70 17 71 -2 10 4 PA L. V K O 20 21 -5 2 VUOSI SOTAA UKRAINASSA 10,50 € (sis. alv 10%) 70 17 71 -2 30 1 PA L. V K O 20 23 -1 6 SOTA VAPAUDESTA RIITTÄÄKÖ LÄNNEN APU?
0400 418 705 • Kansikuva: Ukrainian presidential press service • Kirjapaino: PunaMusta • ISBN 978-952-9872-90-9 TÄSSÄ EXTRASSA 4 Marssi Ukrainaan 9 Höyryjyrä yskii jälleen: virheet 12 Venäjän operaatiot 17 Diktaattori 20 Venäjä ei ole Neuvostoliitto 22 Ukraina – Sota muiden joukossa 30 Tilaisuus tekee varkaan 38 Sotaa taidolla ja taidottomuudella 46 Asevoimat vastakkain 54 Venäjän häpeä 62 Maasotaa Ukrainassa 70 Merisavua Mustallamerellä 76 Vuosi ilmasotaa Ukrainassa 86 Kun tieto ratkaisee 94 Sotataidon laitos – Ukrainan sodan tuntija. 040 589 4547 • Kustantaja: Kustannus Oy Suomen Mies, Toimitusjohtaja Kai Ahotupa, puh. 050 590 3964, toimitus@suomensotilas.fi • Ulkoasu: Matti Vartiala, puh. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Postiosoite: Döbelninkatu 2, 6 krs., 00260 Helsinki • Teksti: Pekka Toveri, Petteri Jouko, Tommi Koivula, Marko Palokangas, Janne Mäkitalo, Simo Pesu, Pentti Forström, Jarmo Mattila, Iiro Penttilä, Inka Niskanen, Aki-Mauri Huhtinen, Pekka Turunen • Toimitus: Jaakko Puuperä, puh
Julkaistava aineisto. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu.
Miten Venäjä on sotaa käynyt ja miten se on muuttanut toimintaansa sodan kuluessa. TEKSTI: PEKKA TOVERI, KENRAALIMAJURI EVP. Marssi Ukrainaan Vuosi täyttä sotaa . Tätä pahoin kulunutta joukkoa paikataan nyt huonosti motivoiduilla ja koulutetuilla sekä kehnosti varustetuilla ja johdetuilla reserviläisillä, mikä takaa sen, että sota tulee jatkumaan vielä pitkään. Miten ja miksi marssi Ukrainaan saattoi epäonnistua niin täydellisesti. Putinille siitä on tullut kaikin puolin kiusallinen suo. 4 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Venäjän vuosi sitten aloittama muutaman viikon mittaiseksi ajattelema erikoisoperaatio Ukrainan valtaamiseksi epäonnistui. Venäjä oli valmistellut hyökkäystään vuosia. Venäjän ”ammattilaisista” kootut asevoimat eivät ole osoittautuneet vain paljon odotettua heikommiksi vaan myös monin paikoin kurittomaksi, ryösteleväksi ja raiskaavaksi siviilejä murhaavaksi roskajoukoksi
SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 5 G EN YA SA VI LO V/ A FP
Joukot ryhmitettiin Ukrainan rajojen lähellä oleviin suuriin leireihin. Syksyllä Venäjä lisäsi panoksia aloittamalla lokakuussa mittavat ja normaalista joukkojen koulutusrytmistä poikkeavat joukkojen keskitykset Ukrainan lähialueille. Pataljoonan taisteluosastolla tarkoitetaan noin pataljoonan vahvuista joukkoa, jota on vahvennettu sille annetulla omalla aselajijoukkojen voimalla, erityisesti tykistöllä ja muilla suorituskyvyillä, joita tehtävä edellyttää. Harjoituksen päätteeksi joukot palasivat kotivaruskuntiinsa, mutta osa materiaalista jätettiin Ukrainan lähistölle. 6 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA V enäjän vuoden kestäneestä ”erikoisoperaatiosta” voi tunnistaa useampia eri vaiheita, joissa sodankäyntitapa on selvästi muuttunut. Viime vuoden kesällä Venäjä aloitti sotilaallisen painostuksen keskittämällä Zapad-21-harjoitukseen liittyen joukkoja Ukrainan lähialueille. Läntiset tiedustelupalvelut alkoivat antaa entistä selvempiä ennusteita, joiden mukaan Venäjä oli aloittamassa hyökkäyksen Ukrainaan. Sosiaalinen media oli täynnä videoita, joissa loppumattomilta tuntuvat venäläiset sotilasjunat toivat kalustoa länteen. Näillä oli kuitenkin johdettavanaan vain noin 120 pataljoonan taisteluosastoa ja aselajijoukkoja. HyökVenäläinen tragedia 2020-luvun Euroopassa. Venäjän hyökkäystä oli valmisteltu jo vuosia, ja Venäjän tiedustelupalvelut olivat tehneet aktiivista tiedustelua, sabotaasitoimintaa ja värväystä Ukrainan alueella. Hyökkäys Lopulta Venäjällä oli helmikuun puolessavälissä Ukrainan ympäristössä hyökkäysvalmiina lähes 200 000 sotilasta, 1 600 panssarivaunua, 4 500 panssariajoneuvoa, 1 600 tykistöasetta ja 600 hävittäjäkonetta. Ampumatarvikkeita siirrettiin merkittäviä määriä rajan läheisyyteen, sinne perustettiin tankkauspaikkoja, ja lääkintäjoukot alkoivat kerätä veriplasmaa. Joukkoja johti neljän sotilaspiirin johtoportaan lisäksi 12 armeijan, neljä armeijakunnan, 12 divisioonan ja lähes 30 prikaatin johtoporrasta. Monet merkit viittasivat siihen, että Venäjä valmisteli todellista hyökkäystä. Tammikuussa 2022 venäläisiä joukkoja ryhmitettiin myös Valko-Venäjälle. Yksi syy Ukrainan suureen tykistön ampumatarvikepulaan on vuonna 2017 tehdyt kaksi sabotaasi-iskua, joissa tuhoutui yli 100 000 tonnia tykistön ja panssarivaunujen ampumatarvikkeita, kun kaksi ukrainalaista ammusvarikkoa räjäytettiin
Venäläisiä joukkoja Rostovin alueella lähellä Ukrainan rajaa 22. ja 2.AK (Luhansk/Donetsk) ETELÄINEN SOTILASPIIRI 8.A 48.A 58.A 7.MHLD 76.MHLD 22.AK MUSTANMEREN LAIVASTO 4.IIPA L IETTUA VENÄJÄN JOUKKOJEN RYHMITYS HELMIKUUSSA 2022 ITÄINEN SOTILASPIIRI KESKINEN SOTILASPIIRI LÄNTINEN SOTILASPIIRI KRIM ETELÄINEN SOTILASPIIRI U NKARI S LOVAKIA M OLDOVA SUOMEN SOTILAS 400 km Donetsk Luhansk 150–200 000 sotilasta 1 600 panssarivaunua 6 000 panssariajoneuvoa 1 600 tykistöasetta 600 taistelukonetta NATO-maat Venäjän miehittämät alueet ja Transnistria 1/2022 M u s t a m e r i . YU RI KO C H ET KO V/ A O P. helmikuuta. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 7 U KRAINA V ENÄJÄ V ALKOV ENÄJÄ P UOLA R OMANIA Odessa Herson Harkova Kiova Tsernobyl Lviv Asovanmeri Transnistria ITÄINEN SOTILASPIIRI 5.A 29.A 35.A 36.A 68.AK KESKINEN SOTILASPIIRI 2.A 41.A ERIKOISJOUKOT KANSALLISKAARTI FSB LÄNTINEN SOTILASPIIRI 1.KPSA 6.A 20.A 11.AK 14.AK 98.MHLD 106.MHLD 6.IIPA 11.IIPA 1
Eräiden arvioiden mukaan lopullinen päätös tehtiin Kremlissä hyvin pienessä piirissä vuoden 2021 lopulla. Amerikkalainen ilmaisku jäi kuitenkin vain esikuvaksi. helmikuuta, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen kolmesta eri ilmansuunnasta. helmikuuta, suuri osa venäläisistä joukoista ei tajunnut, mistä oli kyse, ennen kuin ne komennettiin rajan ylitse. Osassa Valko-Venäjältä hyökänneistä joukoista upseerit olivat myyneet joukkojensa polttoaineita ja muuta materiaalia paikallisille, koska olettivat, että oltiin palaamassa kotivaruskuntiin. Ohjuksia ammuttiin kohteisiin huomattavasti pienempiä määriä kuin amerikkalaisten kokemusten mukaan tulee ampua yksittäisen kohteen lamauttamiseksi tai tuhoamiseksi. Vaihe päättyi 24. 8 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA käykseen oli keskitetty ilmaja merivoimien lisäksi Venäjän kansalliskaartin sisäisen turvallisuuden joukkoja, FSB:n erikoisjoukkoja sekä tšetšeeniyksiköitä ja Wagnerin palkkasotilaita. Painostusvaihe ei tuottanut haluttua tulosta, koska Ukrainan johto piti pintansa. Operaatiolle ei kuitenkaan nimetty yhtä johtajaa, vaan sitä johdettiin ilmeisesti Moskovasta; eri suuntien sotilaspiirit johtivat omia joukkojaan, puolustushaarat omiaan, ja eri ministeriöiden turvallisuusjoukot olivat omassa johdossaan. Siihen pyrittiin hyvin perinteisellä neuvostodoktriinilla, jota oli täydennetty amerikkalaisia matkivalla ensi-iskulla. Siitä, koska varsinainen hyökkäyspäätös tehtiin, ei ole varmaa tietoa. Ilmaja ohjusiskuilla pyrittiin lamauttamaan puolustajan johtaminen, ilmapuolustus ja huolto. JATKUU SIVULLE 10 >. Operaatioturvallisuus piti kuitenkin hyvin ainakin Venäjän asevoimien suuntaan, sillä kun hyökkäys alkoi 24. helmikuuta – huhtikuu Taistelujen ensimmäinen vaihe oli miehitysyritys. Tämä kostautui muun muassa puutteellisina huollon valmisteluina. Miehitysyritys 24. Mitään suuremman luokan harjoituksia, joissa olisi harjoiteltu aselajien yhteistoimintaa liikkuvissa sotatoimissa, ei havaittu. Samalla tehtiin operatiivinen maahanlasku pääkaupungin läheisyyteen. 15 PTSTOS 35 Tsernobyl 10 PTSTOS 12 PTSTOS 24 PTSTOS Sumy 7 PTSTOS 17 PTSTOS Venäjän ilmavoimat osoittautui melkoiseksi pettymykseksi. Tavoitteena oli Ukrainan poliittisen johdon eliminointi, asevoimien lyöminen ja suurimpien asutuskeskusten valtaaminen. Joukkojen johtosuhteita ei selkiytetty, eikä joukoille järjestetty tehokasta koulutusta. Ensimmäinen virhe Joka tapauksessa pitkää painostusvaihetta ei käytetty tehokkaasti hyväksi. Venäläisten tavoitteena oli saaU KRAINA V ENÄJÄ V ALKOV ENÄJÄ P UOLA R OMANIA Odessa Herson Harkova Kiova Lviv Dnestr D ne pr Asovanmeri Dnep r Zaporizzja Transnistria TILANNE 24.3.2022 KRIM U NKARI S LOVAKIA M OLDOVA SUOMEN SOTILAS 400 km Donetsk Luhansk Mariupol Sevastopol M u s t a m e r i Tsernihiv Kupjansk Lysytsansk NATO-maat Venäjän miehittämät alueet ja Transnistria 1/2022 Pultava Kramatorsk 58 22AK 49 8 1 2 6 20 1 2 41 36 76 29 XX 42 XX 20 XX 28 81 95 79
Venäjän armeijan doktriini on hyökkäyksellinen. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 9 M aaliskuun puolessavälissä kävi selväksi, että Venäjän hyökkäys ei enää edennyt ja hyökkäys oli täysin epäonnistunut Pohjois-Ukrainassa. Tähän viittasi myös 6. Venäläiset eivät myöskään varanneet hyökkäyksen alussa riittäviä reservejä, joiden avulla olisi voitu hyödyntää saatua menestystä. Ukrainalaiset puolestaan kykenivät taktisesti joustavampina kokoamaan joukkojaan niin, että saivat paikallisesti usein ainakin hetkellisen ylivoiman, jonka turvin he kykenivät tuhoamaan pienempiä venäläisiä osastoja. Tältä pohjalta laadittiin huono operaatiosuunnitelma, jossa ei huomioitu muun muassa huollon tarpeita. armeijan komentajan pidättäminen virkatehtävistä ja asettaminen syytteeseen. Monelle Venäjän asevoimia ja erityisesti sen teoreettisen sotataidon ja sotaopin korkean tason tuntevalle Venäjän asevoimien katastrofi Ukrainassa oli valtava yllätys. Jos joukot joutuvat vetäytymään, niillä ei ole kykyä ja osaamista evakuoida kalustoa turvaan. Niinpä venäläiset vetivät pahoin kuluneet joukkonsa maaliskuun lopussa Valko-Venäjälle ja Venäjälle. Suurten henkilöstötappioiden takia jo kuukauden taistelujen jälkeen alettiin täydennyksiä kerätä varuskunnista eri puolilta Venäjää, samalla kun aloitettiin epäonnistunut värväyskampanja Syyriassa palkkasotilaiden saamiseksi. Venäläisten vaunutappioista jopa 50 % oli ehjänä ukrainalaisille jätettyä kalustoa; panssarivaunuista oli loppunut polttoaine, ne kärsivät pikkuvioista tai olivat juuttuneet kiinni pehmeään maastoon. Venäläisten tappio johtui lähinnä poliittisen johdon antamasta väärästä lähtökohtatilanteesta, jossa aliarvioitiin ukrainalaisia ja oletettiin, että nämä eivät taistele. SE RG EI BO BO K / A FP. Venäläisten hyökkäykset olivat Mariupolia lukuun ottamatta lähinnä yksittäisten pataljoonien ja komppanioiden koordinoimattomia hyökkäyksiä. Korruptio, hierarkkinen esimiesten pelkoon perustuva alamaiskulttuuri ja näiden luonnollinen seuraus, oma-aloitteisuuden puute ja osaamisvaje sekä väärä tieto organisaation sisällä, ovat tehneet Venäjästä ja sen asevoimista jälleen jättiläisen savijaloilla. Joukot olivat levällään lähes 1 500 kilometriä pitkällä rintamalinjalla ilman selkeää painopistettä. Joukot olivat kärsineet suuria tappioita, ja niiden huoltaminen ei onnistunut. Harkova 27.2.2022. TEKSTI: PEKKA TOVERI . Ukrainalaiset eivät kyenneet kunnon takaa-ajoon ja vetäytyvien venäläisten tuhoamiseen mutta saivat haltuunsa mittavat määrät venäläisten taistelukunnossa hylkäämää kalustoa, muun muassa yli 200 taistelupanssarivaunua. Venäjä ei kykene sotimaan oman doktriininsa mukaan Höyryjyrä yskii jälleen VIRHEET . Silloin ei saatu muodostettua riittävän voimakkaita voimaryhmiä, joilla olisi pystytty läpäisemään ukrainalaisten puolustus ja etenemään avainmaastoihin. Asevoimille annettiin lähinnä miehitystehtävä
Venäläisessä moottoroidun jalkaväkipataljoonan taisteluosastossa on täysvahvanakin vain noin 200 jalkautuvaa sotilasta, ja pääosa pataljoonista lähti hyökkäykseen vain 70–90 %:n vahvuudessa. Venäjän maavoimien joukot kykenevät huollon vähäisestä pyöräajoneuvojen määrästä johtuen etenemään maksimissaan vain noin 150 kilometrin päähän rautatiekuljetusten avulla luoduista kenttävarastoista, minkä jälkeen huollolla ei kyetä nopeatempoiseen hyökkäystaisteluun. Tappiot veivät pataljoonilta nopeasti edellytykset sivustojen suojaamiseen ja jalkaväkitaisteluun. Nopeasti etenevien panssarija mekanisoitujen joukkojen piti ottaa suurimmat kaupungit ja asevoimien varastoalueet haltuunsa, samalla kun merivoimat saartaisi Ukrainan meriliikenteen. Ne kärsivät suuria tappioita tuliylläköissä ja ukrainalaisten lennokeista johdetussa tykistötulessa. Se sai lennettyä noin 100–200 lentoa päivässä, mikä oli kaluston määrään nähden ala-arvoinen esitys. Venäjän asevoimien huolto perustuu rautatiekuljetuksiin, mutta rautateiden kulkiessa asutuskeskusten läpi huoltoa ei voitu toimittaa rautateitse eteenpäin. Ilmavoimien kyky saada lentokoneita ilmaan oli myös heikko. Pohjois-Ukrainassa syvyyteen nopeasti tunkeutuneet venäläiset pataljoonien taisteluosastot joutuivat taistelemaan ilman ylempien johtoportaiden riittävää tukea, kuten tiedustelutietoa ja tulitukea. Ukrainalaisten Bayraktarlennokit saivatkin varsin rauhassa johtaa tulta ja tehdä ohjusiskuja tiiviissä ryhmityksissä toimivia venäläisiä vastaan. 10 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA da sillanpää, josta voitaisiin syöttää lisäjoukkoja Kiovan hallintokorttelien valtaamiseksi alueelle solutettujen erikoisjoukkojen tukemana. Ilmavoimat pyrki alussa tukemaan maavoimien taistelua etenkin Kiovan suunnassa, mutta se kärsi paljon tappioita, minkä jälkeen Venäjän ilmavoimat keskittyi toimimaan vain omien joukkojen hallitsemalla alueella. Hostomelin lentokentän lähelle ryhmitetty ukrainalainen paikallispuolustusprikaati löi Venäjän 38. Nopeasti edennyt hyökkäys johti tilanteeseen, jossa asutuskeskukset ohitettiin ja selustaan jäi suuria valvomattomia alueita. Epäonnistuminen ilmassa ja maassa Venäjän ilmavoimat osoittautui melkoiseksi pettymykseksi. Täsmäaseiden puutteen ja heikon maalittamisen takia ilmavoimien tuki jäi heikoksi. Kun joukkojen eteneminen pysähtyi huollon puutteeseen ja ukrainalaisten vastarintaan, joukkoja yritettiin KO ST IA N TY N LI BE RO V/ A P.. Kuten muistamme, jo viikossa hyökkäyksen alusta osoittautui, ettei Venäjä kyennyt toteuttamaan suunnitelmaansa. Venäläisten osaaminen ei näyttänyt olevan riittävää, jotta he olisivat saaneet ilmatorjuntansa ja elektronisen häirintänsä kuntoon liikkuvissa sotatoimissa. Ei sinällään mikään ihme, sillä suuri osa vanhemmista ukrainalaisista upseereista on aikanaan saanut koulutuksensa Neuvostoliiton sotakouluissa, joten Ukrainan sodanjohto varmaankin osasi odottaa tällaista iskua. Tämä osoittautui odotetusti suureksi ongelmaksi. ilmarynnäkköprikaatin operatiivisen maahanlaskuyrityksen
Osasyynä oli varmasti se, että maahyökkäys Odessan suuntaan pysähtyi Mykolajivin edustalle. Inhimillisesti sota on aina katastrofi kaikille. Huoltotehtäviin haalittu riittämätön huolto oli itse huollon tarpeessa. Käyttöön jouduttiin haalimaan siviiliottoajoneuvoja. Menestystä etelässä Jo ennen sotaa eri lähteistä tihkui tietoa, että Ukrainan puolustus on jostain syystä heikointa etelässä. Kun niitä ei tullut, niin mitään ei tapahtunut. Tilannetta ei parantanut se, että nopeasti edettäessä kenttäviestiverkkoja ei saatu kunnolla pystyyn ja johtamisessa jouduttiin tukeutumaan kännyköihin, joita ukrainalaiset kykenivät tietenkin kuuntelemaan. M A RK O D JU RI C A /R EU TE RS Miksi Ukraina oli laiminlyönyt niin pahoin puolustuksensa etelässä. Voikin kysyä, miksi Ukraina oli laiminlyönyt niin pahoin puolustuksensa etelässä. Donbassin suurhyökkäys Venäjän johto teki maaliskuun lopussa tilannearvion ja totesi menettäneensä edellytykset Ukrainan nopeaan valtaamiseen. Siellä venäläisillä oli suurempi ylivoima, eivätkä ukrainalaiset olleet jostain syystä varautuneet hyökkäykseen edes suluttamalla ja valmistamalla hävitteitä. Venäjän hyökkäys etenikin parhaiten EteläUkrainassa. Toinen kysymys on, miksi Venäjä ei hyödyntänyt yleisesti tunnettua tietoa Ukrainan puolustuksen heikosta kohdasta ja luonut sinne selkeämmin painopistettä. Barvinkove, Harkovan alue. Varikkokaluston kunto oli usein ala-arvoinen, esimerkiksi kunnollisista renkaista oli heti valtava pula. Ukrainassa se oli kadunmiestenkin tietämä julkinen salaisuus. Vasemmalla sivulla haavoittuneita saatetaan taakse. Huolto hyödynsi myös merikuljetuksia. Venäjän laivasto purjehti Odessan edustalla ja tulitti kaupunkia aika-ajoin, mutta ukrainalaisten miinoitettua rannikon edustaa ja linnoitettua maihinnousurantoja venäläiset eivät yrittäneet varsinaista maihinnousua. Aloite menetettiin ainakin paikallisesti puolustajalle. Ukrainalaiset hyödynsivät tilannetta ja iskivät erityisesti huoltokuljetuksia vastaan. Ukrainalaisten vastarinta koveni kuitenkin Dniprojoen ylittämisen jälkeen, ja venäläisten hyökkäys Mykolajivin kautta kohti Odessaa pysähtyi. Noin neljännes Ukrainaan keskitetyistä taisteluosastoista oli kulunut taistelukyvyttömiksi ja loputkin olivat pahasti vajaita. JATKUU SIVULLE 14 >. Krimiltä edenneet venäläiset pääsivät nopeasti aina Hersonin tasalle asti, ja koska ukrainalaiset eivät kyenneet pitämään asutuskeskuksia, joukkojen huolto voitiin hoitaa rautateitse. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 11 huoltaa vähäisellä pyöräkalustolla. Voimat päätettiin keskittää Donbassiin, jossa tavoitteeksi asetettiin Lu. Venäläisiltä alijohtajilta puuttui lisäksi oma-aloitteisuutta, joten toiminta hyytyi usein, jos tuli yllättäviä tilanteita, ja alajohtoportaat jäivät vain odottamaan käskyjä ylempää. Pelkkä resurssipula ei riitä perusteluksi. Ukrainalaisupseeri ja ohjuksen osia
Kummatkin edellä mainitut puolustushaarat kykenevät tekemään vain pitkän kantaman iskuja rajallisella ohjuskalustolla, mutta niillä ei ole kykyä ottaa ilmatai meriherruutta alueilla, joissa ukrainalaisilla on torjuntakykyä. Silti se ei kykene suojaamaan edes Sevastopolin tukikohtaa ukrainalaisten iskuilta. Operaatio aloitettiin väärillä perusteilla ammattitaidottomana miehitysoperaationa, joka johti suuriin tappioihin lähinnä heikon johtamisen ja huollon sekä joukkojen huonojen taistelutaitojen takia. 12 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA V enäjän merivoimat ei kykene maihinnousuoperaatioihin tai edes toimimaan Ukrainan rannikon lähellä, ja se on vetäytynyt Krimin lähistölle. Ilmaja merivoimien tuki maavoimille onkin jäänyt heikoksi. Etenkin vesistöjen ylitykset olivat haastavia, minkä takia oli pakko puskea läpi raskaita tappioita aiheuttavilla rintamahyökkäyksillä. Venäjän operaatiot Surkeita suorituksia . Aluksi yritettiin operatiivista manööveriä ukrainalaisten asemien kiertämiseksi ja ukrainalaisten saarrostamiseksi, mutta näissä yrityksissä epäonnistuttiin joukkojen vähäisyyden ja heikon osaamisen takia. Yhteisoperaatioita ei hallittu, ja Venäjän ilmaja merivoimat osoittautuivat suorituskyvyiltään heikoiksi. Venäläiset joukot eivät kyenneet taktisella tasolla toteuttamaan ylemmän johdon operaatiosuunnitelmia. Venäläiset osoittivat kykyä hyödyntää asevoimiensa suurimpia vahvuuksia: massiivista epäsuoran tulen voimaa ja rautatieverkon hyödyntämistä huollossa. Venäläiset osoittivat kuitenkin kykyä jonkinlaiseen realistiseen tilanteen arviointiin maaliskuun lopussa. Operaatioissa saavutettiin kuitenkin lopulta menestystä, kun keskitettiin riittävästi voimaa, ja Mariupol ja Luhanskin oblastin alue saatiin vallattua. Pohjois-Ukrainassa olleet joukot saatiin evakuoitua, tosin ne jättivät hyvin suuren osan kalustostaan ukrainalaisille. Tämän jälkeen temmattiin aloite aloittamalla operatiivisen tason suurhyökkäys Donbassissa sekä valtaamalla Mariupol. TEKSTI: PEKKA TOVERI. Tähän jouduttiin kuitenkin käytVenäjän asevoimien kyky operoida tai saada aikaan edes taktista taistelua on osoittautunut ”erikoisoperaation” aikana hyvin heikoksi. Ilmavoimilla ei ole kykyä vastustajan ilmapuolustuksen lamauttamiseen, eikä se kykene toimimaan ukrainalaisten hallitsemalla alueella
Venäläiset eivät tunnistaneet lainkaan ukrainalaisten vastahyökkäysvalmisteluja Harkovan suunnassa ja pelasivat täysin vastapuolen pussiin heikentämällä Donbassin puolustusta Hersonin hyväksi. VAIHEESSA Venäläiset pataljoonittain puolustuksessa. Sen takia onkin ihmeellistä, että huollossa ei varauduttu mahdolliseen Ukrainan pitkän kantaman vaikuttamiseen ja hajautettu ja maastoutettu suuria ammusvarastoja Donbassissa. Liikkuvissa taisteluissa venäläiset eivät kykene ukrainalaisten operaatioiden pysäyttämiseen, ne pysähtyvät lähinnä vasta, kun ukrainalaisten hyökkäys kulminoituu joukkojen väsymisen, materiaalin kulumisen ja vallattujen alueiden ja sivustojen suojaamisen takia. A LE X A N D ER ER M O C H EN KO /R EU TE RS. tämään niin massiivisesti tykistön ampumatarvikkeita, että omat varastot alkoivat huveta, samalla kun aikaa kului runsaasti. . Sitäkin enemmän on kuitenkin ollut vikaa venäläisten osaamisessa ja moraalissa. VAIHEESSA Venäläiset toimivat lähinnä pataljoonina, toiminnan koordinaatio heikkoa. Eteneminen keskimäärin 200 m/päivä. Massiivinen tykistön käyttö, 50–60 000 kranaattia päivässä. Alkujärkytyksen jälkeen venäläiset ovat kyenneet hajauttamaan ja maastouttamaan materiaaliaan ja palauttamaan monilla alueilla tykistön tulenkäyttökyvyn. Ukrainalaisilla syvä vaikuttaminen huoltoon, johtamiseen ja liikenneyhteyksiin. Aloite vastustajalle Venäläiset eivät kiinnittäneet huomiota ukrainalaisten toimiin Donbassin hyökkäyksen aikana. MAAOPERAATIOT – TOTEUTUS 3. Aloite Venäjällä. Ukraina uhrasi paljon elävää voimaa mutta voitti aikaa ja sai organisoitua itselleen läntistä aseapua, etenkin pitkän kantaman vaikuttamiskykyä. Aloite Ukrainalla. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 13 MAAOPERAATIOT – TOTEUTUS 1. VAIHEESSA Venäläiset toimivat suurempina operatiivisina ryhminä. Aloite aluksi Venäjällä, sitten Ukrainalla. Elokuun jälkeen venäläiset menettivät operatiivisella tasalla aloitteen ukrainalaisille eivätkä ole kyenneet enää ottamaan sitä takaisin. Ukrainalaiset pyysivät HIMARS-raketinheittimiä aivan julkisesti jo kuukausia ennen kuin Yhdysvallat niitä toimitti. Tukevat järjestelmät eivät pysyneet perässä. Tämä laiminlyönti johti massiivisiin materiaalimenetyksiin. Miehittäjän yhteistoimintamiehiä venäläisten vaunujen kannella vielä kuvanottohetkellä 20.3.2022 piiritetyn Mariupolin liepeillä. Taistelun kuluttavuus tai sen huono lähtökunto näkyy kalustossa. Ukrainalaiset sitovat ja pyrkivät läpimurtoihin edullisilla alueilla. Ukrainalaiset puolustusasemissa, paikallisia vastahyökkäyksiä asutuskeskuksissa. Ukrainalaisten pidettävien maastonkohtien pitäminen ja aktiiviset iskut estivät huollon. MAAOPERAATIOT – TOTEUTUS 2
Etenkin vesistöt osoittautuivat venäläisille haastaviksi, ja jopa kapeat joet olivat hankalia esteitä. Venäläisten joukkojen koulutustaso ei riittänyt jalkaväkihyökkäyksiin asutuskeskuksissa.. Venäläiset palasivat takaisin vanhaan eli tykistön massamaiseen käyttöön. Jokaista noin prikaatin kokoista ryhmittymää oli tukemassa noin tykistöprikaatin vahvuinen tykistö. Voimat keskitettiin pienelle alueelle Severodonetskin ja Izjumin kaupunkien suuntiin. Painopiste oli Severodonetskissa, jossa aloitettiin huhtikuun puolessavälissä suurhyökkäys. Jos menestystä tuli, sitä ei kyetty nopeasti hyödyntämään, mikä antoi ukrainalaisille aikaa vastatoimiin. Belgorodin alueelle huhtikuun alussa keskitetyt kuluneet joukot saivat vain viikon aikaa lepoon, huoltoon ja täydennyksiin ennen kuin ne keskitettiin pääosin Luhanskin alueelle. Venäläiset yrittivät tehdä painopistesuunnassa useita kertoja saarrostavia hyökkäyksiä, joissa ukrainalaiset olisi saarrostettu kaksipuoleisella hyökkäyksellä. Ukrainalaiset iskivät myös Harkovan itäpuolella ja uhkasivat siten venäläisten huoltoyhteyksiä. Ukrainalaiset menettivät pahimmillaan jopa 100 kaatunutta ja 500 haavoittunutta päivässä. Muutaman kerran venäläiset aloittivat valmistelut ponttonisillan rakentamiseksi joen ylitse, samalla kun joukot koottiin tiheään ryhmitykseen rakentamispaikan lähelle odottamaan sillan valmistumista. Tämä olisi ollut riittävä osavoitto, jolla hyökkäystä olisi voitu perustella omalle kansalle ja esittää Donbassin valtaus voittona. Venäjän ilmavoimat kykeni nostamaan päivittäisten suoritusten määrän noin 250:een hyökkäyksen tukemiseksi. Puolustajat Ukrainalaiset tukeutuivat linnoitteisiin ja hyökkäsivät aktiivisesti vihollisen kimppuun, mikä hidasti venäläisten etenemistä. Venäläisten yhtenä ongelmana oli hyökkäävien joukkojen vähäisyys, minkä vuoksi he hyökkäsivät usein yhtenä portaana ja kapeissa ryhmityksissä. Venäläiset olivat oppineet maaliskuun virheistään. Ylimenovalmistelut paljastuivat ukrainalaisille, jotka iskivät sekä pioneereihin että odottaviin joukkoihin voimakkaalla tykistötulella ja aiheuttivat venäläisille suuria tappioita. He pakottivat venäläiset siirtämään joukkojaan painopisteestä sivustojen suojaamiseen. Luhansk murtuu Venäläisten toiminta oli yllättävää, koska vanhan neuvostodoktriinin mukaan vesistöesteen ylityksessä iskuportaan moottoroidut jalkaväkikomppaniat uivat kalustollaan joen ylitse ja ottavat haltuunsa riittävän ison sillanpääaseman. Venäläiset pyrkivät puolestaan sitomaan ukrainalaisia hyökkäämällä etenkin etelämpänä Donetskin suunnassa. 14 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA hanskin ja Donetskin oblastien valtaaminen alueen väestön ”suojelemiseksi”. Severodonetskin suuntaan keskitettiin mittavasti tykistöä, ja Donbassin kahdeksan vuotta miehitettynä ollut alue tarjosi hyvän ja suojaisen rautatieverkon, jota pitkin tykistölle voitiin toimittaa ammuksia tuhansia tonneja päivässä. Hyökkäykset kuitenkin torjuttiin ukrainalaisten sitkeällä puolustuksella. Itse Severodonetskin kaupungissa venäläisten eteneminen pysähtyi ukrainalaisten sitkeään vastarintaan, joka kyettiin murtamaan vain tuhoamalla kaupunki massiivisella tulella kortteli korttelilta. Asemia tulitettiin yleensä 3–5 päivää, minkä jälkeen suuria tappioita kärsineet ukrainalaiset joutuivat peräytymään tai heidät oli helppo ajaa asemista. Venäläiset ampuivat jopa 50 000–60 000 kranaattia päivässä ukrainalaisten asemiin. Operaation johtamista keskitettiin antamalla operaatio Eteläisen sotilaspiirin komentajan vastuulle
Ukrainalaiset kykenivät kuitenkin irtautumaan ilman suurempia henkilöstötai kalustomenetyksiä. Kaupunki vallattiin samaan tapaan tuhoamalla se kortteli korttelilta massiivisella tulenkäytöllä. Täysin tuhottu Severodonetskin kaupunki saatiin vallattua 25. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 15 Kaikki kevyempi venäläinen vaunukalusto on uivaa. Väline toimisi kyllä. Toukokuun lopulla venäläiset saivat keskitettyä Severodonetskin suuntaan niin paljon joukkoja, että ne kykenivät tekemään porrastettuja hyökkäyksiä; ensimmäisen portaan saavutettua tavoitteen kyettiin syöttämään heti toinen porras jatkamaan hyökkäystä. päivänä. On vaikea ymmärtää, miksi venäläiset toimivat aivan päinvastoin. Heinäkuun alkupuolella ukrainalaiset tempasivat aloitteen itselleen. kesäkuuta. YA SU YO SH I C H IB A /A FP. Tämä mahdollisti ukrainalaisten huoltoreittien katkaisun Severodonetskin suuntaan. Venäläisten joukkojen koulutustaso ei riittänyt jalkaväkihyökkäyksiin asutuskeskuksissa. Vasta tämän jälkeen tulisi rakentaa ponttonisilta panssarivaunuja, tykistöä ja huoltoa varten. Kun saarrostusyritykset epäonnistuivat, taistelut keskittyivät yhä enemmän painopistesuuntaan. Hersonin suunnassa venäläiset siirtyivät puolustukseen ja ryhtyivät linnoittamaan ja suluttamaan Dnipron pohjoispuolella olevaa lähes 200 kilometriä leveää sillanpääasemaansa. Lysintsanskin valtaus merkitsi koko Luhanskin oblastin alueen joutumista Venäjän valtaan. Venäläisillä ei ollut riittävästi tykistöä ja materiaalia jatkamaan hyökkäystä Hersonin suunnassa. Onko osaaminen hukattu. Samaan aikaan venäläiset saivat vihdoin toteutettua saarrostavat hyökkäykset heti Severodonetskin länsipuolella olevan Lysintsanskin kaupungin pohjoisja eteläpuolella, mikä pakotti ukrainalaiset irtautumaan alueelta heinäkuun 3. Mariupolin taistelu päättyi toukokuussa ukrainalaisten antautumiseen. Sota etelässä Samaan aikaan kun Severodonetskissa taisteltiin, venäläiset piirittivät Mariupolin kaupunkiin saarrettua noin 4 500 ukrainalaista sotilasta lopulta lähes 16 000 sotilaan voimin
Venäläisillä oli kuitenkin hyökkäysaloite käsissään, ja he kykenivät hyödyntämään suurinta vahvuuttaan, massiivista tykistöä. 16 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Mustallamerellä Venäjän laivasto kärsi tappion Käärmesaaren taisteluissa huhti-toukokuun aikana. Raskaita taisteluita Venäläiset kärsivät suuria tappioita rintamahyökkäyksissään. Ukrainalaiset kykenivät pitkän kantaman vaikuttamisella upottamaan risteilijä Moskovan, useita maihinnousualuksia ja partioveneitä sekä iskemään Käärmesaarta miehittäneitä joukkoja vastaan ja pakottivat venäläiset vetäytymään saarelta kesäkuun alussa. HIMARS Heinäkuun alkupuolella ukrainalaiset tempasivat aloitteen itselleen. HIMARS Itä-Ukrainassa. Lysintsanskin valtaus oli kuitenkin Venäjän hyökkäyksen käännekohta. Lisäksi riittävällä voimien keskittämisellä kyettiin lopulta porrastettuihin hyökkäyksiin, joilla saatiin katkaistua ukrainalaisten huoltoreittejä ja menestyttiin lopulta myös saarrostavissa hyökkäyksissä. Operaatiosuunnitelmassa oli huomioitu hyökkäyksen vaativa massiivinen materiaalimäärä, ja oikealla alueen valinnalla saatiin taattua hyökkäyksen vaatima rautateihin perustuva huolto. Painopistesuunnassa noin 20x20 kilometrin alueen valtaus oli kestänyt kolme ja puoli kuukautta, koska venäläiset etenivät keskimäärin noin 200 metriä päivässä. A N A ST A SI A VL A SO VA . Kesäkuun alussa rintamalla nähtiin ensimmäiset lähes 60 vuotta vanhat T-62-taistelupanssarivaunut, mikä kertoi haasteista etenkin panssarivaunukaluston tappioiden korvaamisessa. Tämän mahdollistivat kesäkuun aikana Ukrainalle Yhdysvalloista toimitetut HIMARS-raketinheittimet ja GMLRS-raketit, joilla voitiin tulittaa yli 80 kilometrin etäisyydelle metrien tarkkuudella. Ukraina alkoi kesäkuun lopussa iskeä raketinheittimillä Donbassissa oleviin venäKolmessa viikossa tuhottiin 30 ammusvarastoa ja kaksi armeijakunnan komentopaikkaa. Samalla Venäjä menetti kyvyn toimia Ukrainan rannikon edustalla. Venäjän huollossa ei käytetä juurikaan koneellista materiaalinkäsittelyä, joten rautateitse tuodut ampumatarvikkeet kasattiin suuriin kasoihin rautateiden varsille odottamaan kuljetusta tykistön tuliasemiin. Menetetyn kaluston korvaaminen varastoista osoittautui myös vaikeaksi, kun paljastui, että valtaosa varikoilla olevasta vaunukalustosta ei ollut taistelukuntoista. JATKUU SIVULLE 18 >
Jos venäläiset pääsevät taistelemaan itselleen sopivalla tavalla eli keskittämään voimaa pienelle alueelle ja hyökkäämään porrastetusti massiivisen tykistön tulituen turvin, he ovat edelleen vaarallinen vastustaja. Hitlerin sota kesti vuosia ja johti Saksan täydelliseen tappioon. Eräiden tietojen mukaan asevoimien johto olisi halunnut vetäytyä Dnipron pohjoispuolelta jo kuukausia sitten, mutta Putin olisi tämän kieltänyt. Venäläisten tappionsietokyky on mittava, ja he kykenevät sopeuttamaan toimintaansa etenkin operatiivisella tasolla – vaikkakin usein poliittisten rajoitteiden takia hitaasti. Prigozinin Wagner-palkkasotilaat ovat yhä suuremmassa roolissa etenkin Donetskissa. Nämä joukot eivät ole asevoimien selvässä johdossa, ja niiden varustaminen syö asevoimien resursseja. Ukrainan sotakin näyttää venyvän. Venäläiset on parasta pakottaa liikesodankäyntiin, koska sitä he eivät hallitse. Taktisella tasolla venäläiset ovat oppineet viime aikoina hyödyntämään Iranin vaanivia lennokkeja yhdessä Orlantiedustelulennokkien kanssa tuhotakseen Ukrainan tykistöä. Vastaavanlaisia ”ei saa peräytyä” -käskyjä on annettu joukoille useampia, mikä on johtanut joukkojen jäämiseen saarroksiin, kun ukrainalaiset kiertävät venäläisten selustaan. Liikkuvissa tilanteissa he eivät saa tykistöään, elektronista häirintäänsä, ilmatorjuntaansa ja huoltoaan toimimaan kunnolla. Sen seurauksia on mahdoton mennä ennustamaan. . Diletantti diktaattori Putin on kuin Hitler tai Stalin DIKTAATTORI Kilpailevia yksityisarmeijoita, osaamatonta satulajohtamista, panikointia, komentoportaiden ohittamista ja mikromanageerausta. Ukrainalaisten hivuttautuessa tasaisesti lähemmäs Hersonin kaupunkia, johon puolustusta on keskitetty, alkaa kaluston ja henkilöstön irrottaminen vaikeutua. Kansalliskaartia vahvennetaan entistä raskaammalla aseistuksella, ja Kadyrovin tšetšeenijoukot ovat tärkeässä roolissa taistelevien joukkojen takana irtautujien pysäyttäjinä. Venäjän sodankäynti on osoittanut, että sitä ei pidä monista ongelmista huolimatta liikaa aliarvioida. Toinen haaste ovat erilaiset yksityisarmeijat, joita Putin suosii menetettyään luottamuksensa asevoimien johtoon. Kolmas valtakunta kuitenkin osasi sotia, toisin kuin Putinin kolmas Rooma. TEKSTI: PEKKA TOVERI. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 17 O man haasteensa Venäjän asevoimien johdolle tuo Putinin sekaantuminen operaatioihin. Tämä ei kuitenkaan riitä muuttamaan tilannetta Venäjän eduksi. Putinin Venäjä muistuttaa Hitlerin johtamistapaa ja natsi-Saksan kilpailevien yksityisarmeijoiden ja organisaatioiden tehottomuutta
Kun venäläiset vetäytyivät paonomaisesti itään, ukrainalaiset aloittivat hyökkäyksen myös pohjoiseen. Venäläiset vetäytyivät käytännössä vastarintaa tekemättä Harkovan koillisja pohjoispuolisilta alueilta omalle puolelle rajaa. Alueelle keskitettiin myös paljon Venäjän maahanlaskujoukkojen ja merijalkaväen joukkoja eli Venäjän parhaita joukkoja. Samaan aikaan aloitettiin HIMARS-iskut Hersonin suunnassa. Venäläisillä oli päähyökkäyssuunnassa varsin harvassa ryhmityksessä kansantasavaltojen huonommin koulutettuja ja varustettuja joukkoja, joiden takana oli toisessa portaassa kevyesti aseistettuja Venäjän kansalliskaartin joukkoja. Hersonin Harmit Samoihin aikoihin ukrainalaiset aloittivat vastahyökkäykset Hersonin suunnassa. Tasaisessa ja avoimessa maastossa venäläiset olivat tehneet kuukausia puolustusvalmisteluja, joten hyökkäys on edennyt suhteellisen hitaasti ja ukrainalaiset ovat kärsineet tappioita. Ukrainalaiset asevelvolliset avaavat tulen ranskalaisella 155 mm:n 52 pituuskaliiperin itsevetävällä Caesar -kanuunalla Donbassissa.. Hyökkäys eteni nopeasti Kupijanskiin, josta se kääntyi Oskil-joen suunnassa etelään, joki suojasi ukrainalaisten vasenta sivustaa. Hyökkäys oli miltei täydellinen kopio saksalaisten samalla alueella kesäkuussa 1942 tekemästä Fridericus II -operaatiosta. Ukrainalaiset tunkeutuivat useista eri suunnista pienillä osastoilla venäläisten selustaan ja pakottivat nämä irtautumaan. syyskuuta, kun ukrainalaiset iskivät Harkovan kaakkoispuolelta kohti Kupijanskin kaupunkia ja sitoivat samalla venäläisiä etelämpänä Izjumin suunnassa. Tuloksena oli massiivisia räjähdyksiä, ja iskujen takia venäläisten päivittäinen tykistön tulenkäyttö romahti noin 10 %:iin aiemmasta heinäkuun puoleenväliin mennessä. Lokakuun alkuun mennessä ukrainalaiset saivat vallattua lähes puolet Dnipron pohjoispuolisesta sillanpäästä. Venäläiset yrittivät pysäyttää ukrainalaiset vastahyökkäyksellä, mutta tämä epäonnistui. Venäjän hyökkäys Donbassissa käytännössä pysähtyi. U KR A IN A N A RM EI JA /A RI S M ES SI N IS . Fridericus III Varoitukset osoittautuivat tosiksi 4. Lopulta venäläiset, joita uhkasi saarroksiin jääminen, irtautuivat itään ja jättivät taakseen kahden täysvahvan mekanisoidun prikaatin verran täysin käyttökelpoista kalustoa ukrainalaisten sotasaaliiksi. 18 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA läisten tykistön ampumatarvikevarastoihin. ”Huomaamatta” lainausmerkeissä, koska monet venäläiset sotilasasiantuntijat varoittivat sosiaalisessa mediassa ukrainalaisten mahdollisesta vastahyökkäyksestä Harkovan kaakkoispuolella. Tästä huolimatta Venäjä ohensi merkittävästi puolustusta alueella. He jatkoivat hyökkäystä muun muassa Lymanin ja Kupianskin suunnissa ja kykenivät työntämään venäläisiä jonkin verran taaksepäin. Kun Venäjän jalkaväki ja panssarijoukot menettivät tykistön tulituen, menetettiin myös hyökkäyskyky. Venäläiset varautuivat Hersonin suunnan vastahyökkäykseen, mutta ukrainalaiset keräsivätkin Donbassin suunnassa ”huomaamatta” viiden prikaatin operatiivisen ryhmän. Ukrainalaiset käyttivät hengähdystaukoa hyväkseen huoltaakseen ja täydentääkseen pahoin kuluneita joukkojaan etenkin Donbassin suunnassa. Vapaan maailman terveiset miehittäjille. Kolmessa viikossa tuhottiin 30 ammusvarastoa ja kaksi armeijakunnan komentopaikkaa. Iskuissa tuhottiin venäläisten komentoja huoltopaikkoja sekä katkaistiin Dnipron ylitse menevät sillat, joita Venäjä tarvitsi huoltaakseen joen pohjoisrannalla olevia joukkojaan. Viitteet ukrainalaisten mahdollisesta vastahyökkäyksestä lisääntyivät, ja venäläiset siirsivät elokuussa jopa 30 pataljoonan taisteluosastoa Donbassista Hersonin suuntaan torjumaan odotettua hyökkäystä. Ukrainalaiset vapauttivat vähän yli viikossa noin 12 000 neliökilometriä. Heinäkuun lopulla ukrainalaiset ilmoittivat aloittavansa pian vastahyökkäyksen Hersonin alueen vapauttamiseksi
Aloite oli lähes täysin ukrainalaisilla. Asevoimat päätettiin siirtää puolustukseen, tavoitteena oli pitää hallussa niin paljon vallattuja alueita kuin mahdollista. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 19 Ukrainalaiset ovat käyttäneet etenkin Hersonin suunnassa Yhdysvalloilta saatuja tutkaan hakeutuvia HARM-ohjuksia Venäjän ilmapuolustuksen lamauttamiseksi. Venäjän asevoimien liikekannallepanojärjestelmä oli kuitenkin purettu viime vuosikymmenen alussa, kun siirryttiin ammattilaisjärjestelmään. Venäläiset eivät kyenneet vastaamaan ukrainalaisten liikkuvaan taistelutapaan ja joustavaan tulenkäyttöön, ja jääräpäinen asemien pitäminen johti monissa paikoissa suuriin kalustoja henkilöstötappioihin. Venäläiset tulivat elo-syyskuussa täysin harhautetuiksi, ja ukrainalaiset menestyivät hyvin Kupijanskin ja Harkovan suunnissa ilman suuria tappioita. Tavoitteeksi ilmoitettiin ottaa 300 000 ”valikoitua” reserviläistä palvelukseen, antaa heille kuukauden koulutus ja siirtää sen jälkeen Ukrainaan. Tämän takia liikekannallepano oli hyvin hätäinen ja huonosti toteutettu. Talviteloille Liikekannallepano tuottaa Venäjän asevoimille hyvin vähän hyökkäysvoimaa, ja tavoitteena lieneekin vain saada riittävästi tykinruokaa ukrainalaisten hyökkäysten pysäyttämiseksi. Osa käytännössä pakotettiin palvelukseen suoraan kadulta. Reserviläiset majoitettiin ja muonitettiin usein myös huonosti, eikä heille pystytty jakamaan riittävästi kunnollista varustusta, kuten suojavarusteita, ensiapuvälineistöä tai pimeänäkölaitteita. Joukkojen etenemissuunta Venäläisten irtautuminen Taisteluita tai iskuja 3 PSPR, 2 MEKPR, 2 MHLPR, TYKPR Ukrainalaiset voimaryhmät: 1 MEKPR, 3 PPPR, 2 PSVP, 2 JVP 2 2 PPPR 4 71.JPR 5 PSPR, MEKPR, 3 MHLPR, JVPR, VPR, 8 RYKM/JVP, TYKPR Satojatuhansia reserviläisiä on paennut maasta.. Puolustuksen mahdollisVenäläiset voimaryhmät: 1 15 PTSTOS, 2 TYKPR, 2 OHJPR 1.KPSArmeija ja 6.Armeija, 14.AK 47.PSD, 18.MTJVD 2 4 PTSTOS + TYKPR 1.KPSArmeija 20.Armeija, 1. Palvelukseen käskettiin muun muassa henkilöitä, joiden piti olla vapautettu palveluksesta eri syistä, tai henkilöstöä laitettiin tehtäviin, joihin heillä ei ollut koulutusta. Ohjeistus oli ilmeisesti usein selkeitä vetäytymiskieltoja ja käskyjä pitää vallatut asemat. Satojatuhansia reserviläisiä on paennut maasta. syyskuuta. Puolustuskannalle Harkovassa ja Kupijanskissa kärsityn tappion jälkeen tuli selväksi, että Venäjän asevoimilla ei ollut enää kykyä suurempiin vastahyökkäyksiin. Reserviläiset joutuivat joissain paikoissa hankkimaan itse suojavarustuksensa, koska sitä ei ole ollut asevoimilla jakaa. Tämän takia Ukrainan ilmavoimilla on Hersonin suunnassa kyky tehdä venäläisiä selvästi enemmän ilmasta maahan -hyökkäyksiä. Tähän vaikutti osin Putin, joka oli alkanut puuttua operaatioihin ja antoi käskyjä komentoketjun ohitse suoraan kenttäkomentajille. ja 2.AK Kansalliskaarti, Redut 3 15 PTSTOS, 2 TYKPR, RAKHPR 2. Samaan aikaan aloitettiin pitkän kantaman vaikuttaminen Ukrainan energiahuoltoa vastaan pyrkimyksenä väestön kärsimysten maksimointi talven lähestyessä. Osa reserviläisistä koottiin puolestaan koulutuskeskuksiin, mutta suuren kouluttajapulan takia pääosalle ei kyetty antamaan järkevää koulutusta. Reserviläisiä käskettiin palvelukseen hyvin sekavasti. Osa reserviläisistä lähetettiin heti varustamisen jälkeen ilman mitään koulutusta täydennyksinä Ukrainaan vahventamaan pahoin kuluneita venäläisiä joukkoja. Puolustusta vahventaakseen Putin julisti osittaisen liikekannallepanon 21. ja 20.Armeija, 11.AK 2.PSD, 4.MTJVD 4 10 PTSTOS, 2 TYKPR, RAKHPR 41.Armeija 90.PSD Harkova Luhansk Kupjansk Lysytsansk Donets UKRAINA Belgorod Ohjusiskuja 1 2 4 3 1 2 Kramatorsk 3 4 5 50 km UKRAINAN VASTAHYÖKKÄYS 4.–12.9. Erilaisilla paikallisilla keräyksillä on yritetty tukea reserviläisiä ja hankkia heille varusteita. Tätä vahvisti ukrainalaisten menestyksekäs isku Kertšinsalmen siltaa vastaan, mikä vaikeutti merkittävästi etenkin Hersonin suunnan joukkojen huoltoa. Kuin Hitler ja Stalin aikoinaan
Sillanpäästä vetäytyminen mahdollistaa venäläisille puolustukseen ryhmittymisen Dnipron etelärannalle valmisteltuihin asemiin ja vapauttaa samalla joukkoja käytettäviksi muissa suunnissa. Venäläisillä voi olla puolustusasemiinsa tukeutuen mahdollisuudet pitää vallattuja alueita hallussaan, mutta venäläisten reserviläisten tappiot tulevat olemaan suuria. Venäläisten irtautuminen sujui hyvin ja varsin pienin tappioin, mutta Hersonin kaupungin vapauttaminen 12. Venäläiset rakentavat tällä hetkellä puolustuslinjoja Luhanskissa joitakin kymmeniä kilometrejä rintaman takana, Krimin pohjoisosiin, Melitopoliin ja Mariupoliin sekä Venäjän vastaiselle rajalle. Eteläisen rantamaan hallinta takaa maayhteyden Krimille, Krimin vesihuollon sekä luo puskurivyöhykkeen, joka suojaa Krimiä. Aloite on nyt ukrainalaisilla, mutta riittääkö Ukrainalla resursseja, kun Venäjä nakertaa sen taloutta ja energiahuoltoa ohjusiskuin ja venyttämällä sotaa. Venäläiset pyrkinevät puolestaan olemaan aktiivisia etenkin Donetskin suunnassa osoittaakseen, että aloitetta ei ole täysin menetetty. Odotukset Venäjän mahdollisuuksien suhteen eivät ole korkeat. 20 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA tamiseksi Ukrainan operaation johtoon lokakuussa asetettu kenraalieversti Surovikin sai Putinin suostumaan joukkojen vetämiseen Dniprojoen pohjoispuolelta, mikä toteutettiin marraskuun alussa. Venäjä aikoo ilmeisesti sinnitellä reservistä koottavan tykinruoan avulla talven ylitse ja pyrkii pitämään ainakin Ukrainan eteläisen rantamaan hallussa. Venäjä yrittänee vielä talven aikana suurhyökkäystä pyrkiäkseen vaikuttamaan tilanteeseen itselleen edullisesti ennen Ukrainan materiaalisen tilanteen kohentumista. Näyttää siltä, että talvesta huolimatta taistelut tulevat jatkumaan kohtuullisen kiivaina. Ratkaisevaa on lännen ja erityisesti Yhdysvaltojen tuki. Eikä Ukraina voi sitä yksin lopettaa. Linnoitteet ovat paikoin asiallisia, mutta etenkin Luhanskissa ne ovat osin vain kosmeettisia. Samaan tapaan Hersonin suunnassa linnoitetaan Dnipron etelärannalle puolustusasemia kolmeen portaaseen. Venäjä ei osaa ulos sodasta. marraskuuta ukrainalaisten joukkojen toimesta oli suuri nöyryytys venäläisille. Joka tapauksessa sen on yritettävä ennen kevään kelirikkoa.. Venäjän sodankäyntipotentiaali supistuu Ukraina on saamassa keväällä lännestä huomattavan uuden apupaketin panssarivoimaa ja muuta kalustoa. Tämä on todennäköisesti venäläisille tärkeämpää kuin Luhanskin pitäminen. Jos ukrainalaiset pääsisivät etenemään Dnipron eteläpuolelle, olisi Krim kohta HIMARSien kantaman sisällä, jolloin Krimin pitäminen tulisi lähes mahdottomaksi. Talvi vaikeuttaa ukrainalaisten operointia, mutta heillä on henki päällä ja viitteitä hyökkäysten jatkamisesta Luhanskissa ja jopa Hersonin suunnassa Dnipron ylitse on jo havaittu. Luhanskissa on maastoon levitetty tuhansia ”panssariesteitä”, vain maan pinnalle pudotettuja betoniesteitä, joiden todellinen estearvo on olematon
Ennen hyökkäystä Venäjällä oli rauhan ajan maavoimien riveissä 280 000 sotilasta, maahanlaskujoukoissa 45 000 sotilasta ja merijalkaväessä 35 000. Venäjän asevoimien suurin ongelma on, että sillä on massiivisen korruption ja vuosikausia jatkuneen varastamisen takia heikosti kykyä korvata kärsittyjä tappioita. Mutta Venäjä ei ole Neuvostoliitto. Venäjä pyrkii talven aikana rakentamaan maavoimien sodankäyntipotentiaalia uudelleen, mutta sillä on tähän vain rajalliset mahdollisuudet. Panssarivaunuista on menetetty lähes 60 % ja panssariajoneuvoista sekä panssarihaupitseista 25 % – pääasiassa parasta ja uusinta kalustoa. Teollisuus kykenee korjaamaan vain 100–200 panssariajoneuvoa kuukaudessa käyttökuntoon; taistelutappiot ovat kuitenkin suuremmat. Paremminkin varastoitu materiaali edellyttää kannibalisoinnin ja komponenttien varastamisen takia teollista korjausta, johon Venäjän sotateollisuudella on heikot kyvyt. TEKSTI: PEKKA TOVERI Venäjän maavoimat on kärsinyt suuria tappioita, ja sen uudistaminen ja jälleenvarustaminen sodan päättymisen jälkeen tulee kestämään vähintään 5–10 vuotta.. Koska tappiot osuvat perinteisesti etenkin jalkaväkija panssarijoukkoihin, voi hyvinkin todeta, että Venäjän maasodankäyntikyky on merkittävästi heikentynyt. Arkun pohja alkaa näkyä. Liikekannallepanovarastoissa on teoriassa 10 000 panssarivaunua, 15 000 panssariajoneuvoa, 12 000 vedettävää tykkiä ja 3 000 raketinheitintä. Näillä joukoilla oli käytössään yhteensä 3 300 panssarivaunua, 17 000 panssariajoneuvoa, 2 200 panssarihaupitsia, 5 000 vedettävää tykkiä ja kranaatinheitintä sekä 1 060 raketinheitintä. Venäjän sodankäynnin suurin voima on toistaiseksi ollut sen sodankäyntipotentiaali, kyky käyttää materiaalia ja joukkoja massamaisesti. Kalusto on 1960–1980-luvulta, eikä teollisuudella ole kykyä modernisoida sitä. Osa tykistöjoukoista on varustettu 152 mm:n vedettävillä haupitseilla vuosimallia 1943 ja osa panssariyksiköistä 1960-luvulla palveluskäyttöön otetuilla T-62-panssarivaunuilla. Venäjän maavoimat on kärsinyt suuria tappioita, ja sen uudistaminen ja jälleenvarustaminen sodan päättymisen jälkeen tulee kestämään vähintään 5–10 vuotta. Pääosa liikekannallepanovarastoissa olevasta kalustosta on kuitenkin heikossa kunnossa, ja esimerkiksi panssarikalustosta todennäköisesti 2/3 on lähinnä ulkona varastoitua romua. Hyökkäysvoimasta on nyt menetetty ainakin 150 000 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina. Kun henkilöstöstä vähentää varusmiehet, joita ei ole juurikaan käytetty taisteluissa, ovat henkilöstötappiot jo reilusti yli 50 %. VENÄJÄ EI OLE NEUVOSTOLIITTO . Kalustoa on menetetty ainakin 2 000 panssarivaunua, 4 500 panssariajoneuvoa, 400 panssarihaupitsia, 300 vedettävää tykkiä ja kranaatinheitintä sekä 250 raketinheitintä. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 21 H yökkäys Ukrainaan on osoittautunut lähes täydelliseksi fiaskoksi, ja se on kuluttanut Venäjän maavoimaa merkittävästi
Krimin niemimaan miehitys vuonna 2014 johti sotaan Itä-Ukrainassa, ja tilanne huipentui Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen helmikuussa 2022. Ukrainan sota on ihan tavallinen sota muiden joukossa, mutta historiamme ja maantieteellisen sijaintimme johdosta se kiinnostaa suomalaisia poikkeuksellisen paljon. 22 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Ukraina Sota muiden joukossa Ei mitään uutta itärintamalta. Politiikan tutkijat arvioikoot sodan syitä, mutta mitä ajatuksia laajamittainen sota ja väkivalta keskellä Eurooppaa herättävät historioitsijassa, tutkijassa ja sotilaassa.Ukrainassa käydään tätä kirjoittaessani kulutussotaa, joka on jatkunut jo useita vuosia. TEKSTI: PETTERI JOUKO, PROFESSORI, EVERSTI EVP.
23 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA M ST YS LA V C H ER N O V
Lopulta jokainen sota on erilainen ja ainutkertainen. Lopulta yli neljän vuoden verenvuodatuksen jälkeen ympärysvaltojen ylivoima ja merisaarto näännyttivät keisarillisen Saksan johtamat keskusvallat. Alla: Vietnam, Afganistan, Ukraina… Alku. Yllä: Ei mitään uutta sodasta. . Aina viime vuosisadan alusta alkaen länsimaista sodan kuvaa on hallinnut ajatus sodan lyhyydestä. Ensimmäinen maailmansota ei päätynyt Saksan asevoimien tuhoon, vaan Saksan taloudellinen kantokyky ei riittänyt jatkamaan sotaa. Oli luotava asevoimat, jotka kykenivät nopeaan ratkaisuun. Amerikkalainen merijalkaväki nousee maihin Danangissa Etelä-Vietnamissa 8.3.1965. Tässä kirjoituksessa kuvataan sodan ja sodankäynnin suuntauksia kuluneen sadan vuoden aikana. Yhdysvallat juuttui Vietnamissa kuluttavaan sotaan, jota se ei voinut voittaa, mutta ei hävitäkään. Saksassa tehdyt johtopäätökset olivat päinvastaiset. No, kenties joitain teknologisia innovaatioita, joiden käytön merkityksellisyyttä korostetaan propagandalla, aivan kuten aiemminkin on tehty. Henki, massa ja tahto eivät pärjänneet tulivoimalle. Jo ensimmäisen maailmansodan oletettiin olevan lyhyt ja kiivas yhteenotto. Jokainen sota on sekoitus aiemmin opittua ja jotain uutta. 24 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA H istoriantutkijan on helppo huokailla, että Ukrainan sodassa ei ole mitään uutta. Tekniset innovaatiot vaikuttivat sotien kulkuun mutta eivät ratkaisseet niitä. Toisin kävi. Saksan talous ei kestäisi pitkää . Ranskalaiset varautuivat kiven ja betonin avulla pitkäkestoiseen kulutussotaan. Ratkaisuja haettiin kerta toisensa jälkeen materiaalitaisteluissa, jotka olivat mahdollisia kasvaneen teollisuustuotannon johdosta. Pommikoneen hävitysvoima yliarvioitiin täysin 1920-luvulla, saksalaisten V-aseiden vakuutettiin johtavan kolmas valtakunta voittoon, ja täsmäaseiden tehoa näytettiin jokaisessa televisiokatsauksessa Persianlahden sodassa 1990-luvun alussa. Saksalainen rynnäkköpataljoonan taistelija länsirintamalla 1916.. Jokainen sota käydään erilaisessa poliittisessa ja kulttuurillisessa ympäristössä. Sen lopputulos ratkeaisi jättimäisissä taisteluissa, joiden päämääränä oli vastustajan asevoimien tuhoaminen. Sota juuttui taisteluhautoihin. Ensimmäisen maailmansodan osapuolet tekivät kokemastaan johtopäätöksiä, jotka poikkesivat täysin toisistaan. Ensimmäisten suurten rajataisteluiden jälkeen oli todettava, että hyökkäys taistelulajina oli jäänyt kasvaneen tulivoiman jälkeen
Vasemmassa reunassa kenraalisotamarsalkka Walter von Brauchitsch ja oikealla kenraalieversti Franz Halder. Toisen maailmansodan jälkeen länsimainen käsitys sodan ja taistelun kuvasta sirpaloitui. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 25 sotaa. Johtavat länsimaat sitoutuivat vastakumouksellisiin sotiin, kun siirtomaajärjestelmä purkautui 1950-luvulta alkaen. Ensimmäistä ja toista maailmansotaa – viime vuosisadan suursotia – yhdistääkin se, että määrällinen ylivoima oli ratkaiseva. Vietnamin sota lienee osuvin ja tunnetuin esimerkki. Vaikka pohjoisvietnamilaisten taistelutahdolla ja taidolla oli suuri merkitys sodan lopputulokseen, vuosikausien vastarinta ei olisi ollut mahdollista ilman Kiinan ja Neuvostoliiton merkittävää tukea. Saksan hyökkäyskone kuitenkin hyytyi ennen kuin se saavutti tavoitteitaan. Valtio toisensa jälkeen kaatui ilmaja maaoperaatioita onnistuneesti yhdistelleen Wehrmachtin edessä. Suurempi voitti pienemmän. Kun Saksan laadullinen ylivoimakin kului vuosien saatossa, lopputulos oli vääjäämätön. Vastakumoukselliset sodat osoittautuvat usein pitkäkestoisiksi, mutta suurvaltablokkien välinen yhteenotto – kolmas maailmansota – arviotiin lyhyeksi ja rajuksi. Tulevan suursodan päänäyttämö oli Eurooppa, jonne oli jo rauhan aikana sijoitettu kymmeniä panssaridivisioonia ja tuhansia taktisia ydinaseita. Voima yksinkertaisesti levisi liian laajalle alueelle. Poliittisten rajoitusten vuoksi Yhdysvallat ei käyttänyt asevoimiaan täydellä voimalla Pohjois-Vietnamin sotapotentiaalia vastaan, vaan se sitoutui tuhansiin pieniin taisteluihin ja kahakoihin, joilla ei ollut merkitystä sodan lopputuloksen kannalta. Valtakunnan johtaja, kaikkien aikojen suurimmaksi sotapäälliköksi lähipiirinsä nimeämä Adolf Hitler itärintaman kartan ääressä 7.7.1941. Tavanomaisissa aseissa alivoimaisen Naton oli taas luotava ydinaseiden käyttöä painottava doktriini ja mielikuva ydinaseiden vääjäämättömästä ja nopeasta käytöstä – siis pelote – jotta Neuvostoliitto liittolaisineen ei . Se ei kestäisi ensimmäisen maailmansodan toisintoa: merisaartoa ja kahden rintaman sotaa. Neuvostoliitto ja vuoden 1941 lopulla sotaan liittynyt Yhdysvallat mobilisoivat kymmeniä miljoonia sotilaita ja ennennäkemättömän sotateollisen tuotannon Saksaa ja sen liittolaisia vastaan. Osa näistä sodista osoittautui pitkäkestoisiksi. Sodan kuva Myös kesällä 1941 alkaneen idän hyökkäyksen – operaatio Barbarossan – peruslähtökohtana oli nopeus. Natoa vahvemman Varsovan liiton arvioitiin pyrkivän nopeasti Kanaalin rannalle ennen kuin Yhdysvalloista kuljetettavat vahvennukset ehtisivät Eurooppaan. Suurempi voitti pienemmän.. Ilman selkeää päämäärää taistellut suurvalta hävisi lopulta väsytystaistelun. Niin ikään Varsovan liiton hyökkäyskiila oli ulotettava nopeasti Nato-maiden alueelle, jotta Nato ei pystyisi käyttämään taktisia ydinaseitaan surmaamatta samanaikaisesti jäsenmaittensa kansalaisia. Tavanomaiseen tai ydinsotaan koulutetut ja varustetut asevoimat sotivat vuosikymmenen heille vieraassa ympäristössä. Toisen maailmansodan kaksi ensimmäistä vuotta olikin germaanista voittokulkua
Ne antoivat ristiriitaisia signaaleja. Jotta Kuwaitin vapauttamiseen tähtäävä maaoperaatio oli mahdollista toteuttaa nopeasti ja vähin omin tappioin, sitä edelsi tuhansien lentokoneiden toteuttama tulivalmistelu, joka kesti yli kuukauden. Yhdysvaltain 3. Sota päättyi käytännössä ratkaisemattomana sen jälkeen, kun sodan molemmat osapuolet olivat ajautuneet taloudelliseen ahdinkoon ja menettäneet satojatuhansia sotilaita. Ristiriitaiset signaalit Sodan ollessa Euroopassa mahdoton suurvallat hakivat kokemuksia muun muassa Lähi-idän sodista. Maailmanlaajuisessa boikotissa ollut Iran taas uhrasi Pasdaran-vapaaehtoisjoukon kerta toisensa jälkeen Irakin tykistötuleen. 26 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA hyökkäisi. Sen aikana suurin osa Irakin maavoimista tuhottiin, ja Kuwaitin vapauttamiseen tähdännyt maahyökkäys kesti vain muutaman päivän. Aavikkomyrsky sujui amerikkalaisilta operaationa loistokkaasti. Sen keskiössä oli vastustajan johto ja johtamisjärjestelmä. Sotataidollisena ajatuksena oli romahduttaa järjestelmä vaikuttamalla ensi sijassa johtoon ja johtamisen kannalta kriittiseen infrastruktuurin. Israel löi määrällisesti ylivoimaisen vastustajansa kuuden päivän sodassa vuonna 1967, ja kuusi vuotta myöhemmin jom kippurin sodan ratkaisuun päädyttiin reilussa kahdessa viikossa. Ohjusten aiheuttamat valtavat lentokoneja panssarivaunutappiot vahvistivat mielikuvaa lyhyestä sodasta. Lännen päävastustaja Neuvostoliitto romahti keskikokoisten suurvaltojen kategoriaan. Persianlahden sodassa vuosina 1990–1991 vastustaja miellettiin useasta kerroksesta koostuvana systeeminä. Sen sijaan, että voima käytettäisiin laajaa ja vaikeasti tuhottavaa sotavoimaa vastaan, se tuli keskittää johtoa ja päätöksentekoa vastaan. Suurten taistelutappioiden johdosta sotatoimet eivät voisi kestää pitkään. panssaridivisioonan M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunu perässään M1A1 Abrams -taistelupanssarivaunut autiomaassa operaatio Aavikkomyrskyn (Desert Storm) aikana 15.2.1991. Näin ollen Yhdysvallat liittolaisineen keskitti Irakia vastaan laadullisesti ja määrällisesti ylivoimaisen sotavoiman. Lännen ydinasepelote toimi, aivan kuten Venäjän ydinasepelote toimii tällä hetkellä, sillä pohjimmiltaan juuri ydinasepelote estää Yhdysvaltojen tai Naton sotilaallisen väliintulon Ukrainassa. Liittouman tappiot olivat mitättömät. Ratkaisun länsimaiden puolesta teki Osama bin Laden, jonka suunnittelemat lentokonehyökkäykset iskivät suoraan supervallan itsetietoiseen sieluun. Tappiot olivat olemattomat.. Uusi uljas maailma Blokkijaon murtumisen jälkeen sodankäynnin kehittämiseen ei ollut täysin selkeää suuntaa. Rohkeaan ajatukseen sisältyi kuitenkin testaamattomia riskejä. Sen sijaan 1980-luvulle ajoittunut Iranin ja Irakin välinen sota pohdituttaa Ukrainankin sodan tulevaisuutta arvioitaessa. Väestöllisesti kolme kertaa Irania pienempi Irak pystyi jatkamaan sotaa Neuvostoliiton ja länsimaiden aseistamana lähes vuosikymmenen, mutta sen hyökkäykset kilpistyivät kerta toisensa jälkeen iranilaisten suurempaa massaa vastaan. Jälkiviisauden lasien läpi näyttää siltä, että 9/11-iskun sotilaalliset seuraukset olivat täysin suh
Mikä sai hannoverilaisen poliisimiehen ampumaan kolmevuotiasta juutalaislasta päähän tai arizonalaisen nuoren lentäjän pudottamaan useiden tonnien palopommilastin Tokion puuhökkeleihin. Ensimmäisessä maailmansodassa ja sitä seuranneessa espanjantaudissa – aikakautensa koronassa – kuoli miljoonia siviileitä. Ilmavoimien käyttämät täsmäaseet, Irakin pääkaupunkiin suunnattu nopea hyökkäys sekä erityisen laajat erikoisoperaatiot mursivat osin jo sisäisesti hajanaisen Irakin vastarinnan reilussa kahdessa viikossa. Herätys Ukrainan sodassa nähty raaka väkivalta siviileitä vastaan on järkyttänyt monia. Niiden puolustusratkaisut perustuvat Natoon ja Yhdysvaltoihin, joka on Naton sotilaallinen kivijalka. Tämä ja blokkijaon murtuminen johti siihen, että myös lähes kaikki eurooppalaiset valtiot suuntasivat asevoimiensa kehityksen Euroopan ulkopuolella tehtäviin rauhoittamisoperaatioihin. Valtaosalla eurooppalaisista valtioista ei ole ollut enää vuosikymmeniin kykyä – liekö haluakaan – puolustaa maataan itsenäisesti. Tosin vuoden 2003 sodassa Yhdysvallat valtasi nopeasti Irakin. Toisessa maailmansodassa sen sijaan siviileitä murhattiin päämäärätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Ainakin länsimainen käsitys väkivallasta on muuttunut toisen maailmansodan jälkeen. Euroopan unionin puolustukseen tuskin kukaan uskoo aidosti, sillä konkreettiset tulokset jäänevät kaikilla mittareilla – paitsi puheiden pituudella mitattuna – kovin laimeiksi. Sodankäynnin suunnannäyttäjän Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotakoneiston kehittäminen suuntautui 9/11-iskujen jälkeen pääosin taisteluun terrorismia vastaan. Vaikka Suomenkin sodanajan joukkojen määrä lähes puolittui, Suomi piti kiinni köyhän miehen pelotteesta, joka rakentuu laajaan reserviin. Pitkään toistettu rodullista tai usEuroopan unionin puolustukseen tuskin kukaan uskoo aidosti, sillä konkreettiset tulokset jäänevät kaikilla mittareilla – paitsi puheiden pituudella mitattuna – kovin laimeiksi.. Poikkeuksen muodosti armenialaisten kansanmurha. Onnistuneen hyökkäyksen jälkeen Yhdysvaltojen asevoimat sitoutuivat yhä enemmän miehittämiseen ja terrorismin vastaisiin kansainvälisiin operaatioihin. Asevelvollisuus lakkautettiin, divisioonat purettiin, ja taistelupanssarivaunut romutettiin. Heidän kuolemansa johtui yleensä puutteellisesta ravinnosta tai taudeista, siis sodan välillisistä seurauksista. 27 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA teettomat ja osaltaan syynä siihen, että Euroopasta puuttuu tällä hetkellä tavanomaisiin asevoimiin perustuva pelote. Tähän ei liene yksinkertaista vastausta, mutta vaikuttaa siltä, että mitä pidempään ja systemaattisemmin vastustajaa demonisoidaan, sitä vaikeammaksi käy moraalisesti oikean ja väärän erottaminen toisistaan
Molempien osapuolten lienee kuitenkin tehtävä poliittisia kompromisseja, mikäli jompikumpi osapuoli ei saa toisesta selkeää sotilaallista voittoa. Esimerkiksi Irania vastaan on suunnattu eritasoisia talouspakotteita jo neljä vuosikymmentä. Näin ollen se, mitä tälläkin hetkellä mediassa tai kontrolloimattomassa sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan ja kuvataan, ei ole lainkaan yhdentekevää – valtiojohtoisesta propagandasta puhumattakaan. Voimme tällä hetkellä vain arvailla, mitkä olivat Venäjän tavoitteet vuoden 2022 helmikuussa alkaneessa operaatiossa. Vain muutamaa vuotta myöhemmin liittoutuneet joutuivat päätymään samaan johtopäätökseen pudotettuaan miljoonia tonneja pommeja Saksan asutuskeskuksiin. Sota on ajautunut tavanomaiseen kulutussodankäyntiin, jonka yleensä voittaa määrällisesti vahvempi.. Vastustajan taistelutahdon arviointi on osoittautunut erittäin vaikeasti ennakoitavaksi. Henkisellä kestokyvyllä ja tahdolla on edelleen suuri ja osin ennustamaton vaikutus sodankäyntiin. Saksan nopea eteneminen kesällä 1940 romahdutti ranskalaisten kyvyn ja tahdon taistella, mutta vielä saman vuoden aikana käynnistyneet pommitukset Britanniaa vastaan eivät johtaneet vastaavaan tulokseen. Niiden aikana Iran alkoi aktiivisesti kehittää omaa aseteollisuuttaan, minkä tuloksia näemme tällä hetkellä pörisemässä Ukrainan taivaalla. Kenties talouspakotteille pitäisi antaa enemmän aikaa, mutta ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Venäjä, joka on kooltaan ja luonnonvaroiltaan maailman suurin valtio, ei murru pakotteiden avulla. Joskus Venäjän ja Ukrainan välinenkin sota loppuu. Lyhyellä aikajänteellä on vaikea nähdä, että Ukraina kykenisi saamaan sotilaallisesti ratkaisevaa voittoa Venäjästä, joka on monta kertaa Ukrainaa suurempi. Saksalaisten taistelutahto ei murtunut. Mutta myös Venäjän voimavarat vaikuttavat ehtyneen ainakin toistaiseksi. Vaikuttaisi siltä, että tavoitteena oli Ukrainan miehittäminen nopeasti. Niin liittoutuneiden kuin Saksan arviot vastustajansa taloudellisesta kantokyvystä ja sotapotentiaalista osoittautuivat täysin erheellisiksi toisen maailmansodan aikana. Neuvostoliitto ei uskonut suomalaisten vastarintaan aloittaessaan ”paraatimarssinsa” Suomeen marraskuussa 1939. 28 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA konnollista erilaisuutta korostava ideologia laskee kynnystä äärimmäiseen väkivaltaan. Historiantutkijan on parempi olla arvailematta rauhan syntymekanismeja. Oliko Kremlillä käsitys, että ukrainalaiset eivät tekisi vastarintaa. Kulutussodan paluu Niin ikään taloudellisen kantokyvyn arviointi on osoittautunut hankalaksi. Mitkä ovat ne keinot, joilla määrällisesti alivoimainen Ukraina rikkoo tällä hetkellä vallitsevan symmetrisen asetelman. Historian valossa Ukrainan tulevaisuus ei vaikutakaan erityisen valoisalta, sillä sota on ajautunut tavanomaiseen kulutussodankäyntiin, jonka yleensä voittaa määrällisesti vahvempi. Moninapaisessa maailmanjärjestyksessä arviointi on osoittautunut entistä vaikeammaksi. Sen sijaan Saksan pommitukset tiivistivät brittien taistelutahtoa. Suurten filosofien, tiedemiesten ja säveltäjien kansakunta taisteli propagandan sumentamana ja kaiken järjen vastaisesti siihen asti, kunnes sen johtaja oli ampunut itsensä bunkkerissaan. Luulisi, että digitaalisessa maailmassa elävät ihmiset haluaisivat testata tiedon luotettavuutta, mutta onko lopulta niin, että meistä pääosalle tärkeintä on omien ennakkokäsitystemme vahvistaminen
Sodan ikuiset uhrit. Siviilit pakenevat Irpinin kaupungista rajun tulituksen jaloista.. 29 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA C A RL O S BA RR IA /R EU TE RS
Ukrainalainen malli Cajander juoksee asemiin miehittääkseen asemapaikkansa tarkastuspisteellä Gorenkassa Kiovan liepeillä 2.3.2022, ajoneuvon lähestyessä.. 30 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA VA D IM G H IR D A /A P . Ukraina käy talvisotaansa yksin
TEKSTI: TOMMI KOIVULA, PROFESSORI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU, SOTATAIDON LAITOS Tilaisuus tekee varkaan Ukrainan sota on osa kylmän sodan jälkeisen maailmanjärjestyksen rapautumista.. Valtioiden pelko turvallisuudestaan ja asemansa heikkenemisestä näyttää olleen kautta historian toistuva syy sotilaallisen voiman käyttöön kansainvälisessä politiikassa. . Emme välttämättä osu kauaksi totuudesta, jos Ukrainan sodan yhteydessä asetamme edelliseen sitaattiin Ateena-sanan sijaan sanan länsi ja spartalaisten sijaan Venäjän. Tällöin hyökkäys Ukrainaan näyttäytyisi Venäjän pyrkimyksenä pysäyttää tai estää näkökannaltaan negatiivinen ja valtionjohdon uhkaavaksi katsoma kehitys: Ukrainan irtautuminen Moskovan vaikutuspiiristä, ja maan liukuminen osaksi länttä ja viime kädessä Yhdysvaltojen johtamaa yhteisöä. 31 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA V arsinaisena syynä, joka tosin on vain hyvin harvoin mainittu, on nähdäkseni ollut Ateenan suuruuden kasvu; se pelotti spartalaisia ja pakotti heidät sotaan.” Näin kirjoittaa ateenalainen Thukydides 2 500 vuotta sitten historiateoksessaan Peloponnesolaissota, kun hän pohti antiikin Kreikkaa lähes 30 vuoden ajan ravistelleen Ateenan ja Spartan välisen sodan syttymisen syitä ja taustaa
Monien autoritaaristen maiden tapaan Putinin hallinnon piirteenä on usein pidetty ketteryyttä ja taktista kykyä hyödyntää muuttuvia tilanteita nopeasti. A FP. Jälkiviisaudella voimme kuitenkin arvioida, että Venäjän päätös vaihtaa valta Kiovassa väkivalloin perustui puutteelliselle, jopa virheelliselle tilannearviolle niin omista kuin vastapuolenkin kyvyistä. Kremlistä katsoen mahdollisuuden ikkuna Ukrainassa tehtävään vallanvaihtoon näyttäytyi alkuvuodesta 2022 monella tapaa otolliselta. Demokratialiikkeiden kasvu ei ole sopinut tähän ”vakautta” ja autoritaarisia hallintoja tukevaan ajattelutapaan, vaan Venäjän valtionjohto on kokenut myös oman väestönsä mahdollisena turvallisuusuhkana itselleen. Myös Ukrainan sisäpoliittinen asetelma vaikutti interventiota ajatellen lupaavalta, kun kokematon ja monella tapaa kevytsarjalaiseksi arvioitu presidentti Zelenskyi ryhtyi johtamaan sisäisestä jakautuneisuudestaan ja korruptiostaan tunnettua maataan. Kuten muutamia kertoja aiemminkin historiassa Venäjä on asemoinut itsensä vallitsevan järjestyksen ylläpitäjäksi etupiiriksi katsomallaan maantieteellisellä alueella. Venäjä Venäjä on ollut jo pitkään asemaansa tyytymätön suurvalta. Venäjän pelkoon näyttää yhdistyneen huoli niin sanottujen värivallankumousten leviämisestä Venäjälle ja muualle entiseen Neuvostoliittoon. Se alkoi irtautua alueellista vakautta koskevista kansainvälisistä sitoumuksistaan jo noin 15 Ukrainan sota on osa aikamme suurvaltapoliittista kilpailua . Jo tsaarien ajoilta tuttu uhkakuva saarretusta ja eristetystä Venäjästä tuntuu monella tapaa ohjaavan Putinin hallinnon ajattelua ja toimintaa. Seurauksena on ollut kuukaudesta toiseen todistettu jumiutuminen sotaan, laaja-alainen alueellinen epävakaus ja arvaamattomiakin geopoliittisia muutoksia. Ukrainalainen haupitsi lähettää terveisensä itään siellä jossain Ukrainassa. Näiden toimijoiden katsotaan pyrkivän levittämään lonkeroitaan alueille, joita Venäjä pitää valvontaansa kuuluvina, ja sitä kautta laajentamaan vaikutuspiiriään Venäjän kustannuksella. Joe Bidenin hallinnon epävarmalta vaikuttanut johtamistapa, edellisenä syksynä tapahtunut Afganistan-operaation sekasortoinen lopettaminen sekä Euroopan unionin jäsenmaiden vaikeudet muodostaa yhteisiä ulkoja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä viestivät kaikki osaltaan länsimaiden vähäisestä valmiudesta kyetä vastaamaan Venäjän röyhkeäänkään iskuun. Valtiollinen päätös sotilaalliseen kampanjaan ryhtymisestä vaatii uhkan lisäksi tavallisesti myös jonkinlaisen näkymän odotettavissa olevasta menestyksestä. 32 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Pelko ja houkutus Venäjän johto näyttää näkevän Naton samoin kuin Euroopan unioninkin ennen kaikkea Yhdysvaltojen vallan välineenä. Länsi näyttäytyi pikemminkin heikkona osapuolena, joka puhui paljon mutta ei näyttänyt kykenevän uskottavaan toimintaan
SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 33 A LE SS A N D RO G U ER RA /E PA . Venäjän yhteistoimintamiesten tuliasemat Ukrainan Donetskissa lähellä Bakhmutia.
Vuosien varrella Venäjä on pyrkinyt tehostamaan vaatimustaan lukuisilla sotilaallisen voimankäytön ja hybridivaikuttamisen keinoilla. Panosten suuruus ja ristiriitojen monikerroksisuus vaikeuttavat nopean ratkaisun aikaansaamista. Muut Toisaalta Venäjän hyökkäys Ukrainaan ilmentää suurempia asioita kuin vain yhden valtion alueellisia valtapyrkimyksiä, näistä keskeisenä on kylmän sodan jälkeisen maailmanjärjestyksen rapautuminen. Kyseessä on samanaikaisesti kamppailu Ukrainan maa-alueesta, poliittisesta järjestelmästä ja luonnonvaroista. Viime vuosille on ollut leimallista, että Kiina ja Venäjä ovat esittäneet oman haasteensa tähänastiselle monenkeskiselle maailmanjärjestykselle yhä määrätietoisemmin muiden suurten ei-läntisten toimijoiden tarkkaillessa asetelmaa. Osana etupiiripyrkimystä on ollut Venäjän vaatimus saada valvoa rajanaapureidensa aseistusta sekä yritykset kieltää Naton laajeneminen kansainvälisin sopimuksin. Nämä Venäjän tavoitteet ovat olleet perustavanlaatuisesti ristiriidassa länsimaiden ja Ukrainan hallituksen eurooppalaista turvallisuutta koskevien näkemysten kanssa. Lisäksi se on eurooppalaista turvallisuusjärjestelmän luonnetta koskeva poliittis-sotilaallinen valtataistelu ja yhä enemmän myös kamppailu Putinin hallinnon tai laajemmin Venäjän valtaapitävien ryhmittymien eloonjäämisestä. Seurauksena on suurvaltojen kilpailullisuuden korostuminen ja kaikenkattavuus: koko maailmanlaajuinen areena Lännen rintaman lujuus näyttää yllättäneen niin Venäjän kuin lännen itsensäkin.. Ukrainan sodassa on siis paljon pelissä Venäjän johdon, samoin kuin Ukrainan ja länsimaiden kannalta. 34 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA vuotta sitten, mistä lähtien se on vaatinut Eurooppaan etupiireihin perustuvaa uutta turvallisuusarkkitehtuuria, joka korvaisi kylmän sodan ja Neuvostoliiton romahduksen jälkeen luodun monenkeskisen järjestelmän. Sota Georgiaa vastaan vuonna 2008, opposition edustajien salamurhat ja vaalien manipulointiyritykset niin Venäjällä kuin muissakin maissa, korruption levittäminen, toistuvat yritykset kaataa Ukrainan hallitus, Krimin niemimaan laiton miehitys vuonna 2014, tuki Donbassin alueen kapinallisille ja viimein täysimittäinen sota Ukrainaa vastaan helmikuusta 2022 alkaen ovat tästä esimerkkejä
Kauhun tasapaino Ydinasevallan ajautuminen laajamittaiseen sotaan on lähtökohtaisesti aina kansainvälisen turvallisuuden stressitilanne. Molemmat ovat pyrkineet myös hyötymään sodasta ja vahvistamaan asemaansa sen myötä. Näin sodan vaikutukset heijastuvat entistä selvemmin myös varsinaisten osapuolten ulkopuolelle ja sekoittuvat osaksi muutenkin meneillään olevaa kansainvälistä kilpailua. Venäjä on nopean sotilaallisen voiton mahdollisuuden hiipuessa pyrkinyt iskemään siellä, missä se on mahdollista, tehokkaimmaksi katsomallaan tavalla ja entistä vähemmin pidäkkein. Ensinnäkin Ukrainan sota on jälleen kerran osoittanut perinteisen sotilaallisen voiman ja maanpuolustustahdon merkityksen. Toisaalta sota on aina arvaamatonta, eikä Venäjän voimavaroja tai kykyä käydä pitkää sotaa tule aliarvioida. Venäjän johto ottaa samalla askeleita, jotka ovat omiaan laajentamaan sotaa: esimerkiksi sodasta johtuvan ruuan ja energian hintojen nousun maailmanlaajuisia seurauksia on vaikea ennakoida. Vastaavasti Israel on iskenyt toistuvasti eri puolilla iranilaisia sotilaallisia järjestelmiä ja laitteita vastaan auttaen siten välillisesti Ukrainaa. Ukraina… Venäjän nopean voiton hiipumisen taustalla on ollut kaksi keskeistä tekijää: ukrainalaisten tekemä vastarinta ja sen tukijamaiden päättäväisyys. Venäjä ei ole myöskään ainakaan tähän asti osoittautunut sellaiseksi mestarilliseksi hybridityökalujen käyttäjäksi kuin monet lännessä ennakoivat. Toiseksi lännen rintaman lujuus näyttää yllättäneen niin Venäjän kuin lännen itsensäkin. Vastatoimena Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa länsimaiden hallinnot ovat asettaneet taloudellisia pakotteita ensisijaisesti rahoitusja liikennesektorilla sekä teknologiaviennissä. Lisäksi länsi, käytännössä Euroopan unioni, Yhdysvallat,. Ryhtyessään Ukraina-operaatioon Venäjä kaikesta päätellen ennakoi suhteidensa länsimaihin jonkinasteisesti rikkoutuvan hyökkäyksen myötä, mutta todennäköisesti se odotti saavansa ainakin poliittista ja taloudellista tukea lännen ulkopuolelta. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 35 näyttäytyy kilpailukenttänä, jossa suvereenit valtiot kamppailevat sotilaallisin, taloudellisin, diplomaattisin ja kulttuurisin valtakeinoin eri alueilla, kuten maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa, informaatiotilassa ja kyberissä. Vielä suuremmaksi stressi muodostuu, jos sotaa käydään toisen, ydinaseisiin tukeutuvan puolustusliiton lähialueella. Siirtyminen tykistön ja ohjusten laajamittaiseen käyttöön, siviilikohteiden terrorisointi, yritykset levittää kansainvälistä epävakautta ruoan ja energian saatavuutta rajoittamalla sekä ydinkatastrofilla uhkaaminen ovat tästä esimerkkejä. Epäonnistumiset taistelukentällä näyttävät vaihtuneen pyrkimykseen voittaa sota infrastruktuuria tuhoamalla sekä heikentämällä Ukrainan ja sen tukijoiden puolustustahtoa. Kiina ja Intia ovat vastanneet Venäjän sotaan Ukrainassa kuitenkin hillitysti ja jokseenkin kyynisesti, ikään kuin tarkkaillen, mikä osapuoli näyttäisi jäävän kamppailussa voitolle. Nato-maiden ja erityisesti Yhdysvaltojen reaktiota Venäjän hyökkäyssotaan on koko ajan hallinnut pyrkimys estää sodan leviäminen Naton ja Venäjän väliseksi. Näiden kahden suurvallan viileys on ollut Venäjän kannalta luultavasti pettymys. Esimerkiksi energiasta, koronarokotuksista, kansainvälisistä urheilutapahtumista, Euroviisuista tai älylaitteista on jo vaikea puhua neutraalisti suurvaltakilpailusta ja geopolitiikasta erillisinä asioina. Kuluneiden sotakuukausien perusteella näyttää siltä, että Kremlin kunnianhimon ja sen käytössä olevien voimavarojen välillä vallitsee epäsuhta. Kysymykset pelotteesta ja sodan mahdollisesta laajenemisesta eli eskalaatiosta ovatkin olleet alusta saakka Ukrainan sodan keskeisimpiä ulottuvuuksia. Vastoin Venäjän odotuksia Ukrainan poliittinen johto, asevoimat ja väestö ovat tehneet vastarintaa sinnikkäästi ja menestyksekkäästi. Vastaavasti Venäjän armeija tai venäläinen operaatiotaito eivät ole toistaiseksi vakuuttaneet sotanäyttämöllä. Muuttuvia asetelmia ovat seuranneet myös kaksi pitkäaikaista alueellista kilpailijaa, Iran ja Saudi-Arabia. Nato-maat Turkki ja Unkarikin näyttävät harjoittavan melkoista tasapainoilua osapuolten välillä
Lisäksi Yhdysvaltojen joukkojen läsnäoloa alueella on vahvistettu. Toisaalta Ukrainan sota on ollut Naton eurooppalaisille jäsenmaille keino sitoa Yhdysvallat Eurooppaan. Euroopan ja Suomen edun mukaista olisi saada Venäjä takaisin ylläpitämään rakentavalla tavalla alueellista turvallisuutta. Yhdysvalloille sota on vastaavasti ollut suurstrateginen mahdollisuus vahvistaa alueellista ja kansainvälistä johtajuuttaan ja edesauttaa eurooppalaisen asevoiman ”ryhtiliikettä”, joskin se näyttää muuttuvan vähitellen myös sisäpoliittiseksi kiistakysymykseksi kahtiajakautuneessa amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Nykynäkökulmasta katsoen siis Venäjän suurvalta-aseman vahvistamiseksi käynnistetty hyökkäys näyttää johtavan kuta kuinkin päinvastaiseen tulokseen. Sodan laajenemisen pelko on näytellyt merkittävää roolia: Nato-maiden ja erityisesti Yhdysvaltojen reaktiota Venäjän hyökkäyssotaan on koko ajan hallinnut pyrkimys estää sodan leviäminen Naton ja Venäjän väliseksi. Natossa jäsenmaat ovat vahvistaneet peloteja puolustusasemaansa sotilasliiton itäosissa perustamalla uusia taisteluosastoja. Näin voimakkaita taloudellisia, teknologisia ja poliittisia Venäjän-vastaisia rajoitteita ei olla nähty sitten kylmän sodan. Sodan pitkittyessä kansainvälisen yhteisön ponnistelut ovatkin yhä enemmän keskittyneet ydinaseiden käytön ennaltaehkäisemiseen. Historian valossa tässä kehityksessä tullaan ajan myötä saavuttamaan jonkinlainen tasapaino tai säätelymekanismi tärkeimpien toimijoiden välille. Samaan aikaan Venäjän ja Kiinan keskinäinen tasapaino kallistuu yhä vahvemmin Kiinan eduksi. Naton kannalta sota onkin ollut samanaikaisesti pakkotilanne ja mahdollisuus.. 36 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Kanada ja muut samanmieliset maat, on asettanut Venäjän hallintokoneiston avainhenkilöille henkilökohtaisia pakotteita ja ryhtynyt toimenpiteisiin estääkseen Venäjän valtion mediaa levittämästä vihamielistä sotapropagandaa. Sodan merkitys. Mahdollista on, että laajenemispelon osalta Ukrainan läntisissä tukijamaissa tulee tapahtumaan eräänlaista parkkiintumista: lisääntyvä valmius ja sietokyky suorempiin yhteenottoihin Venäjän kanssa ei ole poissuljettu vaihtoehto. Edellä on esitetty, että elämme parhaillaan eräänlaista strategisen kilpailun aikakautta, viime vuosikymmeninä vallinneen maailmanjärjestelmän rapautumista. Keskinäisriippuvuudesta ja rauhanosingosta luopuminen on ollut kivuliasta varsinkin monille eurooppalaisille jäsenmaille. Naton kannalta sota onkin ollut samanaikaisesti pakkotilanne ja mahdollisuus. Tällä tavalla Venäjä on onnistunut hyödyntämään ydinpelotettaan sodan reunaehtojen asettamisessa ja painostamisen välineenä. Venäjän armeijan sekä talouden ja teknologisen pohjan heikkeneminen, eurooppalaisten Nato-maiden, varsinkin Saksan, puolustusbudjettien merkittävä kasvu sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ovat kaikki omiaan muuttamaan Venäjän ja Naton välisiä voimasuhteita Venäjälle epäedulliseen suuntaan. Ukrainan tukijamaiden joukossa on myös jatkuvia epävarmuuksia Yhdysvaltojen sitoutumisen lujuudesta Eurooppaan, samoin kuin omien rivien kestävyydestä pitkäaikaisessa kulutussodassa. Toistaiseksi merkit uudenlaisesta maailmanjärjestyksestä ovat vielä sumeita. Laajenemisen pelko Venäjän taistelukentällä kokemista vastoinkäymisistä huolimatta sodan tietty epäsymmetrisyys säilyy: Venäjällä on ydinaseita, eikä maan olemassaoloa pystytä tästä syystä ulkoapäin uhkaamaan. Samasta syystä Ukrainan länsivalloilta saama apu tulee luultavimmin pysymään rajallisena. Realistista lienee kuitenkin arvioida, että edessä näyttää olevan vuosien mittainen vihamielinen tai parhaimmillaankin kylmä vaihe Venäjän ja länsimaiden välisissä suhteissa. Pakkotilanteesta on ollut kysymys siinä mielessä, että liittokunnan on uskottavuutensa vuoksi täytynyt vastata itäisten jäsenmaiden tukipyyntöihin ja vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan niissä. …ja länsi Monet Euroopan hallitukset ovat myös ilmoittaneet kasvattavansa merkittävästi puolustusmenojaan sodan seurauksena. Ydinaseet asettavat myös rajansa sille, mitä tavoitteita länsimaiden tukema Ukraina pystyy saavuttamaan tässä sodassa. Tätä kirjoitettaessa Ukrainan sodan lopputulos ja päättymisajankohta ovat vielä hämärän peitossa – voimme katsoa tapahtumia luotettavasti vain taaksepäin. Venäjän kannalta sodasta on nähtävissä kuitenkin jo nyt joitakin geopoliittisesti merkittäviä seuraamuksia
Ukrainalainen kranaatinheitin avaa tulen Kupianskissa 23.9.2022. KO ST IA N TY N LI BE RO V/ A P. 37 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA
Tämänkin sodan tutkimus käynnistyy toden teolla vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen varsinaisista sotatapahtumista. 38 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Sotataidolla tarkoitetaan pelkistäen taitoa käyttää asevoimia sodan päämäärien saavuttamiseksi sekä menestyksellistä kykyä valmistautua mahdolliseen sotaan. Tästä huolimatta voidaan jo nyt todeta, että sotaa Ukrainassa ja Ukrainasta on käyty sodankäynnin yleisten periaatteiden näkökulmista puolin ja toisin niin taidolla kuin taidottomuudella. Sotataito on kansainvälisistä suuntauksista huolimatta kuitenkin aina sidoksissa myös kansallisiin erityispiirteisiin. Venäjän oikeudeton ja jo lähes yhdeksän vuotta kestänyt sota Ukrainassa, sekä etenkin sen viimeinen vuoden mittainen hyökkäyssotavaihe ovat avanneet sotataidon havainnoinnille, seuraamiselle ja analysoinnille aivan uuden ulottuvuuden. TEKSTI: MARKO PALOKANGAS SOTILASPROFESSORI, YE-EVERSTILUUTNANTTI VA D IM G H IR D A /A P. Vaikka sotaa on voinut seurata lähes reaaliaikaisesti, niin on korostettava analyysin pinnallisuutta. Sotaa taidolla ja taidottomuudella Sodankäynnin yleisten periaatteiden ilmentymiä sodasta Ukrainassa
39 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA . Venäläisen panssarimiehen kauhu: ukrainalainen maanpuolustaja ja NLAW.
Toisinaan, tai tuskin koskaan, sodat soljuvat erinomaisten suunnitelmien, ennakko-oletusten tai päämäärien mukaisesti. Clausewitz huomauttaa: ”Kaikkia teoriayrityksiä voidaan pitää analyyttisinä edistysaskelina totuuden alueella, mutta ne ovat synteettiseltä osaltaan täysin käyttökelvottomia.” Periaatteiden ei siten koskaan tarkoitettu olevan sotataidon ”perustuslaki”, vaikka aikojen saatossa on sotateoreetikoiden keskuudessa esiintynyt jonkinlaista yritystä muuttaa periaatteet vallitsevaksi osak. Periaatteista on tehty eri valtioissa useita sotataidon lainalaisuuksia korostavia luetteloita, joita on sitten uusien oppien sekä tekniikan kehityksen myötä muunneltu. Tästä sota Ukrainassa on lähihistoriamme karvain esimerkki. Tuskin mikään valtio tai sen asevoimat lähtevät sotaan valmistautumattomina, saati häviämään tulevia operaatioita tai taisteluita. Sodankäynnin periaatteet ovat perustuneet sotakokemuksiin ja lukuisten oppien kirjon avulla kehitettyihin tiivistyksiin, joita kukin sotatyönjohtaja on joko hyödyntänyt tai jättänyt huomioimatta organisoidessaan, varustaessaan, kouluttaessaan ja johtaessaan joukkojaan sodassa. Sodankäynnin periaatteet ovat varmuudella lähes kaikkien maiden aseja puolustusvoimien upseeriston perusopetuksessa ja oppikirjoissa, tavallaan ne ovat myös hyvin yleismaailmallisia. Sotateorioiden ja sotien käytännön välillä on kuitenkin aina suuria eroavaisuuksia, toisinaan jopa päinvastaisia tapahtumakulkuja tai lopputuloksia. Preussilainen kenraali Carl von Clausewitz kirjoitti jo aikanaan varoituksen uskoa liikaa siihen, että sotaa voidaan käydä joidenkin tiettyjen periaatteiden mukaan. Kyse ei ole mistään sävyeroista tai tulkintaerimielisyyksistä. Sodankäyntiä on läpi ihmiskunnan sotaisan historian leimannut muutama keskeinen ”sääntö”, jotka ovat sotateoreetikkojen tutkimuksissa ja kirjoituksissa jalostuneet sodankäynnin periaatteiksi. Sotateoreetikot eivät kuitenkaan koskaan tarkoittaneet sodankäynnin periaatteiden luetteloa muuksi kuin analyyttiseksi apuvälineeksi sotilaallisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. 40 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA S odan päämäärien saavuttamisen takeena on lähtökohtaisesti erinomainen valmistautuminen sotaan sekä sen voittaminen eli vastustajan pakottaminen antautumaan joko ehdoin tai ehdoitta
Puolustaja on myös usein korostanut olosuhteiden ja toimintaympäristön hyväksikäyttöä taistellessaan omalla alueellaan niin maalla, merellä kuin ilmassa. Venäläistä hävitettyä kalustoa Butshassa Kiovan liepeillä 3.4.2022. Näitä on syytä tarkastella yhdessä ja erikseen niin Venäjän kuin Ukrainan ja koko läntisen yhteisön tuen näkökulmista. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 41 si sotataitoa. Epäonnistuttuaan surkeasti kentällä, purkivat venäläiset surkeutensa avuttomiin butshalaisiin ukrainalaissiviileihin.. Sodankäynnin periaatteet ovat enemmänkin suunnittelun ja toimeenpanon apuna toimiva johtajan muistilista, ei siis missään tapauksessa sodan tai operaatioiden malliratkaisu. Puolustustaistelu on tilapäinen taistelulaji, jolRO D RI G O A BD /A P U KR A IN IA N PR ES ID EN TI A L PR ES S SE R VI C E KUIN TALVISODASSA. Venäläisvaunuja Rostovin alueella lähellä Ukrainan rajaa 22.2.2022 ryhmittymässä hyökkäykseen. Vasemmalla: sen täydellinen epäonnistuminen. On myös tiedetty, että Venäjän asevoimat on tarkoitettu ensi sijassa hyökkäyssodankäyntiin. Oikealla: keskitysmarssi. Sota Ukrainassa ja Ukrainasta on osoittanut, että niin Venäjän asevoimat kuin Ukrainan puolustusvoimat ovat joko menestyneet tai epäonnistuneet karmaisevalla tavalla sodankäynnin periaatteiden hyödyntämisessä. Venäjän asevoimista, venäläisestä sotataidosta sekä asevoimien harjoitustoiminnasta on tehty Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen jo yli 30 vuoden ajan lukuisia analyysejä, raportteja, tutkimuksia ja havaintoja. Kaikkien näiden taustalla sodankäyntiin vaikuttaa myös ylitsepääsemätön epävarmuus, joka johtuu ”sodan usvasta”, eli jatkuvasta kitkasta, asevaikutusten kantamista sekä tulivoiman tappavuudesta, taistelijoiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn vaatimuksista sekä taistelutahdon merkityksestä niin strategisella, operatiivisella kuin taktisella tasolla. Sodan sumussa Nykyaikaisessa sodankäynnissä on useita perusperiaatteita, joista keskeisimmät ovat päämäärän selkeys, yllätyksellisyys, voimien ja asevaikutuksen keskittäminen, voimien taloudellinen käyttö, aktiivisuus, sotatoimien yksinkertaisuus, johtosuhteiden selkeys ja operaatioturvallisuus. Kaikkialla on tiedetty ja ymmärretty, että Venäjä on ollut aina valmis käyttämään asevoimiaan tarvittaessa politiikan päämäärien saavuttamiseksi. Päämäärän selkeys ja yllätyksellisyys Kenties herkullisin sotataidollinen havainto sodankäynnin periaatteiden valossa Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan on ollut yhtäältä koko hyökkäyssodan yllätyksellisyys, päämäärät ja tavoitteet sekä toisaalta Ukrainan valmius puolustaa valtiollista suvereniteettiaan läntisen yhteisön tuella. Venäjän asevoimat sekä venäläinen sotataito ovat olleet jo pitkään lähes kaikkien länsimaiden ja etenkin sotatieteilijöiden mielenkiinnon kohteina
Maataistelujen iskevän kärjen muodosti noin 100–140 pataljoonan taisteluosastoa, joissa kussakin oli noin 800 sotilasta. 42 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA la luodaan vain edellytykset taistelun voittoon vaadittavalle hyökkäykselle. Lisäksi itä-Ukrainan konfliktialueilla arvioitiin olevan noin 15 000 venäläismielistä taistelijaa. Venäjällä oli tammikuussa 2022 erilaisten arvioiden mukaan Ukrainan läheisyydessä ja Valko-Venäjällä yli 120 000 tai jopa 150 000 sotilasta. Ainoa järkeenkäypä selitys tähän epäjohdonmukaisuuteen on harvainvaltaiseen ja autoritääriseen sekä syvälle korruptoituneeseen valtajärjestelmään pesiytynyt ominaisuus, jossa valtaapitäville halutaan kertoa heidän haluamansa totuus (Pravda) seurauksista välittämättä. SE RH II N U Z H N EN KO. On vaikea uskoa tai mieltää, että Venäjän sotilastiedustelu (GRU tai GU), ulkomaan tiedustelu (SVR) tai muut turvallisuuspalvelut (kuten FSB) olisivat tuottaneet Venäjän ylimmälle johdolle eli asevoimien pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimoville, puolustusministeri Sergei Šoigulle, saati presidentti Vladimir Putinille väärää tiedustelutietoa Ukrainan kyvystä puolustaa maataan, kansallisesta yhtenäisyydestä tai läntisen yhteisön reaktioista Venäjän aggressioon ja hyökkäykseen. Venäjän asevoimien kesken jäänyt uudistusreformi, syvään juurtunut korruptio, oligarkkien tyytymättömyys, Putinin sisäpiirin eli silovikkien (pajariston) häikäilemätön vallankäyttö sekä talouMaaoperaation toteutustapa ja taktiikka ovat olleet alusta lähtien osin jopa Venäjän sotilasdoktriinin vastaisia. Alueella oli myös tukijoukkoja ja muita jo ennestään olevia sotilasmuodostelmia. Näistä noin puolet oli tuotu muualta Venäjältä ja toinen puoli alueella olevista pysyvän valmiuden sotilasmuodostelmista. Asetelma Venäjän johdon pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesta ideasta, suurvaltojen ”pyhästä allianssista”, ”Venäjän suuruudesta” ja ”Novorossiasta” romuttui kuitenkin helmikuun lopussa 2022. Siksi Venäjän kaikessa toiminnassa näyttäytyi yhä selvempi strategisen syvyyden tavoittelu ja yhtenäinen turvallisuusvyöhyke, joka ulottui Kremlin kartoilla arktiselta alueelta Mustanmeren kautta Välimerelle. Päämäärän selkeys perustui kuitenkin Putinin ja hänen lähipiirinsä olettamukseen nopeasta erikoisoperaatiosta, jonka selvinä tavoitteina olivat Ukrainan hallinnon kaataminen ja korvaaminen venäjämielisellä hallinnolla, läntisen yhteisön eristäminen Ukrainasta, Donbassin valtaaminen, Ukrainan meriyhteyksien pysyvä katkaisu ja turvattu maayhteys Krimille ja Transnistriaan. Sodankäynnin periaatteiden listalta näyttäisi pudonneen Venäjän voimapolitiikan huumassa pois ikiaikainen sotataidollinen viisaus: älä koskaan aliarvioi vastustajaasi tai yliarvioi omia kykyjäsi. Huhtikuussa 2021 Venäjän toimintatapa sekä välit Ukrainaa kohtaan alkoivat kiristyä entisestään. Venäjän päätavoitteena oli selvään etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Haluttu totuus Kaikesta päätellen vaikuttaa siltä, että Kremlille ja Putinille päätös käyttää asevoimia päämäärän ja tavoitteen saavuttamiseksi oli vuoden 2021 lopulle tultaessa väistämätön, joskin hyvin selvä ratkaisu. Esimerkiksi Ukrainan pyrkimykset Euroopan unionin täysivaltaiseksi jäseneksi sekä tavoite Natoon liittymisestä olivat presidentti Putinin hallitsemalle Venäjälle ja Kremlin sisäpiirin hallinnolle liikaa. Määrä vastasi noin kolmasosaa koko Venäjän maavoimien pataljoonien taisteluosastoista. Sen sijaan mahdollisimpana vaihtoehtona voidaan pitää usean Putinin suosiosta keskenään kilpailevan tiedustelupalvelun sekavasta tilannekuvasta muodostettua yltiöoptimistista tilanneymmärrystä, joka perustui Venäjän asevoimien yliarviointiin ja samalla Ukrainan ja läntisen yhteisön tuen aliarviointiin
Vaikka Ukrainan kansa ei puolustusvoimineen ollut helmikuussa 2022 läheskään tasaveroinen Venäjään nähden, oli sillä kuitenkin etunaan kotimaansa puolustamisen kautta nouseva henkinen tahto sekä mahdollisuus kääntää perinteinen sodankäynti vastarintataisteluksi, jossa kaikilla epäsymmetrisillä keinoilla voitiin kiistää Venäjän sotilaallinen ylivoima. Vasemmalla sivulla: Ukrainalainen raketinheitin valmiina ottamaan ruokansa vastaan Donetskissa 29.11.2022. Osa Venäjän asevoimien sotilaista ei edes tiennyt olevansa sodassa, saati Ukrainan maaperällä. Se on hyödyntänyt strategista viestintää ja laajaa informaatiotilaa erittäin taitavasti. Jälkikäteen tarkasteltuna – vaan ei jälkiviisaudella – on todettava, että Venäjä toimi ja eteni suunnitelmassaan varsin yllätyksettömästi ja Kremlin omaa rationaalisuutta noudattaen. Toisaalta Venäjäkin osaa pidätellä ja koota voimiaan ja olla iskemättä ilmeisimpinä hetkinä. Venäjän asevoimien johtosuhteet olivat alusta lähtien epäselvät ja monimutkaiset. Kaikesta päätellen Venäjän ”erikoisoperaation” perusteet olivat alun alkaenkin epäselvät ja hajanaiset. Ukrainan muodostaman viestin – narratiivin – menestys sosiaalisessa mediassa kumpuaa siitä, että viestintää koordinoidaan . Sillä oli asevoimissa noin 250 000 sotilasta ja koulutettua reserviä jopa 900 000 taistelijaa, joista taistelukokemusta saaneita veteraaneja jopa 300 000 henkilöä. Venäjän asevoimien toimintaa leimasivat myös jatkuvat logistiset ongelmat ja liikkeen hitaus sekä sotilaiden heikko moraali ja taistelutahto. Aliarvioitu vastustaja Tätä kaikkea vasten on tiedostettava, että Ukraina kyky torjua Venäjän laajamittaista hyökkäystä oli parantunut merkittävästi vuodesta 2014 lähtien. Ei varsinaisesti, sillä molemmat sodan osapuolet olivat jo tottuneet taistelemaan toisiansa vastaan ja kaikki merkit viittasivat Venäjän aloittamaan laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Päämärän selkeys oli Ukrainan kannalta hyvin selvä: raju puolustustaistelu kansan ja valtiollisen olemassaolon puolesta kaikin mahdollisin keinoin. Tykinruokaa, venäläiset asevelvolliset saavat siunauksen ortodoksipapilta astuttuaan palvelukseen syksyllä 2022. Ulkomaailman silmin katsottuna kyseessä oli kuitenkin järjenvastainen operaatio, joka pyrittiin viimeiseen saakka välttämään. Ukrainan valtionjohto tai puolustusvoimat eivät ole kertoneet oikeastaan mitään toimintamenetelmistään. Ukrainan puolustusvoimat oli myös saanut vuosien ajan läntisen yhteisön tukea, muun muassa sotilaskoulutuksen ja erilaisten strategisen sekä operatiivis-taktisen konsultoinnin myötä. ST RI N G ER /E PA -E FE. Kun johtamisjärjestelmät eivät toimineet, tukeuduttiin operaatioiden ja taisteluiden johtamisessa matkapuhelimiin ja helposti paikannettaviin laitteisiin. Sen sijaan hyökkäyssodan aloitusta on aina vaikea ennakoida minuutin tarkkuudella, vaikka usean länsimaan tiedustelupalvelut pyrkivät sitä helmikuun alusta tekemään. Ukraina sen sijaan on hallinnut puolustussodassaan informaatiosodankäyntiä ja varjellut taitavasti operaatioturvallisuuttaan. Tästä yhtenä esimerkkinä voidaan pitää Ukrainan päätöstä käynnistää yleinen liikekannallepano vasta Venäjän tuli-iskun käynnistyttyä – todella yhdennellätoista hetkellä. Löytyykö kummankaan osapuolen toiminnasta yllätyksellisyyttä. Johtosuhteiden selkeys ja operaatioturvallisuus Maaoperaation toteutustapa ja taktiikka ovat olleet alusta lähtien osin jopa Venäjän sotilasdoktriinin vastaisia. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 43 dellisten resurssien välistävedot olivat hyökkäyssodan ensimmäinen kompastuskivi. Yllä: Kuin 1914
Niin ikään Venäjän merivoimilla ja laivastolla oli alusta lähtien vaikeuksia saavuttaa täydellistä meriherruutta Mustallamerellä sekä Asovanmerellä. Vaiheen päätti Venäjän asevoimien vaikeudet ja nopean hyökkäyksen strateginen epäonnistuminen. Informaatiosodassa pätee sama lainalaisuus kuin muuallakin. Operaatio ei ollut yksinkertainen, eikä voimaa keskitetty. Ei Zelenskyin poikkeuksellinen johtajuus ole vain karismaa ja rohkeutta, vaan ennen kaikkea sitoutuneisuutta, sillä sitoutuneisuus synnyttää lojaalisuuden. Häikäilemätön ja uhkarohkea se kyllä oli. Tuli-iskua, joka jäi odotettua lyhyemmäksi, seurasi Venäjän asevoimien eteneminen ja maahyökkäys ilmavoimien ja merivoimien tukemana käytännössä viidessä operatiivisessa suunnassa. 44 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA kaikilta tasoilta presidentistä yksittäisiin sotilaisiin. Läntiseen yhteisöön suunnattu teema on, että Ukraina tarvitsee aseita ja taistelee liberaalin demokratian ja Euroopan vapauden puolesta. Ensimmäisenä julki tullut tieto saa yleensä suurimman yleisön, vaikka tieto myöhemmin kumottaisiinkin virheellisenä. Niin kauan kun kuvat ja viestit miehitetyistä kaupungeista voivat saavuttaa Ukrainan kansan ja kansainvälisen yhteisön, vastarinta jatkuu ja kasvaa. Venäjä ilmoitti pitävänsä ”operatiivisen tauon” joka tarkoitti käytännössä M A KS IM LE VI N (R EU TE RS. Taidokkain propaganda on inhimillistä. Venäjän asevoimien hyökkäys alkoi tuli-iskuoperaatiolla Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin, puolustuksen ja joukkojen tukikohtiin sekä ryhmityksiin. Jo aiemmin alkaneilla kyberoperaatioilla sekä informaatiovaikuttamisella pyrittiin kiistämään koko Ukrainan valtiollinen suvereniteetti. Yksinkertaisuus, voimien keskittäminen ja taloudellinen käyttö Venäjän oikeudettoman hyökkäyssodan kulku voidaan hahmottaa neljään toisiaan seuraavaan vaiheiseen. Hyökkäyssodan ensimmäiseksi vaiheeksi voidaan hahmottaa sodan alku 24. helmikuuta 2022 ja sitä seuranneet sotatapahtumat huhtikuun puoliväliin saakka. Venäjä on edelleen jäljessä informaatiotilassa. Vaihe päättyi Venäjän asevoimien ja etenkin pataljoonan taisteluosastojen hitaaseen liikkeeseen, maahyökkäyskiilojen pysähtymiseen pääurille sekä mittaviin huollollisiin ongelmiin. Vaiheistuksen avulla voidaan kuitenkin havainnoida sodan osapuolten sotataidollisista ratkaisuista esille nousevia periaatteita yksinkertaisuudesta, voimien keskittämisestä sekä niiden taloudellisesta käytöstä. Ukrainalla on selvä strategisen kommunikaation teema ja narratiivi. Myös Venäjän ilma-avaruusvoimien kyky saavuttaa ilmaherruus Ukrainassa oli menetetty Ukrainan sinnikkään ilmapuolustuksen ja vastarinnan vuoksi. On korostettava sitä, että kyseiset vaiheet ovat ajallisen sekä tapahtumien kautta muodostettuja eivätkä millään tavoin sidoksissa operaatioihin tai suunnitelmien toteutumiseen tai toteutumattomuuteen
Hyökkäyssodan kolmannen vaiheen voidaan hahmottaa olevan elokuun alku – lokakuun loppu, jolloin Ukraina valmisteli ja aloitti useita vastahyökkäyksiä maan eteläja itäosissa. Pelotteen tai painostuksen merkitykset korostuvat erityisesti yhdistämällä ne suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi tavoiteltuun loppuasetelmaan. Likaisten keinojen käyttö, kuten järjestelmällisten sotarikosten, sodan oikeussääntöjen vastainen ryöstely, raiskaukset ja siviilien murhat, ovat poliittisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamisessa lisääntyneet tavalla, joka eräissä tapauksissa on tehokkuudeltaan ylittänyt aseiden voiman. Sodan neljäs vaihe marraskuun 2022 alusta lähtien aina helmikuuhun 2023 on ollut molemmille osapuolille erittäin vaikea. Ja usvasta paljastuivat… Sodan toinen vaihe alkoi 18.4., jolloin Venäjän asevoimat aloittivat uuden eteneminen 5–8 suunnassa, tavoitteena Sieverdonetskin, Lysitšanskin, Artemivskin, Slovjanskin ja lopulta Kramatorskin valtaaminen. Nyt pidäkkeitä on aikaisempaa vähemmän. Sota Ukrainassa on jälleen kerran osoittanut myös perinteisen sotilaallisen voimankäytön kynnyksen madaltumisen ja sitä vastaan vaalittavan kansallisen maanpuolustustahdon merkityksen. Koko Ukrainan yhteiskunta, kaikki kaupungit, kansallinen infrastruktuuri, kuten tiet, rautatiet, siviililentoliikenne, energialaitokset, logistiikka, varastot, sairaalat, päiväkodit, koulut, pellot ja kirkot, ovat Venäjän asevaikutusten kohteina. Ukraina koulutti ja varusti joukkojaan lännen antamalla raskaalla aseistuksella. Sota Ukrainassa on osoittanut, että monimuotoistunut sodankuva ja sotataito sisältävät myös yhä enemmän pelotteen ja painostuksen eri muotoja sekä ei-sotilaallisia keinoja. Näillä tavoilla Venäjä pyrkii luomaan tiedostettuja ja tarkoituksenmukaisia vaikutuksia Ukrainan yhteiskunnan kaikille osa-alueille. Pelotetta ja painostusta korostetaan voimakkaalla informaatiovaikuttamisella ja kaukovaikutteisten asejärjestelmien suunnatuilla iskuilla siviilikohteisiin – niiden avulla tavoitetaan sekä määritelty kohdeyleisö että laaja joukko muitakin toimijoita. Ukrainan kykyä salaamiseen, harhauttamiseen ja yllätykseen ei voi liikaa korostaa. Eivät vain sotilaskohteet. Vaihetta leimaa Ukrainan aloitteen tempaaminen sekä hallitut joukkojen siirrot, iskut Venäjän lentotukikohtiin ja ammusvarikkoihin, Kertšinsalmen siltaan ja niin edelleen. Venäjä pyrki kaikin tavoin valmistautumaan Ukrainan vastahyökkäyksiin muun muassa siirtämällä joukkojaan Donbassista Hersonin alueelle. Venäjä oli käytännössä pakotettu Putinin päätöksellä asevoimien osittaiseen liikekannallepanoon, jonka toimeenpanossa esiintyi lukuisia vaikeuksia ja puutteita. Poikkeukselliset olosuhteet riisuvat naamiot kaikkien kasvoilta, ei vain valtioiden johtajilta. Mutta paljon on jo voitettu takaisin. Voimien taloudellisen käytön ääripäät ilmentyivät näissä kahdessa vaiheessa Ukrainan eduksi, koska Venäjä joutui reagoivaan asemaan ja menetti samalla sodan kannalta oleellisen aloitteen. Ukrainan jatkuva strateginen viestintä etelässä alkavista vastahyökkäyksistä perustui näemmä taitavaan harhautukseen, jolla saatiin Venäjän asevoimat ja Kreml toimimaan. Se mikä on naamion takana, se mikä on ollut kätketty ja nyt tullut esiin, on totuus asiasta. Ukrainan puolustusvoimien vastahyökkäykset on suunniteltu ja toteutettu huolella ja sodankäynnin yleisiä periaatteita hyödyntäen. Informaatioja teknologiamaailmassa sotilaallisille pelotteille tai painostukselle sekä laajemmin uhkille ja asevaikutuksille altistuvat siten lähes kaikki yksilöt, ryhmät, kansat sekä yhteisöt. Taidokkain propaganda on inhimillistä. …sodan kylmät kasvot Venäjän tapa käydä sotaa on todistanut, että sodan säännöt ovat muuttuneet oleellisella tavalla entistä likaisemmiksi. Kuten olemme joutuneet todistamaan, on suurvalloilla taipumus tehdä ikäviäkin asioita varjellessaan etujaan. Ukrainan sota ei vielä ole ratkennut Ukrainan puolustusvoimien jatkuvien vastahyökkäysten tuloksena maan pohjois-, itäja eteläosissa. A P. Venäjän jatkuva muistuttaminen ydinaseen tai muiden joukkotuhoaseiden käytön mahdollisuuksista ovat näistä käsinkosketeltavia esimerkkejä. Ukrainan puolustusvoimat, presidentti Volodymyr Zelenskyin karismaattinen peräänantamattomuus sekä läntisen yhteisön tuki yhtäältä voimistivat Ukrainan puolustuskykyä ja toisaalta heikensivät Venäjän mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteitaan. Ukraina on myös hyödyntänyt puolustustaistelussaan menestyksekkäästi alivoimaisen taktiikkaa ja epäsuoraa lähestymistapaa. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 45 valmisteluja, joukkojen siirtoja, huoltamista ja täydentämistä maaliskuun lopulta alkaen uuteen tehtävään Itä-Ukrainassa. Sota on kuitenkin aina tragedia ja erittäin poikkeuksellinen tilanne sekä asetelma, jossa ihmisen kyky raakuuksiin ja tappamiseen käytännössä näyttäytyy kaikkine ääripäineen. Vaikka sodankäynti itsessään on aina ollut hyvin monimuotoista, ovat etenkin pelotteen ja painostuksen vaikutukset osana laajamittaista sotaa laajentuneet merkittävästi. Vaiheen aikana vallattiin muun muassa Luhansk, mutta Donetsk vain osin
. Lähdeaineisto ei kuitenkaan ole vielä riittävän kattava objektiiviseen ja kriittiseen tieteelliseen tutkimukseen. TEKSTI: JANNE MÄKITALO SOTILASPROFESSORI, YE-EVERSTILUUTNANTTI Asevoimat vastakkain Suorituskykyä ja operaatioita – aseita ja osaamista. Tässä artikkelissa tarkastellaan sodan molempien osapuolien käytössä olevia suorituskykyjä ja niiden merkitystä tehtyjen operaatioiden kannalta. Nyt saatavilla olevien lähteiden perusteella on silti mahdollista tehdä alustavia hypoteesinomaisia päätelmiä, joita myöhemmin käyttöön saatavan aineiston avulla voidaan testata. 46 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Venäjän hyökkäys Ukrainaan tarjoaa runsaasti tutkittavaa
Asevoimien komentajalla on johtamisessa apunaan Ukrainan asevoimien yleisesikunta. Ukrainan maavoimat Maavoimat jakautuu mekanisoituihin joukkoihin, panssarijoukkoihin, vuoristojoukkoihin, rakettija tykistöjoukkoihin, maavoimien ilmailuun ja maavoimien ilmatorjuntaan. Sotilastiedustelun päällikkö johtaa sotilastiedusteluelimiä ja -yksiköitä, kuten erikoisyksikkö Krakenia. Puolustushaaroista tarkastelemme seuraavaksi vain maavoimia. Ukrainan asevoimat jakautuvat maavoimiin, merivoimiin ja ilmavoimiin sekä alueellisiin joukkoihin, ilmarynnäkkö-, erikoisja rajavartiojoukkoihin. Ne, kuten kaikki muutkin puolustushaarat ja asevoimien osat, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, siirrettiin ennen sotaa peruste. Maavoimissa on neljä alueellista johtoporrasta: Pohjoinen, Itäinen, Eteläinen ja Läntinen sotilasalue. Hänen alaisenaan toimii Ukrainan puolustusministeri, jolla on alaisenaan Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö ja Ukrainan asevoimien komentaja. 47 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA G EN ER A L ST A FF O F TH E A RM ED FO RC ES O F U KR A IN E U krainan presidentti on Ukrainan asevoimien ylipäällikkö. Ilmaja merisodankäynnistä voit lukea omista artikkeleista toisaalla tässä lehdessä
Ukrainalaisen lennokkiyksikön miehet kantavat lintuaan kotiin sen laskeuduttua pellolle tehtävänsä jälkeen. Etua on tuonut myös vastustajan surkea suoritus.. JA SO N BE A U BI EN /N PR . 48 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA . Venäläisillä on hyviä aseita, mutta kyky ottaa niistä teho irti, tuntuu puuttuvan. Venäläinen kolminkertaiseen äänennopeuteen yltävä MiG-31-taistelukone kuormanaan hypersooninen H-47M2 Kinžal -ilmasta maahan -ohjus. Ukrainalaiset ovat osanneet hyödyntää modernia teknologiaa joustavasti ja innovatiivisesti
Venäjän hyökkäysryhmitys Sodan alkaessa Venäjän maavoimilla oli Ukrainan rajoilla yhdeksän joukkoryhmittymää: • Valko-Venäjän lounainen • Valko-Venäjän kaakkoinen • Brjanskin • Kurskin • Voronežin • Smoleskin • Rostovin • Kubanin ja • Krimin joukkoryhmittymät. Vahvuudet ja organisointi Ukrainan asevoimien aktiivihenkilöstövahvuus oli sodan alkaessa eri arvioiden mukaan noin 196 600– 209 000. Joukkoryhmittymiin kuului maavoimien joukkojen lisäksi osia ilmarynnäkköjoukoista ja Venäjän merivoimien Pohjoisen, Itämeren ja Mustanmeren laivastoista. Ukrainan asevoimien operaatioturvallisuus on ollut erittäin korkealla tasolla. Ukrainan maavoimien peruskokoonpanoina ovat mekanisoidut prikaatit, panssariprikaatit, moottoroidut jalkaväkiprikaatit ja vuoristoprikaatit. Ukrainan sisäministeriön alaisuudessa toimivat rajavartiojoukot, pelastuspalvelujoukot, kansalliskaarti, poliisi ja erikoispoliisi. Pioneerija suojelutukea antaa pioneerirykmentti ja suojelurykmentti. Johtamisen tuen järjestävät viestirykmentit. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 49 tun Yhteisoperaatioalueen (Joint Forces Operation area/Joint Operational Command of the Armed Forces of Ukraine) johtoportaan alaisuuteen. Muista yksikkötyypeistä mainittakoon elektronisen sodankäynnin rykmentti, pataljoonat ja komppaniat, ilmatorjuntarykmentit ja helikopteriprikaatit. Epäsuoran tulen yksiköistä mainittakoon tykistöprikaatit, tykistöohjusprikaatit, raketinheitinprikaatit ja raketinheitinrykmentit. Ukrainan puolustukseen osallistuu lisäksi tuntematon joukko vapaaehtoisia ja puolisotilaallisia yksiköitä, joiden sijoittumisesta asevoimien organisaatioon ei ole varmuutta. Huollon tuesta vastaavat huoltorykmentit ja -komppaniat. Joukkoryhmittymien johtosuhteet ja niiden muutokset, alistukset ja niiden muutokset sekä komentajatappiot ovat niin laaja ja toistaiseksi osin sodan usvan peitossa oleva kokonaisuus, ettei sen käsittely tässä artikkelissa ole mahdollista. Erilaisten poliisi-, vapaaehtoisja puolisotilaallisien yksiköiden henkilöstön määräksi on arvioitu 102 000. Harva niistä ylsi kuitenkaan tavoitteena olleeseen 800–900 sotilaan vahvuuteen.. Sodan aikaisista kokoonpanomuutoksista ja ristiinalistuksista on tihkunut mediaan vain vähän tietoa. Valtion turvallisuudesta vastaavaa turvallisuuspalvelua johtaa Ukrainan turvallisuuspalvelun johtaja, joka on presidentin alainen. Alueellisten joukkojen suunniteltu vahvuus oli 50 000 henkilöä, mutta määrä on kasvanut merkittävästi sodan kuluessa. Maavoimien vahvuus oli 125 600 henkilöä, ilmavoimien 35 000, ilmarynnäkköjoukoilla 20 000 ja erikoisjoukoilla 1 000. Oleellisin tieto venäläisistä joukoista on, että joukkoryhmittymien varsinainen iskuvoima koostui yli 120 pataljoonan taisteluosastosta (PTSTOS). Edellä mainittujen lisäksi koulutetun reservin määrä oli noin 900 000 henkilöä
Hyökkääjät. Kun vastassa oli päättäväinen ja osaava kotinsa puolustaja, osoittautuivat venäläis-desantit mainettaan surkeammiksi.. Sodan kuluessa vajaavahvuisten PTSTOS:jen voima ehtyi entisestään ukrainalaisten järjestelmällisen vastarinnan ja taisteluosastojen riskialttiin kolonnamuotoisen etenemisen takia. Ukraina liittyi ydinaseiden leviämisen estämistä koskevaan sopimukseen ja lähetti hallussaan olleet noin 1 900 ydinkärkeä Venäjälle purettavaksi. toukokuuta 1994 allekirjoitetun Budapestin muistion myötä. ?????. ??????) harjoitus. Venäläisten ilmarynnäkköjoukkojen ja merijalkaväen iskukyky on merkittävästi alentunut Ukrainan sodan johdosta, puhumattakaan muista Venäjän asevoimien pysyvän valmiuden joukoista. Maan vuonna 1991 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen – neljää kuukautta vajaan 23 vuoden aikana – asevoimien vahvuutta laskettiin voimakkaasti, ja vanhemmasta neuvostoperäisestä kalustosta ryhdyttiin luopumaan. Ukrainan asevoimien suorituskykyjen kehittämisen osalta seuraava vaihe käynnistyi vuoden 2014 tapahtumista ja päättyi Venä. PTSTOS:n akilleenkantapäänä oli yhtenäisen huollon heikkous ja epäsuoran tulen riittämättömyys. Jalkaväen vähyys on kostautunut lisääntyneinä vaunutappioina. Venäjän maahanlaskujoukkojen (????????-????????. Koska Hostomelin kentän taktiselle tasolle kutistunut maahanlaskuoperaatio on ollut käytännössä ainoa ilmarynnäkköjoukkojen koulutusta vastaava tehtävä eikä maihinnousua Mustanmeren rannikolle ole tehty, on laskuvarjojääkärien ja merijalkaväen sotilaiden verta vuodatettu erikoiskoulutus huomioiden toissijaisissa tehtävissä. Toinen merkille pantava tekijä on erikoiskoulutettujen joukkojen tuhlaaminen. On arvioitu, ettei Ukraina olisi kyennyt ylläpitämään hallussaan olleiden ydinkärkien ja niiden kantolaitteiden suorituskykyä. 23 vuotta Ukrainan asevoimien suorituskykyjen kehittymisessä on tunnistettavissa kolme toisistaan eroavaa vaihetta. Voimme tietenkin pohtia, että olisiko Venäjä ryhtynyt Krimin miehittämiseen helmikuussa 2014 ja olisiko Ukrainan tilanne tyystin erilainen kuin nyt, jos Venäjällä olisi ollut pienikin epäilys siitä, että Ukrainalla olisi ollut toimintakuntoisia ydinaseita. Ukrainan asevoimien merkittävimmästä suorituskyvystä luovuttiin 5. 50 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Hyökkäys PTSTOS:n runkona on tavallisesti kolme rynnäkkötai kuljetuspanssarivaunuin liikkuvaa moottoroitua jalkaväkikomppaniaa, yhdestä kahteen panssarikomppaniaa ja joukkueen tai komppanian/patterin vahvuisia tukiosia kranaatinheittimistöstä, tykistöstä, raketinheittimistöstä, ilmatorjunnasta, pioneereista ja panssarintorjunnasta sekä tiedusteluvoimaa. Budapestin muistion mukaisesti Venäjä, Yhdysvallat ja Iso-Britannia, myöhemmin myös Kiina ja Ranska, takasivat Ukrainan turvallisuuden, itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden
Samaan aikaan Ukraina vetosi länsimaihin raskaamman aseavun saamiseksi. helmikuuta 2022. Kyse ei ole pelkästään materiaalivirtojen kasvattamista suorituskyvyistä, vaan ennen kaikkea päättäväisyyden, lujuuden ja henkisen kestävyyden tukemisesta. Uusienkin järjestelmien teknologia kuitenkin perustui neuvostoaikaisiin ratkaisuihin. Neljän vuorokauden kuluessa Yhdysvallat, Kanada ja 18 eurooppalaista valtiota olivat tehneet päätöksen kalustoja tarvikeavusta Ukrainalle. Logistiikkaa ja ihmetekoja Sodan ensimmäisten viikkojen aikana Ukrainaan alkoi saapua tuhansia, lopulta kymmeniä tuhansia panssarintorjunta-aseita ja kevyitä ilmatorjuntaohjuksia ja paljon muuta kevyttä taisteluvälinemateriaalia. Miehittämättömiä ilma-aluksia on käytetty tukemaan koko tulenkäytön ”putkea”, maalitiedustelusta maalittamiseen, tulenkäyttöön ja BDA:han (Battle Damage Assessment, vaikutuksen arviointi) asti. Länsimaiden osoittaman poliittisen tuen ohella Ukraina alkoi näiden kahdeksan vuoden kuluessa hiljalleen ostaa ja saada aseapuna nykyaikaista länsimaista aseistusta. Euroopan unionin ja NATOn jäsenvaltioiden poliittinen tuki ja materiaaliapu ovat olleet keskeinen tekijä Ukrainan vastarinnan yhtenäisyyden ja lujuuden varmistamisessa. Tänä aikana Ukrainan oma puolustusvälineteollisuus kehitti uusia taisteluvälineitä ja modifioi olemassa olevia. Operaatiotaidon merkittävä osa-alue on operaatioedellytysten luominen. Lennokkien torjuntakeinot ovat tehokkaita, mutta Ukrainan kokemus. Tällaisen materiaalimäärän kuljettaminen Ukrainaan oli merkittävä logistinen operaatio, joka kesti kuukausia. Apu lännestä Kolmas, edelleen käynnissä oleva vaihe käynnistyi torstaina 24. Raskaan kaluston siirrot, tarpeellinen koulutus, logistiset ”materiaalivuoret” ja operatiivisen yllätyksen taannut harhautusoperaatio olivat valmiina elokuun lopulla 2022. Vastahyökkäyksen materiaalisten edellytysten luomisessa ei riitä, että varataan muun muassa ampumatarvikkeet, polttoaineet ja elintarvikkeet operaation ensimmäistä vaihetta varten. Menetelmä on erittäin kustannustehokas tapa kuluttaa miehittäjän miesvoimaa ja kalustoa. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 51 jän aloittamaan laittomaan hyökkäykseen 24. Ukrainassa valmistettujen ja Yhdysvalloilta sekä Isolta-Britannialta saatujen panssarintorjuntaohjusten ja kannettavien ilmatorjuntaohjusten ansiosta sodan alkuvaiheessa kyettiin aiheuttamaan siinä määrin tappioita edenneille pataljoonan taisteluosastoille ja niitä tukeneille hävittäjille ja taisteluhelikoptereille, että kolonnien liike alkoi merkittävästi hidastua. Ukrainan asevoimat on ampumatarvikkeiden määrien suhteen edelleenkin alakynnessä Venäjän asevoimiin verrattuna. Se on kuitenkin taisteluvälineiden ja asejärjestelmien tyyppien suhteen kyennyt kohoamaan vastustajansa tasolle ja niiden käytön taidon, yllätyksellisyyden ja oveluudenkin ansiosta jopa ohittamaan Venäjän. Menestyksen hyväksi käyttäminen ja ”operaatioiden jatkuvan virran” varmistaminen vaatii logistikoilta ihmetekoja. Läntisestä aseavusta muodostui Ukrainan kansan puolustustahdon tae ja maan asevoimien voimanlähde, Center of Gravity. Edistysaskeleita tapahtui niin tulivoiman, liikkuvuuden, suojan kuin johtamisenkin alueella. Fyysisten tappioiden lisäksi on muistettava psyykkinen rasitus, jonka alituinen vaaralle alttiina olo ja katkerien tappioiden näkeminen aiheuttaa jo valmiiksi taistelumoraalin suhteen toimintakykynsä kanssa kamppailevien, jopa pakko-otettujen sotilaiden mielissä. helmikuuta 2022. Lentävät robotit Läntinen media on verrannut tapaa, jolla Ukraina on käyttänyt laajasti lennokkeja kineettiseen vaikuttamiseen, toisen maailmansodan ja Vietnamin sodan aikana toteutettuihin infrastruktuuria tuhoaviin mattopommituksiin. Menetettyjen maa-alueiden takaisinvaltaaminen edellytti korkeammalle ja pidemmälle ulottuvia ilmatorjuntaohjuksia, pitkän kantaman epäsuoran tulen asejärjestelmiä, tykistötutkia, taistelupanssarivaunuja, rynnäkköpanssarivaunuja ja valtavat määrät ampumatarvikkeita sekä polttoainetta. Turkkilaisen Bayraktar-lennokin käytöstä on siirrytty COTS-pohjaisiin (Commercial off-theshelf, kahtaiskäyttö) ratkaisuihin, joissa kaupallisten monikoptereiden modifioinnin ansiosta kyetään varsin tarkasti pudottamaan kranaattikonekiväärien ja kranaattikiväärien kranaatteja sekä käsikranaatteja poteroihin ja jopa panssarivaunujen luukuista sisään. Ja siihen ukrainalaiset kollegat kykenivät. Koska kyse oli suurelta osin järjestelmistä ja välineistä, joista Ukrainan asevoimilla ei ollut aikaisempaa kokemusta, oli myös aloitettava useita tyyppikoulutuksia, jotka myöskin ottivat oman aikansa. Kyky pitkäaikaiseen vastarintaan saavutettiin kevään kuluessa. Kehitys ei kuitenkaan ollut niin nopeata ja määrät niin suuria, että asevoimien suorituskyvyt olisivat kehittyneet tasolle, joka olisi muodostanut Venäjän aggressiolle pidäkkeen helmikuussa 2022. Suomalaisestakin näkökulmasta droonit ovat taistelukentän arkea, ja sen kanssa on elettävä
Venäläisille on muodostunut arvovaltakysymykseksi saada näistä edes yksittäisiä aselavetteja tuhotuksi. Tahto oli taitoa ja tavaraakin arvokkaampi. Ukrainan vastahyökkäysten onnistumisessa näyttää keskeisenä tekijänä olleen kauaskantoisen, operatiivisen tulenkäytön tehokkuus. Venäjän operaation ensimmäisen vaiheen painopiste oli muodostettu Kiovan suuntaan. Alakuvassa harkovalaiskaartilaiset ampuvat venäläisellä 122 mm:n D-30 (Suomessa 122H63) -haupitsilla lokakuussa 2022. Ilmasta maahan -vaikuttamisen osalta Venäjä on joutunut Ukrainan ilmapuolustuksen tehokkuuden ja kärsittyjen Su-25-maataistelukonesekä Ka-52ja Mi-24-helikopteritappioiden johdosta käyttämään huomattavasti vähemmän rynnäkkökonekalustoaan kuin sen taisteluoppiin kuuluu. Venäläisten ohjusten lavetteina ovat olleet lentokoneet, alukset, sukellusveneet ja järeät maastokuorma-autot. 52 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA . Operaation tavoitteena oli Kiovan valtaaminen 72 tunnin kuluessa. Tällöin tuhoa tekee raskaan ohjuksen massa, liike-energia ja mahdollinen polttoainejäämä. Ukrainan kansalliskaartilaiset korjaavat sotasaalista Harkovan seudulla marraskuussa 2022. Kaukovaikuttaminen Venäjän sodassa käyttämät operatiivisen ja taktisen tasan kaukovaikuttamiskyvyt ovat koostuneet ohjusaseistuksesta, ilmasta maahan -vaikuttamisesta ja kauaskantoisesta raketinheittimistöstä ja tykistöstä. Yli puolet niistä on päätynyt Ukrainan voittoon. ten perusteella vasta-aseratkaisut eivät ole vielä riittävän tehokkaita. HIMARSmoniputkiraketinheittimen ja M777-haupitsin tarkkuusampumatarvikkeiden ansioista on kyetty tuhoamaan arvokkaita pistemaaleja. Modernien ohjustyyppien varastojen huvettua on käytetty vanhoja, epätarkkoja malleja. Tämän johdosta ilmavoimien kalustoon kuuluvat risteilyohjukset ovat huvenneet merkittävästi ja vanhempaa mallistoa on jouduttu ottamaan käyttöön. Ilmakomponentin osalta on tavallaan ajauduttu pakostakin kaukovaikuttamisen alueelle. Toisena tavoitteena oli Ukrainan asevoimien puolustuksen murtaVY A C H ES LA V M A D IY EV SK Y Y/ RE U TE RS VY A C H ES LA V M A D IY EV SK Y Y/ RE U TE RS. Marraskuun kuluessa on saatu viitteitä, että ukrainalaisiin kohteisiin olisi vaikutettu käyttämällä ydinaseiden kantojärjestelmiksi alun perin valmistettuja ohjuksia, joiden taistelukärjet olisi poistettu. Harkova kestää… Ukrainan sodassa oli tämän artikkelin alkuperäisen tekstin kirjoittamisajankohtaan 5.12.2022 mennessä käyty jo yli 50 merkittävää taistelua, eikä loppua ole näköpiirissä. Alueellinen puolustus ja kansanarmeija reserviläisineen ja vapaaehtoisineen osoittautui jälleen mittaamattoman arvokkaaksi ja tehokkaaksi voimavaraksi. Käytetyt ohjukset ovat jakautuneet ballistisiin, risteily-, raskaiden raketinheittimien kauaskantoisiin ja hypersoonisiin ohjuksiin
Sotilasstrateginen päätös painopisteen siirtämiseksi itään oli tehty. Myös Ukrainan joukot ovat onnistuneet valtaamaan alueita takaisin. Sodan toinen vaihe, venäläisten 18. Ukrainalaisen siviiliväestön kannalta sodan rasittavin vaihe alkoi lokakuun 8. Azovstalin terästehtaan uumenista nousi 16. Ukraina oli tehnyt oikeutetun iskun Kertšinsalmen Krimin puoleisiin rakenteisiin katkaistakseen Krimillä olevien venäläisjoukkojen merkittävän huoltoreitin. Ensimmäinen läpimurto saavutettiin pimeätaistelussa huonosti koulutettuja ja varustettuja ja pimeätoimintaan tottumattomia, pääosin pakko-otettuja niin sanottuja kansantasavaltojen taistelijoita ja heitä johtaneita venäläisupseereita vastaan. Aika näyttää, oliko Venäjän sotilasjohdon päätös vetää Dniprojoen länsija pohjoispuoliset joukot vastarannalle yksinomaan Ukrainan vastahyökkäyksen menestyksen ansiota vai johtuiko se voimien taloudellisesta käytöstä ja tavoitteiden tarkistamisesta. Erityisesti venäläisen merijalkaväen tappiot olivat etelässä raskaat. Maansa ja kotiensa puolustajat. päivän jälkeen. Sodan ensimmäisen vaiheen eräänlaisena käännekohtana voidaan nähdä venäläisen joukkojen hyökkäysvoiman ehtyminen Kiovan suunnalla jatkuvien pienten iskujen ja väijytysten kuluttamana ja merkittävien huollollisten ongelmien näännyttämänä. toukokuuta alkaen ainakin 959 taistelijaa, monet heistä haavoittuneina, ja tuntematon määrä siviilejä. Vaikka venäläisten maayhteys Krimille saatiin turvattua, Dniprojoen (Dnepr) kastelukanava Krimille saatiin haltuun ja Zaporižžjan ydinvoimala ”turvattua”, ei päätavoitteeseen ylletty. Jos Kiovaan ei päästäisi, ei Harkovan oblastin länsialueen taisteluillakaan ollut enää merkitystä. Sodan kolmantena vaiheena voidaan nähdä Ukrainan vastahyökkäysvalmistelut, siihen liittyvä harhauttaminen ja syyskuun 6. Harkovalaistaistelijoita Suomen sotilaillekin tutun BMP2 -rynnäkkövaunun kannella syyskuussa 2022.. Venäjä päätyi vetämään joukkonsa syyskuun toisella viikolla, ja pääosa Harkovan oblastista oli Ukrainan hallussa syyskuun puoliväliin mennessä. Donbasin taistelut jatkuvat edelleenkin kiivaina. Sodan ensimmäinen vaihe päättyi 28. Liikkuvat, tulivoimaiset eliittiyksiköt oli siirretty etelään ja koillinen jätetty toisarvoisten joukkojen varaan. Ukraina sieppaa aloitteen Venäläisjoukot kohtasivat vastoinkäymisiä myös etelässä, vaikka piikkinä lihassa olleet sankarilliset Mariupolin puolustajat joutuivatkin laskemaan aseensa, kun edessä oli saarrettujen haavoittuneiden ja siviilien täystuho. Ukraina ei tosin myöntänyt olleensa iskun tekijä. Sekä media että läntiset tiedustelupalvelut pitivät todennäköisimpänä operaatioalueena etelää. maaliskuuta alkaneeseen operatiiviseen taukoon, jonka aikana Kiovan operaatiosuunnan joukkoja Dnipron molemmin puolin ryhdyttiin huoltamaan ja siirtämään ensin pohjoiseen Valko-Venäjälle ja sitten itään kohti Donbasia. Vaikka Ukrainan vastahyökkäys näyttää menestyneen useilla suunnilla, vaatii venäläisten joukkojen poistaminen kokonaan Ukrainasta useita kuukausia – ellei peräti vuosia – länsimaisen aseavun merkittävää lisäämistä ja tuhansia tai peräti kymmeniä tuhansia sankarivainajia. O LE KS A N D R RA TU SH N IA K/ RE U TE RS . Ei tule kuitenkaan väheksyä Harkovan suunnassa tapahtunutta neljän ukrainalaisprikaatin sitkeätä viivytysja kulutustaistelua, joka ilmeisesti vaikutti merkittävästi venäläisten vetäytymispäätökseen. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 53 minen, minkä tuli tapahtua kolmen viikon kuluessa. Tämän hinnan Ukrainan yhtenäinen kansa on valmis maksamaan itsenäisyytensä ja koskemattomuutensa turvaamiseksi. Odessa jäi valtaamatta ja yhteys Transnistriaan muodostamatta. Luhansk saatiin vallattua, mutta Donetskin viimeiset ukrainalaispesäkkeet pitivät sitkeästi puoliaan. Venäjän sotilasjohdon oli vältettävä katastrofi eli Kiovan suunnan joukkojen jääminen saarretuksi tai tuhoutuminen ukrainalaisten vastahyökkäyksessä. huhtikuuta alkanut ”suurhyökkäys” Donbasissa saavutti vain osittaista menestystä. päivänä alkanut operaatio. Läntisestä aseavusta muodostui Ukrainan kansan puolustustahdon tae ja maan asevoimien voimanlähde, Center of Gravity. Voima ehtyi Mykolajivin sitkeiden puolustajien edessä. Vapauden hinta Kahden ensimmäisen vuorokauden jälkeen oli onnistuttu valtaamaan takaisin noin tuhat neliökilometriä ja sen jälkeen tuhat neliökilometriä vuorokaudessa, neljännen taisteluvuorokauden kuluessa yhteensä yli 3 000 neliökilometriä. Venäjä aloitti kostoiskut Ukrainan sähkönjakelujärjestelmää, voimalaitoksia, vedenjakelun kohteita ja muita väestön toimeentuloon liittyviä maaleja vastaan. Länsimaiset tiedotusvälineet olivat alkaneet uutisoida odotettavissa olevasta vastahyökkäyksestä jo elokuun alussa
Sodan sumussa käy harvoin niin kuin on suunniteltu. TEKSTI: SIMO PESU JA PENTTI FORSTRÖM Venäjän tavoitteista on eri näkemyksiä. Olivat ne mitkä hyvänsä, Venäjä ei niitä ole saavuttanut. Tämä on johtunut erityisesti yhdestä asiasta: ukrainalaisten vastarinnasta, joka on ollut arvioitua vahvempaa. 54 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA . Venäjän häpeä Miksi Venäjän asevoimat epäonnistuu?. Vai eikö todellisuus vastannutkaan perinteisesti kaavamaista taktiikkaa noudattaneen Venäjän suurta suunnitelmaa. Venäjä on joutunut vetäytymään valtaamiltaan alueilta – Kiovan ympäristöstä maaliskuussa, Harkovan alueelta syyskuussa ja Hersonista marraskuussa. Miksi Venäjä ei sodi niin kuin se on suunnitellut sotivansa. Venäjän tavoitteena oli Ukrainan vallanvaihto nopealla, joitakin päiviä kestävällä operaatiolla ja sen jälkeen asteittainen yleisen vastarinnan tukahduttaminen
Venäjä on hyökännyt Ukrainaa vastaan sotilaallisesti vuodesta 2014.. Niin kutsutun Donetskin kansantasavallan ”separatistitaistelijoita” vaunun kannella Donetskin liepeillä tammikuussa 2015. Venäjän narunuket. 55 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA RE U TE RS /A LE X A N D ER ER M O C H EN KO
Venäjän sotilaspolitiikan tavoitteena on siis sotilaallisen voiman luominen ja kehittäminen, sen käytön valmistelu ja tarvittaessa käyttö politiikan sanelemalla tavalla. Häntä ja se koira Venäläisessä käsitteistössä sotilaspolitiikan ja sotilasstrategian ero on usein kuin veteen piirretty viiva. Edellistä tukee myös se, että Venäjä on syksyllä kiihdyttänyt Ukrainan yhteiskunnan infrastruktuurin järjestelmällistä tuhoamista. Sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämiseen osallistuu ja sotilaalliseen organisaatioon kuuluu asevoimien ohella lukuisa joukko muita viranomaisia, ja sitä tukee joukko pääosin valtion omistamia yrityksiä. Venäjän johdolla onkin erittäin vahva halu saavuttaa sotilaallisesti tilanne, jossa se voi säilyttää kasvonsa omien kansalaistensa silmissä. Talven kuluessa syntyy kokemus siitä, millaista suorituskykyä Venäjä pystyy ensi kertaa toteuttamassaan mobilisaatiossa muodostamaan ja mitä sillä kyetään saamaan aikaan jatkossa. Aseellisen väkivallan käsitettä on puolestaan kautta venäläisen sotateorian historian pidetty sodan olennaisena tunnusmerkkinä. Venäjän maavoimien ajoneuvot siirtyvät vehnäpellossa lähellä Donetskin Olenivkaa heinäkuun lopulla 2022. Hierarkkisesti tarkasteltuna sotilaspolitiikka kuitenkin ohjaa tai ainakin pyrkii ohjaamaan resurssien ja välineiden käyttöä sotilasstrategisesti asetettujen tavoitteiden ja päämäärän mukaisesti. Kaikissa tapauksissa yhteistyö Venäjän ja länsimaiden välillä on jatkossa vahvasti omista eduista lähtevää, jos länsimaat siihen yleensäkään lähtevät. Venäjällä on toistaiseksi voimaa kasvattaa sotilaallista kapasiteettiaan, vaikka sen kyvyt tappioiden myötä heikentyvätkin. Venäjän kesäoperaatiot päättyivät hyökkääjän tappioon.. Venäjä puolestaan joutuu arvioimaan taloutensa edellytyksiä pitää kansalaisensa riittävän tyytyväisinä sekä mahdollisia roolejaan kansainvälisessä yhteisössä. Vastaavasti se pyrkii hyödyntämään myös Valko-Venäjän resursseja ja aluetta yhä laajemmin. Venäjä on valmistautunut kulutussotaan asteittain taloudellisella liikekannallepanolla ja syyskuussa käynnistetyllä henkilöstön liikekannallepanolla. Molemmilla osapuolilla vaikuttaa olevan halua, voimavaroja sekä kykyä sodan jatkamiseen. Venäjän sotilaspolitiikalla on lähtökohtaisesti kaksi tavoitetta, jotka yhdistyvät turvallisuuden ylläpitämisen päämäärään: sotilaallisen voiman käytölle edullisten olosuhteiden luominen ja sotilaallisen voiman kehittäminen erityisesti asevoimien osalta. Ilmeistä onkin, että länsimaissa tasapainoillaan kansallisten etujen, talouden heikkenemisen ja Ukrainan tukemisen välillä. . Ukrainan suhteen edellytykset ovat vieläkin heikommat. Se on joko puolustuksellista, jolloin tärkeimpänä menetelmänä on laaja-alainen strateginen pidäke, jonka tarkoitus on pyrkiä ehkäisemään sotilaallinen hyökkäys Venäjää vastaan pelottamalla tai uhkaamalla, tai hyökkäyksellistä, jolloin asevoimaa käytetään sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Sota näyttää pitkittyvän edelleen, ja sitä käydään kuluttamalla vastustajaa sillä odotusarvolla, että oma voima kuluu hitaammin. Tällöin suurvaltasuhteissa pidäkettä toteutetaan käytännössä ydinasepotentiaalilla. Toimet ovat ilmeisiä seurauksia sen kärsimistä tappioista. Venäjä näyttää odottavan länsimaiden väsyvän sodan ylläpitämiseen ja antavan periksi Ukrainan tukemisessa. Venäjän sotilaspolitiikka on toiminnallisesti kahtiajakoista. Venäjä puolestaan joutuu ankarasti miettimään, millä edellytyksillä kanssakäymistä länsimaiden kanssa voi yrittää, kun sen luottamus ja arvovalta on menetetty. Ukrainan kapasiteetti ja kyvyt sodankäyntiin taas ovat yhä vahvemmin riippuvaisia länsimaiden taloudellisesta ja sotilaallisesta tuesta. Venäläiset taas ovat kyenneet vaikuttamaan yhteiskuntaan ja talouteen erityisesti infrastruktuuriin kohdistuvilla iskuillaan. 56 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA A loite rintamalla on ollut yleisesti Ukrainalla elokuusta alkaen. Toinen olennainen piirre venäläisessä ajattelussa on se, että sotilaspolitiikka käsittää teorian ja käytännön ulottuvuuA LE X A N D ER ER M O C H EN KO /R EU TE RS Venäläisessä käsitteistössä sotilaspolitiikan ja sotilasstrategian ero on usein kuin veteen piirretty viiva. Toisaalta se merkitsee, että Venäjä ei ole luopunut sodan tavoitteistaan
Sodassa Naton asevoima näyttäytyi keskeisenä vastustajana ja asevoimien harjoittelun painopisteenä. Näistä kaikista on olemassa runsaasti esimerkkejä ja aineistoa helmikuusta 2022 lähtien. Venäjän presidentti julisti 24.2.2022 käynnistäneensä sotilaallisen erikoisoperaation, mikä merkitsi puolustuksellisen pidäkkeen muuttumista hyökkäykselliseksi sotilaallisen voiman käytöksi. Tästä oli tunnusmerkkejä nähtävissä jo pitkään ennen operaation käynnistämistä. 57 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA A LE X A N D ER ER M O C H EN KO /R EU TE RS A LE X A N D ER ER M O C H EN KO /R EU TE RS det. Venäjän marionetit avaavat tulen vaunullaan lähellä Mariupolin Azovstalin teollisuusaluetta Ukrainassa 5. Tässä artikkelissa tarkastelemme lähinnä käytännön toimintaa Ukrainaa vastaan käytävässä sodassa. Venäjän rauhanaikainen tavanomainen asevoima oli muodostettu ja valmisteltu toteuttamaan sodassa puolustusta sekä taistelemaan pienemmissä konflikteissa. Vastustajan organisaation hajottamisen ja tulella tuhoamisen, maavoimien ilma-avaruuspuolustuksen tukemana toteuttaman viivytyksen sekä vastahyökkäykset yhdistävän ajatuksen sisältävä toimintatapa nimettiin . Erikoisoperaatio Sotilaspolitiikka käytännön toimintana ohjaa siis muun muassa asevoimien kehittämistä, niiden taisteluja liikekannallepanovalmiuden ylläpitoa, liikekannallepanoresurssien muodostamista, aseistuksen ja varustuksen tuotannon järjestämistä, kansalaisten henkisen tilan muokkaamista maanpuolustusta varten sekä kansainvälistä sotilaallista yhteistyötä. toukokuuta 2022.. Näiden rauhan ajan tehtävien ohella sotilaspolitiikalla on vahva rooli asevoiman käytössä sodan aikana
Hyökkäys Venäjä valmistautui ja käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan rauhan ajan sotilaallisella voimallaan. Pääosa venäläisittäin jatkuvassa valmiudessa olevasta maavoimasta ja vuonna 2014 miehitettyjen alueiden joukot sekä muiden viranomaisten joukkoja suunnattiin Ukrainan lyömiseen ja ainakin osittaiseen valtaamiseen. Tappiot kasaantuivat jatkuvasti taistelussa oleviin joukkoihin, eikä niitä kyetty sodan jatkuessa korvaamaan. Venäläisen asevoiman joukkojen muodostaminen ja koulutus 2010-luvulla eivät näytä yleisesti vastaavan sen joukkojen käyttöä hyökkäyksessä Ukrainaan. 58 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 2010-luvun lopulla Aktiiviseksi puolustukseksi. Vaihtelevien arvioiden mukaan 170 000–210 000 sotilaan joukkoryhmä, jota tuettiin ilmaja merivoimilla, kärsi jo alussa merkittäviä tappioita. Ukrainalaisilla on kuitenkin ollut osaamista ja riittävä kapasiteetti hyödyntää venäläistä taktisen tason kaavamaisuutta ja luoda sen kautta operatiivisen sekä strategisen tason menestystä. Joukkojen muodostaminen ja kouluttaminen joudutaan uudistamaan seuraavina vuosina. Ukrainaan suunnatussa hyökkäyssotatoimessa edelliset piirteet näyttävät toistuvan. Kaavamaisen taktiikan perinne Venäläisen sotataidon aikaa kestävissä piirteissä kaavamaisuus on painottunut taktisella tasalla ja luovuus ilmentynyt operatiivisella sekä strategisella tasalla. Hyökkäyksellisen kyvyn luominen perustuu rauhanaikaisen tulivoiman ja joukkojen täydentämiseen sekä laajentamiseen mobilisaatiossa. Molemmat konseptit ovat muuntuneet sodan aikana pakotettuna tappioiden myötä, ja niitä joudutaan muovaamaan edelleen taistelukentän käytännön sanelemalla tavalla. Joukkojen muodostamisen on sodankäynnin tarpeiden ohella mukauduttava Venäjän edellytyksiin rekrytoida, varustaa ja kouluttaa väkeä suuresta potentiaalista. A LE X A N D ER ER M O C H EN KO /R EU TE RS Venäjä valmistautui ja käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan rauhan ajan sotilaallisella voimallaan.. Rauhan ajan sotilaallinen voima ei ollut riittävä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen Ukrainassa tai sen sotilaalliseen lyömiseen. Venäläisen sotavoiman keskeinen vahvuus näyttää olevan sen suuri potentiaali
Niin kutsuttujen separatistien miehistöaines ei ole useimmiten sitä tuoreinta ikäluokaa. . Yhteiskunnan energiansaannin estämisellä sekä liikekannallepanon tuottamilla resursseilla se kuluttaa ukrainalaista yhteiskuntaa ja sen puolustuskykyä. Venäjä siirsi joukkojensa ja tulenkäytön painopisteen Donbasin alueelle, jossa Ukrainan asevoimat kulutti venäläisten hyökkäysvoiman pois kevään ja kesän aikana. Varusmieskoulutuksen rinnalle kehitettiin sopimussotilasjärjestelmää. jatkuvan valmiuden joukkoihin, varastoitiin tai hävitettiin. 59 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Venäjän tavoitteista on eri näkemyksiä. Sodan alussa näytti, että Venäjä pyrki syrjäyttämään tai tuhoamaan Ukrainan hallinnon ja valtaamaan laajoja maaalueita. . Tämä epäonnistui Ukrainan vahvan vastarinnan ansiosta, ja Venäjän joukot vetäytyivät pohjoisesta Ukrainasta. Venäjän yhteistoimintamies vaunuineen Donetskin Bugasin kylässä Ukrainassa maaliskuussa 2022. Kaaderoiduiksi kutsutut joukot kuitenkin purettiin 2010-luvun uudistuksissa, henkilöstö irtisanottiin tai sijoitettiin uudelleen, kalusto siirrettiin joko säilytettäviin ns. Syksyllä Venäjä on joutunut edelleen vetäytymään itäiseltä Harkovan alueelta ja eteläisessä Ukrainassa Dniprojoen (Dnepr) itärannalle Ukrainan asevoimien vastahyökkäysten alta. Venäjä onkin syksyllä käynnistänyt Ukrainan energiainfrastruktuurin järjestelmällisen tuhoamisen ja joutunut turvautumaan liikekannallepanoon tappioiden korvaamiseksi sekä lisävoiman muodostamiseksi. Venäjä näyttää pyrkivän talvella 2022–2023 vakauttamaan rintaman. A LE X A N D ER ER M O C H EN KO /R EU TE RS Liikekannallepanokyky Neuvostoliiton hajottua asevoimien valmiusjärjestelmää muutettiin radikaalisti – henkilöstöpuutteiden takia asevoimat organisoitiin eri asteisessa valmiudessa oleviin joukkoihin rauhan ajan varuskunnissa. Näiden ohella liikekannallepanossa oli tarkoitus muodostaa lisää sotilaallista voimaa supistetussa valmiudessa olevista joukoista. Niin kutsutun Luhanskin kansantasavallan separatisten Venäjän armeijan varustama ajoneuvokolonna miehitetyllä alueella Ukrainassa helmikussa 2022 vain kolme päivää kevään 2022 hyökkäyksen alettua.. Olivat ne mitkä hyvänsä, Venäjä ei niitä ole saavuttanut
Edellisten välillä pohditaan ja valmistellaan omat toimintamahdollisuudet molempien suhteen sekä määritellään niiden sisältämät riskit. Venäjän asevoimat näyttää menettäneen merkittävän osan erityisesti panssaroidusta kalustostaan ja on kuluttanut vastaavasti muita raskaita aseita ja ampumatarvikkeita. Molemmat joukkojen täydennystavat ovat varmasti tarpeen jatkossakin, jos ja kun tavoitteena on luoda joukkojen kierrättämiseen taistelun, reservin ja huollon välillä riittävä joukkokokonaisuus. Reserviläisiä on lähetetty lähes suoraan täydentämään taistelussa kuluneita joukkoja, mutta samanaikaisesti heistä pyritään luomaan myös yksiköitä pidemmässä koulutuksessa. Venäjä aloitti hyökkäyksen rauhan ajan joukoilla ja varustuksella sekä logistiikkajärjestelyillä. On ilmeistä, että joukoilla oli käytössään paras käyttöön otettavissa ollut kalusto. Opit Sotaa ja sen taisteluita suunniteltaessa ja niihin varauduttaessa pyritään yleisesti määrittelemään vastustajan todennäköisimmät toimintamahdollisuudet sekä kaikkein vaarallisimmat toimintamahdollisuudet. On ilmennyt laaja viuhka puutteita ja ongelmia asevoimien kyvyn parantamisessa liikekannallepanon avulla niin henkilöstön kuin kalustonkin suhteen. Yllätyksen ja edelleen menestyksen mahdollisuudet mutta myös riskit taistelussa ja sodassa kasvavat, kun pyritään hyödyntämään vastustajan arvioiduissa kyvyissä tunnistettuja puutteita sen kapasiteettiin varautumisen sijaan. Se näyttäytyy hyvin vaihtelevina käytäntöinä syyskuusta 2022 alkaen, jolloin reserviläisiä alettiin kutsua asevoimien palvelukseen. Venäjä painotti operaa. Joukkomääriin suhteutettaessa suuret tappiot ja kaluston kuluminen käytössä edellyttävät joukkojen jatkuvaa täydentämistä sekä kaluston kierrättämistä. 60 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Liikekannallepanojärjestelmän perusteita ja järjestelyitä on ylläpidetty, mutta se ei ole ollut asevoimien painopiste tai edes harjoiteltava toimi. Yllätyksen ja nopean, suuren menestyksen mahdollisuuden painottaminen kasvattaa myös riskejä. Se onkin turvautunut myös varastoidun kaluston käyttöönottoon ja kaluston sekä ampumatarvikkeiden hankkimiseen Valko-Venäjältä, Iranista sekä Pohjois-Koreasta. Mobilisaatio on ensimmäinen nykyisen Venäjän aikana
Sota on lähes poikkeuksetta ainutlaatuinen aseellisten voimien kohtaaminen. Venäläisiä asevelvollisia koulutetaan yhdellä Donin Rostovin harjoitusalueella lokakuun lopulla 2022.. Ukrainalaiset ovat kyenneet sopeutumaan alun operatiivisen tasan yllätykseen ja ovat hyödyntäneet toistuvasti vastustajan taistelussa paljastuneita kykyjen puutteita. Venäläisten amatöörimäisen tiukassa marssiryhmityksessä ajava panssarikolonna joutuu ukrainalaisten droonilla johdetun tulituksen alle Brovaryssa Kiovan liepeillä 10.3.2022. Asevoiman ja varustuksen voimakas uudistaminen sekä pienemmät operaatiot Ukrainassa ja Syyriassa 2010-luvulla loivat myös kuvaa ja odotusarvoa hyvästä varustelun ja osaamisen tasosta. Sodan kokemuksista tehtävien yleistettävien, muissa mahdollisissa sodissa pätevien johtopäätösten tekemisessä taas on riskejä. Sodan kokemukset antavat hyvän kuvan sotilaallisista kyvyistä siihen osallistuvien suhteen valitussa tilassa ja ajassa. Vielä hymyilyttää. Venäjän asevoimat näyttää menettäneen merkittävän osan erityisesti panssaroidusta kalustostaan ja on kuluttanut vastaavasti muita raskaita aseita ja ampumatarvikkeita. Sotaa edeltävä yleinen Venäjän asevoimien tarkkailijoiden oletus oli, että Venäjä toteuttaa yleisesti määrittelemäänsä ja harjoittelemaansa taistelutapaa. Jälkimmäisistä on vaikeampi luoda perusteltua arviota poliittiseen tai sotilaalliseen päätöksentekoon, koska laadulliset aineistot ja niiden arvioinnin tulosten tulkitseminen ovat lähes poikkeuksetta moniselitteisiä. Rauhanaikaisessa ulkopuolisessa arvioinnissa mitattavissa oleva aseistuksen määrä ja laatu ovat yleisesti merkittävämmässä roolissa kuin henkilöstön harjoittelun, osaamisen sekä motivaation laadun arvioiminen. Varautuminen sotaan onkin turvallisempaa perustaa enemmän mahdollisen vastustajan kapasiteettiin kuin sen arvioituihin kykyihin. Taisteluiden käymiseen varautumisessa voidaan taas pohtia laajemmin vastustajan kykyjä, joiden määrittämisessä on kapasiteettia enemmän epävarmuuksia mutta vastaavasti myös suhteellisen edun ja menestyksen saavuttamisen mahdollisuuksia. Laadun mittaus on määrän mittaamista vaikeampaa Sodan ja taisteluiden käyminen sekä niiden lopputulemat antavat myös osaamiselle ja motivaatiolle selkeän mittariston sotivien osapuolten suhteen. On ilmeistä, että Venäjä ei ollut valmistautunut pidempiaikaiseen sodankäyntiin. Ukrainalaiset taas näyttävät valmistautuneen sotaan vastustajansa mittavan kapasiteetin perusteella, mikä on synnyttänyt edellytykset luoda sodan kuluessa lisää taistelukykyistä, kulutusta kestävää voimaa. Suunnitelmassa piilleet riskit toteutuivat laajalti ensimmäisistä päivistä alkaen ja johtivat välittömien korjaustarpeiden jyrkkenevään kierteeseen. A RK A D Y BU D N IT SK Y . SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 61 tioon lähtiessään yllätystä strategisella ja operatiivisella tasalla, muun muassa hajottamalla voimansa ja jättämällä vastustajalle näkyviä taktisen tason taistelun valmisteluja tekemättä. Ye-Everstiluutnantti, erikoistutkija Simo Pesu on Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen Venäjä-tutkimusryhmän johtaja. Tohtori, ye-everstiluutnantti evp Pentti Forström työskentelee vanhempana tutkijana Maanpuolustuskorkeakoululla ja on Venäjä-ryhmän j äsen ja Venäjän asevoimien tuntija.
Lisäksi sotilaspiirin johdossa oli aselajijoukkoja, ja niitä vahvennettiin ainakin Krimin ja Kiovan suunnissa merijalkaväellä.. TEKSTI: JARMO MATTILA, EVERSTILUUTNANTTI . Tavoitteet oli määrä saavuttaa nopealla ja lyhyellä erikoisoperaatiolla, mutta toisin kävi. Venäjän nukkehallinnon ”separatisti” vaunun kannella Volnovakhassa Venäjän miehittämällä alueella. Maasotaa Ukrainassa . 62 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Venäjä pyrki hyökkäyksellä tuottamaan Ukrainan armeijalle niin suuret tappiot tai saattamaan taistelut ukrainalaisten kannalta sellaiseen asetelmaan, että taistelujen jatkaminen ei olisi enää mielekästä. V enäjän hyökkäyksen strateginen tavoite oli vallan vaihtaminen Ukrainassa ja tarvittaessa presidentti Zelenskyin eliminointi – venäläisittäin denatsifiointi – sekä Ukrainan asevoimien toimintakyvyn lamauttaminen eli demilitarisointi. Venäjän joukkojen kokonaisvahvuuden hyökkäyksen alkaessa on arvioitu olleen noin 170 000–200 000 sotilasta. Ennen hyökkäyksen alkamista Venäjän maavoimien välittömän valmiuden joukoista noin 75–80 % oli ryhmitetty Ukrainan pohjois-, itäja eteläpuolelle. Tämä tarkoitti noin 120–130 pataljoonaa tai pataljoonan taisteluosastoa (PTSTOS). Ensimmäisen portaan armeijoita tai divisioonia vahvennettiin todennäköisesti erikoisjoukkoperusyhtymillä ja maahanlaskujoukoilla. PTSTOS:jen vahvuudet olivat noin 650–800 henkilöä. Jokainen normaaliolojen joukko-osasto muodosti kaksi joukkoyksikköä, jotka annettiin sotilaspiirin muodostaman joukkoryhmittymän johdossa olevien armeijoiden (A) tai armeijakuntien (AK) johtoon. Joukkoryhmittymän rungon muodosti lähtökohtaisesti kolme armeijaa, ja näiden ryhmittymien vahvuus oli kymmeniätuhansia sotilaita
63 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA JI M H U YL EB RO EK
Sillä luotiin Ukrainaan suuntautuva uhka laajalla alueella kaikista muista kuin lännen suunnasta. Venäjän maavoimien ryhmitys ei ollut ihanteellinen hyökkäyksen kannalta, vaan se oli ennemminkin sotilaalliseen painostukseen tarkoitettu. Tämän johtoportaan johdossa oli eniten joukkoja. ilmarynnäkködivisioona), 98MHLD (98. Siihen kuuluivat 8A, 49A, 58A, 22AK, 1AK (DNR), 7IRYNND ja Mustanmeren laivasto. Valkoiset hihanauhat ovat venäläisten omatunnus.. panssaridivisioona) ja 3ERIKJPR. Pahamaineisia ja kentällä mainettaan surkeammiksi osoittautuneita tshetsheenitaistelijoita Mariupolissa 21.4.2022. panssariarmeija), 14AK (14. 64 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Hyökkäysryhmitys Pohjoisessa Valko-Venäjän alueelle oli ryhmitetty Itäisen sotilaspiirin johtoon muodostettu joukkoryhmittymä. Vaikka etelässä Krimin suunnassa oli eniten joukkoja, ero muihin suuntiin oli sen verran . Operaatio alkoi tuli-iskuilla kymmeniin pääosin sotilaallisiin kohteisiin, ja niihin liittyi heti alkanut maajoukkojen hyökkäys viidessä pääsuunnassa. Hyökkäys Ukrainan sodassa on havaittavissa tähän mennessä viisi erillistä vaihetta, jotka voidaan erottaa toisistaan sodassa tapahtuneiden merkittävimpien käänteiden perusteella. Venäläinen Mil Mi-28 (Havoc) -taisteluhelikopteri Mariupolissa Ukrainassa 1.4.2022. Lisäksi joukkoryhmittymää oli vahvennettu 14ERIKJPR:lla (14. merijalkaväkiprikaati) sekä Keskisestä sotilaspiiristä 31ERIKRYNNPR (31. maahanlaskudivisioona) ja 106MHLD, Tyynenmeren laivastosta 155MERIJVPR (155. erikoisrynnäkköprikaati). armeija (29A), 35A ja 36A. Sen muodostivat 6A, 20A, 1PSA (1. Etelään ja kaakkoon oli keskitetty Eteläisen sotilaspiirin joukkoryhmittymä. erikoisjääkäriprikaati). Siihen kuuluivat 2A, 41A, 90PSD (90. Ensimmäisen taistelijan rinnassa näyttää lukevan kyrillisin kirjaimin Hamas. C H IN G IS KO N D A RO V/ RE U TE RS . Itään Harkovan suuntaan oli keskitetty Läntisen sotilaspiirin joukkoryhmittymä. Ensimmäinen vaihe käynnistyi Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan 24.2.2022 aamuyöllä. Sen rungon muodostivat 29. armeijakunta, Pohjoinen laivasto), 2AK (LNR) ja 16ERIKJPR. Koilliseen oli ryhmitetty Keskisen sotilaspiirin joukkoryhmittymä. Sille oli alistettu Läntisen sotilaspiirin joukoista 76IRYNND (76
Näistä tunnetuimmaksi tuli noin 60 km pitkän kolonnan ruuhkautuminen useiksi päiviksi päätielle. Lisäksi Kiovan suunnan operaatioon liittyi vallankaappauksellinen maahanlaskuja erikoisjoukko-operaatio. 65 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA pieni, että varsinaista painopistesuuntaa ei tällä perusteella voinut päätellä. Venäjän hyökkäys onnistui parhaiten etelässä Hersonin suunnassa. Operatiivisilla maahanlaskuilla ja erikoisjoukko-operaatiolla Venäjä yritti vallata Hostomelin lentokentän ja Vasylkivin lentotukikohdan Kiovasta 30 km lounaaseen. Alla: Taistelu Azovstalin terästehtaasta Mariupolissa 20.4.2022.. IR IN A RY BA KO VA /P RE SS SE R VI C E O F TH E U KR A IN IA N G RO U N D FO RC ES A LE X A N D ER ER M O C H EN KO /R EU TE RS . Venäläiset tekivät lukuisia yrityksiä päästä joen yli, mutta kaikki hyökkäykset torjuttiin. Nopea eteneminen venytti joukot laajalle alueelle, jolloin sen voima hajosi, joukkojen tukeminen vaikeutui, ja erityisesti huolto joutui suuriin vaikeuksiin. Venäläiset etenivät Sumysta länteen noin 300 kilometrin matkan Kiovan itäpuolelle vain vajaassa viikossa. Pohjoisesta kohti Kiovaa suuntautuva hyökkäys eteni harvateisen – toisen maailmansodan tapahtumista tutun Pripetin– Prypjat-suoalueen (tunnetaan myös nimillä Rokitno tai Pinskin suot) läpi. Torjuntataisteluihin liittyi myös padon räjäyttäminen Kiovan pohjoispuolella ja Irpinjoen tulvittaminen noin 20 km:n matkalta. Näiden toimien ajoittaminen onnistui, ja niillä oli suuri merkitys torjuntataistelujen onnistumiselle tässä suunnassa. Kiovan suuntaan eteni myös eniten joukkoja pohjoisesta, koillisesta ja idästä. Tämän johdosta hyökkääjän liike hidastui ja lopulta pysähtyi Irpinjoelle Kiovan luoteispuolelle. Hyökkäyskiilat kiersivät ja saartoivat suuret kaupungit, sillä joukot pyrkivät mahdollisimman nopeasti Kiovaan. Maasto oli hyökkääjälle edullista, huoltoyhteydet varHyökkäys ei ollut ohjesääntöjen eikä harjoitellun mukaista. . Ukraina kykeni torjumaan maahanlaskut ja tuhoamaan maahanlaskujoukot, vaikka Hostomelin lentokenttä jäikin myöhemmässä vaiheessa maitse etenevien joukkojen haltuun. Harkovan rintama kestää! Tuhottuja venäläisvaunuja Sumyn liepeillä 7.3.2022. Menestystä etelässä Ukrainalaiset tuhosivat järjestelmällisesti sillat pohjois-eteläsuunnassa. Alue ei mahdollistanut suurten joukkojen hyökkäystä, ja liike kanavoituikin vain muutamille teille muodostaen pitkiä ajoneuvojonoja. Sillä ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa ollut merkitystä, koska yllätys oli menetetty. Hyökkäyksen strategisten tavoitteiden perusteella voidaan kuitenkin todeta, että painopiste oli tässä vaiheessa Kiovan suunnalla
Pataljoonan taisteluosastot etenivät lähes yksinomaan teiden suunnissa epätyypillisen tiiviissä ryhmityksessä. Myös Ukrainan vastarinta alkoi voimistua. Hyökkäykseen ei käytetty kaikissa suunnissa epäsuoraa tulta, koska siihen ei ollut tarvetta tai sitä ei kyetty nopean etenemisen takia järjestämään. Sodan ensimmäistä vaihetta leimasi Venäjän joukkojen epätavanomainen toiminta. . Joukot olivat alkuvaiheessa lähes marssiryhmityksessä, eivätkä ne odottaneet merkittävää vastarintaa. Venäjän joukot pystyivät etenemään käytännössä ilman taistelua aina Dniprojoelle (Dnepr) asti. 66 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA sin lyhyet, ja hyökkäävät joukot olivat kokeneimpia. Lännen aseapu puree. Venäläisten sotajoukkojen huolto on suunniteltu rautateiden varaan, ja koska rautateiden solmukohtia ei saatu haltuun vaan ne kierrettiin, huolto jouduttiin tekemään kuorma-autoilla. Ukrainalaiset puolustivat kaupunkia pitkään ja sitkeästi. Venäläiset aliarvioivat puolustajat. Tämä saattoi alkuvaiheessa yllättää myös puolustajan eikä antanut varoitusta tulevasta hyökkäyksestä. Menestys muodosti myös maayhteyden Donbasin suunnasta Krimille. Kaupungin väkiluku oli yli 400 000, ja se oli Ukrainan merkittävimpiä rauta-, teräs-, konepajaja kemian teollisuuden keskittymiä. Nopea eteneminen aiheutti sen, että tukevat osat jäivät jälkeen, eikä esimerkiksi ilmatorjunta kyennyt suojaamaan liikkuvia joukkoja. Huolto ja johtaminen Venäjän joukot tunkeutuivat varsin nopeasti syvälle Ukrainan alueelle. Amerikkalainen M777 -haupitsi ukrainalaisten käytössä Donetskissa juhannuksen alla 2022. Hyökkäysryhmitykset alkoivat venyä pitkiksi, ja sivustat jäivät auki. Pataljoonan taisteluosastot etenivät lähes yksinomaan teiden suunnissa epätyypillisen tiiviissä ryhmityksessä. Sen valtaaminen oli venäläisille välttämätöntä. Kuljetuskapasiteetti ei tällöin riittänyt suurten joukkomäärien huoltamiseen näin laajamittaisessa operaatiossa. Hyökkäys ei ollut ohjesääntöjen eikä harjoitellun mukaista. Ukrainan valmistautumattomuus näkyi erityisen selvästi tässä suunnassa. Mariupol oli siis tärkeä kaupunki, ja se oli jäämässä venäläisten selustaan. Kaupunki sijaitsee Asovanmeren rannalla, ja sen satama on Ukrainan toiseksi suurin heti Odessan jälkeen. Tuntui, että koko hyökkäykseltä puuttui operaation komentaja, vaikka johtoportaita oli suhteettoman paljon TY LE R H IC KS . Separatistialueilla Doneskin ja Luhanskin suunnissa eteneminen oli maltillisempaa, ja Ukrainan joukot pyrittiin sitomaan taisteluun, jotta niitä ei saataisi irrotettua kriittisempiin suuntiin. Putkia vaihdetaan Puolan rajalla.. Bayraktar-lennokeilla tuotettiin merkittäviä tappiota venäläisille hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä. Venäjän johtaminen oli sekavaa, ja joukkojen välinen yhteistoiminta puutteellista. Marssien sotaan Mariupolin kaupungista käytiin pitkä ja verinen taistelu. Viimeiset taistelut käytiin Ukrainan suurimman terästehtaan Azovstalin alueella, jonka viimeiset puolustajat antautuivat venäläisille. Joukoilla ja tulenkäytöllä ei muodostettu painopistettä, eikä joukkoja porrastettu riittävän vahvasti. Hyökkäys jouduttiinkin keskeyttämään monessa suunnassa jo 3–4 vuorokauden jälkeen, ja venäläisten täytyi pitää parin päivän huoltotauko. Tykit ovat kovalla kulutuksella ankarassa taistelussa
Tämä toi merkittäviä viiveitä toiminnan jatkamiseen ja aiheutti tappioita. Ukraina kykeni pysäyttämään Venäjän joukkojen hyökkäykset edullisissa maastonkohdissa. Venäläiset pyrkivät muodostamaan selkeän joukkojen ja tulenkäytön painopisteen Donbasin alueella ja valtaamaan heille tärkeät Donetskin ja Luhanskin alueet. joukkojen määrään nähden. Länsimaisella aseavulla oli alusta alkaen suuri merkitys erityisesti panssarintorjuntaja lähi-ilmatorjuntaohjusten osalta. Myös Bayraktar-lennokeilla tuotettiin merkittäviä tappiota venäläisille hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä. Venäjän kalustollinen ylivoima oli kuitenkin selkeä. Toisaalta Ukrainan asevoimien vahvuus sodan alkaessa oli noin 250 000 sotilasta, mikä muodosti merkittävän voiman suhteessa hyökkääjän vahvuuteen. Sotilaspiirien joukkoryhmittymät taistelivat itsenäisesti vailla yhteistä johtoa. Kiovan suunnasta saatiin irrotettua arviolta noin 40 000 sotilasta. Venäjä pystyi tekemään murtoaukkoja Ukrainan puolustukseen, mutta se ei kyennyt käyttämään syntyneitä mahdollisuuksia hyödyksi. Puolustaja Ukrainan puolustusvalmistelut olivat keskeneräiset ja liikekannallepano käynnistettiin vasta hyökkäyksen alettua. Taistelut muuttuivat huhtikuussa 2022 kulutussodankäynniksi ja tykistötaisteluiksi, joissa ammuttiin paljon mutta edettiin vain vähän. Kulutustaisteluita Sodassa siirryttiin uuteen vaiheeseen maalis-huhtikuun vaihteessa, kun venäläiset vetäytyivät Kiovan suunnalta ja siirsivät joukkonsa Itä-Ukrainaan. Venäjä alkoi käyttää omia vahvuuksiaan, joihin kuului muun muassa massamainen tykistön ja raketinheittimistön tulenkäyttö. Huollon ja täydennysten jälkeen joukot aloittivat hyökkäykset erityisesti Izjumin, Sjeverodonetskin ja Luhanskin suunnissa. Taistelut olivat kuluttavia ja aiheuttivat suuria tappioita molemmin puolin. ”Älä yli päästä”… Ukrainalaissotilas irrottaa venäläisten Severskyij Donets -joen ylimenoyrityksen epäonnistuttua hylkäämän taisteluvaunun puolituumaista NSV-ilmatorjuntakonekivääriä parempaan käyttöön. Venäjän komentajakeskeinen johtamistapa aiheutti taistelevissa joukoissa sen, että kun joukko kohtasi vaikeuksia, päätös jatkosta alistettiin aina ylemmän johtoportaan päätettäväksi. Johtamisen sekavuudella oli vaikutuksensa venäläisten joukkojen kärsimiin suuriin tappioihin. Tämän jälkeen ukrainalaisten liikkuvat kevyet joukot iskivät pitkäksi venyneisiin hyökkäysosastoihin ja saivat aikaan suuria tappioita. Joukot olivat kärsineet merkittäviä tappioita, ja ne olivat väsyneitä. Yhtenä syynä oli vähäinen jalkaväen määrä, mikä rajoitti operaatioita merkittävästi.. Venäjän suorituskykyisimmät joukot kokivat suuria tappioita sodan ensimmäisinä viikkoina, millä oli suuri merkitys torjuntataisteluiden onnistumiseen kannalta. Erityisesti iskuilla logistiikkaketjuihin oli merkittävä vaikutus siihen, ettei Venäjä saavuttanut maahyökkäykselle asettamiaan ensimmäisiä tavoitteita. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 67
Kesän 2022 aikana länsimaiden kalustollinen ja koulutuksellinen tuki Ukrainalle vahvistui. Vastahyökkäys Loppukesästä alkusyksyyn 2022 Ukraina alkoi vaikuttaa kauaskantoisilla asejärjestelmillä, lähinnä HIMARS-raketinheittimillä, Dniprojoen siltoihin ja venäläisten rakentamiin ylityspaikkoihin. Myös vastatoimet ovat kehittyneet, ja ne alkavat jatkossa vaikuttaa droonien käyttöön. Sillat ja ylityspaikat tuhoamalla vaikeutettiin Dniprojoen pohjoisja länsipuolella olevien venäläisjoukkojen huoltoa. Samoin joukkojen huolto helpottui. Loppukesällä Ukraina alkoi tuhota HIMARSeilla Venäjän komentopaikkoja, ammusvarastoja, huollon keskittymiä ja tuliyksiköitä. Suurempien lentolaitteiden käyttö on vaikeutunut alun jälkeen, mutta pieniä drooneja on pystytty käyttämään koko sodan ajan. Asemasotaa Kun joukkojen liike oli hidasta ja joukot staattisemmin pienellä alueella, venäläiset kykenivät järjestämään paremmin tulenkäytön, ilmatorjunnan ja elektronisen vaikuttamisen. Taistelut ovat osoittaneet, että erilaisten miehittämättömien lentolaitteiden (droonit) merkitys on kasvanut ja ne ovat oleellinen osa nykyaikaista taistelukenttää. Niiden käyttötapoja on paljon, ja ne monipuolistuvat entisestään. Ukraina valmistautui jo taistelun seuraaviin vaiheisiin. Länsimaat alkoivat toimittaa raskaampaa kalustoa, muun muassa tykistöä ja raskaita HIMARS-raketinheitinjärjestelmiä. Tällä oli suuri heikentävä vaikutus Venäjän hyökkäyskykyyn ja tulenkäyttöön. 68
Talven tulo vaikuttaa sodankäyntiin. Joukot vetäytyivät hyvässä järjestyksessä ja jättivät jälkeensä miinoitetun ja ansoitetun sekä osittain tuhotun Hersonin alueen. Hyökkäys eteni nopeasti Harkovan suunnassa Balaklejan alueella. Venäläisten tulitus keskittyi erityisesti Hersonin kaupunkiin. Sivustat olisivat jääneet auki, ja huoltoetäisyydet kasvaneet huomattavan pitkiksi. Taisteluiden vauhti hidastuu, mutta toivottavasti se ei Ukrainan osalta lopu, sillä aloite on edelleen Ukrainalla. Informaatiosota kiihtyi. Hyökkäyksen suuntaaminen Zaporižžjan ja Donetskin välistä kohti etelää Asovanmeren rantaan katkaisisi Venäjän maayhteyden Krimille. Ukraina käynnistikin syyskuussa 2022 hyökkäykset etelässä Hersonin suuntaan ja eteni hitaasti vallaten menetettyjä alueita takaisin. Aloite siirtyy Venäjän siirrettyä joukkojaan eteläiselle alueelle itään muodostui alueita, joilla oli vain vähän venäläisiä joukkoja ja ryhmityksen syvyys oli ohut. Ukrainalaisia juoksuhaudassa lähellä Izjumia Donetskissa toukokuussa 2022. Päätös oli ukrainalaisille hyvä, koska sen myötä Ukraina vältti edessä olevat raskaat asutuskeskustaistelut. Mikäli maasto jäätyy, se parantaa joukkojen liikkuvuutta ja mahdollistaa molempien osapuolten raskaan kaluston käytön tiestön ulkopuolella. Taistelut eivät kuitenkaan alueella päättyneet, vaan molemmat osapuolet aloittivat ankaran tykistön ja raketinheittimistön tulenkäytön joen molemmin puolin. Tätä kirjoittaessani näyttää siltä, että ukrainalaiset pyrkivät todennäköisesti jatkamaan hyökkäystä Krimin suuntaan. Sodan viides vaihe. Todennäköisesti alueelle ei keskitetty suurta määrää yhtymiä, vaan hyökkäykseen käytettiin taistelusta irti olevia reservejä. Ankara talvi tuo edun Ukrainan armeijalle, koska näyttää siltä, että sillä on parempi talvivarustus ja joka tapauksessa kovempi taistelumotivaatio. Samalla paine Itä-Ukrainassa helpotti. Hersonin alueen vapautus Ukrainalaisten loppukesästä alkusyksyyn 2022 jatkunut Dniprojoen siltojen ja venäläisten rakentamien ylityspaikkojen tuhoaminen oli aiheuttanut sen, että venäläisten joukkojen huoltaminen Dnipron länsipuolella oli käynyt vaikeaksi. Ukrainan joukot valtasivat tärkeän rautateiden solmukohdan, jolla oli suuri merkitys Izjumin alueen joukkojen huollolle. Aloite oli ensimmäistä kertaa siirtynyt Ukrainalle. Onnistunut hyökkäys vapautti venäläisten hallusta laajoja alueita ja asutuskeskuksia. Näin ollen Venäjän sodanjohto FI N BA RR O ’R EI LL Y . Marraskuussa 2022 alkanut vetäytyminen oli hyvin suunniteltu ja johdettu. Mitään merkittävää läpimurtoa ei kuitenkaan saavutettu, mutta hyökkäyksellä kulutettiin ja sidottiin Venäjän joukkoja Hersonin alueelle. Ukraina loi mielikuvaa Hersonin alueelle suuntautuvasta suuresta hyökkäyksestä, mikä sai venäläiset siirtämään runsaasti joukkoja Itä-Ukrainasta eteläiselle alueelle. Venäjän puolustus murtui nopeasti Ukrainan panssarija mekanisoitujen joukkojen hyökkäyksen alla, ja joukot etenivät noin 70 km:n syvyyteen Kupjanskiin hyödyntäen taistelualueelle jäänyttä tyhjää tilaa. Ukraina käytti teki päätöksen vetää joukot pois Hersonin alueelta. Olisiko hyökkäyksen jatkaminen syvemmälle Svatoveen romahduttanut koko rintaman puolustuksen. Joen ylittäminen ja hyökkäyksen jatkaminen vielä syvemmälle nähtiin todennäköisesti liian riskialttiiksi. Ukraina suuntasi hyökkäyksen Oskiljoelta pohjoiseen ja etelään. Se olisi voinut olla mahdollista, koska venäläiset vetäytyivät sekasortoisesti pois hyökkäyksen alta. Ukraina pyrki hyökkäämään maltillisesti joukkoja säästäen. Silloin hyökkäystä voitaisiin jatkaa edelleen kohti Krimiä edellyttäen, että hyökkäys saadaan suojattua idän suuntaan.. Hyökkäys voi jatkua joko suoraviivaisesti Dniprojoen yli, mikäli se on mahdollista, tai sitten painopistettä siirretään itään. Venäläiset vetäytyivät sekasortoisesti ja jättivät jälkeensä runsaasti kalustoa, mutta pääosa henkilöstöstä onnistui vetäytymään Oskiljoen taakse, johon hyökkäys pysähtyi. Oskiljoelta etelään suunnatut joukot löivät Izjumissa olevat venäläiset ja valtasivat tärkeän asutuskeskuksen ja liikenteen solmukohdan. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 69 tilannetta hyväkseen ja käynnisti yllättäen hyökkäyksen Itä-Ukrainassa. Voidaan jossitella, oliko ratkaisu oikea. Venäläiset ovat myös jatkaneet kauaskantoisten asejärjestelmien tulenkäyttöä ja kohdistaneet iskut siviili-infrastruktuuriin, erityisesti sähkön, veden ja muun energian jakeluun. Pysähtynyt 2020-luvun sota Ukrainassa tuo silmiin kuvia ensimmäisen maailmansodan lihamyllystä. Näillä ei ole suoraa välitöntä vaikutusta Ukrainan sotilaalliseen suorituskykyyn, vaan niillä pyritään romahduttamaan ukrainalaisten maanpuolustustahto ja vaikuttamaan Ukrainan poliittiseen päätöksentekoon sodan lopettamiseksi. Lisäksi isku Venäjältä Krimille johtavaan Kertšinsalmen siltaan on estänyt sillan täysimääräisen käytön ja entisestään vaikeuttanut Krimin suunnan huoltoa. Lisäksi venäläisten lyöminen ja sen taistelukyvyn heikentäminen antoivat Ukrainalle mahdollisuuden irrottaa joukkoja ja muodostaa niistä uutta reserviä
70 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Ukrainan merisota Merisavua Mustallamerellä Oppia Itämerellekin RU SS IA N D EF EN SE M IN IS TR Y PR ES S SE R VI C E
71 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA
Ukraina ehti toteuttaa vasta ensimmäisen vaiheen meristrategiastaan ennen Venäjän hyökkäyksen alkua. Merisodan teorian kannalta tarkasteltuna Venäjän merioperaation valmistelut ja merellisen taistelutilan muokkaaminen vaikuttivat etenevän suunnitelmallisesti ja lähes oppikirjamaisesti ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja vielä hyökkäyksen alkuvaiheessakin. Venäjän merioperaation valmisteluiden voidaan katsoa alkaneen Krimin valtauksella vuonna 2014, jolloin Ukraina menetti 70 % merivoimistaan ja samalla tärkeän Sevastopolin sotasataman. Alussiirtojen jälkeen Venäjällä oli yhteensä kymmenen suurta maihinnousualusta Mustallamerellä. Maihinnousuosastoillaan Venäjällä oli kyky nousta tarvittaessa maihin sekä Asovanmeren että Odessan suunnassa. Heikomman valinta Menetettyään suuren osan merivoimistaan Ukraina joutui turvautumaan alivoimaisen osapuolen taktiikkaan ja luomaan oman kolmivaiheisen meristrategiansa vuosille 2020–2035. Aiemmin merisodan teoriassa käytetty käsite meriherruus onkin korvattu merenhallinnan käsitteellä, joka ilmaisee, kuka voi käyttää merta ja millaisin reunaehdoin. Onkin hyvä muistaa, että sodan usva on merellä merisavua – sakeampaa kuin maalla tai ilmassa. Venäjä lähtee sotaan Ennen hyökkäystä Venäjä siirsi aluskalustoa ja merijalkaväen joukkoja lähialueeltamme Pohjoisen laivastosta ja Itämeren laivastosta Mustallemerelle. Vakituisesti Mustanmeren laivastoon kuuluvien aluksien paluuta Mustallemerelle se ei kykene sopimuksen nojalla estämään. . Krimin valtaaminen ei pelkästään pienentänyt Ukrainan merivoimia huomattavan alivoimaiseksi Venäjän Mustanmeren laivastoon nähden, vaan se mahdollisti samalla sen, että Venäjä pystyi valvomaan Krimiltä Asovanmeren meriliikennettä ja Mustanmeren pohjoisosia sekä tukeutumaan laivastollaan Sevastopolin tukikohtaan. Mikäli Venäjän maavoimien hyökkäys Krimiltä länteen eteläisellä rantamaalla olisi edennyt hyökkäyksen alkuvaiheessa Mykolajivin ohi riittävän lähelle Odessaa, on oletettavaa, että Mustanmeren Mustallamerellä ja Itämerellä on paljon yhtäläisyyksiä. Kirjoitus perustuu täysin julkisiin lähteisiin. Tästä uutisoitiin Suomenkin medioissa, kun Pohjoisen laivaston aluksia saapui Itämerelle ennen Mustallemerelle siirtymistään. Lisäksi käsite jakaantuu erilaisiin tasoihin hallinnan asteen mukaisesti. Ajoitus siirroille ennen hyökkäyksen alkua oli merioperaatioiden kannalta elintärkeä, koska suuremmat alukset tuli siirtää ennen kuin Turkki sulkisi Bosporinsalmen Montreux-sopimuksen nojalla. Venäjä ajoitti hyökkäyksensä Ukrainaan merioperaation kannalta juuri oikeaan aikaan, ennen kuin Ukraina ehti hankkimaan meristrategiansa seuraavan vaiheen mukaisia uusia korvetteja. TEKSTI: IIRO PENTTILÄ KOMENTAJA, MERISOTAOPIN PÄÄOPETTAJA, MPKK. 72 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA M erisodankäynnissä on aina kyse merenhallinnasta, ja merioperaatioiden päämääränä on merenhallinta halutulla tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan keskeisten esimerkkien avulla, mitä Ukrainan sodassa on tähän mennessä tapahtunut merisodankäynnin osalta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tarjoaa nykyaikaisen merisodankäynnin osalta paljon uusia havaintoja myös meidän toimintaympäristöömme sovellettavaksi. Sopimuksen perusteella Turkki kykenee estämään Venäjää vahvistamasta Mustanmeren laivastoa muiden laivastojensa aluksilla Bosporinsalmen kautta. Strategiassa jokaisen vaiheen päämääränä on ollut ulottaa Ukrainan meripuolustusta edellistä vaihetta kauemmaksi omalta rantaviivalta ja aluevesiltä. Turkki sulkikin salmen neljä päivää hyökkäyksen alkamisesta 28.2.2022. Strategian ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli luoda kyky kiistää Venäjän suurten pinta-alusten toimintavapaus Ukrainan rannikon välittömässä läheisyydessä. Ensimmäinen aluksista laskettiin vesille keskellä täyttä sotaa vasta vuoden 2022 lokakuussa Istanbulissa, Turkissa
73 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA . laivaston päätavoitteena maihinnousujoukkojen osalta olisi ollut tehdä laajamittainen maihinnousu Odessan alueelle maavoimien taisteluiden tukemiseksi sekä eteläisen rantamaan haltuun ottamiseksi. Ukrainan merivoimat harjoittelee talvella juuri ennen Venäjän hyökkäystä. Merivoimillekaan siitä ei tullut voitonparaatia. Heti hyökkäyksen aloitusta seuranneena päivänä 25.2.2022 Venäjä iski kahteen kauppalaivaan. Tämä jo itsessään häiritsi tai jopa osittain esti kauppamerenkulun Ukrainan satamiin. Seuraavana päivänä Venäjä hyökkäsi. A LE X A N D ER D EM IA N C H U K TH E U KR A IN IA N N A VA L FO RC ES. Samanaikaisesti Venäjä käynnisti ”terrorismin vastaisen operaation” pohjoisella Mustallamerellä ja suositteli . Alla: Venäjän asevoimien vuosipäivän paraati. Vaikka maihinnousua ei tullut Odessaan, kykeni Venäjä ylläpitämällä maihinnousun uhkaa Odessan alueella ja näin sitomaan ukrainalaisten joukkoja Odessan puolustamiseen, jolloin niitä ei voitu käyttää puolustustaisteluiden tukemiseen Hersonin ja Mykolajivin suunnalla. Häirintää jatkettiin alustarkastuksilla sekä ohjaamalla aluksia ankkuriin Krimin niemimaan tuntumaan. Uhka mereltä Juuri ennen hyökkäyksen alkua Venäjä aloitti voimakkaan meriliikenteen häirinnän pohjoisella Mustallamerellä julistamalla Krimin niemimaan ympärille ammuntojen vaara-alueet 13.2.–19.2.2022 väliselle ajalle
Mediassa saatoimme tuolloin nähdä kuvia, joissa Venäjän laivasto risteili näköetäisyydellä aivan Odessan rannikon tuntumassa. Ukraina kiistää merenhallinnan Kaikki muuttui 14.4.2022, kun Ukraina onnistui väitetysti upottamaan Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan, Slava-luokan risteilijä Moskvan kahdella Neptune-meritorjuntaohjuksella. Moskvan menetys heikensi Mustanmeren laivaston operaatioiden johtamiskykyä ja kykyä toteuttaa laajamittaisia maihinnousuoperaatioita. Mustanmeren laivasto siirtyi Moskvan uppoamisen jälkeen operoimaan kauemmas etelään Ukrainan maalinosoituksen kantaman ulkopuolelle ja lisäsi alusten ilmatorjuntakykyä väliaikaisratkaisuin. Aluksen uppoaminen oli iso järkytys, ja sillä oli suuri symbolinen merkitys Venäjälle. Tämä johtunee siitä, että Venäjän maavoimat ei ole edelleenkään edennyt riittävästi Odessan suuntaan eteläisellä rantamaalla. Hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä Mustanmeren laivasto iski risteilyohjuksilla tärkeisiin rannikon ja sisämaan kohteisiin sekä ilmoitti vallanneensa 24.2.2022 Käärmesaaren Odessan lounaispuolella. . On myös väitetty, että aluksen vahvassa ilmatorjuntajärjestelmässä olisi ollut tuolloin vikoja ja sen vauriontorjuntajärjestelmä ei olisi toiminut suunnitellulla tavalla. Ainoa tähän mennessä Venäjän toteuttama maihinnousu on tehty Asovanmeren rannalla. Tätä ei voi kuitenkaan kutsua varsinaiseksi maihinnousuoperaatioksi, koska se tapahtui Venäjän maavoimien joukkojen selustaan venäläisten joukkojen hallussa olevalle rannalle, jolloin kyseessä on ollut pikemminMoskvan menetys heikensi Mustanmeren laivaston operaatioiden johtamiskykyä ja kykyä toteuttaa laajamittaisia maihinnousuoperaatioita. Lisäksi vaikka alus saikin kaksi osumaa, olisi tämän kokoluokan aluksen osastoinnin ja vauriontorjunnan täytynyt pitää alus pinnalla osumista huolimatta. Maihinnousua Odessan alueelle ei ollut tullut tämän tekstin alkuperäiseen kirjoitusajankohtaan, joulukuuhun 2022 mennessä. Ukrainan laivaston suorituskyky heikkeni entisestään, kun ukrainalaiset upottivat lippulaivansa hyökkäyksen ensipäivinä satama-altaaseen laiturin viereen, jotta alus ei joutuisi venäläisten haltuun. 74 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA välttämään kauppamerenkulkua alueella. Julkisuudessa on väitetty, että Ukraina olisi harhauttanut alusta miehittämättömillä lennokeilla ja onnistuneen tämän takia iskussa. Kaikki toimenpiteet yhdessä lamauttivat Ukrainan meriliikenteen ja saivat kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n suosittelemaan kauppalaivoja välttämään liikkumista pohjoisella Mustallamerellä vallitsevasta turvallisuusuhasta johtuen. Lisäksi on esitetty väitteitä, ettei miehistön koulutustaso olisi ollut aluksella vaadittavalla tasolla. Monen yhteensattuman summana kaksi Ukrainan Neptune-meritorjuntaohjusta kykeni upottamaan Mustanmeren laivaston lippulaivan. Ilmatorjuntajärjestelmän olisi pitänyt torjua ohjukset, olihan järjestelmä vastikään modernisoitu. Olivatpa syyt mitkä tahansa, ei pelkästään kahden laukaistun meritorjuntaohjuksen olisi pitänyt kyetä upottamaan tämän kokoluokan alusta, jossa oli myös varsin merkittävä aseistus. Vaikuttikin, että Venäjällä oli täydellinen merenhallinta ja toiminnanvapaus pohjoisella Mustallamerellä, eikä Ukrainalla näyttänyt olevan kykyä kiistää sitä millään tavalla. Venäjä väittikin uppoamisen aiheutuneen aluksella tapahtuneesta onnettomuudesta. Moskva uppoaa.. Venäjällä oli kyllä tieto siitä, että Ukraina oli laskenut merimiinoja rannan tuntumaan, mutta muuten vaikutti siltä, ettei muuta uhkaa ukrainalaisten suunnalta ollut odotettavissa. Lisäksi vaikuttaa siltä, ettei Venäjällä ole enää edes maihinnousujoukkoja riittävästi käytettävissä, koska niitä on jouduttu käyttämään maavoimien tukemiseen taisteluissa eri puolilla Ukrainaa. Hyökkäyksen alettua lähes kaikki meriliikenne Ukrainan satamiin ja satamista keskeytyi, jolloin Venäjän voidaan katsoa laittomasti saartaneen Ukrainan mereltä päin. Toki Ukraina oli kyennyt jo aiemmin tuottamaan muutamia tappioita Mustanmeren laivastolle, mutta tämä oli ensimmäinen merellä tapahtunut isku isompaa alusta vastaan
Nykyään ne koristavat Mustanmeren pohjaa. Merimiinoja on myös osittain jo raivattu viljakuljetusten mahdollistamiseksi ukrainalaisten satamien edustoilta. Ukraina on väittänyt laskeneensa jopa 1 000 merimiinaa, ja on oletettavaa, että myös Venäjä on laskenut miinoitteita ainakin Krimin niemimaan suojaksi. Miinasotaa ja robotteja Merimiinoittamisella Ukraina on kyennyt kiistämään Venäjän toimintavapauden rannikkonsa läheisyydessä, mikä Venäjän tulee erityisesti huomioida, mikäli sen tavoitteena on edelleen tehdä maihinnousuoperaatio Odessan suunnalla. Lisäksi miehittämättömät järjestelmät ovat tuoneet oman uuden lisänsä ja osoittautuneet yllättävänkin tehokkaiksi osana Ukrainan merisodankäyntiä, erityisesti rannikon läheisyydessä. Ilman varsinaisia merivoimia Ukrainalla ei ole itsenäistä kykyä suojata viljakuljetuksia niin kauan, kun Venäjällä on alueella omia pinta-aluksia ja sukellusveneitä, joilla se kykenee uhkaamaan kuljetuksia. Tsushiman perilliset. Uudet autonomiset järjestelmät eivät välttämättä täysin mullista sodankäyntiä, mutta niissä on selvästi potentiaalia, joka kannattaa hyödyntää täydentämään jo olemassa olevien joukkojen suorituskykyä. Ne toimivat edelleen nykyaikaisessa merisodankäynnissä erinomaisesti pienen alivoimaisen valtion asejärjestelminä. . On varmaankin liian aikaista tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä Ukrainan sodasta saaduista havainnoista, mutta jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että Ukrainan sodan kokemukset todennäköisesti ennemminkin vahvistavat kuin muuttavat näkemyksiämme merisodan kuvasta Itämeren tyyppisellä pienellä, rajatulla merialueella. Ukrainan merivoimilla on ollut käytössään ainakin kuusi turkkilaisvalmisteista pidennetyn kantaman Bayraktar-lennokkia, joiden iskujen takia Venäjä joutui luopumaan Käärmesaaresta. Lisäksi Sevastopolin sotasatamaan pienillä miehittämättömillä kauko-ohjattavilla pinta-aluksilla tehtyjen iskujen vaikutuksesta Venäjä on joutunut vahvistamaan Sevastopolin tukikohdan suojausta ja mahdollisesti myös siirtämään osan kriittisistä aluksista satamasta turvaan muualle. RE U TE RS. Venäjän kaksipäinen kotka koristaa Mustanmeren laivaston lippulaivan, ohjushävittäjä Moskvan tykinputkien suojuksia. Mitä opiksi. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 75 kin näytöksellinen maihinnousu tai joukkojen ja kaluston kuljetus meritse tukemaan maavoimien taisteluja. Kaikesta huolimatta on kuitenkin muistettava, että vaikka Ukraina on kyennyt ajoittain kiistämään Venäjän merenhallintaa, sen elintärkeät viljakuljetukset tapahtuvat edelleen vain Venäjän niin salliessa. Ukraina on käyttänyt merenhallinnan kiistämiseen meritorjuntaohjusten ja merimiinoitteiden yhteisvaikutusta. Sittemmin Ukraina on kyennyt ainakin hetkellisesti kiistämään Venäjän merenhallinnan erityisesti suhteellisen halpojen miehittämättömien järjestelmien avulla niin ilmassa kuin meren pinnalla. Kaikki tällainen toiminta on Ukrainan meristrategian ensimmäisen vaiheen mukaista toimintaa, jossa alivoimainen laivasto pyrkii ajoittain kiistämään Venäjän toimintavapauden ja merenhallinnan valitulla alueella, valittuna ajankohtana. Meriyhteyksien turvaaminen vaatii kykyä liikkua merellä ja olla pitkäkestoisesti läsnä, mihin Ukrainalla ei tällä hetkellä ole vielä mahdollisuuksia. Ukrainan merivoimat on huomattavan alivoimaisena kyennyt ajoittain kiistämään Venäjän kyvyn täydelliseen merenhallintaan Ukrainan rannikon lähettyvillä ja jopa tuottamaan merkittäviä tappioita Venäjän Mustanmeren laivastolle. Mediassa on ollut paljon esillä alueella esiintyvät ajomiinat, joita Venäjä on hyödyntänyt informaatiosodankäynnissään syyttäen Ukrainaa vastuuttomasta miinoitustoiminnasta
A LE X A N D ER ER M O C H EN KO /R EU TE RS. Venäläinen Suhoi Su-25 -rynnäkkökone lensi matalalla Shaktarskissa, Donetskin alueella 27.10.2022. 76 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA
Vuosi ilmasotaa Ukrainassa. Täyden toiminnanvapauden puuttuessa venäläisen ilmasotadoktriinin edellyttämä tuki maavoimille on ollut vajavaista. Ukrainan ilmapuolustus kuitenkin toipui takaisin taisteluun ja on kyennyt kiistämään Venäjän ilmanhallinnan erityisesti oman alueensa syvyydessä. Sen sijaan Venäjä on pyrkinyt strategiseen vaikutukseen kaukovaikutteisella ohjustulella. Venäjä ei toistaiseksi ole käyttänyt ilmavoimiaan laajassa mittakaavassa keskitetysti ja koordinoidusti. 77 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi vuosi sitten helmikuussa 2022 tuli-iskulla, jolla pyrittiin lamauttamaan Ukrainan ilmapuolustus maahyökkäyksen edistämiseksi ja nopean sotilaallisen ratkaisun saavuttamiseksi
78 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA LY N SE Y A D D A RI O
Venäjän ilmavoimilla on myös suorituskykyjä, joita Ukrainalla ei ole ollenkaan, kuten A-50-valvontaja johtokoneet sekä strategiset pommikoneet, joiden ohjuksien erittäin pitkät kantamat mahdollistavat operoinnin syvältä Venäjän alueelta. Venäjän Su-35Sja Su-30SM-monitoimihävittäjät moderneine sensoreineen ja aseineen ovat teknisesti huomattavasti kyvykkäämpiä kuin Ukrainan operoimat vanhemman sukupolven Su-27ja MiG-29-hävittäjät. Venäjällä oli etulyöntiasema niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Venäjällä oli enemmän ja uudempia asejärjestelmiä, modernit valvontaja maalinosoitussensorit ja huomattavasti pidemmän kantaman ohjuksia – esimerkkinä S-400-ilmapuolustusjärjestelmän viimeisimmät versiot. Drooni-iskun vaikutuksia seurataan reaaliaikaisesti Harkovan rintamalla 11.5.2022. . Osuma! Nykysodan pilotit ja heidän tuettavansa. . Vastaavanlainen Venäjän etulyöntiasema päti myös ilmatorjunnan kohdalla. Ukrainan ilmatorjunta oli vanhempien venäläisvalmisteisten järjestelmien, kuten S-300, SA-11 Buk ja SA-8, varassa. Haasteita oli kaluston liikkuvuudessa, käytettävyydessä ja huollossa esimerkiksi varaosapuutteiden vuoksi. 79 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA V enäjän ja Ukrainan välinen asetelma oli helmikuussa 2022 varsin selkeä. TEKSTI: INKA NISKANEN EVERSTILUUTNANTTI, ILMASOTAOPIN PÄÄOPETTAJA, MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU. Laadullisesti tarkasteltuna Venäjän lentokalusto on suorituskykyisempää kuin Ukrainan teknisesti jo vanhentunut venäläisvalmisteinen kalusto. Erityisen suuri ero on hävittäjäkaluston kohdalla. Ilmavoimien voimasuhteiden määrällisessä tarkastelussa Venäjällä oli noin 350 taistelukonetta ryhmitettynä Ukrainan rajojen läheisyyteen Valko-Venäjän lentotukikohdat mukaan lukien. Ilmataistelussa ero näkyy esimerkiksi siten, että venäläisellä hävittäjällä on kyky havaita vihollisen kone ja laukaista aktiivinen ilmataisteluohjus sitä vastaan ennen kuin vastassa olevalla ukrainalaisella hävittäjällä on ollut edes mahdollisuutta saada havainto viholliskoneesta. Ukrainalla oli puolestaan noin 80 hävittäjää, jotka kaikki eivät olleet käyttökunnossa, sekä joitakin kymmeniä rynnäkköja maataistelukoneita
Käyttötarkoituksena eri drooneilla on muun muassa tiedustelu, maalinosoitus esimerkiksi tykistön tulelle, tulenkäyttö ja elektroninen sodankäynti. Tämän asetelman perusteella ennakkoarvio helmikuun hyökkäyksen käynnistyessä kuului, että sotilaallisstrategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi Venäjä lamauttaa Ukrainan ilmapuolustuksen ja hankkii ilmanhallinnan Ukrainan yllä, jotta se voisi sen turvin tehdä maaja merioperaationsa häiriöittä. Vähintään yhtä tärkeää on kiistää vihollisen ilmanhallinta, jotta vihollinen ei kykene toimimaan ja vaikuttamaan vapaasti ilmasta käsin. Venäjällä oli niiden suhteen määrällinen etulyöntiasema. Poikkeuksena ilmahyökkäysten volyymissa oli esimerkiksi Mariupolin taistelussa Azovstalin terästehtaan pommittaminen 16 Tu-22M3-pommikoneen osastolla. Tämän vuoksi Venäjän ilmaoperaatiot ovat sodan alkuvaiheen jälkeen rajoittuneet pääasiassa rintamalinjalle. Ilmahyökkäykset on useimmiten tehty yhdellä tai kahdella koneella kerrallaan, aseistuksena ovat olleet ohjaamattomat pommit ja raketit, eivätkä ne ole tuottaneet tavoiteltua vaikutusta Ukrainan joukkoja vastaan. Ilmanhallinta Ilmanhallinta operaatiotaidon käsitteenä liittyy toiminnanvapauden periaatteeseen. Venäjä ei toistaiseksi ole tehnyt laajoja koordinoituja ilmaoperaatioita, joissa voima keskitetään kokonaissotatoimien tavoitteiden tueksi. Vastoin ennakkoarvioita Ukraina on onnistunut kiistämään hyökkääjän täydellisen ilmanhallinnan, eikä Venäjän ilmavoimilla ole toiminnanvapautta Ukrainan alueen syvyydessä. G LE B G A RA N IC H /R EU TE RS. Ilmanhallinta tarkoittaa kykyä estää vihollisen toiminta ilmassa ja ilmasta samalla, kun säilytetään itsellä kyky käyttää ilmatilaa. Kiistämällä hyökkääjän toiminnanvapaus ilmassa suojataan omia joukkoja, kohteita ja yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ilmahyökkäyksiltä. Hankkimalla ja ylläpitämällä ilmanhallinta varmistetaan oma toiminnanvapaus eli mahdollistetaan omat operaatiot maalla, merellä ja ilmassa. Hyökkäyksen jatkuessa Venäjän ilmavoimien tehtävänä olisi tukea maasotatoimia doktriininsa mukaisesti. Ilmanhallinnan merkitys on korostunut Ukrainan sodassa hieman ennakoidusta poikkeavalla tavalla. 80 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA UAV Miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja oli molemmilla osapuolilla
U KR A IN IA N A IR FO RC E . SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 81 . Ukrainan ilmavoimien MiG-29-hävittäjä Vasylkivin tukikohdassa kuvattuna vuonna 2016. Ukrainan ilmavoimien koneita hälytysharjoituksessa tammikuussa 2022.. Venäjän Sukhoi Su-30SM Flanker. N IN A LI A SH O N O . Sodan kulun kannalta ratkaisevaa merkitystä drooneilla ei kuitenkaan ole ollut. . Bayraktar TB2 -UAV:ta valmistellaan lentoon harjoituksissa eteläisessä Ukrainassa kesällä 2021
Tällöin Ukrainan hävittäjät ottivat kokonaisvastuun ilmapuolustuksesta. Käsitys hyökkäyksen kulusta on sittemmin muuttunut. Venäjän helmikuisen hyökkäyksen alkuvaiheessa hyökkääjän passiivisuus ilmavoimien käytössä herätti ihmetystä julkisuudessa. 82 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Ratkaiseva kyky Ilmasotatoimet eivät aina jätä jälkiä, ja niitä on erittäin vaikeaa havainnoida ja seurata julkisten lähteiden perusteella. Tämänhetkisen tiedon varassa Venäjä onnistui hyökkäyksen aloittaneella tuli-iskulla, sitä seuranneilla syvillä ilmaoperaatioilla ja elektronisen sodankäynnin keinoilla lamauttamaan Ukrainan ilmatorjunnan lähes viikon ajaksi. Erityisesti edellä mainittujen ilmatorjuntajärjestelmien tehokas toiminta esti venäläisiltä taistelukoneilta yläja keskikorkeuksien käytön Ukrainan ilmatilassa ja pakotti ne toimimaan matalalla, jossa ne joutuvat myös erittäin lyhyen kantaman ilmatorjunnan, kuten Iglan tai Stingerin, ulottuville. Ukrainan torjuntaoperaatioissa hävittäjät käyttivät aggressiivisia taktiikoita matalilla lentokorkeuksilla ja saavuttivat joitakin ilmavoittoja, mutta hävittäjien tekninen ja määrällinen alivoima johti väistämättä myös raskaisiin tappioihin. Matalalla toimittaessa jopa Venäjän moderni lentokalusto, kuten Su-34-rintamapommittajat, on kokenut tappioita. Venäjä teki ilmaoperaatioita syvälle Ukrainan alueelle ja hyökkäsi yli sataa ilmapuolustuksen kohdetta vastaan. Ne myös osallistuvat ilmapuolustuksen lamauttamiseen ampumalla tutkasäteilyyn hakeutuvia ohjuksia Ukrainan valvontaja maalinosoitussensoreihin jatkohyökkäyksien mahdollistamiseksi. Venäjän modernit monitoimihävittäjät, esim. Dronea valmistellaan lentoon eteläisessä Ukrainassa. Kaukovaikuttaminen eli pitkän kantaman ohjustulenkäyttö on ollut yksi tärkeimmistä elementeistä Venäjän hyökkäyksessä.. Ukrainan ilmapuolustuksen fyysinen tuhoaminen ei sodan JA SO N BE A U BI EN /N PR . Kun Ukrainan S-300ja SA-11-ilmatorjuntajärjestelmät oli siirretty, korjattu ja palautettu taistelukykyisiksi, ilmapuolustuksen vastuu jaettiin jälleen ilmatorjunnan ja hävittäjätorjunnan kesken. Su-35S-kalusto, ovat puolestaan vetäytyneet Venäjän ilmatilaan, mutta ne kykenevät toimimaan sieltä käsin hyödyntäen ulottuvuuttaan. Syvää vaikutusta Venäjä jatkaa hyökkäyksiä Ukrainan ilmapuolustuksen lamauttamiseksi ja toiminnanvapauden saavuttamiseksi. Paitsi taistelussa ilmanhallinnasta, Ukrainan ilmavoimien suorituskykypuutteet ilmenevät rajoittuneessa ilmasta maahan -toiminnassa. Moderneja asejärjestelmiään käyttäen ne ovat taistelleet tehokkaasti Ukrainan hävittäjiä ja rynnäkkökoneita vastaan. Esimerkiksi Kiovaan matkalla ollut kymmenien kilometrien mittainen venäläinen kolonna olisi ollut otollinen maali moderneille, suorituskykyisille ilmavoimille, mutta Ukrainalla ei ollut kykyä tuhota sitä
Ukrainalaispioneeri tutkii alasammutun vihollisen Su-25-koneen hylkyä huhtikuussa 2022. Tällä kampanjalla Venäjä pyrkii strategiseen vaikutukseen riistämällä ukrainalaisilta sähkön, valon ja lämmön talven tultua. Tahtoa, osaamista ja länsitukea Ukrainan ilmapuolustuksella on ollut vaikeuksia torjua ohjusiskuja, vaikka se onkin Kokonaan uudet asejärjestelmät edellyttävät luonnollisesti joukkojen koulutusta ja esimerkiksi integrointia johtamisjärjestelmään ennen kuin ne voidaan ottaa operatiiviseen käyttöön ilmapuolustuksessa. Kun maasotatoimien painopiste siirtyi Donbasiin, ohjustulella vaikutettiin polttoainevarastoihin ja -jalostamoihin sekä rautatieinfrastruktuuriin. Esimerkiksi länsimaiden materiaalituen päättyminen voisi aiheuttaa ampumatarvikkeiden kulumisen loppuun. Venäjän Suhoi Su-35S. Mittavista vaurioista ja uhrimääristä huolimatta iskut eivät vaikuttaneet ratkaisevasti Ukrainan sodankäyntikykyyn. Hyökkäyksen aloittanut tuli-isku kohdistui ilmapuolustusta vastaan. Näin ollen Venäjä muutti taktiikkaansa jälleen. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 83 . Venäjä on ampunut pitkälle yli 3 000 ohjusta maalta, mereltä ja ilmasta ukrainalaisiin sotilasja siviilikohteisiin. Mikäli Venäjä kykenee tavalla tai toisella hankkimaan ilmanhallinnan Ukrainan yllä, se saattaa ryhtyä hakemaan ratkaisevaa vaikutusta massamaisella ilmasta maahan -tulenkäytöllä. Kun nopea sotilaallinen ratkaisu jäi saavuttamatta, kohdistettiin ohjusiskut seuraavaksi Ukrainan puolustusteollisuuteen ja viestinnän infrastruktuuriin, kuten tv-torneihin, internetja mobiilikeskuksiin sekä valittuihin hallintorakennuksiin. M YK O LA TY M C H EN KO /R EU TE RS. . Määrä on ollut massiivinen. Lokakuusta alkaen Venäjä on käyttänyt ohjustulta ja iranilaisia Shahed-136-vaanivia drooneja yhdessä, massamaisesti ja järjestelmällisesti Ukrainan sähkönjakelun ja muun energiainfrastruktuurin tuhoamiseksi. Tällöin odotettavissa olisi laajoja mattomaisia pommituksia ohjaamattomilla pommeilla kuten Syyrian sodassa. tähänastisen kulun perusteella näytä todennäköiseltä, mutta lamaantuminen voi toteutua muista syistä. Ohjusiskujen keskittäminen ja ylläpitäminen ei kokonaisuutena kuitenkaan ollut pitkäjänteistä. Kaukovaikuttaminen eli pitkän kantaman ohjustulenkäyttö on ollut yksi tärkeimmistä elementeistä Venäjän hyökkäyksessä
Viimeisimpänä lisäyksenä Ukrainan ilmapuolustuksen suorituskykyihin on Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, joka tuottaa kykyä suojata kriittisiä kohteita torjumalla Venäjän pitkän kantaman ohjuksia. Erityisesti ballistiset ohjukset ovat teknisesti hankalia maaleja. Ilman länsimaiden tukea Ukrainan ilmapuolustus olisi kuitenkin voinut jo romahtaa. Venäjän Tupolev Tu-22M3 Backfire. Esimerkiksi Ukrainan Bayraktar TB2 ei keskikokoisena ja keskikorkeuksissa toimivana droonina enää selviydy Venäjän kiistämässä ilmatilassa. Materiaalitukeen on sisältynyt myös esimerkiksi varaosia kaluston korjaamiseksi ja käytettävyyden ylläpitämiseksi. Erityisesti Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa molemmat osapuolet hyödynsivät droonien suorituksia myös informaatiosodankäynnissään, ja julkisuudessa droonit näyttäytyivät käänteentekevinä suorituskykyinä. Kummankin osapuolen ilmapuolustus kykenee torjumaan drooneja, ja niihin voidaan myös vaikuttaa elektronisen sodankäynnin keinoin. Vaanivien aseiden kuten Shahed-136:n torjunta ei puolestaan ole vaikeaa, mutta droonien suuri määrä kuluttaa puolustajan ampumatarvikevarastoja nopealla tahdilla. Ukrainalle on toimitettu aseita, kuten tutkasäteilyyn hakeutuvia HARM-ohjuksia, jotka integroitiin pikavauhdilla Ukrainan MiG-29-hävittäjiin, ja muun muassa tuhansia kevyitä ilmatorjuntaohjuksia sekä moderneja IRIS-Tja NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmiä. Pienempiä drooneja kuitenkin käytetään edelleen laajasti molemmin puolin. Miehittämättömien ilma-alusten eli droonien käyttö on Ukrainan sodassa ollut monipuolista ja laajaa tiedustelusta ja maalinosoituksista tulenkäyttöön ja elektroniseen sodankäyntiin. Torjunnat tapahtuvat hävittäjien, ohjusja ammusilmatorjunnan sekä liikkuvien ilmatorjuntaryhmien yhteistoimintana. 84 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA kyennyt kehittämään ja tehostamaan torjuntataktiikkaansa sodan kuluessa. Ukraina on saanut merkittävää materiaalitukea ja on myös hyötynyt huomattavasti tiedonvaihdosta kumppaneiden kanssa sodan alusta alkaen. Kokonaan uudet asejärjestelmät edellyttävät luonnollisesti . Ukrainalaisten urheus ja maanpuolustustahto ovat menestyksekkään puolustussodan ytimessä. Ukraina kehittää uusia sotilasdrooneja ja käyttää kaupallisia drooneja kekseliäästi puolustustaistelussaan. Ilmapuolustuksen merkitys kokonaisoperaation mahdollistajana on olennainen.. Sodan kulun kannalta ratkaisevaa merkitystä drooneilla ei kuitenkaan ole ollut
Ampumatarvikkeiden riittävyys on eräs kriittinen tekijä. Ilmavoimien taktinen johtoajatus – hajautetusta ryhmityksestä keskitettyyn torjuntaan – on edelleen toimiva. Asevoimille ja yhteiskunnalle elintärkeää infrastruktuuria tuhoamalla ja siviilejä terrorisoimalla Venäjä pyrkii häikäilemättömästi strategiseen vaikutukseen. Ukrainan ilmapuolustus ei ole kyennyt suojaamaan asevoimia, kriittisiä kohteita ja infrastruktuuria Venäjän pitkän kantaman ohjustulelta. Venäjä pyrkii edelleen ainakin alueelliseen ilmanhallintaan sotatoimiensa edistämiseksi ja on kehittänyt ilmasotataktiikkaansa sodan aikana. Ilmapuolustuksen merkitys kokonaisoperaation mahdollistajana on olennainen. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 85 joukkojen koulutusta ja esimerkiksi integrointia johtamisjärjestelmään ennen kuin ne voidaan ottaa operatiiviseen käyttöön ilmapuolustuksessa. Ukrainan ilmapuolustus on tähän mennessä onnistunut kiistämään hyökkääjältä täyden toiminnanvapauden. Ukrainan ilmapuolustus vahvistuu jatkossa suorituskykyisellä Patriot-ilmapuolustusjärjestelmällä. On syytä huomioida, että tässä artikkelissa käsiteltyjen aiheiden lisäksi Ukrainan ilmasotaan on olennaisella tavalla liittynyt sotatoimia myös kyberja informaatioulottuvuudessa sekä elektromagneettisen spektrin alueella. Ukrainan ilmatorjunta ja hävittäjät kykenevät risteilyohjusten ja droonien torjuntaan, mutta ballistiset ohjukset ovat olleet niille vaikea maali. Täysi toiminnanvapaus Ukrainan ilmatilassa mahdollistaisi esimerkiksi Syyrian sodassa nähdyn kaltaiset massamaiset ilmapommitukset. Länsimaiden materiaaliapu ja muu tuki ovat avainasemassa Ukrainan puolustustaistelun jatkumisessa. Ukrainan sodan kokemuksien perusteella voidaan todeta, että Suomen ilmavoimien liikkuva taistelutapa on ollut oikea valinta. Tämä on aiheuttanut sen, että pääsääntöisesti Venäjän ilmavoimat ei ole kyennyt tukemaan maasotatoimia tehokkaasti. Opetuksia Kuva Ukrainan sodasta on tätä kirjoittaessani vuoden 2022 lopussa puutteellinen ja toistaiseksi ilmasodan havainnoista voidaan esittää vain alustavia johtopäätöksiä. Venäjän ilmavoimat pyrkii lamauttamaan Ukrainan ilmapuolustuksen ja erityisesti sen ulottuvimmat ilmatorjuntajärjestelmät, joiden rooli hyökkääjän toiminnanvapauden kiistämisessä on ollut merkittävä, koska Ukrainan hävittäjät ovat teknisesti ja määrällisesti alivoimaisia hyökkääjään nähden. A LE X A N D ER ER M O C H EN KO /R EU TE RS
86 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Kun tieto ratkaisee Ukrainan sodan informaatiolähtölaukaukset ammuttiin jo vuonna 2014, kun Kreml miehitti laittomasti Krimin niemimaan erityisesti erikoisjoukkojen avulla, ”vihreillä miehillä”. Putin riisui naamionsa, paljasti tavoitteensa, eikä Ukrainassa suurimmalle osalle jäänyt epäselväksi, millainen tulevaisuus Kremlin hallinnon alla on edessä. . TEKSTI: AKI-MAURI HUHTINEN SOTILASPROFESSSORI, YE-EVERSTILUUTNANTTI TikTok-sukupolven sota
Sotaa käydään pian kymmenettä vuotta.. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan Perevalnessa lähellä Krimin Simferopolia 3.3.2014. 87 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA A LE X A N D ER N EM EN O V/ A FP . Vihreät miehet
Tämä on hyödynnetty Ukrainan sodassa molemmin puolin. VI K TO R D RA C H EV / A FP VUOSI INFORMAATIOSOTAA UKRAINASSA. Lisäksi teknologian lisääntyvä langattomuus ja kiinnittyminen kaikkiin elämän ulottuvuuksiin tekee meistä digitaalisessa ympäristössä yhä näkyvämpiä ja jopa helppoja maaleja. Propagandaa alettiin kutsua informaatiovaikuttamiseksi ja sodan oloissa informaatiosodaksi, kun kehittyneet ja erityisesti läntiset demokratiat siirtyivät informaatioaikakauteen ja -yhteiskuntamalliin. maaliskuuta 2014. Sevastopol 11. Informaatiovaikuttaminen on jatkuvaa. Poliittiseen ja sotilaalliseen toimintaan on aina liittynyt propaganda, vaikka käsite tuli suuren yleisön tietoisuuteen vasta 1600-luvulla katolisen kirkon kautta. tai...”. Loput päätökset tapahtuvat intuitiivisesti tai emotionaalisesti – fiiliksellä. maaliskuuta valitsemme joko... Mainoksessa lukee: ”16. Informaatio on avainasemassa niin diktatuureihin taipuvaisissa valtioissa kuin demokratioissakin. Ymmärrämme kaikki datan merkityksen informaatioyhteiskuntien . 88 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA I hmiseen on aina mahdollisuus vaikuttaa valheilla ja disinformaatiolla, koska me käytämme informaatiosta järkiperäisesti vain 20–30 prosenttia, kun teemme päätöksiä
Informaatioympäristö on kansainvälinen toimintaympäristö, jonka tunnusmerkkejä ovat muun muassa digitaalisuus, nopeus ja monenkeskinen vuorovaikutus. Informaatiosota on kansainvälistä. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 89 kriittisenä energiana ja myös aseena, jolla hyökätä yhteiskuntia vastaan. Ukrainan sotaa on nimitetty ensimmäiseksi TikTok-sukupolven sodaksi, koska ukrainalaiset ovat lähes koko kansakuntana toimineet omien älypuhelimiensa avulla kansalaissensoreina kuvaten sodan tapahtumia lyhyinä videoina ja kuvina ja välittäen niitä 24/7 eri kanavia ja valtiollisia rakenteita pitkin erityisesti länsimaisen yleisön nähtäväksi. päivää kriisien ja sotien uutisointi mediassa oli niin sanottua eilisen uutisointia. Se läpäisee maailmanlaajuisesti kaikki yhteiskunnan alueet. Tiedon maailmansota Keskeinen veturi informaatiovaikuttamisen toimintatavoissa ja työkaluissa on ollut Yhdysvallat, mutta tänään informaatiovaikuttaminen on jokapäiväistä. Esimerkiksi Facebookissa on puoli miljoonaa päivitystä ja satatuhatta uutta valokuvaa minuutissa. Informaatiosotaa käydään joka päivä. Ympäri maailmaa Ukrainan ja lännen menestyksestä Venäjää vastaan tehdään tulevaisuuden suhteen johtopäätöksiä siitä, onko länsi ylipäänsä kykenevä säilyttämään johtavan asemansa maailmassa. Sen sijaan iskuja WTC-torneihin voitiin seurata reaaliaikaisesti TV:stä. Kansalaissensorit Ukrainassa näemme perinteistä sotaa. Uutta YouTube-videomateriaalia ilmestyy joka minuutti lisää neljäsataa tuntia. Suurvaltojen sotilaallinen suunnittelu perustuu kognitiivisen ulottuvuuden ymmärtämiseen, kohdeyleisöjen ja toimijoiden löytämiseen, narratiivilla – tarinalla – johtamiseen ja käytöksen muuttamiseen toimeenpanolla. Uutiset olivat huolellisesti tehtyjä, ja ne kertoivat lähimenneisyydestä. Seuraava merkittävä hyppäys informaation käsittelyssä nähtiin vuonna 2014, kun niin sanottu arabikevät nosti esille sosiaalisen median merkityksen kriisien ja sotien toimijana. Kun ajatellaan Ukrainan sodan keskeisyyttä erityisesti Euroopassa, on siitä saatavilla oleva materiaalimäärä valtaisa. Informaatiosotaa voi käydä kustannustehokkaasti kulisseissa, vaikka silmällä katsottuna näyttäisi, etteivät pommit räjähtele. Ukrainan sota on myös synnyttänyt ennennäkemättömän amatööriasiantuntijoiden armadan kommentoimaan ja tuotteistamaan sodan päivätapahtumien karttoja, kalustokuvauksia ja analyysejä erityisesti sosiaalisen median alustoilla ympäri Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja läntisiä yhteisöjä. Mutta näemme ja kuulemme myös kaiken käytössä olevan informaatio-osaamisen ja viimeisimmät teknologiat sosiaalisen median sovelluksineen. Informaatioympäristö muuttuu jatkuvasti yhä hallitsemattomammaksi, samalla kun sen merkitys sotilasoperaatioissa kasvaa. Tiedon voima Digitaalinen materiaali leviää kaikkialle median eri kanaviin, ja monille se on myös oman maailmankuvan lähtökohta. Teknologinen kehitys, muun muassa tekoäly, Big Data ja sensorien määrän merkittävä lisääntyminen taistelutilassa yhdessä kybervaikuttamisen nopean kehityksen kanssa, mahdollistaa yhä tehokkaamman informaatiovaikuttamisen osana laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoimaa. Ennen vuoden 2001 syyskuun 11. Karkeasti ottaen yli puolet maapallon väestöstä käyttää sosiaalista mediaa, ja uusia käyttäjiä tulee sadoittain mukaan joka minuutti. A-M H Uskottava tarina on VOITON AVAIN. Informaation luonteeseen kuuluu myös se, että mitä enemmän T ulevaisuuden sodan voittaa se, joka kertoo siitä uskottavimman tarinan maailmanlaajuisesti
Venäläinen satu Kremlin ajattelussa informaatio ei ole sananvapauden, demokratian tai tasa-arvon lisäämisen väline, vaan ase ja vallankäytön työkalu, joka voidaan kohdistaa niin omaan kansalaisyhteiskuntaan kuin valtion ulkopuolisiin kansainvälisiin toimijoihinkin.. Se jolla on sodassa aloite, dominoi sotaa. 90 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA sitä on, sitä enemmän siinä on joko tahattomasti tai tahallisesti vääristeltyä tietoarvoa. Se on myös sodankäynnin keskiössä. Se on myös asettanut propagandakoneiston toimintaan yksityistettyjä ja piilossa ohjeistettuja toimijoita, kuten Wagner-yhteisön, jonka uutisointi paljasti jo vuonna 2015 toimivan niin sanottuna trollitehtaana Pietarissa. Esimerkiksi vuosina 2020 ja 2021 koronapandemian riehuessa maailmanlaajuisesti RT-mediakanava saavutti vaikuttavuutta läntisissä yleisöissä luoden kahtiajakoa ja epäilyjä koronarokotteiden tarpeellisuudesta. Ukrainasta kerätty informaatio ja data ovat myös rahanja jopa kullanarvoista materiaalia vaihdettavaksi sodankäynnissä tarvittavaan apuun. Kremlin trollit Kreml on systemaattisesti rakentanut informaatiosodankäyntiin tarkoitettua koneistoaan ja muuttanut lainsäädäntöään kiristämällä kansalaisyhteiskunnan ja opposition toiminnanvapautta viimeiset 15 vuotta. Kreml on sitonut eri kansalliset ja yksityiset mediat ja yhteiskunnalliset vaikutuskanavat johtoonsa. Lisäksi Kreml on asettanut turvallisuuspalvelut kontrolloimaan niin kaduilla kuin informaatioverkostoissakin kansalaisiaan ja ulkomaisia tahoja. Informaatiovaikuttaminen läpäisee kaiken. Tällaista informaatiota hyödyntävät niin valtioiden ja yhteisöjen tiedustelupalvelut, tutkimuslaitokset ja -yhteisöt kuin mediat, kansalaiset ja päätöksentekijätkin. Jakamalla julkisuuteen tiedustelutietoa Yhdysvallat ja Iso-Britannia mahdollistivat lännen yhteisen rintaman ja aloitteen varastamisen Kremlin hyökkäykseltä helmikuun lopulla 2022. Lisäksi Kreml on käyttänyt valtavat summat taloudellisia resursseja eri kanavien toimintaan kotimassa erityisesti TV-kanavien hallintaan ja ulkomailla sekä TVettä sosiaalisen median kanavien rakentamiseen
Kansainvälisyyttä korostaa virtuaalisten vuorovaikutuspalveluiden tarjoajien rooli. Lisäksi kulunut vuosi on alleviivannut lännen ylivoimaa Ukrainan sodan informaatiotaistelussa, koska Ukraina on onnistunut kahdessa tärkeimmässä strategisessa kommunikaatiossaan: ylläpitämään jatkuvasti kasvavaa maanpuolustustahtoa sekä kiihdyttämään informaatiovaikuttamista lännen suuntaan saaden jatkuvasti kasvavaa apua sodankäyntiinsä. Intiassa, Iranissa, Kiinassa, Afrikan maissa ja Latinalaisessa Amerikassa käsitys Ukrainasta ja sen sodan syistä on hyvin erilainen kuin meidän kuluttamassamme informaatiossa. Informaatiosotaa voi käydä kustannustehokkaasti kulisseissa, vaikka silmällä katsottuna näyttäisi, etteivät pommit räjähtele.. Taloudellista sotaa tärkeämmäksi jo koronan aikana nousi Kremlin ja erityisesti presidentti Putinin pakkomielle palata historiaan ja Neuvostoliiton suuruuden aikaan geopoliittisin valtiorajoin. Nyt pääviesti on muotoutunut energiasodankäynniksi, jossa Kreml yrittää näännyttää lännen fossiilisen energian riippuvuudella, koska lännen siirtymä vihreään energiaan on kesken. Putinin vaatteet Ukrainan sota on Kremlille paikallinen sota, jonka kautta epäsuorasti yritetään jarruttaa länsimaista arvopohjaa ja kehityskulkuja. Meta on maailmanlaajuinen vaikuttaja, ja sen toimilla on merkitystä sodankäynnille. Keltainen nauha -symboli. Perusajatuksena aina koronapandemiaan asti oli se, että Venäjä kilpailee lännen kanssa taloudellisten resurssien ja talouden alueella. Erityisesti kolonialismin ja imperialismin historia on tunne, jota Kreml vahvistaa propagandallaan näillä alueilla. Paluu historiaan, jossa keskiössä on natsiuhkan näkeminen kaikkialla sekä sodan laajentaminen koskemaan kaikkea länsimaista, kertoo Kremlin strategisen tarinan suunnasta. Niin sanotuissa kolmansissa maissa on heikko elintaso, ja ne ovat diktatuureihin taipuvaisia mustavalkoajattelun yhteiskuntia, joissa kytee perinteinen epäluulo länsimaita kohtaan. Kreml ymmärsi, että informaatioajan menestyminen riippuu huipputeknologisesta osaamisesta ja tuotannosta sekä siirtymisestä vihreään talouteen, johon Venäjän kehitys ei ollut valmis. Ukraina Ukraina on onnistunut toimittamaan taistelutilasta paikallisten tuottamilla materiaaleilla 24/7-informaatiota oman hallinnon käyttöön. Kampanjat olivat lähtöisin Kremlistä, ja niiden kohteena olivat Saksa, Ranska, Italia, Ukraina ja Britannia. Esimerkiksi sosiaalisen median teknologiajätti Meta on kertonut havainneensa Kremlin informaatiovaikuttamisen kampanjoita verkoissaan keväästä alkaen ja onnistunut poistamaan niitä. Toistaiseksi venäläiset eivät ole lähteneet kaduille massoittain vaatimaan sodan lopettamista. Taustalla on uskottava menestyminen konkreettisessa sodassa ja sen rintamilla. helmikuuta 2022 Ukrainaan teki tyhjäksi Kremlin luoman informaatiosodankäynnin koneiston vaikutuksen lännessä. Viime syksynä käynnistetty osittainen liikekannallepano aiheutti rakoilua venäläisten joukossa: pysytäänkö presidentti Putinin tahdon takana vai ei. Se toinen tarina Lännen yhtenäisyys ja informaatioylivoima Kremlin suhteen ei ole kuitenkaan taistelun loppu. Vaikka Venäjä on suljettu lähes kokonaan Instagramista ja Facebookista, TikTokia käyttää edelleen 30 miljoonaa ja YouTubea 50 miljoonaa venäläistä. Twitter-tilejä, jotka tukevat Kremlin ajattelua, on uudelleen linkitetty toisille sosiaalisen median alustoille. Informaatiovaikuttaminen on siis kansainvälistä ja jatkuvaa toimintaa, vaikka kriisit ja sodat olisivat paikallisia. Siitä tiedosta myös maan ylin johto on levittänyt strategista viestiä PA P/ EP A /M A X IM SH IP EN KO V . Lisäksi länsimaisten sosiaalisen median palveluiden poistuttua Vkontaktja Telegramkäyttäjien määrä on kasvanut huomattavasti. Yli puolet maapallon väestöstä kuluttaa uutisia ja etsii tietoa internetistä, jonka rakenteet ja saatavilla oleva materiaali eivät perustu demokratiaan. Samaan aikaan Kremlin propagandakoneisto jatkaa sisukkaasti oman todellisuutensa puskurointia juuri edellä mainituilla maailman alueilla. Venäjän hyökkäys 24. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 91 Nato ja EU ovat olleet Kremlin keskeisen strategisen kommunikaation sodankäynnin kohteita. Hyökkäys yhdisti lännen ja sai aikaan erittäin vahvan strategisen kommunikaation vastaiskun niin Yhdysvalloista kuin muusta läntisestä yhteisöstä
Kansasta kumpuavat tarinat ja meemit, joiden faktapohjaisuus on eri kuin virallisen viranomaisviestinnän, ovat tärkeitä uskottavuuden kannalta. Kreml puolestaan ei ole kyennyt henkilöimään yhtään sankaritarinaa tai voittoa sodan aikana. Koska Ukrainalla on vuosien kokemus Kremlistä ja sen aikeista, on informaatiopuolustus voitu antaa myös paikalliselle tasolle, joka kykenee hyödyntämään paikallista osaamistaan ja verkostojaan. Lisäksi ukrainalaiset kansalaiset ovat aktiivisesti tehneet taktisia psykologisia operaatioita muun muassa Venäjän miehittämillä alueilla ja liimanneet erilaisia keltainen nauha -symboleita (@yellowribbonUA), iskulauseita ja lyhyitä tiedotteita näkyville paikoille, minkä tarUkrainan sodan informaatiotaistelu kulminoituu presidentti Zelenskyin ja presidentti Putinin julkisuuskuvaan sodan aikana. Lisäksi Ukraina on luonut huumorilla höystettyjä tarinoita kissoja kantavista sotilaista, venäläisten panssarivaunuja hinaavista traktoreista, Käärmesaaren sankareista ja Kiovan lentäjähaamusta. Joukkoistetut kansalaiset sodan dokumentaattoreina jakavat jatkuvasti kuvia ja viestejä sosiaalisessa mediassa. Tästä yksi esimerkki on laajasti Ukrainassa levinnyt vapaaehtoisina taistelevien georgialaisten kehittämä ”NAFO-konsepti” (North Atlantic Fellas Organization). Paikallinen informaatioylivoima Ukraina on kyennyt kanavoimaan Kremlin vihan ja tuhon uskomattomalla tavalla oman toimintansa inhimillistämiseen ja jopa venäläisten sotilaiden ymmärtämiseen. Starlink-sovellukset ovat mahdollistaneet Ukrainalle hyvän lisän sodan johtamisen järjestelemiseen, mutta sen omistaja Elon Musk on osoittanut henkilökohtaista häilyvyyttä pelaamalla sekä lännen että Venäjän välissä omia etujaan ajaen. U KR A IN IA N PR ES ID EN TI A L PR ES S O FF IC E. Tämä on näkynyt siinä, kuinka Ukraina on kohdellut videoilla kuvattuja sotavankeja ja lähettänyt avoimien medioiden kautta tietoa Venäjälle siellä poikiaan kaipaaville omaisille ja sukulaisille. Orgaanisesti kasvavien suosittujen tarinoiden hyödyntäminen on ollut joustavaa. Alun improvisoinnin jälkeen strateginen kommunikaatio on ollut jatkuvasti tehostuvaa ja kokonaisuuksia hyvin suunnittelevaa, jolloin läntisille yleisöille on saatu jatkuvasti tietoa Venäjän tappioista mutta oma toiminta on pystytty pitämään hyvin salattuna. Lisäksi Ukraina on osannut pyytää ja saanut käyttöönsä paljon läntisten teknologiayritysten välineitä, kuten minilinkkejä, lennokkeja ja datan murskaamisen ja analysoinnin ammattilaisia. Hersonin sillan autopommi-isku osoitti myös sosiaalisessa mediassa meemikulttuurin voiman. 92 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA lännelle. Ukrainassa toimii pieniä informaatioryhmiä sekä teknisten yhteyksien varmistajina että informaation jakajina. Ukrainian Memes Forces -Twitter-tili on lähes reaaliaikaiseksi luomassa mustaa huumoria venäläisten epäonnistumisista Ukrainassa ja sillan tuhoamisesta meemitettiin aktiivisesti. Ensimmäisen kerran teknologiajättien historiassa muun muassa Meta, Twitter, YouTube ja monet muut alustat ovat suostuneet tukemaan Ukrainaa ja sen sanomaa siivoamalla omia alustojaan Kremlinmyönteisestä propagandasta
Venäjänkielisessä mediassa puolestaan korostetaan, ettei Venäjä ole poliittisesti eristetty, vaan Venäjä voittaa, eivätkä sanktiot kestä kauan, koska länsi on heikko. Lännen valtioiden virallisia tavoitteita kyseenalaistettiin aktiivisesti. Kreml alkoi myös systemaattisesti heikentämään omalle kansalaisyhteiskunnalle tarjolla olevan informaation laatua ja määrää lainsäädännöllisillä rajoituksilla ja teki näin tilaa omalle propagandalleen. Venäjällä on pitkä osaaminen informaatio-operaatioissa. Energia aseena, ruuan hinta ja Zelenskyin mustamaalaus ovat teemoja, joita Venäjä ylläpitää erityisesti englanninkielisillä alueilla. Sovellukseen lisättiin polku sosiaaliseen mediaan, jonka kautta voi välittää eteenpäin havaintoja vaikka Venäjän asevoimista ja kalustosta. Ukraina kykeni käyttämään hyväkseen venäläisten sotilaiden heikkoa operaatioturvallisuutta. Dija on Ukrainan digitaalisen muutoksen ja kehityksen ministeriön yleinen viranomaisasiointiin kehitetty sovellus, jossa toimii muun muassa sähköinen versio ukrainalaisesta ajokortista ja jonka kautta voi hoitaa veroasioita. Useat venäläiset sotilaat paljastivat itsensä ja lopulta joukkonsa sijainnin käyttäessään deittailuun tarkoitettua sovellusta. Venäjä yrittää kertoa olevansa ratkaisu ja lännen olevan ongelma. Ukraina siis käyttää rohkeasti kansalaisiaan sensoreina. Kaksi kuningasta Raskaamman informaatiovaikuttamisen esimerkkinä Ukrainan onnistumisesta voidaan pitää ukrainalaisten naisten Tinder-palveluun tekemiä valetilejä, kun venäläiset sotilaat tunkeutuivat Ukrainaan. Samalla maailmanlaajuista ilmapiiriä internetin luotettavuuteen heikennettiin erilaisilla palvelunestohyökkäyksillä, haittaohjelmilla ja identiteettivarkauksilla käyttäen rikollisorganisaatioita välikäsinä. SUOMEN SOTILAAN UKRAINA 93 koituksena on ollut nostattaa vastarintaa miehittäjää kohtaan. Samaan aikaan niin kaduilla kuin informaatioympäristössä poistettiin opposition äänet ja maalitettiin erityisesti psykologisen vaikuttamisen keinoin erilaisia ääriaineksia ja Kremlin sympatiseeraajia. Strateginen informaatiovaikuttaminen on jatkunut melko tehokkaasti sodan aikana muun muassa Intiassa, Iranissa, Afrikan diktatuureissa ja Etelä-Amerikan länttä jo perinteisesti vastustavissa maissa. Venäjällä on pitkä osaaminen informaatiooperaatioissa.. Venäjä tyrkyttää tarinaansa Osa näennäisesti ulkomaiselle kohdeyleisölle suunnatuista viesteistä lienee myös tarkoitettu maan sisäiseen käyttöön. Kreml vahventaa propagandaansa siellä, missä Ukrainan sota ei juurikaan kosketa yleisöjä ja missä kansalaisyhteiskunta on tyytymätöntä yhteiskuntajärjestykseensä ja vallanpitäjiin. Erityisesti propaganda koski länsimaiden valtioiden sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen haavoittuvuuksien alleviivaamista. Kreml jatkaa pääviestiään, jossa yleinen pelko ja epävarmuus ovat kaiken lähtökohta. Ennen helmikuun 24. päivää 2022 Venäjän informaatio-operaatiot olivat ei-kineettisiä, pehmeää vaikuttamista. Kremlin sanomaa tungettiin mahdollisimman paljon kaikkiin käytettäviin kanaviin perinteisestä mediasta sosiaalisen median uusimpiin sovelluksiin. Venäjällä on pitkät perinteet luoda kekseliäitä informaatio-operaatioita, joita lännen on toistuvasti vaikuttanut olevan hankala havaita ja ennakoida riittävästi. Jokainen länsimainen vapautta rakastava ihminen voi aistia presidentti Zelenskyin energisyyden ja aitouden sekä oikeuden puolustaa maataan, kun taas presidentti Putinin etäisyys pitkän pöytänsä takana ja jäykkään pukuunsa kääriytyneenä kertoo sanomattomasti altavastaajan asemasta. Pitkään on puhuttu siitä, että suurten kertomusten aika on ohitse ja perinteinen hyvän ja pahan asetelma on kadoksissa. Ne olivat koordinoituja aina presidentti Putinista alkaen, ja niitä leimasi oppikirjamainen epäaitous. Kremlin tavoitteena on kärjistää alkavaa vastakkainasettelua vaikuttamalla disinformaatiolla kaikkialla, missä siihen on mahdollisuus. Tilanne on sama nytkin. Ukrainan sodan informaatiotaistelu kulminoituu presidentti Zelenskyin ja presidentti Putinin julkisuuskuvaan sodan aikana
94 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Sotataidon laitos Ukrainan sodan tuntija A P
Bahmut, Donetskin alue, torstai 10.11.2022. Ukrainalainen kranaatinheitin ampuu. . Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatio on luoteeltaan pääosin matriisiorganisaatio, jossa tutkinto-osastot ja tohtorikoulutusohjelma vastaavat tutkinnoista. Maanpuolustuskorkeakoulu tuntee sodan Maanpuolustuskorkeakoulu on Puolustusvoimain komentajan alainen sotatieteellinen korkeakoulu, joka kouluttaa tiedollisesti, taidollisesti ja eettisesti korkeatasoisia johtajia, kouluttajia ja sotatieteellisiä asiantuntijoita Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtäviin ja myös muun yhteiskunnan käyttöön. Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitos on Ukrainan sodan asiantuntija. Opetusja tutkimusresurssit on sijoitettu ainelaitoksiin, jotka tuottavat tutkinto-osastojen tilaaman opetuksen.. 95 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA . Myös Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen toiminta muuttui. Opetuksella vastataan koko upseerin uralla vaadittavaan osaamiseen. Tutkitulla tiedolla ja innovatiivisella opetuksella laitos on tulevaisuuden sotataidon ytimessä. Laitos ja Maanpuolustuskorkeakoululle jo vuosia aikaisemmin luotu mediapooli sai tulikasteensa. TEKSTI: PEKKA TURUNEN, EVERSTI M aailman turvallisuusjärjestelmä koki merkittävän muutoksen helmikuussa 2022. Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Vuonna 2014 alkanut sota Ukrainassa sai aivan uuden käänteen. Korkeakoulu edistää kansakunnan kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan vakautta sotatieteellisellä tutkimuksellaan ja osaamisellaan
Opetuksen painopiste on Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikassa sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa. Sodan alkuviikkojen jälkeen median mielenkiin. Tietoa on koottu koko sodan ajan avoimista lähteistä pääosin internetin ja sosiaalisen median luotettavaksi todetuilta sivustoilta. …ja kysytään Maanpuolustuskorkeakoulun viestintäala vastaanotti sodan ensimmäisten kuukausien aikana parhaimmillaan yli kolmekymmentä mediapyyntöä päivässä. Sodan pitkittyessä ja tiedon laajasta tarjonnasta johtuen tilannetietojen julkaisusta ja viikoittaisista tilannekatsauksista luovuttiin. Asiantuntijat esiintyivät sodan ensimmäisenä päivänä yhteensä kuudessa suorassa lähetyksessä yhtä aikaa. Venäjä-osaajat Sotataidon laitos tarjoaa tutkimusmenetelmäkoulutusta ja sotatieteiden tohtorien tutkintoon kuuluvia opintoja sekä tukee tietokoneavusteista sotapelaamista ja järjestää Maanpuolustuskorkeakoulun kaikille kurssitasoille ja kaikille puolustushaaroille konstruktiiviseen simulointiin perustuvia taktiikan ja operaatiotaidon harjoituksia. Sotataidon laitoksen eri tieteenalojen sotilasprofessorit, professorit ja apulaisprofessorit johtavat oman oppiaineensa ja erikoisalansa tutkimusta ja osallistuvat oppiaineensa opetukseen eri kurssitasoilla. Strategian opetuksen osa-alueita ovat sotilasstrategia, valtio-oppi, turvallisuuspolitiikka ja kansainväliset suhteet. Tämän lisäksi kaikilla asiantuntijoillamme on tietysti oma jo pitkältä ajalta hankittu sodankäynnin tietotaito, joka takaa luotettavuuden ja mahdollistaa korkean lähdekriittisyyden. Julkaisutoiminnan lisäksi laitoksen asiantuntijat antavat alansa asiantuntijalausuntoja viranomaisille ja medialle. Sotataitoa analysoiva tutkimus antaa tiedon siitä, kuinka sodankäynti, sodan kuva ja kansainvälisen turvallisuuden kysymykset sekä niiden teoriat ovat kehittyneet. Mediaosumia, joissa Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijaa on haastateltu tai siteerattu on ollut yhteensä 4 800. 96 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA Sotataidon laitoksen päätehtävänä on sotataidon opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vuoden 2022 marraskuun loppuun mennessä mediapyyntöjä on kertynyt yhteensä noin 1 200 kappaletta. Sotahistorian opetuksen tavoitteena on tukea operaatiotaidon ja taktiikan, strategian, johtamisen ja sotatekniikan opetusta. Mediapooli yhtenäisti sodan alkuvaiheessa tilannekuvaa tapahtumien kulusta ja arvioidusta jatkosta useita kertoja viikossa pidetyissä tilannekatsauksissa, joissa avustivat myös yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijat. Tutkimuksen painopiste on sodan kuvan muutoksessa ja Venäjä-osaamisessa. Tilannetietoja julkaistiin arkipäivisin myös suuren yleisön käyttöön Maanpuolustuskorkeakoulun nettisivustolla. Sotahistorian opetuksen osa-alueita ovat sotataidon historia, uusimman ajan sotahistoria ja Suomen sotahistoria. Sotataidon laitos tekee tutkimukseen liittyvää yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusta tekevien yksiköiden ja akateemisten oppilaitosten kanssa. Usein haastatteluissa asiantuntijoillemme esitetyt kysymykset olivat: mitä tämä merkitsee ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Sodan alkuvaihe oli kiivainta myös tiedontarpeen ja -hankinnan näkökulmasta. Mediapyynnöt saavuttivat kysyntäpiikin aina silloin, kun sodankäynnissä tapahtui jotain merkittävää, minkä media oletti olevan käänteentekevää sodan jatkumossa. Asiantuntijaryhmä muodostettiin vapaaehtoisista Maanpuolustuskorkeakoulun professoreista, opettajista ja tutkijoista. Opetuksen painopiste on operatiivisen ajattelun ja luovuuden kehittämisessä. Toteutuneita haastatteluita (tv/radio/lehti/podcast) on annettu noin 700, joista ulkomaalaisia medioita on ollut 23 kappaletta. Keskiössä on sotilaallisen voimankäytön ja sodankäynnin muutokset historiassa. Toiminta käynnistyi täydellä teholla, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Strategian opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa opiskelijan ymmärrystä Suomen kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Katsaukset helpottivat yhtenäisen sanoman välittämistä tiedotusvälineiden haastatteluissa. Mediapyynnöt olivat kiivaimmillaan maaliskuun aikana. Tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät valmiudet toimia erilaisissa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen normaalija poikkeusolojen tehtävissä. Tutkimus tuottaa tietoa myös siitä, minkälaista kansallinen sotataitomme nykyisin on ja kuinka sen arvioidaan kehittyvän. Sotataitoa ja sodan kuvaa analysoiva tutkimus voidaan kuvata jatkumona. Monet laitoksen kasvot ovatkin tulleet kuluneen vuoden aikana suurelle yleisölle tutuiksi. Sotataitoa Sotataidon ymmärtäminen ja omaksuminen lähtevät historiasta kulkien nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Sen jälkeen ne laskivat tasaisesti aina heinäkuuhun saakka ja lähtivät uudelleen nousuun syys-lokakuussa. Sotataidon laitos määrittelee sotataidon laajaksi kokonaisuudeksi, joka muodostuu sotataidon historiasta, sotilasstrategiasta ja turvallisuuspolitiikasta sekä operaatiotaidosta ja taktiikasta. Operaatiotaito ja taktiikka ovat osa sotataitoa, taitoa johtaa ja käyttää asevoimia sodan päämäärien saavuttamiseksi. Asiantuntemusta tarjotaan… Maanpuolustuskorkeakoulu sai vastuulleen ennen Venäjän hyökkäyksen alkua asettaa median seurantaja asiantuntijaryhmän Pääesikunnan viestintäosaston ja median käyttöön
97 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA FI N BA RR O ’R EI LL Y G LE B G A RA N IC H D A N IE L BE RE H U LA K
Asiantuntijamme eivät uskoneet Venäjän käyttävän ydinaseita, kuten apulaissotilasprofessori Paronen arvioi tilannetta MTV Uutisille (MTV Uutiset, 21.10.2022). LI BK O S . Everstiluutnantti Pesu arvioi vetäytymistä muun muassa Ylen Ykkösaamussa (Yle Ykkösaamu, 11.11.2022). 98 SUOMEN SOTILAAN UKRAINA non kohteena oli Venäjän vetäytyminen Kiovan suunnasta, kun nopea sotilaallinen ratkaisu ei enää näyttänyt Venäjälle mahdolliselta. Totesin, että Ukraina on yllättänyt Venäjän ”housut kintuissa” (HS, 11.9.2022). Apulaissotilasprofessori Paronen kommentoi, että sotilasjohdon vaihtaminen on tyypillinen tapa lisätä taistelutarmoa (MTV Uutiset, 28.6.2022). Mediapooli palkittiin Puolustusvoimissa vuonna 2022 Vuoden viestintätekona. Asiantuntijamme arvioivat liikekannallepanon merkitystä laajasti medialle. Viimeisimmän mediapyyntöjen piikin aiheutti Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun marraskuun alun vetäytymisilmoitus ja sen jälkeinen joukkojen perääntyminen Hersonista. Tuolloin monet mediat siteerasivat Maanpuolustuskorkeakoulun nettisivujen tilannepäivitystä, jossa maaliskuun lopussa todettiin, että Venäjä ei todennäköisesti kykene merkittäviin aluevaltauksiin Ukrainassa (Maaseudun tulevaisuus, 25.3.2022). Ukraina tempasi aloitteen maasodankäynnissä, ja Venäjä keskittyi kostoilmaiskuihin siviilikohteisiin ja uhkailemaan ydinaseilla. Everstiluutnantti Simo Pesu muun muassa analysoi, mitä Venäjän osittaisesta liikekannallepanosta voidaan päätellä (Aamulehti, 22.9.2022). Vuoden viestijät Maanpuolustuskorkeakoulun median tukioperaatio Ukrainan kriisin aikana on onnistunut. Se on samalla parantanut korkeakoulun asiantuntijoiden saatavuutta ja käyttöä mediassa merkittävällä tavalla. Heinäkuussa muun muassa erikoistutkija Jukka Viitaniemi arvioi STT:lle, että Ukraina voi onnistua vastahyökkäyksessään etelässä ja jopa Krimin takaisinvaltaamisessa (Yle, 21.7.2022). Putin julisti syyskuun lopulla osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa. Käänne Seuraava merkittävä käänne tapahtui Ukrainan aloitettua syyskuussa vastahyökkäykset Harkovan ja Hersonin suunnissa ja valloitettuaan laajoja alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa. Kirjoittaja on Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen johtaja. Tämä kaikki yhdessä on kasvattanut luottamusta Puolustusvoimiin. Mediaa kiinnosti, mitä tapahtuu seuraavaksi, kun Venäjä oli ensimmäisen vaiheen jälkeen keskittänyt joukkojaan Itä-Ukrainan alueelle ja Putin onnitteli joukkojaan Luhanskin alueen vapauttamisesta. Mediapoolitoiminnan johdosta haastattelupyynnöt kohdistuvat asiantuntijoille systemaattisesti asiantuntijuuden perusteella ja resurssit huomioiden. Sotilasprofessori Marko Palokangas kommentoi Yle-radion Ykkösaamussa Venäjän tekemiä ohjusiskuja, jotka ovat koko sodan ajan kohdistuneet ennen kaikkea siviilikohteisiin (Yle Ykkösaamu, 11.10.2022). Se on kasvattanut korkeakoulun näkyvyyttä mediassa ja tunnettuutta sotatieteen asiantuntijana sekä palvellut niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin median tarpeita hyvin. Analysoin tuolloin tapahtumia muun muassa Helsingin Sanomille. Asiantuntijamme ovat pystyneet tarjoamaan analyyttistä lisäarvoa yleisölle, ja kansalaispalaute on ollut erittäin positiivista. Seuraavat mediaa kiinnostaneet sodan käännekohdat olivat touko-kesäkuulle ajoittuneet ohjusristeilijä Moskvan upottaminen, Venäjän maayhteyden varmistaminen Donbasista Krimille ja Venäjän operaatiojohdossa tapahtuneet muutokset. Poliisit valvovat Venäjän Harkovaan ampuman ohjuskaluston jäänteitä ja romua 3.12.2022.
TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/vsk Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse tilaajapalvelu@ atex.com www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi
EV G EN IY M A LO LE TK A www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi