Suomenmaa 02.07.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sen seurauksena sukututkimus uhkaa näivettyä. s. 2 KOULUTUSVIENNILLE PONTTA EU-TUESTA s. 10 Sirkka-Liisa Anttila muistuttaa, että EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa on vielä monia epäkohtia. s. 8 Outi ja Antti Lumijärvi perheineen tulivat Pudasjärven suviseuroihin Alajärveltä. . 6 414880 073513 PUOLUEKOKOUKSEN ANTI OLI LAIHA s. 3 TIISTAI 2.7.2013 N:o 72 . 1 ? Väyrynen empii vielä Kunniapuheenjohtaja varoittaa keskustaa yltiöliberaalien ALDE:sta ja vaaliliitosta RKP:n kanssa. 4 Sukututkimus vaarassa Sanan kuulossa Liian aikaista iloita EU:n tietosuoja-asetus tiukentaa toteutuessaan henkilörekisterien käyttöä. Täällä on hyvä olla, he sanoivat. 20. s. s
Liikenneturvallisuutta vaarantamatta keskustalaiset kansanedustajat voisivat antaa puheenjohtajalle matkan varrella vetoapua. Keskustan pohjoispohjalaiset edustajat saattelisivat puheenjohtajan vuorovedolla läänin rajalle. Sen jälkeen vuoronsa ottaisivat Keski-Suomen, Hämeen, Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajat. Miestä autettaisiin mäessä, eikä mäen alla. Tunne historiasi MUISTAN lapsena katsoneeni paljon vanhoja mustavalkoelokuvia. Onko kyse johtajakeskeisestä lumedemokratiasta? Luontevalta olisi tuntunut, että vaalikauden puolivälissä olisi kriittisesti arvioitu mennyttä ja tulevaa. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, mikä on perussuomalaisten ohjelma Suomen talouden tervehdyttämiseksi. P erussuomalaisten puoluekokous oli esimerkki siitä, miten näytteillepano on politiikassa tärkeää. En siksi, että ne olisivat olleet suosikkejani, vaan koska joku muu katsoi niitä ja siihen aikaan enemmän kuin yksi televisio perheessä oli täyttä turhuutta. Päällimmäisenä elokuvista on jäänyt mieleen rätisevät ääniraidat, kummalliset vaatteet ja se, ettei näissä elokuvissa ollut värejä. Ei siinä mitään outoa ollut. 13-vuotias tunsi itsensä aika hölmöksi ymmärtäessään, ettei maailma olekaan pikkuhiljaa 70-luvulle astuttaessa muuttunut värilliseksi. Ja kouluaineethan ovat tunnetusti tylsiä ja tarpeettomia. Ymmärsin kuitenkin, että historian tuntemus ei ole pelkästään vapaaehtoista niille, keitä se kiinnostaa. Se on tarpeellista. . Luin koulun historian kirjan kannesta kanteen ja kun se alkoi vaikuttaa liian teoreettiselta ja tylsältä, siirryin kirjaston kirjoihin ja internetin ihmeelliseen maailmaan. TÄNÄ PÄIVÄNÄ sanoisin olevani normaalin kiinnostunut historiasta. En enää mieti historiaa päässäni pyörivänä mustavalkoelokuvana, enkä myöskään vietä öitä lukien netistä toisen maailmansodan salaliittoteorioita. Samoin Timo Soinin pyrkiminen pääministeriksi, ja tätä tavoitetta kokous hehkutti. Seuraava hallitus joutuu tekemään niin kovia ratkaisuja, että hallituksen johtavan puolueen pitää etukäteen saada kansalta vahva tuki politiikalleen. Kokousta voi luonnehtia yhden miehen asemaa pönkittäväksi ja poliittiseksi hallihurmokselliseksi kesätapahtumaksi. Puheenjohtaja Soini pohjusti ennakkoon taitavasti puoluekokouksen julkisuutta. Politiikan sisältösaavutuksillakaan puolue ei voi rehvastella. Kyky erilaisten protestien kokoamiseen on vakiinnuttanut perussuomalaisten kannatuksen. Se on ollut sitä aina. Kyllä silloin hävetti. Miksi historian tuntemus on tärkeää. Hänen silmissään historia oli harmaata ja ruskeaa. Sama toistui monessa asiassa. En tietenkään kertonut kenellekään ajatelleeni tällä tavoin. Julkisuus henkilöityi jälleen häneen. pitää kannustaa liikkeelle. Sitä Suomea ei pidä unohtaa. Juha Sipilän lupaus on sen verran jyräkkä, että ?tykkääjiä. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva Uutiseksi riitti, että Timo Soini pyrkii pääministeriksi ja perussuomalaiset suurimmaksi puolueeksi. eduskuntavaalituloksen jälkilämmössä. Joensuussa olisi hyvin voitu keskustella, mitä puolue on saavuttanut kevään 2011 jälkeen. opettajani kysyi. . Jos ei tiedä, miten ja mistä tähän hetkeen on tultu, on vaikeaa ymmärtää tätä päivää ja tulevaisuutta, joku viisas vastasi. Emma Määttä. Kansa sai valita johtajat, mutta ei sitä politiikkaa, jota johdon pitäisi noudattaa. Puoluekokous toimii kuin sosiaalinen media. Jokainen voi sanoa sanottavansa, puhua suunsa puhtaaksi. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Henkilöpalvontaa ja hallihurmosta P erussuomalaisten puoluekokouksen tärkein linjaus oli, että puheenjohtaja Timo Soini ei asetu ehdolle EU-vaaleissa. Kun pappa kertoi tarinoita lapsuudestaan, piirsin tarinat kuviksi omassa päässäni näyttämään samalta kuin 50-luvun elokuvat. Sen jälkeen asian annettiin olla. Voi kysyä, toimiiko kansanvalta suuressa puolueessa silloin, kun kaikilla jäsenillä on osallistumis- ja puheoikeus kokoukseen. Suurimman puolueen asema saavutetaan nykyään pienillä eroilla. Timo Soini on onnistunut lokeroimaan puolueeseensa erilaisia protesti-ilmiöitä. Nelostie läpäisee sen Suomen, jota hallituspuolueiden edustajat yleensä katso- vat vain lentokoneesta. yleensä syystä tai toisesta kontallaan olevista puolueista. Perussuomalaisten Joensuun kokous oli puoluetaktisesti onnistunut, mutta kuinka pitkään puolue vielä voi paistatella 2011 eduskuntavaalituloksen jälkilämmössä. Pyöräillen Helsinkiin K eskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei kuulu niihin, joiden pitää päivittäin lukea iltapäivälehdestä itsestään tunteakseen olevansa olemassa. Julkisuuden takia miehen ei ole tarvinnut ilmoittaa olevansa valmis polkupyöräilemään Oulusta Helsinkiin, jos facebookissa löytyy 100 000 kannustajaa. Samalla puolue on tullut ?noteerattavaksi?. Mikä tiedotusvälineitä olisi Joensuun kokouksessa kiinnostanut, jos huomio olisi kiinnittynyt Soinin sijasta puolueen poliittisiin linjauksiin ja toimintakulttuuriin? Mielipiteiden yhteensovittamista, puolueen linjan määrittelyä ei tehdä kokouksessa yhteisesti. EU-vaalien ohjelmastakin käytiin Joensuussa vain evästyskeskustelu. Historia on ohjekirja tulevaisuuteen. Poliittinen ketteryys on tehnyt perussuomalaisista varteenotettavan lohkaisijan kokoomukselle, SDP:lle ja keskustalle. Suurimman puolueen asema on siitä näkökulmasta tarkastellen luonteva tavoite. Kyse on haasteesta ja rajojen mittaamisesta. Puolen Suomen läpipolkemisessa on myös oma poliittinen symboliikkansa. Pieni lapsi, joka näiden elokuvien lisäksi on nähnyt vain piirrettyjä oli varma, että siltä elämä kymmeniä vuosia sitten näytti. Näin ei tapahtunut. Ratkaisun perusteluna oli muun muassa tavoite nostaa perussuomalaiset Suomen suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa, ja tehdä Timo Soinista pääministeri. Kannatusmittausten perusteella perussuomalaiset ovat toiseksi suurin puolue. Niin presidentti- kuin kunnallisvaalit ovat olleet pettymys. Näin historia oli vain piirtynyt päähäni ja enempää en tiennyt, sillä enempi tietämys ei kiinnostanut. Älynväläys muutti paljon. Kotimatkalla pysähdyin tien varteen katsomaan vieressä olevaa metsää. Historia ei oikeastaan kiinnostanut ja mustavalkoelokuvienkin katsominen jäi vähemmälle, kun talo sai toisen television. SEISKALUOKAN historiantunnilla tapahtui jotain kauheaa. Mietin miltä juuri tällä paikalla näytti kuusikymmentä vuotta sitten. Kai uteliaisuuskin loppuu aikanaan. Lukiossa sain kuitenkin uuden älynväläyksen, kun aloitin ensimmäisen historian kurssin. Kuulin aivan monta kertaa jonkun suusta, että historian opiskelu on turhaa, mennyttä aikaa. Historia on kouluaine. Entä tuhat vuotta sitten? Sain kummallisen innostuksen historiaan. Kyse ei ole vain pääministerin nimestä, vaan myös hänen tukenaan olevan puolueen kyvystä toimia hallituksen johtavana voimana ehyenä ja yhtenäisenä. Uutiseksi riitti, että Timo Soini pyrkii pääministeriksi ja perussuomalaiset suurimmaksi puolueeksi. Puolue paistattelee vielä ?Kyse ei ole vain pääministerin nimestä, vaan myös hänen tukenaan olevan puolueen kyvystä toimia hallituksen johtavana voimana ehyenä ja yhtenäisenä.. Hän on pystynyt iskemään nukkuviin äänestäjiin ja hankkimaan kannatusta
Kansainvälisten opiskelijoiden lisääntyminen toisi varmasti iloa myös Keskustan esittämä ratkaisumalli on rajat ylittävän koulutussetelin hyödyntäminen. ?Mahdollisuus todelliseen koulutusvientiin eli maksulliseen koulutukseen vaikkapa venäläisille tai kiinalaisille opiskelijoille kiinnostaa varmasti erityisesti ammattikorkeakouluja.. Se rentouttaa.. Sen vuoksi koulutusta kannattaisi järjestää erityisesti aloilla, joilla työvoimapula uhkaa tulevina vuosina. Ainakin lähihoitajia ja sairaanhoitajia tarvitaan varmasti lisää enemmän kuin suo- malaisista ikäluokista löytyy. Jos taas opiskelijan kotimaan työllisyystilanne olisi kohentunut ja hän koulutuksen jälkeen palaisi kotiin, toivottavasti mukana kulkisivat hyvät muistot ajasta Suomessa. Siinäkään tapauksessa emme menettäisi mitään, jos koulutus olisi rahoitettu EU-rahoituksella. KANSAINVÄLISEN koulutustarjonnan lisääminen EU:n sisälle kehittäisi varmasti entisestään koulujärjestelmäämme. Se voisi toimia myös kiihdyttimenä markkinaehtoisen koulutuksen kehittämisessä ja tarjoamisessa EU-alueen ulkopuo- lelta tuleville opiskelijoille. Mahdollisuus todelliseen koulutusvientiin eli maksulliseen koulutukseen vaikkapa venäläisille tai kiinalaisille opiskelijoille kiinnostaa varmasti erityisesti ammattikorkeakouluja. PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen on ollut kiinnostunut aloitteestamme eduskunnassa. Kesätapahtumat tarjovat mm. Emme kuitenkaan osaa hyödyntää mainettamme tarpeeksi. Parhaimmillaan ?koulutusvienti. Kuva: Jari Laukkanen suomalaisille opiskelijoille. MITÄ SITTEN tapahtuisi opiskelijoille koulutuksen jälkeen? Muutaman vuoden opiskelun kuluessa motivoituneet oppisivat Suomen kielen ja maamme sekä tapamme toimia tulisi tutuksi. Niillä aloilla, joilla töitä on tarjolla, moni opiskelija jäisi varmasti Suomeen. Toivon, että hallituksessa löytyisi halu tarttua tilaisuuteen. Tämä voi olla ainutlaatuinen mahdollisuus alasajon sijaan kehittää EU-rahoituksella koululaitostamme ja luoda pohjaa tulevaisuuden koulutusviennille. Muut lehdet KAINUUN SANOMAT ylistää maakunnan kesätapahtuminen tarjontaa. Se on kesäinen nautinto. Esityksen aikana ajatukset virtaavat varmasti pois työasioista, kotipihan puurtamisesta ja muista lomasuunnitelmista. Puoluerahvas ei tosin saa päättääkään muusta kuin eräistä kakkosjohtajistaan; lähimmät avustajansakin Soini poimii itse.?. Se antaa esiintyjille viestin siitä, että he eivät ole koko talvea ja kevättä tehneet turhaa työtä. Kaupunkilaiset ja kuntalaiset voivat parhaiten tukea oman kesäteatterin toimintaa menemällä katsomaan esityksen. eli ulkomaisten opiskelijoiden kouluttaminen Suomessa voisi työllistää tuhansia suomalaisia. Samalla se loisi henkilökohtaisia kontakteja ja kansainvälisiä yhteyksiä monille aloille. Valitettavasti Kataisen hallitus on tehnyt tuntuvia leikkauksia myös koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten aloituspaikkoja leikataan tuhansia. EU-jäsenmaiden päämiehet päättivät viime viikonloppuna myöntää 6?8 miljardia EU-rahaa nuorisotyöttömyyden hoitoon. Osa rahoista voidaan käyttää myös koulutukseen. --?Näyttelijöille paras palkkio esityksestä on mahdollisimman runsaslukuinen yleisö. runoa, musiikkia, urheilua, taidenäyttelyjä, toripäiviä, kyläjuhlia, lavatansseja ja markkinoita. Lehti huomauttaa, että kainuulaisten ei tarvitse, eikä kannata lähteä merta edemmäs kalaan, sillä oma maakunta on oikea kesätekemisen ja -kokemi- sen keidas. ?Kaiken tekemisen rinnalla Kainuun luonto tarjoaa silmää hiveleviä maisemia ja kokemuksia. Hiljaisuus, rauha, metsät, vaarat ja järvet tai lähiruoka voivat meistä maakunnan asukeista tuntua itsestään selviltä jokapäiväisyyksiltä, mutta sitä ne eivät suinkaan ole enää suurimmalle osalle suomalaisista, ulkomaalaisista nyt puhumattakaan.? IISALMEN SANOMISSA on pitkä lista kesäteattereita, jotka tarjoavat yläsavolaisilla mukavaa vaihtelua mihin tahansa kesälomarutiiniin. ?Irtiotto kaikesta siitä, mitä normaalisti tulee loman aikana tehtyä. Rahat ohjataan lähinnä maihin, joissa nuorisotyöttömyys on yli 25 prosenttia. SUOMESSAKIN nuorisotyöttömyys on kasvussa, mutta tilanne ei onneksi ole näin tukala. Vaikka emme kuulu EU:n nuorisotyöttömyyspaketin välittömiin edunsaajiin, voi Suomikin viisaasti toimimalla hyötyä tästä panostuksesta. Keskustan esittämä ratkaisumalli on rajat ylittävän koulutussetelin hyödyntäminen. Koulutussetelistä on puhunut esimerkiksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy. Ajatus on yksinkertaisuudessaan se, että Suomen oppilaitokset tarjoaisivat koulutusta talouskriisistä ja nuorisotyöttömyydestä pahiten kärsivien maiden nuorille. He voisivat vaihtaa ankean tulevaisuuden hyvään koulutukseen. Emme tekisi tätä suinkaan ilmaiseksi, vaan juuri nuorisotyöttömyyden hoitoon osoitetuilla rahoilla. Välitön hyöty olisi se, että alasajon sijaan ammatillinen koulutuksemme saisi mahdollisuuden kehittyä. Irtisanomisen sijaan opettajille tulisi haaste kehittää koulutusta kansainvälisille opiskelijoille. Siitä tulee molemmille hyvä mieli.? ILTALEHTI kuvasi Perussuomalaisten puoluekokousta huimaksi Timo Soini -showksi. ?Sunnuntaina näkemykset asioista hajosivat kuitenkin kuin lintuparvi. 2.7.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Koulutusviennille pohja kuntoon EU-tuella Kimmo Tiilikainen eduskuntaryhmän puheenjohtaja SUOMEN koululaitoksella on hyvä maine kansainvälisesti
Tämä leimaisi haitallisesti vaaliliittokumppania. . Varmaan keskustelu on taas paikallaan. Näitä asioita on hyvä käydä läpi, Laaninen toteaa. Hän kehuu parin viikon takaista puoluehallituksessa syntynyttä ideaa liberaaliyhteistyöhön. . Kuva: Jari Laukkanen Väyrynen empii ehdokku Laaninen: Keskustan eurovaalitaktiikasta on hyvä keskustella EEVA KÄRKKÄINEN, PIRJO KONTIO HELSINKI EUROVAALEIHIN jo ilmoittanut kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ryhtynyt harkitsemaan uudelleen ehdokkuuttaan. . He saavat aikaan vahvan ehdokaslistan, ja puolueen puheenjohtajana Timo tukee kaikin voimin heidän vaalityötään. KRITIIKKI keskustan kuulumisesta Euroopan parlamentin liberaaliryhmään on puoluesihteerin mukaan tuttua aiemmista eurovaaleista. . Kuva: Jari Laukkanen muun paikallisen väestön välille. Tätäkö haluamme eurovaaleissa? Väyrynen kysyy. PERUSSUOMALAISET on Väyrysen mukaan varteenotettava kilpailija muille puolueille ilman Soinin ehdokkuuttakin. . 4 2.7.2013 Paavo Väyrynen ilmoittautui keskustan eurovaaliehdokkaaksi tammikuussa. Eron sijaan keskusta kokoaisi yhteen samanmielisiä puolueita ALDE:n sisällä, puoluesihteeri kertoo.. Osa eurovaalien viehätyksestä meni, Väyrynen arvioi blogissaan Timo Soinin päätöksen vaikutuksia. Väyrynen kertoo kuitenkin olevansa mielellään mukana nostamassa keskustaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Hän varoittaa puoluettaan pilaamasta itse vaalimenestystään. KUNNIAPUHEENJOHTAJA on hyvin tyytymätön parlamentin liberaaliryhmään (ALDE), johon keskusta kuuluu. Väyrynen moittii ryhmää yltiöliberaaliksi ja liittovaltiohenkiseksi. . Toiseksi: RKP on viime vuosina pyrkinyt kalastelemaan suomenkielisten liberaalien ääniä rökittämällä Perussuomalaisia. Ja kolmanneksi: RKP kilpailee Keskustan kanssa saamelaisten kannatuksesta ohjelmalla, joka lietsoo ristiriitoja sekä heidän keskuuteensa että saamelaisten ja KESKUSTAN puoluesihteeri Timo Laaninen toivottaa tervetulleeksi Väyrysen toivoman keskustelun puolueen asemoinnista eurovaaleissa. Väyrysen tuomitsemasta vaaliliitosta RKP:n kanssa keskusteltiin puoluehallituksen kokouksessa ennen kesää. . Olisi po- liittinen itsemurha mennä vaaleihin sitoutuneena jäsenyyteen ALDE-ryhmässä, Väyrynen jyrisee blogissaan. Väyrysen mielestä mahdollisuudet uuden ryhmän perustamiseen kannattaa joka tapauksessa selvittää. KUNNIAPUHEENJOHTAJA vaatii keskustaa myös lopettamaan kaavailut vaaliliitosta RKP:n kanssa. Vaaliliitto johtaisi hänen mielestään taktikointiin: ääniä pyrittäisiin keskittämään muutamalle ehdokkaalle. . Keskustan tärkeimmät tavoitteet eivät saa ALDE:ssa osakseen sanottavaa vastakaikua. Sovittiin, että asia käsitellään seuraavassa kokouksessa elokuussa, Laaninen sanoo. Timo Laanisen mielestä keskusta voisi koota yhteen samanmielisiä puolueita ALDE:n sisällä
Kolmas olisi pk-yrittäjyyden kannusteiden käyttöön ottaminen ja neljäs koko maan voimavarojen parempi hyödyntäminen. . Lista on pitkä ja sitä käydään läpi jatkuvasti. KOKO MAAN SUURUINEN vaalipiiri vaatii ehdokkailta sekä rahaa että kiertämistä. Keskusta pyrkii helpottamaan painetta puolueen toimin. . toukokuuta. Mauri Pekkarinen. 5 2.7.2013 Jäätteenmäki: Sivuille ei kannata vilkuilla EEVA KÄRKKÄINEN HELSINKI KESKUSTAN europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki kehottaa keskustalaisia keskittymään eurovaaleissa omaan kampanjaansa. . Riikka Pakarinen keskittyy perhe-elämään. Keskustan entinen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto lähtee ehdolle kuten myös puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska. Paavo Väyrynen empii. Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen harkitsee. Kansanedustaja Tuomo Puumala kertoo päätöksensä syksyllä. Sdp:n uudeksi äänikuningattareksi kaavaillaan entistä peruspalveluministeriä Maria Guzenina-Richardsonia. Meppi Liisa Jaakonsaari hakee valtakirjaa jatkokaudelle. Kokoomuksen konkaripoliitikko Ilkka Kanerva pohtii ehdokkuuttaan. Perussuomalaisista kisaan ovat ilmoittautuneet meppi Sampo Terho ja kansanedustajat Jussi Halla-Aho, Anne Louhelainen, Pirkko Mattila, Pirkko Ruhonen-Lerner ja Juha Väätäinen. Uudet mepit valitaan ensi vuonna 25. Hän arvioi, että nyt on aika kerätä voimia syksyn koitoksiin. . Mihinkään pääministerin tilannekuvaistuntoihin ei nyt ole tarvetta. Toinen on sopiminen toimista, joilla työllisyysaste nostetaan yli 75 prosentin. Kannattaa nauttia tästä kauniista kesästä. Brysselin koneessa vielä paikkoja Keskustan mepeistä Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula hakevat jatkokautta europarlamenttiin. Keskimäärin parlamentin jäsenet puolueesta riippumatta suhtautuvat aiheeseen myönteisesti. Toista mieltä voi kuitenkin olla. . Lähtökohtana tulisi olla miljardimittaiset tulevaisuusinvestoinnit. Näihin valtio voisi Pekkarisen mielestä sitoutua myös lisävelanotolla, jolle tulisi asettaa tiukat ehdot, Pekkarinen esittää. Mihinkään pääministerin tilannekuvaistuntoihin ei nyt ole tarvetta. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. . Ensi vuoden alussa voimaan tulevasta monilta osiltaan valuvikaisesta verouudistuksesta ei nyt ole ihmelääkkeeksi, eduskunnan talousvaliokuntaa nykyisin johtava Pekkarinen sanoo. Suomi tarvitsee yhteiskuntasopimuksen, joka auttaa kilpailukyvyn parantamista ja työllisyyttä sekä vauhdittaa viennin kasvuun. PEKKARINEN korostaa, että yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi maahan tarvitaan hallitus, joka kykenee sen kokoamaan. . Pitää kerätä sellaiset perusteet, joilla voi vakuuttaa oman ryhmän, valiokunnan ja parlamentin. LIITTOVALTIOKEHITYS jakaa mielipiteitä europarlamentissa. Päävastuu ehdokashankinnasta on piirijärjestöillä, Laaninen sanoo. Hän kertoo, että puolueessa on eri kokoonpanoilla ideoitu paljon ehdokkaaksi sopivia henkilöitä. Kampanjat lyhenevät lyhenemistään. Hyvä niin, että haemme hädässämme edes osan niistä rahoista takaisin, jotka olemme tuohon rahastoon maksaneet, Pekkarinen huomauttaa. Pekkarisen mielestä tällaiset muutaman miljoonan tai parhaimmillaankin muutaman kymmenen miljoonan euron EU-avut eivät kuitenkaan riitä.. Nyt tarvitaan konkreet- tisia toimia, Pekkarinen viittaa Kataisen koolle kutsumaan keskustelutilaisuuteen. . Oma kampanja ratkaisee vaalit, Laaninen muistuttaa. KESKUSTA ottanee yhteyttä noin sataan mahdolliseen ehdokkaaseen. . Itse olen esimerkiksi perussopimusvaliokunnassa aina vastustanut liittovaltiokehitystä, Jäätteenmäki kertoo. Hän teroittaa, että lopulta parlamentti ei kuitenkaan päätä unionin suunnasta. . Suuntaamme puolueen rahoitusta suoraan ehdokkaille, Laaninen kertoo. Pekkarinen haluaa suuren suunnanmuutoksen JYRKI KATAINEN ja Jutta Urpilainen eivät voi väistää vastuutaan. He eivät voi mennä enää Lauri Ihalaisen tai Jan Vapaavuoren sinänsä hyvien pikkulupausten taakse. Nyt tarvitaan suuri suunnanmuutos, jyrähtää edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. . Tärkein on kilpailukykyä parantavan ja vakauttavan tuloratkaisun aikaansaaminen. Kuva: Jari Laukkanen uttaan Oma kampanja ratkaisee vaalit, puoluesihteeri Timo Laaninen muistuttaa. PUOLUEIDEN ehdokashankinta eurovaaleihin käy kuumimmillaan. Sivuille ei kannata liikaa vilkuilla, hän sanoo. Yhdeksän vuotta parlamentissa vaikuttanut Jäätteenmäki ei tue kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen näkemyksiä liberaaliyhteistyön turmiollisuudesta. Hän muistuttaa, että kaikki suomalaiset puolueet ovat pieniä tekijöitä eurooppalaisissa kattojärjestöissään. . Vajaa vuosi ennen vaaleja ehdokaslistoilla on vielä tilaa. Laaninen arvioi, että Soinin mukanaolo olisi parantanut perussuomalaisten menestymisen mahdollisuuksia. Keskustan toimintaan ratkaisu ei kuitenkaan vaikuta, vaan valmistautuminen jatkuu entiseen malliin. . Sopimusmuutoksista päättävät jäsenvaltiot ja siksi eduskuntaryhmän pitää olla asiassa aktiivinen. Eurovaaleista kuumeileville Jäätteenmäki laittaa vielä jäitä hattuun. Euroopan unionissa vaikuttaminen on kovaa työtä. Vajaan tuhannen it-ammattilaisen irtisanomisen toivoisi vihdoin herättävän Kataisen hallituksen, Pekkarinen toivoo. TYÖMINISTERI Ihalainen lupaa hakea helpotusta tuhatlukuisesti kasvavalle työttömien määrälle Euroopan globalisaatiorahastosta.
Ei voi sanoa, että Ruotsi olisi tipahtanut kelkasta. Kansainvälinen ja nopeasti muuttuva yhteiskunta asettaa hallinnon kaikkialla jatkuvasti uusien haasteiden eteen. Yhteen alueeseen kuuluisi tuolloin noin miljoona ihmistä. Nykyisen parinkymmenen hallintokokonaisuuden sijaan alueiden lukumäärä olisi jossain kahdeksan ja kahdentoista välillä. Uudistus on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi ja kohdannut vastustusta. SANDBERGIN mukaan on vaikeaa arvioida sopisiko Ruotsin mallinen maakuntahallinto Suomeen. Ruotsin mallin hyviä puolia ovat maakäräjien demokraattisesti valitut päättäjät. Vallan ja vastuun on kuljettava yhdessä, Sandberg toteaa. SALMISEN mielestä Ruotsin järjestelmä vaikuttaa raskaudestaan huolimatta toimivalta. Hän kehuu erityisesti sitä, että Ruotsi on omaksunut voimakkaasti uutta johtamista. Kaikki paikallispoliitikot eivät olleet vakuuttuneita isomman alueen hyödyistä, Sandberg valottaa. VASTATAKSEEN haasteisiin muutamat maakäräjät ovat yhdistyneet alueiksi, joilla on maakäräjiä enemmän vastuuta seutunsa kehittämisestä. Hallituksella on tavoitteenaan jatkaa tätä kehitystä myös muualla maassa. Skånen tapaiset vahvat ja hyvin toimivat alueet ovat myös onnistuneet valvomaan alueellisia etujaan. Toimivuuden perustana on Sandbergin mukaan maakäräjien ja alueiden verotusoikeus. 6 2.7.2013 Vastuu terveydenhuollosta kuuluu Ruotsissa kuntien sijaan parillekymmenelle itsenäiselle maakäräjälle. Tämä on ratkaiseva ero esimerkiksi Kainuun hallintokokeiluun verrattuna. ERIKOISSAIRAANHOIDON väestö- pohjatarpeen tai laajojen työssäkäyntialueiden mukaan jaettuna alueista tulee suuria. . Tarvitaan nopeaa reagointia ja joustavuutta. Salmisen mukaan tärkeintä on pitää uudistuksissa näkökulma kansalaisten tarpeissa. . Ruotsalaisen järjestelmän hyvä puoli on, että terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla toimijalla, kertoo tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon lisäksi maakäräjät vastaavat joukkoliikenteestä itsenäisesti tai yhdessä alueensa kuntien kanssa. Halutessaan ne voivat toimia myös esimerkiksi aluekehityksen ja turismin parissa. MUUTOSPAINEET eivät ole vieraita ruotsalaisellekaan aluehallinnolle. Vaasan yliopiston julkishallinnon professori Ari Salminen kertoo, että suuri kysymys on maakäräjien lukumäärä ja tehtävät. . Kuva: Suomenmaan arkisto Maakuntahallintoa 150 vuotta Ruotsissa terveydenhuolto lepää maakuntien harteilla. EEVA KÄRKKÄINEN HELSINKI KESKUSTAN esittämä kotikunta? maakunta -malli muistuttaa Ruotsissa käytössä olevaa kolmiportaista hallintomallia. Naapurimaan vajaalla kolmellasadalla kunnalla on vahva itsehallinto, mutta suomalaisia kuntia vähemmän tehtäviä. Vastuu sairaanhoidosta ja terveydenhuollosta kuuluu kuntien sijaan parillekymmenelle itsenäiselle maakäräjälle. Suomalaisia maakuntia vastaavia maakäräjiä johtavat suoralla vaalilla valitut poliitikot. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi maakäräjät ovat yhdistyneet kuudeksi sairaanhoidon alueeksi. SAIRAANHOITO on Ruotsissa ollut maakäräjien vastuulla jo 150 vuotta. Nykyään kahdeksankymmentä prosenttia maakäräjien toiminnasta liittyy terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Järjestelmä rahoitetaan pää- osin maakäräjien itsensä keräämillä verotuloilla. Jos maakäräjiä olisi vähemmän, niitä olisi helpompi koordinoida, Salminen kertoo. Hänen mukaansa ongelma on myös Ruotsin urautunut keskusvirastoperinne, jossa jokainen vi- rasto tarkkailee omaa tonttiaan. Virastojen toiminta vaikeuttaa kokonaisnäkemyksen muodostamista alueilla. . Usein hallintouudistuksia viedään kuitenkin läpi uudistamatta keskushallintoa, Salminen pahoittelee. Esimerkiksi Norlannissa, Pohjois-Ruotsissa, yritettiin muodostaa suuraluetta, mutta hanke kaatui poliittiseen vastustukseen. . Vajaa kolmasosa rahoituksesta tulee asiakasmaksuista ja valtionavuista. . Maassa tuotetaan myös paljon palveluita yhdessä yksityisten yritysten kanssa. . Järjestelmää ei voi rakentaa itseään varten, hän muistuttaa. Ruotsissa aluehallinnon toimivuuden perustana on maakäräjien verotusoikeus.
Kunnille annettiin mahdollisuus RUOTSIN ALUEHALLINNON kehitys on von Bergmann-Winbergin mukaan tällä hetkellä pattitilanteessa. . Näen, että hyvistä aikeista huolimatta turkiseläinten oloja ei voi koskaan saada sellaiseksi, että eläimet voisivat hyvin. Kuva: Jari Laukkanen Riikka Pakariselle poikavauva KESKUSTAN varapuheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen Riikka Pakarinen ja hänen puolisonsa Eemeli Mäkinen ovat saaneet poikavauvan. Kuva: Jari Laukkanen Paloniemi tarhauksesta: En hyväksy kärsimystä PAULIINA POHJALA HELSINKI KANSANEDUSTAJA Aila Paloniemi kannatti turkistarhauksen kieltämistä ainoana keskustalaisena pari viikkoa sitten, kun eduskunta äänesti kansalaisaloitteen pohjalta tehdystä esityksestä. . Pienissä häkeissä vähillä virikkeillä eläminen ei ole villieläinten luonnolle sopivaa. PALONIEMEN mukaan turkistarhauksen lopettaminen vaatisi pitkää siirtymäaikaa ja uusien työpaikkojen luomista. . Ymmärrän, että tarhauksen lopettaminen olisi ikävä asia turkistuottajille. Kuntien lukumäärä on kestopuheenaihe. KESKUSTAN maakuntamalli on hyvä luonnos Suomen hallintohimmeleitä selkeyttämään. Käytännön toteutusta hiottaessa kannattaa oppia naapurimaiden kokemuksista. Suomen etu on, että maakuntahallintoa päästään rakentamaan puhtaalta pöydältä, ilman historian painolastia. Eeva Kärkkäinen Pakarinen kertoo olevansa äärettömän onnellinen ja sydän sykkyrällään uuden elämän ihmeestä. Mutta se puoli voitti, että en hyväksy ihmisten enkä eläinten kärsimystä. Esimerkiksi Skånessa kerran tunnissa kulkeva junalinja yhdistää kaikki alueen suurimmat kaupungit, hän kertoo. Von Bergman-Winberg varoittaa, että harvaan asutuilla seuduilla maakuntahallinto uhkaa keskittää palvelut suurimpiin kaupunkeihin. . Tämä on painajainen istuvalle hallitukselle. Minua on kiitelty siitä, että turkistarhauksesta voi ajatella keskustassa näinkin. TURKISTARHAUKSEN lakkautusta vaatinut esitys kaatui eduskunnassa äänin 146?36. KOMMENTTI Hyvä luonnos POHJOISMAIDEN hallintomallien vertailu on kiinnostavaa puuhaa. Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa on saman tyyppisistä palveluista huolimatta päädytty varsin erilaisiin järjestelmiin. SYITÄ erilaisuuksiin voinee etsiä niin historiasta ja elinkeinoista kuin poliittisista voimasuhteista ja asukastiheydestäkin. Professori Marie-Louise von Bergmann-Winberg totesi haastattelussamme, että Ruotsista puuttuu vahva syrjäseutuja puolustava keskustapuolue. Tiheästi asutussa Tanskassa taas ei juuri ole syrjäseutuja. Tulos ei ole parempi kuin Suomen vapaaehtoisilla kuntayhtymillä. MAAKUNTAHALLINTO toimii von Bergmann-Winbergin mukaan Ruotsissa alueilla, joissa on tiivis asutus ja yhtenäiset tavoitteet. . Maaseudulla pitäisi edistää esimerkiksi biotaloutta, hän toteaa. KESKUSTA puolueena katsoo, että turkistarhaus on laillinen elinkeino, jota ei pidä kieltää vaan kehittää määrätietoisesti. Paloniemi on kuitenkin saanut keskustalaisilta myönteistä palautetta äänestyspäätöksestään. . Suomen vahvuus on, että kaikki suuret puolueet voivat tehdä hallitusyhteistyötä keskenään. Yksimielisen parlamentaarisen työryhmän esitys hallintouudistuksesta kaatui maakäräjien vastustukseen. Aila Paloniemen mielestä turkistarhaus pitäisi lopettaa. Pakotettujen mallien sijaan eri alueilla pitäisi sallia erilaisia ratkaisuja. Suomessa asetettu tavoite, että terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan 20 000 ihmisen asukaspohja on hänen mukaansa esimerkki onnistuneesta politiikasta. . Alueiden kanssa ei päästä eteenpäin ellei niitä rakenneta huomattavasti tavoitetta pienempinä ja vähemmällä vastuulla, von Bergmann-Winberg arvioi. VON BERGMANN-WINBERG neuvoo aluehallinnon uudistajia odottamaan ja ottamaan pieniä askeleita kerrallaan. Hänen mielestään suomalaisen politiikan vahvuus on käytännönläheisyys. Ruotsissa uudistuksia on vaikeaa tehdä, koska maassa ei ole saatu aikaan enemmistöhallitusta. . Pohjois-Norja pidetään asuttuna öljyrahoilla. Sama malli tuskin toimisi kaikissa maissa. YHTEINEN NIMITTÄJÄ tuntuu olevan se, että kaikkialla on tarvetta uudistuksille. Painetta on niin maakuntien vahvistamiselle kuin heikentämisellekin. 7 2.7.2013 ?En suosittele Suomeen? päättää itse kuinka ne pääsevät tavoitteeseen. EEVA KÄRKKÄINEN KIRKKONUMMI RUOTSIN maakäräjähallinnon kopioiminen Suomeen ei saa kannatusta KeskiRuotsin yliopiston valtiotieteen professori Marie-Louise von Bergmann-Winbergiltä. Hän arvioi, että Ruotsin maakäräjien hallinto täyspäiväisine poliitikkoineen ja virkamiehineen on liian byrokraattinen. . Yritän tehdä parhaani, jotta kärsimystä lievennettäisiin, Paloniemi perustelee. . Lapsi syntyi varhain perjan- tai-aamuna ja koko perhe voi hyvin. Pakarinen viestittää Suomenmaalle olevansa äärettömän onnellinen ja sydän sykkyrällään uuden elämän ihmeestä.. Yksimielisen parlamentaarisen työryhmän valmistelema esitys hallintouudistuksesta kaatui maakäräjien vastustukseen, hän kertoo. Uudistuksessa haviteltiin maakäräjien muuttamista suuremmiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi: alueiksi. Alueilla olisi ollut maakäräjiä suurempi vastuu esimerkiksi aluekehityksestä.
Yhteensä muutosehdotuksia on tehty eri EU-maissa jo tuhansia. Tietosuoja-asetus tulee Euroopan parlamentin käsittelyyn ensi syksynä. Asetus on tarkoitus saada hyväksytyksi toukokuussa 2014, ja voimaan se tulisi saman vuoden lopussa. Kansallisiin henkilötietolakeihin asetus vaikuttaa kahden vuoden viiveellä. RUUSKANEN pitää sukututkijoiden nykyisin noudattamia sukututkimuksen käytännesääntöjä hyvin toimivina. Tietosuojavaltuutetunkin hyväksymien käytänteiden mukaan sukututkija lähestyy suvun elossa olevia jäseniä kirjeellä, jossa hän kertoo tietojen julkaisemisesta valmisteilla olevassa sukukirjassa. Jokaisella on oikeus korjata tietojaan tai pyytää niiden poistamista. Ruuskasen mukaan valtaosa ihmisistä ei reagoi saamaansa kirjeeseen millään tavalla. Valitettavasti ehdotus ei ota lainkaan huomioon sen vaikutuksia sukututkimuksen harjoittamiseen. Noin kymmenen prosenttia korjaa tietojaan. Myös oikeutta kieltää omien tietojen julkaiseminen käytetään Ruuskasen mukaan jonkin verran. Kaikkonen: Sukututkimuksen saatava jatkua KESKUSTAN kansanedustaja Antti Kaikkonen on huolissaan EU:n valmisteleman tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta sukututkimukseen. Kaikkonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen sukututkimuksen jatkumisen Suomessa myös tulevaisuudessa. Kansanedustaja pitää uudistuksen tarkoitusta hyvänä: komissio pyrkii ehdotetulla sääntelyllä vastaamaan teknologian nopean kehityksen haasteisiin ja vahvistamaan yksilöiden oikeutta valvoa henkilötietojaan. . 8 2.7.2013 Tiukentuva tietosuoja uhkaa sukututkimusta EU-asetus vaatisi kirjallisen luvan jokaiselta sukukirjassa mainitulta EU:n tietosuoja-asetus tuo tiukennuksia muun muassa henkilörekisterien käyttöön ja ylläpitoon. Se tarkoittaa, että kirjoista tulee aivan oudon näköisiä, eikä niitä kukaan halua enää ostaa, Ruuskanen sanoo. Kuva: Emma Taipale . Sukujulkaisua kokoavan olisi pyydettävä nimenomainen lupa jokaiselta elossa olevalta suvun jäseneltä, joka kirjassa mainitaan. ANNUKKA KANTOLA OULU EUROOPAN UNIONISSA vireillä oleva tietosuoja-asetus uhkaa näivettää sukututkimuksen. Se taas johtaisi hankkeiden kannattamattomuuteen ja sukukirjojen julkaisemisen loppumiseen. Kaikkonen pitää todennäköisenä, ettei komissio ole asetusta antaessaan ottanut lainkaan huomioon sen sukututkimukselle aiheuttamia hankaluuksia ehdottaessaan tarpeettoman tiukkoja vaatimuksia. . Toteutuessaan nykyisen muotoisena ehdotus käytännössä lopettaa sukututkimusharrastuksen kokonaan, Kaikkonen toteaa. Jos tietosuoja-asetus toteutuu komissi- on kaavailemalla tavalla, jokaiselta elossa olevalta suvun jäseneltä täytyy jatkossa pyytää kirjallinen suostumus hänen tietojensa julkaisuun. Käytännössä tämä aiheuttaisi Kaikkosen mukaan sen, että sukukirjat rajoittuisivat vain kuolleiden henkilöiden tietoihin. Kun oman sukuseurani sukukirja julkaistiin pari vuotta sitten, tuhansista suvun jäsenistä muutama kymmenen ilmoitti, ettei heidän tietojaan saa laittaa kirjaan, hän kertoo. RUUSKANEN epäilee, että asetuksen vaikutukset sukututkimukseen ovat jääneet lain valmistelijoilta kokonaan huomioimatta. Tietosuoja-asetus rajaisi toteutuessaan myös sukututkijoiden mahdollisuuksia verrata keskenään tutkimustuloksia, sillä tutkimusten vaihtamisistakin pitäisi jatkossa ilmoittaa asianosaisille. Sukuseurojen Keskusliitto, Suomen Sukututkimusseura, Sukuhistoriallinen yhdistys ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto vierailivat hiljattain Brysselissä kertomassa huolestaan Suomen EU:n edustustolle ja europarlamentaarikoille. Yhdistykset ovat tehneet tietosuoja-asetukseen myös muutosesityksen. Vaatimus on käytännössä mahdoton, sanoo Sukuseurojen Keskusliiton oikeudellisen toimikunnan puheenjohtaja, varatuomari Markku Ruuskanen. Sukukirjoissa on nimiä satoja, jopa tuhansia, joten kirjallisen luvan pyytäminen kaikilta olisi sekä työlästä että kallista. Ruuskanen arvioi, että jos kirjallista suostumusta ryhdytään vaatimaan, sukujulkaisujen tiedot sukujen elossa olevista jäsenistä kutistuvat noin kymmeneen prosenttiin nykyisestä. . Uusi asetus tuo toteutuessaan merkittäviä tiukennuksia muun muassa henkilörekisterien käyttöön ja ylläpitoon. Jatkossa sukututkijan olisi saatava jokaiselta sukuselvityksessä mainitulta elossa olevalta henkilöltä yksilöity, tietoinen ja nimenomainen suostumus häntä koskevien tietojen julkaisuun. . Siksi Suomen hallituksen on otettava asia käsittelyvaiheessa esiin ja mahdollistettava laadukkaan ja kattavan sukututkimuksen tekeminen ja julkaiseminen myös tulevaisuudessa, Kaikkonen vaatii.
Nautin asiakkaiden palvelemisesta, Hytönen toteaa. KAHVILEIVISTÄ osan Hytönen valmistaa itse, mutta osa tulee paikallisesta suoramyynnistä. . Pienvoimalan. Pyörivän kakkaran. Huoltoketju on luvattu pitää kunnossa. Odotamme mielenkiinnolla, mitä bioenergiasta innostunut insinööri keksii matkansa sivutuotteiksi. Tulisi mahtavaa julkisuutta. Pitää vain keksiä joku järkevä juttu. Vanhemmat kannustivat kovasti. Livekameran? Fillaritempauksen takaraja on heinäkuun lopussa. Joku reissu kannattaisi polkaista, jos tykkääjiä ilmaantuu yli 50 000. Aamusta iltaan saa painaa hommia, mutta se ei haittaa, koska rakastan tätä, Hytönen päättää. apollon tietäjät Ketjuja rasvaamaan JUHA SIPILÄ aikoo polkea pyörällä Oulusta Helsinkiin, jos 100 000 ihmistä tykkää hänen haasteestaan. Samoin kaikki, jotka kuulivat ideastani, Hytönen kertoo. Kunnan keskustasta löytyi sopivasti tyhjä liiketila, jonka Hytönen remontoi ja sisusti mieleisekseen. . heinä taittui vieläkin. Ja tämä kaveri antoi sitten tunnustuksen, joka kyllä kutitti tuolla rinnassa . Moni ilmoittaa polkevansa osan matkaa, moni hurauttaisi viimeisen etapin eduskuntatalolle. viikatteen liippaamisen ääni oli kuin entisiltä ajoilta. Rainer Kyyrönen Iisalmen Sanomissa Albert´s Café on erityisesti nuorten suosiossa, mutta asiakaskuntaa ei ole rajattu mitenkään. . Niistä nuoret tykkäävät. Kesähitti on tietysti pehmytjäätelö, jonka huokea hinta ei nouse esteeksi viileälle nautinnolle. Hytösen hyllyistä löytyy myös suolaista tarjottavaa. Pitää vain keksiä joku järkevä juttu. Ei siihen ihmeitä tarvita. Mutta yllätin itseni tässä viikkoa ennen juhannusta. Nautin asiakkaiden palvelemisesta, hän sanoo. Facebookissa tuumataan nyt, että pannaan mies hikoilemaan kun kerran itse haluaa. Kavereitakin Sipilä saisi reissulleen. Hän tuli ja innostuin tarttumaan toiseen viikatteeseen. Ja kas kummaa . Viikonloppuihin satsaan enemmän, koska silloin on vilkkaampaa. Kahvilani sopii kaikille vauvasta vaariin, yrittäjä mainostaa. TALVELLA Hytönen opiskeli tieto- ja tietoliikennetekniikkaa, mutta tarttui kesällä taas firmansa puikkoihin. . Ettei yksi taho kannusta ja toinen latista, ettei yksi virkakunta rahoita ja toinen vedä rahoitusta pois. Tätä uutta huikeaa ajatusta johdonmukaisuudesta kutsutaan myös rehellisyydeksi maaseudun ihmisiä kohtaan. Kysynkin, mihin tarvitsemme niitä lukuisia ja aina vaan lisääntyviä esteitä, joita rakentelemme maaseudun kehittymisen, asumisen ja yrittämisen tielle. Jari Leppä Itä-Savossa Lakitehtailu on karannut käsistä. Vuosittain byrokraattien kamareissa kirjoitetaan 4 000? 7 000 sivua lakitekstiä. Sisko on artesaani, joten suunnittelimme kahvilan ilmeen hänen kanssaan yhdessä. . Ei siihen ihmeitä tarvita. Hytönen on valmis jakamaan saamaansa kokemusta. . Työt tehtiin osaksi talkoilla, Hytönen kertoo. Albert´s Café ei ole ulkoasultaankaan mikään tusinatuote. Joka talvista tuhannen kilometrin hiihtourakkaansa odottelevat voisivat harjoitella pikku pyöräreissulla. Pirjo Kontio. Yrittäminen ei ole varsinaisesti helppoa, mutta ei vaikeaakaan. Aina joku jeesaa, jos on tarvis, hän tuumii. Nuorten työllistyminen pienellä paikkakunnalla on vaikeaa, siksi Hytönen kannustaa muitakin yrittäjiksi. . Kuva: Maria Seppälä Yrittäminen ei ole laiskan hommaa MERI ALARANTA-SAUKKO KIVIJÄRVI KIVIJÄRVINEN Albert Hytönen on aina pitänyt kahvista. Koska kotipitäjässä ei ollut jäätelöbaarityyppistä kahvilaa, 16-vuotias nuori mies päätti korjata tilanteen ja perusti sellaisen itse viime kesänä. . Vitriinit ovat siistit ja järjestyksessä. Kaikesta näkee, että nuori yrittäjä ottaa hommaan tosissaan. . Jos haluaa vinkkejä, tulee vain tänne kupposelle, niin kerron samalla, hän myhäilee. Laiskan hommaa yrittäminen ei ole. . Taustalla vaikuttaa kuitenkin huoli heikkenevästä ruokaturvasta, maaseudun kehitystä tutkiva professori Masao Fukunaga arvioi. Vuonna 1999 kaupallista viljelyä harjoitti Japanissa 2,8 miljoonaa perhettä. Hän kuuluu pieneen naisviljelijöiden ryhmään, joka on ryhtynyt elvyttämään kuihtuvaa maaseutua. Toisen maailmansodan jälkeen maatalous muodosti puolet Japanin kansantuotteesta, nyt enää 1,2 prosent- tia. Säätöenergiaa. Maan ruokaomavaraisuus on pudonnut vuoden 1975 jälkeen 73 prosentista 39 prosenttiin. Tokiossa syntynyt Harada asettui vuonna 2010 Tyttöjen tilaksi kutsutuille viljelyksille, jotka paikallinen naisryhmä oli perustanut Honshun saaren Tohokun alueella. Nyt tila tuottaa riisiä, vesimelonia ja rypäleitä ja toimii uuden, iloisen maatalouden mallina. JAPANILAISISSA virinnyt kiinnostus maatalouteen ei liity niinkään tulonhankintaan kuin pakoon stressaavas- ta kaupunkielämästä. . Nyt perheitä on 200 000, ja nekin ovat riippuvaisia muista tulonlähteistä. Asiantuntijoiden mielestä valtion pitäisi hyödyntää orastava kiinnostus maatalouteen ja tukea perheviljelmiä sekä eritoten alalle ryhtyviä naisia. lainat Tärkein muutos on saada aikaan johdonmukaisuutta, niin ettei yksi ministeriö edistä ja toinen estä. Seinät ja myyntitiski on päällystetty kauniisti harmaaksi kauhtuneella laudalla. Takaseinällä tunnelmaa tuo 60-luvun sohva. Teen hyytelö- ja juustokakkuja. ON AIKA pelastaa Japanin maatilat, ja se onnistuu vain, jos nuoret ja naiset saadaan mukaan, sanoo Yukako Harada, 29. 9 2.7.2013 Naiset elvyttävät maataloutta Japanissa SUVENDRINI KAKUCHI/IPS TOKIO . Turhan suuri osa on joutavanpäiväistä sanahelinää, ja laadittu vallankäytön välineeksi. Lisää tulee. Jouko Kurppa Lapin Kansassa Albert Hytönen perusti oman kahvilan 16-vuotiaana. Pyysin erästä jo iäkästä ammattilaista niitossa vähän apuun marjapensaiden välien niitossa
Samaa mieltä on Outi Lumijärven äiti Hilkka Höykinpuro, joka majailee asuntovaunussa tyttärensä perheen mukana. . Kuva: Emma Taipale. Olen niin onnellinen, kun saan olla täällä ja lapset huolehtivat, hän sanoo. KAIUTTIMISTA kaikunut virsi päättyy ja seurapuhe alkaa. Yli neljätuhatta henkeä vetävän seurateltan vieressä olevilla penkeillä istuskelevat merikarvialaiset Eila ja Mikko Kivilahti keskittyvät kuuntelemaan. . Leirielämä lasten kanssa vaa- VILSKE käy myös alajärvisten Outi ja Antti Lumijärven asuntovaunulla. Etutelttakankaan alla on tukalan kuuma ja kaksi lasta säntäilee sen alta pois ja takaisin. Vieressä avautuu silmänkantamattomiin ulottuva asuntovaunujen, telttojen ja autojen jono. . Yksi huutaa myyvänsä jäätelöä ja kantaa olallaan kylmälaukkua. Kuvaaja kiinnittää huomion lukuisiin raskaana oleviin naisiin. Alakärpän perhe istuu maahan asetetulla kankaalla keskellä tiiveintä tungosta. . Tietenkin asioista on puhuttu paljon lestadiolaisten kanssa. 10 2.7.2013 Samalla kaavalla sanan k Suviseuroissa istutaan teltassa ja tavataan tuttuja. Muutoksia ei kaivata. SAMULI VÄNTTILÄ tii asennetta, hän lisää hymyillen. PUDASJÄRVI PAHIN on ohi, eikä mitään ratkai- sevaa muutosta ole tapahtunut. Satunnaisella otannalla haastateltujen suviseuravieraiden mukaan runsas kielteinen julkisuus ei ole vaikuttanut suviseurojen tunnelmaan, eikä kaiuttimista alati kaikuviin saarnoihin. . Se on ollut rakentavaa ja silmiä avaavaa, mutta onneksi sana on säilynyt samana, mikkeliläinen Outi Alakärppä sanoo. Suomen Rauhanyhdistyksen Keskusyhdistyksen (SRK) mukaan lestadiolaisten seuroissa kävijämäärät ovat viime vuosien julkisuuden myötä vain kasvaneet. Pudasjärvelle kokoontui enimmillään 80 000 kuulijaa. SUVISEURAKENTÄLLÄ käy vilinä. Suurin osa seuravieraista tuntuu olevan lapsia ja nuoria. Korvissa soivat kiljahtelut ja nauru. Joka vuosi tänne on päästävä. Täällä näkee tuttuja ja saa kuunnella seurapuheita, Outi Alakärppä tiivistää. . Paljonhan tämä on tätä huoltohommaa, Antti Lumijärvi sanoo. . Kuva: Emma Taipale Saga, Iisa ja Lucia Alakärpän sekä serkkutyttö Lidia Jyringin mukaan suviseuroissa parasta on jäätelön myyminen. Välillä kuuntelu tosin on sellaista ?sana sieltä ja toinen täältä?. Ensin lapsuuskotien mukana, sitten nuorena avioparina, yksitoistalapsisena suurperheenä ja nyt sitten kahdestaan, Eila Kivilahti kertoo. Onko jotain sitten muuttunut vuosikymmenten aikana? Kivilahtien mukaan vain se, että teltat ovat vaihtuneet asuntovaunuihin. . Taustalla vanhemmat Outi ja Vesa Alakärppä. Vuosikymmenten ajan tänne on aina tultu. Olen sairastellut paljon. On ihana tavata lastenlapsia suviseuroissa, mutta olo on helpottunut, kun päävastuu ei ole enää meidän, Eila ja Mikko Kivilahti sanovat. Lapsille tämä on kuin toinen joulu, Vesa Alakärppä virnistää. Pitkä automatka Lapin rajalla sijaitsevalle Pudasjärvelle ei ole hidastanut kolmilapsista perhettä. . Seurapuheita kuunnellaan, minkä tältä tohinalta ehdimme ja seurakentälläkin yritetään välillä käydä, Outi Lumijärvi täydentää. Sylissä istuu perheen nuorimmainen. Arkisuudesta huolimatta suviseuroissa on Lumijärvien mielestä hyvä olla
Se kiinnittää huomion. Lestadiolaisten tervehdystavalla osoitetaan uskonyhteisöön kuulumista. Hans Turpeinen, Kaisa Pulkkanen, Laura Vuorma ja Tuomas Tuomikoski kättelevät ohikulkevia tuttujaan, joita suviseuroissa saa kuulema aina lisää. Nuoret vakuuttavat sanan kuulemisen olevan tapahtuman tärkein anti, vaikka kavereiden näkeminen korostuu heti seuraavissa lauseissa. . Luonnonvarojen hyödyntäminen koettiin erityisen tärkeäksi ja työpaikkoja lisääväksi ratkaisuksi kuntien tilannetta pohdittaessa. Kainuu on kuitenkin kaukana isoista metropoleista ja välimatkat aiheuttavat logistisia lisäkustannuksia. Juha Sipilä totesi, että Suomi käyttää kuljetustukiin noin viisi miljoonaa euroa vuodessa, kun se esimerkiksi Ruotsissa on kymmenkertainen. Kuljetustukien myötä hajasijoittaminen olisi mahdollista ja siitä seurauksena olisi väistämättömästi työpaikkojen lisääntyminen. Myös maatalouden asema ja viljelijöiden toimeentulo aiheuttivat huolta. Sipilä vakuutti, että maatalouden tilanne on hyvinkin ajankohtainen aihe eduskuntaryhmän sisällä. Timo Korhonen totesi, että alkiolaisuuden perusajatuksia ovat oman ruuantuotanto ja maatalouden ylisukupolvisuus. 11 2.7.2013 lyhyesti kuuloon Hyrynsalmen kuntaillassa tärkeimpänä kuntien ja kuntalaisten hyvinvointi FAKTA Suviseuroissa 80 000 kävijää Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Pudasjärven lentokentän alueella. Enimmillään seuravieraita oli yhtäaikaisesti paikalla noin 80 000. Seurojen tunnuslause oli ?Minun Herrani ja Jumalani? (Joh. Tällaisenaan suviseurat ovat ainakin minulle kesän kohokohta, Vuorma perustelee. Timo Korhosen mukaan alkiolaisuuden perusajatuksia ovat oman ruuantuotanto ja maatalouden ylisukupolvisuus. Kuva: Jari Laukkanen Uusi verkkopalvelu kuntalaisaloitteille avautuu KUNTALAISTEN vaikutusmahdollisuudet helpottuvat syksyllä, kun oikeusministeriö avaa Kuntalaisaloite.fi- palvelun. Oikeusministeriöstä kerrotaan, että verkkopalvelussa kuntalaisaloitteen voi tehdä maksuttomasti suomeksi ja ruotsiksi niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun. Palvelussa voi myös kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Nyt kun on lastenlapsia, niin onhan se tietenkin sellaista karkkirahan antamista ja heidän kanssa olemista, Mikko Kivilahti nauraa. Pariskunnan mukaan julkinen keskustelukaan ei ole mitään muuttanut, mutta se on pakottanut lestadiolaisia menemään itseensä. . Olemme joutuneet pohtimaan, miksi kielteistä julkisuutta tulee. Täällä näkee monia ihmisiä, joita ei muualla näe, Tuomikoski kertoo. . Maatalouspolitiikka on keskustalle erittäin tärkeä aihe. Hans Turpeinen, Kaisa Pulkkanen, Laura Vuorma ja Tuomas Tuomikoski eivät muuttaisi mitään suviseuroista. Palvelun testiversio on jo avattu. Kuntalain mukaan kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista voi tehdä aloitteen, jonka valtuusto käsittelee. Kavereiden kanssa oleskellaan, jutellaan syvällisiä ja vähemmän syvällisiä ja välillä istutaan seurateltassa, Pulkkanen luonnehtii. Mitään muutosta nuoret eivät tapahtumaan kaipaa. . Lisäksi viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista voi tehdä kunnalle aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä. Kuntalaisaloitepalvelu on Kansalaisaloite.fi:n sisarpalvelu. Jälkimmäinen tuli tunnetuksi muun muassa turkistarhauskieltoon tähdänneestä aloitteesta.. 20:28). Ensi vuonna suviseurat järjestetään Pyhäjoella. KESKUSTAN kuntailta kokosi perjantai-iltana runsaslukuisen joukon Hyrynsalmen kunnanviraston valtuustosaliin pohtimaan kuntien nykytilannetta. Kainuulaiset kunnanvaltuutetut toivat esille huolenaiheitaan, joihin kansanedustajat, Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja Keskustan Kainuun piirin puheenjohtaja Timo Korhonen pyrkivät löytämään vastauksia. Keskustelua herättivät muun muassa kuntien kasvava työttömyysaste, maakunnan reuna-alueiden selviäminen ja palveluiden säilyminen hallituksen keskittämispyrkimyksissä sekä lääkäripula. Myös kuntarakenneuudistus kuntaliitoksineen ja monenlaisia mielipiteitä herättävä sote-raportti koettiin Kainuun kannalta pulmallisena. Kuntailta sujui hyvässä hengessä keskustellen. Nykyisin ihmiset suvaitsevat enemmän, ja siitä olen tosi hyvillään, Eila Kivilahti pohtii. JUMALAN terveet kaikuvat ilmassa. Parannettavaa varmasti on esimerkiksi avoimuudessa, Mikko Kivilahti sanoo. Ennakkoluulot lestadiolaisia kohtaan ovat heidän mielestään vähentyneet. . Kuva: Emma Taipale Saarnojen sisältö ja tapahtuman perusluonne ovat pysyneet aina samoina. . Elämän aikana olen usein joutunut todistelemaan, että olen tavallinen ihminen
Olimme saaneet talouden vuosien saatossa todella hyvään kuntoon ja meillä oli melkein kymmenen miljoonaa ylijäämää. Kuva: Timo Aalto/Lehtikuva takaisinperinnästä. Sen laman jälkiä korjaillaan vieläkin. Kriisikunta Jalasjärvi hamuaa osaksi Seinäjokea Jalasjärven jättivelka ei maistu naapureille JAAKKO JOKELA/STT JALASJÄRVI KUNTALIITOS saattaa tarjota ainoan ulospääsytien eteläpohjalaisen Jalasjärven kunnan ahdingosta. Uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. . Me tunnemme hyvin toisemme ja siitä muodostuisi hyvänkokoinen kunta. Työnantajien ja työntekijöiden keskustelut eivät suju, Kääriäinen listaa. Työllisyyttä parantava yhteiskuntasopimus ja työmarkkinaratkaisu edellyttävät Kääriäisen mielestä luottamusta ja poikkeuksellista yhteistyötä. KÄÄRIÄISEN mielestä on valitettavaa, että pääministeri on valtiovarainministerin tukemana sulkenut opposition yhteisten valmistelujen ulkopuolelle viimeisimmäksi kunta- ja soteuudistuksissa. ?Koko maata, kaikkia kuntia ja jokaista suomalaista koskevissa ja yli vaalikausien ulottuvissa asioissa tarvitaan laajapohjaista parlamentaarista valmistelua. Velka on melkein yhtä suuri kuin meidän verotulot ja valtionosuudet yhtenä vuotena, selventää Hirsimäki. Seinäjoen ja Kurikan kaupunginjohtajat eivät suoralta kädeltä olisi jakamassa isoa velkapottia, vaan molemmat toivovat asiasta keskusteluja yhdessä valtioneuvoston kanssa. Kantoja kartoitetaan muun muassa valtuuston toimikauden aikaistamisesta, suorasta pormestarivaalista sekä alueellisten toimielinten tehtävistä ja kunnanosahallinnosta. Valtiovarainministeriö on lähettänyt kunnille sähköisen kyselyn, johon pyydetään vastauksia 17. syyskuuta mennessä. Kunnilta pyydetään syksyn kuluessa myös lausuntoja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta sekä kantaa kuntaliitosten selvitysalueisiin. Kuntalain kokonaisuudistusta valmistellaan neljässä jaostossa, jotka ovat demokratiajaosto, toimielimet ja johtaminen -jaosto, talousjaosto sekä kunnat ja markkinat -jaosto. Hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi on tarkoitus antaa syksyllä 2014. että tämä yhtälö on pitkän päälle mahdoton ja vaarallinen. lyhyesti Sipilän pyöräreissulla yli 18 000 tykkääjää JOS 100 000 tykkää, pyöräilen Oulusta eduskuntaan, lupaa puheenjohtaja Juha Sipilä Facebook-haasteessaan. Maanantaina iltapäivällä tykkääjiä oli liki 18 000. Jos tykkääjien määrä täyttyy heinäkuun loppuun mennessä, Sipilä aikoo pyöräillä Oulusta eduskunnan ensimmäiseen istuntoon. Pitkä pyöräilyreissu vaatii Sipilältä ainakin uuden menopelin hankkimista. Sipilän haaste on herättänyt netissä vilkasta keskustelua. . Kannustan! Elämää aidoimmillaan, kommentoi Jouko Körkkö. Kunnilta kysytään kuntalain uudistamisesta KUNNILTA kysytään nyt näkemyksiä myös kuntalain uudistamisesta. Meitä yhdistävät Kolmostie sekä elinkeinorakenne, sanoo Kurikan kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen. Seinäjoella halutaan tutkia kuntajakoselvitys loppuun ennen tarkempia lausuntoja. . Ilman muuta toivon, että etenemme vapaaehtoisin kuntaliitoksin, sanoo Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Hirsimäen mielestä pahin vaihtoehto olisi, jos Seinäjoen ympärille muodostuisi useita isoja kuntia, jotka kilpailisivat keskenään. KUNTALIITOSKESKUSTELUIDEN kuumaksi perunaksi nousee Jalasjärven 35 miljoonan euron velkataakka, joka koostuu kunnan omistaman aikuiskoulutuskeskus Jakkin valtionosuuksien Viransijaisena Jalasjärven kunnanjohtajan tehtäviä hoitavan Erkki Hirsimäen mukaan Jalasjärven luonnollinen asiointisuunta on Seinäjoelle. Suomi on poliittisessa takalukossa. Poliittiset ja työmarkkinasuhteet ovat kevätkauden päätteeksi juntturassa. Se ei käy nykyhallitukselle. . 12 2.7.2013 Suomen asiat ovat juntturassa, varoittaa Seppo Kääriäinen HALLITUKSEN kannattaisi käyttää kesäaika yhteistyösuhteiden korjaamiseen, toivoo keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen. Kääriäisen mielestä Suomen hiljakseen yltyvien ongelmien ratkaisu edellyttäisi poikkeuksellista yhteistyötä yhteiskunnan voimakeskusten kesken. . Kurikan kaupunginjohtaja heittää kuitenkin ehdotuksen Jalasjärven suuntaan. . Jonkin verran saamme omasta kassastamme ja voimme myös myydä kunnan omaisuutta, loput pitää sitten hoitaa pitkäaikaisella lainalla. Nyt tilanne on kääntynyt täysin päälaelleen.. Nyt keskinäinen luottamus on tipotiessään. Jos juntturaa ei kyetä aukaisemaan, suomalaisten tulevaisuus ei hääviltä näytä, Kääriäinen varoittaa. Työttömyys pahenee, irtisanomiset kiihtyvät ja velkaantuminen jatkuu. Kokoomuksen ja Sdp:n kireät suhteet ja näkemyserot ovat ylitsekäymätön este tulokselliselle yhteistyölle. Tulen seuraamaan tiiviisti Juhan matkantekoa, Kivelä lupaa. Veeti Sorvisto toivoo, että Sipilä polkaisisi mummopyörällä Oulusta Hankoon. . Meillä on arvopaperiomaisuutta merkittävässä määrin, joten laina olisi kyllä hoidettavissa, mutta se edellyttäisi osittaista osakkeista luopumista, Tyrväinen väläyttää. JÄTTIVELKA on ajanut reilun 8 000 asukkaan Jalasjärven valtionvarainministeriön kriisikuntamenettelyyn, jossa pyritään etsimään keinoja velkataakan selvittämiseen. Mikäli sellaisia keinoja ei elokuussa alkavasta menettelystä löydy, Jalasjärven ainoaksi vaihtoehdoksi jää kuntaliitos joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Velkapotin hoitaminen lainarahalla nostaisi kunnan lainamäärän 20-kertaiseksi. Monet muutkin tykkääjät haluaisivat tulla mukaan tempaukseen. Juhani Kivelä on vakuuttunut, että nuorimies Juha joutuu lupauksensa lunastamaan. . Keskusrikospoliisi aloitti kesäkuun alussa rikostutkinnan, jossa Jakkin entistä johtoa epäillään törkeästä avustuspetoksesta. Jalasjärven on maksettava koko summa ensi vuoden heinäkuuhun mennessä ja ensimmäinen erä tulee maksettavaksi marraskuussa. . Kyllä Seinäjoen kasvunkehä ja sen vaikutus tänne asti olisi helpompaa ilman kuntarajoja. Vähemmän näen etuja liitoksessa Kurikan kanssa, Hirsimäki sanoo. Parhaillaan menossa olevan kuntajakoselvityksen vaihtoehtoina ovat kuntaliitos Kurikan tai Seinäjoen kanssa tai kolmen kunnan liitos. Kurikka ei peittele haluaan yhteisestä kunnasta Jalasjärven kanssa. . Jalasjärvi ajautui vaikeuksiin aikuiskoulutuskeskuksen rahasotkujen takia. Viransijaisena Jalasjärven kunnanjohtajan tehtäviä hoitava Erkki Hirsimäki näkee, että Seinäjoki olisi paras vaihtoehto, mikäli kuntaliitos syntyy. . Tie, Totuus ja Eduskunta. Jos tahti ei muutu, perintö Kataisen hallituksen jäljiltä vuonna 2015 on surkea, samantapainen kuin oli tilanne vuonna 1991. Hirsimäki uskoo, että Jalasjärvi voisi selvitä myös yksin. . Jäljet pelottavat. . Jalasjärveltä luonnollinen asiointisuunta on Seinäjoelle ja aika vähän palveluita haetaan Kurikasta. Kääriäinen varoittaa. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen suhteita leimaa ainakin kevään tapahtumien perusteella epäluottamus. Ja viimein; kansalaisten luottamus hallitukseen ja pääministeriin horjuu vakavasti. Kääriäisen mielestä Kataisen hallituksen tilanne muistuttaa yhä enemmän Holkerin hallituksen aikoja (1987-91). . On siinä poijjaalla polkemista, mutta mitäs pyysit, kommentoi Sinikka Palomäki. Kyösti Skippari lupaa lähettää Tummelia, kun matka alkaa. Irene Väkevä-Harjula uskoo, että huoltoketju toimii Sipilän reissun aikana. Juha Hermanni patistelee Sipilää rasvaamaan jo ketjuja. Jukka-Pekka Sorvisto lupaa tulla kaveriksi ajamaan osan matkaa
Mutta on seksisuhteita tai ei, tulimme vakuuttuneeksi, että sotilasnaisesta tulee yhä luotettavampi sotilas Venäjän armeijaan, Demin väittää. Lääkäri ovat myös tehneet tutkimuksia. Heidän käsityksensä mukaan naissotilaalla on paljon parempi terveys kuin sotilasmiehellä. Lääkärien johtopäätös on ollut seuraava: ? Naiset ovat paljon kestävämpiä ja paljon vakaampia stressiä suhteen. Se on 220 000 poikaa, jotka eivät halua palvella armeijassa. Mutta ilmaantuuko halukkaita naisia korvaamaan pinnarit. Kuva: Valeri Mitenjov Armeija kutsuu naisia NÄYTTÄÄ SILTÄ, että Venäjästä tulee jo tämän vuoden aikana toinen Euroopan maa Norjan jälkeen, jossa nainen saa oikeuden palvella armeijassa. Lakiehdotus on jo valmistunut. Tuleva laki ei velvoita, mutta suosittelee 18?27-iässä oleville naisille vuoden kestävää palvelusta. Lyhyesti sanottuna: Jos haluat, palvele armeijassa, jos et halua, voit heittää kutsun paperikoriin. Taistelu panssarivaunua vastaan on kurssin pääkoetus. Määräaikaisella palveluksella oleville maksetaan kaksi tuhatta ruplaa kuukaudessa (50 euroa), kun taas sopimuksella palveleva ansaitsee kuussa 25 tuhatta ruplaa (600 euroa). Lisäksi tyttöjen pitää ampua, olla vah- Kahdessa kuukaudessa heitä opetetaan ampumaan, ryömimään ja ylittämään esteitä. Eli naisten sotilaspalvelua kohtaan ei ole periaatteellisia vastatodisteita VALERI MITENJOV. Se on viisi prosenttia armeijan koko henkilökunnasta ja 25 prosenttia kaikista sopimuksella palvelevista henkilöistä. Noin kolmasosa heistä on upseereja, muut ovat kersantteja ja rivimiehiä. Reserviä on. Viikkolehti Sotakatselu kertoo, että osa naishenkilökunnasta on upseerien vaimoja. Muut ovat eronneita naisia, joilla on yksi tai kaksi alaikäistä lasta ja kolmas ryhmä on siirtolaisia entisistä Neuvostoliiton tasavalloista. Armeijaan naiset näyttävät tulevan, ei virkauran vuoksi, vaan ennen kaikkea huonokuntoisuuden, vaikean sosiaalitilanteen ja työttömyyden vuoksi. Armeijan ansiotaso on aika hyvä: 25 000 ruplaa (600 euroa), maksuton asunto, sairaanhoito, sotilaan vaatetus, palkallinen loma ja lisäykset ahkerasta palveluksesta. Tästä syystä yhä enemmän ja enemmän naisia pyrkii sotilaspalvelukseen. RIKOTAANKO naisten oikeuksia armeijassa? Onko olemassa esimerkiksi sukupuoleen liittyviä ongelmia. Jokaisen naisen pitää osua panssarivaunuun taisteluhaudalta. dissa eli tehdä kaikki, mitä pojat tekevät armeijassa. Viikkolehti Sotakatselu väittää, että melkein 12 prosenttia nuorista naisista haluaa palvella armeijassa. SOPIMUKSEN perusteella armeijassa palvelee 50 000 25?40-ikäistä naista. Esimerkiksi veteraaniupseerit uskovat, että lakiehdotuksen tekijää huolestuttaa ennen kaikkea kutsuntaikäisten miesten puute, ei tasa-arvoisuuden ongelma. Armeijalle ei riitä 20 prosenttia sotilaita ja matruuseja. Heitä on vain kolme tuhatta ja naiskenraaleja ei ole yhtään. Kokemusta ampumisessa ja jopa taistelussa panssarivaunua vastaan sotilasnaisilla on. Nämä ovat pääasiassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, viestimiehiä, esikunnan sihteereitä ja varastojen työntekijöitä. Sotilasnaiset työskentelevät ennen kaikkea palvelualalla, etenkin kersanttien ja rivimiesten viroissa. Upseerinainen on harviainen ilmiö armeijassamme. Tai voit mennä armeijaan kolmeksi-viideksi vuodeksi sopimuksen mukaan. Lakiehdotuksen tekijä, duuman kansanedustaja, reservin kenraali-luutnantti Tatjana Moskalkova väittää, että lakiehdotuksen päätehtävä on tasoittaa naisten oikeuksia suhteessa miehiin. Kansanedustajan mielestä Venäjällä jo 20 vuotta voimassa ollut sotilaspalvelu sopimuksen mukaan ei vastaa tätä vaatimusta. ON MYÖS toinen mielipide. Jokainen nainen on ennen sopimuksen allekirjoittamista velvollinen käymään henkiinjäämiskurssit. KUKA menee palvelemaan armeijaan. Tietysti armeijassamme on rakkautta ja aviorikoksia, kenraali Demin sanoo. . Vähän aikaa sitten sotasyyttäjät tutkivat näitä kysymyksiä. Keskusteluissa ja lomakekyselyissä naiset ovat valittaneet pääosiltaan kelvollisen levon puutetta päivystyksien jälkeen ja sitä että yleistyötä ei oteta huomioon eikä sitä, että naisilla on alaikäisiä lapsia. Joskus komentajat vastaavat kielteisesti leskien ja yksinhuoltajaäitien pyyntöön saada ilmainen asunto. On olemassa tapauksia, joissa komentajat unohtavat maksaa sotilasnaisille kolmannentoista palkan ja lapsilisän. Sukupuoleen liittyvien ongelmien suhteen kaikki on hyvin. Lomakekyselyvastausten mukaan voisi sanoa, ettei seksiä Venäjän armeijassa ole ollenkaan. 13 2.7.2013 Venäjällä yhä enemmän ja enemmän naisia pyrkii sotilaspalvelukseen. Sellainen tulos hämmästytti jopa syyttäjien työntekijöitä. Tutkimuksen johtaja, armeijan kenraali Juri Demin, uskoo, että naiset yksinkertaisesti ujostelivat tai pelkäsivät kertoa siitä.
Siltä vuodelta löytyi soittimen alkuperäinen kuva Hampurista. Selvisi, että soitin on niin sanottu sketch-piano, joita valmistettiin erityistilauksesta viime vuosisadan alussa. Soittimen arvoa on Mäen mukaan hankala arvioida, mutta uutena 1,8-metrinen flyygeli maksaisi 70 000 euroa. Voi olla enemmänkin, mutta ne kaikki ovat erinäköisiä ja kaikki on ilmeisesti dokumentoitu aikanaan kuvallisesti. Soitinvanhuksella saattaa olla pari, josta ei kuitenkaan löytynyt merkintöjä. . Kun F-musiikin verstaalle tulee Steinway, sen historia tarkistetaan lähes aina Hampurin tehtaan arkistosta. . 14 2.7.2013 Steinway-verstaalla työskentelevälle Jarkko Mäelle päärynäpuinen flyygeliharvinaisuus on mieleenpainuvimpia töitä. Tuonti alkoi vuonna 1921.. Ilmeisesti Steinway teki niitä noin satakunta. Päärynäpuisesta joku voisi pulittaa tuplastikin. . On kiva tietää ainakin, onko soitin tullut uutena Suomeen. Useimmiten sieltä ei muuta tietoa saakaan. Arkistosta ei selvinnyt, miten ruskeaverikkö joutui Suomeen, mutta tehtaalta tihkui muita tietoja. PÄÄRYNÄPUINEN flyygeli myytiin vuonna 1915 Frankfurtiin. Kaikupohjan kuusi tulee Alpeilta ja Alaskasta. Halvimmillaan piano maksaa yli 30 000 euroa, flyygeli 60 000 euroa ja konserttiflyygeli vähintään 130 000 euroa. Steinwayn Aasiassa valmistettavat halpamallit Essex ja Boston tulivat markkinoille 10 ja 20 vuotta sitten. Soitin muistuttaa etäisesti kiiltävänmustaa kolmijalkaista perusmallia, jonka muistaa jokainen konsertissa käynyt. Tämä yksilö vivahtaa ruskeankeltaiseen ja seisoo viidellä jalalla. Muutettuaan Yhdysvaltoihin hän perusti yrityksen Steinway & Sons vuonna 1853. Vuodesta 1880 yhtiöllä on ollut tehdas myös Saksan Hampurissa. Yhtiö on saanut yli sata patenttia. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Pianoverstas raotti vanhan flyygelin arvoitusta Korjattavaksi tuotu Steinway paljastui harvinaisuudeksi MINNA KARKKOLA/STT HELSINKI PIANOVERSTAALLA Vantaalla ras- sataan erikoisen näköistä Steinway-flyygeliä. Essexpianon saa halvimmillaan 5 000 eurolla, Bostonin 10 000 eurolla. Ainoa Suomen-maahantuoja on F-musiikki. Ehkä joku venäläinen maksaisi siitä hunajaa. Mäki työskentelee Suomen suurimmalla Steinway-pianoja ja -flyygeleitä kunnostavalla verstaalla neljän kollegan kera. Moneen osaan on lyöty numero kaksi, etteivät osat menisi sekaisin. Kyllä se siihen viittaa, että kaksi niitä varmaan on. Flyygelin vaiheet Frankfurtin jälkeen ovat hämärän peitossa aina viime vuoteen saakka. Olemme tienneet, että tällaisia erikoisversioita on, mutta harvoin niitä tulee vastaan FAKTA Lähes kaikissa konserttisaleissa soi Steinway Saksalainen Henry Engelhard Steinway valmisti aluksi pianoja kotinsa keittiössä. Niitä tehtiin Mäen mukaan yksi tai kaksi rinnak- kain, mutta ei yleensä enempää. . Nuotteja tukee musta siksakpuuristikko. Yli 25 vuotta pianojen parissa työskennellyt Jarkko Mäki ei ole koskaan ennen nähnyt samanlaista. . Olemme tienneet, että tällaisia erikoisversioita on olemassa, mutta harvoin niitä tulee Suomessa vastaan, hän sanoo. Flyygelin päärynäpuuviilutus on pintamateriaalina hyvin harvinainen. Toisena hän mainitsee visakoivuflyygelin vuodelta 1926. Maailman konserttisaleista 99 prosentissa on Steinway. Soittimet valmistetaan käsin ja vain tilauksesta. Valmistus vie noin vuoden
Se tuhoutuu pian, sillä haljennut kaikupohja pitää hioa. . Lisäksi aika usein on päästetty lapset leikkimään koskettimistolle joillakin pikkuautoilla, jolloin norsunluu menee rikki. Aika yleistä on, että sisälle kaatuu juomaa, mikä jumiuttaa koneistoa tai saa kielet särisemään. FLYYGELIHARVINAISUUS seisoo verstaalla ilman koneistoa ja koskettimia. Ei ole selvinnyt, miten soitin kulkeutui Lehtoselle. Yli kuukauden verstaalla ollutta flyygeliä kunnostetaan vielä syksyyn. Pöydällä likaisenvaaleiden alkuperäisvasaroiden vieressä odottavat uudet, puhtaanvalkoiset pianovasarat. Tullessaan flyygeli oli alkuperäiskunnossa. Kuva: Lauri Huovinen Ilmojen herra säesti Ilmarin soutua SARIANNE KOKKONEN SUOMUSSALMI ILMARIN SOUDUN soutujoukkueet saivat sävelen soututahtiinsa tummista pilvistä ja mahtavasta jyrinästä. Volyymit olivat sen verran isolla ja salamointi kipakkaa, että soudun aloitusta päätettiin viivästyttää taktisella vartilla. Suomussalmelle Jätkänpuiston rantaan oli kokoontunut kaikkiaan kolmetoista soutujoukkuetta, joista Kainuun Keskustan joukkue oli ainoa paikalle uskaltautunut poliittinen ryhmä. Viidestä naisesta ja yhdeksästä miehestä koostuvalla 14-päisellä soutuporukalla oli kipparinsa, Keskustan Kainuun piirin puheenjohtaja Timo Korhosen, johdolla hyvä tekemisen meininki. Rannalle jääviä katsojia jututti Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä seuranaan uskollinen ratsunsa El Kamina. Keskustan teltalla ei puheenaiheista ollut puutetta soutuveneiden edetessä hiljalleen tasaantuvassa tuulessa Kiantajärven Niskanselän horisonttiin. Vielä piti ilmojen herran päästä sanomaan viimeinen sanansa, sillä soutajat saivat läksiäisiksi niskaansa ropsauksen vettä ukkospilven laidalta, mutta se pelkästään vain virkisti. Osa Kainuun Keskustan soutajista oli mukana ensi kertaa, mutta toiset jo vanhoja konkareita. Vuoden 2012 soututulosta 2.04,39 oli aikomus parantaa. Niitä on Mäen mukaan kunnostettu verstaallakin. Kaikkiaan Steinway-pianoja ja -flyygeleitä on Suomessa yli tuhat, joista ainakin puolet on yksityiskäytössä. Aika yleistä on, että sisälle kaatuu jotakin juomaa, mikä jumiuttaa koneistoa tai saa kielet särisemään. Kolo pitää olla sopivan jämpti, muttei liian tiukka, verstaan uusin tulokas selventää. Riisutun soittimen kaikupohjassa komeilee Venäjän, Ruotsin ja muiden maiden kuninkaallisia vaakunoita. Mäen mukaan 2,74-metrisiä konserttiflyygeleitä on maassa satakunta, jotka lähes kaikki kuuluvat konserttisaleihin. Verstas korjaa myös muita merkkejä, mutta Mäen mukaan huollettavana on aina vähintään yksi Steinway. Kreivittärenä vakuuttaa Anne Kahelin ja Herttakuningattarena sekä puutarhajuhlien keskushahmona topakka Irma Koskinen. Näytelmän parasta antia ovat näyttelijäkaarin musiikki- ja yhteislauluosuudet. Hyvin pidettynä se pitää Mäen mukaan peruskorjata ehkä sadan vuoden välein. Mäen kollega Mika Kivi pujottelee punaista verkanauhaa koskettimien koloihin. Entisaikaan kuninkaalliset asiakkaat saivat vaakunan Steinwayn painokuvaan. Soitin rakennetaan oikeastaan uudelleen. Ei meillä monta sitä vanhempaa ole ollut, hän sanoo. Suomen vanhimmat Steinwayt ovat peräisin 1870-luvulta. Tutusta kolmijalkaisesta sen erottavat vain uurteet etuosan alakyljissä. Verstaalla työskentelevä Jarkko Mäki kertoo, että yksityisen helsinkiläisen omistama soitin on peräisin vuodelta 1883. . Silloin Kulttuurirahasto siirtää sen Taidekoti Kirpilään Helsinkiin. Saa niitä samanlaisia vielä Amerikasta siirtokuvina, lohduttaa osastopäällikkö Pertti Kallio. Yli kuukauden verstaalla ollutta flyygeliä kunnostetaan vielä syksyyn. Toiveena oli myös säilyttää tuolloin saavutettu kuntosarjan ykkössija. Haastetta soutu-urakkaan antoi omalta osaltaan hellerajan yli kipuava elohopeakin, joten mikään helppo urakka ei tiedossa ollut. RANKAN souturupeaman jälkeen ensimmäisenä rantaan osuvan veneen keula kuului L&T/ Tornion Latu ja Polku -nimiselle joukkueelle, mutta ei Kainuun Keskustan kahdeksas sija ollut millään tavalla huono sekään. Aihetta ilonpitoon antoi parilla minuutilla alitettu edellisvuoden aika; vuoden 2013 ajaksi merkittiin 2.01,00. Jopa sijoitusta tärkeämpi oli kuitenkin tunne, että porukalla oli tehty ja maaliin tultu, ja hyvä tekemisen meininki oli tallella vielä soudun jälkeenkin.. Ilman verkaa kosketin heiluu. . Kuva: Esko Hilska Valkoisena kanina loikkii ja mellastaa vauhdilla näytelmän letkeän musiikin ja laulut säveltänyt Suvi Lindell-Mäkelä. Vaikuttavasti tulkitsevat roolinsa myös höperö jänis ja kilpikonna Kaisa Hietaniemi, ja hullu hatuntekijä, kaalimato Riku Seppälä. Muukin lapsivoittoinen näyttelijäkaarti häärii näyttämöllä innolla eläytyen. Jarmo Skönin ohjaaman näytelmän parasta antia ovat yhteisvoimin tulkitut laulu- ja musiikkiosuudet. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Aikuisten maailmaa lasten näkökulmasta LEWIS CARROLLIN maailmankuuluu klassikko Liisa Ihmemaassa viihdyttää lapsia ja aikuisiakin Oriveden Rönnin kesäteatterissa heinäkuun ajan. Näytelmän unenomainen hullunkurinen satumaailma virittää aikuisetkin leikkimielelle ja vetänee tänä kesänä Rönniin erityisesti lapsiperheitä. Näytelmä tarkastelee aikuisten maailmaa lapsen näkökulmasta ja osoittaa, miten omituisia tapoja meillä aikuisilla on. Aikuisten kannattaisikin kuunnella lasten ajatuksia ja irtautua arjen rutiineista, kireistä aikatauluista ja stressistä heittäytymällä joskus mukaan lasten maailmaan leikkimielellä, viestii näytelmä. RÖNNIN kesäteatterin kokeneet harrastajanäyttelijät ja lupaavat uudet tulokkaat tarjoavat teatterielämyksen. Näytelmän Liisan osan tulkitsee vaikuttavasti jo kolmannen polven harrastajanäyttelijä Minja Valkama. Ajan kuluessa kangasosat kovettuvat ja painuvat, kielet ikääntyvät ja ääni muuttuu. Peruskorjauksessa osat vaihdetaan ja kaikupohjan halkeamat korjataan. Ei se hirveän harvinainen ole, mutta vanhimmasta päästä. 15 2.7.2013 Suomen vanhimmat Steinwayt tulevat 1870-luvulta PERINTEISEN näköinen musta flyygeli odottaa korjausta Steinwayverstaalla Vantaalla. Harvinaisuus päätyi Kulttuurirahastolle viime vuoden lopulla Marja Lehtosen testamentissa. Pintojen uusiminen vielä viisi tonnia päälle. Joka vuosi vastaan tulee ainakin yksi soitin, jota on pidetty miten sattuu. . Talkoin toteutettu vaikuttava lavastus ja puvustus täydentävät näytelmän antia. ESKO HILSKA Osa Kainuun Keskustan soutajista oli mukana ensi kertaa, mutta toiset jo vanhoja konkareita. Peruskorjaus maksaa noin kymppitonnin
Se koskee myös julkisia hankintoja. Lähellä tuotettuun ruokaan käytetyt varat ovat investointi paitsi ruoan laatuun myös oman alueen talouteen, työllisyyteen ja kestävään kehitykseen. Jos meillä ei ole kannattavaa maataloutta, on turha puhua lähiruoasta ja huoltovarmuudesta. Katri Komi Kansanedustaja Joroisista Suomen teollinen tulevaisuus vaakalaudalla SUOMEN metsä- ja teknologiateollisuus rämpii hallitsemattoman rakennemuutoksen pohjattomalla suolla ilman, että kansakunnalla olisi selkeää selviytymisstrategiaa kauppatasetta, työllisyyttä ja yhteiskuntarauhaa järkyttävään ahdinkoon. Kunta- ja soteuudistusta en sanoisi maamme pelastusrenkaaksi, vaikka se onkin pääministeri Kataisen hallituksen kärkihanke. Riitely omissa käsissämme olevasta uudistuksesta vaikeuttaa Suomi-aluksen luotsaamista kohti kestävää kasvua ja kilpailukykyistä tuotantoa. NOKIA ulkoisti pari vuotta sitten matkapuhelinteknologian kovan ytimen, modeemituotekehityksen, japanilaiselle Renesas Electronicsille, joka puolestaan ilmoitti tuotantonsa loppuvan Suomessa. Samalla yhtiö irtisanoi hyvään työvireeseen päässeen tuotekehityshenkilökuntansa, 570 henkeä Oulussa ja noin 200 muualla. 4G-kännyköihin tarkoitetun modeemin kehittäjät tipautettiin ilman omaa syytään japanilaisen emoyhtiön rahoitusvaikeuksien vuoksi tyhjän päälle. Tuntui pahalta katsella työttömyyteen ajettujen ihmisten marssia irtisanomistilaisuuden jälkeen ulos Pohjanmaa-salista. Lehti tosin laimensi arviotaan epäilemällä, ettei Renesas olisi sellainen kansallisesti tärkeä yritys, jota valtion sijoitusyhtiö Solidium voisi tukea. Mielestäni maamme teollisen tulevaisuuden . EU:sta on tulossa pakkausmerkintöjä parantavia säädöksiä, mutta ne etenevät hitaasti. Suomen linjaan sopisi, että toimimme asiassa edelläkävijöinä. Säädökset ja niiden tiukka valvonta ovat suurelta osin laadun takeita. Kotimaiselle tuotannolle tyypillistä on vastuullisuus niin työvoimasta, yhteiskunnasta kuin ympäristöstäkin. Suomalaisten peltojen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdas. Mitä pitempiä elintarvikeketjut ovat, sitä vaikeampaa niiden osien jäljittäminen on. KESKUSTA on vaatinut elintarvikkeiden keskeisten aineosien alkuperämaan merkitsemistä pakkauksiin. Arkistokuva: Petra Pöyliö loa vuodessa henkilöä kohden. Hukkamäärä kertoo karua kieltä ruokatalouden suunnittelemattomuudesta ja arjen taitojen puutteesta. Jos on varaa heittää ruokaa pois, miksei hukkaan heitetyn ruoan hinnalla voisi ostaa laadukkaampia ja ekologi- semmin tuotettuja raaka-aineita? Kuluttajienkin on tiedostettava, että puhtaalla ja turvallisella ruoalla on hintalappunsa. Luonnonmukaisesti viljeltyä eli kemiallisia ravinteita tai torjunta-aineita käyttämätöntä luomua kannattaa valita ostoskoriin mahdollisuuksien mukaan. Luomutiloja on Suomessa 4 322, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Mielipiteet 16 Ruoka turvallisesti pöytään asti OLEMME Suomessa etuoikeutettuja, sillä elintarviketurvallisuutemme on korkealla tasolla. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineita ei meillä käytetä tavanomaisessa viljelyssäkään vastaavia määriä kuin Keski-Euroopassa. Niin ikään kotimaassa tuotetuissa, eläimistä saatavissa elintarvikkeissa esiintyy äärimmäisen vähän vieraita aineita. Vaikka tullilaitoksemme toiminta on tasokasta, ei tuontielintarvikkeiden laadun saati eettisen tuotantotavan varmistaminen ole helppoa. Kilpailu elintarvikebisneksessä käy kovana ja ruokaväärennökset lisääntyvät maailmalla. Markkinoilla on pula etenkin luomulihasta. KUN PÄÄSTÖT suhteutetaan luomukasvinviljelytilalla satoon, typpipäästöt ovat noin 30 prosenttia pienemmät kuin tavanomaisessa viljelyssä. Muista päästöeroavuuksista luomu- ja tavanomaisten tilojen välillä löytyy vähemmän tietoa, mutta yleinen näkemys on, että luomu säilyttää paremmin luonnon monimuotoisuutta. Maatilat ja valvontaviranomaiset tekevät oman työnsä ruokaturvallisuuden eteen. Jos emme osaa käsitellä tai säilyttää elintarvikkeita oikein, voimme itse ketjun viimeisenä lenkkinä tuhota sen muiden osien laatutyön. Elintason nousun myötä elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on laskenut jatkuvasti. Toivottavasti puheet ja teot asettuvat samalle viivalle. KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä ehdotti (Kaleva 28.6.2013) jättipotkujen estä- miseksi valtion rahoitustukea. Silti ruokahävikki on valtaisa: kotitalouksissa heitetään syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 23 ki- ?Hukkamäärä kertoo karua kieltä ruokatalouden suunnittelemattomuudesta ja arjen taitojen puutteesta?. Osuus kaikista maatiloista on reilu seitsemän prosenttia. Näin vauhdittaisimme toi- vottavasti myös EU-lainsäädännön voimaantuloa. Kotimaisessa tuotannossakin on toki eroja. Arkistokuva määrää, mitä nuoret ammattilaiset tunsivat totuuden hetkellä sisimmässään. Kirvestä ei kannata kuitenkaan heittää järveen edes epätoivon hetkellä vaan yrittää pelastaa se, mikä on pelastettavissa ja rakentaa uutta työtä ja toimeliaisuutta oman osaamisen ja mahdollisuuksien pohjalta. Työministeri Lauri Ihalainen ansaitsee tunnustuksen lupauksestaan rivakoista toimista irtisanomisten jälkihoitoon ja työllistymisen edistämiseen. pelastamisen tulisi kuulua valtiovallan erityiseen suojelukseen. Siksi valtion tulisi hakea aktiivisesti veturiyritystä jatkamaan Suomen Renesasin toimintaa ja osallistua yrityksen rahoitukseen yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Oulun kaupungin tulisi lähteä mukaan hakemaan EU:n tutkimus- ja kehitysvaroja, jotka lisääntyvät yli 50 prosenttia tulevalla rahoituskaudella. Pääministerin lupaamalla Korpilammella tulisi sopia konkreettisista toimista, joihin kuuluisi muun muassa konsensus selviytymisstrategiasta, biotaloudesta ja -energiasta, kunta- ja soteuudistuksesta sekä kansallisen terveystietojärjestelmän rakentamisesta. Mauno Rönkkömäki Oulu. ja sen turvin työpaikkojen ja hyvinvoinnin . Voi vain kuvitella tuskan ja epätoivon ?Kirvestä ei kannata kuitenkaan heittää järveen edes epätoivon hetkellä vaan yrittää pelastaa se, mikä on pelastettavissa ja rakentaa uutta työtä ja toimeliaisuutta oman osaamisen ja mahdollisuuksien pohjalta?. Valtiovallan tulisi tarttua ehdotukseen tositarkoituksella. Kaleva antoi taustatukea Sipilän ehdotukselle arvioimalla radiomobiiliteknologian Suomen teollisen tulevaisuuden menestystekijäksi
Kesäkahvi -keskustelutilaisuus su 4.8. Tiedustelut ja varaukset Ritva Männistö ritva. mannisto@keskusta.fi, 040 767 3419. Keskustanaiset järjestää; yhdessäolopäivä 31.7. Sitovat ilmoittautumiset ja maininta ruokarajoitteistasi 2.7. klo 14 Pellossa. Ulla-Riitta ottaa vastaan ilmoittautumisia Vesaisten perheleirille 1.-4.8. 0440-622 266. Klo 11-12 tutustuminen Louhenlinnan pihapiiriin ja kesäkisa tuttuja tapaillen. Loimaan kj, avoin tilaisuus kaikille, tervetuloa! Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Keskustanaisten osastolle. Piiritoimisto on suljettuna kesäaikaan 21.6.-4.8. Kesäilta, Annika Saarikko, Oulu: la 17.8. Mukavaa ja lämpöistä kesää! Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kaavilla 1.9. Merijärvi-päivien Markkinat, Pyhäjärvi: pe-la 12.-13.7. Kihupäivät, Oulu: su 14.7. - 26.9. Karstulan kesäteatteriin ?Rakas Karjala. 040-834 0803. Kiireelliset asiat voi soitella myös tj. Keskustapiiri järjestää ke 17.7. Matkalla Maaseudun Sivistysliiton ohjelmaa. Toteutetaan mikäli osallistujia vähintään 10. Pysäköinti 5 ?, muu- Kymenlaakson Keskustanaiset, Marjatan päivää vietetään 10.8 Kotkassa. Aloitetaan aamukahvilla Sapokan Tulikukossa 9.30 ja sen jälkeen tutustutaan Sapokan puistoon. Oopperana La Traviata, esitys alkaa klo 19. Sauna lämmin klo 17 alkaen. Kuivaniemen Pitäjämarkkinat, Nivala: ti 23.7. Annika Saarikko, Oulu: la 10.8. Messun toimittaa ja saarnaa alueseurakunta pappi Mikko Huhtala ja messussa avustavat Kaavin keskustanaiset. Paikalla kansanedustaja Ari Torniainen. Perinteinen kaiken kansan kesäjuhla Luumäellä Risulahden lavalla su 28.7. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Ilmoittautumiset leirille otetaan vastaan oma vesaispiirin kautta. Tiedustelut A-L Westinen, puh. Kesäretki Karstulaan 26. ja Ween, maan, wiljaa ?markkinat Jyväskylässä 14.15.9. Centralissa, kuljetus omalla bussilla käsityökauppoihin ja eläintarhaan. Maksu matkasta 15.9. Marjatan päivän kulttuuriretki la 10.8. 15.9. klo 17. Kokoukseen voi osallistua virtuaalisesti. 14.00. mennessä Helenalle 0400 411072. Mikkeli, Ristiinan paikallisyhdistys. Keskusta Ristiinan markkinoilla pe 19.7. Etelä-Savon Keskustanaiset. alk. 0440622 266 tai Ulla-Riitalle sähköpostilla ulla-riitta.ylenius@lailanet.fi. Masku, Py:n kevätkokous ti 9.7. Keskustanaisten toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja. kiviniemi(a)keskusta.fi Keskustanuorten toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Pälvi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta(a)keskustanuoret.fi Piirin päivystykset SuomiAreenan Kansalaistorilla poliittisten piirijärjestöjen yhteisellä teltalla 17.19.9. kuljetuksen ja teatterilipun. Paikalla kansanedustajia. VESAISET Vesaiset järjestävät valtakunnallisen Perheleirin 1.-4.8. Keskustan Savonlinnan kunnallisjärjestö, Keskustan Itä-Savon piiri ja MSL. Keskustan Itä-Savon piirihallituksen sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten Itä-Savon piirin johtokuntien yhteinen kokous ke 10.7. klo 16 Savonrannalla Sampolassa, osoite: Monninsaarentie 1A. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. Juhlassa mukana Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula sekä kansanedustajat Kimmo Tiilikainen ja Ari Torniainen. Ilmoittaumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta tai sähköpostilla ullariitta.juuti@keskusta.fi. Keskustanaisten ja Vesaisten Itä-Savon piirit: Marjatanpäiväretki Tallinnaan 17.-18.8.! Majoitus hot. klo 18 Op:n Pahnaluodon mökillä. klo 10-13, Keskustanuoret to 18.7. Lämpimästi tervetuloa! Järj. Keskustan Keski-Suomen piiri ja Karstulan kj. ETELÄ-SAVO Mikkeli, Ristiinan paikallisyhdistys. Perinteinen Koirakiven kesäteatteri su 14.7. Illan aikana voi tutustua Teuvon tekemiin eläinveistoksiin, opastuksella. mennessä Sirpalle, puh. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. sis. Virroilla. Tervetuloa tapaamaan Annelia ja nauttimaan hyvästä musiikista ja rennosta tunnelmasta! Järj. Keskustelua taloudesta ja yrittäjyydestä alustavat puheenjohtaja Juha SIPILÄ ja KHT Olavi ALA-NISSILÄ. Järj. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. ja avataan jälleen 12.8. Keskustan teltta Elomessuilla Hämeensaaressa. Kesäteatteri, Lähde katsomaan Topi Sorsakosken elämästä kertovaa musikaalia ?On kesäyö. Soita: 050-347 3556/ Ulla-Riitta POHJOIS-SAVO Keskustan Piiritoimisto, Riistakatu 15, Iisalmi, suljettu 21.6-28.7. Illan viihdepuolesta vastaa Erkki Liikanen ja Soimannit-orkesteri. alkaen klo 19. Ilmoittautumiset sähköpostilla piiritoimistolle 2.8 mennessä pirjo.matikainen@keskusta.fi tai pj. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: http://www.vesaiset. fi/fi/Perheleiri/Marttinen_2013 KESKUSTAN LEHTIMIEHET Keskustan Lehtimiehet. Ohjelma on maksuton, mutta ilmoittaudu ennakkoon s-postilla riikka.helenius@gmail.com, puh. klo18.30 Savonrannan vierasvenesatamassa. Ollaan kuulolla! Piiritoimisto on kesällä auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Seuraava piirikirje ilmestyy pian. Jos et ole vielä postituslistalla, laita sähköpostia osoitteeseen perapohjola@keskusta.fi. Seuraava piirihallitus 21.8. kesäteatteriesitykseen. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. Järjestelyistä vastaavat Kaavin keskustanaiset. 10.-11.8. 19 näytökseen. Vuorelan bussin aikataulu Miehikkälä 13.20,Virojoki 13.30, Hamina 14.00, Liikkala VPK 14.30, ABC Keltakangas 14.50, Kouvola 15.10, Kausala ABC 15.30. Majoittuminen hirsihuvilassa tai nuorisohotellissa, täysihoitoruokailut ja leiriohjelma alle 4v 0?, 4-10v 120?, 11-14v 140. Keskusta mukana kesätapahtumissa: pe-su 5.- 7.7. Varsinaisen ohjelman aloitamme lohikeitolla klo 12. Päivän alustajina Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä ja Keskustan vpj. klo 18 Antti ja Anitta Vilkolla, os. Kaasut ilmapalloihin suoraan Aulis Suomiselta puh. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Konneveden kj. ja ALDE Keskusta ja keskustalaiset ovat mukana Keski-Suomen kesätapahtumissa seuraavasti: Korpilahden Palvipäivät 12.-13.7; Keuruun 30-vuotisjuhlamarkkinat 13.-14.7; Äänekosken Keitele Jazz 24.?27.7; Uuraisten toritapahtuma 27.7; Vaajakosken Kohinat 8.11.8; Äänekosken Elorieha 16.8; Karstulan markkinat 13.9. Majoittuminen teltassa samoille palveluilla: 4-10v 80?, 11-14v 100. Mukana MEP Anneli Jäätteenmäki, puoluesihteeri Timo Laaninen sekä kansanedustajat Anne Kalmari ja Aila Paloniemi. Mahdollisuus tutustua automuseoon ja ruokailla noutopöydästä (omakustanteiset). Päivän päätteeksi kakkukahvit. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Porin Keskustanaiset ja Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys. Pe 26.7. Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Juva-Mikkeli- Jyväskylä-Virrat. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä kahvikupin äärellä! Järj. Kittilän markkinat, la-su 19.-20.7. Tervetuloa juttusille! Keskustan kesätapahtuma Karstulassa Wanhoissa Wehkeissä (Erämäentie 368) la 27.7.klo 17 alkaen. Mukavaa yhdessäoloa mm. pihasuunnistuksen, tikanheiton ja mölkyn peluun parissa, tarjolla kahvia, virvokkeita ja makkaraa. Keskustassa tapahtuu HELSINKI toryhmän yhteinen kokous Sinikka Haapsamon kotona. ten vapaa pääsy. Tervetuloa! Keskustan Haminan kunnallisjärjestö ry Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. klo 18 Nuotioilta Autiorannassa. Risto Ervelälle, puh. Louhenlinnassa Laitilassa, os. klo 10-13 (alustavasti Anneli Jäätteenmäki teltalla klo 12-13), Keskustanaiset pe 19.7. Hinta 135?/hlö. 1.8. Martinniemi-päivä, Ii: l a-su 20.-21.7. tai tekstiviestillä 040 776 5262. Hämeenlinna / Renko. Annika Saarikko. mieluiten sähköpostilla ullariitta.juuti@keskusta.fi. Puoluesihteeri Timo Laaninen tavattavissa Savonlinnan satamassa ravintola Vaahdon terassilla ti 9.7. Muilta peritään 20?/edestakainen matka. Ota yhteyttä pikaisesti toiminnanjohtaja Helena Pakariseen, lehtimiehet@keskusta.fi tai puhelin 050 388 0011.. klo 9-11 kansanedustaja Ari Torniainen, klo 11- 13 kansanedustaja Kimmo Tiilikainen ja klo 12-13 MEP Anneli Jäätteenmäki. Viikonlopun hinta jäsenille on 150 . Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa ja laivan yllätysohjelmaa. klo 16 alkaen Kesäehtoon kyläily- ja taideilta Marjaana Perttulan & Teuvo Jalosen kotona, Talkootie 4 Harmaalinnassa. Vieraana perusturvakuntayhtymä Akselin ylilääkäri Susanna Laivoranta-Nyman ja piirin edustaja. Saunomiseen ja uintiin mahdollisuus klo 16 alkaen. Miten Suomi selviää. Matkan hinta 520,00 euroa. Osallistumismaksu 25 ?/hlö paikan päällä ennen ruokailua. Tervetuloa keskustelemaan! Taipalsaari, Keskustan oopperaretki Savonlinnaan ke 17.7. SuomiAreenan aikaan viikolla 29 päivystämme Porissa Eetunaukion Kansalaistorilla. seuraavasti: piiri/kunnallisjärjestöt ke 17.7. 20.7. klo 10-13. Matkan hinta 50 . Messun jälkeen lounas seurakuntakodissa, omakustanteinen 5 ?. Juhlapuheen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. Lopuksi kahvit. Lisätietoja Pekka Pelttari p. 0407486166 tai pekka.pelttari@tornio.fi. Piirin kesäjuhla su 28.7. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Kotkaan Sopokan puistoon ja merimatka Varissaareen. Matkan hinta on 70?/ hlö, sisältää matkat, menokahvit Keruulla, ohjattu museokierros ?Vanhoissa vehkeissä?, yhteinen ruokailu, teatteriesitys ja väliajalla kahvit. klo 10 alkaen Rengon py:n teltta Rengon Jaakon markkinoilla. Hämeenlinna / Kalvola. Tervastiima, Ylikiimingin ja Yli-Iin pitäjäpäivät, Siikajoki: la 6.7. Kiiminki-päivä, Tyrnävä: ke 14.8. Muitakin keskustalaisia liikkeellä SuomiAreenalla, seuraa ilmoittelua! Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, nuorten ja naisten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. Piiritoimisto on suljettuna 8.7.-4.8. Hämeenlinna. 040-7072952. huutokaupan, jossa meklarina Juha Sipilä (lahjoituksena otetaan vastaan perinteistä, hyvää, kotimaista ja keskustalaista tavaraa). Kahviraha 5 . . Nuorisokeskus Marttisissa, Virroilla. klo 19 alkaen Hml kj:n johtokunnan ja valtuus- KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Yhden hengen huoneesta lisämaksu 20 euroa. 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. 15.7. Lempäälässä ja Kirkkopyhä 11.8. Leirillä pääsee tutustumaan luontoon, kokemaan liikunnan iloa, harjoittamaan kädentaitoja sekä kurkistamaan kulttuurin saloihin. Kahvitarjoilu. Viking Amorellalla. Valkeakosken kesäteatteriin 2.8 klo. Juhlapuhujana MEP Hannu Takkula. Tervetuloa leppoisaan kesäillan tunnelmaan Luumäelle! Järj. Sitovat ilmoittautumiset piiritoimistolle 050 5770838 tai Leena Mäkiselle 040 762 8889. VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto lomailee 24.6.-2.8. Muistakaa tehdä kesäajan teltta- ja tarvikevaraukset sekä hoitaa muistamiset ajoissa. tarkempaa tietoa lähempänä ajankohtaa. Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Lähtö on klo 8.45 ja paluu 26.9. Ilmoittaudu 7.7. Luumäen kj. POHJOIS-KARJALA Piiritoimisto suljettu remontin johdosta toistaiseksi. Kangasalalla, Muksut mukaan -tapahtuma 8.8. Tule jututtamaan! LAPPI Piiri. klo 17.30 Hämeenlinna-Vanaja py:n jäsenet + kaikki muut halukkaat ovat tervetulleita Hugon puutarhajuhliin Aulangon Kievariin. klo 13. Tilaisuudessa puhuu Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Vesaisten Itä-Savon piiri järjestää jäsenilleen ilmaisen bussikuljetuksen Vesaisten valtakunnalliselle leirille Marttiseen Virroille 1.-4.8. klo 15-16.30. Liput 32 euroa sis. kahvi + pulla. Perheleiri on tänä vuonna täynnä tarinoita ja taikoja! Mukavaa yhdessä tekemistä on kaikenikäisille. Siikajoen kylä, Merijärvi: to 11.7. 0500-130 550. Varsinais-Suomen Keskustanuoret, johtokunnan kokous to 4.7. Holiday Club Pyhäniemessä Kihniössä on vapaana lomaviikkoja (viikot 26, 37 ja 48). Tule mukaan! PERÄPOHJOLA Piiri soittaa jokaiselle jäsenelleen päivittääkseen jäsenrekisteriä. klo 18 alkaen piiritoimistolla Turussa. Keskustan veteraanikerho, Kesäpäivä ma 8.7. Linja-autossa arpajaiset, jos haluat, varaa mukaan pieni arpajaisvoitto. Tervetuloa! Keskusta Maaseudulta Käsin . ja KN+VES Tallinnan matkalle 17.-18.8. Kysy tarkempia tietoja ja ilmoittaudu kauppinen.helena@gmail. com tai 0400 411071. ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiritoimisto sulkeutuu kesäksi 24.6. Linja-auton aikataulu: Taipalsaaren kk klo 15.00, Saimaanharju klo 15.10 ja Lappeenrannan kauppatorin tilausajopysäkki klo 15.30. sisältää yritysvierailuja, keilakilpailun, kesäteatterissa Rakas Karjala ?näytelmän, savusaunan ja paljon muuta. Lippuvaraukset toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Piirin kesämatka LA 27.7. ja ei-jäsenille 170 ?. Tervetuloa! Nousiainen ja Masku, Kj:n kesätapahtuma Askaisten Pikisaaressa 31.7 klo 18. Liisa Varjolalle liisa.varjola@ kouvola.fi puh. Kusnintie 95. Piiri tarjoaa aamukahvit , muu osio omalla kustannuksella. Yhteydenotot Antti Varis 0405116787 tai antti.varis@keskusta.fi KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 21.6.-4.8. Hyvää kesää! MEP Anneli Jäätteenmäki Konneveden Häyrylänranta Blues-yleisötapahtumassa to 4.7.klo 19.30 alkaen. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. Hämeenlinna. Lauluja, ohjelmaa, hyvät arpajaiset. 28.7. Kylmäojantie 11. Toimisto on kiinni 20.6.-2.8. 040 7078452. KARJALA Savitaipaleen messuilla la 6.7. ja yli 15v 160?. Matka toteutuu, jos 30 ilmoittautuu toukokuun loppuun mennessä. Paikallisyhdistys tarjoaa kahvit Unelma onnesta -esityksen väliajalla. mennessä Ulla-Riita lle, puh. lomailun ajan. 040 418 1150. PIRKANMAA Keskustanaiset varanneet lippuja Sappeen kesäteatteriin Pälkäneelle Juice-taiteilijaelämää musikaaliin 19.7. klo 19 näytökseen. Kokouksen jälkeen osallistumme Savonlinnan kunnallisjärjestön rantakalatapahtumaan Savonrannan vierasvenesatamassa. Savonlinna, kunnallisjärjestön rantakalatilaisuus ke 10.7. Hyvää kesää! Keskusta on mukana seuraavissa kesätapahtumissa: Oulu: la 6.7. 11.00 lähdetään Varissaareen (10 min.merimatka) lounaalle ja palataan Sapokkaan n. Jääli-päivä, Pyhäntä: pe 23.8. Inari-viikko (Ravintola/hotelli Kultahipun alueella), su 4.8. Ranuan hillamarkkinat la-su 24.-25.8. Tervolan Loue (Maaseudulta Käsinmessuilla yhdessä Peräpohjolan piirin kanssa). Ohjelmassa kunnan ja kunnallisjärjestön tervehdykset sekä musiikkia Erkki Räsänen. välisen ajan. ja aikuiset 110?. Tervetuloa! 17 ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 21.6.-4.8. Hyvää kesää. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto hiljenee juhannukselta kesän viettoon. klo 13.30 Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla ?Miten Suomi selviää?. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Hamina, Keskustan kesätapahtuma Neuvottoman Lauvanniemessä, Lauvanniementie 114, ke 3.7. klo 12-20 ?Lomapaineen mittaus. Viikon hinta on 300 ?. Ohjelmassa painottuvat vesaisten arvot: turvallisuus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Tervetuloa. Nuijamaa, paikallisyhdistyksen perinteinen kesätapahtuma ti 23.7. klo 18.30. Neuvo-teatteri esittää Matti Wanteen kirjoittaman, ja Hannu Pasin ohjaaman näytelmän Kirkkoväärtin kolmas kortti. Kutsuvieraspuheenvuoro: Keskustan kansanedustaja Ari Torniainen. Puffetti. Arpoja. klo 13
Millä mailla Pohjoismaista on eniten 8. Virtanen . ? 7. Alvar Aalto -museo toimii kahdessa Suomen kaupungissa. Mukula 1 4 6 8 9 4 3 2 5 8 6 2 7 9 3 7 8 3 5 3 2 7 4 1 8 5 8 3 2 9 3 9 5 8 6 1 2 7 3 4 8 1 6 4 8 1 5 7 9 6 1 7 5 9 9 8 6 1 4 7 4 3 6 1 1 9 4 6 8 3 4 8 9 1 3 2 5 1 3 1 2 8 6 9 7 2 3 1 8 9 6 5 8 7 4 5 7 1 6 4 8 8 3 2 4. Missä Euroopan kaupungissa olet, Sudoku 3 5 8 6 10. Toinen kaupungeista on Helsinki ja toinen on... Aku Ankka . Airbus 380 on tällä hetkellä - vuodesta 2007 alkaen - maailman suurin matkustajalentokone. Sylvester Stallone nousi elokuvanäyttelijänä kuuluisuuteen Rocky-elokuvissa. Martti Ahtisaari, Mannerheim ja Sauli Niinistö, kolme presidenttiämme. Kuka heistä on horoskooppimerkiltään Kaksonen, kuka Rapu ja kuka Leijona? Missä kaupungeissa on Alvar Aalto -museo. Paljonko matkustajia tuohon kaksikerroksiseen superjumboon mahtuu: 553, 653, 753 vai 853? 6. 18 2.7.2013 TIETOTESTI 1. Mikä suomalaisen menekkituotteen - tuli myyntiiin 60 vuotta sitten - etiketissä on kuva-aiheena suomalainen latomaisema? jos olet matkannut vesibussilla Lido di Jesolosta ja noussut Pyhä Markuksen torille muitten turistien sekaan? 9. Minkä urheilulajin mestariksi Stallonen itsensä luoma kuvitteellinen henkilö, Rocky Balboa, elokuvissa nousee? 3. Kuinka pitkä suora matka Helsingis- tä (Jokerit) on jääkiekkoliiga KHL:n itäisimmän joukkueen Admiralin kotikaupunkiin Vladivostokiin, Tyynenmeren rannalle? Viivi & Wagner . Kuva: Suomenmaan arkisto maarajanaapureita? 5. Minkä kotieläimen latinankielinen nimi on Canis lupus familiaris? 4. B. Masi . Kuka on tällä hetkellä maailman iältään vanhin virassa oleva ja valtion päämiehenä toimiva presidentti? 2. Astrologian merkeistä Kaksonen on ke- säkuun, Rapu heinäkuun ja Leijona elokuun merkki
Mistä tietää olevansa lopullisesti kalju? Kun löytää keitosta hiuksen ja tietää varmasti, ettei se voi olla oma. Ratkaisut 5 9 1 7 2 8 3 6 4 8 2 6 3 4 1 7 5 9 9 4 5 3 2 8 6 1 7 2 8 1 6 5 7 3 9 4 7 6 3 1 9 4 5 2 8 3 1 6 2 8 5 7 4 9 4 2 9 7 6 3 8 5 1 8 5 7 4 1 9 2 6 3 1 3 8 5 4 6 9 7 2 6 7 2 9 3 1 4 8 5 5 9 4 8 7 2 1 3 6 3 8 9 5 4 6 1 2 7 5 4 6 2 7 1 8 3 9 2 1 7 8 3 9 5 6 4 1 7 8 9 2 5 6 4 3 Helsingin toimitus Postios. Lasnamäen poika kiittää Hervannan likkaa. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 2. Jos ei tehdä vesivahinkoja, tehdään palovahinkoja. Yhteiskunta maksaa tämän rillumarei-asumisen. Maailmoja syleilevät idealistit tekevät vielä kaikken- sa, että suomalaisen ohittaa asuntojonossa maahanmuuttaja. Sinänsä on tietysti parempi, että asunnossa asuu itse vuokransa maksava turbaanipäinen bussikuski, kun vuodesta 1995 jääkiekon maailmanmestaruutta päätoimisesti juhlinut suomalaispelle. Ja sitten se lähiöiden korjaamisen työllistävä vaikutus. Paha vain, että niissä asuvat, vuokralla, ihmiset jotka eivät ole työelämässä. Näitä, uskaltaisiko sanoa valkoisen roskaväen pilalle asuttuja lähiöitä Viitanen laittaisi kuntoon. 12:1 SANANPARSI Veleka velasta, härkä härästä. Kiihtelysvaara KANSA KASKUAA . Ne viisi sitten vain rikkovat talon. Vaikka mitä vetoa, niin korjattavan lähiötalon lähikadut täyttyvät Baltian maihin rekisteröidyistä rakennusmiesten autoista. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 3 7 4 9 6 5 8 2 1 4 9 3 7 6 8 2 1 5 6 5 2 4 1 3 9 7 8 9 6 1 3 8 7 4 5 2 7 2 5 1 9 4 3 8 6 8 3 4 6 5 2 7 9 1 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 7 8 9 5 1 4 6 3 2 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 4 6 3 2 8 9 5 1 7 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 2 1 5 6 7 3 4 9 8 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 6 3 2 4 9 7 1 8 5 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 1 5 7 8 3 2 9 4 6 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 9 4 8 1 5 6 2 7 3 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) Shimon Peres, Israel, presidentti vuodesta 2007, täyttää 90 vuotta kuukauden kuluttua, syntyi 2.8.1923 Puolassa, muutti Palestiinaan 1934, 2) Mannerheim Kaksonen, Ahtisaari Rapu, Niinistö Leijona, 3) Jyväskylä jossa on rakennustaiteen ja muotoilun erikoismuseo, 4) Norja ja Suomi: toisensa sekä Ruotsi ja Venäjä, 5) 853, 6) Koskenkorva viina, tuli myyntiin 1.7.1953, 7) koira, kesykoira, 8) Venetsia, Italia, 9) nyrkkeily, elokuvat julkaistiin 1977-2006, 10) 6776 km, maanteitse ajaen matkaa on 9905 km. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Ei pidä yleistää, kolmenkymmenen asunnon talossa voi olla 25 kunnon perhettä. Kun yhdet hullut viimein saadaan häädetyksi, tulevat toiset tilalle. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Ihan oikeasti, porraskäytävissä näyttää niin kuin siellä olisi ensin pidetty pidäkkeetön kuvataideleiri ja sen jälkeen käyty pienehkö sisällissota. SIELLÄ syrjä-Suomessa on lähiöitä, huonokuntoisia, mutta myös aivan kelvollisia. Suomalaisia rakennusmiehiä on työttöminä kymmenintuhansin. 19 2.7.2013 Lähiölöysää ASUNTOMINISTERI Pia Viitanen, joka mainostelee itseään Hervannan likkana, on luvannut esittää lisärahoitusta lähiöremontteihin. Ajatus on kaunis, mutta kaikin tavoin kuollut. Hallitus, johon Pispalan likka kuuluu, ajaa juurikin kasvukeskusten ulkopuolisten lähiöiden kurjistumista. Kaikkien pitäisi asua ja työskennellä muutaman suurimman kaupungin liepeillä. Suomi joutaa tyhjentyä. sen ala-aulassa kertomaan onko kyseessä vuokratalo vai omistusasunnot. Vuokrataloissa asutaan kuin ei koskaan olisi asuttu kalustetuissa huoneissa. heinäkuuta 2013. Tänään Maria, Maija, Mari, Meeri, Marika, Maiju, Riia, Maaria, Maikki, Kukka-Maaria, ortodoksisen kalenterin mukaan Maria, Mari, Maija, Marja, Marjatta, Meeri. Aurinko laskee Helsingissä 22.46, Oulussa 0.09 ja nousee huomenna Helsingissä 4.03, Oulussa 2.37. PÄIVÄN SANA Herra sanoi Abramille: ?Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.? 1 Moos. Väitän pystyväni jo pari vuotta vanhasta kerrostalosta NÄITÄ taloja kunnostamalla eivät taatusti hommat lopu
On liian aikaista ylistää neuvottelutulosta erinomaiseksi varsinkin, kun Suomi ei saanut useita tavoitteitaan läpi, kansanedustaja, edellinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi sunnuntaina Tammelassa. Toteutuessaan maatalousuudistus leikkaa tuottajien EU:lta saamia tukia rahoituskauden aikana peräti 15 prosentilla. ?Tämän päälle tulevat vielä Kataisen hallituksen päättämät kymmenien miljoonan eurojen leikkaukset maatalouden kansallisiin tukiin. Anttilan mukaan hallitus on valmistelemassa jopa LFA-tuen poistamista jokaisen tilan viideltä ensimmäiseltä hehtaarilta. . 62. Kuva Jari Laukkanen Toteutuessaan maatalousuudistus leikkaa tuottajien EU:lta saamia tukia rahoituskauden aikana peräti 15 prosentilla. Suomi ei saavuttanut sokerikiintiön jatkoa aina vuoteen 2020 asti, vaan vuoden 2017 alussa kiintiöt poistuvat. Suomi ei saanut tavoittelemaansa tuotantoon sidottua tukea sika- ja siipikarjasektorille. Suomi haki tuotantoon sidottua tukea 20 prosenttia, mutta sai vain 13 prosenttia. Tuen tason korotusta on haettava komissiolta, koska Suomen HALLITUKSEN on kiireesti valmisteltava maatalouden 141-tuen jatkohakemus EU-komissiolle, Anttila vaati. Hakemus pitää tehdä tutkimuksin todetuin perusteellisin asiatiedoin. . Tämä leikkaa suoraan viljelijöiden tuloja 10 . Neuvotellessani maa- ja metsätalousministerinä edellistä 141-ratkaisua hyödynsin merkittävästi maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tekemiä selvityksiä. 20 2.7.2013 Anttila ei ylistä maataloussopua EU:N MAATALOUSPOLITIIKAN uudistuksessa on epäkohtia ja moni asia on jatkoneuvottelujen varassa. . leveyspiirin pohjoispuolella ja sen läheisillä alueilla vaaditaan viherryttämistoimina vain kaksi viljelykasvia, kun muualla vaatimus on kolme. suhteellinen asema muiden jäsenmaiden saavuttamiin tuotantosidonnaisiin tukiin heikkenee. Viherryttämisen toimet ovat auki ja vaativat jatkoneuvotteluja. Sirkka-Liisa Anttila kiirehtii jatkoa 141-tuelle. 50 prosenttia. Muutos on yksittäisten tilojen tasolla dramaattinen, jopa kohtalokas, kun maatalouden kannattavuus on muutoinkin huono. CAP-NEUVOTTELUISSA Suomi sai Anttilan mielestä läpi tavoitteitaan osittain. Koko maa on jatkossakin luonnonhaitta-aluetta. Suomen liittymissopimuksen artikla 141 on voimassa ja sitä sovelletaan, kunhan Suomi osoittaa komissiolle tutkimustiedolla vakavien vaikeuksien tuen tarpeen. Anttila arvioi, että CAP:n uudistuksessa maatalouskomissaari Dacian Ciolos on selvästi linjannut lisää elintilaa myös pienille ja keskisuurille maatiloille, kun uusissa jäsenmaissa saa maksaa lisää tukea aina 30 hehtaarin määrään asti. Samoin leikataan tukia yli 150 000 euron tuen osalta viidellä prosentilla. Molemmat asiat kertovat halusta antaa elintilaa myös perheviljelmäpohjaiselle maataloudelle. Tähän mahdollisuuteen Suomen pitää nyt tarttua.