Suomenmaa 01.02.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 Hitler oli mediapoliitikko Hitler oli ensimmäinen mediapoliitikko, joka ymmärsi, että politiikka on spektaakkelia ja mielikuvien luomista, professori Laura Kolbe sanoo. 12 Kotihoidon tuki kiistakapulana Joona Saulamaa kannattaa sukupuolikiintiöitä. s. 2 HALLITUKSEN PALAPELI LEVÄLLÄÄN. 1 ? Työ tuo sisältöä elämään Yhä useampi suomalainen tekee töitä eläkkeellä. S. s. 8 Hevosbuumi jatkuu vaan Hevosala on jo vuosikausia ollut harvoja kasvavia maaseutuelinkeinoja. Hevosbuumin jatkuminen aiheuttaa vipinää myös Pudasjärven ammattioppilaitoksen hevoslinjalla. 6 414880 073513 VAALIRAHAJUPAKASSA KOVAT TUOMIOT. s. Hitler nousi valtaan 80 vuotta sitten. Yksi heistä on keravalainen Sirpa Tamminen, 67. Hän keikkailee entisellä työpaikallaan gastroenterologian osastolla. s. 3 PERJANTAI 1.2.2013 N:o 13 . 14. S
Kokoomus näyttää Sinnemäen mielestä pelkäävän normaalia demokratiaa ja vaaleja ja kolmannen hallinnon tason olemassaolon myöntämistä. ?Myös tulevaisuudessa meillä tulee olemaan kolme hallinnon tasoa: valtakunnallinen, keskitaso ja kuntataso. Kaikki tarvitsevat myös muuta rahoitusta. Sekin on unohtunut, että eivät ehdokkaat ja puolueet vaalirahoituksiaan omiin taskuihinsa ja leveään elämään pane. Hänen mielestään uudistus epäonnistuu. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Vaalirahajupakassa askel kohti loppua P itkällinen vaalirahajupakka otti askeleen kohti loppuaan, kun käräjäoikeus julkisti päätöksensä Nuorisosäätiön ja Urheiluopistosäätiön jutuissa. Ilmapiirin muutos yllätti myös heidät. Valtakunnansyyttäjäkin käynnisti vaalirahoitusta koskeneen ryhtiliikkeen vasta kantelun perusteella, ei oma-aloitteisesti, vaikka kantelu perustui vain julkisuudessa olleisiin tietoihin. Ehkä oikeusviranomaisillakin on tarve peitellä myöhäistä heräämistään. Sinnemäki ei ole kuka tahansa poliitikko, vaan yhden hallituspuolueen entinen puheenjohtaja ja edellisten hallitusten ministeri. Kauankohan kokoomus kuvittelee voivansa päättää kaikesta yksin? Tyytyväisten valtakunta VASTIKÄÄN julkaistu tutkimus kertoo suomalaisten olevan yllättävänkin tyytyväisiä julkisiin palveluihin sekä keskeisten toimialojen palveluihin. Suomalaiset ovat Pohjoismaiden asukkaista tyytyväismpiä, mikä on mielestäni paljon sanottu. Siitä tiesivät kaikki, jotka tunsivat politiikkaa. Yrittäjät ja järjestöt olivat rahoittaneet ehdokkaiden ja puolueiden vaalikampanjoita maailman sivu. Vasta lausunto tv-haastattelussa nosti vaalirahoituksen tikun nokkaan ja jotkut tapaukset poliisin tutkintaankin. Pelkkä puoluetuki ei riitä millekään puolueelle. Neuvostoliitossa varttuneen silmin kaikki näyttää toisenlaiselta. Parikymmentä vuotta sitten Pietarista Suomeen muuttanut nykyinen kunnallispoliitikko sanoi havahtuvansa aika ajoin toteamaan ystävilleen, että ?kyllä Suomi on sittenkin kuin paratiisi?. TYYTYVÄISYYDESTÄ tuli mieleen toinen uutinen. siitä huolimatta, että olivat varmasti tietoisia Kaikkosta piinanneesta oikeusjutusta. Enteellinen kirjoitus K ansanedustaja Anni Sinnemäki (vihr.) kirjoittaa madonluvut blogiinsa kuntauudistuksesta. Sama koskee puolueiden varoja. Kuva: Jari Laukkanen Eilispäivän ilmapiirissä tehdyistä teoista annettiin tämän päivän ilmapiirin mukaisia rangaistuksia. Vain rikkaat tai ne, joiden kasvot ovat teeveestä tuttuja, voivat menestyä ja tulla valituiksi, jos ulkopuolinen raha tehdään spitaaliseksi. Ehdokkaiden, puolueiden ja yhteiskunnallisen toiminnan taloudellinen tukeminen on laillista ja oikein, kunhan se tehdään nykypäivän pelisääntöjen mukaan. Jos puolueilla ei ole varoja, ne eivät voi esitellä demokratiaan olennaisesti kuuluvia vaihtoehtoja. Kansalaiset osaavat Antti Kaikkosen tapauksessa panna asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Eikö esimerkiksi läntisessä naapurissamme asu kansa, joka laulaa kaikki laulunsa duurissa ja syystä. EPSI Ratingin tekemässä tutkimuksessa tyytymättömyys kuntapalveluihin on varmasti kohottanut monen päättäjän kulmakarvoja, sillä Suomen kuntakentän myllerrykset ovat olleet pinnalla viime aikoina. Kuntapalvelut olivat kolmanneksi viimeisellä sijalla 14:sta tutkitusta toimialueesta. Toisaalta taas peruskoulu, julkinen liikenne, terveydenhuolto ja rikospoliisi saivat hyvät arvosanat. Mikään toimiala ei saanut huonompia tuloksia edellisessä vuoden 2011 tutkimuksessa. Tutkimus siis kertoo, miten ihmiset kokevat palvelut, eivät sitä, onko esimerkiksi Suomen joukkoliikenne tai terveydenhuolto absoluuttisesti parempaa tai huonompaa kuin vaikkapa Tanskassa. SUOMALAISET ovat jälleen kerran tyytyväisimpiä apteekkien palveluun. Oikeastaan se ei ole mikään ihme, sillä apteekkiin pääsee yleensä helposti, tarvittu tuote löytyy nopeasti ja palvelu on poikkeuksetta asiantuntevaa ja ystävällistä. Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä. Kun Suomi ottaa velkaa pienemmässä ja isommassa mittakaavassa, joku kyynikko voisi varmasti sanoa, että typeräähän se velaksi on olla tyytyväinen. Elintasomme on lainaa vain. Perspektiivi on hyvästä. Se voi selittää ärhäkät ja kovat otteet niitä kohtaan, jotka ovat uhreiksi joutuneet. Kohu johti nopeasti uusiin, tiukkoihin pelisääntöihin. Niitä käytetään työntekijöiden palkkoihin, vaalimainontaan, ohjelmatyöhön ja kaikenlaiseen oman aatteen edistämiseen. V aikka yleinen mielipide saattaa lynkatakin, kansalaisilta löytyy myös ymmärrystä panna asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Tuomittujen joukossa oli nyt keskustalaisia ja sosiaalidemokraatteja, tunnetuimpina kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ja entinen kansanedustaja Jukka Vihriälä (kesk.). Se, mitä Suomessa tuntuu vain olevan vaikea saada läpi, on se, että myös keskimmäisen tason päättäjät valittaisiin demokraattisesti vaaleissa. Puolueet ovat tervehdyttäneet käytäntöjään, ja lainsäädäntöä on kiristetty. Sinnemäki ei näytä edes uskovan ministeri Guzenina-Richardsonin kykyyn viedä sote-uudistusta päätökseen. Silti pääsyyllinen on kokoomus, jonka näkemykset jarruttavat kumpaakin uudistusta. Siksi oikeuden tuomiot ovat kuin kaikuja menneisyydestä. Rahat pyörivät kipin kapin lehtimainosten maksamiseen, mainostoimistoille tai kirjapainojen laskuihin. Maakuntataso voi järjestää erikoissairaanhoitoa.... Se kertoi Facebookissa käynnin masentavan joitakin, lähinnä siksi että toisten elämä näyttäytyy bittiavaruudessa niin täydellisenä. Sosiaalinen media tuntuu muuttaneen valittajakansaksi tuomittujen suomalaisten retoriikkaa, sillä Facebook, Twitter ja erinäiset blogit täyttyvät muun muassa eeppisistä matkoista, ihanista rakennusprojekteista, nousukiidossa olevista työurista ja mahtavasta maratonharjoittelusta. Ehkä siihen vain ei olla totuttu, että viestinnän helppous laskee ihmisten kynnystä ilmoitella elämästään matalalla kynnyksellä ja kertoa asioista, jotka ovat pienessä mittakaavassa niitä hyviä uutisia. Sami Korkala. ?Maan tapa. Tuomiot ovat kovia. Vaalirahoitus oli pitkään puolijulkista maan tapaa. Ja tämä on kokoomuksen vika. Demareissakin on syynsä. Ja erityisen vaikeaa näiden vaalien mahdollisuus tuntuu olevan kokoomukselle?, Sinnemäki kirjoittaa. Viesti on vakava. On hyvä muistuttaa, että Kaikkonen valittiin äskeisissä kunnallisvaaleissa kunnan suurimmalla äänimäärällä Tuusulan valtuustoon. Ne, jotka miehen parhaiten tuntevat, antoivat yhä vahvan luottamuksensa . on nyt toisenlainen. Perusasia ei ole kuitenkaan muuttunut. Niinpä niin Kaikkonen, Vihriälä kuin aiemmin tuomionsa saanut kansanedustaja Ilkka Kanervakin (kok.) ovat saaneet eilispäivän ilmapiirissä tehdyistä teoista tämän päivän ilmapiirin mukaiset rangaistukset. Kaikki tuomitut ovat epäilemättä sijaiskärsijöitä. Heidän osansa on kohtuuton. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mitä sekavimmassa tilassa, Sinnemäki kirjoittaa. Jos kaikkea kiitollisuudenvelkaa tulkittaisiin takavuosilta niin tiukasti kuin käräjäoikeus nyt teki, leivättömän pöydän ääressä riittäisi asiakkaita. Oikeuslaitoksen työn sattumanvaraisuudesta kertoo, että edes korkeimmat lainvalvojat eivät puuttuneet vaalirahoituksen epäkohtiin, vaikka asiat olivatkin tiedossa
Toisaalta vaalirahakohu on vellonut kiivaana jo edellisten vaalien alla, eikä oikeusprosessi tuolloin laimentanut Kaikkosen kansansuosiota. Häntä tuskin katsotaan eduskunnassakaan viistoon. Kuva: Jari Laukkanen täysin omia kasvojaan? MYÖS oppositiopuolueiden keskinäinen taisto on kallistumassa keskustan kannalta oikeaan suuntaan. Asiaosaamisessa ja aitojen vaihtoehtojen esittämisessä keskusta on ollut jo tähänkin asti täysin omaa luokkaansa perussuomalaisiin verrattuna. Valitettavasti varoittavat sanat ovat kaikuneet kuuroille korville. Jokainen järki-ihminen ymmärtää, että hallituksen kuntauudistus on törmännyt lopullisesti seinään. onneksi ? ovat ne, lähinnä kylmänsodan ajat, jolloin suuria summia tukirahaa virtasi lännestä sosialidemokraateille ja porvaripuolueille sekä idästä kommunisteille.?. Molemmista uudistuksista on muodostunut hallitukselle todellinen painajaisuni. Keskusta on yrittänyt takoa kunta-asioissa hallituksen ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) päähän järkeä jo kuntauudistuksen syntyhetkistä lähtien. Esimerkiksi Ilkka Kanerva sai viime vuonna vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistuksen.? Ilta-Sanomat: ?Jupakka on jo mak- sanut Kaikkoselle sen loistavan poliittisen tulevaisuuden, jota hänelle oli povattu. Helsingin käräjäoikeuden eiliset päätökset keskustataustaisen Nuorisosäätiön ja SDP-taustaisen Urheiluopistosäätiön vaalirahoitusjutuissa on nähtävä osana kokonaisuutta. Tämän tietää myös ministeri Virkkunen, vaikka viran ja oman uskottavuutensa puolesta muuta vielä väittääkin. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN uudistuksen osalta tilanne on täysin samanlainen. Uudistusta vetävän ministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) viime päivien sekavat lausunnot sairaanhoitopiirien tulevaisuudesta paljastavat, että hallituksen palapeli on myös tältä osin täysin levällään. Hallituksen olotilaa ja uskottavuutta ei lisää yhtään se, että Guzenina-Richardsonin puoluesisar, Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ryhtyy jälkikäteen tulkitsemaan medialle, mitä sosiaali- ja terveysministeri oikeasti tarkoitti. Tällä hetkellä kunta- että soteuudistuksen osalta ydinkysymys on, milloin hallitus tunnustaa tosiasiat ja viheltää pelin poikki. Ja miten hallitus tekee sen menettämättä Juha Määttä Jokainen järki-ihminen ymmärtää, että hallituksen kuntauudistus on törmännyt lopullisesti seinään. ?Keskusta on yrittänyt takoa ministeri Virkkusen päähän järkeä kuntauudistuksen syntyhetkistä lähtien?. Puolueen kansanedustajien korkea osaamistaso ja kokemus ovat näkyneet ja näkyvät jatkossakin eduskun- tatyössä, jossa keskusta on ottanut selkeästi johtavan oppositiopuolueen roolin. Perussuomalaisten keskinäinen eripura eduskuntaryhmä sisällä tasoittaa osaltaan keskustan asemaa johtavana oppositiopuolueena. Samassa kuorossa keskustan kanssa ovat olleet lähes kaikki maan johtavat kunta-alan asiantuntijat ja kuntien edustajat. Jyrki Kataisen (kok.) johtaman kuuden puolueen hallituksen toiminta sakkaa niin pahasti, että jopa opposition suunnasta tihkuu säälinsekaisia katseita ministereiden suuntaan. Toisin kuin Midaksella, kaikki mihin hallitus koskee, ei todellakaan muutu kullaksi, vaan pikemminkin päin vastoin. Sekä kunta- että soteuudistus, joita hallitus on ajanut kuin käärmettä pyssyyn, ovat ajautuneet pahasti karille. Jos asiat olisivat menneet toisin, hän olisi voinut menestyksellisesti kilpailla keskustan puheenjohtajan nuijasta, jonka haltija on Matti Vanhasen jälkeen vaihtunut tiheästi. Harva muistaa, että Kaikkonen oli keväällä 2007 vähällä nousta ministeriksi. Yksinvaltiaan ottein perussuomalaisia johtavan Soinin asema puolueessa on niin vahva, että kukaan järkevä poliitikko ei lähde arvostelemaan omaa puheenjohtajaansa, ellei välttämättä halua joutua sivuraiteelle. Ääni Soini luottonaisen Ruohonen-Lernerin kilpakumppanille eduskuntaryhmän puheenjohtajavaalissa on samalla pieni näpäytys puolueen puheenjohtajalle. Muut lehdet MONI LEHTI kommentoi jo vaalirahatuomioita: Helsingin Sanomat: ?Maassa, jossa poliitikot voivat saada oikeudessa tuomion lahjusrikoksista, tilanne on yleensä parempi kuin maassa, jossa se on mahdotonta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta käyty keskustelu osoittaa, että ryhmän sisäinen ilmapiiri on kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Eduskuntaryhmän puheenjohtajaan Pirkko Ruohonen-Lerneriin (ps.) koh- distuva kritiikki on samalla piikki puolueen puheenjohtajalle Timo Soinille (ps.). Hän hävisi niukasti Paavo Väyryselle äänestyksen, jolla keskusta täytti ulkomaankauppaministerin paikan.? Kansan Uutiset: ?Kannattaa myös muistaa, että poliittisen toiminnan ja puolueiden tukeminen ei ole lainvastaista toimintaa, jos se tapahtuu yhteisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaan. Kaukana takana . Nyt uudis- tetaan poliittista kulttuuria, luodaan uusia pelisääntöjä ja haetaan tarvittaessa oikeusistuimista tulkinta sille, mikä on sallittua ja hyväksyttävää ja mikä ei. Taitekohdissa joku voi joutua tuomituksi, koska toimi maan vanhan tavan mukaan, vaikka yhteiskunta ympärillä oli jo muuttunut.? Ilkka: ?Kaikkosen luottamus istuvana kansanedustajana tulee punnituksi vielä useampaan otteeseen. Ainakaan hän ei ole ainoa käräjäoikeuden tuomio harteillaan kulkeva kansanedustaja. 1.2.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Keskustalla on nyt hyvät eväät KESKUSTALLA on tänä keväänä harvinaisen hyvät eväät oppositiopolitiikan tekemiseen
helmikuu- KESKUSTA KÄÄNTÄISI ikääntymisen voitoksi. Neljä sukupolvea ovat Suomelle vahvuus, eivät taakka ja riippakivi. Ikääntymisestä valittaminen ei lisää kuin tuskaa ja ajelehtimisen tunnetta. Kun yrittämisen esteet on raivattu, työtä syntyy vihreästä taloudesta, teknologian sovelluksista vanha teollinen pohja säilyttäen. Vuodessa tai parissa työpaikka- Keskusta aikoo haastaa hallitusta rajusti. puheenjohtaja Juha Sipilä lupaa. tavoite ei toteudu: tähän työhön tarvitaan 7?8 vuotta. Uutta Nokiaa on turha haaveilla. Siihen osallistuisivat valtio pörssisijoituksillaan työeläkerahastoja ja muita sijoittajia unohtamatta. KESKUSTAN johto on liputtanut jo pitkään nykyistä pidempien työurien puolesta. Sipilä lähestyy tätäkin asiaa maltillisesti. Ensin päättäjien on pystyttävä luomaan vahva näkymä uusista, kymmenistä tuhansista työpaikoista.. Työ ja talous ovat tärkeitä, mutta ensin tulevat aina ihmiset, Sipilä sanoo. Siksi keskusta esittää huolenpitotalkoita osaksi Suomen selviytymissuunnitelmaa. Keskusta käsittelee suunnitelmaa viikonloppuna seminaareissa, työpajoissa ja risteilyllä. Keskustelu jatkuu 12. 4 1.2.2013 Keskusta kutsuu huolenpitot ta eduskunnassa, kun oppositio kohtaa pääministeri Jyrki Kataisen (kok). PIRJO KONTIO HELSINKI KESKUSTA KUTSUU kaikki mukaan rakentamaan Suomea. Keskustajohtajan mielestä realismia on luoda tuhat uutta pkyritystä ict-teollisuuteen, siis työpaikkoja Nokian verran. VIHREÄLLÄ TALOUDELLA Sipilä tarkoittaa paljon muutakin kuin pellettejä ja biodieseliä. Uutta teknologiaa käyttäen syntyy kuituja, puhdasta vettä ja vaikkapa lääkeaineita, vientituotteiksi asti. Tarvitaan asennemuutos, Sipilä sanoo. Huolenpitotalkoot tarkoittavat toimivaa omaishoitoa, osatyökykyisten työllistymistä kykyjensä mukaan ja 90-luvun laman uhrien armahtamista. Huolenpitoa on perheiden tu- ki muun muassa kunnallisen kotiavun voimin. Huolenpito pitää sisällään myös vastuun, Sipilä korostaa. Tässä keskustalaista työlistaa jokaisen arkeen: Ota vastuu itsestäsi, perheestäsi, työstäsi ja opiskelustasi unohtamatta ympäristöä ja yrittäjyyttä. KESKUSTAN työkalupakissa on ollut pitkään esitys 200 000 uudesta työpaikasta. Tähän työhön tarvitaan kunnon kansanliike, kannustaa puheenjohtaja Juha Sipilä. . Vihreä talous tarkoittaa myös ekotaloja ja -kortteleita, joissa tuotetaan enemmän energiaa kuin ihmiset kuluttavat. Vihreä talous on teknologia-, metsä-, metalli ja kemianteollisuuden yhteinen tulevaisuuden juttu, Sipilä korostaa. Sipilä on muistuttanut moneen otteeseen, että vain hölmöläinen jättää ruokahuollon muiden armoille. Suomalaiset pitävät tunnetusti itseään fiksuina: ruokaa pitää tulla siis riittävästi omasta takaa ja ruuan tuottajankin pitää elää. Uuden ja vanhan teollisuuden kasvun virittäjäksi keskusta esittää kasvurahastoa
Uudistus on pahasti kivillä. Koko kirjanpitoa ei tarvitse lähettää. Siis: paljonko kerhosuorituksia (kilometrejä) oli tammikuun 31. Juha Sipilän tavoite on löytää Suomelle suunta. päivänä. Hiihto- ja kävelykilometrit otetaan mu- kaan sellaisinaan, juoksukilometrit saa kertoa kahdella. Tiedot on lähetettävä viimeistään 10.2. VIIKONLOPUN aikana viedään eteenpäin puolueen uudistustyötä. Keskustan yhdeksän kohdan ohjelmassa on järjestötyön uudistamista, jäsenrekisterin saattamista ajan tasalle, koulutustoimintaa ja puolueen talouden korjaamista. . nimissä ei kannata lähteä vaatimaan eroa unionista. . Kuva: Jari Laukkanen Kerholaiset, kertokaa kilometrit! Yli 1 300 on tulossa mukaan toimintapäiville YLI 1 300 KESKUSTALAISTA on tulossa mukaan viikonloppuna politiikka- ja toimintapäiville. Helsingissä järjestetään lukuisia seminaareja ja työpajoja. Voi miten kävisi, jos irrottautuisimme EU:sta, Kaunisto huokaa. Hänen mielestään ero EU:sta ei olisi eduksi suomalaiselle maaseudulle. Meillä on aika kunnianhimoinen uudistustyö käynnissä. Hän putosi eduskunnasta vuoden 2011 vaaleissa. Kannatusta ehdokkuudelleen Kaunisto toivoo ainakin Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja EteläHämeen keskustapiireiltä. Kesäkuussa 2014 järjestettävät vaalit olisivat hänelle toinen yritys ponnistaa mepiksi. Vuoden 1999 vaaleissa kertyi yli 16 000 ääntä. Ne riittivät varasijalle. Kaunisto on nykyisin maatalousyrittäjä ja tutkija. Puolueen entinen varapuheenjohtaja, maatalousyrittäjä Timo Kaunisto on lähdössä mukaan ensi vuonna järjestettäviin EU-vaaleihin. Kansanäänestystä EU-jäsenyydestä Kaunisto ei vaadi. Suomi tarvitsee maailmalla vahvan kumppanin, hän huomauttaa. . Johtamisella vaikutetaan ihmisten työssäjaksamiseen, Sipilä tietää kokemuksesta. Eläkepäätöstä tarvitaan Sipilän mielestä siksikin, että pelkkä päätös pyyhkäisisi Suomen kestävyysvajeesta miljardeja. KOTIKUNTA-MAAKUNTAMALLIAAN keskusta ei ole kuoppaa- massa. Laajemmin puhutaan sujuvasta hallinnosta. Maatalouden ja maaseudun rahoittaminen pelkästään kotimaan budjettien kautta olisi melkoista uhkapeliä. EU:SSA on paljonkin parsittavaa, tukibyrokratian kanssa itsekin tuskaileva Kaunisto sanoo. Pääministeri David Cameron oli Kauniston mielestä oikeilla jäljillä vaatimuksillaan unionin toimintojen muuttamisesta. Nimet ja kilometrit julkaistaan lehdessä. Tuloksen voi kertoa sähköpostilla (annukka.kantola@suomenmaa.fi) tai postitse (Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho, PL 52, 90101 Oulu). Hoitakaa itse yhteenlaskut ja kertokaa vain yksi luku. Sitä vasten saa Turun puoluekokouksessa 2014 mitata, onko ukko onnistunut, Sipilä on kuvannut työtään ja tavoitteitaan. EU:ssa on paljonkin parsittavaa, tukibyrokratian kanssa itsekin tuskaileva Kaunisto sanoo. Kuva: Jari Laukkanen talkoisiin Kun tämä tavoite on kaikille selvä, eikä työntekijöiden tarvitse pelätä putoavansa tyhjän päälle, työurapaketti pitää nostaa pöydälle. Opiskeluaikoja nopeuttamalla pitäisi saada vuosi lisää työuraa. Eläkeiän alarajaa nostettaisiin jatkossa asteittain. Toimintamalleja hiotaan taas viikonloppuna. 5 1.2.2013 Puolueen remontti on alkanut. Tilanne näyttää todella huonolta. SIPILÄ ON luvannut, että keskusta haastaa rajusti hallitusta. . Ei ole vielä kävelykeppiä tarjottu, vasta 50 vuotta täyttänyt alastarolainen naurahtaa. . EU on keskeisimpiä paikkoja viedä biotaloutta eteenpäin. Täytän tässä lohkokortteja, Kaunisto kommentoi kuulumisiaan keskiviikkona kotoaan.. Eikä EU saa ryhtyä vaatimaan verotusoikeutta itselleen, Kaunisto listaa. KAUNISTO kertoo pohtineensa jo pitkään EU-vaaleja ja paluuta politiikkaan. Hän tekee väitöskirjaa keskustan ympäristöpolitiikasta. . Tämä on Suomelle kilpailuetu, Sipilä korostaa. Paljon rummutettu hallituksen ajama sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on keskustajohtajan mielestä huonossa jamassa. . Ensimmäinen tavoitteeni on, että löydämme suunnan Suomelle. . Uhkapeli jäsenyydellä voi kuitenkin johtaa tulokseen, jota ei toivottu. . Vihdoinkin pitäisi ratkaista, mitkä asiat hoidetaan lähellä ja mitkä kuuluvat unionille. Vihreyden teollistaminen ratkaisee maailmassa monia asioita, Kaunisto sanoo. Alastarolaisen mielestä ?yleisketutuksen. Suomalaiset ovat aina osanneet ratkoa asiat käytännönläheisesti. . Eliitti ei saa yksin päättää asioista. Ohjelmat jatkuvat risteilyllä Tallinnaan. Suomen selviytymissuunnitelmasta keskustellaan lauantaina Helsingin Ostrobotnialla. Puheenjohtaja Juha Sipilää kommentoivat Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen ja SAK:n johtaja Matti Tukiainen. Politiikka- ja toimintapäivillä käsitellään myös kunta-uudistusta ja etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuutta. SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon väliaikatietojen lähettämisen aika on tullut. Muistattehan säännöt: kerholaisen velvollisuus on kertoa urakan puolivälissä, paljonko suorituksia oli tammikuun viimeisen päivän iltana. Hallituksen pitää tehdä sellaisia päätöksiä, että tästä selvitään. Jos päätöksiä ei synny maaliskuuhun mennessä, hallitus joutaakin kaatua, Sipilä sanoi pari viikkoa sitten keskustan virtuaalisessa tupaillassa. Timo Kaunisto EU-vaaleihin PIRJO KONTIO HELSINKI KESKUSTAN eurovaalijoukkueeseen on tulossa maatalousvahvistusta
Jos ihminen on hyväkuntoinen, hän saa näin mielekästä tekemistä. Valtakunnallisesti jollain alueilla heillä voi olla suuri merkitys työvoiman saamiseksi, hän miet- tii. Tamminen on jo jatkanut työuraansa yli keskiarvon. Osa suuntaa hoivaamisviettinsä johonkin muuhun, kuten vapaaehtoistyöhön. Myös Tamminen tekee töiden lisäksi hyväntekeväisyyttä. Se, että omassa elämässä on elämää. Lopetan sitten kokonaan, kun mieheni jää eläkkeelle, hän sanoo päättäväisesti. Tahti on jo nyt rauhoittunut. Aluksi hän teki pitempiä, jopa neljän viikon sijaisuuspätkiä, mutta nyt muutama päivä silloin tällöin riittää.. Monelle myös lisäansio on tervetullutta. Vanhemmat sukupolvet ovat tottuneet tekemään töitä ja auttamaan. Kuinka kauan hän aikoo vielä jaksaa? Vastaus on selvä. . Heillä on valmiit verkostot ja he ovat ammattitaitoisia. . Ei ainakaan HUS:n kaltaisessa suuressa organisaatiossa. . Hän haluaa viettää runsaasti aikaa lastenlastensa kanssa. Läheiset menevät töiden edelle. YHÄ useampi eläkeläinen tekee Tammisen tavoin eläkkeellä töitä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ei tilastoi heidän määräänsä. Alussa moni eläkeläinen haluaa vain nauttia aikatauluttomasta elämästä, mutta mieli saattaa muuttua nopeastikin, Keijonen kertoo. Niin kävi myös Tammiselle. Hoitotyössä eläkkeellä keikkailu on ollut yleistä jo kauan. Tosin tuntuu, että ilmiö on viime vuosina entisestään yleistynyt, henkilöstöresurssipäällikkö Pia Keijonen sanoo. HUS lähestyy eläkkeelle jääviä työntekijöitä aktiivisesti. . Yhteensä organisaatiossa on yli 21 000 työntekijää. . Monella nuoremmalla on ollut paljon enemmän hankaluuksia. HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ kertoo, että kaikki eivät ole in- nostuneita työskentelemään eläkkeellä. Ehdin kutoa villasukat ja lapaset ennen kuin kutsu töihin tuli, hän naurahtaa. KEIJOSEN mukaan eläkeläiset pi- tävät siitä, että he saavat itse valita työmääränsä ja -vuoronsa vapaasti. . Minua on onnekseni siunattu hyvällä terveydellä. Olin ajatellut, että eläkkeellä kudon ja luen. Hän muun muassa laulaa kuorossa, joka käy piristämässä asukkaita vanhainkodeissa ja potilaita terveyskeskuksissa. Menoja riittää niin paljon, että Tammisen lapset ovat ihmetelleet äitinsä kiireitä eläkkeellä. ELÄKELÄISET ovat HUS:n organisaatiolle tärkeä henkilöstöryhmä. He auttavat organisaatiota pyörimään tarjoamalla väliaikaista työvoimaa. Keijonen ei usko, että eläkeläi- Minua on onnekseni siunattu hyvällä terveydellä. Sirpa Tamminen kannustaa muitakin eläkeläisiä työntekoon oman terveyden rajoissa. Koen aina olevani tervetullut. Moni odottaa eläkeikää, eikä haikaile takaisin. . He eivät tarvitse perehdytystä niin kuin keikkatyöntekijät yleensä, Keijonen kehuu. HUS:ssa iloitaan, että niin suuri osa eläkeläisistä haluaa töitä osaaikaisesti. Tämä korostuu etenkin yksinäisten ihmisten kohdalla, Keijonen kertoo. TAMMINEN käy töissä mielellään. Työyhteisö saa suurkiitokset. . Minulla on nyt elämänkokemusta kohdata ja kuunnella esimerkiksi syöpäpotilaita. ELÄKELÄISET antavat työyhteisölle paljon. Nyt hän käy taas mielellään töissä. HENNA RUOKAMO VANTAA PERUSHOITAJA Sirpa Tamminen, 67, astelee tottuneesti Peijaksen sairaalan käytäviä. Hän on ollut eläkkeellä pian kolme vuotta, mutta palaa aika ajoin vanhalle osastolleen. . Tosin terveys ei ole koskaan liiemmin reistaillut. Sairauslomapäivät ovat olleet vähissä. . Osa on sitä mieltä, että ei missään nimessä. Yleensä ihmiset tekevät eläkkeellä töitä tutuissa yksiköissä. Moni haluaa olla hyödyksi. . Eihän sitä muuten tulisi töihin eläkkeelläkin. Työ antaa elämälle sisältöä. Hoivatyön hän kokee kutsumusammattinaan. Hän ehti nauttia eläkepäivistä 13 päivää, kun puhelin soi. . Kuva: Jari Laukkanen set voisivat kuitenkaan ratkaista alan työvoimapulaa. Myös sosiaalinen verkosto on tärkeä. Tulen töihin silloin kuin minulle itselleni sopii, hän kertoo. Välillä Tamminen kieltäytyy vuoroista. Se osoittaa, että HUS on monelle mieleinen työpaikka. Työnteko myös motivoi pitämään itsensä hyvässä kunnossa. Tamminen sivakoi mielellään hiihtoladuilla. 6 1.2.2013 Eläkkeellä ehti kutoa sukat ja lapaset Sirpa Tammisen eläkepäivät loppuivat lyhyeen. Tosin työn pitää olla motivoivaa, että siinä jaksaa. Perushoitajaksi hän kouluttautui aikuisella iällä, 37-vuotiaana. . Oikeastaan voi sanoa, että olen aina rakastanut työtäni. Työurasta 23 vuotta kului vatsaelinsairauksiin keskittyvällä gastroenterologian osastolla. Tamminen kuvailee, että vanhemmalla iällä potilaisiin suhtautuu eri tavalla.
Tämä kansallinen näkökulma ohjaa yhä keskustan toimintaa. Kekkosen ulkopoliittinen toimintatapa kelpaa Sipilän mu- Juha Sipilä tapasi kokouksessa UKK-seuran hallituksen jäsenet Matti Ahteen ja Paula Lehtomäen. Osa-aikatyöskentely ei ole kovin tyypillistä Suomessa, vaan valtaosa jää edelleenkin kerralla työelämästä pois, hän jatkaa. ETK:N kehityspäällikkö Jari Kannisto muistuttaa, että absoluuttiset luvut ovat nousseet vain hieman. 7 1.2.2013 Eläkkeellä työskentely on nouseva trendi HENNA RUOKAMO HELSINKI ELÄKETURVAKESKUKSEN (ETK) mukaan vuonna 2011 noin 23 000 miestä ja 27 000 naista teki töitä eläkkeellä ollessaan. Taloudelliset syyt ovat oikeastaan pienin syy tulla eläkkeellä töihin, perushoitaja Sirpa Tamminen miettii. Kuva: Jari Laukkanen kaan yhä ohjenuoraksi: On oltava aktiivinen, pidettävä hyvät suhteet kaikkiin suuntiin, torjuttava uhat ja käytettävä mahdollisuudet hyväksi. KANSALLISEN edun määrittely on Sipilän mukaan nyt erityisen ajankohtaista, kun kansallismielisyyden kyltin alle on pyrkinyt ?varsin arveluttavia voimia? . . Halukkuutta kokopäiväiseen työskentelyyn ei juuri enää ole, Tuominen kertoo. TILASTOKESKUKSEN mukaan vähintään 45-vuotiaista palkansaajista yli puolet voisi harkita työntekoa myös vanhuuseläkkeellä. Noin 40 prosenttia voisi työskennellä silloin tällöin esimerkiksi sijaisuuksia tehden. Joka kymmenes voisi ajatella osa-aikatöitä ja muutama prosentti kokoaikaisen työnteon jatkamista. Myönteisimmin työnteon jatkamiseen suhtautuvat lähimpänä eläkeikää olevat työntekijät, ylemmän korkeakoulun suorittaneet ja fyysisesti kevyemmissä ammateissa työskentelevät. Myönteisimmin työnteon jatkamiseen suhtautuvat lähimpänä eläkeikää olevat työntekijät. Sipilä: UKK:n rohkeus on esikuvani PENTTI MANNINEN HELSINKI URHO KEKKOSEN valmius hakea rohkeita ratkaisuja on tehnyt tästä keskustajohtaja Juha Sipilän poliittisen esikuvan. Sipilä kehui Kekkosen ratkaisukeskeisyyttä ja poliittista rohkeutta UKK-seuran kokouksessa Helsingissä. Samaan syssyyn hän vakuutti, että Kekkosen paras perintö elää ja voi hyvin nykykeskustassa. Puoluejohtaja oli haastettu vastaamaan kysymykseen ?Mitä Kekkosesta on jäljellä Suomen Keskustassa? . KEKKONEN oli istunut presidenttinä jo viisi vuotta, kun Sipilä syntyi 1961. Osa-aikaeläkeläiset eivät ole luvuissa mukana. . Muukalaisviha ei kuulu terveeseen kansallismielisyyteen. Kuten Kekkonen sanoi, turvallisuus ei ole aidan panemista, vaan oven avaamista. Sipilän mielestä sanonta sopii myös tämän päivän keskusteluun suhtautumisesta ihmisiin, joilla on toisenlainen ihonväri tai kulttuuritausta. . Hän oli aikansa lapsi. Keskustajohtaja arvioikin Kekkosen perintöä periaatteiden ja toimintatapojen näkökulmasta. Hallituksen kuntauudistuksen kohdalla hän ei kuitenkaan malttanut olla muistuttamasta, että Kekkonen puhui joskus tunareista. Jätti kuulijoiden oman muistin varaan, että Kekkosen ilmaisu oli ?saatanan tunarit? . Kekkosen paras perintö elää ja voi hyvin nykykeskustassa. SIPILÄ painotti, että Urho Kekkonen oli isänmaallinen mies, joka ajoi väsymättä Suomen etua. Tänä päivänä yli 60-vuotiaat ovat usein hyvin toimintakykyisiä. Heidän työllisyysasteensa on nyt noin yhdeksän prosenttia. Ikääntyvien työllisyyden kasvu on ollut Suomessa nopeampaa kuin muualla Euroopassa. . Hän huomautti, että Kekkosen erostakin on jo yli 30 vuotta, joten on turha pohtia, mitä Kekkonen tekisi nyt. . Keskustan erityinen tehtävä on puolustaa tervettä kansallismielisyyttä, hän sanoi muistuttaen Kekkosen käyttämästä sananlaskusta: arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. SUOMELLE tärkeää Venäjä-suhdetta keskusta vaalii Kekkosen nuotein. Presidentti toisti usein, että mitä paremmat suhteet Suomella on Neuvostoliittoon, sen paremmin Suomi saattoi vahvistaa varsinkin taloudellisia siteitä länteen. Keskustalaiset pääministerit ovat noudattaneet itänaapurin johtajien kanssa Kekkosen periaatetta: jos on jotakin sanomista, se sanotaan kasvotusten eikä huudella toreilla. SIPILÄÄ viehättää Kekkosen tapa teollistaa pohjoista Suomea valtion vedolla, kun yksityinen pääoma ei siihen kyennyt. Nyt ollaan Sipilän mielestä samanlaisessa murroskohdassa. Hän katsoo, että teollisuuden rakennemuutos uhkaa muodostua kansalliseksi hätätilaksi. Sipilä uskoo, että biotalouteen on luotavissa kymmenen vuoden aikana 200 000 työpaikkaa, mutta kehitys vaatii valtion tuntuvan lähtöpotkun. Tästä keskustajohtaja löytää kytkennän vielä yhteen periaatteeseen, jossa Kekkosella ja keskustalla on sama sävel. . Haluamme pitää huolta koko Suomesta ja kaikista suomalaisista. KOMMENTTI Ihastusta . Kuva: Jari Laukkanen JUHA SIPILÄN retoriikassa on hiomista, mutta asiat olivat kohdallaan UKK-seuran puheessa. Kun vielä muistaisi, että onnistunut henkäisy pisteiden ja kappalejakojen kohdalla voi antaa puheeseen lisäpotkua. Varsinaisesti keskustajohtaja hurmasi vanhat kekkoslaiset rennoilla, omintakeisilla vastauksillaan. Pitkälti yli satapäisen joukon maalaisliittolaiskeskustalainen siipi ainakin viehättyi. Tuon tuostakin salista kuului kohahdus; olipa hyvä vastaus. Eniten ihastui jo 1960-luvun politiikan me- non nähnyt rouva. On nouseva trendi työskennellä myös eläkkeellä, mutta kasvu on ollut maltillista, ETK:n tutkimuspäällikkö Eila Tuominen kuvailee. Tuomisen mielestä suunta on oikea. . Heidän ei ole pakko tehdä töitä, mutta heillä on halua siihen, Kannisto sanoo. ELÄKELÄISET tekevät töitä vapaaehtoisesti ja satunnaisesti. Työtä ei tehdä ensisijaisesti pienen eläkkeen vuoksi, sillä työssä käyvien 63?67 -vuotiaiden eläkkeet ovat keskimääräistä suurempia. Vanhuuseläkeläisten työtuntien määriä ei tilastoida. Ansiokuukausia on keskimäärin reilu seitsemän. . Hän kehui runsaasti, kuinka tuollaisia miehiä kasvaakin suomalaismetsissä. Rouvan mielestä korkeintaan Urho Kekkonen ja Johannes Virolainen ovat politiikan saralla Sipilää etevämpiä. Pentti Manninen. Eläkeläiset tekevät osa-aikatöitä. On toivottavaa ja suositeltavaa, että työura ei katkeaisi kerralla, vaan joustavasti. Ikääntyneet ikäluokat ovat koko ajan suurempia. Se on kuitenkin varmaa, että suomalaiset ovat pidentäneet työssäoloaan. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan 65?74-vuotiaiden työllisten määrä on kasvanut nopeasti viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen
Naisille se on tietysti vaikeaa, sillä naisten urakehitys ja lastensaanti osuvat samoille vuosille, Suomen Keskustanaisten kunniapuheenjohtaja myöntää. VÄÄNÄSEN mielestä lasten kotihoidon tuki on perusteltavissa lasten edulla. Hän vetoaa psykologian professorin Liisa Keltinkangas-Järvisen tutkimukseen, jonka mukaan päiväkoti ei sovellu hoitopaikaksi alle 2-vuotiaille lapsille. Keltinkangas-Järvisen mukaan liian varhaiset ryhmäkokemukset voivat vahingoittaa lapsen stressinsietokykyä. . 8 1.2.2013 Kahdeksankuukautisen Hannan äiti Kaisa Savolainen on jo innoissaan pian koittavasta töihinpaluusta. Tytön isä ottaa silloin ohjat lastenhoidossa. Kuva: Jari Laukkanen ?Kotihoidon tukea pitäisi korottaa eikä kuopata? Eeva Kuuskoski ja Marjatta Väänänen ihmettelevät, miksi jotkut kokevat lasten kotihoidon tuen uhkana eikä mahdollisuutena. PAULIINA POHJALA HELSINKI SUKUPUOLIKIINTIÖT tekisivät kotihoidon tuesta tasa-arvoisemman, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kirjoitti Helsingin Sanomissa (20.1). Hiilamon mielestä pienten lasten hoito on Suomessa takapajuista, ja siitä on syyttäminen paikallaan polkevaa perhepolitiikaa. Erityisesti kotihoidon tuki on Hiilamon mielestä tasa-arvoisen vanhemmuuden tulppa, joka heikentää isien mahdollisuuksia osallistua lastensa hoitoon ja äitien mahdollisuuksia osallistua työelämään. HIILAMON kirjoitus ihmetytti keskustalaista Eeva Kuuskoskea. Hän oli sosiaali- ja terveysmi- nisteri Kalevi Sorsan punamultahallituksessa, jossa keskusta taisteli kotihoidon tuen puolesta. Laki kotihoidon tuesta tuli lopulta voimaan vuonna 1985. . Muutoksen täytyy kuitenkin lähteä työelämästä. . Kotihoidon tuella olevalla vanhemmalla on myös työsuhdeturva. . Tasa-arvon edistämisessä pitäisi lähteä liikkeelle siitä, että vanhempainvapaiden kustannukset jaettaisiin kaikkien työnantajien kesken. KESKUSTAN veteraanipoliitikko, ministeri Marjatta Väänänen on samoilla linjoilla Kuuskosken kanssa. Kotihoidon tuki ei ole loukku, vaan mahdollisuus. . Toivon, että kotihoidon tuki säilyy ja sitä kehitetään sopivasti. Oikeasti työajat ovat usein kaikkea muuta kuin kahdeksasta neljään, ja työmarkkinat ovat hyvin sukupuolittuneet. . Naisten asemaa Suomessa on syytä katsoa koko ajan, Väänänen sanoo. Hän on huomannut, että lastenvaunuja työntävät isät näkyvät jo katukuvassa. Väänänen uskookin vanhempainvapaiden jakamisen kehittyvän tasaisemmaksi luonnostaan. Kiintiöitä siihen ei Väänäsen mielestä tarvita.. Miksi perheiden sisäiseen työnjakoon pitäisi puuttua? KOTIHOIDON tukea pitäisi korottaa eikä kuopata, Kuuskoski linjaa. Hän ei vastusta tuen kehittämistä vaikkapa niin, että sen voisi yhdistää osa-aikatyöhön. Ihmisillä on selvästi vietti hoitaa omia jälkeläisiään, joten ihmettelen, miksi kotihoidon tuki herättää kysymyksiä vuosi toisensa jälkeen. Kuuskoski vastustaa sukupuolikiintiöitä, koska perheiden va- linnanvapautta pitää kunnioittaa. . Meillä on edelleen miesten työt ja naisten työt. Pitäisi olla mahdollisuuksia osa-aikatöiden tekemiseen, mutta työelämä menee nyt ihan toiseen suuntaan. Kuuskosken mielestä perheiden asioista puhutaan arjesta vieraantuneina. Se on ollut hyvin kiistanalainen kaikki nämä vuosikymmenet. En oikein ymmärrä miksi, koska eihän ketään pakoteta kotihoidon tuelle, Kuuskoski sanoo. Hän muistuttaa, että tuki mahdollistaa alle 3-vuotiaiden lasten hoitamisen kotona, ja lasta voi hoitaa joko äiti tai isä. Jos lasta haluaa hoitaa kotona, siihen täytyy olla mahdollisuus. . Olen aina korostanut, että lasten kotihoito on vapaaehtoinen ja vanhempien valittavissa oleva asia
Kuntalisää saa alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidosta. . Otettiin rennosti, nyt jo 4-vuotiaaksi kasvaneen poikansa kanssa Helsingin Töölössä ulkoileva Saulamaa muistelee vanhempainvapaataan. Hän katsoo, että vanhempainvapaat sitovat usein naisia kotiin. J. Sukselaiselle; minä olin siinä samassa valtioneuvoston työhuoneessa viidelle pääministerille. Voidaan todeta, että me olemme tunteneet toisemme . Asiaa ei ajateltu yhtä vuotta pidemmälle, Frantsi-Lankia toteaa. TIETYSTI tuota kirjaa lukiessani ?metsästin. kaikki se tapahtuminen, josta Matti Tuovinen on ylösmerkintänsä tehnyt, on yhä edelleen kiinnostavaa. Esimerkiksi se intensiivisyys, jolla Urho Kekkonen seurasi ja osallistui maamme ulkopolitiikan hoitamiseen ja kehittämiseen, kertoo meille UKK:n asioihin paneutumisen syvällisyyden ja uupumattoman valmiuden jatkuvaan Suomen etujen mukaisten ratkaisujen etsimiseen, löytämiseen ja toteuttamiseen. Erilaiset kansalaisten mielipidetiedustelut noina kekkosvuosina osoittivat, että kansan luottamus ja kannatus Kekkoseen kasvoi vuosi vuodelta ja nyt me jokainen voimme Matti Tuovisen päiväkirjamerkinnöistä todeta, että kansa on ollut päättelyssään oikeassa. Minä tutustuin Matti Tuoviseen kesällä 1953 Maalaisliiton puoluetoimistossa ja siitä alkaen yhteytemme oli lähestulkoon jokapäiväistä. Tulin Matin jälkeen puolueen tiedotussihteeriksi sekä puoluetoimistoon että eduskuntaryhmään. Matti oli kolmeen otteeseen pääministerin sihteerinä V. kuusikymmentä vuotta ja väitän sanovani totuuden, kun kerron, että yhtään riitaa ei ole välillämme ollut eikä tule olemaankaan! KAMPIN kauppakeskuksessa käymässä oleva helsinkiläisäiti Jatta Forss on eri mieltä. Hänen mielestään vanhempainvapaita ei saa kiintiöidä isälle tai äidille, vaan vanhemmilla on oltava vapaus valita, kumpi niitä pitää. Forssin perhe on päättänyt, että lasta hoitaa äiti. Hän aikoo jäädä neljäksi kuukaudeksi kotihoidon tuelle vanhempainrahakauden jälkeen. hätäisesti laskin tuollaisten vuosien määräksi parikymmentä . Tällä hetkellä jopa 96 prosenttia etuuden saajista on naisia. . UKK Seuran perustamisen merkeissä. Muutama vuosi myöhemmin Matti otti yhteyden minuun, joka olin tullut johtokuntaan ja sanoi, että ?Sinun on kyllä nyt siirryttävä UKK:n perinneyhdistyksen puheenjohtajaksi?. Ehkäpä tuokin tapahtuma on ?yhden messun arvoinen. Valtuusto katsoi, että sen kannattaa tukea lasten kotihoitoa seinien eli päiväkotien rakentamisen sijaan, Kirkkonummen keskustalainen valtuutettu Marjut Frantsi-Lankia sanoo. Vantaan säästökuuri ajoi kaupungin toisenlai- NIINKUIN edellisessä kirjoituksessani mainitsin, kuului joululukemisiini myös kirja ?Salaisuuksien vartija?, joka oli ulkoministeriön pitkäaikaisen valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjoista 1972-1985 pettämättömällä asiantutemuksella koottu kerronta maamme ulkopolitiikan hoitamisesta Urho Kekkosen viimeisinä ja Mauno Koiviston ensimmäisinä tasavallan presidenttivuosina. Kekkosesta on siis mukana vuosikymmen ja Koivistosta noin vuosikymmenen puolikas. AINAKIN minulle, joka olen työskennellyt melkoiset ajat puolueessa, eduskunnassa ja valtioneuvostossa . Kuva: Jari Laukkanen seen päätökseen. Hän kannattaakin Islannin vanhempainvapaamallia, jossa isälle ja äidille kuuluu molemmille kolmen kuukauden vapaa. Viimeisestä kolmen kuukauden pätkästä vanhemmat voivat sopia keskenään. . eli palaan siihen asiaan sitten kun päivät pitenevät vielä lisää. MINÄ olin sääntöjen salliman enimmäismäärän eli 15 vuotta UKK Seuran puheenjohtajana. Eteeni tuli nimenomaan itseni sääntöihin esittämä poislähdön tosiasia. Kuva: Jari Laukkanen Kuntalisän suuruus vaihtelee PAULIINA POHJALA HELSINKI LAPSI on noin yhdeksän kuukauden ikäinen vanhempainrahakauden päättyessä. Sen jälkeen Kela maksaa kotihoidon tukea 336,67 euroa kuukaudessa alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta. Muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista maksetaan kustakin 100,79 euroa kuussa ja yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 64,77 euroa kuukaudessa kustakin. Kunnat maksavat kotihoidon tuen saajille kuntalisää Kelan maksaman tuen lisäksi. Sen maksaminen ja määrä perustuvat kunnan päätökseen. KIRKKONUMMI päätti syksyllä, että kuntalisä nos- tetaan 150 eurosta 165 euroon kuukaudessa 1.3.2013 alkaen. Ja silloin sytytti. Pysäytin Tiitisen ja sanoin: ?Sinun on nyt tultava eduskunnan pitkäaikaisen jäsenen ja entisen puhemiehen Urho Kekkosen Perinneyhdistyksen puheenjohtajaksi!? Ja se oli siinä: Tiitinen tuli jälkeeni puheenjohtajaksi ja nyt hän on siinä kohtaa elämässään ja historiassaan, missä minä olin 15 vuotta sitten. Jouko Loikkanen. puheenjohtajaksi vallitsi heti täydellinen yksimielisyys. Vähän myöhemmin (10.1.1985) Tuovisen päiväkirjassa on tarkempi kertomus siitä, ?mitä tapahtui todella. Isä saa olla vuorostaan lasten kanssa ja itse haluan jo palata töihin. Kuntalisän maksaminen lopetettiin vuoden alussa kokonaan 1,5 vuotta täyttäneiltä lapsilta. . Nyt 2,5-kuukautinen Aleksi-poika on reilun vuoden ikäinen, kun Forss palaa töihin pankkialalle. . Kotihoidon tuki on niin surkean pieni, että sillä ei elä pitempään, Forss harmittelee. KAHDEKSANKUUKAUTISEN Hannan kanssa Kampissa lounastava Kaisa Savolainen palaa töihin kuukauden päästä vanhempainrahakauden päättyessä. Silloin tytön isä jää kotiin, kuten teki esikoisenkin vauva-aikana. Asialla oleviksi nimetään 10 henkilöä. Jos olisi haluttu mainita alun alkaen puuhassa olleet henkilöt, olisin noista 10:stä ottanut mukaan vain kolme, lisännyt heihin puolenkymmentä muuta alkupioneeriä ja maininnut seuran perustamisen syntykeskustelut syksylle 1982. Mutta se kyllä pitää kutinsa, että yksimielisyys Matti Tuovisen tulosta seuran . Kiintiö voisi tietysti aiheuttaa vaikeuksia perheissä, joissa isällä ja äidillä on suuret tuloerot, Savolainen myöntää. Heidän perheessään sellaista ongelmaa ei ole, sillä molemmat vanhemmat ovat arkkitehteja. kolumni Kotihoidon tuen kuntalisästä leikkaaminen on Kirkkonummen keskustalaisen valtuutetun Marjut Frantsi-Lankian mielestä lyhytnäköistä säästämistä. Minusta on enemmän iloa lapsillekin, kun saan palata toiseen elämääni, Savolainen naurahtaa. Hän uskoo, että kotihoidon tuen isäkiintiö edistäisi tasa-arvoa. Se on hyvin lyhytnäköistä säästämistä. sen nimihän oli silloin aluksi UKK:n perinneyhdistys . Isän opinnot olivat vielä kesken, joten lasten hoitaminen sopi hänen elämäntilanteeseensa paremmin. . erityisesti itseeni liittyviä päiväkirjamerkintöjä ja löytyihän niitä. 23.8.1984 oli maininta Juhani Suomen kertomasta, että ?puuhataan Urho Kekkosen seuran perustamista?. Kävelin sitä mietiskellen Arkadiankatua pitkin. Näin vastaani tulevan eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen. Hän pitää isäkuukauden ja säästämänsä lomat päälle. . Kuva: Jari Laukkanen Jatta Forss aikoo hoitaa Aleksia (2,5 kuukautta) kotona, kunnes tämä on reilun vuoden ikäinen. 9 1.2.2013 Perheen tilanne ratkaisee Tamminiemen saunassa 173. PAULIINA POHJALA HELSINKI ESPOOLAINEN Joona Saulamaa jäi puoleksi vuodeksi kotiin vanhempainvapaalle, kun hänen poikansa oli neljäkuukautinen ja tytär 3-vuotias. Lasten äiti oli juuri valmistunut ja sai töitä. Kirkkonummi on lapsirikas kunta. Naisten voi olla vaikeaa palata töihin tai aloittaa työuraa, jos he ovat pitkään kotona, Saulamaa pohtii. Joona Saulamaa hoiti nyt jo 4-vuotiasta Oskaria tämän ollessa vauva. Matti ja minä . Meillä oli tosi kivaa
Useimmat tuomitut ovat yhä Urheiluopistosäätiön hallituksessa. Ehdollinen ei auto erota kansanedust Antti Kaikkosen kuppi täynnä, miettii silti valitusta hov PENTTI MANNINEN, PAULIINA POHJALA HELSINKI KANSANEDUSTAJA Antti Kaikkosen (kesk.) käräjäoikeudesta saama ehdollinen vankeustuomio ei automaattisesti vaikuta hänen eduskunta-asemaansa. Perustuslain mukaan eduskunta voi käsitellä edustajan erottamista vasta, kun tuomio on lainvoimainen eli kaikki valitusasteet katsottu läpi. Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen. Luvan saaminen ei ole automaattista. KAIKKOSEN kanssa samanlaisessa tilanteessa on kokoomuksen Ilkka Kanerva. Kanerva sai vuosi sitten käräjäoikeudesta vuoden ja kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Maksettavaa tulee kullekin noin 2 200?17 600 euroa. Oikeuden mukaan säätiö antoi sääntöjensä vastaisesti SDP:lle tukea ostamalla siltä ylihintaista taidetta vuosina 2005?2007. Ateistikin voisi sanoa: sussiunatkoon. Matti Summanen Koulupäiväkirjassa Maaseudun Tulevaisuudessa Ei Suomessa kannattaisi vaipua masokismin puolelle. Kaikkonen harkitsee, viekö juttunsa ylempiin oikeusasteisiin. . Helsingin käräjäoikeus määräsi tuomitut maksamaan 70 päiväsakkoa luottamusaseman väärinkäytöstä. Sen ratkaisusta on mahdollista vielä pyytää korkeimmalta oikeudelta valituslupaa. Tällä vuosituhannella Suomessa se on ollut aina tasavallan presidentti. Bisquit Ilta-Sanomissa Urheiluopistosäätiön taulukaupat toivat sakkoja PIIA LEINO/STT HELSINKI DEMARITAUSTAISEN Urheiluopistosäätiön taulukaupat toivat rikostuomion säätiön entiselle asiamiehelle ja seitsemälle hallituksen jäsenelle. Eduskunta punnitsee asiaa vasta, jos yksikin edustaja sitä vaatii. Kokoomuksen ja SDP:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat Petteri Orpo ja Jouni Backman sanoivat STT:lle pitävänsä epätodennäköisenä, että heidän ryhmistään kukaan olisi esittämässä Kaikkosen erottamista eduskunnasta. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ei osannut vielä arvioida, miten puolueen kansanedustajat suhtautuvat asiaan. . Eikö olisi somaa, jos Tasavallan presidentti toivottaisi uudenvuodenpuheessaan lopuksi: Siunatkaa itsenne. Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan 16 400 euroa on siinä määrin mittava summa, että siitä olisi mahdollista jakaa apurahaa monelle urheilijalle, tuomiossa lukee. Tuomion saivat muun muassa säätiön puheenjohtaja, kahden kauden ex-kansanedustaja Markku Pohjola (sd.) sekä ex-asiamies Yrjö-Olavi Aav. Näen erittäin tärkeäksi sen, että heikkouksistaan huolimatta työmarkkinajärjestöt pystyvät hyvään vuoropuheluun silloinkin, kun ne ovat napit vastakkain. Lasse Laatunen Demokraatissa Kansanäänestyksen asiantuntijat (kaikkea sitä löytyykin) ovat yksimielisiä siitä, että jos ja kun kansanäänestys järjestetään, äänestettävän kohteen pitää olla riittävän yksinkertainen. Se katsoo tämän voivan olla totta, mutta toteaa, että jokainen päätettävä asia on silti harkittava säätiön sääntöjen mukaan. Käräjäoikeus kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että Urheiluopistosäätiö jakaa urheilijoille apurahoja. . Meillä on paljon uusia edustajia. En pysty sanomaan minkälaisia näkemyksiä heidän keskuudessaan on, Ruohonen-Lerner totesi STT:lle. MIKÄLI joku edustajista vaatisi Kaikkosen erottamista, asia menisi ensin perustuslakivaliokunnan syyniin. On yleisesti tiedossa, että yksittäisen urheilijan apuraha ei ole määrältään kovin suuri. Valtion mahdolliset toimet ovat nyt tärkeämmässä asemassa kuin viime syksynä. Oikeutta käytiin ulkoministerinä istuneelle Kanervalle tarjotuista 60-vuotisjuhlista. Kaikkoselle tuomio napsahti luottamusaseman väärinkäytöstä Nuorisosäätiössä. Kanerva vaatii hovioikeutta kumoamaan tuomion. Tuomittujen on korvattava yhteisvastuullisesti taiteesta maksettu ylihinta 16 400 euroa. . Toki riskit ovat talouskriisin vuoksi kasvaneet, mutta ei hyvinvointi ole koskaan ollut tässä maassa niin hyvällä tolalla kuin nyt. Metropoliitta Ambrosius Kauppalehdessä Koko meriklusterilla ja siinä telakkaosaamisellamme on tulevaisuutta jatkossakin, jos nykyisen murroksen yli päästään. Kyse ei ole ollut vain harkinta- ja arviointivirheestä. Kyse on ollut tietoisesta vaalituen tai muun poliittisen tuen antamisesta, oikeus katsoo. Oikeus toteaa vastaajien pitäneen taidekauppoja varsin mitättömänä asiana, kun niitä vertaa moniin muihin taloudellisesti merkittäviin päätöksiin. Siunaus jäisi itsensä varaan, ottaako Jumalan, pelsepuupin vai Väinämöisen. Aav oli STS-Pankin viimeinen pääjohtaja. Mielellään tämän jo jättäisi taakse, hän puntaroi tuoreeltaan. LAINVOIMAINEN päätöskään ei itsessään aja edustajaa ulos parlamentista. Siksi valtion pitäisi ottaakin vastuu sellaisen omistajakonsortion löytymisestä, joka olisi aidosti sitoutunut Suomeen ja suomalaiseen telakkateollisuuteen. Eero Heinäluoma Demokraatissa Minua on ay-puolella joskus nimitelty vanhan liiton mieheksi. Poikkeuksellisessa tilanteessa tarvitaan poikkeuksellisia toimia. 10 1.2.2013 lainat Kun äiti usein tuli aittaan peittelemään meitä lapsia yöksi, hän sanoi, että siunatkaa itsenne. Sen lausunto tulisi täys-
Nuorisosäätiön hyvä työ nuorten hyväksi on siinä jäänyt sivurooliin, samoin oma osani siinä. Kansanedustaja muistuttaa, että säätiö on rakentanut kodin ja tarjonnut muutakin apua elämään tuhansille nuorille. KAIKKONEN muistuttaa, että vaalirahoitukseen liittyvä julkinen ilmapiiri on muutamassa vuodessa muuttunut. Se, mikä vielä viime vuosikymmenellä oli tavallinen käytäntö, ei ole enää yhtä hyväksyttävää. . Hän ei toimi puolueemme johtotehtävissä, joten emme voi häntä mistään erottaakaan. Toisaalta meillä ei ole mitään moittimista hänen aiemmasta toiminnastaan puolueemme luottamustoimissa, pikemminkin päinvastoin. Vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntöä on uudistettu. Kuva: Jari Laukkanen . Vääriäkin väitteitä on ilmassa lennellyt. En ole ollut tietoisesti mitään rikosta tekemässä. Monia meistä on koeteltu lujasti viime vuosina. Tuomioistuimen selkeä kanta on, että yleisesti vallalla ollut käytäntö, niin kutsuttu maan tapa, oli väärä ja laiton. Hyväksyn täysin oikeuden päätöksen ja kunnioitan sitä. Toivon myös, että virheistä on otettu opiksi. Mikäli erottamista vaadittaisiin edelleen, asiasta äänestettäisiin. Perustuslain 28 pykälän mukaan eroa voidaan vaatia, jos edustaja on saanut vankeustuomion ja teko osoittaa, että tuomittu ei ansaitse toimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta. Edustajantoimi julistetaan lakanneeksi, jos kaksi kolmasosaa annetuista äänistä kannattaa erottamista. Erottaminen ei estä asettumasta uudelleen ehdolle seuraavissa vaaleissa. KAIKKONEN ei pidä saamaansa viiden kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta oikeana. Hän arvioi tuomiota blogissaan tuoreeltaan. . Osa mediasta on halunnut näyttää asiat julkisuuteen mahdollisimman hankalassa valossa. Onnettominta tässä on, että adoptioprosessimme keskeytettiin aivan kalkkiviivoilla. Antti kantaa nyt oman vastuunsa, puolue on jo muuttanut vastuullisesti toimintatapojaan. Entäs inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus? Tehtävämme ei ole lisätä tuomion saaneiden taakkaa. Puolue ainoastaan möi ylihintaisia tauluja säätiölle, jonka herrat saivat kaupoista tuomion. Se on ollut ongelmallista niiden kannalta, jotka on nostettu tikunnokkaan. . 11 1.2.2013 Perustuslaki säätelee, milloin kansanedustaja voidaan erottaa eduskunnasta. kolumni Kuva: Jari Laukkanen Ei unohdeta arvojamme vaikeissa paikoissa VAALIRAHOITUSVYYHTI on nyt toivottavasti loppusuoralla. Näitä vanhoja käytäntöjä on nyt tarkasteltu uusien, tämän ajan silmälasien läpi. Julkinen pyöritys on vaikuttanut myös siviilielämääni. Tätä on mahdoton vieläkään hyväksyä. PUOLUESIHTEERI Timo Laanisen mukaan Kaikkosen luottamus mitataan seuraavan kerran eduskuntavaaleissa. Tuomio ei Laanisen mukaan aiheuta Kaikkoselle seuraamuksia puolueen osalta. Harkitsen, tyydynkö tähän vai haluanko valittaa asiasta hovioikeuteen. . Täytyy silti harkita, mikä tässä on nyt viisainta. Toisaalta oma kuppi on kyllä jo aika täynnä tätä aihetta. JULKISEN pyörityksen keskellä oleminen ei Kaikkosen mielestä ole ollut helppoa. . Uusien sääntöjen turvin on käyty jo kolmet vaalit. SAMAAN AIKAAN emme voi kuitenkaan hyväksyä yleisen tuomitsemisen mielialan leviämistä. Antti sai käräjäoikeudelta tuomion toiminnastaan Nuorisosäätiön hallinnossa. Sen pitäisi oikeusvaltiossa riittää. Kaupoilla tuettiin myös puolueen presidenttiehdokkaan Tarja Halosen kampanjaa. Tuomiolla oli muun muassa kaksi entistä demarien kansanedustajaa, ja yksi puoluetoimiston jo eläkkeelle jäänyt keskeinen toimitsija: Markku Pohjola, Risto Tuominen, Maunu Ihalainen. Onneksi Urheiluopistosäätiön valtuuskunnan puheenjohtajaa Paavo Lipposta ja valtuuskunnan jäsentä Eero Heinäluomaa ei epäilty mistään. Pentti Manninen. Hän jättää arvioinnin Kaikkoselle itselleen. Kaikkonen on muun muassa Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen ja Tuusulan kunnanvaltuutettu. Laaninen huomauttaa, että Kaikkosen oikeusjutussa käsiteltiin vanhoja asioita. Tuomiossa on kyllin kantamista. Emme siis hyväksy tekoa, mutta Antin hyväksymme edelleen. Eipä niin. Olen Nuorisosäätiössä toimiessani käyttänyt paljon aikaa siihen, että nuorille saataisiin uusia asuntoja. Hän tarvitsee ihmisenä meidän tukemme. Juha Sipilä apollon tietäjät Etevä puoluesihteeri SOSIALIDEMOKRAATEILLA on etevä puoluesihteeri. Reijo Paananen on saanut Ylen kautta toistaa, että Urheiluopistosäätiön kovilla sakkotuomioilla ei ole suoraan vaikutusta SDP:hen puolueena, koska se ei ole osallisena asiassa. Osallisena. Eduskunta taas tekee asiassa mahdolliset päätöksensä oman prosessinsa mukaisesti. OLEN TOTTUNUT johtamaan yhteisöjä arvojen pohjalta. Keskustalle tärkeitä arvoja ovat vastuullisuus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus. Mitä ne tarkoittavat käytännössä tässä asiassa. Kohtuuhintaisista asunnoista nuorille on varsinkin Helsingin seudulla huutava pula. Muutoinkin nuorten asia on koko poliittisen toimintani ajan ollut lähellä sydäntäni, minkä tietävät kaikki toimintaani seuranneet. omaattisesti tajaa vioikeuteen istunnon käsittelyyn. Keskustajohdon mukaan sillä ei ole huomauttamista Kaikkosen toiminnasta kansanedustajana tai puolueessa. Laaninen ei ota kantaa siihen, voiko Kaikkonen jatkaa muissa luottamustehtävissä. Laillisuuden noudattaminen on kaiken toiminnan lähtökohta. Se tarkoittaa myös sitä, että emme puolueena puolustele emmekä millään tavalla hyväksy vanhoja toimintatapoja. Pulinat pois. Julkisen pyörityksen keskellä oleminen ei Antti Kaikkosen mielestä ole ollut helppoa
Tässä Euroopan osassa koettiin Mäntsälän kapinan kaltaisia oikeistonousun ilmiöitä. Kolbe muistuttaa, että Jugoslaviasta Suomeen ulottui turbulenssivyöhyke, jossa kyti poliittisia ja etnisiä ääriliikkeitä. Tämä analogia on aika kiinnostava, professori pohtii. Ennen valtaannousuaan Hitler liittoutui kommunistisen puolueen kanssa. Taloudellisesti vauraammat EU-valtiot kantavat taloudellista vastuuta Kreikasta, Espanjasta, Irlannista... Nyt ollaan Euroopassa jälleen sillä rajaviivalla, missä oltiin 1930-luvun alussa, eli kykenevätkö parlamentaarinen järjestelmä ja liberaaliset puolueet tuottamaan paremmuuden vai tarvitaanko voimakasta yksipuoluejärjestelmää, jolla on vahva kansallinen ideologia, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe sanoo. Kolben mukaan 2010-luvussa on paljon samaa kuin jo 1910-luvussa, jolloin suuret imperiumit olivat hajoamispisteessä, kuten Venäjän keisarikunta, ItävaltaUnkari ja koko ottomaanien vaikutuspiiri. Maaperä, josta purkautuminen lähti, oli Kolben havaintojen mukaan hyvin samantyyppinen kuin tänään, eli oli yhtäällä etnisen nationalismin nousu, joka nostatti tuntoja. Samalla modernisaation tuomat paineet ja rakennemuutos synnyttävät nytkin turbulenssia, mobilisaatiota ja tarvetta poliittisiin ratkaisuihin. JO ENSIMMÄISEN maailmansodan raunioilta saatiin perintö, jota pohjusti myöhemmin 1929 talouslama sekä politiikan epäva- kaus ja ailahtelevuus. Ja hän säesti illuusiota näyttävillä joukkotapahtumilla, suurilla marsseilla, soihduilla ja puolisotilaallisella koreografialla. Tosin 1920-luvulla ei ollut tällaista kollektiivista vastuuta. EU:n maaperällä ei myöskään heilu Hitlerin kaltaista diktaattoria. Sen ainoan ja oikean Hitlerin valtaannousussa 80 vuotta sitten Kolbe näkee monia syitä, yhden mielenkiintoisenkin. EUROOPAN historian proferssorin mielestä Hitler oli ensimmäinen mediapoliitikko, joka ymmär- Onko Euroopan unioni seuraava imperiumi, joka rapautuu? Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan vyöhyke, johon esimerkiksi Suomikin kuului, oli haavoittuvainen, koska vasta itsenäisyytensä saavuttaneilta mailta puuttui vakaa poliittinen kulttuuri. Ja siitä lähti uusi kehitysvaihe, jossa Adolf Hitlerin valtaannousu Saksassa 1933 oli yksi etappi. . Selvää kuitenkin oli, että ?Uuden Euroopan. Euroopalle povatut vanhuus ja kuihtuminen kiellettiin ja korvattiin ideaalisella kuvalla elinvoimaisesta ja jäntevästä mantereesta. . Yksi väline oli monilla kielillä ilmestynyt Signal-lehti, joka ilmestyi vuosina myös suomeksi 1941?1945. . Hän oli ensimmäinen massoja hallitseva tunnepoliitikko, Kolbe kiteyttää. KOMMENTTI Historia ei toista itseään EUROOPAN nykytilanteen vertaaminen 1930-luvun alkuvuosiin on herkullista, koska monia vertailukohtia löytyy esimerkiksi Hitlerin valtaantulon vuoteen 1933. EU-maissa on paljon ongelmia ja työttömyyttä, mikä ruokkii äärioikeistolaisia ja fasistisia ryhmittymiä. Moni kysyy EU:n talouskriisin pitkittyessä, miten tästä epävakaudesta selvitään. Niin tai näin. ja ?Euroopan uudelleen syntymästä? . . Nyt purku tapahtuu vanhoissa kulttuurimaissa, ei suinkaan Keski- ja ItäEuroopan epävakaisimmista valtiomuodoista ja valtiomuodostelmista, Kolbe sanoo. Vuoden 1929 talouskriisi laukaisi tietyllä tavalla sen parlamentaarisen ja liberaalin kehityksen, joka oli lähtenyt ensimmäisen maailmansodan hauraasta lopputuloksesta. Jotenkin on aina selvitty, eikä uutta Hitleriä näy. Sitä paitsi historia ei koskaan toista itseään. Timo Mikkilä. Eli onko Euroopan unioni sitten seuraava imperiumi, joka tietyllä tavalla rapautuu. YHTEISTÄ oli sosiaalipoliittinen agenda. Tähän liittyivät myös selkeä rauhanpropaganda sekä Ranskan ja Saksan veljeyden korostaminen. si, että politiikka on spektaakkelia ja mielikuvien luomista sekä mielen ja tunteen hallintaa. Hitler osasi ravita tätä puolta hyvin. Saksan kansallissosialismi oli nimenomaan sosiaalipoliittinen liike ja työllisyysliike. Uudella Euroopalla oli ennalta määrätty tausta, ja tuon yhteyden maanpäällinen välittäjä oli Hitler, Pistokoski sanoo. Piskokoski viittaa vapaaherra Rudt von Collenbergin Signaalin joulunumeroon vuonna 1942 kirjoittamaan tekstiin: ?Itseluottamus ja tietoisuus suuresta velvoituksesta ovat niitä lähteitä, joista Fuhrer sekä valtiomiehenä että sotapäällikkönä ammentaa voimaa suorittamaan tehtäviä, joita kohtalo hänelle antaa.? KYSE oli Pistokosken mukaan Hitlerin välityksellä Saksan kansalle annetusta lähetystehtävästä, jonka oli määrä herättää eurooppalaiset kansat yhteiseen taisteluun olemassaolon puolesta. . Kansallissosialistit ajoivat sen sijaan vahvaa kansallista politiikkaa ja puolustuspolitiikkaa erityisesti Saksassa ja Italiassa. kin tilannetta yleiseurooppalaisessa kehyksessä. . Pikemminkin se kuvattiin prosessina tai liikkeenä, johon eurooppalaiset valtiot ja kansakunnat yhtyivät vapaaehtoisesti, Signalista tutkimusta tekevä Pekko Pistokoski kertoo. Ennen toista maailmansotaa ja sodan aikana natsi-Saksa levitti propagandaansa monella tavalla. On ääripuolueita, joissa on vihaisia työttömiä nuoria ja vanhempiakin ihmisiä. KREIKAN menestyspuolue Kultainen aamunkoito ei kaihda maahanmuuttajien pieksemistä, Saksassa kansanunioni NPD, Belgiassa äärioikeistolainen Vlaams Belang, Ranskan kansallismielinen FN... Nytkin on talouskriisi EU:ssa, ja Saksalla oli lähetystehtävä SAKSALAINEN propagandalehti Signal-lehti kertoi toisen maailmansodan aikana ?Uudesta Euroopasta. johtovaltio olisi Saksa. . TÄNÄÄNKIN on kysymys työllisyydestä ja sosiaalipolitiikan tekemisestä. Uusi Eurooppa ei ollut luonnollinen eikä ihmisen muovaama. Erityisen tärkeitä Euroopan uudelleensyntymälle olivat vanhojen sisäisten aggressioiden tukahduttaminen ja yksimielisyyden eetos. Vaikka Signalissa hahmoteltiin erilaisia liittohankkeita ja kirjoitettiin lennokkaasti yhteisestä tulli- ja rapapolitiikasta, kirjoitukset eivät olleet Pistokosken mukaan johdonmukaisia. Saksan propagandistit vakuuttivat, ettei Saksa yhdistäessään Eurooppaa pyrkisi alistamaan muita kansoja. Tuolloin läntisen Euroopan parlamentaarinen perinne oli vahvempi ja suojatumpi, ja se kesti 1920-luvun epävakauden ja talouskriisin paineet. tästä löytyy analogia, eli miten me nyt selviämme epävakaudesta? Toisaalta 2000-luvun maailma on erilainen. 12 1.2.2013 Euroopan tilanteessa on tuttuja piirteitä Laura Kolben mielestä yhtäläisyys 1930-luvun alkuun on hämmentävä TIMO MIKKILÄ HELSINKI . Hän osasi myös luoda kansalaisille illuusion paremmasta tulevaisuudesta ja tunteen siitä, että muutos on mahdollinen. . Sen hän liimasi melko pian omaan puolueeseensa kansallissosialistiseen puolueeseen. . Siksi on paljonkin syytä pohtia tätä meidän- Tosi on, että vaara vaanii nytkin Euroopassa tavalla, jota ei ole varaa väheksyä
Suurelle yleisölle ei kannattaisi leimautua maatalouspoliitikkona parlamentissa, joka tekisi Suomen kannalta vain huonoja päätöksiä. Työtä se on vaatinut, mutta mielelläni minä tässä tilanteessa myös näitä positiivisia uutisia selitän. Riikka Manner Keskustan varapuheenjohtaja Euroopan parlamentin jäsen. turvemaiden raivauskieltoa EU-tasolla. Maatalousvaliokunta ymmärsi, ettei kielto olisi tasapuolinen kaikille jäsenmaille. Valiokunta järkevöittäisi viherryttämisvaatimuksia ja asettui vahvasti tukemaan tuotantoon sidottuja tukia, esittämällä 15 prosentin tuotantoon sidonnaista tukea. Myös Suomen eri osille tärkeät erityistavoitteet saivat kannatusta, kun esimerkiksi sokerikiintiöiden jatkoa asetuttiin tukemaan ja pohjoiset alueet haluttiin poikkeukseksi kolmen kasvin vaatimuksen osalta. Käytännössä kaikki ajamani ja Suomen kannalta keskeisimmät muutokset menivät näin läpi valiokunnan kantaan. MAATALOUSVALIOKUNNAN viime viikon työn jälkeen olen useasti palautunut miettimään vuoden 2009 eurovaalien aikaisia hetkiä. Itsensä likoon laittaminen kannatti, jotta todellinen vaikuttaminen oli mahdollista! Nyt pitää tehdä viimeinen loppusuoran rutistus, että valiokunnan kanta menee läpi myös parlamentin täysistunnossa. Hitler oli ensimmäinen mediapoliitikko, joka ymmärsi, että politiikka on spektaakkelia, mielikuvien luomista sekä mielen ja tunteen hallintaa, Laura Kolbe sanoo. Kuva: Jari Laukkanen Positiivista selittelyä OLEN kirjoittanut viimeisen viikon aikana jo useamman tekstin Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan Suomen kannalta hyvistä päätöksistä. Olen halunnut kirjoittaa noiden parin kokouksen tarinaa poikkeuksellisen paljon siksi, että niissä konkretisoitui asioita, joita ilman parlamenttityön vaikutusvaltaa ja -mahdollisuuksia on ollut vaikea kuvata suomalaisille. Nyt nimittäin nähtiin, että yksittäinen meppi pystyy saamaan suuriakin muutoksia aikaan. Olen tehnyt asian puolesta töitä koko viime vuoden. Vaikuttamistyö vaati lukuisia tapaamisia, puhelinsoittoja ja viestejä. Mutta ei päätöstä valiokunnassa saatu aikaiseksi ilman hurjaa taustatyötä. Muutkin Suomen kannalta keskeiset maatalouskysymykset etenivät kokouksessa mallikkaasti. Meille tietynlaisia vaa?ankieliyksityiskohtia maatalouspolitiikan uudistuksessa edustavat myös viherryttäminen ja tuotantoon sidotut tuet. Valiokunta esittää koko parlamentin kannaksi, että raivauskielto ei astuisi voimaan seuraavan EU:n ohjelmakauden alkaessa. Se on Suomen kannalta erittäin merkittävä yksityiskohta, sillä valitettavasti Suomen hallitus on virallisen kantansa mukaisesti puoltanut näiden ns. Joutuisi vain selittelemään. 13 1.2.2013 . Sinne asia edennee maaliskuussa koko muun maatalousuudistukseen liittyvän paketin kanssa. TURVEMAIDEN raivauskielto oli vain yksi asia valiokunnan viimeviikkoisella asialistalla. Maatalousvaikuttaminen kiinnosti, mutta moni epäili, kannattaisiko siihen alkaa meppityössä keskittymään. Toiset perustelivat maatalouden työntämistä taka-alalle Lissabonin sopimuksella. Ja nähtiin se, ettei parlamentti sulje silmiään yksittäisen jäsenmaan erityisoloilta. Välillä tuntui, että minä ja toimistoni väki alamme olla jo liian tuttu näky parlamentin keskeisimpien maatalousvaikuttajien oven pielessä. Sain maatalousvastaisen leimaa kantavan liberaaliryhmittymämmekin tukemaan kantojani meille suomalaisille keskeisimmissä kysymyksissä. Tätä pelkäsi erityisesti suomalainen maatalousväki, kun parlamentin rooli EU-päätöksissä Lissabonin sopimuksen myötä kasvoi. SUURIN mielenkiinto kohdistui valiokunnan kantaan hiilirikkaiden maiden raivauskiellosta
Se vaikuttaa aina positiivisesti myös oppilaitoksen maineeseen nuorten silmissä. Toimivan talliympäristön ohella oppilaitoksen tulee huolehtia myös työvälineistä eli hevosista. Karsinapaikkoja on nelisenkymmentä ja hevosten vaihtuvuus Raimo Hyvärisen mielestä sopivaa luokkaa. . Kuva: Maria Seppälä Hevonen on pienen koulun iso m Pudasjärven ammattioppilaitoksen hevoslinjalla ei pelätä kovaa työntekoa eikä opetus RISTO LUODONPÄÄ PUDASJÄRVI SYRJÄSEUDULLA sijaitsevien ammattioppilaitosten kohtalosta on väännetty veistä moneen suuntaan sen jälkeen kun opetusministeriö julkaisi kylmät lukunsa lakkautettavista aloituspaikoista. Oppilaitosten roolina on joko jäädä murehtimaan tulevia tai jatkaa arkista aherrusta oman olemassaolon puolesta. Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikön hevoslinjalla on valittu ohjenuoraksi tuo jälkimmäinen eli reipas tekemisen meininki. Ravipuolen treenihevosia valjastetaan, harjataan, hoivataan ja loimitetaan sellaista tahtia, että tallin käytävällä riittää vipinää aamusta aina iltapäivään asti. Jos sisällä välillä onkin hiljaisempaa, niin silloin ollaan porukalla ajamassa pitkin ympäristön metsäteitä tai läheisen raviradan kaviouraa. Eikä säännöllisistä lenkeistä tingitä, vaikka pakkanen paukkuu lähes parissakymmenessä asteessa. TALLITYÖNOHJAAJAT Raimo Hyvärinen ja Sanna Loukusa valvovat silmä tarkkana, että kaikki rutiinit sujuvat viimeisen päälle. Pitkän kokemuksen alalta omaava Hyvärinen korostaa, ettei ylimääräistä ?siimaa. Meille tarjotaan paljon enemmän hevosia kuin pystymme ottamaan. Pudasjärven opiskelijat ovat menestyneet koulun kokoon nähden suorastaan erinomaisesti. Hankinnoista päättää erityinen hevostiimi ja lopullinen siunaus tulee oppilaitoksen taholta. Hevoset ovat meillä ensin koeajal-. Olosuhteet ovat kunnossa ja nyt meidän pitää vain omalla toiminnalla osoittaa olemassaolomme tarpeellisuus, Ojala muistuttaa. Työllistymisen ohella opetuksen laadulle löytyy mittari myös erilaisissa kilpailuissa. Raimo Hyvärinen ja Tapio Ojala ovat erityisen ylpeitä menestyksestä oppilaitosten välisissä valta- kunnallisissa Taitaja-kilpailuissa. . Monet opiskelijat tulevat suoraan peruskoulusta, eikä kaikilla ole välttämättä pitkää hevoskokemusta takanaan. Hevosten kanssa toimiminen on niin kova ala, että töitä pitää oppia tekemään heti alusta pitä- en täysillä. Ongelmia ei yleensä edes tule, koska hevosalan opiskelijat ovat yleensä jo valmiiksi erittäin ahkeria ja motivoituneita. Soveltuvuus eläinten käsittelyyn mitataan Hyvärisen mukaan jo pääsykoevaiheessa. . Onhan se helpompi toimia, kun on leveämmät hartiat taustalla. Opintojen edetessä erikoistutaan joko ravi- tai ratsupuolelle, mutta kaikki opiskelijat saavat rautaisannoksen perusoppia sekä satulasta että kärryiltä. Hevospuolen opetuksesta vastaavan Tapio Ojalan mielestä vuonna 2009 tapahtunut liitos Oulun seudun ammattiopistoon oli Pudasjärven näkövinkkelistä onnistunut ratkaisu. . 14 1.2.2013 Pudasjärvellä on loistavat olosuhteet opiskella hevosenhoitoa ja valmentaa ravihevosia. Tärkein vaatimus alalla pärjäämiselle on se, että hevosten kanssa pitää tulla juttuun eikä niitä saa pelätä, hän painottaa. PUDASJÄRVELLÄ koulutetaan sekä ratsatuksenohjaajia että hevostenhoitajia. Aloituspaikat täyttyvät vuosi vuoden jälkeen. Niin ostettavaksi kuin myös valmennukseen. . ole varaa antaa, vaikka kyse on nuorista opiskelijoista. . Raviradalla on hyvä ottaa vauhtiharjoituksia porukassa
Aika ei todellakaan käy pitkäksi. Sopeutumista helpottaa huomattavasti se, että valtaosa opiskelijoista on jo valmiiksi niin sanottuja heppahulluja. Mutta kun aamulla pääsen tallille, niin väsymys unohtuu hetkessä. OPISKELIJOILLA on nimettynä omat niin sanotut passihevoset, joiden päivittäinen hyvinvointi on erityisen huolenpidon alla. Heidi Heikkisen passit ovat sattumoisin sisaruksia, nimiltään Mr Raymond ja Raymond Frost. On aamutallia, iltavuoroa, viikonloppupäivystystä ja kaikkea muuta hevosten hyvinvointiin liittyvää puuhaa. Mahdottoman utelias se on. Olen kotona Suomussalmella touhunnut hevosten kanssa, eikä muita vaihtoehtoja oikeastaan edes ollut. Tällä hetkellä en voi ajatella sellaista tilannetta, että joutuisin elämään ilman hevosia, hän aprikoi. HEIDIN urasuunnitelma ei silti perustu hevostytön haaveiluun tai tv-sarjoista saatuun kuvaan hektisen romanttisesta talliympäristöstä. . Ainoa harmi on aikaiset aamuherätykset, Heidi tunnustaa. . Kaikille pitäisi löytyä paikkansa, siksi vakaasta kasvualasta hevostaloudessa on tänä päivänä kyse. . Kuva: Maria Seppälä Uteliaan kykyhevosen koukussa HEVOSALA jos mikä on on luonteeltaan vahvasti joko tai -tyyppistä hommaa. Jos haluaa edes haaveilla eläinten parissa toimimisesta ammattia, niin ?puolilla valoilla. Jokainen päivä on erilainen ja uusia asioita tulee jatkuvasti. Työtä oppii tekemällä ja sitä talleilla riittää. . Raimo Hyvärinen valvoo, että tulevat ammattilaiset oppivat sen kovan työn kautta myös käytännössä. Kuva: Maria Seppälä Hevosten kanssa toimiminen on niin kova ala, että töitä pitää oppia tekemään heti alusta pitäen täysillä. ahdollisuus ministerin linjauksia la, jotta näemme, soveltuvatko ne opetuskäyttöön. PIENI koulutusyksikkö joutuu tekemään valintoja omista painopistealueistaan. Hevosista on tullut Pudasjärven valttikortti ja kahdenkymmenen vuotuisen aloituspaikan määrästä pidetään kynsin ja hampain kiinni. Tapio Ojala ei halua asettaa hevosalan oppilaitoksia vastakkain kilpailemaan keskenään. höntsäily ei tallien tienoille kertakaikkiaan kuulu. Peli tehdään alusta lähtien selväksi myös alan oppilaitoksissa. Kokemuksesta hän myöntää, että omiin suojatteihin kasvaa aivan erityinen tunneside. Varsinkin Mr Raymondiin, joka on näyttänyt luokkansa kaviourilla nappaamalla 16 startista peräti yhdeksän ykkössijaa. . Niin kuin Heidi Heikkinen, joka tuli Pudasjärvelle hevosoppiin suoraan peruskoulusta. . 15 1.2.2013 Valjaisiin, hiitille ja sitten ansaitulle pesulle. Opiskelijoita tulee joka puolelta Suomea, mutta eniten tietysti Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista ja Kainuusta. OSAO:n Pudasjärven yksikkö on pystynyt mukauttamaan toimintaansa yhteiskunnan muutosten ja alueellisten koulutustarpeiden mukaan. . Yksi onnistunut jakso on jo takana. . Porukkaa on jäänyt eläkkeelle ja siellä odotetaan kuumeisesti, että saamme koulutettua heille ammattitaitoista työvoimaa, Tapio Ojala hymyilee. Heidi Heikkisen ikioma passihevonen on kyvykäs Mr Raymond. Maantieteellisesti olemme hevosalan pohjoisin oppilaitos Suomessa. Kun hankosidevaiva saadaan hoidettua kuntoon ja päästään starttiin, niin odotuksissa on uran kymmenes ykkössija. Mutta juuri kykyjensä ansiosta se on varmaan tänne hankittu, Heidi otaksuu. Kisoissa vaadittavan juoksijakapasiteetin lisäksi Mr Raymondilta löytyy ominaista luonnetta myös tallioloissa. . Hankosidevamma on aiheuttanut pitkän kilpailutauon. Ja vientiä riittää. Koulua vastapäätä tien toisella puolella sijaitsee maailman suurimman hirsirakennevalmistajan Kontio-tuotteen tehdas. . Kaikki ihmiset ja asiat tallilla kiinnostavat. . Navetta ja maatalousalan peruskoulutus poistuivat jo kymmenisen vuotta sitten, kun kysyntää ei enää ollut, Ojala myöntää. Nyt jylläävät hevosten lisäksi matkailuala ja sahausprosessinhoitajaksi tähtäävä koulutus. Jos mieli muuttuu tai työllistyminen ei jostain syystä onnistu, niin hevosenhoitajan koulutus antaa varmasti vahvan pohjan jollekin muulle ammatille, Heidi arvelee. Ensimmäinen opiskeluvuoden puolivä- lissä ei nuoren naisen mielessä tunnu siltä, että valintaa pitäisi miettiä uudelleen. Sen verran yhteistä meillä Pudasjärvellä on tv:n Ypäjä-sarjaan, että asuntolassa jutut lipsahtavat joskus melkoisen myöhäisille tunneille. Kuva: Maria Seppälä Hevosen hyvinvoinnin pitäisi jokaisella tallilla olla ykkösasia. Rutiinit ovat säännöllisessä valmennuksessa tärkeitä. Uskon hevosalan tulevaisuuteen ja yritän kovasti saada tästä ihan oikean ammatin. Harjoittelujaksot ovat tärkeitä näytön paikkoja, missä pääsee soveltamaan koulusta saatuja oppeja. Toiveissa on, että pääsisin Raymondin kanssa kilpailureissulle ja vielä menestymäänkin siellä.
kysyn Aleksandralta. . Joten kuten pääsin lähikylään ja poikkesin ensimmäiseen taloon. Minua onnisti. 16 1.2.2013 Uuni on loistava venäläinen keksintö. Se lämmittää taloa, keittää ruokaa ja paistaa leipää. Uunilla on miellyttävä loikoilla kylminä päivinä. He hajaan- tuivat, kuka minnekin. Talon emäntä Aleksandra Voroshilova osoittautui etäiseksi sukulaiseksi. Olemme valmistaneet voita, joka oli kuuluisaa koko Neuvostoliitossa. Vain eläkeläiset jäivät. Emäntä tarjoaa minulle viittä pontikkalajia kotioluen asemesta. Juoma on pahaa, mutta juon ja syön paljon koivurouskuja ja maalaiskeittoa. Kolmen paukun jälkeen pyydän emäntää kertomaan elämästään. Kertomuksen sijaan Aleksandra vie minut kävelylle kylään. Vaikutelma on masentava. 40:sta talosta 25 on tyhjillään. . Se on loistava venäläinen keksintö. Matka oli pitkä ? yli 1 200 kilometriä Vologda-alueen suuntaan, mutta 12 tunnin päästä olin jo melkein perillä. Edessä oli vielä seitsemän kilometriä. Se lämmittää taloa, ja siinä Alaksandra Voroshilovakin keittää ruokaa ja paistaa leipää. Kaikki mukavuudet ovat ulkona, emäntä sanoi huomattuaan katseeni. Tämä ei minua hämmästyttänyt, koska tilastojen mukaan vain 24 prosentilla maalla asuvista on kaupunkien mukavuudet. Hallituksen suunnitelmista päätelleen sivistys ei tule tule Vologdan kylään lähitulevaisuudessakaan. MUTTA, kas niin, pöytä on katettu. aamulla ja illalla. En havainnut huoneessa vesijohtoa enkä WC:tä. . Tehtyään pari kysymystä Moskovasta ja Putinista hän alkoi kattaa pöytää. Huone, jossa olin, oli samanlainen, jonka voi löytää jokaisesta venäläisestä maalaistalosta. Iso venäläinen uuni täyttää melkein puolet huoneesta. Pellavaa osasi kutoa jokainen maalaisnainen. LÄHDIN kylään. Kaikki on retuperällä, hoitamatonta. Miksi näin on tapahtunut, sitä täytyy kysyä reippailta demokratian kannattajilta. He ovat hävittäneet kollektiivitiloja ehdottamatta mitään niiden tilalle, suuttunut nainen kertoo. . Mutta olemme kylväneet ruista ja viljelleet pellavaa. Meillä on erinomaisia niittyjä. . Vain sahalaitos toimii. Minun aikanani heitä oli jokaisessa kylässä. Toiset vanuttivat huopasaapikkaita, toiset punoivat koreja, valmistivat ruukkuja ja lasten kukkopillejä. Missä asukkaat ovat. Asukkaita ei ole. Kaikki hävitettiin. Kuva: Valeri Mitenjov Talonpojat ikävystyvät, kylät autioituvat Joka neljännessä venäläisessä kylässä asuu vain 10-12 asukasta VALERI MITENJOV MOSKOVA JO KAUAN olen suunnittelut käyväni kylässä, jossa vietin paljasjalkaisen lapsuuteni. Olen kovasti halunnut nähdä tämän päivän maalaisten elämää, käydä venäläisessä saunassa, ottaa kotiolutta, syödä suolakoivurouskuja smetanan kanssa. Suunnittelin myös tapaavani paikallisia käsityöläisiä. Äkkiä asfaltti loppui ja alkoi paikallistie, jota pitkin saattoi ajaa vain traktorilla. Kun me kuolemme, kuolee myös kylämme, Aleksandra tekee surullinen johtopäätöksen.. Venäläiset lämmittävät uunia vain koivupuilla ja pari kertaa päivässä . Katso peltoja, hän kutsuu.
Kuva: Valeri Mitenjov ULKOPOLITIIKAN konkari pelkää, että niin kauan kuin Netanyahu on pääministerinä, Israelin ja palestiinalaisten neuvottelut eivät etene. Hän arvelee, että jos kahden valtion ratkaisua ei nyt synny, luontoäiti ratkaisee kiistan seuraavan sukupolven aikana. Kuva Jari Laukkanen Kirja on Tammen kustantama Mahtimiehistä maan matosiin. suurlähettiläänä 1980-luvun puolivälissä. Kaiken rinnalla kynä pohtii, kuin koteloaan odottaen, mikä on hyvä, mikä paha, mikä oi. Eivät edes sen jälkeen, kun hallitus lupasi valtion budjetista 70 prosenttia maalaistalon rakentamiskustannuksiin. . He eivät ole kylien pelastajia. He ovat huvila-asukkaita, sanoo Vladimir. . Me asumme kuin villit. pelloilla tai karjapihalla. Aikansa turhaan odotettuaan Mikko pyysi: tehkää edes koira! Entä tämä. Materiaalina on ollut Apu-lehteen vuodesta 1979 koottu Lasten suusta -palsta. Hän oli Korhosen kanssa yhtä aikaa YK- PENTTI MANNINEN Totuus kuuluu lasten suusta TUORE Lisää lasten suusta -kirja osoittaa, että perheiden pienimmiltä on kuultu ja kuullaan päivittäin monenlaista totuutta. Mutta minä kuulin, että kaupunkilaiset alkavat muuttaa maaseudulle, yritän väittää. . Taatusti naurunpyrskähdyksiä täpötäydessä junassa on herättänyt pikkutytön tiukka kysymys isälleen: onko mummit ja ukit uusiutuva luonnonvara? Kumpaa teillä äänestettiin, kommunistia tai terroristia? TIMO MIKKILÄ. On hyvin vaikeaa saada entistä kyläelämää elpymään, kotiseutututkija Vladimir Navolotski päättelee. . . TÄMÄN päivän valtaherroista katsastukseen pääsee Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu. Oudossa kohtaamisessa konepistoolimies varjeli tuolissa rojottanutta diktaattoria suomalaisdelegaatiolta. Korhonen kuljettaa katsomaan läheltä keisari Hirohitoa, Kenian Jomo Kenyattaa, Egyptin Hosni Mubarakia, loppuaan lähentelevää Neuvostoliiton Leonid Brezneviä, USA:n Ronald Reagania. Ja eivät vain Vologdan kylät: joka neljännessä venäläisessä kylässä on vain 10?12 asukasta. . Opastus on pikemminkin lääastaan väkivaltaan ja raakaan sotilasvoimaan kärin kuin tuomarin, Eino Leinon sanoin: pamaailman ristiriitojen ratkaisijana, Korhonen ha ole kenkään, vain toinen on heikompi toista. luonnehtii. VÄRISYTTÄVÄ on kuvaus, kuinka ulkoministeri Paavo Väyrynen ja Korhonen tapasivat kauhulla hallinneen Saddam Husseinin tämän valtakauden alussa. Maalla asuville on vähän hyviä taloja. Isä oli kyninyt pihalla kalkkunan. Vähän myöhemmin juoksi kolmevuotias pikkumies innokkaana sisälle huutaen: . Valittuja sutkautuksia Tyypillinen venäläinen talo. Uskonnolliset yhdistykset harjoittavat maalla luonnontaloutta. Toinen ryhmä ovat kaupunkilaiset, jotka päättävät ryhtyä viljelijöiksi. Mutta, kuten Vladimir kertoo, heidän innostuksensa vaimenee heti, kun he kohtaavat vaikeuksia, kuten pulaa teistä ja markkinoista. Vladimirin mielestä Vologdan kylän elvyttämiseksi tarvitaan asiantuntijoita ja etenkin agronomeja, karjanhoitajia, lääkäreitä ja opettajia. . 17 1.2.2013 ALAKSANDRA kutsuu minua ajamaan piirikeskukseen ja jatkamaan keskustelua kotiseutututkijan, entisten sotilaslääkärin Vladimir Navolotskin kanssa. Matkalla yritän ymmärtää vanhan naisten kertomusta. Valitettavasti kapitalismi on rikkonut maalaisten elämäntavan. Aikaisemmin jokainen tiesi illalla, missä on hänen työpaikkansa . Mutta he eivät tule tänne. Lähin sairaala on sadan kilometrin päässä, ja televisio ja internet ovat ainoa ajanviete, kertoo Vladimir. . Kollektiivitiloja lakkautettiin. Vaikka jokainen kyläasukas on saanut noin viisi hehtaaria maata, yksikseen ilman koneita kukaan ei alkanut kyntää maata. Aika nopeasti kaikki on kasvanut umpeen. keittiössä kuultuihin tokaisuihin ja kirkonmenojen aikana kuultuihin lausahduksiin. Ja yksi vielä. Täältä lähtivät ne, jotka osasivat tehdä työtä maalla. . Eli ortodokseista ja vakavaraisista ihmisistä. Kolme vuotta täyttäneelle Mikolle oli luvattu, että äiti tekee joskus pikkuveljen tai -siskon. Hän viittaa siihen, että Palestiinan arabien lapsiluvut ovat maailman huippuluokkaa, mutta Israelin juutalaisväestö vähenee ilman jatkuvaa maahanmuuttoa. . Heitä kiinnostaa vain oma kasvimaa, ei mikään muu, sanoo kotiseutututkija. Hänen mielestään toisistakaan uudisasukkaista ei tule kylien pelastajia. Heidän päätehtävänsä on viettää loppuikä hiljaisuudessa ja puhtaassa luonnossa. Hän tulee surulliseksi. Venäläinen työntekijä ei voi olla ilman hoputtajaa. Kaksi sataa vuotta sitten kirjailija Nikolai Gogol sanoi: ?Ilman hoputtajaa talonpoika lakastuu, ikävystyy? . Sama tapahtui 90-luvulla. Mutta me haluaisimme asua kuin suomalaiset tai saksalaiset, Aleksandra Voroshilova evästi minua hyvästiksi. Asukkaita ei ole. He hajaantuivat, kuka minnekin. Vain eläkeläiset jäivät. Keijo Korhonen mahtavien majoissa JOS tykkää Keijo Korhosen tyylistä, herkkua on vielä tarjolla. Ensi vuonna 80 vuotta täyttävä professori, entinen ulkoministeri ja suurlähettiläs, on piirtänyt yli 30 henkilökuvaa tapaamistaan maailman mahtimiehistä. Poliittinen voima ei nouse pyssynpiipusta, kuten Ben Netanyahu historian monien mahtimiesten tavoin uskoo. Kuva: Paula Åström kirjan kansien väliin on koonnut toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki. Lasten sutkautukset on koottu eri aiheryhmien alle lähtien hauskoista kysymyksistä ja nasevista kommenteista päätyen mm. He ovat eläkeläisiä. Se nousee naisen lanteista, Korhonen kirjoittaa. Lapset kuuntelevat aikuisten juttuja ja käyttävät niitä sopivaksi katsomallaan tavalla. Oli helppo huomata, että Ben luotti ainokea, mikä väärä. Ja vähän naisistakin. Keijo Korhonen. Äiti, onko isi tappanut inkkarin, kun sen sulat lojuu pihalla? Lapset kuuntelevat aikuisten juttuja tarkoin, poimivat niistä kivalta kuulostavia ilmauksia ja käyttävät niitä sopivaksi katsomallaan tavalla. Naapurin seitsemänvuotiaan kysymys tullessaan kylään kunnallisvaalien jälkeisenä iltana: kumpaa teillä äänestettiin, kommunistia vai terroristia? KIRJAAN on koottu kolmisensataa tarinaa lähestulkoon pohjattomasta arkusta. Itse asiassa lasten maailmassa ei ole väärinkuultuja lauseita, sillä lasten suusta kuulee totuuden juuri sellaisena kuin lapsi sen ymmärtää. Ja kumma kyllä, se totuus tuntuu usein olevan hauskempi kuin aikuisten maailmassa. Kuten esimerkiksi tämä seuraava. Kerro Putinille, että jos hän haluaa Vologdan alkavan taas tuottaa puuvillaa, humalaa, hunajaa, maitotuotteita ja puuta, hänen pitää rakentaa tänne kaasujohtoja, teitä, sairaaloita ja kulttuurilaitoksia. . Työryhmän johtaja jakoi työt. Nyt ei ketään tule, kukaan ei tarjoa maalaiselle työtä. Ja ihmiset menivät kuka minnekin. TÄSTÄ syystä Vologdan kylät ovat autioituneet
Jos toimiva yhteismarkkina vaatii liittovaltiokehitystä, sitten vaatii ja sen mukaan pitää toimia. Vastaus otsikon kysymykseen alkaa olla ilmeinen; maksumiehen rooli ja moraalinen paheksunta. Menee koko EU-touhu ihan hulluuteen. Ollaan liian erilaista porukkaa, EteläEurooppa vastaan Keski-ja Pohjois-Eurooppa. Uskottavassa mallissa talous on kilpailukykyinen kan- sainvälisessä kilpailussa. Jokainen joka on millään tavalla tekemisissä kansainvälisen kaupan kanssa tietää, kuinka paljon toimiviin yhteismarkkinoihin on matkaa. Niille ei halutakkaan tehdä mitään. Rahamaailman kytkökset ovat niin ihmeelliset ja monimutkaiset, ja kytkeytyvät vallanpitäjiin että niitä on vaikea murtaa kun ei haluakaan ole. Valtava virkakoneisto käyttää valtaa kansalaisiaan vastaan ja sotkeutuu lillukan varsiin ja on täysin sokeutunut omaan kaikkivoipaisuuteensa. Eräs viimeisiä kummallisuuksia on di- rektiivi joka vaikeuttaa esim. suomalaisten piensahojen toimintaa, kalliine tarkastuksineen ja leimanlyönteineen sahatavaran päihin. Ei siitä tule mitään jos tulot ja menot pitää tasata, pitemmän päälle se on mahdotonta. Tapio Pärnänen Rantasalmi. liian suuren osan muiden tuloista. Churchill sanoi huh- tikuussa -41 kun suunniteltiin pommitus ja polttosotaa Saksaa vastaan, että siellä on yli seitsemänkymmentä miljoonaa hunnia, osa voidaan ehkä parantaa mutta loput täytyy tappaa. Sanotaan että EU on rauhanjärjestö, hyvä on jos näin on. ENGLANTI ei luovu kielestä eikä punnasta. Kielet ovat myös valtaa. Täysin hullun hommaa joka lopettaa monia piensahoja ja autioittaa maaseutua. Kannatan kansanäänestyksen järjestämistä myös meillä Suomessa. Lasten terveyden vaarantamisessa on vaikea nähdä aatteellisuutta. LAAJEMPI, vakava kysymys on, että onko Suomella yksinkertaisesti varaa pitää näin valtava maa kauttaaltaan asunnuttuna. Keskustalaiset tietenkin sanovat, että varaa tähän on, mutta valtavalla tulonsiirrolla ei-keskustalaisilta alueilta. eikä vähiten ajattelussa. Sinällään aatteessa ei pitäisi olla kovinkaan suurta valuvikaa. Yksilön vastuu itsestään, perheestään, itsensä sivistämisen vaatimus, edistysusko, järkevä luontosuhde, ja jos Alkioon nojaa, jopa radikaali Eurooppanäkemys. Espoolaiset ovat pääosin ensimmäisen tai toisen polven pääkaupunkiseutulaisia. Saksalaiset näyttävät tyytyvän siihen, tämäkin varmaan historiallisista syistä. Rahamaailman suurimpia keskuksia on Lontoo, suuryitykset sijoittavat sinne rahojaan, eivätkä maksa veroja kuin korkeintaan nimeksi. Veroparatiiseja on paljon muitakin, Sveitsi, Luxemburg, Monaco jne. Mielipiteet 18 Mitä keskustalla on tarjota espoolaiselle juristille? KESKUSTAN kannatus suurissa kaupungeissa ja Uudellamaalla on muutamassa prosentissa. Jos tilanteen halutaan muuttuvan, paljon pitää tapahtua sekä lähestymistavassa että toiminnassa . Pienen pojan isänä toivoisi, että koulu olisi homeeton. Kuntien tuloveron yhden vuoden tasauksella, Espoon osalta noin 180 miljoonalla eurolla, kaupungin kaikki homekoulut voitaisiin korjata kerralla. Kohtuutta ei voi vaatia vain yksilöiltä. Etenkin pääkaupunkiseutua voi aina verottaa. Häneltä pitäisi vielä vaatia enemmän, kuten Kimmo Tiilikainen vaati. Jos esimerkiksi tavallisen opettajaperheen tulot jakautuisivatkin toisessa perheessä epätasaisesti puolisoiden kesken, tämä jälkimmäinen perhe maksaa tuloveroja noin 10 000 euroa vuodessa enemmän kuin opettajaperhe. Voidaan kysyä, paljonko vie- ?Laajempi, vakava kysymys on, että onko Suomella yksinkertaisesti varaa pitää näin valtava maa kauttaaltaan asunnuttuna.. Jokin saa vahvasti keskustalaisilta alueilta muuttavat omaksumaan muut aatteet. KUN ON seurannut Suomenmaan kirjoittelua viime syksyn ja talven aikana, alkaa 25 vuotta enemmän tai vähemmän puolueaktiivi itsekin ihmetellä, miksi ihmeessä keskustaa olisi syytä enää äänestää. Esimerkiksi, moni on vaatinut virheellisesti perusoikeuksiin vedoten ihmisille vapautta rakentaa haja-asutusalueilla. Kaavoitus- ja rakennusviranomaisten kantaa on pidetty virheellisenä, kun nämä eivät salli rakentamista minne tahansa. Tässä keskustelussa ei ole ainoatakaan kertaa mainittu esimerkiksi koulukuljetuskustannuksia. Kuva: lä enemmän pitäisi samoista tuloista yhden perheen maksaa toista enemmän, jotta keskustalainen oikeudenmukaisuuden vaatimus täyttyy? Suurituloinen voi maksaa helpostikin 15 keskituloisen verran veroja. Ei ihme että keskustaa ei täällä äänestetä. Janne Järvenoja Espoo ?Pääkaupunkiseutua voi keskustalaisen ajatuksen mkaan tietenkin aina verottaa. Kuntalaisena ja pienen pojan isänä toivoisi, että esimerkiksi koulu olisi homeeton.: EU-touhu menee ihan hulluuteen TAANNOINEN Englannin pääministeri Cameronin vihjaus Britannian mahdollisesta kansanäänestyksestä koskien EU-jäsenyyttä ei tullut minään yllätyksenä. Onhan Britannia ollutkin EU:ssa ikäänkuin toisella jalallaan. kuten sanaa Suomenmaan pääkirjoituksessa jokin aika sitten paljastavasti käytettiin . Keskimääräiset koulukuljetuskustannukset ovat yli 1400 euroa vuodessa per koululainen. Useissa tilanteissa pelkästään koulukuljetuskustannukset syö- vät perheen koko kunnallisverokertymän tai vähintään merkittävän osan siitä. TOINEN teema on ollut kunnallisten pakkoliitosten vastustaminen. Tosiasiassa moni kunta tarvitsee ennemmin saattohoitosuunnitelman kuin oma hallinnon. Esimerkiksi Lestijärvellä syntyi viime vuotena yksi lapsi koko kuntaan. Kun pahasti velkaantunut, pääosin valtionosuuksilla pärjäävä, tolkuttomia kunnallisveroprosentteja keräävä kunta vannoo itsenäisyytensä nimeen, kuvassa on jotakin pielessä. Keskustelua tuntuu yhdistävän ajatus, että ongelmat ja kuntien ongelmat ovat silkka politiikan tahtokysymys. Jossakin on ilmainen lounas, joka syyttä suotta tai ihan ilkeyttään jätetään tarjoamatta tai hannuhanhi, jolla kyllä olisi varaa maksaa kaikki. KESKUSTALAISESSA maailmas- sa etenkin suurituloinen joka vie . Tiukan paikan tullen se viisveisaa manner-Euroopasta ja vilkuilee Atlantin taakse Amerikan suuntaan, tämä on historiassa nähty aiemminkin. Britit suhtautuvat epäluuloisesti ranskalaisiin ja historiallisista syistä jopa vihamielisesti saksalaisiin. Britannian sodanaikainen pääministeri Churchill on mielipiteenmittausten mukaan historian ylivoimaisesti suosituin henkilö Britanniassa. ne elää ja voi hyvin. Eiköhän se riitä. Jokin uskottavampi malli pitäisi olla kuin että joku muu maksaa. Uskottavassa mallissa verotus ei tapa talouden kasvua ja se on edes jollakin tavalla kohtuuden rajoissa. Britit ja amerikkalaiset elävät kuin ei muita kieliä olisikaan. Englanti ja ranskankieli ovat EU:n eräänlaisia pääkieliä vaikka saksankieltä puhuu äidinkielenään Euroopassa eniten ihmisiä
Yksinhuoltaja- ja lapsiperheet suunnittelevat muuttoa pois maaseudulta petovaaran takia. Petäjäven kunta naapureineen vetosi erityisesti susien aiheuttamasta petovaarasta muutama vuosi sitten poliisiviranomaisten kanssa valtiovaltaan. Paavo Väyrynen ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund väittelivät Suomen EUpolitiikasta. Väyrysen argumentaatio oli vakuuttavaa. antaa liian synkän kuvan kuntajohtamisen tilasta. Kun kuntasektori on laaja ja sen palveluksessa on noin 441 000 työntekijää, suureen joukkoon sopii myös heikosti johdettuja työyhteisöjä. Pääosin kuntien johtaminen on mainettaan parempaa. Koululaisille on vaaran takia pakko antaa koulukyytejä yhä enemmän. Lääkärit joutuvat kirjoittamaan todistuksia lapsille pedoista aiheutuvista pelkotiloista, jotta taloudellisesti tiukoilla olevat kunnat antaisivat koulukyytejä. kuntajohtamisen kuva. Vaaraa vähätellään, pelkoa mitätöidään, EU-direktiivejä etsiskellään, mutta mikään ei muutu eikä tule turvallisemmaksi. Ihminen on yksin ja asukkaat kylillä kokevat voimattomuutta. Korkeintaan voimme peesata tätä maata mutta niin tekevät varmaan muutkin pienemmät maat. Tässä yhteydessä voisi Pohjoismaiden suvereenisuuskin osin palata. Mutta kiitos joka tapauksessa Paavo Väyryselle rohkeasta esiintymisestä, joka mielestäni voisi päihittää jopa Timo Soinin. Vuoden urheilijat VUODEN urheilijavalinta herättää keskustelua. Lapset liikkuivat innolla metsissä ja vanhukset saivat vireyttä metsäpoluilta. Tämä on suuri suomalainen vahvuus, jota on maaseudun ja kylien kehittämistoimin edistetty. Maaseudun asutuksen vahvistaminen sekä vesien äärellä että muuallakin on maaseudun kuntien tulevaisuuden suuri luontainen vahvuus. Tästä pyrkimyksestä on osoituksena mm. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Pedot pelkona maaseudulla Kuntajohtaminen on mainettaan parempaa TUTKIMUKSELLISESTI on vahvaa näyttöä siitä, että kuntien esimiestyö ja työelämän laatu ovat hyvää tasoa. Kuntaliiton koordinoiman Arttu-tutkimusohjelman tulokset 40 eri kunnasta kertovat, että muutosmyllerrysten keskellä olevissa kunnissa on kyetty säilyttämään työelämän laatu. Kuntajohtamisen ongelmat johtuvat pikemminkin tehtävien ylikuormasta, resurssien niukkuudesta sekä valtion kuntapolitiikan sekavuudesta, eivät huonosta henkilöstöjohtamisesta. PERJANTAINA 25.1.2013 julkistettu tutkimus ?Perusasioista pieniin ihmeisiin . Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissä kuntaalan työelämän laatu mukaan lukien johtaminen oli hyvää tasoa muihin aloihin verrattuna. Kansainvälistäkin arvostusta saaneessa Työterveyslaitoksen laajassa kunta 10-seurantatutkimuksessa johtaminen ja esimiestyö ovat yleisesti parantuneet kunta-alalla. KUNTAJOHTAMISTA arvioitaessa on otettava huomioon kuntien tehtäväkentän laaja-alaisuus. Tutkimusten mukaan kuntien työntekijöistä pienten lasten kanssa työskentelevien työelämän laatu on kaikkein korkein. Heikoin työelämän laatu on ollut puolestaan terveyskeskuksissa ja vanhustyössä. Erot eri toimialojen välillä ovat kuitenkin kaventuneet viimeisten viiden vuoden aikana. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kirjoittaa SuurKeuruussa 28.1.2013 siitä, kuinka luonnolla on suorastaan parantavaa vaikutusta. Aiemmin maaseudun metsät, polut, purojen ja jokien varret olivat turvallisia kaiken ikäisille. Tässä lienee kysymys lähinnä ajattelusta osanottajamäärien vertailusta. Ilmeisesti kaikkia tyydyttäisi jatkossa menettely, että samalla valittaisiin sekä vuoden urheilija, että vuoden vammaisurheilija, koska kaikki kilpailutkin tapahtuvat täysin erillään. Tällä kertaa kansalaisten antama ääni Tähdelle sykähdyttävimmästä urheiluhetkestä oli toki paikallaan, joskin Antti Ruuskasen pronssiheitto oli ainakin saman luokan . Vetoomus ei tuottanut tavoiteltua tulosta. Ihmiset kokevat tulleensa petetyiksi yhä edelleen. Opittiin tuntemaan rauhallista luontoa, sen ääniä ja hiljaisuutta kuunneltiin, pimeä metsäkään ei tuntunut pimeältä. Nyt koetaan toisin. Pedot pelottavat. Selittely, että pedot eivät kuulu asutuksen pariin vaan jonnekin kauas metsiin, on kestämätön Suomessa. Syrjäisinkin seutu on täällä jonkun ja joidenkin oma kotiseutu. Panostus näkyy jo parantuneena esimiestyönä. 19 KEHITETTÄVÄÄ kuntien esimiestyössä edelleen on. Monen mielestä Leo-Pekka Tähti olisi tuonkin huomion ansainnut useiden saavutusten johdosta. Kuitenkin on ymmärrettävä niitäkin urheilutoimittajia, jotka eivät katso yleensä urheilun ja vammaisurheilun kuuluvan samaan kategoriaan. Kuva: Maria Seppälä Paavo Väyrynen voisi päihittää jopa Timo Soinin TORSTAINA 31..1. Henkilöstön mukaan ottamista uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen on syytä painottaa enemmän. Muutostilanteissa tarvitaan erityisesti läsnä olevaa johtajuutta. David Cameronin tavoin hän sanoi, että EU-sopimus on neuvoteltava uudelleen mm. Senhän kruunasi myös se, että oli kysymys suomalaisten kuninkuuslajista! Paavo Närvänen mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Ralph Jaari PL 52, 90100 Oulu. finanssipolitiikan, kunkin valtion oman sisäpolitiikan ja osin myös ulkopolitiikan osalta. Sitten vasta voidaan järjestää kansanäänestys, johon Väyrynen ei vielä halunnut ottaa kantaa. Suomen neuvotteluasema on toinen kuin Bri- tannian. Heidän työnsä näkyy arjen sujuvuutena ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden tekijänä. Kaija Majoinen tutkimus- ja kehitysjohtaja, dosentti Suomen Kuntaliitto Muutosta ei voi johtaa sähköpostilla tai tekstiviesteillä, vaan omalla esimerkillä. SUOMALAINEN maaseutu on ihmisten asuttama asukkaittensa kotiseutu. Tämä on kiistaton tosiasia, vaikka moni sanoisikin seinien sisällä toista. Pelon ja myös todellisen vaaran takia on vieraannuttu ja yhä enemmän vieraannutaan luonnosta. Sinne kuuluu ihmisille yhtäläisesti perustuslain mukainen turvallisuus, kuten muuallekin. Lauri Oinonen Keuruu ?Tutkimusten mukaan kuntien työntekijöistä pienten lasten kanssa työskentelevien työelämän laatu on kaikkein korkein. Heikoin työelämän laatu on ollut puolestaan terveyskeskuksissa ja vanhustyössä.. Etenkin vanhustyössä työskentelevi- en työelämän laatu on noussut keskimääräistä enemmän. Työelämän laatu on hieman muita parempaa keskikokoisissa eli 10 000-20 000 asukkaan ja taajaan asutuissa kunnissa Työelämän laatu -kokonaisuuteen kuuluu viisi osa-aluetta: vaikuttamismahdollisuudet työssä, työpaikan sosiaalinen toimivuus, työn sisäinen palkitsevuus, ristiriitojen avoimet hallintatavat ja henkilöstöjohtaminen eli esimiestyö. Parannuksia on viimevuosien aikana tullut kaikkiin muihin työelämän laadun osa-alueisiin paitsi ristiriitojen hallitsemiseen. Osana kunta- ja palvelurakenneuudistuksia kunnat ovat panostaneet eritoten esimieskoulutukseen. Keuruun kaupunginvaltuuston kyselytunnille 28.1.2013 valtuutettu Ilari Kotimäen (sd) tekemä kysymys siitä, kuinka Keuruun kaupungissa aiotaan käyttää hyväksi tätä olemassa olevaa vahvuutta. MAASEUTU on tarjonnut turvaa ja rauhaa. Kirjoita Suomenmaahan. Muutosta ei voi johtaa sähköpostilla tai tekstiviesteillä, vaan omalla esimerkillä. Kuntajohtajat ja kunta-alalla esimiestyötä tekevät ansaitsevat yhdessä henkilöstön kanssa pikemminkin kiitoksen kuin moitteen sanoja. sydänten sykäytys
Jos olet kiinnostunut yhteiskuljetuksesta, ota yhteys piiritoimistoon, puh. 20 keskusta nyt Keskustassa tapahtuu HELSINKI Keskustan kotikunta-maakuntamalli kuntien ja palvelujen uudistamisessa - virtuaalinen tupailta tiistaina 5.2. Kahvitarjoilu. 0500483279. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Klo 15 ruokailu noutopöydästä, klo 16 pelimannisoitot ja tanssia. Järjestäjä Kanta-Helsingin Keskustanaiset ja Helsingin Keskustajärjestöt VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMEN piirijärjestöt ovat sopineet ylikunnalli- sista luottamushenkilöpaikoista. Risto Ervelä 010 292 2061 tai 0500-130 550; järjestösiht. Tied. Näin toimin Keskustassa toiminnanjohtaja Antti Varis, klo 18.35 Keskustan kuntapolitiikka . Vuorelan liikenne hoitaa kuljetuksen. Pieksämäki. klo 19 Riitta ja Matti Huttusella, Tevaniementie 11. ja lippuvaraukset Pilvi Kärkelä p.0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Keskustanaisten Hiihtomatka Äkäslompoloon Ylläkselle. ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä p. Keskustelua virittää Keskustan kuntatyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli. Tule kurkistamaan rikosromaanien jännittävään kulissien takaiseen maailmaan - rikoskirjailija Matti Remes kertoo tuotannostaan keskiviikkona 6.2. Ohjelma: klo 18.00 Tilaisuuden avaus piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen, klo 18.05 Näin Keskusta toimii . Tupailta ma 4.2. 010 292 2060 tai s-posti varsinais-suomi@keskusta. fi. 0503423323, Matti Kaunisto puh. Risteilyvaraukset suoraan Ikaalisten Matkatoimistoon, puh. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana on jatkamassa kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk) Jyväskylästä. Maakuntahallituksen puheenjohtajaksi puolueiden piirit esittävät Ulla Perämäkeä (sd) Muuramesta. Keski-Suomen yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi esitetään keskustan Mikko Tiirolaa Petäjävedeltä, KeskiSuomen sairaanhoitopiirin puheenjohtajaksi keskustan Leila Lindelliä Äänekoskelta sekä Saarikan terveydenhuollon kuntayhtymähallituksen puheenjohtajaksi keskustan Kari Nuopposta Saarijärveltä. Luottamushenkilöpaikat jaettiin kunnallisvaaleissa ehdolla olleiden henkilöiden kesken. Puolueiden piirit päättivät myös noudattaa keskisuomalaisittain hyväksi koettua käytäntöä, ettei kansanedustajia aseteta kuntayhtymien hallituksiin tai tarkastuslautakuntiin eikä kunnanjohtajia aseteta luottamustehtäviin. Piiritoimisto, HUOM! Piiritoimiston uudet puh.numerot: Vaihde (järjestösihteeri) 010 292 2060; tj. Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan Keskustanuoret, piirin hallituksen kokous ke 6.2 klo 17 Lappeenrannan Coffee Housessa. klo 17. Tarvasjoki, Keskustanaisten syyskokous ti 26.2. Kunnallisia luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle. KARJALA ITÄ-SAVO Huomio kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit! Muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen heti syyskokouksen jälkeen piiritoimistolle Tuijalle, kiitos. Keskustan Itä-Savon piiritoimisto on suljettu 24.1.-7.2.2013 Keskustan Itä-Savon piiri järjestää kuljetuksen linja-autoliike S.Kososen bussilla 2.-3.2. Muista ilmoittautua kyytiin antti.varis@keskusta.fi tai 0405116787. Perusinfoa ja rautaista asiaa kuntapolitiikasta! Tule hankkimaan perustietoa Keskustan kuntapolitiikasta ja linjaamaan yhteistä näkemystä kuntarakennelakiin. kerroksen ryhmähuoneessa. Alustusten jälkeen keskustelua, omaa ohjelmaa ja arpajaiset. Keskikatu 4 , 45100 Kouvola. Huttula, py:n syys- ja vuosikokoukset pidetään pe 8.2. Lähde risteilylle ja politiikkapäiville 2-3.2. Tarja Kiviniemi 010 292 2062 tai 050-301 6189; Leena Mulari 010 292 2063; faksi 010 292 2069. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Piiri, järjestämme Keskustan superviikonlopun 2.-3.2. Aiheena ajankohtaiset kunta-asiat. Tilaisuus on maksuton. Tilaisuus on kaikille avoin. 03 45 800 tai sposti keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. Turku. klo 18.00, Kaislakatu 3, Joensuu. Matkareitti ja aikataulu sekä hinta (40-50 e/hlö) määräytyvät lopullisesti lähtijöiden mukaan. klo 18.00 Keskustan puoluetoimistolla, osoite Apollonkatu 11 a. Keskustan lauantaitreffit 9.2. kahvila Fontanassa klo 11.00-12.30. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä alustaa sosiaaliturvan ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Pöytyä, kunnallisjärjestön, valtuustoryhmän, luottamushenkilöiden ja jäsenten yhteinen helmikuun kuukausikerho su 10.2. kello 15 alk. Tilaisuudessa mahdollisuus ostaa käteisellä edullisesti kirjalijan teoksia. Helmikuun palaveri ma 11.2. 0400-366 530 tai ulla-riitta.ylenius@lailanet.fi tai Sirpalle, puh. 044-062 2266, helmikuun loppuun mennessä. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Kaikki uudetkin jäsenet tervetuloa. Timo Hanhilahti Kuva: Henna Ruokamo Timo Hanhilahti Tampereen kaupunginhallitukseen KESKUSTAN Timo Hanhilahti on valittu Tampereen kau- punginhallitukseen. klo 18.45. 040 418 1150. PIRKANMAA Uuden keskustanaisten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajan yhteystiedot: Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 TAMPERE. Hanna Huttunen, klo 18.05 Miten erikoissairaanhoito toimii ja mihin suuntaa tulisi mennä ylilääkäri Juha Mustonen, klo 18.35 Olemassa olevat terveyspiirimäiset elementit ylilääkäri Anu Niemi, klo 19.05 Keskustan näkemykset sote -uudistukseen - näillä askelilla eteenpäin kansanedustaja, Keskustan vpj. Juha Rehula. Varauksia piiristä tj. klo 18 Tarvasjoen hyvinvointikeskuksessa. Piiri järjestää Kunta-illan ma 11.2. Esillä sääntömääräiset asiat. Raisio, to 28.2.klo 17 Seurakuntailta Raision seurakuntatalon kokoushuoneessa. Ohjelma: klo 18.00 Tilaisuuden avaus piirin pj. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! KESKI-SUOMI Keski-Suomen piiri: Järjestämme bussikuljetuksen Keskustan toimintapäiville ja risteilylle 2.-3.2. Piiri järjestää SOTE -illan pe 1.3. 10.2. Tupaillan jälkeen keskustelemme yhteisesti aiheesta kahvittelun lomassa. Ilmoita mukaantulostasi UllaRiitalle, puh. Mukana keskustanaisten Pirkanmaanpiirin uusi toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä. TTT:ssa operetti Kreivitär Mariza. Keskustanaiset varanneet lippuja 28.2. klo 19 näytökseen. tapahtumiin bussikuljetuksen Helsinkiin la-aamuna ja paluukuljetuksen risteilyltä sunnuntaina. Keskustanaisten vuosikokous pe 15.2. Tervetuloa! Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteet murroksesta. Seurakuntien tulevaisuus, alustajana khra Pertti Ruotsalo. Tasakatu 2-4. Mitkä ovat Keskustan näkemykset uudistuksiin. Piirille varattu 60 paikkaa. 23.3. - 30.3. Tied. puh 0405062956. KESKUSTARISTEILY. klo 18 Pieksämäen järjestötalolla os. Deliwein kapinetissa klo 18. Keskustellaan ti 5.2. p. 0405895709 sähköposti: pilvi.karkela@keskusta.fi Ylöjärvi. Varaukset Eevalta puh: 045 327 4845. ETELÄ-SAVO Piiri, Piiri järjestää yhteiskuljetusta 2-3.2 järjestettävälle risteilylle. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Piiritoimisto uudet puhelinnumerot: Toimisto puh. osoitteeseen sinikka.varila@keskusta.fi Mauri Pekkarinen jatkaa puheenjohtajatehtävissä. Kuva: Jari Laukkanen Pekkarinen jatkoon maakuntavaltuustossa Kirjailijailta - Matti Remes. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 0103270499, Saara Kiuru puh. Hyttivaraukset Ikaallsten matkatoimistosta. laskiaistapahtuma Leena ja Reino Pietilän pihassa Miemalantiellä: makkaranpaistoa, kuumaa mehua, kahvia, pullaa, curlingiä, mäenlaskua ym. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Hanhilahti toimi aikaisemmin apulaispormestarina. Hanhilahti on valittu myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston varajäseneksi. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jäseneksi valittiin Tuomo Räihä. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan jäseneksi valittiin Vilhartti Hanhilahti, yhdyskuntalautakunnan jäseneksi Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja toisen asteen koulutuksen johtokunnan jäseneksi Seija Alatalo. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan jäseneksi valittiin Esko Erkkilä ja Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamieheksi Raija Moilanen. Raisio, kunnallisjärjestön johtokunta ja valtuustoryhmä kokoontuvat avoimeen palaveriin valtuuston kokousiltaisin kaupungintalon 2. (Hyttipaikat varataan suoraan Ikaalisten matkatoimistosta) Meno-paluu kuljetuksen hinta on 50 eur/hlö. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun järjestämiseksi viimeistään maanantaina 4.2. klo 18 Op:n kerhohuoneella Riihikoskella. Varaa omasi pian piiritoimistolta 050 5770838 tai pirjo.matikainen@keskusta.fi. Tervetuloa! POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan piiri järjestää bussikuljetuksen politiikka- ja toimintapäiville, sekä risteilylle 2.-3.2. Kahvitarjoilu, tarvetuloa. Keskustan veteraanikerho, yhteinen kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa to 7.3. kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. näkemykset kuntarakennelakiin Keskustan kuntatyöryhmän pj, kansanedustaja Tapani Tölli. Meno-paluu kuljetuksen hinta 40 euroa. Bussi reitti ja aikataulu: Joensuun Matkahuolto klo 04:40, Honkavaaran Gulf klo 04:50, Onkamon tienhaara klo 05:05, Tolosenmäen Neste klo 05:20. Bussikuljetuksen hinta meno-paluu 60e/hlö. Osoite Larin Kyöstin katu 16, Hämeenlinna. Hämeenlinna-Vanajan py. Keskustan politiikkapäi-. klo 18.00 Carelicumin audiotoriossa, Koskikatu 5, Joensuu. Osallistumismaksu 20 e/hlö suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuutta. puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. klo 12.Vieraanamme ovat ystävämme Olavi AlaNissilä ja Risto Ervelä. 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, nuorten ja naisten toiminnanjohtaja (vt) Tuomas Meriniemi 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret. fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs
Olemme juuri nyt isojen päätösten äärellä. Sivuja täydennetään koko ajan, mutta voit jo käydä kurkkaamassa alkua! PERÄPOHJOLA Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@ keskusta.fi tai puh. 7 as.12, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi Tyrnävä. 0405338160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi Kivimiehenk. Lohjalla. Rundgren kysyy. EPÄTERVEELLE kilpailulle naapurimaiden välillä ei saa antaa mahdollisuuksia. Kahvitarjoilua ja arvontaa. Tervetuloa antoisaan iltahetkeen mukavassa seurassa. ETELÄ-POHJANMAA KESKUSTANUORET Kuortane, Mäyryn paikallisyhdistyksen uuden johtokunnan järjestäytymiskokous koululla su 3.2. Mineraalivaroja tullaan hyödyntämään seuraavat sata vuotta, Rundgren huomauttaa. KESKIRYHMÄT haluavat, että Pohjolan kaivosalueilla tehdään politiikkaa pitkällä tähtäimellä ja samoilla pelisäännöillä. . Kokouspaikkana toimii Kanneljärven Opisto, Karstuntie 537, 08450 LOHJA. Ilmoittautuminen majoitusta ja ruokailuja varten pe 22.3. klo 18.30. Vesaiset, Vesaisten Etelä-Pohjanmaan piirin nettisivut löydät osoitteesta epvesaiset.fi. Ilm. Ilmoittautuminen viralliseksi edustajaksi tapahtuu la 6.4. Tyrnävän py:n sääntömääräinen syyskokous to 7.2. ja B4/95 ?. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marko Partaselta, p.0400-517319. Nivala. Hinta 135 ?/hlö sisältää menomatkalla lounaan laivalla. 14.2. 20 A, 13100 Hämeenlinna 03-6823 625 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI ville sekä risteilylle Silja Europalla. 30.3. Tarkempi ohjelma: www.keskusta.fi/Pohjois-Pohjanmaa. Paikalla k-johtaja Mika Simoska. 10.2. mennessä: pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 040-5919006/Sanna-Mari. Hämeenk. Rokua Health & Spa:ssa (kuntokeskus). ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä p. Aloitteen takana ovat muun muassa keskustan kansanedustajat Simo Rundgren ja Arto Pirttilahti. Pohjoismaiden neuvosto on parhaillaan koolla Reykjavikissa. . 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi NURMIJÄRVEN kunnanvaltuusto valitsi keskustalaisen Petrin Kalmin jatkokaudelle valtuuston johtoon. Kalmin mukaan tulevan kauden suuri haaste on säilyttää kunnan itsenäisyys mahdollisimman vahvana. . ohjelman, ruokailut ja majoituksen 2hh/4hh. klo 19. Alajärvi, Menkijärven py:n syyskokous Vanhalla koululla ma 4.2. 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Kaivok. Ilmoittautumiset 050-347 3556 / Ulla-Riitta. Tervolan Keskusta. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi Nurmijärven valtuuston johdossa jatkava Petri Kalmi (kesk.) haluaa pitää kiinni kunnan itsenäisyydestä. retken Jyväskylään Käsityö ja antiikkimessuille. Keskustassa tapahtuu SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Keskustanaisten Hiihtomatka Äkäslompoloon Ylläkselle. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi 21 Petri Kalmi jatkaa Nurmijärven valtuuston johdossa POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Keskustassa tapahtuu Katso oman paikkakuntasi keskustamenot suomenmaa.fi Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. Järjestöpäivillä mukana mm. Kuljetus linja-autoliike S.Kososen bussilla + pääsylippu yhteishintaan 30 ?/hlö. Ympäristölainsäädännöllä tai valtioiden panostuksella kaivosalueille ei saa kilpailla, keskustan Rundgren korostaa. Yksi vaihtoehto olisi tehdä kymmenen kohdan ohjelma, johon kootaan Pohjoismaissa harjoitettavan kaivostoiminnan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät edellytykset. Ohjelmassa olisi huomioitava paitsi luonnon- ja vesiensuojelu sekä paikallinen asutus ja elinkeinot myös esimerkiksi kaivostyöntekijöiden turvallisuus ja oikeudet, Rundgren avaa keskiryhmien aloitetta. ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 015-531 145 ita-savo@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenk. kuljetuksen, ohjelman, hyttipaikan ja meriaamiaisen: A2/135 ?, B2/120 ?, C2/75 ?, A4/105 . toteutumista ja käsitellään muut hallituksen määräämät asiat. klo 19. Jalasjärvi, Kunnallisjärjestön yleinen kokous kunnantalon valtuustosalissa ma 4.2. mennessä: www. keskustanuoret.fi Suomen Keskustanuoret ry:n hallitus Linja-autoretki eduskuntaan ke Tapani Töllin vieraaksi 18.-20.4. klo 18. Nurmijärvi ei halua luovuttaa keskeisiä päätösvaltuuksia myöskään metropolihallintoon, hän painottaa. Muita keskeisiä Nurmijärven keskustalaisia luottamushenkilöitä ovat kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi valittu Kirsti Handolin ja kunnanhallituksen jäseniksi valitut Tapio Sivula ja Kallepekka Toivonen. Keskustalaisia lautakuntien puheenjohtajia ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan Tarja Salonen, sivistyslautakunnan Virpi Korhonen ja liikuntalautakunnan Yrjötapio Kivisaari. Valtuustoryhmään kuuluva entinen pääministeri Matti Vanhanen jatkaa rivivaltuutettuna.. Ystävänpäivän ohjelmallinen tupailta Tervola-talolla to. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, seurataan ?Keskustanuorten strategia 2010-2020. Pohjoiskalotin mineraalivarat ovat Espanjan ohella Euroopan suurimpia. Hinta/hlö sis. ja ti 12.2. Tied. klo 19 kaupun- KYMENLAAKSON PIIRI KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi Porrassalmenk. Kaikille avoin virtuaalinen tupai lta klo 19. Pudasjärvi. Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta pidetään 6.-7.4. 050-347 3556/Ulla-Riitta. gintalolla, Kotka-kokoustilassa. VESAISET Näsilinnank. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi Keskustanaisten Itä-Savon piiri järjestää la 6.4. klo 18.30 kunnantalolla. Lisätietoja Katjalta, p. Hinta 65?/hlö, sis. Ohjelmaa perheen pienimmille. 9 A 5. Majoitus 2hh Hot elli Druzhbassa. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puheenjohtajien kokous ti 5.2. Perhekerho Perhonen ti 5.2. 33, 50100 Mikkeli 015-163 822 etela-savo@keskusta.fi Pohjolan kaivoksille yhteiset säännöt POHJOISMAIDEN kaivosteollisuudelle on saatava yhteiset kriteerit, vaativat neuvoston keskiryhmät. Kokous alkaa la klo 10. 23.3. Millä kriteereillä teemme päätöksiä koskien logistiikkaa, ympäristöä, ja kaivosteollisuuden voitonjakoa. klo 18 Osuuspankin kokoushuoneessa. Selvityshenkilöiden tarjoamat kuntaliitosesitykset eivät ole järkeviä kuntatalouden eivätkä demokratian kannalta. klo 13-14 Tuirakas-asukastuvalla, Jatkotie 2. klo 9-12 kokouspaikalla. puheenjohtaja Juha Sipilä. Osaammeko katsoa pitkällä aikavälillä vai haemmeko nopeita voittoja ja tuloksia. Kahvit klo 18 alkaen. Keskustanuorten ja Vesaisten ItäSavon piirit: Lähde Saimaan kanavaa pitkin retkelle Viipuriin pe 24.5.la 25.5.! Linja-autoliike S.Kososen bussi kuljettaa Lappeenrantaan reittiä Kerimäki - Savonlinna - Sulkava - Lappeenranta, josta jatkamme Viipuriin M/S Carelialla. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous su 3.2. Ilmoittautumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta. Oulu. Kuva: Lauri Tuisku ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi Piiritoimisto on kiinni pe 1.2. keskusta nyt PIRKANMAAN PIIRI ETELÄ-SAVON PIIRI POHJOIS-POHJANMAA Piirin perinteiset järjestöpäivät: Eväitä ja elämyksiä 23.-24.2
Masi . Montako evankeliumia Raamatun Uu- jaitsee Muotkavaaralla? dessa Testamentissa on? 3. 22 1.2.2013 TIETOTESTI 1. Saamelaisten kotiseutualue on määritelty Suomen laissa. Mukula 8 4 3 1 5 9 8 1 3 2 8 9 3 9 2 8 5 4 7 8 9 6 9 7 1 3 6 7 9 6 5 4 7 2 2 4 2 5 2 7 1 9 2 5 7 3 7 6 1 5 1 9 8 4 1 6 4 5 8 6 9 3 1 5 8 2 6 9 5 3 4 4 7 9 3 2 1 9 8 raavan - seitsemännen - kerran Lahdessa 2017. Minkänimisen vuoristoketjun huippuja nimi on John Lennon Airport? Sudoku Viivi & Wagner . Minkä kolmen valtakunnan rajapyykki si- 6. Aku Ankka . Kuva: Suomenmaan arkisto 5. Miten kaavaillussa ?kuntauudistuksessa? noille saamelaiskunnille kävisi? la löydettin 1912 uponneen Titanicin hylky Atlantista 3800 metrin syvyydestä? Minkänimisen vuoristoketjun huippuja on maailman korkein Mount Everest. Millä viime vuosisadan kymmenluvul- 8. Virtanen . B. Kuka oli Yhdysvaltain presidentti, kun varapresidenttinä oli George Bush vanhempi? on maailman korkein Mount Everest? 9. Tähän saakka Lahti on siis järjestänyt MM-hiihdot kuusi kertaa. Mitkä nuo kolme kokonaista kuntaa ovat? 2. Minkä Englannin kaupungin lentokentän 4. Hiihdon MM-kisat järjestetään seu- lahti, Ahvenanmeri ja varsinainen Itämeri) saaret Bornholm, Jussarö, Seiskari? 7. Siihen kuuluu kolme kuntaa sekä Sodankylän alueella sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Minä vuonna ensimmäisen ja milloin viimeisimmän kerran? 5 8 5 1 6 7 5 2 4 8 6. Mille maille kuuluvat Itämeren (Suomen- 10
18:2 SANANPARSI Laskiaassa langat likohon, jons ei muallen niin saunan kiuluhu! Alavus KANSA KASKUAA . Katoaako bingoemäntien ammattikunta. Osalla kahvila, osalla eläkejärjestön päivätanssit. Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 1. 23 1.2.2013 Ei tule olemaan kivaa joissa pääpaino on asetettu juuri kivalle. Sitku päästään eläkkeelle, sitku. Sitten jäädään eläkkeelle, laitetaan se lippahattu päähän ja elämälle säästöliekki. Yökerho muuttuu pelottavan äkkiä päiväkerhoksi, mikä se nyt sitten kenelläkin on. Nokkosen. Ratkaisut 9 4 1 3 2 8 6 7 5 2 6 5 7 9 4 8 1 3 8 7 3 1 5 6 4 9 2 7 6 1 3 2 8 9 4 5 5 8 3 6 4 9 2 7 1 9 2 4 7 5 1 6 8 3 8 1 7 5 6 2 3 9 4 4 5 2 8 9 3 1 6 7 3 9 6 1 7 4 8 5 2 2 4 5 9 3 6 7 1 8 6 3 8 4 1 7 5 2 9 1 7 9 2 8 5 4 3 6 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 6 1 9 4 3 2 5 8 7 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Helsingin toimitus Postios. helmikuuta 2013. Tänään Riitta, ortodoksisen kalenterin mukaan Triifon, Tuija, Tua, Tuua, Aino. Aurinko laskee tänään Helsingissä 16.34 ja Oulussa 15.59. Ja tuleehan kotimaisia elokuvia, sota-ajalta ja sen jälkeen, juuri niiltä vuosilta kun oltiin nuoria. Moni ikäiseni jo kovin vanhalta näyttävä henkilö on varmaankin tehnyt eläkepäivilleen suunnitelmia, Siinä Nalle on oikeassa, että ei ole kivaa. Miten voisi olla, kun 65-vuotias, joka kunnoltaan vastaa takavuosien nelikymppistä, yhtäkkiä taipuu paikkakunnan huonoimpien musikanttien laahustusvalssien toteuttajaksi, bileissä joiden valomerkki tulee kello 16.00. Nalle tietysti tarkoitti sitä, että eläkkeitä ei makseta, ei pystytä. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 5 8 4 6 1 7 2 3 9 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 3 2 7 9 8 5 1 6 4 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 1 3 6 5 4 9 7 2 8 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 4 9 8 2 7 1 3 5 6 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 7 5 2 8 6 3 9 4 1 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11482 (73-/26/1) LT 2011 7 8 6 3 9 1 5 2 4 1 5 3 4 6 2 7 9 8 4 2 9 7 5 8 3 6 1 Päällikkö: Pirjo Kontio 044 7370 262 Toimittajat: Pentti Manninen Timo Mikkilä Pauliina Pohjala Henna Ruokamo 040 5709 400 044 7370 265 050 5450 915 045 6307 072 8 9 1 5 2 4 6 3 7 6 3 5 1 8 7 2 4 9 2 7 4 6 3 9 8 1 5 5 6 8 9 4 3 1 7 2 3 4 7 2 1 5 9 8 6 9 1 2 8 7 6 4 5 3 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) Enontekiö, Inari ja Utsjoki, 2) Kittilän, Kolarin ja Muonion kanssa yhteen liitettäisiin Enontekiö, Inari ja Utsjoki yhdistyisivät ja siihen kuntaa liitettäisiin myös Sodankylän pohjoinen saamelaisalue, 3) Bornholm Tanska, Jussarö Suomi, Seiskari Venäjä, 4) 1980-luvulla, tarkalleen 1985, 5) Ronald Reagan, presidenttinä 1981-89, 6) neljä, 7) Liverpool, 8) Himalaja, 9) Suomi, Norja, Venäjä, Muotkavaara 70 km Ivalosta koilliseen, 10) ensimmäisen kerran 1926 ja viimeisimmäksi 2001. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Ei ehkä kannata elää eläkeläiselämää, vaan ihan elämää. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Okei, irvailen, mutta hämmästyn kun näen kuinka ihmiset eläkkeelle jäätyään kääntävät virran pois päältä. Viime kuussa vielä verstaan ruokatuvalla puhuttiin kokkapuheet ja katsottiin tarkkaan kanttiinin tytön takamus sekä etumus. No ei pystytä, kun kaikki rahat menevät Kreikan eläkeläisille ja sinne. Eläkekiva ei kuitenkaan kaikki ole rahasta kiinni, vaan asenteesta. Kotikatu jo loppui. Kivikautiset Vielä virtaa-jaksot kyllä pyörivät päiväuusintoina, sopivasti ennen eläkeläisen päivätorkkuja. Viekö Nalle, pahanilmanlintu, nyt sen ilon, että ei tulekaan sitä vierasta kieltä opetelluksi kolmannen iän yliopistossa? BJÖRN WAHLROOS, minun pankkini johtaja on sanonut minun vakuutusyhtiöni tilaisuudessa, että Suomessa ei tule olemaan eläkkeellä kivaa. Tottahan Nalle puhuu, siitä on jo saatu viitteitä. Aurinko nousee huomenna Helsingissä 8.32 ja Oulussa 9.02. PÄIVÄN SANA Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani. Ps. Usein se on kivaa. Jari Nenonen LAITETAANKO kylpylöitä kiinni. Viking Linelle ei saa viedä omaa viinapulloa, kuinka pääse eläkeläinen humppafiilikseen, kun ei tax freekaupastakaan anneta hyttipulloa. Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin Pirunpellossakin on viimeinen tuotantojakso menossa. Minkä kasvin tunnistaa helposti pimeässäkin?
Maa- ja metsätalousministeriö 17. Sammansl., Siuntio 18. Valio Oy 2. Leppä kasvattaa lypsykarjaa Pertunmaalla ja Hemmilä viljelee viljaa Salossa. Kurikkalainen lypsykarjatila Tilkan Maatila sai noin 920 000 euroa ja kalajokelainen karjankasvattaja Bullstop 890 000 euroa. Suurimmat tukien saajat 1. Yksityiseltä puolelta kärkijoukkoon ylsivät Valio ja Osuuskunta Pohjolan Maito, kertoo Maaseutuvirasto. Valion mukaan 1,9 miljoonan euron tuet olivat EU:n koulumaitotukea, joka kanavoidaan yhtiön kautta. Julkisella puolella miljoonatuet menivät maa- ja metsätalousministeriölle sekä Jyväskylän ammattikorkeakoululle. 24 1.2.2013 Viidelle yli miljoonan maataloustuet FAKTA VIIME vuonna myönnettiin yli miljoonan euron maataloustuet viidelle saajalle. Vuorinen Matti, Hollola 12. Mustakosken Puutarha Oy, Karvia 20. Tikan Maatila Oy, Kurikka 9. Finnamyl Oy, Kokemäki 15. Suomen Metsäkeskus, Lahti 16. Tukisumma jäi 760 000 euroon. Syynä oli se, että ruokohelpin kasvatus hiipui. MTT Ruukki, Siikajoki 13. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Huittinen 6. ProAgria Pohjois-Karjala ry, Joensuu 8. G.O.H. Lantbr. MTT Jokioisten kartanot, Jokioinen 7. Sen tuki oli vajaat 770 000 euroa. Talousvaikuttaja Björn Wahlroos sai yli 260 000 euron tuet viljanviljelyyn salolaisessa kartanossaan. Kansanedustajista isoihin tukiin ylsivät ainakin kokoomuksen Jari Leppä (noin 110 000 euroa) ja keskustan Pertti Hemmilä (82 000 euroa). Elovaara Mikko Kustaa, Kiuruvesi Lähde: Maatalousvirasto Valio pitää kärkisijaa suurimpien maataloustukien saajana. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Sotkamo 11. Kuva: Maria Seppälä. Osuuskunta Pohjolan Maito, Haapavesi 5. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli 14. Se on voimalaitoksille hankalampi käyttää energiamuotona kuin muut kotimaiset polttoaineet, kertoo Vapon viestintäjohtaja Ahti Martikainen. Kärjestä puuttui tällä kertaa myös Jokioisten Kartanot, jossa toimii Maa- ja elintarvetalouden tutkimuskeskus MTT. Bullstop Oy, Kalajoki 10. Maa- ja metsätalousministeriö 3. Lisäksi viiden kärjessä oli yksi järjestö, Satafood Kehittämisyhdistys. Erona toissa vuoteen oli muun muassa se, että valtion energiayhtiön Vapon omistama Suo Oy ei saanut yli miljoonaa euroa. Heinäkasvista toivottiin vuosituhannen vaihteessa merkittävää kotimaista energianlähdettä, mutta sen kysyntä osoittautui pettymykseksi. . Saukkonen Esa, Liperi 19