Suomenmaa 02.06.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

12. s. TIISTAI 2.6.2015 N:o 58 . 2 ? 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA Ay-liike testaa hallitusta SAK-lainen ay-liike on hermostunut hallitusohjelman leikkauksista s. 8 Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhossa maaliin pääsi 328 osallistujaa, jotka liikkuivat yhteensä lähes 412 000 kilometriä. 7 Yliopistojen rahanjakomalli suosii tutkimusta ja julkaisujen keräämistä. s. Professori Juhani Niskasen mukaan kärsijänä on perusopetus. s. 4 Raha asuu energiayhtiöissä Opetus kärsijän roolissa Kerhotulosten kertomaa Vain isoilla energiayhtiöillä on varaa toteuttaa uusiutuvaa energiaa varten tarvittavat investoinnit, Mika Anttonen sanoo
ja kuntia . Niinpä leikkausten kierre pahensi julkisen talouden tilaa. Yrittäjällä aina ystävä Tosin Kataisen ei kannattaisi kehuskella leikkausten määrälläkään. Hyvä keino olisi lähettää ministeriöön viestiä aina, kun tarpeettomuuksiin törmätään. Ministeri ei tällaiseen keruutehtävään tietenkään jouda eikä pystykään. Sen pitää auttaa hallitusta . eikä vetäytyä vastuusta. Työ jatkuu ja ihmisten hiukset tulevat kuntoon. YRITTÄJYYDEN toinen todellisuus paljastuu, kun kiertää missä tahansa isommassa tai pienemmässä taajamassa. Tyhjiä liiketiloja on vieri vieressä. Oulussakin ydinkeskustan parhailla paikoilla on liiketiloja vuokrattavana -kylttejä. Yksi sellainen on maataloussektori. Näyttää siltä, että hiemankin erilaisen ja persoonallisen yrityksen on vaikea pärjätä. Ravintoloita ja silläkin sektorilla juomapaikkoja sen sijaan on vieri vieressä ja uusia tulee. ja tehty . Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen ottaa niitä varmasti mielellään vastaan. Tavallisten kansalaisten kannattaa nyt olla hereillä ja patistella valitsemiaan kunnallispäättäjiä aktiivisiin toimiin karsintatalkoiden hyväksi. Silti kunnallisväen kannattaa olla nyt aktiivisena eikä ainakaan jäädä odottelemaan, mitä tuleman pitää. Kyllä yrittäjä silloin palkkaa mieluummin nuoremman, kampaajayrittäjä selittää ?ikäsyrjintää?. Meitä toisen palkkalistoilla työtätekeviä hän muistuttaa, että saamme kesälomamme ajalta palkan päälle. Josko pöhötautia löytyisi sieltäkin. Katainen on väärä koulumestari E uroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) kertoili Ylen TV1:n ykkösaamussa lauantaina näkemyksiään Suomen taloudesta tavalla, joka sai varmasti monet kuulijat ärtymään. Ärtymys on helppo ymmärtää, sillä Katainen on aivan väärä mies arvioimaan Suomea. Kansalaisia ja yrityksiä kiusaavaa byrokratiaa vähennetään. ?Järjen käyttö on sallittua?, kuten tämän työn päävastuullinen ministeri Anu Vehviläinen tiivistää. Hallituksen tavoite tiivistyy yhteen julkisen talouden tervehdyttämiskonstiin. Silloinhan voi omakin työpaikka mennä muun siivouksen matkassa. Tästä syystä myös kunnissa perkaustyö olisi hyvä pitää luottamusväen käsissä. Luottamusväki voisikin samalla ottaa nyt takaisin edes osan siitä vallasta, jonka se on vuosikymmenten aikana joutunut menettämään viranhaltijoille jo pelkästään sen takia, että asioista on tullut . aina vain monimutkaisempia. Samoja byrokratian purkamistalkoita kuin kunnissa käydään monella muullakin alalla. Tarvitaan yksilöityjä ja perusteltuja ehdotuksia. Osa kehuista on varmasti ihan vilpitöntä, mutta taustalla on myös toive, että yrittäjät sankoin joukoin osallistuisivat näivettyneen maan talouden pelastusoperaatioon. Minulle yrittäjyys on vieras asia, mutta kampaajani kanssa käymieni keskustelujen avulla olen yrittänyt päästä kurkistamaan tähänkin maailmaan. Tuntuisi melkein oikeammalta, että Katainen jääväisi itsensä, kun komissiossa käsitellään Suomen talouden tilaa. VIIMEISIMMÄN KÄYNNIN aikana ehdimme ruotia uutta hallitustakin, ministerilistaa ja hallituksen ohjelmaa. Hallituksella on kovat työllistämistavoitteet ja ohjelmassa hehkutetaankin, että Suomen talous ja työllisyys kyetään kääntämään kasvuun vain yrittäjyyden ja työn tekemisen kautta. . Eläkemaksut, vakuutusmaksut, alvit, kampaajani luettelee yrittäjälle määrättyjä maksuja. Samalla Kuntaliitto saisi tarkastella omaakin toimintaansakin. Oulussa uusi baari aloittaa tiloissa, joissa vielä jokin aika sitten toimi kunnianhimoinen taidegalleria. Anja Manninen. Ilman sen kummempia värjäyksiä ja kiharruksia tukan leikkuu vie noin tunnin. Y hdestä uuden hallituksen linjauksesta ei ainakaan ole epäselvyyttä: hallitus käy tarpeettoman byrokratian kimppuun tosissaan. Turhia tehtäviä karsitaan varsinkin kunnilta. Normeja väljennetään. Päin vastoin, missäpä turhilta tuntuvista tehtävistä ja haitallisista normeista paremmin tiedettäisiin kuin juuri kunnissa. Esimerkiksi kuntien valtionosuuksien ankarat leikkaukset eivät auttaneet julkista taloutta lainkaan. Siihen hänellä ei ole oikeutta. Sosiaalisena ihmisenä hän on omalla alallaan. Kukapa omia työtehtäviään ryhtyisi karsimaan. Sen olen oppinut, että yrittäjyys tarkoittaa ainakin kovaa työtä ja pitkiä työpäiviä. Kampaajani on tarkan työn tekijä. Maksut ovat sitä suuremmat, mitä iäkkäämmästä työntekijästä on kysymys. Yrittäjiä kehutaan ja kannustetaan. Niissä tuskaillaan joutavalta tuntuvan kanssa yhtenään. Kunnissa kannattaisikin suorastaan organisoitua ministerin avuksi. Suomen talousongelmat pahenivat Kataisen itsensä pääministerikaudelta. Juuri Katainen johti hallitusta, jonka on hyvin yleisesti katsottu kuuluvan Suomen historian huonoimpiin. Siinä Katainen on oikeassa, että hänen hallituksensa leikkasi valtion menoja. Jos tässä ei onnistuta, kuntien hevoskuuri jatkuu. M yös Kuntaliiton pitää nyt terhakoitua. Ne olivat hölmöläisen peiton jatkamista ja julkisen rahan siirtämistä taskusta toiseen. Kataisen hallituksen politiikan kärsijöiksi joutuivat kunnat. Myöskään keskus- ja alueviranomaisten aktiivisuuteen ei tässä asiassa kannata liikaa turvata. Viime vaalikauden aikana tehdyt yritykset kertoivat, että se tie ei johda tuloksiin. Tämä on toisaalta ymmärrettävääkin. Hallitus vähentää kuntien kustannuksia miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Projektin periaatteita luetellaan hallitusohjelman liitteissäkin. Kasvun ja talouden nousun yritykset olivat sen sijaan olemattomia. Hän itse maksaa oman lomansa, jos sellaisen kykenee pitämään. OLEMME yhtä mieltä siitä, että veroja on maksettava, jos yhteiskunta aikoo pitää huolta myös heikommista. Lapset saa viedä päivähoitoon, sairaita hoidetaan, nuoret saavat käydä koulua ja opiskella. Tukien avulla keinottelu saa kampaajani kiihtymään. Sitä hän ei voi sietää. Kampaajani yrittäjyys lienee varmalla pohjalla edellyttäen, että hän pysyy terveenä ja työkykyisenä. Stockmann lopettaa Oulussa pienemmistä yrityksistä puhumattakaan. Yksittäisten tuottajien niskassa ovat sellaiset paperisulkeiset, että niitä on ?Järjen käyttö on sallittua?, kuntaministeri Anu Vehviläinen tiivistää tärkeän ohjeen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisessä. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Missäpä turhilta tuntuvista tehtävistä ja haitallisista normeista paremmin tiedettäisiin kuin juuri kunnissa. pysyttävä karsimaan. Yleinen valitus ei tässäkään auta. Kun kuntien on ollut pakko selviytyä valtion määräämistä velvoitteista, kuntien verotus on kiristynyt uusiin ennätyksiin ja lainamäärä entisestään kasvanut. Onkin suoranainen paradoksi, että Katainen on koulumestarina arvioimassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelmaa. Päälle tulevat lisäksi tilavuokrat, verot, työtarvikkeet. Hän sanoo, että pakolliset maksut nousevat pian yhtä suureksi kuin palkka, jonka hän maksaisi työntekijälle, jos hän sellaisen palkkaisi. . Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kunnallisväen kannattaa nyt auttaa hallitusta YRITTÄJILLÄ ON näinä aikoina paljon ystäviä
Toivottavasti vyönkiristyksen vastapainoksi saadaan entistä enemmän myös valonpilkahduksia. PÄÄTÖKSENTEKIJÖILTÄ vaaditaan rauhallista pitkäjänteisyyttä nähdä, minkä suu- remman tavoitteen eteen erilaiset yksityiskohdat muokataan. Sama tarina pitäisi pystyä viestimään myös niille, joita päätökset koskevat. Oikeudenmukaisuus ja kohtuus ovat arvossaan, sillä keittiönpöytien ääressä arvioidaan paitsi omaa tilannetta, niin erityisesti omaa tilannetta suhteessa muihin. Keskusta teki vaalituloksen joukkueena, ja siinä joukkueessa oli ilo olla mukana. Kokoomusta ei päästetä enää sekoittamaan sote-soppaa.? Savon Sanomat: ?Työntekijäjärjestöjä houkutellaan hyväksymään kitkerät lääkkeet tarjoamalla parannusta muutosturvaan ja mahdollisesti myös irtisanomissuojaan. Vai onko Sipilä vain rehellisesti pannut vaihtoehdot pöydälle? Jos hallitus onnistuu tavoitteessaan ja yhteiskuntasopimus saadaan aikaan, on saavutettu jotakin historiallista.? Karjalainen: ?Ympäristöväki ja vihreät polkaisivat käyntiin kampanjan, jossa kymmenettuhannet suomalaiset vaativat ympäristöministeriön säilyttämistä. Tämä ei ole voinut olla vaikuttamatta siihen, että hallitusneuvotteluissa päädyttiin ympäristöministeriön säilyttämiseen. Vastakkainasettelun lietsominen olisikin ollut turhaa. Porukassa, vahvalla ryhmähengellä, tulevista koitoksistakin parhaiten selvitään - niin Keskusta kuin Suomikin.. saati hallinnon aloista ? olisi lopettamisuhan alaisena. Yhdistetty salkku on painava. Kimmo Tiilikaisella on vastuullinen tehtävä osoittaa, etteivät salkun lokerot ole toisiaan pois sulkevia, saati toistensa vihollisia. Vihreästä paikallispolitiikasta keskustaan siirtyneellä luomuviljelijällä on tähän edellytykset.?. Myös verotusta huojennetaan. Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, hallitus leikkaa julkisia menoja 1,5 miljardilla. Onko kyse kiristyksestä, niin kuin muutamat ay-järjestöt ovat jo ehtineet parahtaa. Kohti samaa tavoitetta päästiin yhdistämällä maa- ja metsätalousministerin sekä ympäristöministerin tehtävät Samoin tosin yhdistettiin myös oikeus- ja työministeriön tehtävät, eikä kenellekään tule mieleen, että jompikumpi ministeriöistä . Sen jälkeen me molemmat, Keskusta ja minä, olemme tahoillamme eläneet vaalien jälkeisessä siirtymävaiheessa. Se on alkupäivien tunneläikähdyksen jälkeen sujunut molemmilla valoisin mielin tulevaan suhtautuen ja moninaisia käänteitä kiinnostuksella seuraten. Molemmat olemme aktiivisesti koittaneet vaikuttaa siihen, mitä seuraavaksi tuleman pitää. EILEN oli taas maanantai, ja siitä alkoi arki. Hallituspuolue Keskusta on vaalinsa juhlinut, ohjelmansa hyväksynyt ja ministerinsä valinnut - nyt savotta on täydessä käynnissä. Ja arki, se on enemmän ruisleipää kuin kermakakkua. ?Pessimisti ei pety?, meille on useamman kerran opetettu viimeisten viikkojen aikana. Tulkitsen niin, että ohjetta on tarkoitus noudattaa erityisesti odotuksia ladattaessa. Pettymyksiä aiheuttaa usein odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita, ei läheskään aina todellisuus sinänsä. On tuiki tärkeä muistutus, että nyt olisi hyvä olla maltillinen odotusten kanssa: kaikki asiat eivät kerralla napsahda kuntoon, vaikka Keskustan taitavat naiset ja miehet ovatkin niitä taas hoitamassa. Mutta monet asiat napsahtavat kuntoon, ja vielä useampien suunta kääntyy. Pessimistin asenteella tulee helposti kiinnittäneeksi huomion siihen tyhjään puoleen. Politiikan kompromisseissa me keskusta- Pettymyksiä aiheuttaa usein odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita, ei läheskään aina todellisuus sinänsä. ?Keskusta teki vaalituloksen joukkueena, ja siinä joukkueessa oli ilo olla mukana. Porukassa, vahvalla ryhmähengellä, tulevista koitoksistakin parhaiten selvitään - niin Keskusta kuin Suomikin. Muut lehdet LEHDET OVAT ARVIOINEET viikonvaihteen aikana uutta hallitusta. Ilta-Sanomat: ?Kimmo Tiilikaisen nimittäminen maatalous- ja ympäristöministeriksi oli yllätys hänelle itselleenkin, mutta tehtävien sälyttäminen yhdelle henkilölle on perusteltua; siinä määrin ympäristöpainotteista EU:n maatalouspolitiikka nykyään on. Silmiinpistävää on, kuinka tiukasti kaikki rakenneuudistusten kannalta keskeiset kortit ovat Sipilän kädessä. Peruspalvelu- ja perheministeri Juha Rehulan tehtävänä on potkaista soteuudistus käyntiin. Siihen voimme luottaa ja sen eteen jokainen töitä tehdä. ARKIPÄIVÄN todellisuutta arvioidessa pessimismi ei ole hyvä lähtökohta. Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä. 2.6.2015 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Arki alkaa Paula Lehtomäki KESKUSTAN puoluetoimistolla juotiin kakkukahvia kun minä ryhdyin tyhjentämään eduskunnan työhuonettani. Elettiin maanantaita vaalien jälkeen, kuusi viikkoa sitten. ja joutunut jo jonkinlaisen salaliittoteoriankin kohteeksi. Kotikeittiöiden pöytien ääriin se näyttäytyy vähintään osittain draamasarjana, jonka tutuille päähenkilöille sattuu ja tapahtuu. Syksyllä tarina koskettaa jo toisella tavalla, kun ohjelmakirjaukset muuntuvat kouriintuntuvaksi konkretiaksi. Kuva: Jari Laukkanen laiset kompuroimme aivan liian usein tyhjän lasin syndroomaan. Neuvotteluväännön jälkeen jäämme murehtimaan, mitä ei saavutettu, emmekä hehkuta, mitä saavutettiin. Riskinä on, että poliittiset saavutuksemme jäävät muiltakin huomaamatta, jos emme niitä itse arvosta. KESÄ on kukkeimmillaan, mutta politiikan arki ei näytä olevan ruusuilla tanssimista. Hallitus on kohdannut jo ensimmäiset mielenosoituksensa, kokenut ensimmäisen ?sooloilukohunsa
Niitä ei ole liiemmin kuulunut. PRESIDENTTI Sauli Niinistö antoi Sipilälle ja hänen hallitukselleen vahvan tuen perjantai-. Rankat leikkaussuunnitelmat, muun muassa työttömyysturvan 200 miljoonan euron säästötavoite, ovat hermostuttaneet erityisesti demarivaltaisen SAK:n. kesäkuuta mennessä, tuleeko nyt voimassa olevaan työehtosopimukseen vielä äärimaltillinen kolmas jatkovuosi. Akavalaiset ja STTK näyttäisivät olevan siihen valmiita, mutta SAK:n liitoissa emmitään. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies parahti, että ministeri sooloilee eikä tämä voi olla hallituksen linja. Sen sijaan SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly piti tempausta tervetulleena. Mistään muista toimista ei ole päätetty, Sipilä sanoo. Hän muistuttaa, että hän on yhdessä tasavallan presidentin kanssa vaatinut myös eliitiltä kohtuuden viestejä yhteiskuntasopimuksen tueksi: . Puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo, että työministerin olisi pitänyt kertoa tällainen kannanotto etukäteen pääministerille. Sipilä itse kirjoitti jyräkän blogin. Jos se kaatuu, edessä on ehdollisia lisäsäästöjä ja veronkorotuksia 1,5 miljardin edestä. . Hän ilmoitti, että kela-maksun palauttamisesta ei ole edes keskusteltu. Pääministeri kumosi myös Iltalehden tiedot, että hallituksella olisi salainen lista toimenpiteistä, joilla se pakottaa ay-liikkeen yhteiskuntasopimukseen. Lindström uhkasi työnantajia kela-maksun palauttamisella, mikäli työnantajien passiivisuus kaataa hallituksen havitteleman yhteiskuntasopimuksen. Kela-maksu ei ole työnantajille pikku juttu, se toisi miljardiluokkaa olevan lisälaskun. Hallitus poisti kela-maksun elvytyksen nimissä vuoden 2010 alusta. TUKEA hallitus tarvitseekin. Lyly on aiemmin valitellut, että hallituksen yhteiskuntasopimushanke on epäreilu: lasku tulisi vain palkansaajille. Lylyn mukaan Lindströmin esitys tasapainottaa ajattelua. KESKUSTA tuskastui oitis Lindströmin vetoon. Monet liitot ovat aiemmin hyväksyneet lähellä nollaa olevan palkankorotuslinjan, kun työttömyysturvaan on tullut kohennusta. Ilmapiiriä kuvaa sekin, että ay-liike kutsuu yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtoina olevia säästö- ja veroratkaisuja kiristyspaketiksi Työnantajat ja ay-liike ratkaisevat 15. Lehden mukaan listalla on esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden rajaus tai poistaminen. Sipilän mukaan tällaisia listoja ei ole. SIPILÄ korostaa, että yhteiskun- tasopimuksella tavoitellaan Suomen etua eikä sitä ole suunnattu ketään vastaan. . Teidän päätehtävänne on muuttaa Suomen suunta, presidentti kannusti. Näyttävänä tuen eleenä hän kätteli lopuksi hallituksen toiseen kertaan ja pyysi sen mukaansa samaa tahtia ulos toimittajien edestä. SIPILÄ joutui jo sunnuntaina tyynnyttelemään aallokkoa, jonka työ- ja oikeusministeri Lindström puhalsi yhdellä tiedotteellaan. 4 2.6.2015 uutisanalyysi Hallitus aloitti kompastellen PÄÄMINISTERI Juha Sipilä ei ehtinyt edes avata maanantaiaamuna hallituksensa avokonttoria, kun perussuomalainen ministeri Jari Lindström oli jo osoittanut, kuinka tarpeellinen se onkaan. Kesäkuun kestävällä ministerien yhdessä istumisella Sipilä yrittää saada porukan puhaltamaan yhteiseen hiileen koko Suomen puolesta. Siksi minun on vaikea ymmärtää, että asiasta käydään keskustelua vastakkainasettelun näkökulmasta, hän kirjoittaa. Hallitus jättää oman esityksensä heinäkuun puolivälissä, kun se on keskustellut kaikkien osa- AY-LÄHDE sanoo, että Lauri Lylyllä on kova työ, jos aikoo rakentaa kasvusopimukselle jatkoajan ja solmia yhteiskuntasopimuksen malttikorotuksia vaativan hallituksen kanssa. Vaikeusastetta lisää se, että ay-demarit haluaisivat rokottaa samoista äänestäjistä kilpailevia perussuomalaisia sanojen ja tekojen ristiriidasta. Pentti Manninen Kela-maksu ei ole työnantajille pikku juttu, se toisi miljardiluokkaa olevan lisälaskun. puolien kanssa. Vastauksia se odottaa 21. Yhteisessä luokassa pääministeri yrittää opettaa, että ministerit eivät saa sektoroitua pelkästään oman hallinnonalansa edusmiehiksi ja -naisiksi. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström uhkasi työnantajia kela-maksun palauttamisella. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva na hallituksen tervehdyskäynnillä Linnassa. Sipilän johtamistapaa Niinistö kiitteli juuri sellaiseksi, jolla asiat hoidetaan. . elokuuta mennessä. JOS YHTEISKUNTASOPIMUS syntyy, hallitus alentaa työn verotusta vajaalla miljardilla eurolla. Lakkoherkkä auto- ja kuljetusala on jo kuuluttanut lakkoasetta hallituksen suunnitelmia vastaan. TYÖANTAJIEN Lindström-reaktio tuli heti
Tässä tullaan näkemään vielä moneen kertaan, että he (perussuomalaiset) ovat väärässä hallituksessa. RAILO pitää hyvin mahdollisena, että vaalikauden aikana nähdään jonkinlainen hallituskriisi, kun tehdyt leikkaukset alkavat tosissaan tuntua kansalaisten arjessa ja perussuomalaisten kannatus painuu laskuun. Kompastuskiveksi voi Railon mukaan muodostua hallitusohjelmaan kirjattu ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen leikkaaminen, jolla on suuri symbolinen merkitys. Hallituskriisin mahdollisuus kasvaa, mitä lähemmäs tullaan vuoden 2019 vaaleja ja mitä suurempi tarve puolueille tulee nostaa profiiliaan. . Vähiten liberaali on Sipilä, joka hänkin on liberaalimpi kuin useimmat liberaalit luulevat. Mikael Pentikäinen Maaseudun Tulevaisuudessa Pääministeriksi Suomi saa arvokonservatiivin, joka vastusti tasa-arvoista avioliittolakia. Haluan kuulla, mitä kolmen ässän ja muiden tuoreiden ministereiden laatimat linjaukset vaikuttavat minun elämääni. Suvi Peltola Koillissanomissa Työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin viikonloppuiset kannanotot mahtuvat ulkoministeri Timo Soinin mukaan sananvapauden puitteisiin. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva heenjohtaja Sampo Terho lupaa puuttua tiukasti ryhmän jäsenten käytökseen, jos tarvetta tulee. . Hän sanoo, että oppimista on vielä paljon ja työtä riittää. Hän katsoo kuitenkin televisiota ja haluaa hakea saunakaljansa lähikaupasta. Heikki Vento Suomen Kuvalehdessä Lakkiaiset on takana. Kuitenkin uskoisin, että en joudu enää samalla lailla. Hallituspuolueiden valtiopäivämiehistä Ilkka Kanerva oli pois äänestyksestä ja Sipilällä ei ollut puhemiehen korokkeella äänestysnappia. Sipilää äänestivät hallitusrintaman lisäksi siis Sari Essayah, Antero Laukkanen, Päivi Räsänen, Sari Tanus ja Peter Östman sekä Ahvenanmaan Mats Löfström. Sillä lailla. Keskustan ministeriryhmä on liberaali. Nyt on lakki kourassa. 3Sivun tyttö Kauppalehdessä Nyt jos koskaan, uuden hallituksen ottaessa komennon Suomessa ja sen ryhtyessä toteuttamaan laatimaansa ohjelmaa, tarvittaisiin puheisiin konkretiaa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva. Onhan se nyt kummallista, että sen kerran kun sitä valtaa annetaan, on ministeri, niin minun pitäisi sitten kysellä joka puolelta, että saanko lähettää tiedotteen. Jari Lindström Ilta-Sanomissa Keskustan maakuntakonservatiiveja pelänneet cityvihreät voivat olla rauhassa. Me olemme nyt kokeneempi puolue kuin neljä vuotta sitten, Terho sanoi maanantaina yksimielisen valintansa jälkeen. Entinen europarlamentaarikko on eduskunnassa vielä noviisi. Olikohan tämä koko vaalikauden sitoutuminen? Pentti Manninen lainat Ei kaduta yhtään. Odottavatko he, että porvarit puolustavat duunarin asiaa, Railo kysyy. . En halua kuulla tuhannetta kertaa, kuinka maamme tarvitsee talouskasvua. 5 2.6.2015 Terho perussuomalaisten ryhmänjohtajaksi PERUSSUOMALAISTEN uusi eduskuntaryhmän pu- Sampo Terho. Hän ei todennäköisesti osannut odottaa millainen meteli hänen sanomisistaan nousee, Railo sanoi STT:lle. Toisaalta ministeriksi perjantaina nousseen entisen paperiduunarin kommentit heijastelevat Railon mukaan uuden hallituksen sisäisiä ideologisia eroja. SDP:n äänestäjiä puolelleen houkutellut perussuomalaiset edustaa Railon mukaan hallituksessa tyystin toisenlaista talouspoliittista linjaa kuin keskusta ja kokoomus. RAILO sanoo yllättyneensä, että SDP:tä duunarien unohtamisesta moittinut perussuomalaiset lähti samaan hallitukseen keskustan ja kokoomuksen kanssa. . Mikään puolue ei halua lähteä vaaleihin saamaan selkään, Railo summaa. PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin mukaan Jari Lindström on toiminut elinkeinoelämälle suunnatussa kannanotossaan sananvapauden puitteissa. Soinin mukaan asiasta noussut kohu kertoo yhteiskuntasopimuksen tärkeydestä. Soini luonnehtii keskustelua hallituksen salaisista uhkauslistoista agenttitarinoiksi. Soini sanoo luottavansa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sanaan, ettei mitään salaisia listoja ole. apollon tietäjät Sipilän yllätystukijat PANITTEKO merkille, että Juha Sipilä sai viime viikon pääministeriäänestyksessä 128 ääntä, vaikka hallituspuolueilla on eduskunnassa vain 124 edustajaa. Lisätuki tuli kristillisdemokraateilta ja Ahvenanmaan edustajalta. Hän arvioi, ettei puheenjohtajan vaihtuminen Jari Lindströmistä häneen vaikuta sinänsä kovin suuresti ryhmän johtamiseen, mutta oppositiosta hallituspuolueeksi siirtyminen kyllä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Ritva (Kike) Elomaa ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Ari Jalonen. Tutkija: Kokemattomuus näkyy Lindströmin puheissa OIKEUS- JA TYÖMINISTERI Jari Lindströmin (ps.) kokemattomuus ministerinä näkyy hänen kommenteissaan kela-maksujen palauttamisesta työnantajille, arvioi Turun yliopiston erikoistutkija Erkka Railo.
Hän mainitsi esimerkkeinä solidaarisuusveron jatkamisen ja yksityisen hammashoidon Kela-korvauksen heikentämisen. HALLITUKSEN tavoitteena on saa- vuttaa säästöjä uudistamalla, ei leikkaamalla. Sipilä tähdensi, että onnistuneen uudistuksen jälkeen lopputulos voi olla aikaisempaa parempi, vaikka rahaa käytetään vähemmän. Hallitus tekee isoja säästöjä erityisesti koulutukseen. Kuva: Jari Laukkanen. Kaavailtu ennenaikainen puoluekokous ei kuitenkaan toteutunut. Sipilä myöntää: Säästöt tekevät kipeää SAMULI NISSILÄ Annika Saarikko ja Juha Rehula jakavat perhe- ja peruspalveluministerin salkun puoliksi. . Puolueen kaksi muuta kansanedustajaa ovat Antero Laukkanen ja Sari Tanus. VALTIONTALOUDEN säästöt tekevät kipeää, mutta niiden vaihtoehto olisi vielä paljon huonompi, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi uuden hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa perjantaina Helsingissä. Sipilän mukaan säästöpäätökset on pyritty tekemään niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista. Hän korosti, että takuueläke nousee, omaishoitajien asema paranee, eikä lapsilisiin kosketa. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti, että säästöt koskevat myös hyvätuloisia. Hän aikoo maalata ne autotallissaan hallituksen väreihin, jos suinkin kesällä ehtii. SIPILÄ ei vielä tiedä, aikooko hän muuttaa pääministerin virkaasuntoon Kesärantaan. . Joku syöttää, joku runttaa ja joku pistää kiekon maaliin. Sipilä paljasti luvanneensa puheenjohtajakollegoilleen omat kepupyörät. Hän kertoo STT:lle saaneensa tästä kentältä todella paljon pyyntöjä. . Paljon hyvää tapahtuu, GrahnLaasonen korosti. HALLITUSPUOLUEIDEN johtotrio Sipilä, Stubb ja ulkoministeri Timo Soini vakuuttivat, että puolueet luottavat toisiinsa. . Tasa-arvo ei etene ilman tavoitteita ja toimenpiteitä, Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen muistuttaa. Keskustanaiset uskovat, että seuraava hallitus kykenee turvaamaan perheiden hyvinvoinnin hankalasta taloustilanteesta huolimatta. Hallituksen linjaukset ovat raskaita kaikille suomalaisille, keskustanaiset myöntää. PUOLUEEN heikko vaalitulos ja jääminen oppositioon on Räsäsen mukaan suurin syy sille, ettei hän asetu enää ehdolle uudelle puheenjohtajakaudelle. . Pääministeri voi luottaa sataprosenttisesti siihen, että valtiovarainministeri tekee kaikkensa toimeenpannakseen hallitusohjelman, Stubb totesi. Soinin mielestä on voimavara, että puheenjohtajat ovat erilaisia persoonia. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasonen (kok.) myönsi, että säästöt ovat kipeitä. . Pitää kysyä vaimolta, hän totesi. Uusi hallitus aloittaa työnsä maanantai-aamuna kello 8.30 valtioneuvoston linnassa, jonne on raivattu avokonttori. Anne Berner ottaa keskustan jäsenkirjan SUOMENMAAN tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeriksi nimitettävä Anne Berner on liittymässä keskustan jäseneksi. Ei niitä kukaan toivonut, Grahn-Laasonen sanoi. Hän luetteli asioita, joilla koulutusta aiotaan uudistaa. Oma ajatukseni on, että kyllä eduskuntapuoluetta pitää johtaa eduskunnasta käsin. Eduskuntavaalien hyvä henkilökohtainen tulos rohkaisi sekin tähän päätökseen, Essayah kertoo. Hänestä on hyvä, että puolue lähtee uudistuneella johdolla eteenpäin nyt kun edessä on vaihe oppositiossa. Sari Essayah. Peruskouluissa panostetaan digitaalisiin oppimisympäristöihin, kieltenopiskelua aikaistetaan ja opettajakoulutukseen panostetaan. . Periaatteessa uusi jäsen voi valita osaston, mutta suurin osa päätyy siihen osastoon, joka toimii asuinalueella. Juha Sipilä on luvannut Timo Soinille ja Alexander Stubbille lahjaksi hallituksen väreihin maalatut kepupyörät. Kuva: Trond H. Mutta onhan se mahdollista ulkopuoleltakin, Räsänen sanoo. Peter Östman aikoo kertoa suunnitelmistaan heinäkuun alussa. Hän pyrki eduskuntaan keskustan listalta sitoutumattomana. Berner sai vaaleissa lähes 10 000 ääntä. Puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan vanha käytäntö on se, että sitoutumattomana keskustan listalta eduskuntaan valittu liittyy puolueen eduskuntaryhmään. Berner toimi juuri niin. Kun Bernerin hakemus saapuu Uudenmaan piiriin, piiri suosittelee hänelle espoolaista puolueosastoa. Hän vertasi kolmikkoa jääkiekkoketjuun. . 6 2.6.2015 Sari Essayah pyrkii kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi ANNIINA LUOTONEN/STT HELSINKI KANSANEDUSTAJA Sari Essayah asettuu ehdolle kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi. Trosdahl/Lehtikuva KRISTILLISDEMOKRAATEILLE valitaan elokuun puoluekokouksessa uusi puheenjohtaja, sillä kristillisdemokraatteja yli 10 vuotta johtanut Päivi Räsänen ei asetu enää ehdolle. Räsänen odottaa uuden puheenjohtajan löytyvän puolueen kansanedustajien joukosta. lyhyesti SUOMENMAA Kuva: Jari Laukkanen Keskustanaiset kiittävät perheministeristä KESKUSTANAISET ovat tyytyväisiä, että Juha Sipilän hallituksessa perheasiat ovat yhden ministerin vastuulla. Hallituksen kärkihankkeissa on mukana myös lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Lisäksi hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Keskustanaiset muistuttavat, että hallitusohjelmaa täydentämään tarvitaan erillinen tasa-arvo-ohjelma. . Sukupuolivaikutusten arviointia ei saa unohtaa. Minkäänlaista ajamista pois tästä tehtävästä ei ole ollut. Olen tehnyt ratkaisun aivan itse. Räsästä yritettiin kammeta pois puheenjohtajan paikalta jo viime kesänä
Poliitikkojen täytyy osoittaa yrityksille, että niillä ei ole vaihtoehtoja, Anttonen vaatii. Öljy-yhtiöiden vastustus mallille olisi hirmuista. Anttosen mukaan yhtiöitä ei saada mukaan hyvällä vaan pahalla, eli lainsäädännöllä. Anttonen puhui maanantaina Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän järjestämässä seminaarissa Helsingissä. ANTTONEN on kehittänyt mallin, jonka avulla energiayhtiöt saataisiin tuottamaan lisää uusiutuvaa energiaa. Siinä ne velvoitettaisiin rakentamaan vuoteen 2030 mennessä lisää uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Uusien voimalaitosten olisi tuotettava uusiutuvaa sähköä vuosittain vähintään 10 prosentin verran siitä määrästä, jonka yhtiöt ovat vuosittain myyneet tai tuottaneet fossiilista energiaa vuosina 2018?2020 EU:n alueella. Energiayhtiöt siis käytännössä pakotettaisiin investoimaan uusiutuvaan energiaan. Pankki ei enää kuuntele selityksiä, Jäätteenmäki sanoo. . Suomen valtio käytti viime vuonna rahaa vaivaiset 54 miljardia euroa. . Tekniset ratkaisut, energian muodon ja sijoitusmaan ne saisivat valita itse, kunhan ne pysyvät Euroopan unionin alueella. . Kuva: Jari Laukkanen Pakolla ekoenergiaan Mika Anttonen velvoittaisi öljy-yhtiöt investoimaan uusiutuvaan energiaan SAMULI NISSILÄ HELSINKI SIIRTYMINEN uusiutuvaan energiaan onnistuu vain, jos energiayhtiöt pakotetaan siihen, energiayhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen sanoo. Anttosen mielestä Euroopan unionin pitäisi asettaa energiayhtiöille investointivelvoite, jonka avulla ne saataisiin ilmastotalkoisiin. Energiaremonttiin tarvitaan hirvittävä määrä rahaa, jota velkakriiseissä painivilla valtioilla ei ole. Ne alkaisivat kilpailla sillä, kuka toteuttaisi investointivelvoitteensa parhaalla tavalla. Jos velvoitetta ei noudatettaisi, sakon pitäisi olla niin iso, että firmat joutuisivat vararikkoon. . Raha on fossiilisen energian yhtiöillä. Suunta on yhä ylöspäin. . Yritykset todennäköisesti hyödyntäisivät Euroopassa saamiaan oppeja muuallakin maailmassa, ja uusiutuvien voittokulku voisi alkaa. Anttonen uskoo, että Suomella olisi hyvät mahdollisuudet saada investointeja jo alkuvaiheessa, sillä olosuhteet ovat täällä suotuisat uusiutuvalle energialle. Jäätteenmäki vaatii energiakumousta MAAILMA tarvitsee energiavallankumouksen, sillä fossiilisten polttoaineiden aika alkaa olla ohi, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) sanoo. Jäätteenmäen mielestä fossiiliset polttoaineet ovat olleet kuin luottokortti, jonka maksuaika on kolmesataa vuotta ja luottoraja ollut tähän saakka loputon. NYT on tullut takaisinmaksun aika. . On selvää, että ilmastonmuutos on käynnissä. Siksi uusiutuvaan energiaan ei Anttosen mukaan kyetä siirtymään kansallisvaltioiden voimin. . Kyse on pelkistetyimmillään siitä, että aurinko on tehnyt fossiilisin energialähteisiin varastoidun talletuksen, jonka lainaamisesta ihminen maksaa ilmastonmuutoksen kautta korkoa. Tämä takaisi sen, että parhaat käytännöt ja kustannustehok- kaimmat tavat voittaisivat. Velvoitteiden asettaminen valtioiden sijaan yrityksille on Anttosen mukaan tärkeää siksi, että valtiokohtaiset velvoitteet johtavat aina keskinäisiin kiistoihin, kun kaikki maat yrittävät hakea itselleen helpotuksia. YHTIÖISSÄ velvoite aloittaisi Anttosen mukaan massiivisen tuotekehityksen. Korkolaskun pienentäminen on kaikin puolin kannatettava asia. Jäätteenmäki puhui maanantaina Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän järjestämässä seminaarissa Helsingissä.. Energiayhtiöillä on kyky ja resurssit. 7 2.6.2015 Uusiutuvaan energiaan siirtymiseen tarvittava raha on energiayhtiöillä, Mika Anttonen sanoo. Kansallisvaltioilla ei. Se on kylmä tosiasia, joka kannattaa myöntää. Julistukset tai puheet eivät vaikuta suuryrityksiin, sillä ne ymmärtävät vain rahan kieltä. Jos niitä ei saada mukaan, ne jatkavat nykyisellä tiellä maailman tappiin asti, Anttonen toteaa. ENERGIAYHTIÖ Shellin liikevaihto oli viime vuonna liki noin 421 miljardia euroa ja liikevoitto 15 miljardia. Sen kiistäminen on hämmästyttävää, mutta sitä tapahtuu jopa sivistysvaltioiden hallituksissa, Anttonen kummastelee. Hänen mukaansa investointivelvoitteella voisi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Sen Anttonen sai kuulla jo käydessään esittelemässä malliaan Euroopan komissiolle. Hänen mielestään todellisia vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, jos yritykset halutaan mukaan. Anttosen mukaan on turha kuvitella, että yhtiöt tekisivät näin mittavia investointeja markkinaehtoisesti ilman pakkoa. ASIALLA on kiire, sillä maailman ilmastopäästöt ovat kasvussa. Vuoteen 2035 mennessä fossiili- sen energian kulutus on kasvamassa kolmisenkymmentä prosenttia, vaikka nykytasokin on liikaa. Öljyä käytetään tänä vuonna noin 94 miljoonaa barrelia päivässä, kun vuonna 2003 luku oli 80
Mutta emme voi laskea vientiteollisuutta ja kansakunnan tulevaisuutta pelkästään niiden varaan, hän huomauttaa. Yksittäiset tähdenlennot tai edes Nokian taannoinen nouskiito eivät saisi sokaista Niskasen mukaan liikaa päättäjien silmiä. Vaarana tällaisessa ajattelutavassa on, että se johtaa väistämättä muiden tärkeiden tutkimus- ja opetusalojen suhteellisen aseman huononemiseen. . Ulkopuolisesta rahoituksesta on tullut välttämättömyys, mutta kannustinjärjestelmä on kääntymässä itseään vastaan. Koulutus herätettiin konetekniikan osaston alaisuudessa uudelleen henkiin vuonna 2006 elinkeinoelämän ja ulkopuolisen rahoituksen turvin, kun tarve alan uusien osaajien rekrytointiin kävi niin suureksi. Juhani Niskanen ei ymmärrä, miksi niinkin tärkeällä asialla kuin opiskelijoiden työllistymisellä ei ole enää juuri minkäänlaista painoarvoa. . Vain siten saadaan mittarit näyttämään hyviltä ja vieläpä pienin kustannuksin, hän karrikoi. Huolestuttavinta tilanteessa on se, että systeemi ei palvele parhaalla tavalla myöskään tutkimuksen tavoitteita. . Työllistymisen osuus rahanjaon perusteissa on yhden prosentin luokkaa, hän ihmettelee. KOULUTUSPOLIITTISTEN linjausten horjuminen aiheuttaa epävarmuutta, kun yritetään epätoivoisesti roikkua tuoreimpien trendien vanavedessä. . vanhempia tekniikan aloja. Oulun rakentamistekniikan osastohan lakkautettiin suuren kohun saattelemana jo 1990-luvun puolivälissä. Ne alat, jotka ovat kansallisesti tärkeitä, mutta eivät saa ulkopuolista erityisrahoitusta, jäävät jälkeen kaikilla mittareilla ja näivettyvät vähitellen. PERINTEISTEN oppimispolkujen puolustaminen ei Juhani Niskasen mielestä automaattisesti tarkoita uusien innovaatioiden vastustamista. Ei viimeisin yliopistouudistus sinänsä ole toimimaton, vaan sillä oli ihan hyviäkin tavoitteita. Kaikki alat eivät ole samalla viivalla, hän muistuttaa. . Malli ei myöskään rohkaise kehittämään sellaisia innovaatioita, mitä muut eivät ole vielä löytäneet, Niskanen kuvailee tilannetta.. Tutkimus kannattaa tehdä alalta, jota tutkitaan muuallakin, mielellään englantia puhuvassa maassa, jossa on korkealle rankatut tutkimusfoorumit ja kaikki voivat siteerata toisiaan. Kuva: Maria Seppälä . Kun painopiste on nykyisen rahoitusmallin mukaisesti tutkimusten ja julkaisujen määrässä, joutuu suurimmaksi kärsijäksi opetukseen käytettävä resurssi. Samalla vaarannetaan monen elintärkeää perusinfraa ylläpitävän koulutusalan tulevaisuus. Diplomi-insinöörejä valmistuu ja työllistyy erinomaisella prosentilla eri teollisuudenhaarojen ja erityisesti pohjoisen Suomen tarpeita täyttämään. Iso mutta piilee siinä, miten nykyinen rahoitussysteemi kohtelee ns. Perusosaamisesta ei kohta huolehdita enää ollenkaan, harmittelee koneenrakennuksen professori Juhani Niskanen Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta. Kaikki alat eivät ole samalla viivalla. NISKASEN oppiala edustaa perinteistä suomalaista korkeakoulutason osaamista tyypillisimmillään. Ne pitää jonkun opettaa ja opiskelijan opetella, jotta voi tulla työelämän huippuosaajaksi. NYKYINEN rahoitusmalli on johtamassa yliopistomaailmassa nurinkuriseen tilanteeseen, missä perinteistä opetusta kannattaa suorastaan vältellä. Professori Juhani Niskasen mukaan nyt rohkaistaan tekemään pienissä tiloissa kirjoituspöytätutkimusta ja metsästämään julkaisualustoja. . Ilo miljardiluokan satsauksista himmenee, mikäli osaajia ei jatkossa ole enää varaa kouluttaa. . Esimerkiksi konetekniikassa pitää insinöörin edelleen osata lukea piirustuksia ja tehdä lujuuslaskelmia. Ohjausmekanismit sen sijaan ovat epäonnistuneet, professori Niskanen summaa tilanteen. Modernit muotialat kuten ympäristö, ilmastonmuutos, it ja digitalisaatio vievät Niskasen mukaan valtaosan ulkopuolisesta tutkimusrahapotista. . Ketään ei näytä kiinnostavan, miten perustutkimus muutetaan teolliseksi toiminnaksi ja kaivatuiksi vientituloiksi. Tottakai pitää olla iloinen esimerkiksi pelialan kansainvälisistä menestystarinoista. 8 2.6.2015 Rahoitusmalli on iso rasite Professori: Tutkimuksen suosiminen näivettää perinteisten alojen yliopisto-opetusta RISTO LUODONPÄÄ OULU YLIOPISTOJEN ja korkeakoulujen rahahanoja väännetään entistä tiukemmalle uunituoreeseen hallitusohjelmaan kirjattujen säästöpäätösten takia. Erityisen ahtaaksi käy elintila yliopistoissa annettavalla perusopetukselle. Pikemminkin päinvastoin. Koneenrakennuksen professori Juhani Niskanen on huolissaan yliopistojen perusopetuksen puolesta. Jos rahoitusmalliin ei saada pian muutosta, niin opetus muuttuu yliopistoille entistä kannattamattomaksi
Kuva: Jari Laukkanen Puumala perää enemmän painoarvoa opetukselle ja työllistymiselle KESKUSTAN kansanedustajan Tuomo Puumalan mielestä yliopistojen rahoituksessa pitäisi painottaa nykyistä enemmän opetusta ja työllistymistä. . Korkeatasoiselle perusosaamiselle riittää työmarkkinoilla kysyntää myös jatkossa. Sen jälkeen euromaat arvioivat sopimusta ja vievät lainaerän vapauttamispäätöksen kansallisten parlamenttien hyväksyttäväksi. Tukiohjelman viimeisen lainaerän avulla Kreikka voisi pärjätä jopa vuoden loppuun asti, sillä lainojen erääntymistahti helpottaa syksyn jälkeen. ILMAN tukilainaa Kreikka uhkaa ajautua maksukyvyttömäksi, mikä voi laukaista maan eron euroalueesta. Se, että perjantaina jäisi maksamatta 300 mil- joonaa IMF:lle, ei tarkoita vielä Kreikan maksukyvyttömyyttä tai porttia euroeroon, pääekonomisti Rantala totesi Aktian suhdannekatsauksen julkistuksen yhteydessä. KREIKAN lainaneuvottelut ovat polkeneet paikallaan viikkokausia, ja Kreikan kassan hupenemista on povattu pitkin kevättä. Hallitus aikoo myös perua aiempia säästöjä ja palkata takaisin työntekijöitä julkiselle sektorille. PAINETTA neuvotteluihin tuo se, että Kreikalla erääntyy kesäkuussa 1,5 miljardin euron edestä vanhoja lainoja Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Vaikkapa arktinen osaaminen Lapin yliopistossa, biotalousosaaminen Itä-Suomen yliopistossa, energiaklusteri Vaasassa tai soveltavaan kemiaan liittyvä osaaminen Keski-Pohjanmaalla. Vastaavia vahvuusaloja tarvitaan yhä enemmän. KREIKAN pitäisi päästä velkojiensa kanssa sopuun tällä viikolla, jotta se saisi viimeisen lainaeränsä maksuun ennen tukiohjelman päättymistä. Toistaiseksi hallitus on onnistunut haalimaan rahoja kasaan muun muassa aluehallinnon varoista nipistämällä. Tälläkin kertaa neuvotteluista löytynee tie ulos, vaikka sopua ei syntyisi kuluvalla viikolla. Se on jo nähty. Tuomo Puumala myöntää, että tutkimusta ja opetusta ei voi yliopistoissa kokonaan erottaa toisistaan. Keskustan iskukykyisellä ministeriryhmälläkin on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa suomalaisen koulutukseen, koska hallituksen on tarkoitus työskennellä jatkossa kollegiaalisemmin eli tehdä päätöksiä yhdessä. . Uskon, että valtionpäämiehet haluavat välttää (Kreikan kohdalla) tätä keskustelua viimeiseen saakka, Rantala arvioi. Painetta neuvotteluihin tuo se, että Kreikalla erääntyy kesäkuussa 1,5 miljardin euron edestä vanhoja lainoja. Laadukas opetus perustuu aina laadukkaaseen tutkimukseen. KESKUSTA jäi hallituksen salkkujaossa taas kerran ilman opetusministerin pestiä, millä voi olla oma vaikutuksensa koulutuspolitiikan painopisteisiin. Tuomo Puumala on vahvasti ehdolla uuden eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän uskoo, että koulutuspuolen ratkaisuissa näkyy jatkossa myös vahva keskustalainen leima, vaikka säästöt kohdistuvat sille lohkolle kaikkein kipeimmin. . Pankki kuitenkin uskoo, että Kreikka nöyrtyy ja toteuttaa vaaditut säästöt. Nordean mukaan Kreikan euroero ei toisi enää dramaattisia markkinahäiriöitä. Uskon, että tätä kautta myös perinteisemmät alat vahvistuvat. Ensimmäinen eräpäivä on jo perjantaina, mutta Kreikka voi ehkä maksaa velat yhtenä könttänä kuun lopussa. . Niiden on kuitenkin löydettävä omat vahvuusalansa sekä tehtävä tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa, hän painottaa. Erinomaisia esimerkkejä on Puumalan havaintojen mukaan jo olemassa eri puolilla Suomea. . Finanssikonserni Nordea arvioi viikkoraportissaan, että Kreikan lähtö eurosta on lähempänä kuin koskaan. Euroalueen osakkeet voisivat heiketä 5?10 prosenttia, mutta reaktio jäisi väliaikaiseksi, sillä euroalue on ehtinyt varautua Kreikan lähtöön. Poliittisesti Kreikan lähtöä olisi yhä vaikea niellä, sillä se laukaisisi isoja kysymyksiä eurooppalaisen integraation suunnasta. Suomessa asia viedään eduskunnan suureen valiokuntaan. MYÖS Aktian pääekonomisti Anssi Rantala arvioi, että neuvotteluissa eletään ratkaisevia päiviä. . 9 2.6.2015 Kreikka-neuvotteluissa odotetaan pian ratkaisua ANNU MARJANEN, OLLI KUIVANIEMI/STT HELSINKI Tuomo Puumala luottaa keskustalaisen kädenjäljen näkyvän koulutuspolitiikassa jatkossakin. Tavoite on molempien osa-alueiden menestyminen. . Valtiovarainministeri Yanis Varoufakis keskustelee tilanteesta sisäministeri Nikos Voutsisin kanssa. Voimme pääministeripuolueena vaikuttaa siihen, että meille tärkeät koulutuspoliittiset tavoitteet, kuten alueellinen tasa-arvo ja ihmisten välinen oikeudenmukaisuus toteutuvat. Ilman tukilainaa Kreikka uhkaa ajautua maksukyvyttömäksi, mikä voi laukaista maan eron euroalueesta. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande ovat keskustelleet puhelimitse Kreikan pääministerin Alexis Tsiprasin kanssa. Keskeiset kiistakysymykset liittyvät Kreikan eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden uudistamiseen. Kreikan hallitus ei halua leikata eläkkeitä, koska se sotii pääministeripuolue Syrizan vaalilupauksia vastaan. Virkamieslähteen mukaan edessä voi olla uusi ?tekninen lisäaika?, joka mahdollistaisi lainaerän maksamisen kesäkuun jälkeen. Kreikka tarvitsee uutta tukilainaa kipeästi, sillä maalla erääntyy kesällä poikkeuksellisen suuri määrä lainoja. EU:n yhtenäisyys on kovalla koetuksella myös Britannian EU-kansanäänestyksen takia. . Kuva: Aris Messinis/Lehtikuva/AFP Photo. Lainaohjelma erääntyy kesäkuun lopussa. Virkamieslähteiden mukaan kuluva viikko on ratkaiseva, sillä reilun seitsemän miljardin euron lainaerän vapauttaminen vie aikaa. Kreikan pitäisi ensin päästä sopuun virkamiestasolla eli lainoittajia edustavan troikan kanssa. Laadukas opetus perustuu aina laadukkaaseen tutkimukseen, hän tiivistää. RAHOITUSMALLIEN viilaamisen ohella Tuomo Puumala nostaisi oppilaitosten menestymisen välineeksi vahvuusalojen etsimisen. . En sanoisi, että loppu lähestyy, mutta ratkaisu lähestyy, hän sanoo viitaten neuvotteluihin, joita on käyty viime päivinä myös valtiojohtajien tasolla. Pienemmät maakuntayliopistojen kyllä pärjäävät kovenevassa kilpailussa. Jo senkin takia, että uuden hallitusohjelman kärkihankkeita on opintojen vauhdittaminen ja nopeampi työllistyminen, hän huomauttaa. Hallitusneuvotteluihin osallistuneen Puumalan mukaan yliopistot tarvitsevat päättäjien taholta riittävät kannusteet kehittää opetustaan, jotta tavoitteet saavutettaisiin.
Puvustus Ritva Lampela. Äänet ja valot Mika Impiö. Rooleissa ovat Ilkka Marttala, Tuula Piittinen, Arvi Ailinpieti, Sari Hourula, Aino-Maija Lampela, Mikko Lampela, Ritva Lampela, Sanna Papunen, Kimmo Pelander, Mirjami Peurasaari ja Anne Rahikainen. . Esityksiä on kaikkiaan kahdeksan. Näytelmän ohjaa Hanna Littow. Näytteleminen on minulle poistuminen omalta mukavuusalueelta. Kulkurin ja Helenan rakkaustarinaan pystyy hyvin uppoutumaan, vaikka se ajallisesti sijoittuukin kauas meidän ajastamme, Littow kertoo. NÄYTELMÄÄ tekemässä on niin edelliskesiltä tuttuja näyttelijöitä kuin uusia kykyjä. Etenkin puvustukselle vaihtuvat miljööt ovat todellinen haaste. FAKTA Romantiikkaa ja musiikkia Pohjanrannan kesäteatterin Kulkurin valssi on ensi-illassa 24.6. Silti tässäkin näytelmässä jatkamme puvustuksessa kierrätysteemalla. Kohtauksiin on sijoitettu paljon musiikkia, upeita pukuja sekä vauhtia ja vaihtuvia tilanteita. Kulkurin valssissa pyörähdellään neljässä eri miljöössä. Elokuvan tavoin tarina alkaa Pietarista. Lisäksi lavalla ollaan sirkuksen, mustalaisleirin ja kartanon lavasteissa. Musiikin ohjauksesta vastaavat Sari Hourula ja Niko Mäenalanen. On mukavaa päästä tällaiseen rooliin. kello 18. Se sujuu kokemuksella, mutta näytteleminen on jotain aivan uutta, Marttala sanoo. Tukenaan hänellä on jo aiemmista Pohjanrannan kesäteatterin näytelmistä tuttu Tuula Piittinen, joka näyttelee ja laulaa Helenan roolin. Piikatytöstä päärooliin noussut Piittinen on konkari niin laulajana kuin näyttelijänäkin. . 10 2.6.2015 Kulkuri Arnold (Ilkka Marttala) on joutunut Rosinka-neidon (Aino-Maija Lampela) viettelyn kohteeksi yhdessä näytelmän kohtauksessa. Sen he kokevat Elstelän käsikirjoituksesta saaneensa. . Kulkurin valssi kuuluu teemana läpi näytelmän. Lisäksi kohtauksissa raikuu mustalais- ja operettimusiikki. NÄYTELMÄN musiikillisesta laadusta vastaavat näyttelijöinä toimivat korkeatasoiset laulajat. Kulkurin roolin myötä ensimmäistä kertaa näytelmälavalle kipuava Ilkka Marttala on ammattimuusikko, joka hyppää omien sanojensa mukaan nyt täysin tuntemattomaan. . Näytelmä on aiempaa enemmän romanttinen tarina kuin kesäteatterimainen farssi. Mutta ei tässä yksin loisteta, näytteleminen on tiimityötä, hän sanoo.. Vanhoista vaatteista tehdään uusia hyvällä suunnittelulla ja taitavan ammattiompelijan työllä, puvustuksesta vastaava Ritva Lampela kertoo. Niin elokuva kuin näytelmäversio sijoittuvat 1800-luvun loppupuolelle, mikä lisää puvustuksen vaikeusastetta. Tämän haasteen Lampela sanoo selättäneensä elokuvan katsomisen lisäksi tuon ajan kuvien tarkalla selailulla. KOKO näytelmäryhmä on katsonut Kulkurin valssi -elokuvan saadakseen tuntumaa tähän suomalaisklassikkoon. Hanna Littow korostaa, että näytelmästä ei ole tarkoitus tehdä elokuvan toisintoa, vaan ottaa sopivia vaikutteita. . Keikkailu ja laulaminen ovat kuin hanskojen laittaminen käsiin. Harrastajateatterilaiset harjoittelevat parhaillaan suomalaisen Kulkurin valssi -klassikkoelokuvan näytelmäversiota, jota vielä on ollut vähän teatterilavoilla nähtävissä. Kulkurin valssi on Mika Waltarin käsikirjoittama ja näytelmäversion on tehnyt hänen lapsenlapsensa Joel Elstelä. Pohjanrannan kesäteatteriin jo kolmatta kesää näytelmää ohjaava Hanna Littow myöntää Kulkurin valssin olevan hyvin haasteellinen, mutta kun edelliset kesät ovat menneet loistavasti, ei rimaa ole varaa laskea senttiäkään. Tekijät hakivat ennen kaikkea hyvää tekstiä. Katsojan näkökulmasta sillä ei ole merkitystä, onko hän nähnyt elokuvan, Littow vakuuttaa. Näytelmän musiikkianti on sovitettu työryhmänä. Kuva: Auni Vääräniemi Klassikko tuli kesäteatteriin Pohjanrannassa esitetään tänä kesänä haastavaa ja vähän esitettyä Kulkurin valssia AUNI VÄÄRÄNIEMI KEMINMAA POHJANRANNAN kesäteatteri on jälleen tänä kesänä kovan haasteen edessä
Yksittäisiä koululakkautuksia jälkikäteen arvioitaessa on käynyt ilmi, ettei säästöjä syntynyt niin paljon kuin oli ajateltu. . Vaatimattomaan tyyliini totean, että tehty ratkaisu oli tappio Suomen ulkopolitiikalle. . Heitän pallon tuoreelle opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasoselle: koululakkautusten taloudellisten vaikutusten tutkimus tulisi toteuttaa välittömästi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimesta. lyhyesti nen arvelee. VÄYRYNEN pohtisi myös keskustan sääntöjen muuttamista. Kunniapuheenjohtajan mielestä jäsenistöä edustavien puolue-elinten vaikutusvalta hallitusta muodostettaessa pitäisi turvata nykyistä paremmin. Neuvotteluissa ratkaiseva vaihe oli se, jossa hallituspohja valittiin. . Samalla se oli kuitenkin voitto maamme näyttämötaiteelle. Keskustan Mauri Pekkarinen sai 145 ääntä (36 tyhjää) ja kokoomuksen Paula Risikko 135 ääntä (38 tyhjää). Puhemiesvaalissa ääniä saivat myös perussuomalaisten Arja Juvonen (10), Pirkko Mattila (4). Yhden äänen saivat perussuomalaisten Ritva Elomaa, Toimi Kankaanniemi, Lea Mäkipää, Maria Tolppanen ja Veli-Matti Saarakkala. Puhemiesvaalissa annettiin 47 tyhjää äänestyslippua.. Kokouksessa kävi ilmi, että Juha ei olisi ehdottanut minua ministeriksi siinäkään tapauksessa, että olisimme saaneet ulkoministerin paikan. Hän sai eduskunnan äänestyksessä 127 ääntä. Tästä puoluehallitus ja sen työvaliokunta olivat kokonaan sivussa, Väyrynen valittaa. Puoluehallitus kokoontui vasta sitten kun neuvottelutulos oli pöydällä, hän huomauttaa. . 11 2.6.2015 Keskustan Kosonen: Koululakkautusten vaikutus tutkittava heti Kansanedustaja Hanna Kosonen. Kuva: Keskustan kuvapankki KESKUSTAN kansanedustaja Hanna Kosonen harmittelee, että Suomesta puuttuu kokonaan koululakkautusten taloudelliseen seurantaan liittyvä tutkimus. Hänen mukaansa kyläkoulujen lakkautusvimma on eri puolilla Suomea suurempi kuin mitä oppilasmäärän väheneminen edellyttää. . Hän moittii sekä Juha Sipilän hallituksen ministerivalintoja että keskustan tapaa hoitaa neuvottelut. Timo Soinin valinta ulkoministeriksi oli tarjolla olleista vaihtoehdoista toiseksi paras, Väyrynen toteaa. . Sivistysvaltio Suomessa päätöksiä ei ole tehty tietoon perustuen, vaikka kysymyksessä on monen lapsen ja perheen hyvinvointi sekä sivistyksen perusta, Kosonen arvostelee. KOSOSEN mukaan Suomella ei ole enää varaa päätöksiin, jotka tehdään ilman riittäviä vaikuttavuusarviointeja. Hän muistuttaa, että Suomessa on toiminut jo vuosikymmeniä nykyiseltä nimeltään Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, jonka pääasiallinen tehtävä on nimenomaan koulutuspoliittiseen päätöksentekoon liittyvän tiedon tuottaminen. . Ko- kemuksen asemesta korostui ikä: ministereiden tuli olla pääministeriä nuorempia, keskustan europarlamentaarikko kuittaa. Tehty ratkaisu oli tappio Suomen ulkopolitiikalle. . On aika vaikea toimia pysyvää työnantajaansa vastaan hallituspolitiikassa, kun joutuu kuitenkin palaamaan takaisin nuhdeltavaksi, Soininvaara kirjoittaa. Soininvaaran mukaan erityisesti ammattijärjestöissä koulutetut poliittiset avustajat ovat erityisen taitavia päätöksentekoa estävässä neliraajajarruttamisessa. Soininvaaran mukaan ministereistä esimerkiksi opetusministerin tehtäviä hoitanut Krista Kiuru kunnostautui tässä taidossa edellisellä hallituskaudella. Soininvaara on aiemmin pohtinut tematiikkaa kirjassaan Jäähyväiset eduskunnalle. Lohela puhemieheksi, varalle Pekkarinen ja Risikko Paavo Väyrynen kertoo luottaneensa loppuun saakka mahdollisuuksiinsa nousta ulkoministeriksi. Kuva: Jari Laukkanen EDUSKUNNAN puhemieheksi valittiin perjantaina perussuomalaisten kansanedustaja Maria Lohela. Nyt tasavertaisuus toteutui vain siltä osin, että puoluehallitus oli mukana kokouksessa, jossa ministerit valittiin. . Tämäkin oli pelkkä muodollisuus, sillä valinnat oli valmisteltu ennakkoon eduskuntaryhmän keskuudessa. Osmo Soininvaara kritisoi poliittisten avustajien määrän paisumista. Se olisi ollut kovan luokan poliittinen linjavalinta, Väyrynen huomauttaa. Lappia olisi ilmeisesti hyvitetty sillä, että Markus Lohesta olisi tullut oikeusministeri, Väyry- . Osassa lakkautuksia menot jopa nousivat samalle tasolle kuin kyläkoulun toimiessa, Kosonen toteaa kannanotossaan. Koska laajaa tutkimus- tai seurantatietoa säästöjen tosiasiallisesta toteutumisesta ei ole ollut saatavilla, ovat kouluverkkoihin liittyvät päätökset perustuneet Kososen mukaan mutu-tietoon. Väyrynen: Soini toiseksi paras valinta ulkoministeriksi SUOMENMAA PAAVO VÄYRYNEN purkaa blogis- saan pettymystään hallitusratkaisuun. Kuva: Antti Vierola Soininvaara: Lobbarit vallan ytimeen avustajien kautta LOBBARIT ovat päässeet vallan ytimeen poliittisten avustajien paisuneen määrän vuoksi, arvioi eduskunnan jättänyt Osmo Soininvaara blogissaan. Soininvaaran mukaan avustajilla on jääviysongelmia, koska suuri osa on lainassa etujärjestöltä. . Nyt minulla on aikaa viimeistellä uuden historiallisen näytelmäni käsikirjoitus. VÄYRYNEN kertoo luottaneensa loppuun saakka mahdollisuuksiinsa nousta ulkoministeriksi. . Lohela on 36-vuotias toisen kauden kansanedustaja Turusta. Varapuhemiehiksi valittiin kaksi erittäin kokenutta kansanedustajaa. Valintakokouksessa kriteerit olivat kuitenkin aivan toiset
Ohessa julkaistuista kerholaisten kommenteista käykin hyvin ilmi, kuinka olosuhteet vaihtelivat eri puolilla maata. Sykemittarin arvonnassa onni suosi Venla Laihoa Laitilasta. Reipasta kesää kaikille kerholaisille ja kannustajille! Muistetaan harrastaa liikuntaa myös puolen vuoden ?kerhotauon. aikana. ANNUKKA KANTOLA Kempele 3575, Hettula Katja Kittilä 1148, Hiiri Martti Hämeenlinna 1140, Hiltunen Susanna Kittilä 874, Holla Marja Kempele 1054, Holmström Sauli Taivalkoski 910, Huhtala Helena Simo 1212, Huhtanen Tapio Pori 650, Huovinen Taisto Taivalkoski 1015, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 1166, Häkkinen Rauni Oulu 1002, Hänninen Tuomo Kuusamo 1605, Ikonen Veikko Iitti 1134, Ingerttilä Pentti Muhos 2110, Ingerttilä Raija Raahe 920, Isotalus Juhani Alavieska 1530, Jaakkola Anne Kerava 1527, Jaakkola Pauli Kuusamo 1046, Jokelainen Alpo Kajaani 1071, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi 1068, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 1144, Jormalainen Pirkko Siikalatva 833, Juntunen Esko Kemi 1300, Juntunen Jouko Kemi 1040, Juntunen Matti Kempele 2085, Jämsä Pentti Oulu 1802, Järvelä Marjatta Viitasaari 1079, Järvitalo Esko Oulu 1508, PUOLEN vuoden aikana liikuttiin seuraava määrä kilometrejä: Ahlroth Seija Jämsä 458, AhokasTuohinto Pirkko Raahe 1880, Ahola Mikko Hämeenkyrö 1200, Ahola Mirja Hämeenkyrö 1044, Ahtiainen Pertti Joensuu 2851, Aittooja Timo Pyhäntä 1100, Alapudas Veikko Merijärvi 1000, Alasaarela Pauli Raahe 1005, AnsalehtoSalmi Irja Vantaa 1102, Asikainen Erkki Kuopio 1063, Aula Tarja Hankasalmi 1070, Buller Lilja Taivalkoski 1346, Buller Pinja Taivalkoski 1320, Dolk Pirkko Espoo 1001, Ekoluoma Matti Siikajoki 615, Erola Juhani Rovaniemi 1030, Eskola Päivi Siikajoki 1707, Filppula Erkki Raahe 1442, Haavisto Jouko Rauma 1002, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 1109, Hanhilahti Heimo Sastamala 708, Hannula Timo Rovaniemi 2155, Hara Irja Joensuu 887, Harju Aulis Jalasjärvi 601, Haukipuro Kari Kempele 1055, Haukipuro Kyösti Kerava 1274, Hautamäki Aimo Siikajoki 582, Hautamäki Hannu Siikajoki 955, Heikkinen Esa Tampere 1272, Heikkinen Jaakko Kuusamo 2097, Heinänen Markku Ruokolahti 1180, Hekkala Ilmari Suomussalmi 1137, Hekkala Raija Suomussalmi 1401, Helle Rainer Savonlinna 1260, Hepokangas Auli Oulu 1042, Hepokangas Edvin Oulu 1150, Hettula Ilpo Kaarela Juha Oulu 1015, Kaijansinkko Aapo Lemi 2574, Kaikkonen Elsi Tornio 1220, Kainulainen Seppo Sonkajärvi 1118, Kananen Mauri Viitasaari 529, Kangasniemi Mika Haapavesi 1004, Kantola Annukka Oulu 1210, Kantola Jukka Tyrnävä 247, Karjalainen Aarne Vaala 1727, Karjalainen Jouko Muhos 1390, Karppinen Seppo J.A. 12 2.6.2015 Kerholaiset kesälaitumille UUSI hallitus julkistettiin viime viikolla, mutta vähintään yhtä suurella jännityksellä on odotettu tätä listaa, nimittäin Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon lopputuloksia. Maaliin pääsi ja lopputuloksensa ilmoitti tänä keväänä 328 osallistujaa, jotka liikkuivat puolen vuoden aikana yhteensä 411 922 kilometriä. Hiihtävät kerholaiset pääsivät monin paikoin iloitsemaan runsaslumisesta talvesta, mutta aivan Etelä- ja Lounais-Suomessa laduille ei juuri päästy tälläkään kertaa. Kempele 820, Karsikas Antti Haapavesi 1090, Karsikas Hanna Kärsämäki 1605, Kasurinen Veikko Oulu 2200, Kellokoski Toini Oulu 1355, Kemppainen Hannu Kajaani 1150, Kemppainen Tiina Oulu 1875, Kemppainen Väinö Paltamo 700, Kiviranta Erkki Oulainen 1103, Kiviranta Ritva Oulainen 1166, Klaavo Ari Siikajoki 1004, Koivula Esko Taivalkoski 2225, Koivula Pirjo Taivalkoski 1018, Kolari Terttu Tuusniemi 1024, Konttajärvi Erkki Pello 756, Konttajärvi Salli Pello 2157, Kopola Leila Haapajärvi 1340, Korhonen Satu Kuusamo 1000, Korpela Olavi Siikajoki 2341, Korpela Raija Siikajoki 1079, Korri Eino Lappajärvi 1075, Kortesalmi Rauni Espoo 535, Korvuo Markku Suomussalmi 1753, Koskela Arno Kankaanpää 1070, Koskela Jouni Tampere 1366, Kummunsalo Pertti Paimio 1161, Kuoppala Jussi Siikajoki 2740, Kuusiranta Pauli Lavia 1052, Kylmäluoma Juha Taivalkoski 1715, Kylmäniemi Anne Posio 1068, Kylmäniemi Eija Posio 849, Kylmäniemi Martti Posio 1068, Kylänpää Jouni Eurajoki 1001, Kärki Maarit Oulainen 1004, Kärkkäinen Marjatta Haukipudas 1143, Kärkkäinen Tuomo Haukipudas 1704, Kässi Timo Uurainen 870, Kömi Kirsti Huittinen 681, Laiho Kari Laitila 1410, Laiho Venla Laitila 1855, Laitila Tytti Haapavesi 1122, Lakkala Ossi Kuopio 1580, Lehtoaho Jaakko Raahe 1695, Lehtoaho Leena Pudasjärvi 822, Lehtoaho Vilho Kangasala 2900, Leinonen Satu Kittilä 1194, Leinonen Vesa Maaninka 1015, Leppänen Johannes Kannonkoski 1489, Leskelä Esko Kuusamo 1019, Loikkanen Jouko Helsinki 1178, Lumijärvi Jorma Hailuoto 1469, Lumijärvi Riitta Hailuoto 1030, Lundvall Betty Jämsä 520, Luukinen Aulis Liminka 1121, Luukinen Ritva Liminka 1124, Luukka Elina Padasjoki 1160, Luukka Paavo Padasjoki 908, Lähdemäki Eero Köyliö 1105, Lähdemäki Tarja Köyliö 1624, Lämsä Kalevi Oulu 1561, Lääkkö Antti Lumijoki 1105, Lötjönen Marjatta Parikkala 1060, Manninen Pentti Kärsämäki 750, Manninen Riitta Kärsämäki 2620, Manninen Simo Oulu 1153, Markkanen Jouko Suonenjoki 1634, Mattila Heikki Kempele 1086, Mattila Jussi Oulu 1307, Mattila Ulla Kempele 1099, Mauno Juha Pukkila 1001, Mauno Sisko Pukkila 1002, Mertaniemi Hannu Kittilä 1085, Messala Matti Saarijärvi 1201, Mettinen Keijo Kuusamo 1228, Mikkilä Timo Helsinki 1042, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 1068, Moilanen Tuulikki Puolanka 1572, Moisala Kari Oulu 1057, Moisala Suvi Haapajärvi 117, Mon- tonen Pentti Kotka 1100, Murtoniemi Alpo Kalajoki 2557, Mustonen Markku Liminka 1150, Myllykoski Ahti Siikalatva 1065, Myllylahti Elma Haapajärvi 448, Myllylahti Matti Haapajärvi 480, Myllylä Reijo Oulu 1864, Mäenpää Pirkko Hämeenlinna 1277, Mäki Heikki Loimaa 1181, Mällinen Antti Siikalatva 1604, Mänttäri Maire Hattula 1200, Mänttäri Tuomo Hattula 1314, Määttä Jenni Helsinki 1178, Määttä Kalle Liminka 408, Määttä Pauli Kempele 523, Määttä Ulla-Maija Kempele 655, Määttä Yrjö Jämsä 1021, Nenonen Jaakko Ruokolahti 1150, Niemiaho Esko Kontiolahti 1009, Niskanen Mikko Viitasaari 750, Nummela Olavi Turku 1134, Ojala Katri Oulu 1120, Ojala Merja Haapajärvi 1265, Ojala Olavi Kempele 1100, Ojansuu Seija Sastamala 483, Okkonen Eero Kajaani 1483, Ollikainen Reijo Oulu 1533, Ovaskainen Ritva Forssa 730, Ovaskainen Teuvo Forssa 1070, Paananen Pekka Raahe 788, Paaso Anneli Tyrnävä 1105, Paaso Esa Tyrnävä 1137, Paavola Tuija Kokemäki 1010, Pakaslahti Ari Rauma 1279, Palola Juhani Puolanka 1596, Paloniemi Markku Taivalkoski 1390, Partanen Jukka Sulkava 1330, Pekkarinen Mirja Lapinlahti 1339, Pekonen Eeva Parikkala 1257, Pekonen Pentti Parikkala 1865, Pelli Terho Hyrynsalmi 1355, Penttilä Kyösti Siikalatva 1003, Penttilä Maarit Jyväskylä 1618, Penttilä Martti Oulu 1037, Penttilä Pirkko Oulu 822, Pihlajaniemi Pekka Nivala 1073, Piilonen Kirsti Äänekoski 1002, Piilonen Pentti Äänekoski 1011, Piiparinen Juha Oulu 1027, Pirttisalo Reijo Pyhäntä 1807, Pitkälä Pekka Haapavesi 560, Pitkälä Raija Haapavesi 788, Piuhola Matti Eura 727, Pohjamo Samuli Oulu 1039, Pohjola Heikki Oulu 200, Puhakka Juha Kouvola 1540, Puljujärvi Hannu Kittilä 1215, Pulkkinen Aulis Oulu 486, Pulkkinen Satu Savonlinna 2236, Pylväs Marja-Liisa Oulu 2400, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski 2465, Pyylampi Antti Vantaa 1200, Päkkilä Erkki Helsinki 1684, Päkkilä Esko Oulu 1560, Ranta Pirjo Siikajoki 1059, Rantakangas Antti Haapavesi 1125, Rantakangas Minna Haapavesi 1357, Rantanen Reino Raahe 1472, Rantsi Katri Varpaisjärvi 1072, Rasinkangas Sirpa Kempele 1040, Rauhansalo Kauko Savonlinna 2055, Raulamo MarjaLiisa Kangasala 1006, Rautakoski Juhani Vaasa 859, Rautio Eero Oulu 1110, Rauvola Auli Rauma 1096, Riepula Anne Ii 1222, Riepula Pekka Ii 2412, Rimpiläinen Markku Kajaani 1223, Rossi Hannes Joensuu 1290, Rundgren Anita Kolari 1470, Rundgren Mikko Kolari 2450, Ruonala Riikka Ii 1013, Räisänen Juho Taivalkoski 3682, Räisänen Paavo Taivalkoski 3141, Rämö Kaisa Tammela 1105, Saari Anja Oulainen 1068, Saari Veera Oulainen 1378, Saarimaa Anna-Kaisa Vaala 1260, Saarimaa Toivo Vaala 3019, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 2260, Sainila Ossi
Kesä kun monipuolisesti liikutaan, niin syksyllä taas 1000 kilometrin kerhossa tavataan! Tarja ja Eero Lähdemäki, Köyliö ULKONA liikkuminen on ollut parasta! Suomen luonto tuulessa ja tuiskussa, pakkasessa ja kevätauringos- KILOMETRIT kertyivät etupäässä hiihtämällä, vain muutama veryttelyjuoksulenkki mahtui väliin. Kilometrit kertyi kotikulmilta osalla myöskin Lapin lumilta. Tosi hieno tunnelma. Se hyvä puoli siinä kuitenkin on, että vyö pysyy samassa reiässä ja ruokahalu säilyy. Alpo Murtoniemi, Kalajoki OULUN seudulla oli mainiot hiihtokelit. Samuli Pohjamo, Oulu TAKANA puoli vuotta tavoitteellista liikkumista. 13 2.6.2015 ?Tahdolla tuhattavoite tahkottiin? LOPETIN hiihdon 29.4. Hiihto jäi tänä talvena harmittavan vähiin. Jaakko-Juho Saukko, Kuopio TALVI tuli vietettyä niin tiiviisti sisäliikunnan parissa, ettei kilometrit meinanneet karttua. Ensi kaudella tavataan taas! Pauli Alasaarela, Raahe Joel Sikiö, Ruokolahti OLIN kuudetta kertaa kerhossa mukana. Huutelimme huomenia . Kokemuksena hyvä ja ehkä lisäsikin erityisesti kävelemisen määrää talven aikana. Sain tämän tuloksen voimalla väellä. Veikko Alapudas, Merijärvi ON ollut mukava liikunnallinen talvi. Kun oli huhtikuussa kunnon hankikelit, niin paras viikko oli 190 km. Kyösti Penttilä, Siikalatva TAHDOLLA tuhattavoite tahkottiin! Puolivälipisteitä oli vain 131, oikea lonkkani sanoi sopimuksen irti jo kevättalvella 2014. Huhtikuussa piti sitten kiriä tosissaan ja viimeisellä viikolla juoksin joka päivä yli 10 kilsaa. Pirkan hiihdosta kerrytimme molemmat kerralla 90 km. Suurin osa kilometreistä kertyi marras-helmikuun aikana. Jämin hiihtoputki ja Paljakan upeat hiihtobaanat ovat auttaneet tavoitteen saavuttamisessa. Mirja ja Mikko Ahola, Hämeenkyrö PAREMPI talvi kuin edellinen. Mutta kerkesinpäs! Tästä on hyvä jatkaa kohti Terwamaratonin puolikasta. Riikka Ruonala, Ii KYLLÄ siinä kävi niin, että eduskuntavaalityö söi hiihtomahdollisuuden. Ajalla 16.2.?18.4. Määrä tosin vaati kolme reissua Lappiin, joista viimeisimmällä kävin Norjankin puolella Saami-hiihdon merkeissä. Vilho Lehtoaho, Kangasala TÄMÄ talvi multa oli mennä pommiin, kun ei meinannut päästä tonniin. Ei ollut latua, piti vain kävellä. Sitten syksyllä taas uusin voimin kohti 1000-kerhoa. Tarja Silvast, Hankasalmi TAVOITE täyttyi! Syksyllä vuosia 86. TULIPA hiihdettyä ensi kerran elämässäni yli 1000 km, jopa 1362 km. Sateella tai pakkasella sukset/lenkkarit oli meillä alla. Nyt kohti uusia haasteita. Maarit Penttilä, Jyväskylä HYVÄ minä ja kaikki muut, jotka ovat yrittäneet huolehtia itsestään ja kunnostaan liikkumalla. Hyvä vaalitulos siivitti huhtikuun lopulla jäällä hiihtämiseen. Suurin osa kilometreistä tuli juosten. Talven hiihdot oli hyvä lopettaa Suomen murtomaahiihdon ?mekkaan?, Saariselällä viikolla 17. Kiitos haasteesta! Satu Leinonen, Kittilä VÄHÄN pakkasi jossain vaiheessa lukema jäämään aikataulusta pienten sairastelujen ja laiskuuden takia. Tärkeintä ei ollut kilometrien määrä vaan kohonnut kunto ja mielihyvä. sitten hiihtelinkin yli 700 kilometriä. Olen kuitenkin tyytyväinen, että saavutettiin hyvä vaalitulos. Väinö Kemppainen, Paltamo JÄI toiset aamulla nukkumaan, kun lähdimme kilometrejä tienaamaan. Tästä on hyvä jatkaa pyöräilemällä. Auli Hepokangas, Oulu HAASTEET meitä koukuttaa, liikkumaan ne meidät saa. Joutsenet, kurjet ja peipposet lauloivat, aurinko paistoi. Toivo Saarimaa, Vaala sa, mikä sen parempaa. Kävelylle on helppo lähteä, oli hiihtokelit mitkä tahansa. Kavereita tsempattiin Facebookissa kun tavattiin. Viikolle osui muutama loistavakelinen päivä. Matti Juntunen, Kempele. Kampanja päättyikin sitten talviturkin heittoon! Merja Ojala, Haapajärvi MEILLÄ Taivalkoskella aloitettiin hiihtohommat tykkilumella jo lokakuussa ja tätä kirjoittaessa (4.5.2015) on vielä täydet hiihtokelit. Markku Paloniemi, Taivalkoski ITSE aloitin liian kevyellä otteella ja lopussa tuli hirveä kiire sairastumisten ja ulkomaanmatkan vuoksi. Aurinkoiset päivät Kiantajärven jäällä pelastivat, sain hyödynnetyksi ne hiihtäen ikimuistoisen onnellisena. Ihanaa! Pirjo Ranta, Siikajoki ENSIMMÄISTÄ kertaa elämässäni tuli hiihdettyä 1000 km ja loput 618 km juoksua ja kävelyä. Nyt kesälajit kutsuu uusiin haasteisiin. Matti Messala, Saarijärvi TULOS tuplaantui verrattuna edellisen vuoden määrään, joten hyvältä tuntuu. Jukka Partanen, Sulkava Liminka 1103, Sakko Auli Merijärvi 760, Sakko Leena Merijärvi 1490, Sakko Markku Merijärvi 315, Salonen Vilho Koski Tl 1110, Sankari Jeremias Hartola 443, Sankari Terttu Pöytyä 1180, Sankilampi Pertti Kempele 2330, Saukko Jaakko-Juho Kuopio 1003, Savikoski Olavi Haapavesi 1052, Setälä Matti Tammela 1030, Siipo Reijo Pyhäjoki 1162, Sikiö Joel Ruokolahti 1064, Silmälä Anja Tammela 1112, Silmälä Esko Tammela 1030, Silvast Tarja Hankasalmi 1055, Soronen Laila Utajärvi 504, Soronen Maija Taivalkoski 602, Soronen Pekka Ii 1125, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 825, Suni Veli-Pekka Köyliö 1018, Suomalainen Veikko Miehikkälä 1908, Suomela Raimo Ii 1222, Suominen Heikki Vehmaa 570, Suvanto Erkki Oulu 1200, Suvila Kalevi Loimaa 1000, Suvila Voitto Loimaa 1005, Tahkola Arto Kempele 1006, Taipalinen Mikko Kouvola 1210, Taivalkoski Eija Taivalkoski 1750, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 2018, Talala Reijo Pudasjärvi 826, Tanskala Eero Raahe 1002, Tanskala Eila Raahe 1003, Teppo Markku Ylivieska 1390, Teppo Riitta Ylivieska 1276, Tieva Raimo Siikalatva 1069, Tihinen Kauko Oulu 1464, Tihinen Martti Oulu 1852, Tornberg Marketta Kuusamo 1554, Tumelius Elma Oulu 1255, Tuohinto Esko Raahe 3449, Tylli Vesa Miehikkälä 821, Tyni Samu- li Tampere 1646, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 1338, Tölli Teuvo Nivala 1117, Törmälä Pentti Raahe 2860, Uosukainen Veikko Tammela 1444, Uotila Kalle Orivesi 1050, Uusisalo Irmeli Kyyjärvi 1080, Vaara Jukka Rovaniemi 2497, Vaara Jussi Tervola 1080, Vaara Marja-Liisa Tervola 270, Vahtola Matti Haapavesi 1713, Valkeavuori Virve Hollola 1053, Vasalampi Sari Taivalkoski 1002, Vedenoja Simo Raahe 1001, Vedenoja Uuno Raahe 500, Vehniäinen Eero Salo 1348, Vihriälä Jukka Seinäjoki 2970, Viirros Maija Vehmaa 1010, Vilenius Aino Ylöjärvi 1384, Vilenius Markus Ylöjärvi 1035, Virranniemi Arja Raahe 550, Virranniemi Pentti Raahe 360, Virranta Kari Lapinlahti 1400, Virta Antero Salo 1013, Virta Arja Salo 1126, Virtanen Keijo Tammela 1100, Vitikka Erkki Savukoski 2462, Vuollo Juha Muonio 1022, Vähäsöyrinki Paula Nivala 140, Vähäsöyrinki Simo Nivala 1105, Väyrynen Paavo Siikajoki 1477, Ylikulju Aki Liminka 1058, Ylikulju Aulis Raahe 1044, Ylikulju Ismo Muhos 767, Ylikulju Mikko Raahe 566, Ylimartimo Eila Simo 2151, Yrjänä Iikka Siikajoki 1600, Yrjänä Kaija Siikajoki 1221, Yrjänä Kalle Siikajoki 1340, Yrjänä Petteri Siikajoki 1247, Yrjänä Saara Siikajoki 1000, Yrjänä Sirkka Siikajoki 1001. SÄNKIPELTO, peltotie, otsalamppu, näin hiihtokausi alkaa. Ei lopeteta liikkumista nyt, vaan jatketaan ainakin yhtä innokkaana koko kevät ja kesä. Kilometrimäärä karttui tavanomaistaa enemmän. Esko Leskelä, Kuusamo LOUNAIS-SUOMESSA ei tänäkään talvena hiihdetty, mutta ei luovuta vielä toivosta, että ensi talvena on täälläkin lunta. Terttu Sankari, Pöytyä HIIHTÄMINEN on ollut todella haasteellista Hämeenkyrössä tänä talvena. Ensimmäi- sen kerran tavoite toteutui. Maaliskuu meni ampumahiihdon MM-kisojen turvapäällikkönä, jolloin työpäivät venyivät pitkiksi. Kesän liikkuminen muodostuu lähinnä suunnistuksesta, joka on oiva laji hiihtoakin ajatellen. Hannes Rossi, Joensuu LENKKARIT meni puhki ja uudet oli pakko hankkia, koska on tullut tällainen hourupää, että joka päivä ennen kuutta taipaleelle. Mahtava kevät! Eila Jokelainen-Keränen, Suomussalmi KUUSAMON hiihtokelit olivat läpi talven hyvät. 16.2.2015 pääsin aloittamaan hiljalleen hiihtokauden. Kevättalvi, metsässä kelkkalatu. Lumitilanne oli huono jo silloin. Viisi kertaa luonnonlumella, loput hiihtoputkessa. Pertti Kummunsalo, Paimio OLI ilo olla kerhossa eka kertaa, antoi intoa päästä tavoitteeseen. vain metsä vastasi meille! Pirkko Ahokas-Tuohinto ja Esko Tuohinto, Raahe MAHTAVA oli kevättä hiihdellä kilometrien karttuessa ja keskustan edustajamäärän kasvaessa. Arto Tahkola, Kempele KIITOS kerhosta, joka motivoi liikkumaan
Matkat jatkuu ja seuraavana alkaakin Kilometrikisa työmatkapyöräilyn merkeissä. Kyllä hiihtäminen on kaikkein parasta, liikunnallisesti ja samalla saa ulkoilmaa ja happea jäseniin. Mikko ja Anita Rundgren, Kolari KAIKKI ?hiihdetty. Joskus ihmettelee, miten aiemmin vielä työelämässä mukana ollessa hiihtokilometrejä tuli parhaimpina vuosina yli 3000. Vaikka talvi oli hyvin leuto, hiihtokeliä piisasi tasatuilla pohjilla luonnonlumillakin. Tavoite kuitenkin täyttyi. Marcialonga oli unelmieni täyttymys vaikkakin jouduttiin hiihtämään tykkilumella. Esimerkiksi työttömyysturvan uudistaminen, joka ei ole riippuvainen yhteiskuntasopimuksesta. Vielä käymme Kilpisjärvellä toukokuussa kunnes täältä loppuu lumet. Nyt tuntuu, että tuohon 1000 kilometriinkin eläkeläinen saa tehdä töitä. Riitta ja Markku Teppo, Ylivieska TÄSTÄ talvesta näytti tulevan runsasluminen toissa hiihtokauden tapaan, mutta helmikuusta alkaen täällä Raahessa oli enemmän vesi- kuin lumisateita ja jatkuvia ?kaarnatuulia?. Karppinen, Kempele 1000 kilometriä on sopiva tavoite. Ei tarvitse enää liistereitä. Kalle Uotila, Orivesi MÄÄRÄN tavoittelu ei tuottanut ylimääräisiä ponnisteluja, kun juoksen säännöllisesti näitä määriä muutenkin. Satu Pulkkinen, Savonlinna TALVET lyhenevät ja kilometrit näin vähenevät. TAAS on talvi takana ja yksi kerhovuosi. Elämä on alkanut taas hymyillä! Marja-Liisa Raulamo, Kangasala ONNEKSI ei tullut sairastumisia tai loukkaantumisia, vaikka kevättalvi oli pitkään juoksuteillä jäistä ja liukasta. Tästä on hyvä jatkaa! Auli Rauvola Rauma OLI ilo hiihdellä, kun luntakin sentään oli. Jos hallitus ottaa tässä isompaa roolia, niin se on vain hyvä ja tuo meitä lähemmäs muun muassa Ruotsia, Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut Vartiainen toteaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana aiemmin työskennelleen Vartiaisen mukaan hallituksen tavoitteet työvoiman lisäämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi ovat saavutettavissa. Hän huomauttaa, että uusi hallitus on suunnitellut paljon tuntuvampia rakenteellisia reformeja kuin edellinen hallitus sai aikaiseksi. . Liikunta kuuluu jokaiseen päivään ja se on vastuunottoa itsestämme ja terveydestämme. Unohtamatta yhä enemmän suosiota kasvattavaa Pertin hiihtoa Kempeleessä. Jatkuen uusin haastein ja unelmin seuraavaan kerhokauteen. 14 2.6.2015 HIIHTÄMINEN on ollut haastavaa jälleen. Kotiladuilla olemme hiihtäneet, vain muutaman kerran tunturissa käytiin. Hiihto jäi Jalasjärvellä viime talvena ?lapsipuolen. Kauden kruunasi tervahiihto (pikku Marcialonga) upealla uudella reitillä Utajärveltä Ouluun. Taisin pysyä tämän reip- pailun ansiosta hengissä diagnosoimattomasta vaikeasta uniapneasta. Lisäksi sääntelyä ollaan purkamassa muun muassa kaupan aukioloaikoja vapauttamalla, Vartiainen arvioi. Marjatta Lötjönen, Parikkala PAREMPI talvi kuin edellinen. Eero Rautio, Oulu Anne Berner toimii hallituksen liikenne- ja viestintäministerinä. Se on hyvin pitkälti se, joka tulee ohjaamaan näitä ratkaisuja. Kävelyä sopi- vasti kuorrutuksena alkuun ja loppuun. Olavi Korpela, Siikajoki HAASTAVAA meillä lyhyessä talvessa, mutta saatiin se tonni täyteen keskustan muodostaessa uutta hallitusta. Veli-Pekka Suni, Köyliö KAIKKI on hiihdetty Oriveden lumilla. Sain vuoden vaihteessa diagnoosin ja pääsin heti hoidon piirin. Isoin ongelma oli liikkuvista vesistä, jotka pyrkivät katkaisemaan hiihtoreittejä. asemaan. Kävellen ei joka paikkaan ehtinyt ja hiihtäminen ei sujunut. Siellä kyllä vielä hiihdellään varmaan kesäkuussakin ylhäällä tuntureilla, kun lunta oli paikoin vielä metrikaupalla. Juha Piiparinen, Oulu Mäntylä karsisi yksityisten palvelujen kela-korvauksia TUORE sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä olisi valmis karsimaan yksityisten terveyspalvelujen kela-korvauksista, kertoo MTV. Nyt hallitusohjelmassa linjataan, että yksityisistä hammaslääkäripalkkioista maksettavaa sairausvakuutuskorvausta vähennetään viidenneksellä. Tuoreen ministerin mukaan yksityisten lääkäripalveluiden kela-korvauksia olisi mahdollista kiristää vielä enemmän. . Paljon on tullut puolen vuoden aikana matkustettua busseilla, laivoilla, lentäen ja henkilöautoilla. Lämmin kiitos kerhon junailijoille hyvästä tuesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuomo Hänninen, Kuusamo SUOMI kuntoon käy myös hyvin tonnikerhon imagoon. Kuntoa ja hyvää oloa saa liikunnan avulla, jonka jälkeen jaksaa hoitaa yhteisiä asioita, niin kuin myös Keskustan puheenjohtaja esimerkillään meille osoittaa. Kerhovastaavalle on annettava suuret kiitokset siitä, että hän jaksoi kannustaa hiihtämään niitäkin, joilla olosuhteet olivat ankeat. Reino Rantanen, Raahe OLEN tyytyväinen tuloksestani: 1000 km ylittyi reilusti, vaikka olin Tansaniassa tropiikin kuumuudessa kolme kuukautta. Nastalenkkarit helpottivat juoksua. Raimo Suomela, Ii lyhyesti PÄÄSIÄISENÄ Vaskoolihiihto oli kauden hyvä päätös. Kauko Rauhansalo, Savonlinna VÄLILLÄ kelit oli niin nihkeitä, ettei kilometrejä oikein kertynyt. Tavoite kannustaa liikkumaan. Simo Vähäsöyrinki, Nivala maan, kun siinä on tavoitteellisuutta ja 1000 kilometrin saavuttaminen vaatii kuitenkin monta kertaa lähtemistä. Pääsen tutustumaan siihen tänään iltapäivällä, Berner totesi. Vartiainen tyytyväinen hallituksen rooliin KOKOOMUKSEN kansanedustaja Juhana Vartiainen on tyytyväinen siihen, että hallitus on ottanut pomon paikan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. . Pitkästä aikaan alkutalvea lukuunottamatta hyvä lumitilanne meillä täällä koto-Suomessa. Pidetään huolta itsestämme,lähimmäisistämme ja ympäristöstämme. Pertti Sankilampi, Kempele SYKÄHDYTTÄVIN hiihtokokemus viime talvelta oli Pirkan hiihdon 60-vuotisjuhlahiihto. Jouni Koskela, Tampere JO velttous vallan saapi! Kerta toisensa jälkeen löytyi aina vain parempia syitä välttää lenkkejä. Merelläkään hiihtäminen ei onnistunut jääpeitteen puuttumisen takia. Alkutalvesta oli lumentulo melko hidasta, vaikka kyllä tunturisuksilla hiihdettiin. Meillä Suomessa keskusjärjestöillä on ollut selvästi enemmän valtaa kuin muissa Pohjoismaissa. Myös sairasteluun meni vajaa kuukausi, mutta kuitenkin tavoite täyttyi juuri ja juuri. Olavi Savikoski, Haapavesi LOPPUKIRIÄ tarvitsin, oli haettava Lapista viimeiset 200 km viikossa. MATKAANI hidastivat tänä talvena nivelsiteiden revähdys, muuntunut A-virus (influrokotus ei siis auttanut) ja huikea Noro-virus. En viedä kokonaan pois, mutta mielestäni niistä voi ottaa vieläkin enemmän kuin mitä nyt on jo päätetty leikata, Mäntylä toteaa.. ilman suksia. Kevään karkeille keleille on mainio keksintö nano-pitopohjasuksi. Varsinkin ikäihmisille jokapäiväinen liikunta on ihan elinehto. POLVEN ja issiaksen kanssa meinasi olla ongelmia mutta lääkärin kehotuksestakin sinnittelin ?maaliin?. Ahti Myllykoski, Siikalatva ITSENSÄ voittamista on lähteä nuo laudan kappaleet ja- lassa toistamiseen lipuaman ladulle. SITKEÄ talviflunssa teki kaksi taukoa tänä talvena liikun- Pentti Jämsä, Oulu taan! Jaakko Heikkinen, Kuusamo KERHO on hyvä kannustin liikkumiseen juuri talviaikana. Sinikka Hakkarainen, Ikaalinen TAVOITE saavutettiin jokaisen päivän säännöllisellä liikkumisella. Olavi Nummela, Turku Berner: Korjausvelan kurominen yksi päätavoite TUORE liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) pitää tieverkon ja yleisen liikenneverkoston korjausvelan umpeenkuromista yhtenä keskeisimmistä tavoitteistaan. Korjausvelan hoidon ohella Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Berner nosti esille digitalisaation merkityksen liikenteen ja viestinnän kehittämisessä. Bernerin johtama liikenne- ja viestintäministeriö saa tällä vaalikaudella 600 miljoonaa euroa liikenneverkoston korjausvelan vähentämiseen. Bernerin mukaan ensimmäiset rahat saadaan todennäköisesti käyttöön jo ensi vuonna. Hiihtokelit olivat aika surkeat tänä talvena. Vaimolla oli usein halu kävellä ja minulla oli siihen taito. Aulis Harju, Jalasjärvi Pertti Ahtiainen, Joensuu OLI taas mukava, kun oli tämä kerho innostamassa talven liikuntaan. Antti Lääkkö, Lumijoki HIIHDON olosuhteet Koillismaalla ovat olleet erinomaiset ja kausi on ollut pitkä. Yksi unohtumaton hiihtoretki oli ihanassa talvisäässä ja silloin meni ne nivelsiteet... Rauni Kortesalmi, Espoo Alpo Jokelainen, Kajaani KERHO on ihan hyvä kannustin, muuten kilometrit olisivat ihan jotain muuta. Tulee lähdettyä vä- TÄMÄ kerho on hyvä siinä mielessä, että se panee liikku- hän huonommallakin ilmalla liikkeelle. Naisten kymppi myös juostaan. Nyt on pyörät kaivettu esiin. Arja ja Antero Virta, Salo HIIHDETTY Rantalakeuden kotinurkilla ilman dopingia. Seppo J.A. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva KYLLÄPÄ tuo tuhannen kilometrin raja tänäkin keväänä niukasti ylittyi, tosin piti käydä viimeiset kilometrit hiihtämässä Ruotsin lumilla Jämtlannissa. Rahat jaetaan viime vaalikaudella tehdyn parlamentaarisen selvityksen perusteella.
Lohikeittotarjoilu klo 15 alkaen. Ruoat ja ohjelma kuuluu hintaan. Kokouksen jälkeen mahdollisuus keilaukseen. Oulainen. Tervetuloa! KAINUU Keskustan Ristijärven kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ti 2.6. klo 19 Kunnanvirastolla. Seinäjoki, Läntisen py:n vuosikokous ti 2.6. klo 10?10.30. Sitovat ilmoittautumiset 7.7. Jäppiläntie to 11.6. Majoitusvaraukset piiritoimistoon ensi tilassa. Matkan hinta on huoneesta ja iästä riippuen 220? - 275?. Hämeenkatu 25-27. Järjestämme siivoustalkoot piiritoimistolla 12.-14.6. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p. Alustajina toiminnanjohtaja Hanna Vuola, kirkolliskokousedustajat Marjaana Perttula ja Pekka Heikkilä sekä piirin kirkollistoimikunnan pj Matias Roto. Ilmoittautuminen piiritoimistoon varsinais-suomi@keskusta.fi tai 0102922060. Sauvo. Musiikkiohjelmaa ja arpajaiset. Matka on Torriviejaan. varsinainen edustajakokous Seinäjoella 6.-7.6. Hinnat majoituksella: alle 3v 0e, 3-12v 60e, yli 12v 100e. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Linja-autoliike S. 20 . Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Linja-autoliike S. Lisätiedot ja ilmoittautumiset; piirin toiminnanjohtaja Janne Tarima p. Valtakirjojen tarkistus kokouspaikalla la 6.6. Piipsjärven py:n sääntömääräinen vuosikokous to 4.6. kahvit) Lipputilaukset p. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Keskustan Pirkanmaan piirin yhteiset Suvipäivät järjestetään su 14. Hinnat jäsenille 8e /lapsi (norm 10e) , 13e /aikuinen (norm 15e) Ilmoittautumiset ja lisätiedot 5.7. mennessä etela-savo@vesaiset.fi Keskustanuorten Etelä- ja Itä-Savon piirit, Lähde viettämään Keskustajärjestöjen yhteistyössä järjestämää kesäistä viikkoa Viron kesäpääkaupunki Pärnuun 20.?24.7. Otamme esille kysymyksiä, jotka ovat heränneet seurakuntien hallinnossa ja toiminnassa. Asiana valinnat Naisten edustajakokoukseen. Nivala. mennessä: www.vesaiset.fi KESKUSTANAISET Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston vuosikokous Seinäjoella 5.6. Frami-kokouskeskuksen tiloissa (Kampusranta 9, Seinäjoki). Jouni Koskela, 050 527 2129. Yhdessäolopäivä to 25.6.2015 Mänttä-Vilppula Sherlachius museot ? kierros. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ke 3.6. ?7.6. viikonloppuna Honkajoen Pesämäen Moottoriurheilukeskukseen, Vanha Maantie 237. klo 19 Kaupungintalolla. Kokous alkaa la 6.6. Ota rohkeasti yhteyttä. kesäkuuta Ikaalisten kylpylän klubisaunalla klo 14-16, lue lisää Suomenmaan jäsensentteristä 5.6., sekä nettisivuilta ja Pirkanmaan Keskustan facebooksivuilta. Tarvasjoen keskustanaisten järjestämät, kaikille avoimet kyläkävelyt jatkuu! Ma 8.6. klo 18.00 Avioliittosimulaattori . klo 16.15 Mikkelin Satamapaviljonki, Laiturikatu 1. Etelä-Savon Vesaisten jäsenille alennus 5e/ henkilö. mennessä os. näytös; liput 35 euroa/hlö Ilmoittautumiset 25.5. 0504485085 tai etela-savo@keskustanuoret.fi Vesaisten koko Perheen Äksönleiri 3.4.8. Voi osallistua myös yhtenä päivänä ilman majoitusta. Hinta sisältää edestakaisen linja-autokuljetuksen Savonlinna-Mikkeli-Pärnu, majoituksen siistissä majatalo Konsessa, aamiaiset sekä kansipaikoilla laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki Viking XPRS:llä sekä Tallink Star:l la. 010 315 2001/Eeva tai 040 356 5899/Leila ETELÄ-SAVO Pieksämäki, Keskustan luottamushenkilöille sekä aktiivitoimijoille illanvietto Kontiotuvalla os. pe 10?16. klo 11 Tutustuminen pihapiiriin samalla tikkakisa, klo 12.00 ruokailu, Kalervo Ali-Lonttinen esittelee taloa. Osallistumismaksu 15. ennen täysistuntoa (Eduskuntakatu). Kansalaisinfo Arkadiankatu 3 (Pikkuparlamentti, 1. Viiru Muuttaa - näytös 23.7. Alustajana kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Raisio, Raision keskustaväen kesäinen pihatapahtuma Hintsan pihapiirissä ke 17.6. Kahvitarjoilu. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Huomioi muuttunut aika! VESAISET Koko perheen kesälomamatka Ruotsin Kolmårdeniin 11.6.?(13.)14.6. Tule kokemaan kanssamme värikäs ja monipuolinen reissu, jossa valittavanasi on kahden tai kolmen yön matka sekä bussikuljetukset ympäri Suomen. Lue lisää ja varaa matkasi 31.5. Luvassa on myös karting-ajoa, lasten potkutraktorikilpailu sekä työnäytöksiä, tietoiskuja, helikopterilennätystä ja kaivinkoneella ajoa. klo 19 Seuralla. Ohjelma alkaa klo 17. 010 315 2000 ja 010 315 2001/piiritoimisto. Avajaispuhujana pe klo 13 maaseutuneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriöstä. / 15 euroa muut, lisäksi matkat n. klo 18. 0504485085 tai etela-savo@keskustanuoret.fi Vesaisten koko Perheen Äksönleiri 3.4.8. Pieksämäen seurakuntaopistolla. Ohjelmassa työpajoja, luontorasteja, uimista ja hauskaa yhdessä oloa. Muutamia vierailukohteita tapahtumaan on tulossa oma kustanteisesti, mutta varsinaista järjestettyä ohjelmaa matkalla ei ole, vaan kyseessä on omatoimimatka. Frami-keskuksessa. Pieksämäen seurakuntaopistolla. Ohjelmassa työpajoja, luontorasteja, uimista ja hauskaa yhdessä oloa. Keskustan Kalajoen py:n ylimääräinen yleiskokous ti 2.6. Yhteiskyyti kaupungintalon edestä klo 17.00. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etelasavo@vesaiset.fi säteatteriin. klo 18.30, Kalliontie 18 (Myllykartano). Tervetuloa! Nivala. klo 18.30 OP Hauhon kokoustilassa. Piiri, Mitä kuntapalveluita voitaisiin karsia. Hinta sisältää edestakaisen linja-autokuljetuksen Savonlinna-Mikkeli-Pärnu, majoituksen siistissä majatalo Konsessa, aamiaiset sekä kansipaikoilla laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki Viking XPRS:llä sekä Tallink Star:l la. klo 14. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Esillä sääntömääräiset asiat. Pudasjärvi. Mukana kaupunginjohtaja Kari Valtanen. 044-978 3929 tai tarja.kiviniemi@ keskusta.fi. KYMENLAAKSO Miehikkälä, pikkukylien pikkumarkkinat 27.6. Kahvit klo 17.30. Käsittelyssä osastojen lakkauttaminen. kaija.viljakainen@pp.inet.fi. Ohjelmassa Marko Lyyran musisointia, saunomista (opm), ruokailua sekä leppoisaa yhdessäoloa. Keskustajärjestöt yhteiskunnallinen lukupiiri to 9.7. Kokous alkaa klo 16. Ilmoittautuminen iltapalaa varten Kaijalle 5.6. klo 13. Vanhat ja uudet lietolaiset: tervetuloa! Piiri, koulutustilaisuus seurakuntapäättäjille ja muille kiinnostuneille Raision kaupungintalon auditoriossa 10.6. 010 315 2001 /Eeva Piirin kesätapahtuma: Tervetuloa mukaan katsomaan kesäteatteria Saarijärven kesäteatteri Lumperoon (Lumperontie 8) su 28.6. Liput 13 euroa eläk. klo 14. 25 euroa / hlö ( sis.kahvin ja nisun tauolla) Ilimoottautumiset Merjalle joko 0400 338418 tekstarina, soittamalla tai merja.rintamaki@netikka.fi 23.6 mennessä. ITÄ-SAVO 15 Piiritoimisto on suljettuna aina torstaisin. EDUSKUNTA RIKSDAGEN Tiistaina 2.6. klo 12.00 TÄYSISTUNTO. Luottamuslauseäänestykset hallitusohjelmatiedonannosta. Perjantaina 5.6. klo 17.30. Ohjelmassa uintia,saunontaa, kilpailuja ja rentoa yhdessäoloa, myös lapsille ohjelmaa ja kivat palkinnot! Hämeenkyrön keskustanaisten vuosikokous to 11.6. Kokouksessa käsitellään 20 § mukaiset sääntömääräiset asiat. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Pirkanmaalla tapahtuu kesällä 2015! Onko teidän yhdistyksellänne jo suunnitteilla kesätapahtuma?! Järjestöpalstalle tulevat kunnallisjärjestö- SATAKUNTA Tervetuloa Masiinamessuille 5. Nivalankylän py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 10.6. klo 18 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. ilmoitukset ehtivät mukaan Suomenmaan 5.6. ilmestyvään Jäsensentteriin viim. 2.6. klo 10.00 mennessä sähköpostitse lähetettynä: jaana.viilo@keskusta.fi Tehdään yhdessä Keskusta näkyväksi Pirkanmaalla kesätapahtumissa, piiritoimistolta saa lainaan Keskustan helposti pystytettäviä telttoja (2) ja isoja tapahtumaviirejä (2) sekä mahd. Frami-kokouskeskuksen tiloissa (Kampusranta 9, Seinäjoki). Eduskunnasta terveiset ja kuulumiset tuo ke Olavi Ala-Nissilä. Majoitusvaraukset edustajakokoukseen piiritoimistojen kautta. ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on kesäkuussa avoinna: to 4.6, ke 17.6, to 18.6, ke 24.6. alkaa klo 14. alkaa klo 10 hinta 45 euroa sis. päivän ohjelman, sisäänpääsyt museoihin sekä ruokailu+iltapäiväkahvit. Ilmoittautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Pyynikin kesäteatteri ke 1.7. suoritetaan paikanpäällä. Hinnat majoituksella: alle 3v 0e, 3-12v 30e, yli 12v 50e. Tied. Ruoat, ohjelma ja majoitus 2hengen huoneissa (+lisäpatjat, omat lakanat) sisältyy hintaan. Tervetuloa kauempaakin! Ajo-ohje: Sauvon kirkonkylästä 8 km kantatietä 181 Kemiön suuntaan. Ruoat ja ohjelma kuuluu hintaan. Matkan hinta euroa sisältäen lennot ja asumisen. Matkan hinta on 520 euroa sisältäen lennot, Espanjan välikuljetukset, asumisen ja retket. Mahdollisuus meloa kanootilla tai kävellä nuotiopaikalle, jossa eväät. La 6.6. Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset sääntömääräiset asiat. Käteismaksu. Sulkava, Pohjoisen py:n vuosikokous Leipämäen maamiesseuran talolla to 4.6. Voi osallistua myös yhtenä päivänä ilman majoitusta. Ovet lehterille avataan 15 min. klo 19 Riitta Tuohelan luona; Tanolantie 53, Kyröskoski Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheittokilpailut ke 24.6. Matkan hinta on huoneesta ja iästä riippuen 220? - 275?. Mennähän kattohon hulvattoman hauskaa Neitsytniemen Sulhot -esitystä. Tilaisuudessa puhuvat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Liput 20 eur (sis. Ilmoittatumiset ja tiedustelut ita-savo@vesaiset.fi Pidetään samalla Itä-Savon Vesaisten vuosikokous, sääntömääräiset asiat. Keskustanuorten osastojen vuosikokouksia pidetään ke 10.6. POHJOIS-SAVO Vähänkyrö, Keskustanaiset järjestää kaikille avoomen kesäteatteri reissun 1.7 klo 19 Alahärmän Onnelan kesäteatterihin. klo 18 Vaakonpuistossa, Tuurnankatu 1 vastapäätä. Keskustelu hallitusohjelmatiedonannosta. Torstaina 4.6. Ilmoittautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi ETELÄ-HÄME Hauho, py:n vuosikokous ke 3.6. Keskustelutilaisuus pe 5.6. klo 12.00 TÄYSISTUNTO. Alustajina kansanedustaja Annika Saarikko ja sosiaalineuvos Risto Kapari. Näytös ?Liian paksu perhoseksi. Keskustelu hallitusohjelmatiedonannosta. Keskiviikkona 3.6. Illan aikana kuulemme terveisiä kirkolliskokouksen asioista, mm. Hinnat päiväosallistujat: alle 3v 0e, 3-12v 30e, yli 12v 60e. Viiru Muuttaa - näytös 23.7. Esiintyjänä tangokuningas Antti Raiski ja Sesam. Liput 20 euroa/kpl suoraan ovelta. Ruoat, ohjelma ja majoitus 2hengen huoneissa (+lisäpatjat, omat lakanat) sisältyy hintaan. - 20.9. Lähtö Pirkkalan lentokentältä 13.9. mennessä Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Espanjan matka Torrevijeaan; Keskustanaiset järjestävät matkaa Espanjaan 13.9. muuta aineistoa ja arpapalkintoja. Kihniön Keskustanaisten vuosikokous to 4.6. klo 13.00 TÄYSISTUNTO. Istunnot ovat yleisölle avoimia. krs.), avoinna ma . Kosonen. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 11.6. klo 18 Pilvi Kärkelän luona, Kärkikulmantie 90 Kihniö. Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 8.6. Illan artistina esiintyy kansanedustaja Mikko Alatalo. www.eduskunta.fi. Paikalla kansanedustajiamme. klo 18 Raili Sikkilän kotona, os. Tapulikuja 2 B 14. Mukana kj:n pj Mikko Männikkö. Seinäjoki Huippuilta-konsertti la 6.6. klo 19 Seinäjoki Areenassa. suuressa maaseutuverkoston ja Yrittäjien järjestämässä maaseutuyrittäjyyspaneelissa ovat mukana satakuntalaiset kansanedustajat Laura Huhtasaari (ps), Kauko Juhantalo (kesk), Jaana Laitinen-Pesola (kok) ja Jari Myllykoski (vas). Satakunnan Keskustanaiset, Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous Seinäjoella 6.-7.6. Muutamia vierailukohteita tapahtumaan on tulossa oma kustanteisesti, mutta varsinaista järjestettyä ohjelmaa matkalla ei ole, vaan kyseessä on omatoimimatka. Hinnat jäsenille 8e /lapsi (norm 10e) , 13e /aikuinen (norm 15e) Ilmoittautumiset ja lisätiedot 5.7. mennessä ita-savo@vesaiset.fi Keskustanuorten Etelä- ja Itä-Savon piirit, Lähde viettämään Keskustajärjestöjen yhteistyössä järjestämää kesäistä viikkoa Viron kesäpääkaupunki Pärnuun 20.?24.7. Ohjelmassa perinteisesti makkaranpaistoa, kuulumisten vaihtoa ja tietenkin kesäarpajaiset. Piiri Keskustaveteraanit tervetuloa viettämään yhteistä kesäpäivää Lietoon Ilmaristen matkailutilalle Väänteläntie 45, ke 15.7. Kesäjuhla Sauvon Aliristniemessä kansanedustaja Esko Kivirannan maatilalla pe 12.6. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Kahvitarjoilu. ja to 25.6. Piiritoimisto on suljettu viikolla 24 Keskustanuorten kesätapahtuman vuoksi. Kesä, Keskusta ja kulttuuri! Tervetuloa mukaan Keski-Suomen keskustapiirin kesätapahtumaan ?Liian paksu perhoseksi?-kesäteatteriesityksen merkeissä su 28.6.klo 14 Art Lumperossa Saarijärvellä. klo 18.30. KESKI-POHJANMAA Itä-Savon Vesaiset järjestää teatteriretken Juvan Kuninkaankartanon ke- POHJOIS-POHJANMAA Kalajoki. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Keskustelussa Olli Rehnin väliraportti Myrskyn silmässä ja Tuomas Vimman rempseä yrittäjäromaani Firman mies. Etelä-Savon Vesaiset järjestää teatteriretken Juvan Kuninkaankartanon kesäteatteriin. klo 12.00 TÄYSISTUNTO. klo 18. Nautelankosken museo ja mylly. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus Suomen Keskustanaiset ry:n 35. klo 15 Keskustan piiritoimistolla (Suokatu 31, Kuopio) seuraavasti: NKL:N Kangaslammin osasto, NKL:n Lempyyn osasto, NKL:n Monnin osasto, NKL:n Niiniveden osasto, NKL:n Savulahden osasto, NKL:n Sukevan osasto, NKL:n Karttulan osasto, NKL:n Varpaisjärven osasto, Keskustanuorten Maaningan osasto. klo 16.30-18. Tapani Tölli ja Hausjärven kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset; piirin toiminnanjohtaja Janne Tarima p. Kosonen. seurakuntahallinnon uudistamisesta. klo 17 alkaen. klo 17 alkaen Keskustan piiritoimistolla (Cygnaeuksenkatu 12 B 16). Kaikille avoin talkookutsu! Tule mukaan tuulettamaan aatetta ja siivoamaan piiritoimiston varastot tyhjiksi muuttomme edellä. klo 9.45?10.30 sekä su 7.6. Lipputilaukset p.040356 5899/Leila ja p. Liput 20 euroa/hlö sisältäen kahvit. Ilmoittautumiset ja lisätiedot itasavo@vesaiset.fi Vesaisten melontaretki Koloveden kansallispuistoon 29.8. Alustajina ke. Pirkkalaan. Kokousta edeltää avajaisjuhla klo 10.30. Hinnat Itäs-Savon jäsenille päiväosallistujat: alle 3v 0e, 3-12v 15e, yli 12v 30e. klo 19 kaupungintalolla. Kysy lisää Tarjalta puh. Espanjan Alicanteen ja paluu Alicantesta 20.9. Riihimäellä, ravintola Darshanissa, kauppakeskus Majakan sisäpiha os. klo 18.30 alkaen, Liikuntakeskus Uikon tiloissa (alakerta). Tienviitta oikealle ?Aliristniemi?, josta 600 metriä pihalle. Turku, Keskustan lauantaitreffit 13.6. klo 11-12.30 ravintola Tårgetissa, Linnankatu 3. Tarjontaa on järeistä ammattikoneista pieniin ja ketteriin puutarhakoneisiin. Keskustassa tapahtuu VARSINAIS-SUOMI Tarvasjoki/Lieto. klo 9-14 Suur-Miehikkälän seuratalolla. KESKI-SUOMI Jyväskylä, Keskustanaiset: Sääntömääräinen vuosikokous ke 3.6. mennessä Juhanille: juhani. tynjala@g mail.com tai Sirpalle 0440 622 266. jen ja paikallisyhdistysten kokous, kesätapahtuma, saunailta ym
Siinäpä kova kolmikko!? Kuva: Jari Laukkanen ?Esimerkkejä ennaltaehkäisyn hyödyistä löytyy vaikka kuinka. Enemmänkin voisi olla Päijät-Hämeen asiaa. Pakinoitsija Jari Nenonen on melkein saman näköinen korsto kuin meikäläinen. Mielipiteet 16 Elsi Katainen uudelle kaudelle POHJOIS-SAVON Keskustanaiset esittävät kansanedustaja Elsi Kataista jatkamaan Suomen suurimman poliittisen naisjärjestön, Suomen Keskustanaisten, puheenjohtajana. Hän on nostanut erinomaisesti keskusteluun naisten ja perheiden hyvinvoinnin ja tasa-arvon teemoja. Otetaanko näitä toimintatapoja käyttöön vai ollaanko nyt vain periaatteesta vastaan?. Opintotukeen kohdistuvat rajut leikkaukset tulevat pidentämään valmistumisaikoja, mutta ei kai se haitanne. Suosikistani Sipilästä on sivuillanne aina monta kuvaa, ja jopa meidän Antti Kalliomaa näkyy joskus. Vaalimainosten päätyttyä eivät mainokset ole juurikaan lukemista häirinneet. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2007 alkaen. Elsi asuu Pohjois-Savossa, Pielavedellä ja sukujuuriltaan hän on pohjalainen ja karjalainen. Luottamustehtävistä keskeisimmät ovat Keskustanaisten puheenjohtajuuden lisäksi Pielaveden kunnanvaltuuston varapuheenjohtajuus ja Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsenyys. Pohjois-Savon Keskustanaiset Oi, Suomenmaa VOI ETTÄ olen mieltynyt tähän Suomenmaa sanomalehteen! Eduskuntavaalien aikaan tuli lehteä tilattua ja luettua. Vaalien jälkeen on ollut ehkä vain kaksi kaupallista mainosta lehtenne palstoilla. Ja kun lyhyt tilauskausi päättyi, niin hetihän piti lehteä tilata nyt ensi alkuun puoleksi vuodeksi. Kuva: Petra Pöyliö Leikkaukset usein vain kasvattavat menoja OLIPA kerran puolue, jolla oli ajatus ja aate: oli köyhän asia ja edistyksen lipun kantaminen. Puhuttiin jopa sydämen sivistyksestä ja mahdollisuuksien tasaarvosta. Nyt puolestaan puhutaan ?kriisitietoisuudesta?. Moniin suomalaisiin on saatu iskostettua ajatus suurista leikkaustarpeista. Leikkaus ei kumminkaan aina ole sama kuin säästö. Toisinaan leikkaukset kasvattavat menoja ja säästö olisikin tullut nimenomaan budjetoimalla toimintaan lisää rahaa. Höpöhöpö, sanoo moni ja toteaa, että nyt on pakko leikata. ?Sitä, tätä ja tuota oikeutta käytetään väärin, kyllä minä olen nähnyt, on ihan oikein että tuosta leikataan.? Sydämeeni sattuu. Eikös meillä miehillä ole käytössä pikemminkin monokinit, eli uikkarit. SUOMENMAASSA on kaikki se, mitä hyvässä lehdessä pitää olla: Terävät pääkirjoitukset, kolumnit, reportaasit, pakinat, ristikot, sudokut, nimipäivät, kalenterit, päivän sana ja runsaat ja sensuroimattomat mielipidekirjoitukset. Budjettiin lisätty 200 000 euron raha pantiin ennaltaehkäisyyn. Raisio puolestaan säästi miljoona euroa parissa vuodessa tarjoamalla perheille matalan kynnyksen palveluita ilmaiseksi. Tämäkin säästö ilman leikkauksia ja rajoituksia. Yksi esimerkki tästä on uusi mahdollisuus saada perhevalmennusta kirjastosta. ESIMERKKEJÄ ennaltaehkäisyn hyödyistä löytyy vaikka kuinka. Otetaanko näitä toimintatapoja käyttöön vai ollaanko nyt vain periaatteesta vastaan? Elina Lappalainen. Katkeruus ja kateus estävät tekemästä fiksuja, inhimmillisiä ja taloudellisia päätöksiä. Leikkauksia ja rajoituksia puolustellaan omalla mielipiteellä eikä faktoilla ja tutkimustuloksilla. Samalla katkeruuden ja kateuden annetaan ajaa ohi mahdollisuuksien tasa-arvosta, köyhän asiasta, edistyksen lipun kantamisesta ja sivistyksestä. Ei haluta ymmärtää, ei kuunnella, ei edes katsoa tuloksia siitä, mitä vastaavat toimenpiteet voisivat saada (ja ovatkin saaneet) aikaan pitkällä tähtäimellä. Kun on se periaate. Oliko lisätty byrokratiaa ja tehty rajoituksia? Ei. Toinen taisi olla lypsykonehuolto ja oliko toinen ehkä klapikoneen esittely. Vielä kun saisi takasivun säätietoihin Lahden sinne Hailuodon ja Suomussalmen välille, niin hyvä olisi. Sirkka, Suomenmaa ja minä. Tätä tärkeää työtä Elsi puheenjohtajana jatkaa myös seuraavalla kaudella. Vieroitusoireita tuli heti, kun lehti lakkasi tipahtelemasta postiluukusta kolmasti viikossa. Suomenmaa on sopivan kokoinen ja raikkaan sini-vihreän värinen. Jos leikkauksilla halutaan säästöä, silloin pitää lopettaa raskaammatkin palvelut ja jättää ihmiset oman onnensa nojaan. Esimerkiksi koulutus on ollut Suomen nousun ja kasvun perusta. Oli satsattu ilmaiseen avoimeen varhaiskasvatukseen ja tarjottu sitä perheille. Perheet olivat saaneet valita itse heille parhaimman vaihtoehdon. Viime viikolla uutisoitiin Vaasan kaupungin säästäneen 10 kuukauden aikana noin 500 000 euroa siirryttyään vastuulääkäripalveluun vanhusten hoidossa. Ei oltu leikattu, vaan panostettu lääkäripalveluihin. Siinäpä kova kolmikko! Timo Hennala Lahti ?Pahoin pelkään, että en tule ehkä koskaan toimeen ilman Suomenmaata, eikä vaimoni Sirkka. Raikasta ja sulavaa. Pahoin pelkään, että en tule ehkä koskaan toimeen ilman Suomenmaata, eikä vaimoni Sirkka. Säästöt Vaasassa olivat tulleet suurelta osin ambulanssikuljetusten ja päivystyskäyntien vähentymisen seurauksena. 30 000 asukkaan Imatra säästi miljoonia euroja lastensuojelussa. Imatralla ei oltu lähdetty leikkaamisen ja nopeiden näennäisten säästöjen tielle, vaan kaupunki oli palkannut lisää perhetyöntekijöitä. On se mielipide. ENNALTAEHKÄISY tuntuu monelle olevan täysin vieras käsite. Sitä se tuntuu olevan myös monelle hallituksessa istuvalle. Totta kai politiikkaa tehdään pitkälti ideologisin arvoperustein. Ne eivät vain läheskään aina kohtaa todellisuuden kanssa. On sanomattakin selvää, että talouden hallinnassa ja ymmärtämisessä on monilla haasteita ellei suoranaisia vaikeuksia. Päättäjilläkin. On siis syytä muistuttaa, että niin kauan kuin Suomessa on edes jollain tapaa tarkoitus pitää huolta heikommassa asemassa olevista, eivät leikkaukset esimerkiksi matalan ja kevyen tason palveluista vähennä ainoatakaan senttiä. Pikemminkin päinvastoin. Sirkka, Suomenmaa ja minä. Maaseutuhenkistä markkinointia kaikki tyyni. Hän haaveilee pääsevänsä helpolla bikinikuntoon, mutta missäs miehen aatokset ovat. Sehän se leikkauksen idea olikin . vai? HELSINGIN SANOMAT kirjoitti keskiviikkona 27.5.2015 kuinka esimerkiksi Oulu on saanut vuositasolla säästöä päivähoidossa kaksi miljoonaa euroa ja Vantaa 1,4 miljoonaa euroa. Oliko tehty leikkauksia. Elsi on koulutukseltaan agrologi-AMK ja ammatillisten aineiden opettaja. Työkokemusta Elsi Katainen on kerryttänyt maatilayrittäjänä, luonnonvara-alan opettajana sekä maaseutuhallinnon ja -kehittämisen tehtävissä
Nämä asiat erottivat meitä kovien arvojen kokoomuksesta ja perussuomalaisista. Neuvotteluissa se jäi kuitenkin ottamatta, kentän tahdosta ja lupauksista huolimatta. Tämän seurauksena lukio- ja ammattikouluverkkoa tullaan kokoomuksen johdolla leikkaamaan rajusti. Lapsiperheiden asemaa luvattiin parantaa. Näitä asioita moni aktiivimme markkinoi äänestäjille vaalikentillä. Kuva: Petra Pöyliö ANNE BERNER oli Juha Sipilän loistovalinta ministeriksi. Politiikka on pitkään ollut rikki. ja maailma lahjoittaa niistä meille rahansa. Mikään uusi Nokia ei kata sitä työttömien määrää, mikä kohta on sylissä, ellei kotimarkkinoista ja yrittäjistä huolehdita. Kotimarkkinat on saatava kuntoon ja se syntyy vain täsmällisillä Pienyrittäjien ja PK -yrittäjien rakennepaketeilla. Valtio ei häviä, vaikka se antaa veroveloille pitkiä halpakorkoisia lainoja ja tarvittaessa takauksia esimerkiksi suhteutettuna työpaikkojen määriin. Tällä katetaan menetetyt käyttöpääomat, jolloin yritykset voivat investoida ja palauttaa kilpailukykynsä. Panostamalla ja kannustamalla pienyrittäjyyttä luodaan helpoiten uusia työpaikkoja. Toivon, että Anne Berner keskittyy erityisesti pienyrittäjien aseman helpottamiseen. ASIOIMME säännöllisesti lukuisien yritysten kanssa. Kehitys on sitä, että ennen pankissa hymyiltiin heille, nyt siellä suorastaan nauretaan. Vaikuttaa, että pienten ja PK -yritysten ainoa suhdannerahoittaja on irtisanomiset, ostovelat ja verottaja, jolla on mielivaltaisen korkea korko ja ilman valitusoikeutta toimiva tuomioistuin. Liian helposti kuolee ja haudataan hyviä unelmia. VALTIOVARAINMINISTERI Alexander Stubb ja Anne Berner, laittakaa piste tälle hulluttelulle, vaikka poikkeustilalailla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 17 Hallitusohjelma on selkeän oikeistolainen ENNEN vaaleja keskustan viesti oli selkeä: koulutuksesta ja sivistyksestä ei leikata, eikä kaikista köyhimpien toimeentuloa heikennetä. . Nyt leikkaamme samoista asioista kilpailukyvyn nimissä.. On vaarallista luoda mielikuva, että Suomeen syntyy tyhjästä jatkuvasti lisää ?vihaisia lintuja. Muuhunhan meillä ei ole rahaa. ?Pienyrittäjille ei kukaan ole ikinä pohtinut rakennemuutosapua.. Kotimainen kysyntä luo työpaikkoja. Menettäjinä ovat tuhansien prosenttien koroilla toimivat, usein ulkomaiset perintäyhtiöt. Kun talous tasapainottuu, herrat saavat taas nauraa ja duunarit iloita työpaikastaan. Suomi voittaa. Matti Kokko puheenjohtaja Suomen Pienyrittäjät ry ?Pitäisin parempana järjestelyä, jossa kunnilla ja kaupungeilla on maksajina sekä valta että vastuu rahojen käytöstä. Kuva: Jari Laukkanen mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Yksittäiset hallitusohjelman kirjaukset ja numerot ovat kuitenkin laiha lohtu, jos aate loistaa poissaolollaan. Hallitusohjelma on kokonaisuudessaan selkeän oikeistolainen. Anssi Kekkonen Joensuu Pienyrittäjien tukeminen tuo töitä ?Tämän maan vauraus ja kilpailukyky on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Yrittäjiä on nöyryytetty kaikilla tavoilla, eikä heidän suhdanteet oikein kiinnosta ketään. Pienyrittäjille ei kukaan ole ikinä pohtinut rakennemuutosapua. Kirjoita Suomenmaahan. Asia ei ole kuitenkaan ihan ongelmaton. Kun sote-alueiden valtuustoilla ei ole verotusoikeutta, tullaan tilanteeseen, jossa valta, vastuu ja raha eivät ole samassa paikassa. Tilanne on hankala kahdenlaisessa tilanteessa. Sote-valtuusto voi päättää, ettei se toimita tarpeeksi palveluita esimerkiksi jonkin kunnan alueelle, vaikka rahaa olisi annettu. Toisaalta kunta voi vaatia sote-aluetta toimittamaan palveluita, vaikka niiden toteuttamiseksi ei anneta tarpeeksi rahaa. Kunnan painoarvo oman alueensa palvelujen tasapainottamisessa on paljon toimivampi järjestely kuin se, että enemmän tai vähemmän yksinäiset vaaleilla valitut orpopirut sote-valtuustossa ovat vastuussa alueen sote-palvelujen riittävyydestä tai riittämättömyydestä. Sote-valtuutetuilta puuttuu tukeva selkänoja kummankaan suunnan päätösten tekemiseen. Sote-valtuustojen hallinnassa on kuitenkin yli puolet alueen verotulojen käytöstä, joten kovin kevyet päättäjäratkaisut eivät ole toimiva vaihtoehto. Jukka Vuorinen Savitaipale TÄLLÄ hetkellä kunnat ja kaupungit vastaavat oman alueensa sote-rahoituksen riittävyydestä suoraan tavalla tai toisella. Jos raha ei riitä, tulee päätöspaine kuntalaisilta kuntapäättäjille suoraan sekä hoidon laadun että pitkäaikaisten kustannusten kasvun kautta. Vaarana on, että sote-valtuustosta muodostuu alijäämäautomaatti, jossa sote-valtuusto päättää tuottaa omasta mielestään tarvittavan määrän palveluita olipa siihen rahaa tai varaa tai ei. Kun suoraa kytköstä kustannukset maksavaan kuntaan tai kaupunkiin ei ole, on seurauksena loputon riitely kustannusten määrästä ja laadusta. PITÄISIN parempana järjestelyä, jossa kunnilla ja kaupungeilla on maksajina sekä valta että vastuu rahojen käytöstä. Tämä sen takia, että kunta lienee kuitenkin se tehokkain yksikkö valvomaan kuntalaisten verorahojen käyttöä niin, että vähimmällä rahalla saadaan eniten aikaan. Nyt leikkaamme samoista asioista kilpailukyvyn nimissä. Tuloksena on kansan sivistystason lasku ja koulutuksen yhä vahvempi sosiaalinen periytyminen. Kilpailuetumme vertailumaihin poistuu. VALOPILKKUJA hallitusohjelmassa olivat perustulokokeilu, sote-ratkaisun osittainen selkiytyminen ja digitalisaatio. Satsaukset bioenergiaan maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin. Rikkinäisillä vehkeillä on hengenvaarallista ajaa. Kun mennään hallituksista hallituksiin milloin vasen ja milloin oikea kylki edellä, ja kukin ministeri vuorollaan nimittää etunsa valvojaksi poliittisen virkamiehen, syntyy vaan julkisen sektorin tehottomuutta. Luomalla maahan myönteinen yrittäjyyspolitiikka kaikki hyötyvät. Koulutuksen alueellinen tasa-arvo vaarantuu. Suomella ei ole huomattavia luonnonrikkauksia. Tämän maan vauraus ja kilpailukyky on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Kuva: Maria Seppälä Sote-valtuustoihin liittyy paljon ongelmia UUDESSA hallitusohjelmassa todetaan sote-uudistuksesta, että sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen oli selvää, etteivät keskustan keskeiset arvot juuri näkyneet hallitusohjelmassa. Hallitus leikkaa sairailta lääkekorvauksien muodossa, vähävaraisilta indeksien jäädyttämisellä, perheiden toimeentulosta lapsilisien muodossa ja opiskelijoilta opintotukileikkauksilla. Vaikka puoluevaltuusto siunasikin hallitukseen lähdön, ei hallitusohjelma ole likimainkaan puolueemme arvojen mukainen. KOULUTUSPOLITIIKKAA luvattiin edistää siten, että tavoittelemme opetusministerin salkkua
Virtanen 3 2 6 1 2 4 5 2 Milloin ja miksi Helsingin kaupunginvaltuusto päätti muuttaa Heikinkatu-Turuntien Mannerheimintieksi? 6 7 3 2 6 4 5 3 8 8 5 7 4 6 6 7 5 8 2 1 3 4 4 4 9 3 8 1 5 6 8 2 3 9 6 2 1 9 3 7 1 6 6 2 8 1 9 4 3 7 5 3 1 9 7 8 5 2 6 4 4 3 6 9 7 2 5 1 8 8 5 9 6 1 3 4 2 7 6 5 8 3 7 2 1 4 9 2 9 7 4 1 6 8 5 3 5 4 7 2 3 6 8 1 9 1 7 2 4 8 5 6 3 9 1 3 4 9 5 8 6 2 7 8 3 2 4 1 9 6 5 7 6 9 4 7 3 8 1 5 2 7 4 5 6 8 1 9 3 2 7 6 1 5 2 8 9 4 3 5 8 1 2 9 6 7 4 3 8 2 6 7 9 3 4 1 5 9 5 4 3 6 7 1 8 2 7 2 3 1 5 4 8 9 6 3 1 9 5 2 4 7 6 8 2 8 5 9 4 1 7 3 6 3 4 5 8 6 9 2 7 1 9 6 1 8 3 5 2 7 4 1 7 3 6 5 2 4 9 8 2 6 7 3 4 1 9 8 5 4 8 3 2 6 7 5 9 1 4 9 6 8 7 3 5 2 1 9 1 8 5 2 7 3 6 4 5 7 2 1 4 9 3 8 6. Jos kotikärpänen jostain syystä lähtisi tunnin suoralle lennolle, niin kauaksiko se lentäisi? 8. Mitä kutsutaan myös Kainuun mereksi? 9. Milloin ja miksi Helsingin kaupunginvaltuusto päätti muuttaa Heikinkatu-Turuntien Mannerheimintieksi? 2. Sen nimi on pisin Suomen kunnannimistä. 7. Mikä vuosi? 5. Jopa kuubalainen korkeushypyn maailmanennä- 4. Mikä Pohjanmaan rannikkokaupunki. Minkä maan ainoa maarajanaapuri on Saksa? 6. Anna-Maja Henriksson oli Stubbin hallituksen oi- man suurin järvi Kaspianmeri? keusministeri ja Lauri Ihalainen työministeri. Ketkä ovat korkeushypyn ME-kehityksen kaksi viimeisintä nimeä? Kuva: Maiju Torvinen 7 1 2 7 9 7 5 1 4 3 6 8 1 2 6 4 9 7 2 2 8 7 6 7 9 3 9 6 4 1 3 5 9 7 7 3 5 4 1 8 9 Viivi & Wagner B. Isä Kaarle XVI Kustaa oli mukana synnytyksessä, kun kuningatar Silvia synnytti tyttölapsen, joka kasteessa sai nimen Victoria. Elvis Presley kuoli sydänkohtaukseen. 18 2.6.2015 TIETOTESTI 1. Kumpi on suurempi pinta-alaltaan, Suomi vai maail- 3. Ylen kesäsarjana näemme elokuvia Hercule Poirotista. Montako romaania ja montako novellia Agatha Christie tuosta maailman kuuluisimmasta belgialaisesta kirjoitti? Sudoku tysmies itse ennustaa, että hänen ME-tuloksensa ylitetään tänä vuonna. Minkä vuoden kesä-, heinä- ja elokuu. Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa siirtyivät viimeisinä peruskoulujärjestelmään. Ketkä ovat vastaavat ministerit Sipilän hallituksessa? 10. Ensimmäinen henkilökohtainen tietokone, Apple II, tuli myyntiin
Siitä lähdetään, että sitä ei tarvita, jos ei enää sulkismailojakaan. Jari Nenonen VIIME perjantaina tapasin Tapsan (viina)kaupassa. Missä ja milloin se tapahtui? . Jälkeenpäin ajatellen, pienikin virhe olisi voinut viedä sormia, silmiä, kukaties henkiä. Viime viikolla hänen eteisessään. Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postios. kesäkuuta 2015. Tänään Venla, ortodoksisen kalenterin mukaan Voitto. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 22.30, Oulussa 23.40 ja nousee huomenna Helsingissä 4.06 ja Oulussa 2.51. PÄIVÄN SANA Näin sanoo Herra: . Näin tapahtui, Tepu-vainaan pojatkin ajavat taksia. Ipa suuntautui ATK-alalle, sellaista ei tietenkään voinut silloin ennustaa, kun ei ollut koko ATK:ta. No joo. Ipa oli kesän pankin tsupparina, siitä oli se hyöty, että meillä oli pankis- sa hakumies. Manne teki elämänuransa niinikään isänsä jäljissä paperi-inssinä. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen Vuoropäällikkö 044 7370 263 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko Annukka Kantola Risto Luodonpää Juhani Ojalehto Samuli Vänttilä Pirkko Wilén Toimittajat: Eeva Kärkkäinen Henna Lammi Pentti Manninen Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Vesa Somppi 044 7370 264 044 7370 267 040 5709 400 044 7370 265 044 7370 261 Markkinointisihteeri Jenni Karjalainen 044 7370 346 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 www.suomenmaa.fi uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 Valokuvaaja: Maria Seppälä perhevapaalla opintovapaalla 040 8201 781 044 7370 283 044 7370 244 044 7370 238 044 7370 386 Valokuvaaja: Jari Laukkanen perhevapaalla Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 050 3003 897 044 5966 879 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 Vastaukset: 1) 3.6.1942 seuraavana päivänä olevan Mannerheimin 75-vuotispäivän kunniaksi, 2) 1977, 3) Jari Tapani Lindström, siis oikeusja työministeri, 4) 33 romaania, 54 novellia, 5) Tanska, 6) Kristiinankaupunki, 7) ehkä 7 km, kotikärpäsen huippunopeudeksi mainitaan 7,2 km/t., 8) Oulujärvi, 9) Suomi vajaa 340 000 neliökm, Kaspianmeri 371 000, 10) Ruotsin Patrik Sjöberg 242 vuonna 1987, Javier Sotomayor 243, 244, 245 vuosina 1989-1993.. Melko lailla tasapeli, vaikka Tapsa on tosi vanha mies, siis oikeasti minua päivän vanhempi. Viimeiset reilut 30 vuotta Tapsa koulutti puuvenerakentajia ja tuli siinä toimessa, loistavine ja hyvin pärjänneine oppilaineen puuvenemaailman käsitteeksi, ehkä ihan maailmanlaajuisesti. Olivat tehneet Tapsalle läksiäislahjaksi venekeulaisen rollaattorin, kaikkine venekliseineen. Tepun arvelin jatkavan isänsä jäljissä taksikuskina. 66:1 SANANPARSI Hossuu ja häärää ninko soopan keittäjä. Metsämaa KANSA KASKUAA . Taivas on minun valtaistuimeni, maa on koroke minun jalkojeni alla. Olin kateellinen, kun näin Mannen ajavan Kausalan tallialueella isoisänsä ravikärryjä. Millaisen talon te minulle rakentaisitte, millaisen asuinsijan? Jes. Tämän epäälyllisen toiminnan vastapainoksi pelasimme shakkia. Minulla oli viimeisen radiopakinan esityspäivä. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Vakaalla kädellä hän heidän autotallissaan iski vasaralla pommiputken pään littaan. Oli moponraatoja ja matkaradio, haaveissa kelanauhuri. Tein ensimmäisiä kirjallisia töitäni, sinikantisiin vihkoihin Jallutelmiä, lyhennys Jallun mietelmistä. Se ei tarkoittanut urpoutta. Tapsa oli käsistään kätevä. 19 2.6.2015 Sulkis 1966 VOI MEITÄ poikia, meitä samettitossuisia poikia! Meitä oli viiden jengi, pelasimme sulkista Tepun takametsään viritetyn verkon kahta puolta, kahden miehen joukkueet, yksi lepovuorossa. Yksi tyttö pyysi minua ulos viime viikolla, nuori mies kehui kaverilleen. . Oli tulossa viimeiseltä työpäivältään. Ristikko TIISTAINA 2. Meillä oli paremmat hevoset, mutta pelkäsin niitä. Tapsaa sanoimme Urpoksi, Ipan isoveljet nimen kai olivat keksineet. Vitsejä ja veetuilua. Olimme ravimiesten tyttärien poikia. Tein joka äijälle oman sivun, jossa oli myös tulevaisuuden kuvitelmia, mikä tästä tulee isona. MUISTAN laittaneeni tavoitteeksi KirjailijaNäyttelijä
Amerikkalaisoppilaat suoriutuivat huonommin tehtävistään heti lomalta paluun jälkeen, testitulokset olivat huonompia varsinkin matematiikassa ja lukemisessa. Tutkimuksen mukaan tulokset huononivat jyrkemmin loman aikana, jos lapsi oli alemman sosioekonomisen luokan perheestä. Elokuussa Suomi hiljenee, kun koululaiset palaavat takaisin kouluun. Tutkimuksessa verrattiin kou- OPETUSHALLITUKSEN hallintojohtaja Matti Lahtiselle argumentti kesäloman lyhentämisen puolesta on uusi. . Jos tätä haluaisi muuttaa, pitäisi laittaa eduskunta asialle, opetushallituksen tiedotuspäällikkö Hannu Ylilehto sanoo. Perusopetuslain muuttamiseksi tarvittaisiin joko kansanedustajan tekemä lakialoite tai esimerkiksi kansalaisaloite. KESÄLOMALLE kirmattiin kaikista Suomen peruskouluista ja lukioista viime lauantaina 30.5. Suomessa vanhemmat ovat minun näkemykseni mukaan kiinnostuneita lastensa koulumenestyksestä. Myös joululoman pituus voi vaihdella 12:n ja 19 lo- Elinkeinoelämän puolelta tulee toisinaan vaatimuksia koululaisten kesäloman lyhentämisestä. Tuoreen Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa koululaisten kesälomiin ei kuitenkaan puututa. Kuva: Jari Laukkanen mapäivän välillä. Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtisen mukaan lomakausien mahdollisista muutoksista on tehty opetus- ja kulttuuriministeriössä erilaisia selvityksiä, mutta muutokselle ei ole kuitenkaan nähty tarvetta. Koululaisten pitkät lomat ai- heuttavat ongelmia myös vanhemmille, jotka eivät pysty ottamaan töistään yhtä pitkää vapaata, de Bloom huomauttaa. Tutkija Jessica de Bloom viittaa University of Missouri-Columbia ja Tennesee State University -yliopistojen tutkijaryhmän tekemään tutkimukseen: . Tutkijat selittivät eroa sillä, että hyvätuloiset vanhemmat harjoittelivat lastensa kanssa loman aikana lukemista ja matematiikkaa, huonotuloiset eivät. SATU HOTAKAINEN/STT HELSINKI KOULULAISTEN kesälomakauden ajoitus otetaan puheeksi joka vuosi. ja viimeistään 18.8. Vastaavasti niissä kouluissa, joissa palataan opintojen pariin jo 10.8., voidaan pitää viikon syysloma. Myöskään Juha Sipilän hallitusohjelmassa ei puututa koululaisten kesälomiin. TAMPEREEN YLIOPISTON tutkija Jessica de Bloom kyseenalaistaa pitkien lomien tarpeellisuuden. Perusopetuslain mukaan jokaisessa koulussa työskennellään 190 päivää vuodessa. Pisin loma sijoittuu kaikissa peruskouluissa ja lukioissa kesään. Lukuvuoden 2015?2016 työskentely käynnistyy peruskouluissa ja lukioissa aikaisintaan 10.8. 20 2.6.2015 Elinkeinoelämä lykkäisi koululaisten kesälomaa lulaisten oppimismenestystä keväällä ennen kesälomaa ja heti lomalta paluun jälkeen. En siis osaa sanoa, olisivatko tutkimustulokset suoraan verrannollisia Suomen tilanteeseen, Lahtinen sanoo. Eniten painetta lomakausien rukkaamiseen onkin Lahtisen mukaan tullut elinkeinoelämän puolelta. . De Bloomin viimevuotisen tutkimuksen mukaan loman vaikutus hyvinvointiin haihtuu yhtä nopeasti loman jälkeen, oli lomalla sitten lorvittu viikko tai pari kuukautta. . Niissä kouluissa, joissa on pitkä kesäloma, syysloma saattaa kutistua vain kahteen päivään. Laissa on aika tiukat raamit siitä, että milloin peruskoululaiset lomailevat ja kuinka monta päivää vuodessa koulua käydään. Jos loma-aikoihin halutaan muutos, esimerkiksi kansalaisaloite olisi väylä sen tekemiseen, Matti Lahtinen sanoo.. Koululaisten loma-ajat koskettavat suurta joukkoa ihmisiä, ei vain lapsiperheitä. Elinkeinoelämän puolelta toivotaan, että lomia lykättäisiin syksymmäksi ja osa perheistä toivoo, että koululaisten lomaviikot ripoteltaisiin tasaisemmin pitkin vuotta.