jääkärikoulutuksen saaneet suomalaiset luutnantti Gustav Svinhufvud (1894–1936) ja kapteeni Aarne Snellman (1894–1942). Jääkärit Svinhufvud ja Snellman ovat kuitenkin jääneet muiden jääkäreiden varjoon. Virolaisesta reservi-jalkaväkipataljoonasta taas tuli valkoinen osasto. . Olihan Aarne Snellman fennomaanien voimahahmon, filosofin ja valtiomiehen Johan Vilhelm Snellmanin pojanpoika
Compiègnen aselevon 11.11.1918 jälkeen ulaaniprikaati taisteli itsensä ilman huoltotai komentoyhteyksiä takaisin Mustaltamereltä Ukrainan, Liettuan ja Puolan kautta kotimaahansa. Vain 25-vuotias Manteuffel sai Königsbergissä tehtävän kasata Baltian Landeswehrin erikoisjoukot, ja hän perusti Stosstrupp der Baltischen Landeswehr -nimisen iskuosaston. Pirunjätkän ulaanit V . Keväällä 1915 Manteuffel ylennettiin luutnantiksi (Leutnant vastaa pikemminkin Suomen vänrikkiä tai ratsuväen tullessa kyseeseen kornettia). 96 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 100 VUOT TA SIT TEN Talvisodassa hän toimi IV armeijakunnan tykistökomentajana ja jatkosodassa 17. kuohuviini-ulaanit) kanssa länsirintamalla maailmansodan viimeisenä operatiivisena ratsuväenhyökkäyksenä tunnetussa Lagarden taistelussa. Suomessa jääkärikapteeni Svinhufvudin tuntevat vain harvat. Ratsuväkiprikaati IV (ulaaniprikaati) 2. Ulanen-Regiment Kaiser Wilhelm II, nk. Hän kuoli 41-vuotiaana. Hän eteni Gruppenführeriksi ja suoritti B-kurssin (vastasi saksalaista reserviupseerikurssia) ennen paluutaan Suomeen. Oikeustieteiden kandidaatti Hans von Manteuffel liittyi heti ensimmäisen maailmansodan alussa vapaaehtoisena kuninkaallisen Baijerin kenties kunnianarvoisimpaan kevyeen ratsurykmenttiin (Königlich Bayerisches 2. Hänestä tuli Uudenmaan suojeluskuntapiirin päällikkö vuonna 1921. Baltiansaksalainen kirjailijaparonitar Gertrud von den Brincken (1892–1992) omisti Manteuffelille vuonna 1920 runon loppusanoilla: ”Kuka epäröi. päivänä 1919 Manteuffel kaatui oman iskuosastonsa kärjessä Riian valtauksessa. NUORI arkkitehtuuriopiskelija paroni Gustav Svinhufvud af Qvalstad oli liittynyt jääkäreihin vasta vuoden 1915 lopussa. . Baijerilaiseen armeijaan liittyminen voitiin siis nähdä tietoisena päätöksenä. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Szoege-niminen katolilainen eversti ylennettiin vapaaherraksi, ja suku alkoi käyttää sukunimenään hänen ”sotanimeään” Manteuffel, jonka voisi kääntää vaikkapa pirunjätkäksi. Toukokuun 22. Vain 25-vuotias Manteuffel sai Königsbergissä tehtävän kasata Baltian Landeswehrin erikoisjoukot. Hans syntyi Kuurinmaalla Kapsedenin kartanossa. Suomen vapaussodassa hän eteni nopeasti joukkueenjohtajasta komppaniapäälliköksi ja taisteli Viipurissa. Qvalstad lähti samana vuonna sotimaan Itä-Karjalan kansannousuun bolševikkeja vastaan. Sata vuotta sitten. Virosta palattuaan hän jatkoi palvelua suojeluskuntaupseerina. päivänä 1919 Manteuffelin osasto kaappasi kenraalimajuri von der Goltzin käskyistä ja kielloista piittaamatta latvialaiselta Ulmaniksen hallitukselta vallan. helmikuuta 1919, kolme kuukautta aselevon jälkeen. ulaanirykmentin (Königlich Bayerisches 1. Kolme vuosisataa myöhemmin nuori Hans von Manteuffel lähti opiskelemaan lakia Heidelbergin yliopistoon, jossa hänen vanhempi veljensä Georg oli historian jatko-opiskelijana. Snellman haavoittui vakavasti ilmapommituksessa Syvärillä huhtikuussa 1942. Latvian kansallisneuvosto irtisanoi Manteuffelin Stosstruppin johdosta, mutta hänen sotilaansa vaativat johtajansa takaisin aseilla uhaten. Virossa luutnantti Kuperjanov kuuluu asevoimien vaalimiin perinteisiin. Baltian Landeswehrin sotilas. Rykmentti siirrettiin itärintamalle, ja ulaanit etenivät Liettuan kautta Ukrainaan, jossa he valloittivat kesällä 1916 Tobolyn kylän. Suku esiintyy jo 1300-luvulla Saksalaisen ritarikunnan (Deutscher Orden, Ordo domus Sanctæ Mariæ Theutonicorum Hierosolimitanorum) ritareina Liivinmaalla. Näiden kolmen vuonna 1894 syntyneiden nuoren miehen antaumus ja urhollisuus kuvaa ajan ja koko alueen henkeä yli etnisten rajojen. Keskeinen osa sankaritarinasta juontuu Riian linnakkeeseen pidätettyjen, pääasiassa siviilivankien vapauttamisesta bolševikkien käsistä viime hetkellä ennen aiottua teloitusta. Eteenpäin! Sinä et ole kuollut, ja me seuraamme, me seuraamme sinua kaikki!” BALTIANSAKSALAINEN luutnantti Manteuffel on nykyisessä Saksassa melko tuntematon. ulaanirykmentti taisteli 1. Huhtikuun 16. Manteuffelista tuli baltiansaksalaisuuden sankari ja marttyyri. divisioonan komentajana. Itä-Preussin rajakaupunki Lyckiin (nykyään Puolan E?k) ulaaniprikaati saapui 2. Baltiansaksalaiset kutsuivat Riian valtausta bolševikeilta Väinäjoen ihmeeksi. Tämän jälkeen hän toimi jääkärikapteenina suojeluskunnan esikunnassa ja puolustusministeriössä. cietiksen punaisia latvialaisia tarkka-ampujia vastaan taisteli Kuperjanovin, Untin, Snellmanin ja Svinhufvudin tavoin myös vuonna 1894 syntynyt paroni Hans von Manteuffel-Szoege. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi kaksi päivää ennen menehtymistään sotasairaalassa. Manteuffel oli kuurinmaalaisena eli venäläisenä paronina tsaarin alamainen. Samaa sukua ollut, kolme vuotta Hansia nuorempi toisen maailmansodan panssarikenraali Hasso von Manteuffel tunnetaan sen sijaan varsin hyvin. Ulanen-Regiment König), jonka sotilaita kutsuttiin myös olut-ulaaneiksi
97 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 Sota ei tuntenut minkään uskontokunnan pyhiä 1939 eikä 1979. Pysy mukana, tilaa Suomen Sotilas: www.suomensotilas.fi SEURAAVASSA NUMEROSSA PS. muista myös Suomen Sotilaan erikoislehdet, joita saat vain lähimmästä Lehtipisteestäsi. Eikä 2020 eikä sen jälkeen… Myös ensi vuonna sodasta, sotilaista ja sotavarusteista, eilen, tänään ja huomenna. AFGANISTAN.. 25.12.1979. Suomeksi, Suomen Sotilaille
Palme ei ollut välittänyt kertoa asioista seuraajalleen Thorbjörn Fälldinille, jonka vihki salaisuuteen Lennart Ljung. Bengt Gustafsson kertoo, ettei hän tullessaan komentajaksi vuonna 1984 saanut edeltäjältään Lennart Ljungilta mitään tietoja yhteistyösuunnitelmista. Poliittisesta johdosta suunnitelmat tunsi vain hyvin kapea huippu. Ruotsin huimaavista Nato-kytkennöistä kertoo toimittaja Mikael Holmström kirjassaan Den dolda alliansen. Maan miehittämisen varalta oli suunniteltu operaatio Stay behind. Joidenkin lentokenttien kiitoratojen pidennystä amerikkalaiskoneiden tarpeisiin oli valmisteltu. Hän kuitenkin löysi kassakaapista luettelon sodan sattuessa ulkomaille lähetettävistä upseereista. Carl Bildt kirjoittaa, että Moskovassa ja Washingtonissa tiedettiin paljon enemmän Ruotsin todellisesta politiikasta kuin Tukholmassa koskaan uskallettiin kertoa valtiopäiville. Tällaisen puhelinsanoman otti vastaan Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Lennart Ljung aamuvarhaisella 1. Sveriges hemliga Nato-förbindelser (Atlantis 2011). Olof Palme peri Erlanderilta paitsi pääministeriyden myös Nato-yhteistyön salaisuudet. Lennart Ljungin komentajakaudella (1978– 1986) järjestelmää ajettiin alas, ja Ljung antoi polttaa kansiot, joissa oli tietoja Norjan ja Tanskan kanssa tehdystä yhteistyöstä. Ruotsilla oli 1950-luvun alussa maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat, yli tuhat taistelukonetta, ja ne tarvittiin mukaan Naton pohjoisen rintaman ilmapuolustukseen. Gustafsson ei enää jättänyt eläköityessään 1994 vastaavanlaista paperia seuraajalleen. Puolustusvoimien johto kertoi avainministereille suunnitelmista. Sodan sattuessa olisi eri Nato-maiden esikuntiin lähetetty 78 ruotsalaista upseeria. Rudberg sai pysyä kotonaan. Se oli siviileistä muodostettu vastarintaliike, jonka runkona oli nimetyt henkilöt, ja sen rakenne peitti koko maan. Yhdysvaltojen tuki Ruotsin puolustukselle olisi ollut ilmatukea sekä merijalkaväkiprikaati. Lisäksi oli valmisteltu sekä amerikkalaisten että brittipommittajien reittien kulkevan läpi Ruotsin ilmatilan. Liittolaisten koneet olisivat laskeutuneet Ruotsin kentille 6–8 vuorokauden kuluessa. VIRALLINEN KANTA Ruotsissa oli 1990-luvulle saakka, ettei Ruotsi valmistellut puolustustoimia toisten maiden kanssa. Isoon-Britanniaan olisi sodan sattuessa siirtynyt muutakin Tukholman väkeä: muun muassa kuningashuone sekä viisi ministeriä eli päätösvaltainen hallitus. Kylmä sota oli ohi. Mutta vain kertoi; mitään ei pantu paperille. Ruotsia kohdeltiin kuin Naton jäsentä, tai jopa paremmin. Ruotsi oli Naton 17. Samoin Kööpenhaminaan idästä suuntautuvien pommikoneiden torjunta olisi hoidettava Ruotsin ilmatilassa. jäsen. Näin voitiin väittää, sillä suunnitelmista ei ollut mitään paperilla. Olof Palme oli murhattu edellisenä iltana. Soittaja oli amiraali Per Rudberg. Amiraali arveli ehkä sodan olevan tulossa ja oli valmis palvelukseen. 98 SUOMEN SOTILAS 6 • 2019 KNUUTI Jukka Knuuti OLEN VALMIS , jos tarvitaan. Pääministereiden lisäksi Sven Anderson (puolustusja ulkoministeri), Torsten Nilsson (ulkoministeri), Anders Thunborg (puolustusministeri), Eric Krönmark (aikaisempi puolustusministeri) sekä kuningas tunsivat Natoyhteydet. Ruotsi ajautui toisen maailmansodan jälkeen lähes automaattisesti sotilaalliseen yhteistyöhön Tanskan kanssa, kun piti suunnitella Tanskan salmien sulkua nousevalta neuvostoblokilta sodassa, johon uskottiin jouduttavan. jäseneksi. Merijalkaväen oli suunniteltu tulevan Skåneen. Se sai käyttöönsä uusia aseita ja tekniikkaa useasti aikaisemmin kuin suurin osa jäsenmaista. maaliskuuta 1986. Tietyt lentokentät oli korvamerkitty ulkomaisille sotilaskoneille, ja omat koneet olisi siirretty maantietukikohtiin. Operaatio oli valmisteltu yhdessä Nato-maiden kanssa, ja organisaatiolla oli niihin valmiit viestiyhteydet. Hänen sodan ajan tehtävänsä oli siirtyä Lontooseen ja toimia sieltä käsin Ruotsin puolustusvoimien komentajana, jos Neuvostoliitto miehittäisi Ruotsin. Yhteistyösuunnitelmat Yhdysvaltojen sekä erityisesti Nato-maiden Norjan ja Tanskan kanssa elivät pitkälle 1980-luvulle. Yhteistyöstä USA:n kanssa ei mitään poltettavaa ollut, sillä kaikki oli ollut suullisten sopimusten varassa. Järjestelmä oli rakennettu Tage Erlanderin pääministerikaudella (1946–1969). Ruotsin merkityksestä lännelle kertoo se, että Washingtonissa Ruotsia kutsuttiin 1950-luvulla Naton 17. Siksi oli taattava Ruotsin puolustus Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan. Yhdysvalloissa arvioitiin, että Pohjois-Norja Neuvostoliiton hallussa estäisi joukkojen ja materiaalin kuljetukset Atlantilta Eurooppaan
Tutustuttuamme taistelumaaston ajamme Kuusaan kautta Muolaanjärven pohjoispuolitse Viipuriin, missä oli talvisodan viimeinen rintamalinja Patterinmäellä 13.00 Tutustumme Kannaksen sotamuseoon Keskuskasarmien alueella 14.00 Lounas Ravintola Espilässä, lounaan jälkeen omaa aikaa Viipurissa 16.30 Lähtö Viipurista Kauppatorilta Vaalimaalle, kahvitauko Rajahovissa Noin 22.00 Saapuminen Helsinkiin Varaa matkasi heti Varaa matkasi heti. 7.00 Aamiainen hotellissa 8.00 Lähtö hotellista bussilla suomalaisen paikallisoppaamme Antti Musakan johdolla ja ajo Sakkolaan, jossa vaihto venäläisiin maastokelpoisiin busseihin, ajo Keljan kautta Taipaleeseen. Päivän päätteeksi paluu Sakkolaan ja vaihto omaan bussiin 21:00 Illallinen hotellissa Sunnuntai 17.5. Yhden hengen huoneen lisämaksu 34 €. Matkan hintaan ei sisälly henkilökohtaista vakuutusta, Venäjän viisumia eikä laskutuslisää 5 €/lasku. Haparainen, Terenttilä, Mustaoja, Taipaleen kenttähautausmaa, Kirvesmäki ja Taipaleenjoensuu. Kaupungista Pietarin valtatielle ja Valkjärven kautta Kiviniemeen, majoittuminen Hotelli Losevo Parkiin 20.00 Illallinen hotellissa Lauantai 16.5. TALVISODAN TAIPALE 15.–17.5.2020 Suomen Sotilaan lukijamatka 2020 Talvisodan Taipale on legendaarinen taistelumaasto, jossa puolustuksemme piti loppuun saakka huolimatta vihollisen massiivisista hyökkäyksistä, tykkitulesta ja lentopommituksista. Vastuullisena matkanjärjestäjänä Vihdin Liikenne Oy/ VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv. Ilmoittautuminen matkalle 15.3.2020 mennessä Vihdin Liikenne Oy/ VL-Matkat, puhelin 09 444 774, sähköposti: myynti@vihdinliikenne.fi. Rajan jälkeen käynti Säkkijärven kenttähautausmaalla ja talvisodan taistelumaastoja muistaen Viipuriin. Vihollinen ei päässyt Taipaleessa tavoitteisiinsa ja suomalaiset lähtivät sieltä vasta käskystä. maastossa ja lounas 17.5. Siitä tuli yksi talvisodan sankaritarinoista ja siellä syntyivät myös runoilija Yrjö Jylhän kuolemattomat runot. Kevyt kenttälounas maastossa. Ravintola Espilässä sekä pääsymaksu Kannaksen sotamuseoon, asiantuntijaoppaiden palvelut sekä ohjelman mukaiset kuljetukset Vihdin Liikenne Oy:n turistibussilla sekä Taipaleessa venäläisillä maastokelpoisilla busseilla. Omalla viisumilla voi toki myös matkustaa. Alustava ohjelma Perjantai 15.5. 8.00 Lähtö Helsingistä Mannerheimin ratsastajapatsaalta, Ajo Vaalimaalle, pysähdys Rajahovissa. 8.00 Aamiainen hotellissa 9.00 Lähtö hotellista, ajo Äyräpäähän, missä taisteltiin talvisodassa ankarasti osin Taipaleesta siirretyin joukoin. Matkan hinta on 432 € /henkilö jaetussa 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään 25. Matkan hintaan sisältyy kaksi yötä Park Losevo -hotellissa Kiviniemessä aamiaisineen ja illallisineen, kevyt kenttälounas 16.5. Matkanjohtajana ja asiantuntijaoppaana sotahistorian tutkija Göran Lindgren, paikallisoppaana Antti Musakka ja avustajana Jarmo Sarjanen. Tälle matkalle käy myös uusi E-viisumi, jonka hoidamme turvallisesti, hinta 31 € + vakuutus 6 € (tai oma vakuutus). Tutustuminen taistelumaastoon kohteina mm. Matkaa hoitaa Helena Kuosmanen
F/A-18 SUPER HORNET EA-18G GROWLER RAYTHEON NORTHROP GRUMMAN GENERAL ELECTRIC BOEING Luotettavin valinta Suomelle Date: 11-22-2019 12:40 PM ALL CONTENT WITHIN THIS FILE IS FOR OUTPUT ONLY BY END PRINTER/VENDOR. LICENSING RIGHTS AND APPROVALS MUST BE REQUESTED AND APPROVED TO/BY FCB CHICAGO. CHANGES, SHARING AND/OR DISTRIBUTING CONTENT IN WHOLE OR IN PART ARE STRICTLY PROHIBITED. Boeingin ja suomalaisen puolustusteollisuuden 25 vuoden kumppanuus luo edellytykset hyödyntää nykyistä infrastruktuuria ja henkilöstön koulutusta myös tulevaisuudessa. Super Hornet ja vertaansa vailla oleva elektronisen sodankäynnin hävittäjä Growler tarjoavat Suomelle täyden suorituskyvyn alhaisilla elinkaarikustannuksilla. Block III Super Hornet ja Growler ovat oikea valinta Suomen puolustukselle tuleviksi vuosikymmeniksi. Job Number: 11280238 Version C Client/Brand: Boeing/BDS Colors: Cyan, Magenta, Yellow, Black Images: 11280238C04_240MaxDens_R0_FA18_SnowBkgrnd.tif (476 ppi; CMYK), superhornet_tail_cmyk.eps, Growler_Wht.ai Fonts: Univers (57 Condensed, 55 Roman, 57 Condensed Oblique; Type 1), Russell Square (Medium; Type 1) PA: Jim Barrett RET: None AB: Sandra Sanchez Vendor: None Output%: None File Name: 11280238vC_BDS_FA18_Finland_210x267_r0.indd APPROVALS QC: Steve Jablonoski PR: Pat Owens PP: Sue Breitenecker TM: Sue Breitenecker GCD: Andy Kohman AD: Collin Siebener CW: None AE: Cara Hays Publications: None Notes: INK DENSITY 240 Gutter: None Folds: NoneNone Media/Color Sp: PRINT/4 COLOR Country: None Language: None Bleed: 216 mm x 273 mm Trim: 210 mm x 267 mm Safety: 204 mm x 261 mm Scale: 1:1 Actual Size: 210 mm W x 267 mm H S:204 mm S :2 6 1 m m T:210 mm T :2 6 7 m m B:216 mm B :2 7 3 m m