V K O 20 22 -3 1. alv 10%) TUNTEMATON LAURI TÖRNI 1919–1965 KOLMEN ARMEIJAN SOTILAS RITARIN ELÄMÄ Talvisodasta Vietnamiin Kartta Törnin helikopterin onnettomuuspaikalle viidakkoon 70 17 71 -2 20 2 PA L. 9,80 € (sis
”Törni oli johtajana pidetty. Hän monella tavoin korosti, että olimme kaikki samaa porukkaa ja että hän osallistui kaikkeen toimintaan siinä missä muutkin.” – Mauno Koivisto
Nurminen 89, Ilona Oesch 76, Charles Petry 7, Arto Pitkänen 60, Pramia 84, Eero Puranen 36, Sabaton 88, SS-Veljesapu 85, Urheilumuseo 23, Valtioneuvoston kanslia 57, Olli Wikberg 76 Julkaistava aineisto. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Norton 7, 8, 12, Marttisen miehet 38, 40, 41, U.S. Army 7, 69, 70, Orlando Ingvolstadt 6, 12, Maija Alakulppi-Harrington 47, Dreamstime 32, Seppo Hurme 42, Iisakki Järvenpää 51, Markku Kanervikkoaho 46, Harri Koli 44, Juha Kaaro 37, Helmer Kalas 83, Päivi Luosma 87, Erkki Nevatie 47, Y. TÄSSÄ EXTRASSA SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Postiosoite: Döbelninkatu 2, 6 krs., 00260 Helsinki • etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi • Teksti: Kari Kallonen • Toimitus: Jaakko Puuperä, puh. 050 590 3964, toimitus@suomensotilas.fi • Ulkoasu: Matti Vartiala, puh. 0400 418 705 Kannen kuvan väritys: Tommi Rossi, www.facebook.com/HistoryColoring • Kirjapaino: PunaMusta • ISBN 978-952-9872-87-9 • Kuvalähteet: Osasto Lauri Törni Perinnekilta 10, 16, 18, 20, 21, 25, 28, 29, 30, 35, 41, 44, 45, 49, 50, 54, 56, 61, 64, 66, 68, 71, 72, 73, 74, 86, 97, 98, SA-kuva 2, 14, 15, 16, 17, 19, 22, 52, 53, 59, 62, 83, Kari Kallonen 4, 11, 13, 22, 24, 54, 82, 92, 93, 97, Juha Saxberg 51, 90, 84, 95, 96, Hillevi Kops 27, 31, 34, Lauri Koski 33, 35, 37, Kari Kuuselan arkisto 75, 76, 77, Charles W. 040 589 4547 • Kustantaja: Kustannus Oy Suomen Mies, Toimitusjohtaja Kai Ahotupa, puh. 4 Viimeinen tehtävä 14 Talvisodan ihmeen tekijät 20 Kova työ, kovat harrastukset 26 Naiset 32 Venezuelan viidakoissa 38 Marttisen miehet 42 Vietnam 48 Sotatyökalut 52 Törnin jääkärit 58 Kahden miehen sota 62 Osasto Törnin kaatuneet 68 Legenda 74 Saksan kotka ja Suomen leijona 84 ”Ilosest ellää pittää, vaik päivää vähemmä” 88 Sankareita ja konnia 90 Sumuisten vuorten salaisuus 98 Viidakkovuori kutsuu suomalaisia
Siitä tulisi suomalaisen sotasankarin, Yhdysvaltain asevoimien kapteeni Thornen eli Lauri Törnin viimeinen lento. päivänä 1965 Kham Ducin tukikohdassa valmistauduttiin kuumeisesti lähettämään matkaan partio, joka oli joutunut odottamaan sään selkiytymistä jo kolme vuorokautta. VIIMEINEN. 4 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Lokakuun 18. Kyseessä oli Vietnamin sodan salainen amerikkalainen operaatio
5 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Salaiseen Shining Brass -operaatioon osallistuneet amerikkalaissotilaat kertovat, minkälainen oli Lauri Törnin viimeiseksi jäänyt kohtalokas operaatio. Majuri Charles W. Erikoisjoukkojen legenda, eversti Sully de Fontaine etsi puolestaan viidakosta ystäväänsä turhaan. TEHTÄVÄ . Master sergeant Charles Petry lensi ryhmineen salaisen tehtävän toisessa helikopterissa. Norton oli Törnin esimies operaatiossa. TEKSTI: KARI KALLONEN
Vaikeakulkuisten sademetsien ympäröimät vuoret saattoivat pidättää kosteaa usvaa laakson yllä päiväkausia, joten tukikohtaa oli vaikea havaita edes ilmasta. Norton. n MACV-SOG:n tunnus.. Aina on jonkinlaista kiirettä menossa. ”Bull” Simons. Saigonissa sijainnutta esikuntaa johti everstiluutnantti Ray Call apunaan majuri Charles W. Lähtökuopissa olleen operaatio Shining Brassin tarkoitus oli varmentaa tehdyt havainnot Vietkongin sissien käyttämästä huoltoteiden verkostosta, Ho Chi Minhin polusta, joka Vietnamin kapeimmassa kohdassa kiemurteli myös Laosin puolella. Lasse Larry Thorne lähetti 19.9.1965 Suomeen sisarelleen Kaijalle kirjeen, jonka hän signeerasi vain nimellä ”Lasse”: ”Täällä on aika mennyt sukkelaan ja kovassa touhussa. n Helikopterilentäjä Orlando Ingvolstadt ikuisti saavuttuaan myös Kham Ducin portin. Shining Brassin johtoon oli nimitetty Arthur D. Norton saapuivat operaation johdosta Kham Duciin. Sellaiseksi valittiin Kham Duc, joka sijaitsi vuorten ympäröimässä eristäytyneessä laaksossa. – Larryyn saattoi aina luottaa, varsinkin jos tehtävä oli vaikea, muisteli Charles W. Sen otti Norton. Kham Ducista lähtevien operaatioiden käytännön toteutus ja valvonta oli puolestaan uskottu Lauri Törnille, kapteeni Larry Thornelle, joka oli Vietnamissa toisella komennuksellaan. Mutta ensin oli suoritettava Laosin puolelle suuntautuva operaatio, johon Pentagon oli antanut MACV-SOG:lle luvan pitkällisten taivutteluiden jälkeen. Myös Ray Call ja Charles W. Sen johdossa oli ansioitunut Tyynenmeren sodan veteraani, eversti Donald Blackburn. Tuolta päivältä on viimeinen Larry Thornea esittävä varmistettu valokuva. Nolla-yksi Operaation piti alkaa perjantai-iltana 15.10.1965. Operaatioesikunta sijaitsi Da Nangin rannikkokaupungissa, mutta tehtävien suorittamista varten tarvittiin tukikohta lähempää Laosin rajaa. Vietnamin jälkeen hän uskoi saavansa komennuksen Thaimaahan. Nyt on parhaillaan sadekausi menossa, ja kyllä sitä tuleekin päivittäin. Lähdin uuteen hommaan vain pari viikkoa sitten ja olen paikassa, missä ei ole mitään muuta kuin vuoria ja viidakkoa joka puolella.” Thorne kertoi nähneensä monia elefantteja, mainitsi lukeneensa myyntimenestykseksi jo nousseen ja muutama kuukausi aikaisemmin ilmestyneen The Green Berets -kirjan sekä kertoi suunnitelmistaan käydä Hongkongissa lomilla. Norton. 6 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI E pätavanomaisia operaatioita Vietnamissa hoiteli MACV-SOG (Military Assistance Command, Vietnam – Studies and Observations Group)
n UH-1E-kopterit tulivat tulitueksi VMO-6-tiedustelulentolaivueelta Da Nangista. 7 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI – Sää oli huono, tulimme iltapäivällä, ja heidän piti lähteä illalla. Hän lähetti minulle viestin, minä käskyttäisin joukkueen. – Työskentelimme molemmat niin sanotussa hiihtokomiteassa. Norton etsi kadonnutta Larry Thornea lentokoneella useiden päivien ajan. Petry ja Thorne olivat tuttuja aseveljiä keskenään. Se oli iloinen jälleennäkeminen. He olivat tavanneet jo vuonna 1959 Saksassa Bad Tölzissä, jossa he hiihtivät ja vuorikiipeilivät yhdessä. Lähes kaikki hänen valokuvansa tuhoutuivat aikoinaan tulipalossa. Lähdin uuteen hommaan vain pari viikkoa sitten ja olen paikassa, missä ei ole mitään muuta kuin vuoria ja viidakkoa joka puolella.. Paitsi lopulta kävellen yksi vietnamilainen, joka paljastui uudelleenkoulutetuksi kaksoisagentiksi. Mutta tehtiin päätös, että operaatio siirretään seuraavalle päivälle. Vuonna 1963 amerikkalaiset olivat lähettäneet alueelle 6–7 vietnamilaisjoukkuetta, yhden kerrallaan, mutta kukaan ei koskaan palannut. n Charles Petryllä oli jäljellä vain muutamia valokuvia omasta sotilasurastaan. Petryllä itsellään on vain muutamia kuvia sotilasurastaan. Recon team Iowan johtajaksi oli nimetty master sergeant (lähinnä ylivääpeliä Suomessa vastaava arvo) Charles Petry, radiokoodinimeltään nolla-yksi. Yhteisoperaatio Petry tunnisti kuvista tuttuja henkilöitä. – Larry tiesi minusta, mutta minä en tiennyt hänestä. Olin käynyt amerikkalaisten hiihtokoulun sekä alppijääkäreiden hiihtokoulun, jonka Larrykin oli käynyt, Petry muisteli tavatessamme aikoinaan Yhdysvalloissa. n Charles W. Siksi amerikkalaiset eivät uskaltaneet enää lähettää vain vietnamilaisia. Meidän ei ollut mahdollista palata Da Nangiin sinä iltana, joten vietimme yön Kham Ducissa, palasimme Da Nangiin seuraavana päivänä ja sieltä Saigoniin odottaaksemme uusia yrityksiä, Norton muisteli myöhemmin
Törnin kopteri oli niin sanottu varmistuskopteri, joka voisi poimia Petryn miehet turvaan, jos ensimmäiselle helikopterille tapahtuisi jotain. Ja tiesimme, että jos jäisimme kiinni, ei meissä olisi paljoa pelastettavaa. – Epäilimme kyseessä olevan jonkinlainen CIA:n operaatio, sillä meille tehtävää Kham Ducissa selvitLensimme yli vuorten, näkyi vain sumua.. – Itse olisin mieluiten mennyt vain yhden amerikkalaisen kanssa, olisimme pystyneet liikkumaan hiljaisemmin, emmehän olleet menossa ammuskelemaan vaan tiedustelemaan oikeaa kohdetta, Petry sanoo. Lisäksi Da Nangissa sijaitsevasta merijalkaväen VMO-6-tiedustelulentolaivueesta oli pyydetty kaksi UH-1E-tulitukikopteria. Ryhmän varusteet olivat steriilit, sillä Laosin puolella ei olisi tietystikään saanut olla amerikkalaisia – sen paremmin kuin Vietkongin sissejäkään. – Emme saaneet koskaan oikeastaan mitään peitetarinaa, koska ei uskottu, että jäisimme kiinni. Viimeisessä kuvassa sekä Petryn että Thornen kainalossa on nähtävissä ruotsalainen konepistooli, amerikkalaisittain Swedish K, Thornella olalla myös Springfield 1903 A3 -mallin kivääri. Kaikista aseista oli hiottu pois sarjanumerot. Joku esitti, että miesten pitäisi varautua kiinnijäämisen johdosta peitetarinalla, jonka mukaan he olisivat etsimässä kadonnutta lentokonetta ja harhautuneet rajan yli. Petry ei ottanut ehdotusta vakavasti. Toisessa helikopterissa pilotteina toimivat luutnantit Phan The Long ja Nguyen Bao Tung, mukana ollut crewchief oli nimeltään Bui van Lanh. 8 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Retkikunta Iowan varajohtajana toimi sergeant first class (vääpeli) Willie Card, ja heidän lisäkseen ryhmään kuului neljä nung-heimon palkkasoturia. Ensimmäisen H-34-helikopterin pilottina toimi kapteeni Dinh, lempinimeltään Spider, ja koneen mukana lensi Charles Petry ryhmineen. Ykköskonetta ohjasivat laivueen varakomentaja majuri Robert Presson sekä kapteeni Jim Perryman, kakkoskoneen ohjaimissa olivat kapteeni Stan Krueger ja luutnantti Orlando Ingvolstadt. Operaatio käynnistetään Etelä-Vietnamin armeija (RVNA), jota Yhdysvallat oli sodassa tukemassa, oli saanut ilmavoimiensa 219th Squadronille amerikkalaisilta operaatiossa käytettäviä helikoptereita, joiden miehistöinä olivat pilotti, apuohjaaja sekä vietnamilainen crewchief – joka toimi myös kk-ampujana. ”Ei meissä olisi paljoa pelastettavaa” Tiikerikuvioiset maastopuvut ja reput oli tehty Okinawalla, aseistuksena olivat ruotsalaiset konepistoolit ja belgialaisvalmisteiset pistoolit. Yhdysvaltain asevoimien henkilöstöstä mukana oli ainoastaan suomalainen Larry Thorne
9 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI VIIMEINEN KUVA LARRY THORNESTA, vasemmalla pilotit Cowboy ja kapteeni Dinh, Charles Petry, sotilasmestari Emmons ja Thorne.
10 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI n Kapteeni Larry Thorne ylennettiin postuumisti Yhdysvaltain armeijan majuriksi.
SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 11 tänyt mies puhui selvästi murteellista englantia, Ingvolstadt muistaa tapaamisen Thornen kanssa. – Lensimme yli vuorten, näkyi vain sumua. Mennään sisään! Tasan kello 18 roottoreiden muodostamat pyörteet piiskasivat maata tukikohdassa ja kopterit alkoivat nousta kohti harmaita pilviä, jotka vaelsivat repaleisina vuorenhuippujen välissä. Ok, mennään sisään! Spray and pray Ryhmä Iowan maahanlasku sujui suunnitelmien mukaan, ja Thornen helikopteri lensi hämäyksen vuoksi sen yli. Petryn ryhmä kulki maastossa ylös ja alas, ensimmäisinä päivinä he eivät pystyneet ottamaan radiokontaktia tukikohtaan. Amerikkalaisten tulitukikoptereiden pilotit kuulivat vietnamilaisten lentäjien alkaneen puhua keskenään omalla kielellään, mikä kertoi näiden olevan huolestuneita. Larry Thorne oli alun perin löytänyt aukean, jonne laskeuduttaisiin, joten vain Törni tiesi tarkkaan, missä kohde oli. n Maahanlaskuryhmää johtanut Charles Petry muisteli tapahtumia haastattelussa vuosituhannen vaihteessa. Kun mukaan lasketaan vielä pieni yksimoottorinen Oscar 1 -mallinen Cessna, jonka lentäjänä toimi ilmavoimien majuri Harley Pyles ja tähystäjänä kapteeni Winfield Sisson, oli operaation miehistö koossa. Yllättäen Larry havaitsi laskeutumispaikan ja ilmoitti minulle. Petry kertoo, että ryhmällä oli kartta, mutta siitä ei ollut paljoa hyötyä. Etummaisena lentänyttä helikopteria tulitettiin matkalla maasta, mutta pullonokkainen H-34 kesti hyvin osumia, paremmin kuin sen seuraajaksi myöhemmin tullut Huey, jollaisia tulitukikopterit olivat. Operaation edetessä sää vain huononi, ja etummaiset kopterit sukelsivat pian pilvien sekaan. Kokeneet amerikkalaislentäjät päättivät, että he eivät lähtisi seikkailemaan vuorten väliin vaan nousivat pilvien yläpuolelle. Lopulta Petry viestitti radion tangentin painalluksilla kaiken olevan kunnossa, ja Thornen kopteri lähti paluumatkalle. Viimein he tavoittivat päämäärän ja lähestyivät aluetta. They nailed him, they blew him off.. Amerikkalaispilotit pitivät tehtävää sen verran erikoislaatuisena, että Ingvolstadt otti ilmassa valokuvia operaation muista helikoptereista. Suoraan väijytykseen. Yli 50 vuotta myöhemmin on kuitenkin mahdotonta täydellisellä varmuudella sanoa, onko kuvissa Thornen vai Petryn kopteri. Pimenevässä illassa he havaitsivat myös oikealta ohittavan lentokoneen valot, sen pääteltiin olleen olosuhteita tarkkaillut Otter matkalla takaisin Kham Duciin. Thorne jäi alueelle odottamaan siltä varalta, että Petryn ryhmä joutuisi vaikeuksiin. Ryhmän vietnamilainen tiedustelija kiersi yhä ylemmäs vuorelle, ja Petry viittoili, että hänen pitäisi tulla alemmas. Näin maasta ei välttämättä edes havaittaisi toisen helikopterin laskeutuneen
n Charles W. Sotasankari kirjattiin kadonneeksi, ylennettiin postuumisti majuriksi ja julistettiin lopulta vuoden kuluttua kuolleeksi. Petry toteaa raportin virheelliseksi. Charles Petry ja Charles W. They nailed him, they blew him off, Petry sanoo ja pudistaa päätään. 12 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI – Hän nyökkäsi ja käveli ylöspäin vuorelle. Jetit tulivat Thaimaasta ja pommittivat paikan sileäksi. Norton menehtyi marraskuussa 2013, Petry huhtikuussa 2018 vietettyään viimeiset vuodet hoitokodissa. Alarinteessä hän tapasi Willie Cardin, joka kertoi muiden juosseen paikalta. Suoraan väijytykseen. ”Larry oli ollut pahoissa paikoissa” – Kopteri tuli, ja Willie ohjasi maalikoneen oikealle alueelle, jossa lastausasema ja tieverkosto olivat. Norton vahvistaa tiiviit etsinnät. Larry oli ollut yhtä pahoissa paikoissa, mutta me pääsimme aina pois, selviydyimme. Dinh kertoi, että Thornen kopterin pilotti oli ilmoittanut myös heidän nousevan pilvien ja sumuverhon päälle, mutta radioyhteys oli katkennut. Petryllä ei ollut aavistustakaan asiasta, eikä hän ollut kuullut esimerkiksi räjähdystä, ei mitään. – Tiesin hänen taustastaan, olin itsekin Koreassa menettänyt paljon miehiäni, melkein kaikki. Norton lensi alueella parin päivän ajan ja sai lopulta kontaktin vielä tuolloin maastossa olleeseen Petryyn. Nortonilla on läheiset siteet Suomeen, hän toimi maassamme myös USA:n sotilasasiamiehenä.. – Luulen, että hän lopulta voitti. Epätietoisuutta herätti myös se, että tapauksesta kirjoitetussa virallisessa sotilasraportissa väitettiin helikoptereita olleen kolme ja miehistöä enemmän. – Eversti Call ja minä saimme allemme kaksimoottorisen australialaisen Caribu-koneen, meillä oli parempi navigointisysteemi kuin vanhoissa O-1-koneissa. Mutta Thornesta ei löytynyt jälkeäkään. Kapteeni Dinhin kopteri pääsi takaisin tukikohtaan seuraavana päivänä, kun se ensin oli laskeutunut maahan odottamaan sään selkiytymistä. Etsintä Petryn ryhmän jalkauduttua Thornen kopterin lentosuunta oli ollut pohjoiseen, sen jälkeen se oli palannut arviolta saman matkan etelään ja jatkanut suunnassa 120 astetta kohti Kham Ducin tukikohtaa. Hän ampui sarjatulella lippaat tyhjiksi ja joutui vetäytymään. SUMUPILVIEN KESKELTÄ voi erottaa Shining Brass -operaation helikopterin hahmon. Petryllä oli Swedish K -konepistooli ja 30 panosta kummassakin kahdessa yhteen teipatussa lippaassa. – Kun kuulin helikopterin kadonneen, lähdin melkein heti Saigonista, Charles W. Voittaja Mystinen katoaminen lietsoi myös mielikuvituksellisia huhuja. Petry koputti aseveljensä Larry Thornen kuvaa kirjan kannessa. Ryhmä oli kuitenkin saavuttanut tavoitteensa, ja he päättivät ilmoittaa koordinaatit. Lähdimme myös saadaksemme yhteyden maahan laskettuun osastoon. – Vasta myöhemmissä operaatioissa kokoonpano muutettiin isommaksi, ryhmään kuului muun muassa kolme amerikkalaista. Saavuttuaan jälleen takaisin tukikohtaan Petry kuuli, että Thornen kopteri ei ollut koskaan palannut Kham Duciin. Mieleen ovat kuitenkin jääneet Petryn monimerkitykselliset sanat, kun hyvästelimme haastattelun jälkeen. Myös Otter oli kadonnut, ja koneiden epäiltiin törmänneen toisiinsa. Thorne alias Törni oli nähty Bangkokissa uima-altaalla, hänen epäiltiin loikanneen Pohjois-Vietnamin joukkoihin, ja rovaniemeläinen ”Jammu” oli tavannut sekä Törnin että tangokuningas Olavi Virran alkoholistiparantolassa Lapissa. Kadonnutta kopteria etsittiin usean päivän ajan. Tuohon aikaan pilotit joutuivat lentämään aistiensa varassa, eikä mittaristoista ollut apua kuin rajallisesti. Norton ehtivät elämänsä aikana kuulla aseveljensä löytymisestä, he osallistuivat myös hautajaisiin
De Fontainella oli vihreä Jaguar, Thornella valkoinen Alfa Romeo. Jaguar ja Alfa Romeo Ensimmäisen kerran miehet olivat tavanneet 1950-luvun puolivälin jälkeen Fort Braggissa, kun kummatkin osallistuivat kuuluisaan sotaharjoitukseen, jossa Thorne oli sissijohtaja ”Charlie Brown”. De Fontaine sai palveluksistaan myöhemmin OSS:n Congressional Gold Medalin. – Operaatio on operaatio, rutiinia. – He eivät koskaan tehneet mitään, koska tiesivät, mitä oli tapahtunut. Bad Tölzissä – jossa sijaitsi aikoinaan SS-upseerikoulu – miehet puolestaan kokoontuivat aina perjantai-iltaisin kello viisi klubille, nauttivat pari drinkkiä ja päättivät kerran ajaa kilpaa Müncheniin. Se riitti. Vietnamissa aseveljet tapasivat ajoittain lähes joka päivä. Hän hyppäsi syyskuussa 1944 miehitettyyn Ranskaan ja pelasti liittoutuneiden laskuvarjolla pudonneita tai pudotettuja miehiä turvaan. TEKSTI: KARI KALLONEN Monet Thornen aseveljet ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi etsintöihin. Emme puhuneet enempää. Kerran hän löysi helikopterin, jossa oli jäljellä vain osa moottorista. Kun de Fontaine kuuli Thornen katoamisesta, hän lähti etsimään tätä niin sanotulla Three border -alueella Laosin, Vietnamin ja Kambodžan rajoilla. Saksalaiset olivat de Fontainen yllätykseksi laittaneet luutnantin ruumiin lopulta vain laatikkoon ja lähettäneet Saksaan. 13 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI D e Fontaine taisteli jo toisessa maailmansodassa maanalaisissa vastarintajoukoissa. It is one of those things, de Fontaine päättää. Sen jälkeen sanottiin, että he eivät saa Larrya elävänä. Ihmiset katoavat, se kuului työhömme. De Fontaine esiintyy Thornen tavoin myös Robin Mooren kirjoittamassa The Green Berets -bestsellerissä salanimellä Randy Martell. De Fontaine oli puolestaan paennut vaarallisten vaiheiden jälkeen 17-vuotiaana saksalaiselta upseerilta, joka yritti lähennellä häntä. Saigonista helvettiin – Kävimme Saigonissa ravintoloissa , ruoka oli hyvää, ja Larry piti siitä. – Larry totesi, että me molemmat taistelimme nyt kommunisteja vastaan. Mutta Thornesta ei löytynyt jälkeäkään. Larry kertoi kerran kantaneensa sellaista univormua. Vietnamilaiset olivat hyviä riisumaan kaiken tarpeellisen materiaalin, helikopterin ovet käytettiin majoissa. Donald Blackburn sanoi, että me löydämme hänet. – Keskustelimme Larryn kanssa kerran toisesta maailmansodasta ja kokemuksistamme. Hän kertoi verisen tarinan operaatiosta, jossa sotilaat pelastivat Kongossa lähetystyöntekijöitä ja raiskattuja nuoria nunnia mustien kapinallisten kynsistä. Ateenassa Thorne oli palaamassa pelastusoperaatiosta Iranin vuoristossa ja de Fontaine oli matkalla Afrikkaan. He tapasivat mitä eriskummallisimmissa kolkissa ympäri maailmaa. Puhe kääntyi Saksaan ja saksalaisiin. Toinen erikoisjoukkojen legenda, belgialaissyntyinen Sully de Fontaine oli yksi heistä. He eivät kostaneet kyläläisille, mitä olin pelännyt. – Ensimmäinen reaktioni oli, että hän palaa takaisin. ”Ihmiset katoavat, se kuului työhömme.” . Kuukauden kuluttua taas, että he eivät saaneet häntä elävänä. Minä tietysti tunsin kaikki ranskalaiset ravintolat. n Sully de Fontainen elämä on ollut lähes yhtä värikäs kuin ystävänsä Larry Thornen.
TALVISODAN IHMEEN TEKIJÄT . Eversti Matti A. 14 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Lauri Törnin on luonnehdittu syntyneen sotilaaksi. Omaisten ja aikalaistodistajien mukaan on kiistatonta, että Törnillä oli johtajaominaisuuksia jo nuorena. L auri Allan Törni syntyi 28.5.1919 Viipurissa, ja perheen asuintalo sijaitsi Hiekan kaupunginosassa, joka kuului aluksi maalaiskuntaan. Sen sijaan hän kuului suojeluskuntaan, jonne päätyi myös Lauri Törni, vaikka ei ollut isänsä mukaan vielä ”suojeluskuntapojissa kunnolla kiväärinsä mittainen”. Aarnio kertoo puolestaan klassikkoteoksessaan, kuinka Lauri Törni alkoi takoa omaa lenkkiään osaksi tapahtumien ketjua, jota kutsutaan talvisodan ihmeeksi. Lasten kotikasvatus oli kristillinen ja isänmaallinen, Jalmari ei ollut kovin innostunut mielestään liikaa työväen seuratoimintaa muistuttaneesta nuorisoseurasta. Äiti Rosa piti aluksi leikkelekauppaa Viipurin kauppahallissa mutta jäi kotiin, kun tyttäret Salme ja Kaija syntyivät. Tytöt kävivät partiossa. Sisaret kertovat Törnin olleen turvallinen ja eläinrakas isoveli, aluksi luonteeltaan villi mutta myöhemmin enemmänkin peräänantamaton ja itsepäinen. TEKSTI: KARI KALLONEN. Isä Hjalmar ”Jalmari” Törni oli rannikkolaivuri ja joutui vapaussodassa punaisten pidättämäksi, vaikkei hän suoranaisesti sotaan osallistunutkaan
15 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI TAISTELUN JÄLKIÄ ja sotasaaliskalustoa tarkasteltavana LänsiLemetissä 1.2.1940.
Lämpötila laski aina 43 pakkasasteeseen saakka. Aluksi kuitenkin nauroimme ja vitsailimme asiasta, kunnes keskitys putosi meidän päällemme osuen lähelle minua ja näin ystäväni sisälmysten valuvan ulos hangelle. Syyskuun 3. Sen sijaan sotilaallinen järjestys ja elämä kiehtoivat nuoren miehen mieltä entistä enemmän, Viipurissa kaduilla saattoikin usein kohdata marssivia osastoja. Nurmen komentamaa JR4:n neljättä jääkäripataljoonaa ja sen konekiväärikomppaniaa. 16 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Sotilas Kirjailija Jukka Tyrkkö haastatteli aikoinaan Törnin lapsuudenystäviä, jotka olivat yksimielisiä siitä, että Törni oli itseoikeutettu jousipyssyin varustetun poikajoukon johtaja. ”Sen jälkeen en enää nauranut” Törnin vakanssi oli aluksi talousaliupseeri. Hän muisteli talvisodan alkamispäivää hieman ennen katoamistaan julkaistussa Pacific Stars and Stripes -lehden artikkelissa. Koulunkäynti ei poikaa kuitenkaan suuremmin kiinnostanut. Toukokuussa 1938 kutsunnoissa kirjattiinkin saapuneeksi nuorukainen, jonka lihaksisto todettiin voimakkaaksi ja rintakehä laajaksi, näkö ja kuulo erinomaisiksi. Törnin varusmiespalvelus päättyi 16.11.1939, mutta hän astui uudelleen palvelukseen seuraavana päivänä. n Nuori Lauri Törni sekä sisaret Salme ja Kaija. n Konekivääripesäke 100 metriä vihollisesta, noin 5 kilometriä Lemetistä pohjoiseen.. päivänä 1938 Lauri Törni suuntasi Viipurin rautatieasemalta kohti Kiviniemeä ja Martti S. ”Aluksi luulimme sen olevan jonkinlainen harjoitus, mutta muutamaa minuuttia myöhemmin samankaltainen raskas keskitys putoili meidän alueellemme, ja tajusimme sen olevan totta. Aliupseerikurssilta Törni komennettiin eläinlääkintäaliupseerikouluun, kivääriammunnassa hän oli valioluokkaa. Tammikuun 13. Niillä oli myös yhteinen kurssijulkaisunsa. päivänä n Reserviupseerikurssit 44 ja 45 olivat ensimmäiset varsinaiset sotakurssit. Sen jälkeen en enää nauranut.” Neljännen armeijakunnan käyttöön asetettu JP4 eli Hiipijä siirrettiin Kannakselta Laatokan lähistölle, ja se kärsi raskaita miehistötappioita vihollisen ankarissa hyökkäyksissä tammikuussa 1940. Törni kertoi olleensa kevyen jalkaväkipataljoonan mukana Karjalankannaksella lähellä rajaa, kun aamukuudelta kesken aamiaista alkoi kuulua raskaan tykistön ampumista kilometrien päästä etelästä
Alik Törnin partio onnistui erinomaisesti. Motti-Matti Aarnio on kertonut teoksessaan Talvisodan ihme yksityiskohtaisesti Törnin huomiota herättäneestä ensimmäisestä tehtävästä. Talousalikersantti ilmoittautuu tehtävään Taisteltiin vihollisen selustassa olevan Pukitsanmäen omistuksesta, paikka oli peitenimeltään Sokeritoppa. Alik Törnin partio onnistui erinomaisesti.. Esikuntakomppaniasta kysyttiin vapaaehtoista yhteyspartion johtajaksi. Uudeksi komentajaksi saapui tammikuun 20. päivä majuri Matti A. Seuraavana aamuna klo 4.30 alik Törni ilmoitti puhelimitse ErP 8:sta suorittaneensa tehtävän. Aarnio. Hän tuli ErP 8:n telttaankin niin, ettei kukaan havainnut partiota ennen kuin Törni oli sisällä.” Seuraavana päivänä suomalaiset pudottelivat tykistöllä ja kranaatinheittimillä Törnin toteamia maaleja. Aarnio kertoo, että sanottuun tehtävään ilmoittautui talousalikersantti Lauri Allan Törni. Suomalaisten vuoro oli hyökätä, ja Aarnio määräsi harhautuspartion johtoon aikaisemmin hyvin suoriutuneen Törnin. klo 20.30. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 17 komentotelttaan osui kranaatti, ja jalkansa menettänyt kapteeni Paul-Åke Johansson kuoli verenhukkaan kenttäsairaalassa. Klo 5.45 hän sai käskyn palata partionsa kanssa. ”Partio lähti 23.1. Nyt tehtävänä oli tuhota kuorma-auto ja tulittaa neuvostosotilaita. n JP4:n komentaja majuri Matti Aarnio Harlussa 16.3.1940
Näin Aarnio: ”Hyvin koulutetulle ja luontaisesti lahjakkaalle asevelvolliselle alijohtajalle ei tuottanut lainkaan vaikeuksia 23 miehen johtaminen. Vihollinen ampuu vimmatusti reikiä ilmaan. n Talvisota on ohi, reservivänrikki Lauri Törni jatkoi taisteluaan. Törni selvitti alun kielivaikeudet muun muassa viittomalla. 18 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI ”Alik Törnin kp on jo laskenut lyhyen sarjan kolmeenkin kuoppaan. Kyseinen komppania oli kuitenkin taistellut menestyksekkäästi Pukitsanmäen liepeillä. kurssin oppilaat, Törni takarivissä kolmas oikealta. Komppania komentoon Aarnio oli ilmoittanut Törnin jo RUK:n kurssille 45 ja määräsi alikersantin nyt johtamaan komppaniaa. komppanian päällikkö oli kuitenkin sairastunut, eikä enää ollut yhtään upseeria sitä johtamaan. Upskokelaan titteli antoi hänelle arvovaltaa johdettavien vanhempien aliupseerien joukossa.” Vanhemmista miehistä muodostetusta pataljoonasta oli sanottu Aarniolle, ettei se pystyisi varsinkaan hyökkäystaistelussa siihen kuin toiset joukot. ErP 18:lle ilmoitettiin komppaniaa tulevan johtamaan upseerikokelas Törni. Korpr Määttä on jo toisten tasalla. päivänä 1940 jääkäripataljoona alistettiin Ryhmä Kuparin komentajalle Lemetin motin seuraavana päivänä tapahtuvaa valtausta varten. Etukäteen ajateltua suuntaa juostaan omille teltoille vahingoittumattomina. Kasapanos sisään ja taas eteenpäin.. Hiipijälle alistetun ruotsinkielisen 1./ErP 18. Sinne lentävät hänen sekä kahden jääkärin käsikranaatit ja putoavat vaarallisimpiin kuoppiin. Vastapuolella on koko maantien varsi yhtenä tuliviiruna. ”Alik Törni kulki edellä ja heitteli kasapanoksia todettuaan, ettein RUK:n 45. Törnin partion ei tarvitse enää ampua, niin valtava on melu.” Tammikuun 27
Vangin mukaan he eivät olleet syöneet muuta kuin kaatuneita hevosia kahteentoista päivään. divisioonan jalkaväkirykmentti 462:een. Kun Törni käski, kenenkään mieleen ei tullut väittää vastaan. Lauri Törni komennettiin helmikuun 5. Törni oli lyhyessä ajassa aiheuttanut kaaoksen ja suoranaisen sekasorron puna-armeijan puolustusasemissa. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 19 vät venäläiset nähneet korsustaan meikäläisten lähestymistä. Kasapanos sisään ja taas eteenpäin. ”Törni heilui keskellä luotisadetta, ja korsujen edustat olivat täynnä kuolevia, valittavia ja verisiä vihollissotureita, jotka eivät ehtineet ottaa montakaan askelta ennen kuin Törnin hurjapäiset miehet kaatoivat heidät siihen paikkaan.” Kynttilää ei pidetä vakan alla vaan arvioidaan, että oli suurelta osin juuri Lauri Törnin ansiota, että Lemetin motti voitiin jo parin päivän kuluttua laukaista. LEMETIN MOTIN purkamisen jälkeen koottuja kaatuneita neuvostosotilaita.. Talvisodan 105 kunnian päivää olivat jo ohi, ja uudet taistelut edessä. ”Keskellä luotisadetta” Jukka Tyrkkö puolestaan kuvaillee TK-miehiä siteeraten vauhdikkaasti, kuinka ”hullunrohkean alikersantin” maine legendaarisena taistelijana sai jo tuolloin alkunsa. Useimmiten voitiin ilmestyä ampuma-aukon luo siellä olevien huomaamatta. Törni siirrettiin 1.5.1940 reserviupseerikokelaana JR12:n riveihin ja ylennettiin toukokuun 9. Olosuhteiden johdosta kyseisen kurssin koulutus järjestettiin pelkistetysti vain vähillä harrastusja oppilaskuntatoiminnoilla. Lemetin sankari Aseveljet kertoivat Törnin olleen jo tuolloin sotilaallisesti poikkeuksellisen lahjakas, taistelussa täysin pelkäämätön, olemukseltaan sotilaallisen ryhdikäs ja vähäpuheinen. ErP18:n miehet innostuivat, ja he kulkivat jo rinnan sivustoilla ilmoitellen korsunsuita tai ampuma-aukkoja.” Törni miehineen sai myös vangin, joka kertoi kuuluvansa 168. Läntisestä Lemetistä saatiin sotasaaliiksi muun muassa yli 30 käyttökelpoista hyökkäysvaunua, 40 autoa, kuusi tykkiä, kenttäleipomo ja divisioonan soittokunnan varusteet. päivänä 1940 RUK:n reserviupseerikurssille 45 Niinisaloon hankkimaan jalkaväen joukkueenjohtajan taitoja. päivänä reservivänrikiksi ylipäällikön päiväkäskyllä nro 57/40. Hyökkäykset läntisen Lemetin motin tuhoamiseksi olivat olleet pitkään tuloksettomia, mutta nyt suomalaiset paloittelivat motin kahtia
TEKSTI: KARI KALLONEN KOVA TYÖ KOVAT HARRASTUKSET Lauri Törni tunnettiin sekä Suomen että Yhdysvaltain armeijassa kovanyrkkisenä sekä kovakuntoisena upseerina. Suurin sankari oli kuitenkin Berliinissä vuona 1936 nyrkkeilyn olympiakultaa voittanut Sten Suvio, joka . Hän pystyi nelikymppisenä samoihin fyysisiin suorituksiin kuin puolta nuoremmat koulutettavansa. 20 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI L auri Törni syntyi aikakaudella, jolloin suuria suomalaisia urheilusankareita ihannoivat viipurilaiset pikkupojat vielä juoksentelivat metsiköissä, eikä heitä saanut kesähelteillä tuskin käskemälläkään kotiin uimarannoilta. Eräänä talvena nuori Lauri Törni oli katkaissut mäenlaskussa perheen kaikki puusukset, joita isä sitten pellinpaloilla paikkasi. Törnin serkku Paavo Hörkkö vietti kesiä sukulaisten luona Johanneksessa yhdessä Lauri Törnin kanssa. Hän muistelee Rokkalanjokea, jonka törmät olivat todella jyrkkiä, joki vuolasvirtainen ja leveä. Kovan kunnon salaisuus lähti jo Viipurin kotitalon pihapiiristä.. Monreposin rannalla poika oli sukeltanut pohjaan niin, että otsaan tuli ammottava haava, josta jäi kirurgin paikkailun jälkeenkin oikean ohimon yli kulkeva arpi. Urheiluharrastuksiin kuuluivat niin nyrkkeily, alppihiihto, vuorikiipeily kuin laskuvarjohyppääminenkin. Urheilullisia esikuviakin Viipurista löytyi. Törnin sisaret muistelevat, kuinka poika oli jo Toukola-yhdistyksen leikkikoulussa kiinnostunut urheilutoiminnasta ja sai sisaruskolmikosta ainoana polkupyörän. Los Angelesin maratonin olympiakatsastus vuonna 1932 keräsi Papulan kentälle ja reitin varrelle lähes 10 000 kaupunkilaista, olihan mukana itse Paavo Nurmi. Pieni maa – Minä olin hieman nuorempi ja katselin, kun Lauri juoksi tukkeja pitkin kuin tukkipoika, pitkä keksi kädessä tasapainoa antamassa
Larry Thorne oli aktiivinen laskuvarjohyppääjä, muisto harrastuksesta säilyi kuvaalbumissa.. 21 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI AUKEAMAN KUVAT VASEMMALTA LUKIEN: Numero 45 korvasi aseveljien arvioiden mukaan amerikkalaisessa jalkapalloilussa kovaotteisuudella sen, minkä taidoissa hävisi. Valkoinen urheilumallinen Alfa Romeo herätti huomiota, kun Larry Thorne ajoi sillä Suomessa
n Sten Suvio haavoittui käteen jatkosodassa Viitanassa syksyllä 1941.. Kolmikerroksinen hirsirunkoinen talo oli ostettu vaunumestari Johan Alfred Hägglundilta, ja siellä oli varttunut hänen poikansa jääkärikenraali Johan Woldemar Hägglund. Kun Thornen kielitaito oli aluksi puutteellinen, hän nosti kätensä ylös, kun muodostelmassa seisovia miehiä komennettiin sanoilla ”hold your hand up”. Aseita ja suksia oli nojallaan pitkin seiniä. Törnin on muisteltu lisäksi olleen nuoruudenystävä kaukopartioretkellä jatkosodassa henkensä menettäneen Eugen Wistin kanssa, joka myös harrasti nyrkkeilyä. Illan fyysisin laji oli yhden käden leuanveto, jossa Larry Thorne oli täysin omaa luokkaansa. Kenraalin lapsista nuorin oli Gustav Hägglund, sittemmin myös kenraali ja Puolustusvoimain komentaja. – Kouluttajat luulivat aluksi, että hän pilaili, mutta loppujen lopuksi hän pystyi tekemään enemmän etunojia kuin kukaan. Karhumäessä Törni taas vei tapaamansa Katri-nimisen lääkintälotan hieman epäromanttisesti mutta Törnille luonteenomaisesti nyrkkeilyotteluun. Talossaan Törneillä oli peräti 16 huonetta, joita riitti näin myös vuokralaisillekin. Price kertoo, että kyllä hyppykoulutuksessakin kielitaito parani. Siitä ovesta ei kannattanut mennä sisään koputtamatta! KK Kannatti koputtaa ensin... Selkeä yhteys nyrkkeilyharrastukseen löytyi, kun Törnin sisar Salme Rajala muisti, että heidän alivuokralaisenaan oli Sten Suvion isoveli. Oven sisäpuolen täytti suurikokoinen tikkataulu, johon hän harjoitteli myös veitsenheittoa. Jos nimittäin teit virheen, sait kurinpalautusta tekemällä etunojia. Esikuva Sten Suvion veljiä – alkuperäiseltä sukunimeltään Schuschin – oli kuitenkin useita, eikä sisar muistanut varmasti, kuka heistä Törneillä asui. – Hänen huoneensa oli tyypillistä Larrya – hänhän oli kova taistelija, joka rakasti urheilua. Tyypillisessä sotilaiden illanvietossa aluksi ammuttiin tarkkuutta, jota seurasi kädenvääntö, jonka Thorne lähes poikkeuksetta voitti. Yhden käden leuanvetomestari Hold your hand up Amerikkalaisella Maurice Pricella on lukuisia tarinoita väkivahvasta aseveljestään. Törni tapasi kuitenkin Suvion jo kotipihallaan ja sai tältä opastusta nyrkkeilyssä. Suvio haavoittui jatkosodassa syksyllä 1941, kun kranaatinsirpaleet vioittivat hänen vasemman kätensä peukaloa ja kahta muuta sormea. Tuolloin uumoiltiin ennenaikaisesti jopa Suvion nyrkkeilyuran olevan vaarassa. Baker sanoo Thornella olleen ilmiömäiset voimat, ja hän oli amerikkalaisen mielestä Euroopan parhaita hiihtäjiä. Baker kertoo kilpailuhenkisyyden näkyneen jopa Thornen huoneen sisustuksessa. Thorne on kertonut Pricelle hauskan tarinan, kuinka hän itse päätyi laskuvarjokoulutukseen. Lauri Törni harrasti nyrkkeilyä, ja hänet opittiin tuntemaan jatkosodan vuosina kovanyrkkisenä nuorena upseerina. Salme Rajalalla ei kuitenkaan ollut tietoa, että Lauri Törni olisi nuoruudessaan kuulunut johonkin tiettyyn voimailuseuraan, eikä sellaisesta ole löytynyt rekisterimerkintöjä. 22 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI loppuottelussa kukisti isäntämaan Michael Murachin 22 000 saksalaiskatsojan edessä. A merikkalainen entinen sotilas Maurice Price tapasi Larry Thornen ensimmäisen kerran Coloradossa, kun Price vietti siellä 3–4 kuukauden jakson ja Thorne toimi hiihdonopettajana. Bad Tölzin amerikkalaisessa varuskuntakoulussa – entisillä SS-joukkojen kasarmeilla – opettanut Doris C. – Larry nosti kätensä ja luuli saavansa jotain kielikoulutusta mutta huomasi kohta olevansa Fort Benningissä Georgiassa hyppäämässä laskuvarjolla. Price ei ole varma, oliko tarina vain Thornen koiranleukailua, mutta mies kieltämättä oli kovakuntoinen
SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 23 ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN nyrkkeilyn olympiavoittaja Sten Suvio kohtasi Berliinissä vuonna 1936 isäntämaan Michael Murachin.
Törni oli puolestaan Keravuorten pojille Jounille ja Juhanille lähes isoveli, ja hän oli mukana yhteisellä lomamatkallakin, joka tehtiin Suomeen. Vuorille ja yläilmoihin Yhdysvaltain armeijassa Törnin urheilullisuus auttoi häntä itseään muita vanhempana alokkaana aluksi selviytymään tehtävistä. Kun kilpailtiin kaljapullon murskaamisesta heittämällä se kiviseinään, jäi muilta kasa sirpaleita, mutta Törniltä tuskin edes tomua. KK Kuntoilua kiven sisässä Omien jääkäreidensä kuntoa Törni kohotti pitkillä marsseilla – joskus kiviä repuissa – sekä hiihtoharjoituksilla. Jukka Tyrkkö kertoo Törnin ahertaneen myös painonnostotankojen kanssa sekä suunnitelleen jopa erilaisia sukellusoperaatioita. He kävivät Alpeilla noin kerran kuukaudessa. Elokuussa Thorne sai julkisuutta, kun hän ja kolme erikoisjoukkojen vuorikiipeilyn opettajaa testasivat onnistuneesti, saattoiko Linvillen putousten yläpuolelle nousta rotkon seinämää ylös. 24 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Vain nainen pysäytti M arttisen miehiin kuulunut eversti Aito Keravuori oli Yhdysvalloissa Larry Thornelle kuin isähahmo. Hyppypäiväkirja keräsi merkintöjä, kun Coloradossa joulukuun 8. Erikoisjoukkoihin päästyään Törni – nyt nimeltään Thorne – vuorikiipeili Pohjois-Carolinan ja Coloradon vuorilla, rämpi Floridan suoalueilla ja sukelsi Atlantin valtameressä. Jouni Keravuori kertoo, että perhe asui Bad Tölzissä Saksassa vuosina 1957–1961. Lassi oli erittäin hyvä molemmissa lajeissa, murtomaahiihdossa ja slalomissa. Riihimäen vankilasta on jäänyt jäljelle Törnin saavuttamia yleisurheilutuloksia. Totuuden Torvi oli aikansa sensaatiolehti. Hän kertoo itse vasta aloitelleensa tuolloin laskettelun, ja Thorne opetti teini-ikäistä nuorta kärsivällisesti. Ainoa syy, joka sai hänet pysähtymään rinteessä, oli, jos naisia oli näköpiirissä. Sittemmin Törni toimi kouluttajana muun muassa hiihtämisessä ja vuorikiipeilyssä. Kun Yhdysvaltain armeijan jalkaväkisotilaan peruskoulutuskausi päättyi toukokuussa 1954, Törni ilmoittautui Coloradossa järjestettävälle Mountain and cold weather training -kurssille. Jouni Keravuori sanoo Thornen olleen nopea ajaja, hän olisi voinut olla jopa kilpa-ajaja. Myös Hellä Keravuori kohteli Thornea kuin poikaansa. Suomalaisen ura lajin parissa ei kuitenkaan jatkunut pitemmälle. Armeijassa Törni tutustui myös jalkapalloilun amerikkalaiseen versioon, jossa kovaotteisuudesta ja pelottomuudesta oli vain hyötyä. Yli aidan ja rantaan uiden Kun kiven sisällä olleet aseveljet viettivät jouluaaton juhlaa vuonna 1947, oli Törnille ohjelmalehtisessä ilmoitettu vielä uusi laji. Thorne oli myös varovainen juomisen ja ajamisen suhteen, ja hän joi hiihtämisen jälkeen vain yhden oluen. Muistot suomalaisten ja amerikkalaisten yhteisestä sotasankarista ovat edelleen vahvoja. Törnin uintimatka Meksikonlahdella redillä odottavalta laivalta rantaan käy sekin kohtuullisesta urheilusuorituksesta. Jouni Keravuori on itse käynyt West Pointin ja palvellut myös Vietnamissa. Thorne ei käyttänyt armeijan suksia. Törnin urheiluharrastukset eivät katkenneet edes sodan jälkeen saatuun vankilatuomioon. Kun tulimme alas, menimme aina samaan pihvipaikkaan. päivänä 1955 suoritetussa koehypyssä kersantin arvoa tuolloin Jouni Keravuori muistaa yhteiset hetket elävästi, Lassi oli pojille kuin isoveli.. – Vapaina viikonloppuina Lassi vei minut Alpeille Garmischiin laskettelemaan. – Hänellä oli ensimmäisen luokan lasketteluvälineet, minullakin oli siviilisukset. Seitsemän viikkoa kestänyt koulutus opetti, kuinka sotilasoperaatioita voitiin suorittaa Kalliovuorten erämaissa. Laskuvarjojääkäri Syksyllä edessä oli laskuvarjokoulutus. Erilaisiin kunniakirjoihin on kirjattu muun muassa kolmiottelussa kuula-korkeus-kolmiloikka saavutettu tulos 243,69 pistettä sekä Vankeinhoitolaitoksen urheilukilpailuiden kuulantyöntötulos 14,30, kuula painoi 5,44 kiloa. ”Totuuden Torvesta totuus julki X-tempore, esittää aitajuoksija Törni.” Törnin matkatessa Yhdysvaltoihin, ei Venezuelassa saunaillan jälkeen väkivahvalle Törnille löytynyt kädenväännössä vastusta. – Minulle Lassi on aina kolmekymppinen
Varavarjo aukesi viime tingassa.. Huhtikuussa 1965 hänen amerikkalainen aseveljensä kirjoitti pahoitellen Thornelle Vietnamiin, että hänen puolisonsa oli kolaroinut auton. Suoritettuaan viestiupseerikurssin luutnantti Thorne sai siirron 11. Thorne harrastikin laskuvarjohyppäämisen ohessa myös alppihiihtoa, laitesukellusta, nyrkkeilyä ja opetti Saksassakin vuorikiipeilyä. Filmillä hypätään laskuvarjolla, laskeudutaan lumiselta vuorenrinteeltä, hiihdetään ja taivalletaan vuorilla lumikengillä sekä lopuksi räjäytetään silta. Thorne osti Italiasta valkoisen avomallisen Alfa Romeon, jossa oli tyylikkäät punaiset nahkapenkit. Erikoisrakenneltu Alfa Romeo oli harvinainen auto Yhdysvalloissa, ja varaosien saanti kesti kauan, joten aseveli ehdotti auton myymistä Floridassa, jonne hän oli muutenkin lähdössä sukellusleirille. Kyseinen filmi saattaa sisältää ainoaa liikkuvaa kuvamateriaalia Thornesta. maahanlaskudivisioonaan, joka laivattiin keväällä 1957 Saksaan. Thorne otti urheiluauton mukaansa myös Yhdysvaltoihin, jossa se koki kovan kohtalon, kun sen isäntä oli Vietnamissa. Arvoitus selvisi kuitenkin Thornen kirjejäämistöstä. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 25 kantanut Thorne ja yhdeksän muuta erikoisjoukkojen miestä hyppäsivät vuorelle 9 850 jalan (hieman yli kolme kilometriä) korkeuteen, korkeammalle kuin kukaan aikaisemmin armeijassa. Vapaa-ajallaan Thorne hyppäsi Trojan-laskuvarjokerhossa, ja kerran kolmen hypyn vapaan pudotuksen hyppysarjassa viimeisessä hypyssä päävarjo ei auennut. Thornen kadottua myös auto tuntui kadonneen. Hyppykorkeus oli vain 12 000 jalkaa (3 657,6 m). Thorne oli pyytänyt Marttisen miehiin kuulunutta Kalle Kerästä huolehtimaan autosta, mutta Keränen sai komennuksen Norjaan. Hän pätevöityi myös HALO (high altitude low opening, korkea pudotus ja matalalla tapahtuva varjon avaaminen) -hyppääjäksi. Thorne opettaa miehille lähitaisteluotteita, esittelee ensiapukoulutusta ja testaa altaassa sukelluslaitteita. Vuoden lopussa hänellä oli kasassa tarpeeksi laskuvarjohyppyjä Senior Parachutist -merkkiä varten. Thorne ajoi urheiluautollaan kilpaa aseveljiensä kanssa saksalaisilla autobahnoilla ja kävi tyylikkäällä autollaan myös Suomessa. KAMERAMIES McGibneyn tähtäimessä on Phantom Soldiers -filmin tähti luutnantti Larry Thorne. Varavarjo aukesi viime tingassa, ja Thorne selviytyi revähtäneillä hartialihaksilla. Alfa Romeo Hurja ammatti vaatii tunnetusti hurjat harrastukset siviilielämässäkin. Ei siis ihme, että kun erikoisjoukot kuvasivat koulutustaan esittelevää filmiä Phantom Soldiers helmikuussa 1959 Alpeilla, yksi päätähdistä oli luutnantti Larry Thorne. Thorne elokuvatähtenä Larry Thorne kävi amerikkalaiselle sotilaalle poikkeuksellisesti myös Italian alppijääkärikoulun ja sai oikeuden pitää päähinettä, jota koristi musta korpinsulka
26 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI L auri Törnin jäämistöön kuuluneesta sotilasarkusta löytyy sinikantinen Suomen Sotilaskalenteri kultaisine kansipainatuksineen. . Yhdysvalloissa nähtiin taas hauskaa pitävä poikamies, mutta erikoisjoukkojen upseerilla oli myös suunnitelma asettua aloilleen sotilasuransa jälkeen. Hänen sodan ajan kirjeistään kuvastuu sen ajan nuorten ajatusmaailma, joka tämän päivän mittapuulla on kuin vanhoista Suomisen Olli -elokuvista. Valtiollinen poliisi sen sijaan luonnehti sodanjälkeisissä seurantaraporteissaan Törniä sanoin ”leikkisä tyyppi”. Kalenterin sisällä oli esitelty Mannerheim-ristin ritarit, joista numero 144 oli Lauri Törni itse. On muuten penteleen reilu poika.” Lauri Törni ei koskaan mennyt naimisiin, mutta naisseuralaisia nuorella Mannerheimristin ritarilla riitti. ”Kyllä kai hän vie teidät kaikki ulos, syömään illallista johonkin paikkaan. Törni solmi vakavimman suhteensa ja suunnitteli yhteistä tulevaisuutta Ruotsissa, jossa hän päätyi kihloihin. Leikkisä tyyppi Törni kirjoitti melko ahkerasti kotiin sisarilleen ja serkuilleen mutta myös tapaamilleen nuorille naisille. TEKSTI: KARI KALLONEN NAISET. Sotavuosina Törnin kerrotaan olleen vähäpuheinen, jopa odotusten mukaisesti, sillä nuoren miehen parhaista vuosista turhan moni kului vihollisen luotien säestyksellä. Törni lähetti Tampereen-serkuilleen Aili Vyyryläiselle ja tämän siskoille kirjeen, jossa pyysi muun muassa lähettämään laskun tehdystä puvusta isälleen, ”sillä minun rahanihan menevät tunnetusti aina jonnekin muualle”. Hän lisäsi vielä tiedoksi nuorille naisille, että hänen aseveljensä Urho Mölsä oli tulossa Tampereelle. Kalenteriin on ympyröity ystävien merkkipäiviä, muutamia osoitteita sekä tyttöjen puhelinnumeroita
n Alla: Lauri Törni hymyilee lähes kaikissa Ruotsissa otetuissa kuvissa Marja Kopsin rinnalla.. 27 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI n Vasen sivu: Lotta Ilona Oesch kanttiinikiertueella, esiintyjärivistössä toinen oikealta
Marjan pikkusisar Hillevi Kops kertoo Lauri Törnin jopa Aikaisemmin vakavailmeinen Törni hymyilee lähes jokaisessa kuvassa. Syy on Marja Kops... ”Parin vuoden ajan olimme harvakseltaan kirjeenvaihdossa, ja sain valokuvia hänen hurjapäisiltä retkiltään vihollisen selustaan.” Törnin Karhumäessä tapaama lääkintälotta Katri kertoo puolestaan suhteensa Törniin olleen mielestään ”suurta kaveruutta”, sillä hän koki, että seurustelu oli lotilta sota-aikana tavallaan kielletty, vaikka Törni häntä viihdyttikin kuljettamalla eri paikkoihin. Nuoren naisen vanhemmat olivat eronneet, ja äiti tyttärineen asui sotalapsena olleen Erkki-pojan kanssa vaaleankeltaisessa kaksikerroksisessa huvilassa Saltsjö-Duvnäsissa Tukholman lähellä. Siellä palveli lottana Ilona Oesch, joka piti lottasisarineen rykmentin kanttiinia erään talon tuvassa Nopalan kylässä. JATKUU SIVULLE 30 >. Aikaisemmin vakavailmeinen Törni hymyilee lähes jokaisessa kuvassa. Ilona lähti myös lottasisartensa kanssa kanttiinikiertueille viihdyttämään sotilaita moniäänisellä laululla, tietokilpailuilla ja runonlausunnalla. Järkyttävin elämys Ilonalle oli, kun humalassa ollut rykmentin valistusupseeri ja runoilija oli jyskyttänyt aitan ovea yöllä. Syy on Marja Kops, jonka isä oli saksalaissyntyinen ja äiti suomalainen taiteilija Lisa Palm. Törni ei käyttänyt tuolloin lainkaan alkoholia ja oli karistanut luontaisen ujoutensa. Oesch on muistellut tapaamistaan Orimattilan lottien historiikissa. K. Hämmästyin, kun tunsin kuulustelijan entiseksi ´sinisen prikaatin´ upseeriksi, ja lausuin syvän paheksumiseni asiasta. n Sukujuhlien viatonta viihdettä. Aili Vyyryläinen pitää paperia, ja Lauri Törni piirtää possun kuvaa sokkona. ”Minut kutsuttiin valtiollisen poliisin kuulusteltavaksi Lahteen. Hän uskoi kuitenkin, ettei minulla ollut osaa eikä arpaa Törnin asiassa.” Kihlajaiset Ruotsissa Kun presidentti J. Ajelulle panssariautolla Lauri Törni tapasi Ilona Oeschin uudelleen vuoden 1941 lopussa Äänislinnassa. Valtiollisen poliisin arkistoihin on kirjattu, kuinka Turkuun opiskelemaan tullut Ilona Oesch kävi kesällä 1947 tapaamassa Törniä Turun lääninvankilassakin ystävättärensä Kerttu Tannerin kanssa. Törni esitteli Oeschille alueen nähtävyyksiä panssariauton suojista. Paasikivi armahti Törnin ja tämä siirtyi Ruotsiin vuonna 1949, näyttää sotasankarin elämässä koittaneen onnellinen aikakausi. ”Lähikomppaniassa palveli myös silloinen vänrikki Lauri Törni, joka sittemmin niitti mainetta pelottomana partioretkien tekijänä.” Kahden nuoren kohtaaminen näyttää olleen viatonta, vanhanaikaista seurustelua. Nuorilla naisilla epäiltiin olleen osansa Törnin vankilapaossa. 28 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Upseeri ja lottasisar Nuorena vänrikkinä Törnillä oli talvisodan jälkeen uudella sijoituspaikallaan Virolahdella myös pieni romanssi
Törnin seurassa oli saksalainen tyttöystävä, jota läsnä olleet saksalaismiehet loukkasivat. Tutkijat Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen pitävät koko tapahtumaa keksittynä Törnin kovan maineen nostamiseksi. Ryöstäjät olivat tekemisissä miehen kanssa, jonka nyrkit purevat…” Larrya lyötiin jollakin teräaseella... Kairinen oli Saksassa samaan aikaan, ja myös hän on kirjannut tapauksen julkaisemattomaan käsikirjoitukseensa. Lisäksi Törnin amerikkalaiset aseveljet tunsivat välikohtauksen, he kertoivat myös lähitaisteluotteista, joita Törni hallitsi. Täsmällistä dialogia ei toki muistaisi edes Törni itse, jos elossa olisi. Törni vapautettiin syytteistä, ja rankaisemisen sijasta hänet haluttiin palkita. Eversti Aito Keravuori, kohtelias ja hillitty upseeri, vahvisti Augsburgin välikohtauksen todella tapahtuneeksi. Eversti Paavo A. Tapaus esiintyy ensimmäisen kerran tiettävästi Joppe Karhusen kirjassa Taistelujen miehet vuodelta 1972. ”Larrya lyötiin jollakin teräaseella takaraivoon sillä seurauksella, että hän menetti hetkeksi tajuntansa. Karhuselle sen oli vuonna 1968 kertonut toinen Marskin ritari Paavo Koli, joka oli vieraillut Yhdysvalloissa ja tavannut Marttisen miehiä. Tapahtuma on pääpiirteissään sama kaikissa versioissa, Kairinen kuitenkin mainitsee miesten motiivin olleen myös Törnin ryöstämisen. Sotapoliisit saapuivat, ja Törniä uhkasi oikeudenkäynti. TEKSTI: KARI KALLONEN n Saksassa komennuksella ollut Lauri Törni ja tyttöystävä 1950-luvun lopulla.. Selvisi kuitenkin, että saksalaisilla oli pitkät rikosrekisterit ja etsintäkuulutuksia päällä. Jukka Tyrkkö kertoo, että kyseessä olisi ollut yökerho, mutta myöhemmin se täsmentyi tavalliseksi Gasthausiksi. Tappelu oli silti yhtä hurja. Tilanteessa syntyi vauhdikas tappelu, jossa Törni kamppaili yksin 7–8 saksalaista vastaan. Ryöstäjät olivat jo tyhjentämässä Larryn taskuja, kun hänen tajuntansa palasi. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 29 L auri Törni joutui Yhdysvaltain armeijan sotilaana vuonna 1958 kuuluisaan ravintolatappeluun Saksassa. Tämä tappelu on tosi . Osan hän tyrmäsi, toiset pakenivat ja jotkut joutuivat sairaalaan
Törni oli lisäksi ostanut Lake Waccamawn rannalta kolme tonttia. Pitkät jäähyväiset Kun suomalaisamerikkalaisen Joint Task Force Full Accounting -osaston 56. Törnin tarkoituksena ei kuitenkaan ollut viettää loppuelämäänsä juhlien ympäri maailmaa. Vaalit ihmisten vapauden ihannetta koko maailmassa. Hän tiedusteli serkultaan, järjestettäisiinkö mahdolliset viralliset hautajaiset Suomessa vai Yhdysvalloissa ja toivoi voivansa lähettää ainakin kukkatervehdyksen ja muistosanat. Olit tärkeä myös minulle. Sen sijaan Marja muisti oudot tapahtumat pian Törnin katoamisen jälkeen. ”Tiedätkö, että Lasse ilmestyi minulle kaksi kertaa 1960-luvun puolivälin jälkeen. Yhdysvaltoihin matkannut Törni palasi loppujen lopuksi hakemaan morsiantaan lupauksensa mukaisesti valkoisella Alfa Romeollaan mutta auttamattoman myöhään vuonna 1957. ”Edelleen minulla on jäljellä erittäin kaunis pöytäliina, jonka Laurin äiti on lähettänyt. Erityisesti hän oli onnellinen siitä, että hänen äitinsä toivomus muistosanoista oli täytetty. Sattumalta vain pari viikkoa aikaisemmin televisiossa oli näytetty Vihreät baretit, ja Marja totesi, että John Waynen hahmo ei juurikaan muistuttanut Lauri Törniä. Marja oli jo mennyt naimisiin espanjalaisen lääkärin kanssa. Välikohtauksen syyksi on esitetty, että saksalaiset loukkasivat Törnin saksalaista tyttöystävää. Aikalaiset muistelevat, kuinka Törni vei Annelin elokuviin, tanssi Martan kanssa Orpopojan valssia ja heilasteli naisvoimistelijoissa olleen eronneen Helgan kanssa niin, että ystävät epäilivät hetken seurustelun olevan jo vakavampaa. Kohtaaminen oli tuntunut elävältä, Marja oli herkkä sielultaan. Hän oli 1960-luvulla sijoittanut joka kuukausi 125 dollaria valtion säästöobligaatioihin, ja hänellä oli Fidelity Capital Investment Planin osakkeita. Viesti kuolleelta rakastetulta luettiin lupauksen mukaisesti kuitenkin arkun luona Arlingtonissa 26.6.2003: ”Olit tärkeä Suomelle. Kiitos, Lasse. Törni vuokrasi myös tallelokeron Fort Braggin First-Citizen Band and Trust Companylta ennen lähtöään Vietnamiin. Maapalsta Yhdysvalloissa Lauri Törni eli aluksi amerikansuomalaisten joukossa huoletonta poikamiehen elämää New Yorkissa ja viihtyi Tyyni Kalevon ravintoloissa. Kiitos, Lasse. 30 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI myöntäneen olevansa rakastunut. Törni pyysi Marjan osoitetta hakeakseen entisen kihlattunsa, mutta naapurissa asunut Jenny kieltäytyi ja haukkui miehen pataluhaksi. Augsburgin lähistöllä vuonna 1958 tapahtui kuuluisa välikohtaus, jossa Törni tyrmäsi lukuisia saksalaisia rikollisia ravintolatappelussa. Kihlajaisia vietettiin Saltsjö-Duvnäsin huvilassa 1.1.1950, kihlasormus kaiverruksineen oli myös tallessa Törnin sotilasarkussa. n Suomen Sotilaskalenterista löytyi tyttöjen puhelinnumeroita sekä Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin oma kuva.. Kehitysyhtiö aikoi kuivata hieman soisen maaperän ja rakentaa viihtyisän asuinalueen golfkenttineen kaikkineen. Olit tärkeä myös minulle. Ympäröivä maasto sopi hyvin esimerkiksi kauriinmetsästykseen. Ja kyllähän Lasse kertoi, omalla ilkikurisella tavallaan.” Liian myöhään Marja haki Suomesta Lauri Törnin sotilasunivormun kihlajaiskuvaa varten ja tapasi tämän vanhemmat Helsingissä. retkikunta palasi elokuussa 1999 Vietnamista, tieto Lauri Törnin mahdollisesta löytymisestä kiiri nopeasti myös Sevillaan, jossa Marja Kops asui. Vieraana juhlissa oli muun muassa Harry Järv, jonka kirjan pohjalta tehtiin myöhemmin elokuva Etulinjan edessä. Ja lisäksi äitini päiväkirjat, joissa hän kirjoittaa Laurista ja monista muista henkilöistä.” Olit tärkeä Suomelle. Marja.” Marja Kopsin tytär lähetti myöhemmin kirjeen, jossa hän kiitti kaikesta mitä hänen äitinsä ja Lauri Törnin vuoksi oli tehty. Bad Tölzissä vietettiin juhlia asetovereiden kanssa, ja juhlissa oli usein mukana myös varuskunnassa työskenteleviä naisia. Vaalit ihmisten vapauden ihannetta koko maailmassa. Marja. Ylilukuisen vastustajan voittaminen kuulostaa legendalta, mutta Törni oli suorittanut saman operaation myös New Yorkissa, ja samasta syystä. Hän istui sänkyni laidalla, ja me puhuimme keskenämme.” Vapauden puolesta Kohtalokkaasti ennen Lauri Törnin hautajaisia Marja Kops menehtyi itse kesällä vuonna 2000 liikenneonnettomuudessa rekan kanssa. Minulle hän oli kuin leikkisä isoveli, jota usein pyysin kertomaan tarinoita sotareissuilta. ”Marjan kanssa hän uskalsi olla romanttinen
31 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI n Kihlajaisia vietettiin 1.1.1950, molemmat säilyttivät sormuksen elämänsä loppuun asti.
32 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Eräs välivaihe Lauri Törnin elämästä on jäänyt monelle lähes tuntemattomaksi. Säilynyt kirjeenvaihto vahvistaa kuitenkin Törnin suunnitelmat liittyä ”Marttisen miesten”, Yhdysvaltain armeijaan päätyneiden suomalaisupseerien joukkoon. Maassa oli jo useita suomalaissotilaita, joista moni työskenteli vaarallisessa viidakossa. VENEZUELAN . TEKSTI: KARI KALLONEN. Sotasankarista tuli merimies, kun hän matkasi Ruotsista Venezuelaan
Törnin polvella Veijo Aulio, portailla Stella Polaris -operaatiosta tuttu Heikki Aulio.. Venezuelan lähetystössä Tukholmassa sen sijaan sai vaikutelman, että siellä ei olisi muuta odotettukaan kuin meidän tuloamme. Etelä-Amerikkaan aikaisemmin matkustanut Törnin talvisodan esimies, eversti Matti Aarnio oli valmistellut kaikki paperit viisumia varten. Ne, jotka eivät Marttisen miesten joukkoon päässeet, valitsivat Venezuelan. – Mikään muu maa ei suostunut ottamaan meitä vastaan millään ilveellä. Moni suomalaisupseeri oli matkannut myös jo Yhdysvaltoihin eversti Alpo Marttisen johdolla. Marttina on muistellut tapahtumia kirjassaan Vahingossa Venezuelaan. n Sotasankari lapsenvahtina. 33 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI VIIDAKOISSA H elmikuussa 1950 Lauri Törni käveli Venezuelan konsulaattiin Tukholmassa. Sinne oli tiensä löytänyt inkeriläinen Mannerheim-ristin ritari Mikko Pöllä, samoin kaukopartio-osaston johtajana toiminut Paul Marttina
Esimerkiksi Paul Marttina oli asunut Aulioiden luona saavuttuaan maahan. n Lauri Törni ja Marja Kops Tukholmassa, kihlatun oli määrä seurata sotasankaria maailmalle.. Keväisenä huhtikuun päivänä laiva lipui viimein La Guairaan, Caracasin ulkosatamaan. Nuoripari suunnitteli yhteistä tulevaisuutta Yhdysvalloissa, kun Törni olisi ensin onnistunut pestautumaan muiden suomalaisupseerien tavoin armeijaan ja turvaamaan näin perheen elannon. Satamassa vastassa oli tuttu mies sonnustautuneena vaaleaan lierihattuun ja kasvoillaan trooppisen auringon tuoma rusketus. 34 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Lemetistä Caracasiin Maaliskuussa Törnin paperit olivat kunnossa, hänellä oli mukanaan aseveli Holger Pitkäsen serkun Eino Mörskyn merimiespassi ja nyt myös pesti Göteborgista lähtevässä ruotsalaisessa tankkerissa S/S Boliviassa. Törni asui Caracasissa aluksi Aarnioiden vieraana, ja ensimmäiset päivät kuluivat kuulumisia vaihdettaessa Lemetin hyytävästä motista aina Venezuelan kuumaan aurinkoon. n Lauri Törnin kirjeenvaihto sisältää suunnitelmia yhteisestä tulevaisuudesta sekä liittymisestä Marttisen miesten joukkoon. Suunnitelmana oli, että Tukholmaan jäänyt kihlattu Marja Kops seuraisi myöhemmin perässä. Sotasankarit viidakossa Aarnio muisti, että Stella Polaris -operaatioon kuulunut kapteeniluutnantti ja sittemmin Alcoa Steamship Companyn palveluksessa oleva merikapteeni Heikki Aulio oli auttanut aiemminkin maanmiehiään. Matkansa hän maksaisi työllä. Merimatka sujui ilman suuria myrskyjä, ja Törni saattoi kirjoittaa kotiin matkalla kohtaamistaan uusista tuttavuuksista, kuten delfiineistä, lentokaloista ja laivaa ruokajätteiden toivossa seuraavista haikaloista
Heidän mukaansa ”tosiasiassa Törni näyttää jättäneen Kopsin muitta mutkitta”. n Lauri Koski vaaitsee tarkkaa topografista karttaa Venezuelan armeijan upseereiden harjoitusalueesta.. Quinta Mary Solissa Törni teki pikkuremontteja, korjasi talon kattoa ja tasoitti sementillä ajotietä. Kirjeitä kihlatulta Historiantutkijat Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen väittivät kirjassaan Tuntematon Lauri Törni keksityksi lupausta, jonka mukaan kihlattu Marja Kops seuraisi sotasankaria uudelle mantereelle. Kaarina Aulio on muistellut aikaa kirjailija Jukka Tyrkölle: – Katsoin Macuton aikaista vieraskirjaamme, ja siihen oli Lauri Törni (Eino Mörsky) ensimmäisen kerran riipustanut nimensä 24.4.1950. Hän suostuikin, ja saimme jo kauemmin maassa olleet Olavi Karpalon ja Walle Wainion palkattua työtovereiksi.” Karpalo, Wainio (aiemmin Vainio) sekä Bambilla myös purjehtinut Lars Norrmén olivat olleet suomalaisvapaaehtoisina SS-joukoissa. n Motti-Matti Aarnio otti jo talvisodassa ensimmäisen kerran tapaamansa Törnin vieraanvaraisesti vastaan. Matti Aarnio toimi kartoittajana mutta Kosken mukaan myös venezuelalaisten upseerien kouluttajana opettaen heille taktiikkaa. Koski sai työpaikan Venezuelan valtion palveluksessa kartoittajana. Jos kotimaassa olivat olot vaarallisempia vallan vaihduttua, viidakossa odottivat myrkylliset käärmeet, skorpionit sekä myrkkynuolia ampuvat vihamieliset intiaanit. ”Venezuelalaisista työkavereistamme ei ollut juuri työapua, sillä he eivät uskaltaneet tulla mukaamme viidakkoon. Kaukopartiomies Paavo Lukkarin tie vei myös Ruotsin kautta ensin Venezuelaan ja edelleen Yhdysvaltoihin. Tykistön tulenjohtajana Tali-Ihantalassa toiminut Lauri Koski oli saapunut tovereidensa kanssa Venezuelaan Bambi-purjeveneellä. Törni harkitsi töitä uraanikaivoksessa tai Kosken mukana viidakossa mutta päätyi pitämään kiinni alkuperäisestä suunnitelmastaan. Muistojen polku Sastamalassa nykyisin asuva ja Presidentinlinnassa itsenäisyyspäivän kunniavieraanakin ollut Koski on kirjannut värikkäitä vaiheitaan muistelmiinsa Muistojen polku. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 35 Nyt Auliot asuivat Macutossa, rannikon pienessä kylpyläkaupungissa. Pohjonen ja Silvennoinen erehtyvät jälleen pahan kerran. Suomalaisista sotilaista olisi Venezuelassa voinut tuohon aikaan koota iskukykyisen joukkueen. Amerikkalaisille vieraille hän kertoi jännittäviä sotaseikkailuja, ja lauantain saunapäivää Törni ei jättänyt koskaan väliin. Pyysin siksi esimiehiltämme lisää suomalaisia töihin
Kirjeissään Marja kertoo arkisista asioista, kuinka Tukholman vanhimmassa aasialaisessa ravintolassa Bernsissä työskennellyt heidän yhteinen ystävänsä Kim opetti nuorikkoa kokkamaan ja kuinka isä Fredrick Kops suhtautui kriittisemmin nuorenparin tulevaisuudensuunnitelmiin. VIIPURILAINEN NEW YORKISSA. Törni näyttää olleen – aivan kuten haastateltavat ovat aikaisemmin kertoneet – todellinen toivevävy äidille. Marja kehottaa Törniä olemaan kirjoittamatta vastauskirjeen päälle omaa nimeään tai osoitettaan. Marttisen miehet Kesäkuussa 1950 kirjeessä sivutaan myös Marttisen miehiä ja heidän johtajaansa Alpo Marttista. 36 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Säilynyt kirjeenvaihto sisältää Marja Kopsin kirjeitä Lauri Törnille sekä englanniksi että suomeksi ja jopa äidin Lisa Palmin kirjeen tyttäriensä kanssa tehdyltä matkalta Lofooteilta. ”Hedengren soitti tänään ja sanoi, että sinun täytyy ottaa yhteyttä Marttiseen Yhdysvalloissa, sillä nyt suomalaisupseerit Kansasissa ovat saaneet kansalaisuuden sekä samat sotilasarvot USA:n armeijassa, palkka on kolme kertaa suurempi kuin ennen. Ja he ovat erittäin kiinnostuneita ottamaan sinne useampia suomalaisia upseereita.” Pasi Tuunaisen Marttinen – kahden armeijan soturi -elämäkerrassa kerrotaan Sven Hedengrenin olleen jatkosodassa rykmentin kolmannen pataljoonan komentajana toiminut vapaaehtoinen ruotsalainen majuri. Lauri Törni odottamassa Yhdysvaltain armeijan porttien avautumista.. Törni oli Venezuelasta yhteydessä Marttiseen, asia selviää jatkokirjeenvaihdosta, ja nuoripari suunnittelee jo uutta kotia keskilännessä sijaitsevaan osavaltioon
– Tiesin mukana olevan Törnin jättämiä kirjeitä ja erilaisia tavaroita mutta en ajatellut asiaa sen enempää. ”Talo, jossa olen viettänyt suurimman osan Venezuelassa viettämästäni ajasta ja jossa olen tavannut parhaimmat ja sydämellisimmät suomalaiset, jotka tunnen, on jäävä mieleeni ja toivon, että merimiestä ja maankiertäjää sekä suomalaista sisua edustavaa perhettä rouva Fortuna ei unhoittaisi toimeliaisuudessaan.” Ihmemies Törni nousi norjalaiseen M/S Libre Villaan ja teki työnsä tunnollisesti, kunnes syyskuun 20. Kuva on tuttu Veijo Auliolle. Hän ei ollut kuitenkaan osannut ottaa huomioon, että oli saapunut laittomasti maahan. Maihinnousumääräysten mukaan Törni ei kuitenkaan saisi poistua laivasta kuin vasta toisella matkalla, muutaman kuukauden kuluttua. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 37 ”Lasse, on se vissiin sitten parasta mennä Kansasiin. – Minä olen syntynyt matkalla, New Yorkin Manhattanilla, Veijo Aulio kertoo vaiheista, kuinka Auliot päätyivät maailmanmatkallaan Venezuelaan. Lauri Törni toimi Aulioiden talossa myös lapsenvahtina. Jääkärikapteeni Sulo-Veikko Pekkolan tytär Kaarina Aulio lensi lapsensa kanssa Venezuelaan. – Se on otettu isäni kameralla. Kesti aina elokuuhun 1953 asti, kunnes edustajainhuoneessa hyväksyttiin Lex Torni. Haminalaisen keräilijän Jari Heikkilän kiinnostuttua kirjeistä niiden sisältö selvitettiin. kuva sivulla 33). Ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan. Tiedot antavat entistä vahvemman todistuksen Törnin suunnittelemasta sotilasurasta, aivan kuten aikalaiset ovat kertoneet. Hänen isänsä on Päämajan tiedustelun meriosaston päällikkönä toiminut Heikki Aulio, jolla oli merkittävä osuus Stella Polaris -hankkeessa, kun Suomen radiotiedustelun materiaalia siirrettiin salaa Ruotsiin vuoden 1944 lopulla. Teki työnsä hyvin, mutta laiva ei ollut vielä edes päässyt maihin USA:ssa ja jäätiin redille odottamaan satamaan pääsyä, kun kaveri hävisi. Veijo Aulio säilytti Törnin saamat kirjeet ja löysi itsensä vuonna 1950 otetusta valokuvasta. Kun Törni jatkoi matkaansa Yhdysvaltoihin, Veijo Aulio asui perheensä kanssa vielä Dominikaanisessa tasavallassakin mutta päätyi lopulta Suomeen. Lauri Törni lapsenvahtina K un rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani järjesti Haminassa kattavan näyttelyn Lauri Törnin satavuotisjuhlan kunniaksi, eräs suositun Törni-näyttelyn vieraista oli Veijo Aulio. Veijo Aulion oma tarinakin on mielenkiintoinen. Lauri Kosken työtovereina viidakossa oli entisiä suomalaisia SS-vapaaehtoisia, kuten Olavi Karpalo.. Ihme ja tietysti onnikin, että satamien lähellä niillä vesillä usein uiskentelevat hait eivät sattuneet olemaan paikalla.” Törni matkasi New Yorkiin, jossa hän tapasi muita amerikansuomalaisia. päivänä 1950 kapteeni joutui jättämään laivan redille Alabaman edustalla, Mobilen kaupungin luona. Iltahämärässä hän oli sukeltanut laivalta mereen ja uinut maihin, minkä jälkeen hänestä ei kuulunut kerrassaan mitään. ”Kapteeni kertoi, että ihmemies se Törni. Koski ja Aulio kävivät yhdessä sopimassa, että Törni saisi matruusina pestin laivaan, joka kuljetti malmia Yhdysvaltain etelärannikolle. Aulio tunnisti itsensä kuvasta, jossa hän istuu pikkupoikana Lauri Törnin sylissä portaikolla Venezuelassa (ks. päivä 1950 vieraskirjaan jäähyväiset. Koski tapasi kuukauden kuluttua laivan kapteenin uudelleen. Sen mukaan Törni oli saapunut laillisesti maahan – mikä viimein mahdollisti myös suomalaisen sotasankarin värväytymisen Yhdysvaltain armeijaan. Veijo Aulion äidin Kaarinan kuoltua perheen jäämistö jäi Veijolle. Tiedäthän, että minun ainoa toivomus ja tahto on, että sinä olet onnellinen.” USA Törnin ollessa Venezuelassa alkoi Korean sota, minkä johdosta hän halusi entistä kiihkeämmin Yhdysvaltain armeijaan ja pyysi apua Lauri Koskelta. Tuolta ajalta on säilynyt kyseinen kuva, jossa ovat Törni, Veijo ja Heikki Aulio. Törni jätti Aulioille vähäisen omaisuutensa ja kirjoitti elokuun 22
MARTTISEN MIEHET. Ilmiantaja oli muonavaras, joka oli kaupitellut viemiään pakkauksia. Lähes 1 500 miestä sai Suomen lakien vastaisen taannehtivasti annetun tuomion, mutta osa päätti poistua Suomesta. 38 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Vallanpitäjien vaihduttua sotien jälkeen Suomessa paljastui salainen aseiden varastointioperaatio, jonka avulla pyrittiin varautumaan sissisodankäyntiin, jos Neuvostoliitto miehittäisi maan. Jotkut päätyivät Venezuelaan, Marttisen miesten määränpää oli Yhdysvallat
39 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI MARTTISEN MIEHET . TEKSTI: KARI KALLONEN n Marttisen miehet koolla, eversti Alpo Marttinen portailla neljäntenä oikealta.
Ratkaisevan äänen antanut John Morton oli Amerikkaan muuttaneen Marttisen suvun poika Juho Marttinen. päivänä 1776 Benjamin Franklinin johdolla äänestämään Englannista irrottautumisesta, äänet menivät tasan. 40 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI A merikan Yhdysvaltoja ei olisi olemassa ilman suomalaisia, kertoo vanha legenda. Asekätkennän paljastuttua vuonna 1945 moni virkansa menettänyt tai Valtiollisen poliisin pidätystä vältellyt suomalainen upseeri oli muuttanut Ruotsiin. Hänen allekirjoituksensa on selkeästi luettavissa itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajien joukosta. n Olavi Alakulppi, Erkki Lahdenperä, Juho Anttila ja Alpo Marttinen rakentamassa ahkiota Yhdysvaltain armeijalle vuonna 1948.. Kun kongressi kokoontui heinäkuun 4. Marttisen miehiä saapui myöhemminkin. Siellä Mannerheim-ristin ritari, eversti Alpo Marttinen kokosi ryhmän, joka onnistui siirtymään Yhdysvaltoihin. Teitä tarvitaan vielä! kerrotaan itse Mannerheimin sanoneen Marttiselle. Joulukuun puolivälissä 1946 Yhdysvaltoihin astui maihin ensimmäinen neljän miehen ryhmä Marttisen miehiä, Marttisen miesten sotilasarvot USA:n armeijassa • Alpo Marttinen, eversti • Antero Aakkula, eversti • Paavo Kairinen, eversti • Aito Keravuori, eversti • Kalle Keränen, eversti • Erkki Lahdenperä, eversti • Eino Lassila, eversti • Olavi Alakulppi, everstiluutnantti • Antero Havola, everstiluutnantti • Erik Patojärvi, everstiluutnantti • Arvo Vikström, everstiluutnantti • Pauli Nysten, majuri (erosi 1958) • Larry Thorne, majuri • Anto Päivärinne, kapteeni (erosi 1951) • Toivo Saastamoinen, kapteeni (reserviin 1951) • Teuvo Turtiainen, kapteeni (erosi 1951) • Juho Anttila, luutnantti (erosi 1951) • Onni Sinkko, luutnantti (erosi 1953) • Sulo Uitto, luutnantti (erosi 1951) • Vesa Järvinen, kersantti (erosi 1950) • Olavi Pihala, korpraali (erosi 1948) Yhdysvallat on teidän ainoa toivonne... Yrittäkää päästä sinne. Silloin saapui Delawaren takametsistä myöhässä, sairasvuoteeltaan noussut John Morton, joka antoi äänensä Yhdysvaltain perustamisen puolesta. Ainoa toivo – Yhdysvallat on teidän ainoa toivonne tässä tilanteessa. Suurena apuna asekätkijäveljillä oli Ruotsissa ollut kreivitär Wera von Essen, jonka vieraanvaraisuudesta saivat nauttia niin Marttinen itse kuin myös myöhemmin samaa reittiä kulkenut Törni
– Jos anopin kuolema on tulevaa elämänuraa tärkeämpi, niin parempi, ettet tule ollenkaan, tulistunut Marttinen ilmoitti. Sotamiehestä everstiksi Yhdysvaltain armeijassa suomalaisupseerit aloittivat sotamiehinä, mutta lopulta seitsemän heistä jäi eläkkeelle everstinä ja neljä everstiluutnanttina. Omanarvontuntoinen tulisielu Kaikki eivät kuitenkaan joukkoon mahtuneet. Naparetkeilijänä tunnetuksi tullut Antero Havola toimi puolestaan vuonna 1958 rekijunakomppanian päällikkönä, kun Grönlannissa rakennettiin jään sisään Camp Centuryn tukikohtaa. Dasher välttyi vaivalloisilta salakielisanomilta, eivätkä kiinalaiset pystyneet avaamaan viestejä. Jonkin ajan kuluttua yhteensä 21 miehen suuruinen ryhmä oli koossa, kun mukaan saatiin vielä Lauri Törni. n Mannerheim-postimerkin julkistustilaisuudessa Mannerheim-ristin ritarit Alpo Marttinen ja Olavi Alakulppi Yhdysvaltain ulkoministeriössä vuonna 1960. Ensimmäinen sota, johon miehet joutuivat mukaan uudessa univormussaan, oli Korean sota. Aarnio oli ilmaissut halukkuutensa liittyä mukaan, kerrotaan oman arvonsa tunteneen Marttisen todenneen, että hänen mielestään Yhdysvaltain armeijalle riittäisi yksi suomalainen eversti. Viiri kertoi saapuvansa hautajaisten jälkeen. Ne, joiden mielestä tuo henkilö olisi Aarnio, tuli nostaa kätensä. Salakieli Yhdysvaltain joukot olivat toisessa maailmansodassa käyttäneet navajointiaaneja välittämään radiosanomia eteenpäin omalla kielellään. Kesällä 1950 Kim Il Sung oli lähettänyt sotilaansa yli rajan ja YK:n turvallisuusneuvosto päätti pysäyttää hyökkääjän kansainvälisillä joukoilla, joiden ylipäälliköksi nimitettiin amerikkalainen toisen maailmansodan Tyynenmeren sodan ikoni Douglas MacArthur. Sotaonni vaihteli, mutta amerikkalainen kenraali Charles Dasher oli lukenut sotahistoriansa. Suomalaiset antoivat uudessa kotimaassaan muun muassa talvisodankäyntija hiihtokoulutusta sekä rakensivat Yhdysvaltain armeijan ensimmäisen ahkion. armeijakunnan yhdysupseeriksi. Vietnamin sodassa suomalaisten varoitukset kaikuivat sen sijaan amerikkalaisissa esikunnissa kuuroille korville. Kellään ei ollut mitään Aarniota vastaan, mutta käsiäkään ei noussut. n Lauri Törni joutui aloittamaan uransa muiden tavoin sotamiehenä, kersantin natsat tulivat vuonna 1955.. Dasher määräsi Alakulpin lähettämään nyt kaikki joukkojen siirtokäskyt suomenkielisinä Lassilalle, joka vastaavasti raportoi joukkojen liikkeistä suomeksi Alakulpille. Hän otti mestarihiihtäjä Olavi Alakulpin ja Eino Lassilan henkilökohtaisiksi avustajikseen. Havola johti myös 1960–1961 ensimmäistä amerikkalaista retkikuntaa, joka saavutti etelänavan. Kanadaan saapuneelle Mannerheimristin ritari Tauno Viirille olisi sen sijaan avautunut paikka Yhdysvaltain armeijassa, mutta samoihin aikoihin Viirin vaimon äiti kuoli Ruotsissa. Alakulpin oli oltava taisteluissa aina hänen vierellään divisioonan komentopaikalla, Lassila siirtyi 1. Kun eversti Matti A. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 41 kuun lopussa saapui sotiemme nuorin eversti Marttinen itse. Sekä Alpo Marttinen että Lauri Törni varoittivat ryhtymästä konearmeijan voimin taisteluun viidakossa luontevasti liikkuvaa sissiarmeijaa vastaan
42 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI VIETNAM . TEKSTI: KARI KALLONEN
43 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Vietnamin sotaa ei pidetä kunniakkaana sotana, ja siellä taistelleita sotilaita ei otettu kotiin palatessaan vastaan sankareina. n Seppo Hurme toimi helikopterilentäjänä muun muassa USS Iwo Jima -tukialuksella.. Muitakin syntyperältään suomalaisia kaatui niin amerikkalaisten kuin australialaisten riveissä Vietnamissa. Kotoiset koivumetsät oli vihamieliseen viidakkoon vaihtanut moni suomalainen jo Ranskan muukalaislegioonan palveluksessa, kun taisteltiin Indokiinan herruudesta. Törni ei ollut ainoa, joka kaatui sodassa kommunismin dominopalikoiden pysäyttämiseksi. Kaikki eivät palanneet
Somerolla syntynyt Raimo Ahti vaihtoi 1950-luvulla merimiehen elämän amerikkalaiseen unelmaan, ja vuonna 1956 hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi Yhdysvaltain armeijan 18th Airborne Corps -maahanlaskujoukkoihin ja joutui mukaan komennukselle Vietnamiin. Vahdin vaihto Amerikkalaiset ottivat aselevon jälkeen allekirjoitetun Geneven-sopimuksen perusteella vahtivuoron Vietnamin demarkaatiolinjan eteläpuolisissa osissa ranskalaisten lähdettyä. Saksa oli pitkään varsin yleinen kieli muukalaislegioonassa. Kuuluisiin ja katkeriin Dien Bien Phun taisteluihin otti osaa muun muassa Kauko Väntti, jonka kirjeet Suomeen ovat säilyneet. Toisen maailmansodan jälkeen maa oli vain pieni yksityiskohta neuvotteluissa uutta maailmanjärjestystä luotaessa, kun heinäkuussa 1945 liittoutuneet sopivat maan jakamisesta 16. Osa vietnamilaisista taisteli myös Ranskan riveissä. Ranskan muukalaislegioonan riveissä taisteli joukoittain juuri päättyneen maailmanpalon hävinneellä puolella taistelleiden maiden kansalaisia. 44 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI n Kauko Väntti koki kohtalonsa Dien Bien Phussa, mutta hänen kirjeensä ovat säilyneet. Ranskassa opiskellut ja marxismiin tutustunut Ho Chi Minh neuvotteli tuloksettomasti Ranskan kanssa Vietnamin itsenäisyydestä, ja vuoden 1946 lopussa sota Indokiinassa muuttui avoimeksi yhteenotoksi Ranskan ja itsenäisyyttä ajaneiden vietnamilaisten välillä. Pohjoisosassa kiinalaiset – maa ei ollut vielä kommunistinen – puhdistaisivat Vietnamin japanilaisista, etelässä työn tekivät britit. ”Näin eilen pirullista unta, on niin outo tunne. Jos tapaamme vielä, saat kuulla paljon.” Paljon jäi kertomatta, sillä Väntti jäi Dien Bien Phussa vangiksi ja menehtyi vankileirillä heinäkuussa 1954. Mekong-joen suistos. Itsenäisyysliike ei suinkaan ollut kuin osittain kommunistinen, eiväthän kommunistit olleet saaneet valtaansa vielä Kiinaakaan. Ranskalaiset pyysivät maan palauttamista hallintaansa, ja pyyntöön suostuttiin. V ietnam oli lännestä meren takaa tulleen Ranskan siirtomaa vuodesta 1884. Toki suomalaisia myös selviytyi taistelusta hengissä, jopa vankileiriltä, mutta useimmat eivät ole halunneet kertoa ulkopuolisille tapahtumista. leveyspiirin kohdalta. Joukossa oli lukuisia entisiä SS-miehiä, myös suomalaisia, joista useat menehtyivät tauteihin ja vihollisen luoteihin Vietnamin viidakoissa ja pohjattomien huoltoteiden varsilla
Se johtui tietysti myös osaltaan amerikkalaisesta dominoteoriasta, kommunismin leviäminen haluttiin pysäyttää. Suomen sotilaat Marttisen miehiin kuulunut eversti Antero Aakkula palveli myös Vietnamissa, samoin eversti Aito Keravuori. Marraskuussa 1965 Kaukoitään lähti Keravuoren pojista Juhani. Levottomassa maassa Diem ja hänen veljensä kuitenkin tapettiin sotilasvallankaappauksessa kaksi vuotta myöhemmin marraskuussa 1963. Nevatie oli toki valmis tulemaan Suomen armeijaan, mutta asiassa oli pieniä esteitä. Hän täytti viidakossa ollessaan 19 vuotta, ja Suomen valtio muisti nuorta miestä käskyllä saapua kutsuntoihin. Erikoinen tarina on myös helsinkiläisellä Erkki Nevatiellä. Kiirettä taisteluissa Nevatie osallistui konekiväärimiehenä operaatioihin muun muassa demilitarisoidulla vyöhykkeellä. Tan Lauri Törnillä oli tukikohdassaan Vietnamissa kaksi lemmikkiapinaa, Jim ja John. 45 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI sa yritettiin parantaa alkuperäisasukkaiden elinoloja. Juhani palasi vahingoittumattomana vuotta myöhemmin ja palveli vielä toisen komennuksen 1968–1969. Myös West Pointin sotilasakatemiasta upseeriksi valmistunut Juhanin pikkuveli Jouni Keravuori sai komennuksen Vietnamiin, samoin Etelämantereen valloittajan Antero Havolan poika Antti Havola, joka menetti kätensä väijytyksessä lähellä Da Nangia. Yhdysvalloissa hän värväytyi joulukuussa 1965 merijalkaväkeen, ja koulutusjakson jälkeen kesäkuussa 1966 Nevatie löysi itsensä Da Nangista. Lauri Törni määrättiin syksyllä 1963 ensimmäiselle komennukselleen maahan, jonne hän saapui vuodenvaihteessa. Hän vastasi Suomeen, että oli liikaa kiireitä taisteluissa ja olisi näin estynyt saapumasta. Matti Kosonen lensi Chinook-kuljetushelikopteria tukikohdasta toiseen loppuvuodesta 1965 aina helmikuuhun 1967. Kennedy suostui. Nuori poika pestautui 14-vuotiaana kauppalaivaan ja kiersi lähes kaikki maailman kolkat. Vietnamiin saapui myös lisää suomalaisia. n Alla: Lauri Törnin omasta valokuvaalbumista hänen itsensä kuvaama näkymä Vietnamista.. Vallan eteläisessä Vietnamissa saanut Ngo Dinh Diem pyysi vuonna 1961 erityistä sotilaallista tukea maalleen, ja Yhdysvaltain presidentti John F
46 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI paus tuotti sotilashuumoria sekä artikkelin Stars & Stripes -lehteen: ”Finn being drafted too late.” Viipurissa syntynyt Seppo Hurme toimi lentäjänä Flying Tigers -nimellä tunnetussa HMM-361-helikopterilaivueessa, joka operoi muun muassa USS Iwo Jima -tukialukselta sekä Marble Mountainin tukikohdasta. Suomessa syntyneitä sotilaita taisteli Vietnamin sodasn Markku Kanervikkoaholle selvisi Vietnamissa, että hänen ei pitäisi olla siellä. Porissa syntynyt Timo Peltomaa oli myös Suomen kansalainen palvellessaan Vietnamissa lääkintämiehenä panssarivaunupataljoonassa ja sotilassairaalassa. Australian merivoimissa (Royal Australian Navy) Vietnamissa palveli puolestaan Pekka Lähtevänoja. Virhe huomattiin Vietnamissa, mutta hän päätti palvella komennuksensa loppuun asti, jotta olisi täyttänyt velvollisuutensa. Alajärveltä kotoisin ollut Markku Kanervikkoaho taisteli Vietnamissa 1969–1970 Suomen kansalaisena Suomen konsulin virheellisen ohjeen johdosta. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden sodan aikana ja sen jälkeen valtion kustantaman koulutuksen kiropraktikoksi. Nimet mustassa muurissa Australian armeijassa Vietnamissa palvelleita tiedetään olleen Jyväskylässä syntynyt Juhani Lyytikäinen sekä Timo Pesonen, joka kuoli miinaräjähdyksessä Long Hain kukkuloilla. Valkeakoskella syntynyt Pekka Hirvonen ripusti kenttähenkilökuntaan kuuluvana pommeja RAAF:n (Royal Australian Air Force, Australian kuninkaalliset ilmavoimat) Canberra-pommittajiin. Suomessa syntyneitä sotilaita taisteli Vietnamin sodassa hieman yli kaksikymmentä.
Heikkilä sai draft cardin toukokuussa 1969, ja hänestä tuli UH-1 Huey -helikoptereiden crewchief (kenttämekaanikkojen työnjohtaja). Kun oikea asianlaita selvisi, isäntien asenteet muuttuivat. Pelastaessaan miehiään komppanianpäällikkö jäi kuitenkin itse Vietkongin rivistön taakse. Isä ehti nähdä poikansa vain valokuvasta. Monet olivat myös muuttaneet nimensä. Vesa Alakulpin komppania vetäytyi joen yli takaisin kohti tukikohtaa, ja kapteeni itse suojasi miehiään. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 47 sa hieman yli kaksikymmentä, mutta on mahdotonta arvioida, kuinka monta toisen ja kolmannen polven suomensukuista sotilasta osallistui sotaan. Finn being drafted too late.. Washington D.C.:ssä sijaitsevasta kaatuneiden sotilaiden mustasta muistomuurista voi lukea lukuisia tuttuja nimiä, vain etunimet ovat usein amerikkalaistuneet. Eivät usko pojat isiään. n Erkki Nevatie sai kutsun Suomen armeijaan ollessaan Vietnamissa. Tarinan mukaan paikalliset isännät epäilivät nuorta amerikkalaista asepalveluksen välttelijäksi, olihan tulijalla vielä sen ajan hengen mukaisesti hieman pitemmät hiukset. Hän itse laskee korjanneensa ja huoltaneensa noin 500 helikopteria ennen kuin palvelusaika päättyi helmikuussa 1972. päivänä 1968 rajumyrsky moukaroi Gia Dinhin aluetta, jossa Alakulpin johtama C-komppania oli tiedustelemassa ja varmistamassa tukikohdan turvallisuutta. Hän menehtyi rintaan osuneisiin laukauksiin. Pitkät jäähyväiset M arttisen miesten pojista myös Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulpin poika Vesa Alakulppi halusi sotilasuralle. Hiukka, Huttula, Janhunen, Järvi, Kähkönen, Kangas, Kannel, Kari, Kaski, Kimmel, Koivupalo, Koski, Kurtti, Laine, Leino, Liminga, Linna, Mäki, Niemi, Niskanen, Panula, Parola, Pynnönen, Rajala, Ristinen, Saarela, Salminen, Susi… Erikoinen tarina on myös Minnesotassa syntyneellä amerikansuomalaisella Dave Heikkilällä, jonka isovanhempien sukujuuret olivat Orivedeltä ja Pohjanmaalta. Vesa Alakulppi valmistui West Pointista kesäkuussa 1963 Dean´s List -kunnianimityksellä. Seuraavana vuonna odotti Vietnamin-komennus, jonka aikana perheeseen syntyi poika. Toukokuun 14. n Kapteeni Vesa Alakulppi kaatui Vietnamissa suojatessaan miehiään Vietkongin hyökkäyksessä. Pitkän lentomatkan aikana hän silitti kädellään arkun metallista pintaa ja kertoi rakkaalle pojalleen kaikki ne asiat, jotka olivat aikaisemmin jääneet sanomatta. Olavi Alakulppi ei halunnut kokea samaa kuin Alpo Marttinen, jonka poika Pekka kuoli panssarivaunuonnettomuudessa harjoituksissa. Vietkong iski tukikohtaan raketeilla ja automaattiaseilla ja onnistui jopa valtaamaan osan leiristä. Isä puhui pojalleen pitkään asiasta, jotta jälkikasvu ymmärtäisi ammatin vaarat. Komennus vei Vesa Alakulpin Saksaan, jossa hän avioitui nuoruudenrakastettunsa kanssa vuonna 1966. Jo eläkkeelle jäänyt everstiluutnantti Olavi Alakulppi nouti itse poikansa Vietnamista. Hän valitsi aselajikseen panssaroidut joukot ja kävi laskuvarjohyppykoulun Fort Benningissä. Dave Heikkilä saapui komennuksensa jälkeen suomalaisen tyttöystävänsä perässä Suomeen ja asettui pysyvästi asumaan Hinnerjoelle
Törni kertoi kuulustelijoille ottaneensa aseen talvisodassa Lemetin motissa itse ampumaltaan kaatuneelta politrukilta. n M16-rynnäkkökivääri.. Kun Törni sai everstiluutnantti Aarniolta 5.10.1942 määräyksen järjestää partioretki vihollisen selustaan, hän ei ollut tyytyväinen kiväärinsä osumatarkkuuteen. Oikealla Lauri Törni, vihreä baretti ja M16-kivääri Vietnamissa. Törni nojaa rennosti Aimo Lahden suunnittelemaan Suomi-konepistooliin ehkä kuuluisimmassa kuvassa, joka on otettu ennen vastaiskua Tolvajärvellä 27.7.1944. TEKSTI: KARI KALLONEN SOTATYÖKALUT Työn tekeminen huonoilla välineillä on tunnetusti turhauttavaa. Tarkkuuden lisäämiseksi kivääriin ladattiin rykmentin asepajalla paremmin ja tarkemmin käyvät patruunat kertoman n Toinen legenda: Suomi-konepistooli. Se on ilmeinen kirjausvirhe, sillä sellaista pistoolimerkkiä ei ole. Lukuisia suomalaisia puukkoja päätyi amerikkalaisille aseveljille lahjoina. 48 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI L auri Törni oli hyvä ampuja, siitä kertoo jo hänen varusmiespalveluksensa aikana 26.7.1939 saama valioampujan kunniakirja, kun hän täytti kivääriammunnassa asetetut vaatimukset. Sotien jälkeiseltä ajasta tiedetään, että Valtiollinen poliisi oli huhtikuussa 1946 tekemässään kotietsinnässä takavarikoinut Törniltä ”Gold-merkkisen venäläisen pistoolin”. Tarkkuustyötä Törni myös muokkasi aseistustaan, jos se tuntui hänestä tarkoituksenmukaiselta. Talvisodassa hänen esimiehensä Motti-Matti Aarnio kertoi, kuinka Lemetin mottia purettaessa ”alik Törnin kp on jo laskenut lyhyen sarjan kolmeenkin kuoppaan”. Ammattisotilaana Lauri Törni halusi parhaan mahdollisen aseistuksen, eikä hän epäröinyt muokata henkilökohtaisia aseitaan omien mieltymystensä mukaan. Vuotta myöhemmin hän nakutti upseerien keskinäisessä ampumakilpailussa makuulta 300 metrin matkalta tauluun tuloksen 158 pistettä 20 laukauksella. Vuosiluvulla ei ollut merkitystä, jos ase vain vastasi tarkoitustaan. Kyse voi olla Coltista.
49 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI
Muun aseistuksen täsmällisestä laadusta ei ole tietoa, vaikka Törni todistettavasti johti saksalaisryhmän taisteluja neuvostosotilaita vastaan. Sen tarkka malli ei erotu valokuvasta, mutta todennäköisesti kyseessä on jo maailmansotien n Springfield M1903 -kivääri kiikaritähtäimellä. n Carl Gustav m/45 eli Swedish K -konepistooli. Konepistoolin kiertomatka Törnin viimeisessä kuvassa hän kantaa olallaan Springfield M1903 -kivääriä. Törnin edistyksellisyydestä kertoo myös se, että kun hänen johtamansa sissikomppania maaliskuussa 1943 lähti hyökkäämään Ontajärvellä sijaitsevaa vihollisen saaritukikohtaa vastaan, ei ainoastaan suksia ja ahkioita maalattu valkoisiksi vaan myös aseet. n Törnin lumipukuiset miehet maalasivat valkoisiksi suksien lisäksi myös aseet.. 50 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI mukaan Parabellum-pistoolipatruunoiden ruudista S-luodilla. n Varmentamattomassa kuvassa mahdollisesti Lauri Törni opastamassa Swedish K:n käytössä. 6,35 mm:n (.25 ACP) pistooleilla tuskin oli taistelussa suurempaa käyttöä, taskupistooleissa suosittu ”sianlahtauskaliiperi” on teholtaan pienoiskiväärin (.22LR) patruunaan verrattava ampumatarvike. Kun Lauri Törni toisella Saksan-matkallaan kieltäytyi sabotaaseista Suomea vastaan ja lähti mieluummin kohtaamaan lähestyvät neuvostojoukot, sai hän kumppaninsa Solmu Korpelan kanssa 6,35 mm:n pistoolit. Aseessa oli vaimennin, ja näin se saatiin käymään ihanteellisesti, Törni kirjoittaa raportissaan
Toisessa kainalossaan Törnillä on yhdeksänmillinen ruotsalainen Swedish K -konepistooli. Tuppi valmistetaan käsitellystä värjäämättömästä kasvisparkkinahasta, joka on nautaa. Törnin viimeisessä kuvassa hän kantaa olallaan Springfield M1903 -kivääriä.. Keskusrikospoliisi puhdisti esiin aseessa olevan sarjanumeron, jolloin selvisi, että aseen reitti oli kulkenut CIA:n erään peitefirman kautta Vietnamiin. Törni-puukkoja tehdään tänä päivänä perinteisen puukkovalmistajan Iisakki Järvenpään tehtaalla Kauhavalla, ja niitä myydään tehtaanmyymälässä sekä kansainvälisessä verkkokaupassa. Terä on levynä toimitettua saksalaista hiiliterästä, joka karkaistaan prässäyksen jälkeen Ylihärmässä. Se toimii yleispuukkona niin metsästäjillä kuin luonnossa retkeilijöillä. KK Pieni pala suomalaista terästä n Eteläpohjalaisella ammattiylpeydellä valmistetaan nykyisin myös Törni-puukkoja. Numeroitu hopeinen juhlapuukko on ollut keräilijöiden suosiossa sekä arvostettu lahja, toimitusjohtaja Jarkko Haukkala sanoo. Etsintäryhmä löysi Törnin käyttämän aseen Vietnamista helikopterin onnettomuuspaikalta. Oman puukkonsa ovat saaneet muun muassa presidentit George H. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 51 aikaisen kiväärin tarkka-ampujamalli, jossa on kiikaritähtäin. – Ulkomaille niitä on mennyt eniten Yhdysvaltoihin ja Italiaan. sejaan Yhdysvaltain armeijalle, mutta niitä ei päätynyt erikoisjoukoille. W. Swedish K, Carl Gustav m/45 tai Kulsprutepistol m/45 on ase, joka ampuu pelkästään sarjatulta. Suomalainen Suunto myi tuohon aikaan hyvämaineisia kompasL auri Törni lahjoitti amerikkalaisille aseveljilleen mielellään suomalaisia Lapinleuku-tyyppisiä puukkoja, joiden terän malli sopii erinomaisesti eräpuukoksi ja metsästykseen. Terän ja kahvan välissä oleva alahela tehdään prässillä uushopealevystä. Osasto Lauri Törni Perinnekilta ry valmistutti aikoinaan numeroituja Ritarija Jääkäri-sarjan lahjapuukkoja. Bush, Mauno Koivisto ja Sauli Niinistö. Karkaisun jälkeen terä tahkotaan viidessä eri vaiheessa, siihen ajetaan niin sanottu veriura ja terä kiillotetaan. Viidakosta löytyi myös aseeseen sopivia 9 mm:n patruunoita. n Törnin viimeisessä tehtävässä käyttämä ase löytyi kahtena kappaleena viidakosta. Törni olisi halunnut omalle ryhmälleen ilmeisesti Suunnon MC-2 G -kompasseja, mutta tiedossa ei ole, päätyivätkö ne koskaan Vietnamiin. Valmistuksessa on korostettu laatua. Kiinnostus teknisesti toimiviin ratkaisuihin koski myös muita varusteita kuin aseita. Puukko on näyttävyytensä ohella moneen käteen ja tekemiseen sopiva. Puukossa on killan tunnus, ja hopeisesta logosta valmistetaan myös korusarjaa, josta löytyvät pinssi, solmioneula, kalvosinnapit ja kaulakoru. Upseerit hankkivat siksi viidakon kosteutta sietäviä vesitiiviitä ruotsalaisia Silva Wrist Type 24W -mallisia kompasseja yksityisesti. Peurajahti oli suosittu harrastus Törnille ja erikoisjoukkojen asetovereille. Kahtena kappaleena ollut ruostunut ase päätyi lopulta Suomeen. Kahva on suomalaista visakoivua, joka lakataan kuuteen kertaan kastamalla
TEKSTI: KARI KALLONEN. 52 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI TÖRNIN JÄÄKÄRIT
Komppaniassa ei herroiteltu ketään, mutta tämä komppania ei ole proosaa vaan totta.. 53 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI O sasto Törnin perustamisesta 3. ”Valitsin miehet vapaaehtoisuuteen perustuen. joulukuuta 1943 aina sen lopettamiseen 15. Tilasin aseet ja varusteet sekä suunnittelin uuden komppanian ILTAHÄMÄRISSÄ on saatu kosketus viholliseen, Törni pitää lyhyen neuvottelun joukkueenjohtajien kanssa 31.7.1944. Kun jonkun kerrotaan palvelleen Törnin joukoissa, mutta hänen nimeään ei löydy Törnin jääkäreiden listasta, niin kyseinen henkilö on todennäköisesti kuulunut esimerkiksi aikaisempaan JR 56:n jääkärikomppaniaan tai desantintorjuntaosastoon. Törni poimi miehiä rykmenteistä ja erillisistä yksiköistä tulleiden luetteloiden perusteella. Määrittelyn nimityksestä Törnin jääkäriksi ovat tehneet miehet itse. Kovamaineinen Törnin jääkärit oli samankaltainen osasto. Tuntemattomassa sotilaassa Väinö Linna on koonnut klassisen joukkonsa erilaisista miehistä toisistaan poikkeavine luonteenpiirteineen ja taustoineen. marraskuuta 1944 asti komppaniassa palveli 239 miestä, kolme lottaa ja kaksi sotakoiraa. Törnin jääkärit ovat koonneet itse osaston miehistöluettelon vuonna 1993 ilmestyneeseen samannimiseen teokseen
päivänä 1944 tarkastamaan komppanian taisteluharjoitusta, Törni ja pioneeriupseeri olivat asentaneet näytösalueelle räjähdyspanoksia, mutta jääkärit eivät tienneet niiden sijaintia. Iskuryhmä eteni piikkilankaesteiden ja miinakenttien läpi, yli kivien ja kantojen panosten räjähdellessä, mullan lentäessä ja ruudin katkun täyttäessä ilman. n Jääkärikomppania nousee autoihin, jotka vievät sen nopeasti vastaiskupaikan läheisyyteen. Viimeksi laadin koulutussuunnitelman. Lavalta voi tunnistaa pitkän miehen Turusta. ”Ohjelma oli laadittu kahdeksi kuukaudeksi, ja se tähtäsi ensi sijassa ruumiillisen kunnon kaikinpuoliseen kohottamiseen, liikkumiseen metsässä, ampumataidon parantamiseen henkilökohtaisella aseella sekä taistelutaidon parantamiseen unohtamatta pioneeritaitojen kartuttamista.” Kun kenraali Uno Fagernäs ja majuri Lars Rönnquist saapuivat tammikuun 13. Jääkärit tekivät rynnäkön ja sieppasivat vangin. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. Tarvittava huoltohenkilökunta saatiin omasta divisioonasta. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. 54 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI kokoonpanon. Uudet miehet tulivat JR 56:sta ja JR 35:stä.” Vapaaehtoiset Lars Rönnquistin ja Anssi Vuorenmaan teoksessa pohditaan syitä, jotka houkuttelivat nuoria miehiä ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi jääkärikomppaniaan. Sellaisiksi luetellaan tulinen taistelumieli, seikkailunhalu, kyllästyminen yksitoikkoiseen asemasotaan, moderni aseistus, parempi ruoka sekä myös Törnin maine ja persoona. n Kenraali Uno Fagernäs
n Törnin jääkärit kokoontuivat sodan jälkeen säännöllisesti osaston asevelitapaamisiin. Joku saattoi erehtyä valittamaan liian kovaa kohteluaan. Eräs aseveli oli jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta oli sen jälkeen saanut tiedon, että tulisi pääsemään taistelukouluun. n Osasto Törnin ensimmäisestä sodanjälkeisestä kokoontumisesta jäi muistoja jälkipolvillekin.. Mies ei sen johdosta halunnutkaan lähteä. Hän kiersi lähes kaikki joukkueen miehet ja kävi Koivistonkin puheilla, kun tämä oli yöllä ulkona vartiossa. n Erkki Lamminen pelaa korttia Mauno Koiviston kuulun Emma-pikakiväärin lippaan kannella. Hän monella tavoin korosti, että olimme kaikki samaa porukkaa ja että hän osallistui kaikkeen toimintaan siinä missä muutkin.” Törnin jääkäreiden kanssa Koiviston välit olivat aina hyvät, vaikka toisinkin väitetään. Turusta lähti erikoisjuna, rouva Tellervo Koivisto tarjoili hernerokkaa, ja sotamuistoja sävelin loihti kapellimestari George de Godzinsky. – – Törni oli johtajana pidetty. Pitkä mies Turusta Helmikuun 12. – Täältä saa lähteä ja tänne saa tulla, Törni totesi ja kirjoitti paperit. päivänä Törnin jääkärikomppaniaan saapui pitkä mies Turusta, Mauno Koivisto. Komppanianpäällikkö nosteli levytankoja, miehille pidettiin hiihtokilpailuja ja lumien sulaessa pelattiin lentopalloa. ”Voinhan minä lähteä”, Koivisto tuumi. Koivisto kutsui jääkärit vieraakseen Inkooseen vuonna 1973, kun hän oli Suomen Pankin pääjohtaja, ja uudelleen presidenttinä ollessaan Kultarantaan vuonna 1984. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 55 Kuntoa nostettiin kantamalla kiviä repuissa, kovan koulutuksen katkaisivat oppitunnit ja vapaa-aika. Hän kertoo käyneensä jopa tapaamassa Törniä, kun komppanianpäällikkö oli vankilassa Turussa. Törni oli johtajana pidetty. Näin Koivisto itse kirjassaan Koulussa ja sodassa: ”Sekin on mahdollista, että päätökseeni vaikutti se, että Törnin komppania oli jo saavuttanut mainetta kovana porukkana. Aamulla aseveli kuuli helpottavat sanat
Kun presidentti Mauno Koivisto siunattiin, hänen arkulleen tuotiin Törnin jääkäreiden seppele, ja Osasto Törnin tunnus seurasi hautajaiskulkueen lippurivistössä valtiomiestä. Siitä ei vain sopinut huudella sotien jälkeen politiikan vasemmalla laidalla. Presidentti oli myös naulaamassa killan lippua Hotelli Tornissa ja kuuntelemassa tietoja Törnin jäännösten tunnistamisesta. Seurauksena jääkärit saivat ikuisen porttikiellon, mikä toki myöhemmin kumottiin. Kuuluisa komppania Kovamaineinen komppania oli hitsautunut yhteen mitä erilaisimmista osista. Hän oli Turun suojeluskunnan jäsen. Viimeisinä vuosinaan Koivisto pohti kriittisesti sotaa ja tappamista yleensä, uskonnollisestakin näkökulmasta katsottuna, ja teki tiliä Luojansa kanssa. Lauri Törni oli karjalaisesta verenperinnös. Koivistolla oli vahva maanpuolustustausta jo ajalta ennen Osasto Törniä ja sotaa. 56 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Sodan käyneiden miesten jälleennäkemiset olivat joskus turhankin riehakkaat, kuten vuonna 1946 ensimmäisessä asevelitapaamisessa Hotelli Tammerissa Tampereella. Ei ole ennekään kerrottu Elämään on jäänyt Maunon lausahdus Tellervo Koivistolle, joka tiedusteli koska miestä voisi odottaa kotiin asevelitapaamisesta: ”Eivät Törnin jääkärit ole ennenkään kertoneet, minne menevät ja koska tulevat.” Koivisto osallistui aktiivisesti myös Osasto Törnin historiikin kokoamiseen ja asevelitapaamisiin, hän otti vastaan kotonaan Katajanokalla perinnekillan teettämän ykkösnumeroidun Ritari-sarjan puukon
Kyselijän kakistellessa Suova kertoi olevansa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kasvatti. Kukaan miehistä ei kutsunut Lauri Törniä herra luutnantiksi, tässä komppaniassa kaikkia kutsuttiin vain etunimellä. Vapaaehtoisten ryhmään mahtui taistelijoita työmiehistä maistereihin ja maanviljelijöistä laitapuolen kulkijoihin. Tuure Virta oli Törnin luottomiehiä, sitkeä ja sisukas sissi. Luulin jo, että jäitte kaikki.” n Perinnekillan Pauliina Laramee ja Pasi Niittymäki veivät Osasto Törnin seppeleen Mauno Koiviston arkulle. Panin merkille, että koko miehistö vaikutti harvinaisen reippaalta ja hyvin koulitulta. n Osasto Törnin sodanaikaisen tunnuksen on suunnitellut Törnin jääkäri Olavi Mannonen. n Mauno Koivisto kutsui Törnin jääkärit vieraakseen Kultarantaan vuonna 1984.. – – Kellon lähestyessä yhtä alkoi Suomen suunnasta maantieltä kuulua autojen surinaa ja kolinaa – ja sieltä se kaivattu Törni saapuikin. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 57 tään huolimatta vähäpuheinen ja antoi joskus niin lyhyitä käskyjä, että joukkueenjohtajat jäivät miettimään, mitä Törni oikein tarkoitti. Törnin pitkäaikainen taistelulähetti Martti Leino kulki hihat käärittyinä pakkasellakin, kun muut palelivat villapuseroissaan. Mikäli oikein muistan, kaikilla oli tukka leikattu lyhyeksi.” Törni kantoi myös huolta miehistään, joiden tiesi joutuneen koville. Taistelukokemusta vailla olleen Arrelan piti haalia miehiä kokoon vastaiskua varten. Viimein, kun se saapui myöhässä, Törni odotti jo tiellä: ”Jumalan kiitos, että tulitte. Kilkin veljekset Toivo ja Yrjö kohtasivat toisensa Törnin komppaniassa, ja monen vuoden eron jälkeen he tunnistivat yllättäen toisensa. Jääkäri Uuno Laine ei suostunut lähtemään lomille ja heitti aina saamansa postin avaamattomana tuleen. – – Törnin porukka oli hypännyt pois autojen lavoilta ja tarkasteli konepistoolejaan ja munakäsikranaattivarustustaan, joka näytti huomattavan runsaalta. Kaikilla oli kesäpuseron hihat kääritty esimiehen mallin mukaisesti kyynärpään yläpuolelle ja kesäpuseron kaulus repsotti avoimena. Maine ja kunnia Jotkut myöhemmistä historioitsijoista väittävät Törnin maineen syntyneen vasta elämäkertojen kautta, mutta Mannerheim-ristin ritari oli jo sota-aikana kuuluisuus, josta puhuttiin ja jonka osaston maine tunnettiin. Heinäkuun 1944 lopulla eversti Akseli Kurenmaan adjutantti Veli Arrela muistelee kohtaamistaan Törnin kanssa ennen Haukilahdessa tapahtunutta kahakkaa. ”Samalla minulle kuitenkin ilmoitettiin, että kuuluisan Lasse Törnin jääkärikomppaniaa odotetaan saapuvaksi kello 13,00. Riensin tervehtimään Törniä, jonka maineen tunsin, mutta miehen tapasin nyt ensi kerran. Ei ollut tavatonta, että komppanianpäällikkö valvoi ja odotti partiota läpi yön takaisin. Kun jääkäri Aarne Suovalta kysyttiin isän nimeä, hän vastasi ”Mannerheim”. Minulta kolahti paineen kivi hartioiltani ja sydän kurkusta oikealle paikalleen
Mutta sota oli lopullisesti päättynyt.” KAHDEN MIEHEN SOTA . Talvisodan syttyessä odotti aliupseerikoulu Nummenkylän naisvankilassa, välirauhan aikaan kutsuivat linnoitustyöt. ”Siellä siis päättyi se kahden miehen sota, joka oli alkanut hyökkäysvaiheen aikana. TEKSTI: KARI KALLONEN Lauri Törnin taistelupari sodassa oli komppanian varapäällikkö Holger Pitkänen, lähes ainoa mies, joka pystyi sanomaan Törnille vastaan. Törnin kanssa kaksi vastakohtaa täydensivät toisiaan, ja loppu on sotahistoriaa. Hänen serkkunsa, merimies Eino Mörsky oli samankokoinen kuin Törni ja päättänyt jäädä maihin, joten Törni sai hänen merimiespassinsa. Sotatielle mahtui monia tiukkoja tilanteita, niin uskomattomia voittoja kuin katkeria tappioitakin. Kurssi joutui suoraan rintamalle henkilötäydennyskeskuksiin hajotettuna. Sinne palasi alkuvuonna 1950 myös Pitkänen, ja kaksi upseeritoverusta istuivat iltahämärässä pöydän äärellä ja puhuivat selväksi kaikki ne asiat, joista oli otettu välillä kiivaastikin yhteen. Hän oli rannikkotykistössä.” Osasto Törnin varapäällikkönä tunnetuksi tullut Holger Pitkänen kertoi sotatiensä nauhalle tulevien polvien kuunneltavaksi. Saatuaan sodan jälkeen maanpetostuomion ja presidentin armahduksen Törni ei tuntenut olevansa kahleista vapaa. Kun Pitkänen matkasi JR 56:n mukana Koirinojalta Kollaalle, olivat siellä jo ensimmäiset kurssikaverit kaatuneet. Velipoika syntyi Valamossa, sisko Sortavalassa. C-kasetti pyörii eteenpäin. Samalla kurssilla olivat tulevista Törnin miehistä myös Sakari Korhonen ja Per ”Pekka” Lindroos. Kun hän päätti lähteä Ruotsiin, Pitkänen lupasi lähteä matkaseuraksi vaikka oli ehtinyt jo muutaman kerran naimisiinkin. Pitkänen sanoo, että johtajuus ja johtajan vastuu eivät ole aina helppoa. Mitään katkeruutta ei nähdäkseni kummankaan mieleen jäänyt. – Sinäkö. Holgerin sisaren Astridin avustuksella miehet ylittivät rajan Haaparannassa ja päätyivät lopulta Tukholmaan suomalaisia upseereita avustaneen kreivitär Wera von Essenin vieraaksi. Sodan loppu Kun Holger Pitkänen joutui välillä palaamaan Suomeen, Lauri Törni asui kihlattunsa Marja Kopsin luona perheen huvilassa Salstsjö-Duvnäsissa. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. Seuraavan kerran he kohtasivat, kun perustettiin JR 56:n jääkärikomppaniaa. Isä Kallen työ vei perheen sittemmin Kotkaan ja Helsinkiin. Holger Pitkäsen merkitys Osasto Törnin sotataipaleella on jäänyt ehkä turhankin vähälle huomiolle. Ankara hän kuitenkin oli kasvattajana, ankarampi kuin Merivartiostossa palvellut miehensä. Kaksi erilaista upseeria täydensivät toisiaan. Äiti Martta oli kotoisin Kuopion läheltä ja erinomainen ruoanlaittaja, olihan hän ollut Pietarissakin hoitamassa hienojen ihmisten kotitaloutta. Vastakohdat Holger Pitkänen tapasi Lauri Törnin ensimmäisen kerran Kristianin kylän kohdalla jatkosodan hyökkäysvaiheessa, kun Törni otti panssarivaununsa hinaukseen piiskatykin ja sen johtajan Holger Pitkäsen vaununsa päälle. RUK:n/UK:n kurssin 51:n pst-linjalle keväällä 1941 Pitkänen sanoo tulleensa kaikkein heikoimmilla eväillä mutta poistuneensa priimuksena. Syntynyt 28.7.1921 Pitkärannassa, Laatokan toisella puolella. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. ”Nimeni on Pitkänen, Holger Ossian. Holger Pitkänen viihtyi lyseossa kaksi luokkaa, luokan enemmän kuin Törni. – Minäpä minä. Tietysti olisi ollut hienoa saavuttaa ne tavoitteet ja arvonanto, jotka nuoren miehen mielessä noina vuosina liikkuivat. 58 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI V anhenevan miehen ääni kantaa edelleen kuuluvasti, hän lausuu sanat selkeästi ja aina välillä tarinaan eläytyen. Törni ei muistanut heti nimeä. Sitä kautta me kuljimmekin, isän ammatin vuoksi
JR 33:n kapteeni Pentti Railio, luutnantti Lauri Törni ja luutnantti Holger Pitkänen Tolvajärven pohjoispuolella 27.7.1944.. 59 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI n Kolme huimapäätä ja kovien taistelujen karaisemaa upseeria neuvottelussa ennen vastaiskua, kertoo kuvateksti
Ne olivat kovia kursseja. Ryhmään kuului myös organisaattorina ”eksentrinen pelastusentusiasti” Holger Pitkänen, ja mukana olivat niin ambulanssit kuin helikopteritkin. Kuopiossa hän toimi sairaankuljetusyrityksen johdossa ja oli perustamassa kaupunkiin myös urheilusukeltajien yhdistystä. Näin Markku Murtomaa sairaankuljetusliiton historiikissa: ”Hän kohteli hienosti potilaita ja oli mukana monissa muissakin hankkeissa, hän auttoi muun muassa huumeambulanssin perustamisessa. n Isä ja poika Arto Pitkänen 1960-luvun alussa, saaliiksi on saatu muun muassa komea hauki.. 60 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Kun Törnin kerrottiin kadonneen Vietnamin sodassa, Holger Pitkänen matkusti Yhdysvaltoihin saadakseen selvyyttä asioihin. Hän ei koskaan halunnut uskoa taisteluparinsa kuolleen. Ensihoidon räiskyvä pioneeri Ensihoidon historiasta kirjoittanut Antti Järvinen kertoo, että Holger Pitkänen oli mukana suomalaisen ensihoidon ratkaisevissa kehitysvaiheissa, ja on arvioitu, että organisaattorin taidot sekä luova ongelmanratkaisukyky saattoivat olla peräisin rintamakokemuksista. Sen tiesivät kursseille hakeutuessaan niin merenkulkijat kuin Merivoimien ja Ilmavoimien upseerit ja toimiupseerit, merivartijat, palomiehet, poliisit ja sukeltajat. Ei hän omista tekemisistään lippua nostanut. Lahtonen kuvailee, kuinka pelastautumiskurssit räntäsateessa vellovalla Suomenlahdella oksennukselta tuoksuvissa pelastuslautoissa, uimiset ja kiipeämiset pelastusveneisiin nolla-asteisissa vesissä pelkkään sin Nuori vänrikki perhekuvassa, isä Kalle Pitkänen palveli Merivartiostossa. Professori Pentti Siltanen muistelee puolestaan kirjassaan Sydänlääkäri, kuinka joukko tapaturmakirurgeja ja anestesialääkäreitä oli perustanut katastrofikeskukseksi kutsutun ryhmän. Koska hän oli otteissaan räväkkä, häntä yritettiin morkata, mutta hän ei nöyristellyt kenenkään edessä.” Tilanne johti kuitenkin siihen, että Pitkäsen liiallisen omatoimisuuden johdosta tiet lopulta erosivat. Pitkänen jatkoi omaa elämäänsä ja toimi muun muassa radiopuhelimien maahantuojan myyntipäällikkönä, ja tuossa työssä hän tutustui lähes kaikkiin sairaankuljetusyrittäjiin Suomen alueella. Toimintaa jatkoi Tehopelastusryhmä ry, jonka ansiosta Helsinkiin hankittiin vuonna 1971 ensimmäinen sydänambulanssi, jonka pääasiallinen kuljettaja oli Holger Pitkänen. Pitkänen keräsi rahoja yhteiseen hyvään, eikä itselleen. Kovia kursseja koville miehille Helsingin merenkulkulaitos järjesti Holger Pitkäsen toimesta ja johdossa pelastautumiskursseja vuodesta 1973 vuoteen 1988. Turun vartiolentolaivueen tarinan ikuistanut Unto O
Miehet palasivat seuraavan kerran niin aikaisin, että totesivat haukien olevan syyllisiä. Sen jälkeen mieli kirkastuu, tee päätös ja toimi.” Hoge pyysi meitä vielä laskemaan mielessämme kymmeneen ja arvioimaan ajan pituutta ja merkitystä tilanteeseen. Entisiä vihollisia ei sodan jälkeen enää ryssitelty. Kurssin pääkouluttaja ja primus motor oli Holger. Omia muistojani tukeakseni soitin kahdelle armeijakaverilleni Jukka Torpakolle ja Panu Leskiselle ja kyselin, miten he muistavat Pitkäsen vierailun. Rannikkojääkärikoulussa kisailtiin vielä seuraavina vuosina kunniakkaasta Törnin maljasta, jonka Törnin jääkärit olivat koululle luovuttaneet kiertopalkinnoksi. Sinne tuli apua tarvittaessa. Muistan yhä, kuinka hypnoottisen elävästi Pitkänen esiintyi. Opetettiin, että pelastusliivit täytyy sitoa tiukasti päälle. Tilanne ei muutu siitä, että sä meet paniikkiin. ’No niin, näitteks te, niitten täytyy olla tiukalla!’ Eräänlaista karismaa miehessä kyllä oli, luulen että hänestä joko pidettiin tai sitten ei.” Sotilas hiipuu hiljaa pois Holger Pitkänen ei kovin paljoa muistellut sotavuosia jälkipolvilleen, pyynnöistä huolimatta. Vaikka kaikki lapset tai entiset puolisot eivät olekaan suuresti yhteyksissä toisiinsa, Arto Pitkänen kiittää, että Holger sai hyvää hoitoa ja saattoi asua viimeisen puolisonsa kanssa kotonaan Helsingissä. Kokemuksiaan kurssilla muistelee myös Rajavartioston entinen helikopterilentäjä Veikka Miettinen: ”Olin Lauttasaaren merenkulkuoppilaitoksella pelastautumiskurssilla. Poikkeuksellisen sotatien kokenut suomalainen soturi hiipui kuitenkin vähän kerrallaan pois. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 61 S ain tavata jatkosodan aikaisen legendaarisen Törnin komppanian varapäällikön Holger Pitkäsen kaksi kertaa, kun olin varusmiespalveluksessa erikoisjoukoissa Rannikkojääkärikoulussa Upinniemessä vuosina 1982–1983. Toisen vierailunsa ulko-osuudessa huhtikuun lopulla Holger Pitkänen esitteli Rannikkojääkärikoulun oppilaille muistaaksemme Englannin kuninkaallisen laivaston pelastuspukua. Kato, kymmenen sekuntia on lyhyt aika, jonka aikana ei juuri tapahdu mitään uutta, mutta sinulle se aika kertoo, mitä tilanteessa on tapahtunut. Otteet olivat ripeät ja räväkät. Muistimme hyvin seuraavat strategiset knopit, ilman kirosanoja: ”Kun sä tuut ja snaijaat että paha tilanne yllätti, niin tsiigaa ylös, tsiigaa alas, tsiigaa sivuille, pidä maltti. Kasarmin suurimpaan luokkaan Suursaareen astui vantteran näköinen jenkkilippikseen ja peililaseihin sonnustautunut mies, jonka koulun silloinen johtaja majuri Matti Mökkönen meille esitteli. Näin päättyi Törnin taisteluparin matka. Joskus harjoitus muuttui lähes todeksi, niin kovassa säässä vinssauksia tehtiin. Pitkäsen karismaattinen esiintyminen kaikkine sutkautuksineen oli niin rikasta ja värikästä kuultavaa, että hänen puheensa jäi nuorten varusmiesten mieliin vielä pitkäksi aikaa. Vain kerran hän myönsi hätkähtäneensä, kun kohtasi Helsingin Stockmannin kulmalla piippalakkisen sotilaan, joka oli valvontakomission matkassa. Hänellä oli puheessaan voimakas stadin slangin aksentti ja intonaatio sekä ehkä vielä hieman amerikkalaismaisen leveä tapa puhua. Pasi Niittymäki, Osasto Lauri Törni Perinnekillan pj niseen puuvillahaalariin pukeutuneena ja monet muut sekä fyysisesti että henkisesti raskaat harjoitukset osoittivat, että aidoissa meriolosuhteissa annettava koulutus sopii vain hyvin valikoituneelle väelle. Panu Leskinen kertoo, että hän edelleen hyödyntää Pitkäsen viisauksia varsinkin silloin, kun jotain aivan yllättävää tapahtuu kotona, työpaikalla tai pitkillä yksinpurjehduksilla. Holgerin viimeinen matka tapahtui hänen toiveensa mukaisesti. Joku meistä sitä yritti, mutta ei onnistunut, sillä tehtävä oli lähes mahdoton tehdä jääkylmässä vedessä ilman nopeaa kangistumista. Seisottiin rivissä, ja jos Hoge huomasi löysän sidonnan, hän löi liivejä alhaalta ylöspäin. Sodassa ei kannattanut räiskiä sinne sun tänne: ”Jokainen laukaus täytyy olla tähdätty laukaus.” Aiemmin armoitettu kalastaja muisteli, kuinka Törnin kanssa sotavuosina kalassa ollessaan he kerran huomasivat, että iskukoukut oli väännetty yöllä auki ja kalat viety. Tuhkat laskettiin Rajavartiolaitoksen helikopteris”Mieli kirkastuu, tee päätös ja toimi” ta mereen Helsingin matalalle. Pysähdy, rauhoita tilanne, laske kymmeneen, tee nopea tilannekatsaus ja ala toimia. Uurnan tyhjennettyään lento kääntyi takaisin ja teki kunniakierroksen. Osuivat tietty leukaan. Ja kyseiset hauet olivat niin suuria, että ne täytyi lopettaa pistoolilla ampumalla. Viimeisinä vuosinaan Holger Pitkänen sairastui Alzheimerin tautiin. Arto Pitkänen kertoo, että isän tullessa vierailulle, kun poika oli RUK:ssa, hän intoutui kuitenkin kerran vertaamaan Törnin joukoissa iskostuneita sodanaikaisia oppeja pojan kertomaan harjoituksista. Hän heitti sen varuskunnan E-laiturilta veteen ja pyysi vapaaehtoista hyppäämään ja pukemaan sen päällensä. n Holger Pitkänen kävi sota-aikana usein kalassa Lauri Törnin kanssa, saaliit olivat joskus suurempiakin.
62 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI OSASTO TÖRNIN KAATUNEET JÄÄKÄRIKOMPPANIA ETENEE metsän suojassa kohti vihollista, edessä keskellä Klaus Kemppainen.
divisioonan alueella. Loput kaatuneet siunattiin kotikuntiensa multiin. Divisioona kävi rajuja taisteluita hyökkäysvaiheen aikana Maaselän kannakselta aina Petroskoihin ja Stalinin kanavalle asti. divisioona koottiin lounaisen Suomen, Satakunnan ja Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiirien reserviläisistä. divisioonalle. Omia kaatui seitsemän. Meidän porukkamme olivat silloin jo aika lailla sekaisin, emmekä tienneet, missä oli omia, missä vihollisia.” ”Päädyin myrskyn kaataman mäntyjuurakon taakse, jossa oli muitakin meidän miehiämme. Osasto Törni lähti vastahyökkäykseen läheisestä Jouhivaaran kylästä ja löi vihollisen takaisin Seesjärven pohjoispuolelle taisteluissa, jotka kestivät aamuyölle saakka. Fagernäs näki, että nopeasti liikkuvalle jääkärikomppanialle olisi käyttöä osittain johtuen Maaselän kannaksen runsaasta ja vaikeasta korpimaastosta. Taistelualueelta löydettiin kaatuneita vihollisia 83. Tukikohdan asemat oli rakennettu kalliosiirrosten ja -halkeamien varaan, mikä vaikeutti sen puolustamista. Osasto Törni Lyhyen olemassaolonsa aikana (3.12.1943– 15.11.1944) jääkärikomppaniasta käytettiin erilaisia kutsumanimiä: Osasto Törni, Törni tai Törnin porukka. Vankeja saatiin 32. Komppania kärsi suurimmat tappionsa Seesjärven Kuusiniemen alueilla keväällä 1944 ja kesän 1944 torjuntataisteluissa Ravanmäessä. Yöllä 17.3.1944 neuvostojoukot hyökkäsivät tukikohtaa vastaan ja saartoivat sen nopeasti. Varsinkin hyökkäysvaihe 1941 oli osoittanut, kuinka tärkeä rooli yksittäisillä jääkärikomppanioilla oli vihollisen sitomisessa hyökkäyksen painopistesuunnassa. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 63 J atkosodan 1. Kersantti Sällinen lähti ryömimään juurakon ohitOsasto Törnin olemassaolon aikana 28 sen miehistä kaatui noin kymmenessä taistelussa. TEKSTI: JOEL SJÖGREN Kuula lävisti lumipukuni hupun.. joukkueen mukana, johon minäkin kuuluin, niemen vasenta puolta järven jäätä pitkin aivan rannan tuntumassa. . Pitkän asemasotavaiheen jälkeen divisioonan joukot vetäytyivät kesän 1944 suurhyökkäyksen aikana välille Vegarus–Tolvajärvi ja osallistuivat lopuksi jatkosodan viimeiseen torjuntavoittoon Ilomantsissa. Luonteensa takia komppania kävi läpi sarjan intensiivisiä taisteluita, joista kaikki paitsi yksi, Seesjärven Kuusiniemen taistelu maaliskuussa 1944, käytiin puna-armeijan suurhyökkäyksen aikana kesällä 1944. Olin vähän kauempana tulossa ja käännyin takaisin mennen tukikohdan kohdalta jäältä pois ja aloin edetä rannan suunnassa. Kun olimme hiihtäneet vähän matkaa, alkoi rannasta tulla tulta, jonka johdosta kärjessä kulkeneet joko kaatuivat tai heittäytyivät lumelle. Yksikön tappiot kaatuneina ja kadonneina vastaavat muiden jääkäriyksiköiden tappioita. Seesjärven Kuusiniemi 17.3.1944 Kuusiniemi oli eräs tukikohdista Seesjärven etelärannalla 1. Lähteistä riippuen noin 60 Törnin jääkäriä haavoittui. Uusi jääkärikomppania täytti tämän tarkoituksen divisioonan Aunuksen kannaksen lohkolla, jossa oli uhkana puna-armeijan laajamittainen hyökkäys keväällä 1942. Ensimmäisen divisioonan jääkärikomppania (Jääk.K/1.Div) perustettiin vasta jatkosodan loppuvaiheessa, koska divisioonan lohkolla oli tarvetta erilliseen jääkärikomppaniaan, joka alistettaisiin suoraan jääkärikenraali Uno Fagernäsin johtamalle 1. Komppanianpäällikkö kulki 1. Näistä viisi katosi ja yhdeksän on siunattu poissaolevina ruumiin jäätyä kentälle tai tuhouduttua täysin. Törnin jääkäri Mauno Koivisto muisteli taistelua seuraavasti: ”Hälytyksen saatuamme lähdimme autoilla Kuusiniemen suuntaan ja jatkoimme sitten matkaa suksilla
ryhmään kuulunut alikersantti Erkki Lamminen oli sopivalla hollilla ja heitti muutaman käsikranaatin oletettuun venäläisen olinpaikkaan. Seesjärven Kuusiniemen taistelu 17.3.1944. Heti syntyi vastapuolella liikettä. Jotkut nousivat ylös, ja jotkut jatkoivat ampumista. Joku huusi oikealta kysyen, missä oli omia. Lammiselle annettiin muiden mukanaan tuomia käsikranaatteja, ja niin hän jatkoi heittelyä. Nousin toiselle polvelle ja huusin: ’Täällä!’ Samassa kuului laukauksia hyvin läheltä, ja kuula lävisti lumipukuni hupun.” Liekki lopahti ”Joukkueemme 1. Pikakiväärin lippaassa oli mielenkiintoinen kokoelma patn Mauno Koivisto vaihtoi konepistoolin pikakivääriin tullessaan Törnin jääkäriksi. 64 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI se, mutta hänet ammuttiin siihen. Rannassa oli ilmeisesti myrskyn tuomia tukkikasoja, joitten takaa ja alta neuvostosotilaita alkoi nousta. Lamminen oli minusta oikealle eli mantereelle päin ja kuultuaan, missä minä olin, heitti käsikranaatin siihen minun eteeni. Kun hän alensi sitä ja suuntasi sen siihen suuntaan, mistä Lamminen käsikranaatteja heitti, Lammisen heittämä käsikranaatti osui tähän liekinheitinmieheen, painesäiliö meni rikki, aseen käyttäjä kuoli, ja liekki lopahti.” ”Tämän jälkeen alkoi kuulua vihollisen puolelta kovaa huutoa. Hän oli ilmeisesti ampunut ohitseen ryömimässä olleen kersantti Sällisen.” ”Tämän taistelun jälkeen minun aseistuksekseni tuli vihollisen Degtjarev-pikakivääri eli Emma, jollaista minun käsittääkseni ei komppanian aseistuksessa aikaisemmin ollut. Joku venäläisistä sytytti liekinheittimen, jonka suihku meni ensin ylöspäin. Ensimmäiset nousijat joutuivat ristituleen. Tällöin vasta selvisi, että minuakin ampunut mies oli ollut minusta noin metrin päässä mäntyjuurakon toisella puolella
Wahren, joka käytännössä oli kahden vahvennetun pataljoonan kokoinen, oli vaarassa jäädä yksin kahta puna-armeijan divisioonaa vastaan. Kuusiniemen taistelussa kaatui seitsemän törniläistä: jääkäri Pentti Lehmus, kersantti Yrjö Mäkinen, jääkäri Oiva Sainio, kersantti Eero Siren, jääkäri Erkki Soikkeli, ylikersantti Arvid Sällinen ja ylikersantti Erkki Mekkonen. Kenraaliluutnantti A. Os. Oeschin Kannaksen armeijan käyttöön. Punaarmeija hyökkäsi suomalaisia vastaan panssarivoimiensa tukemana Kudomajoella, kahdeksan kilometriä Ravanmäestä kaakkoon. Jääkärikomppania sai käskyn jatkaa vielä neljä kilometriä kuorma-autoilla ja loput pyörillä Ravanmäkeen, jossa tehtävänä oli lyödä vastaiskulla neuvostojoukot takaisin pelastaakseen Os. päivällä, kellonaikaa en muista, kun Erkki Karinen, konekiväärimies, erään kaverinsa kanssa lähti pyöriltä jotain hakemaan, tapasivat he jo ryssän kokeilemassa meidän pyöriä. armeija, johon kuului 10 divisioonaa, neljä prikaatia ja kaksi merijalkaväkiprikaatia, lähti etenemään nopeasti kohti Suomea. Yksi näistä osastoista oli Carl-Gustav Wahrenin komentama Osasto Wahren. Punaarmeijan 313. Wahrenin avuksi. Törni sai majuri Lars Rönnquistiltä kirjallisen käskyn siirtyä välittömästi Säämäjärven pohjoispuolelle Os. divisioona hyökkäsi kokonaisuudessaan kahta tietä pitkin linjalla Mundjärvi–Vuohtjärvi–Onkamus–Tsalkki. 11 ja luutnantti Taulamon 951. Krutikovin 7. L. Tämä aiheutti tiheään tahtiin huomattavia tappioita suomalaisten puolella, jotka kävivät suoraa viivytystaistelua. Nyt oli toimittava nopeasti. Perille saavuttuaan Törni tapasi heti Fagernäsin, joka selosti hänelle tilanteen nopeasti. Tilanne Aunuksen kannaksella oli kaoottinen, koska huomattava osa suomalaisten divisioonista piti osittain irrottaa jääkärikenraali K. Oli tavallisia patruunoita, oli keltavihreitä valojuovia ja punakärkisiä panssarin läpäisyyn tarkoitettuja patruunoita.” Kyseinen Emma on se kuuluisa ase, joka lahjoitettiin Sotamuseoon 1990-luvulla. Wahren sai taistelukosketuksen. Tästä sai Törni heti tiedon. Kaikki kaatuneet toimitettiin kotikonnuille. Sovimme, että minä lähden ottamaan asiasta selTämän taistelun jälkeen minun aseistuksekseni tuli vihollisen Degtjarev-pikakivääri eli Emma.. Samalla 368. Os. Hän siirsi sinne heti miehiä vastaiskuun, kun näytti siltä, että ryssä yrittää saartoliikettä. Aamuyöllä 4.7. Wahrenin. Saimme lukemattomien konetuliaseiden tulen niskaamme, mutta ehdimme lyödä maihin ilman eri käskyä ja todeta, että päällämme oli jatkua nikkelikatto, joka onneksi meni jonkin verran yli, kun pysyi oikein matalana. Siihen kuului majuri Tuomaisen komentama II/JR 33, everstiluutnantti Wickströmin komentama Er.P.1, majuri Vesenterän Kev.Psto. Systeemi toimi meillä hyvin, ja asemistamme pääsimme jo vähitellen niskan päälle. Edellä mainitusta syytä johtuen Aunuksen ryhmän painopistesuunnissa olevista suomalaisista joukko-osastoista muodostettiin tilapäisiä taisteluosastoja. Mutta kun sieltä tuli jatkuvasti huonoja uutisia, teki Törni mielestäni rohkean siirron irrottaessaan raskaan joukkueen vastaiskuun sanomalla minulle: ’Iske täältä sivustasta ja katkaise ryssän hyökkäyskiila.’” ”Mehän lähdimme liukkaasti liikkeelle avoparijonossa, minä vasemman jonon kärjessä ja alikersantti Mikko Mäkinen oikeanpuolisen jonon kärjessä. 65 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI ruunoita. Tilanne oli muodostunut niin uhkaavaksi, että kenraali Fagernäs oli siirtynyt divisioonan komentopaikasta Kivatsuun, jotta saisi sotatilanteesta parhaan mahdollisen tilannekuvan. Vartoimme vain porukkaamme, jotta pääsisimme eteenpäin, mutta sitä ei tullut milloinkaan, vaan meitä ammuttiin takaapäin tulosuunnastamme, tosin aika kaukaa. Ravanmäki 4.–5.7.1944 Aunuksen kannaksella puna-armeijan suurhyökkäys alkoi Lotinapellossa 21.6.1944, lähes kaksi viikkoa Karjalankannaksen suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen. – – Olimme juuri tulossa kohtaan, missä vastassa oli mäentöyräs, jossa kangasmaasto laski suolle, kun repesi tosi helvetti irti. Tilanteen herrat Sekavaa taistelutilannetta ja osaston taistelukosketusta Ravanmäellä kuvaa hyvin Törnin jääkärikomppanian raskaan joukkueen johtajana toiminut vääpeli Eero Kurikka: ”5.7. Eikä tässä vielä kaikki, sillä sivusta rupesi myös piiskatykki vetelemään, ja tuloreitiltämme tuntui myös tulleen kranaatteja erilaisista putkista.” ”Mäkinen, joka oli toiminnan mies, ehti jo kysäistä, että mitä tehdään, ja sanoin, että ryömitään niin lähelle tuota harjannetta kuin mahdollista, ja kun ryssät siirtävät hetkeksi tulensa pois meistä, niin lasken koko lippaallisen kestotulella pitkin harjun kuvetta, ja sinä alat napsia niitä sillä aikaa, kun minä muutan lipasta sekä nakkaan muutaman käsikranaatin sinne. Tästä syystä puolustukseen jäi ajoittain jopa huomattavia aukkoja, ja suomalaisten joukot olivat hajautuneet samalla tavalla kuin Kannaksella. divisioona hyökkäsi Jessoilasta Säämäjärven pohjoisrantaa pitkin kohti Ravanmärkeä. Veitsenterällä Heinäkuun alussa tilanne kehittyi erittäin vakavaksi Säämäjärven pohjoispuolella, Ravanmäki–Kivatsun liepeillä. ISK. Siirtoa varten Törnille annettiin seitsemän kuorma-autoa
Perustamiskirjan allekirjoittivat Törnin sisaret ja viisi Törnin jääkäriä eli Risto Kaino, Martti Toivonen, Aatos Peltola, Martti Leino ja Jouko Tuomola. Jääkäreiden askelten lyhentyessä tiedustelin vuonna 1996 aseveljiltä Tuusulan varuskunnan kesäkokouksessa, kiinnostaisiko heitä perustaa perinnekilta. Ei ollut enää joukkueita, vaan miehiä useista joukkueista, mutta kaikilla oli taistelutahto vielä jäljellä.” Puna-armeija hyökkäsi saarrostaen Ravanmäen puolustajia etelästä, idästä, luoteesta ja lännestä. divisioona mursivat suomalaisten asemat iltapäivällä 5.7.1944 ja tunkeutuivat Ravanmäen kylään, jossa puolustajat irtautuivat osin paniikinomaisesti. Lars Rönnquist & Anssi Vuorenmaa: Törnin jääkärit. Vuonna 1990 tein avustajana juttuja paikallislehtiin Turun seudulla ja aikomuksenani oli kirjottaa juttu Törnin komppanian miehistä. 66 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI vää ja Mikko pitää tulellaan ryssät aisoissa.” Korkein hinta ”Totuus valkenikin minulle pian; pojat olivat joutuneet keskityksen kohteeksi, ja tapasin poikiemme varusteita ja sidetarvikkeita. Törnin jääkärikomppania oli menettänyt kahden päivän aikana yli viidenneksen vahvuudestaan. divisioona 1941–1944. Kolmekymppisen miehen tarmolla järjestin Törnin veteraaneille vuotuisia laivaretkiä, ja kävimme sellaisissa Suomen varuskunnissa, joihin he kulloinkin halusivat. 313. Lauri Törni perinnekilta ry:n hallituksen jäsen Lähteet: Kaino Tuokko: 1. Perustajajäseniä olivat itseni lisäksi myös Juha Rajala, Markku Moberg, Jussi Lempiäinen ja Eeva-Liisa Visala. Sarja tuotti monia uusia yhteydenottoja aseveljien sodanjälkeisistä ajoista ja varsinkin Törnin vankilapakomatkasta Turun lääninvankilasta ja häntä siinä avustaneista miehistä Turussa, Mynämäellä ja Laitilassa. Ja tietenkin olemme olleet mukana kunnioittamassa tärkeimmässä ja arvokkaimmassa eli viimeiseen iltahuutoon kutsuttujen aseveljien hautajaisissa aina mahdollisuuksien mukaan. Ryhmästä kasvoi varsin dynaaminen joukko, ja monien samanhenkisten henkilöiden avulla perinnekilta on saavuttanut neljännesvuosisadan iän. Miehet vanhenivat. Kaatuneina poistui rivistä: kaksi joukkueenjohtajaa, luutnantti Pentti Tiitinen ja vänrikki Viljo Tuupainen, alikersantti Åke Avellan, korpraali Kauko Korpela sekä jääkärit Kalle Remes, Matti Helve, Vieno Henriksson, Allan Kuikka ja Kaarlo Saastamoinen. Puolitoista vuotta pehmittelin miehiä, kunnes voitin osaston puheenjohtajan Risto Kainon luottamuksen ja minut kutsuttiin vihdoin tapaamaan heitä. Saarijärvi, 1995. WS Bookwell. Pasi Niittymäki, Os. Samalla Törnin taistelulähetti huuteli minua nimeltä ja käski tuoda joukot pois, sillä olin jäänyt vanhimmaksi, kun linjassa olleet joukkueenjohtajat olivat joko kaatuneet tai haavoittuneet. Nykyisin puheenjohtajana toimin minä, muut hallituksen jäsenet ovat Pauliina Laramee, Joel Sjöberg, Ollipekka Valli, Seppo Katajisto, Kimmo Kiiveri sekä Mika Palanen. Risto Kainon sanoin: ”Jos sä olet niin helvetin kiinnostunut vanhoista miehistä, niin tule meidän laivaristeilylle.” Risteilyllä taltioin ääninauhalle miesten muisteluja, joista teimme ystäväni Kai Loukkaanhuhdan kanssa kolmiosaisen radiosarjan Turussa toimivalle paikallisradiolle. Lauri Törni Perinnekillan puheenjohtaja Perinne elää n Otsikon alla on Perinnekillan Törnin jääkäreiden hihamerkkiä myötäilevä tunnus, jonka suunnitteli Eija Buri-Ajanko. ja 368. Sain myöntävän vastauksen, ja 12 perustajajäsenen joukossa oli edustajia sekä nuoresta polvesta, aseveljistä että Laurin Törnin suvusta. Kirjoittaja on Os. Huutelin miehiä kokoon tien suuntaan, kun me Mäkisen kanssa koetimme markkeerata suurta osastoa juoksemalla puskalta puskalle lyhyitä sarjoja tulittamalla hämäystarkoituksessa. Ravanmäen taistelut olivat ylivoimaisesti raskaimmat Osasto Törnille. 2014. Istuin jääkäreiden kanssa kokouksissa aina joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina klo 10.00 tavaratalo Wiklundin kahvilassa Turussa. II/JR 33 ja Jääk.K/1.Div estivät kahden vuorokauden yhtämittaisilla taisteluillaan vihollisen pääsemistä Osasto Wahrenin pääosien selustaan Vuohtjärvi– Onkamus–Tsalkki-tiellä, mikä olisi melko suurella varmuudella johtanut osaston täydelliseen tuhoon. Olivat ilmeisesti lähteneet kuljettamaan haavoittuneita turviin. Ennen pitkää huomasin olevani aseveljien ”ottopoika”, kuten he minua kutsuivat. Pettymyksekseni kukaan tavoittamistani veteraaneista ei ollut halukas kertomaan mitään toiminnastaan Törnin joukoissa. Yllä: Törnin jääkäreiden hiukset oli leikattu lyhyeksi ja hihat oli kääritty komppanianpäällikkönsä tavoin.. Taistelukentältä vietiin haavoittuneina 17 sotilasta ja viisi merkittiin kadonneeksi. Ravanmäestä luovuttiin vasta, kun Osasto Wahrenin joukot olivat vetäytyneet Onkamuksen tienhaaran länsipuolelle, mikä onnistui viime hetkellä. Sjögren, Joel: tietokanta Jääk.K/1.Div kaatuneista. Minulla oli suuri kunnia tutustua myös Lauri Törnin sisariin, Kaija Mikkolaan ja Salme Rajalaan. Sain tietää, että eräs heistä, maanviljelijä Aatos Peltola, asui kotikylässäni. Kilta on ollut mukana kokoamassa kirjoja, dokumenttielokuvaa sekä käynyt kahdesti Törnin kopterin onnettomuuspaikalla Vietnamin viidakossa
O., jääkäri Annala, Viljo Nikolai, jääkäri Asikainen, Ensio, jääkäri Aso, Svante Johannes, jääkäri Danielson, Toivo Johannes, korpraali Ekholm, Hugo, jääkäri Eklund, Antti Johannes, jääkäri Eskelinen, Matti Johannes, jääkäri Granberg, Sven, jääkäri Grantcheff, Aleksis, jääkäri Haapanen, Vieno Erkki, jääkäri Halme, Valdemar, korpraali Halonen, Pauli Ilmari, jääkäri Heikkilä, Matti Antero, jääkäri Heikurinen, Urho Veikko, jääkäri Heinonen, Kaino Rudolf, jääkäri Heinonen, Paavo Aleksander, jääkäri Heinonen, Paavo Armas, jääkäri Heiskanen, Eino V., jääkäri Helin, Keijo Aatos, jääkäri Hellström, Reidar Theodor, jääkäri Helve, Matti Silvio, jääkäri Henriksson, Matti Olavi, jääkäri, korpraali Henriksson, Vieno Onerva, jääkäri Hietasaari, V., jääkäri Hiltunen, Tauno Johannes, jääkäri Hirttiö, Lauri Olavi, jääkäri Holm, Armas Soini jääkäri Holmberg, Jorma August, korpraali Hoppula, Armas Antero, jääkäri Horttana, Arvi, jääkäri Hyvärinen, Olavi Johannes, jääkäri, korpraali Hällfors, Esko Elis, jääkäri Hätinen, Unto Petteri, korpraali Ilmarinen, Aarne Paavali korpraali, alikersantti Ilola, Kalle Nikolai, jääkäri Immonen, Tuulo Olof, jääkäri Inna, Pauli, jääkäri Jalkanen, Toivo August, kersantti Jalo, Onni Yrjö, jääkäri Janhonen, Kaarlo Augusti, korpraali Johansson, Manne Martti, jääkäri Jokinen, Onni A. 67 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Ahlberg, Kauko Verne, jääkäri Ahokas, Onni Antero, jääkäri Ahonen, Matti, vänrikki Aitto-oja, Antti, jääkäri Alander, Åke Rafael, korpraali Alanne, Markus A. S., jääkäri Junnola, Kauko Johannes, jääkäri Järvinen, Väinö August, alikersantti Kaino, Risto, jääkäri Kaisla, Kosti Kennet, jääkäri Kantola, Pauli Elis, jääkäri Karinen, Erkki Lauri, jääkäri Kaskinen, Heikki, jääkäri Kavander, Eero Kullervo, jääkäri Kemppainen, Klaus Aslak, jääkäri Ketola, Veikko Väinö, jääkäri Kianta, Martti Aulis, ylikersantti Kilkki, Toivo, jääkäri Kilkki, Yrjö Olavi, jääkäri Kilpiö, Eero Johannes, jääkäri Knaapi, Kaarlo Ilmari, ylikersantti Knuutila, Harry Into Aatos, korpraali Koivisto, Mauno Henrik, jääkäri Kokkonen, Lauri, jääkäri Koljonen, Olavi, jääkäri Koponen, Lauri Jalmari, jääkäri Koponen, Vilho Petteri, jääkäri Korhonen, Sakari Pauli, luutnantti Korpela, Erkki Jouko, jääkäri Korpela, Kauko Olavi, korpraali Korpelainen, Viljo, alikersantti, kersantti Koskelainen, Ensio, jääkäri Koskelainen, Pentti J., jääkäri Koso, Pentti, jääkäri Kotimaa, Kosti Veli, jääkäri Kuikka, Allan Valdemar, jääkäri Kuirinlahti, Sulo Artturi, kersantti Kuisma, Eero Eino, jääkäri Kuisma, Heikki Ensio, jääkäri Kulkki, Väinö Vilho, jääkäri Kulma, Aaro, jääkäri Kuoso, Oiva, jääk., korpraali Kurikka, Eero Johannes, vääpeli Kyykkä, Olavi, jääkäri Kähönen, Kaarlo Valter, jääkäri Kärki, Kaarlo Henrik, jääkäri Kääriä, Artturi Juho, jääkäri Laakso, Kauko Aleksanteri, jääkäri Laakso, Keijo Paul Olavi, jääkäri Laaksonen, Antti Juhani, alikersantti Laaksonen, Jouko Jorma, jääkäri Lahdensuu, Kalervo V., alikersantti Lahti, Unto Villehard, korpraali, alikersantti Laiho, Toivo Oskar, jääkäri, korpraali Laine, Artturi Johannes, alikersantti Laine, Matti Uolevi, korpraali, alikersantti Laine, Uuno Johannes, jääkäri, korpraali Lamminen, Erkki Olavi, jääkäri, korpraali, alikersantti Latvala, Lauri, jääkäri Lehmus, Pentti Johannes, jääkäri Lehtinen, Aarne Kalervo, jääkäri Lehtinen, Arvo David, ylikersantti Lehtisalo, Reino O., jääkäri Lehtonen, Kaino Kalervo, jääkäri Lehtonen, Pentti Pellervo, jääkäri Leino, Martti Olavi, jääkäri Leino, Olavi, korpraali Leivo, Antton, korpraali Lempinen, Esko Vilhelm, kersantti Lempinen, Pentti, korpraali Lilja, Oiva, jääkäri Linden, Henry Arvid, korpraali Lindholm-Ventola, Antti Aleksanteri, jääkäri, korpraali Lindroos, Per Fredrik, luutnantti Lindström, Keijo Vilhelm, jääkäri, korpraali Lundgren, Tauno Johannes, jääkäri Luoma, Matti Olavi, vänrikki Lylynharju, Matti, jääkäri Lähteenmäki, Matti Valter, jääkäri Lötjönen, Keijo Matti, upseerikokelas, vänrikki Maikola, Pekka Johannes, jääkäri Mallenius, Rainer Ilmari, jääkäri Mannonen, Olavi, jääkäri Mekkonen, Erkki Eevertti, ylikersantti Melkko, Niilo, alikersantti Miettinen, Arvo, jääkäri Mäkelä, Eero Johannes, jääkäri Mäkinen, Keijo Igor, korpraali Mäkinen, Mikael Vasilinpoika, alikersantti Mäkinen, Yrjö Topias, kersantti Mälkki, Alpo Olavi, kersantti Männistö, Arvo Johannes, korpraali, alikersantti Mölsä, Urho Petter Olavi, luutnantti Nenonen, Tuulos Olavi, toim./ajomies Nevala, Toivo, jääkäri Nieminen, Pauli Olavi, korpraali Niiranen, Harry, jääkäri Niku, Viljo Vilpas, jääkäri Niva, Nils Noag, alikersantti Nurmi, Aarne Antero, jääkäri Nurmi, Einari Johannes, alikersantti, kersantti Nurminen, Mikko Mainio, kersantti Oittila, Raikko Antti, korpraali Ojala, Veikko, jääkäri Ojaniemi, Antti Valtter, jääkäri Parviainen, Viljo Einari, jääkäri Pasanen, Antti, jääkäri Pasanen, Leo Antero, jääkäri, korpraali Pehkonen, Kaarlo Johannes, jääkäri Peltola, Aatos Kaleva, jääkäri Pentti, Pauli Johannes, jääkäri Petterson, Veikko, jääkäri Petäjäjoki, (Tommi) Veikko, kersantti Pihlman, Reino Johannes, jääkäri, korpraali Pirkkalaniemi, Pentti, jääkäri Pitkänen, Holger Ossian, luutnantti Pulakka, Eino, kersantti Pyökäri, Kaarlo Gunnar, upseerikokelas, vänrikki Päivärinta, Paavo, jääkäri Pönkä, Jorma Teodor, jääkäri Raitala, Paavo, jääkäri Ranki, Sulo, alikersantti Rantamaa, Reino Armas, jääkäri Rastas, Urho, jääkäri Raunisto, V., jääkäri Rekola, Eino, jääkäri Remes, Kalle Alfred, jääkäri Renfors, Onni Anselm, jääkäri Repo, Johannes, jääkäri Riekkinen, T?, korpraali Rintamaa, Väinö Johannes, jääkäri Roininen, Albert, jääkäri Rosenberg, Åke, alikersantti Rouvari, Jaarle, jääkäri Ruohonen, Rikhard, jääkäri Ruottinen, Antero Erik, kersantti, ylikersantti Rytkölä, Arvi Antero, jääkäri Ryysyläinen (Rahijärvi) Erkki, jääkäri Ryökkynen, Veikko, jääkäri Rämö, Urho, korpraali Räsänen, Unto Oiva, alikersantti Saari, Toivo Johannes, alikersantti Saarinen, Aimo Aatos, jääkäri Saastamoinen, Kaarlo Olavi, jääkäri Sainio, Oiva Selim, jääkäri Salmenaho, Toivo Oskari, jääkäri Salonen, Veikko, korpraali Salonen, Väinö Olavi (Vieno), alikersantti Sanela, Viljo Nestor, jääkäri Sankari, Martti Sanfrid, jääkäri Santanen, Ahti Olavi, jääkäri Satta, Kauko, jääkäri Siekkinen, Tauno K., jääkäri Sihvonen, Jouko Antti, jääkäri Siivola, Viljo Iivari, korpraali Silanterä, Erkki, korpraali, alikersantti Siren, Eero Nikolai, kersantti Soikkeli, Erkki Johan, jääkäri Suova, Aarne, jääkäri Syvänen, Matti Antero, jääkäri Sällinen, Arvid Hugo, ylikersantti Tala, Jaakko, kersantti Tammelin, Tauno Nestor, korpraali Tamminen, Alpo Ilmari, korpraali Taskinen, Tuure Aulis, korpraali Terho, Martti Johannes, jääkäri Tiira, Asser, ylikersantti Tiitinen, Pentti Samuel, vänrikki, luutnantti Toivonen, Martti, alikersantti Toivonen, Viljo Olavi, korpraali, alikersantti Torkkeli, Viljo, jääkäri Torvinen, Aarne Vilho, jääkäri Torvinen, Veikko Ilmari, jääkäri, korpraali Tuohino, Mauno Mikael, jääkäri Tuominen, Reino Olavi, jääkäri Tuomola, Jorma Kauko J., alikersantti Tuomola, Jouko Ilmari, jääkäri Tuupainen, Viljo, vänrikki Törni, Lauri Allan, luutnantti, kapteeni Uski, Teuvo Antero, alikersantti Vaheristo, Reino Olavi, jääkäri Vainikka, Erkki Iivari, korpraali Wallstens, Thorolf, alikersantti Vesanto, Viljo, kersantti Vienonen, Kaino Kalervo, jääkäri Viitanen, Yrjö Armas Aatos, jääkäri Vilkuna, Erkki Johannes, jääkäri Vilpponen, Matti, korpraali, alikersantti Viren, Aarne Aatos, korpraali Virolainen, Erkki, jääkäri Virta, Tauno, jääkäri Virta, Tuure Johannes, alikersantti, kersantti Virtanen, Matti Raino, jääkäri Virtanen, Toivo Johannes, jääkäri Vuorela, Vihtori, kersantti, ylikersantti Ylenius, Reino Albert, jääkäri Öhman, Erkki, kersantti Hannula, Sylvi Helena, lotta Närvänen, J., lotta Vuolli, Marja, lotta Sefer, sotakoira Markku, sotakoira TÖRNIN JÄÄKÄRIT 3.12.1943–15.11.1944
Mannerheim-risti kertoo kiistattomista saavutuksista Suomen käymissä sodissa, mutta itse asiassa Törnin operaatiot Yhdysvaltain armeijassa ovat vielä uskomattomampia. 68 LEGENDA Joskus esitetään epäilyjä, että Lauri Törnin mainetta sotilaana olisi jollain tavoin liioiteltu. TEKSTI: KARI KALLONEN. Samoin jotkut epäilevät, että Törni olisi menestynyt vain sodassa, mutta esimiesten arviot todistavat toisin.
Tämä toistui yleisesti hänen elämässään, miehet intoutuivat hänen itseluottamuksestaan ja rohkeudestaan ja ylittivät muiden odotukset.” Kyseisessä operaatiossa tammikuun 27. ”Niihin aikoihin Lasse oli iso nimi Vihreissä bareteissa, kollegoiden kesken häntä kutsuttiin lempinimellä The Legend. Törni tuskin etsi sotia vaan toimintaa ja jännitystä elämässään. Asiasta kertoo Marttisen miehiin kuuluneen Kalle Keräsen puoliso Liisa Keränen muistellessaan vuotta 1962, jolloin Thorne oli vastuussa myös Yhdysvaltain joukkueen valmennuksesta vuoden 1962 Naton reservin upseerien (Interallied Confederation of Reserve Officers) talvikisoja varten. Siirryttyään erikoisjoukkoihin Törnistä – Larry Thornesta – oli muodostunut aseveljien kesken jo sananmukaisesti legenda. Larry Thorne ja kapteeni Herbert Y. Schandler saivat tehtävän. Lajeihin kuuluivat muun muassa kiväärija pistooliammunta, suunnistus, erilaiset esteradat, ensiaputaidot sekä muita henkisiä ja fyysisiä tehtäviä. Osa miehistöstä päätti kääriytyä makuupusseihin ja vieriä alas rinnettä saadakseen apua. Seuraavana päivänä etsintäkone löysi kaksi miestä, jotka odottivat koneen luona, mutta pois lähteneet olivat kadonneet lumeen. Hänen ryhmänsä onnistui siinä, missä kaksi aikaisempaa joukkuetta epäonnistui. Amerikkalaiset eivät olleet kertoneet Iranin viranomaisille, että saksalaiset olivat tulossa, yhtäkkiä vain oli joukkueellinen univormupukuisia saksalaisia lentokentällä, mistä iranilaiset eivät pitäneet. Schandler muistelee alkutilannetta: ”Iranilaiset vuorikiipeilijät olivat jo yrittäneet alueelle, seuraavaksi olivat vuorossa saksalaiset vuorikiipeilijät, alppijääkärit. Myöskään saksalaiset eivät olleet hyvin valmistautuneita, hekin epäonnistuivat.” Thornen A-2ja Schandlerin A-33-erillisosastojen miehet lähtivät matkaan. Lumeen hukkuneet Kadonneiden vaimot kuitenkin epäilivät, että heidän puolisonsa saattaisivat olla elossa. Amerikkalaiset sotilasneun Yläleirissä olleet Thornen miehet löysivät kadonneet, kapteeni itse keskellä. Koneessa kerrottiin olevan koodatussa muodossa materiaalia, jonka ei voitu luottaa tuhoutuneen törmäyksessä. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 69 K un Lauri Törni siirtyi Yhdysvaltain armeijaan, kävi hän läpi ensin normaalin sotilaan peruskoulutuksen, kunnes askel askeleelta hänen kykynsä huomattiin paremmin. Miehet ihmettelivät, kuinka Thorne pystyi tekemään kaiken, minkä häntä 20 vuotta nuoremmat valmennettavansakin. Vasemmalla sivulla Zagros-vuorten valloittaja. Ja joskus jopa paremmin. Hänen ryhmänsä onnistui siinä, missä kaksi aikaisempaa joukkuetta epäonnistui.. Hän ansaitsi lempinimensä hankkimalla salaiseksi luokitellun materiaalin takaisin Yhdysvaltain armeijan lentoaluksesta, joka oli vaarallisesti murskautunut Iranin jäisillä vuorilla. Miesten uumoiltiin tavanneen ystävällismielistä väestöä vuorilla. Se oli suuri virhe. päivänä 1962 Yhdysvaltain armeijan DeHavilland Otter -tyyppinen lentokone syöksyi Iranin luoteisosassa sijaitsevaan Zagros-vuoristoon
Operaatio alkaa Schandler jäi alaleiriin, ja Thornen retkikunta lähti rankkaan nousuun kohti huippua, ryhmään kuului kahdeksan erikoisjoukkojen miestä. Erikoisagentit ryhtyivät kuumeisesti selvittämään asiaa, ja he kääntyivät myös brittien tiedustelupalvelun puoleen. Spartanburgin alueella minun piti nousta normaaliin lentokorkeuteen. Sotaharjoitus Swift Strike III päättyisi vasta elokuun lopuilla, eikä Thorne palaisi Fort Braggiin ennen sitä. Ryhmä koostui kokeneista miehistä, jotka oli kaikki koulutettu hyvin. Vuoriston asukkaat olivat vieneet kaikki henkilöllisyyspaperit ja kaiken arvokkaan, joten välitön tunnistaminen oli mahdotonta. Se osoittautui ensimmäiseksi ruumiiksi, todennäköisesti majuri Carderiksi. Erikoisjoukkojen kuljetustehtävissä toiminut Air Commando -yksikön lentäjä Les Trouse muisteli, että Larry Thorne ei valitellut pienistä vaivoista. Tarjoilija, nyt 36-vuotias rouva, oli vuonna 1945 ollut töissä ravintolassa Pariisissa. ”Laskeuduin syvänteeseen ja siirryin alas, jossa ryhmäni seisoskeli jonkin mytyn ympärillä. Charlie Brown Thornen eli sissijohtaja ”Charlie Brownin” johtamat Q-kurssilaiset taistelivat aidossa kylmän sodan hengessä 82. Kun vedin U-10-koneeni nopealla ohjausliikkeellä ylös, kuulin takapenkiltä tuskaisen urahduksen.” ”En tiennyt, että Charlie Brownilta oli edellisenä päivänä leikattu umpisuoli, ja hän oli lähtenyt karkuun sairaalasta osallistuakseen puhutteluun. Larry Thorne oli täysin tietämätön salaisen tutkimuskoneiston rattaiden pyörimisestä. Nousimme ilmaan, ja lensin noudon jälkeen aivan pitkin maanpintaa niin kuin tavallisesti. Ei ollut mitenkään harvinaista, että venäläiset upseerit tulivat ruokailemaan ja viettämään iltaa ravintolaan. Alaleiriin jääneet avustivat paikallisia muun muassa tarjoamalla terveydenhuoltoa syrjäisessä maankolkassa. He eivät halunneet helikoptereita, vain perusvuorikiipeilyvarusteet. 70 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI vonantajat eivät halunneet asialle julkisuutta, sillä sopimusten mukaan Iranissa ei saanut olla järjestynyttä ryhmää amerikkalaisia sotilaita. Kun eroat ryhmästä ja harhailet syvässä lumessa, kuolet.” Vakooja Lokakuussa 1962 alkoi vielä uskomattomampi tapahtumasarja Larry Thornen uralla. maahanlaskudivisioonien miehiä vastaan. Tarjoilijan mielestä Thorne muistutti neuvostoliittolaista upseeria, joka oli muutaman kerran käynyt ravintolassa. ja koko ajan.” n Kun pudonneesta lentokoneesta oli riisuttu tarpeellinen materiaali, se räjäytettiin. Panimme ruumiin makuupussiin ja hautasimme sen lumeen.” Kaikki ruumiit löydettiin lumen alta. n USA:n sotilaiden operaatiossa käyttämä Imperial Iranian Armed Forces -käsivarsitunnus.. Hän oli lähtenyt päämajan käskyn mukaisesti 60 päivän komennukselle Columbiaan, Etelä-Carolinaan. Larry Thorne kertoo operaatiosta after action -raportissaan. Lähistöllä oli sijainnut myös suuri rakennus, jonka edustalla oli Neuvostoliiton lippu. ”Muistan yhden tietyn noutokeikan, kun hain hänet keskellä yötä puhutteluun Spartanburgiin. Etsintäryhmässä mukana ollut Coy Melton totesi, että operaatiossa oli hyvät johtajat. Pysyt koneen luona ja sinut pelastetaan. Hän kertoi, että se sattui hiukan! Tämä kaveri harjoitteli niin kuin olisi ollut tosi kysymyksessä... ”Lentokoneen miehistö menetti henkensä, koska heitä ei ollut koulutettu. Hänen vieraillessaan kahvilassa Fort Benningissä tarjoilijan mielestä Thorne tuntui kaukaisesti tutulta. Ruumis oli ollut auringon ja tuulten armoilla useita päiviä, ja kasvot olivat palaneet tunnistamattomiksi. ja 101
”Romaanin sivuilla seikkaili Vietnamin sodassa kadonneita amerikkalaisia sotilaita etsivän yksikön johtajana Larry Thornen pohjalta hahmoteltu Sven Kornie.” Pohjosen ja Silvennoisen esittämä juoni muistuttaa kuitenkin vuonna 1985 ensi-iltansa saaneen Sylvester Stallonen tähdittämän toimintaelokuvan Rambo: n Larry Thorne ja hänen Vihreät baretit -kirjaan ikuistetut miehensä Vietnamissa . Thorne oli valmis valheenpaljastuskokeeseen vahvistaakseen lausuntonsa, mutta piti koko testiä loukkaavana. Thorne huomautti uudelleen pitävänsä koko asiaa loukkauksena mutta oli valmis yhteistyöhön, jotta tämä uskomaton sotku saataisiin selvitettyä. Thorne joutui selvittämään koko elämäntarinansa, hänen piti pystyä vakuuttamaan, että ei ollut neuvostoupseeri Pariisissa sodan jälkeen. Seuraavana aamuna Thornea odotti valheenpaljastuskoe. James Whitener edessä portailla vasemmalla. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 71 Valheenpaljastus Keskiviikkona 28. He eivät olleet sellaisessa vaarassa, että vieras valtio käyttäisi heitä vahingoittaakseen Yhdysvaltoja. Kohteelle ei tehty jälkitestejä, koska valheenpaljastimen piirturi ei osoittanut vastauksissa olleen mitään epäilyttävää.” Tämä tarina on tosi Larry Thorne on ikuistettu myös Robin Mooren bestselleriin Vihreät baretit nimellä Sven Kornie. Heti aluksi Thorne kertoi sotilastaustastaan ja yksityiskohtaisesti kaikki nimet, joita hän oli elämänsä aikana joutunut käyttämään. ”En ole koskaan pitänyt ylläni Neuvostoliiton univormua. Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen kirjoittavat, kuinka myöhemmät Törni-elämäkerturit ovat suhtautuneet Mooren fiktiiviseen romaaniin lähes historiallisena lähteenä, ja Jukka Tyrkkö lainasi sitä suoraan sivukaupalla Törni-elämäkertaansa. Näin loppuraportissa: ”Mitään selvittämättömiä jälkiä Thornen vastauksista ei löytynyt, ja tutkijan mielipide on, että hän vastasi kaikkiin kysymyksiin sen mukaan, mitä hän piti totuutena. Olen aina käyttänyt Suomen armeijan univormua, lukuun ottamatta lyhyttä yhteenottoa puna-armeijaa vastaan Saksan armeijan univormussa vuonna 1945.” Vanhemmista kysyttäessä Larry Thorne kertoi äidin kuolemasta, mutta isä ja sisar asuivat Helsingissä, toinen sisar Kotkassa. Jamesia. n John Waynen esittämä hahmo pohjautuu Laur i Törniin, mutta elokuva on kauempana totuudesta kuin kirja.. elokuuta 1963 Larry Thorne istui kuulusteluhuoneessa vastapäätä erikoisagentti John T
Erityisesti hänen Yhdysvaltain armeijan sotilastiedoissaan on liian paljon salattuna mustattuja kohtia. ”Omani sain väijytyksessä, olin polvillani maassa, ja Larry seisoi vieressäni. Salattu Komennuksensa päättyessä Thorne kutsuttiin A-1-erillisosaston varajohtajaksi ja sotilasasiantuntijaksi. Thorne takarivissä toinen vasemmalta.. Salainen operaatio peruutettiin viime hetkillä. Muuten en osaa sanoa Mooren kirjan muista luvuista, mutta ensimmäinen, joka kertoo meistä, on totta.” Robin Moore vietti kuukausia Thornen luona ja teki muistiinpanoja. ”Asetimme tosiaan viuhkamiinat, claymoret, eri bunkkereihin, koska tiesimme, että jotkut ihmiset leirissä olivat Vietkongin väkeä. 72 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI First Blood, Part II:n juonta. Aarnio vahvisti Törnin kertomuksen: n Swift Strike III -sotaharjoituksessa Larry Thorne oli lähes legendaarisen maineen saavuttanut sissijohtaja Charlie Brown. Suoritettuaan onnistuneen partioretken vihollisen puolelle vanginsieppaamisineen Törni oli kertonut Antti Lindholm-Ventolalle, että esikunnassa oli suunnitteilla operaatio, jossa kahdeksan miestä piti kuljettaa lentokonella 300 kilometrin päähän vihollisen puolelle. n Operaatio Goldenhawkin oli määrä suunnata Afrikkaan, mutta tehtävä peruttiin. John Waynen esittämä hahmo on siinä kuitenkin Kornien skandinaavijuurien sijaan irlantilaistaustainen. Purppurasydämet Oikean juonen mukaan Tinh Bienin tukikohta joutui sissien massiivisen hyökkäyksen kohteeksi kirjassa kuvatulla tavalla. Kun erillisosasto A-734 palasi Fort Braggiin Vietnamista, kaikilla oli yksi purppurasydän, haavoittumisesta annettu kunniamerkki. Uskoivat Lindholm-Ventola kysyi vuosikymmeniä myöhemmin Matti Aarniolta, pitikö asia paikkansa. Eräs toimittaja kuulikin myöhemmin, että dosentit eivät olleet edes lukeneet Robin Mooren kirjaa. Kaikkia operaatioita, joihin Larry Thorne osallistui, ei edes voida varmuudella selvittää. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että esimerkiksi CIA (Central Intelligence Agency) käytti erikoisjoukkojen sotilaiden palveluksia, varsinkin ulkomaalaissyntyisten. Erään taistelun jälkeen Larry Thorne kävi tarkastamassa ympäristöä ja valokuvasi kirjassakin kuvatun pudonneen T-28-koneen. Thorne ei kuitenkaan lähtenyt Afrikkaan operaation puitteissa vuonna 1964, vaikka läheltä piti. Onneksi tulilanka ei ollut tarpeeksi pitkä, ja se irtosi, se pelasti meidät”, Whitener kertoo. Osaston sanottiin olevan parhaiten valmennettu kommandotyyppinen ryhmä lähes koko Yhdysvaltain armeijassa, ja sen tehtäväksi määrättiin vain salainen operaatio Goldenhawk. Vietnamissa Thornen mukana ollut James Whitener vahvistaa, että Larry Thorne oli miinoittanut omien bunkkerit, ja hän räjäytti niitä aina vihollisen vallattua ne tai aseiden kääntyessä väärään suuntaan. Myös Suomen jatkosodassa Lauri Törnille oli suunniteltu tehtäviä, jotka lopulta peruutettiin. Vietkongin sissi tuli paketti kädessä, se oli magneettimiina, ja Larry ampui hänet. Vihreät baretit on ikuistettu myös elokuvaksi. Amerikkalaisten sijaan Kongoon lähtivät belgialaiset
Sen suuntainen ajatus on elänyt myös Marttisen pohdinnoissa. Cleverley toteaa, että Thornen puutteellinen kielitaito on mainittu erityisesti alkuaikojen arvoissa, mutta esimiehet korostivat vahvoja johtajuustaitoja, joiden avulla Thorne selvisi vaikeuksista. Hän itse oli Rhodesiassa, Larry tiettävästi Nigeriassa. Mutta minä panin vastaan. Thornen fyysiset ja henkiset kyvyt olivat huomattavasti paremmat kuin keskitason upseereilla. Mutta oli siinä selvää järkeäkin.” ”Oli syksy, ja vaikka järvet olisivat vielä avoinna, pikku pakkanen olisi voinut päällystää pinnan jääriitteellä. Kun Larry Thorne katosi viimeisellä helikopterilennollaan, hänet oli yhtenä parhaimpiin kuuluvana erikoisjoukkojen sotilaana juuri valittu ylennettäväksi majuriksi. Asiaa sivutaan Matti Lukkarin kirjoittamassa Aito Keravuoren elämäkerrassa. Kyllä. Ristiriitaa ihmettelevät eivät kuitenkaan huomioi sitä, että talvija jatkosodassa Lauri Törni oli hieman yli parikymppinen nuorukainen, joka vietti parhaat vuotensa sodassa. Eikä lentäjä silloin riskeeraa. Olen lähes varma, että Larry oli mukana. päivä vuonna 1962 astronautti ja laivastolentäjä John H. ”Suunnitelmissa lähdettiin ja lähdetään edelleenkin siitä, että kaikkiin Neuvostoliiton naapureina oleviin maihin oltiin valmiit lähettämään SF-joukko asianomaisen maan hallituksen niin toivoessa, tai jos maa miehitetään. Viimeinen palvelus Vietnamissa erikoisjoukkojen legendaarinen komentaja, eversti Robert Rheault kutsui Thornea parhaimmaksi sotilaaksi, johon hän on koskaan tutustunut. n Suomessa vieraili ruskettunut ja silkkipaitainen, maailmaa nähnyt upseeri. Amerikkalaissotilaita oli sijoitettu kapselin lentoreitille, jos se tulisi alas ennen aikojaan. Voisivat mennä sekä miehet että mööpelit. Selvät jäljet, ja parin viikon kävely. Miehet kunnioittivat upseeria, joka teki saman kuin hekin. Ylistävät arviot esimiehiltä Lauri Törnin luonteesta ja johtamistaidoista on esitetty erilaisia arvioita, välillä täysin toisistaan poikkeavia. Teidät piti kuljettaa vesitasolla, joka olisi laskeutunut järveen. Thornen lähtiessä Vietnamiin sota-ajan olosuhteisiin komentajat arvioivat hänen kykynsä jopa 2–6 prosentin kärkijoukkoon. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 73 ”Olin saanut niin sanotulta ylemmältä taholta määräyksen, että kahdeksan Törnin miestä pitäisi lennättää sinne jonnekin. Suomeen saapui kuitenkin 1950ja 1960-luvulla lomillaan ruskettunut Yhdysvaltain upseeri silkkipaita yllään ja sikari sormissaan ajaen valkoisella urheilumallisella Alfa Romeo -avoautolla. Army Officer Efficiency Evaluations). Kyllä, Larry oli mukana. Törnin jääkärit tosin olivat vuosikymmenten jälkeenkin yhtä mieltä siitä, että Törni ei ollut ainoastaan hyvä sotilas vaan myös hyvä sotilasja joukkopsykologi. Diplomaatti ja kirjailija J. Mauno Koiviston muutamaa kommenttia on käytetty usein kritiikin perusteena, kun ei ole haluttu ymmärtää Törnin muuttuneen. Thornen esimiehet ovat johdonmukaisesti arvioineet myös hänen rauhan ajan johtamistaitonsa arviointiasteikkojen parhaimman kymmenen prosentin joukkoon. ”Luulen, että minulla on vielä tallella kirje, jossa presidentti kiittää meitä. Michael Cleverley kuvaa Thornen muutosta: ”Oliko tässä sama Törni, joka oli taistellut Suomen armeijassa. No, miksi. Halusin tietysti säästää teitä. Palatessaan heillä oli kaunis rusketus, ja muut kyselivät, mistä miehet olivat sen saaneet. Uskoivat minua.” Kylmän sodan suunnitelmat Törnin nimi tuli luontevasti esiin myöhemmin kylmän sodan aikana, kun amerikkalaiset pohtivat erilaisia skenaarioita Suomen suhteen – maan, joka oli idän ja lännen välissä. Marttinen piti koko ajan tiivistä yhteyttä Thorneen.” Helmikuun 20. Meillä oli vastuu Afrikasta, meillä oli sukeltajia, jos Glenn tippuisi veteen, helikoptereita ja lupa tehdä melkein mitä vaan.” Melton kertoo, että heitä oli joka paikassa. – – Kuka olisi ollut sopivampi Suomeen suuntautuvan toiminnan johtaja kuin Lauri Törni – Larry Thorne. Everstiluutnantti George Viney toteaa Thornen olevan sellainen henkilö, jonka haluaisi olevan taistelussa vierellään tämän rajoittamattoman rohkeuden johdosta. Ja patikoida sitten takaisin, jollei nyt ihan hangessa, niin härmän peittämässä sammalikossa. Sisarentytär Hely isä-Jalmarin polvella, äiti Rosa oikealla.. Tehtävänä oli turvata Glennin paluu tavalla tai toisella kotiin. Mutta kyseessä oli myös Törni, joka oli aikuistunut vuosissa ja kypsynyt kokemuksissa.” Cleverley onkin etsinyt Yhdysvaltain armeijan arkistosta Larry Thornen esimiesten arviot vuosilta 1957–1965 (U.S. Zagros-vuorten operaatiossa mukana ollut Coy Melton kertoo, että kyseessä oli projekti Mercury. Glenn lensi ensimmäisenä amerikkalaisena avaruudessa maapallon ympäri Friendship VII -aluksellaan
Mutta Saksa ei Suomea pyyteettömästi tulisi auttamaan. Kun länsivallat eivät Suomea pystyneet talvisodassa auttamaan, suomalaiset tiedustelivat tukea Saksasta. Panttipataljoonalla varmistettaisiin Saksan tuki. Äärioikeistoa. TEKSTI: KARI KALLONEN n Nuori Lauri Törni vietti seitsemän viikkoa SS-vapaaehtoisena ja palasi takaisin Suomeen.. Luottamuksen osoituksena Suomi lähetti kuitenkin keväällä ja kesällä 1941 ja myöhempänä täydennyseränä reilun pataljoonan verran miehiä Saksaan taistelemaan ja saamaan koulutusta osana SSdivisioona Wikingiä. Kari Kuusela huomauttaa kuitenkin Suomen Sotilaan artikkelissaan, että SS-vapaaehtoisista korkeintaan noin joka kymmenennellä oli ollut edes tuolloin voimassa olleen äänestysikärajan puitteissa mahdollisuutta äänestää. Toiveita ei toteutettu. Suomen hallitus ja marsalkka Mannerheim suhtautuivat vapaaehtoisten lähettämiseen myönteisesti mutta edellyttivät, että pataljoona liitettäisiin Saksan asevoimiin Wehrmachtiin ja että se saisi pysyä suljettuna suomalaisena yksikkönä. Pahin oli vielä ehkä edessä, revanssihenkeäkin löytyi. Kova karsinta aiheutti osaltaan sen, että vapaaehtoisten joukkoon tuli suhteellisesti liikaa aliupseereita ja upseereita. Vapaaehtoisiksi etsittiin 17–25-vuotiaita nuorukaisia. 74 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI T alvisodan rauhan jälkeen Suomessa elettiin epätietoisuuden aikaa. Törnin poliittista näkemystä sivutaan myös myöhemmin Juho Rajalan kirjaamassa Valpon kuulustelukertomuksessa. SAKSAN KOTKA JA SUOMEN LEIJONA . Hakaristin päällä seisovan Saksan kotkan siivet ovat kuitenkin varjostaneet Törniä vielä kuoleman jälkeenkin. Myös reservivänrikki Lauri Törni läpäisi seulan. Suomalainen jääkärikenraaliluutnantti, sotatalouspäällikkö Leonard Grandell sai ajatuksen jääkäriliikkeen perinteitä vaalien suomalaisten vapaaehtoisten lähettämisestä Saksaan. André Swanström on kirjassaan Hakaristin ritarit esittänyt, että huomattava osuus lähtijöistä oli äärioikeistolaisia. Karjalaa ei oltu luovutettu kevein mielin. Lauri Törni puki sotavuosina kaksi kertaa ylleen saksalaisen univormun. Syyksi on yritetty esittää jopa vallankumoussuunnitelmia, mutta minkäänlaisia todisteita sotasankarin poliittisista näkemyksistä ei ole löytynyt. Törni oli yksi niistä nuorista miehistä, joka ei ollut koskaan äänestänyt vaaleissa, eikä hänen palvelusitoumuksessaan ole ilmoitettu puoluekantaa
75 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI LÄHES KAIKILLE SUOMALAISILLE SS-miehille meno Saksaan ja sotaretki itään oli ensimmäinen ulkomaanmatka. Kuvassa suomalaispataljoonan toisen komppanian miehiä hymyilyttää, mutta kuten sotaväkeen liitetty vanha sanonta kuuluu, hymy kyllä hyytyi itärintamalla.
Lindqvist oli kansallissosialisti mutta myös jääkärivääpeli sekä Suomen että Viron vapaussodan käynyt mies. Swanström kertoo Törnin olleen myös puhelinyhteydessä Samfundet Folkgemenskapin edustajaan Björn Smedsiin. 76 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI ”Mihinkään poliittisiin järjestöihin ei hän sanonut kuuluvansa eikä myöskään katso mihinkään poliittiseen puolueeseen lukeutuvansa.” Mistään dokumentista ei ole koskaan löytynyt myöskään minkäänlaista Törnin antamaa puoluepoliittista kannanottoa tai esimerkiksi fasismia, saati kansallissosialismia puolustavaa lausahdusta. Törni oli epäpoliittinen henkilö mutta kantoi toki kaunaa Neuvostoliitolle, joka oli vienyt hänen kotikaupunkinsa Viipurin. Kansallissosialisti pelastaa juutalaisia André Swanström pitää todisteena Törnin poliittisista asenteista kuitenkin sitä, että Törnin nimi löytyisi ”kovan luokan kansallissosialistin”, suomenruotsalaisen Gunnar Lindqvistin värväyslistoista. Jääkärieverstin ja rovastin poika oli oikeistoradikaali ja kuulunut IKL:n nuorisojärjestöön Sinimustiin sekä Akateemiseen Karjala-Seuraan. Talvisotaan Lindqvist osallistui Täydennyspataljoonan talousupseerin tehtävässä. Myös Ensio Anttila löytyy Lindqvistin listalta. Toimittajana työskennellyt n Suomalais-pataljoonaa komensi SS-Sturmbannführer (majuri) Hans Collani koko sen olemassaolon ajan. Collani kaatui 29.7.1944 Viron Sinimäissä.. Saksaan lähti myös Lauri Törnin upseerikurssitovereita, esimerkiksi Törnin kanssa saman ikäinen Ensio Anttila. Onkin luultavaa, että Törnin houkutteli vapaaehtoiseksi todennäköisemmin nuori, tuttu vänrikki kuin vanha, tuntematon vääpeli
Illalla komppanianpäällikkö puhutteli miehiä, ja tulkkien välityksellä moni kohtasi pettymyksen. Björn Smeds vaikuttaakin lähinnä opportunistilta, hieman kuin kuuluisa enonsa. Seuraavana aamuna juna saapui Vaasaan ja ajoi suoraan Vaskiluodon satamaan. Oli menossa läpikulkusopimuksen mukainen Lappiin menevien saksalaisjoukkojen ja tavaroiden purku. Se ei kuitenkaan ollut pataljoonan poikien pääteasema, vaan uuvuttava junamatka vei Itävallan puolelle. Kuvassa on meneillään lomatarkastus, kaupunkilomaa miehet saivat vasta kolmantena sunnuntaina kaupunkiin tulosta. n Suomalaisen SS-vapaaehtoispataljoonan lippu.. Wieniin saavuttiin keskipäivän kuumimpana hetkenä, Schönbrunnin puistossa sijaitsevalla kasarmilla miehet kaatuivat puolikuolleina tupansa lattialle. Laivamatkan ja junakyydin jälkeen saavuttiin Stralsundiin SS-kasarmeille. Kesäretki Wieniin Yöjuna nytkähti kesäkuun 1. Seitsemän viikkoa SS-upseerina Kun suomalaispataljoona päätettiin siirVAPAAEHTOISET KULJETETTIIN Suomesta Saksaan viidessä eri erässä, kuvassa neljännen kuljetuserän miehiä Vaasasta Stettiniin purjehtineella Bahia Lauralla 2. Aliupseerit saivat aloittaa ilman sotilasarvojaan, mutta upseerit saivat sentään SS-joukkojen vastineen suomalaisille sotilasarvoilleen. Koska upseereille ei riittänyt tarpeeksi vakansseja, joutuivat he usein seuraamaan sivusta maanmiestensä höykytystä harjoituskentällä. Viimeiset vuotensa Afrikassa viettänyt Smeds kuoli tuberkuloosiin vain 36-vuotiaana Helsingissä vuonna 1952, samana vuonna kun Algoth Niska kirjoitti viimeiset sanat juutalaisten pelastusoperaatioista omaan Över gröna gränser -kirjaansa. Valtiollisen poliisin varjostama Algoth Niska oli välirauhan aikana ”yksityisenä matkatoimistona” järjestelemässä eräiden juutalaisten kuljettamista Suomesta pois, jolloin hänen apunaan toimi Helsingin poliisilaitoksen passitoimistossa työskennellyt sisarenpoika. Juutalaisten auttaminen olikin erikoista toimintaa kansallissosialistilta, ja vuonna 1944 Björn Smeds julkaisi Ruotsissa salanimellä Erik Grönberg kirjan Jag var Gestapos agent. kesäkuuta 1941. Hänen isänsä oli tunnettu urheiluvaikuttaja Viktor Smeds ja äiti tanssitaiteilija Aina Niska, salakuljettajien kuninkaan Algoth Niskan sisar. päivänä 1941 iltayhdeksältä liikkeelle, ja kolme viimeistä vaunua oli varattu lähes 300 ”raivausreserviläiselle”. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 77 Björn ”Pekka” Smeds on erikoinen hahmo. Bahia Laura, yli 10 000 tonnin rahtilaiva, jonka saksalaiset olivat vallanneet briteiltä, sai nyt paluulastikseen suomalaisjoukon. Aliupseerit saivat aloittaa ilman sotilasarvojaan. n SS-pataljoonan ensimmäinen todellinen koulutuspaikka oli Wienin SS-kasarmit Schönbrunnin linnan puiston toisessa päässä. Koulutus alkoi
Törni oli saanut toki muiden mukana opetusta saksassa. Sukellusveneen päällikkönä toimi Karl-Wilhelm Pancke. 78 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI tää takaisin Stralsundiin, muutamat suomalaiset aliupseerit lähtivät etsimään laivaa, jolla pääsisi kotiin. Törni ja Pitkänen päättivät tasata tilit. Rahallisista asioista ei tarvitsisi huolehtia, ja kurssi kestäisi kolme kuukautta. Sisällä laivaston univormuun pukeutunut majuri Alarich Bross otti vieraat vastaan, mukana oli myös Rinne-nimeä käyttänyt suomalainen, Fregattenkapitän (everstiluutnanttia tai komentajaa vastaava saksalainen merivoimien sotilasarvo) Alexander Cellarius sekä luutnantti Holm. Törni itse käytti Janssonin vaatimuksesta salanimeä, joka oli Lauri Laine. Björklund oli entinen päämajan kaukopartiomies, joka oli toiminut majuri Paul Marttinan alaisena, ja hän etsi muutamaa suomalaista Saksassa olevalle kurssille. Myöhemmin on selvinnyt, että tämä oli ollut näiden herrojen yksityisyritteliäisyyttä, miehistön mielipidettä ei ollut kysytty!” Marraskuun 3. Pyyntöjen jälkeen saksalaiset suostuivat palauttamaan osan ylimääräisistä upseereista Suomeen, mukaansa he saivat yllä mainitun välikohtauksen aliupseerit. Keskiyöllä Björklund antoi valomerkkejä merelle. Itäinen taivaanranta oli liekeissä, ja kun jatkosota alkoi, haikailivat suomalaiset kotirintamalle. päivä 1944 Lauri Törni vapautettiin palveluksesta. lokakuuta 1941 sotilasvalan Saksalle, seitsemän viikkoa vapaaehtoisena viihtynyt Törni ei ollut enää mukana. Kun saksalaiset aliupseerit tunnistivat miehet, suomalaiskersantti oli vetänyt puukkonsa esiin. Näin Törni lähtönsä syistä Valpon kuulustelukertomuksessa: ”Vapauduttuaan 4.12.44 oli hän ollut ilman työpaikkaa ja edelleen kaivannut sotilaselämää sekä päättänyt lähteä ulkomaille ja siellä yrittää lähinnä liittoutuneiden (Englannin) armeijaan, missä olisi saanut taistella, ja että hän oli katsonut mahdottomaksi yht´äkkiä siirtyä taistelemaan esim. Erikoiskomennuskunta Puolen tunnin kuluttua Jansson, Björklund ja luutnantti Seppo Heikkiläksi paljastunut Saksasta Suomeen matkannut Holm poistuivat. Levoton vereni veti minut seikkailuun.. Hän liittyi Suomen Metallityöväen liittoon ja harkitsi opiskelevansa sähköalaa joko Tampereella tai Helsingissä. tammikuuta iltapäivällä, ja tavarat lastattiin autoon, jonka keula suunnattiin kohti pientä kylpyläpaikkakuntaa Heringsdorffia Swinemünden (nykyään Puolan ?winouj?cie) länsipuolella, luonnonkauniilla Stettinin kynnäksellä. Levoton veri Tammikuun 1945 alussa Solmu Korpela oli puolestaan tavannut Vaasassa miehen nimeltä Arthur Björklund. Upseereiden lähtiäisjuhlaa vietettiin 23.7.1941. Sovitut tunnussanat vaihdettiin, miehet nousivat sukellusveneeseen, ja matkalaukut siirrettiin torpedohuoneeseen. Sukellusveneen tie kulki Libaun (nykyisin Latvian Liepaja, tuolloisessa Kuurinmaan motissa) satamaan, josta matkaa jatkettiin Danzigiin ja jälleen kohti Swinemündeä. Aselepo Neuvostoliiton kanssa astui voimaan syyskuussa 1944, ja Lapin sota saksalaisia vastaan alkoi. Muutaman tunnin kuluttua hän sai niihin vastauksen, ja kalastajavene lipui pimeydestä paljastuvan sukellusveneen tummanpuhuvan hahmon vierelle. Pataljoonan komentaja Hans Collani oli mahdollisesti päästänyt taistelussa jo kunnostautuneen Törnin takaisin Suomeen, koska hän ei puhunut montaakaan sanaa saksaa. Näin tapahtumaa on muistellut sodanaikainen esimies Lars Rönnquist: ”Törni ja Pitkänen kävivät puheillani operatiivisessa osastossa pyytäen, että jääkärikomppania saisi lähteä Lapin sotaan. Solmu Korpela oli puolestaan Solmu Linko. Lokakuussa 1944 Törni sekä komppanian varapäällikkö Holger Pitkänen kuulivat, että Pitkäsen sisaren aviomies oli kaatunut saksalaisia vastaan käydyssä taistelussa Lapissa. Siellä annettaisiin uudenlaista asekoulutusta siltä varalta, että Suomessa tapahtuisi vallankumous tai vieras valtio miehittäisi Suomen. Myöhemmässä vastineessaan hovioikeudelle Törni kertoo, kuinka ”levoton vereni veti minut seikkailuun”. Suomalaisten mukaan saksalaisupseerit eivät seurallisuudessaan ymmärtäneet, ettei Lauri Törni Saksassa puhunut kovin montaa sanaa suomeakaan. Sukellusvene oli U-242, jonka matka oli alkanut 12.1.1945 Danzigista, Närpiöstä se matkaisi vielä eteenpäin ja päätyisi Kieliin 30.1.1945. Matkalla Cellarius selosti, että hänen komennossaan olevan Sonderkommando Nordin tehtävänä oli vakoiluja tiedotustoiminnan järjestäminen Ruotsiin, Suomeen ja Baltian maihin sekä sabotaasija vastarintaliikkeen organisoiminen näissä maissa. Tohtori Jonaksen oikeaksi nimeksi ilmeni eversti Johan Christian Fabritius, ja herra Rinne oli Aarne Runolinna. venäläisten puolelle, koska oli nuoruudestaan saakka opetettu pitämään näitä vihollisinaan jo senkin vuoksi, että oli menettänyt kotinsa sodan aikana Viipurissa.” Sukellusveneellä Saksaan Tammikuussa 1945 Björklund ilmoitti saksalaisen sukellusveneen tulleen Suomen rannikolle, lähtö olisi välittömästi. Rauha Jatkosodan aikana Törni ei ollut saksalaisten aseveljien kanssa erityisesti tekemisissä, mutta sai 11.12.1943 II luokan rautaristin. Iltahämärässä miehet nousivat suureen kalastajamoottoriveneeseen. Perillä oltiin 27. Korpela ja Törni alkoivat innostua vastarintakoulutuksesta. Björklund, Törni, Korpela, tohtori Jonakseksi esittäytynyt mies, Karl Jansson sekä kolme kalastajaa kapusivat veneeseen lastaten mukaan myös kymmenkunta painavaa kapsäkkiä. Kun muut suomalaiset vannoivat koulutuksensa päätteeksi 15. Vaasassa Lauri Törni tutustui Solmu Korpelaan, jonka isoveli Uuno oli ollut Saksassa SS-joukoissa sekä myös sotasairaalassa Seinäjoella samaan aikaan Törnin kanssa. Kasarmialueelle palattuaan suomalaiset pidätettiin. Puhuin siitä silloin Fagernäsille, mutta totesimme, että kyllä jo riittää
Emme tässä vaiheessa tienneet, että Cellarius puhui ihan kohtalaista suomea. Törni sanoi saksalaisten pettäneen meidät ja puhui muutenkin suunsa puhtaaksi. ”Yritä siinä sitten olla diplomaatti!” ”Istuttiin pitkän pöydän ääressä, Cellarius toisessa ja Törni toisessa päässä. Hän piti lupausta tyhjänä puheena ja yritti vastata saksaksi Cellariukselle, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Törni ymmärsi saksaa ja Cellarius suomea. Kurssilla oli opettajina useita saksalaisia siviili-insinöörejä ja muita asiantuntijoita. Heringsdorffissa oli majoittuneena muutamia nuoria suomalaisia SS-miehiä, he opiskelivat radiokurssilla morsetusta. En uskaltanut tietenkään kääntää sanasta sanaan ja yritin kierrellä. n Saksan sukellusvenelaivaston selkärangan muodostivat VII-tyyppiä olleet alukset.. Katkera rauha, synkältä näyttänyt tulevaisuus sekä poikamainen seikkailuhaku olivat saaneet Kalevi Rantasen viiden ystävänsä kanssa matkaamaan perääntyvän saksalaisarmeijan kanssa Lapista Norjan kautta Saksaan. Tilanne oli minun kannaltani tukala. Kun kukaan muu ei halunnut, minä rykäisin. Yritä siinä sitten olla diplomaatti!” Sotarintama lähestyi koko ajan, ja huhtikuussa 1945 oli edessä muutto Flensburgiin. Vihdoin helmikuun loppupuolella Cellarius ilmoitti, että kurssi alkaisi, ja joukko siirtyi Neu-Sterlitziin Werwulf-organisaation SS Jagdverband -koulutukseen. 79 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Joutilaat kuilun partaalla Miehet viettivät aikaansa miten parhaiten keksivät. Cellarius kehui ensin Suomea kauniiksi maaksi, jossa asui hienoja ihmisiä, ja lupasi sitten vielä saksalaisten kääntävän sodan voitokseen. Törni ja Korpela saivat Cellariukselta ehdotuksen. Käänsin tämän.” ”Törnin ilme synkkeni. Cellarius kysyi, kuka voi kääntää. Saksalaiset, Törni, Korpela sekä muut ulkomaalaiset olivat siviiliasussa. Mukana oli myös viisi sotilaspukuista suomalaista, Pohjois-Suomessa vangiksi joutuneita, jotka olivat värväytyneet vankileiriltä. ’Ich kann’, sanoin hänelle. Sitten hän pyysi minua tulkkaamaan. Kahden viikon tiiviin koulutuksen aikana kurssilaiset käsittelivät uusia suuritehoisia räjähdysaineita, räjähtäviä täytekyniä ja -sikareja, ratsastivat, ampuivat konepistooleilla lonkalta ja pistoolilla taskun läpi. Näin aikalaistodistajana ollut Rantanen: Törni sanoi saksalaisten pettäneen meidät. Miesten olisi lähdettävä Norjan kautta Suomeen vakoilijoiksi ja tekemään sabotaaseja. Rantanen on kertonut Petri Sarjasen haastattelussa Cellariuksen järjestämästä alkoholinhuuruisesta aseveli-illasta, jossa turhautuminen purkautui
Kuului kovaa moottorin ulvontaa. Omat muistelmansa ovat paikalla olleista kertoneet Kalevi Rantanen sekä Niilo Lappalainen. Hän ei selvästikään tajunnut, ettei Törni pitänyt sitä edes rangaistuksena.” Vieraan kypärän alle Cellarius pyysi Brossia kirjoittamaan suosituskirjeen kenraali Felix Steinerille, joka oli 11. Molempiin autoihin kiipesi noin 40 miestä, ja sitten lähdettiin Ludwigslustia kohti. Molemmat ottivat kainaloonsa kaksi panssarinyrkkiä ja lähtivät odottamaan vaunua. Lappalainen kuvaa parivaljakon lähtöä: ”Upseerit saivat komennustodistuksen ja kuivamuonan, johon kuului muun muassa neljä pulloa konjakkia mieheen ja sissimuonaa niin paljon kuin halusivat ottaa. Suomalaisia vastaan hän ei voisi kättään nostaa. Se ei jatkanut. Ensimmäisen version antaa Jukka Tyrkkö, joka oli itse entinen SS-vapaaehtoinen. Valpon arkistoista löytyvät puolestaan muun muassa Lauri Törnin sekä mukana olleen Juhani Sarasalon kuulustelut. Steiner nimitti Törnin kapteenin arvoa vastaavaan Hauptsturmführerin arvoon, kertoo tämä versio tapahtumien kulusta. Hän ilmoitti kieltäytyvänsä ja lähtevänsä mieluummin lähestyviä venäläisiä vastaanottamaan. Näin ollen oli minun mentävä itärintamalle, ja siinä tarkoituksessa aloitin sen päämajan etsinnän, jonka alaisiin joukkoihin minun piti liittyä. Yhdysvaltain armeijassa samaan aikaan Törnin kanssa palvellut Paavo Kairinen kertoo yhden version lyhyesti Marttisen miehissä. Sarasalo käski mukaansa saksalaisen ylikersantin. Venäläisten kärki tuli jo hetken kuluttua aukean takaa näkyviin.. Joukko hajosi. Näin kertoo Lauri Törni itse korkeimmalle oikeudelle: ”Saadakseni toteutetuksi suunnitelmani siirtymisestä länteen, pyysin päästä länsirintamalle, mutta tähän ei suostuttu ilmeisesti juuri siitä pelosta, että olisin sopivassa tilaisuudessa siirtynyt Saksan vihollisten puolelle. Korpelan kertomuksen motiivi on ymmärrettävä, tuomion välttäminen. Vartiojoukkueella oli kaksi maastoautoa ja niiden perässä neliputkiset it-tykit. Törni ja Korpela saivat saksalaiset asepuvut ja 6,35 kaliiperin pistoolit –sellaisella aseella ei kyllä sotahommissa ollut muuta virkaa kuin itsensä lopettaminen. Kalevi Rantasen kanssa samalle kurssille saapunut Niilo Lappalainen kertoo, että miehet liitettiin esikunnan vartiojoukkueeseen. Autojen kytkimet rikkoutuivat Pritzwalkissa, miesten oli jalkauduttava. ’Sitten menette rintamalle’, Cellarius totesi raivoissaan. ”Törni kertoi joutuneensa ottamaan vastaan noin sadan miehen vahvuisen merijalkaväen komppanian päällikkyyden ja viemään joukon Berliiniin. Soldbuchit eli palkkakirjat heidän oli määrä saada vasta Steinerin esikunnasta. Ikuinen hämärä Muista poiketen Solmu Korpela väittää kirkkain silmin kuulusteluissa, että mitään taisteluja ei käyty, vaan he olisivat Törnin kanssa viettäneet vain leppoisaa vapaa-aikaa. Paikalle jääneet arvelivat, että venäläisillä tulisi olemaan jälleen kerran vaikeuksia hänen kanssaan.” Itäja länsirintaman välissä Törni ja Korpela saavuttivat Steinerin tarkemmin määrittelemättömässä tienristeyksessä. ”Venäläisten kärki tuli jo hetken kuluttua aukean takaa näkyviin. Saksan armeijassa ei ylempiarvoisten käskyjä oltu totuttu kyseenalaistamaan. Törni lähti matkaan pitkä puukko vyöllään. 80 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI ”Tämä ei Törniä miellyttänyt. SS panssariarmeijan komentaja. SS-kenraali Steiner nautti suomalaisten keskuudessa suurta luottamusta, ja hänen yksikkönsä olivatkin viimeisiä järjestyneeseen vastarintaan kyenneitä saksalaisia sotilasosastoja. Paikalle ajoi 20 vaunua lisää. Nyt oli lähdettävä ja kiireesti. Kuten hovioikeudessa olen jo selittänyt, tarkoituksellisesti harhailin rintamasuunnassa löytääkseni tilaisuuden siirtyä amerikkalaisten puolelle.” Törnin vaiheita tästä eteenpäin on mahdotonta rekonstruoida täysin tarkasti. Törni oli joukon ainoa upseeri.” Törnin tarkoituksena oli liittyä Felix Steinerin joukkoihin. Törni ja Korpela katosivat.” n Marsalkka Konevin panssarit etenevät Berliiniin huhtikuussa 1945
Paavo Kairinen korjasi aikaisemmin esittämäänsä vielä myöhemmin julkaisemattomassa käsikirjoituksessa. Sekasortoisessa tilanteessa ei liene tehty virallisia papereita, mutta eipä myöskään löydy minkäänlaista komennustodistusta sukellusvenematkalle, eikä Törni ole kirjallisesti kuitannut varusteitaan, vaikka näinkin on tapahtunut. Itäja länsirintama lähenivät koko ajan toisiaan, ja kapenevassa kaistaleessa Törni ja Korpela etenivät eri suuntiin ehkä epäloogisestikin. Törni ja hänen sotilaansa antautuivat kertomuksen mukaan amerikkalaisille laskuvarjojoukoille, jotka oli alistettu toiselle brittiläiselle armeijakunnalle. Törni ei myöskään palannut Suomeen Norjan kautta, vaikka joissain aikalaismuistelmissa näinkin esitetään. Törni oli Suomen armeijan kapteeni, ja se on myös luonnollisin sotilasarvo, n Kenraali Felix Steiner tervehtii haavoittuneita sotilaita vieraillessaan Hangossa 1.6.1943.. Mutta he eivät ahdistaneet saksalaisia selkäpuolelta, päinvastoin: ’Painakaa päälle vain, me emme teitä estä…!’ Ja sitten he ottivat jopa huolehtiakseen saksalaisten haavoittuneista!” Tarinan todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Ei ole lainkaan harvinaista, että vieraan kansallisuuden sotilaille annetaan vastaava sotilasarvo kuin heillä on ollut kotimaassaan. Tieto perustuu aikalaistodistajien kertomaan sekä käytäntöön. Kentän ulommaisimmaksi kehäksi kiertyi länsiliittoutuneita, jotka niin ikään mielivät lentokenttää kuljetustarpeisiinsa. Törni kantoi saksalaista asepukua, sen hän on myöntänyt myös myöhemmin amerikkalaisille erikoisagenteille. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 81 Jukka Tyrkkö puolestaan kirjoitti seuraavasti vedoten Lauri Törnin kertomaan: ”Lasse kertoi, kuinka he, saksalaisrykmentin rippeet, hyökkäsivät venäläisiä vastaan lentokentän omistuksesta. Siinä Törni sai käyttöönsä myös muutamia panssarivaunuja, joiden käyttöön hän oli tottunut jo KevOs 8:n joukkueenjohtajana. Hauptsturmführer Sotahistorian harrastajien piirissä on haluttu joskus kyseenalaistaa, kantoiko Törni saksalaista SS-joukkojen Hauptsturmführerin eli kapteenin univormua. Varmasti tiedetään myös se, että Törni ei osallistunut taisteluihin Berliinissä. Totta vai tarinaa. Joukko-osaston kerrotaan siis olleen tykistörykmentin rippeet, Steinerin antama sadan miehen vahvuinen tai suurempi merijalkaväen osasto tai vartio-osasto. Mitä siis voidaan tietää Törnin vaiheista Saksassa. Toisaalta SS-joukoissa tähän suhtauduttiin vuodesta 1941 eteenpäin varsin kriittisesti. Hän on saanut Steinerilta sotilasosaston johdettavakseen ja osallistui osastonsa kanssa taisteluihin venäläisiä vastaan. He välttivät taistelukosketusta ja taistelivat tiensä auki eteenpäin vain silloin, kun se oli välttämätöntä
Syyttäjä, kanneviskaali Ali Rautakorpi ei näyttänyt tuntevan minkäänlaista sympatiaa Törniä kohtaan: ”Samaa voidaan sanoa Törnistä, sillä hänhän on suorastaan antautunut saksalaisten vakoojaksi poistumalla maasta siinä tarkoituksessa ja osallistumalla sen jälkeen Saksassa vakoilukursseihin. Törni oli nyt Aulis Haapalainen ja Korpela puolestaan Johannes Laurila. Turkulaisen varatuomari Paavo Auvisen 20.2.1947 kirjaamassa valituksessa nostetaan esille myös se, että Lapin sodasta huolimatta kumpikaan osapuoli – Suomi tai Saksa – ei ollut antanut sodanjulistusta. n Lauri Törni Valtiollisen poliisin vieraana, katkera tuomio tuli maanpetoksesta. Marraskuussa 1945 koko Törnin perhe muutti Vaasasta Helsinkiin. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että… ”Törni tammikuussa 1945 Suomen rajan luvattomasti ylitettyään on matkustanut edellä mainitussa sukellusveneessä helmikuussa järjestettyyn kurssiin, jonka tarkoituksena oli ollut kouluttaa suomalaisia sabotaašija vakoilutoimintaan Suomessa, sekä sen jälkeen astunut Saksan aseellisiin joukkoihin…” ”…että syyte Törniä vastaan maanpetoksesta muutoin on osaksi toteennäyttämättä osaksi aiheeton…” ”…Törnin viaksi jäävä Suomen rajan ylitys sisältyy hänen syykseen luettuun maanpetokseen, hovioikeus harkitsee oikeaksi, hyläten syytteen – – Törniä vastaan enemmälti, rikoslain 12. Törni on sitä paitsi, kuten olen suullisesti huomauttanut, syyllistynyt myös rikoslain 12. Kun näin on toimittu muiden suomalaissotilaiden kohdalla, olisi itse asiassa huomattavasti epäuskottavampaa, että suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja kapteeni joutuisi johtamaan omia miehiään jollain alemmalla sotilasarvolla. Tämän jälkeen saimme SS-univormut ja minusta tuli SS-Obersturmführer ja suomalaisyksikön päällikkö Kongsvingerin linnan varuskunnassa, jossa vietin noin kuukauden ajan yksikköäni kouluttaen.” Kalaksella on saksalaisen sotilasarvonsa (Obersturmführer, joka vastasi Suomen asevoimien luutnanttia) tueksi valokuvia itsestään univormussa. Valpo varjostaa Törniä Törni ja Korpela viettivät kaksi viikkoa brittien vankileirillä viidentuhannen saksalaissotilaan kanssa. Kalas kertoo olleensa muutaman kuukauden vankileirillä, kunnes hän liittyi SS-joukkoihin. Kun Törni lähti Saksaan, hän ei näin olisi lähtenyt vihollismaan palvelukseen. päivänä 1947 Turun hovioikeus antoi tuomionsa Albert von Hellensin johdolla. Kun S/S Heimdal saapui höyryten Turun satamaan heinäkuun 27. 82 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI jota hänelle luovutetun noin komppanian suuruisen saksalaisen sotilasosaston johtaja käyttäisi. Kahden viikon päästä he saivat tarpeekseen ja karkasivat yksinkertaisesti kävellen leiristä yöllä ulos. luvun 1 §:ssä tarkoitettuun maanpetokseen.” Maanpetturi Tammikuun 10. Poliisit eivät vielä tienneet pidättämiensä miesten oikeita henkilöllisyyksiä, ja heitä oltiin viemässä palaavien suomalaisten leirille Hankoon. Leirialue oli äärettömän laaja, ja sotavangit oli jätetty lähes oman onnensa nojaan. päivänä 1945, oli sitä tervetulleeksi toivottamassa poliiseista koostuva vastaanottokomitea. Maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen.... He kuljettivat miehet junaan, ja kun poliisit poistuivat hetkeksi, Törni ja Korpela kertoivat Kanervalle menevänsä ulos tupakalle. Törni ja Korpela tiedustelivat kahden suomalaisen nimet, syntymäajat, vangiksi joutumisen ajan ja paikan sekä joukkoosaston Suomen armeijassa. luvun 3 § n nojalla tuomita…” ”…Törnin maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja olemaan neljä vuotta yli vapausrangaistusajan vailla kansalaisluottamusta.” Rikos ja rangaistus Törni ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon ja jätti valituksen korkeimmalle oikeudelle. He syöksyivät ratapihan aidan yli pakoon. Valpo kuitenkin kiinnostui Törnistä, jota päätettiin varjostaa, ja lopulta hänet myös pidätettiin. Vertailuna voidaan kertoa tapahtumista, kun Suomen armeijan luutnantti Helmer Kalas loikkasi lokakuussa 1944 Lapin sodan aikana Ruotsin kautta saksalaisten puolelle Norjaan. Vartiointi petti hetkeksi, joten Törni ja Korpela huomasivat tilaisuutensa tulleen. Kalas on kirjannut värikkään tarinansa teokseen Kymmenen vuotta seikkailujen tiellä: ”Osloon saavuttuamme joulukuun puolivälissä jouduimme vihdoinkin allekirjoittamaan värväyspaperimme, joitten mukaan sitouduimme taistelemaan saksalaisissa joukoissa venäläisiä vastaan sillä ehdolla, ettei meitä koskaan lähetettäisi suomalaisia tai länsivaltalaisia vastaan ja että saisimme suomalaista sotilasarvoamme vastaavat saksalaiset arvot. Mukaan liittyi myös Alpo Kanerva. luvun 1 §:n, 2 §:n 1 ja 2 momentin, 3 ja 10 §:n sekä 5
Paasikivelle, että: ”…Puolustusvoimain upseeriluetteloista poistettaisiin: reservissä: kapteeni Lauri Allan Törni – – jotka tuomioistuimen päätöksellä on tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa ja sen vuoksi ovat SRL:n 18, 20 §§:ien ja yleisen RL:n 14 a §:n nojalla menettäneet myös upseerinarvonsa.” Miksi sotilasarvo haluttiin poistaa armahduksen jälkeen. Tasavallan presidentin armahduksessa ei nimenomaisesti mainittu sotilasarvon palauttamista. Kun syytetty tuomitaan menettämään kansalaisluottamuksensa, hän menettää samalla automaattisesti sotilasarvonsa. Korkeimman oikeuden tuomari, oikeusneuvos Jussi Tapani tutki asiaa aikoinaan voimassa olleen lainsäädännön näkökulmasta ja on myöhemmin käynyt läpi tekemänsä arvion. Aarne Sihvo oli arvostettu jääkärikenraali, joka lopulta joutui laajalti epäluottamuksen kohteeksi. n Luutnantti Helmer Kalas sai suomalaista sotilasarvoaan vastaavan arvon myös Saksan armeijassa. Törniä ei poistettu kansalaisluottamuksen menettämisen jälkeen upseeriluettelosta, joten hän ei voinut edes pyytää nimensä palauttamista, niin kuin nyt vuosikymmeniä myöhemmin väitetään. Lähes kaksi vuotta armahduksen jälkeen Puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvo esitti kuitenkin 6.10.1950 tasavallan presidentti J. Törnin tuomiota voidaan perustella niillä kiistattomilla kohdilla, että hän oli ylittänyt luvatta Suomen rajan ja osallistunut saksalaisessa asepuvussa taisteluihin. Kaiken lisäksi upseeriluettelon ylläpitäminenkin on lopetettu asetuksella jo vuonna 1994. Törnin upseerinarvoa ei tarvitse enää palauttaa. Lauri Törni menetti sotilasarvonsa automaattisesti, kun hän menetti langettavan tuomion perusteella kansalaisluottamuksensa. Silti läheskään kaikkia Saksassa koulutuksessa olleita suomalaisia ei tuomittu. K. Tämä käy selkeästi ilmi hovioikeuden ja korkeimman oikeuden tuomiolauselmista. K. Sotilasarvon menettäminen oli automaattinen seuraamus silloin, kun syytetty tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksensa. Paasikivi armahti Törnin 23.12.1948, hänelle palautettiin samalla myös kansalaisluottamus. Törni oli itse kaiken lisäksi tietämätön erikoisesta episodista. Tämä tarkoittaa käänteisesti sitä, että kansalaisluottamuksen palauttaminen armahduksen kautta palauttaa automaattisesti sotilasarvon.” Törni ei siis enää menettänyt sotilasarvoaan uudelleen, kun se oli jo palautunut hänelle takaisin automaattisesti presidentin palauttaessa hänelle kansalaisluottamuksen. Sotilasarvoa ei mainita tuomiossa eikä armahduksessa. Fabritius kuoli Valpon vankeuden aikana. Törnin sotilasarvoa on esitetty palautettavaksi kansanedustajien kirjallisissa kysymyksissä eduskunnassa, asiasta on allekirjoitettu myös adresseja. Arviossa ei ymmärretä, miksi Puolustusvoimain komentaja on esittelyssään tasavallan presidentille viitannut virheellisesti ja harhaanjohtavasti sotaväen rikoslakiin. Yhdysvaltain armeijassa hän ilmoitti Statement of Personal History -lomakkeella suomalaiseksi sotilasarvokseen kapteenin. Esimerkiksi kansallissosialistiksi tunnustautuneen Juhani Sarasalon osalta virallisen syyttäjän hakeman muutoksen seurauksena sotaylioikeus katsoi, että Sarasalo oli tehnyt tekonsa henkeensä kohdistuvan vaaran pakottamana ja antautunut vapaaehtoisesti amerikkalaisille. Jotkut olivat onnistuneet poistumaan Suomesta, toiset joutuivat oikeuden eteen, kaikki eivät saaneet tuomiota, ja toisten tuomio kumottiin. Kun presidentti J. Hovioikeus ja korkein oikeus eivät arvioineet Laurin Törnin menettelyä sotaväen rikoslain näkökulmasta vaan yleisen rikoslain näkökulmasta. Ehkä Paasikivi ja Sihvo yksinkertaisesti unohtivat armahduspäätöksen sisällön, ehkä Sihvo itse ei ollut henkilökohtaisesti edes tehnyt tai tarkistanut esitystä. Kapteeni Lauri Törni oli vuonna 1950 ja on poismentyäänkin edelleen Suomen armeijan upseeri. ”Armahdus palauttaa automaattisesti sotilasarvon” Puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvo esitti erikoisesti Törnin nimen poistamista upseeriluettelosta. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 83 K un Lauri Törnin tuomio oli vahvistettu korkeimmassa oikeudessa 21.5.1947, hän menetti samalla kansalaisluottamuksensa. Tuomion ankaruus maanpetoksesta ei ollut poikkeuksellinen, mutta oliko Törni todella syyllistynyt siihen. Siksi tuomio kumottiin, ja Sarasalo vapautettiin välittömästi vankilasta.. Kun kansalaisluottamus oli jo palautettu, poistamista upseeriluettelosta ei enää yksinkertaisesti voitu tehdä. Oliko saatu koulutus vihamielistä toimintaa Suomea kohtaan vai isänmaan puolustamiseen varautumista. Tapani pitää kuitenkin täysin selvänä, että kansalaisluottamuksen palauttaminen merkitsi oikeudellisesti myös sotilasarvon palauttamista Lauri Törnille. ”Sotilasarvo on eräällä tavalla loogisessa kytkennässä kansalaisluottamukseen. Alkoholi ei auttanut asiaa, ja helmikuussa 1949 hän oli jopa eksynyt Paasikiven esittelyyn humalassa, kun jääkärien vuosijuhla oli venynyt pikkutunneille. Suuressa maanpetosjutussa oli 23 syytettyä, joista noin puolet sai tuomion. Hän sairasteli syksyllä 1950 sekä pitkään myös seuraavana keväänä ja syksynä
Teoksessa Viinalla terästetty sota Jonna Pulkkinen ja Mika Wist ovat tutkineet sota-aikana noudatettuja ikärajoja. SS-vapaaehtoisena ollut Törni palasi Saksasta Suomeen jatkosodan alkaessa. Kaksikko ei haastatellut yhtäkään Törnin tuntenutta henkilöä, mutta Silvennoisella oli silti vankka mielipide impulsiiviseksi, väkivaltaiseksi ja ympäristölleen vaaralliseksi kuvaamastaan Törnistä. . Kirja väitti, että kuvaa Törnistä oli aikaisemmin kaunisteltu. Lain mukaan väkijuomia ei saanut myydä tai anniskella alle 21-vuotiaille, mutta annosviinoja kuitenkin jaettiin joissakin joukoissa jo 18 vuotta täyttäneille. 84 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI A katemiatutkija Oula Silvennoinen julkaisi vuonna 2013 yhdessä Juha Pohjosen kanssa kirjan Tuntematon Lauri Törni. Hän oli viinamäen miehiä”, Silvennoinen tilitti Yleisradiolle. Mutta oliko Törnin alkoholinkäyttö aikakauteen, olosuhteisiin ja viiteryhmään eli aseveljiin verrattuna jotenkin poikkeuksellista. Missään lähteessä ei kuitenkaan kerrota kieltolakivuonna syntyneen Lauri Törnin alkoholinkäytöstä vielä edes talvisodan ajalta, itse asiassa Törni tuli alkoholin suhteen täysi-ikäiseksi eli 21-vuotiaaksi vasta talvisodan jälkeen välirauhan aikana. ”Voi sen sanoa suoraan. Professori Mauno Jokipii on kertonut lähteneiden olleen niin sanottuja ylimääräisiä upseereita, lisäksi kolme aliupseeria palautettiin sattuneen väli”IIoisest ellää pittää, vaik päivää vähemmä” Tuskin kenenkään muun reilun parikymppisen nuoren miehen kuin Lauri Törnin lähes jokainen viinanjuontikerta on ikuistettu yhtä värikkäästi, ja luultavasti myös välillä värittäen. TEKSTI: KARI KALLONEN n Kurikkalaisen perheyritys Pramian Törni-viinan etiketissä on Mannerheim-ristin ritari.
Jokipiiltä ne löytyvätkin. Levälahden kirjeestä selviää, että Törni on syytön välikohtauksiin. Akateeminen maailma on tästä poikkeuksellisen hiljaa. Pohjonen ja Silvennoinen väittävät tappeluiden tapahtuneen kuitenkin jo Schönbrunnissa, Wienissä, jossa Törni pääsi kaupungille toisten upseereiden kanssa myös SS-vapaaehtoisille annetun poistumiskiellon aikana. Levälahden kirje Stralsundista 12.8.1941 Esko Riekille. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 85 kohtauksen johdosta. rangaistujen asia. He ovat menneet samassa lähetyksessä kuin ne upseerit, jotka pyynnöstä ja ylimääräisinä täältä vapautettiin. Oikeudentunto kumminkin vaatisi, että asianomaisten pitäisi saada myös kotona tuntea, että he ovat suuressa määrässä – juuri he enimmän – ptl:n alkumainetta täällä pilanneet. Pohjonen ja Silvennoinen antavat täysin muista poikkeavan selityksen Törnin paluusta: ”Lauri Törni puolestaan oli jo Schönbrunnissa joutunut ensi kertaa tuntuviin hankaluuksiin viinan takia ja jäänyt kiinni tappelemisesta.” ”Kielitaidoton Törni ei ollut mitenkään erottautunut eikä kunnostautunut Saksassa, vaan retki päättyi humalaisiin töppäyksiin ja nolostuttavaan kotiinpaluuseen maitojunan kyydissä.” Vielä kesällä 2017 Oula Silvennoinen jatkoi outoa väitettään Vihreän langan alasivuston artikkelissa: ”Hän vietti pataljoonan koulutusajan SS:n Schönbrunnin kasarmeilla, kunnes hänet palautettiin Suomeen juomisen ja tappelemisen takia.” Tutkijoiden tarina paljastuu Kaksikko listaa tuekseen erilaisia lähteitä, joista yhdessäkään ei mainita sanallakaan Törnin mahdollista alkoholinkäyttöä. E. lähetytti Suomeen kaksi upseeria ja kolme aliupseeria, aiheuttaneet koko pataljoonalle kasarmialueelta poistumiskiellon epämääräiseksi ajaksi.” Törni toki voisi olla toinen mainituista upseereista. Olisi erikoista, jos poistumiskiellon aiheuttaja palkittaisiin eikä häntä rangaistaisi. Lähde on yhteysupseeri K. Professori Mauno Jokipii antaa kuitenkin Panttipataljoonassa vihjeen, jonka perusteella on mahdollista tarkistaa, oliko alkoholinkäyttö todella myös Törnin paluun syy. He ovat: SS-Ostf. Vanha upseeri kirjoittaa olevansa huolissaan, että juopottelun ja muiden välikohtausten johdosta rangaistut sekoitetaan niihin rehteihin, liiallisen määrän johdosta palautettuihin ”ylimääräisiin” upseereihin. E. n Rangaistu Kosti Paukkala matkasi sattumalta Törnin kumppanina jatkosodan rintamalle.. Ratkaisu löytyykin lopulta Levälahden kansiosta Kansallisarkistosta. ”Wienistä saavuttua olivat eräät juopottelutapaukset, jonka johdosta kapteeni Collani mm. n Yhteysupseeri K. Ihmiset siellä ehkä saavat sen käsityksen, että nämäkin olivat niitä liikoja, jotka palautettiin, eikä mitään muuta. Paukkala ja aliupseerit Vehviläinen, Pekonmaa ja Lausuanmaa.” Törni ei siis liity välikohtauksiin millään tavalla, vaan tutkijat ovat keksineet mustamaalauksen kriitikoiden arvioimassa ”vakavasti otettavassa akateemisessa tutkimuksessaan”, joka romuttaa ”tosiasioihin perustumattomia myyttejä”. Lähde Yleensä kunnollisilla tutkijoilla ja oikeassa tutkimuksessa on lähteet. Kuten ehkä tiedät, on täältä ennen minun tuloani lähetetty 2 upseeria ja 3 aliupseeria pois kelvottoman käyttäytymisen takia. Nyt on täällä herännyt kysymys siitä, miten noihin rangaistuihin siellä suhtaudutaan. ”Karjalaisen ym. Karjalainen, SSUstf. Jätän harkittavaksenne, mitä asiassa olisi tehtävä, mutta ilmoitan rangaistujen nimet tässä
”Mutta on syytä tähdentää heti, että alkoholinkäyttö pysyi aina kohtuuden rajoissa. Joskus putelihivakka oli suurempi, ja silloin kyllä näkyi ja kuului, että Törnin pojat ovat seilissä. Törnin pojat seilissä Törnin jääkäri Antti Lindholm-Ventola kertoo, että alkoholinkäyttö ei ollut mitenkään poikkeuksellista. Yhdysvalloissa Törnin taas kerrotaan olleen Tyyni Kalervon ravintoloiden vakioasiakkaita 1950-luvulla ja kova juhlimaan. Törnistä sai tappelukaverin, jos sitä hakemalla haki, taka-askelia ei otettu, ja asiaa mahdollisesti edesauttoi vielä nyrkkeilyharrastus. Humalassa myös tietyt luonteenpiirteet saattoivat korostua. Törnin alkoholinkäytöstä on olemassa jopa lääkärintodistus. ”Onko ollut taipumusta juoppouteen. Hyppykepin on kaapannut suomalainen sotasankari. Juomiskerrat rintamalla saattoivatkin olla vain kerran kuukaudessa, toki miehet hankkivat alkoholia omia reittejäänkin. Reilussa kolmessa vuodessa tarinoita ehti myös kertyä. Lomaputelit tietysti tyhjennettiin yhteisesti, oltiin, kuten sanotaan, rajoitetusti raittiita. Koko komppania oli kännissä, upseerit ja miehet, kovat jermut ja lauhkeat töpinän miehet.” Törni tuskin joi sen enempää kuin muut, mutta muuttui luonteeltaan riehakkaammaksi. Kyseessä oli alle 25-vuotias nuori mies, joka oli viettänyt parhaat nuoruusvuotensa väkivaltaisessa ympäristössä, sodassa. Kovakuntoisella miehellä oli kovat huvit, mutta olisiko hän pystynyt kehittymään ja toimimaan niin fyysisesn Amerikkalaisten upseerien vauhdikkaat juhlat. Sen sijaan hän tarjoutui viemään lotta Ilona Oeschin maisemia katselemaan panssariautolla. Toisella kerralla Törni hermostuu saksalaiseen tiedustelu-upseeriin Alexander Cellariukseen ja heittää konjakkipullon murskaksi sotilaskaapin oveen. Se on annettu vankilassa Riihimäellä vuonna 1947. Noin pari kerta vuodessa järjestettiin todelliset joukkojuhlat. Tapahtumassa ei kuitenkaan ole mitään erikoista. 86 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Jatkosota Ensimmäiset kuvaukset Lauri Törnistä nauttimassa alkoholia aseveljiensä kanssa ovat jatkosodasta, ja sattumalta ne antaa juuri rangaistu Kosti Paukkala ajankohdassa, jossa KevOs 8 matkasi kohti Karhumäkeä. Miehistön seurassa olleen Törnin upseerin arvomerkkejä ei esimerkiksi ole huomattu. Törni kantoi myös mukanaan Suomen Sotilaskalenteria, jonka takakannessa oli karjalanmurteella käsin kirjoitettu teksti: ”IIoisest ellää pittää, vaik päivää vähemmä.” Lääkärintodistus alkoholinkäytöstä Kun kerrotaan Törnin joutuneen tappeluun alkoholinkäytön yhteydessä, yleensä asiaan liittyy jokin väärinkäsitys. n Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6.1944 tarjoilut saivat komppanianpäällikönkin hymyilemään.. Muutaman grogin jälkeen Lasse oli hieman puheliaampi, suunnitteli joskus tulevaisuuttakin eikä täysin sulkenut pois palkkasoturinkaan uraa, joskin sähköasentajan puuhat näyttivät häntä silloin eniten kiinnostavan.” Äänislinnassa oli vallattu neuvostoliittolainen viinatehdas, mutta Törnin osuudesta sen tyhjentämiseen ei kerrota. Rintamalla käytettiin alkoholia, ja niin teki myös komppanianpäällikkö Lauri Törni, joka vietti aikaa omien miesten parissa ilman minkäänlaista hierarkiaa. Kerran Törni ja Solmu Korpela sijoitetaan junamatkalla samaan osastoon kuin saksalaisten viinavarasto, ja suomalaiset suorittavat oman osansa konjakkipullojen tyhjentämisessä. Ei.” Törnin toisella Saksan-matkalla kerrotaan myös muutamasta tapauksesta alkoholin suhteen. Ruotsissa Törni ei käyttänyt lainkaan alkoholia, todistaa puolestaan kihlatun Marja Kopsin pikkusisar Hillevi Kops. ”Olimme Lassen kanssa yhdessä lomallakin
Tietokirjoja Kun ensimmäiset Törni-kirjat olivat tyyliltään dramatisoituja elämäkertoja, vuonna 2019 ilmestynyt uusin ja kattavin elämäkerta on lähempänä klassista tietokirjaa. ”’Eikä siinä kaikki, luulen että minut on ryöstetty’, hän sanoi. Törnistä hän ei enää uskonut kirjoittavansa, kunnes isolla kirjaimilla tehdyt otsikot natsivallankumouksellisuudesta ja ammattisotilaan väitetystä alkoholismista ylittivät rajan. Sota on paha asia, mutta miehet voivat kuitenkin olla hyviä. Täydellisesti ei muodonmuutos korpisoturista salonkileijonaksi syntynyt, sillä kerran tyhjennettiin rasituksistaan alkoholin avulla rentoutuneen miehen lompakko ylihintaisilla juomilla. Charlie Rhodes palasi yöllä yhdessä retkikunnan toisen jäsenen kanssa hotelliin. Nyt oli silloin tällöin ”Kävelimme sisään, oli pimeää, emmekä ensin nähneet mitään. Kipinän aiheeseen hän sai selatessaan työpaikallaan mediatalossa vanhoja lehtiä. ”Artikkeli sivusi luonnollisesti Lauri Törniä, ja mietin, ovatko kerrotut asiat oikeasti totta. Joillain tutkimuslöydöillä on ollut sotahistoriallista merkitystä, kuten sillä, että Mannerheim ei huolinut kansallissosialisteja ulkomaisina vapaaehtoisina talvisotaan. Miehet tiesivät herätyksen olevan aamulla viideltä, mutta henkilökunta kehotti heitä menemään vielä viereiseen baariin vilkaisemaan kuinka kapteeni Thorne pärjäisi. ”Tiedän, että minulla on poikkeuksellista materiaalia. Sittemmin Kallosen kynästä ovat syntyneet niin elämäkerrat Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulpista kuin salakuljettajien kuninkaasta Algoth Niskasta. Miehellä on oikeus pitää hauskaa aina silloin tällöin, ja nyt on se silloin tällöin!” Aikaisella aamiaisella olivat kaikki muut paitsi kapteeni Thorne. Kari Kallonen naurahtaa, että hänestä on turha yrittää tehdä mitään sotasankareiden ihailijaa. Todellisuus paljastui sitten vieläkin uskomattomammaksi.” Kallonen kirjoitti yhdessä Petri Sarjasen kanssa kolmiosaisen elämäkertatrilogian Törnistä. Come have the champagne! Aikainen herätys. Vauhdikkaat ritarit valloillaan Yhdysvaltain armeijan upseerina miehet viettivät viikonloppuisin juhlia, joissa ohjelma koostui suomalaiskansalliseen perinteeseenkin sopivista lajeista, kuten kädenvääntö. Sitä aloitettaessa ei vielä ollut aavistustakaan, että kadonneen sotasankarin jäännökset tulisivat löytymään vuonna 1999 Vietnamin viidakosta – ja hän itse olisi etsintäryhmässä mukana. Kallonen tiesi, että vanhat legendat ja valheet kumoavana ”tutkimustietona” suitsutetut väitteet eivät olleet totta. Kun rankka operaatio oli suoritettu, ryhmä teki välilaskun Ateenaan. Kyseinen Törni-elämäkerta muodostaa myös tämän erikoisjulkaisun rungon. Eräässä kerrottiin, kuinka ”Mauno Koivisto oli sodassa hurja sissi”. Marttisen miehiin kuuluneen Aito Keravuoren puoliso Hellä Keravuori kertoo miehensä pidätelleen joskus Törniä, jolla oli niin valtavat voimat. Kallosen seuraava kirja Partisaanisota käsittelee sotahistorian ehkä kipeintä tapahtumasarjaa, jota ei vielä ole kattavasti selvitetty. Vuonna 1962 amerikkalaisten tiedustelukone putosi Iranin vuoristoon, ja mukana onnistuneessa paikantamisoperaatiossa oli Thornen ryhmässä myös Charlie Rhodes. Hän on selvittänyt myös suomalaisten sotilaiden kohtaloita Ranskan muukalaislegioonassa. Vietnamista mukaan tuli Lauri Törnin Swedish K -konepistooli. Ne olivat lähdekriittisesti kestämättömiä ja historian metodologian sääntöjen vastaisia. Sota tekee hyvistä parempia, mutta pahoista vieläkin pahempia. Suomen Sotilaan Törni-erikoisjulkaisun on koonnut tietokirjailija Kari Kallonen, joka on seurannut Törnin jälkiä kolmella mantereella jo neljännesvuosisadan ajan. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 87 ti vaativissa tehtävissä, jos hän olisi ollut viinamäen miehiä. En muussa tapauksessa olisi edes alkanut kirjoittaa aiheesta.” Sotahistoria on vienyt Kari Kallosen ympäri maailmaa. Ei, ei, 25 dollarin pullot samppanjaa tyhjentävät lompakon melko pian, totesin.” Nykyrahassa 25 dollarin arvo on noin kymmenkertainen. Kallonen on suorittanut brittiläisessä yliopistossa MBA-tutkinnon ja hallitsee viitteiden kirjaamisen myös Harvardin tyyliin, mutta ammattijournalistina hän pitää enemmän lähteiden auki kirjoittamisen luettavuudesta. Kukaan ei ollut nähnyt häntä, joten Rhodes meni ylös katsomaan. ”Silloin kun Alakulppi tuli käymään ja kaksi vauhdikasta ritaria pääsi valloilleen, Aitonkin rauhoittelukyvyt olivat koetuksella.” Kapakoita ei enää tyhjennetty, kun Törni alias Thorne maailmanmiehen elkein matkusteli ympäri maapalloa. Yhtäkkiä nurkasta kuului: ’Hello boys.’ Larry istui siellä, kädet kahden tytön ympärillä, pöytä oli täynnä samppanjapulloja. Enemmän kuin joukko-osastojen siirtyminen paikasta toiseen häntä kiinnostaa poikkeusyksilöiden toiminta ääriolosuhteissa, jollainen myös sota on. Thorne istui keskellä sänkyä, piti päästään kiinni, ja hänellä oli monumentaalinen kankkunen. Amerikkalaisten aseveljien mielestä Törnin alkoholinkäytössä ei ollut mitään poikkeuksellista. ”Sota on paha asia, mutta miehet voivat olla hyviä”
”Ensioivalluksen jälkeen tilanne on hieman eskaloitunut!” Laulaja viittaa ”eskaloitumisella” siihen, että suuria areenoita loppuun myyväksi nimeksi nousseen Sabatonin viime vuosien julkaisujen kaikki sanoitukset ovat saaneet innoitusta historiallisista tapahtumista – ja erityisesti ihmiskunnan sotaisasta menneisyydestä. ”Kun mennään Soldier of 3 Armiesin maailmaan, tartun saman tien kiinni siitä tosiseikasta, että teimme Lauri Törnistä – itse tosin kutsun häntä useammin Larry Thorneksi – kappaleen levylle, joka kertoo erilaisista sankareista. Suositun ruotsalaisyhtyeen takavuosien tuotannosta löytyy myös muita suomalaiseen sotahistoriaan pureutuvia biisejä, ja sellaisia saattaa syntyä myös jatkossa. Totta kai me tiesimme biisin kirjoitushetkellä, että Thornen maine on enemmän tai vähemmän ristiriitainen, eivätkä kaikki pidä häntä sankarina”, sanoo laulaja ja jatkaa: ”Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että Sabaton ei koskaan asetu millekään puolelle. Tuolloin Sabaton ilmoitti julkaisevansa kesän korvalla erilaisista sotasankareista kertovan Heroes-levyn. Kappaletta on kuunneltu YouTubessa useita miljoonia kertoja. Yhtye on kirjoittanut esimerkiksi toisen maailmansodan käänteistä (albumi Coat of Arms, 2010), Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n aikakaudesta (Carolus Rex, 2012) sekä ensimmäisen maailmansodan tuoksinasta (The Great War, 2019, ja The War to End All Wars, 2022). 88 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI S abaton julkaisi Lauri Törnistä kertovan Soldier of 3 Armies -kappaleen vuonna 2014. Myös suomalaisten merkkihenkilöiden teot ja täkäläisten taistelujen melskeet kuuluvat Sabatonin levyiltä. Törni on varmasti yhdelle suuri sankari ja toiselle jopa jonkinlainen konna, mutta Sabaton pysyy aina Ruotsalaisyhtye Sabaton kirjoitti raskaan rockbiisin Lauri Törnistä. ”Katsoin Pelastakaa sotamies Ryan -elokuvan basisti Pär Sundströmin kanssa 2000-luvun alkupuolella. Kolmen armeijan sotilas Hypätään kevääseen 2014. The Art of War -albumilta (2008) löytyy kappale Talvisota, kun taas Coat of Armsin ”Suomi-biisinä” soi tarkka-ampuja Simo Häyhästä kertova White Death. Sitten solisti alkaa nauraa. TEKSTI: TIMO ISOAHO n Ruotsalainen Sabaton teki kappaleensa Soldier of 3 Armies Lauri Törnistä.. SANKAREITA JA KONNIA . Albumin kahdeksas kappale Soldier of 3 Armies herätti sotahistoriaa tuntevien suomalaisten mielenkiinnon aivan erityisellä tavalla, sillä kolmen armeijan sotilas ei voisi tässä yhteydessä tarkoittaa ketään muuta kuin Lauri Törniä. Kun lopputekstit häipyivät näkyvistä, olimme jo päättäneet tehdä kappaleen Normandian maihinnoususta”, kertoo Falunissa vuonna 1999 perustetun heavy metal -yhtye Sabatonin laulaja ja biisinkirjoittaja Joakim Brodén
SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 89 neutraalilla tantereella. Kun Törnin jäännökset olivat löytyneet, olimme vieraana Ajankohtaisessa kakkosessa ja esitimme kappaleen. Miten ylipäänsä sait tietää Lauri Törnin edesottamuksista muun muassa Suomessa, Saksassa ja Vietnamissa. Usein valmistelemme Sabatonin sanoituksia enemmän tai vähemmän yhteistyössä, mutta tällä kerralla teksti oli jo valmiina. Kerroin hänelle Törnistä, ja myös Pär vaikutti innostuvan aiheesta saman tien. Välillä olen miettinyt, että Korkeimman johdatus oli mukana. Törnihän oli mukana USA:n Special Forcesissa, ja näiden joukkojen miehet ovat kiittäneet kappaleesta. ”Me emme kuitenkaan ole päättäneet mitään tulevien Sabaton-levyjen sisällöstä, joten en missään nimessä lupaa kirjoittaa laulua Mannerheimista. Otan aina kiertueelle mukaan pinon kirjoja, ja tulevilla reissuilla aion perehtyä muun muassa Carl Gustaf Mannerheimin elämään”, nyökkää Brodén. Kyllä vain: Petri-niminen suomalainen Sabatonin musiikin ystävä kertoi minulle aikoinaan saunan lauteilla Lauri Törnistä, ja sain häneltä myöhemmin myös Michael Cleverleyn kirjoittaman teoksen Born a Soldier: The Times and Life of Larry A Thorne. Haastattelussa käytiin läpi myös tuolloin tulevaa USA:n kiertuettamme. Törni-kirja oli nimittäin osoittautunut niin pirun kiehtovaksi, että kirjoitin sanoituksen valmiiksi jo lukemisurakan aikana!” Jäädään odottamaan Sitten vielä yksi kysymys: saavatko Talvisota, White Death ja Soldier of 3 Armies joskus seuraa neljännestä suomalaiseen sotahistoriaan tavalla tai toisella kytkeytyvästä kappaleesta. Soldier of 3 Armies sai kuitenkin alkunsa hieman eri tavalla”, naurahtaa Brodén. Törni oli hyvä aihe, koska hänellä oli myös amerikkalainen ura sekä nimi Larry Thorne. Kappaleen tekemisen jälkeen löytyivät myös Törnin jäännökset – tätä en olisi voinut mitenkään odottaa. Asuin kappaleen teon aikana perheineni Pohjan pitäjässä, joka on nykyisin Raaseporia. En tiedä, miten asian kanssa kävi. Jussi Syren and The Groundbreakers: The Legend of Larry Thorne . Maailma on pieni Muutama muukin yhteensattuma oli. Tapasinkin Juha Rajalan ja perinnekillan Jussi Lempiäisen keikallamme Lohjalla, jossa toki kappaleen soitimme. Muitakin suomalaissotilaita oli siellä silloin, ja Koski on minulle niistä ajoista puhunutkin. Aikamoinen määrä sattumia. Törni oli paennut 1950-luvun alussa Venezuelaan, jossa kartoittaja Lauri Koski majoitti hänet ja jopa tarjosi hänelle työpaikkansa laivalta, minkä avulla Törni sitten pääsi Amerikkaan. Tulevaisuus kertoo taas kerran kaiken!” C ountry-musiikissa on perinteisesti painotettu patrioottisia ja kristillisiä arvoja, eikä bluegrass-musiikki tee siinä poikkeusta – pikemminkin se korostaa niitä. Entinen naapurimme sotaveteraani Lauri Koski oli aikanaan asunut Venezuelassa, ja kysyin isoäidiltäni, oliko tämä sama Lauri Koski. Vastaus oli myöntävä. Pidän kappalatta merkittävimpänä työnäni, ja se on toivotuin kappale bändin keikoilla. Sain kuin sainkin paketoitua elämänkerran kolmeen minuuttiin, ja kappale päätyi vuonna 2004 julkaistulle Sea of Changes -albumille (Bluelight Records). ”Koska kyseessä on suomalaisesta soturista kertova kappale, sen alkujuuret johtavat tietenkin saunaan. Törnin sisarenpoika Juha Rajala sattui olemaan töissä puolentoista kilometrin päässä asuinpaikastani ja levytyksessä resonaattorikitaraa soittavan Marko Vanhatalon vaimon sukulainen oli taistellutkin Törnin joukoissa. Ja Törnin, jos jonkun, tarina on mielenkiintoinen!” Petri saunasta Miten Soldier of 3 Armies aikoinaan syntyi. Patrioottisen kappaleen tekeminen oli mielessäni jo 1990-luvulla, ja 2000-luvun alkuvuosina aloin kehitellä laulua Lauri Törnistä. Kappaleesta on levytetty kaksi versiota: ensimmäinen Bluelight Recordsille vuonna 2004 ja toinen Goofin Recordsille vuonna 2007. Lasteni koulukaverin isä ja samalla alueella asuva Upi Anttila oli tehnyt Vietnamiin Törnin helikopterin putoamispaikalle muistolaatan. Vuonna 2019 teimme kappaleen myös Simo Häyhästä nimeltä The Ballad of the White Death. Lisäksi hänet tunnetaan hyvin Yhdysvalloissa, koska hän palveli maan armeijassa. Me vain saamme hyvän idean ja kerromme mielenkiintoisen tarinan ottamatta kantaa. En ehtinyt tutustua kirjaan pitkään aikaan, mutta kun lopulta tartuin siihen, tarina tempaisi heti mukaansa.” ”Kun sitten aloimme miettiä Heroes-levyn sisältöä, kirjoituskumppanini Pär Sundström tiedusteli, millaisia ideoita minulta löytyy. Olin siis kirjoittanut laulun naapurini ystävästä. ”Maailmanlaajuinen pandemia näyttää hiljalleen väistyvän, ja Sabaton pääsee taas tien päälle. Sitten alkoikin erikoinen tapahtumaketju. Olemme soittaneet kappaletta Vietnamin veteraaneille Virginiassa USA:ssa. Yhdistelmä Lauri Koski, kartoittaja ja Venezuela soitti kelloja. Venezuelan-aikanaan Törni oli usein lastenvahtina Koskella ja autteli muutenkin perheen toimissa. TEKSTI: JUSSI SYREN. Kappaleen julkaisun jälkeen vuonna 2005 minuun otti yhteyttä ruotsalainen rock-yhtye ja pyysi kappaleen lyriikkaa ajatuksenaan levyttää kyseinen kappale. ”Moni Sabatonin sanoitus nytkähtää liikkeelle fanien ehdotusten pohjalta. Luettuani Legenda-kirjan huomasin tutun nimen: Lauri Koski. Lauri Koski oli vielä elossa Sastamalassa
TEKSTI: KARI KALLONEN. 90 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI SUMUISTEN VUORTEN SALAISUUS
Joint Task Force Full Accounting -yhteenliittymän tehtävänä oli löytää mahdollisimman monta sodassa kadonnutta amerikkalaista. Tapaus oli sattunut päivää ennen suurhyökkäystä tukikohtaan. retkikunta oli ollut tiedustelumatkalla Vietnamissa Quang Namin maakunnassa sijaitsevassa Phuoc Myn kylässä. Toukokuussa 1997 JTF-FA:n 46. Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin katoamiseen liittyvä vuosikymmeniä kestänyt mysteeri ratkaistiin suomalaisten, amerikkalaisten ja vietnamilaisten voimin, kun Joint Task Force Full Accounting -osaston 56. 91 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI M annerheim-ristin ritari Lauri Törnin – tai vihreiden barettien legendan Larry Thornen – katoaminen säilyi mysteerinä yli 30 vuotta, vuodesta 1965 alkaen. Viidakkovuorelle on nykyisin mahdollista matkata myös seikkailuturistina. Etsinnät eivät kuitenkaan vuosien vieriessä päättyneet, vaan Yhdysvaltain puolustusministeriö kirjasi vielä 1990-luvulla yrityksiä löytää kadonnut helikopteri. Vuoden 1995 joulukuussa Yhdysvaltain puolustusministeriöltä Törnin sisarille saapunut kirje antoi myös ymmärtää, että amerikkalaiset saattoivat olettaa Vietnamin hallituksenkin mahdollisesti saaneen asiaan liittyviä havaintoja. Eräs kyläläisistä kertoi nähneensä huhti-toukokuussa 1968 lentoaluksen matkalla Kham Ducin tukikohtaan ja kuulleensa räjähdyksen. n Tunnusnumeroista selvisi helikopterin valmistusaika sekä viimeisin korjauspäivämäärä.. retkikunta löysi helikopterin onnettomuuspaikan Vietnamin viidakosta
Ehdit ottaa ennen kuolemaasi kaksi askelta, jos se puree. Colvin oli juuri palannut Kaukoidästä, paikasta, jonka uskottiin olevan Lauri Törnin helikopterin onnettomuuspaikka. He vierailivat paikassa, jonka tarkat koordinaatit olivat 48PYB 9455 8960, ja nyt raporttiin saatettiin kirjata löydettynä materiaalina muun muassa Zippo-sytytin, kypärän palasia, vietnamilainen tuntolevy sekä moottorin osia, joista voitiin päätellä lentoaluksen olleen todennäköisesti H-34-helikopteri. Maiden välisen tapaamisen järjestäminen onnistui maaliskuussa 1999 Havaijille. Smithissä sijaitsevan Joint Task Force Full Accountingin esikunnassa vastassa oli majuri Joe Davis, ja suuressa neuvotteluhuoneessa odotti Yhdysvaltain asevoimien kaikkien puolustushaarojen upseereita sekä etsintäoperaatioiden erikoistutkijoita. Vierailija perehdytettiin tunnistusmenetelmiin, vaikeuksiin ja huijausyrityksiin sekä toiminnan hienovaraisuuteen. Amerikkalaiset ymmärsivät hyvin suomalaisten kiinnostuksen sotasankarinsa lopullisen kohtalon selvittämiseen. Laboratorion johtaja, eversti James M. – Japanilainen aivokuume. Yli 1 500 kadonnutta sotilasta Joint Task Forcen 56. Tautien lisäksi eläimistöstä löytyy muun muassa käärme, jonka lempinimi on two-step. Paikalle kutsuttiin armeijan lääkäri, joka antoi pitkän listan viidakossa tavattavista taudeista, joita vastaan piti rokottautua: eri aakkosia etuliitteinä kantavista hepatiiteista, malariasta ja tavallisimmista mutta vaarallisista taudeista. Kun kyseinen tapaus oli sittemmin ratkaistu ja onnettomuuspaikka oli sijainnut muualla, palasi retkikunta alueelle toukokuussa 1998. Laboratorioon oli jo toimitettu dna-näytteet Lauri Törnin mahdollista myöhempää tunnistusta varten. 92 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI Tapaus 0174 Kahden vietnamilaisen kyläläisen opastamana amerikkalaisten retkikunta kävi alueella ja raportoi kyseessä olevan todennäköisesti tapauksen, jonka tunnistusnumero on 1 125. retkikunnan suomalaisjäseniksi valikoituivat Törnin sisarenpoika Juha Rajala, kirjailijat Kari Kallonen ja Petri Sarjanen, kustantaja Tapio Anttila sekä matkaa dokumentoiva graafikko Juha Saxberg. Lähetämme tutkimusretkikunnan paikalle heinäkuussa. Molemmat selvittämättömät tapaukset olivat toisistaan vain kymmenen mailin säteellä. – Viidakko ei ole helppo alue työskennellä. Vaikka silminnäkijöiden ilmoittama tapahtuma-aika oli ristiriitainen, olivat löydökset kiistattomia. Olette tervetulleita mukaan auttamaan meitä. Laboratorio, jossa kadonneista amerikkalaissotilaista löydetyt jäännökset tutkitaan, sijaitsi Yhdysvaltain ilmavoimien Hickam Air Force -tukikohdassa. ”Olette tervetulleita mukaan” Camp H. Lääkäri piirsi yhden latinankielisen sanan kohdalle mustan ristin. Mahdollisia tapauksia olisi nyt kaksi, 0383 tai 0174, Larry Thorne. Hanoissa ryhmää odotti MIA Officen (Missing In Action, taistelussa kadonnein Havaijilla CW3 Tasso Christian näyttää Vietnamin kartalta kohtaa, josta Lauri Törniä etsittäisiin. M. Oikealla: Viimeisin Lauri Törnin onnettomuuspaikan varmuudella saavuttanut perinnekillan partio oli harjoitellut matkaa varten hyvin.. Älkää unohtako tätä, sillä siitä ei selviä. Kaksi askelta kuolemaan Suomeen kantautui tieto, että amerikkalaiset harkitsivat etsintäpartion lähettämistä viidakkoon. Neuvottelujen jälkeen suomalaisryhmän maksimikooksi määrättiin viisi henkilöä ja amerikkalaiset luovuttivat pyynnöstä myös esittelemänsä kartan
Lento viidakkoon Suomalaiset hoitivat omat matkakulunsa Vietnamiin, viidakossa suomalaiset kuuluivat 56. n Törnin sisarenpoika Juha Rajala oli mukana JTF-FA:n etsintäpartiossa sekä viemässä muistolaatan viidakkovuorelle.. Laskeutumisalue oli raivattu vuoren laelle, ja valtavan kokoiset kannot kertoivat, että paikalla oli hetki sitten kasvanut sankkaa metsää. Keskellä Vietnamia sijaitseva satamakaupunki oli sotavuosina yksi amerikkalaisten suurimmista varuskuntakaupungeista laivastotukikohtineen ja lentokenttineen. Lisäksi maksettiin maankäytöstä sekä vietnamilaisten työntekijöiden palkat 50 dollaria päivältä Vietnamin valtion tilille käytettäväksi kyseisen maakunnan hyväksi. Pelkästään Vietnamissa oli tuolloin kadoksissa 1 533 maa-, merija ilmavoimien sekä merijalkaväen ja rannikkovartioston sotilasta. Amerikkalaiset menettivät Vietnamin sodassa lähes 7 000 helikopteria joko ammuttuina alas tai erilaisissa onnettomuuksissa. Viittäsataa sotilasta ei koskaan löydettäisi, sillä onnettomuus saattoi olla tapahtunut merellä. Yhdestä viidakosta kaadetusta suuremmasta puusta amerikkalaiset maksoivat 250 dollaria, pienestä 25 dollaria. Amerikkalaisilla oli käytössään noin miljoona dollaria yhtä operaatiota kohden, joten varojen puutteeseen etsintätyö ei loppuisi. retkikuntaan. Ryhmä siirtyi heti samana iltana 500 kilometriä Hanoista etelään Da Nangiin. Vihreää, läpitunkemattoman näköistä sademetsää oli kaikkialla. Aamuvarhaisella lentokentällä odotti venäläinen MIL MI17 -kuljetushelikopteri. Helikopteri suuntasi kohti lounasta, ja matkan edetessä maasto kävi yhä vuoristoisemmaksi. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 93 den etsinnästä vastaava viranomainen) paikallisessa päämajassa everstiluutnantti Matt Martin, joka perehdytti suomalaiset tarkemmin osaston tehtäviin
Teltan viereen oli raivattu pieni aukio, jonka reunalla myös kapteenin teltta sijaitsi. Sinne päästäkseen oli kuljettava helikopterin laskeutumispaikan läpi. Harju oli varsin jyrkkärinteinen, ja molemmilla puolilla rinteet laskivat vehreisiin laaksoihin, joiden pohjalla kiemurteli ylhäältä vuorilta laskeva joki. Laskeutumista helpottivat puiden väliin pingotetut köydet. Ryhmä marssi harjun päällä mutkittelevaa polkua. Kapteeni esitteli pikaisesti vesivaraston, keittopaikan, lääkintäteltan ja sähköaggregaatin. Molempien yksikkö oli 7th Special Forces Group. Minun joukkueeni ei ole koskaan epäonnistunut tehtävässään, emmekä aio epäonnistua nytkään, itseluottamusta uhkuva Hollingsworth vakuutti. Onnettomuuspaikka sijaitsi pitkänomaisen harjun toisessa päässä. Kukaan ei selvinnyt Valkoisilla merkkinaruilla eristettiin jyrkästä rinteestä noin kahdeksan metrin levyinen kaistale. Viidakkohotelli Kapteeni osoitti suomalaisille varattua telttaa, joka oli toiminut tilapäisesti varastona. 94 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI ”Joukkueeni ei ole koskaan epäonnistunut” Mark Andrew Hollingsworth oli Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen, vihreiden barettien kapteeni ja kykeni johtamaan A-erillisosastoksi kutsuttua operatiivista yksikköä kaikissa olosuhteissa. Hän oli siis saanut suurin piirtein saman koulutuksen kuin Törnikin. Kun polku haarautui, vasemmalle johtava kulku-ura laski onnettomuuspaikalle ja oikealle vievä vietnamilaisten työntekijöiden leiriin. Kapteenin teltan edessä oli kokoontaitettava neuvottelupöytä, kahden puun väliin oli pingotettu Highlanders-tunnus. Kapteeni totesi, että kyseisessä F-joukkueessa työskenteli toinenkin erikoisjoukkojen mies, lääkintäkersantti Ruben Gonzales. Yllä: Kapteeni Mark Hollingsworth ja ilmavoimien radisti Phyllis Spann yrittävät ottaa satelliittipuhelimella yhteyttä päämajaan.. Törnin kuvan alla oli lisäksi värikuva lentävästä H-34-helikopterista. Eristetty alue jatkui noin 40 metrin pin Ylimpänä: Rinteen jyrkimmissä kohdissa kaivauksia jouduttiin tekemään turvaköysien varassa. Kaikki vaikutti käytännölliseltä ja hyvin organisoidulta, suomalaiset olivat oikeastaan varautuneet huomattavasti askeettisimpiin oloihin. Nuori amerikkalaisupseeri toivotti saapujat tervetulleeksi. Suojalevyn alla oli paitsi tarkka kartta alueesta korkeuskäyrineen myös nostalgisen oloinen, mustavalkoinen valokuva Törnistä jatkosodan viime päiviltä. Amerikkalaisten leiri sijaitsi koko harjun korkeimmalla kohdalla. – Kutsumme itseämme Highlanders-nimellä, koska teemme työtä vuorilla
Näin ei kuitenkaan olisi ollut, ellei aluskasvillisuutta olisi ensin raivattu pois. Magnesium palaa ilmassa häikäisevällä liekillä. Rinteestä kaivettu multa kuljetettiin ämpäriketjun avulla siivilöimispisteille, jotka oli sijoitettu onnettomuuspaikan molemmin puolin. Ylhäältä löytyi kopterin kevyempien osien lisäksi hampaita ja pieniä luunsiruja sekä ampumatarvikkeiden osia. n Luoteja sekä lasinpalasia löytyi myös etsintäalueen ulkopuolelta, kaikkea ei voitu kerätä pois. Tulipalo oli ollut räjähdyksenomainen ja kuumuus valtava, sillä alumiiniset ja kevytmetalliosat olivat sulaneet pieniksi möykyiksi, jotka korroosio oli vuosikymmenien ajan edelleen haurastuttanut. n Suurin räjähtäneestä helikopterista jäljelle jäänyt osa oli suurikokoinen tähtimoottori. SUOMEN SOTILAAN TÖRNI 95 tuisena suorakaiteena alas. Kaivaukset ulottuivat noin puolen metrin syvyyteen saviseen rinteeseen. Yhdellä siiviläkehikolla työskenteli aina kahta vietnamilaista kohden yksi amerikkalainen, joka valvoi, ettei mitään arvokasta tullut poisheitetyksi. Kun jotain merkittävää löytyi, hän puhdisti löydöksen huolellisesti, sulki kappaleen muovipussiin ja kirjoitti pussin päälle sen ruudun koordinaatin, josta löydös oli tehty. Kokenut antropologi pystyi paljaalla silmällä muun muassa päättelemään, kuuluiko hammas aasialaiselle vai eurooppalaiselle. Danielson oli ruuduttanut rajatun alueen ja nimennyt kunkin ruudun omalla koordinaatillaan. Arkeologiaa ja antropologiaa F-joukkueeseen kuului 17 amerikkalaista, ja nyt mukaan oli liittynyt viiden hengen suomalainen etsintäryhmä. Ne saattoivat helposti erottaa maasta jo kymmenien metrien päästä. Tuulilasin kappaleita löytyi myös etsintäalueen ulkopuolelta. Maaperästä oli tutkittava mustunut kerros, joka oli siis aikoinaan palanut. Kostea multa oli tunnusteltava sormin, sillä haurastuneita luunpalasia oli vaikea erottaa savimöykyistä, juurista ja puunpaloista. Voimansiirtoakseli ja sylinteripesä olivat säilyneet lähes ehjinä. Kaivauspaikalla töitä johti antropologi Dennis Danielson, joka oli itsekin osallistunut merijalkaväen sotilaana Vietnan Kaivettu maaaines toimitettiin seulontapisteille tarkempia tutkimuksia varten. Helikopterin neljä tonnia painava runko oli törmäyksessä tuhoutunut lähes täydellisesti. Oli vaikea kuvitella kenenkään kopterin sisällä olleen selvinneen törmäyksestä ja sitä seuranneesta tulipalosta. min sotaan konekivääriryhmän johtajana. Valkoinen liekki Tuohon aikaan koptereiden materiaalina käytettiin magnesiumia, joka sulaa 650 asteessa ja jonka kiehumispiste on 1 120 astetta. Kaivuutyö rinteessä oli raskasta, eikä amerikkalaisilla ollut mitään sitä vastaan, että suomalaiset tarjoutuivat hoi. Raskaammasta metallista valmistetut suurimmat palaset, kuten massiivinen H-34-kopterin moottori, olivat kierineet mäkeä alas. Rinteen jyrkin osa lähenteli 50–60 astetta, joten tutkimustyöt oli tältä osin suoritettava köysien avulla
Vietnamin sodan aikana sotavankina olleen USA:n suurlähettiläs Douglas Petersonin ja Suomen suurlähettilään Juha Puromiehen lisäksi seurueeseen kuului erikoisjoukkojen veteraani, everstiluutnantti Michael Eiland sekä vietnamilainen eversti Vien. Tuloksia ei kannattanut odotella kovin nopeasti. Konekivääriampuja ja crew chief, kersantti Bui Van Lanh tunnistettiin löytyneen tuntolevyn perusteella. Swedish K -konepistoolin jäännökset käärittiin pakkauksen alimmaiseksi. Holland Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2002 vahvistamaan allekirjoituksellaan tapauksen 0174 olevan selvitetty. Penkereellä työskentelevät suomalaiset lapioivat maa-aineksen ämpäreihin, jotka vietnamilaiset puolestaan kuljettivat ketjussa siivilöimispisteille. Metsän sylissä Aivan rinteen alaosassa, jossa harju taittui tasaisemmaksi maaksi, kasvoi vantterarunkoinen puu, jolla oli suuret, osittain maan pinnalla kasvavat juuret. Hän uskoi näytteiden riittävän Havaijilla tehtäviin dna-tutkimuksiin. Ihmisen hampaita sekä satoja pieniä luunpalasia palautettiin Yhdysvaltoihin seremoniassa Hanoin kansainvälisellä Noi Bain lentokentällä, jossa läsnä olivat Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright sekä USA:n Vietnamin-suurlähettiläs Pete Peterson.” Amerikkalaiset kuljetuskoneet lennättivät tähtilipulla peitetyissä metallisissa arkuissa 9.9.1999 retkikunnan löydökset Havaijin tutkimuslaboratorioon. Erehtymisen mahdollisuutta ei ole Päivät muuttuivat sateisiksi, mikä haittasi työskentelyä rinteessä. Lopulta Törnin helikopterin lentäjät, luutnantti Phan The Long sekä luutnantti Nguyen Bao Tung pystyttiin tunnistamaan dna-testeillä. Suomalaisryhmä palaisi lähestyvän sadealueen takia suurlähettiläiden kanssa samalla helikopterilla. Swedish K -konepistoolin piippu oli katkennut, ja koko ase oli pahasti ruosteen runtelema, joten sen tunnistaminen oli vaikeaa. n Lapioryhmän hikiset miehet vaihdetaan tuoreisiin, vasemmalta Kari Kallonen, Petri Sarjanen, Juha Rajala ja Tapio Anttila. Kun mukaan raporttiin kirjattiin myös aihetodisteet, pystyi tutkimusjohtaja Thomas D. Ratkaisu Lehdistösuhteista vastannut Jeffrey McDowell raportoi löydöksistä: ”Ryhmä oli löytänyt neljä henkilökohtaista esinettä: kaksi riippulukon avainta, pienen palasen tunnuslevyn ketjusta sekä vahingoittuneen vietnamilaisen kolikon. Puun juuristo oli kerännyt kuin syliinsä sateen huuhtomaa materiaalia. Erehtymisen mahdollisuutta ei hänen mukaansa enää ollut. Kameran takana Juha Saxberg.. Luvut täsmäsivät, kyseessä oli suomalaisten ja amerikkalaisten mielestä nyt varmuudella H-34-helikopteri. Toisissa palasissa oli puolestaan tallella helikopterin valmistusnumerot ja päiväykset. Lauri Törnin osalta ei saatu dna-tunnistusta, mutta muun muassa eräs todennäköinen todiste oli puuttuvan hampaan tilalle rakennettu metallija akryylihammas. Rinkoista poistettiin kaikki tarpeeton, ja tilaa tehtiin helikopterin ja ampumatarvikkeiden osille sekä kopterin tuulilasin palasille. Ei ollut edes varmaa, saataisiinko dna-testit otettua, sillä luiden kappaleet olivat pieniä, ne olivat olleet viidakon emäksisessä maassa yli 30 vuotta, ja kaiken lisäksi helikopteri oli räjähtänyt ja palanut hirvittävällä kuumuudella. Viimein sovittuna päivänä mutta hieman viivästyneenä suurlähettiläiden helikopteri laskeutui. Danielson kertoi etsintöjen edistyneen sateisista päivistä huolimatta aikataulun mukaan. Kallion päältä irrotettu ohut maa-aines vieritettiin alas tasanteelle, joka oli pengerretty aivan rinteen alaosaan. 96 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI tamaan kaikki lapiotyöt. Kun koko etsintäalue oli jo lähes tutkittu, jäljelle jäänyt aika käytettäisiin pääsääntöisesti alueen siistimiseen. Välillä jo epäiltiin, että lähestyvä myrsky estäisi suunnitellun suurlähettiläiden vierailun leirissä
Norton. Sotasankarin monta hautakiveä n Malmin hautausmaalla olevan sukuhaudan kivipaasissa Törni on merkitty kadonneeksi.. Juha Rajala kiinnitti kallioseinämään 3.3.2004 muistolaatan, jonka alapuolelle polulle ryhmä hautasi Marskin ryyppy -pullon. Törnin jääkäreiden seppele odotti arkun vierellä. Thorne kaiverrettiin myös Yhdysvalloissa Washington D.C.:ssä sijaitsevan Vietnams Veterans Memorial -muurin mustaan kivipintaan. päivänä vuonna 2003 Lauri Törni haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Arlingtonin sotilashautausmaalle Yhdysvalloissa. Etukäteen operaatiota harjoitellut ryhmä kiipesi vuorelle lännenpuoleista rinnettä pitkin ja leiriytyi vuoren laelle. Juha laski äitinsä Salme Rajalan puolesta muistokukat arkulle ja lausui lyhyen muistopuheen, viimeisen tervehdyksen. Törniä muistettiin myös kotimaassa, ja ystäviä pyydettiin lehti-ilmoituksella saapumaan 12.2.1967 Laulumiesten juhlasaliin Helsinkiin. Seitsemän miestä paljasti päänsä. Kappelilta arkku siirrettiin The Old Guard -kunniavartioston saattamana kuuden mustan hevosen vetämällä tykkilavetilla hautapaikalle. Se ei missään tapauksessa ollut heille vihainen. Paluu Vietnamiin Vuonna 2004 Osasto Lauri Törni Perinnekilta ry:n seitsemän edustajaa päätti viedä haponkestävän teräksisen laatan Törnin helikopterin onnettomuuspaikalle, joka omalta pieneltä osaltaan oli kuitenkin myös hautapaikka. Askaisten Ritaripuistossa Törnillä on luonnollisesti oma kivipaatensa. He suunnistivat jalkapatikassa viidakkoon amerikkalaisilta saadun kartan sekä GPS-paikantimien avulla. Sen saisi seuraava kävijä juoda pois, jos veisi toisen tilalle. Tilaisuudessa kuultiin Finlandia-hymni ja omaisia edusti Aito Keravuori perheineen. Sinä saavutit jo rauhan Kesäkuun 26. Iltasoitto kuultiin signaalitorven soittamana, ja arkkua peittänyt Yhdysvaltain lippu luovutettiin Juha Rajalalle. Perinnekillan ensimmäinen ja nykyinen puheenjohtaja Pasi Niittymäki luki otteita pienestä punaisesta kirjasta. 97 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI M arraskuun 9. päivänä vuonna 1966 Fort Braggin varuskunnassa sijaitsevassa erikoisjoukkojen kappelissa pidettyyn Larry Thornen ensimmäiseen siunaustilaisuuteen saapui lukuisia ystäviä ja aseveljiä, kuten master sergeant Charles Petry ja majuri Charles W. Törnin viimeiseksi jääneessä tehtävässä mukana ollut Charles Petry sekä Juha Rajala tekivät kunniaa. – Hyväntahtoinen aurinko katseli heitä. Fort Myer -kappelissa oli niin yhdysvaltalaisia kenraaleita kuin suomalaisia etsintäpartion jäseniä, kappelin etuosaa koristivat sekä Törnin jääkäreiden että Yhdysvaltojen puolustusministerin seppeleet. Malmin hautausmaalla sijaitsevaan suvun hautapaateen on Törnin kohdalle kuitenkin kaiverrettu ”kadonnut”. Koska pieniä luunpalasia oli mahdotonta erottaa toisistaan täydellisesti, koko helikopterin miehistö haudattiin yhdessä. Se oli Seura-lehden lukijalahja tilaajilleen vuodelta 1977, Tuntemattoman sotilaan erikoispainos. Adressin muistosanat olivat saattaneet vuorollaan jokaista poisnukkunutta jääkäriä. Paikalle saapuikin lähimpien omaisten ja aseveljien lisäksi myös Mannerheim-ristin ritareita. – Tääll´ elää hän, vaikk´ onkin hauta siellä, lausui Hellä Keravuori muistopuheensa lopuksi Vänrikki Stoolia siteeraten. Juomavettä puhdistettiin purosta, ja mukana ollut ensihoitaja paikkasi syntyneet vammat. – Sinä saavutit jo rauhan, me taistelemme yhä. Haudalla sotilaspastori puhui omaisille, ja kunniavartioston seitsemän jäsentä ampuivat kolme yhtäaikaista laukausta. Vihreissä lehdoissa kiemurteli puurivistön reunustamia teitä, ja niiden välissä olevilla nurmikentillä sijainneet valkoisten hautapaasien rivistöt olivat vaikuttava näky. Hautajaiskulkueen edessä olivat omaisten mustat limusiinit, moottoripyöräpoliisit johtivat kulkuetta ja pysäyttivät highwayn liikenteen, joten koko hautajaisseurue pääsi liikkumaan yhtenäisenä kulkueena. Nimi Larry A. Kenties tunsi jonkinlaista myötätuntoakin heitä kohtaan… KK Lauri Törnillä on maailmalla kolme hautamuistomerkkiä, ja myös muistotilaisuuksia on pidetty useita. Miehet tekivät matkan omatoimisesti ja lensivät Saigoniin, josta värväsivät paikallisen kuljettajan. Törnin kuvan viereen oli sijoitettu hänen korkeimmat kunniamerkkinsä, Mannerheim-risti ja kuoleman jälkeen myönnetty Legion of Merit
Kartta vie perille Siksi uudemmille retkikunnille on piirretty käsin kartta, johon on merkitty aikoinaan etsintäpartion käyttämät polut. Muistakaa viedä uusi tilalle! Kari Kallonen kari.kallonen@netti.fi Viidakkovuori kutsuu suomalaisia n Teräksinen muistolaatta kiinnitettiin Vietnamissa onnettomuusvuoren laella olevaan kallioon.. Täydellisen varmuuden asiasta saisi, jos joku kahden ensimmäisen retkikunnan jäsenistä lähtisi uudelleen viidakkoon. Päähine suojaa auringolta, sauva auttaa nousemaan rinnettä ja viidakkoveitsen tai vesurin tyyppinen väline on avuksi, jos kasvuston läpi pääseminen tuottaa loppumatkassa ongelmia. Ryhmät ovat varmasti olleet oikealla alueella, mutta kukaan ei perinnekillan retkikunnan jälkeen ole löytänyt teräksistä muistolaattaa tai helikopterin tähtimoottoria. Ennen koko matkaa on syytä myös tarkistaa omat rokotukset sekä paikallinen tautitilanne. Kukaan ei kuitenkaan ole kertonut noudattaneensa lähikarttaa päästyään paikalle tai löytänyt polkujen jäännöksiä, vaan he ovat luottaneet koordinaatteihin. Nykyisin on mahdollista palkata jo Da Nangista vietnamilainen kokenut kuljettaja, joka vie ryhmän onnettomuuspaikalle. Ei mikään puistokävely Käsissä on hyvä pitää kevyitä hansikkaita ja yllä pitkähihaista paitaa, sillä oksat raapivat helposti ihon naarmuille. Kannattaa siis valita ajankohta hyvin. Muistolaatta ei ole täsmälleen koordinaattipisteessä, koska sen kohdalla on vain multaa, johon ei voi kiinnittää mitään. Parikymmentä metriä pohjoiseen Onnettomuuspaikan koordinaatit ovat MGRS-koordinaateissa 48P YB 9455 8960, normaalikoordinaatein ilmaistuna 15°15 ?57.47?N, 107°44 ?32.36?E. Jos sää on sateinen, iilimadot saattavat tunkeutua vaatteiden kaikista mahdollisista raoista iholle. Poluille tuolloin tehdyistä portaista tai katkaistuista puista pitäisi löytää vielä jälkiä, vaikka kasvillisuus olisi muuttanut aluetta. Paikalliset tuntevat toki kulkukelpoiset polut. Kham Ducissa sijaitsee majatalo, jossa voi yöpyä. 98 SUOMEN SOTILAAN TÖRNI P erinnekillan retkikunnan jälkeen moni suomalaisryhmä on noussut viidakkovuorelle, jonka laella Lauri Törnin matka päättyi. Muistolaatan saattaisi pystyä irrottamaan kalliosta sorkkaraudalla, mutta toisaalta kallioon olisi jäänyt jäljet teräslaatan piikeistä. Kevyt ensiapuvarustus on ehdoton varotoimenpide, etenkin desinfioimisaine sekä monikäyttöiset laastarit. Helikopterin massiivista tähtimoottoria taas ei kukaan pystyisi kantamaan pois noin 885 metrin korkeudelta. Matkalaiset ovat kohdanneet yllättävän ongelman, josta on syntynyt uusi mysteeri. GPS-laite osoittaa helposti onnettomuusalueelle, mutta juuri siinä saattaa piillä ongelma. Vuodenajasta riippuen joessa saattaa olla vettä vain pohkeeseen, mutta sadekaudella jopa kainaloihin asti. Vaikka paikallisella oppaalla voi olla jalassaan kesäsandaalit tai ehkä ei edes mitään, on suositeltavaa käyttää tukevia patikointiin sopivia kenkiä. Näin henkilö, jolla on kohtuullinen pohjakunto, ehtii nousta ylös sekä laskeutua myös alas ennen pimeän tuloa, eikä majoitusvälineitä tarvita kantamuksiin. Nousu vuorelle onnistuu päivän aikana, mutta matkaan on lähdettävä aikaisin aamulla. Paikalta voi myös värvätä suomalaiselle kohtuullisella muutamien kymmenien eurojen palkkiolla kyläläisen, joka opastaa matkaajat sopivia polkuja pitkin ylös vuorelle. Esimerkiksi kolmen litran juomasäkki repussa henkeä kohti ei ole liikaa. Tärkein varuste on vesi, sitä on syytä varata riittävästi henkeä kohden. Myös helikopterin jäännökset – joita suomalaiset eivät ottaneet mukaansa – haudattiin maahan. Minä se en ole, mutta neuvon mielelläni, jos sotahistoriaa harrastavia seikkailuhenkisiä matkaajia kiinnostaa takuuvarmasti erilainen matkakohde. Viimeksi sotaturisteja kävi paikalla keväällä 2021. Sateella vuorelle nouseminen ja laskeutuminen on vaikeampaa ja loukkaantumiset mahdollisia. Kun valtatieltä 14 lähdetään nousemaan vuorelle, on ensin laskeuduttava uomaan, jossa kulkee Dak Se -joki. Marskin ryyppy -pullon ainakin pitäisi olla edelleen haudattuna viidakossa. Väitteen mukaan myös sukkahousut estäisivät iilimatoa kiinnittymästä, mutta yksikään mies ei ole toistaiseksi todistanut olettamusta oikeaksi. Kallio, johon laatta on kiinnitetty, sijaitsee parikymmentä metriä pohjoiseen ja aavistuksen korkeammalla. Housujen puntit voi sulkea ilmastointiteipillä. Sähköpostiosoitteeni löytyy alta
Kartta Törnin helikopterin onnettomuuspaikalle.
Oesch: Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944 Martti Backman: Hirmuinen aika – Saksalaismielinen vastarinta 1944-1948 Helena Immonen: Operaatio Punainen kettu Pasi Kivioja: Salaliittoteorioiden ihmemaassa – Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa Eliot Higgins: Me olemme Bellingcat – Tiedustelupalvelu verkossa Catherine Belton: Putinin sisäpiirissä – Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan Lasse Laaksonen Kynän ja miekan kenraali Wallenius. Oesch: Ylivoimaa vastassa Jussi Lehmus, Lasse Lehtinen: Salaista sotaa – Mannerheimin demari Kalle Lehmus Waldemar Erfurth: Sotapäiväkirja vuodelta 1944 K. KUUNTELE SOTAA! Äänija e-kirjoja sotahistoriasta ja turvallisuudesta Lukuaikapalveluista ja www.docendo.fi Simo Holopainen Isäni oli Mannerheim-ristin ritari Vesa Määttä K.L. L