Suomenmaa 02.08.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tuska ei hellitä, vaikka hän on antanut anteeksi. 8 Paikallismuseoissa tehdään tärkeää työtä kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Pudasjärven museoaluetta kehitetään jatkuvasti. 16. 12 Sirkka Lakela pakeni juosten partisaaneja, mutta menetti 15 sukulaistaan. Hienoaromisen marjan tarjonta ei vastaa kysyntää. s. 1 ? KESKUSTAN YKKÖSASEMA VAHVISTUU s. 3 Pienet asiat ovat isoja Markku Rossi ei tähyä politiikan huipulle vaan ihmisten arkeen s. 6 Mesimarja on harvojen herkku Museoilla on merkitystä Lähtemätön suru Luonnossa harvinaistuvan mesimarjan viljely saattaa pian onnistua. s. 2 TULEVAISUUS ON KOKO SUOMESSA s. 6 414880 073513 PERJANTAI 2.8.2013 N:o 86 . s
Keskustalla on enemmän asiaa ja rakentavia vaihtoehtoja. Myös vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus laski. Taloustutkimuksen haastattelut tehtiin heinäkuun aikana. Kuva: Jari Laukkanen kustan kelkasta. Tiedättehän, jaoin viisauden ikään kuin evääksi elämänpolulle. Seuraavana päivänä autossa tytär kuunteli hiljaa esitelmääni. Perussuomalaisetkin pääsi 18 prosenttiin, mutta oli kokenut laskua. Hallituksen toiselle pääpuolueelle SDP:lle heinäkuun gallup toi lisää tuskaa. Tästä saatiin hyvä osoitus äskeisestä Kalevan julkistamasta mielipidetiedustelusta (28.7.). Ja nyt mulla on sitten hippokampus ihan muusina. Meri Alaranta-Saukko. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Keskusta nousee, hallitus menettää K eskustaväki sai mieluisan kesäviestin, kun Yle Uutiset julkaisi heinäkuun puoluekannatusmittauksensa. Vain se on oikein, mitä ministerit asiassa sanovat. Murskaantuva hippokampus se siinä voihkii tuskissaan. AINA tyytymättömyys ei ole turhaa. T uskin kukaan politiikan tuntija luottaa oikeasti siihen, että hallitus voisi nostaa ratkaisevasti osakkeitaan, vaikka esimerkiksi SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen sellaista Ylen haastattelussa uskottelikin. Matkan päätteeksi hän tokaisi ykskantaan:. Gallupmuutoksiin onkin vaikea löytää yksittäisiä selittäviä tekijöitä. Rakoilu kun merkitsisi ministerin pestin loppumista ja ehkä koko hallituksen kaatumista. Päin vastoin, hallitus on Virkkusen mukaan ?hyvin yhtenäinen tavoitteissaan?. Tavallaan Virkkunen voi olla oikeassakin. Kuukaudessa kannatuslisää oli tullut 1,3 prosenttiyksikköä. Toiseksi suurin oli kokoomus 18,8 prosentilla. Kansalaiset ymmärtävät, että hallituksen pitäisi toimia. Ei mitään arvoa. Hallituksen rivit eivät ehkä rakoile. Keskusta ja sen puheenjohtaja herättävät sen sijaan sen sijaan selvästi enemmän luottamusta. Merkille pantavaa on, että myös isompi oppositiopuolue eli perussuomalaiset on pudonnut kes- Kansalaisten usko hallituksen kykyyn horjuu. ?Keskusta ja sen puheenjohtaja Juha Sipilä herättävät luottamusta.. Pahinta on, että negatiivisuus tyhmistää. ARTIKKELI osuu arkaan kohtaan maassa, jossa jo kansanlaulu käskee kätkemään onnen ja näyttämään maailmalle murheen. Näillä pituuspiireillä kaikenlainen yliampuva, takavuosina läpimurtoa yrittänyt naminami-positiivisuus vain ärsyttää. Sen mukaan vain 29 prosenttia suomalaisista luottaa hallituksen kykyyn ratkaista talousongelmia. Lukema on aivan onneton varsinkin nyt, kun Suomessakin eletään taantumassa. Edes omien puoluetovereiden kritiikki ei hetkauta. Tätä ylimielisyyttä kuvaa Virkkusen naljailu puhemies Eero Heinäluoman (sd.) toivomuksesta, jonka mukaan oppositio pitäisi ottaa mukaan kuntauudistuksen valmisteluun. ?Ilman muuta oppositio on tervetullut mukaan tekemään uudistusta, jos he ovat sitoutuneet näihin samoihin tavoitteisiin kuin hallituspuolueet?, Virkkunen pamautti. Tästä ministeristä ei takuuvarmasti tule kokoomukselle sellaista uutta puheenjohtajaa, joka nostaa kykypuolueen jälleen suurimmaksi. Sen suosio putosi ennätysalhaisiin lukemiin, 15,6 prosenttiin. Heidän puheenjohtajapestinsä ovat katkolla ensi kesän puoluekokouksissa. Hänen mukaansa hallituksen rivit eivät rakoile. Kyse on enemminkin kehitystrendeistä. Keskeistä on, että kansalaisten usko hallituksen kykyyn horjuu. Sitä on vain sellainen kurjistelu, jossa ei edes tavoitteena ole etsiä ratkaisua ongelmaan. Nimittäin, jos esi-vanhempamme eivät olisi olleet tyytymättömiä vallitseviin olosuhteisiin, olisimme kaiketi vielä puussa. Oikeanlainen epäkohtiin tarttuminen vie ihmiskuntaa eteenpäin ja parantaa elämänlaatua. Opiskelijaboksini jääkaapin ovessa ollut rukous tiivistää ajatuksen osuvasti: Anna minulle voimaa hyväksyä se, mitä en voi muuttaa, muuttaa se, minkä voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan. Nuorena sitä oli niin ymmärtäväinen. YSTÄVYYTEMME ei päättynyt tuohon lenkkiin. Oireellista on, että media kyselee jo myös kokoomuskellokkailta, onko puolue kriisissä. Vaikka kuinka vakuuteltaisiin, että vaaleihin on vielä aikaa ja vaikka mitä voi tapahtua, jokainen politiikkaa lähemmin tunteva tietää, että nykyisiä trendejä on jo suorastaan ylivoimaista kääntää. Menetyksistä joutuvat aina ensinnä vastaamaan puolueiden johtajat. Keskusta on yhä vain vahvistanut asemaansa suosituimpana puolueena. Keskustaa kannatti nyt 22,8 prosenttia vastanneista. Peili riittää. Ministeri on kuin kuuro ja sokea untaministeri Henna Virkkunen (kok.) torjui vihreiden sosiaali- ja terveysuudistusta koskevan kritiikin Ylen aamu-tv:n haastattelussa torstaina (1.8.). Poliitikotkin ovat olleet lomatunnelmissa. Sellaisen, jolle jaetaan muutakin kuin päivänpaiste ja onnistumisen elämykset. Taisin paasata maailman epäoikeudenmukaisuuksista ja omista henkilökohtaisista koettelemuksista niin, että lenkkipolun varrella piileskeleviä karhujakin kauhistutti. Vaivihkaa ystäväni mainitsi lukeneensa Talouselämälehdestä amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan jatkuva altistuminen negatiiviselle mielialalle ja valittamiselle heikentää aivojen toimintaa. Jo puoli tuntia ruikutuksen kuuntelemista alkaa tappaa hermosoluja aivojen hippokampuksesta, pääkoppamme ongelmanratkaisut hoitavasta osasta. Aiheesta kirjan kirjoittanut Trevor Blake väittää, että hippokampus menee sananmukaisesti tohjoksi. Valitusta kuunteleva alkaa itsekin ruikuttaa elämän kurjuutta. Etenkin pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ovat vetäytyneet kuin pakoon vastuutaan. Ei siis ihme, että hallituspuolueiden yhteenlasketusta kannatuksesta on kadonnut alkuvuoden aikana 6,4 prosenttiyksikköä. Nokkelat sanomiset ovat sittenkin vain tyhjää täynnä. Sekä Kataista että Urpilaista painaa myös oma tulevaisuus. Kokoomuksen kannatus oli kohentunut hieman. Hallitus joutuu tekemään epäsuosittuja ratkaisuja sekä kotimaassa että eurooppalaisessa talouspolitiikassa. Lisäksi kunta- ja soteuudistus painaa hallituspuolueita kuin riippa. Silti eroa keskustaan on jo neljä prosenttiyksikköä. Niin suureen rehellisyyteen on harva ministeripoliitikko halukas. Hallituspuolueissa sen sijaan rakoilee pahemman kerran. Varsinkin tässä asiassa on turha katsella syyllisiä. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. SDP:n kriisi on ollut käsillä jo pitkään. K HÖLKKÄSIN kesäillassa ystäväni kanssa. Totesimme, että on elintärkeää voida luotettavassa seurassa puolin ja toisin purkaa sydäntään, kunhan siitä ei tule jatkuva harrastus ja itseään ruokkiva kehä. Keskustelin tästä aiheesta myös perheen nuorison kanssa. Meitä muistutetaan tuon tuosta, että elämä on kovaa mutta ankaraa. Jokaisella on tästä perinteestä huolimatta kokemuksia ihmisistä, joiden synkkä elämänasenne saa hamuamaan Burana-purkkia heti heidän ilmestyttyä kuulomatkan etäisyydelle. Nyt tiedämme, kiitos amerikkalaisten, että kyse ei ole psykologisesta vaan fysiologisesta ilmiöstä. Syytä tähänkin voi hakea parhaiten puolueiden eroista. Ministerin täytyy olla sokea ja kuuro tai valehdella, jos hän ei tätä huomaa. Mutta edessä onkin ylimielinen oikeassa olemisen usko, joka ei muista piittaa. Hippokampus muusina Virkkusen haastattelu osoittaakin taas kerran, minkä arvon hallitus antaa kuntaväelle, asiantuntijoille ja kansalaisille. Huonoina aikoina ne korostuvat. No, eipä tarvitsekaan. Blake huomauttaakin, ettei aivoja tuhoavaksi valitukseksi lasketa asiallista kritiikkiä
Puusta voidaan tehdä jo vaikka mitä, kuten insinööri Juha Sipilä alkaa saada meidät jo uskomaan. Neste Oil tekee kelpo tulosta biopolttoaineilla. Monet asiantuntijat ovat korostaneet, että se on auttamattomasti liian myöhään. Miksi ei siis muuallekin. Puusta ra- Juha Mauno Suomen tulevaisuus on koko Suomessa, ei vain Helsingin seudulla. Ajelkaa kesämatkoillanne pikkuteitä. Kuva: Petra Pöyliö kentaminen alkaa nousta kohisten maailmalla. Kunhan emme jäisi vain sormi suussa odottamaan, miten omat metsänsä aikoja sitten kaatanut Tanska alkaa lyödä taas rahoiksi jalostamalla suomalaista puuta. Entä kaivannaisteollisuus. Heitä tarvitaan kotimaisen ruoan tuottamisessa, metsissä, kaivannaisteollisuudessa, energiatöissä, matkailun ja palvelujen parissa ja monessa muussa. Joskus tuntuu siltä, että näin pitkälle ei osata ajatella. Pihoja on laitettu, taloja maalattu, uuttakin rakennettu. Heillä on oikeus asua siellä missä ovat, kotiseuduillaan . Halutaan, että kaikki asuvat keskuksissa, ahtaasti ja tiiviisti. Muutamassa ruokakaupassa oikein yritin etsiä suomalaista. Tuskin kilpailukykymme voi niin paljon hävitä Tanskalle, Hollannille, Ranskalle. Silloin toimenpiteet siirtyvät vuodelle 2015. Jos katsomme kauppataselukujamme sen mukaan, missä päin maata vientituotteitamme valmistetaan, muu maa on vahvoilla. Siksi on välttämätöntä, että myös maaseudulla voidaan asua ja myös maaseudulla on tulevaisuutta. Laadussa menestymme, samoin tuotekehittelyssä. Tai metsä. Pitkät hyllyt pursuivat kaikenlaista tavaraa. Jos hallitus lähtee pakon edessä elvytyksen tielle, toimien on edistettävä talouden rakennemuutosta.? KAINUUN SANOMAT arvioi kunta- ja sote-uudistusten karahtaneen kiville: ?Kunta- ja soteuudistuksen haaksirikko pakottaa hallituksen asennemuutokseen. Ulkomaalaiset firmat hallitsevat... TÄRKEÄÄ siis huomata, että Suomen tulevaisuus on koko Suomessa, ei vain Helsingin seudulla. Suomella on pelimerkkejä erityisesti maaseudulla, metsissä, pelloissa ja vesissä. OTETAAN vaikka tämä ruoantuotanto, josta kyllä on puhuttu väsyksiin asti. Mutta onko tapahtunut tarpeeksi? Kävin lomamatkalla Välimeren maisemissa. Se osui oikeaan. Huomaatte, että ?hei, täälläkin asuu suomalaisia?... Vastuukuntamalli ei läpäise perustuslain kunnille takaamaa itsehallintoa. Hallituksen on pakko kallistaa korvansa oppositiolle, jotta edes jotain saataisiin lakeina aikaan. Ilmankos kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo keskiviikkona Kainuun Sanomissa arvioi, ettei hallituksen mallin ja opposition vaihtoehdon välillä enää ole isoja eroja. Koko reformi latistuu kielipeliksi. Velkaantuminen uhkaisi myös Suomen kolmen A:n luottoluokitusta, mistä seuraisi vuosittain 750 miljoonan euron lisälasku velanhoitomenojen kasvaessa. Hallitus on kertonut päättävänsä rakenteellisista uudistuk- sista ensi keväänä. Muita havaintoja suomalaisesta en tehnyt. Venäjälle kyllä menee monenlaista, Ruotsiinkin. Sairaanhoitopiireistä tulee sotealueita, jotka voivat olla kuntayhtymiä tai vastuukaupunkien vetämiä. Siinä oli sen sijaan kesäinen suomalainen perinnemaisema: järvi, peltoa, metsää, jokunen talo pihapiireineen. Yhdentekevää, oliko kuva ulkoasutaiteilijan kannanotto vai ei. Niitä oli tuotu melkein kaikkialta maailmasta. Yhdessä kaupassa myytiin Finlandia-votkaa. Lisäksi vaalien lähestyminen vaikeuttaa kipeiden ratkaisujen tekemistä. Elokuun budjettiriihi on viimeinen hetki reagoida ja päättää uusista linjauksista. 2.8.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Missä niitä pelimerkkejä on? HELSINGIN SANOMAT julkaisi torstaina (1.8.) ison jutun, johon oli kerätty yhdeksän talousasiantuntijan näkemyksiä Suomen mahdollisuuksista. Suomi saa yhä lainaa edullisesti, ja noteerataanpa Suomi yhä maailman kymmenen innovatiivisimman maan joukkoon, tänä vuonna kuudenneksi. Aukeaman alalaitaa koristi kaunis kuva Suomesta. Ei, se ei ollut pääkaupungin silhuetti eikä kuva kesäisestä venesatamasta tai kauppakujilta. Molemmissa malleissa kaikille kunnille on kuin onkin taattava kokoaan vastaava päätösvalta.? ILTA-SANOMAT ei anna suurtakaan merkitystä vihreiden sotekritiikille: ?Hallituksen ja opposition yhteistyöedellytykset sote-uudistuksen loppuunsaattamisessa ovat heikot, niin kaukana ovat päähallituspuolueiden ja kuntien itsemääräämisoikeudesta itselleen vaalivalttia rakentavan keskustan näkemykset toisistaan. Oppositio ei lähde sote-uudistuksen takuumieheksi hallituksen esityksen pohjalta. ihan sama oikeus, kuin Sinulla ja minulla siellä, missä olemmekin. Yksi velvoituksen muistutus vielä tähän loppuun: näitä pikkuteiden varsilla asuvia suomalaisia ei puolusta kukaan, jos ei keskusta sitä tee. Muut lehdet ETELÄ-SUOMEN SANOMAT kirjoittaa, että hallitus on panemassa pään pensaaseen, jos se taipuu vain elvyttämään: ?Elvytys on vailla pohjaa, jos se johtaa räjähtävään velkaantumiseen. Ja Jyrki Kataisen (kok) hallitus tuskin kääntää umpihankeen ajettua kelkkaansa.?. Maalla asuvia ihmisiä tarvitaan. On muka ympäristön kannaltakin niin parempi. Mutta kuka silloin tekee sen kansantuotteen, mistä byrokraatti tai koulutussuun- nittelija tai palveluammatin harjoittaja saa palkkansa? AJELKAA kesämatkoillanne pikkuteitä. Huomaatte, että ?hei, täälläkin asuu suomalaisia?. Yhteenveto oli otsikoitu kannustavasti: ?Suomella on pelimerkkejä menestykseen?. Vastauksissa korostuivat suomalaisten koulutustaso, terve pankkisektori, Venäjän naapuruus, julkisen talouden tila ja niin edelleen
Jos he kaikki työllistyvät, koulutus maksaa itsensä aika nopeasti verotuloina. Rakennusalan suunnittelutyöt vain valuisivat pois Oulun seudulta, jos asiaan ei reagoitaisi. Tässä asiassa työvoiman tarve tuli esiin aika akuuttina, Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen projektipäällikkö Mikko Halttunen kertoo. Oulun seudulla on eläköitymässä lähivuosina peräti 600 osaajaa rakennusalalta. Muuntokoulutus on parhaimmillaan silloin, kun työtehtävä on valmiina. Lisäksi muun muassa ELY-keskusten tukemana on järjestetty muuntokoulutusta, jolla ohjelmoijista on tehty esimerkiksi web-kehittäjiä ja 4G-osaajia verkkopuolelle. Oulussa järjestettiin myös muun muassa ydinvoimatekniikan alalle soveltuvaa koulutusta. . Se saattaa näkyä jopa poismuuttona niiltä alueilta, joita irtisanomiset koskivat pahiten. TYÖTTÖMIKSI jääneille ict-insinööreille pystyttiin sorvaamaan hyvin koulutuksia Halttusen selvityksen pohjalta. . Nyt käynnistyvä rakennustekniikan DI-tutkintoohjelma osuu siis maaliinsa aikamoisella varmuudella. . Nokian nyttemmin jättänyt luottamusmies Mikko Merihaara puhui medialle heinäkuussa. Itse asiassa mukana oli vähän onneakin, että satuin tekemään selvityksen juuri tuolloin. TOKI Oulu on yhä pohjoisen piilaakso, mutta myös äkillisen rakennemuutoksen alue tuhansien menetettyjen ict-alan työpaikkojen takia. . Kuva: Markku Ruottinen / Lehtikuva Jos he kaikki työllistyvät, koulutus maksaa itsensä aika nopeasti verotuloina. mat irtisanomiset alkoivat Nokiassa. . 4 2.8.2013 Muuntokoulutus on täsmälääkettä Eri toimijoiden avoin keskusteluyhteys mahdollistaa järkevän muuntokoulutuksen SAMI KORKALA OULU TAMPEREEN ja Oulun yliopistojen yhteistyönä käynnistyvä insinöörien muuntokouluttaminen rakennusalalle diplomi-insinööreiksi on hyvä esimerkki tarkoituksenmukaisesta muuntokoulutuksesta. . Hyvänä esimerkkinä tällaisesta oli OP-Pohjolalle siirty- ville tarjottu pankki- ja vakuutusalan perustietojen koulutus, Mukari näkee. KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä kirjoitti keväällä MTV3:n Nettivieras-palstalla muuntokoulutuksen tärkeydestä. Hänen yrityksensä muuntokoulutti aikanaan työttömiä insinöörejä vuodessa radiotekniikan insinööreiksi ja muun koulutustaustan omaavia elektroniikan kokoonpanijoiksi noin neljässä kuukaudessa. Tiesin, sen pohjalta että verkkopuolen osaajia tarvitaan Oulussa, koska muun muassa Ericsson ja Nokia Siemens Networks ovat vahvoja Oulun seudulla. Nokia Bridge toimi yhtiön paikallisjohdon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa työllistääkseen työttömiksi jääneitä exnokialaisia. Osa työttömiksi jääneistä perusti start up -yrityksiä. Sitä kautta pari sataa ihmistä sai töitä. Sipilä liputtaa muuntokoulutuksen puolesta, sillä työnantajat saattavat kokea työsuhdeperusteisen oppisopimuskoulutuksen hankalana. Työllistyminen on sisäänkirjoitettu myös muuntokoulutukseen, mutta ei yritysten vastuulla.. Kävin noin 40-50 yrityksessä paikan päällä tekemässä haastatte- luita. Muuttoliike on sellaista, että Etelä-Suomeen muuttavat eivät yleensä palaa takaisin, Halttunen sanoo. PÄÄOSIN ESR-rahalla Oulussa toteuttavaan rakennusalan DI-koulutuksen rahoitusehtoihin kuuluu, että hakija on kirjoilla Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikkiaan 30 henkilön muuntokoulutukseen on varattu 1,2 miljoonaa euroa, josta yritysrahoituksen osuus on 120 000 euroa. . Ei kukaan osannut odottaa näin voimakasta ja nopeaa muutosta, Nokialta työttömiksi jääneille järjestettyä Nokia Bridge -ohjelmaa Oulussa kevääseen saakka vetänyt Timo Mukari sanoo. Ensimmäisessä aallossa Nokialta työttömiksi jääneiden eropaketit saattavat alkaa olla jo syöty, samoin irtisanottujen perustamien start -up -yritysten tuet. Onneksi eri toimijoiden välillä on toimiva keskusteluyhteys, jotta asiaan pystyttiin reagoimaan tarpeeksi aikaisin. Halttunen teki myös laajan selvityksen Business Oulun toimeksiannosta Oulun ict-alan näkymistä juuri ennen kuin suurem- Muuntokoulutusta tarvitaan muun muassa ict-alalta työttömiksi jääneiden insinöörien työllistämiseksi. Muuntokoulutus on tehokas tapa siksikin, että koulutettua työvoimaa saa kohtuullisen nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin. Rakennusalan muuntokoulutus DI-tasolle kestää kaksi vuotta, mikä on suhteellisen lyhyt aika keskimääräisen koulutusajan mittapuulla. Esimerkiksi yliopisto-opinnot aloittavaa voi odotella työelämään noin viiden vuoden kuluttua, eikä ammattikorkeakoulustakaan ehdi töihin paljoa nopeammin. RAKENNUSALAA uhkaava insinöö- ripula huomattiin Oulun seudulla ajoissa, koska muun muassa kaupungin elinkeinoliikelaitos Business Oulu, kauppakamari ja oppilaitokset ovat olleet aktiivisessa vuorovaikutuksessa.
SDP:n katsotaan aika isolta osin joutuneen kokoomuksen apupuolueeksi ja pienen ihmisen asia on unohtunut, mikä aikaan saa sitten työntöä keskustaan ja perussuomalaisiin, Pajunen toteaa. YLEN HAASTATTELEMA SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen uskoo hallituksen budjettiriihen vero- ja työllisyyspäätösten nostavan puolueen kannatusta. . Kyllä jokainen mies osaa panna lapsen alulleen, mutta harvasta on kunnon isäksi, joku paalutti kovin rehvakkaasti. Muistin, kuinka lohduttomalta minusta silloin tuntui. Ihan jokainenko osaa panna alulleen? Heikki Kärki Keskisuomalaisessa Toistahan se oli ennen. Kuva: Jari Laukkanen KESKUSTAN kansanedustaja, edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen odottaa maan hallitukselta kommenttia EU-alueen pankkialan yhteisen kriisirahaston perustamiseen. EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Michel Barnier ehdotti kansalliset rahastot syrjäyttävää yhteistä kriisirahastoa pari viikkoa sitten. . 5 2.8.2013 Pekkarinen tyrmää esityksen pankkien yhteisvastuusta PAULIINA POHJALA HELSINKI Mauri Pekkarinen. Se tarkoittaisi sitä, että suomalaispankkienkin asiakkaat ja omistajat joutuisivat vissillä osuudella maksamaan esimerkiksi suuriin vaikeuksiin joutuneen espanjalaisen pankin kriisin ratkaisuja. Euromaiden yhteisesti rakentaman pankkiunion on sanottu nähin saakka koostuvan kolmesta osasta, pankkivalvonnasta, kriisien ratkaisumekanismista ja talletussuojamallista. . Kesäkuusta SDP me- HALLITUSPUOLUEITA kannattaa nyt 58 prosenttia vastanneista. Oppositiossa keskustan ja perussuomalaisten yhteiskannatus on 40,8 prosenttia ja eduskunnan ulkopuolella olevien muiden puolueiden kannatus on 1,2 prosenttia. TUTKIMUSJOHTAJA Jari Pajunen Taloustutkimuksesta arvioi Ylelle, että hallitusvastuu painaa demareita. . Kun me saadaan näytettyä, mitä ne konkreettiset toimet budjettiriihessä on, niin toivottavasti tämä 40 prosentin joukko, joka ei tällä hetkellä osaa sanoa, mitä mieltä on, pystyy muodostamaan kantansa. Tällaista uutta yhteisvastuun järjestelyä ei voi mitenkään hyväksyä, Pekkarinen sanoo. Yle: Keskusta vahvisti asemaansa suosituimpana SUOMENMAA HELSINKI YLE UUTISTEN heinäkuun mittauksessa keskustaa kannatti 22,8 prosenttia kansasta. Keskusta on vahvistanut asemaansa suosituimpana puolueena. Kesäkuusta keskustan kannatus nousi 1,3 prosenttiyksikköä, ja tammikuusta alkanutta lähes yhtämittaista nousua keskustalle on kertynyt jo 5,7 prosenttiyksikköä. netti kannatustaan 0,5 prosenttiyksikköä, ja tänä vuonna kannatuspudotusta on tullut 3,1 prosenttiyksikköä. KOKOOMUSTA sai heinäkuussa 18,8 prosentin kannatuksen. Kokoomus lisäsi kannatustaan kesäkuusta 0,4 prosenttiyksikköä. Pääministeripuolue katkaisi samalla koko alkuvuoden jatkuneen alamäen, jonka aikana sen suosio on pudonnut noin kolme prosenttiyksikköä. EDUSKUNTAVAALIEN tulokseen PERUSSUOMALAISTEN kannatus verrattuna keskustan suosio on noussut peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Keskustan etumatka toiseksi suosituimpaan eli kokoomukseen on nyt neljä prosenttiyksikköä. näyttää vakiintuneen noin 18 prosentin tuntumaan (kannatus nyt tasan 18 prosenttia), joka on lähes viime eduskuntavaalien suuren jytkyn (19,1 prosenttia) tasolla. Vihreille mitattiin 8,4, vasemmistoliitolle 7,2, RKP:lle 4,4 ja kristillisdemokraateille 3,6 prosentin kannatus. TOISEN päähallituspuolueen SDP:n syöksykierre näyttää vain pahenevan. SDP:n suosio putosi ennätysalhaisiin lukemiin 15,6 prosenttiin. Heinäkuussa mitatut 15,6 prosentin lukemat ovat puolueen kaikkien aikojen heikoimmat kannatusluvut. Minun arvioni on, että siellä on aika paljon meidän kannatusta, Paananen toivoo. . Paljon pitempi, parempi ja lämpimämpi kuin nyt. Pekka Pajala Kainuun Sanomissa Suomessa alkoholinkäyttöä on vuosisatoja säädellyt vahva kieltopolitiikka ja valtion viinamonopoli. Kun viinaa kerran saadaan, niin juodaan pullo rehvakkaasti pohjaan asti. Mirja Niemitalo Kalevassa TALOUSTUTKIMUS haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 2 420 henkilöä. Ruokakulttuuri on yhtä kahtiajakautunutta kuin nuoriso, jonka enemmistöllä menee loistavasti ja vähemmistöllä kehnosti. Suomen hallitus ei ole kommentoinut esitystä. Kommenttia siltä nyt kuitenkin on syytä odottaa. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva Tervetuloa loputon työelämä ja kutistuva eläke! Taakka eläkkeiden maksusta on siirtynyt nuoremmille sukupolville, koska vanhemmat eivät ole kantaneet vastuutaan niin paljon kuin olisi ollut tarpeen. Anniina Keso Maaseudun Tulevaisuudessa. Nuoruuden kesinä aurinko paistoi aina ja se kesäloma oli pitkä. Tähän saakka Suomen hallitus on vakuuttanut, että toisen euromaan pankkien asiakkaiden ja omistajien ei tarvitse osallistua toisen maan pankkien sotkujen rahoittamiseen, Pekkarinen huomauttaa. lainat Muistan, kuinka viime kesänä kuuntelin tuntemattoman äijäporukan hörinää jyväskyläläisellä terassilla. . Kriisien ratkaisumalli on vasta suunnittelutyön alla. Sen huomaa jo lähimarketissa: sinne on ilmaantunut thai-tuotteiden hylly, juustovalikoima mykistää ja luomunurkkauksesta on tullut paikallisen seurapiirin näyttäytymispaikka. Sitten on niitä, jotka penkovat vanhentuneiden leipien laatikkoa ja alennuseineksiä. Asta Leppä Turun Sanomissa Heinäkuussa mitatut 15,6 prosentin lukemat ovat puolueen kaikkien aikojen heikoimmat kannatusluvut
Sen verran täytyy uskaltaa pitää vapaata. Hän kertoo miehestä, joka oli yrittänyt tavoitella kansanedustajaa tieasioissa tuloksetta lomaaikaan ja soitti loppukesästä uudemman kerran. . Eduskunta on demokratian peruskivi. Kuvat: Jaakko Martikainen Lupsakka savolainen Markku Rossi ei pääse Kuopiossa torin poikki keskeytyksettä KUOPION torilla paistaa aurinko. Kansanedustaja Markku Rossi istahtaa toripöydän ääreen mukanaan rasiallinen tuoreita mansikoita. Ne kuuluvat Suonenjoelta kotoisin olevan miehen kesäsuosikkeihin. Pienet asiat ovat isoja kysymyksiä ihmisille. Olen päässyt käymään monessa parlamentissa. Halvalla saa, mutta ihmiset maksavat matkustamalla kauas palveluita hakemaan. Rossi arvioi meneillään olevan vaalikauden poliittisen päätöksenteon kannalta uransa surkeimmaksi.. Mikään pelastustoiminta ei onnistuisi, jos meillä ei olisi näin paljon toimivia järjestöjä, Rossi huomauttaa. Hän kiittää niin metsästysseurojen ja hirviporukoiden kuin marttojenkin panosta kansalaiskasvatuksessa. . Samoille, joista ovat itse aiemmin leikanneet. . . Lieneekö syynä myös tämän kansanedustajan helposti lähestyttävä olemus? Torilla kolmannessa polvessa vihanneksia ja marjoja myyvä Ritva Myllynen muistaa Rossin ajalta, jolloin tämä oli vielä toimittajana paikallisradiossa. EEVA KÄRKKÄINEN KUOPIO . Moni ei pääse kotiinsa, jos sähkölukot eivät virtakatkoksen aikaan toimi. Suomessa eduskunnalla on niin hyvät pohjat ja juuret, että se kestää pientä nitinää, Rossi sanoo. Hänen mielestään kansanedustajien tehtävä on olla kansalaisten turvana. . Saalis oli aivan huima, Rossi hehkuttaa. Rossi ei kuitenkaan tunnista. Ikäihmiset eivät pysy mukana muutoksessa. Hän muistuttaa, että kansanedustajan työ itsessään on tärkeä tehtävä. . Mies sanoi, että eipähän tämä meidän tie ole täältä mihinkään karannut, Rossi nauraa. ARJEN ASIAT kiinnostavat Rossia. . Nämä ovat asioita, joita yhteiskunnan pitää miettiä. KRIISEIHIN varautumisessa avainasemassa ovat Rossin mukaan myös kansalaisjärjestöt, jotka opettavat esimerkiksi ensiapu- ja ruoanlaittotaitoja. . Teknologia myös tekee meidät haavoittuvaksi. Tänä kesänä lomaa kertyy viitisen viikkoa. . Kuopiossa ei pääse torin poikki ilman, että joku tulee kertomaan huoliaan. VALTAKUNNALLINEN JULKISUUS ja korkeat asemat puolueessa eivät ole olleet viidettä kauttaan eduskunnassa istuvan Rossin tavoitelistalla. Hän kuuluu niihin kansanedustajiin, joiden kasvot harva huomaa kotimaakunnan ulkopuolella. Termiä ?rivikansanedustaja? RUNSAAT YHTEYDENOTOT on helppo uskoa. Siinä käy kuitenkin kuin automarkettien kanssa. Mansikoiden lisäksi myös muut marjat maistuvat. . Pompottelu ja turhanpäiväisillä asioilla juokseminen turhauttaa. Rossi kehuu, että netti on auttanut monessa asiassa mutta varoittaa luottamasta teknologiaan liikaa. . Olen ollut itsekin töissä radiossa, niin siitä tuli juttua, Myllynen muistelee. Kaupungin läpi kävellessä hyväntuulinen ja puhelias Rossi tervehtii vastaantulijoita ja pysähtyy jututtamaan puistossa ahertavia vihertyöntekijöitä. AINA ei Rossikaan ole tavoitettavissa. Se on ryhditöntä, Rossi tuomitsee. Myöskään kuntauudistuksessa kaavailtu kolmen kunnan PohjoisSavo ei ilahduta. . Tämän kesän kohokohta oli se, kun olin Lapissa hillasoilla parin viikon ajan. Näkeehän sen siitäkin, miten ihmiset ottavat yhteyttä. Jos tulee välillä turpiin, niin ei hätkähdetä, hän kuvaa asennetta. 6 2.8.2013 Markku Rossi pitää sinnikkäästä suomalaisesta kansanluonteesta. Verottaja pysykööt niin kaukana kuin pippuri kasvaa näistä kansalaisjärjestöistä, jotka tekevät vapaaehtois- ja talkootyötä. HALLITUKSEN toiminta ei saa Rossilta kiitosta. Hän ihmettelee ministereitä, jotka kiertävät maakunnissa vaatimassa rahaa oman hallinnonalansa hankkeille
Jyrki Katainen on hyvä tyyppi, mutta ote puuttuu. 7 2.8.2013 lyhyesti Tiet kuntoon satokaudeksi KANSANEDUSTAJA Markku Rossin mielestä teiden kunnossapidossa täytyy huomioida elinkeinoelämän tarpeet. Hän ehdottaa, että perustienpitoa pitäisi ajatella vuositasolla. . Tuplalevyllä äänessä ovat vierailevina muusikkoina esimerkiksi Jussi Raittinen, Kari Vepsä ja Pekka Myllykoski. Albumilla Alatalo myös duetoi Yölintu-yhtyeen solistin Simo Silmun kanssa kappaleen Jippijai-Jou. päivänä kantritrilogiansa päättävän albumin nimeltä Kantri III. Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva Tiskillä myytävän ruuan tiedot jäävät helposti pimentoon PAULIINA POHJALA HELSINKI Torilla kolmannessa polvessa vihanneksia ja marjoja myyvä Ritva Myllynen muistaa kansanedustaja Markku Rossin vuosien takaa. KULUTTAJAT haluavat tietää tiskiltä ostettavan ruuan päiväysmerkinnät, alkuperämaat ja ainesosat, mutta eivät ole valmiita maksamaan tiedoista. Kuluttajat toivovatkin, että elintarvikkeiden tiedot merkitään myyntipaikan välittömässä läheisyydessä olevaan tauluun tai esitteeseen. Tiedot ilmevät maa- ja metsätalousministeriön TNS Gallup Oy:ltä tilaamasta kyselystä, johon haastateltiin 1050 henkilöä. Pakattujen ruokien osalta elintarviketiedot tulevat EUlainsäädännön myötä pakollisiksi joulukuussa 2014. Tiskillä myytävien tuotteiden tietojen antamisesta täytyy sen sijaan päättää kansallisesti. Ministeriössä pohditaan parhaillaan, miten erilaiset vaatimukset olisivat käytännössä mahdollisia toteuttaa, minkälaista hallinnollista taakkaa ja kustannuksia vaatimuksista aiheutuu sekä miten vaatimusten noudattamista olisi mahdollista valvoa. Tiskillä myytävien ruokien tietojen antamiseen liittyy ministeriön mukaan monenlaisia haasteita, sillä elintarvikkeiden myyntipaikat ja niiden toimintavat ovat erilaisia. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintatavat voivat olla hyvin toisenlaiset kuin suurilla toimijoilla tai ketjuilla. Pienet asiat ovat isoja kysymyksiä ihmisille. Pompottelu ja turhanpäiväisillä asioilla juokseminen turhauttaa. . Esimerkiksi marjanviljelyalueilla asetetaan tärkeysjärjestyksessä ykköseksi teiden kunto satokaudella. Matti Eskon kanssa Alatalo on puolestaan levyttänyt Kantri III:lle kappaleen nimeltä Itkukännit, joka on omistettu vuonna 2010 kuolleelle Kari Tapiolle. Alatalon levytrilogian aiemmat osat Kantri I ja Kantri II on julkaistu vuosina 2001 ja 2008. 1970-luvulla muusikon uransa aloittanut Alatalo on hiljattain tehnyt kappaleen myös kansanedustajakollegalleen Teuvo Hakkaraiselle (ps.). Siellä kulkee puuta, maitoa, mökkeilijöitä, marjastajia ja polttoainetoimituksia. Kuluttajat toivovat, että elintarvikkeiden tiedot olisivat näkyvillä. Suomi-laivasta on potkuri irti ja se ajelehtii aallon harjalta toiselle. Markku Rossi ihmettelee ministereitä, jotka kiertävät maakunnissa vaatimassa rahaa oman hallinnonalansa hankkeille. Samoille, joista ovat itse aiemmin leikanneet. KESKUSTALLA on Rossin mielestä mahdollisuus tarttua suomalaisen yhteiskunnan kaikkia tasoja vaivaavaan ajelehtimiseen. Hän uskoo, että Juha Sipilän yksinkertainen viesti vetoaa ihmisiin: tästäkin selvitään. . Tulevaisuus oli järkimittareilla katsottuna ihan mahdottomuus. Mansikat eivät kestä täristystä. LÄHTÖKOHTANA täytyy Rossin mukaan pitää sitä, että tiemäärärahat riittävät koko vuodelle. . Silti he pärjäsivät niihin olosuhteisiin nähden. Vaikeina aikoina tarvitaan Rossin mielestä sinnikästä suomalaista kansanluonnetta. . Erityisesti peruskunnostus tapahtuisi kuitenkin elinkeinoelämän kannalta sopivaan aikaan. Hän aikoo itse olla aktiivinen asian suhteen ja kutsua syksyllä koolle ely-keskuksen, marjanviljelijäyhdistykset ja muut sopivat tahot. HALLITUSTA Rossi arvostelee määrärahaleikkauksista. . Varsinkin yksityisteiden kunnossapidosta on leikattu, kehyksissä niitä on laskettu 21 miljoonasta viiteen miljoonaan euroon. Hän muistuttaa, että valtion tukemissa yksityisteissä ei ole kyse lomailuteistä. . Jos tulee välillä turpiin niin ei hätkähdetä, vaan lähdetään nousemaan siitä, Rossi kuvaa asennetta. Mikko Alatalon levy julkaistaan syyskuussa. Kuva: Maria Seppälä Mikko Alatalo päättää kantritrilogian MIKKO ALATALO julkaisee syyskuun 13. Olen monta kertaa miettinyt, että mitähän nuo meidän veteraanit miettivät rintamalla joka aamu. Maalla ei ole kipparia. Hakkaraisen debyyttisingle Huurteiset hulinat julkaistaan lokakuussa.
Kaikkiaan mesimarjaa viljellään Suomessa kaupallisesti noin viidellä hehtaarilla. Useimmiten mesimarja ei tuota tarpeeksi suurta satoa, jotta viljely olisi kaupallisesti kannattavaa. Se on onnistunut pysymään arvoituksellisena ja villinä kasvina. Vanhempi väki muistaa mesimarjoja olleen aikoinaan paljon nykyistä enemmän. Aika ei ole kullannut muistoja, sillä yhtenä syynä mesimarjan harvinaistumiseen pidetään voimaperäistä maataloutta, joka on hävittänyt sen otollisimpia kasvupaikkoja. Luonnonvarainen mesimarja viihtyy hyvin kosteilla ja puoliavoimilla niityillä sekä ojanpientareilla. Lähteet: Talouselämä 16.3.2013, Itä-Suomen yliopisto (www.uef.fi), www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi, Tuunattu Kalakukko ? maa- ja elintarviketalouden verkkojulkaisu 2011. Liköörinvalmistaja löysi 4H-kerholaisista mesimarjan keruuverkoston MARJATUOTTEISIIN erikoistunut kuopiolainen alkoholiyritys Lignell & Piispanen huomasi jo takavuosina, että mesimarjan saatavuus on kynnyskysymys perinteikkään menestystuotteen eli mesimarjaliköörin valmistamisessa. . Ehkä noin neljännes mesimarjatuotteistamme menee vientiin. Kilon noukkiminen pientareilta ja viljelyksiltäkin on siis kovan työn takana. Myös marjakokoa pyritään kasvattamaan aromin kärsimättä. VILJELTYÄ satoa saadaan Suomessa vain muutamia tuhansia kiloja vuodessa. Lisäksi hankkeessa pyritään löytämään ratkaisuja kasvatuksen ongelmiin, joita ovat muun muassa liian kosteuden aiheuttamat kasvitaudit. Hankkeen tavoitteena on sadon kasvattamisen lisäksi helpottaa ja nopeuttaa sen keräämistä. Yksi mesimarja painaa noin 0,8 grammaa, joten kiloon niitä mahtuu arviolta 1200 kappaletta. Kyseessä on avaus uudenlaiseen mesimarjatutkimukseen, tutkija Harri Kokko kommentoi ItäSuomen yliopiston tiedotteessa. NYT tutkimuksen puitteissa on päästy käytännön töihin. Nykyisellään luonnonsatoa saadaan enimmäkseen Oulun seudulta, sillä mesimarjalle otolliset kasvupaikat ovat vähentyneet. Mesimarjaa saadaan kerättyä luonnosta vähemmän kuin sillä on kysyntää. Ennakkotietojen mukaan sato on ollut ihan hyvä, Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Harri Nylund sanoo. Mesimarjan saatavuus on aina ongelma, sillä sadot voivat heitellä paljon eri vuosien välillä. . Lisäksi osa on epäsuoraa vientiä, eli täältä ostettua mesimarjatuotetta viedään rajojen yli, Nylund kertoo. Mesimarja tunnetaan gastronomisesti valistuneissa piireissä ympäri maailman. . Se oli 1980-luvun puolivälin tienoilla, kun mietimme mesimarjojen hankintatyön tehostamista ja aloitimme yhteistyön Oulun 4H-piirin kanssa, kertoo Lignell & Piispasen entinen toimitusjohtaja ja ny- kyinen erityisasiantuntija Hemmo Rossi. Pohjoisen 4H-kerholaiset ovat sen jälkeen muodostaneet tärkeän mesimarjojen keruuverkoston Lignell & Piispaselle. Tänä vuonna Lignell & Piispasen ja 4Hpiirin yhdessä järjestämä Mainio Mesimarja -keruukilpailu on tuonut jälleen pientareiden rubiineja pakasteeseen. . Kynnyskysymys mesimarjan amppe- Mesimarja (rubus arcticus) sai jopa kasvitieteilijä Carl Von Linnén puhkeamaan ylistykseen kirjassaan Flora Lapponica. 8 2.8.2013 Maukkaista pientareiden rubiineista on aina pulaa Mesimarjan viljelyssä saattaa olla läpilyönti käsillä SAMI KORKALA OULU PUOLUKKA- JA MUSTIKKAPAIKOISTA voi vaihtaa tietoa noin vain kes- kustelun lomassa. Muiden luonnonmarjojen keräämiseen on pitänyt tuoda poimijoita ulkomailta. Sen viljelyä on yritetty jo kymmeniä vuosia, mutta laihoin tuloksin. jos marjaa sattuu jäämään liköörinvalmistuksesta. . Ainakin tällä hetkellä näyttää erittäin lupaavalta, sillä kukintoja on tullut mukavasti, Kokko kertoo. Ensi kesän sato näyttää suuntaa sille, onnistuuko mesimarjan viljely vihdoin tarpeeksi tehokkaasti. Hankkeessa testataan kasvihuo- neviljelyn lisäksi vesi-, ja tunneliviljelyä. Kulttuurirahaston tuki menee pääasiassa kenttäkokeisiin. Aromiltaan ainutlaatuinen marja käy luonnossa yhä harvinaisemmaksi. Myös mesimarjan kerääjäjoukko pienenee vuosi vuodelta, Nylund huolehtii. Lignell & Piispanen käyttää mesimarjaa myös hilloon . Harvinaista herkkua siis. ITÄ-SUOMEN yliopiston kasvibiotekniikan tutkimusryhmä on seitsemän vuoden aikana hankkinut useissa tutkimushankkeissa kokemusta mesimarjan jalostuksesta ja viljelymenetelmien kehityksestä. Samalla Pohjois-Savoon on synnytetty tiivis mesimarjanviljelyn yhteistyö- ja koulutusverkosto, jonka avulla saatetaan selvittää mesimarjan viljelyn mysteerit. Yliopisto sai keväällä Suomen Kulttuurirahastolta suurimman tieteen apurahan (120 000 euroa) hankkeelle, joka pyrkii tekemään mesimarjasta taloudellisesti kannattavan viljelykasvin. . Pohjoismaiden ulkopuolella mesimarja ei ole yleisesti kovinkaan tunnettu, joten se rajoittaa kysyntää.. Ja kyllä marjastaja hyvän lakkapaikankin saattaa paljastaa, jos on itse ehtinyt kaapia tarvittavat ämpärilliset. Mutta mesimarjapaikat! Älä kysy, älä kerro. Mesimarjan harvinaisuus ja hieno aromi tekevät marjasta niin halutun, että sitä ostetaan ulkomaita myöten kovaan hintaan. Mesimarja tuottaa satoa pääasiassa vain Suomessa ja täälläkin enimmäkseen Kaakkois-Suomesta Ouluun ulottuvalla vyöhykkeellä. Kuva: Paula Åström li- ja torniviljelyssä on sadon saaminen niin suureksi, jotta viljely olisi kaupallisesti kannattavaa. Mesimarjoja on istutettu monessa erässä tutkimista varten. Viljelyä varten kehitetyissä katetuissa viljelytorneissa saattaa kukkia nyt mesimarjan kaupallinen tulevaisuus.
Hän ei ottanut kantaa mediaspekulaatioihin, joiden mukaan kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen saattaisi olla halukas lähtemään EU-komissaariksi ensi syksynä. Virkkunen muistutti, että Katainen päättää itse omasta tulevaisuudestaan, eikä päätöksellä ole tällä hetkellä mikään kiire. . Itse suunnittelisin uutta strategiaa, millä Suomen romahtava talous saataisiin kuntoon. TORSTAINA Ylen aamu-tv:ssä haastateltu hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) katsoo hallituksen seisovan yhä yhdessä rintamassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa. Virkkusen mukaan hallituksen rivit eivät rakoile, vaikka hallituspuolue vihreät on arvostellut soteuudistusta kovin sanoin. Vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto ja vihreiden kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Outi AlankoKahiluoto kirjoittivat maanantain Helsingin Sanomien mielipideosastolla, että hallituksen pitää pysäyttää sote-uudistus, myöntää virheet ja korjata ne ajoissa. Virkkunen torjuu vihreiden kritiikin. . Se on tarpeetonta pelaamista. Olen osallistunut lukuisiin kesätapahtumiin eri puolilla Suomea eikä niissä hallituspelejä pelata. Mutta taivaalla on epätoivon merkkejä, kun hallitusrivit rakoilevat näin pahasti, Ovaska sanoo. Ovaskan mielestä hallituksen sote-sotku on mieletöntä ajanhukkaa. . Jos hallitus epäonnistuu, se voi tarttua puhemies Eero Heinäluoman (Ilkka 30.7.) heittämään ajatukseen kesävaaleista. Heinäluoma pohdiskeli, että kaikki vaalit voitaisiin pitää kesällä. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä lähes kaksi vuotta aikaa, joten hallituspelien pelaaminen on ennenaikaista puuhaa. Pienetkin puoluekannatusten muutokset gallupeissa innostavat joskus mediaa tekemään pitkälle meneviä tulkintoja. En ollenkaan usko, että hallitus kaatuisi tähän. Yhdessä tekemällä on saatu aikaan monia hienoja kesätapahtumia. 9 2.8.2013 Ennenaikaisia hallituspelejä Sote-uudistus näyttää kaatuvan kokoomuksen ylimielisyyteen, Jouni Ovaska toteaa. Kuva: Jaakko Martikainen Ovaska: Hallituspuolueiden irtiotot vakava viesti SUOMENMAA OULU KESKUSTAN puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska arvostelee kovin sanoin pääministeripuolue kokoomusta. Ovaskan mukaan vihreiden kriittiset kannanotot sote-uudistusta kohtaan kertovat hallituksen eripuraisuudesta. . Nauttikaamme loppukesän päivistä! Anneli Jäätteenmäki europarlamentaarikko. Sadat ihmiset saavat yhdessä tekemisestä virtaa syksyn ja talven varalle. Suomen kesä on lyhyt, mutta ainutlaatuinen. Hallitus on hyvin yhtenäinen näissä tavoitteissaan, ministeri sanoi Ylelle. Kukaan ei tiedä, millaista jälkeä tästä seuraa. VIRKKUSEN mukaan vihreät on ollut vahvasti mukana valmistelussa, ja puolue oli mukana sopimassa uudistuksen jatkolinjauksista muutama kuukausi sitten. . Porissa, Ilmajoella, Juankoskella, Karstulassa, Miehikkälässä, Lapualla, Lappajärvellä, Vimpelissä, Vähässäkyrössä, Seinäjoella ja Helsingissä. On ollut mukava havaita, että vielä elää talkooperinnekin Suomen kesässä. Ilman muuta oppositio on tervetullut mukaan tekemään uudistusta, jos he ovat sitoutuneet näihin samoihin tavoitteisiin kuin hallituspuolueet. VIRKKUNEN kommentoi Ylen aamu-tv:ssä myös kokoomuksen kannatusta, joka on painunut alimmilleen vuosikausiin. Virkkunen kiisti puolueen olevan kriisissä. Aika vaikea on tuolta pohjalta yhteistyötä rakentaa. Kokoomus ei peräänny, vaan puskee uhkarohkeasti eteenpäin. Kukaan ei tiedä, millaista jälkeä tästä seuraa. Gallupeja tulee ja menee ja kaksi vuotta on politiikassa pitkä aika. Valtapolitiikan näkökulmasta ymmärrän hyvin, ettei oppositiota haluta mukaan Suomen uudistamiseen. Historian suurin uudistus näyttää kaatuvan yhden puolueen, kokoomuksen ylimielisyyteen. . Se on todella vaikea ja vaativa työ, mutta hallitus on kokonaisuudessaan sitoutunut siihen, että tämä on suomalaisten kannalta äärettömän tärkeä uudistus, Virkkunen vakuutti. Hänen mukaansa myös oppositio on koko ajan osallistunut uudistustyöhön rakentavalla kritiikillään. . Yhteisiä näkemyksiä löytyy varmasti, mutta ministerinsalkkujen jako tässä vaiheessa ei ole viisasta. Kesän kuumuudessakin on syytä pitää pää kylmänä. Kesällähän ihmiset liikkuvat paljon, ovat yleensä iloisempia kuin pimeinä vuodenaikoina ja näin kesävaalit voisivat Heinäluoman mielestä olla kulloisenkin hallituspuolueen etu. Tuo voidaan panna puhemiehen toiveajattelun piikkiin. Oman kokemukseni mukaan kesällä hallitus saa ihan yhtä reipasta kritiikkiä kuin talvella. Huumoria kyllä voi olla kesäkritiikissä enemmän ja puhe soljuu usein rennosti, kuten olen tänä kesänä havainnut mm. Ihmiset ovat huolissaan työstä ja toimeentulosta, tavallisista arjen asioista. VASTUUNALAISTEN poliitikkojen pitäisikin keskittyä Suomen asioiden hoitamiseen. Hän toivotti opposition tervetulleeksi sosiaali- ja terveysuudistuksen valmisteluun, kunhan noudatetaan hallituksen reseptiä. Kun ministeri vaatii, että opposition tulee sitoutua hallituksen tavoitteisiin, kuulostaa se erittäin ylimieliseltä puheelta. Hallituksen äänettömäksi yhtiömieheksi oppositio ei tietenkään lähde. LÄHIKUUKAUDET ovat paitsi suomalaisen talouspolitiikan myös Kataisen hallituksen etsikkoaikaa. Uskon, että Jyrki Katainen on kyllä halukas jatkamaan kokoomuksen puheenjohtajana edelleen. KUN KESÄ on yleensä hiljaista aikaa poliittisella rintamalla, eräät ovat innostuneet muodostamaan jo uutta hallitusta. Paljon voi tapahtua. Oppositiossa keskustan ja perussuomalaisten kannattaa tietenkin harrastaa yhteistyötä niin paljon kuin mahdollista asiapohjalta. Talous- ja työllisyysnäkymät synkkenevät ja ongelmat kasaantuvat hallituksen pöydälle. Ministereitä haastateltiin aamulla niin radiossa kuin televisiossa. Kovin hyvää hallituksen tulevaisuudelle ei lupaa kuntaministeri Henna Virkkusen haastattelu. Pääministeri Jyrki Kataisen asema ei ole kadehdittava. Katainen palasi eilen lomalta töihin, kuten ilmeisesti moni muukin ministeri Yleisradion eilisaamun ohjelmista päätellen
Myös työparista on apua. Rikosylikonstaapeli Sanna Rentola pitää erityisen raskaina tapauksia, joissa epäily jää selvittämättä. . Jos pienen lapsen äiti tai isä istuu vieressä, lapselle on kummallista, ettei vanhempi vastaa. Itä-Uudenmaan poliisin rikosylikonstaapeli Sanna Rentola kertoo, että lapsi voi myös yrittää säästää vanhempiansa. . Joskus jos lapsi on hyvin jän- nittynyt, ei ensimmäisellä kerralla edes yritetä päästä aiheeseen. Joskus on hyväksyttävä, ettei lapsi kerro epäilystä yhtään mitään. Lähde: Poliisiammattikorkeakoulun oppikirja Rikostutkinta lapsiin kohdistuvissa väkivaltaja seksuaalirikoksissa (toim. Näin poliisi saattaa vahingossa tulla johdatelleeksi lasta, joka on joutunut rikoksen uhriksi. Ainoastaan perheen vanhinta lasta aiotaan pyytää oikeuteen, sillä hän on ehtinyt täyttää 15 vuotta. Videokuulemisessa poliisin sijaan lasta voi haastatella myös asiantuntija, kuten psykologi. LAPSELLE pitäisi kertoa lapsen ikään sopivalla tavalla kuulemi- Rikosylikonstaapeli Sanna Rentola kertoo, että kuulusteluhuoneessa on mahdollisimman vähän virikkeitä, jotta lapset jaksavat keskittyä. Nämä rikokset herättävät kaikista rikoksista eniten tunteita. Lapsen on helpompi kertoa, kun hänen ei tarvitse vilkuilla, missä vaiheessa äitiä alkaa itkettää. Teinien taas voi olla vaikea kertoa esimerkiksi alkoholin käytöstä vanhemman ollessa vieressä. Vanhemmat voivat seurata kuulemista televisiosta toisesta huoneesta tai myöhemmin videolta. Hyvin ujoa lasta kuullaan mah- dollisuuksien mukaan useamman kerran. . Jos lapsen kykyjä kertoa ei huomioida, saattaa asioita jäädä pimentoon tai suurin osa kertomuksesta voi tulla haastattelijan suusta, kertoo oikeuspsykologi Julia Korkman. Usein lapsen kertoma on ainut saatavissa oleva näyttö. Korkmanin mukaan kuuleminen voi olla lapselle epämiellyttävä kokemus, jos haastattelija ei osaa tehtäväänsä. Noora Ellonen). Selvittämättömät jutut jäävät vaivaamaan TÄYDENNYSKOULUTETTUJEN poliisien ei haluta keskittyvän pelkkiin lapsiin kohdistuviin rikoksiin. Ne voivat jäädä vaivaamaan, Rentola sanoo. Lisäksi esitutkinta on työläämpää kuin aikuisten välisissä rikoksissa. . Tätä edellyttää uusi laki. Alle 15-vuotiaan lausunto tulee oikeudessa yleensä videolta, joka on nauhoitettu esitutkinnan kuulemisesta. Esimerkiksi Ulvilan murhajutun tulevassa oikeudenkäynnissä kuullaan lasten kertomuksia tallenteina. Alle 10-vuotiaalle voi havainnollista valehtelua konkreettisella esimerkillä: ?Jos sanoisin sinulle, että minulla on punaiset sukat, onko se sinun mielestä totta vai ei?? Korkmanin mukaan lasta pyritään kuulemaan ilman vanhempaa. . Kun lapseen kohdistuu jonkinlainen rikos, se on ihmiselle kuin ihmiselle raskasta. Tällöin poliisi tietää ainakin tekevänsä oman työnsä mahdollisimman hyvin. Samalla tehdään paljon viranomaisyhteistyötä. 10 2.8.2013 Väärin kysytty: Oliko miehellä parta vai ei? Poliisin on kuultava lasta taiten tai tapahtumista voidaan saada väärä kuva PAULA ROPPONEN/STT HELSINKI POLIISI kysyy lapselta, oliko miehellä parta vai ei. Seassa pitää olla juttuja, joissa yksi viikko lisää tutkinta-aikaa ei ole katastrofi. Kaikki pitäisi tehdä nopeasti ja perusteellisesti, sillä ainut saatavissa oleva näyttö on usein lapsen kertomus. Heitä ei ole ollut käytettävissä kaikissa tilanteissa, mutta tämä on hyvää vauhtia korjaantumaan päin, Himberg sanoo. Ensi vuoden alusta tutkinta pitää pyrkiä antamaan perehtyneelle tutkijalle. Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin Kimmo Himbergin mukaan koulutettuja poliiseja on vielä liian vähän. . Yksi tutkija sanoi, että perustappo siellä välissä on keventävä, Rentola sanoo.. Pahimmillaan vääränlainen kysymys kuulemisessa johtaa väärille jäljille rikosepäilyn selvittelyssä. . Lapsi vastaa aikuisen mieliksi kyllä, vaikka ei tiedä vastausta. Esimerkiksi lapselle voi joutua hankkimaan edunvalvojan. . Lapsi voi esimerkiksi ajatella, että on poliisiasemalla, koska on tehnyt jotain väärin. Korkman on ollut mukana kirjoittamassa aiheesta kirjaa. Usein lapsen kertoma on ainut saatavissa oleva näyttö. LASTEN kuulemiseen täydennyskoulutettuja tutkijoita ja tutkinnanjohtajia on nyt muutamia kymmeniä. Syynä on niiden kuormittavuus. . Lisäksi ne ovat hankalasti tutkittavissa ja aika usein päättyvät siihen, ettei juttu etene ollenkaan, kertoo oikeuspsykologi Julia Korkman. Korkmanin mukaan psyykkiseltä kuormittavuudelta suojaa se, jos poliisilla on kykyä tutkia juttua. Asiaan mennään vasta, kun lapsi on saatu juttelemaan jostain ihan muusta, kuten vaikka kesälomaretkestä. Kuva: Timo Jaakonaho/Lehtikuva sen säännöistä
Ainoastaan etelärannikolla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa oli hieman tavanomaista lämpimämpää. Maan eteläosassa keskilämpötila oli runsas 17 astetta, pohjoisimmassa Lapissa vajaat 13 astetta. Hellepäiviä oli koko maassa yhteensä 17. Kaukonen kuitenkin kertoi huhti-kesäkuun osavuosituloksen julkistamistilaisuudessa torstaina, että tietoa on tulossa seuraavan neljännesvuosituloksen julkistamisen yhteydessä loka-marraskuun vaihteessa. Sanomalla on jo menossa 60 miljoonan euron säästöohjelma, joka ei Kaukosen mukaan selvästikään riitä. HUHTI-KESÄKUUN tuloksesta selviää, että vaikeimmassa asemassa ovat sanoma- ja aikakauslehdet, joita rassaa ilmoitusmyynnin romahtaminen 20 prosentilla. Kokonaisuudessaan Sanoman tulos ennen veroja putosi 26 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 80 miljoonasta eurosta ja liikevaihto 591 miljoonaan 646 miljoonasta eurosta. Toistaiseksi Sanoman johto ei hiisku mitään siitä, tarkoittaako konsernin taloudellisen profiilin muuttuminen sitä, että yhtiö myisi tai lakkauttaisi lehtiään tai irtautuisi kokonaan jostakin osasta kuluttajamedioistaan. Arvonmääritysten muuttumi- nen Sanoman tilanteessa ei voi tarkoittaa muuta kuin että yhtiö joutuu tekemään alaskirjauksen eli pienentämään liiketoimintojensa arvoa. Talousjohtaja Kim Ignatius myönsi, että alaskirjausten mahdollisuus on olemassa. Huhti-kesäkuun tuloksen perusteella Hollannin liiketoiminnot ovat todennäköisin järjestelyjen kohde, mutta Suomikaan ei ole turvassa. Muun muassa Helsingin Sanomia julkaisevan News-yksikön tulos tosin pysyi ennallaan ilmoitusmyynnin laskusta huolimatta. PARI valopilkkua Sanoman tuloksessa kuitenkin on. Oppimateriaalit ovat nyt selkeä tukijalka konsernille. Neuvotteluja silmällä pitäen järjestö kertoo odottavansa keskusjärjestöiltä ratkaisua eläkevakuutusmaksuista viimeistään syyskuussa. Teknologiateollisuuden mukaan eri toimialoilla tarvitaan uudistuksia taloustilanteen vuoksi. . Tämän vuoden tammi-huhtikuussa alan liikevaihto oli kuusi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuus arvioi, että yritysten liikevaihto on syksylläkin alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Työnantajajärjestön mukaan yleisiin korotuksiin ei ole varaa. Sanoman johto panttaa säästösuunnitelmiaan ANTTI AUTIO, PAULIINA PIETILÄ/STT HELSINKI ANALYYTIKKO Teemu Vainio Pareto Securitiesista uskoo, että vaikeuksiin joutuneesta mediakonserni Sanomasta voi kadota isoja osioita. . Kuukauden ylin lämpötila mitattiin Utsjoen Kevolla 28. Yhdellä pisteellä on rekisteröity erittäin runsas esiintymä. Kukintojen kasvuun järvillä on vaikuttanut todennäköisesti vesien pintalämpötilojen nousu sekä tuulten heikkeneminen. Järvien esiintymät vastaavat pitkänajan keskimääräistä sinilevätilannetta. Saaristomereltä, itäiseltä Suomenlahdelta ja Perämeren rannikolta on muutamia sinilevähavaintoja.. Tämä kuvastaa sitä, että johdolle on tullut yllätyksenä, miten huonoksi tilanne on mennyt. Tulosvaroituksen yhteydessä Sanoma ei ilmoittanut uudelleenjärjestelyjen aikataulua. Suurten järvien vedenkorkeudet laskevat entisestään. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Vammaistutkimuksen professori aloitti SUOMEN ensimmäinen vammaistutkimuksen professori on astunut virkaansa. Määrä on sama kuin pitkänaikavälin keskiarvo. Vedet viilenivät välillä mutta Jaakon päivästä lämpenivät taas. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vesistöjen pinnat ovat monin paikoin matalalla. Tietoa tarvitaan myös poliittisen päätöksenteon tueksi. Professuuri on perustettu Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan vammaisjärjestöjen tuella. Järvien sinileväkukinnot runsastuneet Sanoman tulos romahti ja toimintoja järjestellään uudelleen. Suurimmassa osassa paikkoja sinilevää on ollut vähän. Järvivesien lämpötilat ovat myös tavanomaiset. Merillä havainnot ovat edelleen vähäisiä. heinäkuuta. Sademäärät jäivät tavallisesta ja salamoita oli kolmanneksen normaalia vähemmän. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vesistöjen pinnat ovat monin paikoin matalalla. Kasvatustieteen tohtori Simo Vehmas aloitti pestissä tiistaina Helsingin yliopistossa. Vammaistutkimusta on Suomessa kaivattu, sillä käsitykset esimerkiksi vammaisten työllistymisestä ja sosiaaliturvasta ovat olleet puutteellisia. 11 2.8.2013 lyhyesti Teknologiateollisuus valmistautuu alakohtaisiin neuvotteluihin TEKNOLOGIATEOLLISUUS valmistautuu yhä alakohtaisiin työehtosopimusneuvotteluihin elosyyskuussa. Vehmas nimesi vammaisten työllistymisen tutkimuksen keskeiseksi haasteeksi. Vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan Suomessa yli puoli miljoonaa. Tutkimuksella halutaan tukea vammaisten tasa-arvoa. Liikevoittoa kertyi yli kolmannes oppimateriaaliyksikön liikevaihdosta. Heillä on pöydällä aika isoja asioita, hän kysyy. Sanoman leikkausten kohteita on arvuuteltu monilla tahoilla sen jälkeen, kun yhtiö antoi viikko sitten tulosvaroituksen ja kertoi suunnittelevansa uudelleenjärjestelyjä kuluttajamedioissa. Toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukosen mukaan muutokset koskevat sekä mediatuotteiden ja -palvelujen valikoimaa että kulurakennetta. Arvuuttelua on aiheuttanut mystisenä pidetty muotoilu, että ?uudelleenjärjestely muuttaa Sanoman taloudellista profiilia ja voi vaikuttaa arvonmäärityksiin?. Koukeroinen kielenkäyttö heijastelee Vainion mielestä Sanoman ahdinkoa. . Tuotanto on painunut uudestaan vuoden 2009 tasolle. Missä ovat ydinliiketoiminnat, ja mistä ollaan valmiita luopumaan. Keskitetty ja liittokohtainen eivät ole keskenään vaihtopareja, koska uudistaminen tapahtuu joka tapauksessa liittokohtaisissa sopimuksissa. Keskitetyssä sovitaan korkeintaan palkkatasosta, sanoo teknologiateollisuuden toimitus- johtaja Jorma Turunen. Alan suhdannekatsauksen mukaan teknologiateollisuus on menettänyt markkinaosuuksia, ja tuotannon elpyminen on haihtunut. Yksikkö tuo karkeasti kuudesosan Sanoman liikevaihdosta. Kaukonen vahvisti, että oppimateriaaliyksikkö pysyy Sanomalla eikä ole uudelleenjärjestelyjen kohteena. Toinen valopilkku on Ilta-Sanomat, jossa mainosmyynnin kasvu netissä ylitti jo menetykset printissä. Heinäkuu taipui viileäksi HEINÄKUU oli alle asteen tavanomaista viileämpi, kertoi Ilmatieteen laitos torstaina. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva JÄRVIEN sinileväkukinnot ovat runsastuneet hieman, kertoi Suomen ympäristökeskus torstaina. Kuluneen viikon aikana sinilevää on tavattu noin 50 valtakunnallisella havaintopaikalla. Vehmaksen mukaan vammaisten ihmisten sosiaalisen osallistumisen esteet johtuvat usein yhteiskunnallisista järjestelyistä ja ihmisten asenteista. Suurten järvien vedenkorkeudet laskevat entisestään elokuussa. Heinäkuun alkaessa pintaveden lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia koko maassa
Siellä on muun muassa monenlaisia aittoja, luontinavetta, keittokota, savupirtti, vinttikaivo, ruotusotamiehen torppa, vinttikaivo, riihi, paja ja savusauna. Kaikki on asianmukaisesti entisöity ja sisustettu ajan tyyliä jäljitellen. Pääasiassa museo liittyy 1800-luvun ja sitä varhempaan talonpoikaiselämään, mutta siellä on mausteita myös muilta vuosikymmeniltä ja esimerkiksi pappien, apteekkareiden ja lääkäreiden herraskaisemmasta elämäntyylistä. MUSEOALUE on lähtenyt rakentumaan paikalla jo vuodesta 1859 sijainneen viljamakasiinin ympärille. Se yllättää kävijänsä yleensä positiivisesti. . Raudat tehtiin heidän muistojumalanpalvelukseensa, museonhoitaja Majava kertoo. MAJAVAN mukaan Pudasjärven kotiseutumuseo on yksi Suomen parhaista. Museonkin pitää uudistua, Majava sanoo. Kokoelmaan kuuluu monia ainutlaatuisia esineitä, joita ei muualla ole säästynyt. Niemelän talon salissa on esimerkiksi harvinainen, renessanssityylinen papinsänky. Haluamme pitää paikan miellyttävänä ja siistinä, jotta vierailijoiden on mukava tutustua museoon, Majava mainitsee. Aittoja on Pudasjärven kotiseutumuseon pihapiirissä moneen tarkoitukseen. Renessanssityylinen papinsänky on yksi museon harvinaisuuksista. Marjanpoimuri ei ole paljon muuttunut vuosisatojen varrella. Häpeäpenkki oli ennen kirkoissa yhtä varmasti kuin alttaripöytäkin.. Vastaavia rakennuksia ja esineitä ei monissa paikoissa ole, Majava kertoo. ALKUPERÄINEN viljamakasiini toimii edelleen esinemuseona, johon on viiteen huoneeseen ja vinttiin lajiteltu aihepiireittäin monipuolista esineistöä. Pudasjärven kotiseutumuseon poikkeuksellisen laajaan esineistöön kuuluu yli 8 000 esinettä, joista vanhimmat ovat peräisin kivikaudelta. Kaikki eivät suinkaan mahdu kerralla kaiken kansan nähtäville, vaan osa on varastoitu. Tarkoitus on, että yhdestä viljamakasiinin huoneesta muodostetaan tila vaihtuvalle näyttelylle. . Esineitä huolletaan ja korjataan. . Erilaisia tekstiileitä ja asusteita on nähtävillä myös poikkeuksellisen paljon. Viljamakasiinin kirkko-osastolla on niinikään monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkkinä mainittakoon vuodelta 1666 peräisin olevat ehtoollisleivän paistinraudat. Niihin liittyy traaginen tarina kirkkoherra Palmannuksen perheestä, joka hukkui Pudasjärveen kirkkomatkallaan. . 12 2.8.2013 Metsäkämpältä savupirtille Pudasjärven kotiseutumuseo on lajissaan yksi Suomen parhaista. MERI ALARANTA-SAUKKO PUDASJÄRVI AIVAN kirkon ja hautausmaan vieressä sijaitseva Pudasjärven kotiseutumuseoalue on kokemisen arvoinen paikka. Ajatuksella ja asiantuntemuksella rakennettu kokonaisuus maalaa vierailijan eteen autenttisen kuvan menneestä maaseutuelämästä. Pihapiirissä on parikymmentä erillistä rakennusta. Tämä on laajentunut pikkuhiljaa vuosikymmenten varrella, museonhoitaja Pauliina Majava kertoo. Parhaillaan pihapiiriin rakennetaan tupaa, joka on tarkoitus sisustaa 1950-luvun henkeen. Se sopii hyvin sillä hieman erillään maalaistalon pihapiiristä on metsämuseo, johon kuuluu 1950-luvun savottakämppä toimistoineen. . Meillä on runsaasti sen ajan esineistöä, jonka haluamme saada näytteille ja jonka uskomme kiinnostavan ihmisiä, Majava kertoo. Savotta- ja uittomuseot ovat olennainen osa pudasjärvistä omaleimaisuutta, sillä perheet ovat saaneet elantonsa pitkälle juuri puusta. Miehet olivat talvet savotoilla ja kesät uitossa. Sen perustivat 1960-luvulla Hilma ja Reino Räisänen. . Moni on hämmästellyt, miten laaja ja hyvin hoidettu kokonaisuus täällä on. Kokoelman eteen tehdään jatkuvasti työtä. Iijokea pitkin puut uitettiin mereen. . Näyttelyä on tähänkin saakka jatkuvasti muutettu, mutta erillinen tila avaa siihen uusia mahdollisuuksia
Tietysti näin on, sillä joka paikassa on käytetty samoja esineitä. Se vaatii vain tekijöitä. Muutamalla tuhannella eurolla vuodessa se onnistuisi. Se tappaisi koko yhteisdollisuuksia esimerkiksi koulujen kanssa kuntakulttuuriin, Saressalo toteaa. toteutettavassa yhteistyössä.. Pahimmillaan museo on auki heinäkuussa sunnuntaisin kello 13?14, Saressalo karrikoi. Hän pahoittelee, ettei kunnissa tajuta, miten vähällä rahalla koululaisia voisi palkata museovahdeiksi. . Niitä käytetään esimerkaan. Koulutuksen suunnittelu alkaa syk. Museoammattilaiset usein naureskelevat, että kaikissa on samat esineet. Hirveä uhka koihmisten työtä, Saressalo sanoo. tiseututyöllekin on, jos valtiovalta alkaa veHän näkee kuitenkin tulevaisuuden mahrottaa talkootyötä. Julkista rahoitusta niiden toimintaan kohdentuu vain vähän, alle euro asukasta kohden. Yksi ongelma on aukipitäminen, joka tapahtuu yleensä vapaaehtoisvoimin. . Kotiseututyö ei valitettavasti ole nuokiksi kylätaloina, joissa järjestetään erilaisia tilaisuuksia. risotyötä, vaan juuriaan katsovien aikuisten . Näin saadaan uutta sukupolvea mualaa on laajennettu. 13 2.8.2013 Niemelän savupirtti henkii sunnuntairauhaa. Tietokone sylissä syntynyt sukupolsyllä. vi voisi innostua esineistä ja tarinoista, jos Vastaavasta on jo kokemusta, sillä arkisniitä tarjoillessa hyödynnettäisiin esimetolaitoksen kanssa koulutettiin aikaisemriksi digitaalista, kolmiulotteista kuvaa, Saressalo visio. min 200 kotiseutuarkisto-osaajaa hyvin tuPaikoitellen kotiseutumuseoiden toimiloksin. . Jostakin syystä se vain tuntuu olevan hirveän ongelmallista. Joillakin paikkakunnilla museoita on jopa lakkautettu ylläpitovaikeuksien vuoksi. PAIKALLISMUSEOT kaipaavat raportin mukaan myös tukea ja osaamista kokoelmatyöhön. Museotyöryhmä ehdottaakin museoosaajien koulutusprojektia, jossa yhdes- Kruunausraudalla merkittiin viljamitat. sä maakuntamuseoiden kanssa koulutettaisiin museotyöstä kiinnostunutta väkeä. Paikallismuseoihin on talletettu kansallisomaisuuttamme, josta tulee pitää huoli, Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo sanoo. Saressalon mukaan paikallismuseot ovat tärkeitä, sillä ne kertovat yhden paikkakunnan taustasta. Esineisiin liittyy oman seudun ja sen sukujen tarinoita, joita voidaan kertoa aina uusille sukupolville. . Kuvat: Paula Åström Paikallismuseo-osaajille suunnitellaan koulutusta MERI ALARANTA-SAUKKO OULU SUOMESSA on yli tuhat paikallismuseota. Niistä noin 730 on kuntien, yhdistysten ja säätiöiden omistuksessa ja ne ylläpitävät 865 museokohdetta. . Joka paikassa on kuitenkin omat tarinansa, Saressalo huomauttaa. SARESSALO oli jäsenenä opetusministeriön työryhmässä, joka julkisti viime vuonna paikallismuseoita ja niiden kehittämistä koskevan raportin Rakkaudesta kulttuuriperintöön. Työryhmä toteutti kyselyn, josta selvisi paikallismuseoiden haasteellinen tilanne
Hän ei täsmentänyt, milloin hän olisi napannut monnin. Myös Lukashenkon kalatarinaa epäiltiin keksityksi. Hänen uskottiin kertoneen kalasaaliistaan, jotta hän voisi korostaa Pripet-joen puhtautta. Valko-Venäjän ja Ukrainan läpi virtaava joki saastui pahasti Tshernobylin ydinonnettomuuden vuoksi vuonna 1986. EGYPTILÄISEN naisasia-aktivistin Sally Zohneyn kuvaus naisten seksuaalisesta häirinnästä maassa on synkkä. . Valtio ei välitä siitä eikä ihmisiä kouluteta kohtaamaan asiaa, hän kertoi STT:lle puhelimitse. Hän kuvailee Kairon Tahririn aukion protesteja viime lokakuussa, jolloin hän näki juoksevia ja itkeviä naisia. Naisten seksuaalista häirintää tapahtuu päivittäin. Häirintä hyväksytään hiljaisesti, mikä on johtanut sen lisääntymiseen. ei pelkkinä uhreina. . Häirintä hyväksytään hiljaisesti, mikä on johtanut sen lisääntymiseen. Seksuaalinen väkivalta on helppo keino vaientaa yhteiskuntaa kritisoivat naiset. Hän kertoo vuoden 2005 protesteista, joissa joukko egyptiläisiä nousi entistä presidenttiä Hosni Mubarakia vastaan. Koko arabi-identiteetti on nyt keskustelussa, ja sen myötä myös naisten asema, Korpiola sanoo. Zohneyn mukaan naisten nostaminen valtaan vaatisi asennekasvatusta yhteiskunnalta ja mahdollisia naiskiintiöitä. Hän itse taistelee aktiivisesti naisten puolesta, sillä hän on Uprising of Arab Women -liikkeen perustajajäseniä. 14 lyhyesti 2.8.2013 Seksuaalinen häirintä pelottaa naiset Kairon protesteista SANNA RAITA-AHO/STT KAIRO-HELSINKI Kreml väitti preidentti Putinin napanneen peräti 21-kiloisen hauen Siperiassa. Hänen väitettiin yrittäneen raiskausta newyorkilaisessa hotellissa toukokuussa 2011. Hänet kuitenkin vapautettiin syytteistä. Protesteissa tapahtuva naisten ahdistelu on vain jäävuoren huippu. Se on pysyvä ongelma. Kuva: AFP Photo/Lehtikuva Lukashenko päihitti Putinin kalasaaliin VALKO-VENÄJÄN presidentti Aleksander Lukashenko on haastanut Venäjän presidentti Vladimir Putinin kalasaaliin. Lukashenko kertoi keskiviikkona napanneensa 57-kiloisen monnin Pripet-joesta. Liikkeen tarkoituksena on edistää naisten asemaa Lähi-idässä ja nostaa esille naisten kokemaa väkivaltaa. Hän kertoo, että liike halusi tuoda naisten ongelmien lisäksi heitä positiivisesti esiin . Kuva: Mahmoud Khaled/Lehtikuva. kourintaa, joukkoraiskauksia. Strauss-Kahn tunnusti poliittisen uransa olevan ohi KANSAINVÄLISEN VALUUTTARAHASTON (IMF) entinen johtaja Dominique Strauss-Kahn sanoi Venäläisen TVkanavan haastattelussa, että hänen poliittinen uransa on ohi. Strauss-Kahn aikoo työskennellä jatkossa taloudellisena neuvonantajana Venäjällä, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Strauss-Kahn on joutumassa oikeuteen yhdessä 12 muun henkilön kanssa syytettynä törkeästä parituksesta. Syytteet liittyvät seksijuhliin, joita järjestettiin Carltonhotellissa Lillen kaupungissa Ranskassa. Väitettä on epäilty kalajutuksi. Onkin vaikea ennustaa, miten naisten asema kehittyy. . He eivät näy lehtien sivuilla, mutta he ovat valmiita muuttamaan maata. Se on brutaalia ja organisoitua väkivaltaa . Strauss-Kahn on kiistänyt syyllisyytensä. Strauss-Kahn joutui eroamaan IMF:n johdosta toisen seksiskandaalin vuoksi. Kun naisia häiritään, se johtaa siihen, että he eivät uskalla tulla protesteihin. KORPIOLAN mukaan häirintä on osa laajempaa keskustelua siitä, missä naisen paikka Egyptissä on: julkisessa tilassa vai kotona. Hosni Mubarakin vastaisissa mielenosoituksissa naiset osallistuivat protesteihin miesten mukana, mutta heidät jätettiin ulos politiikan pöydistä Mohamed Mursin hallituksessa. Kun häirinnästä puhuttiin, ihmiset kysyivät, miksi naiset ylipäätään olivat menneet protestoimaan. Naisia on syyllistetty häirinnästä julkisessa keskustelusta myös Mursia vastustavissa protesteissa. . Moni ei halua uskoa, että Egyptissä tapahtuu tällaista. HÄIRINTÄ liittyy myös poliittiseen epävarmuuteen ja Egyptin turvallisuustilanteen heikentymiseen vallankumousten myötä, arvioi Arabikevät-kirjan kirjoittaja, Lähiidän asiantuntija Lilly Korpiola. Seksuaalinen väkivalta on yksi tapa purkaa aggressioita. Zohneyn mukaan häirintä on paitsi organisoitujen miesjoukkojen rikollista toimintaa, myös poliittista väkivaltaa. kourintaa, joukkoraiskauksia, Zohney sanoo. Hänen mukaansa protesteissa tapahtuva naisten ahdistelu on vain jäävuoren huippu. . Mukana oli myös ryhmä naisia, joita turvallisuusjoukot ahdistelivat. Naiset kertoivat, että heitä oli ahdisteltu aukiolla. Naisten häirintä Egyptin mielenosoituksissa on noussut otsikoihin viime aikoina. Uutiskanava al-Jazeeran mukaan pelkästään syrjäytetyn presidentin Mohamed Mursin vastaisissa protesteissa raportoitiin yli 100 häirintätapausta heinäkuun alussa. . Se on brutaalia ja organisoitua väkivaltaa . Elimme diktatuurissa, jossa Mubarakia ei uskallettu vielä vastustaa isoin protestein. Kun naiset kertoivat tapahtumista julkisuuteen, mielipide kääntyi naisia syyllistäväksi. . Kalasaalis olisi lähes kolme kertaa isompi kuin presidentti Putinin viime viikolla nappaama hauki. Kreml väitti perjantaina Putinin napanneen peräti 21-kiloisen hauen Siperiassa. Putinin väitettä epäiltiin laajalti kalajutuksi esimerkiksi blogeissa. Lukashenko kertoi kalasaaliistaan hallituskokouksessa. Haluamme näyttää, että Lähi-idässä on aktiivisia naisia: poliitikkoja, asianajajia ja lääkäreitä
40 prosenttia vähävaraisista työntekijöistä käyttää tämän mahdollisuuden, mutta 60 prosenttia alistuu kohtaloonsa ja lopettaa taistelun joko heti tai muutamien epäonnis- Hallituspäälehti Rossiskaja gazetan kyselyyn osallistuneista 72 prosenttia vastasi elämänlaatunsa huonontuneen. Ja silloin, he luulevat, koko maailma on heidän taskussaan. Parhaassa tapauksessa nämä rahat voi ansaita helposti etenkin suurissa kaupungissa. kertoo siitä, että tähän velkakierteeseen halukkaasti syöksyvien määrä kasvaa koko ajan. Ennen kaikkea se kertoo siitä, että kansalaisilla on pienet tulot, eikä heillä ole säästöjä. Todistan tämän numeroilla: yli puolet työtä tekevistä kansalaisista ansaitsee kuukaudessa 15 000 ruplaa eli 350 euroa. puolitoistakertaiseksi vuoden aikana . Tällaiset henkilöt katsovat paremmaksi pysyä kaukana politiikasta. Sosiologian tutkijat väittävät, että vain kaksi sadasta vähävaraisesta kansalaisesta osallistuu poliittiseen elämään. Heidän hallussaan on 31 prosenttia venäläisten varallisuudesta. Pelkästään niin sanottuja palkkapäivän lainoja on otettu vuoden aikana viisi miljardia ruplaa (125 miljoona euroa). Näin huolimatta siitä, että kyseiset lainat kasvavat päivässä 1,5? 2 prosenttia korkoa, eli korvaus kuukaudeksi otetusta summasta kasvaa puolta suuremmaksi. Tämän uuden koronkiskonnan muodon nopea kasvu . Epäilen. ja ostaa kalliita tavaroita (jääkaappeja, pesukoneita, televisioita, kännyköitä ja jopa käytettyjä autoja). Velkojen maksua varten hän lainaa rahaa koronkiskurilta tai sukulaisilta ja uppoutuu velkakierteeseen yhä syvemmin ja syvemmin. VÄHÄVARAISET haaveilevat ansaitsevansa 20 000 ruplaa eli 500 euroa kuussa yhtä perheen jäsentä kohden. moskovalaiset ja pietarilaiset vastasivat 80 000?100 000 ruplaa eli 2 000? 2 500 euroa. Siperialaisille ja muiden provinssikaupunkien asukkaille riittäisi 40 000?50 000 ruplaa eli 1 000?1 500 euroa. Maaseudun asukkaille riittäisi 10 000?15 000 ruplaa eli 250?300 euroa yhtä perheenjäsentä kohden. Muistutan, että minipalkka Venäjällä on 5 000 eli 8?10 kertaa vähemmän kuin kansa haluaisi. VALERI MITENJOV. Työ on tietysti raskasta, mutta siinä voi ansaita hyvin . Kuva: Valeri Mitenjov tuneiden yritysten jälkeen. Sosiologian tutkijoiden mukaan näiden pessimistien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Jopa ne, jotka yrittävät riistäytyä köyhyyden otteesta, käyttävät siihen vain kerta-ansioita (ylitöitä, työtä eri paikoissa, rahan lainaamista). 25 prosenttia eli ne, joilla on tontit, turvaavat perheensä toimeentulon maan antimilla. Vain viisi prosenttia käyttää tärkeimmän mahdollisuutensa eli hankkii uuden ammatin tai ammatillisen jatkokoulutuksen. Muut katsovat televisiota ja moittivat virkamiehiä. Kysymykseen ?mitä te tulette tekemään, jos kansan keskuudessa ilmenee levottomuuksia?, he vastaavat ?emme mitään?. JA LOPUKSI. Ja heillähän on aikaa: vähävaraisten keski-ikä on 41 vuotta. Monien mielestä uuden ammatin tai jatkokoulutuksen hankkiminen on turhaa rahan ja ajan hukkaa, koska taloustilanne on sama kaikilla aloilla. Tämä on virheellinen käsitys. Esimerkiksi Moskovassa on suuri työvoimapula metron rakentamisessa. 15 2.8.2013 Eriarvoisuus ajaa Venäjän kansaa velkakierteeseen Kymmenen prosenttia kansasta viettää kissanpäiviä VENÄLÄISET ottavat yhä aktiivisesti rahaa lainaksi. Työläisammatit eivät yleensä ole pääkaupungissa kunniassa, vaikka ansiot ylittävät tuhat euroa. SOSIOLOGIAN tutkimuslaitoksen Vähävaraisista perheistä tulevat nuoret ovat aggressiivisempia. . Olemme nähneet protestimielialan kasvavan nuorison keskuudessa, akateemikko Gorshkov kertoo. johtajan Mihail Gorshkovin mukaan 71 prosenttia köyhyysrajalla olevista vähävaraisista työntekijöistä ei osoita pyrkimystä muuttaa elämäänsä omaehtoisesti. He luottavat hallitukseen ja ennen kaikkea presidenttiin. Putin muka tuo heille hyvän palkan ja asunnon (39 prosenttia vähävaraisista asuu asuntoloissa ja yhteisasunnoissa). Voisivatko nämä ihmiset alkaa mellakoida. usein muutamia yhdellä kertaa . Hallituspäälehti Rossiskaja gazeta tiedusteli lukijakunnan mielipidettä kysymykseen ?onko elämänlaatunne parantunut vai huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana?. He ovat 17-kertaisesti rikkaampia kuin vähävaraiset kansalaiset, joita on 25 prosenttia venäläisistä. Venäjällä ompelija tai lääkäri ansaitsee kuukaudessa 3,1 kertaa vähemmän (15 000 ruplaa) kuin pankin virkailija (55 800 ruplaa). Katsoessaan rikkaiden ja etenkin kaupunkilaisten rahan tuhlausta vähävarainen yrittää tehdä kaikkensa kohottaakseen omaa sosiaalista statustaan. Hän ottaa pankkilainoja . 25 prosentilla työntekijöistä palkka jää 10 000 ruplan eli 250 euron alle. Jos jotakin sattuu, nämä ihmiset voivat ilman pankkien ja sukulaisten apua kerätä kasaan enintään 25 000 ruplaa eli 600 euroa. VAIN KYMMENEN prosenttia kansasta viettää kissanpäiviä. jopa 1 500?2 000 euroa kuussa. ?Ei tule työntekijöitä?, kaupun- ginjohtaja valittaa. 72 prosenttia kyselyyn osallistuneista vastasi elämänlaatunsa huonontuneen. Kysymykseen ?mikä summa riittäisi teille kuukaudeksi normaalielämää varten
Kun venäläiset olivat jo poistumassa aukiolta, Anna-Liisa nousi kontalleen ja alkoi itkeä. Venäläiset palasivat ja iskivät pistimillä sekä Anna-Liisaa että Mirjaa. Lopulta heidän luunsa löydettiin. kohtalosta ei saatu mitään tietoa. KUOLLEET haudattiin kolme viikkoa myöhemmin. Lakela katsoi äitinsä kanssa yhdentoista arkun laskemista maan uumeniin, mutta kipeintä teki se, ettei vainajien joukossa ollut Valtteria eikä Eliisi-siskoa, joka nukkui iskun aikaan isoisänsä talossa. Valtteri ja Eliisi olivat kadonneet. Juokseminen kävi kurkkuun ja äidillä tuli niska kipeäksi, kun hän katsoi koko ajan taakse, ettei kukaan seuraa meitä, Lakela muistelee. Pakenijat selvisivät, mutta suurimmalle osalle kyläläisistä ei käynyt yhtä hyvin. 16-vuotias Valtteri jäi vangiksi. Toisella puolen järveä sijaitsevassa kylässä partisaanit kokosivat naiset ja pikkulapset kasaan ja lähtivät kuljettamaan heitä neljän kilometrin päähän metsäaukiolle. Lähtiessä talot sytytettiin palamaan. Mirja oli huutanut äitiä, mutta äiti ei vastannut. Ymmärsin Mirjasta sen pelon ja kauhun, mitä hän oli kokenut, kun hän oli ensin ollut äidin kainalossa ja äiti oli lyyhistynyt siihen ja sitten Mirja oli joutunut yksin selviämään eteenpäin. Lakelan isosisko Eliisi ja isoveli Valtteri ehtivät olla kadoksissa yli 60 vuotta. Mutta koskaan asiasta ei äidin kanssa puhuttu, ei kertakaikkisen koskaan. Luotan aina, että huomenna on parempi päivä, vaikka ihminen ei tunnu koskaan viisastuvan, Lakela sanoo pitkän tauon perään. Iskun tapahtumat tulevat aina Sirkka Lakelan mieleen, kun hän käy lapsuusmaisemissaan. Tässä Lakela seisoo vanhan hevostallin paikalla, josta hän pakeni partisaaneja lantaluukun kautta takana häämöttävään metsään. Kuvat: Emma Taipale. Siitä Mirja oli arvannut, että äiti oli kuollut, Lakela sanoo. FAKTA Iskuja tehtiin useisiin siviilikohteisiin Neuvostoliiton partisaanit iskivät jatkosodan aikana noin 30 suomalaiskylään. Iskuja tehtiin vain pieniin, syrjäisiin siviilikohteisiin. Iskuissa kuoli yhteensä arviolta 150?170 suomalaista. Tuhoisin isku tehtiin Sodankylän Lokkaan, jossa kuoli 21 henkilöä. Tutkija Veikko Erkkilän mukaan iskut täyttävät sotarikoksen määritelmän. . Myöskään Mirjan isän kohtalosta ei tiedetty mitään. . Muutamat kyläläiset onnistuivat piiloutumaan ja pelastuivat. Metsäaukiolle saavuttuaan partisaanit teloittivat yksitoista naista ja lasta. Myös kolmivuotiaan Maija-Liisan ja viisivuotiaan Valman sekä seitsemän kuukauden ikäisen Ritva-vauvan, jota tartuttiin jaloista ja lyötiin pää puuhun. Uhreja tiettävästi myös raiskattiin. Sodan ajateltiin olevan kaukana Seitajärveltä, mutta toisin kävi. Partisaanit hyökkäsivät Sirkka Lakelan kotikylään keskellä yötä. Partisaanit teloittivat ja raiskasivat yksitoista naista ja lasta tällä metsäaukealla, neljän kilometrin päässä kylästä. AUKIOLTA selvisi hengissä vain kahdeksanvuotias Mirja. . OLIN monta vuotta hyvin vihainen, Lakela sanoo nyt. Hänen kesäpaikkansa ikkunasta näkee Seitajärvelle, jonka vastarannalta Mirja ja muut vietiin metsäaukealle. Aivan kesäpaikan vieressä on vieläkin pystyssä kanto, jonka kohdalla Valtteria iskuyönä odoteltiin. . Kaikki olisi ollut helpompi kestää, jos Eliisi ja Valtteri olisivat olleet siinä ruumiskasassa, Lakela miettii. . Venäläiset huomasivat pakenijat ja ampuivat perään. Lakela ja kaksi veljestä juoksivat metsään ja jäivät erään kannon luokse odottamaan. Anna-Liisa kuoli, ja Mirjakin odotti kuolevansa, mutta kuolemaa ei tullut. Venäläisten lähdettyä Mirja konttasi vähän matkan päähän pieneen notkelmaan, ja painoi rättiä haavaa vasten. Siinä hän vietti yhdeksän tuntia ennen kuin suomalaiset sotilaat löysivät hänet. . Moni kyläläinen ei silti ole voinut ikinä antaa anteeksi ja ymmärrän senkin. Kaiken jälkeen Sirkka Lakela on antanut partisaaneille anteeksi. Surun kanssa on oppinut elämään. . Hän ei koskaan saanut tietää miten omien lasten kävi ja kaikki muutkin kuolleet olivat omia sukulaisia, Lakela pohtii. . Ihmettelen vieläkin, miten sellaisten kokemusten kanssa on jaksanut elää, Lakela huokaa. Kun sota päättyi, perhe odotti Eliisiä ja Valtteria vankien mukana takaisin kotiin. 16 2.8.2013 Tuska ei koskaan katoa Sirkka Lakela selvisi partisaani-iskusta, mutta menetti 15 sukulaistaan SAMULI VÄNTTILÄ SAVUKOSKI SE oli kesän ensimmäinen yö, jon- ka Sirkka Lakelan lapsuusperhe nukkui tallissa, kuten kesäisin oli tapana. Perheen isä oli poronmerkinnässä, mutta äiti, kolme veljestä ja kymmenenvuotias Sirkka vaipuivat uneen rankisen eli hyttyssuojan alle. Elettiin viimeistä sotakesää 1944. Uskon, ettei kukaan pääse tekojaan karkuun. . Se kaikki oli niin hirveän vaikea asia äidille. Ainoa keino selvitä järjettömästä surusta oli olla hiljaa. . Järven toiselta puolen nousi savua, kuului ampumista ja huutoa. Hetken perästä äiti tuli kannon luokse. Olin valtavan helpottunut. Laitoin luut lasten arkkuihin. Ajattelin pitkään, etteivät vasemmistolaisetkaan voi olla ihmisiä, kun he ajattelevat Neuvostoliitosta hyvää, Lakela kertoo. . Sodan ajateltiin kuitenkin olevan kaukana viiden talon kokoisesta Seitajärven kylästä. Kolmen aikaan yöllä Lakela heräsi laukausten ääniin. Pakenijat odottelivat vanhinta veljestä, Valtteria, mutta häntä ei kuulunut. Muiden oli jatkettava pakoa. SEITAJÄRVEN kylään keskellä Savukosken tietöntä korpea oli hyökännyt Neuvostoliiton partisaaniosasto. Lakela juoksi äitinsä ja kahden veljensä kanssa kahdentoista kilometrin päässä sijaitsevaan Värriön kylään, jossa oli kenttävartio. . Halusin kostaa, silmä silmästä. En hyväksy kostamista, mutta ymmärrän niitä, jotka siihen turvautuvat. Kaikki piti käydä omassa päässä läpi. He eivät tulleet. Viranomaisten kautta tehtiin vuosikymmenten aikana useita selvityspyyntöjä, mutta sisarusten LOPULTA vuonna 2006 Eliisin ja Valtterin luut löytyivät. Surun kanssa on oppinut elämään. . Valtterin pääkallo oli vielä täysin ehjä. Silitin sitä, ja se oli ihanan sileä. Pitkä surutyö sai tärkeän päätöksensä, mutta tuska ei koskaan häviä mielestä. . Hätä ja pelko oli hirveä. Ulkoa kuului huutoja ja koirien kiivasta haukuntaa. Äiti hiippaili kurkistamaan oven raosta pihalle ja näki, että venäläinen katsoo sisään perheen kotitaloon. . Partisaanit olivat teloittaneet heidät muutama päivä iskujen jälkeen. Lakela oli perheestään ainoa, joka oli luiden löytyessä vielä elossa. . Se viha on niin voimakas. Kaiken jälkeen hän on kuitenkin antanut partisaaneille anteeksi. Olimme usein leikkineet ampumisleikkiä, että kaadumme maahan ennen kuin pamahtaa. Mirja oli tehnyt aukiolla niin ja tekeytynyt kuolleeksi, Lakela sanoo. Mirjan sisko Anna-Liisa haavoittui aluksi jalkaan. Äiti oli kontallaan lattialla. Muistan vieläkin, kuinka äiti sanoi, että ryssä, Lakela kertoo. Äiti aukaisi lantaluukun, pukkasi lapset ulos ja käski juosta. Eliisillä ei varmasti ole ollut helppoa olla vankina sellaisessa miesporukassa, kun tietää, mitä partisaanit naisille tekivät. Sanojen jälkeen tulee pitkä hiljaisuus, jota ei ole tarvetta rikkoa. Vain kello tikittää aikaa. . Olen monesti ajatellut, miten äiti jaksoi
2.8.2013 17
Samalla syntyy sitä sosiaalista pääomaa, joka ei näy taseessa, mutta on korvaamattoman arvokasta meille jokaiselle. Ihmisten yksilöllisyyttä tulee kunnioittaa, mutta vain yhteisönsä jäsenenä. Haluaisin täydentää hänen näkemyksiään muutamalla huomiolla ja kommentilla. Yleensä ihmiset ilmoittavat olevansa onnellisia silloin, kun puhuvat omassa vaikutuspiirissään olevista asioista, esimerkiksi mahdollisuudesta kontrolloida työtään. Yksilön itsensä suorittama työn määrittely tai johtaminen ei välttämättä ole organisaation tavoitteiden kannalta tehokkain menettely, ja siksi organisaatiot ovat kehittäneet uusia ja entistä hienovaraisempia tapoja kontrolloida jäsentensä työskentelyä. Parhaimmillaan hyvän johtamisen työpaikassa voi joskus olla kiirettä ja ruuhkaa, mutta kun työntekijä voi itse ohjata ja suunnitella työtään ja ennen kaikkea saa tunnustusta siitä, viihtyy hän työssään. voisi olla mukana ainakin Oulusta lähdettäessä sekä Hesaan saavuttaessa. KAIKKINE mutkineen vajaan 700 kilometrin maakuntapolkaisuun varattava aikaa ja evästä viikon verran. Nopeimmat polkijat/pikakiitäjät voisivat poiketa pääreitin lähikyliin viemään tervehdyksiä niiden kesätapahtumiin. Yllytän nyt Suomenmaan lukuisia lukijoita valmentautumaan pitkään polkai- suun sekä ehdottamaan tälle kelpo tempaukselle soveliainta nimeä. Malliksi muuan viritelmä: Pyörällä perille, Pyörillä pääsee, Pyörillä vähin päästöin, Tervettä menoa, Sipilän linjalla, Sipilän sisulla, Pirteyttä pyöräillen, Perille poljinvoimin, Suomi tutuks pyöräillen, Pyöräillen kuulet ja näät paremmin, Velosipeedillä veikeästi, Pyöräillen sammalet karisee... Mikko Kiio isojopoilija Tammerforssin kuppeelta. tällä palstalla) ansiokkaasti johtamisesta taitolajina. Tämä puolustaminen puolestaan liittyy pyrkimykseen ylläpitää henkilökohtaista vakautta ja etsiä perustaa tavalle toimia. Sosiaalinen pääoma on ihmisten välille syntyvää luottamusta, joka parhaimmillaan ilmenee sanattomana yhteisymmärryksenä niin työkaverien kesken kuin myös johdon ja johdettavien välillä. Johtamisen tulisi mahdollistaa tällaisen sosiaalisen pääoman syntyminen ja ihmisten välisten suhteiden kehittyminen kunnioittamalla heidän sosiaalista olemustaan ja kaipuuta yhteisöllisyyteen. JOHTAMISEN ei tule olla kurinalaisten menetelmien avulla tapahtuvaa ihmisten alistamista, vaan mahdollisuuksien rakentamista. On mahdollista johtaa organisaatiota inhimillisesti ja esimerkiksi tehokkuutta korostavan kulttuurikäsityksen mukaisesti ja kuitenkin olla kriittinen niitä kulttuurin piirteitä kohtaan, jotka tuottavat sosiaalisesti tarpeetonta ylivaltaa. On myönnettävä, että vaikka johtaminen yleensäkin perustuu sosiaaliseen hallitsemiseen, on johdettava siten, ettei yksilön osaamista tai vapautta tarpeettomasti rajoiteta. On keskusteltava avoimesti tavoitteista ja niihin liittyvästä hallitsemisesta. On myös annettava tunnustus tehdystä työstä ja arvostettava sitä strategista vaihtoa, jossa työntekijä luopuu osasta aikaansa työnantajansa tavoitteiden toteuttamiseksi. ?Johtajien tulisi osoittaa moraalista edelläkävijyyttä, ja heidän tulisi olla ensimmäisinä rakentamassa työyhteisöön keskinäistä luottamuksen tunnetta.. Hyvä johtaminen edellyttää jatkuvaa oman toiminnan reflektointia. Jokaisen johtajan on opittava ymmärtämään, mistä työyhteisön henkinen hyvinvointi koostuu ja mitä tarkoittaa kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Johtajien tulisi osoittaa moraalista edelläkävijyyttä, ja heidän tulisi olla ensimmäisinä rakentamassa työyhteisöön keskinäistä luottamuksen tunnetta. Ketään ei tulisi asettaa muiden yläpuolella, eikä ketään tulisi erottaa siitä sosiaalisesta kontekstista, jossa hän on kasvanut syntymästään saakka. OLEN VARMA, että mikäli suomalaisissa yksityisissä ja ennen kaikkea julkisissa organisaatioissa ryhdyttäisiin noudattamaan johtamismenettelyä, joka antaa tilaa johdettavien ammatilliselle osaamiselle, saataisiin osa pal- jon puhutusta kestävyysvajeesta supistettua. Kun tähän lisätään inhimillisen johtamisen kerrannaisvaikutukset sosiaalisen pääoman ja työssäviihtyvyyden kasvun myötä, voisimme vapaasti unohtaa puheet edessä olevasta eläkepommista tai kestävyysvajeesta. Organisaatioiden tehokkuus kasvaisi, johtajilla ja johdettavilla olisi intoa työskennellä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Jukka Ruopsa kauppatieteiden tohtori, johtaminen Siikajoki PS. Mielipiteet 18 Hyvä johtaminen ei ole alistamista ANNA-LEENA HEIKKILÄ kirjoitti (26.7. Yhteislähtö Oulun rautatieasemalta sunnuntaina 25. Reitit suunnattaisiin maan eri seuduille. Tapahtumiin sopii liittää Suomen Keskustan tuoretta sanomaa sekä kyselyaineistoa niin kaikelle kansalle kuin edushenkilöilleen. RETKELLÄ halki Suomen voitaisiin käsitellä ja kuljettaa kansalaisten kirjeitä, kuntien ja maakuntiemme ajankohtaisia asioita, viestejä kansamme päättäjille sekä niin koto- kuin ulkomaailmankin tiedottajille. Reittivarren keskustalaiset toimisivat paikallisina huolto- ja majoitusmestarei- na ynnä virkistävän mustikkamehun ojentajina. Voisivat myös mainosmielin tarjota pikku pussukat paikallista lähimuonaa ja -juomaa matkaeväiksi reippaille vaeltajille. OSALLISTUJAIN kuuluisi viimeistään 21. elokuuta ilmoittautua Suomen Keskustan Apollonkadun konttoriin, aikomansa reittiosuuden kertoen sekä esimerkiksi kolmenkympin kohtuullisen huoltokorvauksen sovitulle tilille maksaen. Jokin autofirma saattaisi maksutta järjestää/lainata huoltokuljetuksen osa- tai koko matkalle. Keuhkopulmastaan toivottavasti jo pian ja hyvin toipuva Juha S. Eiköhän me lopultakin voitaisi luopua termistä ?alainen?? Se muistuttaa kuningasvallan tai tsaarinajan termiä ?alamainen? ja tuo mieleen organisaation valtasuhteet. myös johtamiseen. Meillä on vahva taipumus ryhtyä ohjaamaan toimintojamme sen mukaan, mitkä tekijät parhaiten puolustavat tai vahvistavat identiteettiämme. Hyvä ilmapiiri ja mielihyvä säteilee laajemminkin koko työyhteisöön. YLEENSÄKÄÄN työn tekemistä ei tule nähdä negatiivisena, vastakkainasettelun ja tukahduttamisen ilmentymänä, vaan sellaisena osana elämää, jossa yksilö voi toteuttaa itseään monella tavalla. Työnsä avulla yksilö voi hyödyntää ja edelleen kehittää kertynyttä tietoa ja osaamista. Hän voi osallistua työpaikkansa sosiaalisten suhteiden verkostoon, joka poikkeaa vapaa-ajan tai kotielämän verkostosta. Myös kuuluminen johonkin pysyvään, vakautta edustavaan instituutioon antaa elämälle varmuutta ja näköalaa. ON TODETTU, että yksilön persoonallisuus kehittyy muista erottuvaksi oppimisen, havaitsemisen ja sosiaalistumisen prosessien tuloksena. Todellisuuttamme rajoittavat mielessämme olevat henkiset rakenteet, jotka arvostustemme perusteella tulkitsevat ja muo- vaavat mielikuvaamme ympäröivästä maailmasta. Juuri nämä prosessit ja tulkinnat ovat sosiaalisen identiteettimme rakenneosia ja ne määrittelevät suhtautumista työpaikan ilmiöihin . Termi ?johdettava? olisi parempi. Pyöräilytempauksesta keskustan kesätapahtuma SIPILÄN JUSSIN mainiosta pyöräilyaatoksesta tehtäköön hyväksi esimerkiksi kelpaava, aina myös leikkimielinen, jokakesäinen kunto- ja liikuntahäppeninki. Kuva: Paula Åström JOHTAMISEN ei tule olla mittareiden ja tunnuslukujen avulla tapahtuvaa tavoitteiden asettamista eikä yksilöiden pakottamista monitoroimaan omaa käyttäytymistään. Paras johtaminen ei ole mekaanista, teknisesti järkevimpien keinojen etsimistä voiton maksimoimiseksi, vaan paras johtaminen liittyy ymmärrykseen autonomian, vastuullisuuden, demokratian ja ekologisesti kestävän kehityksen välttämättömyydestä. Tie tasa-arvoiseen työyhteisöön ja hyvinvointiin edellyttää asennemuutosta suhtautumisessa ihmisten johtamiseen ja heidän arvoonsa työyhteisön jäseninä. Johtamisessa on nähtävä, että arkisen työn kunnioittamisella saadaan aikaan sitä hyvinvointia, joka auttaa meitä synnyttämään ja kasvattamaan ihmisarvoamme. elokuuta kello 10. Joku valtakunnallinen pyöräilyjärjestö suunnittelisi soveliaimmat reitit
Käyttäkäämme siis enenevästi kotimaista. Yrittäjät rohkaistuvat kiihdyttämään rattaitaan. Keskusliikkeet ja kauppa virkistyvät. Toivottavasti näin taloudellisen laman aikana pystyttäisiin vaikuttamaan tähän tekijään unohtamatta omaa rooliamme kohtelemalla työtovereitamme yhdenvertaisesti ja välittämään toinen toisistamme. Heikkilän sanoin: Työilmapiirillä on todellakin väliä! Laura Korkeila Hollolan Salpakankaan paikallisyhdistys puheenjohtaja ?Työyhteisön vetäminen ei luonnistu kaikilta.? Kuva: Paula Åström Merilohen väylä vapaaksi KUN Kurenkosken kanavaa louhittiin 1950-luvun puolivälin paikkeilla, oli tarkoitus ruopata saman tien myös melkein joen puoliväliin ulottuva matalahko Kantturan kari. Ruoppauksesta kuitenkin luovuttiin vähäisen hyödyn vuoksi ja haluttiin säilyttää pieni pätkä Oulujokea lähes luonnontilaisena tuossa Nuojuan voimalaitoksen alapuolella. Kantturan niemen haltijaksi tuli 2000-luvun alkuvuosina oululainen toimitusjohtaja, joka katsoi oikeudekseen ruopata ja muotoilla karin oman mielensä mukaiseksi. Tontin haltijan ja omistajan oikeus päättyy vesirajaan. Jos sen yli haluaa mennä on tehtävä hyvin perusteltu anomus aluehallintoviranomaiselle. Virallista lupaa ei ruoppaukselle ole ollut. Kulut maksaa tietenkin talon asukas. Nykyisillä rakennusmääräyksillä talot rakennetaan tiiviiksi. On paljon hometaloja varsinkin julkisia rakennuksia, jotka ovat käyttökiellossa homevaurioiden vuoksi. Olipa antoisaa lukea Heikkilän tekstiä ja yhtyä moneen hänen esille nostamaansa seikkaan. Johtajan asema ja rooli on ?koiran virka?. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan Kantturan kari oli Oulujoen parhaita luonnonlohen kutualueita. Toivottavasti merilohi pääsee joskus tänne Oulujoen yläjuoksullekin. Selviytyäksemme elvytykseen tulee sisällyttää myös lakisääteisten ?ilmaispalvelujen. Otettaisko aluksi ryöstösaalis takaisin! VIENTI EI vedä, ja tuonti kasvaa. Maasta lähtee enemmän rahaa kuin tänne tulee. Meille jää miljardi toisensa jälkeen vähemmän keskenämme jaettavaa. Tilanne on vaikeutunut, koska muillakaan mailla ei nyt ole ostovoimaa. Kirjoita Suomenmaahan. Käytännön energiakulutukseen se ei perustu. Todistuksella ei paljon pirttiä lämmitetä, mutta hinta on arvokas ja byrokratia lisääntyy. Siinä ollaan puun ja kuoren välissä. Työyhteisön vetäminen ei luonnistu kaikilta. On myös niitä johtajia, joilla on työyhteisössään suosikkeja, joihin he luottavat ja joita he kuuntelevat. Pahimmillaan se vie työnilon ja . Nämä on syöty tai viety veroparatiiseihin ja vastuuttomien mahtipankkien tukemiseen. Suhdanteet eivät tätä kenttää paljon hetkauta. Pelkkä lisärakentaminen ei riitä. Elvytys ei siis saa olla kallista epätervettä, Kreikkaa mukailevaa keskittämistä eikä luonnonvastaista käskyttämistä tuotantoelämän turmaksi. Perustuslain vastaisesti. kasvun pysäyt- täminen, laajasti sopien. Vakavaa elvytysvirhettä suunnitellaan kuntakenttään. Maan peruspalvelujen suoritusportaasta tehdään kansalaisten ja kuntien tahdon vastaisesti sanelemalla kolhoosia. Päivittäiset uutiset kertovat samaa. Suomen runsaat uusiutuvat luonnonvarat odottavat vastuullista hyödyntäjäänsä. Olkaamme kuitenkin jälleen oman onnemme seppiä, rakennellen. Esko Eela teollisuusneuvos ?Lyhytnäköistä on myös myydä rahapulassa lypsävä lehmä. Talonpoika ei ymmärrä, että peltohommiin ostetun traktorin velka maksetaan myymällä pellot.. Täytyyhän pierunkin päästä pihalle. Antti Salo Lempäälä Käytä kotimaista, työllistät tuttavasi, lannistat laman EDELLINEN 90-luvun notkahdus voitettiin merkittävin osin otsikkoeväillä, Nokialla ja vastuuttomasti toimineen pankkimaailman remontilla. Tässä oli koko Suomi rakentajana myös niin, että kehä kolmosen sisään siirrettiin sen ulkopuolelta vajaat 50 miljardia Suomen markkaa. Jopa 10-20 vuotta vanhoja rakennuksia lyödään maan tasalle. Kuva: Maria Seppälä ANNA-LEENA HEIKKILÄ kirjoitti tällä palstalla (26.7) otsikolla Johtaminen on taitolaji siitä, kuinka hyvään johtajuuteen liittyy tunneäly. Jokainen suomalainen voi luottavaisesti ja paremmin asuinpaikasta riippumatta. Valmiita aitoja kertalääkkeitä ei ole. Todistus laaditaan rakennustyyppien mukaan sen kummemmin lämpövuotokohteita kartoittamatta. Näissä tapauksissa epäsuosittujen listalla on tukalla olla ja työskennellä. Alku oli lupaava. Aarne Askonen Vaala mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Kasvavien kustannusten määrästä ei ole, ainakaan annettu, edes arviota. Ravistelu on jo riittänyt. Viisas hallitus siirtyisi organisointivimmassaan taka-alalle, etteivät ministerivalan tehneet joudu valtakunnanoikeuteen. MENESTYMISEMME ensimmäinen ehto siis on, että saamme viennistämme ulkomaille enemmän euroja kuin maksamme sinne tuontituotteista. Suomen vienti kilpailee jättien kanssa samoilla tuotteilla samoilla kilpailluilla markkinoilla. Täytämme tätä railoa lisävelalla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Johtaminen ei onnistu kaikilta Nykysäännöksillä talot rakennetaan liian tiiviiksi ONKO turhempaa lakia kuin energiatodistus vaati- mus. Ostovoima kasvaa. innon tyystin. Siinäkin määrin Heikkilän kirjoitus oli hyvää tekstiä, että työyhteisön johtaminen on kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä tekijä. Hyvät johtajat ja menestyvät työyhteisöt tuottavat tulosta, eivät lisää sairaspoissaoloja ja myös yksilötasolla voidaan hyvin. Tämä on petollista aspiriinia, ellei ole ehdotonta näyttöä lainarahan tuottavuudesta ja takaisinmaksusta. Lyhytnäköistä on myös myydä rahapulassa lypsävä lehmä. Luvan saamiseksi ei riitä se että poikkivirtaan rakennetun padon pätkän kosteeseen saatiin saunarantaan mainio uima-allas. Sunnuntai- ja virkistyskalastajat menettivät mainion kalapaikan. Onko tämä tehokasta säästämistä? Tiedän hyväkuntoisia yli 100-vuotiaita rakennuksia. Kun kosteus ei pääse poistumaan on homehtuminen seurauksena. Ottakaamme tätäkin härkää sarvista. Tuontia korvaavalla tuotannolla on myös vientiä vastaavat vaikutukset sekä kauppataseeseen että esimerkiksi työllisyyteen. Julkishallinto saa kaipaamaansa vahvistusta. Talonpoika ei ymmärrä, että peltohommiin ostetun traktorin velka maksetaan myymällä pellot. Ei ole viisasta myydä esimerkiksi Telia-Soneraa ulkomaille, jonne sitten laskumme ja osingotkin maksamme. Säkylä ympäristöineen näytti parempaa, kotimaista mallia 90-luvun notkoissa: nyt alhaisin työttömyys, työpaikkaomavaraisuus 130, ei lomautuksia tai irtisanomisia. RATKAISUVAIHTOEHDOKSI on noussut täsmäelvytys lisävelalla. Näinhän on viisasta tehdä aina edellyttäen, että seurauksena on kokonaiskustannusten aleneminen, tuottavuuden kasvu ja velanhoitokyky. Elvytystä tulee tasapainottaa muuttunutta ja muuttuvaa maailmaa vastaavaksi suomalaiselta perustalta. Maailma varottaa elämisen 19 perusehtojen: puhtaan veden, ravinnon ja energian nopeasta ehtymisestä
0440-622 266. Kunnallisia luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle. Etelä-Savon Keskustanaiset. Lähtö on klo 8.45 ja paluu 26.9. välisen ajan. Keskusta on mukana seuraavissa kesätapahtumissa: Oulu: la 10.8. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Piiritoimisto on suljettuna kesäaikaan 21.6.-4.8. ohjelma alkaa klo 16.30. 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. Ilmoittautumiset viimeistään 19.8. mennessä Tarjalle, puh. Juhlapuhujana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Keskustellaan ti 6.83 kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. Tied. Keskustelua taloudesta ja hyvinvoinnista alustavat lyhyin puheenvuoroin Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, Aalto-yliopiston professori Heikki Niskakangas ja KHT Olavi Ala-Nissilä. Keskustanuorten Varsinais-Suomen Piirin johtokunnan kokous 7.8. Keskustalainen kesäilta Tyrnävän kotiseututalolla 14.8. Olet tervetullut yhdessä läheistesi kanssa! Aloitamme klo 16 kahvilla ja vars. Ohjelmassa kunnan ja kunnallisjärjestön tervehdykset sekä musiikkia Erkki Räsänen. Åke Holmlund 050-3093 993, Bo Lindström 0400813 586. Piiritoimisto on suljettuna 8.7.-4.8. Vihti, kunnallisjärjestö: Tervetuloa tapaamaan Keskustan valtuutettuja ja luottamushenkilöitä Wuosisatamarkkinoiden politiikkakujalle (Liukkaankuja) Vihdin Kirkonkylään la 24.8. klo 18 alkaen. klo 19 kotonani Terhotie 1 F 2, Pähkinärinne, Vantaa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Luvassa on kulttuuria ja ostoksia Kankaanpäässä ja Jämijärvellä. klo 18 Oravanpesillä. Omavastuu 15?/hlö sisältää saunomisen lisäksi iltapalan. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi Lämpimästi tervetuloa Annikan Elojuhliin sunnuntaina 4. Kahvia klo 17.30 alkaen. Tyrnävä. Hannuksen koulu, Kiiminki: su 8.9. Ilm. Maksu matkasta 15.9. Matkan hinta 520,00 euroa. Ilmoittautua voi sähköpostilla annika.saarikko@eduskunta.fi tai numeroon 040-7446770. heen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. ETELÄ-HÄME Piiritoimisto on kiinni 20.6.-2.8. Jumalanpalvelus Virtain kirkossa klo 10.00. Linja-auto lähtee Seppäsen maitokopilta klo 8.30 ja kiertää Anolan ja kirkonkylän kautta. matkan hinta n. 10.8. elokuuta kello ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 21.6.-4.8. Hyvää kesää. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. POHJOIS-POHJANMAA Hämeenlinna. ajankohtana puhelimitse 040-4160147 / Tuija Pitkäpaasi tai sähköpostitse tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi. Anola, py kutsuu kaikkien Joutsenon paikallisyhdistysten jäseniä yhteiseen sauna- ja keskusteluiltaan Kesäjärvelle ke 7.8. Liisa Varjolalle liisa.varjola@kouvola.fi puh. klo 16. Kesäkahvi -keskustelutilaisuus su 4.8. Tervehdyksen tuo kansanedustaja Arto Pirttilahti, puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska, piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen sekä Pirkanmaan keskustanaiset. Piiri tarjoaa aamukahvit , muu osio omalla kustannuksella. Tervetuloa! Näytelmä pohjautuu Terttu Aakon kirjoittamaan satukirjaan, joka julkaistiin viime syksynä. Näytelmän ohjaavat Sari Kokkonen ja Irene Huru. 040 7078452. KARJALA Piiritoimisto suljettu 22.7.-3.8. Ohjelmassa lisäksi arvontaa. lähtijöiden määrästä riippuen. klo 10-15.30. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Kiireelliset asiat ko. Ilmoittautumiset 15.8 mennessä Tuula Partaselle joko puh. 0405538737 tai sähköpostilla tuula. partanen@pp1.inet.fi. POHJOIS-KARJALA Piiritoimisto suljettu remontin johdosta toistaiseksi. Vietämme pienen ohjelmallisen kahvitilaisuuden ministeri Marjatta Väänäsen 90-vuotispäivän johdosta klo 14. 040 418 1150. VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA Piiritoimisto lomailee 24.6.-2.8. Muistakaa tehdä kesäajan teltta- ja tarvikevaraukset sekä hoitaa muistamiset ajoissa. 10.-11.8. mieluiten sähköpostilla ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Sulkavan Keskustanaisten savusaunailta to 8.8. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kymenlaakson Keskustanaiset, Marjatan päivää vietetään 10.8 Kotkassa. Aloitetaan aamukahvilla Sapokan Tulikukossa 9.30 ja sen jälkeen tutustutaan Sapokan puistoon. Ilmoittautumiset 2.8. Keskustanaisten toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja. kiviniemi(a)keskusta.fi Keskustanuorten toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Pälvi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta(a)keskustanuoret.fi Rauma, kj:n saunailta 8.8. Kaasut ilmapalloihin suoraan Aulis Suomiselta puh. 11.00 lähdetään Varissaareen (10 min.merimatka) lounaalle ja palataan Sapokkaan n. 14.00. Risto Ervelälle, puh. Tule mukaan! Siuntio, paikallisosasto järjestää ravimatkan Vermon Derby-karsintoihin 21.8. Kuva: Suomenmaan arkisto ta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Toimintapisteitä lapsille, yhteisleikkejä ja -kilpailuja, muurinpohjalettujen paistoa ja kahvia sekä mukavaa yhdessäoloa. Keskustaväen kirkkopyhä Virroilla 11.8. klo 12-15, osoite:Vanha rantatie 243, Lempäälä. -tapahtuma Lempäälässä. Messun toimittaa ja saarnaa alueseurakunta pappi Mikko Huhtala ja messussa avustavat Kaavin keskustanaiset. Keskustan teltta Elomessuilla Hämeensaaressa. PÄIJÄT-HÄME ?Muksut mukaan. Toteutetaan mikäli osallistujia vähintään 10. Ilmoittautumiset sähköpostilla piiritoimistolle 2.8 mennessä pirjo.matikainen@keskusta.fi tai pj. Puheiden ja leppoisan yhdessäolon ohella iltapäiväämme sisältyy musiikkia, arpajaiset ja muuta ohjelmaa. Ohjelmassa: luento Vapaaehtoistyö lasten ja perheiden parissa. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa ja laivan yllätysohjelmaa. klo 16 -18 Kanttilassa os. Juhlapu- Oulujoen Eräseura ry:n KESÄKOKOUS Sanginsuun koululla sunnuntaina 11.8. klo 18.00. Johtokunta. Piiritoimiston väki toivottaa kaikille ihanaa kesää! Miten Suomi selviää. Kiireelliset asiat voi soitella myös tj. Teatterikappaleena on Agapetuksen ?Olenko minä tullut haaremiin?. Jäälipäivä, Pyhäntä: pe 23.8. Mukana kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula. Keskustassa tapahtuu Katso oman paikkakuntasi keskustamenot suomenmaa.fi POHJOIS-SAVO Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kaavilla 1.9. mennessä Ulla-Riita lle, puh. klo 18 Pyhäjoella, Yppärin Merimajalla. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. LAPPI Keskusta Maaseudulta Käsin . Yhteydenotot Antti Varis 0405116787 tai antti.varis@keskusta.fi KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 21.6.-4.8. Keskusta ja keskustalaiset ovat mu- kana Keski-Suomen kesätapahtumissa seuraavasti: Vaajakosken Kohinat 8.-11.8; Äänekosken Elorieha 16.8; Karstulan markkinat 13.9. klo 13.30 Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla ?Miten Suomi selviää?. Musiikista vastaa Juha Varjo. Lähtö klo 17.30 Siuntion kirjaston edestä, paluu ravien loputtua. Syömme lounasta Katinhännän kievarissa, jonka jälkeen siirrymme juhlatalo Heimolinnaan. Saunotaan ja vaihdetaan kuulumisia kaupungin uudesta strategiasta ja tulevasta talousarviosta. Sylvi Merta-Junkkari pj. Keskustassa tapahtuu 16 Vietämme kepeän kesäistä iltapäivähetkeä yhdessä Turussa, Kupittaan paviljongin pihamaalla. Satukirja on myynnissä näytösten yhteydessä hintaan 14 euroa. PERÄPOHJOLA Piiri soittaa jokaiselle jäsenelleen päivittääkseen jäsenrekisteriä. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Lämpimästi tervetuloa. Juomme aamukahvit Postellissa ja teemme ostoksia, minkä jälkeen lounas Kuntoutuskeskuksessa. Kokoonnumme Loimaan torille klo 10, josta lähdemme opastetulle kierrokselle mm. Pilvi Kärkelä Kn pirkanmaan toiminnanjohtaja. SuomiAreenan aikaan viikolla 29 päivystämme Porissa Eetunaukion Kansalaistorilla. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 18 Nuotioilta Autiorannassa. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. 20 HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. klo 13. 040834 0803. Kahvitarjoilu. Viking Amorellalla. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakun- Perjantaina 9.8 klo 18.00 Keskustan Räyringin paikallisyhdistyksen 50-vuotismuisteluilta Räyringin lavalla. Mukana 60- ja 70-luvun paikallisia vaikuttajia muistelemassa menneitä. Tupailta ma 5.8. mennessä Eevalle 0407503202 tai Helgalle 050-4637327. Heinävesi, kj:n rantakala su 11.8. 15.9. valt.tri, dosentti Tytti Isohookana-Asunmaan puhe, musiikkia, lausuntaa. Tilaisuudessa puhujana Perheyritystenliiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Yhteiskyydit klo 17.15. Pohjois-Satakuntaan. 050-301 6189 tai tarja. kiviniemi@keskusta.fi. Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Anolan väki tarjoaa kahvit ja pullat, muu tarjoilu nyyttikesti periaatteella. Anola, py tekee kesäretken Pyhtään kesäteatteriin la 24.8. Bussimatka ja liput ilmaiset. 50 . Piiristä mukana Ulla-Riitta. Juhlatilaisuus Nuorisokeskus Marttisen vanhassa pappilassa. Mukana illassa valtuustoryhmän puheenjohtajat Jouni Kemppi ja Tuula Partanen. klo 14 Kermanrannassa (Satama). Kiiminki-päivä, Tyrnävä: ke 14.8. (MSL). Kesäilta, Annika Saarikko, Oulu: la 17.8. Vieraina Esko Aho, Mika Lintilä ja Tuomo Puumala. klo 18 ABC-liikenneaseman kabinetissa os. Vehkanotko 2, Pieksämäki. taiteilija Alpo Jaakolan ateljeekotiin ja Patsaspuistoon. 0500130 550. Ilmottautumiset ja tiedustelut Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Kotkaan Sopokan puistoon ja merimatka Varissaareen. ja avataan jälleen 12.8. klo 12. Esityksen kesto noin 30 min. Mukana Keskustan vpj, ke Annika Saarikko ja ke Tapani Tölli. Teatteri Vesaiset esittää: koko perheen HÖLMÖLÄISTARINA Meillä välähtää Hietasaari: su 11.8. klo 18 Kaljasjärven rantasaunalla Kodisjoella. Osoite: Kaljasjärventie 135. Satakunnan Keskustanaiset, kesäretki la 17.8. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Länsi-Vantaa, py:n vuosikokous ma 5.8. klo 18 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35). Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Marjatanpäivä Loimaalla su 18.8. ja Ween, maan, wiljaa ?markkinat Jyväskylässä 14.-15.9. ETELÄ-SAVO Piiritoimisto suljettu lomien ajaksi 22.7-19.8. Pieksämäki. Tilaisuuteen ovat eduskuntaryhmän raskaan sarjan kuntarakenne ja sote-asioiden asiantuntijat kansanedustaja Tapani Tölli sekä kansanedustaja Juha Rehula. Marjatan päivä pe 16.8. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Keskusta Maaseudulta Käsin . klo 17-. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiritoimisto sulkeutuu kesäksi 24.6. Marjatan päivän kulttuuriretki la 10.8. Yhteiskuljetus lähtee Raumalta Porin kautta (Porista klo 9) ja reitti osallistujien mukaan. ja ilmoittautumiset Tarjalle, puh. Ohjelmassa mm. Luennoitsijana: Risto Tuominen Lempäälän Mll:n pj. Juhlamenun hinta 36,00 euroa. Puntalan leirialuella 8.8. - 26.9. Taidetaloon. Näytelmää suositellaan yli 3-vuotiaille, soveltuu myös aikuisille. Kysy tarkempia tietoja ja ilmoittaudu kauppinen.helena@gmail. com tai 0400 411071. Pieksämäki, kj kutsuu keskustalaisia 22.8. Ulla-Riitta ottaa vastaan ilmoittautumisia ja KN+VES Tallinnan matkalle 17.-18.8. Vilhulantie 5, Naarajärvi pidettävään keskustelutilaisuuteen. Liput: 8 euroa. Iltapäivällä suuntaamme Jämijärvelle ja pääkohteemme on Jämi. Messun jälkeen lounas seurakuntakodissa, omakustanteinen 5 ?. Sulkavan matkahuollon edestä
Turisteille tämä on riittävästi, mutta kyllä minä kaupallisella kalastuskaudella haluaisin enemmän, Olsen sanoo. Turisteille tämä on riittävästi, mutta kyllä minä kaupallisella kalastuskaudella haluaisin enemmän, Olsen virnistää. KUNINGASRAPUA istutettiin pohjoiseen Venäjän puolelle 1960-luvulla. 21 2.8.2013 Jäämeren kuningas rikastuttaa Pohjois-Norjan ravustajia Kaikkiruokainen saksiniekka uhkaa syödä merenpohjan tyhjäksi SATU HOTAKAINEN/STT NESSEBY, NORJA NORJALAISKALASTAJA Edgar Olsenin alus keinuu Varanginvuonossa Finnmarkissa. Olsen ryhtyi pyytämään kuningasrapuja vuonna 2005. Yhdellä pyyntikerralla voi saada tuhatkin kiloa rapuja. elokuuta. Norjasta kuningasrapuja myydään muun muassa Venäjälle ja Kiinaan. Rapuja pyydetään myös kesäaikaan, mutta vain pieniä määriä turistien viihteeksi. Useimmat pyydetyt kuningasravut painavat 3?4 kiloa. Suurin Varanginvuonosta nostettu kuningasrapu painoi 14 kiloa ja sen jalkojen välimitta oli kaksi metriä. . Rapuja on saatu kiinni jo Tromssan alueella. Se viittaa siihen, että ravut etenevät hitaasti etelään päin, Nivan tutkija Eivind Oug sanoo. Kannelta leviää vahva meren tuoksu. Olsen poistaa rapumerrasta verkkosäkin, jossa on kalojen paloja ja vaihtaa tilalle uuden haisevan herkun houkuttelemaan rapuja. KUNINGASRAVUN pyynnille on asetettu kiintiöt. Rapujen pieneneminen saattaa olla seurausta siitä, että niiltä on loppumassa ruoka. FAKTA Finnmarkin ennätysrapu oli 14-kiloinen Kuningasravun pyyntikausi Pohjois-Norjassa Finnmarkissa alkaa 1. Silloin ei ollut harvinaista napata kymmenkiloinen saksiniekka, hän muistelee.. Talvella töihin lähdetään vaikka pakkanen paukkuisi parissakymmenessä asteessa. Olsen valvoo silmä kovana vinssiä, joka hinaa hitaasti rapumertaa aluksen kannelle. Pian kansi kuhisee elämää. Vinssi nosti kannelle parikymmentä rapua, joiden jalat huitovat joka suuntaan. . Ei se silti tarkoita sitä, että ravut olisivat pieniä. Tutkija Ougin mukaan rapujen koon pieneneminen saattaa olla seurausta siitä, että niiltä on loppumassa merenpohjassa ruoka. Edgar Olsenin laivan kannella mönkivä rapu on vain kaksikiloinen. Sieltä se on levinnyt Pohjois-Norjaan, Finnmarkiin saakka. Norjan vesistöjentutkimuslaitos Niva on tutkinut kuningasrapujen vaikutusta ekologiaan. Tutkimuksen mukaan ravut tuhoavat merenpohjan eliöitä, mikä saattaa johtaa muutoksiin merenpohjan ekologiassa. Kuningasravulle kelpaavat ruuaksi kaikki pohjan eliöt, jotka eivät pysty uimaan pakoon tai pelastautumaan kaivautumalla hiekkaan. Aikuisella kuningasravulla ei ole luonnollisia vihollisia Norjan vesillä. Nyt on harvinaista löytää seitsemän tai kahdeksan kilon painoinen rapu. Trosdahl/Lehtikuva . Kun kiintiö pamahtaa täyteen, on hyvä keskittyä pääelinkeinoon, turskan pyytämiseen. Olsenin mukaan ravut ovat viime vuosien aikana pienentyneet paljon. . Kuva: Trond H. Voimakas haju ei kuitenkaan tule ravuista vaan syötistä, jolla ne on houkuteltu ansaan. Niinpä rapu on voinut esteettä levitä pitkin rannikkoa. . Mustat pilvet lähestyvät vuonon toiselta laidalta reilun kymmenen metrin mittaista alusta. Tottuneelle kalamiehelle oikukkaan sään kanssa eläminen on osa ammattia. Lupia jaetaan nelisensataa. Jokainen luvan saanut voi pyytää reilut 2 000 kiloa kuningasrapuja, Olsen kertoo. Olsen yrittää aina saada oman kiintiönsä täyteen jo ravustuskauden alussa. Yhdellä pyyntikerralla aluksen kannelle voi nousta tuhatkin kiloa rapuja. Rapujen koko vaihtelee 1,6 kilosta aina 7?8 kiloon saakka, hän kertoo. Laatujohtaja ei kuitenkaan ole huolissaan rapujen koon pie- nenemisestä. . Kuusi kiloa on jo melko suuri verrattuna keskiarvoon. Samaa sanoo eläviä kuningasrapuja maailmalle myyvän Norway King Crab -yrityksen laatujohtaja Gentjan Kryeziu.
Mikä kirjallinen tuote on libretto? 2 8 4 1 3 2 7 9 8 7 8 1 6 7. Millä kielellä heidän nimensä ovat Knatte, Fnatte, Tjatte? 8. Onko Suomessa tehty sydämensiirtoleikkauksia? Kuinka pitkä Mannerheim oli? Kuva: Suomenmaan arkisto 7. Virtanen . Anvar Sadat ja Menachem Begin jakoivat vuoden 1978 Nobelin rauhanpalkinnon. Minkä maiden johtajia he olivat? 2. Suomalaisessa Aku Ankassa veljenpoi- kien nimet ovat Tupu, Hupu ja Lupu. Hän teki myös varhain aamulla pitkiä kävelyretkiä tai ratsasti kaupungin ympäristössä liikuntoa saadakseen. Idlewillin lentokenttä sai joulukuussa jyväjauhoa, jota kutsutaan grahamjauhoksi? 10. Mistä viljasta kuorineen jauhetaan täys- 3. Kuinka ?kookas. Mukula 9 7 9. Kuka oli ME-mies? Viivi & Wagner . ?Niin Mannerheimistä tuli helsinkiläinen ja tunnettu hahmo pääkaupungin elämässä... B. Tämä kookas hahmo...?, kirjoittaa Stig Jägerskiöld Mannerheimistä tämän muutettua Helsinkiin osoitteeseen Itäinen Kaivopuisto 22. 22 2.8.2013 TIETOTESTI 1963 uuden nimen: John F. Kuka oli vuoden 1952 Miss Suomi, samana vuonna jollloin Armi Kuusela valittiin ensin Suomen Neidoksi ja sen jälkeen Miss Universumiksi? 6. Mikä suomeksi? 5. Missä Yhdysvaltain kaupungissa tämä JFK International Airport sijaitsee: Boston, Dallas, New York vai Washington? 1. Masi . Aku Ankka . eli pitkä Mannerheim oli? 4. Yleisurheilun MM-kisojen miesten pi- Sudoku 1 4 3 5 8 7 9 1 4 6 2 5 7 8 6 1 1 3 7 2 9 3 9 5 8 6 7 3 9 2 8 1 3 2 8 5 3 4 4 8 3 6 2 5 4 3 1 9 2 4 8 3 6 3 7 5 1 4 7 5 9 1 8 9 4 4 9 9 2 4 3 5 6 6 1 3 6 7 1 4 5 1 9 6 3 4 2 6 8 5 4 5 1 6 tuushypyn finaalissa Tokiossa 1991 hypättiin pituudessa uusi maailmanennätys. Kennedyn kansainvälinen lentokenttä. Italiaksi se on autostrada
Äiti, olen tosi iloinen, että annoitte minulle nimeksi Viljami. . Eestiläinen hankkii omasta mielestään hyvin, mutta on alipalkattu ja polkee suomalaisia työehtoja. HALLITUSKIN on viimein huomannut, että nyt menee huonosti. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Taas Eesti elpyy. Työttömyysluvut kasvavat, vienti ei vedä. Tuonti vetää, viinantuonti erityisesti. Yksittäiset ministerit ovat konahdelleet, että täytyisi elvyttää. Sehän on kiva kuulla. Sieltä tulevat Kalev ja Sulev ja Aleks KOMMUNISTIT ovat hallituksessa ja kommunistit johtavat Rakennusliittoa, mutta antavat ehdoitta kävellä itsensä yli. 23 2.8.2013 Elvytämmekö Eestiä? ja Jaan. Ei ylivertaisen ammattitaidon, vaan notkean palkkatason vuoksi. Ketkäs siellä rakennuksilla touhuavat? Kuinka Suomi siitä nousee, jos pesemme toistemme paitoja. Siinä, Herra paratkoon, kyllä työtä riittääkin. Huvituin, kun elvytyspuheiden taustakuvituksena telkkariuutisissa käytettiin nimenomaan rakennustyömaiden kuvia. Vielä vähemmän se nousee siitä, jos paitamme pesee veljeskanta. Ja pysyy. Jos yhteiskunnan rahaa laitetaan työllistämiseen, niin voisiko edellyttää, että silloin todellakin elvytetään Suomea, eikä Eestiä. Ja jo nytkin. Kyllä niitä teitä pitäi- si korjata ja rakentaa, mutta kun sitäkään ei tehdä suomalaisvoimin. Eestiin ja Latviaan rekisteröityjä autoja ovat työmaiden lähikadut ja parkkipaikat sakeanaan. Viinat ja haitat tulevat meille. Paitsi ihan oikeata laitospyykkiä, tarkoitan tässä nimenomaan talon- ja tienrakennusta. Kun otat sitä homekoulua korjaamaan suomalaisen firman, niin et ota töihin kuin suomalaisen työnjohtajan. Kortistossa on viisinumeroinen luku työttömiä suomalaisia rakennusmiehiä. Aivan sama vasemmistoministeri Kyllösen tiehankkeiden kanssa. ooppera, operetti, teksti, 10) Mike Powell 895, edellinen ME Bob Beamonin 890 Mexicossa 1968. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Milloin olette saaneet häissä Suomesta ostettua juomaa? Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 2. se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas. Ps. No, kun kaikki kutsuvat minua sillä nimellä! Ratkaisut 7 5 8 9 3 6 4 1 2 3 2 1 6 9 5 7 4 8 9 4 2 1 8 5 6 3 7 6 5 8 3 7 4 1 2 9 7 9 4 1 2 8 3 6 5 8 6 2 5 1 7 4 9 3 9 3 7 8 4 2 5 1 6 1 4 5 9 3 6 8 7 2 4 8 9 2 5 1 6 3 7 2 7 6 4 8 3 9 5 1 5 1 3 7 6 9 2 8 4 5 4 6 7 1 2 3 8 9 9 8 2 3 4 6 5 7 1 7 3 1 9 8 5 4 6 2 4 5 8 2 6 9 7 1 3 1 6 3 5 7 8 2 9 4 Helsingin toimitus Postios. Ministeri Huovinen ehtisi vielä tänä kesänä katsomaan SuperAlkon pihaan, mitä alkoholihinnoittelu tekee valtion budjetille. Kun kuormalavoittain rahdataan, niin raha jää Tallinnaan. Iltaisin ne ajetaan kimppakämpän pihaan. Ei ehkä voi edellyttää, kiitos EU:n. Miksi suomalainen firma palkkaa muunmaalaisen työntekijän. Jos ministeriautolla ajelisi vähän lähiöissä, niin asia voisi selvitä. Ja sitten puuhataan keskiolutta takaisin Alkoon. 119:132 SANANPARSI Millajne mies metseä männyö, sellajne puu vastoa tulluo. Räisälä KASKU . elokuuta 2013. Tänään: Kimmo, ortodoksisen kalenterin mukaan Stefan, Tapani, Teemu, Teppo, Vasili, Vilho ja Ville. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 21.49, Oulussa 22.27 ja nousee huomenna Helsingissä kello 5.05 ja Oulussa kello 4.22. PÄIVÄN SANA Katso puoleeni, anna armosi . Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 3 6 1 4 2 7 5 8 9 2 7 9 1 3 4 8 5 6 6 2 4 8 5 1 9 3 7 3 1 5 4 9 7 6 2 8 8 9 7 6 2 3 1 4 5 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 1 7 4 5 9 2 8 6 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 5 9 6 8 4 3 7 2 1 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 2 8 3 6 7 1 9 5 4 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 8 1 9 2 6 4 3 7 5 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 6 3 5 7 1 9 2 4 8 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 4 2 7 3 5 8 1 9 6 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) 187 cm, 2) Eva Hellas (kisa pidettiin jo syksyllä 1951), 3) New York, 4) kyllä: ensimmäinen 1985, vuosina 1985-2010 Suomessa tehtiin sydämensiirto 411 aikuispotilaalle, helmikuussa 2013 heistä noin puolet oli elossa, 5) Sadat Egyptin presidentti, Begin Israelin pääministeri, 6) vehnästä, 7) Knatte, Fnatte och Tjatte ovat ruotsalaisen Kalle Ankan (Aku Ankka) veljenpojat, 8) moottoritie, 9) laajan musiikkiteoksen, esim. Miksi ajattelet niin? . Jos ei muuta, niin korjataan teitä ja homekouluja
Yritystä ollaan vasta perustamassa, eikä yhtäkään työsopimusta ole vielä kirjoitettu, hän sanoo. HYRSKY sanoo yrityksen perustamisen helpottavan rehtoreiden työtaakkaa, koska rehtorin ei tarvitsisi etsiä sijaista itse. Kuva: Roni Lehti/Lehtikuva . Tärkeintä olisi nyt päästä saman pöydän ääreen neuvottelemaan. Hyrskyn mukaan keskustelut ei- vät ole vielä alkaneet, koska hän ei ole saanut yhteyttä OAJ:hin. . Se on hyvä, jos joku yritys haluaa välittää sijaisopettajia, mutta opettajat eivät voi olla tämän yrityksen palkkalistoilla, Hietaranta painottaa. Vuokratyövoiman käytöstä heräsi keskustelu, kun Yle uutisoi Turussa aloittavasta yksityisyrityksestä, joka vuokraa luokan- ja aineenopettajia. Kouluun.comin koordinaattorin Petri Hyrskyn mielestä asia nousi esille liian aikaisessa vaiheessa. . Moni on ollut lomalla, joten on ollut vaikeaa saada ketään kiinni. Hietarannan mukaan Kouluun. comin suunnalta ei olla oltu yhteyksissä OAJ:hin.. Järjestön työmarkkinaasiamiehen Kirsti Hietarannan mukaan sijaisen täytyy tehdä työsopimus sen koulun tai kunnan kanssa, jossa hän työskentelee. . Ilmeisesti sijaisen saa paikalle myös suhteellisen nopeasti, Merta sanoo. Kaikkien aineiden kohdalla tilanne ei ole kuitenkaan yhtä hyvä. . Turku on opiskelijakaupunki, joten yleensä sijaisia riittää. 24 2.8.2013 Yksityisyrittäjä haluaa vuokrata opettajia MINNA PULLI/STT TURKU VUOKRATYÖVOIMAN käyttö opetuksessa ei ole mahdollista, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ). Haluan keskustella asiasta ensin OAJ:n kanssa. Sijainen saataisiin töihin myös hyvin lyhyellä varoitusajalla. Turun sivistystoimen hallintopäällikön Pentti Merran mukaan Turun alueella ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tarvetta sijaisia välittävällä yritykselle. Opettaja Liisa Ruonti ja Oskar Truphonen silittävät shortseja käsityötunnilla Nummenpakan koulussa Turussa. Esimerkiksi liikunnanopetta- jien ja erikoisluokanopettajien sijaisia on vaikea löytää, Merta toteaa. OAJ on kritisoinut myös Kouluun. comin sijaisopettajille tarjoamaa palkkaa, joka on Ylen tietojen mukaan alhaisempi kuin alan virka- ehtosopimuksessa. Hyrsky ei kommentoinut palkka-asiaa STT:lle keskiviikkona.