Suomenmaa 02.06.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 22 / 2.6.2017 / 4,80 ? Taide kuuluu kaikille Kulttuuripalveluita tarvitaan muuallekin kuin helsinkiin, kirjailija sirpa kähkönen sanoo Essee Uutisanalyysi Ulkomaat Eino Leino todisti valtion syntyä Niinistö turvautuu kansan tukeen Jääkiekko on Venäjällä kallis harrastus
22 2 2.6.2017. sisältö 2.6. 2017 Lomittajan paras työkaveri Maatalouslomitus siirtyy vuoden 2019 alusta maakuntien vastuulle s
37 Kevään ylioppilas Valtteri Paakki haluaa säilyttää ikuisen oppijan asenteen s. Ensi vuoden lähestyessä valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan olisi syytä miettiä neutraalia muistelutapaa vuoden 1918 sodalle. Antti Kurvinen s. 32 Joonas Lehtola on huolissaan eläinlääkinnän tulevaisuudesta s. 14 2.6. 12 Tuore YK-suurlähettiläs Nikki Haley on Yhdysvaltain ulkopolitiikan nouseva tähti s. 2017 3. 6 Jussi Halla-aho ei pelkää vastakkainasettelua s. 31 Keskustan kunniajäsen Jouko Tenhunen on punamultamies s
Epäilemättä heitä ilmaantuukin melkoinen joukko syksyyn mennessä. Käytännössä Niinistön vaalityöstä vastaavat kuitenkin kokoomuslaiset. perustettu 1908 . Hän nauttii vahvaa luottamusta äänestäjien keskuudessa yli puoluerajojen. On kuitenkin ennenaikaista povailla Niinistön valintaa jo ensimmäisellä kierroksella. Samalla se sivuuttaa perustavaa laatua olevan kysymyksen, joka on kuitenkin syytä esittää. Miksi Niinistö ei halunnut ryhtyä kokoomuksen ehdokkaaksi? Kun Niinistö ei halunnut kysymykseen vastata, voidaan esittää vain valistuneita arvauksia hänen motiiveistaan. Yksi syy Niinistön halulle irtautua kokoomuksesta voi olla erimielisyys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjasta. Valitsijayhdistyksen asettamana ehdokkaana Niinistön ei tarvitse vastailla kysymyksiin siitä, onko hän Nato-jäsenyydestä samaa vai eri mieltä kokoomuksen kanssa. Kokoomushan kannattaa Suomen liittymistä sotilasliittoon. 4 2.6.2017 Presidenttinä Niinistö on sitoutunut Suomen viralliseen linjaan, johon ei tällä hetkellä kuulu Nato-jäsenyyden hakeminen. Valitsijayhdistys antaa mahdollisuuden Niinistön avoimeen tukemiseen myös muiden puolueiden kannattajille. Päätoimittaja Juha Määttä Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Yksi syy Niinistön halulle irtautua kokoomuksesta voi olla erimielisyys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjasta. Pääkirjoitus Kokoomus ei kelvannut Niinistölle P residentti Sauli Niinistö järjesti yllätyksen maanantaina ilmoittautuessaan ehdokkaaksi ensi vuoden presidentinvaaleihin. Puheenjohtaja Petteri Orpo teki sen ilmoittamalla, että kokoomus on täysillä Niinistön tukena. Niinistö lähtee vaaleihin vahvana ennakkosuosikkina. Tarja Halosen tukijoukot melkein kompastuivat tällaisen tavoitteen asettamiseen vuoden 2006 vaaleissa. Niinistön suurin heikkous on peräti inhimillinen, ajan kuluminen. Yllätys oli tapa, jolla Niinistö lähtee hakemaan jatkokautta. Niinistö ei halua lähteä kokoomuksen ehdokkaaksi vaan käyttää vaalilain antamaa mahdollisuutta, jonka mukaan ehdokkaan voi asettaa myös erillinen valitsijayhdistys. Sen pitää kerätä 20 000 kannattajakorttia ehdokkaan tueksi. Niinistö perusteli ratkaisuaan presidentin roolin muuttumisella. Kun valtaoikeuksia on karsittu, presidentti on irtautunut entistä kauemmas puoluepolitiikasta. Niinistön perustelu on sinänsä pätevä. Hän olisi toisen kautensa päättyessä jo 75 vuoden ikäinen. Muut ehdokkaat ovat selvästi Niinistöä nuorempia. Valitsijayhdistystä ryhtyy vetämään Heikki A. Ollila, presidentin vanha ystävä eduskuntavuosilta. Kokoomuksen tehtäväksi jäi maanantaina peittää pettymys siihen, että Niinistö ei halua antaa poliittista vetoapua entiselle puolueelleen. Nähtäväksi jää, kuinka avoimesti heidän tukijoukkonsa nostavat ikäkortin esiin.
tuhoavat ympäristöä perustavanlaatuisesti. 2.6. Sen avulla lapset pistävät naamavärkkinsä karvaisempaan uskoon ja livahtavat aikuisten kokoukseen. Seurauksena on, että YK:ssa keskustellaan koko päivä lasten oikeuksista ja luonnonsuojelusta. Ja siinä tuli ahaa-elämys: lapset ja luonto ovat totisesti tärkeimpiä, pääprioriteetteja, joiden pitäisi olla etusijalla jokaista ratkaisua, lakimuutosta ja kokonaisuudistusta tehtäessä. Lapsiin voidaan tässä yhteydessä lukea kaikki vähäväkiset, jotka eivät pysty itse oikeuksistaan huolehtimaan. Sillä kas, kun maailmaa katsottaisiin näiden teemojen läpi, moni muukin asia menisi oikeille jengoilleen. Puhdas luonto, ilma, vesi; elinehtoja. Ei auta vaikka Amerikka tai Suomi olisivat kuinka great, ellei ole happea hengitettäväksi. Ahneudellamme ei tunnu olevan rajoja. niin kansakuntina kuin yksilöinä . 2017 5. Kohtuus, köyhän asia, sivistys, toimiva luontosuhde; ne ovat aatteen pohja. Toimittajalta Lapset ja luonto, siinä tärkeimmät Lastenkirjoilla on sitten silmiä avaava vaikutus. Niiden äärellä kokee totuuden hetkiä, jolloin yhtäkkiä kirkkaasti ymmärtää jotakin yksinkertaista mutta keskeistä. Näin kävi itselleni viimeksi, kun luin pienimmilleni Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjaa Tatun ja Patun oudot kojeet. Siinä Outolan veljekset esittelevät laitteita, jotka tarjoavat omaperäisiä ratkaisuja arjen pulmiin. Lätäköntekokone auttaa, kun liian hyväkuntoisilla teillä ei enää ole lasten hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä kuralätäköitä. Sivumennen sanottuna tästä vempaimesta huomaa, etteivät pojat ole tutustuneet maakuntien muhkuraiseen tieverkkoon. Siellä lätäköntekokone olisi peräti turha. Aamutoimiautomaatti sen sijaan olisi tarpeen useimmissa lapsiperheissä. Henkilö putkeen, ja lopussa meillä on pesty, puettu ja syötetty kansalainen valmiina päivän velvollisuuksiin. Kirjassa esitellään myös karvanlisäyskone, joka muistuttaa parranajokonetta mutta vaikuttaa päinvastoin. Pidetään niitä esillä. Meri Alaranta-Saukko Tämä palasi mieleeni, kun lukiolainen käytti auton takapenkillä ala-arvoista kieltä kuullessaan aamuuutisista Trumpin aikeista romuttaa ilmastonmuutoslinjauksia. Lyhytnäköisyys on pelottavaa. Pal- jon riippuu siitä, minkälaisiksi ihmisiksi jokainen heistä saa mahdollisuuden kasvaa, miten oppivat katsomaan maailmaa, itseään, lajitovereitaan ja muita elollisia olentoja. Yhteiskunta voi juuri niin hyvin kuin sen heikoimmat, ja jos lapset voivat huonosti, peli alkaa olla pelattu. Keskustalaiseen arvomaailmaan nämä kaksi asiaa sopivat kuin Mansikki laitumelle. Saman tien on syytä katsoa peiliin ja lähelle; mitkä omat päätöksemme ja toimintatapamme . Kaapis- sa on 150 paria kenkiä, joka sesongille vaihtuva tyyli, hankimme uutta (autoja, harrastevälineitä, sisustuselementtejä), vaikka entisessä ei ole mitään vikaa, lentelemme kaukomaille monta kertaa vuodessa, emme mieti sähkön- tai vedenkulutusta, mutta koemme olevamme hyvin ympäristötietoisia lajitellessamme biojätteen (jota tulee valtavasti ruokahävikin vuoksi). On helppo syyttää päästöistä vaikka suomalaista maataloutta, joka on välttämätöntä ja vieläpä puhtaampaa ja kestävämpää kuin missään muualla, mutta samalla sulkea silmät oman arjen helposti pienennettäviltä ympäristökuormilta, ?pikku mukavuuksilta?. Ja ne lapset: heidän varassaan on huominen
Siellä saa avata suunsa ja mokatakin, mutta kukaan ei tuomitse. Ajassa Sanottua Maakuntauudistus on keskuskaupunkien kannalta haitallisin uudistus miesmuistiin. Jan Vapaavuori Helsingin Sanomissa On käsittämätöntä, että hallitus ajaa maakuntia suurten kaupunkien vastustuksesta huolimatta. Ilman opettajia meillä ei olisi tällaista yhteiskuntaa ja tällaista sivistystä, hän perustelee. Ja juuri sivistyksen Paakki toivoo kantavan häntä elämässä myöhemminkin. ??Haluan olla sellainen ikuinen oppija. Uskon, että sillä asenteella pärjää aina. Maailmanpolitiikassa vellovat kuitenkin monet huolestuttavat kehityssuunnat. Kokoomus ei kuuntele omia kuntajohtajiaan. Kimmo Grönlund Twitterissä Pääkaupungin pormestarille ei sovi tällainen likasankopolitikointi, kun ex-ministeri Vapaavuori tietää varsin hyvin, mistä kyse. Katri Kulmuni Twitterissä Maria Seppälä Sain lukiosta sen, mikä on tarkoituskin: laajan yleissivistyksen. Ylioppilas toivoo sivistyksen kannattelevan Samuli Vänttilä Aurinko helottaa korkealta taivaanlael- ta. Sain lukiosta sen, mikä on tarkoituskin: laajan yleissivistyksen. Tulevaisuudessa Paakki toivoo saavansa aineenopettajan paperit. Iiläinen Valtteri Paakki pyörittelee käsissään valkolakkia ja nauraa. Aurinkoinen on hänen mielensäkin, sillä tulevana lauantaina Paakki painaa ylioppilaslakin päähänsä yhdessä noin 28 000 muun nuoren isänmaan toivon kanssa. Iin lukiosta kymmenen ainetta kirjoittanut Paakki voi juhlia valkolakkiaan kevein mielin. Eniten häneen vaikutti keskustanuorten korostama sivistys, kuinkas muutenkaan. ??Välillä olen miettinyt, onko puoluevalintani oikea, mutta tykkään siitä, kun keskustan tapahtumissa tuntuu kuin tulisi kotiin. Haastattelua edeltävänä päivänä pommi tappoi Manchesterissa 22 ihmistä. Se mietityttää Paakkia, mutta hän sanoo silti luottavansa tulevaan. ??Kirvestä ei saa heittää kaivoon. Keskustaan mahtuvat kaikki.. Todistusta koristaa kolme laudaturia. ??Päätin aikanaan, että määrä korvatkoon laadun ja kirjoitan kymmenen ainetta. Ikäi- silläni on mahdollisuus tehdä maailmasta parempi. Tulevaisuudessa Paakki haluaa olla myös politiikassa mukana. Tällä hetkellä hän vaikuttaa keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirihallituksessa, keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin johtokunnassa ja keskustan Iin kunnallisjärjestössä. Puolueeseen hän liittyi keväällä 2015. Hän on pyr- 6 2.6.2017 kinyt lukemaan maantietoa Oulun yliopistoon. ??Arvostan opettajia yli kaiken. Opettajat auttavat nuoria oppimaan ja selviämään elämästään
Mitähän niillä haetaan. Kuin lunta huhtikuussa tai pahimmillaan toukokuussa. Tyylikäskin se on, skandinaavisen selkeä. Leivoksen sisältä löytyy mustaherukkainen ydin, jossa on aavistus kirpeyttä. Mutta tuhti on Suomen historiakin, kaikki ne vuodet, joiden vuoksi juhlavuotta vietetään. Maria Seppälä Muuttolinnut pysähtyvät tankkaamaan Anja Manninen Suurin osa muuttolinnuista on saapunut Suomeen. Hailuodossa on suuret määrät vesipääskyjä, biologi Petri Lampila Liminganlahden luontokeskuksesta kertoo. Lampilan mukaan pohjoisesta puhaltava tuuli ja sateet ovat pysäyttäneet linnut tankkaamaan Liminganlahdelle. Hyönteissyöjiä, esimerkiksi satakieliä, on muuttomatkalla ajankohtaan nähden tavallista vähemmän, kertoo Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved. Hänen mukaansa monien hyönteissyöjälintujen muutto jatkuukin reilusti kesäkuun puolelle. Pesinnän onnistumiseen vaikuttaa toukokuuta enemmän kesäkuun sää. Myös arktisten lintujen läpimuutto on pääosin päättynyt. Kevään viileä sää myöhästytti lintujen saapumista tavanomaista myöhemmäksi. Liminganlahdella Pohjois-Pohjanmaalla on nyt mahdollisuus nähdä isoja määriä pohjoiseen matkalla olevia kahlaajia, muun muassa suokukkoja ja suo- sirrejä. Viileä ja paksu ulkokuori, sisällä sitkeää pippurisuutta. Eikä maku petä. Eikö tämä ikinä lopu. Leivoksen päällä olevan valkosuklaanapin siniset rakeet ritisevät ja poksahtelevat suussa. Sanottua Tuntuu siltä, että kepu-hallitus ei halua ymmärtää, että kaupungit kilpailevat globaalilla tasolla. Valkosuklaamoussen makeus ja mustaherukan kirpeys ovat oiva makuyhdistelmä, ainakin aluksi. Sitten mustaherukka loppuu. Missä pohjolan valoisassa kesäyössä kypsyneet hillat, tulee mieleen. Valkosuklaamousseakin on aivan liikaa. Koko leivos on kuin meistä suomalaisista luotu mielikuva. Oululaisen Huovisen leipomon leivos voitti Suomen Leipuriliiton kisan viime syksynä. Lämpimänä kevätpäivänä Hangenkierä-leivos näyttää houkuttelevan viileältä, kuin huurteiselta hangelta. Jos kesäkuussa on kylmä, linnuilla voi olla vaikeuksia löytää poikasille riittävästi ravintoa. ??Jos nyt sää jatkuu ihan normaalina, ei ole mitään syytä olettaa, että olisi mitään hätää, Södersved sanoi. Kurjet tankkasivat sänkipellolla Pielavedellä. 2.6. Mielikuvaa talvisodasta? Lopulta lusikka kolahtaa kauramuropohjaan, joka on kovaa kuin suomalainen peruskallio. Megatrendejä eivät edes alkiolaiset muuta. Ajassa Katin kontit. 2017 7. Silloin ei ole varaa maakuntasuhmurointiin. Anders Adlercreutz Twitterissä Huolestuttavina on, että kaupungistuminen halutaan pysäyttää. Sen kanssa saa tehdä töitä kuin Koskelan Jussi suolla ikään. Kun kaikki on syöty, olo on hivenen liian tuhti. Kaupungistumisen pysäyttäminen on ehkä 100-prosenttisesti eri asia kuin elämisen edellytysten luominen erilaisille seuduille. Anne-Mari Virolainen Twitterissä Antti Siika-aho Twitterissä Suomen Leipuriliitto Leivos kuin lumi toukokuussa Samuli Vänttilä Kesä tulee, koulut loppuvat, yliop- pilaat ja ammattiin valmistuvat juhlivat saavutuksiaan. Suomenmaa kokeili juhlaviikonlopun kunniaksi, miltä maistuu Suomen 100-vuotissynttäreiden leivokseksi valittu Hangenkierä
Kuntien vallan menettäminen maakunnille saattaa olla ongelmien ydin, Railo sanoo. Laaninen on samaa mieltä. . Edellisessä vastaavassa mittauksessa keskustamielisiä oli vielä 18,5 prosenttia. Kuntavaalikannatus sen sijaan jäi 17,5 prosenttiin. Syitä suosion hiipumiseen löytyi julkisuudessa heti monia. Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni arvioi Suomenmaalle, että hallitusta kasassa pitävän pääministeripuolueen vastuu painaa. ??Meidän pitäisi pystyä nostamaan päätöksiin enemmän keskustalle tärkeitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä, hän totesi. Samoilla linjoilla olivat asiaa STT:lle kommentoineet entinen puoluesihteeri Ti8 2.6.2017 mo Laaninen sekä konkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen. Laaninen arvioi myös Yle-kohun vahingoittaneen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) imagoa. ??Uskon, että mitä pidemmälle vaalikausi sujuu, niin vahingot pienenevät, hän totesi. Vaikka keskusta on saanut isoja asioita eteenpäin ja talous on päässyt kasvun alkuun, se ei näy kannatuksena ainakaan plussana. Politiikantutkija Erkka Railo arvioikin yhdeksi kannatusalhon syyksi huolta ja pettymystä herättävän maakuntauudistuksen. . Ajassa Suomi aikoo vähentää kasvihuonekaasuja Hallitus pyrkii tavoitteeseen lisäämällä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa ja liikennettä. Osa tutkijoista kritisoi puupohjaisen bioenergian lisäämistä, sillä siitä ei välttämättä saada nopeita ilmastohyötyjä. Jari Laukkanen vuoteen 2030 mennessä. Kentällä on valmiutta tehdä muutoksia järjestötoimintaan ja politiikan sisältöön. Kurvinen gallupeista: Ei syytä paniikkiin Meri Alaranta-Saukko Helsingin Sanomien viime sunnuntaina julkistama gallup veti keskustalaiset vakaviksi. Puolueen kannatus olisi sen perusteella tällä hetkellä vain 17,7 prosenttia. Esimerkiksi sote-uudistuksesta taitaa ihmisillä olla tällä hetkellä se mieliku- va, että jotakin hirveää on tapahtumassa. Niin kauan kuin uudistus on valmis, se synnyttää epävarmuutta. Talouskasvu taas tuntuu sataneen kokoomuksen laariin. Kääriäinen uskoo, että keskustassa saadaan nyt miettiä, miten myös se voisi hyötyä talouden piristymisestä. . Aiomme voittaa seuraavat vaalit.. Olisihan kummallista, jos tämä ei jollakin aikajänteellä näkyisi myös johtavan hallituspuolueen kannatuksessa positiivisesti, hän sanoi STT:lle. Varapuheenjohtaja Antti Kurvinen tyynnyttelee keskustalaisia toteamalla, että gallupit on otettava vakavasti, mutta syytä paniikkiin ei ole. ??Kentällä on valmiutta tehdä muutoksia järjestötoimintaan ja politiikan sisältöön. Tarvitaan aatteellista ryhdistäytymistä. Uskon, että kykenemme siihen
toukokuuta kauan odotetun lausuntonsa koskien EU:n ja Singaporen välistä vapaakauppasopimusta. Tuomioistuin tulkitsi sopimusta niin kutsutuksi sekasopimukseksi, eli sopimus ei kokonaisuudessaan kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Sopimuksen ratifiointi edellyttää myös jäsenmaiden kansallisten parlamenttien hyväksyntää. Myös EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus (CETA) katsottiin komission esityksessä sekasopimukseksi, ja se odottaa nyt 38 kansallisen parlamentin hyväksyntää. Tuomioistuimen lausunnon mukaan muun muassa kestävä kehitys ja liikenneasiat kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan johtuen alojen suorasta vaikutuksesta kansainväliseen kauppaan. Sen sijaan niin kutsutut portfolioinvestoinnit ja investointeihin liittyvä riitojen ratkaisu kuuluvat EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Komissio esitti 2015 vuoden marraskuussa pyynnön EU:n tuomioistuimelle lausua neuvotellun EU?Singapore-sopimuksen yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa. Lissabonin sopimuksen voimaanastumisen jälkeen vuonna 2009 EU:lla on ollut yksinomainen toimivalta kauppapolitiikassa. EU on kuitenkin alkanut neuvotella yhä laajempia kauppasopimuksia, mikä on johtanut toimivallan osalta epäselvään tilanteeseen ja luonut tarpeetonta epävarmuutta. Sekasopimukset rampauttavat EU:n tehokkaan kauppapolitiikan, kun kauppasopimuksen solmiminen vie vuosia. Täällä Bryssel EU:n tuomioistuin asetti rajoja kauppasopimuksille EU:n tuomioistuin julkaisi 16. 2017 9. Puheenvuoroissa pohdittiin, oliko talouden hyviä näkymiä huomioitu arvosanaa annettaessa tarpeeksi. 2.6. On otettava huomioon kaikki. Hän kuitenkin muistutti, että keskustalla on Pirkanmaalla vielä tilaa kasvaa. Suvi Suonsivu korosti keskustan viestinnän merkitystä ja uskoi sen voivan jopa ratkaista maakuntavaalit. Maakuntavaaleja pohdittiin myös ehdokasasettelun näkökulmasta. Tavoitteena on saada lista, jonka seutuja ammattijakauma on monipuolinen. Jotta EU voi toimia globaaleilla markkinoilla tehokkaasti, tulisi EU:n kyetä ripeämpään kauppapolitiikkaan. Yksi kannatettava vaihtoehto olisi kauppasopimusten jakaminen kahteen osaan: EU-kompetenssiin kuuluvat sektorit sovittaisiin yhdessä osassa ja jaetun toimivallan alaan kuuluvat asiat toisessa osassa. Päätös antaa eväitä kunnianhimoiselle kauppapolitiikalle. EU:n tulee jatkossa peilata kauppasopimusneuvotteluita tähän tuomioistuimen lausuntoon ja varmistettava se, ettei jokaisen kauppasopimuksen lopullinen ratifiointi edellytä vuosien käsittelyä kansallisissa parlamenteissa. Kauppasopimuksia tulee pystyä tekemään myös EUtasolla. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen Laura Hämäläinen Ville-Veikko Päivömaa, Aino-Riikka Simula, Joonas Soukkio ja Johannes Juvonov kokoustauolla. ?Keskustalla on tilaa kasvaa Pirkanmaalla? Laura Hämäläinen Keskustan Pirkanmaan piirikokouksessa purettiin kuntavaaleja, katsottiin maakuntavaaleihin ja keskusteltiin uudistuksista. Avauspuheenvuorossaan puheenjohtaja Tuukka Liuha kiitti Pirkanmaan keskustaväkeä kuntavaalien torjuntavoitosta. Silloin rajojen asettaminen ei ole holhoamista vaan huolehtimista, Suonsivu sanoi. Ville-Veikko Päivömaa ja Joonas Soukkio korostivat nuorten vähentynyttä humalahakuista juomista ja eurooppalaistuneita juomatapoja alkoholiuudistuskeskustelun evästykseksi. Kenttäväki oli ihmeissään ajatuspajojen antamasta 6,4 pisteen arvosanasta Sipilän hallitukselle. Ehdokkaiksi pyritään hankkimaan aktiivisesti myös nuoria ja naisia. Alkoholiuudistus kirvoitti kenttäväeltä runsaasti sekä huolestuneita kommentteja että puoltavia mielipiteitä. ??Tässä maassa on paljon pahoinvointia
Niinistön kampanjasta voi odottaa lyhyttä Lehtikuva / Heikki Saukkomaa ja korutonta. 10 2.6.2017
Se näkyi tulostaululla SDP:n ehdokkaan Paavo Lipposen surkeana 6,7 prosentin lukemana. Ilmiö uhkaa nyt toistua ehkä entistäkin voimakkaampana, joskin sama tilanne on monessa muussakin puolueessa. Suora kansanvaali on tähän saakka aina innostanut ihmisiä uurnille ja synnyttänyt erilaisia ilmiöitä Elisabeth Rehnin kakkossijasta Niinistö-ilmiöön ja vihreiden Pekka Haaviston rynnistykseen toiselle kierrokselle. Nyt ilmiöt voivat olla kortilla. Löytyykö ulkopoliittisen yksituumaisuuden seasta edes painotuseroja äänestäjien punnittavaksi, voi olla toinen juttu. Niinistön kansanliike-ehdokkuus antaa miettimistä myös varsinkin SDP:lle, joka ei ole saanut jalkeille vielä omaa ehdokasta. Moni demari saattaa miettiä nyt, kannattaako vaaleihin lähteä omalla ehdokkaalla toivottomassa tilanteessa. Presidentti sanoi itse kalenterinsa olevan jo täynnä muun muassa Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksista itsenäisyyspäiväviikolle asti. Millaiset vaalit ensi tammikuun pakkasilla sitten nähdään. Ellei valitsijayhdistystä saa- da kokoon, hänellä ei kuitenkaan ole presidentinvaaleissa ?mitään tekemistä?. On vaikea uskoa, että kansalaiset antaisivat potkut suositulle ja työnsä hyvin hoitaneelle presidentille, olipa vaaleissa vastassa ketä tahansa. Oletuksena on, että presidentti istuu tehtävässään perustuslain suomat täydet 12 vuotta, muuten jää ?yhden kauden presidentiksi?. Ylivoimaisessa tilanteessa Niinistön kampanjasta voi odottaa lyhyttä ja melko korutonta. vihreiden tämänhetkisestä nosteesta huolimatta. Niinistön ja keskustan Matti Vanhasen kaltaiset raskaan sarjan ulkopoliitikot takaavat keskustelun laadun. 2017 11. Totta, mutta niin on ajautunut vuosien saatossa Niinistökin omasta puolueestaan. Niinistö korosti, ettei hän ole kääntänyt kokoomukselle selkäänsä. Hän ilmoitti Twitterissä Niinistön ratkaisun selkiyttäneen tilannetta ja kertovansa oman ratkaisunsa pian. Jos Heinäluoman päätös olisi kielteinen, SDP joutuisi etsimään hätävaraehdokasta kakkos- tai kolmoskorista. Ne ovat yleensä ainutkertaisia, ja Haavistonkaan voi olla vaikea uusia edellisten vaalien suoritustaan . Henkilökohtaisen kannatuksen mittauttaminen vuotta ennen eduskuntavaaleja voisi olla hänelle suoranaista myrkkyä. Pekka Pohjolainen 2.6. Ainakin perussuomalaisia Niinistön taakse asettuminen voi kiehtoa. Entinen demarijohtaja, ministeri ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma on käytännössä SDP:lle ainoa uskottava vaihtoehto, jos vanha mahtipuolue haluaa esiintyä presidentinvaaleissa tosissaan. Heinäluoma laittoi keväällä ehdokkuutensa uuteen harkintaan Jutta Urpilaisen kieltäydyttyä kunniasta. Sellaisen adressin kerääminen onnistuu kärpässarjan ehdokkailtakin ja on Niinistön tapauksessa pelkkä muodollisuus. Kansalaisliike-hankkeeseen Niinistö potki vauhtia huomauttamalla, että kokoomuksella on valtuudet nimetä hänen puolestaan kenet tahansa viralliseksi ehdokkaakseen. Jo viime vaaleissa SDP:n äänestäjiä rynni joukoit- tain suoraan Niinistön ja varsinkin Haaviston taakse. Uutisanalyysi Niinistö lähti soolouralle Puolueväri ei enää kelpaa kansansuosikille Ensi talven presidentinvaalit saattavat poiketa luonteeltaan totutusta kansankarnevaalista. Vaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä käydään uutuutena maakuntavaalit, ja siihen vaalihumu voi jäädäkin. Kansanliikkeen tuella toista kautta tavoittelevan presidentti Sauli Niinistön suosio näyttää niin vahvalta, että valinta voi ratketa jo ensimmäisellä kierroksella. Varmaa se ei toki ole. Niinistön ratkaisu lähteä vaaleihin valitsijayhdistyksen eikä entisen puolueensa kokoomuksen ehdokkaana on poikkeuksellinen. Halukkaita ei ole ainakaan julkisuudessa ollut jonoksi asti. Puheenjohtaja Antti Rinne on vakuuttanut edelleen, että SDP asettaa oman ehdokkaan. Rinteen itsensä uhrautuminen ei taida olla valikoimassa. Istuvan presidentin ja kisan ykkössuosikin kohdalla kuvio on kuitenkin uusi. Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan 20 000 nimeä. Hän teki kuitenkin selväksi haluavansa pysyä puoluepolitiikan ulkopuolella. Kansanliikkeiden ehdokkaita on vaaleissa nähty ennenkin. Sitä osattiin kuitenkin ounastella. Päätöstään hän perusteli Mäntyniemessä pitämässään lehdistötilaisuudessa sillä, että presidentin tehtävä on ajautunut sisäpoliittisen vallan riisumisen myötä kauas puoluepolitiikasta
Kehitysapu ei kuulu minun mielestäni niihin.. Eurovaaleissa 2014 Halla-ahon keräämät 80 772 ääntä olivat Suomen toiseksi suurin äänipotti. Puheenjohtajakampanjansa avaus- puheessa Halla-aho nosti yhdeksi pääteemakseen puolueensa demokratisoinnin. Hän kertoi, että ei edes kaavaile täyttävänsä Timo Soinin saappaita. . Julkisen vallan ensisijainen tehtävä on edistää ja puolustaa suomalaisten etua, ja kaikki muut tehtävät on toissijaisia, hän tiivistää perussuomalaisen poliittisen linjan. Halla-ahon mielestä Suomen pitäisi Euroopan unionissa toimia sen puolesta, että kolmannen maailman ongelmia ei yritettäisi ratkaista muuttoliikkeellä Eurooppaan. . Ensimmäinen pointti on se, että mitkä ovat Suomen valtion prioriteetit. Henkilö Haastaja Jussi Halla-aho haluaa Timo Soinin paikalle, mutta ei saappaisiin Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: european union 2017 Jussi Halla-ahon, 46, työhuoneen ikkunasta avautuu maisema Strasbourgin kattojen ylle. Kirjoituspöytänsä takana istuva europarlamentaarikko on vahva kandidaatti perussuomalaisten seuraavaksi puheenjohtajaksi. Ehdokas kertoo, että kampanjointi on sujunut maltillisesti. Tämä puolue ei tarvitse toista yhtä suurta johtajaa. Me tarvitsemme demokraattisemman, keskustelevamman, moniäänisemmän ja hajautetumman puolueen. Toinen Halla-ahon tavoitteista on nostaa maahanmuutto näkyvästi esiin puolueen politiikassa. Myös muita perussuomalaisten äänestäjille tärkeitä asioita pitäisi painottaa nykyistä enemmän. . Lisäksi kampanjoin tekemällä normaalia työtäni. Halla-aho nousi yleiseen tietoisuu- teen kirjoittamalla blogiinsa kärjekkäitä tekstejä, joissa hän kritisoi maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta ja poliittista korrektiutta. Tekstit johtivat myöhemmin maahanmuuttokriittisen Homma-foorumin perustamiseen. 12 2.6.2017 Erakkoluonteeksi itseään kuvaava Halla-aho lähti vaaleissa ehdolle ?yleisön pyynnöstä?. Sen jälkeen hän on ollut vaalista toiseen yksi perussuomalaisten ääniharavoista. Erityistä kampanjatukiryhmää ei ole organisoituna tai esitteitä painatettuna. . Sikäli kun oletetaan, että Suomella on kansainvälisiä velvoitteita liittyen kriiseihin ja konflikteihin, turvapaikkaturistien kallis ylläpitäminen on kaikkein tehottomin ja huonoin tapa auttaa ihmisiä. Onko Halla-aho sitten valmis auttamaan pakolaisia ja paremman elämän etsijöitä näiden lähtömaissa esimerkiksi kehitysyhteistyön kautta? . Meillä on tämä puoluetoimiston järjestämä kiertue, jonka puitteissa käydään eri puolilla Suomea
Se on varmasti tuloksiltaan paljon tehokkaampaa kuin eurooppalainen passivoimaan pyrkivä kehitysapu, joka kohtelee afrikkalaisia kuin lapsia. Vaikka Halla-ahon kannatus on ko- vaa omien joukossa, hän oli Helsingin Sanomien tammikuisen kyselyn mukaan suomalaisten keskuudessa epäsuosituin vaihtoehto perussuomalaisten johtoon. Provosoivat puheet ja rikostuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ta- On paljon parempi, että on vastakkainasettelua kuin että ollaan yksimielisesti väärässä. kaavat, että hallituskumppaneiden keskustan ja kokoomuksen olisi vaikeaa tehdä yhteistyötä Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa. Onko Halla-aho valinnut toimivimman tavan vaikuttaa? . Jussi Halla-aho on koulutukseltaan filosofian tohtori. On paljon parempi, että on vastakkainasettelua kuin se, että ollaan yksimielisesti väärässä. Entä jos Halla-ahon islamia ruotivat tekstit lisäävät muslimitaustaisiin suomalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää? . Meille on muodostumassa kahden kerroksen yhteiskunta, jossa meillä on maahanmuuttajataustaiset kunniakansalaiset, joiden turvallisuus ja mukavuus on tärkeää, ja sitten ovat ne tavalliset ihmiset, joilla ei ole niin paljon väliä. Ei ole oleellinen kysymys, olenko minä oppositiossa vai jossain muualla. On ihan selvää, että Suomen ilmapiiri on etenkin maahanmuuttoon liittyen muuttunut huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana, ja uskoakseni itselläni on ollut joku panos siihen prosessiin. Halla-ahoa ei huolestuta, vaikka hänen puheensa kiristäisivät Suomen yhteiskunnallista ilmapiiriä. . en tiedä, onko se yhtään sen parempi, hän vastaa. Halla-aho väittää, että Suomessa maahanmuuttajiin kohdistuvasta häirinnästä ei vaadita riittävästi todisteita. . Siellä mennään business edellä ja pyritään hyödyttämään kaikkia osapuolia. Hänellä on neljä lasta avioliitostaan Hilla Halla-ahon kanssa sekä yksi vastikään ilmi tullut avioliiton ulkopuolinen lapsi. Halla-ahon mielestä kehitysapu ei ole onnistunut ratkaisemaan kehitysmaiden ongelmia joiden hän näkee johtuvan väestöräjähdyksestä, köyhyydestä ja huonosta hallinnosta. Jos kehitysyhteistyötä tehdään, Halla-aho ottaisi sen päätavoitteeksi Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuuden estämisen. Toisaalta se, että muslimimiehet tuolla rautatieasemalla sylkevät ihmisten päälle . 2017 13. Koen tämän erittäin häiritsevänä. 2.6. Kehitysavun järjestämisessä hän ottaisi mallia Kiinasta.
-oppi. 14 2.6.2017. Haleyn ulkopoliittinen ajattelu kulkee eri latuja kuin Trumpin Lehtikuva/Afp Photo/Pool Burhan Ozbilici ?America First
Haley on ra- sismin vastaisesta työstä tunnettu intialaisen maahanmuuttajaperheen tytär. Vielä vuoden 2010 kuvernöörivaalissa republikaanisenaattori haukkui puoluetoveri Haleyta ?rättipääksi. Minulla on korot, jotta voin potkia niitä, jotka tekevät vääryyttä. Näin julisti Yhdysvaltain tuore YKsuurlähettiläs Nikki Haley suorasukaiseen sävyyn virkakautensa alussa viime maaliskuussa. Osansa riepottelusta ovat sittemmin saaneet niin Krimin anastanut Venäjä kuin kemiallisilla aseilla sotarikoksiin syyllistynyt al-Assad. kritisoi Trumpin meksikolaispuheita ja kehotti tätä julkaisemaan verotietonsa. Silti Trump taivutteli kokemattoman mutta sanavalmiin kuvernöörin YK-suurlähettilään virkaan. Nyt saamattomuudesta syytetty Tillerson on jäämässä Haleyn varjoon maan ulkopolitiikan äänitorvena. Jos Tillerson kypsyy tehtäväänsä tai Trump kypsyy Tillersoniin, voi Haley olla vahvoilla ulkoministerin virkaan. 45-vuotias Nimrata ?Nikki. Lähettiläs on kuitenkin paikannut kokemuksen puutettaan asenteella. ??Kaupungissa on uusi seriffi, Haley on uhonnut epäilijöilleen. Kun vanha puolue-eliitti ja Valkoiseen taloon linnoittautuneet trumppilaiset kalistelevat Washingtonissa sapeleitaan, on Haley ottanut kaiken irti etäisyyden tarjoamasta vapaudesta New Yorkissa. Hän on onnistunut luovimaan taidokkaasti Trumpin ailahtelevien lausuntojen ja republikaanien pitkän linjan ulkopolitiikan välillä. Haley on osannut tuoda esille omaa ajat- teluaan ilman Trumpin puheiden suoranaista kritisointia. Ex-kuvernööri on saarnannut Yhdysvaltojen moraalisesta vastuusta maailman kriisien ratkojana. Haley on esimerkiksi linjannut, ettei Venäjän vastaisista talouspakotteista luovuta ennen kuin Krim on palautettu Ukrainalle. Kun Trump kiersi tapaamassa sau- diprinssejä ja rukoilemassa Itkumuurilla, Haley suuntasi Jordanian pakolaisleireille tapaamaan syyrialaislapsia. Ihmisoikeuksien ja humanitaarisen avun korostaminen toistuvatkin suurlähettilään kannanotoissa. ??Panokset ovat liian kovat, että Yhdysvallat voisi vetäytyä globaalista roolistaan, Haley on rauhoitellut Trumpin puheista huolestunutta kansainvälistä yhteisöä. Haleyn ulkopoliittinen ajattelu kulkee eri latuja kuin Trumpin ?America First. 2017 15. -oppi. Jää nähtäväksi, kuinka etäällä Haley voi pysytellä Trumpista näyttämättä uppiniskaiselta sooloilijalta. Tuoreen suurlähettilään nauttima myönteinen mediahuomio voi pahimmillaan jopa kääntyä itseään vastaan. Trump ei nimittäin jaa valokeilaa kenenkään kanssa, ei edes Haleyn. Taannoin lounaalla YK-suurlähettiläiden kanssa Trump vitsaili, että ?Nikki voidaan helposti vaihtaa toiseen lähettilääseen?. Vieraat naureskelivat vaivaantuneen kohteliaasti tietäen, että sutkautus kätkee alleen totuuden siemenen. Viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, ettei Trumpin hallinnossa kukaan ole korvaamaton. Haleyn virkakausi on hädin tuskin alkanut, mutta hänestä on povattu jo tulevaisuuden presidenttiehdokasta. Kuinka ironista olisikaan, jos Trumpin presidenttiys petaisi maahanmuuttajataustaiselle naispoliitikolle tietä republikaanien johtotähdeksi, tai jopa Valkoiseen taloon asti. Santeri Lampi 2.6. Uutisanalyysi YK:n uusi seriffi Kokematon Nikki Haley sooloilee ulkopolitiikassa ja paistattelee median valokeilassa Käytän korkokenkiä, mutta en muodin Republikaanien esivaalin alussa Haley tähden. ja lehtien pilapiirroksissa hänet kuvattiin burkaan pukeutuneena. Tultuaan valituksi Haley poistatti EteläCarolinan parlamenttitalon edessä liehuneen etelävaltioiden lipun. Toisille tummansininen vinoristi tummanpunaisella taustalla on osa kulttuurihistoriaa, toisille se on rasistinen symboli. Donald Trumpin ulkopolitiikan alkutaivalta ovat leimanneet ristiriitaiset signaalit ja tempoilu. Uuden hallinnon avainpaikkojen täyttäminen on sakannut puoluetta repineen presidenttivaalin jälkeen. Trump onkin haalinut neuvonantajikseen perheenjäseniä, joiden roolit ja vaikutusvalta ovat edelleen hämärän peitossa. Ex-öljymoguli, ulkoministeri Rex Tillerson ei näytä olevan täysin sinut uuden roolinsa kanssa. Supliikin John Kerryn ulkoministerikauden jälkeen lehdistö on seurannut kummissaan Tillersonin piileskelyä. Moni tärkeä kokous on saanut tyytyä ulkoministerin vustajien läsnäoloon. Haleyn nimittäminen Yhdysvaltain yk- kösdiplomaatiksi sai aluksi osakseen kummastelua
Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Taas ohjuskoe. Pohjois-Korean tekemä ballistinen ohjuskoe putosi Yhdysvaltojen asevoimien mukaan Japaninmereen. Ohjuskoe tuomittiin jyrkästi maailmalla. Molemmat presidentit korostivat maiden välisissä suhteissa uutta alkua. Mandel Ngan / AFP Photo / Lehtikuva Jengi koolla. Ilmeet olivat monitulkintaiset, kun valtiojohtajat kuuntelivat presidentti Donald Trumpin juttelua G7-maiden kokouksessa Sisiliassa. Liittokansleri Angela Merkel sanoi kokouksen jälkeen, ettei Eurooppa voi luottaa enää USA:n tukeen, vaan sen täytyy ottaa kohtalo omiin käsiinsä. 16 2.6.2017. Mediatietojen mukaan tiedustelupalvelua varoitettiin Abedista kolmesti. Erimielisten tapaaminen. Jännitystä oli ilmassa, kun Ranskan tuore presidentti Emmanuel Macron ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat toisensa Ranskassa. Macronin mukaan kaksikko pystyi puhumaan vaikeista asioista suoraan ja rehellisesti. ?Meillä on erimielisyyksiä?, Macron sanoi. Japanin pääministeri Shinzo Abe vannoi Japanin ryhtyvän konkreettisiin toimiin yhdessä Yhdysvaltain kanssa. Pohjois-Korea on laukaissut useita ohjuksia tänä vuonna. Maa on tehnyt myös ydinkokeita. varoituksia ei kuultu. Tyttö kannatteli keltaista ruusua Manchesterin pommi-iskun uhrien muistotilaisuudessa Roytonissa Luoteis-Englannissa. Britannian tiedustelupalvelu MI5 aloittaa sisäisen tutkinnan selvittääkseen, miksi varoitukset Manchesterin pommi-iskun tehneestä Salman Abedista eivät johtaneet toimiin
Isänsä mukaan poika on lupaava kyky. Moskovassa ei ole ongelma järjestää lapsia urheilukouluun. Päämääränä on KHL, jossa pienin palkka on miljoona ruplaa kuussa ja kaikki kulut menevät klubin piikkiin. ??Sillä saisimme korvattua kaikki aikaisemmat kustannukset. Maksu klubille on 2 000 ruplaa kuussa. Valmennukset alkavat kello 7 aamulla, mutta isän työpäivä alkaa kello 8 aamulla. Katsoin kaikki ottelut televisiosta datcha-naapurini Sergein kanssa. Hän kertoi minulle paljon mielenkiintoisia tietoja tästä urheilulajista. Sergei muun muassa väittää, että huippujääkiekkoilijaksi ei pääse pelkällä lahjakkuudella. Tarvitaan rahaa, paljon rahaa. Etkö usko. Esimerkiksi Moskovan juniorijoukkueeseen päästäkseen pitää maksaa 8 000 dollaria, mutta jos lapsi halua päästä juniorimaajoukkueeseen, se maksaa 40 000?60 000 euroa. Näin laskeskeli jokin aika sitten jääkiekkolegenda, nykyinen Venäjän senaattori Vjatcheslav Fetisov. Mutta mihin tällä kaikella pyritään. Lisäksi kesäleiristä on maksettava vielä 50 000?60 000 ruplaa. Jopa luistimien hionta ja lääkärintarkastukset ovat maksullisia. Lisäksi ovat epäviralliset lahjoitukset. No, lasketaanpas. ??Urheiluasusta ja luistimista maksan vuosittain vajaat 100 000 ruplaa. Jos tulee mahdollisuus, lähetän poikani Eurooppaan tai Kanadaan, naapurini haaveilee. On kiintoisaa, että kalliista koulutuksesta huolimatta halukkaiden jääkiekkoharrastajien virta Venäjällä ei kuiva. Ikävää on kuitenkin se, että jääkiekkoa voivat harrastaa vain vakavaraisten perheiden lapset. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 2.6. Jääkiekko on Venäjällä rikkaiden perheiden laji Mielestäni toukokuun mieleenpainuvin tapahtuma oli jääkiekon MM-kisat. Pakolliset lisäharjoitukset ovat 12 000? 15 000 ruplaa. Sellainen toimii jokaisessa jääkiekkoklubissa. ??Ja paljonko sinä maksat tästä huvista, kysyin Sergeiltä. ??Vajaat 200 000 ruplaa vuodessa. On vaikea ennustaa hänen tulevaisuuttaan urheilun saralla. Ryhmässä on 50 lasta, ja jokainen isäpappa haluaa valmentajan kiinnittävän huomiota juuri hänen lapsiinsa. Tästä palveluksesta on maksettava keskimäärin 50 000 ruplaa. ??Siitä, että lapsi pelaa perusjoukkueessa eikä ole varamiehenä, on maksettava päävalmentajalle 100 000 ruplaa, Sergei väittää. ??No niin. Urheilu on hyvä asia, mutta onko se vahingollista koulunkäynnille, kysyin naapuriltani. ??Tähän asti se ei ole ollut ongelma, koska ensimmäisten kahden vuoden aikana harrastukset ovat kolme kertaa viikossa. Kuten aina, pelastukseksi koitui isoäiti. Sergein 8-vuotias poika Roman harrastaa jääkiek- koa CSKA-urheilukoulussa. 400 nuoresta jääkiekkoilijasta, jotka Moskovan urheilukouluista valmistuvat joka vuosi, vain 90 saa mahdollisuuden tehdä sopimuksen MHL:n eli Nuorison jääkiekkoliigan kanssa. Mutta vanhempien jääkiekkokulut eivät lopu tämänkään jälkeen. 2017 17. Mutta sen jälkeen, kun harrastuksia alkaa olla kuusi kertaa viikossa, niin kouluongelmia varmasti tulee, naapurini kertoi. Roman päättää urheilukoulun kolmen vuoden päästä. Ja lisäksi henkilö, joka voi viiden-kuuden vuoden ajan kuljettaa lasta harjoituksiin ja auttaa häntä pukemaan urheiluvarusteet päälle. Itse Sergei ei voinut kuljettaa poikaansa
Jotain, joka tuntuu kipuna koko suvussa. Lukion jälkeen hän hakeutui opiskelemaan yliopistoon historiaa. 1960-luvun Kuopiossa lapsuuttaan viettänyt kirjailija muistaa hänet lempeänä ja hellänä ukkina, joka arvosti koulutusta, luontoa ja lapsia. Hyvin nuorena Kähkönen kuitenkin aisti, että kaiken sen takana oli jotain muutakin. Jotain, josta ei puhuta. Isoisä oli tuomittu 1930-luvulla kahteen otteeseen vankilaan valtionpetoksesta. Kähkönen tunsi tarvetta purkaa ajatuksiaan paperille. Syntyi Kuopio-sarja, joka käsittelee Tuomi-suvun kautta 1900-luvun alun kiihkeitä tapahtumia. ??Sarjan tapahtumat ovat kaukana siitä, mitä suvussani on oikeasti tapahtunut, mutta innoitukseni olen isoisäni tarinasta saanut, Kähkönen tarkentaa. ??Minua helpotti suunnattomasti, kun huomasin, että kirjoittaminen on se tapa, jolla voin käsitellä niitä asioita, joista sukuni ei ole osannut puhua. Se antoi välineet selvittää, mitä kipu on. Henkilö Teksti: Samuli Vänttilä Kuvat: Jari Laukkanen Maakuntien kulttuurilaitosten Ihmiset, jotka eivät jaa pääkaupunkiseudun tapaa puhua ja ajatella, lokeroidaan Helsingistä käsin toisiksi, kirjailija Sirpa Kähkönen sanoo. Kun kirjailija Sirpa Kähkönen oli ekaluokkalainen, hä- nen isoisänsä kuoli. Kähköselle isoisä oli ollut hyvin rakas. Oli myös merkityksellistä huomata, että saman kokemuksen kivusta ja vaikenemisesta jakoivat Suomessa niin monet muutkin. Myöhemmin Kähkönen on palannut isoisänsä tarinaan myös tietokirjassaan Vihan ja rakkauden liekit. 18 2.6.2017
2017 19. Vapaus ei tarkoita absoluuttista oikeutta sanoa aina mitä vain. Sirpa Kähkönen kirjoittaa tällä hetkellä draamateosta, jonka tapahtumat sijoittuvat vuoden 1918 Helsinkiin. 2.6
Hän kuitenkin halusi pyristellä siitä eroon. ??Se on vaatinut pitkän prosessin, että olen kyennyt näkemään jakolinjojen molemmat puolet ja tulemaan pois siitä positiosta, jonne sukuni kautta olen asemoitunut. Se pelottaa.. Se oli omiaan radikalisoimaan nuorta mieltä. ??1920-luvun nuoret aikuiset miehet olivat oppineet hyvin väkivaltaisiksi sekä punaisten että valkoisten puolella. On häkellyttävää huomata, että toisellakin puolella on kokonainen maailma. ??Ajattelen, että me emme ole vastuussa aikaisempien sukupolvien teoista, mutta emme voi myöskään hyvittää heidän kokemuksiaan olemalla katkeria ja vihaisia. Ehkä sen vuoksi Kähkösen teokset laa- jenevatkin puhumaan pelkkien jakolinjojen sijaan yhteiskunnallisesta toiseudesta. Jotkut puristavat kättään nyrkkiin vielä tänäänkin. Saman vihan Kähkönenkin tunsi tukahdutettuna hiljaisuutena sukunsa ilmapiirissä. 1930-luvulla käytiinkin sisällissodan toinen näytös, Kähkönen sanoo ja viittaa mainitun vuosikymmenen kuohuviin tapahtumiin. Kansalaissodan ja 1930-luvun tapahtumat jättivät syvät jakolinjat suomalaiseen kansakuntaan. Sirpa Kähkösen mukaan vuoden 1918 sisällissodan historiatulkinnassa on edelleen isoja eroja ja kokemusten ristiriitoja. Kaikki ne arvot ja elämäntavat, joiden varaan sukupolvi on tottunut nojaamaan, ovat heittäneet nykyajassa kuperkeikkaa. ??Se herättää raivoa ja suuttumusta. Emme kestä katsoa, kun meille tärkeät asiat menettävät merkitystään ja meidän pitäisi oppia ajattelemaan uudella tavalla. Vaarana on Kähkösen mukaan kaikenlaisen ääriajattelun leviäminen myös 40?50-vuotiaiden keskuudessa. ??Ääriajattelu tuottaa aina väistämättä konfliktin ja johtaa väkivaltaan. Sitä Kähkönen halusi isoisänsä elämää kohtaan löytää. Vuoden 1918 kansalaissodan aikaan isoisä oli murrosikäinen. Kyky kohdata eri tavalla ajattelevia on heikkenemässä. ??Suomessa on oletettu liian kauan, että me tiedämme, keitä ja millaisia me olemme. Siitä, kun yksilö on syrjässä vallitsevista ihanteista, arvoista ja arvostuksista. Punaisten ja valkoisten vastakkainasettelu on Suomessa haalistunut viimeistään 1990-luvun alun jälkeen. Tilal- le on tullut uusia toiseutta tuottavia asioita, sillä toiseus ei koskaan täysin poistu yhteiskunnasta. Kirjailija sanoo katsovansa surullisena suomalaista nykytodellisuutta, jossa rakennetaan jälleen jakolinjoja ihmisten väliin. Osuva esimerkki siitä on itsenäisyyden juhlarahaan liittyvä kohu. Ymmärrystä. Kuin ihmeen kautta eri puolet onnistuttiin yhdistämään talvisodan syttyessä, mutta kokonaan jakolinjat eivät poistuneet. 20 2.6.2017 Viha ja katkeruus jatkoivat elämäänsä suomalaisissa perheissä. Sodan tapahtumat jälkipyykkeineen nostattivat vihaa ja raivoa. Ja sitä löytyikin. Kähkönen käsitti isoisänsä olleen tyypillinen 1920-luvun nuori, joka sattui syntymään hyvin sotaisaan maailmanaikaan. Lapsuutta leimasi ensimmäinen maailmansota, joka näkyi ja tuntui pienessä varuskuntakaupungissa. Se, mitä suomalaiset ovat joskus olleet, on kuitenkin murtunut. Eniten Kähkönen on huolissaan ikäistensä sukupolvesta
2017 21. Tutkijoihin kohdistuneet uhkaukset ovat hänen mukaansa lisääntyneet entisestään. Mutta niin, keitä ovat ne nykyajan toiset, jotka uhkaavat jäädä syrjään vallitsevasta todellisuudesta? ??Ihmiset, jotka eivät asu täällä, Kähkönen vastaa heti tarkoittaen nykyistä kotikaupunkiaan Helsinkiä. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä vallitsee kirjailijan mukaan selkeä kahtiajako, joka tuntuu kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissa. ??Ihmiset, jotka eivät jaa pääkaupunkiseudun tapaa puhua ja ajatella, lokeroidaan täältä käsin toisiksi. Sillä on ollut valtavan iso merkitys, että olen voinut nauttia kaikille suunnatusta maakunnallisesta kulttuuritarjonnasta. Kähkönen tunnetaan myös kirjailijoi- den sananvapausliitto Penin puheenjohtajana. Järjestön jäsenistö koostuu pääasiassa kirjailijoista, tutkijoista ja toimittajista. Suomalaisessa sananvapauskeskustelussa Kähkönen haluaa peräänkuuluttaa sananvapauteen kuuluvaa vastuuta. Topeliuksesta lähtien täällä on haluttu luoda monipuolista ja monimuotoista Suomea, mutta enää sitä ei nähdä tärkeäksi. Lapsuutensa Kuopion Kähkönen muistaa puutalokaupunkina, joka myöhemmin katosi. Suomen putoaminen sananvapauden ranking-listoilla on ikävää, mutta tärkeämpää on se, että erimielisyydet tulevat näkyviin ja niistä keskustellaan. Se on terveen ja avoimen demokratian merkki. Ääriajattelu tuottaa aina väistämättä konfliktin ja johtaa väkivaltaan. 2.6. Maakunnat nähdään täällä helposti sellaisina, jotka imevät vain rahaa. Se tuntuu uupuvan nykyään monelta. ??Sananvapaus on ennen kaikkea yhteisöllinen väline. Se herättää toiseuden ja vierauden tunteita maakuntien ihmisissä. Toiseutta tuottavaksi asiaksi Kähkönen nimeää myös köyhyyden. Suomessa elää rinnakkain ihmisiä, joista toisilla on kaikkea yllin kyllin ja toiset näkevät nälkää. ??Nykyään on enemmän hyväksyttyä ajatella, että yhteiskuntaan vain kuuluu köyhyyttä. Vaara siitä, että päteviä tutkimustuloksia jätetään julkaisematta viharyöpyn pelossa, on Suomessa todellinen. Merkillepantavaa Kähkösen mukaan on se, että uhkauksia saavat kaikkien alojen tutkijat, eivät vain maahanmuuttoon ja feminismiin erikoistuneet, kuten usein ajatellaan. ??Etenkin ravintoon liittyvät tutkimukset ovat sellaisia, jotka saattavat nostattaa nykyään ihmisissä silmitöntä raivoa. Julkisuudessa velloneeseen Ylen sananvapauskohuun Kähkönen ei halua ottaa kantaa. ??Sen verran kuitenkin sanon, että minusta on hyvä, että näistä asioista puhutaan julkisesti. Minulle se tärkeä kaupunki on ollut Kuopio ja myös Pietari. Lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Kuopiossa Kähköselle tulivat tutuksi kirjastot, kaupunginorkesterin konsertit, teatteriesitykset ja muut kulttuurin muodot. Siitä on hänen mukaansa kiittäminen Suomeen luotua maakunnallisten kulttuurilaitosten verkostoa. ??Pääkaupunkiseudulla ajatellaan usein, että siellä vallitsevat kulttuurielämän korkeimmat ilmentymät. Tilalle tulivat kivi- ja betonitalot. Kadonnut puutalo-Kuopio näkyy myös Kähkösen teoksissa. ??Se on minulle paikka, joka puhuttelee intuitiivisella tavalla. Vapaus ei tarkoita absoluuttista oikeutta sanoa aina mitä vain. ??Samalla pitää kuitenkin muistaa, ettei toisten oikeutta sanoa mielipiteitään voi rajoittaa, olivatpa ne kuinka vastenmielisiä tahansa, kunhan ne vain noudattavat lain ja eettisyyden tuomia rajoja. Erittäin huolestunut Kähkönen on tutkijoiden sananvapaudesta. Enää ei ole olemassa sellaista yhtenäisyyden projektia, että kaikille pitäisi olla inhimilliset elinolot, samanlaiset koulutusmahdollisuudet ja samanlaiset palvelut asuinpaikasta huolimatta. ??Se on erittäin surullista. Kulttuuria on kuitenkin muuallakin ja samat kulttuuripalvelut kuuluvat maakuntiin siinä missä Helsinkiin. Pääkaupunkiseudun kulttuurivaikuttajia hän kannustaa tekemään kiertueita myös maakuntiin. ??Oma perheeni ei ollut missään määrin rikas, päinvastoin. Pariisissa elävälle kirjaillijalle Pariisi on hänen kaupunkinsa ja siihen liittyvät hänellä monet merkitykset
Reportaasi Vaara, vastuu ja viehätysvoima samassa työssä Ari Ruokangas on toiminut maatalouslomittajana 35 vuotta ja viihtyy edelleen työssään. 22 2.6.2017
Mihinkään se ei silti katoa, kun uudet maakunnat ottavat lomituspalvelut vastuulleen. Teksti: Risto Luodonpää Kuvat: Maria Seppälä Tyrnäväläinen Ari Ruokangas kurvaa tottuneesti vakituisen lomitustilansa pihaan, laittaa navettavarusteet päälle ja aloittaa päivän ensimmäisen työrupeaman. Mies on viihtynyt maatalouslomittajana käytännössä koko työuransa eli viimeiset 35 vuotta. . Työ painottuu niin vahvasti lypsykarjatiloille, että eläimistä täytyy jonkin verran tykätä. 2017 23. Nuoria alle kolmikymppisiä tarvitaan lisää. Nuorten houkuttelu maatalouslomittajan ammattiin ei ole helppo pähkinä ratkaistavaksi. Lomitus on riskialtista ja tutkimusten mukaan jopa terveydelle vaarallista työtä. Palkkatilastoissa ala on kaukana kärkisijoista. Kaikesta huolimatta Suomessa riittää edelleen maatalouslomittajia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tuoreen tilaston mukaan vuonna 2016 heitä oli yhteensä 8786, joista vakituisessa työsuhteessa 3390. Maatalouslomittajien ammattikunta vähenee ja väki vanhenee yhteiskunnallisten muutosten myötä. Muuten hommasta ei tule mitään. . Pitkät etäisyydet työpisteiden välillä ovat tavallisia, ja työ jakautuu päivittäin vähintään kahteen eri jaksoon. Enemmistö lomittajista on osa-aikaisia vastoin tahtoaan. Siitä asti, kun maatalousoppilaitoksesta pääsin. En oikein muutakaan silloin osannut tehdä. Pikemminkin päinvastoin. . Toisaalta kun tilojen määrä vähenee, niin valtaosa lomittajista on nykyään taustaltaan jotain muuta kuin maalaistalojen tyttöjä tai poikia, hän muistuttaa. Kotieläimet tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa viikon jokaisena päivänä. Navetoissa on omat aikataulunsa, joiden mukaan työtä tehdään. Siistiä sisähommaa ja säännöllistä päivärytmiä haikailevien kannattaa suunnata suosiolla muille markkinoille. 53-vuotias Ari Ruokangas ei ole mikään harvinaisuus lomittajien joukossa. Lomituspäivien määrä nousi yli 700 000:n. 2.6. Alan työntekijöiden keski-ikä 49 vuotta kertoo paljon tämän päivän tilanteesta. Kun heti pääsin työn syrjään kiinni, niin sillä tiellä ollaan edelleen, hän naurahtaa. Ruokankaan kohdalla puheet työn ja elämäntavan yhdistämisestä pitävät siis ainakin osittain paikkansa.
Tapaturmia sattuu edelleen paljon, vaikka itse olen välttynyt pahemmilta kolhuilta. Osa-aikaisuus sopii varmasti joillekin, mutta muuten siitä pitäisi ehdottomasti päästä eroon, jos haluamme nuorten kiinnostuvan alasta, Ruokangas huomauttaa. Yhtenä tulppana uusien ihmisten hakeu- Maatalouden lomitusjärjestelmällä on tumiseen lomitusalalle on myös osa-aikaisuuden jatkuva lisääntyminen. Kaikki vaativat omanlaista osaamista, pitkän linjan ammattilainen huomauttaa. Kiristyneen työtahdin ja osaamisvaatimusten kääntöpuolena on työntekijän terveys ja jaksaminen. Maatalouslomittajien työperäisistä sairauksista tyypillisimpiä ovat tutkimusten mukaan hengitystie-, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä ammatti-ihotaudit. 24 2.6.2017 Ari Ruokangas on vaikuttanut pitkään myös alan luottamustehtävissä ja tuntee riskit. Vaikka ohjeistuksessa on menty vuosien saatossa eteenpäin ja tekniikka kehittyy, niin maatiloilla työskennellään elävien olentojen kanssa. Sen takia lomittajien työturvallisuudesta ei saisi tinkiä piiruakaan. . Maatilojen määrän supistuessa myös lomittajille tarjottavan työn määrä vähenee. Päivittäisten työtuntien kertymä voi vaihdella 0?12 tunnin välillä, eikä lomittaja useinkaan itse pääse valitsemaan parhaita tai itselle sopivimpia tunteja päältä. . nimen kohta näyttää punaista, vaaditaan lomittajalta hoksottimia ja kykyä tehdä tilanteesta oikeat johtopäätökset. . Ennen työ oli enemmän käsityövaltaista ja työaikakin oli helpompi määritellä eri tehtäville. Nykyään tilojen työ- pian edessään yksi historiansa suurimmista muutoksista. Vuoden 2019 alusta lähtien lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy hallitusohjelman mukaisesti kunnilta toimintansa aloittavien 18 maakunnan harteille. Lomituksen uudistamista pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle huhtikuun lopussa, ja esitys on parhaillaan kattavalla lausuntokierroksella.. On perinteistä parsinavettaa, kevyempää lypsyasemaa ja sitten näitä moderneja robottinavettoja. Vakituisia työsuhteita ei solmita enää läheskään samalla tavalla kuin ennen. Jos kymmenen ihmistä jää eläkkeelle, niin hyvä jos yksi palkataan tilalle. . Jos ?Mansikin. Joissakin tutkimuksissa maatalouslomittaja määriteltiin Suomen vaarallisimmaksi ammatiksi, hän muistuttaa. aikamitoitukset vaihtelevat niin paljon, että työtunteja on välillä hankala saada täyteen, Ruokangas harmittelee. Kuntien yhteisesti ylläpitämät lomitusrenkaat ovat varovaisen nihkeitä rekrytoinneissaan. . Tänä päivänä on hallittava monipuolisesti erilaisten kokonaisuuksien kirjo. Esimerkiksi kempeleläisellä Heikkisen maitotilalla tuotantoprosessin ytimessä on tietokoneohjattu lypsyrobotti. Näyttöruudun värikoodit kertovat lypsyvuorossa olevan lehmän kulloisenkin tilanteen. Harmi- niminen kissa ei nimensä mukaisesti aiheuta hankaluuksia, vaan rauhoittaa sopivasti Ari Ruokankaan työrupeamaa. Lomittajan työn sisältö on muuttunut vähintään samaa vauhtia maatalouden yleisen murroksen kanssa
Luotan siihen, että hallitus antaa esityksensä aikataulun mukaan ja Maatalouslomituspalveluiden kustannukset 1998?2018 milj. Tätä ei missään nimessä pidä hyväksyä sellaisenaan, Kalmari muistuttaa. Parranpärinää aiheen tiimoilta varmasti vielä riittää. Samoin kuin lomituksen organisoinnin siirtymistä entistä leveämmille harteille. . Työryhmä sai hallitusohjelman mukaan evästykseksi uudistaa järjestelmää nimenomaan yrittäjälähtöisesti. Maatalousyrittäjän näkövinkkelistä esitys sisältääkin merkittäviä uudistuksia. Harva yrittäjä tuskin harmittelee sitä, että vuosilomapäivien määrää korotetaan nykyisestä 26 päivästä 31 päivään. Lisäksi yrittäjä voi jatkossa joustavammin saada tukea esimerkiksi sijaisapuun tai itse hankittuihin lisävapaisiin joutumatta samalla tarpeettoman byrokratian tai kannustinloukkujen uhriksi. Lisäpäivien vastapainoksi työryhmän esitys on kuitenkin nipistämässä joustavuutta maatilayrittäjän lomajärjestelyiltä. Vuosilomaa ollaan nimittäin muuttamassa tilakohtaiseksi, kun se tähän asti on ollut henkilökohtainen oikeus. Uunituore maa- ja metsätalousvalio- kunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) korostaa, että siirtyminen tilakohtaisuuteen asettaisi yrittäjät keskenään hyvinkin eriarvoiseen asemaan. Valtaosa lomittajista on nykyään taustaltaan jotain muuta kuin maalaistalojen tyttöjä tai poikia. . 2017 25. Jos kaikki ison tilan yrittäjät joutuvat pitämään lomansa yhtäaikaa, niin epäilen ettei tilanhoito voi jäädä todellisuudessa pelkästään lomittajien vastuulle, hän aprikoi. Esitykseen sisältyviä muita uudistuksia Kalmari pitää pääosin oikeansuuntaisina. Niin yrittäjien kuin lomittajienkin vinkkelistä katsottuna. . Mutta esityksellä kaikilta maatalousyrittäjiltä ollaan siis viemässä valinnanvapaus. Lomitukseen kuuluu olennaisena osana myös työntekijän perehdyttäminen. Toisaalta lomaoikeus lähtisi esimerkiksi monilta hevostiloilta. . Kotieläintilat ovat kuitenkin nykyään omistajapohjaltaan hyvinkin erilaisia. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK puuttui jo työryhmävaiheessa havaitsemaansa epäkohtaan. Työryhmän esityksessä perustellaan tilakohtaista vuosilomaa niin, että se voisi vähentää lomittajien osa-aikaisuutta ja turvata näin osaavan ammattikunnan säilymisen myös tulevaisuudessa. Itsekin maatalousyrittäjänä toimiva Anne Kalmari pitää lomittajien kokopäiväisempää työllistymistä erittäin tärkeänä tavoitteena. Samalla hän nostaa nostaa samalla esiin myös jaksamis- ja turvallisuustekijät. Uskon, että uudistuksella voidaan saada myös tavoitteen mukaisia säästöjä hallinnosta. On perinteisten pariskuntien ohella sisaruksia, useampaa polvea tai monen eri osakkaan tiloja, kun osakeyhtiömuotoiset tilatkin pääsevät lomituspalvelujen piiriin. ? 250 200 150 100 50 0 1998 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 arvio arvio arvio Lähde: Mela 2.6. Tilakohtainen loma pakottaisi pitämään vuosilomat kullakin tilalla samanaikaisesti
Jos kymmenen ihmistä jää eläkkeelle, niin hyvä jos yksi palkataan tilalle. 26 2.6.2017
n 2.6. Vielä emme tiedä, millaisia tehtäviä Mela saa hoitaakseen. Esimerkiksi tietojärjestelmiä ei noin vain voi sellaisenaan siirtää uuteen organisaatioon, Wallin huomauttaa. Sama pätee myös osaamisen kanssa. Melassa on kuitenkin paljon lomitukseen liittyvää osaamista, mikä kannattaa hyödyntää, Päivi Wallin toteaa. Melalla on lomitusten osalta toimeksiantosopimus yhteensä 42 kunnallisen toimijan kanssa. 2017 27. Minusta on vähintäänkin kohtuullista, että heillekin tarjotaan mahdollisuus lomaan. Me jaamme valtion rahoituksen kunnille rahoituksen ja paikallisyksikkö hoitaa sitten lomituspalvelun järjestämisen, toteaa Melan vakuutus- ja hyvinvointiyksikön päällikkö Päivi Wallin. Siirtyminen maakuntien siipien suojaan tarkoittaa isoa muutosta myös rahoitusjärjestelmään. . Suurin yksittäinen käyttäjäryhmä on noin 6?800 lypsykarjatilaa. Vielä toistaiseksi lomituspalvelujen toimeenpanovastuu on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela). Järjestely toimii niin, että vuotuinen noin 150 miljoonan euron (arvio valtion rahoitusosuudesta vuonna 2016) rahaliikenne kulkee Melan kautta ja loppusumma määräytyy toteutuneiden kustannusten mukaan. Maatalousyrittäjät puolestaan tilaavat lomittajia pääasiassa kunnilta tai kuntien yhteistyössä perustamilta lomitusrenkailta. Käytännön operointi on paikallisten asiantuntijoiden vastuulla. . Shutterstock Maatalouslomittajien määriä 2000?2016 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Mela eduskunta pääsee käsittelemään sitä jo ensi syksynä, Kalmari toteaa. Lomitusuudistus tai maatalouden tulevaisuus Suomessa ei ole kaikille poliittisille ryhmille edes puolustamisen arvoinen asia. Monille se on ainoa henkireikä. Lomituspalveluihin ovat Suomessa oi- keutettuja lähinnä kotieläintilat. En olisi uskonut tätäkään päivää näkeväni, että vihreät ovat valmiita leikkaamaan tuottajan sosiaaliturvasta. Joukko vihreitä vaikuttajia nostatti keväällä pienimuotoista kohua laatimalla puoluekokoukselle aloitteen lomituspalveluiden lakkauttamisesta. Keskustan kansanedustaja ja MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen piti aloitetta suorastaan loukkauksena tuottajien erittäin sitoutunutta työtä kohtaan. . Esitys pyrkii kuitenkin yksinkertaistamaan lomitusjärjestelmää ja sitä kautta vähentämään hallinnon työtä, jolloin säästöä syntyy, hän uskoo. Työryhmä esittääkin, että syntyvät säästöt voitaisiin käyttää pysyviin parannuksiin kuten esimerkiksi vuosilomapäivien lisäämiseen. Melan osalta lienee jo nyt selvää, et- tä toiminta lomituspalvelujen parissa ei lopu kuin veitsellä leikaten tietyllä päivämäärällä. . Tuottajat taistelevat päivittäin talousongelmiensa kanssa. Melalle onkin lakiesityksessä esitetty säädettäväksi tehtävä, jonka mukaan sillä olisi mahdollisuus tarjota lomitukseen liittyvää osaamistaan sekä maakunnille että uudelle Valtion ohjaus- ja valvontavirastolle. . Lomituspalvelun ja hallinnon rahoitus siirtyy vuoden 2019 alusta maakuntien yleiskatteisen rahoituksen piiriin, Wallin muistuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätösvalta lomituksen toteuttamisesta siirtyy kunkin maakunnan valitseman elimen vastuulle. Henkilöstö puolestaan siirtyy esityksen mukaan uuden organisaation palvelukseen maakuntauudistuksen mukaisella liikkeenluovutusperiaatteella. Uudistusta pohtinut työryhmä esittää, että lomituspalveluja ei tarvitsisi maakuntamallissa yhtiöittää tai kilpailuttaa. Esimerkiksi MTK:n kannanoton mukaan pakkoyhtiöittäminen veisi pohjan pois koko lomitusjärjestelmältä. Melan Päivi Wallinin mukaan lausun- tokierroksella olevalla lakiesityksellä ei ole säästövelvoitetta. . Sillä on kuitenkin kaikista suurin vaikutus eläinten hyvinvointiin, hän muistutti tuolloin. Hakasen mukaan lomituspalveluilla on erittäin merkittävä vaikutus tuottajien hyvinvointiin pitkään jatkuneessa ahdingossa.
mutta myös taiteilija- ja silmäätekevien vahvuuksiin ja heikkouksiin. Kuvat: Virvatuli-kirjan kuvitusta 28 2.6.2017. Kulttuuri Kirjailija valtion synnyn todistajana Panu Rajalan Eino Leinon (1878?1926) elämäkerran ajankuvan sanoma leviää kulttuuriin, taiteeseen, nuoren valtion syntyyn
Kun Panu Rajala uppoaa uutterasti Leinon tasoihin, hän tekee palveluksen kirjallisuudenhistorialle. Saihan ehkä kansainvälisin kirjailijamme Mika Waltarikin leiman hösselituotannosta, mutta Rajala pisti nekin epäluulot hautaan Waltari-tutkimuksellaan. Uutta Virvatuli tuo kuvaan, että Leino oli kiinni myös ajan teatterikirjoittamisessa. H. teokset vai persoona. Ja senhän Panu Rajala teatterihistorioitsijanakin taitaa. Ja tietysti piti valita, mitä Helsingin puoluekentässä olisi omaa, sekä vahtia taiteilijapiirien ideologioita. Runoa syntyi eri maailmansuuntiin. Mutta niinhän oli monilla muillakin aikalaisilla; Sillanpäältäkin on marssilaulu, mutta myös Hurskas kurjuus. Leinon valtiollista heiluntaa kuvaa hyvin se, että hän muutti Viroon ja sopersi jossakin mielentilassa erokirjettä hakeakseen Viron kansalaisuutta. Oliko sitä? Ja miksi ei ollut? Panu Rajalan Leinokerronnan uusi tieto on, että runoilija ja ensimmäinen vaimo sairastivat sukupuolitautia (syfilis), ja miten se perimätieto tuli nykypäivään. Sairaus saattoi vaikuttaa Leinon naissuhteisiin, tuotantohurmioon, alkoholinkäyttöön, mutta myös lähestyvään rappioon. Hän antaa ajan kerronnan puhua, on tutkijana uuttera, kaappaa samaan kuvaan monia aikalaisten ja taiteilijoiden kantoja. Historian merkkihenkilöiden kuva jää elämään usein heidän parhaiden saavutustensa varaan, oli sitten kysymyksessä vaikkapa Mannerheim, Paasikivi tai Urho Kekkonen. Panu Rajala on purkanut mestareiden mystisyyttä, hän ottaa mukaan heikkoudet. Oli kansa, mut- Elämän maantietä matkasi kirjaton kar- jaton Leino (Löysäläisen laulu). 2017 29. Ja lopuksi sanoo rajalamaisesti eräänlaisen jumallauseen, jolla sitoo historian ja tämän ajan. Rajalan historian tulkitsijan kieli on lähellä romaanikirjailijoiden tekniikkaa. Hella Wuolijoki taisi olla Leinon ja ryyppymiehensä Sulon viimeisiä ystävähuolehtijoita. Panu Rajalan elämäkerta-kirjoitustekniikka on omintakeista. Onneksi. Kumpaakin linjaa tukevat historiaan jääneet dokumentit, aikalaiskertomukset, kohtaamiset, päiväkirjat ja muistelut kohteen käyttäytymisestä eri tilanteissa. Panu Rajala on kiinnostavasti yhdistänyt nämä tuoreessa Leino-teoksessaan Virvatuli. Veikko Somerpuro Rajala osoittaa, missä jumalten keinussa taiteilijat olivat, kun valtio syntyi. Kirjallisuudentutkimus ei ole päässyt yksimielisyyteen, kumpi sauma otetaan päällimmäiseksi, kun lähdetään tekemään kirjailijan elämäkertaa, kirjailijakuvaa . Usein kilpailijat, kadehtijat tai rakastetut saivat koston Leinon näytelmillä. si hän laittaa Eino Leinon valtion synnyn keskelle niin ennen kuin jälkeen vuoden 1917. Pentti Saarikoski sanoo omassa Leino-teoksessaan, että Leino kysyi presidentti Ståhlbergiltä, kuinka tämä voi olla niin tyhmän kansan johtajana. Rajalan otteessa on kolme tasoa; ensik- Matti Paavilainen on sanonut, että kirjailijaa pitää arvostaa hänen parhaimpien teostensa mukaan, ne osoittavat hänen tasonsa. Silti tututkaan runot eivät rusennu, päin vastoin, ne saavat ulottuvuuksia. Ja kolmanneksi hän osoittaa yllättävän realistisesti, että Eino Leinon tuotannon into ja volyymi, mutta myös rappio, oli kiinni rakkaudesta, naisista ja alkoholista. Leino oli häilyväinen valtion synnys- sä, kenen joukoissa olen. Rajala on kokenut elämäkertakirjoittaja, pitää lisätä: tutkija. Hänellä on jo kunniakas kooste, miten suomalainen kirjailija tuodaan kiinnostavasti lukijoiden eteen: on teokset Sillanpäästä, J. Valtion juhlavuotena katsotaan tarkkaan, mitkä kirjat kantavat, ovathan kieli ja kirjallisuus olleet keskeisessä asemassa sekä kansakunnan että valtion synnyssä. Panu Rajalan Virvatuli on varmaan kirjajuhlavuoden kärkijoukossa. Matti Summanen Ehkä kiinnostavimmat ajankuvat Rajala Kirjoittaja on vantaalainen kirjailija ja kriitikko. tuo esiin, kun hän setvii Leinon kulttuuripiirien ihmissuhteet. Toiseksi tutkijana hän sahaa Leinon epätasaisen tuotannon taustoja ja suhteuttaa elämää ja teosten sanomaa toisiinsa. Näin kaikkien tuntemat hymyilevät apollot, nocturnot ja lapin kesät saavat kuin varjot, kun Rajala tuo kuviin aikalaisten dokumentit ja kirjailijan runotaustat. Se on elävää verrattuna vaikkapa klingeläiseen kuivan omahyväiseen kädet taskussa -esitykseen. Rajala osoittaa, missä jumalten keinussa taiteilijat olivat, kun valtio syntyi. Eikä siitä keinusta ole päästy edes sadan vuoden jälkeen, kun muistorahoja lyödään. Suomen Kirjailijaliitto täyttää tänä vuonna 120 vuotta, Eino Leino kuului perustajajäseniin. Erkosta, Waltarista, Juhani Ahosta ja Olavi Paavolaisesta, unohtamatta Aila Meriluotoa ja I. Kansasta tuli hymistelyrunoa, punaisia piti pakoilla ja pelätä, Lenin ja Stalin kuvassa mukana. K. Inhaa. Virvatulessa hän vain parantaa. Kotiakaan Leinolla ei juuri ollut, vaikka oli kolme kertaa naimisissa ja yhden tyttären isä. Oli kolmoisdraamoja, Leino rakasti kynällä, lento oli kor- Panu Rajala: Virvatuli Eino Leinon elämä WSOY 597 s. 2.6. Eikä hän silti rienaa, vaan antaa historian aikalaisten puhua. ta ei valtiota. Oli vain työtila, sekin usein ravintolassa, väistötilassa (niin kuin nykyisin sanottaisiin), eli matkustajakodeissa, matkoilla ja ystävien hoteissa, usein maaseudun kartanoissa. Mutta tuotanto oli hämmästyttävän laajaa, nopeaa ja tasoltaankin häilyvää. keaa hurmosta, mutta missä oli fyysinen kosketus
Kokoomuksen ehdokkaana tasavallan päämieheksi ponnistanut Niinistö haluaa kuitenkin pysyä loitolla entisestä puolueestaan ja hakee jatkokautta valitsijayhdistyksen avulla. Se ei ole ihme. Se ei onnistunut. Eroa vaati ?huolestunut kansalainen? Mikko Kärnä. Kärnän luova tapa vaihdella roolia tuotti tulosta: maanantaina Jääskeläinen ilmoitti erostaan. Liekö ensimmäinen kerta, kun Kärnän blogissaan esittämät vaatimukset toteutuvat? Paavo Lipponen seurasi läheltä presidentti Mauno Koiviston taivalta suomalaisessa politiikassa. Muistopuheessaan Säätytalossa ex-pääministeri muistutti, kuinka Platon loi idean filosofikuninkaasta, joka olisi samanaikaisesti sekä viisas että kykenisi hallitsemaan intohimojaan vallankäytössä. Platon ei sellaista hallitsijaa löytänyt muinaisen Kreikan vaikutuspiiristä. ??Meidän aikanamme Mauno Koivisto vastaa tietämistäni valtiomiehistä parhaiten tuota saavuttamatonta viisauden ideaalia, Lipponen luonnehti. Melkoisen paljon sanottu, olkoonkin, että kysymyksessä on puoluetoveri. Niinistöhän pääsi siinä jo hyvään hyvään vauhtiin, kun Stubb oli pääministeri. Kokoomuspomo Petteri Orpo katkaisi vääräleukojen spekulaatioilta siivet ilmoittamalla kokoomuksen olevan ?täysillä mukana. Slogan olisi voinut olla uskottavampi, jos Halonen ei olisi ollut SDP:n vaan laajemman kansanjoukon ehdokas. Niinistö tähdensi, että kokoomus voi halutessaan asettaa vaaleihin oman ehdokkaansa. Puuttui vain, että hän olisi todennut kuten Urho Kekkonen vuonna 1972: ?Jos valintani, mikäli sitä yritetään, ei onnistu, olen siitä vain tyytyväinen.? Pisteliäänä tunnetulle presidentille epäilemättä sopisi, jos hän pääsisi jatkamaan vaalikeskusteluissa Alexander Stubbin (kok.) julkista tylyttämistä. Niinistön kampanjassa. Ahkerana kirjoittajana tunnettu kansanedustaja Mikko Kär- nä (kesk.) on blogissaan esittänyt esimerkiksi kerjäämisen or- 30 2.6.2017 ganisoinnin kieltoa, DNA-teleyhtiön boikotointia ja metsureiden palkkaamista petoeläimiä pyydystämään. Sunnuntaina Kärnä vaati Ylen päätoimittajaa Atte Jääskeläistä eroamaan. Tai siis tarkemmin ottaen kansanedustaja Mikko Kärnä ei suinkaan moista vaatinut, eihän sellainen parlamentaarikon rooliin mitenkään sovi. Mutta Lipponen ei ole näkemyksineen yksin.. Hän sai lopulta toisen kierroksen äänistä 51,8 prosenttia, joka riitti juuri ja juuri jatkokauteen. ?Koko kansan presidenttinä. itseään mainostanut Tarja Halonen asetti ennen vuoden 2006 vaaleja tavoitteekseen läpimenon ensimmäisellä kierroksella. Apollon Tietäjät Teksti: pentti manninen, samuli nissilä Koko kansan presidentti nro 2 Valkoinen savu nousi maanantaina Mäntyniemestä: tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti alkaa presidenttiehdokkaaksi
Historian tulkinnasta voi olla monta mieltä, eikä kertomus ole sataprosenttista totuutta. Sadan vuoden takaiset tapahtumat kuvataan hämäläisen maaseudun vinkkelistä, joka on hyvin erilainen kuin kokemukset Itä- ja Pohjois-Suomessa. Eteläpohjalaisena ja alkiolaisena on toisinaan vaikea asettua Linnan maailmaan: kirjailija ei juuri anna arvoa kummallekaan porukalle. Pala nousi kurkkuun seuratessa köyhälistön radikalisoitumista punakaartiin kohti murhenäytelmää. Säälin ja kiukun sekaisesti seuraa Salpakarin pappispariskunnan luisumista idealistisesta porvarillisuudesta kostomielialaan. 2017 31. Osa totuutta varmasti sekin. Ensimmäinen tarinan opetus on mielestäni suomalaisten halu hallita elämäänsä, omaisuuttaan ja vaurastua omalla työllään. Paradoksaalista, vaikka historia kuvataan vasemmiston näkökulmasta, Koskelan perheen kamppailu torpparista vauraaksi maatilaksi on ylistys pienyrittäjyydelle ja kotimaiselle omistajuudelle. Punapäällikkö Akseli haluaa pappilan suon takaisin, ei mukaan kolhoosiin. Toinen väkevä viesti on ääriainesten vastustaminen ja kertomus siitä, mihin vastakkainasettelut lopulta johtavat. Riskinä on uusi ?sota historiasta?: jo nyt on halua nostaa esiin punaisten kapinan laittomuus ja valkoisten harjoittama sorto. Kaipaisin rakentavaa lähestymistapaa, sillä molemmin puolin tehtiin virheitä ja hirmutekoja. Viimeksi voi sanoa, että Täällä Pohjantähden alla on ylistys maltilliselle ja eheyttävälle politiikalle. Sovinnollisuus vie asioita eteenpäin, ja tarinan ammattipoliitikko Janne Kivivuoren (sd.) linjaukset sopivat monella tapaa myös keskustalaiseen ajatteluun. Antti Kurvinen keskustan varapuheenjohtaja 2.6. Kuvitteellisen Pentinkulman yhteisön ihmiskohtalot saivat koko yleisön nyyhkyttämään; omatkin silmäni kyynelehtivät. Mitä mietteitä keskustan varapuheenjohtajalle Linnan tarina herättää. Maalaisliiton merkitys on vähäinen, ja pohjalaisista annetaan negatiivinen kuva. Pohjalaiset esiintyvät joko koomisina vouhkaajina tai pahoina muiluttajina. Seinäjoen kaupunginteatteri on niin ikään juhlavuoden merkeissä tehnyt oman tulkintansa. Seinäjokelaisten versio oli hienosti toteutettu ja erittäin koskettava. J. ?Toolperi. Salpakarien äärioikeistolainen poika Ilmari kiteyttää 1930-luvun ajattelun: ?On kaksi vaihtoehtoa: kommunismi tai fasismi, ja minä olen valintani tehnyt!? En voi olla vertaamatta nykypäivän ajatteluun maahanmuuttopolitiikasta: ?On vain kaksi vaihtoehtoa: rajat kiinni tai terrorismi!? Kolmanneksi tajuaa, että nykyään aliarvostetaan Suomen ensimmäistä presidenttiä K. armahtaa Akseli Koskelan. Suomen Keskusta edustaa nykyään koko poliittista keskikenttää, ja meidän pitäisi enemmän nostaa esiin Ståhlbergin perintöä ja elämäntyötä. Neljäntenä mietin, että ensi vuoden lähestyessä olisi ehkä syytä valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan miettiä neutraalia muistelutapaa vuoden 1918 sodalle. Ståhlbergia. Puheenvuoro Ajatuksia Pohjantähden alta Suomi100-hengessä Yle on esittänyt tv-sarjaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta. Suomen perustuslain isä puolusti oikeusvaltiota ja sovintoa kovassa paineessa
Kun pelisäännöt ovat tiedossa, yhteistyö pelaa. 32 2.6.2017
Keskinäisestä riitelystä hyötyvät vain lehdet, Tenhunen toteaa. Harvalla hallituksella on yhtä huo- no perintö kannettavanaan kuin nykyisellä, Tenhunen aloittaa valtakunnan politiikan arvioinnin. Hän myöntää, että kaikki omatkaan eivät ymmärrä hallituksen päätöksiä, mutta antaa tukensa keskustajohtoiselle hallitukselle. . Keskustan toiminta on osa elämääni, Tenhunen kuvaa. Kiuruvesi puolestaan on perinteisesti vankka keskustalainen kunta. Minussa on punamultamiehen vikkoo, Tenhunen myöntää. Keskustalla ja kokoomuksella on Kiuruveden miehen mukaan vahva aate-ero. . Silloin ei vielä tärpännyt, mutta jäsenyys maatalouslautakuntaan aukeni. Kokoomuksen kanssa on oltava varovainen. 2.6. Tärkeää on, että myös henkilökemiat pelaavat. Suku on asunut Kiuruvedellä vuodesta 1544 lähtien. Vuonna 1971 Mustialan maamiesopistosta agrologiksi valmistunut Tenhunen oli ensimmäisen kerran kunnallisvaaliehdokkaana vuonna 1972. Kiuruvedestä tuli kaupunki vuonna 1993, ja kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on ollut yksi avainpaikoista. Tenhunen on ollut tekemässä päätöksiä Savon Voiman omistuksesta, arkkitehtonisesti erilaisen kunnantalon rakentamisesta, monista elinkeinopolitiikkaan liittyvistä asioista ja vaikeista kouluverkkoon liittyvistä ratkaisuista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on Kiuruvedellä ollut vuodesta 2010 alka- en neljän kunnan sote-kuntayhtymässä, jonka hallitukseen Tenhunen edelleen kuuluu. . Äänestäjille pitää pystyä perustelemaan tehdyt ratkaisut. . Vuoden 2012 kuntavaaleissa häntä äänesti 114 kuntalaista. Vuonna 1989 Tenhunen valittiin kunnanhallitukseen. Äskeisissä vaaleissa keskustan kannatus nousi peräti 4,4 prosenttiyksikköä. Hyvästä tuloksesta Tenhunen kiittää erikseen kansanedustaja Hannakaisa Heikkistä, joka perusteellisen harkinnan jälkeen päätti asettua kotikuntaansa ehdolle. . ja ?puhdas savolainen?. Kokoomuksen politiikka on selkeästi keskittävää ja kylmempää. Kukaan entisistä valtuutetuista ei pudonnut, Tenhunen listaa kuntavaalimenestyksen osasia. Nyt aloittavassa valtuustossa on 33 valtuutettua, ja niistä on keskustalla 17. Enemmistö antaa keskustalle vallan, mutta myös vastuun. Tenhunen kuvaa kotikuntaansa kansanliikkeiden kunnaksi, jossa keskustalla on ollut tasapainoittava rooli milloin SKDL:n, milloin vennamolaisten rinnalla. . Tämäkin ratkaisu oli vaikea, mutta sillä on kustannuskehitys pysynyt maltillisempana kuin jos se olisi ollut omana toimintana. Tammikuussa aloitti toimintansa valinnanvapauskokeiluun liittyen yksityinen lääkäriasema. Näköalapaikka oli myös Kuntaliiton valtuuston jäsenyys. Keskustan kunniajäseneksi kunnal- lisneuvos Jouko Tenhunen kutsuttiin Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2016. . Ehdokaslista oli monipuolinen. Mukana oli nuoria. Niitä naulattiin maitolaiturien seiniin ja pystytettiin kepin nokkaan tienvarsille. Yksi kaaren umpeutuma on, kun Tenhunen ei asettunut enää ehdolle kevään kuntavaaleissa. Vuonna 1947 syntynyt Jouko Tenhunen on ?sukuselvä kiuruvetinen. Keskustan tavoite on mahdollisimman vahva aluepolitiikka. ?Punamultamiehen vikkoo? Kokoomuksen kanssa on oltava varovainen, kiuruvetinen keskustan kunniajäsen Jouko Tenhunen neuvoo Teksti: Anja Manninen Kuva: Maria Seppälä Jouko Tenhusen poliittisen aktiivisuuden lähtölaukaus oli, kun hän isänsä kanssa hevoskyydillä vuonna 1956 levitti Urho Kekkosen vaalijulisteita. 2017 33. Olisi kiinnitettävä huomiota ihmisten arkielämään, vaikkapa siihen, miten posti kulkee. Juha Sipilän persoona oli keskustalle lottovoitto ja nosti kannatuksen, mutta muitakin elementtejä keskustan on Tenhusen mukaan työhön löydettävä. Ehdokkaita oli enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 1976 hänet jo valittiin Kiuruveden kunnanvaltuustoon. Tenhusella on ollut laaja tuki kunnassa. Kun pelisäännöt ovat tiedossa, yhteistyö pelaa
Tarvitaan nimiä, joilla on myös erilaisia poliittisia painotuksia. Tämä on kummallista politiikan tekoa. Sekä negatiivinen että positiivinen mielikuva syntyy pienistä osasista, hyvät ja huonot teot jäävät ?taseeseen?. Myönteinen mielikuva on helpoin rakentaa totuuden lujalle maaperälle, aidoin keskustalaisin eväin. Neljänneksi, asetelmien on suosittava kes- neita. Keskustaväkeä ei ole ilman ahkeraa järjestötyötä ja avointa, tasapuolista toimintakulttuuria. Puolueen profiili rakennetaan entistä enemmän henkilöiden kautta. Mielipiteet Menestys on omissa käsissämme Kuntavaalien jälkeen on kuultu monenlaisia analyysejä vaalituloksen syistä ja seurauksista. Mielikuvaan vaikuttavat vahvasti kaksi edellistä asiakohtaa, ihmiset ja sisällöt, mutta myös käytöksemme, korostamamme asiat, sekä toimintamme vallan kahvassa. On itsestämme kiinni, nähdäänkö keskusta puolueena, joka on miehen, naisen, maalaisen ja kaupunkilaisen, köyhän ja keskitu- kustaa. Mutta 34 2.6.2017 häntä ei järjestöväki päästänyt Oulun vaalipiiristä Helsinkiin ehdokkaaksi. Se edellyttää näkyvää toimintaa meiltä jokaiselta, riviaktiivista puheenjohtajaan saakka. Eihän asia näin ole. Jos esimerkiksi pääministerimme Juha Sipilä olisi viime eduskuntavaaleissa asettunut ehdokkaaksi pääkaupunkiimme, niin hän olisi saanut mahtavan äänivyöryn. Tarjoammeko tämän päivän ja huomisen vaatimukset täyttävän vastauksen sosiaalisiin, sivistyksellisiin ja taloudellisiinkin kysymyksiin? Huolella suunniteltu ja laajapohjaisesti toteutettu ohjelmatyö tuo vastauksia sekä sitouttaa väkemme näiden vastausten taakse. Toiseksi, onko keskustalla tarjota monipuolisia kasvoja valtakunnallisesti ja paikallisesti? Ihmiset tarvitsevat päättäjiä, jotka ymmärtävät heidän huoliaan ja näkökulmiaan. Tarvitaan naisia, miehiä, nuoria ja varttu- loisen asialla. Kestävä menestys perustuu temppujen sijaan kuitenkin siihen, että yksinkertaiset asiat tehdään hyvin, ahkeralla ja aikaan sopivalla tavalla. Tässä onnistuminen on loppujen lopuksi vain omissa käsissämme. Jirka Hakala poliittinen suunnittelija Suomen Keskusta Keskusta voi menestyä Helsingissäkin Viimeisimmissä Suomenmaa-lehdissä muutamat pettyneet keskustalaiset ovat antaneet ymmärtää, että helsinkiläiset inhoavat keskustaa. Yksipuolinen kasvogalleria luo yksipuolisen kuvan. Se oli harmi. Juuri käydyissä kunnallisvaaleissa uskottavat ja kiitettävää työtä tehneet ehdokkaamme Laura Kolbe ja Terhi Peltokorpi menivät hyvillä äänimäärillä kaupunginvaltuustoon. Ministerimme Kimmo Tiilikaisen äänimäärä ei anna oikeata kuvaa, sillä hän jäi valitettavasti pormestarivaalin jalkoihin. Kyllä keskustalaisen on mahdollisuus menestyä myös Helsingissä. On tehtävä omaleimaisia, ohjelmaamme ja aatteeseemme nojaavia avauksia sekä tarjottava joka päivä keskustalainen näkemyksemme ihmisiä kiinnostaviin kysymyksiin. Jos emme luo asetelmia, rakentaa asetelmat joku muu. Tarvitsemme valovoimaisia ehdokkaita ja oikeata asennetta. Ei kitisemällä ja äänestäjiä moittimalla läpi pääse Helsingissä eikä Kokkolassakaan. Tapani Hankaniemi kaupunginvaltuuston jäsen Kokkola. Hyvää puolueesta kertoo se, että katse on kohdistunut tulevaisuuteen. Keskustan menestystarina kertookin siitä, että olemme aina osanneet tehdä aikaan sopivat johtopäätökset ja strategiset valinnat. Nähdäkseni ei ole mitään syytä, etteikö keskustan menestystarina voisi jatkua myös tulevaisuudessa. Keskusta menestyy, kun meillä on puhutteleva ja uskottava viesti valtakunnallisesti ja paikallisesti, hyvä ja monipuolinen kattaus väkeä, mielikuva puolueesta on positiivinen, ja olemme poliittisessa asetelmassa kiinnostava, selkeä ja kauttaaltaan uskottava vahva vaihtoehto. monin tavoin. Monipuolinen ja ajankohtainen aatepohjamme sekä riveistämme löytyvä laaja osaaminen antavat oivat lähtökohdat olla kiinnostava vaihtoehto eri asetelmissa. Poliittisessa toiminnassa voi ?pelata. Keskustan on oltava paras vastaus siihen kysymykseen, johon äänestäjät hakevat vastausta. Tästä voimmekin johtaa analyysin ja työlis- tan pääotsikot sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Ensinnäkin, onko keskustan näkemys oman kunnan, maakunnan, Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta selkeä ja puhutteleva. Henkilö on viesti. Käydäänkö poliittista keskustelua asioista, joissa olemme varteenotettava vaihtoehto vai jäämmekö seinäruusuksi? Asetelma ei synny itsestään. Oma toimintamme määrittää sen, olemmeko ihmisten mielestä nöyrä, ihmisläheinen, ympäristötietoinen, vastuullinen ja luotettava joukkue. Mielikuvan rakentaminen on arjen työtä. Jos kasvomme eivät näy mediassa, sosiaalisessa mediassa ja kaduilla, ei näy viestimmekään. Kolmanneksi, mielikuvan on oltava kunnossa
Tässä on! Äänestäkää puoluetta, jossa ovat todistetuksi maan parhaat poliitikot!? Mikko Tunkkari Puhdas, turvallinen ruoka kuuluu kaikille Olin vuosi sitten traktorimarssilla. Heillä ovat asiat kuin Saku Sammakolla eli multaa varpaissaan. Monen suurkaupunkilaisen mielestä keskusta on maanviljelijöiden luokkapuolue. Heille tietoisku: maanviljelijöiden prosenttiosuus väestöstä on kolme, ja sitä jakavat vielä perussuomalaiset, kokoomus ja rkp. Huoli korporaatiovallasta on muualla. Perheviljelmien on pitänyt turvautua siihen turvatakseen toimeentulonsa. Siihen vastaisi selvitys puolueiden ministerikuukausien luvusta. Sain pari vuotta sitten Helsingin Sanominen silloisen politiikan toimittajan Unto Hä- mäläisen kiinnostumaan asiasta. Keskustan ministereille oli karttunut hallituskuukausia 2 337 ja seuraavalle eli kokoomukselle niitä oli 1 827. Suomi oli sotien jälkeen kuin maahan lyöty. Nyt olemme muiden Pohjoismaiden rinnalla ykkösketjussa maailman parinsadan valtion joukossa. Taloustietämys ei heitä kiinnosta, ja siksi keskusta on kaksi kertaa joutunut kahdenkymmenenviiden vuoden aikana toisten aiheuttamien konkurssipesien selvitysmieheksi. Haukku on käynyt, mutta karavaani on kulkenut. Etelän kaupunkien tulevat keskustan eduskuntavaaliehdokkaat, älkää ujostelko kun menette puhuttelemaan äänestäjiä. Ottakaa Hämäläisen luvut ceeveeksi ja lainatkaa vapaasti Rokkaa, kun sanotte heille: ?Miss` sie tarvit oikein hyvää miestä. Sanat, jotka toivat odotetun konkretian hallituksen toimiin. ?Kyllä meidän pitää huolehtia siitä, että julkisissa hankinnoissa käytetään kotimaisen eläinsuojelulain ja kriteeristön täyttävää kotimaista ruokaa.? Nyt sanat ovat muuttuneet teoiksi ja maaja metsätalousministeriön yhdessä Motivan kanssa laatima hankintaohjeistus on julkistettu. Tämän oppaan kanssa lähdetään myös maakuntakierrokselle, jotta käytäntöjä ja toimintatapoja saataisiin yhä enemmän jalkautettua julkisiin hankintayksiköihin. Koska kotimaisuus ei ole EU:n lainsäädäntöä läpäisevä kriteeri, painotetaan oppaassa elintarviketurvallisuutta ja vastuullisuutta. ?Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin. Pääministeri viittasi tällä hallituskumppaneihin. Päällimmäisenä mieleeni jäivät kuitenkin nämä vapaasti lainaamani sanat, jotka hän lausui lavalla. Samoja asioita oppii myös kunnanvaltuustoissa, joihin pääsee keskikokoisessa kunnassa joka 185:s, Helsingissä joka 7 333:s. Eduskunnassa on puolueita, jotka tietävät rahan tulevan automaatista ja sähkön pistorasiasta. Näin kysyin itseltäni ja vastasin saman tien: agraarikulttuurista opittu yhteistyökyky. Hän kirjoitti siitä artikkelin lehteensä 10.5.2015. Viideltäkymmeneltä sodanjälkeiseltä vuodelta laskettu tulos oli yllättävä. Hän keskusteli myös kannuslaisten kanssa. sisältää myös käytännön vinkkejä kilpailutuksen suorittamiseen. Vetoankin tuleviin kuntapäättäjiin, että tutustutte ohjeistukseen, edistätte sen käyttöönottoa kunnissa ja käyttämissänne hankintarenkaissa. Ruokahuolto on paitsi kuntapoliittinen, myös turvallisuuspoliittinen kysymys, huolehditaan sen edellytyksistä yhdessä. Taloustutkimus Oy:n tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia kansalaisista kannattaa kotimaisen ruoan käyttöä hankinnoissa, vaikka se lisäisi kustannuksia. Kokonaistaloudellisesti se ei sitä edes tee. Melkoinen mandaatti toimia! Pilaantunut brassiliha, antibioottibroileri ja kotimaisen maatalouden kriisi. Joko nyt saataisiin kunnissa määriteltyä ruokapalveluiden hankinnat noudattamaan kotimaisen lainsäädännön mukaan tuotettua puhdasta, turvallista ruokaa. Mari Kerola maatalon emäntä Keski-Pohjanmaan keskustapiirin puheenjohtaja 2.6. 2017 35. Hän sanoi meille: ?Hyvä kun tulitte, nyt muutkin näkevät että olette tosissanne.. Kaikki ne ovat kuitenkin saaneet pääosan kasvustaan maaltamuuttajista. Vaikuttava tapahtuma huipentui Senaatintorille Helsinkiin satojen traktorien mylvintään ja tuhansien maaseudun edustajien esiinmarssiin. Pääministeri Juha Sipilä jalkautui valtioneuvoston linnasta viljelijöiden pariin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Pää pystyyn kaupungeissa, keskusta Suomenmaan viime numeroissa on valitel- tu keskustan huonoa vaalitulosta etelän kaupungeissa. Onhan ase merkillistä, kun puolue pienissä kaupungeissa ja useissa keskisuurissakin tekee jatkuvasti hyvää tulosta. Heille se on ollut yhteiskuntaopin ja yhteistyön korkeakoulu. Puimakone oli liian kallis yksin ostettavaksi mutta yhteisellä selvittiin, kunhan löytyi sopua. Nykytietoa: S-ryhmä ja Osuuspankki ovat myös maaseudulla pienestä kasvaneita menestystarinoita. Olisiko se syynä Euroopan vasemmiston alamäkeen? Niin kutsuttu kaulusköyhälistö ei hyväksy enää sitä, ettei palkka määräydy koulutuksen, vaan tärkeiden toimialojen lakkouhkauksien perusteella. Maalaisliitto-keskusta on ollut kestomenestyjä, mutta kuinka merkittävä. Edellisen kasvu 2,2 miljoonaan asiakasomistajaan ja jälkimmäisen 1,6 miljoonaan omistajajäseneen todistaa sen. Niiden ja muiden osuuskuntien toimintaa on kehittänyt lukuisa luottamushenkilöiden joukko. Ja mitä ihmettä, helsinkiläisten inhoamalla, juonittelevalla, lehmäkauppoja tekevällä ja aina pettävällä keskustalla olisivatkin suurimmat ansiot tuohon tulokseen. Mikä näissä ministereissä on sitten ollut erikoista
ja ?Makuuttamalla syntyy vain potilaita?. Kymmenen laitospaikkaa maksaa yhteiskunnalle yli 500 000 euroa per vuosi. Miksi vanhus ei asuisi edullisemmin kotona. Missä ovat ja mitä tekevät vanhusneuvostot? Arvokas vanhuus on jokaisen oikeus, myös hoiva-asukkaiden kotona ja laitoksissa. Päättäjät haluavat vanhusten asuvan kotona mahdollisimman pitkään. Se on osaava, hankkii tietoa vanhusten tarpeista, tarttuu aktiivisesti asioihin, sillä on selkeät tavoitteet eikä se pelkää kohdata vaikeitakaan asioita. Vahva vanhusneuvosto kehittää ja ajaa vanhusten asemaa ja hyvinvointia tulevia vuosia varten eikä edusta suljettua kahvikerhoa. Vahva vanhusneuvosto jalkautuu laitoksiin, ei johtajien vaan asukkaiden ja omaisten keskuuteen. Se tiedottaa toiminnastaan, järjestää laitoksissa yhteisiä kuulemistilaisuuksia omaisten, henkilöstön ja johdon kanssa. Näiden ihmisten tulee olla vanhusneuvoston keskiönä. Se toimii avoimesti yhteistyön parantamiseksi. Avoimuudella ja vahvalla osaamisella vanhusneuvoston on helppo lähestyä päättäjiä. Parhaimmillaan vanhusneuvosto on kunnan luottamuselinten ja virkamiesjohdon voimavara. Toivottavasti kunnissa ja vanhusneuvostoissa löytyy tahtoa omia tehtäväkseen idean siitä, että hoivavanhukset tulevat ensin. Hyvä veli- ja sisäpiirineuvosto ei ole hoivavanhuksen ystävä, vaikka sellainen olisikin virkamies- ja luottamushenkilöille mieluisa. Hoivavanhusten hyvinvointi ja arvokas elämä ovat tahdon asia. Arto Koivu vanhus- ja laitospalvelujen tutkija Nurmijärvi Pääministeri tarvitsee varauksettoman tukemme Kyösti Kallion puheessaan lausuma kuuluisa kansaamme kokoava ajatus, että älkäämme olko punaisia tai valkoisia vaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, rauhoitti kansaamme 1920-luvulla. Tosin myöhemmin varsinkin punaisten riveissä olleet ihmiset ja jopa heidän jälkeläisensä kokivat syrjintää. Sitä haluaa vanhuskin. Hoiva-asukkaat, muistisairaat ja heidän omaisensa tarvitsevat edunvalvojaa, tukea, vahvaa vanhusneuvostoa. Yksittäinen ihminen on heikko, eikä hänellä ole uskallusta tarttua ongelmiin hoivattavan huonon kohtelun pelossa. Mielipiteet Laitosten asukkaat täytyy nostaa keskiöön Toistuvasti saamme lukea hoivavanhus- ten huonosta kohtelusta. On palvelukorttelimallit, on esimerkiksi Oulun pilottiprojekti johtavana ajatuksenaan ?Muutat vain kerran?. Hoivavanhukset asuisivat taajamissa yleisten palvelujen keskellä. Olihan Ahon syliin kaatunut edeltäjän Harri Holkerin hallituksen turmiollinen talouspolitiikka. Holkerin silloiset neuvonantajat ovat viime kuntavaalien alla oikein TV:ssä kritisoineet Sipilän hallituksen politiikkaa riittämättömäksi. Esko Aho yritti aikoinaan saada aikaan työreformin, joka olisi ollut ilmeisen onneksi maamme taloudelle, mutta vastustus esti hyvän hankkeen. Kuten muistamme, Aho onnistui viemään Suomen EU:hun. Nyt vuonna 2017 on katsottava eteenpäin ja tehtävä työtä kansamme hyväksi. Pääministerimme tarvitsee kaikkien, ainakin keskustalaisten varauksettoman tuen. Erityisen toivottavaa on, että maamme hallitus jatkaisi toimintaansa nykykokoonpanossaan, jotta tärkeät maakunnan muodostamisen edellyttämät lait saadaan hyväksyttyä eduskunnassa. Jos niin ikävästi kävisi, että hallitusta jouduttaisiin muokkaamaan, keskustan on jälleen oltava ja jatkettava kokoavana voimana. Terho Lipsonen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja (kesk.) Liminka. lääkäreineen olisivat samassa yhteisössä palvellen kaikkia kuntalaisia. Hoivavanhuksille ei riitä vain katto, lämpö, ruoka ja puhtaus. Hän ei halua ??ellei ole pakko?? muuttaa syrjäiseen laitokseen suljettavaksi, pois yhteisöistä, ?odotushuoneeseen?, elämään lääkkeitten voimalla virkamiesten ja lääketieteen vallassa. Aalto-yliopiston professori Erkki Vauramo kirjoitti Talouselämässä (6/2013), että ?Laitos on vanhuksen kallis loukku. Nyt kun keskustakin koki vaalitappion kuntavaaleissa, tulee meidän koota rivimme tiiviiksi ja katsoa tulevaisuuteen rakentavasti. Tämä kolmen puolueen hallitus on tehnyt paljon myönteisiä päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. Johtavat luottamushenkilöt ja virkamiehet kehuvat kunnan hyvää vanhusneuvostoa ja yhteistyötä, mutta samalla vanhusneuvostot valittavat heikkoutta vaikuttaa. Laitos- ja hoiva-asukkaat sekä heidän omaisensa eivät tiedä vanhusneuvoston tekemisistä mitään. Pitää olla ihmisiä, tervettä ympäristöä ja elämää, liikuntaa, henkistä ravintoa. Esimerkiksi tanssi on loistavaa kuntoutusta, henkilökunnallekin. On kevyempää tanssittaa vanhusta levyjen soidessa kuin käännellä kaksin voimin vuoteessa. Monien eläkeyhdistysten ja järjestöjen esittämät vanhusneuvostot aloittelevat uutta nelivuotiskautta. Vanhusneuvosto on ainut lakiin perustuva vanhusasioita ajava kunnan luottamuselin. Henkilökohtaiset ?laitospalvelut. Toivottavasti eivät enää. Mahdollisuuksia on. Vireät yhdistykset hoitavat kyllä itse bussi- ja uimalippuasiat. Vanhusneuvosto on juuri niin vahva kuin sen jäsenet. Tärkeää on myös päättäväisyys. 36 2.6.2017 Muistan kuinka Esko Ahon hallitus joutui devalvoimaan markkamme paniikkitunnelmissa, kun ay-liike pani hanttiin järkevämpää politiikkaa
Turvallisuus, rauhallisuus ja luonto ovat Kemijärven vahvuuksia. Jännityksellä odotan, miten eläinlääkintähuolto järjestetään pitkien välimatkojen Suomessa ja erityisesti Lapissa, hän miettii. ??Keskustalaisessa hengessä toivon koko sydämestäni, ettei kunnaneläinlääkärijärjestelmää pureta kuten on väläytelty. joonas lehtola Alkutuotanto on tärkeä aluetaloutta tukeva tekijä, Joonas Lehtola korostaa. Viikon valtuutettu Kemijärvellä on nyt hyvä flow Teksti ja kuva: Anita Ruokamo Eläinlääketieteen lisensiaatti Joonas Lehtola, 27, on Kemijärven kaupunginvaltuuston uusi, nuorin jäsen ja äänikuningas. Valtuustoon valittiin 27 jäsentä, joista 13 on keskustalaisia, muut paikat jakaantuivat viidelle muulle puolueelle. Keskusta vahvisti asemaansa Kemijärvellä, samoin naapurikunnissa koko ItäLapin alueella. ??Minusta Kemijärvellä on tällä hetkellä hyvä flow, Lehtola kuvailee kotikaupunkinsa kehitystä ja ilmapiiriä. ??Ajattelin, että minulla voisi olla jotain annettavaa kotiseutuni kehittämiseen. Kuutena opiskeluvuotena Helsingis- sä Lehtolalle karttui perspektiiviä ja uudenlaista vastuuta elämään. Maakuntamalliin siirtyminen herättää hänessä hieman pelkoa. ??Tarkkaan ei tiedetä, mitä tuleman pitää. Haluan säilyttää maaseutuelinkeinot ja pitää maaseudun asuttuna. Nykyjärjestelmässä tuotantoeläinten hoitokulut eivät muodostu kohtuuttomiksi. Lehtolan mukaan eläinlääkintäpalvelujen yksityistäminen nostaa hintoja etenkin harvemmin asutuilla alueilla. Perheen perustaminen ja kahden lapsen syntymä saivat pohtimaan tulevaisuutta ja lasten kasvatusta. ??Suuri kaupunki ei välttämättä olekaan paras paikka. Maa- ja metsätalous sekä niiden liitännäiselinkeinot ovat tärkeitä. Lehtolan mielestä Kemijärven tärkein yksittäinen hanke on tällä hetkellä varmistaa biotuotetehdasinvestointi. Alkutuotanto on tärkeä aluetaloutta tukeva tekijä. ??Metsä on ja pysyy täällä. Lisäksi täältä saa ostettua asunnon omakseen pelkällä Helsingin tai Turun asunnon käsirahalla. Lehtola toivoo, että kunnat ohjaisivat enemmän resursseja lapsiin ja nuoriin, eivät kasvattaisi ryhmäkokoja varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, pyrkisivät ennaltaehkäisemään ongelmat ja puuttumaan niihin varhaisessa vaiheessa. ??Politiikassa tarvitaan kestäviä päätöksiä, jotka kantavat tulevaisuuteen ja tuovat elinvoimaa. Kohtuuttoman kalliiksi käyvät palvelut voivat johtaa myös eläinsuojeluongelmiin. ??Vihervassareille maatalous ja eläintuotanto voivat olla punainen vaate, mutta eläinsuojelun laiminlyöntiä eivät kai hekään olankohautuksella ohita. 2.6. 2017 37. Se tarkoittaisi käytännössä kuoliniskua eläintenpidolle ja kotimaiselle lihantuotannolle. Ihanteellinen voi olla Kemijärven kaltainen, turvallinen pikkukaupunki, jossa luonto ja riittävät harrastusmahdollisuudet ovat lähellä. Tiedän useita muitakin perheitä, jotka ovat muuttaneet Kemijärvelle juuri tästä syystä, Lehtola kertoo. ??Paluumuuttajana huomasin, että Kemijärvellä on hyvät puitteet lasten kasvatukseen. Sen ympärille täytyy rakentaa elinkeinoja ja uusia tuotteita. Hän toivoo kaikkien huomaavan, mikä merkitys lähiruuan suosimisella on paikallistalouteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Lehtolan mukaan tuleva sote täytyy nähdä mahdollisuutena, jossa on vielä paljon avoimia kysymyksiä
klo 19 Hollolan kunnanvirastolla. 0456748077, tuukka@liuha.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Ke. Tervetuloa kauempaakin! Ajo-ohje: Sauvon kirkonkylästä 8 km kantatietä 181 Kemiön suuntaan. Tuukka Liuhalle, puh. seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesäkauden ajan Keilahallilla torstaisin klo 15-16. Turku, Keskustan Turun kunnallisjärjestö ry:n ylimääräinen yleinen kokous ma 5.6. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.?14.9. Reima ja pojat laulavat ja laulattavat. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Hausjärvi, Kj:n ylimääräinen kokous 8.6. Sitovat ilmoittautumiset 20.7. alkaen 38 2.6.2017 kautuminen ovat vieneet pohjaa entisajan kyläilykulttuurilta. klo 18 alkaen. Asia puheenjohtajan valinta loppuvuodeksi 2017. Olavi Ala-Nissilän kanssa Uudessakaupungissa kahvila Rosamundassa ma 5.6. klo 10-11.30 Turussa kahvila Elvinassa ma 5.6. Arpajaiset ja tikkakisan palkintojenjako Lopuksi juomme kakkukahvit. Viihtyisistä puitteista ja tarjoilusta maksamme talolle 15e/ hlö. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Raision Kesk. Esko Kivirannan maakunnallinen kesäjuhla Aliristniemen tilalla pe 9.6. 040 759 0509 tai pj. Sinikka puh. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Ohjelmassa pääjohtaja Liisa Hyssälän ja ke Olavi Ala-Nissilän alustukset. Asialistalla luottamuspaikkojen vahvistaminen sekä johtokunnan täydentäminen. Keskustanaisten piiri. klo 18 kaupungintalon kokoushuoneessa Myyrmäki. Kahvitarjoilu klo 18.30. mennessä Pertille (pertti.peltola@tintti. net) tai 0400 940 650 tai Sirpalle 044 062 2266. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. Yhdessä syöminen parantaa työkykyä, terveyttä ja henkistä jaksamista. Yhdessäoloon käytetty aika perheen ulko- puolella on vähentynyt tasaisesti jo pitkän aikaa. Jaana Viilo sairauslomalla) voit soittaa pj. Ihmisillä on kuitenkin suuri yhteyden halu ja kaipuu kiireettömään yhdessäoloon tärkeiden ihmisten kanssa. Suurimpina yhdessä syömisen esteitä ovat kiire, oma tai toisten seurallisuuden puute ja osaamattomuus ruoka-asioissa. Liput 37,00/kpl. lipputilaukset Kristiina MäkiVälkkilä p.040-556 7262 tai kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Kat-. Aiheena yhdistyksen lakkauttaminen Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa (tj. Siirretään ruoka- ja tapaperinteitä uusille sukupolville ja kerrotaan heille, että suomalainen maisema on ruoan tuotannon maisemaa. Mervi Mäki-Neste keskustanaisten vt. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. klo 18 Buffet & Cafe Linkosuo, Näsilinnankatu 26, Tampere. Illan artistina esiintyy ke. Tienviitta oikealle ?Aliristniemi?, josta 600 metriä pihalle. Ke. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Syödään yhdessä! Tiesitkö, että me suomalaiset syömme eurooppalaisista vähiten yhdessä. Saamme poliittista purtavaa maakuntavaalien tiimoilta sekä perinteistä suuhunpantavaa musiikilla höystäen. Keskustaveteraanit, Tervetuloa viettämään yhteistä kesäpäivää Maskuun Ravintola Kiisan-Pirttiin (Kiisankuja) ke 26.7. klo 11 alkaen. Suuri osa suomalaisista kyläilee vain jouluna ja juhannuksena. Yksilöllisyyttä ja työtä korostava elämäntapa, maaltamuutto ja pysyvien yhteisöjen pur- Uusimaa Vantaan kj:n kokous ti 6.6. Tervetuloa! Johtokunta Pyynikin kesäteatteri pe 30.6. Niskavuoren nuoriemäntä klo 18 näytökseen. Johtokunta Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 0509177000, Vesaisten piirin tj sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Lohikeittotarjoilu klo 16 alkaen. pääsihteeri Riihimäki. Asiana uusien luottamustoimipaikkojen jako ja maakuntavaalit. Suomalainen ruoka pitää pintansa. Mikko Alatalo. Lisätietoja ja ilmoittautumiset aino.piippo@ vesaiset.fi Raisio, Raision Keskustajärjestöjen kesäistä iltaa vietetään Hintsan pihapiirissä ke 21.6. Kuullaan myös muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Maksu suoritetaan paikanpäällä ennen tilaisuutta. klo 18.30 Kunnanvirastolla Oitissa. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Joka neljäs jättää väliin yhteiset lounas- ja kahvihetket. Töissä ja kotona on hyvä mahdollisuus lisätä yhdessä syömistä. Olavi Ala-Nissilän kesäkahvitilaisuudet Kyrön torilla Marttojen kahviteltalla ke 14.6. klo 9-10.30 Perniön torilla pe 16.6. Johtokunta klo 17. Positiivinen rakennemuutos - kaikki mukaan! Kesäkahvitilaisuudet ke. Tilaisuudessa puhuvat keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. klo 19 Riihimäen paikallisyhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous Myllynojan säätiön kokoustiloissa Kolehmaisenkatu 27. Meillä ruokailtiin aina viideltä iltapäivällä. Muistan, kuinka olin koko peruskouluaikani kateellinen ystävilleni ja luokkakavereilleni, kun heillä oli vain lappu pöydällä, joka sisälsi ohjeistuksen, mitä löytyy jääkaapista ja kuinka sen mikrossa lämmität. Nyt aikuisena noita hetkiä ja niiden merkitystä arvostaa ihan toisella tavalla. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 9-10 Varsinais-Suomen Vesaiset ry tekee matkan Legolandiaan 14.?18.6. klo 14-15.30 Sauvo. Yhtenä Syödään yhdessä -hankkeen tavoitteena on kasvattaa ylpeyttä maaseudusta maistuvien makujen ja elämyksien lähteenä. Agraariyhteiskunnassa yhdessä syömi- nen on ja on ollut varmasti helpommin järjestettävissä kuin kaupunkikodeissa. Käsitellään luottamushenkilöpaikkajakoa. Keski-Hollola, py:n yleinen kokous ti. Arvostamme yhteisiä hetkiä, mutta moni arkinen este tulee niiden tielle. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. 0400 950 704. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. p. 040-556 7262, kristiina.makivalkkila@netikka.fi Tampere, kj:n ylimääräinen kokous to 8.6. klo 18 piiritoimistolla. 9.6. 6.6. Työpaikoilla lounaan syö päivittäin yhdessä työkavereiden kanssa noin kolmannes. Näin myös omassa lapsuudessani. Ilmoittautuminen, kesäkuulumiset ja samal- la pidämme tikkakisat. ELO-säätiön vetämä ruokatoimijoiden laaja yhteinen Syödään yhdessä -hanke on toimijoiden lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Viime vuonna toteutetun kuluttajatutkimuksen mukaan vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. 040 418 1150. Hollola, kj:n ylimääräinen kokous ti 6.6. Olen ollut etuoikeutetussa asemassa. klo 18. Klo 12 Tarjolla lounas noutopöydästä. Tiedustelut tmj. Sari puh. Asiana luottamushenkilöpaikkojen jako alkavalle valtuuston toimikaudelle. klo 18 kunnanvirastolla
Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit. Johtokunta. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Kokousedustajien ilmoittautuminen klo 17.30 alk. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous. 20 ?, sis. matkan ja teatterilipun. Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus), osoitteessa Ståhlberginkatu 48. 044-3122982. Entä heidän vaalipiirinsä. Kaija Väänänen. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Valtuustoryhmän kokous ma 5.6. Elina Suoranta p. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. -esitykseen. 040-721 0636. 0500 . Harjavallan Neste 11.40 . Euran mh 11.20 . 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. klo 9.30-10.15 ja 12.00-12.30 sekä su 11.6. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Järjestöpäätös luottamushenkilövalinnoista. Pudasjärvi. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten tj. Katja Koivukoski 040 5338160. Haapavesi. Keskustanuorten tmj. Toni Viljamaa p. Kahvitarjoilu. Pyhäjärvi. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Matkan järjestää Satakunnan Vesaiset Kymenlaakso Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous la 10.6. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Kokous alkaa la 10.6. kaupungintalolla klo 12. Asiana luottamuspaikkajaot. Lappi Kemijärven Kunnallisjärjestö ry:n ylimääräinen yleinen kokous ma 5.6. Paikallisyhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous ma 5.6. Väkiluku on ylivoimaisesti maan suurin. ??Näissä vaaleissa paalutetaan kuva tämän maakunnan tulevaisuudesta, Siika-aho muistutti. Piirin puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula muistutti, että Helsingissä eletään valtakunnan politiikkaa joka päivä. Hänestä keskusta on puoluejohtoa myöten ottanut askeleita oikeaan suuntaan Helsinki-kannatuksen kohentamiseksi. ??Puolue aikoo kartoittaa suurissa kaupungeissa kyselytutkimuksilla kuntalaisten näkemyksiä toivottavasta politiikasta. Lisäksi pitää osallistua keskusteluun päivän polttavista aiheista, kuten suurmoskeijan rakentamisesta. Kokouksen kannanotossa piiri puolestaan vaati, että eri kaupunginosien vaikuttamismahdollisuuksia tulisi lisätä nykyisestä. Myös taloudelliset resurssit on saatava vastaamaan piirin haastavia olosuhteita. Jari Laukkanen Santeri Lampi Puoluesihteeri Jouni Ovaska ja Helsingin piirin puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula keskustelivat maakuntavaaleista. 2.6. Kahvit klo 18.30. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Itä-Savo Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. 010-315 2001 ja p. Käsitellään luottamushenkilövalinnat. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston kokous. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. klo 18. Luottamushenkilöiden nimeä- minen ja vuosikokousasiat. 010 315 2000. Etelä-Savo Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta. juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050347 3556/Ulla-Riitta. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Ilmoittaudu 19.5. Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston kokous su 11.6. klo 13. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Paluumatkalla omakustanteinen ruo- kailu. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen jakoa. Kaikki mukaan la 10.6. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255? ja alle 6v 95. klo 9.45-10.15. 14 v. Bussin reitti: Säkylän mh klo 11.00 . perheretkelle Porin Kirjurinluotoon tutustumaan toimintapuistoihin ja ?Risto Räppääjä ja Nuudelipää. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Seinäjoki, Hallilanvuoren py:n vuosikokous ti 6.6. Tilaukset p. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Nakkilan tori 11.50. klo 19 piiritoimistolla. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. Sanna-Mari Talala 040 5919006, Keskustanuorten tj. klo 18. varsinainen edustajakokous Lahdessa 10.? 11.6. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Nakkila, kj:n vuosikokous Nakkilan Op:n kokoustilassa Porintiellä ma 5.6. Riistakatu 15 Iisalmi. Avoinna klo 9-15. Lappetelä-Pörsänmäki, py:n vuosikokous 4.6. klo 15 valtuustosalissa. Pyhäjoki. 2017 39. klo 19 kaupungintalolla. Hinta: aikuiset 30 . Suomen Keskustanaiset ry:n 36. ja 3 . Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset asiat. 595356 (klo 16 jälkeen). Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. klo 18 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla. mennessä puh. Kokousta edeltää avajaisjuhla klo 10.30. Lahdessa Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus) tiloissa, osoitteessa Ståhlberginkatu 48, välittömästi edustajakokouksen päättymisen jälkeen (Edustajakokouksen on arvioitu päättyvän noin klo 13.). Helsinki nollasi kuntavaalit . Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset sääntömääräiset asiat. Valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla la 10.6. ?Nyt tulta päin!? Meillä on paras visio Uudenmaan kehittämisestä, joten tulevat vaalit ovat herkullinen mahdollisuus, keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-aho kannusti keskustaväkeä Helsingin piirikokouksessa. Helsingin laihasta kuntavaalituloksesta sisuuntuneena hän kehotti keskustalaisia käymään maakuntavaaleihin tulta päin -asenteella. Seppo Rantamaulan mukaan keskustan pitää puhua helsinkiläisille asumisesta, kaavoituksesta, työpaikoista, liikenteestä ja terveydenhuollosta. ??Otetaan ämyrit ja kansanedustajat mukaan, kun kampanjoimme eri kaupunginosissa, hän korosti. Piirikokouksen yhteydessä allekirjoitettiin ensimmäiset ehdokassitoutumukset, vaikka maakuntauudistuksen yksityiskohdat ovat monelle vielä hämärän peitossa. Maakuntavaaleissa ollaan muutenkin tuntemattoman äärellä: Uudellamaalla on kaksi toimintakulttuuriltaan hyvin erilaista piirijär- jestöä ja kaksi vaalipiiriä. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. so lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu. tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. Kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän yleiskokous kunnantalolla la 5.6. klo 18 Kulttuurikeskuksen kahviossa
Miksi? 2. Aktorit miettivät etukäteen arvomaailmaansa, unelmiaan ja pelkojaan sekä uratavoitteitaan. Valo lisääntyy. Kuinka moni yhdeksästä edesmenneestä Suomen presidentistä on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle? 9. Mukaan ovat lupautuneet muun muassa pääministeri Juha Sipilä, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, puoluesihteeri Jouni Ovaska, useat kansanedustajat sekä vaikuttajaviestinnän ammattilaiset Eeva Kalli ja Anna-Mari Vimpari. Mentoriohjelmasta vastaava Sonja Huttu- Mentori ja aktori tapaavat vuoden aikana nen yllättyi keskustavaikuttajien innostuksesta. . Matti Vanhasen mentoroitava pääsee seuraamaan läheltä mentorinsa presidentinvaalikampanjaa. Vanhanen pitää tärkeänä tavoitteena sitä, että mentoroitava löytää omia vahvuuksiaan. . Niistä keskustellaan sitten tapaamisissa, Huttunen kertoo. Työskentelyparit yhdistetään hakulomakkeessa kysyttävien taustojen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella. Jörn Donner, Jari Tervo vai Mika Waltari. Jos jostain vähennetään, pitäisi siellä vähentää myös tehtäviä. Mikä näistä ihmisen elimistä on kooltaan suurin? 6. Nousevan auringon maa, 5) maksa ja aivot suunnilleen yhtä suuret, 6) itä-Ukrainassa, joka nykyisin on venäläismielisten miehittämä, 7) Mika Waltari (1931) ? Donner ja Tervo suorittivan siviilipalveluksen, 8) Pietarissa on satoja, lähteestä riippuen 300?700 siltaa, 9) kaktus imee ja säilöö autiomaassa vettä, piikit estävät janoisia eläimiä syömästä sitä, 10) 4 tuntia. 2 4 5 8 6 9 7 3 8 6 9 5 2 1 4 4 5 1 5 9 4 2 3 6 8 7 2 4 3 9 7 6 8 5 1 9 6 5 8 4 1 7 3 2 1 6 8 8 1 7 3 5 2 4 6 9 5 9 4 1 8 7 3 2 6 9 1 4 3 6 8 1 2 3 4 9 7 5 3 7 2 5 6 9 1 4 8 40 10. Upseeriliiton puheenjohtaja Jari Rantala totesi Sotilasaikakauslehdessä 3/2017, että valtioneuvoston puolustusselonteossa tärkeintä voimavaraa eli henkilöstöä käsitellään puoli sivua . ja ?ensimmäisenä asiana henkilöstöluvuissa on säästöt?. Rantala kirjoittaa: ?Yleisesti myönnetty totuus on, että puolustusvoimissa henkilöstöä on jo nyt liian vähän kaikilla tasoilla. He ovat kiireisiä ihmisiä, mutta haluavat silti sitoutua nuorten mentorointiin ja antaa omaa aikaansa. Mukaan voivat hakea kaikki 15?29-vuotiaat nuoret. Haku alkoi tänään perjantaina keskustan verkkosivuilla. Maria Seppälä ? 3 6 Tietotesti 1 7 9 2 4 8 6 1 8 3 3 2 7 5 8 1 4 6 1 1 5 8 5 7 1 2 3 4 8 6 4 5 ??? Miksi kaktuksella on piikit? 1. Miksi kaktuksella on piikit? 3. Missä sijaitsee miljoonakaupunki Donetsk, jonka nimi 1924?1961 oli Stalino? 7. Kauanko kestää keskimäärin 150 miljoonan kilometrin päässä sijaitsevan Auringon valon tulo Maahan? 3 5 1 7 4 9 2 8 6 6 9 7 3 8 2 5 4 1 6 1 9 2 2 4 8 1 6 5 9 3 7 3 8 6 4 9 3 7 1 5 2 2 9 7 5 8 2 1 4 6 3 1 4 6 1 3 2 6 5 4 7 9 8 8 4 1 6 5 7 3 8 2 9 5 8 9 2 1 6 3 7 4 7 2 3 4 9 8 6 1 5 4 2 6 7 1 8 5 9 3 2.6.2017 Vastaukset: 1) noin 12 000, (tuo luku on kirjattu selontekoon myös vähimmäistarpeeksi tulevaisuudelle), 2) seitsemän: Ståhlberg, Relander, Ryti, Mannerheim, Paasikivi, Kekkonen, Koivisto, (Svinhufvud Luumäelle, Kallio Nivalaan), 3) runsaat 8 minuuttia, 4) aurinko . Mitä kuvasymbolia Japanin Punainen Risti käyttää ristin sijasta. Toivon, että voin rohkaista nuoria pitkäjänteiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. neljä kertaa ja ovat tapaamisten välillä myös puhelinyhteydessä. . Syksyllä alkava mentorointiohjelma on nimensä mukaisesti suunnattu nuorille, jotka haluavat edetä poliittisella urallaan. 50 mentorin lista on vaikuttava. Kauanko ruoka keskimäärin viipyy ihmisen mahalaukussa? 3 2 5 1 7 41 9 2 9 8 6 7 6 9 7 6 3 8 5 2 5 4 41 2 4 9 8 1 6 5 6 9 3 7 2 8 6 3 4 9 3 7 81 5 21 9 7 5 8 8 2 11 4 6 3 81 3 7 2 6 5 4 4 7 9 9 8 4 1 4 6 5 7 3 3 8 2 9 6 5 8 9 2 2 1 4 6 3 7 5 4 7 7 2 3 4 6 9 8 6 41 5 4 2 6 7 1 8 5 9 3 7 3 8 6 9 5 2 1 4 1 5 9 4 2 3 6 8 7 2 4 3 9 7 6 8 5 1 9 6 5 8 4 1 7 3 2 8 1 7 3 5 2 4 6 9 5 9 4 1 8 7 3 2 6 6 8 1 2 3 4 9 7 5 3 7 2 5 6 9 1 4 8 5 4 4. Euroopan viidenneksi suurinta kaupunkia Pietaria kutsutaan myös Pohjolan Venetsiaksi. Aivot, maksa, sydän. Kuka näistä kirjailijoista kirjoitti armeijakokemuksistaan kirjan Siellä missä miehiä tehdään? 8. Mutta kuinka se on mahdollista, kun tavoitteena on luoda uutta suorituskykyä ja kehittää vanhoja?? Paljonko Puolustusvoimissa on tällä hetkellä palkattua henkilöstöä? 4. Vihje: se löytyy myös maan kutsumanimestä. 5. Hae nuorten Vaikuttajakiihdyttämöön! Pauliina Pohjala Haluatko mukaan keskustan Vaikuttaja- kiihdyttämöön
2017 41. Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. 2.6
Pitäisikö meidän Suomessa hidastaa vai kiihdyttää tätä kehitystä? Vaikka maailmalla taaksepäin katsominen ja muutospelko on voittanut alaa, vastaus Suomessa ja Suomelle on kirkas. Meidän tulee kaikin keinoin pyrkiä tekoälyn hyödyntämisessä maailman eturiviin. Joka päivä saamme kuulla esimerkkejä siitä, mihin ja miten keinoälyä sovelletaan. Onko kysymyksessä muotioikku vai oikeasti taloutta, työllisyyttä ja yhteiskuntaamme pysyvästi muuttava megatrendi? Digitaalisuus ja sen työtä muuttava vaikutus ovat viime vuodet olleet keskustelun ytimessä. Mikä sitten on digitaalisuuden ja tekoälyn ero? Epätieteellisesti voisi ajatella, että digitaalisuus on väylä tehdä asioita uudella tavalla ja tekoäly puolestaan yhdistää ihmisen ja tekoälyn niin, että tuloksena on jotain enemmän. Jo nyt tiedämme, että tekoäly ja robotit korvaavat monia perinteisiä töitä ja ammatteja. Eivät heti, mutta tulevien vuosien mittaan. Teknologinen kehitys on kautta historian korvannut perinteisiä tapoja tehdä työtä tuottavammin. Siis kiihdyttää. 42 2.6.2017 Tekoälyä hyödyntämällä niin yritykset kuin julkinen sektori voivat tehostaa toimintaansa ja kehittää uusia innovaatioita vientituotteiksi, mutta toki tekoälyn hyödyntämiseen liittyy aiheellisesti pelkoja ja riskejä. Niin uskon nytkin käyvän. Samaan aikaan on selvitettävä perustulon mahdollisuuksia. Kysymys on aiheellinen. Työ, työntekotavat, aika ja paikka menettävät perinteistä merkitystä. vieraskolumni jyri häkämies Tekoäly haastaa kaiken Keskustelu tekoälystä käy kiivaana. Vain taivas on rajana, kun mietimme mihin koneen ja teknologian yhdistelmällä voidaan päästä. Nämä tiedot ja visiot herättävät ihmisissä kysymyksen ?miten meidän käy tässä muutoksessa?, jos kone kerran tekee työt paremmin 24/7. Siihen tarvitaan työpaikka- ja yksilökohtaista joustoa. Muutokset haastavat myös perinteisen tapamme rahoittaa työttömyysturva ja eläkkeet. On jopa arvioitu, että valtaosa juristeista voidaan korvata tekoälyllä tai ainakin vapauttaa juristeja mekaanisesta työstä luovempaan. Monet finanssimaailman tehtävät voidaan korvata tekoälyllä ja jopa niin, että tasalaatuisuus paranee. Havahduttava oli tieto siitä, että tekoäly voitti sekä mestarishakkipelaajan että pelaajan maailman vaikeimmaksi lautapeliksi sanotussa aasialaisessa go-pelissä. Taidetta ja musiikkia tehdään tekoälyn avustuksella. Ne tulee tiedostaa ja pyrkiä minimoimaan haitat. Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti tekoälyn mahdolli- suuksia ja vaikutuksia arvioimaan työryhmän, jota vetää Pekka Ala-Pietilä. Tältä työltä on syytä odottaa paljon, mutta emme saa jäädä odottelemaan vain työryhmän esityksiä, vaan meidän tulee rohkeasti miettiä, mitä itse kukin voimme tehdä. Työmarkkinoiden kannalta muutos tulee olemaan suuri. Ei niin, että perustulo tulee kaiken olemassa olevan päälle, vaan tyhjältä pöydältä. Työ, yrittäjyys, perhe-elämä ja perustulo tulee yhteensovittaa kannustavaksi ja joustavaksi järjestelmäksi. Kun emme varmuudella voi tietää, kuinka tämä kehitys menee, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja.
139) maksaa pari tonnia, on suurta koijausta. Oletusarvoni oli se, että koneessa oli lähinnä koreat kuoret. Kiertävät kiikarikauppiaat tulevat kuin kesä. Eikö se ole juuri hintansa väärti. Maailma on viidakko. Pakina Hintansa väärti Poliisi varoittaa ihmisiä ostamasta väärennettyä tavaraa. Jotenkin voisi ajatella, että kohtuullisiin kansalaistaitoihin kuuluisi ymmärtää, että arvokkaita nahkatakkeja ei myydä auton takakontista minkään Prisman parkkipaikalla. Kun muovinen ?nahkatakki. 2017 43. Kun sanottiin, että samat ovat Viipurissa paljon halvempia, oli vastaus jäätävä: Hai, näissä on alvi! Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI perhevapaalla sanna järvelin 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 2.6. Levähdyspaikalla on mahdollista tehdä järjettömän edulliset kultakaupat. Eivätkö nekin ole hintansa väärti. Se on hintansa väärti, ja kateellinen juntti kirjoitti lehden tekstaripalstalle, että Nenonen leveilee sormukset linnunluisissa sormissaan. Viime kesänä olisin saanut halvan kompressorin. Voi mainita kiinteistöomistuksista ulkomailla. Kerran tarjottiin farkkuja takapaksista. On sormusta, on riipusta. Mutta kun se on tehokas, hyvä ettei ime laminaatteja lattiasta. Soitin tutulle poliisille (kirjoittaja on poliisin vanha tuttu), että laita sanaa kiertämään, tällaisia täällä taas liikkuu. Mutta on hintansa väärti. Viikko kolme, lennot maksavat enemmän kuin valmismatka. Niin, yrittäkääpä ostaa se viritetty esittelyimuri. Auto on aina hintansa väärti. Kun kokematon, koska kokenutkin, ostaa ylihintaisen auton lailliselta kauppiaalta, niin se auto on hintansa väärti. Kuinka moni on ostanut lomaosakkeen. Mallikiikari on hyvä. Koijari olisi, huonolla englannilla, myynyt sen takakontista, esittelykappaleen, ja kotiin oli matkalla. Katsoin auton rekisterin, se oli vuokrattu pääkaupunkiseudulta. tuntuu ostohetkellä edulliselta, vain 600 euroa, niin missä vaiheessa se muuttuu arvottomaksi. Samanlaisia niillä on kaikilla bodareilla. Auto on aina hintansa väärti. Minulla on sairaalassa katkaistun vihkisormuksen tilal- la iso klöntti, jossa on hevosenkengän sisällä hevosenpää. On niin rihkamaa kuin olla voi, maksoi 19,95. Osui sillä lailla vika mies, että en ole puuhastelija, pelkään työkoneita. Mutta sen sijaan myydään olkalaukusta lelu. Olen antanut kertoa itselleni, että perisuomalaiset pölynimurikauppiaatkaan eivät ole rehellisyydellä pilattu. No tietysti jo se, että imuri (norm. Kauppamiehiä riittää
ldo änsuven im . / 5 kk www.suomenmaa.fi . Tilaajapalvelu: 08 5370 370 asum in e n . p erh e . hellehat ortit hääpä tunne ivän ei u no Lm a h du ut Lukijo Lempi iden Le i p o mot Kansall is ?Lamp puiston paim en a i de n seura et : rento ut taa.? t . kukkuahkerkut . Aikakauslehti kerran viikossa Hyödynnä kesätarjous 35 . lu on to ? e lä m ää m a a ll a. puu ta rha . ru ok a . käs it y ö äkuu 7,90 ? (sis.alv ) Sy. te rv eys 6-7? 2015 kes