s. S. 6
Puoluevaltuuston varapuheenjohtaja
Marisanna Jarva neuvoo, että puhelinsoittokin tekee järjestyötyössä ihmeitä. 3
PERJANTAI 1.3.2013
N:o 25 . s. 1 ?
Mikä kasvurahasto?
Hallitus ei vielä kerro, rakentaako se isoa kasvurahastoa, jollaista Juha Sipilä ajaa. 8
Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon
osallistujat ovat kääntyneet loppusuoralle.
Takana on jo yli 150 000 kilometriä. 4
Maksuilla mennään metsään
Järjestökynnys matalalle
Paljonko mittarissa?
Nivalalainen Juhani Kumpusalo tarjoaisi
metsänomistajille kepin eli metsämaan
kiinteistöveron sijaan kannustusta. S. 6 414880 073513
JA OVATKO VASTAUKSET OIKEITA. s. 2
ROHKENEEKO SOINI UUSINTAOTTELUUN. 12. s
Pakko liittyä suuremmiksi kokonaisuuksiksi tuhoaa helposti tätä yhteyttä.
TAAS on se aika vuodesta, jolloin julkaistaan Suomenmaan maineikkaan tonnikerhon puolenvälin tulokset.
Ne löytyvät tämän päivän lehdestä.
Marraskuun alusta saakka kerholaiset ovat kävelleet,
juosseet ja hiihtäneet tuhannen kilometrin tavoite mielessään.
Toisilla on jo tonni täynnä ja kaikki tästä eteenpäin on
pelkkää plussaa.
Toisilla kilometrejä on vähän vähemmän. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Himas-työn arvo voi
jäädä olemattomaksi
J
ulkinen keskustelu pääministeri Jyrki Kataisen
(kok.) ?lempifi losofi lleen. Osataanhan täältäkin käsin lukea ja hyödyntää maailman huippututkijoiden tutkimuksia.
Sitä paitsi: ovatko fi losofit ja humanistit nyt edes
parhaita ymmärtämään Suomen tulevaisuutta. edellä mainittuun kulttuurin/identiteetin komponenttiin, sillä
lopulta kasvun mallien täytyy nojata kestävälle arvoperustalle...?
Kun poliitikot ovat pääministeriä myöten ?tavallisia kansalaisia?, on hyvä syy kysyä, luuleeko hallitus saavansa Himasen tutkimuksesta todellista
hyötyä. Alvarez on näet väliamerikkalaisen Costa Rican yliopiston professori. Vielä kun pari kilometriä jaksaisi, sitten olisi kotona.
Ja taas olisin kymmenen kilometriä lähempänä tonnia.
Mitä iloa mahtaa Pekka Himasen tutkimuksesta
hallitukselle olla. Samalla talousyhteistyön avulla voidaan tasata kirkollisveroprosenttia.
Vaikka kirkon ei pidä ottaa puoluepoliittisia kantoja, se ymmärtää seurakuntauudistuksessaan sellaista, mitä maallinen hallitus ei tajua. vai?
O
nkin syytä kysyä uudestaan, eikö Suomesta olisi löytynyt parempaa asiantuntemusta. Tällainen virheiden korjaaminen
on tärkeää, sillä varsinkin monikuntaliitosten aiheuttamat haavat voisivat saada hieman helpotusta oman seurakunnan palauttamisesta.
Jos vaikka
muutama kilometri
Hyvä hanke on myös kirkolle itselleen tarpeen.
Kirkolle on yhteisöllisyys vieläkin tärkeämpää kuin
kunnille. Tavoite innostaa ja kannustaa, toisinaan pakottaa.
VAIKKA itse tulee liikuttua paljon, sateisena ja tuulisena
iltana tekisi mieli kaivautua sohvannurkkaan.
Kilometrien häivähtäminen mielessä saa liikkeelle.
Jos edes muutama kilometri.
Ja kun ulos tuiskuun tuli lähdettyä, parin kilometrin
jälkeen tekee mieli edetä toinen mokoma.
Ja mitäpä sitä liikettä pysäyttämään senkään jälkeen,
kohta kasassa on jo kymmenen kilometriä.
Luulen, että monella muulla osallistujalla homma toimii juuri samalla tavalla.
Kun nimet tulevat aikanaan myös lehteen, on kilometrien eteen todella tehtävä jotain.
VIIME syksynä joku ehdotti mielipideosastolla tonnikerhon perustajalle tunnustusta ja suurta kansanpalkintoa
merkittävästä hyvinvoinnin ja liikkumisen kohentamisesta.
Kannatan ehdotusta ja samalla haastan keskustan johtajiston ja
muut poliitikot ensi vuonna mukaan liikkuvaan kerhoon.
Mitä esikuvat edellä, sitä kansa
perässä.
Samuli Vänttilä. Tavallisen kansalaisen korvissa sen kieli kuulostaa tieteelliseen kaapuun naamioidulta hölynpölyltä:
?Kestävän kasvun mallin osateemojen, case studien ja politiikkasuositusten analyysit voivat hyödyttää aidosti vain, jos niillä on yhtenäinen kehys
ja teoreettinen perusta. Läheisyydellä
ja yhteisöllisyydellä on tärkeä merkitys kansalaisten
ja organisaatioiden suhteissa. Synteesi ja analyysi täytyy käytännössä toteuttaa yhtäaikaisesti ja ?päällekkäin?
vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös
Helsingin Sanomat (28.2.).
?Mikä oikein on Himasen rooli tässä koko tulevaisuusselonteon rakentamisessa?, Lipponen hämmästeli.
Myös Himasen alkuperäinen tutkimussuunnitelma on tullut päivänvaloon (Iltalehti 27.2.). Toistaiseksi selkein perustelu Himasen suosimiselle on se, että Katainen odottaa . Eikö pitäisi kysyä luonnontieteilijöiltä, taloustieteilijöiltä ja teknisiltä aloilta?
Kirkko antaa hyvän signaalin
E
vankelisluterilaisen kansankirkkomme kirkkohallitus valmistelee pikavauhtia lakia, jolla
seurakunnat erotetaan mahdollisten uusien
suurkuntien aluejaosta. Pekka Himaselle junaileman jättihintaisen tutkimuksen vaiheista
jatkuu vilkkaana.
Torstaina siihen alkoi tulla puoluepoliittistakin
sävyä . Seurakunnan jos minkä organisaation on
oltava lähellä ihmistä.
Byrokratiaa ja taloudellisesti raskaita palveluita voidaan kyllä hoitaa tulevaisuudessa seurakuntayhtymien tuella. Onko sellainen spekulointi 700 000
euron arvoista?
Vai onko kysymys vain keisarin uusista vaatteista, jotka ovat tällä kertaa hyvää supliikkia ja tieteen
kaapuun puettua mielipidekirjailua?
Sitäkin sopii kysyä, kuinka paljon annettavaa on
esimerkiksi professori Isidora Chacon Alvarezilla,
jonka erityisalueena hankkeessa on ?hyvinvointivaltion itsensä uudistumisen teema ja käytännön
haasteet?. mikä ei kyllä ihme olekaan. sellaisia
tuloksia, jotka tukevat kokoomuksen politiikkaa.
Hallituksen sisäisen särön iski eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen (sd.). Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva
ko pitää sisällään paljon oletuksia ja arvoarvostelmia mutta myös trendiuskomuksia, jotka eivät ehkä toteudukaan. veronmaksajien piikkiin . Hän ihmettelee, miten Himasen ja kumppaneiden työtä voidaan käyttää eduskunnan tulevaisuusselonteon valmistelussa, kun työ valmistuu
paljon myöhemmin kuin selonteko annetaan eduskunnalle. Itseäni edellä näyttävät tarpovan niin työkaveri kuin lähipiirikin.
Nyt on hyvä aika selitellä, kuten urheiluun aina kuuluu.
Tuli sairasteltua marraskuu ja joulukuussa olin muuten kiireinen.
OLIPA kilometrejä kasassa minkä verran tahansa, oleellisinta on se, että kaikki osallistujat ovat liikkuneet.
Vaikka ihan vähänkin.
Se on koko tonnikerhon syvin ajatus: saada kansa
ylös, ulos ja lenkille, haukkaamaan raitista ilmaa ja tuntemaan hyvänolon kuohuja kehossaan.
Edistämään kansanterveyttä, sillä terveyttä jos jotakin liikunta kohentaa.
Silti suomalaiset liikkuvat jatkuvasti liian vähän.
Usein puhutaan huolestuneesti lasten ja nuorten
vähentyneestä liikunnasta, mutta työikäisillä ei taida
mennä paljoa paremmin.
Siksi tonnikerho tulee enemmän kuin tarpeeseen. Synteesityö
käsittelee myös lähes kaikissa olemassa olevissa
tulevaisuushankkeissa sivuutettua arvomaailman
murroksen kysymystä, liittyen mm. Ymmärtävätkö päättäjät tämänkaltaista
tiedeslangia itsekään?
Ja ovatko vastaukset oikeita?
Maallikkokin käsittää, että tutkimuksen on pak-
LUNTA pyryttää vaakatasossa ja tuulee niin kovaa, ettei
eteenpäin meinaa päästä.
Silmiä pistelee, kun hiutaleet paiskautuvat vauhdilla
niitä vasten.
Silti juoksen.
Lenkkari kastuu ja jalka painaa, mutta liike tuntuu hyvältä. Hän on tehnyt työnsä lähinnä vain Costa Ricassa, joka on köyhä maa
Nicaraguan ja Panaman välissä.
Parasta tietämystä hyvinvointivaltion uudistamiseksi . Uudistusta suunnitellaan
voimaan jo vuoden 2015 alusta lukien.
Nykylain mukaan kuntaliitokset ovat johtaneet
automaattisesti seurakuntien pakkoliitoksiin.
Seurakuntauudistusta suunnitellaan nyt jopa
niin, että sen avulla saattavat jotkut kuntaliitosten
myötä pakkoliitetyt seurakunnat saada itsenäisyytensä takaisinkin. Siksi koko analyysi nojaa
uutta globaalia tilannetta erittelevän teoreettisen
synteesin varaan
Tämä näkyi myös puheenjohtaja Soinin kasvoilta vaali-iltana;
harvoin jos koskaan on vaalivalvojaisissa
nähty yhtä myrtynyttä voittajaa.
Kunta- ja presidentinvaalien tulosten perusteella perussuomalaisten huippukunto
on ohi. Uskokoon,
ken haluaa.
Myös kuntavaalien neljäs sija tuntui karvaalta suuresta vaalivoitosta huolimatta,
koska vaaleja edeltäneet gallupit olivat po-
vanneet perussuomalaisille huomattavasti parempaa tulosta. Vihreää valoa hallitukseen menolle näyttäneet jäsenet eivät ymmärtäneet,
miksi perussuomalaiset eivät halunneet ottaa sitä valtaa, minkä kansa oli heille vaaleissa antanut.
Jälkikäteen voi todeta, että Soinin ratkaisu oli ainoa oikea. Menettely
osoittaa, että myös tutkimuslaitosten rahanjaon perusteet saattavat kaivata lisäselvittämistä.
Valtioneuvoston kanslian tilaamassa tutkimuksessa on ky-
se tulevaisuusselonteon valmisteluun liittyvästä kansainvälisestä tutkimuksesta. Ei tarvitse olla suuri näkijä, jos arvelee, että Soinin porukalla lastattu hallitusreki olisi jämähtänyt ensimmäiseen raskaaseen nousuun.
Hallituskriisin seurauksena perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi ollut levällään
kuin varpusparvi.
Juha Määttä
Kansa kaipaa sirkushuvien lisäksi myös tekoja.
?Soinin uudelleen lämmitetyt jutut eivät aiheuta naurunremahduksia, pikemmin päinvastoin.. 1.3.2013
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Soinin vaikea valinta
PERUSSUOMALAISTEN nousu kevään 2011
eduskuntavaaleissa mursi Suomen politiikan vanhat perustukset. Varsinkin, kun rahoittajien edustajat kokivat, et-
tä Himasen projektin rahoittamisesta kieltäytymien olisi pääministerin esittelyn jälkeen ollut vaikeaa.
--Tilaajien ja veronmaksajien
asiaksi jää arvioida, miten uskottavana ja hyödyllisenä valtion
hovifilosofiksi nousseen, 20-vuotiaana tohtoriksi väitelleen Himasen raporttia aikanaan pidetään. Se on tunnetusti ollut koetuksilla vaalien aikana. Soi-
nin uudelleen lämmitetyt jutut eivät aiheuta naurunremahduksia, pikemmin päinvastoin.
Kansa kaipaa sirkushuvien lisäksi myös
tekoja.
Soinin omaa hymyä hyydyttää julkisuudessa käyty keskustelu hänen seuraajastaan. Tapauksesta tekee vielä nolomman sen paljastuminen
ajankohtaan, jona on noussut
epäilyksiä Himasen tutkimuksellisista ansioista.?
Turun Sanomat: ?Yrittäjänä toimivan Himasen ei tarvitse selittää, miksi julkinen valta on niin
kiinnostunut hänen palveluksistaan. Oleellista on, että verorahoille vastinetta saavat muutkin
kuin Himasen yhtiö.?. Eduskuntavaalien voitonhuuman yhtäkkistä katkeamista perussuomalaiset selittelivät sillä, että äänestäjät eivät halunneet Soinin luopuvan vielä päivänpolitiikasta. Näin siitä huolimatta, että viimeisissä gallupeissa puolueen kannatuskäyrä on
ollut hienoisessa nousussa.
PUHEENJOHTAJA Soinin retee, kansaa kosiskeleva esiintymistyyli ei enää uppoa äänestäjiin samalla tavalla kuin ennen. Kuva: Jari Laukkanen
SOININ valitsema taktiikka on purrut näi-
hin päiviin asti kohtuullisesti. Tästä Soini piti kiinni, vaikka kosijat olisivat olleet valmiita antamaan roppakaupalla valtaa, vastuuta ja erivapauksia.
Puheenjohtajan päätös aiheutti närää
puolueen kannattajissa ja osassa aktiivejakin. Nykyhallituksen taival
on ollut harvinaisen tukkoinen jo ilman perussuomalaisiakin. Varteenotettavia visioita on jo tarpeeksi ilman
julkkisfilosofin unelmahöttökuorrutustakin.?
Karjalainen: ?Himasen tapaus
on enemmänkin nolo. Toinen peräkkäinen tappio Väyryselle nakertaisi Soinin itseluottamusta ja poliittista arvoa ikävällä tavalla.
Soini on vaikean valinnan edessä. Jytkystä on pian kulunut kaksi vuotta, joten on hyvä aika
kysyä, missä nyt mennään.
Puheenjohtaja Timo Soini päätti jo ensi metreillä, että perussuomalaiset eivät
lähde mistään hinnasta hallitukseen. Kataisella selitettävää
on enemmän. Herran kunto joutuu
seuraavan kerran todelliseen puntariin ensi
vuoden eurovaaleissa, mikäli hän uskaltaa
lähteä mukaan taistoon.
Soinin intoa ottaa osaa eurovaaleihin
syö pahiten presidentinvaaleista tuttu kilpakumppani Paavo Väyrynen. Himaselle
on muitta mutkitta annettu niin
rahakas toimeksianto, että se oli-
si ollut vähintäänkin sopivaa kilpailuttaa. Riittäkö Soinin rohkeus uusintaotteluun?
Muut lehdet
MONI LEHTI KOMMENTOI pääministeri Jyrki Kataisen ja filosofi
Pekka Himasen yhteisiä tekemisiä:
Kaleva: ?Lausunnot tulivat tahattomasti paljastaneeksi politiikassa, hallinnossa ja taloudessa vallitsevan hyvä veli -järjestelmän
vakiintuneisuutta. Vaikka puolueen lähes kaikki kellokkaat, Jussi Halla-ahon liepeillä pyörivää
ryhmittymää lukuun ottamatta, liputtavat vahvasti istuvan puheenjohtajan jatkon
puolesta, kulisseissa tehdään jo tunnusteluja mahdollisista haastajista.
Myös Soinin fyysinen kunto aiheuttaa
päänvaivaa. Tulevaisuusselonteossa puolestaan etsitään
vastauksia Suomen menestymiseen muuttuvassa maailmassa.
Tavoitteena on kehittää yhteistyötä yliopistomaailman kanssa ja
vahvistaa tutkijoiden yhteyksiä ulkomaisiin johtaviin yliopistoihin.
Tässä vaiheessa herää kysymys,
eikö tällainen menettely ole ollut
tutkijoiden ja yliopistojen vakiintunutta arkea jo vuosikymmeniä.
Eikö pääministeri tiedä sitä
Aivan viime kuukausina on
selvitetty ja raportoitu sivukaupalla toimenpiteitä ja ehdotuksia, joiden avulla Suomi saadaan
menestymään. Näin siitä
huolimatta, että aivan kaikki ei ole sujunut puheenjohtajan laatiman käsikirjoituksen mukaan.
Presidentinvaalien tappio Paavo Väyryselle tuntuu yhä Soinin nahoissa
maaliskuuta. 4
1.3.2013
Jyrki Kataisen mukaan hallitus ottaa kehysriihessä lopullisen kannan kaikkiin kunta- ja sote-uudistuksen auki oleviin kysymyksiin. Sote-selvittäjien piti jättää
esityksensä jo tänään, mutta he
saivat kolmen viikon lisäajan.
Raportti on määrä jättää 19.
maaliskuuta.
Hallinto- ja kuntaministeri
Henna Virkkunen sanoi torstaina Verkkouutisille, että lisäaika ei
vaikuta kuntarakennelain etenemiseen.
Kuntien on määrä antaa siitä
lausuntonsa ensi torstaihin mennessä.
. mahdollisesti
. nyt maan hallituksessa.
Jyrki Kataisen (kok.) kabinetti kertoi torstaina päättävänsä
maaliskuussa uusista rahastoista, joilla tuetaan siemen- ja kasvuvaiheen yrityksiä. Ne toteutetaan
valtion ja yksityisen rahan turvin.
Kataisen mukaan rahamääristä päätetään vasta hallituksen kehysriihessä 21. Tähän aikatauluun Sipilä pettyi.
SIPILÄ valittelee, että hallituksen
tiedotteesta ei vielä selviä, onko
hänen esityksensä otettu todesta. Hän muistuttaa, että yritysten
siemen- ja kasvuvaiheen rahas-
tot on perustettu jo pääministeri
Matti Vanhasen hallituskaudella.
Sipilä hahmotteli kasvurahastoa tekemään sijoituksia muun
muassa biotalouteen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
Tarttuiko hallitus
kasvurahastoideaan?
Pääministeri Jyrki
Katainen panttaa
rahaston kokoa.
PENTTI MANNINEN
HELSINKI
KESKUSTAJOHTAJA Juha Sipilän
marraskuussa keskustan puoluevaltuustossa esiin nostama idea
teollisuuden uudistamisen kasvurahastosta etenee . Joka tapauksessa uudistuksessa mennään kuntarakenne edellä,
Virkkunen sanoi Verkkouutisille.
Ministerin mukaan esitys kuntarakennelaiksi annetaan eduskunnalle huhtikuussa ja sen pitäisi tulla voimaan jo ennen kesälomia.
KATAISEN mukaan hallitus ottaa
kehysriihessä lopullisen kannan
kaikkiin kunta- ja sote-uudistuk-
sen auki oleviin kysymyksiin.
Hallituksen kannanotto toteaa,
että kehysriiheen valmistellaan
konkreettiset toimet, joilla edistetään kuntaliitosselvitysten ripeää
käynnistämistä ja kannustetaan
kaupunkiseutuja kuntaliitoksiin.
Katainen kertoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että yksi ajatus on kasvusopimusten solmimisesta kaupunkiseutujen ja valtion kesken.
Sote-alueet hallitus aikoo organisoida ensisijaisesti vastuukuntamallin mukaisesti.
PÄÄMINISTERIN mukaan hallitus
on valmis tukemaan tulevaa työmarkkinaratkaisua, jos se on vakauttava ja työpaikkoja lisäävä.
Katainen sanoo, että katsotaan,
onko sellaiseen tahtoa ja tarvitaanko siihen hallitusta.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi torstaina työnantajien olevan valmis keskustelemaan
keskitetystä ratkaisusta, jos pysytään palkoissa nollalinjalla.
Häkämiehen mukaan hallitus
voisi tukea ratkaisua henkilöverotuksen alentamisella.. Tämä hallitus
ei kuitenkaan anna esitystä eduskunnalle.
Taustalla on demarijohtaja Jutta Urpilaisen vaalilupaus, että tämä hallitus ei tee päätöstä eläkeiän nostosta.
MAALISKUUSSA hallituksen pitäisi
oikeasti taittaa velanottoa, ja tehdä raha- ja veropäätöksiä. Ratkaisujen pohjaksi hallitus saa valtiovarainministeriöltä uudet luvut
budjettinäkymistä.
Yksi kovimpia paikkoja hallituksella on noudattaa hallitusohjelmansa kirjausta budjettialijäämästä.
Hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi alijäämän pudottamiseen
yhteen prosenttiin bruttokansatuotteesta eli pariin miljardiin euroon.
Kataisen mukaan hallitus pysyy
kirjauksen takana.
Nyt alijäämä huitelee kolmes-
sa prosentissa, kuudessa miljardissa eurossa.
VASTA kehysriihen alla hallitus saa
käsiinsä myös kartan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto tulisi järjestää. Rahasto olisi yksi osa paketissa, jolla kymmenessä vuodessa luodaan 200 000
uutta työpaikkaa.
Keskustajohtaja esitti rahaston
pääomaksi 3?5 miljardia euroa,
josta valtion osuus olisi 1,5 miljardia.
KUUDEN puolueen hallitus lupasi
maaliskuun kehysriihestä konkreettisia toimia myös EU:n rikkidirektiivin tuomien lisäkustannusten kompensoimiseksi teollisuudelle. Se pitää sisällään tuen LNGinfrastruktuurin rakentamiseen.
Tavoitteena on kaasun käytön lisääminen merenkulussa.
Puolivälin tarkastelun tuloksiin kuuluvat myös linjaus päivähoitomaksujen porrastamisesta tuntiperusteiseksi ja mahdollisuus osittaiseen lasten kotihoidon tukeen.
Pääministeri Katainen kannusti
hallituksen tiedotustilaisuudessa
työmarkkinajärjestöjä sopimaan
eläkeratkaisusta, mikä voi pitää
sisällään myös eläkeiän noston.
Kataisen mukaan hallitus on sitoutunut järjestöjen sopimuksen
pohjalta valmistelemaan eläkeratkaisua niin, että se tulee voimaan
vuoden 2017 alussa
Jos
puunmyyjälle ei jää touhusta tarpeeksi tuloja, se ei motivoi.
Pasi Klemettilä
Kalevassa
apollon tietäjät
Tapani Tölli ja Juha Rehula epäilevät hallituksen kärsivän johtajuuden puutteesta. Rakennustermejä käyttäen:
kukaan ei tunnu tietävän, ollaanko nyt rakentamassa rivitaloa vai
kerrostaloa ja montako huonetta on tulossa. Luonnos vilisee
lauseita, joiden mukaan ?kuntien pitäisi. Toteutuessaan esitys kiihdyttäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen
rapautumista ja tarkoittaisi palvelujen alasajoa maakuntien reunaalueilla. Nyt näin on päässyt käymään. Valtiovarainministeriö on luvannut Himaselle palkkioksi 700 000 euroa. ja kaikesta päätellen pitkään.
. Tässä näyttäytyy
myös elämän mysteerisyys.?
?Kärjistäen: Henkilö ikään kuin ehdottaa Elämälle vapaan suhteen aloittamista ja täsmentää vielä että se mitä tämä tarkoittaa on: Minä saan harrastaa seksiä kenen
kanssa tahansa, mutta sinun on oltava uskollinen!?
Opetusministeri Jukka Gustafssonilta (sd.) Himas-kirja
sai tällaisen arvion torstaina eduskunnan kyselytunnilla:
?Olihan Pablo Picassollakin sininen kausi.?
Pirjo Kontio. Kotikunta-maakuntamallilla
voidaan turvata lähipalvelut koko Suomessa ja lääkäriin pääsee
jokaisessa kunnassa.
lainat
Puhetta ja tekstiä maailmassa kyllä riittää, mutta ei näillä
Himasen neuvoilla taideta lääkärijonoja lyhentää.
Kimmo Tiilikainen
Iltalehdessä
?Sinisessä kirjassa. Toinen suupieli suoltaa kauhukuvia, liioittelua suovarojemme loppumisesta, metsävarojemme liikakäytöstä ja kaivannaisalan rajoittamisesta. Näyttää siltä, että kuntia roikotetaan erilaisten
selvitysprosessien kautta löysässä hirressä . tai ?kunnat pystyisivät?
.
Eniten Tuori hämmentyi, kun hän löysi lakiteks-
tistä hallitusohjelman tavoitteet vahvasta peruskunnasta.
. Kuva: Jari Laukkanen
Kaarlo Tuori: Kuntarakennelain luonnos on
lain muotoon kirjoitettu poliittinen ohjelma
AKATEMIAPROFESSORI Kaarlo Tuori lyttää Polemiikki-lehdessä hallituksen luonnoksen kuntarakennelaista.
Tuori sanoo, että lakiluonnos on lain muotoon
kirjoitettu poliittinen ohjelma, eikä täytä hyvän
lainsäädännön vaatimuksia. Tällainen
kehitys on valitettavaa.
Tuori muistuttaa, että lainsäädännön tehtävänä
on turvata, että kunnat voivat suunnitella toimintaansa vakaassa oikeudellisessa ympäristössä.
. Sote-alueen muut kunnat, siis
torpparikunnat, jäisivät keskuskaupungin eli isäntäkunnan armoille.
Keskusta pelkää, että sote-alueiden välinen kilpailu ammattilaisista ja erityisosaajista avaisi tien
yhä laajemmalle kansainvälisten
terveysfirmojen marssille suomalaisiin kuntapalveluihin.
KESKUSTA tarjoaa edelleen kotikunta-maakuntamallia kuntien ja palvelujen uudistamiseksi.
Edustajat huomauttavat, että sillä on asiantuntijoiden tuki ja se
on käytössä useimmissa Euroopan maissa.
Keskustan mallissa hallinnon
tasoja on kolme: kunta, maakunta ja valtio.
. Kunnat joutuvat odottelemaan täydellisen epätietoisuuden vallassa ja niiltä viedään mahdollisuus
kehittää suunnitelmallisesti toimintojaan, Tuori sanoo.
Sininen kirja
KAIKKIEN meidän kuuluu nyt lukea pääministeri Jyrki Kataisen kaverin, kohufilosofi Pekka Himasen Sininen kirja.
Kirjassa on eväitä Suomen kestävälle kasvulle. Esitys rikkoisi hyvin toimivat sairaanhoitopiirit ja toisi tilalle hallintohimmelit, kun sotealueiden asukasmäärät jäävät riit-
tämättömiksi palvelujen järjestämisen kannalta.
. Onnellisuus tai onnistuminen eivät ole kokonaan kontrollissamme - tätä voi kutsua elämän hauraudeksi. Kahdessa vuodessa hallitus on ajanut kunnat
sekasortoon, jonka hinnan maksavat tavalliset suomalaiset, Rehula ja Tölli sanovat.
KAKSIKON mukaan keskusta ei hy-
väksy julkisuudessa esillä olleita
suunnitelmia ensisijaisesti isäntäkuntamallille rakentuvista 30?
40 sote-alueesta koko Suomeen.
. Luonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella kunnissa.
Tuori tunnetaan erityisesti valtiosääntöoikeuden
asiantuntijana.
Tuori painottaa, että lakitekstit eivät voi olla toivomuskokoelmia.
. Teoksessa
todetaan muun muassa näin:
?Merkityksellisyys on hyvinvointiin ja kukoistukseen
nähden vielä erillinen elämän arvokkuuden lähde. Se tarkoittaa alkeelliseen matematiikkaan perustuvan laskuopin mukaan, että jokainen kirjain maksaa kolme ja puoli euroa
per näppäimistön hipaisu.
Seppo Peltoniemi
Demokraatissa
Niin, emme me tosiaan joudu petojen kanssa asumaan,
mutta on se paljon turvallisempaa kuin laskea lapsensa
aamulla autojen sekaan.
Saska Saarikoski
Helsingin Sanomissa
Monen korkean päättäjän ja virkamiehen toinen suupieli
puhuu kotimaisuudesta ja tuonnin vähentämisestä. on alkulauseet ja lähdepoiminnat poislukien 197 976 merkkiä. Samaan aikaan ihmiset eivät pääse lääkärille eivätkä tiedä, mikä on oman kotikunnan tulevaisuus. Vaikka pääministeri, kuntaministeri ja peruspalveluministeri
muuta väittävät, hallituksen suurimmat uudistukset, kuntauudistus ja sote-uudistus, ovat ennennäkemättömällä tavalla levällään.
KESKUSTAEDUSTAJIEN mielestä peruspalveluministeri Maria
Guzenina-Richardsonin (sd.) on
aika katsoa vakavasti peiliin eikä
Sdp:n tapaan aina hakea syyllisiä
edellisestä hallituksesta.
. 5
1.3.2013
Keskusta: Hallituksen
uudistukset ovat levällään
SUOMENMAA
HELSINKI
SOTE-SELVITYKSEN myöhästyminen lähes kolmella viikolla paljastaa sulavan kevätlumen tavoin
johtajuuden puutteen hallituksessa, keskustalaiset ex-ministerit Juha Rehula ja Tapani Tölli katsovat.
He viittaavat uutiseen, jonka
mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon selvityshenkilötyöryhmä pyytää lisäaikaa työn loppuun
saattamiseksi.
. Kun lakeihin kirjoitetaan poliittisia ohjelmia, oikeudellisen sääntelyn merkitys hämärtyy. Kivihiiltä pidetään turvetta
parempana.
Jussi Huttunen
Savon Sanomissa
Metsänhoidosta vieraantuneet kaupunkilaismetsänomistajat eivät hevillä myy risuakaan energiapuuksi, jos he eivät viitsi myydä metsiään sellu- tai tukkipuiksikaan
Kuva: Maria Seppälä. Monet haluavat ajoittaa kaupankäyntinsä itselleen sopivaan
ajankohtaan. Nykyaikaisen
markkinatalouden raameihin ajatus sopii äärimmäisen huonosti.
METSÄNOMISTAJAPUOLEN luottamustehtävissä pitkään vaikuttanut nivalalainen Juhani Kumpusalo pitääkin veroehdotuksia pelkästään poliittisena pelinä.
. He saavat pääasiallisen toimeentulonsa jostain muualta kuin metsäkaupoista.
. Metsätilamaksu johtaisi väistämättä puukauppojen keskimääräisen kokoluokan pienenemiseen. Juhani Kumpusalo pyörittää vaimonsa kanssa päätyökseen 40 pään luomukarjatilaa.
Metsänhoito on elämän tapa ja rakas harrastus. Ennustettavuus on olennainen tekijä, mutta sitä ei näissä ehdotuksissa ole
huomioitu ollenkaan, hän aprikoi.
Kumpusalo viittaa siihen, että merkittävä osa tämän päivän
metsänomistajista lukeutuu pienomistajiin. 6
1.3.2013
Metsämaksuilla rajusti päin
Demarien ajama kiinteistöveron laajennus jäädyttäisi koko tuotantoketjun
RISTO LUODONPÄÄ
NIVALA
EI EDISTÄ metsätaloutta, ei pelasta kuntien talousvajetta eikä kannusta metsänomistajia kuin korkeintaan turhaan kikkailuun. Puukauppa on pitkäjänteistä
toimintaa, johon tarvitaan aina
sekä ostaja että myyjä. Se ei olisi kenenkään etu,
Kumpusalo arvioi.
SUURTEN verotusmuutosten vaikutukset heijastuvat metsätaloudessakin vuosikausiksi eteenpäin.
Hyvä esimerkki saatiin 1993, kun
puunmyynnissä siirryttiin pinta-
Tyypillinen suomalainen metsänomistaja. Kun
kaupat jäävät tekemättä, häiriintyy
markkina ja siitä kärsii koko laaja
tuotantoketju tehtaita myöten.
KIINTEISTÖVERON vaihtoehtona esitetty metsätilamaksu ei saa
omistajien taholta yhtään enempää ymmärrystä.
. Kyse on käytännössä aivan samasta asiasta, joka on verhoiltu
vain eri nimen alle, Kumpusalo
selventää.
Vaikka kauppoja ?raippaveron?
pelossa alkaisikin syntyä hetkellisesti enemmän ja metsätilamaksun voisi vähentää puunmyynnin verotuksessa, vaikutus olisi
pitkässä juoksussa negatiivinen.
. Spekulointi mahdollisilla veromuutoksilla pistää myyntiaikeet jäihin pitkäksi aikaa. Vaarantaisi toteutuessaan alan tuotantoketjun vuosikausiksi.
Tutun karujen faktojen säestyksellä otettiin vastaan SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn lämmittelemä ehdotus kiinteistöveron ulottamisesta maa- ja metsätalousmaahan.
Vasemmistopuolueiden hellimä idea sadan miljoonan euron tulonsiirroista ja puukaupan
vauhdittamisesta on vuosien varrelta tuttua propagandaa, joka
ponnahtaa yleensä esiin hallitusneuvottelujen tai puolivälin tarkastelun aikoihin
7
1.3.2013
n mäntyä
Ei raippaa vaan kannustimia
JUHANI KUMPUSALOLLA on luomumaitotilan kylkiäisenä metsämaata
110 hehtaarin verran.
Nivalan Maliskylän mies korostaa, että tuhansille hänen kaltaisilleen metsänomistus on paljon muutakin kuin bisnestä tai veroprosenteilla kikkailua.
. Kuva: Maria Seppälä
Sasi lupasi jättää Lapin
vaalipiirin rauhaan
PENTTI MANNINEN
SUOMENMAA
Jos tähän päälle vielä lätkäistään
kiinteistövero, niin voidaan
puhua tuplaverotuksesta.
alaverotuksesta myyntitulon verottamiseen.
Metsätalousinsinöörin koulutuksen hankkinut Juhani Kumpusalo ymmärtää Esko Ahon hallituksen ratkaisun, vaikka se kiristi metsäverotusta ja herätti tuolloin kärjekästäkin arvostelua. Mielestäni Lapin osalta
voidaan tehdä poikkeus, kuten tehdään myös Ahvenanmaan osalta, Sasi sanoi eduskunnan vaalipiirikeskustelussa tiistaina.
. Hänestä tulee perustuslain uudistusta vaalipiirien osalta valmistelevan parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja.
Oikeusministeriö asettaa
eduskuntaryhmien edustajis-
ta koostuvan työryhmän ensi
viikolla. Mutta valmistelu hoidettiin hyvin ja siirtymäaikaa annettiin vuoteen 2006 saakka.
VALTIO on pääomaverotukseen
siirtymisen jälkeen päässyt kouraisemaan metsänomistajien kukkaroa entistä hanakammin. Perustuslain
muutoksen jälkeen vaalipiirien määrää voidaan säädellä yksinkertaisella eduskuntaenemmistöllä.
. Manner-Suomen vaalipiirien määräksi jää 12.
Jatkossa teuraaksi uhkaa
joutua Satakunnan vaalipiiri,
josta viime vaaleissa valittiin
yhdeksän edustajaa.
Lapin vaalipiirin nykyinen
kansanedustajamäärä on seitsemän.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNASSA istuva Lapin Markus Lohi
(kesk.) on kauhistellut mahdollisuutta, että maantieteellisesti erittäin laaja Lapin vaalipiiri yhdistettäisiin Oulun vaalipiiriin.
Rauhoittiko Sasin lupaus?
. Se on yksittäisen kansanedustajan
mielipide, Lohi vastaa.
Hän huomauttaa, että jos
perustuslaki sallisi vaalipiirien määräksi 6?12, määrästä voisi tulla kaupankäynnin
kohde missä hallitusneuvotteluissa tahansa. Kuva: Maria Seppälä
Nuorisopomot: Koronkiskonta
opiskelijoilta lopetettava
KESKUSTAN Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtaja Jirka Hakala ja Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen vaativat
opintotuen takaisinperinnän korotusprosentin alentamista 15 prosentista 8 prosenttiin. Työssäkäyvä nuori ei ahneuttaan ylitä
opintotuen tulorajoja. Tulevaisuudessa takaisinperintä pitää tehdä joustavammaksi, ajoittaa valmistumisen jälkeiseen aikaan ja suorittaa karhukirjeen sijasta verotuksen yhteydessä, linjaa keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Hakala.
KOKOOMUSEDUSTAJA Kimmo
Sasi katsoo, että Lapin vaalipiiri voisi pysyä nykyisellään
myös jatkossa, vaikka vaalipiirien yhdistämistä jatkettaisiin.
. Ministeri Jari Koskiseen meillä on hyvä neuvotteluyhteys. Jos resursseja ollaan vähentämässä, niin yhdistysten toimintaa
joudutaan priorisoimaan ja kärsijänä olisi varmasti paikallinen neuvontatoiminta. Mutta jonkinlaista tervettä kannustinta pitäisi myös olla jatkuvien uhkakuvien
sijaan.
VALTIOVALLAN kaavailema pakollisista metsänhoitomaksuista luopuminen olisi rankka isku monen pienemmän metsänhoitoyhdistyksen
toiminnalle.
. Tottakai markkinoiden täytyy pyöriä ja myyntiä edistää. Kelalle palautettavasta tukipotista 15 prosentin riistokoron
periminen on täyttä rahastusta, tyrmää keskustanuorten puheenjohtaja Kurvinen.
. Nyt se on 12?18.
Muutos on kirjattu hallitusohjelman liitteeseen. Hallitusrintama pystyy viemään esityksen läpi yksinkertaisella enemmistöllä tässä eduskunnassa.
Uudistus on vielä hyväksyttävä
kahden kolmasosan enemmistöllä uudessa eduskunnassa.
EDUSKUNTA hyväksyi tiistaina ensimmäisessä käsittelyssä vaalilain muutoksen, jolla
Pohjois-Savon (9 kansanedustajaa) ja Pohjois-Karjalan (6)
vaalipiirit yhdistetään syyskuun alusta.
Samoin yhdistetään Etelä-Savo (6) ja Kymen vaalipiiri (12). Juuri neuvontapuoli on niin tärkeää sekä metsien hoidon kannalta että niiden pitämiseksi myytävässä kunnossa, Kumpusalo ihmettelee.
Muun muassa MTK:n metsävaltuuskunnassa vaikuttava mies
luottaa, että pahimmat uhkakuvat
pystytään torjumaan yhteistyössä
päättäjien.
. Päätös oli kuitenkin linjassa
muun yhteiskunnan kehityksen
kanssa. Sen on määrä valmistella perustuslain muutos, jolla
vaalipiirien määrä olisi jatkossa 6?12. Korotusprosenttia sovelletaan opintotuen tulorajat ylittäneisiin opiskelijoihin.
Nuorisojohtajien mukaan valtion perimälle kohtuuttomalle korolle ei ole kestäviä perusteita.
. EU:hun liittyminen vaikutti ja muutenkin haluttiin rohkaista
yrittäjyyteen. Eikä unohtaa sovi myöskään sitä, että jokamiehen oikeuksien ansiosta kaikilla on mahdollisuus nauttia metsän antimista, metsätiet
pysyvät kunnossa ja niin edelleen, hän muistuttaa.
Tällä perusteella Kumpusalo ei voi ymmärtää, että metsänomistamista ollaan mieluummin rokottamassa lisäveroilla kuin kannustamassa omaisuuden hoitamiseen.
. Kuva viime eduskuntavaalien
kampanjasta Torniossa. Veroa kun alettiin periä pääomatuloprosentin mukaan.
. Pandoran lipasta ei pitäisi
avata, hän sanoo perustuslain
muutoksesta.. Yleensä kyse on silp-
Kimmo Sasi lupailee, että Lapin vaalipiiriin ei kosketa. Koronkiskonta ja tuhansien eurojen jättimätkyt kesken opintojen joutavat menneisyyteen. Ei rauhoittanut. Luulenpa, että lähes jokaisella metsänomistajalla on se tietty paikka siellä omassa metsässä, jonka haluaa ehdottomasti säilyttää.
. Jokainen ymmärtää, että jos
tähän päälle vielä lätkäistään kiinteistövero, niin voidaan puhua
tuplaverotuksesta, hän painottaa.
pu- ja pätkätyölle ominaisesta tulojen ennustamisen vaikeudesta. Kumpusalo korostaa, että metsänomistajat ovat jo joutuneet kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
. Veroprosentti on noussut 25:stä 30:een
ja isommilla tuloilla jopa 32:een.
Nousua on parinkymmenen
vuoden aikana siis peräti 20 prosenttia. Meillä voi olla yksi tai kaksi vaalipiiriä, jotka ovat erikokoisia, hän lisäsi todeten, että muitten tulisi olla samankokoisia.
SASIN kantaa voi pitää merkittävänä. Ja
Koskinen ymmärtää asioita oikein, koska on itsekin metsänomistaja.
Taimesta ihan oikeaksi ja
myyntikelpoiseksi puuksi ei
kasva ilman asianmukaista
hoitoa
Uskon, että
monella ikäiselläni tukiverkkojen puuttuminen on este politiikkaan osallistumiselle. Aina vauvan
kanssa ei kuitenkaan voi lähteä.
. Muutoissa menetämme paljon jäseniä. Ei riitä, että keskustalla on hyviä mainoksia vaalien alla. On kysyttävä, miten voim-
JARVA valittiin kunnanvaltuustoon ensimmäisen kerran 19-vuotiaana.
Meriittilistalle on vuosien varrella kertynyt monenlaisia luottamustoimia Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajuudesta maakuntavaltuuston jäsenyyteen.
Uusi elämäntilanne on osoittanut pienen lapsen vanhemmuuden ja luottamustehtävien yhdistämisen haasteellisuuden, sillä
hiihtovalmentajana toimiva aviomies Ilkka Jarva on työnsä vuoksi
paljon poissa kotoa.
Samuel onkin tottunut kulkemaan äitinsä mukana monenlaisissa riennoissa. Ilman sitä meidän käy huonosti.
Jarva on miettinyt, miten esi-
merkiksi toiselle paikkakunnalle opiskelemaan lähtevät nuoret
saataisiin pidettyä mukana puolueen toiminnassa.
. Silloin näkee
ammatillisesti kokonaisuuden paremmin, hän tuumaa.
Suvannolle Jarva ei kuitenkaan
jouda, sillä puoluevaltuuston lisäksi on monta muutakin rautaa
tulessa.
Kuntavaaleissa hän sai muhkean äänipotin ja tuli valituksi kotikuntansa Paltamon valtuuston
puheenjohtajaksi.
. Kuntauudistukseen liittyvät
asiat ovat merkittäviä keskustalle myös valtakunnallisesti.
. Samuel
Jarva, 11 kuukautta, siellä toivottaa vieraat tervetulleeksi.
Äiti, monien tuntema keskusta-aktiivi ja puoluevaltuuston tuore varapuheenjohtaja Marisanna
Jarva, on viimeisen vuoden ajan
ollut äitiyslomalla ja hoitovapaalla Kajaanin ammattikorkeakoulun
Innovaatio- ja yrittäjyyskeskuksen
koordinaattorin tehtävistä.
Päivät kuluvat mukavasti hyväntuulisen pikkumiehen kanssa
ulkoillen ja leikkien.
. Voisiko entisen asuinkunnan paikallisyhdistys ilmoittaa uuden asuinkunnan yhdistykselle saapujasta, jotta se voisi toivottaa tulijan tervetulleeksi toimintaan. Matalan kynnyksen toimintaa pitää tosissaan viritellä. Minulla on konkreettisia
Marisanna Jarvan mielestä
puoluevaltuusto voisi valvoa
puoluekokouspäätösten
täytäntöönpanoa.
. Asenteet ovat
muissa puolueissa selvästi koventuneet. Koen uudet tehtävät innostaviksi. Välillä on hyvä rauhoitella ja
vähentää hommia. 8
1.3.2013
Jäsenistä on huolehdittava
Järjestötyö on puoluevaltuuston uudelle varapuheenjohtajalle sydämen asia
me huolehtia kuntalaisten asioista koko maassa. Sille asialle
pitäisi tehdä jotain, Jarva sanoo.
PALTAMON paikallisyhdistyksessäkin puhetta johtava Jarva tunnustaa olevansa äärikeskustalainen, jolle järjestötyö on sydämen
asia.
Hän puhuu pitkään paikallisyhdistysten toiminnan merkityksestä puolueelle.
. Kuva: Paula Åström
tavoitteita, joiden eteen haluan
ponnistella.
Paikallistasolla tärkein on kotikunnan säilyttäminen itsenäisenä. Se lisäisi jäsenistön aitoa
vaikuttamista. hän kysyy.
Paikallistason jäsenhoitoon ylipäätään tarvittaisiin Jarvan mielestä puolueelta selkeää toimin-
FAKTA
Puoluevaltuusto esittelyssä
SUOMENMAA esittelee kevään aikana yhden puoluevaltuuston jäsenen jokaisesta keskustapiiristä.
Kainuun piiriä puoluevaltuustossa edustavat Marisanna Jarva Paltamosta, Leena Kela Suomussalmelta, Yrjö
Kurkinen Ristijärveltä ja Esa Karjalainen Vaalasta.. Ilman isovanhempien apua
tämä ei onnistuisi. Keskustaa tarvitaan
nyt enemmän kuin koskaan, Jarva sanoo.
MERI ALARANTA-SAUKKO
PALTAMO
PUNAISEN omakotitalon oven takaa kuuluu hihkumista
En ihan tätä sanontaa allekirjoita, ainakin se vaatisi sitten lisäyksen mahdollisuuksiensa mukaan, Niinistö vastaa.
. Koulutusta ei pidä karsia, vaan
päin vastoin viedä sinnekin, missä
sitä ei vielä ole, hän sanoo.
Jarva korostaa, että koulutuksen
alueellinen tasa-arvo on keskustalaisille oikeasti tärkeä asia, toisin kuin vaikka kokoomuksessa,
jonka riveistä on lausuttu halveksivia kommentteja maakuntayliopistoista.
. Epäilen, että minun henkilöni oli perimmäinen syy, Niinistö arvelee STT:n
haastattelussa.
Niinistöä harmittaa, ettei viidenkymmenen lapsi- ja nuorisotyön ammattilaisen
mielipiteille annettu arvoa. En välttämättä pidä valtionpäämiesten
kanssakäymistä kaveruussuhteena. Suhde on hänen
mukaansa kitkaton.
Niinistön edeltäjän Tarja Halosen ja Putinin suhteen henkilökohtaisuutta korostettiin. Ja sitähän se
ei Suomessa ole. Aloitteissa kuuluu kentän ääni ja niiden pohjalta tehdään hyviä päätöksiä. Onko ihminen oman onnensa seppä?
. puoliso ei ole
julkisessa virassa.
Kysymykseen omasta presidenttiroolistaan Niinistö napauttaa nopeasti, ettei hän
mieti roolien ottamista.
. 9
1.3.2013
Viimeisen vuoden Marisanna
Jarvaa on työllistänyt
Samuel-poika. Arvostelijat ripittivät Ihan tavallisia asioita -kampanjaa
siitä, ettei se kohtaa syrjäytyneiden todellisuutta keskittyessään perheiden ja kasvatuksen rooliin.
Mikä syrjäytymisessä sitten on yksilön
vastuu. Venäläiset seuraavat tarkasti venäläisten kohtelua muualla. jotenkin meillä
on opittu, että vastuu on negatiivinen asia,
vastuu painaa. Kuva: Paula Åström
Ihmiset ovat
mielellään
mukana
toiminnassa,
jos joku vain
hoksaa tarjota
tilaisuutta.
tamallia.
. Puoluevaltuuston
tehtäviin on kaivattu konkretiaa
ja tässä olisi siihen yksi mahdollisuus.
JARVA lähti viime eduskuntavaaleihin ehdolle, koska asioita ei valtakunnan tasolla hoidettu hänen
toivomallaan tavalla edes keskustan puolesta.
. Ihmiset ovat
mielellään mukana toiminnassa,
jos joku vain hoksaa tarjota tilaisuutta.
JÄSENISTÖN aidon vaikuttamisvallan varmistamiseksi Jarva on
ehdottanut, että puoluevaltuusto ryhtyisi valvomaan puoluekokousten päätösten täytäntöönpanoa.
. Vastuu on sellainen asia, jonka miettiminen minua kiehtoo . Täytetty vastuu tekee
NIINISTÖ sanoo, että tapaamisissa Venäjän
presidentin Vladimir Putinin kanssa on
puhuttu suoraviivaisesti . Kotiäitiyden on
osaltaan mahdollistanut sivutyö Tupperware-esittelijänä.
. En lähde tällaiseen washingtonologiaan ollenkaan.
NIINISTÖN presidenttikautta on siis täsmälleen vuosi takana. Sen myötä olen innostunut
enemmän keittiötöistäkin,
Jarva nauraa. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva. Ehkä olisi toivonut,
että se olisi rajoittunut minuun, Niinistö
muotoilee.
Oliko siis yllätys, millaiseen läpivalaisuun puolisonne on joutunut?
. Näiden kannanottojen valossa näkyy selvästi, mihin keskusta
asemoituu ja se on hyvä.
?Minä vain olen, menen ja teen?
HELSINKI
kyllä kantajastaan aika tyytyväisen, se ei
vaan saa olla ylimittainen.
PRESIDENTTI Sauli Niinistöä ihmetyttää
vieläkin arvostelu, jonka hänen syrjäytymistä ehkäisevä kampanjansa taannoin
sai.
. Meillä sattui vaan olemaan pari tapausta ja tämä dosentti (Johan Bäckman), joka on tehokkaasti käyttänyt mediaa.
Suomen valtiojohto ei ole saanut kutsua
Valkoiseen taloon kymmeneen vuoteen.
Niinistö ei näe asiassa ongelmaa.
. Ei tässä ole mitään
erityistä Suomi-kohdennusta. Toimiva yhteys, että saadaan asiat hoidettua, on
tärkeintä, Niinistö sanoo.
Ovatko toistuvat lapsikiistat suhteiden
kuumemittari?
. Näinhän se tietysti on . Loppujen lopuksi ihmisyyteen kuuluu vastuu, joka voisi olla onnellisen elämän lähde. Yllätys on ollut se, että yhtäkkiä vaalien
jälkeen presidentin puolisosta monet haluavat tehdä julkisen tehtävän. Ennen vaaleja, kun asian
näin esitti, ei kuulunut vastaan panevaa sanaa. Minä olen ollut yksityisyyden suhteen
jo aika pitkään auki. Sellaista suhdetta Niinistö ei haikaile, jos kohta ei pidä sitä haitallisenakaan.
. Minä vain olen, menen ja teen.
En lähde tällaiseen
washingtonologiaan
ollenkaan.
Presidentti Sauli Niinistön työtilat siirtyivät linnan remontin alta Brummerin taloon, Helsingin kaupunginjohtajan
virka-asuntoon. Suomessa on sellaista herkkyyttä, että tätä nyt tuijotetaan niin kuin se olisi jokin mittari. Niinistö on haluton
katsomaan peruutuspeiliin ja arvioimaan
mennyttä vuotta.
Puolisoon Jenni Haukioon kohdistuva
huomio saa kuitenkin Niinistön tapailemaan sanojaan tarkasti.
. Vierastan sitä, Niinistö sanoo.
MIKA PETTERSSON JA JOHANNA VESIKALLIO/STT
Mutta kertooko se jostakin, jos kutsua
ei tule?
. Jo puhelinsoitto silloin tällöin tekisi ihmeitä. Usein toteutus tai
ainakin siitä raportointi vain jäävät hoitamatta. Esimerkiksi Kajaanin yliopistokoulutuksen alasajo oli suuri
virhe ja tulee näkymään opettajien saatavuudessa Itä- ja PohjoisSuomessa.
Aluetiedettä pääaineenaan lukenut hallintotieteiden maisteri
määrittelee yhdeksi tärkeimmistä poliittisista tavoitteistaan koulutusmahdollisuuksien säilymisen koko maassa.
Keskustan kansanedustajista vain Antti Kaikkonen
on allekirjoittanut aloitteen.
Mäki löytää keskustalaisten
kielteisiin asenteisiin useita syitä.
. Ministeri Kiuru on luvannut vuokraasuntotuotannon moninkertaistamista ja
vuokrien reilua alennusta. Nykyinen laki ei ole näiden arvojen mukainen, koska se
ei tunnusta moninaisuutta ja jättää siten osan väestöstä eriarvoiseen asemaan.
Mäki sanoo tekevänsä töitä sen
eteen, että useampi edustaja saisi enemmän tietoa asiasta ja haluaisi korjata tilanteen lain saapuessa eduskunnan käsittelyyn.
Hän uskoo, asenteet keskustan sisällä ovat muuttumassa vähitellen myönteisemmiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
. Ehkä
ihmisillä ei ole riittävästi tietoa ja
siksi on helppo vastustaa uutta.
Varmaan joillakin myös uskonnollinen vakaumus voi vaikuttaa
kantaan.
. Käytännössä
vuokra-asuntotuotanto on romahtanut ja
vuokrataso noussut.
Laanisen mukaan panostaminen ainoastaan valtion lainoittamaan ja korkotuettuun
rakentamiseen ei ratkaise ongelmia. NYT asuntopolitiikan rahat liikkuvat
väärään suuntaan. Myyntirajoitusten tulisi olla kohdekohtaisia ja määräaikaisia. Kun asuntoja ei tuoteta tarpeeksi, maksaa asiantilasta väistämättä asukas, hän sanoo.
Harjuniemi sanoo, että puoluesihteeri Timo Laanisen (kesk.) esitys
yleishyödyllisyyden joustavoittamisesta on paikallaan.
. Välimalli oli järkevä konsepti ja
toimi ajassa. Uusia vuokra-asuntoja saataisiin, jos yleishyödylliset rakennuttajat voisivat myydä esimerkiksi osan
kohteistaan ja tuotannostaan sillä edellytyksellä, että rahat sijoitettaisiin uuteen
vuokra-asuntotuotantoon. Mielestäni muutos täytyy tehdä
pysyväksi, Harjuniemi vaatii.
Yleishyödyllisyyssäännösten tarkoitus on ohjata valtion tuki asukkaille,
jotka sitä tarvitsevat, mutta nyt näin
ole.
. . Kuva: Jari Laukanen
Laaninen vaatii Kiurulta
asuntopoliittisia toimia
KESKUSTAN PUOLUESIHTEERI, Helsingin
kaupunginvaltuuston jäsen Timo Laaninen
odottaa hallitukselta ja erityisesti asuntoministeri Krista Kiurulta (sd.) konkreettisia
asuntopoliittisia toimia. 10
1.3.2013
Rakennusliiton Harjuniemi
kaipaa ARA:lle lisää valtuuksia
Mari Mäki uskoo,
että asenteet
seksuaalivähemmistöjä
kohtaan muuttuvat
myönteisemmiksi.
TIMO MIKKILÄ
HELSINKI
RAKENNUSLIITON puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että muutamaa
poikkeusta lukuunottamatta ARAtuotantoa on tällä hetkellä vain erityisryhmien asuntojen rakentamisessa.
. välimallia, Harjuniemi kannattaa.
. Valtaosa suomalaisista hankkii asuntonsa vapaarahoitteisilta markkinoilta.
Puoluesihteerin mielestä yleishyödylli-
syyslainsäädäntöä tulee keventää vaikka
määräajaksi vaikeassa suhdannetilanteessa. Nyt tarvittaisiin kiireesti lisää valtuuksia ARA:lle, hän vaatii.
Harjuniemi sanoo, että nykyisen
asuntorakentamisen toimintaympäristö on kovin erilainen kuin se aika,
jolloin asuntopolitiikka toimi asuntotuotannon tukena ja vuokralaisten
eduksi.
. Olen valinnut keskustan puolueekseni ihmisyysaatteen vuoksi,
johon keskeisesti liittyy inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Pitkällä
tähtäimellä muutos hyödyttäisi vuokralla asujaa. Olen Laanisen kanssa samaa mieltä, että rajoitusten tulisi olla kohdekohtaisia ja määräaikaisia. Kysymys kuuluukin, olemmeko
valmiit tekemään sellaista asuntopolitiikkaa, joka toimisi ajassa. Hän sanoo, että niiden
tulee voida parantaa myös asuntokannan alue- ja ikärakennetta.
. Myös rahoituksen hankkiminen vuokrakohteisiin helpottuisi,
kun rajoituksista vapautunutta asuntokantaa voidaan käyttää lainojen vakuutena, Harjuniemi sanoo.
Laanisen esille ottamaa, aiemmin
käytettyä ns. KOL ja Keskustanuoret ovat
jo ottaneet tavoitteekseen tasaarvoisen avioliittolain. Kaikkien pitäisi olla samassa
asemassa valtion näkökulmasta.
Kirkkohäät on sitten kirkon oma
asia, ja kaikki homot ja lesbot eivät kuulu kirkkoon.
Valiokunnan keskustalaiset jäsenet äänestivät aloitteen käsittelyä vastaan. Uskon, että puolue seuraa perässä, kuten
monissa muissakin uudistuksissa, joissa nuoret ovat näyttäneet
esimerkkiä.
Ilmapiiri sukupuolineutraalille avioliittolaille on muuttunut
myönteisemmäksi, Mari Mäki arvioi.. Ei asuntopolitiikan säätäminen nykyaikaan tarkoita kumartamista rakennuttajille ja
rakennuskapitalisteille. Ei asuntopolitiikan säätäminen nykyaikaan tarkoita kumartamista rakennuttajille ja rakennus- kapitalisteille., Matti Harjuniemi sanoo. Muutos pelottaa aina. Sielläkin investointiavustusten
myöntövaltuudet ovat tältä vuodelta jo lopussa. Uusista asunnoista osa voisi olla myös vapaarahoitteisia.
Laaninen muuttaisi valtion korkotuen
prosenttiosuudeksi korosta, jolloin se joustaisi markkinakorkojen mukaan.
Kunnat voivat Laanisen mielestä helpottaa
asuntopulaa vauhdittamalla kaavoitusta niin,
että markkinoille saadaan riittävästi kohtuuhintaisia pientalotontteja.
MÄKI TOIVOO oman puolueensa
edustajien harkitsevan asiaa uudelleen, kun laki aikanaan tulee
eduskunnan käsittelyyn.
. Hän katsoo, että yh-rakennuttajia koskevaa 40 vuoden määräaikaa voi verrata
elinkautistuomioon.
. On tekojen aika,
Laaninen sanoo.
Hänen mielestään tuskin koskaan on puheiden ja tekojen ristiriita noussut yhtä räikeäksi kuin asuntopolitiikassa on tapahtunut tällä hallituskaudella.
. Tuotantotukea ei
juuri ole, mutta asukkaiden maksamat ylikorkeat aravakorot tulevat valtion pussiin.
Harjuniemen mielestä vuokrakäyttöä vaarantamatta yleishyödyllisyyslainsäädäntöä voidaan muuttaa niin,
että toimijat voisivat lisätä myös ARAtuotantoaan. Se tuotti valtion satsaukseen nähden monin verroin veroja eläketuloja, loi työtä ja seitsemän
tuhatta laadukasta asuntoa.
Harjuniemi on arvostellut voimakkaasti hallituksen asuntopolitiikkaa.
Helmikuun alussa hän totesi Suomenmaassa, että näin jumittunutta tilannetta ei ole ollut koskaan.
Myös ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti piti Suomenmaan haastattelussa parisen viikkoa sitten harmillisena sitä, että asuntopolitiikan lääkekaapissa ei ole tällä hetkellä toimivia
rohtoja, joilla rakentamiseen saataisiin vauhtia.
Nuore
MAARIT SIMOSKA
ROVANIEMI
ROVANIEMEN keskustanuorissa
vaikuttava Mari Mäki on harmissaan, että eduskunnan lakivaliokunta ei ottanut käsiteltäväkseen
76 kansanedustajan allekirjoittamaa lakialoitetta sukupuolineutraalista avioliittolaista.
Laki olisi hänen mielestään yhteiskunnalta merkittävä viesti siitä, että ihmisiä halutaan kohdella
yhteiskunnassa yhdenvertaisesti
riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta.
Lapissa on suvaitsevainen ilmapiiri.
Sukupuolineutraali avioliitto jäi lakipinon alle 9-8
EDUSKUNNAN lakivaliokunta päätti keskiviikkona, ettei
se ota käsiteltäväkseen lakialoitetta sukupuolineutraalista avioliitosta. Kuva: Jenni Mutenia
. 11
1.3.2013
et näyttävät esimerkkiä
Kaunis kevätaurinko hemmotteli ensimmäistä sateenkaarikulkuetta viikonloppuna Rovaniemellä. Kyllä se yllätti. Asioista ei
ehkä tehdä suurta numeroa, mutta erilaisuus saa hiljaisen hyväksynnän. Samaan aikaan Rovaniemellä järjestettiin Design Week, jon-
ka teemana oli Arctic Lives, joten
Arctic Pride toi siihen oman ulottuvuutensa, Mäki sanoo.
Naiset tarjosivat ideaansa Rovaniemen Setalle, joka toimi sateenkaaritapahtuman virallisena
järjestäjänä.
Värikäs kulkue oli sen päätapahtuma, mutta tarjolla oli myös
nuotioilta, musiikkiluistelua ja bileet, joihin osallistui satoja ihmisiä, myös perheitä.
KOL ja
Keskustanuoret
ovat jo ottaneet
tavoitteekseen
tasa-arvoisen
avioliittolain.
ROVANIEMEN tapahtumaan kutsuttiin erityisesti Lapin pikkukuntien
15?30-vuotiaita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia.
. Maaliskuussa Tahdon 2013
-kampanja alkaa kerätä nimiä
kansalaisaloitteeseen, jotta asia
saataisiin pian myös eduskunnan
käsittelyyn. He halusivat järjestää talvisen sateenkaarijuhlan, jossa pohjoisuus yhdistyy
moninaisuuden kunnioitukseen
ja suvaitsevaisuuteen.
. Mari Mäki oli yksi tapahtuman järjestäjistä. Se antoi hänelle puhtaat paperit.
Aloitteet, joissa on alle sata nimeä, saavat yleensä
hautautua valiokunnan muiden töiden alle.
Keskustaa lakivaliokunnassa edustavat Arto Pirttilahti ja Ari Torniainen.. Ensi kuussa alkaa nimien keruu samasta asiasta tehtävään kansalaisaloitteeseen. Aloitteeseen tarvitaan 50 000 nimeä.
Valiokuntajohtaja Anne Holmlund sai jo aiemmin
puhemiesneuvostolta puhtaat paperit siitä, ettei
ole nostanut aloitetta käsittelyyn. Sitten asiaa ei voida
enää lakaista maton alle.
YHTEISKUNNAN asennemuutos
näkyi myös viikonloppuna Rovaniemellä järjestetyssä Lapin ensimmäisessä sateenkaaritapahtumassa.
Mari Mäki oli Arctic Pride -kulkueen tuottajakolmikon jäsen.
Hän on edelleen yllättynyt tapahtuman saamasta suosiosta.
. Kuva: Jari Laukkanen
Nyt kaatuneessa lakialoitteessa oli 76 allekirjoittajaa.
Aloite ehti jo hiertää hallituspuolueiden välejä.
Demarien Mikael Jungner ja vihreiden Ville Niinistö arvostelivat valiokunnan puheenjohtajan Anne
Holmlundin (kok.) toimintaa. Lappi on mainettaan parempi, Mäki kertoo.
Idea Lapin sateenkaaritapahtumasta syntyi kolmen naisen
pohdinnan tuloksena. Osa oli kutsunut muualla asuvia mukaan Lapin
tapahtumaan.
Arctic Priden viesti ulospäin on
Mari Mäen mielestä selvä:
. Olimme varan-
neet osallistujille 180 värikästä ilmapalloa, ja ne loppuivat kesken.
Ihmisten palaute on ollut käsittämättömän myönteistä. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole tarjolla vertaistukea.
Oli liikuttavaa huomata, että viesti oli levinnyt muun muassa facebookin kautta ja osallistujia oli
Helsingistä Inariin. Arvostelusta tuli kuva,
että Holmlund jarruttaa asian käsittelyä.
Holmlund vei asian puhemiesneuvoston tutkittavaksi. Pohjoisessa ei kenenkään pitäisi joutua lähtemään seksuaalipakolaiseksi muualle. Päätös syntyi äänin 9?8.
Päätös merkitsee sitä, että aloite raukeaa. Osa itki,
että sai olla mukana kulkueessa
omassa kotikaupungissaan
Lisää lunta tarvittaisiin hiihtoa
ajatellen.
Lenitta Heikkilä, Eurajoki
KILOMETREJÄ kerhoon kertynyt niin helteisestä
Floridasta, lumipyryisestä Savosta kuin
tykkylumimetsäisestä Koillismaaltakin. Julkaisemme osan kommenteista tällä aukeamalla.
Kerholaiset eri puolilta Suomea ovat raportoineet, että kelit ovat olleet suotuisat hiihtämiseen.
Muutamat ovat maininneet olevansa ennätysvauhdissa. Hyvä juttu tämä kerho!
Antti Lääkkö, Lumijoki
kehnonlaisesti. 12
1.3.2013
E
E
N
E
H
Ä
L
I
N
N
O
T
,
E
E
PÄIVÄ PITEN
HIIHTO-DIESEL kiihtyy hitaasti. Vesisade on pilannut useampaan
otteeseen kelit. Kerhokirjurin laskelmien mukana osallistujat ovat
kolmen kuukauden aikana liikkuneet jo huimat
157 897 kilometriä.
Ilahduttavan monet väliaikatuloksia ilmoittaneet
innostuivat myös kertomaan, miten matka on tähän asti taittunut. Karppinen, Kempele
HIIHTÄMISESTÄ olemme innostuneet kaikki ja pieni
kilpailuhenkisyys motivoi vain enemmän lähtemään
säällä kuin säällä. Ja vatsalihaksetkin ovat ihan siinä
sivussa ilmestyneet näkyviin!
Sini Kantola, Sonkajärvi
LOUNAIS-SUOMESSA, Laitilassa hiihtoa paikataan joka
talvi juoksulla. Viisas
suomalainen sanonta.
Reijo Talala, Pudasjärvi
HIIHTOKELEJÄ ei voi nyt syytellä, kohti tonnin
tavoitetta mennään ja mielellään ylikin, jos vain
päästään. Hienoa
on ollut liikkua. Päivä pitenee, tonni
SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon kuntoilijat ovat ohittaneet urakkansa puolivälin. Kempele 305, Karsikas Antti Haapavesi 530, Karsikas Hanna Kärsämäki
801, Kasurinen Veikko Oulu 580,
Kellokoski Toini Oulu 723, Kemppainen Hannu Kajaani 278, Keskikallio Raimo Kemi 387, Kiviranta
Erkki Oulainen 840, Kiviranta Ritva Oulainen 847, Koivukoski Katja
Oulu 135, Koivula Pirjo Taivalkoski
525, Kolari Terttu Tuusniemi 518,
Konttajärvi Erkki Pello 178, Konttajärvi Salli Pello 720, Korri Eino
Lappajärvi 524, Korvuo Markku
Suomussalmi 400, Koskela Jouni
Tampere 796, Koskenkorva Vilho
Nivala 1034, Koskimäki Juho Seinäjoki, Kotajärvi Eila Raahe 474,
Kotajärvi Taisto Raahe 504, Kummunsalo Pertti Paimio 700, Kurkilahti Outi Pöytyä 358, Kylmäniemi
Anne Posio 700, Kylmäniemi Eija
Posio 827, Kylmäniemi Martti Posio 700, Kärkkäinen Marjatta Oulu 270, Kärkkäinen Tuomo Oulu
398, Kässi Timo Uurainen 215, Kömi Kirsti Huittinen 431,
Laiho Kari Laitila 922, Laiho Venla
Laitila 930, Lehtoaho Jaakko Raahe 952, Lehtoaho Vilho Kangasala 1290, Leinonen Vesa Maaninka
606, Leskelä Esko Kuusamo 536,
Loikkanen Jouko Helsinki 440,
Lundvall Betty Jämsä 352, Luukinen Aulis Liminka 581, Luukinen
Ritva Liminka 570, Luukka Elina
Padasjoki 106, Luukka Paavo Pa-
dasjoki 82, Lähdemäki Eero Köyliö 618, Lähdemäki Tarja Köyliö
792, Lämsä Kalevi Oulu 621, Lääkkö Antti Lumijoki 505, Lötjönen
Marjatta Parikkala 601,
Manninen Pentti Kärsämäki 742,
Manninen Pentti Tyrnävä 490,
Manninen Riitta Kärsämäki 1635,
Manninen Simo Oulu 548, Mattila
Jussi Oulu 385, Mauno Juha Pukkila 523, Mauno Sisko Pukkila 523,
Mettinen Keijo Kuusamo 638, Moilanen Heimo Siikajoki 624, Moilanen Kaija Lapinlahti 448, Moilanen
Tuulikki Puolanka 285, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1117, Muuronen
Jouko Ypäjä 448, Myllykangas Aarne Lohja, Myllykoski Ahti Siikalatva 565, Myllylahti Elma Haapajärvi 391, Myllylahti Matti Haapajärvi
833, Myllylä Reijo Oulu 805, Mäenrinta Asko Pukkila 640, Mäki Heikki Loimaa 688, Mäki-Petäjä Erkki
Kuusamo 403, Mänttäri Maire Hattula 945, Mänttäri Tuomo Hattula
950, Määttä Yrjö Jämsä 658,. Vain Lounais-Suomesta on valiteltu lumen
puutetta.
ANNUKKA KANTOLA
lähenee.
Seppo J.A. Eli hyvin menee, mutta menköön.
Kari ja Venla Laiho, Laitila
EI KUN etiäpäin sano mummo lumessa!
Terttu Kolari, Tuusniemi
KERHOON kuuluminen on pistänyt kyllä normaalia
enemmän liikkeelle ja osaltaan on myös auttanut
tyttären koira, joka katsoo anovasti, että eikö
mentäisi lenkille.
Terttu Sankari, Pöytyä
JOS saa olla terveenä ja työt ja pakkaset eivät
liiallisesti haittaa, 1 000 kilometriä tulee täyteen.
Kohtahan pääsee oikeasti maastoon pitkille
lenkeille ja laturetkille.
Kari Virranta, Lapinlahti
JOSPA kevätkiri koittaa, kun aurinko ja kelit paranee.
Katri Ojala, Oulu
MAINIOT hiihtokelit, koskaan aiemmin en ole
hiihtänyt tammikuun loppuun mennessä näin paljon.
Kalle Uotila, Orivesi
EI OLE rapea alku, niin kuin meilläpäin sanottaisiin.
Erkki Konttajärvi, Pello
KILOMETREJÄ enemmän kuin koskaan tässä
vaiheessa, sillä hiihtomahdollisuudet Tampereella
ovat olleet hyvät joulukuun alusta lähtien.
Jouni Koskela, Tampere
Ei kun etiäpäin sano mummo lumessa!
TÄSSÄ tammikuun lopun lukemia:
Ahlroth Seija Jämsä 301, AhokasTuohinto Pirkko Raahe 801, Ahtiainen Pertti Joensuu 1126, Aitto-oja
Timo Pyhäntä 350, Alapudas Veikko Merijärvi 660, Alasaarela Pauli Raahe 501, Asikainen Erkki Kuopio 550, Asikainen Risto Salo 420,
Buller Lilja Taivalkoski 631, Buller
Minna Taivalkoski 320, Buller Pinja Taivalkoski 668,
Eilola Veikko Siikajoki 618,
Haavisto Jouko Rauma 526, Hakala Juhani Ikaalinen 532, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 210, Haljoki
Vuokko Oulu 262, Hannula Timo
Rovaniemi 280, Harju Aulis Jalasjärvi 273, Haukipuro Kari Kempele
365, Haukipuro Kyösti Kerava 395,
Haukipuro Teemu Haapavesi 280,
Hautamäki Aimo Siikajoki 416,
Hautamäki Hannu Siikajoki 452,
Hautamäki-Vänttilä Leena Oulu
673, Heikka Matti Aura 473, Heikkilä Lenitta Eurajoki 667, Heikkilä Veli-Matti Kemi 456, Heikkinen Esa Tampere 826, Heikkinen
Jaakko Kuusamo 1455, Heinänen
Markku Ruokolahti 620, Hekkala
Ilmari Suomussalmi 590, Hekkala Raija Suomussalmi 676, Hepokangas Edvin Oulu 620, Hettula Ilpo Kempele 1653, Hintikka Pauli Jyväskylä 412, Holla Marja Kempele 445, Honkonen Arto Saarijärvi 442, Huhtala Helena Simo 497,
Huovinen Taisto Taivalkoski 445,
Hyvärinen Inka Pielavesi 610, Hämäläinen Jenni Oulu 150, Hänninen Tuomo Kuusamo 610,
Ingerttilä Pentti Muhos 1325, Ingerttilä Raija Raahe 355, Isotalus
Anneli Alavieska 200, Isotalus Juhani Alavieska 804,
Jaakkola Anne Kerava 701, Jaakkola Pauli Kuusamo 537, Jarva Marisanna Paltamo 102, JokelainenKeränen Eija Suomussalmi 421,
Jormalainen Kaarlo Siikalatva 440,
Juntunen Jouko Kemi 470, Jussilainen Tuomas Nivala 499, Jämsä Pentti Oulu 1012, Järvitalo Esko Oulu 430,
Kaarela Juha Oulu 610, Kaijansinkko Aapo Lemi 654, Kaikkonen Markku Ii 1000, Kaisto Martti Kempele 1030, Kalliokoski Eero Lapinlahti 660, Kananen Mauri Viitasaari 198, Kantola Annukka Oulu 572, Kantola Sini Sonkajärvi 588, Karjalainen Aarne Vaala 829, Karjalainen Heikki Taivalkoski 587, Karjalainen Jouko Oulu 575, Karppinen Seppo J.A. Ja parhaimmat kevätkelithän ovat
vasta tulossa.
Eija, Anne ja Martti Kylmäniemi, Posio
TARKAN kilometritavoitteen asettaminen on
ainakin minulla varmasti lisännyt liikuntakertoja.
Toisaalta se on yksipuolistanut urheilua pääasiassa
hiihdoksi, mihin pitää kiinnittää kevätkaudella
huomiota.
Teemu Seikkula, Järvenpää
USKONPA, että keväällä kilometrit kevenevät ja
kertyvät miltei itsekseen.
Marja Holla, Kempele
KELIT sen kun paranee ja kunto siitä kohenee.
Pentti Jämsä, Haukipudas
HIIHTÄMÄÄN on päästy täällä länsirannikolla
KEVÄTKELIT ja laturetket odottavat.
Martti Kaisto, Kempele
ALKU aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Hiihtopäiviä on talvisin 50?100, tänä
talvena jo lähes 50
Ilman tavoitetta moni
lenkki jäisi tekemättä. Tänä talvena on ollut hieno
huomata ladulla kaikenikäisiä hiihtäjiä.
Ari Torniainen, Lappeenranta
HITAASTI, mutta varmasti.
Minna Siira, Katja Koivukoski
ja Sanna-Mari Talala, Oulu
Kilometrit eivät vielä riitä, on lähdettävä ladulle ja tien päälle!
Niemelä Marja Oulainen 500, Niemelä Mika Oulu 200, Niemelä Mikko Oulainen 560, Niiranen Jouko
Siikalatva, Niskanen Mikko Viitasaari 186, Nyman Eino Ii 1549,
Ohtamaa Kaisa Oulu 575, Ohtamaa Pauliina Oulu 350, Ojala Katri Oulu 430, Ojala Olavi Kempele
546, Ojansuu Seija Sastamala 324,
Ollikainen Reijo Oulu 581, Ovaskainen Ritva Forssa 475, Ovaskainen Teuvo Forssa 570,
Paananen Pekka Raahe 494, Paavola Annikki Seinäjoki 611, Paloniemi Markku Taivalkoski 568,
Pekkarinen Mirja Lapinlahti 468,
Pekonen Pentti Parikkala 1250,
Pelli Terho Hyrynsalmi 414, Penttilä Maarit Vaasa 848, Penttilä
Martti Oulu 452, Penttilä Pirkko
Oulu 320, Penttilä Päivi Oulu 275,
Pihjalaniemi Pekka Nivala 571,
Piilonen Kirsti Äänekoski 557, Piilonen Pentti Äänekoski 564, Piirainen Vesa Tuusula 401, Pirttisalo
Reijo Pyhäntä 1183, Pitkälä Pekka
Haapavesi 400, Pitkälä Raija Haapavesi 486, Pitkänen Paavo Kuusamo 638, Piuhola Matti Eura 427,
Pohjamo Samuli Oulu 452, Pohjola Heikki Oulu 125, Puhakka Juha
Kouvola 970, Pulkkinen Aulis Oulu 201, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski 626, Pyylampi Antti Vantaa
580, Päkkilä Esko Oulu 580,
Ranta Pirjo Siikajoki 546, Rantakangas Antti Haapavesi 628, Rantakangas Minna Haapavesi 700,
Rantanen Reino Raahe 518, Rauhansalo Kauko Savonlinna 1121,
Rautio Eero Oulu 385, Rautio Paavo Merijärvi 721, Riepula Anne Ii
806, Riepula Pekka Ii 1508, Rundgren Anita Kolari 550, Rundgren
Mikko Kolari 1120, Räisänen Juho
Taivalkoski 781, Rämö Kaisa Tammela 598,
Saarela Laila Taivalkoski 513, Saarimaa Toivo Vaala 544, Sakko Auli
Merijärvi 461, Sakko Leena Meri-
järvi 703, Sakko Markku Merijärvi
362, Sakko Paula Ylivieska 544, Salonen Vilho Koski TL 660, Sankala Jaakko Simo 470, Sankari Terttu Pöytyä 664, Sankilampi Pertti
Kempele 1085, Saukko Anna Oulu
575, Saukko Pirjo Oulu 904, Saukko Tuomas Rovaniemi 535, Savikoski Olavi Haapavesi 307, Seikkula Teemu Järvenpää 600, Seiteri Matti Taivalkoski 281, Seiteri
Pekka Taivalkoski 269, Setälä Matti Tammela 380, Siira Minna Kempele 112, Sikiö Joel Ruokolahti 550,
Silmälä Anja Tammela 610, Silmälä Esko Tammela 600, Sormunen
Heikki Oulu 580, Stenman-Kässi
Liisa Uurainen 215, Suomalainen
Veikko Miehikkälä 971, Suomela Raimo Ii 700, Suominen Heikki Vehmaa 466, Suonsivu Suvi Espoo 61, Sutinen Pekka Pihtipudas
682, Suvila Kalevi Loimaa 448, Suvila Voitto Loimaa 608, Säily Heikki Kemi 472,
Taipalinen Mikko Kouvola 587,
Taivalkoski Eija Taivalkoski 731,
Taivalkoski Hannu Taivalkoski
420, Takarautio Riina Kvaløysletta
Norja 423, Talala Reijo Pudasjärvi
141, Talala Sanna-Mari Oulu 142,
Tanskala Eero Raahe 453, Tanskala Eila Raahe 473, Teppo Markku
Ylivieska 722, Teppo Riitta Ylivieska 573, Tieva Raimo Siikalatva 334,
Tihinen Aira Oulu, Tihinen Martti
Oulu 581, Tiiro Jorma Ii 665, Tornberg Marketta Kuusamo 426, Torniainen Ari Lappeenranta 627, Tumelius Elma Oulu 390, Tuohinto
Esko Raahe 1310, Tylli Vesa Miehikkälä 430, Tyni Vuokko Taivalkoski 315, Tölli Kaisa Nivala 124,
Tölli Teuvo Nivala 553, Törmälä
Pentti Raahe 1200,
Uosukainen Veikko Tammela 670,
Uotila Eeva Pöytyä 465, Uotila Kalle Orivesi 660,
Vedenoja Simo Raahe 110, Vedenoja Uuno Raahe 651, Vehniäinen Eero Salo 405, Vihriälä Juk-
ka Seinäjoki 1678, Virranniemi Arja Raahe 364, Virranniemi Pentti Raahe 146, Virranta Kari Lapinlahti 546, Virtanen Keijo Tammela 520, Vitikka Erkki Savukoski 697, Vähäsöyrinki Leena Nivala 120, Vähäsöyrinki Raimo Nivala 120, Vähäsöyrinki Simo Nivala 554, Vänttilä Samuli Oulu 408,
Väyrynen Kyllikki Siikajoki 334,
Väyrynen Paavo Siikajoki 442,
Wärri Leena Eura 398,
Ylikulju Aki Liminka 884, Ylikulju Aulis Raahe 832, Ylikulju Ismo
Muhos 596, Ylikulju Mikko Raahe 680, Ylimartimo Eila Simo 638,
Ylimartimo Suvi Oulu 531, Ylipelkola Erkki Lappajärvi 770, Yrjänä
Emmi Siikajoki 417, Yrjänä Hilja
Siikajoki 400, Yrjänä Iikka Siikajoki 491, Yrjänä Kaija Siikajoki 592,
Yrjänä Kalle Siikajoki 593, Yrjänä
Petteri Siikajoki 638, Yrjänä Saara
Siikajoki 425, Yrjänä Satu Siikajoki 231, Yrjänä Sirkka Siikajoki 508.. Olen
osallistunut kerhoon joka vuosi alusta alkaen.
Eila Ylimartimo, Simo
1000 kilometrin kerho kyllä aktivoi talviunessa
lähtemään paljon aikaisempaa paremmin lenkille.
Aiemmin hiihdot jäi talvessa reiluun sataan
kilometriin, nykyisin on positiivinen ?pakko. Kyllä on ilo keväthangilla
hiihdellä, kun tuli hoidettua tämä alkupuolisko
kunnolla.
Aulis Ylikulju, Raahe
Erkki ja Ritva Kiviranta, Oulainen
SUKSI luistaa kun lykätä muistaa.
Jaakko Sankala, Simo
TÄÄLLÄ kaakossa talvi on ollut luminen ja
pakkasten suhteen suhteellisen hyvä hiihtämiseen.
Kyllä hiihto joko perinteisellä tai vapaalla on hieno
talvinen liikuntamuoto. lähteä
liikkeelle.
Vilho Lehtoaho, Kangasala
ON hieno juttu tämä kerho. Nyt loistavat hiihtoladut Kanta-Hämeessä
ja lunta tulossa lisää!
Matti Setälä, Tammela
KILOMETRIT eivät vielä riitä, on lähdettävä ladulle ja
PÄIVÄT pitenevät vauhdilla ja työpäivän jälkeenkin
näkee jo ilman otsalamppua missä latu kulkee.
Luisteluhiihto on oma suosikkini ja nyt on hyvät
paanat järvellä eli ei muuta ku suihkimaan ja tonnin
tavoite häämöttää koht`silleen.
Leena Wärri, Eura
NYT on aivan mahtava hiihtotalvi, kelit on hyvät.
tien päälle!
Markku Sakko, Merijärvi
AINA ladut tukossa, joskus liikaa pakkasta.
Mikko Niskanen, Viitasaari
LUMET tulivat vasta vuoden vaihteessa, liikaa
TÄMÄ Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho
kokouksia ja menoja. Toivon parempia kelejä
kevään ajaksi.
Mauri Kananen, Viitasaari
innostaa aina yrittämään tulosta vuosittain. 13
1.3.2013
KIRITTÄVÄÄ on vielä paljon, jotta tavoite täyttyy.
Uskon, että pystyn, intoa on, mutta niin kuin aina
työ haittaa hyvää harrastusta.
Markku Korvuo, Suomussalmi
KEVÄÄN hankikannolla ehkä on hyvä tiivistää tahtia.
Älypuhelimen Sports Tracker laskee kilometrit
vaikkei olisi latuakaan.
Matti Heikka, Aura
HYVIN ollaan aikataulussa menneisiiin vuosiin
verraten
Hän on myös
sanonut haluavansa elää ?maailmalta piilossa?
.
Vatikaani on puolestaan tähdentänyt, että kyse ei ole eristäytymisestä.
. 14
1.3.2013
Benedictukselle
kunnostetaan eläkeasunto
Vatikaanin alueelle
STT/AFP
VATIKAANI
Kestävää kalastusta
KALASTUS on aihe, joka on puhuttanut runsaasti Euroopan parlamentissa viime aikoina. Nunnien
tehtävänä oli tukea kirkon päämiestä rukouksin.
BENEDICTUS on perustellut eroaan korkealla iällä. Tästä johtuen on välttämätöntä, että
luonnonlohen erityisluonne vaelluskalana ymmärretään
paremmin myös EU-tasolla.
Suomella on tässä edelleen haastetta ja kotimaassakin
kansallisella parlamentilla riittää tässä tehtävää. Jokaisessa maassa on oma kalastusta säätelevä lainsäädäntönsä, mutta EU:n yhteinen kalastuspolitiikka ja lainsäädäntö ovat ehdoton edellytys kestävälle
kehitykselle.
Kalat eivät tunne kansallisvaltioiden eikä aluevesien rajoja, joten meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että toiminta on eettisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella pohjalla.
EUROOPAN parlamentti hyväksyi äskettäisessä äänestyksessään kalastusta koskevan mietinnön, jonka keskeisenä
asiana oli ei-toivotun saaliin poisheittokielto. Keskiviikkona EU:n kalastuksesta vastaavat ministerit vahvistivat linjauksen.
Kysymys on niin merkittävästä päätöksestä, että kommentaattorit puhuvat historiallisesta suunnanmuutoksesta kalastuspolitiikassa. Mutta kalaspolitiikka ei ole vain yksi
talouspolitiikan sektori, vaan moni poliitikko lähestyy kalastuskysymyksiä pelkästään ympäristön ja luonnonsuojelun kannalta.
On välttämätöntä, että ekologiset näkökohdat otetaan
huomioon kalastuspolitiikan linjauksissa, mutta olemme
hankaluuksissa, mikäli ympäristönäkökulmiin vedoten taloudelliset seikat työnnetään taka-alalle. Moraalin, ympäristön tai talouden
kannalta saaliin poisheitto ei ole hyväksyttävissä!
On erinomainen asia, että tämän järjettömyyden lopettamiseksi löytyi lopulta vahva yhteisymmärrys. Hän on ilmoittanut useita kertoja haluavansa viettää vanhuutensa kirjoittamalla ja tutkimusta tehden, ja arvelen hänen toimivan näin.
Virallisesti Benedictus erosi tehtävistään torstaina. Olen lähestynyt asiasta sekä komissioita että
maa- ja metsätalousministeriötäkin.
Pohjois-Suomen jokien luonnonlohikannan säilyminen
ja elpyminen edellyttää toimenpiteitä, jotka ovat osaltaan
kansallisessa päätäntävallassa, mutta ne riippuvat myös
EU:n linjauksista. Yksi asui Vatikaanissa, toinen
Ranskan Avignonissa.
Benedictuksen kodiksi kunnostettava Mater Ecclesiae -luostari
sijaitsee kukkulalla, josta on henkeäsalpaavat näkymät yli Pietarinkirkon ja koko Vatikaanin. Samalla kun ympäristöä vaalitaan, on välttämätöntä huolehtia myös niitten ihmisten toimeentulosta, jotka ovat riippuvaisia kalastuksesta.
PAAVIN tehtävistä luopunut Benedictus saa elää viimeiset elinvuotensa tutuilla kulmilla Vatikaanin
alueella.
Rakennusmiehet remontoivat
kiireen vilkkaa entisen nunnaluostarin tiloihin asumusta emerituspaaville. Ylikalastus miltei kaikkialla, ryöstökalastus Itämerellä ja ei-toivotun saaliin poisheitto ovat ongelmia, joihin on pian löydettävä ratkaisut.
Saaliin poisheitosta kysyin äskettäin komissiolta, mutta
ympäripyöreä vastaus ei yhtään selkeyttänyt asiaa.
Tarvitsemme koko Euroopan alueelle kestävää kalastuspolitiikkaa, jossa taloudellisten arvojen lisäksi myös ekologisesti ja sosiaaliset näkökohdat on huomioitu.
Luonnon asettamat rajat ovat tulleet kalastuksessa vastaan. Itämeren kalastus ja siihen liittyvä problematiikka on erityisen haasteellista johtuen sen erityisluonteesta ekologisena ympäristönä, mutta myös sijaintinsa vuoksi EU:n ulkorajalla.
Itämeren rantavaltioilla on kullakin omat taloudelliset
etunsa valvottavana. Järjestely on herättänyt
huolta joissakin kirkonmiehissä,
sillä he muistavat suuren skisman
aikaa 1300?1400-lukujen taitteessa. Kuva: Alberto Pizzoli/Lehtikuva. Tämä on
myös toivoa herättävä signaali siitä, että pitkäjänteisellä työllä kalastus on mahdollista saada järkevälle pohjalle EU:n alueella.
Mutta kalastukseen liittyvät haasteet eivät poistu samalla kun yhden asian kohdalla järki voittaa. Ennakkotapauksia ei ole, nähtäväksi
jää, miten hän elää, sanoo Vatikaanin tiedottaja Federico Lombardi.
. Luonnonlohikannan vahvistuminen olisi koko Suomen kannalta arvokas asia.
Hannu Takkula
europarlamentaarikko
Virallisesti Benedictus erosi tehtävistään torstaina. Järkevä kalastuspolitiikka on välttämätöntä sekä
ympäristön että kalastukseen liittyvien elinkeinojen säilymisen kannalta. Rakennusta ympäröivät kukkatarhat ja
vihannesviljelykset, ja sen sisäpihalla on myös oma puutarha.
Luostari on aiemmin palvellut kahdeksan nunnan kotina.
Eri maista kotoisin olleet nunnat
kutsui luostariin edesmennyt paavi Johannes Paavali II. Uuteen
asuntoonsa hän pääsee kuitenkin
vasta huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa, joten väliin jäävät
kuukaudet hän viettää paavien kesäasunnossa Rooman lähistöllä.
Castel Gandolfon pikkupaikkakunnalla sijaitseva ylellinen huvila on ollut kesän kuumuutta pakenevien paavien suosiossa, eikä
Benedictus ole poikkeus.
. Hänellä on täysi vapaus. Hän tulee jakamaan
tilat sihteerinsä Georg Gänsweinin ja taloudenhoitajiensa kanssa.
Tilanne on ainutlaatuinen katolisen kirkon historiassa: uusi
paavi ja hänen edeltäjänsä asuvat vain kivenheiton päässä toisistaan. Katolisella kirkolla oli tuolloin
kerralla kaksi tai jopa kolme paavia. Täältä löydän kaikki: vuoren,
järven ja näen jopa meren, paavi
lausahti pari vuotta sitten.
Ennakkotapauksia ei ole,
nähtäväksi jää, miten hän elää.
ITSELLENI yksi keskeisimmistä kalastukseen liittyvistä kysymyksistä on ollut pohjoisen luonnonlohikannan kehittyminen
ja nikkelivaroja.
Hudilaisen mielestä toteuttaessaan nämä
kaksi hanketta voisivat ratkaista useita Karjalan taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.
SUOMEN naapurin taloustilanne on tosi vaikea. Karjala oli ja tulee olemaan valtionapua
saava tasavalta, sanoo ministeri.
Karjala saa Moskovasta valtionapuna 6,7
miljardia ruplaa. Siksi ainoa ulospääsy on ydinvoimala, Hudilainen päättelee.
Karjalan viranomaiset aikovat pyytää
Moskovaa ottamaan uuden näytteen ydinvoimalan rakentamisen mahdollisuudesta.
Mutta ovatko tasavallan asukkaat valmiit
vaarantamaan ekologisesti puhtaan tasavallan imagoa kahden teollisuuslaitoksien
hyväksi?
Otoskysely osoitti, että enemmistö on uuden johtajan puolella. Hotelleissa, ravintoloissa ja matkatoimistoissa työskentelevien määrä on supistanut 25 prosentilla viime vuoden aikana.
Työttömyys ja kansan tyytymättömyys
kasvavat tasavallassa. Meillä ei ole työtekijöitä, ei ole sähköä,
kaasua ja teitä, väittää ministeri Tchmil.
Ministeri on varma, ettei yksikään investoija sijoita rahaa Karjalan talouteen tavallisilla ehdoilla.
. Kuva: Jari Laukkanen
Karjalan tulevaisuus on
malmeissa ja ydinvoimassa
VALERI MITENJOV
MOSKOVA
KARJALASSA on jälleen ryhdytty puhumaan
ydinvoimalan rakentamisesta. Se on yli kolmasosa koko
tasavallan budjetista.
MUTTA Karjalan uusi johtaja Hudilainen ei
antaudu. Koska malmin louhinta tarvitsee
paljon sähköä, Hudilaisen mielestä Karjalassa pitää olla ydinvoimala.
Karjala ostaa sähköstä 40 prosenttia Murmanskin ja Leningradin alueilta. Tasavallassa ei ole suuria voimalaitoksia, jotka voisivat
panna tätä aukkoa kiinni. naapuri, joka suunnittelee uuden ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoella.
Karjalaiset luottavat fanaattisesti suomalaisiin. Ulkomaalaiset eivät tule, eivätkä venäläiset tue sisämatkailua. Silloin hanke suljettiin
vihreiden painostuksesta.
Tasavallan kuvernööri Aleksanteri Hudilaisen mielestä ilman ydinvoimalaa on
mahdoton hyödyntää Puudosissa olevia
malmiesiintymiä. Eräs paikallinen sanomalehti sanoikin:
?melkein kaikki johtavat teollisuuslaitokset
pysyvät vaivoin pystyssä?
.
Pitkärannan sellu- ja paperikombinaatti jo on ilmoittanut konkurssista. Samoin kuin alumiinitehdas Nadvoitsassa, kartonkikombinaatti
Suojärvissä ja vaneritehdas Lahdenpohjalla.
Petroskoissa ovat kaksi telakkaa mennyt
konkurssiin.
Konkurssiin menee laitoksia, jotka muodostavat suuren osan tasavallan budjetista ja missä enemmistö Karjalan työläisistä työskentelee.
Vain Kostamuksen rikastamokombinaatti toimii vakaasti. Nautakarja on
supistunut 80 prosentilla ja viljelysmaat
kaksi kertaa.
Matkailukin kuihtuu. Hän hylkäsi edeltäjiensä kehityskatsomukset ja sanoi, että ne oli laadittu toteutumattomien ja rahoilla tukemattomien
ohjelmien perusteella.
Hudilaisen mielestä malmiesiintymien
hyödyntäminen Puudosissa on Karjalan tu-
levaisuus. Hän myönsi, ettei tiedetä millä tavalla voisi korjata talouden ongelmia.
. 15
1.3.2013
Karjala oli ja tulee olemaan
valtionapua saava tasavalta,
sanoo ministeri.
Työttömyys ja kansan tyytymättömyys kasvavat tasavallassa. Segezan ja
Kontupohjan sellu-ja paperitehtaat ovat sulkemisen partaalla. Luullakseni
vajaa kymmenen vuotta sitten Karhumäellä oli kaikki valmiina ydinvoimalan perustuksen laskemiseksi. Ydinvoimalaitoksen
kannattajilla on voimakas argumentti . Alueelta on löydetty aika
suuria titaani-, vanadiini. Mutta sekin on aiheuttanut tasavallan budjetille suurta vahinkoa.
Kombinaatin omistajat alkoivat maksaa veroja Bologdan alueelle, missä sijaitsee kombinaatin päälaitos eikä Karjalalle.
Seurauksena Karjalan budjetti pieneni noin
kolmella miljardilla ruplalla eli laihtui viisinkertaisesti.
MYÖS maatalous on umpikujassa. Minä haluaisin nähdä hassun, joka kieltäytyisi pysyvästä ja hyväpalkkaisesta työstä lakan ja
karpalon keruun hyväksi.. Tavallinen karjalainen päättelee, että jos suomalaiset eivät pelkää ydinvoimaloita, niin miksi minun pitää pelätä.
Karjalassa on paljon työttömiä. Kuvernööri Hudilainen kertoi äsken, että 20 vuoden aikana maataloustuotteiden tuotanto
on laskenut 60 prosentilla. Sisäasianministeri
Vasilij Kukushkin pelkää, että kansan tyytymättömyys voi kehittyä kapinaksi kuten
tapahtui Kontupohjassa kuusi vuotta sitten.
Ministeri käski poliisia harjoittelemaan vakavampien tapahtumien varalle.
Jopa talousministeri Valentin Tchmil on
joutunut paniikin valtaan
Tällainen kahtiajakoisuus on
ollut mieltymykseni ja onneni.
Klassiset Verdi, Mozart, Tshaikovski, Puccini ja pikkuisen Wagnerkin ovat olleet nuoren taiteilijan hommia. Laulamisesta ei koskaan tiedä tarpeeksi, sanotaan näin. Molemmat lajit
ovat yhtä rakkaita.
. Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Näyttämöllä kaksi
taiteen suurmiestä
Akseli-monologiooppera päättää Jorma Hynnisen uran omakohtaisella tavalla
HANNA NISSINEN/STT
HELSINKI
KUN 71-VUOTIAS baritoni Jorma
Hynninen heiluttaa näyttämöllä
kirvestä, maalaa vimmaisesti ja
laulaa erämaalinnan koreilemattomasta kauneudesta, hämärtyvät
Hynnisen ja hänen roolihahmonsa Akseli Gallen-Kallelan rajat.
Hynninen kertookin, että hänen
viimeiseksi jäävä oopperaroolinsa on kaikkein omakohtaisin uran
useista kymmenistä rooleista.
. Jokaisen uuden teoksen te-
keminen, siihen valmistautuminen ja esittäminenkin on vaikeaa. Lähitulevaisuudessa aikaa riittää ainakin rakkaalle maalausharrastukselle.
Mikä on elämässä tärkeintä eläkepäivillä?
. Hän lähti aikanaan myös aika radikaalisti uudistamaan taidenäkemystä.
Hynninen esittää Akselin Ateneumin jälkeen vielä ainakin Turun musiikkijuhlilla kesällä ja
Kuusamotalossa syyskuussa.
. Koko Gallen-Kallelan persoonallisuus kiehtoo. Gallen-Kallela maalasi Kuusamossa muun muassa Paanajärven
paimenpoika -teoksen, Hynninen
perustelee.
HYNNINEN on ehtinyt uransa varrella laulaa paljon sekä oopperan
klassikkoja että moderneja kotimaisia teoksia. Hänen elämänvaiheisiinsa liittyy paljon dramatiikkaa, seikkailuja ja vastuksien
voittamista. asti.
Molemmat ovat kokeneet uran maailman suurkaupungeissa,
mutta veistäneet Suomessa huonekaluja omin käsin
ja hiihtäneet talvet läpeensä säästä piittaamatta.. Niissä oli erämaata, maailmaa, kansainvälisyyttä
. Elämä itse.
Akseli Ateneum-salissa 17.3. Sittemmin alkoivat
löytyä suomalaiset, uudet oopperat Aulis Sallisen Punaisesta viivasta lähtien.
Rooleistaan Hynninen ei halua nostaa mitään ylitse muiden.
Kaikki ovat pitäneet sisällään
omat haasteensa.
. Jo niin sanotulla klassillisella
tavalla tehdyissä maalauksissa on
omaperäistä voimaa. kaikkea mahdollista. Tämä on
koskettavaa ja koen sen jollain
lailla myös itselleni kodikkaaksi.
HYNNISEN ja Gallen-Kallelan elämänpolut . Tai
sitten kun tietää, ei enää pysty toteuttamaan sitä.
Oopperalavojen jättäminen
tuntuu Hynnisestä yksinkertaisesti hyvältä, vaikka uran lopettaminen olikin monen vuoden pohdinnan tulos.
Hän on palannut asumaan vakituisesti vaimonsa kanssa lapsuutensa maisemiin Leppävirralle. tai ehkä pikemminkin
-ladut . 16
1.3.2013
Jorma Hynninen esittää Akselin Ateneumin jälkeen vielä ainakin Turun musiikkijuhlilla kesällä ja Kuusamotalossa syyskuussa. ovatkin kulkeneet usein
samoja reittejä.
Molemmat ovat kokeneet uran
maailman suurkaupungeissa,
mutta veistäneet Suomessa huonekaluja omin käsin ja hiihtäneet
talvet läpeensä säästä piittaamatta.
Kumpaakin on myös koskettanut menetyksistä raskain, oman
lapsen kuolema.
Hynninen nimeää Gallen-Kallelan taiteilijaidolikseen, jonka
tekniikassa ei ole moitteen sijaa.
. Akseli Gallen-Kallelan elämässä ja historiassa on jo poikavuosista lähtien ollut hyvin
voimakas vaikutus itseeni sekä
omaan piirtämis- ja maalaamisharrastukseeni, Hynninen sanoo.
Taidemuseo Ateneumissa esitettävä Akseli-monologiooppera
esittelee seitsemän kuvitteellista
hetkeä Gallen-Kallelan elämästä.
Idea oopperasta syntyi Hynnisen mielessä jo kymmenisen
vuotta sitten, ja pian myös libretisti Pekka Hako sekä säveltäjä Kimmo Hakola innostuivat.
Ateneumissa Hynnistä säestää
kamariorkesteri Avanti! kapellimestari Ville Matvejeffin johdolla.
Hynninen kertoo, että monien
vaikeuksien ja vaiheiden jälkeen
teoksesta tuli juuri sellainen, kuin
hän toivoikin.
Onko ajalla ollut jokin
alku ja onko sillä loppu?
Englantilaisen monitieteilijän ja tieteen popularisoijan
Adam Hart-Davisin Aika, suuren mysteerin jäljillä -teoksen avaa uteliaana. Hänen työtään ohjasi keskustalaisen aatteen voima ja
usko yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen.
Kun maalaisliitto oli menettänyt 1950-luvulla Varsinais-Suomen
oman maakuntalehden Turunmaan, ryhtyi Helander määrätietoisesti edesauttamaan Maakansan ja sitten sen seuraajan Suomenmaan levikkityötä kotimaakunnassaan ja sitten vähitellen laajemmin Etelä-Suomessa ja vähitellen koko maassa.
Maanviljelys oli hänen pääammattinsa, mutta nuoresta lähtien hän hankki lisäansioita kotitilan ulkopuolelta. päivänä 1923.
Pentti Helanderin elämänkaaren keskipiste oli koko elämän
ajan kotitilalla Kemiössä, mutta hän nousi Varsinais-Suomessa vaikutusvaltaisimpien keskustalaisten joukkoon vuosikymmeniksi.
Suomenmaan uupumattomana levikki-ja markkinointipäällikkönä hän toimi kolmella vuosikymmenellä jääden eläkkeelle 1987. Hän oli keskustapuolueen kunniajäsen.
Pentti Helander sanoi mielellään itseään ?vapaaksi talonpojaksi?
, joka saattoi esittää radikaalejakin ratkaisuja, mutta piti
sittenkin tärkeimpänä yhteisissä asioissa kompromissien löytämisen.
Pentti oli elämän eri alojen ansioitunut moniottelija, nuorena aktiivinen urheilija, joka vanhoilla päivillään saattoi kertoa osallistumisestaan Mensan älykkyystestiin. Sitä varten on olemassa
journalismi.
KUNGEN on matka Björn Wahlroosin sisäiseen maailmaan,
josta ei ole voinut lukea lehdistä tai kirjoista.
Karumon mukaan kyseessä on lyhyesti sanottuna satiiri
miehestä, jota askarruttaa oma,
kansainvälinen merkityksensä.
Karumo sanoo, että häntä
kiehtoo Wahlroosin liioitteleva
ja provosoiva persoona, joka ei
alistu paneelikeskusteluihin.
. päivänä. Tosin
vähän tulee levoton olo, sillä
tekijä puristaa lähes kaikesta
aikaan liittyvästä jotakin lähes
hengästyttävällä tavalla.
Ja tietokilpailukysymyksiä löytyy paljon. Hän oli vuosikymmeniä
keskustan puoluevaltuuskunnan jäsenenä ja keskustan Varsinais-Suomen piiritoimikunnassa sekä Suomenmaan hallintoelimissä.
Hän oli todellinen vanhan ajan kentän vaalityön tekijä, jonka kokemuksia ja näkemyksiä myös kulloinenkin puoluejohto
kuunteli mielellään.
PENTTI HELANDERIN yksi näkyvä työsarka vuosikymmeniä oli
myös Varsinais-Suomen Seutukaavaliitto, sen valtuusto ja hallitus sekä eri jaostot sekä maakuntaliitto. Sellaista ihmistä sanotaan huippuälykkääksi.
Pentti Helander oli niitä pyyteettömiä yhteisten asioiden
hoitajia, joiden varassa suomalainen kansanvalta ja uutteruus
on luonut niin sanotun hyvinvointivaltion.
Björn Wahlroosiksi muuntautuu näyttelijä
Carl-Kristian Rundman. Kemiöläisten näkemyksiä hän saattoi esittää 1980-ja 90-luvuilla myös Saaristoasiain neuvottelukunnan jäsenenä.
Vuosikymmenisiä luottamustehtäviä hänellä oli myös muun
muassa Salon aluesairaalan valtuustossa, Salon ammattikoulun valtuustossa, Maaoikeuden jäsenenä, Kemiön kirkkovaltuustossa sekä Kemiön Suomenkulman maamiesseurassa.
Kunnallisneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna
1993. Tai miten on mahdollista, että meduusa pistää
alle mikrosekunnissa, mutta kipu tuntuu vasta miljoona
mikrosekuntia myöhemmin.
Tai hidastuuko aika todella, kun olemme ikävystyneitä
ja nopeutuuko aika hätätilanteissa. Ja on myös hirveän
tyylikäs, se on ehkä vähän kuninkaallista.
WAHLROOS kutsuu näytelmässä
juhliinsa nuoruudenystävänsä,
toimittaja Leif Salménin. Näyttämöllä nähdään myös professori Matti Klinge.
Karumon mukaan näytelmä
katsoo kaikkia sen todellisiin
henkilöihin perustuvia hahmoja rakkaudella ja hellyydellä.
Harakka painottaa, että tarkoituksena ei ole loukata ketään.
. Kenenkään
ei tarvitse punastellen katsoa,
että nyt minä olen tuolla lavalla.
Harakka ja Karumo eivät ole
koskaan tavanneet Wahlroosia.
Wahlroos ei myöskään ole ollut
yhteydessä miehiin näytelmän
tiimoilta.
. tai liioiteltu draama.
. Hän on koko ajan jollain
lailla kaiken yläpuolella, esiintyy aina yksin, tulee esiin silloin
kun haluaa. Toivon, että ihmiset eivät kuitenkaan odota revyytä tai jonkinlaista moralisointia. Tai että
nanosekunti (ns) on sekunnin
miljardisosa...
Sekin selviää, onko aikamatkustaminen mahdollista.
Ihmisten ajan hallinnasta ei
ole sanaakaan, mutta se onkin
sitten kokonaan toinen juttu.
TIMO MIKKILÄ
Matka Wahlroosin mieleen
HANNA NISSINEN/STT
HELSINKI
HELSINGIN kaupunginteatterin
ruotsinkielisen Lilla Teaternin
näyttämöllä nähdään tänä keväänä tuttu, sanavalmis kapitalisti.
Kungen (Kuningas) on näytelmä talousvaikuttaja Björn
Wahlroosista sekä kertomus
vallasta, rahasta ja ystävyydestä.
Nimiroolissa Wahlroosiksi muuntautuu näyttelijä CarlKristian Rundman, ohjauksesta puolestaan vastaa Milko
Lehto.
Näytelmän ovat kirjoittaneet
toimittaja Timo Harakka ja käsikirjoittaja Antti Karumo.
Kaksikko kertoo, että luvassa
ei ole dokumenttiteatteria Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmien tapaan. Se helpottaa molempia osapuolia, ei synny toiveita ja saimme tehdä draamaa vapaasti, sanoo Karumo.
Kunnallisneuvos
Pentti Helander on poissa
SUOMENMAAN pitkäaikainen levikki-ja markkinointipäällikkö, kunnallisneuvos Pentti Helander menehtyi pitkäaikaiseen
sairauteen kotonaan Kemiössä helmikuun 18. Kyseessä on
mielikuvituksellinen teksti. Kuten esimerkiksi, että valo kulkee 9 460 730 472 580,
800 kilometriä, ja tätä etäisyyttä
kutsutaan valovuodeksi. Jo 11-vuotiaana hän kiersi myymässä maalaisliiton arpoja ja jatkoi aivan viimeisiin elinpäiviinsä saakka puoluetoimintaansa, johon
kuului silloinkin Suomenmaan tilausten myyminen.
LUOTTAMUSTEHTÄVÄT alkoivat aikoinaan ensin kotikylältä urheiluseura Kemiön Kiilan johtokunnasta ja puheenjohtajuudesta sekä kotikylän koulun johtokunnasta heti sotien jälkeen.
Hän perusti kotikyläänsä maalaisliiton paikallisosaston, oli
vuosikymmeniä Kemiön kunnanvaltuustossa ja eri luottamuselimissä.
Keskustan puoluekokousedustajana hän oli yli viisi vuosikymmentä aina vuoteen 2009 saakka. Hän oli
syntynyt lokakuun 1. Olennaista ei ole ollenkaan, että välittäisimme informaatiota Wahlroosista. 17
1.3.2013
Pentti Helander
1923?2013.
Ajalla on oma historiansa
IHMISET ovat aina, vesikelloista kvartsikronometreihin, yrittäneet pysyä ajan tasalla.
Samalla on ihmetelty, mitä
aika on tai miksi kasveilla, kaloilla ja naisilla on rytminsä,
jotka ovat noudattaneet kuun
vaiheita. Sekin selviää, mitä ajasta ovat ajatelleet tieteen suurmiehet Aristoteleesta Einsteiniin.
Teoksen hyvä puoli on se,
että siinä on runsaasti valokuvia ja kuvitus on tehty tyylillä.
Tietokirjaksi luokiteltavan
teoksen parissa ei niinsanotusti aika tule pitkäksi. Jos nämä herrat istuvat kat-
somossa, ei mene kuin kaksi minuuttia, kun he irtautuvat
näyttämöllä olevista samannimisistä henkilöistä. Teos vastaa hyvin moniin kysymyksiin
ja kertoo myös ihmisen ja ajan
suhteesta kautta historian aina Englannin Stonehengen kivipaaseista atomikellojen aikakauteen.
Mervi Ovaska ja Sinikka
Jauhiainen ovat suomentaneet teoksen.
Onko ajalla jokin
alku ja loppu?
KIRJA myös selvittää, miten aika on ollut tärkeä osatekijä selitettäessä maailmankaikkeutta. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva
SEPPO SARLUND. Älykkyysosamääräksi oli tullut 172. Harakan mukaan
tyylilajiksi valikoitui heti kirjoitusprosessin alussa komedia ja
satiiri
Jos se toteutuu, muiden
kanssa ei ole paljon tehtävissä.
Mutta suuria kriisejä ovat
myös elämäntavalliset, ajatellaan
vaikka psyykenlääkkeiden räjähtävää käyttöä.
TUNNETUIN on se hyvinvointivaltion kustannuskriisi, joka on ajanut Euroopan umpikujaan ja ennen pitkää ajaa meidätkin.
Kymmenen miljardin euron rahoitusvaje on vakava asia, mistä
tahansa näkökulmasta.
Samaan aikaan talous pitäisi
uudistaa niin, että se käyttää hyväkseen informalismin aikakauden mahdollisuudet.
Kirjoittaja painottaa, että se
voidaan tehdä vain, jos yhteiskunta turvaa hyvinvoinnin ja tukee uudistuvaa osaamista.
Niin ikään kirjoittaja varoittaa
Suomea sitomasta liiaksi itseään Eurooppaan, jota velkakriisi pitää pitkään pihdeissään. Nyt ruoka on loppu ja sudet urbanisoituneet lasten
hiekkalaatikoille.
Mitä EU-komissaari voi tietää Suomenselän asioista. Nyt poliisi teki näyttävän pidätys-operaation helikopterin kanssa.
Kovien kuulustelujen jälkeen yksi pidätetyistä ei jaksanut enää elää. Olen
niin lauluissani kuin eduskunnassa yrittänyt ymmärtää ja
esiintuoda maaseudun ihmisten tuntoja.
Sen sijaan en kannusta ihmisiä rikokseen laulussani ?Ihminen ihmiselle susi?.
METSÄSTYSRIKOS on rikos.
Olen vain yrittänyt kuvata sitä turhautumista, mikä johtaa kunnialliset miehet kansalaistottelemattomuuteen ja
lain rikkomiseen. Varsinais-Suomessa on
syntynyt kansanliike petoja vastaan. Ainakin näin Suomenselällä ihmiset asian kokevat.
Juuri Kyyjärvellä kuulin jälleen, miten ihmiset ovat täynnä uhmaa Helsingin herroja ja EU-virkamiehiä kohtaan.
Mikko Alatalo
kansantaiteilija ja -edustaja
?Filosofi käyttää koulutustaan tämän ajan yhteiskunnallisten ongelmien tarkasteluun.?
Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Suuruudenhullu
Himanen
PROFESSORI Kari Uusikylä ehti jo
tuomita professori Pekka Himasen suuruudenhulluksi. Mielipiteet
18
Helsingin ja
maaseudun
syvä juopa
AAMULEHDEN toimittaja Tuomo Björksten kirjoitti susivihasta 23.2. suuruudenhullua kylläkin . Tässä vaiheessa viranomaiset ryhtyivät ohjelmoidusti siirtämään petoja Suomenselän erämaihin. Tai jos konstaapeli Reinikaisen tyyppinen
vanhan liiton poliisimies olisi ollut remmissä, hän olisi tullut metsästyspaikalle ennen kuin laukaustakaan olisi ammuttu ja sanonut: Lähtekääs ny pojat kotio!
Suomen Kuvalehti (7/13) kirjoittaa: Susipidätyksissä tulee
mieleen Artturi Järviluoman näytelmä Pohjalaisia, jossa ankara vallesmanni ketään kuuntelematta vangitsee kyläläisiä. kestävän hyvinvoinnin ohjelmaa, jossa kriisien ratkaisut johtaisivat
hyvän kierteeseen.
Hän pyrkii myös tunnistamaan
ne ajattelutavan ja etiikan muutokset, joita hyvän kierteen ai-
kaansaaminen vaatisi.
HIMANEN nostaa esiraportissaan
pohdintaansa myös kysymyksen
siitä, mikä tässä elämässä lopulta on tärkeää.
Hänelle perimmäinen arvo on
ihmisarvo ja sitä toteuttava arvokas elämä. Kun olen kiertänyt jatkuvasti pitkin Suomen maaseutua, olen huomannut, että mitta alkaa olla täynnä.
Kapinahenki kasvaa, koska asioista päättävät jossain
kaukana Brysselissä ja Helsingissä ihmiset, jotka eivät tiedä maaseudun oloista mitään.
METSÄHALLITUS toteutti takavuosina metsäpeuran siirtämisen Suomenselän alueelle. Minulla ei oikeastaan ole mitään tätä
vastaan.
Ongelma on vain siinä, että yhdeksän suuruudenhullua
kymmenestä osoittautuu ennen
pitkää vain hulluiksi, mutta yksi
voi olla suuri.
Historian kokemus kertoo, että on hyvin vaikea ennalta sanoa,
kummasta on kysymys.
Itse en hämmästyisi, jos Himanen osoittautuisi suureksi.
EN TÄLLÄ kirjoituksella ota kantaa siihen, onko Himasen tutkimushankkeen rahoituksessa joitakin hämärää. On
helpompi hoitaa petojen kuin ihmisten asioita.
PERHOSSA ja Halsualla miesporukka päätti ottaa lain
omiin käsiinsä ja kaatoivat kolme sutta.
Jos maaseudulla surmataan ihminen tai ryöstetään talo,
poliisia joutuu odottamaan. On
säilytettävä Euroopan markkina,
mutta kytkeydyttävä nouseviin
talouksiin.
Nyt kriisit vahvistavat toisiaan
eräänlaisena pahan kierteenä.
Himanen luonnostelee . Naturalla vietiin maita, valituksia ei hyväksytty.
Palvelut on lakkautettu, oman auton käyttö syyllistetty,
oman kodin rakentaminen kielletty, oma kunta hävitetty, maatalous kurjistettu, metsille uhattu veroa ja monta
muuta naulaa on naputettu arkkuun.
Juopa etelän menestyjien ja maaseudulla sinnittelijöiden välillä on syvempi kuin pitkään aikaan Suomen historiassa. Tätähän myös ympäristöaktivistit harrastavat.
Maaseudulla kasvaneena en vihaa petoja, mutta ennen pedot olivat erämaissa. Hän kuvaa
kriisien vakavuuden istuttamalla
ajattelunsa siihen, mitä me jo nyt
kriiseistä tiedämme.
Vakavin kriisi on tietysti ekologinen. Nyt ne luuhaavat ihmisten takapihoilla.
Metsästäjät kokevat, etteivät he saa tarpeeksi kaatolupia ja että susia on enemmän kuin alan virkamiehet tunnustavat. Tämä 43-vuotias mies lähti oman käden
kautta menetettyään elämän halunsa.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka lausui taannoin, että jos
vastassa on luonnonsuojelulaki ja ihmisten turvallisuus,
ihmisten turvallisuus voittaa. Sudet söivät peurat. Tämä kaikki vielä lisää pelkoa.
TOIMITTAJA Björksten kirjoittaa, että susipelossa on kyse
laajemmasta herra- ja Helsinki-vihasta. Lapsille joudutaan järjestämään koulukyytejä
petojen pelossa.
Itä-Suomesta soitti eräs nainen ja kertoi, miltä tuntuu,
kun susilauma söi heidän koiransa. Vähintään Himanen nostaa esiin asioita, joihin myös keskustalla tulee olla vastaus.
Vähintään Himanen nostaa esiin asioita,
joihin myös keskustalla tulee olla vastaus.
Seppo Niemelä
FT, Lapua. Kyllä.
Kyse on pitkään jatkuneesta katkeruudesta maaseudulla. Minä luen hänen kuvaustaan parhaana näkemänäni
ihmisyyden tulkintana.
Filosofi käyttää koulutustaan
tämän ajan yhteiskunnallisten
ongelmien tarkasteluun.
Parhaimmillaan juuri filosofia
tarjoaa aseet, joilla ongelmia voi
jäsentää ja keinot, joilla ratkaisuja voi käsitteellisesti hahmottaa.
Esiin nousee teemoja, jotka
ovat asiat vakavasti ottavalle äärimmäisen tärkeitä, mutta jotka antavat samalla loputtomasti ruokaa monenlaisille pilkkakirveille.
HIMANEN varoo huolella puoluepolitisoimasta tekstiään. Olen ylpeä tästä tunnustuksesta. Hän
pohtii ohjelmaa, joka voisi yhdistää kansakunnan yhteiseen ponnistukseen.
Tällaisena suositan Sinisen
kirjan lukemista myös keskustaväelle. Hangossa poliisi ampui karhun tällä perusteella.
Metsästäjien olisi pitänyt viedä sudet Kokkolan poliisille ja antautua. On hyvä, että asia
selvitetään.
Mutta kiinnitän huomion niihin asioihin, jotka Himanen on
nostanut Sinisessä kirjassa esiin.
Samalla haluan korostaa yhteiskuntafilosofian tärkeyttä aikamme ongelmien ratkaisussa.
Himasen suuruudenhulluutta
on, että hän ottaa aikamme kaikki päälle kaatuvat kriisit ekologisesta taloudelliseen ja sosiaalisesta kulttuuriseen samanaikaisesti työpöydälleen. Hän mainitsi, että allekirjoittanut hyysää maaseudun ihmisiä. Peuroja ruokkivat aitauksiin
niin luonnonsuojelijat kuin metsästäjät.
Sitten valtio purki aitaukset ja peurat vapautettiin
nyt kaivosyhtiöiden saamat rahalliset
voitot päätyvät usein veroparatiiseihin.
Suomella on vain tämä surullisen kuuluisa Talvivaaran kaivos, jonka piti tuottaa Sotkamon kunnalle lähes 10 miljoonaa vuosittain, mutta toisin kävi.
Talvivaara ei ole maksanut yhtiöveroa kunnalle vielä senttiäkään . Jos samoja kirjoituksia ja tekoja tekisi joku
keskustalainen, niin hän olisi jo oikeudessa.
Matti Tuominen
Ulvila
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
PL 52, 90100 Oulu. windfall-verotus, jonka mukaan kaivosyhtiö maksaisi veroa aina sen mukaan, mitä yhtiö saa kulloinkin voittoa, niin verotuloja kertyisi
myös Suomelle . Tämä siitä huolimatta, että Alkojen sijoittuminen tukee kaupan keskittymistä isoihin
marketteihin, joissa viinaa saa jo ?saman katon alta?
.
Kaljanlaimennus olisi EU-vertailussa iso askel taaksepäin, kohti entistä holhousvaltiota.
Keskusta kyllä ansiokkaasti puhuu myös juomiskulttuurin ja asenteiden muutoksen puolesta, jotka perustuvat yksilön valintaan.
Keskusta ei tähän muutokseen usko, vaan turvautuu
?pakkoon. Puusta ei olisi pulaa.
Lauri Oinonen
Metsänhoitoyhdistys
Keski-Suomen valtuutettu
Keuruu
?Kaljanlaimennus olisi EU-vertailussa iso askel
taaksepäin, kohti entistä holhousvaltiota.?
Kuva: Jari Laukkanen
Hyvä juttu, mutta
onko pakko?
KESKUSTA on pitänyt itseään liberaalina puolueena.
Vaikka en uskokaan vapauttamisen auttavan kaikkeen,
on sillä varmasti paikkansa.
TV:ssä Kimmo Tiilikainen kannatti vapaudenvalintaa, samalla kannustaen isiä tekemään sen, mihin toiset haluaisivat isät (laveasti määriteltynä) pakottaa kiintiön kautta.
Oluen suhteen keskustalla on päinvastainen logiikka.
Alkoholiavauksessa keskusta ajaa radikaalia rajoitusta ihmisten valinnanvapauteen eli veisi vielä nykyistäkin
useammat oluet Alkoon. Heinämäki
Tampere
Suomessa on 50 kaivosta, joista yli 40 on
lähes yksinomaan ulkomaalaisten omistuksessa.
Kohtuullisempi verotus
takaisi puuhuollon
SUOMESSA puukauppaa hidastaa
eniten korkeaksi koettu myyntivero 30 prosenttia, joka nousee
suuremmissa yli 50 000 euron
myynneissä 32 prosenttiin.
Nykyiset tukkipuut ovat kasvaneet pääosan kasvuajastaan
pinta-alaverojärjestelmän aikana, jolloin veroa on jo kertaalleen maksettu samasta vero-objektista.
Tämän useimmat metsänomistajat tiedostavat kaksinkertaisena verona nyt myytävistä
tukkipuista.
Yritysmaailman maksamaan
yhteisöveroon nähden tuntuvas-
ti korkeampi pääomatulon vero
puun myyntiverona tukin noin
sadan vuoden kasvatuksen kasvatuksen jälkeen ei rohkaise
puukauppoihin.
Mielestäni jo lähtökohtaisesti metsäverotus on väärässä ryhmässä, kun sitä kohdellaan pääomatulojen verottamisena.
Metsän verotuksen siirtäminen yritysverotuksen käytäntöön, kuten eri tahoilta oin toivottu, olisi oikeansuuntainen askel. Jotain tällaistahan nyt kaavaillaan yritystenkin
veroprosentiksi.
Jos vain vienti vetäisi ja kotimaan markkinat vähän elpyisivät, sahat saisivat taatusti käydä
täysillä. vain harmaita hiuksia kainuulaisille.
SUOMESSA on sekin outoa, että valtio kustantaa ulkomaisille yhtiöille kaivosmiesten koulutuksesta
kolme neljäsosaa, kun firma itse maksaa vain sen
neljänneksen. No No.
Tämä hiljainen hyväksyntä rohkaisee taatusti edelleen
ääriaineksia. Ei edes Satakunnan Kansa (persujen päääänenkannattaja?) ole vielä keksinyt tällaista bluffauskeinoa, mutta varmaan pian keksii jotain muuta.
Paljon perustellummin voisi kai sanoa, että keskusta olisi Suomen suurin puolue jos pääkaupunkiseudulta
poistettaisiin äänioikeus (joka sinällään olisi maan kannalta mitä mainioin asia).
Ei ole ihme, ettei enää kirjastoissakaan saa olla rauhassa kun kaikki tempaukset painetaan villaisella ja sanotaan, että: . Kirjoita Suomenmaahan. ulkomaalaisille
yhtiöille, joiden ei tarvitse maksaa yhtiöveroa lainkaan Suomelle. hallituksen veroratkaisu ilman mitään määräaikoja, koska juuri ne
aiheuttivat hyvin toimineeseen
ja tuloksia tuottaneeseen malliin
kritiikkiä.
Tukkia Suomen metsistä riittäisi kaikille sahoille, jos puun
myyntivero täten puolitettaisiin
15 prosenttiin. Ainoita vähäisiä verotuottoja saadaan kaivosmiesten palkoista.
Jos maallamme olisi ns. niistä Suomesta löytyy 30.
Eikö Suomenkin olisi aika muuttaa verotuskäytäntöään maallemme eduksi, kun valtio joutuu ottamaan jatkuvasti lisää miljardeja uutta lainaa vuosittain säilyttääkseen maamme kansalaisten hyvinvoinnin.
Arto J. ei enää olisi riesanamme.
Tuomas Leikkonen
Masala
Onko mitään rajaa?
YLEISRADION teksti-sivulla oli maininta: jos naisilla ei
olisi äänioikeutta Suomessa niin perussuomalaiset olisivat suurin puolue.
Kyllä tämä persujen hyysääminen saa nyt jo arveluttavia piirteitä. Tästä syystä
monet ulkomaalaiset kaivosyhtiöt ovatkin siirtyneet
Suomeen, sillä täällä on 0-verokäytäntö.
EU on nimennyt 40 mineraalia, jotka ovat hyödyllisiä tai tarpeellisia tulevaisuudessa . Aina 90-luvulle saakka kaivoksien omistus oli suomalaisten käsissä.
Kun metallien arvo tilapäisesti laski 1990-luvulle
tultaessa, valtio luopui kaivosteollisuuden omistuksesta. Muutenhan humalan
glorifiointi tai ?lääkekäyttö. Liköörejä saisi (pien)tuottaja itse myydä, mutta ei oluita!
Alkon aseman keskusta näkee kiveen hakattuna, suorastaan itsetarkoituksena. Sekään ei riittäisi poistamaan tukkipuuhun kohdistuvaa
kohdistuvaa merkittävää kaksinkertaista verotusta.
?Tukkia Suomen metsistä riittäisi kaikille sahoille, jos puun
myyntivero täten puolitettaisiin 15 prosenttiin.. Eräskin kanadalainen yhtiö ilmoitti saaneensa 3-4 miljoonaa Suomen valtion tukea
hankkeisiinsa.
Suomessa on 50 kaivosta, joista yli 40 on lähes
yksinomaan ulkomaalaisten omistuksessa.
Suomessa on käytäntö, jonka mukaan löytäjä saa pitää valtauksen ja sen rikkaudet omistuksessaan, vaikka
malmion löytänyt yhtiö olisikin ulkomaalainen.
Monet Afrikan maat, joiden kansalaiset ovat rutiköyhiä, ovatkin jo muuttamassa omaa käytäntöään siinä mielessä, että alkavat periä kaivosyhtiöiltä verotuloja myös omalle maalleen. Toisin kävi Ruotsissa, joka tuki valtion varoin
kaivostoimintaa.
Nyt Ruotsin kaivokset tuottavat maalle valtavia
voittoja, sillä 2000-luvulla metallien hinnat alkoivat
taas nousta maailmalla.
Professori Asko Suikkonen Lapin yliopistosta ihmetteleekin Suomen valtion strategiaa: maamme
on antanut ?Kultaisen Samponsa. Kuva: Paula Åström
Muutama vuosi sitten Vanhasen 2. ja päätyy näin rankaisemaan myös sitä suurta
enemmistöä, jolla ei juomisongelmaa ole.
Näin keskusta päätyy tukemaan myös yksilön roolin
häivyttämistä ja ?kansantauti?-puhetta, joka on alkoholiholhouksen ytimessä.
Voidaan hyvin sanoa, että saatavuuden rajoittaminen
on politiikkana epäonnistunut. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
19
Kultainen Sampo
ulkomaalaisille yhtiöille
SUOMESSA kaivostoiminta alkoi jo monta sukupolvea sitten. hallituksen aikainen puun
myyntitulojen verohelpotus pelasti taloudellisessa taantumassa Suomen puuhuollon ja koko
metsäklusterin työpaikat.
Yhtään sahaa tai tehdasta ei
tarvinnut lopettaa kotimaisen
puun saatavuuden vuoksi.
Ongelmana olivat vain poliittisista kompromisseista johtuneet
muutoin myönteisen veroratkaisun määräajat porrastuksineen.
Nyt tulisi ottaa sahojen puuhuollon turvaamiseksi uudelleen
käyttöön tuo Vanhasen 2
Ilmoita mukaantulostasi UllaRiitalle, puh. Mitkä
ovat Keskustan näkemykset uudistuksiin. Kahvitarjoilu. 690,- lapset
2-11v. Asia: Luottamushenkilöpaikat ja
kevään toiminta.
Mikkelin KeskustaNaiset tarjoaa Naistenpäivän kahvituksen Piiritoimistolla
8.3. klo 18 Laivarannankatu 12
(SPR). Osoite: Antti Korpintie
3A 00600 Helsinki. 1.3. Oopperana
La traviata, joka alkaa klo 19. menn. virittää Keskustan Satakunnan piirin puheenjohtaja
Tapio Huhtanen Porin Noormarkusta.
Tule sinäkin!
Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa Marianpäivän kevyt lounas ja
juhla su 17.3. Käsitellään valtuuston kokousasiat.
Nakkila, py:n vuosikokous ti 5.3. klo 17-19 Tampere, Näsilinnankatu 23A1. 044-3122982 tai pohjoiskarjala@vesaiset.fi Tervetuloa mukaan!
Lisätietoa Vesaisista www.vesaiset.fi
PIRKANMAA
Mänttä-Vilppula, keskustanaisten vuosikokous 7.3. Keskustanaisten Lapin
yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ti 12.3. Fil.tri, toimittaja Timo Mikkilä kertoo
väitöskirjansa pohjalta maalaisliittolaisen professori Artturi Leinosen poliittisesta toiminnasta. Kahvikupin äärellä keskustelua
teemalla ?Mitä minä voin tehdä Keskustan hyväksi - ajankohtaista puolueen uudistamistyöstä. Käsitellään mm. Iittalan Shell kokoustilassa.Käsitellään sääntömääräiset asiat. Alustajina ainakin SOTE kuntayhtymän johtaja Jouni Mutanen ja kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila. Hanna Huttunen, klo 18.05 Miten erikoissairaanhoito toimii ja mihin suuntaa tulisi
mennä ylilääkäri Juha Mustonen, klo
18.35 Olemassa olevat terveyspiirimäiset elementit ylilääkäri Anu Niemi,
klo 19.05 Keskustan näkemykset sote
-uudistukseen - näillä askelilla eteenpäin kansanedustaja, Keskustan vpj.
Juha Rehula. Tervetuloa ! Johtokunta
Vesaisten piiri, sääntömääräinen
vuosikokous ti 26.3. klo 16
Maatalolla (Kauppakatu 19 C). klo 15-17, Hämeekyrö, Heiskasali, Heiskankuja 1. Varaa
omasi Tarjalta, puh. Santeri Alkion
seuraajan Artturi Leinosen syntymästä tulee kuluneeksi 125 ja kuolemasta 50 vuotta.
Kontulan Keskustaseura, vuosikokous 12.3. Jokainen saa omat pönttönsä itselleen. Työvaliokunnan kokous ke 6.3.
klo 17 piiritoimistolla.
Rauma / Lappi. 5
?, sisältää ruuat ja majoituksen. Tervetuloa myös uudet jäsenet mukaan
keskustelemaan.
Loimaa, Keskustanaisten syys- ja vuosikokous ti 5.3. Johtokunta kokoontuu
samassa paikassa klo 18.
Rauma / Lappi. 040-834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi
Turun Luonnonystävät ja Keskustan
kansainvälinen toimikunta, Helatorstain viikonloppu Virossa 9.-12.5. Ryhmä esittää
perinteistä musiikkia ja siihen kuuluu
46 laulajaa, tanssijaa ja soittajaa. klo 18 Lapin Osuuspankin
kerhohuoneella (Meijeritie 2).
Kontiolahti, paikallisyhdistys ry:n
vuosikokous Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa su 17.3. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo
Hanhilahti.
Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kunnallisjärjestön kaikille avoin
koulutustilaisuus to 14.3. klo
19. Alustajana ylil.
Katariina Korkeila. Alussa
kahvitarjoilu, tervetuloa!
Eno, paikallisyhdistyksen vuosikokous
ti 12.3. Kokoontuminen
Polttolaitoksenkatu 2 klo 14.50. Valkeakoski, Pälkäne, Kangasala 7.4. Tervetuloa joukolla mukaan!
POHJOIS-KARJALA
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteet murroksesta. Keskustan Lapin Alisen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ti 12.3. mennessä 040 834 0803,
aulis.suominen@vesaiset.fi tai 0440
339 933, h.tetri@gmail.com.
Turun Luonnonystävät ja Keskustan
kansainvälinen toimikunta: Kreeta,
hotelli Rethymnon Mare Resort ***+ ;
29.9.-6.10. klo 9-15. 7.3. Lisätiedot ja varaukset: Eeva:045 327 4845 / eeva.koskela@keskusta.fi
Muurame, Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous ke 13.3. 040
418 1150.
Rauma / Lappi. klo 17.30 Impivaaran uimahalli.
Aura, Auran markkinat la 9.3. klo
18.30, Apila, Näsilinnankatu 23 A 1.
Esillä myös yhdistyksen puheenjohtajan valinta ja johtokunnan täydentäminen. klo 12. klo 18 Hirvikosken
kunnantalolla. viime
vuoden toimintakertomukset. klo 9-16 Alkio-opistolla, Jyväskylän Korpilahdella. Vuosikokous- ja ajankohtaiset asiat. Lisätietoja: Aulis Suominen 040 834 0803
tai Heidi Tetri 0440 339 933.
Nousiainen, Keskustan py:n ja kj:n kevätkokous pe 15.3. Avausheiton heittää klo 9 kansanedustaja Kimmo Tiilikainen. Turun Messukeskuksessa Turun Rotukissayhdistyksen
osastolla.
Vesaiset, Linnunpönttötempaus 6. 050-573 5353 / Pauliina.
ETELÄ-SAVO
Pieksämäki. Tervetuloa ja tuo ystäväsikin mukaan.
VARSINAIS-SUOMI
Varsinais-Suomen Keskustanaiset,
Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon
tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta.
Vesaiset, Taitoniekan piirikarsinta 2.3. klo 17 Turun Konserttitalossa. Tilaisuus on kaikille avoin. 7.4. Esillä sääntömääräiset
asiat. Arja-Liisa Westinen,
puh. klo 18 piiritoimistolla Siltakatu 22. Sisältäen meno-paluu kuljetuksen, lounaan ja kahvin. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Sarjat: miehet, naiset,
nuoret sekä joukkuekilpailu (3 hlöä).
Tervetuloa mukaan leikkimieliseen kisaan! Hinnat: 10 ?/hlö ja 10?/joukkue.
Lisätiedot p.040-532 1762 / Teijo.
Jyväskylä, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 24.3. Mukana ke Esko Kiviranta klo
10-12 ja ke, puolueen varapj. klo 18 Raision Uintikeskus
Ulpukka, allasosastolle menijät klo 17.
Vesaiset, Turku, Vesaisten vuosikokous to 7.3. klo 18 Nousiaisten
paloasemalla, Lemuntie 43. kaikilta, la-su aikuiset 10 ?, 4-25v. Tied. Kaupunginhallituksen jäsen Timo Hanhilahti ja muut luottamushenkilöt kertovat
ajankohtaisista Tampereen kunnallispoliittisista asioista.
Tampere, MSL-Tampereen kirjallisuusilta ke 20.3. Ikaalinen, Hämeekyrö, Ylöjärvi 7.4. Johtokunta kokoontuu
samassa paikassa klo 18.
Luvia, Keskustan kevätkokous 21.3.
klo 19 vanhustentalojen kerhohuoneella. Kahvitarjoilu, tervetuloa.
HUOM! kellonaika!
Turun Luonnonystävät ry, vuosikokous to 14.3. klo 19. 20
HELSINKI
Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Kahvitarjoilu.
Jämijärvi. klo 17 puoluetalo Apollon
saunakabinetissa, osoite Apollonkatu
11a. Koulutuksen tavoitteena on tarjota työkaluja kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien toiminnan menestyksekkääseen hoitamiseen, yhteistyöhön sekä poliittisen
ja järjestöllisen toiminnan kehittämiseen paikallistasolla. mennessä 040 834
0803, aulis.suominen@vesaiset.fi tai
0440 339 933, h.tetri@gmail.com
Raisio, Keskustan Kunnalliskerho järjestää Raision terveyspalveluista tilaisuuden kaupungintalon valtuustosalissa to 11.4. Ilmoittautuminen
heti tai 5.4. Osoite Larin
Kyöstin katu 16, Hämeenlinna.
PÄIJÄT-HÄME
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjoh-
taja Jukka Sällinen puh. Tervetuloa!
Eduskuntaretki 8.3.: Tervetuloa mukaan Keski-Suomen kevättalviselle
eduskuntaretkelle pe 8.3.! Tiedossa tapaaminen alueemme kaikkien kansanedustajien kanssa, vierailu puoluetoimistolla ja tutustuminen Urho Kekkosen museoon, Tamminiemeen! Päivän kustannus on 50 euroa/hlö. Johtokunta klo 18.Tervetuloa.
Piiritoimisto uudet puhelinnumerot: Toimisto puh. Keskustan Lapin Ylisen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ti 12.3. Paikkana Asikkalan kunnanvirasto. 010 292 2060 tai
tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai Aulikselta, puh. Yhtenäiskoulu, Urpontie 2, Aura.
Vesaiset, Varsinais-Suomen piirin
vuosikokous 2.3. klo 19 Piiritoimisto, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Kirjailija, runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen lukee runoja uudesta teoksesta Seitsemän enoa (WSOY) ja kertoo kirjojen synnystä.
Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen vuosikokous ke 20.3. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Johtokunta kokoontuu klo 17.30.
Piiri. Autio lu-. klo 18.30
Lapin Osuuspankin kerhohuoneella
(Meijeritie 2). klo 19
kunnantalolla. klo 18 Metson Martikainen-salissa. klo 15. Tervetuloa!
Puulaakso Open-keilamestaruuskisat Karstulassa (Wanhat Wehkeet, Erämäentie 368) la 16.3. Haapsalu-Hiidenmaa-Pärnu-Viljandi. klo 1820, Parkano, valtuustosali Parkanontie 37. Ent. Tervetuloa!
To 11.4 klo 18 Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi Joensuun kaupunginteatterissa. klo 18
Nora Sipilällä. Kahvit klo 17.30. Tilaisuus on maksuton.
Tervetuloa!
Pielisensuu, paikallisyhdistyksen vuosikokous ma 11.3. Tervetuloa!
Rauma. Ohjelma: klo 18 Tilaisuuden avaus piirin pj. klo 16-18 Metson Martikainen-salissa. fi
Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Liput Vesaisten kanssa 6 ?/
henki lö, Ilmoittautumiset 26.3 mennessä puh. 435,- Ilmainen bussi Turku-Vantaa ja takaisin 30.3. klo
18.30 Piia Gustafssonilla, Kuusirinteentie 15. 0400 930 483 tai paijathame@keskusta.fi.
Rauma / Lappi. mennessä ilmoittautuneille (50 ensimmäistä) 040 834
0803, aulis.suominen@vesaiset. Ilmoittautuminen 20.3. 040-7072952. klo
19-21, Juupajoki, valtuustosali Koskitie 50. Kodisjoki-Vasarainen py sääntömääräinen vuosikokous ke 20.3. Lapset alle 12v. kansanedustaja,
omaishoitaja Risto Autio on luennoimassa Pieksämäellä la 9.3. Kahvitarjoilu.
Pöytyä, kj:n johtokunnan kokous to
7.3. la 9.3. Valtuustoryhmän kokous su 3.3. Osallistuminen: lauantaipäivä
5 . Kreeta tarjoaa jotain todella
erityistä. Tervetuloa!
Keskustan veteraanikerho, yhteinen
kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa to 7.3. Tervetuloa!
Keskustanaiset ja Vesaiset, olemme
varanneet lippuja kaukasialaisen Alanryhmän konserttiin la 20.4. klo 18-20 Valkeakoski, Ystävyydentalo Pässinmäenkatu 2. mennessä piiritoimistolle puh. klo 12.Vieraanamme ovat ystävämme Olavi AlaNissilä ja Risto Ervelä. Alustusten jälkeen keskustelua, omaa ohjelmaa ja
arpajaiset. Tervetuloa!
Kontiolahti, Kunnallisjärjestön vuosikokous Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa su 17.3. Runsas
ohjelma, ruokailut, hotellit: Haapsalu
2 yötä www.promenaadi.ee ja viimeinen yö Viljandi www.ghv.ee. Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Annika Saarikko alustaa ajankohtaisista asioista. lipun ja matkan.
Lähtö Taipalsaarelta n. klo
18 Juttukammarissa, Savikontie 1. Kaikki uudet toimijat Loimaalta
mukaan käynnistämään ja suunnittelemaan uutta toimintaa. Aiheena valtuustoryhmän kokousasiat
ja muut ajankohtaiset kunta-asiat. Kolme ensimmäistä varavaltuutettua kutsutaan
mukaan.
Mikkeli, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous, kutsuttuina ovat johtokunnan jäsenet, paikallisyhdistysten
edustajat ja valtuutetut 6.3. 0400-366 530 tai ulla-riitta.ylenius@lailanet.fi tai Sirpalle, puh.
044-062 2266, helmikuun loppuun
mennessä.
Vesaiset, Masku, Vesaisten vuosikokous to 7.3. Ilmoittautuminen
tilaisuuteen ke. Tilaisuus on tarkoitettu keskustan kuntapäättäjille sekä kunnallisvaaliehdokkaille ja asioista kiinnostuneille. klo
19. 040-141 7326 tai mirjam.
karila@raisio.fi
ETELÄ-HÄME
Kalvola, py:n vuosikokous ke 13.3. 6.3. klo 18 ABC -liikenneaseman kokouskabinetissa. klo 10. 040-589
6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Tervetuloa Keskustan teltalle keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Keskustassa tapahtuu
Turku, Keskustan lauantaitreffit 9.3.
klo 11.30 - 13.00 kahvila Fontanassa. klo 18 Enon palvelukeskuksessa II Krs. Kaikille avoin Keskustalainen ilta Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2) ti 12.3. klo 18
puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11
a, 00100 Helsinki. Kauneuskonsultti ja
piirin johtokunnan jäsen Leea Eerola
esittelee Mary Kay kauneudenhoitotuotteita ja jokaisella on mahdollisuus
tehdä Mary Kay tuotteilla käsihoito ja
kasvohoito itselleen ohjattuna. 273e
+ ruokapaketti 29e. 0400 930 483
ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. ABC Keltakankaan kokoustiloissa (Hallitie 2) klo 18 alkaen. 14.3. ja
ilm. Juupajoki, Ruovesi, Mänttä-Vilppula, Orivesi 17.3. Tarjolla salaattia ja viiniä ja vapaamuotoista
keskustelua. Matkan
hinta n.165?/hlö sis. 19.4. Keskustan Kunnallisjärjestön vuosikokous pe 22.3. klo 19 Piirikokous, Ylöjärvi, Koulutuskeskus Valo ilmoittautuminen ja kahvi 18-19.
Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kunnallisjärjestön kaikille avoin
varjovaltuusto ma 11.3. Johtokunta.
Keskusta paikallinen lähipuolue ?
kunnallisjärjestöjen johtokunnan jäsenten ja valtuustoryhmien johdon
yhteinen koulutuspäivä järjestetään
la 13.4. klo 14 alkaen. Sääntömääräiset vuosikokousasiat.
KESKI-SUOMI
Toivakka, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous. klo 18.30
Lapin Osuuspankin kerhohuoneella
(Meijeritie 2). Tervetuloa!
Turun Luonnonystävien valokuvanäyttely 23.-24.3. klo 16-18 yhteistyössä KeNu, E-S Piiri, E-S Vesaiset ja Mikkelin KJ kanssa.
Pieksämäki. Hinta 25
euroa/hlö sisältäe n kahvit ja lounaan.
Ilmoittautumiset 5.4.mennessä piiritoimistolle p. Tervetuloa! - Johtokunta
KARJALA
Kotajärvi, py:n syys- ja kevätkokoukset Olavi Punkalla ti 5.3. aikuiset 735, nuoret 12-17v. klo 19
Osuuspankilla. Osallistumismaksu 20 e/hlö suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12
ennen tilaisuutta. 13.3. Liput
30 e, lapset ja opiskelijat 20 e. klo 11.30 ravintola Vltavan kabinetissa, Elielin aukio
2. p.
0405895709 sähköposti: pilvi.karkela@keskusta.fi
SATAKUNTA
Lavia, Kunnallisjärjestön kokoontuminen Lavian Osuuspankin kokoustiloissa pe 1.3. 2h hotellihuoneet, 1 lisävuode aikuiset 455e +
ruokapaketti 58e. Illan keskustelun aiheena on omaishoidon tilanne. 0500483279. Vuosikokous- ja ajankohtaiset
asiat. klo 15 alk. klo 9 alkaen. Nuorisoleirikeskus Vienola Rymättylä. Kokouksessa vierailevana puhujana Keskustan
varaj, ke Ann ika Saarikko. Klo 15 ruokailu noutopöydästä, klo 16 pelimannisoitot ja tanssia. klo 12.15, esillä sääntömääräiset asiat Yhtenäiskoulu, Urpontie 2, Aura.
Pöytyä, Keskustan valtuustoryhmän,
kj:n, luottamushenkilöiden ja jäsenistön yhteinen kk-palaveri su 3.3 klo 18
Riihikosken Op:n kerhohuoneella. Koulutus on tarkoitettu erityisesti kunnallisjärjestöjen puheenjohtajille, sihteereille, vaalipäälliköille, tiedotus/koulutusvastaaville, rahastonhoitajille sekä valtuustoryhmien puheenjohtajille. 0103270499, Saara Kiuru puh. Kaikki ovat tervetulleita!
Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry,
lounastilaisuus pe. klo 11.30. Sääntömääräiset vuosikokousasiat.
Keskustelutilaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta Päijät-Hämeessä. Ateriat All Inclusive, 2h huone
+ 1 lisävuode tai suurehko 2h huone +
2 lisävuodetta alle 12v. 0503423323, Matti Kaunisto puh. Esillä sääntömääräiset asiat.
UUSIMAA
Helsinki, Uudenmaan Keskustanaisten hemmotteluilta pe 8.3. Hinnat alk. Tervetuloa! - Johtokunta
Kouvola, Ummeljoen py:n vuosikokous to 7.3. klo 18 alkaen Keskustan piiritoimistolla (Kauppakeskus Hansa, 2 kerros). Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta
Taipalsaari, Keskustan oopperaretki Savonlinnaan ke 17.7. klo 12 järjestäjinä Keskustan Kontiolahden paikallisyhdistys
ja kunnallisjärjestö. klo 18
Kulttuurikeskuksen kahvion kabinetissa (johtokunta klo 17.30). Tervetuloa ! Johtokunta
Kouvola, kj:n sääntömääräinen vuosikokous ke 6.3. klo 17 Vesaisten piiritoimisto, Linnankatu 21 B 35, Turku.
Turun Luonnonystävät ry, tutustuminen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon to 14.3. 045-327 4845 / Eeva tai
p. klo 13-16
Kulttuurikeskus Poleenissa. käsitellään sääntömääräiset asiat.
Mukana Pirkanmaan keskustanaisten
toiminnanjohtjaja Pilvi Kärkelä.
Pirkanmaan kunnallisjärjestöjen
ja paikallisosastojen aluepalaverit:
Parkano, Kihniö, Virrat 10.3. klo 18 Veli-Matti ja Nora Sipilällä. Piiri järjestää SOTE -illan pe 1.3.
klo 18 Carelicumin audiotoriossa, Koskikatu 5, Joensuu. Kahvitarjoilu. Vesuripalkinnon saaja Johannes Jonov kertoo elämänvaiheistaan.
Uuden keskustanaisten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajan yhteystiedot: Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 TAMPERE. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat
meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405
7742, nuorten ja naisten toiminnanjohtaja (vt) Tuomas Meriniemi 0440
336 588 satakunta@keskustanuoret.
fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050
405 7743.
KYMENLAAKSO
KN Kouvola, Etelä-Kouvolan Keskustanaisten vuosikokous ti 5.3. Tilaisuus on kaikille avoin. klo 18 kunnanviraston Kyrön toimipisteessä. Annika
Saarikko klo 10-11. klo 18. Kahvitarjoilu
Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.
Piiri. klo 14 Korteniemellä Lappalaisella. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat, seurataan ?Keskustanuorten strategia 2010-2020. Ilmoittautumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta
Keskustanaisten ja Vesaisten Itä-Savon piirit: Marjatanpäiväretki Tallinnaan 17.-18.8.! Majoitus hot. 3. klo 17
Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Nivalan ja PP:n
Keskustanaiset
Ke Tapani Töllin tapaamisilta Minna Canthin tasa-arvon päivänä ti 19.3.
klo 18 Ravintola Hilikussa, Kasarmintie 8 h, Oulu. Ohjelmaa perheen
pienimmille. Tervetuloa.
ITÄ-SAVO
Nainen päättäjänä . klo
16 Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Pärnu, laivamatkat kansipaikoin, majoituksen aamiaisella ja paikan päällä erikseen s ovittavat kuljetukset rannalle, kauppaan
ym. 0400 121 004 .
Oulun seutu. Kokous alkaa la klo 10. toteutumista ja käsitellään muut hallituksen määräämät asiat. Lisätietoja Katjalta, p. 050 5740 820.
Poliittinen tilanne on kihelmöivän
jännitt??vä. Keskustan
kansanedustajien mielestä tämä on tarpeen.
Lain tarkoituksena on kohtuullisilla kustannuksilla
turvata moitteettoman talousveden saanti sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.
. Keskustelua alustavat Anna Vauhkonen, Katri
Mononen, Carita Röpelinen-Pitkänen
ja Leena Korhonen. Valtuuskunta voi ottaa käsiteltäväkseen myös Toni Harjusen eroilmoituksen myötä avoimeksi tulleen hallituspaikan täyttämisen Vesaisten Keskusliitossa 2013-2015. Johtokunta klo 18.
Kuortane, Valtuustoryhmän kokous
su 3.3. Yli-Iin Alakylien py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 6.3. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 18 §:n mukaiset
asiat. Syötteelle. klo
18.30 Jakun koululla. klo 9-12 kokouspaikalla. klo 13 Ylikitkan ent. kaikille avoin
keskustelutilaisuus Keskustan Itä-Savon piiritoimistolla Kansainvälisenä
Naistenpäivänä 8.3. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marko Partaselta, p.0400 517 319.
Ii. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton . Kuva: Jari Laukkanen
Joustava hoitoraha olisi
tervetullut uudistus
KESKUSTANAISET tervehtivät ilolla sosiaali- ja terveysministeriön esitystä uudesta joustavasta hoitorahasta, jonka tarkoituksena on lisätä pienten lasten vanhempien
osa-aikatyön mahdollisuuksia ja edistää kotihoidon tukea saavien siirtymistä työelämään.
. Vierailu Kyösti
ja Kalervo Kallion museossa. Hinta 120 eur/hlö sisältää lounaan, oopperan, väliaikakahvin, matkat ja opastetun kiertoajelun Ilmajoella. Pohjoisranta 11 D, Pori.
Kempele. Nappulahiihdot la 2.3.
klo 13 Tuiran puistossa, Oulussa. klo 16
Sodankylä. Juha Sipilä ja Lapin kansanedustajia.
Posio. Kiinteistön omistaja voi uudistaa talousvesi- ja jätevesijärjestelmänsä lain vaatimusten mukaisesti ja silti joutua pakkoliitoksen kohteeksi, keskustalaiset huomauttavat.
VESAISET
Vesaisten Keskusliiton sääntömääräinen valtuuskunnan vuosikokous
la 23.3. Bussi lä htee Oulusta aamulla ja kulkee Vihannin, Oulaisten, Ylivieskan ja Sievin kautta Ilmajoelle. klo
13,Ylikitkan paikallisosaston kokous,
3.3. Lisätiedot Katjalta, p. Keskustassa tapahtuu
ennoi omaishoidosta sekä itsensä hyväksymisestä - joka on paras viestintäväline. Tervetuloa.
Mikkelin Seudun Vesaiset ry. Ilmoittautuminen majoitusta ja ruokailuja varten pe 22.3. Oulusta lähtee linja-auto klo 10.30. Kyydin hinta 20 eur/
hlö. Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
Jaakko Höyhtyälle p. Paikkoja rajoitetusti, varaa omasi heti piiritoimistolta: pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 040 5919 006/
Sanna-Mari.
Piiri. klo 18
Hovilassa.
Porissa 28.2.2013
Oulu. Kahvitarjoilu.
Johtokunta klo 18.
Reijo Kallio
maakuntahallituksen
puheenjohtaja
SATAKUNTALIITON
MAAKUNTAHALLITUS
Elsi Kataisen mukaan on välttämätöntä, että vanhemmuuden kustannuksia tasataan. Sodankylän koparakeittojuhla la 2.3. Esitys mahdollistaa perheille joustavat ja yksilölliset
ratkaisut työn ja perheen yhteensovittamisesta, keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen iloitsee.
Julkisen talouden kannalta uudistus ei ole merkittävä, mutta perheiden valinnanvapauden, lapsen edun ja
kotiin jäävän vanhemman työuran kehityksen kannalta se on.
Esityksen toteutuminen vaatii kuitenkin työantajilta
asennemuutosta osa-aikatyöhön. Valtuustoryhmän kokous
pe 1.3. Linja-auto lähtee klo 7.00 Iin Shelliltä, klo 7.15 Olhavasta, klo 7.30 Kuivaniemen Kievarilta ja klo 7.50 Jokikylän
koululta. Kokouspaikkana toimii Kanneljärven Opisto, Karstuntie 537, 08450 LOHJA. Vastuullinen matkanjärjestäjä Linja-autoliike S.Kosonen. klo
19 Eija ja Heikki Marttilassa.
Lapua, K-ilta to 7.3. Kahvitarjoilu väliajalla. Kuntien pitäisi ymmärtää vapauttaa vesihuoltolaitosten pakkoasiakkuudesta ne kiinteistöt, joiden
omistajat ovat hoitaneet vesi- ja jätevesiasiansa kuntoon.
. 040 5338
160. mennessä jyrki.nurmi@vesaiset.fi
JULKINEN
KUULUTUS
Satakuntaliiton edustajainkokous pidetään keskiviikkona 20.3.2013 klo 9.30
Porin yliopistokeskuksessa
(auditorio 126), Pohjoisranta
11 A, Pori.
Kokouksessa käsitellään Satakuntaliiton perussopimuksen 9 §:n edustajainkokoukselle määräämät tehtävät.
Kokouksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 8.4.2013 klo 9.00 - 15.15
Satakuntaliiton virastossa,
os. mennessä,
erikoisruokatoivomuksineen Marko
Partaselle p. klo 9.50 Soinin Yhtenäiskoululla ja sen jälkeen Hautakylän koululla.
Jurva, Jurvan Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous ke 6.3. ammatti-instituutin
tiloissa. klo 18 kunnantalolla.
Taivalkoski. Asiansa ripeästi hoitaneet kiinteistönomistajat joutuvat maksamaan kaksinkertaisista investoinneista.
Hallitus on uudistamassa vesihuoltolakia. Sarjat 10 ikävuoteen saakka. Sääntömääräinen vuosikokous to 21.3. Ilmoittautumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta.
Keskustanuorten ja Vesaisten ItäSavon piirit: Lähde Saimaan kanavaa pitkin retkelle Viipuriin pe 24.5.la 25.5.! Linja-autoliike S.Kososen bussi kuljettaa Lappeenrantaan reittiä Kerimäki - Savonlinna - Sulkava - Lappeenranta, josta jatkamme Viipuriin
M/S Carelialla. Muihin pohjoismaihin
verrattuna osa-aikatyötä tehdään Suomessa vähän.
Keskustanaiset haluaa myös muistuttaa, että vanhemmuuden kustannukset eivät edelleenkään jakaudu tasaisesti, vaan taloudellisen riskin kantavat naisvaltaisten
alojen työnantajat. Hinta 135 ?/hlö sisältää
menomatkalla lounaan laivalla. klo 18
Tervajoella Ravintola Kirsikassa. Lisäksi tarvitaan asennemuutosta ja erilaisia kannustimia, jotta useammat isät tekisivät valinnan
jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan, edes lyhyeksi aikaa, Katainen toteaa.. Yhteistyössä Maaseudun Sivistysliitto.
Sulkava, Keskustanaisten vuosikokous ma 11.3. Työmarkkinatoimikunnan yleinen kokous ti 12.3. mennessä Minnalle p. Lohjalla. krs:n kokoustilassa.
Kokouksen aikana askartelua lapsille.
Oulu. klo 13-14 Tuirakas-asukastuvalla, Jatkotie 2. Kokouksessa valitaan piirille
ammattiyhdistystoimijoista koostuva
työmarkkinatoimikunta ja puheenjohtaja. Mukana tj
Pirkko Vesanto.
Kyrönmaa, Koulutusilta ti 12.3. Kuninkaankartanonkatu 5. Kaikki palkitaan. 0400 517 319 tai avustaja Niina Riihirannalle p. klo 12-15. ke SirkkaLiisa Anttila. Tule tuomaan kentän terveiset ja ota ystäväsikin mukaan!
Linja-autoretki eduskuntaan ke Tapani Töllin vieraaksi 18.-20.4. Kunnallisjärjestön perinteinen ulkoilu- ja laskettelureissu 23.3. klo 13. Vietämme Kertun päivää su 17.3 klo 14 alk. Centralissa, kuljetus omalla bussilla käsityökauppoihin ja eläintarhaan. 040 5338 160.
Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.
Kertun päivä. 040
5338 160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi
LAPPI
Ke Eeva-Maria Maijalan puhetilaisuuksia ja osallistumiset: Koparakeittojuhla Sodankylässä 2.3. Mahdollisuus lisävuoteeseen 210?/hlö.
Lapsialennukset alle 6v 60?, 6-11v 26
. Yrittäjätoimikunnan yleinen
kokous ke 13.3. klo
19 Palvelukoti Maijalassa. Ruokailu- ja kahvitarjoilu 20 ?/hlö. Tämä riski vaikuttaa myös nuorten
naisten työllistymiseen.
. klo 12 hotelli Herkossa.
Isokyrö, Valtuustoryhmän kokous ma
4.3. Ohjelmaa. Tule yhdessä ystäväsi tai tuttavasi kanssa. koululla.
KESKUSTANUORET
Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta. klo
18 nuorisotalon 2. Ilmoittautuminen viralliseksi edustajaksi tapahtuu la 6.4. Matka toteutuu, jos 30
ilmoittautuu toukokuun loppuun mennessä. Keskustellaan Jussi Liljan johdolla seurakuntahallinnosta.
Alavuden ja Töysän keskustanaisten vuosikokous to 7.3 klo 18.30 Töysä-talolla. Ilmoittautumiset ke 6.3. Ilm. klo 18 valtuustosalissa.
21
VESAISET
Soini, keskustanaiset tempaisee jakamalla villasukkia ekaluokkalaisille lapsille ma 4.3. Puhujina pj. Tervetuloa. Luottamushenkilövalinnat. klo 13, Peräposion Metson talolla,
Morottajantie 7, Peräposio 3.3. retken Jyväskylään Käsityö ja antiikkimessuille. Mukana mm. Nuorisoseuralla, Nivalassa. klo 18.30 Irma Tiippanalla
os. 040 5338 160 tai pohjoispohjanmaa@vesaiset.fi
Kuusamon Vesaiset ry:n sääntömääräinen vuosikokous ti 19. ja 12-17v 20?/hlö. kuljetuksen S.Kososen bussilla Kerimäki ?
Savonlinna . Ruokailumahdollisuus klo 13.30 hintaan 5 eur/
hlö. Ylikitkan py:n vuosikokous su
3.3. mennessä: www.
keskustanuoret.fi Suomen Keskustanuoret ry:n hallitus
keskusta nyt
Vesihuoltolaitosten
pakkoasiakkuus pois
VESIHUOLTOLAITOSTEN pakkoasiakkuudesta olisi luovuttava, vaativat eduskunnan ympäristövaliokunnan keskustalaiset Antti Kaikkonen, Eeva-Maria Maijala ja Mirja Vehkaperä.
Näin toteutuisivat vain hankkeet, jotka ovat taloudellisesti järkeviä.
Keskustalaisten mielestä nykyinen järjestelmä on nurinkurinen. Ohjelmallisessa tilaisuudessa alustus ajankohtaisista asioista
sekä keskustelua. Sääntömääräiset asiat ja yhdistysten yhdistäminen. On välttämätöntä, että vanhemmuuden kustannuksia tasataan. klo 19 Savonlinnan normaalikoulun saliin os. Kokouksessa valitaan piirille yrittäjistä koostuva yrittäjätoimikunta ja puheenjohtaja. ajankohdan
muutos) Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin toimisto, Päiviönk 15 (ent
Suomen Pankin rakennus, sisäänkaynti Vilhonk puolelta) ennen kokousta
alustus aiheesta: NAINEN JA MAANPUOLUSTUS, Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö Ari Kuikka.
Kahvitarjoilu klo 18.30.
Vesaisten Etelä-Savon piiri. klo 19 kristillisen
opiston takkahuoneella. Piirijärjestöjä
pyydetään ilmoittamaan kokoukseen
osallistujat Keskusliittoon 18.3. Tiiterontie 17 D 12.
Keskustanaisten Itä-Savon piiri järjestää la 6.4. Hinta sis. Aiheena kuntatalous.
POHJOIS-POHJANMAA
Piiri järjestää su 16.6. klo 18 Suomenmaan koulutustilassa (2. Pakkojäsenyyttä on
alettu käyttää vesihuoltolaitosten talouden paikkaamiseen, keskustan kansanedustajat huomauttavat kirjallisessa kysymyksessään.
KESKUSTAN edustajien mielestä hallituksen tulisi ohjeistaa kuntia. kesäretken
Ilmajoen musiikkijuhlien Kekkonen-oopperaan. krs), Lekatie
4, Oulu. Mukana johtaja Pirjo Siiskonen
Mikkeli, Keskustanaisten vuosikokous ke 20.3 klo 19 (huom. 040 7210 311 tai minna.
si ira@keskusta.fi Järj. Majoitus 2hh Hot elli Druzhbassa. Tapahtuman järjestää Etelä-Savon Keskustanaiset yhdessä Pieksämäen Keskustanaisten kanssa.
Mikkeli, Ihastjärven py vuosikokous
su 10.3. Kempeleen py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 20.3. Miehet ovat myös tervetulleita tilaisuuteen. 10.3. Hki . Sääntömääräinen vuosikokous to 21.3. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ja lisätiedot
Katjalta, p. Matkalla Maaseudun Sivistysliit on ohjelmaa.
Hinta 135?/hlö. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Varustaudu rennoilla vaatteilla ja juomapullolla.
ETELÄ-POHJANMAA
Lappajärvi, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 3.3. Ilmoittautumiset 050-347 3556 / Ulla-Riitta.
Vesaisten ja Keskustanuorten ItäSavon piirit: Lähde Pärnuun 15.19.7.! Vapaana 1 kpl 2hh 270?/hlö, 2
kpl 4h perhehuoneita 245?/hlö. Perhekerho Perhonen ti 12.3.
ja ti 19.3. Helsingissä, Apollonkatu 11A.
klo 11 alkaen. Suomen Keskustanuoret
ry:n sääntömääräinen valtuuskunta
pidetään 6.-7.4. Lain tarkoitus on unohtunut. Soita: 050-347 3556/Ulla-Riitta
Keskustanuorten Itä-Savon piiri: Henriikka Puolitaival kutsuu kaikki rentoutuksesta kiinnostuneet naurujoogailtaan ke 6.3. Lisätiedot Katjalta, p. Kuljetus linja-autoliike S.Kososen bussilla + pääsylippu yhteishintaan 30 ?/hlö
Missä Israelin kaupungissa sijaitsee
maan parlamentti Knesset, Jerusalemissa
vai Tel Avivissa?
sanonta ?maallinen maja??
7. Mikä on nimeltään Elina Karjalaisen
(1927-2006) luoma rakastettava
karhuhahmo?
5. Mikä,
millainen laji skeleton on?
8
4
6
4 2
2
4 6
8
8 2
2
4
9 4
5
6 3
9
6 5
1 3
6
9
8
2
1 8
4
2 8
1
5
5 8
6 7. Skeleton on ollut olympialaisten
Sudoku
Viivi & Wagner . Ketä Yhdysvaltain presidenttiä
hän presidentin sukunimeä kantavassa
elokuvassa esittää?
3. B. Masi . Mikä maa?
4. Milloin sieltä ensi
ja maailman suurimman napapiirin
pohjoispuolella sijaitsevan kaupungin
Muurmanskin suomalainen
ystävyyskaupunki?
9. Maan rahayksikkö on rial ja pääkaupunki
Riad. 22
1.3.2013
TIETOTESTI
Kenen presidentin roolista hän sai
Oscarin. Mikä on Venäjän pohjoisimman
olevan Saudi-Arabiassa. Aku Ankka . Kuva: Joe Klamar/Lehtikuva
kerran löydettiin öljyä porauksissa: 1908,
1924, 1938 vai 1946?
1. Äskeisissä Hollywoodin Oscar-juhlissa
parhaan miesnäyttelijän palkinnon pokkasi
taas kerran - kolmannen - Daniel DayLewis. Mikä seuraavista jäähalleista
on kunkin seuran kotihalli: Barona Areena,
Isku Areena, Ritari-areena?
10. Mitä tarkoittaa henkilöä koskeva vanha
suuruusjärjestykseen: Algeria, Australia,
Saudi-Arabia?
6. Pelicans Lahdesta, HPK Hämeenlinnasta,
Blues Espoosta. Maailman öljyvaroista arvioidaan 20 %
8. Virtanen . Kolme jääkiekon SM-liigan
joukkuetta. Aseta maat asukasluvun mukaiseen
2. Mukula
6 2
4 9
1
5
6
2
1 6 9
4
5
2
6
1
3
8
6
7
1
3
7
6 1 3
8
6
1
9 8
5 6
1
5
7 4
8
9
6
2
7
1 4
7
9 3
3
7
3 5
1
7 8
1
8
lajina 1928, 1948, 2002, 2006, 2010
Kyllä sen hintaisella lihalla jo kebab-lihaa jatkaa ja pyöräyttää valmislihapulliin,
kamaran ja pissifiltterin oheen, itse asiassa mössön parhaana ainesosana.
Ristikko
Päivät vierivät
PERJANTAINA 1. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
Toimittajat:
Pentti Manninen
Timo Mikkilä
Pauliina Pohjala
Henna Ruokamo
7
5
2
6
9
8
4
3
1
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
044 7370 262
6
3
4
7
2
1
5
9
8
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Kuvatoimitus
044 7370314
Maria Seppälä, Paula Åström
Päällikkö:
Pirjo Kontio
4
7
9
1
3
2
6
8
5
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Annukka Kantola 044 7370 377
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
3
2
5
8
6
7
9
1
4
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
1
8
6
5
4
9
7
2
3
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11482 (73-/26/1) LT 2011
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Vastaukset: 1) Uppo-Nalle,
2) Abraham Lincoln, 3) ruumis
4) 1938 maaliskuussa, 5) Algeria
35,5, Saudi-Arabia 26,5, Australia
22 miljoonaa, 6) Jerusalemissa,
7) Saudi-Arabia, 8) Rovaniemi,
9) Barona Blues Espoo, Ritari HPK
Hämeenlinna, Isku Pelicans Lahti,
10) mahakelkkailu, kyydissä yksi
ihminen, pää menosuuntaan, on
Sotshin 2014 ohjelmassa sekä
miesten etteä naisten lajina.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Ulkoasu: Mikko Eronen
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Ilmoitusyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Tunnetuimmat kokit ja sisustussuunnittelijat ovat
miehiä.
Naiset eivät pahastu tontilleen tunkemisesta,
vaan ylistämällä alistavat sepot ja erkit valmistamaan koko perheen ruuat, ?kun iskä tekee niin
hyvät pöperöt?.
KÄYDÄKSEEN edes jotenkuten kolumnistista on
jokaisen kirjoitettava susista ja hevosenlihasta.
Sudella on puolustajansa. maaliskuuta
2013.
Tänään Alpo, Alvi, Alpi,
ortodoksisen kalenterin mukaan
Outi, Tyyne.
Aurinko laskee Helsingissä
17.47, Oulussa 17.34 ja nousee
huomenna Helsingissä 7.16,
Oulussa 7.24.
PÄIVÄN SANA
Älä muista nuoruuteni
syntejä, älä pahoja tekojani! Sinä,
joka olet uskollinen ja hyvä, älä
unohda minua!
Ps. Farssin piirteitä on runsaasti ilmassa.
Poliisi teetti salakaadetuista (rikos) susista dnatestin. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. Sillä pyrittiin varmistamaan, että ne todella olivat susia. 23
1.3.2013
Sutta ja setolkkaa
voi kierrellä etsimässä uusia kevätverhoja. Milloin ne joutuvat täydentämään tuoteselostettaan: Oluemme sisältää pieniä määriä
( max. Kuten aina, suurimmat ymmärtäjät asuvat susista kauimpana. Sai siinä jännityksessä olla, ettei
sittenkin löydy elehvantin tai kengurun dna.
Taitava kirjoittaja Johanna Korhonen ei ymmärrä metsästysviettiä. Miehillä metsästysvietti, naisilla pesänrakennusvietti.
Tasa-arvo vain on pikkuhiljaa muuttamassa
näitäkin vuosituhansia vanhoja perimiä.
Nainen voi lähteä jänis- ja hirvimetsälle, mies
Suurin pulmahan on ollut se, että hevosenlihaa ei ole mainittu tuoteselosteessa, ihminen
pettyy kun luulee syövänsä nautaa, mutta syö
hevosta.
Samat ihmiset ostavat tänä viikonloppunakin
tuhansia kiloja pullalla kasvatettuja sateenkaarirautuja, jotka on Kekkosen mahtikäskyllä verbaalisesti muunnettu loheksi tai
ainakin kirjoloheksi.
Vähän jännittää panimoteollisuuden puolesta. 25:7
SANANPARSI
Ei se vetteen kualek ko
hirtettäväks luatu o.
Marttila
KANSA KASKUAA
Miksi anopille ei saa kertoa
vitsiä?
. Metsästysvietti on syvällä geeneissämme. Koska nauru pidentää ikää!
Ratkaisut
2
6
3
9
1
5
8
4
7
9
4
7
3
8
6
1
5
2
3
2
9
6
5
1
8
7
4
5
1
8
2
7
4
3
6
9
1
8
5
4
7
9
2
6
3
4
7
6
2
8
3
5
9
1
6
4
8
1
2
5
7
3
9
5
9
7
3
6
4
1
8
2
2
3
1
8
9
7
6
4
5
8
5
4
9
1
6
3
2
7
7
6
3
5
4
2
9
1
8
9
1
2
7
3
8
4
5
6
8
1
5
3
9
2
7
6
4
3
9
7
4
5
6
2
8
1
6
2
4
7
1
8
5
3
9
2
3
1
5
4
7
6
9
8
7
5
6
8
3
9
1
4
2
4
8
9
2
6
1
3
7
5
9
7
3
1
8
5
4
2
6
1
4
8
6
2
3
9
5
7
5
6
2
9
7
4
8
1
3
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
040 5709 400
044 7370 265
050 5450 915
045 6307 072
8
9
1
4
5
3
2
7
6
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Helsingin toimitus
Postios. 33 cl / tölkki ) hevosperäisiä aineksia,
nimittäin ruunankusta.
Jari Nenonen
LIENEE turvallisinta siirtyä hevosenlihakohuun.
Sitä tuntuu nyt löytyvän sieltä täältä.
Ei ole ihme, koska Hesarin yleisönosastossa
ratsastaja kertoi teurashevosesta saatavan 30-50
senttiä kilolta
24
1.3.2013
Rekkaliikenne yhä enemmän
ulkomaisille yrittäjille
toainepäästöjenkään osalta ei valvontaa ole pystytty järjestämään.
Alan ongelma on myös se, että Suomessa nostetaan kuormaautojen kantavuus yli seitsemänkymmenen tonnin. Ongelma on myös se, että
suomalainen tiestö ei tule kestämään näitä yli seitsemänkymmenen tonnin rekkoja, Alatalo sanoo.
Alan yrittäjät ovat toivoneet,
että polttoaineiden hinnankorotuksista tulleita lisäkustannuksia
palautettaisiin suomalaisille yrittäjille. Myös Auto- ja kuljetusalan
työntekijäliitto AKT ja Suomen
Kuljetus ja logistiikka SKAL ovat
olleet huolissaan kehityksestä.
Liittojen huolta on lisännyt
myös se, että kansainvälisiä yrityksiä on rantautumassa Suomeen hoitaakseen myös kunnallisia kuljetuspalveluja.
. Kuva: Jari Laukkanen
on todella vaaran paikka, Alatalo tiivistää tämänhetken näkymiä
ja tunnelmia.
REKKALIIKENNE on vapautunut jo
pitkän aikaa EU:n sisällä. Liikennöinti on pysynyt luvanvaraisena,
mutta nyt liikennöintiä on tarkoitus avata entisestään.
Eduskunnan liikennevaliokun-
ta on yrittänyt suitsia tietyillä rajoituksilla ulkomaisten rekka-autojen liikennöintiä Suomessa.
Käytännössä ongelmaksi on tullut
se, että valvonta ei ole toimi. Suunta on jatkunut jo pitkän
aikaa. Nuoret suuntaavat muihin kuin kuskin
hommiin.
. Kaikki kulut ovat nousseet tasolle, jossa kuljetusyritykset ovat
todella tiukoilla, vallankin kun tariffeja ei ole varaa korottaa, Alatalo sanoo.
Alatalo tapasi kansanedustaja
Jari Lepän (kesk.) kanssa torstaina eduskunnassa kuorma-autoyrittäjiä Päijät-Hämeestä, KeskiSuomesta ja Savosta.. Lasku lankeaa kuljetusyrityksille, jotka joutuvat hankkimaan entistä suurempaa kalustoa.
. Kotimaisille yrityksille tämä
Mikko Alatalo on huolissaan, kestääkö suomalainen tiestö yli seitsemänkymmenen tonnin
painoisia rekka-autoja. Oppositiossa olevat
keskusta vastustaa kehitystä, mutta hallitus vie oman aikataulunsa mukaisesti uudistuksia eteenpäin.
. Polt-
ALAN yrityksissä on myös pulaa
ammattitaitoisista kuskeista. Entistä enemmän rekkaliikenne on siirtymässä kansainvälisten
yritysten hoidettavaksi, mikä tulee näkymään myös Suomessa.
Esimerkiksi filippiiniläisiä kuskeja tulee Suomessa liikennöiviin,
kansainvälisessa omistuksessa oleviin rekka-autoihin, eduskunnan liikennevaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.) sanoo.
Kotimaisten, jo muutenkin vaikeuksissa olevien kuljetusyhtiöiden liikkumatila supistuu entisestään. Hallitus ei ole lämmennyt
ajatukselle.
TIMO MIKKILÄ
HELSINKI
KUORMA-AUTOYRITTÄJÄT ovat
huolissaan kilpailun avaamisesta
entistä enemmän kansainväliselle kilpailulle. Moni yrittäjä haluaisi palkata uusia
kuskeja, mutta niitä ei löydy